3/2022 PELASTUSTOIMEN, ENSIHOIDON JA VARAUTUMISEN MEDIA RAHAHANA PYSYI edelleen tiukasti kiinni KIIREETÖN HOITO tarvitsee lisää osaajia RAPAUTUNUT VÄESTÖNSUOJELU pitää päivittää – olemme eläneet lintukodossa haastava sammutustyö Helsingissä Kattojen yllä
Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. PÄÄKIRJOITUS UUDET, NOPEAT PENTHEON-TUOTTEET NYT SAATAVILLA ESTERI GROUP tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. Lasse Moisio • +358 40 359 1676 • lasse.moisio@esterigroup.fi Peter Kallio • +358 40 734 0308 • peter.kallio@esterigroup.fi SAATAVILLA 16 ERI MALLIA! • Markkinoiden nopeimmat akkutoimiset pelastustyökalut • Entistäkin tarkempi nopeuden säätely • Älykäs akkujen hallinta • Loistava pito levitettäessä ja puristaessa • Älykkäät virransäästöominaisuudet • Parannettu, iskunkestävä etukahva • Voidaan käyttää myös veden alla • Akkujen lataus onnistuu suoraan työkalussa • Aiempaa isompi akku RAJOITTAMATONTA TEHOA. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja
Vain muutama kuukausi sitten aluevaalien keskusteluissa pelastustoimen tarpeet saivat laajaa ymmärtämystä. Seuraavaksi pitää saada rahaa toteuttamiseen tarvittavia voimavaroja varten.. 044 7280402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi, Kaisu Puranen, p. Sitä se on myös meillä täällä kotimaassa, ja näistäkin voimavaroista pitää huolehtia myös tulevaisuudessa. KÄSITTELEMME MYÖS ENSIHOITOA JA VARAUTUMISTA. Nyt pitää vaikuttaa siihen, että ensi vuonna aloittava uusi hallitus toteuttaa sen, mikä nykyiseltä jäi toteuttamatta, vaikka hallitusohjelmassakin sitä luvattiin. Siihen se sitten jäikin. Pelastustoimen peruskoulutukseen haettiin 24:ää miljoonaa euroa, mutta luu jäi käteen. Turvallisuuden kannalta pelastustoimella on erityinen sija. Väestön turvaamiseksi ja suojaamiseksi heidän työpanoksensa on ensiarvoisen tärkeää. Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun Kansi Ossi Pietiläinen, Helsingin pelastuslaitos Pelastustieto on Aikakausmedia ry:n jäsen PÄÄKIRJOITUS PELASTUSTIETO ON MEDIA, JOKA KATTAA PELASTUSALAN KOKO KENTÄN. 3/2022 Pelastustieto 3 Rahaa ei tullut Päätoimittaja Esa Aalto, p. Nyt on pidettävä jokaisella suulla ääntä siitä, että pelastustoimen rahoitustarpeet muuttuvat myös euroiksi. 044 7280403, kaisu.puranen@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin p. Olisimmeko ilman tätä saaneet lisärahoitusta koulutukseen. Pelastustoimi on yksimielinen tarpeidensa kanssa. Siksi päättäjiin vaikuttaminen on helppoa. Toki olosuhteet muuttuivat, kun sotilaallista puolustuskykyämme pitää vahvistaa Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan takia. Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan. Halusimme kysyä sisäministeriltä, miksi pelastustoimi jäi taas nuolemaan näppejään, mutta valitettavasti jo sovittu haastattelu jouduttiin perumaan, koska väliimme tuli toinen viime aikojen riesa eli koronatauti. Lasse Moisio • +358 40 359 1676 • lasse.moisio@esterigroup.fi Peter Kallio • +358 40 734 0308 • peter.kallio@esterigroup.fi SAATAVILLA 16 ERI MALLIA! • Markkinoiden nopeimmat akkutoimiset pelastustyökalut • Entistäkin tarkempi nopeuden säätely • Älykäs akkujen hallinta • Loistava pito levitettäessä ja puristaessa • Älykkäät virransäästöominaisuudet • Parannettu, iskunkestävä etukahva • Voidaan käyttää myös veden alla • Akkujen lataus onnistuu suoraan työkalussa • Aiempaa isompi akku RAJOITTAMATONTA TEHOA Nykyinen hallitus teki viimeiset merkittävimmät rahoituspäätökset kehysriihessä, jossa päätettiin julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023– 2026. Pelastusalan tulevaisuutta on arvioitu muun muassa suorituskykyhankkeessa, joka valmistui vuoden lopussa. Näemme myös uutiskuvissa, miten ukrainalaiset pelastusalan työntekijät joutuvat tekemään työtään epäinhimillisissä olosuhteissa. 044 7280401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaajapalvelu p. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. PELASTUSTIETO-LEHTI ILMESTYI ENSIMMÄISEN KERRAN VUONNA 1950. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. UUDET, NOPEAT PENTHEON-TUOTTEET NYT SAATAVILLA ESTERI GROUP tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. 0505620735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu, p. Tähän kuitenkin palataan vielä. Päättäjät eivät tässä tilanteessa nähneet tarvetta lisätä alan peruskoulutusta. Luu jäi käteen. 044 7280401 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino PunaMusta 2022 ISSN 1236-8639 Tietosuoja Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakas rekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon
K U V A : K R IS T IA N E LO LU O T O 38 Teema: Pilotissa ensihoidon opetusta tositilanteissa
3/2022 Pelastustieto 5 3 Pääkirjoitus 6 Ajassa 10 Pelastusalan maailma 12 Rahahana pysyi kiinni 20 Hälytysilmoitus 32 Mirafoni 34 Teema: Kiireetön hoito vaatii osaajia 36 Koronan vaikutus ensihoitotehtäviin 42 Mokkatakkimaisteri 46 Puheenjohtajalta 52 Liian tummaa paahtoa 58 Opinnäytteitä 59 Eläkkeelle 60 Ulkomailta 62 Ambulanssivene Pohjanmaalta 64 Näistä tykkään: Jari Korkiamäki 65 Arkistojen aarteita 66 Muistoissa 66 Seuraavassa numerossa 48 Tulityöt: Pikku homma kävi kalliiksi 44 Saunapaloissa eri syyt arjessa tai mökillä 40 Heikki Lampinen Porista on Vuoden ensihoitaja 14 Väestönsuojelu jäänyt orpolapsen asemaan 54 Ottopoikakausi täydensi Tähtisen osaamista K U V A : M A R IA H E LG A R S
Tampere • Palokuntanuorten kaluston käsittelyn SMkilpailu ja SMtietokilpailu, 14.5. Varautumisen seminaa rissa keskiviikkona aiheena oli iskunkestä vän Suomen varautuminen, josta tuli aivan poikkeuksellisen ajankohtainen aihekoko naisuus.” Sisäministeri Krista Mikkonen totesi avauksessaan myös vallitsevalla tilanteel la olevan vaikutusta väestönsuojeluun ja va rautumiseen liittyviin asioihin. Espoo • Muutosjohtamisen työkalu pakki, 10.5. Teams • Päivä Paloasemalla tapah tumanjärjestäjän webinaari 30.5. Turku • Pelastusalan posttraumatyö paja sopimuspalokuntalaisille 17.5. ”Meillä oli ajankohtaisempia aiheita oh jelmassa kuin osasimme suunnitelles sa edes ajatella. Laukaa • Turvallisesti palokunnassa koulutus, 21.5. (Lähde: Esa Kokki, Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto, tiedot Prontosta) ALALLA TAPAHTUU PALOKUNTAAN.FI www.palokuntaan.fi • Metsäpaloseminaarit 6.5. Turku • Valtakunnallinen palokunta nais ja nuorisotyö 70 vuotta 14.5. ”Parasta on ollut tavata tuttuja pitkästä aikaa, vaihtaa ajatuksia ja tutustua uusiinkin ihmisiin. Häntä kiinnosti erityisesti ak kupalosammutin, jonka käyttökohteita ovat esimerkiksi kännykän, läppärin, akkupora koneen tai sähköpyörän akut. ”Ohjelmasta kiinnosti erityisesti iskun kestävä Suomi ja mihin kaikkeen pitää va rautua. Tunnelmat olivat iloiset, kun tava tiin jälleen kasvotusten kollegoja ja tuttuja. 6 Pelastustieto 3/2022 TAPAHTUMA Palopäällystöpäivien ohjelma osui ajankohtaiseen ytimeen AJASSA AJANKOHTAINEN LUKU 75 ensivasteautoa, 39 ensihoitoautoa ja 483 ambulanssia on pelastuslaitosten ajo neuvojen rekisterissä ensihoidon avustamis tehtäviin hälyttämiseksi. Kuopio Kolmen vuoden tauon jälkeen järjeste tyt Palopäällystöpäivät keräsivät 350 osal listujaa Helsingin Pasilassa sijaitsevaan Triplaan. ”Väsynyt, mutta onnellinen”, SPPL:n toi minnanjohtaja Ari Keijonen kuvailee tunnel mia kolmipäiväisen tapahtuman jälkeen. Oulu • Palokuntien SM 2022 21.5. Kuopio • Puomitikkaan kuljettajakurssi 6.6. Kuopio • Raskaan kaluston tieliikenne pelastus kurssi 11.5. Täällä saa myös keskustella päät täjien kanssa ja kertoa kentän kuulumisia.” Esa Aalto ja Kimmo Kaisto K U V A : K IM M O K A IS T O. Kouvola • Turvallisuusviestinnän opinto päivät 2022, 18.5. Raasepori PELASTUSOPISTO www.pelastusopisto.fi • 02 TASTmuodostelman EU MODEX kenttäharjoitus 15.5. Teams PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO www.sppl.fi • Jälkipurku (defusing) ja ver taispurku ohjaajakoulutus 9.5. Asian tuntijoiden keskustelu varautumisesta antaa tukea myös omaan työhön.” Turvallisuuspäällikkö Jussi Lång KIP Service Oy:stä tutustui uutuuksiin Turvata Oy Ab:n osastolla. Ruotsi • Lento P3 Perusteet ja johtami nen (Finavia) 16.5. Palotarkastaja Anna Karppinen Helsin gin kaupungin pelastuslaitokselta oli Palo päällystöpäivillä ensimmäistä kertaa. Väestönsuojat ja kohdekäynnit kuu luvat myös palotarkastajan työhön. Tätä varten selvitetään myös tarpeita väestönsuojelun kehittämiseksi
On perusteltua nostaa esille myös oman väestönsuo jelujärjestelmämme kehittämis tarpeet ja riittävä panostus. Pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy hyvin vointialueille vuonna 2023, mutta toiminnan valtakunnalli nen kehittäminen on sisäminis teriön vastuulla. ” Pelastajapulan paik kaaminen ja pelastus toimen valtakunnallinen koordi naatio vaativat tulevaisuudessa lisärahoitusta. Ei paljon paranna toimintaedellytyksiä. Veden varaan joutuneen havaitsee varsinkin aallokossa il masta käsin paljon helpommin kuin pienes tä veneestä.” Palokunta tuottaa ItäSavon sairaanhoi topiirin kuntayhtymälle Sosterille turvapu helinpalvelua, ja käy tarkistamassa turva rannekkeista tulleet hälytykset iltaisin ja öi sin. VPK tuo kaivattua turvallisuudentunnet ta tuhannen asukkaan taajamaan. Savonrannan VPK on varautunut erityi sesti vesipelastamiseen. Kaisu Puranen Matteo Värdin (vas.), Tarja Mononen ja Otto Staufenbiel harjoittelivat pintapelastamista viikkoharjoituksessa huhtikuussa.. Yhteis kunta voi luottaa jatkossakin, että #pelastustoimi ja sen hen kilöstö tekee kaikkensa turvalli semman huomisen puolesta. Palokun nan aktiivisuus palvelee sekä heitä itseään että kuntalaisia. ” Tulevaisuus näyttää valitettavasti siltä, että pelastustoimen ja siviilivalmiu den valmiuksia tarvitaan yhä enemmän ja kipeämmin. EteläSavon pelas tuslaitoksen sopimuspalokunnalla on neljä erikokoista alusta. Siksi VPK varautuu muun muassa öljyonnet tomuuksiin. Siinä pysyy itsekin virkeänä, ja kansalaisiahan varten sitä toimitaan”, Jääs keläinen sanoo. Peter Johansson 13.4. Tehtäviä oli viime vuonna 130, joista turvapuhelintehtäviä oli noin 50 ja loput 80 ensivaste sekä palo ja pelastus tehtäviä. Savonrannan ohitse kulkee Saimaan syväväylä, jolla liikkuu isojakin rahtialuksia. Palokunnan hälytysryhmään kuuluu 12 aktiivista. ” Kun ollaan täällä kaukana kaikesta, ve sistöjen saartamana, sen osaalueen täytyy olla kunnossa”, sanoo palokunnan päällikkö Jyrki Jääskeläinen. Palokunnan venekalustoon kuu luu öljyntorjuntalautta öljypuomineen, yksi sisäjärville suunnattu vene ja seitsenmetri nen, katamaraanipohjainen alus Saimaalle, sekä 14metrinen, öljynkeräimillä varustettu merikelpoinen alus. Lämpökameralla varustetul la dronella voidaan tehdä myös henkilö etsintää. Sisäministeriö 20.4. Savonranta otti ensimmäisten palokun tien joukossa käyttöönsä dronen. 3/2022 Pelastustieto 7 TWITTER VPK TOIMII AJASSA Vesistöjen saartamana K U V A : JY R K I JÄ Ä S K E LÄ IN E N ” Venäjän häikäilemä tön hyökkäys Ukrai naan horjuttaa turvallisuuden tunnetta. ”Drone on verraton kapistus, jonka käy tössä mielikuvitus on rajana. ”Haluamme mennä eteenpäin ja kehitellä uusia asioita. Nyt niitä on kolme, ja niillä muun muassa etsitään metsäpaloja. ” Valitettavasti esi tys rahoituslaiksi olisi vähentämässä ItäUudenmaan pelastustoimen rahoitusta 27 prosenttia. Sitä voi käyttää myös pintapelastustehtävillä. Krista Mikkonen 13.4. Kimmo Kohvakka 13.4
Millä miettein uuteen. Pääesikunnan valmius päällikkö Janne Huusko, Ruotuväki 4/22 POIMINNAT T A R JA JÄ Ä S K E LÄ IN E N. 8 Pelastustieto 3/2022 INSTAGRAM @rukafirefighters Meillä Rukalla evykeikat kuuluu perustoimin taan. K U V A : M A R IA F O N S E LL , K U U S A M O N V P K Paluu juurille Jani Jämsä aloitti huhti kuussa riskienhallintapääl likkönä EteläSavon pelas tuslaitoksella. Riskienhallinta päällikön rooli on luonteva jatkumo aiemmalle työl leni. Kuusi viime vuotta olen kehittänyt ja koordi noinut Pelastusopiston onnettomuuksien ehkäisyn opetusta. Opistosta jäi upeita muis toja, huiput työkaverit joista on tullut ystäviä ja todella paljon tuttuja, enti siä opiskelijoita ympäri Suomea. Kiitos hyvin vedetystä harjoituksesta keikkalaisille! #harjoitustekeemestarin #vapaapalokunta #ensivaste #elvytys #rukafirefighters #kuusamonvpk AJASSA MITÄ KUULUU. Olemme vaimon kanssa EteläSavosta kotoisin ja nyt haaveemme paluusta toteutui. Kriiseissä viestinnän ja johtamisen keskinäis riippuvuus korostuu entisestään! Petri Launiainen kriisiviestin nästä, Turvallisuus & riskien hallinta 1/22 1 Ensihoito on niin terveydenhuol lossa kuin yhteiskun nassakin näköalapai kalla havaitsemassa erilaisia ilmiöitä, joita yksittäiset toimijat eivät välttämättä näe tai saa niistä kokonaiskuvaa. Kierrän aluksi alueella henkilöstön kanssa kes kustellen, jotta näen miten asiat toimivat ja mitkä ovat tärkeimpiä kehittämistar peita. Reilut 16 vuotta sujui vanhempana opettajana ja tiiminvetä jänä Pelastusopistolla. Miksi lähdit Kuopiosta. Vapaaajalla tyk käämme vaimon kanssa tehdä metsätöitä, retkeillä ja patikoida. HUS Akuutti ensihoidon linjajohtaja Markku Kuisma, Husari 1/22 2 Viranomaisyhteis työn osalta har joituksissa painottuvat yhteistoiminnan, tiedon vaihdon ja johtami sen harjoittelu eri viran omaisten välillä, jotta yhteistyö sujuu saumat tomasti kaikissa tilan teissa. Näin koulutus hommaa monelta kantilta, opeuran huipulle, opis kelijoiden tunnustuksiin saakka. 3 Viestintä ja joh taminen ovat niin tärkeitä toimintoja, ettei niitä kannata juuri kos kaan käsitellä erikseen
Osa on varautunut todella hyvin, osalla se on vähäi sempää. On ollut palvelunestohyökkäyk siä tai haittaohjelmia, jotka ovat pyyhkineet tietokoneiden levyjä ja tietoja pois. Vuonna 2020 oli 13900 ensi vastetehtävää ja 5000 ensihoidon avustamistehtävää. On hyvä olla suunnitelmat, miten haitanteosta palaudutaan.” Millä tasolla pelastuslaitosten varautuminen on. Talikka tietää, että vaikeus kertoimiakin on edessä. AJASSA TILASTO Petri Talikka on Kanta-Hämeen uusi pelastusjohtaja Pelastuslaitosten ensihoidon avus tamistehtävät vähenivät merkittä västi kahden viime vuoden aikana. Toki aina on hyvä myös miettiä, mitä sosiaalisessa mediassa julkaisee.” Kaisu Puranen. ”En näe, että se olisi ongelma. Haluan sen saattaa todeksi.” Esa Aalto 5000 10000 15000 20000 25000 30000 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pelastuslaitosten ensihoidon avustaminen vuosina 2012-2021 Ensivastetehtävä Avunantotehtävä, ensihoidon avuntarve Pelastuslaitosten ensihoidon avustaminen vuosina 2012–2021 Huhtikuun alussa valtioneuvoston ja ministeriöiden sivuille tehtiin muutamia tun teja kestänyt palvelunestohyökkäys. Runsaat pari kymmentä vuotta sitten hän palasi kotikonnuilleen Hämeen linnaan, jossa työskenteli vii meksi pelastuspäällikkönä ja hoiti viransijaisena pelastusjoh tajan tehtävää viime syksystä. Vuonna 2021 niitä oli yhteensä 21800, mikä on 21 prosenttia hälytystehtävistä. Ne ovat kuitenkin hyviä viestintäkanavia kansalaisil le. On pyritty tuomaan laitoksien käyt töön yhteisiä parhaita käytän teitä. Ylei sesti ottaen pelastuslaitokset ovat hyvin hereillä.” Millaisia kyberuhat ovat. Riskejä on olemassa, mutta moniosaisen tunnistuksen käytöllä ne pystytään taklaa maan. Määrien lisäksi osuudet ovat laskeneet. Vuosina 2012–2019 osuus oli 26 prosent tia. ”Myös KantaHämeessä hy vinvointialueen rahoituksessa ja pelastajien saatavuudessa tulee lähivuosina olemaan tiukkaa. Se koskee niin päätoimisia kuin so pimuspalokuntalaisiakin.” Haasteista huolimatta Talik ka luottaa siihen, ettei toimintoja tarvitse alkaa karsia. Lisäksi on erilaista tie tojen kalastelua, väärän tiedon levittämistä, tiedon vääristelyä, mis ja disinformaatiota.” Saavatko pelastuslaitokset edelleen olla Twitterissä ja Instagramissa. (LÄHDE: ESA KOKKI, PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO, TIEDOT ON KOOTTU TILASTOJÄRJESTELMÄ PRONTOSTA) Korona pudotti ensivastetehtävien määrät Petri Talikan palomiehen ura alkoi jo parikymppisenä Varsi naisSuomessa. ”Pelastuslaitokset ja pelas tusosasto ovat tehneet tietotur vatyötä pelastuslaitoksilla. Pelastuslaitosten yhteisessä ICThankkeessa yksi kokonainen asiantunti jaresurssi koordinoi työtä pelastuslaitoksil la ja tuotti muun muassa koulutusmateriaa lia toimialalle. Kyber kiusanteko ei jääne ainoaksi laatuaan. Se on myös resurssikysymys. ”Skenaariot ovat saman tyyppisiä kuin Ukrainassa. ”Meillä valmistui hiljattain uusi henkilöstöstrategia, jossa erityisesti halutaan henkilöstö mukaan kehittämään toimintaa. Ukrainan tilanteen myötä pyritään vie mään pelastuslaitoksille viestiä varautumi sesta niin, että ydintehtävät turvataan. 3/2022 Pelastustieto 9 HYVÄ KYSYMYS UUTINEN Miten pelastustoimi varautuu kyberuhkiin. ”Jokainen laitos vastaa loppupeleissä it se siitä, miten toteuttaa ohjeistuksia. Tällä hetkellä moni pelastuslaitos siirtää käyttöympäristöään turvallisuusverkkoon. Miten pelastustoimi on varautunut kyberuhkiin, sisäministeriön pelastusosaston erityisasiantuntija Sami Hakonen
huhtikuuta 2022. PELASTUSALAN MAAILMA 49°58’8 P 36°20’8 I Palomiehet yrittävät sammuttaa tulipaloa rakennuksessa, johon osui ohjus Harkovan lähellä Ukrainassa 12. Kuva: AFP/Lehtikuva.
Teksti: Esa Aalto · Kuva: Kimmo Kaisto Jäädään ”mopen osille”. Perusrahoituksen 2,4 miljoonan lisäksi Pelastusopisto esitti ensi vuodelle 4,5 miljoonaa ja 6,6 miljoonan vuotuista lisäystä vuosille 2024, 2025 ja 2026. Tiedämme, että rahat ovat vähissä ja useat ministeriöt joutuivat kipeiden leikkauslistojen kohteeksi. Jopa koulutuksen nykytason turvaaminen oli vaarassa. Pelastajien koulutuksen rahoituksen kokonaistarve koko kehyskaudelle olisi ollut 24 miljoonaa euroa. Uskomme silti, että perustellut esityksemme otetaan vielä huomioon ja jatkamme niiden tekemistä”, pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka sanoo. Uskon, että päättäjät ja kansalaiset ovat sitä mieltä, että yhteiskunta tarvitsee tehokkaan. 12 Pelastustieto 3/2022 Rahahana pysyi kiinni Pelastustoimen rahatarpeet erityisesti koulutukseen jäivät toteutumatta hallituksen kehysriihessä, jossa neuvoteltiin vuosien 2023–26 julkisen talouden suunnitelmasta. AJASSA ”T arpeemme ovat olleet päättäjien tiedossa, mutta etenkin nyt vallitsevassa tilanteessa hallituksella oli isoja valintoja tehtävänään. ”En kritisoi millään tavalla sitä, mihin rahat nyt osoitettiin, mutta toivottavasti saan olla pettynyt, että emme saavuttaneet haluamaamme tulosta
Seuraavan hallituksen ohjelmaan pitää saada tämä asia, jotta tarvittava koulutettu työvoima on tulevaisuudessa turvattu”, Harri Setälä sanoo. ”Olemme jo pidempään jääneet ”mopen osille” eikä tarpeitamme ole nähty. Olemme selvittäneet tätä asiaa monta kertaa, mutta aina on pyydetty lisäselvityksiä.” Hän harmittelee myös sitä, että pelastustoimessa tehdyt säästöt eivät ole kunnolla näkyneet, vaan aina on venytty. Pelastustoimelle esitetyt lisäykset eivät toteutuneet. ”Voi olla niin, että saamme seuraavat poliittiset päätökset vasta uuden hallituksen asettamisen jälkeen. Toki rahanjaossa oli meille myös huono hetki, kun Ukrainan sota toi mukanaan kokonaan uusia rahoitustarpeita. ”Mutta alalle tarve on tärkeä.” Koulutusmäärien lisäämisen siirtyminen hamaan tulevaisuuteen alkaa vaikuttaa yhä voimakkaammin. Edellyttäen, että seuraava hallitus ensimmäisissä kehyspäätöksissään syksyllä 2023 antaa rahat koulutusmäärien lisäämiseksi. Siihen palataan vielä syksyllä, mutta ensimmäiseksi on varmistettava Pelastusopiston pysyvä perusrahoitus ensi vuoden jälkeen, ja sitten toisena koulutuksen lisäämiseen liittyvä lisäresursointi.” Kohvakka sanoo, että rahoituksen puute merkitsee pelastajaopiskelijoiden määrän lisäämisen viivästymistä. ”Emme saaneet pyytämäämme kymmentä henkilötyövuotta hyvinvointialueen ohjaukseen, vain viisi. ”Pelastustoimen tarpeista puhutaan vain juhlapuheissa, mutta konkreettisesti se ei näy sisäisessä turvallisuudessa. 3/2022 Pelastustieto 13 Pian alkaa olla vaikeuksia vastata lakisääteisiin tehtäviin. ”Pian alkaa olla vaikeuksia vastata lakisääteisiin tehtäviin.” Sisäministeriö esitti kehyksiin lisäpanostuksia muun muassa pelastustoimen koulutukseen, Pelastusopiston toiminnan turvaamiseen, pelastustoimen valtakunnalliseen johtamiseen ja uusien hyvinvointialueiden ohjaukseen sekä varautumiseen ja väestönsuojeluun. Silloin ollaan syksyssä 2023. Erityismenojen rahoituksen, eli kansainvälisen pelastustoiminnan ja metsäpalovalvonnan sekä ilma-alusten käyttöön etsintäja pelastustehtävissä saatiin miljoona euroa lisärahoitusta.” YHTEINEN ASIA Pelastusjohtajien puheenjohtaja Harri Setälä on pettynyt, että hallituksen päättämässä julkisen talouden suunnitelmassa eivät pelastustoimen rahatarpeet menestyneet. ”Koko ala on yhtenäisenä tuonut tätä asiaa voimakkaasti esille ja siitä huolimatta päättäjät eivät meille lämmenneet.” Hän myös huomauttaa, että pelastustoimen rahan tarve ei kokonaisuutena ollut niin suuri, että se olisi maata kaatanut. Sanotaan, että on poliittista tahtoa, mutta sillä ei ole paljon merkitystä, jos se ei muutu rahaksi.” Pelastusopiston rahoitus ei salli tällä hetkellä opiskelijamäärien lisäämistä ja nykytasonkin säilyttäminen turvattiin perutuilla säästöillä.. ”Meillä on suunnitelmat valmiina, jotenka ei tarvita kuin rahoitus.” Vaarana oli, että opisto joutuu tinkimään jopa nykyisestä koulutuksesta, sillä edes nykytason turvaavaa 2,4 miljoonaa euroa ei olisi ollut käytettävissä, ellei sisäministeriön ja Pelastusopiston perutuista säästöistä olisi osoitettu tätä rahoitusta. PYSYVÄMPÄÄ RAHOITUSTA TARVITAAN Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen sanoo, että ensimmäinen mahdollinen ajankohta lisäkoulutuksen aloittamiselle olisi syksyllä 2024. Uskon, että aikamme tulee vielä. Työntekijäpula näkyy jo nyt ja koulutusmäärien kasvattamisella alkaa Setälän mukaan olla jo kiire. ”Silloin olisimme joutuneet tinkimään nykyisistä opiskelijamääristä ja se olisi tiennyt myös henkilöstösäästöjä lomautusten muodossa.” ”Nyt on ensi vuosi turvattu, mutta olemme silloin jälleen saman tilanteen edessä, ellei tähän saada pysyvämpää ratkaisua.” Parviainen uskoo, että Ukrainan sodan takia tulleet rahoitustarpeet vaikuttivat osaltaan siihen, että pelastustoimi jäi ilman rahaa, mutta pelkästään sillä ei tätä voida selittää. Liikaa saarnataan samanmielisille. Tästä pitää puhua voimakkaammin julkisuudessa. Pelastusopistolle osoitetaan 2,3 miljoonaa euroa vuodelle 2023 kohdentamalla rahoitusta sisäministeriön sisällä uudelleen. Väestönsuojelun osalta rahoitukseen palataan kevään toisessa lisätalousarviossa. AJASSA pelastustoimen ja jatkamme esityksiemme tekemistä. Sisäministeriön esitykset pelastustoimen osalta eivät menestyneet hallituksen kehysriihessä. Ensimmäiset lisäkurssit voisivat alkaa vasta 2024.” Työvoimasta aletaan käydä kilpailua pelastustoimessakin, ja samalla joudutaan vastaamaan aluehallintoviranomaisen toimintavalmiuspuutteisiin. ”Meidän pitää lisätä vaikuttamista, jotta tarpeemme otetaan oikeasti todesta
14 Pelastustieto 3/2022
Meillä on valtavasti kehittämistarpeita, mutta kuppimme on silti puoliksi täynnä”, Kohvakka muistuttaa. Hänen mukaansa Euroopassa kenelläkään, kenties Sveitsiä lukuunottamatta, ei ole niin hyvää väestönsuojelujärjestelmää kuin Suomessa. Pelastuslaitokset tarvitsevat yhtenäiset, selkeät ja loppuun saakka mietityt toimintamallit. 3/2022 Pelastustieto 15 VARAUTUMINEN Lintukoto katosi Pitkä rauhanaika näkyy väestönsuojelussa. Silti Suomen 80-vuotinen rauhanaika näkyy. Näin sanoo esimerkiksi Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen riskienhallinnan suunnittelija Mika Lehestö. Väestönsuojelu on ollut yhteiskunnassa välttämätön paha, ja sitä kehitystä ovat tukeneet esimerkiksi normiohjauksen kovat lievennykset monen hallituskauden ajalla. ”Tarvitsemme järjestelmälle päivityksen. Näin kuvailee pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka pelastustoimen valmiutta väestönsuojeluun. Teksti: Kaisu Puranen · Kuvitus: Petri Vanhanen R apautunut vuosien saatossa. ”On eletty lintukodossa. Väestönsuojelu on jäänyt orpolapsen asemaan pelastusalalla”, hän kiteyttää.. Pelastustoimen väestönsuojelujärjestelmä täytyy päivittää
”Pitäisi miettiä, miten saataisiin nopeasti ja tehokkaasti koulutettua kansalaisista ainakin perustason osaajia, tai pelastajista vaativamman teknisen raskaspelastuksen osaajia.” Tuominen mainitsee kehittämisen paikkana myös ajantasaisen tilannetiedon väestönsuojista. ”Osa pelastuslaitoksista huolehtii pelkästään omista asioistaan, tai koordinointi on ollut evakuointisuunnittelua. VAIHTELU ON ”ÄLYTTÖMÄN SUURTA” Tuominen selvitti raportissaan, miten pelastuslaitokset ovat huolehtineet väestönsuojelusta ja tulkinneet alueillaan pelastuslain pykälää 65, eli yhteistoimintaa väestönsuojeluun varautumisessa. Pelastuslaitokset kokevat vaikeaksi ottaa roolia asiassa, joka ei kuulu omaan toimivaltaan. Raportissaan hän eritteli Geneven sopimuksen pohjalta pelastustoimen tärkeimmiksi tehtäviksi väestönsuojelussa väestön varoittamisen, evakuoinnin, väestönsuojista huolehtimisen, vaarallisten alueiden tiedustelun ja merkitsemisen sekä osittain puhdistustoiminnan ja sammutussekä pelastustoiminnan. Tilanne muuttui 24. Hänen mukaansa kaikilla pelastuslaitoksilla pitäisi olla jonkinlainen teknisen raskaspelastamisen eli rauniopelastamisen valmius. Jos laitoksella on aiheesta kiinnostuneita henkilöitä, siihen satsataan. Ne myös toivoivat lainsäädäntöön selvää kirjausta pelastuslaitoksen roolista alueiden varautumisen yhteensovittamisessa. ”Isossa kuvassa olemme varautuneet. Vaihtelua on siinäkin, millaisen roolin pelastuslaitokset ovat ottaneet viranomaisyhteistyön koordinoinnissa. Muilla pelastuslaitoksilla väestönsuojeluun käytetään pääosin nollasta yhteen henkilötyövuotta. ”Ongelma on tällä hetkellä se, että virallisesti väestönsuojelun kokonaiskoordinaatio ja yhteensovittaminen ei kuulu minkään organisaation vastuulle.” RAUNIOPELASTAMINEN HALTUUN Tuominen löysi kehityskohteita pelastuslaitosten väestönsuojeluun varautumisessa. ”Ukrainasta nähdään, että sodan jälki on samanlaista kuin vaikkapa maanjäristyksen jälkeen. Tuominen havaitsi, että väestönsuojeluun panostaminen riippuu paljon pelastuslaitoksen työntekijöistä. Varsinais-Suomi ja Helsinki ovat ainoita pelastuslaitoksia, joissa toimii erillinen väestönsuojelun yksikkö työntekijöineen. Tietoa väestönsuojelun tarpeista saadaan lisäksi jo valmistuneista Väestönsuojelun toimintamalli -hankkeesta sekä pelastustoimen suorituskykyhankkeen Väestönsuojelun suorituskyvyt -selvityksestä. Mika Lehestön johtamassa Väestönsuojelun toimintamalli -hankkeessa suositeltiin, että pelastustoimen väestönsuojelun tehtävät määritellään ja ohjeistetaan selkeästi kansallisella tasolla. Lisäksi pelastuslaitoksilla pitää olla säteilynmittausvalmius ja CBRN-osaamista. Tehtävistä ja ohjeistuksesta pitäisi tehdä ministeriötason päätöksiä”, hän sanoo. Sitä ei irronnut vielä, mutta asiaan palataan kevään toisessa lisätalousarviossa. Samoin pelastusjohtajan kiinnostus aihepiiriä kohtaan lisää siihen käytettyä aikaa. Osalla on jonkinlaista tilannekuvaa siitä, miten muut viranomaiset ovat varautuneet väestönsuojeluun. ”Selkeä ohjeistus vaatisi keskushallinnon ohjaamista. ”Kyllähän meitä väestönsuojeluun erikoistuneita ihmisiä on myös pelastustoimessa pidetty vähän foliohattuina. Rauniopelastamisen ei pitäisi olla ainoastaan kansainvälistä toimintaa, vaan pelastuslaitoksilla pitäisi olla perusosaaminen siihen, ja jokaisella pelastajalla peruskoulutus käytynä.” Myös kansalaisrajapintaa olisi hyödynnettävä tehokkaammin. ”Vaihtelu on älyttömän suurta”, Tuominen sanoo. KOORDINOINTI EI KUULU KENELLEKÄÄN Väestönsuojelu on moniviranomaistilanne. Ukrainan sota ei varsinaisesti ole muuttanut pelastustoimen varautumisen tarvetta, mutta se on antanut lisää tietoa pelastustoimesta sodassa, esimerkiksi siitä, millaista materiaalia sotilaallisen konfliktin aikana tarvitaan. helmikuuta ihan täysin.” TIETOA ON JO OLEMASSA Sisäministeriö selvittää tämän vuoden aikana väestönsuojien tarpeen ja niiden kunnon. Pelastusylijohtaja Kohvakka huomauttaa, että esimerkiksi sisäministeriön pelastusosaston siviilivalmiusyksikkö, se, jonka tehtävä väestönsuojelun kansallinen ohjaaminen on, kärsii huutavasta henkilöstöpulasta. Tutkimuksessa pelastuslaitoksilta kysyttiin, miten monta henkilötyövuotta ne ovat käyttäneet väestönsuojeluun. UKRAINA ANTAA OSVIITTAA Lainsäädännön ja kansallisen ohjauksen kehittämistä varten sisäministeriö esitti kevään kehysriihessä rahoitusta varautumiseen ja väestönsuojeluun. Lisäksi hän määritti väestönsuojelun suorituskykyvaatimuksia. Osa taas kouluttaa väestönsuojelua, ja siten rooli on aktiivisempi”, sanoo Milla Tuominen. 16 Pelastustieto 3/2022 VARAUTUMINEN Väestönsuojelu on ollut välttämätön paha. Jälkimmäisessä sisäministeriön erityisasiantuntijana toiminut Milla Tuominen kartoitti pelastuslaitosten roolia alueellisen varautumisen yhteistyössä. Tuomisen mukaan pelastuslaitokset pitivät hyvin tärkeänä sitä, että väestönsuojelun kokonaiskuva olisi pelastuslaitoksen tiedossa
Jokainen pelastaja ja sopimuspalokuntalainen on painonsa arvoinen kultaa, kun väestönsuojelua tarvitaan. Siksi heitä pitää olla riittävä määrä.” LISÄÄ KOULUTUSTA Mika Lehestön mukaan paras keino vaikuttaa väestönsuojelun osaamiseen olisi koulutus. ”Näkisin, että varautumiskoulutus on kohtuullisen riittävää. 3/2022 Pelastustieto 17 VARAUTUMINEN P O H JA K U V A : P IX A B A Y. Jos opiskelija on aktiivinen ja seuraa opetusta, kokonaisuus rakentuu pala kerrallaan. ”Pelastajalle koulutetaan väestönsuojien valvontaa ja niiden käyttökuntoon laittamista. K U V A N K Ä S IT T E LY : P E T R I V A N H A N E N sotaan aina. Sitä varten meillä on väestönsuojatkin. Yksi keskeinen suorituskyky väestönsuojelussa on pelastustoiminta poikkeusoloissa. Varautumisen näkökulma tulee opintojen lopussa ja yhdistää kokonaisuuden”, sanoo Kärkkäinen. Se tuntuu silti olevan yllättävää monelle”, Kohvakka sanoo. Kurssit ja opintojaksot ovat laajuudeltaan kahdesta kuuteen opintopistettä. Pelastuslaitokset kokevat vaikeaksi ottaa roolia asiassa, joka ei kuulu omaan toimivaltaan.. ”Koulutusta pitäisi lisätä ja painottaa. Päällystökurssilla puolestaan opiskellaan väestönsuojiin liittyvää sääntelyä osana rakenteellisen paloturvallisuuden sekä valvonnan opintojaksoja. ”Jos katsotaan Ukrainan sotakuvia, aika monessa on pelastaja letkun kanssa. Hän painottaa, että varautumisen ja väestönsuojelun koulutusta pitää tehostaa, ja Pelastusopiston voimavaroja vahvistaa tälläkin alueella. Jos uusi päällystöopiskelija ei valmistuessaan ole erityisen fiksoitunut varautumiseen, aika vähäisillä tiedoilla hän tulee varautumisen tehtäviin.” Pelastusopistolla varautumiskoulutusta on kaikissa ammattitutkinnoissa, eli pelastaja-, alipäällystöja päällystötutkinnoissa. Hän penää väestönsuojeluun jatkuvuudenhallintaa ja pitkäkestoisten tilanteiden toiminnan suunnittelua yksityiskohtaisesti. Esimerkiksi väestönsuojeluun erikoistuneiden täydennyskoulutukseen pitäisi olla olemassa järjestelmä. Ajatus on, että pelastajakin pystyisi opastamaan ja neuvomaan kiinteistönhaltijoita suojakäyttöön saatossa”, kertoo Pelastusopiston onnettomuuksien ehkäisyn tiimin vanhempi opettaja Ismo Kärkkäinen. Alipäällystökurssilla käydään syvemmin läpi sitä, millä perusteilla väestönsuojia rakennetaan kiinteistöjen yhteyteen ja perehdytään laajemmin niiden valvontaan sekä käyttöönottoon. KOKONAISUUTTA EI HALLITSE KUKAAN Mika Lehestö arvioi, että pelastustoimella kyllä on varautumisen suunnitelmia, mutta ne eivät välttämättä ole riittävän tarkkoja tai pitkälle ulottuvia. Lisäksi päällystökurssilaisille on vielä erikseen pelastustoimen varautumisen ja valmiussuunnittelun opintojakso. ”Kun meillä on iso maastopalo, saamme kalusteet äkkiä maastoon, mutta kuinka kauan meillä menee kerätä Väestönsuojelun kokonaiskoordinaatio ja yhteensovittaminen ei kuulu virallisesti minkään organisaation vastuulle
Siinä vaiheessa kuitenkin puolustusvoimien päätehtävä, eli maanpuolustaminen, nousee ykköseksi”, kertoo Puolustusvoimien pelastusjohtaja Yrjö Lindroos. Siksi pelastustoimen suunnitelmiin ja ohjeistuksiin pitäisi olla kansallinen, yhtenäinen, hierarkinen ja selkeä malli toiminnan selkeyttämiseksi sekä ohjeistamiseksi. Puolustusvoimat voivat tukea pelastustoimea esimerkiksi materiaalein ja suorituskyvyin, suojelutoiminnalla, evakuointeja tukemalla ja yhteistä tilannekuvaa tuottamalla. Se on kokonaisuus, jota ei hallitse kukaan.” ”On aina huono homma, että suunnitelma tehdään siksi, että sellainen pitää olla. Myös omatoiminen varautuminen on tärkeää. Sota on suurin mahdollinen onnettomuus, mihin yhteiskunta voi joutua. Sisäministeriö määrää esimerkiksi väestön siirroista, ja paikallinen pelastuslaitos johtaa siirtoja. ”Se on tietojenvaihtoa ja tilannekuvan ylläpitämistä.” Puolustusvoimilla on 25 sotilaspalokuntaa, jotka ovat sopimuspalokuntien kaltaisia organisaatioita. ”Sota olisi Suomessa samannäköinen kuin Ukrainassa. Kaartin jääkärirykmentti järjesti rauniopelastusharjoituksen yhdessä Helsingin pelastuslaitoksen, Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen ja Itä-Uudenmaan poliisin kanssa Porvoossa maaliskuussa 2022 osana paikallispuolustusharjoitusta. Ollaanko varauduttu siihen, että toimintaa pystytään jatkamaan kolme päivää. Lehestön lähtökohta on, että mikäli jokin ohje tai käytäntö toimii poikkeusoloissa, se toimii myös normaalioloissa. ”Murheena on, että ei ole sitä maagista puhelinluettelon kakkossivua. Sopimuksiin on kirjattu yhteiset harjoitukset, joista näkyvimpiä ovat Maavoimien paikallispuolustusharjoitukset. Kuva: Kimmo Kaisto.. Tai mietitty, miten huolto kannattaisi toteuttaa?” Lehestön mielestä huollon ympärille pitäisi rakentaa oma organisaationsa, jossa olisi selkeät johtosuhteet ja resurssit. Koulutusyhteistyönä pelastuslaitokset ja Puolustusvoimat voivat esimerkiksi käyttää toistensa alueita. Rauhan aikana Puolustusvoimien ja pelastustoimen yhteistoimintaa määrittelevät yhteistoimintasopimukset, jotka laaditaan pelastuslaitosten johdolla. Se pitäisi tehdä siksi, että oma toiminta olisi fiksumpaa ja tehokkaampaa.” SOTA ON SUURIN ONNETTOMUUS Lehestö sanoo, että väestön suojaaminen on kokonaisuus, jota pelastustoimi ei tee yksin. Väestö ei välttämättä tiedä, mitä pitäisi tehdä.” Kimmo Kohvakka pohtii, että väestönsuojaamisesta viestiminen on vaikea asia, sillä kansalaisia ei pitäisi pelotella. Niillä on vuosittain noin 500 pelastustoimen hälytystehtävää, joista noin puolet on osallistumista pelastustoimintaan pelastuslaitoksen johdolla. Kuntien sosiaalitoimi taas vastaa väestön sijoittamisesta ja huollosta, kolmas sektori tukee sitä tarvittaessa. Toisaalta heille ei pitäisi antaa liian ruusuistakaan kuvaa mahdollisesta sotilaallisesta konfliktista. ”Nyt laitoksella saattaa olla 80 eri suunnitelmaa ja ohjetta liittyen kaikkeen toimintaan. Samalla tavalla yhteistyötä tehdään myös esimerkiksi poliisin ja kuntien kanssa. 18 Pelastustieto 3/2022 VARAUTUMINEN ne maastopalon jälkeen pois. ”Tässä on monta toimijaa, ja se on aikamoinen soppa keskushallintotasolta paikallistasolle.” Pelastustoimi huolehtii myös väestön hälyttämisestä. ”Niissä iso teema on viranomaisyhteistoiminta. ”Kun siirrytään kohti poikkeusoloja, normaaliolojen lainsäädäntö on edelleen voimassa. Pelastuslaitos ja sotilaspalokunnat tai pelastusjoukot harjoittelevat esimerkiksi rauniopelastamista”, Lindroos kertoo. Silloin tärkeimmät asiat ovat puhdas vesi, ruoka, lääkitys ja lämpö hengenpitimiksi.” Kohvakka painottaa, että yhteiskunnan on oltava vahva muutenkin kuin maanpuolustuksellisesti. Esimerkiksi Puolustusvoimien lakisääteinen tehtävä on osallistua pelastustoimintaan. ”Nyky-yhteiskunta palveluineen on opettanut luottamaan viranomaisten apuun kaikissa tilanteissa. Poikkeusoloissa viranomaisapua ei riitä joka paikkaan eikä kaikille, joten jokaisen velvollisuus on huolehtia myös omasta ja lähimmäistensä varautumisesta kriisiaikoihin ja normaaliolojen suuronnettomuuksiin." TIETOJENVAIHTOA JA TILANNEKUVAA Viranomaisyhteistyölläkin on merkitystä väestönsuojelussa. Olosuhteet ovat oikeasti ihan hirveät. Yhteistoimintaan kuuluu, että pelastuslaitokset ovat tietoisia Puolustusvoimien kalustoresursseista ja suorituskyvyistä
Parviainen arvioi, että Helsingin pelastuslaitos on va rautunut hyvin väestönsuojeluun. ”Se on ikään kuin äärimmäinen jatke operatiiviselle toi minnallemme. Se ei ole oma orgaaninsa, joka toimisi itse näisesti välittämättä siitä, mitä muuten pelastuslaitos tai muut viranomaiset tekevät”, Parviainen määrittelee. Helsingin pelastuslaitoksen vastuulla on pitää ajan tasaisena keskeisin väestönsuojeluun liittyvä suunnitelma, eli väestönsuojelusuunnitelma. ”Se tarkoittaa, että johtamisrakenteita ei rikota. ”Väestönsuojelussa ei ole pikavoittoja” Väestönsuojelu on osa operatiivisen toiminnan jatku moa, sanoo Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen varau tumisen ja väestönsuojeluyksikön päällikkö Petri Parviainen. Toinen keskeinen osa väes tönsuojelua on evakuointisuunnitelma, kolmas on uhka arvio, jonka perusteet kaupungin pelastuslaitos saa Kaar tin jääkäri rykmentiltä. VARAUTUMINEN » Lue lisää www.flaktgroup.com/fi/paloturvallisuuskasikirja FläktGroup tekee pitkäjänteistä paloturvallisuuskehitystyötä, minkä ansiosta paloteknisten tuotteidemme valikoima takaa tiukimpienkin turvallisuusvaatimusten toteutumisen. Väestön va roittamisesta tieto puolestaan tulee Hätäkeskuslaitokselta. Asiantuntijoille laatimamme Ilmanvaihdon paloturvallisuuskäsikirja kertoo konkreettisesti nykyaikaisten, paloturvallisten ratkaisujen suunnittelusta ja toteutuksesta. Sitä, miten johdetaan normaalioloissa, vahvennetaan poikkeus oloissa ja siirrytään tehostetun valmiuden kautta täysval miuteen.” Mikäli esimerkiksi väestönsuojat pitäisi valmistautua ottamaan käyttöön, pelastuslaitos saisi tiedon valtioneu voston tilannekeskukselta ja sisäministeriöltä. ILMANVAIHDON PALOTURVALLISUUS – KÄSIKIRJA AMMATTILAISILLE FläktGroup auttaa luomaan parhaat edellytykset turvalliseen asumiseen, työskentelyyn ja asioimiseen. Tyypillinen rajoite voi olla vaikkapa tiestön, raken nusten tai alueiden käyttö.” Toiminnan johtamisessa pelastuslaitos noudattaa Puo lustusvoimien periaatetta siitä, että poikkeusolot ovat yhtä kuin normaaliolot. Yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa pelastuslaitos noudattaa sisäministeriön ja pääesikunnan muistiota, jos sa on määritelty, mitkä tiedot puolustusvoimat antaa pe lastustoimelle. ”Siitä tehdään analyysi, mitkä ovat sotilaallisen uhkan vaikutukset pelastustoimintaan ja myös, mitkä ovat mah dolliset Puolustusvoimien asettamat rajoitteet pelastustoi minnalle. ”Jos mietitään väestönsuojelujärjestelmää, henkilöstöä, koulutusta, materiaalista valmiutta ja suunnitelmia, koko naisuus on varsin hyvällä tasolla.” Parviainen korostaa, että väestönsuojelu on pitkäkes toista työtä, jossa pikavoittoja ei ole. Parviaisen oma tausta on puolustusvoimissa, jossa hän työskenteli 30 vuotta. ”Ukrainan tilanne on karmea kaiken kaikkiaan, mutta jos mietimme Suomeen kohdistuvaa uhkaa, en pidä sitä tavat tomana.”
3/2022 Pelastustieto 21 Hälytysilmoitus 103 automaattinen paloilmoitus Aleksis Kiven katu 15, Helsinki 20.12.2021 kello 10.23 • HE101 HÄLYTYSILMOITUS 3/2022 Pelastustieto 21
HÄLYTYSILMOITUS H elsingin Kalliossa sijaitsevan keskuspelastusaseman pelastusyksikkö läh ti tarkistamaan läheiseltä Meiran kahvija maustetehtaalta tulevaa automaattista paloilmoitusta. KESKISUURI RAKENNUSPALO Yhdentoista minuutin kuluttua automaattihälytyksestä paikalle lähtivät päivystävän palomestarin Petri Korhosen lisäksi kolme pelastusyksikköä, raivausyksikkö sekä nostolavaja säiliöauto. Isosta yhtenäisestä korttelirakennuksesta tuli samaan aikaan toinenkin hälytys, Käpylän pelastusyksikkö lähti tarkistamaan sitä. 22 Pelastustieto 3/2022 Aloimme tehdä lisää hälytyksiä. Paloilmoitinlaitteelle kävellessä heitä vastaan tuli Meiran henkilökuntaan kuuluva, joka arveli, että paahtimossa saattaisi sittenkin olla palo. Pelastusyksikön esimies Tuomo Kortelainen hälytti lisäapua. Tila oli täynnä savua, joten palomies arveli: ”Täällä taitaa palaa.” Kortelainen pyysi palomiestä varmistamaan, että palaako paikalla vai ei. Palomies lähti tarkistamaan kuudennessa kerroksessa olevaa tilaa henkilökunnan oppaan kanssa ja Kortelainen jäi paloilmoitinlaitteelle. Kerrosvastaavat olivat vielä viimeisinä tarkastaneet, ettei ketään jäänyt sisälle. Palo saatiin hallintaan vasta perinteisen kattotyöskentelyn keinoin. Tekstit: Marko Partanen · Kuvat: Ossi Pietiläinen ja Antti Salminen/Helsingin pelastuslaitos. ”Saimme matkalla hätäkeskuksesta tiedon, että paloa ei ole ja että paahtimossa paahto on mennyt pitkäksi”, pelastusyksikön esimies Tuomo Kortelainen sanoo. Kortelainen pyysi pelastusyksiköstä yhden palomiehen mukaansa tarkistamaan tilaa, josta paloilmoitus tuli. Pitkäksi mennyttä paahtoa hän oli käynyt aiemminkin katsomassa, eikä niillä kerroilla ole tarvittu pelastuslaitoksen toimenpiteitä. SAATTAA SITTENKIN PALAA Meiran henkilökunta oli poistunut tuotantotiloista kokoontumispaikalle, ja se oli sujunut harjoitellusti. ”Päätin, että menemme kerrokseen vain oman suihkuputken kanssa, sillä lisäyksiköt ehtisivät paikalle parissa minuutissa.” Palokerrokseen päästyään palomiehet levittivät seinäpalopostissa olevan puolitoistatuumaisen letkun ja vaihtoivat sen päähän oman suihkuputken. ”Täällä palaa”, kuului vastaus. Kortelainen teki lisähälytykset ja käski yksikkönsä vetää ulkokautta perusselvityksen palavaan kerrokseen. Toinen päivystävä palomestari Sami Lappalainen alkoi keskuspaloasemalla sijaitsevassa tilannekeskuksessa suunnitella, Kattotyöskentelyä kovissa oloissa ”Täällä palaa”, totesi palomies mentyään tutkimaan Meira Oy:n tiloista tullutta automaattista paloilmoitusta. Alkoi kiivas kilpajuoksu erikoisissa ullakkorakenteissa. Kun palomiehet olivat ryhtymässä selvittämään letkuja, henkilökunnan edustaja ilmoitti, että ylhäällä on vesi valmiina. Hälytys oli kohotettu keskisuureksi rakennuspaloksi, joka sitoi pääosan pääkaupungin pelastusvalmiudesta
Paineenkorotusjärjestelmän olemassaoloa ei tunnettu, joten savusukeltajat hillitsivät paloa verkostosta tulevalla paineella. Koska palo oli edennyt myös korkeisiin ullakkorakenteisiin, palomestari Korhonen päätti asettaa rajoituslinjat. Palokerrosta alemmalle tasolle perustettiin työvälineasema ja palokerrokseen varattiin työjohdolle työvara. ERIKOISIA RAKENTEITA Palomiehet menivät sisään katutasossa olevasta B-portaan ovesta. VALMIUS KÄVI VÄHIIN Palomestari Korhonen ehti tulipalopaikalle parissa minuutissa hälytyksestä. Myös B-portaan ylimmästä kerroksesta oli pääsy samaan tilaan, joka oli kahden normaalin huoneen korkuinen ja jossa oli paljon portaita ja kulkusiltoja. Savusukeltajat pääsivätkin etenemään lähelle paloa. ”VETTÄ EI TULE” Kortelaisen savusukellusryhmä meni sisään palavaan paahtimoon. ”Kannoimme pari kassia letkuja ylös työvaraksi, ja nostimme jakoliittimeltä tulevat kaksi letkua kalustonarulla ikkunasta sisään”, Sarvikivi sanoo. 3/2022 Pelastustieto 23 HÄLYTYSILMOITUS miten vähät vapaana olevat yksiköt tulisi sijoittaa järkevimmin vastaamaan kaupungin muuta pelastustoimintaa. Aloimme tehdä lisää hälytyksiä.” Lappalaisen työ tilannekeskuksessa kävi entistä hankalammaksi, sillä lopulta päällekkäistehtävää varten Helsingissä vapaana oli vain yksi pelastusyksikkö ja kaksi kahden hengen miehittämää kärkiyksikköä. Kortelainen katsoi lämpökameralla ja totesi, että oviaukolta katsottuna vasemmassa ylänurkassa on kuuminta. Siitä oli pääsy myös C-portaikkoon, jonka kuudennessa ja ylimmässä kerroksessa he tekivät ensimmäisen sammutushyökkäyksen palavaan paahtimotilaan. Sarvikiven ryhmä oli valmis jatkamaan siitä, mihin Kortelaisen ryhmä oli jäänyt. Lämpöä ei vielä ollut, mutta savua oli sen verran, että etenemiseen tarvittiin lämpökamera. ”Tarkastin tilan uudelleen lämpökameralla ja huomasin, että yläpuolellamme oleva puukatto näytti ruudulla punaiselta. Paljain silmin savun seasta saattoi nähdä vain liekkejä. Palo yltyi ja katosta putosi päällemme tavaraa, joten lähdimme pois.” RAPORTTI UUDELLE RYHMÄLLE Kortelainen tapasi porraskäytävässä Erottajan pelastusyksikön esimiehen Tommi Sarvikiven, jolle antoi palavasta tilasta tarkan raportin ja varoitti putoilevasta tavarasta. Keskija Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokset tarjosivat apuaan Meiran palon sammutustöihin, molemmat lähettivät paikalle yhden pelastusyksikön. ”Kun ryhdyimme jäähdyttämään, suihkuputkessa oleva palomies ilmoitti, että vettä ei tule kunnolla.” Kortelainen pyysi palomestarilta, että vesijärjestelmään tulisi saada lisää painetta. Pian työja suojasuihku olivat valmiina porraskäytävässä. ”Paikalle päästyäni valkeni heti, että palo tulee leviämään
Ritanoron yksikkö yritti käynnistää savunpoistoa ensin infopisteellä, josta ei päästy haluttuun lopputulokseen. IHMEELLISIÄ ÄÄNIÄ Kun savusukeltajat olivat olleet jonkin aikaa sisällä, kuului terävä poksahdus, joka jatkui repivänä äänenä ja muuttui lopulta suhinaksi. Vetäydyimme kerrosta alaspäin odottelemaan. Hän Tulipaloa sammutettiin ensin aamusta iltaan. LIEKIT ALAS Palomiehet saivat sammutettua paahtimotilassa olleet isoimmat liekit. Siten palavaa tilaa saataisiin jäähdytettyä tehokkaammin. Savusukeltajat kiipesivät huoneessa noin kahden metrin korkeudella kulkevalle kulkusillalle, josta oli helpompi sammuttaa. He päättivät laskeutua alas kulkusillalta, minkä jälkeen ne pian romahtivat lattialle. Jonkin aikaa sammutettuaan savusukeltajat huomasivat, että metalliset kulkusillat oli kiinnitetty puisiin rakenteisiin, jotka olivat jo hiiltyneet. ”Pyysin katon avausta, joka olikin jo käynnissä”, Sarvikivi sanoo. Jossain vaiheessa savusukeltaja takertui kiinni sähköjohtoihin. Palasimme pienen odottelun jälkeen takaisin töihin. Palomiehet ylettyivät lyömään pistosuihkuputket sisäkattoon pinoamalla alleen tilasta löytyviä pöytiä ja muita tavaroita. Valokaari ja pamaus syntyivät ilmeisesti muuntamon räjähdyksestä”, Sarvikivi arvelee. ”Teimme rajoituslinjan lyömällä pistosuihkuputket sisäkaton läpi ullakkotilaan. Kun mitään ihmeellisempää ei kuulunut ja suhina loppui, palasimme jatkamaan työtämme.” Sarvikivi arvelee, että ääni oli peräisin siitä, kun typpipullo purkautui. 24 Pelastustieto 3/2022 HÄLYTYSILMOITUS molemmin puolin palavaa paahtimotilaa ja aloittaa sitten katon aukaisun palon kohdalta. ”Se tapahtui noin kolmen metrin päässä meistä, jolloin päätimme perääntyä taas. Yöllä paikalle hälytettiin yksiköitä uudelleen.. OSASTOINNIT EIVÄT PIDÄ Paloesimies Jouni Ritanoron johtama raskas pelastusyksikkö saapui läheiseltä Kallion keskuspaloasemalta palopaikalle samaan aikaan päivystävän palomestarin kanssa. ”Kuin yhdestä suusta totesimme, että nyt lähdetään ulos täältä. Vähän ajan kuluttua savusukeltajat kuulivat voimakkaan ja terävän pamauksen. RAKENTEET HAITTASIVAT SAMMUTUSTA ”Löysimme ensimmäisen sammutusparin kuvailujen perusteella ja lämpökameran avulla alkupalopaikalle, mutta rakenteet estivät sen suoran sammuttamisen”, Sarvikivi kertoo. Arvelin kuitenkin, että aikaa oli kulunut niin vähän, että nostolavalla tuskin olisi vielä ehditty sinne.” Sarvikivi katsoi ullakkoa lämpökameralla, siellä ei näkynyt olevan kovia lämpöjä, kuten ullakkopalossa normaalisti. Kuumuus helpotti ja näkyvyyttä alkoi olla jo enemmän. Palavassa tilassa työskenneltiin kahden savusukellusparin voimin, joista toinen oli aina turvaparina. ”Siinä pimeässä kului hieman aikaa, kun tunnustelimme hanskoilla, mihin johto oli tarttunut.” Lopulta selvisi, että se oli päässyt pujottautumaan sammutusasun metallisen hanskalenkin sisään. Tilanne alkupalotilassa oli niin hyvä, että suojaparin vesilinja voitiin kytkeä rajoituslinjan käyttöön.” Pistosuihkuputkista tehty rajoituslinja toimi, se esti paloa leviämästä. Olosuhteet palavassa paahtimotilassa helpottivat paineilmapullojen vaihdon jälkeen toisen sammutushyökkäyksen aikana. Sinne palo ei vielä ollut levinnyt. Samalla savun seassa välähti valokaari. TOINEN RAJOITUSLINJA PITI Kun tilanne palavassa tilassa alkoi selkiintyä, Sarvikiven ryhmä tiedusteli viereisen tilan B-portaan yläpäässä. ”Samalla kuulin, että yläpuolella tapahtuu ja että jokin siellä menee. ”Emme päässeet niinkään pitkälle, missä edellinen sammutuspari oli ollut, sillä savua ja lämpöä oli paljon.” Katosta alkoi tippua sähköjohtoja, ja jokin tahmea mönjä, joka osoittautui myöhemmin kahvirasvaksi, tarttui kasvoosien lasin ja lämpökameran näytön pintaan. Tila oli palavaa tilaa matalampi, ehkä noin kolmen metrin korkuinen. Siellä oli kuuma ja heikko näkyvyys. ”EMME PÄÄSSEET PITKÄLLE” Sarvikiven savusukellusryhmä eteni sisään palavaan tilaan
Sammutuksen painopiste palon leviämisen osalta oli siirrettävä katolle. PAINOPISTE KATOLLE Palo jatkoi leviämistään ullakkorakenteessa, mutta sinne ei päästy sisäkautta käsiksi, koska palavat tilat olivat niin korkeita ja vankkarakenteisia. Nostolava oli hetken motissa ahtaiden kulkuväylien takia, joten palomiehet aloittivat kattotyöskentelyn jalkautumalla huoltoluukusta katolle. ”Muuri ylettyi käsin tunnustellen vesikattoon asti, ja palo päätettiin rajata siihen”, Ritanoro kertoo. Siten nostolavoilla saatettiin operoida vain kadulta ja oikeastaan vain kadun puoleisella katonlappeella. Peltikattoa avattiin ensimmäisestä kohdasta sen verran, että siitä voitiin varmistaa palomuurin sijainti ja rakenne. KATOLLA KOVISSA OLOSUHTEISSA Ritanoron raskaalle pelastusyksikölle alistettiin nostolava. Tiedustelussa havaittiin, että palo oli levinnyt myös naapurin puolelle. Vahvennettu yksikkö sai tehtäväkseen rajata palon katolla B-portaan kohdalla olevaan palomuuriin. Hän jatkoi tiedustelua palavaan tilaan rajoittuvan naapuritilan paloilmoittimella ja ullakkotilassa. Ritanoron yksikkö lähti kiinteistön edustajan kanssa aluesavunpoistokeskukselle, jossa he yrittivät laukaista sekä porrashuoneen että palavan tilan savunpoistoluukut. Paikalle hälytettiin myös yksityisen yrityksen koura-auto, mutta sekään ei ylettynyt sisäpihan puoleiselle lappeelle. Nostolavoilla ei myöskään voitu ajaa sisäpihalle, koska rakennuksen rakenteet estivät sen. Meiran edustaja työskenteli jatkuvasti palomestari Korhosen tukena. NOSTOLAVA EI ULOTU Nostolavoista oli todettu, että ulottumat eivät riitä, jotta niitä voitaisiin käyttää sisäpihan puolelle taittuvan katonlappeen aukaisussa. ”Rakenne oli samankaltainen kuin käyttöullakolle tehdyssä asunnossa”, palomestari Lappalainen vertaa. ”He toimittivat kiitettävästi pohjaja rakennepiirroksia sekä muuta tietoa. Saimme kaiken tiedon, mitä toivoimmekin saavamme”, Korhonen kiittelee. Sarvikivi auttoi sen paikallistamisessa osoittamalla sijainnin avoimesta ullakon ikkunasta. Osastointeja oli hankala selvittää, sillä niiden rakentamisesta oli vierähtänyt jo kauan aikaa. Yksi palomies jäi muurin luokse varmistamaan, kun muut lähtivät avaamaan kattoa uudesta kohdasta. Ryhmä kiinnittäytyi köysillä hissikonehuoneen huoltosiltaan. Ritanoro arvelee, että palo oli vaurioittanut luukkujen tekniikan. Ensitöikseen se etsi ehjän katon puolelta palomuurin. 3/2022 Pelastustieto 25 HÄLYTYSILMOITUS sopi palomestari Korhosen kanssa, että luukkujen laukaisua yritettäisiin seuraavaksi aluesavunpoistokeskukselta. Ne eivät toimineet. Sillä välin nostolava oli päässyt paikalle ja peltikattoa päästiin avaamaan Sammuttamisen painopiste siirrettiin ullakkoja kattorakenteisiin.
Siten voitiin varmistaa ullakon rakenne ja vähentää palon mahdollisuutta levitä. MASKIT JÄÄTYIVÄT Ritanoro työskenteli katolla vuorotellen kahden palomiehen kanssa. Ilma oli loppunut, mutta en ollut huomannut laitteen varailmalle menoa, koska varopilli oli jäätynyt”, Ritanoro kertoo. ”Huomasin sahatessa, kun maski imeytyi hengittäessäni kasvojani vasten. Ne kuitenkin avautuivat uudelleen nopeasti, kun niitä alkoi käyttää. Hän ryhtyi nostamaan Käpylästä tullutta Cobrasammutusryhmää katolle. Kun teräketjut tylsistyivät, tilalle vaihdettiin aina uusi kone. Se odotti kyytiä katolle töihin. ”Sen oli päästävä minun ja toisen nos”Tämä oli haasteellisimpia paloja, missä olen ollut. Kattotyöskentelijät sahasivat katosta palasia, jotka he pinosivat välikatolle.” Ritanoro arvioi, että sisäpihan lapetta avatessa kului aikaa noin tunti. Uudessa paikassa oli jo ryhmä valmiina. 14 asteen pakkanen ja reipas tuuli tarjoilivat katolla työskenteleville palomiehille lisää haasteita. Teräketjuja tilanteen aikana ei vaihdeltu. LIUKAS JA VIETTÄVÄ ALUSTA Alaspäin viettävä kattopelti oli jäinen ja liukas. Hän ankkuroi katolla olevat palomiehet köydellä kattotuoliin, avusti köyden kanssa ja ojensi työvälineitä työskentelijöille. Pakkanen, tuuli sekä jäähdytysja kondenssivesi eivät olleet hyvä yhdistelmä, sillä maskien uloshengitysventtiilit jäätyivät käyttötaukojen aikana. Lisäksi kuumimpia kohtia avattiin pistemäisesti. Sitä en välttämättä vaihda.” Tommi Sarvikivi kuvailee.. Nostolavan ulottuma ei kuitenkaan riittänyt, jotta palomiehet olisi voitu viedä turvallisesti katolle. ”Päädyimme siihen, että korissa olevat miehet siirtyvät ilmassa ulottumaltaan isomman nostolavan koriin. ULOTTUMAT TIUKOILLA Haagan paloasemalta lisähälytyksenä saapunut nostolavan kuljettaja Mika Tuomola sijoitti ajoneuvonsa paikalla olevan nostolavan perään. Cobra-ryhmä jäi työskentelemään katolle, kun Tuomola alkoi niputtaa työvälinettään. ”Osallistuin tähän työhön itsekin, jotta kattotyöskentely ei keskeytynyt.” Yksi palomies avusti huoltoluukulla kattotyöskentelijöitä. Palomiesten oli hankala löytää tukipisteitä, joiden avulla olisi voinut pysyä paremmin sahauspaikalla. Myös kypärä sai ylleen tumman paahdon. Peltikattoa avattiin kevyillä moottorisahoilla, joilla voitiin työskennellä nopeasti. Ullakko paljastettiin kahden kattotuolin leveydeltä noin kymmenen metrin päässä palomuurista. Kattotyöskentelijät säästivät paineilmaa poistamalla maskin kasvoiltaan siirtyessään katolla savuttomalle alueelle. Sitten Tuomola sai tiedon, että palo oli alkanut edetä toiseen suuntaan ja nostolava tulisi siirtää sinne. Se ylettyi viemään heidät turvallisesti katolle.” Tuomola ehti nostaa pariin otteeseen palomiehiä katolle rajoituslinjan tekoon, kun paikalle tuli yksityinen koura-auto. ”Kun korkeassa polviasennossa sahasi, niin koko mies liukui liukkaalla katolla alaspäin. 26 Pelastustieto 3/2022 HÄLYTYSILMOITUS myös sen avulla. Tästä kohdasta palo ei enää edennyt, toisessa päässä palo vielä jatkoi etenemistään. Rotsi ja maskinlasi menivät vaihtoon, kun kahvirasva tarttui niihin. TUKIPISTEITÄ VAIKEA LÖYTÄÄ Sisäpihan katonlape alkoi avautua, mutta töitä se teetti
Tuomola pyrki hillitsemään savukaasuja mahdollisimman vähän vettä käyttäen. Aluksi katolle tehtiin savunpoistoreiät puristamalla koura kiinni kahdesta kohdasta. Samalla kun raskas pelastusyksikkö avasi kattoa sisäpihan puolelta, Tuomola avasi toisen palomiehen kanssa nostolavalla tienpuoleista lapetta. Tuomola ajoi kouran ohjaajan alas ja alkoi avustaa nostolavalla raskasta pelastusyksikköä rajoituslinjan teossa. Pakkasen takia hänen oli myös valutettava vettä vesitykistä jatkuvasti, muuten sekin olisi jäätynyt. Pensi Rescue Oy Ahertajankatu 5 38250 Sastamala Kaikki, mitä nykyaikainen ensihoito vaatii 100% kotimainen suunnittelu ja valmistus. Ota yhteyttä ja sovi esittely! www.pensi.fi Puh. Hän poistui palopaikalta noin kello 22:n aikaan, mutta sai uuden hälytyksen paikalle kello 1–2:n aikaan yöllä, sillä jälkiraivauksen yhteydessä oli havaittu sammutettavaa. 03 5125 600 e-mail:pensi@pensi.fi Sähköavusteinen paarin lastaus ilman nostamista + langaton kaukosäätö + sivuttaissekä eteenpäinsiirto ajoneuvon sisällä = Made in Finland 04 22 P K. ”Ohjaaja otti kattopellistä kiinni harjan kohdalta ja repi katon auki koko lappeen mitalta. Ennen räystästä hän jätti pito-osan, jonka päälle hän taitteli pitkän pellin nippuun.” Kattoa purettaessa ei ilmennyt paljon sammutettavaa, lähinnä palokaasujen hallintaa. ”Ei sieltä mitään hormia tullut, mutta liekkejä ja palokaasuja kylläkin, joita sitten sammuttelin tykillä, koska työsuihku oli jäätynyt”, Tuomola sanoo. ”Revimme kattoa auki tarraimella sekä käyttämällä moottorisahaa ja palokirvestä. Hän kehuu kouran ohjaajan työskentelyä. ”Lopuksi palasimme vielä viimeistelemään kouran tekemää aukkoa käsityökaluilla”, Tuomola kertoo. Emme menneet katolle, vaan kaveri työskenteli korin pelastustasolla vatsallaan maaten samalla kun minä ajoin”, Tuomola sanoo. NOSTOLAVALLE TAAS UUSI TEHTÄVÄ Katon avaamisessa oli edetty sellaiseen vaiheeseen, että koura piti saada uuteen paikkaan. He avasivat kattoa kahden kattotuolin leveydeltä, jonka jälkeen palomies pääsi syntyneestä aukosta ullakko-onteloon sammuttamaan palavia ruoteita. 3/2022 Pelastustieto 27 HÄLYTYSILMOITUS tolavan väliin, jotta se pystyi operoimaan, joten minun oli taas purettava petaus ja päästettävä koura työskentelypaikalle.” TYÖSKENTELYÄ KOURAN KANSSA Tuomola otti kouran ohjaajan kyytiinsä ja nosti hänet katon tasalle, jotta hän saattoi ohjata työvälinettään näkökontrollissa. Sitä työtä riitti aamuviiteen asti. Alaspäin viettävä kattopelti oli jäinen ja liukas. Siihen olisi hyvin riittänyt työsuihkukin, mutta se oli jäässä
”Sain henkilökunnalta kaiken tiedon, mitä saatoin toivoa”, Korhonen kiittelee. Hälytys tuli puoli yhdentoista aikaan aamupäivällä, jolloin lounas oli vielä syömättä. TIEDOTE PALOSTA JA VAARASTA Tilannekeskuksessa tehtiin tulipalosta ja sen aiheuttavasta vaarasta tiedote, jossa ihmisiä opastettiin välttämään palopaikkaa ja savun aiheuttamaa haittaa. Tätä varasuunnitelmaa ei tarvinnut ottaa käyttöön.” Sammutusraivauksissa löytyi palopesäkkeitä, joita jouduttiin sammuttamaan yöllä ja seuraavana päivänä, jolloin palo levisi vielä ontelolaattaankin. TILANNEKESKUKSESSA Helsingin pelastuslaitoksen tilannekeskuksessa työskennellyt palomestari Sami Lappalainen tuki Korhosen työskentelyä koko ajan. PITKIÄ RUPEAMIA Palomiehet työskentelivät tulipalopaikalla pitkiä rupeamia. NÄYTTI JO HYVÄLTÄ ”Parin ensimmäisen tunnin aikana näytti hyvältä, että palo olisi jo hallinnassa, mutta 4–5 tunnin kohdalla se alkoi levitä ullakkorakenteissa”, Korhonen sanoo. Pystyimme arvioimaan, miten palo saattaisi levitä ja kerroimme siitä tilannepaikkaa johtavalle Korhoselle”, Lappalainen sanoo. Lappalainen teki Helsingin alueella tarvittavat valmiussiirrot, jotta alueella jäljellä olevat resurssit pystyisivät vastaamaan alueen haasteisiin mahdollisimman hyvin. Palo eteni kuitenkin katon alla laajassa ja kahdessa tasossa olevassa ullakkotilassa. Tilassa oli paloilmoitinlaiteen ja pohjapiirrosten lisäksi valoisaa ja lämmintä. ”Molemmista tuli yksi pelastusyksikkö kerrallaan, jotka työskentelivät 3–4 tuntia ajan. 28 Pelastustieto 3/2022 HÄLYTYSILMOITUS T ilannepaikalla pelastustoimia johtanut palomestari Petri Korhonen asettui pääaulaan hoitamaan tehtäväänsä. Tulipaloa tiedusteltiin pelastuslaitoksen dronella, joka oli korkean rakennuksen katon tarkistuksessa hyvin toimiva apuväline. NAAPURIAPUA Keskija Länsi-Uudeltamaalta tarjottiin apua Meiran tehtaan sammutustöihin. Näilläkin alueilla tehtiin valmiussiirtoja sen takia, että he saattoivat auttaa meitä”, Lappalainen sanoo. Meirasta löytyi hyvät kuvat, koska se oli äskettäin remontoitu. ”Mielestäni vaaratiedotteen kriteerit eivät kuitenkaan täyttyneet, joten sitä emme tehneet, vaan päädyimme pelkkään tiedotteeseen”, Lappalainen sanoo. Hän hoiti myös varautumisen päällekkäisten tehtävien varalta. ”Kun palo levisi D-portaan kohdalle, määräsin purkutoimet valmiiksi seuraavan osaston taakse, jolloin kattoa olisi ehditty purkaa riittävästi, jotta palo ei olisi enää päässyt leviämään. ”Meillä on tilannekeskuksessa saatavilla paljon tiedostoja, joista ilmenee rakenteita ja rakennekuvia. Raskas pelastusyksikkö, Tikessä ja paloilmoitinhuoneessa Savusukellusryhmä huoltaa sukellusten välillä varusteitaan ja vetää henkeä.. Ensimmäisenä paikalle hälytetty yksikkö pääsi huoltoon noin kello 16. Sammutustöissä avusti yhteensä neljä pelastusyksikköä kahdelta eri alueelta. Apunaan hänellä oli koko ajan Meiran edustaja, joka toimitti Korhoselle tietoa ja dokumentteja. Hän olisi lähtenyt palomestarijohtoiselle päällekkäistehtävälle, jos sellainen olisi tullut. Sen jälkeen ne lähtivät omalle asemalleen vaihtamaan miehistöä ja palasivat palopaikalle tuorein voimin. Tilannekeskusta tuli vahvistamaan palomestari Toni Kannikoski. Alkuvaiheessa katolla näytti rauhalliselta eikä dronen kameran ja lämpökameran avulla havaittu mitään erityistä
TSEKKILISTOJA KÄYTTÖÖN Nostolavassa voisi olla tsekkilistoja, kuten vaikkapa kattotyöskentelyä varten. Tätä ei pelastuslaitoksen vies tiliikenneohjeessa ole ohjeistettu, mutta ei kiellettykään. Pitkäkestoisella palopaikalla vain henkilöstö vaihtuisi. Kun siihen otetaan ker ran vedet, ei veden ajoa voi enää lopettaa, muuten vesijärjestelmä jäätyy. Tällöin osaavat henkilöt voivat vielä yrittää”, Jouni Ritanoro sanoo. ”Jonkin verran nimeämme keikoilla rakennuksen sivustat eri värisiksi, jotta kai kille on helpompi hahmottaa, mitä sivustaa milloinkin tarkoitetaan, mutta tässä tilan teessa siitä ei olisi ollut hyötyä”, Sarvikivi sanoo. Vaikka nostolavoja ja purkukouria on olemassa, niin tämä tilanne osoitti, että pelastajan käsillä työskentelyäkin vielä tarvitaan. NOSTOLAVA JÄÄTYY PAKKASELLA Nostolavan sammutusjärjestelmä jäätyy helposti pakkasella. ”Manuaaliset työskentelytekniikat ja ka tolle jalkautuminen ovat äärimmäisen tär keitä, koska koneilla ei päästä joka paikkaan työskentelemään. Tällöin katolla oleva ja jakoliit timen kanssa maatasossa työskentelevä osaisivat valita saman letkun. Meiran tehtä vällä jäätymistä estettiin liruttelemalla vettä ehjälle katolle, josta se kulkeutui syöksytor via myöten alas, mutta siltikin nostolavojen vesijärjestelmät jäätyivät. ”Sarvikiven mainitsema kahden puhe ryhmän käyttäminen on perusteltua, kun toi minta vaatii omaa keskinäistä toimintapuhe ryhmää”, Korhonen sanoo. Nostola van kuljettajat pohtivatkin, että palopaikalle pedattua ajoneuvoa ei välttämättä aina kan nata purkaa ja tuoda toista tilalle, vaan koh teessa jo valmiina oleva lava voitaisiin tan kata ja huoltaa tehtäväpaikalle. NÄKEMYKSIÄ NOSTOLAVASTA Nostolavoja ja sen henkilöstöä huollet tiin tulipalon aikana. Huollon ajaksi paikalle tuli toinen nostolava ja kuljettaja. Tällöin linja alhaalta ylös olisi jo valmiina, eikä sitä tarvitsisi erik seen nostaa. Palomestari Lappalainen kiittelee palomiesten työmoraalia. Riippuen tilanteesta letkulin jan vetämiseen erikseen kuluu arvokkaita minuutteja. Yksi kössä työskennellään usein yksin, joten ennalta suunnitellut listat voisivat toimia muistin tukena. Nostolavaauton kuljettaja voi ehdottaa letkujen viemistä katolle ja siihen annetaan kyllä lupa, mikäli siihen nähdään olevan tar vetta. Kuten tästä Meiran tehtävästä voidaan huomata, saattaa palomiehen raskas työtehtävä venyä pitkäkestoiseksi, vaikka onnettomuus sattuu keskeisellä paikalla, jossa on Suomen mittapuussa erinomaiset valmiudet.. KORKEALLA TYÖSKENTELYN TAITOJA PIDETTÄVÄ YLLÄ On tärkeää, että miehistön korkeanpaikan työskentelyosaamista pidetään yllä. Korissa tulisi säilyttää ylikuorman vält tämiseksi vain välttämätön varustus. Toistaiseksi letkulinjastot vedetään katol le vasta pelastustoiminnanjohtajan käskys tä. Sar vikivellä oli kaksi radiota, hän toimi molem missa puheryhmissä. Ideoita keikalta niin siellä ollaan valmiita ja kyvykkäitä olemaan pitempääkin, vaikka työt ovat raskaita.” Lappalainen pitääkin tärkeänä, että palomiesten kuntovaatimukset säilytettäisiin edelleen korkeina, sillä tämän kaltaisilla tehtävillä se hyöty nähdään. Tällöin yksi lava säilyisi koko ajan toimintakykyisenä ja se kulkisi aina vaihtomiehen mukana. Artikkeli päättyy seuraavalla aukeamalla. On myös pohdittu kahden letkukiepin ve tävää kehikkoa, joka voitaisiin laskea ylhääl tä alas vesilinjaksi. 3/2022 Pelastustieto 29 HÄLYTYSILMOITUS joka hälytettiin paikalle kymmenen minuuttia myöhemmin, pääsi vaihtoon noin kello 17. ”Radioliikennettä oli palomestarin johta malla 32toimintakanavalla niin paljon, et tä emme halunneet kuormittaa sitä tilan teen alussa ryhmän sisäisillä vesipyynnöillä ja muilla viesteillä, joita hankalien olosuhtei den takia oli normaalia enemmän.” Molemmilla sisäpaloa sammuttavilla työpareilla oli kuuntelussa kummatkin pu heryhmät, toisen palomiehen radiossa 20 ja toisella palomiehellä 32puheryhmä. ”Lähtökohtaisesti kannatan kuitenkin sitä, että kaikki keskus televat samassa puheryhmässä, jolloin ti lannetietoisuus pysyy kaikilla parempana ja muun muassa varoitukset kulkevat laajas ti läpi linjan.” Palomestari Petri Korhosen mukaan 32puheryhmässä oli runsaasti liikennettä, mutta kokonaisuuden hahmottamisen kan nalta saman puheryhmän käyttäminen hel potti hänen johtamistyötään. LETKUJA KATOLLE VALMIIKSI Nostolavan kuljettajat pohtivat, että nosto lavassa voisi olla valmiina muutaman letku linjan setti, jotka voitaisiin nostaa talon har jalle ilman eri käskyä. Letkulinjat voisivat olla molem mista päistään koodatut, joko värein tai numeroin. Samalla hyvään paikkaan saatu nostolava voisi jatkaa siitä, mihin sillä on päästy, eikä aikaa tuhlaantuisi vaihtoauton petaukseen. ”He ovat työmoraaliltaan ja kuntoisuudeltaan sellaisia, että kun tällaisia tilanteita tulee, PUHERYHMIEN KÄYTTÖÄ Pelastusyksikön esimies Tommi Sarvikiven ryhmässä päätettiin ottaa ryhmän sisäi seen käyttöön aseman oma 20toiminta puheryhmä. RAKENTEET SELVIKSI Tällaisissa hankalissakin rakenteissa pitäisi pystyä toimimaan selkeämmin siten, että viestittäessä jostakin tietystä tilasta, voisivat kaikki olla varmoja, että puhutaan samasta tilasta
”Meillä oli paljon porukkaa töissä, mutta poistuminen sujui harjoitellusti ja mallikkaasti”, strategia ja vastuullisuusjohtaja Marleena Bask kertoo. Sammu tustyöt kestivät noin kaksi vuorokautta, jon ka jälkeen palopaikka luovutettiin takaisin Meiralle. Meira on toiminut Vallilan tiloissa jo 85 vuoden ajan, eikä se ole lähdössä niistä minnekään. Olemme oppineet, miten liiketoimin ta jatkuu kriisin jälkeen ja huomanneet, mi ten ihmiset kykenevät toimimaan epävar moissa ja päivittäin muuttuvissa tilanteissa”, Bask kertoo. Paahtimo ja maustetehtaan tuotanto kes keytyi tulipalon takia, mutta pelastustoimen tukena paikalla oli koko sammutusoperaa tion ajan muutama meiralainen. Onneksemme sammutusvesi va lui suureksi osaksi paahtimon puolella por raskäytävän kautta kellariin, eikä se päässyt esimerkiksi pakkaus ja jauhatustoimintoi hin”, Bask kertoo. ”Tä mä on ollut työpaikka myös monen työnteki jän äidille ja isälle, olimme vakavana ja jopa kyyneleet silmäkulmissa”, Bask kertoo. He olivat val miina tarjoilemaan apua kiinteistöön ja tuo tantoon liittyvissä kysymyksissä. Tärkeää on pitää turvallisuusasiat jat kuvasti selvillä, miten toimitaan, kun jota kin sattuu.” Bask esittää Meiran tehtaan kiitokset isosta ja vaikeasta urakasta kaikille sammu tustöihin osallistuneille. 30 Pelastustieto 3/2022 HÄLYTYSILMOITUS Kun palokellot soivat, Meiran henkilöstö tiesi, mitä pitää tehdä. ”Pyrimme olemaan saatavilla, mutta sa malla poissa jaloista”, Bask kuvailee. Esimerkiksi toimitusjohtaja, kunnossapi topäällikkö, logistiikkapäällikkö sekä muu tamat pitkäaikaiset paahtimon ja mauste tehtaan työnjohtajat ja työntekijät päivys tivät vuorollaan palopaikalla. Omassa Vallilan tehtaassa valmiiksi paahdettu kahvi voidaan syöttää väliaikaista linjaa pitkin jau hatukseen ja myös pakata itse. Kahvi tuoksuu Vallilassa jatkos sakin. ”Olemmekin saaneet olla luovia, että olemme voineet jatkaa maan toiseksi suu rimman paahtimon toimintaa korjaustöiden aikana. Niitä vältetään jatkossakin viimeiseen asti. TUHOJA JA TUURIA Paahtimon tuotantolaitteistoa sijaitsee rakennuksen kaikissa kuudessa kerrok sessa. Huhtikuun puolivä lissä paahtimon kunnostustyöt olivat vielä kesken, vaikka tuotanto oli jo osin käynnis tynytkin. Sähköturvallisuus oli tarkastet tava ennen tuotannon käynnistämistä. Ullakkokerroksessa oleva raakakah vin syöttölinja kulkee yhdessä kohdassa läpi katon paahtimosta ullakon puolelle. LUOVAA TOIMINTAA Meiran kahvit on kunnostustöiden ajan paahdettu väliaikaisesti ulkomailla. HENKILÖSTÖ AUTTOI JATKUVASTI Kiinteistöä parhaiten tuntevat meiralaiset auttoivat palomiehet palopaikalle, sillä vuo desta 1937 paahtimona toiminut kiinteistö on sokkeloinen ja osin hankalakulkuinenkin. Nostolava-autoilla oli haasteita ulottuvuuden ja pakkasen kanssa.. Vaikka palo ei levinnyt maustetehtaan puolelle, niin sammutusvettä pääsi sähkö Tuhojen korjaus vaatii luovuutta kaapeleihin. Linja vaurioitui tulipalossa. ”Myös maustetehtaan elintarvikehygienia oli hoidettava kuntoon, sillä tuotantotiloissa oli kuljettu palon aikana ilman hygieniava rusteita. Meiran tehdas Vallilassa on monelle tär keä ja tunnesiteitä muodostanut paikka. Maustetehtaan tuotanto voitiin palauttaa täyteen iskuunsa parissa päivässä palon jäl keen. ”Kun saimme kiinteistön takaisin hal lintaamme, teimme tarkat säännöt, mihin paikkoihin henkilöstö voi mennä ja kenen lu valla. TURVALLISUUS ENSIN Bask sanoo, että tärkeintä tulipalossa oli, että henkilövahinkoja ei tullut. ”We´ll be back”, Bask sanoo
Kaikki paloturvallisuusasiat olivat kunnossa ja raken teet säädösten mukaan tehtyjä. Hävityksen näki vasta, kun siirryimme paahtimoon vievään porrashuo neeseen”, palontutkinnan tehnyt palotarkastaja Katja Seppälä sanoo. Materiaali ja rakennevaatimukset ovat samoja”, Seppälä sanoo. Saimme poliisin kanssa henkilökun nalta heti kaiken tiedon, mistä selvisi jo syttymissyy kin. Tutkinnan aikana selvisi, että he olivat kehittäneet prosessiaan jatkuvasti ja tunsivat tuotannon riskit. Palotarkastaja Seppälän mukaan siinä, että Mei ran tuotannossa syttyi palo, oli erittäin huonoa tuuria. ”Huomautettavaa ei löytynyt, vaan henkilöstö oli hyvin perillä mahdollisista riskeistä, jotka vaikuttivat olevan hallinnassa.” Tulipalo sai alkunsa paahtoprosessissa sattunees ta häiriöstä, mikä sytytti ullakkorakenteet palamaan. ”Jos kattorakenteilta ja eristeiltä edellytettäisiin jatkossa palamattomuutta, se korottaisi hintoja reilusti.” Meira teki tutkinnasta helpon. Korkean ullakkotilan yläpuolella oli vielä ullakkoontelo, joka rajoittui vesikattoon. ULLAKKOPALOJA SYTTYY JATKOSSAKIN Meiran tulipalo syttyi rakenteissa, jotka noudattavat tämän päivän rakennustapaa. SUOSITUKSIA EI TARVITTU Seppälä kiittelee Meiran henkilöstöä prosessinsa hyvin tuntevaksi. Hänen mukaansa tutkinta oli helppo, koska Meiran henkilöstö osallistui siihen kiitettävästi ja tunsi proses sinsa erinomaisesti. Mitään suosituksia ei palon takia tarvinnut antaa”, Seppälä sanoo. Häiriön takia tuotanto, ullakko ja ullakkoontelotilassa syttyi palo. Hänen mukaansa pelastusviranomaisen on sik si mahdotonta puuttua asiaan. 3/2022 Pelastustieto 31 HÄLYTYSILMOITUS Ursuit ® Kuivapuvut Ammattikäyttöön ”Kun menin palon jälkeen Meiralle maustetehtaan puolelta, se vaikutti hyvin säilyneeltä. ”He olivat hyvin perillä tilanteesta heti palon alkuvaiheessa. ”Ullakkopalot ovat vaikeita sammuttaa ja niitä tulee jatkossakin, sillä ullakoita voidaan edelleenkin raken taa samalla tavoin. PALO LEVISI KOLMESSA TILASSA Palaneen paahtimon yläpuolella oli ensin korkea ullak kotila, jossa kulki ilmanvaihtoputkistoa sekä osa paah timen kuljetinta, jota varten paahtimon sisäkatto oli puhkaistu
Mira Leinonen työskente lee pelastusylitarkastajana EteläSuomen aluehallinto virastossa. Puhumme paljon pelastajapulasta, mutta työvoimapula kokonaisuudessaan on tosiasia, mikä kohtaa suomalaisen työmarkkinat viimeistään 2030-luvulla. Päivystysalueet ovat laajentuneet ja tämän myötä painopiste on siirtynyt enemmän etäjohtamiseen. Esimerkiksi pelastussukelluskelpoisuuden osalta pidämme tiukasti kirjaa erilaisten suoritteiden riittävän määrän vuosittaisesta täyttymisestä ja aivan perustelluista syistä. Pelastustoiminnan johtaminen on ollut murroksessa viime vuosina. mirafoni112@ gmail.com Päivystävät palomestarit – katoavaa kansanperinnettä. Kaikkia hälytystehtäviä kun ei voi johtaa etänä. Prontoon kirjaamme hälytystehtävistä kaiken mahdollisen, mutta miksemme esimerkiksi pelastustoiminnan johtajan toimivaltuuksien käyttämistä. Johtamista tutkitaan usein vain silloin, kun jotakin on mennyt pieleen eikä silloin sävy ole suotuisa. Pelastustoimijohtoisilla tehtävillä pelastustoiminnan johtaja johtaa myös yhteistä työpaikkaa eli kyse ei ole siis vain oman toimialan toiminnasta, vaan vastuu on myös muista. Mitä itse tässä yhtälössä kaipaan, on pelastustoiminnan johtamisen puolien pitäminen. Yhtä lailla siis päällystötehtävissä toimivista henkilöistä tulee pulaa. Ei tehdä päivystävistä palomestareista katoavaa kansanperinnettä.. Toisilla alueilla päivystävä palomestari joutuu etäjohtamisen lisäksi huolehtimaan itsensä tarvittaessa keikkapaikalle, kun pelastustoimintaa avustavaa kuljettajaa tai operaattoria ei ole, vaan johtamista hoidetaan hälytysajon ohella. Pelastuslaki toimii tärkeänä lähtökohtana ja antaa toimivaltuudet, mutta usein unohtuvat myös työturvallisuuslain kautta tulevat velvoitteet. Miksi vastaavanlaisia, johtamiseen kohdentuvia vuosittaisia suoritteita ei vaadita pelastustoiminnan johtamiselta. Pelastustoiminnan johtaminen kaipaa entisestään sen näkyväksi tekemistä. Suoritteena pelastustoiminnan johtaminen on aivan yhtä tärkeä osaamisalue kuin vaikkapa savusukeltaminen tai sammuttaminen. Kuten aiemmin sanottua: toimintaympäristö ja tekniikka muuttuvat koko ajan kiihtyvällä tahdilla, pelastustoiminnan johtamisessakaan ei pärjää enää 80-luvun opeilla. 32 Pelastustieto 3/2022 MIRAFONI Kaikkia hälytystehtäviä ei voi johtaa etänä. Tämäkin näkökulma mielessä on kehitettävä palomestarin tehtävänkuvaa, jotta se pysyy jatkossakin houkuttelevana tehtävänä, johon valitaan parhaat – eikä sellaiseksi, mihin määrätään kaikki jäljellejääneet. Pelastustoiminnan johtamiselta tulee vaatia, mutta samalla sille tulee varata resursseja. Kehittää pitää, mutta tehtävissä toimiville on turvattava myös edellytykset suoriutua asianmukaisesti. Tilannekeskukset ovat eri alueilla ottaneetkin roolia kokonaisuudenhallinnasta ja vastuuta kentällä kantavat enemmän pelastusryhmien johtajat, niin sopimuspalokunnat kuin vakinainen alipäällystö. Päinvastoin, palomestarien tehtävänkuviin lisätään niin paljon muita tehtäviä, että varsinainen pelastustoiminnan johtamisen harjoittelu on käytännössä hälytystehtävien hoitamista. Vaikka toimintaympäristö ja tekniikka mahdollistavat uusia ulottuvuuksia pelastustoiminnan johtamisessa, eivät muutokset ole olleet kaikilta osin myönteisiä
RFC CUTTEX Korkeapaine sammutusja leikkausjärjestelmä Sammuttaminen voidaan aloittaa ulkopuolelta läpi materiaalin. Sammuttaminen on turvallista ja helppoa mm. RFC CUTTEX on itsenäisesti toimiva laite, jonka asennus on yksinkertaista ja helppoa. MIRAFONI Oy Veljekset Kulmala Ab Linjatie 4, 01260 Vantaa • Puh. - Laadun takaa Rosenbauer ja Kulmala Kulmala Cuttex Pelastustieto huhtikuu Rosenbauer 2022 215x275.indd 1 13.4.2022 12.28. Valitset kumman tahansa, saat aina luotettavan ja helppokäyttöisen laitteen. Korkeapaineletku on helppo selvittää ja maksimipituus on 120 m. 09 875 1800 • sales@veljeksetkulmala.fi • www.veljeksetkulmala.fi Rosenbauer Cuttex korkeapaine leikkaavasta laitteesta on kaksi versiota. siiloissa, ilmanvaihtojärjestelmissä ja alakatoissa. Kevyempi laite 180 bar paineella ja raskaampi XL malli 300 baarin paineella. Abrasiivi-jauhe syötetään peitsen lippaasta jolloin korkeapainepumpun ja peitsen välissä kulkee paineletkussa vain vesi, tai halutessa vaahtonesteseos (0-6%)
Tuottajina voivat toimia myös pelastuslaitokset, yksityiset tahot tai kaikki yhdessä. Tämä käy ilmi Nordic Healthcare Groupin sosiaalija terveyssekä sisäministeriölle vuonna 2021 tekemästä selvityksestä. ”Siirtymästä tehtiin kohtuullisen kattava selvitys. ”Palvelutuotanto ei millään lailla vaarantunut. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä ensihoito siirtyi tämän vuoden alussa sairaanhoitopiirin omaksi toiminnaksi. Kiireettömät hälytykset lisääntyvät tulevaisuudessa, ja siksi osaaminen potilaan jatkohoitoon ohjauksessa on tärkeää. Voisi sanoa, että olemme toimineet pilottihankkeena.” Siirtymässä 400 ensihoitajan työnantaja muuttui pelastuslaitoksesta sairaanhoitopiiriksi liikkeenluovutuksen periaatteella. Aikaisemmin tuottajina toimivat Oulu-Koillismaan ja Jokilaaksojen pelastuslaitokset. Asemapaikat säilyivät samana, samoin kalusto ja hälytyksiin liittyvät järjestelmät.” LUONNOLLINEN OSA SOTE-SEKTORIA Annala toimi projektipäällikkönä ensihoidon siirtymässä ja siihen liittyvässä selvityshankkeessa. Toimialajohtaja Mirja Annala kertoo, että muutos tehtiin tulevia hyvinvointialueita ajatellen. Teksti: Kaisu Puranen · Kuva: Teemu Heikkilä S airaanhoitopiirit tuottavat ensihoitoa yhä useammin itse. Viime vuonna Suomen 20 sairaanhoitopiiristä seitsemän järjesti ensihoidon kokonaan omana tuotantonaan. Annalan mukaan itse siirtymä tapahtui turvallisesti. ”Hankkeen ensimmäinen johtopäätös oli, että ensihoito on sosiaalija terveydenhuollon palvelua, ja meidän kontaktimme ovat sote-puolella.”. Muutosta valmisteltiin noin vuosi. Sairaanhoitopiirin valtuusto päätti, että ensihoito siirretään etukenossa hyvinvointiaelueelle. 34 Pelastustieto 3/2022 TEEMA: ENSIHOITO Kiireetön hoito vaatii osaajia Moni sairaanhoitopiiri katsoo, että ensihoito on luonteva osa sote-sektoria
”Se on meidän tulevaisuuden haasteemme, ja tiiviillä sote-yhteistyöllä haemme toiminnan vaikuttavuutta, että saisimme potilaille parempaa palvelua kevyemmillä menetelmillä.” ”Nyt ensihoito on päässyt paremmin sote-sektorin yhteistyöhön kuin pelastuslaitoksella.” Annala painottaa, että ensihoidossa pitäisi olla paremmat hoitoonohjausvalmiudet. ”Meillä on ajatus, että ensihoitoyksikössä työskentelee pelastaja ja ensihoitaja. PUOLET PELASTUSLAITOKSELTA Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä ensihoitokeskus tuottaa tällä hetkellä alueen ensihoitolääkäripäivystyksen, kenttäjohtotoiminnot ja kaksi ensihoidon yksikköä Pohjois-Pirkanmaalla. Hopun mielestä pelastajatutkintoa pitäisi muokata vastaamaan paremmin ensihoidon nykyistä toimintakenttää. Todellisuus on muutakin kuin kiireisimpiä hätätilanteita.. Lisäksi Pohjois-Savon pelastuslaitos tuottaa sairaanhoitopiirille yhdeksän ambulanssia ja 28 ensivasteyksikköä. Lisäksi Kuopiossa on nykyisellään ensihoitopalvelun yksiköitä, joissa henkilöstöä käytetään molempien toimialojen tehtävissä.” Pirkanmaalla sairaanhoitopiirin ensihoito keskus ja pelastuslaitoksen tuottama ensihoitopalvelu alkavat toimia yhdessä. Suuri osa hälytyksiltä on kiireellisyydeltään cja d-luokkaa. Ne näkyvät asenteessa, esimerkiksi haluna jatkokouluttautua.” ”Jos pelastustoimi haluaa olla mukana ensihoitopalvelua tekemässä jatkossakin, se vaatii ketteryyttä muuttua ja mukautua ensihoitopalvelun tulevaisuuden tarpeisiin”, Hoppu painottaa. ”Pirkanmaalla on linjattu, että sairaanhoitopiirin ensihoitokeskus ja pelastuslaitoksen tuottama ensihoitopalvelu lyövät hynttyyt yhteen. ”Keskeiset prosessit ovat sote-puolella.” Annala huomauttaa, että ensihoidossa on nykyään hyvin paljon sosiaalitoimen tehtäviä. ”Tulevaisuudesta emme osaa sanoa, mutta me kaikki, joita tämä muutos koskee, ajattelemme, että tämä on mahdollisuus.” Hoppu sanoo, että nykyinen monituottajamalli on haasteellinen toiminnan ohjaamisen ja kehittämisen kannalta. Lisäksi sairaanhoitopiirillä on kaksi yksikköä”, kertoo ensihoidon ylilääkäri Sanna Hoppu. Potilaissa on ikäihmisiä, eli yli 75-vuotiaita, yhä enemmän ja enemmän. Sairaanhoitopiirin omaa tuotantoa on 16 ambulanssia ja yhdestä kolmeen ensihoitopalveluun kuuluvaa potilassiirtoyksikköä vuorokaudessa. ”Ensivastetoiminta on yksi yhdistävä asia. ”Jatkamme yhteistyötä myös pelastustoimen kanssa, vaikka merkittävä osa tuotannosta halutaan pitää tuotantona samassa yksikössä, josta tuotetaan alueen päivystysyksiköiden palvelut. ”Noin puolet ensihoidon yksiköistä on pelastuslaitoksella, ja noin puolet on kilpailutettu yksityisille toimijoille. Hyvinvointialue tuo muutoksia ensihoitoon myös Pirkanmaalla. Ensihoidon yksiköitä Pirkanmaalla on kaikkiaan 39. ”Todellisuus on muutakin kuin kiireisimpiä hätätilanteita. 3/2022 Pelastustieto 35 TEEMA: ENSIHOITO Annalan mukaan on järkevää, että ensihoito on osa sote-sektoria, ei pelastustoimea. Pelastajalla on aivan erinomaiset mahdollisuudet toimia jatkossakin ensihoitoyksikössä, jos hänellä on siihen halua ja motivaatiota. Emme esimerkiksi suoraan pysty ohjaamaan potilasta sosiaalitoimeen.” Pohjois-Pohjanmaalla tähän haetaan ratkaisua monilla pilottihankkeilla. Ambulanssipalveluja tuottavat lisäksi Pirkanmaan pelastuslaitos sekä yksityiset ensihoidon palveluntuottajat. ”Nykyisin ensihoito kohtaa potilaan ja joko jättää kuljettamatta tai kuljettaa hänet päivystykseen. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin ylilääkäri Jouni Kurola kertoo, että sama järjestely jatkuu myös tulevalla hyvinvointialueella. Iso osa ensihoitopalvelua on kiireetöntä hoidontarpeen arviointia, jossa potilasta voidaan hoitaa kohteessa.” ”Ensihoitajilla pitäisi olla vähintään osaamista neuvoa, mihin tahoon potilas ottaa jatkossa yhteyttä.” ENSIVASTE YHDISTÄÄ Pohjois-Savossa sairaanhoitopiiri vastaa ensihoitopalvelujen järjestämisestä. Meistä tulee jatkossa siis hyvinvointialueen ensihoitopalvelu, joka sijaitsee pelastusorganisaatiossa”, Hoppu kertoo. Jatkossa palvelu on hyvinvointi alueen ensihoitopalvelu, joka sijaitsee pelastus organisaatiossa. ”Kun ollaan eri organisaatioissa, jokaisella organisaatiolla on omat näkemyksensä siitä, miten toimintaa kannattaisi kehittää. Yhteisen näkemyksen saaminen ja toteuttaminen on paljon haastavampaa kuin silloin, jos oltaisiin yhtä isoa organisaatiota.” PELASTAJAN MOTIVAATIO TÄRKEÄÄ Hoppu arvioi, että ensihoitopalveluilla on paljon yhteistä pelastustoimen kanssa. Tulevaisuudessa yhteistyö pelastustoimen kanssa vaatii yhteistä kehittämistä, vuoropuhelua ja sen näkemistä, mikä on potilashoidon tarve ensihoidon tehtävänkuva ja sisältö huomioiden.” Pohjois-Savossa pelastuslaitoksen kanssa tehdään yhteistyötä myös ensivastetoiminnan takia. Hän näkee tulevaisuudessakin pelastustoimen mukana ensihoitopalveluissa
Tutkimuksessa havaittiin tehtävämäärien laskua vuonna 2020 verrattuna vuoteen 2019. Lisääntyneen suojaustarpeen lisäksi tehtävänjälkeiset puhdistusja desinfektiotoimenpiteet alkoivat vaikuttaa yksiköiden tehtäväsidonnaisuuteen. Suojautumisohjeita päivitettiin sitä mukaa, kun taudista saatiin uutta tietoa. Koko tutkimusjakson. Hengitykseen tai infektioon liittyvien tehtävien nousu oli jopa kymmenkertainen vuoteen 2019 verrattuna. Aineisto oli laaja, ja se käsitti 125507 ensihoitotehtävää. Esimerkiksi liikenneonnettomuudet vähenivät, koska ihmiset jäivät etätöihin ja vapaa-ajan liikkuminen väheni. Suomessa HUS-alueella tutkittiin Covid-19 vaikutusta lapsiin kohdistuvien ensihoitotehtävien määrään. maaliskuuta – 31. Tämän jälkeen tilanne alkoi tasaantua. RISTIRIITAISIA VAIKUTUKSIA Kansainvälisissä tutkimuksissa on kuvattu Covid-19 taudin ristiriitaisia vaikutuksia ensihoitotehtäviin. Alkutalven aikana tartunnat alkoivat lisääntyä, kunnes maaliskuussa Suomen hallitus päätti asettaa raskaita rajoituksia taudin leviämisen estämiseksi ja terveydenhuollon kantokyvyn varmistamiseksi. Huhtikuussa lasku oli 17,2 prosenttia ja toukokuussa 8,9 prosenttia. Yhdysvalloissa tehtävämäärät laskivat aluksi, mutta esimerkiksi kohteessa todetut kuolemantapaukset lisääntyivät. Varsinais-Suomessa ensihoitoyksiköt ohjeistettiin myös soittamaan kohteeseen ja arvioimaan tartuntariski vielä uudelleen. elokuuta. Elokuu 2020 oli koko tutkimusjakson vilkkain elokuu. Näillä toimilla oli vaikutusta myös ensihoidon tehtäviin. Maaliskuussa 2020 tehtävämäärät laskivat 8,8 prosenttia kolmen edellisen vuoden keskiarvoon verrattuna. Kun vuoden 2020 elokuuta verrataan esimerkiksi vuoden 2017 elokuuhun, oli tehtävämäärä vuonna 2020 jopa 11,9 prosenttia suurempi. Italiassa, jossa tauti levisi vauhdilla, raportoitiin lisääntyvistä hätäpuheluiden määristä, jotka johtivat myös ensihoitotehtävien selvään lisääntymiseen. Tehtävämäärien nousuun kesällä vaikutti rajoitusten lieveneminen tautitilanteen parantuessa. TEHTÄVÄMÄÄRÄT NOUSUUN KESÄLLÄ YAMK-opinnäytetyönä tehdyn tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia Covid19 pandemian vaikutuksia ensihoidon tehtävämääriin ja aikamääreisiin Varsinais-Suomessa. 36 Pelastustieto 3/2022 TEEMA: ENSIHOITO Korona laski tehtävämäärää, mutta lisäsi sidonnaisuutta Varsinais-Suomessa tehtävät kestivät vuonna 2020 yli tunnin kauemmin kuin vuonna 2017. Ensihoitoyksiköitä ohjattiin tekemään eriasteisia suojautumistoimenpiteitä hätäpuheluissa ilmenneiden oirekuvien ja tiedossa olevien tautialtistusten perusteella. Henkilökohtainen suojautuminen sekä tehtävänjälkeiset puhdistusja desinfektiotoimenpiteet veivät aikaa. Kuva: Ossi Pietiläinen E nsimmäinen covid-19 infektio todettiin Suomessa tammikuun lopulla vuonna 2020. Useissa maissa toteutettiin lock down -menetelmää, jossa ihmisten liikkumista rajoitettiin. Tutkimuksessa vertailtiin vuosien 2017–2019 tehtäviä vuoden 2020 tehtäviin aikajaksolla 1. Israelissa hätäpuheluissa ja ensihoidon tehtävissä lisääntyivät yskä, kurkkukipu ja kuumeoireet, mutta ensihoidon kuljetuksiin ei tällä tuntunut olevan vaikutuksia. Elokuussa 2020 tehtävämäärissä oli 7,6 prosentin nousu aiempien vuosien keskiarvoon verrattuna
3/2022 Pelastustieto 37 TEEMA: ENSIHOITO aikana 2017–2019 tehtävien kokonaismäärän keskiarvo oli 31736 tehtävää, kun taas vuonna 2020 tehtävämäärä jäi 30299 tehtävään. Tehtävämäärien lasku tasoitti tehtäväsidonnaisuuden kasvusta johtuvaa resurssivajetta ja valmius pysyi hyvällä tasolla. SUOJAUTUMINEN PITKITTI TEHTÄVIÄ Yhteenvetona voidaan todeta, että vaikka Covid-19 pandemia laski tutkimusajanjakson tehtävämäärää, silti koko vuoden tehtävämäärä oli vain 5,6 prosenttia matalampi aiempien vuosien keskiarvoon nähden. Vuoden 2017 tehtävän keston keskiarvo oli 1 tunti 7 minuuttia, 1 tunti 9 minuuttia vuonna 2018, 1 tuntia 48 minuuttia vuonna 2019 ja 2 tuntia 17 minuuttia vuonna 2020. Varsinais-Suomessa ensihoidon vuotuisissa tehtävämäärissä on ollut nousua vuoteen 2018 asti, sen jälkeen tehtävämäärät ovat olleet, tuntemattomasta syystä, laskussa. Ensihoitajien henkilökohtainen suojautuminen sekä tehtävän jälkeiset puhdistusja desinfektiotoimenpiteet pitkittivät selvästi tehtävien kestoa. Kesän 2019 pitkään tehtävänkestoaikaan ei löydy yksittäisiä syitä. Riku-Matti Raikaa YAMKopiskelija KaakkoisSuomen ammattikorkeakoulu Ensihoidon kenttäjohtaja Tyks akuutti Niina Ervaala TtT, Yliopettaja KaakkoisSuomen ammattikorkeakoulu. Tutkimusjakson aikana tehtävien kesto vuonna 2020 on koko ajan ollut yli 2 tuntia 15 minuuttia kuukaudesta riippumatta. Kesäaikaan saaristossa olevien tehtävämäärien lisääntyminen saattaa näkyä yhtenä vaikuttavana tekijänä tilastoissa, koska hankalien kulkuyhteyksien takana olevat tehtävät kestävät pitkään. Tehtäväsidonnaisuus tarkoittaa aikaa, joka kuluu hälytyksestä siihen, että ensihoitoyksikkö on vapaana seuraavaan tehtävään. Keväällä Turun hätäkeskuksessa otettiin käyttöön uusi käyttöjärjestelmä Erica. TEHTÄVÄSIDONNAISUUS NOUSUSSA Tehtäväsidonnaisuudessa oli tutkimusjakson aikana merkittävää nousua vuonna 2020 verrattuna aiempiin vuosiin. Prosentuaalinen tehtävämäärien lasku tutkimusjaksolla oli 4,5 prosenttia. Muita tehtäviin vaikuttavia seikkoja ei ole tiedossa. Yli kahden tunnin keskiarvoja on ennen vuotta 2020 raportoitu vain vuoden 2019 kesä-, heinäja elokuussa. Tähän aikaan sisältyy yksikön puhdistusja desinfiointitoiminepiteet. Tehtävät ovat vuonna 2020 kestäneet yli tunnin kauemmin kuin vuonna 2017. Vaikka tehtävämäärät laskivat, tehtäväsidonnaisuus kasvoi merkittävästi
Haluamme parantaa hyvää mainettamme entisestään. Toisaalta jos useampi harjoittelujakso ambulanssissa tehdään meillä, voimme paremmin seurata yksittäisen opiskelijan edistymistä ja tukea siirtymistä työelämään. 38 Pelastustieto 3/2022 Koulutusambulanssista hyvät opit tien päällä Varsinais-Suomen pelastuslaitos ja Turun ammattikorkeakoulu ovat tehneet pitkään hyvää yhteistyötä ensihoitajien koulutuksessa. Samalla turvaamme osaavien ensihoitajien saannin ja työpaikka on jo harjoittelusta tuttu”, Jyrkkänen kuvailee. ”Vaihtuvuus näkyy yleisenä terveydenhuollon haasteena, meillä sitä on ol lut vähemmän. Varsinais-Suomessa ei ole ollut varsinaisesti pulaa ensihoitajista, kuten hoitajista terveydenhuollossa yleensä. Tavoitteena on sitouttaa opiskelijat paremmin harjoittelupaikkaan, madaltaa kynnystä hypätä työelämään ja tarjota ensihoitajille myös uusia urapolkuja opetusensihoitajana.” OSAAVIA ENSIHOITAJIA TÖIHIN Koulutusambulanssi on pelastuslaitoksella osa normaalia hälytysvalmiutta. Eri opintovaiheiden ensihoitajaopiskelijat osallistuvat normaaleihin ensihoidon hälytystehtäviin toiminnasta vastaavan opetusensihoitajan kanssa. Tarkoitus on tarjota yksilöllisiä oppimismalleja, kehittää osaamisen johtamista ja madaltaa kynnystä työelämään. Pakottavaa kehittämistarvetta ei ollut. ”Ensihoitajaopiskelija on saattanut tehdä harjoittelut jopa kolmessa eri paikassa. Olemme palkanneet sisäisellä haulla viisi opetusensihoitajaa, jotka saavat myös pedagogista lisäkoulutusta. Yhteisessä pilottihankkeessa koulutusambulanssilla katsotaan tulevaisuuteen ja haetaan uusia toimintamalleja sekä urapolkujakin. Samalla halutaan varmistaa, että osaavia ensihoitajia riittää jatkossakin.. Eri organisaatioiden ja toimintatapojen näkeminen on ilman muuta kannatettavaa. ”Turun ammattikorkeakoulusta oltiin yhteydessä, ja haluamme katsoa tulevaisuuteen. Pilottihankkeen koulutusambulanssi ei eroa normaalista hoitotason ambulanssista. Teksti: Kimmo Kaisto · Kuva: Kristian Eloluoto, Varsinais-Suomen pelastuslaitos TEEMA: ENSIHOITO E nsihoitopäällikkö Vesa Jyrkkänen Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta kertoo, että harjoittelun laatu on ollut pitkään hyvä ensihoidon opiskelijoiden palautteenkin mukaan. Kun haimme ensihoitajille kesäsijaisia, pariinkymmeneen paikkaan oli yli sata hakijaa”, Jyrkkänen iloitsee. Nyt on hyvä mahdollisuus myös kehittää uusia toimintamalleja
Yli kolmasosa opinnoista on käytännön harjoittelua ambulanssissa, päivystyksessä, leikkausja teho-osastolla, sekä muissa terveydenhuollon toimintayksiköissä eri puolilla Suomea. Osaavien ensihoitajien joustava siirtyminen työelämään on organisaatioiden yhteinen tahtotila.” Elokuussa alkavan pilotin peruskuviot ovat selvillä, mutta vielä rakennetaan muun muassa harjoitteluiden rakentumista enemmän läpi opintojen perinteisten viiden viikon jaksojen sijaan sekä yksilöllisiä oppimisja koulutuspolkuja. Taatusti laadukkaat Standby varoitusvalaisimet ja ohjausjärjestelmät tuovat turvallisuutta ja huolettomuutta koko ajoneuvon elinkaaren ajaksi. Pilotti ei vaadi suuria investointeja. ”Tällaista koulutusambulanssimallia emme ole löytäneet ulkomailtakaan. Näin voidaan yhdistää todellinen ja keinotekoinen maailma teknologiaa hyödyntäen. Yksi iso ratkaistava kysymys Paulinin mukaan on, mikä on ensihoidon ydintehtävä nyt ja tulevaisuudessa. Potilasturvallisuudesta vastaa aina viime kädessä hoitotason ammattilainen. Pilotissa tutkitaan myös erilaisia ja uusia opetusmalleja simulaatioympäristön avulla. Väestö myös ikääntyy ja asuu kotona pidempään. ”Samoilla resursseilla hoidetaan entistä laajempaa tehtäväkenttää. Työsuhteeseensa tuleva opiskelija käy läpi pelastuslaitoksen normaalin rekryprosessin”, Jyrkkänen kertoo. Opetusensihoitajat tekevät työtä oman toimensa ohella ja saavat korvauksen lisävastuusta sekä mahdollisista lisätöistä. Kausivaihtelut ovat suuria.” Varsinais-Suomen pelastuslaitos saa touko–kesäkuussa kuusi uutta samoin varusteltua ambulanssia. www.standbygroup.?. Ykköstavoite on ensihoitajaopiskelijoiden ohjauksen laadun nosto ja tasaisuus. Teemme kaikkemme herättääksemme huomiota kaikille teille. On paljon myös esimerkiksi terveysneuvontaa ja ohjausta. TEEMA: ENSIHOITO Ensihoitajakoulutuksen koulutusvastaava Jani Paulin Turun ammattikorkeakoulusta kertoo, että yhteistyö palvelee molempia. Opinnot sisältävät perus-, ammattija vapaasti valittavia opintoja, harjoittelua sekä opinnäytetyön. ”Nyt lähdetään kokeilemaan rohkeasti. Harjoittelupaikkoja on rajallinen määrä, ja toisaalta meidän tulee kehittyä ja löytää uusia ratkaisuja ensihoitajaopiskelijoiden oppimisen tueksi. Tarkoitus on tuottaa tutkittua tietoa ensihoidon ja terveyspedagogiikan aloilta. He tekevät normaalit 12 tunnin työvuorot ja viimeisen harjoitteluvaiheen aikana ovat työsuhteessa pelastuslaitokseen. Yksi tärkeä tavoite on kehittää myös osaamisen johtamista. 3/2022 Pelastustieto 39 Aluksi mietin, että onko tämä totta. Mukana pilotissa on myös Turun yliopisto. Hanke jatkuu vuoden 2023 loppuun. Haluamme herättää huomiota. Haluamme varmistaa osaamisen korkean tason ja tarjota jokaiselle yksilöllisen oppimismallin. Ensihoitaja (AMK) -koulutuksen laajuus on 240 opintopistettä ja suunniteltu kesto neljä vuotta
Yksin ei ole tarvinnut tehdä mitään.” COMBILANSSI KONKREETTINEN NÄYTE Lampinen on ollut kehittämässä ensihoitajalla ja geriatriaan perehtyneellä sairaanhoitajalla miehitettyä Combilanssi-yksikköä sekä ensihoidon tilannekeskuksessa käsiteltävien kiireettömien ensihoitotehtävien käsittelyä. Tilanteet ovatkin ajoittain hyvin raadollisia ja inhimillisyys on koetuksella. ”Soisin kaikille ensihoitotyötä tekeville aktiivisen palautejärjestelmän tehdystä työstä. Se on saanut asiakkailta mielipidemittauksissa poikkeuksetta hyvää palautetta, Lampinen kertoo. Yksikkö halutaan levittää koko hyvinvointialueen kattavaksi palveluksi. Combilanssi kuuluu jo Porin alueen palveluihin, pilottiin se on edennyt Raumalla. Joissakin asioissa olen ollut vetovastuussakin, mutta ympärillä on aina ollut myös kattava asiantuntijayhteisö. ”Haasteena on tilanteiden tunnistaminen, niihin puuttuminen ja avun tarjoaminen. Lisäksi pakottaisin kaikki noudattamaan vastuullisen työkäyttäytymisen mallia. Jos olisit henkisen hyvinvoinnin diktaattori, mitä tekisit. Positiivisellakin tyypillä voi olla se huono päivä, mikä tulisi osata tunnistaa. Esimerkiksi A-tehtävälle hälytetty Combilanssi on hoitanut tehtäviä yhdessä lääkäriyksikön kanssa ilman lisäapua.” KUORMITTAVIA TILANTEITA Työhyvinvointi, työssäjaksaminen ja kuormittavien tilanteiden purkujärjestelmä ensihoitajille ovat niin ikään olleet Lampisen työpöydällä. Toimintaan on kirjoitettu tarkat ohjeet, mutta niistä voidaan joustaa. Purkukeskustelu on jo kuitenkin käsitteenä tuttu, kun vertaa tilannetta 2000-luvun alkuun.” PERSOONA RAADOLLISESSA PELISSÄ ”Ensihoitaja laittaa persoonaa myöten itsensä peliin auttaessaan ihmisiä. ”Parasta hanketyössä on yhdessä tekeminen ja asiantuntijuuden jakaminen. Myös kuulluksi tulemisen mahdollisuus puolin ja toisin olisi pakollista. Tämän lisäksi mahdollistaisin kaikille työnohjauksen, mikä toimii hyvänä profylaksiana työn kuormittavuuden säätelyssä. Vuoden ensihoitaja 2022 Heikki Lampinen työskentelee Satakunnan sairaanhoitopiirin kenttäjohtajana. Hän on kiireettömien ensihoitotehtävien ja työhyvinvoinnin kehittäjä. Jos ensihoitajan tietty sensitiivisyys katoaa työn kuormittavuuden alle, vaarana on kiihtyvä noidankehä”, Lampinen sanoo. Esihenkilöiltä edellyttäisin tunneälyn ominaisuutta. Teksti: Marko Partanen · Kuva: Henri Peltonen Kiireetöntä asiantuntijuutta P orilainen Heikki Lampinen, 44, on työskennellyt hankkeissa, jotka kehittävät kiireettömien ensihoitotehtävien hoitoa Satakunnan sairaanhoitopiirin alueella. 40 Pelastustieto 3/2022 VUODEN ENSIHOITAJA Heikki Lampinen on Vuoden ensihoitaja 2022. Toistaiseksi purkukeskusteluiden määrä on kasvanut vain pienin askelin. Varhaisen puuttumisen malli tulisi pakolliseksi”, Lampinen päättää. Puolet hänen työajastaan kuluu hankkeissa.. ”Combilanssissa ja tilannekeskuksessa työskennellään työnkierrossa, jolloin kenttätyöstä tuleva näkemys tukee koko ajan myös tilannekeskuksen pelisilmää. Tarjoaisin välittömän purun mahdollisuutta tarpeen mukaan
. VUODEN ENSIHOITAJA www.karnaoy.. DUO RL 2800 lumenia! MAESTRO® S RESCUCENDER PL W TR IPO D DB ?A 3 FLE XIB LE . 050 597 2939 info@karnaoy.. 040 523 0970 ari.piela@karna oy.. Tekniikka ja koulutusasiat: Ari Piela p. tuotteet suoraan maahantuojalta TIETOA TAITOA TURVALLISUUTTA Turvatarrain, joka toimii joka asennossa Serti?oitu henkilö/ taakkavinssi Kolmijalka ankkuripisteeksi Turvatarrain pelastusvinssillä PUTOAMISSUOJAUKSEEN: • VARUSTEET • TEKNIIKAT • TARKASTUKSET Tilaukset ja tarjouspyynnöt: Esa Kärnä p. tuotteet sekä valtuutettu tarkastus ja huolto HR A UUTU US!
Entä sitten hyvät asiat. Mutta ei siitä haittaa ole, jos näistä tarpeista puhutaan yleisellä tasolla julkisestikin, jotta poliittinen paine ja tahto pysyy riittävänä. Herättämättä turhaa toivoa, koulutuksen lisäämiseen tarvittavat rahat ovat suuruudeltaan sellaisia, että ne voi vielä hoitaa budjettiriihessä. Tiedämme, että poliisi on puhunut hyvin eritasoisesta korotustarpeesta, joten jää nähtäväksi, onko budjettiriihen alla kiivas julkinen keskustelu poliisin määrärahoista. Toisin sanoen, jos nyt oli investointivelkaa väestöhälyttimissä, koulutuksessa ja henkilöstöresursseissa osaamisvajetta tai yleisiin väestönsuojiin liittyviä lykättyjä korjaustarpeita, kannattaa avata suunsa. Kaikki julkisen talouden suunnitelman osalta päätetyt asiat eivät käy ilmi nyt julkaistuista aineistoista, mutta merkittävät lisäpanostukset löytyisivät aineistosta kyllä. Poliisin määrärahoja nostettiin kehyskaudelle yhdeksällä miljoonalla eurolla vuosittain. Tämä vahvistaa osaltaan myös yhteistyön edellytyksiä pelastusja rajaviranomaisten kesken. Samoin Rajavartiolaitos sai varsin mittavat lisämäärärahat ”muihin välttämättömiin menoihin” tälle ja seuraaville kahdelle vuodelle. Katseet kannattaa suunnata pöytäkirjamerkintään, jonka mukaan lisäresursseja kohdennetaan kevään lisätalousarvioesityksessä ”väestönsuojelun välttämättömiin menoihin, jotka liittyvät muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen”. Pelastuslaitosten oma kyberturvallisuuden kehittäminen etenee Tuveen siirtymisen merkeissä. 42 Pelastustieto 3/2022 Pelastajapula ei ratkennut kehysriihessä MOKKATAKKIMAISTERI On tärkeää jatkaa omien tarpeiden esiin tuomista. Rajavartiolaitos sai rahat kaipaamiinsa lentokoneisiin. Luultavasti on. Mitä se konkreettisesti tarkoittaa, vihiä antanee viime kesänä liikenne-ja viestintäministeriön johdolla valmisteltu kyberturvallisuuden kehittämisohjelma. Tärkeintä on, että tuo tieto on sisäministeriön pelastusosastolla, joka eittämättä osallistuu lisätalousarvioesityksen valmisteluun. Toki rahaa voi vielä löytyä budjettiriihessä ensi vuodelle, mutta pitkän aikavälin ratkaisua pelastajapulaan vastaamiseksi ei tässä kehysriihessä saatu. Myös kyberturvallisuuteen tehtiin selviä lisäpanostuksia. Toimialan on kuitenkin itse pidettävä tarvetta vahvasti esillä. ALANSA AMMATTILAISET Sanotaanpas ääneen se, mikä on pelastustoimen kannalta olennaisinta: pelastajapulaan ei tullut kehysriihessä ratkaisua. Kun aiemmin hallituskaudella on päätetty laivainvestoinneista, Suomella on lähitulevaisuudessa vahvat suorituskyvyt merellisiin öljyja muihin onnettomuuksiin. Sami Kerman on Suomen Palopäällystö liiton viestintä ja yhteiskuntasuhdepäällikö. Summa summarum: pelastustoimi ei lukeudu kehysriihen voittajiin, mutta nyt on tärkeää jatkaa omien tarpeiden esiin tuomista kevään lisätalousarviota ja syksyn budjettiriihtä varten.. Ei se kenties paljoa lohduta, mutta todettakoon sisäministeriön kannalta positiivisena huomiona, että sisäministeriölle viime keväänä kohdennetut pysyvät säästöt muutettiin tässä riihessä kehystason alennukseksi, eli ne eivät kohdistu leikkauksena sisäministeriön hallinnonalaan
Tavoitteena oli löytää saunapalojen yleisimpiä syttymissyitä ja tulipaloihin tai vaaratilanteisiin johtaneita syy-seuraussuhteita. Kouki kertoo, että nuoria aikuisia ei tilastossa juuri näkynyt. Vapaa-ajan asunnolla saunomisessa ilmenee enemmän saunan rakenteisiin liittyviä vikaantumisia ja vaara tilanteita, kuten saunan savuhormivikoja tai vastaavia”, Kouki kuvailee. Tyypillinen saunan vaaratilanteen aiheuttaja asumisen yhteydessä on pyykinkuivatus tai palavan materiaalin säilyttäminen liian lähellä kiuasta. Teksti: Kaisu Puranen · Kuva: Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Huolellisuuden korostaminen on tärkeintä. ”Silloin kiukaan lähelle voi jäädä tavaraa. Muun muassa tämä seikka selvisi Saunapalot 2021 -teematutkimuksessa. Vaituisen asunnon saunapalon aiheuttaa usein kiukaan lähelle jäänyt palava materiaali, kesämökin taas esimerkiksi hormivika. Tutkimus tehtiin Webropol-kyselyllä kaikille pelastuslaitoksille. Elämäntilanne on erilainen.” PALOTURVALLISUUS. Saunaan jää tavaroita, tai saunaa käytetään väärin, esimerkiksi varastona. Saunasta voisi myös rakentaa paloturvallisen, monikäyttöisen tilan. ETÄOHJAUS ON RISKI Kouki mainitsee vakituisten asuntojen sähkösaunojen riskiksi sen, että saunan saa päälle etäohjauksella, käymättä itse tilassa, jossa sauna on. Puusaunassa taas tulen kiukaaseen sytyttävä ihminen näkee, jos kiukaan päällä tai lähistöllä on vaaratekijöitä.” Tutkimuksessa ilmeni myös, että asumiseen liittyvät saunomisonnettomuudet seuraavat yleensä työikäisiä, eli ihmisiä 30 ikävuodesta aina eläkeikään. ”Tutkimuksen tärkeimpiä havaintoja oli, että saunapalot syttyivät eri syistä arkisaunomisessa vakituisen asunnon yhteydessä, kuin vaikkapa rantasaunassa vapaa-ajan asunnolla”, summaa Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtava palotarkastaja, palontutkinnan asiantuntijaverkoston jäsen Timo Kouki. Yhteensä vastauksia saatiin 127 kappaletta, joista 106 tapausta oli sattunut varsinaisena teematutkinta-aikana. 44 Pelastustieto 3/2022 S aunomiskulttuuri on yhteydessä siihen, kuinka saunapalo alkaa, sekä siihen, millaisia paloriskejä saunan lämmittämiseen liittyy. ”Arkisaunomiskulttuurissa onnettomuudet keskittyvät enemmän ihmisen toimintaan. Saunapalo syttyy eri syistä arjessa tai mökillä Kaikki tapaukset otettiin tutkimuksessa huomioon. ”Se oli vähän yllättävää, mutta todennäköisesti alle 30-vuotiailla ei ole kovin paljon saunoja omissa asunnoissaan vanhempiin ikäluokkiin verrattuna. Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston palontutkinnan asiantuntijaverkosto tutki saunapaloja teematutkimuksessaan vuoden 2021 toukokuusta syyskuuhun
Vakuutusyhtiön onnettomuusja korvaustilastoissa valtaosa onnettomuuksista oli sähkökiukaan vastusrikkoja. Paloturvallisuus lisääntyisi, mikäli sauna alun perinkin tehtäisiin tilaksi, jota voi turvallisesti käyttää muuhunkin kuin saunomiseen. Palopaikkaa tutkivat evp. Vasemmalla omistajan edustaja. ”Silloin oltaisiin nähty, miten onnettomuudet muuttuvat eri vuodenaikoina. PALOTURVALLISUUS. Nyt tutkinta arkisaunomisesta jäi hyvin paljon vähäisemmäksi.” SAUNA MONIKÄYTTÖISEKSI TILAKSI. ”Etsimme tarkoituksella tapauksia, joissa vaikkapa saunaseura vuokraa saunan, mutta onnettomuuksia ei noussut esiin. Ensinnäkin pitäisi miettiä keinoja, joilla asunnon yhteydessä olevan saunan väärinkäyttö voitaisiin estää. Niistä ei siis tule tehtäviä pelastuslaitokselle.” ”On ehkä hieman vaarallista päätellä näin, mutta ehkä, jos sauna rakennetaan oikein ja suojaetäisyyksiä noudatetaan, se kestää jopa pienen onnettomuuden.” Kouki huomauttaa, että jälkikäteen ajatellen tutkimus olisi pitänyt ulottaa koko vuodelle kesäkuukausien sijaan. ”Jotenkin teknisesti pitäisi voida estää se, että kiukaan läheisyyteen päätyy tavaraa, joka sinne ei kuulu. Olemassaolevien saunojen turvallisuuteen voidaan toistaiseksi kuitenkin vaikuttaa lähinnä turvallisuusviestinnän keinoin. Koukin mukaan teematutkimuksen tiimoilta syntyi parikin ideaa, jotka voisivat lisätä saunojen paloturvallisuutta. Se johtunee siitä, että sähkövastuksen rikkoutuminen tai palaminen ei syystä tai toisesta pääse aiheuttamaan varsinaista tulipalon laajenemista, ja se saadaan kotikonstein sammumaan. ”Meidän tilastoissamme ne eivät näy. Se voi olla hankala toteuttaa, mutta se olisi yksi keino.” Koukin mukaan uudisrakentamisessa voitaisiin myös miettiä saunan suunnittelemista monikäyttöiseksi tilaksi. 3/2022 Pelastustieto 45 Kouki kertoo, että tutkimuksen valossa saunapalot ovat puhtaasti saunanomistajien ongelma. Eikä niitä ollut vuokramökeilläkään.” VALTAOSA VASTUSRIKKOJA Kouki kertoo yllättävänä seikkana, että sai tutkimuksen jälkeen yhteydenoton eräältä vakuutusyhtiöltä, jonka saunapalotilastot eivät näyttäneet samalta kuin teematutkimuksen tilastot. Sauna syö neliöitä varsinkin kaupunkiasumisessa. Huolellisuuden korostaminen on tärkeintä”, Kouki sanoo. Pelastustoimen resurssija onnettomuustilaston Pronton mukaan vuosina 2016–2020 Suomessa on sattunut noin neljäsataa saunasta alkunsa saanutta rakennuspaloa tai rakennuspalovaaraa vuosittain. ”Turvallisuusviestintä on oikeastaan ainoa keino, jolla pystymme puuttumaan olemassaoleviin saunoihin. Palanut mökkisauna Itä-Uudenmaan saaristos sa. palotarkastaja Tage Lönnroth (vas.) ja puun takana palotarkastaja Jari Tähtinen. Jälkeenpäin on vaikea vaatia takautuvasti niihin teknisiäkään ratkaisuja
Valitsesuunta.. Myös työvoiman saatavuus olisi turvattava. Adaptiivinen Prodex FIREscape –paloturvavalojärjestelmä ohjaa kriisitilanteessa kiinteistön turvallisimmalle poistumisreitille, mukautuen muuttuvaan tilanteeseen. Kansainvälinen turvallisuustilanne on nyt merkittävästi muuttunut Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Lisäksi toiminnan jatkuvuus sekä kriittisen materiaalin huoltovarmuus on turvattava kaikissa olosuhteissa. Nämä asiat nähdään varmasti kautta linjan niin tärkeiksi, että tässä tavoitetilamme on koko alalla yhteinen. Markus Viitaniemi on PohjoisKarjalan pelastus laitoksen pelastusjohtaja ja Palo ja pelastustieto ry:n hallituksen puheenjohtaja. Myös väestönsuojelutehtävistä on kyettävä suoriutumaan. Security hedengrensecurity.fi I security@hedengren.fi I 0207 638 635 I Haavemaa Pelastustieto 01_2022.indd 1 Haavemaa Pelastustieto 01_2022.indd 1 31.1.2022 13.20.57 31.1.2022 13.20.57 Alueelliseen pelastustoimen alkuvuosina varautumisen arvostus oli alalla käytännössä nolla, ja perustui pitkälti kunta-aikaisiin varautumisjärjestelyihin. Poikkeusoloihin varautumisen perusta luodaan normaaliolojen hyvällä suorituskyvyllä ja valmiudella, mitä tehostetaan suunnitelmallisesti vallitsevan turvallisuustilanteen mukaiseksi. Tähän varautumiseen panostaminen oli silloin ja on edelleen viisautta. Kristian, 27, kenkäkauppias “Valloittaa Milanon muotikadut uudella omalla mallistolla.” LIIKETILAT I HELSINKI I SUOMI I KLO 07:45 Neea, 42, aktivisti, projektipäällikkö “Pelastaa naalipopulaatio, vaikka yksi kerrallaan.” Petra, 32, junior associate “Ura kansainvälisenä ihmisoikeusjuristina YK:ssa.” Tom, 57, tj “Triathlon, triathlon, triathlon...” Oikealla suunnalla on väliä niin elämän pienissä hetkissä, suurissa haaveissa kuin evakuointitilanteissakin. 46 Pelastustieto 3/2022 Pelastustoimen varautumisen momentum PUHEENJOHTAJALTA Arvostus oli alalla käytännössä nolla. Se, että kykenemme suojaamaan väestömme ja auttamaan myös sotilaallisessa uhkatilanteessa, lisää uskottavuuttamme sotilaallisen maanpuolustuskyvyn rinnalla sekä ulospäin että kansalaistemme suuntaan. Siirryttäessä 2010-luvulle painottuivat erityisesti erilaisiin luonnon ääri-ilmiöihin varautuminen. Tosiasia kuitenkin on, että pelastustoimi tarvitsee tähän kyetäkseen lisää rahaa – sekä normaaliolojen toiminnan ylläpitoon että väestönsuojelun toteuttamiseen. Elettiin aikaa, jolloin varautuminen oli ollut vuosikymmeniä yhtä kuin sotilaallisen uhkaan ja säteilyonnettomuuksiin varautuminen, ja niiden varalle hankittu materiaali pölyttynyt varastoihin. Väestönsuojeluasiat ovat herättäneet myös kansalaisten kiinnostuksen ja tiedontarpeen, mihin pelastuslaitokset ovat kiitettävän hyvin myös vastanneet. Useissa pelastuslaitoksissa käärittiin tuolloin hihat ja varautumisen painopistettä siirrettiin takaisin sotilaalliseen uhkaan ja väestönsuojeluun. Ja tähän myös meidän pelastusjohtajien tulisi vaikuttaa ja viedä tätä yhteistä viestiä poliittisille päättäjille sisäministeriön tukena.. Pikkuhiljaa varautumisen taso ja arvostus alkoivat pelastustoimessa nousta. Haaveiden tiellä voi olla yksi väärin valittu suunta. Kunnes vuonna 2014 saimme muistutuksen, että myös sotilaalliseen uhkaan on edelleen varauduttava Venäjän miehitettyä Krimin niemimaan ja yllätettyä lännen hybridisodankäynnin kyvyillään. Nyt olisikin alamme momentum panostaa varautumiseen ja painottaa yhteisessä rintamassa siviilivalmiuden ja väestönsuojelun merkitystä. Toki myös sotilaallisen uhkaan edelleen varauduttiin, mutta varautumisen painopiste siirtyi tuolloin yhä enemmän normaaliolojen suuronnettomuuksiin ja häiriötilanteisiin, minkä avulla oli aiempaa helpompi perustella varautumisen tärkeyttä ”syvän rauhan ajan vallitessa”
Adaptiivinen Prodex FIREscape –paloturvavalojärjestelmä ohjaa kriisitilanteessa kiinteistön turvallisimmalle poistumisreitille, mukautuen muuttuvaan tilanteeseen. Valitsesuunta.. Security hedengrensecurity.fi I security@hedengren.fi I 0207 638 635 I Haavemaa Pelastustieto 01_2022.indd 1 Haavemaa Pelastustieto 01_2022.indd 1 31.1.2022 13.20.57 31.1.2022 13.20.57. PUHEENJOHTAJALTA Haaveiden tiellä voi olla yksi väärin valittu suunta. Kristian, 27, kenkäkauppias “Valloittaa Milanon muotikadut uudella omalla mallistolla.” LIIKETILAT I HELSINKI I SUOMI I KLO 07:45 Neea, 42, aktivisti, projektipäällikkö “Pelastaa naalipopulaatio, vaikka yksi kerrallaan.” Petra, 32, junior associate “Ura kansainvälisenä ihmisoikeusjuristina YK:ssa.” Tom, 57, tj “Triathlon, triathlon, triathlon...” Oikealla suunnalla on väliä niin elämän pienissä hetkissä, suurissa haaveissa kuin evakuointitilanteissakin
Hänellä ei ollut tulityökorttia. Talossa oli muitakin asukkaita paikalla, mutta heidät saatiin hälytettyä pois. Tämä tulipalo katsottiin aiheutuneen huolimattomuudesta, törkeästä sellaisesta. Katon ja huopapalan lämmittäminen liekillä palavalla butaanikaasupullolla johti tulipaloon, joka poltti käytännössä koko rivitalon. Kattotuoli löi liekkiä. JÄREÄMPÄÄ KEINOA TARVITTIIN Pienyrittäjä päätyi tulityön tekemiseen jonkinlaisen tilannekatsauksen jälkeen. TALO PITI RAKENTAA UUDESTAAN Sekä ämpärihommissa auttanut asukas että yrittäjä soittivat hätäkeskukseen. ”Tulitöihin liittyy lähtökohtaisesti suuri vakavien vahinkojen todennäköisyys”, käräjäoikeuden tuomiossa todetaan, samoin ”näissä olosuhteissa vakavien vahinkoseurausten riski on ollut ilmeinen”. Seurauksena pienyrittäjä tuomittiin maaliskuussa Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa yleisvaaran tuottamuksesta kolmen kuukauden ehdolliseen vankeuteen ja maksamaan yli 650000 euron korvaukset. Henkilövahingoilta vältyttiin. Ei tietoa katon rakenteista. Pienyrittäjä vetosi siihen, että hänen huolimattomuutensa oli vähäistä. Ei alkusammutuskalustoa. Vähän poltellaan kattohuopaa kiinni. Pelastuslaitos sai hälytyksen iltapäivällä puoli neljän. Tulityöpätevyydelle olisi ollut tarvetta. Pieni työ. Teksti: Jarkko Sorjonen · Kuva: Varsinais-Suomen pelastuslaitos T ämänkaltaisella ajatuksella vaikutti lähteneen pienyrittäjä tekemään kattoja vedeneristysalan tulitöitä Kaarinan Littoisissa kesällä 2018. Rikoksesta on säädetty myös törkeä muoto. Lopputulos oli kokonaan ihan muuta. Tarvittiin järeämpää keinoa. Sen puuttuessa yrittäjä kiirehti koputtamaan rivitalon lähimmän asunnon ovelle. Käräjäoikeuden tuomion mukaan pienyrittäjä oli sittemmin tajunnut, että ”kyse on ontelovälipohjasta, jossa tulitöitä ei olisi saanut tehdä” ja ”pohtinut jälkikäteen, onko hänen tehtävänsä tietää, mitä siellä on, mutta toki jos hänellä olisi ollut tulityökortti, hän olisi ehkä ymmärtänyt tähänkin ongelmaan tarttua”. Alkusammutuskalustolle olisi ollut tarvetta. Pikku homma kävikin kalliiksi Pikku homma. Tarkoitus oli kiinnittää bitumihuopaa rivitalon katon ja seinän saumakohtaan. Ämpärillisellä tai ämpärillisillä vettä ei paloa saanut sammumaan, koska katon alusvilla paloi iloisesti Littoistenjärven suunnalta puhaltaneessa tuulessa. Tuomion mukaan hän oli saanut taloyhtiön edustajalta tiedon, että katon ja seinän saumakohta oli jo pari kertaa yritetty korjata liimaamalla. Vaarojen tunnistamiselle ja tiedolle katon rakenteista olisi ollut tarvetta. Yleisvaaran tuottamuksen rangaistavuus koskee sekä tilanteita, joissa koko tapahtumaketju on ollut vahinko, että tilanteita, joissa alkuteko on ollut tahallinen, mutta tilanne on riistäytynyt käsistä ja aiheuttanut yleistä vaaraa. Ei tulityövartiointia. Butaanipullo haettiin autoilevan ihmisen tavaratalosta. 3/2022 Pelastustieto 49 TULITYÖT Kattopelti oli alkanut napsua kuin kiuas. Tulityön aloittamisen jälkeen pienyrittäjä oli käräjäoikeuden näytön mukaan jossain vaiheessa havainnut, että ”kattopelti oli alkanut napsua kuin kiuas”
Työkone siirretään työmaalle muodos tetulle koneen huolto ja korjauspaikal le. Alustan, jolla työskennellään, tulee olla puhdas orgaanisesta aineksesta, siinä ei saa olla turvetta tai aluskasvillisuutta. Joskus ne myös vikaantuvat. Oikeus katsoi täysimääräisen korvausvelvollisuuden kohtuuttoman raskaaksi. Tilapäisellä tulityöpaikalla tulee olla kir jallinen työn tilaajan myöntämä tulityölupa. Työkoneiden korjaustyöt, joissa käytetään tulityömenetelmiä, tulee lähtö kohtaisesti tehdä vakituisella tulityöpai kalla. Hakkuutyömaalla ei tulitöitä tule tehdä lähellä puutavarapinoja. Talon katto romahti osittain. Harvinaisempia ovat rungon tai koneen puomin korjaushitsaukset. Työkoneessa olevat käsisammuttimet tai sammutusjärjestelmä eivät korvaa tulityölu vassa määriteltyjä sammuttimia. Sammutus jatkui myöhään iltaan ja vartiointi yön yli. Kipinöiden leviämi sen estämiseksi työstettävä osa koneesta pitää eristää ympäristöstä esimerkiksi kipi nänkestävillä pressuilla. Omaisuusvahingot nousivat mittaviksi. K U V A K A A P P A U S : T IL A N N E H U O N E .F I Kevään ja kesän edistyessä ja maaston kuivuessa lisääntyy myös erilaisten työko neiden käyttö maastossa. Myös irtaimistoa tuhoutui tai vahingoittui. Tulitöitä ei saa tehdä metsäpalovaroitusten aikana. Käytännössä talo piti rakentaa uudestaan. Lisäksi alustaa tulee pystyä kastelemaan tarvittaessa riittävästi. Jos konetta ei vian vuoksi voi siirtää, pi tää korjaus työn onnistumisen edellytyksiä maastossa harkita uudel leen. Tällöin otollisin paikka työ suoritukseen voi olla esimerkiksi metsäautotie tai työmaan purkuja lastausalue, jossa vettä on usein luonnostaan. Tavallisimmin työ kohdistuu työkoneen kauhaan tai kuormaimen kouraan. Aina työkoneen siirto korjaus työtä var ten ei ole työtilanteen ja logistiikan kannalta sopiva vaihtoehto. Työkoneen alustaan kerääntyy konetöitä tehtäessä paljon orgaa nista ainetta ja voiteluaineita, jotka yhdessä muodostavat palovaarallisen seok sen. Pelkästään vakuutusyhtiön korvausvaatimus oli kaksinkertainen käräjäoikeuden määräämiin korvauksiin. Ennen ja jälkeen työtä käytetään kulmahiomakonetta valmisteluun ja vii meistelyyn. Kuuma työkone on herkkä syttymään. Yleisesti käytettäviä hitsausmenetelmiä ovat puikkohitsaus sekä MIG-hit saus. Näissä työvaiheissa riski kipinöiden leviämiseen on suurin. Lähde: Suomen Palopäällystöliiton julkaisu TULITYÖRISKIEN hallinta käytännössä.. Kaikki materiaali, jota kyseessä oleviin paikkoihin yleensä kasaantuu, lakaistaan pois. Pelastuslaitoksen mukaan rivitalon seitsemästä asunnosta viisi tuhoutui ja kaksi muuta kärsi vesivahingosta. Työmaalle peruste taan tällöin tilapäinen tulityöpaikka. 50 Pelastustieto 3/2022 TULITYÖT 9725 alle 18-vuotiasta tulityökoulutettua, joilta ei veloitettu rekisteröinti maksua. Koneen tulee antaa jääh tyä ennen tulityön aloittamista, mikäli työstettävä osa on alueella, johon moot tori tai muu tekniikka tuottaa lämpöä. Korvausmäärissä huomioidaan niin sanottu rikastumiskielto, jonka mukaan vahingon kärsinyt ei voi korvauksilla päästä parempaan taloudelliseen asemaan kuin missä oli ennen vahinkoa. Maastossa tulitöitä ei kuiten kaan tule tehdä kevein perustein. (Lähde: SPEKin turvallisuuskorttirekisteri) AJANKOHTAINEN LUKU Metsäkoneiden korjaus maastossa on aina riski aikaan. Maastossa tehty korjaushitsaus on aina väliaikaisratkaisu. Lisäksi tulee ottaa huomioon itse työstettävä kohde eli työkone. Urakan loputtua kone tulee tarkastaa tehdyn korjaustyön osalta
Kun Virossa tuli voimaan asetus sii tä, kuka saa tehdä tulitöitä ja millä ehdolla, ihmettelin, miksi en voinut käydä läpi samaa koulutusohjelmaa kuin Suomessa oli käytössä.” ”Hyvien ystävieni avustuksella SPEKissä sain tämän koulutuksen ansiosta tulityökouluttajan oikeudet vuonna 2004.” Liiker kouluttaa rakennusalalla toimivia henkilöitä, erityisesti hit saajia. ”Autan edelleen kollegoitani Ton dikoulutuskeskuksessa Virossa.” Liiker toimi Viron palokuntayh distyksen hallituksen puheenjoh tajana, jolloin hän tutustui Suomen Pelastusalan Keskusjärjestössä tu litöistä vastaaviin henkilöihin. Hitsaaja sanoi ”kastelleensa seinää” Kuvakaappaus: Hitsaustulipaloja ja esimerkkejä. 3/2022 Pelastustieto 51 TULITYÖT ALAN TOIMIJA KYSY TULITÖISTÄ Suojeluohjeen merkitys HISTORIA Kouluttaja Virossa Lembit Liiker toimii yhä tulityökou luttajana, vaikka onkin ollut jo useita vuosia eläkkeellä Rakveren kaupun gin palopäällikön tehtävästä. Siellä oli hyvä koulutusohjelma. ”Siitä sai alkunsa hyvät suhteet SPEKiin ja erityisesti Matti Orraiseen sekä Riitta Piiroseen.” ”Suomessa tulityökoulutus oli jo pitkälle vietyä 2000luvun alus sa. Tu lityöksi katsotaan suojeluohjees sa ”töitä, joissa syntyy kipinöitä tai joissa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä ja jot ka aiheuttavat palovaaraa. Lähetä tulitöihin liittyviä kysymyksiä tai kiinnostavia juttu aiheita osoitteeseen toi mitus@pelastustieto.fi. Etsimme parhaat asiantuntijat vastaamaan. Näitä tulitöi tä ovat muun muassa sähkö ja kaasuhit saustyöt kaasujuotostyöt kuumailmapu hallintyöt polttoleikkaustyöt sekä metal lien hionta ja katkaisu laikkaleikkaimella.” Muutoinhan suojeluohjeen laiminlyön nissä on otettava huomioon ”vakuutetun tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin.” Tällöin voi ol la eroa sillä, oletko ammattilainen, jonka olisi pitänyt tietää vai olet ko noviisi, joka ei koskaan ole tulitöiden suojeluohjees ta kuullutkaan. (HITSAUSLAITTEIDEN aiheuttama palovaara. Sekä ammattilainen että harrastaja voivat toimin nassaan tehdä suoritteita, jotka katsotaan tulitöiksi. Omalla äidinkie lellä koulutettaessa ymmärrämme paremmin sitä, mistä puhumme.” Vaaditaanko vakuutusyhtiön suojeluoh jeen kanta eiammattimaiseen tulityö työskentelyyn. On tär keää, että tulityökoulutusta voidaan antaa työntekijän omalla äidinkie lellä.” ”Joskus koulutusta on annettu myös tulkin avustamana, mutta se ei ole sama asia, sillä tulkki ei kui tenkaan ole hitsauksen tai rakenta misen asiantuntija. Tulityöt on tehtävä ensisijaisesti vakituisella tulityöpaikalla.” Vastaajana turvallisuuden projektijohtaja Antti Määttänen LähiTapiolasta. Vakuutus korvausta voidaan siis vä hentää, jos suojeluohjeita on laiminlyöty, oli työn suoritta ja ammattilainen tai harrasta ja. ”Puhun myös venäjää. ”Tulitöiden suojeluohje tar kastelee asiaa työn vaaral lisuuden näkökulmasta. Teknillisen korkeakoulun paloteknillinen luentosarja N:o 1, Helsinki 1948)
”Tota ei kyllä palokunnassa tapahdu, että esimies tarjoo sapuskaa. ”Niinpä, hyvä tutkapari PotilasturvallisuuslakiAkille. 52 Pelastustieto 3/2022 Onks noi menossa lakkoon vai jumppasalille. Kamera poimii studiossa istuvan harmaatukkaisen pukumiehen. ”Tota Potilasturvallisuuslaki-Akia mä en kestä enää sekuntiakaan”, kuuluu perustelu. ”Miten niin?” ”Palokunnassa kun joku joustaa, niin työkaverit aukoo päätä, ja jos tuut ylitöihin, niin sun tarttee ite tuoda ne pizzat ja banaanit. ”Toi pizzapino on mielenosoitusväline niin kuin banaanitkin. Pomot on lahjonut hoitajia naposteltavalla, kun ne on halunnut duunareilta joustoja”, ensihoitaja korjaa. Ensihoitaja liikkuu rivakasti ja TV sammuu. Ja sitten tulee joku Potilasturvallisuuslaki-Aki joka yrittää potilasturvallisuusnimisellä lailla murtaa hoitajien yritykset parantaa potilasturvallisuutta. ”No ilmankos me ollaan niissä samoissa kuopissa edelleen”, nuorempi kollega kuittaa. ”Noi hoitajat on pitkään valittaneet, että niitten pitäs saada työkavereita ja liksaa lisää, muuten potilasturvallisuus kärsii. Käynnissä on hoitajien mielenilmaus. Vain rahka puuttuu”, ylipalomies ihmettelee. Jos mä otan niillä rahoilla pari kuppia taskunlämmintä Koskenkorvaa, niin se ei kuulu kenellekään”, ylipalomies tarvitsee santsikupin. Se on ainoa ammattiliittorajat ylittävä sääntö, joka koskee kaikkia, kuuluipa liittoon tai ei”, konkarikollega buustaa. Palokunnan joustoa on se, että työkaverit lyö sua niin paljon turpaan, ettei työnantajan enää tarvitse. Uutiskuva siitä kantautuu palokunnan kahvipöytään asti. ”Mikä helvetin Chiquita-mainos tämä on. Mä oon käyny sossussa ja ottanu lainan, että selviän lakosta. Vaihtuva uutiskuva pelastaa tilanteen. Sinne on tilattu lättykuski. Kyllä korpee”, ensihoitaja selventää. Meillä on niin kiva joustaa, että joustaja maksaa.” ”Sä taidat olla sellanen pahemmanlaatuinen myrkyttäjä”, ylipalomies sanoo. Onks noi menossa lakkoon vai jumppasalille. ”Äläs nulikka auo päätä. ”No mitä helvettiä ne sitten mellakoi?” ylipalomies ihmettelee. ”Mutta kyllä ylipalomiehelläkin on pointti”, nuorempi kollega toteaa. Jos mä tuun ylitöihin, niin mun on tuotava kaikille vähintään kastettavaa. ”Ei!” ”Suojelutöihin, mars!” esimies käskee.. Lakkobanaanimössöä Teksti: Marko Partanen LIIAN TUMMAA PAAHTOA ALANSA AMMATTILAISET Iso puhallettava banaani heiluu Rautatientorilla. ”Kato, mitä ne nyt roudaa. Ero on vain siinä, että Potilasturvallisuuslaki-Aki nuijii valtionneuvoston isolla nuijalla ja toi poika vain omilla pikku kätösillään, jotka muuten tarvii vielä paljon sitä rahkaa ja banaania.” ”Päästäskö me tän kahvipaussin aikana johonkin neuvottelutulokseen?” paloesihenkilö kysyy. No eipä niillä banaaneilla pitkälle pötkitty”, konkarikollega bongaa lakkoväkimassasta pizzalaatikkopinon. Edunvalvontapamppu kipuaa lavalle elävässä ohjelmassa, myös hänellä on banaani, mutta oikea sellainen. ”Kyllä siinä Kemikaali-Alin aineksia on”, konkarikollega myöntää. ”Sillon kun me oltiin tolla samalla asialla, niin meillä oli lasiset laulukirjat joka jätkällä, ja niistä laulettiin lujaa”, konkarikollega tiivistää
Tilaa omasi osoitteessa: pelastustieto.fi/tilaa-lehti Rekisteröitymällä pelastustieto.fi:ssä voit myös lukea ilmaiseksi kaikki lehdet vuosilta 1950–2009. Huoltotöiden varaukset ja tiedustelut puh. 3/2022 Pelastustieto 53 LIIAN TUMMAA PAAHTOA ALANSA AMMATTILAISET Pelastustarvikkeet Paloja pelastusautot Saurus Oy Saunatie 5, 40900 Säynätsalo Puh. . +358 50 4718305 info@sos-asu.com www.sos-asu.com/rescue SOS-Asu Ky Koulukatu 38 A1 90100 OULU Pelastamisen ammattilaisille RESCA RESCARI OY www.rescari.fi • 040 5950 164 Pelastustarvikkeet Kuivapukujen testauslaitteistot kemikaalipuvuille sukelluspuvuille pintapelastuspuvuille pelastuspuvuille Myös räätälöitynä kohteeseen. 010 616 1400 | www.saurus.fi SCANIA SUOMI OY, ERITYISMYYNTI Petri Surakka Puh. Voivalantie 26 C, 20780 Kaarina info@miltest.fi • 040 5464 243 www.miltest.fi Hengitysilmakompressorit myynti huolto varaosat ilma-analyysit ostamme ja myymme myös käytettyjä koneita Mittauslaitteet ja kompressorit KIINNOSTUITKO LEHDEN SISÄLLÖSTÄ. Tero Huovinen | 010 569 3670 Pekka Paananen | 010 569 3628 VEHOTRUCKS.FI Paloja pelastusautomyynti. 017 264 7220 myynti@savonpalokalusto.fi www.savonpalokalusto.fi www.suomenpelastuskeskus.fi Hälytysja viestintälaitteet Palokunta-asut Työasut ensihoitoon, ensivasteeseen ja asemapalveluun Puh. 050 395 8567 Vema Lift Oy, Lakimiehenkatu 2, 20780 Kaarina puh. 010 555 5273 Timo Iltanen Puh. 010 616 1500 • www.vema.fi PALOJA PELASTUSKALUSTON erikoisliike vuodesta 1967 Liipasintie 8, 70460 KUOPIO p. 010 555 5299 sähköposti: etunimi.sukunimi@scania.fi www.scania.fi Raskaat paloja pelastusajoneuvot Nostolava-autot HYDRAULISET NOSTOLAVAT Suoritamme myös huoltoja korjaustyöt sekä vuosikatsastukset
54 Pelastustieto 3/2022
3/2022 Pelastustieto 55 TAPASIMME Työpaikan vaihdos avarsi. Sen jälkeen tuli hälytys vesialueella tapahtuneesta öljyvahingosta. Se on iskostunut, että sammuttamisessa mennään palon etupuolelle ja estetään leviäminen eikä sammuteta sitä, mikä on jo tuhoutunut.” ”Aina se ei ole ollut niin yksinkertaista, sillä resurssit ovat voineet olla mitä tahansa ja myös sillä on vaikutusta, missä vaiheessa tehtävään päästään kiinni.” Työssä vaaditaan myös monenlaista osaamista. Kun armeijan jälkeen mietin, mitä alkaisin tehdä, eräs tuttavani vinkkasi, että hakeutuisin pa lolaitokselle.” Siinä vaiheessa Tähtinen oli tehnyt myös sijaisuuksia tarkkailuluokan opettajana. Pitkä ura tulee nyt päätökseen, kun eläkepäivät koittavat. Pilke silmäkulmassa hän sanoo, että kunnon palomestari polttaa uransa aikana ainakin yhden rivitalon päästä päähän. Mieleen onkin jäänyt se hyvän olon tunne, kun olemme porukkana onnistuneet. Palomiehillä oli rehti maine ja työyhteisö olikin heti alussa tärkeä osa työtä. Hän kuvailee yhtä uransa työvuoroa, jossa tehtävät vaihtelivat laidasta laitaan. PALOMESTARI POLTTAA YHDEN RIVITALON Timo Tähtisen työuralle on mahtunut monenlaisia tehtäviä. Ammatillinen side on tiukka.” Tähtinen muistelee tilannetta, kun filosofi Esa Saarinen oli tutustumassa palokunnan toimintaan joskus 1980-luvulla. ”Kantapään kautta usein opitaan. ”Puhuimme siinä hänen kuultensa, miten koimme onnistuneemme työtehtävässä yhteistyön voimalla. Pystymetsästä palomestariksi Pystymetsästä tullut. ”Ensin mentiin pelastamaan ratikan alle jäänyttä uhria. Teksti: Esa Aalto · Kuvat: Maria Helgars ja Esa Aalto ”N uorempana urheilin ja pelasin jalkapalloa. ”Minulla ei ollut paljonkaan käsitystä, mitä palokunnassa tehdään. Näin kuvailee palomestari Timo Tähtinen omaa uravalintaansa. ”Lehti-ilmoituksella haettiin palomiesoppilaita Helsingin palolaitoksen koulutuskeskukseen. Se antaa voimaa tehdä tätä työtä.” Hän kertoo kuulleensa, että filosofi jälkeenpäin hehkutti luennoissaan yhteistyön voimaa käyttäen esimerkkinä kokemaansa brankkarihenkeä. Pian oltiin pudonneen lentokoneen pelastustehtävässä, ja saman vuorokauden aikana oli yöllä vielä ullakkopalo.”. Urheiluseurassa oli mukana myös eräs palomies, joka antoi ohjeen, että ole testissä oma itsesi ja muista ottaa tennarit mukaan, sillä siellä joutuu kiipeämään.” ”Näin toimin ja sillä tiellä olen.” Hän aloitti palomiesopinnot Helsingissä vuonna 1980 Winkan lyseossa, joksi oppilaat opinahjoaan kutsuivat koulutuskeskuksen johtajan Bo Winqvistin mukaan. Vastasin ilmoitukseen
Silloin on laajempi mahdollisuus työllistyä.” Tähtinen teki kymmenen vuotta palomestarin töitä Helsingissä. Seuraavan kerran sitä annettiin 60 vuotta myöhemmin, kun kehittelemäämme koura-autoa käytettiin Helsingissä.” AY-TOIMINNASTA SAI PALJON Timo Tähtinen on ollut aktiivinen myös ammattiyhdistystoiminnassa. Sain siirron sivuasemalle, jossa toisaalta kokemus karttui, kun sai tehdä itsenäisiä päätöksiä, toki kokeneempien kollegoiden opastuksessa.” Seuraava koulutusloikka oli hakeutua palomestarikurssille. Lomien jälkeen koittavat eläkepäivät syyskuun alussa. VAIHDOS TEKISI HYVÄÄ ”Ajattelin, että työpaikan vaihdos tekisi ammatillisesti hyvää. Toki työnantaja voi muovata tätä kulttuuria niin, että asioita alettaisiin käydä läpi entistä enemmän. ”Näkökannat ovat Itä-Uudellamaalla laajentuneet”, hän sanoo. Kun ikääkin alkoi sen verran, että vaihto oli syytä tehdä. Nyt takana on jo 16 vuotta ja syksyllä työura päättyy eläköitymiseen. Sitä on toki alettu palontutkinnan yhteydessä tehdä, mutta vielä siinä ollaan aika alussa. Sitä hän kiirehti, koska tiedossa oli, että koulutus siirtyy Otaniemestä Kuopioon. Myös sopimuspalokuntien kanssa tehtävää yhteistyötä on ollut enemmän ja sekin on ollut palkitsevaa. Aitoja ei pidäkään olla laitosten välissä. Ne toivat lisäpontta osaamisen kartuttamiseen.” Hän sanoo, että Helsingistä katsottuna sektori muualla on kapea, mutta muualta katsottuna näkymä on paljon laajempi. Tätä pitäisi tuoda esille peruskoulutuksessa, mutta tärkeää on, että arvioijilla on alaan kompetenssia. Toisaalta Helsingissä toimitaan vain yhden kunnan alaisuudessa, kun muualla toimitaan useampien kuntien kanssa. ”Erityisesti alue kiinnosti öljynjalostamon ja ydinvoimalan takia. Olennaista on arvioida sitä lopputuloksen kannalta. ”Toisella laitoksella olevaan tuttuun kaveriin on helpompi ottaa yhteyttä.” ”Yhteistyö tosin myös kuormittaa pienempää laitosta enemmän, kun samat henkilöt ovat mukana useassa eri työryhmässä”, hän toteaa. Hyvä, että esimerkiksi Palopäällystöliitto on ottanut onnettomuuksista oppimisen koulutusohjelmaansa.” OMAA URASUUNNITTELUA Timo Tähtinen työskenteli kymmenisen vuotta palomiehenä, kunnes hakeutui alipäällystökurssille. Jossain vaiheessa alkoi tuntua siltä, että voisi katsoa muutakin. Kun ympärillä ei tapahdu mitään, olisiko syytä itse muuttua. ”Valmistuin viimeiseltä kurssilta Otaniemessä.” Hän halusi palomestariksi oman urasuunnittelun takia. Tässä on toki menty jo eteenpäin, mutta oppien pitäisi levitä laajemmalle. 56 Pelastustieto 3/2022 TAPASIMME Timo Tähtisen viimeinen työvuoro oli huhtikuun alussa. Automaattisia paloilmoittimen aiheuttamia hälytyksiä, ruoan hajua rapussa eli epäily rakennuspalosta, liikenneonnettomuuksia ja huoneistopaloja.” Kun Itä-Uudenmaan pelastuslaitos haki uusia työntekijöitä, hän päätti hakea. Niin on ollut myös Uudenmaalla, jossa on kehitetty laitosten välistä yhteistyötä. ”Viitisen vuotta työskentelin esimiehenä. Hän on ollut Palopäällystö JHL 215:n hallituksen jäsen.. ”Katsoin, että ammatissa pitää kehittyä ja miettiä omaa tulevaisuutta, jos ei enää pysty tekemään vuorotöitä. Tähtisen mielestä olisi tarvetta arvioida myös pelastustoimintaa. ”Meidän pitäisi kriittisesti tarkastella sitä, miten teemme pelastustehtäväämme, esimerkiksi sammutamme tulipaloja. Yhteistyö laitosten välillä on helpompaa myös, kun eri laitoksissa tunnetaan henkilökohtaisesti toisiaan. ”Talvisodan aikana Porvoosta annettiin apua pommituksista kärsivään Helsinkiin. Aloin kokea urautuneeni Helsingissä ja tehtävät alkoivat toistaa itseään.” ”Paljon oli tyyppikeikkoja
Timo Tähtisen viimeinen työvuoro oli huhtikuun alussa. Timo Tähtinen, Stadin kundi. Hiihtäminen on mielilaji. Pitää olla myös rauhallinen. 63 vuotta. Lomien jälkeen syyskuun alussa koittavat eläkepäivät. Osaaminen ja kokemus. Omien arvojen vastainen näkemys. Myös tilannetieto on välttämätöntä, mikä on suurin uhka juuri siinä tilanteessa.” ”Toisaalta on ymmärrettävä, että johtamisen voimavarat olivat kesäisenä perjantai-iltana aika ohuet näinkin suuressa tilanteessa, ja korkealla sammuttamisen takia oltiin haastavassa tilanteessa.” Hän painottaa, että tutkinnassa tuli esille paljon hyviä kehitettäviä asioita, joita voidaan arvioida jatkossa, mitä voidaan parantaa ja millaisella aikataululla. Luonnossa liikkuminen ilman kuulokkeita, jotta kuulee luonnon ääniä. Tähtinen oli pelastustoimen asiantuntijana mukana Jyväskylän senioritalon palon tutkinnassa, jota pelastusalalla voimakkaasti kritisoitiin. Siinä pääsi tutustumaan alan toimintaan muissa pohjoismaissa ja oppi uutta. Neljän lapsenlapsen ukki, joka voidaan myös kirjoittaa ucci, jotta erottuu muista vastaavista. Joku herättää toiminnallaan epäilyn ”vilungista”. Uusiin pitää ensin itse perehtyä, että silmät avautuvat. Onnettomuustutkintakeskuksen toiminnan hän kehuu kehittyneen hyvin. Siinä sai itsekin, kun hoiti muiden asioita.” ”Uudet toimintatavat leviävät meillä valitettavan hitaasti. Siten osaa asennoitua tehtävään oikein. ”Olisin itsekin toiminut pelastustoiminnan johtajana samalla tavalla. HARRASTUKSET. Erityisesti on näistä yhteyksistä yritetty tuoda meille rakenteita säästäviä sammutusmenetelmiä.” Timo Tähtinen kiinnostui palontutkinnasta jo Helsingissä, kun lyhyessä ajassa sattui paljon huoneistopaloja, joiden nähtiin syttyneen tupakasta. Helmareiden menestyminen sytyttää myös, siitä on kiva keskustella nuorempien kanssa. PALOMESTARIN TÄRKEIN OMINAISUUS. Esimerkiksi koulutuspäivillä käydään läpi uusia tekniikoita ja analysointimenetelmiä. Toisen innostuminen jostakin asiasta tarttuu itseenkin. Vaimo ja kaksi aikuista lasta, tytär ja poika. ”Eläkeläinen kuulostaa vielä vieraalta, mutta hyvillä mielin jään eläkkeelle, vaikka elämään tuleekin iso aukko, kun säännöllinen rytmitys muuttuu.” Alan hän aikoo jättää, vaikka toinen aktiivinen eläkeläinen, entinen kollega, täydentävien sammutusmenetelmien airut Arto ”Artsi” Latvala ehti jo vinkata, että asiantuntijoita kaivataan.. Nopeat KUKA JA MISTÄ. ”Kymmenvuotinen ottopoikakauteni on täydentänyt osaamistani.” Hän pitääkin hyvänä järjestelmää, jossa tutkijan mukana on niin sanotusti tulkki, alan osaaja mukanaan, kun haastattelee tapauksen osallisia pelastuslaitoksilla. MIKÄ SYTYTTÄÄ. Ja aina pitää osata varautua yllättäviinkin tilanteisiin. PERHE. ”Parhaimmillaan se on ollut verkostoitumista myös pohjoismaisessa yhteistyössä. Tämä osaltaan tuotti tulosta, sillä jonkin ajan kuluttu saatiin lainsäädännöllä aikaiseksi itsestään sammuvat savukkeet.” OTTOPOIKANA Hän on osallistunut tutkintaan myös Onnettomuustutkintakeskuksen niin sanottuna ottopoikana. ”Ryhmä halusi tästä tapauksesta nostaa esille tiettyjä asioita, joihin voitaisiin alalla jatkossa kiinnittää enemmän huomiota.” Hän ottaa esimerkiksi evakuoinnin, johon kiinnitettiin paljon voimavaroja, vaikka koulutuksessa opetetaan, että rakennukset ovat palonkestäviä. Laboratorio-olosuhteissakaan syttymissyytä ei saatu todistettua. Vallankin, kun ihmiset olivat alkaneet jo omatoimisesti poistua kodeistaan.” ”Meillä ei ole käytössämme evakuointiin mallia, miten se toteutetaan ja kuka sen toteuttaa. Tehtäväkenttä on laaja. MIKÄ SAMMUTTAA. Siinä tarvitaan vain kylmää harkintaa. Hän huomauttaa, että tutkintaryhmässä oli monen eri alan asiantuntijoita, mutta ymmärtää, että ihmiset kokevat asiat eri tavalla. 3/2022 Pelastustieto 57 TAPASIMME Aika ottopoikana täydensi osaamista. Rauhallinen, mutta aktiivinen kuntoilu, salia vähän. Se on antanut tietynlaista akkreditointia tutkintaan ja parantanut toiminnan laatua. ”Sieltä olen saanut myös paljon hyvää oppia.” Erityisesti hän kiittelee edellisen johtajan VeliPekka Nurmen aikana luotua koulutusjärjestelmää, jossa annettiin perusteet tutkintaan. ”Kun ei muuta syttymissyytä kuitenkaan nähty todelliseksi, kokosimme riskienhallinnan kanssa aiheesta materiaalin, jossa osoitimme nukahtaneen tupakoitsijan vaarallisen yhdistelmän ja lähestyimme tällä tiedolla kansanedustajien avustajia
Hukkuneen hoito – toimintakortti ensivastehenkilökunnalle ANTTILAINEN, MIKKO Hukkuneen hoito – Toimintakortti ensivastehenkilökunnalle urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202201171339 (LAB-ammattikorkeakoulu, hoitotyön koulutusohjelma. Päivystysapu 116117 palvelun hoidon tarpeen arviointia ja neu vontaa ei tutkimuksen aikana juurikaan hyö dynnetty ennen soittoa hätäkeskukseen. Valmiina kehittämistyön tulokse na syntyi toimintakortti, joka toimii niin oppi misvälineenä kuin tarkistuslistana ensivas tetehtävillä. Toimintakortti sisälsi hukku neen vedestä pelastamisen ja potilaan hoi tamisen kuljettamiseen saakka. Tietoa kerättiin alan kirjallisuu desta sekä internetistä erilaisia tietokanto ja hyödyntäen. Ensihoitopal velua ja moniammatillisia päivystyksellisiä kotiin vietäviä palveluita kehitetään ympäri Suomea. Usein ensivasteyksiköillä on käytössään erilaisia nopeasti saatavilla ole via hoitooppaita, mutta toimintakortteja käyttää lähinnä ensihoito. Vinkkaa meille myös muista alaa kiinnostavista opinnäytetöistä osoitteeseen toimitus@pelastustieto.fi Ensihoidon kiireettömien potilaiden palveluntarpeet ensihoitajien arvioimana TAKALO, PIIA; RONKAINEN, RITVA; HANHELA, MARI Ensihoidon kiireettömien potilaiden palveluntarpeet urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202201261680 (Oulun ammattikorkeakoulu, 2022) Ensihoitopalvelun tehtävämäärät ovat lisääntyneet Suomessa viime vuosina mer kittävästi. Tutkimus toteutet tiin määrällisenä tutkimuksena OuluKoillis maan pelastuslaitoksen ensihoitopalvelus sa sähköisellä webropolkyselyllä kesä–hei näkuussa 2021 Oulun kaupungin alueen kii reettömistä ensihoitotehtävistä (Dkiireelli syysluokka) ensihoitajien arvioimana. Kotiin vietäviä päivystyksellisiä palveluita tulisi kehittää ja vahvistaa asiak kaiden tarpeisiin vastaten. Opinnäytetyöstä saatua tietoa voidaan hyödyntää ensihoidon kiireettömien potilai den palveluita ja palvelunohjausta kehitet täessä ja mahdollisesti vähentää tulevaisuu dessa ensihoidon ja päivystyksen potilas määriä ja ensihoidon tarpeettomia kuljetuk sia. Tavoittee na oli kehittää ensihoidon kiireettömien poti laiden kotiin vietäviä päivystyksellisiä palve luita ja hoitoon ohjausta. Toimintakortti koettiin arviossa selkeäksi ja toimivaksi. Ensivaste voi toimia hälytystehtävissä ensiauttajana. Hoitoosioita edeltää opinnäytetyörapor tissa näiden tapaturmien yleisyys ja pato fysiologia. Hoidon tarpeen arviointia kehit tämällä pystytään parantamaan potilaiden saamaa palvelua, vähennetään ensihoidon ja päivystyksen potilasmääriä sekä ohjataan akuuttihoidon piirin kuulumattomat asiak kaat oikeaan hoitopaikkaan. Työn tilaajana toimi PäijätHämeen pe lastuslaitos, jossa työskentelee 40 pää toimista ensihoitajaa työpareinaan 120 ammattipalomiestä. 58 Pelastustieto 3/2022 OPINNÄYTTEITÄ Olemme julkaisseet palstalla aiemmin tiivistelmiä Pelastusopistosta valmistuneista opinnäytetöistä. Mui ta todennäköisesti tarkoituksenmukaisem pia palveluita olivat esimerkiksi hätäpuhelun jälkeen terveydenhuollon ammattilaisen pu helimitse tekemä hoidon tarpeen arviointi ja palveluneuvonta, kotisairaanhoidon käynti, yhden ensihoitajan yksikön käynti, kiireetön lääkäriaika omalle terveysasemalle, kotihoi don tai kotipalvelun käynti, sosiaalipalvelut, psykiatrisen sairaanhoitajan kontakti tai ha keutuminen omin kyydein päivystävän lää kärin vastaanotolle. Tietoa voidaan käyttää kehitettäessä en sihoitopalvelun sisältöä hätäkeskuksen ris kinarvion perusteella kiireettömiksi arvioiduil la ensihoitotehtävillä sekä kehitettäessä mui ta päivystyksellisiä kotiin vietäviä palveluita. Sopimuspalokuntia alueella on 21 joihin kuuluu noin 600 palo miestä. Opinnäytetyö toteu tettiin yhteistyössä POPsote ensihoidon ra kennehankkeen kanssa. Kasvun jatkuessa ensihoitopalve luun on alettu etsiä uusia keinoja sen hillit semiseksi. Työ toteutettiin toiminnallisena opinnäy tetyönä. Hukkunut potilas on ensivaste tehtävillä melko harvinainen, jolloin toistoja tulee tehtävillä vähän ja opitut asiat ovat hel posti unohdettavissa. Tämän YAMKopinnäytetyön tarkoitukse na oli selvittää, millaisia palveluiden tarpei ta ensihoitopalvelun kiireettömillä potilail la on Oulun kaupungin alueella. Usein potilas kai paa vain neuvoja tai tukea omalle arviolleen omasta hoidontarpeestaan. Sairaanhoitaja (AMK )) Opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä ensivastehenkilökunnalle hukkuneen hoidon ohje, jossa käsitellään myös erityistapauk sena hypotermisen potilaan ja laitesukel lusonnettomuudessa olleen potilaan hoitoa. Ensivastetta PäijätHämeessä on myös Suomen Punaisella Ristillä ja järvipe lastuksella.. Jos ympärivuorokautisesti miehitetyiltä paloasemilta lähdetään ensivastetehtäväl le, pelastusyksikkö koostuu ammattipalo miehistä. Osalla näistä on ensivastetoimin taa. Tulosten perusteella kiireettömistä ensi hoitotehtävistä noin puolessa olisi perintei sen kahden ensihoitajan yksikön suoritta man ensihoitotehtävän sijaan voitu hyödyn tää muita palveluita, ja ensihoito ei ollut tar koituksenmukaisin palvelu potilaalle
”Mutta VPK minut ammattiin johdatti.” Hän kiittelee silloisia palopäälliköitä, Ahti Liukkoa ja Leevi Santalaa, jotka olivat hyviä vetäjiä palokuntatoiminnassa. Se päättyi 61-vuotiaana osittaiseen vanhuuseläkkeeseen, jolle hän jäi helmikuun alussa palomestarin virasta Pohjanmaan pelastuslaitokselta. Sanomattakin on selvää, että palomestari oli helpottunut.” Hyvää työporukkaa hän jää kaipaamaan. ”Suuremman alueellisen laitoksen myötä palomestarin työkentäksi tuli pitkä rantakaistale Pohjanmaan pelastuslaitoksen alueella. En saanut heti vastausta. He vastasivat lopulta kolmanteen kutsuun ja kertoivat lentäneensä selälleen räjähdyksen voimasta. Se oli kannustava porukka nuorelle vilkkaalle miehelle. Myös Nurmossa palotarkastajana toiminut Juhani Mäki-Teppo ohjasi nuorta miestä hyvälle uralle. ”Eläkkeelle jään hyvillä mielin, sillä otin osittaisen vanhuuseläkkeen, joten halusin lähteä heti kun siihen tuli mahdollisuus. Hyvänä hän pitää sitä, että Pohjanmaalle saadaan kaksikielisiä pelastajia ja koulutusta lisää. PALOMESTARI HELPOTTUI Uransa pahimpaan tilanteeseen hän joutui esimiehenä suuren teollisuushallin tulipalossa Vaasassa. Siksi hän onkin halunnut olla mukana kehittämässä niin vesi-, savukuin kemikaalisukellustakin. ”Silloin luulin hetken, että menetimme kolme palomiestä.” Palossa räjähti happipullopatteristo, joka rikkoi hallin ikkunat ja katon läpi puski 20 metriin ulottuva tulipallo. ”Vastasin myös kalustohankinnoista ja siksikin niiden kehittäminen oli minulle tärkeää.” Hän pitää hyvänä, että työturvallisuus ja työvälineet ovat tulleet paremmiksi. ”Se on tuonut helpotusta palomiehen työhön.” Hän korostaa koulutuksen merkitystä ja erityisesti täydennyskoulutusta tarvitaan koko ajan lisää. Rinta-Jaskari on neljän vuosikymmenen aikana nähnyt alan kovan teknistymisen, jonka myötä myös vaatimuksia on tullut lisää. Aika kuluu mökillä, Björkön maailmanperintöalueella.” Nurmon VPK kasvatti alaan Ari Rinta-Jaskarin palokuntaura alkoi kymmenvuotiaana Nurmon VPK:ssa. Samalla tuli hyviä työkavereita pitkin Pohjanmaan rannikkoa.” Suurempi laitos on tuonut toimintaan yhtenäisyyttä, ja kaluston sekä varusteiden osalta keskittäminen on ollut hyvä asia. ”Tiesin, että kolme palomiestä on sisällä ja aloin kutsua heitä radiolla. 3/2022 Pelastustieto 59 OPINNÄYTTEITÄ ELÄKKEELLE ”T yöurani aikana olen saanut hienon mahdollisuuden tehdä monenlaisia asioita ja kokeilla siipiäni”, palomiehen, ylipalomiehen, paloesimiehen ja asemamestarin tehtäviä myös tehnyt Rinta-Jaskari sanoo. Rennon ja mukavan porukan kanssa on ollut hyvä tehdä töitä. ”Esimiehelle on tärkeää johtaa edestä ja osata myös kuunnella alaisiaan sekä kysellä vaikka ihan vaan vointia.” Hän sanoo olleensa aina kiinnostunut pelastussukelluksesta. Totesivat vain iloisesti, että heillä on liian pieni letku ja tulevat hakemaan isomman. Teksti: Esa Aalto · Kuva: Pohjanmaan pelastuslaitos Työturvallisuus ja työvälineet ovat tulleet paremmiksi.. Onnekseen he olivat olleet oviaukossa olevan betonipilarin suojassa eikä paineaalto kohdistunut heihin. Muutoksia on ollut paljon, mutta ne ovat tehneet työn mielenkiintoiseksi
Kemikaalitorjuntayksikkö otti näytteitä ja ilmoitti, että välitöntä vaaraa ei ollut. Puhdistus yritys kieltäytyi työstä, koska säiliössä oli jäljellä noin 500 litraa syövyttävää nestettä. Kun pelastajapari oli arvioimassa poti laan tilaa ja irrotusta, kuului lähestyvän ta varajunan ääni ja veturi törmäsi rekan perä vaunuun. • Toissijaisten vaaratekijöiden eliminointi. • Totesi, että pääkatkaisija oli jäänyt vetoauton alle. Kun hän hetken ku luttua palasi, puhdistusyrityksen työntekijät tulivat epäluuloisiksi ja ilmoittivat tapauksesta poliisille. Pelastaja pari laittoi hänelle tukikaulurin ja puolivarta lolastan. Ensimmäinen ja tärkein tehtävä oli onnettomuusauton kuljettajan tilan vakauttaminen ja pelastaminen.. • Varmisti, että rekkaa ei tarvinnut tukea. Kuljettaja toi puo liperävaunullisen säiliöautonsa säi liön puhdistettavaksi. Hätäkes kus kertoi, että kuormassa ei ollut vaaralli sia aineita. Poliisi pidätti kuljettajan ympäristörikoksesta epäiltynä. • Varmisti, että kuormassa ei ollut vaaralli sia aineita. Hätäkeskus ilmoitti, että Valtionrautatiet on saanut tiedon törmäyksestä ja pysäyt tänyt junaliikenteen. Tammikuun 27. Pelastajat hyppäsivät ohjaamon rikotun ikkunan kautta rataojaan. Ensimmäinen tehtävä oli suojata pelas tajia vilkkaalta liikenteeltä merkkivaloilla ja sijoittaa saapuvat yksiköt tarkoituksenmu kaisesti. • Potilaan tilan arviointi, vakauttaminen ja pelastaminen. He nousi vat ylös ja ilmoittivat olevansa kunnossa. päivänä 2021 kello 19.03 kuljettaja ilmoitti hätäkeskukseen olevansa puristuksessa ratapengertä vas ten kaatuneessa rekassa. Siirrossa etuikkunan kautta käytet tiin rankalautaa, tyhjiöpatjaa ja koripaareja. Uhrin irrotusta valmisteltiin. • Totesi, että vetoauton polttoainevuoto ei aiheuttanut vaaraa. Koripaarit vedettiin köysien ja vastapainon avulla maantielle. Teksti: Raúl Sáez, Juan Carlos Chicote Eiselfing, Saksa. Pelastustoiminnan johtaja teki seuraavat toimenpiteet: • Koska kaatunut rekka oli vaarallisen lähellä raiteita, hän kehotti hätäkeskusta pyytämään Valtionrautateitä katkaise maan junaliikenteen. • Köysien ja vastapainon selvitys, joilla paarit vedetään jyrkkää rinnettä ylös maantielle. • Potilaan suojaaminen koronavirus tartunnalta. Veturinkuljettaja kertoi pelastustoiminnan johtajalle liikenteen kat kaisusta, mutta epäili, että vastakkaises Kuljettaja tyhjensi säiliön pientareelle BURGOS, ESPANJA K U V A K A A P P A U S : E M E R G E N C IA 11 2 , 3 6 /2 2 1 ta suunnasta voisi siitä huolimatta tulla toi nen juna. • Potilaan kuljetus ambulanssiin. • Pelastusvälineiden käyttö. Kuljettaja ajoi pois ja tyhjensi säi liön pientareelle. Poliisi eristi tieosuuden ja hälytti palokunnan. 60 Pelastustieto 3/2022 ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski 5/2021 36/2021 Rekka, ratapenger, yö ja juna. Muiden organisaatioiden edustajat olivat saapuneet ja poliisi ohjasi liikennettä. Kaivuri keräsi saastu neen maan konttiin, joka vietiin käsi teltäväksi. Juna pysähtyi. Ajon aikana yksi kön johtaja kysyi rekan kuormasta ja pyysi hälyttämään poliisin, sairaankuljetusyksi kön sekä tielaitoksen edustajan. Mitä vielä. Pelastustoiminnan johtaja totesi, että tieltä suistunut rekka oli syöksynyt jyrkkää rinnettä alas ja oli katollaan ratapenkereen vieressä. Hän antoi seuraavat tehtävät: • Rekan vaurioiden arviointi. • Yhteistoiminta toisten organisaatioiden kanssa
He pakkasivat kaniste rit suojatynnyreihin. Luokasta palo levisi lisä rakennuksen eri tiloihin sekä toimistosiipeen. Pelastustoiminnan johta ja asetti tehtäväksi rajoittaa palo ja tuoda rakennuk sessa olevat kaasupullot ulos. Ensimmäisenä paikalle saapunut palomies näki ajoneuvohallin olevan savun täyttämä. Noin puolen tunnin kuluttua liekit löivät ajoneuvo hallin katon läpi ja rakennuksen itäinen osa syttyi. Kello 16.15 vaaraalueen eristäminen lopetettiin. Ilmeisesti kanisterissa oli käynnisty nyt kemiallinen reaktio. Kysymyksessä oli yksipaikkainen kuo mulla varustettu sähköauto. Ilmeisesti palo alkoi ajoneuvohallin itäosan varastosta, jossa sähkökeskus oli. Kun paikalle tullut kunnan viranomainen aikoi avata yhden kanisterin, hän kuuli outoa ääntä. Palokuntalaiset pystyivät helposti nos tamaan kevyen auton pyörilleen ja näin va pauttamaan uhrin. Poliisi ei vielä ole saanut selville ympäristörikoksen tekijää.. Sähköauton kuljettaja oli pelastettava. He ottivat riskin, koska tunsivat rakennuksen ja ajoneuvot. Koska sisältöä ei tiedetty, vaarallisten ainei den yksikön kemikaalisukeltajat ottivat ka nistereista näytteitä. Hän teki hätäilmoituksen. Kello 15:n jälkeen palo alkoi heiketä ja sen leviäminen päät tyi. Palokunta siirtyi jälkisammutukseen. Pelastustoimin ta päätettiin kello 20.50. Hän ilmoitti havainnostaan palokunnalle. Poliisit vastasivat hänelle. Teksti: David Gisler 4/2021 Maanviljelijä ilmoitti ympäristöviran omaiselle löytäneensä ojasta kuusi vaaralli sen aineen merkillä varustettua kanisteria. Koska kaikkia kaasupulloja ei saatu tuotua ulos, pelastustoiminnan johtaja määräsi vaaraalueen eristettäväksi 300 metrin säteellä. Kun keskustelin poliisin kanssa, pysäköintipai kalle ajoi järkyttynyt nainen. Palo levisi vähitellen koko rakennukseen. Jäljet osoittivat kuljettajan menettäneen auton hallinnan jyr kässä alamäessä. Ilmoitin onnetto muudesta liikennepelastuksesta vastaaval le Martin Bürgelle ja pyysin tuomaan akku käyttöiset sekä muut pelastusvälineet. Palosyyn tutkinnassa todettiin, että toimistosiipi, luokka/neuvotteluhuone, ajoneuvohalli ja eteistilat olivat samaa paloosastoa. Sieltä palo levisi puurakenteisen portaikon kautta yläkerroksen luokkaan, joka oli osa vuonna 1988 val mistunnutta lisärakennusta. Itäpäädyn portin viereisen oven alla näkyi valon kajastusta. Laboratorio ilmoitti myöhemmin, että näytteissä oli asetonia ja styreeniä. Kukaan ei ymmärtänyt viestiä, mutta osa heistä ajoi paloasemalle selvittämään, mistä hälytys johtui. Teksti: Anna Andersson Carlin Lämpimänä sunnuntai-iltana sain häly tyksen hautausmaalle liikenneonnettomuu teen. Mittavien palovaurioiden ja purkutöitä koskeneen väärinymmärryksen vuoksi palon syttymissyytä ei saatu selville. 3/2022 Pelastustieto 61 ULKOMAILTA HÖRBY, RUOTSI Paloasema tulessa 5/2021 KRUMMHÖRN, SAKSA 50/2021 Kanisterit ojassa ZUG, SVEITSI Liikenneonnettomuus hautausmaalla Kello 3.07 valmiudessa olleiden palomiesten haku laitteisiin tuli hälytys: ”lisäpainike Hörbyn asema”. Yhdessä seuraavaksi saapuneen palomiehen kanssa hän alkoi ajaa autoja ulos hallista. Auto oli törmännyt hauta kiveen ja kaatunut kuljettajan päälle. Hautausmaan pysäköintialueella odotta va sairaankuljettaja kertoi, että uhri oli puris tuksessa sähköauton alla. Kaikki autot saatiin ulos. Lisärakennuksesta piti tulla oma paloosastonsa, mutta tätä ei toteutettu. Hänet kannettiin paareilla läheiselle niitylle, jonne laskeutunut pelas tushelikopteri kuljetti hänet sairaalahoitoon. Savusukelluksen työturvallisuusmääräysten mu kaan ensiksi tulleet palomiehet eivät olisi saaneet mennä ajoneuvohalliin ilman paineilmahengityslait teita. Hän kysyi, mi tä on tapahtunut, kun hänen miehensä ei ole palannut töistä. Vahvistuksista huolimatta palokunta ei onnistu nut rajoittamaan paloa. Varmistin vielä lämpökameralla, että au ton litiumioniakku ei ollut kuumentunut. Sitten en simmäinen hälytetyistä yksiköistä tuli
Olin mukana viemässä venettä Norjaan ja siellä sitä testattiin vaativammissakin olosuhteissa. Ne on helppo pitää puhtaana ja desinfioida.. Nopeus voitiin pitää 20 solmussa kovemmassakin merenkäynnissä”, Ahlskog sanoo. Varsinainen sairasosasto on veneen takaosassa. Ambulanssivene on varustettu kestämään vaativia meriolosuhteita, kuljettamaan potilaita, pelastamaan ihmisiä ja sammuttamaan tulipaloja. Vastaavia voi olla menossa lisääkin vuonojen maahan, sillä Kokkolassa toimivalla Kewatecilla on tarjous kahdesta uudesta vastaavanlaisesta veneestä. Hoitotilat täyttävät sairaalatason vaatimukset ja ne voidaan pitää helposti puhtaana ja desinfioida.” ”Veneessä on useita palo-osastointeja niin ylhäällä kuin alhaalla. 62 Pelastustieto 3/2022 KALUSTONURKKA Ambulanssivene Pohjanmaalta Pohjanmaalla valmistuu viranomaiskäyttöön tarkoitettuja erikoisaluksia, joista yksi uusimmista oli Norjassa tämän vuoden alussa käyttöön otettu ambulanssivene. ”Sisällä on esteetön kulku ja käytössä on esimerkiksi sähköiset liukuovet. ”Norjassa tällaisilla veneillä on suuri kysyntä”, tehtaanjohtaja Jens Ahlskog kertoo. Veneen yläosan on rakentanut Pietarsaaressa toimiva Ocean Quality Systems. Vene osoittautui vakaaksi ajaa avomerellä. Alusta on myös helppo kuljettaa.” Hoitotilat täyttävät sairaalatason vaatimukset. ”Lähdimme yhdessä asiakkaan kanssa kehittämään venettä. Kahden tilavan potilashoitoalueen lisäksi veneessä on tilavat ja ergonomiset sisätilat ja konehuoneet, kaksi wc:tä, suihku ja keittiö. Veneessä on alumiininen katamaraanirunko, kaksi Volvo Penta -dieselmoottoria IPS-voimalla ja komposiittirakenne. Teksti: Esa Aalto · Kuvat: Kewatec V astaavanlaisia veneitä on tehty ennenkin, mutta ei yhtä suuria. Sillä kuljetetaan ja hoidetaan potilaita Austevollissa lähellä Bergeniä. Veneeseen voidaan tuoda paari joko etutai takakannen kautta ja niillä voidaan kiertää myös koko alus
Myös Islantiin on parhaillaan menossa kolmen aluksen toimitus paikalliselle meripelastusseuralle. 3/2022 Pelastustieto 63 KALUSTONURKKA Alkusammutuskoulutus Väestönsuojat ja vss-varusteet FIREBOX KOULUTUSLAITE Oy Interenergy Ltd PRESSO CENTER Puh.(019)340451 Fax.(019)340460 Laitehuollot Huoltajakoulutukset Jälleenmyynti 0405290849 /Kalle www.regu.fi Kunnossapito ALANSA AMMATTILAISET Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA TILAA UUTISKIRJE – ja pysyt ajan tasalla! pelastustieto.fi/uutiskirje Uutiskirjeen mainosbannerilla tavoitat täsmäiskulla ison joukon alan päättäjiä! Soita 042 728 0401 ja kysy lisää. Jokaisella laitoksella on oma käsityksensä hankittavasta veneestä, vaikka tehtäisiin saman käyttötarkoituksen kalustoa, esimerkiksi öljyntorjuntaan. Keskusorganisaatioiden tekemissä hankinnoissa variaatiot ovat vähäisempiä”, Ahlskog toteaa. Avuksi vaaditaan usein helikopteri, mutta myös tällaisella ambulanssiveneellä on katsottu olevan merkittävä käyttötarkoitus, jotta potilas saa vaadittavassa ajassa tarvitsemansa avun.” ”Siinä aletaan hoitaa heti potilasta ja samalla hoitotoimenpiteistä kertovat tiedot välittyvät suoraan sairaalaan.” Veneessä on myös palonsammutuskalustoa. Hissi nousee veden pinnasta lähes neljään metriin saakka. Tämänkaltaiselle ambulanssiveneelle hän ei usko olevan käyttöä Suomessa. Kahden palopumpun lisäksi keulassa on sammutustykki, josta tulee vettä 3500 litraa minuutissa. KÄYTÖSSÄ MYÖS SAMMUTUSKALUSTO Ahlskog mainitsee erikoisuutena paarihissin, jonka avulla potilas saadaan kyytiin hankalimmistakin paikoista. Merkittäviä kauppoja yritys on tehnyt äskettäin myös Hong Kongiin, Romaniaan, Puolaan ja Sveitsiin. ”Pelastustoimen osuus Suomessa on vähentynyt viime vuosina. ”Bergenin alueella saaristossa on paljon ihmisiä lauttayhteyksien päässä, ja toisaalta tiet ovat hidaskulkuisia. ”Meillä esimerkiksi Rajavartiolaitos hoitaa saaristossa sairaankuljetukset siten, ettei tarvetta muunlaiselle toiminnalle ainakaan nyt ole.” • Pituus 22 metriä • Leveys 7,5 metriä • Korkeus 7 metriä • Paino noin 40 tonnia • Istumapaikkoja 12 hengelle • Kaksi potilastilaa paareilla • Huippunopeus 30 solmua • Hankintahinta noin 3 miljoonaa euroa Ambulance 2200. Kewatecin liikevaihdosta puolet tulee Pohjoismaista
Levitä maissilastujen päälle jauhelihaseos ja juustodippi. Koripallo, golf, mat kaveneily, luonto, kaikki avaruuteen liit tyvä. 64 Pelastustieto 3/2022 ARKISTOJEN AARTEITA Koripalloileva musiikin suurkuluttaja Jari ”Korkki” Korkiamäki toimii nykyisin Helsingin pelastuslaitoksella pelastustoiminnan palveluiden suunnittelun yksikön päällikkönä. Jos noista pitää yksi valita, niin kyllä se on koripallo. Hienonna pinnalle runsaasti tuoretta korianteria. Halkaise chili, poista siemenet ja hienonna. Ikämieskoripallo on kuin hidastettu versio oikeasta kori pallosta, mutta pelaajat nauttivat. Teksti: Kaisu Puranen · Kuvat: Kimmo Kaisto, Kai Manner ja Pixabay Nachopelti • 400 g jauhelihaa • 1 sipuli • 2 valkosipulink ynttä • 1 punainen chili • 2 tomaattia • 1 tl suolaa • 1/4 tl mustapippuri a • 1 tl juustokumin aa • 1/2 tl paprikajauhet ta • 1 tlk mustapapuja suolaliemessä • 1 ps maissilastuja • Lisäksi • 1 prk juustodippiä • 1 avokado • jalapenoja valutettuna • salsadippiä • tuoretta korianteria LEMPIHARRASTUKSESI. Luonnonsuojelu on koko ajan noussut yhä tärkeämmäksi, me olemme luonnolle vel kaa kaiken. Musiikin suurkuluttaja, hyvin perinteinen Suomirock, Eput, Klamydia ym. Perinteinen perunamuusi ja rus keakastike nakeilla; Muusi; perunoista maidolla, voilla ja sipulilla, ruskea kastike runsaalla voilla ja sipulilla ja nakeilla tie tenkin. Levitä maissilastut leivinpaperin päälle pellille tai laakeaan uunivuokaan . Raskas musiikki myös lähellä sydäntä: Metallica, AC/DC, Sonata Arctica, COB, Peer Gunt ym. NÄISTÄ TYKKÄÄN. Lisää pannulle osa tomaateista (jätä noin puolet koristeluun) sekä huuhdotut ja valutetut mustapavut. MITÄ KUUNTELET. Mausta suolalla, mustapippuril la, juustokumina lla ja paprikajauhee lla. LEMPIRUOKASI. Anna kuullottua hetki. Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipuli. Ruskista jauheliha pannussa ja lisää sipulit ja chili. Halkaise avokado, poista kivi sekä kuori ja kuutioi hedelmäliha. Tämä on vaikea, koska olen sellainen monikiinnostunut. Tarjoa heti. Kuumenna uunin ylätasossa 225 asteessa noin viisi minuuttia. Kuutioi tomaatit. Hän vastaa pelastustoiminnan operatiivisten palveluiden suunnittelemisesta, johtamisesta ja kehittämisestä. Levitä pinnalle kuutioidut tomaatit ja avokadot, jalapenot ja salsakastikett a nokareina. Autossa menee URSA:n podcast ja kir jat
Jos sinulla on vanha palokunta-aiheinen valokuva ja haluat jakaa sen muillekin, ota yhteyttä sähköpostitse: toimitus@ pelastustieto.fi. Kotikaupun kinsa hyväksi uhranneen palomiehen muis to säilyy valoisana VPK:n historiassa. Syttymis paikasta noin 150 metrin päässä sijaitseval ta paloasemalta annettiin heti palon sytyt tyä hälytys, jolloin palokuntalaisia ja muuta sammutusväkeä läheisiltä rakennustyömail ta riensi palopaikalle. Korjattava 252met rinen silta oli sen vuoksi jouduttu ottamaan käyttöön ennen sen valmistumista. 3/2022 Pelastustieto 65 ARKISTOJEN AARTEITA Siltapalo vaati sammuttajan hengen Torniossa Helsingin kaupungin lääkäriambulanssitoiminta täytti 20 vuotta 15.12.1992, jolloin Helsingin pelastuslaitos järjesti toimintanäytöksen. Niittipoika kuumensi sillalla olevassa ah jossa niittejä, kiikuttaen niitä pihdeillä niit taajille. Tuli levisi räjähdyksen omaisesti. Tornionjoen yli mantereelta Suensaarelle johtavalla sil lalla työskenneltiin siltakaarien ulkopuolelle rakennettavien jalkakäytävien valmistumi seksi. Hetkessä oli tuli ja voimakas sa vunmuodostus estänyt sillan ylitysmahdolli suuden noin 40 metrin päässä Suensaaren puoleisesta maapenkasta lukien. Tuli levisi samalla sillan pituussuunnassa. Kuva: Pelastustiedon arkisto. Sammutustyön aikana sillan kaupun ginpuoleinen kaari sortui ja putosi noin 5–6 metriä alempana olevalle joen jäälle sam mutusmiehet mukanaan. Kiitos! Huhtikuun 16. päivä 1962 valkeni Torni ossa kauniina ja aurinkoisena. Sammutustyön jatkuessa levisi palopaikalle surusanoma, jonka mukaan Tornion VPK:n jäsen, maala rimestari Veikko Kulju oli sairaalaan tuotuna menehtynyt onnettomuudessa. Jäätie, joka ylitti joen parisataa metriä sillasta etelään päin, oli jo veden vallassa ja liikennepukein suljettu. Ruokatunnin jälkeen, kun aurinko oli korkeimmillaan ja kun uuden kansirakennel man puuosien kyllästysaine oli sopivimmin kaasuuntunut, tapahtui klo 12.37 onnetto muus: niittipojalta lienee pudonnut juuri ah josta ottamansa hehkuva niitti sillan kannel le, joka syttyi tuleen. Sinulla pitää myös olla oikeudet julkaista kuva ja mieluusti jotain tarkempia tietoja kuvasta. Lue Palontorjunta 4/1962:n juttu ja monta muuta arkistojen aarretta osoitteessa: pelastustieto.fi/arkistojuttu NÄISTÄ TYKKÄÄN
Sepolla tapasi olla pilke silmäkulmassa. 4–5/2022 ilmestyy 15.6. Seppo Virtanen oli pelastustoiminnan johtamisen opettajille sekä monille yhteistyökumppaneille pitkäaikainen työtoveri. Seppo Virtanen oli syntynyt 24.2.1948 Toijalassa. Sepon muistoa kunnioittaen Mervi Parviainen, rehtori Matti Honkanen, yliopettaja, tiiminvetäjä Kirjoittajat ovat Seppo Virtasen työtovereita Pelastusopistolta Vanhempi opettaja Seppo Virtanen. Kemistä Sepon tie vei Valkeakoskelle, jossa hän työskenteli vuodesta 1982 alkaen paloesimiehenä, palomestarina ja vuoromestarina aina vuoteen 1995. Hän oli useassa työryhmässä kehittämässä, miten ja mihin suuntaan pelastustoiminnan johtamisen pitäisi olla tällä aihealueella. viruksia, bakteereita ja PAH-yhdisteitä. Seppo oli hyvin aktiivinen maastopalojen sammutustoiminnan kehittämisessä. Seppo on haudattu lähiomaisten läsnä ollessa 11.3.2022. Opettajana Seppo tuli opiskelijoiden kanssa hyvin toimeen, eikä suinkaan vähiten positiivisuutensa vuoksi. Seppo oli myös kehittämässä lentosammutustoimintaa. C M Y CM MY CY CMY K Hygio-ilmo-Pelastustieto-88x110mm-19.4.2022.pdf 1 13.4.2022 17.40.36 Pelastusopiston vanhempana opettajana työskennellyt Seppo Virtanen menehtyi äkillisesti 20. helmikuuta 2022. – Pelastustoimen strategia on kuin valtakunnallinen palvelutasopäätös. Tuolloin hän tuli Pelastusopistolle ensin määräaikaiseen ja sittemmin vakinaiseen vanhemman opettajan virkaan. Testa?u, tehokas & turvallinen desin?oin?menetelmä paloja pelastustoimen työvaa?eille: poistaa tehokkaas. Hän vastasi usean vuoden ajan sopimuspalokunnan päällikkökurssista ja toimi kurssinjohtajana. Sepon vastuualueeseen kuului pelastajien pelastustoiminnan johtamisen opettaminen. – Mitä ovat konseptipaloasemat. Eläkkeelle hän siirtyi alkuvuonna 2011. Häntä jäivät kaipaamaan neljä lasta, kahdeksan lastenlasta ja kolme lastenlastenlasta. Seppo Virtanen teki pelastusalalla pitkän uran, joka alkoi palomiehenä Kemin kaupungin palolaitoksella. teemalla MUISTOISSA Varmista ilmoituspaikkasi Minnalta numerosta 044 728 0401 tai meilaa ilmoitukset@pelastustieto.fi UUTTA: Hygio a40 Medi UVC -kaapissa desin?oit elektroniikan vain 10 minuu?ssa! www.hygio.. 66 Pelastustieto 3/2022 PUHDAS PALOASEMA & HYGIENIA – Tutustuimme lentosammutuksen johtamiskoulutukseen Jämijärvellä, jossa harjoiteltiin myös kansainvälistä yhteistyötä
EN 1568:2018, LASTfire, ICAO ja IMO AR 3/3 TUTUSTU KOKO VALIKOIMAAN: Teknosafe Oy // Tiedonkatu 4, 55420 Imatra // Puh. MUISTOISSA FLUORIVAPAAT tulevaisuuden vaahtonesteet Ensiluokkainen suorituskyky Palokunnille ja teollisuuskohteisiin ° vaarallisten aineiden onnettomuudet säiliöalueilla, jalostamoilla ja kemianteollisuudessa ° alkoholin kestävä, ei sisällä PFAS-yhdisteitä ° käytettäväksi myös välisekoittajan kanssa (400 lpm / 38 mm imuletkulla) ° hyväksytty mm. 05 680 7700 // info@teknosafe.fi // www.TEKNOSAFE.FI
Paino: 54 kg, mitat: 575 x 560 x 515 mm. Hyväksynnät: EN15614:2007, A1, A2 ja EN 1149-5. Protek 309: Helppokäyttöinen yhdistelmäsuihkuputki, jossa pyöritettävä säätö sekä kevyt ja kestävä rakenne. 1. Yksi koko (52-65 cm). Moottori: Honda (GX390), teho: 9.6 KW, pumputuotto: 270 L/min@0.8 Mpa, 510L/min@0.6Mpa, 720 L/min@ 0.4MPa. Lue lisää osoitteesta www.turvata.fi. 1. Alkusammutusketju: Paloturvallisuuden valtakunnallinen asiantuntijaketju, jolla on yli 30 liikettä ympäri Suomea. 6. Väreinä tummansininen tai hiekka. Wildland: Kevyt mutta suojaava sammutusasu metsäpaloihin. Fiksu ennakoi tulevan kesän kelejä jo nyt. 2. 4. Gallet F2XR: Monipuolinen kevytkypärä pelastusraivaukseen ja maastopalojen torjuntaan. Kestävä ja tehokas laite vaativiin olosuhteisiin häkäaltistumisen seurantaan. 5. Regain: Kevyt, joustava ja saumaton tekninen alusasu. Scotty 4000-BP: Ammattimainen käsipumppuja reppujärjestelmä. 5. Tilavuus: 19 litraa. Valitse joko suorasuihku tai vesisumu portaattomasti. Pintamateriaali Lenzig FR/Nomex ® (65/35). Käyttäjä pystyy pumppaamaan vettä yli 8 metrin etäisyydelle. 2. Integroitavat kaksoissädeotsalamppu, silmäsuoja ja kuulonsuojaimet. 7.. Jersey-kuosi on hengittävä, palonkestävä ja mukautuu eri kehotyyppeille. 4. 8. TIEDÄTKÖ PARHAAT VARUSTEET METSÄÄN. Responder-suojalasit. Altair 2X: Ensimmäinen yhden tai kahden kaasun ilmaisin, joka sisältää luokkansa parhaan XCell-anturiteknologian. Alku: Tehokas polttomoottoriruisku maastoon. 3. Koot: S-XXL (erikoiskoot lisähintaan). Valittavana suorasuihku sekä sumusuihku: 37–115 l/min. 7. 8. Palvelemme alan ammattilaisia sekä suoraan että Palokamu-ketjun välityksellä ja yrityksiä ja kuluttajia Turvanasi-ketjun kautta. 6. 3