PALOJALKINEET talven tuiskuissa UUDET YTA-TIKET viidelle alueelle KOULUSURMATEHTÄVÄ VANTAALLA – ensihoidon kenttäjohtaja kiittelee koulutusta 3/2024 PELASTUSTOIMI, ENSIHOITO JA VARAUTUMINEN eksynyt saa odottaa auttajaansa Erämaahan
PÄÄKIRJOITUS PÄÄKIRJOITUS
Tästä ei voi kuitenkaan vetää suoraan yhtäläisyysmerkkiä hallinnollisten ratkaisujen toteuttamiseksi, mutta hallinnollisten alueiden laajentaminen on varmasti toimiva säästökeino. Vaikka sosiaalija terveysministeriön ehdotus ei johtanut konkreettisiin toimenpiteisiin, kytee varmasti pinnan alla myös ajatus puuttua nykyisten hyvinvointialueiden rakenteisiin. Poliittiset päätökset johtivat lopulta tyystin toisenlaiseen ratkaisuun. Maastopelastusta Lapista sivulla 14. 044 7280401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaukset tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino Grano Oy 2024 ISSN 1236-8639 (painettu) ISSN 2954-1840 (verkkojulkaisu) Kansi Matias Wesin. Tämä koskettaa siis myös hyvinvointialueisiin kuuluvia pelastuslaitoksia. Pelastustieto on Aikakausmedia ry:n jäsen Painopaperi kannet MAXI Silk 250 g, sisus Multi Offset 90 g PELASTUSTIETO ON MEDIA, JOKA KATTAA PELASTUSALAN JA ENSIHOIDON KOKO KENTÄN. Niillä on nyt kolmisen vuotta aikaa laittaa taloutensa tasapainoon. Parhaillaan uudistetaan voimakkaasti pelastustoimen johtoja tilannekeskustoimintaa. Sosiaalija terveysministeriö ehdotti kehysriiheensä valmistuneelle hallitukselle säästökeinoksi Uudenmaan hyvinvointialueen yhdistämistä. 3/2024 Pelastustieto 3 PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja Esa Aalto, p. Toinen kysymys on kokonaan se, säilyykö pelastustoimi näissä rakenteissa – vai siirtyykö se osaksi sitä kokonaisuutta, mistä rahoituskin jo nyt tulee eli valtiota. Sitä varten perustetaan viisi yhteistoiminta-aluetta. Painotuote 4041 0955 YM PÄ RISTÖMERK KI MILJ ÖMÄRK T Säästöjä rakenteista PÄÄKIRJOITUS Pinnan alla kytee. Uudenmaan poliittiset päättäjät vastustivat asiaa, ja edellinen hallitus päättikin tehdä Uudellemaalle oman erillisratkaisunsa. PELASTUSTIETO-LEHTI ILMESTYI ENSIMMÄISEN KERRAN VUONNA 1950. Sama määrä oli alun perin esillä uudistusta suunniteltaessa. Se kuluu nopeasti. 0400 674 208 marko.partanen@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin p. Siksi pelastustoimessakin kannattaa valmistautua siihen, että ennemmin tai myöhemmin alueita on nykyistä vähemmän. 0505620735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu, p. Maakuntahallintoa suunniteltaessa Uusimaa oli oma kokonaisuutensa, mutta parin miljoonan asukkaan maakuntaa pidettiin liian suurena koottavaksi yhteen alueeseen. Vahvasti alijäämäisten alueiden taloutta seurataan tiiviisti. 044 7280402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi, Marko Partanen p. Vielä suuremmassa kokonaisuudessa vaarana on pelastustoimen jääminen entisestään muiden jalkoihin.
K U V A : P IR K A N M A A N P E L A S T U S L A IT O S 68 Altistumista tutkittiin Nokian muuntamopalossa
3/2024 Pelastustieto 5 3 Pääkirjoitus 6 Ajassa 10 Pelastusalan maailma 12 Yhteiset tilannekeskukset 14 Maastopelastusta Lapissa 25 Päätyönä altistumistutkimukset 26 Samat paarit toimivat 30 Ehjänä kotiin 33 Mirafoni 34 Ääni kentältä 36 Esiselvitys suoja-asuista ja virkavaatteista 40 Lintusperspektiivistä 41 Ennakointia ja tiedolla johtamista 44 Väsynyt lanssari 46 Puheenjohtajalta 47 Palopäällystöpäivät Jyväskylässä 48 Tulityöt 50 Aarne & Dave 56 Kolme tarinaa ergonomiasta 58 Opinnäytteitä 60 Ulkomailta 62 Kalustonurkka: pelastuspotkukelkka 64 Näistä tykkään: Veli-Pekka Nurmi 65 Arkistojen aarteita 66 Pelastusopisto kouluttaa 70 Koulutus auttoi vaativalla tehtävällä 72 Muistoissa 74 Seuraavassa numerossa 28 Siltasairaala täydensi Meilahden yhteispäivystyksen 42 Vuoden ensihoitaja Tero Karvinen viihtyy kopterissa 20 Lentosammutuksen johtaminen PTJ-käsikirjaan 22 Kokemukset palojalkineista talvikäytössä 52 Paloturvallisuus Antti Määttäselle sydämenasia K U V A : E S A A A LT O
Tämän vuoden teema on vaikuttavasti yhteistyössä. HML • Viranomaispäivät 25.–26.9. (Lähde: Esa Kokki, Hyvinvointi alueyhtiö Hyvil Oy, tiedot on koottu Prontosta) ALALLA TAPAHTUU SPEK www.spek.fi • Yhdistetty paloilmoittimen ja sammutuslaitteiston hoitajakurssi, Teams 21.5. Eläimen maastopelastustehtävistä 18 % raportoidaan Helsingistä, 1 % Lapista. Kuopio • Tilannekeskuskoulutus 4.9.2024–19.6.2025, 15 op Kuopio/Teams • Tieliikennepelastamisen jatkokoulutus 18.–19.9. Tapahtuman toisessa keynote-puheenvuorossa paneudutaan paineenalaiseen päätöksentekoon empiirisen tutkitun tiedon valossa. Tapahtumat ovat maksuttomia ja avoimia kaikille. Kimmo Kaisto Lisätietoja: pelastusopisto.fi > ajankohtaista. Silja Symphony PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO www.sppl.fi • Tulitöiden kurssinjohtajapäivät 21.–22.5. 6 Pelastustieto 3/2024 TAPAHTUMA Tutkimusta vaikuttavasti yhteistyössä AJASSA AJANKOHTAINEN LUKU 42 prosenttia koko maan ihmisen maastopelastustehtävistä raportoidaan Lapista. kesäkuuta esitellään pelastusja turvallisuusalan uusinta tutkimus-, innovaatioja kehittämistoimintaa sekä näiden tuloksia. Viimeinen ilmoittautumispäivä on 22. Kuopio ENSIHOITOALA • Sairaalamäki 26.–27.5., hyväntek.tapahtuma., Kouvola. kesäkuuta illalla vapaamuotoinen Meet & greet -verkostoitumistilaisuus kaikille turvallisuuden tutkimusja kehittämis toiminnasta kiinnostuneille. Ajankohtaisissa tutkimus-, innovaatioja kehittämistoiminnan esittelyissä on näytillä muun muassa TTL:n Virtuario-oppimisympäristö, pelastustoiminnan johtamisen sähköinen käsikirja, virtuaalinen sammutustyösimulaattori (FLAIM) ja miehittämätön ilmailu pelastustoimen tehtävillä. toukokuuta. hybriditapahtuma/Helsinki PELASTUSOPISTO www.pelastusopisto.fi • Rakenteellinen paloturvallisuus 27.–29.8. www.sairaalamaki24.fi • EMSWORLD expo, 9.–13.9. Tapahtuma järjestetään Pelastusopistolla Kuo piossa. Hyvinvointialueuudistuksen toimeenpanossa hän työskenteli pelastusjohtajan tehtävän ohessa sisäministeriön pelastusosastolla projektipäällikkönä. Pelastustoimen sekä sosiaalija terveydenhuollon yhteistyöstä hyvinvointialueella kertoo puolestaan pelastusjohtaja/toimialajohtaja Markus Viitaniemi Pohjois-Karjalasta. Las Vegas, USA Pelastustoimen tutkimusja kehittämispäivillä 5.–6. Tampere • Palokuntien SM 25.5. Kuopio • PTT – Roolitettu traumapotilaan ensihoito 2.–3.10. Puheenvuoron pitäjä Harri Gustafsberg on mielen suorituskykyä valmentava, tutkiva ja kehittävä filosofian tohtori sekä turvallisuusjohtamisen maisteri. Ohjelmassa on muun muussa yhteistä työskentelyä tulevaisuuden TKI-toiminnan edistämiseksi, puhetta tekoälystä ja teknologiasta, laajasti erilaisia ajankohtaisia tutkimusaiheita teemasessioissa, pelastusalan innovaatioita ja kehittämistoiminnan esittelyitä sekä ennakointia strategisesta näkökulmasta digitaalisiin työkaluihin. Tapahtuman lisäksi järjestetään 4. • Väestönsuojan hoitajan verkko kurssit >31.12.2024 PALOKUNTAAN.FI www.palokuntaan.fi • Palokuntanuorten kalustonkäsittelyn SM-kilpailu ja -tietokilpailu 18.5., Helsinki • Presidents’ Forum 6.–8.9
”Paloasema on AGCO Powerin portin tuntumassa. Vapepa 3.4. Isoin haaste lienee miehistön riittävyys. Se on tätä päivää nyt. (IG) ” Palovaroittimet siirtyvät taloyhtiöiden vastuulle viimeistään 2026. ”Meillä on pelastuslaitoksen lisäksi sopimus tehtaiden, eli AGCO Power Oy:n ja Patria Oyj:n kanssa. Tehdas ja asutusalue olivat kaukana silloisen kauppalan keskustasta. ”Hälytysosastossa on 18, nuoriso-osastossa 16 ja tukiosastossa 8 aktiivia. SPEK 9.4. Se on alkuperäinen 1940-luvulla rakennettu eikä sovellu kunnolla puhdas paloasema -toimintaan”, Moilanen kertoo. Tehtaille on kymmenisen hälytystä vuodessa, samoin ensivasteeseen”, Moilanen kuvailee. Moni taloyhtiö ottaa jo nyt vastuun itselleen. Kimmo Kaisto Alkuperäisen, 1940-luvulla rakennetun paloaseman tallin ovet ovat ahtaat nykykalustolle. @oamk_ensihoitaja 8.4. (FB) ”Valtio päätti sotien aikana rakentaa tehtaan lentomoottorien valmistusta varten Nokialle Linnavuori-nimisen kukkulan ympärille ja sisälle. (X) ” Varautuminen on se, mihin meidän pitää ensihoitokouluissakin panostaa ja ylemmässä amkissa on siihen jo panostettukin. Tehtaan työväelle rakennettiin asutusalue. Sijainti on syrjässä isommista asuinalueista. K U V A : E E R O M Ä K IN E N. (IG) ” Vapaaehtoisen pelastuspalvelun 60-vuotisjuhlaseminaari on alkanut! ?. SPEKin suositus on varoitin joka makuuhuoneeseen ja eteiseen. Seinäjoelle on kokoontunut yli 200 Vapepa-aktiivia. Mutta kuinka monta varoitinta kannattaa hankkia. Aluepelastuslaitoksen myötä toiminta muuttui huomattavasti, kun tuli parempaa kalustoa ja myös selvästi enemmän hälytyksiä. Porukka on kuitenkin tällä hetkellä sopivan kokoinen, jotta kaikki halukkaat pääsevät mukaan tekemiseen.” Linnavuoren TPK juhli 80-vuotista taivaltaan viime lokakuussa palokunnan oman väen ja kutsuvieraiden kesken. Yleisin yksittäinen hälytystyyppi taitaa olla liikenneonnettomuus 11-tiellä. Juha Saario 16.4. Pelastuksen hälytyksiä on vuodessa noin 50–60, yleisimpinä automaattihälytykset ja liikenneonnettomuudet. Sopimus mahdollistaa työaikaan hälytyksille lähdön – ja tietysti sitten tunnemme tehtaat ”ulkopuolista” palokuntaa paremmin.” Palokunnalla on kalustona sammutus-, ensivasteja miehistöauto sekä vene. Viimeisin päivitetty sopimus allekirjoitettiin joulukuussa 2023 Pirkanmaan hyvinvointialueen kanssa. @petriaspegren 8.4. Aktiiveja toimintaan riittää ainakin vielä. 3/2024 Pelastustieto 7 SOME VPK TOIMII AJASSA Palokunta tuntee tehtaansa ” Tiesitkö, edellinen paloasema Kajaaniin rakennettiin 100 vuotta sitten ?. Miehistöautot ovat omia, vene ja sammutusauto pelastuslaitoksen. 2013 solmittiin ensivastesopimus. Vahingontorjuntatehtäviä (myrskyt) on välillä ollut reilusti. (X) ” Työhyvinvointia voidaan edistää luomalla avoimempaa keskustelukulttuuria, lisäämällä tietoisuutta hyvinvointiin liittyvistä ilmiöistä ja sen myötä taitoa tunnistaa työyhteisön oireilu (kyynistyminen, PTSD, masennus, ahdistus, riippuvuudet jne.) jonka hinta on yksilölle sekä organisaatioil le merkittävä. ”Tehtaat laajenevat ja lähistön asuinalueille muuttaa uutta väkeä, joten siltä osin tulevaisuus näyttää ihan hyvältä. Päivystysvuorot lopetettiin 1949 ja myöhemmin samana vuonna perustettiin Linnavuoren tehtaan palokunta ry, joka solmi tehtaan kanssa sopimuksen palokunnan toimista. Tarvittiin oma palokunta, joka perustettiin joulukuussa 1943”, Linnavuoren tehdaspalokunnan päällikkö Jani Moilanen valottaa historiaa
Onnea kaikille tunnustuksen saaneille! ?. Mitä pitäisi tehdä. 3 Poliittiset päättäjät unohtavat sote-alan merkityksen. Tutkimus KEJOsta Jaakko Hihnala kertoo Niko Sivulan kanssa tekemästään YAMK-opinnäytetyöstä, jonka posteri palkittiin FinnEM-konferenssissa. Vaikeissa tilanteissa taas pitää pysyä tarkkana eikä keskittyminen saa herpaantua, Anniina Takala kertoo. Seura 10.3.2024 POIMINNAT @palokuntaan Kouvolan VPK palkittiin Vuoden 2023 palokuntanuoriso-osastona Palopäällystöpäivillä Jyväskylässä. Selvitämme ensihoitajien kokemuksia KEJO-tietojärjestelmän ensihoitokertomuksen rakenteisesta kirjaamisesta ja sen käytettävyydestä. Kirjaamisprosessia tulisi selkeyttää, jotta se tukisi hoitoa paremmin. Rakenteinen kirjaaminen haastaa ensihoitajat uuteen tapaan työskennellä. Mitä selvisi. Olisi hyvä muistaa, että suurimmassa hädässä tärkein apu tulee sekä kansalaisille että päättäjille nimenomaan julkisesta terveydenhuollosta, sanoo Millariikka Rytkönen. Myös Hämeenlinnan ja Iitin VPK:t palkittiin palokuntanuorisotyöstään. Tyytyväisiä oltiin Kantaarkistoon pääsystä. Ensihoitokertomus koettiin epäjohdonmukaiseksi, ja puutteita löytyi erityisesti hoi don syyn pääryhmistä. Ensihoitajien kokemukset tulisi huomioida KEJOn ensihoitokertomus ta kehitettäessä. Vaikeita päätöksiä pitää tehdä nopeasti ja joskus hyvinkin vajavaisilla tiedoilla”, Mats Stenström sanoo. Tulokset ovat vielä suuntaa antavia. Vastaajista 65 prosenttia koki KEJOn rakenteisen ensihoitokertomuksen haasteelliseksi ja 67 prosenttia koki, että se ei lisää potilasturvallisuutta. Mitä tutkittiin. #palokuntaan #SPEK @spek_ry #SPPL @sppl_ry #ppp2024 #PalosuojelunEdistämissäätiö @kouvolanvpk @hameenlinnan_vpk @iitinvpk K U V A : P A T R IK W IL LB E R G. Tehy.fi 16.4.2024 1 Tunteet tarttuvat helposti ilmoittajasta hätäkeskuspäivystäjään erityisesti suuren surun keskellä. 8 Pelastustieto 3/2024 INSTAGRAM AJASSA MITÄ KUULUU. 112.fi 9.4.2024 2 ”Ihmisten tekemässä työssä voi aina tapahtua virheitä, mutta pääsääntöisesti ensihoidon arvio hoidontarpeesta on oikea ja luotettava
Yöaikana vähemmän, mutta yökäynnit lisääntyvät kesäisin, varsinkin Himoksen tapahtumien aikaan. ”Hoidamme 20–40 perusterveydenhuollon päivystyspotilasta vuorokaudessa. Listalla olevan Jämsän Jokilaakson sairaalan yöpäivystyksen kohtalosta on keskustelu kymmenen viime vuoden ajan muutenkin mutta silti kehysriihen päätös oli yllätys. Vuonna 2009 pelastuslaitoksilla oli 300 ihmisen ja 119 eläimen pelastustehtävää maastosta. Uutena asiana laissa säädetään uusintatarkastuksesta, jos tarkastuslaitos havaitsee määräaikaistarkastuksessa laitteistossa vakavia puutteita. AJASSA TILASTO Maastopelastustehtävät lisääntyvät keskimäärin kymmenellä tehtävällä vuosittain. Hallituksen kehysriihi päätti lopettaa yöpäivystykset viidessä sairaalassa 31.12.2025 mennessä. Miten tämä vaikuttaa potilaisiin, Jämsän ensiavun palveluvastaava Anne Liukkonen. Kun päätös astuu voimaan, öinen tikattava haava tai kommootioseuranta hoidetaan varmaankin 70 kilometrin päässä Jyväskylässä. ”Emme tiedä mitä tapahtuu, loppuuko yöpäivystys tänä vai ensi vuonna ja miten työpaikat sen jälkeen jakautuvat, epävarmuus on haasteellista. Paloturvallisuuslaitelaissa säädetään rakennuksiin asennettavien paloilmoittimien ja automaattisten sammutuslaitteistojen vaatimuksista, asennusja huoltotöistä sekä tarkastuksista. (LÄHDE: ESA KOKKI, HYVINVOINTIALUEYHTIÖ HYVIL OY, TIEDOT ON KOOTTU PRONTOSTA) Maastopelastustehtäviä kymmenen lisää vuosittain Paloturvallisuuslaitelaki uudistuu ensi vuoden alussa Paloturvallisuuslaitteista säädetään jatkossa uudessa laissa, joka korvaa nykyisen pelastustoimen laitteista annetun lain. Paloilmoittimet ja automaattiset sammutuslaitteistot on tarkastettava ennen laitteiston käyttöönottoa ja sen jälkeen kolmen vuoden välein. Menetämme päivystyksen öisen tuen.” Minkälaista keskustelua päätös on aiheuttanut päivystyksessä, Anne Liukkonen. Odotamme rauhallisin mielin, onneksi on hyvä henkilökunta.” Marko Partanen 100 200 300 400 500 600 700 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 Maastopelastustehtäviä kymmenen lisää vuosittain Ihmisen pelastaminen Eläimen pelastaminen. Ehkä lisäämme näihin yksiköihin vieritestaustekniikkaa, jotta voimme laajentaa omia tutkimuksiamme. Uudistettu laki vastaa sisällöllisesti pääosin voimassa olevaa sääntelyä ja sen nojalla annettuja asetuksia. ”Jämsän kahden hoitotason ambulanssin tehtäväsidonnaisuus on alle 30 prosenttia autoa kohti. Päätös lisää pitkiä kuljetuksia ja ambulanssityhjiöitä. Taksikyydit lisääntynevät, vaikka KELAtaksia saatetaan nykyäänkin odottaa kuusikin tuntia.” Mitä tämä vaikuttaa ensihoitoon, KeskiSuomen pelastuslaitoksen ensihoitoesihenkilö Mirka Ahmavuo-Väisänen. Sääntelyä on kuitenkin selkeytetty, ajantasaistettu sekä yhdenmukaistettu muun vastaavan sääntelyn kanssa. Vähissä ovat kuljetukset Jyväskylään ja Tampereelle, jolloin yksikkö on poissa alueelta 2–3 tuntia. 3/2024 Pelastustieto 9 HYVÄ KYSYMYS UUTINEN Miten yöpäivystyksen lakkauttaminen vaikuttaa. Vuonna 2023 luvut olivat 425 ja 151. Päivystyksemme hoitaa myös anestesiaa vaativia rytminsiirtoja ja nivelten sijoiltaanmenoja
PELASTUSALAN MAAILMA 1°17’3 E 36°50’0 I Jalankulkijat roikkuvat matatussa eli linja-autossa välttääkseen kahlaamasta tulvivalla tiellä, kun puro purskahti yli äyräiden rankkasateen jälkeen Kenian pääkaupungissa Nairobissa 24. Kuva: AFP/Lehtikuva.. huhtikuuta 2024. Rankkasateen aiheuttamat tulvat ovat vaatineet myös kuolonuhreja
Lääkintöneuvos Lasse Ilkka sosiaalija terveysministeriöstä kertoi, että viiteen valmiuskeskukseen perustuvassa toiminnassa pidetään viikoittain myös tilannekuvan tarkastelua. Tavoitteena on, että muun muassa pelastustoimeen kohdistuvia muutoksia ja uhkia voitaisiin jatkossa tunnistaa aiempaa paremmin. Hihat on kääritty ja valmistelutyö kiihtyy. 12 Pelastustieto 3/2024 Keskitetyt tilannekeskukset Pelastustoiminnan johtamista ja tilannekuvatoimintaa nostetaan kokonaan uudelle tasolle, kun toimintaa ohjaava asetus tuli voimaan huhtikuun alussa. Tilannekuvan sisällön tulee jatkossa täyttää asetettu vähimmäisvaatimus. Hän pitää välttämättömänä myös viranomaisten välistä yhteistyötä, jotta tieto kulkee saumattomasti eri toimijoiden välillä ja voidaan pitää yllä yhteistä tilannekuvaa. Esimerkiksi sosiaalija terveystoimessa korona-aika vauhditti tilannekuvatoiminnan tarvetta. Ilkka painotti myös erityisesti pohjoismaisen yhteistyön merkitystä, josta esimerkki on tällä hetkellä yhteistyö palovammojen hoitamisessa. Teksti: Esa Aalto · Kuvat: Kimmo Kaisto ja Esa Aalto AJASSA Tilannekeskuskoulutus uudistuu. Näin ollaan säännöllisesti ajankohtaisen tiedon äärellä. N eljättä kertaa asian äärellä oltiin tilanneja valmiuskeskusseminaarissa, jossa kuultiin ajankohtaisen kehittämistilanteen lisäksi puheenvuoroja yhteistyöviranomaisilta. Nyt on hyvinvointialueiden pelastuslaitoksilla vuosi aikaa käynnistää tilannekeskustoiminta johtoja tilannekeskuksissa, joka perustuu viiteen yhteistoiminta-alueiseen (YTA). YHDENMUKAISUUTTA Uudella asetuksella huomioidaan valtakunnallisen ja kansainvälisen pelastustoiminnan sekä väestönsuojelun tilannekuvatoiminta
Tavoitteena on parantaa pelastusviranomaisten pelastustoiminnan johtamista. Hyvinvointialueet korvaavat Helsingin kaupungille aiheutuvia kustannuksia pelastustoimen tilanneja johtokeskusjärjestelyistä. Palopäällikkö Jari Nieminen kertoi Tampereella Ratinan kauppakeskuksen kattoterassilla viime joulukuussa syttyneestä tulipalosta ja sen johtamistoiminnasta. Silti samaan aikaan tuli kolme muutakin hälytystä ja resursointia ja valmiussiirtoja suunniteltiin ja hoidettiin tilanneja johtokeskuksessa. Keskuksen perustamista johtaa yhdessä projektipäällikön kanssa tilannekeskusmestari Salla Redlin, joka aloitti työnsä helmikuun alussa. Pelastustoimen alueellista ja valtakunnallista tilannekuvaa ja johtokeskusjärjestelyjä ei ole tarpeen ylläpitää kaikilla hyvinvointialueilla. Täydennyskoulutukseen voi hakea 29. toukokuuta asti. Myös Hätönen peräänkuulutti eri viranomaisten välistä yhteistyötä, erityisesti sisäministeriön alaisuudessa toimivien turvallisuusviranomaisten kesken. Yliopettaja Matti Honkanen pitää koulutusta ja osaamista välttämättömänä myös yhdenmukaisten toimintatapojen saavuttamisessa. ”Laajojen, vaativien ja pitkäkestoisten pelastustoiminnan tehtävien määrä on vähäinen. Tällä pyritään yhdenmukaistamaan valtakunnallista tilannekuvatoimintaa. Käytännössä tämä tarkoittaa valmiutta vastaanottaa ja koordinoida valtakunnallisesti Suomeen tulevaa kansainvälistä pelastustoimen apua. Hän sanoo, että pelastustoimen johtamisjärjestelmän nostaminen uudelle tasolle on myös tärkeä osa varautumista. Homma toimii, kun ne ovat selkeät ja nämä asiat ovat siirrettävissä myös uusille yhteistoiminta-alueille. Lisäksi hyvinvointialueet osallistuvat kustannuksiin, joita Helsingin kaupungille tulee sille jo aiemmin asetuksella kootusta vastuusta järjestää erityisvalmius kansainvälisen avun vastaanottamiseen. Toiminta pyörii tällä hetkellä hyvin, mutta Hätösen esityksessä yksi sana toistui ke hityskohteena ja se oli osaaminen. Poliisien kuuden päivän koulutus ei Poliisiammattikorkeakoulussa toimivan ylikomisario Sami Hätösen mukaan ole riittävää. Myös median yhteydenottoihin vastaaminen hoitui sieltä. ”Käynnissä on uuden tilannekeskuksen toimintojen suunnittelu, joka pitää sisällään muun muassa tilannekeskuksen tehtäväkokonaisuuden määrittämisen ja uusien työroolien suunnittelun hätäkeskustietojärjestelmä ERICAan”. ”Yhteistyökurssi Polamkin kanssa voitaisiin aloittaa ensi vuonna”, hän ehdotti. Niinpä hän heittikin yhteistyöajatuksen Pelastusopiston suuntaan, jossa uusi koulutus käynnistetään ensi syksynä. Hyvinvointialueiden pelastustoimen valtakunnallisesta tilannekuvasta, johtokeskusjärjestelyistä sekä muusta pelastustoiminnan valtakunnalliseen johtamiseen liittyvästä erityisvalmiudesta vastaa jatkossa Helsingin kaupunki. Tampere ja Pirkanmaa on yksi viidestä yhteistoiminta-alueesta, jossa on alueen tilanneja johtokeskus. Helsingin pelastuslaitokseen perustetaan yksi viidestä yhteistoiminta-alueen (YTA) tilannekeskuksista. Nieminen pitää tärkeimpänä asiana sitä, että yleisjohdon ja muodostelmajohdon roolitukset ovat selvät. Tilannekeskusmestari johtaa Salla Redlin aloitti Helsingissä tilannekeskusmestarina.. Siksi tilannekeskuskoulutusta on uudistettu ja laajuus on nyt 15 opintopistettä. 3/2024 Pelastustieto 13 AJASSA taso. Hätönen kertoi seminaarissa poliisin aloittaneen nykymuotoisten joke-tike -toiminnan kymmenen vuotta sitten. Tilannekeskuksen oppimisympäristöä uudistetaan Pelastusopistossa ja samalla aloitetaan laajempi tilannekeskuskoulutus. Hän pitää tilannekeskusseminaarin keskeisenä antina sitä, että saa näkemyksiä muiden viranomaisten tilannekeskustoiminnoista ja tilannekuvan keräämisen malleista. Tietojärjestelmillä on tarkoitus auttaa tilannekeskuksessa työskenteleviä heidän hoitaessaan entistä suurempaa aluetta. Siihen vastataan parhaiten koulutuksella. Redlin työskenteli aikaisemmin Hätäkeskuslaitoksessa tietokanta-asiantuntijana. UUTTA KOULUTUSTA Tilannekeskustoiminnassa osaamisella on keskeinen merkitys. Muun muassa kustannussyistä tällaisten pelastustoimen tehtävien alueellisen ja valtakunnallisen johtamisen valmiutta ei ole perusteltua ylläpitää jokaisella hyvinvointialueella”, pelastusylitarkastaja Tommi Luhtaniemi sanoo. Uhkaavasta tilanteesta huolimatta sammutustehtävä saatiin hoidettua tunnissa. Vastaavan laajuista koulutusta ei ole muilla viranomaisilla
Teksti: Marko Partanen 14 Pelastustieto 3/2024 Pohjois-Lapin ambulanssit päivystävät Ivalossa ja Utsjoella. ”Täällä golden hourit voidaan unohtaa”, utsjokelainen ensihoitaja Markku Halonen sanoo. Monesti potilas on maastossa tuntien taipaleen takana. 14 Pelastustieto 3/2024 MAASTOPELASTUS Pohjois-Lapissa ’golden hourit’ voi unohtaa Golden hour -ajatuksen mukaan vaikeasta traumasta kärsivä potilas tulisi saattaa tunnissa hoitopaikkaan. Lähimmät sairaalat ovat Utsjoelta 200 kilometrin päässä Norja kirkkoniemessä sekä Ivalosta 300 kilometrin päässä Rovaniemellä. Kuva: Matias Wesin.
MÖNKIJÄLTÄKIN ON JALKAUDUTTAVA Moottorikelkalla, mönkijällä tai veneellä voidaan joutua ajamaan kymmeniä kiloUtsjoen VPK:n päällikkö Mika Aikio pyytää maastotehtävälle oppaaksi poromiehen. ”Jos ei aivan viikoittain, niin joka toinen viikko maastopelastus osuu kohdalle”, Inarin Ivalossa työskentelevä ensihoitaja Jari Sarre arvioi. Niissä kaikki tuntevat toisensa tai ovat vähintään tutun tuttuja. Parhaita oppaita ovat poromiehet, jotka kulkevat erämaissa päivittäin. Inarin ja Utsjoen kunnat ovat pinta-alaltaan suuria, mutta väestöltään pieniä. Kuva: Marko Partanen.. Tunturi näyttää aivan erilaiselta hämärässä kuin valoisalla”, Utsjoen VPK:n päällikkö Mika Aikio sanoo. Soittaja saattaa kertoa olevansa Virtasen mökillä tai sen kiven luona, mistä Pekka sai ison hauen. Otan kaveriksi poromiehen, joka on nimennyt maastossa olevat kivet. 3/2024 Pelastustieto 15 MAASTOPELASTUS S ievistä Pohjois-Lapin Utsjoelle päätynyt ensihoitaja Karoliina Reinola oli alussa paikallisten avunpyytäjien kanssa ihmeissään. Maas3/2024 Pelastustieto 15 tossa erilaiset maamerkit onkin nimetty itse. ”Pimeässä en lähde koskaan maastopelastuskeikalle pelkän GPS:n avulla. On myös kerrottu, että Sarren Jari (ivalolainen ensihoitaja) tietää paikan. Suomineidon päätä halkovat vain muutamat talvellakin huolletut tiet. Inarin ja Utsjoen pelastushenkilöstölle ja ensihoitajille maastopelastustehtävät ovatkin arkipäivää. Sitten ihmetellään, miksei ensihoitaja osaa paikalle. Niiden välissä on laajoja erämaita ja luonnonpuistoja sekä satoja kilometrejä nimeämättömiä metsäautoteitä
Vaihtoehdot olivat kolmen kilometrin kantoreitti, 300 metrin lasku ahkiolla jyrkähkössä rinteessä tai kahden tunnin kuluttua saapuvan vinssaukseen kykenevän kopterin odottelu. 16 Pelastustieto 3/2024 Tyypillisesti maastosta pelastettava on arvioinut joko omat kykynsä tai luonnonvoimat väärin. 16 Pelastustieto 3/2024 Työkalut pysyvät Topi Reinolan käsissä. Hän oli huonokuntoinen eikä pystynyt helpottamaan siirtoa. ”Lumessa toimimme pääsääntöisesti kahden kelkan taktiikalla, jossa ensimmäinen kelkka tekee uraa ja toinen kelkka tulee Euro-Kammin (pelastusreki) kanssa perässä”, Aikio sanoo. Nitsijärven itäpuolelle maastopaloon sammuttajat ja kalusto lennätettiin tien poskesta kopterilla. Hän pitää Utsjoen VPK:n teknisiä välineitä kunnossa. Paikalle saapui lääkärillä miehitetty SAR Queen -meripelastuskopteri Norjasta. Kerran jätim me mönkijän törmän päälle ja kävelimme polvea myöten upottavassa lumessa jyrkkään rinteeseen potilaan luo. Siitä ei ilmoitettu pelastuslaitokselle ollenkaan. Retkeilijä oli saanut sairauskohtauksen sen laella. Paikka huomattiin sattumalta palon sammuttua ohi kulkiessa. Kuva: Dimitri Lisitsyn. Lopulta vedimme ensihoitajien kanssa hänet ahkiolla muutaman sadan metrin matkan rinnettä ylös”, Utsjoen VPK:n Topi Reinola kertoo. Kopterin lisäksi he odottelivat, että tuli etenisi heitä kohti, jotta pääsisivät sammuttamaan sitä. APUA YLHÄÄLTÄ Oli kesähelle. Asemilla on varauduttu maastotehtäviin. Nuorgamilainen yksikönjohtaja Ari Aurala miehistöineen veti joesta letkut suoriksi, mutta ne loppuivat kesken. Kalusto noudettiin kopterilla. Kuva: Topi Reinola.. metrejä, eikä potilaan tuntumaan päästä vieläkään. Rinteeseen oli kertynyt lunta, vaikka muualla maastossa sitä ei ollut kelkalla ajettavaksi. Mönkijällä tehtävä onnistui juuri ja juuri. Työnsä tehtyään jälkivartijat pakkasivat välineet palaneen alueen reunaan ja meloivat pois. KESTÄÄ PITKÄÄN ”Kun maastokeikka tulee, on varauduttava, että siellä ollaan vuorokausi”, Utsjoen VPK:n Aikio sanoo. Kuva: Marko Partanen. Nellimin kylän pohjoispuolella paloi hehtaari maastoa. Siksi varustautuminen tehdään huolellisesti ja siihen käytetään riittävästi aikaa. Jälkivartijat meloivat paikalle kanooteilla ja sammuttajat poistuivat vesitasolla. Ensihoitaja Sarre kipusi työparinsa kanssa neliveto päällä ja hoi tovälineet kannossa Menesvaaran rinnettä ylös. Potilaan tilan kannalta oli parasta valita viimeinen vaihtoehto. ”On tilanteita, että viimeiset sadat met rit mennään kävellen. Norjalaiskopteria, mutta pienempää, tarvittiin myös Pulmankijärven eteläpäässä syttyneen maastopalon sammutuksessa. Tarvittaessa keikalle lähdetäänkin kaupan kautta. VPK:lla on valmiiksi pakattuja, retkikeittimillä varustettuja muonareppuja, mutta ensihoitajat saattavat olla omien eväiden varassa
”Etsimme potilasta kahdella mönkijällä, joista toinen ajoi harhaan ja toinen hajosi. ”Kerran evakuointi Kaldoaivista kesti kymmenen tuntia. Sen takana on Pulmankijärvi, jonka eteläpäästä lähtee Kaldoaivin erämaata halkova, 60–70 kilometriä pitkä vaellusreitti Sevettijärvelle. MAASTOPELASTUS. Kopteri ei huonon kelin takia päässyt ilmaan eivätkä avunpyytäjät oikein osanneet kertoa, missä ovat. Nuorgamin kylältä nousee ajotie Isonkivenvaarelle. Siellä kaikki näyttää silmänkantamattomiin samalta, katsoi mihin suuntaan tahansa”, Aurala kertoo. Siitä matka jatkuu puolentoista tunnin verran mönkijällä tai moottorikelkalla, minkä jälkeen päästään vasta etsimään. Lopulta potilas saatiin autettua pois erämaasta paikallisen matkailuyrittäjän maastoautolla.” 3/2024 Pelastustieto 17 Vesa Pohjanrinne (vas.), Eemeli Hekkanen ja Ari Aurala lähtevät keikalle Suomen ja EU:n pohjoisimmalta paloasemalta Nuorgamista. 3/2024 Pelastustieto 17 Utsjoen paloasemalta on puolen tunnin ajomatka Kevon luonnonpuiston tuntumaan
”Monesti navigoinnissa luotetaan liikaa tekniikkaan. Jotta osaa kulkea, on ajettava paljon”, Aikio kertoo. Myös Lapin ambulansseissa on moottorikelkkavarustus, mutta se ei vakuuta moottorikelkkailevia ensihoitajia. Sen voi ladata laitteeseen ja se toimii ilman verkkoa. Erämaassa kulkiessa täytyy tietää oikeat reitit, joita ajetaan moottorikelkkaja mönkijäharjoituksina karttasovelluksen muistiin. VARUSTEET OLTAVA KUNNOSSA Pelastuslaitos on hankkinut maastotehtäviä varten kesäja talviasut. enää laitetta kartalla, mutta muistiin jää piste, jossa se on viimeksi paikannettu. VAIKEA JA MUUTTUVA SÄÄ Syysmyrskyssä tärähti keikka Inarijärven saareen 40 kilometrin päähän rannasta. Lapin pelastuslaitoksen yksiköt navigoivat Mapitare-karttaohjelmalla. Sitä pitkin ei yleensä voi ajaa. Kuva Jari Sarre. Verkosta pudotessaan se ei näytä. ”Ajamme harjoituksena reittejä tyypillisimpiin kohteisiin, jotka tallennetaan Mapitare-ohjelmaan, jolloin meillä on laitteessa valmis reitti, kun sitä tarvitaan”, Topi Reinola sanoo. Akut loppuvat tai täppä katoaa ruudulta, kun ei ole kenttää. Pohjoisimmassa Suomessa avuksi saatetaan hälyttää norjalainen meripelastuskopteri. Asuista kehitetään parhaillaan yhä toimivampia. Ensihoitaja Jari Sarre lähti työparinsa kanssa mukaan pelastuslaitoksen veneeseen. Potilas piti kuljettaa kannella, sillä Jos keikka tulee tunturiin, laitan omat varusteet ylle. Sammutusasussa sopimuspalokuntalaiset eivät enää maastoon suostu. Kuva: Topi Reinola. 18 Pelastustieto 3/2024 MAASTOPELASTUS OSATTAVA NAVIGOIDA Auralan mukaan Häken lähettämien koordinaattien syöttäminen navigointilaitteeseen ei useinkaan riitä, sillä laite osoittaa reitin linnuntietä. ”Jos keikka tulee tunturiin, laitan omat varusteet ylle. Tiedän, että niillä ainakin tarkenee”, Utsjoella työskentelevä ensihoitaja Markku Halonen sanoo. Maastossa onkin osattava navigoida ja tiedettävä, miten ja mitä reittiä pitkin kannattaa ajaa
”Monesti keikan tullen toivotamme VPK:laisille vain hyvää matkaa. Sopimuspalokuntalaiset ovatkin ainoa pelastusalan miehistöresurssi Inarin ja Utsjoen alueella. Ensihoitaja Jari Sarre on ensihoitaja ja poromies. On pakko. ”Potilas suojattiin lämpimästi ja kuljetettiin veneen kannella. Ensihoidon valmiutta alueella pidetään kolmella ambulanssilla. Yksi isompi loiskahdus meni kaula-aukosta sisään ja kasteli kalsaritkin. MAASTOPELASTUS. Hyväksytty tehokkaampaan luokkaan 2. Kuva: Marko Partanen. Hän arvioi, että maastopelastustehtävien varalta suunniteltavista erilaisista toimintamalleista saattaisi olla hyötyä. LISÄÄ TOIMINTAMALLEJA ”Jos keikka tulee saareen tai luonnonpuistoon, ajamme paloasemalle tekemään suunnitelman. Hän on arvioinut omat kykynsä tai sään muutoksia väärin, mutta vahinkoja sattuu joskus kokeneemmallekin vaeltajalle. Jos tehtävä on ladulla, ajamme suoraan kohteeseen”, Sarre kertoo. www.standbygroup.com LB200 potilaspaari ei mahtunut veneen sisätiloihin. ”Emme voi lähteä hoitamaan vain tehtäväkoodin mukaan, vaan on osattava pohtia, miten keli vaikuttaa ja miten se voi muuttua muutaman tunnin kuluttua.” Yleensä maastosta evakuoitu on vain väsähtänyt. 3/2024 Pelastustieto 19 MAASTOPELASTUS Standby uutuus LB200 Vain 25mm ohut varoitusvalopaneeli. He osaavat huolehtia väsähtäneistä potilaista ja pärjäävät tyypillisesti, kun annamme ohjeita”, Halonen sanoo. Nopeaan toimitukseen saatavailla pituudet 1220 mm, 1373 mm ja 1527mm, myös muita pituuksia saatavillatilaustuotteena. Pelastustoimi ja ensihoitajat ovat kuitenkin tottuneet selvittämään haasteensa. Alue on yhtä iso kuin Pohjois-Savon maakunta lisättynä kymmenellä Helsingillä. Niitä on toistaiseksi vähän ja se aiheuttaa lähtötilanteessa hieman päänvaivaa. Olin hoitajana potilaan vieressä, vettä nakkoi laidan yli ja tuuli puhalsi. ”Jos tulee ongelmia, voin aina soittaa konsultaatiopuhelun, jos on kenttää”, Sarre sanoo. Monta erilaista vilkutuskuviota, cruisevalo ja yö-/päivätila. Siinä kohtaa karskius karisi, ja pyysin toista ensihoitajaa jatkamaan kannella potilaan valvomista.” Sarre sanookin, että maastotehtäville lähdettäessä ennakointi on kaikista tärkeintä. Hän on auttanut potilaita molemmissa rooleissa. LB200 on kestävä ja edullinen vaihtoehto kaikkiin erikoisajoneuvoihin
Opinnäytetyö käsittelee lentosammutustoiminnan johtamista. Lentosammutustoiminnan johtaminen on yksi tehtävä muiden pelastustehtävien joukossa ja pelastusylitarkastaja Tommi Luhtaniemi sisäministeriön pelastusosastolta pitää tärkeänä, että kaikkia tehtäviä katsotaan kokonaisuuden kannalta. Tarkoitus on aloittaa uuden lentosammutuspäällikkökurssin toteutLentosammutusjohtaminen PTJ-käsikirjaan Lentosammutustoiminnan johtamisessa käytettävä tieto on hajallaan, mutta suunnitelmissa on, että tieto kootaan yhteen. Suomen Lentopelastusseura on esittänyt tällaisen käsikirjan toteuttamista ja tietolähteenä on käytetty paloinsinööri Mika Helinin työn alla olevaa opinnäytetyötä. Lentosammutuspäällikkökurssin to teuttamissuunnitelmaa ollaan myös uusimassa. 20 Pelastustieto 3/2024 KOULUTUS L entosammutustoiminnan johtamisenkin halutaan olevan osa pelastustoiminnan johtamisen kokonaisuutta. Teksti: Esa Aalto · Kuvat: Kimmo Kaisto tamissuunnitelman mukainen koulutus vuosien 2025–26 aikana. Tässä apuna on PTJ-käsikirja, jossa tiedot julkaistaan ensi vuonna. ”Suorituskyvynkin kannalta on tarkoituksenmukaisempaa, ettei asioita tehdä yksitellen, vaan kokonaisuuden kannalta tarkastellen.” ”Kaikki toimijat ovat tässäkin tärkeitä, ja myös vapaaehtoistoiminnalla on oma tärkeä roolinsa.” PALJON TIETOA Lentosammutustoiminnan johtamisen turvallisuuden, tasalaatuisuuden, tavoitteellisuuden, taloudellisuuden ja tehokkuuden takia ohjeet pitäisi koota yksiin kansiin. ”Meillä on paljon tietoa, esimerkiksi erilaisia asiaan liittyviä oppaita on julkaistu, tosin jo vuosia sitten. Tarkoitus on kuulla asiantuntijoita ja saada palautetta ennen kuin lopullinen versio liitetään käsikirjaan. Lentosammutustoimintaa koskeva osuus julkaistaan osana käsikirjaa ensi vuonna PTJ 2.0 käsikirjassa. Vuosi sitten julkaistua pelastustoiminnan johtamisen (PTJ) käsikirjaa täydennetään tarpeen mukaan ja nyt siihen on tarkoitus ottaa mukaan myös lentosammutustoiminnan johtamista koskeva osuus. Hän tekee sitä Hämeen ammattikorkeakoulussa teknologiaosaamisen johtamisen tutkinto-ohjelmassa. Suurimpana ongelmana näissä on tiedon hajanaisuus. ”Valmistelu ja uusi PTJ 2.0 -OKA analyysi hanke on jo aloitettu ja tarkoitus on koota tarvittavat tiedot niin, että tämäkin johtamistoimintaa tukeva ja tarvittava tarkistuslista saadaan mukaan digitaaliseen työvälineeseen”, yliopettaja Matti Honkanen kertoo. Koulutuksen laajuus on kaksi opintopistettä
Käyttöaikaa rajoittavat muun muassa lentoturvallisuus ja laitteiden suorituskyky. 3/2024 Pelastustieto 21 KOULUTUS Tällä hetkellä tieto kertyy pääasiassa käytännön kokemuksen kautta. Hiljainen tieto tulee näin dokumentoiduksi. Tällä hetkellä tieto kertyy pääasiassa käytännön kokemuksen kautta”, Mika Helin sanoo. Tätä tietoa on mahdollista hyödyntää myös työn alla olevassa PTJ-käsikirjan täydentämisessä. Mika Helin kuvattuna 2022 Jämijärvellä, jossa vuosittain järjestetään lentosammutuspäälliköiden koulutustilaisuus. Miten sitä kyetään johtamaan ammattitaitoisesti. Helin sanoo, että huolimatta miehittämättömien ilma-alusten soveltuvuudesta nopeaan tiedusteluun ja väliaikaisen tilannekuvan luomiseen, on niiden käytöstä saatava hyöty rajallista. Opinnäytetyön aihe oli jo selvillä hänen hakiessaan opiskelijaksi. Silloin toiminnan teho ja laatu varmistetaan, myös yhteistyöviranomaisten hyödyntämisessä”, Helin sanoo. Nyt olisi tarpeen oppikirjamainen teos, jossa käytäisiin läpi esimerkiksi toiminnassa käytettävää kalustoa ja suorituskykyä. Seuraavan vuoden lentosammutuspäällikkökurssille Helin osallistui itsekin. Käsikirjaa tarvitaan myös siksi, koska valtaosalla päällystöviranhaltijoista ei ole kokemusta lentosammutustoiminnasta. ”Maajoukkojen komentajille on tärkeää saada tieto siitä, mihin lentosammutustoiminnan suorituskyvyllä pystytään. Suomessa ollaan edelläkävijöitä lentosammutusjohtamisessa. Siellä on tutus tut tu myös Saabin operoimiin sammutuslentokoneisiin (pieni kuva).. ja toisaalta osa tiedosta on joko vanhentunutta tai muuten huonosti nykyiseen toimintaan soveltumatonta. Koulutus sijoittuu huhti–toukokuun vaihteeseen. Mika Helin kiinnostui lentosammutustoiminnan johtamisesta osallistuttuaan vuonna 2012 Lopen Räyskälässä järjestettyyn pelastuslaitoksen suurharjoitukseen, jossa lentosammutustoimintaa harjoiteltiin yhdessä maayksiköiden kanssa. Kurssi sisältää verkossa toteutettavan teoriajakson ja erillinen harjoitusleirin Jämijärvellä. Kaiken lähtökohta on maassa tapahtuvaa toimintaa tukevan tehokkaan lentosammutuksen ja sen johtamisen kehittämisessä. Kouluttautuminen on myös tärkeää. Sen jälkeen hän on koonnut aiheesta tietoa ja toiminut myös tuntiopettajana Pelastusopistossa. HILJAISTA TIETOA Ajatus käsikirjasta vei hänet myös opiskelemaan. Lentosammutuspäälliköiden koulutus järjestetään vuosittain Pelastusopiston päällystön täydennyskoulutukseen kuuluvalla kurssilla. Suomalaista lentosammutuksen johtamistapaa ei juurikaan Euroopassa käytetä, johtamisjärjestelmään on haettu oppeja Pohjois-Amerikasta
22 Pelastustieto 4/2023. Näin ne toimivat talven koettelemuksissa. Palojalkineiden suojaluokitus (EN 15090:2012) F1PA Soveltuu tavallisiin pelastustehtäviin sekä palon sammuttamiseen, maastopalojen sammuttamiseen, joissa palava aines on kasviperäistä, kuten metsä, pellot, istutukset tai viljelysmaa. Vetoketjuja nauhakiinnityksellä varustetut maiharit ovat jo testin aikana osoittaneet soveltuvuutensa niin haalareista tehtyihin latinkeihin kuin nopeisiin lähtöihinkin, joihin saapasmallilla on jo tunnetusti pitkät perinteet. 22 Pelastustieto 3/2024 Talvi palojalkineisssa Pelastajat käyttävät neljää palojalkinemallia läpi vuoden ja kertovat kokemuksistaan. Kolme maiharinkaltaista jalkineparia ja yksi perinteinen saapasmalli kahlasivat hanget sekä ottivat vastaan pakkaset ja tuntumaa liukkaudesta. Teksti ja kuvat: Marko Partanen HENKILÖKOHTAISET VARUSTEET V uoden kestävä pelastajien palojalkinetesti on taivaltanut läpi Suomen talven. Mielenkiintoista oli, miten lyhyemmällä varrella selvittiin hangessa ja miten ylipäätään kaikki testattavat jalkineet selviävät pakkaskelillä. F2A Soveltuu pelastustehtäviin, palon sammuttamiseen ja omaisuuden suojeluun rakennuksissa, suljetuissa rakenteissa, ajoneuvoissa, laivoilla tai vastaavissa paloja pelastustehtävissä
Jalkineita on pesty tarpeen mukaan vedellä, pesuaineella ja harjalla. Lumi tarttuu jonkin verran jalkineen pohjaan, mutta se irtoaa hyvin huolellisella kopistelulla. Ovet avautuivat, mutta jalkineet kestivät. Käytössä ei ole ilmaantunut mitään ongelmia. Sievin AL GT Fire -saapas kerää testiryhmältä kiitoksia. Pohjan kuviointi ei kerää lunta, mikä saattaisi aiheuttaa liukkautta lämpimiin sisätiloihin mentäessä. Vuoden käytön aikana tukeva varsi on veltostunut hieman, mutta se on silti tukevampi kuin aiempien saappaiden varret. Nämä kulumat eivät vaikuta mitenkään jalkineen käyttöön, ja muuten jalkineet ovat vuoden käytön jälkeen ehjät. Myös jalkineen pintaja pohjamateriaalit sekä ompeleet ovat kestäneet moitteettomasti. Testiaikana jalkinetta on puhdistettu kostealla pyyhkimällä, harjaamalla ja vedellä pesten, mitä jalkine on sietänyt hyvin. Varsi on riittävän pitkä eikä hangessa operoidessa lumi ole päässyt jalkineeseen sisään. Ainoastaan kovimmilla pakkasilla on käynyt mielessä paksumpi vuori, mutta sekään ei ole saanut vetämään ylle toista sukkakerrosta. Jämäkän vartensa ja hyvien vetolenkkiensä takia jalkine on helppo pukea. Testissä jalkinetta käytettiin standardista huolimatta sisäpalon sammuttamisessa sekä lämpimissä savusukellusharjoituksissa. Ominaisuuksia: Palojalkinestandardi: F2A (rakennuspalot) Naulaanastumissuoja: teräs Varvassuoja: teräs Pintamateriaali: nahka Kalvo: Gore-Tex Kiinnitys: vetoketju, nauhat Valmistusmaa: Saksa Steitz Secura Firefighter Gore II. Jalkine on helppo ja vaivaton puhdistaa rikkomattoman ja yhtenäisen ulkopintansa takia. Istuvuutta jalkaan kuvataan äärimmäisen hyväksi. Kuminen kärki suojaa hyvin jalkineen arinta kohtaa. Talven aikana testaajat ovat käyttäneet vain yhtä sukkakerrosta. Jalkineen olemassaoloa ei tarvitse miettiä sitä käytettäessä. Yksittäinen huomio tehdään jalkineen varresta, joka ilmeisesti on taipunut latingissa syntyneestä rasituksesta. Saapasmallia lyhyempi mutta tyköistuvampi varsi tukee mainiosti nilkkaa. Istuvuus jalkineessa on säilynyt edelleen erinomaisena. Vetoketjut toimivat, mutta vetolenkit saisivat olla isommat. Talvikäytössä jalkine on kuljettanut testaajansa yhdellä sukkakerroksella läpi kylmimmän vuodenajan. Saapasmallin jalkine toimii hyvin myös haalarin alaosasta tehdyssä latingissa – varren pituus riittää. Eräässä harjoituksessa jalkineet pääsivät pääosaan, kun niillä avattiin ovia elokuvatyyliin potkimalla. 3/2024 Pelastustieto 23 HENKILÖKOHTAISET VARUSTEET Jalkine oli jalkaan heti hyväntuntuinen ja hyvin istuva. Jalkine pitää hyvin, välillä alusta on ollut myös todella liukas eikä pito-ongelmia ole ilmaantunut. Jalkine on toiminut kaikissa tilanteissa tehtävälajista riippumatta hyvin. Ominaisuuksia: Palojalkinestandardi: F1PA (ulkopalot) Naulaanastumissuoja: teräs Varvassuoja: alumiini Pintamateriaali: nahka Kalvo: Gore-Tex Kiinnitys: saapas, ei kiinnitystä Valmistusmaa: Suomi Sievi AL GT Fire Puolipitkävartinen ja vetoketjulla ja nauhoilla kiinnitettävä Steitz Secura toimii edelleen moitteettomasi. Jalkinetta kuvataan lumisessa ja jäisessä maastossa toimivaksi ja pitäväksi. Jalkineilla on kahlattu sammutusvedessä ja niillä on otettu kunnolliset polttoainekylvyt, minkä jälkeen niiden materiaalissa ei jämäkän hajun lisäksi ole havaittu muutosta. Kommenteista päätellen se olisi lähellä optimia jalkinetta, mikäli se täyttäisi sisäpalojen sammuttamiseen tarvittavan standardin. Jalat ovat säilyneet lämpiminä kovissakin pakkasissa niin paikallaolojaksoja sisältävissä nostolavaharjoituksissa kuin liikenteenohjauksissakin. Pintamateriaali on jalkineen kärkeä lukuun ottamatta säilynyt vahingoittumattomana. Jalkineilla on kahlattu upottavassa hangessa, jossa toisella kerralla jalkineeseen on päässyt lunta ja toisella kerralla ei. Testijalkineiden nahkaisissa kärjissä havaitaan kulumaa, joka on syntynyt polvillaan työskentelyn seurauksena
Pohjan kuviointi kerää tietyillä keleillä lunta, jota ei saa kunnolla kopisteluta pois. Tällaisissa tapauk sissa Sievi korjaa rikkoutuneen jalkineen tai lähettää tilalle uuden vas taavan tuotteen kuluitta. Pohja on tukeva, siinä on hyvä tuntuma, ja se pitää jäisellä ja lumisellakin alustalla hyvin. Jalkineella on operoitu kovissakin pakkasissa yhtä sukkakerrosta käyttäen. Jalkineet ovat säilyneet käytön ajan ehyinä, kumivahvikkeet suojaavat jalkineen kärkeä. Tukevan jalkineen on todettu toimivan erinomaisesti savusukellustehtävällä portaikossa ja palavassa tilassa. Jalkineet on pesty pyyhkimällä, tiskiharjalla ja pesukoneessa laittamalla ne pyykkipussiin ilman nauhoja. Työtä tehdessä jalkineeseen ei ole tarvinnut kiinnittää huomiota, ja siihen on voinut luottaa kaikissa tilanteissa. Palon jäljiltä likainen jalkine vaati mekaanisen puhdistuksen pesuaineella ja vedellä, minkä se kesti hyvin. Jalkinetta on käytetty läpi talven yhden sukkakerroksen kanssa. Jalkineen vetoketjukiinnitys ei pukiessa vie juurikaan saapasmallia enempää aikaa, mutta auttaa yhdessä nauhojen saamaan jalkineesta käyttäjälleen yksilöllisesti tukevan. Kovimmilla pakkasilla kengän pohja vaikuttaa kovettuvan, jolloin siitä tulee jossain määrin liukas. Pintamateriaali on kestänyt pesut muuttumattomana. Hankeen mentäessä jalkineen suuosa on kiristettävä huolella, muutoin suuosalle voi päästä lunta. Siirtyessä ulkoa sisätiloihin – esimerkiksi aseman pihalta autohalliin – saattaa pohjaan tarttunut lumi tehdä jalkineesta sisällä liukkaan. Ominaisuuksia: Palojalkinestandardi: F1PA (ulkopalot) Naulaanastumissuoja: teräs Varvassuoja: alumiini Pintamateriaali: nahka Kalvo: Gore-Tex Kiinnitys: nauhat Valmistusmaa: Suomi Sievi AL GT Timber Haix istui heti hyvin jalkaan. Jalkine on kestänyt muutenkin Suomen vuodenaikojen rasitusta eivätkä testiajat raportoi rikkoutumisista. Nauhasidonnan ehtii tehdä sujuvasti tehtävälle mennessä. Pienimmätkin yksityiskohdat, kuten vetoketjujen vetimet kestävät. Yhdestä jalkineesta repesi takuuajan aikana vetolenkki, mikä todettiin valmistusvirheeksi. Haixilla on kannattajansa, jotka arvostavat omaan jalkaan yksilöllisesti sopivaa jalkinetta. Jalkine toimii silti tukevasti eikä hölsky jalassa. Tämä saattaa tehdä pohjasta liukkaan siirryttäessä pakkasesta suoraan lämpimiin sisätiloihin. Aktiivisella käytöllä istuvuus paranee, jolloin jalkineista tulee oiva kumppani. Tietynlainen lumi tarttuu pohjaan, ja sitä on kopistelemallakaan hankala saada pois. Saapasmallin jälkeen uuteen tapaan kiinnittää jalkine on jo totuttu, vaikka toisinaan haikaillaan saapasmallin helppokäyttöisyyttä. Jalat ovat pysyneet lämpiminä. Kun jalkineen sitoo myös varren matkalta, kuluu hetki enemmän aikaa, mutta nilkka saa huomattavasti paremman tuen. Lämpö jalkineen sisällä on riittänyt kovissakin pakkasissa. Huolellisen nauhasidonnan jälkeen jalkineen sisään ei pääse lunta. 24 Pelastustieto 3/2024 HENKILÖKOHTAISET VARUSTEET Jalkine on todettu todella tukevaksi, alussa jopa raskaaksi ja tönköksi, mikä saattaa johtua vahvasta moottorisahasuojasta. Reipas käyttö ja kunnollinen sisäänajo tekivät tehtävänsä: alkukankeudet hävisivät, mutta istuvuus ja tukevuus säilyivät. Jalkine on puettu myös pelastustehtäville, mutta ei sisäpalon sammutukseen, koska sillä ei ole toimintaan tarvittavaa standardia. Pito on kuitenkin hyvä, kun puhtaalla kuviolla kävellään veden liukastamalla betonilattialla, esimerkiksi autohallin lattioita pestessä. Kun jalkineesta sidotaan vain lukittuva jalkapöydän nauhoitus, voidaan sitä käyttää nopeasti. Jalkine vaikutti uutuuttaan hieman jäykältä ja sen pohja tunnottomalta. Ominaisuuksia: Palojalkinestandardi: F2A (rakennuspalot) Naulaanastumissuoja: metalli Varvassuoja: komposiitti Pintamateriaali: nahka Kalvo: Gore-Texin Crosstech-kalvo Kiinnitys: vetoketu, nauhat Valmistusmaa: Kroatia Haix Special Fighter ® Pro TUTKIJA ESITTÄYTYY
Alalla tehdään paljon arvokasta tutkimusta.. Alalla tehdään paljon arvokasta tutkimusta ja toivoisin, että tutkimustoiminta ja tutkimustulokset tuotaisiin entistä paremmin tietoisuuteen. Haaveena olisi palata takaisin painonnoston pariin. Parasta altistumistutkimuksissa on se, että tulokset ovat hyödynnettävissä käytäntöön. Tyypillisimmillään työpäivään kuuluu paljon kirjoittamista ja tiedon louhimista artikkeleista. Lisäksi olen mukana EU:n (Horizon Europe) CLIMAAX-hankkeessa, joka liittyy ilmastonmuutokseen ja työkalujen kehittämiseen ilmastoja hätäriskien hallintasuunnitelmien parantamiseksi. Selvitimme myös, kuinka pesutekniikoita tulisi kehittää, jotta puhdistuminen olisi mahdollisimman tehokasta. Myös tuleva väitöskirjani rakentuu pelastajien altistumisen tutkimisen ympärille. Jos vain arjen pyöritys antaa myöten, minut löytää etenkin talvisin hiihtämästä tai retkiluistimilta. Esittelemme tutkijoita ja heidän työtään myös tulevissa numeroissa. Tässä hankkeessa tutkimme, kuinka pelastajat altistuvat erilaisille komposiiteille ja niiden haitoille operatiivisilla tehtävillä sekä kehitämme suojautumiskeinoja ja puhdistusmenetelmiä. Petojatko-verkosto (pelastustoimen jatko-opiskelijat) on hieno esimerkki tästä. Koonnut: Siiri Pohjoinen K U V A : K A T JA H E D B E R G Väitöskirjatutkija Riikka Salmi toivoo, että pelastuslaitoksille saataisiin entistä yhtenevämmät käytännöt varusteiden puhdistamiseksi. Viimeisimpänä tutkimuksena valmistui Palosuojelurahaston rahoittama Varusteiden ja kaluston puhdistusmenetelmien arviointi ja kehittäminen -hanke (SAVE). COMPO-hankkeen tavoitteena on mitata pelastajien altistumista komposiitteja työstettäessä ja sammutettaessa, testata nykyisten suojavarusteiden suojauskykyä komposiitteja vastaan, arvioida suojavarusteiden puhdistumista lujitekuiduista vesipesussa ja tuottaa koulutuspaketti aiheesta. Erityisen hienoa olisi, jos tieto edistyneistä puhdistusmenetelmistä le viäisi laajemmalle. Vuoden 2024 alusta aloitimme COMPO-hankkeen ( Komposiittija nanomateriaalit operatiivisessa toiminnassa, altistuminen ja sen vähentäminen), joka liittyy myös altistumiseen. Työpäivien lomaan mahtuu myös hienoja kohtaamisia sekä uusien ihmisten että läheisten kollegojen kanssa. 3/2024 Pelastustieto 25 HENKILÖKOHTAISET VARUSTEET TUTKIJA ESITTÄYTYY Altistuminen minimiin Tutkimustulokset timanteiksi, tiedoksi ja toiminnaksi (4T) on juuri päättynyt kehittämishanke, joka vahvistaa pelastusalaa koskevan tutkimuksen vaikuttavuutta tukemalla tutkimusviestintää. On ollut jo nyt ilo nähdä, että pelastusalalla on paljon jatko-opiskelijoita. COMPO-hanke on kaksivuotinen, ja sen on määrä valmistua vuoden 2025 loppuun mennessä. Lisäksi toivoisin, että pelastuslaitoksille saataisiin entistä yhtenevämmät käytännöt varusteiden puhdistamiseksi ja tutkimustuloksemme auttaisivat suunnittelemaan fasiliteetteja entistä paremmin etenkin uudisrakentamisessa. Hankkeessa selvitimme, kuinka pelastajien varusteista saadaan syöpävaarallisia aineita pois eri puhdistustekniikoilla. O len väitöskirjatutkija Riikka Salmi Pelastusopiston tutkimus-, kehittämisja innovaatiotoiminnasta. Päätyönäni ovat altistumistutkimukset
Pensi Rescue on puolestaan tunnettu ambulansseihin jo pitkään valmistamistaan Pensi-monitoimipaareista. Kun Frestems alkoi suunnitella ja valmistaa molempien yritysten tuotteet, niistä tehtiin ristiin toimivia. ”Tällainen tarve on nähty Ukrainan sodassa, kun loukkaantuneita evakuoiSamat paarit toimivat Pensi Rescue toimittaa paarijärjestelmiä siviiliambulansseihin, Frestems vastaavia tuotteita panssaroituihin sotilasambulansseihin. ProMIL Wheels -paarit eivät ole vielä markkinoilla, mutta puolalaiset ja yhdysvaltalaiset sotilaat testaavat niitä Ukrainassa. Ne päätyivät tekemään siviilija sotilaskäyttöön tarkoitetuista paareista ja niiden lastausjärjestelmistä yhteensopivia. Uudet pääasiassa ambulanssikäyttöön kehitetyt Pensi Carbon -monitoimipaarit voidaan lastata miinankestävään panssariajoneuvoon ja toisaalta panssariajoneuvoon kehitellyt ProMIL Wheels -paarit sopivat siviiliambulanssiin. YHTEENSOPIVAA KULJETUSKALUSTOA Sotilaspuolelle erikoistuneen Frestemsin asiakkaita ovat Euroopan suurimmat sotilastoimijat. 26 Pelastustieto 3/2024 U krainan sota ja pandemiaaika puhuttelivat sastamalalaisia perheyrityksiä. Frestemsin operatiivisen johtajan Anna-Kaisa Lahdensivun mukaan asiakkaat ovat ihmetelleet messuilla, kun hän on käsitellyt vaivatta korkealle lastaavaa paarinlastausjärjestelmää yhdellä kädellä, vaikka sen kyydissä on 75-kiloinen nukke. KEVYET PAARIT PYÖRILLÄ Frestemsin sotilaspuolelle suunnittelemaa, kahden ison pyörän päällä työnnettävää ProMIL Wheels -paaria voidaan myös kantaa. Yritys valmistaa panssaroituihin ajoneuvoihin miinankestäviä paarialustoja ja lastausjärjestelmiä, siviilipuolen paarialustoja sekä uusina tuotteina ProMIL Wheels -paareja ja hiilikuidusta valmistettuja Pensi Carbon -monitoimipaareja. Ongelmia tulee, jos näin ei ole”, Frestemsin toimitusjohtaja Ari-Matti Vuorenoja sanoo. Saamme sieltä kokemuksia”, Ari-Matti Vuorenoja kertoo. ”Olemme lahjoittaneet niitä sinne testikäyttöön. LISÄÄ KULJETUSKAPASITEETTIA Niko Vuorenojan mukaan yritysten rakentama yhteensopivuus on tarpeellinen rauhanomaisissakin poikkeusoloissa, kuten pandemiatilanteissa, joissa kuljetuskapasiteettia tarvitaan lisää. Hyvässä maastossa yksi henkilö pystyy hoitamaan evakuoinnin työntämällä, vaativassa maastossa tarvitaan kaksi henkilöä keventämään tai kantamaan. ”Uutta ProMIL Wheels -paaria on testattu lumessa ja aavikolla ja hienosti kulkee”, hän sanoo. Minitoimipaarien porrasavustimen kanssa paareja voi hallita portaikossa yhdellä kädellä. Frestems näkee tämän isona kehityksenä siihen, että perinteisen kannettavan Nato-paarin jokaiseen kulmaan tarvitaan käsivoimin operoiva kantaja. Voimaa ei tarvitse käyttää.. ”Ukraina on opettanut, että viranomaisten kaluston on oltava yhteensopivaa. Teksti ja kuvat: Marko Partanen KALUSTO Ambulanssi tai sotilasajoneuvo daan panssariajoneuvolla kuumalta alueelta pois edelleen siirrettäväksi tavallisella ambulanssilla eteenpäin”, Pensi Rescuen toimitusjohtaja Niko Vuorenoja sanoo
Paari lastataan korkealle ja käsin, mutta voimaa tarvitaan vähän.. Sastamalalaisyritykset ovat lähteneetkin liikkeelle etupainotteisesti. Nykyään yritykset sijaitsevat Sastamalassa sadan metrin päässä toisistaan. ”Kun korona-aikana monet tuskailivat uusien välineiden tai varaosien kanssa, meillä ongelmaa ei ollut. ”Olemme olleet oikeaan aikaan esillä. Pensin avulla osaamme myös siviilipuolen.” Lahdensivu sanoo, että ensimmäisenä tähtäimessä on Ruotsi, jossa tilanne on asialle tällä hetkellä otollinen. Tämä on meidän ottama askel kohti kokonaisturvallisuutta”, Niko Vuorenoja sanoo. Telineet eivät haittaa normaalia matkustajaliikennettä, mutta niiden avulla bussit voidaan muokata potilaskuljetusta varten, jolloin kuljetuskapasiteettia saadaan lisättyä nopeasti. Ari-Matti Vuorenojan mukaan yhtenäisyyttä tavoittelevan Nato-standardin käytölle ei ole selkeää linjaa. Sotilaspuolella on paljon vaatimuksia ja me osaamme ne. ”Olemme luoneet järjestelmän, vaikka kukaan ei ole sitä tilannut. 3/2024 Pelastustieto 27 KALUSTO ”Kaluston yhteensopivuus tukee myös viranomaisyhteistyötä, jossa kuljetuskapasiteetin lisääminen voi tulla kyseeseen ilman poikkeusolojakin”, Niko Vuorenoja sanoo. PENSI JA FRESTEMS 1990-luvulla veljekset Eero ja Timo Vuorenoja omistivat Pensi Rescuen. Pensiä johtavat Eeron lapset Niko ja Niilo ja Frestemsiä Timon lapset Ari-Matti ja Anna-Kaisa. Pensin paareja käyttää merkittävä osa suomalaisia palveluntarjoajia, mutta 70 prosenttia tuotannosta menee vientiin. Hänen oma linjansa on kuitenkin suora. Frestemsin asiakkaina ovat sotilaspuolen toimijat, 80–90 prosenttia tuotannosta menee vientiin. Eri maiden järjestelmiä sekä siviilija sotilaspuolen laitteita ei voida käyttää ristiin. Veljekset päättivät eriyttää siviilija sotilaspuolen. OMA ASKEL Niko Vuorenojan mukaan Natossa mietitään jatkuvasti, miten siviilija sotilaspuoli voivat tukea toisiaan. Lähes kaikki komponenttimme ovat suomalaisvalmisteisia”, Ari-Matti Vuorenoja sanoo. Jotkut kaupungit ovat miettineet kaupunkibussiensa varustamista Frestemsin valmistamilla telineillä, joihin voidaan kiinnittää kevyet kenttäpaarit. Anna-Kaisa Lahdensivun mukaan sotilasja siviiliyhteistyö on noussut esiin monissa kansainvälisissä seminaareissa ja messuilla. Ari-Matti Vuorenoja lastasi ProMIL Wheels -paarin panssaroidun ajoneuvon paarialustalle. KONEISTUSKESKUKSET TYÖSTÄVÄT Frestems on satsannut valmistuksen automatiikkaan ja sen koneistuskeskukset valmistavat paarijärjestelmien osia yötä päivää. Omavaraisuus ja kotimaisuus on ollutkin molempien yritysten johtavia ajatuksia. ”On tyhmyyttä, jos tulevaisuuden laitteet eivät sovi yhteen.” Ari-Matti Vuorenoja sanoo, että Eu rooppa on tältä osin kuin tilkkutäkki. Yritys alkoi saada paljon pyyntöjä Puolustusvoimien käyttöön soveltuvista potilaankuljetusratkaisuista. Eero osti Pensi Rescuen veljeltään, joka perusti sotilaspuolelle suuntautuneen Frestemsin
Jotta päivystys toimii, on potilaiden läpimenoajat pidettävä kohtuullisina. Uuden sairaalan myötä kaikki Helsingissä hoidettavat päivystyspotilaat ohjautuvat samaan paikaan, Meilahden yhteispäivystykseen. Nyt yhdessä ja samassa tilassa hoidetaan tikun poisto sormesta ja aorttadissekaation korjausleikkaus. Siltasairaalan yhteispäivystykseen saapuu päivittäin 70 potilasta ambulanssilla ja 250 muilla kyydein. Siltasairaalan yhteispäivystyksen toiminta ei ole kertaakaan halvaantunut ylisuuriin potilasmääriin. Kävijämäärältään se on maan vilkkain päivystyspiste. Aina löytyy joku, jolta kysyä”, kertoo Jani Mononen. LÄPIMENOAJAT LYHYITÄ Päivystyksessä saattaa olla yhtä aikaa jopa sata potilasta. Triagen (potilasluokittelu) osuus korostuu tällaisen potilasmäärän hallinnassa. Teksti: Jarmo Turva · Kuvat: Hanna Raijas K un talo on näin valtava ja potilaatkin erilaisia, on henkilökunnastakin löydyttävä melkoinen määrä erilaisia osaajia, päivystysalueen ylilääkäri Jani Mononen kertoo. Mahdolliset triagen ongelmat ratkaistaan sisällä potilashuoneessa eikä ovella potilaan luovutusprosessin yhteydessä ensihoitajien läsnä ollessa. Asiaan on aidosti paneuduttu ja siinä on Jani Monosen mukaan onnistuttu hyvin. Yhteispäivystyksen triagessa kokeneen hoitajan intuitiolle annetaan tilaa – jos huolestuttaa, on suuntana aina valvonta. Uudistuksen ja ohjeistuksen myötä päivystyspotilaan hoitopaikkaa ei enää tarvitse arpoa. ”Päivystyksessä on arvioitu, että koko alueen kaikkien töiden perehdyttäminen veisi noin viisi vuotta. Perehdytys on asteittaista ja se suunnitellaan jokaisen hoitajan omien mielty”Henkilökunnan perehdytys ja osaaminen on ykköspriorieettimme”, kertoo ylilääkäri Jani Mononen. Näin isolla alueella perehdyttäminen on luonnollisesti haastavaa ja siihen onkin paneuduttu huolellisesti. VÄHEMMÄN ARPOMISTA Aiemmin Helsingin keskustassa oli yli kymmenen sairaalapäivystystä. VALINNANVARAA ON ”Isossa talossa kukaan ei koskaan ole yksin. 28 Pelastustieto 3/2024 28–29 – SILTASAIRAALAN ESITTELYJUTTU SEN SIJAAN –MARKO PÄIVYSTYS Siltasairaala täydensi Meilahden yhteispäivystyksen Ortopedian, traumatologian sekä käsija neurokirurgian potilaita hoitava Siltasairaala on ollut toiminnassa vuoden. Yksi yllättävän tärkeä pohdintaa aiheuttava kysymys onkin ihmislogistiikka. Koska työpaikan vaihtaminen nuorena on täysin hyväksyttävää, ei kaikkea todellakaan kannata opettaa kaikille”, Mononen korostaa. Päivystysalueella on töissä on noin 200 hoitajaa, suurta vajetta henkilöstömäärässä ei ole
Erikoistuvat lääkärit noudattavat selkeää lukujärjestystä ja tästä onkin saatu jo hyviä kokemuksia. Toimipisteistä ja suuntautumisvaihtoehdoista ei ole pulaa. Tehdäänkö joku hoitotoimenpide jo ambulanssin paareilla. Näistä saatujen kokemusten valossa kuolleisuus lisääntyy ensin hiukan, mutta pian se laskee selvästi. ”RAPTOR-sali on nyt saatu välittömään valmiuteen ja sen uutta toimintamallia on testattu ja henkilöstöä koulutettu”, kertoo ortopedian ja traumatologian ylilääkäri Tim Söderlund. Tämän perusteella mietitään nopeasti etukäteissuunnitelman mukainen taktiikka. Ensimmäisellä kerralla sisään tullessa huomio kiinnittyy CT-laiteeseen ja alkuhämennyksen jälkeen monitoreihin sekä välinevarastoihin. 3/2024 Pelastustieto 29 28–29 – SILTASAIRAALAN ESITTELYJUTTU SEN SIJAAN –MARKO PÄIVYSTYS mysten mukaan. Aluksi RAPTOR-salissa on tarkoitus hoitaa lähinnä vammapotilaita mutta toiminnan vakiinnuttua saatetaan huomata hyötyjä myös muiden kriittisesti sairaiden hoitamisessa. Potilaan hoitoa salissa harjoitellaan säännöllisesti moniammatillisin simulaatioin. Pysähdytäänkö kuulemaan raportti vai siirretäänkö potilas pöydälle. Kaikki toimenpiteet onnistuvat nyt samassa tilassa, vain hoitotiimit potilaan ympärillä vaihtuvat. RAPTOR-sali hälytetään valmiuteen ensihoidon ennakkoilmoituksen perustella selkein kriteerein. Erityisen tärkeäksi Tim Söderlund kuvailee trauma teamja CT-prototokollien hiomisen. Erityiskiitoksen Jani Mononen antaa Minna Halisen luomalle opetustyökalulle, Päivystyksen peruskoululle. Vastaavaa toimintaa on jo ainakin Kanadassa ja Japanissa. ”Raptor-salissa kirimme kiinni minuutteja”, muistuttaa Tim Söderlund.. RAPTOR-SALI VALMIUDESSA RAPTOR (resuscitation with angiography, percutaneous techniques and operative repair) on suuri leikkaussali, jossa potilaalle voidaan tehdä tietokone tomografia ja angiografia heti tämän saavuttua. RAPTOR-salissa voidaan kiriä kiinni niitä minuutteja, joita aiemmin menetettiin potilaan siirtelyssä sokkihuoneen, kuvantamisen ja leikkaussalin väleillä. Tila on riittävän suuri ja paarien kanssa operointi onnistuu siellä sujuvasti. Jätetäänkö ambulanssin monitorit kiinni potilaaseen kuvantamisen ajaksi. Siltasairaalan RAPTOR-sali on päivystyksen ja leikkausosaston rajalla, ja sinne on ambulanssiovelta muutaman kymmenen metrin paarintyöntömatka. Oleellista ja uutta harjoittelussa ja toiminnassa on tiimien vaihto ja irtautuminen potilaan pysyessä paikoillaan. Lisäksi on vammameksnismiin perusstuvia kriteereitä. Sisään saliin tullessa tehdään five second round -tarkistus. Nähtäväksi jää, tuleeko RAPTOR-salin käyttö vaikuttamaan ensihoidon toimintamalleihin lähinnä vammapotilaiden kohdalla. Tim Söderlundin mukaan RAPTOR-salin hyödyt saadaan selville 3–5 vuodessa. Miten tunnistaa sepsis nopeammin. Samassa tilassa potilas voidaan myös leikata. Vanhoissa tiloissa Töölön sairaalassa tämä kesti keskimäärin 37 minuuttia. Elvytyksiä sattuu päivystysalueella hyvin harvoin, tästä kiitos kuuluu osaltaan ensihoidolle, joka onnistuu potilaidensa stabiloinnissa hyvin. Tavoitteena on aloittaa CT-kuvaus aina viimeistään 10 minuutin kuluttua saapumisesta. Parhaillaan valmistellaan erilaisia luovutusja raportointimenetelmiä. Myös potilaiden luovutusprosessia voitaisiin edelleen hioa. Selkein ja tärkein niistä on ilmoitushetkellä systolista verenpainetta korkeampi syketaajuus. PÄIVYSTYKSEN PERUSKOULU Myös lääkäreiden opetusta on mietitty hyvin tarkkaan. Mitä tehdä epäspesifille sokille. Päivystysalueella erityisesti kiinnostavista potilasryhmistä Jani Mononen nostaa esiin konservatiivisten potilaiden joukkoon luokitellut kriittisesti sairaat. Sen sijaan kriittisten vammapotilaiden toimintamallit ovat jo huolellisesti mietittyjä. Kun simulaatiot ja käytäntö vielä opettavat, voidaan yksityiskohtia hiomalla vielä puristaa hukkaminuutteja pois. Kun akuuttilääkäri on saanut hyvän opetuksen erikoisalalleen, yhteistoiminnasta myös ensihoidon kanssa tulee takuuvarmasti sujuvampaa
• 2019–2021 tehtiin tutkimus, jossa määriteltiin menetelmän perusta. Lisätietoja: www.ttl.fi. Ensihoitajat ovat kokeneet, että FIRSTFIT • Työterveyslaitoksen hanke, arvioi ja seuraa ensihoitajien fyysistä toimintakykyä. KOLLEGIAALINEN MOTIIVI Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella tehdystä FirstFit-pilotista saatu palaute on Salokanteleen mukaan ollut innostunutta. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella menetelmää on ollut jalkauttamassa liikuntapalvelukoordinaattori Meri Salokannel, joka on koulutukseltaan liikuntatieteiden maisteri ja erikoistunut valmennusja testausoppiin. Näiden saavuttamiseksi ei tarvitse olla huippukunnossa, vaan riittää, että ollaan tarpeeksi hyvässä kunnossa, nautitaan liikkumisesta, ja lisätään sen kautta yleistä hyvinvointia”. Usein kuormituksen ajatellaan liittyvän raskaisiin potilassiirtoihin, mutta myös usein toistuvat kevyemmät tehtävät, kuten hoitovälineiden kantaminen kuormittavat. FireFit), mutta ensihoidosta vastaavanlainen järjestelmä on puuttunut. Teksti ja kuvat: Jemina Johansson ERGONOMIA Ensihoitajan fyysinen kunto ja toimintakyky lankutuksella ja puristusvoimalla, ja lisäksi on muutama liikkuvuutta, kehonhallintaa ja tasapainoa mittaava liike”, Salokannel selittää. ”Oma hyvinvointi, palautuminen ja elintapasairauksien välttäminen motivoivat ihmisiä usein enemmän kuin ajatus pelkästä työkykyyn panostamisesta. Joihinkin asioihin voimme itse vaikuttaa. Polkupyörätestillä arvioidaan kestävyyttä, lihasvoimaa puolestaan kahvakuulakyykyllä, Ehjänä kotiin Ensihoito on fyysisesti kuormittavaa työtä, jossa kaikkeen ei voi itse vaikuttaa. Työterveyslaitos on kuitenkin viime vuosina täyttänyt tätä aukkoa, ja pitkän tutkimusja kehitystyön seurauksena on syntynyt FirstFit-menetelmä, joka on jo ollut kokeilussa useilla pelastuslaitoksilla. Palomiesten fyysisen kunnon seurantaan ja ylläpitoon on jo pitkään ollut käytössä melko vakiintunut testausjärjestelmä (mm. Salokannel muistuttaa, että ensisijainen tavoite fyysisen kunnon parantamisessa on kuitenkin luoda toimintakykyisiä ja terveempiä ihmisiä, jotka siten saavat myös enemmän irti vapaa-ajastaan, kun työvuoroissa jaksaminen paranee. Salokanteleen mukaan tärkeintä olisi liikkua säännöllisesti ja huolehtia siitä, että kokonaisuus sisältää sekä kestävyysettä lihaskuntotreeniä, kehonhuoltoa unohtamatta. TAVOITEARVOT AUTTAVAT FirstFit-menetelmän viitearvojen tarkoituksena ei ole laittaa osallistujia paremmuusjärjestykseen vaan tarjota tavoitearvoja sellaiseen kuntotasoon, jolla selviää työstä hyvin. ”Kyseessä on matalan kynnyksen testi, joka sopii kaikenkuntoisille. 30 Pelastustieto 3/2024 S ekä pelastustoimessa että ensihoidossa yhdistävänä tekijänä on työn fyysinen kuormittavuus sekä kuormituksen voimakas vaihtelu työtehtävistä ja työvuoroista riippuen. • 2023–2025 kehitetään testiohjeistuksia, testipalautteita ja harjoitteluohjeita sekä määritetään viitearvot ensihoitajille
Palautteiden joukosta on noussut myös kollegiaalinen motiivi omasta kunnosta huolehtimiseen: ensihoito on luonteeltaan pääosin parityöskentelyä, ja mikäli työparin voimat ovat esimerkiksi nostotai kantamistilanteessa äärirajoilla, tuo tämä mahdollisesti lisäkuormaa toiselle, sekä lisää kummankin riskiä työtapaturmaan esimerkiksi äkillisen notkahduksen sattuessa. Tämä tukee sekä työssä jaksamista, työstä palautumista että työkunnon säilyttämistä myös taukojen ajan”, Salokannel huomauttaa. Lisäksi hyvä lihaskunto auttaa myös silloin, kun jonkin noston joutuu suorittamaan hieman epäergonomisesti. Tämä nähtiin myös potilasturvallisuuskysymyksenä. Fyysisesti erityisen vaativia työtehtäviä ei myöskään ole joka työvuorossa, mutta niihin on oltava valmis, kun sellainen tulee. Hyvien nostotekniikoiden opettelu ja työnantajan tarjoamien apuvälineiden käyttö kannattaa”, Salokannel kannustaa. ”Riskejä ei aina voi täysin poistaa, mutta ne voi minimoida. ”Kuntotason olisi hyvä olla sellainen, että työstä ei vain selviydytä, vaan on jonkin verran reserviä. ASENNE SUURIN HAASTE Salokanteleen mukaan suurimpia haasteita ergonomisten työtapojen omaksumisessa ja toteuttamisessa eivät kuitenkaan usein ole oma fyysinen kunto tai käytettävissä olevat apuvälineet, vaan asenne. Mutta vaikka jonkin Kollegiaalinen motiivi puskee ensihoitajia harjoittelemaan kantamisja nostamistilanteiden varalta.. 3/2024 Pelastustieto 31 ERGONOMIA heidän hyvinvoinnistaan ja jaksamisestaan ollaan kiinnostuneita ja että siihen halutaan panostaa. Lisäksi mahdollisuus suorittaa FirstFit-menetelmän harjoitteet työvuoron aikana sai osallistujilta kiitosta. Salokannel on osallistunut ensihoitotyön ergonomiaa käsittelevään koulutukseen, jossa pohdittiin työergonomiaa nimenomaan ensihoidon toimintaympäristön tuomien haasteiden kautta – kun työskennellään ahtaissa tiloissa, liukkailla alustoilla, romun ja tavaroiden keskellä, pimeässä, meluisassa ympäristössä, vaihtelevissa sääoloissa ja usein vielä aikapaineen kanssa, onko ergonomiseen työskentelyyn pyrkiminen edes realistinen haave. APUA TYÖTAPATURMISSAKIN Mikäli työtapaturma kuitenkin sattuu, Salokannel muistuttaa, että hyvästä fyysisestä kunnosta on siinäkin tilanteessa hyötyä: pitkältäkään sairaslomalta palatessa ei tarvitse aloittaa nollasta, vaan pohjalla on silloinkin hyvä työkunto, ja lisäksi itse vammasta kuntoutuminen on hyvän fyysisen kunnon johdosta nopeampaa. Hänen mukaansa aina on jotain asioita, joihin voi vaikuttaa ja joita voi parantaa. KOKONAISKUORMITUSTA PIENEMMÄKSI Fyysisen kunnon lisäksi ensihoitotyön luomaan kokonaiskuormitukseen voidaan vaikuttaa myös ergonomisilla työskentelytavoilla ja -asennoilla. Hän muistuttaa, että hyvä yleiskunto auttaa tässäkin asiassa: kropassa täytyy olla riittävästi liikkuvuutta, jotta ylipäätään päästään ergonomisempiin työasentoihin. ”Ajatellaan, että kyllä minä jaksan, ja että pitää jaksaa. Täten hyvä peruskunto vähentää myös noston aiheuttamaa vammariskiä
Tähän kiteytyykin Salokanteleen tärkeä viesti ensihoitajille: omasta fyysisestä kunnosta kannattaa pitää huolta, koska elämässä on, ja pitäisikin olla, muutakin tärkeää kuin työ. Uusien ensihoitajien perehdytyksessä työergonomiaa on alettu Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella painottaa aiempaa enemmän ja tuoda esille vaihtoehtoisia toimintamalleja. Nämä ovat myös yleisimpiä syitä alan sairauspoissaoloille. KAKSINKERTAINEN RISKI Tutkimusten mukaan ensihoitajilla on kaksi kertaa suurempi riski potilassiirroista johtuvaan työtapaturmaan kuin muilla sote-alojen työntekijöillä. Meri Salokannel sanoo, että apuvälineitä tulee aina hyödyntää, vaikka kokisikin, että jaksaa tehdä raskaan suoritteen. Sähköpaarien lastaus autoon on huomattavasti kevyempää. Kun työ ei vie kaikkia voimavaroja, energiaa jää muuhunkin. Keski-Uudellamaalla on jo suurimmassa osassa ambulansseja siirrytty sähköpaareihin, joten niiden lastaus autoon on huomattavasti kevyempää kuin manuaalipaarien tai kantotuolin nosto. Sekä työtapaturmien että muiden tukija liikuntaelinsairauksien riskiin vaikuttavat yksittäisten nostojen ja siirtojen lisäksi ensihoitotyölle tyypillinen toistuva fyysinen kuormitus, kuten kumartelut ja vartalon taivutukset, vuorotyö itsessään sekä yleiset elintavat. Oman tekemisen sekä perittyjen asen teiden kyseenalaistaminen voi olla hankalaa, mutta kannattavaa. Vaihtoehtona voisi Salokanteleen mu kaan pohtia esimerkiksi potilaan siirtämistä kantotuolista paareille jo porraskäytävässä. 32 Pelastustieto 3/2024 MIRAFONI noston tai potilassiirron jaksaisikin suorittaa kahdestaan, voisiko silti olla joskus järkevämpää hyödyntää apuvälineitä tai pyytää kantoapua?” Salokannel pohtii. Esimerkiksi nykyisiin, korkeamman korimallin ambulansseihin kantotuolin nostaminen sivuoven kautta on aiempaa raskaampaa ja riskialttiimpaa, eikä tätä siten edes suositella. ERGONOMIA
Näinä luvattuina säästämisen aikoina on tulipalojen ennaltaehkäiseminen sitä parhainta tapaa säästää, mutta ilmaiseksi ei sekään tule. Kehysriihen lopputulokset toivat merkittäviä säästövelvoitteita kaikille. Tällä hetkellä palontutkintaa tehdään hyvin vaihtelevasti eri pelastuslaitoksissa, ja toiminnassa keskitytään käytännössä vain suurimpien palojen tutkimiseen. Valtio on asettanut toimenpidesuositukseksi tulipalojen määrän puolittamisen myös kaikille hyvinvointialueille. mirafoni112@ gmail.com Kuusi vuotta aikaa puolittaa ERGONOMIA Suomessa tapahtuu keskimäärin 32 tulipaloa päivässä, mikä tekee vuosittaiseksi määräksi 12000 tulipaloa. 3/2024 Pelastustieto 33 MIRAFONI Tavoite vaatii voimavaroja. Tällä vauhdilla ei tulipalojen määrää saada puolitettua kuin korkeintaan tulipalon määritelmää muuttamalla.. Samaan aikaan hyvinvointialueilla säästetään ja sopeutetaan – myös pelastuslaitokset ottavat osumia näistä toimista. Jotta kaikkiin tulipaloihin päästäisiin kiinni, tulisi kaikki palot ja syttymät tutkia, läheltä piti -tilanteita unohtamatta. Avainasemassa tulipalojen määrän puolittamisessa on pelastustoimen oman toiminnan osalta pa lon tutkinta. Tulipalojen määrän puolittaminen nostaa yhteiskunnan turvallisuutta entistä korkeammalle tasolle ja vähentää inhimillisen kärsimyksen määrää. Tällä hetkellä määrä näyttää noudattelevan samaa kuukausikeskiarvoa kuin aiempina vuosina. Hallitusohjelman linjaus on vähintäänkin kunnianhimoinen. Kovin vähän olen tämän ensimmäisen vuoden aikana nähnyt konkreettisia toimia tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Tällä hetkellä jo pelkästään pelastustoimen henkilöstön jakaumaa katsoessa näkee, että pelastustoiminnassa toimii lähes 90 prosenttia koko henkilöstöstä ja onnettomuuksien ehkäisyssä kuusi prosenttia. Sisäisen turvallisuuden toimijoille säästövelvoitteet olivat muita pienempiä, mutta pelastustoimi ei ollut näiden joukossa. Yhtälö on vähintäänkin haastava. Se vaatii merkittäviä toimenpiteitä ja investointeja paloturvallisuuteen, ennaltaehkäisyyn ja turvallisuusviestintään. Pelastustoiminnan toimintavalmiudessa on jo erityisesti suurissa kaupungeissa isoja puutteita ja pelastajapula vaivaa. Hallitusohjelma linjasi pelastustoimen osalta paljon asioita, mutta yksi olennainen linjaus on jäänyt pelastajapulan varjossa vähemmälle huomiolle: tulipalojen määrän tulee puolittua vuoteen 2030 mennessä. Tulipalojen syttymissyyt ovat moninaisia ja niihin vaikuttaminen vaatii kattavaa ja systemaattista lähestymistapaa. Määrän puolittaminen tarkoittaisi, että tulipalojen määrän olisi laskettava 6000 tulipaloon vuodessa. Mira Leinonen työskentelee pelastusylitarkastajana Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. Tavoitteen saavuttaminen edellyttäisi yhteistyötä eri toimijoiden välillä ja tehokkaita toimia tulipalojen ehkäisemiseksi ja sammuttamiseksi. Painopistettä pitäisi siis varsin lyhyessä ajassa muuttaa toiminnassa paljon, mikäli tätä tavoitetta lähdettäisiin aidosti tavoittelemaan – unohtamatta niitä kaikkia muita onnettomuustyyppejä, joita edelleenkin tapahtuu ja joihin täytyy varautua
Pelastusala muiden alojen rinnalle Olli Luukkola työskentelee pelastajana Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella. Hän kirjoittaa erityisesti käytännön työelämästä uutena työntekijänä. Alaa tulee rummuttaa kaikille heidän lähtökohdistaan riippumatta. Se koskettaa meistä jokaista. Päinvastoin on tärkeää osata puhua mieltään askarruttavista asioista sulkeutumisen sijaan, kyetä puhaltamaan yhteen hiileen ja pystyä pyytämään apua tarvittaessa. Tilannetta ei ole helpottanut se, että opiskelemaan ei ole voinut hakea yhteishaussa. Tärkeämpänä pidän henkilökohtaisesti sitä, että alalle hamuavan psyykkinen toimintakyky on riittävällä tasolla. Yksi konkreettinen teko tilanteen parantamiseksi pitkällä tähtäimellä on tuoda alamme ja sen koulutus samalle viivalle muiden alojen kanssa, ja esitellä sitä muiden oppilaitosten ja työpaikkojen tavoin. Pelastusalan toimijoiden täytyy tehdä kaikkensa taklatakseen jo valtakunnalliseksi katastrofiksi luonnehditun pelastajapulan, jotta voimme luottaa turvallisuuteemme jatkossakin – työvuorossa ja sen ulkopuolella. Pelastusalalta ovat puuttuneet tyystin toisen asteen opiskelijoiden kohtaamiset. Opiskelemaan päästäkseen ei tarvitse olla supersankari. Alan kuntotestit ovat täysin läpäistävissä ilman vuosien mittaista kilpaurheilutaustaa. Aiemmin paloasemille saattoi riittää työnhakijoita perhesuhteiden kautta, mutta nykyisessä tilanteessa kaikki koulut taistelevat hakijoistaan, eikä pelastusala luo poikkeusta sääntöön. Se koskettaa jokaista kansalaista, joka päättää luottaa viranomaisiin ja siihen, että hänestä pidetään huolta 24 tuntia vuorokaudessa vuoden jokaisena päivänä. Pelastajapula ei kosketa ainoastaan päälliköitä, jotka pyyhkivät hikikarpaloita otsaltaan istuessaan työvuorovahvuus-Exceleiden äärellä. Kaikkien toimijoiden välisellä yhteistyöllä näytämme hyvää esimerkkiä tuleville ammattilaisille siitä, että vaikeinkin kriisi on mahdollista ratkaista yhteistuumin.. Niin kuin viime vuosina on havaittu – pelastusalalla ei voida enää luottaa siihen, että osaavat tekijät noteeraavat pelastusalan ja löytävät töihin pelastuslaitoksiin ainoastaan sillä verukkeella, että heidän setänsä ystävä on pelastaja. Heidän täytyy jatkuvasti soveltaa ja koittaa hoitaa tehtäviä pienemmälläkin kokoonpanolla. Se koskettaa jokaista ministeriössä työskentelevää, joka kantaa myös huolta siitä, että pelastustoimella on riittävästi resursseja vastata erilaisiin tehtäviin tarvittavalla tavalla. Niihin harjoittelu ei mene koskaan hukkaan, vaan sitä voi pitää sijoituksena terveemmpään tulevaisuuteen. 34 Pelastustieto 3/2024 ÄÄNI KENTÄLTÄ Lisää kohtaamisia opiskelijoiden kanssa. Pelastajan ei kuulu olla superihminen, joka kykenee mihin tahansa yksin eikä suostu pyytämään kenenkään apua. Se koskettaa myös jokaista ensilinjan auttajaa, jotka vuorosta toiseen pelkäävät työturvallisuutensa puolesta
Haix Airpower XR1 Maahantuoja: C.P.E. SCANIA paloja pelastusajoneuvot Petri Surakka puh. 010 555 5273 petri.surakka@scania.com www.scania.fi ÄÄNI KENTÄLTÄ Kun tarvitset järeämpää suojaa, valitse moottorisahasuojalla varustetut F2A-luokan korkealaatuiset ja kestävät HAIX-palokengät. Production Oy Myynti: Marko Oikarinen marko.oikarinen@cpe.fi Tuotepäällikkö: Claudia Turkki claudia.turkki@cpe.fi haix.com PELASTAMISEN AMMATTILAISILLE 100 % Made in Europe
”On tärkeää varmistaa, että pelastustoiminnallisissa tehtävissä huomioidaan niiden edellyttämät suojavarusteet ja esimerkiksi niiden materiaaleissa tehtävien kuormittavuus. Tulee selvittää, miten hankinnat voisi keskittää kansallisesti ja mitä säästöjä siitä syntyy. Mutta koska lähes kaikki pelastusalan suojavarusteet on mitoitettu miehille, aloitimme naisista, jotka tähän tilanteeseen ovat joutuneet sopeutumaan. ”Kyse on siis pelastusalan naisten näkökulmasta, pitkän linjan asiasta. Esiselvityksen lähtökohtana oli Pelastusalan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toimintaohjelma. Myös suojavarusteiden yhdenmukaisuudessa ja hankintakäytännöissä on alueellisia eroja. Keskustelua herätti lisäksi juuri julkaistu pelastustoimen suoja-asujen esiselvityshankkeen loppuraportti, jossa käsiteltiin myös virka-asujen kehittämistarpeita. Tavoitteena on, että alan varustehankinnoissa huomioidaan nykyistä paremmin kaikkien pelastustoiminnassa toimivien henkilöiden mitoitukset, jotta varusteet ovat sopivat ja turvalliset. Näin voidaan parantaa työturvallisuutta”, kertoo esiselvityshankkeen puheenjohtaja, strategiaja ohjausyksikön päällikkö Tiina Snellman sisäministeriöstä. Esiselvityksen tulosten pohjalta asetetaan tarvittaessa varsinainen pelastustoimen suoja-asujen ja virkapukujen uudistamishanke. Toimenpide-ehdotukset liittyvät muun muassa suoja-asujen ja virkavaat”Pelastustoimen suoja-asuja koskeva esiselvityshanke” -loppuraportti QR-koodin kautta tai: julkaisut.valtioneuvosto.fi/ handle/10024/165486 teiden mitoituksiin, materiaaleihin ja suojaavuuteen. Tämä on selkeä työturvallisuusriski pelastustehtävissä, mikäli joudutaan käyttämään epäsopivia suoja-asuja. Sen pohjalta käytiin Topper Uniformin kanssa tuloksettomat keskustelut. Pelastusalan Esiselvityksestä lukuisia kehitysehdotuksia. Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto VIRKAVAATTEET H ankkeessa tunnistettiin yksitoista toimenpidettä pelastustoiminnan suojavarusteiden ja kuusi pelastusalan virkapukujen kehittämiseksi. Virkavaatteiden historian lisäksi kuultiin uusista tuotteista ja nähtiin, miten vaatteet syntyvät. Näihin ja koko loppuraporttiin voi tutustua oheisen QR-koodin tai nettilinkin kautta. On myös pohdittava kansallisia ratkaisuja, joilla pelastuslaitokset saadaan yhdenvertaisempaan asemaan varusteiden saatavuudessa ja hankinnoissa. 36 Pelastustieto 3/2024 Virka-asut käyttäjän mukaan Maaliskuussa pidettiin virkapukujen asiakastyöryhmän koulutuspäivä Image Wearin tiloissa Tampereella. Niinpä päätimme tehdä toisen kyselyn viime vuonna.” ”Varustekysely toteutettiin tässä vaiheessa ainoastaan naisille, vaikkakin on tiedossa, että varusteet ovat ajoittain erittäin epäsopivia myös miehille. Suojavarusteiden mitoitusperusteissa havaittiin ongelmia, koska ne on mitoitettu keskimääräisesti miessukupuolisten ruumiinrakenteelle. Ensimmäinen kysely virkavaatteista järjestettiin vuonna 2020. VARUSTEKYSELY NAISILLE Esiselvitykseen osallistui myös Pelastusalan naiset ry, mukana puheenjohtaja Mira Leinonen
Moni puhui koulutuspäivän aikana vanhasta muistista vielä Topperista, vaikka Image Wear Oy osti Topper Uniformin liiketoiminnan 2020. Myös hanskoihin sekä saappaisiin ja niiden sopivuuteen tulisi kiinnittää huomiota. Asemapalvelusvirkapuvun kangas koetaan erittäin kuumaksi ja jäykäksi eikä joustavuutta koeta olevan. Kyselyn toteutti Sari Tuuri-Salonen Uudenmaan Pelastusliitosta Pelastusalan naisten pyynnöstä. Kyselyn tulokset ovat mukana myös sisäministeriön pelastustoimen suoja-asuja koskevan esiselvityshankkeen loppuraportissa, joten nyt on positiivista uskoa parannuksiin tulevaisuudessa”, TuuriSalonen sanoo toiveikkaasti. Valtakunnallinen virkapukujen asiakastyöyhmä on perustettu vuonna 2008. Hän on myös yhdistyksen varapuheenjohtaja. Vuoden 2024 palokuntavaatteiden välityksestä kopin otti Uudenmaan pelastusliitossa myös työskentelevä Pietari Muurinen. Virkapaita on läpinäkyvä, epämukava ja paikoin kiristävä. Niin ja tietysti välillä pitkätkin puhelut, joissa on palokunta-asujen lisäksi parannettu maailmaa muutenkin. Yhteistyö asiakasvastaava Saana Hällforsin kans sa tekee kaiken paljon helpommaksi”, Tuuri-Salonen iloitsee. Onneksi Image Wearin puolelta yhteyshenkilöt ovat olleet kärsivällisiä ja aivan mahtavia. PURISTUSTA TAI YLISUURIA KOKOJA Esiselvityshankkeen loppuraportissa todetaan, että miesten ja naisten erilainen ruumiinrakenne ja tästä johtuva vaatteiden sopimattomuus ilmenee hyvin unisex-malleissa. 3/2024 Pelastustieto 37 VIRKAVAATTEET naisia on myös lähestytty useaan kertaan juuri naisten suojavarusteita koskien, ja toivottu naisille mitoitettuja varusteita enemmän”, Leinonen kertoo. Koronan siirtämällä koulutusvierailulla tutustuttiin Image Wearin toimintaan, sähköiseen tilausjärjestelmään, uusiin tuotteisiin ja virkavaatteiden valmistukseen. Isompi koko merkitsee myös lisää pituutta hihoihin. ”Paljon on opittavaa, mutta onneksi palokuntavaatteet ovat tuttuja jo entuudestaan”, kertoo Malmin VPK:n riveissä toimiva Muurinen. Suurempia kokoja ei saa kuin mittatilaustuotteena, jolloin hinta voi joissakin tuotteissa jopa moninkertaistua. Aivan kaikki eivät voineet osallistua ja osa ryhmästä osallistui etänä.. ”Parasta tässä työssä ovat olleet onnistumisen hetket, kun on saatu ratkaistua vaikkapa nopea juhlapuvun toimitus, tai löydetty yhdessä palokunnan kanssa yhtenäinen varusteratkaisu. Ryhmä kokoontuu noin parin kuukauden välein. YHTEISTYÖ TOIMII Vaikka Tuuri-Salonen onkin välittänyt asuja oman työnsä ohessa, hän ei valita, vaan on selvästi innoissaan. Lisäksi epäsopivat vaatteet vaarantavat työturvallisuuden. Kysely lähetettiin mahdollisimman laajasti pelastuslaitoksiin ja sopimuspalokuntiin. Edustettuina ovat Satakunnan, Pirkanmaan, Keski-Uudenmaan, Helsingin ja Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitokset, Pelastusopisto, hankintapalveluja tarjoava Sansia ja työasuja valmistava Image Wear. Vaatteet puristavat naisia lantiolta ja rinnoista, minkä takia joudutaan ottamaan suurempia kokoja – käyttömukavuuden ja ulkonäön kärsiessä. Tärkeää oli myös verkostoitua. Sari Tuuri-Salonen on välittänyt Image Wearin asuja sopimuspalokuntalaisille vuodesta 2016. ”Kyselyn tulokset paljastivat hyvin pelastusalalla toimivien naisten suojaja virkapuvuston tämän hetken haasteet. Vastauksia tuli 143 kpl eli suhteellisen hyvin vain kahden viikon vastausaikaan nähden. Samat ongelmat ilmenevät sammutusasuissa: housut ovat lantiolta puristavat, takkia ei saa helposti kiinni ja hihat voivat olla suuremman koon takia ylipitkät
”Vanhassa tilausjärjestelmässä uudelle työntekijälle oli helppo perustaa oma profiili ja sitä kautta tehdä helposti lisätilauksia. Ongelma virkavaatteissa ei ole vain naisten. ”Pitää valmistautua ajoissa ja kokousväliä tullaan varmasti tihentämään parista kuukaudesta. Image Wear on aktiivinen kehittäjä ja heiltä tulee ehdotuksia myös uusista tuotteista”, Rasi kiittelee. UUSI KILPAILUTUS TULOSSA Virkavaatemallistoa koskevan sopimuksen kilpailutus on toteutumassa vuonna 2025. Innostuneita kysymyksiä sateli, kun liikentoimintayksikön johtaja Aleksi Heikkilä veti kierroksen tuotantotiloissa päivän päätteeksi. Tärkeä kriteeri on, että virkavaatteiden toimittajalla pitää olla kattavasti sovituspisteitä ja varusteita eri kokoluokissa ympäri maata. Asiakasvastaava Saana Hällfors sai tutustua Uudenmaan Pelastusliiton Sari Tuuri-Salosen kollegaan Pietari Muuriseen, joka oli perehtymässä toimintaan ja palokuntavaatteiden välitykseen. On myös eri tavalla isompia ja pienempiä miehiä.” ”Rättiryhmä ei ota kantaa suojavarusteisiin, kuten sammutusasuihin.Mutta ymmärrän kyllä, että esimerkiksi nykyinen kalvoilla varustettu paloasu ei ole yhtä lämmin kuin vanha sininen ja topattu. Samoin maastopelastustehtävillä on erilaiset tarpeet varusteille. Toisaalta etelässäkin tunteja kestävällä liikennepelastustehtävällä tarvitaan lämmintä ylle. Puhutaan myös virkavaatetyöryhmästä. Varusmestari Sanna Rasi Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta ja palomestari Jari Kangastie Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitokselta ovat molemmat toimineet pitkään valtakunnallisessa virkapukujen asiakastyöryhmässä – Sanna Rasi sen perustamisesta 2008 lähtien. Myös mittatilausvaihtoehtoja voisi olla enemmän.” Toiminta on Rasin mukaan selkeää, kun kaikki pelastustoimen virkavaatteet tilataan yhdestä paikasta. Kilpailutus pitää käynnistää pian, jotta ei jäädä ilman varusteita. Uusi, nykyisiin varastojärjestelmin kytketty liittymä on kankeampi, mutta sitä kyllä kohennetaan koko ajan. 38 Pelastustieto 3/2024 ”RÄTTIRYHMÄSSÄ” ALUSTA LÄHTIEN Varusmestari Sanna Rasi Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta tekee tärkeää työtä, joka tavallaan ei näy missään, mutta näkyy silti alan ihmisten yllä joka päivä. Lisäksi näyttää tulevan kuumia kesiä ja kylmiä talvia”, Sanna Rasi kuvailee. Suomi on iso maa ja ilmastossa on eroja. Image Wearin edustajat rohkaisivatkin monta kertaa päivän mittaan antamaan palautetta kaikesta mahdollisesta, siten asiat kehittyvät. Toiminta siinä auttaa myös omassa päivittäistyössäni, kun voi vaikuttaa oman työpaikan ulkopuolella ja verkostoitua. VIRKAVAATTEET. Hän on kuulunut virkapukujen asiakastyöryhmään sen perustamisesta 2008 lähtien. Siihen tulee varautua varusteita koskevien kehittämistarpeiden kokoamiseksi ja niiden huomioon ottamiseksi valmistuksessa. ”Puhun itse yleensä yksinkertaisesti ”rättiryhmästä”
Medidyne Oy I Puh. • ”One size fits all”: helposti muokattavissa erikokoisille potilaille. Edut: • Kehämäinen kompressio, joka takaa lantion tasaisen tuen. +358 20 734 4350 I www.medidyne.fi Ambulanssit Johtoautot Lääkäriyksiköt Muut erikoisajoneuvot J5L-Production Oy Puusepänkuja 1, Alapitkä Puh. • Helppo asennus: kontrolloitu kiristysmekanismi yhden käyttäjän toimesta. T-POD Responder Lantiovamman hoidossa T-POD Responder lantiovyö on nopea, yksinkertainen, tehokas ja non-invasiivinen henkeä pelastava väline. • 100 % röntgen negatiivinen, ei tarvetta poistaa kuvantamisen ajaksi. 010 504 3209 J5L-Production Oy J5L-Production Oy korinrakennuksen ammattilainen www.j5l.fi VIRKAVAATTEET
Kuinka hyvin ala on sitten valmis muuttuvaan tapaan saapua keikkapaikalle. Moniammatillinen yksikkökin vain siinä tapauksessa, että molemmat ovat pelastustoimintakelpoisia ja yksikössä on riittävä kalusto alkutoimien tekemiseksi. Tulevaisuudessa vaaditaan, että ensimmäinen kahden hengen yksikkö aloittaa pelastustoiminnan ja perästä tuleva aalto tarttuu kahvoihin jatkaen toimintaa saumattomasti. Kahdestaan tekeminen tuo työvuoroon vapautta, mutta myös vastuuta. Tärkeää on tunnistaa, mitä kahden henkilön voimin voidaan tehdä vaarantamatta omaa turvallisuutta. LINTUSPERSPEKTIIVISTÄ Sampsa Lintunen on pelastusylitarkastaja Etelä-Suomen aluehallinto virastossa. Ensimmäiselle yksikölle on suunnitteilla vaatimus, joka täyttyy vähintään kahden pelastustoimintaan kykenevän henkilön saavuttua paikalle soveltuvalla kalustolla. Sen kantamiseen meidän on luotava valmiuksia.. Hyvää tilanteessa on se, että tähän asti toimineista kärkiyksiköistä ja moniammatillisista yksiköistä on olemassa onnistuneita pilotteja, joihin myös henkilöstö on tyytyväinen. 40 Pelastustieto 3/2024 Ekana kohteessa kahdestaan Vapautta, mutta myös vastuuta. Ensimmäisen yksikön toimintavalmiusvaatimusten täyttämiseksi on valtakunnassa muodostunut pelastustoimen yksiköitä, jotka rientävät tehtävälle pelastusryhmää (1+3) pienemmällä vahvuudella. Resurssien alasajoa pyritään ehkäisemään sillä, että pelastusryhmälle asetettaisiin kuitenkin tolkullinen vaatimus ennättää kohteeseen Aja B-kiireellisissä tehtävissä. Ympäristökuntien alueella päivätyössä tai päivystyksessä oleva henkilöstö seisauttaa myös kelloja ensimmäisenä yksikkönä. Toimintavalmiuden suunnitteluohjeen päivitystyössä yksi kantava ajatus on varmistaa nopea ensimmäinen apu silloin, kun sitä eniten tarvitaan. Kiristyvän vaatimuksen vastapainoksi riskiruutukohtaisesta tehokkaan pelastustoiminnan aloittamisajasta oltaisiin valmiita luopumaan. Näissä ratkaisuissa saman yksikön hoidettavana on sekä ambulanssin että palokunnan virka ja pahimpana ongelmana yksikön sidonnaisuus ensihoitotehtäviin. Palotarkastaja, Virve ja Opel eivät siis enää täyttäisi kriteerejä. Yleisin ratkaisu on kärkiyksikkö, jossa kaksi päätoimista pelastajaa lähtee Aja B-kiireellisiin tehtäviin edellä ja muodostelma täydentyy pelastusryhmäksi toiselta vakinaiselta asemalta tai sopimushenkilöstön saapuessa kohteeseen. Johtamisja pelastajatutkinnoissa sekä sopimuspalokuntien koulutuksessa lähtökohta on ollut, että onnettomuuspaikalle tupsahdetaan täydellä höökillä. Moniammatillisia yksiköitäkin löytyy, mutta vuosikymmenen takaisen alkuhuuman jälkeen niiden määrä näyttää vähentyvän. Oli tilanne millainen tahansa, auttaja ei voi ottaa hallitsematonta riskiä. Käytännössä tämä linjaus katalysoi trendiä, jossa olemassa olevien paloasemien päivystysvalmiuksia hajasijoitetaan kahden hengen yksiköihin
Tällä hetkellä kartoitan ennakoinnin ja tiedolla johtamisen kenttää pelastustoimessa ja osallistun sisäministeriön ennakointityöhön. Esittelemme tutkijoita ja heidän työtään myös tulevissa numeroissa. Lisäksi ennakointi tarkoittaa aktiivisuutta muutosten hyödyntämisessä. Digitaalinen kaksonen tarkoittaa fyysisen maailman jostakin asiasta tehtyä digitaalista mallia, joka mahdollistaa fyysisen ja digitaalisen välisen yhteyden. Jos on useampia projekteja käynnissä tai suunnitteilla, jälkimmäisten osuus painottuu. Toisinaan on enemmän tapaamisia, koulutuksia, esitelmien tekoa ja seminaarien aineistonkeruuta. Poliisiammattikorkeakoulun digitaalinen kaksonen koulutuksen ja viranomais toiminnan tukena ja kehittämisvälineenä. Se tarkoittaa sitä, että tietoa muutoksista kerätään, jäsennetään ja jaetaan johdetusti niin, että se palvelee sekä strategisen tason työtä että operatiivista toimintaa. Ennakointi tarkoittaa esimerkiksi varautumista pelastustoiminnan tehtäviin ylläpitämällä tietoa ja osaamista, kaluston kuntoa ja pelastussuunnitelmien ajantasaisuutta. Digitaalisia kaksosia koskeva laajahko raportti Poliisiammattikorkeakoulun digitaalinen kaksonen koulutuksen ja viranomaistoiminnan tukena ja kehittämisvälineenä julkaistiin tammikuussa. Tavoitteena on, että ideaalitilanteessa pe lastustoimelle jäsentyisi selkeä ja toimiva tiedolla johtamisen arkkitehtuuri. Viimeksi olen tutkinut Polamkin harjoituskaupungista laadittua digitaalista kaksosta ja tehnyt koulutusta poliisin ennakoinnista ja analyysitoiminnasta. Tutkimusja asiantuntijatöissä on ai na eri vaiheita. Viime kesänä puuvajan rakentaminen söi yllättävän paljon vapaita viikonloppuja. Jos taas jokin projekti on päättymässä tai kiivaassa työvaiheessa, on ensimmäistä ryhmää enemmän. Koonnut haastattelukysymysten pohjalta: Siiri Pohjoinen Kuva: Santtu Tuomisto Marko Juutinen kartoittaa ennakoinnin ja tiedolla johtamisen kenttää pelastustoimessa. Välillä painotus on lukemisessa, muistiinpanoissa ja tiedon keräämisessä, välillä tiedon koontamisessa, jäsentämisessä ja raportoinnissa. 3/2024 Pelastustieto 41 TUTKIJA ESITTÄYTYY Ennakointia ja tiedolla johtamista Tutkimustulokset timanteiksi, tiedoksi ja toiminnaksi (4T) on juuri päättynyt kehittämishanke, joka vahvistaa pelastusalaa koskevan tutkimuksen vaikuttavuutta tukemalla tutkimusviestintää. Ennakointi ei vielä sisällä tunnistamattomiin tai pelastustoimintaan välillisesti liittyviin muutoksiin varautumista. Tällainen ennakointi keskittyy kuitenkin lähinnä suorituskyvyn ylläpitoon vallitsevassa toimintaympäristössä. Linkki työhön on oheisessa QR-koodissa. välineiden hyödyntämistä koulutuksen laadun parantamiseksi tai toiminnan tehostamiseksi. Tilannekuvatoiminnalla ja proaktiivisella ennakointitiedon tuottamisella olisi siinä oma roolinsa. Ennakoiva tilannekuvan ja toimintaympäristömuutosten seuraaminen tähtäävät suorituskyvyn varmistamiseen myös muuttuvassa tilanteessa. Kirjoittajat: Marko Juutinen, Olavi Kujanpää ja Mika Hyytiäinen. Aika paljon aikaa kuluu työn ulkopuolella kotitöissä, lasten kanssa leikkimisessä ja lastenhoidossa. Se voi tarkoittaa esimerkiksi teknologisten sen arkkitehtuuria. Laajemmasta näkökulmasta ennakointi on osa tiedolla johtami. O len erikoistutkija Marko Juutinen Pelastusopistolta. Olen koko ikäni lukenut paljon ja urheillut välillä enemmän ja välillä vähemmän. Toivoisin pelastusalan tutkimuskentälle tiedolla johtamisen arkkitehtuuria ja tutkimuskentän roolin vahvistamista siinä
Vuonna 2003 hän pestautui ensihoitajaksi pelastushelikopteri Aslakiin ja seuraavana vuonna hänet nimitettiin yksikön operatiiviseksi johtajaksi. Matkaa avannolle oli noin 20–30 metriä mutta jää petti hänen allaan. 42 Pelastustieto 3/2024 VUODEN ENSIHOITAJA Vuoden ensihoitajaksi valittu Tero Karvinen päivystää Rovaniemellä FinnHEMS 51 -lääkintäkopterissa. ”Se oli mukavaa työtä enkä koskaan kokenut minkäänlaista vastakkainasettelua. Asia, josta Karvisen mukaan on jatkuvasti väännetty peistä, on se, että pitäisikö Lapinkin kopterissa päivystää lääkäri. ”Jos asiasta keskustellaan, tulee käytössä olla selvitetty tehtävänkuva, sillä päätökset tehdään kuitenkin muualla kuin missä itse työ.” Karvinen sanookin, että Lapin kopterimiehistöllä on hyvin vahva pelastukseen liittyvä toimenkuva. Se on haasteellista ja meillä Lapissa on hyvin erilaiset olosuhteet kuin missään muualla.” LÄÄKÄRI VAI ENSIHOITAJA. ”Tykkään päivystystyöstä. ”Täällä kopterimiehistöllä on hyvin vahva pelastukseen liittyvä toimenkuva.” Teksti: Marko Partanen · Kuva: Matias Wesin Vahva tekijä Lapin ensihoidossa V uoden ensihoitajaksi 2024 valittu rovaniemeläinen Tero Karvinen on reilun 20 vuoden ajan tarkastellut Lapin ensihoitoa näköalapaikalta. Pelastushelikopteri Aslakin pintapelastaja ehti Karvisen avuksi avantoon, kunnes paikalle tulleet pelastajat auttoivat potilaan pintapelastuslautalla 200 metrin päähän rantaan. KOLLEGIAALINEN FINNHEMS Operatiivisen työn ohella Karvinen on työyhteisönsä lähiesihenkilö, joka hoitaa hallinnolliset työt ja osallistuu FinnHEMS 51:n edustajana erilaisiin projekteihin. Karvisen täytyi ensin rikkoa välimatkan verran 20–30 sentin vahvuista jäätä päästäkseen potilaan luokse. Tunteilu asian kanssa on turhaa ja Karvinen valitseekin sanansa huolellisesti. Pintapelastusvarustuksessa ollut Karvinen astui jäälle leijunnassa olleesta kopterista. Ensihoitajana lääkärien kanssa työskennellyt Karvinen kehuu palavereissa olleen hengen. Tuntui siltä, kun olisin juossut 1500 metrin kilpailua mutta samalla kyse oli ihmishengestä.” Karvinen tavoitti potilaan, otti tämän syliinsä ja alkoi kannatella häntä. 40 minuuttia kestänyt jäiden rikkominen ja potilaan kannattelu sekä puolitoista tuntia kestänyt potilaan kuljettaminen imivät hänestä mehut niin fyysisesti kuin henkisestikin. Kun FinnHEMS korvasi lääkärija lääkintäkopterit, Karvinen siirtyi Rovaniemen tukikohdasta operoivan FinnHEMS 51:n vastaavaksi ensihoitajaksi. ”Rannalle päästyäni en pystynyt tekemään viiteen minuuttiin mitään, ja tukikohdassa huomasin, etten ollut enää työkykyinen”, Karvinen sanoo. Päin vastoin minua on kuunneltu. Hänen päätehtävänään on silti aina ollut ensihoitajana päivystäminen. Niistä merkittävimpien joukkoon hän nostaa sosiaalija terveysministeriön vetämän HEMS-standardit luoneen sekä terveydenhuoltolain (2012) edellyttämiä muutoksia valmistelleen projektin. ”Se oli fyysisesti raskasta. Muut FinnHEMS-yksiköt koostuvat lää kärin, lentäjän sekä ensihoitajan tai pelastajan muodostamasta tiimistä. Kopteri, joka on usein ensimmäisenä paikalla, aloittaa pelastustyön.” PINTAPELASTUSTEHTÄVÄLLÄ Viime keväänä (2023) FinnHEMS 51ehti paikalle ensimmäisenä, kun moottorikelkkailija oli vajonnut jäihin. FinnHEMS 51 on kopterilaivueensa ainoa yksikkö, joka päivystää kahden ensihoitajan ja kahden lentäjän miehittämänä. ”Monesti maastotehtävillä pitää hoitaa pelastustehtävä ennen kuin päästään hoitamaan
Kun pääsin sisään toimintaan ja näin, miten sitä rahoitettiin, silmäni avautuivat. Turha riitely kuluttaa vain työaikaa ja siitä tulee paha mieli.” EPÄVARMUUTTA Kun Karvinen reilut 20 vuotta sitten nimitettiin Aslak-pelastushelikopterin operatiiviseksi johtajaksi, hän ajatteli, että parissa vuodessa asiat saadaan sille tolalle, että sen jälkeen käydään vain töissä. ”Kollegiaalisuutta ja työkaveria pitäisi arvostaa enemmän. Hyvinvointialueella on palattu takaisin vanhaan aikaan, Karvisen mukaan monista asioista voidaan päättää helpommin. Siellä piti käydä kova rumba, jotta päätös esityksestä ja hankinnasta saatiin maaliin. TÄHYSTYS TAKAVASEMPAAN 2o vuotta sen jälkeen, kun Karvinen aloitti Aslakissa esimiehenä, ovat asiat muuttuneet. ”Ne kirjattiin dokumentteihin, kuten koin ja näin.” JOKAINEN VOI KANTAA KORTENSA Sama kollegiaalisuus vallitsee FinnHEMS 51:n tukikohdassa, jossa asioista päätetään yhdessä. Siksi uskoin itse jatkuvuuteen koko ajan.” Tiivis Aslak-miehistö piti työyhteisössään keskustelun avoimena ja maltillisena eikä antanut hämmennyksen millään tavalla vaikuttaa operatiiviseen työhön. Tukikohtien välinen yhteydenpito on parantunut FinnHEMS-aikana. Karvinen sanookin kaikenlaisen kehittämisen olevan helppoa, kun huolehditaan yhdestä asiasta – siitä, että henkilöstö saa osallistua sen työtä koskevaan suunnitteluun. Kaikki oli jatkuvasti epävarmaa.” Valtiolta tuleva Raha-automaattiyhdistyksen tuki oli määräajoin katkolla, eivätkä pelkät yritysten ja kansalaisten lahjoittamat varat kyenneet pitämään kopteria ilmassa. ”Päätöksiin vaikuttivat politikointi ja helikopteritoiminnan vastustajien ja puolustajien puheenvuorot”, Karvinen sanoo. Yleinen ja STM:n tahto oli kuitenkin, että toiminnan tuli jatkua. Alussa Karvinen kävin noin kerran viidessä vuodessa vain Oulussa tutustumassa asioiden hoitamiseen, nykyään valtakunnallisia tukikohtien TEAMS-kokouksia on lähes kerran kuukaudessa. Henkilöstöllekin oli viestittävä viisaasti. ”Pystymme vähentämään päällekkäistä työtä ja menemään päätöksissä potilas edellä.” Pitkän uran Lapissa operoineiden pelastusja lääkintähelikopterien operatiivisena johtajana ja vastaavana ensihoitajana tehnyt Tero Karvinen valittiin Vuoden ensihoitajaksi 2024. Karvisen mukaan hyvinvoivien työyhteisöiden eteen jokainen voi tehdä oman osansa. Hämmennyin kun siirryimme sairaanhoitopiirille”, Karvinen sanoo. ”Tämä ei ollutkaan ihan heti valmis. Asioista ollaan toki eri mieltä, mutta silti isoja asioita tulisi pystyä viemään samaan suuntaan. 3/2024 Pelastustieto 43 VUODEN ENSIHOITAJA hyvin eikä perustelemiani kantoja ole täytynyt koskaan puolustella. Mitä isompi yksikkö, sitä tärkeämpää se on. Tukiyhdistyksen kopterissa asioiden hoitaminen oli suoraviivaisempaa kuin yhteiskunnan rahoittamassa yksikössä. ”Suodatin heille menevää tietoa ja kerroin faktoja. ”Jos Aslakissa piti hankkia jotakin, niin lupa tai kieltävä vastaus tuli yleensä heti. ”Arvostan tunnustusta, sillä kollegat ovat sitä ehdottaneet ja raati lopulta valinnut.”. Asioiden käsittelyn hän olisi jättänyt median ulkopuolelle, sillä sen epätarkasta ja välillä vääristelevästäkin uutisoinnista ei tavallinen lukija voinut saada oikeanlaista kuvaa. Työskentely on ollut hyvin kollegiaalista.” Karvinen kiittelee myös sitä, että Lapin kopterin asioita saatiin esille
Reilut 20 vuotta sitten, kun Uudellamaalla otettiin käyttöön nykyinen toimintamalli suuronnettomuuksissa, tähän tehtävälajiin suhtauduttiin melkein kuin sateenkaaria piereskeleviin yksisarvisiin: niitä löytyi lähinnä saduista ja kaukaisista maista. Emergo Train Systemsekä karttaja viestiliikenneharjoitukset onkin monella alueella otettu harjoitusarsenaaliin. Olipa kerran suuronnettomuus Mats Stenström on isä, poika, veli ja vanhan liiton Florence. Jääkarhujen kotiseutu on kutistunut, musiikki on huonontunut ja erilaisia suuronnettomuuksia on sattunut lisää. Vaikka suuronnettomuudet olivat silloinkin harvinaisia, niitä oli kuitenkin sattunut tässäkin maassa useita. Väitän, että tämä on erittäin hyvä kehitys. 44 Pelastustieto 3/2024 VÄSYNYT LANSSARI Tämän pitää näkyä kentällä. Toinen syy, miksi pidän uutta ajatusmaailmaa erittäin positiivisena asiana on se, että onnistunut toiminta suuronnettomuuksissa edellyttää toimintamallin ja viestiohjeen hyvää tuntemista sekä asioiden harjoittelua. Kovasti harjoiteltiin, mutta ajatus siitä, että omalle kohdalle osuisi oikeasti suuronnettomuus, tuntui varmasti valtaosalta melko kaukaiselta. Harmi sinänsä, että syy asennemuutokseen on varmastikin muun muassa vakavissa isoissa liikenneonnettomuuksissa sekä massasurmissa tai niiden yrityksissä. Hyvä suuntaus tämäkin, sillä perinteisen suuronnettomuusharjoituksen järjestäminen on työläs ja vaatii paljon resursseja.. Yksi syy, miksi näen tämän kehityksen hyväksi, on se, että ensihoitopalvelu on asiantuntijaja varautumisorganisaatio, ja tämä asettaa toiminnalle vaatimuksia. Valtaosalle poikkeustilanteet eivät enää ole asenteissa Godzillan kohtaamiseen rinnastettava tapahtuma, eivätkä onneksi myöskään 83-vuotiaan Elsan pneumoniaan, mutta jotain sieltä välistä. Myös Suomessa. Monesti olen miettinyt, luuleeko ensihoitaja tässä vaiheessa oikeasti, että potilas on ”stabiili” vai onko kyse enemmän mantrasta, jolla ensihoitaja yrittää vakuuttaa itselleen, että tästä selvitään kuivin jaloin. Toimintaohjekortit ovat toki tärkeitä, mutta niiden tehtävä on toimia ensisijaisesti muistin tukena ja laadun varmenteena, eikä oppimisvälineenä. Totuus kuitenkin on, että maailman onnellisimman kansan statuksesta huolimatta, täälläkin tapahtuu hyvin ikäviä asioita. Eräs ensihoitolääkäri totesi minulle kerran kansainväliseen tyyliin, että ”stable is a place where you keep your horse”. Monesti ensihoitotehtävillä ja simulaatioharjoituksissa lausutaan: ”tilanne on stabiili.” Jos toteamus lausutaan silloin, kun potilaalla on sydäninfarkti tai merkittävä osa hänen verivolyymistään on siirtynyt verenkierrosta jalkakäytävälle, sanojen uskottavuus lienee hieman kyseenalainen. Asioita ei ehdi opetella siinä vaiheessa, kun viestintäväline huutaa pelättyä 012A-koodia. Tämän pitää näkyä kentällä käytännön työnteossa eikä vain kovissa kahvipöytäkeskusteluissa. Lieneekö syynä ollut jonkinlainen pieni harhaisuus, vaiko itsesuojeluvaisto. Kahdessa vuosikymmenessä moni asia on muuttunut. Ja vihdoinkin on suhtautuminen suuronnettomuuksiin selvästi muuttunut. Rauhoittava mantra on toki hyvä keino hallita stressiä, ja Väsynyt lanssari turvautuu itsekin tähän vanhaan ja hyväksi todettuun keinoon, mutta ensihoitotyössä sen pitää jotenkin perustua todellisuuteen
Oman tarinan kertominen muille jännitti, mutta myös helpotti – kuin järkäleen kokoinen kivi olisi pudonnut sydämeltä. Lämmin kiitos ja kumarrus Mr. Pudotimme suojapanssarit, ja olimme läsnä kukin omana itsenämme. Kokemus oli vaikuttava ja kosketti syvästi. Osalla oli vastaavia kokemuksia kuin itselläni, ja näistä kokemuksista sain äärimmäisen tärkeää vertaistukea. Keskusteluja syvennettiin vertaisryhmissä ja asiantuntijoiden kanssa. Olen aina ajatellut, että ihmisten johtamisessa pitää pyrkiä yksilölliseen johtamiseen massajohtamisen sijaan. Teette kaikki aivan jäätävän hienoa duunia tärkeän asian parissa. Psyykkistä työkykyä on tärkeää tukea ja mahdolliset jaksamiseen liittyvät ongelmat tulisi ratkaista ennakoivasti ja yhdessä keskustellen. Itselleni tämä oli matka paitsi itseeni, myös ihmisyyteen. Saimme kuulla lukuisia tosielämän tarinoita, jotka vetivät hiljaiseksi ja tuntuivat syvällä sydämessä. Tärkeää on herkkyys kuunnella ja tukea eri tavoin. Sain apua myös omaan henkilökohtaiseen tilanteeseeni, ja lähdin työpajasta aika paljon ehjempänä ihmisenä kuin pajaan mennessä. Kun kokoonnuimme ensimmäisen kerran yhteen, en voinut aavistaa minkälaisia traumaattisia asioita mukana olleet ovat kokeneet ja minkälaista taakkaa kukakin porukasta hartioillaan kantoi. Se minkälaista taakkaa kukin mukanaan kantaa, ei näy päällepäin. Olen puhunut pelastustoimen posttraumatyöpajojen puolesta aiemmin ja nyt, kun osallistuin itse posttraumatyöpajaan, olen entistä vakuuttuneempi asiasta. Markus Viitaniemi on Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja ja Paloja pelastustieto ry:n hallituksen puheenjohtaja. Pajan anti oli paljon enemmän kuin olisin etukäteen voinut kuvitella. Olla aidosti läsnä johtajana, mutta myös ihmisenä. Osa raskaasta taakasta jäi Porin posttraumatyöpajaan, ja toisaalta katse kääntyi myös kohti parempaa tulevaisuutta. Ja koska ihminen on psykososiaalinen kokonaisuus, ei siviilija työelämää voi erottaa kokonaan toisistaan. 46 Pelastustieto 3/2024 Posttraumatyöpaja osui ja upposi PUHEENJOHTAJALTA Matka itseen ja ihmisyyteen. Hyppäsimme yhdessä syvään päätyyn ja revimme auki haavat, joita kukin sisällään kantoi. Huomasimme varmasti kaikki, että emme ole ongelmiemme kanssa yksin. Ja ennen kaikkea kiitos kaikille osallistujille, te teitte pajasta ikimuistoisen kokemuksen minulle ja varmasti meille kaikille.. Johtamisessa ihminen tulisikin kohdata ihmisenä ja huomioida yksilölliset tarpeet. Olen vaikuttunut osallistujien avoimuudesta ja luottamuksen sekä yhteisöllisyyden ilmapiiristä, joka välillemme päivien aikana kehittyi. Pajassa käytiin läpi kuormittavia kokemuksia sekä pitkäaikaista kuormitusta luotettavassa ja välittävässä porukassa. posttrauma Saku Sutelainen, kiitos rautaiset asiantuntijat, kiitos ”ulkorinkiläiset”. Ihmiset ovat omia persooniaan omine ongelmineen, myös elämäntilanteet ja kokemukset ovat erilaisia. Juuri nuo muiden tarinat nostivat tunteet vahvasti pintaan
Johtava asiantuntija Tapio Tourula Huoltovarmuuskeskuksesta kertoi avaruusmyrskyjen vaikutuksesta. Ajankohtaisten aiheiden äärellä Teksti: Esa Aalto · Kuvat: Kimmo Kaisto PALOPÄÄLLYSTÖPÄIVÄT 2024 Toimittaja Riikka Raitio juonsi tämänvuotiset Palopäällystöpäivät, jotka kokosivat Jyväskylään reilut kolmisensataa osallistujaa. Taalas huomautti, että ilmastonmuutos on suuri ihmiskunnan haaste tällä vuosisadalla ja vaikutukset tulevat voimistumaan vähintään 2060-luvulle asti. Myös ajankohtaiset aiheet, kuten varautuminen hybridiuhkiin sekä Natojäsenyys puhuttivat. Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteerin tehtävistä Ilmatieteen laitoksen pääjohtajaksi palannut Petteri Taalas totesi pelastustoimelle huojentavan tiedon, ettei pelastustoimen ajoneuvokaluston sähköistämisellä juurikaan torjuta ilmastonmuutosta, koska ajoneuvojen käyttäminen on kuitenkin varsin vähäistä. Se ra vistelisi erityisesti sähkösiirtoverkkoja, satelliitteja ja signaaleja, kuten esimerkiksi navigointia ja tutkia. Tiedolla johtamisesta keskustelivat Vesa-Pekka Tervon johdolla julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen, pelastusjohtaja Markus Aarto, lainsäädäntöneuvos Annika Parsons ja tietopäällikkö Antti Markkola.. Lisäksi esiteltiin uusia ja päättyviä hankkeita. 3/2024 Pelastustieto 47 Palopäällystöpäivät pureutuivat tänä vuonna Jyväskylässä muun muassa ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin. Turvata on perinteiseen tapaan ollut mukana Palopäällystöpäivillä. Seuraavat Palopäällystöpäivät järjestetään tasan vuoden kuluttua eli 8.–10. huhtikuuta 2025 Tampereella. Näytteilleasettajien tarjonta kiinnosti yleisöä
Kalan kokee koulutuksen parhaaksi anniksi ryhmäkeskustelut ja -työt sekä käytännön harjoitukset. Vakuutusala ei Sloveniassa vaadi käytännössä minkäänlaista tulityöosaamista. ”Keskityimme pedagogiseen osaamiseen, käytännön suojausharjoitukseen, keskusteluun ja siihen, ettei se ole pelkästään kalvojen lukemista”, Heinikoski kuvailee. Ensimmäinen kurssinjohtajakoulutus järjestettiin Ljubljanassa vuonna 2017. Suomen Palopäällystöliitto SPPL ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK toteuttivat tulitöiden kurssinjohtajakoulutuksen Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa huhtikuun puolivälissä. Se oli iso tekijä”, Kalan taustoittaa. Suomalainen koulutuskonsepti sai paljon kiitosta.. SZPV löysi suomalaisen koulutuskonseptin jo viime vuosikymmenellä kansainvälisen yhteistyön kautta. Marcel Kalan esittäytyy (oikealla harmaassa paidassa seisten). OPPIA MYÖS SUOMEEN Tulitöiden kurssinjohtajakoulutuksen järjestäminen ulkomailla vaatii myös kouluttajilta paljon. Hienoa, että pelastajia, tulityövartijoita ja luvanmyöntäjiä motivoidaan myös ryhmätöillä.” Paikalliset lait ja säännöt vaikuttavat paitsi koulutuksen sisältöön myös siihen, miten opittua käytännössä käytetään. Minä ja muut oikeuttaan päivittäneet saimme mekin syventävää osaamista. ”Teillä oli ja on standardiin perustuva vakiintunut koulutuskonsepti, meillä ei. Hän osallistui itsekin koulutukseen ja päivitti kurssinjohtajaoikeutensa. SPPL:n koulutuspäällikkö Mikko Poutala ja turvallisuusasiantuntija Vili Heinikoski käänsivät ja päivittivät koulutusmateriaalin sopivaan kuosiin, osallistivat kurssilaiset ja onnistuivat. ”Mukana oli myös ensikertalaisia, jotka saivat runsaasti tietotaitoa tulitöistä. Kaksipäiväisen kurssinjohtajakoulutuksen tilaajana toimi Slovenian palontorjuntajärjestö SZPV. ”Palaute oli erittäin hyvää. Valtaosa kurssilaisista oli pelastajia, jotka Sloveniassa vastaavat pääosin myös tulityövartioinnista. Suurimpia eroja Suomeen on vakuutusalan suhtautuminen palontorjuntaan ja tulitöihin. Samalla tämä toimii kumpaankin suuntaan, mekin opimme paljon ja pystyimme benchmarkkaamaan asioita”, Poutala kertoo. Jarkko Sorjonen Kurssinjohtajakoulutusta Ljubljanan pelastuslaitoksella. Mukana matkassa oli myös Tulityökomitea, joka tutustui kurssinjohtajakoulutukseen ja piti samalla jokavuotisen tulityön turvallisuuskoulutuksen kehittämisseminaarinsa. 48 Pelastustieto 3/2024 TULITYÖT Tulitöissä tehdään koulutusvientiä Suomesta Sloveniaan S uomalaisella tulityökoulutuskonseptilla on kysyntää ja käyttöä Keski-Euroopassa. Heinikoski mainitsee, ettei kaksikolla ollut taustaa siitä, millainen koulutus ensimmäisellä kerralla oli. Näytimme päättäjillemme tilaston siitä, miten koulutus on vaikuttanut tulitöistä aiheutuneiden tulipalojen määrään. Kurssilaiset olivat innostuneita ja suomalainen koulutuskonsepti sai paljon kiitosta. Siksi hanke tulitöiden turvallisuuskoulutuksesta lähti puhtaasti palontorjunnan tarpeesta. Toimikunnan tehtäviin lukeutuu muun muassa tulityön turvallisuuden kansallisen ja kansainvälisen kehityksen seuraaminen. SZPV:n koulutusvastaava Marcel Kalan kertoo, että haussa oli kattava, teoriaa ja käytäntöä yhdistävä koulutuskokonaisuus, joka todistetusti toimii ja tuottaa tulosta. Kuva: Jari Siljoranta
Asiakkaat kysyvät lisäpalvelua tarvittaessa. Suomessa, Ruotsissa, Norjassa tai Tanskassa hankittu pätevyys on hyväksytty suoraan vastaamaan kunkin maan omaa tulityökorttikoulutusta. Siirtymäajan ansiosta ennen tätä hankitut pätevyydet hyväksytään Ruotsissa korttiin merkityn ajan, pisimmillään kesäkuun 2028 loppuun. Tiettyjen rakennusmateriaalien syttymisherkkyys tuoreena on yllättänyt konkaritkin.” ”Esimerkiksi jotkut saumavaahdot voivat olla tuoreeltaan hyvinkin herkkiä syttymään. Suomenkielisiä, ruotsalaisen koulutuskonseptin mukaisia koulutuksia on tiettävästi rajoitetusti, jos lainkaan. Tulityötoimikunta on pyytänyt lausuntoa yhteistyökumppaneilta ja sidosryhmiltä: 1. Esimerkiksi aluskatteen ei tarvitse olla yhtä laadukasta materiaalia kuin muiden näkymään jäävien materiaalien. CFPA-E-lisäkoulutusmoduuli, jonka suorittamalla sekä pohjoismaissa että muiden eurooppalaisten palontorjuntaliittojen koulutuksissa hankitun tulityöpätevyyden voi muuntaa myös Suomessa päteväksi. Ongelmaksi hän näkee sen, että kattorakenteissa voidaan käyttää myös paloturvallisuuden kannalta huonompia materiaaleja. Suomen ja Ruotsin välillä rajan ylittäville tulityökorttikoulutetuille on kysyntää etenkin pohjoisen rajaseuduilla ja Ahvenanmaalla. Rasmus on aiemmin työskennellyt myös pelastusalalla. Lausuntoja ja omia huomioita voi lähettää vieläkin osoitteessa https://link.webropol.com/s/tulityo Työvoiman hyvä liikkuvuus tarpeen Haasteita katoilla Taneli Rasmus antaa tulityökoulutusta yrityksensä asiakkaille, joita hän konsultoi muutoinkin turvallisuusasioissa. Lisäksi henkilö suorittaisi suomalaisen täydennyskoulutuksen: CFPA-E -yhteisön palontorjuntaliitoissa suoritetun tulityöpätevyyden voimassa ollessa, Suomeen töihin tuleva henkilö suorittaisi itsenäisesti verkkokoulutuksen ja osallistuisi sen jälkeen puolen työpäivän mittaiseen lähiopetukseen, jonka aikana hän suorittaisi suomalaisen koulutuskonseptin mukaisesti tentin ja käytännön harjoitukset. (Lähde: SPEKin turvallisuuskorttirekisteri) AJANKOHTAINEN LUKU 481. CFPA-E -jäsenyhteisöjen (eurooppalaisten palontorjuntaliittojen) toteuttamien tulityökoulutusten osalta. ”Tulitöiden haasteet liittyvät rakentamisen materiaaleissa ja tavoissa tapahtuneisiin muutoksiin. b. Kun niitä käytetään, ympärillä on muutakin palavaa materiaalia, jota ei ole suojattu tai peitetty.” Rasmus osallistuu myös palotutkintaan ja sanoo huomanneensa, että tulityöt ovat myös helppo epäiltävä syttymisen aiheuttaja, kun syy voi olla jokin muukin. Lisäksi pyydettiin huomioita, miten täydennyskoulutuksen vaatiminen vaikuttaisi työpaikoilla. Onko edellä kuvatun kaltainen täydennyskoulutusmuoto kannatettava ja hyväksyttävissä: a. Tällöin kurssilainen rinnastuisi suomalaisen Tulityökortin uusijaan. Muutos Ruotsin koulutuskonseptissa tarkoittaa käytännössä sitä, että suomalaisten tulityöntekijöiden pitää hankkia kohdemaassa hyväksytty tulityöpätevyys. Tulityötoimikunta kokee tarpeelliseksi mahdollistaa tulityöpätevän työvoiman liikkumisen muista maista Suomeen. Yleensä syy toki on tulitöissä. Pohjoismaisten tulityöpätevyyksien osalta. ”Vanhojen rakennusten rakenteisiin on voinut kertyä epäpuhtauksia ja uusissa rakennuksissa voi olla syttymisherkkiä, tuoreita materiaaleja.” Rasmuksen mielestä vaihtoehtoiset menetelmät ovat ensisijaisia. Ruotsissa tulityökorttien koulutuskonsepti uudistui vuodenvaihteessa 2022– 23. Käytännön harjoitukset sisältävät suojausharjoituksen sekä alkusammutusharjoituksen. 3/2024 Pelastustieto 49 TULITYÖT ALAN TOIMIJA Pohjoismaisilla tulityöpätevyyksillä on ollut yhteispohjoismainen hyväksyntä 1990-luvun alusta. Slovenian palontorjuntaliiton kouluttamaa tulityökurssilaista vuosien 2017–2024 aikana. Muissa Pohjoismaissa 1.7.2023 jälkeen hankittua tulityöpätevyyttä ei enää hyväksytä Ruotsissa. 2. Tulityötoimikunta on kiinnittänyt yhä enemmän huomiota siihen, että maiden koulutuskonseptit ovat lähteneet eroamaan toisistaan. Suunnitelmana on luoda ns. Uusia riskejä syntyy, kun vanhat toimintatavat eivät olekaan toimineet uudessa ympäristössä. SPEK on pyrkinyt edistämään suomalaisen Tulityökortin hyväksyntää Ruotsissa esittämällä täydennyskoulutusosuutta suomalaiseen pätevyyteen. Nykyisin Ruotsissa hyväksytyn tulityökorttikoulutuksen voi hankkia ainoastaan ruotsalaisen koulutuskonseptin mukaisella koulutuksella, joita on kaksi: Heta Arbeten sekä Brandfarliga Arbeten
”Mihin sun tiedot perustuvat, mähän oon ollu kaikilla samoilla keikoilla kuin Aarnekin. Kyllä sekin potilaan laariin sataa, kun asiat suunnitellaan huolella”, Dave sanoo ja näkee kanslia-ajan selällään tehtynä työaikana. Paikalle hiipivä nukkumatti saattaa kuulla unista muminaa: ”Täytyy muistaa laittaa kännykkä deffantaskuun, se on ainakin potilaan luona aina.” Tehokas kanslia-aika on käynnissä.. Sun kohdalla pylväsparametrit tuskin nousevat nollatasosta”, pomo tuhahtaa. Dave päättää ratsastaa esimerkillisesti toimivalla työparillaan. Pari ideaa pylväsparametrien kasvattamisesta pyörii mielessä. ”Pitäsköhän ne sovellukset kalibroida tai jotain.” ”Ei tarvitse, muiden töistä ne antavat ihan eri näköisiä tuloksia.” Dave kääntää korostetusti rannekelloaan katsekontaktiinsa ja sanoo: ”Ei ole ihme, että parametrit näyttävät nollaa, kun tehokas kanslia-aika kuluu tällaiseen joutavaan turinointiin.” Dave kävelee kohti omaa kansliaansa. 50 Pelastustieto 3/2024 Tää uusi sovellus on lahjomaton. Pomo ymmärtää duunarinsa ajatuksenjuoksun erinomaisesti. Se kertoo sekunnilleen, mihin sun aika kuluu. ”Etkö tiedä, että olemme jo kolmen kuukauden ajan käyttäneet kännykkäsovellusta, joka mittaa potilaan vierellä viettyä aikaa.” ”Mitä ihmeen kyttäämistä tämä on?” ”Ei mitään kyttäämistä, vaan koko terveydenhuollossa selvitetään potilaan luona vietettyä aikaa ja toisaalta niin sanottua kanslia-aikaa.” ”Potilaat pärjäävät itsekseenkin, ei niiden selällä pysymistä tarvitse valvoa.” ”Ajatus onkin enemmän se, että siirretään runsasta kanslia-aikaa potilastyöhön.” ”Mun mielestä sitä kanslia-aikaa ei tule kiristää minimiin. ”Ei ne hommat itsestään hoidu, joku ne aina tekee. Sä oot ollut niillä vielä vähemmän kuin potilaan luona, ja ensihoitotoimistossa sä et ole käynytkään.” ”Kun osaa hoitaa asiat tehokkaasti, ei tarvitse sykkiä joka paikkaan. Asia ei tule Davelle mitenkään yllätyksenä, sillä nimenomaan siihen hän on pyrkinytkin. Dave pohtii nopeasti, miten moitteeseen tulisi vastata. ”Sä et kyllä ole ollut tietokoneella tai laitteillakaan. Tää uusi sovellus on lahjomaton. Kansliassa valmiusasentoon käyneen duunarin suu käy verkkaisesti. ”Tää kanslia-aika on meillä ensihoidossa enemmän sitä, miten aika potilaan luona tehtävällä onnistuu, keskitytäänkö tietokoneeseen ja laitteisiin enemmän kuin potilaaseen.” ”Aijaa”, Dave vastaa ja yrittää keksiä jotakin sanottavaa, mutta esihenkilö ehtii ensin. Kyllä ne hommat ovat hoituneet rauhallisemmallakin moodilla”, Dave puolustautuu. Kanslia-aikaa Teksti: Marko Partanen · Piirros: Miia Toronen AARNE & DAVE ”Dave hei, sä et oo viettänyt potilaan luona juurikaan aikaa”, pomo sanoo hieman moittivaankin sävyyn. Saako sekin sapiskaa?” Pomo mulkaisee silmälasiensa yli. Potilaan välttelyä ei ainakaan passaisi sanoa
3/2024 Pelastustieto 51 Paloja pelastusautot Saurus Oy Saunatie 5, 40900 Säynätsalo Puh. 010 555 5273 sähköposti: petri.surakka@scania.com www.scania.fi Raskaat paloja pelastusajoneuvot. Tero Huovinen | 010 569 3670 Pekka Paananen | 010 569 3628 VEHOTRUCKS.FI Paloja pelastusautomyynti Pelastustarvikkeet PALOJA PELASTUSKALUSTON erikoisliike vuodesta 1967 Liipasintie 8, 70460 KUOPIO p. 017 264 7220 myynti@savonpalokalusto.fi www.savonpalokalusto.fi Varautuminen Säteilyturvallisuus Korkeampaan hätään. Lakimiehenkatu 2 20780 Kaarina Vema Lift Oy +358 50 395 8509 sales@vema.fi NOSTOKOURA tarraa kiinni ja nostaa sieltä, mihin näpit eivät yllä! www.nostokoura.com SCANIA SUOMI OY, ERITYISMYYNTI Petri Surakka Puh. +358 50 4718305 info@sos-asu.com www.sos-asu.com/rescue SOS-Asu Ky Koivulantie 4 90450 KEMPELE Pelastamisen ammattilaisille RESCA RESCARI OY www.rescari.fi • 040 5950 164 Pelastustarvikkeet Kuivapukujen testauslaitteistot kemikaalipuvuille sukelluspuvuille pintapelastuspuvuille pelastuspuvuille Myös räätälöitynä kohteeseen. 010 616 1400 | www.saurus.fi Palokunta-asut Työasut ensihoitoon, ensivasteeseen ja asemapalveluun Puh. Voivalantie 26 C, 20780 Kaarina info@miltest.fi • 040 5464 243 www.miltest.fi Hengitysilmakompressorit myynti huolto varaosat ilma-analyysit ostamme ja myymme myös käytettyjä koneita Mittauslaitteet ja kompressorit
52 Pelastustieto 3/2024 52 Pelastustieto 3/2024 Antti Määttänen on Leppävaaran VPK:n hälytysosastossa ja käy myös harjoituksissa mahdollisuuksien salliessa.
”Arvostan saamaani tunnusta todella paljon ja olen otettu, että tällainen palkinto tulee nimenomaan pelastusalalta”, Antti Määttänen sanoo. Päinvastoin. Myös Suomen Palopäällystöliitto on Palosuojelurahaston tuella käynnistänyt rivitalojen yläpohjien palo-osastoinnin toimivuudesta selvityshankkeen. ”Odotan Palopäällystöliiton hankkeelta vahvaa dokumenttia, jolla voidaan vaikuttaa päättäjiin ja myös vakuutusalaan sekä siellä missä rakentamisesta päätetään.” ASUKKAIDEN KOHTALO SURETTAA Hän sanoo haluavansa nostaa ongelman esille, koska häntä surettaa asuntojen omistajien kohtalo. ”Tavalliset kansalaiset kärsivät sellaisesta, mistä ei pitäisi kärsiä.” TAPASIMME. Samanlaista ongelmaa hän kertoo havainneensa myös tutustumassaan uudessa kerrostalossa. Rivitalojen kattojen yläpohjien osastoimattoTurvallisempien kotien puolustaja Antti Määttänen sai viestintätekopalkinnon pitäessään erityisesti rivitalojen kattorakenteiden paloturvattomuutta esillä sosiaalisessa mediassa Sen ansiosta asia on noussut laajemminkin julkisuuteen. ”Kohteesta löytyi helposti useita osastointivirheitä. Ihmiset menettävät kotinsa. Myös hänen työnantajansa, LähiTapiola on tehnyt vastaavanlaista selvitystä. Teksti ja kuvat: Esa Aalto muuden takia tuli tuhoaa hetkessä koko rakennuksen. 3/2024 Pelastustieto 53 Turvallinen koti on brändättävä. Rivitaloja palaa liian usein perustuksiinsa asti, ja niistä koituu rahallisten menetysten lisäksi mittavia inhimillisiä vahinkoja. Eikä kaikilla ole vakuutuksetkaan kunnossa. Palokatkomassaa oli ruiskuteltu sinne tänne, ja nestemäisenä se valui ulos. Elementtiin oli tehty läpivientejä, ja ne oli jätetty auki. Antti Määttänen on mukana hankkeen ohjausryhmässä ja pitää hyvänä, että pelastusalan toimija toteuttaa tällaisen hankkeen. A ntti Määttänen havaitsi jo palotarkastajana Espoossa toimiessaan, että rivitalojen kattorakenteet eivät ole turvallisia. Vakuutusalalla työskennellessään hän on huomannut vahinkotilastojen kertovan, että ongelmat eivät ole poistuneet. Tästä viestinnästä Määttänen sai tänä vuonna pelastusalan viestintäteko – Palokärki-palkinnon. Rakennusten käyttöönotossa rakenteiden turvallisuuteen pitäisi suhtautua samalla pieteetillä kuin asukkaat suhtautuvat esimerkiksi lattioiden laminaatteihin.” Antti Määttänen on paitsi vakuutusalan taustansa myös aikaisemman pelastusalalla työskentelynsä ansiosta nostanut sosiaalisessa mediassa esille ongelman. Tämän aktiivisen viestinnän ansiosta julkisuudessa on laajasti noussut esille puutteet rakenteellisessa paloturvallisuudessa
Siksi voi perustellusti kysyä, olisiko parempi vaatia vesikatteen yli meneviä rakenteita.” Hän ei myöskään usko, että se lisäisi rakentamisen kustannuksia. Hän toimii myös Leppävaaran VPK:ssa. Vai ovatko kustannukset syy, ettei rakenneta turvallisempia rakennuksia. Antti Määttänen kertoo seuranneensa asiaa jo useamman vuoden ajan. Nyt someaikana viestinsä saa helposti ulos, ja mediaseurannan avulla näkee tapahtuneet rivitalopalot. ”Voi sanoa, että yksinkertaisesti rakennukset on rakennettu huonosti. Vakuutusyhtiössä näemme sen suuren tuskan ja surun, kun ihminen menettää kotinsa.” Määttänen muistuttaa, että ongelma koskee myös uudempaa rakennuskantaa. Se on ainut keino ohjata rakennusteollisuutta rakentamaan suomalaisille turvallisempia koteja.” Hän nostaa esimerkiksi sen, pitäisikö alkaa vaatia asuinrakennuksiin palomuurin kaltaisia, vesikatteen ylittäviä rakenteita. Antti Määttänen haluaa, että meillä rakennettaisiin turvallisempia rakennuksia. ”Viestiminen on myös helpompaa, kun en ole viranomainen. Määttänen huomauttaa, että puutteet rakenteellisessa paloturvallisuudessa eivät ole uutta. Tämä on tärkeä asia myös vakuutusyhtiöille. Jo parikymmentä vuotta sitten VTT nosti tutkimuksissaan ongelman esille, mutta ne eivät ole parantaneet rakennusten turvallisuutta. Vakuutusyhtiö ei ole hauskanpitolaitos, eikä ihminen huvikseen ole vakuutusyhtiön asiakas. Rakenteita ei myöskään tarkisteta. Määttänen on ennen vakuutusalaa työskennellyt palotarkastajana Länsi-Uudellamaalla. Kun vakuutukseen pitää turvautua, silloin on sattunut jotain ikävää.” ”Toivoisinkin, että säädökset olisivat kunnossa, koska rivitaloja rakennetaan niin paljon. ”Ellei se onnistu nykyisillä säädöksillä, niitä pitää muuttaa. Yhdessä voimme vaikuttaa päättäjiin, Kipinän pelastusalaan Määttänen sai jo nuorukaisena.. Kun lopputulos on ollut surkea jo vuosikausia, näyttää vahvasti sille, että säädöksiä olisi tarve uudistaa. ”Siihen tarvitaan rakennusvalvonnan, pelastustoimen, vakuutusyhtiön ja rakennusteollisuuden yhteistyötä. ”Henkilöasiakkaat ovat vakuutusyhtiöille tärkeitä, ydintä vakuutustoimialalle. Enkä halua viestinnälläni moittia ketään, vaan nostaa faktat esille.” Hänen mielestään nyt olisikin otollinen hetki hoitaa tämä asia kuntoon. Se koskettaa monta ihmistä – siksikin nyt on vaikuttamisen paikka, jotta isolla osalla suomalaisista olisi tulevaisuudessa entistä turvallisempia koteja. Kun ei valvota, ovatko rakenteet paloturvallisia, lopputulos ei ole hyvä. Siihen hän ei usko, vaan pitää syynä sitä, ettei ole tekijöitä. ”Esimerkkejä hyvästä rakentamisesta löytyy maail malta. Ne ovat myös hankalia paikkoja rakentajille eikä meillä ei ole sellaisia tekijöitä. Niissä asuu 800000 suomalaista eli kuudesosa kansasta. 54 Pelastustieto 3/2024 Laitoksiin juridista osaamista. Katon rakenteiden paloturvallisempi rakentaminen vaatii käsityötä . Antti Määttänen huomauttaa, että suomalaiset ovat rivitalokansaa, sillä kaikista asunnoista jopa 400000 on rivitaloissa. Britanniassa on tehty vesikatteen ylittäviä rakenteita jo satojen vuosien ajan.” Nimenomaan uudemmassa rakennuskannassa tämä pitäisi ottaa huomioon, mutta vanhemmissakin taloissa rakenteita voidaan parantaa esimerkiksi kattoremontin yhteydessä
Pelastuskomentajana oli Rainer Alho, hallintopäällikkönä Kari Lehtokangas ja toimistopäällikkönä Pekka Vänskä. ”Pidän juoksemisesta, ja halusin juosta lumettomia teitä. Koulutukseltani olen oikeustieteen maisteri ja paloinsinööri. ”Espoossa pelastusjohtajana toiminut Heikki Paajanen, juristi muuten hänkin, muistutti meitä nuoria kesätarkastajia siitä, että olemme viranomaisia, joiden täytyy aina noudattaa tarkoin lakia. MIKÄ SYTYTTÄÄ. Tavoitteellisena ihmisenä hän opiskeli tutkinnon kahdessa vuodessa. Pelastusviranomaisen tehtäväkenttä on suorastaan kohtuuton, kun sitä katsoo juristinkin näkökulmasta. Hän oli myös yhdessä Tuomas Pälviän kanssa maamme ensimmäisiä kesäsijaisia palotarkastajan tehtävässä. Oikeudenmukaisuus ja ymmärtää asiakkaiden tilanteen. Lisäksi minulla oli kiinnostusta alaa kohtaan ja se vei itsenikin lukemaan lakia.” Oikeustieteen maisteriksi valmistuttuaan Antti Määttänen lähti työskentelemään vakuutusalalle, vaikka ehti ennen sitä työskennellä palotarkastajana Espoon palolaitoksella. 3/2024 Pelastustieto 55 Haluan nostaa faktat esille. Vaimo ja poika. Määttänen käy palokunnan harjoituksissa ja toimii hälytysosastossa, kun työmatkat suuntautuvat pääkaupunkiseudulle. MIKÄ ON TÄRKEIN OMINAISUUS VAKUUTUSALALLA. Operatiivista toimintaa johtavan pitää osata ottaa huomioon paljon sellaisia asioita, joissa ollaan perusoikeuksien äärellä, kuten esimerkiksi evakuoinneissa.” Kun kysymys on julkisen vallan käytöstä, hän toivoisikin, että laitoksissa olisi enemmän myös juridista osaamista. ”Palokunta on erinomaista tavoitteellista sekä ohjattua harrastustoimintaa, ja taloudellisestikin monelle mahdollista. ”Amk-tasoinen koulutus pitää ymmärtää asettaa oikeaan mittakaavaan, ja sitä taustaa vasten koulutus oli oikein riittävää. 47 vuotta. Leppävaaran VPK ja tavoitteellinen liikunta. Siellä oli hyvää yhteisöllisyyttä ja sai uusia kavereita.” Määttänen arvostaa suuresti nuorisotoiminnan vetäjiä. PERHE. mutta erityisesti tarvittaisiin valvontaan resursseja. MIKÄ SAMMUTTAA. Se pitäisi olla rakennusteollisuudelle myös kunnia-asia ja jopa sellainen, jota markkinoinnissa tuotaisiin esille. Työnantajani on vakuutusyhtiö LähiTapiola, jossa vastaan Pirkanmaalla korvaamisesta ja vastuuvalinnasta. PÄÄLLYSTÖTUTKINTOON Pelastusalaa hän ei kuitenkaan tyystin heivannut. ”Myös pelastusala ja sen järjestöt ovat tärkeässä osassa. Heitä pitää nostaa jalustalle, ja heistä löytyvät palokuntien kovimmat tyypit. Siksi hän hakeutui opiskelemaan palopäällystön amk-tutkinnon. Sitkeys ja verkostotaidot. Myöskään kaveriporukassa ei menty palokuntaan, vaan nuori Antti avasi paloaseman oven aivan yksin. Se oli erinomaisesti sanottu.” OHJATTUA JA TAVOITTEELLISTA Kipinän pelastusalaan Antti Määttänen sai jo nuorukaisena, kun avasi Leppävaaran VPK:n aseman oven. Siellä hän huomasi myös, että pelastuslaitoksella työskentelee juristin koulutuksen saaneita henkilöitä. ”Halusin ymmärtää, mitä sillä puolella tapahtuu, ja se täydentää myös osaamista vakuutusalalla.” Oikeustieteen maisterilla oli kovemmat odotukset koulutuksesta kuin mitä käytäntö lopulta antoi, mutta siitä huolimatta koulutus kannatti. Asiat kehittyvät ja syntyy ratkaisuja. TAPASIMME. IKÄ. Kun asiaa pidetään esillä, se tulee kaikkien tietoon.” KOVIA TYYPPEJÄ Antti Määttäsen ensimmäinen kosketus pelastusalaan oli kesätyö sisälähettinä Helsingin pelastuslaitoksella 30 vuotta sitten. Vahinkojen ennaltaehkäisy on sekä pelastusettä vakuutusalan yhteinen tavoite.” Määttänen sanookin, että turvallinen koti pitäisi brändätä. Antti Määttänen, neljännen polven helsinkiläinen ja asun nyt Tampereella. ”Kun koordinaatio ei riittänyt futikseen eikä lätkään, olivat toiminnallisuutta janoavalle nuorelle hyviä harrastusmahdollisuuksia palokunta ja partio.” Antti Määttäsellä ei ole ”sukurasitetta” palokuntaharrastuksessa. Siksi yritin olla mahdollisimman vähän Kuopiossa”, hän hymyilee. Nopeat KUKA JA MISTÄ. Mikään ei edisty ja asiat jäävät pöydille pyörimään. Leppävaaran VPK on edelleen hänen kotipalokuntansa, vaikka asuu nykyään Tampereella. HARRASTUKSET. ”Mietin, että onpa kovia tyyppejä
Ergonomian suunnittelu on mielenkiintoista ja haastavaa, kertoo Profile Vehiclesin kehitysjohtaja Eino Laukkanen. Suunnittelua ei voi lukea oppikirjoista Ergo-teline, joka osaltaan voi vähentää ensihoitajan fyysisiä ja henkisiäkin kipuiluja. Minun tehtäväni suunnittelijana on löytää mielipiteistä yhteinen nimittäjä.” Viimeisin Laukkasen ergonomiainnovaatio on monitoridefibrillaattorin Oman ambulanssin välineistö kan nattaa tuntea. Teksti ja kuva: Marko Partanen ENSIHOITO ”Yleinen tiedossa oleva fakta on, että ensihoitajista monet eivät selviä omassa työssään uran loppuun asti, ja merkittävä syy tähän on tukija liikuntaelinvammat”, EteläKarjalan hyvinvointialueen ja LAB-ammattikorkeakoulun asiantuntijafysioterapeutti Sami Jukkala sanoo. Apu työergo nomiaan voi löytyä tutusta vihreästä lakanasta tai muunlaisesta nostotai siirtovälineestä. Kaikille tarjotaan myös FirstFit-testauksen mahdollisuus opintojen aikana. Kun eri osa-alueet testataan, niin haasteet löytyvät ja voidaan löytää treeniä tarvitsevat kohteet.” Jukkala on huomannut useimmiten korjaavansa ensihoitajaopiskelijoiden nostotekniikkaa. 56 Pelastustieto 3/2024 Kolme tarinaa ergonomiasta Asiantuntijafysioterapeutti, suunnittelija ja työhyvinvointikoordinaattori kertovat ergonomiatarinansa. ”Siitä ei voi lukea kirjoista ja mielipiteitä on yhtä paljon kuin ihmisiäkin. Jos tukija liikuntaelinvamma tulee, on toivuttava pitkästä vammasta ennen kuin varsinaista ongelmaa päästään korjaamaan.” Ennaltaehkäisy on aina mukavampaa kuin kipu, vaiva ja sairausloma. Tuote oli myös voitava valmistaa järkevästi. Idea tuli käyttäjiltä. Laitteen irrottamista telineestä esiteltiin pahvisissa ympäristöissä, jotka mallinsivat telineen paikkoja ja irrottamissuuntia hoitotilassa. Laukkanen alkoi poistaa telineestä nostoliikkeen vaativaa ominaisuutta. He kertoivat vanhan telineen olevan hankala käyttää ja epäergonomisen nostoliikkeen takia varsinkin olkapäätä rasittava. LAB-ammattikorkeakoulussa pyritäänkin panostamaan siihen, että heillä olisi hyvät mahdollisuudet harjoittaa ja pitää yllä kuntoaan. ”Tulevaisuudessa ensihoitajien kuntotestauskulttuuria tulee vahvistaa. ”Kun ongelmien kanssa ollaan ajoissa liikkeellä, niitä on helppo korjata. ”Se vaatii vahvoja jalkoja, hyvää ajoitusta työparin kanssa sekä hyvää ryhtiä.” Jukkala haluaisikin, että ensihoitajat paneutuisivat toimintakykyynsä huolella. Hänen mukaansa ilman fyysisiä toimintakyvyn vaatimuksia koulutukseen tulevat opiskelijat törmäävät siihen ongelmaan, että potilaat painavat. Laukkanen huomasi, että laitetta telineestä otettaessa toinen käsi liikkuu laitteen kantokahvalle ja toinen käsi ohjauAjoissa liikkeellä ergonomiassa
Hänen mukaansa asennemuutos lähtee organisaation johdosta. Niitä apuvälineitä, joita on jo hankittu, tulisi harjoitella ja käyttää. Laukkanen suunnitteli irrotustekniikan samoilla käsien otteilla mutta korvasi nostoliikkeen käännöllä ja asetti lukitusnapin telineeseen laitteen alareunan kohdalle. Pahinta on Laukkasen mukaan se, kun tehdään keholle huonoja ratkaisuja vain siksi, että näin on aina tehty. Vastuu on myös työntekijällä. ”Tutustumalla oman ambulanssin kalustoon, voi huomata esimerkiksi, kuinka monikäyttöinen ja hyvä apuväline pelkästään vihreä lakana on.” Laukkasen mukaan potilaan siirtotilanteissa on monesti myös aikaa miettiä, mikä olisi paras tapa siirtää. ”Uudet työntekijät ja opiskelijat perehdytetään. ”Ergonomiassa asenne on ykkösjuttu”, sanoo Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen työhyvinvointikoordinaattori Sanna Laukkanen, aiemmin hän on työskennellyt ensihoitajana ja ergonomiakouluttajana. Monesti huonoa ergonomiaa käytetään ajan säästämiseksi, vaikka mitään kiirettä ei olisikaan. 3/2024 Pelastustieto 57 ENSIHOITO tuu tukemaan laitteen alareunaa. He tarvitsevat tukea kuntoon pääsemiseksi. Asiakkaat ovat sanoneet, että näinhän tämän olisi aina pitänyt toimia. ”Se on paras kommentti”, Eino Laukkanen sanoo. "Kainaloista ja housunkulmasta nostamisen sijaan kannattaa kokeilla vaikkapa painonsiirtotekniikkaa vihreää lakanaa apuna hyödyntäen." ”Asenne on ykkösjuttu”. Tehdään selväksi talon mallit, vaikkapa että kantotuolia ei nosteta sivuovesta.” Työntekijöiden elämäntilanteet muuttuvat, ja kunto saattaa työuran aikana rapistua
Opinnäytetyö toteutettiin sisältölähtöisen kirjallisuuskatsauksen muodossa, ja siinä tuotiin esille sekä suomalaista että kansainvälistä kirjallisuutta aiheesta. Tässä työssä kuvataan keinoja positiivisempien kokemusten luomiseen. Opinnäytetyö antaa tietoa, mitä ja miten Helsingin kaupungin pelastuslaitoksessa henkilöstölle tulevaisuudessa kannattaa kouluttaa näitä taitoja. Lisäksi siinä käydään läpi sitä, millaisia erityisiä asioita transpotilaan kohtaamisessa ja kohtelussa tulee huo mioida. Monia akuuttihoidossa rutiinisti käytettäviä sukupuolitettuja mittaustulosten viitearvoja tulee miettiä tavanomaista tarkemmin transsukupuolisen potilaan kohdalla. Pelastusalan opinnäytteet löydät osoitteesta peo.verkkokirjasto.fi ja ensihoidon sekä muut opinnäytteet osoitteesta theseus.fi. Lisäksi tutkittiin kouluttajien mielipidettä käytännön taitojen osaamisen testaamisen onnistumisesta vuonna 2022 ja testauksen kehittämistarpeita. Tutkimustulosten perusteella osaaminen on hyvällä tasolla. Teoriaosaamisen tutkimuksen tuloksen mukaan 86 prosenttia vastasi oikein. Tässä työssä käydään läpi myös millaisia erotusdiagnostisia asioita transpotilaan kohdalla tulee ottaa huomioon, esimerkiksi transmiehen gynekologiset vaivat ja transnaisten estrogeenihoidon aiheuttama tromboosiriski. Nämä hoidot voidaan karkeasti jakaa hormonaalisiin ja kirurgisiin. Tuloksen perusteella tulevia koulutuksia kannattaisi järjestää kattosimulaattorissa. Käytännön osaaminen oli 95-prosenttisesti oikeanlaista.. Henkilöstön käytännön osaaminen oli 95-prosenttisesti oikeanlaista. Koulutuksen aikana pidettävän kaluston koulutuksen ja muutoksista tiedottamisen merkitys korostui myös tuloksissa. Osaamista tutkittiin suhteessa sisäministeriön ohjeistukseen. Opinnäytetyössä esitellään, millaisilla yllättävilläkin tavoilla hoidot voivat vaikuttaa ihmisen kehoon ja MUSTONEN, MIIKA Putoamisvaarallisella alueella työskentelyn nykytila ensimmäisellä osaamistasolla Helsingin kaupungin pelastuslaitoksella. Tulosten avulla voidaan kehittää henkilöstön osaamista kohdentamalla koulutus juuri oikeisiin osa-alueisiin, samalla lisätään näiden työntekijöiden työturvallisuutta. miten tämä voi tulla esiin akuuttihoitotilanteessa. Transsukupuolinen potilas akuuttihoidossa LAPPI, MINNA Transsukupuolinen potilas akuuttihoidossa urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403194709 Transsukupuolisten ihmisten oikeudet ovat nousseet viime aikoina enemmän esiin yhteiskunnallisessa keskustelussa – etenkin kun uusi laki sukupuolen vahvistamisesta tuli voimaan vuonna 2023. Transsukupuolisuus on myös yleistynyt, ja yhä useampi hakeutuu lääketieteellisiin sukupuolenkorjaushoitoihin. 58 Pelastustieto 3/2024 OPINNÄYTTEITÄ Julkaisemme palstalla tiivistelmiä pelastusja ensihoitoalaa koskevista opinnäytetöistä. Tämä opinnäytetyö käsittelee erilaisia hoitoja, joiden avulla transihmisten kokemaa dysforiaa, eli ahdistusta syntymäsukupuolen ja koetun sukupuolen välillä, voidaan lievittää. Esimerkiksi joidenkin EKG-muutosten merkittävyyttä pohtiessa potilaan sukupuolella on merkitystä ja monien laboratoriokokeiden viitearvot vaihtelevat sukupuolen perusteella. Tutkimuksia oli kolme kappaletta. Monet viitearvot vaihtelevat sukupuolen perusteella. Teoriaosaamista tutkittiin Forms-ohjelman kyselyllä, jonka kysymykset pohjautuivat sisäministeriön ja Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen ohjeiden vaatimuksiin. Anna vinkki valmistuneesta opinnäytetyöstä osoitteeseen toimitus@pelastustieto.fi. Transpotilalla on usein negatiivisia kokemuksia akuuttihoidon palveluista ja jopa taipumusta vältellä hoitoon hakeutumista akuuttitilanteissa. urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202401121321 Opinnäytetyön tarkoitus oli tutkia Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen putoamisvaarallisella alueella työskentelyn osaamisen tasoa ensimmäisellä osaamistasolla vuosina 2022–2023. Käytännön testissä tutkittiin, osaako henkilöstö käyttää kalustoa. Tulosten perusteella tulevaisuudessa kannattaisi koulutusten aikana käydä myös teoria-asioita läpi. Opinnäytetyö käsittelee myös transsukupuolisten ihmisten uniikkeja mielenterveyden haasteita, jotta mielenterveysongelmaisen tai itsetuhoisen potilaan kohtaaminen olisi akuuttihoidossa työskentelevälle helpompaa. Vuonna 2022 ja 2023 henkilöstön vuotuisissa koulutuksissa järjestettiin käytännön ja teoPVAT-työskentelyn nykytila ensimmäisellä osaamistasolla Helsingin pelastuslaitoksella riaosaamisen testaus
Lapsen tutkimisesta ja hoidosta liikenneonnettomuuspaikalla koottiin kokonaisvaltainen paketti, jonka keskeisiä teemoja olivat muutenkin vammapotilaan hoidossa tärkeät peruspilarit, kuten kivunhoito ja tukeminen. Tuloksina saatiin tietoa autokolarin aiheuttamista tyyppivammoista ja lapsipotilaiden hoidosta sekä hoidossa huomioitavista erityspiirteistä lasten kohdalla. Aihetta on tutkittu myös useissa opinnäytetöissä. Huolen herääminen sekä varhainen puuttuminen on ensiarvoisen tärkeää lapsen tulevaisuuden turvaamiselle. SIPRONEN, NIINA Altistumisen vähentämisen nykytila Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksella. Tavoitteena oli lisätä ensihoitajien sekä ensihoitajaopiskelijoiden tietoa ja taitoa tunnistaa 0–3-vuotiaan lapsen kaltoinkohtelu sekä valmiuksia toimia epäillyssä kaltoinkohtelutilanteessa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten altistumisen vähentäminen hallitaan työssä ja mitä toimenpiteitä sen edistämiseksi tehdään. Tulosten perusteella Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksella toteutetaan altistumisen vähentämisen toimenpiteitä hyvin, mutta altistumisen seurannassa sekä huoltoja tukitoiminnoissa työskentelyssä havaittiin parannettavaa. Suomessa altistumista ovat tutkineet muun muassa Teknologian Tutkimuskeskus VTT, Työterveyslaitos ja Pelastusopisto. Opinnäytetyö on kvalitatiivinen hermeneuttinen tutkimus ja pohjautuu edellä mainittujen organisaatioiden tutkimuksiin. Opinnäytetyöprosessin aikana huomattiin, kuinka vähän kotimaista tutkittua tietoa lapsipotilaan vammoista ja hoidosta autokolarissa löytyy. Altistumisen vähentämisen nykytila Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksella Altistumista tapahtuu tyypillisimmin rakennuspaloja maastopalotehtävillä, missä työntekijä voi altistua savulle ja palossa syntyville muille aineille. Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksella oli tarve selvittää altistumisen vähentämisen nykytila, koska aihetta koskeva aiempi ohjeistus on laadittu vuonna 2014. Ensihoitajat ovat erityisessä asemassa päästessään tarkkailemaan lasta ja perhettä heidän omassa ympäristössään ja tuottamaan ensikäden tietoa lapsen tilanteesta, perheen välisestä kanssakäymisestä sekä kotiympäristöstä. urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402062591 Itä-Uudenmaan hyvinvointialue otti vuoden 2024 alussa käyttöön uuden osaamisenhallintajärjestelmän, mikä mahdollistaa altistumisten seurannan. Opinnäytetyö toteutettiin kattavan tiedonhaun pohjalta täydentäen tietoa asiantuntijahaastatteluiden sekä manuaalisen haun avulla. Kirjallisuuskatsauksen tuloksena syntyi johdonmukainen kuvaus ensihoitajien toiminnasta epäillyssä lapsen kaltoinkohtelutilanteessa, alkaen lapsen kattavasta tilanarviosta ja päättyen hoitotoimenpiteisiin sekä tarvittaviin jatkotoimenpiteisiin kuten lastensuojeluilmoitukseen. Tiedonhaun ja sisältöanalyysin jälkeen kokosimme tulokset 13 tieteellisestä artikkelista ja 3 oppikirjasta. Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena kymmenen viime vuoden ajalta julkaistuista tieteellisistä artikkeleista. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa viimeaikaista kotimaista ja kansainvälistä tutkimustietoa lapsipotilaan ensihoidosta liikenneonnettomuudessa ja koota tiivis yhteenveto aiheen teemoista. Menetelminä on käytetty havainnointia ja kyselyä. Opinnäytetyössä syvennyttiin myös lapsen fysiologiaan ja anatomiaan autokolarien aiheuttamien tyyppivammojen syntymisen paremmin ymmärtämiseksi. Jatkossa lasten liikenneonnettomuuksia tulisi tutkia Suomessa enemmän, jotta lasten liikenneturvallisuutta saataisiin parannettua. Ensihoidossa lapsia kohdataan harvoin, mutta ensihoitajalla tulee olla valmiudet hoitaa myös lapsipotilaita laadukkaasti. Lapsipotilaan ensihoito autokolarissa PÖYKIÖ, VIIVI; VÄISÄNEN, TESSA Lapsipotilaan ensihoito autokolarissa urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403194731 Kymmenen viime vuoden aikana Suomen tieliikenteessä kuoli 35 lasta, jotka olivat onnettomuushetkellä matkustajina henkilöautossa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittavan kirjallisuuskatsauksen avulla kuvata, miten ensihoitajan tulisi toimia, jos hän epäilee, että alle 3-vuotiasta lasta on kaltoinkohdeltu. Altistumista ohjaa vahvasti työsuojeluja työturvallisuuslainsäädäntö, minkä lisäksi altistumisesta on tehty tutkimuksia kansallisesti ja kansainvälisesti. Varsinaisen sammutustehtävän jälkeen on lisäksi huomioitava kontaminoituneiden varusteiden ja kaluston käsittelyssä tapahtuva altistuminen. Tulosten perusteella pelastuslaitos voi kehittää huoltotoiminnassa esiintyviä puutteita suojavälineiden käytettävyydessä tai toimintamalleissa sekä valvoa uuden osaamisenhallintajärjestelmän käyttöä altistuspäiväkirjojen täyttämisessä.. 3/2024 Pelastustieto 59 OPINNÄYTTEITÄ Kun ensihoitaja epäilee lapsen kaltoinkohtelua DEGERLUND, VILMA; SUVINEN, OUTI Kun ensihoitaja epäilee lapsen kaltoinkohtelua urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403204770 Lasten kaltoinkohtelu on maailmanlaajuinen kansanterveysongelma, jolla on laajaalaisia haittavaikutuksia lapsen normaaliin kasvuun ja kehitykseen. Lisäksi tieliikenteessä loukkaantuu satoja lapsia vuosittain
Palo oli nyt kiivas ja oli jo kauan kuumentanut nestekaasusäiliötä. Kokemus on osoittanut tämän toimivaksi ratkaisuksi. Valelu lopetettiin ja palomiehet vetäytyivät. Kuvakaappaus: Soldats du Feu 118/2023.. 3. Nykyiset rakennusmääräykset sallivat enintään 400 neliömetrin katolle 30 minuutin palonkestävyysajan. Yksikkö selvitti suihkun ja aloitti säiliön valelun. Kaiken kokoisia metallin kappaleita satoi ympäristöön. Jokainen tunsi paineaallon. Kaasuvuotoa ei ollut. Pelastustoiminta lopetettiin iltapäivällä. Johtokeskuksesta toimintaa seurannut komppanianpäällikkö Olivier Bruyères saapui ja otti johtovastuun. Säiliön pääty lensi 800 metriä, 28 taloa vahingoittui ja kahdeksan perhettä sai kunnalta tilapäismajoituksen. 8. Yksikönjohtaja otti yhteyttä kemian asiantuntijaan, joka kehotti eristämään paikan vähintään 200 metrin säteellä, lähestymään palavaa vetoautoa edestäpäin ja jäähdyttämään puoliperävaunun säiliötä tuetuilla suihkuilla. Koska katto oli kolmen asunnon yhteinen, palon rajoittaminen tai sammutus ei onnistunut ulkoa eikä sisältä päin. Pelastuslaitoksen ensimmäinen yksikkö oli pian paikalla. Tällaisella katolla palo voi levitä koko rivitaloon. Useat asukkaat ilmoittivat rakennusvaurioista, muutamat myös vammoista. Tuulensuojalevy palaa hyvin ja sen palo leviää nopeasti kattohuovan alla. Palomiehet evakuoivat läheisten talojen asukkaat. Pelastuslaitoksen tiedusteluyksikkö aloitti palavan auton ja ympäristön tarkkailun droneilla. 4. Kuljettaja poistui moottoritieltä ja pysäköi sivutielle. Hän perusti loukkaantuneiden kokoamisja hoitopaikan Tattesin kylään sekä vahinkoilmoitusten vastaanottopisteen Fillingesin kunnantalolle. Hätäilmoituksen tehtyään hänen oli pakko tulla ulos. Ajoneuvojen ryhmitysalue perustettiin yökerhon pysäköintialueelle. 2. Molemmat palot syttyivät aurinkoisella säällä, jolloin aurinkopaneelien tuottama jännite ja teho olivat korkeita. Myös Dvergnesin palon sammutus epäonnistui. Parempi ratkaisu olisi kattaa katto aurinkopaneelien alla esimerkiksi keraamisilla levyillä tai laatoilla. Teksti: Trond Busterud 4/2023 Kello 7.09 hätäkeskus sai ilmoituksen nestekaasua kuljettaneen säiliörekan moottoripalosta. Maaherra Yves Lebreton järjesti kunnanjohtajan ja pelastuslaitoksen kanssa lehdistötilaisuuden. Hätäkeskus hälytti lisää yksiköitä paikalla olleiden avuksi etsimään loukkaantu neet. Laajalle levinnyt tasakaton palo ja raskaat aurinko paneelit tekevät sisäpuolisesta sammutuksesta liian vaarallisen. Teksti: Théophile Barukis 118/2023 Dronen kuvassa näkyy, kuinka kiivaan vetoautopalon liekit ympäröivät nestekaasusäiliön. Jokaisella asunnolla pitäisi olla erillinen katto. Asukkaat ja pysähtyneiden autojen kuljettajat videoivat valtavan tulipallon. Aurinkopaneelit ja kattohuopa estävät veden ja muiden mahdollisten sammutteiden pääsyn palopesäkkeeseen. Joukkueenjohtaja Alexandre Ravel saapui kello 8.13 ja teki yksikönjohtajan kanssa tilannearvion. 6. 7. Kotonaan ollut 35-vuotias mies sai vakavia vammoja paineaallon rikkoman ikkunan siruista. Tällöin esimerkiksi sulanut MC4-liitin ei sytyttäisi eikä sulattaisi katetta. Kello 8 auton kuumennut rengas repesi vahinkoa aiheuttamatta. Yökerho avasi ovensa palomiehille jälkipuintia ja lääkärintarkastusta varten. Sivullisia ei ollut vaarassa. Säiliö repesi kello 8.25. 60 Pelastustieto 3/2024 ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski Säiliöauton bleve FILLINGES, RANSKA Aurinkopaneelipalo tasakatolla KRISTIANSAND, NORJA Kristiansandin pelastuslaitoksella on kokemusta tasakatoilla syttyneistä aurinkopaneeleista. Ravel laajensi eristettävää aluetta myös moottoritielle. Ongelmat: 1. Palot syttyvät melkein aina aurinkopaneelien alla ja kehittyvät vapaasti ennen kuin laitteisto vioittuu. 5. Jos näissä rakennuksissa olisi ollut kattotiilillä katettu viistokatto, aurinkopaneelipalo ei olisi levinnyt. Kun sammutusyksikkö saapui Hellemyriin, 4–5 metrin korkuiset liekit nousivat rivitalon tasakatolta. Koko talo tuhoutui. Kaksi asukasta sai lieviä ja parikymmentä vähäisiä vammoja. Tämä kasvatti valokaarten ja laitevikojen todennäköisyyttä. Vaikka kattohuopa on ”palamaton”, se sulaa ja sytyttää katon
voivat aiheuttaa vaaraa sammuttajille. • Jos palo on vasta alussa, siirrä palava astia erilleen. Vuonna 2021 siellä paloi yli 140 jäteastiaa. Esimerkiksi lasilevyt, maalitölkit, akut yms. Astioiden vieressä olevat jätteet, kuten patjat, saattavat levittää paloa. Poliisien ja sammuttajien on suojattava silmät lasinsiruilta. Palokunta ei tiennyt, oliko helposti syttyvä, itsestään kiivaasti reagoiva ja syöpävaarallinen kemikaali alkanut vuotaa. Onkijat havaitsivat illalla Lippe-joen rantaan päättyvät auton pyöränjäljet. Palokunta ilmoitti onnettomuudesta Saksan kemian teollisuuden vaarallisten aineiden kuljetusonnettomuuksien neuvonta-, asiantuntijaja tukipalvelulle (TUIS), joka lähetti paikalle Frankfurtista teollisuuspalokunnan. Roisketiiviillä kemikaalisuojapuvuilla ja suodatinsuojaimilla suojautuneet kemikaalisukeltajat vapauttivat hydraulisilla pelastustyökaluilla kuljettajan, joka kuitenkin oli jo kuollut. Palo tuottaa sakeaa, mustaa ja myrkyllistä savua. Palokunta koulutti poliiseja käyttämään partioautojen alkusammuttimia. Poliisi kertoi, että metallivarkaat olivat varastaneet auton 30 kilometrin päässä olevasta Bochumista ja lopuksi ajaneet sen jokeen. Pelastustoiminta päätettiin 13 tunnin kuluttua. • Muovi. Tuhopolttajan suosikki, palaa kiivaasti ja levittää paloa. ERILAISTEN JÄTEASTIOIDEN PALAMINEN • Paperi. Sammuttamiseen tarvitaan paljon vettä. RANSBACH-BAUMBACH, SAKSA VAK-kolarin uhri 4/2023 HALTERN AM SEE, SAKSA Jäljet päättyivät rantaan 2/2023 Arrecife on Lanzaroten saaren pääkaupunki, jossa on noin 60000 asukasta ja palokunta. Suuri palokuorma. Tämän ansiosta palokunnan tarvitsi usein vain varmistaa, että palo oli sammutettu. • Lasi. Myös viisi muuta tekijää saatiin kiinni. Auto nostettiin nostotyynyillä pintaan ja hinattiin rannalle. POLIISIEN OHJEET • Älä tarpeettomasti mene palavan jäte astian luo. Pelastussukeltajat totesivat, että joen pohjalla, kuuden metrin etäisyydellä rannasta, oli pakettiauto, jonka ovet olivat kiinni. Ovet avattiin ja auto todettiin tyhjäksi. • Sekajäte. Toisten rekkojen kuljettajat saivat vain vähäisiä vammoja. Sitä ennen hän onnistui pakenemaan polkupyörällä hämäriä sivukatuja pitkin. Hätäkeskus hälytti palokunnan, teknisen pelastuspalvelun (THW), pelastussukeltajat ja sairaankuljettajat. 3/2024 Pelastustieto 61 ULKOMAILTA ARRECIFE, ESPANJA Roska-astioiden sytyttäjät työllistivät palokunnan ja poliisin 46/2023 Vinyyliasetaattia (vaaran tunnusnumero 339, YK-numero 1301) kuljettanut säiliörekka törmäsi ruuhkaan pysähtyneen tavallisen rekan perään työntäen sen päin edessä seisonutta rekkaa. Varaudu yllätyksiin, koska astiassa voi olla mitä tahansa. Vaikka vuotoa ei ollut, oli varottava kemikaalin kuumenemista siirtopumppauksen aikana. Mahdollisesti sisällä oli uhri. Sammuttajien on suojauduttava paineilmahengityslaitteella. • Älä avaa jäteastian kantta. • Siirrä toiset jäteastiat, vieressä olevat jätteet, polkupyörät ja muut sellaiset kauemmaksi. Varaudu siihen, että pulloissa on palavien nesteiden jäämiä. Kuljettaja jäi murskaantuneeseen ohjaamoon. Poliisi aloitti kaupungin öisen valvonnan dronien lämpökameroilla ja pidätti itse teossa tekijän, jota epäillään yli sadasta tuhotyöstä. Pelastustoimintaan osallistui yli 50 henkilöä ja se kesti kuusi tuntia. Teksti: Iván Cabrera Sosa, Bárbara Beltrán Moreno. • Astioiden vieressä. Erilaiset pakkaukset muodostavat vaarallisen yhdistelmän
Erittäin ohuella jäällä pintapelastaja nojautuu työntökahvoja vasten siirtäen samalla lisää painoa tukijalalle, jolloin potku kohdistuu enemmän takaviistoon särkemättä jäätä niin helposti. Kaikilla välineillä on omat vahvuutensa, ja PEPO on vaihtoehtoinen työkalu kelirikkoaikaan. Sen vahvuus on kyky edetä pettävällä jäällä. Ajan kuluessa vakuutuin, että pintapelastuksessa on ongelma, jos jää ei kestä pelastajan painoa. ”Olen aina uinut ja sukeltanut. Edetä voi myös käsivedoilla naskalien avulla. Hän työskentelee palomiehenä Keski-Suomen pelastuslaitoksen keskuspaloasemalla. Hänellä on myös perustason ensihoidon pätevyys. 62 Pelastustieto 3/2024 Vahva heikolla jäällä Palomies Veli-Matti Karjalainen on kehittänyt pelastuspotkukelkan, jolla pelastettava saavutetaan nopeasti huonoissakin jääolosuhteissa. ”Etenimme pintapelastuslaudalla, mutta jalat menivät jäästä läpi joka askeleella. PEPO on 3,3 metriä pitkä ja painaa 20 kiloa. Karjalaisen mukaan pelastuspotkukelkan tarkoitus on toimia vahvistuksena pintapelastuksessa. Kelkka etenee vakaasti myös peilijäällä, vaikkei siinä minkäänlaista evää tai ohjainta olekaan. Kä vin laitesukelluskurssin vuonna 1998 ja Merivoimien sukeltajaja taistelusukeltajakurssin 2004. Räpylät voivat olla koko ajan jalassa. ”Suorituskyky perustuu keveyteen, paino ja kaumaan isolle alueelle ja nopeuteen. Teksti: Kimmo Kaisto · Kuvat: Henri Valkeinen (kuvakaappaukset videosta) V eli-Matti Karjalainen, 40, valmistui pelastajaksi vuonna 2010. Veden kanssa hän on ollut tekemisssä pikkupojasta asti. ”Laudan perustarkoitus on pelastaa ihmishenkiä, KALUSTONURKKA Voi kääntää myös ylösalaisin. JALAT JÄÄSTÄ LÄPI JOKA ASKELEELLA Idea pelastuspotkukelkkaan (PEPO) syntyi kymmenisen vuotta sitten pintapelastusharjoituksessa. Pelastuspotkukelkalla pelastettavan luo voi liukua potkien nopeasti räpylätkin jalassa.. Minulla on myös ruorimiehen pätevyys ja suoritan aluksen päällikön opintoja pelastuslaitoksen omassa koulutuksessa.” Karjalainen oli pitkään myös vesisukelluksen ja pintapelastuksen pääkouluttaja. Tällöin vaatii äärimmäistä kuntoa ja tuuriakin päästä kaukana olevan pelastettavan luo”, Karjalainen kuvailee. Jää kuitenkin esti laudalla melomisen. Tällä tavalla tasapaino säilyy, vaikka jalka menisikin jäästä läpi.” PEPOn kanssa voi edetä taluttamalla, liukumalla kuten potkukelkalla, mutta myös vapaauinnilla jalaksen tai etuponttonin päällä
Kantokahvoja on neljä. Pelastettava nousee suoraan kyytiin, kun väärin päin käännetty kelkka käännetään taas oikein päin.. Työntökahvoissa on pikakiinnitys sokalla. Kelkan perässä on naru, jonka avulla se vedetään rantaan”, Karjalainen kertoo. ”Kelkka voidaan myös kääntää ylösalaisin, jolloin se on pelastajan ja pelastettavan välissä. Pelastettavasta otetaan kiinni ja lauta käännetään oikein päin, jolloin pelastetteva nousee suoraan kyytiin. Pelastustuksen lisäksi käyttäjiä voivat olla myös muut viranomaiset ja esimerkiksi ammattikalastajat, tutkimuslaitokset sekä paljon ulkoilevat. Miesvoimaa ei tarvita. mutta parantaa myös pelastajan työturvallisuutta.” Huhtikuussa Muuramessa pintapelastajat harjoittelivat pelastettavan tavoittamista entistä nopeammin erittäin haastavissa jääoloissa. Tämä onnistuu helposti myös yksin. Tekniikka ja koulutusasiat: Ari Piela p. Täysin kotimainen PEPO soveltuu myös maastopelastukseen ahkiona. 050 597 2939 Antti Hyttinen p. Kelkasta on ollut lukuisia kehitysversioita ja sitä on testattu perusteellisesti. 044 362 6908 info@karnaoy .. Tarkoitus on esitellä PEPOa ympäri Suomea ja myös vienti on tavoitteissa. Lisäksi harjoiteltiin uusia ja vaihtoehtoisia pelastustekniikoita, joissa pelastaja toimii yksin. Harjoituksen tavoitteisiin päästiin hyvin”, Karjalainen iloitsee. Myös taittuvia kahvoja on testattu. Tilaukset ja tarjouspyynnö t: Esa Kärnä p. Valmismateriaali on polyeteeni. Mukana oli myös Muuramen VPK. PEPO sopii Hansa-laudan telineeseen ja pikalukolla tikkaisiin katolla. Kookkaamman pelastettavan kanssa kelkka voidaan saattaa pelastettavan alle ja vetää tämä kyytiin. TIETOA TAITOA TURVALLISUUTTA TTuuoott tteeeett ssuuoorraaaann m maaaahhaannttuuoojjaallttaa!! PPU UTTO OAAM MIISSSSUUO OJJAAUUKKSSEEEENN:: •• VVAARRU USSTTEEEETT •• TTEEKKN NIIIIKKAATT •• TTAARRKKAASSTTU UKKSSEETT TWIN RELEASE SPIN L2 Hallittuun nostoon ja laskuun: KALUSTONURKKA Katso PEPOn esittelyvideo KovaGearin nettisivuilta tai YouTubesta skannaamalla QR-koodi. www.karnaoy.. 040 523 0970 ari.piela@karn aoy.. Pelastustekniikoita on useita, kuten keulan kautta kyytiin vetäminen. ”Tavoitteena oli herättää positiivisia ajatuksia ja suoriutua jokaisesta harjoitteesta onnistuneesti
Hyvin harvoin kuitenkaan laitan ruokaa juuri reseptin mukaan, vaan improvisoin usein. On todella mukavaa olla luonnossa läheisten ja hyvien ystävien kanssa, toisinaan myös yksikseni. Luen paljon keittokirjoja saadakseni vaikutteita. Laitan usein ahvenfileitä porkkana-perunamuusilla. Voi siksi varmasti sanoa, että harrastan ruuanlaittoa. Paistetaan leivitetyt fileet nopeasti kuumalla pannulla voissa. Tärkeä elementti metsästyksessäni ja kalastuksessani on hienojen raakaaineiden hankinta keittiöön. Jos yksi lempiruoka pitää nimetä, niin se on pitkään haudutettu kaalilaatikko metsäkauriin jauhelihasta ja kokonaisesta ohrasta. LEMPIRUOKASI. Radiosta kuuntelen käytännössä vain Ylen Radio Suomea. Tekniikan tohtori Veli-Pekka Nurmi toimii nykyisin Teollisuuden Voima Oyj:ssä konsernin turvallisuudesta sekä tutkimusja kehitystoiminnasta vastaavana johtajana. Pidän myös leipomisesta. Lempimusiikkiani on big bandja puhallinorkesterimusiikki. Koonnut: Kimmo Kaisto · Kuvat: Veli-Pekka Nurmen albumi ja Vesa Leppänen/Pixabay Metsästä merelle NÄISTÄ TYKKÄÄN Ahvenfileet ja porkkanaperunamuusi Fileisiin: • kilon verran ahvenfileitä • karkeahkoja ruisjauhoja • hienoa merisuolaa • hienoa sokeria • mustapippurir ouhetta Muusiin: • sopivasti perunoita • jokunen porkkana • pari kananmunaa • hiukan suolaa • hyvä nokare voita • loraus täysmaitoa • kuohukermaa maun pyöristykseen Lisäkkeeksi kokonaisia punajuuria Valmistus: Sekoitetaan jauhot, suola ja sokeri laakealla lautasella sekä pyöritellään fileet seoksessa. Muusataan nuijalla keitetyt perunat ja porkkanat, lisätään voi, kananmunat ja suola. Vietän paljon vapaa-aikaa metsässä ja merellä. 64 Pelastustieto 3/2024 ARKISTOJEN AARTEITA LEMPIHARRASTUKSESI. Siksi asun nykyisin saaristossa luonnon lähellä. MITÄ KUUNTELET. Yhtä lempiruokaa ei ole. On hienoa kuulla taitavien soittajien yhteispeliä isossa orkesterissa. Tätä ennen hän toimi pitkään Onnettomuustutkintakeskuksen johtajana. Läheiseni arvostelevat tätä sanoen, että sitä kanavaa kuuntelevat vain vanhukset. Aivan lopussa hieman kermaa maun pyöristykseen. Maitoa sen verran että tulee kuohkeaa. Itse laitetut riistaja kalaruuat ovat useimmiten todella maukkaita. Yritän hyödyntää saaliin tarkoin. Tarjoillaan pian valmistuksen jälkeen fileiden ja keitettyjen punajuurten kanssa.
3/2024 Pelastustieto 65 ARKISTOJEN AARTEITA Näin Tampereella – noin Vesilahdella Puolustuslaitoksen palomies Reijo Tarkiainen täyttää hiilidioksidisammutinta vuonna 1971. Tässä kirjoituksessa on kuvailtu kahden hämäläiskunnan palotointa. Palokuntia näissä on yhteensä 1300: vakinaisia, puoli vakinaisia, vapaaehtoisia, tehdasja laitospalokuntia sekä yleisiä palokuntia. Palotoimesta pääasiallisen vastuun kantaa vakinainen palokunta. NÄISTÄ TYKKÄÄN. Jos sinulla on vanha palokuntaaiheinen valokuva ja haluat jakaa sen muillekin, ota yhteys toimitukseen sähköpostitse: toimitus@pelastustieto.fi Sinulla pitää myös olla oikeudet julkaista kuva ja mieluusti jotain tarkempia tietoja kuvasta. Kiitos! Suomessa on tällä hetkellä 481 kuntaa: kaupunkeja 63, kauppaloita 21 ja maalaiskuntia 397. Palomies Tarkiainen on kuvan ottamisen jälkeen nimitetty 1.9. Vastaavanlaisia täyttölaitteita puolustusvoimilla ei ollut muualla. Kuva: Lauri Santala, Palontorjunta. Sopimuspalokuntia on kaksi, Tampereen ja Teiskon VPK:t. Toinen on läänin suurin kunta, 520 km2:n ja 160000 asukkaan Tampere, toinen Vesilahti, 307 km2:n, mutta vain 3000 asukkaan maalaiskunta. Aluekasvussa tapahtui huima lisäys vuoden 1972 alussa, jolloin Teiskon alueliitos lisäsi Tampereen pinta-alan lähes kolminkertaiseksi. Tarkoituksena on kertoa kahden erilaisen kunnan erilaisista edellytyksistä hoitaa samaa tehtävää sekä kertoa ongelmista, jotka mainittujen kuntien palotoimissa ja niiden palokunnissa ovat tänään ajankohtaisia. Karjalan Lennoston päätoimiseksi palomestariksi. Rekisteröitymällä ja kirjautumalla voit lukea ilmaiseksi tämän Juhani Katajamäen artikkelin sekä kaikki Palontorjunnan ja Pelastustiedon näköislehdet vuosilta 1959–2009
etäopetusjakso / TEAMS 21.–22.9.2024 3. Hakuajan päätyttyä vapaita paikkoja voi tiedustella opintotoimistosta, puh. lähiopetusjakso / Kuopio 21.–25.10.2024 Hinnoitteluun on sovellettu Sisäministeriön asetusta Pelastusopiston maksullisista suoritteista (1040/2022, 1§). Sopimushenkilöstökoulutuksen päällystökurssit Pidätämme oikeudet muutoksiin, varmista ajantasaiset kurssitiedot verkkosivuiltamme. Kurssien opetussisällöstä antavat tietoa kurssien johtajat, jotka on nimetty yhteystietoineen kurssikuvauksien yhteydessä, puh. Katso ajankohtaiset kurssitiedot koulutuskalenterista: pelastusopisto.fi/koulutuskalenteri. vaihde 0295 450 201. lähiopetusjakso / Kuopio 23.–25.8.2024 2095 alviton 1.8.2024 2. Nro Kurssi Aika Hinta € Haku päättyy 20104 Vastaavan kouluttajan pedagoginen koulutus Alueellinen / Paikkakunta avoin 27.–29.8.2024 513 alviton 4.8.2024 20106 Savusukelluskurssin vastaavan kouluttajan koulutus Pelastusopisto 27.8.2024 137 alviton 4.8.2024 20105 Sammutustekniikkakurssin vastaavan kouluttajan koulutus Pelastusopisto 28.–30.8.2024 639 alviton 4.8.2024 20108 Tieliikennepelastamisen kurssin vastaavan kouluttajan koulutus Pelastusopisto 3.9.2024 194 alviton 31.7.2024 20103 Pelastustoiminnan peruskurssin vastaavan kouluttajan koulutus Alueellinen / Vantaa 16.–17.9.2024 297 alviton 11.8.2024 20102 Vastaavan kouluttajan pedagoginen jatkokoulutus Alueellinen / Vantaa 18.9.2024 171 alviton 11.8.2024 20104 Vastaavan kouluttajan pedagoginen koulutus Alueellinen / Paikkakunta avoin 1.–3.10.2024 513 alviton 1.9.2024 20111 EAja EVY -kurssien vastaavan kouluttajan koulutus Alueellinen / Jyväskylä 29.–30.10.2024 342 alviton 22.9.2024 20102 Vastaavan kouluttajan pedagoginen jatkokoulutus Alueellinen / Jyväskylä 31.10.2024 171 alviton 22.9.2024 20115 CBRNEja kemikaalisukelluskurssin vastaavan kouluttajan koulutus Alueellinen / Säkylä 12.–15.11.2024 924 alviton 6.10.2024 20102 Vastaavan kouluttajan pedagoginen jatkokoulutus Pelastusopisto 22.11.2024 171 alviton 13.10.2024 Sopimushenkilöstön kouluttajakoulutus PL 1122 (Hulkontie 83), 70821 Kuopio pelastusopisto@pelastusopisto.fi PELASTUSOPISTO.FI Tutustu koulutustarjontaan ja ilmoittaudu kurssille Pelastusopiston verkkosivuilla > Muu koulutus > Kurssija koulutuskalenteri Kurssitarjonnassa kurssin kuvauksen yhteydessä on sähköisesti täytettävä ilmoittautumislomake. Nro Kurssi Aika Hinta € Haku päättyy Pelastustoiminnan peruskurssin OSA1 TEAMS 10.9.2024 Maksuton 5.9.2024 klo 9:30–11:00 klo 18:00–19:30 Sopimushenkilöstön opetussuunnitelma 2025 TEAMS 5.11.2024 Maksuton 31.10.2024 klo 10:00–11:00 klo 18:00–19:00 Sopimushenkilöstökoulutuksen webinaarit Nro Kurssi Aika Hinta € Haku päättyy 20043 Sopimuspalokunnan päällikkökurssi 1. 0295 453 539 tai 0295 453 548
Niiden käyttöturvallisuus on myös tarkastettu. Naftaleeneille altistumista kuvaavat naftolipitoisuudet sen sijaan olivat koholla. Syövyttävä suolahappo on vaarallista pelastajille ja lisäksi korrosoivaa myös henkilökohtaisille suojaimille. Sen lisäksi akryylinitriilia sisältävät muovit tuottavat hapenkuljetusta häiritsevää syaanivetyä, ja ABS-muovista vapautuu myös styreeniä ja syöpävaarallista butadieenia. Tulokset tulivat 12.1.2024 ja työterveyslääkäri on ilmoittanut tuloksista asianomaisille. Altistumista huonosti haihtuville PAH-yhdisteille, etenkin pyreeneille, ei siis ollut todennettavissa. Testit otettiin tilannepaikalla, joten mah dollisesti huollosta syntynyttä lisäTulipalon jälkeen sammutusasut lähetettiin Belgiaan pestäväksi. Muuntamopalon yhteydessä Nokialla viime marraskuussa saatiin arvokasta tietoa altistumisesta, kun 23:lta savusukellusta tehneeltä henkilöltä otettiin jo kohteessa biomonitorointinäytteet.. Laitinen tarkentaa, että korkein muuntamopalosta mitattu naftolipitoisuus oli keskimäärin samaa luokkaa kuin pelastajien, jotka olivat savusukeltaneet enemmän kuin 60 minuuttia huoneistopalossa. Näytteet lähetettiin Työterveyslaitokselle tutkittavaksi. Polyvinyylikloridista valmistetut sähköjohdot tuottavat palaessaan kloorivetyä, joka muodostaa sammutusveden kanssa suolahappoa. Suurin pitoisuus oli 100 µ g/l, kun altistumattoman väestön viiteraja tupakoimattomille on alle 7 µ g/l ja tupakoitsijoille alle 30 µ g/l. Pelastusopiston erikoistutkija Juha Laitisen mukaan naftoli on selvästi herkempi savualtistumisen mittari kuin pyrenoli, ja sen vuoksi pienempikin altistuminen näkyy testeissä. Näytteet otettiin kohteessa, kun altistumisen päättymisestä oli kulunut vajaat kaksi tuntia. Tulokset osoittivat, että pelastajien virtsan pyrenolipitoisuudet eivät nousseet yli altistumattoman väestön raja-arvon. Suurin naftaleenialtistuminen sen sijaan vastasi pitkässä savusukelluksessa syntynyttä altistumista huoneistopalossa. 68 Pelastustieto 3/2024 N okian muuntamopalossa 29.11.2023 sähköjohtojen palaessa syntyi niiden sisältämistä muoveista myrkyllisiä kemiallisia aineita. BIOMONITOROINTI JA TULOKSET Muuntamon tulipalon yhteydessä otetAltistumista tutkittiin Nokian muuntamopalossa tiin 23 biomonitorinäytettä savusukellusta tehneiltä henkilöiltä. Tuloksista voidaan nyt todeta, että suojautuminen oli kohtuullisella tasolla, koska pyrenolipitoisuudet pysyivät alle altistumattoman väestön viiterajan
Paineilmalaitteiden kasvo-osat saivat muodonmuutoksia (värimuutoksia) ja ne vaihdettiin. Yhtään paineenalentajaa letkustoineen ja kantolaitteineen ei mennyt poistoon. Lopullinen raportti sähköisen syyn selvittämisestä on vielä saamatta. Kontaminoituneiden varusteiden ja työvälineiden huollossa altistuminen eri kemikaaleille voi olla tutkitusti huomattavaa. Tulipalossa altistuneet kypärät, palohanskat ja kypärähuput vaihdettiin ja osa hävitettiin. Tältä osalta prosessit puhdas paloasema -mallin toteuttamiseksi paloasemilla ovat tärkeitä, mutta myös toimenpiteet jo tilannepaikalla – eli miten altistuneita varusteita käsitellään ja kul jetetaan. KAKSI PAIKKATUTKINTAA Pelastuslaitos teki kohteessa kaksi palon paikkatutkintaa. Palavat kaapelit eivät ole olleet nähtävissä tilassa alkuvaiheessa, koska lattia on ollut korotettuna metallikehikon päällä ja kaapeliniput ovat kulkeneet alapuolisessa tilassa. huhtikuuta Parkanon Poikkeusjärventiellä tuhoutui sähköasema. Nämä ohjeet pitäisi kirjoittaa valmiiksi jo etukäteen ja jalkauttaa. Kaksi kasvo-osaa meni poistoon, mutta on vaikea sanoa, menivätkö ne juuri tämän keikan vuoksi vai olivatko jo muutenkin käyttöikänsä päässä. Myöhemmässä vaiheessa palo on levinnyt vielä kerrosta alemmas, jolloin aukkojen mahdollistama pudotus on ollut vielä suurempi. Pirkanmaan pelastuslaitoksen varushuolto arvioi varusteiden kunnon. Esimerkkeinä 7. Pelastustoiminnan kulkua on selvitetty videotallenteiden ja Prontoon kirjattujen tietojen perusteella. Sammutusvarusteet palautuivat Suomeen helmikuussa 2024. Teksti: Matti Syrjä, työsuojeluvaltuutettu ja Sami Lindfors, johtava palotarkastaja Kuvat: Pirkanmaan pelastuslaitos Sisäministeriön julkaisu 2023:28 Ohje pelastustoimen sukellusja pintapelastustoimintaan antaa ohjeita kemikaalialtistukseen. Koska kaikissa tulipaloissa syntyy myrkyllisiä yhdisteitä, on suojautumiseen ja sammutustaktiikkaan kiinnitettävä erityistä huomiota. palon syttymisalueen olevan sähkötilassa. Pelastustehtävä on ollut haastava, koska palosta on muodostunut runsaasti savua. Pelastustehtävällä altistavia kemiallisia yhdisteitä on vaikea tietää ennalta – myöskään altistumisen suuruutta on vaikea tarkasti määritellä. Pesulassa varusteet on pesty LCO 2 -puhdistustekniikalla ja niiden käyttöturvallisuus on Belgiassa myös tarkastettu. 13. Lisäksi sammutusja pelastustyötä sekä sen tukitoimia tekevien tulee huomioida tehtävän edellyttämän aluemää rittelyn mukaisesti riittävien suojavarusteiden käyttö. Paineilmahuolto tarkasti paineilmalaitteet ja tarvittaessa laitteiden tiivisteitä vaihdettiin sekä laitteiden tiiveys tarkastettiin. Tavoite on, että sammutusasujen heijastimet korjataan niihin asuihin, jotka palautuvat käyttöön. MUUTAMIA PALOJA VIIME VUONNA Samankaltaisia sähkökeskuksiin liittyneitä tulipaloja on Pirkanmaalla ollut vuonna 2023 muutamia. Kyseessä voi olla lyhytaikainen, epätavallisen suuri altistuminen syöpäsairauden vaaraa aiheuttavalle tekijälle. 3/2024 Pelastustieto 69 TYÖTURVALLISUUS altistumista ei näytteenotto huomioinut. Tulipalon jälkeen myös altistuneet hätälaskeutumislaitteet poistettiin käytöstä. Pelastustoiminnan, vaara-alueen ja välittömän vaara-alueen määrittäminen suojaustasoineen kuuluu pelastustoiminnan johtajan tehtäviin. Jo alkuvaiheessa todettiin, että tapaukseen tarvitaan sähköpalotutkija, jonka kohde palkkasi omatoimisesti selvittämään syttymissyytä ja niiden eh käisyä koko konsernissa. Pelastustehtävässä on ollut myrkyllisen savukaasualtistuksen lisäk si olennaisena vaaratekijänä sortuneen puu lattian alla betonirakenteessa läpipalanut palokatkon kohta, jonka koko on ollut 2 m 2 ja kohdasta on ollut noin 7 metrin suuruinen pudotus. Kaikkien altistuneiden tiedot välitetään ASA-rekisteriin. Vasta puurakenteisen lattian osin sorruttua on palo pystytty havainnoimaan paremmin. Altistumisen seuranta liittyy myös Työterveyslaitoksen ylläpitämään ASA-rekisteriin.. Ensimmäisellä kerralla selvitettiin palopäivän tapahtumien kulku ja tehtiin arviota tutkintamenetelmistä. VARUSTEIDEN PUHDISTUS, TARKASTUS JA TARVITTAESSA VAIHTO UUSIIN Tulipalon jälkeen 12 sammutusasua lähetettiin Belgiaan Decontex Holdingille pestäväksi. Lisäksi sähkölaitteiston kunnossapitoa selvitti Turvallisuusja kemikaalivirasto Tukes. Alkuvaiheen havainnot viittasivat vahvasti sähköiseen syttymissyyhyn ja Paineilmalaitteiden kasvo-osat saivat muodonmuutoksia (värimuutoksia) ja ne vaihdettiin. Toinen paikkatutkinta tehtiin yhdessä sähköpalontutkijan kanssa, joka jatkoi asian selvittämistä vielä myöhemmin. Valtioneuvoston asetus 715/2001 kemiallisista tekijöistä työssä kertoo, että työnantajan tulee tunnistaa työpaikalla esiintyvät kemialliset vaaratekijät, arvioida niistä työntekijöille aiheutuvat riskit ja toteuttaa tarvittavat toimenpiteet riskien pienentämiseksi. tammikuuta tapahtui Äetsän Kemira Chemicalsin kloraattitehtaan sähkötilassa valokaaren takia voimavirtakaapelien palaminen
Korjattavaa oli lähinnä yksityiskohdissa”, ensihoidon kenttäjohtajana työskennellyt Ville Lindroth sanoo. 70 Pelastustieto 3/2024 V antaan huhtikuista (2024) koulusurmatehtävää hoitaneet viranomaiset pitivät moniammatillisen purkutilaisuuden Keravan hätäkeskuksessa. Termin kuuleminen nosti entisestään Lindrothin vireystilaa. ”Ryhdyin heti järjestämään alueeni toimintoja, siten saatoin keskittyä vain tähän tehtävään. ”Yhteistoiminnan koettiin menneen jotakuinkin nappiin. Tehtävän jälkeen asemalle palatessaan hän tajusi, ettei ollut irrottautunut koko aikana edes turvavöistä.. Hälytys tuli ensin ampumisena, jonka hätäkeskus muutti nopeasti joukkosurmaksi ja täsmensi kyseessä olevan kouluampumisen. Vaikka keikka tuli syliin, tunsin pystyväni hoitamaan sitä levollisesti eikä kierrokset nousseet.” Äskettäin käyty XAMK-ammattikorkeakoulun Ensihoidon operatiivinen johtaminen -kurssi ja vanhemmilta kollegoilta saatu perehdytys auttoivat kenttäjohtajan sijaisena työskentelevää Lindrot hia pitämään narut käsissään. Muutama tunti aiemmin Lindroth oli sattumalta aamun vuoronvaihdossa saaENSIHOITO Viranomaiset purkivat yhdessä toimintansa Vantaan koulusurmatehtävällä. Teksti: Marko Partanen · Kuva: Emmi Siiteri Koulutus auttoi vaativalla tehtävällä Ville Lindroth ei poistunut koko tehtävän aikana autosta. VIESTINTÄ TOIMI Lindroth ei saanut yhteyttä poliisin tilannetta johtavaan ”tilanne 1:een” viranomaisten yhteisessä kutsupuheryhmässä. Yhteistoiminta sujui eikä parannettavaa juurikaan jäänyt. Ensihoitoesihenkilö Ville Lindroth kiittelee koulutustaan ja kollegoiltaan saamaansa hiljaista tietoa
”Näkymä oli tuttu XAMK:n johtamiskurssilta. ”Yhteys toimi, tilanne 1 vastasi joka kerralla heti, kun kysyin ja tarvitsin tietoa.” PELASTUKSELLE EI TEHTÄVÄÄ Hätäkeskus hälytti ensihoidon vastee na kaksi ambulanssia, FinnHEMS 10 -lääkäriyksikön ja kenttäjohtoyksikön. Jos ammuskelu olisi alkanut uudelleen, niin minulla olisi ollut laittaa tilanteeseen heti yksi koskematon yksikkö.” TILANNEKUVAA TIIVIISTI Lindroth muodosti tilannekuvan poliisin tilanne 1:ltä sekä operaattori Harri Karleniuksen koulun sisältä tiedustelemilla tiedoilla. Olemme huomanneet järjestämiemme harjoituksen jälkeen, että luomamme skenaariot toteutuvat oikeasti.” Yksi opiskelija tekee kurssinsa aikana noin 10 simulaatioharjoituspäivää, jotka sisältävät 2–3 harjoitusta. Ne hoitivat lääkinnällisen puolen ja minä saatoin keskittyä tilannekuvaan ja resursseihin. Lindroth pyysi hälyttämään kaksi ambulanssia lisää ja kuuli samalla, että FinnHEMS oli liittämässä tehtävälle toista lääkäriyksikköä (FH102). Ryhmittelin ensihoidon joukot ja hankin niitä riittävästi tulokynnykselle.” Äskettäin käyty kurssi muistutti myös uuteen uhkaan varautumisesta. Se järjestetään avoimessa ammattikorkeakoulussa, jossa kustannukset opiskelijoille voidaan pitää sopivana. Poliisi pyysi Lindrothia ilmoittamaan tapahtuneesta vammautuneiden lasten vanhemmille. Lindroth näki poliisin taktisissa varusteissaan pitkäpiippuisten aseiden kanssa. ”Edelleen ensihoitajat päätyvät näihin posteihin ilman johtamiskoulutusta. Hän briiffasi itsenäisesti myös sosiaalija kriisipäivystyksen”, Lindroth sanoo. Pelastuksen yksiköitä ei tehtävälle hälytetty. 3/2024 Pelastustieto 71 nut kollegaltaan vinkin: Jos et saa poliisia kiinni kutsupuheryhmässä, kokeile poliisin tilannekeskuksen kautta. Sain hyvät ohjeet ylilääkäri Juhana Hallikaiselta ja linjajohtaja Markku Kuismalta. Salonen pahoittelee kuitenkin sitä, että heidän kurssillaan viestintää ei enää juurikaan ole. ”Oli mielestäni luontevaa ja uskottavaa, että osallistuin siihen. Lindrothia XAMK:n johtamiskurssilla opettanut Hannu Salonen kertoi olevansa mielissään entisen opiskelijansa sanoista, mutta myös esiintymisestä tiedotustilaisuudessa. Onnistumisen rakennuspalikat ”Hälytin tulokynnykselle yhden ambulanssin reserviin. Operaattori Karlenius loi tilannekuvaa paikalle saapuneelle sosiaalija kriisityöntekijöille. ”Kun opetellut asiat olivat hyvin muistissa, pystyin aloittamaan tilanteen hoitamisen saman tien ihmettelemättä. Tieto haluttiin välittää nopeasti, etteivät omaiset päässeet lukemaan asiaa mediasta. ”En nähnyt tähän estettä, joten hoidin sen. Isoiksi asioiksi hän mainitsee myös kokeneilta kenttäjohtajilta saamansa hyvän perehdytyksen sekä sen, että operaattorina työskenteli kenttäjohtajakoulutettu henkilö. ”Hän pystyi poimimaan tietoja, mitkä olivat minulle eduksi, ja hän rytmitti tiedonantojaan tehtäviini sopiviksi. Käytännönläheiselle johtamiskurssille on kuitenkin iso tilaus. Oli tärkeää, että operaattorilla oli sama näkemys. Lindroth sai yksikköönsä avuksi koulun apulaisrehtorin, jolla oli tiedossa uhrien henkilötiedot. Kenttäjohtoja lääkäriyksikkö sekä kaksi ambulanssia saatettiin kohteeseen ensimmäisenä. ”Meillä oli aluksi kolme, lopulta kaksi hoidettavaa potilasta, joita varten oli tulossa neljä ambulanssia ja kaksi lääkäriyksikköä. Poliisi hoiti tiedon menehtyneen lapsen vanhemmille.” Lindroth pyydettiin mukaan poliisin järjestämään tiedotustilaisuuteen. Ensihoidon joukkoja koulusurmatehtävällä johtanut Ville Lindroth arvioi, että hänen valmiutensa onnistua tilanteessa johtui paljon XAMK ammattikorkeakoulun johtamisen kurssista, jonka opit olivat tuoreena muistissa. Vinkki toimi, ja Lindroth sopi tilanne 1:n kanssa poliisille, ensihoidolle ja sosiaalija kriisipäivystykselle yhteisen puheryhmän. Poliisit olivat sielläkin mukana varusteineen.” Se toi Lindrothille tilanteeseen tuttuuden tunnetta. Ensihoitajat ja lääkäriyksikkö menivät poliisin kanssa sisälle kouluun, kenttäjohtaja jäi autoon. Salonen harmittelee, että XAMK on ainoa ammattikorkeakoulu, joka tällä hetkellä järjestää ensihoidon kenttäjohtamiskoulusta. Lindroth välitti viiden minuutin välein tilannekuvaa HUS:n tilannekeskukseen, joka tiedotti Uutta lastensairaalaa kahdesta potilaasta. Tiesin saavani niitä kaksi paikalle kymmenessä minuutissa, jos tarvetta ilmenee.” KURSSI AUTTOI ORIENTOITUMAAN Lindroth määritteli tulokynnyksen ja sopi tilanne 1:n kanssa ensihoitoyksiköille poliisisaaton koulupihaan. Fiilis oli koko tehtävän ajan niin levollinen, että myöskään kameroiden eteen meno ei jännittänyt.”. En nähnyt pelastusyksiköille tarvetta. Lindroth päivitti tilannekuvaa myös Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen ensihoidon tilannekeskukseen, joka järjesti tehtävällä olevalle henkilöstölle vaihtohenkilöstön ja henkisen huollon. Viimeisimmällä hakukerralla kurssi täytti minuuteissa
Kun työvuorossa oli rauhallisia iltoja, Kanerva vietti niitä mielellään porukassa, vaikkapa korttia pelaten. Paloesimiehen työssä hän alkoi suunnitella ja järjestää harjoituksia. Lopulta vaativa puun raivaustehtävä koitui hänen kohtalokseen. Kanerva oli töissä, kun Janika-myrsky alkoi raivota marraskuussa 2001. Ei ollut ihme, että hän innostui myös ensihoidosta, joka alkoi hänen uransa alkuaikoina kehittyä isoin askelin. Hänen johtamansa yksikkö hälytettiin raivaamaan haastavaa sähkölinjalle kaatunutta myrskyvauriopuuta. Oli aikakausia, jolloin vammautuminen veti Kanervan mielen mustaksi, mutta lopulta elämä voitti. Myöhemmin Kanerva opiskeli paloesimieheksi. Juhlaa vietettiin iloisesti ja arvokkaasti, myös ansioituneita muistaen. Standaarin saivat Heikki Havukainen, Timo Korpela, Juha Toivonen, Ville Salonen, Jani Nevalainen, Tuomas Klimoff ja Yrjö Saastamoinen.. 70 vuotta tuli täyteen Juhliva järjestö muisti ansioituneita. Suunniteltu kotiinpaluu jäi toteutumatta. Kun ne keikkailivat Suomessa, työkaverit veivät häntä keikoille. Ja kun aika oli sopiva, Kanerva haettiin mukaan pelastuslaitoksen illanistujaisiin, joita vietettiin vammasta ja sähköpyörätuolista huolimatta perinteisin menoin. Kuntien palopäällystön edunvalvojasta on tullut järjestömuutosten kautta osa Julkisten ja hyvinvointialojen liittoa ja nykyään päällystö työskentelee hyvinvointialueilla. Tuula aloitti tehtävässään 1. He auttoivat Kanervaa ja tämän perhettä erilaisissa omakotitalon askareissa. Timo Kanervan työkaverit Tuusulan pelastuslaitokselta Timo Kanerva innostui työstään ja yhteisöllisyydestä 15.2.1966 –24.1.2024 HYVINVOINTIALUEYHTIÖ HYVIL OY Hyvilin erityisasiantuntijan tehtävään on valittu sosionomi (YAMK) Tuula Peltoniemi. huhtikuuta. Hän oli ammatistaan kiinnostunut ja innostui helposti kaikesta työhön liittyvästä. Kanerva opiskeli itsensä lääkintävahtimestari-sairaankuljettajaksi, ja ensihoito oli hänelle tärkeä osa työtä. Yksi silmänräpäys ja Kanerva vammautui pysyvästi menettäen liikuntakykynsä kokonaan. Niistä mieluisimpia taisivat olla talonpoltot, joita hän järjesti niin työyhteisölleen kuin sopimuspalokuntalaisillekin. Kanerva piti 1970ja 1980-luvun ulkomaisista metallibändeistä. tammikuuta 2024. Kanerva kuoli pitkän hoitojaksonsa aikana Rekolan hengityshalvausyksikössä 24. Hänellä on kokemusta hyvinvointialueelta toimintamallien käyttöönottoprosessin toteuttamisesta ja tukemisesta. Työura katkesi, mutta työkaverit jäivät. Puheenjohtajana lähes parikymmentä vuotta toiminut Jukka Ruuskanen totesi edunvalvonnan olevan entistäkin tärkeämpää haasteellisemmassa toimintaympäristössä uusilla hyvinvointialueilla. Verkostoitua voi vaikka LinkedIn-profiilin kautta tai sähköpostilla Tuula.Peltoniemi@hyvil.fi Nimitykset Vanhin palopäällystön edunvalvontajärjestö, Palopäällystö JHL 215 juhli Tampereella 70 vuottaan. Pelastustoimen asiakaspalaute järjestelmien yhteiskehittäminen on keskeisessä osassa Tuulan työnkuvaa hänen sijaistaessaan Terhi Virtasta tämän työvapaan aikana. Kanervalla oli kokemusta puiden kaatamisesta pelastuslaitoksen ulkoMUISTOISSA puoleltakin, joten hän päätti hoitaa raivauksen itse. Jari Lehtinen (keskellä) sai SAK:n kultaisen ansiomerkin. Tv:n ääressä VHS-videokaseteille äänitettyjen Velipuolikuu-ohjelmien samoille vitseille naurettiin yhdessä kerta toisensa jälkeen. Aiemmin aktiivinen mies alkoi tarvita jatkuvaa kuntoutusta, ja hän pystyi liikkumaan enää avustettuna sähköpyörätuolilla. Hän oli harmissaan tilansa heikkenemisestä ja sitoutui hoitoihin hyvin. Hän pääsi tekemään esimiehen sijaisuuksia, mutta virkaan asti hän ei ehtinyt edetä. Valinnassa huomioitiin erityinen kokemus moniammatillisista ja sektorit ylittävistä tehtävistä sekä vaikuttamisja kehittämistyöstä kunnassa, hyvinvointialueella ja valtakunnallisessa järjestössä. 72 Pelastustieto 3/2024 Timo Kanerva aloitti palomiesuransa vuonna 1984 palomestari-isänsä jalanjäljissä
Sivuilta löytyvät myös valintaperusteet sekä Vuoden palomies -toimikunnan jäsenet. MUISTOISSA V erkkosivuilla www.vuodenpalomies.fi on lomake, jolla voit kätevästi ehdottaa sopivaa henkilöä arvonimen saajaksi. Nyt valitaan Vuoden palomies 2024 -arvonimen saaja Kuka ansaitsee arvon?. Kenelle sinun mielestäsi tulisi antaa Vuoden palomies -tunnustus vuonna 2024. Voit myös lähettää sähköpostilla tai postitse ehdokkaan tiedot (nimi, ikä, asema ja aikaisempi ammatillinen toiminta) sekä perustelut siitä, miksi juuri hän on sopiva Vuoden palomies 2024 -arvonimen saajaksi. Muista liittää viestiin myös omat yhteystietosi! Kolme tapaa tehdä ehdotus arvonimen saajasta! Verkkosivuilla: www.vuodenpalomies.fi Sähköpostitse: esitykset@vuodenpalomies.fi Postitse: Vuoden palomies -toimikunta c/o SPEK Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Lisää tietoa löydät osoitteesta www.vuodenpalomies.fi Tee ehdotus! Ehdotusten on oltava perillä viimeistään 31.7.2024 Onko mielessäsi miestä tai naista, joka ansaitsisi tunnustuksen hyvästä työstä ja toiminnasta paloja pelastus alalla
8 18.12. 6.8. Numerossa 4/2024 SEURAAVASSA NUMEROSSA • Hälytysilmoitus: Historiallisen puutalon palo Turussa • Lumetodellisuustekniikkaa ensihoidossa • FirstFit – ensihoidon fyysistä kuntoa • Palontutkijoilla on oma yhdistys Pelastustieto 4/2024 ilmestyy 19.6.2024 Varmista ilmoituspaikkasi Minnalta numerosta 044 728 0401 tai meilaa ilmoitukset@pelastustieto.fi. 17.9. 4.6. Lähetä nimesi, osoitteesi ja puhelinnumerosi osoitteeseen: tilaukset@pelastustieto.fi Voit myös mennä verkkosivullemme www.pelastustieto.fi Sivun oikeasta laidasta löydät keltaisen painikkeen: Tilaa Pelastustieto Mukavia lukuhetkiä! Nimityksiä, muistokirjoituksia & eläköityviä veloituksetta lehteen. 29.10. 28.5. 2.12. Muista myös näkyvät nettibannerit ja uutiskirje! Nro Ilmestyy Varauspv Aineisto 4 19.6. 5 28.8. 7 13.11. 13.8. 10.9. Muista liittää mukaan yhteystietosi. Voit lähettää lyhyen tekstin mieluiten erilliseen tiedostoon (rtf tai doc) tai suoraan viestiin kirjoitettuna ja siihen liittyvän kuvan omana tiedostonaan esimerkiksi jpg-muodossa. PELASTUSTIEDON ILMESTYMISPÄIVÄT 2024 Näin tilaat Se käy helposti. 74 Pelastustieto 3/2024 Pelastustieto julkaisee veloituksetta nimitysuutisia, muisto kirjoituksia, tietoja eläkkeelle siirtyneistä sekä lähinnä tasavuosia täyttävien syntymäpäivätietoja. 22.10. 6 2.10. 25.11. Aineiston voi meilata osoitteeseen: toimitus@pelastustieto.fi tai postittaa: Pelastustieto, Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki
SEURAAVASSA NUMEROSSA Oy Veljekset Kulmala Ab Linjatie 4, 01260 Vantaa • Puh. 09 875 1800 • sales@veljeksetkulmala.fi • www.veljeksetkulmala.fi TFT automaattisuihkuputket pelastavat ihmishenkiä ja suojelevat omaisuutta. • päälle/pois • 37/150 L/min, 75/360 L/min. • Lisävarusteena yhdistelmävaahtoputki TFT G-Force Multiforce • Tuotto 380–2000 L/min • Suihkukulma 10–86 astetta • Oskilointi, turvaventtiili TFT Blitzfire HE OSC • Imevä automaattiputki liukuventtiilillä • Tuotto 60–400 L/min TFT G-Force Oranssi • Liukuventtiili • Tuotto 50–500 L/min. • Palloventtiili TFT Bubble Cup Kiinteä vaahtoadapteri • Tuotto 350–1150 L/min • D-Kahva TFT Handline Liukuventtiili Valintarenkaassa 3-toiminta-aluetta: pulssi, normaali ja matalapainealue. • Liukuventtiili • Tuotto 100–720 L/min. • Saatavana nivel ja liipaisin malli Impulse TFT Ultimatic FO7 Suosituin huoneistopaloputki Euroopassa! Kulmala Pelastustieto TFT 215x275 2024 .indd 1 23.4.2024 16.10. Twister Suljettava maastopaloja pesusuutin • 37/150 L/min, 70/200 L/min
EN 16689:2017 EN ISO 15384:2020 EN 1149-5:2018 TÄNÄKIN KESÄNÄ VARUSTAUDUTAAN METSÄRETKILLE YKSISSÄ TUUMIN KEVYESTI! ALKU-JAKOLIITIN 1” 1-111 DAFO PERMEX 3F -PALOLETKU 25 mm, 20 m, valk. Ominaisuuksina mm.: radiotasku, rintaja povitasku, monofoni-pidikkeet, hihataskut, housun ja takin yhdistävä vetoketju, helmataskut, lahkeissa kiristykset ja pukemista helpottavat vetoketjut. kynsiliitin / 1” Storz-liitin / 2” kotim. Värit: HiViz-keltainen/tummansininen/ hiekka, HiViz-keltainen/tummansininen. TEXPORT FIRE RECON THL Maastoja metsäpalojen sekä teknisen pelastuksen kevytasu. Uutuutena tositoimiin Sundströmin moottorimaski turvallisen hengitysilman takaamiseksi. NYT YHD EN TUU MAN KAL UST O MET SÄÄ N MSA F2XR -KEVYTKYPÄRÄ Hyväksynnät: EN16471 / EN16473 / EN12492 / EN 1385 / PAS028 Tiedustelut ja tilaukset info@turvata.fi. Materiaali: Nomex TFX. kynsiliitin / 1” Storz-liitin / 2” kotim. kynsiliitin Eli operoidaan yhden tuuman metsäpalokalustolla ja pukeudutaan hybridiasuun. kynsiliitin SUNDSTRÖM-MOOTTORIMASKI SR500 / SR200 Hyväksynnät: EN16471 / EN16473 / EN12492 / EN 1385 / PAS028 ALKU-MOOTTORIRUISKU 6.0 H 510 ltr@6bar / Honda GX390 WATERAX MINI-STRIKER -MOOTTORIRUISKU 120 ltr@4bar / Honda GXH50 PROTEK 309 -METSÄPALOPUTKI Maksimivirtaus 115 l /min. / 1” ruots. / 1” ruots