18 Värillä s. 8 SOME-TILASTOT Prontoon s. 46 on väliä ensihoidossa. KAIKISTA PELASTAJISTA ensihoitajia s. 3 2017 10 .5
www.draeger.fi DRÄGER SUOMI OY | PUH. Puheohjauksella toimivassa Full-duplex -viestinnässä voit puhua ja kuunnella samanaikaisesti. Se on helppo asentaa myös olemassa oleviin Dräger FPS 7000 -kokonaamareihin. Tehokasta viestintää vaativiin olosuhteisiin Dräger FPS-COM 7000 on uudentyyppinen viestintäjärjestelmä ryhmän sisäiseen ja ryhmien väliseen handsfree-viestintään. Dräger FPS®-COM 7000.. 0207 119 610 | ASIAKASPALVELU@DRAEGER.COM Oikea informaatio oikeaan aikaan. Dräger FPS-COM 7000 tarjoaa ensiluokkaisen äänenlaadun poistamalla häiritsevät taustaäänet ja melun
Tili on saanut puolessatoista viikossa yli 1700 seuraajaa, virallinen tili kahdessa vuodessa 660 seuraajaa. Palomiesten joukosta löytyy lahjakasta väkeä, joka todella haluaisi valjastaa osaamisensa työnantajansa käyttöön. Mitä vähemmän elinkeinotoiminta häiriintyy, sitä paremmin voidaan jatkaa taloudellisesti kannattavaa toimintaa. Maakunnat koostuvat kunnista. Varautumista ei tähän asti ole riittävästi määritelty. 3 ·2017 3 Pääkirjoitus toukokuu 2017 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti. Häiriötilanne pitää selvittää niin nopeasti kuin mahdollista ja päästä takaisin turvalliseen arkeen. Kysymys on yhteiskunnan toimivuuden varmistamisesta ja myös taloudellisesti elintärkeästä asiasta. Miksi poliisi tuottaa notkeasti somea yhteistyössä johdon kanssa. Miksi esimerkiksi Pirkanmaa ja Satakunta onnistuvat some-viestinnässään. Pelastuslaitoksista on tulossa omistajansa, maakuntien varautumisen vastuuorganisaatio. Esimerkiksi elinkeinoelämän pitää varautua nykyaikana mitä erilaisimpiin uhkakuviin, joita esimerkiksi digitalisoitunut yhteiskunta on tuonut mukanaan. Esa Aalto Päätoimittaja esa.aalto@pelastustieto.fi Samalle sivulle somessa ”Jos jotkut perustavat tilin perehtymättä lainsäädäntöön ja ohjeisiin, on suuri riski, että he aiheuttavat haittaa ja vahinkoa suojan piirissä oleville, turvallisuuden hallinnalle, pelastuslaitokselle sekä itselleen.” Näin sanottiin Helsingin pelastuslaitokselta, kun palomiehet perustivat omaaloitteisesti Instagram-tilin nimeltä Helsinki Firefighters. Kommentista loistaa epäluottamus työntekijöitä kohtaan. Nyt ei saa sama toistua. Se on pelastuslaitokselle valtava voimavara, jossa johdon kannattaa olla työntekijöidensä kanssa samalla puolella. Moni yritysjohtaja itkisi hunajaa, jos työstään ylpeät työntekijät perustaisivat someen tilin, jossa hehkuttaisivat työtään. Hyvä kysymys. Eteen voi tulla hyvinkin yllättäviä tilanteita. Kysymys on turvallisuuden peruspilareista. Varautumisella vahingot minimoidaan Palopäällystöpäivien viestiseinään kirjoitettiin kysymys: mitä käytännössä tarkoittaa varautuminen. Tätä parhaillaan myös käydään läpi jokaisessa maakunnassa. Maakuntaympäristössä pelastustoimen asiantuntijuutta varautumisasioissa tarvitsee suuri joukko erilaisia toimijoita. Eivätkö koulutetut palomiehet johdon mielestä osaa itse harkita, millaisen kuvan voi julkaista. Kysymyksiä on monia: ovatko laitoksen some-käytännöt julkaisulupineen niin raskaita, että se turhauttaa palomiehet perustamaan oman kanavan. Perustettu vuonna 1950. Alueellisen toiminnan alkaessa peruskunnan varautumisasiat unohdettiin. Lue lisää sivulta 12 Kaisu Puranen, toimittaja kaisu.puranen@pelastustieto.fi
Tulevaisuudessa kaikista pelastajista tulee myös ensihoitajia, linjaa pelastusalan koulutusta uudistava työryhmä. 044 7280403 kaisu.puranen@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin puh. 050 562 0735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu puh. Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun. 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaajapalvelu puh. Pelastusopisto voisi toimia lähihoitajakoulutuksen vetojuhtana. Sen erityinen tehtävä on selvittää, miten kaikista pelastajista koulutettaisiin systemaattisesti myös lähihoitajia, jolloin heillä olisi valmius toimia perustason ensihoitajina. 24. 044 728 0402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi Kaisu Puranen puh. Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan. Kansi Sairaanhoitaja Teemu Peräjoki esittelee ensihoitajien vaatetusta Helsingin pelastuslaitoksen keskuspelastusasemalla Kalliossa. s.8 PEFC/02-31-151 PEFC/02-31-151 4041-0619 Painotuote ” Hybridi taipuu hankaliinkin paikkoihin, s. 4 3 ·2017 Päätoimittaja Esa Aalto puh. Kuva: Kimmo Kaisto. (03) 4246 5358 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Pasilankatu 8, 00240 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Sosiaalinen media www.facebook.com/pelastustieto Twitter: @Pelastustieto1 Instagram: pelastustieto Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino: PunaMusta 2017, ISSN 1236-8639 Tietosuoja Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakasrekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon
36 IC2 Feeniks – suojauksen monitaituri 40 Palopäällystöbarometrin antia 44 Työn äärellä: Tukes kuluttajan asialla 50 Kun kansakunta jakautui kahtia 52 Alan tuotteet 56 Opinnäytteitä opistosta 58 Mirafoni 59 Ulkomailta 60 Päiväkirja 63 Koulutusta, nimitykset 64 Arkisto, Facebook 66 Numerossa 3/2017 VÄRILLÄ ON VÄLIÄ Ensihoitajien vaatteiden väri periytyy osin historiasta, osin direktiiveistä ja sairaanhoitopiireiltä. 46 58 Pelastustieto alkaa taas julkaista Pelastusopiston opinnäytetöiden tiivistelmiä ja linkit koko töihin.. 3 ·2017 5 Pääkirjoitus ja toimittajalta 3 Ajassa 6 Palomiesten Instagram-tili puhuttaa 12 Alue tutuksi: Pirkanmaa 14 Kaluston sijoittelu uusiksi Oulun seudulla 28 Tapasimme: Sam Back 32 Mikä on SPEKin tulevaisuus. 9Lives on kehittänyt työvaatteita yhdessä työntekijöiden kanssa viitisen vuotta. s
Järjestämislaki on parhaillaan valiokuntakäsittelyssä ja se on tarkoitus hyväksyä ennen kesälomaa. Konseptin päätuote on 72 tuntia -koulutus, jonka toivotaan tavoittavan mahdollisimman monia eri tahojen järjestämänä. Varautumisjohtaja Karim Peltonen, erityisasiantuntija Mia Kunnaskari ja kotivara-ämpärit.. Pelastuslaitosten rahoitus katsotaan, kun uudistuksen lait on hyväksytty. Pelastustoimi ei mukana 46 miljoonassa . SPEKin vastuulla on materiaalituotanto ja kouluttajakoulutus. Pelastuslaki on lähdössä lausunnolle alkukesästä 2017 ja hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle alkuvuodesta 2018. ”Mutta 46 miljoonasta eurosta ei varsinaisesti osoiteta pelastustoimelle mitään.” Pelastustoimen rahoituskuviot katsotaan kansliapäällikön mukaan sen jälkeen, kun uudistamista koskevat lait on hyväksytty eduskunnassa. SPEKin kouluttajakoulutuksissa on tähän mennessä koulutettu 116 kouluttajaa. . Ne pitävät sisällään aluehallintoviraston resurssien siirron sisäministe riölle ja Pelastusopistolle. Konseptin takana on KOVA-toimikunta, jossa on 18 jäsenorganisaatiota. Mitä jos sähköt menisivät poikki. He ovat muun muassa eri VPK:oiden ja vapaaehtoisjärjestöjen aktiivijäseniä. Pelastustoimelle ei suoranaisesti osoiteta tästä määrärahasta euroakaan, mutta kansliapäällikkö Päivi Nerg sanoo, että julkisen talouden suunnitelmaehdotuksessa ovat mukana maakuntauudistuksessa toteutettavat määrärahasiirrot. Lisätietoja: www.72tuntia.fi Pärjäätkö 72 tuntia omavaraisesti. Jos ihmiset ovat edes jonkin verran omatoimisesti varautuneita, ensivastetoimijoiden on helpompi aloittaa työnsä. 6 3 ·2017 AJASSA S isäinen turvallisuus sai hallituksen puoliväliriihessä 46 miljoonan euron lisämäärärahan. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK herättelee kaupunkilaisia ja taajamassa asuvia varautumaan arjen häiriötilanteisiin 72 tuntia -varautumiskonseptin avulla. Määräraha osoitetaan poliisille ja rajavartiolaitokselle. Pärjäisitkö kaupunkiasunnossa 72 tuntia omavaraisesti
”Olen jo sen ikäinen, että pitää miettiä tulevaisuutta, kesällä 63 vuotta täyttävä Weckstén sanoo. Käsisammutinliikkeen vastuuhenkilön kurssi 2017 > 7.–8.6. Turvallinen kiinteistö – paloturvallisuus, ylläpito ja velvoitteet, Mikkeli > 6.–7.6. Alalla tapahtuu NUOHOUSALAN KESKUSLIITTO > 11.–12.5. Muutosjohtajaa tarvitaan, mutta sellaisia ehdokkaita löytyy kyllä. Modernit kodinkonepalot ja täydentävät sammutusmenetelmät, Turku > 19.5. En näe tarvetta alan ulkopuoliselle johtajalle, sillä asiantuntijoita ja pitkän kokemuksen omaavia löytyy. Nuohoojan 5. koulutusjakso, (AT 2016) , Laukaa Lisää tapahtumia: www.nuohoojat.fi SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO > 11.5. Paloilm. Tulitöiden kurssinjohtajapäivät,Hki > 6.6. Käsisammutinliikkeen vastuuhenkilön tutkinto 2017 Lisää tapahtumia: koulutus.spek.fi Tasavallan Presidentti on myöntänyt kunnallisneuvoksen arvonimen pelastusjohtaja Jaakko Pukkiselle. Pelastuslaitokset valvoisivat kiinteistöjen nuohousvelvoitteen toteutumista nykyiseen tapaan. Pelastustoimi tänään ja huomenna -verkkoluentosarja, Skype > 20.5. Palokuntien SM, Hämeenkyrö > 23.5. Esityksen mukaan alueen pelastustoimelta poistettaisiin velvoite huolehtia nuohouspalvelujen järjestämisestä alueellaan. Sisäministeriössä valmisteltu luonnos hallituksen esitykseksi nuohousta koskevien säännösten muuttamiseksi lähti lausunnolle. Turvallisuusviestinnän opintopäivät 2017, Tyrväntö > 24.5. Hän on ollut myös mukana alan järjestötoiminnassa. Nuohousalan ja pelastusviranomaisten neuvottelupäivät, Tampere > 12.5. hoitajakurssi, Kajaani > 31.5. Sprinklerija vesisumulaitteiston hoitajakurssi, Kajaani > 31.5. Pelastustoimi tänään ja huomenna -verkkoluentosarja, Skype > 6.6. Asuinkiinteistön turvallisuushenkilöstön kurssi, Oulu > 7.6. Säännöllinen nuohous parantaa paloturvallisuutta, ja muutosvaiheessa pelastuslaitoksilta tarvitaan lisäpanostusta kiinteistönomistajien neuvontaan ja viestintään. Savusukelluskurssin opintopäivät, Kokkola > 6.–7.6. Pukkinen on toiminut aktiivisesti myös kunnallispolitiikassa. Tehtävään vaaditaan kokonaistuntemus alalta”, Simo Weckstén sanoo. hoitajakurssi, Turku > 7.6.–23.8. Hallinnollisesti ollaan valmiita ”En sano ei, mutta olen varauksellinen” vuoden 2019 alussa, mutta ei muutoin. Nuohous olisi jatkossa vapaasti kilpailtua yritystoimintaa, jossa rakennuksen omistaja tai haltija tilaisi palvelun haluamaltaan nuohoojalta. Sammutustyökurssin opintopäivät, Kokkola > 8.6. Pelastustoimi tänään ja huomenna -verkkoluentosarja, Skype > 15.5. Hän liittyi lähes 40 vuotta sitten Isonkyrön puolivakinaiseen palokuntaan. ”En sano, että ei, mutta olen hyvin varauksellinen. Sprinklerija vesisumulaitteiston hoitajakurssi, Turku > 22.–23.8. Pelastustoimi tänään ja huomenna -verkkoluentosarja, Skype > 2.6. koulutusjakso, (AT 2016) , Laukaa > 9.–10.6. Aikataulu uudistukselle on hänen mielestään kireä. Nuohouslain uudistus lausunnolle Kuvassa nuohoojamestari Anne Aalto. Kuva: Nuohousalan keskusliitto.. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle elokuussa 2017, ja laki tulisi voimaan vuoden 2018 alusta. ”Tosin teemme nyt jo yhteistyötä Hiklun puitteissa, joten alusta on olemassa.” Pelastuslaitoksille on Wecksténin mielestä saatava autonominen voimakas viranomaisrooli maakunnissa. Samat riskianalyysiperiaatteet pätevät koko alueelle”, pelastuskomentaja Simo Weckstén sanoo. Modernit kodinkonepalot ja täydentävät sammutusmenetelmät, Hki > 16.5. Neuvottelupäivät, Tampere > 15.–19.5. Asuinkiinteistön turvallisuushenkilöstön kurssi, Raahe > 20.5. Tämä tarkoittaisi nykyisen piirinuohousjärjestelmän loppumista. Asuinkiinteistöjen turvallisuushenkilöstön kurssi, Rovaniemi > 30.5. Nuohoojan 6. Hän toimii Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksen pelastusjohtajana ja aloitti vuoden alussa pelastusjohtajayhdistyksen puheenjohtajana. Pelastustoimen järjestäminen maakunnassa etenee, vaikka asemoitumisesta pitääkin olla huolissaan. ”Uudellamaalla pitää hyvät mallit koota järkevästi yhteen. Osaamisen kehittämisen vuorovaikutustyöpaja, Helsinki Lisää tapahtumia: www.sppl.fi SUOMEN PELASTUSALAN KESKUSJÄRJESTÖ SPEK > 17.–18.5 Pintapelastuskurssin opintopäivät, Turku > 20.5. Yhteiskuntaturvallisuuden seuran 10-vuotisjuhla, Helsinki > 14.6. Jaakko Pukkisella on pitkä ura pelastustoimessa sekä viranhaltijana että vapaaehtoistoiminnassa. Kouluttajien täyd.koul.päivät > 26.–30.6. Hän on ollut IsonkyJaakko Pukkisesta kunnallisneuvos rön kunnanvaltuutettuna vuodesta 2005 alkaen ja toiminut myös kunnanhallituksen puheenjohtajana. Paloilm. Omaa rooliaan uudessa maakunnallisessa laitoksessa hän ei lähde nyt yksilöimään
Hankkeen varapuheenjohtaja on sisäministeriön pelastusylitarkastaja Mirva Kahlos. Olisiko se jotakin omaa vai muiden kanssa yhteistyössä, ja jos muiden kanssa, niin miten?” Työn alla on myös lisätäydennyskoulutusjärjestelmän kehittäminen. ”Tässä vaiheessa orientoidutaan siihen, mikä on tilanne, ja varmasti kuullaan myös kenttää, tehdään kyselyitä.” Työryhmä kuulee yhteistyötahoja, kuten opetusministeriötä, Poliisiammattikorkeakoulua, ammattiyhdistyspuolta sekä sosiaalija terveysministeriötä. Hankkeen puheenjohtaja, lainsäädäntöjohtaja Mika Kättö sanoo, että hanke on vielä alkutekijöissään. Tutkimme myös, voitaisiinko ylempi ammattikorkeakoulutukinto saada alalle systemaattisemmin. Työn alla on myös esimiestutkinto.. Sisäministeriö aloitti maaliskuussa pelastusalan koulutuksen kehittämishankkeen, jossa pureudutaan muun muassa koulutusrakenteen kehittämiseen. ”Selvitämme, miten he saisivat laajemman perustason pätevyyden suoraan joko koulutuksen osana, tai vähän niin kuin Helsingissä, oppisopimuksella.” Työryhmä pureutuu myös esimiestutkintoon. 8 3 ·2017 KOULUTUS T ulevaisuudessa kaikista pelastajakoulutuksen käyneistä tulee myös ensihoitajia, jos alan koulutusta uudistava työryhmä saa tavoitteensa maaliin. Hänen mukaansa kehittämishankkeessa kuvataan ensin koulutuksen nykytilanne ja arvioidaan koulutusympäristöä. Hankkeen lähtökohta on hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan pelastusalan kustannustehokkuutta ja urapolkuja kehitetään uudistamalla koulutusjärjestelmää. Onko tekijöitä, jotka vaikuttavat koulutuksen rakenteeseen ja siihen, pitääkö asioita muuttaa?” Työryhmän erityinen tehtävä on selvittää, miten kaikista pelastajista koulutettaisiin systemaattisesti myös lähihoitajia, jolloin heillä olisi valmius toimia perustason ensihoitajina. ”Millaiseen ympäristöön pelastajia ja päällystöä koulutetaan lähivuodet. Työryhmällä on aikaa helmikuun 2018 loppuun. ”Tehtävänä on myös selvittää, onko esimiestutkinto ihan kuranttia tavaraa tänä päivänä, eli pitäisikö siinä olla jotakin rakenteellista muutosta. Työryhmä: kaikista pelastajista ensihoitajia Teksti: Kaisu Puranen Kuva: Kimmo Kaisto Pelastusalan koulutuksen kehittämishankkeessa selvitetään, miten lähihoitajatutkinto saataisiin kaikille pelastajille
Pelastusjohtajia edustaa Satakunnan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Pekka Tähtinen, Helsingin Pelastuskoulua rehtori Matti Waitinen. ”Tulevassa suuressa Uudenmaan pelastuslaitoksessa olisi jatkossakin oma Osaamiskeskus eli Oske. Silloin ei olisi enää mietittävää siitä, mistä saadaan akateemisen loppututkinnon suorittaneet jatkossa.” Pelastuskoulun kohtaloa pohtii oma työryhmänsä, jossa Waitinenkin on mukana. Oppisopimusmuotoinen koulutus Helsingin Pelastuskoulun rehtori Matti Waitinen visioi, että tulevaisuudessa Pelastusopisto voisi toimia lähihoitajakoulutuksen vetojuhtana. ”Jos nyt muuttuvan opintokokonaisuuden kautta mahdollistuu myös korkeakouluopiskelu, se olisi loistava asia. 3 ·2017 9 Hän, sisäministeriön erityisasiantuntija Jouni Pousi ja Pelastusopiston koulutusjohtaja Minna Hirvonen muodostavat sihteeristön. Hänen mukaansa tällä hetkellä kaikilla 17 pelastuslaitoksen alueella on oppilaitos, jolla on oikeudet kouluttaa lähihoitajatutkinto. Siinä pelastuslaitos palkkaa opiskelijat kahdeksi kesäkuukaudeksi paloasemille valvottuun harjoitteluun. Pelastusopiston opetuksessa käytetään paljon Korvaharjun harjoitusaluetta.. Waitisen mukaan se, että palopäällystötutkinto on siirtynyt Poliisiammattikorkeakouluun, voi avata muitakin reittejä yliopistokoulutukseen esimerkiksi yhteistyössä ItäSuomen yliopiston kanssa. Waitinen huomauttaa, että tässä Helsingin malli voisi olla toimiva. ”Pelastusopisto voisi kontaktoida 17 oppilaitokseen ja luoda järjestelmän, jossa saataisiin sujuvasti käynnistettyä oppisopimusmuotoinen koulutus.” Waitinen korostaa, että koulutuksen pitäisi olla oppisopimusmuotoinen, sillä Pelastusopisto ei luultavasti lähde laajentamaan koulutustaan lähihoitajaopetukseen, ja lisäksi pelastajien koulutuksen työelämälähtöisyyttä pitäisi muutenkin lisätä. Pelastuslaitos voisi myydä palveluita esimerkiksi pelastusopistolle, joka tuskin ha luaa perustaa omaa sivupistettä pääkaupunkiseudulle.” Lisää aiheesta sivulla 10
Operatiivinen johtaminen kyllä hoituu.” ”Myös akateeminen koulutus kaipaa vahvistamista ja tutkimuksellinen ulottuvuus pitäisi saada paremmin haltuun. ”Koulutusjärjestelmämme voidaan uudistaa lähihoitajatutkinnosta tohtoritutkintoon asti.” Sisäministeri Paula Risikko esitti, että pelastajatutkintoon kytkettäisiin ensihoidon perustason valmiudet antava lähihoitajatutkinto. ”Pelastuskoulu pitäisi siirtää maakunnan alaisuuteen, jos se on juridisesti mahdollista.” ”Helsingin pelastuslaitoksen budjetissa näemme mitä koulutus maksaa ja se on puolet halvempi kuin valtion tuottama koulutus.” ”Jos koulutetaan sama määrä pelastajia kuin nyt Helsingissä tehdään, se ei ole pois keneltäkään. Pukkinen näkee, että koulutus on nyt hyvällä tasolla, mutta niiden pitää kehittyä tulevaisuudessa. ”Kritiikkiä esitetään kovasti, mutta ei kerrota, mitä koulutuksen pitäisi olla.” Hän muistuttaa, että koulutus antaa tietyt perusvalmiudet, mutta sanonta työ tekijäänsä opettaa pätee tässäkin. ”Ei katsota pelkästään tämän päivän koulutustarpeita, vaan myös lähtökohta on se, että tulevaisuuden koulutustarpeet pystyttäisiin aistimaan niin, että koulutus olisi tulevaisuuden pelastajille, alipäällystölle ja päällystölle riittävää ja valmiuksia työelämään antavaa.” Hän korostaa koulutuksen jatkuvaa kehittymistä. Ministerin suulla on todettu, että nyt saa antaa palaa ja heittää villeimpiäkin kehittämisehdotuksia. Ei ole väliä, kuka siitä vastaa, mutta se pitäisi saada säännölliseksi.” Mervi Parviaisen mielestä koulutusta tarvitaan erityisesti johtamiseen ja strategiseen ajatteluun liittyen. ”Perusammattilaisen taso on hyvä, mutta etenkin alipäällystökoulutuksessa pitäisi terästää henkilöstöjohtamisen kouluttamista. 10 3 ·2017 KOULUTUS Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen haastaa kentän aitoon ja avarakatseiseen keskusteluun koulutuksesta. Tulevien pelastajien koulutuksen pitäisi olla eteenpäin katsovaa, Pelastusjohtajien puheenjohtaja Jaakko Pukkinen korostaa. Mervi Parviainen haluaisi kuitenkin arvioida koulutustarvetta kauemmas tulevaisuuden tarpeita ajatellen. Pelastuskoulun rehtori Matti Waitinen sanoo, että Pelastuskoulu noudattaa opiston opetussuunnitelmaa tarkasti, onhan se koulun toimiluvankin ehto. Pelastusalalla tarvitaan laajempaa asiantuntemusta.” Pelastusalan maakunnallisen uudistuksen yhteydessä on esille noussut myös Helsingin Pelastuskoulun tilanne. Katsomme, miten voimme parhaiten hyödyntää pääkaupunkiseutua työelämälähtöisesti opetuksessa.” ”Pelastusopistolla on oma harjoitusalue, meillä koko pääkaupunkiseutu. Asiallisten omilla nimillä kirjoitettujen joukossa oli jokunen nimetönkin, joissa varoitettiin rehtoria liikkumasta pimeällä yksin Helsingin kaduilla. Tämä herätti vastakaikua niin Pelastuskoulussa kuin sosiaalisessa mediassakin. ”Täydennyskoulutuksella on myös suuri merkitys. ”Ensihoidon kuvio ja kokonaisturvallisuuden vaatimukset kasvavat koko ajan. Luomme aikataulun ja toteutussuunnitelman joka kerran erikseen”. Se pitäisikin saada lakisääteiseksi velvoitteeksi. Sisäministeri Paula Risikko lupasi koulun 45-vuotisjuhlassa, että koulun toimintaa säilyy jatkossakin. Teksti: Esa Aalto Huhtikuisilla Palopäällystöpäivillä Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen nosti esiin kysymyksen siitä, onko Pelastuskoulun koulutus laadukasta. Kokonaisuutta pitää tarkastella tulevaisuuteen.” Parviainen: koulutukseen lisää henkilöstöjohtamista Myrsky toteutussuunnitelmasta Katse tulevaisuuteen Pelastuskomentaja Simo Weckstén ymmärtää Pelastusopiston huolen tulevaisuudesta. Jos koululutusmääriä lisätään, sillä voi olla vaikutus Pelastusopiston opiskelijamääriin.” Maakunnan koulu olisi paras ratkaisu. ”Kun opiskelija menee kouluun, työelämä on jo vuosikymmeniä edellä.” Tämän vuoksi pelastajat tarvitsevat myös ensihoitajan koulutuksen. Meillä ei ole mahdollista toteuttaa asioita siten, että meillä olisi vakiosuunnitelma hyllyssä miehen ja letkukelan tarkkuudella. ”Riittääkö lähihoitajatutkinto tulevaisuudessa”, hän pohtii. ”Olemme erilaisia oppilaitoksia. Koulutusta kohtaan esitetään aika ajoin arvostelua, mutta rehtori kysyy, onko alalla tietoa, mitkä ovat tarpeet. Mervi Parviainen hämmästyi palautetta, jota sai toteamuksestaan. Parviaisen peräänkuuluttamat toteutussuunnitelmat räätälöidään jokaiselle kurssille erikseen. Waitinen sanoo. Otamme kopin, kun tiedämme vaikka talon purusta
P irkanmaalaisen palomiehen Jussi Raution kehittämä mobiilipeli Rescuebusters julkaistiin 28. Ensin Rautio pohti lautapeliä, mutta pikkuhiljaa idea muovautui mobiilipeliksi. ”Olen miettinyt sitä niin, että jos vaikka yksikin lapsi osaa toimia, kun esimerkiksi leivänpaahdin syttyy tuleen, sijoitus on ollut kannattava.” Peli eroaa muista tietokoneja mobiilipeleistä – hyvällä tavalla. Syrjäsen mukaan maailmanvalloituksessa haaste on saavuttaa oikeat tahot heti. Tunnin jälkeen hän jäi pohtimaan keinoa, jolla lapset kiinnostuisivat turvallisuudesta yhtä opetuskertaa enemmän. huhtikuuta Androidja iOS-sovelluksille. Tämä on kuluttajalähtöinen peli, mikä helpottaa hommaa.” Pelin rahoittajaksi lähti vastikään entinen NHL-jääkiekkoilija Toni Lydman. Nyt tähtäimessä ovat kansainväliset markkinat. Teksti ja kuva: Kaisu Puranen SyraWisen toimitusjohtaja Markus Syrjänen (vas.) ja Rescuebustersin kehittäjä Jussi Rautio Mari Valosaaren haastattelussa Jätkäsaaren paloasemalla, jossa pelin kuulumisista kerrottiin huhtikuussa.. Matkan varrella Rautio sai keksinnöstään Palosuojelurahaston vuoden 2016 Innovaatiopalkinnon. ”Kun suhteutan peliä turvallisuuden edistämisen osa-alueisiin, on huikea juttu, että ollaan tässä pisteessä”, hän kehuu. Hän tutustui peliin Syrjäsen kautta, joka on hänen perhetuttunsa. Peli on kulkenut pitkän tien pöytälaatikosta kuluttajien kännyköihin. Rescuebustersissa pelaajan tehtävä on auttaa pelihahmoja eli bustereita erilaisissa vaaratilanteissa. 3 ·2017 11 Alakoulun turvallisuusopetuksesta ideaksi jalostunut peli sai ilmaa alleen, kun NHL-tähti lähti siihen sijoittajaksi. ”Vahva kansainvälistyminen on edessä varsinkin, kun saadaan aihealueita laajennettua. Haluamme, että tämä on se opetuspeli, mihin muita opetuspelejä verrataan.” Pelistä on olemassa suomen-, ruotsinja englanninkieliset versiot. Samalla hän oppii asioita esimerkiksi paloturvallisuudesta ja elvytyksestä. Sinänsä mukava markkinoida tällaista peliä.” Eräs yhteistyökumppani pelissä on Palopäällystöliitto. Yrityksen toimitusjohtaja Markus Syrjänen kertoo, että peliä on markkinoitu muun muassa Saksaan, Sveitsiin, Kiinaan ja SaudiArabiaan. ”Se mitä minä tiedän peleistä, niiden tavoite näyttää olevan vähän päinvastainen. IHMISET JA ILMIÖT Rescuebusters lähti maailmanvalloitukseen ”Markus kyseli kontakteja meiltä, ja innostuimme pelin aiheesta”, Lydman sanoo. ”Se on haastavaa Suomessakin koulupuolelle, ja pitää ottaa selvää, miten se onnistuu muissa maissa. Pelin ympärille perustettiin yritys SyraWise. ”Olemme antaneet sisältöön liittyvää asiantuntijatukea, ja käyttäneet omia verkostoja hyväksi”, kuvailee toiminnanjohtaja Ari Keijonen. Niissä vähemmän pelastetaan ihmisiä, ja enemmän koetetaan ampua ihmisiin reikiä. Hänen mielestään etiikan suhteen parempaa peliä ei voi olla olemassa. Rautio sai idean peliin vuonna 2012 oltuaan alakoulussa opettamassa lapsille turvallisuusasioita. Kun saadaan turvallisuusaiheet käsiteltyä, jatkamme muihin oppiaineisiin
Palomiehiä huolestuttaa, että muut pelastuslaitokset niin Suomessa kuin ulkomailla menevät somen käytössä Helsingin ohi. Brankkarit on kerännyt kahdessa vuodessa 600 seuraajaa. Yritetään miellyttää kaikkia ja tehdään se niin jäykästi, ettei se ehdi puhuttelemaan ketään.” Palomiesten Instagram-tili herättää kysymyksiä Tämäkin kuva, ”Mirg/Lekajoukot”, löytyy sosiaalisen median kuvapalvelu Instagramista, jossa Helsingin palomiehillä on oma tili. Vedotaan, ettei ole rahaa tai resursseja, mutta resurssi somessa on miehistö.” Hänen mukaansa ongelma laitoksen virallisessa some-viestinnässä on jäykkyys ja vanhanaikaisuus. Jarno Lehtoranta kertoo, että pelastuslaitoksen palomiehet haluavat kertoa siitä, millaista heidän työnsä oikeasti on. Miehistön kesken tuli puhe, että jäämme somessa jälkeen, vaikka muuten Helsinki on ollut aina etunenässä joka asiassa, ensihoidossa, pelastuksessa ynnä muussa.” Lehtoranta painottaa, että palomiehet haluaisivat edistää someen liittyviä asioita yhteisymmärryksessä pelastuslaitoksen kanssa. ”Pelätään liikaa, kun julkaistaan jotain virallisilla sivuilla. P alomies Jarno Lehtoranta ja ylipalomies Jorma Korhonen Helsingistä perustivat huhtikuussa henkilökohtaisen Instagram-tilin nimeltä Helsinki Firefighters. Haluamme viedä ammattikuntaa helsinkiläisen palomiehen näkökulmasta eteenpäin”, hän sanoo. ”Sehän lähti ihan lapasesta, ja jengi on tykännyt todella paljon.” Hän korostaa, että palomiesten työ olisi helppo kääntää hyväksi PR:ksi, jos vain osaamista löytyisi. 12 3 ·2017 VIESTINTÄ Helsingin pelastuslaitoksen palomiehet perustivat Instagramtilin, jossa he kertovat työstään. ”Joka työvuoro pelastamme Helsingissä ihmisiä. Siksi he perustivat epävirallisen tilin. Teksti: Kaisu Puranen Kuva: Helsinki Firefighters -Instagram-tili. Tili kerää seuraajia pikavauhtia, mutta pelastuslaitos on pyytänyt ylläpitäjiä poistamaan osan kuvista. ”Meitä kiinnostaa, miten ala kehittyy Suomessa ja ulkomailla, ja miten asioista viestitään. Hän uskoo, että syy virallisen Instagramtilin vähäiseen seuraajamäärään on se, ettei se puhuttele tarpeeksi. Helsingin pelastuslaitoksella on jo Instagram-kuvapalvelussa oma, virallinen tili, Stadin brankkarit. Sitä ei osata käyttää hyödyksi. Helsingin palomiesten päivittäisestä työstä kertova tili sai heti suuren suosion, ja sille on huhtikuun loppuun mennessä kertynyt 1570 seuraajaa. Lehtoranta sanoo, että palomiesten nuorempi sukupolvi näkee sosiaalisen median käytön eri tavalla kuin talon virallinen viestintäyksikkö. Hänen mukaansa tarkoitus on hyvä. ”Olemme intohimoisia palomiehiä ja rakastamme työtämme. ”Me emme ajatelleet loukkaavamme ketään.” Lehtorannan mukaan sivusta on tullut paljon positiivista palautetta
Vastuu sopimuspalokuntahenkilöstön riittävästä koulutuksesta säilyy jatkossakin pelastuslaitoksilla, joilla on mahdollisuus yhdessä alueensa sopimuspalokuntien kanssa arvioida tarvittavaa koulutusta siten, että koulutukseen resursointi olisi mahdollisimman tehokasta ja taloudellista. ”Yhtenäinen linja on koulutuksesta kiinni.” Lue lisää: www.pelastustieto.fi Espoolaisten kerrostalojen pihojen turvallisuus on syynätty perusteellisesti. Sopimuspalokunnat vastaavat perehdyttämiskoulutuksen järjestämisestä pelastuslaitoksen ohjauksen mukaisesti, tukevat omien jäsentensä koulutustavoitteiden mukaisen osaamisen edistämistä ja huolehtivat viikkoharjoitusten järjestämisestä pelastuslaitoksen ohjauksen mukaisesti. Sopimuspalokuntatoiminnan kouluttamisen kehittämistä varten perustetaan syksyllä 2017 Pelastusopiston johtamana sopimuspalokuntakoulutuksen kehittämisverkosto, jonka tehtävänä on toimia neuvoa antavana elimenä opetussuunnitelman kehittämistyössä ja kouluttajakoulutuksen kehittämisessä. Tuemme ja kannustamme toimintaa niin kauan, kuin se on lainmukaista, ei vahingoita ketään ja vahvistaa turvallisuutta.” Satakunnan pelastuslaitoksen Instagram-tilillä on noin 1900 seuraajaa. Espoon Asunnot Oy:n viherhoidon suunnittelija Risto Vuori ja koulutuspäällikkö Aulis Partanen Uudenmaan Pelastusliitosta kiertävät katsomassa kerrostalon pihojen vaaranpaikat. Missään nimessä emme halua rikkoa lainsäädäntöä.” Lehtoranta muistuttaa, että some-viestinnästä voisi löytyä töitä myös monelle ikääntyvälle palomiehelle. Laitoksen some-tiimin jäsen, vs. Ensimmäistä kertaa kaupungin vuokrataloyhtiössä käydään läpi piha-alueet turvallisuuden näkökulmasta. Ne voivat toteuttaa tarvittavaa lisäkoulutusta. Kouluttajakoulutus Pelastusopistoon Pihat turvallisemmiksi Espoossa. ”Kivoilla kuvilla saa ihmiset heräämään ja puhuteltua heitä silti ketään loukkaamatta. Laki on tarkoitus saada voimaavoimaan vuoden 2019 alusta. Lehtoranta näkeekin epävirallisen Instagramtilin herättelynä laitoksen päättäjiä kohtaan. Pelastuslaitos kannustaa henkilöstöään mukaan tekemään laitoksen viestintää ja viestimään omissa sosiaalisen median kanavissa.” Hakala kuitenkin korostaa, että pelastuslaitoksen henkilöstön työhön liittyy salassa pidettäviä asioita, jotka täytyy ottaa huo mioon myös henkilökohtaisessa viestinnässä ja sosiaalisessa mediassa. Puolitaipaleen mielestä näyttävissä, palomiestyön sankarillisuutta korostavissa kuvissa ei ole mitään vikaa, kunhan samaan pakettiin saataisiin myös turvallisuusviestintää. ”Se on hyvä ja suositeltava asia. ”Jos jotkut perustavat tilin perehtymättä lainsäädäntöön ja ohjeisiin, on suuri riski, että he aiheuttavat haittaa ja vahinkoa suojan piirissä oleville, turvallisuuden hallinnalle, pelastuslaitokselle sekä itselleen.” ”Pelastuslaitos kouluttaa ja ohjeistaa tarkkaan tietoja yksityisyydensuojasta sekä some-käytännöistä. Pelastusalan järjestöt voivat osaltaan yhteistyössä Pelastusopiston kanssa tuottaa opetusmateriaalia, jolla tuetaan sopimuspalokuntien koulutustoimintaa. Alueelliset liitot voivat toteuttaa yhteistyösopimusten perusteella sopimuspalokuntien koulutusta sekä tarvittavaa lisäkoulutusta alueillaan sovitun mukaisesti. Tämän perusteella otetaan parannukset huomioon myös uudiskohteiden pihasuunnittelussa.” Teksti ja kuva: Esa Aalto . ”Tarkastamme myös pihojen opastintaulut, joissa näyttää olevan epäselvyyksiä. paloesimies Mikko Puolitaival kertoo, että tilin päivittäjät kysyvät usein kuvia jo etukäteen alueen tapahtumista ja harjoituksista, jolloin julkaisuprosessi on sujuva. Tässä ollaan Matinkylässä, jossa taustalla näkyy ahtaaksi rakennettu pihakivetys, joka haittaa isojen autojen kulkua pihalla. ”Olemme pyytäneet kuvien poistamista” Helsingin pelastuslaitoksen viestintäpäällikkö Taisto Hakala korostaa, että kaupungin viestintäsääntöjenkin mukaan kaupungin työntekijöillä on oikeus kertoa julkisuudessa omasta työstään, kunhan kerrottavat asiat eivät ole salassa pidettäviä. Niiden perusteella hälytysajo voidaan ajaa väärään kohtaan.” Tarkoitus on myös parantaa osoitenumerointien näkyvyyttä valaisemalla ne. Pelastusopisto vastaa jatkossa pelastustoimen sopimuspalokuntahenkilöstön koulutuksen opetussuunnitelman ylläpitoja kehitystyöstä, kouluttajakoulutuksesta, kouluttajarekisterin ylläpidosta sekä lakisääteisen kelpoisuuden tuottaman koulutuksen opetusmateriaalin tuottamisesta, päivittämisestä ja tarjoamisesta kaikkiin sopimushenkilöstön kelpoisuuden tuottaviin koulutuksiin yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Ne voivat olla ahtaita kulmia, jotka haittaavat pelastustietä tai aurauskaluston liikkumista. ”Kaikkiaan käydään läpi sata kiinteistöä kaikkiaan 260:stä. ”Heidän täytyy ottaa huomioon lainsäädäntö ja olla tarkkana siinä, ettei lakia rikota.” Hakala muistuttaa, että pelastuslaitoksen henkilöstö on työssään paljon tekemisissä esimerkiksi tietoja yksityisyydensuojaan kuuluvien asioiden ja tilanteiden kanssa. Risto Vuori (oik.) ja Aulis Partanen käyvät läpi espoolaisia vuokrataloyhtiön pihoja. ”Mekin pyrimme julkaisemaan näyttäviä kuvia, mutta niiden mukana avaamme sitä, mistä on kysymys ja esittelemme arkipäivän tapahtumia sekä tilanteita.” Satakunnan some-tiimi keskustelee epäselvissä tapauksissa yhdessä siitä, voiko tietyn kuvan julkaista. Puolitaival uskoo, että palomiehillä on yksinäänkin kapasiteettia arvioida kuvien tietosuojaa, mutta toivoisi, että koko laitos voisi olla mukana somen tuottamisessa
Uusina vastuualueina laitokselle tulivat Ylöjärven, Akaan ja Vesilahden kunnat. Pirkanmaan pelastuslaitoksen ensihoitajat tekevät pääosin vuorokautista 24 tunnin . Uusia yksiköitä tuli viisi lisää. Ensihoitajat Hilliina Helin ja Ossi Viemerö ovat työskennelleet Nekalassa vuodenvaihteesta.. Nyt laitoksella on virassa 120 ensihoitajaa. Ensihoitajat työskentelevät päivystysasemilla pareittain 12 tunnin työvuorossa. Neljä ensihoitoyksikköä vaihdettiin perustasolta hoitotasolle. Aamuisin he lähtevät päivystyspaikkaan keskuspaloasemalta tai lähimmältä paloasemalta ja iltaisin palaavat sinne. Osa ensihoitajista siirtyi 12 tunnin työaikamalliin. Ensihoidolle perustettiin neljä uutta päivystyspistettä, joista kaksi, Teivon ja Nekalan pisteet, pelastuslaitos varusti itse. Vuodenvaihteessa pelastuslaitos rekrytoi 45 hoitotason ensihoitajaa. Lisäksi päivystyspisteeksi aktivoitiin Ylöjärven vanha paloasema, ja Vesilahden VPK:n kanssa puolestaan tehtiin sopimus tilojen yhteiskäytöstä. Pirkkalan ensihoidon päivystyspiste siirrettiin päiväajaksi paloasemalta kunnan keskustan länsipuolelle. Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Teemu Heikkilä P irkanmaan pelastuslaitoksen ensihoidossa on tapahtunut viime aikoina suuria uudistuksia. Uudistukset liittyvät vuodenvaihteessa voimaan tulleeseen uuteen palvelutasopäätökseen. ”Kaikella haetaan parempaa ensihoidon palvelutasopäätöksen toteutumista”, sanoo pelastuspäällikkö Matti Isotalo. Esimerkiksi vuoden alussa perustetut päivystyspisteet on valittu sijainnin perusteella niin, että tavoitettavuusajat eivät ylity. 14 3 ·2017 ALUE TUTUKSI Pirkanmaa uudisti ensihoitoa Pirkanmaan pelastuslaitos palkkasi 45 ensihoitajaa ja perusti neljä uutta ensihoidon päivystyspistettä. Uusilla päivystyspisteillä Teivoa lukuunottamatta ei ole muuta pelastuslaitoksen henkilöstöä
Toisaalta ei tarvitse valvoakaan öitä.” Molemmat näkevät, että henkilöstön viihtyvyys Ajokinkujalla voisi olla parempi. Nyt täällä jo tulee toimeen”, hän sanoo. ”On uusi asia mennä päivystyspisteeseen ja olla siellä työparin kanssa kaksin. Isotalon mukaan vuoden alusta alkanut systeemi toimii kohtuullisen hyvin. Toisaalta moni halusi siirtyä 12 tunnin rytmiin. Hän arvioi, että yleisesti ensihoitajat pitävät enemmän vuorokautisesta työajasta. Viemeröllä puolestaan ei ollut niin väliä, mitä työaikamallia hän tekisi. ”Ei voikaan olettaa, että alusta asti kaikki toimii kuin keskuspaloasemalla. Yksinhuoltajana hän ehtii silloin olla enemmän lapsiensa kanssa. Nyt on varaa valita.” . Paikka laitakaupungin teollisuusalueella on entinen ammattikoulun tila. Paikassa ei voi esimerkiksi harrastaa kuntoilua, koska sellaista tilaa ei ole, eikä sieltä voi lähteäkään minnekään. Molemmat tekevät 12 tunnin työaikaa. Helin siirtyy kesäksi takaisin 24 tunnin vuoroon, mistä hän pitääkin enemmän. Siihenkin pitää sopeutua.” Pelkistetty Ajokinkuja Tampereen Nekalassa Ajokinkujan päivystyspisteellä tekevät työvuoroaan ensihoitajat Hilliina Helin ja Ossi Viemerö. ”Tilastot näyttävät, että ensihoidon kysyntä on tietyllä kellonajalla kovempaa kuin tietyllä. Molemmissa malleissa on hyvät ja huonot puolensa. Isotalo korostaa, että uudella työajalla voidaan huomioida työntekijä paremmin. Ensihoitajat sanovat, että laitos on kuitenkin kuunnellut heidän toiveitaan paikan varustuksesta, ja he ovat saaneet sinne pyytämänsä asiat. ”Aikaisemmin oli yksi työaika, jota kaikkien oli pakko tehdä. 3 ·2017 15 työaikaa, mutta kolmessa päivystyspisteessä eli Teivolla, Ajokinkujalla ja Vesilahdella tehdään 12 tunnin vuoroa aamukahdeksasta iltakahdeksaan. Ossi Viemerö ensihoidon päivystyspisteessä Nekalassa.. ”Olen tyytyväinen, että töitä riittää. Alkuvaiheessa huoneessa oli vain sohva, ei keittiötä, tietokonetta tai tv:tä. Tässä mallissa ei tehdä öitä, mikä näkyy palkassa jonkin verran. Nyt resursseja haettiin työajan avulla.” 12 tunnin työaikamallissa työskentelee tällä hetkellä 16 ensihoitajaa. Viemerön mukaan työskentely Nekalassa on käynnistynyt alkuvaiheen jälkeen suhteellisen hyvin, ja koko ajan mennään eteenpäin. ”Molempiin suuntiin on liikettä, riippuen iästä ja elämäntilanteesta. Päivystyspisteiden varustus vaihtelee VPK:n rakennuksesta varsin pelkistettyihin tiloihin. ”Tällä haetaan joustavuutta ja toiveiden toteutumista. Jos ikää on yli 60 vuotta, toinen työaikamuoto on jopa luonnollinen”, hän sanoo. Viemerön mukaan sijaintinsa puolesta Ajokinkuja kuitenkin on hyvä, ja keikkoja on paljon, joten päivystyspaikalla ei tarvitse viettää aikaa kovinkaan paljon. Muilla asemilla on enemmän ihmisiä ja aktiviteetteja. Nyt on varaa valita.” Työajallakin haetaan palvelutasopäätöksen toteutumista. Isotalo myöntää, että systeemi vaatii ensihoitajilta sopeutumista. Suuren hallin läpi kävellään muutaman neliön kokoiseen päivystyshuoneeseen, jossa on sohva, televisio, tietokone ja ruoanlaittopiste. Aikaisemmin oli yksi työaika, jota kaikkien oli pakko tehdä
Etukenossa uudistukseen Pirkanmaan pelastuslaitos Kattaa 22 kunnan alueen Kaksi pelastusaluetta 61 paloasemaa, 17 asemaa valmiudessa vuorokauden ympäri 47 sopimuspalokuntaa Kiireellinen ensihoito Tampereella, Nokialla, Pirkkalassa, Lempäälässä, Valkeakoskella, Vesilahdella ja Ylöjärvellä. Yhteistoimintasopimus ensihoidosta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja pelastuslaitoksen välillä Teksti: Kaisu Puranen Kuva: Teemu Heikkilä ”Suurin haaste maakuntauudistuksessa on maakunnan luominen tyhjästä”, sanoo pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojanen.. Pelastuslaitoksen vastuulla on pelastustoimen ja varautumisen kokonaisuus. Näin kuvaa Pirkanmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojanen alueensa mentaliteettia. ”Tästä huolimatta arki elää, mutta arkea on muokattu, koska muutos on niin iso”, Ojanen luonnehtii. Pelastuslaitoksella on oma viestintätiimi, joka kehittää määrätietoisesti turvallisuusviestintää. tammikuuta 2019”, Ojanen konkretisoi. Nyt tehdään sekä muutos että alusta samalla kertaa”, Ojanen vertaa. Pirkanmaalla valtavan muutoksen järjestely on sujunut hyvin. 16 3 ·2017 ALUE TUTUKSI Pirkanmaan pelastuslaitos haluaa olla kärjessä niin kehittämishankkeissa kuin maakuntauudistuksessa. Maakuntahallinnon luomisessa suuri haaste ovat ICT-palvelut ja henkilöstöhallinto. ”Ensimmäinen tavoite on, että kaikille tulee palkka tilille 15. Yli 20000 työntekijää siirtyy uuden työnantajan palvelukseen. Menossa on esivalmisteluvaihe, joka päättyy kesällä. Ojasen mukaan siinäkin muutoksessa Pirkanmaa pyrkii kulkemaan maan kärjessä. Ojanen on maakuntamuutostyöryhmän varapuheenjohtaja, joten pelastuslaitos on siksikin vahvasti mukana muutostyössä. Muutoksen suurin haaste on se, että pelastustoimessa maakuntaa ei ole, vaan se luodaan tyhjästä. Sitä varten laitokselle perustettiin teemaryhmä, joka jakautuu erilaisiin alatyöryhmiin. ”Muutokseen on hyvä painella etukenossa, koska silloin on mahdollisuus raamittaa itse asioita.” Ojanen puhuu niin pelastuslaitoksen arjen kehittämisestä kuin tulevasta maakuntauudistuksesta. Laitoksen kokoluokka on suomalaisittain niin iso, että kehittämispotentiaalia on omasta takaa. ”Saamme projekteja käyntiin ja henkilöitä palkattua väliaikaisesti, ja siten pystymme kehittämään toimintaa.” Kehitystyötä tehdään monella eri osa-alueella. Syksyllä maakunnassa alkaa väliaikaishallinto. ”Kun aikoinaan teimme aluelaitosrakenteen, meillä oli maali, keskuskunta. Pirkanmaa on profiloitunut esimerkiksi vanhusten ja maahanmuuttajien paloturvallisuuden kehittäjänä. Vastikään Tampereelle avattiin Suomen ensimmäinen sprinklattu kaupunkitunneli. Juuri nyt työläin prosessi on maakuntauudistus ja pelastuslaitoksen vieminen maakuntaan. P arempi tuottaa pölyä kuin jäädä nieleksimään sitä
Ojanen korostaa, että nyt pelastuslaitosten pitäisi tuoda intohimoja herättävä aihe esille oikealla tavalla. ”Käytännössä vuoden päästä tästä hetkestä kaiken pitää olla valmista ja päätetty. Ne ovat aina useampien ongelma.” Maakuntauudistuksessa Ojanen näkee pelastuslaitosten osalta oleellisimpana sen, että pelastuslaitos olisi oma liikelaitoksensa maakuntaorganisaatiossa. ”Häiriöt eivät missään tapauksessa rajaudu vain yhdelle toimijalle. Jokainen aloittaa puhtaalta pöydältä.” ”Nyt olemme menossa yhteen rahahanaan, ja jos sitä tiukennetaan, kaikki liikkuu.”. Pelastustoimi ei ole viemässä muiden tahojen valmiussuunnittelua ja varautumista. ”Siksi meilläkin on aika hyvä happi. Aikaisemmin 22 alueen mallissa yhden alueen huono talous ei vaikuttanut toisiin alueisiin, mutta tulevaisuudessa näin voi käydä. ”Nyt olemme menossa yhteen rahahanaan, ja jos sitä tiukennetaan, kaikki liikkuu.” Ojanen korostaa, että nyt tehtävien talouslaskelmien oikeellisuus on kriittinen asia, koska huolellisesti mitoitetut budjetit on helppo perustella myöhemmin. Kehotan kaikkia kiinnittämään huomiota kesän jälkeiseen elämään.” Ojanen näkee, että maakuntauudistukseen mentäessä yhteinen kokemattomuus voi olla voimavarakin. 3 ·2017 17 info@ursuit.com / www.ursuit.com Näköharha aikataulussa Maakuntauudistuksessa varautuminen on noussut näkyväksi keskustelunaiheeksi. ”Valmiussuunnitelmien pitäisi olla samanlukuisia ja samantyyppisiä, ja meillä pitäisi olla tiettyjä yhteisiä osioita, kuten tiedottaminen ja tilannekuva.” Tärkeintä varautumisessa on Ojasen mukaan se, että jokainen toimija huolehtii oman palvelutuotantonsa varmistamisesta häiriötilanteessa ja siitä, että kaikki toimii synkroniassa. On ymmärretty, että kaikki ovat menossa uuteen. ”Nyt ei ole ihan oikea aika kehittää kansainvälistä pelastustoimintaa.” Ojanen katsoo, että pelastustoimella on ollut näköharha uudistuksen aikataulussa. Valmistelu tulee keskittymään kesän jälkeiseen aikaan ja vuodenvaihteeseen. ”Jos olemme jonkun isomman liikelaitoksen sisällä, on päivänselvää, että sisäministeriön ote ja ohjaus on hankalaa.” Mitä tulee pelastuslaitosten rahoitukseen uudistuksen jälkeen, Ojanen on tyytyväinen siihen, että käynnissä on maakuntarahoituksen simulointihanke, jossa harjoitellaan rahoituksesta päättämistä ja sen jakamista. Hän muistuttaa, että kysymyksessä on täysin uusi, valtiolta tuleva rahoitus. Siksi pelastustoimen uudistushanke kaipaa fokusointia vain ja ainoastaan maakuntauudistukseen. Hänen mukaansa muut työryhmät voisivat jäädä lepäämään uudistuksen yli. Ojanen huomauttaa, että uudistuksessa pitäisi keskittyä olennaisiin asioihin. Sen sijaan pelastustoimi on luomassa maakuntiin yhtenäistä tapaa toimia
Pronton teknisestä ylläpidosta ja kehittämisestä vastaava Pelastusopisto kehitti järjestelmään sosiaalisen median tilastointimenetelmän. Toinen suuri uudistus liittyy tapaan, jolla tilastotietoja kerätään. Mediaviestinnässä Prontoon kerätään vain koosteraportteja, jolloin esimerkiksi yksittäisen päivityksen saamat tykkäykset pystytään tilastoimaan. Mukana kehitystyössä oli muun muassa Pirkanmaan pelastuslaitos. Niin on edelleen, paitsi mediaviestinnän osalta”, Ketola kertoo. Sosiaalinen media tilastoidaan tyypeittäin, päivityksineen ja yleisön reaktioineen. ”Aikaisemmin mediaviestinnästä on kerätty tietoja samalla tavalla kuin muustakin turvallisuusviestintätyöstä, eli jokaisesta tilaisuudesta tehdään oma raporttinsa Prontoon. ”Se on merkittävä osa pelastuslaitosten tekemää työtä. Ketolan mukaan tämän vuoden tiedot kirjataan uudella tavalla, joten vuoden lopussa tilastoissa näkyy kuluvan vuoden sosiaalisen median työ. Nyt voimme etsiä valtakunnallisesti parhaat käytännöt, kun näemme, mikä pelastuslaitos käyttää mitäkin kanavaa minkäkin verran, ja jakaa tietoa.” Kattavuus ja sitoutuminen tärkeimmät tiedot Erikoissuunnittelija Janne Leinonen Pirkan”Jos jollakulla menee oikein hyvin, voimme katsoa vinkkiä, millainen sisältö toimii.” Pirkanmaan pelastuslaitos on mukana, kun sosiaalinen media tilastoidaan Prontoon. Ketola näkee, että some-tilastoinnilla on suuri merkitys. Käytännössä pelastuslaitoksen työntekijä kirjaa Pronton turvallisuusviestintäselosteeseen sosiaalisen median osalta koostetilaston aikajaksolta, jonka pelastuslaitos voi määritellä. Vs. Uutta on sosiaalisen median tilastointi. Pelastusopiston suunnittelija Johannes Ketola kertoo, että Prontoon on kerätty jo pitkään tietoja turvallisuusviestinnästä valtakunnallisesti muun muassa tv:n, radion ja lehtien osalta. 18 3 ·2017 ALUE TUTUKSI Some-tilastot Prontoon Teksti: Kaisu Puranen Kuva: Teemu Heikkilä P ian pelastuslaitokset saavat tilastotietoa tuottamastaan sosiaalisen median viestinnästä. viestintäsuunnittelija Jarmo Ruotsalainen (vas.) ja erikoissuunnittelija Janne Leinonen tilastojen kimpussa.. Pelastuslaitosten sosiaalinen media tilastoidaan tänä vuonna pelastustoimen resurssija onnettomuustilasto Prontoon ensimmäistä kertaa alan historiassa. Samalla tilastoidaan, kuinka paljon some-työ on vienyt työaikaa
Vs. Emme voisi kuvata sitä arkea, jos koko henkilöstömme ei olisi mukana tässä asiassa.” Ruotsalainen muistuttaa, että kun laitos on saavuttanut somessa positiivisen julkisuuskuvan, myös turvallisuusviestintä kannattaa sisällyttää osaksi julkaisuja. ”Kaikki tilastot viedään yhtenäisesti ja samalla periaatteella Prontoon. 3 ·2017 19 www.brontoskylift.com Nostolavalaitteet Suomessa ja maailmalla. Jos jollakulla menee oikein hyvin, voimme katsoa vinkkiä, millainen sisältö toimii.” Tilastoinnin valmistelussa on ollut mukana Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston turvallisuusviestinnän työryhmä. Hän uskoo, ettei tilastointi ole ylitsepääsemätön työ kenellekään, sillä koosteraportin avulla se on pyritty tekemään mahdollisimman helpoksi. Tiedotuspäällikkö Veijo Kaján uskoo, ettei nykymaailmassa pärjää ilman sosiaalista mediaa. Hän kertoo, että kun pelastuslaitos saa sitoutettua kansalaiset some-kanaviinsa kevyehköllä aineistolla, asiapitoisempi turvallisuusviestintäkin tavoittaa heidät. Yksikkö on pyörinyt tällä kokoonpanolla kolmisen vuotta.. Tarvittavat muutokset on toteuttanut ohjelmistotoimisto Tieto. ”Olen itse tilastoinut meidän talolla hieman eri tavalla. ”Henkilöstön myönteinen suhtautuminen someen ja sen mukanaan tuomaan esilläoloon on iso tekijä siihen, miksi somekanaviamme seurataan. Pronton järjestelmäryhmä on muokannut ja hyväksynyt tilastoinnin toteutuksen Prontoon. Sitä kautta saadaan vertailukelpoista dataa, miten kullakin menee: millaista toiminta on ja paljonko se työllistää meitä.” Leinonen näkee, että päivityksen kattavuus ja ihmisten sitoutuminen siihen ovat tärkeimmät tilastoitavat tiedot. ”Kattavuus tarkoittaa sitä, monellako näytöllä viesti on käynyt, sitoutuminen taas, onko viesti saanut vastaanottajansa tekemään jotain, kuten kommentoimaan tai tykkäämään”, Leinonen kuvailee. ”Turvallisuuden lisääminen on kuitenkin syy, miksi olemme somessa.” Pirkanmaan pelastuslaitoksen viestintäyksikössä on kuusi työntekijää. Viestinnän lisäksi yksikkö vastaa muun muassa pelastuslaitoksen turvallisuuskoulutuksen ja yleisötilaisuuksien organisoinnista. Tulevaisuudessa laitokset näkevät, miten mikäkin viestintä tavoittaa ihmiset ja kuinka ihmiset saadaan aktivoitua eri sisältötyypeillä. Leinonen on tilastoinut parin vuoden ajan Pirkanmaan pelastuslaitoksen mediapalveluita. Tässä menee ehkä 10 minuuttia enemmän aikaa.” Tilastoinnista koituu monia hyötyjä. maan pelastuslaitokselta on ollut mukana kehittämässä uutta käytäntöä. Pirkanmaa vahva somessa Pelastuslaitos näkyy vahvasti suurimmissa sosiaalisen median kanavissa Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä. Usein kansalaisia kiinnostaa somessa kuitenkin juuri pelastuslaitoksen arki ja henkilöt. ”Näemme, miten esimerkiksi kunkin Facebook edistyy. viestintäsuunnittelija Jarmo Ruotsalainen korostaa, että kiitos pelastuslaitoksen menestyksestä sosiaalisessa mediassa kuuluu paitsi viestintäyksikölle, myös koko henkilöstölle
”Kokemukset ovat hyviä. ”Kotihoidon työntekijät tekevät asiakkaan palveluntarpeen arvioinnin joka tapauksessa RAI-HCmittarilla. PaloRAI-hanke alkoi vuonna 2015 ja päättyi elokuussa 2016. Asumisturvallisuuden tiimi kehitti paloturvallisuusmittarin Teksti: Kaisu Puranen Kuva: Teemu Heikkilä Palotarkastaja Markku Suominen vierailee asumisturvallisuustiimin kanssa Liisa Myllysen luona.. Sprinklerit ovat olleet asunnoissa viime kesästä saakka. Tavoitteessa onnistuttiin. Olemme käyneet lähes kaikki kohteet läpi puolivuotiskierroksella. Hankkeessa oli mukana Pirkanmaan pelastuslaitoksen lisäksi Suomen kuntaliitto, Tampereen kaupunki, Jyväskylän yliopiston Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Pelastusopisto, Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren pelastuslaitos, kiinteistötekniikkayritys Caverion Oy, Sisäministeriö, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra sekä hankerahoituksessa Palosuojelurahasto. PaloRAI-mittari voidaan kytkeä arviointiin. Mittarin avulla asukkaat jakautuvat punaiseen, keltaiseen ja vihreään ryhmään poistumisturvallisuutensa arvioinnin perusteella. Hankkeen myötä pelastuslaitos sai kokemusta myös kymmenen asunnon sprinklaamisesta. Tilanne selvisi, kun palotarkastaja Markku Suominen kävi paikalla. ”Kerran se huusi, kun pumppu oli mennyt itsestään päälle”, hän sanoo. L iisa Myllynen, 92, istuu nojatuolissa olohuoneessaan ja katsoo Suomi-filmiä. Järjestelmää käytetään pääasiassa Suomen suurimmissa kaupungeissa. Tulipalon sattuessa hänet voisi pelastaa eteiseen asennettu huoneistokohtainen, siirrettävä sprinklerijärjestelmä. Myllynen liikkuu hitaasti ja käyttää apunaan rollaattoria. Kirjahyllyssä on valokuvia läheisistä, seinällä taulu kukka-asetelmasta, lattialla persialaismatto. Monet sanovat, että laitteisto on hirveän hiljainen”, Oksanen sanoo. 20 3 ·2017 ALUE TUTUKSI PaloRAI-mittarilla voidaan arvioida kotihoidon asiakkaiden poistumisturvallisuutta. Asunto on siisti ja rauhallinen. Laite on yksi kymmenestä sprinklerilaitteistosta, joita Pirkanmaan pelastuslaitos ja Caverion-yritys asensivat yksityiskoteihin PaloRAI-hankkeen myötä. Arviointijärjestelmän kysymyksillä pystytään arvioimaan, pystyykö asiakas mahdollisesti poistumaan kolmessa minuutissa asunnosta vai ei”, kertoo pelastuslaitoksen asumisturvallisuuden tiimin vetäjä, palotarkastusinsinööri Tytti Oksanen. Työkalulla kotihoitajat arvioivat asiakkaansa kokonaisvaltaista toimintakykyä ja terveydentilaa. Nyt samassa yhteydessä voidaan arvioida myös asiakkaan poistumisturvallisuutta. Oksanen toivoo hankkeelle jatkoa, jotta mittaria saadaan testattua lisää ja mahdollisesti levitettyä valtakunnalliseen käyttöön. Pelastuslaitoksen hankkeen tavoite oli löytää mittari, jolla pystyttäisiin arvioimaan kotonaan asuvien ikäihmisten poistumisturvallisuutta. Tampereella mittaria on kuitenkin jo testattu tietyillä alueilla. Siellä seisoo suurehko lämminvesivaraajalta näyttävä laite, josta kulkee ohuita putkia pitkin kattoa. ”Meidän näkemyksemme mukaan heidän pitäisi joko muuttaa paloturvallisempaan asuntoon, tai asuntoon pitäisi asentaa huoneistokohtainen sammutuslaitteisto”, Oksanen sanoo. Huoneisto Tampereen Peltolammilla näyttää tyypilliseltä ikäihmisen kerrostaloasunnolta. Hankkeessa kehitettiin PaloRAI-mittarin kotihoidon työkalun, RAI-HC -arviointijärjestelmän, pohjalta. Vihreään ryhmään kuuluvat pääsevät poistumaan asunnosta kahdessakolmessa minuutissa, punaiseen ryhmään kuuluvat eivät. Asumisturvallisuuden tiimissä toimivat Oksasen lisäksi palotarkastajat Markku Suominen, Juhani Haapaniemi sekä Ulla Heino. Kohdeasunnot luokiteltiin PaloRAIarvioinnissa punaiseen ryhmään. PaloRAI-mittari on vielä kehittelyasteella, eikä se sisälly RAI-arviointijärjestelmään. Liisa Myllystäkään sprinkleri ei ole häirinnyt
045 320 7704 e-mail raimo.haavikko@iveco.com • Vahva rungollinen auto • Markkinoiden pienin kääntösäde • Myös alustaja doppelmallit saatavilla Iveco Daily sopii erinomaisesti erilaisiin käyttötarpeisiin!. 020 755 8814 e-mail turo.pusa@verhoomosorsa.fi Iveco Finland Oy Raimo Haavikko, suurasiakasmyynti, Kiilaniityntie 10, 02920 Espoo, p. Umpimalleja saatavissa laaja mallisto: • 3 eri sisäkorkeutta 1.540 mm – 2.100 mm • Tavaratilan sisäpituudet 3.000 mm – 5.125 mm • Teho jopa 205 hv, vääntö 470Nm • Hi-Matic automaattivaihteisto, momentin muuntimella Pyydä tarjous! Uusi Iveco Daily Hi-Matic Verhoomo Sorsa Oy Turo Pusa, Ormuspellontie 11, 00700 Helsinki, p
Hän on hankkinut tietokoneeseen asennetun lentosimulaattorin, joka on täysin identtinen Typhoon-kopterin kanssa, ja jonka kanssa palokuntalaiset voivat harjoitella laitteen lennättämistä turvallisesti. VPK:n puheenjohtaja Risto Kaarne omistaa kopterin, jolla lentelee omien sanojensa mukaan lähinnä omaksi ilokseen, Jarmo Lehtinen puolestaan Typhoon H -merkkisen, noin 1800 euron arvoisen ammattilaiskäyttöön tarkoitetun kopterin. Salmentaan VPK innostui koptereista Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Teemu Heikkilä. Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto puolestaan perusti viime syksynä työryhmän, jonka tarkoitus on tukea kopteritoimintaa. ”Viimeksi mönkijäharjoituksessa metsässä. Yksi heistä ohjaa keskittyneesti miehittämätöntä kuvauskopteria, joka pörrää läheisen pellon yläpuolella. Kuvauskopteri on hyvä turva, koska näemme suoraan ruudulta, jos ajaja teloo itsensä”, sanoo palokunnan varapäällikkö Henrik Joki. Se osaa hallita itsensä paremmin pienempään verrattuna”, kertoo Henrik Joki. Palokuntalaisten mukaan isompaa kopteria on itse asiassa helpompi ohjata kuin Risto Kaarneen omistamaa pienempää laitetta, koska isompi on tekniikaltaan kehittyneempi. 22 3 ·2017 ALUE TUTUKSI Pälkäneen Salmentaan kylässä sijaitseva palokunta harjoittelee lentämistä kauko-ohjattavilla ilma-aluksilla. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, pian kaikki VPK:n aktiivijäsenet osaavat lennättää kopteria. Palokunta suunnittelee hankkivansa laitteen parannellun mallin kesällä. Lyhenne tulee sanoista remote piloted aircraft systems. Tulevaisuudessa sitä voitaisiin käyttää monenlaisissa palokunnan tehtävissä. Virallisesti koptereista pitäisi käyttää Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin termiä kauko-ohjattava ilma-alus tai RPAS-laite. Nyt he harjoittelevat Lehtisen kopterilla. Uusimmat kopterit ostettiin kolmisen kuukautta sitten. ”Isommassa on turvalogiikkaa ja erilaisia sensoreita. VPK:n päällikkö uskoo, että syrjäisen palokunnan on hyvä kulkea kehityksen kärjessä. Siihen on lisäksi hankittu myös yhdistelmälämpökamera. K ymmenisen miestä Salmentaan VPK:n paloaseman pihalla tähyää yläilmoihin. Esimerkiksi Stora Enson Imatran tehdaspalokunnalla on kopteri, joka tarkkailee lentäessään normaalista poikkeavia lämpötiloja ja hoitaa alkusammutuksenkin. Pälkäneen kunnassa sijaitseva VPK on käyttänyt koptereita jo nyt harjoituksissa. Tällä hetkellä Salmentaan VPK:n kopteritoiminta on neljän jäsenen harrastuneisuuden varassa, mutta tulevaisuuden palokuntalaiset toivovat voivansa erikoistua kuvauskoptereihin. Kuvauskopterit yleistyvät pikkuhiljaa pelastustoimessa
”Yllättävänkin hyvin ollaan saatu porukkaa pidettyä mukana. Miksi palokuntalaiset haluaisivat erikoistua juuri RPAS-laitteisiin. Tästäkin joukosta moni ollut pienestä pitäen jaloissa pyörimässä”, päällikkö Joki kertoo. Meillä ei ole varsinaista nuorisotoimintaa, mutta harjoituksissa on nuorempiakin. Salmentaan kuvauskopterin tehtävät tarkentuvat sitten, kun sen kanssa päästään sinuiksi. 85-vuotisjuhliaan viettävän VPK:n sammutusosastossa on aktiivijäseniä 18, mutta tulevaisuudessa 22, kun heitä on luvassa neljä lisää. Kyllä me sitten lähdetään Tampereelle asti, jos tulee isompi kahina”, Joki kertoo. Varapäällikkö Henrik Joki (vas.), sammutusmies Lassi Urkko, päällikkö Harri Joki ja vanhempi sammutusmies Jarmo Lehtinen ovat viime aikoina harjoitelleet miehittämättömän ilma-aluksen lennättämistä.. Sitten päästään siihen, minkälaista kuvaa ja missä olosuhteissa sillä saa aikaiseksi”, sanoo palokunnan päällikkö Harri Joki. ”Syrjässä kun ollaan, meidät unohdetaan ehkä muuten, ellei meillä ole erityisosaamista. 3 ·2017 23 Salmentaan VPK Salmentaan VPK on vuonna 1932 perustettu sopimuspalokunta, joka sijaitsee Pirkanmaalla Pälkäneen kunnassa Salmentaan kylässä Salmentaan VPK:lla on palokuntasopimus Pirkanmaan pelastuslaitoksen kanssa Hälytyksiä vuodessa noin 20 Kalustoon kuuluu sammutusauto, tukiyksikkö, mönkijä vene sekä JVT-toimintaan kehitetty perävaunu kalustoineen Salmentaan VPK:lla on Pirkanmaan pelastuslaitoksen alaisena palokuntana ainoa sopimus myös JVT-toiminnasta Sopimuspalokunnat Pirkanmaan pelastuslaitoksen alueella on 47 VPK-yhdistystä ja yksi tehdaspalokunta Sivutoimisia sopimuspalomiehiä on kuudella asemalla Ensivastesopimus on 28 palokunnalla Pelastuslaitos vastaa sopimuspalokuntien peruskurssien järjestämisestä Kalusto on pääosin pelastuslaitoksen omistamaa Hämeenkyrössä Pirkanmaalla järjestetään toukokuussa Jehumalja 2017 -kilpailu Kuvauskoptereista voi olla suuri hyöty esimerkiksi metsäpaloissa, kun ylhäältä käsin nähdään tarkasti paloalue, metsäautotiet ja niin edelleen. ”Alkuvaiheessa porukka pitää saada tottumaan kopteriin niin, että he osaavat lennättää sitä. . Päällikkö Harri Joen näkemys on, että syrjäisen palokunnan pitäisi pysyä kehityksen kärjessä ja vaalia erikoisosaamista. Suomen Terästekniikka Oy Puhdistamontie 26, 05840 Hyvinkää 019 460 3600 | sales@mavatech.com www.suomenterastekniikka.fi | www.mavatech.com EMULSIOLEVITTIMET DEKONTAMINAATIOKONTIT SUIHKUJÄRJESTELMÄT Kuva: K-H Pela / Tomi Jokela EMULSIOLEVITTIMET DEKONTAMINAATIOKONTIT SUIHKUJÄRJESTELMÄT Kuva: K-H Pela / Tomi Jokela ”Myrskyvauriot juoksuttavat kaikkina vuodenaikoina.” Typhoon H pörrää pellon yllä. Syrjäisestä sijainnistaan, noin 50 kilometriä Tampereelta Kaakkoon, huolimatta Salmentaan VPK on hyvin aktiivinen. Harvaan asutulla alueilla ne voisivat olla avuksi kadonneiden henkilöiden etsinnässä, ja rakennuspaloissa lämpökamera paikallistaa mahdolliset palopesäkkeet. ”Myrskyvauriot juoksuttavat kaikkina vuodenaikoina. Tehtäviä on yleensä vuodessa noin 20, ensivastetta palokunta ei hoida. Johtoportaassakin noteerataan aktiivisuus ja ajan hermolla olo”, hän sanoo. Sijaitsemme kiilalla, jossa ei hirveästi ole asutusta eikä muutakaan aktiviteettia
Tätä varten Riihimäen toimipisteeseen hankittiin uusi pelastusajoneuvo, joka on uudenlainen yhdistelmäauto. Liikenneviraston palokuntatoiminnassa ovat mukana liikenteen ohjaajina työskentelevät. Henkilöstö voi avustaa myös luonnonkatastrofien aiheuttamien vaurioiden raivaamisessa nykyistä paremmin ja parantaa näin rataverkon käytettävyyttä merkittävästi. EUkomission asetus yhdessä rautatielain sekä pelastuslain kanssa edellyttää, että Liikennevirasto rataverkon haltijana hoitaa tämän tehtävän”, toteaa rautatieliikenteen ohjausyksikön päällikkö Atte Kanerva Liikennevirastosta. 24 3 ·2017 KALUSTO P elastustoiminnassa vastuu onnettomuuksien pelastustehtävissä on aina pelastusviranomaisella. Voisimmeko saada soLiikenneviraston uudenkarhea raskas kalusto Hybridi hankaliin paikkoihin Liikennevirasto vastaa rataverkon raivausja pelastustoiminnasta ja sillä on valtion rataverkon haltijana vastuu siitä, että rataverkko saadaan erityistilanteiden jälkeen mahdollisimman nopeasti liikennöitävään kuntoon. Sinne ajettiin myös uusi pelastusajoneuvo. ”Toivomme tiiviimpää yhteistyötä Riihimäen VPK:n kanssa. ”Rautatieliikenteenharjoittajat vastasivat aiemmin oman kalustonsa raivauksesta. Teksti ja kuvat: Esa Aalto Auton oikealla puolella on sammutuskalusto.. ”Saimme olla suunnittelemassa paitsi uutta toimipistettä myös uutta ajoneuvoa”, sanoo sivutoimisena palopäällikkönä toimiva Kanerva. Erityisesti nyt, kun käytössä on uusi raskas ajoneuvo. Yhteistyötä VPK:n kanssa Riihimäelle perustettiin ensimmäinen neljästä valtakunnallisesta toimipisteestä. Liikenneviraston tehtävään koulutettu organisaatio on toimintavalmiudessa 24/7. ”Tärkein tehtävämme on turvata raideliikenne kaikissa olosuhteissa ja toimia pelastusviranomaisen apuna onnettomuustehtävissä.” Liikenneviraston pelastustehtäviä varten on nyt koulutettu viisi henkilöä, mutta Kanervan mukaan määrä pitäisi kaksinkertaistaa. Liikennevirasto on tehnyt yhteistyösopimuksen pelastuslaitoksen kanssa, jossa toimitaan virkaapupyynnön pohjalta. Käytännössä Rataliikennekeskuksen liikennepäälliköt tai muut paikalle määrätyt Liikenneviraston kouluttamat henkilöt valvovat, että poikkeustilanne hoidetaan Liikenneviraston ohjeistuksen mukaisesti sekä mahdollisimman tehokkaasti. Yhteistyötä viritellään myös Riihimäen VPK:n kanssa, joka sai tilat samasta paikasta Liikenneviraston kanssa. Pelastusviranomaisten poistuttua onnettomuuspaikalta, Liikenneviraston kouluttama ja valtuuttama henkilökunta raivaa radan ja kunnossapito korjaa mahdolliset vauriot. Pelastuslaitos maksaa vuokraa VPK:n tiloista. Lisäksi Liikennevirasto avustaa pelastusviranomaisia esimerkiksi kalustokysymyksissä, hätämaadoituksessa, vaarallisten aineiden torjunnassa ja muissa käytännön kysymyksissä
Sitä varten valmistui Sauruksen tehtailla Säynätsalossa monitoimiajoneuvo, jota voi kutsua raivausauton, sammutusauton ja pelastusauton hybridiksi. Ensisijaisesti hoidamme raideliiken. Valmiuspakkaus säilytetään ja kuljetetaan alumiinisella säilytys-/laukaisualustalla. Raivausja pelastustoiminnan lisäksi kaluston avulla voidaan nostaa, pelastaa korkealta, tehdä savuja kemikaalisukelluksia sekä ensiapuja ensivastetoimintaa. Riihimäen ratapihalla järjestetään toukokuun puolivälissä yhteinen harjoitus. Miespaikat 1+1+3. Kalusto monenlaisiin tehtäviin pimuspalokuntalaisia mukaan jopa rautatieonnettomuuksien pelastustehtäviin”, Kanerva pohtii. Aivan vastaavanlaista ei ole aikaisemmin toteutettu, joskin mallia on haettu aikaisemmin toteutetuista raskaista pelastusajoneuvoista. Kaikkiaan kalustoinvestoinnit vaativat aloitusvaiheessa rahaa vuositasolla noin 800 000 euroa. Sillä voidaan tehdä tieliikenteen onnettomuuksien pelastustehtäviä. LAMOR PIKAPUOMI Yhdeksän kuukautta kesti Säynätsalossa Liikenneviraston tilaaman auton toteutus. Nostin Hiab X-HiPro 192E-6 varustettuna purku-/raivauskouralla ja kahden hengen miehistökorilla. ”Raskaassa tieliikennepelastamisessa voisi olla sopimuspalokunnalle erikoistumistehtävä, kunhan huolehditaan siitä, että se ei ole pois palokunnan muusta valmiudesta.” Yhteistyötä Liikennevirasto tekee säännöllisesti myös pelastusviranomaisten kanssa. Vaahtosäiliö 230 l. 3 ·2017 25 LAMOR CORPORATION Rihkamatori 2, Porvoo, puh: 020 765 0100, info@lamor.com, www.lamor.com Öljyntorjuntapuomi nopeaan puomin laskuun Kiinteäkellukkeinen öljypuomi säilytetään valmiuspakkauksessaan ja vedetään veneellä tai aluksella suoraan veteen ja hinaukseen. Vinssi 9.1 tn hydraulitoiminen. Käytön jälkeen puomi pakataan uudelleen valmiuspakkaukseensa ja se on näin käytettävissä uudelleen. Alustan hinnaksi tuli reilut 400000 euroa. Esteri D240 -palopumppu 3000 l / 10 bar, jossa kiinteä vaahtosekoitin 1/3 %/0–1 %. ”Tätä voi kutsua raivausauton, sammutusauton ja pelastusauton hybri diksi, jolla pystyy hoitamaan lähes tehtävän kuin tehtävän”, kuvailee tuotepäällikkö Jari Suutari Saurus Oy:ltä. Säynätsalossa on tehty muun muassa VR:n raivausautoja. Vesisäiliö 2700 l. Kalustokori Saurus Rst-korirakenne, jossa tilat ja telineet irtokalustolle. ”Halusimme tällaisen yhdistelmäauton, koska sillä pitää päästä hoitamaan erilaisia tehtäviä. Kalusto mahdollistaa ratapelastamisen mukaan lukien vaunujen ja veturin noston kiskoille. Kalusto vaativiin tehtäviin Kun vastuita tuli lisää, piti hankkia erikoiskalustoa. Generaattori 15 kVA hydraulitoiminen. Erilaisten palojen, kuten maasto-, huoneisto-, ajoneuvo-, ratapihaja kemikaalipalojen rajaamista ja sammuttamista. Puomi laukaistaan aluksesta heitettävällä ajoankkurilla ja 150 m puomia purkautuu valmiuspakkauksestaan alle minuutissa. Raivausauto Saurus RSC27/2 Alusta Scania P450 6X6 CP31 miehistöohjaamolla, automaattivaihteistolla, mahdollistaa ratapihoilla ja radan huoltoteillä sekä maastossa liikkumisen
Itse asiassa raideliikennettä häiritseviä pieniä onnettomuuksia sattuu toistasataa vuodessa. 26 3 ·2017 KALUSTO teen estävät tehtävät, jotka voivat olla erilaisia, eivät välttämättä suuria tehtäviä. Tunneleissa kulkevien junien määrä tulee entisestään lisääntymään tulevaisuudessa. ”Myrskyvahinkojen torjuntaan tarvitsemme omaa voimaa, sillä vahingot häiritsevät raideliikenteen toimintakykyä ja ne pitää korjata nopeasti.” ”Maasto ja raiteiden ylittämiset ovat sellaisia paikkoja, joissa perinteisellä sammutusautolla jäisi helposti jumiin.” ”Harjoittelemme ja hankimme uudesta kalustosta käyttökokemuksia. Yhdistelmäauto palvelee rataverkon turvallisuutta Riihimäellä. . Matkaa voi autolla tulla ”hälytystehtäviin” jopa parisataa kilometriä, kun kauimmainen kohde voi olla Turussa. . Vastaavia hankintoja tultaneen tekemään muihinkin alueellisiin toimipisteisiin, jotka tultaneen perustamaan Kouvolaan, Pieksämäelle ja Ouluun.” ”Tarkoitus on, että tulevaisuudessa jokaisen pelastuslaitoksen alueelta löytyy rautatietekninen tietämys.” ”Yhteiskunnan toimivuuden kannalta raideliikenne on tärkeä ihmisten ja tavaroiden kuljettajana.” Kalustolla pitää varautua myös rautatietunneleissa tapahtuviin onnettomuuksiin. Toisella puolella on raivauskalusto.. Ne eivät välttämättä aiheuta viranomaisen vaatimaa pelastustoimintaa.” ”Toimimme rautatieonnettomuuksissa pelastusviranomaisen apuna, mutta rataverkon haltijan on syytä varautua riittävällä kalustolla erilaisiin riskeihin.” Raskaalla kalustolla pitää päästä hyvinkin hankaliin paikkoihin esimerkiksi myrskypuita raivaamaan
ISO 9001:2008 ISO 14001:2004 kun hoitotulokset ratkaisevat Steripolarilta laaja valikoima tuotteita ensihoitoon Tilaa katalogi osoitteesta www.steripolar.. Harjoitteluyhteistyö on hyvä asia ”Miehistölle on tilaa, kun ajomatkaa saattaa kertyä satoja kilometrejä”, Atte Kanerva esittelee.. ”Viikkoharjoituksia voidaan toteuttaa laajemman porukan kanssa ja päästään harjoittelemaan uudella kalustolla.” Nikkilä huomauttaa, että sopimuspalokuntatoiminnassa pääpaino on sopimuksenmukainen yhteistyö KantaHämeen pelastuslaitoksen kanssa, mutta halukkuutta voisi olla erikoistua raskaan kaluston pelastustoimintaan, jossa rautatietoiminta voisi olla yksi osa-alue. Pelastuspäällikkö Maria Murtola Kanta-Hämeen pelastuslaitokselta muistuttaa, että sopimuspalokuntaa velvoittaa ensisijaisesti sopimus pelastuslaitoksen kanssa eikä se voi ”myydä” toimintaansa kahteen kertaan. www.steripolar.. . Hän myös huomauttaa, että lähellä sijaitsee VR:n oma sopimuspalokunta, Hyvinkään konepajan TPK. /ensihoito Riihimäen VPK:n päällikkö Sami Nikkilä näkee myönteisiä mahdollisuuksia erityisesti harjoitustoiminnan kehittämisessä, nyt kun VPK:n paloasema on samassa paikassa Liikenneviraston toimipisteen kanssa. seuraavilta alueilta: • Hengitysteiden hallinta • Lämmönhallinta • Lääkkeenanto • Monitorointi • Haavanhoito • Hygienia ja infektioiden hallinta tutustu koko valikoimaan osoitteessa www.steripolar.. 3 ·2017 27 Puh. 09 417 606 00 . /ensihoito tai hae ständiltämme Akuuttihoitopäiviltä! Ensihoidon tuotteemme on koottu nyt yksiin kansiin! Valikoimamme kattaa tuotteita mm. ”Koulutuksellinen harjoitteluyhteistyö Liikenneviraston ja VPK:n välillä on hyvä asia.” Murtola ei lämpene VPK:n erikoistumiseen raskaan kaluston pelastamiseen, koska sitä varten laitoksella on käytössä omat yksiköt
Teoreettista tietoa kuitenkin puuttui. Hottinen opiskelee Lapin ammattikorkeakoulun teknologiaosaamisen johtamisen ylemmän ammattikorkeakoulun tutkintoa, ja käsitteli lopputyössään pelastustoimen kaluston sijoittelua. Hottinen päätyi aiheeseen, koska kalustohankinnoista ja pelastusautojen sijoittelusta oli keskusteltu alueella jo pidempään. Kalusto käytännöllisemmäksi Pohjois-Pohjanmaalla Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Kimmo Kaisto Palomestari Marko Hottisen kehittämässä mallissa pelastusautot sijoitellaan paloasemille aikaisempaa toimivammaksi kokonaisuudeksi.. Toisessa vaiheessa hän kehitti mallia asiantuntijoiden kokemusten pohjalta. 28 3 ·2017 KALUSTO P elastuslaitosten kannattaisi tarkastella kriittisesti olemassa olevan kalustonsa määrää ja laatua. Tilastotietoon perustuvan mallin tueksi hän halusi laadullisen aineiston päällystöviranhaltijoiden näkemyksistä. Näkökulma kohdistettiin pelastusautojen saamiin ”hälytyksiin” eli siihen, miten tehtävät jakautuvat tapahtumatyyppien ja riskiarvion suhteen Pronto-aineistossa vuosina 2012–2016. Opinnäytetyötä vauhditti myös tuleva maakuntauudistus, jossa Jokilaaksojen pelastuslaitos ja Oulu-Koillismaan pelastuslaitos sekä Kainuun pelastuslaitoksen Vaalan kunta yhdistyvät. Työssään Hottinen selvitti aluksi pelastusautojen määrän ja sijainnin. Tarkoitus oli tuottaa malli siitä, miten tulevan Pohjois-Pohjanmaan pelastustoimen yli kolme ja puoli tonnia painavat pelastusautot tulisi jatkossa sijoittaa maantieteellisesti. Tällaiseen tulokseen päätyi lopputyössään Marko Hottinen, joka työskentelee palomestarina Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksessa. Tietoa alueen kalustosta tarvittiin. Lisäksi Hottinen oli havainnut omassa palomestarin työssään, etteivät käytettävissä olevien pelastusautojen määrä ja laatu kohtaa tarvetta. Tällä asiantuntijakeskustelulla haluttiin tuoda käytännön kokemukset ja näkemykset esiin mallin viimeistelemiseksi. Esimerkiksi tiheän paloasemaverkoston alueilla saatettaisiin joillakin paloasemapaikoilla pärjätä säiliösammutusautolla, jos lähialueella on esimerkiksi säiliöautoja nopeasti saatavilla. Tämän aineiston tilastollisen analyysin ja niistä tehtyjen tulkintojen pohjalta Hottinen loi hypoteettisen mallin pelastusautojen sijoittelusta. Laitoksilla olisi hyvä myös harkita, voitaisiinko pelastusautoja yhdistää
Asemapaikoille, joissa välimatkat ovat pitkiä ja paljon pieniä tehtäviä, on myös viljelty uutta ajatusmallia kevytyksiköstä. Paloasemapaikoille sijoitettiin ensisijaisesti sammutusauto sekä asemapaikan toimintaa tukeva muu pelastusauto. Oppaan on kirjoittanut Helsingin pelastuskoulun rehtori, FT Matti Waitinen. Oikeat ratkaisut vuodontorjuntaan saman katon alta Telko Oy | Lintulahdenkuja 10 | 00500 Helsinki Puh. Opinnäytetyöstä maantieteellinen malli Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa malli siitä, miten Pohjois-Pohjanmaan pelastustoimen yli 3,5 tonnia painavat pelastusautot tulisi jatkossa sijoittaa maantieteellisesti. 09 5211 | chemicals@telko.com | www.telko.com Lisätietoja kirjasta ja tilaukset: 0440 345 112, toimisto@sppl.fi, www.sppl.fi/verkkokauppa Pelastustoimen turvallisuusviestinnän käsikirja Pelastustoimen turvallisuusviestinnän käsikirja on suunnattu erityisesti niille pelastusalan ammattilaisille ja vapaaehtoisille, jotka työskentelevät turvallisuuskouluttajina tai jotka suunnittelevat turvallisuusviestintätyötä tai osallistuvat siihen. Tarkastelun tarkoituksena oli arvioida, suoriutuuko paloasemapaikka itsenäisesti yhdellä ajoneuvolla tehtävistä ja voidaanko asemapaikan pelastusautoja yhdistää. Lisäksi paloasemien sijaintien arviointi sekä kuntaja maakuntarajojen yli tapahtuvan yhteistoiminnan mahdollisuus tulisi kartoittaa. Teos toimii myös pelastusalan opiskelijoiden oppikirjana kautta linjan, alkaen pelastajaoppilaista aina päällystöopiskelijoihin asti. ”Lisäksi alueella on tulevaisuudessa entistä vähemmän cajokortteja, joten asemapaikalla on helpompi saada yksi pelastusauto liikenteeseen kuin kaksi erillistä”, Hottinen sanoo. ”Niistä olisi hyötyä varsinkin siellä, missä tapahtumatyypit ovat ei niin kiireellisiä, kuten ensivaste, tarkastus-, varmistus-, virka-apuja vahingontorjuntatehtäviä.” Toimintoja kehittämisessä tulisi myös kiinnittää huomiota kiireettömien tehtävämäärien kehittymiseen pelastustoimessa. Sammutusautojen sijoittelussa asemapaikoille ei enää sijoitettu kahta samanlaista pelastusautoa samaan paikkaan. Nyt Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksella on malli siitä, miten raskas kalusto tulisi sijoittaa maakuntauudistuksen jälkeen.. Pienempi kalustomäärä säästäisi laitoksen varoja. Tulevaisuudessa voitaisiin arvioida tarvittavaa pelastusautojen määrää ja laatua esimerkiksi sisäisiä toimintamalleja kehittämällä, murtamalla vanhoja ajatuksia sekä hyödyntämällä Pronton tilastotietoa. Vähempi määrällinen kalusto olisi helpompi pitää toimintakuntoisena. Telko toimittaa laajan valikoiman korkealaatuisia tuotteita nopeaan ja tehokkaaseen öljynja kemikaalivuotojen torjuntaan niin vedessä kuin maalla. Mitä vähemmän kalustoa, sitä helpompi sitä on myös ylläpitää. . 107 sivua. Uutena kalustona on sijoitettu kevytsammutusauto paloasemapaikoille, joissa oli prosentuaalisesti paljon pieniä tehtäviä sekä etäisyydet pitkiä paloasemilta tehtäville. Hypoteettisessa mallissa oli 97 pelastusautoa. Aiheesta lisää seuraavalla aukeamalla. Tärkein kriteeri sammutusautojen sijoittelussa oli pienten tapahtumatyyppien prosentuaalinen määrä. Hinta: 39,50 € UUTUUS! ”Tästä muodostui lopullinen malli, josta on tulossa työni lopputulos.” Lopullisessa mallissa alueella on 14 pelastusautoa vähemmän kuin nyt, ja pelastusautojen laatu sekä määrä vaihtuvat. Tämä toisi pelastustoimelle kustannustehokkuutta ja järkevöitettäisiin kaluston hankintoja kierrätyksen kautta
Ainoa rajoitus ovat vanhat asemat, Käpylä ja Erottaja, jonne ne eivät mahdu.” Korkiamäen mukaan sijoittelu on ollut toimiva. Helsingin pelastuslaitoksen pelastustoimen päällikkö Jari Korkiamäki kertoo, että ensimmäiset paloasemat rakennettiin kaupunkiin jo 1900-luvun alussa. Pelastuslaitos seuraa reaaliaikaisesti, mikä yksikön käyttötaso on. Lähtökohta on riskianalyysi. Saamme joukkuelähdöt nopeasti kohteeseen, koska yksiköitä paljon alueella.” Pelastustoimen päällikkö Jari Korkiamäen mukaan Helsingin paloasemien sijaintipaikat ovat melko pysyviä, sillä uusia asemia on kallis rakentaa. ”Yleensä riskit ovat siellä, missä ovat asukkaat, teollisuus, liiketoiminta ja niin edelleen.” Jokaiselle asemalle on sijoitettu yksi peruspelastusyksikkö ja vähintään yksi ensihoidon yksikkö. Paikat on määritelty jo siinä vaiheessa. Paloaseman siirtäminen ja uuden rakentaminen on hirvittävän kallista.” Korkiamäen mukaan asemat on aina pyritty sijoittamaan toimintavalmiusajan kannalta järkevästi. ”Se asettaa omat ehtonsa asiaan. 30 3 ·2017 KALUSTO H elsingissä kaluston sijoittaminen asemapaikoille riippuu tietenkin paikan sijainnista, ja sijainti puolestaan juontaa juurensa historiasta. Painotamme omatoimista varautumista niillä alueilla, jotka tavoitamme vähän hitaammin. ”Tämän lisäksi jokaisella asemalla on niin sanottu töpinäyksikkö, tekninen tukeva yksikkö.” Nostolavat, säiliöautot, jvtja öljyntorjuntayksiköt sijoitetaan sinne, missä niillä riskianalyysin mukaan on eniten tarvetta, nostolavat korkeiden rakennusten alueelle, tankit Helsinki seuraa yksiköiden käyttötasoa sinne, missä palopostiverkko on harva. Ainoa ratkaisu ei ole paloaseman rakentaminen.” Korkiamäen mukaan Helsingin onni on, että se on maantieteellisesti pieni alue. Muita yksiköitä on pyritty jakamaan tasan asemien kesken, jotta kuormitus olisi tasainen. ”Alueella on hyvä peitto. Tietenkin ne kannattaa sijoittaa sellaiselle alueelle. ”Emme arvioi pelkästään toimintavalmiusaikaa, vaan myös muita keinoja. . ”Nyt kun meille tulee uusia nostolavoja ja tankkeja, seuraamme tilastoja, millä alueella ne liikkuvat eniten. Erottajan asemalle suuret yksiköt eivät mahdu.
3 ·2017 31 Raymarine Finland Oy Suomalaistentie 1-3, 02270 Espoo, Finland O ce: +358 207 619937 support.. M100 ja M200 lisäävät tietoisuutta vesillä ja tekevät navigoinnista turvallisempaa aluksen kokoon katsomatta. 184 x 270 M200 with AXIOM (Finland).indd 1 26/04/2017 12:37. Nämä pienimmät kiinteät FLIR’n lämpökamerat ovat varustettu 320x240 pikselin resoluutiolla, videokuvan tallennuksella ja digitaalisella zoomilla. @raymarine.com A LITTLE THERMAL GOES A LONG WAY FLIR’n M100 ja M200 lämpökamerat ovat edullisella hinnallaan ja integroinnillaan aivan omassa luokassa
Kehitysyhteistyön ajatus selvisi Backille tarkalleen ottaen Chilen pääkaupungin Santiagon lähiössä viime helmikuussa. Tarvittiin 12 vuotta ja 13 kansainvälisen avustustyön tehtävää, ennen kuin asia kirkastui Backille. Hän on päivätöissä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella, mutta lisäksi työskennellyt avustustehtävissä ympäri maailmaa: niin tsunamin runtelemassa Sri Lankassa kuin maanjäristyksen jälkeen Turkissa, Pakistanissa ja Haitissa, vain muutamina esimerkkeinä. Ja siirtolaiset ovat tietenkin tuoneet mukanaan paitsi oman kulttuurinsa, myös oman palokuntansa. ”Santiagossa on tietenkin pelastustoimi. 32 3 ·2017 TAPASIMME K un palomies-sairaankuljettaja Sam Back vuonna 2005 luki Pelastustiedosta artikkelin siitä, voisiko suomalainen pelastustoimi viedä osaamistaan kehitysyhteistyönä maailman kriisialueille, hän ei oikein saanut kiinni ajatuksesta. Santiagostakin löytyy muun muassa noin 20 pompe Francéa, pompa Italia ja jopa bomba Suecia, ruotsalaisten paloasema. Asema pePaikka bomba Finlandialle Paloesimies Sam Back on nähnyt maailman pahimpien katastrofien seuraukset Thaimaan tsunamista Haitin maanjäristykseen. Chilessä hän koordinoi EU:n materiaaliapua laajoille metsäpaloalueille. Suurin apu maailmalla olisi suomalainen paloasema, hän sanoo. On vakinaisia paloasemia kuten Suomessa, mutta sitten on vapaaehtoisia paloasemia”, Back aloittaa. Hän työskentelee neljän avustusjärjestön alaisuudessa. Chile on vanha siirtomaa, jonne on muuttanut ihmisiä ympäri maailman. Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Teemu Heikkilä
Ruotsalaispalokunta on keskellä slummia. Ja siellä ollaan helvetin ylpeitä siitä, että ollaan eka ruotsalainen paloasema koko maassa.” Back kysyy, miksei Santiagossa tai muualla Chilessä voisi toimia myös bomba Finlandia. ”Se on aivan sama onko palomies Etelä-Sudanissa vai Espoossa. Siellä lukee Brand Station, ja siellä on Gotlannin pelastustoimen vanhaa kalustoa”, Back kertoo. Poliisi on korruptoitunut, palomies ei.” Hän muistuttaa, että kehitysmaissa poliisiin ei luoteta, mutta palomieheen luotetaan, ”Se on aivan sama onko palomiehenä Etelä-Sudanissa vai Espoossa.” . Backin mukaan kysymys on ruohonjuuritason yhteistyöstä, jolla päästään vaikuttamaan tehokkaasti ja täsmällisesti. ”Ruohonjuuritason homma olisi sairaankuljetuksen ja pelastustoimen juurruttaminen yhteiskuntiin, jotta niistä tulisi turvallisempia. ”Jengijohtajat ynnä muut eivät koske palokuntaan, koska kaikki tietävät, että palokunta auttaa kaikkia tasapuolisesti. rustettiin paikalle vuonna 1973 ruotsalaisen suurlähettilään avustuksella. Jos palaa, sammutetaan, jos joku on kipeä, hoidetaan. Tämä on se juttu, yhteisön tukipilari. Palokuntalaiset voisi kouluttaa kehitysyhteistyöllä. Jos ei ole palokuntaa, on turvatonta. 3 ·2017 33 LANSSI-mallisto ensihoidon ammattilaisille kauppa.topper.fi Ota yhteyttä 010 2812 500 Topper Uniform topper.fi Tavataan Akuuttihoitopäivillä Hämeenlinnassa 19.–20.5. Sam Back toimii paloesimiehenä Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella.. Paloasema sen sijaan on yhteisön keskus, ja sen annetaan olla rauhassa. Heitämme miljardeja oikeusvaltioon, ihan hukkaan, kun voitaisiin aloittaa pienistä jutuista ympäri maailmaa.” Back muistuttaa, että ensihoitohenkilöstö ja palomiehet ovat samanlaisia ympäri maailman. Siellä on nuorisotoimintaa, joka on vetänyt porukkaa pois jengija narkkarimeiningistä vuosikymmenten ajan. Poliisilla ei ole asiaa alueelle. Se on pyhä paikka. ”Bomba Suecia toimii yhteistyössä Gotlannin pelastuslaitoksen kanssa
”Ihmiset pelastuvat tai heidän krooniset tautinsa hoituvat ainoastaan terveydenhoitohenkilökunnan avulla.” Pelastushenkilökuntaa kuitenkin tarvitaan edelleen esimerkiksi logistiikan ja asumisen hoitamiseen. Pelastusmuodostelmasta kenttäsairaalaan Se mitä avustusorganisaatiot ja -järjestöt tekevät kriisialueilla, voidaan tiivistää seuraavasti: olemassa olevilla resursseilla yritetään saada aikaan mahdollisimman paljon. Kriisialueille ei enää välttämättä lähetetä pelastusmuodostelmia siinä määrin kuin aikaisemmin. Sierra Leonen ebola-kriisi 2014 oli hänelle henkisesti vaikein tehtävä. TAPASIMME . Turkissa rauniopelastustehtävällä Back on tunkeutunut epästabiiliin rakennelmaan tietoisena siitä, että rakennus saattaa koska tahansa romahtaa niskaan jälkijäristyksen takia. Backin mielestä Finn Rescuen osaamista voitaisiin hyödyntää enemmän myös kotimaassa. Jos haluaa oppia mitä tarkoittaa katastrofi, täytyy mennä ulkomaille.” Maakuntauudistuksen myötä turvallisuustoiminnan koordinointi lankeaa pelastustoimelle, ja siihen Finn Rescuen tietotaitoa voitaisiin sovittaa. ”Tapaan sanoa, että minulla on monta liiviä. FRT:n ringissä on tällä hetkellä parisataa palomiestä ympäri Suomen. Se olikin Backin viimeisin FRT-keikka. Hän kysyy, miksi koulutettuja palomiehiä ei voisi käyttää niiden palveluksessa. Useimmiten Back työskentelee Suomen punaisen ristin lipun alla, mutta myös kriisinhallintakeskus CMC:n ja Suomen kansainvälisen pelastusmuodostelman Finn Rescue Teamin riveissä. CMC:lläkin on tarjolla paljon kansainvälisiä tehtäviä, mutta poliisille. ”Suomi on niin tylsä paikka, onneksi. Punainen, joka on Punaisen ristin, sininen, joka on EU:n. ”Jos pelastajat isolla porukalla voivat pelastaa yhden, kaksi tai kymmenen, se on hyvä, mutta kenttäsairaala pelastaa satoja tai tuhansia.” Backin mukaan toimintatavassa on tapahtumassa selvä muutos. Back tietää, että toimintaan hakeutuvat maailmanparantajat. Artikkelissa esitettiin ajatus pelastustoimen kehitysyhteistyöstä.. Kylään rakennettu kenttäleiri oli eristyksissä koko ajan. Kaikkeen siihen tarvitaan teknisesti osaavia ihmisiä, jotka pystyvät rakentamaan leirejä, puhdistamaan vettä, jakamaan ruokaa, kuljettamaan sitä, huolehtimaan että isot ruokaja vaatekollit menevät oikeaan paikkaan lentokoneesta ja niin edelleen.” Ammattilaiset stand by -tilassa Backin viimeaikaiset tehtävät ovat olleet logistiikkapainotteisia, mutta hän myöntää olleensa myös vaarassa ja pelänneensä kentällä. Ne ovat harvemmin pelastustoimen keikkoja. Tätä mentaliteettia Sam Back toteuttaa neljän eri organisaation alaisuudessa. Suomen kansainvälinen rauniopelastusmuodostelma Finn Rescue Team eli FRT toimii CMC:n alaisuudessa maanjäristysalueilla. Sillä, että osaa toimia vaikeissa oloissa, ei ole juuri käyttöä Suomessa. ”Ebola-alueella joku näistä vie saman tien eristyksiin. Tehtävillä työntekijät saattavat saada kuumeen, ripulin tai oksennustaudin. Viimeisin tehtävä olisi ollut Nepalin maanjäristys huhtikuussa 2015, mutta ryhmä käännytettiin takaisin lentokentällä, koska laskeutumislupaa maahan ei tullut. ”Itse rauniopelastusmuodostelma toimii hyvin, mutta ongelma on se, että se ei ole pitkään aikaan lähtenyt yhtään minnekään.” Back mainitsee, että maailma on täynnä järjestöjä, joissa kärsitään miehistöpulasta. ”Fakta on, että jos nyt tapahtuisi rakennesortuma tai jokin suuri onnettomuus, jonka pelastustoimet tulevat kestämään vuorokausia, niin ensimmäisenä ottaisin Finn Rescuen jätkät paikalle.” Gloria on kaukana Kaikki kansainväliseen pelastustoimintaan koulutetut eivät olekaan palanneet kotimaihinsa odottamaan lisätehtäviä, vaan jääneet tehtävälleen. Ilmasto ja maaperä ovat vakaita. ”Joku antaa heillekin majoituksen, veden ja sähkön. Jotta sairaanhoitajat, kätilöt ja lääkärit pystyvät toimimaan, tarvitaan logistinen organisaatio. Aikaisemmin oireisiin suhtauduttiin asiaankuuluvina epämukavuuksina. Back katselee Pelastustiedon 5/2005 artikkelia Thaimaan tsunamin tuhoista. Sitten alkaa odottelu, onko minulla se vai ei.” Paikan päällä turvallisuus oli muuten kunnossa, mutta raastavaa olikin epätietoisuus. Backin mielestä asia on sama kuin Pohjois-Karjalan kyläturvallisuusprojektissa, paikallisten turvallisuudentunteen lisääminen. Nyt nuo kaikki laskettiin ebolan oireiksi. 34 3 ·2017 ”Pelastajat pelastavat kaksi tai kymmenen henkeä, kenttäsairaala satoja tai tuhansia.” koska palomiehellä ei ole agendaa. Suurimman osan ajasta koulutuksen saaneet ammattilaiset ovat stand by -tilassa. Maastokuvioinen on puolustusvoimien ja keltainen CMC:n sekä Finn Rescuen.” Backin mielestä kentälle tarvitaan nykyisin etupäässä terveydenhuoltoalan ammattilaisia, kenttäklinikoita ja -sairaaloita
Soveltuu vaikeiden olosuhteiden vesistöpelastuksiin. Päivä etelä-afrikkalaisessa helikopterimiehistössä. ”Kun kuusivuotias tyttäreni sanoo, että isi, älä lähde, olen pari kertaa jäänyt kotiin. ”He ovat ikäisiäni henkilöitä, jotka ovat tehneet avustustyötä 20-30 vuotta. Perheesi. Nyt joudun ottamaan vastuuta muistakin kuin itsestäni.” Toisaalta Back ei malttaisi pysyä poissakaan toiminnasta. Sitä ei tule. ”Jos haluaa tehdä sankaritekoja, voi toki joskus tehdä niitäkin, mutta esimerkiksi kenttäklinikalla homma on jokapäiväistä puurtamista, potilaiden vastaanottoa, leirin ylläpitoa ja niin edelleen.” Backin mielestä työ on joka puolella suunnilleen samanlaista: avustushenkilökunta menee paikkaan, jossa on tarjolla kuumuutta, kosteutta, tauteja, epämiellyttäviä hyönteisiä ja kovaa työtä. Kettuuntuneita ihmisiä jotka joutuvat partioimaan YK:n lipun alla.” Back hakeutui aikoinaan kansainväliseen pelastustoimintaan, koska häntä kiinnosti poikkeusoloissa työskentely. ”Jos luulee saavansa kauniin kruunun lopussa, ei kannata odottaa. Sam Back, Nykarleby, Österbotten. Vaimo (Fasse) tytär (Hiutale). Musa, enduro, autojen ropaaminen, liikunta, lukeminen, taivaanrannan maalailu. He ovat niitä, jotka jämähtävät maailmalle. Kolmannet eivät osaa enää mitään muutakaan. Ihmisluonnon hyvyys ja pahuus ovat läsnä koko ajan. Kun maailmalla tapahtuu katastrofi, hän ei osaa olla läsnä arjessa kotonaan, vaan seuraa tapahtumia kaikista mahdollisista välineistä. Kun on nuori, totta kai haluaa tehdä jotakin konkreettista asioiden hyväksi.” Back muistuttaa, että hommasta on gloria kaukana. Kashmir, 2005. Munien venyttely, sekä henkisesti että fyysisesti. Onnistumisen kokemus avustustehtävältä. Heidän ammattitaitoaan ei tarvita omassa kotimaassaan. 3 ·2017 35 Kuka olet ja mistä tulet. Tavoitteellisuus, vastuullisuus ja suora puhe. Alku voi olla mielenkiintoinen ja jännittävä, mutta auttamistyö on lopulta raskasta ja konkreettista. Mikä sammuttaa. Syy löytyy kotoa. Tehtävänä kuljettaa maanjäristyksen uhreja vuoriston tilapäiskentiltä laaksoon hoitoa saamaan. NOPEAT Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio 017 368 4000 info@peltaco.com www.peltaco.com HYDROKOPTERI Monikäyttöinen laite pintapelastukseen ja savutuuletukseen. Mikä sytyttää. Hyvin intensiivinen ja hiuksia nostattava työrupeama! Ja kuitenkin niin rauhallinen, turvallinen, keskittynyt ja luottavainen ilmapiiri, jossa kaikki teimme ihan täysillä töitä yhteisen asian eteen. Ikäsi. Nyttemmin lähdöistä on kuitenkin kadonnut suurin ilo. Harrastuksesi. Samanlainen onnistuminen on vielä saavutettavissa. Joskus hän lähtee matkaan kuitenkin.. Nykyään vantaalainen. Laitetta voidaan käyttää myös suurten tilojen savutuuletukseen. Se on avustustyön toinen puoli. ”Mutta he eivät ole maailmanparantajia huonossa merkityksessä. Se on tavoitteeni. 50. Hyvä mieli saattaa tulla.” Jotkut lähtevät tehtäville koska ovat idealisteja, toiset saadakseen rahaa
Vastaehdokkaana oli sotilastaustan omaava henkilö, puolustusministeriön entinen kansliapäällikkö Arto Räty. Pelastusala on kuitenkin ykkösasia eikä kukaan ole kaappaamassa keskusjärjestöä. ”Saattoihan puheenjohtaja-asetelma olla ilmentymä sellaisesta.” SPEKin toiminnan suunta löytyy pelastustoimen strategiasta. Yhteistyö turvallisuusalan järjestöjen ja muiden tahojen on kanssa hyväksi koko alalle. Helsingin pelastuskomentaja Simo Weckstén haluaa SPEKin olevan alan vaikuttajajärjestö, jonka strategia ja toiminta nivoutuu pelastustoimen strategiaan.. Hän haluaa olla vaikuttamassa siihen, mihin suuntaan järjestötoimintaa ja alan suurinta järjestöä uudistuksessa kehitetään. 36 3 ·2017 JÄRJESTÖT Tilava hengenpelastaja ”S PEK on nimensä mukaisesti pelastusalan keskusjärjestö ja siksi sillä pitää olla selkeä kytkös pelastusalaan.” Näin sanoo Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön puheenjohtajana vuoden alussa aloittanut Simo Weckstén. Äänestyksessä pelastusalan ehdokas voitti. Pelastusalan keskusjärjestön kaappaamisesta muiden haltuun on puhuttu ja myös Weckstén on kuullut kaappaushuolista, mutta ei ole sellaista koskaan havainnut. Pelastusliitot kysyivät, olisiko Helsingin pelastuskomentaja käytettävissä keskusjärjestön puheenjohtajaksi. Yhteistyö on SPEKin puheenjohtaja Simo Wecksténin mieleen Pelastusala edellä mennään Teksti ja kuva: Esa Aalto
Tällä ”Uudenmaan ja Helsingin liittojen pitää yhdessä päättää, miten toimintansa järjestävät maakunnallisessa toimintaympäristössä.”. ”Näin pelastusala saa vaikuttavuutta. ”Mihin ja miten keskusjärjestö halutaan asemoida tulevaisuudessa. Katsottaisiin asioita laajemmin. 05 680 7700 SPEKin nimi ei muutu turvallisuusalan keskusjärjestöksi, mikäli se on kiinni uudesta puheenjohtajasta. He ehdottivat SPEK Oy:n perustamista varainhankintaa varten ja voittoa tuottava yhtiö jakaisi tuotot suomalaisen turvallisuuden parantamiseen. Uusi puheenjohtaja sanoo vasta perehtyvänsä järjestötoimintaan, mutta hänen mielestään selvitysmiesten työ on hyvä keskustelun pohja. co m /t ek n o sa fe Ammattilaisten kalusto TEKNOSAFE OY | Sauramonkuja 1, 55800 IMATRA | Puh. ”Nyt on tarkasteltava kokonaisuutta ja mistä kärki löytyy. ”Arvioidaan, mikä on tässä SPEKin rooli ja miten se voi olla alueliittojen tukija. ”Tästä pitää keskustella avoimesti eikä jättää asiaa pelkkien heittojen varaan.” Selvitys on hyvä pohja Kolmen miehen ryhmä teki viime vuoden lopulla arvioinnin SPEKin nykytilasta ja teki myös kehittämisehdotuksia. Sen sijaan hän pitää hyvänä, että pelastusalan keskusjärjestö kokoaa erilaisia toimijoita yhteen ja sillä on jäseninä erilaisen taustan omaavia yhteisöjä. Hän on katsellut mielihyvällä Helsingin sopimuspalokuntien asennemuutosta, ja tätä samaa hän haluaa viestiä keskusjärjestön jäsenille. Karri Andersson, Markku Haiko ja Juha Viertola ehdottivat muun muassa, että SPEK ottaisi strategiatyössään huomioon kyberturvallisuuden sekä varainhankinnan ja kaupallisen toiminnan kehittämisen. Pelastusalan keskusjärjestö toimii alan oman strategian mukaan ja verkostoituu muiden toimijoiden kanssa.” Keskusjärjestö on palokuntajärjestökentässä koettu negatiiviseksi ja myös Weckstén on kuullut siitä. Tästä on keskusteltava jäsenjärjestöjen kanssa. 3 ·2017 37 Tutustu www.teknosafe.fi Ota yhteyttä info@teknosafe.fi fa ce b o o k. Myös järjestötoiminnassa on aiheellista laajentaa toimintaa sisäisessä turvallisuudessa erityisesti onnettomuuksien ehkäisyyn ja yhteiskunnan varautumiseen.” Sopimuspalokunnissakin painopiste on hänen mielestään liikaa punaisissa autoissa. Tässä pelastustoimen strategia on keskeinen työkalu. Pelastustoimelle on myös tehty oma strategia ja alan keskusjärjestön toiminta ja strategia pitää olla samassa linjassa.” Hänellä ei ole ollut ennakkoluuloja keskusjärjestöä kohtaan, mutta kertoo kuulleensa, että SPEKin toiminnassa keihäänkärki olisi hukassa. He ehdottivat myös aluetoiminnan uudistamista yhdenmukaisille periaatteille, jossa keskusjärjestö järjestää aluetoiminnan organisaation
Tästä kokonaisuudesta pitää keskustella.” Alueelliset olosuhteet huomioon Wecksténin mielestä ei välttämättä tarvita yhtä mallia, vaan alueelliset olosuhteet pitää ottaa huomioon. 38 3 ·2017 JÄRJESTÖT hetkellä on itsenäisiä ja keskusjärjestön aluejärjestöjä. Sillä on merkittävä osuus SPEKin rahoituksessa ja on pidettävä huolta, että tämä alalle merkittävä rahoituskanava ei sujahda muiden taskuihin.” Aluejärjestötoiminnan Karhunen kytkisi tiiviimmin keskusjärjestöön. Erityisesti Uudellamaalla, jossa toimii kaksi aluejärjestöä. Varautumisviestin viejä Turvallisuuskomitean pääsihteeri Vesa Valtonen pitää tärkeänä parhaillaan käsiteltävänä olevassa strategiassakin keskeisenä olevaa vapaaehtoisjärjestöjen varautumisen kouluttamista. ”Onko yhdenmukaisuus välttämättä järkevääkään. ”Meidän pitää nähdä ala kuitenkin kokonaisuutena ja toimia yhteisen tavoitteen hyväksi. Sen puitteissa voidaan toimia alueellisesti.” Sillanrakentajaksi itseään kuvaileva Weckstén haluaa, että järjestöillä on yhteinen näkemys siitä, miten keskusjärjestön ja aluejärjestöjen rooli jatkossa toteutetaan. Sopimuspalokuntalaisten koulutuksessa pitää hänen mielestään pelastusalan näkemyksen olla vahva ja pelastuslaitokset hyväksyvät koulutuksen laadun. Se ei saa olla pelkästään ”letkun vetoa.” ”Tarvitsemme vaikuttavampaa sopimuspalokuntalaisten koulutussisältöä esimerkiksi onnettomuuksien ehkäisyyn ja omavalvonnan tukemiseen.” ”Myöskään harvaan asutuilla alueilla toimiva palokunta ei voi kytkeytyä vain ihmisten pelastamisen näkökulmaan. Se on elinvoimaisen vapaaehtoisuuden tukeminen ja kansalaisen oman varautumisen tukeminen.” ”Tämän viestin viemistä pitää vain terävöittää.” Hänen mielestään SPEK voi toimia järjestöjen järjestönä sekä kansalaisten järjestönä, eikä se ole pois mistään. Voidaan tuoda esille alan ajankohtaista uutisointia tai syvällisempää tietoa.” ”Mutta pitääkö järjestön olla kuin turvallisuuden tavaratalo. Järjestössä on hyvää asiantuntemusta ja se pitää saada tuotua paremmin esille esimerkiksi valtakunnan mediassa. Onnettomuuksien ehkäisytyöllä ratkaistaan monia ongelmia.” Järjestökentällä on ollut vahva rooli kouluttamisessa, jossa nyt kaavaillaan Pelastusopistolle suurempaa roolia. ”Tarvitaan varautumisviestin viemistä entistä vaikuttavammin. Esimerkiksi 72 tuntia -kampanja on tästä hyvä esimerkki ja on tätä päivää.” Viestinnän terävöittämistä Finanssialan Keskusliiton johtaja Risto Karhunen sanoo, että SPEKin tunnettuutta pitää lisätä. ”SPEKin ydintoiminta pätee jatkossakin. ”Keskeistä on, että SPEK on myös tulevaisuudessa pelastusalan järjestöjen järjestö.” SPEKin tulevaisuuden haasteet, kolme hallituksen jäsentä vastaa. ”Uudenmaan ja Helsingin liittojen pitää yhdessä päättää, miten toimintansa järjestävät maakunnallisessa toimintaympäristössä.” Helsingin Pelastusliitto on hänen mukaansa ollut merkittävä palveluntuottaja Helsingin kaupungin pelastuslaitokselle. Järjestötoiminnan erilaisia toimintatapoja ei voida Wecksténin mukaan välttää, kun taustalla ovat erilaiset toiminnalliset ja alueelliset tarpeet. Sitä varten tarvitaan hänen mielestään viestinnän terävöittämistä ja nykyaikaistamista. Hänelle alueellinen toiminta on jäänyt hieman hämäräksi ja hän toivoisi senkin kirkastamista. Sen sijaan se ei ole järkevää, jos ajetaan yhteisen alan asioita eri suuntiin.” Puheenjohtaja toivoo, että mahdollisimman monet pelastusalan järjestöt olisivat myös alan keskusjärjestön jäseniä. ”Pelastustoimi päättää myös sopimuspalokunnan suorituskyvystä.” Ei pelkästään ”letkun vetoa” Koulutus pitää nähdä hänen mielestään laaja-alaisesti. Ydintoiminta pätee jatkossakin Huoltovarmuuskeskuksen viestintäpäällikkö Katja Ahola iloitsee siitä, että strategiatyössä ovat mukana jäsenjärjestöt ja henkilöstä. ”Tarvitaan varmaankin sosiaalisen median entistä parempaa hyödyntämistä.” ”SPEKin asiantuntijuus pitäisi myös saada valtakunnallisesti näkyvämmäksi. Strategiatyössä pitää arvioida, kuinka laajasti turvallisuuden käsitteen pitää ohjata keskusjärjestön toimintaa.” ”Järjestön talous pitää turvata ja siksi vakuutusmaksun kautta tuleva rahoitus Palosuojelurahastosta on tärkeä. Järjestö on virkapukuisiin verrattuna neutraalimpi toimija, joka kykenee mahdollisesti viestimään tuloksellisemmin kansalaisten suuntaan. Maakuntauudistuskin vaikuttaa asiassa
Suomen suurin autoalan toimija, perheyhtiö Veho, on perustettu Mercedes-Benzin maahantuontiin vuonna 1939, josta lähtien olemme kasvaneet henkilöautojen ja hyötyajoneuvojen laajaksi palveluverkostoksi. 010 569 3670 Puhelun hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min. Veho Hyötyajoneuvojen palveluverkosto kattaa 16 omaa huoltokorjaamoa, joita täydentää laaja itse näisten valtuutettujen korjaamoiden verkosto. alv. (sis. Veho Hyötyajoneuvot ja Mercedes-Benz – luotettavaa kumppanuutta. 24 %). Hinta sama kiinteästä verkosta/matkapuhelimesta.. Tutustu lisää: www.vehotrucks.fi KehäVeho | Ambulanssi-, paloja pelastusautomyynti Lommilanrinne 3, 02740 Espoo Hannu Gunnar, puh. Paloja pelastusajoneuvojen huoltoon vaadittavat tiukat laatustandardit, varaosien oma keskusvarasto Suomessa ja vahvat 24 h huoltoautopalvelut varmistavat autojen toiminnan kaikissa tilanteissa. . 010 569 3628 Tero Huovinen, puh. Yhteistyössä päällirakentajakumppaniemme kanssa tarjoamme Mercedes-Benzin paloja pelastusauto mallistosta monipuoliset ratkaisut pelastusalan ammattilaisille
Monitaitoiset työntekijät ovat IC2 Feeniksin tärkein voimavara. MediPodkapselilla suojataan henkilökunnan lisäksi kuljetuksessa käytettävää kalustoa sekä hoitolaitosta potilaan siirron aikana. Chicagosta vaimon perässä Suomeen muuttanut mies valmistuu pian tuotantotalousinsinööriksi. CBRN Isolation Pod puolestaan suojaa hoitohenkilökuntaa kemiallisilta ja biologisilta aineilta sekä säteilyhiukkasilta. Lisäksi tarjotaan tukijärjestelmiä kontteihin ja ajoneuvoihin, vaarallisten aineiden säkkejä, tarvikelaukkuja, sukellusja ruumispusseja, sirpalesuojia, pisaroita, säiliöitä ja altaita, öljypuomeja sekä uusimpana potilaan eristyskapseli, MediPod. Kuopion Siikarannassa suunnitellaan ja valmistetaan erilaisia suojausratkaisuja aina ilmakaariteltoista sirpalesuojiin niin siviilikuin viranomaiskäyttöön. 40 3 ·2017 Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto . Tuotetarjonnassa on muun muassa ilmakaarisekä metallirunkoteltat majoitus-, lääkintä-, puhdistusja peseytymistiloiksi ja erilaiset puhdistussuihkujärjestelmät ja suojausjärjestelmät. Yrityksen asiakkaita ovat muun muassa pelastuslaitokset, SPR, poliisi ja Puolustusvoimat. ”P arin viime vuoden aikana IC2 Feeniksillä on tapahtunut todella paljon: muutto Siikarantaan, uusi tehtaanjohtaja ja kokonaan uusia tiimijäseniä. Ompelija Scott Richard, 36, on ollut yrityksessä toissä aiemminkin ja viihtyy hyvin. Suojauksen monitaiturit IC2 Feeniks Oy suunnittelee ja valmistaa monipuolisia suojausratkaisuja siviilija viranomaiskäyttöön perustettu 2011 (1989–2011 Suojasauma), osa Eurofinsa-konsernia sijaitsee Kuopiossa, henkilöstöä 13 ISO 9001:2008 -sertifikaatti liikevaihto 1,4 miljoonaa euroa 2016, vähintään 2,5 miljoonaa euroa 2017 Pelastustieto kertoo teemasivuilla kotimaisesta palokalustovalmistuksesta ja turvallisuusalan osaamisesta. Siviilija viranomaiskäyttöön syntyy monipuolisia ratkaisuja materiaalien ja henkilöiden fyysiseksi suojaksi, varastoksi ja puhdistamiseksi kriisitilanteissa sekä sotilaallisen maastoutuksen tarpeisiin. Liikevaihto on kasvanut, tulos parantunut ja toiminta sekä tuotteet kehittyneet”, kiteyttää myyntija markkinointivastaava Seija Knuutinen selvästi innoissaan. Tartuntavaarallisen tai saastuneen potilaan eristyskapseleiden military-versiosta on kehitetty ensihoitoa ja pelastuslaitoksia paremmin palveleva versio. Näin juhlistamme suomalaisuutta itsenäisyyden satavuotisjuhlan aattona.
Varsinaisia listatuotteita yrityksellä ei ole, joten tilausten ja tuotteiden kaikki yksityiskohdat käydään erikseen läpi. Yrityksessä keskitytään nyt erityisesti viranomaispuoleen sekä pelastusja turvallisuustuotteisiin. Hän on aivot kaiken takana”, Knuutinen naurahtaa. IC2 Feeniksin tuoteryhmiä ovat military, pelastus & turvallisuus, teollisuus ja maatalous. Suurin yhdestä kappaleesta tehty on 9 x 10 metriä, ja näitä voidaan liittää yhteen”, Immonen kertoo. Tuotekehittelyyn satsataan paljon. Rautiaisella onkin kymmenien vuosien kokemus. Tiettyjä perusratkaisuja toki hyödynnetään eri tuotteissa. 3 ·2017 41 ”Jos tulee mikä tahansa villi idea, niin tehtaanjohtaja Kalevi Rautiaiselta tulee heti arvio toteutusmahdollisuuksista – ja sitten se tehdään. kaan koulutus onnistuvat kaikki Siikarannassa. Hän tekee tiivistä yhteistyötä suunnittelussa tuotepäällikkö Tauno Morkon kanssa. Vientipäällikkö Markku Immonen vastaa näiden lisäksi viennistä, jolle avataan nyt markkinoita. Saman katon alla tuhannen neliön tiloissa toimii niin suunnittelu, myynti, tuotanto kuin huolto. Telttamalleista pienin eteisteltta on 2,5 x 2,5 metriä. Koepystytys ja -käyttö sekä testaus ja asiakToiminnan kasvaessa on pystytty työllistämään kolme tuotannon työntekijää lisää. Kädessä oleva piirustus on sumennettu salassapitosyistä.. ”Esimerkiksi kansainvälisten avustusjärjestöjen tarpeet teltoissa voivat vaihdella majoituksesta sairaalakäyttöön, jolloin tilaa korotetaan leikkausvalojen takia. Ulkomaillekin mennään laatu edellä
Seija Knuutinen, Kalevi Rautiainen ja Markku Immonen esittelevät Fragment trap -sirpalesuojaa, joka on vartissa toimintakykyinen. Kokonaisuus syntyy kuulemma periksiantamattomuudesta, hul. Tukevat kankaat nousevat ergonomisesti nosturilla. Kun ompelijat tekevät isoja maastoutusverkkoja, koko kangas saadaan ilmaan nosturilla. Huolto ja tarvittaessa korjaukset kuuluvat palvelupakettiin”, Rautiainen kertoo. Työ on opettanut paljon, sillä omaa koulua tai opintolinjaa näihin töihin ei ole. Henkilöstön työtiloissa ja -tavoissa on panostettu ergonomiaan. . Raili Ahonen on työskennellyt ompelualalla kunnioitettavat 42 vuotta. Hän on tiimin uusin jäsen ja tuli äitiysloman sijaiseksi tekniseksi myyjäksi. Tuote voidaan käyttää uudestaan puhdistettuna. Yritys toimittaa Puolustusvoimien logistiikkalaitokselle sarjan metallirunkoisia telttoja varaosapaketteineen vuoden 2017 aikana. Jokaisella on oma taustansa ja erikoisosaamisensa, mutta tittelistä riippumatta tartumme tarvittaessa moppiin, pakun rattiin tai teltan koepystytykseen”, Seija Knuutinen vakuuttaa. Käsityön aste on IC2 Feeniksin tuotteissa erityisen korkea. ”Kun olemme toimittaneet asiakkaalle esimerkiksi isoja ilmakaaritelttoja, ne tulevat meille automaattisesti huoltoon viiden vuoden kuluttua. Laakaaja Jari Niemelä on ollut alalla vuodesta 1995. Esimerkiksi tarkka-ampujalle voidaan tehdä tästä materiaalista puku, joka ei näy lämpökamerassa. Savolaisen lupsakkuuden lisäksi tuotantotiloissa aistii yhdessä tekemisen hengen ja nauru raikaa. Nyt hän hoitaa sisäisten laatuasioiden lisäksi myynnin ja markkinoinnin tukitoiminnoja. Hän on yksi yrityksen moniosaajista, ja tekee kaikkia muita töitä paitsi ompelee. Näitä verkkoja on tehty Puolustusvoimille jo kymmeniä vuosia. Rautiainen, Knuutinen ja Immonen sanovat olevansa erittäin ylpeitä siitä, että kaikki toiminta tapahtuu Kuopiossa – ideasta valmiiseen tuotteeseen. 42 3 ·2017 KOTIMAISUUS . Työtä siis riittää jatkossakin. Toiminnan kasvaessa on pystytty työllistämään kolme tuotannon työntekijää lisää. Raskaita kankaita ja materiaaleja ei tarvitse nostaa ja kannatella käsin vaan kauko-ohjatuilla nostureilla ja muilla työkaluilla. Iso tilaus Puolustusvoimilta IC2 Feeniks julkisti huhtikuun lopulla noin 1,3 miljoonan euron arvoisen tilauksen Puolustusvoimilta. . ”Meitä on vain viisi tehokasta toimijaa toimiston puolella ja kahdeksan superammattilaista toteuttamassa suojaustuotteet tuotannossa. Kemialliseen reaktioon perustuva geelimassa sitoo räjähdysenergian ja pysäyttää paineaallon
Rautiainen muistelee saamaansa erikoista puhelinsoittoa muutama vuosi sitten. ????????. ??????. ?????????????????. ????????. ?????????–???????????????????. ??????. . ?????-???????. Alkusammutuskoulutus Divetech Compressors Rataskuja 1, 03100 Nummela GSM +358 (0)40 505 1146 jouko.askola@divetech.. Moniosaajana hän osallistuu myös laadunvalvontaan ja tuotantoprosessien kehittämiseen. ??????????. Komponenttien alihankinnassa pyritään hyödyntämään paikallisia toimijoita ja kehittämään uusia kokonaisuuksia kotimaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Tärkeätä on myös, että tuotteet ovat valtaosin kotimaisista materiaaleista valmistettuja. Sukeltajille on kehitelty erilaisia räätälöityjä tarvikekasseja, joihin mahtuvat maskit, pullot, radio, köysi ja muu tarpeellinen.. ??????????. Työnjohtaja Janne Partanen otetaan yleensä mukaan uusien tuotteiden suunnitteluun, kun tarvitaan tuotannon arvokasta mielipidettä. Asiakkaiden kehitystarpeita kuunnellaan herkällä korvalla. Pelastuslaitoksille on tehty myös esimerkiksi öljynkeräysaltaita ilmakaarireunuksilla. Jos sopivaa tuotetta ei ole, se kehitetään. www.divetech.fi Hengitysilmakompressorit FIREBOX KOULUTUSLAITE Oy Interenergy Ltd PRESSO CENTER Puh.(019)340451 Fax.(019)340460 Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet ?????????????????. ??????-????????. Eräälle pelastuslaitokselle suunniteltiin ja tehtiin ilmakaariponttonit uppoavan hydrokopterin vuotavan ponttonin sisälle. Koko ajan halutaan haastaa vanhaa, luoda uutta, jakaa tietoa ja tarkastella sekä omaa ajattelua että yrityksen ratkaisuja. ”Uskon, että kotimaisuusaste on yli 90 prosenttia”, Rautiainen laskeskelee. ”Tittelistä riippumatta tartumme tarvittaessa moppiin, pakun rattiin tai teltan koepystytykseen.” lunluovasta savolaisesta rohkeudesta ja vapaudesta kysyä ”tyhmiä kysymyksiä”, kehittää ja kehittyä
Toiminnanjohtaja Ari Keijonen on tyytyväinen vastausmääriin ja muistuttaa, että barometrin vastaukset koostuvat yksittäisten henkilöiden mielipiteistä, ei pelastuslaitosten. Hän nostaa keskeisimmiksi barometrin tuottamiksi teemoiksi pelastustoimen strategian käytännön soveltamisen. Vastauksia tuli jokaiselta 22 pelastustoimen alueelta. ”Barometrissä perätään myös yhtenäisyytPalopäällystöbarometrin keskeistä antia Yhtenäiset palvelut eikä palveluja heikennetä Palopäällystö toivoo, että pelastustoimen maakunta uudistuksessa valtakunnallinen yhdenmukainen palvelu toteutuu eikä palveluverkostoa karsita. 010 555 5273 www.scania.fi S uomen Palopäällystöliitto kysyi jäseniltään ajankohtaisia asioita pelastustoimesta ja kyselyyn vastasi 218 henkilöä. 010 555 5299 Petri Surakka puh. Kaksi kolmesta vastaajasta toimii pelastuslaitoksissa ja vajaa viidennes sopimusja vapaaehtoispalokunnissa. ”Se pitää viestiä käytännön työelämään ja tehdä ymmärrettäväksi.” Palopäällystöliitto on omalta osaltaan tarttunut tähän järjestämällä muun muassa viime syksystä lähtien verkkoluentosarjaa. 44 3 ·2017 SCANIA SUOMI OY Erityismyynti Paloja pelastusajoneuvot Timo Iltanen puh. Teksti: Esa Aalto Kuvat: Kimmo Kaisto JÄRJESTÖT
Fyysisesti vaativam pien töiden jälkeen siirrytään toisenlaisiin tehtäviin, jossa voidaan hyödyntää asiantuntijuutta. Iloisia ilmeitä päivien aluksi, edessä vas. . Tässä ei saisi mennä pelkän hallintoretoriikan varassa.” ”Valtiolla olisi ohjausroolissaan mahdollisuus ottaa huomioon myös paikalliset ja alueelliset tarpeet.” Kehittämispäällikkö Sami Kerman nostaa esille myös työurakysymyksen. Seuraava palopäällystöbarometri tehdään vuonna 2019, kun on saatu ensituntuma uudistuksesta. pelastusjohtajien puheenjohtaja Jaakko Pukkinen, liiton kunniapuheenjohtaja Rainer Alho ja apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri. 85 vuotta täyttäneen Suomen Palopäällystöliiton järjestämät Palopäällystöpäivät avattiin päivien suojelijan, Tasavallan Presidentti Sauli Niinistön tervehdyksellä, jonka luki toiminnanjohtaja Ari Keijonen.. Hän nostaa esille myös pelastuslaitoksen tulevan rooli varautumisen vastuuorganisaationa. Sen avulla voidaan toteuttaa paremmin strategiaakin. Kuntien merkitystä ei saa unohtaa, sillä siellä ovat kodit, koulut ja työpaikat, joita pelastuslaitokset palvelevat.” Hän muistuttaa myös tässä yhteydessä kytkennästä elinkeinoelämään. Palopäällystöpäiville osallistui ennätysmäärä nelisensataa henkeä. Vastaajien mielestä uudistuksessa pitää myös muistaa työn ja toiminnan aatteellinen luonne eikä palokuntahenkeä saa menettää. Eläkeikä nousee entisestään ja sitä varten pitää jaksaa olla töissä.” Tärkeä osa urapolkujen rakentamista on koulutuksellinen yhteistyö niin muiden viranomaistahojen kuin opetusministeriön alaisen koulutuksen kanssa. ”Mistä maakuntien ja alueiden yhdenmukaisuuden tarpeista on lähdettävä liikkeelle. Pelastuslaitosten vahvuutena on pidetty laaja-alaisuutta ja palvelualttiutta. Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. . ”Yllättävän moni esitti barometrin vastauksissa, että työura pitäisi ajatella kaksiosaisen. Niitä ei saa kadottaa. Myös tieteellisten opintopolkujen rakentamisella on merkittävä osa urapolkukokonaisuudessa. ”Pelastuslaitokset ovat sitä maakunnissa, mutta myös kunnissa. Yhteisöllisyyden merkitys onkin keskeistä”, Keijonen huomauttaa. Pelastusopiston ja pelastuslaitosten välinen yhteistyö on työurien rakentamisen kivijalka. Niin sopimuspalokuntalaisten kuin päätoimisten pelastajien koulutuksen tulisi rakentua moduuleista, jolloin siihen on helpompi rakentaa erikoisosaamisen osakokonaisuuksia ja täydennyskoulutus työn ohessa on sujuvampaa. HÄLYTYSja VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaativaan ammattikäyttöön • PETO-tilannekeskusjärjestelmä • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt ja SALSA-asemahälytysohjelmistot • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja JULUEN-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • TETRA/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät Hälytysja viestintälaitteet Mini Blue väyläsahköjärjestelmä miehistöja johtoyksiköihin www.standby.fi www.gassol.fi +358 45 155 4755 Kaasuturvallisuuskoulutukset ja asiantuntijapalvelut pelastusalan ammattilaisille Kaasuturvallisuuskoulutus tä. (03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.. Ari Keijosen mielestä esille noussut palvelujen yhdenmukaisuuden tarve pitäisi paremmin konkretisoida
Valmistaja: Brage (Ruotsi). Likaiset suojavaatteet laitetaan pyykkisäkkeihin, jotka kuljetetaan pesulaan. Sateessa ja talvella on käytössä lisäksi kelta-punaiset Soft-Shell -takit ja Gore-Tex -asut. Pesulassa vaatteet pestään 75 asteessa, rumpukuivataan ja höyrydesinfioidaan jonka jälkeen ne palautuvat ”sirutuksen” mukaisesti omille asemilleen. ENSIHOITO Käyttö: Ensihoitotehtävissä sisätiloissa ja kesällä ulkona. 46 3 ·2017 HELSINGIN PELASTUSLAITOS Väri: Valkoinen (musta teksti selässä) Materiaali: 65 % polyesteria ja 35 % puuvillaa. Hoito: Asemille on ”sirutettuina” eri kokoisia suojavaatteita. Hoitotason ensihoitaja (AMK) Jenna Peteri ja sairaanhoitaja Teemu Peräjoki Helsingin pelastuslaitoksen keskuspelastusasemalla Kalliossa.
Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Kimmo Kaisto, Teemu Heikkilä. Niiden perusteella tehtiin tarjouspyyntö kuudelle valmistajalle, joista vaatteiden tekijäksi valikoitui suomalainen Topper. Joka vuosi työntekijöiltä on kysytty sähköisesti, miten vaatteita voitaisiin parantaa. Taskujen täytyy olla käytännön kannalta juuri oikeissa paikoissa, ja vaatteiden pitää myös näyttää hyvältä. Malli tosin on suojattu.” Rantala arvioi, että nykyisin vaatetarjonnasta löytyy sopiva asu joka säähän. Rantala on ensihoitoja sairaankuljetuspalveluita tarjoavan yrityksen 9Livesin liiketoimintajohtaja ja laatupäällikkö. Hälytysajoneuvot • Hälytysja komentovahvistimet • Tehokaiuttimet • Valopaneelit • Integroidut valoratkaisut • Vilkkumajakat • Ruuhkavilkut • LED-valot Väestönsuojelu • Suurtehohälyttimet Alkometrit ja -lukot TAATTUA TURVALLISUUTTA Katso lähin jälleenmyyjäsi www.sarco.fi tai soita (09) 777 1500 Hälytysja viestintälaitteet Palokunta-asut Työasut ensihoitoon, ensivasteeseen ja asemapalveluun Puh. 040 544 5495 info@sos-asu.com www.sos-asu.com/rescue SOS-Asu Ky Koulukatu 38 A1 90100 OULU Palokalusto www.suomenpelastuskeskus.fi I stuvuus, käytännöllisyys ja ulkonäkö, tiivistää Jukka Rantala ensihoitajien vaatteiden kolme tärkeintä ominaisuutta. ”Kun tulin tänne töihin, vaatteita oli kuutta, seitsemää erilaista. Ehkä sitä on uskominen, koska muut alkavat kopioida meitä. Hän käynnisti vaateprojektin, jossa työntekijöille kehitettiin täysin omanlaisensa 9Lives-mallisto. Hän tietänee työntekijöiden mielipiteet, sillä 9Lives on kehittänyt työvaatteita yhdessä työntekijöiden kanssa viitisen vuotta. Yhteistä vaatteille on, että niiden täytyy toimia vaihtuvissa tilanteissa ja säissä. Vaatteet ovat kehittyneet Rantalan sanoin valtavasti, sillä niitä parannellaan koko ajan. Vastauksia tuli 200. Alku oli kirjava, kirjaimellisesti. Heille tehtiin kysely siitä, millainen hyvän työvaatteen pitäisi olla. Se oli vähän kuin kerjäläisten joukko: punaista, vihreää, keltaista paitaa ja niin edelleen”, Rantala naurahtaa. Käytännöllisyys on kaikki kaikessa Ensihoitajien vaatteiden väri periytyy osin historiasta, osin direktiiveistä ja sairaanhoitopiireiltä. ”Paitoja ja takkeja, seitsemästä erilaisesta poolopaidasta t-paitaan, softshelliin ja talvitakkiin.” Entä se väri, miksi punainen. Vaatteiden tulee olla istuvat ja joustavat, jotta ne mukautuvat erilaisiin tilanteisiin. ”Viiden vuoden jälkeen ne alkavat olla sellaiset, että työntekijät sanovat, että heillä ei ikinä ole ollut näin hyviä vaatteita. ”Työntekijämme kokevat, että se on imagollinen juttu”, Rantala sanoo
Sijaiset ja keikkalaiset mukaan lukien 9Livesillä on yli 500 työntekijää. ”Valkoinen väri on meillä kulttuurikysymyskin. 9LIVES Väri: Punainen (musta-keltainen) Materiaali: Useita eri materiaaleja, esimerkiksi housut: 60 % puuvilla 20 % polyesteri, t-paita: tekninen materiaali, 200 g/m2 Softshell: 100 % polyesteri, 320 g/m2 pintastruktuurilla Frati, tuulen ja sateen pitävä kalvo, hengittävä. Hoito: Pesu asemilla viikoittain ja desinfiointi tarvittaessa. 48 3 ·2017 ”Olimme suurin palveluntuottaja Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä, joka päätti, että vaatteiden pitää olla punaiset. Ja onhan punainen yksi yrityksemme pääväreistä”, Rantala toteaa. ”Haluamme viestiä valkoisella värillä, että olemme terveydenhuollon edustajia. ENSIHOITO . Käyttö: Sään ja olosuhteinen mukaan, t-paita, pikee, poolo, softshell, talvitakki. Samoin ambulanssien väri, se on sama kuin paloautoissa”, Riihelä sanoo. Ensihoidon toimintaympäristöt ovat vielä muuttuvammat kuin pelastustoimessa. Helsingin valkoisen ensihoitoasun taustalla on pitkä perinne. Sairaanhoitopiiri ei ole lähtenyt vaikuttamaan palveluntuottajien asusteiden väriin sen enempää”, kertoo ensihoidon kenttäjohtaja Konsta Purola. Riihelän mukaan asuissa on tärkeää käytännöllisyyden lisäksi myös tunnistettavuus. ”Aluskerros, t-paita, välikerros, housut, collegetakki, päällikerros”, Purola luettelee. Lisäksi lika näkyy vaatteissa helposti, joten niitä vaihdetaan ja pestään tarpeeksi usein. Se lisää myös työturvallisuutta, kun asiakas näkee, että häntä tullaan hoitamaan”, Riihelä kertoo. ”Paras työvaatetus mitä olen ensihoidossa käyttänyt tähän mennessä”, hän kehuu. ”Selässä lukee isolla palvelun tuottaja, hihassa on vaakuna ja rinnassa laitoksen nimi sekä työntekijän oma nimi ja ammatti.” Helsinki on aina ollut vahvasti valkoisten asujen kannalla. Perustason ensihoitaja Jonna Nurmi työskentelee 9Lives Oy:ssä.. ”Meillä vaatetus on ollut vapaa, kunhan se on direktiivit täyttävä HUS-alueella. Toimipisteitä on ympäri Suomen reilut 20. Ensihoitomestari Jorma Riihelä muistelee, että kokovalkoisiin siirryttiin 1980-luvun loppupuolella. Ensin saatetaan käydä mummon luona asunnossa, jossa on 30 astetta lämmintä ja viittä minuuttia myöhemmin moottoritien penkalla, jossa 20 pakkasta. Purolan mielestä asun värillä ei ole väliä, sillä tärkeämpää on käytännöllisyys. Periaate, että työparilla aina samanlainen asustekokonaisuus. ”Vaikka vaaleanpunaiset” Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Hyvinkään alueella ensihoitajilla on vihreät vaatteet, pelastuslaitoksen väki käyttää punakeltaisia vaatteita. Valmistaja: Topper Uniform, Suomi. Vihreä väri juontuu EU-direktiivistä. Vaatteen pitää toimia.” Ensihoitajien vaatteet ovat läpikotaisin teknisiä ja perustuvat kerrospukeutumiseen. ”Sillä ei ole väliä, vaikka väri olisi vaaleanpunainen, kunhan varuste on toimiva. Esimerkiksi kosteuden täytyy siirtyä tehokkaasti pois iholta
Käyttö: kaikki ensihoidossa kuviteltavissa olevat tilanteet, kerroksia lisätään tai riisutaan tilanteen mukaan. Materiaali: polyesteri/elastaani/puuvilla -sekoite, riippuen vaatteesta. Huoltotöiden varaukset ja tiedustelut puh. Ensihoidon kenttäjohtaja Konsta Purola.. Taudinaiheuttajat eivät kuole asemilla tehtävissä 40 asteen pesussa. 050 395 8567 Vema Lift Oy, Voivalantie 30, 20780 Kaarina puh. 010 569 3628 www.vehotrucks.fi 3” dieselkäyttöinen pumppu Ready-sarja Helppo tapa pumpata Palopumput Saurus Oy Saunatie 5, 40900 Säynätsalo Puh. Ensihoitajat pesevät osin itse asemilla. Johtajaylilääkärin ohje. 010 616 1500, fax 010 616 1501, www.vema.fi Paloja pelastusautot Nostolava-autot Paloja pelastusautomyynti Tero Huovinen, puh. HYDRAULISET NOSTOLAVAT Suoritamme myös huoltoja korjaustyöt sekä vuosikatsastukset. Valmistaja: ruotsalainen Taiga ab. Vaatteita on riittävästi, jotta pesulakierto mahdollinen. Hoito: Uudenmaan sairaalapesula pesee kaikki potilastyössä käytettävät vaatteet. 010 616 1400 | www.saurus.fi HUS HYVINKÄÄN SAIRAANHOITOALUE Väri: vihreä/keltainen huomioväri. 010 569 3670 Hannu Gunnar, puh
Meurman on osallistunut myös kansainvälisiin standardisoimistyöryhmiin Euroopassa. Lainsäädäntöä uudistettaessa näiden paloturvallisuuteen liittyvien tuotteiden valvonta siirtyi Tukesille, jossa aloitin vuonna 2008. Työni perimmäinen tarkoitus on varmistaa, että Suomessa markkinoilla olevat pelastustoimen tuotteet ovat turvallisia ja vaatimusten mukaisia. Tänä vuonna on käynnissä pitkästä aikaa palovaroittimien tes tausprojekti.” Meurmanin mielestä palovaroittimia ei ole riittävästi, eikä niiden toimintakunnosta pidetä tarpeeksi hyvää huolta selkeistä vaa. M eurmanin työ on pitkälti pelastustoimen laitteiden tuotevalvontaa. ”Tein kuluttajatuotteiden, kuten lelujen, sammutuspeitteiden ja niin sanottujen luokittelemattomien alkusammutusvälineiden markkinavalvontaa. ”Riston lähdettyä eläkkeelle tuotevalvonta siirtyi kokonaan minun vastuulleni, mutta täysin samalla kaliiberilla ei valitettavasti ole voitu esimerkiksi testata tuotteita. Tehtävänä on myös edistää kuluttajien paloturvallisuutta valistamalla ja tiedottamalla.” Toimistopäivien lisäksi työhön kuuluu erinäisiin seminaareihin ja koulutustilaisuuksiin osallistumista tai niissä esiintymistä. Välissä olin kahden äitiysloman ja hoitovapaan ajan kotona yli 3,5 vuotta.” ”Työpäivät ovat vaihtelevia. 50 3 ·2017 Teksti ja kuva: Kimmo Kaisto Juttusarja esittelee mielenkiintoisia ammatteja ja tehtäviä. Voin pitää tilanteen salliessa pari etätyöpäivää viikossa. Meillä on pieni, mutta hyvin toimiva tiimi. Toimistopäivät vietän Tukesin tiloissa Pasilassa. Toinen ylitarkastaja Björn Johansson keskittyy pääasiassa urakoitsijavalvontaan, mutta yhteistyömme on varsin tiivistä”, Meurman kertoo. Virkamiesura alkoi vuonna 2003, kun Kuluttajavirastoon haettiin kemian DI:tä tuoteturvallisuusinsinööriksi. Meurmanin edeltäjä Risto Raitio jätti perinnöksi hyvät välit alaan ja toimijoihin sekä hyvät rutiinit valvontaan. Tuoteryhmiä ovat muun muassa palovaroittimet, häkävaroittimet, käsisammuttimet, alkusammutusvälineet sekä paloilmoitinja sammutuslaitteistokomponentit. ”Pelastustoimen laitteiden valvontaa tekee Tukesissa täysipäiväisesti kaksi henkilöä. Meurman on kemian tekniikan diplomi-insinööri. Voit ehdottaa haastateltavaa sähköpostitse: toimitus@pelastustieto.fi TYÖN ÄÄRELLÄ Kuluttajan asialla Ylitarkastaja Karoliina Meurmanilla on Turvallisuusja kemikaalivirasto Tukesissa mielenkiintoinen ja haastava työ varmistaa, että pelastustoimen tuotteet ovat turvallisia ja vaatimusten mukaisia
Tästä saivat alkunsa • Tarkastukset • Kalibrointi • Uudet mittarit Suositeltava tarkastusväli 5 vuotta. Tulokset olivat ensimmäiset vuodet luokattomia, mutta vaikuttaa siltä, että markkinoilla on nyt toimintavarmempia laitteita. Tarkista vanhan varoittimen ikä ja uusi se tarpeen mukaan. 017 264 7220 myynti@savonpalokalusto.fi www.savonpalokalusto.fi Pelastamisen ammattilaisille RESCA RESCARI OY www.rescari.fi • 040 5950 164 Karoliina Meurmanin turvavinkit Pidä huolta lähimmäisistäsi ja erityisesti niistä, joiden omat mahdollisuudet ja kyvyt ajatella turvallisuusasioita ovat heikompia. ”Toisen hankkeen osalta sain pääasiassa seurata vaihtoehtoisten sammutustekniikoiden sammutusdemoja harjoitusalueella. Sijoita palovaroitin oikein ja pidä se kunnossa. Lisäksi jauheja nestepohjaisten käsisammuttimien ero on tullut selväksi; molempien sammutusteho on hyvä, mutta lämpimiin sisätiloihin perustellumpi valinta on nestetai vaahtosammutin jauheen pölyämisen ja siivouskulujen vuoksi.” Pelastusopisto on osoittautunut erinomaiseksi yhteistyökumppaniksi ja jäänyt aiemmin turhankin vähälle huo miolle Tukesin suunnalta – ainakin pelastustoimen laitteiden puolelta. timuksista ja ohjeistuksesta huolimatta. Resursseja voisi tietenkin olla enemmän, kuten kaikkialla muuallakin, joten on mietittävä uusia tehokkaita työtapoja ja keinoja vaikuttaa.” Meurmania motivoi työssä eniten se, että onnistuneilla tuloksilla voi olla todella suuri merkitys ihmisten turvallisuuteen, jopa henkeen. Uusimman testausprojektin tulokset olivat merkittävästi paremmat kuin aiemmin, joten vaikuttaa siltä, että markkinavalvonta on tehonnut.” Häkävaroittimien testaus sai alkunsa Tukesille tehdystä ilmoituksesta, jossa perhe oli juuri ostanut uuden häkävaroittimen, mutta muutama viikko sen käyttöönoton jälkeen perhe joutui sairaalaan häkämyrkytyksen vuoksi. Toki testeissä ei mitata sitä, miten palovaroitin kestää aikaa ja onko hinnalla yhteyttä laatuun. Alalla on myös hyvä henki ja mukavaa porukkaa.. Toisessa hankkeessa pääsin sammuttamaan ”maallikkona” pienten kodinkoneiden paloja käsisammuttimilla ja muilla alkusammutusvälineillä”, hän iloitsee. ”Aikeissa onkin hyödyntää Pelastusopiston asiantuntemusta ja paloteatteria jatkossa ainakin palovaroittimien ikääntymisselvityksen ohessa.” ”Tukes tekee laaja-alaisesti työtä turvallisuuden alalla. ”Käsisammuttimien osalta ajankohtaista olisi päivittää tietoutta teholuokkien ja sammutetyyppien valinnasta, eli siirrytään tietyissä kohteissa enemmän jauheesta nestepohjaisiin sammuttimiin.” Meurman on osallistunut kahteen Pelastusopiston hankkeeseen, joissa sivuttiin käsisammuttimia ja muitakin alkusammutusvälineitä. Kyseinen malli saatiin tuoreeltaan testattavaksi VTT:lle, ja se oli täysin mykkä – ei siis reagoinut yhteenkään testatuista häkäpitoisuuksista. Pelastustarvikkeet PALOJA PELASTUSKALUSTON erikoisliike vuodesta 1967 Liipasintie 8, 70460 KUOPIO p. Palovaroittimia ei myöskään uusita riittävän usein. SÄTEILYMITTAREIDEN tarkastukset Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio Puh. Erityisesti käsisammuttimen tehokkuus on vakuuttanut. ”On ollut todella hienoa saada sammutuskokemusta, koska minulla ei ole ollut käytännön kokemusta valvomieni tuotteiden sammutustehosta ja käytöstä. ”Aiempien tulosten perusteella ei voida vetää suoraa johtopäätöstä siitä, että halpa palovaroitin olisi automaattisesti huono. Hanki kohteeseen sopiva sammutin. Häkävaroittimia on testailtu viime vuosina ahkerasti – tulokset ovat olleet surkeita. 017-368 4000 | www.peltaco.com laajemmat markkinoilla olevien häkävaroittimien testaukset
Toisin kuitenkin kävi. Sotaisuuksien päätyttyä kaupungin komendanttivirasto julkaisi virallisen kuulutuksen, luettelon VPK:n palokuntakelpoisuuden säilyttävistä jäsenistä. Kahtiajakautuneessa kaupungissa osa palokunnan jäsenistöä oli murtamassa palokunnantalon ovia punakaartilaisille. Veli veljeä vastaan Väistämättömältä näyttänyt yhteentörmäys oli edessä. Kansakuntaa repi verinen sisällissota, jota näkökulmasta riippuen on kuvattu kansalaissotana, kapinana, luokkasotana tai vapaussotana. Poliittinen taivas synkkeni, Suomi oli jakautumassa kahtia. Jäsenyyden 190:stä säilytti vain neljäsosa, viitisenkymmentä. Kirjoitussarjan johdantoartikkelin kuvaus (Pelastustieto 2/2017) palokuntatoiminnasta yhteiskunnallisen tasa-arvon viestinviejänä, maisteri ja työmies saman käsivoimapumpun kahvoissa kamppailemassa tulta vastaan, särkyi pitkäksi toviksi pahemman kerran 1917. Piti esittää pitävät todisteet, ”et”Se poliittisen taivaamme orastava valkeneminen, joka näihin aikoihin vallitsi, vaikutti palokuntalaiselämään siten, että edellisenä vuonna kielletty yleinen palokuntalaiskokous voitiin nyt pitää Hämeenlinnassa heinäkuussa 1917. Tapahtumat vyöryivät myös palokuntaelämään. 52 3 ·2017 Itsenäisyytemme ajan paloja pelastustoimi Teksti: Juhani Katajamäki Kuvat: Kirjoittajan arkisto Osa 2/5 Kun kansakunta jakautui kahtia N äin tuon ajan yhteiskuntamme tilaa on toiveikkaasti kuvaillut Suomen Yleisen Palokuntaliiton 20-vuotishistoriikki. Nimen puuttuminen listalta merkitsi erottamista. Veli veljeä vastaan -sotaisuudet satuttivat erityisen ankarana ja pitkät haavat jättäneenä kirjoitussarjan tämän numeron esimerkkikaupunkia. Siellä VPK toimeliaiden naistensa avustamina elintarvikepulasta huolimatta suoriutui isäntätehtävästään loistavasti.”. Erotetuille annettiin kuitenkin oikeus anoa jäsenyys takaisin. Työväen järjestyskaarti valtasi Tampereen VPK:n talon majoitustilakseen tammikuussa 1918 ja pian myös yhdeksi monista päämajoistaan. Syntymäkaupunkini Tampereen taisteluissa sai surmansa 2700 naista ja miestä, punaisia ja valkoisia
Moni kykeni osoittamaan tiedot vääriksi ja sai jäsenyytensä takaisin. Johdantona (Pt 2/2017) Palontorjuntaa 1800-luvun lopulla, jatkona katsaukset 25 vuoden syklein: 1917 (Kun kansakunta jakautui kahtia) sekä 1942, 1967 ja 1992. Joka tapauksessa vierähti peräti neljännesvuosisata ennen seuraavan vapaaehtoisen palokunnan, Porin VPK:n perustamista 1863. Maan . (Lisäksi Maarianhaminaan 1888, JK). (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Väestönsuojat ja vss-varusteet Seuraa myös somessa: facebook.com/pelastustieto Presto Sammutinlaskurilla™ lasket helposti suosituksen kiinteistön käsisammuttimista! www.presto.fi /sammutinlaskuri lehtimainos_60x58.indd 1 31.10.2016 16:48:11 Käsisammuttimet Tasavaltamme juhlii 100-vuotista itsenäisyyttään tänä vuonna. Kaikissa muissa kaupungeissa on vapaaehtoinen palokunta verrattain vanha laitos. Kansanliike, aikansa hype Maamme palokuntahistoriaan perehtyvä lie monta kertaa päivitellyt, kuinka viime hetkellä ensimmäiset palokunta-aktivistimme 1800-luvulla liikkeellä olivat. 1870-luvulla syntyi vapaaehtoisia palokuntia lähes puoleen niistä kaupungeista, joissa sellaista ei vielä ollut, nimittäin 1872 Tammisaareen, 1873 Hämeenlinnaan ja Tampereelle, 1874 Ouluun, 1877 Kuopioon, 1878 Jyväskylään ja Kotkaan sekä 1870 Kristiinankaupunkiin, Mikkeliin, Lappeenrantaan, Raumalle ja Lahteen. ”Niin kuin edeltä käsin voi arvata on vapaaehtoinen palokunta etupäässä syntynyt kaupungeissa. Tämä yleishyödyllinen laitos puuttuu ainoastaan Naantalista, Uudestakaupungista, Kaskisista sekä Raahesta. Viranomaistaholla kavahdettiin kaikkea kansallisuusaatteeseen vivahtavaa: vapaaehtoinen palokuntatoimintakin hyvästä tarkoitusperästään riippumatta saattaisi laajaksi kansanliikkeeksi kasvavana näyttäytyä myös uhkana. Sen jälkeen seurasi Pori vuonna 1863, Helsinki 1864, Uusikaupunki 1866, Porvoo ja Viipuri 1867, Nikolainkaupunki (=Vaasa) 1868. Turun VPK:n perustamisen (1838) jälkeen poliittinen tilanne Venäjän alaisessa Suomen Suuriruhtinaskunnassa kiristyi. Tähän valokuvapoimintaan Tampereen päivän historiallisesta paraatista mahtuu sisältöä yli sadan vuoden ajalta. Seuraavalla vuosikymmenellä palokunta perustettiin Käkisalmeen ja Savonlinnaan 1880, Hankooseen 1881, Sortavalaan 1882, Joensuuhun 1883, Kokkolaan 1885, Kajaaniin 1886, Heinolaan 1887, Loviisaan ja Haminaan 1889 sekä Pietarsaareen 1889. Ensin perustettiin Turun vapaaehtoinen palokunta 1838. Palokuntaasut ovat 1870-luvulta, Tampereen pääpaloasema vuodelta 1908, yleisö vuodelta 1954 – ja Pirkanmaan (alueellisen) pelastuslaitoksen keskuspaloasemarakennus, jonka jykevä julkisivu olennaisena osana hallitsee teollisuuskaupungin sydänaluetta Tammerkosken ylävuoksen tuntumassa vielä 2017.. Ajankuvan tavoittamiseksi olen siteerannut tiedonantoa sanatarkasti. tei ollut ottanut osaa toimintaan maan laillista hallitusta vastaan”. Rullapaloverhot Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh. Niin tai näin. Suomen Tilastollinen päätoimisto julkaisi kattavan palokuntatilaston vuonna 1907. Osana juhlavuoden kirjoituksia ilmestyy viiden artikkelin sarja ajan palokuntatoiminnasta
Nykypäivän näköItsenäisyytemme ajan paloja pelastustoimi . Vapaaehtoiset palokunnat olivat suhteellisesti enimmän levinneen Hämeen läänissä. Suurin luku vapaaehtoisia palokuntia, 10 kappaletta oli Viipurin maaseurakunnassa, 6 Säkkijärvellä, 5 Sippolassa ja Kivennavalla, 4 Helsingin pitäjässä, Porin maaseurakunnassa, Ulvilassa, Kangasalla sekä Kymissä, 3 Porvoon maaseurakunnassa, Pernajassa Liljendaali siihen luettuna, Nakkilassa, Urjalassa, Sääksmäellä, Pirkkalassa, Orivedellä, Vanjalla, Hausjärvellä ja Nastolassa. Fontell on (moitteena?) erikseen kirjannut: ”Maan vanhimman sivistys paikan antamaa esimerkkiä ei siis kokonaiseen 25 vuoteen mikään muu kaupunkikunta seurannut”. Näistä 51:llä toimintapiirinsä oli Viipurin läänissä, 48:lla Hämeen, 36:lla Turun ja Porin, 23:lla Uudenmaan, 10:llä Kuopion, 7:llä Vaasan, 6:lla Mikkelin sekä 2:lla Oulun läänissä. Vapaaehtoisia palokuntia, joihin kuuluu 200–300 jäsentä, löytyy sieltä täältä, mutta pienet vapaaehtoiset palokunnat, joissa jäseniä on vain muutama kymmenen, eivät myöskään ole harvinaisia. Sen 49 kunnasta oli enemmän kuin puolella eli 27:llä vapaaehtoinen palokuntansa. 1907 toimi kaikkiaan 183 vapaaehtoista palokuntaa. Kaksi vapaaehtoista palokuntaa toimi Uudenmaan läänin Pohjassa, Espoossa ja Elimäellä Anjala siihen luettuna, Turun ja Porin läänin Kiukaisissa ja Hämeenkyrössä, Hämeen läänin Messukylässä, Ruovedellä ja Luopioisissa, Viipurin läänin Vehkajärvellä, Virolahdella, Lappvedellä, Ruokolahdessa Johanneksen pitäjässä ja Sortavalan maaseurakunnassa, Mikkelin läänin Heinävedellä ja Vaasan läänin Raippaluodossa. Maaseurakuntia, joihin ainoastaan yksi vapaaehtoinen palokunta on perustettu oli Uudenmaan läänissä 7, Turun ja Porin läänissä 21, Hämeen läänissä 17, Turun ja Viipurin läänissä 2, Mikkelin läänissä 4, Kuopion läänissä 10, Vaasan läänissä 5 sekä Oulun läänissä 2”. Kaupunkien pienin vapaaehtoinen palokunta on Heinolassa, ainoastaan 40 jäsentä. Helsinki, Tilastollisella Päätoimistolla marraskuussa 1908 A.G.Fontell Kommentteja Huomio kiintyy Viipurin läänin palokuntien suureen lukumäärään: kuusi kaupunkien ja 51 maaseudun vpk:ta. Uudenmaan läänin 38 kunnasta oli 18 kunnalla vapaaehtoinen palokunta, Viipurin läänin 54:stä 20:lla, Kuopion läänin 34:tä 19:llä, Turun ja Porin läänin 120:stä 26:lla, Mikkelin läänin 27:stä 5:llä, Vaasan läänin 85:stä 6:lla sekä Oulun läänin 68:sta 2:lla. Jää vielä tikkuaskin verran tilaakin. ”Ulospäin toiminta naamioitiin vapaaehtoisiksi palokunniksi tai urheiluseuroiksi.”. Maaseudulla jäsenluku on vieläkin vaihtelevampi. Suurin luku jäseniä (580) on Helsingin vapaaehtoisella palokunnalla, joka kaupungin verraten suuren väkiluvun johdosta ei ole odottamatonta. Tämä on epäämättömästi todistuksena sekä palokuntien käytännöllisestä hyödystä että niiden kansansuosiosta. Tilastollisen päätoimiston ”tuomio” palokuntien miehistöluvuista näyttäytyy vuonna 2017 koomisen yllättävältä. Kumpikin lähes uskomattoman isoja lukuja, jotka historia jatkosodan rauhanteossa ”kirjoitti uusiksi”. Lukuisilla kunnilla oli useampia vapaaehtoisia palokuntia, jotka luonnollisesti toimivat kunnan eri osissa. Kuitenkaan Turun vapaaehtoinen palokunta ei ole paljon pienempi (525). 54 3 ·2017 kaupun kien nuorimmat vapaaehtoiset palokunnat ovat Tornion, Kemin ja Iisalmen, jotka perustettiin 1891,1989 ja 1902.” Luettelon loppuun johtaja A.G. Miesvahvuudet komeita lukuja ”Palokuntien jäsenluku on, niin kuin luonnollistakin on, jotensakin vaihteleva. Arkkitehti Wivi Lönnin piirtämän paloasemarakennuksen oviaukot ovat niin leveät ja korkeat, että vielä 2017 paloajoneuvot erikoisautoja lukuun ottamatta sujahtavat ovista. Kuopion läänissä on Suonenjoen, Värtsilän ja Nurmeksen kauppalan, Vaasan läänissä Nikolainkaupungin ja Kannuksen sekä Oulun läänissä Kemin kaupungin vapaaehtoisen palokunnan järjestysmuoto siinä suhteessa huomattava, että näillä palokunnilla on myöskin n.s. passiivisia eli ainoastaan maksavia jäseniä”, (alleviivaukset kirjoittajan). Maaseudun tilanne Päätoimiston johtaja jatkaa: ”Maaseudulla v. Tampereen palolaitoksen ensimmäinen paloauto vuodelta 1924 ehossa kunnossa pääpaloaseman pihassa
Suomen Yleinen Palokuntaliitto pitäytyi tiukasti erillään tuonkaltaisesta ”palokuntatoiminnasta”. Tilastotoimiston arvio vahvistaa (vieläkin) huonosti tunnetun tosiasian, että vapaaehtoinen palokunta toimijoineen oli nimenä vastakohta nimenomaan pakkopalokunnalle eikä tuon ajan vakinaiselle palokunnalle. Puheenjohtajaksi nimitettiin varatuomari Leo Pesonen ja jäseneksi Ekman. 040 750 4828 Paloja öljyntorjuntaveneet kulmasta luvut pienimmilläänkin olivat kunnioitusta herättäviä, mutta päätoimiston sanoin “Helsingissä ja Turussa jäseniä on paljon, mutta muutoin vapaaehtoisia palokuntia, joissa 200–300 jäsentä, löytyy sieltä täältä. Pienet vapaaehtoiset palokunnat, joissa jäseniä on vain muutama kymmen, eivät myöskään ole harvinaisia.” Erikseen mainitaan ”kaupunkien pienin vapaehtoinen palokunta Heinola, jossa on vain 40 jäsentä”. Ensimmäinen paikallisosasto oli kesäkuun lopulla perustettu ”Lapuan vapaaehtoinen palokunta”. Pesonen, Suomen palotoimen kaikkien aikojen dynamo, lähti vuoden lopulla kuuden kuukauden opintomatkalle Saksaan ja palattuaan käytti koko syyskauden 1919 lain valmisteluun. Ulospäin toiminta naamioitiin vapaaehtoisiksi palokunniksi tai urheiluseuroiksi. Puheenjohtaja Oskar Ekman vaati, ettei sen toiminta saa vaikuttaa vahingollisesti palokuntaliikkeeseen. ”Niin sanotut” palokunnat Aikakauden ilmiö oli suojeluskuntajärjestelmä. Mietintö valmistui, mutta ei noina itsenäisyytemme vaikeina vuosina edennyt. Virallista julkisivua ylläpiti Uusi metsätoimisto. Nyt komitean uudelleenperustamisen tavoitteena oli luoda sotilaallisesti organisoitu järjestö, jonka toiminta venäläisten vuoksi piti olla salaista. Vähättelevät arviot perustuvat vääränlaiseen vertailuun: vaikka vpk-järjestelmä rakentui pakkopalokuntatoiminnan raunioille, peruserovaisuus oli (on) olennainen. Liitto teki irtioton myös suojeluskuntalaitoksesta. Liiton vuosikertomus kuvaili: ”Kulunut vuosi – kapinavuosi – joka oli maallemme kokonaisuudessaan niin kohtalokas, ja jonka kuluessa kaikki rakentava ja yhteiskuntaa hyödyntävä toiminta oli rikkinäistä ja lamassa, ei mitenkään voinut ohimennä jättämättä jälkiä myös Palokuntaliittoon nähden. Palokuntatarkastuksia voitiin järjestää vain muutama, ja hyvän alun saaneet valtakunnalliset oppikurssit jouduttiin perumaan kokonaan. Sodalla oli monta nimeä Suomen Yleisen Palokuntaliiton aatemaailmassa sota oli ollut vapaussota, ja vuosi kapinavuosi. Kaksikko aloitti ripeästi. Palolaki oli mutkien jälkeen totta vasta 1934.. Kunnossapidon kumppani Kunnossapito Hygienia hygio.fi Poistaa hajut ja taudinaiheuttajat Palontorjuntaa 30 vuoden kokemuksella – Paloilmoittimet, kaasuja vesisumujärjestelmät – jarmo.alaoja@palontorjunta.fi Puh. Taustalla oli vuonna 1916 hajonnut aktiivinen komitea, jolla ei ollut mitään yhteyttä palotoimeen. Pohjanmaalla ja Itä-Suomessa aktivistit kokosivat mahdollisen kansannousua varalta salaisia palokuntia, noita tuon ajan kummajaisia, ”niin sanottuja palokuntia”. Kesällä 1917 suojeluskuntia perustettiin yhteiskuntarauhaa turvaamaan kolmella suunnalla: ruotsinkielisellä Pohjanmaalla ja Karjalassa kuntakokoukset perustivat järjestysmiehistöjä, Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa maanviljelijät organisoivat maatalouslakkojen aikana järjestyskuntia. Palokuntien jäsenistä, joista useat ovat aina edustaneet valveutuneinta ja kunnollisinta yhteiskunnan ainesta, ja jotka tuona kriittisenä aikana eivät yleensä epäröineet mille kannalle kunnia ja yhteinen hyvä heitä velvoitti, oli luonnollisesti huomattava osa toiminnassa vapaussodassa sekä saavutetun vapauden turvautumistyössä, ja näin ollen jäi kaikki palokuntatyö suuressa määrin sivuasiaksi.” Liiton toiminta jäi perin vaillinaiseksi. Sama kohtalo oli monella muulla yhteiskunnan lakija asetushankkeella. Vuoden 1918 lopussa jäsenpalokuntien lukumäärä oli 119. Paikallisjärjestöjä perustettiin ympäri maata, mutta varsin nopeasti niiden toiminta hiipui ja loppui. Suomen senaatti hyväksyi Yleisen Palokuntaliiton edellisvuonna tekemän ehdotuksen palolainsäädännön uudistamiseksi ja asetti kahden miehen komitean laatimaan lakiesityksen yleiseksi palosäännöksi. Palolakikomitea Murheellisten aikojen valopilkkuna palotoimi sai kokea merkityksellinen edistysaskeleen vuonna 1918. Aivan eri asia on liittyä (mihin tahansa) organisaatioon vapaaehtoisesti kuin tulla siihen pakolla määrätyksi
Ne täyttävät Euroopan, Yhdysvaltojen, Kanadan ja EAC (Euraasian) standardien vaatimukset. Olkahihnoissa on automaattisesti lukkiutuvat DoubleBak-soljet. FIRE MAX 3 sammutusasua on saatavana Nomex®NXT kankaan lisäksi PBI Matrix ja PBI Neo -kankailla. Lisätietoja: www.nordictrail.fi Valoisia uutuuksia käteen ja otsalle. Käsivalaisimien huippumalli on MT18. Muita etuja ovat parempi pesunkestävyys, -repäisylujuus, ja kosteuden hylkivyys. MT18 ladataan USB 3.0 -liitännästä ja 10200 mAh:n akku latautuu täyteen kahdeksassa tunnissa. Näin liitosköysi ei häiritse käyttäjän toimintaa, mutta kiinnittimet ovat silti helposti ulottuvilla tarvittaessa. Valjaat voidaan riisua ja pukea molemmat jalat maassa ja niin, ettei valjaita säätöjä tarvitse tehdä joka kerta uudelleen. Uutta sammutusasua valmistetaan kolmea väriä, jotka ovat musta/sininen, kulta ja punainen. Parhaimmillaan kosteuskäsittelyn uusinta on tarpeen noin 40 pesukerran jälkeen. Käsivalaisimiin tukeutuville on tarjolla mallit MT18, MT14, MT10 ja MT6. Punainen takavalo lisää näkyvyyttä ja turvallisuutta. Putoamistilanteessa valjaissa kiinni olevan haaran MGO-kiinnitin irtoaa olkahihnan pidikkeen kanssa valjaista, jolloin liitosköyden nykäyksenvaimennin pääsee aukeamaan vaimentaen käyttäjään kohdistuvia nykäysvoimia. Se valaisee 3000 lumenen valotehollaan ja jopa 540 metrin valonkantamalla. Lisätietoja: www.veljeksetkulmala.fi Lehdistötiedote Advanced Safety Solutions 26.4.2017 sivu 1 Oy Veljekset KULMALA Ab Linjatie 4 01260 VANTAA Finland tel: +358 (0)9 875 1800 email: sales@veljeksetkulmala.fi www.veljeksetkulmala.fi VAT FI01103538 Veli-MattiJussila Näkyvät Petzl Newton Easyfit Hi-Viz -valjaat Newton Easyfit Hi-Viz -valjaat ovat kevyet ja nopeasti puettavat putoamissuojainkokovaljaat yhdistetyllä heijastinliivillä. Uusi kolmikerroksinen Nomex®NXT -kangas hengittää ja on aiempaa kevyempää. Maksimi elinikä on kymmenen vuotta, joka edustaa putoamissuojaimissa huippua. 56 3 ·2017 Pelastustieto julkaisee veloituksetta tietoja kiinnostavista alan tuotteista. Laajasta mallistostaw jokainen käyttäjä löytää tarpeisiinsa parhaiten sopivan valaisimen. Mahdollisuus tilata takkia tai housuja erikseen varmistaa sopivuuden kaikille käyttäjille. Newton Easyfit Hi-Viz -valjaat pysyvät liivin ansiosta hyvin muodossaan ja pukeminen onnistuu helposti takin tavoin. Koossa 48-50 puku painaa vain 3,09 kg. Mallisto koostuu kolmesta tehokkaasta otsavalaisimesta MH10, MH6 ja MH2, joiden avulla voi pitää kätesi vapaina. Lisätietoja: www.vandernet.com Saksalainen valaisinvalmistaja Ledlenser on julkistanut uuden valaisinmalliston. Voit lähettää aineiston painokelpoisen kuvan kera osoitteeseen toimitus@pelastustieto.fi. Li-Ion -akun latausaika on kahdeksan tuntia tuntia ja käyttöaika jopa 120 tuntia. Valjaissa on putoamisen pysäyttävän järjestelmän kiinnityspisteet selässä ja rinnassa. Newton Easyfit Hi-Viz -valjaat on sertifioitu kansainväliseen käyttöön. Koonnut: Kimmo Kaisto ALAN TUOTTEET Rosenbauer FIRE MAX 3 nyt punaisena Rosenbauer FIRE MAX 3 Nomex®NXT -sammutusasun saa nyt myös punaisena. Valjailla on kolmen vuoden materiaalija valmistusvirhetakuu. Otsavalaisimista tehokkain on MH10, jonka valoteho on 600 lumenia. Mitoituksia ovat B, C, D. Valjaissa on automaattilukitteiset litteät Fast-pikasoljet jalkalenkeissä ja rinnassa. Huomiovärit tekevät puvusta entistä turvallisemman erilaisissa pelastustehtävissä. Keveys tekee puvusta myös miellyttävämmän käyttää ja parantaa selvästi liikkuvuutta erilaisissa tehtävissä. Valjaista on saatavilla kaksi kokoa: 1-koko (S–L, 1360 g) ja 2-koko (L–XXL, 1410 g). Laaja seitsemän koon valikoima sisältää koot 40/42–66/70. Kuljetuslukitus varmistaa, ettei valaisin mene esimerkiksi repussa vahingossa päälle. Olkahihnoista löytyvät myös lenkit, joihin voi kiinnittää putoamisen pysäyttävän Petzl Absorbica -liitosköyden suuret MGO-kiinnittimet. Nämä valjaat on suunniteltu sellaisiin työolosuhteisiin, joissa liikutaan putoamisvaarallisissa olosuhteissa ja työntekijän helppo havaittavuus lisää turvallisuutta: esimerkiksi rakennustyömaalle, nostokoreissa työskentelyyn, telakka-alueille, liikenteen läheisyyteen ja teollisuuteen. Uutuudet on suunnattu erityisesti outdoor-käyttäjille
Teoria-aineisto kerättiin hyödyntämällä kirjallisuusja verkkolähteitä. OPINNÄYTTEITÄ 58 3 ·2017 Juha Toivonen: Tilannetietoisuuden luominen ja ylläpitäminen reaaliaikaisen tilannekuvan avulla A iheena oli selvittää tilannetietoisuuden luomista ja ylläpitämistä reaaliaikaisen tilannekuvan välityksellä. Reaaliaikaisesta tilannekuvasta, joka toteutetaan ajoneuvokameroilla, miehittämättömillä lennokeilla tai vastaavilla, ei ole juuri aikaisempia tutkimuksia tai ennakkotapauksia oikeusasteissa, joten lakien ja asetusten kokoaminen oli työssä hankalaa. Opinnäytetyön kyselyosuudessa hyödynnettiin Webropol-kyselyä. Aurinkosähköjärjestelmät aiheuttavat riskin pelastushenkilöstölle pelastustoiminnan aikana. Aurinkosähköjärjestelmä on nykyään melko yleinen pienissä kohteissa kuten kesämökeillä. Pelastuslaitoksille suunnattuun kyselyyn vastausprosentti oli heikkoa, ja edustetuksi tuli vain murto-osa kaikista pelastuslaitoksista. Tätä asiaa on pitkään pohtinut Paroc Oy Ab:n tuotekehityspäällikkö Jukka Sevón, jonka toimeksiantona opinnäytetyö on tehty. Teoreettisen viitekehyksen tähän työhön saatiin pääasiassa internetistä ja ulkomaisista tutkimuksista. Työssä reaaliaikainen tilannekuva rinnastetaan julkisten tilojen valvontakameroihin lakien ja asetusten osalta. Tämän työn tuloksia pystytään hyödyntämään tutkittaessa lisää muurattujen savuhormien paloneristämistä ja mahdollisti muutettaessa rakennusmääräyksiä ja -ohjeita. Opinnäytetyössä tehtiin kyselytutkimus, jossa selvitettiin pelastuslaitosten ja kuntien rakennusvalvontojen suhtautumista muurattujen savuhormien paloeristämiseen kivivillalla. Nämä tulipalot olisivat vältettävissä eristämällä savuhormi ullakko-osuudella kivivillaeristeellä, mutta muuratun savuhormin eristäminen kivivillalla ullakolla on rakennusmääräysten vastaista. Tarkoitus oli myös antaa turvallisuusohjeita pelastushenkilöstölle työskenneltäessä aurinkosähköjärjestelmien parissa. Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-201704124725 Kaikki palopäällystön koulutusohjelman työt: https://www.theseus.fi/ handle/10024/1737. Opinnäytetyön tutkimuksessa on kerättynä kvantitatiivista tietoa palojen määrästä ja kvalitatiivista tietoa viranomaisten suhtautumisesta savuhormin eristämiseen. PRONTO-järjestelmästä tutkittiin aurinkosähköjärjestelmien aiheuttamia onnettomuuksia ja niihin johtaneita syitä. Apuna käytettiin sekä suomalaisia että ulkomaisia lähteitä ja aikaisempia tutkimuksia tilannetietoisuudesta. Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-201704064336 Jaakko Lamminkoski: Muuratun savuhormin paloeristäminen V uosittain Suomessa syttyy noin parikymmentä tulipaloa muurattujen savuhormien vaurioista asuinrakennusten välipohjan ja vesikaton välisellä kylmällä ullakolla. Tämän työn tarkoituksena oli tutkia aurinkosähköjärjestelmien toimintaperiaatteita ja sitä, mitä riskienhallinnan tulee huomioida aurinkosähköjärjestelmien rakentamiseen liittyen. Kaksi erillistä kyselyä lähetettiin pelastuslaitoksiin. Lopputuloksena syntyi turvallisuusohjeita pelastushenkilöstölle pelastustoimintaan ja ohjeita riskienhallintaan aurinkosähköjärjestelmistä johtuvien onnettomuuksien ehkäisyyn. Aikaisemmin on opinnäytetyönä tutkittu kivivillaeristyksen toimimista tiilimuurauksen vaurion paloeristämisessä ja siitä on saatu hyviä tuloksia. Kyselytutkimuksiin vastasi vaihtelevan taustan omaavia päivystystyötä tekeviä henkilöitä, joten tuloksiin saatiin laajalta alalta mielipiteitä. Työssä esitettiin myös aurinkosähköjärjestelmien keskeisimmät laitteet. Näitä tuloksia on sovellettu tässä opinnäytetyössä. Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-201704124702 Vesa Läderberg: Aurinkosähk öjärjestel mien riskit pelastustoimelle U usiutuvan energian käyttö on lisääntynyt viime vuosina, ja pelastustoimen on seurattava näiden teknologioiden kehitystä. Opinnäytetyön lähtökohtaisena ongelmana oli selvittää lain vaatimukset reaaliaikaiselle tilannekuvalle sekä se, mitkä psykologiset ja fyysiset asiat vaikuttavat tilannekuvan muodostumiseen. Opinnäytetyön toisena tavoitteena oli selvittää, miten eri pelastuslaitokset suhtautuvat ja toteuttavat reaaliaikaista tilannekuvaa pelastustoiminnan johtamisen apuvälineenä, sekä miten päivystävä henkilökunta suhtautuu reaaliaikaiseen tilannekuvaan. Opinnäytetyössä on selvitetty muurattujen savuhormien rakennetta, vaurioiden syntyä ja vaurioista syttyneiden tulipalojen määriä. Parocin tavoitteena on selvitellä voisiko, rakennusmääräyksiä muuttaa siten, että eristäminen kivivillalla olisi mahdollista. Lisäksi pelastuslaitosten riskienhallinta tarvitsee tietoa siitä, kuinka ehkäistä aurinkosähköjärjestelmistä aiheutuvia onnettomuuksia. Opinnäytetyöhön onnistuttiin keräämään tämänhetkisten lakien ja asetusten keskeisimmät osat, jotka koskevat reaaliaikaista tilannekuvaa. Kuitenkin nämä järjestelmät ovat kasvaneet ja yleistyneet suurissakin kohteissa. Lopussa on linkki itse työhön. Lisäksi tarkoitus oli tutkia, millaisia riskejä aurinkosähköjärjestelmät aiheuttavat pelastushenkilöstölle pelastustoiminnan aikana ja sen jälkeen. Julkaisemme palstalla tiivistelmiä Pelastusopistosta valmistuneista opinnäytetöistä (Savonia amk, palopäällystön koulutusohjelma). Opinnäytteessä selvitettiin tilannetietoisuuden ja tilannekuvan eroja sekä sitä, miten reaaliaikainen tilannekuva vaikuttaa tilannetietoisuuden luomiseen ja ylläpitämiseen. Lisäksi tehtiin sähköpostikysely henkilöille, jotka työskentelevät aurinkosähköjärjestelmien parissa
Toiminta vaatiikin selkeästi mukanaoloa ja johtamista – jos somekanavia ei osaa käyttää, alkavat ne helposti elää omaa elämäänsä. Some on ennen kaikkea vuorovaikutusta ihmisten kesken, olemme siellä ihmisiä kaikkine virheinemme ja vikoinemme. Miksi ihmeessä sosiaalista mediaa sitten tarvitsee. Toisinaan somessa nousee omia paskamyrskyjä, joiden hoitotapaa kannattaa jo etukäteenkin miettiä, sillä juuri niistä myrskyistä eteenpäin ponnistamisella mitataan organisaation kyky menestyä somessa. Selvityksen kohteena oli myös yhteistyön toimivuus pelastustoimen ja ensihoidon yhteistoimintatehtävillä johtamisen näkökulmasta. mirafoni112@gmail.com KOLUMNI Jonna Ala-Kuusisto: Pelastustoiminnan ja ensihoidon johtaminen viranomaisyhteistyötä edistävänä tekijänä P elastustoimi ja ensihoito kohtaavat yhteistoimintatehtävillä, joissa toimiminen edellyttää tietämystä ja ymmärrystä toisen toimialan toiminnasta. Some on tullut jäädäkseen yhdeksi osaksi yhteiskuntaamme ja se on otettava haltuun, vaikka se ei välttämättä niin kotoisalta tuntuisikaan. Tällainen byrokraattinen toimintamalli someasioissa on kaikkea muuta kuin mitä se muualla on ja toiminnan kankeus voikin innoittaa organisaation muita jäseniä toimimaan omavaltaisesti. 3 ·2017 59 Persoonaa ja ohjausta peliin! Mira Leinonen työskentelee pelastusylitarkastajana Etelä-Suomen aluehallintovirastossa, nyt virkavapaalla. Someviestinnässä ei mitä suurimmalla todennäköisyydellä onnistuta, mikäli kasvoton organisaatio viestii ja viestit ovat kuin entisajan faksit, vain viestejä ulkomaailmaan ilman vuorovaikutusta. Eikä organisaation tai ylipäätänsä toimialan antaman julkisuuskuvan takia ole kovin hedelmällistä, että someviestintää harjoittaa vain talon johto tai viestintätiimi. Tutkimustulosten perusteella yhteistoiminnan haasteena pelastustoiminnan ja ensihoidon johtamisessa Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen alueella on tehtävänaikainen tiedonkulku ja yhteisen tilannekuvan puute. Milloin pelastustoimi saa somessa kasvot?. Toisen toimialan tuntemuksessa on yhteistyön kannalta kehitettävää. Alan ylimmässä johdossamme sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg johtaa erinomaisella esimerkillä, kuinka somen suhteen tulee toimia: oma persoona peliin, reagoidaan tapahtumiin ja ilmiöihin nopeasti, viestitään selkeästi ja johdonmukaisesti, ollaan ihmisiä ihmisille. Pelastustoimen on oltava siellä, missä kansalaisetkin ovat, on kyse sitten paloaseman fyysisestä sijainnista tai virtuaalimaailmasta. Yritysmaailmassa ensin näin tehtiin, mutta nyt sielläkin aivan tavalliset työntekijät viestivät positiivista kuvaa työnantajastaan. Yhteisten koulutusten ja harjoitusten rooli yhteistyön kehittämisessä johtamisen näkökulmasta nähtiin olevan avainasemassa. Pelastuslaitosten someviestinnästä vastaa yleensä jonkinlainen viestintätiimi ja joissakin laitoksissa talon tuottamiin somejulkaisuihin vaaditaan talon ylimmän johdon siunaus ennen enterin painamista. Tyypillisesti julkinen sektori seuraa hitaasti perässä yritysmaailmaa, mutta tässä suhteessa esimerkiksi yhteistoimintaviranomaisemme poliisi viestii somessa koko organisaationsa leveydellä ja tekee sen erittäin onnistuneesti. Pelastustoimi ja ensihoito ovat pääosin tietoisia siitä, miten yhteistoimintatehtävillä johtosuhteiden tulisi muodostua ja eri toimialojen organisoitua, mutta käytännön työelämässä tämä ei aina onnistu. Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-201704184850 Pelastustoimi on ollut mukana sosiaalisessa mediassa, somessa, nyt joitakin vuosia. Opinnäytetyön osana olevalla kvantitatiivisella kyselytutkimuksella selvitettiin, näyttäytyykö pelastustoiminnan ja ensihoidon johtaminen selkeänä yli toimialarajojen yhteistoimintatehtävillä Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen alueella. Some on kuitenkin edelleen monelle pelastustoimessa toimivalle henkilölle pelottava paikka, minkä kanssa ei haluta olla missään tekemisissä. Tulevaisuudessa pelastustoimi ja ensihoito näyttäisivät pysyvän saman organisaation alaisuudessa pelastuslaitosten määrän vähetessä ja sote-alueiden laajentuessa. Pelastustoimen ja ensihoidon toimialojen keskinäisen tietämyksen ja ymmärryksen lisääminen toisen toimialan johtosuhteista, johtamistasoista ja organisoitumisesta sekä sitä kautta yhteistyön kehittäminen ovat edellytys jo itsessään haasteellisille yhteistoimintatehtävien menestyksekkäälle hoitamiselle. Tuohon pelottavuuteen perustuukin monen pelastuslaitoksen somepolitiikka ja toimintatavat määräytyvät sen mukaan, miten pelottavien asioiden kanssa toimitaan: ne kielletään tai niiden käyttöä rajoitetaan merkittävästi erilaisin kontrollein. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli pelastustoiminnan ja ensihoidon johtamisen teoriapaketin ja opinnäytetyöhön sisältyvän kyselytutkimuksen avulla lisätä tietoisuutta ja organisaatioymmärrystä pelastustoimen ja ensihoidon välillä johtamisen näkökulmasta Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen alueella ja sitä kautta edistää pelastustoimen ja ensihoidon yhteistyötä. Meillä on ollut erilaisia someprojekteja ja suurin osa pelastuslaitoksista käyttää joitakin sosiaalisen median välineitä
Kahden talon sisäänkäyntien ympäristö ylipaineistettiin savupuhaltimilla ja ajorampille sijoitettu suurtehopuhallin tehosti savunpoistoa. Sammutushyökkäyksen kanssa samanaikaisesti pyrittiin varmistamaan autosuojaan liittyvät asuintalojen porrashuoneet ja siten asukkaiden turvallisuus. Arkistokuva: Helsingin pelastuslaitos.. Tunnin kuluttua hälytyksestä palopesäke löydettiin ja sen sammutus aloitettiin. Pelastustoiminnan johtaja päätti aloittaa autohallin savutuuletuksen ajorampin kautta. Tiedustelun perusteella ja neuvoteltuaan paikalle tulleen pelastustoiminnan johtajan Christian Lippunurin kanssa, Koller päätti rajoittaa palon autohalliin. Vaihtoehtoisesti, jos autot pysäköitäisiin neljään riviin, tilan pituus olisi hänen mukaansa noin 62,5 ja leveys 34 metriä. Huomiota herättää lähdön henkilövahvuus: kaksi sammutusparia sammutustehtävään ja viisi sammutusparia porraskäytävien suojaukseen. Kummallakin ryhmällä oli lämpökamera ja suojasuihku. Paikalle hälytetty rakennesuunnittelija hyväksyi tilapäistuennan. Näihin mittoihin pitäisi vielä lisätä ajoluiskan vaatima tilantarve sekä porrashuoneisiin johtavat kulkuväylät. Ensiapuryhmät ja sairaankuljettajat hoitivat heitä. Vuonna 2011 valmistunut kiinteistö koostui viidestä kerrostalosta sekä maanalaisesta autohallista noin sadalle autolle. Poliisi aloitti palonsyyntutkinnan. Työturvallisuus aina ykkönen Grabs (Sveitsi). ”Ilmeisesti savusukelluspareilla on täytynyt olla vielä turvaparit ajoluiskan välittömässä läheisyydessä sekä muu paikalla ollut pelastushenkilöstö, kuten palomestari, esimiehet, Aluepäällikkö Marko Järvinen Helsingin pelastuslaitokselta tutustui tiivistelmään Grabsin autohallipalosta Sveitsissä ja norjalaisen Brannmannen-lehden juttuun sähköja kaasuautoista pysäköintihalleissa. Autohallin betonikatto oli huomattavasti lohkeillut ja sen alempi raudoitus oli osittain pudonnut autojen päälle. Teksti: Oliver Caspari 118 swissfire.ch 11/2016 ”Lehtiartikkelin perusteella Sveitsissä oli kyseessä varsin kookas maanalainen autosuoja. Hänen mukaansa Sveitsin tapauksessa valittu taktiikka tuntuu ymmärrettävältä. Autohallin savunpoistolaitteisto käynnistettiin. Kolme henkilöautoa, skootteri sekä moottoripyörä olivat tuhoutuneet, ja kaksi henkilöautoa oli pahoin vaurioitunut. . Kello 6.07 palo oli sammutettu. Samanaikaisesti aloitettaisiin sammutus. Kello 4.29 tulleen hätäilmoituksen mukaan autohallissa oli savua. Kuumuuden ja huonon näkyvyyden vuoksi savusukellusryhmät vetäytyivät. Palokunta tuki vaurioitunutta aluetta lähes sadalla pylväällä. Kun palokunnanpäällikkö Daniel Koller saapui kohteeseen, hän totesi autohallista nousevan sakeaa mustaa savua. Työturvallisuus korostuu, kun näkyvyys on voimakkaan savun takia olematon ja lämpötila korkea. Useita asukkaita seisoi autohallin luiskan luona. Samaan aikaan kaksi savusukellusryhmää laskeutui luiskan kautta autohalliin. Palopesäkkeen sijainti ei selvinnyt. Kun tarpeeksi savutuulettimia oli saatu, kaikki viisi porrashuonetta ylipaineistettiin. Yhä useampi talon asukas valitti hengitysvaikeuksista. Tämä menetelmä osoittautui tehokkaaksi ja asukkaiden evakuoinnista voitiin luopua. 60 3 ·2017 Käännökset Risto Lautkaski ULKOMAILTA Autohallipalo MI TEN SU OM ESS A. Kun ensimmäiset pelastusyksiköt olivat tulleet, pelastustoiminnan johtaja lähetti viisi pelastajaparia varmistamaan, että savua ei pääse leviämään taloihin. Savunpoistolaitteisto ei pystynyt parantamaan näkyvyyttä eikä alentamaan lämpötilaa autohallissa. ”Suomen autosuojien rakennusohjeisiin (E4) verrattuna kyseessä olisi alle 3000 m2:n tila, mikä saadaan minimissään rakentaa ilman automaattista sammutuslaitteistoa ja koneellista savunpoistoa – vain paloilmoitin ja avattavat savunpoistoluukut olisivat perusedellytyksenä alkusammutusvälineistön lisäksi”, Järvinen kertoo. Kaksi savusukellusryhmää laskeutui autohalliin. Näkyvyys autohallissa parani nopeasti. Ennen savunpoistolaitteiston käynnistystä savunpoistoaukoille selvitettäisiin suihkut. Kahdenkymmenen minuutin kuluttua hälytyksestä kaikki parit ilmoittivat, että taloissa ei ollut savua. Tilan muoto tai korkeus ei ilmene kirjoituksesta, mutta jos autot on sijoitettu esimerkiksi kahteen riviin ja yhteen tasoon niin, että niiden välissä on ajoväylä, tulee tilan pituudeksi noin 125 ja leveydeksi 17 metriä. Kuumat palokaasut isossa tilassa heikentävät lämpökameran hyötyä palavien ajoneuvojen paikantamisessa. Tämä ehkä antaa kuvan tilan laajuudesta ja sammutustoiminnan vaikeudesta”, Järvinen esittää. Kello 9.55 kaikki tilat olivat savuttomia
3 ·2017 61 Sähköja kaasuautot pysäköintihalleissa Norjan viranomaiset tilasivat Ruotsin teknisen tutkimuslaitoksen SP palolaboratoriolta tutkimuksen, jossa kartoitettiin sähköja kaasuautojen pysäköinnistä sisätiloissa – erityisesti maanalaisissa pysäköintihalleissa – aiheutuvia ongelmia. Jos kohteessa on oma koneellinen savunpoisto, ei sen teho pääsääntöisesti riitä operatiivisen tilanteen aikana vaadittavan riittävän savunpoiston aikaansaamiseksi jo mainitun erittäin runsaan palosta muodostuvan savun takia. Huono näkyvyys. Tämä johtuu mm. • Sähköautojen pysäköintipaikat sijoitetaan sisääntai uloskäyntien läheisyyteen ja vähintään tietyn välimatkan päähän toisistaan. Teksti Lars Brenden Brannmannen 1/2016 konemiehet ja viestittäjät – yhteensä vähintään kolmisenkymmentä palomiestä.” (Palokuntalaisia oli kolmesta palokunnasta yhteensä 85, suomentajan huomautus) Järvisen kokemuksen mukaan palavien ajoneuvojen paikantaminen on vaikeaa. Palokohteen tiedustelu on tehtävä turvatusti. Tilan koko ja tiedustelun vaikeus huomioiden on ehdottomasti järkevää selvittää kaksi työjohtoa suuaukolta hieman eri suuntiin – mikäli vain henkilöstöä on tarpeeksi – riittävän kattavuuden saavuttamiseksi suureen tilaan nähden. Riittämätön paineenkevennys. Kaasunilmaisimet ovat tarpeellisia. • Kaasukäyttöisiä henkilöautoja saa pysäköidä vain tietyt rakennustekniset vaatimukset (esimerkiksi sprinkleritai vesisumulaitteisto) täyttäviin halleihin. Vain yksi ajoramppi. • Sammutettu palo saattaa syttyä uudelleen. Tehtävän haasteellisuutta kuvaa hyvin ensimmäisen sammutushyökkäyksen epäonnistuminen runsaan savunmuodostuksen ja kuumuuden vuoksi. Kaasuautot • Turvajärjestelmät eivät ehkä toimi. seuraavista tekijöistä: Vaikea luoksepääsy. Huonot viestiyhteydet. Jos ajoramppeja on vähän tai vain yksi, ne eivät kevennä riittävästi mahdollisen räjähdyksen painetta. Pitkät selvitysetäisyydet. Useimmissa pysäköintihalleissa on vain yksi ajoramppi. Jos palomiehillä on käytettävissään omia savunpoistopuhaltimia, tulee varoa liian voimakasta puhallusvoimaa, jotta syntyvät ilmanpyörteet eivät pääse sotkemaan muodostuneita eri lämpötilakerroksia ja vaikeuttamaan jo ennestään kriittistä tilannetta. Kuumia palokaasuja vastaan eteneminen autosuojassa on joko täysin mahdotonta tai erittäin vaativaa ja riskialtista. Useat palokunnat ovat ilmoittaneet viestiyhteyksien toimineen huonosti pysäköintihallien paloissa. Johtopäätökset Vielä ei ole tarpeeksi tietoa, miten sähköja kaasuautojen paloja räjähdysvaaroja sisätiloissa voitaisiin ehkäistä. Ex-suojatut sähkölaitteet on vaadittava. Pitää myös varautua mahdollisiin polttoainevuotoihin ja niiden sammuttamiseen vaahdotuksella.” Järvisen mukaan sammutustyötä helpottamaan tai jopa sen mahdollistamiseksi tulisi savunpoiston ilmavirtaukset luoda sammuttajille myötävirtaiseksi tavalla tai toisella. Tavanomaisia polttoaineita käyttäviin ajoneuvoihin verrattuna seuraavat tekijät lisäävät paloriskejä: Sähköautot • Sammutus voi kestää kauan ja sammutusvettä tarvitaan paljon. Paineinen työjohto on välttämättömyys täydennettynä mahdollisesti käsisammuttimella, viestiyhteydet tulee varmistaa sekä eksymisen välttämiseksi käyttää opasnaruja letkun lisäksi. Nykyiset savunpoistoja sprinklausmääräykset eivät koske vanhempia pysäköintihalleja. Suositukset • Siihen asti kunnes saadaan lisää tietoja pysäköintihalleissa sattuneiden palojen sammutusajoista, sähköautoja saa pysäköidä vain halleissa, joissa on vähintään sprinkleritai vesisumulaitteisto. ”Katosta putoaa vähintäänkin valaisimien osia, sähköjohtoja ja niiden kannakkeita tai pintabetonin lohkeamia. Lisäksi palavan tai palaneen sähköauton hinaaminen ulos saattaa olla vaikeaa ellei mahdotonta. Päätös sammutustyön keskeytyksestä työturvallisuusasiat huomioiden on pidettävä myös varteenotettavana vaihtoehtona, kaikkia paloja ei vain voida sammuttaa”, Marko Järvinen sanoo. Tehoton sammutuslaitteisto johtaa korkeampiin lämpötiloihin ja lisää autopalon leviämisen todennäköisyyttä. • Sisätiloissa pienikin kaasuvuoto voi johtaa räjähdykseen. Lämpökameran mukanaan tuoma tekninen apu on myös varsin vaatimaton näin suuressa tilassa, missä on runsaasti kuumia palokaasuja.” Järvinen painottaa, että erityistä huomiota tulee kiinnittää tämänkaltaisissa tehtävissä savusukellusparin työturvallisuuteen. Pysäköintihallit eivät yleensä ole niin korkeita, että sisälle voisi ajaa sammutusautolla. ”Henkilöautopalossa muodostuu tehtyjen koepolttojen perusteella savua noin 20 kuutiometriä sekunnissa ja paloteho vaihtelee nykyaikaisissa automalleissa 5–10 MW:n välillä. Lisäksi palava auto saattaa olla satojen metrien päässä. Pitkään jatkuessaan palo voi aiheuttaa myös varsinaisia vakavia rakenteellisia vaurioita betonirakenteissa, kuten Sveitsinkin tapauksessa. Suhteellisen suljetussa tilassa näkyvyys hiipuu savunmuodostuksen takia lähes olemattomaksi ja lämpötila korkeaksi. Sammutustyön alkaessa veden höyrystymisen ja ilmavirtausten takia näkyvyys heikkenee joka tapauksessa entisestään.” Autojen voimakas paloteho vaikuttaa myös rakenteiden palonkestävyyteen. Sprinkleri ei ehkä pysty sammuttamaan autopaloa, mutta kuitenkin jäähdyttää savua ja pienentää palon leviämisen todennäköisyyttä. Helsingissä liikennevälinepaloja on vuosittain noin joka toinen päivä, maanalaisissa tiloissa autoja palaa vuosittain keskimäärin yksi.. Halli täyttyy nopeasti savusta, mikä vaikeuttaa sammutusta. Vaikeuksia Pysäköintihalli on usein erittäin vaativa kohde palavan auton voimanlähteestä riippumatta. ”Huomattakoon lisäksi työn fyysinen vaativuus pitkän paineisen letkuvedon takia ehkä vielä muutaman kulman taakse. Tehtävänä oli arvioida, riittävätkö nykyiset käytännöt ja määräykset ehkäisemään tulipaloja ja pystyvätkö palokunnat nykyisillä tiedoillaan ja menetelmillään toimimaan turvallisesti näissä onnettomuuksissa. ”Yleisin tapa on käyttää riittävän puhallustehon puhallinta jollakin suuaukolla ja avata tilan savunpoistoluukkuja riittävästi suotuisan ilmanvirtauksen luomiseksi. Vaikean luoksepääsyn ja vain yhden ajorampin takia selvitysetäisyydet ovat pitkiä. Savunpoiston ja sprinklauksen tehokkuus vaihtelevat. Käytännössä näin pitkän paineisen työjohdon selvittäminen kohteeseen vaatii tukiparin letkun liikuttelun mahdollistamiseksi joustavasti
Sammutuksen aikana poliisin helikopteri havaitsi 500 metrin päässä olevan ladon palavan. Mies oli toiminut aikaisemman asuinpaikkansa palokunnassa, mutta hänellä ei ollut mitään yhteyttä Bettringenin palokuntaan. Huonekalut ja kangastapetin oli tuhonnut lieskahdus. Sen liekit kuumensivat viereisiä huonekaluja. 2. Palo alkoi paperikorista. Hän sai syytteen 15 tuhopoltosta. Hän meni kylpyhuoneeseen hakemaan vettä palavan paperikorin sammutusta varten. Savu levisi osittain palaneen oven ja karmin raosta muihin tiloihin ja porrashuoneeseen. Kaikki palokuntalaiset antoivat DNAnäytteen rikospoliisille siltä varalta, että palopaikalta otettaisiin tällainen näyte. Palosyyn tutkija totesi, että palo oli alkanut kadun puolella olevasta noin kymmenen neliömetrin työhuoneesta. Paloteho nousi nopeasti ja kuumat savukaasut kertyivät pienen huoneen katon alapuolelle. Seuraavana yönä paloi toinen lato ja kolmen päivän kuluttua kolmas. Ensimmäinen hälytys tuli pitkänperjantain 3.4.2015 vastaisena yönä kello 1.20. 62 3 ·2017 ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski Aurinkoisena sunnuntaina palokunta hälytettiin kaksikerroksisen omakotitalon paloon. Sitten tapahtui lieskahdus. Palokunta sai lukuisia ilmoituksia savusta, jotka kaikki osoittautuivat aiheettomiksi. Sammutus kesti koko yön ja siihen osallistui lähes sata palokuntalaista. Uhrin poika kertoi isänsä olleen ketjupolttaja. Asukkaiden pelko ja hermostuneisuus kasvoivat. Tietokoneesta löytyi valokuvia ja vihjeitä miehen tuhotoiminnasta. Alakerran useat ikkunaruudut olivat rikki, kuumuus oli vahingoittanut eteisen ja porrashuoneen rappausta sekä muovija lasiesineitä. Talon asukas löytyi kuolleena alakerran kylpyhuoneen lattialta. Sisälle hän ei enää päässyt. Koska taajaman paloposteista ei saatu tarpeeksi sammutusvettä, palokunta selvitti yli kilometrin pituisen syöttöjohdon. Tässä vaiheessa palokunta saapui ja sammutti palon. Lisäksi hänen asunnossaan oli 90 savukkeensytytintä. Aamulla paloi vaatteiden kierrätyskontti. Vajaan vuorokauden kuluttua paloi 450 m2:n varastohallin seinä. Palokuntalaiset saivat nukkua seuraavat kaksi yötä. Sitten taajaman keskustassa paloivat asuinrakennus, lato ja liiteri. Lisäksi pinnat olivat nokisia. Schmauch Sapeurs-Pompiers de France, 3/2016 Tappavan myrkyllinen savu Schwäbisch Gmünd (Saksa). Mies oli työhuoneessa. Hälytyksen tullessa sen avulla voitaisiin mahdollista tekijää seurata. Pihan puolella työskennellyt uhrin vaimo havaitsi savun vasta, kun hänen miehensä oli ollut kuolleena useiden minuuttien ajan. Hänen puutarhassa työskennellyt vaimonsa näki savua tulevan alakerran ikkunoista. Yläkerran huoneiden ovet olivat kiinni. Mies oli kylpyhuoneessa, jonka ovi oli kiinni. Palopäällikkö kielsi palokuntalaisia antamasta tietoja ja haastatteluja. Näistä vaihtoehdoista ensimmäinen on todennäköisempi. Illalla paloi lato. Teksti: Heino Schütte Feuerwehr-Magazin 3/2016 Viiden viikon piina. Nokikerros alakerran seinillä ulottui 1,2 metrin korkeudelle lattiasta. Seuraavana yönä paloi vanha maalaistalo, jota erilaiset harrastusryhmät käyttivät. Yöllä 13.5. Tutkijan huomio kiinnittyi paperikoriin. Teksti ja kuvat: J.-F. Kirjoituspöydällä ja hyllyillä olleet mapit syttyivät. Konttiin kerätyt purkujätteet ja kuormalavat paloivat. Kolmen viikon tauon jälkeen paloi risuja kuormalavakasa. Tuhopolttaja sytytti viiden viikon ajan tulipaloja 9000 asukkaan Bettringenin taajamassa. pitkään paikkakunnalla toiminut puurakennetehdas paloi jopa 25 metriä korkeilla liekeillä. Palo oli vaarassa levitä viereisiin asuinja talousrakennuksiin. Kun hän avasi oven, hän kohtasi sakean, kuuman ja myrkyllisen savun, joka tappoi hänet melkein heti. Yöllisessä tarkastuksessa poliisi pidätti paikkakunnalle muuttaneen 38-vuotiaan miehen, joka kuljetti kainalossaan pölyistä tietokonetta. Uhrin poika kertoi, että laskukonetta ja kattolamppua lukuun ottamatta työhuoneessa ei ollut sähkölaitteita. Huoneen sisustuksena oli työpöytä, tuoli, nojatuoli, kaappi sekä mapeille pieniä hyllyjä. Kylpyhuoneeseen saakka levinnyt savu yllätti hänet. Palavan ladon sijasta palokunta koh tasi maastoja metsäpalon. Koska uhrissa ei ollut minkäänlaisia palovammoja, hänen olinpaikastaan palon syttyessä oli kaksi vaihtoehtoa: 1. Kolme palokuntalaista ja kaksi poliisia sai lieviä vammoja. Poliisia syytettiin ja huhut kiersivät, että tuhopolttaja oli yksi palokuntalaisista. Vain makuuhuoneessa oli vähän kuumuuden aiheuttamia vaurioita ja nokea, koska huoneen ovi oli ollut raollaan. Hälytys neljännestä latopalosta tuli 18.4.2015. Vanhemmat olivat huolissaan yöllisten palojen vaikutuksesta lapsiin. Seitsemän asuinrakennusta tyhjennettiin, kaksi niistä sai vähäisiä vaurioita. Kylpyhuone, josta uhri löytyi, oli nokeentunut. Muutamaa tuntia myöhemmin paloi nuorisotilana käytetty perävaunu. Läheisellä lentokentällä päivysti öisin pimeänäkölaitteilla, lämpökameralla ja valonheittimellä varustettu poliisihelikopteri. Asukkaiden huoli muuttui vihaksi. Osavaltion poliisi perusti massiivisen organisaation tuhopolttajan löytämistä varten
10.00 Kuvauksissa. Kuvien läpikäyntiä vielä tarkemmin myöhemmin illalla. Päivän kuvauksien hahmotelmat ovat aikalailla selvillä ja tarvittavat muistiinpanot tehty. 15.00 Viimeinen kuvaus takana. Päivästä näyttäisi tulevan melko aurinkoinen. 12.30 Matkalla kotia kohti. Loistava juttu, sillä tämän päivän kuvauksia hoidetaankin mahdollisesti ulkona. Telineet kasaan ja valot toimimaan paikan päälle. Eilisen kuvia silmäillen läpi mitä on saatu aikaan, sekä sähköpostien lukemista. Nyt lounaalle ja hetken hengähdys. Aamuihin kuuluu myös koirien lenkittämistä. Henkilökuvauskohde tarvitsi hieman enemmän valaisukalustoa mukaan paikan päälle, joten kannettavaa riitti. Samalla odotellaan joko kuvattava saapuisi paikan päälle. Kuvaukset saatiin kuitenkin hyvällä aikataululla läpi. Teemu Heikkilä Valokuvaaja, Heikkilä Photography Palomies, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Kuvaamista, treeniä ja toimistohommia. Seuraavaksi välipalaa, kahvit ja ajatukset kohti päivän treenejä. Lyhyen kuntosalitreenin tai aamulenkin jälkeen päivä starttaa hyvin käyntiin. 8.00 Auto huoltoon ja sijaisauto tilalle, muuten työnteko koituu melkeinpä mahdottomaksi. Ennen lähtöä koirien lenkitys ja tavaroiden pakkaus autoon. Samalla sosiaalisen median selausta, miettien pitäisikö tänään päivittää uutta kuvaa. Treenien jälkeen normaalit päivän hommat ruokailujen kera. Seuraavaksi kameroiden kortit valmiiksi uusia kuvia varten ja kuvaustavarat kasaan. Kuvaus käyntiin. No kyllä. Lounastauon jälkeen päivä jatkuu vielä toisella kuvauksella. 9.00 Kuppi kahvia ja tietokoneen ääreen hetkeksi. Ei kuulu vielä. Joskus päivien kuvaukset hoituvat yhdellä reissulla, mutta aina se ei ole mahdollista. Illalla vielä hetki tietokoneen ääressä ja kuvien käsittelyä sekä sähköpostien hoitamista. On toisaalta mukava saada päivään katkoa ja ehtiä hoitamaan arkiasioitakin kesken päivän. Nyt nopeampi lehtikuvausjuttu lähialueella. Auton vaihto selvillä ja takaisin ajellen kotiin. Ensiksi koirien nopea ulkoilutus ja matkaan. Kuvat tietokoneelle ja samalla välineet valmiiksi seuraavaa kuvausta varten. Eikä vielä, olinkohan oikeassa päivässä. 3 ·2017 63 Tiistai 18.4.2017 PÄIVÄKIRJA Päivä alkaa muutamalla kerralla viikosta ylimääräisellä aamutreenillä. Edellinen tapaaminen oli kuvattavalla venynyt, mutta nyt päästään aloittamaan lyhyen odottelun jälkeen. Jälleen tietokoneen ääreen ja nopea tsekkaus, että kaikki kuvat varmasti tallessa
64 3 ·2017 Kainuun pelastuslaitos Vaarojen hallitsijat www.pelastusopisto.fi Nro Kurssi Aika Hinta € Haku päättyy 20055 Väestönsuojan tarkastajan kurssi 22.-24.8.2017 595 + alv 4.8.2017 20004 Rakenteellinen paloturvallisuus 12.-14.9.2017 515 + alv 18.8.2017 20007 Palontutkinnan peruskurssi 26.-28.9.2017 325 alviton 1.9.2017 20053 Ilmanvaihtolaitteistojen paloturvallisuus 3.-5.10.2017 180/pv+alv 8.9.2017 20002 Valvonta ja palotarkastus erityiskohteissa 25.-26.10.2017 365 + alv 6.10.2017 20051 Savunpoiston suunnittelu ja toteutus 8.-9.11.2017 393 + alv 13.10.2017 20065 Paloilmoittimien ja sammutuslaitteistojen suunnittelu ja kunnossapito 28.-29.11.2017 393 + alv 10.11.2017 20057 Turvallisuuskouluttajan peruskurssi 28.-30.11.2017 535 + alv 3.11.2017 20066 Simulaatio-ohjaajan jatkokurssi 28.-30.11.2017 785 + alv 23.10.2017 20062 Simulaatio-ohjaajan peruskurssi 30.10.-1.11.2017 738 + alv 16.10.2017 20063 Ensihoidon tilannejohtaminen 14.-16.11.2017 819 alviton 2.10.2017 20024 Palomiesten ja ylipalomiesten pelastustoiminnan johtamisen täydennyskoulutus 18.-22.9.2017 850 alviton 25.8.2017 20028 Johtaminen vaarallisten aineiden onnettomuuksissa 28.11.-1.12.2017 690 alviton 1.11.2017 20074 CBRNE-kurssi ensivasteen toimijoille, Lounais-Suomi 15.-17.8.2017 240 alviton 31.7.2017 20074 CBRNE-kurssi ensivasteen toimijoille, Länsija Sisä-Suomi 10.-12.10.2017 240 alviton 22.9.2017 20050 Tuhotyörikosten tutkintakurssi (Poliisiammattikorkeakoulun järjestämä koulutus, pelastustoimen henkilöt valitsee Pelastusopisto) 4.-22.9.2017 maksuton 15.5.2017 Sovellettuina harjoituksina toteutettavat kurssit (2 §) Pelastusopistosta annetun lain (607/2006) 36 §:n 2 momentissa tarkoitettuja suoritteita, joista Pelastusopisto perii asiakasmaksuna keskimäärin 50 % kurssin kuluista. Aika Hinta € Haku päättyy 20046 Sisäpalosimulaattorin kouluttajakurssi 7.-9.8.2017 503/1006 alviton 19.6.2017 20021 Hallipalot 24.-25.8.2017 390 alviton 1.8.2017 20069 Raskaan kaluston tieliikennepelastuskurssi 5.-6.10.2017 355 alviton 15.9.2017 20034 Korkealla työskentelyn kouluttajakurssi 16.-20.10.2017 675/980 alviton 22.9.2017 20020 Puomitikkaan kuljettajakurssi 4.-7.9.2017 590 alviton 12.8.2017 20038 Täydentävät sammutusmenetelmät 24.-26.10.2017 782 alviton 29.9.2017 Sivutoimisen ja vapaaehtoisen henkilöstön täydennyskoulutus Hinta € Haku päättyy 20043 Sopimuspalokunnan päällikkökurssi (alueellinen) 1.-3.9. Kurssitarjonnassa kurssin kuvauksen yhteydessä on sähköisesti täytettävä ilmoittautumislomake. (Kouvola), 1150 alviton 4.8.2017 Koko koulutustarjonta on nähtävillä Pelastusopiston verkkosivuilla > Täydennyskoulutus. Aineiston voi meilata: toimitus@ pelastustieto.fi tai postittaa: Pelastustieto, Toimitus, Pasilankatu 8, 00240 Helsinki. Ilmoittaudu kurssille verkkosivuillamme. Riikonen on koulutukseltaan konetekniikan insinööri ja hän toimii VPK:n hälytysosastossa. 0295 450 201. Voit lähettää lyhyen tekstin mieluiten erilliseen tiedostoon (rtf tai doc) tai suoraan viestiin kirjoitettuna ja siihen liittyvän kuvan omana tiedostonaan esimerkiksi jpg-muodossa. 0295 453 492. Kurssien opetussisällöstä antavat tietoa kurssien johtajat, jotka on nimetty yhteystietoineen kurssikuvauksien yhteydessä, puh. Hän on osa paloja pelastuskaluston myyntitiimiä ja vastaa palokaluston huoltopalveluista ja niiden kehittämisestä. NIMITYKSIÄ Pelastustieto julkaisee veloituksetta nimitysuutisia, muistokirjoituksia, tietoja eläkkeelle siirtyneistä sekä lähinnä tasavuosia täyttävien syntymäpäivätietoja. Muista liittää mukaan yhteystietosi!. Koulutustarjontaamme syksyllä 2017 Ammatillinen täydennyskoulutus Verkkosivumme ovat uudistuneet! Seuraa meitä myös Facebookissa: www.facebook.com/pelastusopisto Teknosafe Oy Osmo Riikonen on aloittanut Teknosafe Oy:n palveluksessa 18.4.2017. Hakuajan päätyttyä vapaita paikkoja voi tiedustella opintotoimistosta, puh
Pelastuspäällikön virka Kainuun pelastuslaitos hakee pelastuspäällikköä 1.7.2017 alkaen toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen. Vastaanotamme hakemukset sähköisesti osoitteessa http://rekry.kainuu.fi/recruiting. Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää hyvää vuorovaikutustaitoa ja yhteistyökykyä sekä talouden ja pelastustoiminnan tuntemista. 3 ·2017 65 Suomi täyttää tänä vuonna sata vuotta. Varmista, että sinulla on kuvan julkaisuoikeus. Finalistit esitellään Pelastustiedossa 7/2017 ja FinnSecmessuilla. Kainuun pelastuslaitos Vaarojen hallitsijat AVOIMIA VIRKOJA. elokuuta mennessä osoitteeseen toimitus@pelastustieto.fi. Lisätietoja antaa pelastusjohtaja Anssi Parviainen p.044 7100 151. Hakijalta edellytämme PelA 407/2011 § 6 mukaista päällystön kelpoisuutta. Pelastuspäällikön tehtävänä on johtaa ja kehittää pelastustoiminnan tulosaluetta Kainuun pelastuslaitoksessa ja toimia pelastusjohtajan sijaisena sekä osallistua Kainuun maakunnan valmisteluun. Lähetä kuva ja lyhyt teksti, mahdollisimman hyvälaatuinen kuva ja yhteystietosi 1. Kerro lisäksi ly hyesti, missä paloautoa on käytetty ja vaikka tarina keikasta, missä auto on ollut mukana. Hakuaika pelastuspäällikönvirkaan päättyy 2.6.2017 klo 16.00. ja se on itsenäisyytemme juhlalehti. Pelastustieto julistaa satavuotiaan Suomen kunniaksi kilpailun, jossa etsitään silmiä hivelevää paloautoa, jonka taustalla on mielenkiintoinen tarina. Toimitus valitsee kuvien joukosta kymmenen finalistia, joista lukijat valitsevat voittajan, Suomen hienoimman historiallisen paloauton. Arvostamme myös muuta tehtävään pätevöittävää lisäkoulutusta. Autolla pitää olla ikää vähintään 50 vuotta. Kilpailu: missä on hienoin vanha paloauto. Paloala on itsenäistä Suomea paljon vanhempi, mutta elänyt vahvasti mukana itsenäisen Suomen historiassa. Voittaja julkaistaan vuoden viimeisessä numerossa, joka ilmestyy 7.12
31.1. Ajoneuvon sammutuspeitto syntyi Ranualla 10 vuotta sitten (25. :-) Mielestäni laadukas artikkeli tai julkaisu sosiaalisessa mediassa on nykyisin paljon vaikuttavampi tapa tehdä turvallisuusviestintää, kuin perinteinen tapa esitellä paloautoa torilla. Uusi puheenjohtaja sanoo, että Suomen osallistumista eri komissioihin tullaan arvioimaan uudestaan. 6.6. 66 3 ·2017 ARKISTO Sukella arkistoon PELASTUSTIETO VUONNA 2017 Nro Ilmestyy Varauspvm Aineisto 1 22.2. 7.3. Paikallinen sopiminen tarkoittaa myös sitä, että keskuskunnassa voi olla eri malli kuin muualla. Onneksi kukaan ei loukkaantunut ilmassa sinkoilevista mukulakivistä, tyhjistä ja täysinäisistä pulloista ja laudanpätkistä. 7.2. 9–10 7.12. Nyt on ainakin Satakunnassa sovellettu keskuskuntamallia jokaiseen asemaan.” Pasi Poukka Pelastuslaitoksen some-tilastot Prontoon (20. Nuorisojoukko kivitti paloauton tuulilasin rikki. 20.11. huhtikuuta) ”Täytyy vaan varmistua ettei kamera häiritse radioliikennettä. 18.4. 6 23.8. Välttämättä aivan kaikissa ei olla jatkossa mukana. Nyt löydät Pelastustiedon diginä myös Lehtiluukku.fi-palvelusta! Osta edullinen irtonumero, testaa 4 kk tai tilaa koko vuodeksi. huhtikuuta) ”On tätä odotettukin. FACEBOOK Aktiivisella keskustelufoorumillamme puhetta muun muassa vanhoista pelastustavoista sekä työhyvinvoinnista ja -turvallisuudesta. 13.11. Helsinkiläiset palomiehet joutuivat vappuyönä 2006 odottamattomaan tilanteeseen, kun paloa VR:n makasiineille sammuttamaan menneet palomiehet saivat väkijoukon vihat päälleen. huhtikuuta) ”Pelastustoimessa tai palokunnassa mopo keksitään 40 vuoden aikana ainakin kaksi kertaa.” Tapio Hietaniemi Sitra palkitsi Etelä-Karjalan – uudistamisesta säästöjä ja hyvinvointia (21. Vappuaattona 2010 Tampereen Näsinkalliolle kokoontunut, äänekkäästi yhteiskuntaa vastustava monisatapäinen nuorisojoukko esti yksikön pääsyä kohteeseen, haittasi tönimisellään sammutustehtävää ja lopulta tehosti vastalausettaan sankalla pullosateella. 29.8. Lue nämä Pelastustieto 4/2006:n ja 4/2010:n jutut sekä kaikki vuosien 1950–2009 Palontorjunnat ja Pelastustiedot ilmaiseksi rekisteröitymällä pelastustieto.fi-sivustolla. 3.10. 2 29.3. 8.8. 8 25.10. 3 10.5. Toki molempia tulee tehdä jatkossakin, ja vastaavat hieman eri asioihin.” Jani Nevalainen Aloite: kamerat kaikkiin hälytysajoneuvoihin (18. Jos, niin siinä mallia maakunnalliseen pelastuslaitokseen. Suomella on edustaja 13 asiantuntijakomissiossa. 5.9. 7 20.9. Nykyinen pelastusylijohtaja Esko Koskinen on komission varapuheenjohtaja. Taitava tilanteen lukeminen ja rauhallisuus pelastivat pelastusyksikön vakavilta loukkaantumisilta. 10.10. 13.6. huhtikuuta) ”Toivottavasti palomiehet ja ensihoitajat ovat samaa mieltä... 14.3. Myös CTIF:n tunnettuutta halutaan parantaa, sillä kentällä toimintaa tunnetaan aika huonosti. Hän seuraa tehtävässä edellistä pelastusylijohtajaa Pentti Partasta. CTIF on kansainvälinen paloja pelastusalan järjestö, jossa on mukana yli 30 jäsenmaata ja noin 50 jäsenjärjestöä. Weckstén Suomen CTIF:n johtoon. 2.8. 25.4. 4–5 28.6. Tuli käytännössä todettua että tuulilasikamera aiheutti häiriötä radioihin jonka jälkeen kamera poistettiin.” Niilo Arvola CTIF:n Suomen kansallisen komission puheenjohtajaksi on valittu Simo Weckstén
Ammattilaisen valinta Finnpilot Helsingin Pelastuslaitos Rajavartiolaitos Helsingin Poliisi Suomen Meripelastusseura Merivoimat www.furuno.fi Pelastustieto.indd 1 31.1.2017 15:51:18
Kevyt, mutta tehokas kannettava vesitykki Leader Partner 2 Ergonomiseksi muotoiltu, tehokas ja helposti käsiteltävä vesitykki. Tuomme maahan maailman parhaita varusteita ja kalustoa. TOIMIMME NIIDEN PUOLESTA, JOTKA TOIMIVAT MUIDEN PUOLESTA.. Lue lisää osoitteesta www.turvata.fi. VARMISTAMME, ETTÄ ONNISTUT. Olemme Suomen johtava paloja pelastusalan varustaja. Palvelemme alan ammattilaisia sekä suoraan, että Palokamu-ketjun välityksellä, mutta myös yrityksiä ja kuluttajia Turvanasi-ketjun kautta. Jopa 3000 litraa minuutissa syöksevä tykki on kevyt, yhden miehen kannettava ja nopeasti asennettava tehopakkaus. Teemme kaiken tämän vain yhden asian vuoksi. Se mahdollistaa ympäristöystävällisen tavan sammuttaa eri tyyppisiä paloja nopeasti ja tehokkaasti. Toimimme siksi, että heillä, jotka hädän hetkellä toimivat ihmisten pelastamiseksi, on parhaat mahdolliset edellytykset onnistua. Sen lisäksi testaamme tuotteita, kehitämme palveluita yhdessä asiakkaidemme kanssa, koulutamme, huollamme ja palvelemme. One Seven ® on tulevaisuuden sammutusmenetelmä jo tänään One Seven ® on veden, paineilman ja vaahdon (CAFS) käyttöön perustuva sammutusmenetelmä ajoneuvoihin tai kiinteinä ratkaisuina