Pelastustieto 3/2019 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

KYMMENEN turvaan nostolavalla YLIPALOMIES sukeltaa eläkkeelle PELASTUSALAN SUURIN RISKI tietoturvalle on henkilöstö 3/2019 PELASTUSTOIMEN, ENSIHOIDON JA VARAUTUMISEN MEDIA taitaa tuvin Vahva tiimi
työntekijälle turvallinen menetelmä, ei pesupäästöjä huoneilmaan eikä käyttäjän tarvitse koskea likaiseen letkuun prosessin aikana. Ympäristön kannalta huomionarvoista oli, että vettä säästettiin aiempaan menetelmään verrattuna n. TURVALLINEN JA KAIKILLA MITTAREILLA TEHOKKAIN. Hose Masterilla työ kesti muutaman viikon, aiemmin käytetyillä laitteilla ja menetelmillä työ olisi kestänyt melkein vuoden. . tehokas pesuprosessi, lyhyt työskentelyaika, vähemmän kuormitusta . pienin vedenkulutus ja pienin sähkönkulutus . 35 säiliöautollista eli 350 000 litraa. patentoitu letkun ja liittimien koeponnistusmenetelmä, nopea ja täsmällinen, koneenkäyttöjärjestelmä sisältää letkujen tarkastuspöytäkirjan . PÄÄKIRJOITUS . 9-10 m 2 HoseMaster TM TÄYSAUTOMAATTINEN PALOLETKUJEN HUOLTOJÄRJESTELMÄ WWW.RAUPLAN.COM WWW.VEIKKONUMMELA.FI Since 1968 Since 1981 WWW.TRVESITYKIT.FI LUE LISÄÄ OSOITTEESTA: WWW.HOSEMASTERFINLAND.FI PUHTAAN PALOASEMAN PUOLESTA Ruotsissa, vuoden 2014 suuressa metsäpalossa, käytettiin yli 3600 letkua, jotka huollettiin käytön jälkeen. pienin tilantarve – minimissään kone 4,5 m 2 , työvaroineen = n. puhdasta paloletkua jopa 20 kpl tunnissa, taloudellisesti ja nopeasti . apulaitteita ja kuivatustornia ei tarvita
Pelastuslain ensimmäinen pykälä jatkuu: ”onnettomuuden uhatessa tai tapahduttua ihmiset pelastetaan, tärkeät toiminnot turvataan ja onnettomuuden seurauksia rajoitetaan tehokkaasti niin, että ihmisille, omaisuudelle ja ympäristölle aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi.” Kun pyöreää nollaa ei onnistuta saavuttamaan, pitää olla kunnolliset voimavarat pelastaa ja auttaa niin pian ja hyvin kuin mahdollista. 3/2019 Pelastustieto 3 Ei ylätason toimintaa Päätoimittaja Esa Aalto, p. 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaajapalvelu p. Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan. Turvallisuuden parantaminen on monitahoinen asia. Parannamme turvallisuutta, kun onnettomuuksia on vähemmän. Pelastuslain tavoite on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. 044 7280403, kaisu.puranen@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin p. 050 5620735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu, p. Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun. Kannen kuva: Teemu Heikkilä PÄÄKIRJOITUS PELASTUSTIETO ON MEDIA, JOKA KATTAA PELASTUSALAN KOKO KENTÄN. Keskustelu kahvikupposen äärellä herätti paitsi kerrostaloista pelastamiseen uusia ideoita, myös rakennusvalvontaan viestiä kerrostalojen paloturvallisuuden parantamiseksi. Esa Aalto Päätoimittaja esa.aalto@pelastustieto.fi. Se on tavoite pelastusalan keskeisessä tehtäväkentässä eli onnettomuuksien ehkäisyssä. 044 7280402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi, Kaisu Puranen, p. (03) 4246 5358 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino PunaMusta 2019 ISSN 1236-8639 Ulkoasun suunnittelu Teemu Pokela Tietosuoja Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakas rekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon. Enää ei pidä töitä asettaa myöskään eri mittaluokkiin. Kun huomataan tuloksia syntyvän, se lisää myös työn arvostusta. PELASTUSTIETO-LEHTI ILMESTYI ENSIMMÄISEN KERRAN VUONNA 1950. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella palotarkastaja ja nostolavalla työskentelevä palomies keskustelivat kahvipöydässä eräästä keikasta. Se on lain ensimmäisen pykälän ensimmäinen lause. Onnettomuuksien ehkäisy ei ole ylätason toimintaa. Nämä ovat juuri niitä käytännön esimerkkejä, jotka motivoivat miettimään, miten paljon puhuttu asiakkaan turvallisuuden parantaminen otetaan jokaisen sydämenasiaksi. Miksi ei tavoitteena voisi olla pyöreä nolla onnettomuutta. KÄSITTELEMME MYÖS ENSIHOITOA JA VARAUTUMISTA. Miksei tavoite voisi olla nolla onnetto muutta. Uudistustyössä valmistellaan keinoja, joilla onnettomuuksien ehkäisystä saadaan valtakunnallisesti yhdenmukaisempaa ja vaikuttavampaa
4 Pelastustieto 3/2019 SISÄLTÖ 33 Pelastajakurssi 42 harjoitteli Meriturvassa K U V A : T E E M U H E IK K IL Ä
18 Hälytysilmoitus 28 Uhkatilanteet ensihoidossa 31 Öljyvahinko riskeistä suurin 32 Oppia simulaattorissa 33 Pelastuskoulu Meriturvassa 34 Mirafoni 36 Vanhat palokunnan talot 46 Mokkatakkimaisteri 47 Palopäällystöpäivät 48 Turvallisuusviestintää Pirkanmaalla 52 Liian tummaa paahtoa 54 Tätä tutkin: tuhopolttajat 56 Opinnäytteitä 58 Kalustonurkka: lehmän nostolaite 60 Ulkomailta 62 Turvakäräjät 66 Ristikko 38 Sukeltaja suoraan eläkkeelle 18 Nostolavalla turvaan tulipalosta 14 Henkilöstö suurin tietoturvariski 50 Asukkaat mukana Kouvolan harjoituksessa 44 Artsin viimeinen keikka K U V A : K IM M O K A IS T O. 3/2019 Pelastustieto 5 SISÄLTÖ 3 Pääkirjoitus 6 Ajassa 10 Pelastusalan maailma 12 Miten tästä eteenpäin
Tänä vuonna se on Pelastusopisto. Voittajajoukkue nostaa ylös Pohjoismaiden arvokkaimmaksi sanotun 90000 euron arvoisen kiertopalkinnon. Ari Kujala ei Kaarinan VPK:n kanssa ole toistaiseksi onnistunut voittamaan kertaakaan, vaikka muita kärkisijoja onkin. Jehumalja kisataan 4. Kysymys on kuitenkin kilpailusta ja on korkea kynnys lähteä mukaan valmistautumatta.” Kilpailu koostuu kalusto-, taitoja tieto-osuuksista. toukokuuta Pelastusopistolla. ”Kilpailun tulevaisuutta voisi pohtia taitokilpailua kehittämällä. Palokunnan toimintavalmiusaika minuuteissa vahvuuden 1+3 mukaan vuonna 2018 koko maassa. Vantaa SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO • Palokuntien SM 2019 4.5. Taito-osuus tuli kilpailuun 17 vuotta sitten. Evo/Palotarus. Järjestyksessä 68. Lahti SUOMEN PALOMIESLIITTO www.palomiesliitto.fi • Liittohallituksen kokous 15.5. Jyväskylä SUOMEN PELASTUSALAN KESKUSJÄRJESTÖ www.spek.fi • Turvallisuuspäällikön peruskurssi 7.–8.5. Palotarus • Vauriotuhopuiden täydennyskoulutus 16.–17.5. Tampere • Defusing-ohjaajien täydennyskoulutus 22.5. kertaa Kaarinan VPK:n riveissä. Tampere • Ajoneuvojen pelastustekniikan täydennyskoulutuspäivä 11.5. Viime vuonna sen sai haltuunsa Anjalan VPK, jolla on jo useita voittoja. Siinä on arvostelukohteita nyt varsin vähän. Tämä tarkoittaa aikaa siitä, kun ensimmäinen yksikkö on hälytetty siihen, kun yksikkövahvuus 1+3 on tapahtumapaikalla. K U V A : E S A A A LT O NUOHOUSALAN KESKUSLIITTO www.nuohoojat.fi • Nuohoojan 5. Seinäjoki • Nostolavatoiminnan opintopäivät 8.–9.5. Osallistujien määrä on pysynyt vakiona. Voisi miettiä, laajennetaanko taito-osuutta nykyisestä vai palataanko vanhaan eli pelkkään kalustoja tietokilpailuun.” Jehumalja-kilpailua ei voi luonnehtia yleisölajiksi, vaikka sitä on järjestettykin yleisön keskellä, turuilla ja toreilla. Tietokilpailu edellyttää opiskelemista ja näin voi kehittää osaamistaan.” Suomenmestaruudesta taistelee vuosittain noin 35 palokuntaa. Palokunnat kisaavat silloin Raaseporissa. Kujala työskentelee palotarkastajana Länsi-Uudellamaalla. Ari Kujala kisaa 30. Yhden kerran Kujala on ollut järjestelytehtävissä ja toinen kerta on edessä ensi vuonna, kun kilpailun järjestelyvastuussa on Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos. ”Kilpailu vaatii valmistautumista. Vantaa • Paloilmoittimen hoitajakurssi 8.5. ”Tosin osaava juontaja voisi pitää yleisönkin mukana kisan tuoksinassa”, Kujala pohtii. Lahti • Kouluttajien täydennyskoulutuspäivät 7.–8.6. Kuopio • Pelastustoimen ATK-päivät 20.5. (Prontonet.fi) Moottoriruiskusta nimensä saanut Jehumalja-kilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran Tampereella syyskuussa 1952. koulutusjakso, 13.–17.5 Laukaa • Täydennyskoulutuspäivät 10.–11.5. Kilpailun järjestelyistä huolehtii Suomen Palopäällystöliitto yhdessä vuosittain vaihtuvan järjestäjätahon kanssa. 6 Pelastustieto 3/2019 Lisää tapahtumia pelastustieto.fi ALALLA TAPAHTUU TAPAHTUMA AJANKOHTAINEN LUKU Jehu kisataan Pelastusopistolla 10 AJASSA .04. ”Ehdottomasti kilpailemisesta on hyötyä. Espoo • Turvallisuusviestinnän opintopäivät 23.5
Jaakko Linko Twitterissä 5.4.. ”Helatorstaina järjestämme yhdessä Helsingin VPK:n (155 v.) ja Haagan VPK:n (115 v.) kanssa yhteisparaatin Helsingin keskustassa. Haasteena on vanha rakennus, joka vaatii jatkuvaa ja kallista peruskorjausta. ” Kysyin, miten mahtaa olla oman vuokramökin sammuttimien ja palovaroittimien laita. Aktiivisessa palokunnassa on hyvä yhteishenki. ” Pelastustoimen mittarit -hankkeen työkokous varsin poikkeuksellinen. Viisi neukkarissa, kuusi skypessä. Kuva on Päivä paloasemalla -tapahtumasta 2017. 110-vuotias voimissaan K U V A : S A M I H A K A LA Malmin VPK Helsingissä perustettiin marraskuussa 1909. Mitä voisikaan olla esimerkiksi viranhaltijoiden valmentava johtajuus suhteessa sopimuspalokuntiin. On juhlavuosi. Tilat eivät vastaa tämän päivän vaatimuksia. Kertoo sitoutumisesta ja hankkeen merkityksestä. Toinen haaste on uusien liittyvien nuorten aikuisten fyysinen kunto, joka ei vastaa Helsingin pelastuslaitoksen kuntovaatimuksia”, kertoo puheenjohtaja Samuel Siliin. 3/2019 Pelastustieto 7 SOME VPK TOIMII AJASSA Malmin VPK:n yli 50-vuotias asemarakennus on palokunnan omalla tontilla Malmin ytimessä. Työryhmän kaikki jäsenet (11 kpl) mukana. Kimmo Kaisto ” Notre Dame on niin suuri rakennus, että ilman automaattista sammutuslaitteistoa suurpalo oli vain ajan kysymys! Sprinklerputkisto olisi kuulemma pilannut kirkon sisäinteriöörin. marraskuuta. Anja Aatsinki vuokramökkien paloturvallisuudesta Twitterissä 17.4. Rekrytoimme sosiaalisessa me dias sa ja tapahtumissa. ” Johdettavaan organisaatioon pelastuslaitoksella kuuluu myös sopimushenkilöstö. Kolmena viime vuonna hälytyksiä on ollut vuosittain noin 24, jotka koostuvat eläinpelastus-, myrskyvaurio-, jälkiraivausja muista pelastuslaitoksen määräämistä tehtävistä. Hälytysosastossa on 37 jäsentä, joista aktiivisia 26. Mikä siinä on että paloturvallisuus ei saisi näkyä. ”Saamme hyvin miehistöä hälytyksiin, PR-tapahtumiin ja turvallisuusviestintään. Juhlimme myös nuoriso-osaston 85-vuotistaivalta.” Siliinin mukaan palokuntatoiminnan kehittämiseksi ja toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi on tehty muun muassa uuden paloaseman hankesuunnitelma sekä henkilöstön kehitysja rekrytointisuunnitelmia. Palokuntamme vuosijuhla järjestetään 9. Olin kuulemma eka, kuka koskaan niistä kysyy. Esa Kokki Twitterissä 18.4. Väkeä riittää myös nuoriso-, varhaisnuoriso-, veteraanija naisosastoihin. Jarkko Häyrinen Twitterissä 18.4
Bachelor saa kuittailua Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella työskentelevä palomies Christoffer Forsman nähdään Bachelor Suomi -sarjassa unelmien poikamiehenä. Suurin osa paloista on ollut puutarharoskien poltoista ja varomattomasta tulenkäsittelystä levinneitä. 2 ”Varsinkin palomiehelle on tärkeää tuntea omat rajansa. Maaseutumaisemien kollegat sen sijaan ovat jo joutuneet ruohikkopalojen perässä juoksemaan eli keväälläkin pitää oikeasti olla tulen kanssa varovainen. Jotta saadaan keikka hoidettua, osapuolten osaamiset pitää sovittaa yhteen.” Vuoden ensihoitaja Miika Hokkanen, Systole 2/2019. ”Ajattelin olla pelastuslaitoksella duunissa ja kehittää omaa crossfit-yritystä. #palokunta #vesitykki #espoo #leppävaara #firefighterfinland #firefighter #firedept #firedepartment #kevät #maastopalotruck 1 ”Vasta ylhäältä käsin tilanteen dramaattisuuden todella ymmärsi. Mitä kuuluu nyt, Toffe. Mutta niin meidän duunissa kuuluukin olla.” Tulevaisuudensuunnitelmasi. Siellä oli todella kuuma, ja jouduimme vetäytymään yhä uudelleen. 3 ”Siinä vaiheessa, kun toisen viranomaisen osaaminen loppuu, toisella vasta alkaa. ”Ihan hyvää! On ollut aika hektistä, kaksi isoa projektia, mutta ne ovat menneet hyvin.” Miten työkaverit ovat reagoineet saamaasi julkisuuteen. Tuli levisi nopeasti.” Pelastaja Myriam Chudzinski Pariisin Notre Damen palosta, Helsingin Sanomat 18.4. Se on kovaa, mutta fiksua ja turvallista treenaamista hyvällä tekniikalla, että pärjäisi terveenä eläkkeelle asti.” K U V A : T A T U U R P IL A. 8 Pelastustieto 3/2019 INSTAGRAM @leppavaaranvpk Vielä ei ole onneksi meille osunut palavaa maata kohdalle tänä vuonna, saatiin kevään eka lämmin viikonloppu elellä ihan rauhassa. ”Kyllähän se aikamoista, hyväntahtoista kuittailua on päivittäin. Lisäksi häneltä ja Siiri L’Ecuyeriltä ilmestyi juuri kirja Pelastamisiin. Vesitykkikuvan myötä kohti viileämpää kevätviikkoa ja kesän odotusta. Se, että tietää mihin kykenee, on paras henkivakuutus itselle ja työkavereille, kun kova keikka tulee.” Pelastaja, soutaja Jari Saario, Pelastusalan ammattilainen 2/2019. AJASSA POIMINNAT MITÄ KUULUU. Yhtiökumppanitkin ovat palomiehiä
Perusvastaus on, että kaikki se hyvä työ, mitä maakuntavalmistelussa esimerkiksi liittyen vaikkapa valtakunnallisesti yhtenäisempien ICT-rakenteiden osalta jo tehtiin, tullaan hyödyntämään pelastustoimen jatkovalmistelussa. Siitä on hyvä ja luonteva jatkaa. ”Kun laki raukeni, niin luonnollisesti kaikki siihen asiaan liittyvät pelastustoimeakin koskevat asiat raukenivat, eli maakuntaa ei synny pelastustoimen alustaksi. kerran Palotutkimuksen päivät 3.–4. Maakunnallisen varautumisen hedelmiä pitää korjata alueellisessa työssä aluehallintovirastojen, pelastuslaitosten, kuntien ja alueen muiden toimijoiden yhteistyönä. TIEDOT ON KOOTTU PELASTUSTOIMEN TOIMENPIDETILASTO PRONTOSTA. Päivien teema on tiedolla johtaminen muuttuvassa toimintaympäristössä. Maakuntavalmistelussa on selkeästi nähty hyviä tuloksia ylikunnallista alueellista varautumista suunniteltaessa. Etenemme siis nykyisin tehtävin. järjestää 11. 3/2019 Pelastustieto 9 TYHMÄ KYSYMYS UUTINEN Miten käy pelastustoimen ilman maakuntauudistusta. Pelastusopistolla järjestetään 4.–6. Palotutkimusraati ry. Onko sillä oikeus ylläpitää omaa kouluaan. Nyt kun maakuntalainsäädäntö ei toteudukaan, raukenevatko kaikki siihen liittyvät pelastustoimen asiat, pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka. Nykymuotoisina jatkavilla aluehallintovirastoilla on lakisääteinen tehtävä alueellisen varautumisen yhteensovittamisessa. Tutkintokoulutuksen keskittämisessä Pelastusopistolle mennään niillä linjauksilla ja päätöksillä, jotka on tehty. kesäkuuta Pelastustoimen tutkimuspäivät, jossa keskustellaan tutkimuksen ajankohtaisista asioista. Erikoisjulkaisu jaetaan myös kaikille seminaarin osallistujille. AJASSA TILASTO Tahallisuus tulipaloissa, ihmisen aiheuttamat palot 2018 Vahinko tai tahaton Tuottamuksellinen (huolimattomuus/varomattomuus) Tahallinen Liikennevälinepalo Muu tulipalo Rakennuspalo (levinnyt) Maastopalo Rakennuspalo (ei levinnyt) 15,26 % 13,08 % 71,65 % 13,88 % 28,41 % 57,71 % 38,38 % 35,43 % 26,19 % 25,67 % 54,39 % 19,94 % 40,19 % 47,72 % 12,08 % O su us te ht äv ie n lu ku m ää rä st ä Arvio tulipalon tahallisuudesta LÄHDE: JOHANNES KETOLA, PELASTUSOPISTO. ”Luonnollisesti Helsingin pelastuslaitos voi ylläpitää omaa kouluaan. Lehti jaetaan kaikille Pelastustiedon tilaajille elokuussa ilmestyvän lehden mukana. syyskuuta Hanasaaren kulttuurikeskuksessa Espoossa. Nyt on tavattoman tärkeää, että jatkoa tehdään aluehallintovirastojen omaa aluettaan koskevilta osin yhteistyössä. Monella alueella oli ajateltu, että alueellisen varautumisen tehtävässä pelastuslaitosrakenne toimii hyvänä, luontevana alustarakenteena maakunnallisessa kokonaisuudessa. Palotutkimusraati julkaisee yhteistyössä Pelastustiedon kanssa perinteiseen tapaan päivien erikoislehden, jossa julkaistaan seminaarissa esiteltävät tutkimushankkeet. uudet versiot. Olisi tavattoman loogista edetä nyt näin.” Helsingin kaupungin pelastuslaitos jatkaa nyt itsenäisenä. Tämä on ollut koulutusuudistukseen ja tutkintokoulutuksen keskittämiseen liittyvä perusratkaisu.” Teksti: Kaisu Puranen Pykälämerkki. Tutkimustietoa jaossa Pelastustoimen tutkimukset ovat esillä tutkimuspäivillä kesäkuussa ja syyskuussa
K U V A : A P /L E H T IK U V A /P A R IS F IR E B R IG A D E 10 Pelastustieto 3/2019. Vahingot olivat pahimmat katedraalin pitkän historian aikana. Viranomaisten arvion mukaan täystuho oli kiinni vain 15–30 minuutista. Asiantuntijat suunnittelivat seuraavia toimia jäljellä olevien osien pelastamiseksi. Rakentamistyöt aloitettiin vuonna 1163 ja Notre Dame valmistui 1345. huhtikuuta 2019. 10 Pelastustieto 3/2019 PELASTUSALAN MAAILMA 48°51’10.8 N 2°20’59.28 E Pariisin pelastuslaitoksen palomiehet sammuttivat Notre Damen katedraalin tulipaloa Pariisissa 15
3/2019 Pelastustieto 11 PELASTUSALAN MAAILMA 3/2019 Pelastustieto 11
Lain. Pelastustoimi ei saa menettää itsenäisyyttään ja hukkua suureen soteen. Tero Mäki painottaa yhteistoiminnalla kehitettävää pelastustointa ja ensihoitoa. ”Ensihoidon järjestämisvastuu on yksiselitteisesti terveydenhuollon viranomaisilla, mutta pelastuslaitokset ja siinä mukana sopimuspalokunnat ovat hyviä ensihoidon ja ensivasteen palveluntuottajia. Tämän tavoitteen toteutuminen voi edellyttää sitä, että pelastustoimi on osa uutta sote-ratkaisua”, Seppo Lokka sanoo. Pohjois-Karjalassa pelastuslaitos on osa sote-rakennetta ja sellaisena pysyy, ellei pelastustoimen aluejakoa muuteta. Se nousi esille, kun kysyimme pelastusjohtajilta näkemyksiä alan ajankohtaisiin asioihin. Se on kustannustehokas tapa tuottaa pelastustoimen lähipalveluita vähäväkisillä alueilla. ”Näin saadaan yhdenmukaisuutta koko valtakuntaan ja se tulee tehdä tulevista sote ratkaisuista huolimatta”, sanoo Jari Sainio. Siinä kolme keskeistä tehtävää, jotka korostuvat vastauksissa, kun pelastusjohtajilta kysytään pelastusalan tärkeimmistä tehtävistä. Ensihoito ja ensivaste pitäisi turvata pelastustoimen tehtävänä. Se on myös lähtölaukaus toimialan yhteistyölle. Pelastustoimen on myös oltava hyvin mukana, kun keskustellaan jatkosuunnitelmista sosiaalija terveystoimen uudistamiseksi”, Olli-Pekka Ojanen sanoo. ”Siitä on kiistatonta hyötyä sekä pelastustoimelle että ensihoitopalvelulle, ja viime kädessä asiakkaalle ja maksajalle eli yhteiskunnalle.” Petteri Helisten pitää pelastustoimen ja ensihoidon kytköstä maakuntaja sote-uudistuksessa strategisena virheenä. Pelastusala on valmistellut sisäministeriön johdolla yhteiset hallitusohjelmatavoitteet. Ensihoidosta pitää olla Pekka Tähtisen mielestä pelastustoimelle myös hyötyä eikä vain tekemisen ilo. Sen halutaan olevan jatkossakin tärkeä osa pelastustoimen palvelutuotantoa, mutta sote-ratkaisun kaltaista mallia ei pidetä hyvänä. Entä sitten ensihoito. ”Voimme jatkossakin jäädä mammuttimaisen soten jalkoihin, jos pidetään jääräpäisesti kiinni ensihoidosta pelastustoimessa. Teksti: Esa Aalto · Kuvitus: Peter Bange S isäministeriön voimakkaampaa läsnäoloa pelastustoimen yhteistyössä pidetään tervetulleena pelastuslaitosten johdossa. Yhteistoimintamalli kelpaa VeliPekka Ihamäelle, kunhan pelastustoimi pysyy palveluntuottajana. ”Pelastuslaitos on pystynyt tuottamaan ensihoitopalvelut hyvän synergian ansiosta koko sairaanhoitopiirin alueella kustannustehokkaammin kuin monet muut harvaan asutut alueet, erityisesti vertailtuna niihin sairaanhoitopiireihin, jossa palvelut tuotetaan sairaanhoitopiirin omana toimintana”, Markus Viitaniemi sanoo. 12 Pelastustieto 3/2019 AJASSA Miten tästä eteenpäin. Pelastustoiminta, onnettomuuksien ehkäisy ja varautuminen. Hyödyt pitääkin hakea alueiden tarpeiden mukaan. Esa Pulkkisen mielestä pelastustoimen tehokas hyödyntäminen ensihoitopalveluiden tuottajana kaipaa tutkittua tietoa pelastustoimen ja ensihoidon palvelujen kustannushyötysuhteesta ja vaikuttavuudesta. Pelastustoimen pitäisi olla huolissaan omien tehtäviensä hoidosta eikä ensihoidon järjestämisestä. ”Sosiaalija terveysministeriön ja sisäministeriön pitää pystyä valmistelemaan sellainen lainsäädäntökokonaisuus, jossa pelastuslaitokset voivat koko maan kattavasti tuottaa ensihoitopalveluja
Esimerkiksi pelastuslaitosten kumppanuusverkostolla on tärkeä merkitys ja pelastuslaitoksilla on myös yhdessä kehitettäviä asioita. Se pitäisi selvittää perinpohjaisesti. Ei päällekkäisyyttä. ”Substanssi edellä, mutta hallintomallivaihtoehdot rinnalla mukana”, Petteri Helisten toteaa ja pitää 22 laitosta liian suurena määränä. ”Väestöpohjaltaan noin miljoona asukasta ja muutos tulee tehdä, kun tiedetään sote-uudistus”, Jari Sainio sanoo. Mörkönä en pitäisi pelastustoimen valtiollistamistakaan. ”Jos tarvetta on muutoksille, viisainta olisi perustaa viisi suunnilleen samankokoista aluetta”, Peter Johansson sanoo. ”Keski-Suomessa kokeilussa olleet monitoimiyksiköt ovat hyvä avaus tähän suuntaan.” SISÄLTÖ, EI HALLINTOMALLIA Pelastustoimen hallintomallin sijaan pelastusjohtajien mielestä pitäisi nyt pohtia toiminnan sisältöä ja asiakkaan saamaa palvelua. Pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan voimavarat varmistetaan, harvaan asuttujen alueiden palveluista huolehditaan ja sopimuspalokuntatoimintaa kehitetään. ”Yhdessä valmistelemissamme asioissa esitämme, että pelastustoimen valtakunnallista johtamista ja ohjausta vahvistetaan vastaamaan turvallisuusympäristön muutoksia ja kehitetään siviilivalmiuden yhteensovittamista. ”Pelastustoimen sisällöllinen uudistaminen on nyt tärkeintä. Näin voimme tehokkaasti hyödyntää pienen alan kaikkien toimijoiden näkemykset.” Yhteistoimintarakennetta kehitetään yhdessä. ”Mitään päällekkäisiä järjestelyjä emme halua tehdä. ”Palvelutasossa, onnettomuuksien ehkäisyssä ja johtoja tilannekeskustoiminnoissa pitää päästä parempaan valtakunnalliseen yhdenmukaisuuteen”, Kohvakka sanoo. Olisimme paljon paremmassa tuloskunnossa”, Jarmo Haapanen sanoo. Kuntien järjestämisvastuu saa kannatusta, mutta myös voimien yhdistämiselle nähdään tarpeita. Toisaalta esimerkiksi sairaanhoitopiirin toimiessa itse ensihoidon operaattorina on yhteistyö ja synergiahyödyt pelastustoimen kanssa mahdollisia.” Simo Tarvainen korostaa myös ensivastetoiminnan merkitystä osana kiireellisen hoidon palveluita. ”Viisi olisi hyvä tai jotakin sen ja kahdentoista välillä. 3/2019 Pelastustieto 13 AJASSA Hallintohimmeleiden sijaan pitää puhua nyt sisällöstä. Pelastustoimen tärkeimpinä tehtävinä hän pitää ihmisten turvallisuuden parantamista ja onnettomuuksien vähentämistä. Nykyiset rakenteet mahdollistavat sen, mutta joitakin säädösmuutoksia myös tarvitaan.” ”Sisäministeriössä selvitetään rakenteellisia vaihtoehtoja osana palvelujen kehittämistä. ”Tätä on puitu enemmän ja vähemmän julkisesti lähes koko aluelaitosajan. säädäntö mahdollistaa yhteistoiminnan siten, että pelastustoimi voi toimia ensihoidon operaattorina. Siitä ei ole kenelläkään tällä hetkellä sen kummempaa tietoa, ainoastaan tuntemuksia ja arvailuja. Siten saataisiin ainakin varmimmin yhdenmukainen pelastustoimi.” Sisäministeriö haluaa parantaa pelastusalan asioiden yhteistä valmistelua. ”Pääasia on varmistaa yhteinen ja hyvä valmisteltu alalle tärkeissä asioissa. ”Kuntapohjainen toiminta, mutta laitoskoko voisi olla suurempi”, Olli-Pekka Ojanen sanoo. Esitämme myös, että pelastustoimen ja siviilivalmiuden tutkimus-ja kehittämistoimintaa vahvistetaan, koulutusuudistuksella kehitetään työuria ja osaamisen hallintaa sekä turvataan Pelastusopiston voimavarat.” Kohvakan mielestä on välttämätöntä, että pelastusalalla hyödynnetään laajasti kaikki voimavarat valmisteltaessa kansallisesti tärkeitä asioita. Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakan johdolla on kahdesti kokoontunut pelastustoimen ja siviilivalmiuden yhteistoimintaverkoston johtajakokous, jossa ensin käsiteltiin yhteistyön toimintamuotoa ja toiseksi alan yhteisiä tavoitteita tulevan hallituksen ohjelmaan. Pelastustoimen hallinnollisten rakenteiden järjestäminen ei ole päällimmäinen tavoite.” Yhdenmukaisempaa pelastustoimea tarvitaan ja säädösten tulkinnoissa ja toimintatavoissa pitää päästä eroon alueellisista eroista. Puheita valtiollisesta pelastustoimesta hän pitää vastuuttomina. Sekin aika olisi pitänyt käyttää sisällön kehittämiseen. Johtajakokous kokoontuu tarpeen mukaan kahdesta kolmeen kertaa vuodessa. On hyvä, että yhteisiä asioita pohtimaan saadaan myös aluehallintovirastot, Pelastusopisto, järjestöt ja hätäkeskuslaitos.” Pelastusylijohtaja korostaa myös, että sisäministeriön aloitteesta tehdyllä pelastustoimen yhteistyöverkostolla ei olla tekemässä mitään sellaista, mikä olisi muuttamassa yhdenkään organisaation päätöksentekovaltaa
Silti alalla ymmärretään jo tietoturvan tärkeys. Hän toimi pelastuslaitosten yhteisen ICT-hankkeen tietoturvan kehittämisen vastuuhenkilönä sen alkuvaiheessa vuonna 2015. Olemme viranomaisorganisaatio, ja meidän pitää suhtautua tietoturva-asioihin niiden vaatimalla vakavuudella”, hän sanoo. Lisäksi ICT-hankkeen julkaisemissa tietoturvaohjeissa käsitellään sellaisia tietoturvallisuuden osa-alueita, joista itse valtioneuvoston asetuksessa ei ole mainintaa, mutta jotka sisällytetään tietoturvallisuuden perustason vaatimuksiin. On oma-aloitteisesti alettu kysymään tietoturvasta”, arvioi Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen valmiuspäällikkö Pasi Hintikka. ”Näillä toimilla suojataan tiedon lisäksi myös muita toiminnalle elintärkeitä asioita, kuten henkilöstöä, kalustoa ja omaisuutta”, Hintikka sanoo. ”Alalla työskentelevät pohtivat jo tietoturva-asioita itsekin. 14 Pelastustieto 3/2019 TIETOTURVA JA PELASTUSTOIMI P elastuslaitosten ymmärrys tietoturvasta on parantunut viime vuosina, mutta parannettavaa on edelleen. ITSEJA VERTAISARVIOINNIT TULOSSA Oinonen kertoo, että pelastuslaitosten tavoite on tehdä tänä vuonna itseja vertaisarvioinnit, joiden jälkeen saadaan tarkempi kuva laitoksittain siitä, mitä toimenpiteitä tietoturvan perustasoon vielä vaaditaan. ”Valtioneuvoston asetus tietoturvallisuudesta valtionhallinnossa on se tietoturvallisuuden perustaso, mihin pelastuslaitoksetkin tähtäävät”, Oinonen sanoo. Teksti: Kaisu Puranen · Kuvitus: Hans Eiskonen Meitä koskevat samat uhat kuin muitakin virkapukuisia.. Hän kertoo, että pelastuslaitoksiin on nimetty motivoituneet tietoturvavastaavat. Pelastuslaitokset arvioivat tietoturvaansa tänä vuonna. Samaa mieltä on hankkeen tietoturvan osa-alueesta nykyisin vastaava vt. Nykyisin yhteisen ICT-hankkeen omistaa Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos, ja hankkeen taustalla toimii kumppanuusverkoston ohjausryhmä. ”Tarkistamme itse, että asiat ovat meillä kunnossa, ja sen jälkeen toiselta laitokselta tullaan tekemään sama arviointi, jotta saadaan ulkopuolisen näkökulma ja kehitysehdotuksia”, Oinonen kuvailee. ”Koko ajan ollaan menossa parempaan päin. Yhteisen ICT-hankkeen seuraava konkreettinen tavoite on, että kaikki pelastuslaitokset saavuttaisivat tietoturvallisuuden perustason tämän vuoden loppuun mennessä. toimistopäällikkö Mikko Oinonen Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitokselta. Ihmiset ovat tietoturvan heikoin lenkki Yksikään pelastuslaitos ei vielä ole saavuttanut tietoturvallisuuden perustasoa
3/2019 Pelastustieto 15 TIETOTURVA JA PELASTUSTOIMI
Kun vertaisarvioinnit on tehty, on mahdollista pyytää virallista auditointia Viestintäviraston hyväksymältä auditointiyritykseltä. Aika montakin asiaa pitäisi järjestää uudella tavalla. Pahimmillaan koko yhteiskunta voi rampautua. ”Jos meiltä häviää kykyjä, tietoja ei ole käytettävissä tai järjestelmät eivät toimi, meidän on aika vaikea hoitaa tehtäväämme”, sanoo Hintikka. Valtionhallinnon kanssa yhteiset tietojärjestelmät kuten hätäkeskustietojärjestelmä Erica ja kenttäjohtojärjestelmä Kejo vaativat yhteisiä kriteerejä myös tietoturvalle. Hakkeri voi rampauttaa viranomaisen ja yhteiskunnan 16 Pelastustieto 3/2019. Tästä on runsaasti merkittäviä vahinkoja aiheuttaneita esimerkkejä maailmalta.” Mitkä ovat hakkerien intressit. Itsearvioinnit ja suurin osa vertaisarvioinneista pitäisi saada tehtyä tänä vuonna, sillä hanke on jo jatkoajalla. TUVE-KÄYTTÄJÄT KASVUSSA Asiaan liittyy myös korkean varautumisen ja turvallisuuden vaatimukset täyttävä hallinnon turvallisuusverkko Tuve. Syy tähän on pelastustoimen avoin ja luottavainen toimintakulttuuri. Pelastustoimelle lähdettiin rakentamaan omaa asiakkuutta Tuve-verkkoon pari vuotta sitten. Ilkivallan tekijät tavoittelevat toimenpiteillään kostoa, huomiota tai mainetta. 16 Pelastustieto 3/2019 Ennen arviointia varmistetaan, että pelastuslaitosten arviointikriteeristö on yhtäläinen, ja että kaikki tulkitsevat kriteerejä samalla tavalla. Oli vaarana, että meidät sivuutetaan näissä hankkeissa, jos toiset toimijat eivät pysty luottamaan, miten me järjestämme asiat ja käsittelemme tietoa”, Hintikka kertoo. 5) Todenna järjestelmien tietoturvallisuuden taso. ”Olemme ehkä tuudittautuneet tietoturvan osalta ”ei koske meitä” -tyyppiseen ajatteluun, että nautimme luottaTIETOTURVA JA PELASTUSTOIMI muksellisuutta ja koskemattomuutta”, arvioi Mikko Oinonen. ”Asia ei todellakaan ole näin. ”Yleensä murtautujalla on usein etulyöntiasema, sillä hänen tarvitsee löytää vain yksi aukko puolustuksessa, kun taas puolustajan pitää tunnistaa ne kaikki. Tällä hetkellä puhutaan lukumäärällisesti kymmenistä henkilöistä, joilla on käyttäjätunnukset Tuve-ympäristöön. TIETOTURVAN OUTO LINTU Pelastustoimen tietoturvaan havahduttiin muutama vuosi sitten. ”Olimme toimialana vähän outo lintu, emme puhuneet samaa kieltä. ”Erittäin merkittävä riski. Itseja vertaisarvioinneissa tarkastellaan tietoturvan eri osa-alueita, kuten hallinnollista tietoturvallisuutta, tietoturvasuunnitelmaa, tilaturvallisuutta ja salassa pidettävän tietoaineiston käsittelyä. He tekevät keinoja kaihtamatta verkkomaailmassa samoja rikoksia kuin voidaan tehdä reaalimaailmassakin, esimerkiksi kiristävät, uhkailevat ja pettävät. Asiakkuuteen liittyy muun muassa teknisiä sekä osaamisvaatimuksia. 4) Oman verkon tapahtumia, poikkeamia ja lokeja pitää seurata. Valtiollisten toimijoiden tavoitteena voi olla esimerkiksi poliittisen tiedon tai yrityssalaisuuksien varastaminen.” Miten tärkeät verkot/järjestelmät voi suojata ilkivallalta. ”Pääosin nämä henkilöt osallistuvat Millä tasolla viranomaisten tietoturva on nyt, Liikenneja viestintäviraston kyberturvallisuuskeskuksen johtaja Jarkko Saarimäki. 1) Resursoi ja huolehdi osaamisesta. Sitä ei ole hirveästi toimialalla painotettu tai käsitelty”, Hintikka sanoo. 3) Palveluita ei voi toteuttaa tietoturvallisesti, jos tarvittavaa osaamista ei itsellä ole. ”Ne asiathan eivät heti korjaannu. Meitä koskevat samat uhat kuin ketä tahansa muutakin virkapukuun pukeutunutta”, hän painottaa. Syntyi pelastuslaitosten yhteinen ICT-hanke, jota tuki julkisen hallinnon digitaalisen turvallisuuden johtoryhmä Vahti. Pelastustoimen tietoturvallisuudelle ei ollut valtiollisia vaatimuksia, sillä pelastustoimi on kunnallinen toimija. 2) Tunnista suojattavat kohteet ja kriittiset tiedot. Pystymme siten suojaamaan järjestelmiä varsin hyvin.” Millainen riski hakkerit ynnä muut ilkivallan tekijät ovat viranomaisille. Hankkeessa määriteltiin tietoturvalle kriittiset asiat, jotka täytyi saada yhteismitallisesti kuntoon. He voivat esimerkiksi kohdistaa palvelunestohyökkäyksen kohteeseen, johon he kokevat tyytymättömyyttä. ”Verkkorikolliset tavoittelevat toimenpiteillään taloudellista hyötyä. Valtionhallinto suojautuu uhkilta kuitenkin ammattilaisten toimesta, jotka jakavat tietoa ja osaamista verkostomaisesti. Yksi suuri muutos on tietenkin turvallisuuskulttuuri tietoturvallisuuden osalta. Kun yhteiskunta digitalisoituu, myös riippuvuutemme sähköisten järjestelmien toimivuudesta kasvaa. ”Yleisesti ottaen viranomaisten tietojärjestelmien turvallisuuden taso on pääosin hyvä, mutta edelleen parannettavaakin löytyy.” Miten helppoa viranomaisten järjestelmiin on murtautua. Yksikään pelastuslaitos ei vielä ole saavuttanut tietoturvallisuuden perustasoa. Pelastustoimen Tuve-käyttäjien määrä on pelastuslaitoksissa kasvussa
Samalla on ohjeistettu tilanteisiin, jossa suojelupoliisi ilmoittaisi sellaista tietoa, joka aiheuttaisi luottamuspulan. Mikko Oinonen muistuttaa, että uhkia voi olla myös organisaation ulkopuolella. Palomiehen on oltava alati valpas tulen vaaroja vastaan. Selvityksessä selvitetään muun muassa henkilön rikostausta, ja sen tekee suojelupoliisi. Mikko Oinonen kertoo, että uusissa viranomaisten käyttämissä järjestelmissä kuten Kejossa, Ericassa ja Virvessä tietoturva on huomioitu täysin eri tavalla kuin vaikkapa järjestelmissä 20 vuotta sitten. Meidän pitää olla alati valppaita tietoturvan suhteen.” Suojelupoliisi tekee turvallisuusselvityksen Jos foliopipoa kiristetään, niin kyllä uhkia löytyy mistä tahansa.. Tällä hetkellä turvallisuuselvityksiä on tehty kaikilla pelastuslaitoksilla hallinnon ja johdon henkilöstölle, päällystölle sekä erityistehtävissä tai -hankkeissa toimiville henkilöille. ”Suojelupoliisi arvioi ja ilmoittaa meille asiat, joilla voi olla merkitystä henkilön luotettavuuden näkökulmasta nimenomaan niissä toimialan tehtävissä, joita varten selvitystä haetaan”, sanoo Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen valmiuspäällikkö Pasi Hintikka. Siirtymän taustalla on turvallisuusverkkolain käyttövelvoite, joka koskee myös pelastustoimea. ”Jos oikein foliopipoa kiristetään, niin kyllähän uhkia löytyy mistä tahansa. ”Oma käsitykseni on, että vakavuudeltaan sellainen rikos, joka esimerkiksi johtaisi irtisanomiseen, olisi luultavimmin tullut esiin ja käsittelyyn jo aiem massa vaiheessa.” ovat kiinnostuneita siitä, miten pelastustoimemme toimii esimerkiksi poikkeusoloissa.” ALATI VALPPAANA Pelastuslaitosten ICT-vastaavat pitävät kuukausittain videoneuvotteluja, joissa pohditaan ongelmia, kysytään neuvoa ja jaetaan hyviä käytäntöjä. Totta kai valtion ulkopuoliset toimijat Kaikilla pelastustoimessa työskentelevillä, hallinnon turvallisuusverkko Tuvea käyttävillä henkilöillä täytyy olla voimassa oleva turvallisuusselvitys. ”Minulle ei ole tullut tietoon, että laitoksissa olisi toistaiseksi tullut käsiteltäväksi tällaisia tilanteita”, Hintikka sanoo. Asioita, jotka vaatisivat uusia teknisiä ratkaisuja, on melko vähän. ”Kun saamme jonkin asian valmiiksi, katsomme, miten se toimii, teemme mahdolliset korjausliikkeet, ja saman uudestaan. ”Miten liikumme työpaikalla ja konttorissa, miten ja missä käytämme tietovälineitä, miten avataan ja suljetaan ovet, mihin ihmisiä päästetään ja niin edelleen”, Hintikka luettelee. ”Silloin tietoturva oli lähinnä pelkästään ajatus käyttäjätunnuksesta ja salasanasta ja käyttöoikeuksista järjestelmään.” Hän painottaa, ettei tietoturva ole projekti, joka alkaa ja päättyy. ”Se on suurin työmaamme: että me kaikki alalla työskentelevät osaamme nähdä ja tunnistaa asioita, joita on tarpeen suojata”, Hintikka sanoo. AVAINASEMASSA IHMISET Mikko Oinonen katsoo, että eräs hidaste tietoturvallisuuden etenemisessä on se, ettei yksikään pelastuslaitoksen tietoturvavastaava työskentele tietoturvan kanssa päätoimisesti, vaan oman toimensa ohella. Selvityksiä on tehty pelastuslaitosten henkilöstölle noin kahden vuoden ajan. 3/2019 Pelastustieto 17 TIETOTURVA JA PELASTUSTOIMI yhteisen ICT-hankkeen eri tehtäviin ja heillä on tarve tehdä yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa. Se on prosessi, joka ei koskaan lopu. Tätä tukee pääsyoikeus yhteiseen verkkoympäristöön”, Pasi Hintikka sanoo. Sekä Hintikka että Oinonen näkevät pelastusalan suurimmaksi tietoturvauhkaksi toimialan oman, sisäisen toiminnan. Jotta pelastustoimi voi siirtyä käyttämään täysipainoisesti Tuve-ympäristön laitteita sekä palveluita, on hankkeella menossa toimialan tietojärjestelmien sovittaminen turvallisuusverkkoon. ”Yleistä tietämystä toimialalla ovat lisänneet muun muassa laitosten ICT-vastuuhenkilöiden verkosto, kehittämishankkeen järjestämät tietoiskut eri seminaareissa ja opintopäivillä, verkkokoulutusmateriaalin julkaiseminen laitosten käyttöön sekä laitoksissa pidetyt perehdytykset”, Hintikka sanoo. Hintikka on opastanut monia laitoksia selvitykseen liittyvissä ohjeissa. Avainasemassa onkin se, kuinka yksittäiset henkilöt toimivat jokapäiväisessä työssään, ja miten he pystyvät suojaamaan tietoja omalla toiminnallaan. Tuve tulee olemaan pelastustoimen ensisijainen tietojenkäsittely-ympäristö niin toimistokäytössä, palotarkastuksilla kuin operatiivisessa toiminnassa. Hänen mukaansa yksittäiset järjestelmät ja tekniset ratkaisut on jo melko hyvin suojattu
Savusukeltajat aloittavat savusukelluksen. Tekstit: Marko Partanen · Kuvat: Teemu Heikkilä ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Tulipalo ainoalla poistumistiellä 18 Pelastustieto 3/2019. 18 Pelastustieto 3/2019 HÄLYTYSILMOITUS Huoneistopalo Järvenpään Jampassa. ”Kesti hetken, ennen kuin tajusimme, että tämä ei olekaan huoneistopalo”, savusukeltaja Pekka Lempinen sanoo. Hööki ja nostolava ehtivät kohteeseen muutamassa minuutissa
Hälytysilmoitus 9.11.2018 kello 00.17 • KUP 40, KU 701, KU 706, KU 501, KU 503, KU 505 KU 741, EKU 7270 ja EKU 7271 • Rakennuspalo keskisuuri, Järvenpää 3/2019 Pelastustieto 19
Savusukellus alkoi heti”, paloesimies Jouni Tolonen sanoo. Heillä on mukanaan lämpökamera, mutta sitä on haastava käyttää. Ajaus oli, että huoneistossa palaa. Porraskäytävässä tämä tarkoittaa sitä, että aina kun haluaa tarkastaa lämpökameralla jonkun paikan, täytyy pysähtyä. Ihmisiä on ikkunoissa ja parvekkeilla.. Kun savua alkaa tulla huoneistoon sisään, niin paniikkiahan se synnyttää. Samalla Koskinen ehdottaa, että hän voisi aloittaa evakuoinnin nostolavalla. Tämä sopii Virtaselle. Lempinen ja Matikainen menevät sisään. Nostolavan kuljettaja Sami Koskinen puolestaan ilmoittaa Virtaselle, että ihmisiä on ikkunoissa ja parvekkeilla ja he pyytävät päästä pois. Sitten Matikaisen käsi osuu porraskaiteen pinnoitukseen ja hän tajuaa, että he ovat olleetkin koko ajan porraskäytävässä. ”Parvekkeille ja ikkunoihin tulleet ihmiset pitivät ääntä. Hän jäi ulos hoitamaan tilannepaikan johtajan tehtävää. Ne näyttävän loimottavan huoneistossa, jonka ovi on auki. Yritimme kuitenkin alhaalta opastaa ihmisiä, että pysyvät vain huoneistoissaan”, Tolonen sanoo. Kun palo on sammutettu, savusukeltajat alkavat tunnustella käsillä seiniä ja yrittävät saada tolkkua siitä, missä ovat. ”Etenimme liekkien luo ja ajattelin, että olemme asunnossa. Liekit eivät paranna näkyväisyyttä. Sen näyttö päivittyy vasta muutaman sekunnin päästä siitä, kun se on suunnattu johonkin. Palo sammuu nopeasti, mutta porrashuone on täynnä savua. ”Näimme heti lasisen ulko-oven läpi, että siellä lyövät liekit ja tila on täynnä savua. Savusukelluspari lähtee ylimpään kerrokseen avaamaan savunpoistoluukkua. Savusukeltajat Matikainen ja Lempinen katsovat ulko-ovelta sisään. Järvenpään paloaseman savusukeltajat Pekka Lempinen ja Risto Matikainen alkavat pukea kiireisesti varusteita. Ajomatkaa ei ole kuin minuutti tai kaksi, joten pukeutuminen viimeistellään kohteessa. ”AIVAN KUIN OLISIMME HUONEISTOSSA” Päivystävä palomestari Kari Virtanen lähtee tehtävälle Hyvinkäältä, noin 20 kilometrin päästä. ”Näkyvyys oli nolla, vain liekit näkyivät perällä”, Matikainen sanoo. Tila on täynnä savua. HAASTAVA SAVUNPOISTO Savunpoisto onnistuu vain kerroksissa olevien käsin avattavien luukkujen kautta. Palo vaikutti olevan jonkunlaisessa syvennyksessä ja könysimme peremmälle. 20 Pelastustieto 3/2019 HÄLYTYSILMOITUS J ärvenpääläisen kerrostalon ensimmäisen kerroksen asukas havaitsee asunnossaan savua. Hän soittaa hätäkeskukseen ja ilmoittaa, että huoneistossa palaa. Huomasimme konttaavamme jonkunlaisen romukasan päällä ja aloitimme sammutuksen. Saimme liekit alas nopeasti pienellä vesimäärällä”, Matikainen kertoo. Tolonen kertoo matkalla olevalle Virtaselle, että porrashuone on savussa ja sisällä huoneistossa loimuttaa
Siellä he voivat selvittää, miten luukku avataan. Savusukeltajat palaavat yhtä kerrosta alemmaksi, jossa on vähemmän savua ja parempi näkyvyys. Mekanismi selviää ja savusukeltajat palaavat ylimpään kerrokseen avaamaan luukun. Pekka Lempinen, Mika Yrjänäinen ja Risto Matikainen lähtivät rivakasti liikkeelle Järvenpään paloasemalta. Savusukellus alkoi kohteessa heti.. 3/2019 Pelastustieto 21 Savusukeltajat pysähtyvät jokaiselle kerrostasanteelle ja tarkistavat, että tasanteille ei ole ketään tuupertunut. Savutuuletusluukkua ei saada kuitenkaan auki, koska avausmekanismi on erikoinen. Yläkerran tasanne on savun peitossa. Tasanteet ovat tyhjiä eikä ketään ole jäänyt savun armoille. Tasanteella pysähdyksissä myös lämpökamera toimii. Savunpoistoluukku löytyy käsikopelolla ylimmästä kerroksesta. Luukun auettua savut poistuivat ja porraskäytävän näkyvyys parani hetkessä. ”Savunpoistoluukussa oli sellaiset käsin pyöriteltävät, ruuvattavat ruuvit, joilla luukku aukesi”, Lempinen kertoo
APUA ASTINLAUDALLA Koskinen avustaa, rauhoittelee ja neuvoo jokaista koriin tulijaa astinlaudalla. Paikalle hälytetty ensihoitaja auttaa Koskista yksikön petaamisessa. VPK tuo paikalle miehistöauton, johon evakuoidut asukkaat pääsivät lämmittelemään. ”Kehotin evakuoitavaa ottamaan tuolin, jonka päältä hän voi helpommin nousta astinlaudalle polviensa varaan ja kontata siitä korin lattialle istumaan.” Yhdelläkään parvekkeella ei ole lasitusta, joten edellä mainittu toimintamalli onnistuu. 22 Pelastustieto 3/2019 HÄLYTYSILMOITUS P alon sijainnissa on onnea, sillä Sami Koskinen saattaa pedata nostolavan rakennuksen kulmalle palavan kohteen viereen. Koskinen aloitaa asuntojen evakuoinnin. Koskinen auttaa parvekkeilta ja ikkunoista maan kamaralle kaikkiaan kymmenen ihmistä. ”Kysyin myös kaikilta koriin tulijoita: jäikö asuntoon vielä muita?" Evakuoitaville ei pueta valjaita, koska se hidastaisi merkittävästi toimintaa ja hätääntyneiden ihmisten turvaan auttamista. Koskinen ajaa korin ensin ikkunan tai parvekkeen ääreen. ”Aina kun jotakin huomattiin, siitä ilmoitettiin heti ja tehtiin ehdotuksia, mitä asialle voitaisiin tehdä. ITSEOHJAUTUVAA TOIMINTAA Palomestari Kari Virtanen kiittelee paikalla olleiden itseohjautuvasta toiminnasta. ”Kun noudin ihmisiä nostolavan koriin ikkunoista, piti olla erityisen varovainen, kun evakuoitavat siirtyivät ikkunalaudalta koriin. TARKKAA JA VAATIVAA TYÖTÄ Evakuoitavien kyytiin ottamisessa on oltava tarkkana. Ilmeisesti he ovat enemmän peloissaan kodissaan olevasta savusta. Kaikki ajattelivat tilannetta tosi fiksusti, eikä kovaa käskytystä juurikaan tarvittu”, Virtanen sanoo. Siksi savua oli tunkeutunut eniten myös yläkerroksen asuntoihin.” Samalla kun Koskinen nousee alhaalta ylöspäin, hän rauhoittelee alemmissa kerroksissa olevia ihmisiä. Jatkuvasti korissa operoiva Koskinen on kuitenkin kiinnittänyt itsensä Grillon-laitteen avulla. Kymmenen ihmistä turvaan nostolavalla Samalta pai kalta saattaa operoida ta lon kahdella seinustalla.. Hän tekee työtä aluksi yksin, sillä nostolavaan ei ollut irroittaa työparia. Samalta paikalta saattaa operoida talon kahdella seinustalla. Koskinen yltää nostolavallaan samasta paikasta kaikkiin asuntoihin, mistä pitää evakuoida ihmisiä. ”Aloitin ylhäältä, sillä alhaalla olleesta voimakkaasta palosta muodostunut savu oli pakkautunut ylimpään kerrokseen. Kiinni olevat parvekelasit saattavat hidastaa evakuointia merkittävästi. He haluavat mahdollisimman pian turvaan, minne nostolava heidät vie. Korin astinlautaa ei mahtunut ajamaan avoimesta ikkunasta sisään, jolloin siirtyminen olisi ollut turvallisempaa.” Ihmiset eivät näytä pelkäävän korkeallakaan koriin siirtymistä. ”Kun korkealla siirryttiin koriin, piti rauhoittaa tilanne. Otin varman otteen evakuoitavan vaatteista ja kädestä pitäen neuvoin, mistä heidän tulee ottaa kiinni, kun he konttaavat koriin.” Koskinen varmistaa jokaisen koriin tulijan turvallisen siirtymisen. Sen jälkeen hän siirtyy korin astinlaudalle ohjeistamaan ja auttamaan koriin tulijoita. ”Huusin, että tulen pian auttamaan heitäkin.” Koskinen huomaa, että ihmiset ovat huojentuneita kun pääsevät nostolavan koriin, kenelläkään ei ole mitään negatiivisia ajatuksia. PARVEKKEELTA KYYTIIN Kun ihmisiä noudetaan parvekkeilta, Koskinen ajaa korin astinlaudan parvekkeen kaiteen sisäpuolelle. Nostolava saadaan pystyyn tilanteen kannalta optimipaikalle
3/2019 Pelastustieto 23 Ensihoidon kenttäjohtaja hälytti paikalle Keski-Uudenmaan kriisipäivystyksen, joka oli nopeasti paikalla. Savutuuletuksen jälkeen ihmiset kävivät asunnoissaan ja totesivat, että haluavat jäädä mieluummin koteihinsa. ”Tässä oli eväät mihin vain. Kriisipäivystys jää paikalle vielä pariksi tunniksi, jos jollakin ilmenee avun tarvetta. Yöaika, jolloin ihmiset eivät ole valppaimmillaan ja palo esti tai hankaloitti kaikkien asukkaiden ulospääsyä.” TOINEN PALOMESTARI HOITI VIESTINNÄN Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella päivystää kaksi palomestaria, joista toinen nousee omalla asemallaan tilannetta johtavan palomestarin tueksi. Järvenpään kerrostalon sammutustöitä johtaneen Virtasen apuna alkoi työskennellä Simo Koponen, jonka työpiste on Vantaalla. Myös isännöitsijä oli pian paikalla. Paikallinen hotelli valmistautui ottamaan vastaan palosta evakuoituja ihmisiä, jos tilapäismajoitusta tarvittaisiin. Samaan taloyhtiöön kuuluvan viereisen kerrostalon porraskäytävään perustettiin ensihoidon hoitopaikka. ”Järjestelmästä oli nyt todella iso hyöty, sillä Koponen hoiti tiedottamisen mediatiedotteet ja jatkotiedotteet sekä median kyselyt.” Normaalisti media ottaa yhteyttä pelastuslaitoksen tilannekeskukseen, josta yhdistetään tilannetta johtavalle palomestarille. Nostolavan kuljettaja Sami Koskinen avusti, rauhoitteli ja neuvoi jokaista koriin tulijaa astinlaudalla.. ”Nyt yhdistäminen ei jostain syystä onnistunut, mutta pystyimme silti vastaamaan median tiedusteluihin nopeasti”, Virtanen kiittelee. Palomestari Virtasen mukaan hyvin sujuneessa tilanteessa tarvittiin tuuriakin, sillä kaikki likkuvat osat eivät olleet omissa käsissä
Nyt lähdimme yhdessä nostolavalla palopaikalle”, Soila sanoo. Kohdekäynti paljastaa paljon muitakin mielenkintoisia asioita. Pelkän syttymissyyn tutkinta tuskin olisi tässä tapauksessa ylittänyt edes palontutkinnan aloittamiskynnystä. ”Hätääntyneet ihmiset eivät saa välttämättä laseja itse sisältä auki”, Koskinen sanoo. ”Koska Sami oli kiinnostunut asiasta, se sai minutkin kiinnostumaan. Kahvipöydästä korkeuksiin Sami Koskinen (oik.) arvostaa sitä, että palotarkastaja Antti Soila oli kiinnostunut nostolavan kuljettajankin näkemyksistä. Hän pani merkille myös sen, että hänen auttamansa ihmiset kertoivat pysytelleensä tulipalon aikana asunnossaan, kuten pelastuslaitos neuvoo, mutta silti savua tuli asuntoon niin paljon, että se aiheutti heille hädän. Kahvipöytäkeskustelu keikasta herätti palotarkastaja Antti Soilan kiinnostuksen.. Nostolava on silti määritelty talon varatieksi. He toteavat, että ihan joka paikkaan nostolavalla ei yletä. Koskinen kertoo pohtineensa erityisesti haasteita nostolavan kuljettajan näkökulmasta. Koskinen petaa nostolavan siihen, missä se oli palon aikana ollut ja esittelee toimintaansa. Koskinen kertoo pohtineensa, että jos ihmisiä olisi pitänyt pelastaa lasitetuilta parvekkeilta ja lasien avaaminen olisi jäänyt hänen tehtäväkseen, olisi tullut hankaluuksia. 24 Pelastustieto 3/2019 HÄLYTYSILMOITUS N ostolavalla palossa työskennellyt Sami Koskinen otti kahvipöydässä palotarkastaja Antti Soilan kanssa puheeksi toimintansa haasteet. DEMONSTRAATIO ILMAISEE PUUTTEITA Soila pyytää Koskista demonstroimaan tilanteen
Siihen lisätään aina hälytysja ajo-aika paloasemalta onnettomuuspaikalle.” TÄRKEÄÄ YHTEISTYÖTÄ Soila puhuu mielellään yhteistyön merkityksestä. Jo kyseisen talon rakentamishetkelläkin vaadittiin ovilta parempaa tiiveyttä. Itse huomasin nyt sen, että hyvä yhteispeli palotarkastajan kanssa auttaa paitsi asukkaita, mutta myös meitä palomiehiä. Soilaa kiinnosti, miten ihmiset käyttäytyivät tilanteen aikana, kun Koskinen auttoi heitä ikkunoista ja parvekkeilta. ”Nykyään savunpoiston pitää olla laukaistavissa porrashuoneen sisääntulotasolta”, Soila sanoo. 3/2019 Pelastustieto 25 HÄLYTYSILMOITUS Jos yksin tekee, menee helposti yksille urille. ”Heistä osa oli hätääntyneitä ja he huusivat. ”Yhdessä saatoimme käyttää molempien osaamista. MITEN IHMISET KÄYTTÄYTYVÄT HÄDÄSSÄ. Antti Soila vei sinne palontutkinnan terveisiä myös Jampan palosta. Koskinen piti hienona asiana sitä, että palotarkastaja Soila oli kiinnostunut nostolavan kuljettajankin näkemyksistä. Soila arvioikin, että vanhan talon ovien tiivisteet ovat joko ajan saatossa hapertuneet tai sitten ne eivät täyttäneet alun alkaenkaan vaatimuksia. ”En ikimaailmassa olisi yksin osannut miettiä mitään parvekelasituksia", Soila vastaa. Ongelmat voivat johtua rakennuksesta, lumitilanteesta, maastosta tai vaikkapa väärin pysäköidyistä autoista.” Koskinen sanoo myös, että erilaisin toimintakyvyin olevien ihmisten koriin auttaminen korkealla on aina vaativa tehtävä. Siinä sai tehdä töitä, että sain tehtyä heille toimintaohjeet selväksi. Alatasolla ollut tulipalo levitti savun koko porraskäytävään. Tällä tavoin näiden asioiden pitäisikin edetä”, hän jatkaa. Tässä puhun vain tilannepaikalla kuluvasta ajasta. OVIEN TIIVEYS ASKARRUTTAA ”Huomasimme myös, että porraskäytäviin avautuvat asuntojen ovet eivät olleet toimineet niin hyvin kuin nykysäännöksillä pitäisi”, Soila sanoo. Nostolavan operointikuntoon saattamisessa menee lyhyilläkin etäisyyksillä paljon aikaa eikä se aina ole edes mahdollista. Käytännössä ”pelastuslaitos hoitaa” tai ”pelastuslaitoksen keinoin” tarkoittaa nostolavalla operointia. ”Ei ole varmaa, saako nostolavaa aina sijoitettua hyvään paikkaan. Koskinen on samoilla linjoilla. Kuuma savu pakkautui ylimpään kerrokseen vieden näkyvyyden kokonaan. Osa heistä oli poissa tolaltaan, mutta kuuntelivat ja noudattivat käskyjä hyvin. ”Voisiko lasituksissa olla jokin mekanismi, jolla lasin voisi saada hätätilanteessa ulkoapäin auki?” Koskinen kysyy. VARMEMPIA VARATEITÄ! Monissa kohteissa vieläkin hyväksytään uuden kerrostalon varatieksi se, että poistuminen varatien kautta tapahtuu pelastuslaitoksen avustamana. ”Hyvin harjoiteltu yhden henkilön pelastaminen voi optimitilanteessa onnistua minuuteissa, mutta kun siihen lisätään muuttuvia tekijöitä, aika helposti moninkertaistuu. Kun samassa työpaikassa tehdään töitä ja tavoitteet ovat kaikilla samat – vaikkakin hieman eri näkökulmista – saadaan yhteen hiileen puhaltamalla aina parempi lopputulos. ”Jos yksin tekee, menee helposti yksille urille", Soila sanoo. ”Hän luotti meidän näkemykseen ja halusi oppia siitä lisää näkökulmaa itselleen. ”Varsinkin vanhoissa taloissa myös ilmanvaihdon kauttakin on savu päässyt leviämään”, Soila sanoo. SAVUNPOISTOSSA VANHA MEKANISMI Koskinen ja Soila käyvät palokohteen läpi: miten palo eteni ja mitä savusukeltajat tekivät. Kun lasinkappaleet putoavat maahan, ne aiheuttavat vaaran alapuolella työskenteleville henkilöille. Hän puhui kerrostalojen palo. Osa ihmisistä ei tunnistanut vaaraa ollenkaan”, Koskinen sanoo. Parvekelasien rikkominen korkealla on turvallisuusriski. Soilan mukaan nostolavalle määritellyssä varatiessä on liikaa liikkuvia osia. Palotarkastajat voivat viedä sellaisia asioita eteenpäin, jotka helpottavat palomiehiä tulipalotilanteessa”, Koskinen sanoo. VIESTIÄ RAKENNUSVALVONTAAN Keski-Uudenmaan pelastuslaitos piti viime marraskuussa alueen rakennusvalvonnoille infopäivän. Kaikkien autettujen asunnoissa oli savua, yläkerran asunnoissa enemmän. Vanhassa kerrostalossa savunpoistoluukut voidaan avata vain kussakin kerroksessa olevassa luukussa olevan hankalahkon avausmekanismin avulla
Oviin ei edelleenkään vaadita suljinlaitetta, kun kyseessä on alle 56 metriä korkea rakennus. Sisempää ovea ei välttämättä saa auki, jos tulipalo aiheuttaa asuntoon ylipaineen. Rakennuksen ainoa uloskäytävä on osastoitu porrashuone. Aiemmin sallitut yhdistelmäovet eivät ole enää hyväksyttyjä. Savunpoisto on toteutettu rakentamisen aikaisten määräysten mukaisesti. Rakentamisen aikaisten säädösten mukaan tämän kaltaisiin taloihin riitti savunpoistoksi tävät nykyvaatimukset. Kohteessa on pelastustie, joka on osin hyvin kapea. Rakennusmääräyksiin on vuosien varrella tullut paloturvallisuuden näkökulmasta monia parannuksia. Nostolavan toiminnassa on paljon heikkouksia, kuten toiminta-aika, päällekkäiset tehtävät ja pelastusteiden käytettävyys.” Jos sinulla on tiedossa keikka, joka voisi olla tuleva Hälytysilmoitus-juttu, älä epäröi ottaa yhteyttä: marko.partanen@pelastustieto.fi tai 0400 674 208. Kyseessä oleva kuusikerroksinen, palonkestävä kerrostalo valmistui vuonna 1992. Varatieksi on määritelty parvekkeet ja ikkunat, joista pelastuslaitos auttaa ihmiset turvaan. Palontutkintaraportti kertoo kohteen ja tapahtumat 26 Pelastustieto 3/2019. Rakennuksessa ei ole maatasosta laukaistavaa savunpoistojärjestelmää. Näyttäisikin siltä, että palovaroittimen jättäminen asukkaan vastuulle ei aina ole toimiva ratkaisu”, Soila pohtii. Talossa ei ollut parvekelasitusta, mikä nopeutti ihmisten pelastamista. Savu levisi myös ilmanvaihdon kautta. Siksi kerrostaso-ovien on avauduttava poistumissuuntaan. 26 Pelastustieto 3/2019 HÄLYTYSILMOITUS turvallisuuden parantamisesta korjausrakentamisen yhteydessä. Porrashuoneessa ei ole palovaroittimia. Palontutkinnan yhteydessä nostolavan kuljettaja kertoo, että parvekelasituksissa tulisi olla mekanismi, joilla lasitus voitaisiin avata ulkoa käsin. Ovien on nykyään kestettävä vähintään puolet muun osastoivan rakenteen ajasta. Lasin rikkominen aiheuttaa vaaran maatasossa. Kerrostaso-ovien ja ilmanvaihdon tiiveys ovat ensiarvoisen tärkeitä seikkoja, jos rakennuksen poistuminen perustuu vain yhteen uloskäytävään sekä pelastuslaitoksen keinoin järjestettävään varatiehen. Se vie maatasoon rakennuksen etupuolelle. Ne olisivat saattaneet nopeuttaa palon havaitsemista ja mahdollistaa alkusammutuksen. Rakenteet kestävät tulipaloa lupakuvien mukaan 60 minuuttia. Näin ollen kerrostaso-oven on kestettävä paloa 30 minuuttia. Pienillä muutoksilla tämä on toteutettavissa myös vanhoihin taloihin ja tämän tulisi olla rakennusluvan vaatimuksena muun muassa putkiremonttien yhteydessä. Asuntoja talossa on 28, kaikki samassa porraskäytävässä. Lopuksi puhuttiin varateistä, jotka ovat pelastuslaitoksen keinoin käytettäviä: ”Pelastuslaitoksen suorittaman pelastamisen tilalle tulisi uudisrakentamisessa miettiä jokin varmempi ja nopeampi ratkaisu. ”Voitaisiin esimerkiksi vaatia, että kerrostalojen palovaroittimet vaihdetaan sähköverkkoon kytkettäviksi. Porraskäytävän puoleinen ovi kestää paloa 15 minuuttia, lisäksi oviaukossa on sisäänpäin avautuva sisäovi. Kerrostaso-ovet eivät tässä tapauksessa todellisuudessa täyttäneet tiiveyden osalta 15 minuutin osastointivaatimusta, vaan savukaasut pääsivät asuntoihin huomattavasti aiemmin. VERTAILLAAN SÄÄDÖKSIÄ Vuonna 2018 voimaan tulleet säädökset poikkeavat jonkin verran kohdetalon rakentamishetkellä olleista säädöksistä. Palontutkinnoissa on todettu, että palovaroittimet ovat toimineet vain 50 prosentissa syttyneissä tulipaloissa. Jokainen asunto muodostaa oman palo-osastonsa. Korjausrakentamisen yhteydessä kerrostaso-ovet suositellaan tarkistettavaksi ja tarvittaessa uusittaviksi, jotta ne täytPalotarkastaja Antti Soila teki tulipalosta palontutkinnan. Lue tästä raportti tiivistetyssä muodossa. Ongelmallisempia ovatkin juuri vanhat kerrostalot, jotka ovat rakentamishetken määräysten mukaisia. Rakennus on rakentamishetkellä voimassa olleiden säädösten mukaisessa kunnossa. Porrashuoneen savunpoistoluukut tulee uusissa kerrostaloissa olla laukaistavissa porrashuoneen sisääntulotasolta. Tätä säädöstä sopisi vielä parantaa. Isompien remonttien yhteydessä tulisikin kerrostalojen paloturvallisuutta parantaa lähemmäksi nykymääräyksiä. Nostolavan ajaminen kerrostalon edustalle on haastavaa, talvella jopa mahdotonta. Asuntojen kerrostaso-ovet ovat hyväksyttyjä palo-oviyhdistelmiä
Tähän rakennukseen asennettiin patterikäyttöiset palovaroittimet määräajassa. Porrashuoneesta alkaneet palot ovat harvinaisia. SYTTYMISPAIKKA JA -SYY Tulipalo sai alkunsa kerrostalon porrashuoneen maatasossa säilytetyistä remonttitarvikkeista. Tällöin tietona oli, että palo on jossakin asunnossa. 2. Porrashuoneen alatasolta avattava savunpoistoluukku olisi mahdollistanut nopeamman savutuuletuksen, jolloin asukkaita ei välttämättä olisi tarvinnut evakuoida nostolavaautolla. 2. Siellä oli kuitenkin niin paljon savua, että savusukeltajien piti palata paremman näkyvyyden takia alempaan kerrokseen selvittämään, miten luukku avataan. Kun savusukellus aloitettiin, savuraja oli porrashuoneen maatasossa noin lantion korkeudella. Pian selvisi, että palo onkin porrashuoneessa. HÄTÄILMOITUS JA PELASTUSTOIMINTA Ensimmäinen hätäilmoitus tehtiin alimman kerroksen asunnosta, kun huoneistoon alkoi tunkeutua savua. jokaisesta kerroksesta helposti avattava tai rikottava ikkuna tai luukku, vaihtoehtoisesti katolla tulee olla ikkuna tai luukku. 3. Savunpoisto tulee voida avata sisääntulotasolta. Kerrostaso-ovien kunto tulee arvioida ja ne pitää tarvittaessa uusia nykymääräysten mukaisiksi.. Tulipalo tuotti porrashuoneeseen runsaasti savua ja esti porrashuoneen turvallisen käyttämisen. Vuoden 2009 jälkeen valmistuneissa asunnoissa edellytetään sähköverkkoon kytkettäviä varoittimia, jolloin niiden toimintakyky on paremmin turvattu. Ongelmallista näissä on se, että tällöin vaarassa ovat kaikki porrashuoneen asunnoissa asuvat asukkaat. Luukkujen avaaminen on kuitenkin hankalaa, koska savussa ei näe. Nykyään yli 12 metriä korkeisiin rakennuksiin vaaditaan sisäänkäyntitasolta avausmekanismilla toimivat savunpoistoluukut. Varateitä tulisi uusia. Palo sammutettiin, jonka jälkeen savusukelluspari sukelsi ylimpään kerrokseen avaamaan savutuuletusluukun. Arvion mukaan tulipalo oli tahallaan sytytetty. 5. Kun savunpoistoluukun avausmekanismia ei ollut, se hidasti savutuuletusta ja sitoi luukun avaamiseen savusukellusparin työpanoksen. Hätäkeskus hälytti keskisuureen rakennuspaloon kuusi yksikköä. Palo olisi ollut vältettävissä, jos porrashuoneessa ei olisi säilytetty remonttitarvikkeita. On syytä olettaa, että porrashuoneen asunnosta poistunut henkilö on sytyttänyt remonttitarvikkeet palamaan. Nostolavalla jouduttiin evakuoimaan kymmenen ihmistä. Palovaroittimien tulisi olla sähköverkkoon kytkettyjä. Arviota tukee se, että lähistöllä ei ole muita syttymislähteitä. Niitä tulisi asentaa myös kerrostalojen yleisiin tiloihin. 3/2019 Pelastustieto 27 Johtopäätökset 1. Palovaroittimet tulivat pakollisiksi vuonna 1999. Ehdotukset toimenpiteiksi 1. 4.Toisenlainen varatie, esimerkiksi parvekeluukut tai tikkaat, olisi mahdollistanut ihmisten omatoimisen pelastautumisen. Vanhoihin rakennuksiin annettiin vuosi aikaa saattaa asia kuntoon. Epätiiviit kerrostaso-ovet päästivät läpi savua asuntoihin. 3. Nykyaikaiset tiiviimmät kerrostaso-ovet olisivat mahdollisesti estäneet savun kulkeutumisen asuntoihin ja mahdollistaneet asukkaiden jäämisen asuntoihin palon sammuttamiseen asti. 4. Lähimmältä Järvenpään asemalta pelastusyksikkö ja nostolava olivat kohteessa minuuteissa hälytyksestä. Pelastusteiden käytettävyys tulee varmistaa. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella vuonna 2018 niitä oli vain viisi kappaletta. Porrashuoneen ulko-ovi on iltaja yöaikaan lukittu, jolloin sinne ei ole ulkopuolisilla pääsyä. Porrashuoneessa oleva palovaroitin olisi hälyttänyt asukkaat aiemmin, jolloin alkusammutukseenkin olisi mahdollisesti jäänyt aikaa. Myös savuvahingot olisivat jääneet pienemmiksi
Tärkeintä on ymmärtää, että jotain on jo pielessä, jos sellaiseen tilanteeseen joutuu”, Höök kertoo. Pelastuslaitokset tiedottivat helmikuussa, että uhkaja väkivaltatilanteista tehtyjen ilmoitusten määrä on noussut vuosittain useilla kymmenillä. Muun muassa näihin kysymyksiin vastataan päivän pituisessa uhkatilannekoulutuksessa Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella. Koulutuksessa opetellaan ennakoimaan ja tunnistamaan erilaisia tilanteita. 28 Pelastustieto 3/2019 ENSIHOITO Ennakoinnilla voi välttää väkivallan Uhkatilanteiden määrä pelastusalalla on kasvanut. Miten ensihoitaja voi puolustaa itseään lain puitteissa. Martti Nikunoja, Tuomas Puukko ja Juha Höök luennoivat uhkaja väkivaltatilanteista. ”Uhkatilannekoulutuksille on tarve. Jotain on jo mennyt pieleen, jos tilanne kärjistyy. Vuonna 2017 ilmoituksia tehtiin 257, vuonna 2018 jo 324. Teksti ja kuvat: Kaisu Puranen M istä huomaa, että joku käyttäytyy poikkeavasti. Pyrimme siihen, että sellaisia tilanteita vältetään. Uhkatilanteita kuitenkin on, ja työnantajan pitäisi varautua niihin”, Höök sanoo. Miten kannattaa sijoittua pienessä tilassa potilaan ja työkaverin kanssa. ”Tarkoitus ei ole painia ja vääntää. Miten kerrostaloasunnon ovi on järkevää avata. Pelastushenkilöstö kohtaa aikaisempaa enemmän uhkaavia tilanteita. Kun yhteinen raportointi käynnistettiin vuonna 2014, ilmoituksia tehtiin 154. Suomen Palopäällystöliiton vuoden 2016 hankkeessa tehtiin koulutuspaketti väkivaltaja uhkatilanteiden ennaltaehkäisemiseen ja niihin varautumiseen. Lähtökohta on työturvallisuuslaki, jonka mukaan työpaikalla ei saa olla väkivaltaa. Noin 15 palomiestä ja ensihoitajaa seuraa kalustohallissa, kun paloesimies Juha Höök sekä palomiehet Tuomas Puukko ja Martti Nikunoja kertovat toimimisesta uhkaavissa tilanteissa. Sama koulutuspaketti on myös Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen koulutuksen taustalla. Tämän hankkeen projektityöntekijänä toimi palomies Tero Ihatsu ja ohjaajana Juha Höök. Palomiehet Thomas Isotalo, Anssi Posio ja Matias Viinikka kuuntelevat.. Ensihoitoalan liiton vuosi sitten tekemään kyselyyn vastanneista 377 alalla toimivasta henkilöstä yli 90 prosenttia oli kokenut uhkaja väkivaltatilanteita
Sen jälkeen pitää miettiä, lähteäkö paikalta vai pyytääkö viranomaisapua. Toimintaa pitää muuttaa sen mukaan, mitä lisätietoja keikan aikana tulee. Ei joka keikalle voi mennä ajatellen pahinta mahdollista skenaariota. Myöhemmin kävi ilmi, että he olivat itse avanneet ovet ja päässeet ulos. Koen, että toimimme oikein tilanteessa. Onhan tällainen äärimmäisen harvinaista. 3/2019 Pelastustieto 29 ENSIHOITO ”Se oli aikainen kesäaamu vuonna 2018. Ei niitä liikaa voi käydä. Myöhemmin saimme tietää, että se oli aito kranaatti, mutta poliisin tutkinnassa selvisi, ettei se ollut teknisesti toimintakuntoinen. Raporttien myötä saadaan totuudenmukainen kuva uhkatilanteiden määrästä, jolloin tilanteeseen on helpompi puuttua. Uhkatilanteessa ei ole yhtä selvää toimintamallia, vaan kaikki lähtee tilanteen tunnistamisesta. Tarvittaisiin myös materiaalin omistava taho, joka huolehtisi sen päivittämisestä. Koulutukset ovat todella hyödyllisiä. Kun saadaan koulutuksen myötä yhtenäisiä malleja, nämä asiat toivottavasti selviävät. Kohtaamme keikoilla sen verran riskejä, että on hyvä käydä niitä läpi. Esitiedoissa oli vain, että kaksi altistunutta ovat lentäneet ulos autosta. Jos tilanne taas tulee äkkiä, on tärkeää tunnistaa omat, lain suomat oikeutensa. ”Uhkatilanteita ei mielletä osaksi työnkuvaa vaan niistä raportoidaan, ja lisääntyneet poikkeamaraportit uhkatilanteista ovat näyttäneet tarpeen koulutuksille.” HÄTÄVARJELU ON SALLITTUA Juha Höök painottaa ennakoinnin merkitystä. Menimme kohteeseen, siinä oli hööki ja pari lanssia, poliisipartio oli ehtinyt paikan päälle jo ennen meitä. Silloin kuulin ensimmäisen kerran, kun hän huusi, että ”kranaatti!” Hän jatkoi juoksemista ja yritti saada kaikki muutkin havahtumaan. Kouluttajapoolillekin olisi käyttöä. Joskus tilanteet tulevat niin nopeasti, että voimme reagoida vain sen tiedon perusteella, mitä sillä hetkellä on. Mitä tilanteessa esimerkiksi olisi ollut hyvä huutaa. Omalle kohdalle on tullut aika vähän uhkaavia tilanteita, mutta koulutus maksaa itsensä takaisin siinä kohtaa, kun tietää, mitä tehdä eri tilanteissa.” Palomies Matias Viinikka Kranaatti säikäytti tehtävällä Höök kertoo, että materiaaliin on perehdytetty 60 työpaikkakouluttajaksi valittua henkilöä, henkilöstöä pelastuslaitoksissa on koulutettu enemmän. Poliisi otti molemmat potilaat haltuunsa, ja me teimme heille ensihoidolliset toimenpiteet. POIKKEAMARAPORTTI YLEISTYY Höökin mielestä uhkatilanteisiin varaudutaan parhaiten kouluttamalla, ja koulutusta pitäisi vielä kehittää yhteistyössä. ”Perustuslain mukaan ihmisillä on oikeus koskemattomuuteen. Koulutukset pitäisi vielä räätälöidä jokaisen alueen erityispiirteiden mukaan. Kaikki tajusivatkin, että jotain on oikeasti vialla. En muista, mitä hän ensisijaisesti huusi. Silloin näin ensimmäisen kerran poliisiauton takaa, että kyse tosiaan oli kranaatista. ”Meillä on työkalut, nyt pitää lähteä kouluttamaan porukkaa”, Höök kehottaa. Edelleen se nostattaa kylmiä väreitä. Keikka tuli meille tieliikenneonnettomuutena. Meillä on Tarkoitus ei ole painia ja vääntää.. Menimme lähimmän yksikön, poliisiauton, taakse suojaan. Nousin seisomaan polviltani, ja katsoin, kun kaveri jatkoi juoksua. Siinä vaiheessa en nähnyt kranaattia, koska se oli henkilön takana. Kun saimme hänet istumaan, hän alkoi pikku hiljaa tulla tähän maailmaan. Toki koulutukset parantavat valmistautumista. Kävimme normaalisti tutkimaan potilasta. Lähdimme kauemmas koko porukka, ja tehtävä muuttui poliisivetoiseksi. Olin potilaan etupuolella haastattelemassa ja ottamassa ensimmäisiä vitaaleja. Teimme työnjaon, toinen lanssi otti toisen potilaan, me otimme toisen. Nyt uhkatilannekoulutukset ovat jalkautuneet pelastuslaitoksiin vaihtelevasti. Emme ehtineet sen enempää, kun työkaveri lähti juoksemaan ja yritti varoittaa meitä. Kaikki tekivät sen, mitä pystyivät, eli suojautuivat. Poliisi käskytti miestä, ja hän nousi seisomaan, nosti kädet ylös ja muistaakseni huusi, ettei mitään hätää. Kun tilanteita osataan lukea, ennakointi on helpompaa, eikä tilanne ehkä koskaan kärjisty. Höökin mukaan positiivista on, että poikkeamaraportointikäytäntö pelastuslaitoksilla on arkipäiväistynyt. Koskaan ei voi tietää, mitä tulee vastaan, oli se kolaripaikalla, asunnossa tai kadulla
Mielestäni tällaisessa tilanteessa pitääkin "ilmineerata" kovaan ääneen, mikä vaara on havaittu ja omalla toiminnalla näytetään, mihin suuntaan kannattaa suojautua. Kranaatin havainnut pelastuslaitoksen ensihoitaja-palomies oli heti varoittanut muita havaitsemastaan kranaatista ja hakeutunut suojaan. Syyttäjä teki asiassa syyttämättäjättämispäätöksen. Viranomaiset toimivat oikealla tavalla ja hakeutuivat suojaan. Tutkinnassa todettiin, että kranaatti oli oikea, mutta ei olisi voinut räjähtää tuossa tilanteessa. Voimakeinot eivät silti saa mennä yli, eikä pelkkä aggressiivinen käytös vielä oikeuta puolustautumiseen.” Höök on ehdottomasti sitä vastaan, että pelastajat ja ensihoitajat saisivat voimakeinojen käyttöoikeuden. ”Silloin status auttajana menee. Asiaa tutkittiin räjähderikoksena. Kuinka monella empaattisella ensihoitajalla on kyky käyttää voimaa siinä tilanteessa, jossa pitäisi?” Sen sijaan sitä hän kannattaa, että rikoslaissa pelastustyötä tekeviä kohtaan väkivaltaisesti käyttäytynyttä henkilöä rangaistaisiin samalla asteikolla kuin virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen syyllistynyttä rangaistaan. Jos meillä on kättä pidempää, niihin asioihin täytyy oikeasti saada koulutusta. Tutkimme tätäkin asiaa, mutta asiaan ei saatu vahvistusta rikosilmoituksista tai mistään muustakaan lähteestä. Tämän kyseisen kranaatin tarina ei selvinnyt täysin. Räjähderikos toimitettiin kuitenkin syyttäjän harkintaan esitutkinnan päätteeksi. 30 Pelastustieto 3/2019 Tehokkaita ratkaisuja öljyntorjuntaan • Nopeasti asennettava öljynkerääjä työveneisiin • Suunniteltu erityisesti kevyen öljyn keräykseen LAMOR CORPORATION Rihkamatori 2, 06100 Porvoo, Finland, Puh: 020 765 0100, info@lamor.com, www.lamor.com oikeus puolustaa itseämme rikoslain hätävarjelupykälän nojalla. Kranaattijutun tutkinnanjohtaja Petri Launiaisen mukaan vastaavia tapauksia ei tule kovin usein vastaan. Poliisi aloitti kohteen käskytyksen ja vaaralliselta vaikuttanut tilanne saatiin hallintaan”, Launiainen kertoo. ”Olin tyytyväinen kuullessani miten tilanne oli edennyt tapahtumapaikalla. ”Saimme kuulla, että jonkun tiedon mukaan näitä kranaatteja olisi paljon liikkeellä Suomessa. Henkilö kertoi löytäneensä sen ja oli sitä jostain syystä pitänyt mukanaan.” ”Kaiken kaikkiaan pulssia nostattava tapaus, joka oli kuitenkin hoidettu paikan päällä ammattimaisesti.” Teksti: Länsi-Uudenmaan poliisilaitos Pulssia nostattava tapaus hoidettiin ammattimaisesti ENSIHOITO
Siksi koulutuksella ja osaamisella on tärkeä merkitys. Samalla voimme vähentää suurempaa aluskalustoa. Aluskalusto on pelastuslaitokselle suuri investointi. Sen etäisyys mantereelta on noin kahdeksan kilometriä. Tärkeää on, että jatkossakin olisi käytössä sama asiantuntemus kuin aiemmin mahdollisissa onnettomuustilanteissa tilannekuvan ja muun muassa öljyn leviämisennusteen osalta. Helsingin pelastuslaitoksen laivaisäntänä toimii pelastuskomentaja, mutta hänen edustajanaan meritoiminnasta vastaavana päällystöviranhaltijana on apulaispalopäällikkö Ville Estlander. Uudenmaan alueella toimiva HIKLU-yhteistyö on ulotettu myös vesistötoimintaan. Siinä otetaan huomioon erityisesti henkilöstön työturvallisuus. ”Öljyntorjunta on merellisistä varautumistehtävistä suurin ja öljysuojarahasto tukee toimintaa”, Estlander kertoo. Tarpeen vaatiessa valmiudet on mitoitettu koko rannikkoalueelle. Siinä voi pahimmillaan valua mereen 30000 tonnia öljyä. Ohjeessa määritellään esimerkiksi, että aluksen miehistössä pitää hälytystehtävässä tai vaativissa keliolosuhteissa olla aina kaksi lupakirjan omaavaa henkilöä. ”Käytettynä ostettuna investointi on kustannuksiltaan edullisempi. Helsingissä operoidaan tällä hetkellä seitsemän aluksen kalustolla Ne ovat kaikki öljyntorjunta-aluksia. Helsingin pelastuslaitoksen meritoiminta perustuu meritoimintaohjeeseen, jota ollaan parhaillaan päivittämässä. Suurimmat, noin 18 metrin pituiset F-luokan alukset ovat järeämpää kalustoa, ja sisältävät muun muassa kiinteän öljynkeräysjärjestelmän.” KALUSTOA UUSITAAN Venekaluston erilaisuuden takia henkilöstön osaamistasoa on hankala ylläpitää ja sitä varten Helsingin pelastuslaitos virtaviivaistaa aluskalustoa, jotta kapasiteettia saadaan paremmin hyödynnettyä. ”Pienimmät B-luokan ja noin puolen miljoonan euron hintaiset D-luokan veneet soveltuvat öljytorjunnan tukitoimiin, puomikaluston ankkurointiin ja henkilöstön kuljetukseen. PAHIN UHKAKUVA Vuoden alussa voimaan tulleella lainmuutoksella merellisen öljyntorjunnan vastuu siirtyi sisäministeriölle ja siellä yleisjohtovastuu on rajavartiolaitoksella. Saamme näin parannettua suorituskykyämme. Siksi alueelle ollaan tekemässä yhteistä vesistötoimintaohjetta. Sen avulla saadaan enemmän toimintaja kuljetuskykyä öljyntorjuntaan ja ympäristövahinkojen torjuntaan. Vuonna 2017 merihälytyksiä oli 97 ja vuotta myöhemmin määrä jäi 54:ään. Teksti ja kuva: Esa Aalto ENSIHOITO Öljyvahinko riskeistä suurin. ”Kiireellisessä tehtävässä kaluston saantiin yksityisiltä toimijoilta voi kulua liikaa aikaa.” Aluskaluston toiminta-alueena on koko Suomenlahti. ”Olemme hankkimassa öljyntorjunnan tarpeisiin järeää kuljetuslauttaa, se ostetaan todennäköisesti käytettynä ja kunnostetaan pelastuslaitoksen tarpeisiin sopivaksi”, Estlander kertoo. Sen ansiosta saamme lähtövarmuuden paremmaksi ja käyttömahdollisuuden laajemmaksi. Viime vuonna määrä väheni edellisvuodesta liki puolella. Kaikkien tietotaitoa tarvitaan, jos meillä toteutuu pahin mahdollinen uhkakuva.” Sellainen on öljynkuljetustankkerin haveri Suomenlahdella. ”Muutos ei meidän kannaltamme ollut suuri. Määrän vaihteluun vaikuttaa esimerkiksi, kuinka usein Meripelastuslohkokeskus (MRSC Helsinki) hälyttää pelastuslaitoksen venekalustoa oman johtovastuualueensa tehtäviin. 3/2019 Pelastustieto 31 VESIPELASTUS Merellä tapahtuvien hälytystehtävien määrä liikkuu Helsingissä 50–100:n välillä. Niillä toimitaan myös muissa lakisääteisissä tehtävissä, kuten saaristossa sattuneiden tulipalojen sammutustehtävissä. Emme siis jatkuvasti kasvata alusten kokoa, vaan virtaviivaistamme merellistä toimintaamme.” Estlanderin mukaan laitoksen kannattaa hankkia aluskalusto itselleen, vaikka viranomaisella onkin tiukat käyttöönotto-oikeudet yksityisen toimijan kalustoon. Toiminta kattaa myös alueen sisävedet. ”Tällaiseen voidaan varautua ainoastaan niin laajalla yhteistyöllä kuin mahdollista.” Pelastuslaitoksen vastuualue ulottuu saariston ulkorajaan, jota kutsutaan kotimaan liikennealue kakkoseksi. Eniten vähenivät öljyvahingot ja ensivastetehtävät, jotka aiheuttavat suurimman osan merihälytyksistä. Ville Estlander luonnehtii ohjetta hyvin tarkaksi. Kolme erilaista isompaa venettä uusitaan vähän pienempään veneluokkaan kolmeksi samanlaiseksi veneeksi. Helsingin aluskalusto on sadantuhannen euron hintaluokasta aina liki 1,6 miljoonan euron kalustoon saakka
Meriturvan alussimulaattoria hän pitää hyvänä koulutuspaikkana. Niissä ollaan ottamassa käyttöön myös tietokoneella käytettävää navigointiohjelmaa. Merenkulkualan oppilaitoksessa annetun perusopetuksen lisäksi alushenkilöstö saa pätevyyskirjan käytännön harjoittelussa ja sen perusteella pääsee aluksen miehistöön”, henkilöstön kehittämispäällikkö Marko Seppä kertoo. Jokainen alushenkilöstöön kuuluva tekee vuosittain myös näyttökokeen ja kirjallisen osaamista mittaavan kokeen. Jokainen osallistui eri roolissa aluksen kuljettamiseen matkalla Helsingistä kohti Kotkaa. Merenkulun lepoaikasääntöjen takia henkilöstöä pitää olla riittävästi, jotta voidaan taata työturvallisuus ja pitää myös koko aluskalusto käytettävissä.” Koulumaalissa suoritetun teoriaopiskelun lisäksi Helsingin pelastuslaitokselta lähdetään 5–6 hengen ryhmissä Lohjalle Meriturvan alussimulaattoriin tekemään käytännön harjoituksia turvallisessa ympäristössä. Esimerkiksi yleisölle avautuvat uudet saaret lisäävät onnettomuuksia ja ensihoitotehtäviä. Täydennyskoulutusta annetaan vuosittain kaikille Helsingin pelastuslaitoksen 80 henkilölle, jotka ovat pätevyyskirjallisina mukana operatiivisessa merenkulussa. ”Vahvuus halutaan pitää suurena. Esimerkiksi merellä tapahtuvaan kemikaalionnettomuuteen pitää varautua. Hyvää on myös se, että pääsee opettelemaan erilaisia tehtäviä aluksen kuljettamisessa. Kouluttaja ohjaa ja valvoo opetusta. Vahingotkin ovat silloin halvempia.” Tässä harjoittelussa ei havereita sattunut. Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen kolmella paloasemalla on merellistä toimintaa. Etenkin ennen veneilykautta on hyvä palauttaa mieliin asiat. Oppii yhteistoiminta ja yhteisiä käskyjä ja komentokieltä. Vuoden alussa voimaan tullut lakiuudistus siirsi meripelastustoiminnan rajavartiolaitoksen johdettavaksi. ”Alussimulaattorissa harjoitellaan ja kartoitetaan merellinen osaaminen näyttökokeen muodossa. 32 Pelastustieto 3/2019 VESIPELASTUS Merelliset tehtävät lisääntyvät Helsingissä. He pitivät saamaansa koulutusta hyödyllisenä ja opettavaisena. Tarkoituksena on kerrata merenkulun perusteita ennen purjehduskauden alkua”, Seppä kertoo. Simulaattori on myös hyvä paikka opetella. ”Pelastusalan koulutukseen ei sisälly vesillä liikkumiseen kuuluvaa opetusta. Siinä kerrotaan muuan muassa organisaation vastuuhenkilöt, paloveneiden käyttöön, huoltoon sekä miehitykseen ja miehistön pätevyysvaatimuksiin liittyvät asiat. Pelastuslaitoksen alusten käyttö on ohjeistettu meritoimintaohjeessa. Rannikkoalueilla vastuu on pelastustoimella ja yhteistyötä kehitetään. Myös suurempiin tehtäviin pitää varautua entistä paremmin. Teksti ja kuva: Esa Aalto Oppia simulaattorissa Alussimulaattorissa kouluttaja ylipalomies Pekka Hynni (takana oik.) opastaa aluksen miehistöä: ylipalomies Pekka Halkosaari (edessä), palomies-ensihoitaja Jari Lehtonen ja palomiesensihoitaja Lauri Rusama.. Rannikkoalueiden pelastuslaitoksissa työskentelee kuitenkin henkilöstöä, jotka tarvitsevat koulutusta. ”Tässä on turvallinen oppimisympäristö ja voidaan tulla myös muualle tutulta paloasemalta.” Alussimulaattorilla merenkulkua opetteli tällä kertaa viiden hengen ryhmä. Koulutettavia opetetaan käyttämään aluksen eri laitteita ja aluksen kuljettamisessa voidaan simulaattorissa luoda erilaisia olosuhteita koulutettavien osaamistason mukaan. Määrä on suuri laitoksen 450 hengen kokonaisvahvuudesta. Palomies-ensihoitajat Jari Lehtonen ja Lauri Rusama sekä ylipalomies Jouni Riihilahti olivat päivän pituisessa koulutuksessa Meriturvan alussimulaattorissa. Heidän mielestään simulaattoriharjoittelussa saa myös oppia ja nöyryyttä vaativaan tehtävään. Sillä varaudutaan esimerkiksi pitkäkestoiseen öljyntorjuntatehtävään. ”Täällä on hyvä tehdä virheitäkin
”Siinäkin tarkoitus on oppia tuntemaan itseään ja omaa toimintakykyään”, Marko Seppä sanoo.. Nyt koulutuksessa oli pelastajakurssi 42:n viisitoista opiskelijaa. 3/2019 Pelastustieto 33 Ursuit ® Kuivapuvut Ammattikäyttöön Perusteita oppimassa Helsingin Pelastuskoulu on jo pitkään vienyt pelastajakurssit vesipelastuskoulutukseen Lohjalle Meriturvan tiloihin. Pintapelastustaidot ja vedessä toimiminen ovat pääasia. Ensimmäinen päivä päättyy perinteisesti viiden minuutin pulahdukseen viisiasteisessa kylmävesialtaassa. Haaveammattiinsa opiskelevat tulevat stadin brankkarit kehuvat koulutuksen vastanneen odotuksia. ”Onhan tämä ollut makee ja mielenkiintoinen kokemus”, sanovat Tuukka Ronkainen ja Milo Pirttinen. Koulutus jatkui Ojamon pelastusveneasemalle, jossa tutustuttiin ulko-olosuhteissa alusten pelastautumisvälineisiin ja pintapelastukseen sekä veneeseen pelastamiseen. Tästä on huolehdittava jatkossakin, riippumatta siitä missä uudet pelastajat saavat peruskoulutuksensa.” Meriturvassa pelastajaopiskelijat käyvät läpi pelastamiseen liittyviä toimenpiteitä ja välineitä. Ensimmäisenä päivänä tutustuttiin muun muassa matkustaja-alusten evakuointilaitteisiin ja tehtiin erilaisia vedestä ja vedessä tapahtuvia pelastusharjoituksia koulutushallissa. ”Kun tähän yhdistetään pelastajan perustaidot, muun muassa kemikaalisukellukseen ja vaarallisiin aineisiin liittyvä osaaminen, lisättynä kohdetuntemuksella saadaan hyvä kokonaisuus vaativiin merellisiin tehtävätyyppeihin.” ”On tärkeää, että työvuoroissa on riittävästi laajan osaamisen hallitsevia henkilöitä. Se on kaksikolmasosaa koulutuksesta. He oppivat tuntemaan toiminnan protokollan ja kaluston”, Seppä toteaa. Yksi kolmannes koostuu pelastautumisen perusteista, jotka liittyvät työturvallisuuteen. ”Ei tässä mitään ylimääräistä anneta, mutta haluamme laajentaa Helsingin pelastuslaitoksen pelastajien osaamista tarpeidemme mukaisesti”, henkilöstön kehittämispäällikkö Marko Seppä sanoo. ”Tällä koulutusosuudella annamme opiskelijoille perustan toimia merellisissä tehtävissä
Ympäristöasioiden näkökulmasta paloaseman on oltava lisäksi järkevän kokoinen, sillä sen ei tule olla mikään ikiaikaisen palokaluston säilöntäpaikka. Tässä valtakunnassa on tälläkin hetkellä aivan liian monta paloasemaa, missä vaikkapa naisten pukukoppina toimii siivouskomero. Paloasemaa suunniteltaessa ja rakentaessa tarvitsee ymmärtää paitsi nykyinen toimintaympäristö, myös katsoa tulevaisuuteen. Ylpeydenaiheenamme on olla ainoita aitoja lähipalveluita tuottavia turvallisuusviranomaisia. 34 Pelastustieto 3/2019 Paloasema, kaupungin sydän. Kun henkilöstön ottaa mukaan suunnitteluvaiheeseen, tulee toiminnot yhdessä rakentamisen ammattilaisten kanssa suunniteltua järkevästi ja jopa niin, että työvuorokohtainen askelmäärä laskee ja toisaalta hälytystehtäville päästään lähtemään viiveettä eikä koko taloa kiertäen. Tosiasiallisesti niiden rakentamisessa on kuitenkin paljon samaa, ja uusien paloasemien sijoittelussa on havaittavissa jopa tiettyä trendiä. Sen elinkaareksi lasketaan usein 30–50 vuotta. Paloaseman rakentaminen tuntuu vaativan jopa meedion kykyjä, mutta vuosikymmenien aikana asemat ovat hakeutuneet varsin tarkoituksenmukaisille ja näkyville paikoille kaupunkien ja kylien ytimeen, sillä onnettomuuksia tapahtuu siellä, missä ihmisiäkin on. Tämä trendi ei ole toivottava. Uusia paloasemia rakennetaan vuosittain noin kymmenkunta. Paloasemien harjakaisissa kierreltyäni olen havainnut, että jokainen paloasema on sen rakentajalle ainutlaatuinen. Näistä syistä johtuen, paloasema ei saa olla mikään kaupungin laitamilla sijaitseva etäispesäke, vaan kaupungin sykkivä sydän.. Paloasema on turvallisuuden tunnetta tuova maamerkki meidän palveluistamme maksaville kuntalaisille. Niistä voi havaita, että useat 2010-luvulla rakennetut paloasemat sijaitsevat toimintavalmiuden kannalta epäedullisissa paikoissa. Henkilöstön kokoonpano pitää osata ottaa huomioon ja rakentaa fasiliteetit ajatellen eri sukupuolia. Henkilöstön osalta pitää pohtia myös työturvallisuutta ja rakentaa paloasema puhdas paloasema -konseptin periaattein. Vanhoja paloasemia peruskorjataan saman verran. MIRAFONI Paloasema on turvalli suuden tunnetta tuova maa merkki. Myös henkilöstö on avainasemassa paloasemaa suunniteltaessa. Mira Leinonen työskentelee pelastusylitarkastajana Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. Paloasemien sijoittamista esimerkiksi erilaisten riskiruutujen väliin, kaupungin laitamille perustellaan monesti paremmalla liikenneonnettomuuksien tavoitettavuudella, meluhaitoilla, tonttipulalla ja kaupunkikehityksellä, mutta tilastot kertovat, että uudet sijoituspaikat ovat suorastaan romahduttaneet aiemmin hyvällä tasolla olleen toimintavalmiuden. Trendin hahmottamiseksi on otettava käteen paitsi pelastuslaitosten palvelutasopäätökset, mutta myös paikkakuntakohtaiset toimintavalmiustilastot. mirafoni112@ gmail.com Paloasema on merkittävä ja varsin pitkäikäinen investointi
MIRAFONI pelastustieto.fi/uutiskirje TILAA UUTISKIRJE Pysy tilanteen tasalla.
Ensimmäisten joukossa aloittivat vapaaehtoiset palokunnat. PUNAISTEN PÄÄMAJA, VALKOISTEN TUKIKOHTA Palokunnan sääntömääräinen vuosikokous 18. Talossa tuli nyt yksi valkoisten useista päämajoista. Osa jäsenistöä oli murtamassa ulko-ovia, osa yritti aietta estää. Pian kannoilla seurasivat kansanopistot, kansanvalistusliike, maamiesseurat, nuorisoseurat, raittiusyhdistykset, suojeluskunnat ja työväenyhdistykset. Pihamaalle putosi järeä, mutta onneksi suutariksi jäänyt pommi. ONNEA TALVISODASSA Ulkoisesti talo selvisi sodasta vaurioitta, ja talvisodan alkupäivinä oli onneakin matkassa. Katkera sota ratkesi huhtikuussa valkoisten voittoon Tampereen taisteluissa, joihin osallistui noin 16000 valkoista ja 14000 punaista. Pian isäntä talossa vaihtui jälleen, kun asetelma sodassa muuttui ja punaiset pakenivat kaupungista. 36 Pelastustieto 3/2019 VANHAT PALOKUNNANTALOT, OSA 1 K ansakuntaa ravistellut sisällissota alkoi tammikuussa 1918. Teksti: Juhani Katajamäki · Kuva: Tampereen VPK:n arkisto Palokunnantalo vuonna 2019.. Aluksi toiminta käynnistyi vuokratiloissa, mutta pian 1800-luvun puolivälin jälkeen omistuspohjaisia palokunnantaloja, raittiusseuraintaloja ja työväentaloja alkoi kohota eri puolille maata. Sisällissota vyöryi palokunnan elämään jo kolme vuorokautta myöhemmin, kun työväen järjestyskaarti valtasi talon ensin majoitustilakseen ja pian yhdeksi monista päämajoistaan. Tampereen VPK:n talolla värikäs historia Ikivihreän iskelmän sanoin ´seinilläkin korvat on´. Vieraskuntalaisille poikamiehille punakaartin maksamaa palkkaa arvokkaampia olivat katunaiset, joita piipattuine kiharoineen liikuskeli riittämiin piiritetyssä kaupungissa.” Jakautuneessa kaupungissa myös palokunnan jäsenistö ajautui keskinäiseen käsirysyyn punakaartin ottaessa talon tukikohdakseen. Vuonna 2018 ilmestyneen historiateoksen ”Tampere – saarrettu kaupunki” sivuilta löytyy yksityiskohtainen kuvaus talon sisältä keväältä 1918: ”Hevosmiesten hommia punaisille hoiteleva 18-vuotias Eino Salminen katseli silmät pyöreinä piiriesikunnan päämajassa VPK:n talolla, kuinka eteisessä lojui kaikenikäisiä kaartilaisia. Punaisten puolella taisteli lähes 90000 vapaaehtoista, lähinnä työläisiä ja maaseudun huono-osaisia. Vielä saman vuosikymmenen lopulla taloa koettelivat ankarat ajat. Jos nuo 1910 valmistuneen talon seinät voisivat myös kertoa, jälkipolvilla voisi olla enemmänkin yksityiskohtaista tietoa kansalaissodan katkerista vaiheista. Valkoisten riveissä aseissa oli saman verran. Ensimmäisen oman (jo puretun) palokunnantalon rakennutti Helsingin VPK 1889. tammikuuta 1918 jäi pitkiksi ajoiksi viimeiseksi kokoontumiseksi omassa talossa. Monella oli peltituoppi kädessä, kivääri toisessa, ja kun tuoppi tyhjeni, käsi löysi paikkansa jonkun kiihkeästi tupakoivan naisen lanteilta. Maan yhdeksäs vapaaehtoinen palokunta, vuonna 1873 perustettu Tampereen VPK aloitti sekin vuokratiloissa, kunnes oma talo – palokuntakielellä koti – valmistui 1910. YHDISTYSTOIMINNAN SYNTY Kaupunkien asukkaiden keskuudessa syntyi 1840-luvulla spontaani joukkoliike perustaa ”assosiaatioita” (yhdistyksiä), jotka ”suorittavat yhteiskunnallisia tehtäviä ja harjoittavat hyväntekeväisyyttä“
Palokunnantalon ylimmän kerroksen viiden huoneen päällikön asunto ja palokuntatoiminta ehtivät tulla tutuksi 25 vuoden aikana. Valmetin Lentokonetehdas kokosi yötä päivää hävittäjäkalustoa, ja Tampellan tehdas valmisti tykkejä ja tykinammuksia. Ja onhan talossa tietysti oma sauna. Hälytysajoneuvot ja kalusto saivat tilat pihanpuolelle rakennetusta paloasemasiivestä 1955. Olin seitsenvuotias. Talon ”valtasi” nuoriso 1950-luvun lopulla, kun sodan jälkeiset suuret ikäluokat tulivat tanssi-ikään. Nuorison musiikkimaun muuttuessa muunsimme salin Red Rooster (Punainen Kukko) -diskoksi. Isosta salista tuli nopeasti kaupungin suosituin tanssipaikka. Sitä on ihmeteltykin, sillä Tampere oli yksi maan suurimmista sotatarviketeollisuuden keskuksista. SUOSITUIN TANSSIPAIKKA Isäni Aarne valittiin Tampereen VPK:n palokunnanpäälliköksi 1949. Talo on yksi Pirkanmaan monista pelastusasemista. Tilasin orkesterit ja laulusolistit. Hälytysosaston, nuoriso-osaston sekä veteraaniosaston kokous-, luentoja opetustilana on pohjakerroksessa sijaitseva iso, audiovisuaalisilla laitteilla ja myös pienkeittiöllä varustettu kerhohuone. ”Rakkaalla lapsella” ehti olla monta nimeä: VeePeeKoo, Vepari, Veepis. Vuonna 1918 talon valtasivat päämajakseen punaiset ja muutama viikko myöhemmin valkoiset. Äitini sylissä omakotitalomme kellarissa katselin silmät pyöreinä läheisteni vakavia ilmeitä. Hämärällä yleisvalaistuksella ja kattoon hankitulla pyörivällä pallovalaisimella diskoon saatiin miltei psykedeelinen värimaailma. Pommikoneiden ylilentoja oli, ja useita ilmahälytyksiä annettiin. Elävästi muistan, kuinka Laila Kinnunen opetti minulle uutuustanssi twistin askellukset. EasyFit -sali monine laitteineen on illasta toiseen ahkerassa käytössä, ja kalustohalli julkisivun puolella on muuntunut vaatenaulakkoaulaksi. Asema 16:n ajoneuvoina ovat sammutusauto ja kaksi miehistöautoa, joista toinen pitkäkestoisissa paloja suuronnettomuustilanteissa palvelee koko aluelaitosta pienkonehuoltotilana ja ravintoyksikkönä. Profile Vehicles Oy | Yrittäjäntie 1, 74130 IISALMI | Tel.+358 17 821 7411 www.profilevehicles.com | Follow us on Social Media @profilevehicles. Vuonna 1910 rakennetun Tampereen VPK:n talon seinien sisällä on kirjoitettu katkeran sisällissotamme historiaa. Olin monet vuodet palokunnan taloudesta vastanneen huvitoimikunnan sihteeri. Seppo Hakala, Pertti Metsärinne, Pentti Lasanen, Ossi Runne, Göran Ödner ja kaupungin omat suosikkiyhtyeet vetivät salin täyteen neljänä iltana viikossa. Kirjoitussarjassa esitellään toimivia palokunnantaloja. 3/2019 Pelastustieto 37 VANHAT PALOKUNNANTALOT, OSA 1 Jatkosodan aikana kaupunkia ei pommitettu. TALO VUONNA 2019 Tänään palokunnantalon juhlasali palvelee kaikenikäisiä kaupunkilaisia kuntosalina
38 Pelastustieto 3/2019 TAPASIMME 38 Pelastustieto 3/2019
Eläkkeelle hän seilaa elämänsä kunnossa. Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto TAPASIMME 3/2019 Pelastustieto 39. 3/2019 Pelastustieto 39 Kiva duuni & hyvät kaverit Ylipalomies Kim Ericsson ei ole vastarannan kiiski, vaikka sukeltaakin veteen harvinaisessa rullapuvussa
Yksi pomo sitä ihmetteli, kun nykyiset toimivat vetoketjuilla”, Ericsson naurahtaa. Itse olen ykkösvuorossa. Nykyisen työajan puitteissa vuorot 1 ja 3 sekä 2 ja 4 voivat olla aika ventovieraita toisilleen. Hän oli aamupäivällä savusukellusharjoituksessa Espoon Suvelassa purettavassa kerrostalossa. On fyysisesti paljon rankempaa, kun noustaan korkealle. Muut ovat jääneet eläkkeelle jo kuusikymppisenä. Jos joutuu heittomiehenä toiselle asemalle, sieltä tuntee ehkä vain yhden kaverin. Ensihoitajat joutuvat kiertämään enemmän asemien välillä. Nakit ja muusi sekä piippaavat palovaroittimet ovat myös työllistäneet. Hänen mukaansa eläkeiän suhteen tuli takavuosina niin pahasti turpiin, että hommasta on tullut aika raadollista. Kuumat harjoitukset oikeassa ympäristössä ovat harvinaista herkkua. ”Ei ottanut kunnon päälle. Niittykumpu on Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen paloasemista vilkkaimpia noin 1300 tehtävällä vuosittain. ENÄÄ EI TUNNETA KAIKKIA TYÖKAVEREITA ”Täällä Niittykummussa on ollut mukava vakioporukka jo vuosikausia. ”Itse saan ainakin fyysisesti pärjätä hyvin työuran loppuun asti”, Ericsson iloitsee. Väsyneeltä mies ei näytä. 40 Pelastustieto 3/2019 TAPASIMME Sukeltami nen kesäl lä on tämän homman kohokohta. Päätämme ottaa valokuvat ensin, sillä hälytys voi pärähtää koska vain. Mikään ei ole jäänyt kaivelemaankaan. Asemalla on kaksi sukeltajaa jatkuvassa vesipelastusvalmiudessa. Minulla on käytössä talon viimeinen, Loitokarin valmistama niin sanottu rullapuku kuivapukuna. Kovinta on työskentely katolla moottorisahan kanssa.” Monenlaisia keikkoja on mahtunut pitkälle työuralle, mutta mikään ei ole jäänyt erityisesti mieleen. Savusukellustai vesisukelluskeikalle Ericsson voisi lähteä tältä seisomalta. Hänen mukaansa moni haluaisi vielä rullapuvun,. elokuuta kunnossa, josta moni reilusti nuorempikin olisi kateellinen. Eläkkeelle hän jää virallisesti 1. Olin toisessa poltossa konemiehenä ja toisessa sukeltamassa kellaripalossa. Paljon on ollut automaattikeikkaa sekä autoja huoneistopaloja. ”Ja positiivinen asenne!”, huutaa ensihoitaja Maarit Simpanen Espoon Niittykummun paloaseman kalustohallissa. Asemavaihtoja tulee jonkin verran lomien ja sairastumisien takia. TALON VIIMEINEN RULLAPUKU – SIITÄ EN LUOVU ”Kaikilla on nykyään henkilökohtaiset sukelluspuvut ja kasvo-osat. Viimeinen työvuoro on juhannuksen jälkeisenä maanantaina. Olemme niin sanotulla sukellusasemalla. A inakin terveelliset elämäntavat, liikunta ja hyvät geenit. Osa kokee ne vaihteluna, osa kirouksena”, Ericsson kuvailee. Se ryhmä, joka oli kasassa Ericssonin tullessa Niittykymmun asemalle, on jo melkein häipynyt pois. Sain vielä tilattua tällaisen 6–7 vuotta sitten. Näin listaa ylipalomies Kim Ericsson vaatimattomasti reippaan olemuksensa salaisuutta. Itse hän ehtii täyttää nippa nappa 61
Sukeltajan lisäksi taskussa on myös veneenkuljettajan paperit. Ulkona ja luonnossa oleminen. HARRASTUKSET. Eikö nykyään kaikki ole kännykässä, tabletissa tai veneen navigaattorissa. Melon, käyn uimassa. Kaikki kiva puuhaaminen. Veneenkäsittely on myös haastavaa, koska veneitä on monen tyyppisiä. Ylipalomies Kim Ericsson Espoosta. Veneily. Kuntosali on aina ollut kantava voima. Merikortti ei aina auta. Hartiavetoketjua ei saa millään yksin kiinni. Nuottaniemessä oleva 218 on 13 metriä pitkä ja tuulipin. Alaosaa voi myös käyttää kahluuhousuina. Hän on myös hankkinut lukuisia lisäpätevyyksiä. Seinällä olevat kansainväliset sukeltajaliput kertovat, että Niittykummussa ollaan ”sukellusasemalla”. Rullapuku mahdollistaa myös jonkinasteisen pituussäädön ja antaa vähän löysää, jos pitää kurkottaa.” Matkalla yläkerran miehistötiloihin kohtaamme nivaskan seinällä roikkuvia karttoja niin maalta kuin mereltä. SYNTYMÄPÄIVÄSI. 11.7.1958. Vaimo ja kaksi lasta, pian kolme lastenlasta. Joka tapauksessa hän on junnuille hyvä kannustin. On huoli, miten saadaan kaikki tämä hiljainen tieto siirrettyä asemalle jäävälle porukalle. PERHE. Tämä on poikkeuksellista koko maan mittakaavassa. MIKÄ SAMMUTTAA. ”Vanhoissa, isoissa kartoissa on puolensa. Yleinen välinpitämättömyys ja roskaaminen. Tykkään katsoa kokonaiskuvan jo asemalta lähtiessä.” Työkaverit asemalla sanovat, että Kim toimii työssä kaikin puolin kuin parikymppinen. MIKÄ SYTYTTÄÄ. 3/2019 Pelastustieto 41 TAPASIMME Nopeat KUKA JA MISTÄ. Kim Ericssonin takana ensihoitajat Maarit Simpanen ja Mitja Ervasti. mutta ei ehkä kehtaa sellaista pyytää. ”On kyllä kertynyt paljon tarpeellista paikallistuntemusta, joka tulee vain merellä liikkumalla. Navi näyttää vain pienen alueen. ”Tämä on tosi kätevä, koska sen saa puettua päälle itsekin
Ennen sai pääaseman pajalla huoltaa auton ja fillarin, nykyään pestä pesuhallissa. 42 Pelastustieto 3/2019 Iso kartta antaa hyvän kokonais kuvan ennen keikkaa. Toisaalta brankkarit ovat hänen mielestään iättömiä.. Vaaditaan urheilullista elämäntapaa. Nyt juuri radioliikenneohjeistuksiin tuli päivitys, joka tosin tuntui aamun harjoituksessa hyvältä.” Miten kummassa Ericssonilla on riittänyt aikaa kaikkeen. Mitään perussairauksia ei ole. ”Työaika antaa hyvät mahdollisuudet harjoitella ja harrastan veneilyä sekä urheilusukellusta. TAPASIMME ta-alaa paljon. Pienillä asemilla ei saada joukkuepelejä kasaan.” Brankkarien ikähaitari on myös kasvanut. Pelkkä työvuorossa treenaaminen ei Ericssonin mukaan kanna eläkkeelle asti. ”Nykyään tehdään kaikenlaisia pylväitä tietokoneella. Hän on viihtynyt työssään, jossa tarvitsee monipuolisia taitoja niin palomiehen perustyöstä, sukeltamisesta, ensihoidosta kuin veneen kuljettamisesta. Omaa kiinnostusta ja harrastusta on pakko olla. Pidimme myös 25 äijän fudismatseja. Ne ovat märkinäkin lämpimiä. Toki se helpottaakin, mutta vie kessuilta ja mestareilta paljon aikaa ja vaivaa. Itsellekin on ollut haastavaa opetella vesiruiskukonetta perämoottorin rinnalla”, Ericsson kuvailee. Tämän Ericsson kokee rikkaudeksi. Muutos on jatkuvaa. Monella on täysduuni saada edes vähimmäisharjoitukset kasaan. ”Moni asia alalla on muuttunut paremmaksi henkilökohtaisista suojaimista, puvuista ja kalustosta lähtien. Fillari on käytössä päivittäin. Se laskettiin vesille eilen. Tänään oli apelli kahdeksalta ja ensimmäinen keikka jo klo 7.55. Koko ajan on uutta opeteltavaa, kun on tullut metro, uutta infrastrukruuria ja rakennuksia. Samoin melonta, uinti ja kuntosali pitävät kunnossa. Keikat tosin sotkevat harjoituksia. Kun olimme vielä pieni maalaiskunta, keikkaa oli vähemmän ja yhteistä aikaa asemalla enemmän. Paita oli märkä jo heti aamusta, ja keikan jälkeen sitten kuumaan savusukellusharjoitukseen.” Kunto pysyy huipussaan monipuolisen liikuntaharrastusten ansiosta. Myös kiva duuni ja hyvät kaverit auttavat jaksamaan.” Ericsson tosin kaipaisi työn puolesta alusasuiksi kunnon urheilukerrastoja. ”Aika ei tahdo nykyään riittää kaikkeen
”Nyt eläkkeellä jää enemmän aikaa myös lapsenlapsille. Silloin testeissä juostiin cooperia, vedettiin leukoja ja kyykättiin. 3/2019 Pelastustieto 43 TAPASIMME Mahdollistaa paloilmoittimen ja turvavalaistuksen vaiheittaisen uusimisen Kiinteistön paloilmoitinja turvavalojärjestelmien saneeraus voidaan toteuttaa helposti vaiheittain Prodex FIREscapella aloittaen siitä järjestelmästä, kumpi ensin halutaan uusia. Noin puolet reilusta 30:stä pääsi kesakoksi. Kesä menee varmasti nopeasti. ”Tykkään tehdä asioita käsilläni. Samanhenkisen vaimoni kanssa veneillään, fillaroidaan ja hiihdetään yhdessä. Saa nähdä, tuleeko kesällä miehistöpula, sillä emme saaneet haluttua määrää sijaisia. Työn vaihtelevuus ja työaika sopivat minulle. Mietin aikoinaan myös merivartiostoa, poliisin ja jumppamaikan hommaa. Vaihtoehtona olisi joku tukiyksikkö pääasemalla.” SUKELTAA RAKKAUDESTA LAJIIN Sukeltaminen on Ericssonin mukaan varsinkin kesällä homman kohokohta. Rakensin aikoinani Tekniikan Maailman rakennussarjan Mäkärä-veneen ja lapsille pienen soutuveneen. Olen soittanut myös akustista kitaraa, sitäkin ehtisi nyt harjoitella. Harrastus ja työ ovat siinäkin tukeneen toisiaan. Ojamon kaivoksessa Lohjalla sukelletaan jopa 40–50 metriin. Kysy lisää! security@hedengren.fi 0207 638 635 Pelastustieto 03_19.indd 1 11/03/2019 11.21 ”Koulutus ja osaaminen on tasaisempaa, kun kaikki ovat saaneet alan koulutuksen. Hän kävi lopulta paineilmahuoltajakurssin savusukelluslaitteille ja vesipuolelle sekä veneenkuljettajan kurssin. Sitä hän tekee vieläkin rakkaudesta lajiin. Pohjalla oli jo Helsingin urheilusukeltajien laitesukelluskurssi vuodelta 1975. Onneksi pystyn itse vielä sukeltamaan ja savusukeltamaan. Ehkä jotain suolarahoja tuovia työhommia voisi miettiä, koska palomiehen eläke ei ole huiman suuri.” Laiturista löytyy moottorivene Kulkuri 34. Molemmat vanhemmatkin ovat vielä elossa. Niitä riitti viime vuonnakin. Palokunnassa olevat kaverit mainostivat tätä ”hurttina miehen työnä”. Puuveneharrastusta kesti 20 vuotta. ”Aloitin kesämiehenä vuonna 1980. Kävi tuuri, että sain pysyvän viran vuonna 1983. Sukellusleireillä päästään myös sukeltamaan hylkyihin. Sähköavusteisilla enduropyörillä pääsemme haastavaankin maastoon. Talvella nastarenkailla pyörä puskee läpi kymmensenttisen lumenkin”, Ericsson iloitsee.. Palo-opistoon Ericsson yritti kolme kertaa huonoilla ylioppilaspapereilla, kiintiö oli pieni siihen aikaan. Minimeillä ja ylitöillä mennään. Palo-opiston pelastussukeltajan kurssin Otaniemessä suoritin samana vuonna.” AIKAA LAPSILLE JA LAPSENLAPSILLE Palomiehen työajan ansiosta lasten kanssa jäi aikaa liikkua ja harrastaa kaikenlaista, kun nämä olivat pieniä
”Haikeakin olo tulee, kun junnusta asti tuntemani kaverit alkavat nyt jäädä eläkkeelle.” Toinen poika Aleksi työskentelee ylitarkastajana Tukesissa. Samalla vaihdettiin kuulumisia. Artsin nelosvuoro teki kohdekäynnin Finavian paloasemalle ja tutustui uuteen lentokenttäpaloautoon. huhtikuuta. 44 Pelastustieto 3/2019 OPERATIIVINEN TOIMINTA Viimeisellä keikalla Pelastustieto seurasi palomestari Arto Latvalan viimeistä 24 tunnin vuoroa päivystävänä palomestarina Keski-Uudellamaalla. Seuraavaksi mentiin maan alle lentokentän junaradan kahdeksan kilometriä pitkään huoltoja tekniikkatunneliin. Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto Arto Latvalan poika Aku on palomies Havukosken asemalla. Keravan ja Tuusulan paloasemalla odotti maittava makaronilaatikko. Ruokakin maistuu paremmalta hyvässä seurassa yhteisiä keikkoja muistellen.. Työkavereita hyvästeltiin ja tehtiin kohdekäyntejä, mutta sankka savu peitti auringon alkuillasta 6
Peltisessä autotallirakennuksessa palokaasut olivat levinneen väliseinien yläosan avoimien ratkaisujen vuoksi jo koko rakennukseen. Operaattorina ratissa palomies Max Martesuo, matkalla autotallirakennuksen tulipaloon Vantaalla. Palokaasut syttyivät pikkuhiljaa palamaan molemmin puolin alkupaloa ja talleissa olevat autot sekä muu irtaimisto syttyivät myös palamaan. Artsi näyttää pihalla ajosuuntaa Hannu Kronqvistille ja Kari Taavitsaiselle. 3/2019 Pelastustieto 45 Keravan hätäkeskus, Vantaa/Vanda, VANAMONKUJA, rakennuspalo: keskisuuri, RKU101,RKU301,RKU303,RKU206,RKU505, 06.04.2019 19:02:43. Sen verran voi paljastaa, että pelastusalaa Artsi ei jätä. kesäkuuta. Talossa asuu neljä brankkaria. Operaattori avustaa palomestaria ja ottaa kuvia tapahtumapaikalla. Paljon lisää kuvia ja videoita 24 tunnin ajalta löytyy Instagramissa ja Facebookissa #artsi24h Työhuoneeseen on kertynyt hyödyllistä aineistoa ympäri maailmaa. Artsi jää eläkkeelle virallisesti 1. Artsi ei pääse paloautoista eroon edes kotipihallaan vanhan Hiekkaharjun paloaseman paikalla. Lue lisää Vuoden Palomiehen pitkästä urasta Pelastustiedosta 9–10/2018. Tiedotteet lähtivät nopeasti eri medioihin. Kirjoita pelastustieto.fi:ssä hakusanaksi ”podcast”. Molemmat olivat ylipalomiehiä Helsingin pelastuslaitoksella.. Artsi on laatinut myös lentoonnettomuuksien ja suuronnettomuuksien johtamisohjeet. Kuuntele eläkepäivien suunnitelmista Apellipodcastista
Onnettomuuksien ehkäisy, ihmisten pelastaminen ja varautuminen nousevat päivän politiikan yläpuolelle, eikä niiden tärkeydestä olla eri mieltä. Ja samalla tuodaan alan omia näkökulmia esiin. Moni poliitikko suhtautuu pelastusalaan myötämielisesti, mutta on pelastusalan asia tuoda esiin niitä asioita, jotka ovat poliitikkojen käsissä ja jotka auttavat tekemään Suomesta turvallisemman. Jos me emme sitä perehdytystä tee, asiamme ei nouse poliittiselle agendalle. Sami Kerman työskentelee kehittämispäällikkönä Suomen Palopäällystöliitossa ja tekee väitöskirjaa osaamisen johtamisesta. Kaikki ovat sitä mieltä, että lobbausta pitäisi tehdä, mutta viranomaisroolissa on jotain, mikä saa lobbaamisen tuntumaan väärältä. Suomalaisessa ja eurooppalaisessa päätöksenteossa myös oikea-aikaisuudella on suuri merkitys. Seurataan suuronnettomuusharjoitusta, käydään kuumassa kontissa, kuullaan pelastajan ammatin henkisestä kuormittavuudesta keikka esimerkkien kautta ja tehdään pelastajien kuntotesti. Samoin pienemmillä tilaisuuksilla ja sidosryhmäsuhteiden ylläpidolla saa paljon aikaiseksi, kunhan omat tavoitteet ovat konkreettisia ja itsellemme kirkkaita. 46 Pelastustieto 3/2019 Autetaan poliitikkoja tekemään työtään MOKKATAKKIMAISTERI Ala ei ole kunnolla miettinyt, mitä se poliitikoilta haluaisi. Monet toimijat kadehtivat valtakunnallisia maanpuolustuskursseja vaikuttamiskanavana. Monesti toivotaan nykyisten toimintaedellytysten säilyttämistä ja sellainen toive taipuu huonosti poliittiseksi vaatimukseksi. Meillä on tärkeä tehtävä, jonka toimintaedellytyksiä poliitikot yli puoluerajojen ovat valmiita tukemaan. Kyllä jokaisen poliitikonkin sisällä asuu pikkulapsi, joka olisi pelastustoimen vastaavasta parin päivän konseptista kiinnostunut. Meidän tulisi kuitenkin ymmärtää, että hakeutumalla vuorovaikutukseen poliitikkojen kanssa autamme heitä tekemään omaa työtään. Lisäresursseja ei ole luontevaa pyytää, jos samaan aikaan ollaan ylpeitä siitä, kuinka kustannustehokkaasti palvelumme tuotamme. Viestinnällä osallistutaan julkiseen keskusteluun, määritellään mistä puhutaan ja tehdään näkyväksi sitä, millaisia asioita pelastusalan toimijat pitävät tärkeinä. Osoitti esimerkiksi ihailtavaa pokkaa Pelastusopiston rehtorilta vetää hihasta komissaari Kataista Brysselin lentokentällä ja kutsua hänet opistolle tutustumaan toimialaan. Autetaan poliitikkoja tekemään omaa työtään.. Mikä olisi sitten pelastustoimelle luonteva tapa lähestyä poliitikkoja. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen tuntuu olevan pelastusalalle vaikea asia. Ei yleispoliitikolta voi odottaa oma-aloitteista perehtymistä alan yksityiskohtiin. Lisäksi tuntuu, että ala ei ole kunnolla miettinyt, mitä se poliitikoilta haluaisi. Viestinnän merkityksen korostuminen, joka viime vuosina on ollut pelastusalalla nähtävissä, tekee alalle erittäin hyvää
”Keskeinen ajatus oli korkealla työskentelyn ohjeen päivittäminen. Josko tutustuisimme alueen rakennettuun paloturvallisuuteen ihan autenttisissa olosuhteissa?” pohtii Palopäällystöliiton toiminnanjohtaja Ari Keijonen. Keijonen kertoo, että tapahtuma jatkaa samalla konseptilla. Ei häiritse näkökenttää. Ota yhteyttä ja kysy lisää: Dräger Suomi Oy I 0207 119 600 asiakaspalvelu@draeger.com | www.draeger.fi oikeaan aikaan oikea informaatio Dräger FPS ® -COM 7000 LUE LISÄÄ! Vuoden 2020 Palopäällystöpäivät järjestetään Pasilan Triplassa Helsingissä. Vielä ei ole tehty ratkaisuja siitä, voisiko Palopäällystöpäivät ja vuoden 2021 Turvallisuusmessut yhdistää voimansa. MOKKATAKKIMAISTERI Dräger FPS-COM 7000 Dräger FPS 7000 -kasvo-osaan täysin integroitava kommunikaatiojärjestelmä ryhmän sisäiseen ja ryhmien väliseen handsfree-viestintään. ”Tässä käydään keskustelua, voisiko olla alan yksi iso tapahtuma. Se voisi olla megalomaaninen, jopa kansainvälinen tapahtuma Turvallisuusmessujen yhteydessä Helsingissä.” Palopäällystöpäivät Helsingin Triplaan PALOPÄÄLLYSTÖPÄIVÄT Paloinsinööri Ville Leinonen palkitsi toimittajat Palopäällystöpäivien viestintäosuudessa.. ”Liitto haluaa olla keskustelun avaaja. Todella harvoin näkee, että kaikki ovat mukana ihan 110-prosenttisesti. Integroitu puhevahvistin. Puheohjauksella toimivassa Full-duplex-viestinnässä voit puhua ja kuunnella samanaikaisesti. Keijonen on erityisen tyytyväinen tämänvuotiseen korkeanpaikan työskentelyn pre-seminaariin. Käsittelyssä eivät ole pelkästään käytännön asiat, vaan keskeisiä ovat myös johtamiseen ja alan kulttuurin kehittämiseen liittyvät asiat.” ALALLE YKSI ISO TAPAHTUMA. ”Helsinkiin on hyvä tulla, ja Triplan ympärille voidaan mahdollisesti rakentaa jopa jotain teemoja. Koin suurta myötäylpeyttä.” Yhdenvertaisuusteemasta tuli pelkkää positiivista palautetta, vaikka etukäteen liitto kuulikin epäileviä äänenpainoja
Arjen turvallisuuden opit tulevat tutuksi pelatessa kuin huomaamatta. Erityisesti turvallisuuskasvatus korostuu yksikön työssä. ENITEN TURVALLISUUSKASVATUSTA Pakohuonepeli on vain yksi Pirkanmaan pelastuslaitoksen viestintäyksikön onnistumisista. Yleisötapahtumissa peliin tarvitaan huone tai kontti, muu rekvisiitta kulkee pakettiautossa. Yleisötapahtumia, koulutuksia ja kampanjoita on meneillään jatkuvasti. ”Kannustamme muitakin tekemään tällaista, tämä ei oikeasti ole työläs juttu”, Haapala painottaa. Esimerkiksi Tulikettu-turvallisuuskoulutus kattaa Erilaiset persoonat vahvan viestintäyksikön voima Pirkanmaan viestinnän tehokkuus kumpuaa erilaisista ihmisistä ja sallivasta ilmapiiristä. Pakohuonepelien ajatus on, että kodin turvallisuus kuuluu kaikille. Kun pelaaja saa tehdä ja toimia itse, hän saattaa sisäistää turvallisuusasiatkin paremmin kuin vaikkapa luennolla istuen. ”Tämä ei syrjäytä olemassaolevaa luentomuotoista turvallisuuskoulutusta, vaan se voi olla tukena ja osana sitä. Onneksi hän on jättänyt sukulaisille ohjeita. Ainakin mökin paloturvallisuudessa olisi parantamisen varaa. Teksti: Kaisu Puranen · Kuva: Teemu Heikkilä Parhaat onnistumiset tulevat yleensä jostakin raakileheitosta, jolle on ehkä naureskeltu.. Pelastuslaitoksen jälki näkyy niin viranomaisyhteistyössä kuin toiminnassa lasten ja nuorten kanssa. Messujen jälkeen peleistä on tullut runsaasti kyselyjä esimerkiksi kuntasektorilta. Mysteerimökki ja Mummolassa piippaa -pelit ovat melko tuoreita keksintöjä. YLI 80 PELAAJAA Idea pakohuonepelistä syntyi vuosi sitten Turvallisuusviestinnän opintopäivillä. Pakohuonepeli on nähty kolmilla messuilla, ja se on niittänyt suosiota. Se on myös nykyaikainen menetelmä”, Haapala sanoo. 48 Pelastustieto 3/2019 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY P entti-sedän mökki on tyhjillään, sillä setä on joutunut lähtemään äkillisesti jonnekin. Viestintäsuunnittelija Elina Haapala muistuttaa, että peli hyödyttää erilaisia oppijoita. Tästä asetelmasta alkaa Pirkanmaan pelastuslaitoksen oma pakohuonepeli Mysteerimökki. Tuona aikana peli pyöri 30 kertaa. Mummolassa piippaaa pilotoitiin vuonna 2018 Turvallisuusmessuilla Tampereella. Koulutussuunnittelija Ullastiina Hankala kertoo, että Asta Rakentaja -messuilla helmikuun alussa kolmen päivän aikana pelin suoritti 80 pelaajaa. Pakohuonepeli on tärkeä osa Pirkanmaan pelastuslaitoksen viestintäyksikön työtä. Paikalliset opiskelijat suunnittelivat ja käsikirjoittivat turvallisuusaiheisen pakohuonepelin, Elina Haapala ja erikoissuunnittelija Janne Leinonen jatkokehittivät käsikirjoitusta sekä suunnittelivat rekvisiitan ja peliohjeet. Pelaaminen voi olla myös perheen sisäinen opetustilanne, kun aikuiset sanallistavat tekemistään lapsille
Ullastiina Hankala painottaa, että monipuoliseen turvallisuusviestintään tarvitaan aina apukäsiä ja uusia näkemyksiä. 3/2019 Pelastustieto 49 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY neljä eri ikäluokkaa ja tavoittaa joka lukuvuosi yli 20000 lasta. ”Parhaat onnistumiset tulevat yleensä jostakin raakileheitosta, jolle on ehkä naureskeltu. Viestintäyksikkökin oppii nuorilta. ”Esimerkiksi 112-päivässä oli mukana 13 eri viranomaista tai järjestöä. ”Se on rekrytoinnin kannalta tärkeää, sillä siten saamme opiskelijoita perehdytettyä alaan”, Haapala sanoo. Yksikön vahvuus on myös nopea reagointi. Nuoret ovat haastava kohderyhmä, ja siksi pelastuslaitos ottaa TET-jaksolle vuosittain 15–20 työelämään tutustujaa. Yksikössä on rohkaiseva, salliva ja kannustava ilmapiiri. Heillä on osaamista muun muassa kasvatustieteistä, graafisesta suunnittelusta, rakenteellisesta palonehkäisystä, ensihoidosta, vuorovaikutteisesta mediasta sekä videoiden ja kuvien editoinnista. ”Esimerkiksi minulla ja Ullastiinalla on ihan erilaiset taustat. Verkostoituminen ja kumppanuusajattelu on tärkeää”, Haapala sanoo. Yhdeksäsluokkalaisilla on kahden viikon aikana kattava ohjelma, johon kuuluu muun muassa monipuolista tutustumista pelastuslaitokseen. Esimerkiksi turvapaikanhakijoiden aaltoon vastattiin heti infoja koulutustilaisuuksilla. Tiedotuspäällikkö Veijo Kajánin johtaman turvallisuusviestintäyksikön työt voi jakaa turvallisuuskoulutukseen ja -viestintään. Haapalan ja Hankalan mielestä pelastuslaitokset tekevät tällä hetkellä hyvää työtä viestinnässä, mutta yhteistyötä pelastuslaitosten kesken voisi aina lisätä. Pelastuslaitoksista Pirkanmaa turvallisuuskouluttaakin lapsia valtakunnallisesti eniten. Positiivista henkeä halutaan pitää tietoisesti yllä. Voisimme paketoida yhdessäkin”, Haapala sanoo. Sitten onkin lähdetty pureskelemaan sitä. Viestintäsuunnittelija Elina Haapala (vas.) ja koulutussuunnittelija Ullastiina Hankala seuraavat, kun harjoittelijat Pinja Aaltonen (selin) ja Mila Manninen kertovat pelin kulusta Riitta Kaijaselle ja Kaisu Laineelle.. Olen insinööri, Ullastiina on lukenut kasvatustieteitä”, kertoo Haapala. Tiimi pitää yhtä myös vapaa-ajalla. Yksikkö tekee sisäistä ja ulkoista viestintää, somea, tuottaa yleisötapahtumien materiaaleja, osallistuu maakunnallisiin ja valtakunnallisiin hankkeisiin ja tekee yhteistyötä monien tahojen, kuten muiden viranomaisten, kuntien ja oppilaitosten kanssa. Koulutus hoidetaan yhteistyössä eri yksiköiden kanssa, varsinaisen oppitunnin lapsille pitävät palomiehet. ”Jokaisen sanoma on sama, se on vain paketoitu eri tavoin. VAHVA KOULUTUSTAUSTA Suunnittelijat uskovat, että viestintäyksikön voima kumpuaa johdon tuesta ja näkemyksestä. Vuodessa ilmestyi kahdeksan paloturvallisuusvideota kymmenellä eri kielellä. Erilaiset persoonat pystyvät jatkokehittämään toisen ideoita, vaikka ne olisivat kuinka älyttömiä”, Haapala kertoo. Toisen asteen opiskelijat pääsevät myös harjoittelemaan viestintäyksikköön. Pakohuonepeli kiinnosti Kotimaan matkailumessuilla. Viestintäyksikön jäsenillä on keskenään erilaiset, mutta vahvat koulutustaustat. ”Sanomme epäkohdat ääneen ja menemme jo seuraavaan asiaan”, Haapala kuvailee. Hyvä yhteishenki kannattelee silloinkin, kun asiat eivät suju niin kuin Strömsössä
Kouvolan kaupungilta harjoitukseen osallistui noin 400 kiinteistöä ja 3000 työntekijää. Siksi viranomaiset järjestivät siellä yhteisen suuronnettomuusharjoituksen.. Palo uhkasi levitä viereisiin vaunuihin. Mukana on aikaisemminkin ollut alueen asukkaita ja yrityksiä, mutta ei koskaan näin runsaasti”, sanoo paloinTiedonkulussa pullonkauloja Kouvolassa järjestettiin viranomaisten yhteinen suuronnettomuusharjoitus yhdessä kaupungin asukkaiden kanssa. Myös tiedonkulusta saatiin oppia ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön kanssa tehty kysely antoi hyvää tietoa kansalaisten valmiuksista toimia suuronnettomuudessa. Pian tämän jälkeen ratapiha ohjaaja huomasi pääradan vieressä, sähköistetyllä järjestelyratapihalla vuotavan kemikaalivaunun. Kouvolalaiset harjoittelivat sisälle suojautumista. Työpaikoille ja koteihin osoitettu kysely osoitti, että harjoitus otettiin hyvin vastaan. Kouvolan seudun viranomaiset järjestivät maaliskuussa suuronnettomuusharjoituksen. Yli kaksi kolmasosaa vastaajista arvioi harjoituksen hyödyllisyyden erinomaiseksi. Vuoto synnytti myrkyllisen kaasupilven. Alueen asukkaille järjestettyyn internet-kyselyyn vastasi 274 henkilöä. Teksti: Esa Aalto · Kuva: Kymenlaakson pelastuslaitos sinööri Juhani Carlson Kymenlaakson pelastuslaitokselta. ”Harjoitus oli kokonaisuutena onnistunut. Mukana olivat myös Kouvolan kaupunki ja alueen työpaikat sekä asukkaat. 50 Pelastustieto 3/2019 VARAUTUMINEN P alavaa nestettä sisältävä säiliövaunu vuoti ja neste syttyi palamaan Kouvolan ratapihalla. Vastaajista 40 prosenttia Ratapiha-alue on riskikohde Kouvolassa
Se johtui myös siitä, että väestöhälyttimien lyhyt kokeilumerkki ei kuulunut. Puhetiedote annettiin väestöhälyttimen kautta. Myös kodeissa harjoiteltiin ja sielläkin esimerkiksi ilmanvaihdon pysäyttäminen onnistui valtaosalta hyvin. Kyselyn perusteella toimivimmat viestintäkanavat ovat sosiaalinen media ja puskaradio eli ihmisten välinen kanssakäyminen. Osa heistä, jotka olivat ladanneet sovelluksen eivät saaneet vaaratiedotetta, koska sovellus oli päivittämättä. ”Vuosittain määrittelemme yhden harjoituksen pääharjoitukseksemme ja tänä vuonna se oli Kouvolan kemikaaliratapihan suuronnettomuusharjoitus”, Juhani Carlson kertoo.. 3/2019 Pelastustieto 51 VARAUTUMINEN ”Talo kahden kilometrin päässä ratapihasta, mutta varoitusviestiä ei tullut 112sovellukseen.” antoi harjoituksen hyödyllisyydestä täyden kympin. Sen takia harjoitusta ei koettu myöskään mielekkääksi. TIEDONKULKUA PARANNETTAVA Mitä harjoitus opetti. ”Tällainen on tarpeen toteuttaa Kouvolassa, jossa ratapiha-alue on näinkin keskeisellä paikalla. ”Jopa neljä viidesosaa vastanneista kertoi tutustuneensa etukäteen kaasuvaaratilanteesta kertovaan ohjeistukseen”, SPEKin koulutuspäällikkö Ira Pasi kertoo. Siksi harjoituksiin satsataan paljon. Suurella osalla puhelimen asetukset estivät vaaratiedotteen ilmoitukset. Joillakin puhelinmalleilla käyttäjän tekemät asetusmuutoksetkaan eivät auttaneet, vaan vaaratiedote tuli puhelimeen vasta seuraavana päivänä”, Juhani Carlson kertoo. Koneellisen ilmanvaihdon puuttuessa ilmanvaihtoaukot tukittiin muovipussilla ja teipillä, joka tosin oli monen mielestä kovin hankalaa. Siksi koneellisen ilmanvaihdon katkaisin pitää olla kerrostaloissa nopeasti tavoitettavissa eikä lukkojen takana. Jotkut taas kuulivat vain sisälle suojautumisesta, mutta eivät ilmanvaihdon sulkemisesta. ”Asukkaiden tiedottamista pitää parantaa. Nyt siinä oli puutteita”, Carlson toteaa. Monet kertoivat saaneensa tiedon harjoituksen alkamisesta, mutta eivät sen loppumisesta. Ratkaisu voi olla myös hätäseis-katkaisin, joka on sijoitettu eteistilaan”, Ira Pasi sanoo. Käytössä oli uusia välineitä, kuten kännykkäsovellus, tekstiviesti ja sosiaalisen median kautta tapahtuva viestittäminen. Vaaramerkin sijalla annettiin seitsemän sekunnin pituinen koemerkki. Vaaratiedottamista tehtiin monikanavaisesti. ”Uusistakaan välineistä huolimatta emme saaneet viestiä riittävän nopeasti ja kattavasti perille.” Asukkailta tuli paljon palautetta, että tietoa ei saanut. Harjoituksessa hyödynnettiin myös sosiaalista mediaa. Ensimmäistä kertaa harjoiteltiin vaaratiedottamista myös puhelimiin ja siitä saatiin kokemuksia”, Juhani Carlson kertoo. Vaaratiedote olisikin hyvä saada älylaitteisiin niin, ettei käyttäjän tarvitse ladata sovellusta tai muuttaa itse asetuksia. ”Jokaisesta on pidettävä huolta ja varoitettava välittömästi erilaisten viestintäkanavien avulla”, Ira Pasi sanoo. ILMANVAIHTOKATKAISIN NOPEASTI KÄYTÖSSÄ Työpaikoilla ihmiset eivät kuulleet riittävän hyvin vaaramerkkejä, keskusradioviestejä ja megafoneilla annettuja tiedotteita. Kokemusten perusteella vaaratiedottamista älylaitteisiin ei saada toimimaan erikseen ladattavalla sovelluksella. ”Erityisesti ratapihan lähistön asukkaiden pitäisi pystyä katkaisemaan kiinteistönsä ilmanvaihto. ”Yhteisesti sovittu Twitterin käyttö helpotti eri viranomaisten viestinnän yhteensovittamista. ”Ensimmäinen ongelma on saada ihmiset lataamaan sovellus. Sähköpostilla tulleita viestejä ei koettu tehokkaaksi tiedotuskanavaksi. Pahin puute tällä hetkellä on tiedon saaminen puhelimiin ja muihin älylaitteisiin.” Vaaratiedottamisen osalta selvitettiin 112 Suomi -sovelluksen käyttöä noin viiden kilometrin säteellä onnettomuuspaikasta oleviin puhelimiin. ”Ihmiset olettavat niiden kuuluvan myös rakennusten sisälle, vaikka väestöhälyttimet on suunniteltu ulkona olevan väestön varoittamiseen. Kodeissakin kärsittiin tiedonpuutteesta. Kymenlaakson pelastuslaitoksen alueella on erittäin paljon suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavia laitoksia. Pelastusylitarkastaja Markku Kirvesniemi Etelä-Suomen aluehallintovirastosta sanoo, että kansalaisten mukaan ottaminen tällaisiin harjoituksiin on vapaaehtoista. Silti sen sulkeminen onnistui hyvin
850 vuotta vanha katedraali tulessa, kertovat monet lähteet.” Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpkin on ehtinyt jo tviitata. Pariisilaissammuttajat saavat häneltä ohjeita. Kerro, jos olen väärässä.” Mediatuutit työntävät kuvaa Pariisin liekeistä. ”Tossa palossa on sama, miten yksi mies letkua vetää”, Vesku vähättelee. ”Olisi nyt sekin ollut vain hiljaa tai tyytynyt pelkästään pahoittelemaan tilannetta”, näytönlääppijä sanoo. Vaikka kirkosta tuhoutui paljon, niin saivat ne siitä säästettyäkin”, näytönlääppijä innostuu. Sä tuut sen takia töihin, että sä teet sitä hyvää.”. ”Musta palo näytti siltä, että se syö juuri niin paljon kuin on syödäkseen. Yhdysvaltain presidentin mukaan kannattaisi sammuttaa ilmasta käsin. Toisessa kuvassa kirkko roihuaa vastustamattomasti, toisessa epäuskoinen ja kauhuissaan oleva yleisö seuraa tilanteen kulkua. Se on kaupungin sydän. Meillä on mahdollisuus lievittää sitä tuskaa, kun me tehdään tätä meidän duunia kunnolla. Meidän duuneissa syntyy aina vahinkoa, mutta aina löytyy hyvääkin ja se on sun duuni. Paikallinen väki väittää, että kaupunki ei tule koskaan palautumaan entiselleen, kun Notre Dame on mennyttä. Se letkunvetäjä ei saa ajatella noin. Se, kun sä Vesku vedät letkua keikalla, jää hädän hetkellä ihmisten mieliin hyvänä tekona”, esimies sanoo. 52 Pelastustieto 3/2019 Notre Dame palaa LIIAN TUMMAA PAAHTOA Siinä hehkussa työsuihku näytti aika kaposelta. ”Musta tuntuu, että Pariisissa on mietitty Notre Damen mahdollista paloa jokusen ammattilaisenkin voimalla. ”Pariisin brankkarit hoitivat hommansa. Siinä hehkussa työsuihku näytti aika kaposelta”, Vesku sanailee. ”Onko varma tieto vai taas joku älytön meemi?” ”Totta on. TUOTEHAKEMISTO Iltapannu on keitetty. Vaikkei siinä oma omaisuus kyseessä olekaan, niin silti se koetaan raskaaksi menetykseksi. Takapenkkiläinen lääppii puhelimensa näyttöä ja hörppii kahvia. Eivät välttämättä priorisoi Trumpin tviittiohjeita kovinkaan korkealle”, esimies liittyy keskusteluun. ”Eikä ole. ”Mitä mä eilen sanoin?” esimies muistuttaa. Ei kannata olla se, joka vähättelee, vaan se, joka arvostaa duunia. Se on parempi sinun oman itsesikin kannalta”, esimies sanoo. Jos se letkunvetäjä arvostaa tehtäväänsä ja hoitaa oman pienen osansa isolla pieteetillä, niin lopputulos on paras mahdollinen, kun kaikki tekevät samoin. ”Toi kommentti ei välttämättä sisältänyt faktaa.” ”Ei niin. ”Mutta asia on vain niin.” ”Sun ei kannata tulla enää huomenna duuniin, jos sä ajattelet asioita vain vahinkojen kautta. ”Notre Dame palaa”, hän tiedottaa kaikille. ”On jotenkin tragikoomista, että vaikka kirkko on selvinnyt molemmista maailmansodista lähes vahingoittumattomana, niin tämän päivän julkista kilpailutuspolitiikkaa ei sekään kestänyt”, kuuluu viimeinen alustus. ”Näettekö jätkät nyt, miten kova juttu tällainenkin tulipalo voi olla ihmisille. Aamulla Notre Damesta saadaan lisää uutisia
Lisäksi meiltä myös 230V siniaaltoinvertterit ja Smart Charger -akkuvaraajat.. Uudista Varustehuoltosi D esinfioi varusteet ja ensihoidon välineet Hygio a40 Medi –laitteessa ilman varusteita kuluttavia kemikaaleja ja vettä. Ohjausja valvontakeskus Sammutusjärjestelmät Käsisammuttimet Presto Sammutinlaskurilla™ lasket helposti suosituksen kiinteistön käsisammuttimista! www.presto.fi /sammutinlaskuri lehtimainos_60x58.indd 1 31.10.2016 16:48:11 Tiedustelut| 040 847 3298 info@hygio.fi | www.hygio.fi Älä altistu Palopelastusasujen käsittely Hygio a40 Medi otsonointikaapissa pesun jälkeen poistaa vaarallisia PAH -yhdisteitä jopa 70 prosenttia. Kasvauaa pelastajien turvallisustasoa. LIIAN TUMMAA PAAHTOA Työturvallisuus FIREBOX KOULUTUSLAITE Oy Interenergy Ltd PRESSO CENTER Puh.(019)340451 Fax.(019)340460 Alkusammutuskoulutus Palokalusto Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh. Ensihoitolaukut Työasut ja kengät Elektroniset laitteet Palopelastusasut Kypärät ja valjaat Aluasut Kunnossapito Kunnossapidon kumppani TUOTEHAKEMISTO Sähköjärjestelmät cmelux.fi Litium -tehoyksiköllä korvaat perinteisen ajoneuvoon rakennetun 230V järjestelmän. | toimisto@?n-inventors.. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Väestönsuojat ja vss-varusteet Mittauslaitteet ja kompressorit Kuivapukujen testauslaitteistot kemikaalipuvuille sukelluspuvuille pintapelastuspuvuille pelastuspuvuille Myös räätälöitynä kohteeseen. Painoa vain 1/3 perinteiseen järjestelmään verrattuna, samoin kokoa. Parantaa kiinteistöjen turvallisuuua tuomalla sammutusjärjestelmän edot paloilmoiimen yhteyteen. Voivalantie 26 C, 20780 Kaarina info@miltest.fi • 040 5464 243 www.miltest.fi Hengitysilmakompressorit myynti huolto varaosat ilma-analyysit ostamme ja myymme myös käytettyjä koneita www.?n-inventors.
Oikeuspsykiatriset mielentilatutkimukset ovat perusteellisia ja kestävät kuutisen viikkoa. Tutkittavasta kerätään arviointia varten kaikki tieto neuvolakorteista, koulutodistuksista ja rikosrekisteristä lähtien. Diagnoosit ovat luotettavia, koska ne perustuvat edellä mainittuihin esitietoihin ja perusteelliseen tutkimukseen. Ihmisillä voi olla toistuvia väkivaltaisuuksia, ja esimerkiksi alkoholin vaikutuksen alaisena Tuhopolttajien kuolleisuutta ei ole aikaisemmin verrattu yleisväestöön kuuluvaan verrokkiryhmään ennen Annika Thomsonin väitöskirjatutkimusta. Tämä altistaa harkitsemattomiin äkillisiin tekoihin, kuten tulipalojen sytyttelyyn seurauksia ajattelematta. Hän väitteli syksyllä 2016 mielentilatutkituista miespuolisista tuhopolttajista. Tilanne on sama muissakin maissa.” Ennen tuhopolttajien suosikkikohde oli heinälato, nykyisin se on roskakatos tai vastaava. Pyromania on kuitenkin harvinainen ilmiö. Nuorilla tuhopolttajilla on myös selvästi kohonnut riski sairastua skitsofreniaan. IMPULSSIKONTROLLIN HÄIRIÖ Usein tuhopolttajilla on impulssikontrollin häiriö. Taustalla on sen sijaan usein todettu psykiatrinen sairaus, kuten skitsofrenia.” Pyromaniaan eli tuhopolttohimoon liittyy tyypillisesti mielihyvän tai helpotuksen tunne tulta sytyttäessä tai tarkkaillessa. ”Alkoholismia todettiin 65 prosentilla ja muiden päihteiden käyttöä neljällä prosentilla. Alkoholi on usein kuvioissa. 54 Pelastustieto 3/2019 Miespuoliset tuhopolttajat ovat itsetuhoisia Tuhopolttoihin syyllistyneistä miehistä huomattavan suuri osa on vakavasti itsetuhoisia. Aineisto oli kansainvälisestikin laaja.” Lausunnoissa on paljon tietoa ihmisestä ja siitä, miten hän on päätynyt siihen pisteeseen. Usein alkoholin lisäksi on käytetty muitakin päihteitä. Suuri ero kuolleisuudessa yllätti tutkijan.. Suomessa on hyvät rekisterit. Tutkimukset oli tehty 1973–98 Helsingin yliopistollisessa sairaalassa. ”On tiettyjä geenimuunnelmia, jotka altistavat impulsiivisuudelle. Naistuhopolttajilla on pikemminkin psykiatrisia ongelmia, ja he sytyttävät tulipaloja esimerkiksi hoitolaitoksissa.” ”Aineistosta ei voi päätellä esimerkiksi, että kirkkojen tuhopoltot olisivat yhteydessä satanismiin. Teksti ja kuva: Kimmo Kaisto TÄTÄ TUTKIN ”T uhopolttajista tiedettiin yllättävän vähän. ”Tuhopolttaja on yleensä mies. Aineistossa olisi ollut alle viisi naista. Väitöstutkimuksessa oli mukana 441 mielentilatutkimukseen määrättyä tuhopolttajaa, joita verrattiin yleisväestöön kuuluvaan verrokkiryhmään. ”Näitä lausuntoja käytin tutkimuksessani. Seuranta-aika oli keskimäärin 20 vuotta. Tulipalojen sytyttelyyn on tavallisesti muita motiiveja, kuten kosto, vakuutuspetos tai toisen rikoksen peittely. 1990-luvulla oli tehty vain pari väitöskirjaa”, kertoo ylilääkäri Annika Thomson HUS:n psykiatrian tulosyksiköstä Kellokosken sairaalasta
Yksi näistä mutaatioista on löydetty pelkästään suomalaisilta.” ELÄMÄ PÄÄTTYI PALJON NUOREMPANA Lähes puolet tuhopolttajista, mutta vain noin viidennes verrokkihenkilöistä kuoli seurannan aikana. Tuhopolttajilla oli myös kolmetoista kertaa enemmän vakavia, sairaalahoitoon johtaneita itsemurhayrityksiä. Päihdehoidon pitäisi olla vahvemmin esillä tässäkin ryhmässä. Sen perusteella nuorten tekemiin tuhopolttoihin pitää suhtautua vakavasti ja nämä tarvitsevat pitkän seurannan psykoottisten oireiden varalta. Harva tuhopolttaja jää kiinni. Sen kautta voisi avautua esimerkiksi uusia hoitomahdollisuuksia, koska tänä päivänä ei ole olemassa spesifistä hoitoa tuhopolttajille”, Annika Thomson miettii. Seuranta-aikana sairastuminen oli kaksitoista kertaa yleisempää tuhopolttajilla kuin verrokeilla. Tuhopolttajat kuolivat keskimäärin kahdeksan vuotta nuorempina kuin verrokit, vain 53,2-vuotiaina. Verrokeista yksi prosentti teki seuranta-aikana itsemurhan, tuhopolttajista kahdeksan prosenttia. NUORILLA ISOMPI RISKI SKITSOFRENIAAN Thomson tutki 15–25-vuotiaiden tuhopolttajien alaryhmässä skitsofreniaan sairastumista. Tuhopoltto on hänen mukaansa rikoksena mielenkiintoinen, koska samalla poltetaan todisteita ja kiinnijäämisen MERCEDES SPRINTER VW CRAFTER VW T6 FIAT DUCATO PEUGEOT BOXTER CITROËN JUMPER Lisätietoa Kari Aho, myyntijohtaja | puh. 3/2019 Pelastustieto 55 TÄTÄ TUTKIN Ennen tuhopolttajien suosikkikohde oli heinälato, nykyisin se on roskakatos tai vastaava. Päihdeongelma liittyy selvästi myös rikoksen uusimiseen”, Thomson sanoo. +358 50 5377927 | email: kari.aho@sarco.fi www.sarco.fi Integroituja valoratkaisuja jo vuodesta 2006 ambulanssina yleisimmin käytettyihin autoihin Integroituja valoratkaisuja jo vuodesta 2006 ambulanssina yleisimmin käytettyihin autoihin Johtava integroitujen valoratkaisujen toimittaja riski pienenee. Tutustu koko tutkimukseen osoitteessa https://helda.helsinki.fi/ handle/10138/166233. ” Yllätyin tästä melkein 2,5-kertaisesta kuolleisuudesta. tehdään tyhmiä asioita, kuten tuhopolttoja. ”Olisi myös mielenkiintoista tehdä geenitutkimus tuoreemmalla aineistolla
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, kuinka toimintaohjeet väkivaltaja uhkatilanteita varten on järjestetty pelastuslaitoksissa ja kuinka työntekijät kokivat nykyisen ohjeistuksen vastaavan tarpeita. Raporttiosuudessa keskityttiin kuvaamaan palodynamiikan osion suunnitteluun ja toteuttamiseen kuuluvia asioita, kuten toteutustapoja ja tehtyjä valintoja. 56 Pelastustieto 3/2019 OPINNÄYTTEITÄ Savunpoiston vaikuttavuus omaisuusvahinkoihin HAATAJA, ANTTI Palontutkinnan oppimateriaalihanke – Palodynamiikka http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903193421 Palontutkinnan opetus ajan tasalle Omaiset ovat suuri riskitekijä ensihoitajien työssä. Opinnäytetyön lopputuloksena julkaistiin sähköisessä Moodle-oppimisympäristössä Palodynamiikan-verkkokurssi, joka käsittelee pääpainona palodynamiikkaa. Tavoitteena oli myös selvittää työntekijöiden mielipide valtakunnallisen toimintaohjeistuksen luomisesta pelastusalalle. Kyselytutkimus tehtiin verkkokyselylomakkeella ja siihen osallistui 19 pelastuslaitoksen pelastustoiminnan, ensihoidon, riskienhallinnan ja onnettomuuksien ehkäisyn työntekijät. Jotta toimintaohjeet vastaisivat työntekijöiden nykyisiä tarpeita, monessa pelastuslaitoksessa täytyy päivittää ja koota toimintaohjeet yhteen. Verkkokurssi sisältää muitakin palontutkintaan liittyviä asioita, esimerkiksi palokuvioiden tulkitsemista. Tutkimuksen perusteella toimintaohjeet on järjestetty pelastuslaitoksissa vaihtelevasti. Opinnäytetyön tavoite oli luoda sähköiseen Moodle-oppimisympäristöön palontutkinnan verkkokurssi palodynamiikan osa-alueesta. NIKKINEN, JONNE Pelastuslaitoksien väkivaltaja uhkatilanteiden toimintaohjeet http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903283945. Lisäksi laadittavan materiaalin oli oltava muodoltaan helposti päivitettävissä ajan tasalle, jos tietojen todetaan muuttuneen. Vastauksia tuli yhteensä 525. Lähdeaineistoa palontutkinnan oppimateriaaleille on kotija ulkomaisena tuotantona. Tutkimuksen mukaan väkivaltaja uhkatilanteiden toimintaohjeita pidettiin tärkeänä aiheena, johon tulisi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Yksi iso lähtökohta laadittavalle oppimateriaalille oli verkkomuotoisuusNäin voidaan tavoittaa suuri määrä ihmisiä helposti eikä opiskelu ole paikkaan ja aikaan sidottua. Opinnäytetyön toiminnallinen osuus muodostui palodynamiikan verkkokurssin sisällön suunnittelusta ja toteutuksesta. Pelastuslaitoksien väkivalta ja uhkatilanteiden toimintaohjeet Palontutkinnassa on tarve kattavalle suomenkieliselle ja ajan tasalla olevalle opetusmateriaalille. (Opinnäyte) Työturvallisuuslain (738/2002) 27 § edellyttää, että väkivaltatilanteet ja väkivallan uhka työssä pyritään estämään ennakolta. Nykyinen opetusmateriaali on monin paikoin vanhentunutta eikä vastaa nykypäivän opetusmateriaalien vaatimuksia. Lisäksi palontutkinnan oppimateriaaleissa on ongelmana, että tieto vanhenee nopeasti. Ajankohtaisten tutkimusten, uutisoinnin ja keskustelun perusteella väkivalta tai sen uhka on tullut ilmeiseksi osaksi pelastusalan työtä. Työpaikalla, jossa väkivallan uhka on ilmeinen, on oltava toimintaohjeet väkivaltatilanteiden varalta. Suomessa pelastuslaitoksien henkilöstön raportoimissa väkivaltaja uhkatilanteissa on ollut kahden viime vuoden aikana 26 prosentin vuosittaista kasvua. Tuotettua opetusmateriaalia käytetään valtakunnallisesti palontutkinnan opetuksessa. * * JJ* M! !"#$/0%"+))(("* ! (2B55A?*B:@8??8* (2B55A?*145A@@1B:@8?48855:*@<=4844AA?*;A4@<34A*!:31R=5AA@:?*1;;A@AB7:?*6=E<@5A*6:E:A442:* =38A5B:@8??844:O* 714:* 921@:44AA?* 51;AEA34:* @16DA?* @2B55A?* B:@8??844:* ;:B6:A48?* ;:3E838C E:@5AI*(2E:*GG*85A448388*;:31D=?:9AA@:?*@2B55A?*B:@8?488?I* * (2E:*GGI*!:31D=?:9AA@:?*@2B55A?*B:@8??8I* F82B::EA55:*@16DA55:*@8BB14::?O*9A4<*@2@A?*15A1?*;A4<<*5A5<33<<?O*7:*3A5<@5A*85A484<<?*4:C E1A44884O*714@:*@8B41E:4O*9A4<*1;A5@83A7:?*423A5A*15:4:*521BA48442::?*@=58A?8?*15A1I*$5A1AD8?* 5A5<33>?*921D154:9A5855:*@<=4844AA?*:;2?:*=DA?:A?85:?:3==5A<O*7144:*5::4AA?*9<<BA4844=<* 5A5<34>*1'%&,*+)UO*%2)'#6,*+)U*7:*+(V",&),*+)U*C@:48P1BA1A6A?I* Palodynamiikan kurssien rakenne. Opinnäytetyön teoriaosiossa on käsitelty muun muassa asiakastyöväkivaltaa, työturvallisuuslainsäädäntöä ja pelastusalan väkivaltaja uhkatilanteiden ajankohtaisuutta
Olkiluoto 3:n rakentaminen alkoi Opinnäytteen ilmakuva Olkiluodon ydinvoimalaitoksista. Posiva rakentaa Olkiluotoon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitosta, joka aloittaa TVO:n Olkiluodon voimalaitosten (OL1, OL2 ja OL3) ja Fortum Power and Heat OY:n Loviisan ydinvoimalaitosten (Loviisa 1 ja Loviisa 2) loppusijoittaminen tämänhetkisen aikataulun mukaisesti 2020-luvulla. Keskeisimmät kehittämiskohteet koskivat esimiesten osaamista, henkilöstön suhtautumista kehityskeskusteluihin ja keskusteluista saatavan tiedon hyödyntämistä. Tämä oli toiminnallinen opinnäytetyö, johon kuului toiminnallisena osuutena ohjeen ja kohdekorttien laadinta sekä raporttiosuus. Opinnäytteessä nousi esille kehittämistarpeita, joissa haastateltavat kertoivat kehityskeskusteluiden epäonnistuneen tai vaativan kehittämistoimenpiteitä. SUONPÄÄ, JUUSO Kehityskeskustelun hyödyntäminen pelastustoimen henkilöstöjohtamisen työkaluna http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201902212606 Tavoitteena oli selvittää, miten pelastustoimessa hyödynnetään kehityskeskustelua henkilöstöjohtamisen työkaluna, ja löytää tapoja, miten pelastuslaitokset voisivat onnistua paremmin kehityskeskusteluissa. Lisäksi työssä toteutettiin neljä teemahaastattelua sellaisten henkilöiden kanssa, joiden työnkuva pitää sisällään kehityskeskusteluiden järjestämisen palomiehen tehtävissä toimiville. Kuvaus onnistuneesta kehityskeskustelusta luotiin kehityskeskusteluita koskevasta kirjallisuudesta siten, että sieltä poimittiin keskeisimmät osa-alueet, jotka koskettavat pelastustoimen kehityskeskustelukäytänteitä. Voimalaitos toimitetaan TVO:lle avaimet käteen -periaatteella. 3/2019 Pelastustieto 57 OPINNÄYTTEITÄ Julkaisemme palstalla tiivistelmiä Pelastusopistosta valmistuneista opinnäytetöistä Kaikki palopäällystön koulutusohjelman työt: https://www.theseus.fi/handle/10024/1737 Sammutus ja pelastustoiminta Olkiluoto 3 ydinvoimalan putki ja kaapelitunneleissa Kehityskeskustelun hyödyntäminen pelastustoimen henkilöstöjohtamisen työkaluna Opinnäytteessä nousi esille kehittämistarpeita kehityskeskusteluissa. Ohjeen pohjalta laadittiin putkija kaapelitunneleiden kohdekortit, jotka ovat hyödynnettävissä sammutusja pelastustoiminnan aikana. Raportissa keskityttiin ydinlaitoksen palontorjunnan toteuttamiseen ja sitä ohjaavaan lainsäädäntöön ja ohjeisiin sekä sammutusja pelastustoimintaan vaikuttaviin osa-alueisiin, kuten selvitysmalleihin ja savunpoistoon. (Posiva Oy b.) 2.2 Olkiluoto 3 Olkiluoto 3 on rakenteilla oleva EPR (European Pressurized water Reactor) -tyyppinen ydinvoimala, jonka suunniteltu nettosähköteho on 1600 MW. Olkiluoto 3:n kaupallinen sähköntuotanto alkaa tämänhetkisen aikataulun mukaan tammikuussa 2020. Opinnäytetyötä varten käytiin läpi kehityskeskusteluun ja keskustelutaitoon liittyvää kirjallisuutta. Opinnäytetyön tavoitteena oli laatia ohje Teollisuuden Voima Oyj:n laitospalokunnalle sammutusja pelastustoiminnasta Olkiluoto 3 -ydinvoimalan putkija kaapelitunneleissa. TOIVO, JONI Sammutusja pelastustoiminta Olkiluoto 3 -ydinvoimalan putkija kaapelitunneleissa http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904094639 10 Kuva 1. Ydinvoimalaitos on aina haastava kohde palokunnalle. Teemahaastatteluja varten opinnäytetyön teoriassa luotiin katsaus onnistuneen kehityskeskustelun vaatimuksiin ja kompastuskiviin. Ilmakuva Olkiluodon ydinvoimalaitoksista (TVO Oyj) Posiva on Teollisuuden Voima Oyj:n ja Fortum Power and Heat OY:n omistama asiantuntijaorganisaatio, joka vastaa omistajiensa ydinjätteen loppusijoituksesta (Posiva Oy a). Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Kuva: TVO Oyj.. Laitoksen toimittaa konsortio, jonka muodostavat AREVA GmbH, AREVA NP SAS ja Siemens AG. Erilaiset ohjeet ja kohdekortit helpottavat pelastustoimintaa kohteessa
Hänen mukaansa idea nostolaitteiden hankkimisesta saatiin nurmeslaiselta maitotilan isäntä Hannu Gröhniltä, jonka tilalla Nurmeksen ja Valtimon palokunnat ovat käyneet harjoittelemassa ihmisen ja eläimen pelastamista. Nostolaitteessa on tarttuvat kumipäällysteiset metallipihdit, jotka asettuvat naudan lonkkien ympärille. Nostolaitteet hankimme paloautoihin viime joulukuussa. Lehmä painaa noin 700 kiloa. Eläimen pelastamiseen on suhtauduttava kiireellisenä tehtävänä. ”Usein eläimet joutuvat kiipeliin yöllä ja isäntäväki huomaa tilanteen aamulla. Laitteen verollinen hinta on maatalousalan liikkeissä hieman alle 150 euroa. Laitetta voidaan säätää portaattomasti. Se on tehokas apuväline esimerkiksi lantakouruun tipahtaneen eläimen tai poikimisen yhteydessä halvaantuneen lehmän nostamisessa, kun eläin ei pääse nousemaan jaloilleen. asemamestari Janne Pelo Nurmeksesta. Liina on myös hankala asettaa paikoilleen. Nostolaiteella hommasta olisi selvitty tunnissa", Pelo arvioi. Nostolaitteella voidaan nostaa enintään 900 kilon painoinen eläin. Nostolaitteen kanssa toiminta on helpompaa, ja se on palomiehen työturvallisuuden kannalta parempi vaihtoehto”, Pelo sanoo. Hannu Gröhn näyttää, kuinka laite kiinnitetään lehmän lonkkiin.. ”Laite ei vahingoita lehmää, jos sitä pitää nostaa. 58 Pelastustieto 3/2019 Nostolaitteella nousee lehmä tai hirvi Maatalousvaltaisella Pielisen Karjalan alueella on hankittu lehmän nostolaite kaikkiin Nurmeksen, Juuan, Valtimon ja Viekin VPK:n sammutusautoihin. Eläimen mahan alle laitettavat liinat saattavat rikkoa utareet, jolloin lehmä on käytännössä entinen. Laite soveltuu naudan ja jopa hirven nostamiseen, kertoo vs. Lehmä voi olla väsynyt oltuaan yön pulassa.” Laite voidaan kiinnittää esimerkiksi kettinkitaljaan, jolla eläin nostetaan vinssillä ylös. ”Laitteen hinta ei ole kovin suuri, jos sillä onnistutaan pelastamaan tuhansien eurojen arvoinen eläin vahingoittumattomana”, Pelo toteaa. "Viime kesänä lapioitiin lammen rantaliejuun uponnutta lehmää pari tuntia. Teksti ja kuva: Mika Rinne KALUSTONURKKA TUOTEHAKEMISTO ”M eillä on vuosittain muutamia lehmän tai sonnin nostokeikkoja
010 555 5299 sähköposti: etunimi.sukunimi@scania.fi www.scania.fi Raskaat paloja pelastusajoneuvot Nostolava-autot HYDRAULISET NOSTOLAVAT Suoritamme myös huoltoja korjaustyöt sekä vuosikatsastukset. 040 544 5495 info@sos-asu.com www.sos-asu.com/rescue SOS-Asu Ky Koulukatu 38 A1 90100 OULU Pelastamisen ammattilaisille RESCA RESCARI OY www.rescari.fi • 040 5950 164 TUOTEHAKEMISTO www.suomenpelastuskeskus.fi Hälytysja viestintälaitteet. 010 616 1400 | www.saurus.fi SCANIA SUOMI OY, ERITYISMYYNTI Petri Surakka Puh. KALUSTONURKKA Pelastustarvikkeet PALOJA PELASTUSKALUSTON erikoisliike vuodesta 1967 Liipasintie 8, 70460 KUOPIO p. 010 616 1500 • www.vema.fi Paloja pelastusautomyynti Tero Huovinen | 010 569 3670 Pekka Paananen | 010 569 3628 www.vehotrucks.fi Paloja öljyntorjuntaveneet Palokunta-asut Työasut ensihoitoon, ensivasteeseen ja asemapalveluun Puh. Huoltotöiden varaukset ja tiedustelut puh. 017 264 7220 myynti@savonpalokalusto.fi www.savonpalokalusto.fi PELASTUSKÄRRYT JA VARUSTEET www.pohjoinendisain.fi Paloja pelastusautot Saurus Oy Saunatie 5, 40900 Säynätsalo Puh. 050 395 8567 Vema Lift Oy, Voivalantie 30, 20780 Kaarina puh. 010 555 5273 Timo Iltanen Puh
Eräiden valmistajien eri työkalut käyttävät samoja akkuja. Välineet ovat kestäneet, kuten niiden kuuluukin. Lisäksi voidaan hankkia verkko virralla toimiva akkuadapteri, jonka ansiosta työkalu toimii niin kauan kuin virtaa riittää kohteessa. Akkutoimisia välineitä ei pysty käyttämään tällä hetkellä veden alla. Teksti: Manuele Sadaune Suomessa akkukäyttöisistä pelastustyökaluista on kokemusta noin seitsemän vuoden ajalta. Tämä riippuu tietenkin pelastuslaitoksen organisaatiosta”, Ranskan kansallisen tiepelastustyöryhmän vetäjä, komentaja Cédric Rigollet sanoo. Myös akut ovat kestäneet. Valmistajat lupaavat akkuvälineistä löytyvän saman verran tehoa kuin perinteisistä. Painoa sekä kokoa on hivenen enemmän kuin perinteisissä letkuvälineissä. Nyt on jo kolmen kokoisia niin leikkaamiseen kuin kappaleiden levittämiseen. Mitään ongelmia tai rikkoutumisia ei ole ollut. Akkujännite vaihtelee 28:sta 54 volttiin. Vaikka ne ovat yhtä tehokkaita kuin letkuihin liitettävät, ne ovat raskaampia ja hieman hankalampia käyttää. Koska jokaisella työkalulla on kaksi akkua sekä laturi, niitä voi käyttää yli tunnin ajan, kun toinen akku on käytössä ja toinen latauksessa. Toisaalta ne käynnistyvät nopeasti ja niiden käyttö on helppoa”, tiepelastuskouluttaja, ylivääpeli Laurent Dupont kertoo. 60 Pelastustieto 3/2019 Letkuton irrotus yleistyy ULKOMAILTA NÄIN SUOMESSA Sapeurs-Pompiers de France 3/2018 Käännökset Risto Lautkaski Letkuttomat akkukäyttöiset pelastustyökalut ovat viime vuosina yleistyneet. Silloin käytettävyys vastaa perinteisiä välineitä, kun sähköjohto rajoittaa käytettävyyttä ja matkaa. Alkuvuosina monet epäilivät akkujen kestoa ja sitä, kuinka nopeasti ne menettävät tehonsa. Pelastuslaitosten kannattaa ensin kokeilla vaihtoehtoisia tuotteita ja sen jälkeen päättää hankinnoistaan. Toki akuilla toimivalla laitteella on aina maksimi käyttöaika. ”Akkukäyttöiset pelastusvälineet tarvitsevat ainakin 30 prosenttia vähemmän tilaa paloautossa ja ovat saman verran kevyempiä kuin hydrauliset välineet letkuineen”, valmistajan ja maahantuojan edustaja Sylvain Duménil kertoo. Nämä ovat korvaamassa vauhdilla letkuilla toimivia pelastusvälineitä. ”Koska toimimme usein portaittain, ne soveltuvat käytettäviksi alussa, kun paremmin varustetut raivausyksiköt ovat vielä matkalla onnettomuuspaikalle. Akkuvoimalla toimivien välineiden etuja ovat nopeampi käyttöönotto, helpompi käsittely ilman rajoittavaa letkua, tilansäästö paloautossa ilman pumppuyksikköä sekä yhteensopivat akut muun muassa puukkoja metallisahan kanssa. Nämä uudet työkalut ovat painoltaan, teholtaan ja käyttöajaltaan vertailukelpoisia. Niiden ergonomiassa, käyttöturvallisuudessa ja melussa on kuitenkin eroja. LUVATAAN SAMAT TEHOT Monipuolisemman käytettävyytensä ansiosta akkukäyttöiset välineet ovat kotonaan esimerkiksi tulipaloissa, murtautumisessa tai sortumatehtävissä. Mikäli tänä päivänä tilannepaikalla tarvitaan pelastusvälineitä ja käytössä olisi perinteiset letkuvehkeet sekä akkutoimiset välineet, väitän, ettei kukaan meidän alueellamme ottaisi ensimmäisenä Nopeat ja helpot ovat vallanneet palomiehen sydämen. Välineet ovat Suomessa levinneet etelästä ihan pohjoiseen asti. ”Ne ovat 2–4 kiloa hydraulisia raskaampia ja hankalampia käsitellä erityisesti kolariauton sisällä. Tällä hetkellä noin 80 prosenttia uusista pelastusvälineistä hankitaan akkutoimisina. ”Nikkelimetallihydridiakkujen korvaaminen litiumioniakuilla on huomattavasti pidentänyt työkalujen käyttöaikaa ja kasvattanut niiden tehoa. Akkutyökalujen virta on kasvanut kolmesta viiteen ampeeriin. Keski-Suomessa ensimmäiseen, vuonna 2012 ostettuun pelastusvälinesarjaan on vaihdettu kerran uudet akut ja vanhat jätettiin vielä kiertoon. Kun ensimmäiset akkutoimisen pelastusvälineet saapuivat Suomeen, kokoja oli vain yksi. Litiumioniakun 22 minuutin latausaika tekee jatkuvan työskentelyn mahdolliseksi”, maahantuojan edustaja Christophe Détis kertoo. SAMAT AKUT ERI LAITTEISIIN Välineet ovat löytäneet paikkansa jokaisen palomiehen sydämeen. Yleisesti yhdestä paloautosta löytyy 3–4 akkutyökalua ja niiden käyttöön on varattu 5–6 akkua
Mikäli hydraulisia pelastusvälineitä vielä tarvitaan, luopukaa kiinteistä pumppuja letkuasennuksista. Sairaalahenkilökunta irrotti osan mukista kipsisahalla. Kauhistuneelle lapselle annettiin rauhoittavaa lääkettä. Palokunta ei pystynyt estämään paloa leviämästä viereisen asuinrakennuksen ruokokattoon. Sairaala hälytti palokunnan. Myrkkykaasuja taimitarhasta käyttöönsä enää letkullisia. Myöhemmin palokunta sai tietää, että hallissa varastoitiin typpilannoitetta. Hallissa oli ruukutuskone sekä useita ajoneuvoja. Hänen silmänsä, korvansa ja kielensä peitettiin. Täsmälleen tällä tavalla on rakennettu uusin raivausyksikkömme RKS 115. Uusimpiin yksiköihin on hankittu myös samoilla akuilla toimivat puukkoja metallipyörösahat. Pelastuslaitoksilta tulisi löytyä välineistöä peruspelastustehtäviin, vedenalaisiin tilanteisiin ja pitkäkestoisiin vaativiin irrotustilanteisiin. Kirjoittaja Samu Kemppi tuntee hyvin akkukäyttöiset pelastusvälineet. Palokunta eristi hallin ympäristön. Sen tulisi olla uusi, tehokas ja nykyaikainen, jotta purisi uusien ajoneuvojen korirakenteisiin. Nykypäivänä levitystehot riittävät myös vanhemmissa 90-luvun välineissä. Tankolevittimen tärkein ominaisuus on pituus. 2,5 METRIN TANKOLEVITIN Ranskalaisjutussa puhuttiin yksiköiden liikennepelastamisen tasoista ja raskaimpien välineiden löytymisestä raivausyksiköstä. Runsaan tunnin työn jälkeen tytön kieli saatiin vahingoittumattomana irti. Savusukeltajat sahasivat hallin nosto-oveen aukon ja hyökkäsivät sisään. Nopeasti liitettävät, niin sanotut singleliittimet ovat tätä päivää. Sammutus jatkui varhaiseen aamuun asti ja paikalla oli yhteensä 150 palokuntalaista, sairaankuljettajaa ja poliisia. Kieli juuttui termosmukiin Puolenyön jälkeen kova pamaus herätti taimitarhan naapurit. Jokainen ostopäätös pitää suunnitella tarkkaan ja miettiä myös alueen kokonaisuutta. Hydrauliseen sarjaan voidaan myös liittää raskaat tukitangot, jolloin saamme rakennettua jopa 2,5-metrisen tankolevittimen. SATSAUS LEIKKURIIN Pelastusvälineistä tärkein on leikkuri, siihen kannattaa satsata. Eteen saattaa tulla tilanne, että pitää tehdä tilaa esimerkiksi linja-auton tai junan sisälle. Siinä on akkutoimiset pelastusvälineet ja lisäksi raskaat hydrauliset välineet irtoletkuilla ja kannettavalla polttomoottoripumpulla. ASIANTUNTIJAN VINKIT Hankkikaa uusiin autoihin akkutoimisia pelastusvälineitä. Levittimen yksi tärkeimmistä ominaisuuksista on avauma eli levityskapasiteetti. Keski-Suomen pelastuslaitoksen neljän vakinaisen paloaseman jokaisessa paloautosa on akkutoimiset pelastusvälineet. Hallin katosta roikkui palon irrottamia kaapeleita. Nämä kannattaa päivittää myös vanhoihin työkaluihin letkuja uusittaessa. KOKONAISUUS HALTUUN Välineitä yksikköön valittaessa ja hankittaessa pitää ehdottomasti miettiä kaluston vaatimuksia ja suoritustasoa. Suunnitelkaa välineet nopeasti siirrettäviksi ja käyttöönotettavaksi. Kymmenkunta asukasta ja parikymmentä palokuntalaista oli altistunut myrkyllisille kaasuille ja heidät kuljetettiin sairaaloihin tarkkailtaviksi. Kun vanhemmat eivät voineet auttaa, he veivät lapsen sairaalaan. Palokunta irrotti varovasti mukin kannen pienellä levittimellä ja muilla työkaluilla. Yksikön tankolevittimellä pitäisi päästä vähintään 1300 mm:n ja raivausyksiköissä mielellään yli 1500 mm:n pituuksiin. Tällä hetkellä on käytössä noin kymmenen akkutoimisen pelastusvälinesarjan lisäksi yhdistelmätyökalut jokaisessa hybridiyksikössä. Lisätilan tekemisessä on tärkeää, että levittimen terien avauma on enemmän kuin tankolevittimen suljettu pituus, jolloin välineet käyvät yhteen tilannepaikalla. Sähköiskuvaaran takia sisälle ei voinut mennä. Tytön turvonnutta ja kovettunutta kieltä he eivät saaneet irrotettua aukosta. Kuumentuneesta lannoitteesta vapautui typen oksideja, jotka levisivät huomaamatta hallin ympäristöön. 3/2019 Pelastustieto 61 ULKOMAILTA NORDEN, SAKSA FeuerwehrMagazin 6/2018 FeuerwehrMagazin 9/2018 WESTERSTEDE, SAKSA Kun seitsenvuotias tyttö joi termosmukista, hänen kielensä juuttui kannen aukkoon. Tikasauton korista ja maanpinnalta suunnatut suihkut rajoittivat palon. Sen katolla oli aurinkopaneeleja. Hän työskentelee Keski-Suomen pelastuslaitoksella tieliikennepelastamisen pääkouluttajana.. He näkivät varastohallin palavan ja tekivät hätäilmoituksen. Vain paineilmahengityslaitteella suojautuneet palokuntalaiset pääsivät eristetylle alueelle
Teksti ja kuva: Kimmo Kaisto K olmella kilpailurastilla Sanomatalossa ratkottiin ikäihmisen asumisen turvallisuutta, häiriötilanteessa selviytymistä ja tulipalosta pelastautumista. Kilpailijat asettuivat yksin asuvan ikäihmisen asemaan pohtimaan arjen turvallisuusratkaisuja. ”Olen tosi ylpeä heistä, ovat rohkeita ja reippaita nuoria. ”Idea erilaiseen vaalitilaisuuteen lähti viime kesän SuomiAreena-tapahtumastamme. Hyvin olivat turvallisuustaidot heillä hallussa, ja he käyttivät hienosti vahvuuksiaan yhteispeliin. Pelastajat sanovat, että jos sähköt menevät poikki vuorokaudeksi, uusavuttomuuden raja kulkee taajamamerkin kohdalla.” Toimintaansa Mediatorilla esittelivät myös Finlands Svenska Brandoch Räddningsförbund, Helsingin Pelastusliitto, Liikenneturva, Martat, Marthat, Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Naisten Valmiusliitto, Suomen lähija perushoitajaliitto sekä Uudenmaan Pelastusliitto. Ehdokkaat innostuivat hyvän Turvakärjät juonsi Mikko Töyssy. • Osallistava turvallisuus erityisryhmille, spek.fi/ote Pysyykö sammutin käsissä. • NouHätä! -paloturvallisuuskampanja 8-luokkalaisille, nouhata.fi Miten selviytyä häiriötilanteesta. 62 Pelastustieto 3/2019 EDUSKUNTAVAALIT TUOTEHAKEMISTO Turvataitoja käräjiltä NouHätä!-osaajat pistivät kansanedustajaehdokkaat voittoisasti tiukille Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön leikkimielisessä vaalitilaisuudessa Turvakäräjillä. Kiva, että ajankohtaiset eduskuntavaalit näkyvät myös SPEKin toiminnassa”, opettaja Katja Stude iloitsee. Kuka pelastaa lähimmäisen ja miten. Kisaamassa olivat Eva Biaudet (RKP), Antti Kaikkonen (KESK), Juha Hakola (KOK), Mari Rantanen (PS), Jukka Kekkonen (SD) ja Johanna Karimäki (VIHR). Kommentaattorina ja tuomarina toimi sisäministeri Kai Mykkänen.. Oli myös valittava oikea sammutin eri tulipaloihin. Kisan tuomaroinut sisäministeri Kai Mykkänen kehotti jokaista huolehtimaan enemmän apua tarvitsevista. Toivomme, että he päättäjinä edistävät vahvasti näitä kysymyksiä”, kertoo vaikuttamistyön päällikkö Kati Lepojärvi SPEKistä. Kahdeksasluokkalaiset Emma Krapu, Santeri Kaiju ja Meri Parvinen käyvät Vantaankosken koulua. He ovat selvästi oppineet koulussa paloja pelastustaitoja. Turvallisuuskouluttaja Jalmari Kotiranta Keski-Uudenmaan pelastusmielen vaalikisasta tärkeiden arjen turvallisuuskysymysten edistämiseksi. Kilpailurastit & hankkeet Onko kotona turvallista asua. NouHätä!-osaajat voittivat tiukan kilpailun. ”On tosiasia, että tänä päivänä kirves ei pysy kovin monen kädessä. • 72 tuntia – omatoimisen varautumisen kampanja, 72tuntia.fi laitokselta vastasi ahkerasti kilpailijoiden kysymyksiin. Turvallisuus kiinnosti
(03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.. ?????-???????. ?????????–???????????????????. ????????. sähköposti:sarco@sarco.fi EDUSKUNTAVAALIT More than ready. Pelastustieto on myös Instassa, Facebookissa ja Twitterissä. HÄLYTYSja VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaativaan ammattikäyttöön • PETO-tilannekeskusjärjestelmä • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt ja SALSA-asemahälytysohjelmistot • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja JULUEN-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • TETRA/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät Hälytysja viestintälaitteet Pelastustarvikkeet Rullapaloverhot ?????????????????. HÄLYTYSAJONEUVOT Hälytysja komentovahvistimet Tehokaiuttimet Valopaneelit Integroidut valoratkaisut Vilkkumajakat Ruuhkavilkut LED-valot VÄESTÖNSUOJELU Suurtehohälyttimet www.sarco.fi | puh. Lue lisää www.3mscott.com Ota yhteyttä: Suomen 3M Oy, puh. (09) 777 1500 Myynti: 050 5377 027 . ??????-????????. ??????????. Niin myös me. 050 591 9278 07140437-Scott_Safety_Morethanready_banner_57x100mm.indd 1 25/01/2019 7.52 Mini Blue väyläsahköjärjestelmä miehistöja johtoyksiköihin www.standby.fi TUOTEHAKEMISTO. Olet valmis joka haasteeseen työssäsi. ??????. ????????. ?????????????????. ??????????. ??????. Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh
Hakuajan päätyttyä vapaita paikkoja voi tiedustella opintotoimistosta, puh. KOULUTUSTA www.pelastusopisto.fi Nro Kurssi Aika Hinta € Haku päättyy 20032 Hengityssuojainten huoltajakurssi (Dräger) 1.-3.10.2019 455 + alv 6.9.2019 20042 Täydentävät sammutusmenetelmät päällystölle 13.-14.8.2019 758 alviton 14.6.2019 20055 Väestönsuojan tarkastajan kurssi 20.-22.8.2019 655 +alv 29.7.2019 20004 Rakenteellinen paloturvallisuus 3.-5.9.2019 575 + alv 9.8.2019 20009 Palontutkinnan johtaminen pelastuslaitoksissa 18.-19.9.2019 357 + alv 23.8.2019 20002 Valvonta yriysja laitoskohteissa 22.-24.10.2019 552 + alv 27.9.2019 20051 Savunpoiston suunnittelu ja toteutus 6.-7.11.2019 433 + alv 11.10.2019 20057 Turvallisuuskouluttajan peruskurssi 12.-14.11.2019 595 + alv 18.10.2019 20065 Paloilmoittimien ja sammutuslaitteistojen suunnittelu ja kunnossapito 26.-28.11.2019 694 + alv 25.10.2019 20062 Simulaatio-ohjaajan peruskurssi 5.-7.11.2019 798 + alv 7.10.2019 20063 Ensihoidon tilannejohtaminen 25.-27.11.2019 879 alviton 25.10.2019 20028 Johtaminen vaarallisten aineiden onnettomuuksissa 26.-28.11.2019 750 alviton 4.11.2019 Sovellettuina harjoituksina toteutettavat kurssit (4 §) Pelastusopistosta annetun lain (607/2006) 36 §:n 2 momentissa tarkoitettuja suoritteita. Koulutustarjontaamme syksyllä 2019 Ammatillinen täydennyskoulutus Olemme myös Facebookissa, Instagramissa ja YouTubessa. 0295 453 492. (Vantaa), 21.-22.9. Kurssitarjonnassa kurssin kuvauksen yhteydessä on sähköisesti täytettävä ilmoittautumislomake. 20034 Korkealla työskentelyn kouluttajakurssi 7.-11.10.2019 850/1620 alviton 6.9.2019 20068 +50-vuotiaat palomiehet 18.-20.9.2019 845 alviton 23.8.2019 20021 Hallipalot 17.-18.9.2019 485 alviton 3.8.2019 20020 Puomitikkaan kuljettajakurssi 2.-5.9.2019 745 alviton 2.8.2019 20046 Sisäpalosimulaattorin kouluttajakurssi 5.-7.8.2019 620/1207 alviton 7.6.2019 20030 ATV-maastoajoneuvojen (mönkijä) kuljettajakurssi 13.-15.8.2019 465 alviton 7.6.2019 20069 Raskaan kaluston tieliikennepelastuskurssi 8.-9.10.2019 480/852 alviton 13.9.2019 20033 Hakkuutekniikka ja vauriopuiden käsittely 22.-24.10.2019 495 alviton 27.9.2019 20038 Täydentävät sammutusmenetelmät 28.-30.10.2019 1017 alviton 27.9.2019 Sivutoimisen ja vapaaehtoisen henkilöstön täydennyskoulutus 20043 Sopimuspalokunnan päällikkökurssi (alueellinen) 1370 alviton 5.8.2019 30.8.-1.9. (Vantaa) ja 4.-8.11.2019 (Kuopio) Tutustu koulutustarjontaan ja ilmoittaudu kurssille Pelastusopiston verkkosivuilla > Täydennyskoulutus
4–5 19.6. Palkinnon sai Eija Aroalho Caverion Suomi Oy:stä. Kuuntele! Kirjoita osoitteessa pelastustieto.fi hakusanaksi podcast. Hänen tehtävänsä on määräaikainen ja päättyy 31.12.2020. 9.4. Voit lähettää viestit toimitukselle osoitteeseen toimitus@pelastustieto.fi. 12.3. 6 28.8. 6.8. 9–10 11.12. 7 25.9. 5.3. Apellipodcast. 3/2019 Pelastustieto 65 Ristikon 2/2019 oikea ratkaisu Saimme reippaasti vastauksia vuoden toiseen ristikkoon. Katso tarkemmat tiedot osoitteesta pelastustieto.fi > Ilmoittajalle. 2 27.3. Muista liittää mukaan yhteystietosi.. Aineiston voi meilata: toimitus@ pelastustieto.fi tai postittaa: Pelastustieto, Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki. 3.9. Voit lähettää lyhyen tekstin mieluiten erilliseen tiedostoon (rtf tai doc) tai suoraan viestiin kirjoitettuna ja siihen liittyvän kuvan omana tiedostonaan esimerkiksi jpg-muodossa. 28.5. toukokuuta pelastusylitarkastajana Piia Manninen. 3 2.5. Oikeat ratkaisu sanat olivat ”Ohjaamon erilaiset ruudut”, ”Suihkutukset” ja ”Useat letkut”. Ratkaisutiimiin kuuluivat myös Ville, Niina, Mikko ja Heidi. Tilaa itsellesi osoitteesta pelastustieto.fi/uutiskirje. 4.6. 19.11. 13.8. 29.1. 22.1. MAINITSE SÄHKÖPOSTISSA OSOITTEESEEN TILAUKSET@PELASTUSTIETO.FI KOODI ”KEVÄTTARJOUS” NIMITYKSIÄ Etelä-Suomen aluehallintoviraston pelastustoimi ja varautuminen -vastuualueella on aloittanut 1. 10.9. Haluatko Pelastustiedon uutiskirjeen. 15.4. Pelastustieto julkaisee veloituksetta nimitysuutisia, muistokirjoituksia, tietoja eläkkeelle siirtyneistä sekä lähinnä tasavuosia täyttävien syntymäpäivätietoja. 26.11. 15.10. 8 6.11. Mannisen vastuulla on muun muassa valmiusharjoitusten valmistelu ja sisäisen turvallisuuden asiat. Kiitos kaikille ahkerille ristikkonikkareille! Pelastustieto vuonna 2019 Nro Ilmestyy Varauspvm Aineisto 1 14.2. Arvoimme oikean vastauksen lähettäneiden kesken palkinnoksi Pelastustiedon tukevan parkkikiekon. Hän siirtyy tehtävään Helsingin kaupungin pelastuslaitokselta palopäällikön tehtävästä. 2.10. Tilaa uutiskirje & kuuntele podcastit! KOULUTUSTA Tilaa uudistunut lehti 40 € KOSKEE UUSIA TILAUKSIA
66 Pelastustieto 3/2019 RISTIKKO Pelastustieto julkaisee taas värikkään ristikon iltojen iloksi. kesäkuuta.. Oikean vastauksen lähettäneiden kesken arvomme yllätyspalkinon. Voit myös lähettää käsin täytetyn ristikon 28. toukokuuta mennessä osoitteella Pelastustieto, Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki. Kun olet ratkaissut sen yksin tai porukassa, lähetä katkoviivoilla merkityille ruuduille tulevat ratkaisusanat sähköpostilla osoitteeseen toimitus@pelastustieto.fi, kirjoita aihekenttään ”ristikko” ja muista kirjoittaa myös yhteystietosi. Merkitse kuoreen ”ristikko” ja anna yhteystietosi. Oikea ratkaisu julkaistaan seuraavassa Pelastustiedossa 19
Tutustu laajaan tuotevalikoimaamme osoitteessa: www.mesvac.fi. Olemme muun muassa Länsimetron ensimmäisen ja toisen vaiheen paloliukuja palorullaovien toimittaja. Tuotteemme voidaan asentaa erittäin vaativiinkin kohteisiin ja kytkeä sulkeutumaan ovien mukana toimitettavista savutai lämpöilmaisimista tai asiakkaan järjestelmästä. RISTIKKO Mesvac Oy, Jorvaksen myllytie 5, 02420 Jorvas Puh. Valikoimassa nyt myös Hörmann CE-merkityt FST-paloliukuovet EI 30 ja EI 90 Soita numeroon 010 836 3000 niin kerromme Sinulle lisää, tai tutustu osoitteessa www.mesvac.fi. Tuotteissamme yhdistyvät pitkä kokemus, innovatiivisuus, varmatoimisuus sekä ainutlaatuinen tekninen osaaminen. Eja EI-luokitelluilla ja testatuilla tuotteillamme suojaat omaisuutesi palon kohdatessa tehokkaasti ja turvallisesti. 010 836 3000, Huolto 010 836 3100 Faksi 010 836 3099, www.mesvac.fi Mesvac tarjoaa maan kattavan palveluverkostonsa kautta Suomen laajimman valikoiman palo-ovia. MESVAC PALO-OVITUOTTEET PALOLUOKAT Palorullaovet, kangas E 120, EI 60, EI 120 Palorullaovet, lamelli EI 60, EI 90, EI 120 Paloliukuovet EI 30, EI 60, EI 90, EI 120 Palonosto-ovet EI 60, EI 120 Savuverhot Suomen laajin palo-ovivalikoima!
lisäksi Kiinnostuitko kokeilusta. Löydät tuoreimmat tuotetiedot myös facebook-sivuiltamme www.facebook.com/turvata ja facebook.com/MSAsafetyFire. Vieraile sivuilla MSAsafety.com/M1. Palvelemme alan ammattilaisia sekä suoraan, että Palokamu-ketjun välityksellä, ja yrityksiä ja kuluttajia Turvanasi-ketjun kautta. Suunniteltu sinua ajatellen, M1 tarjoaa sinulle: TAKUU 10 VUOTTA TAKU U TOGETHER AS ONE VARMISTAMME, ETTÄ ONNISTUT. TULEVAISUUDEN PAINEILMALAITTEESI Uusi M1 on MSA:n edistynein, ergonomisin ja modulaarisin paineilmalaite. Täydellistä valinnanvapautta modulaarisella rakenteellaan Itse tehtävissä olevia tulevaisuuden päivityksiä Parannettua hygieniaa Parasta ergonomiaa ja mukavuutta Alennetut elinkaarikustannukset Alan parhaat kommunikaatioratkaisut 01_M1_Launch-Advert_215x245_FI_Turvata.indd 1 14.02.2019 10:35:01. Lue lisää osoitteesta www.turvata.?