8–22 –tehokas ja turvallinen SUURONNETTOMUUTEEN pitää varautua s. Purkukoura > S. 38 ETELÄ-KARJALASSA s. 3 2015 13 .5 . 28–37 tuunattiin oma raivausauto
I V E C O . KOEAJA UUSI DAILY JA VOITA MATKA ITALIAAN! 50% ALENNUS VARUSTEPAKET EISTA KUN OSTAT UUDEN DAILYN HI-MATIC VAIHTEISTOLLA LUOKKANSA ENSIMMÄINEN 8-VAIHTEINEN AUTOMAATTIVAIHTEISTO Parasta mukavuutta ja turvallisuutta LOISTAVA POLTTOAINETALOUDELLISUUS ECO-toiminnon ansiosta LUOKKANSA VAHVIN MOOTTORI Jopa 205hv ja 470Nm vääntömomentti 10% PIENEMMÄT HUOLTOJA YLLÄPITOKUSTANNUKSET* *Verrattuna manuaalivaihteiseen autoon OTA YHTEYTTÄ PAIKALLISEEN JÄLLEENMYYJÄÄN SAADAKSESI TARJOUKSEN JA PÄÄSTÄKSESI KOEAJOLLE: ESPOO, Iveco Finland Oy Arto Mäkinen +358 45 320 7701, Timo Hytönen +358 40 772 6376, Juhani Havia +358 45 320 7702, Kiilaniityntie 10, IISALMI, Iveco huolto ja myynti Team, Antti Krogerus +358 40 774 2830, Kivirannantie 7, JYVÄSKYLÄ, Iveco Finland Oy, Kari Lahtela +358 400 158 580, Sorastajantie 4, KOKKOLA, Niemi-Korpi Oy, Miika Niemikorpi +358 40 5824 516, Isotanhu 2, KOUVOLA, Iveco Finland Oy, Timo Akkanen +358 45 320 7747, Savonsuontie 8, LAHTI, Iveco Finland Oy, Timo Akkanen +358 45 320 7747, Höylääjänkatu 2, KUOPIO, Iveco huolto ja myynti Team, Martti Säkkinen +358 40 057 6343, Kellolahdentie 25, OULU, Niemi-Korpi Oy, Jouni Niemikorpi +358 40 7344 310, Moreenikuja 2, SEINÄJOKI, Niemi-Korpi Oy, Miika Niemikorpi +358 40 5824 516, Isotanhu 2, TAMPERE, Iveco Finland Oy, Pekka Eerola +358 40 721 0926, Olli Eerola +358 400 204 493, Perkkoonkatu 9, TURKU, Iveco Finland Oy, Lauri Widenius +358 45 320 6446, Verstaskatu 1. Ensiesittely 11-13.5. F I LUOKKANSA EDISTYKSELLISIN 8-VAIHTEINEN AUTOMAATTIVAIHTEISTO LUOKKANSA PARAS AJOMUKAVUUS UUDELLA AUTOMAATTIVAIHTEISTOLLA! NEW DAILY. Tarjous voimassa 30.6.2015 asti.. VAN OF THE YEAR 2015. W W W
VAN OF THE YEAR 2015. Sairaanhoitopiirit ovat pääosin tyytyväisiä pelastustoimen tuottamaan ensivastetoimintaan riippumatta siitä, kuka sitä tekee. Toteutettavaksi siitä tuskin on, ainakaan lähitulevaisuudessa. Tarjous voimassa 30.6.2015 asti. Tavoite on hyvä.. Nyt tilanne on tasoittunut ja jopa muuttunut päinvastaiseksi. Sopimuspalokuntien tekemä ensivaste on erityisen tärkeää harvaan asutuilla alueilla. Pelastuslaitokset tekevät sairaanhoitopiirien kanssa sopimuksen myös ensivastetoiminnasta. Kumppanuusverkostossa oletettavasti. Siellä missä ambulansseja joudutaan odottamaan, ei ole kuitenkaan riittävästi sopimuspalokuntien yksiköitä. 3 2015 13 .5 . P.S. Kansi Tupakasta alkanut tulipalo levisi nopeasti kolmeen rivitalohuoneistoon kattorakenteiden kautta Järvenpäässä. 8–22 –tehokas ja turvallinen SUURONNETTOMUUTEEN pitää varautua s. Toivottavasti hyvästä järjestelmästä voidaan pitää kiinni tulevaisuudessakin. Ensi vuonna 20 vuotta täyttävä NouHätä! on erinomainen turvallisuusopetustapahtuma nuorille. Ensivaste on työllistänyt sopimuspalokuntia aikaisemmin jopa niin paljon, että vaarana on ollut koko toiminnan tukehtuminen liikoihin tehtäviin. Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan. Jokainen tekee edelleen omissa poteroissaan myös tutkimusja kehittämistoimintaa. Pelastuslaitoksissa hyvin hiotun toiminnan pitää jatkua. Kuva: Alpo Koski. Pääkirjoitus toukokuu 2015 Esa Aalto Päätoimittaja 050 5620 735 Kimmo Kaisto Toimittaja, taitto & ulkoasu 044 728 0402 Kaisu Puranen Toimittaja 044 728 0403 Minna Kamotskin Myynti ja markkinointi 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaajapalvelu Puh. Purkukoura > S. Tutkimusja kehittämistoimintaa ei juurikaan koordinoida. Hälytysilmoitus sivuilla 8–22. 28–37 tuunattiin oma raivausauto Esa Aalto Päätoimittaja esa.aalto@pelastustieto.fi W W W . (03)4246 5358 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Pasilankatu 8, 00240 Helsinki Internet: pelastustieto.fi etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi www.facebook.com/pelastustieto Julkaisija PALOJA PELASTUSTIETO RY Kirjapaino PunaMusta 2015 ISSN 1236-8639 Tietosuoja Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakasrekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon. Omissa poteroissa Miltei päivälleen vuosi sitten Työterveyslaitoksen eläkkeellä oleva pääjohtaja Jorma Rantanen esitteli Säätytalossa selvitystyötään pelastusalan tutkimusja kehittämistoiminnan tehostamiseksi. Vuonna 2020 halutaan kaikkien peruskoulun kahdeksasluokkalaisten osallistuvan kisaan. Selvitysmiehen työ uhkaa nyt jäädä selvittelyksi. Sote-ratkaisu koskettaa erityisesti ensihoidon osalta myös pelastuslaitoksia. Kaikki asukkaat saatiin evakuoitua. Pelastuslaitokset toki työllistävät ensisijaisesti päätoimisen henkilöstön. Työskentely purkukouralla osoittautui tehokkaaksi ja työturvalliseksi menetelmäksi. Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun. Se saattaa hyvinkin olla maakunnan tuottamaa toimintaa. F I LUOKKANSA EDISTYKSELLISIN 8-VAIHTEINEN AUTOMAATTIVAIHTEISTO LUOKKANSA PARAS AJOMUKAVUUS UUDELLA AUTOMAATTIVAIHTEISTOLLA! NEW DAILY. Kun ensivastetehtävien määrä on vähentynyt kokonaisuudessaan, se on vähentänyt tehtäviä erityisesti sopimuspalokunnilta. Ensihoito on pelastuslaitosten tulevien tehtävien kannalta oleellisen tärkeä. Ensiesittely 11-13.5. Hän esitti pelastusalalle nykyistä laajaalaisempaa tutkimusja kehittämistoimintaa, jota johdettaisiin Pelastusopistoon perustettavasta keskuksesta. Mahdetaanko tätä tietoa edes jakaa toisille. Miten ensihoito järjestetään uudessa sote-mallissa. 38 ETELÄ-KARJALASSA s. KOEAJA UUSI DAILY JA VOITA MATKA ITALIAAN! 50% ALENNUS VARUSTEPAKET EISTA KUN OSTAT UUDEN DAILYN HI-MATIC VAIHTEISTOLLA LUOKKANSA ENSIMMÄINEN 8-VAIHTEINEN AUTOMAATTIVAIHTEISTO Parasta mukavuutta ja turvallisuutta LOISTAVA POLTTOAINETALOUDELLISUUS ECO-toiminnon ansiosta LUOKKANSA VAHVIN MOOTTORI Jopa 205hv ja 470Nm vääntömomentti 10% PIENEMMÄT HUOLTOJA YLLÄPITOKUSTANNUKSET* *Verrattuna manuaalivaihteiseen autoon OTA YHTEYTTÄ PAIKALLISEEN JÄLLEENMYYJÄÄN SAADAKSESI TARJOUKSEN JA PÄÄSTÄKSESI KOEAJOLLE: ESPOO, Iveco Finland Oy Arto Mäkinen +358 45 320 7701, Timo Hytönen +358 40 772 6376, Juhani Havia +358 45 320 7702, Kiilaniityntie 10, IISALMI, Iveco huolto ja myynti Team, Antti Krogerus +358 40 774 2830, Kivirannantie 7, JYVÄSKYLÄ, Iveco Finland Oy, Kari Lahtela +358 400 158 580, Sorastajantie 4, KOKKOLA, Niemi-Korpi Oy, Miika Niemikorpi +358 40 5824 516, Isotanhu 2, KOUVOLA, Iveco Finland Oy, Timo Akkanen +358 45 320 7747, Savonsuontie 8, LAHTI, Iveco Finland Oy, Timo Akkanen +358 45 320 7747, Höylääjänkatu 2, KUOPIO, Iveco huolto ja myynti Team, Martti Säkkinen +358 40 057 6343, Kellolahdentie 25, OULU, Niemi-Korpi Oy, Jouni Niemikorpi +358 40 7344 310, Moreenikuja 2, SEINÄJOKI, Niemi-Korpi Oy, Miika Niemikorpi +358 40 5824 516, Isotanhu 2, TAMPERE, Iveco Finland Oy, Pekka Eerola +358 40 721 0926, Olli Eerola +358 400 204 493, Perkkoonkatu 9, TURKU, Iveco Finland Oy, Lauri Widenius +358 45 320 6446, Verstaskatu 1. I V E C O . Sote, ensihoito ja ensivaste Tulevan hallituksen yksi tärkeimmistä työmaista on sosiaalija terveydenhuollon rakenteiden uudistaminen
46 Ravijoen VPK-talo uusittiin EU-rahalla ?????????????????????????????????????. 74. 71 Helena Metsä eläkkeelle ????????????????????????????????????????????????????????????. Pääkirjoitus ????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????3 Ajassa ?????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????6 Hälytysilmoitus: palomies, koura ja lava ??????????????????????????????????????8 Jurvan paloasemalla osataan myös korityöt ?????????????????????????????23 Virkamies estradilla ?????????????????????????????????????????????????????????????????????24 Kanava ja rekkaralli Etelä-Karjalan riskit ???????????????????????????????????28 Etelä-Karjalan palomiehet tuunasivat raivausauton ?????????????????32 Ensihoitaja ja palomies työparina Rautjärvellä ??????????????????????????34 Suuronnettomuuksiin pitää varautua ????????????????????????????????????????38 Ensivaste on tärkeä osa ensihoitoa ????????????????????????????????????????????42 Kangasalan VPK: ammatillinen rikkaus on säilytettävä ??????????. Saku toimii Hämeen pelastusliiton nuorisotyönohjaajana. 64 Nasta-harjoitus vastaa turvallisuudenkaipuuseen ????????????????????65 Pelastustieto?fi – kannattaa tutustua! ????????????????????????????????????????66 Mirafoni ????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????67 Ulkomailta ??????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????. 71 Keskustelua: Ammatilliset eläkeiät hallitusohjelmaan ?????????????. 54 Pelastamisen ja varautumisen konkarit eläkkeelle ???????????????????56 Junnu on nuorten oma paloauto ????????????????????????????????????????????????58 Öljyntorjuntaa Perämerellä ???????????????????????????????????????????????????????. 68 Asemamestarin päiväkirja ??????????????????????????????????????????????????????????70 Keskustelua: Vaiettu ongelma ensihoidossa ?????????????????????????????. 72 50 vuotta sitten ??????????????????????????????????????????????????????????????????????????. Hän on hankkinut ja varustanut toisen puuhamiehen, Timo Tammiston kanssa nuorille oman kevytsammutusauton. ”Junnu” pääsee pian tositoimiin. 60 Kolme pointtia ?????????????????????????????????????????????????????????????????????????????63 Alan tuotteet ?????????????????????????????????????????????????????????????????????????????. 58 Sisällys Loimaalaisen Saku Rouvalin (vas.) sydän sykkii nuorille. 44 Etelä-Karjalassa kehitettiin älyambulanssi ??????????????????????????????. Kuvassa sen varusteita esittelevät Ville Järvinen, Sani Rouvali, Samu Rouvali, Noora Järvinen ja Katja Mäkinen. 50 Työn äärellä: twiittaava palomies ?????????????????????????????????????????????. 48 Turvakilvistä suojaa motocross-radoille ??????????????????????????????????
24 Karjalan kunnailla Pelastustoiminta Etelä-Karjalassa vaatii palomiehiltä erityisosaamista: tiellä ja kiskoilla kulkevat vaaralliset aineet, metsäja kaivosteollisuuden eri prosessit, uudet teknologia-alat ja yhteistyö venäläisten kanssa ovat olennainen osa alueen pelastustoimintaa. Virpiaro tunnetaan erityisesti järjestämistään alueellisista maanpuolustuskursseista, joita kutsutaan tuttavallisesti Matin kursseiksi. s. s. s. Kouran käyttö edellyttää perehtymistä ja jatkuvaa harjoittelua. 28–37 Hälytysilmoitus Palomies käytti purkukouraa Järvenpään rivitalopalon katon purkamisessa. Työskentely purkukouralla osoittautui tehokkaaksi ja työturvalliseksi menetelmäksi. 60 Matin kurssi on pian historiaa Pelastusylitarkastaja Matti Virpiaro jää eläkkeelle ensimmäinen kesäkuuta. Ennen uraansa valtiolla hän ansaitsi leipäänsä näyttelijänä. Kuvassa pelastusjohtaja Erkki Hokkanen Saimaan kanavan ylittävällä sillalla. 60 Öljyntorjuntaa arktisissa oloissa Suomen ympäristökeskus järjesti maaliskuussa Kemin edustalla Perämerellä öljyntorjuntaharjoituksen, jossa testattiin raskasta öljyntorjuntakalustoa arktisissa olosuhteissa. s. 8–22 28–37 3·2015 24. Harjoituksessa testattiin tilannetta, jossa kahden rahtilaivan yhteentörmäyksen seurauksena mereen on joutunut 200 tonnia öljyä. Monessa mukana ollut virkamies ajautui työhönsä sattumalta
Esimerkiksi määräaikaisuuksia on vähennetty ja on tehty säästöjä tavoittelevia toimitilaratkaisuja.” Ei ole ollut löysiä Jotkut pelastuslaitokset ovat palauttaneet kuntamaksuosuuksia viime vuodelta. Meidän pitää turvata pelastustoimemme nykyinen hyvä ja huikea mallia, jossa on erilaisia toimijoita.” ”Esimerkiksi valtiollistamisessa on paljon epäkohtia, esimerkiksi ensihoidon järjestäminen. Toimitilavuokrat tulevat nousemaan mitä todennäköisimmin myös tulevaisuudessa, koska tiedossa on useita saneeraustarpeita ja uusien asemien rakentamisia. ”Halutaan osoittaa, että pelastuslaitokset ovat toimineet tehokkaasti. 6 3 ·2015. ”Tilannekuva ymmärretään ja käydään hyvää ja avointa keskustelua.” Teksti ja kuva: Esa Aalto Päivi Nerg tutustumassa Nummelan uuteen paloasemaan seuranaan pelastusjohtaja VeliPekka Ihamäki, joka johtaa nykyään pelastusjohtajien yhdistystä ja Vihdin kunnanvaltuuston puheenjohtaja Varpu-Leena Malmgren. ”Tämän takia ei voida toimia valtakunnallisesti yhdenmukaisesti. ”Se pitää ratkaista valtakunnallisesti kestävällä tavalla, jossa pelastuslaitoksilla on keskeinen osa eikä ensihoidossa saavutettua osaamispääomaa saa hukata.” Kansliapäällikkö on tyytyväinen työryhmissä käytävään keskusteluun. Ei tehdä esimerkiksi valtakunnallista palvelutasopäätöstä ja pelastuslaitokset eivät voi ilman sisäministeriötä tehdä yhteistä työhyvinvointikyselyä.” Nergin mielestä valtiollistaminen ei ole ainut vaihtoehto. Pelastuslaitosten arvioiden mukaan tällä hetkellä säästöt on kyetty toteuttamaan siten, että palvelutaso on pysynyt hyvänä. ”Tarvitaan joka tapauksessa valtakunnallisesti johdettava malli, joka on kustannustehokas ja tuottaa kansalaisille parhaimmat pelastustoimen palvelut.” ”Kumppanuusverkosto on tähänastiseen laitosten väliseen yhteistoimintaa ollut hyvä toimintamuoto, mutta epäilen, riittääkö se enää. Toteutunutta säästöä verrataan vuoden 2014 talousarviolukuihin. Vajaaseen seitsemään miljoonaan euroon ei ole laskettu mukaan toimitilavuokria. Hän on tyytyväinen, että laitokset alkoivat välittömästi etsiä säästöjä, kun ensimmäiset tiedot säästövaateista tulivat. Edellinen hallitus asetti tavoitteeksi 7,5 miljoonan euron säästöt palvelutasoa heikentämättä vuoteen 2017 mennessä. Toimitilavuokrat ovat nousseet noin miljoonalla eurolla ja investoinnit ovat pysyneet suunnilleen samalla tasolla. Siihen ei ole olemassa vain yhtä ratkaisua. Ydinkysymys on miten palvelut voidaan järjestää koko maassa. Mahdollisesti tarvitaan suurempia alueita. ”Säästötilanne näyttää hyvältä”, kansliapäällikkö Päivi Nerg sanoo. Jos esimerkiksi soteen syntyy maakuntamalli, on välttämätöntä pohtia pelastustoimen rakenteet samalla tavalla.” Päivi Nergin mielestä on tärkeää, että ennen ratkaisua rakenteista pitää selvittää, mitkä ovat pelastustoimen tehtävät. Säästöjä laskettaessa otetaan huomioon kuntatason palkkatason nousu kokonaisuudessaan. Kokonaissäästöksi muodostuu noin kuusi miljoonaa euroa. Kun voidaan nyt palauttaa, voidaan mahdollisesti toisella kertaa pyytää omistajalta lisää rahaa esimerkiksi jotakin investointia varten.” ”Maksupalautukset eivät kerro siitä, että laitoksilla olisi ollut ylimääräisiä resursseja. Päivi Nerg näkee tämän enemmänkin poliittiseksi toiminnaksi. Useat pelastuslaitokset ovat esittäneet huolensa siitä, että tulevina vuosina joudutaan varautumaan palvelutason laskuun, jos yleiskustannukset nousevat nykyisellä tahdilla. Päivi Nerg jakaa saman huolen. ”Jos joudutaan jatkossa tinkimään, vaarana on, että palvelutasoon pitää kajota.” Nergin mukaan huolenaihe on, että palvelutaso saadaan pidettyä samantasoisena eri puolilla maata. Budjetointi on esimerkiksi saattanut olla väljempää.” Pelastuslaitosten kannalta merkittävä strateginen kysymys on se, miten toteutetaan valtakunnallinen yhdenmukaisuus ja ohjaus. Ensihoito on hänen mielestään niistä tärkein. Tilinpäätöstietojen perusteella säästötavoitteen toteutuminen näyttäisi olevan hyvinkin mahdollista. Hän johtaa rakenneuudistuksen seurantaryhmää. ”Suuri virta on saatu aikaiseksi pienistä puroista. Nerg myöntää, että pelastuslain mukaan sisäministeriö ohjaa pelastuslaitoksia, mutta toimivalta on lainkin mukaan kunnallisilla pelastuslaitoksilla. AJASSA Laitokset säästivät kuusi miljoonaa Pelastuslaitosten tilinpäätöstietojen perusteella toimintamenoissa on viime vuonna saavutettu vajaan seitsemän miljoonan euron säästö
Salo aprikoi, että säästöt saattavat näkyä kunnolla vasta ensi syksynä alkavilla kursseilla. Oppaan hinta on viisi euroa. Asiakokonaisuus on sama, toistoja ja harjoittavaa opetusta on vain jouduttu nipistämään”, Salo kertoo. Opas ei korvaa omaa kielitaitoa eikä tulkkia, mutta on oiva apu tilanteissa, joissa tarvitaan nopeita toimenpiteitä potilaan tilan selvittämiseksi ja auttamiseksi. Auttava ammattilainenkin tarvitsee joskus itsekin auttajaa. Ehdotuksia voi lähettää kuka tahansa 23.5.2015 saakka osoitteeseen: turvallisuuspalkinnot@turvallisuus.com Pelastusopiston taloustilanne mietityttää opiston oppilasyhdistyksessä. Olisiko mahdollista yhdistää kursseja, hallinnollisia oppeja?” Salo, 21, opiskelee toista vuotta päällystökurssilla. Ennen armeijaan lähtöä hain kouluihin, tulin tänne pääsykokeeseen ja sain paikan.” Salo on ollut opiskelija-aktiivi jo lukiossa, koska on aina halunnut vaikuttaa asioihin. Yhdistys on satsannut muun muassa ympäristöön ja liikuntaan. ”Se on toinen valtion oppilaitos. Uusi järjestö tarjoaa myös opastusta ja taloudellista tukea kriisitilanteisiin joutuneille henkilöille. Salon mukaan opistolla on hyvä henki aivan kaikkien kesken, niin opiskelijoiden kuin henkilökunnan. Uuden yhdistyksen sääntöjen mukaisesti yhdistykseen voi liittyä kaikki pelastusalalla työskentelevät henkilöt maksamalla kymmenen euron suuruisen jäsenmaksun, kannatusjäsenmaksu on kaksikymmentä euroa. Oppilasyhdistys onkin saanut jo paljon aikaan tällä toimikaudella. Isä on ollut noin 30 vuotta sivutoimisena yksikönjohtajana. Sählyyn on hankittu mailoja, punttisalille äänentoistolaitteet, asuntolan alakerran Letkupubi on pantu täysremonttiin. Uusi yhdistys edistää työsuojelua Pelastusalan työsuojelun edistämiseksi on perustettu Pelastusalan Henkilöstötuki ry. ”Kyllähän se huolestuttaa. Tilaukset osoitteeseen: pirkanmaanpelastuslaitos@tampere.fi Pirkanmaan pelastuslaitokselta Ensihoidon kieliopas Kuka ansaitsee turvallisuuspalkinnon. Hän on ollut mukana palokuntatoiminnassa jo pienestä lähtien. Eri järjestöjä edustavien perustajajäsenten yhteinen esitys ja -toive yhdistyksen tulevasta toiminnasta on, että ammattiveljet ja -siskot ottaisivat tämä tukitoiminnan omakseen auttajan iloa tuntien. Oppaan tarkoitus on helpottaa eri kulttuurien välistä kommunikointia sekä poistaa mahdolliset puhutun kielen aiheuttamat väärinymmärrykset. ”Yhteistyö pelittää todella hyvin, porukka tulee sanomaan, jos on asiaa. Lisätietoa uuden yhdistyksen toiminnasta: aulis.huikko@pp.inet.fi, jukka.ruuskanen@kympe.fi Ensihoidon kieliopas on tarkoitettu ensihoidossa työskenteleville, jotka kohtaavat eri kulttuurista ja maista tulevia ihmisiä. Meillä oli pieni kampanja asiasta viime syksynä. Ne jaetaan kymmenessä kokonaan uudessa palkintokategoriassa: vuoden turvallisuusyritys, vuoden turvallisuuskonsultti, vuoden turvallisuusteko, vuoden paloturvallisuusviestijä, vuoden turvallinen asuinympäristö, turvallisuusalan yhteistyön edistäjä, vuoden kansainvälinen saavutus, turvallisuusalan elämäntyöpalkinto, vuoden kyberturvallisuustutkija ja turvallisuusalan valopilkku. Ensihoidon kielioppaan on toimittanut ensihoitolääkäri Elja-Pekka Erkkilä Pirkanmaan pelastuslaitokselta. Ei ole sellaista skismaa, että toiset ovat tuleva päällystö ja toiset tulevia palomiehiä, vaan täällä ollaan kaikki samaa laumaa. Vaikka oppaassa on kiinalaiset, arabialaiset ja kyrilliset kirjaimistot, ei niitä tuntematon pysty näitä kieliä puhumaan, joten oppaasta voi osoittaa asiakkaalle tai hänen tulkilleen kohdan, mitä kysytään. Käännöksistä vastaa Pirkanmaan tulkkikeskus. Tein sopimuksen 16-vuotiaana, keikoilla on tullut käytyä viitisen vuotta. Oppaan käytännöllisyys paljastuu viimeistään siinä vaiheessa, kun asiakkaana on persiaa, kurdia, kiinaa tai venäjää puhuva henkilö. Käännösten taloudelliseen tukemiseen on osallistunut Pirkanmaan Ely-keskus. Oppaassa on 11 eri kieltä: ruotsi, englanti, ranska, saksa, espanja, venäjä, persia, arabia, somali ja kiina. ”Olin jauhesammuttimen kokoinen, kun isäukko vei palokuntaan. FinnSec-messuilla marraskuussa jaetaan ensimmäistä kertaa Finnish Security Awards -turvallisuuspalkinnot. Yhdistyksen toiminnan tärkein rahoitusmuoto on jäsenmaksutuotot. Hän pitää fiksuna ajatusta, että Pelastusopisto tiivistäisi yhteistyötä Poliisiammattikorkeakoulun kanssa. [Rehtori] Mervikin huikkasi minulle äsken, että mister president.” Teksti ja kuva: Kaisu Puranen 3 ·2015 7. Opiston säästölinja tuntuu opiskelijoiden arjessa siten, että lähiopetusta on supistettu. Hallintoa pystyisi yhdistämään, se olisi jopa ihan looPelastusopiston säästöt huolestuttavat oppilaita gista. ”Säästöt on helpoin ottaa käytännön päivistä. Olemme keskustelleet tulevaisuuden näkymistä myös rehtorin kanssa”, yhdistyksen puheenjohtaja Mauri Salo sanoo. Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto toimii aktiivisesti oppaan tunnetuksi tekemisessä pelastuslaitosten ensihoidossa sekä muille ensihoidon parissa työskenteleville. Yhdistyksen toiminta ei ole sidottu järjestöpäätöksiin, vaan kaikki ovat tasapuolisesti tervetulleita jäseniä itsenäisinä henkilöinä. Myös järjestöt ja yhteisöt ovat tervetulleita yhdistyksen jäseniksi maksamalla sadan euron suuruisen jäsenmaksun
He muistelivat, että pääsisäänkäyntien puolella polku on niin kapea, että sinne ei olPalomies käytti purkukouraa Järvenpään rivitalopalon katon purkamisessa. Sekä Asikanius että kuljettaja Joni Leino muistivat käyneensä siellä ambulanssikeikoilla. Nopeasti matkaan Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen yksiköt hälytettiin kello 20.58. Sitten paikalle tuli auttamaan toinenkin henkilö, hän koputteli tutkimattomien huoneistojen ovia. Sain onneksi hänet eteisestä takaisin”, Valkokivi kertoo. Valkokivi heitti hänen päällensä lunta. Palava kohde oli palomiehille tuttu. Sitten huomasin, että hän oli menossa takaisin asuntoonsa. Valkokivi koputti ensin kahteen muuhun, palavan huoneiston viereiseen asuntoon. Hän huomasi, että kolmosasunto paloi jo niin kovaa, ettei sisälle voinut mennä. Hän huomasi, että ilmassa oli paljon savua. Haasteellisella tehtävällä pääjohdon täyttäminenkään ei hoitunut pelkästään nappia painamalla. ”Kun keikka tuli, yksiköitä lueteltiin niin pitkään, että olimme jo autossa, kun litania loppui”, Järvenpään höökiä johtanut varaesimies Kimmo Asikanius sanoo. Valkokivi käveli sisäpihalle. Järvenpään rivitalopalo Palomies, koura ja lava on turvallinen ja tehokas tapa Tekstit: Marko Partanen Kuvat: Alpo Koski, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, Marko Partanen Palomies Joni Leino työskenteli konemiehenä. ”Miehet olivat painavia raahata”, Valkokivi muistelee. J anne Valkokivi oli palaamassa kioskireissultaan kotiin. Hän alkoi raahata miehiä vähän matkan päässä olevalle penkalle pois savusta. ”Toisesta sain miehen ulos. Samalla savu hälveni vähän ja Valkokivi huomasi, että noin kaksi metriä palavan asunnon oven ulkopuolella makasi kaksi miestä täysin velttoina. Hän kertoo, että toinen miehistä oli pahasti palanut ja savusi. 10 3 ·2015. Soiton jälkeen hän huomasi, että Välskärinkadun puolelta katonrajasta löi liekki. Se tuli Välskärinkadulla olevasta rivitalosta. Valkokivi käveli savua kohti ja soitti samalla 112:een. Työskentely purkukouralla osoittautui tehokkaaksi ja työturvalliseksi menetelmäksi. Kouran käyttö edellyttää perehtymistä ja jatkuvaa harjoittelua
Sillanpää piti nostolavan etäisyyden kuitenkin sellaisena, että ylettyisi operoimaan sillä katolla. Palomies Jari Sillanpää ajoi nostolavan hieman kohteen ohi, jotta Keravalta tulevalle purkukourayksikölle jäisi myös tilaa. Hän määräsi tilannepaikanjohtajaksi Asikaniuksen kunnes ehtisi itse paikalle. Kahdeksan samanlaisen yksiön rivitalo paloi kolmannen asunnon kohdalta kymmenmetrisellä liekillä. Asikanius näki, kun Valkokivi heitteli lunta miehen päälle. Ei ihan perusselvitys Asikanius käski perusselvityksen rivitalon päädyssä olevalta parkkipaikalta palavan asunnon pääsisäänkäynnille ja lähti tiedustelemaan kohdetta. 3 ·2015 11. Hälytysil moitus lut mahtunut ambulanssillakaan. Minuutin ambulanssia ja höökiä myöhemmin paikalle ehti nostolavaauto. Asikanius ja Leino päättivät sijoittaa höökin talon pihaan parkkipaikalle, jotta eivät tukkisi nostolava-auton ja purkukoura-auton tuloreittiä. Ne löivät pääsisäänkäyntien eli sisäpihan puolelta katonrajasta. Säiliöauto sijoitettiin parkkipaikalle höökin perään ja loput yksiköt Välskärinkadulle nostolava-auton ja myöhemmin tulleen purkukoura-auton perään. Asikanius ilmoitti radiolla ambulanssin ensihoitajalle Jukka Äyrille kohtaamistaan Työturvallista toimintaa – vain kone on savun keskellä katolla. Pihan penkalla oli mies, joka huusi: ”Palomies, pelasta nämä ihmiset.” Huutaja oli ohikulkija, joka oli tullut Janne Valkokiven jälkeen auttamaan. Apua pyytänyt mies kertoi Asikaniukselle, että hän oli potkinut kaikkiin oviin, ja että kaikista huoneistoista ovat ihmiset ulkona. ”Tiesimme, että talossa asuu vanhuksia.” Palomestari Niklas Eriksson lähti tehtävälle noin 30 kilometrin päästä Hyvinkään paloasemalta. Hän kiersi pääsisäänkäynnin puolelle sisäpihalle. ”Siellä palaa oikeasti” Hätäkeskuspäivystäjä sanoi matkalla, että ”siellä palaa oikeasti.” HUS:n ambulanssi ja Järvenpään hööki olivat palopaikalla viidessä minuutissa hälytyksestä. Poliisi oli auttavien siviilien ja autettavien ihmisten luona. Poliisi oli ehtinyt paikalle viranomaisista ensimmäisenä. Asikanius käski kuitenkin vielä tarkistaa kaikki asunnot. Kohteeseen tuleva tie, Välskärinkatu, oli ahdas sen reunaan pysäköityjen autojen takia. Eriksson täydensi joukkuelähtöä yhdellä höökillä ja kolmella säiliöautolla
Vuosien varrella Kettunen on oppinut muistamaan niiden sijainnit. En olisi ehtinyt heihin enempää huomiota kiinnittämäänkään”, Asikanius sanoo. En tule ulos Järvenpään sammutuspari alkoi sammuttaa palavaa asuntoa ulkoa käsin, sisälle ei enää ollut mitään asiaa. Hän kertoo pyytäneensä käskytystään anteeksi vanhukselta, joka ei ollut pahastunut, vaan todennut, että häntä täytyy välillä vähän käskyttää. Yksikkö alistettiin Tuusulan höökille ja he saivat tehtäväkseen vesiasemaselvityksen. Yleisimpiä tällaisia tilanteita ovat, kun vesiputkiin tulee vuotoja ja ne aiheuttavat vahinkoa. Myös maanalaisia paloposteja on vielä runsaasti käytössä. Vesiasemaan laitettiin kolmetuumainen letku ja se paineistettiin, jotta säiliöautot saattoivat tankata siinä. Päästin vedet kolmetuumaiseen ennen pumpun päälle laittoa, jotta paineisku ei olisi liian kova ja vanhus pysyisi pystyssä”, Leino sanoo. Huoneistoja piti käydä läpi uudelleen. Leino lähti poliisien luokse, hän oli saanut konemiehen tehtävät jo hoidettua. Kun palomiehet alkoivat tehdä töitään, eräs ulkona ollut asukas käyttäytyi auttajia kohtaan aggressiivisesti. Silloin hän saattaa tulla pelastuslaitoksen kanssa onnettomuuspaikalle myös siviilityönsä puolesta. Testaan ne ja huollan tarvittaessa. Kun Leino aikoi päästää vettä pääjohtoon, hän huomasi vanhuksen seisovan rollaattorinsa kanssa letkun päällä. ”Kierrän joka syksy vesiasemat läpi. Leino ja sammutuspari tekivät perusselvityksen. Keikka oli alkanut raflaavasti – oli tavattu heti kaksi potilasta. Poliisi oli jo ehtinyt aloittaa huoneistojen selYksikönjohtaja Jari Kettunen tuli Välskärinkadun palopaikalle Järvenpään VPP:n pelastusyksiköllä. ”Jätkät odottivat jo letkun kanssa vettä, mutta vanhus ei siirtynyt, menin hänen luokseen ja jouduin huutamaan hänelle, mutta sittenkään hän ei siirtynyt. ”Pihalla vastaani käveli ensihoitaja Henna Laaksonen. potilaista. 5–6 viikon välein Kettusella on viikon mittainen vesipäivystys. ”Otimme letkua ja liittimiä mukaan ja ajoimme poliisin maijalla vesiasemalle”, Kettunen kertoo. Järvenpään VPP:n hööki oli motittunut selvitysten ja paloautojen keskelle. Vesiasemia on viitisenkymmentä sekä yksi maanalainen pystyputki. Leino pyysi häntä siirtymään, vanhus ei suostunut. Ennen pakkasia on varmistettava, että ne ovat tyhjiä, jotta ne eivät ole jäässä, kun niitä tarvitaan”, Kettunen kertoo. Vesiasemaselvitys maijalla 12 3 ·2015 >> Jätkät odottivat jo letkun kanssa vettä. Tiesin, että potilaat saisivat pian apua. Poliisi tarjosi apua. Hän on ollut Järvenpään kaupungin vedellä töissä kymmenkunta vuotta ja kaikki vesiasemat kuuluvat hänen vastuulleen. Poliisi joutui ottamaan hänet myöhemmin haltuun. Sillä ei päässyt liikkeelle. Järvenpään vesiasemat ovat Kettuselle tuttuja hänen siviilityönsä puolesta. Järvenpään VPP:n päällikkö Jari Kettunen tuntee siviilityönsä puolesta paikalliset vesiasemat ja palopostit.
saatiin käskytettyä ulos. ”Tuli kaksi vesikatkoa, jossa toisella kertaa pumppu veti jo itsensä alas”, Leino sanoo. 21.11 Keravan purkukoura kohteessa. 09.00 Savion VPK lopettaa jälkivartioinnin. ”Yhteen huoneistoon tein koiranluukun moottorisahalla, huoneisto osoittautui tyhjäksi”, Leino kertoo. Nyt on otettava huomioon myös purkukouran sijoittelu, mikä on uusi taktinen juttu. 21.12 Tuusulan säiliöauto kohteessa. Vesipostien sijainnit paikallistettiin Järvenpään kaupungin vedellä työskentelevän sopimuspalokuntalaisen, Jari Kettusen avulla. 01.25 Päivystävä palomestari poistuu kohteesta. Kun Leino katsoi tuulikaapista sisään huoneistoon, se oli jo savua täynnä. Tähän asti on mietitty, että nostolavalle pitää jättää tilaa. 3 ·2015 13. Poliisi luetteli Leinolle tyhjäksi todetut huoneistot, jonka jälkeen yhteen ei-tutkittuun huoneistoon syttyi valot. Ovi avautui raolleen ja tuulikaapissa istui vanhus, joka ei suostunut tulemaan ulos, koska hänen televisionsa oli päällä. 21.11 Keravan hööki kohteessa. Hälytysil moitus vittämisen. 03.00 Savion VPK tulee jatkamaan jälkivartiointia. 21.03 Järvenpään hööki kohteessa. Veden riittävyyden kanssa oli aluksi ongelmia. 01.25 Järvenpään VPP -sopimuspalokunta jää jälkivartioon. Säiliöitä täytettiin paloasemalla sekä lähistöllä olevasta vesipostista. 21.04 Järvenpään nostolava kohteessa. 21.16 Päivystävä palomestari kohteessa. Tuusulan hööki tuli kohteeseen ja Asikanius antoi tehtäväksi sammuttaa palavaa asuntoa Välskärinkadun puolelta. Vanhus Hetki hetkeltä 20.58 Hälytysilmoitus. 21.03 HUS:n ambulanssi kohteessa. Palomies Kimmo Asikanius työskenteli palohetkellä varaesimiehenä. Leino meni ovelle ja koputti siihen
”Olimme lähtiessämme jakaneet yksikön miehet kahteen autoon. Asikanius oli antanut Keravalta tulleelle Wiialan yksikölle tehtäväksi katon aukaisun. Varasuunnitelma käyttöön Keravan höökin esimies Pasi Wiiala kertoo, että kohteeseen tullessa paikalla oli tulipaloista tuttu hässäkkä päällä. Samalla Keravan savukakkonen petasi purkukoura-autoa talon toiselle puolelle nostolava-auton perään. Wiiala käski Keravan höökin kuskin ja savuykkösen auttamaan järvenpääläisiä. Kouran operointisektorilta kaadettiin puu pois tieltä. Silti tieltä oli niin paljon matkaa, että purkukouran varsi ei ylettänyt kunnolla. Asunnot oli ensin käytävä läpi, minkä jälkeen tulisi mennä vaihtomiehiksi sammutukseen. 14 3 ·2015. Savussa ja kuumuudessa oli käytettävä paineilmalaitteita. Purkukoura on tehokas työväline, kun sen käyttäjät pitävät jatkuvasti taitoja yllä. ”Kun todettiin, että koura ei yllä, käskin miehet tekemään rajoituslinjan katolle”, Wiiala sanoo. Yksi mies tuli purkukoura-autolla ja hööki tuli vahvuudella 1+2”, Wiiala kertoo. Wiiala lähti tiedustelemaan kohdetta ja tapasi Asikaniuksen, joka alisti myös nostolavan Wiialan komentoon. Järvenpään höökin sammutuspari suihkutti ulkoa päin sisään kahdella työjohdolla
Sillanpää ja Mesimäki kuorivat kattoa ehkä kolmen asunnon osalta. Mesimäki antoi kirvestuntumalta ohjeita lavaa ohjaavalle Sillanpäälle. Mitä enemmän vartta on ulkona, sitä vähemmän sillä voi nostaa. Katon purkua päätettiin kuitenkin viivyttää, kunnes lavaan saatiin vesi. Keravalla purkukoura-autoa ei ole miehitetty. Tilalle käskettiin Mäntsälästä täydennyksenä tullut savupari. Varren täysi ulottuma on 21 metriä. On tunnettava laitteen ominaisuudet ja käytön rajoitukset, muuten sen saa helposti tilttiin. Sen jälkeen työ on ollut itseopiskelua. Valmistajan edustaja näytti varsien nippuunajon ja kauko-ohjaimen toiminnan. Koura on jatkuvasti sitä ohjaavan palomiehen näkökontrollissa. ”Tämä keikka osoitti sen, että harjoittelu on kannattanut.” Myös palomestari Eriksson kehuu kouran. Kun olimme saaneet isot liekit alas ja huomasimme, että rajoituslinja pitää, päätimme yrittää sovittaa kouran ainoaan ja ahtaaseen paikkaan”, Wiiala kertoo. Hälytysil moitus Keravan sammutuspari otti pistosuihkuputket ja kiipesi katolle. ”Suunniteltiin, että koura olisi saatava sisäpihalle, jotta se ylettäisi. Paineilmalaitteilla työskennelleet miehet kommunikoivat maskin läpi huutaen. 3 ·2015 15. ”Se toimi loistavasti niin peltikuin huopakattoonkin.” tei kunnollista näkyvyyttä ollut ja lavaa oli hankala ajaa. Voimakkain toiminto siinä on varren sisäänveto, jota purkamisessa tulee osata käyttää. Play Station -sukupolvi oppii helposti vivuston käytön, mutta työsilmä kehittyy vain tehtäviä tekemällä. Siitä on tullut uusi taktinen juttu. Nyt veto onnistui ilman vastusta ja peltikatto alkoi kuoriutua. Mesimäki käänsi sakset reiässä pystysuuntaan, jotta ne eivät levittyessään ottaisi kiinni kattotuoliin. Aluksi sitä harjoiteltiin jokaisessa työvuorossa. Kun kirves kopsahti kattoon, Mesimäki huusi koria ajavalle Sillanpäälle varoituksen: ei enää lähemmäksi kattoa. Se on ohjeistettu lähtemään kaikkiin rakennuspaloihin, joissa voidaan olettaa, että palokohde on omakotitai rivitalo. Mesimäki keksi pitää kirvestä ojennettuna korinlattialta alaviistoon. Sillanpää alkoi ajaa lavaa ja Mesimäki makasi korin lattialla, hän käytti kirvestä ja katonaukaisusaksia. Hän on vakuuttunut sen toimivuudesta. Taitojen karttuessa on harjoiteltu säännöllisesti tarpeen mukaan. Jos palokohteen on varmasti todennettu olevan kerrostalossa, koura ei lähde. Kimmo Asikanius näki kouran keikalla ensimmäistä kertaa. Keravalla on todettu kourankäytön hyötyjä. Työpariksi koriin tuli palomies Teemu Mesimäki. Kaksi ylitse muiden niistä on, että miesten ei tarvitse mennä enää katolle katonavaustöihin sekä raivausnopeudessa koura peittoaa periteiset menetelmät. Jibin päässä on koura. Ensimmäinen veto korilla aiheutti vastusta, joten oli palattava katonrajaan korjaamaan saksien asentoa. Savua oli niin paljon, etKouramies kertoo Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen Keravan asemalla purkukouran opettelu alkoi päivän koulutuksella. Kun kouralla ryhdytään purkamaan, kukaan ei saa olla työskentelyalueella, Järvenpään palossa sisäpiha oli tyhjennettävä niin palomiehistä kuin muistakin ihmisistä. Auto miehitetään tarpeen vaatiessa höökin takapenkiltä. ”Koura voidaan sijoittaa miehittämättömänä lähelle paloa ja savun keskelle, mutta sitä voidaan ohjata etäältä, eikä laite vaadi isoa tilaa.” ”Tähän asti on mietitty, että lavalle pitää jättää tilaa, nyt mietitään että kouralle pitää jättää tilaa.” Koura ei vaadi petaukselta paljon, koska se ei ole miehitetty. Järvenpäähänkin kouralla lähdettiin, vaikka hälytyksen tullen ei ollut tietoa, mikä rakennustyyppi on kyseessä. Tulipalossa perän on oltava lähes seinässä kiinni. Sitä varten oli siirrettävä höökiä ja säiliöautoa. Keravan autossa on nostopuomi, taittopuomi ja jibi, joista kahdessa viimeisessä on teleskoopit. Oli paineita aloittaa katon aukaisu liian nopeasti, jo ennen kun vettä oltaisiin saatu korin suihkuputkiin tai suojasumuna käytettäväksi. ”Tykkään pitää laitetta selässä, jos savun keskellä pitääkin jostain syystä tulla pois korista, on ilmaa mitä hengittää”, Sillanpää kertoo. Palon eteneminen saatiin katkaistua siihen. Auto pitää saada todella lähelle työkohdetta. Purkukoura operointietäisyydelle Sillä välin purkukouralle selvitettiin uutta paikkaa. Jokainen saa harjoitella sillä niin paljon kuin haluaa, mutta työvastuu keikalla on kahdella palomiehellä. Kirvestuntumalla Jari Sillanpää valmisteli katon purkamista nostolavalla, kun purkukouralle etsittiin uutta sijoituspaikkaa. Keravan ykkösvuorossa kaksi palomiestä vastaa purkukouran käytöstä keikalla. Putki upposi jälkeenpäin rakennettuun peltikattoon ongelmitta, se laitettiin neljännen ja viidennen asunnon väliin. Väli oli ahdas, mutta auto meni siihen kertaperuutuksella. Se kävi tekemässä työn loppuun. Katonharjalla Mesimäki löi kirveellä kattoon reiän, josta pujotti sakset sisään. Molemmat pukivat paineilmalaitteet selkäänsä, vaikka koriin tulee ilmaa suoraankin. Katon molemmille lappeille laitettiin yksi pistosuihkuputki. Kun ensimmäinen putki oli paikallaan, alkoi ilma paineilmalaitteista vähetä ja savuparin oli poistuttava katolta. Koura ja kääntöpöytä, jossa nostopuomi on kiinni pyörivät 360 astetta, muut varret liikkuvat ylös tai alas. Asikanius kertoo, että kouran ja lavan yhteispeliä on harjoiteltu työvuoroissa
Sillanpää käytti korista työsuihkua, hän suihkutti purkuaukoista lyövät liekit alas. Välillä savuverho peitti näkökentän, silloin kouraa ohjaava palomies keskeytti työnsä ja irrotti otteensa kauko-ohjaimen vivuista. Nyt lavasta saattoi nähdä koko katon. Eriksson kertoo, että tuli oli karannut palavasta huoneistosta ullakkotilaan, joka muodostui alun perin huovasta tehdyn tasakaton ja myöhemmin tehdyn peltisen harjakaton väliin. Savu hälveni ja korissa voitiin riisua paineilmalaitteet. Peltikattoa riisuttiin palavan huoneiston päätä rajoituslinjalle asti. Työtä tehtiin paineilmalaittein, jotka alkoivat pitkän ajan kuluessa painaa, vaikka työ oli seisomista ja ohjaamista. Sillanpää ajoi lavan korkealle, jotta varsinainen kouratarrain näkyisi savun yli. Koura pedattiin uuteen paikaan, josta se ylettyi varmasti. Paremman näkyvyyden takaamiseksi kouran kuljettaja siirtyi talon toiselle puolelle pedattuun nostolavaan. Sokkona sitä ei voi ajaa ollenkaan. Sopimuspalokunnat jatkoivat jälkivartiossa aamuun asti. Kouralla katon purku onnistui hyvin, vaikka kouraa ohjattiin peilikuvana”, Sillanpää kehuu. Hän otti mukaansa kouran kauko-ohjaimen, lämpökameran ja paineilmalaitteen. ”Meille oli yllätys, että se mahtui sinne, mutta kouran kuljettaja oli asiasta varma”, Asikanius sanoo. Nostolavassa työskentelevät palomiehet Jari Sillanpää (vas) ja Kimmo Asikanius ovat harjoitelleet lavan ja kouran yhteispeliä. ”Olimme ensin ehkä noin 20 metrin korkeudella ja savun hälvettyä pääsimme laskeutumaan alaspäin 5–10 metrin etäisyydelle katosta. Palo oli alkanut sisäpihan puolelta, eikä ehkä näkynyt kovin hyvin kadun puolelle. Sitten kouran ohjaaja katsoi lämpökameralla katosta kuumimman paikan ja alkoi purkaa kattoa siitä. Palo syttyi tupakasta Asikanius ja palomestari Eriksson pitävätkin erikoisena, että palo oli suhteellisen keskeisellä paikalla ehtinyt edetä niin voimakkaaksi ennen ensimmäistä hätäpuhelua. Työ kesti parisen tuntia. 16 3 ·2015. Eriksson poistui viimeisenä paloviranomaisena palopaikalta noin puoli kaksi yöllä. Palo levisi kolmeen huoneistoon kattorakenteiden kautta, muutamiin muihin asuntoihin tuli lisäksi vesivahinkoja. Pari päivää myöhemmin poliisi vahvisti, että palo oli saanut alkunsa tupakasta. Juttu jatkuu seuraavalla aukeamalla Palomiehet laittovat katolle pistosuihkuputkia. Korista on helpompi ohjata kuin maasta, sillä tartuntakohdan on oltava näkökontrollissa. ”Poliisi oli jututtanut heti yöllä syttyneessä huoneistossa ollutta henkilöä, joka oli arvellut palon alkaneen tupakasta”, Eriksson kertoo. Siksi sammuttaminen oli haastavaa. Kaikki asukkaat saatiin evakuoitua ja heille järjestettiin väliaikaismajoitus
Kuvakaappaukset: tilannehuone.fi, keski-uusimaa.fi ja iltasanomat.fi. Palo levisi kolmeen huoneistoon ja muutamiin tuli vesivahinkoja.. Hälytysil moitus Rivitalopalo sai paljon huomiota myös mediassa
Salvisto ajoi ambulanssin asemiin ja samalla he näkivät, kun poliisi alkoi viittilöidä Hoidettavia potilaita Teksti: Marko Partanen Kuvat: Alpo Koski, Marko Partanen 18 3 ·2015. Tulipalosta tehtiin A-tehtävä HUS:n ambulanssi oli ensimmäisenä palopaikalla, se päästi viime metreillä ohitsensa samalta asemalta lähteneen höökin ja nostolavan. Sille lähdettiin kuitenkin kiireellisenä. Hän lisäsi tehtävään toisen ambulanssin ja Hyvinkään alueen ensihoito Oy:n ambulanssi sai aavistamansa tehtävän. Järvenpään paloasemalla päivystävä HUS/Hyvinkään alueen ambulanssi (EKU 7270) oli kaupungin ainoa vapaana oleva ensihoitoyksikkö. Alueella oli paljon ensihoitokeikkaa. Ensimmäisessä ambulanssissa hoitajana ollut ensihoitaja Jukka Äyri pyysi paikalle kolmannen ambulanssin, lopulta Reinikainen hälytti tehtävälle vielä neljännenkin ambulanssin. Ne tulivat Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta. Hän kuuli tehtävän heti Virvestä, jossa oli pelastuspuolen puheryhmä. Toinen oli Hyvinkään sairaalasta palaava yksikkö ja toinen lähti tehtävälle Jokelan paloasemalta Tuusulasta. Varakenttäjohtaja Tommi Sukki ja ensihoitaja Matias Jousi alkoivat hoitaa alueen ensihoidon päivittäistehtäviä, joita oli paljon. ”Tehtävä annettiin erikoisesti, siinä ei ollut kiireellisyysluokkaa ollenkaan, vaan pelkkä 402”, ambulanssin kuljettajana ollut ensihoitaja Tuomas Salvisto sanoo. Kenttäjohtaja Reinikainen pyysi Hyvinkäällä päivystävää HUS:n hoitoyksikköä siirtymään Jokelaan kenttäjohtajan toimistoon. Matkan aikana Reinikainen sai kohteesta lisää tietoa. Tulipalo syttyi kiireisenä perjantai-iltana. Hyvinkään sairaalasta Järvenpäähän paluumatkalla olleessa Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen ambulanssissa seurattiin myös tilanteen kulkua. Hyvinkään sairaanhoitoalueen ensihoidon kenttäjohtaja Petri Reinikainen oli parhaillaan Hyvinkäällä noin 30 kilometrin päässä kohteesta. Naapurialueella päivystävä, Peijaksen alueen kenttäjohtaja Jan Hilbert lähetti pyytämättä yhden ensihoitoyksikön Hyvinkään alueen käyttöön auttamaan ruuhkaisessa tilanteessa, kenttäjohtaja Reinikainen kiittelee. ”Pysyimme hyvin kartalla tilanteesta ja aloitimme hälytysajon kohteeseen jo hieman ennen kun saimme hälytyksen”, Rantala sanoo. Ensihoitaja Kimmo Rantala oli alkanut kuunnella normaalisti kuuntelussa olevien puheryhmien lisäksi ensihoidon ja pelastuksen yhteistä puheryhmää. Hyvinkään alueen ensihoito Oy:n ambulanssi oli menossa D-tehtävälle Järvenpään keskustaan. Kenttäjohtaja Reinikainen liitti mielessään kohteen, asukkaat ja ajankohdan. Aloin kuunnella radiota tarkemmin, arvelin, että lisäyksiköitä tarvitaan ja pysähdyimme bussipysäkille seuraamaan tilannetta”, ensihoitaja Henna Laaksonen sanoo. ”Olimme Pajalantiellä, lähellä kohdetta, kun kuulimme, että 7270 sai keikan. Samalla Reinikainen liitti itsensä tehtävään. Reinikaiselle kohde oli tuttu ja hän tiesi paikan ja asukkaat
”Näimme, että omat resurssimme eivät riitä ja käskin opiskelijan hakemaan autosta triagesetin”, Salvisto sanoo. Ensihoitajat olivat olleet monta kertaa tulipalotehtävällä, mutta eivät koskaan sellaisella, jossa on hoidettavia potilaita. Äyri, Salvisto ja opiskelija Toni Vepsäläinen lähtivät tiedustelemaan. Äyri ja Salvisto kantoivat hänet talon toiselle puolelle, mihin tuli samaan aikaan Hyvinkään sairaalasta paluumatkalla keikan saanut Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen ambulanssi. Hankea oli puoleen sääreen. Salvistoa vastaan käveli aiemmin vihreäksi luokiteltu altistunut. Yleensä tulipalotehtävät hoituvat varuillaolona. ”Laitoimme potilaan paareille ja lähdimme kantamaan häntä poliisin ja HUS:n opiskelijan avustamana lumihangen kautta ambulanssiin”, Laaksonen sanoo. Hätäsiirtoja Hyvinkään alueen ensihoito Oy:n ambulanssi tuli paikalle. Hangessa eteneminen oli kuitenkin hidasta ja odottavan aika muodostui pitkäksi. He näkivät heti kaksi potilasta. Kenttäjohtaja Reinikainen antoi HUS:n ambulanssin hoitajalle Jukka Äyrille alkuvaiheen tilannejohdon kunnes ehtisi itse paikalle. ”Tilanne tuli vähän niin kuin syliin”, Salvisto kuvaa. Hän ohjasi potilaan sivullisen saattamana Hyvinkään alueen ensihoito Oy:n ambulanssin luokse odottelemaan. Tarvitaan lisää resursseja 7270-henkilöstö (Äyri, Salvisto ja Vepsäläinen) siirtyi palavan rakennuksen pääsisäänkäynnin puolelle. Myöhemmin tavattu sai värikseen vihreän. Välskärinkadulle saatiin nopeasti ambulansseja, vaikka ensihoidolla oli kiireinen ilta. Toinenkin loukkaantunut potilas pääsi saman tien ambulanssiin. Lisäambulanssit olivat jo matkalla. Salvisto lähti varmistamaan, että opiskelija selviytyy tehtävästään. Äyri käytti käsivirvestään pelastuksen puheryhmää ja Salvisto ensihoidon puheryhmää. Salvisto määritti molemmat ensin tapaamansa potilaat primaaristi keltaisiksi, mutta arveli, että pahemmin loukkaantunut muuttuu vielä punaiseksi. Äyri antoi vaikeimmin loukkaantuneen, punaiseksi muuttuneen, potilaan Hyvinkään alueen ensihoito Oy:n ensihoitajille. Hälytysil moitus pyydellen ensihoitajia heitä kohti. Pihalla oli paljon lunta ja todella kuuma. Altistuneita löytyi yksi lisää. Tulipalo aiheutti niin kovan lämpösäteilyn, että potilaat päätettiin siirtää mahdollisimman nopeasti talon toiselle puolelle. Emme ehtineet tehdä sitä, kun Jukka Äyri ilmoitti, että tarvitaan rankalauta tai kauhapaarit hätäsiirtoa varten”, Laaksonen sanoo. Talon taakse keltaisen potilaan luokse saatiin myös kauhapaarit. 3 ·2015 19. HUS:n ambulanssin väki jalkautui. ”Kun kuulin, että kohteessa on yksi selvästi palovammoja saanut potilas, muutin tehtävän A-tehtäväksi”, kenttäjohtaja Reinikainen sanoo. FinnHEMS 10 irrottautui tulipaloon toiselta tehtävältä. Opiskelija Vepsäläinen oli saanut ohjeeksi, että auttaa potilaan kantamisessa, palaa heti takaisin ja tuo paluumatkalla kauhapaarit. ”Meidän oli käsketty ilmoittautua 7270:lle, kun pääsemme kohteeseen. Oli vielä epäselvää, löytyisikö paikalta lisää altistuneita. Ensihoitaja Henna Laaksonen hoiti vakavimmin loukkaantunutta potilasta
Kun hänen yksikkönsä ensihoitotehtävä oli tehty, Salo teki palaneen rakennuksen sähköttömäksi. Hyvää yhteistyötä Paikalle saatiin nopeasti lisää ensihoidon resursseja ja ne riittivät hyvin. Reinikaisen mukaan ensihoidon, pelastuksen ja poliisin yhteistyö sujui erinomaisesti. Miehet sopivat, että Salvisto kuuntelee ensihoidon puheryhmää ja Salvisto pelastuksen puheryhmää. Viranomaiset miettivät yhdessä eteen tulevia seuraavia liikkeitä. Salvisto olisi kaivannut megafonia, jolla olisi voinut hallita ihmismassaa, sillä tämän kaltaisilla tehtävillä pelkästään työvälineistäkin syntyy paljon melua. Ensimmäisellä ambulanssilla paikalle tulleet Äyri ja Salvisto hoitivat sekavan alkuvaiheen muille yksiköille helpoksi. Äyri pyysi opiskelijan taluttamaan potilaan ambulanssiin. Yllätyksellinen keikka ”Päällimmäisenä keikasta jäi mieleen yllätyksellisyys. Reinikainen käski viimeisenä paikalle tulleiden ensihoitajien tutkia heidät. Järvenpään rivitalopalokeikalla ensihoitajat päätyivät siihen, että molemmat ensihoitajat pitävät käsivirvensä kuten tavallisellakin keikalla. Paikalle saatiin nopeasti myös taloa hallinnoivan Mestariasuntojen edustajat. Reinikainen kertasi tilanteen FinnHEMS-lääkäri Pietari Heleniukselle. Tulipalo oli kerännyt lähistölle uteliaita ja ensihoitajien oli vaikea selvittää, ketkä olivat altistuneita ja ketkä eivät. Hän kertoo, että tulipalotehtävä, jossa on hoidettavia potilaita, oli uudenlainen kokemus. Reinikainen kiittelee heidän toimintaansa, kotinsa menettäneille järjestettiin saman tien sijaisasunnot. Kun heidän tiensä aika ajoin erkanivat, oli tilannekuvan ylläpitäminen yhden virven varassa hankalampaa. ”Sekavassa tilanteessa saimme vakavimmin loukkaantuneet potilaat kiireellisyysjärjestyksessä nopeasti hoitoon, heti kun ambulanssit ehtivät paikalle”, Äyri sanoo. Toisella ambulanssilla paikalle tulleelle, Henna Laaksoselle, tilanne ei näyttäytynyt ollenkaan sekavana, hän kertoo, että tilanteessa oli helppo työskennellä, sillä hänen yksikölleen annettiin ajoissa selkeä tehtävä. Kenttäjohtaja Reinikainen ja palomestari Niklas Eriksson hoitivat tehtävää yhdessä. Äyri lähti katsomaan Hyvinkään alueen ensihoito Oy:n ambulanssille käskettyä vihreää potilasta, josta tulisi heidän yksikkönsä (7270) potilas, kun kenttäjohtaja Reinikainen tulisi paikalle. Äyrin mukaan oli todella haastavaa löytää oikeat altistuneet, sillä uteliaita oli paikalla paljon. Sillä hetkellä oli tiedossa yksi punainen, yksi keltainen ja kaksi vihreää potilasta. Helenius alkoi hoitaa punaista potilasta. Käsiradioiden jakaminen oli tietoinen valinta”, Äyri sanoo. Hänet sijoitettiin lopulta HUS:n ambulanssiin (7270). Jatkossa vastaavissa tilanteissa ambulanssin molemmat käsiradiot pitää antaa hoitajalle”, Salvisto sanoo. Hänen mukaansa potilas saatiin helposti ja nopeasti kyytiin, jonka jälkeen he ajoivat ambulanssin hieman sivummalle ja ryhtyivät hoitamaan potilasta. Hälyt ysilm oitus Jukka Äyri (vas) ja Tuomas Salvisto ehtivät kohteeseen ensimmäisenä. Poliisi kertoi, että viereisen samankaltaisen rivitalon kerhohuoneeseen oli evakuoitu seitsemän palavan rivitalon asukasta. ”Loppuvaiheen työ, joka osoittautui myös aikaa vieväksi, oli etsiä palaneesta rakennuksesta asukkaiden lääkkeitä ja henkilökohtaisia tarvikkeita, jotta he saattoivat lähteä sijaisasuntoihin”, Reinikainen sanoo. Myös kolmannella ambulanssilla paikalle tullut ensihoitaja Kimmo Rantala kiittelee hyvin valmisteltua tehtävää. ”Sitten näin, kun poliisi ja palomies taluttivat vanhusta, joka oli evakuoitu. ”Me (ensihoidon kenttäjohtaja ja palomestari) ja poliisin tilanneykkönen kokoonnuimme tasaisin väliajoin palomestarin autolle kertaamaan tilanteen”, Reinikainen sanoo. 20 3 ·2015. Potilaat eivät odottaneet helposti saatavilla tien vieressä, vaan vaikeasti evakuoitavassa paikassa hangessa”, Äyri sanoo. Ensihoidon kenttäjohtaja antoi Äyrille tehtäväksi alkuvaiheen tilannejohdon. Hän oli ensin vihreä, mutta meni taluttaessa keltaiseksi”, Äyri sanoo. Ambulanssin ensihoitaja Harri Salo on toiselta koulutukseltaan sähkömies. ”Ajatus oli, että saamme toisemme kiinni, kun jalkaudumme autosta. Myös poliisi oli yhteistyössä hyvin mukana. Myös kenttäjohtaja Reinikainen ja FinnHEMS 10 tulivat kohteeseen. ”Tulipalon lähellä työskentely toi oman extransa, kun näkee, että talo palaa täysillä ja on sikakuuma
Kukkonen kertoo, että eräällä kerralla aseman rakentamista on viivästyttänyt pelastusNauhan leikkaus pelastuslaitoksen malliin. Järvenpään kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen katkaisee kirveellä letkun. ”Pitkään ja hartaasti” Asemien rakentaminen ottaa aina oman aikansa. Nykyisen, uudenkin aseman rakentamiseen meinasi tulla mutta matkaan aivan viime metreillä. 3 ·2015 21. Asia on ollut esillä kaupungin elimissä noin 20 vuoden ajan. Järvenpään uusi paloasema oli ollut jo jonkin aikaa käytössä, kun Välskärinkadun rivitalopalo sattui. Pelastusjohtaja Pekka Vänskä ja sisäministeri Päivi Räsänen valmiina puheitansa varten. ”Jotta hanke ei enää siirtyisi, Järvenpään kaupunki etsi pikaisesti uuden tontin. Väki ja hälytykset lisääntyvät Järvenpään uusi paloasema palvelee ensisijaisesti 50000 ihmistä, he asuvat 15 minuutin tavoittamissäteellä asemasta. Valkokivi sai esimerkillisestä toiminnastaan pelastuslaitoksen Elämän liekki -huomionosoituksen. ”Ennusteet kertovat, että pääradan varressa väkimäärä lisääntyy 50 prosenttia seuraavien 20 vuoden aikana. Tähän trendiin on kuitenJärvenpään uusi paloasema vihittiin – Janne Valkokivi sai Elämän liekin Keskustassa syttyneeseen Välskärinkadun rivitalopaloonkin ehdittiin uudelta paloasemalta muutamassa minuutissa. Hän seurasi seremoniaa eturivistä ja istui kahvipöydässä juhlapuhujaa sisäministeri Päivi Räsästä vastapäätä. Toissijaiseen 30 minuutin säteeseen mahtuu 130000 ihmistä. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen papereistakin asia löytyy jo 11 vuoden takaa. toimen alueellistaminen. Pelastusjohtaja Pekka Vänskä kertoi, että Järvenpään paloaseman sijainti on trendiin verrattuna poikkeuksellinen, sillä nykyään asemat rakennetaan kalliin tonttimaan takia ulos keskustasta, mutta silti hyvien liikenneyhteyksien päähän. Järvenpään kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen kertoo, että uutta paloasemaa on suunniteltu pitkään ja hartaasti. Janne Valkokivi sai Elämän liekin tunnustuksena erittäin rohkeasta ja neuvokkaasta, vaikka oman hengenvaaran uhalla suoritetusta teosta, jossa toisen ihmisen henki on pelastettu uhkaavasta vaarasta. Aseman vihkiäisiä vietettiin 24. Silti paikalle osunut ohikulkija Janne Valkokivi ehti tehdä monta merkittävää tekoa – hänen ripeä hätäpuhelunsa ja toimintansa palopaikalla pelasti todennäköisesti ihmishenkiä. Pelastuspäällikkö Jyrki Landstedt painotti, että on tärkeää, mitä maallikot tekevät niiden minuuttien aikana, joka kuluu hälyttämiseen ja avun saapumiseen. On totuttu siihen, että hälytystehtävät lisääntyvät samassa tahdissa väkimäärän kanssa. Paloesimiehet Julius Rito ja Veikko Laaksonen avustavat. Eräällä toisella kerralla kapuloita laittoi rattaisiin kuntien yhteisasemahankkeen aikaan aseman sijaintipaikka. ”Järvenpään uusi asema sijaitsee kaupungin ydinkeskustan välittömässä läheisyydessä”, hän sanoo. Järvenpään kaupunkia painosti jo työsuojelukin, joka vaati heikkojen asemaolojen pikaista kuntoon laittamista. Voi sanoa: Onni onnettomuudessa. Nyt ollaan tässä. Aseman tontilta oli kaadettu jo puut, ja kun lapio meinattiin iskeä maahan, sen alta löytyi pohjavesialue. Tämä paikka on loppujen lopuksi parempi kuin alkuperäinen”, Kukkonen sanoo. huhtikuuta ja tulipalossa kunnostautunut Janne Valokivi kuului kutsuvieraiden joukkoon. Apu tulee aina mahdollisimman nopeasti, mutta siihen kuluu aina vähintään minuutteja
Asemarakennuksen toimivuus on kerännyt kiitoksia, jotka olivat kuuluneet jo ministeri Räsäsenkin korviin. kevään kehyspäätöksen näille tuleville vuosille suunniteltuja säästöjä vastaavat määrärahat. Vaikeuksista huolimatta turvallisuusviranomaisten valmius ja suorituskyky tulee nostaa turvallisuusympäristön asettamien vaatimisten tasolle ja turvata siihen tarvittavat voimavarat. Tämä tarkoittaisi 75 miljoonan euron lisäystä vuoden 2019 kehystasossa. Ensihoidon kenttäjohtaja Petri Reinikainen ja ensihoitaja Jonna Pietiläinen työskentelevät HUS:lla.. Teksti ja kuvat: Marko Partanen Palvelupäällikkö Mikko Ilmonen on asemaprojektien konkari. Ministeri painottaa, että turvallisuuden ylläpitäminen on yhteiskunnan perustehtävä. Hälytysilmoitus-keikkoja etsitään! Mikäli sinulla on tiedossa keikka, josta voisi olla seuraavaksi Hälytysilmoitus-jutuksi, niin älä epäröi ottaa yhteyttä: marko.partanen@pelastustieto.fi tai puhelimitse 0400 674 208/ Marko Partanen. kin pystytty vaikuttamaan ennaltaehkäisyllä. Turvallisuutta vaikeinakin aikoina Aseman henkilöstö on totutellut ja kotiutunut uusiin tiloihin reilun kolmen kuukauden ajan. ”Iloitsen siitä, että kaikkien eduskuntapuolueiden muodostama ryhmä maaliskuussa esitti, että sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon kokonaisuuteen tulee palauttaa viime Hälyt ysilm oitus Hälytys! Ensihoitaja Kimmo Rantalan juhla päättyy ensihoitotehtävään. Työryhmän mukaan mahdollinen aleneva kehystaso ei riittäisi turvaamaan kansalaisille riittäviä palveluja”, ministeri Räsänen sanoo. Järvenpään asema oli hänelle jo neljäs iso asema. Uudet, hienot paloasematilat tulevat palvelemaan toimintaa ainakin seuraavat 30 vuotta”, Vänskä arvioi
”Kohdehankintoina pyritään nyt mieluummin etsimään käytettyjä noin 100000 kilometriä ajettuja autoja. Vettä kulkee komposiittisäiliössä noin 12000 litraa. Hän antaa kiitosta eläköityneelle Juhani Mäelle, jolla on myös pitkä historia Jurvan asemalla erilaisten ajoneuvohankkeiden parissa. Idea koritöiden tekemiseen pelastuslaitoksen omana työnä tuli, kun Jurvan säiliöauto kaatui korjauskelvottomaan kuntoon ajoharjoittelussa Botniaringin moottoriradalla vuonna 2012. Säiliöauton vesisäiliöt hankitaan nyt komposiittisäiliönä. Säiliöautoihin tulevat pumput hyödynnetään pelastuslaitoksen käytöstä poistuvista ajoneuvoista. Ajoneuvojen rakenteet ja tekniikat ovat tulleet vähitellen tutuiksi. Jurvan paloasemalla hoidetaan myös puolet pelastuslaitoksen raskaan kaluston perushuolloista sekä kaikki perushuoltoa isommat huollot. Tiloihin on myös hankittu nosturi ajoneuvojen nostoon. 3 ·2015 23. Jurvan uuden paloaseman erityiset huoltotoimintaan tarkoitetut 250 neliötä helpottavat työskentelyä, ja samalla työkaluja on uusittu. Nyt koritettavana ollut säiliöauto on menossa Kuortaneelle. Toinen perushuoltopaikka on Lapuan paloasema. Mäki toimi Jurvan palopäällikkönä ja myöhemmin Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen teknisenä päällikkönä. Jukka Hietamäki sanoo, että hänellä ei ole koulutusta koritöihin, mutta tietotaitoa on tullut vuosien aikana. Uudella asemalla hyvä työskennellä Palomestari Jukka Hietamäki kiittää, että pelastuslaitoksen hallinnon kanssa on helppo keskustella. Pelastuslaitos näytti hankkeelle vihreää valoa. Tämän jälkeen Jurvassa on uusittu korityöt Soinin ja Töysän säiliöautoihin. Hän korostaa, että tässä taloudellisessa tilanteessa pitää hakea säästöjä myös ajoneuvoista, kun uusi säiliöauto koritöineen maksaa ilman arvonlisäveroakin liki 200000 euroa. Säiliöautojen alustat käytettyinä Etelä-Pohjanmaalla investoinneista ja hankinnoista vastaa pelastuspäällikkö Keijo Kangastie. Heillä on vastuualueenaan pelastuslaitoksen säiliöautojen korityöt. Omana työnä oli kunta-aikana tehty jo kahden säiliöauton korityöt. Niitä saatetaan etsiä myös ulkomailta, kotimaassa ei välttämättä ole hankintahetkellä sopivaa tarjolla”, sanoo Keijo Kangastie. Nyt koritettavana ollut Scania P310 päätyy valmistuessaan Kuortaneen asemalle. Kalustokaappien kehikot ja rungot tehdään itse Jurvan asemalla. Koritettavaksi tulevien säiliöautojen alustat Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos hankkii nyt käytettyinä. Teksti ja kuvat: Arto Papunen Jurvassa osataan myös korityöt Jurvan paloaseman oma säiliöauto oli ensimmäinen itse tehty korirakenne. Autoja piti välillä siirtää pihalle ja takaisin kesken työpäivän. Aiemmin käytetyt alumiinirakenteiset säiliöt hapettuvat, mikä on pahimmillaan tullut esille jo noin viiden vuoden kuluttua käyttöönotosta. Vaikka säiliöautojen korityöt ovatkin nyt tuttuja, siitä huolimatta sammutusautot tulevat normaaliin tapaan koritehtaalta valmiina. Käytettynä hankitussa autossa on mittarissa 107000 ajokilometriä ja vuosimalli on 2008. Nämä on kuitenkin todettu liian paljon huoltoa ja korjausta vaativiksi. Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen Jurvan uudella paloasemalla on palomestari Jukka Hietamäellä ja kalustonhoitajalla Janne Saikkosella erityinen työ pelastuslaitoksen väen keskuudessa. Aiemmin on hankittu muutamia 500000 kilometriä ajettuja alustoja. Hän ehti vielä olla mukana suunnittelemassa uutta asemaa. Pumput peruskorjataan Jurvan asemalla. Tarvittiin uusi auto tilalle nopeasti, eikä rahoitusta ollut heti valmiina. Jurvan paloasemalta ehdotettiin auton korityön tekemistä itse. Säiliöautoihin tulevat säiliöiden ja säleovien hankinnat on kilpailutettu. Jurvassa on historiaa kaluston korjaamisessa ja rakentelussa jo ennen pelastustoimen alueellistamista. Hänellä on apunaan kalustosuunnittelija Jari Mäki-Teppo. Säiliöautoja pelastuslaitos hankkii pääsääntöisesti yhden vuodessa. Hietamäki sanoo, että entisellä Jurvan paloasemalla työskentelytilat olivat ahtaat. Koska ajoneuvojen huolto on kuitenkin pääasia Jurvassa, säiliöauton koritöitä tehdään aina muiden töiden lomassa
Joudun aina oikaisemaan, ettei se ole mikään Matin kurssi.” Toinen Virpiaron päätyö virastossa on suurlento-onnettomuusvalmiuteen liittyvien asioiden parissa Search and rescueeli SARtyöryhmässä. ”Mika Kättö kysyi, tulisinko lääninhallitukseen kolmeksi kuukaudeksi. Tulin, ja edelleen olen täällä”, Virpiaro sanoo. Hän on toisaalta ehtinyt valmistautua eläkkeelle jäämiseen siitä asti kun teki päätöksen, eli jo parin vuoden ajan. Tämä kaikki Virpiaron pitäisi jättää kuukauden kuluttua. ”Nyt olen jatkuvasti ihmisten keskellä. On vähän ennakkopelko, mitä tapahtuu, kun jään totaalisesti pois. Uskon, että ensimmäiset viikot ja kuukaudet sitä herää kylmään tosi asiaan, että ei ole enää niitä hyviä työkavereita.” Vähän pehmeämmän eläkkeelle laskeutumisesta tekee se, että Virpiaro on Uudenmaan maanpuolustusyhdistyksen puheenjohtaja vielä tämän vuoden. Aikamoinen haikeus on jättää tehtävät. Yhdistyksen kautta hänen laaja kontaktiverkostonsa säilyy. Olen ollut onnekas, sillä minulla on ollut työ, jota en olisi koskaan halunnut vaihtaa.” Virpiaro on aktiivinen, pidetty ja tunnettu virkamies, joka on muovannut urastaan juuri sellaisen kuin on halunnut: paljon matkustelua, verkostoitumista ja yhteistyötä yli eri hallintorajojen. Toisaalta hän kokee hitusen pelkoakin. K olme kuukautta lääninhallituksessa. Eläkkeelle jäämisessä on Virpiarolle sulateltavaa. ”Uskon, että ensimmäiset viikot ja kuukaudet sitä herää kylmään tosiasiaan, että ei ole enää niitä hyviä työkavereita.” Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Jussi Helttunen 24 3 ·2015. Se oli työpätkä, johon Matti Virpiaro vuonna 1991 palkattiin Etelä-Suomen aluehallintovirastoon. Sattuma astui peliin, kun Virpiaro isyyslomalla ollessaan käveli Mäntsälän keskuskatua pitkin kauppaan poika rintarepussaan. Virpiaron päätyminen pelastusylitarkastajan virkaan oli täydellinen sattuma. Pelastusylitarkastajalla on muitakin suunnitelmia: ensi syksynä hän aikoo lähteä Nepaliin vaeltelemaan, ja Afrikka täytyisi myös valloittaa. ”Nautin ihan oikeasti työstäni. Aikaisemmin hän oli toiminut yksityisyrittäjänä, aktiivisena vapaapalokuntalaisena, paloja väestönsuojelupäällikkönä, koulutussuunnittelijana sekä pelastusliiton kouluttajana. ”Yleensä sitä vetää delegaatiota, mutta nyt voi lähteä itse, mennä oman aikataulun mukaan ja nautiskella.” Kesäkuun alussa Matti Virpiaro jää eläkkeelle ja jättää paitsi toimistohuoneensa maisemat, myös kollegansa. Erityisesti Virpiaro tunnetaan alueellisista maanpuolustuskursseista, joita hän kehittää ja johtaa. Hän istui minun pallillani silloin. Virpiaroa vastaan tulivat viraston virkamiehet Mika Kättö ja Markku Haranne. Tuosta työstä hän jää eläkkeelle kesäkuun ensimmäinen päivä. Siitä kertoo ehkä se, että ihmiset eivät puhu maanpuolustuskurssista vaan Matin kurssista. Voi olla, että työ yhdistyksessä jatkuu tavalla tai toisella. ”Omasta mielestäni olen onnistunut hyvin
Peruskurssi kestää viikon, ja Virpiaro on mukana alusta loppuun. Peruskursseja järjestetään seitsemän kertaa vuodessa, niiden lisäksi vielä jatko-, erikoisja täydennyskursseja. HäVirkamies estradilla Matti Virpiaro aloitti pelastusylitarkastajana sattumalta. Thaimaan tsunami vuonna 2004 ja Myyr mäen pommi-isku vuonna 2002 eivät kuuluneet SAR-ryhmän toimenkuvaan, mutta onnettomuuksista on kuitenkin otettu opiksi. Hänen työajastaan noin 80 prosenttia menee kursseihin. ”Maanantaiaamuna kun se alkaa, hyppään johtajan pallille, ja perjantaina sieltä sitten kotiudutaan haikeana, jätetään ne 60 ihmistä. Multa tullaan usein kysymään, minkälainen vitsikirja mulla on.” SAR-työryhmässä hän kehittää viranomaisten ja muiden toimijoiden välistä yhteistyötä suurlento-onnettomuuksien varalta. ”Vaikka siellä täytyy pitää tiukkaa aikataulua ja patistella, pitää kuitenkin säilyttää huumori, ettei kenelläkään mene herne nenään. Se on niin kurssilaisille kuin itselle haikea hetki viikon tiiviin yhdessäolon jälkeen.” Yhteishenki kurssilaisten kesken syntyy viikon aikana. Seuraajalla on suuret saappaat täytettävänä, kun Virpiaro jää eläkkeelle kesäkuussa. Ennen virkamiesuraansa Matti Virpiaron saattoi nähdä ja kuulla erilaisissa tvja radiomainoksissa. 50 sinkkiarkkua Thaimaahan ”Matin kurssi” on käsite luultavasti siksi, että Virpiaro panee itsensä aidosti peliin kurssien suunnittelussa ja niiden toteutuksessa. Näyttelijänuralta on jäänyt hyvä esiintymiskyky. Esimerkiksi maanpuolustuskursseilla vitsi oikeassa kohdassa rentouttaa tunnelmaa ja saa keskustelun liikkeelle. 3 ·2015 25. Kun tsunami iski Tapaninpäivänä 2004, Virpiaro toimi koordinaatiopäällikkönä Suomessa. Kahdenkymmenen vuoden aikana hän on muovannut virasta täysin omannäköisensä. ”Tietysti sitä aika paljon laittaa itseään peliin, että saa hengen muodostettua, kurssin näyttämään sellaiselta kuin itse haluaa.” Vaikka työ on vakavaa, Virpiaro tekee sitä sopiva pilke silmäkulmassa
”Siellä missä sotia käydään, on kansalaisia. Ei meillä ole rakennettua yhteiskuntaa jossakin muualla”, Virpiaro sanoo. Työ oli yksi henkisesti raskaimmista hänen urallaan. Poika työskentelee turvallisuusalalla ja on lähdössä opiskelemaan, tyttö on erään suuren suomalaisen kahviyhtiön palveluksessa ja Suomen Erikoiskahviyhdistyksen toiminnanjohtaja. Kun lähdin yksityisyrittäjästä tälle alalle, opiskelemaan ja otin ensimmäiset virkatehtäväni vastaan. Hän korostaa, että tehokMannerheim katsoo seinältä maanpuolustuskurssien suunnittelijaa. Jos mietin omaa elämääni, lasten syntymä. Joudun aina oikaisemaan, ettei se ole mikään Matin kurssi.” 26 3 ·2015. Pelastusalan tulevaisuuden kysymyksistä Virpiaro nostaa esiin pelastustoimen valtiollistamisen ja laitoksien yhdistämisen. Ihmisten kateus ja laiskuus. Isoja käännekohtia olivat tytön kanssa yksinhuoltajana oleminen kolme vuotta kaksin hänen ollessaan alakoulussa, sitten uuden puolison löytyminen ja sen myötä poikamme ensimmäiset kuukaudet hänen kanssaan kahdestaan, kun vaimo opiskeli. Nyt siitä sentään voi keskustella.” Virpiaron mukaan osalla pelastuslaitoksista on liian tiukka kanta myös ajatuksiin laitosten yhdistämisestä. Kokonaisturvallisuusasiat. ”Koskettavaa oli astua vakavasti loukkaantuneita tuoneeseen koneeseen, kun se tuli Suomeen, ymmärtää kouriintuntuvasti, että ihmiset siellä olivat olleet hengenvaarassa.” Virpiaron johtama organisaatio kuitenkin toimi kuin rasvattu, ja siinä hän näki konkreettisesti kättensä jäljen, sen, mitä yhteistyössä oli saatu aikaan. Vaimo on sairaanhoitoalalla. Matti Virpiaro korostaa, että jokainen rakentaa omanlaisen työnkuvansa. Ei vaikkapa Helsinkiä voi Matti Virpiaro Kuka olet ja mistä tulet. Seuraava käänne onkin jo ovella. nen työhönsä kuului esimerkiksi käynnistää vakavasti loukkaantuneiden lento Suomeen. Virpiaro ymmärsi, että paikalle tarvittaisiin jossakin vaiheessa myös arkkuja. ”Kun sitä vuosien varrella on selvitetty, ensi kerran jo 1990-luvulla, sehän oli täydellinen punainen vaate. Ikä: 65 Perhe: Kaksi lasta, jo aikuisia. Vallankin, jos sattui olemaan valtion virkamies ja siitä jotain mainitsi, julistettiin pannaan välittömästi. Nyt tunnen jo itseni maalaiseksi. lähteä massoittain tyhjentämään. Urasi ja elämäsi käännekohdat. ”Tilasin 50 sinkkiarkkua ilman hajuakaan rahoituksesta. Mietin, minä päivänä ne tulivat maksetuksi.” Valtiollistaminen tulee vielä Virpiaro painottaa maanpuolustuskurssien luennoitsijoille, että nämä käsittelisivät esityksissään myös ajankohtaisia asioita. Eduskuntavaalien suhteen Virpiaroa ihmetytti se, kuinka monet puolueet olivat unohtaneet väestön suojaamisen. Hän kuitenkin painottaa seuraajalleen laajan verkoston hankkimista. Hän muistaa ajan, jolloin valtiollistaminen oli vielä nykyistäkin arempi asia. Puolustusta ei pidä miettiä pelkästään kovan maanpuolustuksen näkökulmasta vaan, miten väestö suojataan. Koen, että tämä on niin rakas työ, että se on kuin harrastus. Mikä sammuttaa. Mikä sytyttää. Syntymäpaikka on Kärkölässä, mutta elämäni olen viettänyt pääkaupunkiseudulla. ”Ihmiset eivät puhu maanpuolustuskurssista vaan Matin kurssista. Virpiaron Matti, tulen tällä hetkellä Mäntsälästä. Organisaatio Suomessa lähetti tyhjissä koneissa onnettomuuspaikalle tavaroita, joita siellä ehkä tarvittaisiin, kuten vettä, lääkintätarvikkeita ja huopia. Esimerkiksi Venäjä on ollut kursseilla tavallistakin enemmän puheenaiheena Ukrainan kriisin takia
Hän näkee, että yksi plus yksi on enemmän kuin kaksi. Hän on monipuolinen ja innokas oppimaan uusia asioita. Luulen, että minun elinaikanani tullaan näkemään myös valtiollistaminen. Tilanne on kuitenkin pehmentynyt huomattavasti siitä, mitä se aikoinaan oli. Tuntuu, että osa pelastusjohtajistakin haluaa käydä tätä keskustelua.” Virpiaro näkee, että valtion virkamiehet ja pelastuslaitokset ovat eri leireissä valtiollistamisen suhteen. Harrastajateatteri Orimattilassa on jo kysellyt häntä takaisin riveihinsä. Joka päivä olen tuolla estradilla ja esiintymässä.” Virpiaron seuraaja saa täytettäväkseen suuret saappaat. Työpersoonana hän on yhteistyön mahdollistaja ja mahdollisuuksien etsijä. Työkaverina hän on ollut erittäin helppo ja miellyttävä. ”Alkuvaiheessa se varmasti tapahtuu laitoksia yhdistelemällä. ”Tein yhden lääkefirman mainokset kymmenen vuotta, mutta kun tulin tähän taloon töihin, täällä todettiin, että on syytä jättää ne, koska minulta menee uskottavuus.” Hän myöntää haikailleensa takaisin alalle. Matin veroista ei tule olemaan toista, se on varma. Pelastustoimen arvot kiteytyvät hänessä. ”Se on todella hyvä harrastus ja opettanut paljon. Hän kuitenkin painottaa laajan verkoston hankkimista. Kun seuraavan kerran tapasin entisiä kollegoita pelastuslaitoksesta, kyllä siinä oli ihan selvää eriseuraisuutta. Hän ei pelkää työtä, ei katso kelloa. Hän on herrasmies ja kohtelee naisia kuin kukkia. M atti on intohimoinen puurtaja, joka panee itsensä peliin täysillä. Hän pitää tilanteen aina hallinnassaan; jos mokaa, sitä ei kukaan huomaa. Häntä on kyselty myös elokuvie n ja mainosten koekuvauksiin. Monet kuntajohtajat ovat muuttaneet kantaansa pelastustoimen valtiollistamisesta. ”Muistan itse, että kun tulin pelastuslaitoksesta tänne taloon töihin, yhden yön ihme tapahtui. Näyttelijätaustasta on hyötyä Virpiaron heittäytymisja esiintymiskyky kumpuaa ehkä siitä, että hän on ollut aikaisemmin näyttelijä. Virpiaro on näytellyt elokuvissa ja teatterissa, ohjannut elokuvia ja tehnyt radiokuunnelmia. ”En ole katunut yhtään. Matti on nähnyt turvallisuuden laajasti ja tuonut turvallisuusajattelua kokonaisturvallisuuden piiriin. Hän ei kuitenkaan lähtenyt alalle, koska se olisi tuonut mukanaan taloudellisen epävarmuuden. Ari Keijonen Suomen Palopäällystöliiton toiminnanjohtaja Matti Virpiaro ja koulutussuunnittelija Paula Kankkunen ovat työtovereita 20 vuoden ajalta. Tässäkin saa olla ihmisten kanssa tekemisissä. Virpiaro ei kuitenkaan halua jättää seuraavalle pelastusylitarkastajalle suurta taakkaa, vaan korostaa, että jokainen rakentaa omanlaisen työnkuvansa. Matti on määrätietoinen ja rohkea pyrkiessään päämääriinsä, joihin hän useimmiten pääsee käyttäen apunaan loistavaa tilannetajuaan ja verratonta huumoriaan. Kun sen oivaltaa, mahdollisuudet ovat rajattomat.” 3 ·2015 27. Hän on ihmisenä miellyttävä, sosiaalinen, hyvää tarkoittava ja avoin. Kun olin Uudenmaan pelastusliitossa töissä, Matti oli silloin jo pelastustarkastajana. Matin kykyyn selvittää asioita, ennakoimattomiakin, on voinut aina luottaa. Joskus hän on kärsimätön ja jahkailevia ihmisiä pelottava: hänelle sopisi Nummisuutarin Eskon lausuma: "Minä olen tyhmyydelle vihainen kuin rakkikoira”. Matti on informoiva, kertoo asioista. Jos olen ennen ollut vähän hiljainen, nyt en ole.” Oli viittä vaille, ettei näyttelemisestä tullut Virpiaron päätyö. ”Hyvän yhteistyöverkoston rakentaminen on äärimmäisen tärkeää. Virpiaro pohtii pääsevänsä ehkä ensi syksyn näytäntökauden harjoituksiin. Hän on inhimillinen ja luotettava. Paula Kankkunen Etelä-Suomen aluehallintoviraston koulutussuunnittelija O len tuntenut Matin noin 20 vuotta. Markku Haranne Etelä-Suomen aluehallintoviraston entinen johtaja M atti on äärimmäisen monitaitoinen ja monilahjakas ihminen. ”Pelastustoimen arvot kiteytyvät hänessä” kuutta pitää hakea, ja esimerkiksi hallintoa on pakko keventää jossain vaiheessa. Hänellä on myös hyvät ryhmänjohtamistaidot. ”Matin veroista ei ole toista, se on varma”, sanoo Kankkunen. Todettiin rivien välistä, että olen ihan väärässä leirissä, ei keskustelukumppaniakaan tahtonut löytyä.” Virpiaro huomauttaa, että nykyisin monet laitokset ovat onneksi oivaltaneet, kuinka tärkeää on yhteistyö aluehallintoviraston kanssa
Nuoret hakeutuvat peruskoulun jälkeen muualle opiskelemaan tai töihin, ja palvelut keskittyvät kasvukeskuksiin. Moniammatillinen yksikkö tekee monipuolisesti niin pelastustoimen kuin ensihoidon tehtäviä. Yhtä ratkaisua harva-alueen ongelmiin on jo kokeiltu. Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Jani Sourander Yleisesti tilanne on samanlainen kuin monen muunkin itäisen Suomen pelastuslaitoksen alueella: väki vähenee ja vanhenee. Etelä-Karjalan alue vaatii erityisosaamista lähes jokaiselta palomieheltä: Venäjän-liikenne, metsäteollisuus ja Saimaan kanava tuovat työhön omat haasteensa. Kotisairaanhoitokeikalla puolestaan hoitaja voi hoitaa potilasta, palomies taas tarKanava ja rekkaralli Etelä-Karjalan riskit 28 3 ·2015. Sopimuspalokunnat ovat harva-alueella korvaamattoman tärkeitä. Sopimuspalokuntia on 28, niistä kaksi tehdaspalokuntia, kolme sivutoimisia ja 21 vapaaehtoisia palokuntia. ”Tällä harva-alueen palvelulla pyritään turvaamaan palvelujen saatavuus”, Hokkanen kertoo. Pelastusviranomaisena palomies toimii esimerkiksi onnettomuudessa tilannepaikan johtajana. Miehistöpulan takia vakinaiset palokunnat on liitetty keskisuurten onnettomuuksien hälytysvasteisiin eri puolille maakuntaa. Siinä palomies ja ensihoitaja toimivat samassa yksikössä. V altatie 6 kulkee ohi Luumäen, Lappeenrannan ja Imatran, yhä idemmäksi kohti Venäjää, kunnes Simpeleen ja Parikkalan välillä käväisee vain parin kilometrin päässä rajasta. Etelä-Karjalassa päätoimisesti miehitettyjä paloasemia on ainoastaan Lappeenrannassa ja Imatralla. Ensihoito tehdään yhteistyössä Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiiri Eksoten kanssa. Hälytysosastossa on noin 500 henkeä. ”Etelä-Karjala on alue, joka on aina elänyt puulla ja päällä”, luonnehtii Erkki Hokkanen, Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja. Pelastuslaitos tekee myös ensivastetehtäviä, joiden osuus on noin neljännes kaikista tehtävistä. Hokkanen sanoo, että alueella on paljon sellaisia tilanteita, joissa palomiehet ja ensihoitajat ovat muutenkin samaan aikaan paikalla. Vuoden alussa alkoi moniammatillisen yksikön pilottikokeilu Rautjärvellä. Metsät, pellot ja järvet vuorottelevat maisemassa, nenään käy Kaukaan tehtaan läpitunkeva selluloosan haju. Sopimuspalokuntiin ei riitä aktiiveja, vaikka tällä seudulla ne ovat pelastustoiminnan tärkeä tukipilari. Hän tarkoittaa alueen vahvaa teknologista osaamista ja metsäteollisuutta. Pelastuslaitos tekee yhteistyötä niin itänaapurin kuin viereisten laitostenkin kanssa. Jo Kuutostieltä käsin voi nähdä ne asiat, jotka määrittävät Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen toimintaa: tiellä ja raiteilla jyräävä, vaarallisia aineita kuljettava raskas liikenne, metsäteollisuus, itäraja, Saimaa, harvaan asuttu alue
Hokkanen kertoo, että pelastuslaitoksella Vainikkala on tiedostettu riskikohteena, joten onnettomuuteenkin oli varauduttu. Pienessä henkilöstössä se vaatii erityisosaamista vähän kaikilta. ”Meillä on koulutettua henkilöstöä ja oma vaahtoauto, jossa on 8000 litraa vaahtonestettä”, Hokkanen kertoo. Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen palomiehet rakensivat laitoksen erikoistarpeisiin sopivan raivausauton. Vainikkalan ratapihan turvallisuutta on kehitetty viimeisen parin vuosikymmenen aikana. Ratapihalla on muun muassa säiliön täyttöasteen mittalaitteet, tarkastussillat vaunuja varten, valuma-allas vuotavalle säiliövaunulle sekä tehokas sammutusjärjestelmä. Siitä myös opittiin. Rautjärven lisäksi sellaisia harvaan asuttuja paikkoja, joissa työparityöskentely voisi ajaa asiaansa, ovat esimerkiksi Parikkala, Luumäki ja Savitaipale. Pelastusjohtaja Erkki Hokkanen (vas.) sekä palomiehet Mikko Saastamoinen ja Henri Häkkinen ovat tyytyväisiä autoon. huhtikuuta 1999, kun kahdeksan raakaöljyvaunua suistui kiskoilta teknisen vian vuoksi, ja öljy syttyi palamaan. kastaa asunnon paloturvallisuuden ja tarvittaessa vaikkapa vaihtaa palovaroittimen patterit. Ratapihan riskit on huomioitu palokuntien koulutuksessa sekä pelastuskalustossa. Palo saatiin sammutettua. ”Uskon, että tässä on malli harva-alueen turvallisuuspalvelujen ylläpitämiseen. Vainikkalassa on myös oma sopimuspalokunta. Se vaatii ennakkoluulotonta kokeilua ja matalia rajaaitoja”, Hokkanen sanoo. 3 ·2015 29. ”Kyllä sen kautta on pystytty kehittämään meidän ratapihavalmiutta, sammutusja torjuntavalmiutta sekä pelastuslaitoksen valmiutta.” Itäliikenne oli vilkasta erityisesti vuosina 2010–2011. Viimeisin suuronnettomuus ratapihalla tapahtui 7. Tuolloin Kuutostien varrella seisoi >> Moniosaajia tarvitaan paljon. Vainikkalan ratapiha on riskikohde Suurin osa rautateitse kulkevista vaarallisista aineista Suomen ja Venäjän välillä kulkee Vainikkalan ratapihan ja Luumäen kautta. Palosta ei tullut henkilövahinkoja, mutta öljy pääsi vuotamaan ympäristöön
”Kokemusta näistä saatiin viimeksi Astaja Veera-myrskyjen riepotellessa aluetta”, Hokkanen sanoo. ”Lähialueiden yhteistyön osalta noudatetaan tehtyjä sopimuksia, muuten toimitaan valtiojohdon linjausten mukaisesti.” Itärajan läheisyys vaikuttaa pelastuslaitoksen alueeseen muutenkin. Erityisvaarallisia kohteita on kuusi. Yhteistoimintaa venäläisten kanssa harjoitellaan säännöllisesti. Uusien ostoskeskusten Palomies Kai Tiainen ItäSuomen tilannekeskuksen tilannehuoneessa. Vielä muutama vuosi sitten ostosmatkailevat venäläiset kohensivat alueen taloutta, mikä näkyi vilkkaana rakentamisena. Siellä pelastuslaitokselle kuuluvat vesiliikenneonnettomuudet. Palokuntien pitää myös tuntea metsäja kaivosteollisuuden eri prosessit. ”Meillä on muutamia palomiehiä, jotka tulevat toimeen perusasioissa venäjäksi. Tällainen kohde on esimerkiksi Lappeenrannassa toimintansa aloittanut biopolttoaineen valmistuslaitos. Ne liittyvät yleensä ratapihaan, metsäteollisuuteen tai muuhun teollisuuteen, mutta niitä ei paljasteta julkisuudessa. Pienessä henkilöstössä se vaatii erityisosaamista vähän kaikilta”, Hokkanen kertoo. Siellä harjoitellaan säännöllisesti muun muassa lentokoneen sammuttamista paikalla olevan simulaattorin avulla. Sään ääri-ilmiöt, kuten esimerkiksi rajut myrskyt koettelevat usein Suomen itäistä laitaa. 30 3 ·2015. Alueella toimii kaksi meripelastusseuraa, joiden kanssa pelastuslaitos tekee yhteistyötä. ”Jos siellä tapahtuu liikenneonnettomuus, ilmoitus tulee myös Suomeen. Pelastuslaitoksen vastuulle kuuluvat Venäjän Suomelle vuokraamassa Saimaan kanavassa tapahtuvat vesiliikenneonnettomuudet. Samoin uudet teknologia-alat edellyttävät pelastuslaitokselta erityisosaamista. Etelä-Karjalassa on jatkuvasti vähintään kaksi vesisukeltajaa valmiudessa, toinen Imatralla, toinen Lappeenrannassa. Maantiellä tapahtuvat onnettomuudet vuokra-alueella puolestaan ovat venäläisten vastuulla – paitsi silloin, kun onnettomuudessa on mukana kanavan alueella kulkuluvalla kulkevia. Tulkki mukana harjoituksissa Yksi erikoisuus pelastuslaitoksen kannalta on Saimaan kanavan vuokra-alue. Käytämme yhteisiä avunpyyntölomakkeita, joissa tärkeimmät tiedot on suomeksi ja venäjäksi.” Hokkanen kommentoi vain lyhyesti sitä, kuinka ulkopoliittinen tilanne vaikuttaa laitoksen yhteistyöhön Venäjän kanssa. Lentokentällä toimii Finavian oma palokunta. ”Moniosaajia tarvitaan paljon. Lisäksi pelastuslaitos on tehnyt yhteistyössä Finavian kanssa riskiarviointia, ja laitoksella on valmis toimintasuunnitelma lento-onnettomuuden varalta. kymmenien kilometrien rekkajonoja. Yhteistyötä on tehty 1970-luvulta asti. Vesialueet puolestaan vaativat vesisukellusvalmiuden ylläpitämistä ja venekaluston käyttämistä. Pelastuslaitos rakensi 1980-luvulla yhteisen paloharjoitusalueen Hanhijärven alueelle yhdessä ilmailulaitoksen kanssa. Rautjärveltä ylöspäin vastuu Venäjän puolella kuuluu Karjalan tasavallalle, jonka kanssa on harjoiteltu muun muassa metsäpalon sammuttamista.” Yleensä harjoituksiin on osallistunut venäjäntaitoinen tulkki Suomesta. Muutaman kerran vuodessa on joko yhteinen harjoitus tai koulutustilaisuus. ”Laivan öljyvuoto, sairauskohtauksia, joku putoaa kanavaan, tai aluksen potkurin ympärille kiertyy köysiä”, hän luettelee tapahtuneita onnettomuuksia. ”Painopiste on ollut liikenneonnettomuuksissa ja laajemmissa metsäpaloissa. Lappeenrannassa on myös kansainvälinen liikennelentokenttä, jonka mahdollisiin onnettomuuksiin pelastuslaitoksen täytyy varautua. Venäjän huono taloustilanne on rauhoittanut rekkarallia, mutta henkilöliikenteen kasvun myötä liikenneonnettomuuksia sattuu silti aikaisempaa enemmän. Etelä-Karjalan pelastuslaitos varautuu myrskyihin ja harjoittelee säännöllisesti niiden varalta. Paikan päälle lähtee meiltä yksikkö, ja siellä arvioidaan yhteistoiminnan tarve.” Hokkasen mukaan kanava työllistää pelastuslaitosta loppujen lopuksi melko vähän
Vuonna 2010 Etelä-Karjalassa 10000 asukasta kohti oli 5,5 pelastustoimintaan osallistuvaa henkilöä. Aika harva pääsee omista päivätöistään lähtemään harjoituksiin.” 3 ·2015 31. Pilottihanke aloitettiin vuoden 2014 alussa. Alueella toimii myös Etelä-Karjalan turvallisuusja valmiustoimikunta. ”Voi olla, että pikku hiljaa tätä kautta yhteistyö syvenee, ja jossain vaiheessa kysytään, tarvitseeko olla neljää–viittä hallinnollista pelastuslaitosta, vaan voidaanko se hoitaa vaikka yhdellä hallinnolla.” Hokkasen mukaan palokunnat eivät ole häviämässä minnekään, ja palvelut tuotetaan tulevaisuudessakin läheisyysperiaatteella. Pelastuslaitosten yhteinen tilannekeskus tarkoittaa käytännössä sitä, että viisi laitosta päivystää vuoroviikoin aluetta, jossa asuu lähes 900000 asukasta. ”Isojen kauppakeskusten rakentaminen aiheuttaa omat riskinsä, samoin maantieliikenne”, Hokkanen summaa. Siinä ovat mukana eri viranomaiset kuten kunnat, kirkko, sairaanhoitopiiri, Punainen risti, aluehallintovirasto ja kauppakamari. Sopimuspalokuntalaisilla on samat testaukset ja harjoitukset kuin ammattilaisillakin. Puomi laukaistaan aluksesta heitettävällä ajoankkurilla ja 150 m puomia purkautuu valmiuspakkauksestaan alle minuutissa. Ne tekevät yhdessä esimerkiksi kalustohankintoja, ja niillä on yhteinen päivystysjärjestelmä ItäSuomen tilannekeskus. Tältä pohjalta näen, että väestömäärältään laajempipohjainen pelastustoimen alue, jossa henkilöstömäärä ja taloudelliset resurssit ovat riittävät, antaa paremmat mahdollisuudet tulevaisuudessa järjestää pelastustoimi kustannustehokkaasti”, Hokkanen muotoilee. Esimerkiksi Luumäellä ei tarvitse miettiä uhkia itsenäisesti, vaan voimme paneutua niihin kaikkien kuntien kanssa kahdesta kolmeen kertaa vuodessa.” Etelä-Karjala on mukana Itä-Suomen tilannekeskuksessa Etelä-Savon, Kymenlaakson, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon kanssa. ”Tilastollisesti sitä ei pysty sanomaan. ”Enemmän sitä Tallinnan puolelta voi roudata kuin täältä.” Pieni laitos tekee yhteistyötä Päätoimista pelastushenkilöstöä Etelä-Karjalan alueella on vähän. Pelastuslaitoksilla on kumppanuusverkosto, jonka puitteissa toimintaa on kehitetty. Käytön jälkeen puomi pakataan uudelleen valmiuspakkaukseensa ja se on näin käytettävissä uudelleen. ”Se vaatii todella paljon henkilöltä, jotka oikeasti tekevät kaikkia tehtäviä. Kyllä sitä moni on pohtinut, kun katsotaan meidän onnettomuustilastoja ja alkoholin osuutta.” Hokkanen arvelee, että rajanylitykseen liittyvä tullilainsäädäntö hillitsee idässä alkoholin tuontia. ”Taloudellista joustoa tai urakiertoa on haasteellista toteuttaa. Pelastuslaitoksella on päivystysvuoroa varten erityinen tilannehuone. LAMOR CORPORATION Urakoitsijantie 12, 6450 Porvoo, puh: 020 765 0100, info@lamor.com, www.lamor.com Öljyntorjuntapuomi nopeaan puomin laskuun Kiinteäkellukkeinen öljypuomi säilytetään valmiuspakkauksessaan ja vedetään veneellä tai aluksella suoraan veteen ja hinaukseen. Alueen sopimuspalokunnista osa on erikoistunut tiettyihin tehtäviin, kuten vesihuoltoon, myrskyraivaukseen tai metsäpaloihin. ”Se on osoittautunut erittäin hyväksi. Pelastusjohtaja näkee, että yhdistyminen muiden laitosten kanssa on hyvinkin mahdollista, vaikka yhteistyötä tehdään paljon jo nyt. Itä-Suomen viisi pelastuslaitosta ovat tehneet tiivistä yhteistyötä jo vuodesta 2003. Vuonna 2010 perustetussa toimikunnassa käsitellään alueen turvallisuuteen liittyviä asioita. Tilannekeskus tukee pelastustoimen johtoa ja välittää sekä hankkii tietoa muille laitoksille ja eri viranomaisille. LAMOR PIKAPUOMI henkilöja paloturvallisuusasiantuntijatehtävät työllistivät pelastuslaitosta. Hokkanen ei osaa arvioida, vaikuttaako rajan takaa tuotu halpa alkoholi alueen onnettomuusmääriin. Asukaslukuun suhteutettuna vähemmän on vain Etelä-Pohjanmaalla. Valmiuspakkaus säilytetään ja kuljetetaan alumiinisella säilytys-/laukaisualustalla
Hän huomauttaa, että kalustokoulutusta tarvitaan nykyisin paljon, sillä liikennevälineet ja autokalusto kehittyvät koko ajan. On suunniteltu, että tästä autosta voi ottaa välineet yhtäaikaisesti useampaan eri toimintakaistaan”, Saastamoinen esittelee. Tätä voidaan verrata Pelastusopiston vanhaan raivausautoon sillä erotuksella, että tässä on nosturi perässä ja pelastamiseen soveltuvia työkaluja tuplamäärä”, kuvailee vuoromestari Mikko Saastamoinen. Pystymme ulottumaan sillä paremmin kuin keskiasennetulla. Autoa alettiin suunnitella alun perin muutama vuosi sitten, koska tuolloin rekkaliikenne Kuutostiellä oli vilkasta, ja onnettomuuksia sattui usein. ”Kaikkea on tuplasarja, joten jos yksi laite rikkoutuu, niin auto ei halvaannu. Palomiehet tuunasivat oman raivausauton Auton kalustossa on muun muassa järeä, kiinteä pelastusvälinesarja sekä kannettavat pelastusvälinesarjat, hydraulisia tunkkeja, tukemiseen tarkoitettuja laitteita ja erikoissahoja. Erinäköisissä muissakin onnettomuuksissa sitä on käytetty useita kertoja”, Saastamoinen kertoo. Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Jani Sourander >> Tällaisella konseptilla tehtyjä autoja ei oikeastaan ole Suomessa muita. Auto tehtiin yhteistyössä korivalmistajan kanssa, ja se valmistui vuonna 2011. ”Perään asennettu nosturi on äärettömän hyvä esimerkiksi rakennuspalossa. Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen harvinaisuus on raivausauto, jonka laitoksen oma työryhmä on suunnitellut erikoisonnettomuuksiin. Tällä on useamman rakennuksen katto aukaistu. Kun auto valmistui, sitä varten tarvittiin lisäkoulutusta. Raivausauton erikoisin piirre on takapäässä sijaitseva nosturi, josta pyrittiin tekemään niin järeä kuin mahdollista. ”Kävin Ruotsissa ja Saksassa raskaan kaluston pelastamisen koulutuksessa, niitä oppeja olen tuonut tänne”, Saastamoinen sanoo. >> 32 3 ·2015. ”Tällaisella konseptilla tehtyjä autoja ei oikeastaan ole Suomessa muita. Kun työryhmä suunnitteli autoa, se kävi tutustumassa hieman vastaavanlaisiin, kolmiakselisiin autoihin muun muassa Oulussa
Kalustokoulutusta tarvitaan paljon, sillä liikennevälineet ja autokalusto kehittyvät koko ajan. Perään asennettu nosturi on äärettömän hyvä esimerkiksi rakennuspalossa. Vuoromestari Mikko Saastamoinen on hakenut oppia raskaan kaluston pelastamisen koulutuksessa Ruotsista ja Saksasta. 3 ·2015 33. Taustalla palomies Henri Häkkinen. >> Kaikkea on tuplasarja, joten jos yksi laite rikkoutuu, niin auto ei halvaannu. On suunniteltu, että tästä autosta voi ottaa välineet yhtäaikaisesti useampaan eri toimintakaistaan. >> Vuoromestari Mikko Saastamoinen esittelee liikenneonnettomuuksiin erikoistunutta raivausautoa
Käytännössä se tarkoittaa, että palomiesensihoitaja -työpari liikkuu työvuorossa yhdessä hälytyksille. ”Imatralla omassa vuorossa se on puhtaasti pelastustoiminnan hoitamista. Mielenkiintoista puuhaa sekin on, ja pitää taitoja yllä, koska palopuolella sitä on vähemmän.” Hän uskoo, että uusi järjestelmä on kokeilemisen arvoinen ja pääsee tietyissä tilanteissa oikeuksiinsa. Kumpikin tosin vain tuurasi varsinaista työparia, mutta molemmat olivat jo ehtineet saada käsityksen työstä. ”Kolaritilanteissa ambulanssi todennäköisesti on ensimmäisenä paikalla, ja palomiehenä pystyy näkemään tilanteen ja tekemään ensiarvion. Kun puhutaan ihmisarvosta ja -hengestä, aika tarkat tiedot pitää osata, hoitomenetelmät, lääkitykset ja niin edelleen.” Pusenius näkee, että työskentelyssä ensihoitajan kanssa vuorovaikutteisuus on hyvä asia. ”Ensihoitoa ollaan tehty. Rautjärvellä aloitettiin vuoden alussa kokeilu, jossa pelastuslaitos ja terveystoimi hoitavat hälytystehtävät yhdessä. Kolmatta vuoroaan tuuraajana tekevä, normaalisti Imatran asemalta toimiva Pusenius kertoo, ettei hänen kohdalleen ole vielä sattunut palopuolen hälytyksiä. Parityö opettaa molempia Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Jani Sourander Simpeleen uusi paloasema valmistui vuonna 2013. Huhtikuun alussa Rautjärven kuntakeskuksen Simpeleen paloasemalla tehtävää hoitivat palomies Jonne Pusenius ja ensihoitaja Mirkka Tanhuanpää. 34 3 ·2015. Täällä tulee ensihoidon haasteet vastaan. Ja miksei myös rakennuspaloissakin, koska me olemme koko ajan valmiudessa lähtemään, ellei ole päällekkäistä tehtävää.” Pusenius kertoo, että uudenlaisessa parityöskentelyssä hallittava osaamisalue on laajempi
3 ·2015 35. Sieltä tulee laajempi tietämys ja kokemus, se on niin sanotusti ilmaista oppia.” Välimatkat ovat alueella pitkiä, ja kotona annettava hoito korostuu työvuorossa. DAFO OY l Puutarhatie 22 C l 01300 Vantaa Puh. Paikallinen terveyskeskus on auki vain virka-aikaan, joten iltaja yöaikaan lähin hoitopaikka on Lappeenrannan keskussairaala. Ota yhteyttä ja kysy lisää! Holmatro teki sen taas! ”Tietysti siinä oppii itsekin uutta asiaa, joka ei perustasolle kuulu. ”En ole palomiehen kanssa työparina ollut moniin vuosiin. Ensihoitaja Mirkka Tanhuanpää teki juuri ensimmäistä vuoroaan uuden järjestelmän puitteissa. Sarjan kevyin levitin, vain 9,9 kg. Tunnemme Jonnen kanssa muutenkin, niin en usko, että siinä on mitään ongelmaa.” Tanhuanpää suhtautuu kokeiluun positiivisesti. Mirkka Tanhuanpää ja Jonne Pusenius ovat päässeet kokeilemaan uutta työparijärjestelmää ensimmäisten joukossa. Sarjassa 5 levitintä ja 2 akkukäyttöistä levitintä. +358 10 666 5120 l info@dafo.fi l www.dafo.fi Holmatron uudet 5000-sarjan levittimet ovat täällä! Entistä kevyempiä ja tehokkaampia, ei kompromisseja. ”Täällä pyritään mahdollisimman pitkälle potilasta hoitamaan kohteessa”, Pusenius sanoo. Hän uskoo, että palomiehen kanssa toimiminen tuo uutta näkökulmaa hänen omaan työhönsä
Palomies Toni Jaako lepäsi hetken istuen tehtävien jälkeen. ”Tällaisissa pienissä laitoksissa kaikkien pitää pystyä tekemään kaikkea. Paras taso tarkoittaa yli tunnin toimintaaikaa, heikoin alle 10 minuutin. Testit tehdään paineilmalaite päällä, jolloin voimme arvioida, mikä on toiminta-aika paineilmalaitteen kanssa työtehtävissä”, Ryhänen kertoo. Ensin palomiehet tekevät kävelytehtävän, jossa he kävelevät kahdesti sadan metrin matkan, ensin ilman letkukehikkoja ja sitten niiden kanssa. huhtikuuta laitoksella oli meneillään savusukellustesti. Neljäntenä tehtävänä palomiehet ylittävät ja alittavat esteitä, viimeiseksi rullaavat letkua. Myös heidän sykettään seurattiin tehtävien ajan. Palomiehiä testataan kolmella erilaisella testillä, jotka kaikki tehdään kerran vuodessa. Tiistaina 7. Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Jani Sourander 36 3 ·2015. ”Hyvältä tuntuu, ei tässä ollut mitään vaikeuksia. Tietoja voidaan verrata edellisvuoden kuormittumisprosentteihin, jolloin näemme, onko toimintakyky pysynyt samana vai onko se heikkenemässä”, Motiivin fysioterapeutti Elina Ryhänen kertoo. ”Me syötämme tiedot koneelle ja saamme tietoa kuormituksesta. Sen jälkeen he kävelevät portaikossa 6,5 kierrosta, mikä vastaa 20 metrin nousua. Tulee harrastettua liikuntaa, joten sen turvin tämäkin meni.” Jaako pitää testejä ehdottoman hyödyllisinä. Ikääntymisen myötä tulee haaste, että löytyy urapolkuja, joiden kautta palomies pääsee kunnialla eläkkeelle”, pelastusjohtaja Erkki Hokkanen sanoo. ”Tämä on eniten savusukellustyötä kuvaava testi. Testissä palomiehet suorittavat viisi erilaista tehtävää 14,5 minuutin aikarajalla. Rengasta pitäisi siirtää moukaroiden kolme metriä. ”Savusukellusrata arvioi työkuormitusta, eli simuloi työtehtäviä. Hän arvioi, että kaikki meni kuten piti. Sen jälkeen on vuorossa kuormaautonrenkaan moukarointi. Jokaisen tehtävän jälkeen heiltä tiedusteltiin kuormitustuntemuksia. Harvoin sitä konttaamaan joutuu tulipalossa, mutta tämä kuvaa parhaiten sitä palomiehen työtä.” Savusukellustesti mittaa toimintakykyä Fysioterapeuttiopiskelijat Emma Liukko (harmaassa hupparissa) ja Katariina Jussila mittaavat Toni Jaakon suoritusta tehtävässä, jossa ylitetään ja alitetaan esteitä. Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen palomiesten kuntotestit suorittaa Saimaan ammattikorkeakoulun oppimiskeskus Motiivi
Minkä ruokailuvälineen otan seuraavaksi. Tässä ollaan kuin yhtä perhettä, 24 tuntia hitsaa meidät hyvin yhteen. Tässä saa hyvät vapaat, vuorokaudessa porukka kerkeää hitsautua hyvin yhteen. alv 10 %) Lisätiedot ja tilaukset www.sppl.fi/verkkokauppa Uut uus ! Mitä mieltä olet 24 tunnin vuorojärjestelmästä. Palomies Toni Jaako Ei mulla ole tähän oikeastaan muuta sanottavaa kuin se, mitä kaverit jo sanoivat. Ei tarvitse olla joka toinen päivä juoksemassa, kuten kaksivuorojärjestelmässä. Kirjan on kirjoittanut Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen. 3 ·2015 37. Palomies Henri Häkkinen Sitä on tehty jo pitkään, hyvinhän se sopii. Jos vertaa oikeisiin ihmisiin, ei tässä tule kuin yksi viikonloppu vapaaksi per kuukausi. Onko sille vaihtoehtoja. Tietysti perheellisille se on reilu vuorokausi puolison luota pois. Hinta 42,50 € (sis. Teos on suunnattu erityisesti päällystön ja johtotason edustajille niin pelastuslaitoksissa kuin erilaisissa palokunnissa, mutta on toivottavaa, että se kuluu myös kaikkien muiden pelastusalalla toimivien ja aiheesta innoittuneiden käsissä. Täällä ei tarvitse tehdä kuin se mitä käsketään. Haittoja ei mielestäni ole. Pidetään kiinni etiketistä -kirja Mitä tarkoittaa kutsukortin maininta ”tumma puku”. Palomies Riku Pötry Henkilökohtaisesti mulle tämä on paras järjestelmä ehdottomasti. Mun puolesta voisi olla useamminkin näitä työvuoroja, kun kotona on kaikenlaista huisketta. Palomies Kai Tiainen Se on toimiva systeemi, pystyy vähän suunnittelemaan muutakin elämää, kun tietää, milloin se työvuoro on. On kyllä keritty kokeilemaan kaksivuorojärjestelmääkin, mutta kyllä tämä paremmalta tuntuu, koska se on säännöllisempää. Vaihtoehtoja on varmaan vaikka kuinka paljon, mutta tämä on ainoa järkevä ja maailmanlaajuisesti erittäin käytetty. Palomies Matti Pöntinen Kerro meille, mistä aiheesta haluaisit gallupin: toimitus@ pelastustieto.fi. Ketä kättelen ensimmäisenä. Milloin käytetään suuria kunniamerkkejä. On mukava olla kerralla se vuorokausi töissä, ja sitten kolme vapaata. Tämä teos vastaa näihin ja moniin muihin etikettisääntöjä koskeviin kysymyksiin. Se pilaa vapaa-ajankin, kun on päiväja yövuorot peräjälkeen
38 3 ·2015. Telttojen säilytyksestä ja käytöstä vastaavat Asolan ja Jokelan VPK. Teltat ovat saksalaisia. Tilapäinen ensihoitopaikka – suuronnettomuusteltat Teltat on toimitettu Keski-Uudenmaan pelastuslaitokslle helmikuussa 2014 ja pakattu kahteen peräkärryyn. Kuuden teltan yhteispinta-ala on 170 m 2 . Yhteen paikkaan sijoitettuna kalusto vaatisi siirtoon kuorma-auton. Kilpailutetun kokonaishankinnan voitti seinäjokelainen yritys. Varusteisiin kuuluvat muun muassa lämpöeristävät maavaatteet, lämmittimet sekä kaksi aggregaattia voimaja valovirtajatkojohtoineen sekä valaisimineen. Telttakokonaisuus saadaan pystyyn ja lämmöt päälle noin 12–15 minuutissa
Onnettomuuspaikalla työskenteli lopulta 64 henkilöä. Uudellamaalla on hyvät resurssit lukuisine sairaaloineen, mutta syrjäseudulla jo parin auton kolari voi aiheuttaa tilanteen, josta ei selvitä päivittäisvalmiudella. Siellä missä on luonnonkatastrofeja Uudistettu opas valottaa toimintamalleja Lääkintäesimies Simo Ekman, 42, valittiin vuoden ensihoitajaksi vuonna 2014. Oppaan ovat toimittaneet Ekmanin lisäksi Maaret Castrén, Rami Ruuska ja Tom Silfvast. Se riippuu alueesta ja käytössä olevista resursseista. Kirjasta ilmestyy juuri kolmas, uudistetty painos. ”Pelkästään organisaation luominen suuronnettomuuksiin varautumisessa on haastavaa. Esimerkiksi Uudellamaalla on kymmenen HUS-sairaalaa ja Helsingissä kaksi. Ekmanin päävastuualuetta ovat ensihoidon suuronnettomuussuunnitelmat ja -varautuminen. Suuronnettomuus suhteellinen käsite Pirkanmaan pelastuslaitoksen nettisivuilla suuronnettomuudeksi luokitellaan, jos onnettomuudessa kuolee viisi henkilöä, loukkaantuu kymmenen tai omaisuutta tuhoutuu 500000 euron edestä. Laki suuronnettomuuksien tutkinnasta määrittelee näin: Suuronnettomuudella tarkoitetaan tässä laissa onnettomuutta, jota on kuolleiden tai loukkaantuneiden taikka ympäristöön tai omaisuuteen kohdistuneiden vahinkojen määrän taikka onnettomuuden laadun perusteella pidettävä erityisen vakavana. ”Mielestäni yleistä määritelmää suuronnettomuudelle ei voi eikä ole tarpeenkaan antaa. Tarkoitus on parantaa valmiutta suuronnettomuuden varalta ja kehittää eri auttajien yhteistyötä. Lääkintäesimies Simo Ekmanin mukaan harjoittelua ja opetusta olisi lisättävä. Oman porukan suunnittelemasta yhden miehen yksiköstä toimintaa voidaan johtaa tuntikaupalla. Yksiköitä hälytettiin kahdeksan kunnan alueelta. Yhteensä 23 ihmistä menehtyi, ja onnettomuus oli raskas myös pelastustöitä tekeville. Teksti: Kimmo Kaisto Kuvat: Kimmo Kaisto, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos 3 ·2015 39. Helsinki-Vantaan lentokentällä suuronnettomuuteen varaudutaan 30–40 kertaa vuodessa ilmaliikenneonnettomuusvaaratilanteiden yhteydessä, vaikkakin riski vakavaan tapahtumaan on erittäin pieni. ”Tällä porukalla pyöritetään Peijaksen alueen ensihoidon kenttäjohtopäivystystä.” Ensihoidon kenttäjohtoyksikkö EKU 61 on varustettu monipuolisesti viestija teknisin apuvälinein. Onnettomuus oli alkusysäys kirjoittaa opas suuronnettomuuksiin varautumisesta ensihoidon näkökulmasta. Toimiva organisaatio on pystyttävä rakentamaan joka päivä vuorokauden ympäri, ja siihen tarvitaan neljä vaativaan johtamiseen kykenevää henkilöä. Kapasiteetti hoitaa ihmisiä on valtava verrattuna alueeseen, jossa toimii ainoastaan yksi aluesairaala”, Ekman painottaa. Suuronnettomuuksiin pitää varautua Suuronnettomuudet ovat Suomessa harvinaisia, mutta niihin pitää varautua. K onginkankaalla 19.3.2004 sattunut rekka-auton ja linja-auton yhteentörmäys on maamme tieliikenneonnettomuuksista synkin. Monilla alueilla todellisen valmiuden saavuttaminen tarkoittaisi suuren määrän ambulanssien perustamista, jolloin kustannus-hyötysuhde on huono.” Ekmanin mukaan Suomessa tapahtuu niin vähän suuronnettomuuksia, että ne nähdään liian etäisinä riskeinä ja varautuminen on heikompaa. Hän on yksi kirjoittajista. ”Aiheesta ei ollut yhtään suomalaista kirjaa tai perusteosta”, kertoo vantaalainen lääkintäesimies Simo Ekman Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta. Pienessä kunnassa jo kahden auton kolari voi ylittää päivittäisen kapasiteetin rajat. Suuronnettomuusoppaassa käsitellään suuronnettomuuksiin varautumista ja johtamista sekä esitellään suuronnettomuuden pelastustoimintaan osallistuvat toimijat ja toiminta eri onnettomuustyypeissä. Hän on yksi viidestä lääkintäesimiehestä KeskiUudenmaan pelastuslaitoksella
Ei pidä tuijottaa vain hintaa, vaan ajatella sijoituksena tulevaisuuteen.” ”Pitää koordinoida hankintoja sekä jakaa kustannuksia alueiden kesken. Lentoliikenteen suuronnettomuusriski kasvaa, sillä ennusteen mukaan Ensihoidon kenttäjohtajan pitää jopa keksiä työkaluja itse. ”Olisi harjoiteltava 2–3 kertaa vuodessa, jotta kaikki henkilöstö pääsisi mukaan. Asolan ja Jokelan VPK:hon sijoitetyt kärryt ovat itsenäisiä yksiköitä. Teltat voivat toimia esimerkiksi suojaja huoltotilana pelastajille ja isossa asuntopalossa evakuoiduille.” Suuronnettomuusteltat toimitettiin helmikuussa 2014 ja niitä tarjotaan käyttöön koko Uudenmaan alueelle. Syy voisi Simo Ekmanin mukaan olla teknologia tai vaaralliset aineet, joihin liittyy luonnonilmiö tai ihmisen toiminta. Lukuisat ketjukolarit pääväylillä eivät olleet suuronnettomuuksia ensihoidon näkökulmasta yksittäisinä onnettomuuksina, mutta kokonaisuus oli suuronnettomuuden kaltainen tilanne. Estonian tuhoisa merionnettomuus on vielä useimmilla tuoreessa muistissa. Laki määrittelee pelastustoimen johtavaksi viranomaiseksi, joten heittäisin pallon toiminnan kehittämiseksi sinne”, Ekman syöttää. Helsinki-Vantaan lentoasemalla järjestetään suuronnettomuusharjoitus kerran vuodessa, karttaja maastoharjoitus vuorottelevat. On paljon kalustoa, jota voi hyödyntää myös päivittäistoiminnassa. 40 3 ·2015. Harjoittelua ja opetusta liian vähän ”Suuronnettomuuksiin varautumista opetetaan hyvin vähän. Hän toivoisi suuronnettomuuksiin varautumisessa enemmän ministeriötasoista ohjausta sekä ministeriöiden yhteistyötä kokonaisvarautumisessa. Niin varusteita kuin järjestelmiä on kehitettävä. Yksittäisiä kursseja on esimerkiksi ensihoitopalvelujen johtamisesta, mutta ei tarpeellisia moniviranomaiskursseja. On mielenkiintoista myös nähdä, tuoko sote-uudistus uusia toimijoita ja mikä aluejako on. Mikä sitten aiheuttaisi todennäköisimmin seuraavan suuronnettomuden. Tämä jaettiin tasan Peijaksen ja Hyvinkään alueen kesken. On myös ilmaisia työkaluja, kuten kemikaalitietokanta englanniksi. Suuronnettomuuksissa kaikkien toimijoiden aluejaot ovat erilaisia, eikä kuuden miljoonan asukkaan isossa maassa ole yhtenäisiä toimintamalleja. Pitäisi myös velvoittaa koko henkilöstö osallistumaan, jotta osaisi toimia tositilanteessa. Kimppasijoitus tulevaisuuteen ”Päättäjät pitäisi herättää parantamaan perusvarautumista suuronnettomuuksiin alueellisesti. ”Myyrmannin räjähdyksen aikaan olin isyyslomalla, mutta minut kutsuttiin töihin. Jos nyt investoidaan satatuhatta euroa laadukkaaseen kalustoon, se on käyttökelpoista vielä 20–30 vuoden kuluttua. Maamme historian tuhoisimmassa tieliikenneonnettomuudessa vuonna 2004 Konginkankaalla kuoli 23 henkilöä. ”Suomessa on paljon vaarallisia kemikaaleja käsitteleviä laitoksia, mutta suomalainen turvallisuuskulttuuri on hyvä. Rakentamisja turvallisuusmääräykset ovat tiukempia kuin monissa muissa maissa”, hän kuvailee. Telttoja on kaikkiaan kuusi ja ne voidaan yhdistää toisiinsa, jolloin tilaa saadaan kaikkiaan 170 m 2 . ja pommi-iskuja, varautuminen on arkipäivää. Onnettomuus oli alkusysäys ensimmäiselle suuronnettomuusoppaalle. SARmoniviranomaisharjoituksissa on ollut mukana myös vapaaehtoisjärjestöjä ja yrityksiä.” Jos 200 matkustajan lentokone tulisi ryminällä kenttään Helsinki-Vantaalla, olisi se suuri voimainponnistus harjoittelusta huolimatta. Näihin voidaan laskea myös rallionnettomuus Jyväskylässä sekä junaturmat Jyväskylässä ja Jokelassa. Yhteistyötä viranomaisten välillä ja pelastussuunnitelmien yhteensopivuutta pitäisi lisätä, sillä yksikään toimiala ei pärjää yksin suuronnettomuuden sattuessa. ”On arvioitu, että tällaisen suuronnettomuuden pelastustoimintaan osallistuisi toista tuhatta ihmistä. Telttakokonaisuus saadaan pystyyn ja lämmöt päälle noin 12–15 minuutissa.” Pahin uhkakuva Suomessa ei ole pahoja maanjäristyksiä tai tulivuoria, ja tulviinkin osataan varautua suhteellisen hyvin. iPadissa johtamisohjelmaan voi piirtää tilannetietoa kartan päälle ja lähettää kuvana johtokeskukselle. Pelastustöissä oli mukana myös paljon vapaaehtoisia. Hälytyskäyttöä ei ole vielä ollut, mutta niitä on lainattu virka-apuna poliisille. Ensihoidon suuronnettomuusvarautumisen näkökulmasta viiden sote-alueen yhteistyö olisi helpompaa kuin 19 alueen”, Simo Ekman toteaa. Toimintoja säädellään lailla ja määräyksillä – tavoitteena on turvallisempi elinympäristö. Kuva: Keski-Suomen pelastuslaitos. Hyvä esimerkki yhteisen päämäärän hyväksi tehdystä yhteishankinnasta ovat suuronnettomuusteltat. Siksi tällainen kalusto on hyvä sijoittaa sopimuspalokuntiin. On vain sattumaa, että Jyväskylän seudulla on tapahtunut yllättävän paljon isoja onnettomuuksia”, Ekman toteaa. ”Keski-Uudenmaan pelastuslaitos maksoi 120000 eurosta puolet ja HUS toisen puolen. ”Jos tapahtuisi suuronnettomuus, vakinainen henkilöstö olisi nopeasti kentällä. Myös tekniikka tukee johtamista monin tavoin. Jokelan ja Kauhajoen kouluampumiset sekä Myyrmannin pommi-isku olivat terroritekoja, mutta suuronnettomuuden kaltaisia tilanteita. Aiemmin yksittäisiä telttoja oli sijoitettu raskaisiin pelastusyksiköihin. Simo Ekman esittelee lääkintäjohtajan resurssitaulua, johon voidaan merkitä yksiköt, potilasmäärät ja sairaaloiden kyky ottaa potilaita vastaan
Se antaa muillekin viranomaisille näkymän siihen, mitä suuronnettomuustilanne tarkoittaa toisen viranomaisen kannalta. Evakuointi välittömän vaaran alueelta 2. Duodecimin kustantaman oppaan ovat toimittaneet Maaret Castrén, Simo Ekman, Rami Ruuska ja Tom Silfvast. Kuljetukset sairaaloihin Ensihoitopalvelun prosessit onnettomuuspaikalla Pelastustoimi Ensihoitopalvelu Ensihoitopalvelun tavoitteet Luokittelu Hoito Kuljetus Lääkintäjohto Organisoida onnettomuudessa vammautuneiden tarkoituksenmukainen ensihoito ja mahdollisimman nopea ja turvallinen kuljetus lopulliseen hoitoon Saada kuljetettua vammautuneet tarkoituksenmukaisella kuljetusvälineellä lopulliseen hoitopaikkaan mahdollisimman nopeasti ja turvallisesti Löytää ja hoitaa ne vammautuneet, jotka hyötyvät varhaisesta hätäensiaputasoisesta hoidosta ja/tai nopeasta kuljetuksesta lopulliseen hoitoon. ”Toiveet ovat suuret, ja KEJOa odotetaan koekäyttöön vuonna 2016. Euroopassa toimintamallit ensihoidossa poikkeavat toisistaan eikä ole yhtä maata ylitse muiden.” Suuronnettomuusoppaan kolmas ja uudistettu painos on kirjoitettu terveydenhuollon näkökulmasta. Tuhdissa teoksessa on selkeä kuvitus ja taulukot selventävät vaikeitakin asioita. Etäopintoja on paljon ja opetuskieli englanti. Vasemmalla on kuvattu ensihoitopalvelun toimintaa onnettomuuspaikalla. Löytää ja hoitaa ne vammautuneet, jotka hyötyvät varhaisesta ensihoidosta ja/tai nopeasta kuljetuksesta lopulliseen hoitoon. Järjestelmällä voi ylläpitää toimintapäiväkirjoja, ja tilannekuva välittyy eri viranomaisten välillä.” Simo Ekman opiskelee parhaillaan työn ohessa katastrofilääketieteen ylempää korkeakoulututkintoa Italiassa. Siirto hoitopaikalle (pelastustoimi ja/tai ensihoito) 4. Yhteinen kenttäjohto koskisi poliisia, pelastustoimea, sosiaalija terveystoimea, Rajavartiolaitosta, Puolustusvoimia sekä Tullia. Jo nyt Helsinki-Vantaan läpi kulkee 15 miljoonaa matkustajaa vuosittain.” Ekman toivoo apua suuronnettomuustilanteisiin varautumisessa uudesta kenttäjohtojärjestelmästä, KEJOsta. Onnetto muudess a osalliset lentoliikenne kasvaa 83 prosenttia nykypäivään verrattuna. 3 ·2015 41. Alkuvaiheen potilasluokittelu 3. Hoitopaikalla sekundaariluokittelu ja hoito 5. Johtopaikka Hoitopaikka Luokittelupaikka Välittömän vaaran alue 1. ”Hyviä käytäntöjä kannattaa poimia eri maista
Ensivastetehtävät ovat laskussa myös Pirkanmaalla. Pirkanmaan pelastuslaitoksen alueella paloasemia on yhteensä noin 70 ja ensivasteeseen on sidottu 45 yksikköä. Pirkanmaalla ensivastetehtäviä oli 3078 yhteensä 10265 tehtävästä vuonna 2013. Ensivastetoiminta on hyvä keino parantaa palveluja siellä, missä ei ole lähellä ambulanssitukikohtaa. Kun Kangasalle tuli vakinaisten miehitys täydellä vahvuudella minuutin lähtöajalla, tehtävät vähenivät selvästi. Muutkin muutokset ovat toki vaikuttaneet ensivastetehtävien määriin, kuten vakinaisten miehityksien lisääntyminen.” ”Kangasalan VPK:lla oli aikoinaan paljon ensivastetoimintaa. Ensivaste täydentää hyvin ”Pirkanmaa ja koko Suomi on jaoteltu viiteen eri riskiluokkaan, joiden saavuttamisprosentit määrittelee sairaanhoitopiirin valtuusto ensihoidon palvelutasopäätöksessä. Viime vuonna vastaavat luvut olivat 2859 ja 10129. Ensihoidossa ei ole pahoja katvealueita. Palokuntien ensivastetehtävät ovat PRONTOn tilastojen mukaan vähentyneet selvästi. ”Nyt on huomattavasti aiempaa enemmän ambulansseja ympäri vuorokauden valmiudessa, mikä vähentää ensivastetehtäviä. Se on sääli, sillä VPK:ssa on tosi osaavaa porukkaa pelastajista terveydenhuollon ammattilaisiin.” Matti Isotalo kertoo myös toisenlainen tarinan Lempäälästä Ideaparkin pohjoispuolella. sa 70 prosentissa tehtävistä. Alueella on kuitenkin aktiivinen Sääksjärven VPK. Menetetäänkö pian arvokasta osaamista, jota tarvitaan harvaan asutussa maassa ja laajoissa onnettomuustilanteissa. Nokialla dieselmoottoreita valmistavassa yrityksessä toimiva Linnavuoren TPK puolestaan ilmoitti itse halustaan alkaa hoitaa ensivastetehtäviä. Meillä on innostunutta väkeä niin vapaaehtoisissa, vakinaisissa kuin puolivakinaisissa”, Isotalo iloitsee. Iso muutos oli myös ensihoitopalvelujen siirtyminen sairaanhoitopiirien vastuulle. Koko maahan tuli sairaanhoitopiirien ensihoidon palvelutasopäätökset aiempien kuntakohtaisten ratkaisujen sijaan. ”Vuoden 2014 ensivastetehtävistä sopimuspalokunnat hoitivat noin tuhat ja 14 vakinaista 24h-asemaa loput. Teimme sopimuksen ensivastetoiminnasta ja koulutimme palokunnan väkeä. Esimerkiksi 1-riskiluokassa ensimmäisen yksikön pitäisi olla kohteessa kahdeksassa minuutisUusi terveydenhuoltolaki siirsi vuonna 2013 ensihoitopalvelut kunnilta sairaanhoitopiirien vastuulle. Hänellä on apunaan ensihoitolääkäri, lääkintämestarit ja lääkintäesimiehet. Alueellisesti omalta osaltaan ensivastetoiminnasta vastaavat aluepalomestarit. Maantiede ja väestön sijoittuminen vaikuttavat”, kertoo ensihoitopalveluista vastaava pelastuspäällikkö Matti Isotalo. ”Alue on kaukana vakinaisista paloasemista ja ensihoityksiköiden tulo paikalle on kestänyt tavoitteita pidempään. Tärkeää jatkossakin ”Ensivaste hälytetään PirkanPelastuspäällikkö Matti Isotalo vastaa ensihoitopalveluista Pirkanmaan pelastuslaitoksella. Hänen mukaansa yhteistyö Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ensihoitokeskuksen kanssa toimii hyvin. Ylä-Pirkanmaalla on kolme päiväpaloasemaa, joilla vakituiset vastaavat toiminnasta klo 8–16 ja sen jälkeen yhdistelmä, johon kuuluu sopimuspalokuntalaisia. ”Hyvän tilastotietojärjestelmän an siosta näemme kunnittain tehtävien toteutumat ja ensihoityksiköiden osalta jopa reaaliajassa. Ensihoidon palvelutasopäätöksen seuranta on tarkkaa ja hyvää. Tilastojen avulla nähdään, missä toimintaa ja nopeutta pitää parantaa. Nykyinen hätäkeskusjärjestelmä ei taivu osavuorokautisiin valmiuksiin, mutta toivottavasti uusi järjestelmä ERICA tuo parannuksen. Mikäli halutaan kor keampia prosentteja, kustannukset nousevat heti. Ensivaste on tärkeä osa ensihoitoa Pelkät ambulanssit eivät tavoita kaikkia riittävän nopeasti 42 3 ·2015. Joka kylässä ei tosin ole ensivastetoimintaan valmista palokuntaakaan. Tekniikan pitää auttaa murheiden sijaan”, Isotalo painottaa. Ensivastetoiminta alkoi helmikuussa 2015.” Alueelliset erot voivat olla suuria. ”Pirkanmaan pelastuslaitoksen ensivastetehtävien määrä on ollut korkea piikki muuhun Suomeen verrattuna. Ensivastetehtävät kasvoivat taisaisesti vuodesta 2008 vuoteen 2012–2013, jonka jälkeen tehdyt uudistukset alkoivat vähentää ensivastetehtäviä. Ensivastetoiminta täydentää hyvin itse ensihoidon tavoitettavuusvaatimuksia.” Ensihoitopalvelusta pelastuslaitoksella vastaa ja sitä kehittää pelastuspäällikkö
” ”Arvioimme ensihoitokeskuksessa jatkuvasti myös ensivastetoimintaa. Hälytysohjeita tarkennetaan tarpeen mukaan. Sairaanhoitopiiri on ollut hyvin tyytyväinen niin pelastuslaitoksen kuin alihankintana tehdyn ensivastetoiminnan toteutukseen. Tie sileäksi! Pensi Rescue Oy Ahertajankatu 5 38250 Sastamala FINLAND Puh. maalla aina A-kiireisiin elottomuuksiin ja putoamisiin ja B706tehtäviin sekä muihin A-tehtäviin, jos sen arvioidaan tavoittavan kohteen vähintään 5 minuuttia ennen ambulanssia sekä kenttäjohtajan erikseen näin arvioidessa. 03 512 5600 Fax 03 512 5644 E-mail: pensi@pensi.fi www.pensi.fi Made in Finland Pensi rappulaskujärjestelmä nyt myös ErgoGo-siirtotuolissa. Sen avulla kuljetat potilaan alas nopeasti, turvallisesti ja ergonomisesti. Vuosien 2011–2013 ensivastetehtävien keskiarvo koko maassa oli 27199, joten laskua on selvästi. Näen ensivasteen aseman erittäin merkittäväksi tulevaisuudessakin. Ensivastetehtäviä oli 2859, kun niitä oli koko maassa 21156. Vertailu vanhaan on kuitenkin vaikeaa, koska kattavaa ensihoitopalvelun arviointia sairaanhoitopiirin tasoisesti ei ole juurikaan tehty”, Kaartinen kertoo. Katsomme ensivasteyksikön hyödyn merkittäväksi, kun se aikaistaa hätätilapotilaan ensihoitotoimien aloitusta tai nopeuttaa akuutin aivoverenkiertohäiriöpotilaan hoidon aloitusta sairaalassa”, kertoo ensihoidon vastuulääkäri Kaius Kaartinen Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä. Erityisesti huomiota on kiinnittänyt useissa kunnissa aktiivisuus ja motivaatio ensivastetoiminnan kehittämiseksi edelleen.” ”Kaikkia avuntarvitsijoita ei edelleenkään saavuteta kaikkialla ajoissa. Pelastuslaitos voi käyttää haluamassaan laajuudessa alihankkijoita, esimerkiksi sopimuspalokuntia. Pelkillä ambulansseilla emme tavoita hätätilapotilaita riittävän nopeasti. Teksti ja kuva: Kimmo Kaisto 3 ·2015 43. Paluuta kuntakohtaisiin hälytysohjeisiin ei ole, vaan hälytyskriteerit määritellään yhtenäiseksi koko sairaanhoitopiirissä. Pe ns i/ PK /0 81 4 Turvallinen Pirkanmaa Tehtävät onnettomuustyypeittäin kunnissa 2014 Taulukossa on tehtävät onnettomuustyypeittäin Pirkanmaan pelastuslaitoksen alueen kunnissa 2014. Katson 8 minuutin tavoittamisaikatavoitteen palvelutasopäätöksessä asetetuista aikatavoitteistamme tärkeimmäksi.” ”Pirkanmaan sairaanhoitopiirillä on sopimus pelastuslaitoksen kanssa ensivastetoiminnasta
Nyt vasteuudistusten jälkeen keikkoja on ollut vähän enemmän. 44 3 ·2015. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri tietenkin määrittelee ne ensivastetehtävät, joihin meidät hälytetetään. Palokuntasopimuksen mukaan VPK:lla on viisi miestä viiden minuutin lähtövalmiudessa. 51 jäsenestä 24:llä on savusukelluskelpoisuus. Pelastustoiminnan osalta sopimuspalokuntien toimintaa määrittelee pelastuslaitos. ”Nyt lähinnä vakinainen henkilöstö hoitaa ensivastetehtävät ja meidät hälytetään, jos on päällekkäisiä tehtäviä. Ensivastetehtävät vähentyneet Kangasalan VPK:ssa Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto Kangasalan VPK on saman katon alla vakinaisten kanssa. Esimerkiksi tajuttoman potilaan (A702) ja rintakipuisen (A704) potilaan hälytystehtäviin sairaankuljettajat haluaisivat ensivasteen paikalle lisäkäsiksi ja auttamaan potilaan hoitotoimenpiteissä”, kertoo Kangasalan VPK:n hallituksen puheenjohtaja Tommi Jansson. Ensivastetehtäviin löytyy ammattitaitoa, sillä viidellä on pelastusalan ja 18:lla terveydenhuoltoalan ammattitutkinto. ”Ensivastetehtävien väheneminen heikentää motivaatiota ja rutiinien osaamista”, harmittelee Kangasalan VPK:n päällikkö Juha Salminen. Automaattihälytyksiin riennettiin 32, vahingontorjuntaan 15, liikenneonnettomuuksiin 13 ja ensivastetehtäviin 12 kertaa. Jukka Järvinen työskentelee laitoksella ensihoitokouluttajana, mutta hän kuuluu myös Kangasalan VPK:hon. Kaksi ilmakaaritelttaa pystytetään varttitunnissa. Sairaankuljettajilta saatujen mielipiteiden ja kommenttien perusteella sairaanhoitopiirin vastemäärittelyjä tulisi tarkastella uudestaan joidenkin A-kiireellisyysluokan ensivastevasteiden osalta. Hänen mukaansa toisissa palokunnissa on vähän ja ikääntynyttä väkeä, toisissa puolestaan motivoitunutta ja osaavaa porukkaa, jota pelastustoimi ei tarpeeksi hyödynnä ”Palokunnissa väki ja motivaatio vähenee sekä rutiininomainen osaaminen heikkenee.” Viime vuoden tilastot eivät ole vielä valmiit, mutta vuonna 2013 Kangasalan VPK:lla oli 131 tehtävää, joista suurimpana 36 rakennuspaloa. Palokunta vastaa myös suuronnettomuusperäkärrystä ja sen käytöstä koko Pirkanmaan toimialueella. Kangasalan VPK:n päällikkö Juha Salminen (vas.) iloitsee siitä, että palokunnassa on paljon terveydenhuolto osaamista ja poliisejakin. Pirkanmaan pelastuslaitoksella kaikissa ensivasteyksiköissä on samanlaiset varusteet. ”Välissä kävimme tosi syvällä, taisi olla vain neljä ensivastetehtävää vuoden aikana. ”Kaikkiin paikkohin isolla sammutusautolla ei ole järkevää mennä, ja silloin lähdemme Kangasalan VPK:ssa on poikkeuksellisen aktiivinen ja osaava hälytysosasto. Etenkin pelastustoimen tehtävissä tulisi nopeasti parantaa palokuntamme käytettävyyttä”, Salminen painottaa. Kun nämä tehtävät vähenevät, väkeä pitää motivoida paljon enemmän mukaan harjoituksiin ja hälytyksiin. Ammatillinen rikkaus säilytettävä Kangasalan VPK:n ensivastetehtävät ovat vähentyneet takavuosien yli 30:stä keskimäärin 10–12 tehtävään vuodessa, sillä samalla asemalla työskentelee Pirkanmaan pelastuslaitoksen vakituinen henkilöstö vahvuudella 1+3 minuutin lähtövalmiudessa
Aiemmissa Pirkanmaalle tulleissa raskaissa sammutusyksiköissä on pienemmät vesisäiliöt Alustana on kolmiakselinen Scania P410 automaattivaihteistolla ja kääntyvällä taka-akselilla. 08-442 131 | Fax 08-443 061 myynti@turvakilvet.fi | turvakilvet.fi Uusi turvakilpikuvasto Tilaa tai tutustu turvakilvet.fi Suomen Turvakilvet Oy Kilvet FIREBOX KOULUTUSLAITE Oy Interenergy Ltd PRESSO CENTER Puh.(019)340451 Fax.(019)340460 Sammutusasut Laatua toiminnassa VIKING tekninen palopuku VIKING LIfe-SaVING equIpmeNt Oy, fINLaNd pääskykalliontie 13, fI-21420 Lieto, finland tel: +358 (0)2 489 500 viking-fi@viking-life.com www.VIKING-LIfe.fI ensivastetehtävään pienemmällä. Hänellä on sairaankuljetuksesta yli 20 vuoden kokemus. Lisää ensivastekoulutusta Jukka Järvinen työskentelee Pirkanmaan pelastuslaitoksella ensihoitokouluttajana, mutta kuuluu myös Kangasalan VPK:hon. VPK on puolestaan koulinut pelastuslaitokselle Salmisen mukaan 20–30 ammattipalomiestä. 135-vuotista taivalta juhlitaan 1. Pian hekin pääsevät kirjautumaan sähköiseen Moodle-oppimisympäristöön, jolloin kouluttaminen helpottuu.” Järvinen sanoo nostavansa hattua oman kylän eteen tehdystä työstä. Kangasalan VPK on Suomen vanhin maalaispalokunta. ”Odotamme, että uusi yksikkö parantaisi oleellisesti palokuntamme käytettävyyttä Kangasalla ja sen lähikunnissa, jotta palokunnan tulevaisuus olisi turvatumpi jatkossa”, kertoo palokunnan päällikkö Juha Salminen. heinäkuuta. Katoksen alla on myös ilmakaariteltoin varustettu suuronnettomuusperäkärry. Pian kalustohalliin saadaan myös upouusi raskas sammutusauto 9000 litran vesisäiliöllä. Veneessä on sukelluslaitteet ja viistokaikuluotain, jollaisia on lähinnä Rajavartiolaitoksella. Näin saavutettiin täydelliset sammutusja säiliöyksikön ominaisuudet. Ensivaste on hyvää ammatillista rikkautta palokunnissa. Kangasalan VPK:n uudessa raskaassa sammutusyksikössä on 9000 litran vesisäiliö. Palokunta kouluttaa tänä vuonna lisää vesisukeltajia. Kevyessä pelastusyksikössä PI2315 on myös neljät savusukelluslaitteet ja kahdet sukellusvarusteet. Kaksi henkilöä koulutetaan Pelastusopiston Itason pelastussukelluskurssilla ja neljä henkilöä suorittaa II-tason näyttötutkinnon Pelastusopistolla. Viime syksynä sillä esimerkiksi kuljetettiin paikalle kalustoa, jolla saatiin Pyhäjärvellä pohjastaan kiinni juuttunut matkustaja-alus irti. Koulutusta halutaan enemmän. Kalustoon kuuluu lisäksi kevyt pelastusja raivausvälineistö sekä korkean paikanja kattotyöskentelyvarustus”, Salminen kuvailee. ”Virroilla sairaankuljetuksen yöpäivystys siirtyi Ensiapu Acutaan, jolloin Virtain VPK alkoi hoitaa ensivasteita illat, yöt ja viikonloput. Moni miettii uskaltaako enää lähteä ensivastekeikalle. Kahdessa autossa on täysi ensivastevarustus, mutta defibrillaattori vain toisessa. Rankalaudalle ja ambulanssien paareille on paikkansa ja mukaan mahtuu paljon kalustoa. Pelastuslaitos on panostanut viime vuosina tilanteiden purkuun, debriefingiin, keikan jälkeen.” ”Meillä on niin hyvät sopimuspalokunnat, että niistä täytyy pitää kiinni. Palokunta vastaa sen käytöstä koko Pirkanmaan toimialueella. www.divetech.fi Hengitysilmakompressorit Savenvalajantie 2 | 85500 Nivala Puh. Pirkanmaalla on paljon pieniä palokunta, joissa ensivastetehtävien osuus on yli puolet.” Kangasalan VPK:n riveissä on paljon ammattipalomiehiä ja terveydenhuoltoalan ammattilaisia. Erikoisosaamista on myös vesisukellustoiminnasta. Kuusimetrinen alumiinivene kulkee helposti vesistökeikoille. ”Kentältä on tullut viestiä, että ensivastehtävät ovat tulleet vaativammiksi, vaikka määrä onkin vähentynyt. Kuva: Tommi Mattila, Viher-Vehmas Ky.. Alkusammutuskoulutus Divetech Compressors Rataskuja 1, 03100 Nummela GSM +358 (0)40 505 1146 jouko.askola@divetech.. Puheenjohtaja Tommi Jansson (vas.), varapäällikkö Jani Korkeamäki ja päällikkö Juha Salminen tarkastavat kuusimetrisen alumiiniveneen varustusta. Pirkanmaalla riittää vesistöjä ja Kangasalan VPK:sta löytyy osaamista myös vesipelastukseeen
”Isossa-Britanniassa ja monessa muussa Euroopan maassa lähes kaikki potilaat kuljetetaan päivystykseen”, kertoo Eksoten ensihoidon palvelupäällikkö Jan-Erik Palviainen. Kustannustehokkuutta haetaan ensihoidosta, jolloin nykyistä suurempi osa ambulanssin apua tarvitsevista potilaista hoidettaisiin sairaalan sijasta siellä, missä hoidon tarve syntyy. Hän sanoo, että vieridiagnostiikassa Eksotella onkin muille Euroopan maille paljon annettavaa. Kun EU-maiden ensihoidon ammattilaiset kokoontuivat helmikuussa Lontoossa, herätti yksi suomalainen käytäntö ihmetystä. ”Potilastietojen siirto ensihoidon, sairaalan, kotihoidon ja tehostetun kotisairaanhoidon välillä on saatava toimimaan. Esimerkiksi Britanniassa ja Saksassa käytetään potilaiden nostossa ja siirrossa hydrauliikkaa apuna”, kertoo ensihoidon yliopettaja Simo Saikko Saimaan ammattikorkeakoulusta. Älyambulanssihankkeen ryhmässä ovat mukana muun muassa Eksoten ensihoidosta Katri Länsivuori (oik.) ja lehtori Simo Saikko Saimaan ammattikorkeakoulusta (kolmantena oikealla). Eksoten alueella noin 40 prosenttia ensihoidon asiakkaista tutkitaan ja hoidetaan hälytyskohteissa eikä heitä viedä sairaalaan. Eksotella on kokemusta myös toimivasta tiedonkulusta, sillä Eksoten kotihoidossa käytetään mobiilia toiminnanohjausjärjestelmää. Tulevaisuudessa langatonta yhteyttä voitaisiin käyttää videokonsultaatioon. Eurooppa etsii ensihoidosta säästöjä terveydenhoitomenoihin Etelä-Karjala edustaa Suomea Teksti: Ulla Ylönen Kuvat: SAEPP/Simo Saikko, Ulla Ylönen Englantilaiset ovat kehitelleet älyambulanssin. Ihastusta sen sijaan herätti Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiiri Eksoten tehokas ensihoito. Sähköinen tiedonsiirto kuntoon Älyambulanssihankkeen suomalaiset jäsenet puolestaan odottavat ratkaisuja sähköisen tiedonsiirron ongelmiin eri rajanpintojen välillä. ”Meillä ambulanssin henkilökunta kantaa paarit ambulanssiin. Nykyisin ambulanssista konsultoidaan lääkäriä puhelimitse. Kasvavat terveydenhoitomenot ovat ikääntyvän Euroopan yhteinen ongelma. 46 3 ·2015. Teknologiahan on jo olemassa”, sanoo Palviainen
HÄLYTYSja VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaativaan ammattikäyttöön • PETO-tilannekeskusjärjestelmä • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt ja SALSA-asemahälytysohjelmistot • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja JULUEN-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • TETRA/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät www.suomenpelastuskeskus.fi Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet Hälytysja viestintälaitteet ?????????????????. Joissakin maissa ensihoitajia koulutetaan yliopistoissa, useimmissa ammattikorkeakouluun verrattavissa oppilaitoksissa. Tammikuussa 2015 käynnistyneen SAEPP (Smart Ambulance: European Procurers Platform) -älyambulanssihankkeen tavoitteena on vähentää sairaaloiden kuormitusta ja parantaa terveydenhuollon kustannustehokkuutta. ??????????. ????????. Auton sisustuksessa ei ole teräviä kulmia eikä säilytyslaatikoissa ja kaapeissa ole kahvoja. Älyambulanssin prototyypin ensimmäinen versio ideoidaan valmiiksi loppukesästä. Koulutuksen pituus vaihtelee kahdesta viiteen vuoteen. Prototyypin laitteet ja muut hankinnat kilpailutetaan syksyllä. ??????. Ambulanssissa potilaaseen kiinnitettyjä antureita ei tuolloin tarvitse irrottaa ja vaihtaa toisiin, vaan niiden toiminta jatkuu sairaalan verkossa. Saksassa käytetään potilaiden nostossa ja siirrossa hydrauliikkaa apuna”, kertoo ensihoidon yliopettaja Simo Saikko Saimaan ammattikorkeakoulusta.. ??????. ?????????–???????????????????. ??????-????????. ?????-???????. ??????????. Ambulanssihenkilökunnan koulutus on yksi suurimmista eurooppalaisen ensihoidon eroista. Tarvikehyllyjä ei täydennetä perinteiseen tapaan pakkaus kerrallaan, vaan koko hyllykomponentti irrotetaan ja sen tilalle vaihdetaan valmiiksi täytetty ”vaihtohylly”. Langattomalla mittausteknologialla voidaan nopeuttaa myös sairaalaan siirrettävän potilaan hoitoa. ”Suomessa täytyy ottaa huomioon keliolosuhteet, ja se, että samalla kalustolla liikutaan niin kaupungissa kuin maaseudullakin”, sanoo Eksoten ensihoidon toiminta-alueen esimies Katri Länsivuori. Suomesta hankkeeseen kutsuttiin Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiiri Eksote, Saimaan ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto. ”Monissa Euroopan maissa koulutetaan sairaanhoitajia lisäkoulutuksilla ensihoitoon, mutta ainoastaan Suomessa ensihoitajan perustutkintoon sisältyy myös sairaanhoitajan pätevyys”, kertoo Simo Saikko. Keliolosuhteet huomioon Lontoossa älyambulanssihankkeen jäsenille esiteltiin paikallista uutuusambulanssia. Korkea, koppimainen ambulanssi on suunniteltu kaupunkiympäristöön, ja kulkee tukevasti päällysteillä kaduilla. (03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.. Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. ”Ambulanssissa voisi olla 2–3 kiinteää kameraa, joiden välityksellä sitten tarvittaessa lähetettäisiin 4G-verkossa reaaliaikaista kuvaa konsultoivalle lääkärille”, sanoo yliopettaja Simo Saikko. ?????????????????. ????????. Hydraulisesti kyytiin ”kiipeävillä” paareilla, samoin kuin hoitajan tuolillakin, on auton sisällä omat liikuttelun mahdollistavat alustat
Alkuperäinen talo rakennettiin tanssi-illoista saadulla rahalla 1950-luvulla. ”Remontissa meni koko viime kesä, talkoolaisilta 2000 työtuntia. ”Riskillä tekivät tanssilavan” Kokoustilan puoli keittiöineen on remontoitu 1990-luvun alussa. Talkootyöllä kuitattiin noin 20000 euroa. Vieressä on erämiesten mökki, ja talvisin paikka toimii hiihtokilpailujen tukikohtana. Suurin osa mittavasta remontista on nyt joka tapauksessa tehty. Meitä oli 23, mutta käytännössä vain muutama pääsi paikalle kerrallaan”, kertoo VPK:n puheenjohtaja Pasi Saarainen. Aikaisemmin toista säilytetTeksti: Kaisu Puranen Kuvat: Jani Sourander Ravijoen VPK-talo uusittiin EU-rahalla Kylän ainut yhteinen kokoontumispaikka 48 3 ·2015. Aikataulu oli niukka pienelle porukalle. Virojoen kupeessa sijaitsevan kylän VPKtalon remontti valmistui suurimmaksi osaksi viime vuoden lopussa. Mäellä järjestetään äänestyksiä, ja syksyisin eräporukat kokoontuvat siellä. Ravijoen sopimuspalokunta sai rakennuksen remontoimiseen rahaa EU:lta. Siellä seisoo palokunnan oma sammutusauto sekä 1970-luvun auto, joka tunnetaan nimellä unimokki. Talo näyttää toistaiseksi hiukan keskeneräiseltä paljaine betoniseinineen, mutta ajan kuluun se saa ympärilleen punaisen laudoituksen. EU myönsi tukea pienen kylän ainoan kokoontumispaikan remonttiin. Autotallin puoli sen sijaan oli ennen remonttia edelleen 1950-luvun kuosissa. Kattoa on niin ikään korotettu, jotta VPK:n molemmat autot mahtuvat sisälle. Ravijoen kylällä, mäen päällä kohoaa paikkakunnan vastikään remontoitu VPK-talo. Kustannusarvio oli 66000 euroa, josta EU:lta, tarkemmin sanottuna Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastolta saatiin 40000 euroa. VPK:laiset aikovat tehdä viimeistelyn omalla ajallaan ja rahallaan, mutta vetävät nyt hiukan henkeä, sillä takana on tiukka rupeama. Koulu on myyty ja seuratalo palanut. Tämä on monitoimimäki”, palokunnan päällikkö Teemu Kuokka luonnehtii. ”Talo on kylän ainut yhteinen kokoontumispaikka. Sillä VPK perustelikin avustushakemustaan EU:lle. Nyt autotalli ja kolmannes talosta on uudella mallilla, esimerkiksi koko kattorakennelma letkutorneineen. Kokoustilan puolella kylän eri yhdistykset, partiolaiset ja martat pitävät omia palaverejaan ja tapahtumiaan. Talo toimii Ravijoen ainoana kokoontumispaikkana. Rakennuksessa on kaksi osaa, kokoustila ja remontissa uusittu sekä laajennettu harrastetilan puoli
Tila on muuttunut huomattavan valoisaksi. Seinät olivat aikaisemmin 1950-luvun sementtitiilestä, nyt sotaajan harmauden päällä on valkoiseksi maalattu rappaus. Ravijoen VPK on perustettu vuonna 1931. Paloaseman käyttöön vihkimisestä uutisoitiin paikallislehdessä.. << Ravijoen VPK:n puheenjohtaja Pasi Saarainen on tyytyväinen talon uuteen ulkomuotoon. Saarainen huomauttaa, että näin aiotaan tehdä jatkossakin, jos autotallin puolta tarvitaan muihin aktiviteetteihin. Talosta tuli hyvin pitkälti sellainen kuin oli tarkoituskin. VPK:n ylpeys on pieni unimokiksi kutsuttu paloauto 1970-luvulta. ”Aikaisemmin täällä oli hämärää ja pölyistä. Lattia oli vanhanajan valua, joka pölysi. Ekana iltana oli paikka täynnä ja velat kuitattu”, Saarainen kertoo. ”Siinä oli mukana muutama kylän isäntä, muun muassa oma isoisäni. Riskillä tekivät tanssilavan ja jännittivät, tuleeko porukkaa tansseihin. Rakennus tehtiin 1950-luvulla alun perin rahoilla, jotka saatiin tanssien järjestämisestä mäellä. Tanssirahoilla ostettiin myös unimokki. Edellytykset toimia ovat nyt tämän päivän tasolla”, Saarainen sanoo. ”Uutta tästä ei saa ja vanha on vanhaa. Tällä kuitenkin mennään monta vuotta eteenpäin. Sen vierellä Pasi Saarainen (vas.) ja palokunnan päällikkö Teemu Kuokka. Harjaaminen teki enemmän sotkua kuin puhdisti”, Saarainen kertoo. Nykyisin VPK:ssa on mukana noin 20 henkilöä, joista hälytyksiin pääsee muutamasta henkilöstä kymmeneen. Hälytysajoneuvot • Hälytysja komentovahvistimet • Tehokaiuttimet • Valopaneelit • Integroidut valoratkaisut • Vilkkumajakat • Ruuhkavilkut • LED-valot Väestönsuojelu • Suurtehohälyttimet Alkometrit ja -lukot TAATTUA TURVALLISUUTTA Katso lähin jälleenmyyjäsi www.sarco.fi tai soita (09) 777 1500 Mini Blue väyläsahköjärjestelmä miehistöja johtoyksiköihin www.standby.fi Hälytysja viestintälaitteet Letkut ja letkunhuoltolaitteet TÄYSAUTOMAATTINEN LETKUNHUOLTOLAITE WWW.VEIKKONUMMELA.FI WWW.VEIKKONUMMELA.FI tiin hirvimajassa
Turvallisuuskulttuurin parantaminen on saanut kipinän radoilla tapahtuneiden vakavien loukkaantumisien takia. T urvallisuustyötä kehitetään yhteistyössä viranomaisten ja radan käyttäjien kanssa. MX Safety -hankkeella halutaan parantaa turvallisuutta motocrossradoilla. Riskien kasvaminen ja vakavien loukkaantumisten määrän kehitys pitää saada pysähTurvakilvillä motocrossratojen turvallisuus paremmaksi Teksti ja kuvat: Teija Piirto Vantaalta löytyvät ensimmäiset turvakilvet ja ohjeet. Se tapahtuu muun muassa turvakilvillä, joilla viestitään radan käyttäjille turvallisesta ajamisesta. 50 3 ·2015. Projektin yksi kantavia teemoja on saada ratojen käyttäjät mukaan parantamaan turvallisuuskulttuuria
Motocrossradoille tarvitaan selkeät yhteiset käytännöt, joihin kaikki sitoutuvat. Messuille perustettuun MX Safety -seinään kerättiin ratojen käyttäjien ajatuksia turvallisuuden parantamiseksi. Suomen Moottoriliiton uusi turvallisuusmyönteinen lajiryhmä on vahvistanut tämän vuoden tammikuussa, että MX Safety -kilvet tulevat kaikille maamme Pelastuslaitosten kumppanuusverkostossa perustettu turvallisuustyöryhmä kartoittaa, miten motocrossratojen turvallisuudesta on tähän asti pidetty huolta. Kumppanuusverkostossa tehdään kansalliset ohjeet Motocrossradoilla on vauhtia ja vaarallisia tilanteita.. Tarpeiden mukaan. 010 616 1500, fax 010 616 1501, www.vema.fi Paloja pelastusautot Nostolava-autot Moottoriruiskut Since 1968 TEHOKKAAT ESTERI-TO MOOTTORIRUISKUT WWW.VEIKKONUMMELA.FI WWW.VEIKKONUMMELA.FI Uusi Atego. Samalla muistutetaan, että moottoriradoille on tehtävä oma valvontasuunnitelma ja valvonnasta on myös huolehdittava. Työryhmään kuuluvat puheenjohtajana Jarno Kivistö, KeskiUudenmaan pelastuslaitokselta sekä jäseninä Hannu Rantanen VarsinaisSuomen pelastuslaitokselta, Ari Vakkilainen Pirkanmaan pelastuslaitokselta, Timo Kouki Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselta, Henna Piisku Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta ja Jukka Laiho Helsingin pelastuslaitokselta sekä Tuukka Aaltoluoto Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta. Turvallisuusehdotuksia Ensimmäisen kerran hanke oli esillä MP14-messuilla. Sitoutuminen tarkoittaa myös välittömästi vaaratilanteisiin puuttumista. Vastauksista muodostui yhteinen koottu näkemys asioista, joita on nyt lähdetty käytännössä parantamaan ja kehittämään. Vuoden 2016 loppuun kestävän toimikauden aikana työryhmä valmistelee esitykset pelastuslaitosten linjauksiksi erilaisten huvitilaisuuksien, tilapäisten rakenteiden ja pyroteknisten erikoistehosteiden lupakäytännöistä ja kansallisista ohjeistuksista. 050 395 8567 Vema Lift Oy, Voivalantie 30, 20780 Kaarina puh. www.vehotrucks.fi tymään, ja sen jälkeen uudenlaiset turvallisuutta tukevat ja parantavat käytännöt ja säännöt tulee saada käyttöön. Onnettomuuksien ja loukkaantumisten tutkintaa pitää kehittää ja ylläpitää, jotta turvallisuudenmyönteisen kehityksen seuranta on mahdollinen. HYDRAULISET NOSTOLAVAT Suoritamme myös huoltoja korjaustyöt sekä vuosikatsastukset. Kumppanuusverkoston turvallisuuspalvelujen palvelualueen myötä hankkeesta pyritään saamaan kansallinen. Nopeatempoisessa lajissa kuten motocross, välittömällä reagoimisella vaaratilanteissa ehkäistään mahdollisesti lisävahinkojen syntyminen. Huoltotöiden varaukset ja tiedustelut puh. MX Safety -kilvet on esitelty ensimmäisen kerran MP15-messuilla yhteistyössä MX Safety -projektin, pelastuslaitosten kumppanuusverkoston ja Suomen Moottoriliiton kanssa. Viikonlopun aikana kertyi kaikkiaan 235 erilaista ehdotusta. Motocrossratojen turvallisuuden parantaminen on ollut osa pääkaupunkiseudun pelastuslaitosten turvallisuuspalvelujen yhteistyötä, jota koordinoi Hiklu-ohjausryhmä ja siihen kuuluu myös yleisötapahtumien ja erikoistehosteiden turvallisuustyöryhmä. Vuoden aikana pidettyjen MX Safety -tapaamisten pohjalta on koostettu turvallisuuskilvet, jotka toimivat ohjeistuksena kaikille ratojen pitäjille ja käyttäjille
Turvallisuus unohtunut Vuoden aikana kerätyt turvaviestit vahvistavat näkemystä, jonka mukaan turvallisuusajattelu, turvallisuuden kehittäminen ja riskienhallinta ovat jääneet jälkeen motocrossin yleisen kehityksen tasolta. Eritasoisten ajajien harjoittelu samaan aikaan koetaan suureksi turvariskiksi ja yhtenäiset ajovuorokäytännöt tulisi ottaa käytäntöön pian. MX Safety -hanketta on esitelty MM-osakilpailussa Hyvinkäällä ja joukkuekilpailussa Latviassa. käytännöiksi. Ajovuorot voidaan jakaa koon ja tason mukaan esimerkiksi 40 ja 20 minuutin vuoroihin. Jami Knuuttila (vas.), Mikko Knuuttila, Janica Knuuttila, Sasu Enjala ja Tiitus Enjala pitävät hyvänä asiana, että turvallisuuteen kiinnitetään huomiota motocrossradoilla. ”Ei ole kenenkään etu, että ihan pieniä harrastajia laitetaan isojen ja kokeneiden ajajien kanssa radalle samaan aikaan. Vauhtikeskuksesta tulee tukea Teija Piirto on lähtenyt viemään eteenpäin motocrossratojen turvallisuushanketta, kun hänen veljensä menehtyi muutama vuosi sitten motocrossradalla tapahtuneessa onnettomuudessa. Maailman moottoripyöräilyn kattojärjestön FIM:n motocrosskomission puheenjohtaja Tony Skillington kehotti FIM:n syyskokouksessa kaikkia maita tutustumaan hankkeeseen. Kilvet olivat esillä jo kauden ensimmäisen MX-Liiga -kilpailun aikana huhtikuun lopussa. Ambulanssin ja ensiapuhenkilökunnan läsnäolo harjoituksissa ja kilpailuissa koetaan erittäin tärkeäksi, heidän tulisi olla aina paikalla. Motcrossin turvallisuus on unohtunut myös kansainvälisesti. Hänen mielestään MX Safety -tyyppiset yhtenäiset kilvet tulisi olla kaikilla maailman motocrossradoilla. Sasu Enjala kannustaisi kaikkia ratoja pitämään erityisesti kauden alussa junnupäiviä, joissa myös vanhemmat olisivat läsnä kertaamassa turvallisuusohjeita. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen paloinsinööri Jarno Kivistön tuki ja asiantuntemus kilpien suunnittelun aikana on mahdollistanut sen, että kilvet ovat sisällöltään ja värimaailmaltaan viralliset ja monistettavissa kaikkialle, myös tarvittaessa muihin EUmaihin. Pian sen jälkeen tapahtui muitakin kuolemaan johtaneita onnettomuuksia maamme motocrossradoilla. Myös kokeneiden harrastajien toivotaan puuttuvan tarvittaessa ajovuorokäytäntöihin jotta tasoeroista johtuvilta vaaratilanteilta vältytään.” Kilvet sisältävät myös ehdotukset ajovuoromotocrossradoille viimeistään vuoden 2016 aikana. Ratojen käyttäjät ovat ottaneet uudet ratakilvet vastaan positiivisin odotuksin. Jo näiden asioiden noudattaminen vähentäisi riskejä ja tapaturmia huomattavasti. Huoli motocrossin turvallisuudesta on yhteinen läpi koko kentän harrastustoiminnasta kattojärjestöön saakka. Lippumiesten puuttumisen ja lippumiesten koulutuksen tasoerojen tiedetään aiheuttavan suuria turvallisuusriskejä kilpailuissa ja harjoituksissa. Aloittelevien harrastajien ja radankäyttäjien koulutus on erittäin tärkeää ennaltaehkäisevää turvallisuustyötä. Tärkeimmät parannusehdotukset ovat samanlaisia niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla. Pyörä siirretään radalta vasta kun se on turvallista”, Sasu Enjala korostaa. ”Lisäksi kaikkien ratojen pitäisi huolehtia siitä, että liputuspaikoilla olisi liput helposti saatavilla ja valmiina hyppyreillä.” ”Liput voisivat olla muoviputkissa tai vastaavissa. Suojien käyttöön halutaan yhtenäiset ohjeet ja suositukset. 52 3 ·2015. Vantaan vauhtikeskus on hankkinut uudet turvakilvet ensimmäisten joukossa. ”Eihän kenelläkään ole oikeasti vieraalla radalla mitään käsitystä, että mihin apua soitetaan jos jotain sattuu”, Mikko Knuuttila sanoo. Myös Sylvain Geboers oman kilpatallin omistajana ja ajajien edustajana on todennut, että jokainen turvallisuutta edistävä asia ja taho tarvitsee tukea, sillä vain harvat ryhtyvät turvallisuutta edistäviin toimiin, vaikka asia on esillä lähes päivittäin. Ensin varmistetaan oma turvallisuus. Myös liputusmerkkien esittäminen ja näin värikoodeista muistuttaminen kilvissä on hyvä asia.” ”Vanhempien, erityisesti isän, vastuuta ja harkintaa on korostettava turvallisuusasioissa”, sanovat Mikko ja Janica Knuuttila sekä Sasu Enjala. ”Muistutan omaa poikaa aina siitä, että on ensisijaisen tärkeää siirtyä heti radan sivuun, jos sattuu kaatumaan radalle. ”Tosi tärkeää tietää radan sijaintitiedot”, sanoo motocrossia harrastava ja harrastavan pojan isä Sasu Enjala
”Päätöksessä vahvistetaan julkaisun oikeus saada henkilötietoja edellyttäen, että julkaisu selvittää, millä tavalla se pystyy huolehtimaan henkilötietojen suojasta.” Teksti: Kaisu Puranen Julkisuuslain tulkinnasta ristiriita. 040 544 5495 info@sos-asu.com www.sos-asu.com/rescue Revontie 13 90830 Haukipudas Palomiesliiton lehti Pelastusalan ammattilainen syyttää pelastuslaitoksia julkisten asiakirjojen pimittämisestä. Töttölän mukaan todellinen ongelma palkkatietojen luovuttamisessa on Pelastusalan ammattilaisen kaksoisrooli. Halusimme verrata, miten pelastustoimen palkat ja henkilöstömäärät ovat kehittyneet”, selvittää lehden päätoimittaja, Palomiesliiton johtaja Kim Nikula. Tämä on samantyyppinen henkilörekisteri kuin verotiedot, siinä on vain lueteltu ihmisten palkkoja.” Mäenpää huomauttaa, että samantapaisesta tapauksesta on tuore ratkaisu korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Olisimme keskustelleet vain siitä, kuinka paljon se tulee maksamaan, kun me kaivamme ne 11 vuotta vanhat tiedot”, Töttölä naurahtaa. pajunen@pajunen.fi • www.pajunen.fi Palokunnan virkapuvut Palokunta-asut Työasut ensihoitoon, ensivasteeseen ja asemapalveluun Puh. Palomiesliitolla sinänsä ei ole mitään oikeutta niihin tietoihin.” Henkilöstöjohtajan mukaan kaupungin täytyy vielä tehdä rajanvetoa tapauksen suhteen. Jos yksittäinen ihminen haluaa itselleen rekisterin, hänen täytyy selvittää, mihin aikoo käyttää sitä. Etelä-Savon pelastuslaitos on yksi niistä laitoksista, jotka eivät vielä ole toimittaneet asiakirjoja Pelastusalan ammattilaiselle. Toimituksen pitää huolehtia siitä, että tiedot eivät mene järjestöpuolen käytettäväksi.” Lehden päätoimittajan rooli myös liiton johtajana ei kummastuta Mäenpäätä. Mikkelin kaupungin henkilöstöjohtaja Kimmo Töttölä kertoo, että asiasta päätetään todennäköisesti ensi viikolla. ”Lähtökohtana on, että medialla on oikeus saada henkilörekisterejäkin. Medialle henkilötietolain säädös antaa väljemmän ja laajemman tiedonsaantioikeuden. Soita ja sovi tapaaminen. ”Toimituksellista aineistoa vartenhan sen luvan saa, mutta se toimitus ei ole pelkkä toimitus, vaan siinä on mukana järjestöön liittyviä henkilöitä.” ”Jos se olisi vaikkapa Suomen kuvalehti, emme olisi kyseenalaistaneet toimituksellista näkökulmaa. ”Toivon että pelastuslaitokset lähtisivät toimiin oma-aloitteisesti, ettei meidän tarvitsisi turhan takia lähteä häiritsemään muita viranomaisia”, Nikula sanoo. ”Se on pohdittava asia, mutta itse katson, että jos se on normaali järjestölehti, joita Suomessa on paljonkin, henkilöstöjärjestö lehden julkaisijana ei rajoita toimituksen oikeutta saada tietoja. Lehti on saanut asiakirjat kuudelta pelastuslaitokselta. 3” dieselkäyttöinen pumppu Ready-sarja Helppo tapa pumpata Palopumput Since 1968 KOTIMAISET ESTERI SAMMUTUSVESIPUMPUT Since 1968 WWW.VEIKKONUMMELA.FI WWW.VEIKKONUMMELA.FI Pajunen Oy, PL 141, 38700 Kankaanpää Puh. ”Kyse on lehdestä, jolla on selvä intressi. ”Minun puolestani Palomiesliitto saa ihan rauhassa tiedotella asiasta omasta näkökulmastaan. ”Tarkoituksemme oli tehdä artikkeli pelastustoimen kehittämisestä. mukaan. (02) 572 1082, 050 598 1057 Helsingin toimipiste: Pohjoinen Rautatiekatu 29 Avoinna sop. Me teemme päätöksen sen mukaan, minkä me katsomme oikeuden ja lain mukaiseksi päätökseksi”, hän painottaa. Yliopisto hylkäsi tietopyynnön, mitä se ei olisi saanut tehdä. Järjestön toiminnanjohtaja on myös lehden päätoimittaja. Toisin sanoen, rekisteriä ei voi esimerkiksi käyttää aypoliittisessa toiminnassa.” Mäenpää muistuttaa, että palkkatiedot ovat julkisia, jos kysymyksessä on kunnan tai valtion palveluksessa oleva henkilö. Lehti kertoo pyytäneensä helmikuun lopulla kaikilta pelastuslaitoksilta tietoja laitosten henkilömääristä ja kokonaispalkoista vuosien 2004 ja 2014 marraskuulta. ”Sitten hänen pitää vain huolehtia, etteivät roolit sekoitu. Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää puolestaan ei näe ongelmaa lehden kaksoisroolissa. ”Jos kysytään, mikä on pelastuslaitoksessa työskentelevän Matti Meikäläisen palkka, jokainen voi saada sen tiedon.” Jos taas viranomaisilta pyyde tään luetteloa useamman henkilön tiedoista, kyseessä on henkilörekisteri, johon sovelletaan henkilötietolakia. Tällä hetkellä 16 pelastuslaitosta ei ole toimittanut tietoja. Töttölän mukaan tapaus ei ole lainkaan niin yksinkertainen kuin Nikula antaa ymmärtää. Siinä sanomalehti pyysi yliopistolta tietoja professorien kokonaispalkoista
Tämän jutun kirjoittamishetkellä huhtikuun alussa takatalvi yllätti autoilijat Etelä-Karjalassa, joten viimeisimmän twiittinsä Häkkinen oli tehnyt tilannepaikalta, jossa kolme autoa oli ajanut ulos tieltä. Vastuu tietotekniikasta ja sittemmin myös sosiaalisesta mediasta on kasautunut Häkkiselle vuosien varrella. ”Facebookiin lähtee onnettomuusuutisointia, jota linkitän lehdistä. ”Kirjoitin, että ’nyt malttia liikenteeseen’. ”Kaupunki antoi koulutuksen siihen, ja me ylläpidimme järjestelmää”, Häkkinen kertoo. Sama menee myös Twitteriin. Sittemmin atk-tuki on ulkoistettu, mutta Häkkinen toimii edelleen linkkinä laitoksen ja järjestelmien tarjoajien kanssa. Etelä-Karjalan pelastuslaitosta voi seurata Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. TYÖN ÄÄRELLÄ Uusi juttusarja esittelee mielenkiintoisia paloalan ammatteja. Laitoksen mikrotukihenkilöstä tuli ajan myötä some-vastaava. Häkkinen on muutenkin aktiivinen tietotekniikan suhteen. Twiittaava palomies Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen twiitit, FB-statukset ja Instagram-kuvat ovat Jouni Häkkisen käsialaa. Hän on julkaissut elektronisia turvallisuusoppaita ja ylläpitää laitoksen verkkosivuja. Se sai ihan hyvin näkyvyyttä. Nykyisin vastuu tietokonejärjestelmistä on vaihtunut vastuuseen sosiaalisesta mediasta. Oman työnsä ohessa hän hoitaa myös laitoksen viestinnän sosiaalisessa mediassa. Otin kuvan auton ikkunasta ja twiittasin sen suoraan. Sellaisessa se Twitteri toimii. Voit ehdottaa haastateltavaa sähköpostitse: toimitus@pelastustieto.fi. Minulla on käsitys, että Twitteriä ihmiset seuraavat vähän eri tavalla kuin Facebookia”, hän kuvailee. Häkkisen työhön some-vastaavana kuuluu päättää, mitä missäkin palvelussa jaetaan. Twitteriin saatan, jos ehdin, heittää onnettomuuspaikalta jotain itse tilanteessa. Jouni Häkkinen on työskennellyt palomiehenä Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella vuodesta 1978. Se ei sitten ole Facebookissa. Häkkinen näkee, että Twitter on hyvä kanava juuri nopealle tiedottamiselle esimerkiksi uhkaja vaaratilanteista. Hän toimi jo 1990-luvulla laitoksen mikrotukihenkilönä. Jos katsoo, ketkä meitä siellä seuraavat, niin siellä on toimittajia.” Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Jani Sourander 54 3 ·2015
Pelastustarvikkeet WWW.RAUPLAN.COM HexArmor® EXT rescue-käsineet viiltosuojaus taso 5 iskusuojatut kulutusta kestävät saatavana vedenpitävänä ja pakkasenkestävänä VIILTOSUOJAKÄSINEET pelastustyöhön • Matot • Liinat • Puomit • Setit ÖLJYNIMEYTYStuotteet Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio Puh. Silloin laitos oli jo Facebookissa, mutta Häkkinen halusi ottaa käyttöön muitakin palveluja. Siitä se lähti.” Alun perin tämä huone oli varastokomero. Häkkiselle myös annetaan aikaa hoitaa some-velvoitteensa. Ei tarvitse keksiä nohevaa sanomista, kun ottaa vain kivan kuvan, ja taas kaikki tykkää hullunlailla”, Häkkinen sanailee. Heitä kiinnostaa se, mitä me teemme.” Häkkinen hoitaa somen oman työnsä ohella. Häkkinen huomauttaa, että sosiaalisen median käyttö hakee edelleen Etelä-Karjalassa muotoaan varsinkin sen suhteen, kuinka sitä hyödynnettäisiin esimerkiksi onnettomuustiedottamisessa tai yllättävän kriisitilanteen sattuessa. Jouni Häkkisen mielestä sosiaalinen media on tärkeä viestintäkanava. Se kävi aika pahasti. Yhteiseksi hyväksi sitä kuitenkin tehdään, ei se ole mikään oma juttu.” Tietotekniikka on aina kiehtonut Häkkistä. ”Minulle järjestetään aikaa. Hän kuitenkin näkee, että sosiaalinen media on nykyisessäkin mittakaavassa tärkeä viestintäkanava. Esimerkiksi varallaolon aikana sosiaalisen median päivittäminen on hyvää ajankulua. ”Sitten tuli Twitter ja Instagram myöhemmin. ”Me tuotamme näin tietoa ihmisille. Sittemmin siitä on muotoutunut Jouni Häkkisen työpiste. 017-368 4000 | www.peltaco.com Vesitykit KOTIMAISET TR-VESITYKIT WWW.TRVESITYKIT.FI WWW.TRVESITYKIT.FI Since 1981 Häkkisen some-taival alkoi vuosia sitten, kun pelastustoimen sosiaalisen median parissa työskennellyt erikoissuunnittelija Janne Leinonen kävi pitämässä koulutusta aiheesta Etelä-Karjalassa. ”Ihmisiä kiinnostaa se, mitä me teemme.”. ”Kun menin ensimmäistä kertaa tietokonetta ostamaan Lappeenrannassa, myyjä kysyi, että mitä sie sillä teet. Sanoin, että en mie tiiä, mitä sil voi tehä, mutta ostan sen takia, että opettelen
Pitää olla ajan hermoilla, sillä esimerkiksi kyberuhat tuovat uusia haasteita tähän hommaan. helmikuuta vuonna 1983. Keski-Suomen pelastuslaitoksessa työskennelleet miehet siirtyvät eläkkeelle touko–syyskuun aikana. Yhteistyötä on tehty tavallisten kansalaisten, eri viranomaisten ja päättäjien kanssa. Toive toteutui, kun työ alkoi 1. Vakavaa varautumista Kervinen on työstänyt useita eri valmiusharjoituksia, jotka kestivät aluksi neljästä viiteen päivää. ”Tämä on ollut pikkuhiljaa puurtamista ja työ ei lopu vieläkään. ”Yhteiset harjoitukset liittyivät vakaviin asioihin, mutta vastapainona meillä oli hyvä ja reipas henki näissä tapahtumissa. ”Pelastuslaitos tukee kuntia varautumisessa ja järjestää puolen päivän mittaisia harjoituksia esimerkiksi laajoihin sähkökatkoihin liittyen. Pelastustoimen moniosaaja Aluepalopäällikkö Hannu Kouhia on työskennellyt pelastustoimessa 40 vuotta. ”Kaksi päivää myöhemmin taustasäteilyn arvot nousivat Jyväskylässä reilusti kaksinkertaiseksi. Esimerkiksi Säteilyturvakeskuksen (STUK) sivut tukkeutuivat Japanin Fukusiman ydinvoimalaonnettomuuden aikana. Rakennusinsinööriksi opiskellut Kervinen päätti kuitenkin hakea väestönsuojelupäälliköksi Jyväskylään. Nykyisin harjoitusten kesto on yksi tai kaksi päivää. ”Jyväskylän paloasemalle oli valmistunut uusi johtokeskus, jossa toimistotilat sijaitsivat. Siinä on tapahtumia, jotka ovat erityisesti painuneet aluepalopäällikkö Hannu Kouhian ja valmiuspäällikkö Tatu Kervisen mieleen. Ihmisiä rauhoiteltiin kertomalla faktatietoa.” Kervisen mielestä häiriötilanteessa kansalaisten tiedonsaanti tulee turvata hajauttamalla tietolähteitä, sillä internet on haavoittuvainen. Saadaan testattua miten kunnan eri toimialat toimivat.” Vaikka kyse on vakavien asioiden kanssa työskentelystä, Kervistä hymyilyttää menneiden työvuosien muistelu. 56 3 ·2015. Huumoriakin viljeltiin työn vastapainoksi. Alusta pitäen työtehtäviini on kuulunut yhteiskunnan normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeustilanteisiin liittyvien toimenpidesuunnitelmien laatiminen ja harjoitusten järjestäminen”, Kervinen sanoo. ”Ei vara venettä kaada”, tiivistää työtään valmiuspäällikkö Tatu Kervinen Jyväskylästä. Sen vuoksi kansalaisten tarvitsemat tiedot ja ohjeet löytyvät tarvittaessa myös pelastuslaitoksen internet-sivuilta. Kervinen aloitti työuransa valtion väestönsuojelukoulussa Lohjalla, jossa hän toimi opettajana kolmisen vuotta vuodesta 1980 alkaen. Yhteiskuntaa ylläpitävät järjestelmät mielletään turvalliseksi, mutta aina voi tapahtua inhimillinen virhe”, Kervinen muistuttaa. huhtikuuta 1986. Hän Pelastamisen ja varautumisen konkarit jäävät eläkkeelle Hyvillä mielin Teksti ja kuva: Mika Rinne Konginkankaan bussiturma, Vihtavuoren räjähdysvaara ja Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuus. Erääseen harjoitukseen osallistui rovasti ja päivä aloitettiin aina virrellä, jotta pysyttiin herran nuhteessa”, Kervinen muistelee. Ydinvoimalaonnettomuus jäi mieleen Vakavin tilanne Kerviselle on ollut hänen uransa aikana Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuus 26. Tilannetta oli harjoiteltu ja tiesin, että heti pitää alkaa kaivamaan tietoa. Näiden harjoitusten vastaanotto on ollut kunnissa hyvä. Kervinen on työskennellyt yli 35 vuotta väestönsuojelun ja varautumisen parissa
Se on auttanut kokonaisuuden hallintaa, kun ymmärtää miten operatiivisessa tilanteessa toimitaan joka portaassa”, Kouhia toteaa. ”Minulla ei ole suunniteltua ohjelmaa vaan toimin säiden mukaan. ”Meillä on nyt hyvät toimitilat ja kalusto. Kohti aluelaitosta Hätäkeskusuudistus ja Keski-Suomen kokeiluhätäkeskuksen perustaminen Jyväskylään toivat mukanaan uusia haasteita. Se oli Kouhian mukaan askel laajempaan yhteistyöhön pelastustoimessa. Mies otti Hyvinkäältä virkavapaata ja jäi sille tielleen. ”Aluehälytyskeskusten alasajo ja toimintojen siirtäminen Jyväskylään oli työlästä. tammikuuta vuonna 1975. Lueskelen, ulkoilen ja sadepäivinä puuhastelen tietokoneiden parissa. Sen sijaan minua huolestuttaa, mikä on pelastuslaitoksen rooli ja mitä sote-ratkaisu aiheuttaa. ”Konginkankaasta voidaan sanoa, että kaikki on mahdollista onnettomuuksien saralla. Kerviselle myönnettiin työstään SPEKin ja SPPL:n ansioristit. Se valmistui 1992. ”Heti alkumetreillä edessä oli isoja haasteita. Hannu Kouhian (vas.) ja Tatu Kervisen pitkät virkaurat päättyvät.. Aika kuluu leppoisasti mökilläni Pohjois-Karjalassa. Kyseessä oli iso ja raadollinen operaatio. ”Olen välttänyt tekemästä suunnitelmia. Alueellisen pelastuslaitoksen perustamisen myötä hänet nimitettiin aluepalopäälliköksi vuonna 2004. Onnettomuuksissa on kaikki mahdollista Mieleenpainuneista tehtävistä Kouhia mainitsee räjähdysvaaran Laukaan Vihtavuoren tehtaalla heinäkuussa 2013. Kouhialla ei ole suuria eläkesuunnitelmia, vaan hän aikoo ensi alkuun nauttia kesästä täysin palkein. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Väestönsuojat ja vss-varusteet Paanutie 8, 42700 Keuruu • 0207 199 700 • info@pa-ve.fi • www.pa-ve.fi Kalvipalokalusteet Palokalusto ajautui alalle, kun kuuli samalla laivaston sukelluskurssilla olleiden hakeutuneen palomiehiksi Helsinkiin. Keski-Suomessa oli tuolloin tarjolla Suolahden palopäällikön viransijaisuus. Vastuullani oli tiedottaminen, joka oli erittäin intensiivistä. Lisäksi muistissa pysyy maaliskuussa 2004 tapahtunut Konginkankaan bussiturma, jossa menehtyi 23 ja loukkaantui 14 ihmistä. Siirto moninkertaisti keikkamäärät ja virkeytti palokuntaa.” Äänekosken seudullinen palokunta muodostettiin kuntaliitosten yhteydessä 1990-luvun puolivälissä. Tilanne johti laajaan evakuointiin vaaraalueella. Samana vuonna Kouhia nimitettiin Äänekosken palopäälliköksi. Kervinen aikoo ottaa eläkkeelle jäämisen löysin rantein. Suolahden ja Äänekosken palotoimet yhdistettiin ja siirryttiin vakinaiseen palokuntaan.” Edessä oli myös uuden paloaseman rakentaminen. Varsinainen eläke alkaa syyskuun lopussa, mutta mies jää lomalle jo toukokuussa. ”Työ tarjosi paljon tekemistä, sillä sairaankuljetus oli siinä rinnalla ja pelastussukelluskoulutus vielä monipuolisti työtä. Hyvin mielin jään eläkkeelle, kun kuntokin on reilassa”, Kouhia iloitsee. ”Olen saanut työskennellä tällä alalla joka tasolla. Nautin omakotitalossa asuvan kesästä ja juoksen seitsenvuotiaan ekaluokkalaisen perässä.” Kouhian työura päättyi sopivasta työn juhlaan eli vappuun. Kouhia astui Haagan paloasemalle 1. ”Olen nauttinut palomiehen tehtävistä. Perhesyistä siirryin kuitenkin Hyvinkäälle palomies-sairaankuljettajaksi.” Kouhia suoritti paloesimiestutkinnon vuonna 1982. Pelastajat olivat tiukoilla, mutta tehtävässä onnistuttiin hienosti.” Kouhian mukaan kokemus Jyväskylän junaturmasta auttoi Konginkankaalla ja eri viranomaisten yhteistoiminta samojen toimintarajojen sisällä. Sen sijaan hallintotyö on ollut ongelmakeskeistä. Kiitos kaikille yhteistyöstä sekä onnea ja menestystä työelämään”, Kervinen toivottaa. Samoihin aikoihin sairaankuljetus siirrettiin pelastuslaitoksen tehtäväksi Äänekoskella. Pelastustoimen tulevaisuus mietityttää. Toivottavasti oma maakunta säilyy mahdollisimman hyvin kokonaisuutena.” Eläkkeellä löysin rantein Kouhialle on myönnetty Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön 1. Ensin tulivat kotimaan ja sitten muiden Pohjoismaiden ja Baltian mediat. Matkan varrella on tullut paljon ystäviä ja tuttuja. Päätoiminen ja vapaaehtoinen henkilöstö on hyvin koulutettua. Rullapaloverhot Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh. luokan ansioristi ja Suomen Palopäällystöliiton ansioristi
Ylimääräisiä tukia ei tule mistään, ja pelastuslaitokset koettaisivat kovasti auttaa, mutta heidän kätensä on sidottu, koska ylimääräisiä kuluja ei voi olla, Rouvali muistelee IS:lle. 2 TOIMINUT Forssan vapaaehtoisessa palokunnassa vuodesta 1992. Haluan, että muutkin nuoret pääsevät hyvään harrastukseen kiinni. – Suomessa ei voi sanoa, ettävapaaehtoinenpaloku ntatoiminta on huonosti kohdeltua, mutta se on jäänyt unholaan. Uralle mahtuu niin metsä-, maastoja rakennuspaloja kuin kolaritilanteita ja vesipelastustehtäviäkin. Hämeen pelastusliiton nuorisotyönohjaajana Saku voi vaikuttaa hänelle tärkeisiin asioi hin eli nuoriin. Palokuntaharrastus oli ainoa, jossa ei ollut kiusaajia mukana. – Taloustilanteesta johtuen huoli ja murhe oli kova. Kaveri on Kurisjärven vapaaehtoisen palokunnan päällikkö Timo Tammisto. Yllättäen tein kouluesitelmänkin palokuntatoiminnasta”, Sani kertoo ja tuo hienon esitelmäpiirustuksen näytille. ”Yksi poika koulussa oli nähnyt jutun ja lähetti sen minulle. – Olemme laittaneet tähän muutamia tuhansia euroja omaa rahaa ja lukuisia talkootunteja. Sakun ponnisteluja nuorison hyväksi on esitelty ilahduttavan laajasti myös muissa tiedotusvälineissä, joista tässä kuvakaappaukset. Rouvali sanoo tekevänsä työtä rakkaudesta vapaaehtoispalokuntaan, jossa hän onollutmukana12-vuotiaa sta saakka. – Hyvin pitkälti sama kalusto kuin oikeassa paloautossa, mutta minikoossa. KUKA PELASTAJA Saku Rouvali on kunnostanut vuosimallia 1990 olevaa Volkswagen Transporter -kevytsammutusautoa viime syksystä lähtien kotonaan Loimaan Metsämaalla. Siskoni ja siskon mies ovat palokuntatoiminnassa ja tosi paljon hyviä ystäviä. Samoin on monissa Etelä-Amerikan maissa. 5 VOITTI viime syksynä Vuoden vapaaehtoinen -yleisöäänestyksen. Uskon, että omat kokemukseni ovat iso apu tässä hommassa. BO STRANDEN LOIMAAN Metsämaalla asuvaSakuRouvali,35,mure hti viime syksynä kaverinsa kanssa, ettei Hämeen palokuntanuorillaoleomaapal oautoa. ”Ajattelin, ettei tämä autoprojekti kiinnosta ketään, ja sitä alettiin toteuttaa vain omassa piirissä. – Kun meillä on vuorokauden pituisia toimintaharjoituksia, niihin on tosi hankala saada autoja. Ratkaisu tilanteeseen löytyi lopulta läheltä – itsestä. On ollut ja tulee olemaan. Saku Rouvali ja Timo Tammisto nuorten asialla Junnu on nuorten oma paloauto Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto 58 3 ·2015. Valmista pitäisi tulla toukokuussa. MIEHET hankkivat Tenholan kunnan vanhan, kuusipaikkaisen Volkswagen-kevytsammutusauton. Myös Loimaan Lehti ja Forssan Lehti ovat julkaisseet näyttävät jutut Sakun autoprojektista. VAPAAEHTOISTA palokuntatoimintaa Rouvali pitää Suomessa aliarvostettuna. Lapseni ovat mukana palokuntatoiminnassa. Hieman pikkuvanhasti Sani toteaa, että isä ei ole mikään julkkis ja Cheek on paljon parempi. Auto menee palokuntanuorten, kuten omien lasten Samun ja Sanin käyttöön. Palo-Volkkarin sisäpuolivalmistuupianmaala ttavaksi. Jutuissa ovat tietysti mukana lapset eli kymmenvuotias Sani ja seitsenvuotias Samu Rouvali. Osan kalustosta on lahjoittanut kaksi paloalan tukkuliikettä, osa on Rouvalin omista kokoelmista. Sama juttu kesäleirien kanssa. – Kun mennään Saksaan, omassa kylässä vapaaehtoinen palokunta voi olla ainoa palokunta. Olen pystynyt hyödyntämään omaa osaamistani. ”Mielestäni jokaisella meillä on mahdollisuus vaikuttaa tulevaisuuteen. ”Oli huutava tarve palokuntanuorten omalle harjoitusautolle, mutta sellaisia ei ollut ja resurssit ovat pelastuslaitoksillakin tiukat”, Saku Rouvali kuvailee. Sen jälkeen auto pitää maalata myös ulkoa. Auton varusteisiin kuuluu 600 litran vesisäiliö, vesipumppu, moottorisaha, kirves, valaistuskalustoa, sidetarpeita, hengitystäavustavailmapa lje, verenpaineja verensokerimittarit, sidetarpeita, lämpölakanoita ja kauhapaarit. 3 TYÖSKENTELEE Hämeen pelastusliitossa nuorisotyönohjaajana. ROUVALI on kunnostanut autoa vapaa-ajallaan kotonaan Metsämaalla syksystä saakka. Omat lapset Sani ja Samu ovat jo tottuneita poseeraamaan kameralle. Yhteinen paloauto omilla rahoilla VPK: Saku Rouvali rakentaa palokuntanuorille oman harjoituspaloauton. PALOAUTOLLEolisipalokun tanuorten harrastustoiminnassa kuitenkin tarvetta. Selvästi palokuntatoiminta on lapsillakin verissä. – Palokuntatoiminta on aika iso osa minun elämääni. 4 SAIRAANHOITAJAVAIMO Piia sekä vapaaehtoisessa palokuntatoiminnassa mukana olevat lapset Sani, 10, ja Samu, 7. Paloauto Junnun Facebook-sivulla on jo noin tuhat tykkääjää. ”Olen ollut koulukiusattu. Hänen ansiostaan tämä projekti sai päivänvalon.” Ensin Sakuun otti yhteyttä juttua tehdäkseen Ilta-Sanomat. Yksikin nuori pois kadulta pahanteosta on todella arvokas saavutus. Saku on hankkinut ja varustanut toisen puuhamiehen, Timo Tammis ton kanssa nuorille koulutuskäyttöön oman kevytsammutusauton. Heille tarjotaan ruokia ja tuetaan siten palokuntatoimintaa. Olen saanut projektin myötä uusia tuttavia sekä yhteistyökumppaneita”, Saku iloitsee. Suosio yllätti täysin, kun Jyrki Nyberg vuoti sen palokuntalaisten ylläpitämään Fireimages.net-kuvagalleriaan. Junnu pääsee pian tositoimiin nuorten leireille ja tapahtumiin. Projekti sai alkunsa omasta kiinnostuksesta. 2015 12 SUOMI www.kd.fi KRISTILLISDEMOKRAAT IT – Olen kerännyt 23 vuotta palokalustoa. 35-vuotias puuhapete on ollut mukana palokunnassa 12-vuotiaasta. TERO KARJALAINEN tero.karjalainen @iltasanomat.fi Saku Rouvali 1 ASUU Loimaan Metsämaalla, 35-vuotias. – Sen verran hullu kaverin kanssa olin, että ostettiin vanha kevytsammutusauto, jota alettiin rakentaa omarahoitteisesti. Pitää innostaa nuoria mukaan ja tarvittaessa joustaa, jotta harrastus säilyy mielekkäänä.” Loimaalaisen Saku Rouvalin pihassa Metsämaalla on punakylkistä kulkupeliä moneen lähtöön, mutta yksi on noussut melkein somejulkkikseksi. Minulla on itsellänikin erinäisiä paloautoja. ILTA-SANOMAT LAUANTAINA 4. Sponsoreita otetaan vastaan tähän projektiin. 4
Ainakin Katjan lapset Noora, 9, ja Ville Järvinen, 11, ovat innokkaita auton hyödyntäjiä. Nuorten koulutusvastaava Katja Mäkinen toivoo, että oma paloauto Junnu innostaisi nuoria enemmän mukaan toimintaan. Nuoret ovat olleet kolariautossa ja päässeet testaamaan hydraulisia palastusvälineitäkin miesten kanssa. Katjalle palokunta antaa äidin omaa aikaa ja vastapainoa työlle. Kuva Junnun rakennusvaiheista (www.facebook.com/junnupaloauto). Olin pyörätuolissa jonkin aikaa ja väliaikaisella eläkkeellä. Hämeen pelastusliitto on jaettu viiteen alueeseen, joilla järjestetään omia toimintavuorokausia ja leirejä. Akaalainen Kurisjärven VPK on yksi Junnun tulevista käyttäjistä. Noora (vas.) ja Ville Järvinen sekä Sani ja Samu Rouvali antavat isot peukut omalle paloautolle! 3 ·2015 59. ”Olin vuonna 2009 autokolarissa, jossa loukkasin pahasti toisen jalan ja selkäni. Toiminnassa kävi kato vuodenvaihteessa. Potilas on nostettu onnistuneesti kauhapaareille. Vielä tarvitaan varusteita ”Junnua kuskataan lähinnä Eteläja LänsiSuomen alueella aina sinne, missä on tarvetta. Homman pitää sytyttää tosissaan, että jaksaa uhrata tuhansia euroja ja satoja talkootunteja. Muihin palokuntiinkaan nuoret eivät ole siirtyneet ja heitä näkee kylällä. Urheiluharrastukset kilpailevat nuorten ajasta”, Katja pohtii. Aiemmin mukana oli kymmenkunta nuorta. Kurisjärven VPK:n nuorten koulutusvastaava Katja Mäkinen (oik.) toivoo, että Junnu innostaisi nuoria enemmän mukaan palokuntatoimintaan. Aito sammutusauto olisi tietysti paras, mutta kulut olisivat isommat eikä Junnun ratissa tarvitse kuorma-autokorttia”, Saku kertoo. Paikalle saapuneet pelastajat olivat Humppilan VPK:sta, joten taas nähtiin vapaaehtoisten tärkeys. Uudet yhteistyökumppanit ovat tervetulleita, sillä vielä tarvitaan muun muassa nostotyynyjä, armatuurikalustoa ja ensiaputarvikkeita. Saku ei suostu paljastamaan Junnun tarkkaa hankintahintaa kotirauhan säilyttämiseksi. Kurisjärven VPK:lla on viitisenkymmentä hälytystä vuodessa ja hälytysosastossa 10–15 aktiivia. Kuvassa Junnun takana harjoittelevat Ville Mäkinen (vas,), Saku Rouvali, potilaana Samu Rouvali, Noora Mäkinen ja Sani Rouvali. Autolle on selvä tarve varsinkin pidemmillä kesäleireillä. Sekin on koettu. 600 litran vesisäiliön lisäksi autosta löytyy esimerkiksi moottorisaha, sidetarpeita, raivauskalustoa, kauhapaarit ja ensihoitoreppu tarvikkeineen. Sairaanhoitajavaimo Piian kanssa hän naurahtaa kuitenkin olevansa vielä puheväleissä. Haasteet ovat uusia mahdollisuuksia ja kehitysikkunoita.” Viime vuonna Saku keräsi eniten ääniä yleisöäänestyksessä ja hänet palkittiin kunniamaininnalla valtakunnallisessa vuoden vapaaehtoinen -valinnassa. Ihmisten kiire näkyy kaikessa vapaaehtoistoiminnassa. Vuodenvaihteessa nuorisoosastossa kävi oudosti täyskato. Samanaikaisesti tein kuitenkin vapaaehtoistyötä. Autoprojektin toinen puuhamies Timo Tammisto on palokunnan päällikkö. Kolmivuotias Teemu joutuu vielä odottamaan vuoroaan. Koskaan ei tiedä, milloin itse tarvitsee apua. Koulun jälkeen nuorille jää ehkä liian vähän aikaa, kun pitää tehdä paljon läksyjä ja syödäkin. Junnu on pian valmis keikoille. Vuosimallin 1990 VW Transporter 2.1-litraisella bensakoneella on ollut alkujaan Tenholan kunnan, Skogby FBK:n kevytsammutusauto. Tuoko Junnu nuorison takaisin. Kerrankin tapahtuu jotain eikä jahkailla”, Katja iloitsee. Minulla ei ole mitään käsitystä siitä, miksi kiinnostus hiipui yhtäkkiä. Tähän asti on harjoiteltu operatiivisella kalustolla, mutta nuoret jäävät ilman, jos auto lähtee hälytysajoon. Nuorten oma paloauto on hieno juttu ja Sakulla homma lähtee helposti myönteisesti lapasesta. Saku on myös kirjoittanut Pelastustieto-lehteen. "Emme ole pitäneet nuoriso-osaston harjoituksia vähään aikaan. Lisätietoa Junnun rakentamisen haasteista löytyy tölkkifoorumista QR-koodin kautta. Yritykset ovat lahjoittaneet paljon varusteita autoon, mutta lisää tarvitaan vielä. ”Samat ihmiset ovat yleensä keikoilla. Junnua on varustettu aluksi Sakun omalla kalustolla, mutta yritykset ovat lahjoittaneet kiitettävästi varusteita sekä uutta maaliakin pintaan
Myös Lapin pelastuslaitokselle meni hälytys. Mielelläni näkisin tällaisia harjoituksia täällä enemmänkin”, Keränen sanoo. Valtaosa tämän harjoituksen kuvitteellisesta raskaasta polttoöljystä oli onnettomuusalueella, mutta saastutti myös muita Kemiin meneviä väyliä. Kuvitteellinen onnettomuus oli tapahtunut 23.3. 60 3 ·2015. Tällä tapahtumalla haluamme kertoa sidosryhmille ja ulkomaisille kollegoille osaamisestamme ja järjestelmiemme soveltuvuudesta hankaliin talviolosuhteisiin”, kertoo SYKEn ympäristövahinkojen ryhmäpäällikkö Jorma Rytkönen, joka johti harjoitusta. Ahto ja Kontio lakon takia poissa Hälytyksen kansainvälisessä hälytys ja avunanto -osiossa toimittiin kolmen eri kansainvälisen öljyntorjuntasopimuksen eli Itämeren suojelusopimuksen, niin sanotun HELCOMArktisen alueen öljyntorjuntaa harjoiteltiin Kemissä Perämereen 200 tonnia öljyä Teksti: Riitta Ahonen Kuvat: Jyrki Nikkilä Suomen ympäristökeskus järjesti Kemin edustalla Perämerellä öljyntorjuntaharjoituksen, jossa testattiin raskasta öljyntorjuntakalustoa arktisissa olosuhteissa. Kemin väylällä. Avomeriharjoitus esitteli suomalaista öljyntorjuntaosaamista kansainväliselle tarkkailijajoukolle. K emin harjoituksessa testattiin tilannetta, jossa mereen on joutunut noin 200 tonnia öljyä kahden rahtilaivan yhteentörmäyksen seurauksena. Tämä osio meni SYKEn ylitarkastaja Heli Haapasaaren mukaan mallikkaasti. Suomalaista öljyntorjuntakalustoa esiteltiin arktisessa harjoituksessa. Tositilanteessa onnettomuuspaikalle olisi hälytetty jäistä öljyä keräävällä laitteistolla varustettu satamajäänmurtaja Ahto”, kertoo palopäällikkö Jyri Keränen Lapin pelastuslaitokselta Kemistä. ”Suomella on hyvää osaamista jäissä kulkevien alusten ja raskaiden öljyntorjuntalaitteiden valmistamisessa. SYKEn päivystäjä hälytti puhelimitse merivoimat, rajavartiolaitoksen ja Meritaito Oy:n öljyntorjunta-alusten hälytyspisteet. ”Hälytyksen saatuaan päivystävä palomestari aloitti toimenpiteet virtuaalisesti. Hänen mukaansa seuraajan roolista tarkasteltuna harjoitus sujui hyvin. Pohjois-Suomen polttoainehuollosta vastaavan Kemin Sataman öljyntorjuntavalmius paranee merkittävästi, kun 2015 kesän aikana Lapin pelastuslaitokselle valmistuu öljyntorjuntakaluston varastohalli sataman portille, noin 500 metrin etäisyydelle laiturilta. ”Oli erittäin hienoa, että tänne meidänkin alueelle saadaan järjestettyä tämän mittaluokan harjoituksia sekä seminaareja. Harjoituksen johtajana toimi SYKEn ympäristövahinkojen ryhmäpäällikkö Jorma Rytkönen. Arktisten alueiden ympäristöriskit ovat kasvaneet viime vuosikymmenten aikana, ja se kannustaa uusien öljynkeräystekniikoiden testaamiseen
Edessä oikealla pesun kestävä 24365 -painatus. Konferenssiin ja harjoitukseen osallistujille järjestettiin tilaisuus tutustua 2014 valmistuneeseen satamajäänmurtaja-hinaaja Ahtoon. ”Laiturissa pysytellyt Ahto teki puhdistusnäytöksiä takakannelleen asennetulla Lamor-yhtiön uusimmalla öljyntorjuntaharjalla”, kertoo Kemin Sataman talousja markkinointipäällikkö Hannu Tikkala. ”Harjoitus oli hyvin järjestetty. Jäänmurtajalakosta johtuen harjoituksesta jäivät pois Ahto ja Kontio. 24365 tuotteet Pelastustieto.indd 1 28.4.2015 13:24:38 Sammon kapteeni Petter Tähtisen aloitteesta järjestettiin Kemissä mittava öljyntorjuntaharjoitus. Aiemmin POLREP-viestit lähetettiin telefaksilla, uuden suosituksen mukaan viestit lähetetään joko kahdella EU-tietojärjestelmällä tai sähköpostilla. sopimuksen, Pohjoismaiden välisen eli Kööpenhaminan sopimuksen ja arktisen alueen öljyntorjuntasopimuksen mukaan. Avomeriharjoitus antoi paljon tietoa Kello kahdeksan aamulla Louhi ja Letto lähtivät liikkeelle Ajoksen satamasta. Leton kapteeni Lauri Taralainen oli tyytyväinen laitetestauksiin, jotka menivät suunnitelmien mukaan, vaikka jäänmurtajalakon vuoksi kaikki alkuperäissuunnitelman mukaiset laivat eivät voineet olla mukana. 3 ·2015 61. 09 4761 1300 Collegetakki 24365 Mustaa, pehmeää puuvillaa. • 12,46 € Kännykkäpussi Musta neopreeninen suojapussi älypuhelimelle, punainen läppä, etuosassa 24365 -painatus. Ilmavalvonta ja satelliittitarkkailu kuuluivat myös ohjelmaan. • ilmainen Hinnat sisältävät alv:n. Rajavartiolaitoksen lentokone osallistui harjoitukseen. Kolmen tyyppiset harjakeräimet sekä peräkanteen kiinnitetyt raskaat jääharjat keräsivät öljyä jääsohjon seasta. Merkki: Fruit of the Loom Super Premium. Army-malli. • 42,05 € T-paita 24365 Musta, pehmeää 100% puuvillaa. • 9,24 € Lippis 24365 Musta, 100% puuvillaa. Matkailujäänmurtaja Sampo, joka toimi tarkkailualuksena, lähti tuntia myöhemmin mukanaan toistakymmentä kansallisuutta edustava kansainvälinen tarkkailijajoukko. Kello 10.50 Sampo siirtyy Leton sivulle seuraamaan sen toimintaa öljyn keräämisessä. Jäljellä olevat koot: 37-39, 4042 ja 46-48. Yksi koko, takaa säädettävä. ”HELCOMISSA on maaliskuun alussa 2015 tullut voimaan uusi suositus, jonka mukaisesti toimimme tässä harjoituksessa. Koot: XS-XXXL. Sampo siirtyi 9.45 Louhen sivulle, josta tarkkailijoiden on helppo seurata 71-metrisen aluksen työskentelyä. EU:n vaatimus on, että kun EMSAsta pyytää apua, on käytettävä noita järjestelmiä. Edessä oikealla 24365 -painatus. Kemi Arctic 2015 -öljyntorjuntaharjoitus toteutettiin öljyntorjunta-alusten Louhin ja Leton avulla. Vesipesu 60 asteessa. Käytimme näitä kaikkia, koska pyysimme apua myös Euroopan meriturvallisuusvirasto EMSAlta. Pakkauksessa kaksi tatuointia. ”Yhteistyö on ollut loistavaa niin Suomen ympäristökeskuksen kuin Kemin kaupungin eri toimijoiden kesken. Harjoitus oli ohi kello 13.30. Tästä tuli siis paljon lisää työtä”, kertoo Haapasaari. Tämä harjoitus osoittaa selvästi, että Kemi on ainoa oikea paikka myös arktiselle osaamisSuomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK • www.spek.fi Tilaa kevätmenoon 23465 -tuotteita Tilaa: verkkokauppa.spek.fi Puh. Joitakin pieniä parannuksia pitää tehdä harjakoneistoon”, Taralainen kommentoi. Valmistettu Suomessa. 24365 -painatus lippiksen päällä. Laivan päällikkö Petter Tähtisen aloitteesta Kemiin järjestetyn kansainvälisen öljyntorjuntaharjoituksen toteuttaminen kaksipäiväisine seminaareineen onnistui hyvin. Koot: S-XXXL. • 5,00 € Tatuointi 24365 Itse kiinnitettävä tatuointi, jossa 24365 -tunnus. • 5,00 € Sukat 24365 Mustat bambusukat, jossa kudottuna valkoisella 24365
”HELCOMin puolella yksi valtio ei kuitannut yhtään viestiämme vastaanotetuksi. Jäällä oleviin suuriin öljyvuotoihin on tarpeen kehittää uusia toimivia menetelmiä. Perämerellä järjestettyä öljyntorjuntaharjoitusta oli seuraamassa myös paljon kansainvälisiä asiantuntijoita. Hälytyksiin vastaamisessa viivettä Kemi Arctic 2015 -öljyntorjuntaharjoitus antoi runsaasti lisätietoa ja pohdittavaa. Harjoituksen purkutilaisuudessa seuraavana päivänä Haapasaari totesi, että viivästyksiä oli hälytyksiin vastaamisessa. Aidoissa olosuhteissa tehty harjoitus markkinoi Kemin Satama Oy:n toimitusjohtaja Reijo Viitalan mukaan tehokkaasti suomalaista arktista osaamista kansainväliselle yleisölle. Konferenssi on aina myös verkostoitumistilaisuus. ”Liikemaailman edustajia oli niin Venäjältä kuin Yhdysvalloistakin”, Viitala mainitsee. Tämä oli ensimmäinen mittava öljyntorjuntaharjoitus Perämeren pohjukassa. Aidoissa olosuhteissa tehty harjoitus markkinoi Kemin Satama Oy:n toimitusjohtaja Reijo Viitalan mukaan tehokkaasti suomalaista arktista osaamista kansainväliselle yleisölle. Siinä käsiteltiin arktista ympäristöä ja mekaanista öljynkeräystä jäissä, arktisen alueen jääja sääpalveluita, alusten ominaisuuksia jääolosuhteissa ja ympäristön valvontaa. 62 3 ·2015. Arktisen öljyntorjuntasopimuksen maista viisi vastasi viestiimme, kolme ei vastannut.” Todellisessa onnettomuustilanteessa SYKE soittaisi niille, joilta tarvitsee apua tai joiden vesialuetta mereen joutunut öljy tai kemikaali saattaa uhata. SARCO LED VAROITUSJA TYÖVALOT Katso lähin jälleenmyyjäsi www.sarco.fi tai soita (09) 777 1500 0707_Advert_Design_1.indd 1 8/16/12 3:40 PM Suomalaiset hyväksytyt LED pohjaiset varoitus ja työvalot 2013 3.10.2013 Sarco LED Sarco Oy Varoitus ja Työvalot Sarco Oy www.sarco.fi or call 00358 9 777 1500 www.sarco.fi: 09 777 1500 Suomalaiset hyväksytyt LED-pohjaiset varoitusja työvalot keskukselle. Vaihtoehtoisia menetelmiä tarvitaan. Rytkösen mukaan kehittämiskohteita löytyi koko toimintaketjusta. Kehittämiskohteita analysoidaan Suomen ympäristökeskuksessa. 12 vuotta sitten SYKEn öljyntorjuntaharjoitus pidettiin Oulussa, mutta silloin ei oltu avomerellä. ”Raportoimme niiden kaikkien kolmen sopimuksen kokouksissa myös tämän hälytysja avunantopuolen, ja sopijapuolten kesken otetaan sitten tarvittaessa uusia käytäntöjä käyttöön”, Haapasaari jatkaa. Arvelemme tämän johtuvan siitä, että sähköpostihälytysyhteystietoja ei ole vielä päivitetty HELCOMmanuaaliin. Kaikkiaan 180 osallistujaa 11 eri maasta oli mukana tapahtumissa. Meillä on siihen täydelliset puitteet”, Tähtinen sanoo. ”Näiden harjoitusten tarkoitus onkin löytää puutteita ja kehittää toimintaa niiden pohjalta”, Rytkönen summaa. Öljyntorjuntaharjoituksen seminaariosuus pidettiin Kemin kulttuurikeskuksessa
Ota yhteyttä: marko.partanen@pelastustieto.fi Kolme pointtia toteaa: Vuorotöitä tekevän unirytmi ei ole säännöllinen ja joskus täytyy nukkua epätyypillisinäk in aikoina. > Nukahtamistaipumus on suurimmillaan, kun ruumiinlämpö on alhaisimmillaan kello 02–06. Ainakaan öisiä heräilyjä ei tämän takia kokeilussa tapahdu. 2 Outlast on kokonainen tuoteperhe, siihen kuuluu myös peite. > Jos patjassasi on käsin tunnustellen painaumia, se voi vaikuttaa nukkumisergonomiaan. Illalla ruumiinlämpö alkaa laskea kello 22–24. Tuntuu, että tyyny tukee ja auttaa säilyttämään valitun asennon sekä mukautuu asennon vaihtamiseen. > Päinmakuulla kaularankaan tulee kiertoa ja taivutusta, mikä ei ole ergonomisesti hyvä asia. > Unen laatuun voi vaikuttaa hyvällä nukkumisergonomialla ja oikeanlaisella ympäristöllä. Pää asettuu tyynylle mukavasti ja jämäkästi. > Jos nukut käsi tyynyn alla, myttäät tai halaat tyynyä nukkuessasi, voi kyse olla heikosta nukkumisergonomiasta. 3 ·2015 63 1 Aikuinen ja 10-vuotias lapsi kokeilivat Outlast Super -tyynyn. > Lämpötilaeroja ja niiden vaihteluja silmälläpitäen on kehitetty peitteitä, jotka reagoivat lämmönvaihteluihin. Lapsen ja aikuisen kokemukset tyynyn käytöstä paranivat kokeilun aikana verrattuna aiempiin tyynyihin. Peitteessä kuten tyynyssäkin Outlast-materiaali reagoi lämpötilan vaihteluihin. > Ruumiinlämpö ja sen vuorokausivaihtelu vaikuttavat nukahtamisalttiuteen ja unen pituuteen. > Pää-, niskaja selkäkipuihin, jotka ovat pahimmillaan heti heräämisen jälkeen, saattaa syy löytyä huonosta nukkumisergonomiasta. > Unessakaan määrä ei korvaa laatua. Peite on ilmava ja kevyt ja samalla ryhdikäs – miellyttävän tuntuinen. > Tyynyn ja patjan avulla voi vaikuttaa hyvään nukkumisergonomiaan ja unen laatuun. Öiset kokemukset ovat tasalämpöisiä, kuten materiaali antaa odottaa; peitteen alla ei ole kylmä eikä yöllistä hikoilua esiinny. Lapsi kertoo myös, että aiemmin kokemiansa aamuisia niskajäykkyyksiä ei Outlast Super -tyynyn kokeilun aikana ole ollut. Tyyny on suunniteltu kaikkiin nukkuma-asentoihin. Toimivasta peitteestä on vaikea keksiä kuvausta. Kokeilussa tyyny tuntuu hallitsevan niskaa ja päätä pitäen niitä pehmein ottein, mutta tukevasti asennossaan. Niiden syy voi olla huono nukkumisergonomia. Aeroflex-tyyny luo kertakokeilulla tunteen mittatilaustyöstä, joka odottaa vielä käyttäjän tunnustelua. Kokemus on muotoilua, joka sopii keholle. Kokemus on kaiken kaikkiaan luonteva ja ylellinenkin. Familon-tyynyt ja -peite Outlast Super/Aeroflex | Lisätietoa: www.familon.fi > Uni on terveydelle välttämätöntä, kukaan ei pärjää ilman unta. 3 Ergonominen Aeroflex-tyyny voidaan säätää nukkujan painon ja mieltymyksen mukaan. Hyvillä nukkumistuotte illa voidaan parantaa puitteita. kolme pointtia Onko yritykselläsi tuote, jonka haluat antaa käyttökokeiluun ja esiteltäväksi tällä palstalla. > Öisin tapahtuva heräily ja levoton liikehdintä heikentävät unen laatua ja päiväaikaista vireyttä. Mielikuva ainoasta ja oikeasta pulleasta tyynystä joutaa romukoppaan, sillä verrattain ohuella ja erilaisella muotoilulla saadaan aikaan rento ja levollinen kokemus. Tyynyn toisella puolella on normaali pinta. Checklist. Tyynyn säätäminen olisi helppoa, mutta sitä ei keskikokoisen nukkujan tarvitse tehdä. Outlast Super -tyynyn pinta tuntuu aluksi viileältä, se mukautuu tarkoituksensa mukaisesti nopeasti kehon lämpötilaan ja on sen jälkeen huomaamaton. 24 tunnin valvominen vastaa noin yhden promillen humalaa. Niskan asento on tyynyllä luonteva. Peitettä kuvaa parhaiten kai se, että minkäänlaisia häiriötekijöitä ei sitä käytettäessä esiinny. > 17 tunnin yhtämittainen valvominen heikentää älyllistä suorituskykyä yhtä paljon kuin noin 0,5 promillen humala. > Ihmisen tulisi nukkua 7–8 tuntia vuorokaudessa. Tutuksi ja turvalliseksi luottokumppaniksi tyyny mukautuu parissa yössä
Uusi Daily 4x4 on valmiina maastoon kaikilla reiteillä ja kaikissa olosuhteissa: työmailla, rakennusja huoltotöissä – erityisesti vuoristoisilla alueilla ja vaikkapa palokuntien käytössä. Lisätietoa: www.vehotrucks.fi Holmatrolta kevyemmät levittimet Holmatro esitteli huhtikuussa uudet 5000-sarjan levittimensä pelastuskäyttöön. Lisätietoa: www.dafo.fi, www.holmatro.com Uusi Daily 4x4 kaikille teille Uuden Iveco Daily 4x4 -mallin saa tavallisella ohjaamolla kahdella eri akselivälillä sekä crew cab -versiona, jolloin kyytiin mahtuu seitsemän henkilöä. Vakiovarusteena Vito 119 CDI BlueTec ja Vito 4x4 -nelivetomalleissa on aina myös uusi 7G-Tronic Plus automaattivaihteisto momentinmuuntimella. Turvallisin tapa direktiivien suositusten mukaan on käyttää täysin integroituja ja hyväksyttyjä ratkaisuja. Maksimiteho on 170 hevosvoimaa (125 kw) ja suurin vääntömomentti 400 Nm. Viidestä uudesta hydraulisesta levittimestä kaksi saa myös akkukäyttöisenä. Keulaan voidaan kiinnittää lisävarusteita, kuten vinssi ja lumiaura. Saatavana on pakettiautoja henkilöautoversiot kolmella eri koripituudella. C-profiilista valmistettu tikapuumallinen alusta mahdollistaa monenlaiset muunnokset. Ajoneuvossa on 3-litrainen F1C EuroVI Heavy Duty -moottori. Autossa voidaan käyttää sekä maastoon että tielle suunniteltuja renkaita. Kahvan LED-valot ehkäisevät varjoja työskentelykohteessa. Syyskuusta alkaen autoon saa myös ajonhallintajärjestelmä ESP:n. MSA-putoamissuojavaljaat Perinteiset putoamissuojauksen ratkaisut, kuten palovyöt, pelastussilmukat (luokka A) tai paineilmahengityslaitteiden päälle puettavat putoamissuojavaljaat aiheuttavat merkittäviä riskejä tai eivät ole hyväksyttyjä pelastautumiseen. Saatavilla on laaja valikoima voimanottoratkaisuja sekä vaihdelaatikon että keskusjakovaihteiston osalta. ALAN tuotTEET Pelastustieto julkaisee veloituksetta tietoja kiinnostavista alan tuotteista. Uusi kahvan muotoilu varmistaa käytettävyyden kaikissa työskentelyasennoissa. Voit lähettää aineiston painokelpoisen kuvan kera osoitteeseen toimitus@pelastustieto.fi. Se voidaan myös helposti yhdistää MSA:n paineilmalaitteen kanssa. Muita uuden sarjan ominaisuuksia ovat muotoillut levityskärjet hyvän pidon varmistamiseksi. Nelivetomallistoakin on jo saatu ensimmäiset yksilöt maahan. 9,9-kiloisena tämä levitin on vielä kevyem pi kuin muut sarjan tuotteet. Keveydestään huolimatta levitin antaa riittävän suorituskyvyn vaativiinkin pelastustehtäviin. Uuden Viton innovatiiviset avustinja turvajärjestelmät, kuten ATTENTION ASSIST -vireystila-avustin ja sivutuuliavustin parantavat turvallisuutta ja ajettavuutta. Lisätietoa: www.turvata.fi Uusi Vito myös nelivetoisena Uusi Mercedes-Benzin Vito on jo kiertänyt ympäri Suomea esittäytymässä paloja pelastusalan ammattilaisille. AlphaBELT voi tarjota viimeisenä keinona nopeasti saatavilla olevan ja turvallisen pelastusistuimen köysilaskeutumiseen. Lisätietoa: www.iveco.com 64 3 ·2015. Viton mallisto on laajentunut malliuudistuksen yhteydessä kattamaan etu-, takaja nelivetoiset mallit. Tasauspyörästön lukkojen avulla Daily 4x4 selviää jyrkistäkin rinteistä ja hankalista maastoista. Lähtökohtana on ollut työkalujen keventäminen tinkimättä kuitenkaan levitysvoimasta ja levitinten aukeamasta. Uuden 5000-sarjan merkittävin uutuus on SP 5240 CL. MSA:n AlphaBELT on tyylikäs ja kestävä monitoimihihna jokapäiväiseen pelastustyöhön. Sisäänrakennettu nopeusventtiili ja patentoitu CORE-tekniikka tekevät pelastamisesta nopeampaa ja turvallisempaa
Olemme aina ottaneet venäläiset vakavasti. Maailma on tullut turvallisemmaksi kuin ennen, mutta kaikki mahdollinen turvattomuuteen tai onnettomuuksiin liittyvä viestintä on lisääntynyt ja saavuttaa ihmiset tehokkaasti.” Taustalla vaikuttaa myös Venäjän tilanne. ”Nyt ollaan enemmän kiinni ajassa. Esimerkiksi kyberturvallisuus on ollut todella suosittu kurssi. Arjen turvallisuustaitoihin keskittyvä Santis 2015 -harjoitus toi huhtikuun viimeisenä viikonloppuna Santahaminaan noin 400 naista. ”Jos kaikki tietävät, miten varaudutaan, ei ole ongelmaa. Naisten valmiusliiton Nasta-harjoitukset ovat viime vuosina kasvattaneet suosiotaan. 3 ·2015 65. Harjoituksissa naiset opettelevat ja parantavat turvallisuustaitojaan kriisija onnettomuustilanteissa kuten sähkötai vesikatkoksissa, myrskyissä ja tulipaloissa. ”Eivät suomalaiset tyhmiä ole, ja onhan meillä pitkä historia Venäjän kanssa. Lisäksi meillä on entistä tehokkaammat viestintäkanavat käytössämme. ”Alkaa olla ihmisiä, jotka eivät esimerkiksi ole koskaan sytyttäneet nuotiota.” Kansalaistaitojen opettamiselle on siksi tarvetta. Nasta-harjoitus vastaa turvallisuudenkaipuuseen Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Sanna Mertsalmi, Heidi Kajander, Naisten valmiusliitto ”Tänä päivänä me altistumme paljon kaikenlaiselle turvattomuutta lisäävälle viestinnälle, kun saamme kaikki maailman tragediat nenämme eteen. Forsgård muistuttaa, että arjessa on paljon sellaisia asioita, joissa oma varautuminen on a ja o. Olemme tavoittaneet ihmisiä erityisesti sosiaalisen median kautta.” Kolmas tekijä kurssien suosiota selittävä tekijä on yleisen turvallisuudentunteen horjuminen. Nykyihmisillä ei välttämättä ole esimerkiksi mökkejä, joilla oleskellessa opittaisiin vaikkapa erilaisia erätaitoja. Siviilitoiminta ei lamaannu, jos tulee katkos ruokahuollossa tai vedenjakelussa. Hän on pitkän linjan maanpuolustusaktiivi, joka on ollut mukana maanpuolustustoiminnassa 15-vuotiaasta lähtien, viimeiset kymmenen vuotta Naisten val miusliitossa. Kouluttaja Christina Forsgård oli viikonloppuna harjoituksessa vetämässä kouluttajavalmennusta. Hän arvelee, että suosion kasvu johtuu ensinnäkin kurssitarjonnan ajankohtaistumisesta ja toiseksi entistä paremmasta tiedottamisesta. Forsgård kertoo, että nykyisin harjoituksiin on enemmän tulijoita kuin sinne voidaan ottaa. Tässä maassa on paljon traumoja ja pitkä muisti.” Työssään Forsgård on huomannut, että ihmisten arjen selviytymistaidot ovat heikentyneet, luonnollisesti siksi, ettei niitä kaupunkiympäristössä juuri tarvita. Sitä eivät kaikki kuitenkaan tiedä.” Nasta-leirillä harjoiteltiin muun muassa pelastautumista
Nyt voit lukea esimerkiksi, mitä mieltä Pelastusopiston oppilaat ovat tehtävistä säästöistä tai miten liikuntarajoitteisen opiskelijan opiskelu sujuu opistolla. T ilaa koko sisältö 48 euron vuosihintaan! Hinnalla saat lukuoikeuden kaikkeen verkkosisältöön sekä digilehteen.. Juuri nyt Palomies Sami kertoo mielipiteensä Kuopiossa asumisesta ja Satakunnan pelastuslaitos työstä palokunnassa. Sivuillamme voit lukea tarkat kuvaukset näyttävine kuvineen siitä, mitä esimerkiksi Valamon luostarin palossa tai Heinolan hotellin räjähdyksessä tapahtui! P elastustiedon verkkosivuilta löydät myös pelastusalan kiinnostavimmat blogit. J ulkaisemme päivittäin myös arkistojuttuja menneiltä vuosikymmeniltä. O soitteesta pelastustieto.fi löydät kaikkein ajankohtaisimman tiedon pelastusalan uutisista ja puheenaiheista! K erromme päivittäin alan mielenkiintoisista aiheista. Olethan jo käynyt verkkosivuillamme
Erilaisten tilanteiden todennäköisyyksien arvioimiseksi tapahtumapuuhun tarvitaan haarautumistodennäköisyydet. Paloasemien suunnittelussa pitää huomioida erilaiset tutkimukset, kuten puhtaan paloaseman periaatteet ja samalla katsoa tulevaisuuteen – jos molempia sukupuolia ei oteta asemaa rakentaessa huomioon, on oletettavaa, ettei naisia haluta pelastustoimen palvelukseen koko rakennuksen elinkaaren aikana. Suuttimien A, B ja C pisarakokojakaumat on esitetty kuvassa 2. Pisaroiden muodostusta tai suihkun dynamiikkaa aivan suuttimen lähellä ei pyritä mallintamaan. Paikalla olevien henkilöiden lukumäärän (0–N) määrityksessä käytetään pelastustoimen ruutuaineistoa, jonka perusteella arvioidaan asunnon asukkaiden lukumäärä, ja Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimusta, jonka perusteella arvioidaan, ovatko asukkaat kotona. Palotutkimuksen päivien tutkimusesittelyistä julkaistaan Palontorjuntatekniikka-lehden erikoisnumero, joka jaetaan kaikille Pelastustiedon tilaajille elokuussa ja se on jaossa myös seminaarissa. Silloin kun räystään ja seinän liittymäkohta sekä räystään alapinta eivät täytä EI 30 vaatimusta, tulee yläpohjan toteutuksessa ottaa huomioon seuraavaa: Kun P2-luokan rakennuksen yläpohja on tehty tarvikkeista, jotka eivät ole vähintään A2-s1, d0 -luokkaa, tulee ullakon ontelon alapinta varustaa vähintään K 2 30-luokan suojaverhouksella, joka on tehty vähintään B-s1, d0 -tarvikkeista. Tapahtumapuilla tunnistetaan erilaiset tilanteet ja määritellään niiden jakauma. Suihkujen mukaansa vetämän ilman määrä tutkittiin koejärjestelyllä, jossa kaikki kolme aiemmin mainittua mikrosuutinta, sekä viisi suurempaa suutinpäätä asennettiin puiseen kanavaan keskelle. Suuttimen ollessa päällä, mitattiin kaasun nopeus suuttimen takanakanavan keskilinjalla. Monessa palokunnassa tunnutaan rakastuneen runsaan lattiapinta-alan lisäksi myös museokalustoon, öljypuomeihin ja kaikkeen rojuun, joka halutaan hillota lämpimiin sisätiloihin. Taloustilanteesta huolimatta uusien paloasemien harjakaisia vietetään vuosittain. Sähköposti: mirafoni112@gmail.com Toimivan paloaseman konsepti Meillä on satoja paloasemia ympäri Suomea. Kaikille pisaroille annetaan sama, käyttäjän määrittämä alkunopeus ja pisaroiden koko valitaan satunnaisesti pisarakokojakaumasta. Näin saadaan vaikuttavuusarvio. koulutus.spek.fi ESPOON HANASAARESSA 27.–28.8.2013 PALOTUTKIMUKSEN PÄIVÄT 2013 Toimintavalmiuden vaikuttavuus asuntopaloissa s. Kuva 2. Vain pieni osa todellisen suihkun sisältämistä pisaroista voidaan mallintaa tästä syystä kukin laskuissa käytetty pisara vastaa useampaa todellista pisaraa. Eivätkä ne itse asiassa niin uniikkeja ole, ainakaan asioita ei tarvitsisi keksiä jokaisen hankkeen kohdalla uudelleen ja jännittää, kuinka sille omalle Palosuojelurahaston hakemukselle käy. Myyntijohtaja Jyri Siekkinen kertoo, että seuraavilla messuilla on erityisesti ammattilaisten näkökulma vahvasti esillä. Jokainen uusi paloasema on oma uniikki kokonaisuutensa, jollaista ei ole missään muualla. Seminaarin ohjelma koostuu tutkimusesittelystä. ”Edellisten messujen kävijäja näytteilleasettajapalautetta on käyty huolellisesti läpi.” Siekkisen mukaan messujen suunnittelu etenee aikataulussa ja tulevana kesänä alkaa messuosastojen myynti. Tapahtumapuut asuntopalojen tarkastelussa Asuntopalojen tarkastelussa tapahtumapuu laaditaan erikseen henkilöja omaisuusvahingoille. Monte Carlo –simuloinnilla luodaan keinotekoisia tilastoja, jolloin lähtöparametreja muuttamalla voidaan tutkia näiden muutosten vaikutuksia. Tällaisen menettelyn perusteena voidaan käyttää seuraavaa: Ullakon ontelossa ei ole sprinklausta, mutta palorasituksen (palokuorman) voidaan olettaa olevan oleellisesti pienemmän kuin rakennuksen sisällä sprinklaamattomassa rakennuksessa (vastaava oletus koskee parvekkeita, joille palonkestävyysaikavaatimus on puolet kerroksen kantavien rakenteiden vaatimuksesta). Tilastotietoja täydennetään tarvittavilta osin asiantuntija-arvioilla. Pelastustoimen operatiivinen toiminta, mutta lisäksi työhyvinvointi ylipäätänsä, edellyttää fyysisestä kunnosta huolehtimista. Kartion kulma ja alkupisteen etäisyys suuttimesta ovat käyttäjän valitsemia parametreja. EI 30 -rakenne a) b) Perinteiset Turvallisuusmessut Jyväskylässä 2016 Seuraavat Turvallisuusmessut järjestetään 7.–9.9.2016 Jyväskylän Paviljongissa. Sumujen kuvaamiseen käytettävien pisaroiden määrää voidaan kontrolloida muuttamalla kunkin aika-askeleen 6 Kuva 1. Vasemmalla, koejärjestely suihkujen mukaansa imemän ilman mittaamiseksi. Osa on vakinaisten palokuntien käytössä, suurin osa sopimuspalokuntien ja muutamille asemille mahtuvat niin vakinaiset kuin sopimuspalokunnat, sulassa sovussa molemmat. Menetelmät ja työkalut Operaatioaikamallin työkaluina käytetään tapahtumapuita, aikajanoja ja Monte Carlo – simulointia, joka toteutetaan VTT:llä kehitetyn Excel-pohjaisen PFS-ohjelman [9, 10] avulla. Seminaariin voi ilmoittautua: www. Uusien paloasemien rakentamisessa on ollut pitkään trendinä niiden sijoittaminen kaupungin keskeiseltä paikalta syrjemmälle sijainnille. ”Toiveita otamme toki vastaan. Kalustossakaan ei ole merkittävää eroa – ainoa, mikä eroaa sammutusauton lisäksi, on erityiskaluston määrä. Kuva 1. 98 4 toiminnan vaiheille arvotaan todennäköisyysjakaumien perusteella realisaatioita, ja kokonaisajan realisaatiot lasketaan skenaariokohtaista yhtälöä käyttäen. Jokainen uusi paloasema on sen tekijöilleen kuin oma lapsi: täysin uniikki ja jotain sellaista, mitä muualla ei ole keksitty. Perusteina tälle on esitetty entistä parempaa tavoitettavuutta esimerkiksi valtateillä tapahtuviin liikenneonnettomuuksiin. Todellisuudessa paloasemat ovat poissa näkyvistä aiheuttamasta meluhaittaa, niin sanotussa nakkisuojassa ja vaatimattomammalla sijainnilla teollisuusalueilla. Pohjakartta messualueesta valmistuu kesällä”. Oikealla, FDS malli kokeista. Paloasemien sijoittuminen keskelle kaupunkia on kuitenkin eräänlaista pitkän linjan riskin analysointia; siellä on tapahtunut eniten onnettomuuksia aikojen saatossa ja paloasema on kansalaisten ulottuvilla tuomassa erittäin arvokasta turvallisuuden tunnetta koko yhteiskunnalle. Asukkaiden toimintakykyä tarkastellaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen terveyskäyttäytymistutkimusten [11, 12] ja kotihoidon laskennan [13], Stakesin toimintakykytutkimuksen [14] sekä Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksen alkoholinkäyttötietojen perusteella. [7] Räystään vaatimuksen kompensointi yläpohjan vaatimuksilla Rakentamismääräyskokoelman osan E1 kohdan 1.3.2 mukaan vaatimuksen täyttyminen voidaan todentaa tapauskohtaisesti oletettuun palonkehitykseen perustuen. elokuuta 2015. Paloasemia suunnitellaan kuin kuuluisaa Iisakin kirkkoa ja sitten niitä rakennetaan pikavauhtia. MIRAFONI Kolumnisti Mira Leinonen työskentelee projektipäällikkönä ja toimii Anjalan VPK:ssa. Paloasemilla on kuitenkin samantyyppistä toimintaa, sijaitsi se sitten etelässä tai pohjoisessa. Yllä luettelemani asiat ovat vain yksittäisen ihmisen kokoon keräämiä ajatuksia siitä, millaisilla periaatteilla paloasemat voisi rakentaa. Toiset niistä sijaitsevat keskellä kylää, toiset kaupungin laidalla. Paloasemilla tulisi olla fasiliteetit kunnossa myös tätä toimintoa varten. 64 Puun paloturvallinen käyttö parvekkeissa ja räystäissä s. Suuremmissa kanavissa mitattiin myös kaasun nopeus seinän vieressä Kuva 1. Pisarakokojakaumat suuttimille A, B ja C, sekä sovitettu analyyttinen jakauma. Henkilövahinkojen tapahtumapuu asuntopaloissa. Millaisen toimivan paloaseman konseptin voisikaan pelastuslaitosten yhteistyöllä saada aikaan. Tapahtumapuun haarojen todennäköisyydet ja aikajanan tapahtumien aikaviiveet määritetään tilastotietojen avulla. Tarkoituksena on esitellä kattavasti paloalan eri osa-alueiden tutkimustuloksia. VESISUMUJEN SIMULOINTI FDS:ssä sprinklerit mallinnetaan syöttämällä pisaroita simulaatioon tietyllä etäisyydellä suuttimen sijaintipaikasta. Tuulettuvan räystään ratkaisumalli: a) periaate ilman sisäänotosta, kun räystäs on EI 30 suojattu alapuolelta ja b) ilmavirtauksen kääntyminen ulospäin palotilanteessa. Useammn suuttimen suutinpäät mallinnetaan sijoittamalla useampi yksittäisiä suuttimia samaan pisteeseen. 26 Sammutuksen ja sammutus järjestelmien simulointi s. Paloasemaa suunniteltaessa täytyisi pitää pää kylmänä ja lattiapinta-ala minimissä, sijoittaa kylmää kestävä tavara vaikkapa katokseen tai kylmävarastoon ja antaa museoiden hoitaa se historiallinen kalusto. Pelastustoimen tehtävät ovat ympäri Suomea samanlaisia, joten voisiko paloasemistakin löytää joitakin yhtäläisyyksiä. Palotutkimuksen päivät elokuussa Palotutkimusraati ry järjestää yhdeksännen kerran suomalaista palotutkimusta esittelevän seminaarin Hanasaaren kulttuurikeskuksessa Espoossa 24.–25. Syttyy asuntopalo N henkilöä paikalla Paikalla toimintakykyisiä henkilöitä Ei poistumista ajoissa Pelastaminen Poistuminen ajoissa Pelastaminen ei tarpeen Paikalla ei toimintakykyisiä henkilöitä Ei poistumista ajoissa Pelastaminen Ei ketään paikalla Asukkaan toimintakyvyllä ei merkitystä Poistuminen ei tarpeen Pelastaminen ei tarpeen mallintamiseksi on siis ensiarvoisen tärkeää, suihkujen mukaansa vetämän ilman määrä ennustetaan oikein. Kuva 1 esittää henkilövahinkojen tapahtumapuuta. Vastaavanlainen tapahtumapuu on tehty myös omaisuusvahingoille huomioiden mahdolliset alkusammutustoimet ja niiden tehokkuus sekä palokunnan suorittama sammutus ja savutuuletus. Pisarat lisätään simulaatioon suihkun kartion rajaamalta pallon pinnalta.Alkupiste tältä pinnalta valitaan satunnisesti siten, että suihkun keskelle päätyy enemmän pisaroita. K uv a: K im m o K ai st o 3 ·2015 67. Aikajanojen avulla määritetään operaatioaika, jota voidaan verrata vahinkojen ajalliseen kertymiseen
Puolalainen säiliöauto, jonka puoliperävaunussa oli 21400 kiloa propaania, suistui tieltä ja kaatui kyljelleen pellolle kello 10. Koska säiliöiden kaasutiloja ei voinut liittää toisiinsa, tyhjennyspoltin liitettiin täytettävän säiliön kaasutilaan. Asiantuntija avasi käsin säiliön nestelinjan pohjaventtiilin. Katodina on erilaisia litiumin ja muiden metallien oksideja tai fosfaatteja, jotka eivät voi palaa. Ohjekirjan Emergency Response Guidebook vuoden 2012 painoksessa litiumioniakuille on oma ohjeensa (Guide 147), jonka mukaan liekit voi sammuttaa jauheella, hiilidioksidilla, vesisumulla tai vaahdolla. Palokunta teki vesitykkiselvityksen läheisestä lammesta. Tyhjennyksen valmistelu aloitettiin seuraavan aamuna. Myös elektrolyytti voi palaa, mutta se on vesiliukoista. Tyhjennettävän säiliön kaasutilaan johdettiin kaasulinjan pohjaventtiilin kautta pullopatterista typpeä. Kuljetusliike pystyi tuomaan toisen säiliöauton vasta seuraavana päivänä. Lievästi loukkaantunut kuljettaja kiipesi ulos. Palokunnan mittaukset osoittivat, että mitään vuotoa ei ollut. Tyhjennys sen kautta sujui ongelmitta siihen asti, kunnes nestepinta oli laskenut venttiilin tasolle. Lisätietoa: https://www.tc.gc.ca/eng/ canutec/guide-menu-227.htm Kannettavan tietokoneen akkupalon sammuttamisen opetusvideo lentohenkilökunnalle Video on Laptop Battery Fires löytyy linkistä: http://www.fire.tc.faa.gov Myös YouTubessa on videoita litiumioniakun palosta, esimerkiksi http://www.pcpitstop.com/pcsafety Weissenberg (Saksa). Tämän jälkeen akkua on jäähdytettävä vedellä, kunnes savuaminen, kipinöinti, paukahtelu ja suhahtelu lakkaavat. Näin saatiin säiliön painopistettä laskettua alemmaksi. Palokunta tuki säiliötä nostotyynyillä ja vinttureilla. Akun on läpäistävä testit, joissa sitä pidetään pitkään 70–75 ºC:n ja lyhyemmän ajan 130 ºC:n lämpötilassa. Teksti: Timo Jann Feuerwehr-Magazin 2/2014 68 3 ·2015. Elektrolyyttinä on jotain litiumsuolaa liuotettuna orgaaniseen liottimeen. Tehdaspalokunta oli tuonut tarvittavan pumpun, imuja paineletkun, tyhjennyspolttimen sekä typpipullot. Tämän estämiseksi akuissa on erilaisia suojausja varolaitteita. Kun kuumeneminen johtuu viasta, väärästä käytöstä tai vahingoittumisesta, purkautuva elektrolyytti ei välttämättä syty; tulipalossa se todennäköisesti syttyy. reaktion karkaaminen). Veden pintajännitystä pienentävä lisäaine nopeuttaa jäähdytystä, koska sammute pääsee akun sisälle jäähdyttämään kuumentuneet kennot. Kun säiliössä oli jäljellä noin 8000 kiloa propaania, autonosturi nosti nostotyynyillä tuetun säiliöauton pyörilleen. Ohjetta 38 ei kuitenkaan voi soveltaa litiumioniakulle. Jos mitään ei tehdä, yhä uudet kennot alkavat kuumentua akun sisällä. ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski Litiumioniakkujen sammutus Propaaniauto pellolla Pelastustiedon numerossa 2/2015 olleessa Brannmannen-lehden artikkelissa annetut akkupalon sammuttamisohjeet koskivat litiumparistoja (YK-numero 3090). Tavanomainen tyhjennys ei ollut mahdollista, koska käyttölaitteet ja yhteet olivat jääneet kaatuneen säiliön alle. Litiumioniakun (YK-numero 3480) anodi on grafiittia, joka voi palaa. Kennon kuumeneminen johtuu siis kemiallisesta reaktiosta eikä elektrolyytin palamisesta. TOKEVAn hakemisto antaa litiumioniakulle litiumpariston ohjeen 38 kirjasta Opas vaarallisten aineiden onnettomuuksien pelastustoimintaan. Sitten pohjaventtiili suljettiin. Litiumpariston anodi on valmistettu litiummetallista, joka reagoi kiivaasti veden kanssa vapauttaen vetyä. Kuumeneva kenno pullistuu ja siihen avautuu aukko, josta elektrolyytti purkautuu ulos. Sen sijaan akun kotelon valelu vedellä jäähdyttää sitä ja välillisesti myös kuumenneita kennoja. Elektrolyyttinä on jotain litiumsuolaa liuotettuna orgaaniseen liuottimeen. Autonosturilla kohotettiin hieman säiliön etupäätä. Kello 23 tie voitiin avata liikenteelle. Jos ulkopuolinen palo on sammunut, akun ulkopuolella palavien liekkien sammutus tai tukahduttaminen ei lopeta kennojen kuumenemista. Litiumparistojen paloa ei voi sammuttaa vedellä, koska reaktiossa litiummetallin kanssa muodostuva vety vain kiihdyttää paloa. Elektrolyytti voi siis palaa. Akussa ei ole mitään, joka aiheuttaisi vaaraa reagoidessaan veden kanssa! Litiumioniakun kennot saattavat useasta syystä (vika, väärä käyttö, oikosulku, puristus, puhkaisu, korkea lämpötila) kuumentua itsestään (ns. Poliisi katkaisi liikenteen ja eristi onnettomuuspaikan. Paikalle hälytetty vaarallisten aineiden asiantuntija kertoi, että säiliö on pumpattava tyhjäksi ennen kuin ajoneuvo voidaan nostaa pyörilleen. Tulipalossa akku joutuu testejä huomattavasti kuumempaan ympäristöön ja tarpeeksi pitkän kuumennuksen jälkeen kennot alkavat kuumentua itsestään
”Kahden vuoden kuluttua kävimme samoissa asunnoissa. Tarvittaessa laite leijuu paikallaan puuskaisessakin tuulessa GPS-paikantimen sekä kiihtyvyysja kallistusanturien ansiosta. Teksti: Per Larsson Tjugofyra7, 23/2014 Jokainen, joka on ohjannut helikopterilennokkia radiolla, tietää kuinka vaikeaa se on. Syömälakon syy Kotikäynnit kannattavat Apeldoorn (Hollanti). Sirkuslainen tuli paloasemalle pyytämään apua. Palomies Jan Hendriks tarjoutui yrittämään. Asuntopaloryhmä seuraa paloja sekä niiden jälkitoimenpiteitä ja päättää kotikäyntien kohteista, Senioriryhmä suunnittelee ja toteuttaa erilaisia vanhuksiin kohdistuvia toimenpiteitä. Mies laittoi nelija kuusivuotiaat lapsensa kylpyyn ja kävi rautatieasemalla kysymässä aikatauluista. Hän ottaa esimerkiksi Herrgårdenin alueen[, jonka asukkaista 96 prosenttia on maahanmuuttajia ja heidän lapsiaan, suomentajan huomautus]. Pelastustoiminnan johtajan puolestaan tulee sijoittautua sellaiseen paikkaan, josta hän näkee sekä kohteen että pelastajat. Videot ovat osoitteessa www.youtube.com/ user/91comSDIS. Pelastuslaitos aloitti englantilaisen esikuvan (Pelastustieto 1/2011) mukaiset kotikäynnit vuonna 2010 ja tähän syksyyn mennessä niitä on kertynyt jo 60000. Feuerwehr-Magazin 1/2014 3 ·2015 69. Vaikeinta operaatiossa oli kestää norsun mahasta tulevaa löyhkää.” Sirkuslainen toi kiitokseksi paloasemalle laatikollisen leivoksia. Ei myöskään raivausauton pihdeillä eikä sorkkaraudalla. Tähän tarkoitukseen levitin oli liian suuri, mutta suu avattiin nostotyynyllä. ”Jos syömälakon syy ei olisi selvinnyt, norsu olisi varmaankin kuollut. Eläinlääkäri ei kuitenkaan pystynyt irrottamaan hammasta omilla välineillään. Ilmeisesti syynä tähän on vuokralaisten suuri vaihtuvuus, mutta myös tiedonpuute. Helikopterin ohjaajan tulee sijoittautua siten, että hän voi koko ajan seurata lentoa. Vuonna 2010 vain 36 prosentilla oli palovaroitin. Maya Stål Söndergaard myöntää, että pelastuslaitos ei yksin pysty ratkaisemaan asuntopalo-ongelmaa, vaan tarvitsee yhteistyötä muiden osapuolten, erityisesti sosiaaliviranomaisten kanssa. ”Norsumme on ollut jo viisi päivää syömättä eivätkä eläinlääkärit ole löytäneet siihen syytä. Sitä varten on sen suu avattava levittimellä.” Palomiehet saapuivat raivausautolla sirkukseen. Kun hän noin 20 minuutin kuluttua palasi, lapset olivat kuolleet. ”Etusijalla ovat vanhukset, ensiasuntoonsa muuttaneet nuoret ja maahanmuuttajat. Kuitenkin uusimpien, neljän tai kuuden roottorin helikopterien lennätys on lastenleikkiä. Helikopterin ohjaajan tulee perehtyä laitteen ominaisuuksiin ja harjoitella sen käyttöä todellisuutta vastaavissa tilanteissa. Hän oli silminnähtävän huojentunut ja iloinen saamastaan avusta”, Hendriks kertoo. Tällaisen laitteen toimintasäde on vähintään 300 metriä ja toiminta-aika 15–30 minuuttia. Tavoitteemme, on että 20 prosenttia kotikäynneistä kohdistetaan heihin”, Maya Stål Söndergaard kertoo. Poliisin tutkinta osoitti kuolinsyyksi sähköiskun. Laitteen kameran kuvaama näkymä välittyy radiolla näytölle. Tämä on ollut onnistunut ratkaisu”, projektipäällikkö Maya Stål Söndergaard kertoo. Tämä ei tuota ongelmia, koska molemmat näkevät helikopterin lähettämän kuvan omalta näytöltään. Jos yhteys katkeaa tai ohjaaja antaa paluukäskyn, helikopteri palaa lähtöpaikkaansa. ”Pihtejä kiertämällä irrotin hampaan leuasta. Lämpökameralla löytyvät palopesäkkeet tai eksyneet ihmiset. Pelastustoiminnan johtaja voi sen avulla tehdä nopean tilannearvion. Monet luulivat, että palovaroitin hälyttää automaattisesti palokunnan.” ”Työ vie aikansa, mutta sen tulokset alkavat jo näkyä.” Asuntopalojen määrä rakennuksissa, joihin pelastuslaitos on vuosina 2010–2012 tehnyt vähintään 150 kotikäyntiä, on vuosi vuodelta vähentynyt. Hänen tulee varoa törmäystä sähkölinjoihin ja muihin esteisiin sekä ottaa huomioon laitteen putoamisesta aiheutuvat vaarat. Ajatuksena oli antaa yksinkertaisia ohjeita päivittäisonnettomuuksien välttämistä ja niissä toimimista varten. Toinen lapsista oli vetänyt pistorasiaan kytketyn partakoneen ammeeseen. Aiheita ovat esimerkiksi "Kodin vaarat lapsille", "Miten vältän häkämyrkytyksen", "Tajuttoman henkilön ensiapu". Jokaisella alueella toimii kaksi työryhmää. ”Halusin jakaa osaamistamme ja kokemuksiamme”, kapteeni Arnault Angonin kertoo. Tämä on nokkelan elektroniikan ja herkkien antureiden ansiota. ”Aluepäällikkö vastaa alueensa kaikesta palonehkäisytoiminnasta. Brand en Brandweer 3/2014 Essonnen (Ranska) pelastuslaitos on tehnyt 24 pariminuuttista videota, jotka ovat katsottavissa sosiaalisessa mediassa. Pelastuslaitos jakoi puuttuneet varoittimet. Sen sijaan muissa rakennuksissa tällaista kehityssuuntaa ei ole. Teksti: Peter Ritschard 118 swissfire.ch 2/2014 Linnunsilmä Tappava kylpy Kassel (Saksa). Vastuu toiminnasta jakautuu kuuden alueen kesken, joista jokaisella on pelastuslaitoksen paloasema. Nyt norsuihin perehtynyt itävaltalainen eläinlääkäri totesi, että sillä on hammassärky. Teksti: Marine Brulant Sapeurs-Pompiers de France 3/2014 Pelastuslaitos somessa Malmö (Ruotsi). Hän aikoo nukuttaa eläimen, jotta voi poistaa poskihampaan. Nyt palovaroittimia oli 45 prosentilla. ”Videoita valmistellessani pyrin tekemään niistä mahdollisimman helppotajuisia”, kapteeni Jessica Bergougnoux kertoo. Helikopteri lentää nopeasti vaikeapääsyisten kohteiden luo. Sairaankuljettajat eivät saaneet heitä elvytettyä. Sitä voidaan hyödyntää tulipaloissa, tulvissa, kemikaalionnettomuuksissa ja niin edelleen
Ehdittiin vielä jonkin verran muistella hauskoja juttuja ja naureskella vähän. Hyvä, että miehistöä tuli monelta asemalta – saatiin harjoiteltua kuumaa savusukellusta, yhteistyötä ja kielikylpyä. 24:00 Menin viimeinen kerran katsomaan talonpolttopaikan. Enää ei löytynyt kuin savupiippu ja kuumaa hiiltä. Koska olin viime viikolla alipäällystökoulutuksessa Ruotsissa, oli kertynyt aika reilusti postia. Oli hyvä harjoitus, ja kaikki olivat tyytyväisiä. Harjoituksen vetivät paloesimies Mats Åstrand ja ylipalomies Juha Junttila Kokkolan paloasemalta. ASEMAMESTARIN päiväkirja Riskikartoituksia ja talonpoltto 8:00 Aloitin työpäivän lukemalla ja vastaamalla sähköposteihin. Olin puhelimessa vähän yli tunnin, mutta saatiin henkilöstön kanssa selvitettyä monta asiaa. Kruunupyyn, Alavetelin, Teerijärven ja Bosundin asemien väki harjoitteli kuumaa savusukellusta ja lopuksi poltettiin talo. 14:00 Tulee yhteydenottoja sopimuspalokuntien asemilta. Tein Pronto-raportteja ja kartoituksia siitä, mitä riskejä löytyy minun asemillani. 11:30 Enemmän paperitöitä. Hyvällä mielellä jaksoin sitten jatkaa riskikartoituksien tekoa. Omistajat vahtivat siellä hyvin. asemamestari Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos K uv a: K im m o K ai st o Maanantai 30.3.2015 70 3 ·2015. 18:00 Talonpoltto. Prontot hoidin nopeasti, mutta menee varmasti pari päivää vielä ennen kuin riskikartoitukset ovat valmiit. Malin Åminne Tp
Onko lain myötä muuttunut termi ensihoito häivyttänyt taustalle sen tosiasian, että on kysymys edelleen myös sairaankuljetuksesta. Miten tähän on tultu. Toki erittäin lyhyellä henkilöllä on vaikeuksia selvitä niin sanottujen jenkkipaarien kanssa. Aineiston voi meilata: toimitus@pelastustieto?fi tai postittaa: Pelastustieto, Toimitus, Pasilankatu 8, 00240 Helsinki. Heikentynyt tasapainokyky on selkeä riski palomiehen työssä. Muista liittää mukaan yhteystietosi! tyessä yhä vain merkitsevämmäksi. Näkökykykin heikkenee, vaikka sen osuus tasapainon säilyttämisessä tulee ikäänAmmatilliset eläkeiät saatava hallitusohjelmaan Pelastustieto julkaisee veloituksetta nimitysuutisia, muistokirjoituksia, tietoja eläkkeelle siirtyneistä sekä lähinnä tasavuosia täyttävien syntymäpäivätietoja. Reputtajia oli molemmissa sukupuolissa. Näistä varhaiseläkkeistä joutuvat pelastuslaitokset suorittamaan kalliita varhemaksuja, jotka horjuttavat kansantalouden kestävyysvajetta entisestään. Ratkaisu ei ole se, että ”palopojat”rientää pillit soiden suorittamaan muiden töitä. Käytetään apuna silloin vaikka nostolavaa tilanteen hoitamiseksi, mutta se on eri asia. Viime kesänä kun Helsingin pelastuslaitos palkkasi poikkeuksellisesti ”kesä”ensihoitajia, järjestettiin hakijoille kantotesti. Voit lähettää lyhyen tekstin mieluiten erilliseen tiedostoon (rtf tai doc) tai suoraan viestiin kirjoitettuna ja siihen liittyvän kuvan omana tiedostonaan esimerkiksi jpg-muodossa. Työkyvyttömyyseläkkeelle pelastusalalta jäädään keskimäärin 54,5 vuoden iässä. Eläkeiän nostoa markkinoitiin aikoinaan niin sanotuilla muilla töillä, joita kuviteltiin palokunnista löytyvän niille, jotka tulevat kykenemättömiksi omiin ammattitöihinsä. Kallista paloautoakaan ei voi luottaa kovin huonokuntoisen käsiin. Samoin työntekijöitä rekrytoitaessa ei myöskään varmisteta henkilöiden fyysistä valmiutta selvitä perustyöstä. Kuitenkin kaikki työntekijät palkataan ensihoitoon samalla palkalla ja edellytyksellä, että hoitavat perustyönsä. Varmistamatta mitenkään, onko henkilöillä mitään mahdollisuutta selvitä ensihoidon fyysisistä vaatimuksista. Samoin kantotuolin kanssa on portaissa ongelmia. Kun hälytysilmoitus kajahtaa, pelastusyksikkö ”palopojat” kiiruhtaa suorittamaan tehtävää, johon on hetki sitten lähetetty ambulanssi, joka ei selviä tehtävästä. Kansantalouden kestävyysvajetta kasvattaa varmasti myös se, jos täytyy palkata lisätyövoimaa niiden ikääntyneiden palomiesten tilalle, jotka ovat tulleet kykenemättömiksi omiin ammattitöihinsä, mutta joita ei päästetä eläkkeellekään lain ollessa väärin kirjoitettu tämän ammattikunnan osalta. Yli 60-vuotiaat kuljettajat rupeavat olemaan myös riski liikenteessä. Onko tilanne tasapuolinen. Nyt näin ei tapahdu. Reijo Ronkanen ylipalomies-ensihoitaja PT Helsinki Vaiettu ongelma ensihoidossa Julkisen puolen erityisehdoista neuvoteltaessa on pidettävä kiinni ainakin aiemmin valituista henkilökohtaisista eläkeiistä. Jokainen ensihoitaja joutuu uransa aikana kohtaamaan muutaman tosi raskaan potilaan ja on luonnollista, että silloin pyydetään apua. Terveydenhoito-oppilaitokset tuottavat valtaosin naispuolista henkilökuntaa niin peruskuin hoitotasollekin. Tästä on seurannut hätäkeskuksen antoryhmässä yhä useammin toistuva hälytysilmoitus; kantoapua, kiireellistä kantoapua ambulanssille. Raija Kuosmanen, Palotar 112 Hyvinkää Kirjoita Pelastustietoon 3 ·2015 71. Paloja pelastustyössähän on useita tehtäviä (esimerkiksi savusukellus, työskentely katoilla ja pelastettavien kantaminen), joissa hyvä tasapaino on tärkeää turvallisuuden ja sujuvan työsuorituksen kannalta. Tasapainokyky heikkenee selkeästi ikääntyvillä. Haluan korostaa, että sopivuus fyysisten ominaisuuksien varmistamiseksi onnistuu ainoastaan testaamalla. Tämä on ongelma, joka on otettava keskusteluun ja ratkaistava. Tuskin. KESKUSTELUA Naisten osuus ensihoitohenkilöstöstä on viime vuosina kasvanut voimakkaasti. Potilas pitää saada liikkeelle. Kuka hoitaa operatiiviset tehtävät, jos kaikki ammattitöihinsä kykenemättömät valjastetaan valistustöihin. Mutta letkumiehen ja autonkuljettajan hommia ei riitä kaikille, sillä ikäjakautuman vinouman vuoksi ”ukkopalomiehet” ukkoutuvat samanaikaisesti. Kun kyseessä on vielä sairaanhoitopiirintai yksityisen palveluntuottajan yksikkö, joka nostaa tehtävästä korvauksen ja työn suorittavat ”palopojat” korvauksetta, on tilanne täysin sairas. Logistiikan puolella taas painavammat potilaat osuvat jostain kumman syystä miesparilla miehitetylle yksikölle. Terveydenhoitooppilaitokset kouluttavat kaikki perinteisillä testeillä valitut henkilöt ensihoitoon. Tilanne saadaan korjattua jos oppilaitokset, sekä työpaikat ottavat testeihinsä yksinkertaisen paarinkanto-/kantotuolin kantotestin (lastina noin 80–90 kilon kylmäkalle/ hiekkasäkit). Tällä hetkellä joka kolmas palomies on täyttänyt jo viisikymmentä vuotta. Mutta parasta olisi, jos eläkelain nyt taas kerran ollessa auki voitaisiin tehdä lopullinen korjaus kolmikannan virheelliseen päätökseen vuodelta 1989, ja palautettaisiin ammatilliset eläkeiät. Palomiehille ja sairaankuljettajille pitäisi löytää erillisratkaisu maatalousyrittäjien ja sotilashenkilöiden tapaan. Ilmeisesti myöskään alalle hakeutuvat eivät ymmärrä työn fyysisyyttä
Kun pojat toivat minut kotiin, tuntui haikealta. ”Sehän ei ole mikään uutinen, että potilaat hoidetaan kohteessa niin pitkälle kuin se on järkevää. Metsä kertoo ehtineensä jo totutella kolmen kuukauden ajan ”tähän eläkejuttuun”. Ehkä vaatimukset olivat toisenlaisia. Lisäksi hoitotyö vie enemmän aikaa kuin ennen. Muuten on ollut ihan kivaa.” Metsä kertoo lähinnä ottaneensa rennosti kuluneet kuukaudet, mutta kunhan aika koittaa, tekemistä varmasti löytyy. Se on hektistä, ei enää tässä iässä jaksa sellaista. Samassa talossa 30 vuotta on ihan riittävästi.” Metsä näkee, että pelastusala on muuttunut paljon siitä, kun hän tuli töihin vuonna 1984 toisen palotarkastajan, Markku Frimanin kanssa. Helsingin kaupungin ensihoitopalvelun hälytystehtävien voimakas kasvu on taittunut hieman. Perushenkilöstömäärällä sen hoitaminen on ollut haastavaa.” Lähtöja ajoajoissa ei saavutettu tavoiteaikaa eli enintään kuutta minuuttia 60 prosentissa tehtävistä. Hän on Suomen ensimmäisiä palotarkastajanaisia ja naispalomestareita. Hänet palkittiin juhlassa Kuntaliiton kultaisella ansiomitalilla. Teksti: Kaisu Puranen 72 3 ·2015. Aluksi teimme kahdestaan sen minkä ehdimme. Hänen mukaansa Helsingissä ovat lisääntyneet varsinkin ne tehtävät, joissa hoitoyksikkö toteaa paikan päällä, ettei välittömälle hoidolle tai jatkohoidolle ole tarvetta. Siitä puoli vuotta, ja minulla oli virka Lahdessa.” Aluksi Metsällä ei ollut ajokorttia, joten palomiehet kuskasivat häntä tarkastuksille. Metsä tuli tutuksi koko pelastusalalle muun muassa ”Punaisen kirjan” eli Paloja rakennuslainsäädännön toimittajana. ”Ensihoitotehtävien kasvu alkoi Helsingissä jyrkemmin silHälytysmäärät taittuneet Helsingissä loin, kun hätäkeskus valtiollistettiin. Ikävä töihin ei ole. ELÄKKEELLE Lahden Paavolan pelastusasemalla päättyi yksi historianluku, kun aseman johtava palotarkastaja Helena Metsä jäi eläkkeelle 30-vuotiselta työuralta. Esimerkiksi omakotitalojen palotarkastukset tehdään nykyisin omavalvontana. Sen jälkeen työntekijöiden määrä on lisääntynyt roimasti. ”Jotkut nuorehkot alan ihmiset ovat teititelleet. ”Työtahti on muuttunut ihan älyttömäksi. Mutta hoitoajat, potilaan haastattelu, dokumentointi, hoidot kohteessa vievät aikaisempaa enemmän aikaa. ”Näyttää siltä, että hälytystehtävien määrän kasvu on Helsingissä suurempi ongelma kuin muualla. He työskentelivät asemalla vuoteen 2000 saakka kahdestaan. Metsä uskoo kirjoittavansa vielä kokemuksistaan jotakin, vähintään pöytälaatikkoon. Silloin se oli selvä syy, koska toimintatapa muuttui, eikä riskinarviointi ei ollut tietenkään ihan samanlaista kuin Helsingin omassa hätäkeskuksessa”, pelastuslaitoksen viestintäpäällikkö Taisto Hakala kertoo. Ensihoitotehtäviä oli vuonna 2014 yhteensä 53215, kun vuonna 2013 niitä oli 53227. ”Kyllä sitä alkuun joku aina kysyi, että mitenkähän se pärjää, tai olenko päässyt töihin jollain tasa-arvokiintiöllä.” Metsä huomauttaa, että hän on alun perinkin kouluttautunut miesvaltaiselle alalle, rakennusinsinööriksi. Nyt on koulutusta ja valistusta.” Metsä kertoo, että moni muukin asia on muuttunut. Miesvaltainen ala ei ole vaikuttanut hänen pärjäämiseensä, ja hän kokee, että hänet on otettu hyvin vastaan Lahden paloasemalla. ”Silloin oli huono työtilanne, ja sain määräaikaisuuden Lappeenrannan paloasemalla. Hakala huomauttaa, että hälytystehtävien määrän kasvua voi selittää myös väestönkasvu pääkaupunkiseudulla sekä toisaalta väestön ikääntyminen. Tämä ilmenee kaupungin pelastuslaitoksen vuoden 2014 toimintakertomuksesta. Se kertoo siitä, että Helsingissä on ollut hienostuneempi riskinarviointi erityisesti ensihoidossa”, Hakala arvioi. Teksti: Kaisu Puranen Kuva: Marjo Oksanen Palotarkastaja Helena Metsä: Punaisen kirjan toimittaja Metsä tuli tutuksi koko pelastusalalle muun muassa ”Punaisen kirjan” eli Paloja rakennuslainsäädännön toimittajana. ”Jouluaaton aattona oli viimeinen työpäivä. ”Ei minulla ongelmaa tule, miten aikani täytän. ”Mitenköhän se pärjää?” Kun Metsä aloitti työt pelastusalalla 1980-luvulla, nainen miesvaltaisella alalla herätti toisinaan kummastusta. ”Tämä on niin moninainen asia, että saattaa olla, että jonain päivänä lapsenlapsia varten kirjoittelen, mitä mamma on tehnyt 30 vuotta.” Metsän lähtökahvit juotiin Paavolan paloasemalla 31. Hälytystehtävien määrä on kasvanut voimakkaasti viimeisen muutaman vuoden ajan. Ehkä se kertoo, että täti on jotain saanut aikaan.” Alun perin Metsä ajautui sattumalta pelastusalalle. Lisäksi työn tahti ja määrä ovat muuttuneet. maaliskuuta
27.1. 24.11. Hakuajan päätyttyä vapaita paikkoja voi tiedustella opintotoimistosta, puh. 17.3. 28.4. Pelastaminen 6 26.8. Paloturvallisuus tekniikka, FinnSec-messut 9–10 16.12. Viestintä 3 13.5. Internet: pelastustieto.fi www.facebook.com/pelastustieto TILAAJAPALVELU Puh. 20.10. 2.6. 21.4. Kurssien opetussisällöstä antavat tietoa kurssien johtajat, jotka on nimetty yhteystietoineen kurssikuvauksien yhteydessä, puh. 7 30.9. 10.3. 0295 453 492. (03)4246 5358, tilaukset@pelastustieto.fi ILMESTYMISAIKATAULU 2015 Nro ilmestyy varauspvm valmis aineisto teemasivut 1 18.2. 3 2015 13 .5 . Kurssitarjonnassa kurssin kuvauksen yhteydessä on sähköisesti täytettävä ilmoittautumislomake. 2 1.4. Juttua muun muassa Länsimetron rakennustyömaan pelastusharjoituksista. Perustettu vuonna 1950. Ensihoito, ensivaste 4–5 24.6. 11.8. mennessä! Katso muut ilmestymispäivät ja teemat: pelastustieto.fi > ilmoittajalle. 13.10. Paloja pelastuskalusto 8 4.11. 8.9. Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti. 4.8. 38 ETELÄ-KARJALASSA s. 9.6. Koulutustarjontaamme keväällä ja alkusyksyllä 2015 Ammatillinen täydennyskoulutus Seuraa meitä Facebookissa! www.facebook.com/Pelastusopisto 3 ·2015 73. 28–37 tuunattiin oma raivausauto www.pelastusopisto.fi Nro Kurssi Aika Hinta € Haku päättyy 20020 Puomitikkaan kuljettajakurssi 8.-11.6.2015 530 15.5.2015 20020 Puomitikkaan kuljettajakurssi 31.8.-3.9.2015 530 31.7.2015 20007 Palontutkinnan täydennyskurssi 8.-10.6.2015 650 22.5.2015 20406 Palontutkinnan kehittämisseminaari 11.-12.6.2015 350 22.5.2015 20203 Tuhotyörikosten tutkintakurssi (PolAMK:n järjestämä) 24.8.-11.9.2015 29.5.2015 20290 Väestönsuojan tarkastajan kurssi 25.-27.8.2015 445 12.6.2015 20004 Rakenteellinen paloturvallisuus 1.-3.9.2015 455 14.8.2015 20258 Ilmanvaihtolaitteistojen paloturvallisuus 6.-8.10.2015 155/pvä 11.9.2015 20639 Ensihoidon tilannejohtaminen 18.-20.8.2015 780 27.7.2015 20683 Ensihoidon päivittäistilanteiden johtaminen 15.-17.9.2015 650 17.8.2015 20236 ATV-maastoajoneuvojen (mönkijä) kuljettajakurssi 8.-10.9.2015 375/620 14.8.2015 20708 Hallipalot -kurssi 16.-17.9.2015 390 21.8.2015 20028 Johtaminen vaarallisten aineiden onnettomuuksissa 1.-3.9.2015 455 7.8.2015 20024 Palomiesten ja ylipalomiesten pelastustoiminnan johtamisen täydennyskoulutus 7.-11.9.2015 750 14.8.2015 Koko koulutustarjonta on nähtävillä Pelastusopiston verkkosivuilla > Täydennyskoulutus. 1.12. 3.2. 0295 450 201. Varaa ilmoituspaikkasi 2.6. Ilmoittaudu kurssille verkkosivuillamme. teemasivuilla pelastaminen. Purkukoura > S. 15.9. 8–22 –tehokas ja turvallinen SUURONNETTOMUUTEEN pitää varautua s. Kirjapaino: 2014 ISSN 1236-8369, Aikakauslehtien liiton jäsen PEFC/02-31-151 PEFC/02-31-151 Painotuote Pelastustieto 4/2015 ilmestyy 24.6
Tiedämme, että tälläkin hetkellä purjehtii maailman merillä huomattava määrä suomalaisia aluksia, joiden arvo lasteineen on monikertainen puolivalmiiseen Finnhansaan verrattuna. Päivystävä palomestari Saksa ja 2. Paloalueena oli lähinnä koko autokansi, joka ulottuu laivan keulasta perään ja on koko alueelta kahden kerroksen korkuinen. ”Nyt palopäällystömme on saman katon alla, ja yksimielisyys on ollut se voima, joka on vienyt sitä eteenpäin. Tarmokkaiden toimihenkilöiden lisäksi juhlapuheessa kiitosta saivat palopäällystöliiton veljesjärjestöt Suomen Palosuojeluyhdistys ja Palokuntien Keskusliitto sekä muut palontorjuntaalan yhdistykset ja liitot. Koulutuksessa pyritään kaikinpuoliseen tehokkuuteen ja turvallisuuteen. lähdön palomestarille ja Kallion paloasemalle, josta jo edelliseen hälytykseen oli lähetetty pioneeriauto, sekä radiopuhelimilla pääpaloaseman lähdölle ja päivystävälle palomestarille Munkkisaareen. Siksi liittomme nimi on saanut kantavuutta. Paloalue oli näin ollen sekä neliömetreiltään että kerrostiloiltaan suuri, yhtenäinen ja ilman rajoittavia väliseiniä, eikä niitä tule myöhemminkään olemaan. Merikapteeni Björn J. Pettersson kertoo myös laivapalojen torjuntakoulutuksesta Ruotsissa. 50 VUOTTA SITTEN Autolautta Finnhansan palo Torstaina maaliskuun 18. päivänä maaliskuuta 1965. ”Kaikilla laivoilla kyllä pidetään sammutusharjoituksia, mutta sammutustyön johto on joutunut itsenäisesti hankkimaan pt-tietoutta. 74 3 ·2015. Hälytys todettiin perille tultaessa vikahälytykseksi. Mottona on ollut palokunnan työskentely maalla, merellä ja ilmassa. Kun nyt on saatu kaksi paloalaa esittelevää elokuvaa valmiiksi, on Palomiestuki ry. Hälytys annettiin heti 2. Osoitteet ovat nimittäin vierekkäiset teollisuuslaitokset Hietalahdessa. Toisen kerroksen korkeudella (välitaso) oli sivuilla henkilöautokannet, jotka oli tuettu katosta vaijereilla toiselta sivulta... Kuvaajana toimi Yrjö Aaltonen. Siellä koulutetaan sammutustyöhön laivahenkilöstöä erikoiskursseilla.” Lue koko juttu: pelastustieto.fi > arkistojutut Suomen Palomiestuki r.y. Sen ensiesitys kutsuvieraille oli Bio-Biossa Helsingissä 17. Suomen Palopäällystöliiton 20-vuotista taipaletta taaksepäin tähyiltäessä näemme, että liitto on eteenpäin kulkiessaan jättänyt melkein kaikkiin maamme tärkeimpiin palontorjuntatapahtumiin oman merkittävän puumerkkinsä”, totesi liiton puheenjohtaja, palopäällikkö Ilmari Juvakoski. päivänä tuli Helsingin pääpaloaseman automaattisista hälytyslaitteista hälytys klo 14.49 Munkkisaaren Myllyyn, os. – Ruotsissa on laivapalontorjunnassa edetty meitä pitemmälle koulutusmielessä. Kuitenkin voidaan katsoa, ettei vahinko loppujen lopuksi ollut sittenkään kovin suuri. Yhdistyksen mielestä paloalan opetuselokuvien valmistukseen ei meillä ole kiinnitetty tarpeellista huomiota ja totta onkin, että tietty hiljaisuus vallitsee opetuselokuvarintamalla – poikkeuksena vakuutusyhtiöt. Palokunnan ollessa matkalla tuli puhelimitse hälytys: ”Hietalahden telakka, autolautta Finnnhansa” . Paikalla oli varastoituna melko laajalle alalle erilaista aluksen sisustuksessa tarvittavaa materiaalia, jonka varastopaikka oli aikaisemmin määrätty tähän, mutta ei suinkaan kiinni asti lähellä olevaan porras-hissikuiluun. lähdön päivystäjä, apulaispalomestari Sainio, kohtasivat telakan portilla ja palomestari Saksa otti johdon sekä selvitytti H-auton suihkun aluksen perään, jota kautta koetettiin edetä paloalueelle. Palo alkoi tästä kopista ja luultavasti ilmanvaihtohormia yläpuolella hitsattaessa. Helsingin kaupungin palolaitos kouluttaa parhaillaan omasta takaa sammakkomiehiä. Erityisen kiitoksen saivat osakseen sisäasiainministeriö ja sen paloasiainosasto sekä palosuojelurahasto. Suurin kiitos meni kuitenkin palontorjunta-aatteelle uskollisille liiton jäsenille. Ennen sammutustyön selostusta on kuitenkin syytä tarkastella syttymispaikkaa, palokohdetta ja palon leviämismahdollisuuksia aluksella. Matalasalmenkatu 2. 3. on saanut valmiiksi toisen lyhytelokuvansa ”Tulta vastaan”. Suomen Palopäällystöliiton 20-vuotisjuhlakokous pidettiin Helsingissä 14. Elokuvan on valmistanut Filmiala Oy palokersantti Lauri Liljan käsikirjoituksen mukaan. valmistautunut opetuselokuvien valmistamiseen. Varastointi oli pyritty järjestämään asiallisesti, mutta myöhemmin kun hissimiehet tarvitsivat varastotilaa ja tukikohtaa, rakennettiin heille tukikohta puusta ja kuitulevystä varastotilan ja hissikuilun välille kuilun seinään kiinni. Kurssi on ensimmäinen palolaitoksen järjestämä ja sille on valittu vapaaehtoisuuden pohjalta kuusi koulutettavaa. ”Edellä selostettu Finnhansan palo suurine aineellisine vahinkoineen herätti maassamme suurta huomiota. Palo syttyi Finnhansan autokannella (B-kannella) hitsauskipinästä
G-1000®-tuotteemme löydät Trekking-tuotesarjasta. Tuulenpitävä. Vaikka kangas kastuisikin, se kuivuu nopeasti. Kestävä. Greenland Wax -kyllästäminen tekee G-1000®-vaatteista erittäin vastustuskykyisiä sadetta ja kosteutta vastaan. Hyttystiivis. Vettä hylkivä. G-1000®-kangas kestää erinomaisesti kulutusta. Sen ansiosta tuote on tuulenpitävä ja kestää hyvin kulutusta. Kovaksi kehrätyt kuidut tekevät G-1000®-kankaasta lähes täysin tuulenpitävän. Fenix Outdoor Finland Oy • (09) 877 1133 • www.fjallraven.fi VAATEKLASSIKKO jo vuodesta 1969 G-1000® on Fjällrävenin vaateklassikko. Se on yli kolme kertaa kestävämpää kuin farkkukangas. UV-suoja. Kestävä kangas päästää kehon kosteuden ulos hyvin ja sopii erinomaisesti aktiiviseen ulkoilmaelämään. Greenland-vaha. Kyllästetty kangas suojaa hyvin purevalta tuulelta.. Fjällrävenin kehittämällä ympäristöystävällisellä vahakyllästeellä voit itse parantaa kankaan hylkivyyttä ja pitää huolta G-1000®-vaatteistasi. Kyllästämällä siitä tulee myös vettä hylkivä ja kipinänkestävä. Tiivis kangas on sekoitus polyesteria (65%) ja puuvillaa (35%). Tiivis G-1000®-kudos suojaa myös ärsyttäviltä hyttysten pistoilta, joten G-1000®-vaatteita kannattaa käyttää sekä metsissä että tuntureilla. Tiivis kangas suojaa lähes sataprosenttisesti auringon alfaja betasäteilyltä