18 Pelastusryhmä kaivoksen ykkösnyrkki s. RONSKI HUUMORI voi olla kiusaamista s. 12. 8 POHJOIS-KARJALA ensihoidon edelläkävijä s. 3 2016 11 .5
Lappi, Ruotsi www.fjallraven.fi/teltat Keb Endurance. Hyvällä omallatunnolla. Kaikissa uusissa malleissa keveys ja erinomainen luotettavuus ovat täydellisessä tasapainossa – Fjällrävenin telttojen tulee toimia sekä luonnossa että vaa’alla. OLEMME TEHNEET KAIKKIEN AIKOJEN PARHAAT TELTTAMME Keb Endurance 2. Fjällräven tuo tänä keväänä markkinoille 16 täysin uudistettua telttaa, jotka ovat kevyempiä ja vahvempia kuin koskaan aiemmin. Lopputuloksena on kestäviä telttoja, joita voit käyttää pitkään, kaikissa maastoissa ja kaikkina vuodenaikoina. Emme myöskään käytä kyllästeissämme pfc-yhdisteitä ja kaikki alumiini on anodisoitu ympäristöystävällisillä menetelmillä. Mutta kuten aina telttoja suunnitellessamme, työssämme on kyse muustakin kuin vain grammojen viilaamisesta
Tämä kaikki johtuu siitä, että emme saa riittävästi tuloja kaikkien kulujen maksamiseksi. Varsinais-Suomessa julkinen toimija eli pelastuslaitos ja alan yrittäjät ovat yhyttäneet toisensa. Ambulanssin tulo harvaan asutulla alueella voi kestää jopa 40 minuuttia, joten omia toimia tarvitaan. Yritysten saama kaupallinen hyöty kilisee verotuloina yhteiskunnan kassaan, josta maksetaan myös pelastuslaitosten kulut. Sydäntä lämmitti seurata noin 300 asukkaan Pyytivaaran kylän pelastusryhmän elvytyskoulutusta Kontiolahden paloasemalla. Kaksi lausetta on lainattu verkkosivulta velkakello.fi Siellä raksuttaa yksi ikävimmistä kelloista. Yrittäjät tekevät tuotekehitystä ja tuotteistavat saadun palautteen perusteella sellaisia tuotteita, jotka parhaimmillaan voivat mennä myös maailmalla kaupaksi. Turvaa maaseudulle -hankkeessa toimii vapaaehtoinen pelastusryhmä jo 26 kylällä, tavoite on 50. Suhteellisen edullinen maallikkodefibrillaattori on helppo käyttää, ja voi pelastaa ihmishenkiä. Ja kysymys on myös huoltovarmuuden ylläpitämisestä. Vielä näkyvämpää on jokapäiväinen naapuriapu esimerkiksi muistisairaalle tai huonokuntoiselle vanhukselle. Viime vuosina Suomi on velkaantunut nopeammin kuin koskaan ennen. Tämän avulla voidaan luoda uusia työpaikkoja. 3 ·2016 3 Pääkirjoitus toukokuu 2016 Toimittajalta Pohjois-Karjalan pienissä kylissä on onnistuttu herättämään henkiin muista välittäminen ja naapuriapu. Ne ovat alkaneet yhdessä etsiä keinoja, miten voidaan parantaa tuotekehitystä. Se kertoo tätä kirjoittaessani, että Suomen valtiolla on velkaa yli 102 miljardia euroa. Kylät pysyvät elävinä ja arjen turvallisuus kasvaa. Esa Aalto, päätoimittaja esa.aalto@pelastustieto.fi ITUA taistelee talouden apatiaa vastaan. Kotimaisella tuotannolla on talouden ja turvallisuuden kannalta ensiarvoisen tärkeä merkitys. Kumppanuusverkosto voisi ottaa kopin. Oma osuuteni ja myös sinun osuutesi ylittää pian jo 19 000 euroa. Sopii hyvin muuallekin. Yhtälö on ihailtavan kristallinkirkas: pelastuslaitos kokeilee ja kertoo tarpeista saada erilaisia tuotteita käytäntöön. Varsinais-Suomen ideassa on nimensä mukaisesti ITUA. Lue juttu sivulta 22 Kimmo Kaisto, toimittaja kimmo.kaisto@pelastustieto.fi Suomen valtiolla on enemmän velkaa kuin koskaan ennen. Pelastusryhmä rientää tarvittaessa myös viranomaisten avuksi poikkeusja häiriötilanteissa. Suomen valtion pitää lainata rahaa, koska muutoin emme pysty maksamaan esimerkiksi julkisella sektorilla työskentelevien palkkoja emmekä yhteiskunnan hyväksymiä tulonsiirtoja. Ja kysehän on myös pelastustoimen tutkimusja kehitystoiminnasta
Sisällys Esa Aalto, päätoimittaja, puh. Sivu 30. Samalla asemalla työskentelee poika Jarno, jonka elämään palokuntalaisuus on kuulunut lapsesta saakka. 26 Palopäällystöpäivien tunnelmia 28 Pelastuslaitos ja yrittäjät kimppaan 34 Oulun uusi säiliöauto 36 Kotimaisuus: Bronto Skylift 38 Yritykset mukaan pelastustoimeen 42 Etelä-Karjalaan kokonaispalkkaus 44 Tuottavuus on muutakin kuin työaika 50 Vauhdikas köysikiipeilykisa 58. Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan. (03) 4246 5358, tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot: Pasilankatu 8, 00240 Helsinki | Internet: pelastustieto.fi | etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi | www.facebook.com/pelastustieto Julkaisija: Paloja pelastustieto ry | Kirjapaino: PunaMusta 2016 | ISSN 1236-8639 Tietosuoja: Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakasrekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon. 044 728 0402 | Kaisu Puranen, toimittaja, puh. 044 728 0403 Minna Kamotskin, myynti ja markkinointi, puh. 044 728 0401, ilmoitukset@pelastustieto.fi | Tilaajapalvelu, puh. Alaistensa keskuudessa Kivistö on arvostettu johtaja, jolle henkilöstö on sydämen asia. Vakiot Pääkirjoitus 3 Ajassa 6 Ajankohtaista 16 Työn äärellä 52 Muistomerkki 54 Alan tuotteet 56 Mirafoni: 59 Ulkomailta 60 Päiväkirja 62 50 vuotta sitten 66 Hyvinkään paloaseman palopäällikkö Jarmo Kivistö jäi eläkkeelle maaliskuun lopussa 41 palokuntavuoden jälkeen. Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun. 050 5620 735 | Kimmo Kaisto, toimittaja, taitto & ulkoasu, puh. Jarmo lopetti, mutta Jarno jatkaa Lehdessä myös 810 metriä maan alla 12 Pelastustoimen uudistus 24 Pelastussuunnitelmien hyöty
Turvaa maaseudulle -hanke pitää kylät elävinä ja parantaa arjen turvallisuutta. 8 POHJOIS-KARJALA ensihoidon edelläkävijä s. 46 Aika menee kalustoa korjaillessa Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen uusien paloautojen kalustuksessa on puutteita ja epäloogisuuksia, joita on jouduttu korjaamaan jälkikäteen. Tehtävät eivät liittyneet millään tavalla työhön. RONSKI HUUMORI voi olla kiusaamista s. Kova yhteisö voi ruokkia aggressiivisuutta ”Pompottaminen oli aivan hullua. 12 Kansi: Asemamestari Petteri Korhonen Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen Outokummun paloasemalta koulutti Boliden Kylylahti -kaivoksen pelastusryhmää ”elämysajossa” kuumassa konttiharjoituksessa. 18 Pelastusryhmä kaivoksen ykkösnyrkki s. 22 8. Sivu 46. Turvaa maaseudulle Pohjois-Karjalassa Pyytivaaran kylän vapaaehtoinen pelastusryhmä opettelee innoissaan alkusammutusja elvytystaitoja Kontiolahden paloasemalla. 3·2016 3 2016 11 .5 . Kuva: Kimmo Kaisto. Palomies Oskari Puhakka, 171 senttiä, havainnollistaa keskieurooppalaisten miesten mittoihin tehdyn auton korkeutta. Sivu 8. Omaa asemaa korostettiin, ja jos auktoriteettia ei muuten saanut, sitä yritettiin saada armeijan keinoilla.” Näin kertoo eräs pelastusalan työpaikkakiusattu. Sivu 22
Sote-uudistuksen projektijohtaja Tuomas Pöysti sanoo, että ensihoitoon ei sisällytetä samanlaista vapaan kilpailun tai monituottajamallin periaatetta kuin esimerkiksi terveyskeskustoimintaan. Lyyjynen pitää systeemiä hyvänä. ”Kun teemme niin kuin laki sanoo, niin kokeeko sen sitten autoritääriseksi”, Olli Pietikäinen kysyy. Ajoneuvolaissa puolestaan todetaan, että pelastusauto on erityisesti pelastustoimen käyttöön valmistettu.” Länsi-Uudenmaan pelastuslaitosta on tämän takia moitittu myös autoritääriseksi laitokseksi, koska tiettävästi muilla pelastustoimen alueilla ei lakia näin lueta. ”Viiden alueen kautta saadaan parempi integraatio koko hoitoketjuun ja se on varautumistehtävien kannalta parempi tilanne. Ensihoito on julkisen vallan tehtävä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksessa katsotaan, että sopimuksen mukaisiin tehtäviin käytettävä ajoneuvokalusto saa olla yksinomaan laitoksen omistamaa ja myös sen ylläpitämää. Länsi-Uudenmaan sopimusautot laitoksen omaisuutta NouHätä! huipentuu finaaliin Kuopion torilla Ennätysmäärä eli tasan 500 koulua on tänä keväänä osallistunut NouHätä! -pelastustaitokampanjaan, jossa on opiskeltu elintärkeitä turvallisuustaitoja. Kampanjan kisaosuus huipentuu 12. Suomalaisen yhteiskunnan turvallisuutta on edistänyt se, että 20 vuoden aikana lähemmäs 600000 peruskoululaista on saanut pelastusalan ammattilaisten laatimaa ja toteuttamaa paloturvallisuusopetusta NouHätä!-kampanjassa. Palokunnilla on oikeus käyttää kalustoa hälytystoiminnan lisäksi nais-, nuoriso-, harrastusja nuoriso-osaston toimintoihin sopimuksen mukaista valmiutta kuitenkaan vaarantamatta. Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki ja pelastuspäällikkö Olli Pietikäinen perustelevat toimintatapaa sekä pelastuslailla että ajoneuvolailla. NouHätä! -kampanjalle on tärkeää, että varsinaisen opetuksen lisäksi jokainen kilpailutapahtuma on myös oppimistapahtuma.. ”Mielestäni laitoksen suhtautuminen on merkillistä, sillä omistaessaan kalustoa ja käyttäessään sitä sopimuksen mukaisiin tehtäviin, palokunta käyttää näin myös omia rahojaan ja tekee yhteiskunnalle palvelua. Sopimuspalokuntien liiton 15-vuotisjuhlassa Kauniaisten VPK:n Veikko Pullinen otti asia esille kertoessaan palokuntien ja laitoksen välisestä yhteistyöstä Länsi-Uudellamaalla. Ensi vuonna meille on odotettavissa laitokselta kierrosta uudempi sammutusauto.” Kaikilla on yhteinen näkemys siitä, että verovapaasti hankittua kalustoa ei saa käyttää omaan varainhankintaan. Esimerkiksi potilaiden siirtokuljetukset ne voivat hankkia yksityiseltä toimijalta.” ”Ensihoidon järjestämisestä vastaavat viisi yliopistosairaala-aluetta ja ne sopivat sen järjestämisestä alueensa maakunnissa. toukokuuta Kuopion torilla järjestettävään finaaliin. Pelastuslaissa todetaan myös, että pelastuslaitoksen pitää tukea sopimuspalokuntatoimintaa.” Leppävaaran VPK:n Jorma U. ”Laitos vastaa ja huolehtii. Innokkaimmat oppilaat ovat osallistuneet kampanjaan kuuluvaan kilpailuun. Osa palokunnista suhtautuu jo noin vuosikymmen sitten sopimusten yhdenmukaistamisen yhteydessä tehtyyn linjaukseen maltillisesti, mutta osa on käärmeissään. Yksityinen palvelutuotanto ei ensihoidossa tule valinnanvapauden piiriin.” Projektijohtaja Tuomas Pöysti sanoo, että ensihoito on julkisen vallan tehtävä. ”Yksityinen palveluntuottaja ei voi ilmoittautua mukaan tarjoamaan ensihoitopalveluja maakuntien asukkaiden vapaasti valittavaksi.” ”Tuotantovastuu on maakunnilla ja ne voivat haluamallaan tavalla toiminnan järjestää. 6 3 ·2016 AJASSA S osiaalija terveyspalveluiden uudistuksen yhteydessä linjataan niin, että kiireellinen ensihoito on julkisen vallan tehtävä. ”Pelastuslaki sanoo, että alueen pelastustoimi vastaa pelastustoimen palvelutasosta ja tehtävät on suunniteltava ja hoidettava tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti
Seinäjoki > Ilmanvaihtojärjestelmien puhdistus ja huolto, 2. jakso 16.–20.5. 3 ·2016 7. Pelastustoimi on yhteiskunnan turvallisuuden kannalta keskeisiä toimijoita, eikä meillä ole varaa tehdä tällaisissa asioissa ”kokeiluja”. Laukaa > Kouluttajien täydennyskoulutuspäivät 10.–11.6. Kim Nikula. Pelastustoimen on oltava jatkossakin yhteiskunnan perustoimintoja, jotka hoidetaan julkisena toimintana”, MäkisaloRopponen sanoo. Kuinka paljon työhyvinvoinnille sitten annetaan painoa?” Vänskä kysyy. Kurssija leirikeskus Palotarus, Padasjoki SUOMEN PELASTUSALAN KESKUSJÄRJESTÖ SPEK > Väestönsuojan hoitajakurssi yrityksille 12.5. Keskeinen kysymykseni on, miksi pitää rikkoa jotain sellaista, mikä kaikilla mittareilla toimii hyvin.” ”Myös pelastustoimen yhtiöittämisestä on kuulunut jotakin huhuja ja tähän liittyy aina riskejä. Työaika on palomiehille aika tärkeä asia. Alalla tapahtuu Kansanedustaja huolestunut pelastustoimen uudistuksesta Palomiesten työhyvinvointia ei pidä väheksyä. Seinäjoki > Meidän turvallinen kylä – kylien turvallisuuskoulutus, 18.6. ”Haluan tarjota vaihtoehtoja keskusteluun. Kuopio SPAL > Pohjois-Savon paikalliskierros 13.–14.5. Hotelli Torni, Tampere > Henkinen työsuojelu pelastuslaitoksissa 31.5. koulutusjakso 23.–27.5. ”Ihan samalla lailla siinäkin systeemissä pystytään rakentamaan työaikapankkeja ja työvuoroja. Ihamaniemen maamiesseuran talkootupa, Enonkoski Katso SPEKin koko koulutustarjonta: https://koulutus.spek.fi Joensuulainen kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.) on huolestunut pelastustoimen tulevaisuudesta ja teki siksi kirjallisen kysymyksen: Miten hallitus aikoo turvata jatkossakin kustannustehokkaan ja luotettavan pelastustoimen palvelukokonaisuuden kaikkialla Suomessa. Pelastusja hätäkeskusalan opintopäivät Marina Congress Center Katajanokka, Helsinki SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO > Palokuntien SM 2016 14.5. Siellä on pystytty räätälöimään pelastustoimen tehtävät olosuhteiden ja tilanteiden mukaisesti. Keskustelun takana on Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston tammikuussa tekemä tuottavuusraportti, jossa etsittiin keinoja tehostaa pelastuslaitosten työajan käyttöä. Haapajärven paloasema, Haapajärvi > Paloilmoittimen hoitajakurssi 17.5. NUOHOUSALAN KESKUSLIITTO > Täydennyskoulutuspäivät 13.–14.5. Jos siirrytään suurempiin alueisiin, on riskinä, että alueiden erityispiirteiden huomioiminen vaikeutuu. Oulun uimahalli, Oulu > Asuinkiinteistön turvallisuushenkilöstön kurssi 14.5. Siksi Keski-Uudenmaan pelastusjohtaja Pekka Vänskä on vuorokautisen työaikamallin kannalla. ”Tunnen Pohjois-Karjalan pelastustoimen hyvin ja tiedän sen toiminnan olevan erittäin kustannustehokasta ja laadukasta. Vänskä ja Suomen Palomiesliiton johtaja Kim Nikula julkaisivat huhtikuussa avoimen kirjeen pelastusalalle. Park Hotel Käpylä, Helsinki > Lentoasemien pelastustoiminta (CTIF) 18.5. Tuntuu, että alalle mahtuu vain yksi totuus. Kirjeessä he kysyvät, miksi vuorokausijärjestelmä pitäisi muuttaa kaksivuoroksi. Pohjois-Karjalalla on omat erityispiirteensä maakuntana, kuten pitkät etäisyydet ja Venäjän raja. Sokos Hotel Presidentti, Helsinki > Turvallisuusviestinnän opintopäivät 9.6. Seinäjoki Areena, Seinäjoki > Tulitöiden kurssinjohtajapäivät 2016 26.5. Scandic Rosendahl, Tampere > Palopäällystön kesäpäivät 10.6. Palomiehet pitävät siitä.” Vänskä painottaa, että työvuoron pituus, 24 tuntia, ei sulje pois tuottavuuden parantamista. Iisalmi, Siilinjärvi, Kuopio, Varkaus, Leppävirta > Turvallinen Suomi -seminaari 25.5. Tikkurilan urheilupuisto, Vantaa > Maanalainen liikenne pelastustoimen haasteena 17.5. Laukaa > Nuohoojan 5. Miksei kesällä voi olla vaikka yksi päivä työtä ja kaksi vapaata, talvella vähän pidempään vapaata?” Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Jussi Helttunen ja Esa Aalto Lue Vänskän ja Nikulan avoin kirje pelastusalalle osoitteesta www.palomiesliitto.fi Vänskä 24 tunnin kannalla: lisää työhyvinvointia Pekka Vänskä. ”Vuorokausijärjestelmä luo työtyytyväisyyttä. Vänskän mukaan vuorokausijärjestelmä on vahvasti sidoksissa palomiesten työhyvinvointiin. Sokos Hotel Vantaa, Vantaa > Sosiaalija terveysalan turvallisuusfoorumi 18.5. Congress Center, Helsinki-Vantaan lentoasema, Vantaa > Turvallinen työpaikka I, pelastussuunnittelu 1.6
Leikkiä ja kritiikkiä pitää vain sietää. Monet konfliktit voisi selvittää puhumalla. Lisäksi palomieheksi valikoituu samanhenkistä väkeä, ja yhteishengen eetos on vahva. P elastusalan työpaikkakiusaamista on vaikea tunnistaa, ja kiusaaminen voi kätkeytyä palomieshuumoriin. ”Meillä on ajatus, että palomiesyhteisöön kuuluu suoraan sanominen. Haake uskoo, että kiusaamista voi kuitenkin esiintyä pelastuslaitoksissa muita aloja vähemmän, koska paloasemilla yhteistoimintaan täytyy vain pystyä. Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Teemu Heikkilä 8 3 ·2016 Yhteishenki voi tukahduttaa TYÖHYVINVOINTI. Työhyvinvointikyselyssä 268 vastaajaa 2143 vastanneesta sanoi olevansa täysin tai osittain yhtä mieltä väitteen ”minua on kiusattu työpaikallani” kanssa. Työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelmassa opiskeleva Haake oli mukana suunnittelemassa valtakunnallista pelastuslaitosten työhyvinvointikyselyä ja analysoimassa sekä jalkauttamassa sen tuloksia vuonna 2013. Palomiesten saumaton yhteishenki voi joskus olla pelkkää pintaa, sillä myös pelastusalalla työpaikkakiusataan. Mutta leikin varjolla voidaan mennä aika pitkälle. Se koetaan heikkouden merkiksi”, pohtii opinnoissaan työhyvinvointiin perehtynyt palomies Niki Haake. Joku voi kokea tulevansa kiusatuksi, muttei voi sanoa sitä julki. Tämä tekee 12,5 prosenttia kaikista vastanneista. ”Mutta jos niitä tilanteita on, onko meillä kykyä hoitaa niitä?” hän kysyy. ”Ei ole mikään pieni luku, jos joka kahdeksas vastaaja on kokenut tulleensa kiusatuksi. Kiusaaminen saattaa kätkeytyä ronskiin huumoriin tai liittyä esimiehen osaamattomuuteen. Kyllä se on liikaa, vaikka olisikin vähemmän kuin kunta-alalla keskimäärin”, Haake arvioi
Siihen on liittynyt ilmiöitä, joissa esimies on voinut häikäilemättömämmin käyttää valtaa.” Haaken mukaan alalla esiintyy ongelmien väistelyä. En halua olla samassa tilanteessa. Puhdasta työpaikkakiusaamista. Toisaalta yhteishengen paineessa harvat kiusaamistapaukset voivat kärjistyä vakaviksikin. Kyllähän siinä alkoi epäillä, että itsessähän se vika on. On työpaikan vankina. – Entinen paloesimies – Auktoriteetti hakusessa, avuksi armeijatyyli. Jos työyhteisössä ihmisillä on skismaa keskenään, käy helposti niin, että heidän toimipaikkojaan vaihdetaan. Vaihtoehdot olivat vähissä. ”Se on palaute, jota minulle on tullut vastaan. Työhyvinvoinnin johtamisen dosentti Marja-Liisa Manka sanoo, että kunnallisella puolella työpaikkakiusaamista esiintyy paljonkin. Sisäministeriön työhyvinvoinnin erityisasiantuntija Jouni Pousi kysyy, missä kulkee ero työpaikkakiusaamisen ja osaamattoman johtajuuden välillä. Vaikka kuinka sanotaan, että johtamista pystyy oppimaan, olen sitä mieltä, että se on enemmän persoonasta ja sosiaalisista taidoista kiinni. Asiat pitäisi selvittää puhumalla. Työntekijöitä nostettiin tai he hakeutuivat asemaan, johon heillä ei ollut valmiuksia tai johon he eivät edes halunneet. Tehtävät eivät liittyneet millään tavalla työhön. ”Barometrien mukaan kuntapuolella melkein puolet on havainnut työpaikkakiusaamista jollain tasolla. Samaan aikaan toisesta suunnasta painostettiin, että mikä on, kun eivät asiat hoidu. Mutta se ei ole tätä päivää työelämässä. Tällaisilla henkilöstöjohtamisen taidoilla oltiin liikenteessä. ”On ollut vähän sellainen armeijakulttuuri aikaisemmin. En ole katunut lähtöä päivääkään. Jos autossa ei ole miehiä, sitten ongelmat alkavat. Uudessa työssä olen saanut itseluottamusta vähän takaisin. Joko odottelee, että asiat muuttuvat tai lähtee pois. Hän kertoo, että kun työhyvinvointikyselyssä kysyttiin alan kehittämiskohteita, esiin nousi useasti esimiestyö. Rupesin miettimään tosissani, minkälaisessa tilanteessa olen 50-vuotiaana. Pompottaminen oli aivan hullua. Jos sopimuspalokuntalaiset eivät koe toimintaa mieleisekseen, he äänestävät jaloillaan. Kyllä hälytykset hoidettiin ja kaikki muut velvoitteet, mutta porukka alkoi loppua sopimuspalokuntapuolelta. ”Pitäisi luoda järkevä foorumi, jossa asioista voitaisiin keskustella, joko kehityskeskusteluissa tai ryhmäkeskustelussa.” Työpaikkakiusaaminen voi kietoutua myös osaksi osaamatonta esimiestyötä. Meneekö se työpaikkakiusaamisen vai osaamattoman johtajuuden piikkiin?” Pousi muistuttaa, että johtamisen osaamisen kehittäminen on noussut pelastustoimen strategiatyössä voimakkaasti esiin. Haetaan kohdetta, johon pahan olon voi purkaa.” Häirintä voi olla rikos Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella on hyvä työilmapiiri, ja 3 ·2016 9 Huonoista työtiloista ja osaamattomasta esimiestyöstä johtuen paloaseman ilmapiiri oli huono. Päätin lähteä alalta, ja viimeinen tikki olivat keskustelut vanhempien kollegojen kanssa. Kun laittoi asioita eteenpäin, sieltä ei kuulunut mitään. ”Saattaa olla aika musertavaa, jos on alalla, jossa on suuri paine kuulua porukkaan, eikä sinne pääsekään.” Haake näkee, että vallankäyttöön liittyvää kiusaamista on aikaisemmin esiintynyt enemmän, mutta uudet tuulet puhaltavat myös pelastusalan johtamiskäytäntöihin. Virkoihin ei löytynyt hakijoita, ja siksi materiaali ei välttämättä ollut ihan priimaa. Olin kiusallisessa välikädessä. Haaken mukaan tähän ei pitäisi lähteä, koska ongelma ei silloin katoa. Jos ihmisiä osaa käsitellä, on melkein helpompi oppia pelastustoimen muut asiat. Kyllähän nuo virat ovat melkoisia suojatyöpaikkoja, eikä se mikään virkavirhe ole, ettei henkilöstöjohtamista osata. Pitäisi muistaa, että paloasemilla varsinaista viranomaistyöskentelyä on lopulta hyvin vähän, kysymys on henkilöjohtamisesta. ”Jos ihmiset kokevat, ettei heillä ole mahdollisuutta vaikuttaa asioihin positiivisella tavalla, tulee negatiivinen tapa. Silloin tilanteelle ei mitään voi. Omaa asemaa korostettiin, ja jos auktoriteettia ei muuten saanut, niin sitä yritettiin saada armeijan keinoilla. Minun piti päättää melko monesta asiasta, mutta päätöksiä ei saanut tehdä, eikä rahallista resurssia ollut käytettävissä. Se on aika iso määrä.” Mankan mukaan hierarkkinen johtamistapa niin pelastuskuin kunta-alalla luo maaperää kiusaamiselle, samoin epävarmuus ja organisaatiomuutokset. Silloin eläkeikä alkaa lähestyä, eikä oikein uskalla lähteä muualla, koska se vaikuttaa eläkkeeseen. Mutta lopputuloksen kannalta ei hirveästi ole merkitystä sillä, onko meillä uusi vai 20 vuotta vanha auto
Silloin en voi väittää, etten ole saanut tietoa, mutta minulla ei ole minkäänlaista mahdollisuutta suorittaa tehtävää. Me elämme yhteisössä, siellä pitää pystyä kunnioittamaan kaikkien oikeuksia, eikä kellään ole oikeutta loukata toista.” Vänskä arvioi, että palomiesyhteisössä pyritään kovuuteen, joka saattaa joskus kärjistyä liiankin aggressiiviseksi. Alkoi ahdistaa. Hän teki työnjohdollisia temppuja, joiden ainoa motiivi oli saada alainen näyttämään vähän hölmöltä ja epäonnistuneelta. Alainen sai selittää äkilliset muutokset sidosryhmille. Hän muistuttaa paitsi esimies-, myös alaistaitojen tärkeydestä. Tämä oli tyypillistä. Sanoin, että loukkaukset ja nöyryytykset jäävät aina mieleen.” Olin palaamassa työhöni pitkältä virkavapaalta. ”Heikkoutta halveksitaan. Työyhteisössä pitää olla selvät pelisäännöt. Työn edetessä aloin kiinnittää huomiota siihen, että mitkään muutkaan asiat eivät edenneet. Seminaareissa sain tietää vasta paikan päällä, että roolini olikin toimia puheenjohtajana. 10 3 ·2016 Esimies naamioi kiusaamisen johtamiseksi laitos on työtyytyväisyyskyselyjen kärjessä. Joskus mietin, oliko hän vain kertakaikkisen avuton työssään, mutta tekojen tahallisuudesta minut vakuutti se, että hän harjoitti myös mustamaalaamista. Siitä kuulin ulkopuolisilta. Kun he jäivät eläkkeelle, kerroin muistavani ne tilanteet. ”Ja missä on Suomen ensimmäinen homo palomies. Aloin hakea syksyllä uutta työtä, kun stressi alkoi aiheuttaa fyysisiä oireita, ja sain uuden työn. Aloitteestani on tehty valvontapyyntö, mutta missään vaiheessa työsuojelu ei ole kysynyt minulta mitään asiaan liittyen. He olivat hämmästyneitä, että minulla on niin tarkka muisti. Työsuojelu on hampaaton. ”Laitoksen johtoa on helppo lähestyä, ja vaikeitakin asioita voi ottaa keskusteluun ilman, että kukaan suuttuu.” Vänskä on toiminut alalla yli 40 vuotta, ja sinä aikana hän on törmännyt myös työpaikkakiusaamiseen. Nyt tiedän, että kun ihminen pääsee tiettyyn asemaan, monelle suunnalle on arvovaltatappio tunnustaa, että tähän on valittu aivan kelvoton tyyppi, joten ne lähtevät pois vain kulumalla. Hänen on ollut helppo puuttua tapauksiin ja vetää niille rajat. Ilmassa oli mahdollisuus, että virkapaikka voi vaihtua, palkka-asia ja sivutyöilmoitus olivat edelleen käsittelemättä, etätyö odotteli tarkempia perusteluja. Muistan, kun olin nuori palomies, jotkut esimiehet toimivat niin. Olin viraston ainoa ihminen, joka ei saanut tehdä etätöitä, vaikka se on talon linjauksissa suositeltavaa. Sitä ei saa mitenkään hyväksyä.” Vänskä on koulutukseltaan juristi, ja hän on perehtynyt erikoisoikeudenalanaan työoikeuteen, johon liittyy myös työpaikkakiusaaminen. Työsuojelutarkastus hoidettiin eri työpaikassa eri ihmisillä. Esimies ”unohti” sovitut asiat toistuvasti ja yllätti uusilla linjauksillaan. Eräänä aamuna minulle ilmoitettiin työhuoneeni oveen liimatulla lapulla, että esittelen erään puolivalmiin dokumentin kokouksessa puolen tunnin päästä. Pitää olla kova ja vahva kundi. Kyllähän negatiivisia päätöksiä voi tehdä, mutta epäilytti, kun aina tultiin työntekijälle negatiivisimpaan tulokseen, vaikka positiivinen olisi ollut talonkin etu. Reklamoin heti päätöksestä. ”Nämä eivät ole mitään miehuuskokeita, jotka pitää kestää. Tuntui, ettei mikään asia tule maaliin. Ennen tätä kokemusta olisin voinut luetella hirveän määrän konsteja, joilla asiaan pystyisi puuttumaan. Mietin, onko hänellä muistissa ongelmaa, kunnes juttelin pois savustetun ihmisen kanssa, jolle oli tehty samaa, koko ajan. ”Olen sanonut, että jos häirintä jatkuu vastapuolen huomauttamisesta huolimatta, se on rikos.” Vänskä korostaa, että palomiesten rempseässäkin keskustelussa pitää edetä heikoimman osapuolen ehdoilla. ”Kiusaamisessa pitää olla nollatoleranssi. Pelastusjohtaja Pekka Vänskä sanoo, että avain työhyvinvointiin on keskusteleva toimintaympäristö. Siihen ei vastattu mitenkään. On puhelimet, sähköpostit ja niin edelleen, mutta hän vei oveeni lapun niin, että kun tulen töihin, saan tiedon viime hetkellä. ”Ihmisten nolaaminen ja nöyryyttäminen on pahinta. Hän arvioi joutuneensa urallaan selvittämään kiusaamistapauksia suoraan tai välillisesti muutaman vuoden välein. Hän on puskenut niin monia kuilun partaalle, että mielestäni oli todella härskiä puhua sellaista. Kai tilastollisesti 4500:aan pitää mahtua edes yksi homo”, Vänskä viittaa työyhteisöjen kykyyn kohdata erilaisuutta. Kuukautta ennen palaamistani virkavapaan aikana vaihtunut uusi esimieheni kysyi, olenko todella tulossa takaisin, vaikka palkkani putoaa tonnilla ja uusi sijoituspaikkani on satojen kilometrien päässä kodistani. Hyvään työyhteisöön kuuluu työkaverien erilaisuuden kunnioittaminen. – Entinen virkamies –. Kiusaaja voi olla esimies, mutta myös alaiset voivat kiusata omaa esimiestään. Hän sanoo puuttuvansa tilanteisiin välittömästi ja korostaa, että puuttuminen on esimiesten tehtävä. Entinen esimieheni jatkaa työtään edelleen, ja kertoo julkisesti, kuinka empaattinen on. Jos toimi on normaaliin esimiesvaltaan kuuluva, ei sen väärä motiivi ja tarkoitus muuta sitä kiusaamiseksi valvonnan silmissä. Se on aika suuri lasku. Mitään asiaa, jolla normaalin työntekijän tapaan lähestyin esimiestä, kuten sivutyöilmoitusta, ei otettu käsittelyyn. Laskimme, että tämä ihminen on tehnyt toistasataa tuhatta euroa tappiota erilaisilla sairauslomilla, selvitystöillä ja konsulttimaksuilla. Jos ei ole sitä, on marginaalissa”, hän kuvailee. Sitten alkoi ilmetä asioita, jotka koin ikään kuin ansoina. Palasin töihin, koska luottamusmies sanoi, ettei tuollaisia laittomia päätöksiä kannata noudattaa
Lähde: Marja-Liisa Manka, Työrauhan julistus TYÖHYVINVOINTI ”Nämä eivät ole mitään miehuuskokeita, jotka pitää kestää.”. Jos kiusattu kieltää toimimasta mitenkään asian puolesta, ota yhteys työterveyshuoltoon, työsuojeluihmisiin, luottamusmiehiin tai henkilöstöhallintoon. Kutsu osapuolet keskustelemaan joko yhdessä tai erikseen. Lähde: Marja-Liisa Manka, Työrauhan julistus Jos olet esimies ja havaitset kiusaamista Puutu asiaan heti. Jos nämä menettelytavat eivät toimi, apua voi hakea myös työpaikan ulkopuolelta työsuojeluviranomaisilta ja/tai työterveyshuollosta. Jos tilanne ei hoidu omassa laitoksessa, ota yhteys työsuojeluviranomaiseen. 3 ·2016 11 Jos sinua kiusataan Ilmoita kiusaajalle, että et hyväksy tämän toimintaa. Tehkää kirjallinen sopimus, jonka allekirjoittavat kaikki osapuolet. Sopimus saatetaan tiedoksi luottamusmiehelle, työterveyshuoltoon ja työsuojeluvaltuutetuille. Kysy, voitko hänen puolestaan ottaa yhteyttä kiusaajaan ja kehottaa lopettamaan toimintansa. Lähde: Pekka Vänskä Jos työkaveriasi kiusataan Mene kiusatun puheille ja tarjoa hänelle apuasi. Selvittäkää tapahtumien kulku ja sopikaa, miten jatkossa käyttäydytään. Asiat pyritän aina ratkaisemaan siinä työyhteisössä, jossa ne ovat syntyneet. Jos ilmoitus ei tehoa, poistu paikalta mikäli mahdollista ja ilmoita esimiehelle tapahtuneesta todisteellisesti esimerkiksi sähköpostilla: kirjaa ylös mitä tapahtui ja milloin. Heillä on velvollisuus auttaa sinua luottamuksellisesti. Jos esimies ei reagoi, ilmoita luottamusmiehelle. Vaadi toimenpiteitä kiusaamisen lopettamiseksi. Pyydä häntä lopettamaan se. Jos hän antaa sinulle luvan, ota yhteyttä esimieheen ja kerro tapahtumat. Tilanteen jatkuessa kysy kiusatulta, voitko toimia hänen tukihenkilönään asian viemiseksi eteenpäin. Jos haluat, ota työtoveri tueksesi. Menkää yhdessä luottamusmiehen kanssa esimiehen esimiehen luokse keskustelemaan tilanteesta
810 metriä maan alla 12 3 ·2016 Tulipalo on vaarallisin yksittäinen onnettomuusriski kaivoksIssa. Ajoneuvot ovat kovilla ajaessaan malmia maan uumenista vinotunnelia pitkin.
Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY. Kaivoksessa on seitsemän suojapaikkakonttia varusteineen ja puhelimineen. 3 ·2016 13 Boliden-konsernin Kylylahden kaivos Polvijärvellä on vaikuttava – ja pimeä – paikka. Turvallisuus on kaivostoiminnassa ykkösasia. Kaivokselta on matkaa lähimmälle paloasemalle Polvijärvelle vain nelisen kilometriä. Välissä pitää kuitenkin väistää raskaassa malmilastissa ylös puskevia kuorma-autoja. Kaivoksella toimii myös oma pelastusryhmä. Virve-verkkoa maan alla ei ole. Hengitysilmaa riittää kussakin kuudelle hengelle kahdeksaksi tunniksi. Kaivoksessa on vuotavalla kaapelilla toteutettu VHF-kaivosradiopuhelinverkko. Korkeuseroa on parhaimmillaan 810 metriä maanpinnasta. Syvyyksiin vie yksi vinotunneli, matka 810 metriin kestää 25 minuuttia. Lisäksi on yhdeksän suojapistettä, joissa on hengitysilmaa kolmelle 1,5 tunniksi
Koko henkilöstölle on annettu alkusammutuskoulutusta ja taitoja pidetään yllä. Ryhmällä on paineilmalaitteet ja ensivastevalmius. Louhittavat päätuotteet ovat kupari, kulta ja sinkki. Pieniä törmäyksiä voi sattua silloin tällöin, mutta ne ovat harvinaisia. Uuden suunnitelman käymme läpi oman väen ja urakoitsijoiden kanssa avoimesti hyvässä yhteistyössä”, Kolehmainen kertoo. Kaivoksen tasolla +125 on myös ambulanssi. Kaivokset ovat haastavia pelastustöidenkin kannalta. Malmi tuodaan kaivoksen syvyyksistä pinnalle isoilla kuorma-autoilla. Turvallisuusasioista vastaavat työturvallisuusteknikko Jari Kolehmainen (vas.) ja turvallisuushenkilö Tero Kaltiainen. Yleisesti sortumat kaivoksissa voivat johtua esimerkiksi kallion jännityksistä, kiven laadusta, riittämättömästä tuennasta sekä kaivokseen tulevasta vedestä ja rapautumisesta. Kaivoksella toimii myös työsuojelupäällikkö sekä työsuojeluja varavaltuutettu. Idioottivarma kulunvalvontajärjestelmä ei kaadu edes sähkökatkoihin. Palon takia ilman happipitoisuus voi laskea vaarallisen pieneksi. Kuumuus nousee rajatussa tilassa nopeasti ja voi aiheuttaa joskus myös sortumisvaaran. Pelastaminen ilmanvaihtokanavan kautta on raskasta, sillä lyhin nousuväli on 30 ja pisin 250 metriä. Turvallisuusasioista vastaavat työturvallisuusteknikko Jari Kolehmainen ja turvallisuushenkilö Tero Kaltiainen. Nimikyltit näyttävät yhdellä silmäyksellä maan alla olevat. Suurimmat riskit tulipalo ja liikenne Tulipalo on vaarallisin yksittäinen onnettomuusriski kaivoksissa. Moottoritilassa on sammutusjärjestelmä ja kaikissa ajoneuvoissa on käsisammutin käden ulottuvilla. ”Olemme juuri päivittämässä pelastussuunnitelmaa kaivosturvallisuuden neuvottelukunnan mallin pohjalta. SURPAC GEOVIA ka iv os _i tä -l än si 69 72 10 0N 69 72 10 0N 69 72 20 0N 69 72 20 0N 69 72 30 0N 69 72 30 0N 69 72 40 0N 69 72 40 0N 69 72 50 0N 69 72 50 0N 69 72 60 0N 69 72 60 0N 69 72 70 0N 69 72 70 0N 69 72 80 0N 69 72 80 0N 69 72 90 0N 69 72 90 0N 69 73 00 0N 69 73 00 0N 69 73 10 0N 69 73 20 0N 69 73 30 0N 69 73 40 0N -700El -700El -600El -600El -500El -500El -400El -400El -300El -300El -200El -200El -100El -100El 0El 0El 100El Kaivos, itä-länsi 31.12.2015 Altti Lukkari 2.3.2016 1:2500 Lehti 3Y Tasoperä Raitisilmanousu Vinotunneli Poistoilmanousu Louhos Boliden Kylylahden kaivoksella Polvijärvellä on 60 omaa työntekijää. Urakoitsijat mukaan lukien kaivosalueella työskentelee noin 150 henkeä. Virve-verkko ei toimi maan alla. Suojavarusteet ovat pakolliset maan alla. Kylylahdessa räjäytetään turvallisuussyistä vain tiettyinä aikoina, jolloin kaivos tyhjennetään ihmisistä. Tulipalo voi syntyä esimerkiksi sähkölaitteista, ajoneuvoista ja tulitöistä. Kylylahdesa automaattisten ja manuaalisten sammutinlaitteistojen lisäksi myös alkusammutuskalustoa on runsaasti käsillä. Tänä vuonna kaivokselle tulee dieselkäyttöinen pelastushissi, joka on varustettu 300 metrin nostovaijerilla ja 380 kilon nostokyvyllä. Kylylahdessa ei ole ollut ongelmia, mutta työtapaturmia ja sairauskohtauksia voi sattua. Suodatinkasvo-osa antaa hätätilanteessa lisäaikaa ja turvaa ilmansaannin noin 15 minuutiksi. Onnettomuustilanteen varalta on sovittu, että kaivoksen edustaja tulee Kaavintien risteykseen opastamaan ja antamaan ensimmäisille pelastusyksiköille kaivoksen VHF-puhelimia. Raskaassa kuormituksessa myös auton tekniikka on kovilla. Kylylahden kaivokselle tulee tänä vuonna dieselkäyttöinen siirreltävä pelastushissi 300 metrin nostovaijerilla. 14 3 ·2016. Kaivostoiminta pyörii aamu-, iltaja yövuoroissa siten, että maan alla aamuvuorossa on noin 45 henkilöä ja yövuoroissa 15. Riskejä hallitaan laitteiden oikealla käytöllä ja huolellisuudella. Malmi kuljetetaan rikastettavaksi yli 40 kilometrin päähän Kaaville, joten raskasta liikennettä on paljon. Kaivoksella on oma 11 hengen pelastusryhmä, jonka vahvuus on jokaisessa työvuorossa 1+2
Kaivoksen edustaja pitää kaikille pakollisen turvallisuusperehdytyksen. Mika Kummunmäki työskentelee kaivoksella panostus-, porausja pultitustöissä. ”Ilmanvaihdollisesti tulipalo on haasteellinen eikä tulipaloa lähdetä ensisijaisesti sammuttamaan. ”Joitain kiviautoja on törmännyt seinään, mutta mitään isompaa ei ole sattunut. Kaivoksella käsittelen kivinäytteitä. Köysipelastusvalmius on vielä tuore juttu. Ensisijaisesti onnettomuustilanteessa maan alla työskentelevät ihmiset evakuoidaan ja tuotanto keskeytetään. Kylylahteen tuleva siirreltävä pelastushissi on myös tarkastusviranomaisen eli Tukesin suosittelema vaihtoehto.”. Maan alle mennään vain asianmukaisissa suojavarusteissa. Palomestari Jani Kareisen laatimassa Kylylahden kaivoksen johtamissuunnittelmassa on käyty läpi eri onnettomuusskenaarioita ja pelastamismenetelmiä. Kaikilla kaivosalueella tuotantoja kunnossapitotehtävissä toimivilla pitää olla myös voimassaoleva työturvallisuuskortti. Pelastuslaitoksella on hyvin varusteltu raskaspelastusjoukkue erityiskohteita varten. Henkilökunta ei saa vaarantaa itseään pelastustehtävissä. Raitisilmakuilut toimivat varaulosteinä. Joukkue on harjoitellut myös Kylylahdessa. Kylylahti ja Pampalo ovat sen verran pieniä kaivoksia, ettei niissä ole omaa valmiutta köysipelastamiseen. Evakuointi saattaa tulla kysymykseen esimerkiksi tulipalon, kaasuvaaran tai sortuman takia. Ylipaineistetussa tunnelissa ajamme savua vastaan. Harjoitus sujui hyvin. Arkitoiminnassa ei ole käyttöä satojen metrien köysille, ne olisivat pelastuslaitoksille iso kustannus. 3 ·2016 15 Asemamestari Jani Tanskanen Polvijärven paloasemalta koulutti Boliden Kylylahden pelastusryhmää ”elämysajossa”. Olen koulutukseltani lähihoitaja, ehkä siksi pelastusryhmän toiminta kiinnosti. Pelastuslaitoksen alueen kaivoksissa käydään muutaman kerran vuodessa. Kaivos on varustettu kaasunhälytysjärjestelmällä, ja työntekijöillä on myös kannettavia mittareita mukanaan. Nyt neuvotellaan kaivosten kanssa siitä, kenelle kalusto kuuluu. Eeva Pajarinen oli ensimmäistä kertaa kuumassa kontissa. Kivisahan käyttö ja liikenne ovat omassa työssä isoimmat riskit.” Niiden varalta kaivoksen pelastusryhmällä on ensivastevalmius. Liikenneonnettomuustilanteitakin on harjoiteltu.” Boliden Kylylahden pelastusryhmän koulutuksessa on sovellettu Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön sammutustyöja savusukelluskurssia. Polvijärven asemalta pelastajat ovat kaivoksella 15 minuutissa. ”Vähän jännitti, mutta hyvin meni. Savusukellus simulaattorikontissa oli uusi kokemus puolelle ryhmän jäsenistä. valmiussuunnittelija Ville Leinonen Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta kertoo, että kaivokset ovat haastavia kohteita. Vs
Lähetä ehdotuksesi viimeistään 30. Saisi olla yli 45 metrin, aina 60 metriin asti.” Pakarinen kehuu myös kaluston sijoittelua ja konetikkaan automatiikkaa. Niihin pystyy pelastamaan jopa pyörätuolissa istuvan henkilön”, Pakarinen sanoo. EK edustaa noin 980000 työntekijää. Puomitikkaissa ne ovat isommat. Kouvolalainen palomies Jouni Pakarinen kehui myös konetikasauton petaamisen helppoutta ja nopeutta. Käytännössä tämä tarkoittaa 32 metriä korkeaa, kevyttä, pitkällä sivu-ulottumalla varustettua tikasta, jossa on myös taittuva kärkiosa. Lisäksi esiteltiin Magirus MLF -kevytyksikkö Iveco Dailyn 4x4 -alustalla. ”Sen käyttö pitää nähdä laajempana kuin korkeiden kohteiden sammutustyössä. Palkinnon saajat julkistetaan lokakuun 13. ”Se liikkuu tasaisesti ja mahtuu toimimaan ahtaamissakin paikoissa.” ”Korin koko on aika pieni. Esittelyssä oli M32L-AS (Articulated/single extension ladder) Scanian 18 t alustalla. Voidaan esimerkiksi kurottautua moottoritierampin yli tekemään tarvittavia tehtäviä tilanteen mukaan.” Teksti ja kuva: Esa Aalto Havukosken paloasemalle parkkeerattua Magiruksen konetikasautoa tutkittiin kiinnostuneina. EK:lla on 27 jäsenliittoa ja 16000 jäsenyritystä, joista 96 prosenttia on pk-yrityksiä. Kuka, mikä tai ketkä ansaitsevat mielestäsi palkinnot. Kuka ansaitsee turvallisuuspalkinnon?. kesäkuuta 2016 osoitteeseen palkinnot@turvallisuus.com Nyt etsitään ansioituneita ja esimerkillistä turvallisuustoimintaa edustavia ihmisiä, hyviä turvallisuustekoja, innovaatioita ja organisaatioita. Kymmenellä paloasemalla eri puolilla maata esitelty Magiruksen konetikasauto ja kevytyksikkö saivat uteliaita ja kiinnostuneita katseita. Erityisesti nopeus laitteen käyttökuntoon saamisessa miellytti. ”Kiinnostusta on ollut. Magiruksen konetikaskouluttaja Michael Steinacker esitteli konetikasautoa Vantaalla Havukosken paloasemalla. Lisätietoa palkinnosta: www.finnishsecurityawards.fi AJASSA EK SPEKin uusin jäsen SPEKin uusin jäsen on Elinkeinoelämän keskusliitto EK, joka edustaa kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä. Kerava haluaa uuden laitoksen kotipaikaksi Kerava haluaa Etelä-Suomen jättipelastuslaitoksen hallinnon kotipaikaksi. Moni on tullut paikalle epäileväisenä, mutta esittelyn jälkeen moni on ollut myös hämmästynyt”, Finsatec Oy:n toimitusjohtaja Petri Asikainen kertoo. Nyt oltiin ensimmäistä kertaa yhdessä esittelemässä kalustoa. Esimerkiksi liikennepelastustehtävissä sitä käytetään Keski-Euroopassa työtasona. 16 3 ·2016 Toisen kerran jaettavien Finnish Security Awards -turvallisuuspalkintojen ehdokasasettelu on käynnissä. ”Olemme aikeissa hankkia uutta kalustoa, mutta olemme suunnitelleet ulottuvampaa kuin tämä noin 30 metriin ulottuva. Tamrexin paloja turvallisuustuotteiden Saksalaista katseltiin kiinnostuneina myynnistä vastaava Aki Vesterinen muistuttaa, että konetikasauto on suunniteltu pelastustyökaluksi. Valikoimassa on konetikkaat 68 metriin saakka. Rantakangas jatkaa – Leinonen palkittiin Kansanedustaja Antti Rantakangas jatkaa Sopimuspalokuntien liiton puheenjohtajana ainakin vuoteen 2018 saakka. Liiton vuosikokouksessa palkittiin liiton kultaisella ansiomitalilla soljen kera pitkään palokuntatoiminnassa vaikuttanut Markku Leinonen Anjalan VPK:sta. Konetikasesitystä seurannut paloesimies Vesa Viisanen piti näkemästään ja kuulemastaan. Finsatecin omistava Tamrex Oy sopi viime vuonna saksalaisen paloautovalmistajan kanssa maahantuonnista. Taustalla myös saksalaisvalmisteinen kevytyksikkö, jossa on tuhannen litran vesisäiliö. päivä Helsingin Ritarihuoneella. Suurpelastuslaitoksen hallinto sopisi kaupunginhallituksen mielestä hyvin samalle paikkakunnalle. Kaupunginhallitus perustelee ehdotustaan sillä, että kaupungissa toimii jo eteläistä Suomea palveleva hätäkeskus. Alusta mahdollistaa kevytyksikön rakentamisen miehistöohjaamolla ja 1500 litran vesisäiliöllä. Kaupunginhallitus yhtyi valtuutettu Erkki Kaurasen (kok.) valtuustoaloitteeseen
”Työskentelin Irakissa automekaanikkona ja olen korjannut myös paloautoja”, Khaled Ismail kertoo. Isä-Khaled katseli kiinnostuneena suomalaista palokuntatoimintaa, jonka on omassa kotimaassaan tottunut olemaan puolustusvoimien alaista toimintaa. ”Päästään esittelemään, että tämmöistäkin toimintaa on ja voidaan jakaa myös turvallisuustietoa, erityisesti vastaanottokeskuksen työntekijöille, jotka osaavat tietoa välittää turvapaikanhakijoille.” Teksti ja kuva: Esa Aalto Sammutusmies Timo Aarnio esitteli sammutusauton kalustoa Khaled Ismailille ja Muslim-pojalle. 3 ·2016 17 Veikkolan VPK on pari kertaa käynyt hälytystehtävässä Siikajärven vastaanottokeskuksessa, ja siitäkin heräsi ajatus, että palokunta voisi käydä näyttämässä ilman sinivilkkuja ja hälytysääniä turvapaikanhakijoille, millaista on palokuntatoiminta. Veikkolan VPK vieraili vastaanottokeskuksessa. ”Hyvältä tämä vaikuttaa, vaikka tuntuukin kummalliselta, että se voi olla vapaaehtoista toimintaa”, hän hämmästeli. Siikajärven vastaanottokeskuksessa asuu 200 asukasta, joista valtaosa on tullut Irakista ja Afganistanista. Palokunnan päällikkö Mika Gröndahl oli tyytyväinen vierailuun. Irakista olivat tulleet Khaled Ismail ja nelivuotias Muslim
Vasta nyt muualla on alettua puhua hybridiyksiköistä, meillä niitä on ollut jo vuodesta 2004. Hankkeessa kootaan pelastusryhmiä vapaaehtoisista kyläläisistä ja innostus on kova. Kiireellisissä tehtävissä potilas tavoitetaan keskimäärin alle yhdeksän minuutin kuluessa hälytyksestä. Vieraanvaraista väkeä riittää 13 kunnan alueella myös noin 230 kylään. Pohjois-Karjalassa pelastuksen ja ensihoidon Yhteistyön voimaa. Hybridiyksiköitä jo vuodesta 2004 ”Ensihoitoyksiköt on maakunnassa miehitetty jo pitkään ensihoitajalla ja palomies-pelastajalla. Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä PKSSK järjestää alueensa ensihoitopalvelut yhteistyössä PohjoisKarjalan pelastuslaitoksen kanssa. Silloin tehtiin strateginen päätös arvostaa erityisesti terveydenhoitoalan koulutusta uusia pelastajia palkatessa. Ihmiset ovat keskittyneet Joensuuhun ja neljään muuhun kaupunkiin. On pakko tulla toimeen kaikkien naapureiden kanssa. Yhteistä rajaa Venäjän kanssa piirtyy kolmisensataa kilometriä. Ensihoidolla on noin 40700 tehtävää vuodessa. Ryhmät toimivat tarvittaessa viranomaisen apuna häiriöja poikkeustilanteissa. Pelastuslaitoksen edustajat antavat koulutusta esimerkiksi alkusammutuksessa ja elvytyksessä. ”Kruununjalokivi” on ensihoidon kenttäjohtajan ja päivystävän palomestarin saumaton yhteistyö. Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto P ohjois-Karjalan pelastuslaitoksella moni asia on tehty edelläkävijöinä ja ennakkoluulottomasti. Ensihoitopalvelussa on 23 ambulanssia ja 30 ensivasteyksikköä. Hyvä yhteistyö kantaa hedelmää. Heinäveden alueen ensihoitopalvelut hankitaan Etelä-Savon pelastuslaitokselta. 18 3 ·2016 ALUE TUTUKSI Pohjois-Karjala on haastava alue vesistöineen ja vaaroineen. Vastaavasti Pelastusjohtaja Jorma Parviainen keskusteli Turvaa maaseudulle -hankkeesta turvallisuuskoordinaattori Eeva Krögerin kanssa. Pelastuslaitos vastaa ensihoitopalvelun tuottamisesta kokonaisuutena. Toiminnasta ja yhteistyöstä kerrotaan lisää sivulla 22
Tiiviin yhteistyön merkitys Huhtikuinen torstaiaamu uudehkolla Joensuun paloasemalla on valjennut, kello on 7.45. Kiireellinen apu ehtii onnettomuuspaikalle keskimäärin 12 minuutissa. Yhteistyöllä on saavutettu jo ainakin 2,48 miljoonan euron säästö vuosittain. Tehtävälajeista eniten lisääntyivät vahingontorjunta ja virkaapuputehtävät. Palvelut tuotetaan 26 paloasemalta. Viime vuoden kaksi myrskyrintamaa aiheuttivat 230 tehtävää. Tässä on pitkäjänteinen työ takana. Päätoimisia on 26o, joista operatiivisessa toiminnassa 251 henkilöä. Pelastustoimen nettokustannukset ovat viidenneksi pienimmät 22 pelastuslaitoksesta: pelastustoimi 72,73 ja ensihoito 24,81 euroa vuodessa per asukas. 3 ·2016 19 POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOS Pelastuslaitoksella työskentelee yhteensä 830 henkilöä. Täällä työasun värillä ei ole väliä. Esimerkiksi saaripaloissa on sovittu tietty protokolla, ja joku lähtee heti käynnistämään aluksen. minuutti. Näin on varauduttu kaikkeen. Näitä hybridiyksikköjä on 11 yhteensä 23 yksiköstä.. Kostea kesä vähensi maastopaloja. Moniammatillisen työparin ja yhteistyön etuja ovat myös välitön valmius vuorokauden ympäri jokaisena päivänä ja minuutin lähtövalmius tarkoituksenmukaisella yksiköllä riippumatta siitä, liittyykö tehtävä ensihoitoon tai pelastustoimintaan. Sopimushenkilöstöä on operatiivisessa toiminnassa mukana 530 ja määräaikaisia 40. Ensihoidon kenttäjohtajia on kahdeksan. Jos tulee esimerkiksi niin sanottu automaattikeikka, hybridiyksiköstä toinen voi lähteä paikalle ambulanssilla, toinen sammutusautolla. Alueella on tieja junaliikennettä, vaarallisten aineiden kuljetuksia, vesistöjä, kaivoksia, teollisuutta ja laskettelukeskuksia. ”Emme ole yksikkösidonnaisia. myös ensihoitajien rekrytoinnissa arvostetaan perehtyneisyyttä pelastustoimintaan”, kertoo ensihoitopäällikkö Petteri Hakkarainen. Operatiivisessa ensihoidossa työskentelee tällä hetkellä yhteensä 194 henkilöä. Ainoa suuronnettomuusluokan tilanne oli Kontiolahden jäähallin häkämyrkytystilanne, jossa 17 altistui häkäkaasulla. ”Yhteistyön purkaminen aiheuttaisi saman palvelutason säilyttämiseksi ensihoidolle 1,65 miljoonan ja pelastuspuolelle 0,83 miljoonan euron lisäkustannukset. Yli 70 pelastajaa on opiskellut lähihoitajaksi oppisopimuksella. Nopean vuoronvaihdon eli apellin veti paloesimies Jouni Otalahti (vas.). Ei ole tarvinnut rakentaa päällekkäisiä ratkaisuja PKSSK:n kanssa. Ilman näitä synergiaetuja pitäisi palkata 33 ensihoitajaa lisää”, Hakkarainen perustelee. Kun alalla alettiin tarvita hoitotason henkilöstöä, meillä sitä jo oli”, Hakkarainen iloitsee. Myös pelastuspäällikkö Esko Hätisen mukaan tulevaisuudessa on äärimmäisen tärkeää, että ensihoito säilyy pelastuslaitoksella. Tarkemmat päivät tehtävät ja asiat käytiin läpi sosiaalitiloissa kahvikupposen ääressä. Hälytystehtäviä on vuosittain noin 43500 eli joka 12. Näistä noin 170:llä on myös terveydenhoitoalan tutkinto. Jos tilannepaikalla 20 kilometrin päässä saamme lisää väkeä tai tehtävä on hoidettu, ambulanssi voidaan vapauttaa heti ensihoidon tehtäviin. Harvaan asutuillakin alueilla on siis paloasemapäivystys 24/7. Yhteinen johtoja tilannekeskus Ensihoito ja pelastuspuoli ovat olleet samassa johtoja tilannekeskuksessa Joensuun paloasemalla jo vuosia. Ensihoitopäällikkö Petteri Hakkarainen, kertoo, että moniammatilliset työparit ensihoidon ja pelastuksen kesken tuovat isot kustannussäästöt vuodessa. Pelastus ja ensihoito työskentelevät tiiviisti yhdessä varsinkin pienemmillä paloasemilla
Etualalla P2:na päivystävä valmiuspäällikkö Markus Viitaniemi seuraa ilmatieteen laitoksen sääkatsausta, jonka mukaan säädellään viikonlopun valmiutta. näkyy esimerkiksi liikenneonnettomuuksissa ja muissa päivittäistilanteissa, joissa tarpeet yhtenevät tavalla tai toisella. Yhteistyötä parhaimmillaan edustaa myös Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kymenlaakson, PohjoisKarjalan ja Pohjois-Savon pelastuslaitosten yhteinen, kiertävä tilannekeskus ISTIKE, joka aloitti toimintansa vuoden 2014 alussa. Laitos maksaa heille korvauksen, joka kattaa käytännössä vain polttoainekulut”, kertoo apulaispalopäällikkö Lari Parkkinen. ”Esimerkiksi rakennuspalossa hätäkeskus ei valttämättä hälytä ensihoitoa paikalle, mutta voimme arvioida tilanteen täällä ja lähettää tarvittaessa ambulanssin”, hän kertoo. Häntä vastapäätä istuu päiväsaikaan Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän kuljetusjärjestelijä. Pelastuslaitos onkin antanut ensivastekoulutusta noin kahdellesadalle tullin ja Rajan työntekijälle. Karjunen tekee silloin tällöin itsekin perusvuoroja ambulanssissa, jotta tuntuma kentälle säilyy. He hoitavat paljon tehtäviä, jotka lankeaisivat muuten pelastuslaitokselle. Virka on kuntayhtymän ja pelastuslaitoksen yhteinen. Saamme aina mahdollisimman nopeasti oikean tilannekuvan, kun lähin yksikkö käy paikalla. Johtoja tilannekeskuksen näyttöruuduilla näkyvät myös poliisin ja Rajavartiolaitoksen yksiköt. Merkitys korostuu esimerkiksi suuronnettomuustilanteessa. Taaempana vasemmalla istuu päivystävä palomestari Jani Kareinen. Pelastusjohtaja Jorma Parviainen uskoo, että useimmat haluaisivat jatkaa vuorokausirytmillä. Itäisillä alueilla on jo pidempään tehty yhteistyötä esimerkiksi hankinnoissa. Lisäksi on joitain 12 tunnin päiväyksiköitä. ”Ensihoitoyksiköitä voidaan käyttää myös pelastuspuolen tehtäviin tarpeen mukaan. Järvipelastajat kuuluvat kesäaikaan laitoksen sopimushenkilöstöön, ja alus on mukana hätäkeskuksen vasteissa. Pelastuspuolen tapaan myös ensihoito työskentelee 24 tunnin vuorokausijärjestelmässä. Myös Joensuun järvipelastajat ry:n väki on käynyt ensivastekursseja. Aluehallintoviraston poikkeuslupa on voimassa vuoden loppuun asti. Tällä paikalla on yleensä viiden Itäja Kaakkois-Suomen pelastuslaitoksen yhteisen tilannekeskuksen ISTIKE-päivystäjä ja tarvittaessa P2. Henkilökohtaisesti Karjunen kokee 24 tunnin vuoron raskaaksi. ”Järvipelastajat tarjoavat kattavan palvelun. He saavat lainata meiltä vetoautoa ja tiloja. Pelastustoimen ja ensihoidon yhteistyön etuja on välitön valmius 24/7 myös haja-asutusalueella. Sillä on pyritty yhdenmukaistaamaan laitosten toimintamallia niin johtamisjärjestelmän, viestiliikenteen kuin pelastustoiminnan osal”Pohjois-Karjalan Pelastusalanliitto on meille tärkeä strateginen kumppani. Rajavartiolaitoksen kanssa on testattu helikopterin käyttöä ensivasteyksikkönä. Haja-asutusalueella hätäkeskus hälyttää paikalle lähimmän viranomaisen – senkin tulo paikalle voi kestää, joten kylillä kannattaa varautua myös omatoimisesti. Särmin toisella puolella istuu ensihoidon kenttäjohtaja Juha Karjunen. Turvaa maaseudulle -hankkeesta onkin tietoa seuraavalla aukeamalla. Merkitys korostuu suuronnettomuustilanteessa, jossa on helpompi muodostaa kokonaiskuva tilanteesta ja resursseista. Tarvittaessa menemme lisäavuksi”, kuvailee ensihoidon kenttäjohtaja Juha Karjunen. Keskustelemme koko ajan pelastuspuolen kanssa ja katsomme, mitä yksiköitä on vapaana. Liiton toiminnanjohtaja Tero Kuittinen kertoo enemmän työstään tämän lehden Työn äärellä -palstalla. Saumaton ja tuloksekas yhteistyö näkyy myös johtoja tilannekeskuksessa Joensuun paloasemalla, jossa pelastuspuoli ja ensihoito ovat olleet samassa huoneessa jo vuosia. ALUE TUTUKSI. Liitto hoitaa kokonaan meidän vapaaehtoissektorin palvelut”, pelastuspäällikkö Esko Hätinen (oik.) kiittelee
Me pidämme yllä yhteistyötä, vaikka valtiot eivät pitäisikään. Myös pelastuslaitoksen toiminnot siirretään Siun soteen. Yhtenäisyyttä on haettu myös onnettomuuksien ehkäisyssä sekä poikkeusoloihin varautumisessa. valmiussuunnittelija Ville Leinonen. Leinonen on Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella kaivosasioiden vastuuhenkilö.. Siun soten myötä tavoite on jopa parantaa varautumista ja valmiuksia. On helpompi edetä yhdellä hallinnolla. Viiden pelastuslaitoksen mallissa Pohjois-Karjalan kanssa liittyisivät yhteen Keski-Suomi, Pohjois-Savo ja Etelä-Savo. ”Jos uudistuksessa ensihoito eriytetään pelastustoimesta, menetetään synergiat. Meillä on venäläisten kanssa sopimus tietojenvaihdosta esimerkiksi Suomea uhkaavasta metsäpalosta. Pohjois-Karjalassa tämä tarkoittaisi sitä, että 11 paloasemalla jouduttaisiin purkamaan 24/7-järjestelmä ja 60 sekunnin lähtövalmius, koska ambulanssissa tai hybridiyksikössä ei olisi enää ensihoitajaa. ”Uusi vuosi on sesonkiaikaa erityisesti Kolilla, ja se näkyy ensihoidon tehtävissä. Enimmillään Niiralassa oli 1,5 miljoonaa rajanylitystä vuodessa, mutta nyt venäläiset turistit ovat vähentyneet selvästi”, pelastusjohtaja Parviainen kertoo. Harjoittelemme yhdessä vuosittain. 3 ·2016 21 ta. Pelastuslaitos on maakunnan ainoa ensivaste-ensihoitopalvelujen tuottaja. Meillä on listat tulkeista, joita myös koulutamme pelastustoimen asioissa. Siun soteen siirtyy yli 6000 kuntien sote-ammattilaista vuoden 2017 alusta. ”Jos synergiat häviävät, häviäisi myös meidän ”kruununjalokivi” – järjestelmä, jossa ensihoidon kenttäjohtaja ja päivystävä palomestari tekevät arvokasta työtään samassa tilassa käyttäen koko maakunnan operatiivista voimaa yhteistyössä. Petroskoissa pidettävään palomieskilpailuunkin olemme lähettäneet joukkueen”, pelastuspäällikkö Esko Hätinen kertoo. Myös pelastuslaitos Siun soteen Pohjois-Karjalassa Siun sotessa yhdistetään 14 kunnan sosiaalija terveyspalvelut sekä erikoissairaanhoito saman katon alle jo vuoden 2017 alusta. Apulaispalopäällikkö Lari Parkkinen (vas.) ja vs. ”Voimme ryhtyä pilotoimaan lukuisia uusia ensihoitopalvelumalleja, joiden myötä maakunnan asukkaat saavat jo lähitulevaisuudessa entistä laadukkaampia ja edullisempia ensihoitopalveluja”, Jorma Parviainen kuvailee. Hän toivoo, että ensihoitopalvelut säilyvät pelastuslaitoksella myös pelastustoimen uudistuksen jälkeen vuonna 2019. Varmaa on myös se, että jos ensihoito siirtyy voittoa tavoittelevaksi liiketoiminnaksi, se on pysyvä olotila. Hänen mukaansa hallinnollisesti muutos on iso työnantajan vaihtuessa, mutta pelastuslaitoksen tehtäviin se ei vaikuta. Uusi kuntayhtymä tuottaa palveluja noin 170000 asukkaalle. Näin onnettomuuspaikalle saadaan apu nopeasti ja tehokkaasti naapuripelastuslaitosten valmiuksia unohtamatta”, Jorma Parviainen kertoo. Paloasemat siirtyisivät niin sanotuiksi päiväpaloasemiksi, jolloin illalla, yöllä ja viikonloppuisin henkilöstö tulisi paloasemalle kotoaan. ”Yhteistyö jatkuu myös valtiorajan yli
Kylillä on paikallista asiantuntemusta ja ryhmän toiminta lisää turvallisuutta harvaan asutulla maaseudulla”, kertoo Pyytivaaran pelastusryhmän vastaava Mailis Karvinen. Apua voi myös tarvita muistisairas tai huonokuntoinen naapuri. Pohjois-Karjalan kokonaispinta-ala on noin 21 585 km2, josta 70 prosenttia on metsiä. Alueella on jo perustettu 26 kylien pelastusryhmää, jotka pelastusviranomainen voi kutsua avuksi poikkeusoloissa. Useimmat muistanevat rajut uutiskuvat ja -videot vuoden 2011 Hannuja Tapani-myrskyjen tuhoista. Pyytivaaran kylällä on nimetty vastuuhenkilö naapuriapuun. Pohjois-Karjalassa päätettiin toimia. Pelastusryhmät pitävät kylät elävinä Valio-myrskyn aikana kartoitimme teiden ajettavuutta ja raivasimme teille kaatuneita puita. ”Pyytivaaran noin 300 asukkaan kylän pelastusryhmä on toiminut vuodesta 2013. Lisäksi ilmoitimme pelastuslaitokselle linjoille kaatuneista puista. Nyt on perustettu jo 26 kylien pelastusryhmää. Järviä on noin 2200. ”Tietyillä alueilla ambulanssin tulo voi kes. Nykyisin ryhmässä on yksitoista henkilöä”, kertoo ryhmän vastaava Karvinen. 22 3 ·2016 ALUE TUTUKSI ALUE TUTUKSI Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto Turvaa maaseudulle Pohjois-Karjalan kylissä ei seistä tumput suorina, jos naapuri tarvitsee apua tai viranomainen lisäkäsiä poikkeustilanteessa. Ninja Kylänpää, 34, ja Mailis Karvinen, 69, esittelevät Pyytivaaran kartalle rakennettua Turvallinen kylä -palapeliä, joka sopii myös aikuisille. K un luonto esittelee voimiaan, kaikki käsija silmäparit ovat tarpeen ja avuksi. Väestöntiheys on reilut yhdeksän asukasta neliökilometrille. Kylällä ei ole enää omia lehmiä, mutta tyhjiä navettoja löytyy, jos lähistöllä sattuisi navettapalo. Tavoite on noin 50 ryhmää, joissa on 300–500 jäsentä. ”Pyytivaaran noin 300 asukkaan kylän pelastusryhmä on toiminut vuodesta 2013
Kyläläisten välit lähenevät entuudestaan, kun he harjoittelevat yhdessä alkusammutusja elvytystaitoja. Pyrimme hankkimaan kylille defibrillaattoreita, jotta voimme aloittaa tehokkaamman peruselvytyksen ja selviämismahdollisuudet paranevat. Helppo asentaa. Kyläturvallisuustapahtumissa puhutaan yhdessä turvallisuusriskeistä, pohditaan esimerkiksi tiestön kuntoa, mietitään toimia myrskyjen ja sähkökatkojen varalta sekä laaditaan kylälle pelastussuunnitelma. Tavoite on kokoontua säännöllisesti. ”Voimme viedä hyvin turvallisuusviestiä myös niille kylille, joissa ei ole paloasemaa. Defibrillaattori oli Mahoselle tuttu EA2-kurssilta. Turvallisuusvalistuksen ja koulutuksen hoitaa Pohjois-Karjalan Pelastusalanliitto. Soveltuu lähes kaikille puomityypeille eikä ole riippuvainen puomin korkeudesta. Usein pelastusryhmäläiset liittyvät myös muuhun kylätoimintaan ja kylät pysyvät elävinä. tää jopa 40 minuuttia. Lisää turvallisuutta ja nopeuttaa työaikaa. Koulutuksen avulla kyläläiset voivat oikeasti pelastaa ihmishenkiä. Toimintamallista halutaan pysyvä, ja Kontiolahden paloasemalla olikin innostunut ryhmä peruselvytystä harjoittelemassa. Kahvittelemme ja keskustelemme turvallisuusasioista. ”Yhdessä pärjätään aina paremmin. Vakuutusturva on voimassa koulutuksissa ja hälytystilanteissa.” Turvaa maaseudulle toteutetaan maaseudun yleishyödyllisenä kehittämishankkeena ja rahoitus on saatu Manner-Suomen maaseuturahaston kehittämisohjelmasta. www.lamor.com ENVIRONMENTAL SOLUTIONS Nopea apu öljyntorjuntapuomin nostamiseen vedestä puhtaana tai öljyyntyneenä. K uv a: M ai re Tu ru ne n. Tietyillä alueilla myös Rajavartiolaitos on mukana. 3 ·2016 23 LAMOR CORPORATION Urakoitsijantie 12, 06450 Porvoo, puh: 020 765 0100 info@lamor.. Rouhiaisen työpaikalta hotellista löytyy ”deffa”, ja nyt hän osaa sitä myös käyttää. Kylillä on ammattitaitoa, intoa ja kalustoa osallistua myös pelastustöihin”, kertoo hankkeen turvallisuuskoordinaattori Eeva Kröger. Näin meille jää aikaa kiireellisempiin tehtäviin poikkeustilanteessa”, kertoo valmiuspäällikkö Markus Viitaniemi Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta. Vähentää työvoiman tarvetta puomin nostossa. Huhtikuussa ensihoidon kenttäjohtaja Kari Törrönen opetti peruselvystä sekä maallikkodefibrillaattorin käyttöä osana Turvaa maaseudulle -hanketta. Kun tieto välittyy tehokkaasti, tilanne rauhoittuu nopeammin ja 112:een soitetaan vähemmän. Öljyntorjuntapuomin nostolaite Pelastusryhmäläiset Tiina Mahonen (vas.) ja Saija Rouhiainen Kontiolahden Paiholasta haluavat oppia uutta ja hyödyllisiä perustaitoja. Pyytivaaran kylän pelastusryhmä on harjoitellut Kontiolahden paloasemalla muun muassa alkusammutusta. Miehiä ja naisia on mukana suurin piirtein saman verran, joukossa on sekä nuoria että eläkeläisiä”, hän iloitsee. Voidaan käyttää maalla sekä aluksen kannella. Pelastusryhmät ovat lisäresurssi vakinaisen ja sopimushenkilöstön jatkeeksi. Harva-hankkeelle jatkoksi syntynyt Turvaa maaseudulle -hanke on vuosina 2015–2018 yksi pelastuslaitoksen painopistealueista. Hanketta hallinnoi PohjoisKarjalan pelastuslaitos. Maaseudun sivistysliitto vastaa koordinaattorin palveluista. ”Tiedontarve ja huoli kasvavat poikkeustilanteessa
Maakuntien yhteistyöalueista säädetään tulevissa sosiaalija terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämislaeissa. Ohjausryhmässä ovat mukana myös viiden yliopistosairaalapaikkakunnan pelastusjohtajat. Yllätyksenä siinä tuli valinnanvapaus, jossa järjestäminen ja tuottaminen pitää selkeästi erottaa toisistaan”, uudistushanketta vetävä pelastusylitarkastaja Taito Vainio kertoo. Millaisia ovat tulevat viisi aluetta esimerkiksi oikeudellisesta näkökulmasta. ”Hallituksen tekemän linjauksen jälkeen valmistelutyö pääsi paremmin vauhtiin. Ne muodostetaan yhteistyöalueen maakuntien laitosten edustajista. Lait lausunnolle kesäkuussa Uudistusta valmistellaan työryhmissä. Hallitus linjasi huhtikuun alussa, että pelastustoimen ja ensihoidon järjestävät jatkossa yhteistyöalueittain ne viisi maakuntaa, jotka ylläpitävät yliopistollista keskussairaalaa. 24 3 ·2016 P elastustoimen uudistushankkeessa valmistellaan pelastustoimen järjestämislakia, joka lähtee lausuntokierrokselle kesäkuussa yhtä aikaa sotejärjestämislain ja maakuntalain kanssa. ”Oman työmme kannalta olisi hyvä saada koko uudistuksen perusratkaisut mahdollisimman pian selväksi. Alkuvaiheessa se tulee valtiolta, mutta meneekö se viidelle vai 18 maakunnalliselle alueelle. ”Pelastustoimen viranomaistehtäviin tällä ei ole vaikutusta.” Sisäministeriön pelastusosastolla on perustettu osahankkeisiin 14 työryhmää, jotka ovat aloittamassa toimintaansa. Teksti: Esa Aalto Kuva: Kimmo Kaisto Pelastustoimen uudistusta valmistelevat vuoden alussa neljä tehtävään valittua erityisasiantuntijaa: Teemu Luukko (vas.) – henkilöstö, talous ja tietojärjestelmät -osahankkeen ICT-asiat, Jussi Korhonen – yhteistoiminta pelastustoiminnassa ja poikkeusoloissa -osahanke sekä pelastustoimen kehittämishanke, Hanna Talka – henkilöstö, talous ja tietojärjestelmät -osahankkeen henkilöstöasiat sekä Jussi Rahikainen, joka toimii johtavana asiantuntijana pelastustoimen kehittämishankkeessa. ”Niissä on pelastusosaston edustuksen lisäksi edustajat pelastuslaitoksista. Mikä tulee olemaan rahoituksen taso ja millaisia ovat palvelut ja niiden rahoituksen taso?” ”Kaiken kaikkiaan odotetaan, mitä tarkoittaa ensihoidon järjestäminen viidellä alueella”, Taito Vainio toteaa. Näille alueilla perustetaan myös alueelliset työryhmät. Yksi tuoreimmista on Palopäällystöliiton tekemä jäsenkysely, jota voidaan arvioida myös tässä yhteydessä. Erityisesti seurataan, miten se vaikuttaa sosiaalija terveysministeriön hallinnon alaan kuuluvan ensihoidon valmistelussa. Miten niissä järjestetään toiminnan PELASTUSTOIMI ohjaus, miten rahoitus järjestetään. Alueiden ryhmät tukevat valtakunnan työryhmien toimintaa.” Taito Vainio sanoo, että myös uudistustyön yhteydessä tarkastellaan pelastustoimessa tehtyjä kyselyitä ja tutkimuksia. Maakunnat sopivat yhteistyöalueittain järjestämisvastuussa olevan maakunnan kanssa rahoituksesta
3 ·2016 25 Jyväskylän Messut Oy PL 127, 40101 Jyväskylä | puh. Varaa paikkasi ja pysy edelläkävijöiden joukossa! VARTIOINTIALA • Vartiointiliikkeet • Tuotteet ja palvelut • Työturvallisuus, henkilösuojaimet MESSUJEN PÄÄTUOTERYHMÄT: PALOJA PELASTUSTOIMI ENSIHOITO / -VASTE • Viranomaiset • Kalusto • Tuotteet ja tarvikkeet • Koulutus YHTEISKUNNAN TURVALLISUUS • Viranomaiset • Tuotteet ja palvelut • Työturvallisuus, henkilösuojaimet KIINTEISTÖJEN TURVALLISUUS • Paloturvallisuustekniikka • Työturvallisuus • Turvatekniikka • Kulunvalvontaja turvajärjestelmät TAKAISIN PINTAAN -elokuvan ryhmä Tarina hengenvaarallisesta operaatiosta ja pyyteettömästä ystävyydestä, jossa kaveria ei jätetä, edes oman hengen uhalla. 050 522 9911 | jyri.siekkinen@jklmessut.fi TURVALLISUUSALAN AMMATTILAISET KOHTAAVAT JYVÄSKYLÄSSÄ 7.-9.9.2016 www.jklturvallisuusmessut.fi Mielenkiintoinen ja kattava ohjelma täydentyy, mukana mm: Messut tarjoaa laajan katsauksen yritysten, yhteisöjen ja laitosten turvallisuudesta vastaaville sekä paloja pelastustoimessa työskenteleville. Ammattilaiset kävijöinä ja näytteilleasettajina, hae uusin alan tieto Jyväskylästä. TURVALLISUUSKISAT järjestäjänä CrossFit Jyväskylä TOIMINTANÄYTÖKSIÄ, TIETOISKUJA JA SEMINAAREJA. (014) 334 0000 | info@jklmessut.fi LISÄTIETOA JA NÄYTTELYPAIKKOJEN MYYNTI: Jyri Siekkinen puh
”U sein kyseessä on monistettu pinkka papereita, joiden sisältö on kopioitu jostakin muusta tiedostopohjasta. ”Tiedättekö missä ovat huoneiston vesisulut, sähköpääkytkin. Paikalla oli toistakymmentä ihmistä, joille Turunen tarjosi paria tuntia kestävän rautaisannoksen turvallisuustietoa. Pienellä vaivalla saadaan lisää elinaikaa,” Turunen valisti kuulijoitaan. Osaatteko tilata ambulanssin tai pelastajat?” Turunen kysyi ja totesi, että kaikkiin kysymyksiin pitäisi löytyä vastaus taloyhtiön pelastussuunnitelmasta. Pohjois-Savon pelastuslaitoksen palveluksessa hän luki satoja pelastussuunnitelmia. Tiedot esimerkiksi vesija sähkösuluista pitäisi olla kaikilla asukkailla. Illan aikana Turunen haastoi kuulijansa pohtimaan esimerkiksi, miten toimitaan, jos havaitsee savunhajua tai palovaroitin hälyttää. Nyt käytännön ohjeet puuttuvat pelastussuunnitelmista ja ne täyttävät lähinnä vain lain kirjaimen”, Turunen sanoi. ”Taloyhtiöiden pelastussuunnitelmia lukiessani silmät aukenivat kuin kissanpojalla. Hän on pitänyt kymmenkunta asukkaan turvallisuusiltaa. Koulutus on tarkoitettu taloyhtiöiden ja kiinteistöjen turvallisuushenkilöille, hallitukselle ja asukkaille. Ohjenuora oli selvä. Vain nimet ja osoitteet on muutettu. ”Turvallisuus on jokaisen asukkaan asia. Harjoittelua ja perehtymistä Asukkaiden kannattaisi perehtyä pelastussuunnitelmaan ja pitää taloyhtiön paloharjoitus tai turvallisuuskävely. Turusen mielestä monissa tapauksissa pelastussuunnitelmasta ei ole käytännön hyötyä. Mies muutti eläkkeelle jäätyään kerrostaloon ja hänet valittiin taloyhtiön turvallisuuspäälliköksi. Suunnitelmia tarjoava yritys saattaa veloittaa suunnitelmasta 300– 400 euroa,” Osmo Turunen kertoi. Asukkaille rautaisannos Turunen toimii Pohjois-Savon Pelastusalan Liitto ry:n turvallisuuskouluttajana. Yksi asukkaan turvallisuusilloista pidettiin maaliskuun lopussa Kuopion pääkirjastossa. Paperilla oli paljon asioita, mutta niissä oli huonosti talokohtaisia ohjeita asukkaille. Kuopiossa asuva Turunen jäi eläkkeelle palopäällikön virasta kaksi vuotta sitten. Siinä yhteydessä Turusen mukaan voitaisiin tutustua hätäpoisOskari Turunen kummastelee pelastussuunnitelmia Käytännön hyöty kaukana Teksti ja kuvat: Mika Rinne VARAUTUMINEN Vesa Paulus ja Eija Koistinen pitävät asukkaan turvallisuusiltaa tarpeellisena.. 26 3 ·2016 Entinen palopäällikkö Osmo ”Oskari” Turunen haluaa lisätä taloyhtiöiden asukkaiden turvallisuustietoutta
Tuumasta toimeen Kuopiolaiset Eija Koistinen ja Vesa Paulus olivat tyytyväisiä turvallisuusillan antiin. ”Asukkaat voisivat esimerkiksi sopia, että suljetaan naapurin avoin ja sanomalehtiä pursuava postiluukku. ”Kolmasosa asukkaista on vuokralaisia. Turunen kertoi esimerkkinä vuonna 2010 Tampereella sattuneesta tulipalosta, jossa kolme ihmistä menehtyi porraskäytävään savukaasujen takia. Näin apu tulee mahdollisimman nopeasti oikeaan osoitteeseen. Se antaa aikaa selviytyä”, Koistinen totesi. Petramon mukaan hänen taloyhtiössään meinataan pitää vielä tänä keväänä harjoitus, jossa käydään läpi poistumistiet, savunpoistot ja muut turvallisuusasiat. Usein taloyhtiössä asuu eri alojen asiantuntijoita ja heillä voi olla jo valmiiksi turvallisuusalan koulutusta.” Väestönsuojat on pidettävä kunnossa ja asukkaiden on hyvä varautua normaaliajan häiriötilanteisiin. co m /t ek n o sa fe NOSTOTYYNYT | SULKUTULPAT | MUU PELASTUSKALUSTO Maahantuonti, myynti ja huolto. Se on suora aukko ilmavirtaukselle porrashuoneesta ja tulipalon sattuessa savu pääsee asuntoon.” Perehtyminen turvallisuusasioihin vähentää hätääntymistä ja parantaa toimintakykyä tositilanteessa. Savun hajun selvittämiseen on aikaa, mutta itse palossa sitä ei ole. ”Pelastustiet on pidettävä auki. Itse voi siis tehdä paljon turvallisuuden eteen”, Turunen opasti. 3 ·2016 27 eDRAULIC 2.0 – kokemuksista kehitetty Tutustu www.teknosafe.fi Ota yhteyttä info@teknosafe.fi fa ce b o o k. ”Ilman savua ei ole tulta. Niin voidaan ennalta estää tahallaan sytytetty ullakkopalo.” Turunen perehdyttäisi taloyhtiössä muutaman asukkaan hieman muita paremmin talon turvallisuusasioihin. Tietenkin pitää muistaa, että porraskäytävä ei ole turvallinen paikka, jos omassa asunnossa ei pala mikään”, Turunen korosti. ”Sain tietoa mitä itse pystyy tekemään, jos talossa savuaa ja palaa. Kannattaa myös kirjoittaa tarkka ajo-ohje kotiovelle ja lukea se hätäilmoitusta tehdessä. Aion tarkistaa omasta asunnosta, että onko kaikki kunnossa ja lukea pelastussuunnitelman”, Paulus tuumi. Myös hän piti koulutusta tarpeellisena. ”Ilta antoi vinkkejä, miten itse voi toimia turvallisuuden eteen. ”Turvallisuuspuoli on jäänyt liian vähälle huomiolle taloyhtiössä, joten ilta oli uusi herätys turvallisuuteen. Nyt tiedän esimerkiksi miten saan autohallin nosto-oven auki käsikäyttöisesti, jos ovi ei toimi sähköisesti”, Petramo kertoi. Asiattomien pääsy talon ulkotikkaille tai katolle on estettävä. Asunto Oy Kuopion Satamankulman hallituksen puheenjohtaja Rauni Petramo oli osallistunut asukkaan turvallisuusiltaan jo aikaisemmin. Ullakkopalojen sammutustöitä johtanut Turunen muistutti niiden torjumisesta. Talokohtaisessa harjoittelussa toteutuu Turusen idea kansalaisten omatoimisista turvallisuustalkoista. Uskon, että osakkeen omistajat osallistuvat harjoitukseen, mutta miten on vuokralaisten laita. Nyt meiltä. tumisteihin, alkusammuttimiin ja sopia käytännön toimenpiteistä, jos jotain sattuu. Hänen lisäkseen taloyhtiössä voisi olla kolmesta viiteen vapaaehtoista turvallisuushenkilöä. Haastetta riittää asukkaiden aktivoimisessa”, Petramo totesi. ”Hallituksen puheenjohtaja on ainoa oikeustoimikelpoinen henkilö eli hän on juridisesti vastuussa turvallisuudesta. Oskari Turunen on kouluttajana asukkaiden turvallisuusilloissa.. ”Vettä, paristoradio, valaisin ja muu kotivaraan kuuluva varustus kannattaa olla saatavilla vesitai sähkökatkon varalle. Silloin voi tukkia ovien raot esimerkiksi märällä pyyhkeellä
Taukojumppa kesken ohjelman piti yleisön virkeänä. Erityisesti pelastustoiminnan sekä varautumisen ja väestönsuojelun ammattilaiset pitävät resursseja riittämättöminä poikkeuksellisiin tilanteisiin. Juuri ennen päiviä oli julkistettu ratkaisut, joissa linjattiin viisi pelastuslaitosta.. Julkistalouden vaikea tilanne huolestuttaa ja erityisesti poikkeustilanteita varten resurssien ei uskota riittävän. 28 3 ·2016 E nnätysmäärä yleisöä, 385 henkeä osallistui Turun Logomossa järjestetyille Palopäällystöpäiville, jossa Suomen Palopäällystöliitto julkisti muun muassa tekemänsä jäsenkyselyn. Vastaajista 82 prosenttia pitää pelastuslaitosten mahdollisuutta tarjota ensihoitopalveluita nykyisessä laajuudessa tärkeänä tai erittäin tärkeänä. ”Olemme halunneet tehdä päivistä uuden oppimisen ja vuorovaikutuksen kannalta hyvän tapahtuman.” ”Palopäällystöpäivät ovat myös vaikuttamisen kannalta tärkeä tapahtuma. Vastaajat näkevät yhteiskunnan teknologisen haavoittuvuuden pelastustoimen kannalta merkittävämmäksi uhaksi kuin sosiaalisen syrjäytymisen, laajamittaisen maahanmuuton ja epäonnistuneen kotouttamisen tai radikalisoitumisen ja ääriliikkeet. Ari Keijonen toivoo, että palopäällystön näkemykset palvelevat strategiatyötä ja että Uudistus puhutti Palopäällystöpäivien ennätysyleisöä Talouden tila huolestuttaa JÄRJESTÖT kyselyn tuloksia käytetään valtakunnallisen kehittämisen työkaluna. Vastaajat toivovat myös pelastustoimen roolia varautumisessa vahvistettavan niin kuntaja alueellisella kuin valtakunnallisellakin tasolla. Vastaajat pitävät pelastustoimen resursseja päivittäiseen toimintaan pääosin riittävinä, mutta normaaliolojen häiriötilanteisiin, pitkittyneisiin onnettomuuksiin ja poikkeusoloihin resurssit eivät vastaajien mielestä ole riittävät. Myös pelastustoiminnan osaaminen on vastaajien mielestä riittävällä tasolla. Toiminnanjohtaja Ari Keijonen on iloinen siitä, että sisältö houkuttelee väkeä osallistumaan Palopäällystöpäiville. Palopäällystöliiton puheenjohtaja ja isäntälaitoksen pelastusjohtaja Jari Sainio otti vastaan sisäministeri Petteri Orpon, jonka avaus sähköisti tunnelman. Vastaajat kyseenalaistavat myös pelastustoimen rahoituksen riittävyyden. Valtaosa vastaajista haluaa, että ensihoito on myös tulevaisuudessa tärkeä osa pelastuslaitosten tehtäviä. Teksti: Esa Aalto Kuvat: Kimmo Kaisto ja Esa Aalto Ennätysyleisö kuunteli, kun toiminnanjohtaja Ari Keijonen esitteli kyselytutkimuksen tuloksia. Ammattilaisista koostuva vastaajajoukko pitää pelastustoimen palveluiden yhdenmukaisuutta hyvin tärkeänä. Pelastustoimen henkilöstön osaamista ensihoidossa pidetään hyvänä. Osallistujat pitävät hyvänä myös, että yritystoiminta on näkyvästi mukana.” Suomen Palopäällystöliiton toteuttamaan jäsenkyselyyn osallistui 565 vastaajaa, jotka edustavat kaikkia 22 pelastustoimen aluetta. Vastaajat uskovat pelastustoimen roolin ja merkityksen sisäisen turvallisuuden toimijana vahvistuvan lähitulevaisuudessa
”Kädet syvällä taskussa ja taskuissa paljon tavaraa. ”Tällaisia on näkynyt jopa muutaman paloaseman etuovella”, Parviainen paheksui. Lavalle maleksi kaksi liiankin rennon oloista nuorta miestä. Paita roikkui housuista, lahje oli eksynyt sukkaan ja hihat rullalla. ”Antaako tämä kuvan järjestäytyneestä organisaatiosta, joka tarvittaessa rientää apuun?” hän kysyi. Juridisesti ottaen sanoisin, että pienen petoksen tunnusmerkit täyttyvät”, hän vitsaili. Parviainen juonsi Pidetään kiinni etiketistä -live show’n, jossa käytiin pilke silmäkulmassa läpi muutamia esimerkkejä etiketin mukaisesta pukeutumisesta pelastusalalla. Kokonaisuuden kruunasivat rintataskusta roikkuvat aurinkolasit. Heillä oli yllään pelastustoimen asut, mutta kengännauhat sekä takki olivat auki ja kaulukset pystyssä. Estradilla nähtiin niin asema-, vierailu-, juhlakuin toimistovaatetus. Varoittavien esimerkkien jälkeen lavan valloittivat oikeaoppisen pukeutumisen ja käyttäytymisen esimerkit. Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Kimmo Kaisto Varoittavista esimerkeistä mallikkaaseen pukeutumiseen ”Antaako tämä kuvan järjestäytyneestä organisaatiosta, joka tarvittaessa rientää apuun?”. Asiallista kokonaisuutta kevensi tasaisin väliajoin lavalle keekoileva shortseihin ja uimarenkaaseen sonnustautunut kesämies. ”Markus, onko sulla jo housut jalassa?” Tämän kysymyksen Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen huikkasi lavan takana vaatteita vaihtavalle mallilleen Palopäällystöpäivillä huhtikuussa. Parviainen pyysi kiinnittämään huomiota myös retkumallien käytökseen. 3 ·2016 29 JÄRJESTÖT Mervi Parviaisen juontama hilpeä etikettishow kevensi Palopäällystöpäivien asiapitoista ohjelmaa. Show liittyi Parviaiselta 2015 ilmestyneeseen Pidetään kiinni etiketistä -opaskirjaan, jossa päivitetään pelastusalan käyttäytymisja pukeutumissääntöjä. Aluksi ohjelmanumeron mallit eli palopäällystöoppilaat esittelivät, miten alalla ei pidä pukeutua
TAPASIMME. 30 3 ·2016 Jarmo Kivistö on aina pitänyt työskentelemisestä ihmisten parissa. Urallaan hän on joutunut ratkomaan konflikteja ja ollut esimiehenä vaikeissakin paikoissa
”Olen joutunut vuosien saatossa myös päättämään virkasuhteita ja tekemään esityksiä niiden päättämisestä. Hän tähdentää, että esimiestyössä pitäisi muistaa yksi tärkeä asia. Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Teemu Heikkilä. Hän korostaa keskustelun merkitystä työyhteisöissä ja toivoo jättäneensä alalle ajatuksen puhumisen voimasta. ”Kun työpaikalla joku asia askarruttaa tai harmittaa, ota se heti puheeksi. Jarmo Kivistöllä oli vankka luottamussuhde alaistensa kanssa. Poika Jarno jatkaa isänsä jalanjälkiä Hyvinkäällä. Kaikki lähtee siitä, että hän on aina pitänyt työskentelemisestä ihmisten parissa. Hänen poikansa näkee, että isän urassa kaikkein tavoiteltavinta on vahva ammatillinen osaaminen. Yksittäiset tulipalot ovat nyansseja, kokonaisuus ratkaisee. ”Eivät alaiset kovia esimiehiä pelkää. 3 ·2016 31 J otakin Jarmo Kivistön arvostuksesta Hyvinkään paloasemalla kertoo se, että alaisia huolestutti hänen eläkkeelle jäämisensä. ”Hän on nauttinut laajaa luottamusta poliittisissa piireissä laidasta laitaan, eri työnantajien palveluksessa, omaan esimieheen, alaisiinsa ja niin edelleen. Jarmo Kivistö on toiminut 1970-luvun lopulta esimiehenä, ja hänen henkilöjohtamistaitonsa ovat saaneet kiitosta laajalti. ”Valitettavasti olen joutunut opettelemaan sitäkin.” Ensin insinööriksi, sitten palomieheksi Jarmo Kivistö äkkäsi palokuntaharrastuksen VPK-toiminnan kautta vuonna 1968, 13-vuotiaana. Kivistön sydäntä lähellä ovat niin lähiesimiestyö kuin sopimuspalokunnat. ”Esimies on alaisensa palvelija henkilöstöasioissa.” Kivistö on aina toivonut, että saisi johtaa ihmisiä kasvotusten, sillä hän kokee olevansa huono sähköpostijohtaja. Lisäksi olen ollut monessa neuvottelussa niin sanottuna ahtisaarena. Aseman ahtisaari Palopäällikkö Jarmo Kivistö jäi eläkkeelle maaliskuun lopussa 41 palokuntavuoden jälkeen. Jos joskus olen esimiesasemassa, oppimisen paikat varmaan tulevat sieltä puolelta”, Jarno Kivistö uskoo. Hän on myös joutunut ratkomaan konflikteja ja ollut esimiehenä vaikeissakin paikoissa. Enemmän meille tulee pelkotiloja löysistä esimiehistä, jotka eivät välttämättä uskalla olla esimiehiä tai sanoa asioita rehellisesti”, Jarno Kivistö jatkaa. ”Hän on reilu, rehellinen ja kova esimies”, sanoo niin ikään Hyvinkään paloasemalla työskentelevä Kivistön poika Jarno Kivistö. Aina on löytynyt jokin ratkaisu”, Jarmo Kivistö kertoo. Jos toinen ei työpaikalla tiedä, että toisen tapa ärsyttää, se kannattaa ottaa puheeksi”, Kivistön neuvoo
”Asiakkaan vinkkelistä on ihan sama, kuka sen avun tuo, kunhan se tulee nopeasti ja mahdollisimman ammattitaitoisesti. Ihmisten ylenpalttinen tyytymättömyys. Käytiin heti seuraavana maanantaina ilmoittautumassa mukaan.” Siitä lähtien palokunta on kuulunut Kivistön ja sittemmin myös hänen perheensä arkeen. Mikä sytyttää. ”Minulle sopimuspalokunnat eivät ikinä ole olleet mikään kumppani tai strateginen kumppani vaan lähtökohtaisesti osa pelastustoimea. Molempien Kivistöjen kädenjälki näkyy paloasemassa, joka valmistui Kalevankadulle vuonna 2009. ”Jostain syystä sanoin aikoinaan Japelle, että lue ensin itsesi rakennusinssiksi, olet kesämiehenä, ja jos vielä olet halukas suorittamaan palomiehen tutkinnon, suoritat sitten”, Jarmo Kivistö muistelee. 32 3 ·2016 NOPEAT ”En edes tiennyt että sellaista harrastusta onkaan olemassa. Hyvinkään paloasemalla VPK toimii samassa rakennuksessa, ja Kivistö näkee palokuntien olevan yhtä. Matkailen aina kun töiltä ja mökki elämältä ehdin, kotimaassa ja ulkomailla. Meidän lähettyvillä sattui olemaan maastopalo. ”Varsinkin jos on sopimuspalokuntatausta, kannattaa selvittää, mikä on palomiehen ja virkamiehen arki. 61. ”Se on sellainen voimavara, että aluelaitokset eivät tule uudessa järjestelmässä koskaan saamaan sellaista arvostusta kansalaisilta kuin paikalliset”, hän painottaa. Henkilökunta huomioitiin Kuka olet ja mistä tulet. Haluan tehdä itseohjautuvammin. ”Suurin rooli meillä oli, kun aseman paikkaa päätettiin. Kysyttiin palomiehiltä, mikä tämä homma on. Alueella on 31 sopimuspalokuntaa ja niissä reippaat 500 henkilöä hälytysosastossa. "Vedin sammutuskursseja, ja Jape oli piirustuslehtiön kanssa takarivissä, kun ei ollut muuta hoitopaikkaa”, Jarmo Kivistö kertoo.. Kivistön mielestä VPK:iden toiminta läheisyysperiaatteella, kylätai kaupunginosapalokuntina, on toimiva ratkaisu. Vaimo, kaksi aikuista lasta, yksi lapsenlapsi. ”Jarno on käynyt kolme–neljävuotiaasta asti useamman savusukellus-, sammutustyöja pelastustyökurssin johtuen siitä, että olin aktiivinen kouluttaja ja vedin kursseja. Jälkikäteen ajateltuna oli hyvä edetä näin. Kenttä on tuttu. Varsinkin työelämän osalta hänellä on kova luotto isäänsä. Naapurin poika kertoi, että tällainen harrastus on, mennään katsomaan. Poika Jarno aloitti uransa parikymmentä vuotta myöhemmin niin ikään Hyvinkään VPK:ssa. Hän muistuttaa, että valtaosa Suomen pelastustoiminnasta hoidetaan VPK:n voimin. Työssään hän osallistui sopimuspalokuntien neuvottelukunnan kokouksiin. Kivistön mielestä VPK on enemmän kuin VPK. ”Moni haikailee savusukeltajia vaativiin tehtäviin, mutta se ei ole palokunnan loppu, voi erikoistua muihinkin tehtäviin.” Monessa pikkukunnassa VPK on kyläyhteisön keskus, tuki ja turva. En olisi varmaan viihtynyt tässä nykymuotoisessa järjestelmässä palomiehenä. Jarno Kivistön ensimmäisestä vakituisesta pestistä tulee pian kuluneeksi 20 vuotta. Poika kuunteli isänsä neuvoa, kuten kaikissa muissakin asioissa. Isä Jarmo Kivistö uskoo, että palomiehen ammatissa pätee sama kuin muissakin erikoisaloissa: jos siitä aikoo tehdä itselleen ammatin, valintaa ei voi tehdä pelkän harrastuksen perusteella. Silloin ei tule pettymyksiä.” VPK osa pelastustoimea Sopimuspalokunnat ovat Jarmo Kivistön sydäntä lähellä. Meikäläisen luonteelle vuorotyö ei olisi sopinut”, Jarno Kivistö perustelee. Ne muodostavat aina kokonaisuuden”, Jarmo Kivistö tähdentää. Ne olivat myös yksi osa hänen työtään Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella. Tie vei kuitenkin paloinsinööriksi palomiehen sijaan. Mikä sammuttaa. Perhe. ”Kävin pelastajatutkinnon testeissä, mutta minulla oli vähän huonoa säkääkin. Silloin hän oli kesämiehenä palokunnassa. Hän sanoo, että VPK-toiminta voi olla paljon laaja-alaisempaa kuin pelkkää operatiivista toimintaa. Sopimuspalokunnilla on ihan oma kenttänsä siinä työsarassa.” Kivistön mielestä nyt pitäisi tehdä päätös, onko pelastuslaitos vakituinen palokuntaorganisaatio, jonka tukena sopimuspalokunnat ovat, vai onko pelastuslaitos lähempänä sopimuspalokuntaorganisaatiota tukenaan muutama vakinainen palokunta. Vaimo taas teki vuorotöitä, joten Jape oli piirustuslehtiön kanssa takarivissä, kun ei ollut muuta hoitopaikkaa”, Jarmo Kivistö kertoo. Jarmo Kivistö Hyvinkäältä. Ikä. Jos sopimuspalokunnilla menee hyvin, silloin yleensä menee hyvin vakinaisillakin palokunnilla
Saamattomuus. Myös Facebookissa! Kattava valikoima ympäristötuotteita: ÖT-imeytysmatot, rullat ja rouheet sekä välineet! TILAA ESITE! Säteilymittarien ja putoamisuojainten Tarkastukset Levitinkärry ÖT-aineiden taloudelliseen levittämiseen Peltacopalvelut www.peltaco.com/ huolto Kuka olet ja mistä tulet. Kun hän aloitti työnsä alalla, meneillään oli voimakas sairaankuljetuksen kehittämisaalto. Mikä sammuttaa. Vaimo ja kuusivuotias poika. Mielestäni palomiehillä olisi mahdollisuus tehdä sitä”, hän perustelee. Porukka sitoutui siihen voimakkaasti, ja se oli sopivan kokoinen, helppo laitos.” Palomiehet sairaankuljetukseen Jarmo Kivistö on syntynyt Hyvinkäällä ja toiminut lähes koko uransa Hyvinkään asemalla, paria Riihimäenja Nurmijärvenjaksoa lukuunottamatta. Perheesi. (017) 368 4000 | info@peltaco.com Kaasupullojen Koeponnistukset Putoamissuojaintarkastus on Peltacon tarjoamaa erikoispalvelua. Paikallinen tuntemus ja läsnäolo muodostuvat siitä, että olemme kansalaisten keskuudessa”, Jarmo Kivistö painottaa. Hän käynnisti laitoksen toiminnan yhdessä Riihimäen palopäällikön kanssa. Mikä sytyttää. Hän kouluttautui palomieheksi vuonna 1975 Valtion palo-opistossa Espoon Otaniemessä. Kivistö korostaa paikallisuutta, vaikka tulevaisuus veisikin yhä suurempiin pelastuslaitoksiin. Me näymme entistä huonommin. ”Virkoja tuli lisää nimenomaan sairaankuljetuksen varjolla. 3 ·2016 33 www.peltaco.com Peltaco-palvelut Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio Puh. Vanhan järjestelmän aikaan kerran viikossa meistä oli lehtikirjoituksia. ”Näkisin, että pelastuslaitoksilla olisi jokin lainsäädännöllinen osuus ensihoidon kentässä. ”Se oli erittäin mielenkiintoinen työ. Jarno Kivistö, syntyperäinen hyvinkääläinen. Valmistelin sitä Hyvinkään vs. 38 vuotta. ”Meiltä odotetaan myös vahvaa paikallista tuntemista ja vahvaa osaamista. Nyt en edes muista, koska olisi ollut muuta kuin jonkun vuosikertomuksen tunnusluvut”, Jarno Kivistö sanoo. Sitten se vakiintui, ja nyt suunta on taas valitettavasti se, että palomiehiä on vähenevissä määrin sairaankuljetustehtävissä.” Kivistö on vankasti sitä mieltä, että pelastajan tutkinto soveltuu myös perustason sairaankuljettajaksi alueellisella ja paikallisella lisäkoulutuksella. suunnittelussa, se oli päälähtökohta. Ikä. palopäällikkönä. ”Jokaisessa kunnassa on paloasema. Pelastustoimen ammattilaisten pitäisi tuntea alueensa hyvin, ja siinä on haastetta. Saaristomeri: mökkeily ja veneily. Laitoksen toiminta loppui 2003. Hoidin laitoksessa operatiivista toimintaa ja henkilöstöasioita. NOPEAT. Meillä oli myös työryhmät, jotka valmistelivat tätä, Jarno toimi sihteerinä”, Jarmo Kivistö muistelee. Sieltä se asiakaslähtöisyys tulee. ”Suuntaus on valitettavasti siihen suuntaan. Turvallisuuden tunteen luominen lähtee siitä, että oltaisiin läsnä.” Sekä isän että pojan mielestä pelastuslaitosten tulisi osallistua entistä aktiivisemmin kaupunkien sekä kuntien hankkeisiin ja olla läsnä, ei kasarmoitua paloasemien sisälle. Toinen Kivistön uran kohokohta oli olla mukana valmistelemassa ja suunnittelemassa 1990-luvun lopulla Hyvinkää– Riihimäen aluepelastuslaitosta. Kaikkea tätä toimintaa ei saa siirrettyä hyvin palvelimelle
Jos se herättää mielenkiintoa muualla, niin varmasti voimme lähteä matkasaarnaajiksi yhdessä yrittäjien kanssa.” Kontion mielestä hankintalaki on kangistanut pelastusalan toimintatapoja, kun pitää tarkasti määritellä, miten hankinnat pitää tehdä ja se johtaa varovaisuuteen. ”Siksi haemme helposti valmiita tuotteita eikä ajatella asiaa kehitysnäkökulmasta. Alan tuotteiden huoltovarmuuden kehittäminen, nopea saatavuus ja huolto, ovat tärkeitä tavoitteita.” Mika Kontion mielestä pelastusalalla pitää päästä pois vanhoista poteroista ja katsoa asioita uudella tavalla. ”Meidän ei pidä vain odottaa, että joku tekee tuoteuudistuksetkin meidän puolestamme, vaan meidän pitää myös itse osallistua siihen, kun olemme toimintamme parhaita asiantuntijoita.” Hankintalaki on kangistanut alaa Tavoite on saada levitettyä yhteistyöideaa myös muualle. Pelastuslaitokset tietävät ja tuntevat kalustonsa ja sen kehittämistarpeet. ”Julkishallinto ja yrityselämä voivat liittoutua ja etsiä työllistämismahdollisuuksia. Siihen tarvitaan mukaan myös yritystoimintaa.” Kumppanuusverkostoon tämä sopii Kontion mielestä myös oikein hyvin. Laitos ja yrittäjät yhyttivät toisensa Varsinais-Suomessa on ITUA Teksti: Esa Aalto Kuva: Kimmo Kaisto. ”Palopäällystöpäivillä tämä otettiin esille ensimmäisen kerran. Parhaimmillaan olemme mukana kehittämässä vientituotteita, jolla on kansantalouden kannalta aivan erityisen suuri merkitys”, Kontio korostaa. Siksi se Kontion mielestä johtaa siihen, ettei uskalleta kokeilla mitään uutta. ”Myös huoltovarmuusnäkökulma on tässä vahvasti mukana. Se edesauttaa myös kansantaloutta.” ”Kun yrittäjät saavat tuotteistaan tuloja, niillä maksetaan veroja ja sillä rahoitetaan myös esimerkiksi pelastustoimea. Varsinaissuomalaisten ideaja tuotehautomo sai alkunsa Saksan Interschutz-messuilla, jossa pelastuspäällikkö Mika Kontio ja Veikko Nummela Oy:n toimitusjohtaja Iivari Kalliomäki virittelivät yrittäjien ja laitoksen yhteistyöideaa. ”Olemme kaikki samassa veneessä. Jos olemme aina tilaamassa vain punaisia murtorautoja, ei kehitystä tapahdu.” Pelastusalalla pelätään myös liikaa sitä, että tehdään jotakin väärin. Meidän pitää kertoa näistä ajatuksista yrittäjille, jotka kehittävät tuotteita. ”Pelastustoimen uudistus on hyvä tilaisuus tuoda esille uusia käytäntöjä ja malleja. Ensin testaamme ideaa Varsinais-Suomessa. Kun niistä saadaan myös liiketaloudellisesti kannattavia tuotteita, ne hyödyttävät koko yhteiskuntaa eli meitä kaikkia”, Mika Kontio sanoo. Yhteistyötä viritelty Yhteistyössä on tällä hetkellä mukana muutamia varsinaissuomalaisia yrityksiä. Pelastuslaitos on ottanut käyttöön muun muassa hajuhaittoja poistavan otsonointilaitteen, jonka avulla yritys on saanut tuotteistettua toimintaa. Uudistuksen ei tarvitse olla vain pelastustoiminnan tapoja uudistavaa, vaan samalla voidaan käyttää voimavaroja myös kaluston kehittämiseksi. 34 3 ·2016 KALUSTO V arsinais-Suomen pelastuslaitos on yhdessä alueen palokalustoyrittäjien kanssa polkaissut käyntiin ITUA-hankkeen, jolla paitsi yhytetään yhteen alueen yrittäjiä, myös kehitetään tuotteita pelastusalan tarpeita varten. Tässä tilanteessa myöskään yritykset eivät uskalla alkaa kehittää tuotteita
”Emme esimerkiksi tiedä riittävästi käyttöomaisuutemme määriä emmekä hallitse niitä parhaalla mahdollisella tavalla. Otsonointilaite vähentää muun muassa erilaisten tarvikkeiden pesukertoja ja siten niille saadaan pidempi käyttöikä”, Mika Kontio sanoo. palokypärään ei tiettävästi ole koskaan aikaisemmin ollut näin helppoa. Ota yhteyttä ja sovi ilmaisesta testikäytöstä! Miika / 075 328 5820 1054 todellista lumenia! LUMONITE Compass 20 000 kpl myyty! Tilaa netistä www.valostore.fi tai puhelimitse 075 328 5820 Toimitus myös verkkolaskulla! VALOSTORE Koodilla ‘PELASTAJA’ 10% alennusta kaikista Valostoren tuotteista! + Aina 30 pv tyytyväisyystakuu Lunasta kampanjakoodi sivun alareunasta! KANNETTAVIEN VALONLÄHTEIDEN ASIANTUNTIJA PALVELUKSESSASI ”Meillä on käytössä jo useampia Hygio-tuotteita. Nyt saadaan tuotteen kokonaisajatteluun tukea”, hän sanoo. ”Kun olemme asiakkaan tilauksen toimittaneet, jää pumpun tai vesitykin valvonta ja huolto usein kokonaan asiakkaan yhteydenpidon varaan. ”Tätä voidaan laajentaa käytettäväksi kaikkiin laitoksissa käytössä oleviin laitteisiin ja välineisiin.” Juha Borenius huomauttaa, että pelastuslaitosten kalustonhallinta saadaan tehokkaammaksi, kun turha työ vähenee ja sillä on myös oma taloudellinen vaikutuksensa. ”Elinkaarikustannukset saadaan näkyvämmiksi. Palvelu paranee ITUA-hankkeen toinen isä, Veikko Nummela Oy:n ja TR-vesitykit Oy:n toimitusjohtaja Iivari Kalliomäki löysi hankkeen kautta Thingerin Juha Boreniuksen. Muusta ei ole paljon piitattu. Esimerkiksi tietojen tallentaminen pilvipalveluun mahdollistaa sen, että esimerkiksi Kiinaan myytyjä tuotteita voidaan hallinnoida tämän järjestelmän avulla”, Iivari Kalliomäki sanoo. Digitaalista kalustonhallintaa kehittänyt startupyritys etsi yhteistyökumppaneita ja löysi ITUAn avulla pelastusalan, jossa tällaisille tarpeille löytyi nopeasti kehitysideoita. Sen avulla näkee takuuajat ja huoltovälit. ITUA-hanke on yhyttänyt myös palopumppuja ja vesitykkejä valmistavan yrityksen ja digitaalisia alustoja ja ohjelmia kehittävän yrityksen. Olimme siinäkin aluksi mukana tuotekehityksessä testaajana oikeassa toimintaympäristössä ja nyt valmis tuote on markkinoilla. Sovellus toimii erilaisissa päätelaitteissa.” ”Tästä voi kehittyä myös vientituote. Aikaisemmin tuote on vain hankittu ja käytetty. Palvelua saadaan parannettua ja samalla myös kilpailukykyä”, Iivari Kalliomäki sanoo. Minkälaiset valaisimet Teidän palokunnalla on käytössä. Jos etäisyyttä ei ole paljon, voidaan käydä myös paikan päällä tarkistamassa laite. Siitä on jo syntynyt konkreettista lopputuotetta. 3 ·2016 35 Valaisimen kiinnittämisen esim. Uusien välineiden avulla voimme vaikuttaa tuotteen elinkaareen, esimeriksi sen takuuseen, huoltoon ja lisävarusteluihin. Myös savusukellukseen liittyvä seuranta on tulossa mukaan. Pelastustoiminnan tarpeet ovat kaikkialla samanlaiset.” ”Voimme hyvin käyttää tätä vientitoimintaa tukevana argumenttina. ”Ennen kaikkea, voimme tällä tavoin helpottaa loppukäyttäjän arkea ja samalla entisestään pidentää laitteen elinkaarta ja näin säästää julkisia varoja.” Antti (vas.) ja Iivari Kalliomäki Veikko Nummela Oy:stä ja TR-Vesitykit Oy:stä sekä Thingerin Juha Borenius esittelivät yhteistyötään Palopäällystöpäivillä.. Nyt koneeseen voidaan asentaa mukaan digitaalinen järjestelmä, jossa QR-koodin avulla asia kas voi seurata laitteen elinkaarta. Vuorojen vaihtojen yhteydessä voidaan tehdä laitetarkistus. Mika Kontio painottaakin, että pelastusalalla pitää oppia entistä paremmin hyödyntämään digitalisaatiota. Jos huomataan ongelmia, voidaan ottaa yhteyttä yrityksen 24/7-huoltopäivystykseen
OK 233 – tekniset tiedot: • Scania P450, korityö Saurus FS164/3/3 (Sammutin Oy) • Ilma-alusta • Akselisto 8x4*4 • Operatiivinen massa 31700 kg • Opticruise automaattivaihteisto • Esteri D240 pumppu • Vettä 16 400 litraa • Kaksi 300 litran vaahtonestesäiliötä Oulu-Koillismaa hankki Kiiminkiin isomman säiliöauton Vesihuollon tuki Teksti ja kuvat: Patrik Willberg. Virka-ajan ulkopuolella ylläpidetään 1+3-vahvuista varallaoloa, joka on savusukellusja suojaparikelpoinen. Paloasema toimii pelastuslaitoksen alueella yhtenä painopisteasemana ja sinne on myös sijoitettu 24/7 valmiudessa oleva hoitotason ensihoitoyksikkö. Paloaseman henkilöstö muodostuu vakinaisista ja sivutoimisista henkilöistä. Auton alustan toimitti Scania ja korityö tehtiin Sammutin Oy:n tehtaalla Säynätsalossa. Toinen vaahtoneste on suunniteltu käytettäväksi 3 prosentilla hiilivety-, liuotin ja synteettisten kemikaalien sammutuksessa ja suojavaahdotuksessa. Yksikössä oleva vaahtoneste, joka toimii 0,1–1 prosentissa, on suunniteltu alentamaan sammutusveden pintajännitystä ja se soveltuu käytettäväksi muun muassa tavanomaisissa maasto-, rakennus-, ajoneuvoja kaatopaikkapaloissa sekä suojavaahdotuksissa. Muihinkin viime vuosina Oulu-Koillismaalle hankittuihin säiliöja säiliösammutusautoihin on hankittu samanlainen vaahdonsekoitusjärjestelmä kuin Kiimingin yksikköön. Vesivarasto vaahto-ominaisuuksilla Uusi säiliöauto on suunniteltu toimivan vesivarastona tilannepaikalla, jolloin esimerkiksi kahdella yksiköllä voidaan syöttää yhtä aikaa lisävettä siihen. Säiliöautossa on kahta erityyppistä pakkasenkestävää vaahtonestettä ja sen vaahdonsekoittimella voidaan säätää vaahtonesteen annostelua portaattomasti 0,1 prosentista 1 prosenttiin sekä kiinteään 3 prosenttiin. Kiiminkiin hankittiin pelastuslaitoksen ensimmäinen normaalia isompi säiliöauto, jossa on vettä 16400 litraa. ”Suuremman vesisäiliön lisäksi yksikössä on kaksi kiinteää vaahtonestesäiliötä ja nykyaikainen vaahdonsekoituslaitteisto, joten siitä voidaan tehdä sammutusveden pintajännityksen alentamisen tai vaahdotuksen, onnettomuustilanteen mukaisesti”, kertoo apulaispalopäällikkö Mika Kurvinen, joka vastaa pelastuslaitoksen alueella vesihuollosta ja sammutteista. 36 3 ·2016 KALUSTO O ulu-Koillismaan pelastuslaitoksen Kiimingin paloaseman henkilöstö otti käyttöön uuden säiliöauton tammikuun lopussa. Yksikön ollessa jo alkuvaiheessa tilannepaikalla voidaan pelastustoiminnanjohtajan päätöksellä tehdä selvitykset suoraan yksiköstä, jolloin esimerkiksi vaahtonesteiden ominaisuuksia voidaan hyödyntää heti tilanteen alkuvaiheessa. Aiemmin Kiimingin paloaseman käytössä ollut 11000 litran vesisäiliöllä varustettu 15 vuotta vanha säiliösammutusauto siirtyi toisen paloaseman käyttöön
Ison säiliöauton osalta haetaan nyt käyttökokemuksia ja niiden perusteella tehdään tulevia suuntaviivoja. Pelastuslaitos on myös kartoittanut alueensa vesiasemat ja palopostit sekä luonnonvedenottopaikat. Pelastuslaitoksella on myös vesihuoltoperäkärryjä, jotka on tarkoitettu joukkuetason vesihuoltotehtäviin luonnonvesilähteistä. Näiden lisäksi pelastuslaitoksella on käytössä perinteisempiä säiliöautoja sekä säiliösammutusautoja. Kiimingin uusi säiliöauto ja apulaispalopäällikkö Mika Kurvinen.. Säiliösammutusautoja löytyy tällä hetkellä Kuivaniemen, Yli-Iin, Pudasjärven, Kuusamon, Utajärven ja Oulun VPK:n paloasemilta. Näin ollen säiliöautoihin sijoitettiin ajoselvitettävää pääjohtoa, tavanomaista tehokkaampi moottoriruiskukalusto ja nykyaikainen vaahdonsekoituslaitteisto. Kärryjä on tällä hetkellä Yli-Iin, Taivalkosken ja Tyrnävän paloasemilla. Auton katolle on sijoitettu letkulaatikko, josta voidaan purkaa ajamalla pääjohtoa noin 500 metriä. Kuljettajalla on tähän apunaan kamera, joka toimii myös peruutuskamerana. Autossa on paikat kahdelle henkilölle ja lisäksi sieltä löytyvät muun muassa moottoriruisku, vetotikkaat, paineilmalaitteet ja pieni määrä raivauskalustoa. Lisäksi huomioitiin suurteollisuuden välittömässä läheisyydessä olevien säiliöautojen pumppukapasiteetti joiden tuotot ovat nyt luokkaa 5000– 6000 litraa minuutissa. UUSI INNOVATIIVINEN SAVUSUKELLUSJÄRJESTELMÄ TULITAISTELIJALLE PART OF THE AVS-GROUP FINLAND INTERSPIRO INCURVE Kevyt ja mukava Helposti puhdistettava Palomiesten suunnittelema Korkeussäädettävä lantiohihna Säädinyksikönpikakiinnitys ilman työkaluja Uusi Inspire kasvo-osa Hengitysventtiili pikakiinnityksellä WWW.POLARSAFETY.FI INFO@POLARSAFETY.FI 010 613 7800 Opetusvälineet neuvontaan ja valistukseen Kattilapalo > nestekaasutoiminen > 12 V, akulla > kansi > uunipelti > sammutuspeite Liikuteltava ja kustannustehokas Interfire Products Oy www.interfireproducts.com Asemanrinne 11, 08500 Lohja 0440 430 491 ”Säiliöauto on kalustettu toimimaan vesihuoltotehtävissä ja vaahtoliuoksen valmistuksessa, eikä siinä ole juuri muuhun toimintaan liittyvää kalustoa”, toteaa Kurvinen. Nykyaikainen säiliösammutusauto sisältää käytännössä kaikki samat välineet kuin sammutusauto, vesimäärän ollessa kuitenkin noin 8000 litraa. Vesihuoltosuunnitelma hankinnan taustalla Kiimingin kaltaista säiliöautoa suunniteltiin hankittavaksi Oulu-Koillismaan pelastuslaitokselle jo aiemmin, mutta tuolloin kuitenkin päädyttiin siihen, että pelastuslaitos panostaa autohankinnoissaan enemmän sammutusveden ottovalmiuteen paloposteista ja vesiasemista sekä sen siirtämiseen letkuilla tilannepaikalle. Katolla on laatikossa noin 500 metriä pääjohtoa, jonka voi purkaa ajamalla. Toistaiseksi uudesta yksiköstä on saatu vasta muutamia käyttökokemuksia ja ne ovat olleet positiivisia. Kuivaniemen paloasemalla on ollut käytössä tämä toimintamalli jo useamman vuoden ja tänä vuonna hankitaan Ylikiimingin paloasemalle vastaavanlainen. Säiliösammutusautot yleistyvät Säiliösammutusautojen määrä kasvanee tulevaisuudessa koko pelastuslaitoksen alueella. Nämä tiedot pelastustoiminnanjohtaja saa tarvittaessa käytettäväkseen PEKE:ltä, kun miettii tilanteen vaatimia vesihuoltoratkaisuja ja siihen sopivaa kalustoa alueellaan
Pitkästä kokemuksesta on iso apu iäkkäämpää kalustoa huollettaessa. 38 3 ·2016 Korkealle ympäri maailmaa Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto Bronto Skyliftin valtit ovat laatu, joustavuus ja uusi tekniikka Huoltoasentaja Asko Helminen, 55, on työskennellyt talossa jo 25 vuotta. Laitteisiin voidaan tehdä tarkistuksia ja tarvittavia säätöjä vaikka Bronto-Skylift Oy tunnetaan jopa 112 metriin kurottavista nostolavalaitteistaan kautta maailman. Kaikkiaan Bronton tehtailta on valmistunut yli 6700 laitetta. B ronto Skylift Oy levittäytyy Tampereen Raholassa kolmeen isoon hallirakennukseen ja isoon koeajokenttään. Osaamista riittää niin äärimmäisen kylmiin ja kosteisiin kuin kuiviin ja kuumiin oloihin. Vientiin menee 95 prosenttia tuotannosta, ja laitteita on toimitettu yli 120 maahan. Varsistot kulkevat asennettaviksi Tampereelle rekkakyydillä. Sisäpihalla on sekä tyhjiä alustoja laitteen päälleasennusta odottamassa, että valmiiksi pussitettuja nostolavayksikköjä toimitusta odottamassa. Etäyhteyksiä kuvan kera Laitteiden internet on ollut arkipäivää Bronto Skyliftin tuotteissa jo pitkään. Parhaina vuosina asiakkaille on toimitettu yhteensä yli kaksisataa valmista laitetta. Helminen tarkasti parhaillaan hitsaussaumauksia 30 vuotta vanhasta Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen nostolavayksiköstä. Urakkapuoli on erikseen, mutta pelastuslaitoksille Suomessa menevät puomitikastai nostolavayksiköt ovat 30–40-metrisiä. Vanhakin kalusto pysyy kunnossa ja turvallisena hyvin huollettuna. 50 ja 60 metrin jälkeen kilpailijat alkavat tosin vähetä. Aina ei päästä paikalle ja tässä teknologia tulee apuun, kertoo markkinointipäällikkö Johanna Kulmala. ”Kilpailu on kovaa ja kovenee koko ajan. Korkein eli 61-metrinen on luonnollisesti Helsingin pelastuslaitoksella korkeamman rakennuskannan takia. Aasiassa kauppa käy nyt hyvin. Maailmanennätyskorkeus 112 metriä on myös Bronton hallussa. Tuotteemme ovat myös pitkälle räätälöityjä asiakkaan tarpeisiin. Muutkin valmistajat alkavat vähitellen päästä korkeammalle. Etäohjauksen ja diagnostiikkasovelluksen ansiosta huoltomiestä voidaan ohjata melkeinpä kädestä pitäen vaikka toiselta puolen maapalloa. Keskimäärin vuodessa toimitetaan 130–150 laitetta kokoonpanosta riippuen. KOTIMAISUUS. Työturvallisuus on laitteissa ykkösasia. Myös maailmanlaajuinen huoltoverkosto ja etähuolto ovat asiakkaalle tärkeitä. Maailmanlaajuiset markkinat tasoittavat alueellisia taantumia. Porin tehtaalla on Bronto Skyliftin alkupään tuotanto eli hitsaukset, koneistukset, maalaukset ja varsiston kokoonpano. Aiemmin etäyhteys saatiin puhelinverkon kautta, nykyään internetin välityksellä. Pussitus suojaa laitteita suolaiselta meri-ilmalta pitkienkin kuljetusten ajan
Liikevaihto: Noin 100 miljoonaa euroa. Laitteiden tukijalkoja emme voi ajaa ulos, joten siihen tarvitsemme vielä asiakkaan toimia. Etäyhteys on takuuaikana ilmainen. toiselta puolen maapalloa. Suomalaisten kehittämällä Pointr-sovelluksella voidaan opastaa huoltoa vaikka mobiililaitteen näytöltä reaaliajassa. Voimme silti kalibroida tukijalat etänä, tuotetukipäällikkö Jouni Haapaniemi kertoo. Ennätyskorkeita 112-metrisiä on toimitettu Lähi-itään. Päämarkkinat: Vientiin maailmanlaajuisesti noin 95 prosenttia. Bronto Skyliftin tuotteissa etäyhteys laitteeseen on onnistunut vuodesta 2000. Bronto Skylift Oy Maailman johtavia pelastusja palolaitteiden valmistajia. Yritys suunnittelee, valmistaa, myy ja huoltaa. Tyypilliset pelastuspuolen laitteet ovat 30–40-metrisiä. Turvallisuus on tässäkin ykkönen. ”Voimme nyt tehdä etänä melkein saman kuin mitä itse laitteen näytöltä. Kaikki järjestelmät varmistettu ”Kaikki laitteiden järjestelmät on kahdennettu vikatilanteiden varalta ja laite valvoo itseään. Tuotantopäällikkö Anssi Rautanen kertoo, että erikoispyyntöjä tulee asiakkaalta päivittäin. Näin juhlistamme myös suomalaisuutta itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan aattona. Japanilaisomistuksessa vuodesta 2016. ”Huollon kaverit pystyvät ratkaisemaan ongelmia jopa minuuteissa käymättä itse paikalla”, kertoo huoltojohtaja Heikki Tiura. Compass Studio -ohjelma mahdollistaa diagnostiikan ja säädöt vaikka toiselta puolen maapalloa. Suomen korkein, 61-metrinen nostolavayksikkö on Helsingin pelastuslaitoksella. Työkorissa voi olla myös Bronto Skylift Oy:n Tampereen toimipisteessä yhdistetään Porin tehtailta tulleet laitteistot alustaan. Näemme mahdolliset viat, käyttötunnit, lämpötilat ja vaikkapa akkujen varauksen. Kannettavaan päätelaitteeseen asennettavan sovelluksen avulla huoltomies voi näyttää haluamaansa kohtaa ja saada ohjeita reaaliajassa kuvan ja videon kera. Ultraäänianturit estävät nostolavan törmäykset ja sumuvesisuuttimet työkorin alaosassa viilentävät tulipalossa. Päätoimipaikka: Tampere, tehdas Porissa. Tytäryhtiöt Ruotsissa, Saksassa, Sveitsissä ja USA:ssa Henkilöstö: Suomessa yhteensä noin 350. Etäyhteys ei vaikuta laitteen käyttöön, mutta tuo lisäarvoa ja -turvaa. Tältä näyttää osa alueesta 32-metriseltä nostolavalta. Yksi tärkeä kilpailuvaltti on mukautua asiakkaan tarpeisiin.. Toimintaa on kolmessa isossa hallissa ja myös koeajoaluetta on laajennettu. Gsmtekniikka on vaihtunut internet-pohjaiseen yhteyteen. Yritys on erikoistunut kuormaautoalustaisiin hydraulisiin nostimiin, kuten nostolavalaitteisiin, puomitikkaisiin sekä vesija vaahtomastoihin. Tuotanto alkoi vuonna 1938, nykymuodossaan 1972. 3 ·2016 39 Pelastustieto kertoo vuonna 2016 ilmestyvissä lehdissä teemasivuilla suomalaisesta palo kalustovalmistuksesta ja turvallisuusalan osaamisesta. Kotimaisuusaste on 80–90 prosenttia ilman alustaa. Valmista laitetta testataan ja koeajetaan 7–12 päivää
Operaattorikoulutus kestää kahdesta päivästä viikkoon. Säätimet ja näyttö vastaavat oikeaa laitetta. Siitä on ollut apua pumppujen ja muun kaluston kanssa. Kaikki päivät erilaisia Kolmessa hallissa kierrellessä kohdalle osuu nuoriakin ihmisiä, jotka ovat olleet yrityksen palveluksessa jo pitkään. Suunnittelujohtaja Jorma Pispala, 56, tuli taloon 27 vuotta sitten. Valmis laite testataan ja koeajetaan perusteellisesti. ”Palvelusta voi myös tarkastaa, milloin laitetta on käytetty viimeksi ja voidaan seurata esimerkiksi harjoitustiheyttä. ISO-laatujärjestelmä kattaa koko tilaus-toimitusketjun. Johanna Kulmalan mukaan useimmat ominaisuudet lähtevät juuri työturvallisuudesta ja työn tekemisestä tehokkaammin. jotta rutiinit pysyvät selkärangassa. Tuotekouluttaja Henri Tuomisto, 36, esittelee kotimaista simulaattoria, jolla on turvallista harjoitella nostolavan ohjausta. Tällä hetkellä Tampereella on työn alla kolme tilausta Suomeen. Kun yritys saa tarjouspyynnön, voi kulua vuosi tai ylikin siihen, kun valmis tuote on asiakkaalla. Palvelun tarjoamat tiedot auttavat myös asiakasta valitsemaan seuraavan laitteen parhaiten omia tarpeita vastaavaksi. Tuotekouluttaja Henri Tuomisto näyttää, miten nostolavan ohjausta voi harjoitella turvallisesti sisätiloissa. Kaikilla lattiatason työntekijöillä on tulityökorttikoulutus. Säiliö on alhaalla jalustalla ja ilma tulee letkua pitkin ylös”, aluemyyntipäällikkö Jussi Alenius kertoo. Kaikille asiakkaille annetaan vähintään kahden päivän huoltokoulutus. Tehdaskierros päättyy parakkiin, jonka ovessa lukee juhlallisesti ”Bronto Academy”. Keski-Euroopassa harjoitellaan verrattain paljon, tuotetukipäällikkö Jouni Haapaniemi kertoo. Hän on aikoinaan kuulunut Nokian VPK:n nuoriso-osastoon. Osassa on myös tikkaat nostolavan lisäksi. Alaosan suuttimet luovat tulipalossa suojaavan ja lämpötilaa alentavan vesisumun. Laitteella olisi hyvä olla pysyvä miehitys, Nostolavan työkorin voi varustaa esimerkiksi vesitykein sekä sähköja paineilmaliitännöin. Oma työsuojeluorganisaatio kokoontuu säännöllisesti ja osastoilla on viikottaiset turvallisuuskävelyt. Yhteistä kuulostaa olevan se, että kaikki päivät ovat erilaisia ja omaan työhön voi vaikuttaa. liitäntä paineilmalaitteille. Itse työ suunnittelusta valmiiseen tuotteeseen vie reilut puoli vuotta. Säätimet ja laitteen näyttö vastaavat oikeaa, ainoastaan liike ja maisemat niskan takaa puuttuvat.. Myös kaikki käyttöohjeet ja dokumentit löytyvät palvelusta”, Johanna Kulmala kertoo. Tampereen kokoonpanotehtaalla varsinaista hitsattavaa on vähän, hitsaajillakin yleensä 1–2 tuntia päivässä esimerkiksi vesiputkiston parissa. Simulaattorissa voi haastaa itsensä ja työkaverinsa. Tänne kerääntyy tavallisesti 4–5 kaveria simulaattorikoulutukseen. Esimerkiksi jos nostolavalla ei ole kertaakaan käyty yli 50 metrissä, seuraavaksi laitteeksi voisi riittää edullisempi 45-metrinen. Jotta pysyy kilpailussa mukana, on mentävä kehityksen kärjessä. Kehitys alalla on ollut huimaa ja mielenkiintoisia haasteita riittää. Muutama laitteista on jo varustettu kosketusnäytöllä, jotka yleistyvät koko ajan. Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselle on menossa 44-metrinen laite, Oulu-Koillismaalle 32-metrinen ja Satakunnan pelastuslaitokselle 45-metrinen. Ympäristösertifikaatin mukaisesti kaatopaikkajätettä yritetään vähentää koko ajan. 40 3 ·2016 Tuotetukipäällikkö Jouni Haapaniemi, 36, ja markkinointipäällikkö Johanna Kulmala, 33, ovat tottuneita hyviin maisemiin yläilmoista. Skyliftfleet.com on nettipohjainen sovellus Bronton asiakkaille, eräänlainen sähköinen huoltokirja sekä tietokanta laitteiden hallintaan. ”Järjestelmän ansiosta voi myös ennakoida huoltotarpeet ja lainata korvaavan kaluston huollon ajaksi. Turvallisuus on ykkösasia. Huoltojohtaja Heikki Tiura kertoo, että etäyhteydellä ja kotimaisella sovelluksella voidaan antaa huolto-ohjeita vaikka toiselle puolelle maapalloa kännykän, tabletin tai tietokoneen välityksellä. Käsityötä on paljon
Yksi on parhaillaan Aasiassa ja toinen Euroopassa. He myös asentavat yleensä Porin tehtaalta tulevan nosturivarsiston alustaan. 168 sivua • 33,50 € (sis. Viimeistelyn ja osakokoonpanon työnjohtaja Kari Kärkisen osastolla työskentelee 15 henkilöä. ”Pyrimme keskittämään asiakastarkastukset tänne. alv) Ensiauttajan taskuopas puolisivua.indd 1 21.4.2016 10:28:22 Asentajat Tuukka Turunen, 52, ja Janica Karuranta, 32, kiinnittävät alustaan kylkipeltiä. Taskuoppaasta on nyt ilmestynyt toinen painos, joka on päivitetty tuoreiden, tutkimusnäyttöön perustuvien hoitosuositusten mukaiseksi. Hän pohtii poikkeuksellista ongelmaa putkenpäiden pituuksissa. Korjaamme myös koeajossa mahdollisesti esiintyneet viat ennen valmiin tuotteen huputusta kuljetusta varten.” Hydrauliputkien valmistuksessa asentajana työskentelevä Jaana Tapola, 52, pitää itsenäisestä työstään. Sähköasentaja Juha Yli-Hietanen, 31, (vas.) ja vesileikkaaja-särmääjä Petri Lähteenmäki, 35, ottavat mittoja peltistä akkukoteloa varten. Simulaattori on ollut käytössä kolme vuotta. Molemmat viihtyvät vaihtelevassa ja haastavassa työssä. • 0,70 €/kpl (sis. Koulutetut ensiauttajat kykenevät tutkimaan potilaan peruselintoiminnot sekä aloittamaan hoitotoimet ennen ensihoitoyksiköiden saapumista. Turunen on viihtynyt Brontolla 22 ja Karuranta yli 10 vuotta. alv) Tilaa nyt Ensiauttajan taskuopas Tilaa: verkkokauppa.spek.fi Puh. Lisäksi mukana on kokonaan uusia aiheita, kuten toimintaohjeet synnytyksen ja tartuntavaaratilanteen varalle sekä kuoleman kohtaaminen ensiauttajana. 3 ·2016 41 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK • www.spek.fi Ensivastetoiminta on osa sairaalan ulkopuolisen ensihoidon palvelujärjestelmää ja sen tarkoituksena on lyhentää äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan hoidon aloittamisviivettä. Opas soveltuu käytettäväksi operatiivisessa toiminnassa ensivastetehtävillä sekä ensiauttajien perusja ylläpitokoulutuksessa. Ensiauttajan taskuopas on ensiauttajille suunnattu opaskirja, joka sisältää valtakunnalliseen ensiauttajakoulutukseen sekä ajantasaisiin hoitosuosituksiin perustuvat toimintaohjeet äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan kohtaamistilanteisiin. Mieli on äkkiä muuttunut”, Tuomisto naurahtaa.. Työaika on klo 6.30–15. ”Vanhemmat operaattorit sanovat alkuun, etten ala tuolla leikkimään. Työ on vaihtelevaa ja monipuolista. 09 476 112 Tilaa myös päivitetty Ensivastelomake, jossa omat kappaleensa potilaalle sekä ensihoidolle/sairaanhoitopiirille. Kontissa oleva on kolmas
Miksi pelastustoimessa ei näy, että ollaan olemassa kuntalaisten lisäksi myös liiketoimintaa varten. Maakuntiin virtaa kuitenkin vientiteollisuudelta rahaa, joten mietinkin miksi yhteistyö ei olisi nykyistä tiiviimpää?”, Kalle Seppänen kysyy. Hän työskentelee UPM:n Kaipolan ja Jämsänkosken tehtaiden turvallisuuspäällikkönä. Luottamustehtäviä: Keski-Suomen Sopimuspalokunnat ry:n puheenjohtaja, Suomen Palopäällystöliiton kilpailulautakunnan jäsen, Keski-Suomen pelastuslaitoksen johtoryhmän ja yhteistyöryhmän jäsen. ”Y ritysten aluetaloudellisella vaikuttavuudella on nyt pieni merkitys pelastustoimessa. ”Näiden yritysten kanssa voitaisiin tehdä tehostettua riskienhallintatyötä. Tässä yhteydessä voitaisiin tarkastella myös huoltovarmuutta.” Seppäsen mielestä hänen ehdotuksensa voitaisiin ottaa huomioon jo tulevissa palvelutasopäätöksissä ja uusissa muodostettavissa pelastuslaitoksissa. ”Kuntapäättäjät ovat varmasti samaa mieltä, koska talous pyörittää kuntaa. Jo 35 vuotta kestänyt palokuntaura alkoi Jämsänkosken VPK:ssa. Hän ehdottaa, että kunnissa tunnistettaisiin yrityksiä, joilla on merkittävä vaikutus alueelle. Palokuntaura: Alkoi 35 vuotta sitten Jämsänkosken VPK:ssa ja jatkuu yhä. Ammatti: UPM:n Kaipolan ja Jämsänkosken tehtaiden turvallisuuspäällikkö. Yhteistyötä lisäävä toimintatapa olisi, että kunnat osallisPELASTUSTOIMI Kuka: Kalle Seppänen, 48 vuotta. Tavoitteena olisi häiriötön liiketoimintaketju ja nopea toipuminen kriiseissä. Motto: ”Etsin rakenteita, joissa ei synny vastakkainasettelua.” Kalle Seppänen haluaa yritykset vahvemmin mukaan pelastustoimeen ”Olemme myös liiketoimintaa varten” Teksti ja kuvat: Mika Rinne. 42 3 ·2016 Keski-Suomen Sopimuspalokunta ry:n puheenjohtaja Kalle Seppänen haluaisi, että yritykset otettaisiin nykyistä voimakkaammin huomioon pelastustoimen päätöksenteossa ja palvelutasopäätöksissä. Kunnat pyrkivät säästämään ja pelastustoimen velvollisuus on noudattaa säästölinjaa
?????-???????. ”Sopimuspalokunta voisi toteuttaa perusharjoituksia yrityksen alueella tai tiloissa. VPK:lla on kemikaalialan erikoisosaamista, jota pelastuslaitos myös hyödyntää.” UPM, pelastuslaitos ja VPK tekevät yhteistyötä myös kalustoasioissa. ????????. Lisäksi mukana tulisi erityiskohteiden osaaminen, kuten kuljettimet, kemikaalit, sähkö ja säteily. Se madaltaisi entisestään toimintakynnystä. Kalle Seppänen haluaa syventää yritysten, pelastuslaitosten ja sopimuspalokuntien yhteistyötä. ??????. ????????. ”Ehdotukseni on kuin win–win-tilanne. Suomessa on jo nyt palokuntia, joiden erikoistumisalueena on esimerkiksi jälkivahinkojentorjunta tai raivaus. Seppänen pitää sitä yritysten, niiden henkilökunnan sekä kunnan yhteisenä etuna. ?????????????????. ”Yritys on hankkinut paloasemalle erikoiskalustoa, jota voi käyttää myös tehtaan ulkopuolella ja se on heti saatavilla tehtaankin käyttöön. ??????-????????. Sopimuspalokuntalaiset voisivat myös kouluttaa yritysten henkilöstöä sammutustilanteessa tai vaikka kaivojen sulkemisessa pihalla päästötilanteessa”, Seppänen kertoo. ”VPK pitää harjoituksia tehdasalueella ja sen tiloissa. ”Jos joku yritys tekisi niin, tarkoittaisi se vain sitä, että kyseisen yrityksen johto tarvitsee tukea turvallisuusjohtamiseensa. Siinä kaikki osapuolet voittaisivat, kun yhteistyö syvenisi. ??????. Alkusammutuskoulutus Divetech Compressors Rataskuja 1, 03100 Nummela GSM +358 (0)40 505 1146 jouko.askola@divetech.. ”Uskon, että yritykset ottaisivat avosylin kuvatut toimintatavat osaksi riskienhallintaa”, hän toteaa. ”Sopimuspalokunnat voisivat nykyisten roolien lisäksi erikoistua valikoituihin yrityksiin ja niiden riskeihin. ?????????–???????????????????. Tämmöinen kummipalokuntatoiminta lähentäisi yritystä ja palokuntaa käytännössä.” Kummipalokunnalla voisi olla Seppäsen mukaan hallussaan teollisuusalueen tunteminen, prosessien riskit, terminologia ja ajoreitit. ??????????. Yrityksille kummipalokuntia Sopimuspalokunnille Seppänen löytää selvän roolin liiketalouden tukemisessa. Kummipalokuntamalli soveltuu Seppäsen mukaan toimimaan suuryritysten kanssa yhteistyössä laitoksen oman palokunnan kanssa ja myös pk-yrityksen kanssa ainoana erikoistuneena palokuntana. VPK toimii myös tehdaspalokuntana ja lähtee hälytyksiin yhtä luontevasti tehdasalueelle kuin tehtaan ulkopuolellekin. Se tuntee tehdasalueen, prosessit sekä riskit. Samalla riskienhallinta ja pelastustoiminta tehostuisivat”, Seppänen tiivistää. Tavoitteena on saada hyötyä kaikille osapuolille.. tuisivat yhdessä yritysten kanssa palvelutasopäätökseen”, Seppänen sanoo. ”Suomessa nostettaisiin noin 700– 1400 yrityksen riskien hallintaa ilman kustannusten lisäämistä, jos jokaisella sopimuspalokunnalla olisi yhdestä kahteen kummikohdetta”, Seppänen arvioi. Vastaavasti pelastuslaitoksen hankkima kalusto on yhteiskäytössä”, Seppänen kertoo. Mallista suoraa säästöä Seppäsen tarkoituksena ei ole, että yritykset ulkoistaisivat turvallisuusjohtamisen tai tulisivat pelastuslaitoksen lompakolle. Hyötyjä kaikille osapuolille Seppäsen ajatusmalli toimii jo käytännössä Jämsässä. Myös harjoittelua voitaisiin tehostaa. ??????????. Seppänen korostaa, että yritysyhteistyön lisäämisen tarkoituksena ei ole unohtaa pelastustoimen arvoja ja apua tarvitsevia ihmisiä. Malli toisi Seppäsen mielestä systemaattisen yhteistyön yritysten kanssa ja parantaisi riskienhallintaa. Tarvitaan laajaa keskustelua Pelastustoimen uudistus on työn alla ja Seppänen kannustaakin pelastuslaitoksia ja sopimuspalokuntia käymään keskustelua ehdotuksestaan. Siellä Jämsänkosken VPK:n asema on yksi Keski-Suomen pelastuslaitoksen paloasemista, mutta se sijaitsee UPM:n paperitehtaan tontilla. www.divetech.fi Hengitysilmakompressorit FIREBOX KOULUTUSLAITE Oy Interenergy Ltd PRESSO CENTER Puh.(019)340451 Fax.(019)340460 Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet ?????????????????. Omatoiminen varautuminen on edelleen se ensimmäisten sekuntien ja minuuttien korvaamaton toimintamalli”, Seppänen tähdentää
Kokonaispalkkaus antaa siihen hyvät mahdollisuudet”, sanoo uuden palkkausmallin pääarkkitehtina toiminut palopäällikkö Sampsa Lintunen. Witte + Sutor GmbH Steinberger Str. Palomiehen tilipussin koko kun saattaa vaihdella paljonkin haittalisien mukaan. Työnantajan epäilevä suhtautuminen muuttui myönteisemmäksi sitä mukaa kun kokonaispalkkauksen kustannukset ja edut kirkastuivat. Se on voimassa vuoden 2017 loppuun, ja koskee noin 75 työntekijää. 6 D-71540 Murrhardt Tel.: 07192 9292-0 Fax: 07192 9292-50 E-Mail: EX@acculux.de www.acculux.de NEW! IP 68 MHL 5 EX NEW! 2 Versions: battery and rechargeable version rechargeable version also can be operated with batteries same charging unit as HL 25 EX HL 12 EX NEW! NEW! EX SLE 16 LED HL 25 EX HL 10 EX HL 11 EX Available in autumn 2016 NEW! Zone 0/20 NEW! Zone 0/20 Uusi palkkausmalli otettiin käyttöön toukokuun alussa. ATEX directive II C T4. E telä-Karjalan pelastuslaitoksen henkilöstöjärjestöt olivat jo pitkään toivoneet palkkausjärjestelmää, jossa eri viikonpäivinä tehtävien työvuorojen tasapuolisuus toteutuisi nykyistä paremmin. Etelä-Karjala kokeilee kokonaispalkkausta PELASTUSLAITOkset Palopäällikkö Sampsa Lintunen on toiminut Etelä-Karjalan kokonaispalkkaustoteutuksen pääarkkitehtina.. 44 3 ·2016 AccuLux We provide light! High-quality accumulator and battery torches for all fields of application. Esimerkkinä hän mainitsee koulutukset, joita jatkossa tarvitsee järjestää lukumääräisesti vähemmän, kun paikalle saadaan kerralla enemmän miehiä. Ultra-bright LED flashlights, Halogen spotlights, high-tech industrial and emergency lights with LED as well as explosion-proof lamps. ”Työantajallahan on halua teettää palomiehillä muutakin kuin 24 tunnin vuoroja. Kolmen vuoden työvuorot pohjana Lintunen kävi laskentamallinsa pohjaksi läpi Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella toteutuvat työvuorot kolmen seuraavan vuoden ajalta. Explosive zones 0, 1, 2, 20, 21 and 22
Lähtökohtana on jyväskyläläisen ohjelmistotalon (Probis Solutionsin) kehittämä ohjelmisto. Sopimus isäntäkunta Lappeenrannan ja molempien henkilöstöjärjestöjen kesken allekirjoitettiin helmikuussa. Tekstit ja kuva: Ulla Ylönen Työvuorojen keskitetty suunnittelu on Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen toinen iso uudistus. Pelastuslaitoksen resurssitoimisto aloitti helmi–maaliskuun vaihteessa Lappeenrannan keskuspaloasemalla. Ylityöt maksetaan edelleen työehtosopimusten mukaan. Toimiston päällikkönä toimii Sampsa Lintunen. Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella kokonaispalkkaukseen siirtyvät kaikki poikkeuksellista työaikaa tekevät palomiehet ja työvuorojen esimiehet. Joka kuukausi sama palkka Kiinteä työaikakorvaus tuo palomiehille tasaiset kuukausiansiot siitä riippumatta, miten pyhät tai lomapäivät sattuvat kalenteriin. Työvuorot suunnitellaan keskitetysti Ylityöt maksetaan edelleen työehtosopimusten mukaan.. Kokonaiskorvausta 41 prosenttia maksetaan myös sairausja vuosiloman ajalta. ”Työaikasuunnittelu helpottuu ja tehostuu, ylitöiden tarve vähenee, samoin sijaisten tarve”, kiteyttää Lintunen. Tuloksena syntynyt sunnuntai-, aatto-, iltaja yötöiden haittatyölisiä vastaava työaikakorvaus on suuruudeltaan 41 prosenttia varsinaisesta palkasta. HÄLYTYSja VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaativaan ammattikäyttöön • PETO-tilannekeskusjärjestelmä • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt ja SALSA-asemahälytysohjelmistot • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja JULUEN-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • TETRA/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät Hälytysja viestintälaitteet Mini Blue väyläsahköjärjestelmä miehistöja johtoyksiköihin www.standby.fi www.suomenpelastuskeskus.fi Hän perehtyi myös muiden alueiden kokonaispalkkauskaavoihin, ja sorvasi lopulta A-nelosen mittaisen laskentakaavan. Resurssitoimiston henkilökuntaan kuuluvat lisäksi Lintusen varamiehenä toimiva palomestari Heikki Liimatainen sekä neljä perustyöaikasuunnittelua tekevää vuoromestaria ja kaksi heidän sijaistaan. Se merkitsee yhtä toimintatapaa kuudentoista aikaisemman tilalle”, sanoo Lintunen. Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. ”Keskitetty työvuorosuunnittelu on uudistuksessa parasta. Kenenkään ei myöskään tarvitse kadehtia kaverin työvuoroja. Resurssitoimisto vastaa työsuhdeasioista, rekrytoinnista ja työaikajärjestelyistä. Kokonaispalkkaus tulee helpottamaan myös palkanlaskentaa. Työvuorosuunnittelua tehdään pelastuslaitoksen tarpeisiin toteutetulla tietojärjestelmällä. ”Jatkoimme Pohjois-Savon pelastuslaitoksen jalostaman järjestelmän kehittämistä, joten meillä on nyt sitten versio 2.0+”, sanoo Lintunen. (03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.. Uutta palkkausmallia noudatetaan kokeiluluonteisesti vuoden 2017 loppuun asti. ”Työaikajärjestelyjen ennakointi paranee, miehistöä pystytään käyttämään järkevästi ja tehtäviä jakamaan tasapuolisesti”, sanoo Lintunen
Mikkelän paloasemalla viivästykselle löydetään lukuisia syitä. ”Paluu 1980-luvulle”, sanoo paloesimies. Kaikki yksiköt on tilattu kilpailutuksella itävaltalaiselta palokalustojätti Rosenbauerilta, ja ne toimitti Suomeen jälleenmyyjä Veljekset Kulmala. Se ei ole heidän mukaansa paras mahdollinen. ”Nämä ovat liian pieniä autoja. Vuonna 2013 Espoo tilasi Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselle yhden raivausauton ja kuusi sammutusautoa Rosenbauer International AG:lta. Meneillään on aseman ykkösvuoron käyttökoulutus, ja auton ympärillä seisoskelee keskittyneitä palomiehiä. ”Suurin viivästys oli se, että emme olleet ihan tyytyväisiä siihen, mitä tehtaalta tuli kaTAUSTA Espoon paloautojen hankinnassa on käyty markkinaoikeudessa asti. Kilpailutus tehtiin uudelleen, ja kaupunki päätyi jälleen Rosenbaueriin. Se on tullut Suomeen viime elokuussa ja LänsiUudenmaan pelastuslaitokselle maaliskuussa. 46 3 ·2016 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos hankki viime vuonna Itävallasta kolme sammutusautoa ja yhden raivausauton. Suurin ongelma autoissa on kalustus. Sekä raivausauton että sammutusautojen käyttöönotto on viivästynyt. Kalustolle ei ole tarpeeksi tilaa. Nyt tilaa on vähänlaisesti, ja joudumme tekemään paljon hommia, että kaikki työkalut saa paikoilleen”, hän kertoo. Autojen käyttöönotto on viivästynyt reilusti, koska niiden kalustoa on jouduttu muokkaamaan. KALUSTO. Ne eivät ole toimineet kaikilta osin niin kuin pitäisi”, muotoilee paloesimies Mikko Koskimies. Kotimainen paloautovalmistaja Sammutin Oy valitti hankinnasta markkinaoikeuteen. Auto on tarkoitus ottaa ajoon toukokuun puolivälissä. Pelastuslaitoksella on myös kolme uutta sammutusautoa, jotka ovat olleet käytössä lokakuusta. E spoon Mikkelän paloaseman kalustohallissa seisoo uusi raivausauto LU105. Espoon paloautojen käyttöönotto takkuilee Tekstit: Kaisu Puranen Kuvat: Kimmo Kaisto Palomies Osku Puhakka (vas.), paloesimies Ari Lehtolainen ja paloesimies Mikko Koskimies esittelevät uuden sammutusauton nostotikkaiden toimintatekniikkaa. ”Uusien autojen kanssa on ollut ongelmia. Entiset autot olivat pidempiä ja matalampia, joten paikkoja oli paljon. Yhtenä perusteluna oli hankinnassa käytetty liian tiukka referenssivaatimus. Miehistö arvelee, että noin 30 prosenttia kalustuksesta on vaihtanut paikkaa
Kalustaminen taas on ollut heikko lenkki. mukaan. Autot viivästyivät toimittajalta pari–kolme kuukautta. Eli ne ovat tottuneita isoihin tiloihin, jonne mahtuu paljon porukkaa. ”Olemme saaneet viivästyssakkojen kautta Rosenbauerilta mittavan hyvityksen”, Lehtonen kertoo. ”Kun autot tulivat, järjestettiin kouluttajakoulutusta. 040 544 5495 info@sos-asu.com www.sos-asu.com/rescue SOS-Asu Ky Koulukatu 38 A1 90100 OULU Kokonaan uusittu, täynnä asiaa: pelastustustiet o.fi lustuksen osalta. Ollaan Suomessa jouduttu muokkaamaan kalustoa. Esimies peittää kuskin näkyvyyden Yhtenä suurimmista ongelmista miehistö pitää sitä, että höökin esimies ei mahdu kunnolla istumaan sammutusauton etupenkille paineilmalaitteen kanssa. Siinä vaiheessa aina tulee palautetta, joka pyritään ottamaan huomioon tarpeen mukaan”, Lehtonen kertoo. Hälytysajoneuvot • Hälytysja komentovahvistimet • Tehokaiuttimet • Valopaneelit • Integroidut valoratkaisut • Vilkkumajakat • Ruuhkavilkut • LED-valot Väestönsuojelu • Suurtehohälyttimet Alkometrit ja -lukot TAATTUA TURVALLISUUTTA Katso lähin jälleenmyyjäsi www.sarco.fi tai soita (09) 777 1500 Hälytysja viestintälaitteet Pajunen Oy, PL 141, 38700 Kankaanpää Puh. Kuultiinko miehistöä tarpeeksi tarjouspyyntöä tehtäessä. Ainakin tältä osin se on toteutunut. ”Nyt on kyse rahasta. Niiden toimitusaika oli viime vuoden toukokuun loppuun mennessä. ”Se on ymmärrettävää, sillä tämä on ihan erilainen auto kuin Scaniat, joita meillä ennen on ollut. Euroopassa on enemmän miehiä, joten kaluston sijoittelukin on toisenlainen. ”On ymmärrettävää, että uusi konsepti herättää närää. ”Tarjouspyyntö oli sillä tavalla väljä, että annoimme kaikille tar joajille ja toimittajille mahdollisuuden tarjota omaa konseptiaan, joka täyttää tarjouspyynnön vaatimukset. Kalusteita on ripoteltu sinne tänne, koska heillä on miehiä, jotka niitä hakevat.” Niin ikään raivausauton alustassa on Käyttäjäpalaute on tärkeää, ja se huomioidaan mahdollisuuksien mukaan, sanoo Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen tekninen päällikkö Jyrki Lehtonen uusien paloautojen herättämästä vastustuksesta. Siinä on ollut puutteita ja vääränlaista työkalua, keskieurooppalaista mallia, joka ei oikein suomalaisen käteen ole sopinut”, palomestari Clas Tallberg kertoo. (02) 572 1082, 050 598 1057 Helsingin toimipiste: Pohjoinen Rautatiekatu 29 Avoinna sop. ”Täällä meillä on vahvuus 1+3, Euroopassa vähintään 1+7. Koulutuksella sitäkin saadaan varmaan madallettua.” Sammutusautojen alustaja korityön yhteishinta oli 339941 euroa, raivausauton 400961 euroa. Jos tulee Tekninen päällikkö: ”Ymmärrettävää, että herättää närää”. Tällöin hän myös rajoittaa näkyvyyttä kuskilta. Nyt on erilainen auto ja erilaiset tilat”, Koskimies lisää. ollut yhteensovitusongelmia päällisrakenteen ja tietokoneen kanssa. Soita ja sovi tapaaminen. Ykkösvuoron paloesimies Ari Lehtolainen on vahvasti sitä mieltä, että autot olivat täysin väärä hankinta. ”Paloautot täyttävät kuitenkin kaikki vaatimukset”, hän muistuttaa. pajunen@pajunen.fi • www.pajunen.fi Palokunnan virkapuvut Palokunta-asut Työasut ensihoitoon, ensivasteeseen ja asemapalveluun Puh. Tallberg kertoo, että vaikka autojen kokonaispituus on sama, ohjaamo on pidempi, jolloin kalustokori on lyhyempi. ”Rupeaa olemaan niillä rajoilla, että otamme esimiehen paineilmalaitteen sieltä pois, koska se aiheuttaa ulkopuolisille vaaraa”, Tallberg kertoo. Meillä on työryhmätyöskentelyä, jossa suunnitteluun saadaan palautetta ja näkökulmia.” Lehtonen arvelee, että miehistön kritiikissä suurin syy on se, että he ovat tottuneet tiettyyn alustamerkkiin ja korimalliin
Kirjoitin päälliköillekin sähköpostia, että tervetuloa 1980-luvulle. Paloesimies Ari Lehtolainen demonstroi, kuinka esimies rajoittaa kuskin näkyvyyttä oikealle.. ”Olihan se valtava työ lähteä uuden koritoimittajan kanssa näistä keskustelemaan. Kulmala ei voi vaikuttaa esimerkiksi raivausauton esimiehen paikan ahtauteen, sillä auton alusta on Volvon, kori Rosenbauerin. ”Ulkomailta hankkimisen hankaluus on, että niin moni ei pääse näkemään autoa siinä vaiheessa kun se on kesken. ”Tehdään kuten tilaaja haluaa” Suuri ongelma sammutusautoissa on, ettei höökin esimies mahdu kunnolla istumaan etupenkille. ”Rosenbauerin tehdas pystyy etävalvonnalla katsomaan onko jotain komponenttia rikki, ja toimittamaan ne päivän toimitusajalla. ”Kun auto tuli, me pähkäiltiin pari päivää, mitä siitä pitää muuttaa. Hyvä, kun siinä tällä mitalla saa mitään laitetta selkään”, 197-senttinen Lehtolainen sanoo. ”Autot olisi pitänyt tehdä Suomessa niin, että valvonta olisi ollut mukana.” Clas Tallberg puntaroi, kuinka paljon autoissa lopulta säästettiin. ”Vastustusta olisi vähemmän, jos alusta olisi Scanian, koska siinä olisi enemmän tuttua. Miehistön mukaan niiden valaistus on hyvä, ja huoltovarmuus on tähän mennessä toiminut. ”Jokaisella on aina käsitys siitä, millainen jonkun auton pitäisi olla, mutta kaikkien käsitystä ei pysty seuraamaan”, Korhonen muistuttaa. ”Alusta on ostettu eri paikasta. Autot tehdään, kuten tilaaja haluaa, muistuttaa myyntipäällikkö Tapio Korhonen Veljekset Kulmalalta. Se vaikuttaa prosessiin.” Korhosen mukaan hämmennystä miehistössä voi herättää myös uusi Volvon alusta. Hän sanoo, että Suomessa ei tällä hetkellä ole kuin yksi paloautovalmistaja, ja sen konsepti poikkeaa melko paljon keskieurooppalaisesta konseptista. ”Jos valintoja muutetaan, se on pelastuslaitoksen sisäistä keskustelua.” Länsi-Uudenmaan Rosenbauer-autojen suomalaistoimittaja Kulmala on ollut mukana tekemässä autoihin varustelumuutoksia. Kriittisimmät komponentit löytyvät myös Kulmalan varastosta”, Tallberg kertoo. Lehtolaisella on painava näkemys siitä, mitä olisi pitänyt tehdä toisin. Sen verran otettiin takapakkia.” Tapauksesta on opittu. Korhonen sanoo, että yleensä ihmiset ovat tyytyväisiä asioihin, joihin he ovat itse päässeet vaikuttamaan. Autot kalustetaan väljemmin, jolloin kalusto on paremmin saavutettavissa. Lehtolaisen mukaan seuraaviin autoihin täytyy kirjoittaa auki toimintakykyvaatimuslista, eli se, mitä paloauton pitää pitää sisällään ja miten sen pitää toimia. Nyt autoissa peräti kaksi asiaa, jotka ovat muuttuneet: Suomen ulkopuolella tehty päällysrakenne ja alusta, jota ei ole aikaisemmin käytetty.” Korhosen mukaan autojen tarjouspyyntö oli ammattimaisesti laadittu eikä suosinut ketään valmistajaa. 48 3 ·2016 keikka, meidän on pakko panna auto seis ja hypätä ulos pukemaan. Jos lasketaan työtunteja mukaan hankintahintaan, niin ei siinä kohtaa enää säästetty yhtään.” Jotain hyvääkin autoista löytyy. ”Jos emme halua jäädä vain yhden toimittajan varaan, on syytä harkita ratkaisuja, joita ei ole aikaisemmin käytetty.” Hänen mukaansa Euroopassa kiinnitetään Suomea enemmän huomiota esimerkiksi autojen käyttömukavuuteen ja turvallisuuteen. Me olemme toimittaneet korirakenteen sammutuslaitteineen sekä varustelun”, Korhonen selventää. Koritehdas ei voi siihen vaikuttaa, koska se on tehdasvalmis miehistöjatkos, jonka on toimittanut Volvo. ”Me olemme laittaneet varusteet niihin paikkoihin, mihin asiakas on halunnut.” Miehistö on kritisoinut autojen tilaja kalustoratkaisuja. Korhosen mukaan Kulmalan rooli jälkikäteisvarustelussa on ollut melko pieni
”Tarjouspyynnössä pitää aina ilmoittaa, millä perusteella hankinta loppujen lopuksi tehdään. Itäiseen hankintarenkaaseen kuuluvat Pohjois-Savon, PohjoisKarjalan, Etelä-Savon, Etelä-Karjalan, Päijät-Hämeen, Kanta-Hämeen, Keski-Suomen ja Kainuun pelastuslaitokset. Hankintarengasta ylläpitävän Pohjois-Savon pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Jukka Koponen sanoo, että hankinnat ovat toimineet mutkattomasti muun muassa siksi, että kaluston valmistumista on päästy seuraamaan. Huoltotöiden varaukset ja tiedustelut puh. 010 569 3628 www.vehotrucks.fi 3” dieselkäyttöinen pumppu Ready-sarja Helppo tapa pumpata Palopumput Itäisessä hankintarenkaassa raskaan kaluston hankinnat ovat toistaiseksi sujuneet hyvin. Se voi johtaa tilanteeseen, ettei valinta olekaan kokonaistaloudellisesti paras. Toistaiseksi kaikkien hankintarenkaan kautta hankittujen ajoneuvojen korityöt ovat kotimaiselta valmistajalta. Itä-Suomessa kalustomestari seuraa valmistumista Mikkelän paloaseman ykkösvuoro raivausauton käyttökoulutuksessa.. Ei ole hyvä juttu kenenkään puolesta, että tulee tavaraa, jota sitten joudutaan paljon säätämään”, hän sanoo. Laitokset tekevät yhteisesti kalustohankintoja, ja raskasta kalustoa renkaan kautta hankitaan laitoksille vuosittain 10–16 kappaletta. Se on hyvä toimintamalli.” Koponen korostaa, että hankintarenkaan avulla myös kustannukset on pidetty kurissa. Ajoneuvot ovat esimerkiksi sammutus-, raivaustai säiliöautoja. HYDRAULISET NOSTOLAVAT Suoritamme myös huoltoja korjaustyöt sekä vuosikatsastukset. 010 569 3670 Hannu Gunnar, puh. ”Tässä päästään kustannustehokkuuteen eikä kaikkien tarvitse askarrella samojen asioiden parissa.” Etelä-Savon pelastusjohtaja Seppo Lokka näkee suurissa ulkomaisissa kalustohankinnoissa riskinä sen, ettei kalusto sovikaan Suomen olosuhteisiin. Hinta ei välttämättä ole ainoa kriteeri. ”Kotimaisen valmistajan kanssa on helppo keskustella, ja aika usein vastuuhenkilömme, kalustomestari Timo Rissanen käy koritehtaalla seuraamassa valmistumista ja pitämässä palaveria. Pohjois-Savon pelastuslaitos ylläpitää itäistä hankintarengasta, jossa on mukana kahdeksan pelastuslaitosta. 010 616 1500, fax 010 616 1501, www.vema.fi Paloja pelastusautot Nostolava-autot Paloja pelastusautomyynti Tero Huovinen, puh. 050 395 8567 Vema Lift Oy, Voivalantie 30, 20780 Kaarina puh
Työaika puolestaan auttaa yhteisöllisyyden rakentamisessa. ”Kumppanuusverkoston tuottavuusraportissa ei tarkasteltu riittävästi kokonaisuutta. Ei ole kuitenkaan järkevää ensimmäiseksi keskustella työajasta ja sitten vasta työn sisällöstä. Laissa sitä ei ole määritelty, vaan sen ovat määritelleet valvovat viranomaiset. ”Kokonaispalkkaus on hyvä ratkaisu eikä työn tekemiseen vaikuttaisi liikaa esimerkiksi vuorolisät. Johtamisen pitää olla kunnossa, työn hyvin organisoitua ja työrytmin sekä -ympäristön kunnossa. SPAL:n Ilkka Mustakangas: Tuottavuus on muutakin kuin työaika Teksti ja kuva: Esa Aalto. Työn tuottavuuden parantamiseksi pitää huolehtia henkilöstön työtyytyväisyydestä ja motivoimisesta. Silloin saavutetaan tuottavuudenkin kannalta paras lopputulos. Ilkka Mustankangas korostaa töiden toimivaa järjestämistä. Vuoden 2019 jälkeen voidaan tarkastella erilaisia yksityiskohtia, kuten esimerkiksi työaikaa.” Hän huomauttaa myös Työterveyslaitoksen julkaisseen tutkimuksia, joissa todetaan rikkonaisemman työaikajärjestelyn olevan kuormittavin. Suuri rakenneuudistus on kuitenkin käsillä. Työn imua ja sen merkitystä on myös tutkittu ja yhteisöllisyydellä on tärkeä merkitys työn motivoinnissa. Kun asiaa käsitellään perustellusti, uusi omistajakin suhtautuu asiaan myönteisesti”, Mustakangas uskoo. Oleellista on keskustella siitä, että työnantajan pitää suunnitella, miten 24 tunnin työaika järjestetään.” Hän muistuttaa, että työvuorojen välillä tarvitaan riittävä palautumisjakso. ”Nyt ei pidä tuijottaa yksityiskohtiin, vaan keskittää voimavarat uudistustyöhön. ”Olen myös itse työskennellyt erilaisissa työaikamalleissa ja kokemuksesta voin sanoa, että kaksivuorotyö on rikkonaisempaa. Sen takia ei pidä hötkyillä keskellä suurta uudistusta, vaan sopia yksityiskohdista, kuten työaikaan liittyvistä asioista sen jälkeen, kun maakunnalliset pelastuslaitokset ovat aloittaneet toimintansa. Siksi hän ei ymmärrä, miksi tuottavuuskysymyksessä on jumiuduttu työaikakeskusteluun. 50 3 ·2016 PELASTUStoimi T yön tuottavuudesta puhuttaessa on liikaa jumiuduttu palomiesten tekemään vuorokautiseen työaikaan. Tämä olisi pitänyt ottaa huomioon raportissa. Pelastustoimessa on 22 erilaista organisaatiota, jotka toimivat erilaisessa toimintaympäristössä. Valitettavasti tutkimuksia on hyödynnetty alalla liian vähän. Siksi keskustelu on nyt vääristynyt, mutta hyvä on kuitenkin, että keskustellaan.” Hänen mielestään uudistusta valmisteltaessa on huolellisesti valmisteltava myös tuottavuusraportissa esiin nostettuja asioita eikä tehdä hätiköityjä toimenpiteitä. Suomen Palomiesliiton puheenjohtaja Ilkka Mustakankaan mielestä tuottavuutta pitäisi tarkastella laajemmin. Ne aiheuttavat jäykkyyttä.” Hänen mielestään pitäisi myös selvittää, mistä koostuu 12 tunnin aktiivityöaika. Kun työaikaa tuijotetaan, voi joku muu tärkeä asia jäädä vähemmälle huomiolle. ”Uusi omistaja voi puuttua myös työaikaan. Vuorokausityö ei ole niin kuormittavaa. Palkkaus tuo jäykkyyttä Mustakankaan mielestä jäykkyyttä työn järjestämiseen tuovat palkkaus, työn suunnittelu ja toteuttaminen
Lasketaanko keikkamääriä vai sidotteisuusaikaa. Isommissa keskuksissa palokunta elää koko ajan. Siellä esimerkiksi harjoitellaan, esimerkiksi vesillä tai pääkaupungissa metrolinjastossa.” ”Tuottavuusraportissa otetaan kantaa myös töiden järjestelyihin liittyviin asioihin. ”Sen me tiedämme, että pelastustoimi on jo nyt kustannustehokasta.” Siksi olisi hänen mielestään aihetta pohtia, mitä tarkoitetaan pelastusalalla tuottavuudella ja voidaanko sillä tavoitella jotakin lisäarvoa tuottavaa ja miten veronmaksaja näkee pelastusalan tuottavuuden. On varmasti työvuoroja, joissa tehdään yli tai alle 12 tunnin töitä, sillä se vaihtelee jopa vuoroittain.” ”Kysymys on myös siitä, millaista työtä voidaan tehdä esimerkiksi yöaikana. Pelastustarvikkeet WWW.RAUPLAN.COM HexArmor® EXT rescue-käsineet viiltosuojaus taso 5 iskusuojatut kulutusta kestävät saatavana vedenpitävänä ja pakkasenkestävänä VIILTOSUOJAKÄSINEET pelastustyöhön • Matot • Liinat • Puomit • Setit ÖLJYNIMEYTYStuotteet Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio Puh. ”Palomiehet tekevät samanlaista vuorokautista työaikaa myös muualla, jopa maailmanlaajuisesti. ”Ja siinä pitää ottaa huomioon toimintaympäristön erilaisuudet eri puolilla maata.” Hän myös huomauttaa, että suurimmassa osassa laitoksista työvuoroissa tehdään kaikkia töitä. Ilkka Mustakangas toivoo, että nyt edetään pelastus toimen tuottavuuspohdintojen kanssa rauhallisesti.. Suurin ongelma meillä on hänen mielestään siinä, että ei ole olemassa kunnollisia mittareita, joilla onnettomuuksien ehkäisytyön vaikuttavuutta voidaan arvioida. ”Tarve sellaiseen on jopa asemittain.” Ilkka Mustakankaan mielestä pitää tuottavuuden yhteydessä tarkastella myös, mitkä ovat pelastustoimen kustannukset. Niissä päästään asian ytimeen ja tärkeää on yhdessä keskustella myös hiertävistä kipupisteistä ja etsiä niihin yhdessä ratkaisut.” ”Sanelemalla ei päästä eteenpäin”, Ilkka Mustakangas sanoo. Yleisesti tehty työaika Tuottavuus tuntuu kohdistetun erityisesti operatiivista työtä tekevään henkilöstöön. Suoraan emme toki voi kopioida muita, sillä esimerkiksi suurkaupungeissa riskit ovat tyystin toisenlaiset.” Hänen mielestään jokaisen organisaation pitää järjestellä työt niin, että ne sujuvat myös tuottavuus huomioiden. 017 264 7220 myynti@savonpalokalusto.fi www.savonpalokalusto.fi ”Siinäkin toimintaympäristö säätelee sitä, kuinka kiveen kirjoitettu se on.” ”Nyt pitää avoimesti keskustella, mitä 24 tunnin työaika pitää sisällään. Hän muistuttaa, että ennalta ehkäisevä työ on toimintaa säätelevän lainkin mukaan tärkein työ, mutta jos se ei onnistu, pitää olla riittävät resurssit torjua vahinkoja. ”Nämä ovat paikallisesti sovittavia asioita eivätkä niistä voi sopia pelastusjohtajat tai palomiesliitto. Ilkka Mustakangas sanoo sen perinteisesti tarkoittavan vuorokautista hälytystyötä tekevää henkilöstöä, mutta myös palonehkäisyssä tai tilannekeskuksissa voidaan tehdä samaa työaikaa. Sopimuspalokuntatoiminnalla on tärkeä merkitys erityisesti harvaan asutuilla alueilla”, Ilkka Mustakangas sanoo. Hän toivoo, että tuottavuuden nimissä ei aleta tehdä mitään kollektiivisia kabinettipäätöksiä. ”Nimenomaan vaikuttavuutta pitäisi pystyä analyyttisesti mittaamaan, ei niinkään suoritteita.” Ilkka Mustakangas harmittelee sitä, että tuottavuusraportissa ei katsottu riittävästi kokonaisuutta, ja siksi keskustelu on ajautunut yhteen yksityiskohtaan eli työaikaan. Niistä sopivat työnantaja ja työntekijä yhdessä.” ”Jos aletaan väkisin runtata, niin edunvalvontajärjestö toki käyttää kaikkia niitä keinoja, jotka laki on meille suonut”, Suomen Palomiesliiton puheenjohtaja Ilkka Mustakangas sanoo. ”Sopimuspalokuntatoiminta on osa pelastustoimea ja siinä toimintaympäristöllä on oma tärkeä merkityksensä. Operatiivinen henkilöstö osallistuu myös ennalta ehkäisevään työhön. 017-368 4000 | www.peltaco.com PALOJA PELASTUSKALUSTON erikoisliike vuodesta 1967 Liipasintie 8, 70460 KUOPIO p
52 3 ·2016 TYÖN ÄÄRELLÄ Juttusarja esittelee mielenkiintoisia ammatteja ja tehtäviä. Teksti ja kuva: Kimmo Kaisto Kouluttaa ja koordinoi Monitoimimies Tero Kuittinen. Pohjois-Karjalan Pelastusalanliiton toiminnanjohtaja Tero Kuittinen on selvästi elementissään, kun hän valmistelee Joensuun kaupungin työntekijöiden ensiapukurssia nukke sylissään. Perjantaina olin Juuan vankilassa kouluttamassa vanginvartijoille ensiaputaitoja sekä paloturvallisuutta. Saarelainen huutaa iloiset tervehdykset tiskin takaa ja ottaa asemalle tulevat vieraat vastaan. Keskiviikkona annoimme teollisuusyrityksessä ensiapukoulutusta. Työn takia myös linnaan ”Ensiapukoulutettavia tuli viime vuonna toisen kaverin kanssa yhteensä 750. T ero Kuittisen ja toimistosihteeri Arja Saarelaisen toimipiste on Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen Joensuun paloasemalla. Liitto hoitaa koko vapaaehtoissektorin palvelut ja on olennainen osa pelastuslaitoksen toimintaa. Voit ehdottaa haastateltavaa sähköpostitse: toimitus@pelastustieto.fi. Kokoussalin lattialle hän on jo asetellut pari elvytysnukkea desin fiointivälineineen. Torstaina poistimme yliopiston poistumisharjoituksessa rakennuksesta tuhat ihmistä. Hyvinkin monipuolinen on minun kuulijaryhmäni”, Kuittinen naurahtaa. Viime viikon alkupuolella oli maatalouslomittajille peruskoulutusta maatilojen paloturvallisuudesta ja eläinten pelastamisesta
Parhaillaan oli neljä eri tulosyksikköä ja työntekijöitä 54.” ”Mietin tulevaisuuttani ja vuonna 2010 tuli toiminnanjohtajan paikka auki. ”Varmaan olin niin ikävä pääluottamusmies, että minut valittiin osastonhoitajaksi vuonna 2000. Nykyisin halutaan paljon esimerkiksi räätälöityä paloturvallisuukoulutusta yrityksille. Toiminnanjohtaja Tero Kuittinen vastaa myös palokuntanaisja nuorisotoiminnasta sekä lähialueyhteistyön hallinnoinnista ja käytännönjärjestelyistä. Sammutustyön kurssin olin käynyt 1998 ja yksikönjohtajan kurssin vuonna 2005. Rullapaloverhot Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh. Minulla oli vahva palokuntatausta Liperistä puolivakinaisena. Hän opiskeli myöhemmin myös sairaanhoitajaksi (AMK). ”Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen kanssa on sopimus, että liitto hoitaa vapaaehtoissektorin ja kaiken ulos myytävän koulutuksen. Minulla on kouluttajarinki, kun en itse ehdi joka paikkaan. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Väestönsuojat ja vss-varusteet Kunnossapito Seuraa myös somessa: www.facebook.com/ pelastustieto Pohjois-Karjalan Pelastusalanliitto koordinoi ja hoitaa Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen ulkoisen turvallisuusviestinnän järjestelyt, huolehtii sopimuspalokuntien tai puolivakinaisten kurssija koulutustoiminnasta sekä vastaa pelastuslaitoksen puolesta tapahtumista, kuten Nou Hätä ja Päivä paloasemalla. Ensiapukurssit hän pystyy vetämään EA2-tasoon asti. Sopimuspalokuntalaisia ja yrityksiä kouluttamassa minulla oli viime vuonna 74 eri työntekijää. Tero Kuittinen työskenteli kymmenisen vuotta terveyskeskuksessa ja ambulanssissa, kun hän oli valmistunut perushoitajaksi vuonna 1990. Mie pystyn siis keskit tymmään siihen, mitä mie ossoon eli kouluttamaan, valistamaan ja koordinoimaan nuorisoja naistyötä.” Kuittinen pitää muun muassa alkusammutus1-korttikoulutusta sekä sosiaalija terveysalan turvakorttikoulutusta. Palkanmaksut ja tilit hoituvat ostopalveluna Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Rovaniemen toimiston kautta. Käytännöntaitojaan hän pitää yllä Liperin palosemalla puolivakinaisena yksikönjohtajana. Tiesin aika hyvin, mihin lähdin mukaan.”. ”Kai se lisää vähän uskottavuutta, kun on itse mukana keikoilla ja ensivastetehtävissä”, Tero Kuittinen toteaa
Lapuan räjähdys yhä kohtalokkain Teksti ja onnettomuuskuva: Juhani Katajamäki Tiedotusvälineiden aamurutiinit muuttuivat hektisiksi varhain aamulla 40 vuotta sitten 13. Olin mielissäni: mukanaolo viranomaisryhmässä merkitsi normaalia helpompaa liikkumista ja työntekoa kohteessa. Lähes kaikki uhrit, 40 tehtaan työntekijää olivat saaneet surmansa ennen kuin räjähdyspilvi lataamoraunioiden yllä oli laskeutunut ja pelastajat vasta kiirehtimässä kohteeseen. 54 3 ·2016 Muistomerkki on kirjoitussarja unohtuneista, vanhoista tai erilaisista suuronnettomuuksista. Leskiä jäi 30. maalla sattunut onnettomuus. Kun ehdin toimitukseen Neitsytpolulle Eiraan, tiedot onnettomuuden laajuudesta olivat täsmentyneet: kuolleita ja loukkaantuneita oli kymmeniä. Tehdas tunnettiin paikkakunnalla nimellä Paukku. Saman tien matkaan Kokemuksesta tiesin tämän kokoisen kotimaan maaperällä tapahtuneen suuronnettomuuden saavan liikettä sisäministeriön pelastusosastolla. Tarjouduin mukaan, ja kernaasti ottivat. ”Olin noin sadan metrin päässä tehtaan portista, kun takaani kuului pitkänomainen, Räjähdys hajotti lataamorakennuksen täysin. TV:n ja radion ohjelmavuot keskeyttänyt uutislähetys kertoi Lapuan Patruunatehtaan lataamossa tapahtuneesta massiivisesta räjähdyksestä. Sairaalaan viedyistä ei kukaan menehtynyt. Eriasteisia vammoja sai kaikkiaan 60 lataamotyöntekijää, sairaalahoitoon joutui jäämään 32. Matkaa oli lähes 400 km, joten ihan hetkessä ei Lapualla oltu, joskus puolen päivän jälkeen kuitenkin. Kuolleista naisia oli 35. Eikä mihinkään isoon kiireeseen ollut tarvettakaan. Räjähdys oli myös hälytysilmoitus Yksi onnettomuuden silminnäkijä – tai pikemminkin korvinkuulija – oli ylistarolainen palomestari Raimo Rintamäki, joka oli asioimassa Lapualla ja juuri ohittanut Patruunatehtaan. huhtikuuta 1976. Nopea puhelinsoitto kertoi tarkastaja Esa Wuoriston valmistautuvan lähtöön. Mukaan olivat Espoosta liittymässä palo-opiston johtaja Erkki Saksa ja harjoitusmestari Jouko Askola. Räjähdys oli tapahtunut klo 7.47 ja oli onnettomuusvaikutuksiltaan lähes samana hetkenä ohi. Wuoristo antoi Saabille kyytiä. A suin Lauttasaaressa. Nopea laskutoimitus kertoi ministeriön nelipaikkaisessa Saabissa olevan tilaa vielä yhdelle. Jälkiä tutkimassa tehtaan palopäällikkö Urho Lahtinen (vas.), palopäällikkö Juhani Kuusinen ja Palo-opiston johtaja Erkki Saksa. Juuri ennen töihin lähtöä ehdin kuulla ensitiedon räjähdyksestä
Vuoden 1976 Lapua-kirjoitukset löytyvät sivustolta pelastustieto.fi ”Surun synnyttämää syvyyttä”, lapualaisen taiteilijan Timo Suvannon veistämä muistomerkki Lapuan hautausmaalla. Räjähdyksen ääni kuului voimakkaana kilometrien päähän, Seinäjoellekin 20 kilometrin taakse. Sen jälkeen ajoin välittömästi Lapuan paloasemalle, jossa olin arviolta kaksi minuuttia räjähdyksen jälkeen.” Lapun puolivakinaisen palokunnan päällikkö R.J. Seinäjoen tulevan hälytysalueen johtosuhteita ennakoiden Kuusinen otti pelastusja sammutustyön johdon. Tunnistamisen vuoksi kielsin siirtämästä pois kohteesta muita kuin he, jotka vielä käytännöllisesti katsoen olivat tunnistamiskelpoisia”, Kuusinen kertoi kolkosta mutta ihmisarvoa kunnioittavasta toiminnasta. Haapanen oli heti aamusella asemapaikallaan 400 metrin päässä tehtaasta. ”Pikaisen tiedustelun jälkeen määräsin yksiköt rajoittavaan sammutushyökkäykseen järeillä kolmituumaisilla sumusuihkuilla, koska yli puolet hallin pinta-alasta paloi matalana avopalona. Räjähdyksen todennäköinen lähtökohta oli pulttipistoolin patruunoiden latauskoneen (robotti) ruudittajan annostelusylinterin tiivisterengasura. Onnettomuuden laajuuteen on vaikuttanut suuri ruutimäärä ja sen sijoittelu lataamo II:n ruutiullakolla, lataamon rakenteelliset seikat ja lyhyet etäisyydet muista rakennuksista sekä tehdasalueen sijainti. ”Miehet kantoivat yhä uusia ja uusia uhreja raunioista. Ei Lapualla mitään viranomaishälytystä olisi tarvinnut tehdä. Seitsenjäseninen lautakunta piti lukuisia kokouksia, haastatteli tehtaan väkeä ja teetti useita kokeita. Rauniot paloivat Räjähdysääni ja palomestari Rintamäen radiohälytys kiidätti paikalle myös Seinäjoen yksiköt. Sitähän keuhkoihin voi joutua vain silloin, kun ihminen on elossa ja hengittää. Kaupungin palopäällikkö Juhani Kuusisen johtamat kaksi sammutusyksikköä olivat Lapualla jo 8.07. Palokalusto – pelastustieto.fi – Vahva myös verkossa: Kunnossapidon kumppani Kunnossapito humahdusmainen räiskähdys – kuin kangasta olisi vedetty halki. ”Onneksemme lisäräjähdyksiäkään ei sattunut.” Kukaan palon 40 uhrista ei menehtynyt räjähdyksen synnyttämiin tulipaloihin. Pahaenteinen räjähdysääni kiidätti puolivakinaiset palomiehet paloasemalle. Palon voimakkuus oli vaimea, mutta ammusten räjähtely oli valtavaa ja vaikeutti työskentelyä.” Kun sammutustyö järeitten suihkujen avulla eteni, onnettomuuden laajuus alkoi selvitä. Koko vakinainen henkilöstö – palopäällikön lisäksi palotarkastaja ja yksi päätoiminen palomies – sekä yksi puolivakinainen palomies kiirehtivät ensilähdön autolla lataamolle. Tutkijalautakunta jätti lukuisia suosituksia. Kuva: Lapuan seurakunta.. Syystä ei varmuutta Valtioneuvosto piti onnettomuuspäivänä ylimääräisen istunnon ja asetti tutkijalautakunnan selvittämään onnettomuuden syitä. Käännyttyäni näin harmaan räjähdyspilven nousevan paikalta, jossa tiesin tehtaan sijaitsevan. Päivystäjä sai määräyksen hälyttää kaikki lähiseudun palokuntaja sairasautoyksiköt. Kivipaadessa on 40 ristiä. Tutkintaselostuksen se jätti 30.11.1978. Lähes poikkeuksetta kaikkien ensimmäinen ajatus oli, mitä patruunatehtaalla on tapahtunut. Ennen kuin viimeiset räjähdyksen nostattamat kappaleet olivat pudonneet alas, ilmoitin tapahtumasta autoni radiopuhelimella kolmoskanavan kautta niin Seinäjoelle kuin omaan palokuntaanikin. Onnettomuudessa kuolleiden ja loukkaantuneiden määrää lisäsi vielä se, että lataamossa tehtiin varsinaisen lataustoiminnan lisäksi paljon työvoimaa vaatineita muita töitä. Syttymisen syytä ei tutkimuksella voitu varmuudella osoittaa. Ruumiinavauksissa vain yhden uhrin keuhkoista löytyi aavistuksen verran savua. Samassa paineaalto ravisti autoani, ja hetkeä myöhemmin näin kuinka edessä olevasta Centrum-tavaratalosta helähti ikkunaruutuja rikki
Laatusertifioidut tuottajat ja alihankkijat valmistavat laitteet Ruotsissa. Liitosköysi sopii 50–130-kiloisille käyttäjille, ja sitä saa myös 80-senttisenä. Koonnut: Kimmo Kaisto Hose Master™ on maailman ensimmäinen täysautomaattinen paloletkujen huoltojärjestelmä. Lisätietoja: www.polynova.fi TUNGUS-jauhesammutusmoduuli Absorbica-Y MGO tarjoaa jatkuvan putoamissuojauksen metallirakenteissa ja rakennustelineissä liikkumiseen, mastoissa ja tikkaissa kiipeämiseen, nostokorissa työskentelyyn ja väliankkureiden ohittamiseen. Paino on 168 grammaa, ympärysmitta 21,7 ja leveys 3 senttiä. Ratkaisu on helppo ja nopea asentaa pienellä miehityksellä. Laukaisu tapahtuu automaattisesti tai manuaalisesti. Mallistossa on myös käsin laukaistavia malleja muun muassa pelastulaitoksen käyttöön. Laitteesta poistettava poistoilma eliminoi haitalliset höyryt ja kaasut. Yksi letku muodostaa jopa 300 m²:n vesiseinän, joka ulottuu tarvittaessa 12–15 metrin korkeuteen. Moduulit ovat kevyitä ja helppoja asentaa, eivätkä ne vaadi mitään putkistoja. Lisätietoja: tread.leatherman.fi Monitoimityökalu ranteeseen Älyä vesiletkussa Tst Smarthose – älykäs vesiletku sopii suurpalojen ja myrkyllisten kaasupäästöjen rajaukseen. Tungus-moduulit toimivat itsenäisesti ilman ulkopuolista virtalähdettä. 20-metrisen letkun käyttöpaine on 15 ja räjähdyspaine 50 baria. Yksinkertainen rakenne sisältää vain vähän liikkuvia osia, mikä parantaa käyttövarmuutta. Enintään viiden litran vedenkulutus letkua kohti täyttää kaikki ympäristövaatimukset. Lisätietoja: www.emleino.fi. Pesu, koeponnistus, kuivaus, merkintä ja kelaus tapahtuvat yhtaikaisesti ja täysin automatisoidusti. Ranneke on valmistettu ruostumattomasta teräksestä. Laite huomaa myös paineen laskun ja merkitsee reiän. Monitoimityökalurannekkeen jokainen linkki sisältää 2–3 eli yhteensä 29 työkalua. Veikko Nummela Oy huolehtii kokonaistoimituksesta avaimet käteen -periaatteella ja vastaa laitteen huollosta toimituksen jälkeen. 56 3 ·2016 ALAN tuotTEET Pelastustieto julkaisee veloituksetta tietoja kiinnostavista alan tuotteista. Puhdistusprosessi tapahtuu suljetussa järjestelmässä. Liitosköysi kiinnitetään valjaiden rintakiinnityspisteeseen. Lisätietoja: www.veikkonummela.fi Automaattista paloletkujen huoltoa Tungus-jauhesammutusmoduuli toimii automaattisena tai manuaalisena palonsammutusjärjestelmänä. Valikoimaa on kiintoavaimista ruuvimeisseleihin ja jopa matkapuhelimen SIM-kortin poistotyökaluun. Käytettävä sammutusjauhe on ympäristöystävällistä sekä täysin vaaratonta ihmisille. Järjestelmä on CE-hyväksytty. Tuotteen huoltoväli on 12 vuotta ja käyttölämpötila -60 – +90 ºC. Materiaalija valmistusvirhetakuu on kolme vuotta. Järjestelmä ilmoittaa haluttaessa alkaneesta palosta hätäkeskukseen sekä tekee palohälytyksen. Letku kuivatetaan sekä sisäettä ulkopuolelta. Moduulit voidaan asentaa lähes kaikkiin uusiin ja vanhoihin esimerkiksi teollisuus-, asuinja eläinsuojakohteisiin, kaapelikanaviin, ryömintätiloihin. Nykäyksenvaimennin repeytyy putoamistilanteessa asteittain käyttäjän painon mukaan. Käyttäjä voi poistaa tai lisätä sekä vaihtaa linkkien paikkaa omien käyttötarpeidensa mukaan. Liitosköydessä on kaksi 150-senttistä stretch-hihnaa ja isot MGO-kiinnityskoukut. Vaimennin vaimentaa putoamisesta muodostuvan energian samalla ylläpitäen käyttäjälle sopivan hidastumisvauhdin. Voit lähettää aineiston painokelpoisen kuvan kera osoitteeseen toimitus@pelastustieto.fi. Lisätietoja: news.cision.com/fi/vandernet Jatkuvaa putoamissuojaa Leatherman Tread on ranneke, joka kelvannee miehekkääseenkin käteen. Hose Masterin voi siirtää seinän viereen tai nurkkaan
Suurin yhteistyökumppani oli Urjalalainen Finn Recycling Oy, jonka mailla sekä autoilla harjoitus tapahtui. Pääjärjestäjänä toimi Jokivarren VPK sekä Hämeen Pelastusliitto ry. Opel-henkilöautoa kuljettanut Markus Kyläniemi oli loukkaantunut vakavasti. Isot pelastusharjoitukset painottuvat usein johtamiseen, mutta tämän harjoituksen ajatuksena oli saada kokemusta nimenomaan käytännön työstä. 3 ·2016 57 Urjalassa, Pirkanmaalla järjestettiin huhtikuun puolivälissä sopimuspalokuntien suuronnettomuusharjoitus, jossa punnittiin tietotaitoa, työturvallisuutta, yhteistyötoimintaa, johtamista sekä monipotilastilanteen hoitamista. ”Odottaminen tuntui todella pitkältä. Näin isoa ja laajaa onnettomuusharjoitusta ei ole järjestetty Pirkanmaan alueella muistaakseni lainkaan. ”Harjoitusta alettiin suunnitella viime syksynä. P32 sai koko ajan tietoja, jotka auttoivat muodostamaan tilannekuvaa. Jos nämäkin oli otettu mukaan, eivät meidän voimavarat olisi riittäneet harjoituksen järjestämiseen” kertoo harjoituksen johtaja Janne Saari Jokivarren VPK:sta. Kaksi linja-autoa sekä kolme henkilöautoa olivat törmänneet liukkaalla kelillä. H älytysilmoitus tehtävä 204A lähti Pirkanmaan pelastuslaitoksen tilannekeskuksesta kuuden VPK:n hälytysosastoille sekä Pirkanmaan päivystävälle palomestari P32:lle. Samassa autossa olleet kaksi muuta naisuhria olivat paniikissa ja loukkaantuneet lievästi. Tämä ei ollut normaali harjoitus. Tajuttomana löydetty, ilman turvavyötä ajanut uhri oli lyönyt päänsä voimakkaasti tuulilasiin ja retkotti ratin päällä. Oli erittäin opettavaista saada kokea tämä tilanne henkilökohtaisesti”, kertoo itsekin VPK:hon kuuluva Kyläniemi. Maalihenkilöt tulivat TAKKvartijakoulutus-linjalta, Poliisiammattikorkeakoulusta, Ammattiopisto Tavastian ensihoitokoulutus-linjalta, Jokioisten VPK:sta sekä Rahtareilta. Yksikönjohtajana toimivaa Antti Kivistöä odotti lohduton näky. Muita yhteistyökumppaneita olivat Pirkanmaan pelastuslaitos, Satakunnan pelastuslaitos, Urjalan kunta, 9Lives, Sääksjärven VPK, Jokioisten VPK sekä Kylmäkosken-Lempäälän-Sääksjärven palokuntanaiset. Hyvin pikaisesti kävi selväksi, että uhreja autoissa on liki viisikymmentä, osa mustia, osa vihreitä ja loput siltä väliltä. Sammutuspari teki perusselvityksen ja sammutti palavan auton. Mittava pohjatyö ja suunnittelu Näin laaja harjoitus vaatii todella paljon pohjatyötä sekä suunnittelua. Pystyn ymmärtämään täysin oikeiden kolariuhrien tuskan, kun odotetaan auttajia paikalle. Yksikönjohtaja Kivistö teki samalla tilannearviota ja kiersi onnettomuuspaikkaa. Seuraavana paikalle saapui Menosten VPK:n sammutusauto, jonka yksikönjohtajana toimi Pasi Närvänen. Harjoituksen lähtökohta ei sikäli vastannut todellista tilannetta, että mukana eivät olleet pelastuslaitoksen vakiyksiköt, erikoisyksiköt, ensihoito eikä poliisi. Teksti: Saku Rouvali Kuva: Heidi Lopes. Ensimmäisenä kohteeseen saapui Urjalan VPK:n sammutusauto ja miehistöauto. Se sai tehtäväkseen aloittaa tiedustelun toisen linja-auton uhreista ja aloittaa Triagemäärittelyn. Auttajat kertoivat selkeästi mitä aikovat tehdä ja miten pelastaminen seuraavaksi etenee. Lisäksi yksi erillään oleva henkilöauto paloi ilmiliekillä. Bussikolari suurharjoituksessa sopimuspalokunnat Potilasta tuodaan ulos linja-autosta. P32:na toimi palomestari Johannes Valkama, joka lähti matkaan Nokian paloasemalta. Toinen linja-auto oli penkkaa vasten kallellaan ja toinen linja-auto oli kumollaan henkilöauton päällä
Oppilaitoksen turvallisuuskulttuurin kehittämiseen tarvitaan Waitisen mukaan oikeita arvoja ja asennetta, turvallisuuden perusasioiden osaamista ja aktiivista omasta turvallisuusympäristöstä huolehtimista. Tänäkin vuonna Venäjältä olivat mukana Evpator ja VAR, jotka kumpikin ovat aiemmin voittaneet koko kilpailun. Kolmihenkisten joukkueiden jokainen kilpailija osallistui yksilötehtävään sekä yhteiseen joukkuetehtävään. Oppaan tarkoitus on avata oppilaitosten turvallisuudesta vastaaville henkilöille turvallisuuskulttuurin moniselkoista käsitettä ja niitä keinoja, joilla turvallisuuskulttuuria voidaan kehittää suotuisaan suuntaan. Opas pyrkii lähestymään käytännönläheisesti turvallisuutta käsitteenä sekä turvallisuuden yleistä merkitystä organisaatioille ja yksilöille. Tapahtumassa halutaan tuoda ammattilaiset ympäri maailmaa kilpailemaan hyvässä hengessä, keskustelemaan, jakamaan tekniikoita ja verkostoitumaan. , www.sppl.. Oppaan on kirjoittanut Helsingin Pelastuskoulun rehtori Matti Waitinen. Kohokohtana oli vauhdikas köysikiipeilykilpailu. Tehtävissä mitataan strategista osaamista, teknisiä taitoja, nopeutta sekä turvallisuuteen liittyvien sääntöjen noudattamista. Vuodesta 2001 alkaen hän on toiminut Helsingin Pelastuskoulun rehtorina ja samalla valtakunnallisestikin näkyvässä roolissa suomalaisen oppilaitosturvallisuuden edistäjänä. Oppilaitoksen turvallisuusopas 2 Matti Waitinen Suomen Palopäällystöliitto toimisto@sppl.. Voiton jälkeen Team Francen edustaja kertoi joukkueen treenanneen vain kaksi viikkoa ennen kisoja. – Helsinkiläisten peruskoulujen turvallisuuskulttuurista ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Hinta: 15,50 €. Opas toimii oivallisena työvälineenä poistumisturvallisuutta suunniteltaessa ja poistumisharjoituksia järjestettäessä. Oppaan tarkoitus on avata oppilaitosten turvallisuudesta vastaaville henkilöille turvallisuuskulttuurin moniselkoista käsitettä ja niitä keinoja, joilla turvallisuuskulttuuria voidaan kehittää suotuisaan suuntaan. Se kannustaa oppilaitosten turvallisuuskulttuurin kehittämistyöhön ja tarjoaa keinoja sen tekemiseen. RopeTrip-tapahtumaan kuului luentoja, paneelikeskusteluja, työpajoja ja eri varustevalmistajien minimessut. Opas tarkastelee myös oppilaitoksen turvallisuustoiminnan lakisääteisiä perusteita ja muita keskeisiä tekijöitä, joiden varaan oppilaitoksen turvallisuuskulttuuria voidaan määrätietoisesti rakentaa. , www.sppl.. Alexanderilla on takanaan 15 vuotta VPK-toimintaa Grankulla FBK:ssa. Oppaan ovat kirjoittaneet Helsingin Pelastuskoulun rehtori Matti Waitinen ja turvallisuuspäällikkö Tuomo Linjala.44 sivua. Venäjän joukkueet ovat perinteisesti vieneet kaikki kilpailun kärkisijat. Tällä kertaa tiukassa finaalitaistossa Team France voitti venäläisen VARrin. 58 3 ·2016 Uudistet tu! Poistumisturvallisuusopas on tarkoitettu erityisesti yritysten, virastojen ja laitosten turvallisuudesta vastaaville henkilöille. ”Mutta hei, me tehdään tätä työksemme”, he totesivat voittajalle sopivalla ylpeydellä. Opas tarkastelee myös oppilaitoksen turvallisuustoiminnan lakisääteisiä perusteita ja muita keskeisiä tekijöitä, joiden varaan oppilaitoksen turvallisuuskulttuuria voidaan määrätietoisesti rakentaa. Opas perustuu keskeisiltä osiltaan Waitisen joulukuussa vuonna 2011 julkaisemaan väitöstutkimukseen Turvallinen koulu. Oppilaitoksen turvallisuusopas 2 Matti Waitinen Suomen Palopäällystöliitto toimisto@sppl.. Kilpailussa nähtiin vauhdikkaita suorituksia ja tarkkaa työskentelyä. Tämä opas kannustaa ja tarjoaa työkaluja oppilaitosten turvallisuuskulttuurin kehittämistyöhön. VPK-toiminnan kautta hän on osallistunut Uudenmaan Pelastusliiton järjestämille kursseille, joissa on käsitelty kattotyöskentelyä sekä pelastamista ja pelastautumista. ”Vielä parempi henki kuin odotin” Suomesta kilpailuun osallistui Team Vandernet, jonka nuorin jäsen oli 23-vuotias Alexander Heinonen. Tämä opas kannustaa ja tarjoaa työkaluja oppilaitosten turvallisuuskulttuurin kehittämistyöhön. Opas pyrkii lähestymään käytännönläheisesti turvallisuutta käsitteenä sekä turvallisuuden yleistä merkitystä organisaatioille ja yksilöille. HARJOITUS JA KOULUTUS RopeTripin kruunaa vauhdikas köysikiipeilykisa. Iso Roobertinkatu 7 A 5 00120 Helsinki Turvallisuuskulttuurin kehittäminen Opla II 2016 kansi.indd 1 8.2.2016 15.40 Uudistet tu! R opeTrip-köysityöskentelytapahtuma kokosi 31 kolmihenkistä joukkuetta 17 eri maasta Salt Lake Cityyn Yhdysvalloissa. Hinta: 15,50 €. 64 sivua. Oppilaitoksen turvallisuusopas 2 Poistumisturvallisuusopas Opas lähestyy käytännönläheisesti turvallisuutta käsitteenä ja turvallisuuden merkitystä organisaatioille ja yksilöille. Tämän takia kilpailun näyttökokeessa ei pudoteta ketään, vaan tuomarit varmistavat sen, että kaikki osallistujat hallitsevat turvalliset tekniikat. Tämän lisäksi tapahtumaan kuuluu nopeuskiipeilykilpailu. Vuodesta 2001 alkaen hän on toiminut Helsingin Pelastuskoulun rehtorina ja samalla valtakunnallisestikin näkyvässä roolissa suomalaisen oppilaitosturvallisuuden edistäjänä. Tapahtuman tuomarina toiminut Chris Blakeley korosti sitä, että tärkeintä kilpailussa on turvallisuus. – Helsinkiläisten peruskoulujen turvallisuuskulttuurista ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Oppilaitoksen turvallisuuskulttuurin kehittämiseen tarvitaan Waitisen mukaan oikeita arvoja ja asennetta, turvallisuuden perusasioiden osaamista ja aktiivista omasta turvallisuusympäristöstä huolehtimista. Opas perustuu keskeisiltä osiltaan Waitisen joulukuussa vuonna 2011 julkaisemaan väitöstutkimukseen Turvallinen koulu. Opas sisältää lukuisia esimerkinomaisia tarkistuslistoja. Tehtävissä jäljitellään jokapäiväisessä köysityöskentelyssä kohdattavia tilanteita, muun muassa pelastustehtäviä, esineiden siirtelyä korkeissa olosuhteissa, työmaiden valmistelua ja rakennustehtävien tekemistä köysissä roikkuen. Lisätietoja kirjoista ja tilaukset www.sppl.fi/verkkokauppa Oppilaitoksen turvallisuusopas 2 Tämän oppaan kirjoittajalla FT Matti Waitisella on pitkä kokemus oppilaitosmaailmasta yleissivistävän koulun opettajana ja rehtorina sekä aikuiskasvattajana. Iso Roobertinkatu 7 A 5 00120 Helsinki Turvallisuuskulttuurin kehittäminen Opla II 2016 kansi.indd 1 8.2.2016 15.40 Oppilaitoksen turvallisuusopas 2 Tämän oppaan kirjoittajalla FT Matti Waitisella on pitkä kokemus oppilaitosmaailmasta yleissivistävän koulun opettajana ja rehtorina sekä aikuiskasvattajana
Samalla olisikin mahdollisuus laittaa pelastustoimen koulutusputki kuntoon ja miettiä kokonaisuus uusiksi. Muutama vuosi sitten selvitettiin, että pelastustoimi on liian pieni toimiala oman ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon järjestämiseen, mutta ylempää koulutusta tulisikin pohtia hieman laveammin yhteistyössä muiden turvallisuusviranomaisten kanssa toteutettavaksi. OIKAISU Toisin kuin Pelastustiedossa 2/2016 kirjoitettiin, Peter Johansson on ItäUudenmaan pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö. Osallistujalla pitää kuitenkin olla todistus köysityöskentelyn osaamisesta, kuten Alexanderilla oli. Palopäällystöliitto teki jäsenistölleen keväällä 2016 ”Pelastustoimi 2019”-kyselyn, jossa käsiteltiin pelastustointa ja sen toimintaympäristön nykytilaa. Kaikki kuitenkin kannusti toisiaan ja oli sellainen fiilis, että pidetään hauskaa ja samalla kaikki opitaan vähän uusia juttuja”, hän totesi. Poliisiammattikorkeakoulun kanssa tähän voisi olla mahdollisuuksia. Teksti ja kuvat: Jenni Blomberg Tiimin nuorin jäsen Alexander Heinonen.. ”Pitäisi olla vaan enemmän rutiinia, niin saisi helpommin lisää nopeutta”, hän totesi. ”Vaikkei paljon ehditty reenailla, niin silti pitkälle päästiin.” Vuonna 2018 Saksassa Seuraava RopeTrip-tapahtuma järjestetään Saksassa vuonna 2018. Itse kilpailutehtävien tekninen vaatimustaso oli Alexanderin mielestä sopivan vaativa. Toisaalta johtotehtäviin tupsahdetaan myös pelkällä ylemmällä korkeakoulututkinnolla ja itse asiassa mitä ylemmäs mennään, sitä vähemmän pelastusalan koulutusta arvostetaan tai sitä edes edellytetään. Valtaosa RopeTripkilpailijoista on IRATAtai Sprat-koulutettuja köysityöskentelijöitä, mutta nämä koulutukset eivät ole välttämättömiä kilpailuun osallistuttaessa. Omissa haaveissani pelastustoimen oma koulutusputki tuottaisi pelastustoimen asiantuntijoita, jotka omaavat hyvän hallinnon ja taloudenpidon lisäksi henkilöstöjohtamisen ja viranomaisyhteistyön tekemisen taidot – siis ihan omia pelastustoimen ammattijohtajia! Köysityöskentelykokemusta Alexander on tämän lisäksi hankkinut perehtymällä videoihin ja tekniikoihin sekä treenaamalla niitä vapaa-ajallaan – turvallisesti tietenkin. Kaikkiin pelastustoimen tehtäviin ei toki alan ammattitutkintoa tarvita, mutta suurimpaan osaan tehtäviä pitäisin pelastustoimen koulutusta edellytyksenä, jotta alan tekemisen ydin pysyy kirkkaana. Yritysmaailmassa tällaisia ”ammattijohtajia” tyypillisesti palkataan tilanteissa, jossa jokin muutos tai saneeraus halutaan viedä läpi organisaatiossa, he hallitsevat yrityksen johtamisen askelkuviot ja nämä ammattijohtajat sitoutuvat tehtävään määräajaksi. Treeni on pitänyt sisällään esimerkiksi köysissä asemoitumista, solmujen ohitusta ja ylipäätään köysistössä liikkumista. Pelastustoimen koulutuksen järjestelyissä on tapahtumassa muutoksia lähitulevaisuudessa, kun päällystötutkintokoulutus siirtyy Poliisiammattikorkeakoulun alaisuuteen. Ammattijohtajien kaipuusta alalle puhutaan toistuvasti ja itse olen ihmetellyt, keitä nämä ihmeelliset, kaikki ongelmat ratkaisevat ammattijohtajat oikein ovatkaan. Symposium, eli RopeTripin luennot ja workshopit sopivat Alexanderin mielestä kokonaisuuteen hyvin ja olivat mielenkiintoisia. Pelastustoimen korkein koulutus on ammattikorkeakoulututkinto, mikä on nykypäivän työmarkkinoilla niin sanotusti peruskauraa. Kyselyn yksi mielenkiintoisimmista lopputuloksista oli, että alalle kaivattiin enemmän ammattijohtajia – siis alamme hallintoja johtamistehtävissä koettiin olevan eniten kehitettävää. mirafoni112@gmail.com Miksi kaivata ammattijohtajia muualta. ”Tapahtumassa oli vielä parempi henki kuin odotin, vaikkei kaikkien kanssa puhuttu tai ymmärretty edes samaa kieltä. Lisää aiheesta voi lukea sivulta petzl.fi/ropetrip. Tämän lisäksi suunnitelmissa on yhteinen kisabussi Saksaan sekä mahdollinen kansallinen kilpailu, jonka voittajajoukkue kustannetaan Saksaan kilpailemaan. Enemmänkin mielestäni tyytymättömyys kertoo siitä, että alamme koulutusputki ei tuota sellaista lopputulosta, mitä kaivataan. Alexander Heinonen yllättyi kilpailun rennosta tunnelmasta. Tästä ylemmäs pelastustoimen koulutusputkea ei ole viitoitettu ja siitä nyt maksetaan. Mistä alallamme vallitseva tyytymättömyys johtamista kohtaan sitten oikein johtuu. Jo nyt kerätään yhteen aiheesta kiinnostuneita ihmisiä, ja yhteistreenit on tarkoitus aloittaa tulevana syksynä. Nuori mies oli kaiken kaikkiaan kuitenkin hyvin tyytyväinen Suomi-tiimin suoritukseen. Ylimpiin virkoihin vaadittava ylempi korkeakoulututkinto haetaan mistä huvittaa; toiset pohtivat kokonaisuutta, toisille tärkeintä on vain muodollisen pätevyyden saavuttaminen. 3 ·2016 59 MIRAFONI Kolumnisti Mira Leinonen työskentelee pelastusylitarkastajana Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. En tiedä toista turvallisuusviranomaista, joka kaipaisi johtajikseen alansa ulkopuolisia kasvottomia ammattijohtajia
Kello 6.58 onnettomuuden havainnut paikkakuntalainen autoilija teki hätäilmoituksen ja opasti palokunnan tilustielle. Pelastustoimiin osallistui 122 palomiestä ja sairaankuljettajaa. Schamberger hälytti vahvennuksia ja kaksi autonosturia. Melkein puolet syrjäisen kylän 405 asukkaasta oli ollut konsertissa. Hätäkeskus lähetti kylään 42 pelastusja sairaankuljetusyksikköä sekä kaksi lääkärihelikopteria. Palonsyyn tutkinnan helpottamiseksi etsimme vaihtoehtoja vesisammutukselle”, kertoo aluepalopäällikkö Albert Jan Giethoorn. Sammuttajat asettuvat auton kummallekin puolelle. Tavalliseen sairaalahoitoon kuljetettiin ambulansseilla 21 potilasta. Rekka työnsi pikkubussia edellään viherkaistan lävitse ja 5 metriä alempana olevan tilustien yli pellolle. Hätäilmoituksessa kello 17.23 kerrottiin, että henkilö oli tullut huonovointiseksi palattuaan kirkkokonsertista. Ambulanssilääkäri totesi, että uhri oli yhä elossa ja aloitti tiputuksen jalan laskimoon. Pelastettu uhri toipui nopeasti eikä hänelle jäänyt pysyviä vammoja. Palokunnan raivausauto veti vinssillä autonromua hitaasti vetoyksikön alta. Kello 8.15 autonosturit saapuivat poliisisaattueessa. Teksti: Serge Lacoste Sapeurs-Pompiers de France 2/2015 Paloautolla sairaalaan Häkää kirkossa. Heidän on myös suojauduttava liekeiltä.” Vielä ei tiedetä, auttaako tämä menetelmä palonsyyn tutkintaa. Siitä huolimatta meidän oli yritettävä parhaamme”, palokunnanpäällikkö Ralf Schamberger kertoo. Kello 8.55 lääkäri totesi kahden muun kuolleen. Ylipainehoitoon Lyonin keskussairaalaan kuljetettiin helikoptereilla 17 potilasta ja hoitotason ambulansseilla viisi. Palokuntalaiset katkoivat leikkureilla ja levittimillä romun esiin pistäviä osia, jotka olivat takertuneet vetoyksikön pohjaan. Täyden palon vaiheessa kaikki sytyttäjän jättämät jäljet ovat jo tuhoutuneet eikä sammutuspeitteestä ole hyötyä.” Kaikki palokuntalaiset koulutettiin käyttämään sammutuspeitettä. Osoittautui, että kaupungin molemmat ambulanssit olivat ajossa ja vapautuisivat aikaisintaan 15 minuutin kuluttua. Ne olivat liian heikkoja. Tämän jälkeen hätäkeskus vastaanotti lukuisia samanlaisia ilmoituksia. Teksti ja kuvat: Heino Schütte Feuerwehr-Magazin 12/2014 Hoogeveen (Hollanti). Onnettomuuden jälkipuinti järjestettiin hänen johdollaan paloasemalla. Pyrimme siihen, että poliisi saisi tekijät kiinni. Lääkärintarkastuksen jälkeen 131 uhria saattoi palata koteihinsa. ”Viime vuonna meidät hälytettiin usein sammuttamaan tuhopolttajien sytyttämiä autoja. Loukkaantunut kuorma-auton kuljettaja kertoi, että murskaantuneessa ajoneuvossa oli kolme ihmistä. Lisäksi autonromu oli kiilautunut vetoyksikön etuakselin ja alustan alle. Rekka ja autonromu olivat työntäneet edellään paljon maata, oksia ja pensaita. Kello 6.45 ajoneuvoon tuli vika ja kuljettaja pysäköi moottoritien piennarkaistalle. Oireet johtuivat häkämyrkytyksestä. Kylän paloasemalle perustettiin ensihoitopaikka, jossa 158 uhria tutkittiin ja sai happea. Palokuntalaiset eivät saaneet nostotyynyjen ja hydraulisten pelastustyökalujen avulla rekan vetoyksikköä liikahtamaan. ”Tärkeää on toimia nopeasti ja koordinoidusti. Viiden ja kymmenen litran happipulloja käytettiin sata. Haasteellinen tehtävä Nosturi kohotti vetoyksikköä ja toinen nosturi piti puoliperävaunua paikallaan. Onnettomuuden uhrien irrotus voitiin viimein aloittaa. Palokuntalaiset ryömivät vetoyksikön alle etsien uhreja. 60 3 ·2016 ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski Lorch (Saksa). Kriisiapukoulutuksen saanut sielunhoitaja piti pelastajille kenttähartauden onnettomuuspaikalla. Varmuuden vuoksi palokuntalaiset etsivät ympäristöstä muita onnettomuudessa mahdollisesti osallisena olleita ajoneuvoja. Kolme nuorta miestä oli matkalla työmaalle pikkubussilla. Drenten pelastuslaitokseen kuuluva Hoogeveenin palokunta sammuttaa useimmat autopalot sammutuspeitteellä. ”Vuodenvaihteen jälkeen olemme sammuttaneet kaikki autojen alkupalot sammutuspeitteellä. Palokuntalaiset poistivat ne ja kaatoivat viljan onnettomuuspaikan ympäristöstä. Hengissä oleva uhri vietiin pelastushelikopterilla sairaalahoitoon. Teksti: Lars Brenden Brannmannen 1/2015 Laprugne (Ranska). Ajoimme hitaasti sairaalaan, jonne oli kaksi kilometriä”, palokunnanpäällikkö Frank Elligsen kertoo. Kaksitoista oli saanut vakavan myrkytyksen ja 146 lievän. Palokuntalaiset pujottivat nostosilmukat vetoyksikön ja puoliperävaunun ympärille. Vain yhden uhrin jalat pistivät esiin romukasasta. Kannoimme hänet rankalaudalla paloautoon, missä kaksi palomiestä piti häntä paikallaan. Kymmenen minuutin kuluttua puoliperävaunullinen rekka törmäsi täydessä vauhdissa pikkubussiin kääntäen sen katolleen. Leikkureilla ja levittimillä palokuntalaiset avasivat romun kyljen ja kohottivat sen kattoa. Nainen loukkaantui vakavasti kolarissa paloaseman lähellä. He levittävät peitteen ja vetävät sen samanaikaisesti auton päälle. Tapauksen takia kaupungissa on keskusteltu tarpeesta palata kolmen ambulanssin valmiuteen, josta luovuttiin muutama vuosi sitten. ”Kylmän sään takia potilas oli saatava nopeasti sairaalahoitoon. ”Ensivaikutelmani oli, ettei kukaan voi selvitä hengissä noin pahasta kolarista. Brand en Brandweer 1–2/2015 Autopalo sammuu peitteellä Hammerfest (Norja)
Siksi säiliön lämpötilaa seurattiin. Teksti: Frank Stolt 118 swissfire.ch 1/2015 Blevestä * palovammoja 17 palokuntalaiselle Köping (Ruotsi). Savu aiheuttaisi vaaraa laajalla alueella sekä terveydelle että ympäristölle. Jakeluyrityksen omistajan tyttären entinen miesystävä tuomittiin 12 vuoden vankeusrangaistukseen tuhotyöstä. ”Aloitimme vesija vaahtosammutuksen, mutta palo vain kiihtyi. Siihen tarvittaisiin paljon vaahdotetta sekä tehokkaita vaahtotykkejä”, hän kertoo. Vaahdotetta kului noin 12 m3 ja sammutusvettä 1800 m3. Vaahtoyksiköt hälytettiin takaisin. Jos neste kuitenkin pääsisi jähmettymään, säiliön tyhjentäminen vaikeutuisi ja pitkittyisi huomattavasti. Kun molemmat säiliöt olivat tyhjiä, ne huuhdeltiin vedellä. Perävaunun säiliö oli kiinni alustassa. Tulipallon lämpösäteily ja paineaalto aiheuttivat ihoja hengityselinvammoja 17 palokuntalaiselle. Pitäisikö sammuttaa vai antaa palaa. Laitoksen edustajat kertoivat, että palavassa kasassa oli vain muovijätettä. Neuvoteltuamme muun muassa terveyskeskuslääkärin kanssa päätimme sammuttaa. Aulivassdragetista, jossa oli alueen paras meritaimenkanta, kerättiin 1400 kg kuolleita kaloja. Vaarana oli, että ammoniumnitraatti jähmettyisi perävaunun säiliössä ennen kuin sen tyhjentäminen ehdittäisiin aloittaa. Palosta aiheutuneet ympäristövahingot selvisivät kuukauden kuluttua. Paineaalto vaurioitti useita rakennuksia ja pamaus kuultiin 25–30 kilometrin etäisyydellä. Pikimustaa savua muodostui valtavasti”, pelastustoiminnan johtaja Jarle Steinnes kertoo. Yritys sai syytteen jätehuoltorikoksesta, koska se ei noudattanut sähköja elektroniikkajätteen vastaanotto-, varastointija käsittelyehtoja. Säiliön kappaleita lensi satoja metrejä pellolle. Jos palokuntalaisilla ilmenee palon jälkeen myrkytysoireita, kuten kurkkukipua ja päänsärkyä, heidän on välittömästi mentävä lääkärintarkastukseen. Harthausen (Saksa). Tämän jälkeen säiliön pohjaventtiili avattiin. Teksti: Karin Wandrell BrandSäkert 7/2014 Tappava kuorma Tönsberg (Norja). Muille riitti ambulanssilääkärien ensihoito. Kello 6.31 Tönsbergin palokunta hälytettiin jätteidenkäsittelylaitokselle. Hän oli uuden naisystävänsä kanssa sytyttänyt kuorma-autot. Siitä 62 tonnia oli metalleja, 2500 kg piirikortteja, 125 kg kondensaattoreita ja 312 kg paristoja sekä akkuja. Säiliötä tyhjennettiin katkaistun tuuletusputken kautta, kunnes nestepinta laski miesluukkujen alapuolelle. Kolme palokuntalaista sai vakavia vammoja ja yksi heistä joutui tehohoitoon. Palo saatiin sammumaan seuraavana iltana. Maanviljelijä, joka oli ottanut kasteluveden joesta, joutui hävittämään 200000 jäävuorisalaattia, koska niistä otetuissa näytteissä oli raskasmetalleja. Tuotteen valmistajalta pyydettiin asiantuntijoita. Tiesimme, että muovien palaessa muodostuu syöpävaarallisia dioksiineja. Pelastuslaitos irrotti vetoauton säiliön. Pintamaa kuorittiin ja kaivetut kuopat tasoitettiin. Koska nestepinnan korkeutta ei voinut mitata, säiliön viereen kaivettiin kuoppa, joka vuorattiin peitteellä. Asiantuntijoiden opastuksen mukaan vetoauton säiliön miesluukun alle kaivettiin kuoppa, joka vuorattiin peitteellä. Jäljellä ollut neste, noin 0,5–1,0 m3, imettiin paikalle hälytettyyn imusäiliöautoon. Aluksi onnettomuuspaikka kuvattiin pienoishelikopterin kameralla. Aineelliset vahingot olivat miljoonia euroja. Palon jälkeen yritys myönsi, että kasassa oli myös 1250 tonnia sähköja elektroniikkajätettä. Koska palo ja nestekaasusäiliöiden repeämiset alueella jatkuivat, viranomaiset evakuoivat kello 9 taajaman kaikki 3000 asukasta. Ammoniumnitraatin sulamislämpötila on 66 C ja kuljetuslämpötila 120 C. Sulaa ammoniumnitraattia kuljettava täysperävaunullinen säiliöauto suistui tieltä akselivian vuoksi. Palo tyyntyi iltapäivän aikana, mutta koska vaahdotettu kasa oli edelleen kuuma, palokunnan yksikkö jäi jälkivartioon. Asiantuntijat katsoivat, että kyljellään olevien säiliöiden nostamiseen pystyyn nostotyynyillä liittyi räjähdysvaara ja siksi säiliöt oli tyhjennettävä ennen nostoa. ”Meillä ei ollut kokemusta tällaisista paloista. Säiliö saattaisi revetä, jos perävaunu nostettaisiin pyörilleen. Tuuletusputki ja sen venttiilit eristettiin. Nesteen valuttaminen pellolle aiheuttaisi ympäristövahingon. Molemmat säiliöt vaurioituvat ja pieni määrä nestettä vuoti pellolle, jossa se jähmettyi. Noin kello 5 säiliöauton säiliö repesi. Yksi kappale puhkaisi 400 metrin etäisyydellä sijainneen varastohallin seinän. Yöllä palo syttyi uudelleen muodostaen valtavasti savua. Suunnitelmana oli kiertää säiliötä pystyasentoon sitä mukaa, kun tyhjentäminen edistyi. Säiliötä kallistettiin, jotta miesluukut olisivat nestepinnan yläpuolella. Palon aikana pelastustoiminnan johtaja konsultoi lääkäriä ja myrkytystietokeskusta. Liikenne tiellä katkaistiin ja läheisen alueen asukkaat evakuoitiin. Muovia suli ja paloi lammikkona. Sen jälkeen perävaunu tyhjennettäisiin pieniläpimittaisen tuuletusputken kautta. Niitä saatiin Torpin lentoasemalta, öljy-yhtiöltä ja Stokken palokunnalta. Palokunta hälytettiin kello 4.22 nestekaasun jakeluyritykseen, jossa kaksi säiliöautoa paloi eri puolilla aluetta. Teksti: Arnt Folvik, Brannmannen 5/2014 Kiivas jätepalo *Bleve = nestekaasuräjähdys
62 3 ·2016 alipäällystöoppilaan päiväkirja Mikko Puolitaival Palomies, Satakunnan pelastuslaitos, Rauman paloasema. Kurssi on valmiina ja kaikki paikalla. 15.25 Koulupäivä päättyy savunpoistodemoon. 12.20 Seisomme apellipaikalla aloittelemassa sprinkleriharjoitusta. 15.33 Päivälliseksi saamme pyttipannua. 11.40 Taas Tulikukossa. 8.00 Luokka – ylös! Järjestäjä tekee ilmoituksen opettajalle. 7.20 Suihkun jälkeen suuntaamme aamupalalle Tulikukkoon. Väsyttää hirveästi, mutta ABC:n lenkki tekee tehtävänsä ja opistolle palatessa olo on jo virkeä ja vetreä. Ensimmäinen ryhmä ottaa Virve-radiot ja valmistautuu parkkihallissa tapahtuvaan harjoitushälytykseen. Kierroksen jälkeen siirrymme seuraavalle rastille. P31 menee ensimmäisen yksikön kanssa paloilmoittimelle ja me suunnistamme sprinklerikeskukseen. 10.17 Olemme edenneet aiheissa työehtosopimuksiin. Toivotamme toisillemme hyvää etäviikkoa ja klo 16.00 satakuntalaisten kimppakyyti starttaa kohti Poria.. Puhallamme teatterisavun ulos parkkihallista ja palautteen jälkeen poistumme itse perässä. 1.4.2016 Hallintoa ja hälytysventtiileitä 6.06 Kännykkä herättää aamulenkille. Tehtävänä on selvittää itsenäisesti, miten lakien ja sopimusten mukaan ratkaistaan erilaisia työelämän ongelmatilanteita. Opiskelee Pelastusopistossa alipäällystökurssilla 39. Kuvaamiseen, kuvien säilyttämiseen ja käyttöön liittyy kuitenkin paljon lakeja ja sääntöjä, joita viranomaisenkin on noudatettava. Saamme Virven kautta hälytyksen automaattiselle paloilmoitintehtävälle parkkihalliin. Ehdin vielä hakemaan Tulikukosta yhden take away -kahvin. Kännykkäja kypäräkamerat ovat yleistyneet ja kiinteitäkin kameroita löytyy jo autoista. Käymme läpi aiemmin oppimiamme asioita: mikä hälytysventtiili on lauennut ja minne vettä menee. Kun tilanne on ohi, viritämme sprinklerin käyttökuntoon. Riittääkö järjestelmässä paine. Ei täällä ainakaan nälkään pääse kuolemaan. Jatkamme itsenäistä työskentelyä ja tuntien lopuksi käymme läpi oikeat vastaukset. Itse lähden toisessa ryhmässä Kärkkäisen Ismon mukana tutustumaan A-rakennuksen paloilmoitinja sammutuslaitteistoihin. Aamupalapöydässä keskustellaan pelastuslaitosten kirjavista toimintamalleista, kunnes pitääkin jo kiiruhtaa Frakennukseen oppitunnille. Keskustelemme valokuvaamisesta. Sammutuskamat varustekaappiin ja taas kohti ruokalaa. Nyt kaikki tuntuu loogiselta, mutta mietin, että mitenköhän tuo palopeltien ja poistopuhaltimien käyttö onnistuu klo 3 yöllä täysin vieraassa kohteessa. Pajatso on melko tyhjä aamupäivän KVTESja TES-urakoinnin jälkeen, joten kaikki lapioivat annoksiaan yllättävän hiljaisina. Opettajana toimii Mari Lyyra. Tarjottimelle peruskattaus: leipää, mehua, puuroa ja kahvi. Kuva: Vesa Lämsä. Aamupäivällä opiskellaan pelastustoimen hallintoa sekä henkilöstöjohtamista. Ismo esittää kysymyksiä ja me yritämme muistaa vastauksia. Hoitelen kurssinvanhimman tehtäviä, ja lähetän laatimani opinnäytetyön esitysaikataulut Honkasen Raijalle. Jämsän Jani jakaa kurssin kahteen osaan. Lopuksi käymme vielä vaiheittain läpi koko tehtävän. Juuri nyt on kuitenkin välitunti. P31:n johdolla marssimme kohteeseen, jossa huomaamme että sprinklerin vesiturbiinikello kilkattaa
Toimimme kaikissa tilanteissa ihmisarvoa kunnioittaen. Viihtyisä asuinympäristö, luonto, tiivis kaupunkikeskusta, erinomaiset opiskelumahdollisuudet ja monimuotoinen kulttuurija vapaa-ajantarjonta luovat hyvän elämän puitteet. Sloganimme on ”Inhimillisesti lähellä”. Vietä elämäsi parasta aikaa Jyväskylässä, keskellä Suomea! Koulutusmestariksi pelastuslaitokselle Tule töihin Keski-Suomen pelastuslaitokselle! Haemme koulutusyksikköömme asiantuntevaa, innostavaa koulutusmestaria, jonka tehtävänä on pelastuslaitoksen henkilöstön ulkoisten ja sisäisten koulutuksien suunnittelu, toteutus ja raportointi. Pelastuslaitoksella työskentelee eri tehtävissä noin 1300 työntekijää. Katso lisätietoja ja jätä hakemuksesi www.jyvaskyla.fi/rekrytointi AVOIMIA VIRKOJA Kokonaan uusittu, täynnä asiaa www.pelastustustieto.fi. Ydinprosessejamme on riskienhallinta, pelastustoiminta ja ensihoito. Kunnioitusta kuvaa myös sanonta ”Kaveria ei jätetä”. 3 ·2016 63 www.jyvaskyla.fi Lähes 140 000 asukkaan vireä ja nuorekas Jyväskylä on muuttajien suosikki
Ennakkoilmoittautumiset osoitteeseen toimisto@sppl.fi Syntymäpäiväsankari muistuttaa, että kukkia hän ei muista kastella ja mitalit häikäisevät keskellä kesää. Kurssitarjonnassa kurssin kuvauksen yhteydessä on sähköisesti täytettävä ilmoittautumislomake. Hakuajan päätyttyä vapaita paikkoja voi tiedustella opintotoimistosta, puh. Ilmoittaudu kurssille verkkosivuillamme. kesäkuuta klo 13–15. Yritys työllistää 60 alan ammattilaista. Sammutin Oy valmistaa pelastusajoneuvoja Saurus®-tuotenimellä tehtaallaan Jyväskylän Säynätsalossa. 0295 450 201. Kurssien opetussisällöstä antavat tietoa kurssien johtajat, jotka on nimetty yhteystietoineen kurssikuvauksien yhteydessä, puh. Hän valmistui palomiessai raankuljettajaksi 1986. Koulutustarjontaamme syksyllä 2016 Ammatillinen täydennyskoulutus Seuraa meitä Facebookissa! www.facebook.com/Pelastusopisto PALJON ONNEA NIMITYKSIÄ Jokilaakson pelastuslaitoksessa pelastuspäälliköksi on 1.4.2016 alkaen nimitetty palomestari Pekka Räty. Pelastuspäällikön tehtävään Räty siirtyy valmiuspäällikön tehtävästä. Räty on suorittanut alipäällystötutkinnon 1994, palopäällystön insinööri (AMK) -tutkinnon 2007 ja ylemmän insinööri (AMK) -tutkinnon 2014. Härkönen on toiminut aiemmin yrityksen vientipäällikkönä. 64 3 ·2016. Sammutin Oy:n toimitusjohtajana vuodesta 1994 toiminut Antero Sirkka, 69, jatkaa Kiitokori-konsernin muiden yritysten toimitusjohtajana ja konserniyhtiöiden hallitusten jäsenenä. Koko koulutustarjonta on nähtävillä Pelastusopiston verkkosivuilla > Kurssitarjonta. 0295 453 492. Saurus® -paloautotehdas täyttää tänä keväänä 34 vuotta. Pelastuspäällikkönä toiminut Esa Ihalainen siirtyy 1.4.2016 alkaen pelastuslaitoksessa toisiin tehtäviin. www.pelastusopisto.fi Nro Kurssi Aika Hinta €* Haku päättyy 20032 Hengityssuojainten huoltajakurssi (Dräger) 30.8.-1.9.2016 360 + alv 5.8.2016 20034 Korkealla työskentelyn kouluttajakurssi 3.-7.10.2016 620/880 9.9.2016 20785 Puomitikkaan kuljettajakurssi 10.-13.10.2016 530 16.9.2016 20134 Raskaan kaluston tieliikennepelastuskurssi 5.-6.10.2016 300 9.9.2016 20007 Palontutkinnan jatkokurssi 8.-10.6.2016 495 20.5.2016 20008 Palontutkinnan peruskurssi 12.-14.9.2016 595 19.8.2016 20290 Väestönsuojan tarkastajan kurssi 23.-25.8.2016 545 + alv 10.6.2016 20004 Rakenteellinen paloturvallisuus 6.-8.9.2016 475 + alv 12.8.2016 20258 Ilmanvaihtolaitteistojen paloturvallisuus 4.-6.10.2016 160/pvä + alv 9.9.2016 20227 Savunpoiston suunnittelu ja toteutus 8.-9.11.2016 355 + alv 14.10.2016 20002 Valvonta ja palotarkastus erityiskohteissa 15.-16.11.2016 330 + alv 21.10.2016 20351 Turvallisuuskouluttajan peruskurssi 22.-24.11.2016 510 + alv 28.10.2016 20028 Johtaminen vaarallisten aineiden onnettomuuksissa 7.-9.12.2016 600 11.11.2016 20024 Palomiesten ja ylipalomiesten pelastustoiminnan johtamisen täydennyskoulutus 26.-30.9.2016 790 12.8.2016 20640 Simulaatio-ohjaajan peruskurssi 15.-17.11.2016 630 + alv 17.10.2016 20639 Ensihoidon tilannejohtaminen 30.11.-2.12.2016 750 30.10.2016 *Hinnoista ei peritä arvonlisäveroa, ellei toisin mainittu. Suomen Palopäällystöliiton koulutuspäällikkö Pasi Uurasmaa juhlistaa 50-vuotispäiviään päivän etuajassa liiton toimistolla perjantaina 17. Jokilaaksojen pelastuslaitoksen palvelukseen hän siirtyi vuonna 2008 VarsinaisSuomen pelastuslaitoksesta. MBA Juhani Härkönen, 52, on nimetty Sammutin Oy:n toimitusjohtajaksi 1.4.2016
7 5.10. 3 2016 11 .5 . 8 POHJOIS-KARJALA ensihoidon edelläkävijä s. 9.8. 3 11.5. 2 30.3. 12. Huom! Printtilehden tilaus sisältää kaikki näköislehdet vuodesta 2007. 7.6. Opiskelijatilaus 35 € on vuoden mittainen. 15.3. 3 ·2016 65 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti. Nuorisotilaus 35 € on vuoden mittainen ja hinta puolet vuositilauksesta. Nuorisotilaus on alle 18-vuotiaille. 20.9. 16.8. Kirjapaino: 2014 ISSN 1236-8369, Aikakauslehtien liiton jäsen PEFC/02-31-151 PEFC/02-31-151 Painotuote Pelastustieto kertoo vuonna 2016 ilmestyvissä lehdissä teemasivuilla suomalaisesta palo kalustovalmistuksesta ja turvallisuusalan osaamisesta. Perustettu vuonna 1950. 19.4. 2.2. Eläkeläistilauksen hinta on 35 €. Pelastustieto 4–5/2016 ilmestyy 29.6. 14.6. Näin juhlistamme myös suomalaisuutta itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan aattona. 9–10 21.12. Pelastustieto – vahva myös verkossa! Tilauksen voi jättää kätevästi osoitteeseen tilaukset@pelastustieto.fi, numeroon (03) 4246 5358 tai osoitteessa www.pelastustieto.fi. 8.3. Sen hinta on puolet vuositilauksesta ja vaatimuksena vain opiskelu. 8 9.11. 4–5 29.6. Internet: www.pelastustieto.fi www.facebook.com/pelastustieto ILMOITUKSET: Minna Kamotskin puh. 26.1. 25.10. Verkkolehden tilaus 48 € sisältää myös kaikki lehtiarkiston näköislehdet vuodesta 2007. 13.9. 18 Pelastusryhmä kaivoksen ykkösnyrkki s. 18.10. 26.4. 2.12. 29.11. RONSKI HUUMORI voi olla kiusaamista s. Tykkää: facebook.com/pelastustieto Kestotilaajan vuosihinta on 62 € Määräaikaisen vuositilaajan hinta 69 €. 044 728 0401, ilmoitukset@pelastustieto.fi ILMESTYMISAIKATAULU 2016 Nro Ilmestyy Varauspvm Aineistopvm 1 17.2. 6 31.8
Tarkoituksena on helpottaa lääninhallituksen tehtäviä kulohälytystilan tai sen lopettamisen ilmoittamisessa kunnille. Tämä ei kuitenkaan riitä, sillä ne on vuosittain myös tarkistettava, jolla ei tarkoiteta pelkästään rutiiniluontoisia korjauksia esimerkiksi kuntien hallinnollisten rajojen muutosten tai suunnitelmassa olevien henkilövaihdosten johdosta, vaan myös suunnitelmien jatkuvaa sopeuttamista kehittyvään palontorjuntaan. Palolautakunnan on viime kädessä laadittava kulontorjuntasuunnitelma ja sen on myös huolehdittava sen vuosittaisesta tarkistamisesta ja kehittämisestä. Kulontorjuntasuunnitelma lienee valmiina jo jokaisessa kunnassa, sillä tuleehan kohta kuluneeksi viisi vuotta siitä, kun uusi palolainsäädäntö tuli voimaan. Tämän vuoksi on kulontorjuntasuunnitelmiin kiinnitettävä nyt aivan erityistä huomiota. Toimenpiteistä, joihin läänin ja kuntien paloviranomaisten tulee ryhtyä, kun kulovaroitus on annettu tai kulohälytystila on julistettu, on sisäasiainministeriö antanut ohjeet jo vuonna 1962, joita myöhemmin on täydennetty ja muutettu. Hyvä palopäällikkö ei kuitenkaan jää odottelemaan palolautakunnan kehotusta, vaan tekee oma-aloitteisesti ehdotuksensa tarvittavista toimenpiteistä palolautakunnalle. Miehitys on valittavissa välillä 1+1: 1+7. – Yhteistoimintaa naapurikuntien kanssa ei myöskään saa unohtaa. 66 3 ·2016 50 VUOTTA SITTEN Koonnut: Kimmo Kaisto Kulontorjuntakausi lähestyy Vahvat vaihtoehdot. www.facebook.com/rosenbauergroup Valinnanvapaus Oy Veljekset KULMALA Ab Linjatie 4, 01260 VANTAA puh 09 875 1800, fax 09 875 1801 sales@veljeksetkulmala.fi, www.veljeksetkulmala.fi 146311_Inserat_CL Leichtaufbau_210x297_FI.indd 1 22.04.16 11:56 Äskettäin on tullut Oy Patema Ab:n kautta myyntiin ns. levysuihku. Joka tahallansa tai tuottamuksellisesti aiheuttaa tulipalon, on velvollinen korvaamaan kaiken vahingon, myös sammutuskustannukset, minkä lisäksi teosta rangaistaan. www.rosenbauer.com Rosenbauer CL: kevyiden sammutusautojen mallisto, kompakti, monipuolinen ja tehokas. Sammustuskokeiluja on selostettu aikaisemmin lehdessämme ja niistä kirjoitetaan myös tässä numerossa. Lääninhallitusten osuutta kulontorjunnassa on muilta osin sitävastoin syytä edelleen kehittää. Kulottajalle on selvitettävä myös vastuu, jonka hän tällöin itselleen ottaa. Kun kulohälytystila on voimassa, ei maanomistajakaan saa tehdä tulta metsään tai sen läheisyyteen, mikäli ei ole kyseessä pakottava tarve. Mikäli kylmää talvea seuraa kuuma kesä, ovat kuivat metsät erittäin vaarallisia tulipalon kohteita. – Suoritettaessa kuivana aikana metsänhoidollisia kulottamisia tulee kulottajan noudattaa aivan erityistä varovaisuutta. On ehkä vielä syytä korostaa, että on harkittu läänienhallitusten vapauttamista yksinomaan kulohälytystilan julistamisen ja sen peruuttamisen ilmoittamisesta kuntiin, mutta säilyttää tiedotusvelvollisuus aluehälytyskeskuksiin. Palokunta liikenneonnettomuuspaikalla (III) Kirjoitussarjamme tässä osassa selvitetään kuva-aineistoon tukeutuen puristuksiin jääneen liikenneonnettomuuden uhrin irroittamista henkilöautosta. Liikenneonnettomuuspaikalle saapunut palokunnan pelastusmiehistö joutuu useimmiten jakautumaan kahden päätehtävän suorittamiseen: varsinaiseen pelastamiseen ja samanaikaisesti syttymismahdollisuuden ehkäisyyn. Valitettavasti viime kesän suurimmat metsäpalot alkoivat juuri metsän kulottamisesta huolimattoman jälkivartioinnin johdosta. Rosenbauer partneri. Jos siihen ei ole mahdollisuuksia tai jos se kunnassa olevien vähäisten metsien vuoksi olisi epätarkoituksenmukaista, tulee kuitenkin sovellutuksia suorittaa karttaharjoituksina ilman suuria joukkoja. Levysuihkua ja sen käyttöä on kehitelty viime vuosina valtion palokoulussa dipl.ins. Palokuntien viestiyhteyksien paraneminen puoltaa osaltaan tällaista menettelyä samalla kun palokuntien yhteistoiminta kaukoavustusalueitten puitteissa tehostuu. Kuntien paloviranomaisten tehtävät eivät niissä kuitenkaan tule oleellisesti muuttumaan. Leo Antmanin johdolla. Sammutusjärjestelmä voi olla tavanomainen auto-pumppu, korkeapaine, UHPS tai CAFS-laitteisto. Nämä on tarkoitus uusia. Tämän tekee mahdolliseksi radion ja television tehostunut kulontorjuntatiedotustoiminta. Lue koko artikkeli: pelastustieto.fi > arkistojutut. Radiolähetysten seuraaminen voitaneen suorittaa kunnissa tai niiden määräaikaiseen kuunteluun velvoittaa kaukoavustusalueen hälytyskeskus. Levysuihku myyntiin Kuluneen ankaran pakkastalven aikana on paloviranomaisilta ja palokunnilta vaadittu erityistä valppautta. Rosenbauer CL mallisto tarjoaa sinulle täyden valinnanvapauden rakentaa oma kevytyksikkösi sellaiseksi kuin tarvitset käyttäen valmiita koeteltuja tehdasratkaisuja. Tällöin ei saa unohtaa, että kulontorjuntasuunnielman soveltaminen vasta tositilanteessa saattaa olla liian kallista kokeilua, minkä vuoksi on pyrittävä mahdollisia tilanteita etukäteen harjoittelemaan. On tehtävä selväksi, että tulta on aina käsiteltävä varovaisesti, eikä toisen omistamalle tai hallinnassa olevalle maalle saa koskaan tehdä tulta luvatta tai ilman pakottavaa tarvetta. Rosenbauer Comfort kaluston kiinnitysratkaisut säästävät tilaa parantavat käyttömukavuutta. Vaikka kulohälytystila on tarkoitettu lähinnä kuntien paloviranomaisten valmiustilaksi, tulee kunnissa myös suurelle yleisölle selvittää, minkälaisia oikeuden rajoituksia ja velvollisuuksia se jokaiselle kansalaiselle asettaa
Rosenbauer partneri. Sammutusjärjestelmä voi olla tavanomainen auto-pumppu, korkeapaine, UHPS tai CAFS-laitteisto. Miehitys on valittavissa välillä 1+1: 1+7. Vahvat vaihtoehdot. Rosenbauer Comfort kaluston kiinnitysratkaisut säästävät tilaa parantavat käyttömukavuutta. Rosenbauer CL mallisto tarjoaa sinulle täyden valinnanvapauden rakentaa oma kevytyksikkösi sellaiseksi kuin tarvitset käyttäen valmiita koeteltuja tehdasratkaisuja. www.facebook.com/rosenbauergroup Valinnanvapaus Oy Veljekset KULMALA Ab Linjatie 4, 01260 VANTAA puh 09 875 1800, fax 09 875 1801 sales@veljeksetkulmala.fi, www.veljeksetkulmala.fi 146311_Inserat_CL Leichtaufbau_210x297_FI.indd 1 22.04.16 11:56. www.rosenbauer.com Rosenbauer CL: kevyiden sammutusautojen mallisto, kompakti, monipuolinen ja tehokas