Pelastustieto 3/2023 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

PALOKUNNAT varautuvat sotaan UUSI JOHTAMISEN käsikirja tehokas työkalu MIELENTERVEYSPOTILAAT SAAVAT taas helpommin apua kantelun ansiosta vastaan hyökkää Mörkö ja iso liuta apureita Maastopaloja 3/2023 PELASTUSTOIMI, ENSIHOITO JA VARAUTUMINEN
Moottoriruiskujen maksimi-imukorkeus on 9 metriä.. 8 bar • Nopein alkuimulaite TOHATSU VE500ASMOOTTORIRUISKU LUOKKA NSA KEVEIM MÄT Helppokäyttöiset ja turvalliset moottoriruiskut ovat kehitetty Euroopan markkinoille ja ne täyttävät EN14466-standardin. 6 bar, 250 l/min. PARASTA TEHOA PELASTUKSEEN MARKKINOIDEN KEVYIMMÄT JA TEHOKKAIMMAT MOOTTORIRUISKUT! • Toimitetaan aina Suomalaisella Esteri paloliittimellä • Letkun sidonta Esterin tehtaalla Suomessa • Letkun merkinnät asiakkaan toiveiden mukaan • Luotettava, hyvä ja edullinen paloletku • Huoltovarma varastotuote PATU NORDIC • Polttoaineen suorasuihkutus • Luokkansa kevein ja pienin • Paras teho-/painosuhde, pienellä vaivalla paljon vettä liikkeelle • Paino käyttökunnossa 127 kg • Ulkomitat 748 x 732 x 827 mm • 2000 l / 7 bar • Nopein alkuimulaite TOHATSU VE1500MOOTTORIRUISKU • Polttoaineen suorasuihkutus • Paras teho-/painosuhde, pienellä vaivalla paljon vettä liikkeelle • Paino käyttökunnossa 55 kg • Ulkomitat 555 x 505 x 537 mm • 525 l/min
6 bar, 250 l/min. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. Moottoriruiskujen maksimi-imukorkeus on 9 metriä. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. leikkausvoima 139 kN/14,2 t • Paino 7,7 kg HOLMATRO T1 – YKSI KÄSITYÖKALU MONEEN KÄYTTÖÖN • Maailman nopeimmat akkutoimiset pelastustyökalut • Entistäkin tarkempi nopeuden säätely • Älykäs akkujen hallinta • Paras pito levitettäessä ja puristaessa RAJOITTAMATONTA TEHOA • Älykkäät virransäästöominaisuudet • Parannettu, iskunkestävä etukahva • Voidaan käyttää myös veden alla • Akkujen lataus onnistuu suoraan työkalussa • Aiempaa isompi akku SA ATA VIL LA 16 ER I MA LLIA ! UUTUUS!. UUDET, NOPEAT PENTHEON-TUOTTEET ESTERI GROUP tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. PARASTA TEHOA PELASTUKSEEN MARKKINOIDEN KEVYIMMÄT JA TEHOKKAIMMAT MOOTTORIRUISKUT! • Toimitetaan aina Suomalaisella Esteri paloliittimellä • Letkun sidonta Esterin tehtaalla Suomessa • Letkun merkinnät asiakkaan toiveiden mukaan • Luotettava, hyvä ja edullinen paloletku • Huoltovarma varastotuote PATU NORDIC • Polttoaineen suorasuihkutus • Luokkansa kevein ja pienin • Paras teho-/painosuhde, pienellä vaivalla paljon vettä liikkeelle • Paino käyttökunnossa 127 kg • Ulkomitat 748 x 732 x 827 mm • 2000 l / 7 bar • Nopein alkuimulaite TOHATSU VE1500MOOTTORIRUISKU • Polttoaineen suorasuihkutus • Paras teho-/painosuhde, pienellä vaivalla paljon vettä liikkeelle • Paino käyttökunnossa 55 kg • Ulkomitat 555 x 505 x 537 mm • 525 l/min. Lasse Moisio • +358 40 359 1676 • lasse.moisio@esterigroup.fi Peter Kallio • +358 40 734 0308 • peter.kallio@esterigroup.fi • Työkalulla voi leikata, kiilata, lyödä, levittää ja nostaa • Ei erillistä pumppuyksikköä eikä akkua • Helppo kuljettaa, helppo käyttää yksin • Katkaisee jopa 18 mm pyörötangon • Irrotettava kiila mukana • Teor. 8 bar • Nopein alkuimulaite TOHATSU VE500ASMOOTTORIRUISKU LUOKKA NSA KEVEIM MÄT Helppokäyttöiset ja turvalliset moottoriruiskut ovat kehitetty Euroopan markkinoille ja ne täyttävät EN14466-standardin
Varmista paikkasi syksyn maksuttomassa huipputapahtumassa rekisteröitymällä ennakkoon osoitteessa turvallisuus.messukeskus.com REKISTERÖIDY MAKSUTTA KÄVIJÄKSI KIINTEISTÖ FinnSec – Pohjoismaiden merkittävin turvallisuusteknologian ja -palveluiden tapahtuma Kiinteistö – Kiinteistöjen ylläpidon ja korjausrakentamisen suurin ammattitapahtuma Suomessa AudioVisual Expo – Suomen audiovisuaalisen alan tärkein kohtaamispaikka SAMAAN AIKAAN MESSUKESKUKSESSA YHTEISTYÖSSÄ. Tapahtuma kokoaa alan ammattilaiset ja päättäjät sekä yritysten turvallisuudesta vastaavat henkilöt Helsingin Messukeskukseen. PÄÄKIRJOITUS w w W w w w w TURVALLISUUS 2023 on vuoden tärkein paloja pelastusalan ammattitapahtuma
0505620735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu, p. Julkisen talouden paineessa pienetkin määrärahalisäykset voivat kuitenkin olla vaarassa, eivätkä pelastustoimenkaan tarpeet ole turvassa ennen kuin ne on esitetty ja päätökset tehty.. Se on alalle iso asia. 044 7280402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi, Marko Partanen p. Pelastustoimen asioita on ollut hyvin esillä edellisten hallitusten ohjelmissa – ja nyt jos koskaan odotukset ovat korkealla, miten uusi hallitus kirjaa pelastustoimea koskevat asiat ohjelmaansa. Erityisesti pelastajien lisäykseen tarvittavien resurssien saaminen mukaan on ensiarvoisen tärkeää. Turvallisuus ylipäätään näytti määrittävän monen äänestäjän ratkaisua, sillä sotilastaustaisia henkilöitä tuli valituksi kaksi. PELASTUSTIETO-LEHTI ILMESTYI ENSIMMÄISEN KERRAN VUONNA 1950. Myös kokoomuksen eduskuntaryhmään kuuluva kyberturvallisuuden asiantuntija Jarno Limnéll sai ensikertalaisena muhkean äänimäärän. 3/2023 Pelastustieto 5 Ohjelmaa odotellessa PÄÄKIRJOITUS Odotukset ovat korkealla. Niistä ei kuulemma saada kiistaa aikaiseksi Säätytalolla. Päätoimittaja Esa Aalto, p. 044 7280401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaajapalvelu p. KÄSITTELEMME MYÖS ENSIHOITOA JA VARAUTUMISTA. Pelastusalataustaisista ehdokkaista valituksi tulivat jo edellisessä eduskunnassa istuneet perussuomalaisten ensihoitajana työskennellyt Mari Rantanen ja ylipalomies-sairaankuljettaja Petri Huru. Tätä kirjoitettaessa tulevan hallituksen muodostaminen on vasta alkutekijöissään. Eduskuntavaalit tulivat ja menivät. Hän on myös Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön hallituksen jäsen. Yksistään perussuomalaisten eduskuntaryhmässä heitä on viisi ja kokoomuksessa yksi. 044 7280401 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino PunaMusta 2023 ISSN 1236-8639 (painettu) ISSN 2954-1840 (verkkojulkaisu) Kansi Kimmo Kaisto Pelastustieto on Aikakausmedia ry:n jäsen Painopaperi kannet UPM Finesse Silk 250 g, sisus Berga Classic Preprint 90 g PELASTUSTIETO ON MEDIA, JOKA KATTAA PELASTUSALAN KOKO KENTÄN. Palopäällystöpäivillä Oulussa esiintyneet puolueiden edustajat kehuivat kilvan pelastustoimea ja sen esittämiä hallitusohjelmatavoitteita. Vielä kuluu aikaa ennen kuin uuden hallituksen ohjelma esitellään kansalaisille. Vertailun vuoksi on jälleen todettava, että poliiseja valittiin eduskuntaan huomattavasti enemmän. 0400 674 208 marko.partanen@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin p
K U V A : JY R K I E S K O L A , IF V A K U U T U S 50 Videot havainnollistavat tulityöriskejä
82 Seuraavassa numerossa 24 Akuuttihoitopäivät Hämeenlinnan Vanajanlinnassa 58 Kokemuksia potilaiden siirtoja tuentavälineistä 74 Pelastuslaitosten laadunhallinta tekee tuloaan 68 150-vuotias VPK harjoitteli liikennepelastamista 54 Petri Roivainen on Vuoden ensihoitaja K U V A : M IK A V A LL IN E V A. 3/2023 Pelastustieto 7 5 Pääkirjoitus 8 Ajassa 12 Pelastusalan maailma 16 Turvallisuutta tieliikenteeseen yhteistyössä 18 Autotekniikka kehittyy – lisäkoulutus tarpeen 26 Elvytä ja pakene! 30 Kantoapua potilaskuljetuksiin 32 Puheenjohtajalta 34 Mirafoni 36 Lisää hoitotasoa taivaalle 38 Väsynyt lanssari 40 Tiken ja ensihoidon yhteistyötä Etelä-Savossa 42 Tilannekeskuksia erilaisin koostumuksin 44 Hyvinvointialue – uhka vai mahdollisuus. 48 Tulityöt: Kytöpalo eteni rakenteissa 52 Aarne & Dave 60 Paloristejä jaettu 258 66 Tolokun Palopäällystöpäivät Oulussa 70 Opinnäytteitä 72 Ulkomailta 76 Näistä tykkään: Risto Vesalainen 78 Tunnista sosiaalinen hätätilanne 80 Keskustelua 81 Kenestä Vuoden palomies
8 Pelastustieto 3/2023 TAPAHTUMA Auta vähävaraisia Sairaalamäessä AJASSA AJANKOHTAINEN LUKU 6,2 prosenttia oli vaihtoehtoisten käyttövoimien osuus liikennekäytössä olevista henkilöautoista vuoden 2022 lopussa. Kasvua edellisvuodesta oli 42,3 prosenttia. • Johtaminen vaarallisten aineiden onnettomuuksissa 11.–13.12.2023, Kuopio • Tilannekeskus pelastustoiminnan johtamisessa 2.–6.10.2023, Kuopio Sairaalamäki24-hyväntekeväisyystapahtumassa kivutaan 400 metrin mittaista sorapolkua Kouvolan Sairaalanmäelle 24 tunnin ajan. Terveydenhuollon, pelastustoimen ja poliisin edustajat nousevat mäelle niin monta kertaa kuin ehtivät. myöh. Paikka: Sairaalanmäki 45750, Kuusankoski. Jokainen nousu tuottaa kolme euroa kymenlaaksolaisia vähävaraisia tai kriisin kokeneita perheitä auttavan Hope ry:n kassaan. VUOROKAUDEN YMPÄRI Sairaalamäki24-tapahtuma sai alkunsa, kun kiipeilyä harrastava lääkäri Johannes Kärkkäinen osallistui 24 tuntia kestäneeseen lajitapahtumaan. keskuspelastusasema JKL • Pelastusalan posttraumatyöpaja – syksy, 25.9. Aika: torstai 26.5.–perjantai 27.5. Osallistuja voi päättää, kuinka monta kertaa mäen päälle nousee tai kuinka kauan käyttää nousuihin aikaa. Lisätietoja: www.sairaalamaki24.fi Marko Partanen Jokainen Sairaalamäen nousu tuottaa kolme euroa hyvään tarkoitukseen.. Tänä vuonna paikalle halutaan väkeä muualtakin, ja ehkä tapahtuma leviää muillekin paikkakunnille. Paikalliset yrittäjät kuittaavat viulut. Laukaa PELASTUSOPISTO www.pelastusopisto.fi • Uudet sammutustekniikat -kurssit 13.–15.6.2023 ja 6.–8.11.2023 Kuopio • PVAT1-kurssin vastaavan kouluttajan koulutus 25.10.2023 alueellinen/Jyväskylä • Kansainvälisen pelastustoiminnan asiantuntijakoulutus 14.–15.12., paikka ilm. Järjestäjät: Kymenlaakson hyvinvointialue, Laatupäivystys, FinnEM ja Suomen Akuuttilääketieteen yhdistys. Mäki on kivuttu kahteen otteeseen: 759 ja 1061 kertaa. Nyanssi ei ollut pelkästään Kärkkäisen mielestä hauska. (Lähde: Traficom) K U V A : A LE K S I M E H T O N E N ALALLA TAPAHTUU SPEK www.spek.fi • 72 tuntia -kouluttajakoulutus 18.5., Teams-webinaari • Palontorjuntatekniikan ylläpidon kurssi 30.5., Turku • Palontorjuntatekniikan ylläpidon kurssi 13.6., Vantaa SPAL www.spal.fi • Hätäkeskusammattilaisten seminaari 22.–23.11., Kuopio PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO www.sppl.fi • Palokuntien SM-kilpailut 27.5., Helsingin Messukeskus • Onnettomuustiedottamisen koulutuspäivä – pelastustoimintaa somessa 23.5. Koska Sairaalanmäellä päivystetään vuorokauden ympäri, hän arveli, että olisi hauska nyanssi kiivetä mäkeä vuorokausi. kello 16.00–16.00. Hän halusi järjestää vastaavanlaisen tempauksen työyhteisölleen
Nuoria kuunnellaan ja uutta kokeillaan. Meillä myös luovuttiin perinteisestä ikään perustuvasta ryhmäjaosta sekä siirryttiin taitoja motivaatioperusteiseen ryhmäjakoon.” Nuorisotoiminnassa on mukana tällä hetkellä 20 nuorta, mikä on aika lailla maksimi. ”Harrastuksen edullisuus ja toiminnan monipuolisuus on kilpailuvaltti. Marko Rostedt 19.4. ”Riemunkiljahduksia kuului, kun asia julkistettiin omassa palokunnassa. ”Tulijoita olisi enemmän kuin voimme tällä hetkellä ottaa. Siitä palkinto Euroopan hätänumerojärjestöltä. Tuntu olevan mukavaa vaihtelua myös harjoitukseen osallistujille. Kolmen palkitun kesken jaettiin Palosuojelun edistämissäätiön SPEK ille myöntämä 10000 euron avustus. Meillä nuoret osallistuvat aktiivisesti paikallisen, alueellisen ja valtakunnallisen tason palokuntaleireille, kilpailuihin ja tapahtumiin. 3/2023 Pelastustieto 9 TWITTER VPK TOIMII AJASSA Uuden kokeilua ja kuuntelua K U V A : M E R JA A H O K A S , R IIH IM Ä E N V P K ” Palokunnissa tehdään merkittävää nuorisotyötä, jonka tavoite ei ole vain pelastajaksi kasvattaminen. ”Harjoitusten sisältöä on monipuolistettu ja palokunta-aiheita on yhdistetty opeteltavaksi eri ympäristöissä ja paikoissa, kuten suunnistuksen ja ulkona pelattavan Afrikan tähti -pelin yhteydessä”, kertoo Riihimäen VPK:n kasvatuspäällikkö Merja Ahokas. Valinnoissa painotettiin esimerkiksi leirejä, kurssijärjestelmää ja kilpailuja sekä Kipinä-työkalun hyödyntämistä. Onnea Sirpa! Taito Vainio 19.4. Kaikki nuoret ovat tervetulleita mukaan palokuntien nuorisotoimintaan! SPEK 20.4. ” Tämä on syy, miksi hätäkeskuspäivystäjät tekevät työtään. Kimmo Kaisto. Aiemmin nuoriso-osaston johtaja vastasi aikaisemmin käytännössä kaikesta nuorisotoimintaan liittyvistä asioista. Palokunnan uudessa organisaatiomallissa siirryttiin osastojen sijaan toimintokeskeisyyteen. Siksi perustimme uuden Nuorilta nuorille -harrasteryhmän. Harrastus voi tarjota tärkeitä eväitä elämän varrelle.” Palkintoraha 7000 euroa käytetään varusteja kalustohankintoihin sekä muutenkin nuorisotoiminnan kehittämiseen. ” Teemme paljon asioita hyvin, mutta silti kannattaa katsella myös muualla. Riihimäen VPK sai ensimmäistä kertaa jaetun Vuoden 2022 palokuntanuorisoosasto -palkinnon. Ville Tuovinen 19.4. Nuorisotoiminta tuottaa palokunnille toimijoita niin hälytyskuin muuhunkin toimintaan. Harri Pyyhtiä 19.4. Kaikista nuorista ei välttämättä tule pelastajia, mutta VPK:ssa on jokaiselle paikkansa ja tehtävänsä. ” Tänään oli mukava päivä ja pääsin toimistosta välillä kentälle seuraamaan Kalajoella käynnissä olevaa suurtehopumppausharjoitusta. Vanhemmat nuoremme suunnittelevat ja vetävät kerran kuussa arjen turvallisuuteen liittyviä harjoituksia. Sirpa Moilasen rooli jäihin pudonneen hengen pelastamisessa oli aivan olennainen. Verkostoituminen ja uusien näkökulmien hakeminen omien seinien ulkopuolelta kannattaa aina. Osallistumisprosentti viikkoharjoituksiin on todella korkea ja harjoitusten sisältö on monipuolinen”, kertoo Riihimäen VPK:n kasvatuspäällikkö Merja Ahokas tyytyväisenä. Tarkoitus on jatkaa toimintaa pilottiryhmästä saadun kokemuksen ja palautteen perusteella syksyllä 2023.” Ahokkaan mukaan palokunnassa opitaan taitoja, joita ei välttämättä opi muualla. ”Koulutuspäällikkö vastaa myös nuorten koulutusasioista ja siten itselleni kasvatuspäällikkönä on jäänyt aikaa keskittyä muun muassa nuorten osallistamiseen ja uusien toimintojen miettimiseen. ” Tänään oli vaihteeks työpäivä sieltä parhaasta päästä, kun käytiin suorittamassa laiturija merikokeita uudelle veneelle. Hienoa
2 ”Opettaja oli tehnyt alkusammutuksen käsisammuttimella, millä palo oli sammunut. Nyt on kuivaa ja ruohikkopalovaara. Turun Sanomat 19.4. Keskoskaappi ei sinällään ole mikään poikkeava kuljetusväline, vaan niitä löytyy jokaisesta synnytyssairaalasta. Pelastuslaitos kävi tarkistamassa tilanteen”, kertoo palomestari Petteri Lintunen kuopiolaisen koulun luokkahuoneessa tuntemattomasta syystä syttyneestä roskispalosta. Se alkoi vuonna 1976, kun uusi laki paloja pelastustoimesta tuli voimaan. Eniten kannan huolta rahoituksen riittävyydestä ja henkilöstön saatavuudesta, perusasiat ovat kunnossa. Antoisinta on ollut työn monipuolisuus – kehittää ja toteuttaa omaa erityis alaa jopa valtakunnallisesti. Kun yhteisö toimii, niin kaikki muukin. 10 Pelastustieto 3/2023 INSTAGRAM AJASSA MITÄ KUULUU. POIMINNAT @epensihoito Aurinkoinen viikonloppu mahdollisti ”sukeltamisen” ensihoidon maailmaan Seinäjoen Ideaparkissa järjestetyssä koko kansan maanpuolustustapahtumassa. Työyhteisö on muodostunut vuosien varrella tärkeimmäksi. Yksikin tupakantumppi riittää näillä keleillä”, päivystävä palomestari Petteri Broström varoittelee. Mitä nyt mielessä. Savon Sanomat 18.4. raskaan sarjan siirtoyksikkö. 3 ”Vähän haastattelin ilmoittajaa, niin ei ollut edes mopopoikia livistänyt paikalta. K U V A : K IM M O K A IS T O Aina Pudasjärvellä Apulaispalopäällikkö Kari Kuosmanen aloitti sammutusmiehenä vuonna 1975 ja eläköityi juuri tehtyään koko uransa Pudasjärven paloasemal la Oulu-Koillismaalla. Mitä jäät kaipaamaan. Sunnuntaina varustimme sen spesiaalilla tavalla, vastasyntyneiden kuljetuksessa käytettävällä keskoskaapilla. Erikoiseksi sen tässä tapauksessa tekee kaapin poikittaislastaus, joka on laatuaan ainoa Pohjoismaissa. HS 14.4. Esillä oli kattava kokonaisuus operatiivisen toiminnan yksiköitä: perinteinen ambulanssi, alue-ensihoitajan yksikkö, kenttäjohtoyksikkö ja tietenkin kalustomme isoin ambulanssi eli ns. Huolena on erityisesti vapaaehtoisen henkilöstön pysyvyys ja saatavuus. Eläkepäivien harrastuksia ovat mökkeily kaikkinensa, kanalintumetsästys, kalastus ja liikunta. Mieleenpainuvinta on ollut alan kehitys kokonaisuudessaan. #ideapark #epensihoito #ensihoitaja #hyvaep_kuntalaisille #hyvaep_ammattilaisille K U V A : M IK K O S A LM E N K A N G A S. Koulutus on kehittynyt hurjaa vauhtia, mika on erittäin hyvä asia. Pappa-Tunturi -harrastus täytyy myös viritellä uudelleen. 1 ”Turvetta piti käsin penkoa, jotta palo vihdoin löytyi”, päivystävä palomestari Jyri Jäntti kuvailee lemmikkikäärmeen terraarion sammuttamista Oulussa
Tiedämme, että se on enemmän tai vähemmän mahdoton tavoitetila, mutta sinne meidän pitää sitkeästi pyrkiä. Vuonna 2012 niiden määrä ylitti tulipalojen määrän. Team Oamkin Enskat juhlivat voittoaan Akuuttihoitopäivillä Hämeenlinnassa Pelastuslaitokset saivat viime vuonna 16315 hälytystä liikenneonnettomuuksiin. 3/2023 Pelastustieto 11 HYVÄ KYSYMYS UUTINEN Kohti lopullista voittoa. Sitä varten pitää ensinnäkin olla riittävät voimavarat, joihin yhteiskunnalla on varaa. Voimme tehokkaasti tukea ihmisiä ennalta estämään vahinkoja, mutta jos turvaverkko pettää, meillä on riittävät voimavarat auttaa.” Milloin lopullinen voitto saavutetaan. Joukkueet tekivät puolen vuoden ajan kerran kuussa Facebookiin, Instagramiin ja TikTokiin somepäivityksiä, jotka pisteytettiin päivityksen tuottaman menestyksen perusteella. ”Hyvä kysymys. Vuonna 2021 hälytyksiä liikenneonnettomuuksiin oli enemmän hälytyksiä kuin mihinkään muihin tehtäviin. Ajatus on kevyellä otteella korostaa vakavaa sanomaa tälle yhteiselle alallamme.” Mikä on pelastustoimessa lopullinen voitto. Ei esimerkiksi sotilaallista eikä muutakaan taustaa. Muut kilpailun maaliin asti suorittaneet joukkueet olivat Rovaniemen koulutuskuntayhtymän (REDU) Napapiirin Sankarit –joukkue ja Metropolia ammattikorkeakoulun @askelensihoitajaksi-joukkue. Silloin se tarkoittaisi sitä, että onnettomuuksia ei tapahtuisi ja ihmisillä olisi yhteiskunnassa turvallista olla ja elää. Olemme ainakin lähellä sitä, kun pystymme reagoimaan muutoksiin riittävän nopeasti ja pitämään yllä hyväksyttyä ja haluttua turvallisuuden tasoa.” Teksti: Esa Aalto Kuva: Kimmo Kaisto. (LÄHDE: ESA KOKKI, HYVINVOINTIALUEYHTIÖ HYVIL OY, TIEDOT ON KOOTTU PRONTOSTA) Hälytykset liikenneonnettomuuksiin kasvavat yhä 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 16000 18000 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakan puheiden tavaramerkiksi on virkakauden alusta saakka tullut päättää ne sanoihin kohti lopullista voittoa. ”Filosofi Timo Airaksista mukaillen turvallisuuden määritelmä on tila, jossa vaaraa ei ole olemassa. ”Tarkkaan ottaen en muista, mistä olen tämän poiminut puheitteni lopuksi. Oululaisopiskelijoiden voitto sinetöityi vasta viimeisessä tehtävässä, jossa sen onnistui karata kahden pisteen karkumatkalle Turun ammattikorkeakoulun Team Valopäät -joukkueesta. Voisimme vaikuttaa siihen, että onnettomuuksia olisi mahdollisimman vähän ja niiden aiheuttamat vahingot jäisivät mahdollisimman pieniksi. Mistä tällainen sanonta tulee. AJASSA TILASTO Oamkin Enskat – Ihmeelliset kilpailijat Oulun ammattikorkeakoulun joukkue Team Oamkin Enskat voitti ensihoidon opiskelijoille suunnatun Ihmeellisen kilpailun. Siihen ei liity ideologisesti tai muutoinkaan mitään ongelmallista asetelmaa. Silti vähintäänkin onnettomuusriskit olisivat hallinnassamme ja osaamme ennakolta arvioida tulevaisuuden kehitystä omassa toimintaympäristössämme ja tiedetään, millaisia onnettomuustyyppejä nousee esille ja osaamme tehdä oikeaaikaisesti onnettomuuksia ehkäisevää työtä. Meille on laissa kirjattu perustehtäväksi vähentää onnettomuuksia ja parantaa turvallisuutta. Vuonna 2011 hälytyksiä oli kolmisen tuhatta vähemmän
huhtikuuta 2023. Kuva on Ukrainan kansallisen uutistoimiston Ukrinformin välittämä. Kuva: Ukrinform/ Lehtikuva. PELASTUSALAN MAAILMA 48°51’0 P 37°35’1 I Pelastajat työskentelevät Venäjän ohjusiskun kohteeksi joutuneen asuinrakennuksen raunioilla Slovianskissa itä-Ukrainassa 14. Lehtikuvalla ei ole ollut mahdollisuutta todentaa kuvaustilanteen aitoutta tai riippumattomuutta.
PELASTUSALAN MAAILMA
Täydennyskoulutusohjelman nimi kertoo kaiken: sopimuspalokunta sodassa. Pelastusjohtajan tehtävää väliaikaisesti hoitava Jari Korkiamäki toi puolestaan esille palokunnan tehtäviä sodan aikana. Koulutusohjelmaa yhdessä varautumisen opettaja Tomi Raskin kanssa suunnitellut väestönsuojeluyksikön päällikkö Petri Parviainen sanoo, että kou. 14 Pelastustieto 3/2023 Sopimuspalokunnat varautuvat sotaan Helsingin sopimuspalokuntia on alettu kouluttaa äärimmäisiä poikkeusoloja varten. Everstiluutnantti Marko Palokangas kertoi nykyaikaisesta sodasta suurkaupungissa pelastustoimen näkökulmasta, josta Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on ollut ajankohtainen esimerkki. Teksti: Esa Aalto · Kuva: Kimmo Kaisto AJASSA H elsingin pelastuslaitoksen yh4dessä Helsingin Pelastusliiton kanssa käynnistämä koulutusohjelma kestää kuluvan vuoden. ”Toimintaympäristömme turvallisuustilanteen muutosten takia myös sopimuspalokuntien poikkeusolojen tuskomentaja Jani Pitkänen valotti pelastuslaitoksen sodan ajan tehtäviä ja toiminnan päämääriä. lutuksessa mennään kovalla profiililla ja laitoksen johto on sitoutunut antamaan tietoa alueensa sopimuspalokunnille. PelasPorvoossa järjestettiin viime vuonna viranomaisten yhteinen paikallispuolustusharjoitus, johon osallistui myös pelastustoimi. Koulutusohjelman tavoitteena on vahvistaa Helsingin alueen sopimuspalokuntien valmiutta ja suorituskykyä poikkeusoloissa
”Ajat ovat rajusti muuttuneet, kun nyt voidaan järjestää koulutusohjelma, jossa puhutaan sopimuspalokuntien toiminnasta sodassa.” ”Koulutusohjelman sisällössä ei haluta olla liian militaristisia, vaan pitää näkökulmat sopimuspalokuntalaisille läheisinä”, Petri Parviainen sanoo. Näin hekin pääsisivät koko ikäluokan laajuiseen terveystarkastukseen. ”Pahimpaankin on syytä varautua eikä väestönsuojelusta puhuttaessa enää lietsota sotaa.” Helsingissä aloitettua sopimuspalokuntien kouluttamista sodanajan poikkeusoloja varten hän pitää hyvänä, mutta se voi olla myös liian raskas kaikkialla toteutettavaksi. ”Pelastusopistossa on tästä oltu myös kiinnostuneita, mutta se vaatii luonnollisesti resursseja. Sitäkin vipuvartta voisi käyttää pelastajapulan markkinoinnissa. ”Myös kokemukset Ukrainasta voidaan ajan saatossa ottaa huomioon koko koulutusjärjestelmää kehitettäessä.” Petri Parviaisella on takanaan 30 vuot ta erilaisissa upseeritehtävissä Puo lustusvoimissa ennen siirtymistään reserviin. Tämä palvelisi myös pelastuslaitosten varautumista sodanajan poikkeusolosuhteita varten. Gröndahl laatisi koulutuksesta erilaiset versiot, joita pelastuslaitokset voisivat toteuttaa. Tässä voitaisiin hyödyntää kutsuntoja, jotka ulotettaisiin koskemaan myös naisia. Hänen mielestään on tärkeää, että sopimuspalokuntien roolista poikkeusoloissa osana pelastustoimen järjestelmää kerrotaan konkreettisesti. ”Siellä jaettaisiin erilaisia tehtäviä omien kiinnostusten mukaisesti kokonaismaanpuolustuksen näkökulmasta niin, että se käsittäisi laajasti erilaisia toimintoja. VALTAKUNNALLISTAKIN TARVITAAN Koulutusta ei jätetä tähän vuoteen, vaan sitä on tarkoitus uusia esimerkiksi parin vuoden välein. Siihen osallistuvat ovat ottaneet koulutusohjelman hyvin vastaan. Hänellä on takanaan myös työ uraa kadettiupseerina Puolustusvoimissa. Petri Parviainen pitää tärkeänä, että tällaista koulutusta tarkasteltaisiin myös valtakunnallisesti. Resurssit eivät muuten riitä”, Parviainen painottaa. 3/2023 Pelastustieto 15 Ajat ovat rajusti muuttuneet. ”Sopimuspalokunnat ovat äärimmäisen tärkeä osa valmiuden kohottamisessa. Vetovoimatekijäksikin tästä voisi olla.” Rami Laatsalon mielestä tämänkaltaiset varautumiseen liittyvät asiat olisi hyvä olla vähintäänkin periaatetasolla myös palokuntasopimuksissa. Se voisi olla myös vetovoimatekijä sopimuspalokuntaan liittymisessä.” VETOVOIMATEKIJÄKSIKIN Heikki Suomalainen uskoo, että tällä voidaan myös saada sopimuspalokuntatoimintaa monipuolisemmaksi. Hän laajentaisi ajatusta yhteiskunnan varautumisesta. Kuvat sodan keskellä olevasta Ukrainasta kertovat tästä. ”Sopimuspalokuntien varautumistehtäviä on ennenkin tarkasteltu laajemmin, mutta viimeistään Ukrainan sota on tuonut silmiemme eteen, että myös pahimpiin skenaarioihin on varauduttava”, palokunnan päällikkö Suomalainen sanoo. Vastaava ei ole muualla sopimuspalokunnille järjestetty”, Parviainen ja Helpen toiminnanjohtaja Olli-Veikko Kurvinen toteavat. Palokunnissa on monia mielekkäitä tehtäviä eikä niissä kaikissa vaadita savusukelluskelpoisuutta. Siksi myös sopimuspalokunnat ovat tässä tärkeitä. Neljän sopimuspalokunnan päälliköt ehdottivat, että korona-ajan toimimattomana olleen varautumisen työryhmä polkaistaisiin uudelleen käyntiin. AJASSA suunnitelmia on tärkeätä päivittää. ”Olen hämmästynyt, että pelastustoimi ei tuo rohkeammin esille sitä, että se on myös sodanajan organisaatio. Toki tämä olisi mahdollista toteuttaa myös täydennyskoulutuksena.” Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka huomauttaa, että Pelastusopiston järjestämässä sopimuspalokuntien koulutusohjelmassa on myös kurssi poikkeusolojen ja häiriötilanteiden toimintaa varten. ”Pelastuslaitokset ovat sopimuspalokuntien kouluttajia, joten on paikallaan, että myös tällaista koulutusta niille tarjotaan, koska kysyntää tälle nyt on.” Ylijohtajan mielestä Pelastusopistossa on syytä koota kokemuksia tästä ja kehittää tarvittaessa sopimuspalokuntalaisten koulutusta. Kaksi heistä, Heikki Suomalainen Länsi-Helsingin sopimuspalokunnasta ja Rami Laatsalo Tammisalon VPK:sta kehuvat koulutusta hyväksi. Sen avulla voitaisiin eliminoida myös osattomuuden tunnetta, joka voi olla myös turvallisuusriski yhteiskunnassa.”. Johtaja Mika Gröndahl vastaa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestössä myös varautumisesta. Palokuntansa puheenjohtajana toimiva Rami Laatsalo sanoo, että aikaisemmin pelastuslaitokselta on kerrottu kovin niukasti näistä asioista. Tämän avulla pystymme pitämään nykyiset toimijat mukana ja toivottavasti saamaan myös uusia mukaan. Kiinnostusta pääkaupungin toimintaan Parviaisen mukaan on ollut eri puolilla ja myös Uudenmaan HIKLU-alueen pelastuslaitoksissa on oltu kiinnostuneita kuulemaan Helsingin mallista. ”Pelastustoimessa tarvitaan voimavaroja erityisesti poikkeusoloja varten ja sitä varten tarvitaan mahdollisimman paljon väkeä. Koulutuksessa jaettava tieto on kuitenkin siinä mielessä arkaluontoista, että osallistujilta vaaditaan vaitiolositoumus. Siksi tietoa pitää jakaa. Toimintakäskyä on syytä myös harjoitella ja siksi ensi vuonna aiotaan järjestää karttaharjoitus
”Euro NCAP ei ole aiemmin hyväksynyt pelastustoimea mukaan vaikuttamaan turvallisuuden tähtiluokituksen antamiskriteereihin. Saastamoinen iloitsee CTIF:n ainutlaatuisesta yhteistyöstä Euro NCAP:n kanssa. Euro NCAP:n vuoden 2023 tähtiluokituskriteerien etenemissuunnitelma sisältää nyt monia näkökohtia, jotka liittyvät suoraan pelastustoimeen. Autotekniikka kehittyy koko ajan, joten asioita ei voi tehdä kuten ennen työtai potilasturvallisuutta vaarantamatta.” SUORA VAIKUTUS PELASTAJIEN TYÖHÖN Euro NCAP:n vuoden 2023 ”roadmap” eli tiekartta sisältää merkittäviä edistysaskeleita pelastustoimelle maailmanlaajuisesti. Pelastuskortit tulevat Euro NCAP:n saataville PDF-muodossa ja ovat TIELIIKENNEPELASTAMINEN CTIF Commission for Extrication & New Technology on monilukuinen komissio, jossa on edustajia ympäri maailmaa. Nyt meitä kuunnellaan turvalaitteiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Kittilässä kokoustettiin tammikuussa 2023.. Uudet teknologia -komissio työskentelee useiden eri pelastustoimea hyödyttävien projektien ja uuden teknologian hankkeiden parissa. Projekti tehtiin yhteistyössä CTIF:n kanssa. Teksti: Kimmo Kaisto · Kuva: CTIF Turvallisuutta yhteistyössä P alomestari Mikko Saastamoinen Etelä-Savon pelastuslaitokselta on CTIF:n Uudet teknologiat -komission puheenjohtaja. Projektijohtajana toimii Michel Gentilleau Ranskasta, Jörg Heck Saksasta ja Wolfgang Niederauer Itävallasta, myös CTIF:n Extrication and New Technology -komissiosta. 16 Pelastustieto 3/2023 Henkilöautot kehittyvät koko ajan turvallisemmiksi, mutta lisääntyvä uusi teknologia aiheuttaa jatkuvasti uusia haasteita pelastustoimelle. Nämä asiat vaikuttavat suoraan pelastajien työhön ja työturvallisuuteen: ?. Euro NCAP on ollut merkittävä toimija tieturvallisuuden parantamisessa jo pitkään. 40 jäsenmaan paloja pelastusalan järjestö CTIF tekee nyt merkittävää kansainvälistä yhteistyötä Euro NCAPin kanssa työturvallisuuden parantamiseksi. He työskentelivät pelastustoimen edustajina yhteistyössä Pierre Castaingin (Euro NCAP:n entinen puheenjohtaja) kanssa, joka johtaa nykyään kansainvälisen järjestön tertiääristä turvallisuutta käsittelevää työryhmää. Saastamoinen on suomentanut tiekartan keskeiset kohdat. Rescue Sheets and Emergency Response Guides (ERG) -oppaiden käyttöönotto. Hänellä on pitkä kokemus tieliikennepelastamisen kehittäjänä ja kouluttajana. Euro NCAP loi viiden tähden turvallisuusluokitusjärjestelmän helpottaakseen kuluttajien ajoneuvojen vertailua ja auttaakseen heitä tekemään turvallisimman valinnan tarpeisiinsa
Euro NCAP tarkistaa ajoneuvoon asennetun järjestelmän tehokkuuden, joka aktivoi jarrut riittävän vakavan törmäyksen sattuessa. Energiaeristyslaitetta edustava symboli määrittelee toimenpiteet, jotka on suoritettava ajoneuvon deaktivoimiseksi. Ajoneuvon käyttövoiman (sähkö, paineistettu maakaasu jne.) tunnistaminen/deaktivointi on suuri haaste turvalliselle pelastustustoiminnalle. Ajoneuvon uppoaminen veteen. Nämä laitteet estävät mahdollista toista törmäystä (esimerkiksi estämällä ajoneuvoa vierimästä vastakkaiseen suuntaan). Testeillä varmistetaan, että kaikki sivuovien kahvat ovat käyttökelpoisia välittömästi testin jälkeen (mahdollisia käyttää myös onnettomuuden jälkeen). Kaikki operatiivista päätöstä tukevat ja helpottavat sovellukset tulisi olla tilannepaikalla. Tavoitteena on varmistaa, että turvavyön lukitus voidaan avata normaalisti, jotta matkustajat pääsevät poistumaan autosta. Ajoneuvoissa tulisi olla tarrat/merkinnät, jotka osoittavat ajoneuvojen käyttövoiman, jotta pelastajat ja ensihoitajat kykenevät tunnistamaan sen nopeasti ja helposti. (myös siksi, jos vyöt ovat törmäyksen jälkeen edelleen kir eällä, tai jos niiden avaaminen olisi jostain muusta syystä vaikeaa.) ?. Tämä helpottaa ovien avaamista ulkopuolelta kolarin jälkeen ilman, että pelastushenkilöstön tarvitsee käyttää ovenkahvan vapautuslaitetta tai avata ovenkahvoja kytkemällä ensin ulkoinen virtalähde. These new data to be transmiVed concern the potenBal number of occupants present in the vehicle at the Bme of impact, the locaBon of the vehicle before impact at two close but disBnct moments (to determine the direcBon of travel), then the direcBon of impact (front, side, rear) and, ?nally, the reducBon in tra?c speed (deceleraBon of the vehicle at the Bme of impact). Kansainvälisellä yhteistyöllä ja sitä kautta saatavalla aineistolla on hänen mukaansa iso merkitys pelastustoimelle. ?. In order to orientate ?rst responders, sBckers/labels should be applied to the equipment in the vehicles to idenBfy the energy isolaBng equipment. ?. In response to the increasing number of di?erent manufacturers' instrucBons on energy neutralisaBon and the absence of harmonised procedures, it is necessary for equipment manufacturers to produce common markings and thus help rescuers who intervene on vehicles. Multijarrutus. Sen voi sanoa varmasti, että väärin sammutettu, jos ei varauduta uudelleen syttymiseen. ?. ?. Palomiehen kypärä (kansainvälinen yleinen malli) osoittaa, mistä pelastushenkilöstö voi esimerkiksi tehdä ajoneuvon virrattomaksi tai sulkea kaasujärjestelmän. Finally, a symbol represenBng the energy isolaBon device speci?es the operaBons to be carried out in order to dissociate the energy tanks from the supply network circulaBng in the vehicles. 3/2023 Pelastustieto 17 ISO 17840 -standardin mukaisia. This measure is intended to protect workers from the risks associated with on-board energy (electri?caBon, intoxicaBon, gas igniBon, etc.). Kuvakkeen taustaväri kertoo energian luonteesta (sähkö, H2, nestekaasu jne.). Tavoitteena on eri valmistajien käyttövoiman deaktivointia koskevien ohjeiden yhdenmukaistaminen. Ajoneuvovalmistajien on tuotettava yhteiset merkinnät ja siten autettava pelastustoimea ympäri maailmaa. • Unlocking of the seat belt buckle The objecBve is to ensure that the seatbelt can be unlocked normally to allow the occupants to escape a9er an accident. (kaikki 1.4.2018 jälkeen markkinoidut uudet mallit on varustettava tällä järjestelmällä). ISO 17840 -standardin (www.ctif.fi/ iso17840) mukaiset käyttövoimatarrat yleistyvät Suomessa ja maailmalla hitaasti, mutta varmasti. smedu.fi/kirjasto/sarja_B/B2_2022.pdf TIELIIKENNEPELASTAMINEN • Addi&onal requirements for power door handles or retractable handles with no physical grip In 2023, the tests will ensure that all side door handles are accessible and operable immediately a9er the test (out/ready to open). Samalla ovat ovet auki myös viedä suomalaista osaamista maailmalle. The criteria relaBng to eCaIL are intended to encourage manufacturers to use this alert device to transmit addiBonal data (in addiBon to the mandatory regulatory data) that is useful to the emergency services. Vuodesta 2023 alkaen tarkistetaan, että lukitut ovet avautuvat automaattisesti törmäyksen jälkeen onnettomuuden sattuessa. Toteutuksen tarkoituksena on mahdollistaa ajoneuvokohtaiset, pelastustoimintaan vaikuttavat tiedot Euro Rescue -sovelluksen kautta. Tässäkin otetaan huomioon CTIF:n kertomat näkökulmat. • Iden&?ca&on of energy neutralisa&on equipment Securing/deacBvaBng on-board energy in vehicles (high voltage electricity, pressurised or liquid gas, etc.) is a major challenge for the safe execuBon of rescue operaBons. Another pictogram indicates the type of system used to isolate the energy concerned (manual valve, service plug, e-plug, etc.), the colour of the pictogram background recalling the nature of the energy (electricity, H2, LPG, etc.). Tämä toimenpide on tarkoitettu helpottamaan ovien avaamista perinteiseen tapaan. Pictograms that all ?re ?ghters will have to get used to recognize. Jos ei ole varmuutta sivuikkunoiden toimivuudesta, valmistajan on ehdotettava menetelmää, jolla matkustaja voi avata tai rikkoa sivuikkunan, jotta hän voi poistua ajoneuvosta ennen kuin ajoneuvo on täysin veden alla (ikkunan rikkoutuminen, ajoneuvon mukana toimitettu työkalu, pyrotekninen laite, mekaaninen järjestelmä jne.) Jatkaakseen toimintaansa tienkäyttäjien turvallisuuden parantamiseksi Euro NCAP on jo tänä vuonna aloittanut pohdinnan tulevien vaatimusten määrittelemiseksi vuosille 2025–2030. Oven avausvoimat. ?. ?. Turvavyön lukituksen avaaminen. Lisäpisteitä saavat myös valmistajat, jotka asentavat viestintäjärjestelmän ajoneuvoon kuljettajan ja puhelun vastaanottamisesta vastaavan edustajan välille vähintään neljällä kielellä ajoneuvosta riippuen (EN, DE, FR, ES). A ?reman's helmet (internaBonal generic model) indicates that the safety equipment can be handled by emergency personnel. ?. Projekti selvittää järjestelmien, kuten oven avaamisen toimivuutta ilman virtaa huoltoakusta (12 V:n akku) tai sähköisen ikkunan avaamisen toimivuutta. Lue lisää aiheesta pelastustieto.fi:ssä kirjoittamalla hakusanaksi ”akkupalo.” Pelastusopiston tuoreen julkaisun ”Uudet energiamuodot liikennevälineissä ja energiavarastoissa” voi ladata osoitteesta: info. Automaattinen oven lukituksen avaus. Oven avautumisvoimat törmäyksen jälkeen mitataan etutörmäystestien jälkeen. This last piece of data, supplemented by other informaBon (type of impact, number of occupants, etc.), will eventually make it possible (experiments are already under way in Japan) to objecBvise the predictable state of the occupants at the Bme of impact, with injuries now being considered as being proporBonate to the deceleraBon undergone by the human body during an accident.. Lisävaatimukset sähkökäyttöisille ovenkahvoille tai sisään vedettäville kahvoille, joissa ei ole fyysistä pitoa. ”Sähköauton akkujen sammutus on tällä hetkellä keskusteluissa se kuuma peruna. Toinen piktogrammi osoittaa kyseisen energian eristämiseen käytetyn järjestelmän tyypin (manuaalinen venttiili, huoltoerotin, e-plug jne.). • ECall The eCall is a system installed in vehicles (all new models marketed a9er 1 April 2018 must be equipped with this system) that can be used to manually or automaBcally acBvate the emergency services in the event of an accident. Tämän toimenpiteen tarkoituksena on mahdollistaa matkustajien helpompi poistuminen ajoneuvosta ja myös helpottaa pelastustoimia onnettomuuspaikalla. eCall on ajoneuvoihin asennettu hätäpuhelujärjestelmä. Tämä vaikuttaa vain sivuoviin. This is to facilitate the opening of doors from the outside a9er a crash, without the need for rescue personnel to operate a door handle release device or to deploy the door handles by connecBng an external power source. Mikäli ajoneuvo joutuu veteen törmäyksen takia, joidenkin ajoneuvojärjestelmien on toimittava edelleen tässä tilanteessa. Palosuojelurahaston rahoitus CTIF:n toimintaan mahdollistaa kaiken tämän. This measure is intended to facilitate the unlocking of the belts directly by the occupants a9er an impact (including if the belts are under tension), parBcularly if they are physically a?ected by the accident or are young, and to allow the unhooking of the safety belts by the emergency services. Kaikki koulutus aiheesta on hyväksi, mutta asiasisällön pitäisi olla samansuuntaista”, Mikko Saastamoinen sanoo. Päivityksessä toimitettavat tiedot sisältävät ajoneuvossa olevien mahdollisten matkustajien lukumäärää törmäyshetkellä, ajoneuvon sijaintia (kulkusuunnan määrittämiseksi), törmäyksen suuntaa (edessä, sivulla, takana) ja liike-energiaa (ajoneuvon hidastuminen törmäyshetkellä). Pelastajien työturvallisuudelle on tärkeää tunnistaa käyttövoima nopeasti. ECall. Niillä on merkitty esimerkiksi Helsingin sähköbussit ja Lappeenrannan kaasubussit. Again, this is to facilitate access to the occupants from the outside without the need for special tools
Enemmän ja selkeänä ongelmana ovat huonolaatuiset ja halvat kuluttajapuolen akut. Sitten syvennytään muihin aiheisiin pala kerrallaan. Liikenneonnettomuustai palavan ajoneuvon tehtävällä tulee selvittää muiden asioiden lisäksi myös auton käyttövoima heti alkumetreillä. ”Ei ole vielä sattunut kohdalle onnettomuustilannetta, missä osallisena olisi ollut uuden käyttövoiman autoja. ”Monet kyllä uskovat ja ovat vakuuttuneita, että korkeajänniteajoneuvot ovat hyvin turvallisia, kun asiaa vain avataan tarpeeksi. Aiheeseen liittyviä toimintatapoja ja mahdollisia vaaroja on kerrattu jo useammissa harjoituksissa.” Päällimmäisenä kurssista Wikströmille jäi mieleen, miten paljon erimallisia akkuja tämän päivän autoissa oikeasti käytetään. Hybridija sähköautot kehittyvät sitä vauhtia, että hyvä olisi päivittää tietoja vuosittaisilla koulutuksilla. Tämän lisäksi näitä ladataan täällä maaseudulla kotona, pihoilla tai talleissa”, kertoo kurssilla ollut länsiuusmaalaisen Evit skog FBK:n päällikkö Mikael Wikström. Sammutusmenetelmistä ja vaaratilanteista oli myös runsaasti opetusvideoita”, Wikström kertoo. Akkukennojen sammutustekniikkaan liittyen tuli myös minulle uutta tietoa. ”Merkkikohtaisia eroja on paljon. Uutta oli muun muassa erimallisten akkujen käyttäytyminen – myös pienien, kun ne kuumenevat tai syttyvät palamaan. Lisäksi kaasuautojen sammutukseen tuli tärkeätä infoa ja varotietoa.” ”Vaikka olen aika paljon tutustunut kyseisiin aiheisiin aiemmin, niin tämä oli minulle todella hyödyllinen koulutus. Mukana oli tällä kertaa enemmän palokuntalaisia niin vapaaehtoiskuin ammattilaispuolelta, poliiseja sekä edustajia vakuutusyhtiöistä, laivayhtiöistä ja oppilaitoksista. Hyvinvointialueen ja pelastuslaitoksen kanssa tehdyssä sopimuksessa määritellään myös koulutusasiat. Kouluttajalla oli omakohtaista kokemusta monista erilaisista sammutusmenetelmistä. Aiheesta on myös kerätty infoa pelastuslaitoksen ja sopimuspalokuntien kumppanuustyötilaan. Tämän kurssipäivän aikana kertynyt materiaali oli niin valtava, että sitä ei yhdessä eikä kahdessa oppitunnissa käydä läpi.” Teksti ja kuva: Kimmo Kaisto Vuosittainen lisäkoulutus tarpeen Mikael Wikström sai koulutuksesta hyvää oppia ja aineistoa. 18 Pelastustieto 3/2023 TIELIIKENNEPELASTAMINEN EVSafetyFIN järjesti huhtikuussa Vantaalla yksipäiväisen sähkö,-hybridija maakaasuajoneuvojen turvallisuuskoulutuksen. Tekniikka kehittyy sitä vauhtia, että koulutuksen joutuu todennäköisesti ostamaan ulkopuoliselta toimijalta.” Tieliikennepelastamiseen erikoistuneella Evitskog FBK:lla on ollut vuosittain noin 50–60 keikkaa. Kuka koulutuksen sitten loppupelissä toteuttaa, on eri asia. Lisäksi tämä nostaisi kurssin hintaa aika lailla. Hybridija täyssähköautot lisääntyvät liikenteessä jatkuvasti. Akkujen sammutus tietenkin puhuttaa lähes aina, mutta pitkälti ladattavat ajoneuvot, kuten polttomoottoajoneuvotkin sammutetaan suihkuputkella ja vedellä – kunhan vain tietää, mitä on tekemässä”, Wennberg kertoo. Tällaisia koulutuksia olen pitänyt vuosien varrella jo aika monta kymmentä.” Kursseilla eniten puhuttavat yleensä sähköauton turvallisuus ja sen sammutus. Usein minulta on toivottu pidempää kurssia, mutta pelastuslaitokset eivät mielellään lähetä väkeä kahdeksi päiväksi koulutuksiin. Taustalla näkyvät tärkeät ISO 17840 -standardin käyttövoimatarrat.. ”Olen osallistunut Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen koulutustilaisuuteen. Aiheita olivat korkeajänniteajoneuvojen tekniset perusteet pelastajille, akkuteknologia ja niiden riskit, korkeajänniteajoneuvon sammutus, hybridija sähköauton tunnistaminen, sähköautojen latausjärjestelmät ja toiminta onnettomuustilanteessa, maakaasuajoneuvot ja toiminta onnettomuustilanteissa, korkeajänniteajoneuvon käsittely onnettomuustilanteessa ja käytännön tutustuminen ajoneuvoon sekä akkupaketteihin. ”Usein mukana on ollut myös autoliikkeiden edustajia, hinausyrittäjiä ja ties ketä kaikkia. Tällä kurssilla oli aika lailla maksimit 28 osallistujaa. Kerron myös, että näkemykset ovat omiani, oppia kannattaa hankkia laajasti ja ajatella kriittisesti”, Pirkanmaalla paloesimiehenä työskentelevä Wenn berg painottaa. ”Usein pidän 15–20 hengen kursseja ja monet ovat yksityistilaisuuksia. Koulutus oli suunniteltu ensisijaisesti pelastuspuolen operatiiviselle väelle ja mahdollisimman käytännönläheiseksi. KEHITYS VAATII JATKUVAA PÄIVITYSTÄ ”Halusin lisää tietoa kyseisistä aiheista. Olen aina painottanut, että päivä on suunniteltu pelastajien näkökulmasta, mutta ilmeisesti juuri tämä herättää uteliaisuutta. KANNATTAA OLLA KRIITTINEN ”Palaute oli positiivista, mikä on aina mukavaa. Uutta tietoa ja koulutusaineistoa tuli paljon, ja sitä jaetaan tehokkaasti myös omassa palokunnassa. Usein vaihtelen päivän teemoja ja kalustoa, jotta päivien anti ei rupea toistamaan liikaa itseään”, kertoo EVSafetyFIN:n pääkouluttaja Iiro Wennberg. ”Puran aluksi kaikki hybridi-, täyssähköja kaasuautojen työturvallisuuteen liittyvät asiat yhteen oppituntiin. Vilkkaimpina vuosina lähes puolet on ollut ensivastetta. Avoimilla kursseilla on ollut mukana väkeä laidasta laitaan. Nyt koronan jälkeen niitä on ollut noin 10–15 vuodessa. Koulutuspäivä oli jaettu seitsemään osaan
Vaikka Suomessa sähköautojen akkupaloja ei ole ollut monta, raportoiduista tehtävissä on onnistuneesti saatu sähköauton akkupalo sammutettua työjohtoselvityksellä. Helanderin mukaan Suomessa pelastustoiminnassa olevien henkilöiden tietoisuus sähköautojen akkujen tulipaloihin liittyvistä kemiallisista ja fysikaalisista ilmiöistä ei välttämättä ole tarpeeksi riittävä kaikille, jolloin sammutusja pelastustoiminta tilannepaikalla ei ole työturvallista tai tilanteeseen nähden oikein toteutettu. Liitteissä on myös taulukoidut tiedot PRONTO-rekisteriin vuosina 2017–2022 (toukokuu) kirjatuista autopalotehtävistä, joissa kohteena tai osallisena on ollut täyssähkötai hybridiauto. Tilanne oli yllättänyt pelastushenkilöstön ja aiheuttanut selkeän vaaratilanteen, johon ei ollut varauduttu. Tavanomaisesta autopalosta poiketen sähköauton palaneen akuston lämpötila ei ollut laskenut riittävästi liekkipalon sammuttamisen jälkeen, jolloin akustossa syntyneen kemiallisen reaktion takia tapahtui uudelleensyttyminen. Koko opinnäytetyön voi lukea osoitteessa: urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022100620905 tai skannaamalla QR-koodi. Opinnäytetyön perusteella on näyttöä, että Suomessa pelastuslaitoksilla olevalla sammutuskalustolla kyetään sammuttamaan sähköauton akkupalo jäähdyttämällä akustoa runsaalla vesimäärällä. Opinnäytetyö akkupalojen sammutusmenetelmistä Defibrillaattori teline & kääntöalusta 360 Profile Leasing PROFILE TARJOAA JOUSTAVIA LEASINGIN RATKAISUJA ASIAKKAILLEEN HUOLTO LEASING RAHOITUS LEASING LAITTEIDEN ERILLINEN LEASING Hoitoja kuljetustusjärjestelmä vaativiin olosuhteisiin Arctic Rescue Ambulance Ergo-X Tervetuloa tutustumaan tuotteisiimme Akuuttihoitopäiville 4.–5.5.2023 Vanajanlinnaan! www.profilevehicles.com. Suomessa on käytössä joitakin toimintamalleja sähköautojen akkupalojen varalle, mutta selkeää valtakunnallista toimintamallia ei ole olemassa. Näistä 17 tapauksesta kaksi oli täyssähköautoja, loput hybridejä. Sama toimintamalli on ollut toteutuskelpoinen myös Yhdysvalloissa opinnäytetyön tutkimuksen perusteella. Pelastusalalla toistaiseksi ehkä tunnetuin sähköautopalo Suomessa tapahtui Lahdessa 2019, jolloin parkissa ollut sähköauto oli syttynyt yllättäen palamaan. 3/2023 Pelastustieto 19 TIELIIKENNEPELASTAMINEN Tarmo Helanderin pelastusalan päällystötutkinnon (AMK) opinnäytetyö syyskuulta 2022 käsittelee sähköautojen akkupalojen sammutusmenetelmiä. Pelastuslaitoksen sammuttamisen jälkeen auto syttyi voimakkaasti uudelleen palamaan. Alkutilanteessa sammuttamiseen oli käytetty autopalojen sammuttamisessa tyypilliseen tapaan vettä. Muissa se oli merkitty epätodennäköiseksi tai ei ollut pääteltävissä onnettomuusselosteen perusteella. Näistä viidessä tapauksessa oli merkitty, että akustossa oli alkanut lämpökarkaaminen
Korona on hidastanut joidenkin varusteiden toimituksia. Uhkana on, että maastopalot leviävät laajoiksi ja siten vaikeasti hallittaviksi sekä sammutettaviksi. Apu naapuripelastuslaitoksilta ja jopa ulkomailta voi olla tarpeen. Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvä kuivuus kasvattaa Suomessakin laajojen metsäpalojen riskiä. Etelä-Karjalan pelastuslaitos vastaa hankkeesta ja projektin hallinnasta. Muodostelmassa on mukana 244 henkilöä, jotka koostuvat niin päätoimisesta kuin sopimushenkilöstöstä. K ansallisen riskiarvion mukaan erityisen haastavaksi tilanne voi muodostua, jos suotuisien sääolosuhteiden aikana syttyy useita yhtäaikaisia maastopaloja asutuksen läheisyydessä. Pääosa kalustosta ja varusteista suomalaisten Kreikan valmiussiirrossa oli muodostelman kalustoa. Kansallinen suorituskyky muodostelmalla oli käytettävissä jo alkukesästä viime vuonna. Mukana ovat lisäksi Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Kymenlaakson pelastuslaitokset. 20 Pelastustieto 3/2023 Maastopaloja torjutaan tehokkaasti yhteisvoimin Sisäministeriö julkaisi helmikuussa päivitetyn kansallisen riskiarvion 2023. Maastopalomuodostelmahankkeen (FI GFFF-V) pääasiallinen tehtävä on metsäpalojen maasammutustoiminta ajoneuvoja hyödyntäen. Teksti: Kimmo Kaisto · Kuvat: Etelä-Savon pelastuslaitos ja Kimmo Kaisto VARAUTUMINEN On ollut mukava kouluttaa motivoitunutta väkeä. PORUKKA HELPOSTI KOKOON Kansainvälisen muodostelman vahvuus on 55 henkilöä, joka saadaan helposti. Muodostelmasta kehitetään myös EU:n pelastuspalvelumekanismin metsäpalomoduulin vaatimusten ehdot täyttävä. Suomi sai loppuvuodesta 2021 EU-rahoitusta metsäpalojen sammutukseen käytettävän pelastusmuodostelman rakentamiseksi. Viisi pelastuslaitosta yhdisti voimansa maastopalomuodostelmaan, joka näytti kyntensä jo viime elokuussa Kreikan valmiussiirrossa. Hankkeen rahoitus tulee EU:n pelastuspalvelumekanismin pelastuspalvelupoolista ja rahoituksen myötä Suomi sitoutuu osallistumaan pelastuspalvelupoolin toimintaan seitsemäksi vuodeksi. Tehtäväaluetta on lähinnä Itäja Kaakkois-Suomi, mutta tarvittaessa koko Suomi
”Maastopalot ja valmiussiirrot kiinnostavat. Maastopalomuodostelmahankkeen projektipäällikkö, palomestari Joni Mänttäri Etelä-Karjalan pelastuslaitokselta esittelee kalustoa Luumäen paloasemalla. kokoon. 3/2023 Pelastustieto 21. 25-millistä letkua hankittiin jo Kreikan valmiussiirtoa varten. On ollut mukava kouluttaa motivoitunutta väkeä”, kertoo hankkeen projektipäällikkö, palomestari Joni Mänttäri. Ulkomailla työnantajana toimii aina Pelastusopisto. Se antoi hyvän pohjan maastopalomuodostelmahankkeelle ja on Mänttärin mukaan vapaasti hyödynnettävissä. Kalustonhoitaja Tomi Mänttäri takana tarkistaa, että tavarat vastaavat lähetyslistaa ja kiinnittää niihin EU-tarrat. Lisäksi on reilusti 38-, 76ja 110 millistä letkua. ”Mörkö” osoitti tehonsa Kalajoen metsäpaloissa kesällä 2021. Hän tuotti sisäministeriön julkaisusarjaan laajan raportin Maastopalojen maasammutustoiminnan konseptin muodostaminen pelastustoimessa. 3/2023 Pelastustieto 21 VARAUTUMINEN Etelä-Savon pelastuslaitoksella on käytössä kaksi metsäpalosammutuslaitteistoa. Koneeseen hankittiin energiapuukoura saksikatkaisulla, jotta ajouraa ja vaarallisia puita saadaan raivattua sammutustöiden tieltä
Konetta varustellaan metsäpaloja silmälläpitäen eli varustelaatikoilla, letkunlevityslaitteistolla ja niin edelleen”, Lahtinen kuvailee. Pelastustieto palaa aiheeseen myöhemmin. Vastaava järjestely oli Mikkelissä ennen oman koneen hankintaa.” Kuormatraktori Ponsse ELK vuosimallia 2015 soveltuu Lahtisen mukaan käyttötarkoitukseen oivallisesti – kantavuus riittää hyvin sammutusvesisäiliökäyttöön ja koneen omamassa on sopivan alhainen siirrettävyyden helpottamiseksi. Sieltä saadaan kone kesäksi, jolloin opetusta ei ole. Tässä projektissa tutkimme, kuinka tekoäly havaitsee ja lähettää hälytyksen metsäpalosta tukiasemamastoon asennettujen kameroiden avulla. ”Ponssen nosturi jaksaa nostaa tarvittaessa säiliön kuormatraktorin kyytiin ja pois. Sammutuslaitteisto on hankittu 2021 laitoksen omarahoituksella.” ”Savonlinnassa tehdään yhteistyötä paikallisen ammattioppilaitoksen kanssa. Hyvä esimerkki oppilaitosyhteistyöstä on puolestaan Etelä-Savon ”Mörkö”, jossa on Ponssen kuormatraktori ja palonsammutuslaitteisto”, Mänttäri sanoo. Myös jo olemassa olevaa kalustoa hyödynnetään muodostelmassa. TEKNISTÄ TIETOA VESISÄILIÖSTÄ: • Vesitilavuus noin 10 m 3 • Ottaa käyttövoimansa koneen hydrauliikasta • Hydraulikäyttöinen sammutusvesipumppu • Hydraulikäyttöinen täyttöpumppu • Vesitykki kauko-ohjauksella, samalla ohjaimella hallitaan sammutusvesipumpun ja täyttöpumpun toimintaa • Paineyhteet letkusammutusta varten • Käyttöaika sammutustyössä täydellä paineella noin 10 min/säiliö • Täyttö omalla pumpulla vie noin 7 min • Vesitykin kantama noin 40–50 m Muodostelmaan on hankittu mukana oleville pelastuslaitoksille esimerkiksi metsäsammutuskone, neljä vesihuoltoperäkärryä varusteineen, mönkijäja sammutusperävaunukalustoa, kaksi metsäpalokonttia sekä henkilökohtaisia suojavarusteita ja RPAS-laitteistoja ilmasta tiedusteluun. Vastuita hankinnoista ja harjoituksista on jaettu pelastuslaitosten kesken. ”Aiemmin toteutimme metsäpaloprojektin, jossa yhteistyössä mukana olivat Pelastusopisto, Erillisverkot, Telia, FinCloud ja Finwe. Koneeseen hankittiin myös energiapuukoura saksikatkaisulla, jotta ajouraa ja vaarallisia puita saadaan raivattua sammutustöiden tieltä. Maastopalomuodostelmahankkeen osittaisrahoituksella on hankittu kuormatraktori Ponsse ELK sekä koneenkuljetusritilä Sisu R500. Samalla testattiin myös painovoimaista kastelulaitetta.. Hankkeen reilusta 1,5 miljoonan euron kokonaisbudetista haettiin rahoitus 75 prosentille. Henkilöstön koulutus sisältää Mänttärin mukaan it se opiskelua koulumaaliympäristössä, paloasematason harjoittelua, karttaharjoituksia, kaksi kenttäharjoitusta sekä Pelastusopiston järjestämänä räätälöidyn kansainvälisen pelastustoiminnan peruskurssin ja muodostelman johdolle erillistä johtamiskoulutusta. Meillä on esimerkiksi koneyrittäjissä valtavat voimavarat. ”Maastopaloissa kannattaa muistaa myös yhteistyö. Tekoäly voi auttaa palojen havainnoinnissa ja teknisessä jälkivartioinnissa Mänttäri astelee jutustelun päätteeksi kohti kalustohallia Luumäen paloasemalla, jonne on tullut juuri lähetys moottorisahoja, reppuruiskuja, suihkuputkia, letkuja sekä henkilökohtaisia suojavarusteita. ”Koneen sijoituspaikat ovat Savonlinnassa ja Mikkelissä. 22 Pelastustieto 3/2023 VARAUTUMINEN Kalustoinsinööri Petri Lahtinen Etelä-Savon pelastuslaitokselta kertoo, että heillä on käytössä kaksi metsäpalosammutuslaitteistoa. Lisätietoja ja linkki havainnollistavaan videoon QR-koodi skannaamalla uusiteknologia.fi -sivustolla sekä YouTubessa. Nyt se tyhjiö on Suomen myötä pian täytetty. Tarvikkeisiin liitetään sinipohjainen EU-tarra keltaisilla tähdillä. ”Tähän asti Pohjolaa lähin maastopalomuodostelma on ollut Puolassa. Toimintasäde meillä on noin tuhat kilometriä eli tarvittaessa Puolaan ja Saksaan asti. ”Mörkö” on riittävän kantava ja kevyt liikutella Mörkö2-pilottipäivillä Mikkelissä testattiin vesisäiliön täyttämistä itsenäisesti ja runkolinjan selvittämistä möröllä. Projekti toteutettiin Kuopion Korvaharjussa Pelastusopiston harjoitusalueella”, kertoo FinCloudin toimitusjohtaja Minna Rahkola. Maastopalomuodostelmahanke kestää syyskuun 2023 loppuun eli sai puolen vuoden jatkoajan.” Oululainen FinCloud esitteli Palopäällystöpäivillä Oulussa maaliskuussa, kuinka tekoäly voi toimia pelastustoimen tukena ja kuinka nykytekniikaa voidaan hyödyntää palojen teknisessä jälkivartioinnissa
Vehon hyötyajoneuvojen palveluverkosto kattaa 14 omaa huoltokorjaamoa, joita täydentää laaja itsenäisten valtuutet tujen korjaamoiden verkosto. Tutustu lisää: www.vehotrucks.fi Veho ja Mercedes-Benz – luotettavaa kumppanuutta.. VEHO VEHKALA Vehkalantie 10 01730 Vantaa 010 56916 VEHOTRUCKS.FI Suomen suurin autoalan toimija, perheyhtiö Veho, on perustettu Mercedes-Benzin maahantuontiin vuonna 1939. Ensihoitoajoneuvojen huoltoon vaadittavat tiukat laatustandardit, varaosien oma keskus varasto Suomessa ja vahvat 24 h huoltoautopalvelut varmistavat autojen toiminnan kaikissa tilanteissa. Yhteistyössä päällirakentajakumppaniemme kanssa tarjoamme Mercedes-Benzin mallistosta monipuoliset valmiit ratkaisut ensihoidon tarpeisiin. Siitä lähtien olemme kasvaneet henkilöautojen ja hyötyajoneuvojen laajaksi palveluverkostoksi. 24?%). alv. VARAUTUMINEN Ambulanssija pelastusautomyynti Tero Huovinen | 010 569 3670 Pekka Paananen | 010 569 3628 Puhelun hinta 010-numeroihin 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (sis
HELPOSTI LÄHESTYTTÄVÄ ”Meillä ei ole valtakunnallista palvelunumeroa, vaan meidät saa aina kiinni ja olemme valmiit etsimään asiakkaalle räätälöidyn ratkaisun”, Latosaari sanoo ja haluaa CVN Medical Solutionsin olevan helposti lähestyttävä firma. UUSI IDEA KUIVUI KASAAN Turvatiedossa ideoitiin, että yritystoimintaa voitaisiin viedä sosiaalipuolelle ja perustaa palvelukoteja. Turvatieto törmäsi alan sisäiseen suhmurointiin, joka teki sen elämän liian vaikeaksi ja yritys päätti luopua alasta. Myös tarina Akuuttihoitopäivistä jatkuu. ”Löysimme paljon hyviä tuotteita, joista voisi saada parempia kehittämällä niitä hieman. TÄHTÄIN ULKOMAILLA Yritys on ehtinyt levittäytyä myös ulkomaille. Niin syntyi idea sorvata omia tuotteita”, Latosaari sanoo. Vuonna 2015 perustettu CVN Medical Solutions otti aputoiminimekseen Turvatiedon ja alkoi kiertää ensihoitoalan messuja ja etsiä tuotteita valikoimaansa. Tavoitteemme on tehdä laadukkaita tuotteita ammattitaidolla ja pitää vähän hauskaakin” toimitusjohtaja Mervi Karjalainen sanoo. ”Olemme tehneet eri maiden armeijoiden kanssa yhteistyötä ja päässeet kehittämään tuotteita heidän kanssaan. Halusimme tapahtumalle korvaajan ja tuoda sen Seinäjoelle”, CVN Medical Solutionsin myyntijohtaja Sami Latosaari sanoo. Tapahtumaa järjestämään perustettiin Suomen Turvatieto Oy vuonna 2007. 24 Pelastustieto 3/2023 Kaikki alkoi Akuuttihoitopäivistä Suomalaisen CVN Medical Solutions -yrityksen tarina alkoi Akuuttihoitopäivistä Nykyään firman leipälaji on hypotermia-, verenvuodon tyrehdyttämissekä taktisen ensihoidon tuotteet ja niiden kehittäminen. Ajatuksena oli järjestää yrityksen nimissä myös alan koulutuksia. Molemmat ovat juuriltaan ensihoitajia.. ”Pelastusopisto oli juuri lopettanut Ensihoitopäivät-tapahtuman järjestämisen. Teksti: Marko Partanen · Kuvat: CVN Medical Solutions arkisto AKUUTTIHOITOPÄIVÄT Nosto nosto nosto K aikki alkoi ideasta pitää Seinäjoella Akuuttihoitopäivät. Yritys järjesti myös sosiaalialan opintopäivät, mutta palvelukotia se ei päässyt perustamaan. CVN Medical Solutionsin myyntijohtaja Sami Latosaari ja toimitusjohtaja Mervi Karjalainen ovat aviopari. Nykyään CVN Medical Solutionsilla on noin 20 omaa tuotetta
AKUUTTIHOITOPÄIVÄT Sen kaikilla kuudella työntekijällä on työkokemusta ensihoidosta tai terveydenhuollosta. Toimitusjohtaja Karjalainen puolestaan on ensihoitajatyöstä vauhtia hakenut lääkäri. Latosaari kertoo, että monesti tapahtumien jälkeen keskustellaan, järjestetäänkö enää seuraavaa. ”Vaikka opintopäivien järjestäminen ei ole yrityksen isointa toimintaa, se koetaan tärkeäksi ja sydäntä lähellä olevaksi tapahtumaksi”, Karjalainen sanoo. AVUSTUSTA UKRAINAAN Latosaari kertoo antaneensa CVN Medical Solutionsin nimissä noin kuukauden työpanoksen Ukrainaan. AJANKOHTAISET AKUUTTIHOITOPÄIVÄT ”Akuuttihoitopäivien teemat valitaan vierailta saatujen kommenttien ja ajankohtaisuuksien perusteella”, Karjalainen kertoo. Samalla koulutamme paikallisille ensihoitajille kahden päivän ajan osaamista TECC:stä (taktinen ensihoito) ja suurista verenvuodoista”, Latosaari sanoo. Kyllä siitä joku pitänytkin on, sillä suunnitteluvuosien 1,6:n ja 2 miljoonan euron liikevaihto on kohonnut noin neljään miljoonaan euroon. Tänä vuonna kisaa ei käydä.. Sitä varten yritys osti yhdessä Xapes Oy/Nordic emergency services -yrityksen kanssa ambulanssin, jonka firmat varustelevat ja lahjoittavat Ukrainan taisteluiden etulinjaan. ”Olen käynyt paikan päällä kolme kertaa ja firma on lahjoittanut sinne paljon tuotteita.” Uusi Ukrainan reissu on suunnitteilla ensi kesäksi. 3/2023 Pelastustieto 25 Hauskat muistot saavat meidät tekemään aina uuden tapahtuman. Kaikki eivät välttämättä pidä siitä”, Latosaari pohtii. Ensihoitajataustainen Latosaari on ainoa, joka tekee yrityksessä töitä päätoimisesti. ”Meillä on Ukrainassa kontakti etulinjassa ja viemme ambulanssin sinne itse. Akuuttihoitopäillä kuullaankin myös terveisiä Ukrainasta. ”Maanpuolustushenkinen ulosantimme voi olla perinteistä hoitoalan toimijaa roisimpaa. ”Hyvinvointialueet ja Ukrainan sota ovat vaikuttaneet tulevien opintopäivien ohjelmaan, samalla tarjonta on haluttu pitää mielenkiintoisena.” ”Akuuttihoitopäivillä käy väkeä myös päivystyksistä ja teho-osastoilta, joten haluamme palvella heidänkin tarpeitaan.” Akuuttihoitopäivät on CVN Medical Solutionsille tärkeä paikka esitellä omia tuotteitaan, sinne tulevat myös ulkomaiset yhteistyökumppanit ja muita näytteilleasettajia. ”Hauskat muistot ja hyvin mennyt tapahtuma saavat meidät rakentamaan aina uuden.” Akuuttihoitopäivillä on myös kisailtu ensihoidon Suomen mestaruuksista
Akuuttihoitopäivät järjestetään Hämeenlinnassa, joka kuuluu Kanta-Hämeen hyvinvointialueeseen. En ajattele, että se on huono asia, mutta mielestäni asennetta tulisi pyrkiä muokkaamaan Carlos Zapa Lasse Hakala. Tärkeintä on harjoitella asioita säännöllisesti. Eri puolilla maailmaa toistuu ilmiö, jossa toisinaan keskitytään hoitamaan vain oma osuus, jonka jälkeen potilas siirtyy eteenpäin seuraavan tahon hoidettavaksi. ”Kun minut kutsuttiin luennoimaan ja jakamaan ajatuksiani Akuuttihoitopäiville, en epäillyt hetkeäkään. Häneltä kysyttiin: Miten kehittäisit terveydenhuolto-organisaatioiden valmistautumista poikkeusoloihin. Työnantajalla on syynsä lähettää henkilöstöä Akuuttihoitopäiville ja henkilöstöllä on syynsä hakeutua tapahtumaan. Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen ensihoitopäällikkö Lasse Hakala kertoo Akuuttihoitopäivien merkityksestä alueen ensihoidolle. Kolumbiassa työskentelevä ensihoitolääkäri Carlos Zapa on saanut kokovereen liittyvän Lazarus-projektin yhteydessä tukea pohjoismaisilta organisaatioilta ja projekteilta. Erinomaisen sisällön lisäksi oma arvonsa on verkostoitumisella sekä uusien ja vanhojen tuttavien näkemisellä.” Miten Kanta-Hämeen pelastuslaitos hyödyntää Akuuttihoitopäivät-tapahtumaa. ”Kehittämiskohteita on kaikilla ihmisillä ja organisaatioilla. Protokollia on pyrittävä parantamaan näyttöjen ja tutkimusten perusteella. Tänä vuonna meiltä osallistuu Akuuttihoitopäiville 20–30 työntekijää. Mahdollisuuksien mukaan olemme järjestäneet omalle henkilöstölle koulutussuunnitelmaamme linkittyvän työpajan. ”On mukavaa, että Akuuttihoitopäivät ovat löytäneet Hämeenlinnan ja olemmekin pitäneet sitä jo useamman vuoden ulkoisena pääkoulutustapahtumanamme. 26 Pelastustieto 3/2023 Miksi osallistut Akuuttihoitopäiville. MITEN PÄÄDYIT AKUUTTIHOITOPÄIVILLE KOLUMBIASTA ASTI. Olen todella otettu ja iloinen että saan tulla.” Zapa on työskennellyt myös kriisinaikaisena armeijan lääkärinä. Kuulemme uusia tuulia, haastamme aikaisempaa ajattelua ja kertaamme perusjuttuja. Myös luennoitsijoilla on omat tarinansa. ”Tietysti koulutustapahtumana. Teksti: Marko Partanen · Kuvat: Marko Partanen, Carlos Zapan ja Annika Hallenbergin albumit AKUUTTIHOITOPÄIVÄT MIKÄ MERKITYS TAPAHTUMALLA ON PAIKALLISELLE ENSIHOIDOLLE
”Ja onhan se mukava nähdä niitä opiskelukavereita 17 vuoden takaa.” Verkostoitumiseen Akuuttihoitopäivillä onkin aina ollut varattuna koko illan kestävä tapahtuma. Medidyne on tanskalaislähtöinen pohjoismainen yritys, jolla on toimipaikat Tanskassa, Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa. Siitä lähtien yritys on ollut Akuuttihoitopäivien pääyhteistyökumppani aina kun tapahtuma on järjestetty. Esillä on myös EOlife-ventilaatioavustin, joka kerää tietoa ja antaa palautetta maskiventilaation onnistumisesta. Tallinnassa järjestetyt Akuuttihoitopäivät on jäänyt Hallenbergin mieleen erityisenä tapahtumana. Hänen mukaansa joskus pienikin keskustelussa esiin noussut asia on voinut nousta tärkeään rooliin tuotteiden kehitystyössä tai laitekoulutuksissa. Hienoja suorituksia. Terveydenhuollossa toimimme kaikki yhtenä tiiminä, olipa paikka ensihoidossa, erikoissairaanhoidossa tai kuntoutuksessa. Kuva: ZOLL/Medidyne Oy. Se antaa perspektiiviä omaan työhön, kun tietää, miten muulla tavalla asiat voidaan hoitaa. Medidyne: Akuuttihoitopäivät on tärkeä kohtaamispaikka Annika Hallenberg Medidyne on useiden tunnettujen ensihoitolaitteiden ja välineiden virallinen edustaja ja jakelija. Kaikella mitä potilaalle tehdään, on äärimmäisen iso vaikutus paitsi seuraavaan vaiheeseen siirryttäessä, myös selviytymisen ja toipumisen kannalta. Tänä vuonna Akuuttihoitopäivillä on esillä muun muassa Zoll X -sarjan Advanced -defibrillaattori, joka antaa reaaliaikaista palautetta ventilaation ja painelun onnistumisesta. Hän kutsuu Akuuttihoitopäivillä olevat ihmiset Medidynen osastolle tutustumaan, kysymään kysymyksiä sekä esittämään toiveita, jotka toteutuessaan voisivat helpottaa kenttätyötä. Työnantaja jousti ja kaikki pääsivät”, Hallenberg sanoo. ”Myynnin lisäksi haluamme huoltaa, tukea ja kouluttaa hyvin, ja tietenkin kuulla, miten olemme onnistuneet”, Niva sanoo. Poikkeusoloihin varautumisessa jokaisen panos on tärkeä.” MIKSI OSALLISTUT AKUUTTIHOITOPÄIVILLE. Hallenberg vierailee mielellään myös näyttelyssä, jossa voi tutustua erilaisiin työvälineisiin. Paikkoja on yleensä ollut reilusti mutta kuitenkin rajoitettu määrä. Hallenberg kertoo lähtevänsäkin aina nimenomaan verkostoituminen mielessä, vaikka luentotarjontakin on laadukasta, mielenkiintoista ja päivän pääasia. ”Toisinaan ensihoitajat kertovat toiveistaan, joita voimme viedä eteenpäin laitevalmistajille”, Niva sanoo. Ei varmaankaan ole ollut tuomareilla helppo tehtävä.” Hallenbergin työnantaja Kanta-Hämeen pelastuslaitos on joka vuosi tarjonnut henkilöstölleen mahdollisuuden osallistua Akuuttihoitopäiville. Juhlavuottaan viettävä Medidyne Oy aloitti liiketoiminnan Suomessa kymmenen vuotta sitten (2013). Ensihoitaja Annika Hallenberg sanoo Akuuttihoitopäivien olevan paras paikka verkostoitua. Pääsemme myös kertomaan, keitä olemme ja mitä me teemme”, Medidyne Suomen toimitusjohtaja Jani Niva sanoo. 3/2023 Pelastustieto 27 AKUUTTIHOITOPÄIVÄT siten, että me kaikki voisimme ymmärtää, että olemme osa hoitoketjua. ”On ollut hienoa katsella, kun kollegat kilpailevat ammatillisesti. Harvemmin on samanlaista mahdollisuutta tavata saman alan ja saman henkisiä ihmisiä.” Hallenbergistä on mielenkiintoista kuulla, minkälaisia tuulia muualta kuuluu. Niille on voinut ilmoittaa halukkuutensa ja valinnat on tehty tasapuolisuusperiaatteella. Tapahtumista, joissa olen ollut, se oli ehkä parhaiten järjestetty.” Myös aiemmissa tapahtumissa käydyt Ensihoidon SM-kisat ovat olleet mielenkiintoista seurattavaa. ”Akuuttihoitopäivillä on paljon väkeä eri työnantajilta. Henkilöstöä on yhteensä yli 70, joista reilut 20 Suomessa. Pääsemme tapaamaan kentällä toimivaa henkilöstöä, jolta saamme arvokasta tietoa kentän kuulumisista. ”Olihan se erikoista mennä laivalla toiseen maahan opintopäiville. Medidynen väki haluaakin esitellä, miten laitteen keräämää dataa voidaan hyödyntää entistä paremmin. ”Akuuttihoitopäivät on meille tärkeä paikka tavata ensihoitoväkeä. ”Tänä vuonna halukkaita oli muutama enemmän kuin suunniteltuja paikkoja. Mielipide on muokkautunut 4–5 vierailun perusteella
Myös linnan liiketunnistimet ovat muutaman kerran lauenneet ja valvontakameroissa on nähty tumma hahmo, jota ei kuitenkaan koskaan ole tavoitettu. Märthan hahmo on muutamaan otteeseen tavattu istuskelemassa majoitushuoneissa sängyn jalkopäässä. Tyhjistä huoneista ja käytäviltä kantautuvista äänistä arvellen hän pitää biljardista ja noppapeleistä.. 28 Pelastustieto 3/2023 Bongaa mukava Märtha-kummitus Monet havainnot kertovat, että Vanajanlinnassa kummittelee, mutta mukavalla tavalla. Kun keittiökoneet ovat joskus sammuneet itsestään, ovat arvailut tekijästä johtaneet Märthan jäljille. Vähään aikaan en ole kuullut keneltäkään mitään juttuja Märthasta”, Toivonen muistelee. ”Jotkut työntekijämme ovat nähneet hahmon liikuskelevan sekä henkilökunnan tiloissa että muualla”, kertoo Vanajanlinna Oy:n myyntipäällikkö Saila Toivonen. Kirurgian tohtori ja Rosenlew-yhtymän pääosakas Carl Wilhelm Rosenlew rakennutti Vanajanlinnan metsästyslinnaksi ja huomenlahjaksi vaimolleen Märthalle vuonna 1924. Tuore vaimo ei ensin pitänyt linnasta, mutta rakastui lopulta siihen. Linnan ja sen pihamaan mystiset tapahtumat on voitu yhdistää häneen. Eräs vieras puolestaan oli pelästynyt, kun taulussa olevat Märthan kasvot oli ilveillyt hänelle. Päinvastoin Märtha on silloin tällöin myös ”pelipäällä”. Ei pidä pelästyä, mikäli hänet jossain tapaa”, Toivonen neuvoo. Teksti: Marko Partanen · Kuva: Vanajanlinna AKUUTTIHOITOPÄIVÄT A kuuttihoitopäivät pidetään Vanajanlinnassa Hä meenlinnassa. Tästä ovat kertoneet ihmiset toisistaan tietämättä. Pienistä jekuista huolimatta Märtha ei ole koskaan tehnyt mitään ikävää tai esiintynyt huonotuulisena. Kummitus pitää ilmeisesti biljardista ja noppapeleistä. ”Märtha on ystävällinen, eikä millään tavalla vihamielinen. Lukuisista havainnoista päätellen Märtha palasi linnaan kuolemansa jälkeen. Kun linnasta piti luopua, Märtha istui sen rappusilla ja itki. ”En osaa tarkemmin sanoa, koska Märtha on itsestään ilmoitellut viimeksi
Hän uskoo, että terveydenhuollossa työja potilasturvallisuutta voidaan parantaa paljon. Hän arvioi, että niin ensihoidossa kuin sairaalan sisällä asiassa olisi vielä kehitettävää. Sen tekijä Daniel Kahneman sai työstään Nobelin-palkinnon. Yksittäinen ihminen on poikkeaman syntyessä viimeinen linkki, jonka taustalla on jo monia asioita.” Ikävintä Molanderin mukaan on se, jos jollakulla on tietoa, mutta tämä ei uskalla kertoa sitä. Puh.0941760600 . ”Ei ole olemassa dataa, joka CRM-näkökulmasta tukisi jäykkää hierarkiaa tai sitä, että inhimillisestä virheestä rangaistaan. Lue lisää HotDogista: www.steripolar.fi AKUUTTIHOITOPÄIVÄT Crew Resource Management (CRM) eli miehistöresurssien hallinta on peräisin ilmailusta. Teksti: Marko Partanen Kuva: Elina Manninen Ralf Molander. www.steripolar.fi . Ilmailussa CRM on vahvasti säädelty, ja Euroopan ilmailun turvallisuusvirasto EASA edellyttää, että CRM:n viisiosainen paketti koulutetaan ilmailun ammattilaisille säännöllisesti. Tarkoitus on hyödyntää kaikki mahdolliset resurssit, jotta toiminta olisi mahdollisimman turvallista ja tehokasta. Markkinamiehet imaisivatkin Kahnemanin opit nopeasti käyttöönsä, mutta terveydenhuollossa asiaa pitäisi tarkastella toiselta kantilta.” Molander sanoo, että hän itsekin on altis vahvistusvääristymille, vaikka tuntee asian todella hyvin. Hän kouluttaa muun muassa päätöksentekoa, joka pohjautuu päätöksenteko-tutkimukseen. ”Ensihoidossakin puhutaan usein miehistöresurssien hallinnasta, mutta sitä ei ole säädelty mitenkään, ja siksi sen käyttö alalla on vähäistä ja suppeaa”, Fennec Safety:n CRM-kouluttaja ja FinnHEMS:n helikopterilentäjä Ralf Molander sanoo. ”Päätöksenteossa haluan opettaa, miten herkkä ja altis ihmismieli on erilaisille vaikutteille. Kun tehdään nopea työdiagnoosi, on luonnollista, että sille lähdetään hakemaan tukea erilaisista seikoista, mutta ei CRM:llä vahvistusvääristymää vastaan huomatakaan niitä seikkoja, jotka eivät tue työdiagnoosia.” Molander sanoo, että aikapaine edistää vahvistusvääristymän syntymistä, mikä syntyy helpommin hierarkisessa organisaatiossa. ”Kriittisissä potilaan hoitotilanteissa henkilöstö on esimerkiksi altis vahvistusvääristymälle. ISO 9001 ISO 14001 ISO 13485 kun hoitotulokset ratkaisevat HotDog® lämpöpatjatja-peitot HotDog® säätöyksiköt säätelevät automaattisesti patjojen ja peittojen lämmitystehoa potilaan lämmittämiseksi normotermiseksi tai normotermian ylläpitämiseksi koko toimenpiteen ajan
Tätä pidetään pelastustoimessa ihan itsestään selvänä tehtävänä. Näitä kuljetuksia ovat kuljetukset kiireellistä hoitoa vaativista ensihoitotehtävistä aina rauhallisempiin kuljetuksiin sairaankuljetusyksiköllä, invasekä paaritakseilla että tavallisilla takseilla. Pirkanmaalla kiireettömien potilaskuljetusten ajojärjestelyistä vastaa Tuomilogistiikka, joka on Pirkanmaan Hyvinvointialueen ja Tampereen kaupungin sekä Pirkanmaan kuntien ja kaupunkien omistama yhtiö. On tapahtunut muutaman kerran tilanne, jossa kotiutuvaa potilasta saattava invatai paaritaksin Hissin rikkoonnuttua potilaan siirtäminen invataksin kuljettajalle tuottaa vaikeuksia.. Näiden kiireettömien kuljetuksien välitystehtävät eivät kuulu Hätäkeskuslaitoksen alaisille hätäkeskuksille, vaan niitä hoidetaan eri tavoin eri hyvinvointialueilla. Sosiaalitoimella ei ole joukkoja apua antamaan. Katson ongelmaa nyt eri silmin kolikon toiselta puolelta. Kiireellisissä ensihoitotehtävissä on jo useiden vuosien ajan ollut tapana, että pelastuksen yksikkö menee hälytyksessä mukaan tukemaan ensihoitotehtävää. 30 Pelastustieto 3/2023 PELASTUSLAITOKSET 100 % MADE IN EUROPE FIRE EAGLE Pro FIRE FLASH Gamma FIRE HERO 3.0 haix.com Kun tarvitset järeämpää suojaa, valitse moottorisahasuojalla varustetut F2A-luokan korkealaatuiset ja kestävät HAIX-palokengät. Teksti ja kuva: Ari Vakkilainen koska hänen on mahdoton saada potilas asuntoonsa. Nyt toimin eläkkeellä ollessani osa-aikaisena ajojärjestelijänä edellä mainitun logistiikkayhtiö Tuomen palveluksessa. No, mitä tekee kuljetuksen suorittaja. Myös muita malleja saatavilla nopealla toimituksella. Potilas viedään usein hyvän hoidon saatuaan invatai paaritaksilla kotiin. Yrittää soittaa puhelimella apua, Kantoapua potilaskuljetuksiin Pelastuslaitokset voisivat antaa apua kiireettömiin potilaskuljetuksiin, kun potilaan saaminen kotiinsa kerrostaloasuntoon tuottaa vaikeuksia Siitä hyötyy erityisesti apua tarvitseva liikuntakyvytön potilas. Ollessani Pirkanmaan pelastuslaitoksen tilanneja johtokeskuksen päällikkönä kielsin hälyttämästä pelastuksen yksiköitä valmiuden vaarantamisen vuoksi auttamaan vastaavissa tilanteissa. Production Oy Myynti: Marko Oikarinen marko.oikarinen@cpe.fi 045-1109967 Tuotepäällikkö: Claudia Turkki claudia.turkki@cpe.fi 044-0599999 P elastustoimi on uuden isännän myötä entisestään lähestynyt ensihoitoa, mikä onkin hyvä juttu. Apua ei ole helppo saada. Kysy lisää! Maahantuoja: C.P.E. VOIDAANKO ANTAA APUA. Jossain päin Suomea sosiaalipäivystys on ilmeisesti tehnyt kantopalvelusopimuksia muun muassa vartiointija kotipalveluyritysten kanssa. Palomiehet joutuvat usein kantamaan potilaan kerrostalon korkeuksissa sijaitsevasta asunnosta sairaankuljetusyksikköön. Olinko väärässä. Potilas on sairaalasta paluunsa aikana vielä Hyvinvointialeen sosiaalitoimen vastuulla ja tehtäväkenttää. Työhöni kuuluu kiireettömien potilassiirtojen välittäminen sairaankuljetusyksiköihin, invaja paaritakseihin sekä tavallisiin takseihin. Hyvinvointialueen ensihoidon sateenvarjon alle kuuluvat potilaskuljetukset. Kuljetustehtävä vaikeutuu oleellisesti, kun kotirapun hissi ei toimi jostain syystä. Miten ne käytännössä toimivat, onkin sitten toinen juttu
Potilaan sairastuessa hänet autetaan saamaan hoitoa mitä pikimmiten. Kun potilaan elopaino on yli 200 kiloa, niin apuun tulee Pirkanmaallakin oleva ensihoidon erityisyksikkö, joka hoitaa tilanteen onnistuneesti.. Mikäli tälle yksikölle tulee edellä mainittu tukevahko henkilö kannettavaksi, niin kohteeseen hälytetään toinen vastaava yksikkö kantoavuksi. Tämänkaltaisia tapahtumia on Pirkanmaalla yhdestä kolmeen vuodessa, siis ei vakavasti valmiutta vaarantava tilanne eikä pitkäkestoinen. Vanhassa pelastustoimiasetuksessa oli lause: ”Alueen pelastustoimi voi huolehtia myös muista toimialalle soveltuvista tehtävistä, jos siitä ei ole ilmeistä haittaa pelastuslaissa säädettyjen tehtävien hoitamiselle.” TURVAVERKOSSA ON AUKKO Kerrottuani tästä pienestä ongelmasta Pirkanmaan pelastustoimen tilanneja johtokeskuksen nykyiselle päällikölle Jari Niemiselle, hän totesi: ”Tuossa kohtaa yhteiskunnan turvaverkossa on kyllä aukko.” Haluan herätellä keskustelua tällä kirjoituksellani. On myös epätoivoista yrittää saada jostain apua, kun yhteiskunnalla ei ole mitään muuta organisaatiota kuin pelastustoimi, joka voisi auttaa tässä erittäin poikkeavassa tilanteessa. Production Oy Myynti: Marko Oikarinen marko.oikarinen@cpe.fi 045-1109967 Tuotepäällikkö: Claudia Turkki claudia.turkki@cpe.fi 044-0599999 kuljettaja toteaa yllä mainitun ongelman. Tämä aiheuttaa ongelmia myös potilasta kotiutettaessa. Ja homma toimii. PELASTUSLAITOKSET Pelastustoimi voisi auttaa. Pelastustoimi on apua antava organisaatio. Taksikuljettaja on tekemättömän paikan edessä kylmässä tai viileässä rappukäytävässä potilaan kanssa, jota hän ei saa mitenkään liikkeelle ylöspäin. Myös muita malleja saatavilla nopealla toimituksella. Kun potilas kuljetetaan sairaalasta kotiin, on kuljettaja yleensä pääasiassa kiireettömiä tehtäviä hoitava sairaankuljetusyksikkö. Suomalaisten paino on lisääntynyt. Kysy lisää! Maahantuoja: C.P.E. 100 % MADE IN EUROPE FIRE EAGLE Pro FIRE FLASH Gamma FIRE HERO 3.0 haix.com Kun tarvitset järeämpää suojaa, valitse moottorisahasuojalla varustetut F2A-luokan korkealaatuiset ja kestävät HAIX-palokengät. Sellaisen ehdotuksen teen, että sosiaali-, terveysja pelastuspalveluiden katto-organisaationa toimiva hyvinvointialue voisi ottaa tämän haasteen ratkaistavakseen. Haluan vielä mainita yhteistyöstä, jota Pirkanmaalla Tike L4 ja ajojärjestelijät tekevät. Tässä tilanteessa kärsijöinä ovat niin kuljettaja kuin kotihoitoon menevä potilaskin. Voisiko erittäin poikkeavassa tilanteessa myös tämä kerrostalon rappukäytävään jäävä kansalainen saada apua päästäkseen kotiin turvallisesti
www.steripolar.fi . Esimerkiksi Helsingin pelastuslaitoksen ensihoidon laatujärjestelmän perustana on käytetty EFQM-mallia. Hyvinvointialueelle siirtymisen myötä sosiaalija terveydenhuollossa otettiin käyttöön SHQS-laatuohjelma, joka toimii laadunhallinnan ja johtamisen tukena. Kehittämistyöllä haluttiin varmistaa, että kysymykset soveltuvat pelastustoimen toimintaympäristöön sote-toimintaympäristön lisäksi. . www.steripolar.. 32 Pelastustieto 3/2023 Laatua pelastustoimeen PUHEENJOHTAJALTA Jokainen voi omalta osaltaan edistää laatutyötä. Yhtenä kriittisenä menestystekijänämme on asiakaspalvelun laatu, jonka mittaaminen edellyttää säännöllistä tietoon perustuvaa arviointia. Puh.0941760600 . 09 417 606 00 . Sitä odotellessa jokaisen hyvinvointialueen pelastuslaitos voi omalta osaltaan edistää laatutyötä ja tähän työhön myös pelastuslaitoksia lämpimästi kannustan.. Laatujärjestelmän käyttöönotto pelastuslaitoksella on ensimmäinen askel tätä kohti. Näen tämänsuuntaisen kehitystyön sekä omalle pelastuslaitokselle että koko pelastustoimelle myönteisenä kohti laadukkaampia pelastuslaitoksen tuottamia palveluja. Laatuohjelma antaa organisaatiolle laadunhallinnan tilannekuvan sekä varmistaa vaikuttavan palvelujen kehittämisen yhä vaativammissa asiakkuuksissa ja toimintaympäristöissä. Markus Viitaniemi on Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja ja Paloja pelastustieto ry:n hallituksen puheenjohtaja. Laatutavoitteeseen pääsemisen toteaminen alueellisesti pitää perustua tavalla tai toisella laadun mittaamiseen. Valtakunnallisesta näkökulmasta haasteen muodostaa se, että meiltä puuttuu alalta yhtenäinen laatujärjestelmä, vaikka erilaisia laatutyöhön liittyviä hankkeita alalla on toki ollut. Tämä tukee myös pelastustoimen valtakunnallisia strategisia tavoitteita, joista ensimmäisenä on pelastustoimen palvelutason toteutuminen yhdenvertaisesti ja laadukkaasti. Ohjelmaa voidaan soveltaa myös pelastustoimessa, ja Pohjois-Karjalan pelastuslaitos osallistui viime vuonna toisena pilottilaitoksena SHQS-kriteeristön kehittämistyöhön. ISO 9001:2015 ISO 14001:2015 kun hoitotulokset ratkaisevat Ventrain ® Hengityslaite Ventrain on erityisesti tarkoitettu vaikeiden ilmatietilanteiden hallintaan. Pelastuslaitoksen toimintaa ja palveluja arvioitaessa on perinteisesti totuttu mittamaan enemmän määrää kuin laatua. Toki osalla pelastuslaitoksilla laatutyötä on tehty pitkään. Olemme organisaationa olemassa ihmisiä varten, joten tämä on yksi tärkeimmistä laadun arvioinnin kohteista, ja myös siihen saamme laatujärjestelmän kautta Pohjois-Karjalassa entistä paremmat työkalut. Kokeilu saatiin päätökseen, ja ensimmäisen kerran varsinainen täysimittainen itsearviointi kriteeristöä käyttäen toteutetaan kuluvana vuonna osana SHQS-laatujärjestelmän käyttöönottoa. Pienemmillä pelastuslaitoksilla, kuten Pohjois-Karjalassa, on laatutyö ollut tähän saakka varsin vaatimatonta. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että käytössä olleella kriteeristöllä toteutettiin itsearviointi, jonka yhteydessä annettiin palautetta kysymysten sisällöstä ja ymmärrettävyydestä. Ainutlaatuinen ja patentoitu EVA®-tekniikka (Expiratory Ventilation Assistance) mahdollistaa aktiivisen uloshengityksen imun avulla. Ventrainia on helppo käyttää, sillä ulosja sisäänhengitystä säädellään vain peukaloa liikuttamalla. ISO 9001 ISO 14001 ISO 13485 kun hoitotulokset ratkaisevat • Turvallinen ratkaisu CICO tilanteisiin • Krikotyreotomiakatetri ja ventilaatiolaite samassa pakkauksessa • Ventilaatiota ohjataan kädellä, laite toimii pelkällä happivirtauksella Ventrain -hätäventilaatiolaite vaikeiden ilmatietilanteiden hallintaan Puh
. 09 417 606 00 . Ainutlaatuinen ja patentoitu EVA®-tekniikka (Expiratory Ventilation Assistance) mahdollistaa aktiivisen uloshengityksen imun avulla.. www.steripolar.fi . ISO 9001 ISO 14001 ISO 13485 kun hoitotulokset ratkaisevat • Turvallinen ratkaisu CICO tilanteisiin • Krikotyreotomiakatetri ja ventilaatiolaite samassa pakkauksessa • Ventilaatiota ohjataan kädellä, laite toimii pelkällä happivirtauksella Ventrain -hätäventilaatiolaite vaikeiden ilmatietilanteiden hallintaan Puh. ISO 9001:2015 ISO 14001:2015 kun hoitotulokset ratkaisevat Ventrain ® Hengityslaite Ventrain on erityisesti tarkoitettu vaikeiden ilmatietilanteiden hallintaan. Puh.0941760600 . www.steripolar.. Ventrainia on helppo käyttää, sillä ulosja sisäänhengitystä säädellään vain peukaloa liikuttamalla
Ihmettelen, ettei tällä hankkeiden luvatulla toimialalla henkilöstövajeeseen vastaamiseksi ole käynnistetty vielä omaa hankettaan. Henkilöstön saatavuus myös pysyy ongelmana pelastajien koulutusmäärän lisäyksellä, mikäli astia vuotaa pohjasta eli henkilöstö poistuu muihin tehtäviin ja muille aloille. mirafoni112@ gmail.com Henkilöstöpula ei ratkea vain koulutusta lisäämällä Tulevan hallituksen hallitusohjelma on pelastusalan kannalta erittäin merkityksellinen – yksi alan keskeisimpiä haasteita tällä hetkellä on pelastajapula. Onko tarpeen tarkastella kriittisesti pelastustoimen ja ensihoitopalvelujen synergiaa. Sopimuspalokuntalaistenkaan varaan ei ongelmanratkaisua voi sälyttää, sillä myös heistä on pulaa. Ilman pelastajakoulutuksen tuplaamistakin alan rekrytoinnin eteen on siis paljon tehtävää eikä rekrytointi ole yksin Pelastusopiston vastuulla, vaan pelastusalan tulee tehdä vahvaa yhteistyötä. Millä keinoin harva-alueiden työpaikoista tehdään houkuttelevia. Kun henkilö puolestaan irtisanoutuu, on tärkeää tehdä lähtöhaastattelu ja kartoittaa, missä onnistuttiin ja missä ei ja korjata toimintaa palautteen perusteella. Myös erilaisiin päällystötehtäviin on hankalaa saada henkilöstöä. Pelastusalan opintomahdollisuuksien on oltava opinto-ohjaajien huulilla, vaihtoehtona hakijoiden suosimassa opintopolussa ja näyttävä erilaisilla rekrymessuilla. Henkilöstövaje koskee muitakin tehtäviä kuin pelastajia, mutta henkilöstövajeesta puhutaan pelastajapulana, sillä vaje on pelastajien osalta määrällisesti suurin. Tässä avainasemassa on hyvä henkilöstöjohtaminen, mihin alalla on syytä kiinnittää erityistä huomiota joka tasolla. Alan henkilöstövaje ei kuitenkaan ratkea vain pelastajien koulutusmäärän tuplaamisella. Pelastusala pystyy siis itsekin tekemään erilaisia toimia henkilöstövajeen paikkaamiseksi, mutta yhtä lailla tärkeä rooli on koulutusmäärän kasvattamisella – siinä tulevan hallituksen toimilla on alamme tulevaisuuden kannalta elintärkeä rooli.. Kuinka rekrytointi Pelastusopistosta alan eri tehtäviin toteutetaan. Alan henkilöstötilannetta on katsottava kokonaisvaltaisesti koko ketjun osalta: onko alalle pyrkimässä riittävästi hyviä, vaatimukset täyttäviä hakijoita. Pelastusalan on oltava aktiivinen toimija niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti ja muodostettava kuva houkuttelevasta alasta erilaisille ihmisille. Millaisia työpaikkoja valmistuneille on tarjolla. Mira Leinonen työskentelee pelastusylitarkastajana Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. Työtyytyväisyyskyselyiden tulee olla säännöllisiä ja koko alaa koskevia – ja niistä nouseviin teemoihin on reagoitava. Irtisanoutumistilanne on viisasta hoitaa myös hyvää henkilöstöpolitiikkaa harjoittaen, jotta työpaikka pysyy houkuttelevana vaihtoehtona työntekijälle – hän voi joskus vielä palata taloon. 34 Pelastustieto 3/2023 MIRAFONI Ongelma pysyy, mikäli astia vuotaa pohjasta. Tehtävää ja tilausta olisi. Tämän ketjun on toimittava, jotta kysyntä ja tarjonta saadaan kohtaamaan. Löytyykö hallitusohjelmasta vastausta tähän
MIRAFONI Labemalta pikatestit ammattikäyttöön huumausaineiden toteamiseksi Labema Oy www.labema.fi 09-2746740 Meiltä myös 1-12 aineen virtsaseulat Ammattikäyttöön kehitetyt, luotettavat seulat akuutin huumaustilan toteamiseen syljestä. 010 504 3209 J5L-Production Oy J5L-Production Oy korinrakennuksen ammattilainen www.j5l.fi. Soveltuu käytettäväksi: terveydenhuoltoon päihdehoitolaitoksille työturvallisuuden varmistamiseen rajavalvontaan liikennevalvontaan Ambulanssit Johtoautot Lääkäriyksiköt Muut erikoisajoneuvot J5L-Production Oy Puusepänkuja 1, Alapitkä Puh
SUPER PUMAT JA SAMA KALUSTO Vartiolentolaivueessa pohdittiin Vantaan hoitotasoa uudelleen, kun Rajavartiolaitos päivitti tukikohdan kopterit varusteineen samanlaisiksi Super Puma H215 -koptereiksi kuin mitä Turussakin on. Varsinais-Suomessa hoitotason tarve meripelastushelikopterissa nähtiin Turun saariston takia. Yhteistyössä on mukana Kymenlaakson hyvinvointialue sekä HUS, joka avustaa koulutuksessa ja osaamisen ylläpidossa. Motivaatiota riittää ja tarvittavat tutkinnot heillä jo on”, Hallikainen sanoo. Terho kertoo, että kaluston ja suorituskyvyn hyödyntämisessä on ollut ristiriita. Teksti ja kuva: Marko Partanen R ajavartiolaitoksen (RVL) Vartiolentolaivueessa aiotaan parantaa Vantaan meripelastushelikopterin ensihoitovalmiutta. 36 Pelastustieto 3/2023 Lisää praktiikkaa ambulanssista. Ilma-aluksessa ensihoitajilla on samat velvoitteet ja vaatimukset kuin kumipyörillä liikkuvilla kollegoillaankin. ”Kevään aikana arvioidaan, onko henkilöstö jo valmis hoitotasolle vai pitääkö koulutuksia vielä jatkaa. SIMULAATIOTA JA AMBULANSSITYÖTÄ Myös Vantaan tukikohdassa työskentelevät hoitotason ensihoitajat tekevät Varhan hoitotason tentit, mutta osallistuvat HUS:n koulutuspäiville. ”Ei ole järkevää, että osaaminen ja velvoitteet riippuvat siitä, missä työskentelee. Sinne ei varsinkaan kelirikkoaikana pääse millään muulla kulkuvälineellä riittävän nopeasti. Hänen mukaansa Vantaan tukikohdan hoitotason esteenä on ollut suorituskyvyltään pienempi kopteri ja se, että ensihoidon ei nähty kuuluvan RVL:n perustehtäviin. ”Aamulla voit käyttää hengityskonet ta Turussa, mutta et enää illalla Vantaalla vaikka laite löytyy molemmista yksiköistä.” Vantaan tukikohdan toimintaa valvova lääkäri Juhana Hallikainen pitää hyvänä, että Rajavartiolaitoksella on tahtotila levittää hoitotason valmiutta. Heidän kalustollaan pääsee sellaisiin paikkoihin, mihin muilla ei pääse.” KEVÄÄLLÄ TENTITÄÄN Kokonaisuudessaan Turun ja Vantaan meripelastuskopterien ensihoitotoiminnasta vastaa Varsinais-Suomen hyvinvointialue (Varha), vastuulääkärinä on Juhani Tavasti. ”Muutos kohottaa yksikön meripelastuskykyä ja parantaa käytettävyyttä terveystoimen tehtävillä”, sanoo Rajavartiolaitoksen pintapelastusja ensihoitoryhmän johtaja Mikko Terho. Pintapelastajien täydennyskoulutukset ja valmistelut hoitotason laajentamiseksi ovatkin olleet käynnissä jo pitkään. Tukikohdissa on jo vuosia ollut sama kalusto ja vastaavasti koulutettu henkilöstö, mutta erilaiset ensihoitoohjeet ja -velvoitteet. ”Tuolloin tarvetta perustelivat ensimmäisinä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ja MediHeli02:n ensihoitolääkärit”, Terho muistelee. Valmistelut hoitotason saamiseksi ovat jo loppusuoralla. Koulutukseen. Sama valmius laajenee myös Vantaan tukikohdasta operoivaan kopteriin. ENSIHOITO Lisää hoitotasoa taivaalle Rajavartiolaitoksen Turun meripelastushelikopterilla on potilaan luokse tullut hoitotason ensihoitaja jo reilun kymmenen vuoden ajan
Meripelastuslain pykälien mukaisesta 60 minuutin lähtövalmiudesta on haluttu nipistää, koska on osoittautunut, että välittömässä tai 30 minuutin valmiudessa yksikön käytettävyys on huomattavasti parempi. VAATIMUKSIA PAREMPI VALMIUS Vantaan ja Turun tukikohdissa päivystetään 12–16 tunnin välittömässä lähtövalmiudessa ja loput vuorokaudesta ollaan joko 30 tai 60 minuutin kotivarallaolossa. Yksikkö operoi kaikkialle Suomeen sekä tarvittaessa koko Itämeren merialueelle. Aiemmin on ajateltu, että vartiolentolaivueen kopteri auttaa vain kiireellisissä hätätilanteissa, Terho haluaa korjata käsitystä. Tehtävään valitut henkilöt koulutetaan työn ohessa pintapelastajiksi. Simulaatioilla ja ambulanssityöskentelyllä kerätään potilaskohtaamisia, jotta praktiikka pysyisi yllä”, Hallikainen sanoo. ”Ensihoitotehtävien määrä meripelastuskopterissa on verrattain vähäinen. Mikko Terhon mukaan hoitotaso kohottaa yksikön meripelastuskykyä ja parantaa käytettävyyttä terveystoimen tehtävillä.. SURO-KÄYTETTÄVYYS Mikko Terho muistuttaa yhteistyöviranomaisia vartiolentolaivueen käytettävyydestä suuronnettomuuksissa ja monipotilastilanteissa. Meripelastuksen johtokeskus lopulta päättää, voidaanko Rajavartiolaitoksen helikopteria käyttää kyseisessä tilanteessa. Pätevyysvaatimuksena on rajavartijan peruskurssi ja ensihoitaja amk -tutkinto. Avun kysyminen ei maksa mitään. ”Vain huono näkyvyys, sankka lumisade ja sumu aiheuttavat toimintakatkon. Tuulet ja pakkaset eivät toimintaamme juurikaan rajoita”, Terho sanoo. ”Autamme aina, kun pystymme. Sen lisäksi voimme tullessamme tuoda varusteita, lääkärin, ensihoitajia, pelastajia, poliiseja tai mitä onnettomuuspaikalla suinkin tarvitaan”. Lisäksi he työskentelevät sovitusti hoitotason ambulanssissa. 3/2023 Pelastustieto 37 ENSIHOITO kuuluu simulaatiopäivä HUS:n kanssa ja omassa kopteriympäristössä. RajaHekoa voi tiedustella avuksi hätäkeskuksesta tai meripelastuskeskuksesta, minne hälytykset aina lopulta päätyvät. Keli haittaa harvoin toimintaa. ”Pystymme kuljettamaan jopa 15–20 potilasta kerralla säältä suojaan kokoamispaikalle tai lopulliseen hoitopaikkaan. Jokainen pelastustehtävä on meille hyvää kokemusta.” PÄÄTEHTÄVÄNÄ MERIPELASTUS Rajavartioja meripelastuslaki määrittävät vartiolentolaivueen helikopterien käytön. Mikko Terho kertoo, että lähiaikoina vartiolentolaivueeseen auennee ensihoitajan virkoja. Voimme esimerkiksi evakuoida hyväkuntoisia potilaita onnettomuuspaikalta lämpimään. Niiden päätehtävänä on meripelastus, mutta ne osallistuvat viranomaisyhteistyöhön tilanteen niin salliessa
Siinä vaiheessa, kun paareilla makaa potilas, jonka tila edellyttää sairaalaan kiidättämistä, ulkona on parikymmentä astetta pakkasta, sähköpaarit kuolee auton ulkopuolella tai sivuovi ei suostu menemään kiinni, niin veikkaan ettei kenelläkään ole enää kivaa. Lienee selvää, että tuossa toimintamallissa olivat ergonomia sekä potilasja työturvallisuus ihmeissään. Ja koska Väsynyt lanssari vanhenee (keho selvästi nopeammin kuin mieli), niin onneksi osa tästä kehityksestä on osunut myös ergonomialaariin. Iloni oli iso, kun tajusin, että moisia välineitä oli hankittu. Mutta siitä huolimatta, että olen kiitollinen sen jalosta tarkoituksesta, innoissani en ikävä kyllä ole. Ja niiden kehuttiin olevan ihmiskunnan paras keksintö sitten valmiiksi viipaloidun leivän ja dödön. Myöhemmin menin töihin kyseiseen harjoittelupaikkaan, ja matkalla ensimmäiseen vuoroon mietin, että mitenköhän kantotuoliasia oli edennyt. Muistan, kun kerran kannoimme väsähtäneen seniorikansalaisen rintamamiestalon ahtaita kierreportaita alas tavallisessa puutuolissa. Isot ja painavat metalliset ”pakit” ovat vaihtuneet reppuihin. Tiedämme, että sähkö ja kylmyys eivät sovi kovin hyvin yhteen, eikä ensihoitoyksikkö kumoa tätäkään fysiikan lainalaisuutta. Tosin reput ovat edelleenkin isoja ja painavia, mutta materiaalien, muodon ja kantovaihtoehtojen takia ergonomia kiittää. Reppujen päällä ei tosin voi enää istua hyvin likaisessa kohdeasunnossa, kuten metallisen pakin kanssa oli tapana. Henkilökohtaisesti laitan pienen valtion puolustusbudjetin verran rahaa elektroniikkaan, joten voisi olettaa, että olisin tästä kehityksestä innoissani. Mikä avuksi. Tästä keskustelusta on kulunut melkoisesti aikaa, mutta muistaakseni kyseisiä kapistuksia pidettiin lähinnä ”kapitalistien kotkotuksina”. Mutta sen totean, että erittäin tervetulleessa kehitystyössä pitää tiedostaa, että tekninen ratkaisu, joka toimii valmistajan hallissa ja juhannuksena, ei välttämättä ole vielä ihan loppuun asti testattu.. Kantotuolin merkitystä tuskin voi liikaa kehua, kuten ei myöskään paarien, joita ei tarvitse aina kantaa itse. Kylmä tuo mukanaan liukkauden ja kaduille sitä torjuvan soran, joka hienon rantahiekan tavoin kulkeutuu mukaan joka paikkaan. En osaa sanoa. Ujona opiskelijapoikana päätin kuitenkin tiedustella varovaisesti pääkaupunkiseudulla tutuksi tulleesta kantotuolista. Lähinnä sitä, kun nyt ollaan päästy kippeidenkuskaushommissa hevosistakin eroon, niin pitäisikö heittäytyä ihan villeiksi ja hankkia vielä kantotuolitkin. Tai ei ainakaan pitäisi. 38 Pelastustieto 3/2023 VÄSYNYT LANSSARI Olisipa meillä kesä läpi vuoden! Sähköllä ergonomia kuntoon – epäilen Mats Stenström on isä, poika, veli ja vanhan liiton Florence. Iloisella 90-luvulla eräässä Väsyneen lanssarin työharjoittelupaikassa ei ollut kantotuolia. Olisipa meillä kesä läpi vuoden! Mutta kun ei ole, vaan myös pitkä ja kylmä talvi. On muun muassa sähköovia, sähköisiä astinlautoja ja sähköpaareja. Vuosikymmenten aikana ensihoito on kehittynyt valtavasti. Eli mikäli kävelyttäminen tai paareilla kantaminen ei onnistunut, oli haasteita edessä. Tuorein selvä suunta kadonneen ergonomian metsästyksessä on sähköistyminen
Kyselytuloksissa oli nähtävissä henkilöstöryhmissä osittain selkeätä yksimielisyyttä ja osittain melko suuriakin eroja. Keskimäärin tyytyväisimpiä oltiin joustavuuteen työ-/ virkasuhteessa, työterveyshuollon toimintaan ja vaikuttamismahdollisuuksiin omassa työssään. Hän on mukana Pelastusalan henkisen työsuojelun toimikunnassa ja myös tämän kyselyn toteutuksessa. Suurin vastaajaryhmä oli 36–45-vuotiaat (31,9 %) ja pienin ryhmä alle 25-vuotiaat (2,6 %). 3/2023 Pelastustieto 39 VÄSYNYT LANSSARI Ursuit ® Kuivapuvut Ammattikäyttöön Työn joustavuuteen, työterveyshuoltoon ja vaikuttamismahdollisuuksiin omassa työssä ollaan tyytyväisiä. Suurin osa vastauksista (54 %) tuli pelastajilta ja ensihoitajilta. Tutkimuksessa selvitettiin, miten pelastusalalla voidaan henkisesti sekä millaisia ajatuksia pelastusalalla työskentelevillä on pelastuslaitosten, henkilöstön työhyvinvoinnin, tuottavuuden parantamisen ja ylipäätään pelastusalan kehittämiseksi. Heikoimmin toimivia asioita olivat vaikuttamismahdollisuudet organisaatiossa, sisäinen viestintä, palkkaus ja johtaminen. Sen sijaan kritiikkiä herättävät vaikuttamismahdollisuudet organisaatiossa, sisäinen viestintä, palkkaus ja johtaminen Nämä asiat nousivat esille pelastusalalla työskenteleville teetetyssä työssäjaksamisen kyselyssä, joka tehtiin viime vuoden syys–lokakuussa. Päällikkötason vastausten osuus oli 4 prosenttia. Aiemmin ei kuitenkaan ole tehty yksinomaan pelastusalalle suunnattua työhyvinvointikyselyä. Sille on selkeästi tarvetta myös jatkossa”, kertoo Pelastusalan henkisen työsuojelun toimikunnan puheenjohtaja, ensihoitopäällikkö Sanna Kauppinen Pirkanmaan hyvinvointialueen ensihoitopalvelusta. Erityisesti avointen vastausten suuri määrä herätti keskustelua henkisen työsuojelun toimikunnassa. Kyselyyn vastasi yhteensä 655 henkilöä. Kysely työssäjaksamisesta. Kysely lähetettiin kaikille Suomen 22 pelastuslaitokselle, ja vastauksia saatiin 20 pelastuslaitokselta. ”Kyselyssä esiin nousseet kärjet niin heikkouksissa kuin vahvuuksissa ovat melko tyypillisiä tämän tyyppisissä kyselyissä, ei vain pelastusalalla”, ynnää paloesimies Markus Nuuttila Kanta-Hämeen pelastuslaitokselta. ”Kyselyn teettäjinä yllätyimme sen saamasta huomiosta vastaajien keskuudessa. Kyselyn teetti Suomen Palopäällystöliiton Pelastusalan henkisen työsuojelun toimikunta. Se vaati myös lisäaikaa vastausten läpikäynnille, teemoittelulle ja vertailulle
Teksti: Mikko Toivonen ja Hilla Nordquist · Kuva: Dimitri Lisitsyn Tiken ja ensihoidon yhteistyötä Etelä-Savossa ENSIHOITO E telä-Savon hyvinvointialue Eloisassa (entinen Essote) aloitti maaliskuussa 2020 tilannekeskus (tike), jonka toiminta oli silloin ainutlaatuista koko maailmassa. Yhteistyö koettiin hyväksi ja hyödylliseksi, mutta kehittämistarpeita tuli esiin hälyttämisessä ja toisen työhön liittyvästä epätietoisuudesta. 40 Pelastustieto 3/2023 Etelä-Savossa 2020 aloittaneen tilannekeskuksen yhteistyötä ensihoidon kanssa tutkittiin. Tilannekeskuksen toiminta korostuu varsinkin virka-ajan ulkopuolella, jolloin kenttäjohtajat toimivat lähiesimiehinä niin sairaalan sisäiselle kuin Eloisan ulkopuoliselle toiminnalle. Tilannekeskuksen kenttäjohtaja arvioi hoidontarpeen puhelimitse ja päättää, tehdäänkö tapauksesta puhelun perusteella kiireetön tehtävä suoraan ensi. Mikko Toivonen tutki ensihoidon kehittämisen ja johtamisen yamk-opinnäytetyössään ensihoidon ja tilannekeskuksen välistä yhteistyötä kiireettömillä tehtävillä, jotka ohjautuvat tilannekeskuksesta ensihoidolle. NELJÄN TOIMIJAN TIKE Eloisan tilannekeskuksessa työskentelevät sosiaalija kriisipäivystäjä, ensihoidon kenttäjohtaja, terveyspalveluiden kenttäjohtaja, joka vastaa sairaalan sisäisen potilasliikenteen ja henkilöstöresurssin koordinoinnista sekä vanhusja vammaispalvelun kenttäjohtaja, joka toimii tiiviissä yhteistyössä sairaalan ulkopuolisten toimijoiden, kuten kotihoidon, kotisairaalan ja asumispalveluyksiköiden kanssa. NÄIN TEHTÄVÄ SYNTYY Kotihoidon ja palveluasumisyksiköiden henkilökunta soittaa tilannekeskukseen, jos potilaan voinnissa on poikkeavaa
KEHITTÄMISAJATUKSIA Kehittämisehdotuksena esitettiin omaa Erica-hälytysjärjestelmän päätelaitetta, jolla pystyttäisiin luomaan kiireetön tehtävä hätäkeskusjärjestelmään. Lisäksi olisi tärkeää selvittää monipuolisesti uudentyyppisen toiminnan vaativaa osaamista ja mahdollisia lisäkoulutustarpeita. Virve-puhelinten vähäinen käyttö viestinnässä koettiin haasteeksi. Tilannekeskuksen tarkoituksenmukaisen toiminnan takana ovat ihmiset eikä heidän välisiä vuorovaikutuspuutteita korvata teknisillä ratkaisuilla. Tehtävistä ja potilaista saatiin tilannekeskukselta kattavat tiedot, laajemmat kuin hätäkeskukselta. Haasteina ovat näyttäytyneet myös asenne ja arvostus toisen osapuolen työtä kohtaan sekä yhteistyötä hankaloittavat henkilökemiat. Vuorovaikutukseen kannattaa panostaa TUTKIMUKSEN HENKILÖPROFIILI Henkilöitä yhteensä 27 Ikä (ka) 38,5 vuotta Alan työkokemus (ka) 15 vuotta Koulutuksena amk tai opistoaste 19 yamk 8. Toimiva vuorovaikutus on välttämätöntä tilannetietoisuuden varmistavassa tiedonjaossa. Tilannekeskustoiminnoissa piilee monia mielenkiintoisia tutkimusaiheita, joihin ei olla vielä riittävästi tartuttu. 3/2023 Pelastustieto 41 ENSIHOITO hoidolle, hätäkeskuksen kautta kiireellinen ensihoitotehtävä vai ratkaistaanko tilanne muilla keinoin. Toimiva vuorovaikutus on ratkaisevassa asemassa arjen onnistumisessa. Kehittämistarpeita kuvaavat tulokset antavat kuitenkin vinkkejä toiminnan jatkosuunnittelulle, ja ovat sovellettavissa myös muille alueille. Toivosen opinnäytetyössä keskeisesti ilmennyt vuorovaikutusnäkökulma tarjoaa myös melkeinpä loputtomasti kiinnostavia tarkastelukohteita, joilla on sidos myös käytännön toimintojen kehittymiseen yhä turvallisemmiksi ja vaikuttavammiksi. urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202302072139 Mikko Toivosen tiken ja ensihoidon yhteistyötä tutkivan opinnäytetyön aineisto kerättiin alkuvuonna 2022, ja moni asia yhteistyössä on jo kehittynyt. Aineisto kerättiin yksilöhaastatteluilla alkuvuonna 2022 ja analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Resurssiasia on myös yksi näkökulma, eli ovatko erilaisten tilannekeskusten henkilöstöresurssit ja teknologiset resurssit tehokasta toimintaa tukevia. Tämän potilaslähtöisen toiminnan tarkoituksena on myös vähentää hätäkeskuksen, päivystyksen kuin ensihoidonkin potilasja tehtäväkuormitusta. HAASTEITA TOIMINNASSA Erilaiset hälyttämisen haasteet, päällekkäiset hälytysjärjestelmät, tehtävien välitys ja hätäkeskustehtäviin verrattuna eriarvoiset tehtävät koettiin työja potilasturvallisuuteen vaikuttavina riskitekijöinä. Osallistujat kokivat, että yhteistyö on ollut vaivatonta ja myös vähentänyt ensihoidon kuormitusta ja kiireettömiä hoitolaitostehtäviä. Lisäksi koettiin tarvetta omalle ensihoidon tilannekeskukselle tai mahdollisuutta irrottaa ensihoitajataustainen henkilö käsittelemään kiireettömiä D-ensihoitotehtäviä. Vuorovaikutus liittyy tiiviisti tietojen keräämiseen, tietojen arviointiin sekä nopeiden ja tarkoituksenmukaisten päätösten tekemiseen, puhumattakaan laadun ja potilasturvallisuuden toteutumisesta. Tehtävänvälityksen siirtyminen post-it -lapuista Secapp-sovellukseen koettiin myös positiivisena asiana. Myös epätietoisuus toisten osapuolten työnkuvasta nousi esiin. Käytännön toiminnan koordinoinnin sekä tilannetietoisuuden ylläpidon näkökulmat ovat luontevia tutkimusaiheita. Aineistossa oli paljon mainintoja henkilökemioiden vaikutuksista yhteistyön ja toiminnan sujuvuuteen. TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA MENETELMÄT Tutkimuskysymykset kohdistuivat yhteistyön positiivisiin puoliin, negatiiviisiin puoliin sekä kehittämistarpeisiin. Erilaisia tilannekeskuksia on perustettu ja perustetaan eri puolille Suomea. Yhteistyöstä koettiin hyötyä myös potilaille ja ensihoidolle sekä työja potilasturvallisuudelle. TOIMIVAA YHTEISTYÖTÄ Yhteistyö ensihoidon ja tilannekeskuksen välillä koettiin pääsääntöisesti toimivaksi ja yhteistyön ohessa saatavat palaute ja yhteistyön koulutuksellisuus koettiin hyödyllisiksi. Epätietoisuuteen toisten osapuolten työnkuvasta esitetiin ratkaisuehdotuksia, kuten toisten työhön tutustuminen, omasta toiminnasta kertominen ja tiiviimpi yhteistyö osapuolten välillä. Laadullisen tutkimuksen kohderyhmänä olivat ensihoidon tilannekeskuksen ohjaamille tehtäville osallistuneet ensihoitajat (n=15), ensihoidon kenttäjohtajat (n=4) ja tilannekeskuksen kenttäjohtajat (n=8). Kirjoittajat: Mikko Toivonen, Tilannekeskuksen (sote) kenttäjohtaja, Ensihoitaja YAMK, Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisa Hilla Nordquist, yliopettaja, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Juttu perustuu Mikko Toivosen yamk-opinäytetyöhön ”Eri osapuolten kokemuksia tilannekeskukselta ensihoidolle ohjautuvista kiireettömistä ensihoitotehtävistä”. Jo toimintaa suunniteltaessa tulisi panostaa erilaisiin toimenkuviin tutustumiseen, sujuvaan vuorovaikutukseen ja eri osapuolten kuulluksi tulemiseen
Kirjauspohja voi olla luotu myös Kelan ensihoitolomakkeen (SV210) mukaisesti. Yhteistyötahoina ja vaihtoehtoisina tapoina kiireettömien ensihoitotehtävien hoitamiseksi ilmoitettiin: liikkuva sairaanhoitaja, turva-auttajat, kotisairaala, kotihoito, kotipalvelu, pelastustoimi ja sosiaalipäivystys, jonka ympärivuorokautinen saatavuus koettiin hyväksi. Niihin ohjautuu myös erilaisia tehtäviä. Tikestä riippuen niissä työskentelee hoidon tarpeen arviointia (HTA) tekevien hoitajien lisäksi muitakin työntekijöitä, kuten ensihoidon kenttäjohtaja, päivystävä sosiaalityöntekijä, päivystävä pelastusviranomainen, sairaalan toimintojen kenttäjohtaja ja kotiin vietävien palveluiden esihenkilö. D-tehtäviä hoitavilla ammattiryhmillä on erilaisia omaan toimenkuvaan liittyviä tavoitteita ja perustehtäviä, jotka vaikuttavat moniammatillisen yhteistyön tekemiseen – kun ensihoitajat turvaavat terveydentilaa, on sosiaalipäivystäjän tehtävänä tuoda sosiaalista turvaa. Teksti: Henri Heino Tilannekeskuksia erilaisin koostumuksin telmiin on luotu valmiiksi kirjauspohja, joka etenee HTA:n mukaisesti. Niiden tarjoamassa avussa todettiin kuitenkin olevan maassamme isoja eroja. KOKENUT HENKILÖSTÖ ARVIOI Hätäkeskus välittää kiireettömän ensihoitotehtävän eli D-tehtävän tikeen, josta hoidon tarpeen arviointia tekevät ammattilaiset ovat yhteydessä apua pyytäneeseen soittajaan. Ne päivystävät eri aikoihin ja niissä työskentelee ammattiryhmiä erilaisin koostumuksin. 42 Pelastustieto 3/2023 ENSIHOITO O sassa tilannekeskuksista (tike) toiminta on vakiintunut ympärivuorokautiseksi ja osassa sitä tehdään osapäiväisesti. MONIAMMATILLISESTI Opinnäytetyössä korostui moniammatillisen yhteistyön hyödyntäminen kiireettömien ensihoitotehtävien hoitamisessa. Jokaisen ammattilaisen onkin tärkeä tiedostaa oma roolinsa ja tehtävänsä moniammatillista yhteistyötä tehdessä sekä ymmärtää sen vaikutukset sosiaaliKokeneet ensihoitajat ja sairaanhoitajat arvioivat potilaan hoidon tarpeen puhelimitse.. Vaihtelua ilmenee myös vastaanotettaviin ensihoitotehtäviin liittyen. Kokeneet ensihoitajat ja sairaanhoitajat arvioivat potilaan hoidon tarpeen puhelimitse ja ohjaavat tarkoituksenmukaisen avun piiriin. Tilannekeskus voi olla yhteydessä myös ensihoidon kenttäjohtajaan, joka hälyttää kohteeseen ensihoidon yksikön. Vakioitua toimintamallia HTA:iin voi olla kuitenkin mahdotonta rakentaa, koska tilanteet ovat yksilöllisiä. HTA:ssa hyödynnetään erilaisia apuvälineitä ja dokumentteja, potilastietojärjestelmästä löytyviä potilaan taustatietoja sekä hoidonperusteet.fi-sivustoa. Myös kolmannen sektorin palveluja todettiin olevan jonkin verran saatavilla. Joihinkin potilastietojärjesSairaanhoitopiireihin ja pelastusalueille perustettiin tilannekeskuksia, jotka on tuotettu monin eri tavoin. Tällöin hoidon tarpeen arviointia tehdessä korostuukin niin sanottu ammattilaisen pelisilmä ja taito lukea eri tilanteita. OMA ROOLI TULEE TUNTEA D-tehtäviin liittyvien toimintamallien kehittämiseksi haastatteluissa ehdotettiin moniammatilliseen yhteistyöhön, koulutukseen, tiedonsiirtoon sekä tilastointiin paneutumista. MUISTILISTOJA JA KIRJAUSPOHJIA HTA:ssa hyödynnetään myös muistilistaa, josta käy ilmi puhelussa esiin otettavat asiat. Tiket vastaanottavat kovin monenlaisia tehtäviä, joten yksiköistä käytetään erilaisia nimiä. Kirjauspohjasta löytyvät valmiit otsikot, joihin HTA:iin liittyvät tiedot voidaan kirjata. Mikäli puhelussa selviääkin, että hoidon tarve on kiireellinen, on tilannekeskuksella mahdollisuus hälyttää kohteeseen ensihoidon yksikkö
HTA:ta tekevä hoitaja pystyy konsultoimaan tarvittaessa esimerkiksi toista hoitajaa, yhteispäivystyksen päivystävää lääkäriä, geriatrisen erityisosaamisen omaavaa lääkäriä, ensihoidon vastuulääkäriä tai sosiaalityöntekijää. Kotisairaala voisi hoitaa hoitoja hoivalaitosten kiireettömät ensihoitotehtävät. Päällekkäisiä toimintoja ei kannata ylläpitää”, sisäministeriön pelastusylitarkastaja Rami Ruuska sanoo. Myös kolmannen sektorin toimijoilta toivotaan ympärivuorokautista valmiutta ja yhteistyötä. PALVELUJA VIRKA-AJAN ULKOPUOLELLE Virka-ajan ulkopuolista palveluntarjontaa tulisi kehittää – sen uskotaan vähentävän ensihoitopalveluun kohdistuvaa kuormitusta. Ne tekevät yhteistyötä valmiuskeskuksien kanssa”, sosiaalija terveysministeriön erityisasiantuntija Lasse Ilkka sanoo. Monesti niillä on helpotettu ensihoidon kiireettömien D-tehtävien aikaan saamaa kroonista ruuhkatilannetta. Yhteistyötahoiksi kaivataan ympärivuorokauden saatavilla olevaa psykiatriaa ja kotihoidon koordinaattoria. Potilastietojärjestelmään kirjaaminen koettiin merkittäväksi asiaksi HTA:n näkökulmasta. Erään haastateltavan mukaan hoitoja hoivalaitoksissa tulisi olla ympärivuorokautinen mahdollisuus konsultoida kotisairaalan henkilökuntaa. TIEDONSIIRTO SUJUVAKSI Ammattilaisten keskinäisellä vuorovaikutuksella, tiedonvälityksellä ja yhteisellä ongelmanratkaisulla arvioidaan olevan tärkeä merkitys. Kirjoittaja on sairaanhoitaja yamk. Erilaiset kirjaamisalustat ja tietojärjestelmät tai niiden puutteellisuus haastavat merkittävästi sujuvaa tiedonsiirtoa. Saman verran ohjattiin omin neuvoin päivystykseen ja 20 prosenttia ohjattiin muille toimijoille. YHTEISTYÖKUMPPANIT TULISI TUNTEA Tärkeää olisi, että eri ammattilaiset tuntisivat toistensa ydintehtävät ja osaisivat myös yhteistyössä pohtia, kenen toimialueelle tehtävä kuuluu. Marko Partanen. ”Kun YTA:n tilannekeskukset käynnistyvät, on syytä pohtia, kuinka paljon hyvinvointialuetasolla vielä tarvitaan pelastustoimen TIKE-toimintaa. YTA-alueille suunnitellaan myös pelastustoimen tilannekeskuksia, jotka tuottavat tilannekeskuspalvelut alueensa pelastuslaitoksille ja linkittyvät maanlaajuisesti. Soteja pelastushenkilöstön lisäksi joitakin HVA-tilannekeskuksia on miehitetty myös muiden toimijoiden henkilöstöllä. Juttu on kirjoitettu ”Ensihoidon tilannekeskusten toiminta kiireettömissä ensihoitotehtävissä” -yamk-opinnäytetyön perusteella. Niiden keskeisenä tehtävänä on tuottaa sote-palvelujärjestelmän tilannekuvaa yhteistyöalueittain ja yhdessä valtakunnallisena kokonaisuutena. Tilannekeskuksesta muilla kuin ensihoidon keinoin hoidetuista tehtävistä noin 17 prosenttia hoitui puhelinneuvonnalla. Moniammatillisessa yhteistyössä tavoitteen ja päämäärän tulisi olla kaikilla toimijoilla sama, jotta potilas saa oikein kohdennetun avun ja tuen. Lue opinnäytetyö linkistä urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052311241 tai QR-koodista. 3/2023 Pelastustieto 43 ENSIHOITO ja terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Asiaa on tarkennettu tuoreessa valtioneuvoston asetuksessa. Tämä turvaa jatkuvaa hoitoa ja tukee eri toimijoiden välistä tiedonsiirtoa. Moniammatillisen yhteistyön kehittäminen on tärkeää, jotta D-tehtäviä voidaan hoitaa tarkoituksenmukaisesti. Valmistelussa erilaisia tilanneja valmiuskeskuksia Hyvinvointialueilla (HVA) toimivat tilannekeskukset (TIKE) on rakennettu paikalliseen tarpeeseen. TILASTOINTIA JA SEURANTAA Tilastointia tulee tehdä jatkuvasti, ja siinä tulee tarkkaan miettiä, mikä tieto on tarpeellista toiminnan seurannan ja kehittämisen kannalta. Mikäli tike ohjaa potilaan hakeutumaan seuraavana päivänä omalle terveysasemalle, tulee HTA:ssa tehdyt kirjaukset olla terveysasemalla käytössä. Siksi tiedonsiirtoon liittyvään tietoja viestintäteknologian kehittämiseen tarvitaan resursseja. Sujuvasta tiedonsiirrosta hyötyvät niin ammattilaiset kuin potilaatkin. ”Hyvinvointialueiden sote-tilannekeskuksia tarvitaan jatkossakin. Vaikka HVA-tikeistä ei ole säädetty erikseen, on alueilla velvollisuus tuottaa tilannekuvaa. Eräässä sairaanhoitopiirissä tilannekeskus ohjasi 50 prosenttia D-tehtävistä ensihoitoyksiköille, loput 50 prosenttia tehtävistä hoidettiin muilla keinoin ilman ensihoitoyksikköä. Yliopistosairaala-alueita vastaavien yhteistyöalueiden (YTA) sosiaalija terveydenhuollon valmiuskeskukset aloittivat toimintansa vuoden vaihteessa
Keskiössä ovat asukkaat moninaisine tarpeineen. Työntekijöiden henkilöstöhallintoasiat tulee olla kunnossa. Johtamisen rakenne, esihenkilöasiat, palkanmaksu, henkilöstöetuihin ja näiden asioiden tietohallintoon liittyvät asiat on saatava heti kuntoon. Myös joidenkin alueiden runsaasti alijäämäisen talous on uhka. 3X3 Kolme ensihoidossa työskentelevää aluevaltuutettua vastaa kolmeen Pelastustiedon kysymykseen. 3. 1. Teksti: Kerttu Partanen Sami Rive Ensihoitopäällikkö, Päijät-Sote, Akuutti24 Päijät-Hämeen hyvinvointialue Aluevaltuutettu, kokoomus Asiakasja osallisuuslautakunnan vpj. Ensihoito voi nivoutua entistä enemmän osaksi soten kokonaisuutta. Siten turvataan työrauha.. Ensihoidon kehittäminen ja synergia soten kokonaisuudessa on hyvin pitkällä, ja akuuttitoiminta on yhtä isoa kokonaisuutta. Tulisikin tehdä enemmän yhteistyötä soten sisällä, mutta myös muiden viranomaisten kesken. 44 Pelastustieto 3/2023 Hyvinvointialue – uhka vai mahdollisuus. 2. Tällöin henkilöstöä, palveluja ja toimintaa on helpompi koordinoida, tuottaa ja kehittää osin jopa uudella tavalla. Alueiden toiminta tulee käynnistää yhdenvertaisin eduin ja velvoittein. Uhkana näen, että asukkaita palveleva akuuttihoidon kokonaisuus hajoaa, ja ensihoito osittainkin eriytyy muusta soten toiminnasta poliittisen päätöksen seurauksena
Se vie alueen kovalle kulukuurille, ja vaikuttaa myös ensihoidon palveluihin. Mikä tulisi saattaa heti kuntoon ensihoidossa?. Tällä hetkellä näen rahoituksen riittävyyden isoimpana uhkana. Kaluston ja kiinteistöjen korjausvelka kasvaa suureksi. 3. Lähes kaikki hyvinvointialueet aloittavat alijäämäisillä budjeteilla, Kainuussa –33M€. 2. Kun omistajaohjaus siirtyy kunnilta hyvinvointialueelle, valtion ”leveät hartiat” varmistavat laadukkaat ja oikea-aikaiset palvelut alueellemme, jota rasittavat muuttotappio ja ikääntyvä väestöpohja. Jotta siinä onnistutaan, tarvitaan vakaa ja vahva omistajaohjausmalli. 3X3 Johanna Sorri Ensihoitaja, Hyrynsalmen ensihoito Kainuun hyvinvointialue Aluevaltuutettu, keskusta 1. 3. Alussa meillä on hieno mahdollisuus kehittää kotiin vietäviä palveluja. Hyvinvointialueen uhka ensihoidolle. Ensihoidon kiireettömien tehtävien läpikäynti puhelimitse tuo tutkitusti säästöjä ja oikea-aikaista hoitoa. 2.Hyvinvointialueen mahdollisuus ensihoidolle. Kysymykset: 1. Uhkana on rahoitusmallin vinouma alussa. Se ohjaa palveluja jatkossa ja tuo johtamisjärjestelmään kauan kaivattuja muutoksia, ja siten voidaan taata ensihoidon laadukkaiden palvelujen kehittyvän. Kainuussa tulisi ensimmäisen vuoden aikana parantaa perusterveydenhuollon saatavuutta. 3/2023 Pelastustieto 45 Jarmo Tanninen Ensihoitaja, Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Pohjois-Karjalan hyvinvointialue Aluevaltuutettu, SDP (sitoutumaton) hyvinvointija terveyslautakunnan jäsen 1. Koen ne tärkeiksi maakunnassa, jossa iso osa väestöstä asuu hajallaan. Edessä lienee sopeutuksia, jotka väistämättä koskevat myös ensihoitoa. Ensimmäisenä vuotena investointeja karsitaan kovalla kädellä, eikä kehitystyöhön riitä juurikaan rahaa. Koen, että ensihoito on vähän kuin perusterveydenhuollon jatke. 3. Ensihoidon palvelutasopäätös tulisi saada maaliin ensimmäisen toimintavuoden aikana. Seiniin meidän ei pidä rakastua, uskon että liikkuvat palvelut ovat tulevaisuutta. Vähemmällä rahoituksella saadaan liikkeelle vähemmän ambulansseja hoitajineen. Kun omalta terveysasemalta ei saa apua, soitetaan 112, mikä oikeastaan on ensihoidon häiriökysyntää. 2. Ensihoidossakin joudutaan pohtimaan ratkaisuja riittävien, laadukkaiden ja vaikuttavien palvelujen kehittämisessä
Jo käsikirjasta tehdyssä opinnäytetyössä Hyvönen totesi, että käsikirja on samanlainen muistilista, jota myös lentäjät käyttävät. Siinä on helposti saatavissa tietoa erilaisista onnettomuustyypeistä ja mitä niistä on otettava huomioon hektisessä pelastustoiminnan johtamisessa.” ”Käsikirja sisältää myös valmiita lomakkeita täytettäväksi, sillä dokumentointi on tärkeä osa kokonaisuutta. Pelastustoiminnan johtamisen käsikirjaa valmisteltiin pari vuotta ja nyt on valmista. He varmistavat lentoonlähdön yhteydessä tehdyt toimenpiteet, jotta kaikki tarvittava on tullut huomioiduksi. Projektipäällikkönä toiminut Pelastusopiston yliopettaja Matti Honkanen sanoo, että uusi digitaalinen työväline on tehty kaikille johtamisen tasoille. Kirjan sisältöä ja käyttöä valotettiin erilaisista näkökulmista. 46 Pelastustieto 3/2023 V arsinais-Suomen pelastuslaitoksen päivystävä palomestari Eemu Hyvönen oli mukana jo pilottivaiheessa kokeilemassa uutta työkalua. Teksti: Esa Aalto · Kuvat: Virpi Mäkipelto ja Pelastusopisto Mullistava uusi työkalu johtamiseen JOHTAMINEN ”Se on erityisesti työkalu onnettomuustilanteisiin. Tosin käsikirjaa voi käyttää myös silloin, jos ei ole käytettävissä verkkoyhteyttä, mutta silloin linkit eivät toimi.” Honkanen sanoo, että käsikirja on suunniteltu helppokäyttöiseksi, jotta se on hyvä apuväline pelastustehtävien johtamisessa, jossa aikapaine ja kiire ovat aina läsnä. Lisäksi verkkoympäristössä toimivassa työkalussa on tarvittavia linkkejä. Julkistamistilaisuudessa hän korosti myös käsikirjan merkitystä osana päivittäistä työskentelyä. Tallennus tapahtuu automaattisesti. Käsikirjan ansiosta sama toimintatapa tulee nyt myös pelastustoimeen. Sitä voivat käyttää paitsi virassa olevat, myös esimerkiksi sopimuspalokuntien ryhmänjohtajat. Sähköinen käsikirja julkistettiin arvokkaasti hotelli Kämpissä. Sen avulla jää tietoa muistiin hyödynnettäväksi esimerkiksi Pronton selostetta varten. ”Tämän avulla on mahdollista saada myös toimintatavat yhdenmukaisemmiksi.” Tietoa jää muistiin Prontoa varten.
Käyttöönottokoulutus aloitettiin Etelä-Pohjanmaalta, jossa Matti Honkasen vetämään tilaisuuteen osallistui myös pelastuspäällikkö Terho Pylkkänen. Myös sopimuspalokunnille tämä on toimiva työväline. Kumppanisi ammattilaisviestintään ja kaluston kunnossapitoon Millog-yhtiöt turvaa yritysten ja viranomaisten huoltovarmuutta sekä toiminnallista tehokkuutta kaikissa tilanteissa ja olosuhteissa. Kun tätä aletaan käyttää kaikissa laitoksissa, on paremmat mahdollisuudet kehittää myös valtakunnallisesti johtamista ja tämä ohjaa parempaan yhteistyöhönkin”, Terho Pylkkänen toteaa. Käsikirjan käyttöä on alettu opettaa myös valmistuvalle päällystölle. Myös vuoronvaihtodokumentointia hän kehuu hyväksi. Tämä helpottaa ja yhdenmukaistaa työtä.” Pylkkänen pitää hyvänä sitä, että tilannekeskuksessa ja tehtävää johtavalla on sama ohjelma käytössä. Nyt käytiin läpi ohjelmiston ominaisuudet ja harjoiteltiin onnettomuustyypeittäin tiedon hakua ja syöttämistä. Matti Honkasen vetämä koulutuskiertue aloitettiin Etelä-Pohjanmaalta.. Myös lomakkeiden täyttämistä ja lähettämistä harjoiteltiin. F I JOHTAMINEN KÄYTÄNNÖN TYÖKALU Käsikirjan käyttöä on alettu käydä läpi koulutuskiertueella, joka järjestetään kaikissa pelastuslaitoksissa. Näin voidaan palomestarien kanssa käydä tarpeelliset asiat läpi ja seuraavan on hyvä jatkaa työtä, kun tarvittavat tiedot on kirjattu hallitusti muistiin. Palvelemme toimialoja, joille valtakunnallinen turvallisuus, huoltovarmuus ja kumppanuus ovat kriittisiä menestystekijöitä. Millog Oy, Millog Marine & Power Oy ja Senop Oy muodostavat yhdessä Millog-yhtiöt. ”Kun nämä asiat oli aikaisemmin kirjattu erilaisiin ohjeisiin ja toimintakortteihin, löytyvät ne nyt yhdestä paikasta. Hän tutustui käsikirjaan jo pilottivaiheessa. Asioiden ryhmittely on toteutettu hyvin käyttötarpeitten mukaan ja käsikirjaa on helppo käyttää. Hän pitää uutta työkalua mullistavana. ”Nyt alamme kouluttaa tarpeellista henkilöstöä ja tästä tulee ehdottomasti hyvä käytännön työkalu. Paloja pelastuskaluston, viestilaitteiden sekä CBRN-materiaalin ja suojavarusteiden Hankinta Huolto ja kunnossapito Elinkaarenhallinta Varastointi ja logistiikka Jälkikäsittely M I L L O G
Pelastuslaitos petasi rakennuksen ulkopuolelle nostopuomiauton ja kytöpaloa tutkittiin lämpökameran avulla. 48 Pelastustieto 3/2023 TULITYÖT Tulitöitä tehdään päivittäin. Kohteessa hitsattiin laippaliitosta. Kun tehdaspalokunta oli saanut rajattua palon syttymisalueelle, raivasi pelastuslaitos palopesäkkeet. Pirinen pitää tällaisissa kohteissa Nostolava pedattiin kohteen ulkopuolelle.. ”Tekijät huomasivat, että seinärakenteesta alkaa tulla savua ja yrittivät sammuttaa, mutta eivät päässeet rakenteen sisälle sammuttamaan. Pian huomattiin, että toistakymmentä metriä korkealla olevalta räystästasolta tulee savua. Silloin hälytettiin paikalle pelastuslaitoksen yksiköt”, tehdaspalokunnan päällikkö Ari Siekkinen kertoo. Kun villaa saatiin pois, paloon päästiin kunnolla käsiksi”, tilannetta johtanut palomestari Arto Pirinen kertoo. Seinärakenteeseen oli ajan saatossa päässyt myös sen verran likaa, kuten sahanpurua, että kuumentamisen yhteydessä ne syttyivät. Palo levisi seinärakenteessa sivuttaissuunnassa. Kytöpalo eteni seinärakenteessa Elintarvikekäyttöön soveltuvaa kuluttajapakkauskartonkia, erikoislaminaattipaperia sekä ekologisia puutuotteita valmistavan MM Kotkamillsin teollisuuskiinteistössä syttyi maaliskuun puolivälissä huoltotöiden yhteydessä tehdystä hitsaustyöstä kytöpalo, joka saatiin kuitenkin nopeasti hallintaan. He hälyttivät tehdaspalokunnan, joka alkoi repiä seinää auki. Hitsattavan kohteen takana oli seinärakenne, joka ei ole täysin tiivis ja siinä on myös eristevillaa. Tulitöiden tekijä ja avustaja olivat varautuneet hyvin, sillä käytössä oli riittävästi alkusammutuskalusto ja muutaman metrin päässä oleva pikapaloposti oli vedetty valmiiksi tulityöpaikalle. ”Arviolta seinää jouduttiin purkamaan 15 neliön alueelta. Seinärakennetta irrotettiin akkuporakoneella ja sorkkaraudalla ja pieni kytöpalo saatiin kuriin. Kohteeseen tuli kaikkiaan 14 yksikköä Kymenlaakson pelastuslaitokselta, mutta sammutustyöhön niistä osallistui vain muutama, koska palo osoittautui niin pieneksi. Teksti: Esa Aalto · Kuvat: Ari Siekkinen S uureen teollisuuslaitokseen hälytetään pelastuslaitoksen yksiköt suuren vasteen mukaisesti
Tehdaspalokunta antaa ympäri vuoden alkusammutuskoulutusta”, Siekkinen kertoo. Ari Siekkinen sanoo, että MM Kotkamillsin tehtaalla tulitöistä aiheutuvat palot ovat hyvin harvinaisia. Silti rakenne oli päässyt syttymään. Pelastuslaitos käy myös pari kertaa vuodessa tutustumassa teollisuuslaitoksen tapaiseen erityiskohteeseen. Tässä tapauksessa toiminta oli opitun mukaista ja vahingot jäivät niin vähäisiksi, ettei niistä aiheutunut katkosta tuotantoonkaan.” SIISTEYTEEN SATSATAAN Tapahtunutta on myös käyty läpi. Siekkisen mukaan jatkossa pitää kohteen siisteyteen satsata entistäkin enemmän. 3/2023 Pelastustieto 49 yhteistyötä tehdaspalokunnan ensiarvoisen tärkeänä. HARVINAISIA PALOJA Näin oli tehty myös tässä tapauksessa. He tuntevat kohteen ja heiltä saa paikkatietoa nopeassa tilanteessa. Tulityölupia myöntävät osastojen ja vuorojen vastaavat. Yleisempiä ovat laiterikoista aiheutuvat syttymiset. Siivoukset ja suojaukset oli tehty asianmukaisesti. Ari Siekkinen aloitti palokunnan päällikkönä viime vuoden elokuussa ja tämä oli hänen työuransa ensimmäinen tulitöistä syttynyt palo. Niihin kuitenkin varaudutaan hyvin ja ne toteutetaan suunnitelmallisesti”, hän sanoo. ”Esimerkiksi tässä tapauksessa ei muutakaan menetelmää voitu käyttää kuin hitsausta.” Tehdaspalokunnassa on päällikön lisäksi kaksi kalustonhoitajaa. Seinää jouduttiin repimään auki kytöpalon kiinni saamiseksi.. ”Toki näissä on riski pahemmillekin vahingoille. ”Tehtaalla tehdään päivittäin tulitöitä. ”Rakenteiden katvealueet pitää siivota paremmin, vaikka paineilmalaitteella puhaltamalla. Prosessissa työskentelee 20 oman toimintansa ohella palomiehenä työskentelevää henkilöä, jotka osallistuivat myös tämän palon sammuttamiseen. Tulityölupaa myönnettäessä käydään tekijän kanssa katsomassa tulityöpaikka ja yritetään eliminoida riskit ennalta parhaalla mahdollisella tavalla.” Hänen mukaansa tässäkin oli toimittu opitun mukaisesti, mutta valitettavasti seinärakenteen sisälle on mahdotonta nähdä. Tulitöitä tekevät pääasiassa ulkopuoliset urakoitsijat, mutta jokainen tehdasalueella tulitöitä tekevä perehdytetään huolellisesti ja tulityökorttikoulutusta annetaan säännöllisesti. ”Tulitöistä aiheutuvat syttymiset eivät ole kovinkaan yleisiä. ”Tällaista kohdetta onkin äärimmäisen vaikeaa saada tyystin puhtaaksi eikä syttymiltä valitettavasti voida koskaan kokonaan välttyä.” Myös vaihtoehtoisia tulityömenetelmiä harkitaan aina ja ensisijaisesti käytetään mekaanisia työvälineitä. Myös tehdaspalokunta saa tiedot myönnetyistä luvista
Kuvattu GoProlla.. ”Oli mukava havaita, että vakuutusyh tiön edustajatkin olivat mukana. Miksi Stadin ammattiopisto halusi osallistua tulityövideon tekoon. Oleellista on määrittää tavoite, mitä lämpökameralla halutaan havainnollistaa – lämpötiloja vai ”lämpöjälkeä?” Usein näissä videoissa tarkalla lämpötilan osoittamisella ei tavoiteta sitä päämäärää, joka voidaan sen sijaan saavuttaa visuaaliseen kuvaan keskittymisellä – kuten miten lämpö johtuu hitsattavasta kappaleesta taustalla olevaan palavaan materiaaliin. Kerromme linkin kera, kun uusi opetusvideo julkaistaan. Kimmo Kaisto Ifin Jussi Lehtonen kuvasi lämpökameralla lehtori Tuomo Vanhalaa työn touhussa opetusvideota varten. ”Olemme aina innokkaasti mukana kehittämässä uutta. Tulen varmasti hyödyntämään materiaalia koulutuksissani.” NÄKYMÄTTÖMÄT RISKIT ESILLE If Vakuutuksen vahingontorjuntapäällikkö Jussi Lehtonen on hyödyntänyt lämpökameraa jo vuodesta 2006. Lehtori Tuomo Vanhala on myös yksi tulityökouluttajista. Kipinäsuihku voi levitä todella kauas. Kaikki tietävät, että sula metalli on kuumaa, mutta monelle ei tule ajoissa mieleen, miten nopeasti lämpö etenee pellissä.” ”Lämpökameralla havainnollistettuna näkymättömätkin riskit voi olla helpompi ymmärtää. 50 Pelastustieto 3/2023 TULITYÖT K U V A : JY R K I E S K O LA , IF V A K U U T U S Videot havainnollistavat tulityöriskejä Vaaranpaikkoja kattotulitöissä havainnollistava video saa jatkoa. Sitä hyödyntävät myös tulitöiden kurssinjohtajat. Haasteena kuvauksessa oli, että kipinät lentäessään jäähtyvät nopeasti ja kameran tarkkuus on rajallinen. Lämpöja valvontakameroiden kehitys, datan helppo liikuttaminen ja erityisesti lähes reaaliaikainen kuva-analytiikka tulevat viemään esimerkiksi useat valvontasovellukset kohti toimivampia ratkaisuja”, Lehtonen kertoo. Autopuolen kaikissa opinnoissa tulityökurssi on pakollinen ja suoritetaan nykyisessä tutkinnon perusteessa opintojen alkuvaiheessa. Suurimmat riskit siellä tuovat työstettävät kohteet eli korjattavat autot. Nyt pidämme kurssin kahtena kuuden tunnin päivänä. Videoinnista jäi hänelle hyvä tunne. Tämä antaa aikaa käydä asioita tarkemmin läpi ja samalla avata niissä käytettäviä käsitteitä, jotka ovat monelle nuorelle epäselviä”, Vanhala kuvailee. ”Kuvaus vaatii toki paljon niin kalustolta kuin kuvaajaltakin. Videot tuovat hyvän ja havainnollistavan lisän opetukseen.” KURSSI JO OPINTOJEN ALKUVAIHEESSA Tyypillisesti korikorjaamolla tehtävät tulityöt ovat esimerkiksi hitsausta, hiontaa laikalla ja kuumailmapuhaltimen käyttöä. Stadin ammattiopistolla Haagan toimipisteen korikorjaamolla Suomen Palopäällystöliitto ja If Vakuutus kuvasivat maaliskuun lopulla uutta videomateriaalia lämpökameran kera. ”Usein korikorjaamot ovat vakituisia tulityöpaikkoja, joten koko tila on suunniteltu sitä varten. Huomaa, että on kyse todella tärkeästä asiasta, eikä turvallisuuden kanssa pidä leikkiä
Kyselytunnit ovat myös mainio keino kurssinjohtajaverkoston ylläpitoon. kesäkuuta klo 13–14. Yhteisellä asialla If Vakuutuksen vahingontorjuntapäälliköllä Jussi Lehtosella on 25 vuoden kokemus turvallisuudesta ja ris kien hallinnasta. Lämpökameralla havainnollistettuna näkymättömätkin riskit voi olla helpompi ymmärtää. Olemme yhteisellä asialla”, Lehtonen sanoo. 3/2023 Pelastustieto 51 TULITYÖT KYSY TULITÖISTÄ Mikä on kurssinjohtajan kyselytunti. ”Yksi erityinen kehitystyömme on 2013 perustettu Turva-akatemia, joka kerää kattavaa tietoa sähköturvallisuudesta.” ALAN TOIMIJA 119 ilmoittautunutta tulitöiden kurssinjohtajapäiville Helsin gissä Olympiastadionilla 26.–27.4.2023. VIDEO. ”Esimerkiksi tulitöitä tehdessä silmä näkee vain osan liekistä, kipinöistä, lämmön nosteesta, johtumisesta ja niin edelleen. ”Tulityöt ja niiden turvallinen toteuttaminen on usein aiheena pöydälläni ennen vahinkoa ja ikävä kyllä sen jälkeen. Se löytyy SPEKin YouTube-kanavalta osoitteesta youtu.be/XxhZtW4Y4wk. Kyselytuntien muistiinpanot ja vastaukset kysymyksiin koostetaan kurssinjohtajasivuille. (Hitsauslaitteiden aiheuttama palovaara. Lämpökameran hyödyntäminen on uudenlainen tapa nähdä asioita ja riskejä ”toisessa valossa”. Sen ovat tehneet yhteistyössä Kattotutka, If ja SPEK. Viime vuonna kurssinjohtajapäivillä oli 50 osallistujaa (Lähde: Suomen Palopäällystöliitto). Teemme tulityövahinkojenkin välttämiseksi jatkuvaa ennaltaehkäisevää tutkimusja viestintätyötä yhteistyössä viranomaisten, oppilaitosten, yhteistyöyritysten, tutkimuslaitosten ja asiakkaidemme kanssa. Seuraavat kyselytunnit järjestetään perjantaina 12. Teknillisen korkeakoulun paloteknillinen luentosarja N:o 1, Helsinki 1948) K U V A : K IM M O K A IS T O Kattotulityöt-video kertoo tärkeää tietoa tulitöiden vaaroista. Jos tilassa tehdään tulitöitä, ympäristön pitää tietysti olla tilaluokituksen mukainen kaikissa työn vaiheissa.” Keskeistä vahingontorjuntatyössä on tunnistaa ongelmien juurisyyt ja etsiä näihin ratkaisut. AJANKOHTAINEN LUKU SPEK ja SPPL järjestävät kuukausittain tulitöiden kurssinjohtajille Teams-kyselytunnin, jossa keskustellaan ajankohtaisista tulityöasioista ja vastataan kysymyksiin. Lämpökuvaukset: Jussi Lehtonen, If. Linkki kyselytunneille löytyy kurssinjohtajasivuilta. toukokuuta klo 13–14 ja perjantaina 16. QR-koodi suoraan videoon. Hän toimii myös Otkesin asiantuntijana ja paikkatutkijana. HISTORIA Hitsaustulipaloja ja esimerkkejä
Se ei asetu paikoilleen kunnolla, kun Aarnen täytyy jo jatkaa painalluksia. ”Nyt ei ole aikaa syödä. ”Eihän se mitään makaa, vaan hikikarpalot otsalla ja henki pihisten yrittää pelastaa pappaa.” Dave kuulee tämän ja on mielissään. Tuo mies tuossa on väsymätön ammattilainen”, he kuiskivat pari askelta takaviistossa. Samalla hän katsoo Aarnea ja vaatii hyväksyvää nyökkäystä. Dave painelee rintakehää ja näykkii kolmioleipää ilman käsiä sisäänsä pätkittäin kuin lokki kastematoa. Anturin asentoa ei voi korjata kesken painallusten, joten deffa jatkaa suorasukaista palautteenantoaan. Pieni prujaus majoneesia roiskahtaa potilaan rintakehälle, jolloin Aarne repäisee leivän pumppaavan Daven suusta. Aarne katsoo painallustyötä kriittisemmin. Tämä on ensimmäinen kerta, kun elvyttäjä syö välipalaa painelutauon aikana. Ovesta lampsii sisään lääkäri, joka ottaa elvytyksestä johtovastuun. ”Eipä muuten laite huomauttanut ensimmäisen kaverin yhdestäkään painalluksesta.” Aarnea sapettaa, vain hänen ammatillisuutensa pitää hänen suunsa supussa. ”Dave, paina syvemmälle ja vapauta rintakehä ylhäällä, nyt sä jäät vähän makaamaan siihen päälle”, Aarne kehottaa. Palaute Teksti: Marko Partanen · Piirros: Miia Toronen AARNE & DAVE ALANSA AMMATTILAISET Omaiset katselevat olohuoneessaan puuskuttavaa Davea, joka pyrkii polvistuneena ja kädet alas suoristettuina mäntämäiseen liikkeeseen. Aarnen mielestä Daven painelu on ammattilaisen tekemäksi kelvotonta. Aarne huomaa nopeasti, että työparin vaivalloiset painallukset vaikuttavat lähinnä painelijan vointiin. Dave tuhahtaa. Hetken näyttää jo siltä, että kyytimies kellahtaa elvytettävän viereen niin ikään hoidettavaksi. 52 Pelastustieto 3/2023 Taisi kaveri haukkua väärää puuta. Nyt se pappa ei kyllä selviä. Läpimärkä Dave puhisee polvinivelet paukkuen ylös lattiatasosta. Voi kun toi toinen kaveri jaksaisi vielä.”. Aarne kaivaa deffan taskusta Daven tarkoituksella sinne unohtaman painelun palauteanturin. Dave tietää, mitä niille tehdään. Jatka painelua!” Aarne komentaa. He eivät sulata väsymättömän kyytimiesparan saamaa palautetta. Sitä ei tule. Dave nyökkää ja omaiset reagoivat. ”Jos toi kaveri saa pienen tauon, niin minä haen hänelle vähän mehua ja leivän jääkaapista.” Kun Dave keskeyttää painallukset, omainen työntää hänen käsiinsä voileivän ja lasin mehua. ”Sun täytyy painella tarkemmin.” ”Toi on kiusaamista ja nöyryyttämistä”, omaiset artikuloivat jo kuiskausta voimakkaammin äänenpainoin. ”Pidetään pian analysointitauko”, Aarne päättää. ”Kyllä on piiskuri”, toinen omaisista sanoo puoliääneen kuiskaten. Deffa aloittaa äänekkään kommentointinsa: ”Paina syvempään, palauta rintakehä ylös asti, paina nopeammin.” Omaiset puhuvat jo ääneen: ”Taisi kaveri haukkua väärää puuta”. Aarne kihisee kiukusta. ”Ei taida kaverilla olla elvytyskurssit käytynä. ”Vaihdetaan painajaa”, hän sanoo. ”Kylläpä tuo on raskasta. Dave onnistuu kuitenkin keräämään omaisten sympatiat. Omaiset mulkoilevat toisiaan
010 555 5299 sähköposti: etunimi.sukunimi@scania.fi www.scania.fi Raskaat paloja pelastusajoneuvot PALOJA PELASTUSKALUSTON erikoisliike vuodesta 1967 Liipasintie 8, 70460 KUOPIO p. 3/2023 Pelastustieto 53 AARNE & DAVE ALANSA AMMATTILAISET Pelastustarvikkeet Paloja pelastusautot Saurus Oy Saunatie 5, 40900 Säynätsalo Puh. 017 264 7220 myynti@savonpalokalusto.fi www.savonpalokalusto.fi www.suomenpelastuskeskus.fi Hälytysja viestintälaitteet Palokunta-asut Työasut ensihoitoon, ensivasteeseen ja asemapalveluun Puh. +358 50 4718305 info@sos-asu.com www.sos-asu.com/rescue SOS-Asu Ky Koivulantie 4 90450 KEMPELE Pelastamisen ammattilaisille RESCA RESCARI OY www.rescari.fi • 040 5950 164 Pelastustarvikkeet Kuivapukujen testauslaitteistot kemikaalipuvuille sukelluspuvuille pintapelastuspuvuille pelastuspuvuille Myös räätälöitynä kohteeseen. Voivalantie 26 C, 20780 Kaarina info@miltest.fi • 040 5464 243 www.miltest.fi Hengitysilmakompressorit myynti huolto varaosat ilma-analyysit ostamme ja myymme myös käytettyjä koneita Mittauslaitteet ja kompressorit . 010 616 1400 | www.saurus.fi SCANIA SUOMI OY, ERITYISMYYNTI Petri Surakka Puh. Tero Huovinen | 010 569 3670 Pekka Paananen | 010 569 3628 VEHOTRUCKS.FI Paloja pelastusautomyynti Laitehuollot Huoltajakoulutukset Jälleenmyynti 0405290849 /Kalle www.regu.fi Kunnossapito Varautuminen. 010 555 5273 Timo Iltanen Puh
54 Pelastustieto 3/2023 54 Pelastustieto 3/2023 Petri Roivainen tarjoili tutkitun mallin, jolla voidaan hillitä ensihoidon kustannuksia ja ohjata resursseja paremmin.
Pelin henki aiemmin koettuun verrattuna muuttui aika tavalla. Näissä verkostoissa hän on päässyt valmistelemaan ensi. ”Sain olla isolla alueella kaikkien viranomaisten kanssa tekemisissä, tykkäsin siitä paljon ja se vei mukanaan.” Teho-osastolla työskennellessään Roivainen oli nähnyt, miten paljon ihmishengen pelastamiseksi voidaan tehdä ja miten silloin hoidetaan, kun henki on hiuskarvan varassa. Jokainen niistä toimi Raha-automaattiyhdistyksen tuella ja keräysvaroin. Roivaisen työpanos kelpasi kuitenkin Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) teho-osastolle, josta hän otti vastaan kaikki tarjotut työt. ”Kopterissa vaikutuksen teki se, kun pieneen laitteeseen laitetaan kolme eri alan ihmistä, jotka alkavat työskennellä saumattomasti toisiaan tukien.” PUOLET JA PUOLET Kun Oulun ammattikorkeakoulussa (Oamk) alkoi ensimmäinen ensihoitaja amk -tutkinto (1999), Roivainen pyydettiin pitämään yhtä lyhyttä kurssia, ja pian sen perään tekemään tuntiopettajan töitä. Roivainen valmistautui pääsykokeisiin pieteetillä ja sai paikan. Maanittelut tuottivat tulosta, kun mies hakeutui terveystieteiden maisteri -koulutukseen 2005. ”Sain tehdä koko ajan kärkiyksikössä ensihoitoa ja samalla opettaa, joka oli myös mielenkiintoista.” Roivainen päätyi tekemään puolikasta työaikaa Oamk:lle ja puolikasta Sepe-kopteriin. Äiti tunsi poikansa. Ambulanssiin olisi tehnyt miehen mieli, mutta tuntemattomilla muukalaisilla ei niihin Oulussa ollut asiaa. Mutta ei tullut. ”On opettaessa hyvin rikasta, kun tietää, mitä potilaalle ensihoidon jälkeen tapahtuu.” Lehtori Raija Rajala alkoi kannustaa Roivaista opettajakoulutukseen. Teksti: Marko Partanen · Kuvat: Mika Vallineva P etri Roivaisen sairaanhoitajaopinnot alkoivat vuonna 1990. Hänen äitinsä sanoi: ”Olet sen verran sosiaalinen, että hae sairaanhoitajakouluun.” Viime vuonna Roivainen väitteli tohtoriksi ja tänä vuonna hänet valittiin Vuoden ensihoitajaksi. Työharjoittelupaikka Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) päivystyksessä alkoi poikia keikkaa valmistumisen jälkeen. EI TÖITÄ MUUKALAISILLE Työura jatkui armeijan jälkeen Oulussa. Roivainen pääsi myös valtakunnalliseen ensihoidon opettajien ja osaamisen arviointiryhmään heti niiden alkuajoista lähtien. ”Ensimmäisenä asuinvuotena en oppinut Oulusta muuta kuin reitin kotoa OYS:iin.” SEPE MUUTTI MAAILMAN Teho-osastotöissä ehti vierähtää kaksi vuotta, kun lääkärija pelastushelikopteri Sepeen haettiin kolmea lentoavustajaa. Siihen aikaan, vuonna 1998, muita vastaavia koptereita oli Vantaan Medi-Heli ja Varkauden Ilmari. Opetustyössä hän huomasi hyödyntävänsä paljon kokemuksia, jotka olivat peräisin KYS:n päivystyksestä, OYS:n teholta ja ensihoidosta. Opiskeluaikanaan hän teki keikkaa opiskelukaupunkinsa Kuopion ja kotikuntansa Lapinlahden yksityisissä sairaankuljetusyrityksissä. Työnkuvaan tulivat ensihoidon lisäksi pelastaminen, etsintä ja sammutus. Palkittu tohtori Petri Roivaisesta piti tulla levyseppähitsaaja ja isänsä metallifirman jatkaja. 3/2023 Pelastustieto 55 TAPASIMME Osasin vain kotoa OYS:iin
”Siellä on aikuisia ihmisiä, jotka haluavat kehittää ensihoidon ja päivystyksen kenttää. hoidon osaamisvaatimuksia ja askelmerkkejä ensihoidon osaamisen arviointiin. Niiden nimeksi pantiin FinnHEMS. ”On erilaisia päällystöja esimiestehtäviä myös Erican, Virven ja Kejon sekä opettamisen ja projektien hallinnan osaajia tarvitaan”, Roivainen luettelee. Roivainen puolestaan on itse päässyt opetustehtävänään kehittämään ensihoidon ja terveydenhuollon pelioppimista ja siihen liittyvää oppimisanalytiikkaa Breathe Mobile Solutions Oy:n kanssa. 56 Pelastustieto 3/2023 TAPASIMME Tarvitsemme uudenlaista ajattelua. Koin, että minulla oli velvollisuus viedä sitä tietoa eteenpäin.” Roivainen sanoo, että ensihoidon opiskelijat ovat olleet aina otollinen yleisö, sillä heillä on ollut kova tahto oppia ja he ymmärtävät työnsä vastuullisuuden. Opettajan työssä hän näki tärkeäksi jakaa lääkärikopterissa saamiaan oppeja. Hoikka oli edennyt maailmanparannustalkoiden aikana ensihoitajasta Kainuun vastuulääkäriksi. Osaltaan siihen vaikutti Oamk:n linjaus, että yliopettajan tehtäviin tarvitaan tohtorin tutkinto. ”TÄTÄ EI VOI JÄTTÄÄ” Kun terveydenhuoltolaki ja ensihoitoasetus tulivat voimaan (2012), suurimmasta osasta maan lääkärija lääkintäkoptereista tuli valtiorahoitteisia. ”Se pisti pohtimaan, että haluanko opettaa amk:ssa vai yamk:ssa.” Tilaus tutkimuksen aloittamisesta tuli kuin pyynnöstä. Vuonna 2017 Oamk aloitti ensihoidon kehittämisen ja johtamisen yamk-tutkinnon, joka päivitettiin kahden vuoden kuluttua koskemaan koko akuuttihoitoa. Hän ehdotti, että he selvittäisivät, voitaisiinko kiireettömien ensihoitopotilaiden hoidon tarpeen arviointia tehdä puhelimessa. Roivainen laski, että lentoavustajan työ painottui enemmän lentämiseen, mikä lisäsi Porissa käytäviä simulaatioita. Isoin haaste onkin, että miten ryhmässä oleva tieto saadaan jaettua kaikille.” OPINTOJA URAPOLULLE Yamk-tutkinnosta on vuosien varrella tullut ensihoitajille yksi varteenotettavimmista vaihtoehdoista rakentaa omaa työuraansa. On turha kuvitella, että opettajana minulla olisi enemmän tietoa kuin näillä ryhmillä. He ovat jo valmiita asiantuntijoita. ”Vielä jokunen vuosi sitten emme osanneet kuin haaveilla tästä.” RADIKAALI AVAUS Roivainen ei ollut ikinä ajatellut, että alkaisi tutkijaksi, saati tehdä väitöskirjaa. Päivystyksien keskittäminen, vuodeosastopaikkojen vähentäminen, kotiin vietävien palveluiden lisääminen ja vanhusväestön lisääntyminen ovat Petri Roivainen sai Vuoden ensihoitaja 2023 -tunnustuksen Jyväskylässä huhtikuussa.. Hän on pannut merkille myös sosiaalisen median, ehkä jotkut suuntautuvat tekemään sinne sisältöä. Silti miestä mietitytti: ”Eihän tällaista harvoille suotua ja mahtavaa FinnHEMS-työtä voi jättää.” VELVOLLISUUS TÄYTETTÄVÄ Oamk:ssa odotti päivätyö, jonka Roivainen tiesi pitkällä kokemuksellaan mukavaksi. Niin kuitenkin kävi. Roivainen kehottaakin ensihoitajia pohtimaan, mitä he haluavat työurallaan tehdä ja alkaa jo ajoissa työuransa aikana hankkia sitä tukevia opintoja. Kahden työn tuoma kuorma oli noussut isoksi ja perheen pienille kaksospojillekin piti löytää aikaa. ”Olin ollut pitkään lääkärien mentoroitavana. Päätös oli lopulta helppo. Yamk:n opettaminen on ollut Roivaisen mieleen. Hänelle tehtiin kopterissa selväksi, että jatkossa se olisi vain kokopäivätoiminen pesti. Roivainen oli jo pitemmän aikaa tavannut parantaa ensihoitomaailmaa Marko Hoikan kanssa. Hän näkee ensihoidossakin nykyään paljon tehtäviä, joita ambulanssityön lisäksi voi tehdä. Roivaisen työpaikka Sepe oli yksi näistä. Roivaisen tuli valita joko HEMS-ensihoitajan työ tai sitten jotain muuta
3/2023 Pelastustieto 57 Olen saanut hyvän elämän. ”Tarvitsemme uudenlaista ajattelua ja innovatiivisia ratkaisuja. Mielestäni ensihoitajana ja opettajana olisi aina hyvä muistaa, että työtä tehdään potilaiden parhaaksi. Perheeltään saamansa tuen ja nopeasti edenneitten pohdintojen valmistuttua tutkimus käynnistyi vauhdilla. Suomen luonto. Ensihoitopalvelun sisältöä itsessään ei ole muutettu kovinkaan paljon Suomessa aiemmin. Se kun näkee, että pojat kasvavat ja pärjäävät hienosti. Tutkimussuunnitelma valmistui vuoden 2017 lopussa ja tutkimusaineistoa keräävä Kainuun pilotti päästiin aloittamaan heti maaliskuussa. ”Marko sanoi heti, että tähän pitää sitten liittää tutkimus, mikä osoittautui hyväksi päätökseksi.” Edessä oli aikaa ja vaivaa vaativa savotta. Kaikki luontoon, metsästykseen, kalastukseen ja mökkeilyyn liittyvä tekeminen. Laadukkaan PHTA:n ja ensihoidon jälkeen kiireettömistä potilaista enää 38 prosenttia tarvitsi kuljetusta jatkohoitoon. SAIN YLTÄKYLLÄISEN ELÄMÄN Tuore Vuoden ensihoitaja Petri Roivainen on otettu saamastaan tunnustuksesta ja miettii, että onko hän ansainnut sitä. MIKÄ SAMMUTTAA. Susanna-vaimo, 13-vuotiaat kaksospojat Antton ja Samuel sekä Zorro-metsästyskoira. Pienet arjen asiat. Loput 64 prosenttia päätyi ensihoidon potilaiksi, mutta heistäkin 44 prosentin tila osoittautui ensihoitajien arvion jälkeen sellaiseksi, että he eivät tarvinneet ambulanssikyytiä. Monella hyvinvointialueella iso osa sote-tilannekeskustoiminnoista muodostuu tämän palvelun ympärille. Elämän ruuhkavuodet ovat tarjoilleet Roivaiselle paljon mahdollisuuksia, toisia on pitänyt tavoitella ja toisissa on täytynyt uskaltaa. Nyt Kainuun tuloksia alleviivataan koko maassa, kun kuormitusta puretaan ja halutaan perustaa PTHA-palveluja. On olemassa tutkimus, johon voi vedota. Lopulta kukaan ei tiedä mitä pilotille kuuluu.” Hän onkin sitä mieltä, että pilotteihin ja kokeiluihin tulisi aina liittää tutkimus. ”Meidän ensihoitajien tehtävänämme on tutkia omaa työtämme ja järjestelmäämme, kukaan muu ei tee sitä puolestamme”, Roivainen sanoo. Oppimisanalytiikka ja pedagoginen suunnittelu Breathe Mobile Solutions Oy -yrityksessä. Se on totta, ja hän on yksi heistä. Nopeat KUKA JA MISTÄ. Silloin yleensä tulee antaneensa kaikkensa ja tietää, että on ainakin yrittänyt parhaansa. Nämä ovat oikeasti isoja asioita”, Roivainen sanoo. ”Olen saanut niin yltäkylläisen elämän, että en haaveile enää muusta kuin, että saisi pojat elämäniloisina maailmalle.” He eivät välttämättä seuraa isänsä jälkiä, ehkä Susanna-äiti antaa heille yhtä hyvät ohjeet kuin mitä isä sai aikanaan omalta äidiltään.. Roivainen keskusteli asiasta Susanna-vaimonsa kanssa pitkään. Lisäksi potilaat ilmaisivat olevansa hyvin tyytyväisiä uuteen palveluun. KUORMITUS JA RUUHKA VÄHENIVÄT Kokeneet sairaanhoitajat käsittelivät kahdessa kuukaudessa 765 kiireettömäksi luokiteltua ensihoitotehtävää puhelimitse. TÄRKEIN OMINAISUUS ENSIHOITAJAN JA OPETTAJAN TYÖSSÄ. MIKÄ SYTYTTÄÄ. HARRASTUKSET. Siksi puhelimessa tehtävä hoidon tarpeen arviointi (PHTA) tuntui oikealle ratkaisulle kehittää ensihoidon, päivystyksen ja hätäkeskuksen toimintaa.” ”TÄHÄN TARVITAAN TUTKIMUS” Hoikka ehdotti, että Roivainen tutkisi asian, johon tarvittava käytännön pilotti voisi olla mahdollista Kainuussa. PERHE. kasvattaneet ensihoidon kiireettömien tehtävien määrää viime vuosina. 700 potilaan tiedot analysoitiin, heistä 19 prosentille riitti puhelimessa annettu terveysneuvonta ja hoito-ohjeet, 17 prosenttia ohjattiin muihin palveluihin kuin ensihoitoon. ”Se opetti, että teemme ensihoidossa paljon pilotteja, joista jää puolinaisia käytänteitä toisaalle ja toisaalle ei mitään. ”TUTKITAAN OMAA TYÖTÄMME” Roivainen sanoo tutkimustyön olleen mielenkiintoista. ”On niin paljon ihmisiä, jotka ansaitsisivat tämän”, hän sanoo. Näyttääkin siltä, että toiminnalla voidaan vähentää paitsi ensihoidon tehtäviä, myös päivystyksen ruuhkaa. ”Kainuussakin olisi voinut käydä niin, että tärkeät tiedot olisivat hautautuneet johonkin”, Roivainen arvioi. Mitä seuraavaksi. Takatalven räntäsateet. ”Toiminnalla voidaan hillitä jatkuvasti kasvavia ensihoidon kustannuksia ja ensihoidon resursseja voidaan ohjata paremmin hätätilapotilaiden hoitoon. Yliopettaja Petri Roivainen, 49 vuotta, Oulun ammattikorkeakoulu
Haluttiin, että ne tukevat enemmän niskaa kuin mitä aiemmin käytössä ollut malli antoi. Uutta toimintamallia varten ambulanssien ylävartalolastat uusittiin. ”Ruotsissa tämä malli on ollut käytössä jo 4–5 vuotta, ja on olemassa tutkimuksia, joissa tukikaulurille ja tyhjiöpatjalle ei löydetä hyötyjä. Tämän jälkeen kerättiin kommentit sekä käytössä että kokeilussa olevasta ylävartalolastasta. Vuosi sitten käyttöön otettu toimintatapa perustuu amerikkalaisen National Association of Emergency Medical Technicians -yhdistyksen Prehospital Uusi ylävartalolasta käyttöön Trauma Life Support -protokollaan. ”Jos potilas on orientoitunut, noudattaa ohjeita ja pystyy itse tulemaan autosta ulos, hän voi tehdä niin, vaikka niskassa olisi kipua”, Monthan kertoo. 58 Pelastustieto 3/2023 ENSIHOITO Käytössä kolme tukemisvälinettä Näin toimivat kaksi erilaista rankalautaa ja ylävartalolasta suomalaisessa ensihoidossa. Näihin välineisiin päädyttiin, kun tukikaulurit ja tyhjiöpatjat poistettiin käytöstä. Potilaalle kerrotaan tilanteen edetessä, miten hänen tulee toimia. Jani Monthan esittelee ylävartalolastaa, joka valikoitui hiljattain käyttöön Ahvenanmaalla.. ”Sen idea on, että kaikki tekevät aina samalla tavalla, asiat puhutaan tilanteen aikana läpi ja potilas ohjeistetaan toimimaan itse mahdollista vammaa varoen. Päätös vaihtaa tukiväline uuteen malliin oli henkilöstön. Jos potilas ei pääse itse ulos autosta, hänet tuetaan jo onnettomuusautossa ylävartalolastaan. Ahvenanmaalla ensimmäisenä kolaripaikalle tullut auttaja koputtaa auton konepeltiin, ottaa kontaktin potilaaseen ja alkaa heti neuvoa tätä. Uusi malli oli vanhaa jäykempi, sen niskatuki oli parempi ja remmit helpommat käyttää. Tapa on tunnetaan laajasti Euroopassakin”, Monthan kertoo. Teksti: Marko Partanen · Kuvat: Dimitri Lisitsyn ja Peter Tukiainen Maarianhaminan pelastuslaitoksen ensihoidossa rankavammaepäily tuetaan kauhapaarilla, ylävartalolastalla ja muotoutuvalla tyynyllä. Lisäksi henkilöstö koki uuden Ferno XT:n olevan mukavampi potilaan yllä, kun he pukivat sitä toisilleen. Muillekin auttajille on ennalta suunnitellut tehtävät. Tämän jälkeen potilas tuetaan seisaallaan kauhapaareille ja viedään niillä paareille, jossa hänet tuetaan peittojen, tyhjiötyynyn ja kauhapaarien avulla. Pelastuslaitoksen työvuorot testasivat Ferno XT pikapelastuslautaa ja harjoittelivat sen käyttöä neljän viikon ajan. Päinvastoin tukikaulurin käytöstä on huomattu olevan jopa haittaa”, ensihoidon kenttäjohtaja Jani Monthan sanoo
Ominaisuus helpottaa välineen käyttöä esimerkiksi potilasta ajoneuvosta evakuoitaessa, jolloin se suojaa potilaan selkää perinteistä kauhapaaria paremmin. Hän ei ole pitkään aikaan enää ollut vastuussa ambulanssien hankinnasta, mutta rankalauta on pysynyt kalustossa. Väline on asetettuna kuljettajan puoleiseen, sivuoven takana olevaan säilytystilaan, jossa ovat muutkin traumapotilaan tukemiseen tarvittavat välineet. ”Valinta rankalautojen käyttöön perustuu HUS:n ensihoidon hoito-ohjeeseen, jonka mukaan paras immobilisaatio saavutetaan joko tyhjiöpatjaa tai rankalautaa ja tukikauluria apuna käyttäen.” Rankalautojen valintaa tuki myös se, että sellaiset on hankittu jo muutama vuosi sitten pelastuslaitoksen veneisiin sekä pelastusyksiköihin. Mikäli käytössä oleva hihnasetti menee pesuun, voidaan varasetti ottaa käyttöön puhdistuksen ja kuivauksen ajaksi. Rankalauta ”kauhaominaisuuksilla” Miika Hokkasen mukaan itäuusmaalaiset ovat pitäneet kauhapaarien ja rankalaudan yhdistelmää kalustossaan jo pitempään.. Irrotettavien puoliskojen takia rankalautaa voidaan käyttää kauhapaarien tavoin. Viimeisimpänä rankalaudat ovat tulleet uusimpiin vuonna 2022 tulleisiin ambulansseihin. Miika Hokkanen vastasi aikoinaan pitkään itäuusmaalaisten ambulanssien hankinnasta ja varustelusta. ”Yksinkertainen hoitoväline parantaa hoidon laatua”, Taskinen sanoo. Helsingin pelastuslaitoksella rankavammaepäily tuetaan aina rankalaudan, tukikaulurin ja tyhjiöpatjan avulla. Kahdesta kappaleesta muodostuva CombiCarrier II on kiinteän mittainen, eikä sitä voi lyhentää tai pidentää. Sen mukaan paikalle tarvitaan riittävästi käsiä toisin sanoen ambulanssi ja pelastusyksikkö, minkä jälkeen potilas otetaan blokkikäännöllä rankalaudalle ja siirretään toisen blokkikäännön kautta paarilla olevalle tyhjiöpatjalle. ”Sama malli haluttiin ottaa yhtenäisen kaluston takia käyttöön kaikissa yksiköissä”, Taskinen kertoo. CombiCarrier II saa kiitosta rankalautamaisuutensa vuoksi. 3/2023 Pelastustieto 59 Itä-Uudenmaan ambulansseissa on pitkään ollut käytössä CombiCarrier II -rankalauta. Rankalautaa käytetään apuvälineenä muissakin potilaansiirroissa kuin pelkissä traumatilanteissa. Helsingin pelastuslaitoksella on otettu käyttöön traumapotilaan Prehospital Trauma Team (PTT) -protokolla. Veneisiin rankalauta valittiin sen perusteella, että se mahtui sille määritelRankalaudat kaikkiin yksiköihin tyyn tilaan sekä kelluvan ominaisuutensa perusteella. Kauhapaareja on vielä käytössä vanhemmissa ambulansseissa, mutta kun kalusto uusiutuu, ne korvataan rankalaudoilla. Potilaan kiinnitysremmit voidaan asettaa välineeseen metallisin klipsein, jotka on koettu kestäviksi ja näppäriksi käyttää. Käytössä on Laerdalin BaXstrap-rankalauta. Taskinen laskeskelee, että 200-sarjan sekä tehtäväkoodeihin 741, 744 ja 745 perustuvia potentiaalisia monivammapotilaita on vain muutama prosentti kaikista tehtävistä. ”Taktiikkanamme on, että rankavammaepäilyissä stabiloimme potilaan aina kaikkia kolmea välinettä käyttäen”, ensihoitomestari Tuomas Taskinen sanoo. ”Tämä malli on tullut käyttöön yli kymmenen vuotta sitten eikä henkilöstöltä ole kuulunut sinä aikana negatiivisia kommentteja”, Hokkanen sanoo. Rankalaudoissa on molemmin puolin kuusi pikakiinnityspaikka, joihin on hankittu kolme kiinnityshihnaa sekä niille varasetti. Saman ominaisuuden takia rankalaudan voi myös laskea maahan turvallisesti, jos kantajan täytyy muuttaa otetta
Hän sai paloristin 40 vuotta sitten. Tavoitteena on myöntää ensimmäiset ansiomitalit vuonna 2025, kun sisäministeriön pelastusosasto täyttää 50 vuotta.. Sisäministeriössä on valmisteltu asetus, jonka perusteella pelastustoimeen tulee uusia valtiollisia ansiomerkkejä paloristin ja väestönsuojelun ansiomitalien lisäksi. ylh.), päätoimittaja Esa Aalto Pelastustieto-lehdestä, poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen Poliisihallituksesta, valiokuntaneuvos Minna-Liisa Rinne eduskunnan hallintovaliokunnasta, varautumisjohtaja Jussi Korhonen sisäministeriöstä, johtava tutkija Kai Valonen Onnettomuustutkintakeskuksesta, pelastusjohtaja Peter Johansson ItäUudenmaan pelastuslaitokselta, yksikön johtaja Pasi Ryynänen sisäministeriöstä, toimitusjohtaja Marko Hasari Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä, hallituksen puheenjohtaja Päivi Nerg Palosuojelurahastosta sekä johtaja Tommi Laurinen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta. Pelastustoimen 1. Tätä tunnusta ei ole jaettu kertaakaan. Paloristi voidaan antaa myös vaaratunnuksin erityisestä kunnostautumisesta tulipalossa tai muussa vaaratilanteessa. alalla. luokan ansiomitalit perustetaan laajentamaan ansioituneiden huomioimista pelastusSisäministeri Krista Mikkonen ja pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka jakoivat paloristit. ”Tuntuu hyvältä, että tehtyä työtä vie lä tässä vaiheessa tällä tavalla huomioidaan.” Paloristi annetaan kunnostautumisesta sammutusja pelastustyössä sekä ansiokkaasta palveluksesta palokunnassa tai muussa palontorjuntatyössä. Teksti: Esa Aalto · Kuva: Kimmo Kaisto Paloristejä jaettu 258 P aloristejä on nyt annettu kaikkiaan 258, kun viimeisimmät jaettiin Säätytalossa maaliskuussa. Kuvassa paloristin saaneista johtaja Ilkka Horelli LounaisSuomen aluehallintovirastosta (vas. Samassa tilaisuudessa jaettiin myös harvinaisempia erikoistunnuksia aikaisemmin paloristin saaneille Helsingin entiselle pelastuskomentajalle Rainer Alholle ja Pirkanmaan entiselle pelastusjohtajalle Olli-Pekka Ojaselle. Alan korkeimman ansiomerkin antamisesta päättää sisäministeri. Paloristin voi saada myös henkilö, joka on asiantuntemuksellaan tai muulla tavalla tehokkaasti avustanut palontorjuntatyötä. Kuvasta puuttuvat johtaja Taina Rautio Itä-Suomen aluehallintovirastosta, pelastusjohtaja Markus Viitaniemi Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta, valiokuntaneuvos Henri Helo, eduskunnan hallintovaliokunnasta ja Rajavartiolaitoksen päällikkö, kenraaliluutnantti Pasi Kostamovaara. Erikoistunnuksen saanut Rainer Alho arvostaa suuresti saamaansa tunnustusta. Kiitospuheessaan OlliPekka Ojanen totesikin, että yhteistyön merkitys on pelastusalan työn eteenpäinviemisessä tärkeää ja pani mielihyvällä merkille, että kunniamerkin saajissa tämä tuli hienosti esille. Ensimmäistä kertaa paloristi annettiin yhteistyöviranomaisten ylimmille viranhaltijoille. Edessä ovat erikoistunnuksen saaneet entinen pelastuskomentaja Rainer Alho ja entinen pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojanen. 60 Pelastustieto 3/2023 PELASTUSTOIMI Asetus palontorjunnan ansiomerkistä eli palorististä annettiin sota-aikana ja viime vuoden kesäkuussa tuolloin presidenttinä olleen Risto Rytin allekirjoittamasta asetuksesta tuli kuluneeksi 80 vuotta. ja 2. Ansiomitali asemoidaan paloristin alapuolelle ja oheen
”Se on kunnioitus lehdessä tekemällemme työlle ja hienoa, että sitä arvostetaan.” Teksti: Marko Partanen Paloristitty päätoimittaja: ”Kunnioitus tekemällemme työlle”. ”Minusta pelastusalan alueellistaminen on ollut menestystarina. Tunnustus tuli media-alan sisältä. Pelastustiedon päätoimittaja Esa Aalto on edennyt urallaan palomestarin nuhteista sisäministerin myöntämään huomionosoitukseen. Myöhemmin Pelastustieto tuli paikallislehden toimitukseen, jossa Aalto työskenteli. ”Olemme pystyneet vaikeinakin aikoina kehittämään lehteä, oikeastaan ulkoasu, verkkotoiminta ja koko tuote on uudistunut. Saamaansa tunnustusta hän arvostaa. 3/2023 Pelastustieto 61 www.standbygroup.fi Uudet väyläohjausjärjestelmät CS30 ja CS35 CS30 JA CS35 VÄYLÄOHJAUSJÄRJESTELMÄT Kokosimme yhteen kaiken mitä tarvitset hälytysajoneuvojen perusohjaustoiminnoille! Järjestelmällä ohjataan hälytystoiminnot, kuten sireeni, sininenvaroitusvalo, keltainen varoitusvalo ja ajoneuvotoiminnot, kuten työvalot ja peruutusvalot. Kiinnostus heräsi, kun lehteen haettiin päätoimittajaa vuonna 2003. Järjestelmää ohjataan Standby T4 kosketusnäyttöpaneelilla. Mutta jos tarvitsee, ei askel ole enää iso, sillä hyvinvointialueetkin kustannetaan valtion kassasta. Näytön pinnassa kohokuvioitin, joka parantaa kosketustuntumaa. Tapahtumien väliin mahtuu myös 38 vuotta toimittajan työtä, joista 20 viimeisintä pelastusalan omassa aviisissa. Yli 50 vuotta myöhemmin sisäministeri Krista Mikkonen myönsi samalle kaverille pelastusalan korkeimman tunnustuksen, paloristin. Se on iso asia ja näen, että se lisää tulevaisuudessa mahdollisuuksia kehittää toimintaa entisestään.” Aalto mainitsee kuitenkin yhden erillisen tapahtuman – sen kun Pelastustiedon juttu valittiin ammattilehtien sarjassa Vuoden jutuksi. Aalto katsoo aikaansa Pelastustiedossa mieluummin kokonaisuutena kuin hakee sieltä tähtihetkiä. ”Palokunta on aina ollut keskeinen yhteistyökumppani, kun on tehty juttuja ensin paikallismedioihin ja lopulta Pelastustietoon.” Vielä kyntämätöntä sarkaansa, Pelastustietoa edeltänyttä Palontorjunta-lehteä Aalto katseli ensimmäisen kerran 15-vuotiaana. Pelastustieto seuraa ja haluaa olla alan muutoksessa mukana. Viimeisimpänä steppinä on ensihoidon vahvempi mukaan tulo. Merkkipaalujen välissä on varmasti opittu jotakin, vaikka hänen lapsuudessaan tukkapölly saattoi korvata tulipysäkit ja huudot intervention. Lehti tuli silloin hänen isälleen, joka toimi teollisuudessa oto-palopäällikkönä. ”Siihen väliin mahtuu paljon muistoja, hienoja ihmisiä ja mukavia tuttavuuksia.” Esa Aalto, 59, sai kaverinsa kanssa palomestarin nuhteet sytytettyään ruohikkopalon. Uskon, että pelastustoimi on sen takia myös valmiimpi hyvinvointialueuudistukseen.” Aalto ei arvaile, tarvitseeko pelastusala hyvinvointialueen jälkeen enää valtiollistamista
Hän valmistuu juristiksi ja vaihtaa alaa.. 62 Pelastustieto 3/2023 ENSIHOITO 62 Pelastustieto 3/2023 Esa Ryöpyn ensihoitotyö Kanta-Hämeen pelastulaitoksella käy vähiin
Arvelin ja Holopainen tulkitsivat mielenterveysja poliisilakia sekä eduskunnan oikeusasiamiehen aiempia ratkaisuja siten, että poliisilla ei ole velvollisuutta tai oikeuttakaan varmistaa potilaan toimittamista tahdonvastaiseen hoitoon, mikäli potilaalla ei ole lääkärin tekemää tarkkailulähetettä. Kun ensihoitajat konsultoivat näissä tilanteissa lääkäriä, saatettiin jopa päätyä olla pyytämättä ollenkaan poliisin virka-apua, koska tiedetiin, että heiltä apua ei tule. poliisijohtaja S amppa Holopainen ja poliisitarkastaja Konsa Arvelin suunnittelivat vuosi takaperin jouluna mielenterveyspotilaille, heidän omaisilleen ja terveydenhuollolle vähemmän iloisen lahjan. ”Oli mielenkiintoista, kun Poliisihallituksen edustaja sanoi eräässä haastattelussa, että tulkinta muutettiin lain. Ollaan vain hiljaa ja tyydytään ratkaisuun”, Ryöppy sanoo. Poliisihallituksen virheellinen ohjeistus hankaloitti ensihoitajia saattamasta mielenterveyspotilaita tahdonvastaiseen hoitoon. Käytännössä näimme, miten Poliisihallituksen päätös hankaloitti paitsi potilaiden avun saantia ja omaisten elämää, myös ensihoitajien työtä”, Ryöppy sanoo. Poliisi ei enää antanut riittävästi virka-apua. Ensihoitajilla ei ole toimivaltaa eikä edes kykyä toimittaa potilasta hoitoon tahdonvastaisesti. ENSIHOITO IHMEISSÄÄN Ensihoitopalveluissa kautta maan oltiin ihmeissään: Miten psykoosissa oleva potilas saadaan viedyksi lääkärin luokse, joka saattoi tehdä tarkkailulähetteen vain tavattuaan potilaan. Esa Ryöppy kanteli asiasta, ja Poliisihallitus pyörsi päätöksensä. Ei haluta leimautua valittajaksi, tunneta valitusprosesseja tai luullaan, että väylää hakea muutosta ei ole. 3/2023 Pelastustieto 63 ENSIHOITO Ei ollut lainvastainen, mutta muutettiin lainmukaiseksi. Teksti: Marko Partanen · Kuvat: Lasse Hakala Esa Ryöppy kanteli mielenterveyspotilaat takaisin avun piiriin P oliisihallituksen vs. TYYDYTÄÄN RATKAISUUN Ensihoidossa monet työohjeet tulevat ylhäältä alas ja niitä ryhdytään noudattamaan – tykättiin niistä tai ei. Siksi potilaat, jotka eivät tilansa vuoksi ymmärtäneet, mikä on heille parasta jäivät kotiin, vaikka olisivat tarvinneet hoitoa. Arvelin ja Holopainen lähettivät jokaiseen poliisiyksikköön ohjauskirjeen, jossa poliisipartioita kiellettiin antamasta virka-apua, mikäli tarkkailulähetettä ei ole. TÄYSIN ERI MIELTÄ Neljättä vuotta oikeustieteitä lukeva Ryöppy ihmetteli, kun Poliisihallitus muutti yhtäkkiä vuonna 1990 annetun mielenterveyslain tulkintaa. ”Tässäkin asiassa tuntui, että kukaan ei puutu epäkohtaan. ”Sitä oli vaikea perustella omaisille. Monien ensihoitajien tapaan myös Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen ensihoitaja Esa Ryöppy oli ollut tilanteessa, jossa potilaan psyykkinen tila oli arvioitu sellaiseksi, että tämä olisi pitänyt toimittaa arvioitavaksi
Hänen mukaansa ohjauskirjeen asia vaikuttaa kansalaisten perusoikeuksiin ja muiden viranomaisten toimintaan, jolloin sitä olisi tullut valmistella esimerkiksi sosiaalija terveysministeriön tai sairaanhoitopiirien kanssa. Nähdäkseni poliisilla oli edelleen mielenterveyslain perusteella oikeus auttaa potilaan tahdonvastaiseen hoitoon saattamisessa, jotta tämä voisi saada tarkkailulähetteen.” KANTELUPÄÄTÖS SYNTYI NOPEASTI Päätös kannella Poliisihallituksen linjauk sesta syntyi nopeasti. Eräs niistä koski yksittäistapausta, jossa virka-apua pyytänyt lääkäri ei ollut saanut poliisia avukseen. Vastaus hänen kysymykseensä tuli noin puolen vuoden kuluttua 15.heinäkuuta 2022: Kyllä voi. Uskoin, että oikeusasiamies tulkitsee la kia samoin kuin minä.” Sitä varalta, että Ryöpyn tulkinnat olisivat oikeusasiamiehen kanssa erilaisia, hän pyysi tätä myös arvioimaan, onko Poliisihallituksen toiminta ollut ohjaavan kirjeen valmistelussa hyvän hallinnon mukaista. Päätöksessä lainataan pitkästi Ryöpyn kantelutekstin kohtaa, jossa hän perustelee lakipykäliin vedoten, että psykiatrisen potilaan tahdosta riippumattomaan hoitoon saattaminen tarkoittaa myös ambulanssikyytiä sellaisen lääkärin luokse, joka voi kirjoittaa tarkkailulähetteen. 64 Pelastustieto 3/2023 ENSIHOITO mukaiseksi, vaikkei se aiemminkaan lainvastainen ollut.” Ryöppy tutustui Poliisihallituksen yksiköilleen lähettämiin ohjauskirjeisiin ja oli niiden kanssa täysin eri mieltä. Oikeusasiamies hankkii asioihin lisäselvityksiä, eikä kantelijalla ole velvollisuutta todistaa mitään.” ”VOINKO KANNELLA YLEISESTÄ ASIASTA?” Poliisin ohjauskirjeeseen liittyen oikeusasiamies sai useita kanteluja eri näkökulmista. Kun potilas jää tässä tilassa kotiin, se haiskahtaa heitteillejätöltä, mutta ensihoitajan kädet olivat sidotut”, Ryöppy sanoo. VARASUUNNITELMA ”Juridiikassa ei ole oikeita tai vääriä tulkintoja, vaan tulkinnat ovat erilaisia. ”Kokonaisuus perustui väärin tulkittuihin pykäliin ja oikeusasiamiehen päätöksiin. Ryöppy pohtikin kantelua tehdessään sitä, että voiko hän kannella asiasta yleisesti siten, että se ei liity mihinkään yksittäistapaukseen. ”Hallintolain mukaisessa hyvässä hallinnossa tulee huomioida viranomaisyhteistyö. Yleensähän tällaiset potilaat eivät ole hoitomyönteisiä, jolloin ensihoitajat joutuivat ison ongelman eteen. Hän antoi Poliisihallitukselle huomautuksen vastaisen varalle osin lainvastaisen ja osin virheellisen ohjauskirjeen antamisesta. Muuten se noudatteli samaa 35-sivuista päätöstä kuin mikä on nähtävillä oikeusasiamiehen verkkosivuilla. Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia vastaanotti hänen kantelunsa kaksi viikkoa ohjauskirjeiden antamisen jälkeen 4. ”Psykoosi ei ole terveellinen tila eikä ihminen siinä tilanteessa ymmärrä omaa etuaan. ”Aina juridiset ratkaisut eivät ole oikeudenmukaisia, nyt se mielestäni oli.” Esa Ryöppy piti eduskunnan oikeusasiamiehen päätöstä oikeudenmukaisena.. MATALAMPI KYNNYS Ryöppy arvioi, että hänellä oli oikeusopintojensa takia pienempi kynnys lähettää sähköpostia eduskunnan oikeusasiamiehelle kuin vaikkapa muilla ensihoitajilla. Jääskeläinen pyysi Poliisihallitusta kiireellisesti arvioimaan ohjauskirjeensä sisältöä ja ilmoittamaan lyhyessä määräajassa siitä, mihin toimenpiteisiin se hänen päätöksensä takia oli ryhtynyt. SÄHKÖPOSTIA OIKEUSASIAMIEHELTÄ ”Tässä on vastaus kanteluunne”, oikeusasiamies aloitti sähköpostinsa. VAKAVASTI MOITITTAVAA Oikeusasiamies Jääskeläinen piti Poliisihallituksen menettelyä vakavasti moitittavana. tammikuuta 2022. OIKEUDENMUKAINEN RATKAISU Ryöppy sanoo, että päätöksestä tuli hyvä mieli. ”Olen hallinto-oikeuden luennoilla oppinut, että useimmiten voi valittaa ja aina voi kannella.” Ryöppy suunnitteli, etsi kanteluun viittaukset ja kirjoitti sen muutamassa päivässä. Vaikka laissa ne ovatkin esitetty ympäripyöreästi, niin ne kuitenkin velvoittavat viranomaisia”, Ryöppy sanoo. Hän katsookin päätöstä tulevan ju ristiammattinsa näkökulmasta ja toteaa, että on hienoa, kun on tullut tulkinneeksi lakia samalla tavalla oikeusasiamiehen kanssa. ”Sinänsä ihmisen lähtökohdilla ei kantelua tehdessä ole väliä, kunhan saa asiansa esitettyä ymmärrettävästi. Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen oli ratkaissut kantelun ja antanut siihen päätöksensä (EOAK/55/2022). Jääskeläinen toteaa päätöksessään, että ohjauskirje on saattanut vakavasti vaarantaa mielenterveyslain mukaisen hoidon tarpeessa olevien sekä sivullisten henkilöiden terveyttä ja turvallisuutta
3/2023 Pelastustieto 65 Pelastustoimen tutkimusja kehittämispäivät Pelastusopisto, Kuopio 7.–8.6.2023 Tulevaisuuden turvallisuus Lue lisää: www.pelastusopisto.fi/tutkimuspaivat
Valitettavan ajankohtaisessa teemassa he joutuivat toteamaan, että tutkimuksen aihe ei ole parissa kymmenessä vuodessa muuttunut mihinkään, vaan päinvastoin tullut kovinkin ajankohtaiseksi. Seuraavat Palopäällystöpäivät järjestetään 9.–11.4.2024 Jyväskylässä. Teksti: Esa Aalto · Kuvat: Kimmo Kaisto PALOPÄÄLLYSTÖPÄIVÄT ALANSA AMMATTILAISET K aupunkisodankäynnin vaikutuksista kes kustelivat Tuli-isku-tutkimuksensa parikymmentä vuotta sitten tehneet prikaatinkenraali Vesa Valtonen ja pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka. Paneelikeskusteluun puolueiden edustajat kehuivat alan esille nostamia ohjelmaneuvottelutavoitteita hyviksi ja totesivat yhteen ääneen, että niistä ei ainakaan synny kiistaa puolueiden välillä, vaan ne voitaisiin ottaa sellaisenaan tulevan hallituksen ohjelmaan. Pelastustoimen tulevaisuuden haasteista keskustelivat liiton puheenjohtajan V-P Ihamäen johdolla poliitikot ja paikallisen hyvinvointialueen edustajat.. Pelastustieto jakoi päivien yhteydessä viestintäteko-palkinnon ja sen sai valmiusasiantuntija Minna Kettunen Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta. Palopäällystöpäivien ajankohtaisissa keskusteluissa poliitikot yhdessä pelastustoimen edustajien kanssa loivat jo katseitaan hallitusohjelmaneuvotteluihin. Minna Kettunen sai Palokärki-palkinnon tunnustuksena viestintäteosta. Juontajana toimi suunnittelija Päiviä Kääntä-Piispanen PohjoisPohjanmaan pelastuslaitokselta. Palkinto annettiin tunnustuksena yhdenvertaisuuden edistämisestä pelastusalalla. 66 Pelastustieto 3/2023 Ajankohtaiset päivät Palopäällystöpäivien yhteydessä järjestetyssä varautumisen seminaarissa oltiin ajankohtaisen aiheen äärellä, kun yhden päivän aikana keskusteltiin pelastustoimen roolista sodassa. Palopäällystöpäivät keräsi jälleen suuren joukon osallistujia, nyt Ouluun
sähköposti:sarco@sarco.fi www.sarco.fi | puh. (09) 777 1500 Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. 3/2023 Pelastustieto 67 ALANSA AMMATTILAISET Hälytysja viestintälaitteet Valovoimaisin varoitusvalaisin www.standby.eu L56 2C Hälytysja viestintälaitteet Pelastustieto on myös Instassa, Facebookissa ja Twitterissä. radiolaitteistot • VIRVE/GNSS sisäkuuluvuusratkaisut PETO tilanne-/johtokeskusjärjestelmä hälyttämiseen, tilanteenseurantaan, viestintään ja laitevalvontaan Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet ?????????????????. ?????-???????. ??????. Teollisuuskatu 3, 32200 Loimaa +358 2 7692 800 erikoislaukku@specialbag.net www.specialbag.net Väestönsuojat ja vss-varusteet Lemuntie 7 A, 00510 HELSINKI www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Alkusammutuskoulutus FIREBOX KOULUTUSLAITE Oy Interenergy Ltd PRESSO CENTER Puh.(019)340451 Fax.(019)340460. (03) 630 830 www.elektro-arola.. Erikoislaukku Oy – Specialbags Ltd Kotimaiset tuotteet ammattikäyttöön Kysy tarjous! • varustelaukut • reput • ensihoitolaukut • suojat • vesitiiviit suojat • kantolaitteet • tuotekehitys ja mallisuunnittelu Teemme erikoisia laukkuja. ??????????. ????????. ??????. ?????????????????. HÄLYTYSja VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaativaan ammattikäyttöön • • SNP statusja navigointiohjelmistot • YLLI VIRVE-liitäntäyksiköt ja DisplayAlert & SALSA asemahälytysohjelmistot • SKL statuslähettimet ja GARMINälynavigaattorit • TEHO-ULVO väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRA äänija valohälyttimet • TETRA/VHF/LTE ym. ?????????–???????????????????. ??????????. ??????-????????. HÄLYTYSAJONEUVOT Hälytysja komentovahvistimet Tehokaiuttimet Valopaneelit Integroidut valoratkaisut Vilkkumajakat Ruuhkavilkut LED-valot VÄESTÖNSUOJELU Suurtehohälyttimet Myynti: 050 5499 661 . ????????
Palokunnassa voidaan olla mukana vauvasta vaariin.” Palokunnan vanhin jäsen on jo 91-vuotias ja pisimpään palokunnan jäsenenä on oltu jopa 65 vuotta. Palokunnan pitkää historiaa valotetaan myös juhlavuoden kunniaksi julkaistussa historiikissa ”Täysverisiä palokuntalaisia”. Varoja kunnostamiseen ja kalustoon palokunta alkoi hankkia vuokraamalla keskeisellä paikalla olevan rakennuksen juhlatilaa erilaisiin tilaisuuksiin. Historian saatossa rakennus on kokenut monenlaista ja välillä se oli myös vakinaisen palokunnan käytössä. ”Meillä on hälytysmuonitussopimus laitoksen kanssa. 68 Pelastustieto 3/2023 Virkeä 150-vuotias Tieliikennepelastaminen oli tällä kertaa Hämeenlinnan VPK:n hälytysosaston harjoitusohjelmassa. Hänellä on takanaan 30 vuotta palokuntatoimintaa. Sitä varten oli oikeaa tuntua saatu paikalle myös avustajien ansiosta. Teksti ja kuvat: Esa Aalto SOPIMUSPALOKUNNAT H ämeenlinnan VPK:lla on pitkä historia, sillä palokunta juhlii tänä vuonna 150-vuotista taivaltaan. ”Haluamme säilyttää perinteisen palokuntarakenteen, koska se on meille hyvä. Myös moni iskelmätähti on käynyt tanssittamassa hämeenlinnalaisia juuri palokunnan talolla. Pääsiäispyhänäkin palokunnan yksikkö oli kolmantena paikalla vanhan koulun tulipalon sammutustöissä. Huippuvuonna pari vuotta sitten tehtäviä oli muutaman vaille sata. omistukseen. Palokunnalla on noin 70 aktiivista jäsentä ja heitä on hälytysosaston lisäksi nuoriso-, naisja järjestöosastoissa. Myös naisosastolla on pitkät perinteet, sillä sen perustamisesta on kulunut jo 135 vuotta. Palokunnalla on vuosittain runsaat puolensataa hälytystehtävää. Vuodesta 1985 rakennus tuli jälleen palokunnan Liikennepelastaminen oli tällä kertaa harjoituksen aiheena.. Puheenjohtaja Juha Hirvonen kuvailee 150-vuotiasta palokuntaa perinteiseksi, keskikokoiseksi vpk:ksi. Toimintaa potilaidenkin kanssa päästiin harjoittelemaan. OMA TALO ON TÄRKEÄ Palokunnalle tärkeä paikka on luonnollisesti oma talo. Tosin niitä tehtäviä tulee harvoin”, naisosaston johtajan Tuula Nieminen kertoo. Se on perinteinen osa Hämeenlinnan kaupunkikuvaa, sillä rakennus valmistui 130 vuotta sitten. Se lienee vanhimpia, ellei peräti vanhin naisosasto koko maassa. Huonokuntoista rakennusta uhkasi purkaminen, mutta tarmokkaat palokuntalaiset kunnostivat sen talkootyöllä
Ansioistaan vpk valittiin myös vuoden sopimuspalokunnaksi kolmisen vuotta sitten. Niin on moni myös Hämeenlinnan VPK:ssa. ”Ystäviä tulee myös muualta kuin omasta palokunnasta”, Rene Lehtonen sanoo. Olemme opetelleet esimerkiksi huoltamaan paineilmalaitteita. ”Pienempänä kiinnostivat paloautot, mutta iän myötä motivaatio muuttuu. ”En tuntenut täältä oikein ketään, joten halusin mukaan johonkin harrastukseen. Hälytysosaston päällikkö Toni Thomenius aloitti palokuntaharrastuksen jo poikasena nuoriso-osastossa ja muutaman välivuoden jälkeen hän tuli hälytysosastoon kymmenisen vuotta sitten. Tälläkin hetkellä olisi uusia tulijoita, mutta tilan ja vetäjien puute ei salli sitä. 13-vuotiaat Neo Korhonen ja Aava Mikkonen ovat innokkaita palokuntanuoria. ”Ehkä, mutta vielä ei tiedä”, Aava vastaa ja samaa sanoo Neo, jolla ei vielä mielessä ole haaveammattiakaan. Entä voisiko tästä tulla heille joskus myös ammatti. Myös elvytystaitoja olemme opetelleet ja seuraavaksi harjoituksen ohjelmassa on toiminen liikenneonnettomuustilanteessa”, Nieminen kertoo. ”Meribiologi tai ehkä pelastaja”, sanoo Aava haaveammateikseen. Näin kalusto tulee tarpeeseen. Neo Korhosen äiti kuului aikanaan nuoriso-osastoon ja tarjosi pojalleen palokuntaa harrastukseksi. ”Leirit ja kilpailut ovat olleet parhaimpia”, Neo vastaa kysymykseen, mikä kiinnostaa eniten hyvässä harrastuksessa. Palokunnan päällikkö Rene Lehtonen on ollut mukana puolet vähemmän, eli 25 vuotta. Myös miehistönkuljetusauton vaihtamista suunnitellaan. Halu auttaa on myös toki tärkeää”, Toni Thomenius sanoo. Maamme ensimmäinen vahinkojentorjuntayksikkö oli Hämeenlinnan VPK:ssa. ”Koulutuksessa olemme olleet myös kärjessä. Peltonen kehitti myös lääninliitossa toimiessaan koulutusta ja hänen kehittämäänsä perusselvitysmallia testattiin omalla palokunnalla. Palokunta tuli mieleeni, kun olen ollut partiossa”, Aava Mikkonen kertoo. Kilpailut innostavat Julia Mäkinen (vas.) ja palokuntanuoret Aava Mikkonen ja Neo Korhonen.. ”Eikä aina olla vakavien asioiden äärellä, vaan välillä esimerkiksi askarellaan.” KOULUTUKSESSA KÄRKEÄ Hämeenlinnan VPK on monessa asiassa ollut valtakunnan kärkeä. Nyt palokunnassa on pojan lisäksi jälleen myös äiti, hän naisosastossa. ”Palokunta on erikoistunut vahinkojen torjuntaan, jossa tarvitaan myös palokuntalaisten erilaista siviiliosaamista. Nuoriso-osaston johtaja Julia Mäkinen aloitti palokunnassa 17 vuotta sitten. Vahinkojentorjuntayksikkö on hankittu viitisen vuotta sitten. VAHINKOJENTORJUNTAA Jo 30 vuotta sitten palokuntaan hankittiin välineistöä, jolla erikoistuttiin vahinkojentorjuntaan. Toiminnan suola on jo omista palokunnan aloitusajoista lähtien olleet harjoitukset ja kilpailut. Neolla kolme ja Aavalla vasta muutama kuukausi. 3/2023 Pelastustieto 69 ”Naisosasto harjoittelee myös erilaisia palokuntataitoja. Hirvosella tulee ensi vuonna täyteen 50 vuotta palokuntatoimintaa. ”Halusimme kehittää jotain korvaavaa toimintaa, koska hälytystehtäviä ei juurikaan ollut”, Juha Hirvonen kertoo. Palokuntatoiminnassa pitää mukana se, että ollaan yhdessä, yhteisen asian äärellä. Palokuntaan tullaan useimmiten kavereiden kautta. Olemme esimerkiksi torjumassa vesivahinkoja”, Rene Lehtonen sanoo. Niissä on ollut aina kiva käydä. Palokuntamme kunniapäällikkö Eero E. Takana ei vielä ole paljon harrastusvuosia. Kaluston palokunta on hankkinut itse, mutta yhteistyössä Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen kanssa. Kaverit toivat hänet mukanaan ja samalla mukaan tuli myös hänen ystävänsä Noora Mononen, joka huolehtii nyt palokunnan viestinnästä ja kuuluu myös hallitukseen. ”Meille on tulossa laitoksen kierrosta tänä kesänä tuoreempi sammutusauto”, Lehtonen sanoo. Myös uusia kavereita on tullut harrastuksen myötä. Mäkinen suunnittelee yhdessä nuoriso-osaston kouluttajien kanssa harjoitusohjelmat. Meidän tekemistämme seurattiin tarkoin myös muualla”, Juha Hirvonen kertoo
Palomiesten päästyä ASA-rekisteriin on asia muodostunut yhä tärkeämmäksi. Haastatelluista kolme työskentelee johtajana aluehallintovirastoissa pelastustoimi ja varautuminen -vastuualueella, kolme johtamisen yliopettajana Pelastusopistossa ja kuusi pelastuslaitosten ylimmässä johdossa. Tutkimuksen tuloksena tulee selkeästi esille myös, että pelastuslaitosten tulisi tehdä keskenään entistä enemmän yhteistyötä. Työ oli jatkoa aiemmalle amk-työlle. Varushuoltoyksikkö helpottaisi juuri tätä ongelmaa. Siinä käsiteltiin myös työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet sekä altistumisreitit savusukellettaessa. Kartoittavava kirjallisuuskatsaus paljasti selkeän tutkimusaukon, kun valituilla kriteereillä löydetyistä noin neljästäsadasta asiakirjasta vain kuudessa oli sovellettu valittua teoriaa pelastustoimeen liittyen. Tilanteen mukaista johtamista tarkastellaan suuronnettomuuksien johtamisen ja asemapalveluun liittyvän johtamisen näkökulmista. Verkostojen merkitys nousi monessa keskustelussa keskiöön.. Vastausten perusteella moni koki yksikön erittäin tarpeelliseksi. Pelastusalan opinnäytteet löydät osoitteesta peo.verkkokirjasto.fi ja ensihoidon sekä muut opinnäytteet osoitteesta theseus.fi. Toimeksiantajana oli Helsingin kaupungin pelastuslaitos. Varusteet ovat kehittyneet vuosien saatossa huomattavasti, eikä altistumista tapahdu enää niin paljon suoraan asujen läpi. Tässä Pro gradu -tut kielmassa tutkimuskysymyksenä on: Millais ta johtajuutta pelastustoimen kompleksinen toimintaympäristö edellyttää ja millaisia osa-alueita tähän johtajuuteen sisältyy. Kompleksisuus näyttäytyy erityisesti toimintaympäristössä, suuronnettomuuksissa ja Tarvekartoitus varushuoltoyksikölle ja toiminnan kehittäminen altistumisen vähentämiseksi KANNIKOSKI, TONI: Tarvekartoitus varushuoltoyksikölle Helsingin pelastuslaitoksella ja toiminnan kehittäminen altistumisen vähentämiseksi urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022110822302 Tarkoitus oli tutkia pelastuslaitokselle hankittavan erillisen varushuoltoyksikön tarpeellisuutta. Kyselytutkimus tehtiin kansallisena kaikille Suomen pelastuslaitoksille. Sen avulla selvitettiin varushuoltoyksikön tarvetta, toimintamalleja eri pelastuslaitoksilla ja koulutuksen sekä saatavilla olevan tiedon riittävyyttä altistumisesta ja sen vähentämisestä. Lisäksi alalle kaivattiin lisää koulutusta altistumisen vähentämisestä. Uudelle harjoituskonseptille voisi ottaa mallia Pelastusopiston KriSu-harjoituksesta. Työssä taustoitettiin palomiehen työnkuvaa ja erilaisia toimintamalleja tulipalojen jälkeen. Monessa haastattelussa tuli myös esille, että pitkäkestoisiin tilanteisiin ei muodostu riittävästi valmiuksia lyhyissä johtamisharjoituksissa. Tutkielman mukaan pelastustoimen kompleksinen toimintaympäristö edellyttää oppimisen johtamista, tilanteen mukaista johtamista ja kokonaisuuksien johtamista. urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023030229263 Pelastustoimen johtamistyö on monipuolinen kokonaisuus, jossa tarvitaan laaja-alaista osaamista. Tavoitteena on ymmärtää johtamisen kokonaisuutta pelastustoimessa ja selvittää, miten toimintaympäristön muutokset tulisi ottaa huomioon johtamistyössä. myös hallinnollisessa johtamistyössä. Valittu tarkastelunäkökulma yhdistelee kovan ja pehmeän kompleksisuuden menetelmiä. Työn pääkäsitteinä ovat johtajuus ja toimintaympäristö, joiden sisältöä tutkitaan kompleksisuusteorioista nousevien käsitteiden avulla pelastustoimen kontekstissa. Suuronnettomuuksien johtamisosaamisessa nähtiin puutteita. Kahdellatoista (n=12) teemahaastattelulla kerättiin laadullinen aineisto, joka analysoitiin aineistolähtöisellä menetelmällä. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentui kronologisesti aihealueen selvittämisellä.Siinä käsiteltiin palomiehen työnkuvaa, työturvallisuuslakia, tulipaloa, palomiehen suoja-asuja ja Skellefteå-mallia. Yhtenä ratkaisuna nousi esille valtakunnalliset pelastustoimen vuosittaiset pääharjoitukset, joita muilla turvallisuusviranomaisilla on. Johtamisen tilannesidonnaisuus on arkea myös pelastustoimen johtamistyössä. Kokonaisuuksien johtaminen pelastustoimessa -yhdistävä luokka sisältää analyysiä rakenteista, joita tarvitaan johtamisen tueksi sekä analyysiä päätöksenteon perustelemisesta. 70 Pelastustieto 3/2023 OPINNÄYTTEITÄ Julkaisemme palstalla tiivistelmiä pelastusja ensihoitoalaa koskevista opinnäytetöistä. Palomiehen altistuminen tulipaloissa ja altistumisen vähentäminen on esillä pelastusalan julkaisuissa aina aika ajoin. Pääluokkien tasolla analyysi nostaa esiin verkostoitumisja vuorovaikutustaitojen merkityksen sekä johtamisosaamisen jatkuvan kehittämistarpeen. Ongelmakohdaksi muodostuu usein tulipalojen jälkeinen hetki, kun paluun asemalle pitäisi alkaa. Anna vinkki valmistuneesta opinnäytetyöstä osoitteeseen toimitus@pelastustieto.fi. Asujen vaihtaminen tilannepaikalla ei ole aina mahdollista, sillä asut ovat yleensä tilanpuutteen vuoksi asemalla. Johtajuuden kehitystarpeet pelastustoimessa PURONHAARA, TOPI: Johtajuus pelastustoimen kompleksisessa toimintaympäristössä
Tutkimuksen avulla voitiin osoittaa puutteellisen säädöspohjan riittämättömyys yhdeksi tulipaloja mahdollistavaksi tekijäksi. Kiinteän polttoaineen lämmitysjärjestelmiin liittyviä tulipaloja on suhteellisen paljon. Vertailutyön tuloksena saatiin tehtyä standardeja koskeva vertailutaulukko, jota esimerkiksi Kone Oy pystyy hyödyntämään eri palotestauksissa. Valtaosa olisi ollut ehkäistävissä – johtuu usein puutteellisesta huollosta tai väärästä käytöstä.. Tutkimusjoukoksi rajautui 603 pelastustoimen Prontoon kirjaamaa hälytys tehtävää koko Suomen alueelta. Opinnäytetyön tavoitteena on lisätä viranomaisten tietämystä kriisissä olevan kohtaamisesta sekä henkisesti kuormittavien ja traumaattisten tilanteiden käsittelystä. Työssä tutkitut standardit ovat pääosin englanninkielisiä, mikä tuotti melkoisen määrän käännöstyötä. 3/2023 Pelastustieto 71 OPINNÄYTTEITÄ Hissiovien palotestaukset – Palotestausstandardit suhteessa muuhun palotestistandardistoon Kiinteän polttoaineen lämmitysjärjestelmissä paljon tulipaloja, etenkin Etelä-Pohjanmaalla VÄLIMAA, JANI Prontoon kirjatut kiinteän polttoaineen lämmitysjärjestelmiin liittyvät tulipalot vuosina 2017–2021 urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120426302 Tavoitteet öljynkäytön vähentämiselle ovat ilmiselviä. Kuormitustekijät kohdistuvat kaikkiin viranomaisiin, jotka työskentelevät onnettomuuksien ja traumaattisten tilanteiden parissa. Tulevaisuudessa koulutuskokonaisuuden pohjalta voisi kartoittaa viranomaisten osaamista ja kokemuksia kriisissä olevan kohtaamisesta. Työhön mahdutettiin lisäksi jo tehtyjen palotestauksien menetelmiä ja sovelluksia muuttuvin testausmenetelmin sekä erilaisilla standardeilla tehtäessä. Lisäksi työ sisältää pienen katsauksen palomieshisseihin, jotka ovat oman erilaisen standardin mukaisia eivätkä varsinaisesti liity palotestausmenetelmiin. Itse pääosa työstä on edellä mainittujen standardien vertailua. LUKKALA, JONI: Hissiovien palotestaukset – Palotestausstandardit suhteessa muuhun palotestistandardistoon urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303183808 Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää hissien palotestausstandardien yhtäläisyyksiä sekä eroavaisuuksia. Tavoitteena on myös ylläpitää hyvää työkykyä ja vähentää työuupumusta. Pahimmillaan nämä tekijät voivat johtaa uudelleenkouluttautumiseen ja sen myötä alanvaihtoon, mikäli kuormituksen purkamiseen ei ole oikeanlaisia keinoja käytettävissä. Tilalle etsitään vihreitä ja uusiutuvia energiamuotoja, jota hakelämmitys edustaa. CAO, FUMI; HANNULA, EMMA: Viranomaiset ja kriisissä olevan kohtaaminen, kuor mit tavien ja traumaattisten tilanteiden käsittely: materiaalia eDefusing-koulutuskokonaisuuteen urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052512029 Ensihoitotyöhön liittyy paljon psyykkisiä kuormitustekijöitä. Yhtenä tavoitteena oli saada selville etenkin muuttuvien seinärakenteiden osalta eri testausmenetelmät. On veikattavissa, että puulla ja puuhakkeella lämmittäminen eri muodoissaan lisääntyy tulevien talvikausien aikana Suomessa. Opinnäytetyön tarkoituksena on luoda materiaalia eDefusing-koulutuskokonaisuuteen kriisissä olevan kohtaamisesta sekä henkisesti kuormittavien ja traumaattisten tilanteiden käsittelystä. Tämä on toiminnallinen opinnäytetyö, jonka tuloksena syntyi kaksi erillistä tuotosta. Viranomaiset ja kriisissä olevan kohtaaminen, traumaattisten tilanteiden käsittely Tavoitteena on myös ylläpitää hyvää työkykyä ja vähentää työuupumusta. Ensimmäinen tuotos on käsikirjoitus simulaatiotapaukseen ja toinen on jälkipurkukeskustelun vetäjän videohaastattelu. Myös yleisin syttymissyy on koneen tai laitteen vika tai huollon laiminlyönti. Tavoitteena oli selvittää, kuinka paljon kiinteän polttoaineen lämmitysjärjestelmiin liittyviä tulipaloja esiintyi vuosina 2017– 2021, ja tutkimus tehtiin Prontoon perustuvana aineistotutkimuksena. Siitä seurannut Eurooppaa koskeva energiapula nosti sähkön ja öljyn hintoja aiemmin totuttuun verrattuna. Tämän opinnäytetyön kirjoittamisen aikana Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Tämä tulee näkymään myös tutkimuksen aiheena olevien tulipalojen lisääntymisenä. Työ rajattiin testausstandardeihin EN 81-58, EN 13631, EN 1634-1 sekä ISO 3008-2. Aiheeseen liittyy standardien lisäksi katsausta Suomen rakentamismääräyksiin ja ohjeisiin. Pelastustoimen resurssija onnettomuustietokanta Prontosta tehtiin katsaus tapahtuneista hisseihin liittyvistä tulipalotehtävistä. Tutkimuksen perusteella kiinteän polttoaineen lämmitysjärjestelmiin liittyvien tulipalojen yleisin pääasiallinen aiheuttaja on koneen tai laitteen vika
20–30 sekunnin kuluttua sisällä tapahtui savukaasuräjähdys, joka irrotti teräsoven karmeineen. Ovesta löi ulos noin kahdeksan metrin pituinen pistoliekki. Altaaseen kerätyn sammutusveden käsittelykustannukset olivat samaa suuruusluokkaa. Vaikka emme nähneet liekkejä, voimakas savunmuodostus osoitti, että sisällä paloi. Lisäksi hän kuvaili pumppaamon tiloja ja kertoi, että välipohjiin oli avattu suuria aukkoja. Sitten ovi suljettiin ja odotettiin veden vaikutusta. Teksti: Fredrik Falkenberg Brann & Redning 5/2022 Benedikt Hesse sammuttaa noin yhdeksän metrin korkeudelta, koska sammutusisku maanpinnalta ei tuottanut toivottua tulosta. Poliisi avasi toisen ajoradan liikenteelle. Palomiehet nostivat toverinsa kaivannosta ja ambulanssi vei hänet sairaalaan. Kuljettaja havaitsi kuormasta nousevan savua. Kauhakuormaaja rikkoi perävaunun vasemman seinän ja levitti palon osittain sulattaman romun tielle. Paikalle hälytetty työnjohtaja kertoi, että sellaisia ei ollut. Kun savunmuodostus väheni ja näkyvyys parani, savusukeltajat menivät sisään ja sammuttivat palon”, Sjölie kertoo. Eristimme palopaikan ja selvitimme suihkut paloautojen säiliöistä. ”Sammutus palotikkailta käsin olisi ollut liian vaarallista”, pelastustoiminnan johtaja selittää. Moottoritietä ajanut poliisipartio teki hätäilmoituksen palavasta puoliperävaunusta kello 15.12. Sairaankuljetusyksikkö saapui paikalle kello 15.22 ja palokunnanpäällikkö Holger Heller kolme minuuttia myöhemmin. Sitten ovi avattaisiin ja sammutusta jatkettaisiin ensin vedellä ja sitten tarvittaessa painevaahdolla”, hän kertoo. Kello 20.30 tulleen hätäilmoituksen mukaan muuntaja-asemalta nousi hieman savua. Takaluukusta suunnatut suihkut eivät kuitenkaan ulottuneet paloon asti. Hän pysäköi pientareelle ja irrotti vetoauton puoliperävaunusta. Sitten puoliperävaunu paloiteltiin laikkaleikkurilla ja kuorma-auto vei kappaleet pois. Käynnistimme vuoroajon lähimmistä paloposteista”, hän kertoo. Kysymyksessä oli kuitenkin kolmikerroksinen jätevesipumppaamo, jonka kerrosala oli 20 m2. ”Puristetun romun peittäminen ylhäältä suihkutetulla vaahdolla oli tehokkain keino.” Sitten hän hälytti teknisen pelastuspalvelun (THW). Ovi törmäsi sen luona seisseeseen savusukeltajaan ja heitti hänet kaivantoon. Savusukeltaja on jo palannut töihin runsaan viikon sairausloman jälkeen. 72 Pelastustieto 3/2023 ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski Sähköromukuorma paloi SCHWABACH, SAKSA Älä aliarvioi riskejä Rekka vei sähköromukuormaa käsittelylaitokseen. Teksti: Sebastian Liedtke Oslo (Norja). ”Puoliperävaunu oli täyden palon vaiheessa ja savua muodostui paljon. ”Emme tienneet, oliko pumppaamossa kaasupulloja tai muita työssä käytettäviä välineitä. Se sammutettiin tikas auton vaahtotykillä. Puoliperävaunun hinta oli 50000 euroa. Tällä hetkellä käytetään raskasvaahtoa. Pelastustoiminta lopetettiin kello 19.39. ”Päätin jäähdyttää tilaa pistosuihkuputkella teräsoven viereisen, lastulevyllä suljetun aukon kautta. Poliisi katkaisi liikenteen molemmilta ajoradoilta. Ovi avattiin ja sisään suihkutettiin vettä. THW:n asiantuntija Thomas Gruber saapui kello 16.15 ja ehdotti puoliperävaunun tyhjentämistä kauhakuormaa4/2022 jalla ja kuorma-auton lastauskauhalla. Pumppaamoa korjattiin, mutta vuorokaudenajan takia oletimme, että siellä ei ole ketään”, pelastustoiminnan johtaja Gorm Sjölie kertoo. Siksi hän hälytti kello 15.40 tikasyksikön. Paikalla olleille järjestettiin jälkipurku. Kuvakappaus: Feuerwehr-Magazin 4/2022.. ”Katutason alapuolella oli kaksi kellarikerrosta, jotka eivät näkyneet ulospäin. Kauhakuormaaja lastasi sammutetun romun paikalle tuotuun siirtolavaan, jonka hinausyritys vei pois. Sitten palokunta sammuttaisi ulos nostetun romun
Lisäksi suomaasto syttyy erittäin helposti ja lähellä on toisia aurinkovoimaloita. Savu muuttuu liekiksi, jota ei voi sammuttaa sähköiskuvaaran vuoksi”, Groothuis selitti. Teksti: Urs Weber Hätäilmoituksen mukaan naapuriasunnosta kuului palovaroittimen piipitystä ja lasten parkumista. 9/2022 AUGSBURG, SAKSA Pikkulapset parkuivat Buinerveen aurinkovoimalan huipputeho on 45 MW. Tällä välin oli selvinnyt, että savu nousi maasta ja ilmeisesti oli peräisin maanalaisen kaapelin palosta. Kyllä voi!”, Krans sanoi. Sunnuntaina 14.3.2022 ohikulkija ilmoitti voimalasta nousevan savua. Kun kaapelipalo oli sammunut, aukko täytettiin kahdella lapiollisella hiekkaa. Ulosajon syy ei selvinnyt. Puuhun törmännyt henkilöauto paloi. Tuleeko aurinko esille. 3/2023 Pelastustieto 73 ULKOMAILTA 2/2022 BUINEN, HOLLANTI Aurinkovoimalassa palaa OSTENHOLZ, SAKSA Automaattinen hätäilmoitus eCall kolarista 7–8/2022 MÜNCHEN, SAKSA Ylös, ulos ja ambulanssiin! 11/2022 Sunnuntaiaamupäivänä autonvalmistajan hätäkeskukseen tuli automaattinen ilmoitus kolarista, jossa henkilöauton kaikki turvatyynyt olivat lauenneet. Palokunta palasi asemalle puolenpäivän jälkeen, mutta asentajat jäivät voimalaan. Kuitenkin asiantuntijoiden oli varmistettava, että toimenpide oli onnistunut. Sairaankuljettajat tutkivat heidät. Kolmas ilmoitus tuli maanantaina 15.3.2022 kello 8.38 ja Kransin yksikkö ajoi taas paikalle. Palokunta sammutti auton. Teksti: Frank Wijwekate. Palomestari Wim Groothuis saapui kymmenen minuutin kuluttua. Kukaan ei reagoinut ovikellon soittoon. Aluksi ei tiedetty, miksi pikku lapset oli jätetty kaksistaan. Myöhemmin savusta ilmoitettiin uudelleen, mutta yksikkö ei havainnut mitään. Miten jännite käyttäytyy. Poliisi ja palokunta saivat asunnon oven auki ja toivat 1,5ja 2,5-vuotiaat lapset ulos käryisestä asunnosta. Ensihoitajat ja ensihoitolääkäri hoitivat sairauskohtauksen saanutta miestä talon kellarissa. Jos aurinko tulisi esiin, tilanne muuttuisi vaarallisemmaksi. Jyrsijät. Ylipainoista potilasta ei kuitenkaan pystytty kantamaan paareilla ahtaiden portaiden kautta ulos. Voiko se toistua milloin tahansa. Hän välitti kolaripaikan koordinaatit lähimpään hälytyskeskukseen, jonne myös onnettomuuden silminnäkijät soittivat. Liian korkea jännite sulatti eristeen. Tällä välin hätäkeskus oli ilmoittanut palosta voimalan omistajalle, joka katkaisi virrat etäkäytöllä. Vaikeita vammoja saanut 70-vuotias kuljettaja vietiin Hannoverin yliopistolliseen keskussairaalaan, jossa hän muutaman tunnin kuluttua kuoli. ”Silloin jännite olisi 1500 volttia. Käry oli peräisin liedellä syttyneestä ruoasta. Hätäkeskuspäivystäjä ei kuitenkaan onnistunut saamaan puheyhteyttä auton kuljettajaan. Lämpökamera osoitti, että maanpinta jäähtyi nopeasti. Palokunta ei voinut tehdä mitään. Paikalle hälytetyt palomiehet tekivät palotikkaista rampin ja vetivät taljalla koripaareille sijoitetun potilaan kellarin ikkunan kautta pihalle. Koska he näkivät savua, he menivät voimalan alueelle verkkoaitaan avaamansa aukon kautta. Kahden tunnin kuluttua erityissuojapukuja ja -laitteita käyttävät omistajan asentajat saapuivat kytkemään aurinkopaneelit irti verkosta. Ensimmäisenä paikalle tullut poliisipartio ilmoitti, että paikallaolijat olivat jo vetäneet kuljettajan ulos autosta. Taivas oli pilvessä, mikä rajoitti voimalan tuottamaa jännitettä. Sitten aurinko tuli esille ja maasta nousi heti korkea pistoliekki. Paloesimies Alexander Kransin yksikkö tutki koko alueen lämpökameralla, mutta ei havainnut mitään poikkeavaa. ”Mikä aiheutti kaapelin oikosulun
Jutun kirjoittajat Vesa-Pekka Tervo ja Terhi Virtanen.. 74 Pelastustieto 3/2023 PELASTUSTOIMI Laatu johtamisen ytimessä Teksti: Vesa-Pekka Tervo ja Terhi Virtanen, Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy · Kuva: Kimmo Kaisto U usi pelastustoimen järjestämislaki velvoittaa hyvinvointialueita seuraamaan pelastustoimen palvelujen laatua, saatavuutta ja vaikuttavuutta sekä varmistamaan toiminnassaan näiden toteutumisen. Tiedolla johtamista tukeva organisaation toimintakulttuuri luo pohjan niin toiminnan avoimuudelle ja läpinäkyvyydelle kuin koko organisaation toiminnan jatkuvalle kehittämiselle. Ne on sovitettava yhteen pelastustoimen palvelutasopäätöksen perusteiden, alueen toimintavalmiuden riskija uhka-arvioihin perustuvan suunnittelun ja palvelujen mitoittamisen vaatimusten kanssa. Organisaation johtamisjärjestelmän toimivuus sekä kaikille tasoille ulottuvat laadunhallinnan ja sisäisen valvonnan menettelyt ovat avain toiminnan systemaattiseen jatkuvaan parantamiseen sekä palveluiden tietopohjaiseen kehittämiseen asiakkaiden ja yhteiskunnan eduksi. Yhteistyön myötä valmistui geneerinen palveluiden johtamisen toimintamalli – pelastustoimen omavalvontamalli, jossa on tunnistettu ja kuvattu pelastustoimen palveluiden laatuun keskeisesti vaikuttavat osa-alueet. Mitä rohkeammin onnistumme luomaan yhteistä näkemystä palveluiden järjestämisen integraatioiden mahdollisuuksista, vaikuttavuuden tavoitteista sekä toiminnan ohjauksen perusteista ja sen laatuvaatimuksista – sitä asiakasHyvinvointialueiden palveluiden johtaminen ja toimivat sisäisen valvonnan menettelyt luovat tukevan maaperän pelastustoimen laadunhallinnalle. PALVELUIDEN LAATU OSA JOHTAMISJÄRJESTELMÄÄ Omavalvontamallin valmistelun aikana käyty vuoropuhelu vahvisti yhteistä näkemystä siitä, että palveluiden laadunhallinta ja omavalvonta sen yhtenä varmistamisen keinona ovat osa toimivaa johtamisjärjestelmää. Palveluiden laadun johtamisen tueksi tarvittava keskeinen tieto, sen laatu sekä systemaattiset tiedon hyödyntämisen menettelyt ovat tärkeä edellytys laadun varmistamiselle ja hyvä pohja omavalvonnassa onnistumiselle. Palveluiden ja laadun jatkuva parantaminen edellyttää kykyä asettua asiakkaan asemaan, kykyä oppia organisaatioina sekä kykyä tavoitella laajempia kokonaisuuksia – päästää irti sitkeästi juurtuneista toimialakohtaisista rakenteista ja pyrkimyksistä. Mallin valmistelun toteuttamisen käynnisti pelastuslaitosten tutkimus-, kehittämisja innovaatioverkoston sihteeristö ja valmistelun edetessä yhteistä ymmärrystä rakennettiin laajasti eri asiantuntijoiden ja palvelualueiden näkökulmista. Varmistamisen keinoksi on pelastustoimen järjestämislakiin kirjattu vaatimus omavalvonnasta osana lakisääteisten tehtävien ja palvelujen järjestämistä sekä tuottamista. Toimintamalli luo hyvinvointialueiden pelastustoimelle yhteiset raamit esimerkiksi riskienja poikkeamanhallinnan menettelyiden rakentamiselle sekä yhtenäiset perusteet toiminnan vaikuttavuuden näkökulman huomioimiselle niin päätöksenteon kuin palveluiden suunnittelun osana. Palveluiden johtamisen kannalta oleellisen tiedon hyödyntämiseen sekä dynaamiseen toimialariippumattomaan tietopohjaan satsaamalla voimme luoda uudenlaista palveluiden laatua sekä vastata hyvinvointialueiden järjestämien palveluiden saatavuuden ja vaikuttavuuden parantamisen tavoitteisiin. Pelastustoimen yhteisessä palveluiden laadun varmistamisen mallissa tunnistettiin palveluiden laatuun vaikuttavia osaalueita, joita ei perinteisesti käytetyissä laadunarvioinnin työkaluissa ole ollut mukana. Esimerkiksi tietojohtamisen ja tiedon hyödyntämisen systemaattisten menettelyjen merkitys laadunhallinnan perustana on pelastustoimessa jäänyt aiemmin liian vähälle huomiolle. Pelastustoimen tehtävien ja palveluiden osalta kyse on uudesta lakisääteisestä vaatimuksesta. Hyvinvointialueet vastaavat pelastustoimen palvelujen järjestämisestä, tuottamisesta sekä palvelujen laadun, saatavuuden ja vaikuttavuuden varmistamisesta osana omaa toimintaansa sekä sen sisäistä valvontaa hyvinvointialuelaissa säädetyn itsehallinnollisen asemansa mukaisesti. Mitä vahvemmaksi kasvamme tiedon tuottajina ja hyödyntäjinä, päätöksentekijöinä ja laadun johtajina, sitä kustannustehokkaammin ja ketterämmin kykenemme vastamaan yhteiskunnan ja alati muuttuvan toimintaympäristön tarpeisiin. Pelastuslaitokset käynnistivät kumppanuusverkostossa yhteisen omavalvontamallin valmistelun jo edellisen valmistelukauden aikana syksyllä 2018
Tämän jälkeen standardin seuraavan version jatkotyöstöön osallistuivat useat sote-sektorin organisaatiot, jotka jo olivat SHQS-standardin käyttäjiä. Keskusteluissa nousi esiin monia mahdollisuuksia yhtenäisen laatustandardin käytön hyödyistä kokonaisvaltaisen laadunhallinnan raamina sosiaalija terveydenhuollon ja pelastustoimen organisaatioissa. Yhteistyössä Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston asiantuntijoiden sekä eräiden pelastuslaitosten kanssa kartoitimme yhteisten nimittäjien lisäksi pelastustoimen erityispiirteitä laadunarvioinnin tarpeista. Tiedon ja toiminnan integraatioiden kautta voimme luoda entistä sujuvampia ja optimoidumpia palvelukokonaisuuksia yli toimialarajojen sekä kykenemme vahvistamaan edellytyksiä aiempaa laajemmalle palveluintegraatiolle tulevaisuuden hyvinvointialueilla. Aikaisemman Kuntaliiton, nykyisen Hyvil Oy:n Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston asiantuntijat tunnistivat mahdollisuuden kehitysyhteistyölle sektorin muutosten tuomien laatuvaatimusten myötä. Se taas tukisi osaltaan kovasti kaivattua sektorien yhteistyön lähentymistä. Palaute toimintamallin keskeisistä sisällöistä on ollut kannustavaa. Sen nähtiin parhaimmillaan saattavan edistää yhteisen kielen, laadunarvioinnin menettelyjen ja kehittämiskulttuurin syntyä. Pilotin tulosten pohjalta viimeistelimme standardin tuotantoon menevän version, mitä pilottiorganisaatiot vielä kertaalleen saivat kommentoida. Pilottiin osallistui lisäksi kahdeksan sote-organisaatiota. JATKUVASTI PARANTUVA TOIMINTAMALLI Kokosimme tarpeita palveluiden johtamisen toimintamallin jatkokehittämiseksi, ja palautetta mallin sovellettavuudesta vuosina 2019–2022 osana mallin perehdytystilaisuuksia pelastuslaitoksilla sekä liittyen yhteistyötapaamisiin alueilla sosiaalija terveystoimen omavalvonnasta vastaavien toimijoiden kanssa. Yhteistyöhakuisuuden ja avoimen vuoropuhelun kautta pääsimme myös mukaan kehittämistyöhön, jonka kautta uudistettiin sosiaalija terveystoimen sektorilla jo aiemmin käytössä ollutta laadun arvioinnin ja varmistamisen standardia (SHQS). Uudistettu standardi on ollut hankittavissa soteja pelastustoimen organisaatioihin alkuvuodesta 2023 lähtien. Lisäksi mallin sisällöstä käytiin tiivistä vuoropuhelua eri asiantuntijoiden kanssa niin laadunhallintaan liittyvien käsitteiden, hyvinvointialueiden omavalvontaohjelmien valmistelun, sisäisen valvonnan GRC-varmennustoimintojen kuin hyvinvointialueiden hallintosääntömallin yhteensopivuuden näkökulmista tarkastellen. SHQS-standardi on sähköisellä alustalla helposti organisaation henkilöstön käytettävissä, mikä helpottaa laadunhallinnan tilannekuvan hahmottumista. Sen jälkeen standardin seuraavaa versiota pilotoitiin kahdella pelastuslaitoksella, Keski-Uudellamaalla ja Pohjois-Karjalassa. Kehittämisyhteistyö pelastuslaitosten kanssa oli antoisaa ja ajatuksia avartavaa. Lisäksi suuri kiitos Varsinais-Suomen pelastuslaitokselle asiantuntijakommentoinnista. Laadunarvioinnin tarve soteja pelan sektoreilla on monin kohdin varsin yhtäläinen. Seuraavassa vaiheessa kahden pelastuslaitoksen edustajat kävivät uudistettavan standardin ensimmäisen version sisällön läpi ja saimme arvokkaita kommentteja jatkotyöstöä varten. Standardia uudistetaan määräajoin vastaamaan sektorin muuttuvaa toimintaympäristöä ja arviointitarpeita. Sosiaalija terveydenhuollon sekä pelastustoimen sektorien palvelurakenneuudistuksen sekä uusien lakien, asetuksien ja kansallisten strategioiden myötä standardin vaatimuksia oli tarpeen uudistaa. Susanna Friman, Labquality Oy Laadun arviointia ja varmistamista. Yhteistyötapaamiset ovat osoittaneet, että geneerinen yhteinen toimintamalli on luontevasti yhteensovitettavissa ja tarjoaa jopa kokonaan uusia laadunhallinnan tarkastelun näkökulmia hyvinvointialueiden pelastustoimen ja sosiaalija terveystoimen palvelujen laadunvarmistamisen työhön. Standardi pohjautuu kansallisiin sosiaalija terveydenhuollon, ja nyt myös pelastustoimen lainsäädäntöja viranomaisvaatimuksiin sekä suosituksiin ja yleisiin laadunhallinnan periaatteisiin. Kehittämisyhteistyön kautta syntyi uusia yhteisiä oivalluksia sekä kyettiin muun muassa tekemään näkyväksi aiemmista arviointimalleista puuttuneet riskija uhkamalleihin pohjaavat palveluiden suunnittelun lähtökohdat. Toimintaympäristöanalyysin tuottaman tiedon lisäksi näitä tunnistettuja pelastustoimen erityispiirteitä ja terminologiaa lisättiin standardin vaatimuksiin. SHQS-standardia hyödynnetään toiminnan itsearvioinneissa, sisäisissä ja ulkoisissa auditoinneissa sekä kehitystyössä organisaation eri tasoilla, mikä tukee organisaation laadunhallintajärjestelmän rakentumista. Social and Health Quality Standard (SHQS) on Labquality Oy:n kehittämä ja ylläpitämä laadunhallintajärjestelmä. Kiitämme lämpimästi pilottiin osallistuneita pelastuslaitoksia Keski-Uudenmaan pelastuslaitosta ja Pohjois-Karjalan pelastuslaitosta yhteistyöstä sekä kehittämistyön ja saadun palautetiedon kannalta arvokkaasta työpanoksesta. 3/2023 Pelastustieto 75 lähtöisemmin hyvinvointialueet voivat tulevaisuudessa johtaa järjestämisvastuullaan olevia lakisääteisiä tehtäviä ja palveluita. Tähän työhön saimme arvokasta asiantuntija-apua Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta
76 Pelastustieto 3/2023 ARKISTOJEN AARTEITA Poronkäristys neljälle hengelle • 800 g hyvää poron käristelihaa, joko valmiina pakasteena tai itse vuoltuna • yksi iso sipuli • kymmenen mustapippuri a kokonaisena • noin ruokalusikall inen voita • saman verran öljyä • suolaa maun mukaan • kolme dl vettä • yksi tölkki tummaa olutta LEMPIHARRASTUKSESI. NÄISTÄ TYKKÄÄN NouHätä!, sanoo Risto Risto Vesalainen on tehnyt 27-vuotisen NouHätä!-touhumiehen uran lisäksi pitkän pestin pelastuslaitoksella ja erilaisissa luottamustoimissa. Teksti: Kimmo Kaisto · Kuvat: Juha Hassila ja Risto Vesalaisen albumi. Tarjoile puikulaperun oiden ja puolukkasurvoksen kanssa, itse suosin myös suolakurkkul ohkoja niiden puhtaan maun takia. Palokuntaharrastus on nuorisotyöstä kasvanut hallintoon ja veteraanityöhön, jota toteutan niin Tuusulan VPK:ssa hallituksen puheenjohtajana kuin myös järjestötasolla Uudenmaan Pelastusliiton hallituksessa. Kalamiehenä luonnollisesti kotimainen villikala on ehdoton suosikkini, samoin riistaruuat. Harrastuksesta tuli työ, joka toi toimeentulon lisäksi suuren joukon hyviä ystäviä. LEMPIRUOKASI. En suosi varsinaisesti kasvispohjaisia ruokia, mutta olisin kyllä valmis niitä kokeilemaan. Lisää sipulit. Mökillä grillaaminen kesäisin tuo uusia kokeiluja ruoanlaittoon, esimerkiksi avotulella valmistaen. SPEKin toimistolla odotetaan aina maanantaita ja leppoisan Riston tuomia pullapitkoja sekä muita herkkuja. Lisää kohmeiset lihat vähitellen pataan, anna paistua hyvin. Teen lähes päivittäin kotona ruokaa, jota myös otan mukaani töihin lounaaksi. Minulle maistuu myös aina vanhanaikainen makaronilaatikko tai makkarakeitto. Ylipäätään kunnon kotiruoka on suosikkini. Työnteko on edelleen harrastukseni, mutta mökkeily Päijät-Hämeessä kalastellen on eläkeläiselle aivan parasta aikaa. Minua miellyttää Loiri, mutta menee myös Nightwish ja etenkin vanhat Hurriganesin vedot. Palokunta on ollut minulle tärkein harrastus siitä asti, kun täytin kymmenen vuotta. Valmistus: Rasva (öljy ja voi) kuumennetaa n padassa. MITÄ KUUNTELET. Musiikin kannalta olen aika lailla kaikkiruokainen, mutta kotimainen musiikki ylipäätään on suosikkini. Lisää mausteet ja olut sekä vesi, kiehauta ja anna hautua miedolla lämmöllä noin puolitoista–ka ksi tuntia. Toki nykyään tien päällä ollessani kuuntelen varsin paljon äänikirjoja, joita ei varmasti tulisi tekstikirjana koskaan luettua
5.12. 8.8. Konginkankaalla 19.3.2004 sattunut rekka-auton ja linja-auton yhteentörmäys on maamme tieliikenneonnettomuushistorian tähän mennessä synkin. 3/2023 Pelastustieto 77 ARKISTOJEN AARTEITA Konginkankaan onnettomuus oli raskas myös pelastajille K U V A : K E S K IS U O M E N P E LA S T U S LA IT O S NÄISTÄ TYKKÄÄN Palokuntien keskusjärjestötoiminnan 50-vuotisjuhlaparaatin paloautorivistö Turussa 7.8.1956. Onnettomuuspaikalle hälytettiin yksiköitä kahdeksan kunnan alueelta. 6 4.10. 5 30.8. Jos sinulla on vanha palokunta-aiheinen valokuva ja haluat jakaa sen muillekin, ota yhteyttä sähköpostitse: toimitus@pelastustieto.fi Sinulla pitää myös olla oikeudet julkaista kuva ja mieluusti jotain tarkempia tietoja kuvasta. 8 27.12. Konginkankaalla asuva palomestari Markku Kinnunen oli yksi viestin saaneista. 19.9. Apulaispalopäällikkö Mikael Monthanin artikkeli julkaistiin Pelastustiedossa 3/2004. Lue tämä ja monta muuta arkistojuttua osoitteessa: pelastustieto.fi/arkistojuttu. Rekisteröitymällä luet ilmaiseksi kaikki näköislehdet 1950–2009. Hetken päästä Konginkankaan paloasemalta lähti matkaan Ä41 vahvuudella 1+2, palomestari Kinnusen toimiessa P41:nä sekä ensivasteyksikkö Ä47, jona toimii viime vuonna ambulanssin uusinnan myötä Konginkankaalle siirretty vanhempi ambulanssi. 30.5. 24.10. Samalla hetkellä GSM-tekstiviestit ja ”puherobotti” alkoivat toimittaa tylyä viestiään rekan ja linja-auton yhteentörmäyksestä vapaavuorolaisille sekä Konginkankaan VPK:IIe, yhteensä 40 henkilölle. 12.9. Pelastustiedon aikataulut vuonna 2023 Nro Ilmestyy Varauspvm Aineisto 4 21.6. Kuva: Pelastustiedon arkisto. Ilmoituksen sisältö kuulosti pahaenteiseltä: rekan ja linja-auton tieliikenneonnettomuus 4-tiellä Liimattalassa. 12.12. 15.8. Kiitos! Hälytysilmoitus kajahti pelastuslaitoksen kongista perjantain vastaisena yönä kello 02.10. Lisätiedot: pelastustieto.fi/ilmoita-meilla tai ilmoitukset@pelastustieto.fi.. 6.6. 31.10. Onnettomuuspaikalla työskenteli lopulta 64 henkilöä. 7 15.11. Tienpinta havaittiin erittäin liukkaaksi. Kaikkiaan 23 henkilöä menehtyi rajussa onnettomuudessa. Pelastustöitä tekeville onnettomuus oli myös raskas
Potilas kertoo soittaneensa hätäkeskukseen, kun pitkään jatkunut polvikipu on alkanut häiritä. Sen aihealueet on jaettu yleiseen ilmoitusvelTunnistamiskortit käyttöön OYS Ensihoidossa.. Näitä tilanteita varten on tehty sosiaalisten hätätilanteiden tunnistamiskortti. Hänen sosiaalinen tilanteensa ja arjen hallintansa kuitenkin mietityttävät. Haastattelussa potilas tuo useasti esiin olevansa yksinäinen ja kertoo, että eläköitymisen jälkeen sosiaaliset kontaktit ovat loppuneet lähes kokonaan. Potilaana on 67-vuotias nainen. Tutkitte potilaan huolellisesti, eikä mittauksissa ja tutkimuksissa nouse esiin peruselintoimintojen häiriöihin viittaavia merkkejä. Hän pystyy liikkumaan ongelmitta, eikä raajoissa näy ulkoisia vamman merkkejä. Tutkimusten ja haastattelussa saatujen tietojen perusteella potilaalla ei ole ensihoidon tai lääketieteellisen päivystyshoidon tarvetta. 78 Pelastustieto 3/2023 ENSIHOITO Tunnista sosiaalinen hätätilanne Ensihoitajat joutuvat monesti pohtimaan, hyötyisivätkö heidän asiakkaansa sosiaalisesta avusta. TUNNISTUSKORTTI AVUKSI Kehitimme tällaisia tilanteita varten ensihoidossa käytettäväksi sosiaalisten hätätilanteiden tunnistamiskortin. Teksti: Janna Miettinen, Malla Forbus, Mirella Korpijärvi · Piirros: Miia Toronen S aatte työparisi kanssa kiireettömän raajakiputehtävän. Kohteeseen saavuttuanne kiinnitätte heti huomiota asuinolojen epäsiisteyteen: eteinen on täynnä roskapusseja, keittiössä on vanhoja ruoantähteitä ja likaisia vaatteita lojuu joka puolella. Potilaalla ei ole perussairauksia tai käytössä olevia lääkityksiä
Viimeisenä se neuvoo toimimaan asianmukaisella tavalla. Tunnistamiskorttia käytetään OYS Ensihoidossa. Tunnistamiskortin tavoitteena onkin auttaa tunnistamaan sosiaalinen hätä ja ohjata potilaat oikean avun piiriin, jolloin terveydenhuolto ja päivystys eivät kuormitu sinne kuulumattomista potilaista. Kortissa on kolmiportainen ohjeistus jokaiselle aihealueelle: arvioi, tunnista ja toimi. Tässä tapauksessa vaihtoehtoina on ohjata asiakas itse hakemaan sosiaalipalveluja tai pyytää asiakkaalta suostumus, että ensihoitajat voivat ottaa yhteyttä sosiaalihuoltoon hänen puolestaan. Seuraavaksi kortti auttaa tunnistamaan avuntarpeet, joita esimerkissä ovat yksinäisyys, asuinolojen epäsiisteys ja vaikeus selviytyä arjesta. Tunnistamiskorttia voidaan käyttää jokaisella ensihoitotehtävällä, siten sosiaalisen tuen tarve tulee arvioiduksi mahdollisimman monen potilaan kohdalla. Yllä olevat sosiaalisten hätätilanteiden tunnistamiskortit ovat sivulla 24. Juttu liittyy heidän OAMK:ssa tekemään Sosiaalisten hätätilanteiden tunnistamiskortti ensihoitoon – Työkalu ohjaamaan potilaat oikean avun piiriin -opinnäytetyöhön. Tunnistaessa tilanne hyvin vakavaksi ilmoitus tulee tehdä ilman asiakkaan suostumusta. Ensimmäiseksi tunnistuskortti ohjaa arvioimaan potilaan kyvyn vastata omasta huolenpidostaan, terveydestään ja turvallisuudestaan. Kortti saattaa myös madaltaa ensihoitajan kynnystä tehdä asianmukainen ilmoitus yhä useammin. OYS ENSIHOITO KÄYTTÄÄ Ensihoitajilla on työssään lakisääteisiä ilmoitusvelvollisuuksia, joista osa liittyy sosiaaliseen hätään. Näiden tilanteiden tunnistaminen koetaan toisinaan haasteeksi ensihoidossa. Lue QR-koodi kännykällä tai kirjoita selaimeen osoite: urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022101321188. NÄIN KORTTI TOIMII Aiempi esimerkkitapaus kuuluu yleisen ilmoitusvelvollisuuden piiriin. 3/2023 Pelastustieto 79 ENSIHOITO vollisuuteen, akuuttiin kriisiin ja lastensuojeluun. Lue koko opinnäyte. Kirjoittajat ovat ensihoitaja amk -opiskelijoita
Silloin voitaisiin seurata mihin säädösohjaus johtaa ja neuvotella siitä, miten asioita oli ministeriötasolla tarkoitettu. KUN PELASTAJALLA ON KIIRE TARVITAAN NOPEA JA TEHOKAS KULKUVÄLINE ARCTIC AIRBOATS OY puh: 0400 431025 ARCTIC POLYETEENIVENEET KESTÄVÄT MYÖS KARILLEAJON! Mielikuvissa, joskin vanhentuneissa, pelastuslaitokset ovat yhä palokuntia, joista lähdetään sammuttamaan tulipaloja. Uskallan väittää tietäväni henkilöstöjohtamisesta ja organisaatiokulttuureista ja annan mielelläni apua. Rahalla emme juurikaan pysty kilpailemaan asiantuntijoista. Olkaa rohkeasti osaajia ja avuntarvitsijoita. Olisiko kuitenkin syytä edes alan sisällä keskustella työnjaosta, pyytää apua toiselta alueelta ja tarjota itse apua. Onko asiantuntijoita myös huomenna. Teemme käytännössä samoja asioita. Kaikkien työpanos on yhtä tärkeä. Samanlaisia verkostoja kaivattaisiin myös lisää. Asiantuntijoita on esimerkiksi varushuollosta tekniikan puolelle ja viestinnästä ICT:hen. Vaikka pelastuslaitokset ovat erilaisia, määrittää viranomaistoimintaa säädösohjaus. Samoja asioita tekevien olisi syytä kontaktoitua keskenään ja muodostaa epämuodollisia vertaisryhmiä. Tässä on kysymys siitä, uskallatko sanoa osaavasi jotain niin, että muutkin voisivat siitä hyötyä tai uskallatko sanoa, että tarvitsisit apua jossain ja pyytää sitä. Mikä siinä voisi olla sellaista mistä muutkin voisivat hyötyä. Vaikka työntekijöitäkin jäikin, haittaa ohuesta resurssista yhdenkin osaajan poistuminen toimintaa. Pelastajien työpanosta ei voi siirtää alueelta toiselle. Miten pelastuslaitokset ovat lähteneet varautumaan tähän haasteeseen. On todettu, että meiltä kysytään apua, mutta me emme kysy apua. Tavaksi voisi ottaa jutella haasteista ja hyvistä käytänteistä. Samuli ”Hemmo” Taira palomies-sairaankuljettaja ja tohtorikoulutettava. Toisaalta näihin verkostoihin voisi osallistua myös esimerkiksi pelastusosasto, AVI ja TUKES. Sen sijaan asiantuntijat työskentelevät alueesta riippumatta samojen kysymysten parissa. Hyvinvointialueuudistuksessa yksi ennakoimattomista asioista oli pelastuslaitosten asiantuntijoiden siirtyminen uusiin töihin. Haastankin kaikki asiantuntijatehtävissä toimivat ja heidän esihenkilönsä pohtimaan omaa osaamistaan. Jokaisen ei tarvitse tuottaa samaa materiaalia esimerkiksi palotarkastuksiin liittyen. Ne voisivat olla näkyvämpiä ja niihin olisi hyvä saada osallistuja jokaiselta pelastuslaitokselta. Näiden verkostojen kautta olisi mahdollista jakaa asiantuntijoiden työkuormaa eri alueilla. Nykyään pelastuslaitoksissa on paljon asiantuntijoita, joita ilman pelastuslaitoksen lakisääteiset tehtävät eivät onnistuisi. 80 Pelastustieto 3/2023 KESKUSTELUA Onko kaikki tehtävä 21:llä eri tavalla. Meillä on hyviä esimerkkejä itseohjautuvasta ja vapaaehtoisesta verkostoitumisesta esimerkiksi turvallisuusviestinnän saralla
KESKUSTELUA
• Pelastustoimi ja Nato. 82 Pelastustieto 3/2023 Numerossa 4/2023 SEURAAVASSA NUMEROSSA pelastustieto.fi/uutiskirje TILAA UUTISKIRJE Pysy tilanteen tasalla. Oy Veljekset Kulmala Ab Linjatie 4, 01260 Vantaa • Puh. 09 875 1800 • sales@veljeksetkulmala.fi • www.veljeksetkulmala.fi Kulmala Firemiks Pelastustieto huhtikuu 2023 215x275.indd 1 17.4.2023 16.06. HELPPO KÄYTTÄÄ Sekoitin säätyy automaattisesti ja pitää sekoitussuhteen oikeana koko tuottoalueella, huolimatta virtauksen vaihteluista. Aineiston voi meilata: toimitus@pelastustieto.fi tai postittaa: Pelastustieto, Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki. • Pelastusjalkineiden testaus alkaa. Ei tarvita sähköä eikä erillistä painesäiliötä. Esimerkiksi 0,5 %, 1 % ja 3 %. • Isoja ja ketteriä ensihoitoaskelia Ahvenanmaalla. • Materiaali: Anodisoitu alumiini, pronssi tai SS 316 L. Testauksessa vaahtonestettä ei sekoiteta veteen, vaan ohjataan testiventtiilillä erilliseen säiliöön tai takaisin vaahtonestesäiliöön. Muista liittää mukaan yhteystietosi. Nimityksiä, muistokirjoituksia ja eläköityviä veloituksetta lehteen Firemiks vaahdonsekoittimet kiinteään asennukseen ja siirrettävät mallit HELPPO ASENTAA Kompakti vesimoottorisekoitin. Pelastustieto 4/2023 ilmestyy 21.6. • Sekoitusprosentit 0,1 % 6 % valinnan mukaan. • Virtaus 180–10 000 litraa. Muista myös näkyvät nettibannerit ja uutiskirje! Pelastustieto julkaisee veloituksetta nimitysuutisia, muistokirjoituksia, tietoja eläkkeelle siirtyneistä sekä lähinnä tasavuosia täyttävien syntymäpäivätietoja. • FM-hyväksyntä • Laadukas! Made in Sweden! Tarpeen mukaan valittavissa useampi sekoitus-%. Varmista ilmoituspaikkasi lehdestä Minnalta numerosta 044 728 0401 tai meilaa ilmoitukset@ pelastustieto.fi. HELPPO TESTAA Vaahdon sekoitus-% voidaan helposti testata erillisellä testiventtiilillä. • Hälytysilmoitus: Tulipalo Meilahden sairaala-alueen tunnelissa. Voit lähettää lyhyen tekstin mieluiten erilliseen tiedostoon (rtf tai doc) tai suoraan viestiin kirjoitettuna ja siihen liittyvän kuvan omana tiedostonaan esimerkiksi jpg-muodossa
• Virtaus 180–10 000 litraa. • Materiaali: Anodisoitu alumiini, pronssi tai SS 316 L. HELPPO TESTAA Vaahdon sekoitus-% voidaan helposti testata erillisellä testiventtiilillä. Ei tarvita sähköä eikä erillistä painesäiliötä. Esimerkiksi 0,5 %, 1 % ja 3 %. • FM-hyväksyntä • Laadukas! Made in Sweden! Tarpeen mukaan valittavissa useampi sekoitus-%. Testauksessa vaahtonestettä ei sekoiteta veteen, vaan ohjataan testiventtiilillä erilliseen säiliöön tai takaisin vaahtonestesäiliöön. Oy Veljekset Kulmala Ab Linjatie 4, 01260 Vantaa • Puh. HELPPO KÄYTTÄÄ Sekoitin säätyy automaattisesti ja pitää sekoitussuhteen oikeana koko tuottoalueella, huolimatta virtauksen vaihteluista. SEURAAVASSA NUMEROSSA Firemiks vaahdonsekoittimet kiinteään asennukseen ja siirrettävät mallit HELPPO ASENTAA Kompakti vesimoottorisekoitin. • Sekoitusprosentit 0,1 % 6 % valinnan mukaan. 09 875 1800 • sales@veljeksetkulmala.fi • www.veljeksetkulmala.fi Kulmala Firemiks Pelastustieto huhtikuu 2023 215x275.indd 1 17.4.2023 16.06
/ 1” ruots. Eli yhden tuuman metsäpalokalustolla ja erikoiserän edulliseen metsäpaloasuun sonnustautuneina. kynsiliitin ALKU-JAKOLIITIN 1” 1-11 ALKU-MOOTTORIRUISKU 6.0 H 510 ltr@6bar WATERAX MINI-STRIKER -MOOTTORIRUISKU 120 ltr@4bar Palvelemme alan ammattilaisia sekä suoraan että Palokamu-ketjun välityksellä ja yrityksiä ja kuluttajia Turvanasi-ketjun kautta. TÄNÄ KESÄNÄ METSÄRETKILLE VARUSTAUDUTAAN YKSISSÄ TUUMIN KEVYESTI! TEXPORT WILDLAND Maastoja metsäpalojen erikoispuku EN 15614:2007 A1+A2 EN 1149-5:2008 EN 11612:2015 A1 B2 C2 Väri: hiekka Koot: yleisimmät ALKU-JAKOLIITIN 1” 1-111 DAFO PERMEX 3F -PALOLETKU 25 mm, 20 m, valk. Mutta toimi heti, asuja riittää vain nopeimmille! UUT TA SUO MES SA: YHD EN TUU MAN KAL UST O MET SÄÄ N EDU LLIN EN ERÄ NOP EIMM ILLE ! MSA F2XR -KEVYTKYPÄRÄ Hyväksynnät: EN16471 / EN16473 / EN12492 / EN 1385 / PAS028. Lue lisää osoitteesta www.turvata.fi. kynsiliitin / 1” Storz-liitin / 2” kotim