ENSIHOITAJAT TARVITSEVAT lisää ajokoulutusta s. 34 3 2018 2. Nopeampi apu kärkiyksiköllä s.8. 24 MAAKUNTAVALMISTELU: Pirkanmaa pitkällä, Uusimaa alussa s. 5
nopein alkuimulaite . Suurin osa Suomessa käytössä olevista moottoriruiskuista on Tohatsun valmistamia. suurin nosto/ imukorkeus 9 m . lisävarusteena kuljetuskärry TOHATSU VE1500 LUOKKANSA TEHOKKAIN WWW.VEIKKONUMMELA.FI WWW.RAUPLAN.COM WWW.TRVESITYKIT.FI Since 1968 Since 1981 LUE LISÄÄ TUOTTEISTAMME VERKKOKAUPASTA: WWW.FWP.FI . 2000 l / 7bar . Tohatsu on valmistanut huippulaadukkaita ja kompakteja moottoriruiskuja palomiehille jo vuodesta 1949. TOHATSU V20FS LUOKKANSA PARAS . 525 l / 6 bar : 52 kg . kevein ja pienin 52 kg / 0,114 m3 . paras teho/ painosuhde . nopein alkuimulaite, 15,4 s / 6 m . Veikko Nummela Oy aloitti yhteistyön Tohatsun kanssa jo vuonna 1989. suurin nosto/ imukorkeus 9 m. paino toimintakunnossa 127 kg . luokkansa kevein ja pienin . paras teho/ painosuhde
Mikä neuvoksi sujuvampaan apuun. Ei pidä sentään vetää johtopäätöstä, että valtion viranomainen vähättelee onnettomuuksien ehkäisyn merkitystä. Uudenlaista ajattelutapaa avun saannin turvaamiseksi on mietittävä entistä ponnekkaammin. Hyvä, että nyt kuitenkin tutkitaan. Pian alkavat todelliset talousväännöt. Tätä tutkin -palstalla kerrotaan tarkemmin tutkimuksesta, jonka tuloksia vielä analysoidaan. Esa Aalto Päätoimittaja esa.aalto@pelastustieto.fi Kun Pelastusopiston tutkija Marko Hassinen kertoi puhelimessa parista keikkakokemuksestaan, en ollut uskoa korviani. Hän epäili vahvasti, että keikoilla oli altistuttu asbestille. Sellaisia ovat uudenlaiset tavat toimia, joista yhtenä esimerkkinä sammutusyksikköä kevyemmin toimiva kahden henkilön kärkiyksikkö. Perustettu vuonna 1950. Varusteet olivat valkoisen pölyn peitossa. Puhdas paloasema -malli on toki lyönyt hyvin läpi pelastustoimessa, mutta olennaista on selvittää, jääkö asbestikuituja varusteisiin. Kukaan ei osannut oikein kertoa, mitä varusteille pitäisi tehdä. Yhdessä Työterveyslaitoksen ja Pelastusopiston sammutusasut pesevän yrityksen kanssa asiaan on paneuduttu viime syksystä lähtien. Kevyet kärkiyksiköt voisivat olla partioita, jotka tekisivät myös onnettomuuksien ehkäisytyötä ja lähtisivät hälytystehtävälle muualta kuin kasarmoidulta paloasemalta. Kun valtion viranomainen moittii pelastuslaitoksia toiminnan puutteista, on käyttökelpoinen perustelu, että puutteiden korjaamiseksi tarvitaan voimavaroja ja sitä varten tarvitaan rahaa.. Ilmeni, ettei ole juurikaan tutkittu sitä, miten asbesti tarttuu sammutusvarusteisiin ja puhdistuuko sammutusasu vesipesussa. Palaamme asiaan heti, kun tulokset selviävät. Pelastuslaitosten johtoa arvostellaan aika ajoin siitä, että ne eivät pidä pelastustoimen puolia rahahanojen äärellä. Valtion aluehallintoviranomainen moittii pelastuslaitoksia toimintavalmiusaikojen puutteista ja sanoo, että pelastusjohtajien perustelu onnettomuuksien ehkäisytyön merkityksestä ei ole ratkaisu toimintavalmiuden puutteiden korjaamiseen. Lue juttu sivuilta 54–55 Kimmo Kaisto, toimittaja kimmo.kaisto@pelastustieto.fi Asbesti – salakavala vihollinen Jo on aikoihin eletty, voisi todeta. 3 ·2018 3 Pääkirjoitus Toukokuu 2018 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti. On ymmärrettävää, että paloasemien rakentaminen maksaa ja osaltaan vanhentunut ja raskas, kasarmointiin perustuva paloasemarakenne on myös venyttänyt toimintavalmiusaikaa. Maakunnallisen pelastuslaitoksen tulevaa taloutta on harjoiteltu ensimmäisen kerran. Asbestin aiheuttamat vakavat oireet voivat ilmaantua vasta 10–20 vuoden kuluessa. Tai että pelastuslaitosten johto vähättelee nopean avun merkitystä
4 3 ·2018 Päätoimittaja Esa Aalto puh. Sen edustalla seisovat palomiehet Rauno Mikkola ja Juha Ojala. Täydentävien sammutusmenetelmien kurssilla Pelastusopistolla testattiin muun muassa Cobraa, jolla sammuttamista kuvassa odotetaan ja seurataan tilannetta lämpökameralla. Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun. s. 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaajapalvelu puh. 044 7280403 kaisu.puranen@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin puh. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella vastaus on kärkiyksikkö. Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan. 050 562 0735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu puh. Kansi Neljä viidestä pelastuslaitoksesta ei yllä toimintavalmiusaikojen vähimmäistavoitteisiin, selvisi aluehallintoviraston selvityksestä. 044 728 0402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi Kaisu Puranen puh. Perusselvitysmallien rinnalle ollaan ottamassa käyttöön täydentäviä sammutusmenetelmiä, jotka on yhdistetty vanhoihin tuttuihin selvitysmalleihin. Kuva: Teemu Heikkilä. (03) 4246 5358 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Pasilankatu 8, 00240 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Sosiaalinen media www.facebook.com/pelastustieto Twitter: @Pelastustieto1 Instagram: pelastustieto Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino: PunaMusta 2018, ISSN 1236-8639 Tietosuoja Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakasrekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon. Pelastuslaitokset vastaavat ongelmiin tavoillaan. s.18 Selvitysmallit nykyaikaan Ehkä menen hukkaan, jos en pääse hyödyntämään sitä, että pää toimii tiukassa tilanteessa.” –Palokuntalainen Sini Santasalo pyrkii lääketieteelliseen. 38 ” Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619
s.24 Yleinen palokuntalaiskokous järjestetään Vaasassa kesäkuussa. Vastavalmistuneet ensihoitajat voivat jäädä oman onnensa nojaan. Pelastusopiston ensihoitotiimin opettaja Ari Kivari on huolissaan. 54 Veikko Nummela Oy 50 vuotta 56 Foliohatusta 57 Pumppusuunnittelija eläkkeelle 58 Mirafoni 59 Ulkomailta 60 Liian tummaa paahtoa 63 Opinnäytteet 64 Numerossa 3/2018 Monitoimiyksikkö Keski-Suomen pelastuslaitoksen moniammatillisessa yksikössä on valmiudet henkeä pelastavaan ensi-iskuun erilaisissa pelastustehtävissä. s.32 Ensihoitajien ajokoulutus Ensihoitaja Kimmo Voutilainen kouluttaa ensihoitajia ajamaan Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksella. 3 ·2018 5 Pääkirjoitus ja toimittajalta 3 Ajassa 6 Toimintavalmiusaika puhuttaa 8 Palopäällystöpäivät Lahdessa 14 Koulutus keskitetään Kuopioon 16 Suojauksen ammattilainen 28 Maakuntauudistus etenee 34 Päivystävän päällystön osaaminen testiin 42 Tamrex fuusioi Finsatecin 44 Kumppanuusverkosto: Yhdessä enemmän 46 Maakuntiin omat johtokeskukset 48 Tätä tutkin: Pitkä kärsä 50 Kurssi 100 kovassa iskussa 52 Puhdistaako vesipesu asbestista. 22 Y L E I N E N PA L O K U N TA L A I S K O K O U S 9.6.2018 VAASA C M Y CM MY CY CMY K SPEK_juliste_50x70_5mm_bleed.ai 1 13/12/17 18:22. s. Kaikilla laitoksilla tilanne ei ole näin hyvä
”Ruotsissa on alettu puhua, että 72 tunnin omavaraa ja omatoimista varautumista pitäisi laajentaa seitsemään vuorokauteen”, Roos kertoo. Nyt kriisivalmiusviikon yhteydessä kaikki kunnat järjestävät varautumisviikon – Länsi-Ruotsissa tosin vasta otollisempaan syysmyrskyjen aikaan. Menen aina etulinjaan porukkamme puolesta. Samalla jokaiseen Ruotsin 4,8 miljoonaan talouteen jaetaan esite, jossa kerrotaan miten varautua sekä toimia poikkeusja häiriötilanteissa. ”Jos ylipäänsä luottaa omaan henkilöstöönsä, voi luottaa siihen, että he käyttäytyvät somessa asiallisesti. Millainen on hyvä johtaja. ”Minun tehtäväni on toimia äänenä yhteiskuntaan siitä, mitä teemme ja puolustaa tätä työtä. Sen kuulet Apellista! Nykyaikainen johtaminen on ihmisten sparraamista parhaimpaan suoritukseensa, sanoo Pelastustiedon Apelli-podcastin ensimmäinen vieras. Keskeinen termi on riskkommunikation, eli että ihmiset tunnistaisivat riskit ja uhat, niiden vaikutukset yhteiskuntaan, ja mitä yksityishenkilö voi tehdä varautuakseen niihin.” MSB tuottaa kampanjamateriaalit. Syy on julkishallinnon läpinäkyväksi tekeminen. Ole siis kuulolla! Kaisu Puranen (vas.) ja Mira Leinonen.. Teksti: Kimmo Kaisto Lisätietoa ja materiaalia: www.msb.se/krisberedskapsveckan www.72timmar.se, 72tuntia.fi UPPDATERAD FEBRUARI 2017 KRISBEREDSKAPSVECKAN 2018, 28 maj 3 juni Kampanjmanual . Suomessa 72 tuntia -koulutuksia järjestävät SPEKin 72 tuntia -varautumiskouluttajakoulutuksen käyneet vapaaehtoiset kouluttajat eri järjestöissä. Hänen mielestään organisaation kannalta on huono ratkaisu nimittää asiantuntija johtajaksi, sillä johtaminen on aivan oma osaamisalueensa. FSB:n järjestöpäällikkö Roger Roos ei korostaisi sotaa, vaikka se esiintyykin esitteen nimessä Om krisen eller kriget kommer – Jos tulee kriisi tai sota. Pääseväthän he ulos ovesta asiakkaiden luoksekin! Luottamuspula on valitettava viesti. Suomesta hankkeeseen kävivät Ruotsissa tutustumassa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön lisäksi Marthabörbundet ja Finlands Svenska Brandoch Räddningsförbund. Ruotsissa kunnat kutsuvat ihmisiä 72 tuntia -koulutuksiin. ”Kun teemme näin, saamme huonon johtajan ja menetämme hyvän asiantuntijan.” Avijohtaja käyttää työssään eniten Facebookia. Suomessa sisäministeriö saisi toimia samoin. Esite sisältää yleistietoa siitä, miten varautua poikkeusoloihin. Työhöni ylijohtajana kuuluu se, että minun ääneni on viraston ääni.” Karhusen mukaan johtajan pitäisi luottaa alaistensa some-taitoihin. Apellin avausjakso käsittelee nykyaikaista johtamista. ”Vastaava esite on lähetetty kaikille ruotsalaisille viimeksi 30 vuotta sitten. Lääninhallitukset yhdessä kuntien ja vapaaehtoistoimijoiden kanssa järjestävät erilaisia tapahtumia ja tiedotusta viikon aikana. ”Nykyaikainen johtaja raivaa esteitä ihmisten edestä niin, että he pystyisivät suoriutumaan tehtävästään mahdollisimman hyvin”, Karhunen sanoo. ”Minusta on ihanaa, jos ihmiset saavat sitä kautta käsityksen, mitä valtionhallinnossa tehdään.” Karhunen näkee, että hänen velvollisuutensa on itsensä likoon laittaminen. Sitten on kyse isommastakin ongelmasta.” Podcastissa Karhunen kertoo myös, millainen on hyvä pelastusjohtaja, ja antaa pelastustoimelle tärpit maakuntauudistukseen. Mira Leinosen ja Kaisu Purasen vieraana on Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Minna Karhunen. Suomessa tullaan jälkijunassa.” Roosin mukaan Suomessa painetut puhelinluettelot sisälsivät aiemmin tietoa, miten toimia poikkeusoloissa. Nyt kun painettuja puhelinluetteloja ei enää käytetä, ohjeet ovat hajallaan internetissä. Kriisivalmiusviikkoa varten 28.5.– 3.6. Hallituksen toimeksiannosta vastaa Ruotsin pelastusvirasto MSB (Myndigheten för samhällsskydd och beredskap). Tavoitte on saada ihmiset varautumaan myös tilanteisiin, joissa yhteiskunnan elintärkeät toiminnot eivät ole täysin toimintakunnossa. 6 3 ·2018 AJASSA Ruotsissa kriisivalmiusviikko täynnä tapahtumia ja esite joka talouteen R uotsissa järjestetään touko–kesäkuussa järjestyksessään toinen kriisivalmiusviikko. on julkaistu oma kampanjaopas. Myös varautumisen ja väestönsuojelun erityisasiantuntija Mia Kunnaskari SPEKistä osallistui seminaariin Ruotsissa. ”Seminaarissa painotettiin, että sodan uhka on uhkista pienin. Sosiaalisessa mediassa aktiivinen, Avijohtaja-nimellä esiintyvä Karhunen kertoo päivittäin omissa kanavissaan rohkeasti työstään ja näkemyksistään. Hän kysyy aiheellisesti, mistä tietoa saa sitten, jos sähköt ovat pitkään poikki ja internet kaatuu
Tilausohjeet löytyvät osoitteesta www.oulunvpk.fi. ”Sellaista soulahtavaa etelän tyyliä.” Vaikka hän voittaisikin, hän aikoo jatkaa palomiehenä. Rahoitusta saatiin kolme miljoonaa vuodelle 2018 ja kehyspäätöksessä 9,9 miljoonaa, eli yhteensä 12,9 miljoonaa euroa. Maakuntalaissa säädetään tehtävät erikseen sekä järjestäjälle että tuottajalle. Yli 300-sivuinen kirja sisältää paljon kuvia ja mielenkiintoisia tarinoita. 3 ·2018 7 X Factorin voittajasuosikki on palomies Maakuntalaissa määritellään tarve erottaa järjestäminen ja tuottaminen kaikissa tulevien maakuntien tehtäviin liittyvässä lainsäädännössä, myös siis pelastustoimen. Yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa löytyi myös kaksi gradun aihetta etsinyttä opiskelijaa. ”Kaikkiaan esityksistämme puuttuu siis 10,5 miljoonaa, jota tullaan esittämään uudelleen jatkossa”, sanoo sisäministeriön ohjausja kehittämisjohtaja Taito Vainio. Kansikuvan yläosa esittää Oulun suurpaloa vuonna 1882 (Pohjois-Pohjanmaan museo). ”Työkaverit ovat tsempanneet. Historian kirjoittajaksi kutsuttiin tietokirjailija Martti Kähkönen. Oulu oli tuolloin runsaan 7000 asukkaan kehittyvä tervakaupan keskus. Vuoden 1882 suurpalo todisti kaupunkilaisille palontorjunnan kehittämisen tärkeyden, erityisesti vedensaannin osalta. Sosiaalija terveydenhuollon järjestämislain mukaan maakunnan on omassa toiminnassaan erotettava sosiaalija terveydenhuollon järjestäminen ja palvelujen tuottaminen. Pelastustoimen tuottamat ensihoitopalvelut kuuluvat osana sosiaalija terveystoimeen ja niitä koskevat samat vaatimukset, myös järjestämisen ja tuottamisen erottaminen, kuin muitakin sosiaalija terveystoimen palveluita”, sanoo hallitusneuvos Ilpo Helismaa. Vakinainen palokunta aloitti toimintansa vuonna 1920. Palokunnassa haluttiin kerätä historia näihin päiviin asti yksien kansien väliin, kun vielä on henkilöitä, jotka muistavat vanhempiakin asioita. Maakunnan omasta sosiaalija terveydenhuollon palvelujen tuottamisesta vastaa maakunnan liikelaitos. Jos siihen ei ole rahaa, tiettyjä asioita jää toteuttamatta.” Vainion mukaan tässä vaiheessa on hankala eritellä, mitä hankkeessa jäisi toteuttamatta. ”Ajattelin, että voisi olla hyvä aika koettaa kepillä jäätä, mihin rahkeet riittävät.” Pietiläinen valmistui Pelastusopistosta vuonna 2015, jonka jälkeen hän on työskennellyt Itä-Uudellamaalla. Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksella työskentelevä Pietiläinen on laulanut, soittanut ja keikkaillutkin jo pitkään. Ei siinä olla rokkitähtiä välittömästi.” ICT-määrärahoista puuttuu kymmenen miljoonaa Pelastustoimen uudistushankkeen ICT-määrärahoista puuttuu kymmenen miljoonaa. ”Se on suuri ja hankala kokonaisuus. Alemman kuvan on ottanut Jaakko Ylitalo Päivä palomiehenä tapahtumassa 2015. Enemmän se vaikuttaisi hallinnollisiin resursseihin.” Taito Vainio.. 3 ·2018 7 AJASSA K uv a: M TV K uv a: Te em u H ei kk ilä Oulun VPK:lta komea historiateos Oulun VPK perustettiin vuonna 1874 yhdentenätoista vapaaehtoisena palokuntana Suomessa. ”Näillä rahoilla pystytään tekemään suunnittelua, mutta lisäksi pitäisi olla selkeä käsitys siitä, että pystymme myös toimeenpanemaan suunnitelmat. ”Työsopimus on voimassa. Vainion mukaan määrärahan puute vaikeuttaa hankkeen edistämistä. Perinteisen kannustavan hengen mukaan he ovat olleet iloisia puolestani.” Pietiläisen suosikkigenre on blues-rock. Sisäministeriö esitti määrärahaa 20,4 miljoonaa euroa vuosien 2019–2022 kehyskaudelle. ”Järjestämisen ja tuottamisen erottamisen tavoitteena on varmistaa myös tuotannon erillinen johtaminen, parantaa johtamisen laatua sekä hillitä kustannuksia ja kehittää palvelujen laatua.” ”Järjestäminen ja tuottaminen on erotettu jo nyt pelastustoimessa, mutta sitä ole erikseen kirjattu lakiin”, hän huomauttaa. Maakuntalaki määrää järjestämisen ja tuottamisen Palomies Henri-Aleksi Pietiläinen kilpailee MTV:n X Factor Suomi -laulukilpailun toisella tuotantokaudella, joka parhaillaan pyörii televisiossa. Yritämme tehdä niin, että ne järjestelmät, jotka vaikuttavat toimialan operatiiviseen toimintaan, ovat priorisoitu ykköseksi. Näitä lopputöitä on hyödynnetty teoksessa. ”Määrittävänä tekijänä tässä on myös se, että pelastuslaitokset tuottavat ensihoidosta vastaavan viranomaisen kanssa tekemänsä sopimuksen nojalla ensihoitopalveluja
Asukas-, liikenneja onnettomuusmäärät ovat nousseet.” Apu viipyy Tekstit: Kaisu Puranen Kuva: Jussi Helttunen Toimintavalmiusajat venyvät. Paloasemia ei ole tarpeeksi tai ne sijaitsevat väärässä paikassa. Markku Kirvesniemi huomauttaa, että vuonna 2017 tilanne meni vain huonompaan suuntaan. Virastot kysyivät myös korjaustoimenpiteiden arvioituja kustannuksia. ”Avuntarvitsijaa ei niinkään kiinnosta henkilöstön määrä, suunnitelmat tai koulutus, mutta kyllä häntä kiinnostaa, miten nopeasti apu tulee.” Neljä viidestä pelastuslaitoksesta ei yllä toimintavalmiusaikojen vähimmäistavoitteisiin. 8 3 ·2018 OPERATIIVINEN TOIMINTA P uutteita toimintavalmiusajoissa ei voi paikata onnettomuuksien ehkäisytyöllä, sanoo Etelä-Suomen aluehallintoviraston pelastusylitarkastaja Markku Kirvesniemi. Aluehallintovirastot selvittivät loppuvuodesta 2017 pelastustoiminnan toimintavalmiusaikojen toteutumista vuosina 2013–2016. Paloaseman toiminta-alueella asukasja liikennemäärät ovat voineet lisääntyä. Kirvesniemi kertoo, että pelastuslaitosten vastauksissa suurimmaksi ongelmaksi nousi se, ettei paloasemaverkosto ole kasvanut muun infrastruktuurin mukana. Niin sanottujen 1-riskiruutujen määrä kasvoi hyvin monen pelastuslaitoksen alueella, jolloin myös ongelmaruutujen määrä kasvoi. Esimerkiksi viidessä vuodessa pääkaupunkiseudulla on rakennettu koko ajan tiiviisti. Aluehallintoviraston mukaan onnettomuuksien ehkäisy ei ole ratkaisu, pelastusjohtajien mukaan on. Pääkaupunkiseudulla ongelmaalueet olivat pahimmillaan yli 20 neliökilometrin kokoisia. Pelastuslaitokset ratkovat ongelmia omilla tavoillaan. Syitä on monia, esimerkiksi vanhentunut paloasemaverkosto. ”Paloasemat eivät ole enää optimaalisessa paikassa riskeihin nähden. Yleensä tämä liittyi vilkkaaseen rakentamiseen ja kaupunkikeskittymien kasvuun. Selvityksen mukaan suurissa kaupungeissa oli laajoja yhtenäisiä alueita, joita ei tavoitettu vaaditussa kuudessa minuutissa. 8 3 ·2018. Hän painottaa, että kaikkien toimintavalmiuden osa-alueiden pitää olla kunnossa, eikä mitään osa-aluetta voi lähteä korvaamaan toisella. ”Tämä korostuu tietenkin pääkaupunkiseudulla.” Alkuvuodesta aluehallintovirastot pyysivät pelastuslaitoksilta selvityksiä, miksi ohjeenmukaisiin toimintavalmiusaikoihin ei ylletä sekä selvitystä, kuinka tilanne korjattaisiin
Esimerkiksi Helsingissä lukuisat rakennustyömaat hidastavat liikennettä. ”Tämä tutkimus on luotettavaa ja perustuu erittäin laajaan aineistoon. Siellä on rakennusja käyttökustannuksia, henkilöstö ja kalusto. Monet pelastuslaitokset ovat ottaneet aluehallintovirastojen selvitykset va kavasti. Lähtökohta on aina asuinrakennuspalon kehittymisessä. Pelastuslaitos painotti palvelutason vastaavan paikallisia tarpeita ja esitti, ettei sisäministeriö voi asettaa pelastustoiminnan toimintavalmiudelle sellaisia raja-arvoja tai tavoitteita, joilla rajoitetaan pelastustoimen alueen lakiin perustuvaa toimivaltaa päättää alueen palvelutasosta. ”Siinä pitäisi esittää rehellisesti puutteet ja toimenpiteet, miten ne saataisiin korjattua. Kirvesniemi sanoo, että se on aivan totta. 3 ·2018 9. ”Ministeriön ohjeessa on tietynlainen määritelmä toimintavalmiusajoiksi, ja sen ohjeen mukaisesti aluehallintovirasto on asiaa tarkastellut. Sprinklauksen huomioiminen laskennallisessa mallissa pudotti vakavan henkilövahingon todennäköisyyden merkittävästi alemmaksi. Tutkimuksen laskennallisen mallin mukaan minuutin muutos operaatioajassa muuttaa arviota vakavien henkilövahinkojen määrästä noin yhdellä prosenttiyksiköllä. Lisäksi on muitakin kiireellisiä tehtäviä, joissa avun pitää tulla kiireellisesti perille.” Sitoutuminen arveluttaa Moni pelastuslaitos huomauttaa, että uusien paloasemien rakentaminen on hidasta ja kallista. ”Olen aina korostanut, että koko paketin tulee olla kunnossa. Jonkunlainen pitkän tai lyhyemmänkin ajan suunnitelma pitää olla, ja sitoutuminen siihen. ”Puhutaan valtakunnan tasollakin kymmenistä miljoonista, jos lähdetään kaikkia ongelmia ratkaisemaan. Yhdysvalloissa on peräti tiukempi aika. Kirvesniemi korostaa, että paloaseman rakentaminen ei ole ainoa ratkaisu toimintavalmiusaikaongelmiin. 3 ·2018 9 Myös liikenteen esteet venyttävät toimintavalmiusaikoja. Monella pelastuslaitoksella se on jäänyt niin kevyeksi, etten usko, että kaikki ovat sitoutuneet siihen.” Helsingin pelastuslaitos kritisoi vastauksessaan aluehallintovirastojen selvitystä ja selvityspyyntöä laajasti. Silti juuri toimintavalmiusaika on ratkaiseva tekijä. Se ohje ei ole pätevä. Myös Prontoselosteissa tehtävän kiireellisyysluokka on saattanut jäädä korjaamatta, eikä lähtöaika kirjaudu aina oikein. Se osoittaa, että asialla, jolla avi meitä lähestyy, ei ole minkäänlaista suhdetta sen kanssa, paljonko tämä kustantaa, ja mitä sillä voidaan mahdollisesti joskus myöhemmin saavuttaa.” Kirvesniemi näkee asian toisin. Muun muassa Kotkaan, Lappeenrantaan ja Jyväskylään on rakennettu paloasemia, jotka paransivat tilannetta jo vuonna 2017. Kumilangan venyttämistä Weckstén korostaa, että Helsingin pelastuslaitos perustaa päätökset niin hyvin tut kittuun tietoon ja riskianalyysiin kuin mahdollista. Jos palvelu tulee liian myöhään, ei tee autuaaksi, että henkilöstö, kalusto, osaaminen ja suunnitelmat ovat kunnossa.” Usean pelastuslaitoksen mukaan toimintavalmiusaika on liian tiukka. Nykyiset aikatavoitteet nähdään osaksi perusteettomina, ja niiden merkittävyyttä vähätellään. Ei valvojan lähtökohta ole se, että kaikki ratkaistaan yhdessä tai kahdessa vuodessa. Jotkut pelastuslaitokset olivat ottaneet käyttöön valo-ohjatun järjestelmän, toiset varustaneet asemia niin sanotuilla kevytyksiköillä. Aika vain yksi tekijä Monia muitakin syitä toimintavalmiusaikojen puutteille löytyi. Myös spatiotemporaalisuus tuotiin esiin. Moni pelastuslaitos tosin näki paloasemien rakentamisen ainoana työkaluna. Sillä ohjeella ei ole tutkimuksellista taustaa tai perustaa. Vastauksissa kritisoidaan nykyistä toimintavalmiuden suunnitteluohjetta ja siinä esitettyjä aikatavoitteita. Muuten se jää sanahelinäksi.” Kirvesniemi arvioi, että monen pelastuslaitoksen selvityksessä toiminnan kehittämisosio on jäänyt kovin ohueksi. ”Meidän kuuden minuutin aikamme ei sinänsä ole liian tiukka tai eroa muista maista. Hän viittaa pelastuslaitoksen tutkimukseen Toimintavalmiuden vaikuttavuus asuntopaloissa vuodelta 2014. Kehottaisin perehtymään erittäin hyvin tutkimukseemme toimintavalmiusajan merkityksestä”, sanoo Helsingin pelastuslaitoksen pelastuskomentaja Simo Weckstén. ”Onnettomuudet tapahtuvat tiiviimmin tiettyinä vuorokaudenaikoina, joten niinä aikoina voitaisiin siirtää yksiköt parempiin asemapaikkoihin tai pitää liikenteessä.” Moni pelastuslaitos huomautti, että toimintavalmiusaika on vain yksi osatekijä pelastustoimen toimintavalmiudessa. Pelastuslaitokset mainitsivat syiksi muun muassa hälyttämiseen ja lähtöaikaan liittyvät ongelmat kuten käytössä olevan tekniikan ja asemakuulutukset, jotka aiheuttavat viiveitä lähdössä
Jos avunsaanti viivästyy tietylle alueelle, oli se harvaan asuttu tai liikenteellisesti hankalassa paikassa, kuvaan astuu esimerkiksi omatoiminen varautuminen, tehostetut palotarkastukset sekä yritysten ja yhteisöjen tiedottaminen. Kyse on yksinkertaisesti rahasta.” Myös Helsingin pelastuskomentaja Simo Weckstén ihmettelee aluehallintoviraston kantaa. Meillä on tutkimusta, joka osoittaa ohjeen pätemättömäksi.” Pelastusjohtajat ihmettelevät aluehallintoviraston kantaa Kymenlaakson pelastuslaitoksen alueella on Aluehallintoviraston selvityksen mukaan kaksi ongelmaruutua. ”Se ei nytkään jää paljosta kiinni. ”En lähde tekemään enempää paloasemia kymmensivuisen ohjeen vuoksi. Ne sijaitsevat Kouvolan ja Kotkan kaupungin alueilla. Kympen ratkaisu tielinjaus ja liikennevalot OPERATIIVINEN TOIMINTA. Olemme lähettäneet palvelutasopäätöksen puutteellisena korjattavaksi pelastustoiminnan osalta. Ihamäki toivoisi, että valvovan viranomaisen ja pelastuslaitosten yhteistyössä siirryttäisiin virallisista selvityksistä auditointiin ja itsearviointiin. Millä tavalla ja missä aikataulussa, siitä voidaan käydään keskustelua.” Jos yhteisymmärrykseen ei päästä, valvovan viranomaisen viimeinen keino on uhkasakko. Tämänhetkisellä reitityksellä liikennevalot hidastavat yksiköiden kulkua. 10 3 ·2018 ”Ilman muuta ministeriöllä on oikeus ja velvollisuus lainsäätäjänä säätää laki. Ei kaupunginosassa voida lähteä venyttämään kumilankaa siten, että katsotaan koska se katkeaa. Ihamäen mukaan riskin hyväksyminenkin on yksi riskienhallintakeino. ”Paloasemavarkostoa ollaan muuttamassa. ”Sehän on aika selkeä selvitys. ”Vaikka yksi yksikkö olisi ykkösriskialueella myöhässä 20 sekuntia siitä, mitä toimintavalmiusohje sanoo, paikalle saadaan kymmenessä minuutissa enemmän yksiköitä kuin missään Suomessa.” Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Jyrki Landstedt arvioi, että aluehallintovirastojen selvitys oli pätevä siinä mielessä, että tilastot ja ruudut pitävät paikkansa. ”Helsingin ja pääkaupunkiseudun alueella on yhtenäisiä alueita, jotka kattavat koko kaupunginosan. Lakiin on kirjoitettu, että sisäministeriö valvoo ja ohjaa pelastustoimea. Paloasemat sijaitsevat Kouvolassa ja Kuusankoskella. ”Paikalliset olosuhteet eivät näy paperista. Hän sanoo, että pääkaupunkiseutu on avunsaannin suhteen ylivoimainen koko Suomessa, koska alueella on käytössä neljän pelastuslaitoksen resurssit. ”On olemassa muitakin onnettomuustyyppejä kuten tieliikenneonnettomuudet, joissa on hyvin suuri merkitys sillä, kuinka nopeasti ollaan paikalla.” Kirvesniemi tähdentää, että onnettomuuksien ehkäisykeinoja voisi kokeilla, jos alueella olisi vain yksi ongelmaruutu siellä täällä. Pelastuslaitoksen kanssa olisi voitu käydä enemmän keskustelua.” Landstedt kertoo, että Keski-Uudellamaalla ennaltaehkäisytoimenpiteitä aiotaan suunnata ongelma-alueille. Paloinsinööri Juhani Carlson sanoo, että selvitys on pelastuslaitokselle ikään kuin selkänoja, jonka perusteella asioita hoidetaan. Siihen meidän toimintamme perustuu, että palokunta on ajoissa paikalla.” Kouvolan ongelmaruutu sijaitsee Eskolanmäessä. Tilastonäkökulmasta katsottuna paikalliset yksityiskohdat jäävät kuitenkin huomiotta. ”Korjausliikkeissa painotetaan onnettomuuksien ehkäisyä, palotarkastuksien lisäämistä ja valvonnan tehostamista. Onnettomuuksien ehkäisyn ja pelastustoiminnan palvelutason pitää olla tasapainossa.” ”Meidän tehtävämme on saattaa epäkohdat pelastustoimen tietoon ja huolehtia että ne tulevat korjatuksi. ”Suuntaamme turvallisuuskoulutusta alueiden kouluihin ja päiväkoteihin ja suunnittelemme valvontatoimenpiteitä niille alueille.” ”Paloasemia me koetamme rakentaa, mutta niiden rakentaminen on hidasta, 10-20 vuotta siitä kun hanke alkaa. On suorastaan outo tulkinta Helsingiltä, ettei ministeriö saisi antaa ohjeita tai kriteereitä”, hän sanoo. ”Ei niin, että tehdään selvitys, siitä pyydetään viralliset vastaukset ja kommunikoidaan selvitysten ja kirjelmien kautta sekä lehtien palstoilla.” Ihamäki haluaisi suhteellisuutta keskusteluun toimintavalmiusajoista. Suunnitelmissa kuitenkin on uusi tielinjaus, Marjoniementien jatke, sekä liikennevalo-ohjaus, jolla toimintavalmiusajat pyritään saavuttamaan. Hän muistuttaa, että pelastustoimen vuositilaston mukaan Helsingissä on toiseksi eniten hälytyksiä, Pirkanmaalla eniten. Se ei ole lainmukainen.” Kirvesniemi huomauttaa, että rakennuspalot kattavat vain noin viisi prosenttia tehtävistä. Kotkan saarelle valmistui viime vuonna uusi paloasema, jolla saari tavoitetaan kuudessa minuutissa”, pelastuspäällikkö Juha Tiitinen sanoo. Molemmista on jo päätetty kaupungin kanssa. ”Toimintavalmiudessa on riskienhallinnasta kyse, ja yksi riskienhallinnan keino on riskin poistaminen. ”Onnettomuudenehkäisykeinoilla onnettomuudet saadaan käytännössä lähelle nollatasolle. Välillä ehdimme ajoissa ja välillä emme.” Toinen riskiruutu sijaitsee Kotkan kaupungin saarella, jonne Takojantien paloasemalta ei ehditä kuudessa minuutissa. Jos onnettomuuksia saadaan vähennettyä, pelastusyksiköitä ei tarvita niin usein”, sanoo LänsiUudenmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki. Kirvesniemen mukaan Helsingin pelastuslaitos ei halua korjata puutteita toimintavalmiusajoissaan koska se kieltää toimintavalmiusajan merkityksen. Se näkyy tilastoista ja tutkimuksista.” Weckstén arvioi, että uusien paloasemien rakentamisessa puhutaan kymmenien miljoonien kustannuksista. Vanhalla paloasemalla on sisäilmaongelmia, ja senkin takia uusi asema tulee tarpeeseen. Pelastusjohtajat ovat eri mieltä EteläSuomen aluehallintoviraston kannasta, jonka mukaan onnettomuuksien ehkäisyllä ei voida ratkaista toimintavalmiusajan puutteita. Avunsaantiajan mediaani oli paras Helsingissä, riskialueiden saavutettavuuksissa olevista puutteista huolimatta. Niin ikään Karhulaan ykkösriskiruutualueel le ollaan suunnittelemassa uutta asemaa
Täytyy harkita ja laskea mitä se tuottaa.” Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen riskit sijoittuvat kehittyville alueille, joissa rakennetaan paljon, kuten Matinkylään, Olariin ja Otaniemeen. Kärkiyksikkö voisi olla harkittava ratkaisu myös Länsi-Uudellamaalla, mikäli esimerkiksi sopimuspalokunnat eivät pystyisikään hoitamaan päivälähtöjä tietyillä alueilla. Se on se toimintaperiaate, jolla toimimme Helsingissä.” Niin sanotulle kärkiyksikölle Weckstén näyttää vihreää valoa. Näitä riskiruutuja kutsutaan ongelmaruuduiksi, ja niitä on valtakunnallisesti noin 200. Ihamäki sanoo, että paloasemien rakentaminen on kuitenkin vain yksi, kallein työkalu toimintavalmiusaikojen parantamisessa. Helsingin pelastuslaitoksen pelastuskomentaja Simo Wecksténin mukaan pelastuslaitoksella on kaksi tapaa toimia: ennaltaehkäisy tai reaktiivinen toiminta. Pääkaupunkiseudulla yksi ongelma-alue on esimerkiksi Lauttasaaresta Pasilan kautta koilliseen aina Tikkurilaan ulottuva alue. Eri riskiluokille on annettu aikatavoite, jossa ensimmäisen yksikön tulee olla onnettomuuspaikalla hälytyksen vastaanottamisesta. Lisää aiheesta seuraavalla aukeamalla Kärkiyksikkö sopisi muuallekin. Siinä yhteydessä näen tällaisen ratkaisun ihan hyvänä. ”Esimerkiksi Espoon kaupunki rakentaa systemaattisesti viiden kaupunginosakeskuksen mukaisesti, noin 50000 ihmistä keskusta kohti”, sanoo Länsi-Uudenmaan pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki. ”Tässä kohtaa olemme päätyneet onnettomuudenehkäisytoimenpiteisiin, ja se on tuottanut erittäin hyvää tulosta. 3 ·2018 11 RISKIJA ONGELMARUUDUT Aluehallintovirastot selvittivät pelastustoiminnan toimintavalmiusajan toteutumista vuosina 2013–2016. Ongelmaruudut kuuluvat lähes poikkeuksetta riskiluokkiin I ja II. Riskiluokassa I aika on kuusi minuuttia, riskiluokassa III 20 minuuttia. Toteutumista tarkastellaan riskiruuduilla, neliökilometrin kokoisilla alueilla, joihin koko Suomi on jaettu. ”Me emme katso pelkästään toimintavalmiusaikoja vaan kokonaispalvelua. Neljällä viidestä pelastustoimen alueesta on riskiruutuja, joissa ensimmäisen yksikön toimintavalmiusajan tai pelastustoiminnan toimintavalmiusajan vähimmäistavoite ei tarkastelujaksolla ole toteutunut minään vuonna. Riskiruudut jaetaan riskiluokkiin I-IV. Käytännössä jokaisessa viidessä keskuksessa pitäisi olla paloasema. Se voisi sopia varmaan Helsingillekin. Hän sanoo, että pelastustoimen toimintavalmius elää alueiden mukaisesti, samaa tahtia kuin riskialueet lisääntyvät tai vähentyvät
Tulee uusia asuinalueita, jotka ovat sellaisia sokkeloita, että vaikka olet 50 metrin päässä kohteesta, et välttämättä tiedä, millä puolella taloa kohde on.” ”Voimme vähän vaikuttaa tavoitettavuuteen asemasijoittelulla, muttei se ratkaise kaikkea”, Rajala sanoo. Kokemuksia pelastuslaitos sai vastaavan yksikön käytöstä Klaukkalasta, jossa on ollut vastaava yksikkö jo pidempään. ”Kärkiyksiköllä pystymme kyllä pienentämään saavutettavuusaikaa. ”Hakunilan alue, Länsimäki, Vaarala ovat olleet ongelmakohtia. Rajala painottaa, että toimintaympäristö sanelee pitkälle sen, kuinka nopeasti kohteessa ollaan. 12 3 ·2018 K eski-Uudenmaan pelastuslaitos kuroo toimintavalmiusaikoja kiinni kärkiyksiköllä. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Jyrki Landstedt kertoo, että Itä-Vantaan lisäksi myös Tikkurilan alue sekä Vapaala, Pähkinärinne ja Myyrmäki ovat haasteellisia tavoittaa. Toimintavalmiusaikojen kimppuun kärkiyksiköllä OPERATIIVINEN TOIMINTA Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Teemu Heikkilä Palomiehet Juha Ojala ja Rauno Mikkola ovat tutustuneet kärkiyksikön toimintaan muutaman viikon ajan. Hän huomauttaa, että kahdella miehellä ei varsinaisesti savusukelleta, mutta hoidetaan esimerkiksi tiedustelu, toimitaan johtamisen apuna ja annetaan alkutiedot. Ympäristö on myös mielenkiintoinen.” Kalustossa on otettu huomioon tieliikenneja raideliikennepelastamisen vaativat erityispiirteet.. Kärkiyksikössä työskentelee vuorokauden ympäri kaksi palomiestä. Kysymyksessä on Mittatien paloasemalla Itä-Vantaalla sijaitseva ajoneuvo, joka on varustettu ensitoimenpiteisiin tarvittavalla paloja pelastuskalustolla. Hyöty ei ole pelkästään se, vaan myös se, että kahdella miehellä pystyy jo aika hyvin aloittelemaan toimintaa”, Rajala luonnehtii. Ojala kertoo viihtyneensä. Kärkiyksikkö yrittää osaltaan vastata ongelmiin”, palopäällikkö Juha Rajala kertoo. ”Täällä pääsee mukaan kehittämään ja tuomaan oppia Klaukkalasta, jonka kärkiyksikössä toimin ennen. ”Vaikka pelastuskeskus on melkein Tikkurilan keskustan vieressä, liikenneyhteydet ovat sellaiset, että asetettuun kuuteen minuuttiin sinne ei päästä keskukselta eikä Havukoskelta. ”On helppo laskea, että jossain pitäisi olla kuudessa minuutissa, mutta täällä on kohtuullisen ruuhkaista ja paljon muuttuvia tekijöitä, jotka kaikki vaikuttavat siihen, milloin ollaan kohteessa. Toisaalta Tikkurilaan päästään kahdeksaan minuuttiin kahdella yksiköllä.” Mittatien kärkiyksikkö on tarkoitettu ensitoimenpiteisiin onnettomuuspaikalla. Heidän varsinainen asemapaikkansa on Havukoskella, mutta vuorokierto tuo heidät välillä myös kärkiyksikköön
3 ·2018 13
Samaa mieltä oli koulutuspäällikkö Minna Hirvonen Pelastusopistolta. Viimeisenä päivänä kuultiin ajankohtaista asiaa sopimuspalokuntien nykytilasta ja koulutusjärjestelmän uudistuksesta Pelastusopiston edustajilta. Samaa sanoi myös palomestari Mauri Salo Keski-Suomen pelastuslaitokselta. Madventure-seikkailijat Tuomas Milonoff ja Riku Rantala tsemppasivat kohtaamaan rohkeasti alati kasvavaa monimuotoisuutta, johon myös pelastustoimen on sopeuduttava. Virallisessa ohjelmassa parasta oli alan herättely esimerkiksi viestinnän suhteen. ”Elämä on jatkuvaa muutosta” Palopäällystöpäiviltä jäi erityisesti mieleen muutos. Täällä keskustellut asiat kantautuvat laitoksillekin. Kiireistä huolimatta hän halusi jäädä seuraamaan ohjelmaa. Varautumisen preseminaari oli jättimenestys ja ulkoministeri Timo Soini jo persoonana valovoimainen tyyppi. Moni tunsi selvästi pistoksen, eli miten voisi itse osallistua turvallisuuskeskusteluun sosiaalisessa mediassa ja olla näin pönkittämässä alan imagoa, Palopäällystöliiton toiminnanjohtaja Ari Keijonen kuvailee. Esitys pohjusti hyvin päivitettyjen pelastustoimen arvojen julkistamista. ”Ohjelmasta jäivät eniten mieleen tulevaisuus, se, mitä muutos tuo meille mukanaan: Erica, Kejo, hybridiuhat.” Salo oli erittäin iloinen me-hengestä, joka tilaisuudessa vallitsi. 14 3 ·2018 TAPAHTUMAT ”O hjelma oli nyt poikkeuksellisen hyvä ja ajankohtainen. Luonnollisesti myös työvuoroja Huippuhetkiä Lahdessa Toiminnanjohtaja Ari Keijonen iloitsee, että Palopäällystöpäivät Lahdessa sai erinomaisen palautteen niin sisällöstä kuin järjestelyistä. ”Elämä on jatkuvaa muutosta”, kiteytti ajatukset koulutuspäällikkö Tero Kuittinen Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta. ”Täällä tapahtuu paljon virallisen ohjelman ulkopuolella. työaikakeskustelu kävi vilkkaana. ”Vaikka on 22 laitosta ja porukkaa ympäriinsä, ministeriöstä aluehallintoviraston kautta Pelastusopistoon, silti se me-henki, sitä täällä on saatu.” Tero Kuittinen korosti, että Palopäällystöpäivillä verkostoitumisella oli suurempi merkitys kuin uuden oppimisella. Siksi on tärkeää kokoontua yhteisten asioiden ääreen.” Ensi vuonna Hämeenlinnassa ”Palautteet ovat aina olleet hyviä nykymuotoisilla Palopäällystöpäivillä, mutta kokonaisanTeksti: Kaisu Puranen ja Kimmo Kaisto Kuvat: Kimmo Kaisto ja Esa Aalto Palopäällystöpäivillä pelastusala sai uudistetut arvot. Näin sanoivat monet osallistujat. Arvojen uudistamisen työryhmä kokoontui lavalle allekirjoittamistilaisuuteen.. Viestintä aiheena puhutti erityisesti. Erityisesti viestintä ja työaika puhuttivat, samoin varautuminen pre-seminaarissa. Myös yritysturvallisuuden teemaohjelma koettiin erityisen antoisaksi
Noin sadasta vastaajasta 96 prosenttia ilmoitti tulevansa todennäköisesti tai varmasti myös ensi vuoden päiville”, Ari Keijonen kertoo. . Juontaja Nicke Lignell sai sammuttimen Suomen Palopäällystöliiton toiminnanjohtaja Ari Keijoselta (vas.) ja puheenjohtaja Jari Sainiolta. ”Se me-henki, sitä täällä on saatu.” . Koordinaattori Jari Lepistö pitelee lentävää mikrofonia. Kättelyvuorossa Vexi Salminen Lahden VPK:sta.. Ari Keijonen vastaanotti ulkoministeri Timo Soinin. . ”Palopäällystöpäivistä on muodostunut suosittu verkostoitumisja vuorovaikutustapahtuma, jossa on tasokas ja antoisa ohjelma, ”Keijonen kiteyttää. . Suunnittelija Johanna Franzén toi päiville viestinnän ilosanomaa. . . Viimeisenä päivänä keskityttiin sopimuspalokuntien ajankohtaisiin asioihin, kuten osaamisen kehittämiseen ja uudistuvaan koulutusjärjestelmään. . Suunnittelu on jo aloitettu. Esikuntapäällikkö Ville Mensala Helsingin pelastuslaitokselta esitteli johtamisjärjestelmää ja tilannekeskuksen toimintaa. 3 ·2018 15 niltaan nyt pidetyt ovat ehkäpä parhaat tähän asti. Madventures-kaksikko Riku Rantala (vas.) ja Tuomas Milonoff puhuivat vapaaehtoisuuden voimasta. Osallistujia oli yhteensä 375. . huhtikuuta. Myös näytteilleasettajat tuotteineen ja tietoiskuineen koettiin tarpeelliseksi. Ensi vuonna Palopäällystöpäivät pidetään Hämeenlinnassa 3.–6. Näytteilleasettajat esittelivät tuotteitaan
Ne olivat ratkaisevimmat perusteet, kun sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) päätti siirtää Kriisinhallintakeskuksen Kuopiosta Helsinkiin ja Helsingin Pelastuskoulun koulutuksen Kuopioon. Kriisinhallintakeskuksen irrottamisesta Pelastusopistosta on todettu muun muassa viime vuonna tehdyssä selvityksessä ja katsoin, että nyt on samalla tehtävä myös ratkaisu sijaintipaikasta.” ”Pelastusja maakuntalait annettiin maaliskuussa eduskunnalle ja siinä todetaan koulutuksen järjestämisvastuun siirtämisestä kokonaisuudessaan Pelastusopistolle. Kun koulutus keskitetään Kuopioon, parinkymmenen koulutettavan kustannukset ovat joitakin satoja tuhansia euroja vuodessa”, Mykkänen toteaa. Pelastajien koulutuksen arvioidaan nousevan nelinkertaiseksi keskitettyyn malliin nähden. ”Jos voidaan yli miljoonaa euroa vuodessa satsata opetukseen ja kaikkeen siihen, millä opiskelijoilla on mahdollisuus saada laadullisesti paremmat puitteet opiskelulle, se on isänmaankin kannalta parempi, kuin että pidettäisiin yllä pientä erillisyksikköä.” Helsingissä on annettu hyvää opetusta pelastajille, mutta ministeri huomauttaa, että suurten kaupunkien pelastajat on koulutettu tähänkin asti Kuopiossa eikä siinä ole nähty mitään ongelmaa. Nyt molemmat yksiköt ovat niille sopivimmassa paikassa”, ministeri sanoo. ”Tarkkoja lupauksia ei voi antaa, mutta tällä ratkaisulla taloudelliset edellytykset siihen ovat paremmat.” Kriisinhallintakeskuksen ja pelastusalan koulutuksen ratkaisut syntyivät ministerin mukaan sattumalta yhtä aikaa. ”Sisäministeriön pelastusosastolla tehdyn arvion mukaan kustannukset pelastajien koulutuksen järjestämisessä erillisyksikössä Helsingissä olisivat noin kaksi miljoonaa euroa. 16 3 ·2018 KOULUTUS Kustannustehokkuus ja toiminnallisuus. Pohjois-Savossa on vaadittu CMC:n siirtämisestä valtioneuvoston päätöstä, mutta Mykkänen sanoo 17 hengen yksikön sijainnista ministeriön päätöksen riittävän. ”Helsingissä annamme myös virkatutkintokoulutuksen ulkopuolista koulutusta ja toiHelsinginkin koulutus jatkossa Kuopiossa. Järkevintä on siirtää kymmenen prosentin koulutus 90 prosentin yhteyteen, kuin pitää yllä erillistä yksikköä.” ”En olisi voinut antaa itselleni anteeksi, jos olisin tehnyt muunlaisen ratkaisun. Hänen mielestään olisi saatava aikaiseksi koulutussuunnitelma, miten Kuopiossa annettavaa koulutusta on tarkoitus kehittää. ”Kustannusvertailu eri vaihtoehdoista on tekemättä”, hän sanoo. Pelastuskomentaja Simo Weckstén toivoo, että päätöksen perusteena olevat laskelmat kerrottaisiin julkisesti. Mielestäni oli kohtuullista antaa vuosi ennen lain voimaantuloa tieto siitä, miten opiston pitää koulutus järjestää. ”N yt oli molemmissa aika tehdä päätökset. Myös pedagogiikan panostamiseen on tarvetta. Siviilikriisinhallinnassa on hänen mielestään paljon synergiaa sotilaallisen kriisinhallinnan kanssa, joten siksi olisi perusteltua etsiä sijoituspaikkaa esimerkiksi Fincentistä eli Puolustusvoimien kansainvälisestä keskuksesta. Kustannukset tarkentuvat vielä Mykkänen toteaa, että kustannukset toki tarkentuvat vielä, mutta ilmiselvää on, että perusratkaisulla on kustannusvaikutuksia. Ministeri huomauttaa, että Pelastusopistolla on kipeä tarve uusia kalustoaan. ”CMC:n toiminta tukeutuu paljolti pääkaupunkiin, joten ajankäytön ja voimavarojenkin kannalta on hyvä, että toiminta sijoitetaan lähemmäs yhteistyökumppaneita, kuten ministeriöitä.” ”CMC ei ole myöskään käyttänyt opiston harjoitusaluetta siten kuin aikaisemmin ajateltiin, vaan harjoituspaikat ovat löytyneet muun muassa Santahaminasta Helsingistä.” Mykkänen ymmärtää, että ratkaisu on aluepoliittisesti arka asia, ja siksikin hän halusi julkistaa asiat yhtä aikaa. Kustannusvertailu on tekemättä Helsingin kaupungin 46 vuotta ylläpitämän pelastajakoulutuksen toteuttaminen maakuntauudistuksen jälkeen Kuopiossa yllätti helsinkiläiset. Hän kysyy myös, missä on yhteenveto työryhmän työstä, jossa käsiteltiin sisäministeriön pelastusosaston johdolla yhdessä Pelastusopiston ja Helsingin Pelastuskoulun kanssa koulutuksen järjestämistä tulevaisuudessa. Ratkaisun myötä edellytykset Pelastusopiston voimavarojen lisäämiseksi paranevat
Vuosi sitten juhlittiin 45-vuotiasta Helsingin Pelastuskoulua, jossa silloinen sisäministeri Paula Risikko lupasi Helsingin pelastajakoulutuksen jatkuvan maakuntalaitoksessakin. Harmillinen ratkaisu Länsi-Uudenmaan pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki pitää ratkaisua harmillisena tulevan Uudenmaan maakunnan pelastuslaitoksen kannalta. Juhlimassa olivat koulun perustaja, entinen pelastuskomentaja Rainer Alho (vas.), SPALin johtaja Kim Nikula, Helsingin kansliapäällikkö Sami Sarvilinna, pelastuskomentaja Simo Weckstén, ministeri Risikko, pelastusylijohtaja Esko Koskinen sekä kansanedustaja Kari Tolvanen (kok.).. ”Pelastusopistosta toimitettu aineisto mukaan lukien olemme koonneet ministerin pyynnöstä taustamateriaalin, jonka perusteella ministeri on ratkaisunsa tehnyt.” Virkamiesvalmistelu jatkuu edelleen, sillä nyt pitää saada tarkentavat kustannuslaskelmat siitä, kuinka paljon Pelastusopisto tarvitsee talousarvioon esitettävää rahaa. ”Pelastuskoulun oppilaat ovat toimineet Helsingissä myös kesäsijaisina. Tarvittaisiin ministeriön päätös ja ohjeistus siitä, että Helsingin tekemä tai sen kaltainen arvioiva valvontamenettely tulee kaikkien laitosten tehtäväksi.” Valmistelu jatkuu Sisäministeriön pelastusosastolla kokoonnuttiin viime vuonna pelastusylijohtajan johdolla Pelastusopiston ja Pelastuskoulun edustajien kanssa. On vaikea houkutella ruuhka-Suomen alueelta koulutukseen menijöitä ja oma haasteensa on myös ruotsinkielinen koulutus.” Teksti ja kuva: Esa Aalto . Sovittiin, että oppilaitosten edustajat selvittävät koulutuksen tulevaisuutta muun muassa eri kustannusvaihtoehtoja tarkastelemalla. Vastuu pelastustoimen ammatillisesta koulutuksesta kuuluu lainsäädännön mukaan vuodesta 2020 yksin valtion vastuulle. "Oppilaitoksille annettiin toimeksi selvittää taustoja”, kokoontumisessa mukana ollut lainsäädäntöjohtaja Mika Kättö sanoo. Valtion on tässä tilanteessa pitänyt tehdä ratkaisu, miten se tulevaisuudessa järjestää pelastusalan koulutuksen ja opistossa tehtyjen eri kustannusvaihtoehtojen ja myös toiminnallisten seikkojen perustella sisäministeri päätyi keskittämään koulutuksen Kuopioon. ”Paras ratkaisu olisi ollut, että koulutus olisi voitu järjestää maakunnan tuottamana.” Ihamäki kantaa huolta siitä, miten Uudenmaan alueen pelastuslaitoksissa huolehditaan jatkossa sijaisten rekrytointi, koska tarve on jopa parille sadalle sijaiselle. Kaupungilla ei ole vuodesta 2020 roolia pelastustoimen järjestäjänä eikä tuottajana. Kättö muistuttaa, että mitään ei olla siirtämässä minnekään, sillä Helsingin kaupungin ylläpitämä koulu lakkaa toimimasta, kun maakunnasta tulee pelastustoimen järjestäjä. Kun Suomi keskittyy väestöltään Uudellemaalle, mutta alan koulutus muualle, voi edessä olla rekrytointiongelmia.” Ihamäki kehuu Pelastusopiston antamaa koulutusta hyväksi. ”Harmillista on maantieteellinen etäisyys. 3 ·2018 17 vomme, että se otetaan huomioon koulutuksen tulevaisuuden kehittämisessä.” ”Esimerkiksi Helsingin arvioivaan valvontatyöhön antamaa palotarkastajakoulutusta, jota sisältyy myös virkatutkintokoulutuksiin pitäisi toteuttaa valtakunnallisesti
Pienen palon voi sammuttaa myös käsisammuttimella”, kertoo yliopettaja Ismo Huttu Pelastusopistosta.. 18 3 ·2018 HARJOITUS JA KOULUTUS Harvoin näkee näin innokasta porukkaa kuin Pelastusopiston täydentävien sammutusmenetelmien kurssilla. Ohutta nihkeää letkua suoTeksti ja kuvat: Kimmo Kaisto Käsisammuttimet ja sammutinheitteet ovat tehokkaita alkusammutustiedustelussa oikein käytettynä. ”Entiset perusselvitysmallit ovat yhä käytössä. Miten hyvin pystytään hyödyntämään esimerkiksi nousujohtoja korkeissa rakennuksissa ja erityiskohteissa. P elastusopiston yliopettaja Ismo Huttu heittää kysymyksen, että kannattaako aina aluksi keskittyä perusselvityksen tekoon vai olisiko mahdollista käyttää tilanteessa nopeampia ja tehokkaampia selvitysmalleja. ”Letkukelalaitteen selvitys vaatii oman selvitysmallinsa. Käsisammuttimet ja sammutinheitteet saavat kyytiä. ”Perusselvitysmallien rinnalle ollaan ottamassa käyttöön täydentäviä sammutusmenetelmiä, jotka on yhdistetty vanhoihin tuttuihin selvitysmalleihin. Rakennuspaloa voidaan myös yrittää sammuttaa ja rajoittaa ulkopuolelta muun muassa pistosuihkuputkella tai pistojauheputkella, jos voimavarat perusselvityksen tekemiseen tilanteen alussa eivät riitä.” Letkukelalaitteet – korkeapainesammuttimet ja CAFS – ovat lisääntyneet, joko kevytTäydentävien sammutusmenetelmien kurssilla paljon uutta Selvitysmallit nykyaikaan tai hybridiyksiköihin omana laitteena asennettuna tai sammutusautoihin asennettuina. Tarvittaessa käytetään perusselvitystä, jossa on mukana myös alkusammutustiedustelu. Perusselvitys alkusammutustiedustelulla tuli monelle uutena asiana. Pelastusryhmän tehtäväjakoa on muutettu siten, että pyritään jo selvitysvaiheessa toimimaan etupainotteisesti käyttäen käsisammuttimia ja savunpoistoa. . Tilanteessa voidaan myös jouhevasti siirtyä tekemään perusselvitystä koko miehistöllä ja unohtaa käsisammuttimet, jos tilanne sitä vaatii
Korkeapainesammuttimet ovat yleistyneet. Kaikentyyppisissä rakennuspaloissa pelastuslaitokset käyttivät alkusammutinta 222 rakennuspalossa. Näistä 60 prosenttia sammui alkusammutuksella. Osassa vettä käytettiin vain jälkisammutukseen, osassa alkusammutus alkoi lisäaikaa. . . Niistä on iso apu korkeissa ja erityiskohteissa. Selvitysmalleja on testattu ja päivitetty HIKLU-alueella eli Uudenmaan alueen pelastuslaitoksissa sekä Pelastusopiston koulutuksessa projektiin liittyen. Sammutusteho perustuu tukahdutukseen ja jäähdytykseen sekä pyrolyysin katkaisuun vaahdotteen avulla palavilta pinnoilta. Nousujohdot on tärkeää pitää kunnossa ja niiden käyttöä kannattaa harjoitella. Opas tehdään myös sähköisenä versiona videoiden kera. Hankkeen tuotoksena ilmestyy Pelastusopiston julkaisu selvitysmalleista. ”Keski-Uudenmaan pelastuslaitos on ollut projektissa tiiviisti mukana ja antanut työpanoksensa kehittämällä ja testaamalla selvitysmalleja omassa toimintaympäristössään. Noista 103 kerrasta käytettiin myös vettä 23 tapauksessa. . Tilastoja vuodelta 2017 Pelastuslaitokset ovat asuinrakennuspaloissa käyttäneet 103 kertaa käsisammutinta ja suihkuputkea 751 kertaa. Selvitysmalleista uusi julkaisu Selvitysmalleista on ollut käynnissä Palosuojelurahaston rahoittama projekti Pelastusryhmän ensitoimenpiteisiin kuuluvat selvitykset sammutustehtävissä. Rakennusten tekniset ratkaisut kannattaa huomioida selvitysmalleissa: esimerkiksi nousujohtojen käyttö, savunpoistoluukut sekä palokunnan hyökkäystiet. – Yliopettaja Ismo Huttu, Pelastusopisto. Se päättyy toukokuussa 2018. Yhteistyöllä homma sujuu. Letkukelalaitteella ohutta, nihkeää letkua on hankala selvittää suoraan kelalta kerrokseen. 3 ·2018 19 raan kelalta kerrokseen on hankala selvittää, jos kerroksia on paljon tai jos selvitysreitti on mutkikas. Niitä voi ja kannattaa myös pelastuslaitosten käyttää, mutta niiden varaan ei kuitenkaan omaa sammutustoimintaa voida perustaa”, Huttu kertoo. . Kodinkonepalo sammui tehokkaasti hirsitalon seinän läpi viedyn pistosuihkuputken avulla. Homma toimii siis kuten uudessa selvitysmallissa perusselvitys alkusammutustiedustelussa > ryhmänjohtaja rientää kohteeseen alkusammuttimilla, muu porukka alkaa tehdä perusselvitystä. Suuremmissa ja julkisissa rakennuksissa pikapaloposti-käsisammutin -yhdistelmäkaapeilla on tehty kiinteä alkusammutuskalustoverkosto käytäville. 20 prosenttia aloitettin alkusammutuksella ja jatkettiin suihkuputkella. Kevyt järjestelmä on helppo asentaa eri ajoneuvoihin
”Omalla asemalla asiaa kehitetään jatkossakin ja hankitaan tehokkaita käsisammuttimia. Seuraava kurssi järjestetään lokakuussa. Aiemmin olin testannut Cobraa ja heittosammutinta. Ainoastaan alun teoriapäivää toivottiin tiivistettävän. Toukokuussa järjestetään myös kurssi Täydentävät sammutusmenetelmät tutuksi päällystölle – sammutustekniikan osaamisen päivitys, jotta päällystö osaa hyödyntää päivitettyjä selvitysmalleja. Täydentävien sammutusmenetelmien kurssilla Pelastusopiston harjoitusalueella testattiin myös sammutusleikkuri Cobraa. Tarkoituksena on viedä opittua asiaa eteenpäin omassa pelastuslaitoksessa. Tiiviin huonepalon fognail sammutti hyvin.” tusmenetelmät -täydennyskoulutuskurssia. Pilottikurssista keskiuusmaalaisille paloja paloesimiehille kerrottiin laajasti jo Pelastustiedossa 1/2017. Pelastusopistolla järjestetään vuosittain kaksi Täydentävät sammuVille Ala-Kokko toimii asemamestarina Keski-Suomen pelastuslaitoksen Viitasaaren paloasemalla. 20 3 ·2018 HARJOITUS JA KOULUTUS . Olen jonkun verran ollut täydentävien sammutusmenetel mien koulutuksissa, mutta asia kiinnostaa edelleen. Huttu sanookin, että teoriaa voidaan pilkkoa ja lähteä nopeammin harjoittelemaan. ”Siellä on kokemusta siitä, miten nousujohdot toimivat tai eivät toimi. Siellä muun muassa Antti Korhonen on työvuoronsa kanssa ollut aktiivinen toimija asiassa. Meillä on käytössä heittosammuttimia.” ”Jauhesammuttimen teho ja palokaasujen sammutusvaikutus yllätti minut täysin. ”Toimin lisäksi SPEKillä savusukelluskurssin pääkouluttajana ja samoin Keski-Suomen pelastuslaitoksella toisena savusukellusja sammutustekniikat -pääkouluttajana. Pelastusopisto videoi nuo selvitysmallit ja editoi koulutusmateriaaliksi. Hänen mukaansa Helsingissä korkeiden rakennusten selvitysmallien kanssa on tehty työtä jo vuosia. Pohjois-Savon pelastuslaitos on myös aktivoitunut uusien selvitysmallien suhteen ja tuonut arvokasta työpanosta projektiin. Jo 1980-luvulta lähtien olen pitänyt käsisammuttimet mukana operatiivisessa toiminnassa”, Arto Latvala kertoo. Myös Tukesin ylitarkastaja Karoliina Meurmanin esitys käsisammuttimista ja litiumakkupalojen sammuttamisesta koettiin hyödylliseksi. Savolaiset ovat myös kehittäneet oman ”patongintekokoneen”, Huttu kertoo. Kokemusta alalta jo lähes 20 vuotta. Kurssipalautteet olivat todella myönteisiä. Palomestari Arto Latvalan kokoama ryhmä teki selvityksiä korkeisiin rakennuksiin, erityskohteisiin sekä selvityksiä letkukelalaitteilla. Viime vuonna pidin kaksi talonpolttoharjoitusta, joissa testattiin fognailin sammutusvaikutusta ulkoapäin seinän läpi poratun reiän kautta. Jauhesammuttimen teho yllätti Ville Ala-Kokko.. Perusselvitys alkusammutustiedustelulla on hyvä juttu ja sitä aion viedä eteenpäin.” Pääkouluttajana Ala-Kokko jakaa oppia myös muille kouluttajille. ” ”Lähdin tuomaan koko ideaa täydentävistä sammutusmenetelmistä julkisuuteen jo Palopäällystöpäivillä 2011. Helsingissä on käytössä operatiivinen toimintamalli korkeisiin rakennuksiin, jota Markku Ahola on juuri päivittämässä uuteen uskoon: Ohjeita ja menetelmiä toimimiseen korkean rakennuksen tulipalossa (KORAK-OHJE). Päivitetyt selvitysmallit otettiin käyttöön Pelastusopiston tutkinto-opetuksessa vuoden 2018 alusta. Sammutusja pelastustekniikan opettaja Juha Ronkainen korosti huolellisuutta ja työturvallisuutta Cobran käytössä. Ismo Huttu innostui asiasta siinä määrin, että kävin seuraavana syksynä luennoimassa myös Pelastusopistolla
Tässä kyseisessä keikassa sammutus alkoi noin minuuttia aikaisemmin, kun käytti käsisammutinta kuin jos olisi odotellut, että työjohtoselvitys valmis. Palo ei ollut näillä sammunut, todennäköisesti oli kuitenkin hillinnyt paloa ja saanut ostettua peliaikaa. Suuri osa asuinrakennuksista on perinteisesti rakennettuja pientaloja sekä tasakatoista harjakatoiksi muunnettuja pientaloja ja rivitaloja. ”Uudet selvitysmallit, kuten perusselvitys alkusammutustiedustelulla tuli uutena asiana minulle. Suljin asunnon ovet hetkeksi -> yllättävän paljon kertyi savua alle minuutissa, kun savupari kiipesi kerrokseen. ”Pistosuihkuputket soveltuvat erittäin hyvin kainuulaiseen rakennuskantaan. Palo sammui. Risto Kulmala, paloesimies: 25.2 2018 tuli keikka Myyrmäkeen. Sammutusheitteiden osalta kokemusta halutaan vielä nykyaikaisesta talosta, eli gyproc-levyillä sisäverhotusta rakennuksesta.” Kokemukset jo tehdyistä testauksista ovat Kelan mukaan rohkaisevia. Viimeistely suihkuputkella työjohtoselvityksestä. Tiedustelusta unohtui ottaa sammutin mukaan, mutta annettu savuparille tehtäväksi sammuttaa vaahtosammuttimella. Ovet jääneet rappukäytävään auki. Rasvakeitinpalo. Rappukäytävässä katutasossa portaiden alla paloi lastenvaunut kaksi metriä korkealla liekillä ja aiheutti runsasta savunmuodostusta rappukäytävään. 3 ·2018 21 Asko Kela.. Mahdollisesti palo olisi voinut siinä ajassa jo levitä autokatoksen kattorakenteisiin. Sammutus vaahtosammuttimella ok. ”Tulin kurssille oppimaan uutta ja kertaamaan vanhoja jo opittuja käytännöntaitoja. Kainuun pelastuslaitoksessa on testattu sammutusheitteitä talonpoltoissa. Vantaa Malminniitty. KU 801 ensimmäisenä kohteessa. Tiedustelu ja alkusammutus kahdella jauhesammuttimella ja kahdella co2-sammuttimilla, mutta sammutus ei onnistunut. Paljon muutakin tietoa sain täydentävien sammutusmenetel mien taktiikasta ja tekniikasta. Hän on toiminut noin 20 vuotta sopimuspalomiehenä. Rakennuspalo keskisuuri. Tarttuva vaahto vähällä vedellä Kainuussa Fognail-putkia on testattu ja käytetty myös vaahtonesteen kanssa ajoneuvoissa, joissa on pumpun yhteyteen rakennettu kiinteä vaahdonsekoitin. Rappukäytävässä ei ollut savunpoistojärjestelmää, jota olisi voitu laukaista ennen muiden yksiköiden saapumista kohteeseen. ”Sammutusheite on lähitulevaisuudessa yksi työkalu muiden rinnalla sammutustyössä.” Sopii hyvin Kainuuseen Kainuun pelastuslaitoksessa on käytetty jo pitkään Fognail-pistosuihkuputkia. Poliisi oli käskyttänyt narkkarin ulos kämpästä. Asunnossa näkyväisyys ok. Esitiedoissa oli henkilöautopalo autokatoksessa. Pekka Kepponen, paloesimies: 21.9.2017 ABC hyvinkää. Palo ehti levitä hormiin ja kattorakenteisiin ja vahingot olivat suuret. Sillä aikaa, kun kaverit selvitti työjohtoa, esimies sammutti 12 kg:n jauhesammuttimella näkyvät liekit. Käymme viikkoharjoituksissa näitä asioita läpi ja treenaamme käytännössä.” Pistosuihkuputkia käytetty Kainuussa jo pitkään Keikkakokemuksia Keski-Uudeltamaalta: Henrik Nummela, ensihoitaja: 29.12.2017. Henkilökunta yrittää alkusammutusta peitteellä ja sammuttimilla onnistumatta. Pistosuihkuputki soveltuu Kainuuseen erityisen hyvin myös siksi, että vahvuudet ovat useasti niukat ja savusukeltajia tarvitaan rakennuksen sisäpuoliseen sammuttamiseen. ”Vaahdotteen ansiosta vesi tunkeutuu purutäytteisiin rakennuksiin erittäin hyvin, ja suihkutettuna muodostaa esimerkiksi seinäpinnoille hyvin tarttuvan vaahdon pienellä vesimäärällä. Koulutusmateriaali on nyt jaettu sähköisessä muodossa asemittain. Jälkisammutus sankoruiskulla ja kylpyhuoneen suihkulla. RKU 201:n tullessa kohteeseen henkilöauton konepellin alta tuli liekkejä. Ambulanssi ensimmäisenä kohteessa. Jokaiseen putkeen tulee oma normaalimittainen letku vuorojakoliittimeltä maasta. Putkien asennuksen jälkeen yksi mies pystyy hallitsemaan turvallisesti kolmea putkea, eli koko yläpohjaonteloa maasta käsin vuorojakoliittimeltä”, Kela kuvailee. Fognail-putkia on käytetty sammutustyössä onteloissa ja hankalasti tavoitettavissa rakenteissa, kuten teollisuusrakennuksissa”, Kela kertoo. ”Rakennuspaloissa palavan rakennuksen yläpohjaan on saatu asennettua pistosuihkuputket irtotikkailta joko lappeen alareunaan tai päätykolmioon. Auto oli käynnistettäessä ruvennut käryämään konepellin alta. Käskyksi työjohtoselvitys. Savua levisi vähän käytävään. Palo sammutettiin perinteisin keinoin. 3 ·2018 21 Asko Kela toimii ylipalomiehen viransijaisena Kainuun pelastuslaitoksen Puolangan paloasemalla. Matias Salmi, paloesimies: Vuosi 2017. Auton omistajan naapuri oli yrittänyt alkusammutusta kahdella 2 kg:n jauhesammuttimella. Alkusammutus tehtiin ensihoitoyksikön 6 kg:n jauheella noin kahden metrin päästä palopesäkkeestä. Fognail-putkia käytetään myös kohdesuojaukseen – putki kiinni esimerkiksi rakennuksen lähellä sijaitsevaan puuhun, hana auki ja näin saadaan erittäin hyvä ja laaja miehittämätön suojasumu vaikkapa viereisen rakennuksen suojaukseen.” Kelan mukaan suojaamisessa pistosuihkuputken pieni vedenkulutus mahdollistaa pitkäaikaisen käytön olemassa olevan veden määrällä. Kokemusta on haettu mahdollisimman aidoissa olosuhteissa
22 3 ·2018 Edellisessä Yleisessä Palokuntalaiskokouksessa neljä vuotta sitten päätettiin suurella ääntenenemmistöllä laatia toimintaohjelma. Yleinen Palokuntalaiskokous kesäkuussa Vaasassa SOPIMUSPALOKUNNAT Teksti: Esa Aalto Kuvat: Esa Aalto ja SPEK Y L E I N E N PA L O K U N TA L A I S K O K O U S 9.6.2018 VAASA C M Y CM MY CY CMY K SPEK_juliste_50x70_5mm_bleed.ai 1 13/12/17 18:22. Yleisiä valtakunnallisia palokuntalaiskokouksia on pidetty vuodesta 1889 alkaen. Palokuntalaiskokouksiin kokoontuivat kaikkien palokuntamuotojen edustajat kehittämään alan ammattitaitoa, työturvallisuutta ja toimintaedellytyksiä. Kesäkuussa Vaasassa kokoontuvalle XXVIII Yleiselle Palokuntalaiskokoukselle esitellään valmistunut ohjelma. Ne toimivat keskeisimpinä pelastustoimen kehittäjinä ennen ensimmäistä palolakia 1933. Ohjelman tavoitteena on muun muassa avoimuus, osaaminen, osallistavuus ja innovatiivisuus. Tapahtuma on kaksikielinen. Samalla juhlistetaan Vaasan VPK:n 150-vuotistaivalta. Perinne herätettiin henkiin Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön satavuotisjuhlan kunniaksi vuonna 2006 ensimmäisen ylimääräisen yleisen palokuntalaiskokouksen myötä. Lisäksi pyrittiin parantamaan yhteiskunnan valmiuksia ehkäistä onnettomuuksia ennalta ja lisäämään kansalaisten valistuneisuutta ja omatoimista varautumista. Palokuntien toimintaohjelma tähtää elinvoimaisen, houkuttelevan ja laadukkaan palokuntatoiminnan ylläpitoon ja kehittämiseen. Palokuntalaiskokousten merkitys on ollut alusta asti suuri. Y leinen Palokuntalaiskokous kokoontuu kolmen–neljän vuoden välein ja tällä kertaa ollaan Vaasassa
Korkeimmasta kohdasta mitattuna noin 24 cm korkea. Kokouksessa käsitellään palokuntatoiminnan yleisiä haasteita ja ratkaisuja toimintaohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Tutustu toimintaohjelmaan ja sen esittämiin ratkaisuihin osoitteessa: www.24365.fi/toimintaohjelma Lue lisää kokousohjelmasta, tutustu esityslistaan ja ilmoittaudu osoitteessa: www.spek.fi/ypk . Toimenpideohjelman puolesta äänestettiin edellisessä kokouksessa Helsingissä vuonna 2014.. • 39,80 €/kpl (sis. Vaasan kaupunki pitää vastaanoton juhlaväelle lauantai-iltana ennen kuin tanssit alkavat. alv) Lasiuutuudet Lahjaksi itselle tai ystävälle Tilaa: verkkokauppa.spek.fi Puh. Toimintaohjelma on laadittu ja kirjoitettu pelastusalan järjestöjen ja palokuntalaisten yhteistyöllä. Tulisiko palokuntien toimintamuotoja kehittää, vaikuttamismahdollisuuksia lisätä, toiminnan identiteettiä kirkastaa, rekrytointia ja henkilöstösuunnittelua kehittää, tunnettuutta lisätä ja osaamista kehittää. Palokunta-aate on vaalimisen arvoinen asia ja kokouksella haluamme korostaa myös tätä, aluejohtaja Sirpa Suomalainen sanoo. ”On tärkeää, että tänä aikana jolloin ammattimaisuutta korostetaan myös palokunnissa, muistettaisiin sen historia. 09 476 112 Tulikukko Kotimaista käsin puhallettua lasia (Lasipaja Sinisiipi). • 42,90 € (sis. Tänä vuonna vaasalaiset pääsevät seuraamaan toritapahtumaa ja paraatia. Kokouksessa käsitellään palokuntatoiminnan haasteita ja kehittämistoimenpiteitä. Korkeus noin 9 cm ja kokonaisleveys noin 16 cm. ”Väen väheneminen, töiden kuormittavuus ja palvelutuotannon vaatimusten ja tehtävien kasvu”, Jaatinen luettelee haasteita. 3 ·2018 23 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK • www.spek.fi Paloauto Kotimaista käsin puhallettua lasia (Lasipaja Sinisiipi). alv) Lasiesineet puolisivua.indd 1 17.4.2018 7:59:21 ”Palokunnat ovat monipuolisia pelastusalan kansalaistoiminnan mahdollistajia ja osaavia sekä innovatiivisia yhteisöjä, jotka voivat tarjota yhteiskunnalle sen tarvitsemia palveluita”, SPEKin palokuntajohtaja Petri Jaatinen sanoo. Kokouksessa kysytään myös kuka on palokuntatoiminnan ”asiakas”, mikä on palokuntatoiminnan määritelmä ja miten helpotetaan uusien henkilöiden mukaan tulo, sekä miten huolehditaan mukana olevien osaamisesta
Opinnäytetyön mukaan ensihoitoa opetettiin vuonna 2015 seitsemässä suomalaisessa ammattikorkeakoulussa, varsinaista ajo-opetusta järjestettiin harvassa oppilaitoksessa. ”Kukaan ei kiellä, etteikö tarvetta ole, mutta Suomessa on ilmeisesti opittu siihen, että ainoastaan käskyttämällä ja pakolla tehdään jotain.” Teoriassa ambulanssi on pakettiauto, jota ajamaan pääsee autokoulun käytyään ja Bajokortin saatuaan. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun ensihoidon koulutusohjelman lokakuussa 2015 valmistuneessa lopputyössä puolestaan kartoitettiin vaaraja onnettomuustilanteita ambulanssiajossa. Tukea työturvallisuuslaista Savonian opinnäytetyön mukaan vuosina 2008–2012 ambulansseille tapahtui 576 onnettomuutta. Pelkästään ajoneuvon käsittelyssä on oma opettelunsa. Toisilla asia on hyvin hoidossa, toiset eivät huomioi ajokoulutusta ollenkaan. Vuosina 2003–2012 onnettomuuksissa kuoli 10 henkilöä ja vammautui 17. Vuonna 2017 ambulansseille tapahtui useita vakavia onnettomuuksia. Vuonna 2015 eri ammattikorkeakoulujen ensihoitajaopiskelijoille tehdyn kyselytutkimuksen mukaan yli puolet opiskelijoista koki ajoopetuksen olleen riittämätöntä. Vastuu koulutuksen antamisesta on epäselvä. 24 3 ·2018 K ylmäävää, joutuu Juha Merjama ajattelemaan usein, kun kuulee ambulanssin ajamiseen liittyviä tarinoita ensihoidon kentältä. Työturvallisuuteen keskittyneen Tapaturva Oy:n toimitusjohtaja Merjama tuntee hälytysajokentän, sillä yritys on järjestänyt ambulanssiajo-opetusta ja ajokouluttajien koulutusta vuodesta 2007 kaikille hälytysajoa ajaville tahoille, kuten pelastuslaitoksille, poliisille, rajaviranomaisille, tullille ja puolustusvoimille. Lisäksi opetukseen täytyisi määritellä minimitaso. Merjaman mukaan oppilaitosten ja pelastuslaitoksien ensihoitajille antama ajokoulutus on kirjavaa. Tällä hetkellä ensihoitajien koulutukseen ei lakisääteisesti kuulu hälytysajokoulutusta. Käytännössä ambulanssin ajaminen vaatisi harjoittelua. Tarvetta koordinoidulle koulutukselle olisi. Esimerkiksi silloin, kun vastavalmistunut, edellisenä päivänä ajokortin saanut, pikkupaikkakunnalta muuttanut ensihoitaja aloitti työt isossa kaupungissa ja joutui kylmiltään hälytysajoon. Savonia-ammattikorkeakoulun ensihoidon koulutusohjelmasta valmistui keväällä 2018 opinnäytetyö, jossa tutkittiin PohjoisSavon sairaanhoitopiirin alueen ensihoitajien kokemuksia hälytysajosta. Sen äärimitat ja ulottuvuudet pitää osata hahmottaa, ja se tarvitsee yllättävän paljon tilaa”, Reinilä sanoo. Yritys on tehnyt yhteistyötä myös Pelastusopiston ja -koulun kanssa. Kuka ajokouluttaisi ensihoitajaa. ”Nykyisenkokoinen ambulanssi on sprintteriluokan auto. Hänen mukaansa ensihoitajien ajokoulutukselle on huutava tarve. Teksti ja kuva: Kaisu Puranen ENSIHOITO Helsingin alueella ambulanssi on tien päällä lähes jatkuvasti.. Tätä mieltä on myös Tapaturvan vanhempi ajokouluttaja Veli-Matti Reinilä. Vakavin niistä oli Kuopiossa Viime vuosina ambulanssit ovat olleet osallisina sadoissa onnettomuuksissa. Ensihoitajat tarvitsevat koulutusta ambulanssin ajamiseen, mutta vastuu opetuksesta on epäselvä
Minusta tämä on aika omituinen ristiriita.” Pelastusopisto huolehtii osaltaan valmistuvien pelastajien ajotaidoista. ”Pitäisi määritellä, mitä on minimikoulutus määrältään ja sisällöltään jokaiselle, joka Suomessa pääsee kuljettamaan hälytysajoneuvoa. 3 ·2018 25 Valtatie 9:llä sattunut kuolonkolari, jossa menehtyi yksi henkilöauton matkustaja. Henkilöstön perehdyttäminen on työnantajan vastuulla. ”Huonoimmillaan se voi olla sitä, että ajokoulutus toteutuu harjoittelujaksolla ambulanssissa. ”Juuri vedin Ilmajoella ajokouluttajakoulutusta. Hän muistuttaa, että kentällä on paljon motivoituneita ajokouluttajia ja alueita, joissa koulutus on loistavasti järjestetty. ”Se tarkoittaa, että esimiehen tulee havaita niin viat ajoneuvossa kuin ajotaidoltaan tai -asenteeltaan puutteelliset kuljettajatkin. Tarvittava säädöspohja ambulanssiajamista varten on siis jo olemassa, nyt sitä pitäisi enää soveltaa”, Merjama sanoo. Työturvallisuuslain mukaan työnantajalla on kuitenkin opastusvelvoitteen lisäksi muun muassa valvontavelvoite. Veli-Matti Reinilä arvioi, että yli puolessa pelastuslaitoksista asia on hoidossa. Ajoopetuksessa yksi päivä käytetään pelkästään ensihoidon hälytysajoneuvon kuljettamisen riskienhallintaan ja rataharjoitteluun. Merjama sanoo, että ensihoitajien ajokoulutus on pitkälti koordinoimatonta ja suunnittelematonta. Työntekijän kannalta kaikki on kiinni siitä, mihin tämä sattuu menemään töihin. ”Jos nämä standardit luodaan, ja muutkin viranomaiset pitäisi kouluttaa näin, se on aika iso summa.” Pelastusopisto tarjoaa kuljettajakursseja ja ajokouluttajakursseja myös opiston ulkopuolisille oppilaitoksille, jotka kouluttavat ensija lähihoitajia. ”Tämä osoittaa sen, että heitä ei pidetä edes ammattikuljettajina. ”Meillä on tieto ja taito hoitaa ajokoulutus hyvin sekä luokassa että harjoitteluradalla. Hälytysajo on eksponentiaalisesti suuremman riskiluokan ajoa kuin normaaliajaminen”, Kivari sanoo. Tilanne saataisiin kuntoon sillä, että ajamiseen ruvettaisiin soveltamaan työturvallisuuslakia. Kivari uskoo, että raha määrittelee sen, kuinka paljon ajokoulutukseen halutaan panostaa. Ajokortti ei riitä Myös Pelastusopiston ensihoitotiimin opettaja Ari Kivari on huolissaan. Ajokoulutus on kaksi ja puoli opintopistettä, ja siihen sisältyy sekä raskaan kaluston että ambulanssin ajokoulutusta. Kivari näkee, että vastuu ensihoitajien ajoopetuksesta on lähtökohtaisesti oppilaitosten. Hän huomauttaa, että Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi velvoittaa ammattikuljettajat osallistumaan perustutkintonsa jälkeen viiden vuoden välein täydentäviin koulutuksiin. Viime kädessä esimiesten tulisi kuitenkin varmistua siitä, että uusi työntekijä osaa ajaa ambulanssia. Näkemykseni mukaan se ei ihan sillä tavalla hoidu.” Tilava hengenpelastaja ”Ei riitä, että ihmisellä on kyseisen ajoneuvoluokan ajamiseen oikeuttava kortti.” Opettaja Ari Kivari, Pelastusopisto. Lain mukaan työnantajalla on työntekijän opastusja perehdytysvelvoite. Lisäksi oppilaat ajavat harjoituskeikkoja päivittäin. ”Se tarkoittaa, että ennen kuin työntekijän saa päästää tekemään töitä, pitää varmistua, että hän osaa kyseisen tehtävän. Kivari uskoo, että tilanne paranisi, jos ensihoitajien ajokoulutuksen taso standardisoitaisiin. Käymme läpi teorian, lainsäädännön, käytännön ja asenteellisen koulutuksen.” Käytäntö muodostuu ajoneuvon peruskäsittelyn opettelusta, mutta myös erikoistilanteista, kuten hätäväistöistä. Lisäksi pitäisi luoda erikseen kuljettajastandardit ja se, miten siirtyminen työelämässä ratin taakse sujuu.” Ihannetilanteessa pelastuslaitoksilla ja ensihoitokeskuksilla olisi niin sanottuja tutorkuljettajia, jotka opastaisivat uusia kuljettajia. Samaa ei vaadita hälytysajoneuvon kuljettajilta. Kuljettajaa säätelevää tieliikennelakia täydentää työturvallisuuslaki, joka velvoittaa työnantajaa tarkkailemaan tilannetta sekä tekemään tarvittavat korjaavat toimenpiteet oma-aloitteisesti. Kivarin kokemuksen mukaan oppilaitosten opetussuunnitelmat ovat kirjavia. Se oli erinomainen kurssi, jossa päästiin hyviin tuloksiin motivoituneella porukalla.” On myös pelastuslaitoksia, joissa esimerkiksi kesätyöntekijät voivat jäädä ajamisen suhteen täysin oman onnensa nojaan. Ajamisen osalta se ei aina tarkoita sitä, että henkilö pitäisi laittaa ajokurssille, vaan sitä, että työnantaja varmistuu jollakin tavalla siitä, että henkilö on osaava ja asenteiltaan soveltuva.” Tällä hetkellä ajamiseen sovelletaan käytännössä vain tieliikennelakia, joka vierittää vastuun ajosuoritteesta auton kuljettajalle. ”Mielestäni ei riitä, että ihmisellä on kyseisen ajoneuvoluokan ajamiseen oikeuttava ajokortti
Autoa pitäisi ajaa kiireen sijaan turvallisuus edellä. Pelastuslaitos ajokouluttaa myös ulkopuoliset keikkalaiset ja sijaiset. Kouluttajat ovat yrittäneet herätellä ensihoitajia siihen, että autoilla ei tarvitse aina ajaa niin kovaa kuin mahdollista. ”Lähihoitajakoulussa käytiin kerran Toyota Hiacella ajamassa parkkiksella. Hän arvioi, että koulutettavien ensihoitajien ajotaidot ovat hyvin vaihtelevat. Ensihoitaja Kimmo Voutilainen (vas.) kouluttaa ambulanssiajoon Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen henkilökuntaa. ”Sellaiset, jotka miettivät, mitä tekevät nyt, mitä seuraavaksi. Hän toimii varsinaisen työnsä lisäksi ajokouluttajana Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksella. Jos tulee pienikin kolhu, jota pitää jäädä selvittelemään, aikahyöty on jo menetetty.” Pakettiautotekniikalle rakennettua autoakaan ei ole suunniteltu kestämään kovia nopeuksia. P arhaita ambulanssikuskeja ovat rauhalliset, ennakoivat ja ajattelevat henkilöt. Kouluttajana Voutilainen on huomannut, että eniten ongelmia ensihoitajilla on ajoneuvon peruskäsittelyssä pienissä nopeuksissa. Matkalla Porvoosta Helsingin Meilahden sairaalaan säästää moottoritiellä vain muutaman minuutin 20 kilometrin ylinopeudella. Tekstit ja kuva: Kaisu Puranen ENSIHOITO Aikahyöty katoaa pienestäkin kolhusta . Odotan innolla ensi viikon koulutusta.”. 26 3 ·2018 Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen ajokouluttaja korostaa asenteen tärkeyttä hälytysajossa. ”Osa on ollut sopimuspalokunnassa ja ajanut siellä, osa on ajanut ajokortin eikä sen jälkeen ollenkaan.” Pelastuslaitoksen ensihoitajilla on vuoden-kahden välein ajokoulutusta kolmesta kahdeksaan tuntia kerrallaan. Ajatteleva, järkevä kuski pärjää, vaikkei olisi niin taitavakaan.” ”Olemme painottaneet, että vaikka olisi kuinka akuutti tilanne, tärkeintä on päästä kohteeseen. Pääpaino koulutuksissa on paitsi auton peruskäsittelyssä, myös kuljettajan asenteisiin vaikuttamisessa. Pikkukolhuja ilmoitetaan noin kymmenkunta vuodessa. ”Asenteisiin vaikuttamalla pystytään vaikuttamaan turvallisuuteen parhaiten. ”Se menee väärinpäin, jos ensin ajetaan hälytysajoa ja sitten ruvetaan miettimään hitaasti ajamista.” Voutilainen on sitä mieltä, että ensihoitajien tulisi saada pohja ajamiseen oppilaitoksessa. Vakavilta onnettomuuksilta on vältytty. Ensihoitaja Mikko Virtanen (keskellä) arvioi, että koulutukset ovat parantaneet hänen ajotaitoaan. Sillä pääsee jo aika pitkälle”, sanoo ensihoitaja Kimmo Voutilainen. Koulutettavia on 60–70. Jos taitava kuljettaja hallitsee auton, se on hyvä. Voutilainen korostaa, että vasta sitten, kun hallitsee ajoneuvon peruskäsittelyn pienissä nopeuksissa, voi alkaa miettiä kovaa ajamista. Työnantajat ovat vastuussa pelastuslaitoskohtaisesta perehdytyksestä. Perustason ensihoitaja Erik Pösö (oik.) on keikkalainen, joka tulee kesätöihin laitokselle. Hän kävi vuonna 2013 Tapaturvan kouluttajakoulutuksen, jonka jälkeen hän on pitänyt talossa koulutuksia seitsemän muun ajokouluttajan kanssa. Suurin osa harjoituksista tehdään Porvoon paloaseman pihassa, kovempia nopeuksia kokeillaan yhteistyössä Porvoon Liikenteen kanssa bussivarikolla. Sen sijaan hälytysajoneuvon tuomaa etuajo-oikeutta käyttäen Helsingin ruuhkaisen Koskelantien läpi ajaminen voi säästää aikaa peräti puoli tuntia
Nyströmin mukaan ensihoitajien kouluttaminen käytännön ambulanssiajoon kuuluu työnantajalle. Jos käyt sellaisen kurssin, et muka ole enää vaarallinen liikenteessä. Maailmassa, jossa koulutuksen rahoitusta leikataan muutenkin, hän ei laittaisi rahaa kalliiseen ajokoulutukseen. Hän sanoo, että kaikki riippuu rahasta. ”Jos joku antaa meille satojatuhansia ja sanoo, että laittakaa tämä asia kuntoon, kyllähän me laitamme.” Pelastustieto kertoi Kaakkois-Suomen AMK:n ambulanssisimulaattorista numerossa 8/2017. Opettajat kehittivät koulutuspaketin, jossa jokainen opiskelija opetteli ajo-opettajan kanssa ennakoivaa ajotapaa ja kävi ajoharjoitteluradalla. Osa kysyi, miksi joutui uudestaan autokouluun. ”Muille oppilaitoksille se voi maksaa todella paljon. Oppilaat näkivät, ettei taidoille ollut käyttöä.” ”Kurssit ovat pikkuhiljaa poistuneet, koska ne ovat sairaan kalliita, ja jos ne saavat oppilailta huonoa palautetta, niitä ei jatketa.” Lähtökohta on erilainen, jos oppilaitos sijaitsee jossain, missä se voi järjestää pienemmin kuluin ajo-opetusta jonkin lähellä sijaitsevan tahon, kuten poliisin kanssa. Siellä heidät istutetaan ambulanssin kuljettajakurssille saman tien kun tulevat taloon. ”Työnantaja pystyy ylläpitämään koulutusta. Ulkomailla lähtökohta on täysin erilainen. Nyström itse ajatteli systeemin olevan loistava, mutta opiskelijoiden palaute oli toisenlaista. ”Se on mittava koulutuspaketti. ”Se pitäisi määritellä jossakin, debatoida ja keskustella avoimesti. Millainen opintomäärä pitäisi käydä, että olisi tuomittu turvalliseksi?” Nyström kysyy puoliksi leikillään. Nyström sanoo, ettei oppilaitosten yksinkertaisesti kannata uhrata paljon rahaa kaikkien oppilaiden ajokouluttamiseen. ”Minun maailmassani ei ole muuta vaihtoehtoa, kuin että työnantajat hoitavat tämän, kuten Euroopassa noin yleisesti”, sanoo ajokoulutuksesta Ensihoito-AMK -koulutusverkoston puheenjohtaja, ensihoidosta vastaava lehtori Patrik Nyström Arcada-ammattikorkeakoulusta. Enkä tiedä mitä ne tuottavat. Työnantajalla on jo valmiiksi ajoon liittyvä kalusto ja vakuutukset. Mikä on ajamiseen liittyvä kompetenssi, ja miten sitä ylläpidetään?” Koulutus ei ottanut tuulta Arcadassa ajokoulutusta on kokeiltu. Eivätkä läheskään kaikki ensihoitajat työllisty ambulanssiin.” Oppilaitoksen vastuulla puolestaan on asenteisiin vaikuttaminen ja teoriatietojen antaminen. 3 ·2018 27 Ammattikorkeakouluilla ei ole varaa kouluttaa ensihoitajia ambulanssiajoon. He tekevät ohjelman läpi, ennen kuin saavat ajaa ambulanssia. Joutuisimme laittamaan tolkuttomasti rahaa kiinni siihen, että kouluttaisimme sata prosenttia oppilaista, joista kaikki eivät mene ambulanssiin duuniin.” Nyströmin mukaan on mielenkiintoista, että harva työnantaja myöntää ajokoulutuksen olevan heidän vastuullaan. ”Jotkut oppilaat ajattelivat, että kurssit ovat hyödyttömiä. Suomessa saa mennä duuniin ihan noin vain.” Nyström penää selkeää määrittelyä siitä, millaisen tason ajamiseen ensihoitajien pitäisi saavuttaa koulutuksen aikana. ”Oppilaita on mennyt Englantiin ja Ruotsiin töihin. Modernia paloturvaa Esmi Sense -paloilmoitinkeskus • Huippuluokan käytettävyys kohtaa nykyaikaisen muotoilun • Saatavana kolmessa eri koossa • Integroitavissa kiinteistönhallintajärjestelmään Lataa esite ja tutustu tarkemmin! www.schneider-electric.fi/sense Ensihoidon amk-opettaja: koulutus on työnantajan vastuulla
Myös sammutusautot varustetaan yhä useammin luotiliiveillä. Suojauksen ammattilainen jakilpailutuksen. Ensimmäiset iskusuojapuvut toimitettiin 1990-luvun lopulla”, Känkänen kertoo. C.P.E.-suojavarusteiden alkulähde löytyy Koho-jääkiekkovarusteista. Juuret ovat 1970-luvulta Koho-jääkiekkovarusteissa. Tyypillisiä asiakkaita ovat poliisi, puolustusvoimat ja vankilat. Kolmas on voimankäytön harjoitusvarusteet, joka on myös yrityksen alkuperäinen kivijalka. 28 3 ·2018 TYÖTURVALLISUUS M yyntipäällikkö Mikko Känkänen C.P.E. Tuskin on valmiina, mutta miten nopeasti tarvitsette. Myös pelastuslaitosten tilaukset kasvoivat viime vuonna 40 prosenttia vuodesta 2016 ja kasvu jatkuu. ”Iskusuojapukumme on maailmassa ainoa, johon saa iskeä millä vain. Sales Finland Oy:stä sai mielenkiintoisen puhelun Ruotsista ennen kuin haastattelu pääsi edes alkuun. Työn alla on iso tilaus Puolustusvoimilta. ”Siis hevoselle luotisuoja. Tapahtuma iskostuu silloin selkäytimeen ja tositilanteessa osaa toimia oikein. Kysyntä on ollut suurinta ensihoidossa. Kaupan arvo on yli 11 miljoonaa euroa ja toimitukset kestävät kesään 2019 asti. Harjoittelussa liikkeet voi näin viedä turvallisesti perille asti. ”Taisteluliivi” on nimeltää Plate carrier. Suojavarusteista valmistavista Kohosta ja Pelastuslaitosten tilaukset kasvussa Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto. Myyntipäällikkö Mikko Känkäsen vieressä on poliisille tarkoitettu suojavarustus. Ne tehdään yleensä mittojen mukaan.” ”Toimitamme aika paljon tuotteita Ruotsiin ja siellä on oma toimisto sekä maahantuonti Göteborgissa. Kiekon sijasta nyt pysäytetään tarvittaessa luoteja, veitsiä ja iskuja. Koko Skandinaviassa poliisi ja puolustusvoimat ovat tärkeitä asiakkaita. Juuret Kohossa ja iskusuojapuvussa Suojauksessa tuotesektori on jaettu kolmeen, joista ensimmäisenä on joukkojenhallinta ja mellakkavarusteet. Toinen on luotieli ballistinen suojaus. Isoja asiakkaita ovat myös Unkari ja Israel.” Hanat aukesivat kunnolla myös Suomessa, kun yritys voitti Puolustusvoimien luotisuoKun puhutaan viranomaisten monipuolisista suojavarusteista, kotimainen ammattilainen löytyy Forssasta
Hän opiskelee tuotekehitysinsinööriksi. Uudet, käsiaseeltakin suojaavat liivit ovat niin keveitä, että niitä jaksaa pitää vaikka 12 tuntia. Uusilla ratkaisuilla esimerkiksi luotiliivejä on pystytty merkittävästi keventämään ja istuvuutta parantamaan suojaustasosta tinkimättä. Heitä vastassa voi olla veitsi tai huumeneula, jotka ovat isompi uhka kuin käsiase. Ambulansseissa on yleensä puukon, piikin tai käsiaseen pysäyttävät suojaliivit. Production Oy:n tytäryhtiö, joka perustettiin vastaamaan C.P.E.-tuotteiden Suomen myynnistä. Myös varautuminen ja oma kouluttautuminen ovat tärkeitä, pitää tietää mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Koulutusta ja ohjeistusta on lisätty jonkin verran. ”Suojavarusteiden täytyy olla kunnossa, mutta näen moniviranomaisyhteistyön ja häiriötilanteiden oikeat toimintamallit kaikkein tärkeimmiksi. Omassa testilaboratoriossa on hyvä testata materiaaleja ja rakenteita ennen virallista standardisointia. Henkilökohtainen HF-korvanappi Virveen on myös tärkeä osa työsuojelua, jotta kuulee viestit mahdollisimman selkeästi. ”Teemme paljon tuotetestausta. Suojavaatteiden lisäksi on muun muassa turvakengät, suojaliivit, viiltosuojakäsineet, kypärä visiirillä ja suojalasit. Sales Finland Oy on C.P.E. Forssassa työntekijöitä on kolmisenkymmentä ja Tsekeissä vähän enemmän. C.P.E. Production on kotimainen yritys, jonka tuotteista noin 85 prosenttia menee vientiin. Se on myös tottumiskysymys. C.P.E. Omavalmisteinen ja monimetrinen puukkotestauslaite iskee halutunlaisen terän tarkasti säädetyllä voimalla suojaliiviin. 3 ·2018 29 Pelastuspäällikkö Mika Kontio Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta oli mukana puhumassa Palopäällystöpäivien varautumisen pre-seminaarissa, jossa käsiteltiin Turun joukkopuukotusta. Esimerkiksi poliisijohtoisessa tilanteessa muillakin pitää olla tieto, jos on terrorimainen teko käynnissä lähistöllä. Yritys tuo myös maahan jalkineita, tekstiilejä ja muita viranomaiskäyttöön tarkoitettuja varusteita. Tilannetiedon pitää kulkea mahdollisimman nopeasti kaikkien viranomaisten välillä. ”Suojavarusteet olivat kunnossa jo ennen Turun puukotuksia. Nytkin on vieraita Hollannista ja Saksasta. Perustettiin C.P.E. Järjestimme aiheesta loka–marraskuun vaihteessa teemaseminaarin kaikille viranomaisille ja pelastuslaitoksille.” Myös saman laitoksen ensihoitomestari Risto Lehti painottaa omaa varautumista, asennetta ja viranomaisten yhteistyötä. Ballistinen testaaja Markku Huumarsalo virittelee .308-kaliiperin putkea testilaukausta varten.. Aihe on ollut paljon esillä. Production Oy. Varsinkin ensihoidossa on paljon uhkatilanteita huumeiden ja mielenterveyspotilaiden takia. Käsittääkseni pelastuslaitosten järjestämässä ensihoidossa kaikilla on tarvittavat suojavarusteet.” . Eri standardeja voidaan testata tietokoneohjatusti. Aseiden saanti Suomessa ei onneksi ole helppoa. Keveimmät luotiliivit L-koossa painavat enää 1,4 kiloa. Tuotanto on Forssassa ja Tsekeissä, josta ostettiin aiemmin alihankkijana toiminut tehdas. Jofasta ensimmäinen päätettiin lakkauttaa, koska kaksi valmistajaa Euroopassa oli liikaa. ”Jos pitäisi työskennellä ensihoidossa, en haluaisi työskennellä yhtäkään vuoroa ilman suojaliiviä. Paloautoissa luotisuojaliivit eivät ole pakolliset, joten pelastajat voivat olla ensimmäisenä paikalle tullessaan turvattomia. Osa pelastuslaitoksista miettii, pitäisikö kaikilla työntekijöillä olla henkilökohtaiset varusteet, vai riittääkö lain vaatima määrä autossa. Meillä on oma rata ruutiasetestauksiin ja itse rakennettu puukkotestauslaite.” Uhkat todellisia Suomessakin ”Ikävä sanoa, mutta todellisia uhkia on meilläkin. Henkilökohtaiset varusteet ovat myös hygieniaseikka ja ne muotoutuvat paremmin oman kropan mukaan.” Viranomaisten yhteistyö, tilannetieto ja toimintamallit tärkeitä . Koho-tuotemerkin omistaa nykyään Adidas. Hollannin puolustusministeriön väki oli tutustumassa viiltosuojaliivien tehoon Tuomas Turkin opastuksella. Näistä puhuttiin juuri valtakunnallisilla suuronnettomuuspäivillä ja Palopäällystöpäivien pre-seminaarissa. Kun mennään A-keikalle, ambulanssi on yleensä paikalla ennen poliisia. . Minkä tahansa teräaseen tai kirveen saa helposti”, Känkänen kertoo
Uudet materiaalit myös joustavat ja paino tulee vyötärölle, pois hartioilta. Luodin rakennekin voi vaihdella, joten teemme testit kaiken varalta aina standardien ylärajojen yli”, Huumarsalo kertoo.. Tekstiilitoimittaja on myös kotimainen, mutta ballistinen materiaali joudutaan tuomaan Hollannista”, Känkänen kertoo. Teemme lataukset itse, jotta saamme testeihin enemmän tehoa. Suojaustasosta ei silti tingitä. Omaa maahantuontia on ulkoilutekstiileissä ja kengissä, joista löytyy valikoimaa myös ensihoitoon ja palopuolelle. Suojaliivimateriaalin takana on erikoisvahaa, joka simuloi ihoa. Koputuksen jälkeen oven aukaisee Markku Huumarsalo. He ovat kuitenkin ruotsalaisia, mutta kokevat oikeuksiansa poljetun”, Känkänen sanoo. 30 3 ·2018 Tehokkaita ratkaisuja öljyntorjuntaan • Nopeasti asennettava öljynkerääjä työveneisiin • Suunniteltu erityisesti kevyen öljyn keräykseen LAMOR CORPORATION Rihkamatori 2, 06100 Porvoo, Finland, Puh: 020 765 0100, info@lamor.com, www.lamor.com TYÖTURVALLISUUS Keveimmät luotiliivit painavat nykyään noin kilon aiemman 4,5 kilon sijaan. Omien tuotteiden lisäksi C.P.E valmistaa alihankintana myös Scott Safetyn paineilmalaitteiden kantovaljaat. Hän virittee juuri .308-kaliiperin putkea testilaukausta varten. Isossa tuotantohallissa ompelija Elina Heino työskentelee viiltosuojatakkien parissa. Kaikki Suomeen myytävät tuotteet valmistetaan täällä. Huumarsalo on ballistinen testaaja sekä entinen poliisi. Puukkotestauslaitteen takana on ovi, jonka yllä palaa punainen valo, kuten äänitysstudiossa. Tykkään työstäni, tämä on ihan omanlaistansa ja näkee kättensä jäljen”, hän naurahtaa. ”Kuukaudessa on yleensä kuusi testipäivää. ”Pitää kohdistaa tarkasti, jotta osuu juuri oikeaan paikkaan. ”Sakset eivät mene läpi, mutta ompelukoneen neula sentään. Tarvittaessa voimme testata vaikka panssarinlävistäviä luoteja. Näissä talkoissa halusimme olla mukana.” ”Ruotsissa tilanne on uhkatilanteiden suhteen Suomea vaikeampi, koska siellä on enemmän muualta tulleita isoja ryhmittymiä. Tätäkin testipenkkiä ohjataan tietokoneella ja tulokset jäävät muistiin. ”Hyvää on pyritty tekemään, mutta priimaa näköjään pukkaa”, Känkänen lohkaisee. Känkänen kokee tärkeäksi koulutuksen uhkatilanteiden tunnistamisessa ja niihin varautumisessa. Vahalla pitää olla juuri oikea lämpötila.” Pam! Luodin nopeudeksi mitataan 827 metriä sekunnissa. Sikäläisiin vankiloihin toimitetaan luotija puukkosuojaliivejä. Haastatteluhetkellä Forssassa oli vierailulla väkeä Hollannin puolustusministeriöstä. Nyt oli menossa tuotteiden jatkokehittely Hollannnista annettujen toiveiden mukaan. Monet tuotantolaitteet ovat itse rakennettuja. Takki tuntuu kevyeltä kädessä. ”Suomalainen käsityö on arvossaan maailmalla. Tuotteiden valmistuksessa on paljon käsityötä. Omat testit ja käsityötä Forssassa kaikki tuotteet testataan perusteellisesti ja aina virallisia standardeja tiukemmin. Täällä syntyvät esimerkiksi myös Puolustusvoimien kypärien pehmet sisäosat, mellakkakilvet ja muu mellakkavarustus. ”Moni ei vieläkään ymmärrä, miten pahaa jälkeä yksi lyönti voi saada aikaan. Yhdessä paloesimies Juha Höökin kanssa on tämän aloitteesta suunniteltu uhkatilannekoulutusta, jota on viety eteenpäin pelastuslaitoksissa
Rastikoulutukseen osallistuvat pääsevät myös näkemään ja kokemaan, mitä pitää ottaa huomioon, jos pelastustehtävän kohteeksi osuu sähköauto. (Pääkuva: Keski-Suomen pelastuslaitos) S uomalaisia pelastustoiminnan osaajia on aikaisemmin osallistunut kansainvälisiin tieliikennepelastamisen koulutustapahtumiin, jotka ovat olleet pääasiassa pelastusvälineiden valmistajien tarjoamia. Sähköautot pelastustehtävissä Kuvassa näkyy konepellin alla oleva silmukka, jolla auto saadaan virrattomaksi. Liikenneonnettomuuden pelastustehtäviä oli viime vuonna lähes 15500. Määrä on kasvanut viidessä vuodessa 15 prosenttia. Teslan lisäksi esitellään myös muiden sähköautomerkkien virrattomaksi tekemistä. Messuille hän tulee omalla sähköautollaan ja myös se on mukana koulutuksessa. Hän on itsekin ollut viitisen vuotta sähköautoilija ja käytössä on myös sähkömoottoripyörä. Nyt tapahtuma järjestetään Suomessa ensimmäistä kertaa. ”Koulutuksessa käytetään kirjallisen materiaalin lisäksi videoita ja osallistujat pääsevät myös käytännössä näkemään, miten sähköauton saa virrattomaksi mahdollisessa pelastustehtävässä”, Sähköautoilijat ry:n puheenjohtaja, teollisuusneuvos Kari Kallonen sanoo. ”Koulutustapahtuma koostuu alustuksista ja käytännön harjoituksista. 11.–13.9.2018 Tampereen messuja urheilukeskus TURVALLISUUSALATAMPEREELLA.FI #TURVALLISUUSTAMPERE18 >> I L M O I T U S. Tavoitteena on esitellä muun muassa työturvallisuuteen liittyviä riskejä ja uuden autoteknologian mukanaan tuomia haasteita pelastajille. Messuyleisön on mahdollista seurata harjoituksia”, kertoo koulutuspäällikkö Pasi Uurasmaa Palopäällystöliitosta. Kun punaisesta lipukkeesta vedetään, auto tulee virrattomaksi. Myös sähköautot ovat mukana. Harjoitukseen kuuluu myös potilaan turvallinen siirtäminen pois ajoneuvosta. Suomen Palopäällystöliitto järjestää koulutuksen Tieliikennepelastamisen toimikunnan aloitteesta. Suomen ensimmäinen Road Rescue 2018 -koulutustapahtuma järjestetään Tampereella Turvallisuus-messujen yhteydessä 11.–12.9.2018
Janne Nejlik (vas.), Tuomas Syrjä ja Timo Mäkinen ovat pääosin tyytyväisiä Muuramen monitoimiyksikköön. Kuivalaisen mukaan työturvallisuus korostuu pelastustehtävissä. ”Ensihoitotehtävillä yksikkö selviää täysin omavaraisesti, mutta pelastustehtävillä tarvitaan myös muita yksiköitä”, kertoo paloasemaryhmästä vastaava paloinsinööri Mika Kuivalainen Muuramesta. ”Ensihoitajan on osattava toimia oikein. Monitoimiyksikön aloitusvaiheen kuukauden koulutusputki hitsasi porukan yhteen. Ympärivuorokautisesti hälytysvalmiudessa oleva yksikkö on sijoitettu Muuramen paloasemalle. Varsinainen Volkswagen Amarok -alustalle varusteltu nelivetoinen . Henkilöstö on saanut toteuttaa auton varustelua ja toiminnan suunnittelua ohjatusti”, Kuivalainen selvittää. 32 3 ·2018 KALUSTO T yöparin vahvuisella yksiköllä oli viime vuonna, kahdeksan kuukauden aikana, noin 1250 ensihoitotehtävää sekä noin 100 paloja pelastustehtävää. Moniammatillisessa yksikössä on valmiudet henkeä pelastavaan ensi-iskuun erilaisissa pelastustehtävissä.. Monitoimiyksiköstä myönteisiä kokemuksia Muuramessa Lisätehtävät arveluttavat Teksti ja kuvat: Mika Rinne Keski-Suomen pelastuslaitoksen monitoimiyksikkö aloitti toimintansa vappuna 2017. Alkuvaiheessa yksikkönä toimii sprintermallinen ambulanssi. Autolla hoidetaan tehtäviä Muuramen, Korpilahden ja Säynätsalon alueilla. Työporukka on hyvin sitoutunut ja en ole havainnut kaipuuta entiseen
Emme paikkaisi kotihoidon puutteellisia resursseja”, Mäkinen tuumii. Muuramen monitoimiyksiköllä oli viime vuonna noin 1250 ensihoitotehtävää sekä noin 100 paloja pelastustehtävää. Nelivedolla pääsee kulkemaan pienillä ja huonokuntoisilla maanteillä. Kuva: Timo Köykkä. Ensihoitovälineistön lisäksi ajoneuvossa on akkukäyttöinen pelastusvälinesarja, alkusammuttimia, savusukellusvarusteet, pintapelastusvarusteet ja pientyökaluja. Pelastuslaitoksen ja sairaanhoitopiirin täytyy vielä määritellä, mitä kaikkea yksikön tehtäviin kuuluu. Työntekijöitä arveluttaa toimenkuvan mahdollinen laajentaminen. Meidän yksikkö on hyväksytty ajokorttiluokkaan B”, Kuivalainen sanoo. Muuramen monitoimiyksikkö Volkswagen Amarok DC Highline 3,0 TDI 165 kW (V6), automaattivaihteistolla Hinta varusteineen: 210000 euroa Kokonaispituus: 5740 mm Leveys: 2000 mm Korkeus: 2440 mm Omamassa: 2895 kg Tieliikenteessä suurin sallittu kokonaismassa: 3500 kg Tekninen suurin sallittu kokonaismassa: 3500 kg Yhdistelmän suurin sallittu kokonaismassa: 6000 kg Perävaunumassa jarruin: 3300 kg Perävaunumassa jarruitta: 750 kg Korivalmistaja: Tamlans Oy Lähde: Keski-Suomen pelastuslaitos Ajoneuvoon asennetaan vielä vetokoukku moottoriveneen ja moottorikelkan kuljettamista varten. Tähän ydintoimintaan ei voi sotkea liikaa toimenkuvia. Positiivinen käyttökokemus Muuramen monitoimiyksikkö työllistää yhteensä kymmenen henkilöä ja lisäksi on kaksi varamiestä. Ensihoitaja Timo Mäkisen mielestä yksikön myöstä työnkuva on laajentunut, joka on lisännyt työn mielekkyyttä. Pääpaino on henkeä pelastavassa toiminnassa. 3 ·2018 33 auto otettiin käyttöön viime marraskuussa. ”Yksikön mahdollisia lisätehtäviä harkittaessa tulee huomata, että sitten ollaan poissa muusta toiminnasta”, Nejlik huomauttaa. ”Hankintavaiheessa kannattaa kiinnittää huomiota mikä on auton paino ja mille ajokorttiluokalle se hankitaan, koska autolle kertyy painoa. Hoitotason ensihoitaja Tuomas Syrjä painottaa, että yksiköstä on saatu vasta pintaraapaisu. Hoitotila on vähän ahtaampi kuin sprinter-mallissa. Keski-Suomen pelastuslaitos harkitsee monitoimiyksikön käyttöönottoa myös Laukaassa ja Karstulassa yhteistyössä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa. Kotisairaanhoidon tehtävät tuntuvat helpolta ajatuksen tasolla, mutta niihinkin menee aikaa”, Syrjä toteaa. ”Pelastuslaitoksen ja sairaanhoitopiirin täytyy vielä määritellä, mitä kaikkea yksikön tehtäviin kuuluu.”. Rakennuspalossa ollaan ensimmäisenä tiedustelemassa. Tuomas Syrjä esittelee yksikön hoitotilaa. Pintapelastuskeikalla toinen voi pukeutua matkalla, jolloin pääsee nopeammin auttamaan. Pelastuspuolen välineet ja varusteet mahtuvat kyytiin”, Mäkinen kertoo. Moniammatillinen yksikkö on herättänyt kiinnostusta myös muualla Suomessa. Moniammatillinen yksikkö on herättänyt kiinnostusta myös muualla Suomessa. ”Kotihoidon keikalta ei voisi lähteä kesken pois antibiootin laitosta. ”Auto on ajettavuudeltaan enemmän henkilöauton kuin pakettiauton tuntuinen. Puhdas paloasema -mallin mukaisesti palopuolen ja ensihoidon kalustolle on omat ilmastoinnit. Ei tarvitse esimerkiksi toista yksikköä avaamaan ovea tai raivaamaan tietä auki myrskytilanteissa, jos puita on kaatunut tielle”, Syrjä toteaa. Voidaan välittää tilannekuvaa ja tarvittaessa kutsua lisää yksiköitä tai perua niitä”, Nejlik sanoo. ”Tämä on vieläkin tuore juttu, joka kasvaa ja kehittyy. ”Käyttökokemus on positiivinen. Mäkinen kehuu ajo-ominaisuuksia. ”Työergonomian kannalta on hyvä, että auton takaosan pystyy laskemaan tai nostamaan paareja siirrettäessä. . Palomies Janne Nejlik on tyytyväinen autoon. . Kotihoidon tehtäviä harkitaan Muuramessa on meneillään sopimusneuvottelut kotihoidon tehtävien liittämisestä monitoimiyksikön toimintaan
Konsernihallinnon tehtäväalaperusteisessa mallissa maakunnan palvelut järjestettäisiin tehtäväaloittain, jotka olisivat sosiaalija terveyspalvelujen tehtäväala ja alueen kehittämisen ja kokonaisturvallisuuden tehtäväala. Uudistukseen liittyvä lainsäädäntö saa häneltä kritiikkiä. Meidän tuotantorakenteemme on tyystin toisenlainen kuin soten, josta ilmeisesti lainsäädäntö on jouduttu matkimaan.” ”Pelastustoimessa on vain yksi tuotantoyksikkö eli pelastuslaitos. Nyt sillä pitää olla myös erillinen järjestelijä.” Olli-Pekka Ojanen ymmärtää, että sotessa järjestäjän erottaminen laissa tarvitaan, koska siinä julkispalvelun osioita ja muita tuottajia on useita. 34 3 ·2018 PELASTUSTOIMI P irkanmaalla on valmisteltu tulevaa maakuntaorganisaatiota niin, että pelastuslaitos sijoitetaan omaksi liikelaitokseksi. Pirkanmaalla valmisteluorganisaatioon perustetaan myös valiokuntia. Maakunnan alueen toimijoiden, kuten kuntien varautumisesta huolehtimiseen sekä maakunnan oman organisaation varautumiseen. Järjestämisestä vastaa maakuntavaltuusto, maakuntahallitus sekä konsernihallinto. ”Hyvää sen sijaan oli se, että järjestämislakiin saatiin maininta, että maakunnalla voi olla palvelulaitoksia enemmän kuin yksi. Organisaatioon kuuluvat myös maakunnan tytärja osakkuusyhtiöt. Valiokuntien jäsenet ovat joko valtuutettuja tai varavaltuutettuja. ”Pelastuslaitoksella on tässä kokonaisuudessa merkittävä tehtävä olla varautumisen suunnittelija sekä ikään kuin moottori, joka käynnistyy kun jokin häiriötilanne sitä edellyttää.” Tekstit: Esa Aalto Kuvat: Teemu Heikkilä Pirkanmaa pitkällä maakuntavalmisteluissa Pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojanen.. ”Tehdään yhtä matala organisaatio kuin kunnallisessa toiminnassa, jossa pelastuslaitos on ollut suoraan kaupunginhallituksen alainen taseyksikkö. Pelastustoimi ei tarvitse järjestäjän ja tuottajan erottamista Maakuntauudistukseen pelastustoimi menee, jotta ensihoitoyhteistyö olisi jatkossakin mahdollista. ”Pelastustoimessa ei sen sijaan tarvittaisi tällaista kerrostunutta rakennetta, koska meillä ei ole pelastustoimen markkinoita.” Järjestämislakiin ei sisäministeriön ulkopuolelta ole hänen mukaansa päästy vaikuttamaan, vaan lainsäädännön valmistelu on tapahtunut varsin suppeassa piirissä. Pirkanmaan maakunnan valiokunnat ovat vielä nimeämättä, mutta yhtenä vaihtoehtoesimerkkinä on ollut hyvinvointiin, terveyteen ja kokonaisturvallisuuteen keskittyvä valiokunta, johon sijoitetaan myös pelastustoimen asiat. ”Poliittisen käsittelyyn halutaan saada näin lisää painoarvoa. ”Pelastustoimi teki oman maakunnallisen uudistuksensa jo 15 vuotta sitten”, Ojanen muistuttaa. Ne valmistelevat osaltaan maakuntavaltuustolle meneviä asioita”, pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojanen sanoo. Jatkossakin pyrimme samanlaiseen joustavaan päätöksentekoon.” Pirkanmaalla on valmisteltu myös maakunnan varautumisen tehtäviä. Pelastusliikelaitoksen tavoiteja tulosohjaus tapahtuu maakuntavaltuuston ja konsernihallinnon toimesta keskeisenä asiapaperina pelastustoimen lakisääteinen palvelutasopäätös. Pirkanmaan maakunnan organisaatiorakennetta on valmisteltu tällaisen mallin mukaiseksi, mutta Ojanen painottaa, että syksyllä valittava maakuntavaltuusto päättää muodollisesti organisaatiorakenteesta. Näin pyritään osallistamaan valtuustopolitiikkaa asioiden valmistelussa.” Valiokuntakäsittelyyn menevät strategisen tason asiat, kuten esimerkiksi palvelutasoon tai talouteen liittyvät asiat. Sen lisäksi perustetaan maakunnan liikelaitos, jolle kuuluisivat erikoissairaanhoito (TAYS) sekä sote-keskukset ja muut sotepalvelut. Omaan maakunnalliseen taseyksikköön sijoitetaan alueen kehittäminen ja kasvupalvelut, jotka maakunnalle tulevat nykyiseltä ELY-keskukselta ja maakuntaliitolta. Jos pelastustoimi olisi joutunut soten sisään, se ei olisi ollut meille hyvä asia.” Koska järjestämisen erottaminen on keinotekoista, on Pirkanmaalla yritetty välttää, ettei tulisi turhaa kerrostunutta rakennetta. Maakunnassa saamme siis oman johtokunnan. Se on Ojasen mukaan jaettu kahteen osaan. Maakuntakonserni asettaa pelastuslaitokselle tavoitteet, joiden toteutumista se seuraa raportointijärjestelmän avulla. ”Pelastusliikelaitokseen tulee oman toimitusjohtajan eli pelastusjohtajan lisäksi johtokunta. ”Mielestäni pelastustoimen järjestämislaissa ei olisi tarvittu järjestäjän ja tuottajan erottamista. Siksi tarvitaan vahva järjestäjä. Siksi toiminta hoidetaan liikelaitoksen ja konsernipalveluiden kautta
Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa tarkastellaan 1–3 erilaista vaihtoehtoa. ”Voidaan arvioida eri näkökulmista tulevan liikelaitoksen johtamisen ja toiminnan organisoitumisen malleja sekä erityisesti ICT-tiekarttaa.” ”Aikataulu esiselvitykselle on tiukka, mutta uskon, että tässä saadaan riittävästi asioita esille ja pelastustoimi saadaan samalle viivalle muiden maakuntahallinnon toimintojen kanssa”, päätoimisesti kolmen kuukauden aikana uudistusta tekevä Olavi Liljemark sanoo. Huolissaan ei olla valmistelun vaiheesta, vaikka aikataulu onkin haasteellinen. Työsuunnitelmat sovitetaan yhteen valmistelun projektisuunnitelmaksi”, pelastustoimen valmistelun päätoimiseksi projektipäälliköksi nimitetty pelastusjohtaja Petteri Helisten kertoo. Pelastuslaitoksista ollaan muodostamassa miltei jokaisessa maakunnassa oma liikelaitos. ”Lapissa pelastuslaitoksen asemointia selvitetään omana liikelaitoksena, soten sisällä olevana liikelaitoksena tai jonakin muuna vaihtoehtona”, Lapissa valmistelijana tällä hetkellä toimiva Martti Soudunsaari kertoo. Valmistelutyöhön osallistuu työryhmä, joka on muodostettu maakuntakonserniin liittyvien organisaatioiden asiantuntijoista sekä kuntasektorin edustajasta. ”Koko Uudenmaan maakunnan valmistelusta voi olla huolissaan pikemminkin kuin pelastustoimen. Siksi maakunnan pelastustoimen ja varautumisen valmistelun aikataulu onkin pelastusjohtaja Petteri Helistenin mukaan haasteellinen. ”Kesäkuun loppuun mennessä valmistuvaa esiselvitystä tehdään yhdessä pelastuslaitosten edustajien kanssa.” Selvitysmies Liljemark kuvailee työtään tiekartaksi, miten maakuntaan siirtyvä pelastustoimi järjestetään ja miten uudistusta aletaan viedä eteenpäin esimerkiksi koko organisaation ja johtamisjärjestelmien osalta. Helsingin pelastuskomentaja Simo Weckstén toivoo, että nyt saadaan asiantuntijanäkemystä liikelaitoksen ja maakunnan varautumisen organisoitumisesta. ”Nämä yhteystyöelimet nivotaan maakuntakonsernin varautumiskokonaisuuteen konsernin järjestäjäja tuotanto-organisaation hahmotuttua. Esimerkiksi Etelä-Savossa on ollut jo pitkään toiminnassa alueellisen varautumisen yhteensovittamiseen yhteinen foorumi. Pelastuslaitos tulee näillä näkymin sijoittumaan osaksi perustettavaa maakunnan liikelaitosta”, pelastuspäällikkö Esko Hätinen kertoo. Uudenmaan maakuntavalmistelu nytkähti eteenpäin, kun Itä-Uudenmaan eläköitynyt pelastusjohtaja Olavi Liljemark tekee kolmen kuukauden esiselvityksen, miten Uudenmaan neljä pelastuslaitosta fuusioidaan tulevaan maakuntahallintoon. Sen toimintaan on integroitu PohjoisKarjalan valmiusryhmä ja paikalliset valmiusryhmät. ”Valmistelut etenevät hyvään suuntaan ja pelastuslaitoksillahan on käyttökelpoista kokemusta pitkältä ajalta maakunnallisesta toiminnasta. ”Esiselvitysvaiheessa tehtiin varsin laaja nykytilan kartoitus, joka on pohjana varsinaiselle valmistelulle. Valmistelua on tehty syksystä 2016 lähtien. Tähän saakka suunnittelussa on ollut keskiössä tehtäväkokonaisuudet ja palvelutuotannon suunnittelu. Pohjois-Karjalassa uudistus on hyvässä vauhdissa myös Siun soten ansiosta, joka aloitti toimintansa jo reilu vuosi sitten. Koska järjestäminen ja tuottaminen pitää erottaa, liikelaitoksen tuotannon lisäksi osa henkilöstöstä menee myös järjestäjäpuolelle konsernihallintoon, kuten esimerkiksi myös Pohjois-Savossa. Pelastustoiminta jatkuu normaalisti vuoden 2020 alussa ja ensimmäinen varsinainen mittari hallinnollisesta uudistuksesta saadaan sen vuoden tammikuussa, kun maksuun tulevat palkat.” Landstedt epäilee, että neljä laitosta on sulautunut yhdeksi liikelaitokseksi 1.1.2020, vaan toiminnassa saattaa olla kolmesta neljän tuotantoaluetta, jotka muistuttavat erehdyttävästi nykyisiä pelastuslaitosten toiminta-alueita. Loppukevään aikana aloitamme maakunnan konsernirakenteen suunnittelun ja ryhdymme työstämään varsinaista organisaatiorakennetta”, Esko Hätinen kertoo. 3 ·2018 35 Pelastustoimen siirtäminen maakuntahallintoon on helpoimmasta päästä, koska pelastustoimi on ollut alueellinen toimija jo reilun vuosikymmenen. Maakuntauudistuksen aikataulun siirtyminen vuodella antoi toivottua lisäaikaa valmisteluun. ”Myöhässähän tämä tulee eikä siinä aikataulussa edetä kuin alun perin olisi pitänyt. Pelastustoimen ja varautumisen varsinainen valmistelu on ositettu 16 alatyöryhmälle, joiden työsuunnitelmien tarkennuksia tehdään parhaillaan. ”Etelä-Savon valmiusjohtoryhmä valmistelee maakuntakonsernin varautumista sekä toimialakohtaista varautumista ja alueellisen varautumisen yhteensovittamista”, Seppo Lokka kertoo. Epäselvä tilanne on edelleen.” Keski-Uudenmaan pelastusjohtaja Jyrki Landstedt pitää hyvänä, että työ on lähdössä liikkeelle. Myös Länsi-Uudenmaan pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki pitää oikeana ratkaisuna, että nyt saadaan edes esiselvitys pelastustoimenkin asioista. ”Tällä hetkellä Pohjois-Karjalassa työstetään laajalla asiantuntijajoukolla sitä, miten tehtävät ja palvelut kannattaa järjestää paikallisesta näkökulmasta katsottuna. Maakunnan varautumistehtäviä valmistellaan tällä hetkellä pelastuslaitoksen johdolla. Pelastuslaitos toimii valmiusryhmän eli valmiusfoorumin sihteeristön vetäjänä keskeisessä roolissa asioiden valmistelussa ja toimeenpanossa.” Pohjois-Pohjanmaalla pelastustoimen ja varautumisen valmistelu on organisoitu omaksi kokonaisuudeksi. Pohjois-Pohjanmaa on Uudenmaan ohella maakunta, jossa liitetään yhteen nykyisiä pelastuslaitoksia, kun Oulu-Koillismaan ja Jokilaaksojen pelastuslaitokset yhdistetään. Esiselvitys Uudellamaalla Maakuntavalmistelu etenee – pelastuslaitoksista liikelaitos. Useimmissa maakunnissa valmistelu etenee siten, että pelastuslaitoksesta muodostetaan maakuntaan oma liikelaitos. ”Suunnittelun lähtökohtana on, että maakuntaan perustetaan vain yksi liikelaitos. Poikkeus on Pohjois-Karjala, vaikka maakunnan konsernirakenne onkin vielä avoin. ”Valmistelutehtävät on priorisoitu eri kategorioihin. Jo nyt hankkeen johtoryhmässä on useasti todettu, että vaikka maakuntahanke jostain syystä kaatuisikin, on paljon nyt esille tulleita asioita, jotka kannattaa toteuttaa siitä huolimatta”, Keski-Suomen pelastusjohtaja Simo Tarvainen toteaa. Maakunnan varautumisen yhteensovittamista varten on perustettu tämän vuoden alkupuolella Pohjois-Karjalan valmiusfoorumi. Toki jää runsaasti asioita valmisteltavaksi varsinaisen aloitusajankohdan jälkeenkin”, Helisten sanoo. Satakunnan pelastusjohtaja Pekka Tähtinen otaksuu, että alkuun päästään nykyjärjestelmiin perustuvilla väliaikaisjärjestelyillä. Hyvässä vauhdissa Pelastustoimen maakuntavalmistelu etenee rivakasti kaikkialla muualla paitsi Uudellamaalla, jossa hallinnollinen uudistus on toki myös suurin
Pelastuslaitos on aktiivisesti mukana valmistelijana hankkeen johtoryhmässä. Kulkeeko viesti esimerkiksi Pirkanmaan pelastustoimen asioista syksyn sisäministeriön kanssa käydystä neuvonpidosta valtiovarainministe36 3 ·2018 Varautumisen valmisteluun tullaan myös lähiaikoina rekrytoimaan asiantuntija. Pohjois-Savossa on edetty hyvin varautumisen ja riskienhallinnan sekä pelastustoimen ja muiden turvallisuusasioiden osalta. Avoimia asioita riittää, mutta niihin ei voi jumittua, vaan asioiden pitää mennä eteenpäin vaikka pienellä epäonnistumisen riskilläkin”, Jari Hyvärinen sanoo. ”Syksyllä valittavat poliittiset päättäjät tekevät lopulliset ratkaisut.” Lapissakin valmistelu on hyvässä vauhdissa. Avoimia asioita riittää Etelä-Karjalassa on perustettu pelastustoimen ja varautumisen työryhmä, jonka tehtävänä on valmistella esitys pelastustoimen ja varautumisen yhteensovittamisen järjestämisestä. Pirkanmaan pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojanen pitää ensimmäistä harjoittelukierrosta mielenkiintoisena ja opettavaisena. . Meillä ei ole käytössämme kokemuksia ensimmäisen todellisen toimintavuoden taloudesta. Tämä herättää kysymyksen valtion neuvotteluprosessin tiedonkulusta. Maakunnan konsernirakenne hahmottuu seuraavien kahden kuukauden aikana, jolloin tiedettäneen muun muassa liikelaitosten määrä.” Pelastuslaitoksen tehtäviin kuuluvat muun muassa maakunnan tilannekeskus ja tilannetietoisuuden ylläpitäminen ympäri vuoden kaikkina vuorokauden aikoina. ”Tavoitteeksi on asetettu, että juhannukseen mennessä olisi maakunnan konsernija muu organisaatiorakenne kuosissa”, Martti Soudunsaari kertoo. Aikataulun mukaan mennään ”Keski-Suomessa julkaistiin toinen versio järjestämissuunnitelmasta. Samoin kuin riskienhallinta, pelastustoiminta ja ensihoito sekä varautuminen, niin konsernin oma varautuminen kuin maakunnan varautumisen yhteensovittaminen sekä yhteistoiminta muiden kanssa. ”Hyvä, että harjoitellaan, sillä sitä tämä vaatii.” ”Tällä hetkellä tämän kokemuksen mukaan kunkin talousarviovuoden suunnitteluun tarvitaan kaksi kierrosta. Järjestämissuunnitelmaan on koottu maakuntaa sekä sotea käsittelevät asiat sisältökuvauksineen”, Simo Tarvainen sanoo. Tämä on pelastuslaitoksen näkökulmasta hämmentävää.” Valtiontalouden suunnitteluprosessi alkaa jopa puolitoista vuotta aikaisemmin ja sitä Ojanen pitää pelastustoimen kannalta kovin pitkänä aikana. Maakunta aloittaa vuonna 2020, mutta jo tänä vuonna pitää aloittaa valtiontalouden suunnitteluprosessin vuoksi maakunnankin taloussuunnittelu. ”Kokonaisturvallisuus-ryhmässä valmistellaan pelastustoimen ja ensihoidon sekä soten tilannekeskukseen liittyviä asioita. Kanta-Hämeessä valmistelu etenee, mutta esimerkiksi varautumisen suhteen ei ole tehty päätöksiä. Esiselvitykset on tehty. Päijät-Hämeessä pelastuslaitos on Lapin tapaan jo nyt toiminut maakuntavetoisesti, joten järjestettäviä asioita uudistuksessa on vähemmän. Ennen kuin päästään pelastuslaitoksille jo tuttuun kuntaMeneekö viesti talouden tarpeista rahaministeriöön. ”Tavoitteemme on säilyttää aktiivinen ja poikkihallinnollinen toimintatapamme koko maakunnassa esimerkiksi kuntien varautumisen ja sen tukemisen suhteen. Lisäksi valmistelutyötä tekee virka-apuna mittava joukko henkilöitä Oulu-Koillismaan ja Jokilaaksojen pelastuslaitoksilta. ”Pelastuslaitoksen osuus valmistelussa on siinä vaiheessa, että on kartoitettu nykyinen tilanne ja laadittu suunnitelmat tarvittavista muutoksista ja niihin varautumisesta”, Jari Sainio kertoo. 36 3 ·2018 PELASTUSTOIMI Maakunnan talousrakenteeseen liittyvää julkisen talouden suunnittelua eli JTS-prosessia harjoiteltiin helmi–maaliskuussa pelastuslaitosten, sisäministeriön ja valtionvarainministeriön kesken. käsittelyn kaltaiseen maakunnan omaan talousarvioprosessiin, käydään valtion talousarvioprosessin kaltainen neuvottelukierros ministeriöiden kanssa. 22 pelastusjohtajasta 17 kokoontui sisäministeriöön huhtikuussa.. Kainuussa Vaalan kunta siirtyy PohjoisPohjanmaan maakuntaan. ”Varautumisen osalta valmistelu etenee suunnitellusti ja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Varautumisen ja riskienhallinnan ryhmässä on keskitytty maakunnan riskienhallintaan sekä maakunnan, maakuntakonsernin ja toimialojen varautumiseen”, Jukka Koponen selvittää. ”Emme ole vielä edes aloittaneet ensimmäistä maakuntavuotta, kun pitää olla suunnittelu vuodesta 2021 käynnissä. Jo ensimmäisen version julkaiseminen sai hyvän vastaanoton avoimuutensa vuoksi. ”Varautumisessa on oma työryhmä, jonka valmistelijana toimii pelastuslaitoksen virkavapaalla oleva henkilö”, Anssi Parviainen sanoo. Samalla maakuntavaltuusto hyväksyy vuoden 2019 syksyllä vuoden 2020 talousarvion.” ”Simulointineuvottelujen toisessa vaiheessa valtiovarainministeriön kanssa näkökulma oli lähes kokonaan sosiaalija terveystoimen näkökulma. ”Jokainen sektori vastaa omista varautumisasioista, mutta pelastuslaitos sovittaisi asiat yhteen maakuntavaltuustolle ja muille maakuntapäättäjille”, Simo Tarvainen sanoo. Kainuun pelastuslaitos on mukana maakunnan suunnittelussa eri työryhmien kautta. Varsinais-Suomessa tavoitteena on, että maakunnan yleinen osa ja yleiset periaatteet sekä pelisäännöt ovat valmiina jo 1.1.2019
”Paljon tulee yhtäältä muutoskustannuksia ja toisaalta Satakunnan maakuntatalouden ennuste on huolestuttavan miinusmerkkinen.” Neuvottelumenettelystä on Esko Hätisen mielestä kehitettävissä hyvä toimintamalli koko alan yhteiselle kehittämiselle. Ojanen epäilee rahoitusratkaisun toimivuutta valtiovarainministeriössä käytyjen alustavien rahoituskeskustelujen takia, jossa asiaan liittyvien muiden ministeriöiden edustus oli paikalla, mutta ei sisäministeriön. ”Ja se miten rahat riittävät ja miten palvelutaso kyetään säilyttämään koko maassa”, Anssi Parviainen huomauttaa. ”Pystymme huolehtimaan pelastustoimen ja ensihoidon palveluiden järjestämisestä, vaikka kustannuspaineita tulee uusien paloasemien rakentamisesta ja vanhojen peruskorjauksista sekä kasvavista tietohallintokustannuksista”, Hätinen toteaa. Harjoittelu on hyvä asia, mutta vasta lopputulos ratkaisee riittävät, vähintään nykytason mukaiset voimavarat. Tässä vaiheessa on tärkeintä, että kuntien Tilastokeskukselle ilmoittamat pelastustoimen kustannukset ovat mahdollisimman oikeat.” Pelastustoimessa kustannuspaineita tuovat tietohallinnon lisäksi muun muassa kiinteistökustannukset, varallaolokorvausten ratkaisematon tilanne sekä palkkojen harmonisointikulut. Harjoittelu oli paikallaan ja kokemukset olivat myönteisiä. Mikäli toimintavalmiusnormeja muutetaan, antaisi se enemmän mahdollisuuksia paloasemaverkon optimoinnille”, Petteri Helisten toteaa. Tietohallintokulut huolettavat Tietohallintokulut ovatkin yksi suurimmista huolenaiheista. ”Talouden ja palvelutason säilyttäminen on haasteellista maakunnissa, kuten se on ollut tähänkin asti”, Jari Sainio sanoo. 3 ·2018 37 Valtiontalouden suunnitteluprosessia harjoiteltiin pelastuslaitosten ja ministeriöiden välisissä JTS eli julkisen talouden suunnittelun simuloinneissa. Etelä-Savon maakunnan kustannuspaine näyttää tällä hetkellä olevan aika iso ja sen kokoon kurominen on otettava huomioon heti alusta asti. Paloasemaverkon harventaminen oleellisin säästökeino ”JTS-neuvottelussa sisäministeriö esitti, että pelastustoimen kustannuksia hillittäisiin esimerkiksi tiivistämällä maakunnan toimijoiden yhteistyötä, poistamalla mahdollisia päällekkäisyyksiä ja kehittämällä maakuntien välistä yhteistyötä.” ”Hyviä ehdotuksia, mutta niiden vaikutukset pelastustoimen kustannusten hillintään ovat kuitenkin vähäiset.” Ennaltaehkäisyn ja riskienhallinnan toimenpiteillä ei kustannuksia kyetä Helistenin mielestä hillitsemään riittävästi. ”Tosin laskelmat ovat eläneet kumpaankin suuntaan matkan varrella ja kuntien vuoden 2017 lopullisten talousarviolukujen jälkeen ollaan viisaampia. Kun rahoitus perustuu laskentaan, mikä on julkisen talouden suunnittelun merkitys tässä kokonaisuudessa.” Sisäministeriöllä on mittavan hallintouudistuksen jälkeen kokonaan toisenlainen kytkentä maakunnallisten pelastuslaitosten talouden suunnittelussa, koska sen tehtävä on valvoa talouden suunnittelua. Yleiskatteellisen rahoituksen jakaminen maakunnan sisällä on vielä arvoitus huolimatta laskentakriteereistä. ”Meillä on lokakuussa ensimmäinen virallinen JTS-kokous sisäministeriön kanssa. Kokemus oli positiivinen. ”Pelastustoimi on soten rinnalla taloudellisesti pieni toimija. Niillä voidaan Simo Tarvaisen mielestä turvata kansalaisten turvallisuus, mutta taloudesta ja resurssien riittävyydestä pitää olla aina huolissaan. Samoin neuvotteluissa esiin tullut talouden lähtötason epäselvyys aiheuttaa takuulla jatkopohdinta”, Ojanen toteaa. Huomiota pitää kiinnittää siihen, että maakunnan rahat ovat yleiskatteellisia ja siten kustannuspaine ei ole pelkästään pelastustoimen vaan koskee koko maakuntaa”, Seppo Lokka sanoo. ”Ennakkolaskelmien mukaan rahoitus tulisi vähenemään nykytasoon verrattuna”, Jukka Koponen sanoo. Talous on iso kysymysmerkki riön neuvotteluihin. ”Tavoitteeksi on asetettava, että neuvotteluprosessi ja raportointityökalut tukevat pelastustoimen pitkäjänteistä kehitystyötä.” Pelastuslaitoksen toiminnan rahoitus näyttää maakuntaankin siirryttäessä olevan melko vakaalla pohjalla. Myös Pohjois-Savon maakunnassa talousnäkymät ovat kireät. ”Toisaalta toimintavalmiusnormit edellyttävät tiettyä paloasemaverkkoa ja valmiutta. ”Pelastustoimen ja yhteisen varautumisen keskustelu oli jo melko yksityiskohtainen. ”ICT-kustannukset aiheuttavat korotuspaineita”, Jari Hyvärinen toteaa ja samaa sanoo myös Martti Soudunsaari: ”Onko edes pelastustoimen tulevat ICT-kustannukset kenenkään tiedossa tai joku edes hallitsee ICT-kokonaisuuden sen johtamisesta puhumattakaan.” Petteri Helistenin mukaan Pohjois-Pohjanmaan maakunta on saamassa hieman lisää rahaa maakuntaan siirtyvien toimialojen nykyiseen rahoitukseen verrattuna. Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa pelastustoimen kustannukset tulevat Helistenin mukaan vuonna 2020 nousemaan nykyisestä, ja sen takia toimintaa pitää sopeuttaa. Se taas on hankalaa, koska paloasemaverkon muuttaminen vaikuttaa aina palvelutasoon. ”Tehokkain keino maakunnan pelastustoimen kustannusten alentamiseksi on paloasemaverkon harventaminen. Sen jälkeen rahoitusratkaisua käsitellään valtiovarainministeriön kanssa ja toivoa sopii, että sisäministeriön kanssa käymämme rahoituskeskustelujen viesti on mennyt rahaministeriölle.” Pirkanmaakin on kasvava maakunta, jossa paineita pelastustoimenkin rahoituksessa on tulevina vuosina. Mutta kun kasvupaineet konkretisoituvat, jää nähtäväksi, miten niihin vastataan.” Hän ottaa esimerkiksi aluehallintovirastojen tekemän selvityksen, jossa moitittiin erityisesti suurempien kaupunkien puutteita toimintavalmiudessa. Pekka Tähtisen mukaan maakuntaan siirtyvän pelastuslaitoksen talous tulee olemaan tiukka tai vieläkin heikompi. ”Voi esittää huolensa, toteutuvatko pelastustoimen kannalta oikeat kustannukset tässä prosessissa. Kun valtioneuvosto tekee rahoituspäätöksensä, onko siinä viesti rahoitustarpeesta olemassa. ”Jos heikkouksia on, niihin vastaamisessa pitäisi näkyä myös voimavarojen lisääminen.” 3 ·2018 37
Palokuntatoiminta vei Sini Santasalon heti mukanaan. Kesälomarahat menivät c-korttiin, hälytysajokurssit on jo suoritettu.. 38 3 ·2018 TAPASIMME
Lisäksi hän on intohimoinen sopimuspalokuntalainen. Tätä asennetta Santasalo toteuttaa paitsi Pitkäjärven VPK:n harjoituksissa, myös elämässään yleisesti. Lisäksi Santasalolla on takanaan Helsinki City Marathon ja Finlandia-hiihto. Hän juoksee, hiihtää, ui ja pyöräilee. Viime kesänä hän testasi triathlonin perusmatkaa. ”Rupesin miettimään, pitäisikö tulla käymään treeneissä. Espoolainen Santasalo on päivätyössään pianonvirittäjä, joka osaa soittaa koko joukkoa muitakin soittimia, esimerkiksi alttosaksofonia Helsingin palokunnan soittokunnassa. Keväällä 2014 hänen työnantajansa F-Musiikki järjesti tapahtuman, johon Pitkäjärven palokunta pyydettiin mukaan. Kesälomarahat hän käytti c-korttiin. Lääkärihaavetta sysäsi eteenpäin läheisen menetys.. Luku-urakka lääketieteelliseen on vielä kesken. Palokuntaharrastuksen hän aloitti aikuisiällä ilman aikaisempaa taustaa. Sen jälkeen taisin olla aika lailla mukana kaikissa harjoituksissa.” Palokuntatoiminta vei Santasalon nopeasti täysin mukanaan. Hälytysajokurssit hän suoritti viime vuonna. Santasalo innostuu nopeasti uuden oppimisesta, ja siksi hän meni mukaan myös palokuntatoimintaan. Sammutustyökurssin hän kävi vuonna 2016 ja pääsi mukaan keikoille, joita kertyi puolentoista vuoden aikana yli 50. 3 ·2018 39 Epämukavuuden vetovoima Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Teemu Heikkilä J es, saa harjoitella, ajattelee Sini Santasalo, kun eteen tulee jokin asia, joka takkuaa. Nyt hän toimii toista vuotta Sini Santasalo on pianonvirittäjä, muusikko, aktiiviliikkuja, yliopisto-opiskelija ja innokas VPK:lainen. Kun Santasalo kävi sopimassa asiasta paloasemalla, hän alkoi jutella palokuntatoiminnasta silloisen päällikön, Petri Jaatisen kanssa
Hän on ajanut aikaisemmin taksia, ja taksinkuljettajan koulutukseen liittyi myös ensiavun opettelu. Ajattelin, että jos nyt ei tule keikkaa, niin en tiedä, milloin tulee.” Santasalo pääsi kotiin ja rupesi ripustamaan vaatteitaan kuivumaan. Ei tarvinnut ihmetellä, miksi olin viikon päästä kipeänä.” Toinen liki vastaavanlainen keikkasuma sattui viime elokuussa. Palokunnalta löytyy muun muassa alipainetuulettimia, vesi-imureita ja ilmankuivaimia. 40 3 ·2018 Kuka olet ja mistä tulet. Ikäsi. Mikä sytyttää. Kyykyt ja vatsa eivät tuota ongelmaa, leuat ja penkki ovat aika haastavia. Sini Santasalo, syntynyt Turussa, nelivuotiaasta alkaen lapsuus eletty Espoossa. ”Koskaan ei ole tullut tilannetta, etten olisi saanut tehdä jotain siksi, että ajatellaan, etten jaksaisi tai minulla ei riittäisi voima. En nähnyt mitään. ”Siihen tarvitaan tosi hyvä yleisja lihaskunto. Sini Santasalo treenaa paljon, koska haluaisi saavuttaa savusukelluskelpoisuuden. Koen, että palokunta ja työkaverit ovat myös eräänlainen perhe. Hän ei ole koskaan kokenut saavansa erilaista kohtelua sukupuolensa takia. Läheiset ja ystävät. Jos ketä tahansa, missä tahansa haukutaan, erityisesti jos se tapahtuu julkisesti, niin se kyllä todella sammuttaa. ”Kesken vaatteiden ripustamisen lähdinkin jo asemalle. Palokunnalla on keskimäärin 60 hälytystä vuodessa. Ensin hänen olisi kannattanut syödä, hän havaitsi jälkikäteen. Savusukelluskelpoisuuden saavuttaminen onkin osittain se syy, miksi Santasalo liikkuu niin paljon. Harrastuksesi. Perheesi. Hälytyksillä hän on ehtinyt olla mukana parissa kovassa paikassa, jotka molemmat tulivat eteen vaativan fyysisen urheilusuorituksen jälkeen. Santasalo on huomannut, että vaikka hän kävi sammutustyökurssin, suurimman osan asioista hän on silti oppinut keikoilla. ”Satoi niin kovaa, ettei melkein pystynyt ajamaan. Jaatinen oli riemuissaan uudesta jäsenestä. Santasalo on tällä hetkellä osaston ainoa hälytyksillä käyvä nainen. Aina on oletettu, että jaksan ja pystyn.” . ”Jos vastaanotto olisi ollut toisenlainen, en ehkä olisi tullutkaan ensimmäisiin treeneihin.” Palauttavaa puukeikkaa Pitkäjärven VPK on erikoistunut jälkivahinkojen torjuntaan. Sitten tulikin toinen, kellarissa vettä. Tämä on todella haastava kysymys, koska suosikkimusiikkia löytyy lähes joka genrestä. 28 vuotta. ”Seuraavana päivänä oli palauttavia puukeikkoja. Klaara-myrsky saapui iltapäivällä rytinällä juoksijoidenkin niskaan. Ehdin nukkua kaksi tuntia, sitten tuli uusi keikka. Ensimmäisessä sadevesikeikassa meni jokunen tunti. Syyskuussa 2016 hän työskenteli ensin koko lauantaipäivän, ja kävi sitten juoksemassa kymmenen kilometriä Helsingin Midnight Runissa. Ruokaa hän näki nimittäin vasta seuraavana aamuna. Suurin osa keikoista on vesivahinkoja ja rakennuspalojen JVT:tä, samoin valtaosa niistä keikoista joilla Santasalo on ollut mukana. Yhdessäolo ja oppiminen. Mikä sammuttaa. Oli vähän jalat kipeänä.” Välikattoon asentamaan Pitkäjärven palokunnan hälytysosastossa on noin 30 henkilöä. Menimme sinne, ja siellä oikeastaan koko katu tulvi viemärivettä. Silloin Santasalo tosin oli juossut 10 kilometrin sijasta 42 kilometriä, eli Helsingin maratonin. Erityisesti penkki, kun sen paino on hyvin lähellä omaa painoa.” Uusien asioiden oppimisen lisäksi palokuntatoiminnassa Santasaloa innostaa myös se, että voi tehdä jotain hyödyllistä ja auttaa muita ihmisiä. JVTkeikkoja riittää esimerkiksi kovien myrskyjen jälkeen. Monipuolinen liikunta, musiikki, kasvien kasvattaminen ja itseni kehittäminen. Kalusto on erikoisosaamisen mukaista. Se kiehtoi, ja mietin, että haluaisin kehittyä siinä lisää.” Osasyy siihen, että Santasalo innostui palokuntaharrastuksesta ja jäi palokuntaan, oli palokunnan päällikkö Jaatisen lämmin vastaanotto. ”Aina on oletettu, että jaksan ja pystyn.”. Haaveissa on vielä ainakin saada savusukelluskelpoisuus ja käydä pintapelastuskurssi, tulla ehkä joskus myös yksikönjohtajaksi. NOPEAT TAPASIMME palokunnan sihteerinä. ”Ensimmäisessä ensiapukoulutuksessa tajusin, että on mahdollista tehdä jotain, mahdollista oppia yleislinjat hengenpelastamisessa. Paluumatkalla satoi. Sieltä päästiin joskus aamuseitsemältä asemalle. Suosikkimusiikkisi
Santasalon ensimmäinen reaktio oli epäusko ja hämmennys, mutta hän säilytti toimintakykynsä. Hän soitti viisivuotiaasta alkaen viulua, ja kävi viulutunneilla 16 vuotta. ”Aloin miettiä sen jälkeen, että ehkä menen hukkaan, jos en pääse hyödyntämään sitä, että pää toimii tuollaisessa tilanteessa.” Telemar Oy Ab Tel: +358 20 741 8820 sales@telemar.fi www.telemar.fi Cobham SATCOM Certified Partner EXPLORER 510 Providing dependable satellite communications and internet access anywhere under the most demanding conditions. Se on toistaiseksi hänen elämänsä rankin urheilusuoritus. Santasalon isoisä kuoli hänen käsiinsä juhannuspöydässä. Mietin, että ehkä olisi välillä kiva olla mukavuusalueella.” Voiman loppuminen on ikävää, ja siitäkin syystä Santasalo treenaa paljon. Ainakin, jos opiskelee valtion tukemassa laitoksessa, jossa on tietty tahti, jossa edetä ja suorittaa tiettyjä tutkintoja.” Pianonvirittäjäksi Santasalo opiskeli lukion jälkeen Keskuspuiston Ammattiopistossa. Maalissa oli kuitenkin uskomaton fiilis! Sellainen, että mihinköhän sitä oikeasti pystyy, jos kanavoisi kaiken energian siihen mitä haluaa tehdä.” Haave ensihoitolääkäriksi Santasalon elämään kuuluu myös musiikki. Santasalolle tulee erityisen hyvä mieli keikoilla, jos hän saa tehtävän, josta kokee, että se on jaettu hänelle ajatellen juuri hänen sopivuuttaan tehtävään. Maasto oli todella mäkinen, ja lumen alta paistoi kallio. IRIDIUM 9575 EXTREME TELEMAR A Marlink Group Company Pelastustieto-2018_Telemar.indd 1 16.4.18 11:10:56 store.topper.fi 010 2812 500 LANSSI BY TOPPER Laadukkaat työvaatteet ensihoidon ammattilaisille.. Jos minut esimerkiksi laitetaan välikattoon asentamaan alipainetuuletin, mahdun sinne oikein hyvin. Kukaan ei voinut mitään, ja se oli käsittämättömän hurja tilanne, mutta huomasin, että minulla toimi pää ja pysyi toimintakyky.” Santasalo oppi myös, millainen on omaisen näkökulma pelastustai ensihoitotilanteessa. Se oli niin hirveää. Olisi kauhean kiva päästä vihdoin, koska haen nyt neljättä kertaa. Ei tietoisesti, mutta ajautuen. ”Olen todella pienikokoinen. Klassisen musiikin parissa tietty nokkimisjärjestys tuli tutuksi. Nyt hän opiskelee Helsingin yliopistossa matematiikkaa, mutta on suorittanut pääainettaan enemmän fysiikan ja kemian kursseja, koska ne ovat hänen mielestään kiinnostavampia. Hyvät yksikönjohtajat osaavat tehdä näin.” Santasalo on sinut niin isojen autojen kuin teknisten laitteidenkin kanssa. Erityisesti vuodentakainen Finlandia, 50 kilometriä vapaahiihtoa, on jäänyt mieleen, hyvässä ja pahassa. ”Ymmärsin, mikä oli ongelma ja toimin sen mukaan. Hän sanoo, että palokuntamaailma ei ole ainoa paikka, jossa noudatetaan tiukkaa hierarkiaa. ”Aika paljon kaikenlaista tulee tehtyä. ”Luku-urakka on kesken, ja siksi olen koettanut jättää muuta tekemistä vähemmälle. Pienikokoisuuttakin hyödynnetään. Erilaisten asioiden osaaminen voi johtua siitä, että hän hakeutuu usein epämukavuusalueelle. Ensihoito kiinnostaa, ja luulen, että sopisin akuuttilääkäriksi.” Lopullinen niitti lääkäriksi pyrkimiselle oli traaginen tapahtuma juhannuksena 2014. Hänen pitkäaikainen haaveensa on päästä opiskelemaan lääketiedettä. ”Päätin monta kertaa sillä reissulla, etten enää ikinä hiihdä. ”Se on täysin yhtä hierarkista kuin palokunta. ”Siksi yritän miettiä todella tarkkaan, miltä toimintani vaikuttaa ulkopuolisen näkökulmasta.” Kokemus oli hurja ja pisti Santasalon elämänarvoja uusiksi, mutta sen jälkeen hän päätti pyrkiä lääkäriksi
Luodaan ST IV-tasolle auditoidulle koulutusalustalle osaamisenkartoitusmalli. Lisäksi saadaan selville, millä tasolla koko pelastuslaitoksen päivystävän päällystön osaamistaso on. Mukana oli paljon lakiin ja toisten viranomaisten toimintaan liittyvää säädöspohjaa, joka voi olla vieraampaa, koska emme ole tekemisissä heidän säädöstaustansa kanssa päivittäin”, Reiman kertoi kirjallisen osion jälkeen. Tällaisia kysymyksiä pohtivat palomestarit Hanne Reiman ja Juha Toivonen Pirkanmaan pelastuslaitoksen tilannekeskuksessa, kun pelastustoimen osaamisenkartoitusmallia pilotoitiin maaliskuun lopulla. Pelastuslaitosten ja Pelastusopiston hankkeessa luotiin 300 kysymyksen patteristo, käytännön koe, toiminnalliset tehtävät ja yhteiset arviointikriteerit. Se ei ole vielä valPäivystävän päällystön osaaminen testiin Teksti ja kuva: Kaisu Puranen HANKKEEN TAVOITTEET 1. P elastustoiminnan johtajan toimivaltuudet ovat alueen pelastusviranomaisella sekä aluehallinnon tai sisäministeriön pelastusviranomaisella. Yhteiset ja tasalaatuiset osaamisenkartoitusmallit. ”Koin sen vaikeaksi. Matti Honkanen painottaa, että kartoitus ei ole testi tai tentti, vaikka osioita testeiksi kutsuttaisiinkin. Hän piti kuitenkin osaamisen kartoittamista erittäin tarpeellisena. Pilotoinnissa on tarkoitus myös kehittää osaamisen kartoitusmallia. 2. Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston ja Pelastusopiston yhteisessä Osaamisen kartoitus -hankkeessa rakennetaan malli, jolla selvitetään johtamisen tasoa. Yhteiset arviointikriteerit. Pirkanmaalla, kuten muuallakin, palomestarien osaamista selvitettiin teoriassa ja käytännössä niin kirjallisessa osiossa kuin onnettomuustilanteen johtamisessa. 4. ”Tässä selvitetään päällystön lähtötaso, jonka jälkeen voidaan tehdä yksilöllisiä ja organisaation tasolla olevia kehittämistoimia.” Yksilön ja organisaation kehitystä Osaamisen kartoituksen avulla nähdään, millä pelastustoiminnan johtamisen osa-alueilla päivystävien päälliköiden tai palomestareiden pitäisi kehittyä yksilönä. Palopäällikkö Ari Vakkilainen seuraa palomestari Hanne Reimanin osaamisen kartoitusta Pirkanmaan pelastuslaitoksella.. Kartoitusmalli on tehty päivystävän päällikön P20 ja päivystävän palomestarin P30 johtamistasoille sekä tilannekeskushenkilöstölle. 3. Mahdollisuus Pelastusopistolle ja pelastuslaitoksille tuottaa omia/yhteisiä testimalleja Koulumaali-alustalle. 42 3 ·2018 KOULUTUS Osaamista kartoitetaan ensimmäistä kertaa jokaisella pelastuslaitoksella. Tosi vai epätosi. Aikaisemmin päivystävän päällystön osaamista ei ole kartoitettu yhteisten mallien mukaan. Tämän jälkeen hän kävi vastaukset läpi yhdessä hankkeen johtajan, Pelastusopiston yliopettaja Matti Honkasen sekä Pirkanmaan pelastuslaitoksen palopäällikkö Ari Vakkilaisen ja viestipäällikkö Jari Niemisen kanssa. Tämä myös yhdenmukaistaa pelastustoiminnan johtamisen toimintamalleja. Näin esimerkiksi päällystön koulutus voidaan järjestää juuri siitä aihealueesta, jossa olisi petrattavaa. Reiman vastasi oppimisympäristö Moodlessa 50 monivalintaja avoimeen kysymykseen, jotka liittyivät esimerkiksi johtamiseen, viranomaisyhteistyöhön, viestintään, tilannekuvan ylläpitämiseen, mediatiedottamiseen ja viranomaissekä vaaratiedottamiseen. Suurimmat hyödyt ovatkin yhtenäinen osaamisen kartoittamisen malli, arviointikriteerit ja osaamisen taso koko pelastustoimelle. Hanketta pilotoidaan 12 pelastuslaitoksella kevään 2018 aikana
??????-????????. Mielestäni päällystöä pitäisi testata. Aiheena on onnettomuustilanteen johtaminen. Esimerkiksi kysymyspatteria ehkä tarkennetaan, kunhan saadaan kommentteja osallistuvilta”, sanoo viestipäällikkö Jari Nieminen. Tulevaisuudessa osaamisen kartoitus on huomattavasti nopeatempoisempaa. ”Olemme tosi tyytyväisiä, että pääsimme mukaan pilottihankkeeseen, koska säännöllinen osaamisen kartoitus on tähän mennessä puuttunut päällystöltä. ??????????. ????????. ”Osaamisen kartoitus tulisi sisällyttää jatkuvana toimintana vuosittaiseen ylläpitokoulutukseen päivystävälle päällystölle”, hän painottaa. Pelastuslaitoksellamme on palomestareita neljällä eri tehtävänkuvalla ja yhteinen nimittäjä kaikille on osallistuminen operatiiviseen pelastustoimintaan.” Osaamisen kartoitukseen kuuluu myös käytännön osio. Osaamista täytyy olla niin paljon, että väkisinkin joku aihealue hukkuu. ??????. Tätähän ei ajatella testauksena vaan koulutustapahtumana. ”Tällä yritetään yhdenmukaistaa toimintamallia, jotta saataisiin työaikaa säästettyä ja yhteisiä tapoja toimia, ettei joka paikka tee samoja asioita uudestaan. Näin sitä pystyy itse nostamaan esille.” Pelastajia testataan, päällystöä ei juurikaan. Sitä varten mennään tilannekeskuksen maanalaisiin tiloihin, joissa testin tekijät ja testattava ovat eri huoneissa. Pirkanmaan pelastuslaitos on viimeksi vuonna 2014 uusinut pelastustoiminnan johtamisjärjestelmää. ????????. Mittauslaitteet ja kompressorit Pelastustieto on myös Instassa, Facebookissa, ja Twitterissä. ”Kertaus on aina opettavaista. Honkanen kertoo, että osaamisen kartoitusmalli on ollut hänen pitkäaikainen haaveensa. Testivaihtoehtona on myös etäjohtaminen tai johtaminen siten, että palomestari on saapumassa kohteeseen. ?????-???????. Pilotointivaihe kestää toukokuun loppuun. Pelastuslaitokset voivat itse rakentaa kysymyksiä huomioimalla alueensa erityispiirteet. ?????????????????. Tietokoneen ruudulla on vuorovaikutteinen onnettomuustilanne, jossa päivystävän palomestarin täytyy toi mia tilanteen johtajana. ”Tämä on mielestäni siinä mielessä tärkeää, että meillä testataan pelastajia aika paljon, muttei johtoportaassa päällystöä juuri ollenkaan. Testiä hallinnoidaan yhdeltä tietokoneelta, ja testattava puolestaan tekee testiä toisella tietokoneella. Onnettomuustyyppeinä ovat muun muassa erityyppiset rakennuspalot, liikenneonnettomuudet sekä vaarallisten aineiden onnettomuudet niin pelastusjoukkueen kuin pelastuskomppanian tasoilla. ”Tässä testataan ja viilataan samalla testausjärjestelmää. Se tuo varmuutta toimintaan.” Samaa sanoo palomestari Juha Toivonen. ?????????–???????????????????. Silloin mukaan tuli uusi tilannekeskuspalomestarin tehtävä. Niille kymmenelle laitokselle, jotka eivät ole mukana pilotoinnissa, käydään toimintamalli ja ohjeistus läpi ensi syksynä. Laadukasta aineistoa kaikille Pilotointivaiheessa testataan kolmeaneljää palomestaria per pelastuslaitos, jotta toimintamallia saadaan käydä läpi kaikessa rauhassa. Se on tärkeää ihan oman ammattitaidon takia. Pirkanmaan pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Esko Kautto näkee osaamisen kartoittamisen tärkeänä osa-alueena varautumisessa, jotta erilaisten onnettomuustilanteiden johtamisessa päästään mahdollisimman hyvään lopputulokseen. 3 ·2018 43 Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet ?????????????????. mis, ja Pirkanmaallakin testattavat palomestarit antavat kehittäjille palautetta kysymyksistä ja testin etenemisestä. Tämä on tehokas aikaan ja paikkaan sitomaton malli. Tämä oli niin sanotusti perustehtävä. Asiat nytkähtivät eteenpäin, kun hanke valittiin viime vuonna kumppanuusverkoston kärkihankkeeksi. Palomestari Hanne Reiman on tyytyväinen osuutensa jälkeen. Päivystävät palomestarit ovat keskeinen viranhaltijaryhmä tässä hankkeessa. ??????. Kirjallisen osuuden voi tehdä oikeastaan missä vain”, Honkanen kertoo. Testitulosten arvioinnissa käytössä on kolmiportainen arviointilomakkeisto, jonka tarkoitus on viedä arviointia ja toimintamalleja yhdenmukaisempaan suuntaan. ??????????
44 3 ·2018 T ampereen Lielahdessa pääpaikkaansa pitävä Tamrex Oy on suomalainen perheyritys. Henry Raylla on takanaan pitkä ura yrittäjänä. Vuosien saatossa niin yhtiön nimi ja yhtiömuotokin on muuttunut. Hän myi osuutensa ja ehti viettää kaksi sapattivuotta, kun sai vinkin ostaa tamperelainen palokalustoalan yritys. ”Nämä tuotteet eivät vanhene niin nopeasti”, hän hymyilee. Henkilöstömäärä 32. ”Yritys on menestynyt hyvin. Neljä toimipistettä (Lielahti ja Lahdesjärvi Tampereella sekä Hämeenlinna ja Säynätsalo.) 40-vuotias Tamrex fuusioi Finsatecin ja hakee maltillista kasvua Teksti ja kuva: Esa Aalto Tamperelainen Tamrex Oy fuusioitui Säynätsalossa toimivan Finsatec Oy:n kanssa ja näin palokalustokauppaa tehdään yhden ja yhteisen yritystoiminnan kautta. Tamrex Oy:n perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 40 vuotta. Vuonna 1999 Henry oli jo mukana, kun Tamrex perusti tytäryhtiön Viroon. Liikevaihto oli viime tilikaudella 12 miljoonaa euroa ja Tamrex Oy Fuusioituneen yrityksen liikevaihto nousee noin 8,8 miljoonaan euroon. Lihanjalostajasta tuli palokalustokauppias. Puolet liikevaihdosta tulee paloja pelastuskalustosta ja puolet työturvallisuusalan tuotteista. Isä Henry on hallituksen puheenjohtaja ja tytär Anne on toimitusjohtaja. Myöhemmin on tarkoitus siirtää varastoa enemmän Tampereelle, kun saamme tänne rakennettua uutta toimitilaa.” Kaikki alkoi sammuttimista Tamrex Oy:n taival alkoi neljä vuosikymmentä sitten sammuttimien myynnillä. Yhden yrityksen alla toimiminen tuo Anne Martiskaisen mukaan kustannustehokkuuden lisäksi myös helpompaa tapaa toimia. Sen on puolet yrityksen olemassaoloajasta omistanut Henry Ray, yhdessä lastensa Tomas Rayn ja Anne Martiskaisen kansa. Yrityksen perusti Pertti Liuha. Alkujaan yrityksen nimi olikin Liuha Ky. Poika Tomas vastaa huoltotoiminnasta. ”Säynätsalossa on varastotilaa ja kahden henkilön toimistot. Tamrex Oy on toiminut vuodesta 1990 lähtien, ja silloin nimi muuttui nykyiseksi Tampereen kuninkaaksi. KALUSTO. Rex tulee latinan kielestä ja tarkoittaa kuningasta. Tänä päivänä Tamrexilla on vähemmistöosakkuus ja paikallisella yhtiöllä enemmistö. Virallisesti vappuna tapahtunut yritysjärjestely tuo kustannustehokkuutta. Hän omisti aikoinaan lihanjalostusalaan erikoistuneen Savupojat Oy:n. ”Siitä tuli sitten itsellekin töitä, mutta myös molemmille lapsille”, Henry Ray sanoo
Yhteistyötä Magiruksen kanssa tehdään kaikessa rauhassa ja maltillisesti. Konetikasautot ja kevytyksiköt ovat herättäneet eniten kiinnostusta. Ratkaisu herätti polemiikkia erityisesti alan yrittäjäkunnassa. Tamrex Oy juhli 30-vuotista taivaltaan ja onnitteluja ottivat vastaan silloinen toimitusjohtaja Henry Ray, talouspäällikkö Anne Martiskainen ja huoltopäällikkö Tomas Ray. Huumoria voidaan heittää ja siihen pitää vaan osata suhtautua oikein”, Anne sanoo hymyillen. Hänelle ala sinällään oli vieras aloittaessaan yritystoiminnan, mutta pian alettiin etsiä uusia päämiehiä ulkomailta. Kuva: Petri Kivinen.. ”Liikevaihto oli aloitettaessa 3,3 miljoonaa euroa ja työntekijöitä oli 14. Nainen pelastusalalla herättää aina saman kysymyksen ja sen on Annekin saanut kuulla. (03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.. Niin on Henry Rayn mukaan ollut alusta alkaen. ”Yhtään kauppaa ei ole toistaiseksi tehty, mutta tuotteita on esitelty ja mielellämme tarjoamme, jos vaan laaditut tekniset vaatimukset antavat siihen mahdollisuuden”, tuotepäällikkö Petri Asikainen sanoo. Myymälä, varasto ja koulutus tarvitsevat lisää tilaa. Yritys työllistää yli sata henkeä.” ”Ei ole tytötelty” Anne Martiskainen on ollut alusta alkaen mukana yrityksen toiminnassa, mutta vuodesta 2009 alkaen hän on ollut isänsä jälkeen toimitusjohtajana. . Viime tilikaudella liikevaihto oli 7,4 miljoonaa euroa ja työntekijöitä oli 30. 3 ·2018 45 Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. Emme hae suuria harppauksia, vaan maltillista ja pitkäjänteistä kasvua”, Henry Ray ja Anne Martiskainen sanovat. HÄLYTYSja VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaativaan ammattikäyttöön • PETO-tilannekeskusjärjestelmä • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt ja SALSA-asemahälytysohjelmistot • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja JULUEN-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • TETRA/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät Hälytysja viestintälaitteet Mini Blue väyläsahköjärjestelmä miehistöja johtoyksiköihin www.standby.fi Alkusammutuskoulutus FIREBOX KOULUTUSLAITE Oy Interenergy Ltd PRESSO CENTER Puh.(019)340451 Fax.(019)340460 . myymälöitä on 29 eri puolilla Baltiaa. ”Minulla voi olla huono kuulo tai ”siniset silmät”, mutta en ole koskaan huomannut mitään epäasiallista käytöstä. ”Erityisesti kevytyksiköistä olemme saaneet kyselyjä, mutta konetikasautonkin ketteryys ja keveys on alkanut kiinnostaa uusiutuvissa kaupunkikeskustoissa”, Petri Asikainen sanoo. Yrityksen strategiana on ollut tavoitella tasaista kasvua. Magirus-tuonnin eteen tehdään töitä Kolmisen vuotta sitten Tamrex Oy teki maahantuontisopimuksen saksalaisen Magirus-autonvalmistajan kanssa. Anne Martiskainen, Henry Ray ja Petri Asikainen 40-vuotiaan Tamrexin Lielahden myymälässä. Tulevaisuudessa yritys aikoo laajentaa nykyistä toimipaikkaa Lielahdessa. Onnittelemassa silloinen Veikko Nummela Oy:n omistaja Leo Huttunen
Näihin voidaan antaa koulutusta myös Pelastusopiston uudessa tilannekeskuksessa, joka pääsi tositoimiin KriSu-harjoituksessa helmikuussa.” Yliopettaja Matti Honkasen mukaan pelastuslaitosten kumppanuusverkostossa on hyvä henki ja tekemisen meininki. ”Nyt ovat työllistäneet erityisesti hätäkeskustietojärjestelmä Erica ja viranomaisten yhteinen kenttäjärjestelmä Kejo. 46 3 ·2018 KUMPPANUUSVERKOSTO Teksti ja kuva: Kimmo Kaisto Yhdessä enemmän ”O len ollut mukana kumppanuusverkoston pelastustoiminnan palvelualueen toiminnassa reilut viisi vuotta. Olen yksi jäsenistä pelastuslaitosten edustajien lisäksi”, kertoo yliopettaja Matti Honkanen Pelastusopistosta. Myös opetus hyötyy toiminnasta.
Palvelualueita ovat turvallisuus-, tuki-, pelastustoimintaja ensihoitopalvelut. Fenixuutiskirje ilmestyy muutaman kerran vuodessa. Palvelualueilla haetaan yhdenmukaisia linjauksia ja toimintamalleja sekä pyritään kehittämään pelastuslaitosten toimintaa vastaamaan muuttuvaa toimintaympäristöä. Yhteyttä voidaan myös pitää tiheämmin. . Joka vuosi pyydetään ehdotuksia uusiksi kärkihankkeiksi. Lisätietoja: pelastuslaitokset.fi ”Kumppanuusverkoston kautta tulleita tehtäviä ovat olleet myös Puolustusvoimien virka-apupyyntöjen ohjeistuksen läpikäynti ja liikenneonnettomuuksien raportointikäytännöt.” Hyvä esimerkki kumppanuusverkostossa esille tulleista asioista on myös nesteytetyn maakasun LNG-terminaalien ja säiliöautokuljetusten lisääntyminen Suomessa. 040 544 5495 info@sos-asu.com www.sos-asu.com/rescue SOS-Asu Ky Koulukatu 38 A1 90100 OULU Palokalusto www.suomenpelastuskeskus.fi HÄLYTYSAJONEUVOT Hälytysja komentovahvistimet Tehokaiuttimet Valopaneelit Integroidut valoratkaisut Vilkkumajakat Ruuhkavilkut LED-valot VÄESTÖNSUOJELU Suurtehohälyttimet ALKOMETRIT JA -LUKOT www.sarco.fi | puh. On hienoa päästä vaikuttamaan asioihin ja samalla työryhmä saa itsekin ajankohtaista tietoa.” Vajaat pari vuotta sitten kumppanuusverkostossa otettiin käyttöön videoneuvottelut, joten matkustamiseen ei mene turhaa aikaa. 3 ·2018 47 Hälytysja viestintälaitteet Palokunta-asut Työasut ensihoitoon, ensivasteeseen ja asemapalveluun Puh. ”Kärkihankkeet ovat yleensä nousseet pelastustoiminnan kenttätoiminnasta ja niitä mietitään yhdessä”, Matti Honkanen kertoo. Reitit kulkevat yleensä usean pelastuslaitoksen alueella. Hänen mukaansa on hyvä keskittää voimavaroja, ettei tehdä samoja asioita eri puolilla Suomea. Palvelualueilla on vuosittain määritellyt kärkihankkeet. Kaikkien aikataulut ovat tiukkoja ja verkostoituminen karsii turhia päällekkäisyyksiä. Kumppanuusverkosto työllistää minua jonkin verran, mutta se on tasapainossa ja asiasta on sovittu esimiesten kanssa. Tavoitteena on kehittää pelastuslaitosten toimintaa siten, että kansalaisille tuotetut palvelut ovat laadukkaita, tehokkaita, taloudellisia ja perustuvat yhdenmukaiseen tulkintaan voimassa olevista säädöksistä ja määräyksistä. ”Idea on, että pelastuslaitosten edustajat vievät verkoston kautta tullutta tietoa ja asiantuntemusta eteenpäin omilla laitoksillaan. ”Toiminnassa on ollut hyvä henki ja myönteinen asenne. Pelastusopiston yliopettaja Matti Honkanen sanoo, että pelastuslaitosten kumppanuusverkoston merkitys on kasvanut koko ajan. Keskustelu avartaa ja yhdessä mietimme yhdenmukaisia toimintamalleja koko maahan. ”Tehtäväni on välittää tietoa myös Pelastusopiston opettajille ja varmistaa, että sitä hyödynnetään pelastustoiminnan opettamisen kursseilla pelastajatutkinnosta aina päällystökurssille asti.” Yksi esimerkki käytännön toiminnasta ovat monet julkaisut, kuten pelastustoiminnan johtamisen yhteiset käsitteet ja hätäkeskustoiminnan pelastustoiminnan riskiarvio-ohje. Hyvät ja yhdenmukaiset toimintamallit leviävät yhteistyössä tehokkaasti.. On myös tärkeää, että työryhmissä on jäseniä mahdollisimman monesta pelastuslaitoksesta. Aiheesta on juttua tämän lehden sivulla 42. On hyvä saada kuulumisia myös muilta palvelualueilta”, Honkanen kuvailee. Palomestari Marko Villanen oli tehnyt aiheesta palopäällystökurssilla Amktasoisen opinnäytetyön. Palvelualueilla on omat alasivustonsa. Nyt osaamisen kartoitus on yksi niistä. On hyvä, että voi verkostoitua ja vaihtaa ajatuksia muiden kanssa. (09) 777 1500 Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto on Suomen kaikkien 22 pelastuslaitoksen vapaaehtoinen yhteenliittymä. Yhdenmukaiset toimintamallit Kumppanuusverkosto on jaettu neljään eri palvelualueeseen ja näiden sisällä on vielä sisäisiä työryhmiä, joihin valitaan joku vetäjäksi. ”Toki kehitystyötä tehdään kumppanuusverkoston ulkopuolellakin.” Kumppanuusverkostolla on käytössä oma intranet nimeltä Fenix. Sen pohjalta syntyi T2k-torjuntaohje ja tieto levisi tehokkaasti verkoston kautta
Taktiset johtokeskukset määriteltäisiin valtioneuvoston asetuksella ja näillä voisi olla erikoisvastuualueita. Pelastusopistollakin ollaan ajan hermolla ja valmiita uudistamaan koulutusta johtamisen puolella, koska on rakennettu uudet koulutustilat tilanneja johtokeskusopetukselle. Kenttä haluaa johtokeskukset Vuosituhannen alussa tullut muutos hätäkeskuksissa johti siihen, että pelastustehtävien tukitehtävät jäivät pelastuslaitosten hoidettavaksi, ja sen takia alettiin joihinkin laitoksiin perustaa valvomoja. 48 3 ·2018 JOHTAMINEN M aakuntasekä sosiaalija terveystoimen muutos vaikuttaa pelastustoimen toimintaan tulevaisuudessa. Johtamisen työryhmä ehdottaa viiden taktisen johtokeskusten perustamista yhteistoiminta-alueittain, joista yksi toimisi strategisena johtokeskuksena ja samalla näissä johtokeskuksissa on 24/7-valmius. Yhtenä pelastustoimen uudistushankkeena pelastustoiminnan johtamisen kehittäminen -työryhmä on saanut luonnosehdotuksen ”pelastustoiminnan johtamisen suunnitteluperusteiden kehittämiseksi”, joka vaikuttaa valtionohjaukseen järjestämislain kautta. Haastatteluissa selvisi hyvin nopeasti, että maakuntien johtokeskuksia tarvitaan tukeJokaiseen maakuntaan pelastuslaitokselle johtokeskus Maakuntien johtokeskuksia tarvitaan tukemaan operatiivista toimintaa ja tarvittaessa ottamaan koko toiminnan johtovastuu.. Se on sisäministeriön ja pelastuslaitosten kumppanuusverkoston yhteisellä pelastustoiminnan johtamisen kehittämisen -työryhmällä muokattavana ja lausuntokierroksella pelastuslaitoksissa. Yksi näistä johtokeskuksista toimisi valtakunnallisena keskuksena, jota sisäministeriön pelastusosasto käyttää muun muassa valtakunnallisen pelastustoimen tilannekuvan kokoamiseen. Tämä kertoo siitä, että tilannekuvan ja johtamisen kentällä ollaan ottamassa uusi askel oikeaan suuntaan. Pelastustoimella on hoidettavanaan tehtäviä niin häiriötilanteissa kuin poikkeusoloissakin. Vaikka maakunnilla on itsehallinto, tulee valtio linjaamaan pelastustoimen toimintamallia. Tulevaisuus näyttää, toteutuuko ministeriön tahto ja tavoite vai ovatko pelastuslaitokset liian epäsuhtaiset ja erilaiset. Sisäministeri Kai Mykkänen totesi (Pelastustieto 2/2018), että pelastustoimi voi toimia jatkossakin yhtenä ensihoidon tuottajana. Ehdotuksen tarkoituksena on kehittää yhdenmukainen järjestelmä kattamaan koko valtakunnan. Kaikkiin maakuntiin tulee rakentaa pelastuslaitosten johtokeskus, jossa on viivästetty taktinen valmius. Vaikka ne eivät kohdistu pelkästään kohdemaakuntaan, tulee johtamisjärjestelmää ja toimintamalleja muuttaa ja kehittää sellaisiksi, että ne toimivat yli maakuntarajojen läpi koko valtakunnan. Nyt kun rakennetaan maakuntien pelastuslaitoksia, ollaan jokaiseen maakuntaan perustamassa johtokeskus. Työryhmän ehdotus ottaa kantaa pelastustoimen johtamiseen ja johtovastuisiin sekä johtokeskuksiin tulevaisuuden suunnittelussa. Siksi johtamisjärjestelmien ja toimintamallien pitää olla valtakunnallisesti yhdenmukaiset.” Muutoksessa halutaan, että pelastustoimi olisi yhtenäinen valtakunnallinen toimija eikä jäisi jokaisen maakunnan omaksi. Uutena voidaan pitää johtokeskusten mukaantuloa johtamiseen yli maakuntien. Se voisi jakaa tilannekuvaa myös alaspäin. Samassa artikkelissa hän mainitsee, että ”pelastustoimen pitää varautua toimimaan myös maakuntia suuremmissa kokonaisuuksissa
Tutkimuksen haastatteluotannan haluttiin kattavan Suomen pelastuslaitokset mahdollisimman hyvin. Haastattelut nauhoitettiin ja vastauksista koottiin yhteenveto. 050 395 8567 Vema Lift Oy, Voivalantie 30, 20780 Kaarina puh. Johtokeskuksissa tulee olla osaavaa henkilöstöä niin tukitoimintojen tekemiseen kuin operatiiviseen johtamiseen. Tutkimuksessa käytettiin avointa haastattelua, jossa kartoitettiin henkilöiden käsitys johtokeskuksesta työn vaatimiin kysymyksiin. Merkittävintä kuitenkin oli, että ehdotettiin kaikkiin näihin niin sanottua tuplavarmistusta. Pauli Keskinen.. 010 555 5273 Timo Iltanen Puh. Haastattelutulokset saattavat kertoa pelastusalan yhtenäisestä, hyvästä koulutuksesta. Kuva: Pirkanmaan pelastuslaitos. Teksti: Pauli Keskinen Insinööri, ylempi AMK Palomestari pauli.keskinen@tampere.fi Tämä artikkeli perustuu Tampereen ammattikorkeakoulun Teknologiaosaamisen johtaminen -YAMK-koulutuksen osana tehtyyn kehittämishankkeeseen, jossa on tutkittu maakuntiin perustettavien pelastustoimen johtokeskusten tehtäviä ja organisointia. 010 555 5299 sähköposti: etunimi.sukunimi@scania.fi www.scania.fi Raskaat paloja pelastusajoneuvot HYDRAULISET NOSTOLAVAT Suoritamme myös huoltoja korjaustyöt sekä vuosikatsastukset. Haastateltavat valittiin Itä-Uudenmaan, Pirkanmaan, Satakunnan, Pohjois-Karjalan ja OuluKoillismaan pelastuslaitoksilta. . 3 ·2018 49 Paloja pelastusautot Nostolava-autot Saurus Oy Saunatie 5, 40900 Säynätsalo Puh. Näin jälkeenpäin voisi mainita, että laaja haastatteluaineisto antoi luotettavan ja paremman kuvan, vaikka yksi haastattelu olisi riittänyt saamaan kentän käsityksen asiaan. Hyvänä esimerkkinä mainittiin lento-onnettomuus. Haastattelujen keskustelut ja vastaukset olivat sisällöltään samankaltaisia. Huoltotöiden varaukset ja tiedustelut puh. Kaikki haastateltavat olivat sitä mieltä, että jos taktinen johtokeskus johtaa toista maakuntaa, tulee sen pystyä avustamaan keskeytyksettä muita alueensa maakuntia. Kun kysyttiin kriittisiä palveluita tai tehtäviä, perinteiset tehtävät nousivat esiin, kuten kansainvälinen toiminta, ilma, meri, ydinvoima, CBRNE, luonto ja metsäpalot. 010 616 1500 • www.vema.fi Paloja pelastusautomyynti Tero Huovinen | 010 569 3670 Hannu Gunnar | 010 569 3628 www.vehotrucks.fi Täynnä asiaa: pelastustustieto.fi maan operatiivista toimintaa ja tarvittaessa ottamaan koko toiminnan johtovastuu. Resurssikysymys herätti tämän takia paljon keskustelua, vaadittiin esimerkiksi, että valtioneuvoston asetuksessa tulisi määritellä henkilöstön määrä, koulutustaso sekä myös johtokeskuksen paikka ja tehtävät. Taktisiin johtokeskuksiin tulisi haastateltavien mielestä yhdistää ensihoidon henkilöstöä ja tehtäviä, näin saataisiin synergiaetu siltä alalta. Pirkanmaan ”tuleva” taktinen johtokeskus. Se ei saa estää avun saapumista eikä lähettämistä. 010 616 1400 | www.saurus.fi SCANIA SUOMI OY, ERITYISMYYNTI Petri Surakka Puh
K uv a: D af o O y Teksti ja kuva: Kimmo Kaisto. Lyhyempää voi hyvin käyttää tikkailta. Sillä saa tehokkaasti hallintaan kuumat palokaasut esimerkiksi yläontelopaloisPitkä kärsä suojaa sammuttajaa VIRVE Tuotteet ja Palvelut Oy Airbus TH1n . Se soveltuu muun muassa rakennusja autopaloihin. Maksimi käyttöpaine on 20 baria ja vedenkulutus 80 litraa minuutissa kahdeksan barin paineella. Siinä kaksi vesisuihkua törmää toisiinsa. 50 3 ·2018 KALUSTONURKKA Pelastusopiston täydentävien sammutusmenetelmien kolmipäiväisellä kurssilla esiteltiin nopeita ja turvallisia ratkaisuja sammuttaa tulipalo etäältä. 24-4040-02 Täydellinen sarja Sis. Läpivienti Suihkuputki Suihkuputki on 700mm pitkä ja helppokäyttöinen vasaralla tai poralla läpivietäväksi sammutettavaan kohteeseen. Tekniset tiedot Pituus 700 mm Paino 985 gr. Ohjelmoitava näppäimistö . ”Kuhmossa kaverit ovat testanneet talonpoltossa pidempääkin, 3–4 metristä suihkuputkea. Kotitelakalla tai ilman. Markkinoiden pienin Tetrapuhelin . Älykäs lisälaiteliitäntä . Mitä pidempi ja kevyempi suihkuputki, sen parempi”, kertoo sammutusja pelastustekniikan opettaja Juha Ronkainen Pelastusopistosta. Mitat 116 x 55 x 19 mm, paino 160 g . Airbus TH9 Myynti – huolto ja parametrointi, VIRVE Tuotteet ja Palvelut Oy, TAMPERE p. 0800 188 011 Nyt se on saatavilla: monipuolinen Airbus Tetra hakulaite. ”Nykyiset Fognail-suihkuputket ovat tehokkaita, koska niillä saadaan veden pisarakoko sopivan pieneksi ja helposti höyrystyväksi suuttimen rakenteen ansiosta. Ne ovat tuttuja työkaluja pelastuslaitoksilla. Letkun liittäminen on erittäin helppoa ja nopeaa , ilman mitään työkaluja. 0800 188 011, huoltokeskus@virve.com Kovaan käyttöön suunniteltu ja mahtavin ominaisuuksin varustettu Airbus Tetra radiopuhelin TH9. Vanhat isoreikäiset eivät juuri jäähdyttäneet savukaasuja suuren pisarakoon ja vesivuon takia”, Juha Ronkainen kuvailee. Powder Nail on puolestaan läpivientisuihkuputki, jonka voi liittää myös käsisammuttimiin. Varsinkin rajoittava suihkuputki toimii hyvin. Se on kehitetty käytettäväksi sammutustyön alkuvaiheessa ennen varsinaisen sammutustyön alkua ja riittävän pelastuskaluston saapumista. Vibra-hälytys . Materiaali AISI 306 Tuote Numero Powder Nail Rajoitus 24-4040-00 Powder Nail Hyökkäys 24-4040-01 Letku täydellinen , liittimin. Airbus P8GR DAFO POWDER NAIL HYÖKKÄYS & RAJOITUS TUOTETIEDOT Dafo Oy | Puutarhatie 22 C | 01300 Vantaa | Puh; 0101 666 5120 | www.dafo.fi fire & rescue equipment Dafo “Powder Nail” on kehitetty ja suunniteltu käytettäväksi tehokkaasti ja turvallisesti sammutustyön alkuvaiheessa ennen varsinaisen sammutustyön alkua ja riittävän pelastuskaluston saapumista. Letkuliitos useimpiin markkinoilla oleviin jauhekäsisammuttimiin onnistuu ilman työkaluja. Suojausluokka IP65 . Dafo ”Powder Nail” laajentaa perinteisen käsisammuttimen käyttöä ja sitä voidaan käyttää kaiken tyyppisissä paloissa turvallisesti ja tehokkaasti. Letkun toinen pää on varustettu liittimellä, joka sopii useimpien käsisammuttimien purkausletkuihin. Kysy lisää meiltä VIRVE Tuotteet ja Palvelut Oy Varastokatu 3, 33100 TAMPERE, p. Testissä oli myös Fognail-vesisuihkuputki, jollaisia on ollut markkinoilla jo reilut kymmenen vuotta. P itkän suihkuputken on palomestari Arto Latvala Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta nimennyt tuttavallisesti ”kärsäksi”. Sillä saatavan sumupallon koko on 4 x 3 metriä. Sarjaan sisältyvässä letkussa on toisessa päässä pikaliitin jolla kytket sen helposti joko hyökkäys tai rajoitus suihkuputkeen. Sarjaan sisältyvässä letkussa on toisessa päässä pikaliitin, jolla sen voi kytkeä joko hyökkäystai rajoitussuihkuputkeen. Helposti vaihdettava akku . Letkun toinen pää on varustettu liittimellä joka sopii useimpien käsisammuttimien purkausletkuihin. Suihku; Rajoitus Suihku; Hyökkäys Letkuliitos Liitos sopii useimpiin markkinoilla oleviin jauhe käsisammuttimiin. 1 x hyökkäys, 1 x rajoitus sekä 1 x letku 24-4040-10 Pora, Ø 20 mm, pituus 600 mm 24-7000-20 Vasara, 2,6 kg 24-4015-02 Laukku, 0,7 kg 24-4015-05 Tarvikkeet Laukku Vasara Pora sa jopa talon päädystä. Sitä voidaan käyttää kaikentyyppisissä paloissa. Kurssilla esitellyn, ruostumattomasta teräksestä valmistetun suihkuputken pituus oli 1,4 metriä ja paino kaksi kiloa. Pieni kooltaan, suuri ominaisuuksiltaan . Suihkuputki saadaan vasaralla tai poralla läpi sammutettavaan kohteeseen
017 264 7220 myynti@savonpalokalusto.fi www.savonpalokalusto.fi Pelastamisen ammattilaisille RESCA RESCARI OY www.rescari.fi • 040 5950 164 Paloja öljyntorjuntaveneet Pitkää suihkuputkea, tuttavallisemmin ”kärsää” ja läpivientisuihkuputkia esitteli yliopettaja Ismo Huttu täydentävien sammutusmenetelmien kurssilla Pelastusopistossa.. 3 ·2018 51 Pelastustarvikkeet PALOJA PELASTUSKALUSTON erikoisliike vuodesta 1967 Liipasintie 8, 70460 KUOPIO p
Pelastajakurssi 100:n opiskelijat iloitsivat päästyään yhdistämään teorian ja käytännön ensihoidon harjoittelussa. Kurssin toinen ryhmä oli haastatteluhetkellä juuri kotiutunut ensihoidon opintojakson ambulanssiharjoittelusta antoisin kokemuksin. Eteen tuli vaihtelevia tilanteita, kuten yleistilan laskua, diabetestä, tajuttomuutta ja yksi aivoverenvuoto. Nyt saa tulla rankempaakin Junkkari odottaa tulevasta opintojaksosta fyysisesti ja psyykkisesti rankempaa. Yksi kolarikeikkakin sattui kohdalle. Teoriatunnit ovat lyhyempiä ja siksi opintojaksosta varmasti tykätään. ”Ymmärrän toki, että opiskelemme kahteen ammattiin. ”Odotan innolla korkean paikan koulutusta ja ensimmäisiä kuumia savusukelluksia”, Salminen kertoo. ”Paloja pelastustekniikan opinnot ovat tosi intensiivistä aikaa savusukelluksineen ja pintapelastuksineen. Olin harjoittelussa Turun pääpaloasemalla, jossa tein kahden viikon aikana kuusi 12-tuntista vuoroa. Toki teoriakin on psyykkisesti vaativaa.” ”Palopuolen opinnot ovat kuulemma opiston parasta aikaa”, Suomi kiteyttää. ”Koko alkuvuosi on ollut ensihoitoa ja paljon teoriaa. . Sain tutustua kivaan työyhteisöön, jossa läppä lensi koko ajan. Keikkoja oli laidasta laitaan, esimerkiksi kaatumisia liukkaalla ja yksi elvytys. Henrik Suomi (vas.), Markus Salminen ja Jasse Junkkari puhkuivat intoa ennen sammutusja pelastustekniikan jakson alkua. Olin kaksi viikkoa ambulanssiharjoittelussa Haagassa Helsingissä. Kurssikavereita elvyttäessä joutuu käyttämään vähän mielikuvitusta”, Markus Salminen naurahtaa. Katselin avoimin mielin, mitään suuria yllätyksiä ei tullut vastaan. Ammattilaiset hoitivat hommat tosi rauhallisesti, Aja Bkeikatkin. Teksti ja kuva: Kimmo Kaisto. Henrik Suomi, Markus Salminen ja Jasse Junkkari odottivat jo innolla pian alkavaa seitsemän viikon sammutusja pelastustekniikan jaksoa. Osoitteessa pelastustieto.fi löydät aiemmat jutut ja videot kirjoittamalla hakusanaksi ”pelastajatutkinto”. Mutta sitäkin enemmän odotettiin ensimmäisiä kuumia savusukelluksia. ”Ensihoidon opinnot ovat menneet hyvin, on ollut mukavan erilaista. Tämä on käsityöammatti ja tekemällä oppii, kurssinjohtaja ja opettaja Teemu Pietilä sanoo. 52 3 ·2018 KALUSTO KOULUTUS Kurssi 100 kovassa iskussa Pelastustieto on seurannut pelastajakurssi 100:n vaiheita opintojen alusta asti. Kesätyöpaikasta olen laittanut hakemukset Keskija Länsi-Uudellemaalle”, kertoo Jasse Junkkari. Pääsin kesätöihin Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselle, jossa alkaa perehdytys toukokuun lopulla, Henrik Suomi iloitsee. ”Hyvin on mennyt, olin harjoittelussa Porissa keskuspaloasemalla. Oli hienoa yhdistää teoria nyt käytäntöön. Pelastajakurssi 100:n toinen ryhmä oli juuri kotiutunut ensihoidon opintojakson ambulanssiharjoittelusta antoisin kokemuksin. Sellaiseen haluan itsekin
Panther-sammutusjärjestelmä on tyyppiä ”Pump and Roll“, jolla tarkoitetaan toimintaa, jossa koko sammutuslaitteisto on kytkettävissä päälle ja käytettävissä missä tahansa vaiheessa myös ajon aikana. Vaikka autot soveltuvat 1+2tai 1+3 -miehistölle, kaikki sammutusjärjestelmän toiminnat ovat kytkettävissä kuljettajan paikalta ajon aikana. Panther on suunniteltu nopeaan hälytysajoon ja uusimmassa mallissa on RSC-aktiivinen ajohallintajärjestelmä ja ABS-levyjarrut kaikissa pyörissä. Ohjaamo on sijoitettu matalalle, kulkutiet ovat väljiä ja näkyvyys ohjaamosta on hyvä kaikkiin suuntiin. Teho: 750 hv. Lentokentille uusia autoja Rosenbaeur Panther 6x6 tekniikka: Suurin sallittu kokonaismassa: 39000 kg Panther Finland 2018 operatiivinen paino: 36600 kg Mitat: pituus 11750 mm, leveys 3000 mm, korkeus 3650 mm Vesisäiliön tilavuus: 12500 l. 3 ·2018 53 KALUSTO Rullapaloverhot Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh. Suomeen toimitettavat autot suunnitellaan yhden pelastajan käytettäväksi. Lyhyt vasteaika ja yhden miehen ajo asettavat erityisvaatimuksia sekä hallittavuudella että järjestelmien käyttöliittymälle ja ohjaamoon suunnittelulle. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Väestönsuojat ja vss-varusteet Seuraa myös somessa: facebook.com/pelastustieto Presto Sammutinlaskurilla™ lasket helposti suosituksen kiinteistön käsisammuttimista! www.presto.fi /sammutinlaskuri lehtimainos_60x58.indd 1 31.10.2016 16:48:11 Käsisammuttimet Finavia hankkii kaikkiaan kuusi uutta Rosenbauer Panther -lentokenttäpaloautoa. Huippunopeus: 115 km/h (rajoitettu) Vaihteisto: Twin Disc 8 portainen Power Divider automaatti Pumppu: Rosenbauer N80 tuotto 8000 lpm/10 bar Kattotykki: Rosenbauer RM70 max tuotto 8000 lpm/10 bar Puskuritykki: RM15 tuotto 1500 lpm/10 bar + Hydrocore jauhekärki. Vaahtosäiliön tilavuus: 1000 l. Autoista viisi menee HelsinkiVantaan lentokentälle ja yksi Tampereen lentoasemalle. Jauhelaitteisto: 225 kg Moottori: Volvo EURO VI. Toimintavarmuuden varmistamiseksi autoissa on jatkuvassa verkkoyhteydessä oleva 4G-pohjainen Service For Fire -etähuoltojärjestelmä. Valojen, hälytyslaitteiden ja sammutusjärjestelmän tila on nopeasti todettavissa kojetaulun näytöstä. Kaikkien toimintojen on oltava hyvin saavutettavia, yksinkertaisia ja helposti hallittavissa. Kiihtyvyys 0–80 km/h 33 sek. Panther on suunniteltu lentokent tien suljettuja alueita varten, mutta sen 750 hevosvoiman moottori on EURO 6 -hyväksytty ja auto täyttää leveyttä lukuun ottamatta muiltakin osin tieliikennevaatimukset. Erikoisautot toimittaa Rosenbauer International yhdessä maahantuoja Oy Veljekset Kulmala Ab:n kanssa. Kolme metriä leveän ajoneuvon kuljettajan istuin on hieman keskilinjasta vasemmalle. Alhaisissa nopeuksissa käsittelyä helpottaa kääntyvä taka-akseli
Teksti: Kimmo Kaisto Kuvat: Marko Hassinen Palomiehet altistuvat työtehtävissään useille haitallisille yhdisteille. Varusteita käsittelemässä Tero Kallinen Sakupe Oy:stä.. Asbestia sisältäviä mineriittilevyjä on niin katoissa kuin ulkoseinien vuo rauksissa.Tiettävästi ei ole pikatestiä, jolla voisi tulipalokeikalla tehdä asbestikartoituksen. Nyt tutkitaan myös sitä, miten asbestille altistuneet varusteet saadaan puhtaiksi – vai saadaanko. S uomessa on paljon ennen 1980-lukua valmistuneita rakennuksia, joissa on mahdollisesti ja todennäköisesti käytetty asbestia eri rakenteissa, kiinnitysmateriaaleissa ja esimerkiksi lämpöputkien eristeissä, jopa ilmanvaihtokanavissa. ”Kukaan ei osannut vastata, mitä pölyisille varusteille pitäisi tehdä. Varusteet olivat taas valkoisen pölyn peitossa. Heräsi vahva epäily, että kyse olisi asbestista”, kertoo tutkija Marko Hassinen Pelastusopistosta. 54 3 ·2018 TÄTÄ TUTKIN Auttaako vesipesu, jos sammutusasussa on asbestia. ”Idea tutkia asiaa lähti muutamasta omasta keikkakokemuksesta. Toisessa rakennuspalossa yksi kaveri kävi ryömintätilassa tarkistamassa ja kyse olikin sähkölaitteisiin liittyvästä kärystä. Puhdas paloasema -malli alkaa jo olla arkipäivää. Muuntajapalossa oli mukana valkoisia taustalevyjä. Mitä pitäisi tehdä varusteille, joissa epäilee olevan asbestikuituja. Tietoa ei juuri löytynyt.” Työvaatteiden, kuten sammutusasujen, puhdistaminen asbestikuiduista on huonosti . Hankkeessa tutkitaan myös sitä, vaikuttaako pesukoneessa oleva vaatemäärä pesutulokseen. Se vaatii aina näytteen ja laboratoriotutkimuksen. Aloimme Työterveyslaitoksen vanhemman tutkijan Juha Laitisen kanssa selvittää, löytyykö mitään tutkittua tietoa ja riittääkö vesipesu varusteille. Hän toimii myös sivutoimisesti yksikönjohtajana Pohjois-Savon pelastuslaitoksella. Kysymyksiä on paljon ja vastauksia vielä vähän. Tilassa oli myös lämmitysputkistoja. Keikan jälkeen valkoista pölyä oli kaikissa varusteissa
Uuden asian tutkiminen ja tulosten analysointi vie aikansa. Tuloksia odotetaan vielä ja niistä kerrotaan myöhemmin. Toisin kuin kemikaaleissa, altistumisen oireet voivat ilmaantua vasta 10–20 vuoden kuluessa.” . Kokeissa tutkitaan muun muassa häviävätkö asbestikuidut vesipesussa. Pelastustoimessa ei ole ohjeistusta siihen, kuinka näissä tilanteissa tulisi toimia. Altistimme kymmeniä erilaisia työja sammutusasuja kahden tunnin ajan. Toisaalta herää kysymys, voivatko samassa pesuprosessissa olevat muut sammutusasut kontaminoitua pesulassa. tunnettu prosessi. Hanketta rahoittaa Työsuojelurahasto ja koordinoi Työterveyslaitos. Asbestikuidun mittauksia tehtiin pesuprosessin aikana käsittelytilan huoneilmasta varusteita käsittelevän henkilön hengitysvyöhykkeeltä – kaikilla oli luonnollisesti hengityssuojaimet. ”Pyrimme tekemään ohjeistuksen siihen, milloin on syytä epäillä altistusta asbestille ja miten silloin pitää toimia. Pestyt asut riippukuivattiin ja niistä imuroitiin näytteet. Ensihoitolaukut Työasut ja kengät Elektroniset laitteet Palopelastusasut Kypärät ja valjaat Aluasut Laitteistojen luotettavuustaso on yleisesti hyvin korkea, 98–99 prosenttia. Kahdessa koneessa pestiin yksi asu kerrallaan, kahdessa seuraavassa kaksi asua ja yhdessä kolme asua kerrallaan”, Hassinen kuvailee. 3 ·2018 55 Kunnossapidon kumppani Kunnossapito Työturvallisuus Kysy hyvä tarjous ilmoituksesta tälle paikalle! Tiedustelut| 040 847 3298 info@hygio.fi | www.hygio.fi Älä altistu Palopelastusasujen käsittely Hygio a40 Medi otsonointikaapissa pesun jälkeen poistaa vaarallisia PAH -yhdisteitä jopa 70 prosenttia. Tällaisessa purkutyössä asbestikuidut kontaminoivat varusteet, joiden mukana ne siirtyvät ajoneuvoihin ja edelleen paloasemille. Mietimme myös, olisiko nykyistä suojausta parannettava ja kehitettävä lisämenetelmiä varusteiden puhdistukseen.” Hassinen uskoo, että hankkeen tulokset kiinnostavat työnantajia, sillä kysymys on ennen kaikkea työsuojelusta. Uusia menetelmiä ja työmalleja varustehuoltoon Vaikka asbestikartoitukset ja asbestipurkutyöt ovat Suomessa jo hyvin hoidossa, on asbesti edelleen ongelma joillain toimialoilla. Asbestille altistuneiden työvaatteiden varustehuollon toimivuuden testaaminen -hanke alkoi syyskuussa 2017. Työvaatteet voidaan pestä, mutta varmuutta kuitujen poistumisesta pesun kautta ei ole, kun asiaa ei ole laajemmin tutkittu. Kontaminaatioriski saattaa olla myös palon jälkeen ja se on huomioitava palontutkinnassa, Hassinen kuvailee. Toisessa vaiheessa asut pestiin Sakupe Oy:ssä, joka vastaa muun muassa Pelastusopiston likaisten sammutusasujen pesusta. Jos on palanut asbestirakenteita, asbesti voi tarttua pölynä myös ilmasta. Myös huuhteluvesistä otettiin näytteet. ”Asbesti on salakavala ongelma. Neliösenttiä kohden mitatut pitoisuudet asuissa olivat korkeat. Tämä vaikeuttaa pesuloiden toimintaa, koska siellä ei voida olla varmoja, että pesty tuote on puhdas. Huuhteluvedestä otettiin asbestinäytteet, samoin huoneilmasta koko pesun ajan.. Tavoitteena ohjeistus ja turvalliset toimintamallit ”Hankkeen tutkimuksissa on selkeästi käynyt ilmi, että jos asbestikuitua on ilmassa, se tarttuu sammutusasuun. Uudista Varustehuoltosi D esinfioi varusteet ja ensihoidon välineet Hygio a40 Medi –laitteessa ilman varusteita kuluttavia kemikaaleja ja vettä. Yksi tällainen on pelastustoimi, jossa pelastustöiden yhteydessä tehtävässä raivaustyössä saatetaan tehdä asbestipurkutyötä ilman että sitä edes tiedostetaan. Hankkeen tarkoituksena on myös kehittää uusia menetelmiä ja työmalleja varustehuoltoon. ”Hankkeen alussa etsittiin sopiva teollisuuskohde, jossa on asbestikuitua ilmassa
Kun Leo Huttunen teki nuorena opiskelijana töitä Veikko Nummela Oy:ssä, pihamaalla juoksenteli muiden pojankoltiaisten joukossa Iivari Kalliomäki. Tästä on kulunut tänä vuonna aikaa tasan 50 vuotta.. Veikko Nummela pärjäsi omakotitalopajassaan melkein kymmenen vuotta, mutta 1970-luvun puolivälissä tuli suuri kauppa, kun Esteri sijoitettiin Ilmailuhallituksen hankkimiin paloautoihin. ”Meitä on nyt 25 henkeä töissä ja liikevaihto on noin viisi miljoonaa euroa.” ”Pienen yrityksen on muuten vaikea toimia. Kutsutaanhan siten myös muun muassa sateen jumalatarta. Asiaan palattiinkin pian ja Iivari Kalliomäestä tuli isoäitinsä miehen yrityksen omistaja. Veikko Nummela ja vaimonsa Paula luopuivat yrityksestä 20 vuotta sen perustamisen jälkeen. Leo Huttunen teki jo opiskeluaikanaan töitä Veikon omakotitalon autotallikonepajassa, mutta vuonna 1979 Veikko pyysi Leksan töihin. Hän alkoi valmistaa omakotitalonsa autotalliin varustamassa melkoisen täydellisessä pienoiskonepajassa palopumppua, jolle antoi osuvan nimen Esteri. Kuutisen vuotta sitten Leksa ja Iivari tapasivat junassa, jossa Leksa kertoi vetäytymisaikeistaan yrityksessä ja kysyi Iivarin kiinnostusta. 56 3 ·2018 H än kehitti ensimmäisen yhdellä juoksupyörällä varustetun etuasennuspumpun ja Esterissä oli murrosnivelöity voimansiirtoakseli, automaattinen paineensäädin sekä moottorin jäähdytysjärjestelmän avulla toimiva lämmitys. Leksa jatkoi Veikon viitoittamalla tiellä lähes 25 vuotta. Onneksi vaihdettiin Leksan kanssa paikkaa, Veikko totesi ja viittasi yrityksensä jatkajaan Leo Huttuseen, joka tuli 1970-luvun lopussa Veikko Nummelan palvelukseen. ”Tunteen paloa” ”Kyllä tässä tunteen paloa on ollut omalta osaltaan ja se on vuosien saatossa voimistunutkin”, Iivari Kalliomäki sanoo. ”Sellaista tuotantoa ei enää pysynyt tekemään niin pienissä tiloissa ja Veikko osti Kaarinan Autoilijankadulta yritykselle toimitilan”, Leo Huttunen kertoo. Hän on laajentanut Veikon perustamaa yritystä. Puolitoista vuotta sitten Veikko Nummela Oy:n omistukseen tuli turkulainen Rauplan Oy. Veikko Nummela Oy:stä aikanaan lähtenyt Tauno Rantanen perusti TR-Vesitykit -nimisen yrityksen, jonka Kalliomäki osti nelisen vuotta sitten. Iivari on Veikon vaimon Paulan lapsenlapsi. Erityisesti Aasian markkinat ovat osoittautuneet kiinnostavaksi. Yrityksen omistajaksi tuli toimitusjohtajana toiminut Leo Huttunen. Veikko Nummelan täyttäessä 95 vuotta vuonna 2005 hän kertoi Pelastustiedossa julkaistussa haastattelussa olevansa iloinen siitä, että kehittelemänsä palopumppu sai paloalan markkinoilla hyvän jalansijan, mutta yhtä asiaa hän ei ole oikein osannut. Esa Niemi kertoo, KALUSTO Esterin syntymästä 50 vuotta Veikko Nummela perusti 58-vuotiaana nimeään kantavan yrityksen. – Niitä pitää myydäkin. Viennistä saamme kasvumme ja siksi se on meillä tärkeää.” Maailma onkin muun muassa internetin myötä tullut pienemmäksi. Siksi toiminnan pitää olla laajempaa”, Iivari Kalliomäki perustelee yrityskauppoja. ”Tuotekehitykseen on satsattu ja satsataan jatkossakin
Hienoa, että pelastustoimen henkilöstö on sitoutunut yhteisiin arvoihin -kunhan ei sorruta ylimielisyyteen. Epätasa-arvoinen kohtelu sitä vastoin on virkavirhe, ei arvokysymys. MadVenturesin Riku totesi samassa tilaisuudessa, että nöyryys on menestyvän organisaation elinehto. Siksi huoltotehtävät pitää ensi sijaisesti hoitaa. Osallistujien keskuudessa oli vankka usko ja luottamus, että arvot toteutuvat myös käytännössä. Organisaatioissa on aina vähintään kahden tason arvoja. Paras epäonnistuu ja jaloin lankeaa, koska erehtyminen on inhimillistä. Kuinka monesti työyhteisössä tai keikalla olet tuntenut halveksuntaa, mutta et mielestäsi anna sen näkyä. ”Nykyisen lainopillisen tulkinnan mukaan ikuinen tai ylipitkä takuu ei ole enää sallittu, joten olemme päätyneet ilmoittamaan Esteri takuun olevan 10 vuotta, joskin senkään jälkeen ei juurikaan korjattava ilmene. Parisen vuotta sitten asiakkaat esittivät tarpeen 10000 litran pumpusta ja sellaisen on eläkkeelle jäävä Esa Niemi viimetöinään suunnitellut. Muutamassa kommentissa arvoista inhimillisyys nostettiin kaiken toiminnan perustaksi, jonka varaan myös muut arvot rakentuvat. Riittääkö, että toiminta on yhdenvertaista vai tulisiko meidän tavoitella arvostusta. Oletko keikan jälkeen ollut mukana nauramassa narkille, mamulle tai dementikolle. Liikevaihtoa kertyy paloja pelastustoimesta ja teollisuudessa toimivilta asiakkailta. Miksi kannattaa tehdä uusia, jos vanhatkaan eivät toimi”, Veikko Nummela ihmetteli. Pelastustoimen arvot ovat erinomaiset ja niihin halutaan sitoutua. Vastaanottamassa koulun rehtori Erkki Jaakkola ja kuvasta löytää myös opiston nykyisen opettajan Matti Honkasen (kuudes vasemmalta).. Meidän tuotteilla on ainainen takuu. Erehtyminen on inhimillistä Niki Haake työskenteli palomiehenä Kanta-Hämeen pelastuslaitokselle ennen nykyistä työtä hankesuunnittelijana SPR:ssä. miten ympäri maailman putkahtaa kyselyjä, joissa pyydetään tekemään tuotteista paras mahdollinen tarjous. ”Haluan omalta osaltani kehittää yhteiskuntaa ja olla viemässä suomalaista osaamista maailmalle”, Kalliomäki sanoo. Samaa sanoi Veikko Nummela: Reilun kaupan mies kertoi häneltä kysytyn takuuta tuotteelle. Nämä julkilausumattomat arvot ohjaavat toimintaa ja ovat osa arkea. ”Kysyin, että mikä takuu. Tekemistään tavaroista pitää kantaa aina huolta. Palopäällystöpäivillä kuultiin monta hyvää puheenvuoroa arvojen merkityksestä ja niihin sitoutumisesta. Esimerkiksi paloja pelastustoimen kaluston huoltovarmuuden kannalta on osaamisen säilyttäminen Suomessa tärkeätä.” Asiakas on ykkönen Iivari Kalliomäki teroittaa, että asiakas on meillä aina ykkönen. Ilman nöyryyttä emme kykene olemaan valppaina ja tunnistamaan riskejä. Näkyvät eli julkilausutut arvot, mutta niiden takana ovat, organisaation johdolle ehkä näkymättömät, todelliset käytännön arvot. ”Tarkoitus on esitellä uutta pumppua ensi syyskuussa Tampereella Turvallisuusmessuilla”, Iivari Kalliomäki kertoo. Yleensä ”iso huolto” tehdään 20– 25 vuoden ikäiseen Esteriin”, Iivari Kalliomäki mainitsee. Entä kokouksen jälkeen tyhmälle pomolle tai luottamusmiehelle. Martti Lindqvist on teoksessaan Auttajan varjo todennut, että ”Ilman empatiaa auttaminen on tuomittu epäonnistumaan, oli se muuten kuinka ammatillista tahansa”. Veikko Nummela, Leo Huttunen ja Esa Niemi luovuttamassa 30 vuotta sitten Valtion palo-opiston hankkimia viittä Esteri 1000-moottoriruiskuja. FOLIOHATUSTA Pelastustoimen arvot ovat päivitetty. ”Vientitoiminta tukee myös kotimaan toimintaa. Inhimillistä on myös pelko, kateus ja viha, joita löytyy jokaisesta organisaatiosta. Teksti: Esa Aalto Kuva: Veikko Nummela Oy:n arkisto . Inhimillisyys on pelastustoimen arvoissa määritelty muun muassa yhdenvertaiseksi kohteluksi. On mahdollista, että julkilausutut ja organisaation käytännön arvot ovat lähellä toisiaan, mutta se ei ole aina itsestään selvää. Yhtiö valmistavaa nykyään Esteri ja TR tuotteiden lisäksi muun muassa Pesukarhu suihkuputkia ja Rauplan kynsiliittimiä teollisuudelle. Inhimillisyys saavutetaan vasta, kun kyetään aidosti asettumaan toisen asemaan ja kohtaamaan autettava arvostavasti ihmisenä. Mielestäni yhdenvertaisuus tai asiakkaiden ja työtovereiden tervehtiminen ovat lähinnä osa ammatillisuutta. Työvuorossa Haaken mielipideja asennevaikuttamista vastaan suojauduttiin foliohatulla ja nyt ”Foliohattumies” kirjoittaa tällä palstalla reippaita ajatuksia. Kevyt ja kannettava 1000 litran moottoriruisku oli tuolloin uusinta uutta. Vaatii kuitenkin jatkuvaa oman toiminnan arviointia, jotta arvot sisäistetään ja saadaan osaksi todellista toimintakulttuuria
Kesäkuun alussa koittavat eläkepäivät. Veikko kertoi olevansa vanhempi juoksupoika.” Pumppujen suunnittelu oli Esa Niemen työmaana kaikkiaan 35 vuotta. Nuori ja innokas insinööri tutki kiinnostuneena Kulkuria ja pääsi sitä kokeilemaankin läheisellä soramontulla. 58 3 ·2018 C.P.E. Palopumppujen suunnittelijaksi hänet keksittiin Mynämäen VPK:sta. Tuotevalikoimaamme kuuluu C.P.E:n suojavarusteet, Haix jalkineet, Helikon teksti ilit, Spyderco veitset ja HEY-Sport hoitotuott eet. Yrityksen perustaja Veikko Nummela tuli yhdessä Leo Huttusen kanssa esittelemään Mynämäen palokuntalaisille Kulkuri-moottoriruiskua. ”Siinä sitten kyseltiin, että haluaako joku lähteä mukaan pajalle, koska Kulkuriin tarvittiin uusia osia.” Esa ja Leksa lähtivät. Kulkurikin saatiin kuntoon.” Nelisen vuotta myöhemmin Veikko Nummela Oy tarvitsi uutta suunnittelijaa. Veri veti harrastukseen liittyvään työhön. Veikolle ja Leksalle tuli mieleen innokas insinööri Mynämäen VPK:sta. Kasvavassa insinööritoimistossa muun muassa öljynporauslautoille suunnittelutöitä tehnyt insinööri mietti, rohkeneeko vaihtaa pieneen perheyritykseen. Nestori Nurmi 050 3416 682 nestori.nurmi@cpe.. Sales Finland Oy | Asentajankuja 3 |30300 Forssa Katso jälleenmyyjät sivuiltamme: www.sales.cpe.. VPK-tausta on myös auttanut tässä työssä, kun tuntee kaluston.” ”Tulin yritykseen nuoremmaksi juoksupojaksi. Yritys oli pari vuotta aikaisemmin muuttanut omaan toimitilaan ja katseltiin paikkoja. Myynti : Mikko Känkänen 0400 995 448 mikko.kankanen@cpe.. Pumppusuunnittelijan työura kesti 35 vuotta. ”Leksa soitteli ja kyseli kiinnostustani”, Esa muistelee. ”Matkaa oli kolmisen varttia ja siinä juteltiin. Producti on Oy on Euroopan johtava suojavarustevalmistaja. C.P.E. ”Vehkeitä esittelemään, kuten Veikko asian ilmaisi”, Esa Niemi muistelee hymyillen. Sillä seurauksella, että telamaton väliin jäi kivi jumiin ja koeajelu piti lopettaa siihen paikkaan. Esa Niemen työura Veikko Nummela Oy:ssä alkoi 35 vuotta sitten. ”En sitä kyllä kauan miettinyt
Piirustuslauta vaihtui AutoCADiin Siitä alkoi työura erityisesti palopumppujen parissa. Työt lähtivät aina käyttökokemuksista.” Piirustuslaudat kannettiin pois, kun yrityksessä tehtiin isompi remontti, mutta käytössä ne eivät ole olleet enää lähes 30 vuoteen, kun tietokoneohjelmat tulivat työvälineiksi. ”Koiran kanssa kuljeskelen ympäri Turkua ja Kakskerrassa sijaitsevalla kesämökilläkin on paljon puuhaa, joihin on nyt paremmin aikaa.” Teksti ja kuva: Esa Aalto Esa Niemen eläkejuhlat järjestetään 1.6.2018 klo 11.00–16.00 Veikko Nummela Oy:ssä Kaarinassa Autoilijankatu 8. Aluelaitoksen jälkeen homma on yhdenmukaistunut, mutta työn luonne on Esa Niemen mielestä pysynyt kuitenkin samanlaisena. Ehkä tästä vanhentuneesta mielikuvasta johtuen kansainvälisen pelastustoiminnan kautta saatua osaamista ei hyödynnetä kotimaassa juuri mitenkään. 3 ·2018 59 Uhasta mahdollisuudeksi Mira Leinonen työskentelee pelastusylitarkastajana Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. Vaikka sääntelyä ja organisointia kehitetään kansainvälisen pelastustoimen osalta, on jotain, mitä lailla ei voi määrätä. Varsinainen ensimmäinen eläkepäivä on 1. Lisäksi kansainvälisen pelastustoiminnan organisointia muutetaan ja sääntely päivitetään. ”Sähköisestä kirjastosta ne saa helposti hyödynnettäviksi.” ”Ei pumppuja koskaan ole tehty kahta samanlaista. Keskinäinen avunantojärjestelmä takaa sen, ettemme ole vain avunantajia, vaan vakavan onnettomuustai kriisitilanteen iskiessä voimme pyynnöstä myös vastaanottaa apua. Karuimmassa esimerkissä kansainvälisessä pelastustoiminnassa korkealle pätevöitynyt, yliopistotutkinnon suorittanut henkilö kelpaa kotimaassa vain palomieheksi. Tällä hetkellä kansainvälinen pelastustoiminta on eriytynyt kansallisesta toiminnasta; Kriisinhallintakeskus CMC kouluttaa pelastajia ja päällystöä, joista suurin osa joutuu kikkailemaan vuoronvaihdoilla ja lomaa ottamalla osallistuakseen tähän, sillä työnantajat – siis täsmälleen saman toimialan toimijat – suhtautuvat nihkeästi työntekijöidensä osallistumiseen kansainväliseen toimintaan. Tämän lisäksi kansainvälistä pelastustoimintaa pidetään tyypillisesti vain rauniopelastamiseen erikoistumisena, mutta tämä mielikuva vastaa toimintaa 2000-luvun taitteessa. ”Paljon oli ollut ajatuksia suunnittelua varten, mutta kukaan ei ollut ehtinyt laittaa niitä paperille.” Niinpä. ”Kaikkea sitä tehtiin, mitä asiakas ymmärsi pyytää. Eipä ajatellut Esa Niemi vuonna 1983, että 63 vuoden 3 kuukauden ikäisenä hän jää eläkkeelle Veikko Nummelan 50 vuotta sitten perustamasta yrityksestä. Suunnittelijan työ ei silloin tapahtunut tietokoneruudun ääressä, vaan työvälineinä olivat laskin, kynä, paperi ja piirustuslauta. Venttiilejä asetellaan eri asentoihin, mihin kohtaan alustaa pumppu sijoitetaan ja minkä suuruisia ovat ulosotot. Usein on myös vaihteiston välityksiä ja asentoja asennettava kuhunkin malliin sopivaksi.” ”Koritehtaan myyntiedustajat möivät tuotteen ja rakenne-erittelyn perusteella me toteutimme oman osuutemme.” Kuntien palolaitosten tehdessä hankintoja, tuotteista haluttiin yksilöllisempiä. kesäkuuta. Kansainvälinen pelastustoiminta nähdään meillä perusarjen tasolla enemmän uhkana kuin mahdollisuutena – kuka maksaa viulut, kun operaatiolle lähdetään. Tärkeä tehtävä on toki palomiehenkin tehtävä, mutta kuvatunkaltaisella osaamisella voisi kuvitella olevan kysyntää pelastuslaitoksen muissakin tehtävissä. mirafoni112@gmail.com KOLUMNI Suomi on EU-jäsenvaltiona sitoutunut keskinäiseen avunantojärjestelmään vakavien onnettomuusja kriisitilanteiden varalta. ”Ne ovat kehittyneet koko ajan ja oppia niiden käyttöön olen hakenut erilaisilta lyhytkursseilta.” Ensimmäinen AutoCAD-ohjelma tuli suunnittelukäyttöön 1990-luvulla ja nykyään pumpun osat suunnitellaan kolmiulotteisen 3D-graafikan avulla. Esa Niemi suunnitteli sitä, mitä muut toteuttivat. Tammikuussa 2018 suomalainen Finn Rescue Team suoritti YK:n standardoiman klassifioinnin Tanskassa ja some täyttyi onnitteluista ja hehkutuksesta. Maakuntauudistus tulee joiltakin osin muuttamaan tilannetta, kun kansainvälinen pelastustoiminta sidotaan entistä tiukemmin osaksi pelastuslaitoksen tehtäviä, jolloin myös työnantaja pysyy tietoisena tästä ulottuvuudesta. Laittaa paperille. Kun asiaan tutustuu pintaa syvemmälle, löytyy kosolti kehitettävää. Se on asenne. Aina niissä on pieniä modifikaatioita. On tärkeää tuntea kansainvälisen pelastustoiminnan ulottuvuudet jo pelkän alan yleissivistyksen vuoksi. 3D-mallinnus on tehty sähköiseen muotoon siirretyille vanhoille pumpunosillekin. Nykypäivänä kansainvälinen pelastustoiminta on paitsi ihmisten ja luonnon aiheuttamien laajamittaisten onnettomuuksien, myös humaritääristen avustustehtävien mitä erilaisempaa tukitoimintaa. Meillä on noin 300 henkilöä kouluttautunut kansainvälisen pelastustoiminnan tehtäviin ja he ovat hälytysvalmiudessa edustamaan tarvittaessa Suomen valtiota. Ilmoittautumiset viimeistään 18.5.2018 osoitteeseen paivi.rasi@veikkonummela.fi. Suhtautuminen kansainväliseen pelastustoimintaa kohtaan on syytä päivittää uhasta mahdollisuudeksi, sillä se tuo alallamme huikean määrän osaamista ja toimintaamme uutta näkökulmaa. Finn Rescue Team menestyi ennen kaikkea näiden yksilöiden ansiosta: korkeasta ammattitaidosta, motivaatiosta ja sitoutumisesta kertoo oman vapaa-ajan uhraaminen tärkeälle asialle. Tammikuisen meriitin toivat meille kuitenkin pelastustoimen ammattilaiset
Varoituskyltit pitää olla Yleensäkin pientä onnettomuuden kohteeksi joutunutta lentokonetta lähestyttäessä on varmistettava, onko lentokoneessa merkintöjä rakettipelastusvarjosta. Sammutimme tulipalon ja teimme puutarhassa vesi-, vaahtosekä jauheselvityksen”, Laufentalin palokunnanpäällikkö Urs Felix kertoo. Laukaistakseen järjestelmän lentäjä vetää kahvasta. Raketin lentorata voi poiketa 15 astetta alkuperäisestä suunnitellusta lentoradasta. Rakettivarjon sijainti koneen rungossa voi vaihdella koneen tyypin mukaan. Toinen lentokone päätyi laskuvarjon kannattamana omakotitalon puutarhaan. Jos lentokone on epänormaalissa asennossa tai palaa, merkinnät eivät välttämättä näy. Tämän jälkeen koko lentokone ihmisineen leijailee maahan suuren laskuvarjon varassa. Rakettivarjot eivät tuottaneet ongelmia, koska molemmilla koneilla ne oli laukaistu. Patrian lentokoulussa Pirkkalassa on muun muassa edellä mainittuja nelipaikkaisia Cirrus-koneita. Pienissä lentokoneiden ajopanoksessa on noin 200 grammaa räjähdysainetta ja esimerkiksi isommassa Cirrus-koneessa noin 450 grammaa. Toisen kyltin on oltava kooltaan 120 mm sivun pituudeltaan ja sen on oltava ”Räjähtävän aineen” kelta-musta varoituskolmio. . Lentäjä kuoli. ”Pelastustoiminta sujui normaalisti. Lentokoneessa, jossa kyseinen varjo on, tulisi olla kahta erimallista varoituskylttiä. Teksti: Walter Pfammatter 118 swissfire.ch 3/2017 Lähde: Rakettilaskuvarjot pelastusjärjestelminä. Mutta rakettipolttoaine voi räjähtää! Kun lentokoneen nettopaino on 550 kiloa, sitä on 200 grammaa ja 600 kilon koneilla 375 grammaa. Tällöin koko lentokone laskeutuu varjon varassa maahan.. Rakettivarjon vaarat pelastajille Turvallinen toiminta lento-onnettomuustilanteessa Tyypillisen pienkoneen suurin lentoonlähtöpaino on 1200 kiloa, purjekoneen enintään 850 kiloa ja ultrakevyen lentokoneen noin 300 kiloa. Mikä sitten on niissä vaarallista. Kone putosi kylässä olleen vajan päälle sytyttäen sen palamaan. Toisen lentokoneen laskuvarjo avautui vain osittain. Varoituskolmion sivuilla tulee olla tekstit: VAARA – FARA – DANGER siten, että kukin kieliversio on omilla kol mion sivuillaan. Räjähdysvaaran takia raketin laukaisusuunnassa eristettävä vaara-alue on kolmio, jonka kanta sadan metrin etäisyydellä on 30 metriä leveä. Vajan päälle syöksyneen koneen varjo oli maassa koneen perässä. Nykyään useat pienkoneet on varustettu rakettivarjolla eli ballistisella laskuvarjolla. Lentäjä voi laukaista ilmassa rakettipelastusvarjon hätätilanteessa. Pienkoneella on 130 litraa ja ultrakevyellä koneella noin 30 litraa bensiiniä säiliöissään. Kuitenkaan useimpiin onnettomuuksiin ei liity tulipaloa. QR-koodin skannaamalla voit ladata PDF-aineiston. http://www.ctif.fi > toiminta > tapahtumat > Lentoasemien pelastustoimintaseminaari 18.5.2016. Esityksen aikana kaksi niistä törmäsi toisiinsa ja lentäjät laukaisivat rakettivarjonsa. 60 3 ·2018 S uomessa on rakettipelastusvarjo noin 200 ultrakevyessä lentokoneessa ja muutamassa Cirrus SR22 -merkkisessä lentokoneessa. 60 3 ·2018 Käännökset Risto Lautkaski ULKOMAILTA MI TEN SU OM ESS A. Dittingenin lentonäytöksessä Sveitsissä vuonna 2015 kolme pienkonetta esitti muodostelmataitolentoa. Vaijerin välityksellä laukeaa pieni raketti, joka vetää koneen rakenteeseen liitetyn laskuvarjon mukanaan. Jos rakettivarjo sijaitsee koneen sisällä, irrottaa raketti rungon suojakannen ja vetää sen jälkeen laskuvarjopaketin mukanaan. Lentäjä voi laukaista rakettipelastusvarjon ilmassa, jos on esimerkiksi hallitsemattomassa lentotilassa. Vahingoittumaton lentäjä poistui koneesta ja käveli palopaikalle
Otkesilta turvallisuussuosituksia 3 ·2018 61 Tämän lisäksi koneen molemmilla sivuilla on oltava varoituskolmiot. Pelastusyksiköillä ei ollut tietoa lentokoneessa olleesta rakettivarjosta ennen kuin Onnettomuustutkintakeskuksen tutkija varoitti kaikkia onnettomuuspaikalla olevia rakettivarjon olemassaolosta ja riskeistä. Tiedustelussa varmistetaan, onko havaittavissa pelastuslaskuvarjoa ja onko se edelleen ehjä. Lisätietoja: turvallisuustutkinta.fi > Tutkintaselostukset > ilmailu > Tutkintaselostukset vuosittain. Teksti: Ari Vakkilainen, palopäällikkö Pirkanmaan pelastuslaitos, kuvat: Otkes Katso videot YouTubesta Videolla testilaukaisu maassa (normaalisti lähtee ylöspäin): https://www.youtube.com/ watch?v=iUotMzNUzuw Tässä koelennolla laukaisu eli näkee toimintaperiaatteen. Kolmioiden on oltava 50 sentin etäisyydellä pelastusvarjon laukaisuaukosta siten, että varoitusmerkinnät ovat näkyvissä pelastushenkilöstön lähestyessä lentokonetta sivusuunnasta. Lentokone siis laskeutuu hätätilanteessa varjon avulla normaaliasennossa. Lentokoneen palaessa ajopanos kuumenee, ja räjähdysaine muuttuu epävakaaksi jo alle 200 asteen lämpötilassa. Mikäli koneessa on elossa olevia, kiireellistä hoitoa tarvitsevia potilaita, tulee tilannetta johtavan pelastusviranomaisen (P3) järjestää henkilöiden pelastustoimet erittäin suurta varovaisuutta noudattaen. On myös hyvä huomioida, että jokaisessa ultrakevyen lentokoneen onnettomuudessa Otkesin tutkijat eivät tule tutkimaan tapausta – näiden koneiden tutkinta ei ole enää useaan vuoteen ollut pakollista. Myös nämä merkit ovat kelta-mustia. Joissain konetyypeissä rakettipelastusvarjo ja ajopanos voivat olla lentokoneessa ohjaamon etupuolella.. 2 Otkes suosittaa, että Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi antaa turvallisuustiedotteen ilma-alusten käyttäjille rakettivarjon käyttöön liittyvän koulutuksen tärkeydestä. Laukeamaton rakettivarjo aiheuttaa vakavan vaaran onnettomuuspaikan läheisyydessä oleville ja pelastushenkilöstölle onnettomuustilanteessa. Onnettomuustutkintakeskuksen (Otkes) johtava lento-onnettomuustutkija Ismo Aaltonen suosittelee tätä käytäntöä myös Suomeen. Tällöin ajopanos joko lähtee itsestään liikkeelle ja voi lentää noin 200 metrin päähän, tai se räjähtää sirpaloituen kranaatin tavoin. 1 Otkes suosittaa, että Hätäkeskuslaitos lisää päivystäjän ohjeeseen (MORA) tai tulevaan ERICA-käyttöjärjestelmään ennakkovaroituksen välitettäväksi onnettomuudesta ilmoittajille ja pelastustoimintaan osallistuville yksiköille lentokoneessa mahdollisesti olevasta rakettivarjosta etenkin keskisuurissa ja pienissä lento-onnettomuuksissa. Neljän viime vuoden aikana kahdessa lento-onnettomuudessa, joissa koneessa on ollut rakettivarjo, TEPO-ryhmä on tullut paikalle ja tehnyt ajopanoksen vaarattomaksi. Kyseessä Cirrus SR22 (räjähdysainetta noin 450 gr), joita on Suomessakin: rakettivarjo on vakiovaruste ja lisäksi olkavöissä laukeavat turvatyynyt: https://www.youtube.com/ watch?v=2_8qCTAjsDg . Pelastushenkilöstön tulee käsitellä konetta kuin se olisi ladattu ase, mikäli kone on tehnyt pakkolaskun ja sen varjo ei ole vielä lauennut. Jos lentokone on pahasti vaurioitunut tai tuhoutunut, ajopanos voi osoittaa mihin suuntaan tahansa. 3 ·2018 61 Ultrakevyen lentokoneen ohjaaja teki pakkolaskun Helsingin Laajasalon Tullisaaressa sijaitsevaan Tuurholman puistoon 30.5.2017 moottorihäiriön ja moottorin sammumisen takia. USA:ssa jopa suositellaan tapauksiin, joissa ei ole enää vaaraa henkilöiden tai tilanteen pahenemiselle, että kohteeseen tilattaisiin poliisin TEPOryhmä. Pitää tarkistaa, onko havaittavissa varjon aktivoivaa vetokahvaa, joka sijaitsee ohjaamossa. Rakettivarjoa ilmaisevat varoitusmerkinnät eivät aina ole näkyvissä onnettomuuspaikalla. Merkeissä on lisäksi oltava tekstit: RAKETTIPELASTUSVARJO – BALLISTISK FALLSKÄRM – BALLISTIC PARACHUTE. Vaara-alue on aina varjon aukeamissuunta, jos lentokone näyttää ehjältä. Ne ovat muodoltaan kolmioita, joiden sivujen pituuden on oltava vähintään 80 mm. Laukeamaton järjestelmä on erittäin vaarallinen, sillä varjon rakettimoottori voi laueta laukaisukahvan tai sen kaapelin vähäisestäkin kosketuksesta. Nykyisessä hätäkeskuspäivystäjän ohjeessa (MORA) ei ole mainintaa ilma-alusten rakettikäyttöisten pelastusvarjojen aiheuttamasta mahdollisesta vaarasta. Toivottavasti uuteen ERICAhätäkeskusjärjestelmään saadaan kohteeseen menossa oleville yksiköille ilmoitus, jonka tarkoitus on antaa pienlentokoneiden onnettomuustapauksissa pelastushenkilöstölle muistutus kyseisestä asiasta. Pelastushenkilöstön havaittua edellä mainitut merkinnät, heidän tulee eristää alue ja poistaa tarpeettomat henkilöt koneen läheisyydestä vähintään 50 metrin päähän. Voi räjähtää kuin kranaatti Pelastusvarjo on lentokoneen yläosassa sen ollessa pyörillään. Sekä koneen ohjaaja että matkustaja loukkaantuivat vakavasti onnettomuudessa. Onnettomuustutkintakeskus on suosittanut kansainvälisesti, että merkinnät olisivat samanlaiset kaikissa maissa. Onnettomuustutkintakeskus antaa kaksi turvallisuussuositusta turvallisuustutkintansa johdosta. Ohjaaja ei harkinnut missään vaiheessa rakettivarjon käyttöä pakkolaskun aikana. Valitettavasti nämä varoituskolmiot koskevat vain suomalaisia koneita – varsinkin kesäaikaan täällä lentää myös paljon ulkomaisia koneita, joissa voi olla aivan erilaiset merkinnät. Laajasalossa 2017 tapahtuneen onnettomuuden jälkeen pelastuslaitos lisäsi varoitusteipit rakettivarjon ulostuloaukon päälle. Turmakoneen ohjaajalla ei ollut riittävää tietoa rakettivarjon käytöstä tai sen ominaisuuksista
Vainaja laskettiin alas tikasauton työkorissa ja luovutettiin hautausurakoitsijalle. Nelivuotiaan pojan äiti oli humalassa ja nukahtanut kesken ruoanlaiton. Kohteessa hän totesi, että kolme vierekkäistä henkilöautoa paloi ja palo oli vaarassa levitä muihin pysäköityihin autoihin. Hätäilmoituksen mukaan tuulivoimalan työmaan rakennustelineellä 20 metrin korkeudessa makasi tajuton henkilö. Hän tuli tajuihinsa ja helikopteri vei hänet ylipainehappihoitoon Strasbourgin keskussairaalaan. Palomiehet nousivat portaita telineelle ja aloittivat elottoman miehen elvytyksen. Rikospoliisi aloitti tutkinnan. Pelastustoiminnan johtaja hälytti kaksi ambulanssia, ambulanssihelikopterin sekä muita vahvennuksia. Kysymyksessä oli yksi kolmesta uudesta siilosta, joiden tarkoituksena oli estää palon leviäminen kuivaamosta tuotantolinjalle. Pelastusyksikkö sai palon sammutettua kahdella suihkulla ennen toisen yksikön tuloa. Pelastustoiminnan johtaja kehotti poliisia selvittämään kemikaalin nimen. Hätäkeskus hälytti köysipelastusryhmän ja ambulanssin. Liedellä oleva ruoka oli palanut pohjaan ja olisi pian syttynyt. Viranomainen otti alkoholistiäidin lapset huostaan ja sijoitti heidät toiseen perheeseen. Myös hänen lievemmän myrkytyksen saaneet toverinsa kotiutettiin. Sitten virastossa työskentelevä henkilö kertoi pelastustoiminnan johtajalle voimakkaasta ja pistävästä hajusta. Palokunta hälytettiin kello 11.06. Tikasautolla tehty tiedustelu osoitti, että yksi ikkuna oli raollaan. Keskussairaalassa hoidettu palokuntalainen kotiutettiin seuraavana päivänä kahden ylipainehappihoitojakson jälkeen. Sitten poliisi kertoi pidättäneensä tekijän, joka oli myöntänyt kaataneensa kemikaalia eteisaulan lattialle. Ensihoitolääkäri antoi tajuttomalle uhrille hydroksokobalamiini-injektion mahdollisen syanidimyrkytyksen varalta. Matkalla pelastustoiminnan johtaja sai poliisilta kuulla, että kysymyksessä oli tuhotyö ja useita autoja paloi. Teksti: Manuel Sadaune Sapeurs-Pompiers de France, 3/2017 Häkää siilossa Nelivuotias hengenpelastaja Wien (Itävalta). ”Ilman ripeää pelastamista ja heti aloitettua ensihoitoa hän olisi kuollut”, pelastustoiminnan johtaja toteaa. Kun ensihoitajat olivat saapuneet, he jatkoivat elvytystä. Kaksi palokuntalaista kuljetettiin ensihoidon jälkeen ambulansseilla läheiseen sairaalaan. Pelastustoiminnan johtaja meni eteisaulaan ja totesi, että kuvaus piti paikkansa eikä se ollut savun hajua. Sitten hän kääntyi palatakseen, mutta tuli huonovointiseksi ja pyörtyi”, pelastustoiminnan johtaja Laurent Petitcolin muistelee. Myös tikkailla seissyt konemies sekä yksi palokuntalainen tulivat huonovointisiksi. Noin kello 9 lastusiilon lämpöilmaisin hälytti. Feuerwehr-Magazin 11/2017 Korkean tason elvytys Hampuri (Saksa). Muutaman minuutin kuluttua selvisi, että tekijä oli kaatanut 1–2 litraa rikkihapoketta lattialle. 62 3 ·2018 ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski Autopalo ja kemikaalivahinko Sion (Sveitsi). Useita ärsytysoireita saaneita henkilöitä tarkastettiin ensihoitopaikalle. He haistoivat voimakkaan kaasun hajun, sulkivat luukun ja toivat hänet alas tehdaspalokunnan pelastuspaareilla. Neljä kemikaalisukeltajaa varmisti, että kaikki olivat poistuneet, neutraloi rikkihapokelammikot imeytysaineella, poisti syöpyneen lattiapäällysteen ja tuuletti tilat. Tehdas valmisti tukeista, puunkuoresta ja kierrätyspuusta lastulevytuotteita. Tikasauton työkori nostettiin siilojen välisen käyntisillan tasalle, jotta siilon luukun kautta voitaisiin varmistaa, että vesisumulaitteisto toimii, sekä tukea sammutusta suihkulla. Lääkäri tarkasti kaksi muuta palokuntalaista sekä kuusi tehtaan työntekijää. Ohikulkija huomasi, että lapsi heitteli leluja kolmannen kerroksen ikkunasta kadulle. Palomiehet astuivat sen kautta asuntoon. Teksti: David Vaquin 118 swissfire.ch 4/2017 Rambervillers (Ranska). Yksi poliisi vietiin sairaalaan tutkittavaksi. Kun poika heitteli lelujaan ikkunasta, hän tuli pelastaneeksi itsensä lisäksi äitinsä ja nukkuvan sisarensa. Tehdashuollon ja tehdaspalokunnan työntekijät yrittivät kahden tunnin ajan sammuttaa paloa siinä onnistumatta. Hän laittoi paineilmahengityslaitteen kasvo-osan paikalleen, avasi luukun ja suuntasi suihkun aukkoon. Tyynen sään ja lämpötilainversion takia savu jäi leijumaan siilon läheisyyteen, missä ilman häkäpitoisuus oli poikkeuksellisen korkea. Kaksi palokuntalaista nousi ilman paineilmahengityslaitteita siilon portaiden kautta pelastamaan hänet. Pelastusyksikkö lähti sammuttamaan Valaisin kantonin hallintoviraston sisäpihalla palavaa autoa. Samaan aikaan köysipelastajat varmistivat telineellä työskentelevien turvallisuuden. Feuerwehr-Magazin 1/2018 62 3 ·2018. Viimein ensihoitolääkäri totesi miehen kuolleen. Lastukuljettimien koteloissa oli kipinäilmaisimet. Sitten hekin tulivat huonovointisiksi, mutta eivät pyörtyneet. Pelastustoiminnan johtaja käski evakuoimaan viraston työntekijät ja sulkemaan kadun liikenteeltä. Siilon tilavuus oli 300 m3 ja se oli varustettu käsin laukaistavalla vesisumulaitteistolla. Samaan aikaan läheisissä kaupungeissa mitattiin korkeita liikenteestä peräisin olevien ilman epäpuhtauksien arvoja. Tiedustelun jälkeen pelastustoiminnan johtaja hälytti kohteeseen vahvennuksia. Liekkejä ei näkynyt, mutta savua oli paljon. Musta savupatsas nousi kaupungin yläpuolelle. Palokunta ei aluksi havainnut mitään poikkeavaa. ”Yksikön esimies nousi portaita siilon päälle. Hän myös hälytti kemikaalitorjuntayksikön. Hän teki hätäilmoituksen. Rikkihapoke (YK-numero 1833, tunnusnumero 80) on syövyttävä aine, jota käytetään viinin valmistuksessa mikro-organismien torjuntaan
Meijer on todennut tämän: ”Neljä–viisi syvää palleahengitystä rauhoittaa ja vähentää stressiä. Yllätyin siitä, miten hengitystapa vaikuttaa. ”Alalle pitäisikin saada lisää naisia. Sitten hän huolehti naisesta palokunnan tuloon asti. Palokuntalainen sattui ajamaan ohitse ja teki heti hätäilmoituksen. Sitten hänet kuljetettiin sairaalahoitoon lievästi loukkaantuneena. Tietoisuustaito auttaa vähentämään stressiä”, IFV:n tutkija Clemon Tonnaer kertoo. Eikä vähiten työyhteisön sisällä.” ”Niinpä.” ”Onhan tämä työ fyysistä, siten siinä mies kyllä paremmin pärjää”, paloesimies sanoo. ”Stressi voi haitata huomattavasti tilannearvioita ja päätöksentekoa. ”Kantoapukeikoillakin apua pyytävät useimmiten naisparit. Yksi heistä oli Bert Meijer. ”Parempi sekin kuin Pasilan mies”, Opiston nainen vastaa. ”Huomasin, että hengitysharjoituksen ansiosta pystyin olemaan siellä paljon kauemmin kuin luulin”, Meijer sanoo. Palokuntalaiset estivät auton kaatumisen tukitangoilla sekä jatkotikkaiden osilla. ”Saako olla maitoa tai sokeria?” kesämies kysyy. Nämä ovat tärkeimmät tulokset Hollannin pelastusopiston IFV:n esitutkimuksesta. ”Hyvääkin duunia voidaan aina parantaa”, hän sanoo. Nähdään kesällä.” Teksti: Marko Partanen Piirros: Mika Latvanen Tietoisuustaito eli mindfulness tukee tunteiden tasapainoa ja vahvistaa henkistä kestävyyttä. Raskaana olevan naisen kuljettama auto suistui tieltä ja jäi maantienojaan seisomaan keulansa varassa. 3 ·2018 63 LIIAN TUMMAA PAAHTOA N aisihminen kävelee paloaseman kahvihuoneeseen. ”Suunnittelua kannattaa jatkaa, koska kaikki palaute on ollut myönteistä”, Tonnaer sanoo. Naiset ratkaisevat ongelmia eri tavalla kuin miehet. Heitä jotain konkreettista?” ”Siitä on olemassa tutkimus. Kun työrivi muistuttaa kattavammin yhteiskuntaa, voimme tarjota kohdennetumpaa palvelua.” ”Mitä me ollaan tehty huonosti, jos naisten täytyy tulla paikkaamaan?” Opiston nainen torjuu väitteet mieskritiikistä. Jää särkyy ja kahvihuoneessa naureskellaan. Teksti: Jildou Visser Brand en Brandweer 3/2017 Tietoisuustaito voi helpottaa päätöksentekoa Keulallaan seisova auto Lage (Saksa). Opiston nainen rikkoo hiljaisuuden. ”Olen tuosta eri mieltä”, Opiston nainen vastaa. ”Molempia kiitos.” Nainen asettelee kuppinsa pöytään ja paiskaa kättä kaikkien kanssa. Feuerwehr-Magazin 12/2017. ”Ee-ei toki.” ”Hyvä. Se oli mielenkiintoista, hauskaa ja hyödyllistä. ”Minkä asian naisten alalle tulo parantaa. ”Kiitos kahvista, nyt pitää mennä. Pelastamiseen kului puolitoista tuntia. Monesti pelastusduuni mielletään miesten työksi. Ja kantoapukeikkoihin en myöskään asiaa rinnastaisi, sillä ensihoidossahan ei vaadita fyysisiä valmiutta miehiltäkään.” Hetken hiljaisuus käytetään kahvin lasketteluun ja kurkunpään virkamiesmäiseen selvittelyyn. En aio aloittaa työvuoroani joogamatolla, mutta sovellan menetelmää aina hälytykseen lähtiessäni.” Kurssin päätteeksi osallistu jien piti mennä kylmään veteen. Ergonomialla ja työturvallisuudella on merkitystä ihan jokaisella keikalla”, Opiston nainen sanoo ja nousee ylös pöydästä. Se auttaa pelastustoiminnan johtajaa tekemään päätöksiä paineen alla. ”Kyllä kiitos.” Palvelutehtävä kuuluu kesämiehelle. Se tuo keikoille lisää näkemyksiä ja vaihtoehtoja. ”Päivystävän palomestarin vuosiloman sijaiseksi hain.” Hymynaamat kääntyvät peruslukemille. ”Maistuuko kahvi?” palomiesihminen kysäisee. ”En kai havaitse ennakkoasenteita naisia kohtaan?”, Opiston nainen kysyy. ”Halusin tietää, mitä hyötyä siitä olisi työssäni. Ensimmäisenä päivänä teimme hengitysharjoituksia matolla maaten. Fyysiset työt hoituvat naisilta miehiä ergonomisemmin ja naiset puuttuvat herkemmin haittatapahtumiin. Pystyn ajattelemaan selkeämmin myös kiireellisissä tilanteissa.” IFV selvittää, miten tietoisuustaito voitaisiin sisällyttää palomestarikoulutukseen. Sairaankuljettajat pitivät naisesta kiinni. Et kai meinaa, että Pelastusopiston kuntovaatimuksia tulisi laskea.” ”En tässä yritä ajaa alalle heikkoja naisia tai naisia hinnalla millä hyvänsä. Tutkimuksessa kymmenen Kennemerlandin ja Amsterdamin pelastuslaitosten palomestaria kävi tietoisuustaitoa kehittävän kurssin. Kaikkien pitää tietenkin läpäistä samat testit, joita naisten takia ei tarvitse helpottaa. ”Mitä työtä sä hait?” paloesimies kiinnostuu. Naisen pelastaminen oli erittäin työlästä. Nainen ei pystynyt irrottautumaan turvavöistä. ”Olen juuri valmistunut Pelastusopiston päällystöopinnoista ja kävin äsken työhaastattelussa.” ”Opiston nainen siis”, paloesimies varmentaa
Lisäksi kerrottiin tarkemmin PAC-järjestelmästä, johon OVAohjeiden muutokset perustuvat. Lähde: Pelastustoimen taskutilasto 2013–2017. Opinnäytetyössä käsiteltiin myös sitä, miksi juuri PAC-järjestelmä on valittu käyttöön. Liitteessä käsiteltiin TOKEVA-ohjeissa annettujen T-ohjeiden esimerkkiaineet ja OVA-ohjeiden kemikaalit, joita TOKEVA-ohjeissa ei ole. Seminaarin ohjelma on luettavissa osoitteesta www.ctif.fi. OVA-ohjeet laatinut Työterveyslaitos on vaara-alueiden suhteen Suomessa johtava auktoriteetti, minkä takia TOKEVA-ohjeiden vaara-alueet on yhtenäistettävä OVA-ohjeiden mukaisiksi. Pelastustieto julkaisee veloituksetta nimitysuutisia, muistokirjoituksia, tietoja eläkkeelle siirtyneistä sekä lähinnä tasavuosia täyttävien syntymäpäivätietoja. Liite toteutettiin Excel-ohjelmistolla. Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-201804094289 Oikaisu Pelastustieto-lehden 2/2018 hälytysilmoitus-jutusta sai virheellisen kuvan Ilmatieteen laitoksen kyvystä ennustaa tykkylumikuormaa. mennessä https://koulutus.spek.fi > Lentoasemien pelastustoiminta. Tästä syystä työtä voi pitää merkityksellisenä, sillä sen avulla pelastuslaitosten toiminta voi helpottua, kun vaarallisten aineiden onnettomuuksissa eristettävän ja varoitettavan alueen pienenee. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että pelastusalalle Suomessa pitäisi luoda oma valtakunnallinen työhyvinvointikysely ja pelastusalan päällystöä pitäisi tukea ja kouluttaa työhyvinvointikyselyiden tulosten ja kehittämiskohteiden käsittelyyn työyhteisössä. Tutkimus toteutettiin viidellä pelastuslaitoksella eri puolilta Suomea. Tutkimuksen mukaan tärkein työhyvinvointikyselyiden kehittämiskohde on niiden vaikuttavuuden lisääminen ja kyselyjen muokkaaminen siten, että ne koskettavat nimenomaista toimialaa. Opinnäytetyön tarkoituksena on päivittää vaara-alueet uudistuneen OVA-ohjeiden mukaisiksi. Tervetuloa! Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK • www.spek.fi Paikka: Congress Center T2 Helsinki-Vantaan lentoasema Aika: keskiviikko 9.5.2018 klo 9–15 CTIF_seminaari.indd 1 16.4.2018 10:04:02. Elias Jokila: Pelastusalan työhyvinvointikyselyiden kehittäminen Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, miten pelastusalalla Suomessa työskentelevät ihmiset kokevat alan nykyiset työhyvinvointikyselyt ja miten he toivoisivat niitä kehitettävän. Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-201804114473 Nimityksiä, eläkkeelle, syntymäpäiviä.... Ilmatieteen laitoksella ei ole käytössä lumikuormamittareita, joten lumikuormamallin luotettavuus joudutaan arvioimaan epäsuorasti muun muassa sähkökatkojen, WEB-kameroiden ja vahingontorjuntatehtävien avulla. Pääsääntöisesti voidaan todeta vaara-alueiden pienentyvän aikaisempaan verrattuna muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Aineiston voi meilata: toimitus@pelastustieto.fi tai postittaa: Pelastustieto, Toimitus, Pasilankatu 8, 00240 Helsinki. Tällöin resursseja voidaan kohdentaa muihin tehtäviin. Opinnäytetyön keskeinen tuotos on liiteosio, jossa vertaillaan vuoden 2012 Tokevan vaara-alueita uusimpiin OVA-ohjeisiin. Lisäksi selvitettiin mielipidettä siitä, tulisiko pelastusalalle tuottaa täysin oma valtakunnallinen työhyvinvointikysely. Muista liittää mukaan yhteystietosi! hälytystehtävää kirjattiin Prontoon vuonna 2017. Seminaari on maksuton. Voit lähettää lyhyen tekstin mieluiten erilliseen tiedostoon (rtf tai doc) tai suoraan viestiin kirjoitettuna ja siihen liittyvän kuvan omana tiedostonaan esimerkiksi jpgmuodossa. LUOVA-tiedotteiden tykkylumiennuste perustuu Ilmatieteen laitoksen lumikuormamalliin ja meteorologin omaan näkemykseen tilanteen kehittymisestä. Teoriaosuudessa kerrottiin TOKEVA 2020 -hankkeesta, vanhojen TOKEVA-ohjeiden vaara-alueiden määrittelystä, uusien OVA-ohjeiden perusteista ja vaikutuksista vaara-alueisiin. Joidenkin aineiden kohdalla ero entiseen on merkittävä. Julkaisemme tiivistelmiä Pelastusopistosta valmistuneista opinnäytetöistä (Savonia amk, palopäällystön koulutusohjelma). Ilmoittautuminen: 4.5. OPINNÄYTTEITÄ Mikko Matilainen: AEGL-raja-arvojen vaikutus TOKEVA vaara-alueisiin Tämä työ oli osa Tokeva 2020 -hanketta. Tutkimuksen mukaan pelastusalan henkilöstö kokee työhyvinvointikyselyt tärkeiksi, mutta toivovat kehitystä työhyvinvointikyselyiden vaikuttavuuteen. Tutkimuksen tulokset kerättiin verkkokyselylomakkeella, joka jaeltiin valittujen pelastuslaitosten henkilökunnalle sähköpostitse. Vuodesta 2013 lähtien tulipalot ovat vähentyneet, mutta muut ja liikenneonnettomuudet lisääntyneet. Lisätietoja: pelastuspäällikkö Veli-Matti Sääskilahti, Finavia, veli-matti.saaskilahti@finavia.fi ja asiantuntija Taina Hanhikoski, SPEK, taina.hanhikoski@spek.fi. Päällystö kokee kyselyn mukaan tärkeäksi sen, että eri pelastuslaitosten työhyvinvointikyselyiden tuloksia olisi käytettävissä. 104411 CTIF seminaari Lentoasemien pelastustoiminta Tilaisuudessa pohditaan muun muassa onko vaatimustenmukaisuus sama asia kuin turvallinen; kuullaan MEDEVAC:sta (suomalainen toimintatapa suuronnettomuuksissa), käydään läpi yhteistoimintaa muun muassa pureutumalla siihen, mitä opittiin Finnairin AY 867 hätälaskun aikana Turussa 3.12., ja paljon muuta. Vuosien 1992–2003 OVA-ohjeiden vaara-alueet ovat laskettu huomattavasti PAC-arvoista poikkeavilla arvoilla, minkä vuoksi vaara-alueet ovat olleet pääsääntöisesti liian suuria
Aika Hinta € Haku päättyy 20021 Hallipalot 17.-18.9.2018 410 alviton 17.8.2018 20069 Raskaan kaluston tieliikennepelastuskurssi 11.-12.10.2018 375 alviton 14.9.2018 20034 Korkealla työskentelyn kouluttajakurssi 15.-19.10.2018 725/1030 alviton 21.9.2018 20020 Puomitikkaan kuljettajakurssi 3.-6.9.2018 630 alviton 10.8.2018 20038 Täydentävät sammutusmenetelmät 24.-26.10.2018 858 alviton 28.9.2018 20030 ATV-maastoajoneuvojen (mönkijä) kuljettajakoulutus 27.-29.8.2018 425/670 alviton 27.7.2018 20068 Plus 50 -vuotiaat palomiehet -täydennyskurssi 18.-20.9.2018 708 alviton 18.8.2018 Sivutoimisen ja vapaaehtoisen henkilöstön täydennyskoulutus Hinta € Haku päättyy 20043 Sopimuspalokunnan päällikkökurssi (alueellinen), 31.8.-2.9. Hakuajan päätyttyä vapaita paikkoja voi tiedustella opintotoimistosta, puh. (Nivala), 22.-23.9. Kurssien opetussisällöstä antavat tietoa kurssien johtajat, jotka on nimetty yhteystietoineen kurssikuvauksien yhteydessä, puh. Kurssitarjonnassa kurssin kuvauksen yhteydessä on sähköisesti täytettävä ilmoittautumislomake. (Nivala) ja 5.-9.11.2018 (Kuopio) 1160 alviton 31.7.2018 Koko koulutustarjonta on nähtävillä Pelastusopiston verkkosivuilla > Täydennyskoulutus. Koulutustarjontaamme syksyllä 2018 Ammatillinen täydennyskoulutus Olemme myös Facebookissa, Instagramissa ja YouTubessa Koulutustarjontaamme syksyllä 2018 KOULUTUSTA. 3 ·2018 65 www.pelastusopisto.fi Nro Kurssi Aika Hinta € Haku päättyy 20055 Väestönsuojan tarkastajan kurssi 21.-23.8.2018 625 + alv 30.7.2018 20004 Rakenteellinen paloturvallisuus 4.-6.9.2018 545 + alv 10.8.2018 20007 Palontutkinnan peruskurssi 18.-19.9.2018 345 alviton 24.8.2018 20053 Ilmanvaihtolaitteistojen paloturvallisuus 2.-4.10.2018 190/pv +alv 7.9.2018 20002 Valvonta ja palotarkastus erityiskohteissa 23.-25.10.2018 522 + alv 5.10.2018 20051 Savunpoiston suunnittelu ja toteutus 6.-7.11.2018 413 + alv 12.10.2018 20065 Paloilmoittimien ja sammutuslaitteistojen suunnittelu ja kunnossapito 20.-21.11.2018 413 + alv 26.10.2018 20057 Turvallisuuskouluttajan peruskurssi 27.-29.11.2018 565 + alv 2.11.2018 20066 Simulaatio-ohjaajan jatkokurssi 20.-22.11.2018 815 + alv 8.10.2018 20062 Simulaatio-ohjaajan peruskurssi 30.10.-1.11.2018 768 + alv 28.9.2018 20063 Ensihoidon tilannejohtaminen 27.-29.11.2018 849 alviton 26.10.2018 20028 Johtaminen vaarallisten aineiden onnettomuuksissa 27.-29.11.2018 720 alviton 2.11.2018 20050 Tuhotyörikosten tutkintakurssi (Poliisiammattikorkeakoulun järjestämä koulutus, pelastuspuolen henkilöt valitsee Pelastusopisto) 3.-21.9.2018 maksuton 18.5.2018 20032 Hengityssuojainten huoltajakurssi (Dräger) 2.-4.10.2018 425 + alv 8.9.2018 Sovellettuina harjoituksina toteutettavat kurssit (2 §) Pelastusopistosta annetun lain (607/2006) 36 §:n 2 momentissa tarkoitettuja suoritteita, joista Pelastusopisto perii keskimäärin 70 % kurssin kuluista. 0295 453 492. 0295 450 201. Ilmoittaudu kurssille verkkosivuillamme
Sebastian De Caro. 27.2. 50 Pelastusviranomaisen hallittava kolme uusittua säädöstä s. 9–10 12.12. Lehden tilaus > Kestotilaajan vuosihinta on 68 € > Määräaikaisen vuositilaajan hinta 75 € > Nuorisotilaus on vuoden mittainen ja on tarkoitettu alle 18-vuotiaille, hinta 38 € > Opiskelijatilaus on vuoden mittainen, vaatimuksena vain opiskelu, hinta 38 € > Eläkeläistilauksen hinta on 38 € > Verkkolehden tilaus 35 € (sisältää myös lehtiarkiston näköislehdet vuodesta 2010) Voit tilata Pelastustiedon soittamalla numeroon (03) 4246 5358 tai sähköpostitse: tilaukset@pelastustieto.fi tai nettilomakkeella pelastustieto.fi > TILAA LEHTI. 6 5.9. 34 9/ 20 09 18.11. 25.9. 21.8. 66 3 ·2018 ARKISTO Pelastustieto vuonna 2018 Nro Ilmestyy Varauspvm Aineisto 1 7.2. Janne Muona Valitettavasti tässä Valtio puuttuu perusteetta Helsingin kaupungin perustuslailliseen itsehallintoon. 20.2. Naantali oli keikoista raskain TEEMANA PELASTUSKALUSTO JA -VARUSTEET s.18–28 Väkivallan uhkatilanteet ongelma myös pelastusalalla s. Tuntuu Helsinkiläisille olevan melkosen erikoinen kapistus yks hiton juna mikä liikkuu autojen seassa. Kohta nähdään, mitä palomestari osaa – uudella mallilla selvitetään johtamisen tasoa (18.4.) koskahan aletaan testaamaan ja arvioimaan kaikkien johtajien ihmisten johtamisen osaamista sekä organisointitaitoja, ajattelin vaan... Tampereelle saatava tulevaisuudessa oma koulu kanssa. FACEBOOK Seuraavassa numerossa 4/2018: Hälytysilmoituksessa Mäntyharjun myrkkyjuna. 4–5 27.6. Aikansa se ottaa, että laajempi tarve on huomattu. 23.10. 18.9. 7 10.10. 14.8. 12.6. 23.1. Arkistot auki kaikille Osoitteessa pelastustieto.fi voit kirjautumalla sivuston käyttäjäksi lukea ilmaiseksi näköislehtinä kaikki Palontorjuntaja Pelastustieto-lehden vanhat vuosikerrat 1950–2009. 16.1. 8 14.11. 2 14.3. 27.11. Asiaa palokuntanuorista. 3 2.5. 17.4. Tero Kupiainen Hienoa! Vuonna 2013 tein opinnäytetyön aiheesta P3 -tasolle. 46 ”Metrojuna suistunut kiskoilta Kaisaniemen ja Hakaniemen välissä.” s. 30.10. Jani Nevalainen Helsinki Firefighters täytti vuoden – Jarskin ja Jomman vuoristoradalta puuttuu jarrumies (13.4.) Olette aikaanne edellä, hienoa että joku ajattelee niinkuin te! Heikki Viita Mykkänen perustelee Pelastuskoulun ja CMC:n kohtaloa (11.4.) CMC pääkaupunkiseudulle, Pelastuskoulun toiminta lakkaa (6.4.) Eipä siel oo satamaa, lentokenttää, vuokra-aluetta tai muitakaa erikoiskohteita. 10.4. Nyt löydät Pelastustiedon diginä myös Lehtiluukku.fi-palvelusta! Osta edullinen irtonumero, testaa 4 kk tai tilaa koko vuodeksi. 20.11. 5.6
www.fjallraven.fi. Teitpä mitä tahansa. Palauta kestävyys Greenland Wax-vahalla. Olitpa kuka tahansa. Lisävahalla kankaasta tulee vettä ja tuulta hylkivämpi ja sen käyttöikä pitenee. G-1000materiaalista valmistetut varusteet on suunniteltu pitämään olosi mukavana ulkoilma-aktiviteeteissa elinikäisessä käytössä. tiheään kudottua polyesteriä ja puuvillaa Greenland Wax -vahalla käsiteltynä. Jo viimeiset 50 vuotta olemme käyttäneet tätä yksinkertaista yhdistelmää, josta syntyy eräs monikäyttöisimmistä ja kestävimmistä ulkovaatekankaista: Fjällrävenin G-1000. Greenland Half Century Jacket Pitkäikäiseen ulkoilukäyttöön G-1000 – kestävä ja monikäyttöinen. Kun haluat siitä hengittävämmän, pese vaha pois
Vedenkestävä ja hengittävä Goretex-sammutusasu on suunniteltu kaikkein vaativimpiin olosuhteisiin. Sen lisäksi testaamme tuotteita, kehitämme palveluita yhdessä asiakkaidemme kanssa, koulutamme, huollamme ja palvelemme. Lue lisää osoitteesta www.turvata.fi. Hyväksynnät: EN 469:2005 + A1:2006: Appendix B, EN 469:2005 + A1:2006: Xf1, Xr1, Y2, Z2 ja EN 1149-5.. Olemme Suomen johtava paloja pelastusalan varustaja. Texport THL Pro. Värit: housut navy blue, takki navy blue, hiekka ja Hi-Viz -väritys. Tuomme maahan maailman parhaita varusteita ja kalustoa. Asussa on erillinen takkija housuosa sekä paljon käytännöllisiä yksityiskohtia, kuten radiotasku, povitasku, reisitaskut, mikrohaka, tarranauha nimilapulle, fleece-tarranauha selässä, vahvistetut kyynerpäät, ym. Koot S-XXL. TOIMIMME NIIDEN PUOLESTA, JOTKA TOIMIVAT MUIDEN PUOLESTA. VARMISTAMME, ETTÄ ONNISTUT. Toimimme siksi, että heillä, jotka hädän hetkellä toimivat ihmisten pelastamiseksi, on parhaat mahdolliset edellytykset onnistua. Palvelemme alan ammattilaisia sekä suoraan, että Palokamu-ketjun välityksellä, mutta myös yrityksiä ja kuluttajia Turvanasi-ketjun kautta. Kevytsammutusasu pelastajalle. Teemme kaiken tämän vain yhden asian vuoksi