VARALLAOLON tulevaisuus. KENELLÄ VASTUU väestönsuojelusta. SUPERVAARALLINEN AINE YLLÄTTI KEIKALLA 3/2020 PELASTUSTOIMEN, ENSIHOIDON JA VARAUTUMISEN MEDIA mutta työ jatkuu Kriisi tuli
SISÄLTÖ 42 Uusia konsteja työkalupakkiin täydentävistä sammutusmenetelmistä K U V A : K IM M O K A IS T O
3/2020 Pelastustieto 5 SISÄLTÖ 14 Koronavirus ja pelastuslaitokset 30 Keikkajuttujen tekijä 32 Varallaolon tulevaisuus 36 Mirafoni 46 Mokkatakkimaisteri 48 Liian tummaa paahtoa 49 Väestönsuojelun resurssit 52 Milla Tuominen tutki väestönsuojelua 53 Hallituksen kynästä 54 Opinnäytteitä 56 Lehden historiaa 58 Ulkomailta 62 Tätä tutkin 64 Opeturva 64 Ambulanssilahjoitus 66 Vuoden palokuntanuorisotyöntekijä 12 Opetus jatkuu erityisjärjestelyin 20 Supervaarallista ainetta ja tosi pitkä kemikaalisukellus 53 Kaikkien pitäisi saada viestiä 60 Räätälöityjä tarvikkeita pelastusalalle 38 Vesa Valtonen vaalii yhteistyötä K U V A : P E T R I V A N H A N E N
” Mikä ihmeen sopimuspalokunta. Tampereella tilannetta seurataan, mutta EuroSafety-messut on edelleen tarkoitus järjestää 8.–10.9.2020. Esa Aalto D E U T S C H E M E S S E. ”SPLYn jäsenkunnasta moni on kotimainen tavarantoimittaja, joten ne osallistuvat myös kotimaiseen toimintaan. Mukana oli kymmenen yritystä yhdessä kahden järjestön, SPEKin ja Palopäällystöliiton kanssa. ” ”Ylimielisyyteen ei ole minkäänlaista varaa. Vientitoimintaan harjoittaville myös ulkomainen tapahtuma on tärkeä”. 2021 Saksan Hannoverissa. Sopimuspalokuntatoiminnan mielekkyyden ja houkuttelevuuden säilyminen on pelastustoimen elinehto. Voi toki tulla poisjääntejäkin”, Kangasniemi toteaa. Maailman suurin pelastusalan messutapahtuma järjestetään 14.–19.6. 6 Pelastustieto 3/2020 TAPAHTUMA Tulossa messujen supervuosi AJASSA AJANKOHTAINEN LUKU 29 maastopaloa lankalauantaina 2020. Ne ovat nyt Helsingissä 6.–7. ”Aika näyttää lähdemmekö samalla kokoonpanolla messuille vai tuleeko vielä uusia mukaan. Vuonna 2021 järjestetään myös kotimainen alan suuri messutapahtuma, Turvallisuus-messut. päivä lokakuuta. ”Joskus ennenkin nämä tapahtumat ovat olleet samana vuonna, mutta toki lähekkäin järjestettävät tapahtumat rasittavat osallistujien taloutta saman tilikauden aikana”, Timo Kangasniemi sanoo. Kolmena edellisenä vuonna oli keskimäärin 13 maastopaloa lankalauantaisin. SPAL, Twitter 8.4. Tätä vihollista ei voiteta ramboilemalla”, sanoo Helsinkifirefightersin palomies-ensihoitaja Jarno Lehtoranta, jonka Youtube-video ”Pysykää nyt sisällä, oikeesti” sai monen miettimään käyttäytymistään. Koronavirus siirtää ensi kesäkuussa järjestettäväksi aiotut Interschutz-messut vuodella. Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistyksen puheenjohtaja Timo Kangasniemi sanoo, että valmiit suunnitelmat toteutetaan nyt vuoden kuluttua. (Lähde: Esa Kokki, sisäministeriö) SOME ” Pelastustoimen tehtävät ovat vähentyneet 19 % 16.3.2020 jälkeen. Ensivastetehtävät vähentyneet 58 %, liikenneonnettomuudet 43 %, automaattisen paloilmoittimen tarkastusja varmistustehtävät 13 % ja asuinrakennuspalot 17 % ajasta ennen koronaa. Tavoitteena on turvata pelastustoimen ensihoito, lähipalvelut, kattava paloasemaverkko ja riskejä vastaava rahoitus. ” Poikkeusoloista huolimatta tai jopa niiden vauhdittamana SOTE-, Pelastustoimija maakuntauudistus jatkuu. Ilpo Helismaa, Twitter 2.4. Nyt siis myös joka toinen vuosi järjestettävät Turvallisuus-messut ovat yhtä aikaa Saksassa järjestettävien messujen kanssa. Suomalaiset näytteilleasettajat olivat lähdössä Hannoveriin isolla yhteisosastolla, Suomi-paviljongilla esittelemään suomalaista pelastustoimen osaamista. Esa Kokki, Twitter 9.4. Vuodesta 2021 on tulossa turvallisuusmessujen supervuosi. Sopimuspalokuntajärjestelmä on luovuttamaton osa pelastustoimea, ja ollut sitä jo vuodesta 1933. Mukana on tällä kertaa myös pelastustoimi omana tuoteryhmänään. SSPL, Twitter 1.4
Jari Lepistö, Twitter 30.3.. Uusi viikko käynnistyy hyvällä palvelukyvyllä. Se on ihan toimintakyvyn rajoilla. ” Helsinki kehittää innovaatioita uudessa kokeilukiihdyttämössä, jossa kaupungin työntekijät ideoivat tekoälyä hyödyntäviä kokeiluja. Herralaa harmittaa, että pelastustehtäviin pääsevien koulutusvaatimukset ovat turhan kovat suhteessa siihen, missä tahdissa koulutuksiin pääsee osallistumaan. ”Valtiovallalta pitäisi tulla apuja tähän asiaan. ” Pelastustoimi palvelukyky aktiivinen seuranta jatkuu. 3/2020 Pelastustieto 7 SOME VPK TOIMII AJASSA Kauhajoen VPK:n avoimet ovet keräsivät väkeä viime elokuussa. Toisekseen sopimuspalokuntien leivältä raapaistaan verotuksen tulorajojen vuoksi pois liikaa. Kauhajoen VPK tulee kesällä 95 vuoden ikään. ”Samalla perinteellä mennään kuin vuodet tähän asti ennenkin. Kriiseillä on yleensä myös toinenkin puoli. Pelastustoiminnan toimintavalmiusaika ja asiakkaan avunsaantiaika ovat lyhentyneet ajasta ennen koronaa. ”Toivon, että saataisiin tuotua lisää porukkaa mukaan ja että saataisiin into pysymään vapaaehtoispuolella.” Petri Vanhanen ” Pelastustoimen suorituskyky on pysynyt korkealla tasolla 16.3.2020 jälkeen. Toiminta sujuu muuten mainiosti, mutta alueen muuttotappiotrendi vaikuttaa myös VPK:n arkeen. Hälytyksiä on vuodessa noin 350 kappaletta. Hälytetty vaste on saatu liikkeelle ja paikalle saadut henkilöstöresurssit ovat olleet riittävät Esa Kokki, Twitter 9.4. Myös yritysten kesken käydään keskusteluja, jotta pelastustehtäviin pääsisi suuremmalla prosentilla. 3. ” Puhdas paloasema -periaatteet ovat korona-aikaan entistä tärkeämmät, osoittaa Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen tekemä oivallinen video. ”Yksi tai kaksi vuodessa jää seudulle kuitenkin ja siirtyy hälyosastolle.” Kauhajoella käytetään sosiaalista mediaa ja koulujen esittelytilaisuuksia uusien henkilöiden rekrytoinniksi. Korona iski. Voimme hillitä maastopalojakin yhdessä pitämällä sytyttimet taskussa. Pelastuslaitos on mukana hankkeessa koneavusteisen palotarkastusten kohdentamisohjelmalla. Onnettomuusmäärät ovat laskussa. Ohjeistusta ja sääntelyä on tullut paljon meidän toimintaan kuitenkin kaiken kaikkiaan”, kertoo VPK:n päällikkö Tapani Herrala. Se syö motivaatiota. ”Tärkeintä on asenne ja sitähän meiltä löytyy!” SPAL, Twitter 30. Juhlavuotta jatketaan toiveikkaissa mietteissä. Pitäisi suhteuttaa siihen, millaisissa tehtävissä yhteiskunnan tärkeyden kannalta olemme.” Nuoriso-osastossa on väkeä, mutta opiskelut ja elämä vievät joukkoa välillä maailmalle. Lisää tarvittaisiin. Suurta mullistusta se ei onneksi aiheuttanut. Kauhajoen VPK:n hälytysosaston koko on noin 25 henkeä. Taisto Hakala, Twitter 9.4. Yllätykset eivät pelota K U V A : JO O N A S O R IL A Kauhajoen VPK:n vuosi on alkanut samal la yllätyksellä kuin muidenkin palokuntien
Samalla hän pystyy tarvittaessa ilmoittamaan ilman hoitajaa jäävistä eläimistä omistajan ilmoittamalle hoitajalle tai eläinsuojeluviranomaisille.” – valvontaeläinlääkäri Tiiu Järvensivu, Yle 5.4. Heidän käyttämistään koronakriisin reservinä on pohdittu. 2 Koronatartunnan pelko saattaa estää ihmisiä etsimästä apua sairauteensa. ”Itse jättäisin kyllä ensisijaisesti eläkkeellä olevat rauhaan. Tavoitteena on juosta loppukesästä puolimaraton. Yrityksemme omistaa yhä toimitilan, johon liiketoiminnan ostanut Sammu-Kaluste Oy tulee vuokralle. ”Myimme Peltaco Oy:n liiketoiminnan. Mitä kuuluu. ”Listasta esimerkiksi ensihoito saa tiedon kaikista asunnossa olevista eläimistä. ”Näin korona-aikana vaimoni tekee etätöitä ja hän kysyykin aamuisin, että olenko tänään etätöissä toimitusjohtajana, hallituksen puheenjohtajana vai eläkkeellä. ”Sellainen uhka on olemassa, että joku hoitoa tarvitseva pitkittää hoitoon lähtöä liian pitkään” – Ensihoidon ja päivystyksen vastuualuejohtaja Vesa Lund, Yle 31.3. AJASSA POIMINNAT MITÄ KUULUU. Syksyllä sitten metsästetään.”. Saatetaan myös ajatella, että ei halua olla vaivaksi hoitohenkilökunnalle. Näin voin vielä jakaa ajatuksiani ja tietojani. Meillä on paljon työvoimaa opiskelijoissa ja nuorissa. H E LS IN G IN K A U P U N G IN P E LA S T U S LA IT O S /O S S I P IE T IL Ä IN E N Vanhempi neuvonantaja Pekka Suomella alkaa nyt uusi elämänvaihe. 3 Myös lemmikkien tilannetta kannattaa miettiä etukäteen mahdollisten sairastapausten varalta. Toimin toistaiseksi myös Telespro Oy:n hallituksen puheenjohtajana.” Miten pitkään alalla. ”Aloitin helmikuussa 1994, joten aika tarkasti 26 vuotta vierähti ja todella nopeasti. Lemmikkien lista suositellaan laitettavaksi näkyviin asunnon ilmoitustaululle. Kun ajattelen esimerkiksi omaa isääni, en haluaisi nähdä häntä riskiryhmään kuuluvana enää sairaalaympäristössä.” – FinnEM-yhdistyksen puheenjohtaja, lääkäri Eeva Tuunainen, HS 6.4. Tein heidän kanssaan myös työsopimuksen ja toimin jonkin aikaa vanhempana neuvonantajana. Jäi vain hyviä muistoja ja hienoja ystäviä.” Mitä nyt eläkkeellä. 8 Pelastustieto 3/2020 INSTAGRAM @helsinkifirefighters Bongaa nalle #nallehaaste#heroteddybear #helsinki #pelastuslaitos #stadinbrankkari #katsetorniin 1 Suomessa on 56 000 hoitoalan eläkeläistä
AJASSA TILASTO Palokuolemat maittain miljoonaa asukasta kohden Tekoäly avuksi Pelastustoimessa on perinteisesti julkistettu vuosittain tulipaloissa kuolleiden määrä ja sitä on pidetty turvallisuustason mittari. (LÄHDE: NORDICFIRESTATISTICS.ORG, IDA.MSB.SE) LUT-yliopiston tutkijoiden kehittämä tekoälymalli auttaa hahmottamaan, minne pelastustoimen ja ensihoidon yksiköitä kannattaa Etelä-Karjalassa sijoittaa. Islannista ei ole lukua kaikilta vuosilta. Osoitamme välittävämme ihmisistä niin paljon, että lisäämme liikenteeseen liittyvää turvallisuuskoulutusta.” Esa Aalto Luvut ilmenevät Ruotsin valmiusviraston MSB:n tilastoista. Onko se oikea mittari, pelastusylitarkastaja Jari Lepistö sisäministeriön pelastusosastolta. Kun Suomesta tavoiteltiin aikanaan maailmanmitassakin turvallisinta maata, mittarina käytettiin palokuolemia. Maa ja vuosi 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Tanska 13,3 11,5 11,8 12,4 14,8 11,9 8,9 10,6 12,3 Viro 51,9 55,1 40,9 35,7 41,1 38,0 29,6 28,8 37,9 Suomi 14,9 12,2 15,1 10,6 15,7 13,3 14,9 10,5 9,2 Islanti 6,3 0,0 0,0 0,0 0,0 5,9 8,4 Norja 13,2 9,4 7,9 11,9 10,5 6,7 7,6 4,9 7,3 Ruotsi 13,8 10,8 10,8 10,0 8,3 11,0 10,5 10,4 7,2. Kotona Asumisen Turvallisuus 3 -hankkeen (KAT3) toteuttivat Etelä-Karjalan pelastuslaitos, LUT-yliopisto, Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiiri (Eksote) sekä Pelastusopisto. ”Esimerkiksi yhteistyössä muiden toimijoiden, kuten sosiaalija terveystoimen kanssa. ”Kokonaisturvallisuuden näkökulmasta se on liian kapea, mutta toimialalle itselleen tärkeä mittari.” Millä mittareilla pelastustoimen näkökulmasta pitäisi mitata yhteiskunnan turvallisuutta. Henkilöja omaisuusvahinkoja pitäisi yhteiskunnallisesti seurata kokonaisvaltaisemmin. ”Yhteiskunnan turvallisuuden kannalta tehtävämäärät kuvaavat sitä, miten paljon pelastustoiminnan palveluja joudutaan käyttämään. Pelastustoimi voisi tuoda tähän auttavan kätensä. Voisivatko henkilövahingot olla hyvä mittari. Liikenneturvallisuudessa Liikenneturvalla on vähän voimavaroja ja poliisien resurssit painottuvat operatiivisiin tehtäviin. Toivoisin ylipäätänsä monipuolisempia mittareita.” Mistä löytyisi monipuolisia mittareita. Erilaista dataa yhdistelemällä ja koneoppimista hyödyntämällä on luotu pelastuslaitoksen vasteajoista mallinnus. ”Sen avulla pystytään löytämään oikeat sijainnit suhteessa siihen, missä kriittisin tarve asumisturvallisuuden tukemiseen on”, kertoo tutkijaopettaja Mika Immonen LUT-yliopistosta. Meillä on menossa yhteinen tekoälyhanke, jonka avulla etsitään erilaisia ilmiöitä ja pyritään löytämään selittäviä tekijöitä erilaisille onnettomuuksille. Se on ensimmäinen laatuaan pelastusalalla Suomessa ja on herättänyt myös valtakunnallista kiinnostusta. 3/2020 Pelastustieto 9 HYVÄ KYSYMYS UUTINEN Paras turvallisuuden mittari. Ne kuvaisivat myös pelastustoimen roolia paremmin nyky-yhteiskunnassa. Sen pitäisi näkyä muutenkin enemmän meidän toiminnassamme, esimerkiksi onnettomuuksien ehkäisyssä. Tilastoihin lasketaan tulipalossa tai 30 päivän sisällä sen seurauksiin menehtyneet. Erilaisten yhteiskunnan ilmiöiden analysointi ja mittarointi sekä niiden yhteisvaikutukset ovat tätä päivää. Virossa pohjoismaiselle tasolle on matkaa, vaikka mukana eivät ole tahalliset palot, jotka esimerkiksi Suomen luvuissa ovat. ”Varjoon jäävät erilaisissa onnettomuuksissa loukkaantuneet ihmiset eikä riittävästi tarkastella huomattavasti enemmän henkilövahinkoja aiheuttavia tehtäviä, kuten liikenneonnettomuuksia. Päärahoittajana toimi Palosuojelurahasto
Koronaviruksen aiheuttama pandemia on aiheuttanut paljon tuhoa myös Intiassa, vaikka väkirikkaassa maassa on annettu myös liikkumisrajoituksia. Kuva: NurPhoto/Lehtikuva.. PELASTUSALAN MAAILMA 26°54’5 P 75°47’1 I Palomiehet desinfioivat moskeijaa Subhash Chowkin alueella Rajasthanin osavaltion pääkaupungissa Jaipurissa Intiassa 15. huhtikuuta
P elastuskoulussa opetusta on jatkettu ja varauduttu antamaan reserviä, jos vahvuudet laitoksella niukkenevat. Rehtori Mervi Parviainen kertoo ensimmäisten opetuspäivien sujuneen hyvin. Pidämme huolta siitä, että lähiopetuksessa on kerrallaan korkeintaan sallitut kymmenen henkeä opettaja mukaan lukien.” Lähiopetusta tarvitsevat myös pelastajaksi opiskelevat ja heidän harjoitteensa tapahtuvat harjoitusalueella Korvaharjussa. Pääsiäisen jälkeen koulutustoimintaa Pelastusopistossa jälleen jatkettiin. Teksti: Esa Aalto · Kuva: Akseli Muraja Todellinen digipomppaus. 12 Pelastustieto 3/2020 AJASSA Opiskelut jatkuvat poikkeusoloissa Koronavirusepidemia on mullistanut pelastusalan ammatillista koulutusta. Näin varmistetaan opiskelijoiden valmistuminen ja opintojen eteneminen. ”Kuljetukset hoidetaan niin, että kul. ”Opiskelijat tulevat lähiopetukseen porrastetusti. Ensimmäiseksi tuli osa hätäkeskuspäivystäjiksi opiskelevista. Pelastusopisto joutui kokoontumisrajoitusten vuoksi keskeyttämään opetuksen kolmeksi viikoksi
Jotain hyvääkin on koronaviruksen aiheuttamissa poikkeusoloissa. Korvaharjun harjoitusalueella jatketaan opetusta, mutta koronavirusepidemian vuoksi vaadittuja rajoituksia toteuttamalla.. Tiivistyksessä on huomioitu, että oppimistavoitteet pystytään saavuttamaan parhaalla mahdollisella tavalla. Jatkossa osa opetuksesta tehdään paikan päällä ja osa etänä.” MONIMUOTO-OPETUSTA Koronaepidemian vuoksi Helsingin Pelastuskoulussa siirryttiin monimuoto-opetukseen, jotta laitokselle saadaan tarpeen vaatiessa mahdollisimman nopeasti reserviä. ”Etäopetuksen lisäämisellä voidaan mahdollisesti saada lisää tehoja irti myös lähiopetuksesta.” Silti hän muistuttaa, että digiopetus on aina apuväline. Nuoremman kurssin 18 opiskelijaa on hajautettu kolmeen kuuden hengen ryhmään. ”Hätäkeskuspäivystäjäksi opiskelevat toimivat harjoitteissaan viranomaisten yhteisessä turvallisuusverkossa (Tuve) eikä opiskelu ole siksi mahdollista etänä kotikoneilta.” ”Pelastajaksi opiskelevien pitää puolestaan tehdä tietyt harjoitteet harjoitusalueella ennen valmistumistaan.” Opiskelijat valmistuvat kevätlukukaudella asteittain. OPPIMISTAVOITTEET TÄYTETÄÄN Opintojen toteutussuunnitelmia on tiivistetty. Monimuotona annettava opetus pitää sisällään etäopiskelua ja opetusja harjoittelujaksoja pienryhmille. kesäkuuta 2020. Koronan aiheuttama järjestely on koskenut nuorempaa kurssia, jossa on 18 opiskelijaa. Pelastusopiston kampusalueella oleskelussa ja asumisessa noudatetaan tarkkoja erityisjärjestelyjä. Opiston historiassa ensimmäistä kertaa perinteistä päättäjäisjuhlaa ei nyt järjestetä. Syyslukukausi aloitetaan porrastetusti siten, että opetusta käynnistettäisiin jo heti elokuun alussa, mutta isommat ryhmät aloittaisivat 10. Varsin hyvin olemme pystyneet toimintamme niin suunnittelemaan.” Muutoin opetus järjestetään mahdollisuuksien mukaan etänä hyödyntäen digitaalisia oppimisympäristöjä ja -ratkaisuja. Emme halua vaarantaa kenenkään aikataulun mukaista valmistumista”, Mervi Parviainen sanoo. ”Henkilöstö on osoittanut ammattimaisuutensa ja hommat ovat näissä olosuhteissa hoituneet hyvin”, rehtori kiittelee. ”Soluasunnoissa asuu nyt ainoastaan kaksi henkilöä, kun normaalisti asukkaita on kuusi”, Parviainen kertoo. Mahdollisia sairastumisia varten on laadittu yksityiskohtaiset ohjeistukset ja varotoimet. ”Se antaa opetuksen kehittämiseksi uusia eväitä, mutta pitää aina muistaa, että palomiehen ammatti on käsityöammatti ja siihen tarvitaan aina lähiopetusta. Pelastusopiston kampus on suljettu ulkopuolisilta, eikä vierailijoita sallita. elokuuta. Muutoinkin huolehdimme siitä, että kampuksella ei ole yhtä aikaa liikaa väkeä. ”Suunnittelemme opetuksen siten, että keväällä valmistuvien lisäksi huolehdimme myös joulukuussa valmistuvista opiskelijoista. Onhan tämä ollut meille todellinen digipomppaus.” Mervi Parviaisen mielestä etäopetusta voidaan tulevaisuudessa myös lisätä ja tässä mielessä pedagogisia ratkaisuja on tarkasteltava uudella tavalla. ”Vahvuudet ovat pysyneet hyvinä eikä oppilaita ole toistaiseksi tarvittu täydennykseksi”, rehtori Matti Waitinen kertoo. Koulun vanhempi, 15 hengen kurssi on tehnyt ensihoidon kenttäharjoittelujaksoa, joten koronan aiheuttama koulutusmuutos ei nyt kosketa heitä. Monimuoto-opetuksena annettava kokonaisuus sisältää tulevalle työssäoppimisjaksolle tarvittavien sammutus–pelastus-taitojen opetusta. ”Myönteistä on se, että jouduimme testaamaan sitä, mitä voidaan opettaa etänä ja mitä pitää opettaa lähiopetuksena. ”Näin saadaan opetussuunnitelman mukainen opetus tehtyä.” JATKOSSAKIN ETÄOPETUSTA Vallitsevat poikkeusolosuhteet ovat muuttaneet täysin opiston lukujärjestykset ja opintojaksojen toteutussuunnitelmat. 3/2020 Pelastustieto 13 AJASSA jetettavia on kerrallaan vain vähän. Tämänhetkisen suunnitelman mukaan kevätlukukausi päättyy 19
Katsaus laitosten kuulumisiin kertoi, että kriisi on synnyttänyt myös uusia ajatuksia työn tekemisestä. 3/2020 Pelastustieto 15 PELASTUSTOIMI Arki sujuu silti Pelastuslaitoksilla on poikkeusolojen aikana ollut odottavat, rauhalliset ja kiireiset tunnelmat. Teksti: Petri Vanhanen · Kuvat: Ossi Pietiläinen 3/2020 Pelastustieto 15
Kansalaiset ovat noudattaneet hyvin annettuja ohjeistuksia. Karanteeneja oli huhtikuun puolivälissä vakinaisissa ja sopimushenkilöstössä yhteensä viisi kappaletta. Varpaillaan pitää silti olla. Varautumistoimet ovat tehonneet, eikä laitoksella ole suunnittelemattomia, koronaan liittyviä poissaoloja. Laitoksella ei ole haastattelua tehdessä ollut todettua koronatapausta. Lyhytaikaisesti töistä epäilyjen vuoksi on ollut noin 10 henkeä eri aikoina kunnes on varmistunut ettei ole kyse koronasta. ”Olin kuitenkin myös positiivisesti yllättynyt siitä, miten nopeasti valtiovalta reagoi ja saatiin oikeat toimet aikaan.” Valtion toimet ja suositukset ovat vähentäneet kansalaisten liikkumista ja se on Etelä-Savossa vähentänyt liikenneonnettomuuksien määrää. ”Siihen toivon jatkossa apuja valtiolta.” Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen puolella ollaan myös odottavia. ”Meillä etäisyydet ovat pitkät ja pelastustoimen henkilömäärä on rajallinen, joten on mahdollista, että viruksen leviäminen heikentää pelastustoimen valmiutta. ”Ainoastaan fyysisiä valvontakäyntejä ollaan jouduttu jättämään pois, mutta tilalle on syntymässä valvontatoimenpiteitä, joita voidaan tehdä myös etänä”, kertoo pelastuspäällikkö Jani Kareinen. ”Pohjoisja Etelä-Karjalassa on vähinten asukaslukuun suhteutettuna koronaEtätyöskentely tulee olemaan uutta normaalia myös jatkossa.. Toivottavasti jaksetaan noudattaa niitä myös jatkossa.” Laitoksen puolella ollaan tosin huolissaan pelastustoimen rahoituksesta. Henkilöstö on hyvin terveenä ja palvelutaso on pysynyt hyvänä”, kertoo pelastuspäällikkö Tuomo Halmeslahti. Miten laitokset ovat koronan kanssa pärjänneet. ”Korona on muuttanut desifiointeihin, vuoronvaihtoihin ja paloasemilla oleskeluun liittyviä käytänteitämme, osin varmasti pysyvästikin.” Jokilaaksojen pelastuslaitoksen työ on monilta osin muuttunut. ”Korona on seudullamme kohtuullisen maltillisesti levinnyt hallituksen toimenpiteistä myös johtuen. ”Jokainen henkilöstöömme kuuluva voi omalla toiminnallaan vaikuttaa omaan ja koko organisaatiomme suorituskykyyn. Monia työlistalla olevia asioita on jouduttu laittamaan hetkeksi sivuun ja on keskitetty päivittämään jo-olemassa olevia suunnitelmia tilanteen varalle. Kareinen pohtii koronan osoittaneen, että varautuminen on kiinteä osa ollut pelastuslaitoksen toimintaa ja että tämäntyyppinen kriisi opettaa käytännössä sen tärkeyden. Palvelutaso on operatiivisen toiminnan osalta pysynyt täysin normaalina. Lapin pelastuslaitoksen tunnelmat ovat odottavat. Huhtikuun puolivälissä pelastuslaitoksen henkilöstöllä ei ole todettua yhtään vahvistettua koronatartuntaa eikä myöskään karanteenitoimia ole vielä tarvinnut tehdä. Toistaiseksi ennuste kuitenkin on, että Lapin pelastuslaitos kykenee suoriutumaan tehtävistään myös lähiviikkoina”, kertoo pelastusjohtaja Markus Aarto. Toistaiseksi koronalla ei ole ollut vaikutuksia toimintavalmiuteen. Henkilöstömme on toiminut erittäin vastuullisesti ja kokonaisvaltaisesti tilanteen huomioiden, kun sairastumissekä karanteenitapauksia on ollut todella vähän.” Kainuun pelastuslaitoksella yleinen ilmapiiri on hyvä. Onnettomuuksien ehkäisytyössä turvallisuusviestintä on muuttanut muotoaan. Fyysisesti paikalla kohteessa tehtävä valvontatyö on pysähdyksissä, lukuun ottamatta kriittisiä ja kiireellisiä kohteita”, kertoo pelastusjohtaja Jarmo Haapanen. Haapanen muistuttaa jokaisen henkilökohtaisesta vastuusta tilanteessa. ”Etätyössä ovat kaikki, joiden on mahdollista sellaista tehdä. Haastattelun tekohetkellä huhtikuun puolivälissä laitoksella on ollut yksi varmistettu koronatartunta. Siitä huolimatta korona yllätti hyvässä ja pahassa. Todettua koronaa ei ole ollut. Muutoin palvelutaso on ennallaan. ”Pelastustoimi on toki varautunut poikkeustilanteisiin ja pandemian mahdollisuuteen, mutta varmasti taudin nopea eteneminen, tarttuvuus ja torjuntatoimien mittakaava on tullut koko yhteiskunnalle yllätyksenä.” Koronan jälkeen saattavat käytännöt muuttua. ”Uskon, että pelastusala saa tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa itselleen elintilaa jatkossakin ja vahvistaa sitä, että pelastustoimeen voi luottaa kaikissa yhteiskunnan eri tilanteissa varmana ja lähipalveluita tuottavana toimijana.” Etelä-Savon pelastuslaitoksella on myös odottavat tunnelmat. Se vaikutti myös pelastuslaitosten toimintaan. ”Yhteiskunta on onnistunut koronan keskellä. 16 Pelastustieto 3/2020 PELASTUSTOIMI K oronavirus mullisti suomalaisen yhteiskunnan. Sitä tehdään enemmän somen ja kohderyhmäkohtaisisten kirjeiden avulla
Mikäli keikan yhteydessä on koronan tai muun vakavan tarttuvan taudin epäily, autoon tehdään laajempi, tehostettu pesu. Meillä on nyt normaali toimintavalmius.” Pirkanmaan pelastuslaitoksella koronan alkuviikot olivat kiireiset. pelastusjohtaja Risto Helminen. Tietoa pyritään jakamaan joka päivä, jotta se kattaa myös meidän laajan sopimuskenttämme.” Sairastumisia ei ole onneksi ollut. Tilanne ja henkilövahvuudet ovat hyvät. Siinä mielessä toimenpiteet ovat purreet”, kertoo vs. ”Matkoilla olleet ovat joutuneet karanteeniin, mutta nyt sieltäkin on palattu jo riviin. Resurssit ovat pelastustoimen puolella hyvät, mutta korona yllätti laitoksella kuitenkin hieman. ”Meillä on suojainten puolelta hyvä valmius, mutta käsidesija desinfiointiaineista on pulaa. tapauksia. Nyt laitoksella ollaan vakiinnuttu tähän elämisen tapaan. Tahtotila on, että pidetään palvelutasosta kiinni myös näin poikkeusoloissa”, kertoo vs. ”Alussa informaatiotulva oli suurta. valmiuspäällikkö Tuomas Pylkkänen. ”Epätietoisuutta on pyritty hälventämään niin, että meillä on koronasivustot netissä, ja että päivittäistiedote lähtee joka päivä. Palvelutaso on normaalilla tasolla ja tehtävämäärä on jonkin verran laskenut. Niiden hankinta on ollut hankalaa.” Pylkkänen toivookin, että jatkossa materiaalista varautumista tehtäisiin yli pelastuslaitosrajojen. Henkilöt ovat kuitenkin nyt palanneet töihin. ”Operatiivisessa toiminnassa korona ei ole näkynyt. Laitoksella on ollut pari sairastumista. Myös tehtävien profiili muuttunut”, kertoo pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojanen. Keski-Suomen pelastuslaitoksella on rauhalliset tunnelmat. Siinä koko auto puhdistetaan ja desinfioidaan kuljettajatiloja myöten.. 3/2020 Pelastustieto 17 Toivon, että materiaalista varautumista tehtäisiin yli pelastuslaitosrajojen. Jokaisen työtehtävän jälkeen tehdään kevytsisäpesu, jossa kaikki potilaskontaktissa olleet pinnat, materiaalit ja välineet puhdistetaan
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEKin toimitusjohtaja Marko Hasari oli 2000-luvun alussa puolustusministeriössä mukana valmistelemassa nykyistä, voimassaolevaa valmiuslakia. ”Vaikkapa ravintolatoiminnan keskeyttämisen osalta sellaista ei osattu ajatellakaan lakia valmisteltaessa. Suojaimia on riittävä määrä. Valmiuslaki on vain laki, jolla annetaan resursseja ja mahdollistetaan väliaikaisten poikkeuksien tekeminen perusoikeuksiin.” Hasari muistuttaa, ettei valmiuslaki tämän vuoksi ole kaikkeen sopiva taikasauva. Varsinais-Suomessa tunnelmat ovat nyt rauhalliset. ”Kiitettävästi viranomaiset toimivat. Altistumisia tietysti on tapahtunut ja karanteenissa on jonkin verran porukkaa. Korona ei yllättänyt laitosta suuresti, sillä varautumistoimet alkoivat ajoissa. Koronaan sairastumisia ei ole. 18 Pelastustieto 3/2020 PELASTUSTOIMI ”Yhdessä vaiheessa oli kymmenkunta henkilöä karanteenissa.” Ojanen uskoo, että etätyöskentely tulee olemaan uutta normaalia myös jatkossa. Laitoksilla ei ole juurikaan ollut tartuntoja. ”Tilanteen alkuvaiheessa panostimme vahvasti jatkuvuuden hallintaan ja varastoja on täydennetty. Ala on iso ja väkevä – ja kriisiorganisaatio kun ollaan, niin kriisissä osataan toimia.” Valmiuslaki toimii,mutta ei tee taikoja. ”Tosin tässä valmiuslakikeskustelussa on häirinnyt ja ihmetyttänyt se, että valmiuslakia pidetään jotenkin operatiivisena luonteeltaan. On helpompaa tiukentaa säädoksiä kuin kiristää niitä uudelleen. Ja toisekseen sen edeltäjä on ollut voimassa vuodesta 1991 lähtien. Tämä on vielä uuden opettelua”, kertoo pelastusjohtaja Jari Sainio. Suurin vaikutus on ollut hallinnon ja päivähenkilöstön porukalle, joka tekee etätyötä. Ja onpa jo 1970-luvun öljykriisin aikana annettu samanlaatuinen soveltamisasetus.” Pelastuslaitosten oma varautuminen ja toiminta koronakriisin aikana saa Hasarilta kiitosta. Myös pelastuslaitosten täytyy omissa toimissaan olla varovaisena purkamistoimenpiteissä ja niiden ajoituksessa.” Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksella ohjeita noudatetaan ja työvuoroissa pidetään yllä positiivista asennetta. Hasarin mukaan lain perusteella nyt tehdyt poikkeusolojen toimenpiteet ovat yleisellä tasolla arvioiden antaneet hyviä työkaluja koronakriisin hoitamiseen. Korona vaikuttaa ensihoidon puolella paljon, vaikka tehtäviä ei olekaan yhtä suuresti kuin ennen. ”Henkilöstö on kokonaisuudessaan ymmärtänyt tilanteen ja sen vakavuuden hyvin”, kertoo pelastuspäällikkö Mika Kynsijärvi. Palvelutaso ja poissaolomäärät ovat pysyneet normaaleina. Kaikille sopimuspalokunnille on toimitettu myös suojavarusteet turvaamaan heidän omaa toimintaansa.” Yhteiskunnan suuntaan olisi se toive, että kansalaiset noudattaisivat viranomaisten antamia ohjeita. ”Suojautumiseen ja varautumiseen on toki totuttu. Että joku elinkeinotoiminta osittain pitäisi keskeyttää määräajaksi. Valtion piti pikavauhtia tehdä väliaikainen poikkeus majoitusja ravitsemisliikkeistä annettuun lakiin.” "Yhteiskunta on niin monisyinen, ettei valmiuslaista kaikkeen löydy vastausta." Myös valmiuslain voimaantulemisesta puhumiseen Hasari toivoo tarkkuutta. Yksittäisiä karanteeneja on ollut neljä kappaletta. Myös pelastustoimelle korona on aiheuttanut uudentyyppistä suojautumista. Tähän olemme pystyneet ja suunnittelemattomia poissaoloja ei ole.” Koronan alkuvaiheessa osa henkilöstöstä joutui ulkomaanmatkojen vuoksi kotikaranteeniin, ja se hieman kuormitti vahvuuksia. ”Myös kaikki valtakunnalliset torjuntatoimet on auttaneet siinä, että tartuntojen määrä on kohtuullinen.” Sainio varoittelee, ettei varotoimenpiteitä purettaisi liian aikaisin. ”Työntekemisen luonne on luonnollisesti muuttunut. ”Täytyy olla hyvä tieto siitä, ettei tauti leviäisi enää. ”Valmiuslaki on ollut voimassa jo siitä hetkestä lähtien, kun laki hyväksyttiin vuonna 2011. ”Ohjeilla ja rajoituksilla on aina tietty tarkoitus.” Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella on odottavat tunnelmat. Ohjeistuksella ja muutoksilla tietysti tähdätään siihen, että poikkeusoloista huolimatta kansalaisille pystytään tuottamaan sovittua palvelutasoa
”Meillä on ääripäitä. Keikkoja on vähemmän kuin ennen koronaa. 3/2020 Pelastustieto 19 ”Etätöitä tehdään, se ei ole vierasta meille”, kertoo pelastusjohtaja VeliPekka Ihamäki. Osa on varuillaan ja peloissaan koronasta. Suojaintilanne on hyvä. Helsingin pelastuslaitoksella pärjäillään olosuhteisiin nähden hyvin. Laitosten haastattelut on tehty pääosin viikolla 15. pelastuskomentaja Jani Pitkänen. ”Kun kriisi tuli päälle, Helsinki, aluehallintavirasto ja pelastusosasto vaativat kaikki oman raporttinsa siitä, miten meillä menee. Laitoksella on ollut kaksi todettua koronatapausta. Valvontatehtäviä ja turvallisuusviestintää ei koronan takia nyt tehdä, eli siitä näkökulmasta palvelutaso on huonompi. Ihamäki muistuttaa, että epidemian puhkeamisen mahdollisuus oli viranomaisilla tiedossa jo etukäteen. Helsingin pelastuslaitoksen pelastaja-ensihoitajien Joni Hujasen (vas.) ja Vili Savolaisen päällä ovat ensihoitotehtävissä käytettävät suojaimet.. ”Kokonaisresurssit ovat poikkeuksellisen hyvät”, kertoo va. Henkilöstön mielialassa epidemia on herättänyt ristiriitaisia tunteita. Varautumattomuudesta syyttely ei siis ole aiheellista. Muutoin henkilöstö pysynyt kunnossa. Liikenne vähentyi, joten keikoille ehti nopeammin. Se vei alussa todella paljon resursseja. Tämä osoittaa, että ihmisiä täällä pelastusalallakin ollaan.” Tehtävämäärät ovat ensihoidon ja pelastuksen puolella laskeneet, mutta vastapainoksi ensihoidon puolella ensihoitoyksiköiden sisäpesu on ollut työlästä. Niiden pesulakierroksia on jouduttu tiivistämään.” Raportointivaatimusten määrä tosin yllätti. Laitoksella on ollut neljä todettua koronatapausta. Koronan aikaan suojautuminen on ensiarvoisen tärkeää pelastuslaitoksien henkilökunnalle. Kriisi yllätti valtiovaltaakin.” Pitkänen on kuitenkin tyytyväinen, että yhteiskunnalla on ollut rohkeutta tehdä kovia ratkaisuja. Ensihoitoon ja sairaalapuolelle on ollut kovemmat vaikutukset.” Pelastuslaitoksen työ jopa helpottui Uudenmaan ollessa suljettuna. ”Olemme ohjeistaneet siten, ettei niitä turhaan käytettäisi. Jokilaaksojen, Tampereen, Helsingin ja Etelä-Karjalan laitokset on haastateltu viikolla 16. Enemmän ollut haasteita ensihoidon suojavaatteiden, kuten housujen ja takkien riittävyyden kanssa. En ole varma, onko raportointi ollut meille alueiden suuntaan avuksi, mutta ymmärrän myös heidän tilanteensa kyllä. ”Palvelutaso on jopa parempi kuin ennen koronaa. Osa taas ottaa hyvinkin rauhallisesti. Ravintoloiden sulkeuduttua on keikkamäärä sitäkin kautta vähentynyt
20 Pelastustieto 3/2020 HÄLYTYSILMOITUS
Tekstit: Marko Partanen · Kuvat: Satakunnan pelastuslaitos Hälytysilmoitus 13.10.2019 Noin kello 10.00 • Avunpyyntöpuhelu kohteesta. 3/2020 Pelastustieto 21 Todella pitkä kemikaalisukellus Satakunnan pelastuslaitoksen päivystävä palomestari sai puhelun, jossa pyydettiin höökiä avuksi lattian huuhteluun. Puhelun aikana käytiin lävitse OVA-ohjeen mukainen suojaustaso. S atakunnan pelastuslaitoksen päivystävä palomestari Tomi Anttila sai puhelun Venator-tehtaan työntekijältä. ”Soittaja kertoi, että suolahappolinjastoa oli putsattu vedellä, josta on syntynyt pieni onnettomuus. Yksikön ryhmänvanhimpana työskennellyt palomies havaitsi kohteessa, että tilanteen hoitamiseksi tarvitaan muutakin kuin työjohto. • Päivystävä palomestari määräsi tarkastustehtävälle RSA112:n. Hän soitti lähimmälle Meri-Porin yksikölle ja pyysi tätä mennä tarkistamaan tilanteen. Ajatuksena oli, että putkistossa olisi pieni vuoto, josta puhdistusvesi työnsi suolahappoa lattialle”, Anttila kertoo. Paikalle lähti kahden palomiehen miehittämä hööki sekä palomiehen ja ensihoitaP IIR R O S K U V IT U S : A R T O P Ä Ä K K Ö N E N
Hän huomasi höyryn ärsyttävän hengitystä ja pistävän hieman yskittämäänkin. LÄTÄKKÖÄ EI VOIDA HUUHDELLA Kun Meri-Porin yksikön Lehtonen ja Salmi palasivat kemikaalisukellukselta, myös palomestari Anttila oli jo onnettomuuspaikalla. HARJOITUSSUUNNITELMAT UUSIKSI Kanta-Porin hööki oli matkalla harjoitusalueelle liikenneonnettomuusharjoituksiin. Paikalla olevan henkilöstön mukaan aine oli suolahappoa mutta kemikaalisukeltajat eivät löytäneet säiliöstä merkintää, joka olisi vahvistanut tämän. 22 Pelastustieto 3/2020 Sanoin jätkille, että tällaista vastaavaa keikkaa meille ei koskaan tule, sen voi rastittaa listalta pois. Paikalle hälytettiin myös päätoiminen pelastusyksikkö Ulvilasta ja sopimuspalokunnan yksikkö Pihlavasta. ”Pyysin työntekijöitä vetämään lippusiiman 50 metrin päähän ja sanoin höökin kuljettajalle Jorma Salmelle, että laitetaan kumipuvut [kemikaalisuojapuvut] päälle – onneksi!” METRI NÄKYVYYTTÄ Paikalla olevat työmiehet osasivat kertoa, että vuotopaikka on ylimmässä kerroksessa. Nopeahkosti säiliöstä lähdön jälkeen putkilinja tuli laippaliitokseen, jan miehittämä synergiayksikkö. Miehet kertoivat, että sisällä on pieni vuoto ja pyysi Lehtosta huuhtelemaan letkulla lattialla olevan lammikon viemäriin. Jätimme höökin sadan metrin päähän ja kävelimme miehen luo”, Lehtonen kertoo. Lehtonen arvioi, että käsivalaisimen valossa saattoi nähdä noin metrin verran eteensä. Lätäkköön tihkui jostakin. Löysimme paikan helposti, siinä kävi tuuri. ”Se oli tarkistustehtävän luontoinen käynti, jossa ei arveltu olevan tarvetta toimenpiteille”, Meri-Porin höökin palomies Kai Lehtonen sanoo. ”Kohde oli tuttu, siellä olimme olleet keikoilla aiemminkin. Oven edessä ulkopuolella seisoi valkokypäräisiä miehiä. Salo näki kolmikerroksisen rakennuksen yllä leijuvan kymmenmetrisen, vaalean kemikaalipilvi. Kolmannessa kerroksessa näkyvyys oli lähes koko ajan heikkoa. Palomies Salo katsoi PEKE-tietojärjestelmästä tuulensunnan ja näki, että yksikkö voidaan ajaa portista lähes suoraan kohteeseen. Menimme Jorman [Salmi] kanssa ihan peräkanaa.” Noin 15 minuutin sukelluksen jälkeen Lehtonen ja Salmi pääsivät ylimpään kerrokseen. Resurssien lisääntyessä Anttila määräsi Ulvilan yksikölle puhdistuspaikan ylläpidon ja Pihlavan yksikölle vesihuollon, ulkopuolisen pilven laimentamisen, tehdasalueen tiedustelun miehistöautolla sekä kemikaalipilven mahdollisen liikkeen tiedustelun. HÄLYTYSILMOITUS lisää nestettä, joka reagoi lattialla kovasti – se höyrysi.” Havainnon tehtyään Lehtonen ilmoitti Virve-radiolla palomestari Anttilalle, että kyseessä on tehtävä, joka vaatii lisää toimenpiteitä. ”Osuimme säiliöiden välistä suoraan 0,5–1 metriä halkaisijaltaan olevan lätäkön luokse. ”Sanoin, että suojaudumme kaasutiiviiseen kemikaalisuojapukuun ja käskin tehdä välittömän vaaran alueen rajalle huuhtelupaikan.” Välittömän vaaran alueena pidettiin Lehtosen käskemää lippusiimaa. Toisinaan säiliöiden välistä piti ujuttautua oikeassa asennossa, että niistä pääsi paineilmalaitteet selässä ohi. Tuuli puhalsi pelastustoimille suotuisaan suuntaan, merelle päin ja pois asutuksesta. ”Lämpökamera toimi höyryssä äärimmäisen hyvin, sen avulla pystyimme hahmottamaan kiinteitä paikkoja, kuten tilan itsessään ja portaat”, Salo kertoo. Sakeassa höyryssä piti keskittyä, että pystyi säilyttämään suuntavaistonsa. Säiliön alareunasta lähti 50–60-millinen metalliputkilinja, joka kulki 20–30 sentin korkeudella lattiatasosta. ”Sanoin mestarille, että ei lätäkköä voi viemäriin huuhdella, vaan se täytyy imeyttää ja tuoda pois”, Lehtonen kertoo. Maatason lisäksi rakennuksessa oli kolme ylempää tasoa, joissa lattiat olivat rakennettu osin ritilästä. Hän lähti opastamaan Salon johtaman kemikaalisukellusryhmän kolmanteen kerrokseen, jotta lätäkön ja vuotokohdan etsimiseen ei kuluisi turhaan aikaa ja energiaa. Kun Lehtonen ja Salmi menivät sisään rakennukseen, se oli täynnä vaaleaa höyryä. TILANNE VUOTOPAIKALLA Metallinen kahden kuution suuruinen säiliö istui hitsattuna 40 senttiä korkealla betonianturallaan, eikä sen seinissä ollut mitään merkintöjä. Höökin esimiehenä työskennellyt palomies Mikko Salo kuunteli Virvestä Lehtosen ja Anttilan keskustelua. Anttila ja Salo sopivat välittömän vaaran raja-alueelle sisäänmenokohdan ja ulostulokohdan, jossa oli puhdistuspiste. Toisin paikoin rakennuksessa vallitsi täysi näkyvyys, toisin paikoin siellä ei nähnyt mitään. VALKOISTA HÖYRYÄ ”Kun ajoimme tehtaan pihaan, näimme, että valkoista höyryä työntyi ulos ovista, ikkunoista ja katolta. ”Tilat olivat sokkeloisia ja ahtaita teollisuuskäytäviä. Esitiedot kertoivat suolahappovuodosta”, palomies Salo kertoo. Kemikaalisukeltajat etenivät sokkona sakeassa höyryssä ja ohjasivat itsensä paikalle kaiteesta kiinni pitäen. Lehtosen lisäavunpyyntö koski myös Salon johtamaa yksikköä, joten se kääntyi kohti Meri-Poria ja Venatorin tehdasta
Suojaustasomme oli oikea, mutta nyt saimme tietää myös, että vettä ei tulisi käyttää torjunnassa Tehtaan henkilökunta yritti varmistaa ainetta omista tietokannoistaan. T-haarasta vuoti tiputtamalla nestettä lattialle, johon oli kerääntynyt pieni lätäkkö. Lämpö tuntui puvun läpi. Kun vuodon sulkeminen ei onnistunut, palomestari Anttila hälytti Harjavallan paloasemalta erikoiskalustolla varustellun kemikaalitorjuntakontin. Samalla vuotokohtaa oli yritetty sulkea järjestelmän valvomosta etänä, mutta sekään ei onnistunut. ”AINE OLIKIN SUPERVAARALLISTA” Kemikaalisukellus pitkittyi ja palomiehille ilmaantui lisää ongelmia. ”Aine alkoi tuntua kuumotuksena polvissa ja käsissä, kun teimme töitä polvillamme. ”Pelasimme nyt tosi kovan aineen kanssa. Se reagoi puvun pinnalla, muttei tullut läpi. ”Väänsimme ensin kaikki löytämämme hanat kiinni, jolloin ainetta ei enää pitänyt päästä putkistoon. Vuoto kuitenkin jatkui”, palomies Salo kertoo. Se höyrystyi voimakkaasti ja aiheutti runsaan, vaalean kemikaalihöyryn. Tehtaan henkilökunta yritti varmistaa ainetta omista tietokannoistaan, mutta mitään tietoa aineesta ei löytynyt. Huonossa näkyvyydessä, kankeassa kemikaalisuojapuvussa ja sen kaksinkertaisilla käsineillä oli hankala pyöritellä tähtipäämeisseliä, jolla kiristimme klemmaria.” Normaalioloissa parin minuutin hommaan kului yllättävän paljon aikaa ja energiaa. Koko ainetta ei pitänyt enää olla tehdasalueella, sillä sitä oli aikanaan käytetty lakkautetussa prosessissa. Kun yritimme tukkia vuotoa, sitä roiskui päällemmekin. ”Ratkaisumalliksemme tuli kumiset lätkät, joita kiristimme putkien ympärille letkuklemmareilla. Sankassa höyryssä oli myös vaikea nähdä, joten kemikaalisukeltajat käyttivät lämpökameraa erottaakseen betoniset, metalliset ja kiinteät rakenteet. 3/2020 Pelastustieto 23 HÄLYTYSILMOITUS josta linja jakautui t-haaraan. Samalla hälytettiin vapaavuorosta erikseen nimetty kemikaalisukellusjoukko. Vuotokohdassa metalliputki osoittautui niin hapertuneeksi, että sitä ei voinut tulpata. Mietin, että mitä aine oikeasti oli?”, palomies Salo sanoo. Kemikaalisukeltajat saivat tietää uudesta vaarasta. Lopulta aine varmistui vanhan työntekijän omasta epävirallisesta käsin tehdystä kirjanpidosta. VAIKEA TUKITTAVA Kemikaalisukeltajat imeyttivät lätäkön imeytysaineeseen ja alkoivat tukia vuotokohtaa. Vuotavaa t-haaraa ei onnistuttu tilkitsemään kumilätkillä pitäväksi. Sen mukaan kemikaalisukeltajat olivat tekemisissä titaanitetrakloridin kanssa. Selvisi, että koko ainetta ei pitänyt enää olla tehdasalueella.. Tulppaaminen olisi voinut rikkoa putkistoa entisestään ja lisätä vuotoa
Työtä tehtiin neljän kaverin voimin”, Salo sanoo. Myös ison ja lattiaan hitsatun pytyn siirtämistä pohdittiin, mutta se ei ollut mahdollista. Jos vettä käytettäisiin, se tulisi reagoimaan kiivaasti titaanitetrakloridin kanssa ja mahdollisesti muodostaisi kloorivetyä. ”Kemikaalisuojapuvuissa se oli fyysisesti raskas punnerrus. Pitkä letkulinja oli painava ja hankalan muotoinen kannettavaksi. RASKAS LETKU Tehtaan henkilökunta valmisti myös 40 metriä pitkän kumiletkulinjan, jolla säiliöstä vuotava aine johdettaisiin ulkona olevaan IBC-konttiin. Siihen ei ryhdytty, koska linjassa olevan laipan pelättiin hajoavan käsiin, mikä saattaisi äityä hallitsemattomaksi vuodoksi. Kemikaalisukeltajat pohtivat, pitäisikö laippa avata ja tilkitä se sokealaipalla. Sellainen löytyi yhtä kerrosta alempaa, jossa oli ovi, joka oli lukittu. ”Samalla se hankaloitti kemikaalisukellusta, koska siirtymiseen onnettomuuspaikalle kului enemmän aikaa”, Anttila sanoo. Näin jälkeenpäin ajatellen olisi ollut järkevää vetää letkulinja sen takia, että meillä olisi ollut opastettu reitti ulos.” Salo sopi sukelluksen aikana ryhmänsä kanssa, että jos jonkun laite tai puku rikkoutuisi tai muusta syystä paikalta pitäisi poistua nopeasti, se tehtäisiin parvekkeen kautta, ylimmästä kerroksesta. ”Mietin myös nostolavan ottamista lähemmäksi turvaamaan hätäpoistumista mutta sitä ei tehty, sillä kemikaalipilvi olisi voinut vaurioittaa nostolaitteen tekniikkaa. Oikealla paloesimies Jarno Joensuu.. OIKEAN KÄDEN TAKTIIKKAA Työ jatkui höyrysumussa, jossa saattoi kadottaa helposti suuntavaistonsa. Pääsimme kerroksista alas myös kiinteitä talotikkaita pitkin.” UUSI TUKKIMISYRITYS Titaanitetrakloridia vuosi edelleen. Oven murtaminen onnistui vaivatta. Siinä lämpökamerasta oli iso apu.” ”ANTAA MENNÄ VAAN” Salon nelihenkinen kemikaalisukellusryhmä työskenteli nonstoppina aamusta puoli yhdestätoista iltaviiteen. Kemikaalisukellusryhmä vei painavan ja vaikean muotoisen letkuvyyhdin kolmanteen kerrokseen lihasvoimin. Näkyvyyttä ei ollut yhtään. Toiminnan edetessä tuuli kääntyi, jolloin Anttila lisäsi välittömän vaaran aluetta 200 metriin. Tehtaan henkilöstö alkoi valmistaa vuotavan putkiston ja lattian väliin valutuskourua, josta vuotava aine ohjattaisiin suppilon ja letkulinjan kautta ulkona olevaan tuhat litraa vetävään IBC-konttiin. 24 Pelastustieto 3/2020 HÄLYTYSILMOITUS ollenkaan”, Mikko Salo sanoo. ”Asetimme valutuskourun vuodon alle ja liitimme siihen suppilon ja letkun. Ahtaissa olosuhteissa työ olisi ollut hankalaa ilman lisähaasteitakin. ”Vuotopaikalle ja ulos löysimme oikean käden taktiikalla ja lämpökameran avulla. Kemikaalisukeltajat etsivät letkulle sopivaa ulosvientiaukkoa. Aluksi Palomiehet vasemmalta: Johannes Juhola, Joni Brunnila, Mikko Alenius, Markus Salminen, Janne Lehtonen ja Mikko Salo
Imeytysainesäkit kannettiin käsipelein sisään rakennukseen ja levitettiin lattialle, jotta imeytysaineeseen imeytynyt kemikaali voitiin kerätä harjoilla ja lapioilla ämpäreihin ja toimittaa taas käsipelein ulos. ”Porukasta aisti, että he olivat menossa vaativaan paikkaan. Metalliset portaat muuttivat liukkaiksi. Siinä muistuteltiin erikoisesta työskentelypaikasta, varoiteltiin pukujen repeytymisestä ja varmistettiin kunnollinen pukeutuminen. Havainnointia työskentelystä Jokainen kemikaali sukeltaja sukelsi rakennukseen 7–9 kertaa.. ”Vedimme letkun reitiksemme ulkoPaloesimies Marko Toivio hälytettiin onnettomuusiltana paikalle johtamaan kemikaalisukellusryhmää, joka tuli paloesimies Jarno Joensuun johtamalle ryhmälle vaihtoryhmäksi. Kun sukelluksia alkoi kertyä sukellusten perään, palomies Salo kysyi ryhmältään, että riittääkö sillä potku. Sukelluksen jälkeen kemikaalisukeltajille tehtiin ensin karkea pesu suihkuputkella välittömän vaaran alueen rajalla olevalla huuhtelupaikalla. 3/2020 Pelastustieto 25 HÄLYTYSILMOITUS sisällä olivat kaikki yhtä aikaa, mutta kun työ väheni tarkkailuksi, sitä tehtiin yhden kemikaalisukellusparin voimin, jolloin toinen pari saattoi huilata. Tykkäsin, että työt menivät hyvin”, Toivio sanoo. Salo ja Anttila kävivät paikalle tulleiden paloesimiesten Jarno Joensuun ja Marko Toivion kanssa läpi tilannetta: Mitä oli jo tehty ja mitä ehkä kannattaisi tehdä seuraavaksi. Toivio havaitsi, että kemikaalisuojapuvut menivät hieman koppuroiksi. Säiliössä olevan aineen määrää ei voinut tarkistaa mistään, mutta vähitellen, sen tulo ehtyi. Ylemmistä kerroksista imeytysaineeseen imeytetty kemikaali laskettiin ämpäreillä köyden avulla alas. Jokainen kemikaalisukeltaja sukelsi rakennukseen 7–9 kertaa. ”Tulevaisuudessa paikalle olisi hyvä tuoda lämmitetty teltta, jossa henkilöstö voisi huoltaa itseään ja varusteet säilyisivät mahdollisimman toimintavarmoina.” Raskaassa kemikaalisukelluksessa tuli hiki ja kun kemikaalisuojapuvut hengittävät tunnetusti kovin vähän, niin alusvaatteita kastui. Palomestari Anttila arvioi, että säilöstä tihkui nestettä noin muutamien tuntien ajan ja tyhjennys lopetettiin noin kello 18, silloin ainetta oli kerätty 600–900 litraa. Vaihtovaatteita tarvitaan paljon.” KAIKKI OLIVAT VARUILLAAN Toivio huomasi kemikaalisukeltajien käytöksestä, ette he olivat varuillaan. Toivio ei itse sukeltanut, mutta hän teki paikalla mielenkiintoisia huomioita. Paikkojen tulisi olla riittävän etäällä toisistaan.” PUVUT KOPPPURAKSI PAKKASELLA Yöllä onnettomuuspaikan lämpötila laski pakkasen puolelle. Työ oli hidasta ja se söi resursseja, sillä tilassa ei nähnyt käsiään pitemmälle. ”Kokeilimme ylipainetuulettaa rakennusta höyrystä tyhjäksi, mutta se ei onnistunut, sillä sisälle puhaltamamme kostea ilma lähinnä lisäsi höyryn määrää”, Salo sanoo. T-haara vuosi tiputellen säiliötä tyhjäksi. Rakennuksen sisällä höyry alkoi nestey tyä ja pinnoille kertyessään aine tuntui niljakkaalta. ”Huoltopaikalla ilmeni hankaluuksia käytetyn ja puhtaan kaluston erillään pidosta. Sen jälkeen kemikaalisukeltajat siirtyivät puhdistuskonttiin pesulinjalle, jossa pukuihin ruiskutettiin pesuainetta, ne harjattiin ja pestiin lämpimällä vedellä. Sisälle tehtiin enää tarkkailusukelluksia, joilla pantiin merkille, että tyhjennyslinja säilyy ehyenä. Jos nyt hoitaisin tämän kaltaisen tilanteen uudelleen, muodostaisin selkeät paikat likaisille ja puhtaille välineille. ”Äijät olivat hyvällä motivaatiolla, he sanoivat, että antaa mennä vaan.” PUHDISTUSTA LINJALLA Kemikaalisukeltajien lisäksi paikalle hälytettiin puhdistuskontti Porin asemalta. ”Mietimme, että jos säiliö on täynnä ainetta, olemme täällä viisi päivää, ennen kuin se on tyhjä”, Salo sanoo. ”Illalla aine tuntui höyrystyvän enemmän kuin päivällä, parhaimmillaan pilvi oli halkaisijaltaan varmaan 50-metrinen.” Pihlavan VPK:n yksikön tehtävänä oli ohjata pilveä poispäin vesitykein. Alimmista kerroksista likainen imeytysaine kerättiin sinkkiämpäreihin ja kannettiin ulos IBC-konttiin. ”Kun kemikaalisukeltajat tekevät useita sukelluksia, niin käytännössä jokaiselle sukellukselle tulisi olla kuiva alusasu. AINETTA KERÄTTIIN SOKKONA Kemikaalisukeltajat keräsivät lattialle valunutta ja nesteytynyttä ainetta talteen rakennuksen jokaisessa kerroksessa
Palomiehet laskivat IBC-konttiin 500 litraa vettä kerrallaan ja sekaan lisättiin riittävä määrä kalkkia. Paikalla mietittiin, miten laajat seinäpinnat, katto ja lattia voitaisiin neutraloida. ”Mittasimme aineesta liuskoilla PH-arvon ja se oli niin hapanta, että asteikko ei riittänyt”, Joensuu kertoo. Porin VPK:n henkilöstö avusti heitä huoltopaikalla. Tarkoituksena oli saada kalkkimaitoa, jota levitettäisiin rakennuksen sisäpinnoille, jotta niille tarttunut aine voitaisiin neutraloida. Lopulta kalkkimaito tuli tosi nätisti suihkuputkesta”, Joensuu sanoo. NEUTRALOINTIA MOOTTORIRUISKULLA Kun kemikaalihöyry nesteytyi, se tarttui niljakkaaksi aineeksi rakennuksen sisäpinnoille. Kalkkimaito sekoitettiin uppopumpulla, jossa ei ollut letkua. Myös pukuja ja paineilmalaitteita vaurioitui työn aikana”, Joensuu kertoo. ”Uppopumppu kierrätti IBC-kontissa vettä ja kalkkia lävitseen, jolloin kalkkimaito sekoittui.” Kalkkimaitokonttiin tehtiin moottoriruiskuselvitys, josta maitoa aiottiin levittää työsuihkulla. Kemikaalisukeltajat alkoivat levittää kalkkimaitoa yöllä. Työ saatiin tehdyksi kolmen aikaan aamulla. ”Moottoriruisku ei saanut aluksi imuja, koska sen imuletku kiersi pumpunpesän yläpuolella. Joensuun ryhmä työskenteli uusintakäynnillään onnettomuuspaikalla kahdeksan tunnin ajan.. ”Maskini syöpyi ulkopinnoiltaan uskomattoman huonoon kuntoon. ”Laskimme kalkkimaitoon tarvittavan kalkin ja veden suhdetta, kun keksimme kuningasidean, miten ainetta voitaisiin levittää”, paloesimies Joensuu sanoo. Ainetta ryhdyttiin neutraloimaan. UUSI ISKU Onnettomuuspaikalle piti tehdä uusi isku neljän päivän kuluttua, sillä paikka vaati vielä toimenpiteitä ja oli vielä varmistettava. Nostimme moottoriruiskun trukkilavapinon päälle, jolloin imu onnistui. 26 Pelastustieto 3/2020 HÄLYTYSILMOITUS ovelta ylimmän kerroksen huoltotasanteelle, muuten kapeita ja sokkeloisia reittejä olisi ollut hankala kulkea”, paloesimies Joensuu sanoo. Aineen tarttumista ei nähnyt pimeässä rakennuksessa mutta kun kemikaalisukeltajat tulivat pesupaikalle, aine piti pestä pois harjan ja pesuaineen avulla. ”Ainetta oli ilmeisesti vielä kerääntynyt säiliön sisäseinämiin, missä se oli muuttunut uudelleen juoksevaksi. Säiliöstä oli tihkunut lattialle noin puolen neliön lä täkkö, mutta näkyvyys oli nyt hyvä.” Uudelleen paikalle tullut paloesimies Joensuu kertoo vasta toisella kerralla ymmärtäneensä, kuinka vaarallinen työskentelypaikka oli. VARUSTEITA VAURIOITUI Niljakas aine tarttui kemikaalisuojapuvun pintaan. ”Jos kemikaalisuojapuku tai paineilmalaite olisi rikkoutunut, niin en tiedä, miten evakuointi olisi saatu hoidettua riittävän nopeasti.” Vuotava metallilinja purettiin kulmahiomakoneella pätkiksi ja laippa sokeoitiin. Työskentely uusintakäynnilläkin vaati monta kemikaalisukellusta
• Yleensä kemikaalisukellusta harjoitellaan siten, että näkyvyys on hyvä. • Oman tilannekuvan luominen on aina tärkeää, vaikka paikalla olisikin tehtaan edustajat. 3/2020 Pelastustieto 27 HÄLYTYSILMOITUS Ursuit ® Kuivapuvut Ammattikäyttöön Keikalla havaittua • Tilannekuvan luominen oli hankalaa, sillä alkuvaiheessa lähdimme hoitamaan vain lyhyttä tehtävää. • Kemikaalipuvut toimivat erittäin hyvin. Tämä osoitti, että heikossakin näkyvyydessä on harjoiteltava. Jos tässä tilanteessa olisi luotettu paikalta saatuihin neuvoihin ja menty sisään, niin huonosti olisi käynyt. • On mietittävä rauhassa itse mitä on tapahtunut, älä luota ensimmäiseen tietoon. Varsinkin isommissa kohteissa voi olla vaarana, että tehtaan edustajillakaan ei ole aina selvyyttä omasta prosessistaan. • Tällaisissa tilanteissa pitäisi olla turvasukellusryhmä koko ajan valmiina, myös johtaminen korostuu.. Tämän tehtävän myötä luottamus pukuihin lisääntyi
28 Pelastustieto 3/2020 Johtava asiantuntija Tiina Santonen Työterveyslaitokselta. HÄLYTYSILMOITUS ”O lemme niitä viranomaisia varten, jotka ovat vastuussa kemikaaleista ja niiden käsittelyssä sattuvien onnettomuuksien kanssa. Porista soitettiin C-osaamiskeskukseen myös myöhemmin, jolloin tiedusteltiin, että voiko rakennuksen seinämiin tiivistynyttä titaanitetrakloridia huudella vedellä. Keskukseen voi soittaa kemikaaleista ilmeneviin kysymyksiin ympäri vuorokauden. NILJAKAS AINE PUVULLA ”On vaikea sanoa, mitä tarkalleen ottaen kemikaalisukeltajien pukuihin tiivistynyt niljakas aine oli, todennäköisesti Yläpuolella meidän yrityksen slogan. Veden kanssa kosketuksiin joutuessaan titaanitetrakloridi reagoi voimakkaasti ja muodostaa syövyttävää Apua C-osaamiskeskukselta Työterveyslaitoksen (TTL) C-osaamiskeskuksen asiantuntija päivystää viranomaisia varten. Vuoto tuli poistaa imeyttämällä vaikkapa hiekkaan tai imeytysaineeseen, jos sellaista on käytettävissä. Kloorivety edelleen veteen liuetessaan muodostaa suolahappoa. Edelleenkin aineesta saattaisi vapautua kloorivetyä, josta muodostuu suolahappoa. TOIMINTAOHJEITA VEDEN KÄYTTÖÖN Myös Venatorin kemikaalionnettomuudesta soitettiin C-osaamiskeskukseen. Jos vaikkapa kemikaalionnettomuuden yhteydessä ilmenee kysyttävää tai tarvitaan lisätietoa, niin meille voi soittaa”, TTL:n johtava asiantuntija Tiina Santonen sanoo. Päivystäjä ei pitänyt runsaan veden käyttöä pinnoille suositeltavana, mikäli ainetta olisi päässyt jo runsaasti imeytymään seinärakenteisiin. 511TACTICAL.FI Ristipellontie 23, 00390 HELSINKI I tel: 044 970 9699 I 511. Kun pandemia on selätetty, löydät meidät Helsingin Konalasta. ”Meiltä tiedusteltiin, mitä tehdä lattialle vuotaneelle titaanitetrakloridille”, Santonen kertoo. Kun myymälä voidaan avata turvallisesti, tarjolla viranomaisille aina tuoretta kahvia. nland Systole & Pelastustieto Magazine_215x133mm+5mm.indd 1 01/04/2020 15.12 Missään tapauksessa siihen ei saa päästää vettä.. Lisäksi veden ja titaanitetrakloridin yhdistyessä syntyy eksoterminen reaktio, jossa muodostuu lämpöä, mikä voi jopa vaurioittaa rakenteita ja aiheuttaa sortumisvaaran. Anyhow, elämä jatkuu ja joudumme siirtämään Euroopan ensimmäisen 5.11 TACTICAL lippulaivanmyymälän avaamista. Valitettavasti kukaan ei osannut olla valmiina sellaiseen paskamyrskyyn, jonka Corona aiheutti, emme edes me. Teksti: Marko Partanen · Kuva: Riitta Supperi/Keksi kloorivetyhöyryä ja muita yhdisteitä”, Santonen kertoo. ”Missään tapauksessa siihen ei saa päästää vettä. Myymälässä vierailun sijaan pääset jo nyt tutustumaan meihin ja tuotteisiimme osoitteessa: Myymme taktisia vaatteita ja varusteita niihin kaikkiin vaativimpiin tehtäviin
3/2020 Pelastustieto 29 HÄLYTYSILMOITUS Yläpuolella meidän yrityksen slogan. Valitettavasti kukaan ei osannut olla valmiina sellaiseen paskamyrskyyn, jonka Corona aiheutti, emme edes me. Titaanitetrakloridilla on tyypillinen haju, mutta se ei varoita tarpeeksi aineen myrkytysvaarasta. 511TACTICAL.FI Ristipellontie 23, 00390 HELSINKI I tel: 044 970 9699 I 511. Pohdimmekin, että sellainen tulisi laatia, kunhan saamme OVA-ohjetietokannan IT-alustamme ensin päivitettyä.” TTL on laatinut vuosittain noin yhdestä kahteen OVA-ohjetta uusista aineista. Kun myymälä voidaan avata turvallisesti, tarjolla viranomaisille aina tuoretta kahvia. Kun titaanitetrakloridi reagoi lämmön, veden tai kosteuden kanssa, syntyy vaaleaa kloorivetyhöyryä. Jos sinulla on tiedossa keikka, joka voisi olla tuleva Hälytys ilmoitus-juttu, älä epäröi ottaa yhteyttä: marko.partanen@pelastustieto.fi tai 0400 674 208.. nland Systole & Pelastustieto Magazine_215x133mm+5mm.indd 1 01/04/2020 15.12 kyseessä on ollut titaanitetrakloridin hajoamistuotteita, joita suolahapon lisäksi ovat esimerkiksi titaanihydroksidi ja titaanioksikloridi.” Santosen mukaan siksi onkin vaikea arvioida myös, mistä aineesta tarkalleen ottaen pukujen värimuutokset ovat syntyneet. MYRKYLLISTÄ JA SYÖVYTTÄVÄÄ Titaanitetrakloridi on puhtaassa muodossaan nestemäistä, joka on erittäin myrkyllistä ja syövyttävää. Kun pandemia on selätetty, löydät meidät Helsingin Konalasta. Aine aiheuttaa myrkytysvaaran hengitettäessä tai joutuessaan iholle. ”Otamme huomioon C-osaamiskeskukseen tulleet yhteydenotot priorisoidessamme aineita OVA-ohjeita varten. Myymälässä vierailun sijaan pääset jo nyt tutustumaan meihin ja tuotteisiimme osoitteessa: Myymme taktisia vaatteita ja varusteita niihin kaikkiin vaativimpiin tehtäviin. Esimerkiksi kaliumamyyliksantaatista laadimme pari vuotta sitten OVA-ohjeen, kun C-osaamiskeskukseen tulleen yhteydenoton seurauksena kävi ilmi, että kyseistä ainetta käytetään paljon Pohjois-Suomen kaivoksilla.” Titaanitetrakloridista on olemassa suomenkielinen kansainvälinen kemikaalikortti. OVA-OHJE PUUTTUU ”Titaanitetrakloridista ei ole TTL:n laatimaa OVA-ohjetta. Anyhow, elämä jatkuu ja joudumme siirtämään Euroopan ensimmäisen 5.11 TACTICAL lippulaivanmyymälän avaamista
Juttuaiheet ideoi ja kirjoittaa Marko Partanen, joka työskentelee palomiehenä Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella. Kyllähän siitä väkisinkin onnistumisen tunne tulee.” Keikoista pitää kirjoittajan mielestä voida oppia. ”Tunnustus tuntuu aina hienolta, varsinkin kun sellaiset ovat aika harvinaisia. ”Toivottavasti jutut kelpaavat raadin lisäksi lukijoille.” OMA AMMATTI AUTTAA ETSINNÄSSÄ Miten löytyvät aiheet hälytysilmoitusjuttuihin. Se, että jutussa on hyvät kuvat ja hyvä tekstin ja kuvien kombinaatio, eli taitto ja kokonaisuutta tukevat osaset, ovat lehden tärkeimmän osapuolen, lukijoiden palvelua. ”Sieltä ja täältä saadut kokemukset voivat hyvinkin auttaa tulevissa keikoissa. Siksi näitä juttuja tehdessäni kysynkin, että: mitä jäi käteen. Teksti: Esa Aalto · Kuva: Teemu Heikkilä. Marko tunnetaan pelastusalan kynämiehenä, ja hän on myös päätoimittajana ensihoidon erikoislehti Systolessa. Se voi olla jollekin kollegalle joskus kättä pidempää.” Tämän jutun tunnustus tuli myös yhteistyöstä. Jutun kirjoittajana palkinnon perustelut hivelevät mieltä, kun raati sanoo, että se on pieteetillä tehty, tarinamainen, maallikkoakin kiinnostava ja samalla hyötyjournalismia. Tässä tunnustuksessa on hienoa se, että sen antaja on journalistiseen työhön perehtynyt taho. 30 Pelastustieto 3/2020 OPERATIIVINEN TOIMINTA H älytysilmoitus-juttuja on julkaistu vuodesta 2013 alkaen. ”Aiheiden valinta tapahtuu pääasiassa Keikkajuttu on hyvä tarina Viime vuoden ensimmäisessä numerossa julkaistu juttu Iso-Syötteen hotellipalosta voitti Aikakausmedian järjestämässä Editkilpailussa pääpalkinnon ammattija järjestölehtien vuoden juttu -sarjassa. Millä mielellä jutun kirjoittaja otti vastaan Aikakausmedian raadin valinnan
3/2020 Pelastustieto 31 OPERATIIVINEN TOIMINTA päivittäisen median kautta, jossa tarinat ovat ammattilehteen verrattuna kuitenkin kovin pintapuolisia. Siinä mielessä olisi hölmöä tehdä jotakin muuta. Oikeanlaisen hälytysilmoitus-jutun bongaamisessa on hyötyä, että on itse alalla töissä. Tällöin suppeasta jutusta herää työn suorittamiseen ja ammattiin liittyviä ajatuksia ja kysymyksiä, jotka sitten vievät sylttytehtaalle. Tavallaan alalla työskentely ja tietoisuus alan työskentelytavoista auttaa ymmärtämään haastateltujen tarinoista ne kohdat, joihin pitää tarttua.” JUTUT OVAT TARINOITA Raati kiitteli erityisesti jutun tarinallisuutta. Yleensä teenkin jutut siten, että haastateltava kertoo, eikä minulla ole haastattelua aloittaessani yhtään valmista kysymystä.” ”Haittaa voi olla silloinkin, kun juttua valitessa olettaa liikaa ja jättää tiedustelematta asiaa osallisilta. Aluksi Marko Partanen rakentaa hälytysilmoitus-juttuun kokonaiskuvan tapahtuneesta haastattelemalla monipuolisesti tehtävään osallistuneita eri viranomaisia. ”Palomiehestä päällikköön ja poliisista rajavartijaan tai ensihoitajaan. ”En siinä sinällään tehnyt mitään eri tavalla kuin muissa jutuissa. Onko nyt jotain uutta työn alla. Jos se ei olisi ollut niin mukaansatempaava, olisin kirjoittanut osuuden lisäjuttuihin.” ”Aika monelta haastateltavalta sain lisäideoita haastateltavista, joihin otin sitten yhteyttä. Itse olen onneksi enneminkin kuuntelija kuin tarinankertoja – kerron mieluummin tekstillä. ”Joskus hyvin tyypillisestä keikasta voi löytää erikoisia piirteitä, jotka kannattaa jalostaa jutuksi. Jos ei ymmärrä, mitä on tapahtunut, on vaikea kirjoittaa siitä tarinaa.” ”Joskus jutut syntyvät myös lukijoiden ehdotuksista, joten aina kannattaa ehdottaa”. Syntyy siis paljon tarinoita, joista minä kokoan ison tarinan.” ”Ihmiset tykkäävät tarinoista. Palomiehille mielekkäimpiä tarinoita ovat keikkajutut. Silloin voi hyvä juttu jäädä tekemättä.” Partanen on myös kirjoittanut ammattialaltaan kirjoja. ”Juttu löytyi yleismediasta. ”Sain viimeisimmän, Profile Vehiclesin toimitusjohtajasta Marko Revosta kertoneen kirjan Ambulanssimoguli, julkaisuun muutama kuukausi sitten. Joskus haastateltava kysyy minun mielipidettäni asiaan, silloin syntyy aitoa keskustelua. Tekstit: Marko Partanen · Lähtökuva: Airmoilanen Iso-Syötteen kolme kovaa – evakuointi, ERICA ja synergia 20 Pelastustieto 1/2019 1/2019 Pelastustieto 21. 20 Pelastustieto 1/2019 1/2019 Pelastustieto 21 Hälytysilmoitus 21.12.2018 kello 00.55 • ROK451, ROK433, ROK431, ROK442, ROK443, ROK441, ROK32B • Rakennuspalo, keskisuuri 402, Pudasjärvi, hotelli Iso-Syöte HÄLYTYSILMOITUS Hotelli Iso-Syöte paloi. Tässä mielenkiintoista oli se, miten pelastusorganisaatio ajatettiin paikalle ympäri maakuntaa. Onneksi sellaista haastetta tai ideaa ei tällä hetkellä ole”, Marko Partanen sanoo. Minulla ei ole valmiita kysymyksiä, vaan jokainen haastateltava kertoo tarinansa, joita minä ohjailen tarkentavin kysymyksin. Myös henkilökunnan mielenkiintoinen kertomus palon havaitsemisesta ja evakuoinnista nousi tarinan kärkeen. Enemmän kuin tykkihaastatteluja, haluan tarinointia, jossa haastateltavalla on tilaa puhua. Raati ei ole nähnyt muita juttuja kuin tämän, joten he kiinnittivät tässä huomion tarinaan.” ”Jokainen keikka on iso tarina, joka koostuu pienistä tarinoista. ”Kaikki palomiehethän tykkäävät keikkajutuista ja on kiva kuulla niitä ja osallistua niihin omilla ajatuksillaan. Mikään muu ei ole käynyt mielessänikään. Mielenkiintoinen tarina ruokkii itseään. Siinä selviää mitä kukakin teki ja mistä kannattaa tehdä lisäkokonaisuuksia.” Miten syntyi kilpailussa voittanut juttu Iso-Syötteen hotellin palosta ja mistä aihe tuli jutuksi. Parhaimmillaan haastattelut ovatkin minulle kerrottuja keikkajuttuja.” EI SAA JOHDATELLA EIKÄ OSALLISTUA LIIKAA Palomiestaustasta voi olla myös haittaa, jos alkaa itse johdattelemaan liikaa kertojaa tai haluaa osallistua liikaa tarinan kerrontaan. Uusi idea tai uusi haaste saa uusiin ajatuksiin. Yleensä näiden kysymysten jälkeen paljastuu monin verroin ihmeellisempiä asioita kuin mitä itse oli siitä alun perin pohtinut. Tässä voi olla myös vaarana, että osallistuu liikaa, eikä annakaan haastateltavan puhua. Marko Partasen mielestä jokainen hälytysilmoitusjutun pelastustyön kuvaus on tarina. Jokaisen kirjan jälkeen vannon, etten tee enää. Oikeastaan kukaan ei päässyt paikalle kovin nopeasti. Ensin otin yhteyttä päivystävään palomestariin, jonka kertomuksen perusteella selvisi, ketä seuraavaksi haastatellaan. Evakuointi sujui kuin oppikirjasta, roolit sekoittuivat järkevästi ja ERICA näytti kyntensä. Oli siis hyvin luonnollista, että tapahtumakuvaus on tarina, muuten se ei olisi tapahtumakuvaus.” ”Myös haastattelut ovat tarinoita
Aikaraja koskee A-, Bja C-kiireellisyysluokan tehtäviä. Totta kai varallaolo on sitovaa ja haastavaa, mutta Varallaolo jakaa mielipiteet Varallaoleminen on muodostunut pelastuslaitoksille keskeiseksi työkaluksi, josta on nyt hankalaa luopua. Niiden vuorolistaukset on kuitenkin tehty jo reilusti etukäteen. Nykyinen varallaolokorvaus on esimerkiksi Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella kultakin varallaolotunnilta maksettava 30 prosentin osuus korottamattomasta tuntipalkasta tai varallaolon tuntimäärän kerryttäminen vapaa-ajaksi. 3/2020 Pelastustieto 33 PELASTUSTOIMI T yötuomioistuimessa käydään tällä hetkellä oikeutta siitä, onko Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Keski-Suomen ja Pirkanmaan pelastuslaitosten päätoimisen henkilöstön varallaoloaika täysimääräistä työaikaa vai ei. “Osa haluaa ehdottomasti tehdä, osa ei halua tehdä ollenkaan. Työtuomioistuin saattaa kuitenkin vauhdittaa muutosta, sillä oikeus käsittelee parhaillaan sitä, onko varallaolo työaikaa vai ei. ”Lähtökohta on, että varallaolosta pitäisi voida sopia. VELVOITTAVUUS HIERTÄÄ Pohjois-Karjalan pelastuslaitos on määritellyt 15 minuutin aikarajan, jossa pelastajan pitäisi siirtyä paloasemalle tai olla matkalla suoraan onnettomuuspaikalle. Sen lisäksi ongelma on myös se, että varallaolovuoroa pidetään lähtökohtaisesti pakollisena, vaikka näin pitäisi tapahtua vain lain määrittämistä pakottavista syistä. Yleisesti ottaen kiinnostus ja henkilökohtaiset mahdollisuudet varallaolon tekemiseen ovat vuosien saatossa jonkin verran laskeneet.” Myös Pohjois-Savon pelastuslaitoksella varallolo on edelleen käytössä. ”Kyllä sopimushenkilöstö niitä tekee yleensä mielellään”, kertoo liiton toiminnanjohtaja Jaakko Linko. Miten sitä voidaan etukäteen ennustaa lain tarkoittamat erittäin pakottavat syyt. Koko järjestelmä on luotu pakottavaksi eikä siitä voi kieltäytyä”, Jaakkola kertoo. Pohjois-Karjalassa vapaaehtoisuutta kuitenkin korostetaan. “Varallaolomme on aina ollut luonteeltaan vapaamuotoista ja perustunut vapaaehtoisuuteen. Pohjois-Savon pelastuslaitoksella varallaolokorvaus on arkisin 37 prosenttia omasta palkasta ja viikonloppuisin sekä arkipyhinä 40 prosenttia. Suomen pelastusalan ammattilaisten liitto SPAL:n kentällä asiat ovat toisin. Nykyään suostumus varallaolon tekemiseen on pyydetty kirjallisena. Teksti ja kuva: Petri Vanhanen. Suomen Sopimuspalokuntien Liiton SSPL:n kentän puolelta asenteet ovat samaan tapaan positiiviset. ”Varmasti tässä on venymistäkin vaadittu, mutta ei valtavaa kritiikkiä ole ainakaan omiin korviini kuulunut. Sopimuspalokuntienkaan puolella velvoittavuutta ei nähdä suurena kompastuskivenä. D-luokan tehtävissä varallaolija voi käyttää kohteeseen siirtymiseen tätä pidemmän ajan. Aikarajat ovat pääongelma SPAL:n näkökulmasta. Ne koetaan niin tiukiksi, että sen puitteissa ei voi elää normaalia elämää. Suurin osa väestä haluaisi käytännöstä eroon, mutta osaa taas houkuttelee se pieni lisäkorvaus, jonka varallaolosta saa”, kertoo SPAL:n edunvalvontajohtaja Pasi Jaakkola. Osa henkilöstöstä on suostumuksensa antanut, mutta ei läheskään kaikki. Suurin osa sen väestä on pelastusjohtaja Jukka Koposen mukaan suhtautunut siihen hyvin. Sen käyttäminen jakaa alueen pelastusjohtaja Markus Viitaniemen mukaan alueen pelastuslaitoksen työntekijöitä kahteen leiriin. Samaa puidaan muissa oi keusasteissa myös muiden alueiden osalta. Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella varallaolojärjestelmä on edelleen käytössä. Niiden, jotka suostumustaan eivät ole antaneet, ei tarvitse tehdä varallaoloa”, Viitaniemi sanoo. Liitto edustaa pelastusalan päätoimista henkilökuntaa. ”Ei sitä kukaan kentällämme haluaisi tehdä
Pienissä varallaoloringeissä on toki joskus ongelmia. ”Meillä pelastustoimen toimintavalmius muodostuu useasta eri osa-alueesta. Oma kokemukseni vuosikausien varalla olemisesta on, että siitä tulee välillä oma haasteensa perhe-elämälle. Aikarajojen velvoittavuuden erilainen variaatio on käytössä Pohjois-Savossa. Reagointi asiaan vaihtelee alueittain.” RATKAISUJEN KULUT VAIHTELEVAT Työtuomioistuimessa olevan kiistan keskiössä on ollut työn sitovuus suhteutettuna siihen, mikä siitä maksettavan korvauksen suuruus on. PELASTUSTOIMI siitä saatava kohtuullinen korvaus on motivoinut henkilöitä sitoutumaan hälytyksiin”, Linko kertoo. SPAL:n edunvalvontajohtaja Jaakkola ehdottaisi hälytysrahan nostamista vähintään 50 euroon. Tällainen ratkaisu olisi SPAL:n mieleen, mutta liitossa tunnustetaan toki se, että aika tälle keskustelulle on koronan keskellä hankala. Jaakkola kuitenkin huomauttaa, että liian löyhällä aikarajalla voi tulla hankaluuksia ehtiä toimintavalmiusohjeen määrittämiin vasteaikoihin. ”Luopumisella voi olla merkittäviä vaikutuksia, koska kaikille paloasemille ei ole taloudellisesti eikä toiminnallisesti realistista lähteä lisäämään päätoimista henkilöstöä. Etenkin kun väki on ollut hyvin valmiudessa lähtemään tehtäville”, pelastusjohtaja Koponen kertoo. ”Meillä ei ole määrätty lähtöajan minuutteja. Pohjois-Savon pelastuslaitoksen hälytysraha on KVTES-virkaehtosopimuksen mukainen, eli 7,61 euron suuruinen. Pohjois-Savon varallaoloringistä on Koposen mukaan päässyt halutessaan pois. ”Uskoisin kuitenkin, että kuntalaisille oma paloasema on tärkeä asia. Myös Pohjois-Karjalan pelastusjohtaja Viitaniemelle kelpaisi budjetin lisääminen, mutta hän on samaa mieltä ajoituksen hankaluudesta. Keikoille ei Jaakkolan mukaan myöskään tarvitsisi ottaa enemmän väkeä kuin olisi tarpeen. KVTES-virkaehtosopimuksesta poiketen myös varallaolijalle maksetaan 7,61 euron suuruinen hälytysraha. Ei se parin tai muutaman kympin euron lisämaksu vuodessa ole yhtä asukasta kohden niin suuri ettei sitä turvallisuuteen voisi käyttää”, Jaakkola kertoo. Tämä voisi tarkoittaa sitä, että lähtövarmuus menetettäisiin erityisesti pienillä paloasemilla.” Totaalinen isku se ei Pohjois-Karjalaan kuitenkaan olisi. ”On tapaus, jossa henkilö on kokenut varallaolon kuormittavaksi, ja hänet on järjestetty työhön, jossa ei tarvitse tehdä varallaoloa.” REAKTIOT VAIHTELEVAT Pohjois-Savon puolella vapaamuotoinen varallaolo on ollut keskeinen toimintamalli niin sanotuilla päiväpaloasemilla, joilla ollaan virka-aikana töissä. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos on selvittänyt hälytyksestä maksettavien korvausten noston mahdollisuuksia, mutta niiden budjettikulut mietityttävät. Varallaolija saa liikkua paikallissopimuksen mukaisesti vapaasti sen kuntataajaman alueella ja sen läheisyydessä, missä paloasema sijaitsee. Esimerkiksi savusukelluskelpoisilla maksetaan viikonloppuisin noin 45 euroa ja arkisin noin 30 euroa. Tällä hetkellä hälytysrahaa maksetaan kuntatyössä voimassa olevan KVTES:n mukaan vain sellaisille, jotka tulevat töihin vapaa-ajaltaan. Siellä ei ole määriteltyä aikarajaa. Portaikkoja ja kertoimia ei ole, vaan hälytysrahan lisäksi laitos maksaa vähintään tunnin palkan kaikille hälytykseen lähteneille. Ja pitää myös muistaa että on isoja alueita, joilla tällä ei ole mitään vaikutusta. Varallaoloa ei lasketa vapaa-ajaksi. Pohjois-Karjala käyttää samaa 7,61 euron pohjasummaa, mutta erilaisilla kertoimilla eri vuorokaudenaikojen, päivien ja savusukelluskelpoisuuksien perusteella. Mutta kyllä oman palokunnan kesken yleensä löytyy ne tuuraajat, kun ajoissa pyytää”, Linko jatkaa. Ei pelkästään varallaolosta.” Sopimuspalokuntien liiton puolella pelätään protestointia. ”Tällä hetkellä en ole kovin toiveikas lisärahan suhteen, koska meillä on taustalla juuri päätetyt yhteistoimintaneuvottelut ja koronavirusepidemia tulee entisestään lisäämään talousahdinkoa niin pelastuslaitoksella, isäntäorganisaatiollamme Siun sotella kuin kunnissa.”. Millaiset mahdollisuudet olisi lisätä pelastuslaitosten budjetteja. Muilla kuin varallaolijoilla korvaus olisi viikonloppuisin noin 30 euroa ja arkisin noin 7–15 euroa. ”Mikäli varallaolorinki on pieni, niin ymmärrettävästi on hankala löytää tuuraajia. ”Pienemmillä päiväasemilla on suhteellisen vähän hälytystehtäviä, joten varallaolo on palvellut meitä hyvin. 34 Pelastustieto 3/2020 Kiistan keskiössä on työn sitovuus suhteutettuna maksettavan korvauksen suuruuteen. ”Niillä alueilla joissa varallaoloa on tähän asti tehty, niin kyllä siellä soraääniä ja harmistusta nousee isosti. Pahimmillaan pelkään, että jotkut jopa pistävät hanskansa naulaan”, SSPL:n toiminnanjohtaja Linko kertoo. Hälytysrahan taso olisi kaikille vapaalta työtehtäviin lähtijöille pääsääntöisesti sama. Meillä on suhteellisen laaja liikkumisalue", Koponen kertoo. ”Mutta ei tämä sopimuspalokuntalaisuutta kaada. Pohjois-Karjalan pelastusjohtaja Viitaniemen mukaan varallaolo on ollut kustannustehokas tapa varmistaa lähtövalmius erityisesti pienten paikkakuntien paloasemilla ja harvaan asuttujen kuntien alueilla
Kaikesta varallaolosta luopuminen kerralla ei kuitenkaan ole todennäköisesti taloudellisesti mahdollista. ILMANVAIHDON PALOTURVALLISUUS KÄSIKIRJA ILMESTYY PIAN FläktGroup auttaa luomaan parhaat edellytykset turvalliseen asumiseen, työskentelyyn ja asioimiseen. Syynä on esimerkiksi, että moni päätoimisista pelastajista ei asu enää työpaikkakunnallaan, työsuhteessa olevan sivutoimisen pelastushenkilöstön määrä on usealla paikkakunnalla vähentynyt ja porukka ikääntynyt sekä sitoutumisaste varallaolon tekemiseen on yleisesti laskenut.”. POHJOIS-KARJALA EI ODOTTELE Keski-Suomen osalta on tullut työtuomioistuimen välipäätös, jossa varallaolo linjattiin työajaksi. Pohjois-Karjalassa ei kuitenkaan jäädä odottelemaan työtuomioistuimen ratkaisua, vaan se valmistautuu jo varallaolon jälkeiseen aikaan. PELASTUSTOIMI Entä jos jostain tingittäisiin. ”Nykyinen vapaamuotoinen varallaolojärjestelmä on meillä ontunut jo vuosia. ”Mutta silloin turvallisuus alueella heikkenee.” Viitaniemen luotsaamalla Pohjois-Karjalan alueella kattavan paloasemaverkon säilyttäminen nähdään pitkien välimatkojen vuoksi tärkeänä. » Lue lisää www.flaktgroup.fi FläktGroup tekee pitkäjänteistä paloturvallisuuskehitystyötä, minkä ansiosta paloteknisten tuotteidemme valikoima takaa tiukimpienkin turvallisuusvaatimusten toteutumisen. Asian kokonaispäätös ei kuitenkaan ole tulossa vielä hetkeen. SPAL ehdottaa, että yksi pakkotilanteen vaihtoehto voisi olla paloasemien määrän vähentäminen. Vapaaehtoista porukkaa ei riitä kaikilla paloasemilla 24/7-varallaolovalmiuden tuottamiseen. “Järjestelmä on tulossa nykyisessä muodossaan tiensä päähän. Tavoitteena on kuitenkin siirtyä seuraavalla palvelutasokaudella onnettomuusriskit ja etäisyydet huomioivaan paloasemaluokitukseen, jossa määritellään entistä tarkemmin minkälaista palvelutasoa ja toimintavalmiutta miltäkin paloasemalta tuotetaan. Asiantuntijoille laatimamme ilmanvaihdon paloturvallisuus käsikirja kertoo konkreettisesti nykyaikaisten, paloturvallisten ratkaisujen suunnittelussa ja toteutuksessa. Tämän vuoksi varallaolosta on tavoitteena luopua vaiheittain ja siirtymäajalla.” Epätietoisuus on kuormittanut alueen pelastuslaitoksen työntekijöitä ja työantajaa. Sen keskimääräisen käsittelyajan perusteella EU-päätös saattaa venyä lokakuulle asti. Käsittelyssä odotetaan ensin saksalaisen, saman tyyppisen varallaolotapauksen päätöstä EU-tuomioistuimessa. SSPL on avoin erilaisille ratkaisuille, kunhan niissä huolehditaan, että sopimuspalokuntalaiset saavat kohtuullisen korvauksen ja että pelastustoimen lähtövarmuus turvataan koko maassa heikentämättä jo muutenkin harvaa paloasemaverkostoa ja kustannustehokasta sopimuspalokuntajärjestelmää
Viranomaisten välinen tiedonvaihto on parantunut entisestään, kun erityinen kokemus samassa veneessä olemisesta huoltovarmuuskriittisessä tehtävässä on yhdistänyt eri viranomaistahoja. Pelastustoimi on yksi koronan kannalta etulinjassa toimiva organisaatio, jonka tulee kyetä tuottamaan palveluita niin normaaleissa kuin vallitsevissa poikkeusoloissa. Valtion pelastusviranomaiset, pelastuslaitokset, sopimuspalokunnat ja alan järjestöt ovat tehneet koronan myötä entistä tiiviimpää yhteistyötä. Suomi on siirtynyt poikkeusoloihin ensimmäistä kertaa sitten sotien. Koko pelastustoimen kannalta ajatellen: vaikka korona on viheliäinen tauti, on tämä pakottanut koko toimialan pikaiselle ja toivotulle oppimispolulle, jonka myötä koko toimiala kehittyy. 36 Pelastustieto 3/2020 Poikkeusolot koeponnistavat koko pelastustoimen MIRAFONI Pelastustoimi on yksi koronan kannalta etulinjassa toimiva organisaatio. Nopeaa päätöksentekokykyä on löytynyt, kun sitä on tarvittu. Yhden ihmisen sairastuminen voi vielä kuitenkin pakottaa kokonaisen työvuoron tai sopimuspalokunnan karanteeniin ja tällaisen henkilöstövajeen paikkaaminen on haasteellista – puhumattakaan tilanteesta, jossa sairastuneita on useita. Lopuksi toivon pikaista paranemista koronaan sairastuneille. Tätä kirjoittaessa pelastustoimen tehtävämäärät ovat vähentyneet lähes 20 prosenttia ja pelastustoimen ammattilaisista koronaan on sairastunut kourallinen. Vuosien varrella valmiussuunnitelmia on tehty ja asioita suunniteltu, nyt niitä laitetaan pikaisella aikataululla täytäntöön, ja jälkikäteen lopputuloksia varmasti tarkistellaan ja otetaan asioista opiksi. Pelastustoimen viestintää on toteutettava laajemmasta näkökulmasta: meidän on omalla viestinnällämme tuettava paitsi terveysviranomaisten viestintää, mutta samalla vahvistettava kansalaisten henkistä kriisinkestävyyttä ja turvallisuuden tunnetta, sillä se, jos mikä on tällaisessa kriisissä koetuksella. mirafoni112@ gmail.com ALANSA AMMATTILAISET Viimeisimmästä kolumnistani on lyhyt aika, mutta tällä aikavälillä on ehtinyt tapahtua paljon. Kertaheitolla pelastustoimesta löytyykin yllättäen sellaisia asiantuntijaja johtoportaan työtehtäviä, mitä voikin tehdä etätyönä. Pelastustoimessa on venytty poikkeusolojen alkuvaiheessa jo sellaisiin jumppaliikkeisiin, mitkä koettiin täysin mahdottomiksi aiemmin. Pysykäämme terveinä!. Mira Leinonen työskentelee pelastusylitarkastajana Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. Vuosilomiin ja ylitöiden teettämiseen koskevaan sääntelyyn on kuitenkin tehty ennakolta muutoksia, jos tilanne eskaloituu. Koronaepidemia ei leviä tulipalon lailla sekunneissa, vaan tavoitteena on viivyttää epidemiaa ja näin koronaohjeiden noudattaminenkin voi alkaa tuntua turhalta. Samaan aikaan, kun pelastustoimen johtoja asian tuntijatehtävissä toimivat henkilöt työskentelevät etätöissä, pyörii pelastustoimen palvelutuotanto edelleen hienosti. Suomen pelastustoimen tilanne on toistaiseksi ollut varsin hyvä verrattuna esimerkiksi eteläeurooppalaisiin, jossa omankin henkilöstön sairastuvuus on ollut suurta ja pelastustoimen ammattilaisia on siirretty omien toimiensa lisäksi hoitamaan myös esimerkiksi tilapäissairaalatoimintaan ja hautaustoimeen liittyviä asioita. Tämä uhkakuva tulee meidänkin pitää jatkuvasti mielessä ja huolehtia, että paloasemilla koronan leviämisen ehkäisemiseksi annettuja ohjeita noudatetaan
Voivalantie 26 C, 20780 Kaarina info@miltest.fi • 040 5464 243 www.miltest.fi Hengitysilmakompressorit myynti huolto varaosat ilma-analyysit ostamme ja myymme myös käytettyjä koneita ALANSA AMMATTILAISET FIREBOX KOULUTUSLAITE Oy Interenergy Ltd PRESSO CENTER Puh.(019)340451 Fax.(019)340460 Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh. mennessä! Soita Minna Kamotskinille numeroon 044 728 0401 tai meilaa ilmoitukset@pelastustieto.fi. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Laitehuollot Huoltajakoulutukset Jälleenmyynti 0405290849 /Kalle www.regu.fi Kunnossapito Pelastustieto 4–5/2020 ilmestyy 10.6. 3/2020 Pelastustieto 37 MIRAFONI Alkusammutuskoulutus Palokalusto Väestönsuojat ja vss-varusteet Mittauslaitteet ja kompressorit Kuivapukujen testauslaitteistot kemikaalipuvuille sukelluspuvuille pintapelastuspuvuille pelastuspuvuille Myös räätälöitynä kohteeseen. teemalla RAKENTEELLINEN PALOTURVALLISUUS Varmista ilmoituspaikkasi 19.5
Valtoselle yhteistyö on aina ollut läheinen asia. Saman pöydän ääreen tulevat viranomaiset, yrityskenttä ja yhdistykset. 38 Pelastustieto 3/2020. 38 Pelastustieto 3/2020 Vesa Valtosen ja Turvallisuuskomitean eetos ovat yhteneväiset. Turvallisuuskomitea pyrkii kokoamaan näkökulmat useasta eri hallintoja yhteiskuntakulmasta
Viranomaiset ovat kuitenkin olleet hereillä, vakuuttaa yhteistyön nimeen vannova Turvallisuuskomitean pääsihteeri Vesa Valtonen. Kriittisiä tilanteita syntyy, kun suuri joukko ihmisiä sairastuu samanaikaisesti. Sisäministeriön johdolla tehty raportti kävi sen aikaisen tiedon valossa läpi lähitulevaisuuden kipupisteitä. Sen sivuilta nousee esille tämä maininta: ”Influenssapandemia on yhteiskunnan kannalta merkittävä riski, koska suuri joukko ihmisiä sairastuu ja monia kuolee. Teksti ja kuva: Petri Vanhanen S uomalaisen yhteiskunnan turvallisuus on eversti Vesa Valtosen työtä. Olemme yhteiskuntana varautuneet hyvin, mutta siitä huolimatta. johtaminen, puolustuslaitos, sisäinen turvallisuus, energiahuolto, kuljetukset ja elintarvikehuolto. Myös raportin kirjaama taudin yhteiskunnallisen vaikuttavuuden uumoilu kuulostaa äärimmäisen tutulta. Pääsihteerin kaudella on kasattu ja osallistuttu muutamaankin katsaukseen yhteisestä turvallisuustilanteestamme. Henkilöstön sairastuminen ja henkilöstövajaus lisää työssä olevien kuormaa ja häiriöriskiä”, raportissa kirjoitetaan. ”Pandemia voi uhata lähes kaikkia yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja, ei vain terveydenhuoltojärjestelmää ja sen toimivuutta. 3/2020 Pelastustieto 39 TAPASIMME Pandemian riskit tiedettiin ajoissa. Yhteistyön vaalija Korona tuli ja ravisteli suomalaista yhteiskuntaa. Viimeisimmät laajat influenssapandemiat ovat puhjenneet 10–40 vuoden välein ja uuden pandemian syntymisen todennäköisyys on suuri… Vakavia tautimuotoja saavat myös täysin terveen nuoret ja aikuiset, eivät vain sairauden tai iän vuoksi riskiryhmiin kuuluvat.” Jäljillä on siis oltu. Se on yksi syy, miksi Valtonen harmistuu, kun koronan yhteydessä viranomaisia syytettiin varautumattomuudesta. Tartunta leviää helposti pisaratartuntana henkilöstä toiseen, väestössä ei ole vastustuskykyä uutta virusta vastaan ja pandemian puhjetessa ennaltaehkäisevää rokotetta ei ole. Pandemian yhteiskunnalliset, tuotannolliset ja taloudelliset vaikutukset ovat merkittävät. Analyysin julkaisusta on kulunut vuosi. Media ja etenkin some osoittelivat väärää puuta. Haavoittuvia alueita ovat mm. Hän on ollut kohta neljä vuotta yhteiskunnan riskien kartoittajana puolustusministeriön alaisuudessa toimivassa Turvallisuuskomiteassa. Yksi niistä on viime vuoden tammikuussa julkaistu Kansallinen riskiarvio 2018. ”Yksi viranomaisten työtä haittaava tekijä on se, miten mediassa käsitellään asioita
Vuonna 2011 avautui paikka Turvallisuuskomiteasta. Yhteisen pohdinnan perusteella saadaan näkemys siitä, mikä meitä uhkaa ja miten hyvin siihen voitaisiin varautua. Siinä välissä hän käväisi Karjalan prikaatissa pataljoonan komentajana. Nyt hän pyörittelee eri yhteiskunnan tahojen lankoja käsissään – yhteistyötä painottaen. Valtonen päätti kokeilla ja ovet aukesivat. Se järjestää seminaareja ja kuulemistilaisuuksia järjestöjen, elinkeinoelämän ja muiden yhteistyötahojen kanssa tavoitteenaan herättää keskustelua ja kerätä yhteiskunnan turvallisuuden kehittämisen edellyttämää tietoa. Ei mulla ole selvää plääniä ja tähtäintä sinällään ollut. Poikkeusolot ovat iso asia viranomaisillekin. ”Voi puhua eräänlaisesta happotestistä, joka tässä nyt on näyttänyt kasvonsa. Nyt testataan, miten varautumistoimet purevat. ” Turvallisuuskomitea on organisaation oman määritelmänsä mukaan kokonaisturvallisuuden alalla toimiva varautumisen pysyvä yhteistoimintaelin ja tarvittaessa häiriötilanteissa asiantuntijaelin. Saman pöydän ääreen kokoontuvat viranomaiset, yrityskenttä ja yhdistykset. ”Olen mennyt sinne, minne on tullut mahdollisuusia ja tarttunut niihin. Se oli seurausta ihmisten omasta hamstraamiskäyttäytymisestä.” ”Päätöksentekijät ja viranomaiset joutuvat kovaan paineeseen. Mitä uhkia kaartelee ympärillämme. Viranomaisviesti varautumistarpeesta ei tahdo mennä läpi, jos mediassa ja somessa esitetään vain tyhjiä hyllyjä. Tuolloin muutkin samoin ajattelevat valtiot ymmärsivät, että sotilaallisen voimankäytön mahdollisuus on edelleen olemassa. Tieto alkoi kasautua ja kasvot tulla tutuiksi. SILMÄT AUKI UHKIIN LAAJA-ALAISESTI Mitä lähitulevaisuuden näkymissä sitten olisi. Viestimmekö me onnistumisista vai etsitäänkö virheitä?” Pandemian riskit tiedettiin ajoissa. Turvallisuuskomitea pyrkii kokoamaan näkökulmat useasta eri hallintoja yhteiskuntakulmasta. Hänen ajatusmaailmastaan ja väitöskirjastaan voisi vetää suoran viivan nykyiseen tehtävään, mutta silti hän ajattelee itseään enemmän ajopuuna. Uhkat ovat siis moninaisia. 40 Pelastustieto 3/2020 TAPASIMME Eversti Vesa Valtonen on työskennellyt puolustusministeriön alaisuudessa toimivassa Turvallisuuskomiteassa vuodesta 2011 lähtien. Valmiuslakia ei koskaan pitänyt edes voida soveltaa, kun poikkeusolojen toteamista pidettiin niin mahdottomana, mutta niin tässä vain kävi.” AJOPUU LÖYSI TIEN MAALIIN Yhteistyö on aina ollut Valtoselle tärkeää. Hybridioperaatiot ja epäsuoran vaikuttamisen yhdistelmä on aina haastava.". Ehkä vähän niin, että kiinnostuin yhteistyöstä ja se avasi tällaisia polkuja. Turvallisuuskomitean eetos sopii Valtoselle kuin tehtynä. ”Maailma on muuttunut viimeistään Krimin vuoden 2014 tapahtumien jälkeen. mediassa pauhataan siitä, että kauppojen hyllyt ovat olleet tyhjinä. Valtonen kulki mukana eri toimijoiden harjoituksissa ja kirjasi ylös, miten toimittiin ja mitä kustakin harjoituksesta opittiin. Aluksi hommat alkoivat yleissihteerinä ja vuodesta 2016 lähtien pääsihteerinä. Luupin alla oli jo tuolloin enteilevästi yhteiskunnan viranomaisten tekemä yhteistyö. Vaikka olemme tunnetusti maailman onnellisin ja hyvin koulutettu kansa, lähdekritiikkiä voisimme käyttää kyllä hieman enemmän. Se valikoitui myös hänen vuonna 2010 Maanpuolustuskorkeakoululle tekemänsä väitöskirjan aiheeksi. Komitea on poikkihallinnollinen yhteensovittaja, joka toimii puolustusministeriön yhteydessä. Kansallinen riskiarvio nostaa esille muun muassa informaatiovaikuttamisen, erilaiset painostusmenetelmät, sotilaallisen voimankäytön, laajamittaisen maahantulon, terrori-iskun ja julkisen talouden häiriöt. Valtonen itse mainitsee finanssijärjestelmään ja muuhun kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvat kyberuhat
Yhteiskunnan turvallisuuden nimissä.. MIKÄ SYTYTTÄÄ. HARRASTUKSET. Valtosen aikana valmistunut Yhteiskunnan turvallisuusstrategia toteaa alueellisesta turvallisuudesta yleistasolla seuraavaa: ”Suunnitelman mukaan maakuntaja sote-uudistuksen voimaan astumisen jälkeen sisäministeriö vastaa alueellisen yhteisen varautumisen valtakunnallisesta yhteensovittamisesta. Pelastuslaitoskaan ei ole näiltä vaikeuksilta suojassa, vaikka viranomaisten suojaustasot olisivatkin hyviä. ”Kriisi voi tänä päivänä eskaloitua nopeastikin. Tehtävässään sisäministeriö vastaa asioiden valmistelussa tarvittavan yhteistyön järjestämisestä ministeriöiden, Turvallisuuskomitean ja muiden toimijoiden kanssa. 3/2020 Pelastustieto 41 TAPASIMME Nopeat KUKA OLET JA MISTÄ TULET. Yksi piilevä ja hitaasti etenevä kriisi voi olla se, että emme yksinkertaisesti huolehdi infrastruktuuristamme vaikkapa vesihuollon tai sähkötuotannon saralla. Koronakriisin aikana se on näyttänyt jo osaamistaan. Mutta taaksepäin voidaan hyvin tähyillä. Eli siinä missä Turvallisuuskomitea katsoo asioita valtakunnan tasolla, pelastuslaitokset toimivat alueellisen kokonaisturvallisuuden yhteensovittajana. Alueellisesti ja paikallisesti voidaan kartoittaa esimerkiksi koronaviruksen yhteydessä esille noussutta tarvetta määritellä eri tehtäviin keskeiset henkilöt. Valtonen oikeastaan näkee niiden toimivan osaltaan samoin kuin Turvallisuuskomiteakin. ”Palvelutaso pitää ja homma on toiminut. Sen vuoksi jatkuva riskiarvio, riskianalyysi ja ennakointi yhdistettynä on hirveän tärkeää. PERHE. Vaimo ja kaksi murrosikäistä lasta. Kun käperrymme siiloihimme. Järjestelmät voivat vikaantua myös itsestään tai sitten aiheuttaa sen tahallaan.Tämä pitää tiedostaa varautumisessa. ”On paljon automatiikkaa, erilaisia automaattisia sammutusja hälytysjärjestelmiä ja ylipäätänsä esineiden internet. Yhdessä tekeminen ja siinä syntyvät uudet ideat. IKÄ. He kutsuvat koolle alueellisen pyöreän pöydän, jossa keskustellaan siitä, mihin pitää varautua ja mihin käytetään resurssit. Kalastus, kuntourheilu, sotahistoria. Valtosen toimikausi Turvallisuuskomiteassa päättyy heinäkuussa. MIKÄ SAMMUTTAA. Sen lisäksi he tuottavat pelastusja ensihoitopalvelut." ”Näen kokonaisturvallisuuden koordinoinnin luontevana roolina pelastuslaitoksille, ja toivoisinkin että siellä resursoitaisiin vielä vahvemmin varautumisen yhteensovittamista, jotta pystyttäisiin varautumaan yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin uhkiin.” Tällainen koordinaatiotyö pitää sisällään keskinäisriippuvuuksien tunnistamista. Korona on yhteiskunnan happotesti. Niiden aiheuttamasta ongelmien kasautumisesta voi syntyä mittaamattoman suuria haittoja. Uusi askel on kohtapuoliin valmiina, mutta julkisesti siitä ei voi vielä sanoa, kun mustaa ei vielä ole valkoisella. Pelastustoimi on luotettavin viranomainen Suomessa.” Pelastustoimen yhteiskunnallinen rooli on Valtosen mielestä aivan keskeinen. Vesa Valtonen, Kuusankoskelta. ”Ei sellaista aukotonta listaa voi valtioneuvostotasolta tulla.” YHDESSÄ UUTTA KOHDEN Yhteiskunnan turvallisuus pitäisi Valtosen mielestä olla kaikkien yhteinen asia. Tämä koordinaation rooli on tärkeä. Kriisit kun eivät välttämättä ala ulkopuolisten hyökkäyksien tai häirinnän perusteella. Valtonen purkaa ajastusta eteenpäin: ”Alueellinen varautuminen on sisäministeriön toimialaan kuuluva asia ja sitä käytännössä koordinoivat pelastuslaitokset. Jos ihminen vaikkapa kaatuu, niin hänen älykellossaan oleva sovellus hälyttää, että täällä saattaa olla luita poikki ja kohta ambulanssi on matkalla.” Isojen asioiden lisäksi uhka kasvaa merkittäväksi myös pienempien, melkeinpä arkisten asioiden kasautuessa. Näin alueellisesta varautumisesta muodostuu valtakunnallinen kokonaisuus", raportti toteaa. Vain siten pysytään pulssilla siitä, mitä kaikkea voi tapahtua.” PELASTUSTOIMI ALUETURVALLISUUDEN TAKAAJANA Poikkialaisena toimijana Valtosella on näkemystä myös siitä, mitä pelastustoimi Suomen turvallisuudelle merkitsee. Heikoin lenkki sijaitsee usein muualla. Itsekkyys ja omaan napaan tuijottaminen. Pelastusresursseja voitaisiin jopa ohjata vääriin kohteisiin automaattisten ilmoitusjärjestelmien kautta. Ja siitä Valtonen onkin oppinut, muun muassa sen, että ”Kaikki viisaus ei asu maastopuvussa eikä sinisessä puvussa eikä muussakaan.” Sen sijaan se tieto asuu siinä, kun kokoonnutaan saman pöydän ääreen yhteisellä tavoitteella. 50
Tarkoitus ei ole mennä entiseen malliin aina kuumaan ja HARJOITUS JA KOULUTUS. Tukesilla ja Pelastusopistolla on valmisteilla yhteinen testihanke markkinoilla oleville litium-ioniakkupalosammuttimille. Nyt voitiin pienellä porukalla kokeilla ylimääräistä”, kertoo yliopettaja Ismo Huttu. 42 Pelastustieto 3/2020 Täydennystä tietoihin, tekniikkaan ja taktiikkaan Pelastusopiston täydentävien sammutusmenetelmien kurssin sisältöä kehitetään kurssi kerrallaan uusin kujein ja innostuneiden kouluttajien opastuksella murretaan myyttejäkin. ”Niistä pidetään jatkossa varmaan oma kurssinsa. Kurssilla esiteltiin myös sammutustoiminnan hollantilainen nelikenttämalli Brita Somerkosken suomentamana. Siinä jäsennellään nykyiset jo tutut asiat selkeään, yhteen viitekehykseen. Savusukellusohjetta ollaan myös uudistamassa. ”Nelikenttämallissa ei mielestäni esitellä mitään uutta sammutustekniikkaa tai menetelmää. Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto U utta seitsemännellä kurssilla olivat sähköautopalot ja akkudemot harjoitusalueella Korvaharjussa. Etuna on se, että nelikenttämallin avulla voidaan punnita tilanteessa eri toimintavaihtoehtoja ja lähteä rakentamaan sammutustaktiikkaa sen pohjalta. Nykyisistä sammuttimien teholuokituksista ei voi päätellä kykyä sammuttaa litium-ioniakkupaloja eikä näille ole omaa teholuokkaa. Ylitarkastaja Karoliina Meurman Turvallisuusja kemikaalivirasto Tukesista kertoi erilaisten käsisammuttimien ominaisuuksista, merkinnöistä ja teholuokista esimerkein. Idea on, että usein ei edes tarvitse savusukeltaa tai tehdään olosuhteet sille mahdollisimman turvallisiksi
Palotalossa harjoiteltiin myös heittosammuttimen ja Cobra-sammutinleikkurin käyttöä sekä ylipainesammutushyökkäystä porraskäytävän kautta. 3/2020 Pelastustieto 43 HARJOITUS JA KOULUTUS Kurssilla ja kuvissa vasemmalla esitettyä ideaa saa hyödyntää vapaasti. Käytössä on myös akkukäyttöisiä matkustajalauttoja. Pian saamme varautua myös akkupaloautoihin. Paras tunnetuista tavoista jäähdyttää akkua on runsas vesi. Heitteet sinkoavat helposti 15 metrinkin päähän, kuten tässäkin demossa eli pitää suojautua hyvin. Kuvassa erikoistutkija Marko Hassinen demosi sylinterikennojen ja pussikennojen palokäyttäytymistä pienimuotoisesti. Alkava kodinkonepalo sammutettiin puolestaan vaahtosammuttimella, joka ei sotke eikä aiheuta lisävahinkoja”, Huttu kertoo. Esimerkiksi jauhetta voidaan annostella sopivasti rajattuun tilaan ovesta, ikkunasta tai muusta raosta. Myrkylliset kaasut > Tavallista parempi suojautuminen ja hyvä dekontaminaatio kentällä. ST-putki eli sammutusja tuuletusputki poistaa palotilasta tehokkaasti lämmön, savut ja vesihöyryn alipaineen avulla. Tähän auttaa vain akun sisäpuolen voimakas jäähdyttäminen. Lisävettä voi syöttää toisesta autosta tai palopostista. Hassinen kiteyttää ajoneuvojen akkupaloissa keskeiset seikat lyhyesti: 1. Rajussa palossa sammuttimen sisällön voi tyhjentää tilaan kokonaan”, kurssilla kouluttanut palomestari Arto Latvala kertoo. Tätä varten suunniteltiin koukut auton vanteiden ja vetävän ketjun väliin. Jokainen palokunta voi rakentaa helposti itse tiivistetyn sähkötai hybridiauton sammutusvaihtolavan. Esimerkiksi Tesla S:n akusto painaa 540 kiloa ja akkukennoja on 7104. Lava täytetään vedellä. pimeään lämpökamera kädessä. ”Mielestäni jokaisessa yksikössä tulisi olla vähintään 12 kilon jauheja 9 litran vaahtosammutin. Tästä kerotaan tarkemmin seuraavan lehden kalustonurkassa. Kuvassa ”Teslaksi” päivitetty Fabia siirrettiin lavalle paloauton vinssillä. 3. Järjestelmässä sammutusveteen sekoitetaan paineilmaa ja vaahtoa”, Latvala kertoo. Palon sammuttaminen onnistuu vain akun sisällä etenevän reaktion pysäyttämisellä. Jauheja vaahtosammutinta voidaan käyttää yhdessä. Porakoneella reikä seinään ja pistosuihkuputki sisään sopivassa kulmassa. Kurssilla esimerkiksi jauhesammuttimella jauhepistoputken avulla rajoitettiin täyden palamisen vaiheessa oleva tulipalo ulkoa päin. ”Jos kuivanousujen venttiilit ovat paljaana, on riski ilkivaltaan. Lämpökameraa hyväksi käyttäen paikallistetaan palo ja seurataan vesisuihkun vaikutusta. Se on yksi syy, miksi kuivanousuja ei ole käytetty.” Seuraavalla aukeamalla on kurssilaisten kokemuksia ja mietteitä, eli mitä oppia tuli omaan palokuntaan vietäväksi.. Sammutusvesi tulee pyrkiä saamaan talteen ja käsiteltäväksi. Kahdelle kolmen tuuman syötölle on hyvä olla säiliöauto. KUIVANOUSUT KUNTOON JA KUNNIAAN ”Testasimme nyt ensimmäistä kertaa CAFS-järjestelmää neljänteen kerrokseen kuivanousulla – ja se toimi! Tämä on iso juttu kärkiyksiköihin. Itse tekemällä oppii parhaiten. Varsinaisten akkupalojen demoaminen ja harjoittelu on haasteellista ympäristövaikutusten vuoksi. 2. Akun upottaminen veteen on tämänhetkisen tiedon mukaan paras menetelmä. Akussa palavat yksittäiset kennot > On sarja pieniä paloja, joiden välillä voi olla pitkäkin aika. Hänen mukaansa kuivanousuja pitäisi rakentaa niiden nopeuden vuoksi enemmän myös alle 8-kerroksisiin taloihin
Reppusammutin oli uusi asia, mutta tuntui raskaalta ja kalliilta sammutusaikaan nähden.” ”Oli hyvä nähdä, miten hyvin jauhe toimii sammutuksessa. ”Aina ei ole mahdollista savusukeltaa. Olen ennen testannut CAFSia ja Cobraa vain harjoituksissa. Lentokoneympäristössä nämä opit ovat tärkeitä osata ja soveltaa.” MIELUUSTI LISÄÄ KÄYTÄNNÖN DEMOJA Sarénin mielestä kurssin sisältö oli todella laaja kolmeen päivään. Omasta työvuorosta lähes kaikki ovat kurssin käyneet.” Monet sammutusmenetelmät, demot ja harjoitteet olivat Junkkarille tuttuja jo pelastajakurssilta. Pistosuihkuputken teho huoneistopalossa oikeaoppisella käytöllä oli vakuuttava.” Sarén pyrkii muistuttamaan omassa työssään alkutoimenpiteiden tärkeydestä. Nyt hahmotan paremmin, milloin ja miten käytetään jauheja vaahtosammutinta. ”Tulin kurssille, koska mielestäni aihe on hyvä ja kiinnostava. Toimintamallit ovat olleet meillä jo käytössä. Saimme testata eri muodostelmia ja sammutusmenetelmiä – näimme hyvin, miten ne toimivat. Tulin kurssille, koska haluan kehittää ammattitaitoani ja juuri tätä kurssia suositeltiin. Teoriassa asioita tiedämme jo, mutta miten ne käytännössä toteutuvat. ”Tulin hakemaan lisää oppia ja erilaisia toimintamalleja työhöni. Kun toinen yksikkö tulee paikalle, heillä on paremmat edellytykset sammuttaa loput. ST-putkella saadaan nopeasti savukaasut tuuletettua ulos, ja lämpötila menee nopeasti alas. Olen ollut vuoden palomiehenä höökissä ja välillä kärkiyksikössä. Minä koulutan omalle työväelle oppimiani aiheita ja toimintamalleja. samoin ST-putki, joka vaikutti mielenkiintoiselta.” Kurssin paras anti oli varmaan syvempi ymmärrys ja kokemus käsisammuttimien käytöstä. Olen ollut mukana, kun on käytetty UHPS:ää ja käsisammutinta. ”Välillä oli tunne, että tehdään vähän kiireellä kireän aikataulun takia. Hän on ollut 24 vuotta sopimuspalokunnassa ja kahdeksan vuotta asemamestarina. Välineiden monipuolinen käyttö ja monen eri sammutusvälineen yhdistäminen oli itselleni hyvin opettavaista. Aiheet ja toimintamallit olivat jo itselleni tuttuja. Kursseilla oppii tosi paljon jo siitä, että keskustelee kollegoiden kanssa heidän toimintatavoistaan ja kokemuksistaan. Vapaaehtoisesta palokunnasta on taustaa 15 vuotta. ”Työskentelen Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen Havukosken paloasemalla. Käytännön demoja eri käyttöpaikkoihin olisi voinut olla enemmän, jolloin olisi nähnyt sammustusvälineiden tehon sisältä päin. Akkupalon teoria ja demot tulivat uusina asioina. ”Oli hyvä nähdä heittosammuttimen teho rakennuksen sisältä päin. Varsinkin asemilla, joilla ei ehkä ole savusukeltajia, voidaan käyttää ST-putkea. Saamme myös lisää aikaa varsinaiselle savusukellukselle. Tietääkseni yksi työkaveri ennen minua on käynyt saman kurssin.” ”Aiemmin olin käyttänyt ST-putkea, läpilyöntisuihkuputkia ja jauheputkia. ST-putki ja UHPS olivat itselleni uusia laiteita”, Sarén kertoo. Sen jälkeen myös näkyvyys on paljon parempi – on paljon turvallisempaa mennä sisään sammuttamaan. Ymmärrän paremmin käytettäviä taktiikoita ja olen paremmin kartalla keikoilla”, Junkkari sanoo.. Palomies Jasse Junkkarin ja muutaman muun vaiheita seurattiin, kun he opiskelivat pelastajakurssi 100:lla Pelastusopistossa. Eniten yllätti heittosammutimessa, että näkyvyys meni heti niin nollaan, ja kesti ennen kuin näkyi mitään.” ”Kurssi vastasi minun toiveisiini, tiivis ja hyvä. Noin vuosi sitten sain ensimmäinen teoriaopetuksen. 44 Pelastustieto 3/2020 HARJOITUS JA KOULUTUS Patrik Sarén on työskennellyt Puolustusvoimissa Satakunnan lennostossa pelastusaliupseerina 12 vuotta. Se on kehitystä eteenpäin. ”Töissä olen henkilökohtaisesti käyttänyt ainakin Cobraa ja pistosuihkuputkea katolta. Kurssi antoi lisää varmuutta ja luottamusta eri sammuttimien käyttöön. Koulutusmateriaalit ja välineet olivat hyviä ja ajanmukaisia.” Malin Åminne tulee Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitokselta. Sitä on käytetty paljon kylmäsavuharjoituksissa, talonpoltoissa ja myös hälytyksissä. Jokaisella paloasemalla meidän laitoksellamme on ST-putki. Näillä toimintamalleilla saadaan omaisuusvahingot pienemmiksi ja jopa tulipalo sammumaan
Tästä syystä tuotteen paino on markkinoiden pienin, eikä siinä ole tingitty lujuudesta eikä joustavuudesta. HARJOITUS JA KOULUTUS LAMOR CORPORATION Rihkamatori 2, 06100 Porvoo, Finland Puh: 020 765 0100, info@lamor.com www.lamor.com ENVIRONMENTAL SOLUTIONS NoFloods-tulvasuoja – mullistavan tehokas TAISTELUUN VEDELLÄ VETTÄ VASTAAN NoFloods tulvasuojaratkaisu korvaa raskaat ja tehottomat hiekkasäkit ja kuuluu samalla alansa kestävimpiin ratkaisuihin. Saatavilla erimittaisina, aina 200 metrin osiin asti Erittäin kevyt asentaa Neljä henkilöä voi asentaa 1000 metriä alle neljässä tunnissa Standardiosa voi pidättää 80 cm:n vedenkorkeutta. Palokunnan kokonaisvahvuus on noin 24 henkeä. ”Halusin oppia, mitä uutta alalla tapahtuu. Nyt opituilla menetelmillä voimme aloittaa sammuttamisen paljon aikaisemmin. Hän on toiminut osa-aikaisena UPM-Kymmenen tehdaspalokunnassa vuodesta 2004 palomiehenä, yksikönjohtajana ja nyt varapäällikkönä. Nyt tietää vähän paremmin, mitä välineitä kannattaa hankkia. OPIT KÄYTÄNTÖÖN JA RUTIINIT NOPEAMMIKSI ”Olen jo miettinyt päällikkömme kanssa, miten voimme parantaa ja nopeuttaa rutiineja UPM:n tehdaspalokunnassa. ”Teimme monenlaisia harjoituksia ja kouluttajat olivat huippuja. Tarkoitus on viedä näitä uusia tapoja myös sopimuspalokuntaan Larsmossa. Larsmon palokuntayhdistyksellä on suhteellisen uusi harjoitusaluekin, jota voimme hyödyntää.” Haglund kuvailee harjoitusta ruotsiksi superhyväksi. NoFloods tulvapuomiratkaisut on suunniteltu siten, että niiden asennus ja purku käy helposti ja nopeasti. Kokemusta on myös vuodesta 1990 Larsmon paloasemalta eri tehtävistä. Oli hyvä testata erilaisia sammutusvälineitä, joita ei ole kaikilla Suomen pienillä paloasemilla. Malin Åminnen kanssa on suunniteltu yhteisiä harjoituksia heidän palokuntansa kanssa. Yritys tuottaa sähköenergiaa ja muun muassa prosessihöyryä UPM Pietarsaarelle. Kireän aikataulun takia oli haastavaa suorittaa kaikki. Ainoastaan UPM:n tehdaspalokunnan päällikkö on käynyt tämän kurssin ja hän kehui sitä. ST-putkesta on vasta lyhyet kokemukset.” ”Opin kurssilla, miten monipuolisesti jauhesammuttimella voi sammuttaa isohkotkin palot ulkoa ja vaahtosammuttimella sisällä. Neljän päivän kurssi kolmen sijaan olisi parempi.” Jan-Ole Haglund tutki heittosammutinta yhdessä Malin Åminnen kanssa kurssin teoriapäivänä.. On tärkeää kouluttaa myös omia tehdasja sopimuspalokuntalaisia. Jan-Ole Haglund on työskennellyt 20 vuotta asentajana ja tiiminvetäjänä Alholmens Kraftilla Pietarsaaressa. Eniten yllätti heittosammuttimen teho”, Haglund kuvailee. Uusia minulle olivat Cobra-sammutinleikkuri, heittosammuttimet, reppusammutin ja muut korkeapainelaitteet
Että tämän globaalin pandemian keskelläkin pitää muistaa pestä hampaat ja tarkistaa palovaroitin. Maaliskuussa valtioneuvosto totesi yhdessä tasavallan presidentin kanssa Suomen olevan poikkeusoloissa. Tilanteessa, jossa ihmisiin vedotaan päivittäin kotona pysymiseksi ja taudin leviämisen hidastamiseksi, kiinnittää jokainen työvuorokuva, jokainen mökkireissu ja jokainen yskäisy kohtuutonta huomiota. Onnettomuuksien ehkäisyn toteuttamistapoja on toki jouduttu miettimään uudelleen ja koulutustoimintaa on nyt lykätty tai siirretty verkkoon. Samalla pelastustoimen perusviestit luovat tunnetta tietystä pysyvyydestä. Tilanne on kaikille aivan uusi ja jokaista eteen tulevaa haastetta ei ole ehditty etukäteen tunnistamaan, joten viestinnällä tuetaan toisia, jotka painivat ihan samojen tietoturvallisuus-, kokousja muiden arkihaasteiden kanssa. Tämä palvelee paitsi ihmisiä, jotka kaipaavat rauhoittavaa viestiä siitä, että viranomaiset ovat toimintakykyisiä, myös muita sidosryhmiä. Myös suojavälineiden osalta tietty omavaraisuus paineilmalaitteissa ja varautumisen ammattilaisuus ovat osoittautuneet palvelukykyä turvaaviksi tekijöiksi. Toivotan kaikille kentälle tsemppiä ja jaksamista! Pysykää kotona ja pysykää terveinä!. Nuorille suunnattu turvallisuusviestintä, liikennekasvatus, maastopalovaroitukset ja muut kaurapuuronmakuiset viestintäteemat muistuttavat tavallisesta perusarjesta ja luovat turvallisuuden tunnetta. Kun epidemiatilanne ja sen edellyttämät rajoitustoimet ovat ohi, on hyvä hetki myös arvioida, onko epidemiaa edeltäneessä tilanteessa jokainen tottumuksesta tehty työmatka ja lähikokous ollut tarpeellinen ja olisiko vastaisuudessakin mahdollista toteuttaa useampi kokous etänä tai viesteillä. Tässä maailmanajassa korostuu se, että pelastustoimen kannattaa panostaa viestintäänsä ja kertoa, millaisia vaikutuksia epidemialla ja sen rajoittamistoimilla on sen toimintaan ja palvelukykyyn. Pelastustoimen ja sen palvelukyvyn kannalta kriisillä ei ole onneksi vielä ollut dramaattisia vaikutuksia. Sittemmin liikkumista Suomen rajoilla on rajoitettu ja sisärajavalvonta palautettu, uimahallit, kirjastot, koulut, yliopistot, ravintolat ja baarit suljettu ja Uudenmaan ja muun Suomen välistä liikennettä rajoitettu historiallisella tavalla. Pelastustoimen edustajilta, kuten muiltakin viranomaisilta ja esivallan edustajilta edellytetään nyt myös korostetun esimerkillistä käytöstä. 46 Pelastustieto 3/2020 Viestintä poikkeusoloissa MOKKATAKKIMAISTERI Tilanne on kaikille aivan uusi. Myös kansantaloudellinen tilanne tulee varmasti heijastumaan kaikille toimialoille, mutta sen mittakaava tarkentuu vasta kriisin edetessä. Henkilöstötilanne ei ole hälyttävä ja kiireellinen avunsaanti on pystytty turvaamaan. Sami Kerman on sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) erityisavustaja. ALANSA AMMATTILAISET Pelastustiedon viime numeron jälkeen maailma on muuttunut kovin erilaiseksi
????????. (09) 777 1500 Myynti: 050 5377 027 . (03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.. ?????-???????. ????????. ??????. ?????????????????. Työturvallisuus Tiedustelut| 040 847 3298 info@hygio.fi | www.hygio.fi Älä altistu! Turvaamme varustehuoltosi Palopelastusasut Kypärät ja valjaat Ensihoitolaukut Työasut ja kengät Luotiliivit Elektroniset laitteet Desinfiointi ja hajunpoisto HELPPO | NOPEA | TEHOKAS Hälytysja viestintälaitteet. ??????. ??????????. ??????????. ??????-????????. ?????????–???????????????????. HÄLYTYSAJONEUVOT Hälytysja komentovahvistimet Tehokaiuttimet Valopaneelit Integroidut valoratkaisut Vilkkumajakat Ruuhkavilkut LED-valot VÄESTÖNSUOJELU Suurtehohälyttimet www.sarco.fi | puh. ALANSA AMMATTILAISET ?????????????????. sähköposti:sarco@sarco.fi Mini Blue väyläsahköjärjestelmä miehistöja johtoyksiköihin www.standby.fi SINUNKIN ILMOITUKSESI VOISI OLLA TÄSSÄ. PYYDÄ TARJOUS NUMEROSTA 044 728 0401. 3/2020 Pelastustieto 47 MOKKATAKKIMAISTERI Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. HÄLYTYSja VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaativaan ammattikäyttöön • PETO-tilannekeskusjärjestelmä • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt ja SALSA-asemahälytysohjelmistot • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja JULUEN-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • TETRA/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät Hälytysja viestintälaitteet Pelastustieto on myös Instassa, Facebookissa ja Twitterissä
”Voi olla, mutta mieluummin olen raukka kuin juon paskaa kahvia”, konkaripalomies sanoo. Parven sisämies on ollut huolimaton. ”Seis, muista turvaväli! Tää on operatiivinen pöytä ja täällä juodaan savunmakuista mokkaa. 48 Pelastustieto 3/2020 Puhuit vähän mutta asiaa, tää on ehtaa kuraa. Sä et ainakaan ole mikään tuhkasta noussut Feenikslintu, lerpahtanut Peenikslintu korkeintaan”, ensihoitaja analysoi ja huonetilan valtaa hersyvä nauru. ”Sä et kuulu palokuntaan” Teksti: Marko Partanen LIIAN TUMMAA PAAHTOA VARAUTUMINEN Aseman Feenikslintuparvi on laskeutunut kahvipöytään. Siihen sun palokuntaan ei taida kuulua muita kuin sä”, kessu huomauttaa. ”On, mutta sisämies on yrittänyt haihduttaa siitä vedet pois, mutta sopii kyllä ottaa – toisellekin jalalle ja sileelle kravatille.” Riskienhallintapäällikkö uskaltautuu maistamaan. ”Palokuntaan pitäs laittaa ikäraja, tää ei oo mikään keskenkasvusten paikka. ”Kannatetaan”, toteaa kessu. Ne ovat käärmeitä, eikä Feenikslintuja”, konkaripalomies päättää. ”Olen vanhempi ohjeistaja ja koronapyykkiä tässä on pesty”, riskienhallintapäällikkö sanoo. ”Sisämies ei sovellu palokuntaan”, ilmoittaa ensimmäisenä suutuntumaan päässyt konkaripalomies. ”Eihän tuollainen rahvaan kanssa veljeily kuulu palokuntaan, missä on se palvelusohjeeseen kirjattu pesäero?” Miehistömessiin astelee riskienhallintapäällikkö. Tää koko ala on hakattu lekalla tasaiseksi harmaaksi massaksi.” ”Kuulostaa siltä, että sillä lekalla on vielä töitä”, kessu päättää.. Kyllä huomaa, että ollaan eri kerroksen väkeä”, konkaripalomies huomauttaa. Pannuun jämähtäneestä mokasta on hautunut päivän mittaan kovin kitkerää paahtoa. Liian puhtailla kauluksilla on asiaa vain huutoetäisyydelle.” ”Palomies te, voititte juuri ylimääräisen kahvojenpyyhkimiskierroksen”, riskienhallintapäällikkö sanoo. On vain näitä ituja napsivia Peenikslintuja, joilla ei pitäs olla mitään asiaa palokuntaan.” ”Sä oot jankuttanut kyllästymiseen asti sitä, miten kukaan ei kuulu palokuntaan. ”Mikä mies, mikä siivousalue?” konkaripalomies kysyy. ”No huh, huh. ”Täällä ei ole vanhan hyvän ajan työnteolle enää minkäänlaisia perinteitä. Hoitajat eivät kuulu tänne. Nykyään on vaikea saada kunnollista henkilökuntaa. ”Jos nuoria on hirveetä kattoo, niin teitä konkareita on hirveetä kuunnella”, kessu piikittää. On hirveetä kattoo, ku räkä valuu ja ollaan niin äijää että”, konkari pieksee. ”Tämä on palokunta, eikä mikään lasaretti. ”En ota käskyjä vastaan vieraan osaston henkilökunnalta.” ”Onko kahvia?”, riskienhallintapäällikkö kysyy. ” Tätä jos juo kupillisen, niin Feenikslintu syntyy uudelleen varpusparveksi.” ”On todettu, että suurimmat purnaajat ovat tosipaikan tullen raukkoja”, sisämies puolustautuu. ”Puhuit vähän mutta asiaa, tää on ehtaa kuraa.” ”Sano muuta. ”Niinhän sä oletkin, ainakin siitä asti, kun susta tuli ambulanssikarkuri”, ensihoitaja kuittaa. ”Siinäs nyt kuulitte, miten esimies nöyryyttää alaisiaan. ”Onks kellään Peenikslinnulle sinisiä jyviä?” takapenkin henkilö savustaa. ”Olet aina tervetullut mun norsunluutorniini, siellä ratkaistaan huolet ja kivoista asioista askarrellaan huoneentauluja.” Kessun sanat saavat konkaripalomiehen tuhahtamaan turhautuneesti
Osa pelastuslaitoksista katsoo erillisen organisaation tarpeelliseksi ja osa ei. Varautumispäällikkö Andreas Schneider Helsingin pelastuslaitokselta katsoo, että yhteistyötarvetta olisi esimerkiksi pääkaupunkiseudulla tai itärajalla ja pelastuslaitokselle sopisi toiminnan suunnittelu, ylläpitäminen ja johtaminen. ”Sodan aikana tehdään paljon vaativampia pelastustehtäviä”, hän sanoo ja ottaa esimerkiksi rauniopelastamisen ja taisteluaineiden saastuttamien alueiden puhdistamisen. Tarpeet eri alueilla ovat hyvinkin erilaiset. Nähdäänkö yhteinen malli tarpeelliseksi paikalliseen ja alueelliseen varautumiseen eri laajuisissa tilanteissa. Entä tarvitaanko sellainen myös omatoimisen varautumisen toteuttamiseksi. Teksti: Esa Aalto · Kuvat: Pelastustiedon arkisto Viime sotien aikana kansalaisia valistettiin ja varoitettiin erilaisilla tavoilla.. ”Varautuminen, valmiussuunnittelu ja niiden kehittäminen vaatii nykyistä enemmän ohjausta ja tukea aluehallintoSota ja väestönsuojelu – riittävätkö resurssit. Yhteinen malli saa kannatusta, mutta huomioimalla alueellisesti erityispiirteet. Valmiuspäällikkö Ari Saarinen Pirkanmaan pelastuslaitokselta sanoo, että pelastuslaitoksilla on oltava normaalioloista muodostettava laajempi organisaatio. 3/2020 Pelastustieto 49 LIIAN TUMMAA PAAHTOA VARAUTUMINEN M illainen näkemys pelastuslaitoksissa on tarpeesta perustaa sotilaallisia poikkeusoloja varten väestönsuojelun johtamista varten oma erillinen organisaatio
”Omatoimisen varautumisen organisointi tulee varmistaa ja yhtenä keinona tässä on perinteinen aluejakoon perustuva johtamisjärjestelmä. YHTEINEN MALLI TARPEEN Valmiuskoordinaattori Juha Alander Kanta-Hämeen pelastuslaitokselta painottaa tarvetta erilliselle organisaatiolle ja siihen pitää resursoida henkilöstöä pelastuslaitoksissa. YHTEISTYÖTÄ TARVITAAN Kainuussa väestönsuojelutoimenpiteiden johtamista varten muodostettiin aikaisemmin erillinen toimintamalli, mutta nyt sitä on modernisoitu. ”Erilaisia tilanteita varten on tunnistettava tarvittavat yhteistoimintatahot, niiden resurssit ja sovittava asioista”, Kervinen korostaa. Myös yhteinen varautumisen malli olisi tarpeen.” ”Edellisessä maakuntauudistuksen valmistelussa tätä pohdittiin, mutta vaihtelevasti paikallisuutta heijastaen. Siksi vastuualue on tarpeen. ”Paloasemaverkosto ja pelastuslaitoksen resurssit on suunniteltu vastaamaan normaalija poikkeusoloja. Pohtia voisi myös koko siviilivalmiuden kuulumista vahvemmin osana mahdollista maakuntahallintoa.” Paloinsinööri Ville Leinonen Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta sanoo, että erityisesti evakuointi vaatii kokonaisuuden johtamista. Valvontatoiminnasta ja onnettomuuksien ehkäisystä vastaavat voivat hoitaa tehtävät, jolla väestö ohjataan suojautumaan sisätiloihin. Näin voidaan resursseja käyttää tehokkaasti.” Häiriötilanteen palvelupiste voisi Leinosen mielestä tukea kansalaisten lisääntyvää avuntarvetta pitkäkestoisissa häiriötilanteissa, esimerkiksi sähkön tai juomaveden saannissa. Seuraavassa maakuntavalmistelussa voisi olla mahdollisuus vahvistaa laajempia yhtenäisiä toimintamalleja. Lisäksi toiminta-alueille, joissa on pelastuskomppaniat, voidaan tarvita vastaavat vastuuhenkilöt. Normaaliolojen johtamisjärjestelmä toimii peruslähtökohtana, mutta sitä on Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen palopäällikön Heikki Kervisen mielestä laajennettava tilanteen edellyttämällä tavalla. ”Väestönsuojelussa on viime vuosina ollut vähän valtiollista ohjausta ja sitä tarvittaisiin enemmän, koska järjestämisvastuuta on muillakin viranomaisilla.” ”Alueellisen varautumisen yhteinen malli voisi olla yksi ratkaisu, mutta siinä pitää olla riittävästi liikkumavaraa huomioida alueelliset erot sekä poikkeusolojen riskianalyysin tulokset”, Markus Vehkoja sanoo. ”Lisäksi pelastuslaitos johtaa alueensa julkishallinnon väestönsuojelun yhteistoimintaa. Ongelmana on pelastustoimen alueiden itsenäisyys ja hajanaisuus. Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksella on kehitteillä yhteinen malli paikallista ja alueellista varautumista varten. 50 Pelastustieto 3/2020 VARAUTUMINEN ja ministeriötasolta, toki alueelliset erityispiirteet huomioiden”, Saarinen sanoo. Valmiuspäällikkö Kari Paavolan mielestä pelastuslaitoksilla pitää olla poikkeustilanteita varten oma organisaatio. ”Se perustuu pelastuslaitoksen normaaliajan johtamisen toimintamalleihin, mutta sitä voidaan laajentaa tilanteen edellyttämällä tavalla”, Kainuun pelastuslaitoksen valmiuspäällikkö Juha Kärkkäinen kertoo. Yhteistyö on tärkeää. Etelä-Savon pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Seppo Lokka sanoo, että normaaliajan organisaatiota vahvistetaan Valtion ohjausta tarvitaan enemmän.. Yhteistyöllä naapuripelastuslaitosten kanssa voidaan varautumisen mallit pitää yhtenäisinä”, hän painottaa. ”Eri toimijat tiedostavat lainsäädäntöön perustuvan varautumisen velvoitteensa ja vastaavat osaltaan yhteiskunnan kokonaisturvallisuudesta.” ”Meillä poikkeusoloihin tarvitaan kaikki maakunnan alueella olevat resurssit”, hän sanoo. Velvoittavan ohjeistuksen ja säännöstön luominen ja näihin sitoutuminen on haastavaa valtakunnallisesti. Jokilaaksojen pelastuslaitoksen valmiuspäällikkö Markus Vehkoja huomauttaa, että sotilaallisissa poikkeusoloissa pelastustoimen tehtävämäärä kasvaa. Kainuun valmiusfoorumi perustettiin vuosi sitten ja siihen kuuluvat kunnat, alueella toimivat viranomaiset, elinkeinoelämä sekä vapaaehtoisjärjestöt. ”Nykyinen päivittäisorganisaatio ei kaikilla alueilla kykene vastaamaan sotilaallisten poikkeusolojen erityispiirteisiin ja uhkamalleihin ja siihen liittyvä suunnittelutyö on vie aikaa. Pohjois-Karjalassa on käytettävissä valmiuspäällikön johtama varautumisen tiimi. valmiuspäällikkö Antti Haataja Pohjois-Savon pelastuslaitokselta puolestaan toteaa, että johtaminen perustuu aina normaaleihin johtosuhteisiin eikä erillistä organisaatiota tarvita. ”Muuten resurssit riittävät hoitamaan ainoastaan pelastustoiminnan tehtävät.” Vs. ”Avoimella ja poikkihallinnollisella verkostoitumisella alueen valmiussuunnittelu sekä varautumisen koulutustilaisuuksien toteuttaminen on saatu laadukkaammaksi”, Juha Kärkkäinen painottaa
Pelastusviranomaisen tulee keskittyä sille kuuluviin tehtäviin. Paikallisenja alueellisen valmiuskeskustoimintamallin palvelutuotanto muuntautuu lyhytja pitkäkestoisiin sekä laaja-alaisiinkin tilanteisiin. Toiminta pitää suunnitella joustavaksi palvelutuotannon kokonaisuudeksi, jossa eri toimijat tuottavat palvelut ja johtamistoiminnan yhdessä.” Päijät-Hämeen pelastuslaitoksessa koulutetaan omaa henkilöstöä eikä erillistä organisaatiota tarvita. Laajamittaisessa evakuoinnissa kokoontumiskeskus voi olla pelastuslaitoksen varaama julkinen rakennus ja niiden perustamisessa apuna ovat vapaaehtoiset, kuten Vapepa. Sen sijaan yhteistä valtakunnallista mallia hän kannattaa koulutuksen ja viestinnän kannalta. Pylkkänen huomauttaa, että pelastuslaitoksen tulee hankkia pelastuslain mukaankin sellaiset resurssit, että toiminta on mahdollista niin normaalikuin poikkeustilanteissa.” Kymenlaakson pelastuslaitoksen pelastuspäällikön Juhani Carlsonin mielestä ei tarvita erillistä organisaatiota, koska henkilöt ovat pääasiassa jo varattuja, jolloin toimintaa pystytään jatkamaan samalla organisaatiolla. ”Kansalainen tietää mistä palvelua on saatavissa ja siinä on todettu myös tarpeet väestönsuojelulle. Koko henkilöstöä ei voida varata, koska miesvaltaisella alalla monet ovat suorittaneet varusmiespalveluksen. Johtaminen perustuu normaaliajan järjestelyille, jota voidaan vahvistaa. ”Pelastuslaitoksissa on siirrytty tiukasta normiohjauksesta lähes vapaaseen toimintamalliin, jolla on tiettyjä heikkouksia. Koulutuksen järjestäminen on hankalaa, kun yhtenäinen toimintamalli puuttuu. Evakuointi tehdään omatoimisen varautumisen organisaation avulla. Valmiuspäällikkö Kari Leino huomauttaa myös väestönsuojelua säätelevästä pelastuslaista. ”Maakuntamallissa valmisteltiin alueellisen varautumisen yhteistoimintarakenteita, muun muassa valmiusfoorumi -ajattelua. ”Poikkeusoloissa on kiinnitettävä huomiota esimerkiksi henkilövarauksiin.” Hän kannattaa yhteistä valtakunnallista mallia. Sen perustaminen ei kuulu yksin pelastuslaitokselle. Pitkäkestoisessa tilanteessa erillisellä väestönsuojeluorganisaatiolla voitaisiin saavuttaa jotain hyötyä. mutta myös vahvuuksia. Se mahdollistaa varautumisen yhteensovittamisen paikallisiin uhkiin ja riskeihin perustuen.” KANSALLISESTI OHJATTUA Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen vs. 3/2020 Pelastustieto 51 VARAUTUMINEN ja samalla huomioidaan poikkeusolojen lisääntyvä palvelutarve. Kokoontumispaikaksi sopii taloyhtiön tai yrityksen tila.”. Valmiusmestari Vesa Lehtinen sanoo, että uhan alla koulutusta tehostettaisiin. ”Normaalioloissa perustamme yhden tai useamman valmiuskeskuksen, jossa viranomaisten palvelut saa yhdestä paikasta. ”Poikkeusoloissa on voimassa suurin osa pelastuslain velvoitteista. Viranomaisten ja vapaaehtoisten yhteistoiminta riittää niin normaalikuin poikkeusoloissa. Toisaalta voidaan rakentaa järjestelmää paikallisten uhkien ja riskien mukaan.” Valtakunnallisen, esimerkiksi määrävahvuusohjeen avulla voisi päättäjille perustella paremmin asioita, jos siihen tulee tarve. ”Pääasia on, että kriittiset palvelut pystytään tuottamaan alueen asukkaille tarpeen mukaisesti. Sen tulisi olla kansallisella tasolla tarkasti ohjattua, koska puolustusvoimat on siinä tärkeässä roolissa.” ”Pelastuslaitoksella on vähemmän resursseja kuin normaalioloissa ja se myös rajoittaa niiden toimintaa. Esimerkiksi johtamistoiminta ja päivittäistavarahuolto.” Valmiuskeskuksia voi hänen mukaansa olla eri tasoisia. valmiuspäällikkö Tuomas Pylkkänen muistuttaa, että lain mukaan osa tehtävistä kuuluu muille kuin pelastusviranomaisille. ”Yhteinen varautumisen malli ei ole tarpeen. Maakuntahallintoa odotellessa en lähtisi suunnittelemaan uutta alueellista toimintaa.” Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella ei nähdä tarpeellisena erillistä organisaatiota vaan normaaliolojen järjestelyt riittävät
Viimeisin sisäministeriön varautumisen ohje on peräisin vuodelta 2007. ”Tässäkin tarvittaisiin velvoittavaa selkeää lainsäädäntöä, jolla vältyttäisiin myös alueellisilta tulkintaeroilta.” Teksti ja kuva: Esa Aalto Väestönsuojaamisessa eroja VARAUTUMINEN Milla Tuominen tutki Etelä-Suomen aluehallintovirastolle pelastuslaitosten ja kuntien varautumista väestönsuojien käyttöönottoon mahdollisissa poikkeustilanteissa.. Tämä valvonnan erilaisuus edellyttäisi yhtenäisiä käytäntöjä ja on melko merkittävä asia kokonaisuuden kannalta. ”Myös kuntien roolit ja vastuut vaihtelevat johtamisjärjestelyjen ylläpidossa ja suunnittelussa. Hänen työssään tuli esille myös se, että pelastuslaitoksissa on eri tavoin varauduttu ennakolta järjestelmän käyttöön. Pelastuslaitokset valvovat omatoimisen varautumisen velvoitteiden toteutumista vaihtelevasti, joten siitäkin syntyy alueellisia eroja. 52 Pelastustieto 3/2020 P elastuslaitoksilla on varsin erilaiset väestönsuojelun johtamisen järjestelyt väestön suojautumisen ja omatoimisen varautumisen tukemisessa. Tämä asettaa väestön keskenään eriarvoiseen asemaan vakavan aseellisen hyökkäyksen tilanteessa ja voi luoda erilaisia alueita, joissa toisissa suojautuminen ja viranomaisten antama tuki ja palvelut toteutuvat paremmin kuin toisissa. ”Siksi se jää väestön oman aktiivisuuden ja kiinnostuksen varaan.” ”Suurimmat ongelmat syntyvät siitä, kuka tarvittaessa laittaa väestönsuojan käyttöön vaadittavassa 72 tunnissa.” ”Kiinteistönhoito on ulkoistettu huoltoyhtiöille ja ne olisivat kriisitilanteessa täystyöllistettyjä. KENELLÄ VASTUU. ”Ajantasaiset ohjeet ja lainsäädäntö antavat ainoastaan karkeat suuntaviivat väestönsuojelun johtamisjärjestelyjen toteuttamiseen, mikä mahdollistaa paljon toisistaan poikkeavien järjestelyjen syntymisen eri alueilla. Milla Tuominen totesi tutkimuksensa johtopäätöksensä yhteydessä, että pelastustoimessa ei ole juurikaan viime vuosien aikana suunniteltu väestön suojaamiseen ja väestönsuojien käyttöön liittyviä käytäntöjä, eikä aktiivisesti luotu yhteisiä valtakunnallisia ohjeita ja malleja. LAKIIN SAATAVA SELKEÄ VELVOITE Tuominen pitää tärkeänä, että väestön alueellisen suojaamisen suunnittelussa pelastuslaitoksilla on suunnitelmia tehdessään ajantasainen käsitys alueensa väestönsuojapaikoista ja niiden käyttöönottamiseksi tarvittavista voimavaroista. Helsingin kaupungin pelastuslaitoksella väestönsuojelusuunnittelijana tällä hetkellä työskentelevä Milla Tuominen tutki väestönsuojien poikkeusolojen käyttöön varautumista kolme vuotta sitten Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa tekemässään kansanterveystieteen pro gradu-työssään, joka tehtiin Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Sen sijaan osa pelastuslaitoksista on tulkinnut koko järjestelmän ylläpidon kuuluvan kunnille, tai vaihtoehtoisesti järjestelmän ylläpidossa tehdään tiivistä yhteistyötä.” Hän kokee ongelmalliseksi myös sen, että lainsäädäntö ei selkeästi vastuuta ja ohjeista omatoimista varautumista. Huolestuttavaa on se, että ohjeita erityisesti omatoimisen varautumisen tukemisen ja väestön suojaamisen johtamisen suhteen noudatetaan hyvin vaihtelevasti, jolloin on syntynyt alueita, joissa ei ole huomioitu ja suunniteltu pelastuslaitokselle suojautumisen johtamisesta syntyviä lisätehtäviä ja niiden vaatimaa kapasiteettia”, hän toteaa. Olemassa olevia ohjeitakaan ei ollut kaikkialla seurattu ja osaa lainsäädännöstäkin on hankalaa tulkita. Väestönsuojan hoitajien kursseille ei ole tulijoita, koska toiminta on vapaaehtoista.” Suojatuvan väestön joukossa olisi hyvä myös olla väestönsuojan toiminnan tuntevia henkilöitä. Osassa alueita pelastuslaitokset ovat ottaneet täyden vastuun johtamisjärjestelyjen suunnittelussa tai suunnittelemattomuudessa, eivätkä kunnat välttämättä ole tietoisia kovin tarkasti järjestelyistä. KAIKKI PELASTUSLAITOKSET VASTASIVAT Tuomisen kyselytutkimukseen vastasi kaikkien 22 pelastuslaitoksen edustajat ja valtaosa kuntien edustajista, joille kysely lähetettiin. Osassa alueita organisaatio on suunniteltu ja koulutettu etukäteen, osassa varattu, mutta ei koulutettu, ja osassa taas ei ole suunniteltu paljonkaan etukäteen
Keskinäinen arvostus ja luottamus henkilöstön ja johdon kesken on kaiken perusta. Näin saamme myös pelastusalan vaikuttavuusviestintään reilusti lisää voimaa. Käsitykseni mukaan pelastuslaitokset ovat tässä jakautuneet – osa sallii henkilöstön avoimen viestimisen, osa rajoittaa sitä enemmän tai vähemmän. Olemme tehneet yhdessä hyvää työtä, ja työ tällä saralla jatkuu edelleen. Positiivisuuden ja onnistumisten kautta. Uskallamme antaa henkilöstömme auttaa ihmisiä, mutta uskallammeko antaa heidän viestiä. Olemme menossa tässä parempaan suuntaan, mutta uskallusta puuttuu edelleen molemmilta osapuolilta. Tätä kaipaisin enemmän myös viestintään. Jatkossa haastan pelastuslaitokset vielä rohkeammin tuomaan esiin henkilöstön näkökulmaa ja kertomaan ammattilaisten suulla ja kasvoilla tärkeästä työstämme niin heidän omilla viestintäkanavillaan kuin pelastuslaitosten virallisilla some-alustoilla. Viestinnän avulla on osaltaan vahvistettu turvallisuudentunnetta ja korostettu ohjeiden noudattamisen tärkeyttä. Olemme parhaillaan poikkeusoloissa, jossa viestinnän merkitys korostuu sekä sisäisen että ulkoisen viestinnän osalta. Kyse on luottamuksesta, tai sen puutteesta. Markus Viitaniemi on Paloja pelastustieto ry:n hallituksen varapuheenjohtaja ja edustaa Suomen Palopäällystöliittoa. HALLITUKSEN KYNÄSTÄ VARAUTUMINEN. Henkilöstö on paras markkinoimaan omaa työtään ja kertomaan osaamisestaan tai antamaan opastusta, miten onnettomuuksia voidaan ehkäistä tai miten pitää toimia. 3/2020 Pelastustieto 53 Henkilöstö mukaan alan viestintään Viestinnän avulla on osaltaan vahvistettu turvallisuudentunnetta. Puheenjohtaja Kari Telaranta peräänkuulutti tällä palstalla tekoja luottamuksen vahvistamiseen kansalaisten suuntaan. Omien havaintojeni mukaan pelastuslaitokset ovat koronavirusepidemian aikana viestineet avoimesti ja aktiivisesti. Kannustankin koko pelastusalan henkilöstöä laajasti mukaan viestintään. Sitä edistää se, että alan ja pelastuslaitosten sisällä vallitsee keskinäinen luottamus sekä se, että viestimme yhtenäisesti kansalaisille ja päättäjille. Ja kuka on katu-uskottavampi välittämään turvallisuudentunnetta kuin pelastaja tai ensihoitaja kertomassa, että olemme aina valmiina auttamaan, myös poikkeusoloissa. Johtajan roolina on luoda avoin ja kannustava ilmapiiri, missä uskaltaa viestiä, niin sisäisesti kuin ulkoisesti. Väitän, että henkilöstössämme on valtavasti hyödyntämätöntä viestintäpotentiaalia, josta me kaikki hyötyisimme. Viestintä sparraa, tukee ja koordinoi, mutta sisältöä tuotetaan laajasti ammattilaisten ja sopimuspalokuntalaisten toimesta. Luottamusta siihen, että meillä on töissä fiksuja, osaavia ihmisiä, jotka kykenevät viestimään yhteisten tavoitteiden, pelastustoimen arvojen ja pelastuslaitoksen edun mukaisesti, kuten alalla muutoinkin toimitaan
Opinnäytetyö jakautuu kahteen tutkimusosaan. Työn tutkimustulosten pohjalta on laadittu pelastuslaitokselle ohjeistus ja toimintamallit, jotka koulutetaan Kymenlaakson pelastuslaitoksen operatiiviselle henkilöstölle vuoden 2020 aikana. lastuslaitoksen kalustolla 10 000 l/min vettä ja vaahtoliuosta. Auditointimalleihin sovelletaan myös jatkuvan kehittämisen toimintamallia, Do-Plan-Check-Act -mallia. Auditoinnin tuloksia on tarkoitus hyödyntää muun muassa koulutustarpeita mietittäessä, ERICA-vasteiden määrittelyssä sekä kalustohankintojen suunnittelussa. Asiakirja-auditoinnissa selvitetään palokunnan koulutukset, pätevyydet sekä hälytysvahvuudet. 54 Pelastustieto 3/2020 OPINNÄYTTEITÄ Sopimuspalokuntien auditointi Toiminnallisella auditoinnilla selvitetään palokunnan osaaminen ja käytössä oleva kalusto. Työssä toteutetut auditointimallit käsittävät asiakirja-auditoinnin ja toiminnallisen auditoinnin. Kuvakaappaus opinnäytetyöstä.. Laskelmien pohjalta on asetettu tavoite siirtää peselle; liikenneonnettomuudet; pintapelastus; vaarallisten aineiden tukitoimet; kattotyöskentely; öljyntorjunta sekä ryhmänjohtaminen. Toiminnallisella auditoinnilla puolestaan selvitetään palokunnan osaaminen ja käytössä oleva kalusto kunkin osaamisalueen osalta. Työssä toteutettiin auditointimallit seuraaville pelastustoimen osaamisalueille: sammutustoiminta, joka sisältää oman osionsa myös savusukellukNestepalojen sammutus Kymenlaaksossa KOLPPO, JUHANA; SALONEN, VILLE: Nestepalojen sammutus Kymenlaakson pelastuslaitoksella http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003093150 Kymenlaakson pelastuslaitoksen toimialueella on kohonnut suuronnettomuuden riski. Satamalle on tutkimuksissa havaittujen heikkouksien perusteella esitetty pyyntö kehittää muun muassa sataman vesiasemien merkitsemistä. Toisessa osassa on laskettu vaaditut vaahtoliuosvirrat toimialueella sijaitsevien palaviennesteiden varastosäiliöiden sammuttamiseen. Tutkimusten perusteella on tehty päivityksiä pelastuslaitoksen kalustoon. Pelastuslaitoksen alueella on useita palavia nesteitä varastoivia toimijoita. Työn lähtökohtana oli saada auditoinnin tuloksena mahdollisimman kattava kuva sopimuspalokunnan pätevyyksistä, käytettävissä olevasta kalustosta sekä hälytysvahvuudesta. Eteläisen toimialueen jokaiselle säiliölle on laskettu sammuttamiseen tarvittavat vaahtonestevirrat. Tutkimusten pohjalta oli tavoitteena laatia toimintaohje ja koulutusmateriaali pelastuslaitoksen henkilöstölle. Työssä perehdyttiin auditoinnin standardiin ISO 19011.2018, jota hyödynnettiin soveltuvin osin myös auditointimallien suunnittelussa. Työn aihe tuli Etelä-Savon pelastuslaitokselta, mutta työn tulokset ovat vapaasti hyödynnettävissä myös muissa pelastuslaitoksissa. Toisessa tutkimusosassa on käytännön kenttätutkimuksin mitattu ja vertailtu, onko teoreettisiin laskelmiin perustetut tavoitteet saavutettavissa. Alueen kautta kulkee suuri osa Suomen palavista nesteistä. Käytännön tutkimusten perusteella on laadittu toiminta ja selvitysohjeet säiliöpalon sammuttamiseen. IMMONEN JARMO: Sopimuspalokuntien auditointi http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202002031986 Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli toteuttaa mallit sopimuspalokuntien auditointiin. Vaahtoisku 2 Kotka, kenttäkoe. Tavoitteena oli tutkia ja kehittää nestepalojen sammuttamista Kymenlaakson pelastuslaitoksen toimialueella Kymenlaakson pelastuslaitoksen kalustolla
Nykytilanteen selvittämiseksi haastateltiin yrityksen eri organisaatioissa turvalliKANGASTIE, TOPIAS: Vaasan keskussairaalan henkilökunnan paloturvallisuuskoulutuksen kohdentaminen ja ensitoimenpiteet sairaalapalossa http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202002262784 Tavoitteena oli kohdentaa henkilökunnan paloturvallisuuskoulutusta Vaasan keskussairaalassa ja ohjeen tai perusrungon laatiminen henkilökunnan ensitoimenpiteistä sairaalapalossa. Pyrkimyksenä oli selvittää rakennusten suojeluhenkilöstön tilannetta, kuinka se on tällä hetkellä järjestetty ja onko siihen liittyen selviä puutteita. Lisäksi osallistuttiin suojeluhenkilöstön koulutuksiin ja rakennusten vaaratilanneharjoituksiin. Yrityksen turvallisuuteen ja henkilöiden suojelemiseen liittyvien käytäntöjen kehittäminen Paloturvallisuuskoulutuksen kohdentaminen ja ensitoimenpiteet sairaalapalossa AULAKOSKI, VALTTERI: Yrityksen turvallisuuteen ja henkilöiden suojelemiseen liittyvien käytäntöjen kehittäminen http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202002282849 Tavoitteena oli selvittää Porvoon tuotantolaitosten henkilöiden suojelemisen nykytilannetta. Lisäksi tavoitteena oli parantaa suojautumiskäytäntöjä tilanteissa, joissa rakennusten suojeluhenkilöstöä ei ole paikalla. Opinnäytetöitä voi etsiä Pelastusopiston kirjaston tietokannasta: https://peo.erikoiskirjastot.fi/peo/lib_portal_a_fi.html Lopputuloksena laadittiin ohjeistus suojeluhenkilöstön toimintaan ja toimintaohjekortit. Henkilökunnan ensitoimenpiteissä paloilmoittimen hälyttäessä ja tulipalon sattuessa on sairaalakohtaisia eroja. Jos toimintaohje tai sen runko nähdään hyväksi, sen pohjalta on mahdollista kehittää valtakunnallisesti sairaaloiden henkilökunnan toimintaa tulipalon sattuessa.. Pelastussuunnitelma, poistuminen ja toiminta tulipalon sattuessa käytäisiin läpi myös työntekijöiden perehdytyksessä. Tulosten mukaan paloturvallisuuskoulutus Vaasan keskussairaalassa on ollut sisälsuusasioiden kanssa työskenteleviä henkilöitä. Liitteenä on toimintaohjeiden pohjalta tehty toimintaohje tulipalon sattuessa. Osastonhoitajien kehittämisehdotuksissa nousi esille paloturvallisuuskoulutuksen tai käytännön harjoittelun lisääminen. Pelastusalan ja öljynjalostusalan kirjallisuus ja oppaat olivat myös työn lähteinä. Opinnäytetyön lopputuloksena laadittiin ohjeistus suojeluhenkilöstön toimintaan ja toimintaohjekortit onnettomuustilanteissa toimimiseen. Webropol-kyselyn vastausprosentti oli noin 68. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselytutkimusta ja vertailua. Paloturvallisuuskoulutusta on tarvetta lisätä ainakin yhdelle hoidolliselle yksikölle. Lisäksi paloturvallisuuskoulutuksen pääkohdat olisi hyvä esittää ruotsiksi. Aineistona käytettiin Vaasan keskussairaalan yksiköiden esimiehille tehtyä Webropol-kyselyä ja Vaasan keskussairaalan sekä Oulun ja Kuopion yliopistollisten sairaaloiden toimintaohjeita paloilmoittimen hälyttäessä ja tulipalon sattuessa. Öljynjalostamoilla ja kemian teollisuudessa yleisesti valmistetaan, käsitellään ja varastoidaan suuria määriä vaarallisia kemikaaleja, minkä vuoksi on mahdollisuus vakaviin onnettomuuksiin. löltään riittävää ja sitä toivotaan enemmän. Kehittämisehdotuksissa nousi esille paloturvallisuuskoulutuksen tai käytännön harjoittelun lisääminen. Näiden pohjalta selvitettiin työn kohteena olevaan yritykseen kehityskohteita ja ehdotettavia toimenpiteitä henkilöiden suojelemisen parantamiseksi. Suosituksena on, että Vaasan keskussairaalassa pidettäisiin osastojen sisäisiä pienimuotoisia harjoituksia, joissa kerrattaisiin pelastussuunnitelma, poistuminen ja toiminta tulipalon sattuessa. 3/2020 Pelastustieto 55 OPINNÄYTTEITÄ Julkaisemme palstalla tiivistelmiä Pelastusopistosta valmistuneista opinnäytetöistä. Henkilöturvallisuuden kannalta on tärkeää, että yrityksessä on toimivat käytännöt vaaraja onnettomuustilanteissa toimimiseen. Yhden yksikön osastonhoitajalle järjestetään paloturvallisuuskoulutus ja perehdytys paloturvallisuusasioihin. Laadittu toimintaohje tulipalon sattuessa antaa mahdollisuuden henkilökunnan määrätietoiselle ja tehokkaalle toiminnalle
56 Pelastustieto 3/2020 PALONTORJUNNASTA
Kutomosalissa oli 360 kutomokonetta. Palo alkoi tästä kopista ja luultavasti ilmanvaihtohormia yläpuolella hitsattaessa. Palo syttyi Finnhansan autokannella (B-kannella) hitsauskipinästä. Maaliskuun 18. Porin Puuvillan tehdasalue on kaupungin keskustassa aivan Kokemäenjoen partaalla. Tulipalo tuhosi täydellisesti 12000 kuutiometrin laajuisen kutomosalin ja siellä olleet koneet. Kutomo oli 203 metriä pitkä ja 58 metriä leveä avoin tehdassali, josta oli kevyillä väliseinillä erotettu 75 x 17 metrin laajuinen alue kankaantarkastamoksi. Hälytys annettiin heti 2. Tämänkin jutun voi lukea hyvälaatuisena PDF:nä pelastustieto.fi:n arkistojutuissa. lähdön palomestarille ja Kallion paloasemalle, josta jo edelliseen hälytykseen oli lähetetty pioneeriauto, sekä radiopuhelimilla pääpaloaseman lähdölle ja päivystävälle palomestarille Munkkisaareen. Osoitteet ovat nimittäin vierekkäiset teollisuuslaitokset Hietalahdessa. Kirjoittaja, palopäällikkö Lauri Syrjä toteaa, että murheellisesta lopputuloksesta huolimatta palokuntien toiminta oli täyden kiitoksen arvoista. Vahinkojen arvo oli yli sata miljoonaa markkaa. Voit myös lukea lehtiä vuosilta 1950– 2009 rekisteröitymällä ja kirjautumalla pelastustieto.fi:hin. päivänä 1965 tuli Helsingin pääpaloaseman automaattisista hälytyslaitteista hälytys klo 14.49 Munkkisaaren Myllyyn. Jännittäviä lukuhetkiä!. koneen kohdalle. Paikalla oli varastoituna melko laajalle alalle erilaista aluksen sisustuksessa tarvittavaa materiaalia, jonka varastopaikka oli aikaisemmin määrätty tähän, mutta ei suinkaan kiinni asti lähellä olevaan porras-hissikuiluun. Salin itäseinustalla olevan kutomokoneen pölyinen sähkömoottori syttyi ja palo levisi nopeasti koko koneeseen ja sen yläpuolella olevaan liikkuvaan pölynkerääjään, joka pahaksi onneksi oli juuri siirtynyt po. Varastointi oli pyritty järjestämään asiallisesti, mutta myöhemmin kun hissimiehet tarvitsivat varastotilaa ja tukikohtaa, rakennettiin heille tukikohta puusta ja kuitulevystä varastotilan ja hissikuilun välille kuilun seinään kiinni. Palokunnan ollessa matkalla tuli puhelimitse hälytys: ”Hietalahden telakka, autolautta Finnhansa”. Kutomosali sijaitsi alueen koillisnurkkauksessa Siltapuistokadun varrella. Tulipalon jälkeen tehtaan toimintaa alettiin ajaa vuosi vuodelta pienemmäksi ja siirtää tuotantoa Finlayson Oy:n muihin toimipisteisiin. Hälytys todettiin perille tultaessa vikahälytykseksi. Lue koko Palontorjunta 5/1981:n juttu osoitteessa pelastustieto.fi/arkistojuttu. 3/2020 Pelastustieto 57 PELASTUSTIETOON Porin Puuvillan palo vuonna 1981 Autolautta Finnhansan palo 1965 Helsingissä K A LE R V O JÄ R V E N S IV U Oy Finlayson Ab:n omistama Porin Puuvillan palo 20.5.1981 oli Suomen siihen saakka tuhoisin suurpalo
Mikko Saastamoinen Kirjoittaja työskentelee vuoromestarina Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella. Se aiheuttaa huomattavan työturvallisuusriskin emmekä voi olettaa, että jokainen palokunta jokaisella automerkillä voisi tehdä sen turvallisesti. Kolmessa kokeessa auton vasen etuovi ja yhdessä auton keula törmäsi pylvääseen nopeudella 60–84 km/t. Näissä kokeissa akkukotelon pinnalle sijoitetut anturit osoittivat, että akun lämpötila ei noussut. Kuitenkin auton turvatyynyt laukesivat. Palo itsessään jatkuu prosessina eikä vaadi happea. Terve järki tulee kuitenkin säilyttää ja välttää koskemasta korkeajännitejohtoihin ja akustoihin. Väittämät pitävät kuitenkin paikkansa sen osalta, että sähköautoihin voidaan soveltaa samanlaisia pelastusteknisiä toimenpiteitä kuin polttomoottoriautoihin. ”Lisäksi suosittelemme seuraamaan akkukotelon lämpötilaa lämpökameralla. Jokaisessa kokeessa auton suurjännitepiirin katkaisija toimi suunnitellulla tavalla. Hydraulisia pelastustyökaluja käytettäessä on otettava huomioon, että suurjänniteakut ovat yleensä istuimen alla. ”Koe simuloi tieonnettomuutta, jossa auto törmää puuhun. Siksi sammuttaminen kestää pitkään ja vaatii paljon vettä. Siksi esimerkiksi laukeamatonta turvavarustetta tulee aina kohdella aktiivisena koko pelastustoiminnan ajan, vaikka auto olisi tehty virrattomaksi – kondensaattoreissa voi olla virtaa tai niitä ohjaa toinen akku, joka on piilossa. maaliskuuta 2019 tapahtunut sähköauton palo on tästä esimerkki. Tästä syystä autoja on upotettu vesitiiviille vaihtolavoille. Nehän syttyvät helposti palamaan ja saattavat olla jännitteisiä. Sen sijaan sammuttamisen kanssa ei kyseinen toimenpide toimi. Dekra on tutkinut myös sähköautojen akkupalon sammutusta. Vain siinä tapauksessa, että turvatyynyt eivät ole lauenneet tai suurjännitepiirin tilaa ei tiedetä, pelastajien on avattava suurjännitepiirin katkaisija. Piiri on ehdottomasti tehtävä jännitteettömäksi automallin turvaohjeen mukaan! Auton matkustajat pelastetaan tavanomaisilla menetelmillä irrottamalla katto tai poistamalla ovi. Jokainen keikka on aina ensi-ilta emmekä koskaan tiedä, kuinka vioittunut ajoneuvo käyttäytyy. Auto saattaa syttyä vielä vuorokausi näennäisen palon sammuttamisen jälkeen. Vain keulatörmäyksessä auton 12 voltin akku tuhoutui. Mikäli palo on päässyt akustolle, sen sammuttaminen on hankalaa, vie aikaa ja sitoo miehiä ja kalustoa ja vettä. Myös ohjaamon näyttö voi antaa hyödyllistä tietoa. Lahdessa 30. Myös ketjuvetoa voi käyttää, jos palokunta on koulutettu käyttämään tätä menetelmää. 58 Pelastustieto 3/2020 ULKOMAILTA SAKSA, NEUMÜNSTER NÄIN SUOMESSA Käännökset Risto Lautkaski Jokainen keikka on ensi-ilta Onko kolariuhrien pelastaminen sähköautoista vaarallista. Sähköautojen törmäyskokeita 1/2020 Kyseisestä saksalaisjutussa kerrotusta testistä testistä kiersi YouTube-video kansallisten ja kansainvälisten kouluttajien keskuudessa. Pistosuihkuputken käyttö aiheutti akussa odotetusti oikosulun. ”Jos turvatyynyt ovat lauenneet, voidaan päätellä, että suurjännitepiiri on kytkeytynyt irti”, Kunze-Szikszay sanoo. ”Näiden kokeiden perusteella voimme suositella, että palokunnat toimivat sähköautojen kolareissa melkein samalla tavalla kuin polttomoottoriautojen kolareissa”, Egelhaaf sanoo. Toisista kokeista tiedämme, että akku saattaa alkaa kuumeta vasta tunteja tai jopa vuorokausia kolarin jälkeen”, Egelhaaf neuvoo. Akun lävistäminen ei ole suositeltava ratkaisu. Tämän selvittämiseksi Dekra ja Göttingenin yliopistollinen keskussairaala tekivät törmäyskokeet neljällä 5–8 vuotta vanhalla sähköautolla. Huomioitavaa oli se, että testit tehtiin vain kahdella automerkillä ja mallilla. ”Tähänastisen kokemuksemme perusteella emme voi vahvistaa näitä väitteitä", tutkimusinsinööri Markus Egelhaaf Dekra Unfallforschungista sanoo. Yhdessä kokeessa auton tietokone pyysi lupaa lähettää järjestelmän mittaustiedot valmistajalle. Renault on tukenut heitä antamalla autoja polttokokeisiin ja osallistumalla kehitystyöhön. Ranskalaiset kollegat ovat tehneet paljon testityötä. Sitä seurannut palo kuitenkin sammutettiin vähäisellä vesimäärällä. Näillä nopeuksilla matkustajilla on vielä mahdollista jäädä henkiin”, myös vapaapalokunnassa toimiva Egelhaaf selittää. Keskustelimme suomalaisten ja ranskalaisten kouluttajien kanssa aiheesta. Hän on erikoistunut tieliikennepelastamiseen ja autojen uusiin teknologioihin.. VIE AIKAA JA PALJON VETTÄ Väittämä siitä, että palo sammuu nopeasti ei ole ollut todistettavissa muilla automerkeillä ja keikkatilanteissa meillä ja muualla. ”Tulokset olivat vakuuttavia: yksikään auto ei syttynyt palamaan”, lääkäri Nils Kunze-Szikszay keskussairaalan anestesiaklinikalta kertoo. Kolmessa sivutörmäyskokeessa auton 12 voltin järjestelmä ei vahingoittunut ja ajovalot paloivat yhä
Myrkkypussi Kuljetusliikkeen työntekijät tyhjensivät rahtikonttia. Sammutuksen jälkeen akku on pidettävä viileänä syöttämällä siihen vettä tai hiilidioksidia. Kuten kaikissa autopaloissa, sammuttajien on suojauduttava paloasulla ja paineilmahengityslaitteella. Poliisi epäilee, että rikolliset käyttävät akkukäyttöisiä pelastustyökaluja (levittimiä ja leikkureita) automaattien avaamiseen. Koko katto oli irrotettava. 3/2020 Pelastustieto 59 ULKOMAILTA RUOTSI 1/2019 MATTERSBURG, ITÄVALTA 44/2019 ”Lämpökamera havaitsi palon ennen kuin savua muodostui.” Kun koetta varten valmistetulla pistosuihkuputkella puhallettiin akkuun hiilidioksidia, palo sammui heti. Onnettomat yhteensattumat synnyttivät kipinäsateen, joka sytytti kattotuolin. Sähköautojen palot voidaan tehokkaasti ja nopeasti sammuttaa pienellä vesimäärällä. Sammutukseen osallistui 166 palokuntalaista yhdeksästä palokunnasta. Kattopelti kuitenkin esti suihkujen suuntaamisen paloon. Pelastuslaitos sai selville, että fosfiini (YK-numero 2199) on myrkyllinen kaasu. Fosfiinipussi suljettiin kaksinkertaiseen muovipussiin sekä kannelliseen muovisankoon, jonka kuljetusliike vei hävitettäväksi. Tila, jossa kontti oli, eristettiin ja pelastajat suojautuivat paineilmahengityslaitteella. Koska työntekijöiden silmiä kirveli ja hengitystä ahdisti, hän teki hätäilmoituksen. Erityisesti liikeilmaisimilla syttyvä ulkovalaistus lisää murtomiesten havaitsemisen todennäköisyyttä. Eräässä tapauksessa tekijän epäillään saaneen Facebookin kautta tiedon palokunnan hankkimasta akkukäyttöisestä levittimestä. Teksti: Anna Andersson Carlin Murtoja paloasemille Rikollisjoukkiot ovat viime aikoina räjäytelleet pankkiautomaatteja. He soittivat esimiehelleen, joka löysi netistä tiedon, että kysymyksessä oli fosfiini. Kukaan ei loukkaantunut. Autoa ei siis tarvitse upottaa veden täyttämälle siirtolavalle. Haju on valkosipulin tai mädäntyneen kalan hajun kaltaista. On otettava huomioon, että palossa vapautuu myrkyllisiä ja syövyttäviä aineita. Pian koko ullakko paloi. Lisäksi poliisi kehottaa käyttämään tavanomaisia keinoja paloasemille tehtävien murtojen ehkäisyyn. Eräs heistä huomasi, että konttiin oli teipattu muovipussi, jossa oli teksti POISON PH3. Teksti: Jan-Erik Hegemann Harjoituksesta suurpalo Palokunta harjoitteli pelastamista purettavassa päiväkodissa. Palokuntien käyttämät uhrien irrotusmenetelmät soveltuvat myös sähköautoille”, Kunze-Szikszay vakuuttaa. Savua simuloitiin savukoneella. Kaikilla palokunnilla näitä työkaluja ei kuitenkaan ole. Sammutus aloitettiin välittömästi. Kuljetuksen aikana fosfiini poistuu kontin normaalin ilmanvaihdon mukana. Muuten palo syttyy uudestaan. Tätä tarkoitusta varten se hajustetaan. 5/2019 BAIJERI, SAKSA. ”Vaikka näiden neljän kokeen tuloksia ei voi yleistää kaikkiin mahdollisiin kolareihin, ne ovat kuitenkin sopusoinnussa onnettomuuksista saatujen kokemusten kanssa. Tämän vuoksi poliisi kehottaa palokuntia kiinnittämään huomiota lehdistöja yleisötiedotteidensa sisältöön erityisesti näiden ja vastaavien työkalujen hankintojen osalta. Fosfiinia käytetään rahtikonttiin päätyneiden tuhoeläinten myrkytykseen. Palokuntien pelot ovat ainakin liioiteltuja. Joskus sitä on vielä jäljellä, kun kontti avataan, jolloin henkilöstö voi saada oireita
”Käärö oli todettu käytössä hyväksi, mutta se vaati kehittämistä”, Lahtinen sanoo. Sen hinta on sellainen, ettei kontaminoituneen pussin hävittämistä tarvitse harmitella. Vasemmalla Kassimatin pelastusmalliston pussi radiopuhelimelle olalla. ”Jos asemalla on jokin tarve, kannattaa ottaa yhteyttä ammattilaisiin ennen kuin alkaa itse kyhäilemään. Ajatus pelkästä maskipussista ei kiehtonut Kassimatin Kati Lahtista. ”Pelastusalalle levittäytyminen ei tuntunut vieraalta, sillä olimme aiemmin voittanut Keskusrikospoliisin ja Puolustusvoimien kilpailutuksia, Lahtinen sanoo. Suunnitteluun tuotiin idea myös kemikaalionnettomuuskeikalta, jonka jälkeen yhden radion huomattiin vaihtaneen väriä. 60 Pelastustieto 3/2020 ALANSA AMMATTILAISET KALUSTONURKKA K asvo-osapussin tarve yhdisti palomiesten ja yrittäjän voimat. Ideoita alkoi syntyä, niitä tuotiin jopa kemikaalisukelluskeikalta. Palomiesten avustamana valmistui toimintaan tarkoitettu alusta. HAUSKA JA OPETTAVAINEN PROJEKTI Toivion mukaan suunnittelu oli mielenkiintoista ja hauskaa. Nyt pienempään kassiin mahtuvat kaikki varusteet, mutta itse kassi mahtuu paremmin auton kaappiin ja aseman säilytystiloihin.” Kassissa on pukeutumisalusta ja ikkunatasku, johon voi kirjata mitä siihen on säilötty. On uskomatonta, miten kasseissakin on niin paljon asioita, mitä voidaan tehdä eri lailla.” Kassimatti suunnittelee, valmistaa ja myy tuotteensa itse, jolloin asiakkaan ei tarvitse maksaa tuotteiden välittäjille. Messuvieras tiedusteli kassinvalmistaja Kassimatin osastolla suojapussia paineilmalaitteen kasvo-osalle. Sellaista ei ollut, mutta tarve pantiin korvan taakse. Pelastusalalle räätälöityjä tarvikkeita Teksti: Marko Partanen · Kuvat: Kassimatti Se parantaa ergonomiaa ja työturvallisuutta”, Toivio sanoo. ”Ehdotin radiolle suojapussia, joka estäisi aineen suoran kontaktin laitteeseen”, Toivio kertoo. Tuulen heittelyn estämiseksi siinä on maakiilat ja nurkissa taskut, joihin voidaan asettaa painoja. Toisella asemalla oli lisäksi suutarilla teetetty varustekäärö, johon oli kiinnitettynä tarvikkeita. Kassimatti valmisti käärön ja siihen sopivan repun, jolle keksittiin myös muita käyttöaiheita. Kun esitimme tarpeemme, valmistaja tiesi heti, miten siihen voidaan vastata. ”Päädyimme yleispussiin, jossa voi säilyttää mitä vain. Huittislaisesta yrityksestä tehtiin ekskursio paikalliselle paloasemalle. ”Kassi oli liian iso ja se piti sulloa kaappiin. Jotta työkalua ei tarvitse laskea maahan, ja että se löytyy uuden tarpeen tulleen helpommin, on niiden alla hyvä käyttää alustaa. Kun työväline otetaan autosta, sitä ei pidetä jatkuvasti käsissä. Oikealla palomiehen varustelaukku ja alusta.. TYÖTURVALLINEN REPPU Myös korkeanpaikan työskentelyvälineet olivat repussa. Ideasta kehittyi ikkunallinen ja paineilmalaitteen hihnastoon kiinnitettävä pussi. ”Reppuun mahtuvat liikenteenohjausja hätämaadoitusvälineet, jolloin niitä ei tarvitse kantaa muovilaatikossa. Samalla halusin tietää, mitä muita kasseja alalla käytetään.” Auton kaapista kaivettiin kemikaalipuvun kassi ja pohdittiin, voisiko sitä parantaa, paloasemamestari Marko Toivio kertoo
Lukuiloa! KALUSTONURKKA Pelastamisen ammattilaisille RESCA RESCARI OY www.rescari.fi • 040 5950 164 PALOJA PELASTUSKALUSTON erikoisliike vuodesta 1967 Liipasintie 8, 70460 KUOPIO p. 010 555 5299 sähköposti: etunimi.sukunimi@scania.fi www.scania.fi Raskaat paloja pelastusajoneuvot Nostolava-autot HYDRAULISET NOSTOLAVAT Suoritamme myös huoltoja korjaustyöt sekä vuosikatsastukset. 3/2020 Pelastustieto 61 Pelastustarvikkeet Paloja pelastusautot Saurus Oy Saunatie 5, 40900 Säynätsalo Puh. PYYDÄ TARJOUS 044 728 0401. 010 616 1400 | www.saurus.fi SCANIA SUOMI OY, ERITYISMYYNTI Petri Surakka Puh. 040 544 5495 info@sos-asu.com www.sos-asu.com/rescue SOS-Asu Ky Koulukatu 38 A1 90100 OULU www.suomenpelastuskeskus.fi Hälytysja viestintälaitteet ALANSA AMMATTILAISET Pelastustieto on myös Instassa, Facessa ja Twitterissä. Rekisteröitymällä pelastustieto.fi:ssä voit lukea ilmaiseksi kaikki lehdet vuosilta 1950–2009. Paloja öljyntorjuntaveneet Palokunta-asut Työasut ensihoitoon, ensivasteeseen ja asemapalveluun Puh. 050 395 8567 Vema Lift Oy, Voivalantie 30, 20780 Kaarina puh. 010 616 1500 • www.vema.fi SINUNKIN ILMOITUKSESI VOISI OLLA TÄSSÄ. 010 555 5273 Timo Iltanen Puh. Huoltotöiden varaukset ja tiedustelut puh. 017 264 7220 myynti@savonpalokalusto.fi www.savonpalokalusto.fi Paloja pelastusautomyynti Tero Huovinen | 010 569 3670 Pekka Paananen | 010 569 3628 www.vehotrucks.fi Pelastustarvikkeet
62 Pelastustieto 3/2020 TÄTÄ TUTKIN Tekniikan kehittyessä tarvitaan tietoa ja osaajia Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Tampereen yliopisto ovat tutkineet uusien teknologioiden sovellusja käyttömahdollisuuksia paloturvallisuudessa. Esille on nostettu, että rakennushankkeeseen ryhtyvän toimintaa ja päätöksentekoa voitaisiin vahvistaa kehittämällä järjestelmäkoordinaattorin roolia. Tämä tosin tarkoittaa kehitystyötä myös paloturvallisuuden kokonaiskuvan vahvistamisessa, jotta sen merkitys ja vaikutusmahdollisuudet tunnistetaan. Työn pääpaino on paloturvallisuutta edistävien järjestelmien tarkastelussa, mutta niidenkin toiminnan ymmärtäminen vaatii riittävää ymmärrystä myös ympäröivästä rakennusautomaatiojärjestelmästä. Nopea muutostahti myös hämmentää monia perinteisiä toimijoita. Avaimena tähän ovat puolueettomat ja tarvelähtöiset tekniset ratkaisut. T utkimustyö on jatkoa aikaisemmille selvityksille, joissa on kartoitettu haasteita paloturvallisuuskokonaisuuksien toteutuksissa ja uudenlaisten teknologisten vaihtoehtojen hyödyntämisessä paloturvallisuuden parantamiseksi. Tämä on voinut vaikuttaa eri toimijoiden asenteisiin paloturvallisuutta kohtaan. Tutkimus on osoittanut, että hankintavaiheessa pirstaloitua järjestelmää on mahdoton saada enää asetettujen toiminnallisuusvaatimusten ja alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti toimivaksi ehjäksi kokonaisuudeksi. Teknologinen kehitys on vaikuttanut merkittävästi rakennusten teknisiin järjestelmiin. Työssä on havaittu, että paloturvallisuusjärjestelmäkokonaisuudet ovat rakentamisessa suhteellisen uusia tulokkaita ja ne perustuvat vahvasti viranomaisvaatimuksiin. Perinteisen suunnittelun lisäksi tietomallit ja alustaratkaisut luovat uusia haasteita. Alalla on valmiita toimintamalleja, joilla hankkeiden koordinointia ja laadunvarmistamista voisi kehittää. Järjestelmien tekninen toteutus on muuttunut runsaasti 20 viime vuoden aikana eikä alalla ole riittävästi osaavia tekijöitä – koulutustakaan ei ole riittävästi. Tutkimushankkeen raportti valmistuu toukokuussa 2020 ja sitä on rahoittanut Palosuojelurahasto. Muutostarpeet koskevat nyt myös paloturvallisuutta. Tutkimusvaiheiden myötä painopiste siirtyi paloturvallisuuden teknologisesta näkökulmasta enemmän paloturvallisuuden järjestelmien kokonaisvaltaisemman hallinnan kehittämiseen. Rakennuksen loppukäyttäjät ja omistajat on saatava vahvemmin mukaan hankkeen alkuvaiheeseen. Diplomityöntekijä: Janne Mäkelä, Tampereen yliopisto. Tähän pyritään hakemaan helpotusta IT-osaajista. Automaatiojärjestelmien nopea digitalisoituminen on tuonut osaajapulan alalle. Tutkimustyön ohjaajat ja haastatteluihin osallistuneet: Mikko Malaska, Tampereen yliopisto ja Lauri Lehto, SPEK.. Tiukka kilpailutilanne sekä resurssien, osaamisen ja tarvittavien lähtötietojen puutteet on nähty keskeisiksi ongelmiksi. Muutoksia ovat esimerkiksi rakennuksen järjestelmien ja laitteiden liittyminen internetiin, pilvipalveluiden ja muiden ulkoisten palveluiden laajempi hyödyntäminen sekä uudet tavat seurata ja ohjata järjestelmäkokonaisuutta. Usealla taholla ei ole niistä juuri ollut tietoa, joten palontorjuntatekniikkaa ei ole onnistuttu istuttamaan muihin automaatioratkaisuihin tai teknisten järjestelmien vanhoihin käytössä olleisiin toteutustapoihin ja kulttuuriin. Myös rakennuksen loppukäyttäjät ja omistajat on saatava vahvemmin mukaan hankkeen alkuvaiheeseen. Kyseinen tieto voi olla kokemusperäistäkin, mutta auttaa löytämään ratkaisuvaihtoehtoja esiin tulleisiin haasteisiin. Aiemmat tulokset ovat ohjanneet vahvasti tätä tutkimusta. Tietoa paloturvallisuudesta ja sen hyödyistä on lisättävä. Ne ovat muodostaneet oman rajatun osa-alueensa, joka johtaa myös teknisten toteutusten pirstaloitumiseen. Haastatteluiden ta voitteena oli päästä käsiksi informaatioon, jota pelkällä kirjallisuuskatsauksella olisi hankalaa selvittää
Monet teknologiat, kuten pilvipalvelut, dronet, robotit ja lisätty todellisuus tietomalleissa nähtiin mahdollisuuksina. 3/2020 Pelastustieto 63 TÄTÄ TUTKIN L56 2C – VAROITUSVALO Valaisimessa 16 kpl teholedejä, jotka takaavat ajoneuvon näkymisen pidemmälle kuin koskaan. Tarpeita tulee kartoittaa rakennuksen tulevan käytön näkökulmasta yhdessä loppukäyttäjän kanssa, jonka toimintaa teknisillä ratkaisuilla turvataan. Paloturvallisuuden merkityksen ymmärtämisessä yleisestikin on puutteita. Haasteena on markkinoilta häviävä osaaminen ja tiedon puute, kun koulutuksessa ei anneta riittävästi paloturvallisuuteen liittyvää teknistä koulutusta, vaan oppi saadaan vain kenttätyöstä. Edelleenkään paloturvallisuutta ei hahmoteta hyvänä investointina, vaan käsitystä toiminnan turvaajana ja mahdollistajana on kehitettävä, jotta brändiä ja myyntiarvoa voi kasvattaa. Tieto uusista teknologioista siirtyy hitaasti suunnittelijan pöydälle. Lauri Lehto, SPEK, turvallisuusasiantuntija, palontorjuntatekniikka Nopeasti kehittyvä teknologia – hitaasti liikkuva tietoa. Paljon on vielä tehtävää, jotta kaikkiin havaittuihin moniulotteisiin haasteisiin voidaan vastata. Paloturvallisuus tulisi nähdä vahvemmin osana muuta turvallisuuskokonaisuutta ja sujuvaa arkea. Jotta haasteet käännetään mahdollisuuksiksi, tarvitaan toimijoiden välistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa. STANDBY OY AB Sinimäentie 10B, 02630 Espoo, Suomi Puh. Kehitys avaa mahdollisuuksia, jolloin ennakoimalla ja muun automaation, kuten olosuhdeanturoinnin, avulla voidaan tunnistaa poikkeavuuksia. Tarpeita on myös poikkitieteellisenä selvityksenä, jossa paloturvallisuuden käsite on muutakin kuin tekninen toteutus. Rakennuksesta voitaisiin välittää olennaista tietoa pelastusviranomaiselle tukemaan paloturvallisuuden ennakoivaa työtä. Samalla tekninen osaaminen vaatii laajempaa ymmärrystä, kun uudenlaiset teknologiat ja monipuolistuva tilojen käyttötavat asettavat uusia haasteita. Rakennuksen tekniset ratkaisut integroituvat yhä enemmän ja teknisesti paloturvallisuuden käsite on laajempi kuin ennen. +358 201 55 8411 | info@standby.fi | www.standby.eu Uusi L56 varoitusvalaisin vie varoitustehon uudelle tasolle! Tutkimustyö on vahvistanut käsitystä, että emme ole ongelmien kanssa yksin. Kyse on ennakoivasta ja käyttäjää ohjaavasta paloturvallisuudesta uusissa sovellusmuodoissa. Niin tietomallit, IoT-ratkaisut kuin erilaiset alustat voivat olla avaimia paloturvallisuuden kehittämisessä. Keskustelua herätti rakennusten muuntojoustavuus, kun haluttu vaihteleva toiminta tiloissa ei ole mahdollista. Paloturvallisuuden merkitys tulee tunnistaa entistä paremmin, jotta se tukisi loppukäyttäjää ja varmistaisi turvallisuutta. Paloturvallisuus voi asettaa rajoitteita, kun tarpeita ei ole ennen käyttöä kartoitettu. Siihen se usein kuitenkin mielletään. Turvallisuuskulttuurin kehittäminen on oltava kaikkien toimijoiden yhteinen kehitystavoite. Paloturvallisuutta parantavia mahdollisuuksia nähtiin olosuhdeanturoinnista tai uudenlaisista järjestelmien integroinneista. Värivaihtoehdot: sininen, sininen/keltainen, keltainen/valkoinen, valkoinen työvalo
Se oli jo pihalla valmiina, niin mietimme, kuinka voimme olla mukana tukemassa. Myös pelastuslaitosten turvallisuusviestinnässä voitaisiin erilaisten asiakasryhmien paloturvallisuusosaamista lisätä näillä keinoin helposti, tehokkaasti ja taloudellisesti. Opettajille paloturvallisuusosaamista. Kursseilla voi olla tuhansia osallistujia, jotka yleensä etenevät kurssin vetäjän asettaman aikataulun mukaisesti oppimateriaaliin perehtymällä, tehtäviä tekemällä ja mahdollisesti keskustelemalla muiden osallistujien kanssa kurssin aiheista. Matti Waitinen MOOC eli massiiviset, avoimet verkkokurssit (Massive Open Online Course) ovat verkkovälineitä hyödyntäviä kursseja, joiden osallistujamäärää ei ole rajoitettu. Markkinoiden pienin Tetrapuhelin . Näin mahdollistetaan haluttaessa myös koulutustoteutumien seuranta ja turvallisuusosaamisen tilannekuvan luominen vaikkapa mukaan liitetyn sähköisen lomakkeen avulla kertyvien suoritteiden perusteella. Tavoitteena on parantaa opettajaopiskelijoiden ja samalla myös opettajankoulutuslaitosten henkilökunnan paloturvallisuusosaamista. Verkkoaineistoon kuuluvilla videoilla kuvataan keskeiset turvallisuuskäsitteet, riskit ja toiminta erilaisissa hätätilanteissa. Aineiston monikäyttöisyyttä voidaan helposti lisätä sijoittamalla se kirjautumisvelvoitteen taakse organisaation omalle oppimisalustalle. Kysy lisää meiltä VIRVE Tuotteet ja Palvelut Oy Varastokatu 3, 33100 TAMPERE, p. Airbus TH9 Myynti, huolto ja parametrointi, VIRVE Tuotteet ja Palvelut Oy, TAMPERE p. ”Ambulanssiksi rakennettu uusi auto on toiminut esittelykäytössä. 0800 188 011 Tetra-tukiasema on pieni kooltaan, mutta suuri ominaisuuksiltaan. Vibra-hälytys . Paloturvallisuuskulttuurin ja paloturvallisuuteen liittyvän osaamisen kehittämistä voidaan jatkaa opettajankoulutusyksiköiden käytäntöä tukevalla työllä eri keinoin mukana olevien pelastuslaitosten kanssa. 64 Pelastustieto 3/2020 Kovaan käyttöön suunniteltu ja mahtavin ominaisuuksin varustettu Airbus Tetra radiopuhelin TH9. Mitat 116 x 55 x 19 mm, paino 160 g . Suojausluokka IP65 . Kuka tahansa voi maksutta perehtyä MOOCiin ja tehdä sen tehtävät yliopiston UNIPS-järjestelmässä. Pieni kooltaan, suuri ominaisuuksiltaan . Helposti vaihdettava akku . 0800 188 011, huoltokeskus@virve.com Iveco Finland lahjoitti Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille ambulanssin koronapotilaiden kuljettamiseen kolmeksi kuukaudeksi. Älykäs lisälaiteliitäntä . Hankkeessa tuotettu MOOC soveltuu jo nyt saatujen palautteiden perusteella hienosti myös muiden oppilaitosten käyttöön. Ohjelmoitava näppäimistö . Niinpä päätimme osallistua ja auttaa koronakriisin käsittelyssä lahjoittamalla ambulanssin terveydenhuollon käyttöön”, sanoo Iveco Finlandin myyntijohtaja Tuomas Viren. Ambulanssi koronakriisin hoitoon Neljän yliopiston viisi opettajankoulutusyksikköä tekee yhteistyötä Helsingin, Satakunnan, Pirkanmaan, Pohjois-Karjalan ja Varsinais-Suomen pelastuslaitosten kanssa Palosuojelurahaston rahoittamassa hankkeessa. Airbus Claricor TB3p VIRVE Tuotteet ja Palvelut Oy Airbus TH1n
20.10. Siihen tarvitaan sähköpostiosoite ja salasana. Julkaisemme veloituksetta Pelastustieto vuonna 2020 Nro Ilmestyy Varauspvm Aineisto 1 12.2. Lähetä lyhyt teksti mieluiten erilliseen tiedostoon (rtf tai doc) tai suoraan viestiin kirjoitettuna ja siihen liittyvän kuvan omana tiedostonaan esimerkiksi jpg-muodossa. 8 11.11. 9.4. 3/2020 Pelastustieto 65 Pelastustieto julkaisee veloituksetta nimitysuutisia, muistokirjoituksia, tietoja eläkkeelle siirtyneistä sekä lähinnä tasavuosien syntymäpäivistä. 22.9. 11.8. Katso tarkemmat tiedot: pelastustieto.fi > Ilmoittajalle. Kiinnostavat jutut löydät hakusanalla Pelastustiedon lehtiarkistos ta. 19.5. 15.9. 1.12. 7 7.10. Viestit toimitukselle: toimitus@pelastustieto.fi. 27.10. 2 18.3. Antoisia lukuhetkiä! Interfire Products Oy www.interfireproducts.com · 0440 430491 APUVÄLINEETVESIPELASTUKSEENJAKORKEALTAPELASTAMISEEN TELESKOOPIT5M,9M13M17M Katsolisääwww.reachandrescue.com www.interfireproducts.com 0440-430491 DE-Wipe -puhdistuspyyheet Tehokas keino pienentää pelastajan altistumista jo keikkapaikalla DE-Wipe puhdistuspyyheet Tehokas keino pienentää pelastajan altistumista jo keikkapaikalla. 24.11. Meilaa aineisto osoitteeseen: toimitus@pelastustieto.fi tai postitse: Pelastustieto, Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki. Vapaasti luettavissa ovat vuosikerrat 1950–2009. 6 2.9. Interfire Products Oy www.interfireproducts.com DE-Wipe puhdistuspyyheet Tehokas keino pienentää pelastajan altistumista jo keikkapaikalla. 9–10 16.12. 28.1. Interfire Products Oy www.interfireproducts.com pelastustieto.fi/uutiskirje TILAA UUTISKIRJE Pysy tilanteen tasalla.. 4–5 10.6. 2.4. 26.5. Paloalan historia odottaa osoitteessa pelastustieto.fi. 3.3. 21.1. Aineistoa voi tutkia ja lukea rekisteröitymällä. Vanhat lehdet ilmaiseksi verkossa Miten palokuntamaailma on kehittynyt vuodesta 1950. 18.8. 3 29.4. 25.2. Muista liittää mukaan yhteystietosi. Sen jälkeen pääset kirjautumaan ja lukemaan lehtiarkistoa. Lähes 40000 sivua on digitoitu Palosuojelurahaston tuel la
Tirkkosen ansiosta nuorten määrä toiminnassa on kasvanut huomattavasti. Sellaisessa palokunnassa on hälytysosastossa paljon porukkaa, jossa huolehditaan nuorten kouluttamisesta.” ”Tulijoita palokuntatoimintaan riittää, mutta liikaakaan ei voida mukaan ottaa, jotta koulutuksen taso ei kärsi.” Palokuntanuorisotoiminta käytännönläheisenä harrastuksena on hänen mielestään myös hyvä syrjäytymistä torjuva toiminta. Vuoden 2019 syksyllä Elina käynnisti nuoriso-osaston toiminnan myös Muuramen paloasemalla, ja miehensä kanssa hän vastaa myös Muuramen palokuntanuorten toiminnasta. Hän on tiiminsä kanssa kolminkertaistanut palokunnan varhaisnuorten määrän. Vuoden palokuntanuorisotyöntekijä Elina Tirkkonen Korpilahden ja Vaajakosken palokuntanuorten kanssa Mahdollisuuksien torilla Jyväskylässä muutaman vuoden takaa.. OMANA ITSENÄÄN Oman palokuntaharrastuksensa hän aloitti 18 vuotta sitten, kun sisko houkutteli mukaan Korpilahden VPK:n palokuntanaisosastoon. ”Miehistössä toimivat olisivat valmiita kouluttamaan nuoria, joista he saavat jatkajia omalle toiminnalleen. Tirkkonen kiittää työnantajaansa myös palokuntatoiminnan tukemisesta. ”Tykkään tehdä työtä nuorten kanssa ja hienoa, että tällainen perustasolla hiljaista työtä tekevä huomattiin. Vuoden palokuntanuorisotyöntekijä -huomionosoitus myönnetään tunnustuksena ansiokkaasta ja menestyksekkäästä viimeaikaisesta työstä palokuntanuorisotoiminnan hyväksi. ”Palokuntatoiminnassa nuorisotyö ja vapaaehtoisten nuorisotyöntekijöiden tehtävä on tärkeää, sillä palokuntaharrastuksen myötä lapsista tulee turvallisuustietoisia ja -taitoisia kansalaisia, jotka osaavat toimia erilaisissa yllättävissä tilanteissa. Valinnan tekee SPEKin valtakunnallinen nuorisotyötoimikunta. 66 Pelastustieto 3/2020 Vuoden 2019 palokuntanuorisotyöntekijäksi valittu korpilahtelainen ensihoitaja Elina Tirkkonen yllättyi iloisesti valinnastaan. Tällä hetkellä hän työskentelee Saarijärvellä ensihoitajana Sairaankuljetus T & K Åkermanin palveluksessa. Tirkkonen toimii tällä hetkellä Keski-Suomen Pelastusalan liiton nuorisotyötoimikunnan puheenjohtajana ja nuorisotyön ohjaajana organisoiden ja järjestäen alueellisia tapahtumia. Vaajakosken VPK:ta hän kutsuu edelleen kotipalokukunnakseen. Siellä hän alkoi myös kouluttaa minijunnuja. Hän on aktiivisesti toiminut myös koko maakunnan alueella ja tehnyt merkittävää työtä Keski-Suomen palokuntanuorten leirien sekä Korpilahden ja Muuramen palokuntanuoriso-osastojen hyväksi. Elina Tirkkonen on vetänyt Korpilahdella palokuntanuoriso-osastoa. Nuorisotyöntekijän nimeämisen tarkoituksena on edistää palokuntanuorisotyötä Suomessa, kohottaa palokuntanuorisotyön arvostusta sekä kiittää aktiivisesta toiminnasta. Siellä hän ei kouluttanut nuoria, mutta kävi hälytysosastokelpoisuuteen vaadittavat kurssit. ”Täällä jokainen voi loistaa omana itsenään.” Korona-aikana nuorten harjoituksia ei monen muun tapahtuman lailla voida järjestää, mutta vanhempien palokuntanuorten kanssa harjoituksia vedetään ja kuulumisia kysellään mobiilisovelluksen avulla. Moni nuori siirtyy aikuisena palokuntien hälytysosastoon ja pelastusalan ammattilaisiksi”, SPEKin nuorisotyön asiantuntija Timo Sovanen toteaa. Hän toivoo, että palokuntanuorten kouluttaminen nähdään satsauksena tulevaisuuteen. ”Se antaa myös itselle paljon, kun näkee lasten ja nuorten kehittyvän ja oppivan asioita ja pienestä asti mukana olleiden kasvavan lapsista nuoriksi, ohjaajiksi ja jopa pelastusalan ammattilaisiksi”, Elina Tirkkonen toteaa
Yliopiston kanssa yhdessä tehtävä tutkimustyö on tuottanut hedelmää ja tarjolla on laaja mallisto savutuuletuksen kärkituotteita. Kulmala Pelastutieto HUHTIKUU 2020 215x275.indd 1 8.4.2020 13.08. Easy4000 Oy Veljekset Kulmala Ab Linjatie 4, 01260 Vantaa • Puh. MT-296) • ATEX-savutuulettimet (esim. Kokonaistuotto: 410 000 m3/h. No meiltä löytyy! • Akkukäyttöiset savutuulettimet (esim. Kallistus – 10 astetta +20 astetta. Lisävarusteena nostin ja kääntöpöytä. ESX-230 Atex) • Lisävarusteet Kokonaistuotto 13 000 410 000 m3/h Savutuulettimet kaikkiin tehtäviin – LEADER Ota yhteyttä, niin kerromme tuotteista lisää! Huipputehokas suurtehosavutuuletin tunneleiden, luolastojen, kauppakeskusten, teollisuus– ja pysäköintitilojen tuulettamiseen. ESV-230) • Polttomoottorikäyttöiset savutuulettimet (esim. Asennus valinnan mukaan joko perävaunuun tai ajoneuvoon. BATFAN 2 45 min) • Sähkökäyttöiset savutuulettimet 230V (esim. 09 875 1800 • sales@veljeksetkulmala.fi • www.veljeksetkulmala.fi Leader on keskittynyt erityisesti savutuulettimien valmistukseen. Pelastustoimella on monenlaisia tehtäviä ja kaikkiin näihin pitää löytyä ratkaisu
Palvelemme alan ammattilaisia sekä suoraan, että Palokamu-ketjun välityksellä, ja lisäksi yrityksiä ja kuluttajia Turvanasi-ketjun kautta. Korkealaatuisissa Phoenix X-Treme -asuissa on lukemattomia yksityiskohtia, jotka tekevät pelastajan työskentelystä tehokasta ja pitävät tämän työkykyisenä pitkään. Sen tuotteet on tunnettu korkeasta viimeistelytasosta ja laadukkaista materiaaleistaan. MSA M1 -paineilmahengityslaite on markkinoiden kehittynein, ergonomisin ja modulaarisin SCBA-järjestelmä. EN443:2008 B-standardin mukaan hyväksytyt MSA F1XF-kypärät nostavat turvallisuuden ja mukavuuden uudelle tasolle. MSA:n Thermatek -putoamissuojainvaljaat ovat valmistettu Nomex/Aramid seoksesta joten ne ovat tarkoitettu erityisesti kipinöiviä työtä tekeville henkilöille. Se on suunniteltu ja kehitetty yhteistyössä paloja pelastusalan ammattilaisten kanssa. VARMISTAMME, ETTÄ ONNISTUT.. Koot S-XXXL. Lue lisää osoitteesta www.turvata.fi. PELASTAJAN ANATOMIA: Texport® Phoenix X-Treme -sammutusasuissa suojaamisen korkeimmat standardit yhdistyvät uudenlaisen, täydellisesti leikatun sammutusasun käytännöllisyyteen ja mukavuuteen. M1-järjestelmä sisältää useita innovatiivisia ja mukautettavia toimintoja, jotka varmistavat hygieenisyyden ja käyttömukavuuden. Holik International on perinteikäs pelastajien käsineiden ja jalkineiden valmistaja, onhan tehdas perustettu jo vuonna 1933. Valjaat on erittäin helppo pukea