3/2021 PELASTUSTOIMEN, ENSIHOIDON JA VARAUTUMISEN MEDIA AMBULANSSISSA sattuu ja tapahtuu KETÄ KOUKUTTAA Game of Thrones. PELASTUSALA KYSEENALAISTAA Otkesin Jyväskylän onnettomuustutkinnan Pitkä irrotus – kuljettaja tuntikausia puristuksissa
Peter Kallio • +358 40 734 0308 • peter.kallio@esterigroup.fi Lasse Moisio • +358 40 359 1676 • lasse.moisio@esterigroup.fi MAASTOPALOPUKU • Kevyt maastopalopuku suojaa tulelta ja kuumuudelta sekä vähentää kuormitusta vaativissa maastopalotehtävissä. • EN 15614, EN16689 PATU NORDIC • otsonin, sään, UV-säteilyn ja hapettumisen kestävä paloletku • käyttölämpötilat: -30 °C + 85 °C • vaippa: 100 % polyesterilanka, vahvistettu • koot: 1”-4” • EN 14540, DIN 14811, M.E.D 96/98/EC MULTIFIRE B • pituus: 250 mm • paino: 1,34 kg • työpaine: 10 bar / 230 psi • liitäntä: R1” uk • materiaali: kromattu messinki • portaattomasti säädettävä MUISTA TILATA HUOLTO LAITTEILLESI!. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. VALMISTAUDU MAASTOPALOKAUTEEN Esteri Group tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. PÄÄKIRJOITUS TOHATSU VE1500 • luokkansa kevein ja pienin • paras teho-/painosuhde • 2000 l / 7 bar • nopein alkuimulaite • suurin nosto-/imukorkeus: 9 m TOHATSU V20FS • kevein ja pienin 52 kg / 0,114 m 3 • paras teho-/painosuhde • 525 l / 6 bar : 52 kg • nopein alkuimulaite, 15,4 s / 6 m • suurin nosto-/imukorkeus: 9 m ERMAK 25L SAMMUTUSREPPU • helpottaa liikkumista maastossa • leveät kantohihnat parantavat käyttömukavuutta • tehokas käsipumppu KELLUVA IMUSIHTI MINI • max virtaus 1500 l/min • liitäntä: 2½” ulkokierre • materiaali PE muovi • koko 604 x 454 x 171 mm, 8 kg Esteri Group valmistaa korkealaatuisia työvälineit ä pelastusalan ammattilaisille. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. Alan luotetuimmat tuotteet takaavat, että työssä voi keskittyä siihen tärkeimpään
044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaajapalvelu p. Otkes arvioi muun muassa, että asukkaiden evakuointiin uhrattiin liikaa aikaa, joka oli pois sammutus ja rajoittamistoimista. Otkesin tehtävä on tulipaloissa arvioida myös pelastusviranomaisten toimintaa. Erityisesti tämä on herättänyt pelastusalalla voima kasta kritiikkiä, joka tuli ilmi tutkintaluonnoksesta annetuissa lausunnoissa. Onnettomuustutkintakeskus julkaisi tutkinta raporttinsa, jossa se käy läpi myös pelastustoiminnan tekemiä ratkaisuja tulipalossa. Esa Aalto. Silti toimintaa on paikallaan arvioida myös rauhassa jäl kikäteen. Hälytysilmoitus-juttu alkaa sivulta 20. KÄSITTELEMME MYÖS ENSIHOITOA JA VARAUTUMISTA. Etenkin, kun palo johtui siitä, että uuden rakennuksen julkisivussa oli onteloita, joista puuttuivat paloosastoinnit. Kertooko Jyväskylän tapaus osaltaan myös vastikään julkisuudessakin esillä olleesta rakentamisen huonosta laadusta. Oletus oli, että uuden talon paloturvallisuus on kunnossa. Ikäihmisille vuonna 2018 valmistuneessa kerrostaloryppäässä yhden asukkaan parvekkeellaan sytyttämästä kynt tilästä pääsi tuli irti. Helteisenä heinäkuun iltana Jyväskylän Palokassa syt tyi tulipalo, joka yllätti kaikki. 3/2021 Pelastustieto 3 Tulipalo yllätti Päätoimittaja Esa Aalto, p. Kaikkien kannattaakin nyt tutustua tut kintaraporttiin ilman ennakkoluuloja ja arvioida sen jälkeen, miten tutkijoiden työ onnistui. Onko kenelläkään riittävästi tietoa siitä, onko meillä enemmänkin Palokan kaltaisia rakennuksia. Kynttilän liekki eteni onteloon. Heti tulipalon jälkeen hämmästeltiin sitä, miten tällainen voi olla mahdollista. 044 7280402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi, Kaisu Puranen, p. 044 7280403, kaisu.puranen@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin p. Sanomattakin on selvää, että hektisen tehtävän aikana päätösten pitää olla nopeita ja parhaimpaan aina pyritään. PELASTUSTIETO-LEHTI ILMESTYI ENSIMMÄISEN KERRAN VUONNA 1950. Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun Kansi: Lassi Rinne. Palo eteni salakavalasti julki sivun ontelossa niin, että sammutettavana oli yhtä aikaa kaksi kattopaloa. 050 5620735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu, p. Arvostelua herättää se, että pelastustoimintaa arvioidaan liikaa. (03) 4246 5358 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino PunaMusta 2021 ISSN 1236-8639 Tietosuoja Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakas rekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon. Kyse oli myös ikäihmisten kodeista, joissa turvallisuuden pitää olla huippuluokkaa ja kaikella tavalla varmis tettua. PÄÄKIRJOITUS PELASTUSTIETO ON MEDIA, JOKA KATTAA PELASTUSALAN KOKO KENTÄN. Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan
14 Ensihoitaja voi joutua tällaisiinkin tehtäviin työvuoron aikana. K U V A : K R IS T IA N E LO LU O T O
3/2021 Pelastustieto 5 12 Koulutusuudistus alkaa urapoluista 19 Jaalan VPK:ssa osataan elvyttää 20 Hälytysilmoitus 34 Uusi polvi vetovastuussa 35 Pohjois-Karjalan uudet ambulanssit 42 Tulityöt 44 Mirafoni 50 Mokkatakkimaisteri 52 Liian tummaa paahtoa 54 Korona ja kiinteistöjen turvallisuus 56 Opinnäytteitä 58 Ulkomailta 60 Kalustonurkka: sammutusasu valjailla 62 Arkistojen aarteita 64 Näistä tykkään 65 Kaarinan VPK kerää aineistoa historiikkiin 65 Palokuntien SM Raaseporissa 66 Seuraavassa lehdessä 36 Koronakaranteeni romahdutti hälytysvalmiuden 46 Huoltovarmuuden takuumies Jaakko Pekki 32 Ambulanssi puhtaaksi sumulla ja sinivalolla 40 Tulitöitä autoille ei saa tehdä missä vain 38 Otkes ja pelastustoimi eri mieltä tutkinnasta K U V A : JA R I LA IN E /C O LO R -K U V A O Y
elokuuta.. Myös pelastusalalla toimivat voivat saada uusia työkaluja ja toimintamalleja. Päivillä esitellään kattavasti kotimaisia ja kansainvälisiä saavutuksia paloturvallisuuden sekä palotutkimuksen eri osa-alueilta. Päivien teemoja ovat myös palon torjunta tekniikka, materiaalien paloturvallisuus ja työturvallisuus, paloturvallisuus merellä, paloturvallisuusosaaminen ja asenteet sekä rakennusten ja asumisen paloturvallisuus. Teams • Suorituskykyhankkeen webinaari: Pelastustoimen tietoperustan päivittäminen sekä riskimallien ja onnettomuusennusteiden uudistaminen 28.5. syyskuuta 2021 etätapahtumana. Palotutkimuksen päivistä on muodostunut keskeinen tutkijoiden kohtaamispaikka. • Tulitöiden kurssinjohtajakoulutus, peruskurssi (2 pv) 18.5. etänä • Tarroja, tasa-arvoa ja paljon muuta – CTIF pelastustoimen näköalapaikalla 24.5. Esimerkiksi Palosuojelurahaston rahoittamassa liesipalohankkeessa yhdistetään molempia näkökulmia”, kertoo raadin asiamies, johtava asiantuntija Kari Telaranta SPEKistä. Näillä näkymin pidetään noin 25 esitystä, mutta tarkka ohjelma on vielä työn alla. ”Suomalainen palotutkimus on korkeatasoista, monipuolista ja ajantasaista – tästä esimerkkinä litiumioniakkupalojen sammuttamisen ja pelastuslaitosten varautumisen sähköautopaloihin maanalaisissa pysäköintilaitoksissa sekä muovien kiertotalouden paloturvallisuuden”, Telaranta sanoo. webinaari Palotutkimusraati järjestää kahdennettoista Palotutkimuksen päivät 7.–9. ”Palotutkimuksen päivät ei olisi mahdollista ilman Palosuojelurahaston tukea. Vantaa • Putoamisvaarallisella alueella työskentely pelastustoimessa -ohje 18.5. Se mahdollistaa tutkitun tiedon levittämisen laajasti alalle, sillä Palotutkimuksen päivien tutkimusjulkaisu jaetaan kaikille Pelastustiedon tilaajille pussitettuna lehden kanssa.” Teksti ja kuva: Kimmo Kaisto Palotutkimuksen päivät 2015 järjestettiin Espoon Hanasaaressa 24.–25. ”Viime aikoina on tehty paljon tutkimusta mallinnuksessa, palosimuloinnissa ja mittauksessa, joista on useita esityksiä tänä vuonna. etänä SPEK • www.spek.fi • 72 tuntia -kouluttajakoulutus, 6.5. verkko PELASTUSOPISTO www.pelastusopisto.fi • Information Management training / TAST jatkokurssi, information management 2.6. Kuopio • Varautumiskoulutus: Yhteistoiminta häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa 25.5. (24365.fi/hakatilastot) ALALLA TAPAHTUU PALOKUNTAAN.FI www.palokuntaan.fi • Palokuntanuorten SPEK QUIZ -tietokilpailu 15.5. Uusia osallistamisen keinoja siis tarvitaan. 6 Pelastustieto 3/2021 TAPAHTUMA Palotutkimuksen päivät 2021 etätapahtumana syyskuussa AJASSA AJANKOHTAINEN LUKU 11 prosenttia on palokunta nuorten osallistumis aktiivisuus tänä vuonna verrattuna vuoteen 2019, jos kehitys jatkuu nykyisellään. verkossa • Sopimuspalokuntien videovierailu Ylen uutistoimitukseen 4.6. Paloturvallisuuden kehittämiseksi tarvitaan sekä luonnontieteellistä että ihmistieteellistä lähestysmistapaa. Google Meet PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO www.sppl.fi • Defusing/ jälkipurkuohjaajakoulutus Teams 11.–13.5
He harjoittelevat palokuntataitoja sovelletusti. Esa Kokki, Twitter 19.4. Voisi olettaa, että tämä trendi nimenomaan näkyisi pelastustoimen hakijamäärissä. Susanna Sankala, Twitter 20.4. ”Rupesin kasaamaan resurssia ja rahoitusta, ja Pirkanmaan pelastuslaitos lupasi meille varusteita. Syksyllä special rescue -osasto harjoitteli joka toinen viikko kahden ammattitaitoisen ohjaajan johdolla, mutta keväällä korona torppasi toiminnan. ”Käytämme VPK:n omaa sammutusautoa ja miehistöautoa. ” Työn merkityksellisyys on ollut jo tovin työelämän trendi. ” Olin puhumassa tänään koulutusuudistuksesta pelastusjohtajille. Ja se työ tehdään yhdessä. Kansalaisten luottamusta ei voi laittaa leivän päälle. Sastamalan opistokin lähti mukaan. Osaston toiminta lähti vauhdilla lentoon, ja tulijoita olisi enemmän, kuin heitä voidaan ottaa. Korostin tulevan koulutusjärjestelmän hyötyjä ja mahdollisuuksia. Mikko Poutala, Twitter 18.3. Kaisu Puranen Teijo Ketonen (vas.), Joonas Wallin ja Jesper Ristimäki harjoittelivat sammuttamista Illon VPK:n special rescue -osastossa.. Salminen on entinen pelastaja, joka työskentelee nykyisin sotealan yrittäjänä. Turvallisuuskoulutuspäivästä versoi oma osastonsa palokuntaan. Illon VPK:ssa Pirkanmaalla toimii special rescue -osasto. Apurahaa toimintaan tuli myös vammaisten koulutusta ja työllistymistä tukevalta Tukilinja-säätiöltä. Harjoituksemme ovat todellisia hälytysosaston harjoituksia, mutta niitä sovelletaan ryhmäläisten toimintakyvyn mukaan, liittyivät ne sitten ensiapuun, sammutukseen tai pelastukseen. Hän ja Illon VPK:n sammutusmies Teijo Ketonen, soteyrittäjä hänkin, miettivät viime syksynä, voisiko erityisyhmille keksiä omaa turvallisuustoimintaa. Nyt on se hetki kun suunnitellaan meille sopivin, paras koulutusjärjestelmä. Eilen suoja-auto suojasi laajemmilta vahingoilta. 3/2021 Pelastustieto 7 SOME VPK TOIMII AJASSA Illon VPK:ssa harjoittelee erityinen ryhmä K U V A : M A R K K U S A LM IN E N ” Pelastushenkilöstön turvallisuus on vaarassa tieliikenneonnettomuuspaikoilla. Saimme VPK:n hallitukselta vihreää valoa, ja siitä se sitten lähti”, Salminen kertoo. Lisäksi opiskellaan elämänturvataitoja ja palokuntataitoja”, kertoo special rescue -osaston vetäjä ja luoja, palokunnan apulaispäällikkö Markku Salminen. Osaston kaikki kahdeksan jäsentä ovat erityistä tukea tarvitsevia aikuisia, pääasiassa kehitysvammaisia. Suunnitteilla on kesäleiri, jossa harjoituksia käydään läpi. Vuodenvaihteessa Tukilinja-säätiö palkitsi Illon VPK:n Vuoden toimijana. Merkityksellisyyden kokemus menettää hehkuaan, jos arki on pennin venyttämistä. ” Kansalaisten pelastusasenteiden huomioonottaminen onnettomuuksien ennustamisessa on kannatettava idea. Tiellä liikkuville ohje: Vauhti pois ja katse eteenpäin! SSPL, Twitter 21.4
– Luonnontieteilijä Kerttu Kotakorpi blogissaan Ylellä 22.4. Hätänumerosta 112 tehtävät välitetään riskinarvion perusteella kaikille tehtävässä tarvittaville viranomaisille. Viheliäinen virus aiheutti sen, että monet huomasivat 72 tunnin varautumisen hyödyt. Kokeiluvaiheesta lähtien mukana ollut joukko oli osaavaa ja ansaitsee kiitokset. 3 Pääsykokeissa pärjää normaalikuntoinen mies. Pohdin usein, että saisiko työstäni koottua väitöskirjan. – Suomen ensimmäinen palomieheksi valmistunut nainen Sari Rautiala, Vantaan Sanomat 8.4. Henkilöstön sekä valmistelijoiden innostuneisuus ja motivaatio uuden järjestelmän rakentamisesta. Näin ollen varautumisen ja ennakoinnin merkitys korostuu. Itä-Suomen yliopisto antoi mahdollisuuden toteuttaa haaveeni. Naisen pitää olla vähän paremmassa kunnossa, koska ylävartalossa on naisilla normaalisti vähän vähemmän voimaa kuin miehillä. 2 Tulvien mahdollisuus on olemassa tulevaisuudessa lähestulkoon vuoden ympäri. Hätäkeskus tarjoaa sekä väestölle että viranomaisille ainutlaatuisen palvelun. 1 Jokaisella kotitaloudella pitäisi olla, ja olisi pitänyt olla, kyky selvitä tarvittaessa ainakin 72 tuntia ilman ulkopuolista apua. Ensimmäisessä virassani opetin säteilysuojelua Valtion väestönsuojelukoulussa. Pelastusneuvos Janne Koivukoski, mitä alkuajoista tulee mieleen. Sisäministeriössä johdin säteilyvalvontajärjestelmän kehittämistä. Väitöskirjasi liittyy muun muassa Tshernobylin ydinonnettomuuteen. 8 Pelastustieto 3/2021 INSTAGRAM @pohjoissavonpelastuslaitos Tänään ensihoitajamme harjoittelivat koulutussuunnittelija Vesa Nymanin johdolla erittäin harvinaista toimenpidettä, joka kuitenkin tarpeen tullen tulee osata. Olen koulutukseltani säteilyfyysikko. K U V A : E LI N A T A P A N IN E N , P O H JO IS -S A V O N P E LA S T U S LA IT O S Haaveesta väitöskirjaksi Hätäkeskuslaitos perustettiin 20 vuotta sitten. Kirurginen ilmatie on viimeinen vaihtoehto, jos potilaan hengitys on uhattuna. Tulvista tulee aiempaa hankalammin ennustettavia ja myös niihin varautuminen vaikeutuu. Miksi tämä aihe. – Kaupan liiton koronavarautumisen asiantuntija Lauri Kulonen blogissaan 72tuntia.fi-sivulla 22.3. #pohjoissavonpelastuslaitos #pspelastuslaitos #turvallinenpohjoissavo #ensihoito AJASSA MITÄ KUULUU. POIMINNAT
Ohje antaa tukea myös työskentelyn suunnitteluun, koulutukseen, kaluston hankintaan ja asennekasvatukseen. Onko termi mielestäsi hyvä. Mikä on altistunut-termin alkuperä ja miksi sitä käytetään, Pelastusopiston johtamisen tiimin yliopettaja Raija Honkanen. Suomen Palopäällystöliitto osallistui ohjeiden valmisteluun. Lisätietoa: intermin.fi > julkaisut Pelastustoimen onnettomuustiedotteissa puhutaan toisinaan altistuneista, kun tarkoitetaan onnettomuudessa loukkaantuneita tai menehtyneitä. Ohjeessa kiinnitetään huomiota säädöksiin, välineisiin ja työtapoihin. Kielen sanojen pitäisi kuvata aina hyvin tarkoitetta. Harjoitukset voidaan jakaa perusharjoituksiin ja soveltaviin harjoituksiin. Yksi opintopiste on 27 tuntia. Altistuminen-sanan alkuperää tässä käytössä en saanut selville. 3/2021 Pelastustieto 9 HYVÄ KYSYMYS UUTINEN Voiko altistua liikenneonnettomuudelle. Olen samaa mieltä, ja olenkin opiskelijoille opettanut, ettei altistuminen-sanaa tulisi käyttää medialle ja kansalaisille suunnatussa viestinnässä. Miten paljon Pelastusopistossa opetetaan tiedotteen tekemistä. Hitaimmin kohde saavutetaan kesäisin, jolloin yksiköiden ajokilometrit per tehtävä ovat 19 prosenttia pidemmät kuin muina kuukausina. Maallikolle altistumisesta tulee mieleen esimerkiksi jollekin virukselle tai myrkylliselle aineelle altistuminen. Merkittävä osa tapaturmista on sattunut harjoitustilanteissa – siksi näiden työturvallisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kaisu Puranen 6.43 6.57 7.12 7.26 7.40 7.55 8.09 8.24 8.38 8.52 Ta m m i He lm i M aa lis Hu ht i To uk o Ke sä He in ä El o Sy ys Lo ka M ar ra s Jo ul u Ta m m i He lm i M aa lis Hu ht i To uk o Ke sä He in ä El o Sy ys Lo ka M ar ra s Jo ul u Ta m m i He lm i M aa lis Hu ht i To uk o Ke sä He in ä El o Sy ys Lo ka M ar ra s Jo ul u Ta m m i He lm i M aa lis 2018 2019 2020 2021 1. Ihmisen pitää tunnistaa sanasta, mitä sillä tarkoitetaan, ei saa syntyä väärää mielikuvaa. 2018– 2019 vastaava oli 7 min. yk sik ön TV A (m ed ia an i) 6.43 6.57 7.12 7.26 7.40 7.55 8.09 8.24 8.38 8.52 Ta m m i He lm i M aa lis Hu ht i To uk o Ke sä He in ä El o Sy ys Lo ka M ar ra s Jo ul u Ta m m i He lm i M aa lis Hu ht i To uk o Ke sä He in ä El o Sy ys Lo ka M ar ra s Jo ul u Ta m m i He lm i M aa lis Hu ht i To uk o Ke sä He in ä El o Sy ys Lo ka M ar ra s Jo ul u Ta m m i He lm i M aa lis 2018 2019 2020 2021 1. AJASSA TILASTO Toimintavalmiusajoissa suunta parempaan Uudet ohjeet putoamisvaarallisen alueen työskentelyyn Kiireellisissä pelastustehtävissä vuonna 2020 ensimmäinen pelastustoimen yksikkö oli kohteessa 7 minuutissa 41 sekunnissa hälytyksestä (mediaani). Tarkoituksena on määritellä käsitteet ja edistää pelastustoimintaan osallistuvien henkilöiden työturvallisuutta. Myös talvella kohde saavutetaan hitaammin kuin keväällä tai syksyllä. Vastaus oli, että voi altistua koronavirukselle. Kaikki olivat sitä mieltä, että altistuminen on huono sana. (LÄHDE: JOHANNES KETOLA, ITÄ-SUOMEN AVI. TIEDOT ON KOOTTU PRONTOSTA) Sisäministeriö on julkaissut uudet ohjeet putoamisvaarallisella alueella työskentelyyn pelastustoimessa. Näin pelastustoimen sanasto vieraannuttaa käyttäjänsä siitä, mitä todellisuudessa on tapahtunut. yk sik ön TV A (m ed ia an i) Ensimmäisenä kohteessa olleen yksikön toimintavalmiusaika kiireellisissä pelastustehtävissä. Pelastajille ei opeteta tiedottamista. Alipäällystölle tiedottamista on kaksi oppituntia ja päällystölle 1,5 opintopistettä. Tein eilen pikaisen gallupin muutamalle pelastustoiminnan johtamisen ja pelastustoiminnan opettajalle ja kyselin heidän mielipidettään. Tällä logiikalla jalkansa liikenneonnettomuudessa katkaissut henkilö on altistunut tuolle liikenneonnettomuudelle. 51 sek. Käyttäisin sanoja uhri, loukkaantunut tai osallinen sen mukaan, mitä ihmiselle on tapahtunut. Suomisanakirja.fi:n mukaankaan altistuminen-sana ei oikein istu paikalleen onnettomuuden uhria tarkoitettaessa. Kysyin parilta maallikoltakin, mitä he ymmärtävät altistumisella
PELASTUSALAN MAAILMA
PELASTUSALAN MAAILMA 59°53’09 P 30°27’23 I Palomiehet sammuttavat Nevskaya Manufaktura -tehdasrakennusta Pietarin keskustassa Nevajoen rannalla 12.4.2021. Yksi palomies kuoli sammutustöissä. Kuva: Reuters/Lehtikuva.
”Maailma, toimintaympäristö ja kan sallinen tarve muuttuvat. Teksti: Kaisu Puranen · Kuva: Akseli Muraja Kuulemme mielellämme eri näkemyksiä. Pelastusopiston opiskelijat harjoittelevat kaasupalojen sammuttamista Korvaharjun harjoitusalueella keväällä 2018.. Esimerkiksi tällaisia kysymyksiä pohditaan nyt Pelastustoimen ja hätä keskustoiminnan koulutuksen uudis tushankkeessa. Millaisia jat koopintoja hän voisi suorittaa. Mitä tapahtuu, jos hän ei jos tain syystä enää kykene tekemään työ tään. Meidänkin tulee päivittää koulutusjärjestelmää”, hankkeen projektipäällikkö Susanna Sankala perustelee. Vuoden 2022 loppuun jatkuvassa hankkeessa uudistetaan koko pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan koulutusjärjestelmä. Opiskelijat aloittavat uudessa järjestelmässä 2023–2024. Viimeksi näin on tehty 1990luvulla, ja nykyinen systeemi on auttamattomasti vanhentunut. AJASSA Uudistuksessa tarkastellaan myös pelastajien pääsykoevaatimuksia. M iten pelastaja tai hätä keskuspäivystäjä voi täydentää osaamis taan. 12 Pelastustieto 3/2021 Koulutusuudistus alkaa urapoluista Pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan vanhentunut koulutusjärjestelmä rukataan parin vuoden sisällä vastamaan tulevaisuuden vaatimuksia
”Haemme taustamateriaalia ja tutki muksia, kuulemme eri asiantuntijoita. Sankala kertoo, että uudistustyössä on mukana myös ruohonjuuritasolla toimi via pelastajia ja hätäkeskuspäivystäjiä. Sankala sanoo, että myös pelasta jien pääsykoevaatimuksia tarkastellaan uudistuksessa. Parin vuoden aikana on tarkoitus uudistaa koko järjestelmä perusopetuksesta ylimmille tasoille saakka. Maali liikkuu koko ajan.” KOULUTUS EI LOPU PERUSTUTKINTOON Entä alun kysymykset. 3/2021 Pelastustieto 13 Vaikka rekrytoisimme kaikki nuoret, se ei täytä tulevaa vajetta. ”Jos tällä hetkellä vaihtoehtoja on muutamia, urapolkumallinnuksen toi vottava tulos on se, että olisi useita, jopa kymmeniä vaihtoehtoja.” Työkaluja koulutuksen uudistamiseen saadaan meneillään olevasta pelastus toimen suorituskykyhankkeesta. ”Emme voi olla oma saarekkeensa, marginaalinen tutkinto, josta kukaan ei tiedä mitään.” Kysymys on paitsi alan omista tar peista, myös vetovoimaisuudesta. Tuolloin todettiin, että koulutuksen uudistaminen vaatii paljon yksityiskoh taisempaa selvitystä ja konkreettisen suunnitelman, jota siis ollaan tekemässä nyt. Sankalan mukaan pelastusalan kou lutuksen täytyy myös olla entistä inte groituneempi vallitsevaan opetus ja kulttuuriministeriön alaiseen koulutus järjestelmään. ”Pandemia ei todennäköisesti tule jäämään ainoaksi nopeaksi muutokseksi tulevaisuudessa. Hankkeessa kartoitetaan, millaisia urapolkumahdollisuuksia alalla on tällä hetkellä, ja mitä tarvittaisiin tulevaisuu dessa. ”Ei koulutus lopu siihen, että käydään perustutkinto. ”Vaikka rekrytoisimme kaikki nuo ret, se ei siltikään riitä täyttämään tule vaa vajetta. Me kilpailemme tulevaisuu dessa osaajista, koska he voivat valita aika monta muutakin alaa, kuin pelastustoi men tai hätäkeskustyön.” Sankala korostaa, että maailman muu tos voi olla hyvin nopeakin. Sankala sanoo, että urapoluissa huo mioidaan myös se, ettei henkilö jäisi tyhjän päälle, jos hän ei enää esimerkiksi fyysisten ongelmien takia pysty pelasta jan työhön. Pohjatyö aloitettiin pelastusalan kou lutuksen kehittämishankkeessa vuonna 2017. Seu raavien 15 vuoden aikana Suomessa lähes joka toinen työikäinen eläköityy tai siir tyy toisiin tehtäviin. Koronapan demia on esimerkki siitä. Pelastuslaitokset ja Hätäkeskuslai tos ovat työssä tiiviisti mukana. ”Tänä vuonna muodostamme koko naiskuvan sekä hätäkeskus että pelas tuspuolelta urapoluista ja teemme val takunnallisen urapolkumallinnuksen”, Sankala tiivistää. ”Tarkastelemme kiihkottomasti ja avoimesti vaihtoehtoja, ja kuulemme erittäin mielellämme eri näkemyksiä.” Uudistushankkeen työryhmä järjes tää tulevaisuudessa erilaisia tilaisuuksia koulutuksen kehittämisen tiimoilta ja toivoo, että niihin osallistutaan. Uudistuksessa linja taan, millaista koulutusta niin pelastaja, hätäkeskuspäivystäjä, palomestari kuin pelastusjohtaja tarvitsevat eritoten tule vaisuudessa. Tässä uudistuksessa lukee kissankokoisin kirjaimin: koulutusjärjes telmä on mahdollistava. Enemmän pitäisi kes kustella siitä, mitä taitoja pelastaja tai päivystäjä tarvitsee esimerkiksi eri alu eilla Suomessa, tai yhteiskunnan muu toksessa. ”Niitäkin on pakko tarkastella. Kun hän valmistuu 25vuo tiaana, osaamisen tarve voi olla erilaista kuin vaikkapa sitten, kun hän on 45vuo tias. AJASSA. Ne liittyvät ura polkuihin, jotka tänä vuonna ovat hank keessa erityisesti suurennuslasin alla. Se mahdollistaa erilaiset ratkaisut eri alueille.” Myös se, mitä pelastajan tai hätäkes kuspäivystäjän pitää osata, voi muuttua ajan mukana. Kes kustelua voi seurata ja siihen osallistua myös Twitterissä aihetunnisteella #kou lutusuudistus. Hyvää sisältöä löytyy varmasti suorituskyky hankkeesta, hehän ovat nimenomaan tähän osioon paneutuneet.” Uuteen järjestelmään siirrytään vai heittain vuosina 2023–2024. PÄÄSYKOKEET TARKASTELUUN Yksilöllä tulisi olla mahdollisuuksia kehittyä perustutkinnon jälkeenkin ja hänen pitäisi olla tietoinen siitä, millai nen polku johtaa vaikkapa päällystötut kintoon, tai voiko hän vaihtaa ammattia alan sisällä nykyisellä tutkinnollaan. Se hel pottaa niin yksilöä, työnantajia, laitoksia, kuin valtakunnallista osaamisen kehittä mistä ja johtamista.” Sankala näkee, että keskustelu kou lutuksesta on tällä hetkellä jumiutunut kysymyksiin, kuten pitäisikö perustut kinnon olla ammatillinen vai korkea koulututkinto. Nyt kirjoitetaan auki eri vaihtoehdot pelastus ja hätäkeskuspuolelle
12.37 Virvestä kuului, että hätäkeskuspäivystäjä kysyi ensihoidon kenttäjohdolta, mille autolle kiireellinen siirto Tampereelle laitetaan. Aamurutiinien jälkeen saimme rauhassa juoda kahvin ja höpötellä, sel laista perinteistä huonon vitsin heittoa. Tänään siellä oli niin paljon väkeä, että menin siivoa maan varastoa. Lauantain keskipäivä oli luksusta ajaa hälytysajoa, koska Tampereen ja Turun välillä ei ollut paljon liikennettä. Pysyimme hyvin aikaikku Tällaiset onnettomuudet eivät ole kauniita.. Käsi oli jäänyt vanhassa klapi koneessa klapin ja itse koneen väliin puristuksiin hetkeksi. Jäimme katsomaan, millai set vammat siellä oli, ja miksi mitäkin tehtiin. Hän oli tuhdimman kokoinen, ja kun hän oli lisäksi iäkäs, meidän piti miettiä tarkkaan ergonomia ja nostotapa. Se on perinteinen kevään merkki, ensimmäinen klapikone tai sirk kelivamma. Käsivam moissa on tietyt aikaikkunat, joita vas taan taistellaan. Työpari teki ennakkoilmoituksen Tam pereelle. Lääkäri kertoi, että nyt mennään kuuden tunnin aikaikkunalla. Päivystyksessä kuunneltiin kattava raportti potilaasta. Kaksi sormea oli murskautunut, ja yksi sormenpää ampu toitunut. Tekstit: Kaisu Puranen · Kuva: Kristian Eloluoto pääaseman autoista, ja niinhän se sitten napsahti meille. Tehtävät vaihtelivat huonokuntoisista vanhuksista junaonnettomuuden jälkien siivoamiseen. Sidokset puret tiin paikan päällä, ja meiltä kysyttiin, haluammeko nähdä. maaliskuuta, lauantai Työvuoro: klo 8–20 Paikka: Turun keskuspaloasema Ensihoitaja: Sanna Virtanen Lauantaipäivän alku on useimmiten rau hallinen. Matkalla autolle laskettiin, paljonko meillä on happea ja muuta vastaavaa, ettei matkalla tule pattitilannetta. Kaikki oli hyvin, ja rouva jäi kotihoidon kanssa suorittamaan aamutouhuja, me läh dimme asemalle jatkamaan siivousta ja muita päivänpolttavia hommia. On herrasmiessääntö, että jos on vapaana asemalla, mennään porukalla tekemään yhden auton viikkohuoltoa. Käsikirurgin mukaan kädestä oli mahdollista saada vielä toimiva koko naisuus. 9.47 Kävimme nostamassa lat tialle pyllähtäneen rouvan ylös. Lop pupäivää ajatellen meillä oli onneksi äärettömän hyvä kenttäjohtaja. En ole montaa siir toa tehnyt Tampereelle 14 vuoden urani aikana pelastuslaitoksella. Työpari takana hoiti ja lääkitsi potilasta, ja olisimme ajaneet tien sivuun, jos toista käsiparia olisi tarvittu. Hänen vointinsa oli ihan hyvä, mutta hän oli telonut kätensä klapikoneessa. Turussa on yliopistollinen sairaala, mutta päivystävät käsikirurgit ovat joko Helsingissä tai Tampereella. Työpari kiipesi potilaan kanssa taakse, ja minä keskityin ajamiseen. Minulla meni tunti ja 25 minuuttia matkassa. No, tietenkin, koska olemme uteliaita luonteita. Jälkipurku on tärkeää, hyvä työyhteisö korvaamaton. Hoito lähti heti käyntiin. 14 Pelastustieto 3/2021 ENSIHOITO Aika: 27. Meitä oltiin vastassa, ja meidät ohjat tiin suoraan potilaalle varattuun tilaan. Hälytysajossa kuskin keskittyminen ja energia menevät turval liseen ajamiseen. Vastaus kuului, että jollekin Pitkän päivän matka yöhön Neljä ensihoitajaa kertoo, mitä työvuorossa tapahtui. Siksi vaati vammat käsioperaatiot siirretään näihin paikkoihin Turusta
Työpari vaihteli Virven kanavia Tam pereelle, jotta saimme yhteyden heidän yksikköihinsä. Olen koulutettu jälkipurkuohjaaja ja muutenkin perehtynyt niihin asioihin, joten kävimme ajomatkalla pitkät kes kustelut onnettomuuden herättämistä ajatuksista. Yleensä päivystyksissä on ensihoidolle hyvät tilat sitä varten. Jos jotain olisi ollut tehtävissä, olisi ollut hyvä, että olimme siellä niin nopeasti. Tällaiset onnettomuudet eivät ole kau niita, ja on tärkeää, ettei meille jää hen kistä painolastia. Kartan meille neuvomalla tapahtuma paikalla lähdimme etsimään osumapaik kaa. 16.00 Lähdimme taas ajele maan kotia kohti. Paluumatkalla hänelle ja työparille tuli uusi tehtävä.. 3/2021 Pelastustieto 15 ENSIHOITO nassa, ja Tampereen päähän jäi vielä kaksi ja puoli tuntia. Hän oli sitä mieltä, että matkalla tehty epävirallinen purku riitti. Se ei ollut minulle ensimmäinen junaonnettomuus, mutta työparille oli. Uhrille ei ollut enää mitään tehtävissä, hän oli vainaa. On hyvä, että näistä puhu taan, etteivät ne jää kummittelemaan. Vuosien saatossa mieleen kerääntyy kaikenlaista nähtyä, kuultua, haistettua. Työ pari puhui Finnhemsin kanssa, ja jutte limme myös veturikuskin kanssa niin kauan, että paikallinen ensihoitoyksikkö tuli paikalle, ja otti hänestä kopin. Ensihoitaja Sanna Virtanen ajoi klapikoneessa kätensä teloneen potilaan siirtoajona Turusta Tampereelle. Työasiat kuuluu käsitellä töissä, jotta ne eivät pilaa omaa vapaaaikaa. Henkilö oli jäänyt junan alle. 18.00 Minulla on vähän sel lainen karma, että koh dalleni osuu erikoisempia, mystisiä keik koja, jotka eivät useinkaan pääty siihen, että uhrit selviävät hengissä. Selvittelimme tilannetta hetken. Juttelimme työparin kanssa, ettei meille ole koskaan käynyt näin, ja mietittiin, että ehditään sopi vasti asemalle ruokaaikaan. Olimme ihan vieressä, joten menimme paikalle ensivasteyksikkönä. Vaikka meitä ei enää tarvittukaan uhrin suhteen, olimme paikalla aika pal jon aikaisemmin kuin paikallinen ensi hoitoyksikkö, koska meillä oli lyhyempi matka. Tämän jälkeen pis tettiin auto ja välineet kuntoon. 15.30 Lähdimme Turkua kohti paluumatkallastatuk sella. Sitten meille tärähtikin keikka: raideliikenneonnetto muus, pieni. Kent täjohtaja Turusta soitteli meille ja kyseli, mikä meininki. Esimiehemme ovat valveutuneita näiden asioiden suhteen, ja työparilta kysyttiin, haluaako hän virallisen pur kukeskustelun. Ensihoidon yksiköitä voi silloin käyttää ensivastetoiminnassa myös vieraalla alueella. Asemalla tuli asianmukaista kuittailua, että oliko pakko käydä Pirkanmaallakin aiheutta massa kaaosta. Sitten löysimme onnetto muuspaikan. Siksi puo lustan niitä keskusteluja ihan henkeen ja vereen. Puhelun jälkeen keskus telimme työparin kanssa, että on muka vaa, että johto pitää huolta myös meistä
Jäimme seurailemaan pysäkille, että hän pääsee matkaan. Suurin syy on työporukka. Yhdeksän maissa tuli siirtotehtävä terveyskeskuksesta sai raalaan. Se on se juttu, miksi täällä jaksaa ja mikä antaa virtaa. Kerrottiin seuraaville, missä kunnossa auto on, ja pääpiirteittäin tehtävät: mitä on jouduttu ”räjäyttämään”, jos vaikka on jouduttu käyttämään happilaukkua. Potilas kyytiin, nesteytystä reilummin ja kipulääkettä. Hän sanoi, ettei tarvitse ambulanssia tai lääkäriä. Oulussa toimii Kotas eli Kotona asumisen tuen keskus, josta saimme järjestettyä Kotashoitajan arvioimaan heidän pärjäämistään vielä saman päivän aikana. Todella mysteerisistä tehtävistä tai traumapotilaiden voinnista yleensä tiedustelen päivystyksestä. Tulee onnistumisen kokemuksia, jos oma työ diagnoosi on oikea. Hän ei ollut akuuttipotilas, mutta kivut olivat todella voimakkaat. 11.30 Nuorehko henkilö oli saa nut pienimuotoisen kou ristuksen linjaautopysäkillä. Katsoimme kuitenkin koneelta perus tiedot. Näissä tapauksissa täy tyy tehdä hoidontarpeen arviointia. Kävelytimme hänet autoon ja jututimme. 18.00 Kohteessa oli todella kipeä henkilö. Isot propsit omalle ryhmälle, esimiehelle ja kavereille. 14.00 Iäkäs mies oli kaatu nut kotonaan. Sit ten tarkistetaan ja täydennetään omaa autoa sekä välineistöä. 20.00 Oli rauhallinen päivä. 16.00 Viranomaiset olivat löytäneet päihtyneen henkilön erään liikkeen lattialta makoi lemasta. Kun odot telimme, hän alkoi olla taas oma itsensä. Hän vastaili ensin hieman hapuillen, mikä oli tyypillistä. Kul jettamatta jättämisistä konsultoidaan hyvin usein päivystävää lääkäriä. Yleensä epileptikot eivät oikein halua hoitoa, eivätkä sitä tarvitsekaan, jos ovat hyväkuntoisia kohtauksen jälkeen. Annoin hänestä vielä ennakon, koska hänellä oli epätyypillistä kipua, johon liittyi kuume. huhtikuuta, torstai Työvuoro: klo 8–20 Paikka: Raksilan asema, Oulu Ensihoitaja: Kai Mäntykenttä Tietyt rutiinit toistuvat joka aamu. 16 Pelastustieto 3/2021 ENSIHOITO Aika: 8. Kahvihuoneessa vaihdettiin muu tama sana, ja laitoimme autot kondikseen. He osaavat sitten keskittää tarkastustakin alueelle, mitä on käytetty. Kyseltiin perussairaudet, ja hänellä oli epilepsia. Se oli illan viimeinen tehtävä, ja diagnoosi jäi meille pimentoon. Menimme tarkistamaan tilan teen, ja hän olikin meille ennalta tuttu. Hänellä on taipumus vähän sellaiseen showmeininkiin. Läh tevä vuoro luovuttaa oman autonsa ja varusteensa tulevalle vuorolle, ja kuul laan, millaista keikkaa on ollut yöllä. Se herätti pientä huolta, koska vatsan alueella on paljon sellaista, mikä voi olla pielessä. Pian hänellä oli jo parempi olo. Tällä alalla olen löytänyt itseni, ja nautin työstä paljon. Päivän lopuksi puku huoneessa jutellaan vähän keikoista, ja jos on ollut jotain isompaa, voidaan käydä pientä purkamistakin. Viiteentoista vuoteen ei ole ollut yhtään päivää, että olisi aamulla ottanut päähän lähteä töihin. Pahoin vointia, ripulia ja vatsakipua. Teimme hänelle tutkimukset ja totesimme, ettei ensihoi dolle ole tehtävää. Ikääntyneiden määrä lisääntyy koko ajan, ja Kotaspal velu on todella hyvä. 19.00 Asemalla ehdittiin istah taa hetki, ja yövuoro tuli töihin. Sen sijaan kotona pärjääminen nousi voimakkaasti esiin. Iäkäs pariskunta sai sillä hetkellä hyvin vähän apuja kotiin. Akuut tia lääkärin tarvetta ei ollut. Epilepsiapotilas ja päihtyneen show-meininkiä K U V A : N O O R A K A A N. Päivystyksessä oli tiimi valmiina. Nyt siinä oli pientä näpistystäkin mukana. Kysyimme, tietääkö hän minne on menossa. Olen itse alanvaihtaja, rakensin aikoinaan tukiasemia Nokialle
K U V A : T IIA S A A V A LA IN E N. Veimme hänet päivystykseen tarkastukseen, ettei sekavuus johtunut akuuteista somaattisista syistä. Polii sit selvittivät hänen henkilöllisyyttään, ja pyysivät meidät tarkistamaan hänen vointinsa. Vuoro ei ollut hirveän kiireinen, ja viikonlopuksi aika rauhallinen. Osoite oli 70 kilometriä Kuo piosta. Tämän keikan aikana kellot siirtyivät kesäaikaan, ja olimme hetken hämillämme, kun kaikki kellot näyttivät eri aikaa. Vauhtia oli ollut paljon, ja sairaalassa traumatiimi oli häntä vastassa. 23.00 Menin nukkumaan telkkaria hetken kat seltuani. Alkoho lihan tässä oli se isoin tekijä. Aikoinaan uni tuli välittömästi keikkojen välissä, mutta nyt kun on enemmän ikää, ei enää nukahda niin helposti. Iltapäivä oli vähän kiireisempi, tuli kolme tehtävää putkeen: kadulla kaatuminen, kaupassa pyörtyminen ja hoitolaitoksessa kaatu minen. Päihteet näyttelivät todella pientä osaa. 02.00 Ehdin juuri takaisin sänkyyn, kun tuli uusi tehtävä. Hän tiesi tark kaan, minne on menossa. Apellissa kävimme uusia hoitoohjeita porukalla läpi, ja sen jälkeen jokainen lähti hommilleen. Hän lähti ystä vän kyydillä kotiin lepäilemään. Sen jälkeen hän ajoi vahingossa moottoritien erkaantumiskaistan lii kennemerkkiin ja siitä lumikasan päältä ilmalennon. Jutusteltiin taukotilassa työkavereiden kanssa niitä näitä, ja oma työpari kävi urheilemassa. Työpari toi yläkerrasta täytekak kupalan, ja siitä saadun energian voimalla jaksoin ajaa matkan. Potilas oli jo hereillä, tutkittiin hänet. Kymmenestä keikasta vain kaksi oli humalassa. Sairaalassa potilas pääsi suoraan CTputkeen. Lähdimme kahdelta Kuopiosta ja olimme neljältä periferiassa, vaikka matka ei kestänyt kuin tunnin. Se vain, ettei hän ollut asunut siellä 20 vuoteen. Aamupala, auton siivoaminen, kaikkien välineiden puhdistus. 18.55 Vanhus oli eksynyt Kuo pioon. Keikka oli ohi 40 minuutissa. Niissä ei sattunut mitään vaka vampaa. 01.00 Nuorisoporukan mök kibileissä oli tapahtunut pyörtyminen, mutta kyllä se kuulosti enemmän sammumiselta. 20.45 Ulosajo moottoritiellä. Kuski oli loukannut sel känsä, ja hänet vietiin sairaalaan. Tuuria oli mukana, auto oli uusi ja siinä oli hyvät turvalaitteet. maaliskuuta, lauantai Työvuoro: klo 8–8 Paikka: Kuopion pääpaloasema Ensihoitaja: Jani Lindqvist Aamulla ensimmäisenä tarkistettiin ambulanssi työparin kanssa, sitten juotiin porukalla aamukahvi. Siinä mielessä tämä oli oikein hyvä vuoro. Kävin valvomassa työparini LOVEtentit. 5.30 Ehdin nukkua puolitoista tuntia ennen aamuherä tystä. 3/2021 Pelastustieto 17 ENSIHOITO Lauantaiyö voi olla rauhallinenkin Aika: 27. Potilaalla oli haava kankussaan, ja se vaati sairaa lakäyntiä. Mutta jos mitään ihmeellistä ei ole sattunut, niin kyllä se uni odottelun jälkeen tulee. Pelastuksen kanssa otettiin potilas pois autosta, ja poliisi ohjasi liikennettä. 12.40 Keskustassa vanhus oli liukastunut. Tutkimme, että kaikki on kunnossa. Otimme potilaan kyytiin ja matkalla sairaalaan tein, mitä ehdin. Tulimme viideltä takaisin. Pelastustoimi, poliisi ja ensihoito tekivät yhteistyötä tällä tehtä vällä. 10.30 Juuri, kun sain lounaan valmiiksi ja ehdin vähän syödä, tuli ensimmäinen tehtävä, kiireel linen aivoverenkiertohäiriö parinkym menen kilometrin päässä kaupungista. Sielläkin alkoholilla oli osuutensa tapaturmassa. Hän kertoi, että oli hämärää, ja hän väisteli tiellä olleita lumi paakkuja
Täydensimme tavarat, ja sitten kello olikin jo aika pal jon. Siinä ei ollut tarvetta ambulanssikuljetukselle eikä päivystyskäynnille. Hoidimme häntä Finn HEMSin ja kenttäjohtajan kanssa hetken ambulanssissa, ja sitten lähdimme kohti Helsinkiä ja Töölön sairaalaa. Aamukahvilla käytiin läpi päi vän juoksevia asioita. FinnHEMSissä oli kaksi lääkäriä, perehtyvä ja varsinainen lää käri. Oli epäilys, kuinka hän on selvinnyt, mutta hän oli elossa, kun pääsimme hänen luokseen. Aamun tehtävä vei työpäivästä pitkän pätkän, ja siksi tehtävämäärä oli tavallista vähäisempi. Jokainen päivä ensihoi dossa on erilainen. 14.30 Tehtävän koodi oli yleis tilan lasku. Sitten ajelimme Hyvinkään paloase malle, ja laitoimme auton lopullisesti kuntoon niin, että kaikki oli iskussa seu raavaa tehtävää varten. Paikka oli haastava, ympärillä oli louhikkoa. Meillä meni aikaa jo potilaan luokse pääsemisessä, ja itse evakuointikin oli haastava. 17.00 Vuoronvaihto. Potilas oli pudonnut seitsemän met riä ja loukkaantunut vakavasti. Tehtävä oli varsin haastava tapah tumapaikan sekä potilaan vammojen vuoksi, mutta yhteistyö kaikkien osa puolten kanssa oli varsin sujuvaa. Pelas tus ja ensihoitohenkilöstöä oli paikalla riittävästi. 10.30 Pääsimme perille, luo vutimme potilaan ja laitoimme auton karkeasti siihen kun toon, että voisimme tarvittaessa toimia ensivasteena. Näkisin, että paras purku on käydä tehtävä poru kan kanssa läpi. 13.00 Kävimme Hyvinkään sairaalan ruokalassa syömässä. Vei aikaa, ennen kuin saimme hänet ambulanssiin. Sen jälkeen olikin päiväkahvit, mutta meille tuli tehtävä. Tehtävä oli hyvin vaativa, ja tarvittiin yhteistyötä pelastuksen sekä toisen ambulanssin kanssa. Aloitin kello 8. Potilas jäi meidän ohjeistuksellamme kotiin, ja sovimme, että hän soittaisi uudelleen, jos vointi huononee. Sitten on vuorokauden tauko, ja tulemme seu raavana iltana kello 17 töihin, ja olemme töissä aamukahdeksaan. Tyypillisesti aamuvuoron aikana tehtäviä on yleensä enemmän kuin kaksi. Tehtävän jälkeen käytyjen keskustelujen perusteella pelastus, Fin nHEMS 10 ja L4 olivat tyytyväisiä tehtä vän kulkuun. Hänellä oli todella vaka vat monivammat: rintakehä, pää ja jal kavammaa. Veimme heidät Meilahteen, josta he jatkoivat matkaa kopterilla omiin tehtäviinsä. Vaihdoimme yövuoron kanssa kuulumiset ja teimme aamutsekin, jossa katsoimme, että auto on työtehtäviin valmis, kuten joka aamu tehdään. Tulemme töihin kahdeksalta, vuoro loppuu kello 17. K U V A : T E E M U H E IK K IL Ä. Vaikeasti loukkaan tuneita monivammapotilaita kuitenkin osuu yksittäisen ensihoitajan kohdalle harvoin. Jos on tarvetta, tällaisten keikkojen jälkeen järjestetään jälkipurku. Sitten ohjelmassa oli auton viikottainen sisäpesu. 18 Pelastustieto 3/2021 ENSIHOITO Vakava loukkaantuminen vaati yhteistyötä Aika: torstai, huhtikuu Työvuoro: klo 8–17 Paikka: Hyvinkään asema, HUS:in yksikkö Ensihoitaja: Jukka-Pekka Lehto Yhdeksän tunnin aamuvuoro oli työn täyteinen. 9.00 Aika pian tulikin kiireel linen putoamistehtävä, johon lähti pelastusyksiköitä, Finn HEMS, toinen ambulanssi meidän lisäk semme sekä ensihoidon kenttäjohtaja. Työvuorosysteemimme toimii niin, että teemme yhdeksän tunnin aamuvuo ron, jonka jälkeen seuraavana päivänä on 15tuntinen yövuoro
Lemminkäinen kertoo, että ensivas tepuolen ongelma on, että toisin kuin pelastuspuolella, tehtävästä ei saa mitään tietoja ennen kuin tulee paloasemalle. ”Pahimmillaan voi käydä niin, että teh tävänä tulee eloton, ja kaveri ajaa kohteen ohi asemalle, ottaa auton sekä varusteet ja palaa takaisin”, hän sanoo. Tällä hetkellä säädökset ovat sellaiset, että teh tävälle lähtee kolme henkilöä. Meillä on hyvät välineet ja jos jotain tarvitaan, se on hyvin huomioitu. Poteri kertoo, että varsinkin elvytys taitoja täytyy pitää yllä. ”Mielestäni se on meidän tärkein teh tävämme. Koen myös, että meitä arvostetaan, kun olemme paikan päällä”, Poteri sanoo. Nykyään kun ensivaste tehtävä tulee, ihminen on joko todella kipeä, tai ambulanssi kaipaa apua esimer kiksi tavoitettavuuden tai muun suhteen. 3/2021 Pelastustieto 19 ENSIHOITO Elvytys on tärkein tehtävä Jaalan VPK:n ensivasteessa J aalan VPK Kymenlaaksossa on tehnyt ensivastetta pian 27 vuotta. Koronaaikana koulutukset järjestetään Teamsin kautta. Ennen koronaa ensivasteryhmäläi sillä oli harjoituksia keskimäärin joka toi nen kuukausi. Pelikenttämme muuttuu aika radikaalisti silloin”, Lemminkäinen sanoo. Simppelit keikat ovat oikeastaan loppu neet.” Palokunnan ensivastevastaava AnnaMari Poteri kertoo, että iso osa palokun talaisista on koulutettu ensivasteeseen. Harjoituksissa vierali myös ulkopuolisia kouluttajia. Sillä on iso merkitys ensivasteelle. Palokunnan päällikön Tuomas Lemminkäisen mukaan ensivaste on muuttunut 20 vuo dessa paljon. Nyt on vähän hiljentynyt siitä, ensivas tetta ei enää hälytetä niin herkästi”, hän kertoo. ”Idea on, että menemme parhaalla mahdollisella porukalla”, Poteri sanoo. ”Joskus 2000luvun alussa meillä oli melkein sata ensivastetehtävää vuodessa. Asemalla arvioidaan nopeasti, keistä on eniten hyö tyä keikalla. ”Meillä saattaa talvella olla viikkoja, jopa kuukausia ilman tehtäviä, ja kesällä voi olla joskus useampi tehtävä päivässä. VIIDEN MINUUTIN LÄHTÖVALMIUDESSA Ensivasteeseen osallistuvalta palokun talaiselta vaaditaan neljä vuosittaista harjoituskertaa kelpoisuuden ylläpitämi seksi. ”On iso merkitys, että kylältä tulee nopeasti tuttu porukka. Jos tehtäväksi osuu synnytys, paikalle saapuneiden ambulanssien ensihoitajat kin ottavat käskyjä vastaan AnnaMari Poterilta. Hän on nimittäin kätilö. Toimintamalli ja pelikenttä ovat erilaiset. Pelastuspuolen hälytyslistalla on 29 hen kilöä, ensivasteen listalla 26. Koin, että nyt voin antaa kaiken sen, mitä osaan.” Teksti: Kaisu Puranen Kuva: Eetu Järvi Jaalan VPK:n päällikkö Tuomas Lemminkäinen ja ensivasteesta vastaava Anna-Mari Poteri arvioivat, että ensivastetoiminta on hyvällä mallilla Kymenlaaksossa.. KÄTILÖ URANSA HUIPULLA Lemminkäisen ja Poterin mielestä ensi vaste toimii kuitenkin Kymenlaaksossa ihan hyvin. ”Aikoinaan teimme aika paljon sel laisia tehtäviä, että käydään mittaa massa arvoja, hapettamassa ja pitämässä kädestä kiinni. ”Yhden sellaisen potilaan olen saanut hoitaa, ja olin kyllä urani huipulla siinä kohtaa. ”Jaalan osalta homma toimii. Jos meille tulee hälytyskeikka, olemme yleensä paikalla ensimmäisinä, joten meidän pitää osata se homma.” Palokunta on viiden minuutin läh tövalmiudessa, ja hälytyksen tullessa jokainen lähtee kotoaan asemalle. Ei meidän teh tävämme ole vain hoitaminen, vaan jo läsnäolomme tutun ihmisen luona voi helpottaa oloa huomattavasti.” Jaala on kesämökkikunta, jossa asu kasluku kolminkertaistuu kesäkuukau sina. Jaala on pieni 1500 asukkaan kylä, jossa auttajat ovat arvossaan
3/2021 Pelastustieto 21 HÄLYTYSILMOITUS – Alan opeista kovin vähän hyötyä Sinnikäs irrotustyö tuotti tuloksen
Muut yksiköt saavuttivat onnettomuuspaikan nopeammin. Kuljettaja jäi vangiksi murjoutuneeseen hyttiin. Paloesimies Risto Kulmala alkoi tiedustella onnettomuuspaikkaa. Kohteessa, moottoritiellä seisovan pe rävaunun takana, hän käski Karle nius ta antamaan tuulilasiraportin. Virveradiosta kuului, kuinka yksi köitä hälytettiin eri puolille Uuttamaata. Lisäksi yksi ihminen oli tietojen mukaan puristuk sissa. Pian lähtö tuli myös Lähdesmäelle, kun KeskiUudenmaan pelastuslaitok sen raivausyksikkö hälytettiin Vantaan kosken ja Helsingin Haagan höökien sekä ensihoidon yksiköiden kanssa samalle tehtävälle. Karlenius ajoi ambulanssin moottoritieltä alikulkutun neliin. Helanne näki rikkoutuneesta tuu lilasista potilaan pään ja toisen käden. Hän teki potilaasta nopeasti tilanarvion puhuttamalla häntä sekä tunnustele malla rannesykettä. Perävaunu oli edelleen kiinni alikulkuun syöksyneessä vetoau tossa. Mat kalla oleva ensihoidon kenttäjohtaja Timo Åhs määräsi Helanteen ensihoidon tilannepaikan johtajaksi. 22 Pelastustieto 3/2021 HÄLYTYSILMOITUS P alomies Ilkka Lähdesmäki katseli KeravaTuusulan paloaseman hallin ovista ulos. Helanne lähti alas varsinaiselle turmapaikalle. Hööki pysäytettiin moottoritiellä olevan perä vaunun perään. Yhdistelmäajoneuvo oli suis tunut moottoritieltä sen alittavan kevyen liikenteen tunnelin suulle. Hän näki vetoauton pudonneen sillalta alas ja makaavan kuljettajanpuoleisella kyl Luovuus ja hyvät ideat olivat tarpeen Ensihoidon yksiköt valmistautuivat alikulkutunnelissa ottamaan vastaan irrotetun potilaan.. AMBULANSSI KOHTEESSA Ensihoitajat Eerika Helanne ja Harri Karlenius lähtivät paikalle parin minuu tin ajomatkan päästä Vantaankosken paloasemalta. ”Matkalla en ehtinyt pal joa ajatella, kaikki keskittyminen meni Yhdistelmäajoneuvo syöksyi moottoritieltä alas kevyen liikenteen alikulkuun. Irrotustyö vaati luovuutta ja ideointia, sillä käytössä olevista opeista oli kovin vähän hyötyä. Lunta pyrytti sankasti. Tekstit: Marko Partanen · Kuvat: Lassi Rinne, Teemu Heikkilä ja Esa Aalto lumipyryyn ja ruuhkaan, vaikka olin hoi tajana”, Helanne sanoo. Onnettomuus oli sattunut Vantaan Martinlaaksossa, minne raivausyksiköllä oli noin 25 kilometrin ajomatka. LISÄINFOA LUMIHANGESSA Vantaankosken hööki saapui onnet tomuuspaikalle lähes samaan aikaan ensimmäisen ambulanssin kanssa. Poliisit viittoilivat hänet moottoritieltä lumihangen läpi kulkevalle reitille. Potilas irtosi romusta lopulta pitkän ja sinnikkään työn jälkeen
Keravalta tuleva raivausyksikkö kuunteli radioliikennettä, joka tehtä vään liittyen oli vähäistä. Polttoaine oli imeytynyt lumihankeen, joten sitä ei vaahdotettu, sillä siitä tuskin olisi ollut hyötyä. ”Pyysin miehistöäni tuomaan paikalle akkukäyttöiset pelastustyövälineet ja aloittamaan potilaan irrotuksen.” Palomiehet Jaakko Voutilainen ja Sakari Kaakkolahti alkoivat kantaa hangessa kahlaten akkukäyttöistä pelas tussarjaa – leikkuria, levitintä ja työn tötankoa – kohti irrotuspaikkaa. Kulmala rämpi vielä hangessa, kun Helanne ilmoitti Virven puheryhmässä, että: ”Punainen irrotus”. 3/2021 Pelastustieto 23 HÄLYTYSILMOITUS jellään. Raivausyksi Yksi ihminen oli tietojen mukaan puristuksissa.. Kulmala tarpoi vieläkin hangessa, kun palomestari Matias Salmi ilmoitti hänelle, että: ”Olet irrotustyönjohtaja”. Kulmala lähti kahlaamaan lumi hangen läpi moottoritieltä alas vetoau ton hytin tasalle. ”TÄSSÄ OLISI KAIKKEA” Haagan yksikkö sai tehtäväkseen sel vittää, voiko ajoneuvon tehdä virratto maksi. Pyysin palomestaria ajattamaan seuraa vana paikalle tulevan höökin kevyen lii kenteen väylälle.” Se oli tulossa Helsingin Haagasta. Potilas oli saatava ajoneuvosta ulos mah dollisimman äkkiä. ”Tajusin, että hööki oli väärässä pai kassa, sillä onnettomuutta tulisi hoitaa etupäässä kevyen liikenteen väylältä. Hanki jumppaa oli ehkä sadan metrin verran. PELASTUSSARJA KANTOON Kun Kulmala pääsi vetoauton ohjaamon luo, hän havaitsi, että polttoainetta vuo taa maahan
Ensihoidon väelle selvisi pian, että he voivat tehdä potilaan hyväksi lähinnä hoitoa valmis Hyttiin tuotiin lämmitin hypotermian ehkäisemiseksi. Kun tuulilasi ja hanttimiehen puoleinen ovi oli irrotettu, ei kuljettajasta saatu esiin vielä kovin isoa vilausta. Tavallaan hän oli jäänyt oman autonsa alle. MUODONMUUTOKSIA Ohjaamon kuljettajanpuoleinen etu kulma oli osunut kevyen liikenteen väy lään ja saanut törmäyksessä isot muodon muutokset. ”Ajattelin ensin, että vetoauto pitäisi stabiloida paikoilleen, mutta kun kuulin, että se on kiinni hiekkalastissa olevan perävaunun aisassa, niin uskoin vetoau ton pysyvän paikoillaan”, Kulmala sanoo. Ohjaamo oli painunut kasaan, eikä kuljettaja päässyt sieltä pois. Samaan aikaan Voutilainen alkoi irrottaa ylöspäin tarjoutuvaa apukuljet tajan ovea. Myöskään päävirta kytkintä oli mahdotonta löytää. Irtonainen tavara oli lennellyt pitkin hyttiä, ja muodonmuutokset olivat pai naneet sisätilaa reilusti kasaan. Hytissä oli epä määräisessä järjestyksessä mieletön tava ramäärä, joka oli raivattava pois. Kaikki tavara piti raivata hänen päältään ja ympäriltään pois. Jaakko Voutilainen (vas.) irrotti potilasta ahtaassa hytissä. SISÄÄN VETOAUTON HYTTIIN Vetoauton tuulilasi sahattiin irti puukko sahalla. Vasta sitten ohjaamossa saattoi työskennellä erilaisin työvälinein. Ohjaamossa oli hirveä sekamelska. Risto Kulmala oli irrotustyönjohtaja.. Haagan yksikön selvitystyö valmis tui nopeahkosti. Vetoauton akkuihin ei päästy käsiksi, ne olivat maata vasten olevan kyljen alla. 24 Pelastustieto 3/2021 HÄLYTYSILMOITUS kön paloesimies Mika Lönnqvist aavis teli, että paikalla oli kiire, mutta päätti tiedustella irrotustyönjohtaja Kulma lalta, olisiko hänen yksikölleen ennak koon jotakin tehtävää. ”Se irtosi helposti, kun katkaisin siitä saranat, mutta painava se tietysti oli”, Voutilainen kertoo. ”Tässä olisi irrotusta ja stabilointia, oikeastaan kaikkea”, Kulmala vastasi. Hyt tiin tuotiin sisätilalämmitin, jolla halut tiin ehkäistä hypotermian syntymistä. ENSIHOITO VALMISTAUTUU Paikalla oli nopeasti ensihoidon kenttä johtaja, FinnHEMS 10 lääkäriyksikkö ja kaksi ambulanssia, joista toinen vapau tettiin heti alkuvaiheessa. SUPPILON POHJALLA Potilas oli jäänyt hytissä kuljettajan puoleiseen etualakulmaan loukkoon ja puristuksiin – vähän niin kuin suppilon pohjalle
OPPEJA EI VOITU KÄYTTÄÄ Voutilainen ja Kaakkolahti saivat irrotet tua hanttimiehen penkin helposti levit timillä. Potilasta voitiin toistaiseksi auttaa vain puhuttamisen keinoin ja vointia seuraillen. Ensihoidon väki jännitti, Vantaankosken hööki jäi moottoritielle, Haagan hööki ja Kerava-Tuusulan raivausyksikkö ajettiin lähemmäksi irrotuspaikkaa.. Se vaikutti kul jettajan puolelle vain hyvin vähän, ehkä senttejä. Potilaan tila osoittautui toistaiseksi stabiiliksi. Sinne oli kuitenkin päästävä tekemään irrotustyötä ja helpottamaan potilaan tilaa. EI TUKIPISTEITÄ Hanttimiehen oven alareunaan tehtiin heikennysleikkaus ja pilareiden väliin asetettiin työntötanko. Kuljettajan istuinta oli kuitenkin saa tava siirrettyä taaksepäin, jotta voitaisiin helpottaa potilaan olemista ja lopulta saada hänet irti. Sekin ajatettiin suoraan alikulkutunnelin lähelle. LISÄÄ ENSIHOITOTEHTÄVIÄ ”Ensimmäisen tunnin ajan kellotimme irrotusta, kuten vammapotilaan koh dalla kuuluukin, mutta sitten totesimme, että tämä työ ei etene hoputtamalla. Sen jälkeen hytin sisälle mahtui kaksi auttajaa. Vaikka meitä raivausyksikössä työs kentelevää väkeä oli koulutettu raskasta kalustoa silmällä pitäen hieman enem män kuin muuta talon väkeä, niin tämän tilanteen hoitamiseksi niistä opeista ei juurikaan ollut hyötyä”, raivausyksikön esimies Mika Lönnqvist sanoo. 3/2021 Pelastustieto 25 HÄLYTYSILMOITUS televaa työtä. Palomiehet työskentelivät jo hytissä, kun KeravaTuusulan asemalta lähtenyt raivausyksikkö saapui paikalle. He etsivät tukipisteitä, joista levittimellä tai työntötangolla työntä mällä saataisiin lisää tilaa. Lähdesmäki työskentelee myös pelastus laitoksen ambulanssissa, joten hän alkoi irrotustyön ohella hoitaa ja tarkkailla potilasta. Lääkäri Jouni Nurmen johdolla kaikille jaettiin tarkat tehtävät, jonka mukaan ryhdyttäisiin hoitamaan, kun potilas saataisiin irti. Tukipisteitä ei löytynyt. Ja jos jossain koh dassa vara olisi riittänyt, niin tukipiteet eivät olleet kyllin vahvoja. Tunnelissa oleva ambulanssi pidettiin lämpimänä ja se valmisteltiin potilasta varten; tyhjiö patja, lämpöelementit, nesteet ja hätäve ret olivat esillä ja valmiina käytettäväksi. Kuormaauton hytissä etäisyy det olivat niin pitkiä, että työntötangon työntövara ei riittänyt. Ahtaassa, kasaan painuneessa ohjaamossa ei pystynyt operoimaan pelastussarjalla, joten laveri oli purettava torxruuvi ja pultti kerrallaan päinvastai sessa järjestyksessä, kun se oli kasattu. Sitä oli yllättä vän paljon. Raivausyksiköllä paikalle tullut palo mies Ilkka Lähdesmäki alkoi työsken nellä Voutilaisen kanssa sisällä hytissä. Istuimen siirtäminen onnistui vain hankkiutumalla eroon sen takana olevasta makuulaverista ja laati kostosta. ”Kun näin tilanteen, tajusin, että kai ken aiemmin opitun voi heittää ikkunasta ulos. RUUVI JA PULTTI KERRALLAAN Palomiehet ryhtyivät tyhjentämään hyt tiä irtonaisesta tavarasta. Annoimme työrauhan”, ensihoidon kent täjohtaja Åhs sanoo. Ensihoitajat varustelivat Lähdesmäen, jotta hän saattaisi auttaa potilasta ohjei den mukaisesti heti, kun se on mahdol lista
”Mistään ergonomisista asennoista ei ollut tietoakaan”, Kulmala sanoo. ”Laita käsi tuohon ja jalka tuohon, niin minä tulen tuosta siihen, niin pääsemme tekemään”, Lähdesmäki ohjasi työpa riaan. Åhs sopi lääkäri Nurmen kanssa, että jos jollain muulla tehtävällä tarvittaisiin kenttäjohto tai lääkäriyksikössä olevia hengityskoneita tai paineluelvytyslait teita, niin he irrottautuisivat tältä teh tävältä. Keskikonsolin poista misen jälkeen potilaasta saatiin esiin jo kokonainen käsi, mutta samalla irrotus työ alkoi käydä hitaammaksi. Hän sanookin, että ahtaassa tilassa hyvä kommunikointi oli työn sujumisen kannalta keskeisessä roolissa. Vou tilainen käytti levitintä yläpuolelta, pois tetun apukuljettajan istuimen kohdalla. ”Jos saimme jostakin levitettyä, niin saattoi käydä niin, että romu alkoi elää ja painoi toiselta puolelta potilasta, jolloin siitä kohtaa emme voineet enää levittää, ja oli keksittävä jokin toinen keino”, Läh desmäki kertoo. ”Siinä odotellessa kävi mielessä, että ollaanko tässä vain todistamassa pahinta”, Helanne sanoo. Sekin piti irrottaa pultti kerrallaan auki ruuvaamalla. Lähdesmäki ohjasi alapuolella levittimen kärkiä käsin paikoilleen. Myös FinnHEMS 10 lähti toiselle tehtävälle Espooseen kymmenien autojen ketjuko lariin. Jos näin olisi käynyt, olisivat ensihoidon mahdollisuudet auttaa olleet kovin rajalliset. TÖITÄ ALAMÄKEEN TEHDEN Välillä Voutilainen ja Lähdesmäki yritti vät käyttää levitintä. SENTTIPELIÄ ”Työ meni senttipeliksi, jossa mietittiin, mistä saataisiin sentti tai pari lisää, jotta saataisiin työskenneltyä levittimillä. Se tapahtui ylhäältä alaspäin, vähän niin kuin 30–40 asteen kulmassa alamäkeen työskennellen. PALJON PUHETTA Palomiehet Voutilainen ja Lähdesmäki mahtuivat juuri ja juuri työskentelemään hytin sisällä. Ruhjoutuneessa hytissä liikkuminen ja työskentely oli hankalaa. Voutilainen ja Lähdesmäki keskustelivatkin koko ajan mitä tekivät, ja suurin piirtein jokainen askel oli sanoitettava. Kun palomiehet saivat irrotettua makuulaveria paikoillaan pitävät ruuvit ja pultit, he pääsivät käsiksi keskikonso liin. 26 Pelastustieto 3/2021 HÄLYTYSILMOITUS että romahtaako potilaan tila irrotuk sen aikana. Ilkka Lähdesmäki (vas.), Mika Lönnqvist ja Marko Palmu muodostivat KeravaTuusulan raivausyksikön.. Siten löytyi asento, josta saattoi tehdä jonkin pienen työn, jonka jälkeen he toivoivat pääsevänsä muutaman sentin lähemmäksi lopputu losta. Pian Åhs irrottautuikin 7tiellä olevaan liikenneonnettomuuteen ja ajoi sen ohella pari muutakin tehtävää
HÄLYTYSILMOITUS hedengrensecurity.fi I security@hedengren.fi I 0207 638 635 I Uudet turvavalaisimet adaptiiviseen evakuointiin Varmistaa turvallisen evakuoinnin ilman paniikkia Ympäristöystävällinen ja helppo asentaa Kotimainen edelläkävijä Opastaa adaptiivisesti turvallisimman reitin Viestii selkeästi valon liikkeellä ja nuolilla Pienentää henkilöja savuvahinkoja adaptiiviseen evakuointiin Askelvalaisin N55 Turvavalaisimet N89-C/O Upotettava turvavalaisin N68R-C/O hedengrensecurity.fi I security@hedengren.fi I 0207 638 635 I Uudet turvavalaisimet adaptiiviseen evakuointiin Varmistaa turvallisen evakuoinnin ilman paniikkia Ympäristöystävällinen ja helppo asentaa Kotimainen edelläkävijä Opastaa adaptiivisesti turvallisimman reitin Viestii selkeästi valon liikkeellä ja nuolilla Pienentää henkilöja savuvahinkoja Askelvalaisin N55 Turvavalaisimet N89-C/O Upotettava turvavalaisin N68R-C/O UU TTA ! Uutuusvalaisimet ilmoitus Pelastustieto 1_21.indd 1 Uutuusvalaisimet ilmoitus Pelastustieto 1_21.indd 1 1.2.2021 12.00.03 1.2.2021 12.00.03 UU TTA ! Uutuusvalaisimet ilmoitus Pelastustieto 4_21.indd 1 Uutuusvalaisimet ilmoitus Pelastustieto 4_21.indd 1 14.4.2021 13.17.32 14.4.2021 13.17.32
KOKEILUJEN KAUTTA ”Irrotustyö oli kokeilun kautta onnistu mista. ”Välillä tuntui, että keinot loppuvat kesken. Arve lisin, että selkänojan irrottamiseen kului lähelle tunti aikaa”, Kulmala sanoo. Penkin takaa ilmaantui haastava rakenne, jonka tehtävä on kääntää penk kiä. Tukipiste oli kuitenkin lähellä potilaan päätä, jolloin oli varottava, että levitin ei levitettäessä lipsahda pois pai koiltaan ja osu potilaaseen”, Lähdesmäki kertoo. Monet toimenpiteet olikin vain kokeil tava – toimivatko ne, vai eivätkö toimi. ”PALAAKO TÄÄLLÄ?” Sitä mukaa, kun potilasta saatiin esiin, häntä suojattiin lisää kylmän varalta foliohatulla, avaruuslakanalla ja lämpö elementeillä. Sitten irrotimme sitä leikkureilla. Kun siihen lopulta päästiin käsiksi, palomiehet paloittelivat ratin kehän ja puolat poljinleikkurilla 10–20 senttimetrin pituisiksi palasiksi. Järkevää varasuunnitelmaa ei ollut. ”Oli pohdittava, minkälainen ketju reaktio syntyisi, jos joku niistä antaisi periksi”, Lähdesmäki kertoo. 28 Pelastustieto 3/2021 HÄLYTYSILMOITUS Kuvaavaa on, että hytin lattiasta irro tettiin ruuveilla kiinnitetty ehkä sentin vahvuinen muovimatto, jotta saatiin sen verran tilaa, että levittimiä voitiin käyt tää”, Kulmala sanoo. Silti ne olivat edelleen jumissa. ”Oli leikattava pala kerrallaan ja varovasti laittamalla oma käsi leikkurin ja potilaan jalan väliin, ettei potilaalle aiheutunut lisää vahinkoa”, Lähdesmäki kertoo. Kun jokin tietty työvaihe ei eden nyt, siirryimme tekemään toista työtä ja mietimme ratkaisua lisää. 010 682 1200 UUDEN SUKUPOLVEN UUDEN SUKUPOLVEN INTEGROITU VALOPANEELI INTEGROITU VALOPANEELI AMMATTILAISEN VALINTA www.tamlans.fi. ”Jossain vaiheessa potilas kysyi pa laako täällä, koska hänellä oli niin kuuma. Hytissä oli jännitettyinä parhaimmil laan kaksi työntötankoa ja yksi levitin. Rakenne oli monikerroksista rautaa, jossa oli lisäksi nivel. ”Ensin yritimme sahata puukkosa halla lattarautaa, mutta siinä lensivät vain kipinät, joten luovuimme laitteesta. SELKÄNOJA TIUKASSA Kuljettajan istuimen selkänoja oli saa tava irti. Mikäli potilas ei muuten irtoaisi, olisi kysymykseen tullut lähinnä se, että onnettomuusajoneuvon asentoa olisi pitänyt manipuloida nosturilla. Akkukäyttöisen pelastussarjan työvä lineiden huomattiin olevan muutaman sentin pitempiä kuin polttomoottori käyttöisen pelastussarjan työvälineiden. Tämä olisi ollut kuitenkin vasta äärimmäinen ratkaisu. Kun palomiehet saivat raivattua lisää tilaa hyttiin, Kulmala siirtyi sinne johta maan irrotusta. Myös irrotus työtä tehnyt Voutilainen kertoi, että tal violosuhteisiin nähden autonromussa oli lämmin työskennellä. Meillä oli hyvin tiedossa ongelmat, Yli neljä tuntia oli vierähtänyt yhdessä hujauksessa. Romun seassa aherrettiin noin kaksi tuntia, jotta jalat saatiin näkyviin. Sammutin aina välillä sisätilalämmitti men hetkeksi, jotta sisällä ei tulisi liian kuuma”, Kulmala kertoo. RATTI POIS PALASINA Ratti painoi potilasta. Niilläkin senteillä oli merkitystä, joten palomiehet jatkoivat irrotusta poltto moottorikäyttöisellä pelastussarjalla. Sen rikkomiseksi ei tuntunut olevan keinoja. ”KEINOT MEINASIVAT LOPPUA” ”Yritimme käyttää tankolevitintä poti laan lähellä, jotta hänen oloaan voitaisiin helpottaa. EI JÄRKEVÄÄ VARASUUNNITELMAA Raivausyksikön esimies Lönnqvist kiersi onnettomuuspaikkaa ja suunnitteli seu raavia vaiheita palomestari Matias Sal men kanssa. Palasimme sit ten uusien ajatusten kanssa kesken jää neeseen työvaiheeseen. Jotta potilas saa tiin irti, oli monta eri työtä, jotka kaikki piti hoitaa, ennen kuin hänet saataisiin ulos”, Lähdesmäki kertoo
Pitkän operaation jälkeen Töölön sairaalassa irrotustiimiä kiiteltiin erityisesti potilaan lämpöta loudesta huolehtimisesta. Ratkaisuja keksies sämme testasimme työkaluja, jotka saattaisivat toimia siinä tilanteessa. ”Kaikki temput kokeiltiin, mitä kek sittiin”, Lähdesmäki sanoo. Se on hyvä oppi, minkä tästä voi ottaa”, Karlenius sanoo. Se toimi”, Helanne sanoo. ”HYVÄT JÄTKÄT TEKEMÄSSÄ” Irrotustyönjohtaja Kulmala katsoi teh tävän jälkeen kelloa ja yllättyi, miten kauan irrottamiseen oli kulunut aikaa. TAITAVAA TYÖKALUJEN SOVELTAMISTA Myös ensihoitaja Harri Karlenius kiit telee tiimin työskentelyä. ”Meillä oli potilas, jota piti aut taa, mutta häneen ei päässyt käsiksi”, Helanne sanoo. Hänen oma tilanteensa oli kovin erilainen. Päättyy seuraavalla aukeamalla Ensihoidolta täysi tunnustus jotka piti ratkaista. Kun tuntee välineensä hyvin, niitä voi käyttää menestyksekkäästi muussakin tehtä vässä kuin mihin ne on alun perin tar koitettu. POTILAS SAADAAN IRTI Helanne ja Karlenius olivat pyytäneet kenttäjohtaja Åhsin takaisin onnetto muuspaikalle lisäavuksi. ”Minulla oli tosi hyvät jätkät teke mässä, heillä pysyivät työkalut käsissä”, Kulmala kiittelee. Kuormaau ton romu saatiin raivattua siten, että potilas voitiin evakuoida. Nyt hoitoa toteuttava henkilö voitiin laittaa suojavarusteissa romuun potilaan vie reen, sitä ensihoitajat eivät voi tehdä. ”Nostaisin esiin ensihoidossa työs kentelevien palomiesten hyödyn. Hän kuvaa hetkeä jopa tunteelli seksi, kun potilas viimein oli käsien ulottuvilla. Se oli silti hänelle kin ensihoitotyön haastavampia hetkiä. Yli neljä tuntia oli vierähtänyt yhdessä hujauksessa. ”Itse otan hatun pois päästä ja olen ylpeä heistä.” Ensihoitajat Eerika Helanne ja Harri Karlenius joutuivat hankalaan tilanteeseen: potilasta olisi pitänyt hoitaa, mutta häneen ei päässyt mitenkään käsiksi.. Se oli jäätävää ammattitaitoa sekä rauhallista, kärsivällistä ja johdonmu kaista toimintaa”, ensihoitaja Eerika Helanne ei säästele sanojaan nähtyään mitä tapahtui. ”Meillä oli selkeä linjaus, että palo miehet hoitavat potilaan romusta ambulanssiin, ja me jatkamme siitä. Palomies osasi arvioida potilaan tilaa luotettavasti sekä tunsi hoitomenetel mät ja lääkkeet”, ensihoidon kenttäjoh taja Timo Åhs kiittelee. Irrotustyössä keskityttiinkin ker ralla aina yhteen asiaan, jossa yhden henkilön rooli saattoi olla hyvin pieni, mutta silti erittäin merkittävä. HYVÄÄ YHTEISTYÖTÄ Ensihoidon ja pelastuksen yhteistoi mintaa kuvattiin hyväksi yhteistyöksi. Vastassamme oli liukkaita, muodotto mia ja periksi antavia rakenteita”, Läh desmäki kertoo. Jälkiviisaanakaan hän ei osaisi tehdä mitään työvaihetta toisin siten, että se varmasti olisi nopeuttanut irrotusta. Nelituntisen irrotuksen aikana hänen kanssaan oli ehditty tehdä jo sinunkaupatkin. 3/2021 Pelastustieto 29 HÄLYTYSILMOITUS ”Olipahan palomiehillä valtava urakka. ”Palomiehet sovelsivat työvälineitä haastavassa tilanteessa. Myös raivausyksikön esimies Lönn qvist luonnehtii hytissä työskennellei den joutuneen kovaan paikkaan
30 Pelastustieto 3/2021 HÄLYTYSILMOITUS P aloesimies Risto Kulmala kertoo olleensa uransa aikana vain pari kertaa harjoituksessa, jossa on päässyt harjoittelemaan oikean kuormaauton kanssa. ”Kaikki voivat tuoda vaihtoehtoja, se on sangen tervetullut lisä esimiehelle. Kaikkea ei voi, eikä tarvitse itse tietää.” Jälkeenpäin jokaisella tehtävään osal listuneella asemalla käytiin tekninen jäl kipuinti. ”Katselin kelloa, kun tunti, toinen ja kolmas kului. Kuuntelemme mielellämme ideoita fiksuilta kavereilta. Nyt sinnikkyys palkittiin. Hän kertoo, että palomestarin johta mista ei alkutilanteen tehtävän antamis ten jälkeen oikeastaan tarvittu. ”Muita harjoituksia on ollut lähinnä henkilöautojen kanssa, ne harjoitteet eivät antaneet tämän tehtävän hoitami seksi minkäänlaisia eväitä.” Paloesimies Mika Lönnqvist kiitte lee, että pelastustöitä tehdessä on menty hyvään suuntaan, kun on ryhdytty kes kustelemaan keikoilla. Niissäkin auto on ollut aina pyörillään. Salmi sopi poliisin kanssa liikennejärjestelyistä ja yritti pohtia taustalla tulevaa toimintaa. Kessuilla siinä oli kovempi paine.” Harjoitukset harvassa – keskustelua tarvitaan Pelastajat pohtivat pitkän irrotustyön jälkeen harjoitusten kommunikoinnin tärkeyttä.. Yritin olla prässäämättä ja ajattelin, että tehdään vaan nyt rauhassa. ”Joskus pitää olla vain sinnikäs, kun mitään jippoja ei ole. Nostan kavereille hattua siitä”, palomestari Matias Salmi sanoo. Niissä esille tulleet asiat koottiin yhteen. Ihan kaikki saavat ajatella
HÄLYTYSILMOITUS Ursuit ® Kuivapuvut Ammattikäyttöön Satojen autojen ketjukolarisuma laittoi Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen ennalta arvaamattoman tilanteen eteen. Ratkaisu löytyi polttomoottorikäyttöisestä pelastussarjasta. 3/2021 Pelastustieto 31 Jos sinulla on tiedossa keikka, joka voisi sopia Hälytys ilmoitus-jutuksi, älä epäröi ottaa yhteyttä: marko.partanen@pelastustieto.fi tai 0400 674 208. Työntötangon työntövara ei aina riitä. Kuljettajan istuimen selkänojan irrottamisessa vaadittiin kaksi senttiä lyhyempi levitin. Lue arkistojuttu kolarisumasta 2005. Kritiikkiä herätti muun muassa se, ettei sopimuspalokuntia hälytetty pelastustöihin ollenkaan. Lue koko juttu: pelastustieto.fi/arkistojuttu 14.4.2005 ]/2005 Huomioita keikalta • Mitkään irrotustyöhön saamamme opit eivät toimineet. • Pitäisi päästä treenaamaan kuorma-autojen pilkkomista, ehkä jopa muissakin asennoissa kuin renkaillaan olevissa ajoneuvoissa. Pahin tilanne syntyi aamukahdeksan aikaan, jolloin kolmella pääväylällä, moottoritiellä sattui seitsemän päällekkäistä onnettomuutta. • Raskaan kaluston hytti on laaja ja tilava. • Kun työ meni ”senttipeliksi”, havaittiin, että polttomoottorikäyttöisen pelastussarjan työvälineet ovat muutaman sentin lyhyempiä kuin akkukäyttöiset samat työvälineet. • On valmistauduttava käyttämään kaikkia työvälineitä ruuvinvääntimestä raskaaseen nosturiin. • Ergonomisia työasentoja ei voitu käyttää
Hoitotilaan asennetaan sumutinpää, josta sumutetta tulee ker rallaan noin 30 millilitraa. Sinivalojärjestelmällä hoitotilaa voidaan puhdistaa keikkaa odotellessa. Viiden minuutin jälkeen hoitotila on jälleen käytössä. 32 Pelastustieto 3/2021 M ekaanista puhdistamista ei voida kuitenkaan jättää kokonaan teke mättä. Tällä englantilaisvalmisteella autojen pinnat voidaan puhdistaa nopeasti. Hoitotilaan asennetaan sininen sumutinpää, jonka avulla desinfiointiainetta sumutetaan.. Ambulanssin ohjainväylään asennettava kuivasumu tin on biosidipohjainen desinfiointiaine. Laskeutuessaan pinnoille aine puhdistaa ne epäpuhtauksista”, myyntijohtaja Santtu Keto kertoo. ENSIHOITO & AMBULANSSI Puhtaaksi sumulla ja sinivalolla Hoitotilojen puhdistaminen on tullut entistäkin tärkeämmäksi korona-aikana. Ainetta suihkuaa hoitotilaan noin minuutin ajan. ”Järjestelmää ei käytetä ajon aikana”, Keto kertoo. Järjestelmä voidaan asentaa myös jo käytössä oleviin ambulansseihin.” Järjestelmän kustannukset ovat noin 5000–6000 euroa riippuen siitä, onko kyseessä uustuotanto vai jälkiasennus. Profile Vehicles sijoittaa valmistamiinsa ambulansseihin kuivasumujärjestelmän. Yksityiskohdat pitää edel leen puhdistaa käsin. ”Koronaaika on entisestään lisännyt vaatimuksia hygienialle ja puhdistamiselle. Teksti: Esa Aalto · Kuvat: Jari Nyrhinen Puhdistusainetta varten ambulanssiin sijoitetaan parin litran säiliö. ”Vaikka perussiivousta ei aineella voida tehdä, se kuitenkin helpottaa peruspuhtauden ylläpitoa, koska laajoja pintoja ei tarvitse mekaanisesti puh distaa. Kalusto on jokaisen keikan jälkeen puhdistettava
Yritys työl listää tällä hetkellä noin 200 henkeä ja liikevaihto on noin 30 miljoonaa euroa. KILPAILU KOVENEE Ville Repo kantaa huolta siitä, mitä kotimaan markkinoilla tulevaisuudessa tapahtuu, jos kilpailutuksista tulee isom pia. Profilen ajoneuvoista jopa 80 pro senttia menee vientiin. Uusia innovaati oita kehitetään ja mietitään, miten tuot teita voidaan tehdä laadukkaammin ja kustannustehokkaammin. Sairaanhoito piirien yhteishankinta käsitti 200–400 ambulanssia. Jatkossa on tarkoitus keskittyä kehittämään ole massa olevia tuotteita. Autojen akustojen pitää vielä kehitettyä, jotta sähköautojen toiminta säde on riittävä. Tuotanto kasvaa ja myös henkilöstöä aiotaan lisätä tasaisesti kaikilla tuotantopaikoilla. Siihen pitää vastata etsimällä uusia menetelmiä. Materiaalivalinnoilla ja isoilla tuotantosarjoilla on tärkeä mer kitys. ”Jos sairaanhoitopiirit, kuten nyt on jo joillakin alueilla tapahtunut, tai mahdolliset hyvinvointialueet alkavat tehdä yhteishankintoja, vaarana on se, että ulkomaiset kilpailijat kiinnostuvat meidän markkinoistamme. ”Työvoiman saanti on kohtuullisen hyvä. Kilpailu on jo nyt kovaa maailmalla, mutta onneksi olemme pystyneet säilyttämään kilpailu asemamme vahvana”, Repo sanoo. Meillä on hyvä keskusteluyhteys auto valmistajiin. Hän oli mukana teke mässä ambulansseja Kuwaitiin. Uusi toimitusjohtaja on alkanut päi vittää yrityksen strategiaa. ”Kun tuote voidaan tehdä mahdolli simman nopeasti, se on silloin myös kus tannustehokasta. ”Työn ohessa valmistuin tuotantota louden insinööriksi.” Profilen pääpaikka on Iisalmessa, mutta sillä on tuotantolaitokset myös Tallinnassa ja Budapestissa. Meillä on jo nyt menossa täyssähköprojekteja, joten ajan hermolla ollaan ja etukenossa kohti tulevaisuutta”, Ville Repo sanoo. 34 Pelastustieto 3/2021 ENSIHOITO & AMBULANSSI Uusi polvi vetovastuussa Teksti: Esa Aalto · Kuva: Oona Lyytikäinen S euraava sukupolvi vetää nyt ambulanssien valmis tamisesta tunnettua Profile Vehicles Oy:tä. ”Sitä me vaalimme.” Hintakilpailun hän uskoo kovenevan entisestään. Kesätöihin tuotantolinjalle hän tuli vuonna 2007. ”Tuotekehityksessä on otettava huo mioon muun muassa sähköteknologia. Hiljattain Profile voitti Tans kassa ison kilpailutuksen. ”Tavoitteenamme on kasvaa siellä, missä olemme jo nyt vahvoja.” Pohjoismaat ovat yritykselle tärkeä markkinaalue, melkeinpä kuin koti markkinat. Myös asentamiemme järjestelmien säh könkulutuksen pitää olla aikaisempaa pienempi. ”Haarukka on suuri, koska kilpailu tusvaiheessa oli epäselvää, kuinka paljon sairaanhoitopiirit jatkossa hoitavat itse ensihoitopalvelua”, hän kertoo. Toimitusjohtaja Ville Repo uskoo Profile Vehiclesin tasaiseen kasvuun kovasta kilpailusta huolimatta.. Sen sijaan korkeammin koulutettua työvoimaa on hankalampi saada.” Ville Repo katsoo, että kymmenen vuoden kuluttua Profilen ambulanssit ovat entistä halutumpia maailmalla. Kilpailussa pysyy mukana, kun ei tingi laadusta. Kotimaan mark kinoilla Profile on selvä markkinajohtaja. Akustojen takia emme voi ambulanssien lattiarakenteisiin enti seen tapaan viedä omia järjestelmiämme. Ville Repo, 30, aloitti toimitusjohtajana viime syksynä, kun hänen isänsä Marko yllättäen menehtyi. Kehitämme jatkuvasti materiaaleja ja kokoonpantavuutta.” Näkymät ovat nyt hyvät. Ville Repo on kasvanut Profilen mukana. Liikevaihto nousee noin 50 miljoonaan euroon. Meidän pitää kouluttaa itse asen tajat. Myös tuotannon tehokkuus on kes keistä, koska palkkakustannukset vaikut tavat huomattavasti. ”Tärkeintä on, että teemme jokaiselle asiakkaallemme huippulaadukasta kalus toa.” Myös tuotantolaitosten kykyä tehdä ja tuottaa kalustoa markkinoille paran netaan
Kyljen musta väri on täysin heijastavaa teippiä. Siksi ensihoitajat on koulu tettu käyttämään alkusammutusvälineis töä. Uusien ambulanssien yhdellä seinällä on heittosammutin, kaksi isoa jauhesam mutinta, pora ja läpilyöntiputket. ”Siitä tuli oikein hyvä väritys. Ambulanssi oli ensimmäisenä kohteessa, kun talon katolla paloi aurinkopaneeli. Ajaminen nelivedolla on turvallisempaa huonoilla teillä.” PUNAMUSTA VÄRI TULI JÄÄDÄKSEEN PohjoisKarjalan maakunta juhlii tänä vuonna 300vuotista taivaltaan, ja sen kunniaksi ambulanssit päätettiin maa lata keltaisen lisäksi maakunnan väreillä, punaisella ja mustalla. ”Kerromme, miten ne on rakennettu ja miten välineistöä käytetään.” Teksti: Kaisu Puranen Kuva: Mikko Mäkinen Aurinkopaneelin sammutus onnistui ambulanssin välineillä Pienen muokkailun jälkeen autoihin saatiin sopimaan myös sammutusasu.. 3/2021 Pelastustieto 35 Tervetuloa Palopäällystöpäiville! sppl.fi/ppp2021 ENSIHOITO & AMBULANSSI P ohjoisKarjalan pelastus laitos hankki maaliskuussa seitsemän uutta ambu lanssia maakuntaväreissä, alkusammutusvälineistöllä varustettuna. toukokuuta livestreamin Facebookissa Kiteen ase malta, jonne tulee autoista kaksi. Törrönen kertoo, että uudet ambu lanssit kilpailutettiin yhdessä PohjoisSa von kanssa. Kaikki autot ovat jo käy tössä, ja yhdellä on jo päästy tositoimiin. Yhteishankinta kannat taa, sillä alueella ambulansseja uusitaan taajaan. KÄTTÄ PIDEMPÄÄ Harvaan asutulla seudulla ambulanssi voi usein tulla ensimmäisenä palopaikalle. ”Ensihoitajapalomies työpari teki alkusammutuksen talon tikkailta ambu lanssin sammuttimilla”, ensihoitomes tari Kari Törrönen kertoo. Pääsääntöisesti ambulansseissa työs kentelee palomiesensihoitaja työpari, mutta joskus työvuoroon voi sattua kaksi ensihoitajaa. Yhdelle yksikölle hintaa tuli noin 110000 euroa. Mielestäni nämä ovat paljon paremmat kuin entiset, joten jatkossakin otamme ambulanssit tällä värillä.” Törrönen tähdentää, että kysymys ei ole hybridiyksiköistä, vaan ambulans seista, joissa on mukana alkusammutus välineistöä. Pienen muokkailun jälkeen autoihin saatiin sopi maan myös sammutusasu. ”Tämä oli hyvä uudistus, sillä tähän asti olemme pärjänneet etuvetoisilla. Uudet Manmerkkiset, Profilen raken tamat ambulanssit ovat nelivetoisia ja automaattivaihteisia. ”Siinä vaiheessa palomies voi jo antaa tuulilasiraportin pelastuksen yksiköille, ja hänellä on hyvä olla vähän kättä pidem pää kohteessa toimimiseen”, Törrönen kertoo. Pelastuslaitos järjestää 15. Se näyttää pimeässä melkein valkealta, kun valo osuu siihen
Se taas voi romahduttaa kerralla aktiivisten hälytysosastolaisten määrän. Kymmenen päivän karanteeniin pää tyivät kaikki harjoitukseen osallistuneet kymmenen palokuntalaista ja yksi pää toiminen henkilö. Yksi koronatartunta aiheutti sen, että aktiivisten hälytysosastolaisten määrä romahti kerralla.” Sodankylään saatiin jo samana iltana tuuraamaan kaksi päätoimista palo miestä Rovaniemeltä. ”Asema miehitettiin useammalla pää toimisella henkilöllä ympäri vuorokau den. 36 Pelastustieto 3/2021 SOPIMUSPALOKUNNAT K orona saattaa pahimmil laan heikentää merkittä västi varsinkin harvaaluei den sopimuspalokuntien toimintaa. Tilanteesta selvittiin päätoimisten paikkauksella. Hannukari sanoo, että yksi koronatar tunta pysäytti käytännössä koko toimin nan, vaikka tauti ei levinnytkään muihin hälytysosastossa. Yksi tartunnan saanut palokuntalainen voi altistaa jou kon muita, jotka puolestaan joutuvat karanteeniin. VPK toimii ykköslähdön palokuntana. ”Oli herättävä kokemus, kuinka pie nestä kiinni koko valmius on käytän nössä. Hannukari kertoo, että Sodankylän VPK:n hälytysosastossa on 25–30 henkilöä. Siitä alkoi meillä melkoinen soittokierros. Tavallisesti Sodankylän asemalla on vuorossa yksi päätoiminen henkilö. Esimerkiksi Sodankylän VPK oli tällaisen tilanteen edessä viime syksynä. Tammikuussa jääpelastuskurssilla otettu kuva ei liity koronatapaukseen.. ”Sunnuntaina hän ilmoitti, että hänellä on positiivinen tulos koronatestistä. ”Kun siitä porukasta otetaan kymme nen pois, se on kaksi kolmasosaa aktiivi sista. Hän tuli tavalliseen tapaan viikkoharjoi tukseen, joka järjestetään torstaisin. Teksti: Kaisu Puranen · Kuva: Karri Kivinen he joutuivat kymmenen päivän karan teeniin”, kertoo Lapin pelastuslaitoksen palomestari, Sodankylän asemavastaava Jussi Hannukari. Jos näitä tapauksia tulisi useampia pitkin Lappia, ei meillä pystyttäisi millään paik kaamaan tällaista tilannetta.” Siksi pelastuslaitoksella ollaan oltu Sodankylän VPK:n hälytysosastossa on 25–30 henkilöä. Se saattaa romahtaa kerralla. Seuraavien kym menen päivän ajan vajetta paikattiin Rovaniemeltä ja Torniosta. Yksi sopimuspalokuntaan kuuluva oli tietämättään saanut koronatartunnan. Se oli iso apu”, Hannukari sanoo. Harjoituksiin osallistu vat pääosin kaikkein aktiivisimmat. Sel vitettiin keitä harjoituksissa oli ollut, ja Karanteeni romahdutti hälytysvalmiuden Sodankylän VPK:n hälytysosasto koki kolauksen viime syksynä, kun joukko aktiivisia palokuntalaisia asetettiin koronakaranteeniin
”Pelastuslaitosten ja Sopimuspa lokuntien Liiton täytyy ponnistella yhdessä, että harrastusta saadaan pidet tyä yllä siitä huolimatta, ettei harjoituksia välttämättä ole ollut yli puoleen vuoteen.” Maskonen kertoo, ettei itse korona virus tunnu olevan riski, sillä sopimus palokunnat ovat noudattaneet erittäin tarkasti ohjeistuksia. Ne toimivat ensilähdön palokuntana kaik kialla muualla, paitsi Rovaniemellä ja KemiTorniossa, joissa valmiudesta vas taavat päätoimiset. 3/2021 Pelastustieto 37 SOPIMUSPALOKUNNAT todella varovaisia koronan suhteen. Sen sijaan juuri harjoitusten puute voi olla riski. Laukkanen kertoo, että Sodankylän VPK:n viikkoharjoitukset on pidetty etänä. Lisäksi Lapissa jois sain kunnissa ensivastetyötä tekeviä sopi muspalokuntalaisia on rokotettu kuntien omalla terveydenhuollon päätöksellä. ”Niistä on saatu erittäin laadukkaita. ”Silloin on mahdollisuus, että seuraa van kerran, kun tulee harjoitus, ei sinne lähdetäkään. W3 MONIVÄRI VALOPANEELI Vaativiin pohjoisiin olosuhteisiin suunniteltu aerodynaaminen valopaneeli • Tehokkaampi ECE R65 Luokka 2 • Jarruvalo ja suuntavilkut • Työja kujavalot • Merkkivalaistus, kun 230V kytkettynä • Väyläohjaus • Takuu 4 vuotta www.standby.eu. On koko yhteiskunnan teh tävä pitää huoli siitä, että kun pandemia on ohi, harjoituksissa on vähintään sama porukka kuin aikaisemmin.” Vajetta paikattiin Rovaniemeltä ja Torniosta. Hänen mukaansa se toimii erit täin hyvin. Luulen, että kaikkialla yhteistä on se, että paloasemille saa ottaa vain oman väen”, hän kertoo. Maskonen arvioi, että harjoitusten vähyys tai puute saattaa vieraannuttaa palokuntalaisia harrastuksestaan. Aika vähillä vaurioilla kuitenkin selvittiin, ja on selvitty tästä ajasta. ”Pelastuslaitos suorittaa valvontatoi minnan asiakirjavalvonnalla ja turvalli suuskoulutukset Teamsin kautta.” VÄHILLÄ VAURIOILLA Sodankylän VPK:n puheenjohtaja Markus Laukkanen kertoo, että Lapin pe lastuslaitoksen alueella sopimuspa lokunnilla on merkittävä rooli. ”Osassa harjoitellaan pienryhmissä, osassa on etäharjoitukset, osassa ei har joitella lainkaan. Kun toimimme ensilähdön palokuntana, suojautumi nen on aiheellista, ettei koko toiminta lamaannu.” Suomen Sopimuspalokuntien Liiton toiminnanjohtaja Ari Maskonen kertoo, että koronarajoitukset ovat vaikuttaneet hyvin vaihtelevasti sopimuspalokuntiin. Vakihenkilöstö ja sopimuspalokuntalai set pitävät harjoitukset Teamsin kautta.” Laukkanen arvioi, että koronakaran teenista selvittiin kohtuullisen hyvin. ”Ainahan se vähän herättää
Teksti: Esa Aalto · Kuva: Jari Laine/Color-Kuva Oy T ulipalo ikäihmisten asutta massa kerrostalokokonai suudessa aiheutti useiden miljoonien eurojen vahingot Jyväskylän Palokassa heinä kuussa 2020. Kehityssyötteitä koko alalle.. Pelastusalan lausunnoissa ihmetel lään muun muassa sitä, miksi onnetto muustutkinta keskittyi arvostelemaan pelastustoimintaa ja sen johtamista sekä asukkaiden evakuoimista. Otkes selvitti erityisesti poikkeuksel lisen tulipalon pelastustoimintaa. Kyse oli uudesta rakennuksesta, jonka rakenta misvaatimukset oli paloturvallisuuden osalta räikeästi laiminlyöty. 38 Pelastustieto 3/2021 PELASTUSTOIMI Väärin sammutettu vai tutkittu. Tutkinnassa on kuultu laa jaa joukkoa pelastusviranomaisia ja ensi hoitajia. Raju palo uudehkossa rakennuksessa yllätti. Tut kinnassa arvosteltiin muun muassa palon alkuvaiheessa keskittymistä asukkaiden evakuointiin, joka oli pois sammutus ja rajoitustoimiin käytettävistä resurs seista. Tulipalo eteni parvekkeella poltetusta kynttilästä yllättäen parille katolle uudessa rakennuksessa. Myös pelastustoiminnan johtami nen oli ylikuormittunutta. Vakavilta henkilövahingoilta vältyttiin. Tulipalo syttyi vuonna 2018 valmistuneessa senioritalossa. Onnettomuustutkintakeskus ja pelastustoimi ovat eri linjoilla laajan kerrostalopalon tutkinnasta. Pelastustoimi puolestaan korostaa onnettomuuden taustatekijöitä, kuten uuden rakennuk sen puutteellista paloturvallisuutta. Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi toteaa, että tutkinnassa on selvitetty asiat perus teellisesti ja johtopäätökset ovat hyvin perusteltuja. ”On sääli pelastustoimen kehittämi sen näkökulmasta, jos esille nostetut Senioritalon palo oli salakavala sammuttajille
Tätä kin pitäisi arvioida ilman tunteita ja kat soa, mitä järkevää tutkinnassa on ja miten sen avulla voisi omaa toimintaa kehittää. ”Myös pelastussuunnitelmaan on tutustuttu. Samassa yhteydessä tul laan päivittämään rakennuksen suojavä istöön liittyvää ohjeistusta.” Myös sisäministeriö kummastelee aikajanan puuttumista pelastustoimin nan arvioinnissa. 3/2021 Pelastustieto 39 asiat yritetään selittää pois päiväjärjes tyksestä.” Hän painottaa, että yksittäistä pelas tuslaitosta ei nosteta tikun nokkaan, vaan halutaan antaa koko pelastusalalle syöt teitä oman toimintansa kehittämiseksi. Niille olisi tarvetta, kun maan käyttö ja rakennuslakia ollaan uudista massa. TUNTUU JÄLKIVIISASTELULTA Pelastustoimen kehittämispäällikkö Vesa-Pekka Tervo korostaa, että Otkesin riippumatonta tutkimusta arvostetaan, ja siitä on huolehdittava myös tulevaisuu dessa. Mitä vaike ampi tilanne, sitä suurempaan roolin arvot valintojen perusteena nousevat”, Tervo sanoo. Tutkinnan kärki oli rakentamisessa. • Johtamisen suunnitteluperusteiden laatiminen ja julkaiseminen pelastuslaitosten käyttöön. • Ohjeen laatiminen laajaa evakuointia varten. ”Siksi haluamme ottaa kantaa niihin asioihin tutkinnassa, jotka eivät mieles tämme ole aivan kohdillaan.” Tervo pitää harmillisena, että tutkin nassa aiheutuneiden vahinkojen eri taus tatekijöiden keskinäistä painoarvoa ei ole riittävästi pohdittu. ”Suurin huolenaihe on se, miten meillä voidaan sallia tällaisten rakennusten rakentaminen. JUURISYY JÄI VÄHEMMÄLLE Sisäministeriön erityisasiantuntija Jarkko Häyrinen sanoo, että harmillisen pieni osa pelastusosaston poikkeukselli sen pitkästä lausunnosta päätyi lopulli seen raporttiin. Häyrinen harmittelee myös onnetto muustutkinnan painottumista pelastus toimintaan. • Otkesin turvallisuussuosituksissa todetaan tarve kehittää työmaan tarkastusmenettelyjä ja tarkastusasiakirjaa paremmin suurelle työmaalle soveltuvaksi. Tutkintaraporttiin voi tutustua: www.turvallisuustutkinta.fi > tutkintaselostukset > muut onnettomuudet > tutkintaselostukset vuosittain > 2020 Otkesin suositukset. ”Ensisijainen syy laajoille vahingoille oli, että osin erityisryhmille rakennettua uutta rakennusta ei ollut rakennettu lain mukaisesti.” Jos paloosastoinneista ja palokat koista ei uusissakaan rakennuksissa huo lehdita, sillä on hänen mielestään suuri vaikutus pelastustoiminnan taktiikkaan ja yleensä koko vastuunjakoon palotur vallisuudessa. Nurmi pitää tilanteen arviointia aikaja nan avulla tärkeänä ja niin on tehtykin. Ne ovat osa tutkintaa, vaikka niistä ei suoraa mainintaa olisikaan.” Nurmi pitää selvänä, että palo tällai sessa rakennuksessa yllätti myös paikalle tulleet pelastajat ja se vaikutti pelastus toiminnan ratkaisuihin. ”Ihmishenkien suojeleminen on toi mialan tärkeä päätehtävä. Olisi ehkä syytä kartoit taa, kuinka paljon meillä mahdollisesti on vastaavanlaisia kohteita.” Tervo huomauttaa myös, että tut kinnassa olisi pitänyt tuoda paremmin esille se, miten päätöksiä tehtiin tehtävän aikajana ja tilanteessa käytettävissä oleva tieto huomioiden. Hänen mielestään tehtyjen päätösten arviointi tuntuu tässä tutkimuksessa hie man jälkiviisastelulta. Kun sen joku nostaa esille, se menee ymmärrettävästi ihon alle. Pelas tustoimea koskeva osuus oli vähäisempi. Hänelle pettymys oli myös se, että sprinklatussa rakennuksessa syntyivät näin suuret vahingot. Yksi suosituksista liittyi pelastus toiminnan johtamisen suunnittelu perusteiden laatimiseen. Palokan senioritalon palosta kerrot tiin myös laajassa hälytysilmoitusju tussa Pelastustiedossa 9–10/2020. ”Ne eivät ole helppoja hommia, ja ar vostan pelastustoimen operatiivi sissa tehtävissä toimivia. ”Pelastustoimi näkee tässä itseään enemmän ja voisi todeta, että ei näe met sää puilta.” PALO YLLÄTTI KAIKKI Lausunnoissa kritisoidaan myös aika janan puuttumista tutkinnassa, kun kyse on hektisestä pelastustoiminnasta. ”Päivitämme suosituksen mukaisesti pelastustoiminnan johtamisohjetta eli ’P3käsikirjaa’. Ammattilai nen tekee aina parhaansa, mutta aina ei kaikki onnistu parhaalla mahdollisella tavalla. Aikajanan ja tietyllä hetkellä tehtyjen päätösten kautta olisi voitu Häyrisen mukaan tarkastella sitä, miten tieto oli saatavilla pelastustoi minnan johtamisessa ja kuinka oikeita pelastustoiminnan johtajan päätökset ovat olleet. Kannustankin lukemaan tutkintarapor tin huolella”, Nurmi sanoo. Vaikka tut kintaselosteesta saa käsityksen, että pelastustoiminnan johtamisesta ei olisi olemassa olevia ohjeita, niitä on itse asiassa hyvinkin paljon. ”Hieman oudolta tuntuu, että kun onnettomuuden laajuuteen vaikutta neena juurisyynä ovat rakennusaikaiset virheet, kymmenestä johtopäätöksestä seitsemän liittyy pelastustoimintaan ja neljästä suosituksesta vain yksi muuhun kuin pelastustoimintaan.” Tutkinnasta jää Häyrisen mukaan hieman avoimeksi se, onko siinä kohdis tettu riittävästi paukkuja rakentamisen analysointiin ja siitä saataviin johtopää töksiin. • Selkiyttää työnjakokäytäntöjä suurissa rakennushankkeissa
Nyt sinne oli vielä palattu porukalla yrittä mään sammutusta ja siirtelemään tava roita.” Tila kärsi mittavat palo ja savuvahin got. Savusukellus alkupalo kohteeseen ja sammuttaminen olivat jo menossa, kun Hynninen tuli paikalle. Hynninen on miettinyt tapahtumaket jun aikajännettä. ”Kyllä”, Mikko Hynninen vastaa.. Minuuteista ja yhdestä ikkunasta kiinni ”Yötä vasten se tuli”, muistelee päivystävänä palomestarina toiminut Mikko Hynninen. Tuuria oli matkassa ainakin erään ikkunan kestävyyden sekä syttymistilan kattomateriaalin kanssa. Palo alkoi harrastekäytössä olleessa tilassa autolle teh dyistä tulitöistä. Palokunnalla oli tieto, että tiloissa on kaikkiaan 12 henkilöä. Kello oli perjantaiiltana pari minuut tia vaille kymmenen, kun ensimmäinen hälytys tuli. Jonkinlaisen viiveen jäl keen paikalta soitettiin hätäkeskukseen ja hallin nostoovi suljettiin. ”Kun ensimmäinen yksikkö tuli pai kalle, saatiin varma tieto, että sisällä ei ole ketään”, Hynninen kertoo. Hynnisen arvion mukaan koko satojen neliöiden suuruisen rakennuksen syttyminen oli erittäin lähellä, mutta siltä vältyttiin osit tain hyvällä tuurilla. Syttymistilaan päin ajoneuvojen läheisyydessä oli yksi kaksikerroksinen ikkuna, jonka toinen osa oli helähtänyt sammuttamisen tai palon voimasta alas. ”Tilanne olisi ollut ihan eri, jos siellä olisi ollut toimintakykyinen sammutin ja sitä olisi voinut käyttää.” Eli minuuteista ja yhdestä ikkunasta kiinni. Palokunta oli paikalla kymmenessä minuutissa, ja sammut taminen alkoi parissa minuutissa. Katossa oli ilmeisesti sementti kuitulevyä, joka oli syttymisalueella pu donnut alas. Hätäkeskus oli kehottanut kaikkia poistumaan, mutta varmuutta ei ollut, sillä hätäpuhelu oli katkaistu kesken. Sen lisäksi hälytettiin Hynninen ja Varkauden vakinainen paloasema. Hallin ikkunasta näki, että tila oli täynnä savua. Sitä edelsi epäonnistunut alkusammutus yritys, muiden rakennuksessa olleiden hakeminen paikalle ja viivyttely hätäpu helun kanssa. Ensimmäisenä syttyi kertoman mu kaan auton ovipahvi. Levyn alla laudoitus oli al kanut hiiltyä, katonrajan valaisimet olivat palaneet tai valuneet alas.” ”Jos se olisi mennyt sinne yläpohjaan, niin sitten olisikin ollut vähän erilai set talkoot. ”Jos se toinenkin ikkuna olisi mennyt rikki, sittenhän se ei olisi ollut enää hap pirajoitteinen palo ja saanut rajattomasti happea, lämpötilat olisivat päässeet nou semaan. Hän oli yrittänyt alkusam mutusta, mutta tilassa ei ollut toimivaa sammutinta. Puhutaan arvioni mukaan oikeasti minuuteista, että se olisi päässyt sinne”, Hynninen arvioi. Saivat kuitenkin houkuteltua. Leppävirran sammutusyk sikkö oli paikalla kymmenessä minuu tissa. Sam muttajia oli yhteensä kahdeksan. Selvästi oli nokista naamaa ja muuta, ehdottomasti pitäisi tuollai sessa tilanteessa ymmärtää, että sinne savuiseen tilaan ei ole mitään asiaa. ”Se oli tietysti hyvä asia palon kehitty misen kannalta, ettei se saanut riittävästi happea ja oli muuttunut selkeästi happi rajoitteiseksi paloksi.” EI EHTINYT YLÄPOHJAAN Henkilövahinkoja ei tullut. Tulitöitä tehnyt henkilö oli auton toisella puolella, kun havaitsi palon. 40 Pelastustieto 3/2021 TULITYÖT Ensimmäisenä syttyi kertoman mukaan auton ovipahvi. Teksti: Jarkko Sorjonen · Kuva: Pohjois-Savon pelastuslaitos L eppävirralla syttyi uhkaava tulipalo helmikuun lopussa. ”Ensihoito tuli paikalle, ja osa hen kilöistä ei meinannut suostua käymään siinä tarkastettavana
3/2021 Pelastustieto 41 TULITYÖT Tila kärsi mittavat paloja savuvahingot.
LähiTapiolan suojeluohjeen mukaan näissä tiloissa tulityöt on pääsääntöisesti kielletty tulitöiden korkean riskin johdosta muualla, kuin näihin tiloihin tehdyllä virallisella vakituisella tulityöpaikalla”, projektijohtaja Antti Määttänen kertoo. Yhteistallit eivät hänen mukaansa kuulu kotivakuutuksen piiriin ja niissä pitää olla oma kiinteistövakuutus. Huolella rakennettuja harrasteautoja on tuhoutunut useasti tulitöiden takia. Aina pitää myös tarkastaa, mitä vakuutuksen suojelutai turvallisuusehdoissa on kerrottu tulitöiden turvallisesta tekemisestä. ”Suuri osa paloista johtuu siitä, ettei ole huolehdittu suojauksista. Tämä ohje kuten kaikki muutkin suojeluohjeet on aina syytä käydä vakuutuksenottajan ja toiminnanharjoittajan kesken tarkkaan läpi”, Määttänen muistuttaa. ”Tällaiseen kiinteistöön on voitu sallia vakituinen tulityöpaikka, joka edellyttää myös kiinteistön omistajan hyväksyntää. Suojeluohjeissa on myös yhtiökohtaisia eroja. Tilanteita on ollut etenkin yhteistalleilla. Jos rälläköidään, pitää ympäristö suojata esimerkiksi erityisellä kipinäsuojakankaalla tai vaikka pellistä rakennetulla suojalla, jotta kipinät eivät pääse leviämään ja sytyttämään paloa, SPEKin kehittämispäällikkö Heli Hätönen vinkkaa. Isompi hiekkatai asvalttialue on hyvä, jos lähellä ei ole rakennuksia. Sillä onko autotalli asuinrakennuksessa kiinni vai ei, ei ole merkitystä. Jos tuli tällaisessa kiinteistössä syttyy tulitöistä, korvaukseen sovelletaan lisäomavastuuta, mikä on kymmenen prosenttia vahingon määrästä, kuitenkin enintään 20000 euroa. Autotallit ovat vakuutusyhtiöiden ehdoissa yleensä kiellettyjä paikkoja hitsaukseen ja muihin tulitöihin. A R K IS T O K U V A : K IM M O K A IS T O. Kerrostalon varastot ja harrastustilatkaan eivät sovellu hommaan, sillä niitä ei ole suunniteltu paloja räjähdysvaaralliseen toimintaan. ”Vaikka autoharrastajalta ei tulityökorttia vaadittaisikaan, olisi syytä tunnistaa hitsaukseen liittyvät vaarat, varata tarpeeksi alkusammutuskalustoa ja harjoitella sen käyttöä. Autoharrastajat eivät aina tunne toiminnan riskejä. Ulkotilat ovat usein helpompia, mutta siellä voi olla ruohikkoja maastopalon vaara. ”Kotivakuutukseen kuuluu asunnon piirissä oleva moottoriajoneuvotai irtaimistosuoja. 42 Pelastustieto 3/2021 TULITYÖT Autosuojissa otetaan riskejä MENETELMÄ A R K IS T O K U V A : K IM M O K A IS T O Lämmenneet ilmat saattavat houkutella kunnostamaan kesäautoa tai muuten vain tuunaamaan omaa menopeliä. Tämä koskee myös sellaisia harrastajia, joilla on esimerkiksi työn puolesta tulityökortti. Kipinät voivat lentää kymmeniä metrejä. Harrastajankin kannattaisi käydä tulityökoulutus, jos säännöllisemmin tuunaa autoa hitsaamalla tai muuten tulitöillä.” Autoa ei saa tuunata missä vain Tulitöiden tekeminen autosuojissa on hyvin riskialtista toimintaa
(Teknillisen korkeakoulun paloteknillinen luentosarja N:o 1, Helsinki 1948. Yliopettaja Ismo Huttu ja erikoistutkija Marko Hassinen Pelastusopistosta tietävät vastauksen. 3/2021 Pelastustieto 43 TULITYÖT 17 % tulityöpaloista vuonna 2020 syttyi ajoneuvon korjaamisesta. ”Hän sanoi osallistuneensa nyt parhaimmalle kurssille. Henkilökortin ohella he kantoivat kaulallaan tulityökorttia.” Viimeisen kurssin hän veti viime vuoden lopussa. Tähän oli hyvä päättää kouluttajan ura.” KYSY TULITÖISTÄ Kysy tulitöistä Ovatko ajoneuvoihin tehdyistä tulitöistä aiheutuneet tulipalot jotenkin erilaisia kuin muut autopalot. Kolmen hengen kurssilla oli yksi osallistuja, joka osallistui jo viidettä kertaa. Tulityöt ovat usein hitsaustöitä ja palo syttyy alustan kautta – alustamassa tai kotelointi syttyy ja alkusammutus voi olla hankalaa. (Toimenpidetilasto Pronto) ALAN TOIMIJA Tulityökoulutusta espanjaksi Timo Nurmikarin tulityökouluttajan ura alkoi 2007, kun Botnian tehtaan turvallisuuspäällikkö Anssi Tuomikoski pyysi kouluttamaan Uruguayihin valmistuvan paperitehtaan kunnossapitohenkilöstöä. Hyödynsin kielitaitoani ja koulutin Suomeen töihin tulleita ulkomaalaisia työntekijöitä.” Nurmikari käänsi SPEKin toimeksiannosta uusitun tulityökorttikoulutuksen täysversion espanjaksi ja palasi sillä kouluttamaan Stora Enson paperitehtaiden työntekijöitä Uruguayissa vuosina 2011–2012. ”Erityispiirre on se, että tulitöissä auto on usein pajassa tai rakennuksen vieressä, eikä siirrettävissä, koska auto on remontissa ja usein pukilla. Onko niissä tiettyjä ominaispiirteitä tai yhdistäviä tekijöitä. Hitsaustulipaloja autokorjaamoissa HISTORIA AJANKOHTAINEN LUKU Hitsaustulipaloja autokorjaamoissa ja esimerkkejä. Hän pyysi espanjan kielen taitoista Nurmikaria avukseen ja kääntämään koulutusaineiston. Joten syttyessään autopalo aiheuttaa usein myös rakennuspalon, jos paloa ei saada heti alkusammutettua. Palopäällystöliiton jäsenenä ja tulityökorttitoimikunnan puheenjohtajana Tuomikoski piti tärkeänä, että henkilöstö saa myös suomalaisen tulityökoulutuksen. Julkaistu Vakuutusosakeyhtiö Pohjolan lahjoitusrahaston kustannuksella). Vuonna 2019 ajoneuvon korjaamisesta aiheutuneita oli 13 prosenttia kaikista tulityöpaloista. ”Palattuani Suomeen hakeuduin tulityökorttikoulutukseen ja aloin kouluttaa yritysten henkilöstöä. ”Työntekijät arvostivat saamaansa koulutusta. Kun palo on edennyt pitemmälle, sammutustoiminta ei eroa palokunnan kannalta oli se sitten syttynyt tulitöistä tai jostain muusta syystä.” Voit lähettää tulitöihin liittyviä kysymyksiä tai tietoa kiinnostavista tapauksista osoitteeseen toimitus@pelastustieto.fi
Millaista velkaa pelas tustoimi koronasta tulee maksamaan. Koronarajoitukset ovat olleet ja ovat vieläkin välttämättömiä. Käydyt koulutukset ja riittävä harjoitusmäärä takaavat sopimuspalokunnissa osaamisen ylläpitä misen, mutta kaiken kaikkiaan kaikenlainen yhtei nen tekeminen palokunnassa on se yhdessäpitävä liima – onko tällä vaikutuksia siihen, olemmeko menettäneet jäseniä. Koronarajoituksien aika on ollut todella pitkä aika lapsen ja nuoren elämässä. Palokuntanuorten harjoitukset ovat olleet tätä kirjoittaessa laajalti vuoden verran tauolla. mirafoni112@ gmail.com Koronavelka tulee maksuun Koronavelka on kaksinumeroinen luku miljardeja, mitä Suomi on ottanut lainaksi selvitäkseen koro nan aiheuttamista kuluista. Mira Leinonen työskentelee pelastusylitarkastajana Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. Tulossa on toinen kesä, kun palokuntanuoren kesän kohokohta, koulutusleiri, on peruttu. Toistaiseksi pelastustoimessa toimivien piirissä korona ei juurikaan ole riehunut. Määrätietoinen kouluttautuminen, mitä nuoretkin pelastustoimessa läpikäyvät, on katken nut. Kun tarkastelee isommassa kuvassa koronan vaiku tuksia pelastustoimeen, näyttää siltä, että meilläkin on velkaa maksettavana vähentyneiden harjoitus määrien, käytyjen koulutuksien ja hiljentyneen rekrytoinnin myötä. Koronalla on erityiset vaikutukset myös pelas tustoimessa lapsiin ja nuoriin. Pelastustoimin nallinen toiminta on palokunnissakin pitänyt tur vata ennen muita, etäharjoituksista on tullut osin arkea. Koronan vaikutuksilta emme mekään tule välttymään.. Löytävätkö palokun tanuoret takaisin harrastuksensa pariin vai loistaako jokin sukupolvi jatkossa poissaolollaan. 44 Pelastustieto 3/2021 MIRAFONI Yhteinen tekeminen on se yhdessäpitävä liima. Jokai nen sairastuminen on ollut ikävä tapaus ja kullakin sairastuneella on oma jälkitautinsa, jonka korona toimintakykyyn jättää. Pelastustoimen omaa koronaexitiä olisi syytä pohtia ja määritellä yhteisiä talkoita koko toimialan levey dellä. Sairastuneita on toki ollut, jopa palokuntien tai työvuorojen altis tumisia, mutta isossa kuvassa pelastustoimessa on onnistuttu torjumaan tätä biologista uhkaa
Langaton kauko-ohjaus. 5 V takuu. TFT-Laatu mm. Oy Veljekset Kulmala Ab Linjatie 4, 01260 Vantaa • Puh. TFT-Laatu mm. TFTLaatua mm. Nopea kääntää käyttö/kuljetusasentoon. 5 V takuu. TFT Hemisphere vesitykki teollisuuteen Tuotto 380-2400 L/min. Erinomainen käyttöturvallisuus. Useita kiinnitysvaihtoehtoja. automaattinen turvaventtiili. mm. TFT Tornado RC vesitykki langattomalla kauko-ohjaimella Sähköisesti ohjautuva vesitykki 12/24 V. TFT-Laatu mm 5 V takuu. Pikakiinnitys mahdollistaa myös suihkun ylhäältä alaspäin Suihkun säätö 360 astetta. Tuotto valinnan mukaan 350 -2500 L/min Anodisoitua alumiinia joka jauhe maalataan sisäja ulkopuolelta. 09 875 1800 • sales@veljeksetkulmala.fi • www.veljeksetkulmala.fi Radius vesitykki Mekaaninen vesitykki uutuus säiliöautoihin. MIRAFONI Nyt täällä! TFT Blitzfire HE OSC siirrettävä vesitykki Tuotto 380-2400 L/min. Kulmala Pelastustieto huhtikuu TFT 215x275.indd 1 13.4.2021 14.46. Suihkukulmat 10 86 astetta ja vaakaliike säädettävä 40 astetta. 5 V takuu. Tuotto 20006000 L/min valinnan mukaan
46 Pelastustieto 3/2021 46 Pelastustieto 3/2021 Jaakko Pekki on puoli vuotta vetänyt perusturvatuotanto-osastoa Huoltovarmuuskeskuksessa.
Huoltovarmuuden takuumies Varautuminen ja huoltovarmuus ovat tulleet viimeisen vuoden aikana näkyvämmäksi. Toivottavasti niiden merkitys muistetaan edelleen myös korona-ajan jälkeen. Teksti ja kuvat: Esa Aalto K ulunut vuosi on ollut Jaakko Pekille työuran haastavin. Alun lievää kompurointia lukuun ottamatta Suomi on hänen mielestään pärjännyt hyvin huol tovarmuudessa. 3/2021 Pelastustieto 47 TAPASIMME Huoltovarmuus pohjoismaisena yhteistyönä. ”Onnistumisen mittari on se, että poikkeus oloista huolimatta huoltovarmuuteen liittyvät vai keudet ovat näkyneet kansalaisille varsin vähän. Viime vuoden syyskuun alussa hän aloitti Huoltovarmuus keskuksessa perustuotantoosaston johtajana. Olemme onnistuneet huoltovarmuudessa silloin, kun kaikki toimii poik keusoloista huolimatta.” Hän pitää huoltovarmuutemme vahvuutena eri tyisesti julkishallinnon ja elinkeinoelämän yhteis työtä. Monessa maassa halutaan samanlainen huoltovarmuus or ganisaatio. Samalla myös opettavaisin. Alun hamstrauksen jälkeen kaupassa on koko ajan riittänyt tavaraa normaalisti, sähkönsaannissa ei ole ollut ongelmia, hanasta on saanut vettä ja tervey denhoitoon on päässyt hyvin. Kun koronapandemia alkoi meillä vuosi sitten keväällä riehua, joutui Huoltovarmuuskeskus maskikohun takia myrskyn silmään ja sen seurauksena kolme henkilöä irtisanottiin, joista yksi oli Pekin edeltäjä. Teemme myös yhteisiä skenaarioita. Pekki tuli viisi vuotta sitten Huoltovarmuuskeskukseen valmiusasiamieheksi. Esimerkiksi Tanskassa pandemian seu rauksena perustettiin samankaltainen organisaatio kuin Huoltovarmuuskeskus on Suomessa.” TIIVISTÄ YHTEISTYÖTÄ Koronaaika on meilläkin tiivistänyt yhteistyötä vielä entisestään. Varau tumisen parissa hän työsken teli ennen sitä ensin muun muassa KeskiUudenmaan pelastuslaitoksella ja sen jälkeen LänsiUudenmaan pelastuslaitoksella. ”Olemme yhdessä varautuneet ja harjoitelleet asioita. Päivit täistavarakaupan toimijoiden kanssa tilannetta ar vioidaan tällä hetkellä joka toinen viikko.. ”Kulunut vuosi on ollut kaikille poikkeukselli nen”, hän sanoo. Eri toimialojen kanssa pidetään yhteisiä tilannekatsauksia jopa viikoittain
Näin pitkä häi riötilanne on meille uutta ja opettavaista.” ”Myös Huoltovarmuuskeskuksessa on jouduttu konkreettisesti miettimään ja harjoittelemaan sitä, miten henkilöstön jaksamisesta huolehditaan todella pitkässä tilanteessa.” Pandemia on osoittanut myös sen, että seilaamme koko maailmassa yhteisessä veneessä. Tästä suojainvälineestä hänen työnantajansa tullaan muistamaan vielä pitkään. ”Tarvitsemme yhteistä analyysiä siitä, miten esimerkiksi raakaainehuolto, komponentit tai vaikkapa kausityöntekijät huomioidaan globaalisti poikkeavassa tilanteessa.” Jaakko Pekin mielestä meidän pitää koronaajan jälkeen käydä aikaisempaa enemmän yhteiskunnal lista keskustelua myös siitä, mitkä ovat sellaisia aivan kriittisimpiä palveluja, joiden turvaamisesta kansa laisille pitää huolehtia kaikissa tilanteissa. Toimialakohtaiset poolisihteerit tekevät tärkeää työtään yhdessä yri tysten kanssa. Tämä aika on osoittanut, että emme länsimaissakaan ole kuitenkaan riittävästi miettineet varautumista ja mitä pitää oikeasti tehdä. ”Varastoinnin osalta on katsottava, mitkä ovat laitosten vastuulla, mitkä ovat mahdollisen tulevan hyvinvointialueen vastuulla ja mitkä valtion vas tuulla.” ”Tässä meidän pitää toimia yhdessä ja siten kehit tää kokonaisuutta.” OMAA VARAUTUMISTA TARVITAAN Huoltovarmuuskeskuksessa aloitettiin muutama vuosi sitten polttoaineen jakelun kehittämispro jekti, jossa tavoitteena on perustaa valtakunnallisesti. Aina on kuviteltu ja suunniteltu sekä harjoiteltu, mutta nyt hyvin laajassa ja pitkäkestoi sessa tilanteessa on konkreettisesti toimittu. ”Toimintamme perustuu laajoihin verkostoihin, vaikka olemme virastona pieni. Samalla hän nostaa esille myös turvallisuuspal velut, jotka ovat väestön kannalta keskeisiä turvat tavia asioita mahdollisissa entistä vaikeammissa poikkeusoloissa. Tarvitaan alan yhteistä arviota siitä, mitkä ovat kriittisimpiä materiaaleja ja miten pitkään niitä pitää riittää. Toki myös terveydenhuolto eli vähintään kaikki henkeä ylläpitävät toiminnot”, hän luettelee. Varautuminen ja huoltovar muus valitettavasti ajan kuluessa usein unohtuvat, kun talouspaineet painavat päälle ja tarvitsijoita on paljon muitakin.” Pelastustoimi on hänen mielestään varautunut hyvin olemaan alueellisena koordinaattorina ja sol mupisteenä laajoissa häiriöissä ja poikkeusoloissa, mutta sen omassa sisäisessä varautumisessa ja toi minnan jatkuvuudenhallinnan varmistamisessa olisi vielä kehitettävää. Tehtäväni on varmistaa, että muilla on riittävät resurssit tehdä työtään sekä koko verkos tolla on yhteinen tavoite ja suunta.” Tässä onkin tehtävää, koska on huolehdittava siitä, että myös jatkossa rahallisetkin resurssit ovat riittävät. 48 Pelastustieto 3/2021 TAPASIMME Jaakko Pekka ja kasvomaski. ”Ainakin ruoka, vesi, lämpö, sähkö, liikenne ja tie toliikenne. ”Esimerkiksi pelastuslaitosten palvelutasopää töksissä pitäisi paremmin määritellä se, miten pit kään sen on pärjättävä itse ilman ulkopuolista apua. POOLIT JA VERKOSTOT Huoltovarmuuskeskus on noin 60 hengen työyh teisö. Miten pitkään keskeisiä materiaaleja pitää olla käy tettävissä omin toimin.” Tässä hän näkee keskeinä myös sisäministeriön koordinointiroolin. Omaa työtäni voi kuvailla verkosto johtamiseksi. ”Olen tehnyt parikymmentä vuotta töitä varautu misen parissa. Pieni valtionvirasto toimii työ ja elinkeinomi nisteriön alaisuudessa. ”Toivottavasti tämä aika on opettanut, että huol tovarmuudestamme huolehditaan jatkuvan paran tamisen periaatteella. Olemme myös tottuneet kestoltaan lyhyempiin tilanteisiin
Kriittisin on analyysi ja ymmärrys tilanteesta sekä sen tulevasta kehittymisestä. Hän pitää hyvänä, että järjestelmää on alettu rakentamaan jo paikallisesti. Nyt lenkkeilen ulkona ja kahvakuulan kanssa tulee kuntoiltua. ”Yhteisen määrittelyn ja keskenään yhteen sopi van materiaalin avulla päästään tehokkaisiin rat kaisuihin. Tärkeää on analysointi ja päätökset sen perusteella. Toimintaa kehitetään jat kuvasti ja huoltovarmuus elää aina ajassa eikä jäädä odottamaan pelkästään yhden tilanteen ar viointeja ja selvityksiä. 41 vuotta. MIKÄ SYTYTTÄÄ. ”Ihmiset ovat oppineet luottamaan, että huolto varmuutemme toimii”, Jaakko Pekki sanoo.. Koulutukseltani olen kauppatieteiden maisteri. ”Esimerkiksi suuronnettomuuksien kaltaisia krii sitilanteita pilkotaan pelastustoimessa kaistoiksi, jolloin johtaminen selkeytyy ja eri henkilöitä voi daan paremmin vastuuttaa eri osaalueisiin. Kun vuosi sitten poikkeusolojen alkaessa ruokaa ja vessapa peria hamstrattiin, ei nyt tämän kevään poikkeus oloissa ole samaa tehty. Myöhemmin haluamme mahdol lisesti myös pelastusalan yritykset osaksi kokonai suutta, mikäli pilottihanke etenee hyvin”, Jaakko Pekki toteaa. Siinä olisi mahdollisuus hyödyntää myös kunkin osaamista.” Eri alojen pooleihin perustuvassa huoltovarmuu sorganisaatiossa pohditaan myös turvallisuusviran omaisia palvelevien turvallisuusalan yritysten saa mista paremmin mukaan toimintaan ja verkostoon. Miten päästään reagoinnista yhteiseen ennakointiin. Nyt on oikea hetki tarkastella asiaa, kun pelastuslainsäädäntöä uusitaan. Luodaan skenaarioita tilanteen mahdollisista kehittymissuunnista yhdessä. Näin pitkä häiriötilanne on uutta ja opettavaista. Luen kun on aikaa. Lakiin on saatava selkeät vaatimukset materiaaliselle varautumiselle ja niitä voidaan asetuksella täsmentää.” TURVALLISUUSALALLE POOLI Pekki pohtii, että huoltovarmuutta olisi syytä miettiä myös pohjoismaisena yhteistyönä. Näkisin, että vähintään viikko pitäisi sietää, sillä sähkökatkot voi vat helposti kestää, eikä varastointimäärä ole kuiten kaan kohtuuton vaatimus.” Hänen mielestään kriittisissä organisaatioissa, kuten pelastustoimessa oman varautumisen pitää olla korkealla tasolla. Kestetään myös turhaan varautumista. Työhistoriaa on Puolustusvoimista sekä Keski-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksista, vedin Kuja-hanketta Kuntaliitossa. KOLME KRIITTISTÄ TEKIJÄÄ HUOLTOVARMUUDESSA JUURI NYT. Esimerkiksi suojavälineiden varas tointia on kehitetty niin, että viime vuoden alkuun verrattuna ne ovat nyt monikymmenkertaiset. Julkisen hallinnon organisaatioilla on ensisijainen vastuu omasta varau tumisestaan, mutta Huoltovarmuuskeskuksella ja sisäministeriöllä on valtakunnallisesti keskeinen tehtävä järjestää asia kokonaisuuden näkökulmasta. ”Koronan ja siihen menevän henkilöresurssin takia tälle on jouduttu ottamaan lisää aikaa, mutta sitä jatketaan heti, kun tilanne rauhoittuu”, Jaakko Pekki sanoo. IKÄ JA PERHE. Sanonta, että aina on tehty näin. Sitä pilotoidaan parhaillaan vartiointialan yritysten kanssa. HARRASTUKSET. Yhteistyö on yhtä tärkeää. Vaimo ja kolme tytärtä. ”Olemme kartoittamassa ja suunnittelemassa mahdollista turvallisuusyritysten poolin perusta mista. Opiksi ovat ottaneet myös kansalaiset. ”Silloin meillä olisi markkinat laajemmat kuin pelkästään yksittäisen valtion hoitamana. MIKÄ SAMMUTTAA. Omaa pelastusalalla saamaansa kokemusta hän on tuonut viime aikoina myös Huoltovarmuuskes kuksen toimintaan. Yhdessä uuden kehittäminen, luominen, pohtiminen ja oppiminen. Jaakko Pekki. ”Edelleen on valtakunnallisesti määrittelemättä esimerkiksi se, miten pitkän ajan pelastuslaitok sen pitää selvitä omilla polttoaineilla. Huoltovarmuutemme voi hänen mukaansa juuri nyt kokonaisuutena hyvin. On hyvä, jos tilanne ei menekään oletettua pahemmaksi. Epävarmuuden sietämistä ja oppia elämään sen kanssa. Tilanne voi kehittyä eri suuntaan kuin on ajateltu. Nykyisessä työssäni se on vaatinut paljon opettelua. Tätä on tehty aktiivisesti vuoden aikana. Opiksi on siis otettu ja kehittämistyö jatkuu tule vaisuudessakin. 3/2021 Pelastustieto 49 TAPASIMME Nopeat KUKA OLET JA MISTÄ TULET. noin 70 asemaa, joista laajojen sähkökatkojen aikana muun muassa hälytysajoneuvot voidaan tankata. Miten kestää epävarmuutta tässä murrostilanteessa. Olemme koronan aikana elintarvikehuollossa toteuttaneet tällaista vastaavaa kaistajakoa ja se toi systemaat tisuutta tekemiseen ja paransi resurssien käyttöä”, Pekki kertoo. Muutostarpeen kiistäminen ennen asian riittävää arviointia
Niin ikään huomionarvoinen kokonaisuus on pelastustoimen koulutusuudistus, jossa on hanke hyvässä vauhdissa ja osaavissa käsissä. Tämä ei kuitenkaan ja tietenkään tarkoita, etteikö pelastustoimessakin olisi tärkeitä, koko toimialaa isosti muuttavia hankkeita, joiden eteen on seuraa vien kahden vuoden aikana paljon työtä tehtävänä. Odotusten hallinnan kannalta on myös hyvä tun nistaa, ettei maailmasta tule valmista yhdellä hal lituksen esityksellä, eikä kaikki asiat ole sellaisia, joita kannattaa tai voi lain tasolla säätää. Tämä on var masti aihe, joka herättää hyvin vilkasta keskustelua, ja lopputuloksena löydetään toivottavasti koulutuk sen kokonaisuus, joka varmistaa pelastustoimen osaamisen kaikkiin sen tehtäviin. 50 Pelastustieto 3/2021 Isoja uudistuksia MOKKATAKKIMAISTERI Uudistukset eivät korjaa resursseihin liittyviä puutteita. Toimialan osalta tässä vaiheessa huo mio on ensisijaisesti alueiden toiminnan käynnis tymisessä vuoden 2023 alusta ja sen valmistelussa. Näin sillä on heijastevaikutuksensa myös pidemmälle.. Ja tämä on pelastustoimelle ehdottomasti eduksi. Pelastustoimen rakenneuudistus etenee osana hyvinvointialueuudistusta, joka on jo eduskunnan käsiteltävänä. Sami Kerman on sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) erityisavustaja. Siksi oman mielipidevaikuttamisen kärkeä kannattaa teroittaa huolella. Nyt onkin paras mahdollinen hetki laittaa painetta tuleviin kunta päättäjiin, jotta vähintään ensi vuoden rahoitus ank kuroi tulevaa resursointia kohti oikeaa tasoa. Nämäkään uudistukset eivät kuitenkaan korjaa resursseihin liittyviä puutteita, joita pelastustoi mella on. On hyvä huomata, että hyvinvointialuei den rahoitus perustuu siihen rahoitustasoon, joka palveluilla vuosina 2021 ja 2022 on. Pelastuslain kattava esiselvitys valmistui ja se on lähetetty lausuntokierrokselle. Lakimuutoksia valmistellaan ministeriössä syksy ja se valmistuu hallituksen esityksen muotoon ensi vuoden alussa. Pelastustoimen rakenneuudistusta tun nutaan laajasti syyttävän siitä, että kuntien rahoitus, johon myös tulevan rahoituksen taso perustuu, on riittämätön. ALANSA AMMATTILAISET Ministerin esikunnasta käsin pelastustoimi näyt täytyy sinä arkisena kaurapuuron makuisena perus työnä, joka rullaa eteenpäin samalla, kun ympärillä roihuaa globaali pandemia, ilmastokriisi ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen, julkisen talouden haasteet ja milloin mikäkin ajankohtainen keskus telu, joka vaatii ministerin huomiota. Silloin voi vielä ottaa täsmällisemmin esitykseen kantaa, mutta hyvä vaikuttamistyö tapahtuu enna koitavasti ja pitkäjänteisesti, joten tärkeät huomiot kannattaa ehdottomasti tehdä jo tänä keväänä, jotta ne varmimmin esitykseen myös sisältyvät. Toivottavasti mah dollisimman moni tutustuu esiselvityksen tuloksiin ja avaa sanaisen arkkunsa, jotta näkemykset tulevat mahdollisimman laajasti kuulluksi
(09) 777 1500 Myynti: 050 5377 027 . HÄLYTYSja VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaativaan ammattikäyttöön • • SNP statusja navigointiohjelmistot • YLLI VIRVE-liitäntäyksiköt ja DisplayAlert & SALSA asemahälytysohjelmistot • SKL statuslähettimet ja GARMINälynavigaattorit • TEHO-ULVO väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRA äänija valohälyttimet • TETRA/VHF/LTE ym. P.g.a. 050 516 6610, 050 552 8650 info@hydroventeurope.fi HYDRO ENT EUROPE .FI Hydrovent Europea ei saa käyttää ennen kuin on tutustunut käyttöohjeisiin. Max käyttöpaine 8 bar. (03) 630 830 www.elektro-arola.. Max arbetstryck 8 bar. radiolaitteistot • VIRVE/GNSS sisäkuuluvuusratkaisut PETO tilanne-/johtokeskusjärjestelmä hälyttämiseen, tilanteenseurantaan, viestintään ja laitevalvontaan Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet ?????????????????. ?????????????????. ????????. HÄLYTYSAJONEUVOT Hälytysja komentovahvistimet Tehokaiuttimet Valopaneelit Integroidut valoratkaisut Vilkkumajakat Ruuhkavilkut LED-valot VÄESTÖNSUOJELU Suurtehohälyttimet www.sarco.fi | puh. ??????????. sähköposti:sarco@sarco.fi Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. ??????-????????. ??????. ?????-???????. VVAARR OOIITTUU SS!! VVAARR OOIITTUU SS!! VVAA RRNN IINNGG !! VVAARR NNIINN GG!! 50 x 130mm 35 x 340mm UUSI VAIHTOEHTOINEN SAMMUTUSMENETELMÄ Valovoimaisin varoitusvalaisin www.standby.eu L56 2C Hälytysja viestintälaitteet Pelastustieto on myös Instassa, Facebookissa ja Twitterissä. ??????????. Hydrovent Europe får inte användas innan man har bekantat sig med bruksanvisningarna. Erikoislaukku Oy – Specialbags Ltd Kotimaiset tuotteet ammattikäyttöön Kysy tarjous! • varustelaukut • reput • ensihoitolaukut • suojat • vesitiiviit suojat • kantolaitteet • tuotekehitys ja mallisuunnittelu Teemme erikoisia laukkuja. Voimakkaan rekyylin vuoksi sulkuventtiiliä ei saa avata ennen kuin Hydrovent on asetettu tuuletusaukkoon. ?????????–???????????????????. ????????. kraftig rekyl får inte ventilen öppnas innan Hydrovent har placerats i ventilationsöppningen. ??????. 3/2021 Pelastustieto 51 MOKKATAKKIMAISTERI ALANSA AMMATTILAISET Hälytysja viestintälaitteet Palokalusto Puh. Teollisuuskatu 3, 32200 Loimaa +358 2 7692 800 erikoislaukku@specialbag.net www.specialbag.net
Pöydässä on hiljaista, joten hän esittää välikysymyksen asianomaiselle: ”Rehvakkainen hei! Maahanmuutto: kyllä vai ei?” ”Eihän se noin yksioikoista ole.” ”On se. No sano nyt jotain.” ”Minä juon nyt kahvia”, Rehvakkainen sanoo.. ”Joo, mäkin näin jostakin, että kaikki kelpaavat nyt. Ei se näin yksioikoista voi olla.” ”On se. ”Miten niin?” ”Sä et ole huomannut sun potentiaalia.” ”Enhän mä tajuu politiikasta hevonpaskaakaan?” ”Hei, ei ne muutkaan tajuu. ”Turvallisuus on tiätty ykkönen, kun olet tällä alalla. Susta tulee uudenlainen poliitikko. Ehdokkaaksi pääsevät niin rikolliset kuin tör keilijätkin. Rehvakkainen las kee lavasaalistaan, mutta ei sano mitään. Jos on kokemusta kol mesta avioliitosta, niin se kertoo laajasta näkemyk sestä ja kyvystä tehdä päätöksiä.” Höökin kuskin eriävä mielipide saa nopeasti kannatusta: ”Toi on totta, perhe laitetaan sinne listalle. Mikä se vois olla?” ”Mitä mieltä Rehvakkainen on maahanmuutosta?” höökin kuski pohtii ääneen. Sun ei tartte enää kuin katsoa tää HallaAhon Jussin video. Sun etu on, että pys tyt sanomaan sanottavas vakuuttavasti, oli se sitten mitä tahansa. Se vastaus alleviivaa myös puoluekantasi. Sen jälkeen vaan tekemään porukassa parempaa Suomea.” ”Ei helvetti, ei se nyt näin mene.” ”Ole sinä Rehvakkainen hiljaa. Mitä me laitetaan Rehvak kaisen vaaliteemoiksi?” höökin kuskikin innostuu, ja Rehvakkainen alkaa saada taakseen jo mukavasti kannatusta. Kerrankin meillä on ehdokas, jota voi äänestää.” ”Me tuetaan sua. ”Puolueilla on kuulemma kova kiire saada riittävä määrä ehdokkaita kuntavaaleihin”, esimies toteaa. ”Mä ainakin äänestäisin Reh vakkaista, jos se asettuis ehdolle.” Rehvakkainen säpsähtää, kun kuulee nimensä mainittavan. En kyllä koskaan asettuisi”, hän kieltäytyy. 52 Pelastustieto 3/2021 Menet sinne vaan ja puhut palokunnan äänellä. Oli siellä kai yksi puolue, joka ilmoitti rikostuomion tai koeajan esteeksi ehdokkuudelle”, ensihoitaja muistaa. ”No vastaa nyt: Kyllä vai ei?” ”No, jos noi on vaihtoehdot, niin sitten: Ei” ”Mahtavaa Rehvakkainen. ”Täh. ”Ketä mitä meinasit äänestää?” ”Eikös se ole vaalisalaisuus.” ”Kyllä, mutta täällä palokunnassa käydään julki set vaalit. Perheelämästä sä et tajuu yhtään mitään, kun oot eronnut kolme kertaa”, savuykkönen toteaa. Hän on juuri lukenut siitä uutisen. ”Totta kai sä lähdet. ”Mä oon tosta eri mieltä. Menet sinne vaan ja puhut palokunnan äänellä. Yksi vielä. Susta tulis hyvä ehdo kas”, savuykkönen kannustaa. Hän on omissa ajatuksissaan, kun muut veistelevät lämpimikseen kunnallisvaaleista. Sä vas taat kysymykseen selvästi ja lyhyesti.” ”Aijaa”, Rehvakkainen sanoo. ”Äläs nyt ole noin ehdoton. Sitä tämä ala tarvitsee.” ”Joo, kyllä se lähtee. Enhän mä voi tehdä sun kanssa turvalli suuskriittistä työtä, jos mä en tunne sua.” Savuykkönen laskee kuppinsa pöydän kanteen ja päättää ottaa kantaa. Ostan sulle lavan bissee, jos läh det.” Muutkin lupaavat saman tuen. Ehdokasasettelua Teksti: Marko Partanen LIIAN TUMMAA PAAHTOA Ylipalomies Rehvakkainen vispaa kahvikuppiaan lusikka kilisten. Mä oon lähettänyt sun puolesta jo sähköi sen ehdokashakemuksenkin. Se on Persut.” ”Ei saatana
www.steripolar.. . 09 417 606 00 . LIIAN TUMMAA PAAHTOA Sievi Rescue S3 AL GT Fire XL+ F1 P A AL GT Timber XL+ S3 HRO kun hoitotulokset ratkaisevat Puh. ISO 9001 ISO 14001 ISO 13485 Potilaskohtainen BiLevel CPAP-järjestelmä Helppoon CPAP-hoitoon nopea ja yksinkertainen Flow-Safe II+ • Nopea käyttöönotto, ei irto-osia • PEEP määritetään virtausta säätämällä • Turvaventtiili estää liian suuren paineen avautumalla, jos paine ylittää 25cm H 2 O • FiO 2 arviolta 70-75% aikuisella • Hiljainen ja happea säästävä
Havaitut puutteet koskevat esimerkiksi päivitet täviä yhteystietoja, dokumentaatiota tai perehdytystä. ”Tilastoissa vain 20 prosenttia laitteis toista täyttää niille asetetut vaatimukset. On tärkeä muistaa tehdä laitteistoille kunnossapitoohjel mien mukaiset huoltotoimet myös poik keuksellisissa olosuhteissa. Havaittu puute voi koskea esimerkiksi yhteystietojen päivitystä. Teksti ja kuva: Kimmo Kaisto Palontorjuntatekniikan kehitysryhmä on asiantuntijaryhmä, jonka jäsenten yhteisenä tavoitteena on edistää paloturvallisuutta ja kehittää palontorjuntatekniikan ylläpitoa, laatua ja teknisiä mahdollisuuksia. Lisätietoja: www.palontorjuntatekniikka.fi PALOTURVALLISUUSTEKNIIKKA P alontorjuntatekniikan ke hi tysryhmä on yhdessä Tur vallisuus ja kemikaalivi rasto Tukesin kanssa tehnyt vuosittain asiantuntijoiden kanssa katsauksen laitteistojen tarkas tuksissa havaituista suunnista ylläpidon ja laadun kehityksessä. On tosin huolestuttavaa, jos puutteita ei korjata heti ja valitetta. Laitteisto voidaan hyväksyä tarkastukselta myös siten, että raportissa esiintyvät puutteet korjataan. 54 Pelastustieto 3/2021 Korona ei ole heikentänyt kiinteistöjen turvallisuutta Paloilmoittimien ja sammutuslaitteistojen tarkastusmäärät ovat kasvussa poikkeusajoista huolimatta. Vaikka puutteita sisältäviä raportteja onkin paljon, on huomioitava, että käyt töön vaikuttavia ja vakavia puutteita sisältäviä laitteistoja on onneksi suh teessa vähän – osuus on pysynyt enti sellä tasolla noin 1,5 prosentissa kaikista laitteistoista. Vaikka tilastojen mukaan viidesosa laitteistoista täyttää niille asetetut kaikki vaatimukset, vakavien puutteiden määrä on suhteessa pieni
”Kokeilun aikana tarkastuslaitok selta saadun raportin jälkeen kohtei den yhteyshenkilöille lähetettiin pie nellä kynnyksellä kysely puutteiden korjauksesta. Yleinen ongelma on sen sijaan, että työmaan aikataulullisista syistä tarkastuslaitos on tarkastamassa osin keskeneräistä asennusta, jonka takia raportteihinkin tulee puutteita. Hän edustaa kehitysryhmässä pelastuslaitosten kumppanuusverkostoa. ”Käytäntö, jossa pelastuslaitos on lähettänyt suoraan ja aktiivisesti kor jausvaatimukset kohteille tarkastus raporttien toimittamisen jälkeen on parantanut tilannetta ja havaittujen puutteiden korjautumista”, toteaa Petri Puttonen Alarm Controlista. 3/2021 Pelastustieto 55 Alkusammutuskoulutus Palokalusto Väestönsuojat ja vss-varusteet FIREBOX KOULUTUSLAITE Oy Interenergy Ltd PRESSO CENTER Puh.(019)340451 Fax.(019)340460 Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh. DOKUMENTAATIO PARANTUNUT Hyvää on ollut myös kehitys ja kat tavuus paloilmoitinliikkeiden teke mässä dokumentaatiossa, joka sisältää suunnitteluperusteet, asennustodis tuksen, pöytäkirjat ja muut tarvittavat liitteet. Myös näiden ryhmien materiaalit löytyvät osoitteesta www.palontor juntatekniikka.fi”, Lehto kertoo.. van usein ne jäävätkin korjaamatta. Tämä helpottaa paljon tarkas tuslaitoksen toimintaa ja vaatimusten sekä suunnitteluperusteiden täytty mistä ja niiden valvontaa. Tämä tosin todettiin kokeilussa haastavaksi resurssien kin takia. Hän edustaa kehitysryhmässä tar kastuslaitoksia. MATALAMPAA KYNNYSTÄ TESTATTU Ainakin Helsingissä on kokeiltu matalampaa puuttumista tarkastus raporttien puutteisiin. Pelastuslaitoksen osalta vakaviin puutteisiin puututaan välit tömästi. Tarkastuslaitosten välillä on ollut hyvää yhteistyötä ja tarkastuskäytäntöjen yhtenäistä mistyöryhmät kehittävät toimintaa. ”Lainsäädäntöuudistusten viiväs tyminen sekä käytännön menettely jen ja vaatimusten ristiriita johtavat myös tilanteisiin, joissa puutteita jää korjaamatta. Laitteistojen omistajat eivät riittävän hyvin tiedosta, että nämä yksinker taisetkin puutteet vaikuttavat oman kohteen turvallisuuteen sekä jat kuvan toiminnan varmistamiseen”, toteaa turvallisuusasiantuntija Lauri Lehto SPEKistä ja palontorjuntatek niikan kehitysryhmästä. Koronaepidemia vaikutti keväällä 2020, mutta sen jälkeen tarkastukset saatiin tehtyä normaalisti asiakkaiden suojavaatimukset huomioiden. Yleisesti pelastuslaitoksen osalta paloilmoittimen puutteisiin puututaan määräaikaisen valvon nan yhteydessä – toki väli voi olla viisikin vuotta”, kertoo palotarkas taja Kimmo Kartano. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Laitehuollot Huoltajakoulutukset Jälleenmyynti 0405290849 /Kalle www.regu.fi Kunnossapito ALANSA AMMATTILAISET Paloilmoitinja sammutuslaitteistojen tarkastukset 2016–2020 6.4.2021 1 Paloilmoitinja sammutuslaitteistojen tarkastukset 2016–2020 Tarkastuksia yhteensä 2016 2017 2018 2019 2020 11 684 11 811 12 000 12 450 13 070 Paloilmoittimet Varmennustarkastus 2 091 2 110 2 100 2 130 2 010 Määräaikaistarkastus 5 616 5 500 5 400 5 820 6 340 Yhteensä 7 707 7 610 7 500 7 950 8 350 Sammutuslaitteistot Varmennustarkastus 883 947 900 880 950 Määräaikaistarkastus 3 094 3 254 3 600 3 620 3 770 Yhteensä 3 977 4 201 4 500 4 500 4 720 Paloilmoitinja sammutuslaitteistojen tarkastukset 2016–2020 6.4.2021 1 Paloilmoitinja sammutuslaitteistojen tarkastukset 2016–2020 Tarkastuksia yhteensä 2016 2017 2018 2019 2020 11 684 11 811 12 000 12 450 13 070 Paloilmoittimet Varmennustarkastus 2 091 2 110 2 100 2 130 2 010 Määräaikaistarkastus 5 616 5 500 5 400 5 820 6 340 Yhteensä 7 707 7 610 7 500 7 950 8 350 Sammutuslaitteistot Varmennustarkastus 883 947 900 880 950 Määräaikaistarkastus 3 094 3 254 3 600 3 620 3 770 Yhteensä 3 977 4 201 4 500 4 500 4 720 Paloilmoittimien ja sammutuslaitteistojen tarkastusmäärät ovat olleet kasvussa. Se selittyy sillä, että säännöllisen tarkastamisen alaisia laitteistoja on käytössä yhä enemmän
Kyseisessä menetelmäohjeessa on ohjeistettu hankkimaan asiantuntija-apua ja ottamaan yhteyttä turvallisuusneuvonantajaan. Sittemmin tutkimuksissa on havaittu, että onnettomuustilanteessa turvallisuusneuvonantajaa ei ole hyödynnetty riittävästi osana pelastustoimintaa. 75 % 25 % % Ei Taso vaihtelee valtakunnallisesti Kyllä Kuvakaappaus opinnäytetyöstä: Turvallisuusneuvonantajien käsitys (n=4) yhteistyön tason riittävyydestä pelastuslaitoksen kanssa.. Tutkimus toteutettiin testaamalla sammutussäiliön ominaisuuksia sekä testipaikoilla että hälytystehtävillä. (Ohje M6a: Säiliöauton tyhjentäminen ja nosto VAK 3 palavat nesteet 2020.) Kyselytutkimus kuitenkin osoittaa, että yhteistoiminta ei tästä huolimatta ole riittävällä tasolla. Opinnäytetyön tavoitteena oli testata sammutussäiliön toimintoja, jolloin sammutussäiliöstä saataisiin metsäkoneeseen yhdistettynä tehokas työkalu metsäpalojen sammutukseen. TOKEVA 2020 -ohjeiston menetelmäohje M6a käsittelee palavien nesteiden kuljetukseen käytettävän säiliöauton nostamista esimerkiksi kaatumisen jälkeen onnettomuustilanteessa. 35 Kyselytutkimus osoitti, että pelastustoiminnan johtajien mielipiteet yhteistyön riittävästä tasosta vaihtelivat (kuva 6), kun taas turvallisuusneuvonantajien mielestä yhteistyö ei ollut riittävällä tasolla (kuva 7). Metsäkoneen ja sammutussäiliön tehokkaassa käytössä on oleellista pelastustyön johtajan, sammuttajan ja metsäkoneen kuljettajan onnistunut yhteistyö. Tämän opinnäytetyön toimintaohjeen on tarkoitus parantaa ja lisätä yhteistyötä pelastustoiminnan johtajien ja turvallisuusneuvonantajien välillä. Sammutusominaisuuksien ohella nousi esille myös metsäkoneen ja sammutussäiliön käyttö apuna kaluston viemiseen ja letkujen selvittämiseen kohteessa. TOKEVA-ohjeisto on merkittävä tietolähde pelastustoiminnan johtamisessa. Sammutussäiliön käyttö metsäpalojen sammutuksessa antoi toimivan vaihtoehdon perinteiselle sammutustekniikalle. Tälläkin hetkellä käytössä olevissa pelastustoiminnan johtajille suunnatuissa ohjeissa on ohjeistettu turvallisuusneuvonantajan tai muun asiantuntijan hyödyntämisestä vaarallisten aineiden onnettomuustilanteessa. 75 % 25 % % Ei Taso vaihtelee valtakunnallisesti Kyllä 35 Kyselytutkimus osoitti, että pelastustoiminnan johtajien mielipiteet yhteistyön riittävästä tasosta vaihtelivat (kuva 6), kun taas turvallisuusneuvonantajien mielestä yhteistyö ei ollut riittävällä tasolla (kuva 7). Turvallisuusneuvonantajien mielipidettä ei voida pitää tutkimuksellisesti kovin kattavana vähäisen vastaajamäärän takia. Kyselytutkimuksen vastausKuva 7. Onnistunut yhteistyö turvallisuusneuvonantajan ja pelastustoiminnan välillä on tärkeää pelastustoiminnan onnistumisen kannalta. Kyseisessä menetelmäohjeessa on ohjeistettu hankkimaan asiantuntija-apua ja ottamaan yhteyttä turvallisuusneuvonantajaan. Molemmat toimintaohjeet yhdistetään ja ladataan TOKEVA-ohjeistoon uusimman päivityksen yhteydessä. Kyselytutkimuksen vastausKuva 7. TOKEVA 2020 -ohjeiston menetelmäohje M6a käsittelee palavien nesteiden kuljetukseen käytettävän säiliöauton nostamista esimerkiksi kaatumisen jälkeen onnettomuustilanteessa. johtajille. Toimintaohjeet soveltuvat kaikkiin vaarallisten aineiden onnettomuuksiin, riippumatta osallisena olevasta aineesta, olettaen, että turvallisuusneuvonantaja on saatavilla. Sammutussäiliö metsäpaloissa toimiva vaihtoehto perinteiselle sammutustekniikalle. Tämän opinnäytetyön toimintaohjeen on tarkoitus parantaa ja lisätä yhteistyötä pelastustoiminnan johtajien ja turvallisuusneuvonantajien välillä. Turvallisuusneuvonantajien käsitys (n=4) yhteistyön tason riittävyydestä pelastuslaitoksen kanssa, tulokset kyselytutkimuksesta. Toimintaohjeet ohjeistavat turvallisuusneuvonantajaa toimimaan onnettomuustilanteen sattuessa ja pelastustoiminnan johtajaa hyödyntämään turvallisuusneuvonantajan osaamista osana tehokasta pelastustoimintaa. TOKEVA-ohjeisto on merkittävä tietolähde pelastustoiminnan johtamisessa. Opinnäytetyön perusteella voi todeta, että tehokkain keino parantaa yhteistyötä on yhteisharjoittelu. Toimintaohjeita luotiin kaksi, joista toinen on kohdennettu turvallisuusneuvonantajille ja toinen pelastustoiminnan Sammutussäiliön käyttö metsäpaloissa HYTTINEN, HELI: Sammutussäiliön käyttö metsäpaloissa http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112223630 Metsäpalojen sammuttaminen on vaikeakulkuisen maaston ja pitkäkestoisuuden vuoksi hyvin kuormittavaa. Siksi sammutukseen on kehitetty sammutussäiliö, jonka avulla voitaisiin helpottaa sammuttajan kuormitusta ja tehostaa myös itse sammutustyötä. 56 Pelastustieto 3/2021 OPINNÄYTTEITÄ Julkaisemme palstalla tiivistelmiä Pelastusopistosta valmistuneista opinnäytetöistä. Turvallisuusneuvonantajien mielipidettä ei voida pitää tutkimuksellisesti kovin kattavana vähäisen vastaajamäärän takia. Säiliössä olevan kaluston avulla pystytään kohteessa toimimaan hyvinkin itsenäisesti, jos lähistöllä on luonnonvesilähde. Löydät kattavasti pelastusalan opinnäytteet ja julkaisut osoitteessa: https://peo.verkkokirjasto.fi Toimintaohje vaarallisten aineiden onnettomuuksiin NOKKANEN, ILARI: Toimintaohje turvallisuusneuvonantajille vaarallisten aineiden onnettomuuksiin http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102112253 Turvallisuusneuvonantajan nimeämisvelvollisuus tuli ensimmäisen kerran voimaan 1. Turvallisuusneuvonantajien käsitys (n=4) yhteistyön tason riittävyydestä pelastuslaitoksen kanssa, tulokset kyselytutkimuksesta. Tästä huolimatta tulos on mielestäni selkeä indikaattori yhteistyön riittämättömästä tasosta. (Ohje M6a: Säiliöauton tyhjentäminen ja nosto VAK 3 palavat nesteet 2020.) Kyselytutkimus kuitenkin osoittaa, että yhteistoiminta ei tästä huolimatta ole riittävällä tasolla. Tästä huolimatta tulos on mielestäni selkeä indikaattori yhteistyön riittämättömästä tasosta. Toimintaohjeet luotiin tekemällä kyselytutkimus turvallisuusneuvonantajille ja pelastustoiminnan johtajille sekä hyödyntämällä lainsäädäntöä, asetuksia, ohjeita ja kirjallisuutta. kesäkuuta 2000, kun asetus vaarallisten aineiden maakuljetusten turvallisuusneuvonantajasta (127/1999) annettiin. Tälläkin hetkellä käytössä olevissa pelastustoiminnan johtajille suunnatuissa ohjeissa on ohjeistettu turvallisuusneuvonantajan tai muun asiantuntijan hyödyntämisestä vaarallisten aineiden onnettomuustilanteessa. Metsäkoneen kyky kulkea maastossa ja sammutusveden vieminen säiliöllä kohteeseen ilman pitkiä selvitysmatkoja helpotti sammuttajan kuormitusta. Tästä huolimatta on tärkeää muistaa, että joissakin kuljetusyrityksissä ja pelastuslaitoksissa yhteistyö toimii hyvin. Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda toimintaohjeet turvallisuusneuvonantajille ja pelastustoiminnan johtajille, jotta heidän yhteistyönsä onnettomuustilanteessa olisi tehokasta ja että turvallisuusneuvonantajan osaamista hyödynnettäisiin enemmän ja laajemmin. Tästä huolimatta on tärkeää muistaa, että joissakin kuljetusyrityksissä ja pelastuslaitoksissa yhteistyö toimii hyvin. Kyselytutkimuksen vastauksista on havaittavissa, että turvallisuusneuvonantajien ja pelastustoiminnan johtajien yhteistyön taso vaihtelee alueellisesti. Käyttökokemusten myötä saadaan varmasti lisää tietoa ja ajatuksia sammutussäiliön toimintojen kehittämiseen. Metsäkoneen ja sammutussäiliön yhdistelmällä saadaan sammutusvesi ja -kalusto hyvinkin vaativaan maastoon
Suomessa tapahtuneet kemikaalionnettomuudet vuosina 2011–2018 Opinnäytetyö oli osa TOKEVA 2020 -hanketta. Korvauksien haku prosessi koettiin työlääksi. Vastauksista ilmeni, että osallistumisaktiivisuus kärsii jo pelkästään pitkän ja työlään hakuprosessin takia, johon ei aina haluta edes ryhtyä. Lisäksi työssä tarkasteltiin yleisiä torjuntavalmiusvaatimuksia vaarallisten aineiden onnettomuuksien varalle. Esimerkkinä työssä tutustuttiin Satakunnan ja Keski-Suomen pelastuslaitosten vaarallisten aineiden onnettomuuksien torjuntavalmiuksiin. Tutkimus tehtiin kyseTyöttömyysetuuden vaikutus sopimuspalokuntalaisen aktiivisuuteen lytutkimuksena Webropol-sovelluksella. Tutkimuksessa keskityttiin tutkimaan työttömyysetuuden vaikutusta sopimuspalokuntalaiseen lähinnä taloudellisesta näkökulmasta. LOUNASAARI, ANNA: Suomessa tapahtuneet kemikaalionnettomuudet vuosina 2011–2018 http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120526353 Opinnäytetyön aiheena oli tarkastella Suomessa tapahtuneita vaarallisen aineen onnettomuuksia sekä öljyvahinkotapahtumia vuosina 2011–2018. Enemmistön kohdalla suojaosuus oli ylittynyt vähintäänkin joskus, ja valtaosan mielestä suojaosuuden nykyinen suuruus on liian pieni. Opinnäytetyö oli toiminnallinen, ja se koostuu liiteosasta ja raporttiosasta. Runsas enemmistö oli myös sitä mieltä, että osallistumisaktiivisuus palokuntatoimintaa kohtaan kasvaisi, mikäli työttömyysetuuteen vaikuttavaa tulorajaa ei olisi. Opinnäytetyön tuloksena on selkeä ja käytännöllinen perehdytysopas Satakunnan pelastuslaitokselle sekä parempi tietämys siitä, miksi perehdyttäminen on tärkeää muuttuvissa työelämän tilanteissa. Opinnäytetyö oli osa valtakunnallista TOKEVA 2020 -hanketta, jossa päivitettiin Tokevan aiempi versio vuodelta 2012. SALO, JANI: Palopäällystön perehdyttäminen Satakunnan pelastuslaitoksella http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120325899 Tarpeeksi kattava ja pätevä perehdyttäminen unohtuu helposti uusien työtehtävien alkaessa. Tämä Tokevan liiteosa on opinnäytetyön liitteenä. Tavoitteena oli tuottaa liiteosa Tokevaan Suomessa tapahtuneista kemikaalionnettomuuksista. Työttömyyskorvauksien hakuprosessi koettiin työlääksi ja sen koettiin pitkittävän turhaan korvauksen saamista. Opinnäytetyön tutkimusosio pitää sisällään projektin tavoitteet ja toteutuksen, Satakunnan pelastuslaitoksen organisaation, palopäällystön työtehtävät ja lopuksi esitellään itse perehdytysopas. 3/2021 Pelastustieto 57 OPINNÄYTTEITÄ OPINNÄYTTEITÄ Tuloksena on selkeä perehdytysopas. Palopäällystön perehdyttäminen Satakunnan pelastuslaitoksella PIETIKÄINEN, JARI: Työttömyysetuuden vaikutus sopimuspalokuntalaisen aktiivisuuteen http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102112221 Tarkoitus oli selvittää, kuinka työttömyysetuusaika vaikuttaa osallistumisaktiivisuuteen sopimuspalokuntalaisella, joka saa palokuntatoimintaan osallistumisesta rahallista korvausta. Työntekijän on itsenäisesti mahdollista lukea tiivistelmiä työhön liittyvistä asioista ja perehdyttäjä pystyy helposti seuraamaan, mitkä asiat tarvitsevat vielä lisää perehdyttämistä. Työturvallisuuslain 738/2002 14 § velvoittaa työnantajaa antamaan työntekijälle riittävät tiedot haittaja vaaratekijöistä sekä huolehtimaan, että työntekijän osaaminen ja työkokemus otetaan huomioon perehdytyksessä. Perehdytysopas laadittiin yhteistyössä Satakunnan pelastuslaitoksen kanssa.. Raporttiosassa tarkasteltiin ammoniakin ja typpihapon ominaisuuksia ja näiden aineiden vaatimaa pelastustoimen torjuntavalmiutta. Toiminnallisessa osassa tehtiin liiteosa uudistettuun Tokevaan. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostui suurimmaksi osaksi suomalaisista lähteistä, Satakunnan pelastuslaitoksen omista ohjeistuksista sekä Porin kaupungin ohjeistuksista. Tutkimuksessa selvisi, että työttömyysetuus rajoittaa sopimuspalokuntalaisten osallistumista palokuntatoimintaa kohtaan suurimmalla osalla vähintäänkin jonkin verran. Liiteosassa on esitetty vuosina 2011–2018 tapahtuneista onnettomuuksista tilastotietoa. Vajavainen perehdytys lisää riskiä työtapaturmiin ja työtehtävissä vaadittavien uusien taitojen opettelu rasittaa työntekijää tarpeettomasti
Savua ei levinnyt lentoasemarakennuksen suuntaan, mutta lentoasemahotelli oli evakuoitava. Rakennuksessa ei ollut osastointia eikä sammutuslaitteistoa, koska savun oletettiin poistuvan itsestään ja ihmiset saattoivat poistua nopeasti. Ensimmäisen ja toisen vaiheen rakenteet olivat betonisia ja kolmannen, vuonna 2004 valmistuneen, vaiheen teräksisiä. Hälytämme palokunnan ja avustamme sitä sammutuksessa”, lentoaseman palokunnan esimies Per Gimre kertoo. Osalla rakenteista oli vain kymmenen minuutin palonkestävyys. Tykkiä käyttäneet palomiehet suojautuivat paineilmahengityslaitteilla”, Gimre kertoo. Hän kehotti lennonjohtoa sulkemaan kentän lentoliikenteeltä, jotta lentoaseman palokunnan voimavarat voitaisiin käyttää palon sammutuksessa. ”Palo oli sammutettu kello 1. Viimeinen kone laskeutui kello 16.15. He eivät halunneet myöhästyä lennolta. Teksti: Roy Larsen 1 ja 3/2020 Kuvakaappaukset: Brannmannen-lehti 1/2020.. Myrskytuulesta oli sekä etua että haittaa. ”Lähetin heti sammutusyksikön kohteeseen. 58 Pelastustieto 3/2021 ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski STAVANGER, NORJA Pysäköintitalo romahti Lentoaseman 3000-paikkainen ja viisikerroksinen pysäköintitalo oli rakennettu kolmessa vaiheessa. Asuinalueelle levisi vain vähän savua”, palopäällikkö Nils-Erik Haagenrud selittää. ”Kohteessa sain tilannetiedot lentoaseman palokunnalta ja poliisilta. Lentoasema avattiin ja ensimmäinen lento lähti kello 6”, Sigmundstad kertoo. Pysäköintitalossa ei ollut paloilmoitinta, vaan paloilmoituspainikkeita. Rakennuksen läpi puhaltanut tuuli levitti paloa. Tuulen nopeudeksi mitattiin 19 metriä sekunnissa. ”Pysäköintitalon evakuointi oli vaikeaa, koska lentomatkustajat eivät ymmärtäneet tilanteen vaaroja. ”Kolmen lentokenttäpaloauton tykeillä saatoimme tuulen yläpuolelta käsin täyttää rakennuksen ensimmäisen kerroksen raskasvaahdolla. Päätin aloittaa sammutushyökkäyksen kolmella savusukellusparilla tuulen yläpuolelta, mutta palo oli jo levinnyt niin laajalle, että sammuttajien oli vetäydyttävä”, pelastustoiminnan johtaja André Jacobsen kertoo. Evakuoituja oli noin 1500”, lentoaseman päällikkö Anette Sigmundstad selittää. Hätäilmoituksen mukaan jo kymmenen autoa paloi. Hälytys autopalosta tuli kello 15.33. Palomies meni sammutuspeitteen kanssa etsimään palavaa autoa, mutta palo oli jo levinnyt useaan autoon”, Gimre sanoo. Vastaavanlaisilta rakennuksilta vaaditaan 15 minuutin palonkestävyys, jotta palokunta saisi ihmiset ulos ja ehtisi aloittaa sammutuksen. ”Toisen lentokenttäpaloauton pyörät upposivat nurmikkoon, mutta siitä huolimatta sen vaahtotykki jäähdytti tehokkaasti paloa. Koska rakennuksessa oli ihmisiä, se ei voinut aloittaa sammutusta. Vanha dieselauto oli syttynyt. Rakennus romahtikin 32 minuutissa. Vaahdotetta syötettiin kuorma-auton lavalta”, Haagenrud kertoo. ”Koska teräsrakenteet saattoivat romahtaa, oli selvää, että sisälle ei voinut mennä. Pysäköityjä autoja oli noin 1600. ”Tehtävämme on taata lentoliikenteen turvallisuus, mutta aloitamme sammutuksen lentoaseman rakennuksissa, joissa ei ole paloilmoitinta
Pelastustoiminta lopetettiin kolmen ja puolen tunnin kuluttua. Tutkijat päättelivät, että pulloista vuotanut ponnekaasu ja maali muodostivat uuniin tai sen eteen syttyvää seosta. Auton kuuden tonnin kuorma tyhjennettiin osin mekaanisesti ja osin käsin. Koska aerosolipulloilla ei ole varoventtiiliä, ne repeävät kuumetessaan. Asunnosta tuotiin myös kissa ja koira. Savusukeltajat auttoivat kaulaansa palovammoja saaneen naisen ambulanssiin. Hallin seinustalla paloi useita kuormalavoja, joilla oli muovipakkauksia. Kaksi päivää, kaksi jäteautopaloa Tiistaina jäteauton kuljettaja ilmoitti savun nousevan auton takaa. Ensimmäisen yksikön saapuessa jo kaksi vierekkäin pysäköityä bussia paloi ja palo oli vaarassa levitä läheiseen halliin. Kuitenkin molemmat bussit paloivat romuksi. Maassa oli seinän kappaleita. Hänen tuli ymmärtää, että uunissa ei voi säilyttää palovaarallisia aineita. Uuniin tai sen eteen muodostuneen seoksen palaminen synnytti ylipaineen, joka mursi aukon ulkoseinään ja avasi ulko-oven. Kaksi täyttä maalipulloa ei vuotanut, yksi oli vuotanut suuttimesta ja yhden suutin puuttui. Kahden tunnin kuluttua voitiin palata paloasemalle. Revenneitä pulloja ei uunista kuitenkaan löydetty. Teksti: Urs Weber Pelastuslaitos hälytettiin kerrostalon räjähdykseen. Nainen kertoi, että television katsomista häiritsi kissan leikki muovipussilla, jossa oli aerosolimaaleja. Oikeus antoi naiselle sakkoja yleisvaaran tuottamuksesta. Palon sammuttua palokunta etsi lämpökameralla kytöpesäkkeitä. Palon aiheuttaman hydrauliikkavian vuoksi jätesäiliötä ei saatu auki. Palon lämpösäteily sulatti hallin muoviseinät. Teksti: Anna Andersson Carlin 46/2020. Yksikönjohtaja asetti tehtäväksi suojata hallia. Jonkin ajan kuluttua kuului outo ääni ja sitten räjähti. Jätekuorman kastelu pienestä aukosta ei sammuttanut paloa. Palopesäkkeet kaivettiin esiin ja sammutettiin. Mies veti hänet pois keittiöstä ja aloitti sammutuksen alkusammuttimella. Koska keittiön kaapeissa ei ollut tilaa, hän laittoi pussin uuniin pois kissan ulottuvilta. Sammutus kahden Cobran suihkuputkella avatun aukon kautta kesti odotettua kauemmin jätekuorman tiiviyden vuoksi. Keskiviikkona toisen jäteauton kuljettaja ilmoitti savusta. Kuljetusliike purki luukun hydraulisen sulkulaitteen ja luukku vedettiin vinssillä auki. Toisen yksikön saavuttua aloitettiin bussien vaahtosammutus neljän savusukellusparin voimin. Huoneistosta aikaisemmin poistunut mies oli jo ambulanssin luona. Paineaalto ja uunin luukku iskivät lieden edessä seisseeseen naiseen. Palokunta päätti saattaa jäteauton hälytysajona yhtiön varikolle. Myös tuntemattoman pullon suutin puuttui. Muutaman päivän kuluttua hän kytki lämmön uuniin leipomista varten. Palosyytutkijat päättelivät, että uunissa oli ainakin neljä 400 millilitran maaliaerosolipulloa sekä yksi tunnistamaton aerosolipullo. Syttymislähdettä ei pystytty osoittamaan. Uunissa oli myös tussikyniä ja lasisia lakkapulloja, jotka eivät voineet aiheuttaa räjähdystä. Gladbachin palokunta hälytettiin sammuttamaan palo Cobra-sammutusleikkurilla. 3/2021 Pelastustieto 59 ULKOMAILTA RUOTSI Se oli kissan syytä! 2/2020 7/2020 NIENBURG, SAKSA RUHRIN ALUE, SAKSA Bussit paloivat Palokunta hälytettiin paikallisliikenteen varikolle sammuttamaan bussipaloa. Vika esti avaamasta takaluukkua. Rakennuksen seinässä oli kolmannen kerroksen korkeudella suuri aukko, josta näkyi asunnon keittiö
”Integroitu asuvaljas yhdistelmä täyttää standar dien vaatimukset. 60 Pelastustieto 3/2021 KALUSTONURKKA Valjas aina mukana Valjas ei puutu keikalla, kun se on mukana sammutusasussa. ”Lähinnä sitä käytettiin perusharjoitteissa, jossa sillä laskeuduttiin, mutta varsinaisia korkealla työs kentelyn harjoituksia ei tehty. Se kestää kantamusta 140 kiloon asti”, Jens Tegengren Turvata Oy:stä sanoo. ”Kaksi palomiestä kokeili pukua. Hälytystehtävissä haettiin tuntumaa puvun käytettävyyteen.” Kymenlaakson pelastuslaitoksella toimii testi ryhmä, joka käy systemaattisesti läpi hankintakoh teena olevia tuotteita. Tässä tapauksessa kyse ei ollut sellaisesta, vaan asua kokeiltiin maahantuojan pyynnöstä. Valjaat ovat osa sammutusasua, joka toimii myös käytettävyydeltään.. Ensimmäisenä sammutusasua kokeiltiin kuu kausi Kymenlaakson pelastuslaitoksella. Tehtävästä riippuen mukana pitäisi voida kuljettaa erilaisia työkaluja ja välineitä, kuten yli määräisiä sulkurenkaita, nousukahvoja, erilaisia nauhalenkkejä tai jopa toinen nousulaite. Teksti ja kuvat: Esa Aalto S ammutusasuun kytketty putoamissuo javaljas mahdollistaa sen, että yhdellä asulla voidaan lähteä tekemään eri töitä. Valitettavasti kokeiluaika jäi vähäiseksi, koska toinen heistä lähti kurssille ja toisella oli vuosiloma”, asemamestari Tapio Tihula kertoo. Sitä kokeil tiin työvuoroissa, niin tehtävissä kuin harjoituksissa. ”Pukua ei siis arvioitu ennalta suunniteltujen kri teerien perusteella.” Tihula sanoo, että pääasiallisin kommentti käyt täjiltä kuului, että kokeiltu malli ei ole ainakaan huo nompi kuin edellinen. ”Kokovaljas ei integroituna ole yhtä käytännölli nen korkealta tai kuilusta pelastamistehtävissä kuin varusteiden päälle puettava malli”, hän sanoo. TYÖKALUILLE LENKIT Puutteeksi koettiin se, että asusta puuttuivat työ kalulenkit. Itävallassa valmistettu sammutusasuun integroitu kokovartalovaljas on tulen kestävää synteettistä kuitua eli aramidia. Kymenlaakson pelastuslaitoksella kokeiltiin sellaisen toimivuutta
• Kontaktivapaa vähentää infektioriskiä • Ei kulutustarvikkeita säästää rahaa • Ei edellytä kosketusta potilaaseen lisää potilasmukavuutta • Tarkkuus 0.2°C luotettava mittaustulos • Lämpötilanmittaus yhdessä sekunnissa säästää työaikaa • Selkeä ja helppokäyttöinen • Taustavalaistu näyttö ilmoittaa lämpötilarajat väreillä (vihreä, oranssi, punainen) TRITEMP ™ – kontaktivapaa otsalämpömittari info@timik.fi www.timik.fi 88X225_TRITEMP-ADVERT_FIN.indd 1 88X225_TRITEMP-ADVERT_FIN.indd 1 20.04.2021 12:03 20.04.2021 12:03 ”Mukaan pitäisi saada perusvarustus korkealla työskentelyyn, johon kuuluvat määrätyt tava rat”, Tihula sanoo. Tämä sam mutusasu on juuri sellainen.” Kymenlaakson pelastuslaitoksella hankitaan lähi tulevaisuudessa sammutusasuja. Palokunnassa se on saatava myös nopeasti ylle. Jos tarvittavan val jaan joutuu jälkeenpäin pukemaan ylle, se viivästyttää tehtävää.” Tihula sanoo, että jatkossa pitää pohtia sitä, kan nattaako kaikilla olla tällainen sammutusasu vai oli siko järkevää käyttää erilaisia sammutusasuja. 3/2021 Pelastustieto 61 KALUSTONURKKA TRITEMP on uusi kontaktivapaa infrapunalämpömittari kliiniseen käyttöön, joka mahdollistaa helpon, nopean ja tarkan kehon lämpötilan lukemisen. ”Se täyttää vaatimuk set putoamissuojaimille eikä siksi tarvita erillistä kokovaljasta. Puomitikastyössä valjas on automaattisesti palomiehen yllä. ”Olemme aiemminkin kokeilleet kokovaljasrat kaisuja, mutta ne eivät ole hankinnassa menestyneet. ”Tätäkin varmasti pohdimme, kun seuraavan ker ran järjestämme sammutusasuhankinnan”, Tihula toteaa. Tapio Tihula uskoo, että nyt kokeiltavana ollut Texportsammutusasukin on testattavien joukossa. Tässä uutta oli se, että kokovaljaan saa myös irrotettua sammutusasusta ja sitä voi käyttää myös lantioval jaana.” VAADITTU SUOJAUSTASO AUTOMAATTISESTI YLLÄ Tihula pitää hyvänä sitä, että valjas on integroitu pukuun. Se on tarpeellinen varustus. Jälki käteen sitä on hankala saada mukaan.”. ”Näin työn vaatima suojaustaso on yllä eikä käy tössä ole ainoastaan lantiovaljas. ”Valjas on merkittävä osa sammutusasua, paitsi hinnan, myös käytettävyyden ja työturvallisuuden suhteen. Sen sijaan asuun lii tetty valjas toimii hänen mielestään hyvin erityi sesti nostolavatyösken telyssä. ”Sammutusasun pitää olla hyvä käyttää eikä se saa olla liian jäykkä eikä rajoittaa liikkumista. Työssä ei saa ajautua sellaiseen työskentelypaikkaan, missä huo maa, että putoamissuojain olisi tarpeellinen. Se mahdollistaa työskentelyn putoamis vaarallisella alueella.” Käytettävyys on tärkeä tekijä sammutusasulle
Palontorjunta 9/1999 ALANSA AMMATTILAISET. päivänä 1989. Palo sai alkunsa hitsauksesta, kun hallin matalan osan katolla oltiin rakentamassa kierreporrasta korkeamman halliosan katolle. Pari markkinatunnel miin ehtinyttä kauppamiestä kaarteli aution kauppatorin laitamilla ja näki tuli palon loimua Putkola Oy:n liike tonttien keskivaiheilta. 62 Pelastustieto 3/2021 ARKISTOJEN AARTEITA Räjähdys Iisalmessa 1965 levitti tulen hetkessä kaikkiin tontilla oleviin rakennuksiin Keskiyön hetket oli ohitettu, hiljaiseksi tunnettu kaupunki oli siirtynyt ansait semaansa lepoon. Räjähdevarastoissa sattuvat onnettomuudet ovat erittäin harvinaisia tiukkojen räjähteitä koskevien turvallisuusmääräysten ansiosta. Palon vaiheet ovat sen sijaan kehit tyneet ilman ihmeellisyyksiä. Miten tapahtumat etenivät. Koko kaupunki lienee ollut hereillä lopun yötä. He juoksivat tietoineen taksiasemalle, jossa vuokraautoilija näki palon klo 1.20 ja sai puhelimitse hälytyk sen perille Iisalmen puolivakinaiselle palokunnalle klo 1.24. Kello oli silloin 1.30 tai hieman vaille, kuten paikallinen ajanlasku on kertonut. Lue Palontorjunta 8/1965:n juttu ja monta muuta arkistojen aarretta osoitteessa pelastustieto.fi/arkistojuttu leen takaportille, palomies ehti tarjota paloletkua rautaportin yli ja oli siirtynyt muutaman askeleen takaisin paloautoaan Hitsauksesta miljoonavahingot Pelastajat ristitulessa Ähtärissä Hollmingin telakan suurlohkohallin palo Raumalla työllisti alueen palokunnat tammikuun 27. Hitsaustyöt vaativat vieläkin parempaa huolellisuutta. Räjähdys hajoitti yli satavuotiaan hirsirakennuk sen palaviksi päreiksi ja levitti tulen yhdellä iskulla kaikkiin tontin n:o 19 rakennuksiin, jotka hetkessä ovat olleet tulisoihtuina…. Kiitos! kohti, kun palavan varastorakennuksen pihanpuoleisessa päädyssä räjähti. Palontorjunta 2/1989 Puolustusvoimien Ähtärin asevarikon Palolammen varastolla sattui räjähdevaraston räjähdys ja palo maanantai-iltana 19.7.1999. Jos tiedät, keitä on kuvassa, ota yhteyttä sähköpostitse: toimitus@pelastustieto.fi. Poliisimies ehti juosta mainitsemal Palontorjunnan arkistokuvassa suihkutusteknisiä ratkaisuja Jehu-maljakilvassa Imatralla 1968. Sireeni pahanenteisesti ulvoen ajoi paloauto noin 250 metrin matkansa ja pysähtyi Putkola Oy:n Riistakadun puo leiselle portille, jossa vartiopoliisi jo yritti avata asianmukaisesti lukittua asumat toman liiketontin rautaporttia. Vartiopoliisi kertoi hätäisesti tietonsa paloautosta letkunselvitystä aloittavalle kiireiselle palomiehelle ja sanoi mene vänsä Savonkadun puoleiselle portille. Palovartijat ovat yhä toivottuja. Portti ei auennut. Kertomukset alkoivat Iisalmessa juuri sillä hetkellä ymmärrettävän monisäi keisinä, sekavina ja järkyttävinä. Tilanne on ollut keskikaupungilla suorastaan kauhistuttava ja lisäväriä on antanut mielikuvitus. Onnettomuudessa tuhoutui onneksi vain yksi varasto
3/2021 Pelastustieto 63 ARKISTOJEN AARTEITA ALANSA AMMATTILAISET Pelastustarvikkeet Paloja pelastusautot Saurus Oy Saunatie 5, 40900 Säynätsalo Puh. 040 544 5495 info@sos-asu.com www.sos-asu.com/rescue SOS-Asu Ky Koulukatu 38 A1 90100 OULU Pelastamisen ammattilaisille RESCA RESCARI OY www.rescari.fi • 040 5950 164 Pelastustarvikkeet Mittauslaitteet ja kompressorit Kuivapukujen testauslaitteistot kemikaalipuvuille sukelluspuvuille pintapelastuspuvuille pelastuspuvuille Myös räätälöitynä kohteeseen. 010 616 1500 • www.vema.fi PALOJA PELASTUSKALUSTON erikoisliike vuodesta 1967 Liipasintie 8, 70460 KUOPIO p. Huoltotöiden varaukset ja tiedustelut puh. Voivalantie 26 C, 20780 Kaarina info@miltest.fi • 040 5464 243 www.miltest.fi Hengitysilmakompressorit myynti huolto varaosat ilma-analyysit ostamme ja myymme myös käytettyjä koneita. 010 616 1400 | www.saurus.fi SCANIA SUOMI OY, ERITYISMYYNTI Petri Surakka Puh. 010 555 5299 sähköposti: etunimi.sukunimi@scania.fi www.scania.fi Raskaat paloja pelastusajoneuvot Nostolava-autot HYDRAULISET NOSTOLAVAT Suoritamme myös huoltoja korjaustyöt sekä vuosikatsastukset. 010 555 5273 Timo Iltanen Puh. 050 395 8567 Vema Lift Oy, Lakimiehenkatu 2, 20780 Kaarina puh. 017 264 7220 myynti@savonpalokalusto.fi www.savonpalokalusto.fi Paloja pelastusautomyynti Tero Huovinen | 010 569 3670 Pekka Paananen | 010 569 3628 www.vehotrucks.fi www.suomenpelastuskeskus.fi Hälytysja viestintälaitteet Maastopelastus Palokunta-asut Työasut ensihoitoon, ensivasteeseen ja asemapalveluun Puh
Erilaisten suoratoistosarjojen suurkuluttaja. Vapaahetket kuluvat Lapin tunturissa. Sotahistorialliset henkilö ja muut asialukemiset. MITÄ KUUNTELET. Teksti: Kaisu Puranen · Kuvakaappaus: HBO · Kuvat: Teemu Heikkilä ja Pixabay Villen marinadi lihalle • Öljyä 2,5 dl • Chilikastike tta ½ pulloa • Punaviiniet ikkaa 1 ½ pulloa • Soijaa ½ dl • Chilijauhett a • Valkosipulia • Timjamia • 1 Purjo • 1 Sipuli • Mustapippu ria • Suolaa Kypsä hirvipaisti (1–2 kg) leikataan siivuiksi ja laitetaan 1–2 päiväksi soosiin. LEMPIHARRASTUKSESI. Hyvin kaikkiruokainen musiikin suhteen, mutta perheen teinien vai kutuksesta juuri nyt useimmat korvamadot ovat Sabatonyhtyeeltä. LEMPIRUOKASI. Game of Thrones parhaillaan toista kertaa kierrok sessa. NÄISTÄ TYKKÄÄN Game of Thrones koukuttaa jo toistamiseen Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka on suoratoistosarjojen suurkuluttaja. Niin paljon tavaraa, että liha peittyy. Retkeily ja erityisesti Lapin tunturikohteet perheen kanssa aina mahdollisuuksien mukaan. Joka siis kolahtaa tuon sotahistoriaharrastuksenkin kautta. Hirvi eri muodoissaan.
Palokunta juhlii vuonna 2024. Autossa oli suuritehoinen ruuvikompressori ilmantuottoon (erittäin häiriöaltis kone), josta lähti 1 tuuman paineilmaletku. Kilpailun järjestää Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos. Hänen tietolähteensä on asentaja Tapio ”Topi” Kanto. Kilpailussa on mukana myös veteraanisarja. Kilpailuryhmien on ilmoittauduttava viimeistään 31.5.2021 Palopäällystöliittoon sähköpostitse henriikka.majoniemi@sppl.fi Ilmoittautumisesta tulee käydä ilmi: kilpailuryhmän nimi kilpailusarja yhteyshenkilön nimi, osoite, puhelinnumero ja sähköposti laskutusosoite. Valonheitin oli sen ajan huipputuote, teholtaan 500 wattia. Ilmoittautumisesta tulee käydä ilmi: joukkueen nimi yhteyshenkilön nimi, osoite, puhelinnumero sekä sähköposti. Kilpailussa on mukana myös veteraanisarja. Kilpailussa noudatetaan 1.1.2011 voimaan tulleita sääntöjä. 3/2021 Pelastustieto 65 NÄISTÄ TYKKÄÄN KILPAILUKUTSU PALOKUNTIEN SM 2021 Suomen Palopäällystöliitto kutsuu palokuntien kilpailuryhmät suomenmestaruuskilpailuun Raaseporiin lauantaina 25.9.2021. Yhteydenotot toivotaan nettisivujen www.kaarinanvpk.com kautta. Kerttulin paloaseman miehistö ja kalusto oli tilapäisesti kasarmoitu Kaarinan VPK:n asemalle 1965–68, kunnes valmistui uusi Jaanin paloasema. Kilpailun järjestää Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos. Viime lehdessä Arkistojen aarteita -palstalla oli kuva, josta pyydettiin lisätietoja. Ilmoittautumisista tulee varmistus sähköpostilla. Kilpailussa noudatetaan 1.1.2011 voimaan tulleita sääntöjä. Kimmo Kaisto Kuva oli Kaarinan VPK:n pihalta. Ilmoittautumisista tulee varmistus sähköpostilla. Kilpailussa noudatetaan Palopäällystöliiton vuonna 2007 hyväksymiä sääntöjä. ”Kaarinan VPKn paloaseman pihalla otetussa kuvassa on pioneeriauto International eli ”Natikka” vuosimallia -68 Nummelan koritöillä, rekisteritunnus TPM-58.” ”Kuvassa pihalla ollut kalusto ja sähkökelat on pelastuslaitoksen korjaamon omavalmisteita. -68 Myös kalustomestari Niko Koski Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta otti yhteyttä. Kilpailun teema on pelastustoimi ja puolustusvoimat tieliikenteessä. Sillä käytettiin kuvassa näkyvää painailmaporavasaraa. Palokuntien SM 2008 Suomen Palopäällystöliitto kutsuu palokuntien kilpailujoukkueet Suomenmestaruuskilpailuun Lappeenrantaan lauantaina 24.5.2008. ”NATIKKA” VM. Ilmoittautumisista tulee varmistus sähköpostilla. Kuvan ajoneuvo on todennäköisesti palolaitoksen silloinen raivaus auto. Tarkemmat tiedot www.ekpelastuslaitos.fi tai olli.hirvonen@ekpelastuslaitos.fi, puh. Lappeenrannassa 19.12.2007 Järjestelytoimikunta Palokuntien SM 2020 Suomen Palopäällystöliitto kutsuu palokuntien kilpailuryhmät suomenmestaruuskilpailuun Tammisaareen lauantaina 23.5.2020. ”Kuva on otettu Kaarinan VPK:n aseman pihalla Turussa Kirkkotie 26:ssa. He olisivat kiitollisia valokuvista ja muistakin palokunnan historiaan liittyvistä dokumenteista. 020 496 7064 Osallistumismaksu on 185 €/joukkue, ja se laskutetaan osallistumisvahvistuksen mukana. Tarkemmat tiedot: www.palokuntiensmkilpailut.fi Osallistumismaksu on 200 €/joukkue sekä yleisessä että veteraanisarjassa ja se laskutetaan osallistumisvahvistuksen yhteydessä. Kilpailun järjestää Etelä-Karjalan pelastuslaitos. Teemana on: ”Pelastusyksikön toiminta rakennuspalossa” Kilpailujoukkueiden on ilmoittauduttava kirjallisesti viimeistään 18.4.2008 osoitteeseen: Etelä-Karjalan pelastuslaitos, Olli Hirvonen, PL 168, 53101 Lappeenranta tai sähköpostilla olli.hirvonen@ekpelastuslaitos.fi. Tarkemmat tiedot: www.palokuntiensmkilpailut.fi Osallistumismaksu on 200 €/joukkue sekä yleisessä että veteraanisarjassa ja se laskutetaan osallistumisvahvistuksen yhteydessä. Kilpailuryhmien on ilmoittauduttava viimeistään 24.4.2020 Palopäällystöliittoon sähköpostitse henriikka.majoniemi@sppl.fi. Oikealla kuvassa oleva henkilö on luultavasti Jouko Laine.” KUVIA JA DOKUMENTTEJA VPK:N HISTORIIKKIIN Kaarinan VPK valmistelee 125-vuotishistoriikkiään muun muassa dokumentoimalla vanhoja valokuvia. Kilpailun teema on pelastustoimi ja puolustusvoimat tieliikenteessä. Kilpailussa on mukana myös veteraanisarja. Tietääksemme se ei koskaan ollut sijoitettuna Kaarinan VPK:n asemalle, joten jonkinlaisesta testaustai esittelytilaisuudesta lienee kyse”, kertoo hallituksen puheenjohtaja Jari Hyötilä Kaarinan VPK:sta. Ilmoittautumisesta tulee käydä ilmi: kilpailuryhmän nimi kilpailusarja yhteyshenkilön nimi, osoite, puhelinnumero ja sähköposti laskutusosoite
Kerromme myös, mitä opittiin Turussa, jossa pelastuslaitos pääsi harjoittelemaan kolmessa purettavassa kerrostalossa. 6/21 25.8. Meilaa aineisto osoitteeseen: toimitus@pelastustieto.fi tai postitse: Pelastustieto, Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki. 3.8. 10.8. 23.11. 9–10/21 15.12. Myös riskienhal linta ja palontutkinta olivat vahvasti mukana. 18.5. Kesä on metsäpalojen aikaa. 7/21 29.9. 26.10. Miten sammutustöissä altistutaan. 19.10. Julkaisemme veloituksetta Pelastustieto 4/2021 ilmestyy 9. 30.11. Muista liittää mukaan yhteystietosi. 14.9. kesäkuuta teemalla PUHDAS PALOASEMA, HYGIENIA ja SUOJAIMET Miten palomies toimii puhtaalla palo asemalla. Osaamisen kartoitus on edennyt alipäällys töön ja sopimuspalokuntien ryhmänjohtajiin.. Lähetä lyhyt teksti mieluiten erilliseen tiedostoon (rtf tai doc) tai suoraan viestiin kirjoitettuna ja siihen liittyvän kuvan omana tiedostonaan esimerkiksi jpg-muodossa. 8/21 10.11. 7.9. 25.5. 66 Pelastustieto 3/2021 Pelastustieto vuonna 2021 Nro Ilmestyy Varauspvm Aineisto 4–5/21 9.6. Ovatko ohjeistukset kunnossa. Viestit toimitukselle osoitteeseen toimitus@pelastustieto.fi Pelastustieto julkaisee veloituksetta nimitysuutisia, muistokirjoituksia, tietoja eläkkeelle siirtyneistä sekä lähinnä tasavuosien syntymäpäivistä. Lisätiedot: pelastustieto.fi > Ilmoittajalle tai ilmoitukset@pelastustieto.fi
VEHO LOMMILA Lommilanrinne 3, Espoo 010 56916 VEHOTRUCKS.FI Veho ja Mercedes-Benz – luotettavaa kumppanuutta. Yhteistyössä päällirakentajakumppaniemme kanssa tarjoamme Mercedes-Benzin mallistosta monipuoliset ratkaisut ensihoidon ja pelastusalan ammattilaisille. Suomen suurin autoalan toimija, perheyhtiö Veho, on perustettu Mercedes-Benzin maahantuontiin vuonna 1939. Ensihoitoja pelastusajoneuvojen huoltoon vaadittavat tiukat laatustandardit, varaosien oma keskusvarasto Suomessa ja vahvat 24 h huoltoautopalvelut varmistavat autojen toiminnan kaikissa tilanteissa. Vehon hyötyajoneuvojen palveluverkosto kattaa 15 omaa huoltokorjaamoa, joita täydentää laaja itsenäisten valtuutettujen korjaamoiden verkosto. (sis. Siitä lähtien olemme kasvaneet henkilöautojen ja hyötyajoneuvojen laajaksi palveluverkostoksi. Ambulanssija pelastusautomyynti Tero Huovinen | 010 569 3670 Pekka Paananen | 010 569 3628 Puhelun hinta 010-numeroihin 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min. 24?%). Tutustu lisää: www.vehotrucks.fi. alv