12. ALAN JOHTAVA AMMATTILEHTI – TEEMANA PELASTAJAN KALUSTO JA VARUSTEET Paloasemien homeongelma voi viedä työkyvyn s. 16–31 Pelastusopiston harjoitusalue rakennettu EU-tuella s. 8 Rajan helikopteri osallistui turvetuotantotehtaan sammutustöihin s. 48 4/ 20 10 27.5. Rutiinikeikasta pullosade s
044 5546 060 fax 014 3100 002 sähköposti: nsatec@ nsatec.fi Suoritamme Weber-pelastusvälineiden kunnonvalvontaa uudella tehonmittausyksiköllämme. BRONTO SKYLIFT OY AB Teerivuorenkatu 28 33300 TAMPERE puh 020 7927 111 fax 020 7927 300 www.bronto.fi Yli 5900 laitetta yli 120 maahan Työskentelykorkeudet 16 yli 100 m Suurin korikuorma 500kg Yli 2000 lisävarustetta Ylivoimainen paino-työkorkeussuhde Kansainvälinen nostolavojen IPAF koulutus Huolto lähellä ja nopeaa Markkinajohtaja Suomessa ja maailmalla ISO 9001 CERTIFIED ORGANISATION ISO 14001 EN-ISO 3834-2 Finsatec Oy amma ilaisen asialla Finsatec w w w . Ole tietoinen välineidesi kunnosta! RSX 200-207 V-EcoSilent. f i Saunatie 3, 40900 Säynätsalo puh. f i n s a t e c
Vaan kuinkas kävikään. Vapaaehtoisen palokuntatyön lisäksi on useita muitakin tehtäviä, jotka ovat yhteiskunnan turvallisuuden ja kansalaisten terveyden kannalta tärkeitä. Kuva: Matti Vassinen. Siksi sopimuspalokuntalaisia ei voida tarkastella mitenkään erityisenä ryhmänä. Pasilankatu 8 00240 Helsinki Veijo Pursiainen toiminnanjohtaja (09) 229 33 822 050 5123 369 TILAUKSET: Minna Kamotskin (09) 229 33 811 tilaukset@pelastustieto.fi KASSA: Sinikka Toivonen (09) 229 33 815 ILMOITUKSET: Veijo Pursiainen (09) 229 33 822 050 5123 369 FAKSI: (09) 229 33 833 INTERNET: www.pelastustieto.fi etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi KIRJAPAINO: Forssan Kirjapaino Oy ISSN 1236-8639 Aikakauslehtien liiton jäsen KANSI: Ylipalomies Juhani Prokki (letkun päässä) ei provosoitunut, vaikka riehakas nuorisojoukko esti pääsyn kohteeseen Tampereen Näsinkalliolla. Asuntoministeri Jan Vapaavuori totesi taannoin tv-haastattelussa, että kosteusja homeongelmiin on tartuttava myös seuraavan hallituksen ohjelmassa. vuosikerta TOIMITUS: Esa Aalto päätoimittaja (09) 229 33 880 050 5620 735 Kimmo Kaisto toimittaja, taitto & ulkoasu (09) 229 33 812 JULKAISIJA: Paloja pelastustieto ry. Ja kasvatetaan myös kunnon kansalaisiksi.. Ongelma on kuitenkin paha erilaisessa julkisessa rakennuskannassa, kouluista ja päiväkodeista paloasemiin. Pahinta on se, että epäpuhtaan sisäilman takia voi menettää työkykynsä. Viime vuonna palomiesten ammatillinen eläkeikä tyrmättiin siksi, että samaa ovea olisivat pian olleet kolkuttamassa muutkin ammattiryhmät. Kosteusja homevaurioita löytyy erilaisesta rakennuskannasta, pientaloista suuriin julkisiin rakennuksiin. PÄÄKIRJOITUS esa.aalto@pelastustieto.fi 4 /2 01 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti, 61. Sisäasiainministeri Anne Holmlund (kok.) esitti stm:lle suojaosuuden korottamista 300 euroon. Kukaan ei huvikseen halua viettää työaikaansa pihalle pystytetyissä parakeissa. Työterveyslaitoksen erikoislääkäri sanoo, että miehet eivät sairastu epäpuhtaan sisäilman takia yhtä helposti kuin naiset. Rutiinikeikka, tuumivat Mansen brankkarit. Tuttu peruste Sosiaalija terveysministeriö ei esitä sopimuspalokunnassa toimivien työttömyysturvan suojaosuuden korottamista. Home kitkettävä paloasemilta Valtiovalta on käynnistänyt hometalkoot. Nousevaan polveen iski uho: ”valtion siat”, kuului huuto oman kunnan palomiehille. Perustelu tuntuu pelastusalan kannalta tutulta. Tampereen tapauksen tapaan on viranomaisen parasta olla provosoitumatta, vaikka ”nulikat” provosoivatkin. VPK-toiminnassa on tähän vahvat perinteet ja siellä opitaan hyviä taitoja. Sisäasiainministeriö avasi turvallisuusblogin, jossa kansliapäällikkö Ritva Viljanen kirjoittaa seuraavasti: Tarvitaan myös lisärahoitusta kolmannelle sektorille, jotta voidaan järjestää järkevää tekemistä nuorille. Parasta on se, että poliisi ja pelastuslaitos alkavat yhdessä miettiä toimintaohjeita tällaisiakin tilanteita varten. Perustelun kärki on yhdenvertaisuudessa. Senkin takia miesvaltaisilla työpaikoilla, kuten paloasemilla oirehtijat on otettava vakavasti. Paras olla provosoitumatta Tamperelaiset palomiehet hälytettiin sammuttamaan nuotioita Näsinkalliolle, jossa nuorisojoukko juhli vappua keskikaljan voimalla. Varsin monella paloasemalla kosteusja homeongelmat ovat olleet valitettavaa arkipäivää ja vasta aivan viime aikoina ongelmaan on alettu todenteolla etsiä ratkaisuja. Samasta asiasta on tehty myös kirjallinen kysymys eduskunnassa, johon sosiaalija terveysministeri Liisa Hyssälä vastasi, että työttömyysturvajärjestelmässä työttömiä ei ole asetettu eri asemaan sillä perusteella, mistä työstä heidän ansaitsemansa tulo on peräisin. Kyllähän maailmaan ääntä mahtuu, mutta kun ”isin ja äidin kullannuput” päättivät ryhtyä riehumaan, jopa ikävin seurauksin, ei hulina enää ollut harmitonta. P.S. Toivottavasti Tampereen tapahtuma jää yksittäiseksi, vaikka vain muutama vuosi sitten samaa koettiin Helsingissä VR:n makasiineilla. Näin on jo käynytkin, kun Kotkassa palomiehiä on sairastunut astmaan eikä paineilmalaitetyöskentely ole enää mahdollista. Ongelmaa on valitettavasti myös vähätelty
Tuotantoeläimellä voi olla myös suuri taloudellinen arvo. s. Paloasemien homeongelma Rutiinikeikasta pullosade s. Palojen sammutus 62.8% Valistus 16.3% Ensihoito 9.3% Palotarkastus 7% Ensivaste 4.7% Paloja pelastustieto ry, Pasilankatu 8, 00240 Helsinki, Puh (09) 229 33 80, Fax (09) 229 33 833 ETUSIVU MEDIATIEDOT TILAUKSET ARKISTO JULKAISIJA LINKIT YHTEYSTIEDOT. Klikkaa www.pelastustieto.fi ja anna äänesi kuulua seuraavassa nettigallupissa! Tiistai, 18.05 2010 14:40 Etusivu Palaute Sivukartta Mikä on pelastustoimen tärkein tehtävä. Uuden navetan saa helposti rahalla, karjaa ei. Yksi kamera maksaa noin 10000 euroa. Lisäksi osa rakennuspaloista ja liikenneonnettomuustehtävistä sisältää eläinten pelastamista. 11 SIVU 55 Opinnäytetöitä Pelastusopistosta 4 /2 01 27.5.2010 8 Palomiehet pullosateessa Kari Vilkko 14 Vedensaanti palopaikalle kilometrien takana Pauliina Kankare 14 Jorma Honkalalle arvokas mitali kultaristein Pirkko Wahlfors 15 Ahti Kärjelle kansainväliset tehtävät mieleen 16 Astmadiagnoosi estää savusukeltamisen Tuula Ketola 18 Ihminen on paras mittari Tuula Ketola 20 Homeongelma riivaa monilla laitoksilla 24 Homeongelma vei Kotkan palomiehet uudelleen evakkoon Ulla Ylönen 25 Palomiehiä sairastunut astmaan 28 Väliaikaista kaikki on vaan Keravalla 30 Home syö palomiestä Jyväskylässä Maria Markus 40 Hälytysjärjestelmiin valtakunnallinen malli 41 Sinivilkku kertoo hälytykseen lähtijät 43 Puolustusvoimien pelastustoimi testissä 48 Pelastusopiston harjoitusalue 50 Palomiehen konstit katoavat käden taitojen myötä 51 Harjoitusalueen kunnostajalla riittää töitä 51 Mitä mieltä. Pelastusopiston harjoitusalue Rajan helikopteri osallistui turvetuotantotehtaan sammutustöihin s. Valtaosassa tutkimuksia yhteisöä on lähestytty palomiestyön erityispiirteiden tai yhteisöä ylläpitävien arvojen näkökulmista. 38 Pelastustoimi hoitaa nykyään merkittävän osan ensihoitopalvelun tehtävistä. / . Kuntien ylläpitämän pelastustoimen infrastruktuuri sekä sen henkilöstön ja kaluston muodostama varakapasiteetti ensihoitopalvelun monipotilasja ruuhkatilanteita silmällä pitäen ovat yhteiskunnassamme voimavara, jota tulee voida hyödyntää myös suunniteltaessa alueellista ensihoitopalvelua. s. s. Mikä on pelastustoimen tärkein tehtävä. Pelastusopiston eläinpelastuskurssilla marssittiin navettaan. 52 Uutta harjoitusmallia testattiin Jorma Kuikka 54 Suojautumisopas palokohteissa työskenteleville Tuula Hakkarainen, Kati Tillander, Tuomas Paloposki 56 Mitä tehdä kun väki ikääntyy. 44 Eläinpelastustehtävät ovat kasvaneet huimasti ja ne näkyvät mediassa. . Lämpökameraa käytetään hyvinkin erilaisissa tehtävissä ja niillä myös harjoitellaan säännöllisesti. Tästä näkökulmasta palomiesyhteisö määrittyy usein erilaisena tai poikkeavana. – Pelastusopiston harjoitusalue rakennettu EU-tuella s. 32 Palomiesyhteisöä käsittelevää tutkimusta on alkanut ilmestyä enemmän 1990-luvun puolivälistä lähtien. Teimme pelastuslaitoksille laajan kyselyn niiden lämpökameroiden käytöstä ja paljonko alueella on niitä käytössä. 58 Ulkoisista pelastussuunnitelmista parempia ohjeilla ja harjoittelulla Kristine Jousimaa, Kyösti Survo 60 Pieni virhe vei Nou Hätä! -voiton Silja Siekkinen, Essi Tuovila, Heidi Kaakinen 61 Nou Hätä! -mestari tuli Jokivarresta Mira Leinonen 64 Emäntiä huijattiin pääemäntäpäivillä Mia Kunnaskari VAKIOT 3 Pääkirjoitus 11 Vieraanamme: Paula Risikko 57 Palontorjunta-Brandvärn 50 vuotta sitten 27 Keskustelua 59 Keskustelua eläinpelastaminen lämpökamera nettigallup Kysyimme viime nettigallupissa ”Mikä on pelastustoimen tärkein tehtävä?” Reilusti yli puolet vastaajista valitsi palojen sammutuksen, toiseksi tärkein tehtävä oli valistus. ensihoito palomiesidentiteetti Lämpökamera on nykyisin työtä auttava työkalu siinä kuin muutkin palomiehen käyttämät työvälineet. Valitse kysely Mikä on pelastustoimen tärkein tehtävä. s. Eläin kärsii, kuten ihminenkin. tässä numerossa ALAN JOHTAVA AMMATTILEH TI – TEEMANA PELASTAJAN KALUSTO JA VARUSTEET Paloasemien homeongelma voi viedä työkyvyn s
Ammattikirjoja puoli sivua toukokuu.indd 1 17.5.2010 11:51:27. Hinta 18 euroa, sis. Tilaa kesäksi ajoissa, olemme suljettuna 12.7.25.7.2010. alv. Hinta 18 euroa, sis. Sähköpalon ennaltaehkäisy kotikonstein J ulkaisussa on muutettu suomalaiset tutkimukset sähköpaloista ja sähköpalokuolemista kansan kielelle. Lisätietoja messuista: www.turvallisuusmessut.fi Merkitse kalenterii si! Suomen johtavat ammattimessut Tampereen Messuja Urheilukeskuksessa 8.-11.9.2010 Vuoden tärkeimmät päivät! Saman katon alla myös: TaMe_turvallisuus_pelastustieto180310_90x270.indd 1 25.2.2010 15:53:59 R atamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puh. alv. Julkaisussa tarkastellaan eri laiteryhmien syttymismekanismia ja kerrotaan keinoja syttymisen ennaltaehkäisystä kotikonstein. 09 4761 1300, Faksi 09 4761 1400 www.spek.fi verkkokauppa.spek.fi LUE AMMATTIKIRJA Palovaroitinopas Nyt on ilmestynyt opas, joka auttaa valitsemaan huoneistoon tarkoituksenmukaiset palovaroittimet ja antaa neuvoja niiden tarpeellisesta määrästä, oikeasta sijoituksesta, käytöstä ja kunnossapidosta. Opas soveltuu pelastusja rakennuslupaviranomaisille, suunnittelijoille, asentajille, kiinteistöjen turvallisuushenkilöille, asuntojen omistajille ja haltijoille, majoitusliikkeiden ja hoitolaitosten toiminnanharjoittajille sekä maahantuojille.SPEK opastaa 23, 48 sivua, 2010. Julkaisun on kirjoittanut Uudenmaan Pelastusliiton koulutuspäällikkö Aulis Partanen. Elävien esimerkkien avulla lukijan on helppo siirtää tilanteet mielessään omaan arkiseen elämäänsä. 75 sivua, Sähköturvallisuuden edistämiskeskus STEK
Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiirin akuuttiyksikön ylilääkäri Jouko Saramies sanoo, että jatkossa ensihoidon palveluja ja resursseja voidaan kohdentaa nykyistä tarkoituksenmukaisemmin. Luvassa on näyttäviä osastoja sekä runsaasti uutuuksia. Lisätiedot: www.tampereenmessut.fi Tampereen Messut Oy:n projektipäällikkö Veli-Pekka Rouvali toivottaa messuvieraat tervetulleiksi. Kiinteistöturvallisuus-messut pureutuvat omaisuuden suojeluun, turvallisuustoimintaan, rakenteelliseen turvallisuuteen, sähköisiin turvajärjestelmiin, turvallisuuden valvontaan, vakuuttamisen sekä alan koulutukseen liittyviin tuotteisiin ja palveluihin. Tapaturmat voitaisiin suurilta osin torjua, jos suojainten valinnassa otettaisiin huomioon silmätapaturmariskin lisäksi työnäkemisen vaatimukset. Lamatunnelmat eivät ole vähentäneet yrittäjien halukkuutta osallistua messuille eli osastojen myynti on hyvässä vauhdissa – aikaisempien vuosien tasolla – kertoo Tampereen Messut Oy:n myyntijohtaja Ville Keskinen. – Kyse on ensi vuonna voimaan tulevasta lakiuudistuksesta, jonka tarkoituksena on tehdä onnettomuuksien ehkäisyyn liittyvät pykälät selkeämmiksi ja korostaa poistumisturvallisuuden tärkeyttä. 6 4/2010 S yyskuun 8.–10. Uudistus ollee syksyllä jo siinä vaiheessa, että se tulee näkymään myös messujen teemoissa, sanoo Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön johtaja Matti Orrainen. Yhteistoimintamallin mukaan ensihoidon ja pelastuslaitoksen organisaatiot toimivat lomittain. Pelastuslaitoksen sairaankuljetuspäällikkö Jan-Erik Palviaisesta tulee pelastuslaitoksen ensihoitopäällikkö ja sosiaalija terveyspiirin ensihoidon osastonhoitaja. Kyse Turvallisuus-messut avoinna myös lauantaina on esimerkiksi pelastuslaitoksilla olevista käyttäjistä, jotka kuitenkin vaikuttavat hankintapäätöksiin sekä kuntien palopäällystöstä, työsuojelun ammattilaisista ja turvallisuustehtäviin osallistuvista vapaaehtoistyöntekijöistä. Lemin, Luumäen, Parikkalan, Ruokolahden, Savitaipaleen ja osasta Taipalsaaren ensihoitoja sairaankuljetuksen järjestämisestä on 1.1.2010 lähtien vastannut Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiiri (Eksote), joka ostaa palvelut yrityksiltä. Uudistus tarjoaa mahdollisuuksia uusien ratkaisujen kehittämiseen, kun käytössämme on koko asemaverkko, monipuolinen kalusto, toimintavalmius kaikissa olosuhteissa sekä yhteiset tukipalvelut, perustelee Hokkanen. – Turvallisuus-messuilla esittäytyvät pelastustoimi, organisaatioiden pelastustoiminta, ympäristöturvallisuus, työturvallisuus, tuotannon ja toiminnan turvallisuus, työsuojelu sekä henkilöturvallisuus. Samalla pelastuslaitoksen ensihoidon henkilökunta siirtyy Eksoten palkkalistoille. Turvallisuus-messut ovat nyt avoinna myös lauantaina 11. Imatralla ensihoitoja sairaankuljetus on kaupungin sosiaalija terveystoimen omaa toimintaa. Työhyvinvointi-messut nostavat puolestaan esille työyhteisön ilmapiirin, työyhteisöjen vuorovaikutuksen, fyysisen ja henkisen kuormittumisen sekä työstressin. – Henkilökunnan toimipaikat ja sairaankuljetuskaluston lähtöpaikat pysyvät ennallaan. – Meillä on Eksoten kanssa sama toiminta-alue ja samat ongelmat. Turvallisuus-messut järjestää Tampereen Messut Oy yhteistyökumppaneinaan Yritysturvallisuustoimisto, Pelastusopisto, Paloja pelastustieto ry, sosiaalija terveysministeriön työsuojeluosasto, Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys ry, Suomen Palopäällystöliitto ry, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry, Suomen Työsuojelualan Yritysten Liitto ry, Työterveyslaitos ja Työturvallisuuskeskus. Messuilla on otollinen tilaisuus puhua aiheesta, kertoo vanhempi asiantuntija Eero Korhonen Työterveyslaitokselta. Muutos koskee noin 20 työntekijää. Puutteita turvallisuuskulttuurissa – Silmätapaturmien torjumiseksi on tulossa kampanja, jotta vuosi vuodelta samoina pysyneet tapaturmamäärät saataisiin laskuun. Uudistuksen myötä kontaktipinta pelastuslaitoksen kanssa vahvistuu. Väki vanhenee ja etenkin maakunnan reuna-alueilla vakinainen asutus vähenee koko ajan. Asiakkaat saavat palvelut aivan samalla tavalla kuin tähänkin asti. Samalla Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen ensihoidon henkilökunta siirtyy sosiaalija terveyspiirin palkkalistoille. Teksti: Ulla Ylönen Ensihoito ja sairaankuljetus uusiksi Etelä-Karjalassa. syyskuuta, jolloin messuihin voivat tutustua hekin, jotka eivät pääse tapahtumaan arkipäivänä. E nsihoidosta ja sairaankuljetuksesta tulee ensi vuoden vaihteessa osa Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiirin toimintaa. Ensi vuoden alussa ensihoitoja sairaankuljetuspalvelujen järjestämisvastuu Imatraa lukuun ottamatta siirtyy Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiirille. Mukana ovat alan keskeisimmät toimijat. päivä järjestetään jälleen kansainväliset Turvallisuus-messut Tampereen Messuja Urheilukeskuksessa. Etelä-Karjalan pelastuslaitos vastaa tällä hetkellä Lappeenrannan ja osaksi Taipalsaaren ensihoidosta ja sairaankuljetuspalveluista. Oikein valittujen suojainten käytön laiminlyöntiä ei saa hyväksyä. Kumppanuussopimuksella pystymme hyödyntämään ammatillisen moniosaamisen sekä pelastustoiminnassa että ensihoidossa, sanoo Etelä-Karjalan pelastusjohtaja Erkki Hokkanen. – Ensihoitohenkilöstö pääsee myös käyttämään asiakastietojärjestelmäämme, mikä helpottaa hoidon tarpeen arvioimista, sanoo Saramies. Yhteistyöryhmän muut jäsenet ovat Eksoten akuutin vastuuyksikön johtaja, ensihoidon vastuulääkäri, EteläKarjalan pelastusjohtaja ja pelastuspäällikkö. Pelastuslakiuudistus esillä Turvallisuus-messujen vahvuutena ovat muun muassa ajankohtaiset alan teemat, kuten sisä asiain ministeriössä työn alla oleva pelastuslain uudistus. Messuillla on esillä myös Terveellinen työ -teemalla toteutettava eurooppalainen kunnossapidon turvallisuuskampanja, joka korostaa kunnossapitotöiden merkitystä turvalliselle ja terveelliselle työpaikalle. Tämän Pohjoismaiden merkittävimmän ja laajimman turvallisuusalan ammattitapahtuman kanssa yhtä aikaa järjestetään myös Kiinteistöturvallisuusja Työhyvinvointi-messut. Hän kuuluu myös pelastuslaitoksen johtoryhmään ja maakunnallisen ensihoitojärjestelmän toiminnasta vastaavaan yhteistyöryhmään. Vakioina pysyneet tapaturmaluvut kuvaavat asennetta turvallisuuteen
– Voimme olla myös omalta osaltamme vaikuttamassa asioihin ja kansainvälinen yhteistyö avartaa. Olli-Pekka Ojanen toivoo, että FEU:n toimintaa tulevaisuudessa ohjattaisiin enemmän vaikuttajatahoksi Euroopan Unioniin. Inkeroisten VPK 7:52:00 3. Veikon Malja 2010 tulokset: 1. Kilpailu on ns. – Meillä on monia alan organisaatioita, jotka toimivat erilaisilla kansainvälisillä foorumeilla. Kolmen joukkueen yhteisikä ylitti 84 vuotta. Suomen mestaruus saatiin lopulta selville ja 22 kilpailujoukkuetta kisasi suoritusajan. Samassa kaupungissa järjestö myös perustettiin. Parhaan joukkueenjohtajan palkinto matkasi Ouluun Jaakko Ylitalon mukana. Jatkossa järjestön lobbaamista, vaikuttamista, tulisi lisätä. Kilpailurata osoittautui tänä vuonna odotettua vaikeammaksi, mikä pitkitti kilpailua suunnitellusta aikataulusta. Veikon Malja -kilpailun järjestivät SPEK ja Helsingin Pelastusliitto HELPE. – Näin on mahdollisuus vaihtaa tietoja eurooppalaisten kollegoiden kanssa. FEU:lla on menossa monia hankkeita, joista yksi tärkeimmistä on hätäkeskuspäivystäjien kielenoppimistyökalu Multicom 112. Yhtä selkeästi hopealle kiilasi Inkeroisten VPK ja pronssia sai Pakinkylän VPK. Kilpailun haasteellisuus osoitti sen, miten tärkeä merkitys kilpailuradan suunnittelulla on. Porin VPK 7:40:30 2. Tampereen juhlakokouksessa puhunut järjestön puheenjohtaja Dieter Nussler totesi, että FEU haluaa yleisesti kehittää alaa myös tulevaisuudessa, ja että siinä työskentelevillä ihmisillä on hyvät edellytykset ja mahdollisuudet toimia. Alusta asti Suomen Palopäällystöliiton edustajana toiminnassa mukana ollut pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojanen sanoo, että eurooppalaisessa yhteistyössä on ehdottoman tärkeätä olla mukana. Parhaan kannustusjoukkueen palkinnon sai Malmin VPK Helsingistä. Yhteistyöpyyntö Yhdysvalloista Ojanen kertoo, että Yhdysvalloista sikäläisestä palopäällystöjärjestöstä on tullut yhteistyöpyyntö. Kilpailu järjestetään kerran vuodessa ja kilpailun voittaja saa vuodeksi Veikon Maljan, jonka on lahjoittanut Veikko Nummela, palokalustotehdas Nummela Oy:n entinen toimitusjohtaja. Asioiden eteenpäinviemiseksi olisi syytä kokoontua yhteen keskustelemaan asioista, Ojanen ehdottaa. Mielestäni pitäisi kehittää yhteistyötä, jotta tiedettäisiin, millaisia alan asioita milläkin foorumilla käsitellään. Kalustonkäsittelyn Suomen mestaruuden eli tutummin Veikon Maljan kaappasi mukaansa ylivoimaisella voitolla Porin VPK. H elsingin Senaatintorilla riitti vilskettä, kun 31 palokuntanuoriso-osaston joukkuetta eri puolilta Suomea otti mittaa toisistaan huhtikuun lopulla. Veikon maljaan voivat osallistua kaikki osastot riippumatta aiemmasta menestyksestä. 4/2010 7 Porilaiset kaappasivat Veikon Maljan Veikon Malja -kilpailu on palokuntanuorten Suomen mestaruus -kilpailu. Kuusi joukkuetta keskeytti. pimeä kalustokilpailu eli kilpailutehtävää ei kerrota etukäteen. Teksti: Esa Aalto Kuva: Tomi Timonen FEU juhli 15 vuotta Tampereella Juhlakokouksen osanottajat kokoontuivat yhteiskuvaan Tampere-talon edustalle.. – FEU:n organisoimat hankkeet ovat olleet tärkeitä ja tärkeintä on, että niiden tuotokset tulevat alalle hyödyksi. Muut voittajajoukkueen jäsenet olivat Vesa Välitalo, Arttu Korhonen, Jarkko Koivumäki, Hermanni Väisänen ja Niko Aronen. Juhlassa kuultiin järjestön 15-vuotisesta taipaleesta ja sen uusista hankkeista sekä tulevaisuuden suunnitelmista. Olli-Pekka Ojanen toivoo enemmän yhteistyötä kotimaisten alan toimijoiden kesken. (Kuva: Samuel Siliin) E uroopan Palopäällystöyhdistys (FEU) juhli Tampereella 15 vuottaan. Pakinkylän VPK 8:06:00 Kaikki tulokset: www.spek.fi > Palokuntatoiminta > Kilpailut ja tapahtumat Viimeisessä tehtävässä nuorten oli siirrettävä loukkaantunut joukkueenjohtaja paareilla maa lialueel le. – Kilpailulautakunta sekä kilpailun johtaja Markku Haranne olivat kilpailun jälkeen hyvin tyytyväisiä. Mallia näyttää Malmin VPK. – Se on merkittävä edistysaskel ja näin voimme avata myös transatlanttiset suhteet palopäällystön järjestöyhteistyössä. – Saksalaisen Dieter Nusslerin puheenjohtajakaudella FEU:ssa on korostunut alan asiantuntijuus, mikä on ollut hyvä asia. Koulutusohjaaja Valtteri Tervala Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEKistä kertoo, että kisajärjestelyt onnistuivat hyvin. Voittoisana joukkueenjohtajana toimi Janina Holmström. Siksi FEU on ollut kehittämässä erilaisia projekteja, joilla halutaan myös yleisesti edistää ja parantaa turvallisuutta
Prokki sai nyrkiniskun Palomiehet pullosateessa – Maltti pelasti loukkaantumisilta Taitava tilanteen lukeminen ja rauhallisuus pelastivat pelastusyksikön vakavilta loukkaantumisilta Tampereella vappuaattona. paloesimies Juha Kaija Tampereen aluepelastuslaitokselta kiteyttää nopeasti syntyneen toimintakäskynsä. He huomasivat, että painava kuohuviinipullo oli särkenyt pelastusyksikön tuulilasin. Tilanteen edetessä poliisipartioita pyydettiin paikalle useita lisää. Näsinkalliolle kokoontunut, äänekkäästi yhteiskuntaa vastustava monisatapäinen nuorisojoukko esti yksikön pääsyä kohteeseen, haittasi tönimisellään sammutustehtävää ja lopulta tehosti vastalausettaan sankalla pullosateella. Jossain vaiheessa saatiin suihkutettua kaaressa kokko sammuksiin. – Pullot olisivat voineet sattua meihin tosi pahasti, toteaa ylipalomies Juhani Prokki, joka sai nyrkiniskun silmäkulmaansa sammutustyön aikana. Aluksi tilanne näytti normaalilta. Rutiinikeikka. Toisin kävi Tapahtumasarja alkoi vappuaattona klo 22.08, jolloin pelastusyksikkö T11 (1+4) oli palaamassa sairaankuljetustehtävää tukevalta keikalta asemalleen. Kädet kävivät ja yleisömassasta alkoi sadella pulloja, palomiehet huomasivat kauhukseen. 8 4/2010 P elastajat selvisivät yllättävästä tilanteesta vähäisin henkilövahingoin. Tässä vaiheessa esimies Kaija antoi poistumiskäskyn. Nuoret tarttuivat kiinni letkuun, Prokki horjahti ja vaahtoseos suihkusi Juha Kaijan silmiin. – Rutiinikeikka, ajattelimme. Sammuttaisimme nuotion ripeästi ja sen jälkeen väki saisi jatkaa juhlimistaan. Konemiehenä toimi palomies Sami Rantanen. Vaahdotuspistooli hajosi kahteen osaan säiliön repeydyttyä. ” 8 4/2010. Varjoranta yritettiin kaataa selkäpuolelta, jolloin sammutusasun huppu repesi. – Porukka kokoon, hallitusti autoon ja pakki päälle, vs. Juha Kaija yritti rauhallisella olemuksellaan saada väkijoukkoon järjestystä. Pahin oli kuitenkin vielä edessä: – Kuulimme napsahduksia. Kalustoon syntyi muutaman tuhannen euron vauriot. Kuin näkymättömästä käskystä tie sammuttajien edessä katkesi iskulauseita huutavaan väkimuuriin: ”Valtion siat”. Useita pullo”Nuoret tarttuivat kiinni letkuun, Prokki horjahti ja vaahtoseos suihkusi Juha Kaijan silmiin. – Pyysimme vellovaa väkijoukkoa väistymään, mutta jouduimme perääntymään ainakin kolme kertaa, Prokki muistelee. Poliisipartio pyysi apua Hämeenpuiston pohjoispuolella sijaitsevalle Näsinkallion puistoalueelle, jossa juhliva nuorisojoukko oli koonnut läheiseltä rakennustyömaalta evakuoimansa puiset kuormalavat tienoon valaisevaksi kokoksi. Periaatteena oli vaahdottaa kohde, jotta lavoja ei saisi tuikattua uudestaan tuleen. Juhani Prokki lähti kuljettamaan vaahdotuspistoolia letkuineen palomiesten Ville Varjorannan ja Juha Jänneksen tukemana. Teksti: Kari Vilkko Kuvat: Matti Vassinen, Kari Vilkko kasvoihin ja vaahtoista maata silmikkoonsa. Samaa tekivät poliisipartiot, joita paikalla oli kaksi. Kaija sokaistui hetkeksi. ”Luuletteko olevanne sankareita?” Osalla nuorista oli kasvot peittävä kommandopipo. Toisin kävi, Juha Kaija kertoo. Pullosateessa Käsirysyistä sammutuskamppailua kesti muutaman minuutin
Keski-Euroopassa, Tanskassa ja Ruotsissa on tavallista sytytellä paloja, jotta voisi kivittää paloautoja ja palomiehiä. 4/2010 9 ja poistettiin ajoneuvon katolta ja renkaiden takaa. Hänen mukaansa toimintamalleja aletaan välittömästi laatia yhdessä poliisin kanssa, jotta pelastajien työturvallisuus ja kaluston koskemattomuus taataan. Hulinoiva nuorisojoukko tarttui kuitenkin kiinni letkuun. Periaatteena oli vaahdottaa kohde, jotta lavoja ei saisi tuikattua uudestaan tuleen. Tilanteen rauhoituttua yksikkö kävi varmistamassa, että läheisessä museorakennuksessa kaikki oli kunnossa. Toisinkin olisi voinut toimia, ja silloin seuraukset olisivat voineet olla katastrofaaliset, palopäällikkö Ari Vakkilainen vetää yhteen. Kevyempiä pulloja iskeytyi aurinkolippaan, etumaskiin ja kylkeen. – Pelastusjohtajan aloitteesta on perustettu työryhmä, joka laatii yhteistyössä poliisin kanssa ohjeistuksen. – Ulkomailla kyseessä on pääsääntöisesti yhteiskuntaan pettyneitä maahanmuuttajia. Vaahdotuspistooli hajosi kahteen osaan säiliön repeydyttyä.. Palomiehet seurasivat jalkamiehinä poliisin toimintaa. Tilanne päättyi pelastusyksikön osalta klo 23.00. Pahaa oloa puretaan poliisin lisäksi palomiehiin, koska nuorten lähtömaassa pelastusviranomaiset ovat Painava kuohuviinipullo poksautti pelastusyksikön tuulilasin vaihtokuntoon. – Rauhallisesti, provosoitumattomasti. Palopäällikkö Ari Vakkilainen kertoo, ettei väkivaltaa pelastusviranomaisia kohtaan tässä mittakaavassa ole aikaisemmin esiintynyt Tampereella saati sisämaassa. – Henkilöstömme toimi vaikeassa tilanteessa erittäin hyvin säilyttäen malttinsa. Ja vaikka kuinka vaatimattomalta tehtävä tuntuisi, suojavarusteet ylle: kypärät päähän, silmikot eteen, takit päälle, hanskat käteen, Juha Kaija opastaa vastaisen varalle. Vakava jälkipyykki Poliisi pidätti kymmenkunta nuorta ja jatkaa Näsinkallion tapahtumien tutkimuksia. Peruuttaessa pulloja iskeytyi aurinkolippaan, tuulilasiin, etumaskiin, kuljettajan sivulasiin ja katolle. Palopäällikkö Ari Vakkilainen inventoimassa vaurioita. Palokunta on hyvä vihollinen, koska se tulee kutsusta eikä tarjoile poliisin tavoin pamppua. Yksikkö perääntyi puiston käytäviä pitkin turvaan, missä mellakkavarusteinen poliisi järjestyi hajottamaan mielenilmauksen
Olisi tervetullutta, jos nuorten mahdolliset johtohenkilöt tulisivat tutustumaan työhömme. Näin heille valkenisi, mikä rooli pelastusviranomaisella yhteiskunnassamme oikeasti on. Niin hyvien puolella olevat toimivat.” Toimittaja Asta Tenhunen Savon Sanomissa 7.5.2010 Palomies Ville Varjoranta yritetään kaataa selkäpuolelta. paloesimies Juha Kaija (oik.) saattoivat huokaista helpotuksesta jo seuraavassa työvuorossa. Toinen tärkeä asia on Vakkilaisen mielestä arvokeskustelu. Pelastusviranomaisten rooli tunnetaan kaiketi huonosti meilläkin. Aika näyttää toistuuko vastaava täällä. Palomiehet Sami Rantanen (vasemmalla), Juha Jännes, Ville Varjoranta, ylipalomies Juhani Prokki, palopäällikkö Ari Vakkilainen ja vs. – Mutta se että palokunta on kiukun kohteena, tuntuu kuitenkin selittämättömältä. Arvokeskustelun paikka Näsinkallion nuoret olivat kuitenkin supisuomalaisia, joka ihmetyttää Vakkilaista. Hänen mukaansa ilmiö enemmänkin aaltoilee. – Pyysimme yleisövihjeitä, ja niiden perusteella jatkamme tutkimuksia. Trendinä nuorten niskurointi poliisia kohtaan on Kaarion mukaan ehkä hieman lisääntynyt pitkällä aikavälillä. tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Ossi Kaario Pirkanmaan poliisilaitokselta kertoo, että pahimmat riidankylväjät ehtivät vetäytyä taka-alalle poliisin saapues sa paikalle. Saattaa olla, että kaikilta osin asiaa ei saada selvitettyä. Edelleen tutkittavana on vahingontekoasia sekä se, onko taustalla valmiiksi suunniteltu isku, vai lähtikö palomiehiin kohdistuva häirintä käyntiin yllytyksestä. Teksti: Kari Vilkko ”Palomiehet ovat olleet niitä hyvien puolella olevia, siis tiedättehän, kavereita jotka pelastavat sorsanpojatkin ja auttavat, jos vaaria ottaa sydämestä. Kun nämä samat raggarit humalapäissään sammuvat kämppäänsä, palomiehet kiltisti tulevat, sammuttavat ja pelastavat. Kaario pitää hyvänä asiana, että pelastuslaitos ja poliisi ovat istuneet alas miettimään yhteisiä toimintaohjeita mellakkatilanteissa. Kiinniotetuille kahdeksalle nuorelle rapsahtivat sakot jo saman viikonlopun aikana niskoittelusta ja varomattomasta tulen käsittelystä. Muut hurrasivat ja kuvasivat videoita nettiin. ”Palokunta kiukun kohteena tuntuu selittämättömältä” P oliisin mukaan Näsinkallliolla juhli vappuaattona jopa neljäsataa 20–30-vuotiasta nuorta. – On hyvä olla yhteiset pelisäännöt, jos ja kun jotain sattuu. Vs. Maltti oli valttia T 11 -miehistölle vappuaattona. Tosin tässä vaiheessa tapaus on yksittäinen. Paikalla oli nelisensataa nuorta, joista ainakin parikymmentä heitteli muun muassa kaljapulloilla paloauton ikkunoita rikki ja palomiehiä päähän. – Meidän pitää suojautua itse, mutta myös lähentyä heitä. Nyt vappuna Tampereella palomiehet saivat köniinsä mentyään sammuttamaan Näsinkallion kauniille puistoalueelle tehtyä roihua. – Siihen asti me pelastusviranomaiset teemme sen mihin meidät on koulutettu ja mikä on meidän velvollisuutemme. – Välillä kiukku poliisia kohden nostaa päätään, välillä se on enemmän taustalla, Kaario on huomannut. 10 4/2010 usein poliisin tavoin valtion virkamiehiä, Vakkilainen puntaroi. Helsingissä palomiehiä kivitettiin Veturitallien palon aikaan. Kaarion mukaan nuoret olivat kotoisin laajalta alueelta, muun muassa pääkaupunkiseudulta ja osin ulkomailtakin. Lienevätkö nuoret tuoneet negatiivisen ilmiön mukanaan meille Tampereellekin. Vantteran miehen horjuttaminen jää kuitenkin yritykseksi, mutta sammutusasun huppu repeää.. – VR:n makasiinien palossa Helsingissä vuonna 2006 palokuntaa häirittiin. Hyväksyykö yhteiskunta sen, että saa poltella autoja, roskiksia ja nuotioita missä ja milloin vain
Lakiesitykseen onkin sisällytetty joukko ensihoitoon liittyviä uudistuksia, joiden tavoitteena on parantaa toiminnan laatua. Pelastustoimessa käytössä oleva palvelutasopäätös otettaisiin käyttöön myös ensihoitopalvelussa. Uudistuvassa ensihoitopalvelussa on tilaa ja tarvetta kaikille nykyisille toimijoille. Tälläkin hetkellä kunnan on mahdollista järjestää palvelut omana toimintanaan, yhteistyössä toisen kunnan kanssa tai kunnan sisäisenä toimintana yhteistyössä kunnallisen pelastuslaitoksen kanssa. Riskianalyysissä olisi otettava huomioon alueen väestötiheys, väestöpohja, vakituinen ja vapaaajan asutus sekä matkailu. Kuva: Lehtikuva Oy/Valtioneuvoston kanslia T erveydenhuoltolakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle vielä ennen juhannusta ja se tulee sisältämään terveyspalvelujen sisältöä koskevat säännökset. Muutosta nykyiseen on se, että kunnan sijasta toiminnasta vastaa sairaanhoitopiiri. Sairaanhoitopiiri tekisi palvelutasopäätöksen, jossa määriteltäisiin ensihoitopalvelun järjestämistapa, palvelun sisältö, ensihoidon henkilöstön koulutusvaatimukset ja tavoiteajat potilaan tavoittamiselle. Nykyisin sairaankuljetuksesta ja ensihoidosta vastaa kunta. 4/2010 11 Vieraanamme Kirjoittaja Paula Risikko on peruspalveluministeri. Kuntien ylläpitämän pelastustoimen infrastruktuuri sekä sen henkilöstön ja kaluston muodostama varakapasiteetti ensihoitopalvelun monipotilasja ruuhkatilanteita silmällä pitäen ovat yhteiskunnassamme voimavara, jota tulee voida hyödyntää myös suunniteltaessa alueellista ensihoitopalvelua. Päätöksessä määriteltäisiin laatukriteeristö hankittavalle tai järjestettävälle ensihoitopalvelulle. Sairaanhoitopiirillä olisi käytettävissään vaihtoehtoisina järjestämistapoina ensihoitopalvelun hoitaminen itse omana toimintana, yhteistyössä alueen pelastustoimen kanssa tai hankkimalla palvelu ostamalla se julkiselta tai yksityiseltä palvelun tuottajalta. Edellä mainitun takia lakiesityksessä lähdetään siitä, että sairaanhoitopiiri voisi alueellisesti päättää, miten ensihoitopalvelu olisi parhaiten rakennettavissa piirin eri osissa huomioiden tarjolla olevat vaihtoehdot. Palvelutasopäätöksen tulisi perustua alueen riskianalyysiin ja erilaisiin sairastumisja onnettomuusuhkiin. Esityksen mukaan ensihoitopalvelusta vastaisi jatkossa sairaanhoitopiiri. Palveluntuottajista päätettäessä palvelutasopäätös olisi keskeinen työkalu. Käsitteistä sairaankuljetus, sairasauto ja lääkinnällinen pelastuspalvelu luovuttaisiin. * * * Uudistusten keskeisimpänä tavoitteena ensihoidon osalta on ensihoitopalvelun liittäminen kiinteäksi osaksi muuta terveydenhuoltoa. Hallitusohjelman kirjoittamisen aikaan maassa käytiin kiivasta keskustelua nykyisen sairaankuljetusjärjestelmän epäkohdista. Ensihoito uudistuu terveydenhuoltolain myötä. Työkaluina tässä prosessissa olisivat ensivastetoiminta, palvelutasopäätös ja toiminnan johtamisjärjestelmä. Lakiesityksessä päivitetään myös terminologia vastaamaan nykypäivää. Lakiesityksellä mahdollistetaan nykyisten hyvien yhteistyökäytäntöjen jatkuminen myös tulevaisuudessa. Jatkossa ensihoitopalvelu suunniteltaisiin sairaanhoitopiirissä yhdessä terveydenhuollon muiden päivystystoimintojen kanssa. * * * Sekä pelastustoimi että yksityiset palveluntuottajat ovat esittäneet omat näkemyksensä siitä, mitä ongelmia on edessä, jos lakiesityksen suomat järjestämisvaihtoehdot hyväksytään esityksen mukaisesti tai ilman niitä. Järjestämisvastuussa olevan tahon näkökulmasta on kuitenkin oleellista, että olemassa olevat hyvät alueelliset ratkaisut ja käytännöt voidaan hyödyntää sekä yhteiskuntaa että potilasta mahdollisimman hyvin palvelevalla tavalla. Ensihoitopalvelulla tarkoitettaisiin jatkossa äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan kiireellistä hoitoa pääasiallisesti terveydenhuollon hoitolaitoksen ulkopuolella. Kun toiminnan järjestämisvastuu siirtyisi kuntatasolta sairaanhoitopiirille, avautuisi mahdollisuus tarkastella ensihoitoa väestön näkökulmasta entistä tasapuolisemmin koko alueella. Lukuun ottamatta niitä kuntia, joissa sairaankuljetustoiminta nyt hoidetaan terveyskeskuksen omana toimintana, on ensihoito ollut varsin etäällä muista terveydenhuollon toiminnoista. * * * Pelastustoimi hoitaa nykyään merkittävän osan ensihoitopalvelun tehtävistä. Jatkossa puhuisimme ensihoitopalvelusta ja ambulansseista
Vahvensin komppanialähtöä vielä säiliöautoilla Luvialta, Eurasta ja Kokemäeltä. Päivystysvuorossa ollut palomestari Sauli Virtanen kuunteli hälytystä Virvestä. Samanaikaisesti Porin päällystöpäivystäjänä Karhu P3:na ollut Janne Kumpulainen kuunteli tilannetta Virvestä ja kysyi, tarvitaanko apua. Silloin Virtanen teki hälytyksen suuresta rakennuspalosta ja tilanne kasvoi komppanialähdöksi. Paikalle hälytettiin yksikkölähtönä linnuntietä lyhimmän matkan päässä oleva Panelian VPK:n sammutusyksikkö. Ensimmäisenä pelastuslaitoksen yksikkönä kohteessa kello 2.01.56 oli Eurajoen EJ11, joka ilmoitti osan rakennuksesta olevan täyden palamisen vaiheessa. Satakunnan hätäkeskus teki hälytyksen turvetehtaan mahdollisesta palosta automaatti-ilmoituksen vastaanottaneen vartiointiliikkeen ilmoituksen perusteella. Tuli tuhosi tehtaan tuotantoja varastotilat lähes kokonaan ja palo ulottui jopa kilometrin päässä sijaitseviin turveaumoihin. – Hälytyksen vastaanotettuani ilmoitin Häkelle välittömästi, että myös Eurajoen sammutusyksikkö (EJ11) menee kohteeseen, sillä Eurajoen paloasemalta matka on tien kautta lyhin. Kipinät lensivät turveaumoille Sauli Virtanen (Etelä P3) ryhtyi heti kohteeseen päästyään jakamaan tehtäviä Eurajoen ja Panelian yksiköille. Hän oli juuri viikkoa aiemmin käynyt kasvualustoja ammattiviljelijöille valmistavassa tehtaassa. Virtanen lähti välittömästi yksikkölähdön tehtävään, koska kyseessä oli riskikohde ja sen tavoittamisaika suuri. huhtikuuta kello 1.41.06. Rajavartioston helikopteri Turusta lensi avuksi sammuttamaan suolla olevia turveaumoja. Saman tien tehtävään liitettiin mukaan Panelian säiliöauto, Sauli Virtanen kertaa. T äyden palamisen vaiheessa oleva rakennus ja kytevät turveaumat olivat huhtikuun yössä näky. Porin ja Ala-Satakunnan päivystysalueen raja kun on juuri Eurajoella. 12 4/2010 Kekkilän turvetehtaalla Eurajoella Satakunnassa syttynyt raju tulipalo aiheutti mittavat vahingot. – Samalla aloin järjestää pelastuskomppanian jakamista vastuualueisiin yksiköittäin. Siinä olisi ollut ainekset suurempaan onnettomuuteen, jos palo olisi päässyt leviämään suoalueelle ja alueen muihin rakennuksiin. Kumpulaisen päästyä tilannepaikalle hänen tehtäväkseen tuli vesihuollon järjestäminen ja suon sammuttaminen Rajavartiolaitoksen helikopterin avulla. – Koska rakennus oli jo täyden palamisen Turvetehtaan raju palo pysäytti tuotannon Vedensaanti palopaikalle kilometrien takana Teksti: Pauliina Kankare Kuvat: Satakunnan pelastuslaitos, Pauliina Kankare. Palopaikalle hän saapui klo 2.04.55 ja hänen perässään ensimmäisenä hälytetty Panelian sammutusyksikkö. Sammutustöihin päästiin kunnolla käsiksi vasta, kun kalustoa ja vettä oli paikalla riittävästi. Satakunnan hätäkeskus antoi ilmoituksen rakennuspalosta tiistaina 27
– Reilun tunnin aikana se laski palavien turveaumojen päälle vettä noin 35 kuutiota. Haastetta toi kohtuukova tuuli, joka painoi kipinöitä suoraan tehtaan vierestä leviäville turveaumoille ja jopa kilometrin päässä suolla oleviin aumoihin. Helikopteri teki siellä yhteistyötä alhaalta käsin sammuttaneen tehtaan henkilökunnan kanssa. Vettä ajettiin palopaikalle kaikkiaan lähes 800 kuutiota. Näin turvattaisiin tehokas sammutustoiminta, painottaa Virtanen. Virtanen otti Häkeen yhteyttä viiden jälkeen. Helikopteria oli juuri edellisellä viikolla käyty esittelemässä Raumalla. Palokunta onnistui kuitenkin suojelemaan alueen muut rakennukset tulelta. Palomestari Sauli Virtasen oli keksittävä jokin toinen ratkaisu. – Rajavartioston helikopterin käyttö virkaapuna on erittäin hyvä palvelu. Karhu P3 sekä Rauman paloaseman työvuoKeKKilän KasvuTurvelaiTos ro kotiutettiin hieman ennen aamuseitsemää. Ne ovat materiaaleina jo itsessään hankalat sammuttaa ja lisäksi rakennus oli useiden vuosien aikana tehtyjen laajennusja muutostöiden vuoksi sokkeloinen. Toikuvailee. Suurimpana niistä oli vedensaanti, sillä kaikilla palokunnilla ei ole omaa säiliöautoa ja vettä piti käydä tankkaamassa kilometrien päässä.. Vaarana olivat myös sähköt, jotka aiheuttivat valokaaria. • Valmistaa kasvualustuotteita ammattiviljelijöille. • Vapo Oy:n omistaman Kekkilän muut tehtaat ovat Parkanossa ja Seinäjoella, lisäksi yhtiöllä on tehtaat Virossa ja Latviassa. Päivystysalueella on useita turvetuotantoalueita ja -soita, joten tämä oli kohde muiden joukossa. Rakennuksen läheisiä turveaumoja sammutettiin palokalustolla mutta itse turvesuolle oli sammutusautoilla mahdoton päästä. • Tuotanto on siirretty muihin yksiköihin, Eurajoella turvetuotanto jatkuu uusissa tiloissa noin vuoden kuluttua. Jälkivartiointi kesti viikon Sammutustyöt jatkuivat pitkälle iltapäivään. • Tehtaalla on töissä 35 henkeä, palon vaikutukset kohdistuvat 15 henkeen. Helikopteri nousi ilmaan Turussa minuutin yli kuusi ja oli Eurajoella puoli seitsemän aikaan. Suurin ongelma ja haaste oli kuitenkin vedensaanti. toukokuuta asti. Keskusteltuani Rauma P5:n Jussi Jalosen kanssa päätin tilata helikopterin heti, kun sen toiminta kohteessa olisi mahdollista. Helikopterin lisäksi turveaumoja sammutti tehtaan henkilökunta, joka pääsi aumoille jalan ja työkonein. – Sisältä kuuluneiden pamausten vuoksi kielsin pelastushenkilöstöä menemästä rakennukseen sisälle. Yhdessä laskettavassa vesipussissa on 2000 litraa vettä ja sen nopeasti tankattava määrä 1500 litraa. – Yhteistyö sujui hyvin. Turve on kuitenkin aina helposti syttyvä ja vaikeasti sammutettava aine, Sauli Virtanen luonnehtii. Hälytys tehtiin Häken kautta viiden aikaan, kopteri oli Eurajoella puoli seitsemältä. Sammutusautoilla sinne ei ollut mitään asiaa. Sauli Virtanen poistui palopaikalta kello 14.20 ja viimeinen palolaitoksen yksikkö seuraavana aamuna kahdeksalta. Satakunnassa Rajavartioston helikopteria käytetään virka-apuna useasti vuosittain. Vettä tankattiin noin kahden kilometrin päässä olevalta VR:n louhoskuopalta sekä noin viiden kilometrin päässä olevasta, Irjanteen kylän läpi virtaavasta Eurajoesta. Kun suurin riski palon leviämisestä oli ohi, alettiin vapauttaa kauempaa tulleita yksiköitä. • Palossa tuhoutuivat tuotantotilat ja varasto. Helikopteri laski aumoille vettä kaikkiaan 35 kuutiota. • Lannoitetehdas, tuotevarastot, toimisto ja korjaamo säilyivät vahingoittumattomina. Perille päästyään kopterista laskettiin maahan pintapelastaja, jonka kanssa Virtanen keskusteli, minne kopteri halutaan töihin. Turveaumojen sammuttaminen suolla ei olisi onnistunut ilman helikopteria Palomestari Sauli Virtasen mukaan Kekkilän turvetehtaan palossa oli monta haastavaa tekijää. Vedensaanti hidasti töitä Tämän hetken arvion mukaan palo syttyi tuotantokoneistosta ja lähti liikkeelle u:n muotoisen rakennuksen keskiosasta, tehtaan suonpuoleisesta päästä. Voimakas tuuli painoi kipinöitä turveaumoille, jotka syttyivät kytemään. Säiliöautoja piti tilata lisää ja etsiä riittävän isot vedenottopaikat. Sammutustöitä haittasivat myös sisältä kuuluneet kovat paukaukset. 4/2010 13 vaiheessa, sammutusyksiköiden tehtäviksi jäi muutamien metrien päässä olevien muiden rakennusten sekä läheisten turveaumojen suojelu. Koska palo oli edennyt jo täyden palamisen vaiheeseen, ei tehdasrakennuksen pelastamiseksi ollut mitään tehtävissä. Kopteri pääsi laskemaan turveaumojen päälle vettä, minne meillä ei ollut mitään saumaa. Lisää vettä helikopteri haki VR:n louhoskuopalta, samasta paikasta kuin säiliöautotkin palon alussa. – Viiden hengen helikopteriporukka oli sammutustöissä noin puolitoista tuntia. Yksiköitä oli 26, joista sammutusautoja yhdeksän ja säiliöautoja kahdeksan. Sammutustöihin osallistui kaikkiaan lähes 90 henkeä, joista päällystöön kuului kaksi ja alipäällystöön yhdeksän. Vasta kun sammutusyksiköitä ja vettä saatiin riittävästi kohteeseen, ryhdyttiin sammuttamaan tehdasrakennusta, kertoo Sauli Virtanen. Sen vuoksi Rajavartioston helikopteri Turusta päätettiin hälyttää heti, kun näkyvyys olisi hyvä. Kaikkiaan jälkivartiointia kesti kytevien turveaumojen vuoksi seuraavaan maanantaihin, 3. – Maaseudulla, jossa ei ole kattavaa vesiasemaverkostoa, lisäveden saanti tulisi turvata tehokkaalla säiliöajoneuvokalustolla. minta on tehokasta, sillä paluumatkallaan se kävi vielä sammuttamassa alkavan metsäpalon Köyliössä, Virtanen naurahtaa. Hänen mukaansa virka-apua Rajavartiolaitokselta pyydetään aina tarvittaessa, lähinnä metsäpaloissa, jolloin autoilla ei päästä kohteeseen asti. Hallissa tehtiin kasvualustoja puutarhoille, joten sisällä oli koneiden lisäksi paljon turvetta ja lannoitetta. Paikallisen sähköyhtiön mies tuli kytkemään sähköt pois koko alueelta ja sammutustöitä päästiin jatkamaan turvallisesti, Sauli Virtanen K ekkilän turvetehtaan tulipalon vaikutukset ulottuivat jopa kilometrin päähän
Selitys tähän oli, että Vesijärven ollessa vielä jään peitossa rantaan oli päivällä syntynyt isohko sulan veden alue ja innokkaana melojana Jorma oli jo aloittanut melontakauden. Hän on kuulunut myös Suomen Kanoottiliiton hallitukseen, jossa toimi 16 vuotta varapuheenjohtajana. Mitalin juhlallinen luovutus tapahtui palokunnan kevätkokouksen yhteyteen järjestetyssä tilaisuudessa, jossa olivat läsnä palokunnan jäsenten lisäksi Päijät-Hämeen pelastusjohtaja Jari Hyvärinen, palopäällikkö evp. Ansioistaan palokuntatyössä hänelle on myönnetty Suomen Palontorjuntaliiton ansiomitali vuonna 1969 ja ansioristi vuonna 1979. Tiedottajan työn lisäksi Jorma on viime vuosina tuonut asiantuntemuksensa palokunnan käyttöön sääntötoimikunnassa, joka on uudistanut palokunnan säännöt sekä hälytysosaston ja nuoriso-osaston toimintaohjeet. Siksi onkin kuvaavaa, kun Jorma eräänä varhaiskevään iltana palokunnan pihalla totesi tämän kirjoittajalle, kuinka oli samaisena päivänä jo ehtinyt käydä sekä hiihtämässä että melomassa. Kun Lahden kaupungintalo paloi vuonna 1981, Jorman työpaikka oli kulman takana Rautatienkadulla. Tuolloisen poikaosaston alaikäraja oli kymmenen vuotta, mutta osaston vetäjät eivät raatsineet pitää häntä toiminnan ulkopuolella, kun pikkupoika oli jatkuvasti seuraamassa harjoituksia. Myös historiateosten päätoimittaja Jorma Honkala on ollut Lahden VPK:n 100-, 110ja 125-vuotishistoriateosten päätoimittajana. Jorma Honkalan ansioluetteloa katsellessa tulee mieleen, kuinka yksi ihminen onkaan ehtinyt olla niin monessa mukana. Innokas ylimelamies Palokuntatoiminnan lisäksi Jorma Honkala on innokas melonnan harrastaja. Hän on ollut pitkään Lahden Vesisamoilijoiden hallituksessa, ollen muun muassa ylimelamiehenä sekä varapuheenjohtajana. Lauri Pastila ja kaikkien mitalia anoneiden yhdistysten edustajat. Jorma Honkala kutsuttiin Lahden VPK:n kunniajäseneksi 10.11.1997, jolloin hän oli ollut palokuntatoiminnassa mukana 50 vuotta. 14 4/2010 T asavallan Presidentti myönsi 6. Monessa mukana Jorma Honkala on työskennellyt kirjapainoalalla, ensin Lahden Kirjapaino ja Sanomalehdessä kirjaltajana, faktorina ja tuotantopäällikkönä ja viimeksi Ecapainossa kirjapainonjohtajana. Siihen aikaan hälytykset tulivat lankapuhelimiin ja Jorma soittikin heti työpaikalleen ja ilmoitti, että kohta hänelle tulee hälytys, mutta hän on jo palopaikalla ja tuskin ehtii enää sinä päivänä töihin. Hälytysosastoon Jorma siirtyi vuonna 1956 ja VPK:n hallituksessa hän toimi 23 vuotta muun muassa varapuheenjohtajana ja sihteerinä. Jorman aloitteesta ja ansiosta julkaistiin myös Palokuntanuorisotyötä Suomessa 100 vuotta 1908– 2008, jonka päätoimittajana hän keräsi tietoa palokuntanuorisotyön alkuajoista tähän päivään saakka. Hänet on nimitetty Vesisamoilijoiden kunniajäseneksi vuonna Jorma Honkalalle arvokas mitali kultaristein 1999. Jorma Honkala liittyi Lahden VPK:n jäseneksi seitsenvuotiaana vuonna 1947. Onnittelemme Jormaa huomion osoituksen johdosta! Teksti ja kuvat: Pirkko Wahlfors, Lahden VPK Palopäällikkö (evp.) Lauri Pastila (vas.) ja pelastusjohtaja Jari Hyvärinen olivat onnittelemassa Jorma Honkalaa.. Jorma oli ulkona havaitessaan liekit kaupungintalolla ja samalla kuuluivatkin jo vakinaisen palokunnan autojen sireenit. Suomen Sopimuspalokuntien Liiton hopeinen ansiomitali myönnettiin hänelle vuonna 2005. Muiden osastojen osalta työ jatkuu edelleen. Tulipaloissa etuajassa Pitkän palokuntauran aikana Jorma on ehtinyt moniin tulipaloihin, joihinkin niistä jo etuajassa. Ja niinhän siinä kävi, että sammutustyö jatkui silläkin kertaa iltamyöhään. joulukuuta 2009 Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalin kultaristein Lahden VPK:n kunniajäsenelle Jorma Honkalalle. VPK:n aloitteesta kunniamerkkiä olivat yhdessä anoneet Lahden Kirjatyöntekijäin Yhdistys, Päijät-Hämeen Faktorit, Vesisamoilijat ja Lahden Vapaaehtoinen Palokunta. Opetusministeriöl tä hän on saanut vuonna 1991 Suomen Liikuntakulttuurin ja Urheilun kultaisen ansioristin. Päätoimen ohella Jorma Honkala on toiminut aikuiskouluttajana ja toimittajana. Jorma on toiminut vuosikymmenten ajan palokunnan tiedottajan roolissa ja hoitanut yhteyksiä tiedotusvälineisiin. Suomen Kanoottiliitto on myöntänyt hänelle Melontaneuvos-arvonimen
Jos he tekisivät sitä vain työaikanaan laitosten järjestämänä, olen vakuuttunut, että koulutuksen määrä vähenisi. Yhteistyö kaikkien kanssa on hyvä asia, mutta pelkään, että paloalan järjestötoiminnan itsenäisyys hukataan, jos mennään suurempiin kokonaisuuksiin. – Muut olivat paloalan ihmisiä, mutta minä olen viimeinen siitä alkuperäisestä porukasta, hän sanoo. Teksti: Esa Aalto Kuvat: Kimmo Kaisto Puheliaalle kaverille kansainväliset tehtävät ovat olleet mieluisia. ”E n tuntenut paloalaa, kun hain tehtävää. Kärjen mielestä pelastusviranomaisten osallistuminen vapaa-aikanaan järjestöjen koulutustehtäviin ei ole ristiriitaista. Ahti Kärjen mielestä virkamiesten on myös hyvä osallistua järjestötoimintaan. Hän toivoo, että kaikki alan toimijat tekisivät tämänkin kysymyksen eteen töitä yhteistyössä. Tiedän, että joissakin maissa kunnan töissä olevat saavat palokuntatoimintaan osallistumisestaan asuntoedun. – He ovat hyvin motivoituneita. Kun esimerkiksi sopimuksista on neuvoteltu, järjestön luottamuselimissä toimivat virkamiehet eivät ole osallistuneet neuvotteluihin. Ja järjestön luottamuselimissä on muitakin kuin pelastuslaitosten edustajia. Hänen mielestä uudessa pelastuslakiesityksessä ei huomioida sopimuspalokuntalaisia eikä sitä, miten hei”Kansainväliset tehtävät mieleen” tä saadaan tulevaisuudessa lisää. – Palokuntanuorten CTIF-kisat järjestettiin vuonna 1991 Lappeenrannassa ja niiden järjestelyissä olin keskeisesti mukana. – Kun olen tällainen ulospäin suuntautunut kaveri, niin sen myötä on mukaan tarttunut aina uusia tehtäviä. 21 vuoden aikana hän on ollut mukana kolmen suurtapahtuman järjestelyvastuussa ja mieleenpainuvinta on juuri ollut yhteinen tekeminen. Saksa on paloalan kansainvälinen kieli ja sitä olen opiskellut ja sen kanssa ihan hyvin toimeen tulenkin. Heitä tarvittaisiin, Ahti Kärki sanoo. Erityisesti Ahti Kärjen mieleen ovat olleet kansainväliset tehtävät, joihin hän pääsi heti tuoreeltaan tarttumaan. – En näe sitä pahana. – Järjestötoiminnassa on pidettävä huoli myös VPK:sta sekä väestönsuojelujärjestöistä. Hän kiittelee sitä, että yhä löytyy vapaaehtoista talkooväkeä. – Tämän kansainvälisen työn myötä olen saanut myös paljon ystäviä kansainvälisestä palokuntaperheestä. – Paloalan substanssi oli haettavissa ja omaksuttavissa ja ala otti uuden miehen nopeasti, hyvin ja ennakkoluulottomasti vastaan. – Mielestäni tähän pitäisi kehitellä houkuttimia. Toisaalta järjestötoiminta ei missään tapauksessa saa olla alistettuna virkamiehille, mutta esimerkiksi Kymenlaaksossa johtavien viranhaltijoiden osallistuminen järjestötoiminnan luottamustoimintaan ei ole ollut haitallista. Se on tärkeätä. 4/2010 15 Kymen läänin palontorjuntaliiton toiminnanjohtajaksi 21 vuotta sitten tullut Ahti Kärki jätti tehtävät nuoremmille, kun siirtyi eläkkeelle KaakkoisSuomen pelastusalan liiton toiminnanjohtajan tehtävistä. Ahti hymyilee. Palokuntatoiminnan kansainvälinen työ on ollut mielenkiintoista. Järjestötoiminnassa päivätyönsä tehnyt Ahti Kärki muistuttaa, että siinä mukanaolevien on syytä muistaa kaikki taustajoukot. Nyt puhutaan muun muassa turvallisuusalan keskusjärjestösuunnitelmista. Siihen haettiin järjestöalan ja koulutuksen osaajaa, virkamiesliiton järjestösihteerin tehtävistä palontorjuntaliittoon tullut Kärki kertoo. 4/2010 15. Ahti Kärki tuli tehtävään siinä vaiheessa, kun Suomen Palontorjuntaliitto uusi organisaatiotaan ja aluejärjestöissä aloitti päätoimiset toiminnanjohtajat. Ahti Kärjen mielestä on yhteiskunnallinen haaste saada uusia palokuntalaisia mukaan toimintaan. – Nuoria kyllä tulee mukaan toimintaan, kunhan olisi vetäjiä
Astmadiagnoosi estää savusukeltamisen palomieheltä 16 4/2010
T yöterveyslaitoksen poliklinikalla tutkitaan vuosittain noin 200 potilasta, joilla epäillään kosteusvauriokohteessa alkanutta työperäistä sairautta, tavallisimmin astmaa. Pitkittyessään sairaus kroonistuu, jolloin työja vapaapäivien ero vähenee tai häviää Lähde: Kirsi Karvala 2009 Ammattiastma Ammattiastmalla tarkoitetaan astmaa, joka on syntynyt altistumisesta työympäristössä esiintyville biologisille tai kemiallisille altisteille. Ollakseen ammattitauti, tarvitaan ensin altistuminen poikkeavalle mikrobikasvulle ja sitten sairaus, jonka oireet liittyvät työhön. oireeT Ammattiastman oireet: Yskä, limannousu, hengenahdistus, hengityksen vinkuminen. – Oireet siis helpottavat vapaalla ja pahenevat työssä, sanoo Karvala. Kun astman pääasialliseksi syyksi voidaan osoittaa jokin työssä oleva tekijä, kyseessä on ammattiastma. Joukossa on muutamia palomiehiä. Tällöin kyse on monitekijäisestä tavallisesta astmasta. Kosteusvaurio voi vain saada astmaoireet esiin, mutta astma olisi voinut puhjeta muutenkin eli ilman työpaikan vaikutusta, Karvala toteaa. – Ammattitautidiagnoosit ovat sivupolku tässä kysymyksessä. Oireet liittyvät työhön, vapaapäivinä ja lomilla oireet poissa tai vähäisemmät. PEF-mittaus on periaatteessa yksinkertainen, mutta oikeaa puhallustekniikkaa on tarkoin noudatettava, jotta tutkimukset ovat luotettavia. (Lähde: www.tohtori.fi) Mallia Hollannista. Laajempi käsite työhön liittyvä astma sisältää kaikki astmat, joiden oireet pahenevat työssä, esimerkiksi rasituksen, pölyisyyden, kemikaalihajujen tai lämpötilavaihtelujen aiheuttamana. Tutkimukset osoittavat, että jopa kymmenen prosenttia väestöstä sairastaa sitä. On tragedia, jos hän sairastuu astmaan. Pelastettavien ja työkavereiden takia ei voi ottaa riskejä. Jos palomiehellä todetaan astma, hän ei voi turvallisuussyistä enää savusukeltaa työssään. – Mutta astma palomiehellä muuttaa työn. 4/2010 17 Teksti: Tuula Ketola Kuvat: Maria Markus, Tuula Ketola ja Kimmo Kaisto Apulaisylilääkäri Kirsi Karvalan mukaan astmadiagnoosi on tragedia palomiehelle, koska savusukellus ja tauti eivät sovi yhteen. – Tämä on paitsi lääketieteellinen, myös juridinen asia, huomauttaa Karvala. Lähde: Työterveyslaitos. Keuhkot tyhjennetään maksimaalisen sisäänhengityksen jälkeen maksimaalisella voimalla, mutta puhalluksen kestoksi riittää yksi sekunti. Astma on monitekijäinen sairaus: sen syntyyn vaikuttavat geneettiset tekijät, ympäristötekijät, infektiot ja allergiat. Tavallista arkielämää astma haittaa useimmiten vain vähän, sillä lääkityksellä tauti yleensä saadaan onneksi hyvin kuriin. Oireilevat ihmiset tutkitaan vastaanotolla ja ammattitautiepäillyissä henkilöt lähetetään jatkotutkimukseen. Olisiko tässä ideaa Suomellekin. Koulutuskierros työterveyshuollolle Työterveyslaitoksen lääkärit ovat tänä keväänä kouluttaneet työterveyslääkäreitä ja -hoitajia ympäri Suomea tekemään oikein PEFtyöpaikkaseurantaa. Esimerkkejä tyypillisistä ammattiastman aiheuttajista on vehnäjauho leipurilla, lehmän hilse maataloustyöntekijällä tai maalien isosyanaatit automaalarilla. Oireilun toteaminen Apulaisylilääkäri Kirsi Karvalan mukaan työpaikan asia on selvittää sisäilmaongelmat ja hoitaa ne kuntoon. Työn pitää olla aina turvallista. – Kosteusvaurioista aiheutuvassa astmassa yleensä kyse ei ole allergiasta, ja siksi ammattiastmaksi osoittaminen on haastavaa. Allergisoituminen kyseiselle tekijälle on johtanut astmaan. – Työterveyshuollossa pitäisi osata aina jo alkuvaiheessa tehdä PEF-työpaikkaseuranta, kun työntekijällä on työhön liittyviä astmaoireita, Karvala kertoo. – Ihminen puhaltaa 3–4 viikon ajan valveilla ollessaan kahden tunnin välein aina kolme kertaa peräkkäin mittariin. Työterveyshuolto toimii asiantuntijana terveydellisissä asioissa. Yleinen sairaus Astma, krooninen keuhkoputkien tulehduksellinen sairaus, on Suomessa yleinen tauti. – Kahden tunnin välein puhallettava PEF-työpaikkaseuranta on astmapotilaalle työläs tutkimus, mutta se kannattaa tehdä, kertoo apulaisylilääkäri Kirsi Karvala Työterveyslaitokselta. Tekniikassa on tärkeää puhaltaa ryhdikkäästi. Mittauksella selvitetään onko PEF-arvojen vuorokausivaihtelussa eroa työja vapaapäivien kesken. Lääkärin mukaan riippumatta siitä, onko kyseessä tavallinen vai ammattiastma, on tärkeää hoitaa työpaikan olosuhteet aina kuntoon. Työterveyshuollon työkalupakkiin kuuluu muun muassa sisäilmastokysely, jolla selvitetään ryhmätasolla oireilun laatu ja laajuus. Mitä varhaisemmin astma todetaan ja tulehdushoito aloitetaan, sitä helppohoitoisempi sairaus yleensä on. – Vähäiset oireilijat eivät päädy meille tutkittavaksi, Karvala sanoo. Niin sanottua homeastmaa esiintyy Suomessa eniten sairaaloissa, kouluissa, toimistoissa ja päiväkodeissa. Karvala tietää, että Hollannissa palomieskoulutuksen alkaessa opiskelijalle selvitetään heti erilaiset urapolut ja työmahdollisuudet. PEF-mittaus = peak expiratory flow Kosteusvaurioastmassa PEF-työpaikkaseuranta on ammattiastmadiagnoosin kivijalka. Ammattiastma on korvattava ammattitauti. Puhallukset tehdään aina kolmen sarjoissa ja ne ovat teknisesti hyväksyttäviä, jos kahden suurimman puhalluksen välillä ei ole yli 20 l/min eroa. Oireiden sovittava ammattitautiin Jos palomiehellä epäillään ammatista johtuvaa astmaa, hänet on ensin tutkittava työterveyshuollossa. Tärkeää on puhaltaa yhtä usein sekä työettä vapaapäivinä. Astma on pysyvä sairaus, joka kuitenkin saadaan hyvin kuriin lääkityksellä
Pikainen kos teusja homevaurioiden korjaustarve on Suomessa noin 250000 pientalossa, 8000 asuinkerrostalossa, 1300 koulussa sekä 1200 hoitoalan rakennuksessa.. ” Ihminen paras mittari” Teksti Tuula Ketola Kuvat: Tuula Ketola ja Maria Markus Hyvä sisäilma vaikuttaa keskeisesti työntekijöiden hyvinvointiin työpaikoilla. Työterveyslaitokselta löytyy toimintamalli vaikeiden sisäilmaongelmien ratkaisemiseen. Tutkimus on alkuselvitystä perusteellisempi: siinä esimerkiksi rakennuksen rakenteita avataan ja niistä otetaan materiaalinäytteitä, jotka lähetetään mikrobianalyysiin Työterveyslaitoksen laboratorioon. – Hyvässä työyhteisössä sisäilmaongelmat selvitetään asiallisesti, huonossa ei. Selvitystyön pitää olla avointa työpaikalla. Se ei ole helppo, yksiselitteinen eikä nopea asia ratkaista. – Kaikkien on sitouduttava hommaan. Lisäksi se voi antaa viitettä ongelman aiheuttajasta. Esimiehelle ensin Jos palomies oireilee työpaikallaan, ensiksi hänen pitää kertoa esimiehelleen havainnoistaan. Toisaalta kaikki home ei ylitä hajukynnystä, sanoo Lappalainen. On tärkeää tutkia ilmanvaihtolaitteiston kunto ja toiminta. Ihminen on paras mittari ja se, ovatko olosuhteet parantuneet tehtyjen toimenpiteiden jälkeen. Lappalainen painottaa, että prosessin hoito työpaikoilla on yhtä tärkeä asia kuin itse mittaaminen. ”I hmisten omia kokemuksia valitettavasti aliarvioidaan, laboratoriopäällikkö Sanna Lappalainen Työterveyslaitokselta toteaa. Ryhmä koostuu työsuojelupäälliköstä, työsuojeluvaltuutetusta, yhdestä tai useammasta työterveyshuollon ja kiinteistönhallinnan edustajasta, kohdetyöHuono sisäilma työpaikalla. Myös työsuojeluhenkilöstö osallistuu tilanteen selvittelyyn. – Vielä ei tiedetä tarkalleen, mikä aiheuttaa mikrobivaurioihin liittyvät terveyshaitat, laboratoriopäällikkö, ympäristöhygieenikko Sanna Lappalainen Työterveyslaitokselta sanoo. Työkaluna sisäilmastokysely Työterveyslaitoksen sisäilmastokyselyä käytetään, kun epäillään henkilöstön oireiden ja koettujen haittojen johtuvan sisäilmasta. Kiinteistönhallinta tai huolto tekee alkuselvityksen tai kuntotutkimuksen. Mitään ei kannata salata. Kysely soveltuu tehtäväksi yli 20 henkilön työpaikalle. Oireiden tarkkoja syitä ei kyselyä tehtäessä yleensä vielä tiedetä. Työsuojelupäällikkö koordinaattoriksi Riskinarviointi on tehtävä moniammatillisessa sisäilmaryhmässä. Tärkein mittari on kuitenkin ihminen itse. Kyselyn tulos kertoo, onko sisäilmasto-ongelmaa olemassa. Kommentti kuvastaa hyvin sisäilmaongelman kompleksisuutta. Ilmastointikanavia voidaan myös videoida puhtauden tarkistamiseksi. Tilanne arvioidaan, ja esimies ottaa yhteyttä kiinteistönhallintaan. – Työpaikan sisäilmaryhmän pitää määrittää tarkasti, mitä lisätutkimuksia tarvitaan, sopia niistä ja aikataulusta. – Jos työpaikalla haisee maakellarilta, homelähteitä on etsittävä. Jos palomies oireilee, hänen kannattaa ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon. – Rakennuksen alipaineisuutta voidaan mitata paine-eromittauk silla eli tutkitaan rakennuksen ilmatiiviyttä ja onko ilmanvaihto kunnossa, Lappalainen kertoo. – Kysely on halpa mittari ja sillä saadaan selvitettyä ongelman laajuutta, toteaa Lappalainen. Ilmastointikanavia voidaan myös videoida puhtauden tarkistamiseksi. Laboratoriopäällikkö painottaa, että jos yksikin työntekijä oireilee ja työterveyshuolto puoltaa lisätutkimuksia, niitä tulisi tehdä
– Se on huono asia, koska silloin ongelmat paisuvat ja maksavat sitä enemmän, mitä myöhemmin ne korjataan. Julkaisun mukaan korjaustoimenpiteiden tavoitteiden pitää olla realistisia ja mitattavia. Erityisesti täytyy panostaa suunnittelun, korjaustyön ja valvonnan laatuun: se mikä korjataan, korjataan oikein ja oikeassa järjestyksessä. Peruskorjausten yhteydessä Homevauriot on järkevää ja taloudellista korjata peruskorjausten yhteydessä, jolloin niiden korjaamisesta ei synny merkittäviä lisäkustannuksia. Puolessa vuodessa Työterveyslaitokselta on ilmestynyt tänä vuonna Kuntaliiton kanssa julkaisu Sisäympäristöongelmien ratkaiseminen kuntien rakennuksissa. Sisäilman toimintaan perustuva ratkaisumalli/Työterveyslaitos/Sisäilman hyväksiopaskirja. Pikainen kosteusja homevaurioiden korjaustarve on Suomessa noin 250000 pientalossa, 8000 asuinkerrostalossa, 1300 koulussa sekä 1200 hoitoalan rakennuksessa. Nämä rakennukset muodostavat suuren osan Suomen rakennuskannasta ja ovat joka tapauksessa peruskorjausiässä. Haaste on iso. Laboratoriopäällikkö huomauttaa, että rakennuksien omistajille on pelkästään etua siitä, että ongelmista ilmoitetaan ajoissa. Asiat on tehtävä suunnitelmallisesti, aikataulutettuna ja kaikki selvityksen vaiheet on kirjattava ylös. Ryhmäkoon ei tulisi ylittää 10–15 henkeä. Työsuojelupäällikkö on sellainen, jos epäillään terveysongelmia. – Ryhmälle tarvitaan hyvä koordinaattori. Kosteusja homeongelmia on kaikessa rakennuskannassa. Myös kosteusja homevauriokorjaukset epäonnistuvat usein, ja sisäilmaan liittyvä oireilu ja sairastelu jatkuvat korjausten jälkeen. Ympäristöministeriö koordinoi hanketta. Rakennusten kosteusvauriot aiheutuvat rakennusosien vanhenemisesta, suunnitteluvirheestä tai suunnitelman puutteesta, rakennustyössä tehdystä virheistä, puutteista rakentamisen laadun hallinnassa sekä puutteellisesta huollosta tai käyttövirheestä. Ryhmä voi pyytää ulkopuolisen asiantuntijan, esimerkiksi Työterveyslaitokselta, mukaan ryhmään. Erityisesti 1960–1980-luvun rakennuksissa on riskialttiita rakenteita sekä järjestelmiä ja sitä kautta homeongelmia. Tavoitteita tulisi asettaa kolmesta näkökulmasta: korjausprosessista, sisäympäristöön liittyen ja tilojen käyttäjien hyvinvointiin liittyen. 4/2010 19 hen kilö Sisäilmaongelman havainnut henkilö SISÄILMARYHMÄ – työsuojelupäällikkö – työsuojeluvaltuutettu – edustaja(t) työterveyshuollosta – edustaja(t) kiinteistöhallinnasta ja huollosta – esimies kohdetyöpaikasta – työntekijöiden edustaja kohdetyöpaikasta – ulkopuolinen asiantuntija tarvittaessa Suunnittelu ja esiselvitykset Alustava arvio ja suunnitelma lisäselvityksistä Viestintä Tarvittavat lisäselvitykset Hallintatoimenpiteiden suunnittelu Viestintä Viestintä Viestintä Toimenpiteet Seuranta Työterveyshuolto Esimies, ts-valtuutettu, ts-päällikkö, muu nimetty henkilö Esimies, huoltomies, muu nimetty henkilö Kiinteistöhuoltoja hallinta Ongelman määrittely, riskin arviointi ja tavoitteiden tarkennus pa lau te te kn in en on ge lma haittailmoitus palaute oire ileva Arvioiden mukaan 600000– 800000 suomalaista altistuu päivittäin kosteusja homevaurioille kodeissa, työpaikoilla tai muissa julkisissa rakennuksissa. Huonon sisäilman aiheuttamien kustannusten on arvioitu olevan jopa kolme miljardia euroa vuodessa. Lappalaisen mukaan – joka on kiertänyt vuosia eri työpaikoilla tekemässä sisäilmatutkimuksia – joillakin työpaikoilla uskotaan hyssyttelyyn. Hallitus päätti vuonna 2009 käynnistää Kosteusja hometalkoot. Nykyisin koko toimintaketjussa on puutteita: kuntotutkimusten tekemisen, korjaussuunnittelun, korjaustyön sekä valvonnan osaamista on kehitettävä ja lisättävä. Alan toimijoille täytyy laatia pätevyysja osaamisvaatimukset. Jos kyseessä on ainoastaan esimerkiksi rakennukseen liittyvä rakenneongelma, koordinaattoriksi kannattaa valita esimerkiksi kiinteistöpäällikkö. Rakennuksen arvo säilyy sitä paremmin, mitä nopeammin viat huomataan ja korjataan. Ihmisten hyvinvointiin liittyviä tavoitteita ovat, että tilojen käyttäjien keskuuteen levinnyt epätietoisuus tilanteesta vähenee, sisäilmaan liittyvän oireilun esiintyvyys laskee verrattuna alkutilanteeseen ja hengitystiesairauksien osuus työterveyshuollon käynneistä on selvästi laskeva. Lähde: www.valtioneuvosto.fi Valtiovallan hometalkoot paikan esimiehestä ja työntekijöiden edustajasta. – Jos ihmisillä on ollut työpaikallaan huonon sisäilman aiheuttamia terveysongelmia, jotka ovat johtuneet mikrobivaurioista, ongelmat vähenevät onnistuneiden korjaustoimenpiteiden jälkeen merkittävästi puolessa vuodessa, Sanna Lappalainen sanoo
Välillisiä kuluja on myös tullut pelastuslaitokselle muun muassa päivittäisistä siirtymisistä ja hankalista työolosuhteista sekä sairauspoissaoloista, mutta niitä ei ole erikseen laskettu yhteen.. Viimeisimpiä ovat olleet Ylivieskan ja Nivalan entiset paloasemat sekä Siikajoen kunnassa sijaitseva Paavolan paloasema, vs. Nämä kuuluvat niihin. – Simpeleen paloasemalla sisäilman laatu on huono ja henkilöstöllä on ollut oireita. Ongelmalla on ollut yhden henkilön kohdalla työkykyyn liittyviä vaikutuksia. Kustannuksista ei ole tietoa, mutta ainakin Porissa ne ovat merkittäviä. Tilanne ei ole kuitenkaan paha. Satakunnan pelastuslaitoksen paloasemilla on kosteusongelmia. – Kustannukset varsinaisista kosteusongelmista kohdistuvat pääosin vuokraisäntänä olevalle kunnalle. – Tällä on vaikutusta työntekoon, koska tiloja on jouduttu vaihtamaan toiseen paikkaan. 20 4/2010 Paloasemien kosteusja homeongelmat ovat valitettavaa arkipäivää monilla pelastuslaitoksilla. Etelä-Pohjanmaa ja Satakunta Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen hallintotoimiston tiloissa on ollut kosteus ja homeongelma. – Ylivieskaan ja Nivalaan on rakennettu uudet paloasemat. pelastusjohtaja Jarmo Haapanen kertoo. Teksti: Esa Aalto Kuvat: Kimmo Kaisto K ysyimme pelastuslaitoksilta onko heidän alueellaan sijaitsevissa paloasemissa havaittu kosteusja homeongelmaa ja mitä mahdollisen ongelman korjaamiseksi on tehty. Ongelmiin on myös tartuttu, sillä rakennuksia on korjattu ja joillakin paikoin ongelma on vauhdittanut myös uusien asemien rakentamista. Homeongelmaa on pelastuspäällikkö Ilkka Vastamaan mukaan tutkittu vähemmän, mutta todennäköisesti sitäkin on. Jokilaaksot – Aina silloin tällöin nousee esille Jokilaakson pelastuslaitoksen alueella paloasemien kosteusja homeongelmia. Nivalassa oli toimistoja sosiaalitilat noin kahden vuoden ajan vanhan paloaseman tontilla vuokraparakeissa ennen uuden valmistumista. Mittaus tehtiin, koska talvella oli tullut muutamista kohdista vettä sisätiloihin, pelastuspäällikkö Ulf Westerstråhle kertoo. Korjaustoimenpiteitä on pelastuspäällikkö Harri Setälän mukaan tehty ja nyt tilannetta seurataan. – Lisäksi muutamalla paloasemalla on ollut epäily kosteusja homeongelmasta. – Kustannuksia ei vielä ole tullut, mutta jatkossa kylläkin tulee. 20 4/2010 – Asiasta on ilmoitettu kiinteistön omistajalle ja kunnostus on luvattu tehdä. Siikajoen kuntaan on suunnitteilla myös uuden paloaseman rakentaminen. Toistaiseksi työperäistä altistumista homeelle ei ole todettu, Vastamaa sanoo. Asema on nyt suljettu ja uuden aseman suunnittelu on aloitettu. Joillakin on oireita. Toki uusien paloasemien vuokrakulut ovat pelastuslaitokselle aina olleet suuremmat kuin vanhan paloaseman. – Lappeenrannan paloaseman osalta on tehty kyselytutkimus siitä, onko henkilöstöllä ollut ongelmia sisäilman johdosta. Yleensä paloasemaverkosto on kohtuullisessa kunnossa. – Kosteudesta on pelätty aiheutuvan lisäksi terveyshaittoja homeen takia. Myös syntyneitä kustannuksia ja vaikutusta työntekijöiden työkykyyn tiedusteltiin Etelä-Karjala – Imatran uudella paloasemalla on tehty hometutkimuksia, jotka ovat osoittaneet, ettei ongelmaa ole. Kyselyn perusteella aloitetaan tarkemmat tutkimukset. Ongelma saattaa olla piilevänä ja esille tullessaan muuttaa tilanteen kokonaan, Ulf Westerstråhle toteaa. Paavolan paloaseman päätoimisen henkilöstön työskentelypaikka on siirretty Ruukin taajamaan Ruukin paloaseman lähistöllä oleviin tilapäisiin tiloihin. – Muilla paloasemilla, jossa on työpaikkoja, ei ongelmia ole ollut, mutta tilanne voi muuttua nopeasti, koska asemat ovat vanhoja. – Paloasemat vuokrattu kunnilta ”ehjinä” ja on sovittu, että välittömät remontit suoritetaan heti
Tällä tavalla voidaan osaltaan ennaltaehkäistä kosteusongelmien syntyä, Stefan Lindholm sanoo. Työterveyshuolto ja työsuojelupiiri tekivät uusia selvityksiä muun muassa Örebro-tutkimuksen. Asemalla uusittiin ilmastointijärjestelmä kokonaisuudessaan vuonna 2008, jotta voidaan toimia sen aikaa kun uusi asema valmistuu 2011. Vuosikorjauksiin ja perusparannuksiin kunnat käyttävät noin 300000 euroa vuodessa 12 vakinaista paloasemaa kohti. Ne on koettu kunnan omasta kiinteistömassasta irrallaan olevaksi pakkopullaksi, mihin ei juuri vuotuisessa korjausja kunnossapitovarauksessa ole panostettu. – Pienemmät vesivuodot ja kosteusongelmat tutkitaan ja korjataan asiantuntevasti, jotta ei pääse syntymään homeongelmia. Ongelma korjataan hänen mukaansa kuntoon rakentamalla uusi asema, joka otetaan käyttöön syksyllä. Siellä on tehty useita korjauksia. – Kosteusja homeongelmat vaikuttavat sisäilmaan ja sillä on näin ollen vaikutusta työntekijöiden työkykyyn. – Kahdella muulla asemalla on ollut epäily ja paikallisia, pieniä kosteusvaurioita löytyy likimain jokaiselta asemapaikalta, mutta suurimmalla osalla ei ole käsittääkseni pitkäaikaisia vaikutuksia, pelastuspäällikkö Mika Haverinen sanoo. – Korvaavista tiloista on tullut muutamien tuhansien kulut. Keski-Pohjanmaa ja Kanta-Häme Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksessa paloasemarakennukseen liittyviä työsuojelullisia, kuten sisäilmaongelmia on lähinnä Pietarsaaren noin sata vuotta vanhalla paloasemalla. Jostakin syy pi4/2010 21. – Hiekkaharjun paloasemalla Vantaalla oli myös pitkään ollut sisäilmaongelmia ja henkilöstöllä oireilua. Ensimmäinen lausunto sisäilmanlaadusta annettiin tutkimuksen perusteella vuonna 1997, palvelupäällikkö Mikko Ilmonen kertoo. Länsi-Uusimaa Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen paloasemilla ei tällä hetkellä ole suurempia ongelmia. – Kustannusvaikutus on pienempi kuin tehdään korjauksia säännöllisesti ja määrätietoisesti. – Huono sisäilma vaikuttaa sekä fyysiseen että henkiseen työkykyyn ja siksi tilat on korjattava mahdollisimman nopeasti, Anssi Parviainen korostaa. Kainuu Myös Kainuun pelastuslaitoksen alueella on havaittu kosteusja homeongelmia vuosien 2004–2010 aikana. Korjaavana toimenpiteenä koko kate uusittiin. Ongelmalla on Kulmalan mukaan ollut vaikutusta henkilöstöön. – Keravalla ongelmia oli ollut jo vuosia. Sillä on ollut vaikutusta työkykyyn, Jarmo Haapanen sanoo. – Näillä toimenpiteillä saavutettiin miehistön kannalta sellaiset olosuhteet, että siellä voidaan toimia uuden aseman valmistumiseen asti. – Henkilöstö on näistä tiloista muuttanut uusiin tiloihin ja tiloja on korjattu ja väki on korjausten ajaksi muuttanut väliaikaisiin tiloihin, pelastusjohtaja Anssi Parviainen kertoo. On myös tapauksia, joissa kosteusongelmaisella paloasemalla ei ole voitu jatkaa työskentelyä. Epäilyjä yhä selvitetään. – Kunnat omistavat paloasemakiinteistöt ja pelastuslaitos on lähtökohtaisesti vuokrannut terveet ja turvalliset rakennukset käyttöönsä, minkä pitäisi olla ideaalitilanne. – Väki tervehtyi loman aikana ja sairastui oltuaan jonkin aikaa töissä. Varsinkin jos työntekijän työhistoriassa on muitakin työpaikkoja. Uusi asema oli vireillä pitkään, mutta tämä vauhditti paloaseman rakentamista. Uusista sekä korjatuista tiloista on kertynyt noin 100000 euron pääomavuokrakulut. – Tuusulassa on ollut kosteusongelmia vuotavan katon takia. Myöskään jatkossa ei kuntien intressissä ole ollut paloasemista huolehtiminen. Tehtyjen selvitysten perusteella asema suljettiin ja pihalle vuokrattiin korvaavat tilat tilaelementteinä. Näin työssäjaksaminen ja työteho voivat kärsiä, Mika Haverinen sanoo. 4/2010 21 – Pari vahvaa epäilystä kosteusongelmiin liittyvistä ammattitaudeista on. – Aluelaitos ryhtyi syksyllä 2004 selvittämään asiaa tarkemmin. Meidän laitoksen määriä en pysty arvioimaan. Keski-Uusimaa Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella on kosteusja homeongelmia useammalla paloasemalla. – Sopimuspalokuntia jotka omistavat kiinteistönsä, ohjataan käyttämään kiinteistökorvaukset pelastustoimen tarpeisiin tarkoitettujen toimitilojen ylläpitämiseen ja korjaamiseen. – Paloasemien uudisja saneeraushankkeissa Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos osallistuu aktiivisesti suunnitteluvaiheessa, kun määritellään erilaisten toimitilojen käyttötarkoitusta ja sen perusteella tekniikkaa, rakennetta sekä pintamateriaaleja. Uuden aseman rakentaminen alkanee jo tänä syksynä. – Järvenpään paloasemalla tehtiin mittava ilmastointiremontti 2004, jotta asemalla voitiin jatkaa työskentelyä. Myös Nurmijärven paloasemalla on ollut katossa kosteusongelmia. Todellisuudessa aluelaitosten perustaminen oli vaikuttanut jo vuosia kiinteistöjen kunnossapitoon ja aluelaitos peri kunnilta tilat vikoineen. Samoin paloaseman katto vuoti. – Mäntsälän paloasemalla korjattiin lattiarakenteissa vuotava putkisto. Se voi aiheuttaa myös esimerkiksi stressiä ja pelkoa, kun on epävarmuus asioiden vaikutuksesta omaan terveyteen. Oulu-Koillismaa Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen alueella on Haukiputaan paloasemalla todettu kosteusja homeongelmaa. Pirkanmaa Tampereen aluepelastuslaitoksen alueella homeongelmia on ollut Oriveden paloasemalla ja home-epäilyjä on ollut Toijalan paloasemalla. Ainoastaan kalustohalli jäi pelastuslaitoksen käyttöön. – Orivedellä eristettiin ongelmallinen osa kellaritiloista, ja tehtiin joitakin salaojituksia, huippuimurit tarkastettiin ja korjattiin tarvittavilta osin, tekninen päällikkö Esko Kulmala kertoo. Työterveyshuollon ja VTT:n tutkimuksissa ei ilmennyt homeongelmaa, mutta muita haitallisia hiukkasia pääsi rakenteista sisäilmaan. Oireina on esimerkiksi nenän tukkoisuutta, silmienkirvelyä ja päänsärkyä. – Tällä hetkellä ei ole suoria kustannuksia, ellei Haukiputaan aseman nousevia vuokrakuluja näihin lasketa, mutta asema olisi uusittu jossain vaiheessa joka tapauksessa. Oma lukunsa on se, että onko olemassa sellaista asiantuntijaa, joka voi täysin varmuudella kytkeä kosteusongelmat suoraan ammattitaudin kehittymiseen. Kanta-Hämeen pelastuslaitoksella on vältytty kokonaan paloasemin kosteusja homeongelmilta. – Huono sisäilma, joka voi toki johtua muustakin kuin homeesta ja kosteusvaurioista, voi vaikuttaa sairauspoissaoloihin. Ongelmien vähentämiseksi Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos on mukana tekemässä vuosikorjausja perusparannusohjelmaa yhteistyössä alueen kaupunkien ja kuntien kanssa, kiinteistöisännöitsijä Stefan Lindholm sanoo. Työsuojelupiiri tuntuu olevan pelastuslaitoksilla ainoa todellinen kiinteistöhoitoa kontrolloiva taho, ei kuntien tilakeskus, Mikko Ilmonen jyrähtää
Toisen rakennuksen ulkoseinien korjaus aloitetaan pian. Toisen rakennuksen osalla kosteusongelma tuli esille, kun tietynsuuntaisella voimakastuulisella sadekelillä sadevedet pääsivät tunkeutumaan seinärakenteessa taustaosiin. Salorannan mukaan ongelmalla voi olla vaikutusta työntekijöiden työkyvylle, jos sisäilman mikrobi tai homeitiöpitoisuudet ylittävät annetut ohjearvot. – Kosteusja home-epäilyjen ilmaantuessa Työterveyslaitos on tehnyt kosteusja homemittauksia. Asian ymmärtäminen vaatii henkilöstöltä pitkää pinnaa. Suunnitelma hyväksyttiin johtokunnassa. Uuden aseman suunnittelutyö on käynnistynyt. – Työilmapiirimittausten mukaan esimerkiksi Joensuun paloaseman uudet tilat ovat vaikuttaneet työilmapiiriin myönteisesti. Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen alueella on lähivuosina valmistumassa useampia uusia paloasemia. Molemmissa tapauksissa uudisrakentamisen suunnittelu on vauhdittunut näistä ongelmista, Esko Kulmala kertoo. – Vöyrin paloasemalla on katto vuotanut sosiaalitilojen kohdalta. Korjaustyöt on saatu hyvin alulle ja suurimmat työt on jo tehtykin, kalustopäällikkö Jarmo Saloranta kertoo. Todennäköisesti ongelmatilat puretaan pois. – Molemmissa kohteissa on myös tehty työterveyshuollon kanssa sisäilmakysely, joka tehtiin työterveyslaitoksen sisäilmakyselykaavakkeella. – Korjaustyö on pitkäjänteistä, eikä kaikkea saada kuntoon heti. Jorma Westerholmilla ei ole tiedossa, että kosteusja homeongelmilla olisi ollut vaikutusta työntekijöiden työkykyyn. Varsinais-Suomi Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen alueella on yhteensä 85 paloasemaa. Pohjois-Karjala – Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen toimitiloille tehtiin ulkopuolisten rakennusalan ammattilaisten toimesta kuntoarviot vuosina 2005–2006. – Munsalan palovarikolla on otettu pois käytöstä laajennuksen yhteydessä ne tilat joissa oli kosteusongelmia. 22 4/2010 ti löytyä. Oleskelu tiloissa olisi pitkittyessään aiheuttanut terveysriskin henkilöstölle ja vaikuttanut työkykyyn. Kulut ovat ennakoitavissa ja yllätyksiä pitäisi tulevaisuudessa tulla vähemmän. Suunnitelman mukaisesti on peruskorjattu yksi paloasema ja rakennettu Tohmajärvelle uusi paloasema (2009). Toisessa rakennuksessa kosteusongelma oli kellaritiloissa, joissa sijaitsevat liikuntaja kokoustilat. Pohjois-Savo Pohjois-Savon pelastuslaitoksen alueella on kahdella paloasemalla havaittu kosteusongelma. – Myös sisäilmamittauksia olemme muutamissa toimipaikoissa tehneet jos on ollut vähäinenkin epäilys siitä, että olisi kosteustai homeongelmaa. Katto on nyt korjattu ja eriste on vaihdettu. Se, että paloasemien kunnosta huolehditaan suunnitelmallisesti parantaa työilmapiiriä, Jari Turunen painottaa. Kokonaismäärään nähden vähäisellä osalla paloasemia on raportoitu kosteustai homeongelmista, pelastuspäällikkö Mika Kontio kertoo. Kunta omistaa Vöyrin paloaseman ja on myös maksanut korjauksen, palotarkastaja Per-Ole Häggman kertoo. Tulokset ovat kuitenkin osoittaneet, että hometta ei ole ja vain ilmanvaihtoa olisi syytä parantaa. Tarkemmin tutkitutettiin Lieksan paloaseman tilanne, joka edellytti väliaikaistiloihin muuttamisen ennen uuden paloaseman rakentamista, riskienhallintapäällikkö Jari Turunen kertoo. – Kunnat huolehtivat korjauskustannuksista, meille ei niistä ole aiheutunut kuluja. Lieksan paloasemalla työterveyshuolto havaitsi miehistöllä lisääntyvää kosteusvaurioperäiseksi sopivaa oireilua. – Kuntoarvioiden pohjalta konsultit esittivät rakennuksille peruskorjausjärjestyksen. – Kosteusja homeongelmat voivat aiheuttaa erilaisia terveydellisiä oireita ja siten vaikuttaa työntekijöiden terveyteen ja työkykyyn, Mika Kontio huomauttaa.. Ennen kuntoarvioiden tekoa rakennettiin Kesälahden (2006) ja Joensuun paloasemat (2008) niissä ilmenneiden vakavien kosteusja homeongelmien vuoksi, Turunen kertoo. Näistä koostettiin suunnitelma hankkeista kustannusvaikutuksineen vuosille 2008– 2012. Varsinais-Suomessa on käynnistymässä paloasemakiinteistöjen kokonaisselvitys (EAKR) muun muassa paloasemien kunnosta. Toisaalta suunnitelmallinen peruskorjaaminen ja uudisrakentaminen nähdään kokonaistaloudellisesti järkevänä. Kartoituksessa joistakin rakennuksista löytyi kosteusja homeongelmaa. Havaitut ongelmakohdat on pyritty heti kunnostamaan kiinteistön omistajan kanssa yhteistyössä. – On tärkeä asia, että työolosuhteet ovat kunnossa ja sitä kautta parannetaan henkilöstön työolosuhteita. Kesälahden paloasemalle on entistä helpompi saada sopimuspalomiehiä työtehtäviin. – Kosteusja homeongelmat eivät ole olleet suuri kustannustekijä alueellamme, Kontio kertoo. Terveellisen ja hyvän työympäristön vaikutus on suuri. Pohjanmaa Pohjanmaan pelastuslaitoksen alueella on kahdella paloasemalla ollut kosteusja homeongelmia. Uudisrakentaminen oli Tohmajärven ja Lieksan paloaseman kohdalla peruskorjaamista järkevämpi ja edullisempi ratkaisu. Rakennus vaatii joka tapauksessa peruskorjaamisen noin 30 vuoden välein joten ei ole järkevää korjata kaikkia kerralla. Tuolloin sadevesi pääsi virtaamaan rakennuksen sisätiloihin, kalustohalliin, pelastusjohtaja Jorma Westerholm kertoo. Toijalan paloasemalla oli Kulmalan mukaan home-epäily, mutta mittaukset eivät sitä todistaneet. Uusi kysely tehdään, kun korjauksista on kulunut vähintään puolivuotta. On ollut ovat hengitystieongelmia, nenä tukossa ja yskää. – Vuokrakulut nousevat selvästi uudisrakentamisen ja peruskorjaamisen myötä. Lieksan paloasema on suunnittelussa ja lähtee rakenteille syksyllä 2010. – Molemmat rakennukset ovat yli 30 vuotta vanhoja. Tästä voi aiheutua muun muassa hengitystietulehduksia, silmien kirvelyä ja kutinaa ja niillä on vaikutusta työkykyyn. – Näissä kohteissa olemme käyneet kuntien edustajien kanssa kartoittamassa ongelmat ja tehneet korjaussuunnitelmat. – Toisen rakennuksen kellaritila on korjattu. Päijät-Häme Päijät-Hämeen pelastuslaitoksella on kahdessa toimipaikassa ollut kosteusongelmia, joita on pitänyt korjata, mutta varsinaista homeongelmaa ei ole ollut
– Nyt kaupungin tilakeskus on alkanut N aiset sairastuvat miehiä helpommin sisäilman epäpuhtauksien aiheuttamiin hengitystiesairauksiin. Hänen mielestään takuuajat pitää saada pidemmiksi. Rakennus valmistui vuonna 2004. Vastaus oli nihkeä, että rakennus on tehty suunnitelmien mukaan, ja näin ollen pääurakoitsija vapautuu vastuusta. – Kuka tahansa voi sairastua epäpuhtaan sisäilman takia. – Viime syksynä työsuojelupiiri teki tarkastuksen laitoksella ja vuotavan katon korjaamisesta annettu kehotus alkoi johtaa toimenpiteisiin. Oli väsymystä ja päänsärkyä. Teksti: Esa Aalto ”Turhauttavaa” toimia ja sisäilmaongelmaa on alettu laittaa kuntoon. Tutkimuksen tuloksena on todettu toimisto ja majoitussiiven päätyhuoneistojen sisäkuoressa ilmavuotokohtia, joiden kautta huoneistoihin on päässyt maaperässä olevia mikrobeja. – Jos paloasemilla työskentelisi paljon naisia, oirehtijoita olisi enemmän ja ongelma olisi tullut aikaisemmin tietoon. Teksti: Esa Aalto tystiesairauksiin sen takia, että työssään joutuvat savusukeltamaan, hän sanoo. Esimerkiksi joistakin materiaaleista saattaa tulla haitallisia päästöjä. Päävastuu on aina urakoitsijalla. Tuula Putus sanoo, että sisäilmaongelmat on otettava vakavasti. – Palomiehet eivät altistu helpommin sisäilman epäpuhtauksien aiheuttamiin hengi”Takuuajat pidemmiksi” – Ehkä siihen on syynä se, että näissä rakennuksissa oleskelee enemmän ihmisiä kuin asuinrakennuksissa, jolloin myös ongelmille herkempiä ihmisiä on niissä enemmän. Uudella asemalla havaittua sisäilmaongelmaa ei hänen mukaansa otettu aluksi vakavasti. Toivottavasti nyt tehdyt korjaustoimenpiteet parantavat tilannetta. Tästä voi Työterveyslaitoksen erikoislääkäri Tuula Putuksen mukaan vetää sen johtopäätöksen, että miesvaltaisilla työpaikoilla, kuten paloasemilla, ilmenevät kosteusja homeongelmat ja niistä aiheutuvat sairastumiset ovat erittäin vakava asia. Porvoon kaupungin tilakeskus korjaa parhaillaan tiloja. – Siihen saataisiin kyllä lisää resursseja, jos olisi tarvetta. Itse olen kyllä asiasta erimieltä. Näitä ongelmia ei voida todistaa sellaisiksi. Roger Nybom kertoo, että henkilöstön keskuudessa tehtiin niin sanottu Örebrokysely, jossa selvitettiin kuinka suurella osalla henkilöstöstä oli oireita. Boström sanoo, että Porvoossa on otettu sisäilmaongelmat vakavasti. Börje Boström lupaa, että paloaseman osalta sisäilmaongelmat on saatu kuntoon syksyyn mennessä. Porvoon tilakeskus on teettänyt kosteusja sisäilmateknisen kuntotutkimuksen, jonka on toteuttanut insinööritoimisto Vahanen. T urhauttavaksi, kuvailee työsuojeluvaltuutettuna toimiva ylipalomies Roger ”Rokka” Nybom tilannetta, kun kuusi vuotta sitten valmistuneessa Porvoon paloasemassa on havaittu kattorakenteiden vuotamista aseman valmistumisesta lähtien. Börje Boströmin mielestä rakentamisen vastuukysymykset vaatisivat perusteellista uudistamista. On yksikön kannalta kova paikka, jos tämän takia menettää jopa työkykynsä, hän sanoo. Hänen mielestään rakennusvalvonnassa ei ole puutteita. Minun käsitykseni mukaan pääurakoitsija vastaa myös suunnitelmista ja niiden toteuttamiskelpoisuudesta Roger Nybom kertoo. Kaikki eivät usko, että niin käy. – Toisaalta palomiehet diagnosoidaan helpommin, koska heidän hengityskapasiteettinsa pitää paineilmalaitetyöskentelyn takia tarkistaa säännöllisesti. – Homeongelmia ei kuitenkaan ole havaittu näissä vuotokohdissa, hän kertoo. – Tässä ei ole ollut minkäänlaista ylireagointia. 4/2010 23 I tä-Uudenmaan pelastuslaitoksen Porvoon pelastusaseman tiloissa on todettu sisäilmaepäily vuoden 2009 aikana. – Tätä ihmettelin myös eräässä kokouksessa, jossa tätä asiaa käsittelimme. – Rakennuksella on kahden vuoden takuuaika, paitsi jos on osoitettavissa, että urakoitsija on tahallisesti tehnyt jonkin rakennusvirheen tai raskaan laiminlyönnin. Miehillä on naisia väljemmät hengitystiet, joten naiset alkavat oirehtia miehiä helpommin. Roger Nybom ihmettelee sitä, että paloasemarakennuksen pääurakoitsijaa ei ole laitettu näistä ongelmista vastuuseen. – On toki huomioitava, että niitä aiheutuu muustakin kuin kosteusongelmista. Tilakeskuksen päällikkö Börje Boström sanoo, että valitettavasti samanlaisia ongelmia esiintyy muissakin julkisissa rakennuksissa, kuten kouluissa ja päiväkodeissa. Teksti: Esa Aalto, Kuva: Tuula Ketola ”Paloasemien kosteusongelmat otettava vakavasti” 4/2010 23. – Työterveyshuolto on ottanut asian vakavasti, mutta samaa ei voi sanoa laitoksen johdosta, hän toteaa. – Oirehtimattomat henkilöt eivät ymmärtäneet sitä, että herkimmille tuli ongelmia
Ylimääräistä työtä miehistön hajasijoittaminen on heillekin aiheuttanut. Tällä kertaa koko henkilökunta lähtee pakoon sisäilmaongelmia. – Sen jälkeen on 34 työntekijää komennettu lääkärintodistuksella muihin tiloihin, kertoo Ruuskanen. Osa heistä on siirtynyt vuokratiloihin Malminkiin, osa pitää tukikohtanaan keskuspaloaseman pihalle pystytettyjä parakkeja. Viime vuonna valmistuneista korjauksista ei ole ollut apua. Samalla jäävät myös palomiesten väliaikaisiksi työtiloiksi pystytetyt parakit pois käytöstä. Takaisin keskuspaloasemalle he palasivat viime syksynä, kun korjaustyöt olivat valmistuneet ja kaiken todettiin olevan jälleen kunnossa. Osa miehistöstä alkoi saada silmä-, ihoja hengitysoireita. K otkan keskuspaloasemalla on painiskeltu sisäilmaongelmien kanssa pitkään ja hartaasti. Suuri paloasemarakennus oli tuolloin peruskorjauksen tarpeessa, mutta homeongelmista ei henkilökunta ennen ilmastoinnin tehopuhdistusta tiennyt mitään. Remontin ajaksi suurin osa Jylpyn paloja pelastushenkilökunnasta muutti tyhjillään olleeseen vanhainkotiin. Portailla palopäällikkö Jukka Ruuskanen. Osa seinämateriaalissa havaitusta kosteudesta koteloitiin ja seiniä tiivistettiin sisäpuolelta. Seinien tiivistykset ja koteloinnit eivät auttaneet Itiöongelmia yritettiin poistaa muun muassa tekemällä huoneissa tiivistyskorjauksia. Aikanaan ”Vuoden tasakattorakennukseksi” valittu Kotkan keskuspaloasema tyhjennetään kevään aikana. Tutkimuksissa yläkerrasta löytyi haitallisia itiöitä ja tilat pantiin käyttökieltoon, kertoo palopäällikkö Jukka Ruuskanen. Varsinainen epidemia puhkesi neljä vuotta sitten, kun vuonna 1983 valmistuneen rakennuksen ilmastointikanavissa suoritettiin tehopuhdistus. Kaikkiaan Jylpyn paloasemalla työskentelee noin 90 henkilöä, joista nelisenkymmentä on työpaikalla yhtä aikaa. Paloaseman yläkerrassa sijaitsevissa oleskelutiloissa on viime aikoina ollut hiljaista.. Ilmastointi uusittiin vuonna 2009. – Ongelmat alkoivat yläkerran miehistötiloista. Koko henkilökunta muuttaa kevään aikana Pelastuslaitoksen johto on päättänyt, etTeksti ja kuvat: Ulla Ylönen Homeongelmat ajoivat Jylpyn palomiehet uudelleen evakkoon Sanna Salminen ja Paul Danielsbacka ovat säästyneet kelvottoman sisäilman aiheuttamilta terveysongelmilta. 24 4/2010 Kymenlaakson pelastuslaitoksen Jylpyn paloasema tyhjennetään kesään mennessä toistamiseen
– Hain Pelastusopistoon alipäällystökurssille, jossa pitää tehdä kuntotestit. Palvelutaso on pystytty pitämään säädetyllä tasolla välillä rimaa hipoen. Kahdelta mieheltä on astma diagnosoitu, sanoo Jukka Ruuskanen. Sisäilmaongelmat ovat vaikuttaneet myös työvuorokiertoon, sillä yksikään vuoro ei ole säästynyt hajasijoittamiselta. Sinne tuotiin vielä 1970-luvulla muun muassa jäteöljyä ja teurasjätettä. Ensimmäisellä testauskerralla ei ollut mitään ongelmia, mutta puoli vuotta myöhemmin spirometriatutkimus osoitti, että keuhkojen tilavuus on hyvä, mutta puhalluskyky on laskenut, hän kertoo. Tällä kertaa toimiston väki muuttaa mukana väliaikaisiin tiloihin Malmingin teollisuusalueelle. Lisäksi kaupungille aiheutuu kustannuksia väliaikaisista tiloista. Kahdella operatiivisen puolen työntekijällä on todettu astma. Mutta selkeä terveyshaitta on tullut loppuelämäksi. – Hyvin pian sainkin diagnoosin, että sairastan astmaa. Yksi heistä on asemamestarina työskentelevä Juha Säämänen, 46. Hän vastaa palomiessairaankuljettajien koulutuksesta ja on saanut käyttää kaiken mielikuvituksensa koulutustilaisuuksia järjestäessään. – Olen laskenut, että laitokselle aiheutuu välittömiä kustannuksia vähintään 60000 euroa. Muutamalla päivätyöntekijällä (päällystö/sairaankuljettaja) on todettu myös astma, mutta heidän ei tarvitse käyttää paineilmalaitteita. Ainoas taan korjaamon ja pesuhallin toiminta jatkuu paloasemalla entiseen malliin. Koska en voi enää käyttää paineilmalaitteita, piti ryhtyä miettimään vaihHomeongelma kiusaa eniten Kotkassa Palomiehiä sairastunut astmaan Teksti ja kuvat: Esa Aalto JHL:n paikallisosaston puheenjohtaja, palomies Tuomas Savolainen (vas.), työsuojeluvaltuutettu, palomies Jarno Lähde, työsuojeluvaravaltuutettu, palomies Mikko Aalto ja työsuojeluvaravaltuutettu, asemamestari Juha Säämänen haluaisivat ainoastaan terveellisen ja turvallisen työympäristön. Samoihin aikoihin Kotkan kollegat tekevät muuttoa pois Jylpystä ennalta määräämättömäksi ajaksi. Haminassa yksi paloasema on niin ikään ollut käyttökiellossa sisäilmaongelmien takia. Rakennuksen korjaustöihin on tähän mennessä mennyt 2,5 miljoonaa euroa. Jos palomiehelle puhkeaa astma, niin siinä on sitten työt tehty. Palavereja ja koulutustilaisuuksia on jouduttu järjestämään muualla eivätkä miehistön jäsenet saa kulkea samoissa vaatteissa ”itiöpuolelta” parakkeihin, jotka on sisustettu sisäilmaongelmista kärsivien palomiesten työtiloiksi. Miehistön terveys suurin huolenaihe Miehistön hajasijoittaminen on Ruuskasen mukaan vaikeuttanut pelastuslaitoksen päivittäistä työtä, mutta ei ole suoranaisesti vaarantanut pelastustoimen toimintakykyä. 4/2010 25 tä koko Jylpyn paloaseman henkilökunta muuttaa pois kesään mennessä. – Eniten meitä huolestuttavat miehistön terveysongelmat. K ymenlaakson pelastuslaitoksen Kotkan paloaseman sadasta työntekijästä jopa 34 potee sisäilmaongelmasta aiheutuvia terveydellisiä haittoja. Yksi sairaankuljettaja on terveydellisistä syistä vaihtanut työpaikkaa ja toinen muuttanut parakkiin. Haminan palomiehet muuttivat takaisin asemalleen huhtikuun lopulla. Kyllä tuntuu pahalta, kun ei enää saa savusukeltaa. – Emme palaa tänne ennen kuin kaikki sisäilmaongelmien syyt on selvitetty ja terveyttä vaarantavat puutteet korjattu, sanoo palopäällikkö Ruuskanen. Irtainta maa-ainesta on paloaseman rakentamisen yhteydessä kaavittu pois. Palopäällikkö Jukka Ruuskanen muistuttaa, että sisäilmaselvitysten tekeminen, tilojen kunnostaminen ja väliaikaisten tilojen vuokraaminen tulee myös kalliiksi. – Pyykkiä on pesty normaalia enemmän. Työskentely homeisella asemalle ei ole kenenkään etu. Tontilla ryhdytään tekemään myös maaperätutkimuksia, sillä paikalla on ennen paloaseman rakentamista sijainnut kaatopaikka. Seinien tiivistäminen ei purrut homeitiöihin.. Ylimääräistä työtä ja lisäkuluja – Paljon ylimääräistä työtähän hajasijoitus on teettänyt, vaikka sairaankuljettajat ovatkin saaneet olla koko ajan omissa päivystystiloissaan, sanoo sairaanhoitaja Sanna Salminen. Homeongelma myös Haminassa Jylpyn paloasema ei ole Kymenlaakson pelastuslaitoksen ainoa murheenkryyni
– Heti epäilimme, että varsinaiseen syyhyn ei puututtu, työsuojeluvaltuutettu Jarno Lähde sanoo. Ambulanssikalusto hyytyi pakkasessa Ambulansseja ei sijoitettu korvaaville asemille ensimmäisen remontin aikana ja niitä pidettiin ulkona odottamassa hälytysajoja. Asemamestari Ville Salonen ja palomies Kalle Koskela ampaisevat hälytykseen parakista.. Silloin potilas puhaltaa laitteeseen eli spirometriin, joka mittaa keuhkojen tilavuuden ja ilman ulosvirtausnopeuden. Vaadimme, että tilat pitää tarkistuttaa homekoiran avulla. – Operatiivinen henkilöstö siirrettiin läheisen vanhainkodin alakertaan, mutta sielläkin oli oma homeongelmansa. Astma on este savusukeltamiselle ja mahdollinen uran vaihto saattaa olla edessä. Sen jälkeen autot saatiin onneksi korjaamohallin pesutilaan säilytettäviksi, Tuomas Savolainen kertoo. Haluamme terveellisen työympäristön Kotkan palomiehet toivovat ainoastaan, että Spirometria. – Kaupungin tilapalvelu ja remontin tekijä vakuuttivat, että ongelma on poistettu, mutta hyvin pian oireita alkoi jälleen esiintyä osassa henkilöstöä. Sen jälkeen osa siirrettiin Haminan asemalle ja osa Karhulaan teollisuusalueella tyhjänä olevalle kiinteistölle perustetulle asemalle sekä Kotkan aseman pihalle tuotuihin parakkeihin. Sitten kun spirometrissa on muutoksia, niin peli on selvä. Sisäilmatyöryhmä perustettiin palohenkilöstön kantelun jälkeen. Olen huolissani nuorista pelastajista, joiden työterveystarkastukset ovat harvemmin kuin vanhemmilla palomiehillä. – Lähes pariakymmentä kaveria kohti parakissa oli yksi suihku ja yksi vessa. Pian myös Haminassa alkoi esiintyä sisäilmaongelmia ilmastoinnin alipaineistuksen jälkeen. Sen työn perusteella alettiin tehdä ensimmäisiä korjauksia asemarakennukselle. Työsuojeluvaravaltuutettu, asemamestari Juha Säämänen sekä työsuojeluvaltuutettu, palomies Jarno Lähde, työsuojeluvaravaltuutettu, palomies Mikko Aalto sekä JHL:n paikallisosaston puheenjohtaja, palomies Tuomas Savolainen kritisoivat myös työterveyshuollon tapaa käsitellä asiaa. Osalle oirehtimattomille työntekijöille yritettiin remontin aikana järjestää peseytymisja saniteettitilat aseman alakerrasta. Toukokuun puolivälissä koko asema tyhjennetään ja henkilöstö sijoitetaan useampaan väliaikaiseen tilaan. Näin sitten tehtiinkin ja tarkkavainuinen homeetsintään koulutettu koira merkitsi jopa 76 kohtaa, joista vainusi hometta. 26 4/2010 toehtoista uraa. Kotkan keskuspaloaseman pihalle pystytetyissä parakeissa osa oirehtivista palomiehistä on majaillut tähän asti. – Henkilöstön oirehtiminen alkoi vuonna 2006, mutta työterveyshuolto ei aluksi ottanut asiaa kunnolla hoitoonsa. Noin kuukausi sitten Haminan aseman remontti saatiin valmiiksi ja henkilöstö palasi tiloihin. Ensimmäisten oireiden jälkeen vasta seuraavana vuonna perustettiin laitokselle erillinen sisäilmatyöryhmä. Vesihuolto toimi kantoveden varassa. Ensimmäisessä remontissa asemarakennuksessa tehtiin ilmastokorjaus sekä tiivistettiin seinäja lattiasaumat. Siirron aikaan lomalla ollut työterveyslääkäri olisi tämän tiennyt, mutta ei voinut asiaan tuolloin vaikuttaa. Typpivetykokeen avulla tehty tiivistystarkistus näistä kohdista osoitti, että saumat vuotavat jälleen, Lähde kertoo. Näin tässä kävi. Laite piirtää puhalluksesta käyrän, joka kuvaa keuhkojen tilaa. – Esimerkiksi työterveyslaitoksen ylilääkäri totesi, että jos ongelma pysyy rakenteissa, korjauksella tehty saumojen tiivistys kestää puolisen vuotta ja sen jälkeen sisäilmaan tulee jälleen epäpuhtauksia. – Parakkielämä oli remontin aikana erittäin alkeellista, palomiehet kertovat. Tässä on vielä paljon työuraa jäljellä ja ammatin vaihtaminen tuntui mahdottomalta. Parakkielämää Kotkassa Henkilöstöä yritettiin sen jälkeen sijoittaa jopa remontin ajaksi paloasemalle, mutta itiöpitoisuudet olivat niin korkeita, että oirehtiminen alkoi heti. Spirometriatutkimuksella mitataan keuhkojen toimintaa. Tältä loistavalta alalta en halunnut pois, kertoo palopäällystön AMKkurssia parhaillaan suorittava Juha Säämänen. – Esitimme esimiehille huolen siitä, että ambulanssikalusto kärsi kylmyydestä ja huolena oli jo potilasturvallisuus. Lääkäri määrää potilaalle spirometriatutkimuksen ja myös tulkitsee tulokset
Paloaseman tämän hetkinen sijaintikaan ei ole toimintavalmiusaikoihin nähden järkevä, he sanovat. ja ?. vuoden kuluttua, kahta pelastustoimialuetta lukuun ottamatta. Kun vielä lisätään, että onnettomuustila nteessa ?+. Osahanke . Mutta se ei taas ole enää valtion vastuulla. Miten vahvuus ?+. Tällöin tutkimus on saanut tarvittavaa näkyvyyttä ja julkisuutta. Eli ammattitaidollis esti selkeästi etevämmät opettajat sopivat tehtävät etukäteen ja ammattitaidollisesti aloitteleville oppilaille ja sopimuspalokun talaisille tehtävät tulivat uutena ja jaettiin vasta onnettomuuspa ikalla (oppilaan toimesta). Tutkimuksen teon kannalta on huono, että tutkimustuloksia kommentoidaan väärin perustein, kuten Pelastustiedon numerossa 3/2010. Pelastusopistoon Kuopioon perustettiin oikein tutkimuskeskus ja alettiin tehdä tutkimusta. Keskustelua T utkimuksen tekemisen kannalta on hyvä, että tutkimustulokset aiheuttavat keskustelua. Tutkimus on kuitenkin kääritty hienoon paperiin ja sitä esitellään kuin sillä olisi oikeasti jotakin annettavaa palokuntien ja sen henkilökunnan toimintakykyä mitattaessa. ”tutkimusta”. Hankkeen vetäjän Jarkko Jäntin saamat tulokset ovat lähinnä käsittämättömiä ja monin osin kyseenalaisesti saatuja. Kaikki Kotkan homeiselle asemalla työskentelevistä eivät ole saaneet oireita sisäilmaongelmasta. ja ?+?. 4/2010 27 he saisivat tehdä työtään terveellisessä ja turvallisessa työympäristössä. käytettiin suorittajina sopimuspalokun talaisia ja palomiesoppilai ta. Esa Kokki Tutkimusjohtaja, FT, Pelastusopisto Totuus vai tutkimustulos / / Keskustelua P elastushallinnon alalle on kaivattu tutkimusta ja tutkittua tietoa jo jonkin aikaa. Palokoira etsii mahdollisia palavia nesteitä tulipalon rauniosta. Eräs ohjausryhmän jäsen sanoi jälkeenpäin kysyttäessä, ettei kai kukaan palokunnissa nyt ota näitä tuloksia totuutena. Monet oireilijat haluavat sitkeästi, terveytensäkin uhalla olla asemalla muiden joukossa. Osahankkeessa . – Oireilijoita työskentelee myös vielä paloasemalla, mutta he eivät halua olla ”väistötiloissa”. Opettajissa on esimiestutkinno n ja päällystötutkinnon suorittaneita, joilla johtaminen pitäisi olla hallussa, toisin kuin johtamiskoulutu sta ja kokemusta vailla olevat palomiesoppilaat. Tällä hetkellä asemalta on laitettu ”väistötiloihin” 34 oireilijaa ja se on sadasta henkilöstöstä yli 20 prosenttia. Onneksi koko asema tyhjennetään. Tämän tasoinen ”tutkimus” asettaa Pelastusopiston vähintään erikoiseen valoon. Jari Korkiamäki Palomestari, Helsinki Valhe, emävalhe, tutkimus /. oli kuitenkin kaikkein tarkoitushakuisin ja totuutta vääristelevin koko ”tutkimuksessa”. – Olen 33-vuotias ja olen huolestunut siitä, miten jaksan työelämässä tämän päivän vaatimusten mukaisesti. Kyllä tässä on ihmetelty myös sitä, että mikä on lääkärin etiikka. Kun kaikki remontti oli tehty ja muuttopäätös tuli, kysyimme työterveyshuollon yliEi kukaan halua huvikseen viettää aikaansa parakissa, Ville Salonen (vas.) ja Kalle Koskela sanovat. sairaankuljettajat (?+?) avustivat esimerkiksi katon poisotossa, voi kysyä, oliko vahvuus edelleen ?+. Olisi ollut ainakin rehellistä mainita, että ”tutkimuksessa” käytettiin kaikkien verrokkimaiden korkeimpia mahdollisia eläkeikiä. – Tiedämme, että täällä Kotkassakin on myös kouluja ja päiväkoteja, joissa kärsitään samasta ongelmasta. Vastaus oli, että kaikki eivät ehkä voi palata. Kinnunen oli ottanut lähdemateriaalist a aina verrokkimaiden korkeimman eläkeiän, vaikka lähdemateriaalissa todettiin vaihteluvälin olevan suurta ja siihen vaikuttavan usein myös palvelusvuodet. esimies teki koko ajan töitä raivaustyökaluill a, koska johtamista ei tarvittu etukäteen sovittujen tehtävien takia. Jos Jari Korkiamäki olisi lukenut esimerkiksi Jarkko Jäntin kirjoittaman tutkimusraportin, niin hän ei olisi voinut esittämillään perusteilla arvostella tehtyä tutkimusta. min. s. Oirehtimattomat ovat katselleet vinosti oirehtijoita, Jarno Lähde harmittelee ja kertoo, että suhtautuminen luonnollisesti muuttuu, kun oireet osuvat omalle kohdalle tai jollekin läheiselle. hitaammin kuin vahvuudella ?+?, mutta sitten tapahtuu jotakin ihan käsittämätöntä. Kunnille jätettiin mahdollisuus palvelutason laskuun tai kustannusten kasvattamiseen. Aluksi huomataan hienosti, että vahvuudella ?+. Mihin tätä koko ”tutkimusta” tarvitaan, ellei eläkeiän nostolla ja nollabudjetilla ole vaikutusta pelastustoimen toimintakykyyn . Vahvuudella ?+. Kyseinen hanke sai jo alkuaan päälleen epäilyn tarkoitushakuisesta hankkeesta, joka on vain tutkimuksen jälkeen vahvistunut. ?. Jokainen varmaan ymmärtää, ettei kaikki ole ihan niin kuin pitäisi. Kuten valtiolla on tapana, vastuu päätöksen seurauksista ohjattiin kuntien huoleksi tai maksettavaksi. Huoneistopalos sa toimittiin samalla metodilla, mutta ei käytetty vahvuutta ?+?. vuotta, eikä vaikutusta ole kuin kahdella alueella. Vahvuudella ?+. Edellytämme ainoastaan, että kaupunki sitoutuu kunnostamaan kaikki tilat sellaisiksi, ettei niissä olevien tarvitse menettää terveyttään. Onneksi on nyt tehty päätös, että kaikki lähtevät ”väistötiloihin”. Olisiko jo järkevää rakentaa uusi asema. ykkönen ja kakkonen ovat yli kaksi minuuttia nopeampia kuin ykkönen ja kakkonen vahvuudella ?+?, kun tekemässä on molemmissa kuitenkin kaksi miestä, jotka tekevät samat asiat. Suurempi peruskorjaus on tulossa ja katsotaan paljon se maksaa. Suomen hallitus toteutti hallitusohjelmaa, ja teki päätöksen palomiesten eläkeiästä. Pelastusjohtajat ovat kehuneet OlliPekka Ojasen ja Vesa Parkon suulla ao. – Sisäilmaongelman ratkaiseminen on työturvallisuuslain mukaan työnantajan vastuulla. vai ?+?. Seuraavassa VAIN muutamia asioita, jotka allekirjoittaneess a herättivät ihmettelyä: Ihmettelyä Taito Vainion vetämässä osahanke . Helpottaakseen kuntien tuskaa valtio päätti sisäasiainminister iön pelastusosaston toimesta käynnistää ”tutkimuksen” pelastustoimen toimintakyvystä nyt ja tulevaisuudessa nimikkeellä Pelastuslaitosten ja -henkilöstön toimintakykyhanke. sen vetäjä Kari Kinnunen myönsikin, ettei saatu tulos ole tieteellisesti pätevä, kapean lähdemateriaalin takia ja ettei saatu tulos ole tieteellisesti mitaten välttämättä pätevä. Jälki on sen jälkeen ollut tuhoisaa. Tässäkin selvityksessä on tilanne muilta osin vakioitu niin, ettei esimerkiksi rappukäytävässä ole savunpoistotarvett a eikä potilaita. Vastaus oli, että 20 prosenttia koko henkilöstöstä. Olisi väärin asettaa Jänttiä yksin vastuuseen saadusta tuloksista, koska hänelle oli nimetty opistolla ohjausryhmä, joka jälkeenpäin totesi, ettei tiennyt mitä Jäntti teki. Millaisin vahvuuksin toimittiin. Tutkimustulosten esittelyssä on piinaavaa, kun kukaan ei kommentoi tai kysy mitään. opettajia. Mielestäni ”tutkimuksen” tulokset on asenteellisia ja tarkoitushakuisia , on saatu sellainen tulos, kuin pelastusosasto on halunnutkin. Kun saa altistuksen, niin se jää loppuelämäksi henkilölle. – Tilapalvelu on myös kyseenalaistanut esimerkiksi homekoiran. Liikenneonnettomuud essa käytettiin vahvuutta ?+?, ?+. Jari Korkiamäki ja muut Pelastusopiston tutkimusten tasoa kritisoivat ja tarkoitushakuisuutta epäilevät ovat tervetulleita keskustelemaan mitä eroa on tieteellisellä tutkimuksella ja valhe-emävalhe-tutkimuksella. vuoden päästä eläkeikä on ollut ?. Edellä esitetyn valossa ei voi kuin olla kerrankin Partasen kanssa samaa mieltä. Kovakuntoisetkin yllätetty – Jopa kovasta kunnostaan tunnetut palomiehet ovat olleet yllättyneitä, kun sprirometriatutkimuksessa puhalluskyky onkin jyrkästi laskenut, Lähde kertoo. Savusukellus alkaa ?. Pelastusjohtaja Pentti Partanen antoi säätytalolla alan lehdistölle tehtäväksi miettiä pelastusjohtajien osuutta alan nykyiseen tilaan. Osahankeen vastuuhenkilö oli itsekin oikonut reilusti totuutta verratessaan palomiesten eläkeikää verrokkimaissa. Konsultit laittavat vain eurot taskuun. näyttää samalta kuin ?+?. Onko tällainen altistuminen lyhentänyt jopa elinikääni, Mikko Aalto pohtii. Voi kun se olisikin näin helppoa. Kun tehtävistä lisäksi rajattiin pois kunnollinen syttymisen estäminen, liikenteen ohjaus ja muut toimet sekä mitattiin laadullisesti vain aikaa, voi kysyä voiko enempää tehdä sen eteen, että ?+. kuin vahvuudella ?+?. todetaan: Pelastuslaitosten nykyinen toimintakyky kyetään ylläpitämään nykyisillä toimintamenetelmi llä vielä ?. Tämän jälkeen on tullut nyt uusi taho mukaan ”homeprojektiin” eli työterveyslaitos (TTL), Lähde ja Säämänen toteavat. – Tässä on nyt kuunneltu asiantuntijoita moneen otteeseen ja sairastuneita on tullut lisää, Säämänen sanoo. Miten se on mahdollista. Kuinka monta oireilijaa pitää tulla, että katsotaan remontin epäonnistuneen. Pelastustoimen pitäisi kuitenkin olla varautunut kaikkiin onnettomuuksiin . Paloasemalta ollaan ainakin vuoden 2011 loppuun asti pois. vesi on jakoliittimellä . Näitä kriteereitä on noudatettu sekä Kari Kinnusen että Jarkko Jäntin johtamissa tutkimuksissa. voi jäädyttää kaksi miestä näin ja ?+. Tällöin ei tiedä onko ongelma esittelijässä, esityksessä vai kuulijassa. lääkäriltä: Voivatko kaikki palata asemalle. – Olenkin pettymyksekseni huomannut, että paloalan kehuttu yhteishenki on tässä kohtaa hieman natissut. ?. Me olemme valmiita odottamaan, että lasten elinolosuhteet saadaan kuntoon. Lienee sanomattakin selvää, ettei kunnilla ole asiassa paljon liikkumavaraa kahden edellä mainitun vaihtoehdon välillä. Miksi. minuuttia nopeampia. Terveys kyllä on asia numero yksi ja jokainen siitä päättää henkilökohtaisesti. Valitettavasti päätös ei työntekijöiden ja pelastustoimen asiakkaiden näkökannasta ollut järkevä. Tähän mennessä on mennyt 2,6 miljoonaa euroa, josta ilmanvaihdon osuus on ollut 1,5 miljoonaa euroa. jo yli ?. No voin kertoa, että ainakin pelastusosaston Taito Vainio ja selvitysmies Pekka Myllyniemi ottivat tulokset totena. Kuka tällaisesta tutkimuksesta hyötyy. Paloruumiskoira etsii tulipalon rauniosta mahdollisia palon uhreja ja huumekoirakin on koulutettu etsimään huumeita eikä muuta asiaan kuulumatonta, he korostavat. Taustamuuttujin a on kuitenkin, etteivät pelastustoimen rahat kasva ja palomiehet eläköityvät ??–??-vuotiaina . Pelastusopistolla opetetaan AMK-opiskelijoille tutkimusmenetelmien kursseilla hyvän tieteellisen käytännön kriteereitä. Jäntti teki kaksi koesuoritusta: liikenneonnetto muus, suistuminen tieltä, kaksi potilasta sekä huoneistopalosel vitys. Suuremmilla vahvuuksilla tilanne tuli niin sanotusti yllätyksenä, pienimmällä tehtävät sovittiin etukäteen. Vahvuudella ?+. Tällaisilla tuloksilla Suomeen perustellaan palokuntia, jotka kykenevät toimimaan mopoonnettomuudes sa, mutta joilla ei ole käytännön toimintaedellytyksiä yllättävissä tilanteissa, isoissa ja suuronnettomuu ksissa, eikä kykyä oman toiminnan suojaamiseen. Hankkeen tutkimustulokset ovat osin käsittämättömiä , eivätkä ainakaan tuloksiltaan täytä tieteelliseltä tutkimukselta vaadittavia seikkoja. Näitä tietoja kuitenkin käytetään nyt kuin totuutta, mietittäessä pelastustoimen vahvuuksia. muka lämmittää niin, että samat kaksi miestä ovat samassa selvityksessä yli . Miten on selitettävissä, että lähdettäessä vuorojakoliittimeltä vahvuudella ?+. ja ?+. sekuntia hitaammin vahvuudella ?+. Heille on myös kerrottu kuinka esimerkiksi palo-, paloruumisja huumekoira toimivat
Kriteerejä on kuitenkin nostettu, Laitinen harmittelee ja jatkaa. – Vuonna 1980 rakennetun aseman katto alkoi vuotaa heti uutena ja jouduimme pitämään ämpäreitä käytävillä. Nyt ei ole ollut mitään oireita, paitsi Hiekkaharjun asemalla. Ongelmarakennuksesta on käytössä vain kalustohalli ja kuntosali. Vanhan kalustohallin pakokaasuimureidenkin toimintaa pitäisi tehostaa. – Työnjohtaja sanoi minulle rakennusvaiheessa, että jos välität terveydestäsi, älä mene sinne töihin. – Yksityinen keuhkolääkäri sanoi, että astmani on varmasti tullut asemarakennuksen homeesta. Tuusulan ja Keravan yhteisaseman aikataulu on vielä auki.. – Aluksi Keravan kaupunki kielsi kaiken. Parakki on aina parakki. Työterveyslaitos tutki, löysi hometta ja kielsi rakennuksessa oleskelun. Kanslisti Raija Laitinen sai astman Kanslisti Raija Laitinen on työskennellyt pelastuslaitoksella yli 30 vuotta. Keravan kaupunki teki korjauksia, jotka olivat lähinnä pintamaalauksia. Uutta asemaa on odotettu jo ainakin 15 vuotta. ”K unnat eivät ole päässeet yksimielisyyteen uudesta yhteisestä asemasta. Otin sen silloin vitsinä. Väliaikaista kaikki on vaan... Minullakin oli jatkuvasti pientä lämpöä ja syy selvisi. Tietysti Keravalla parakkipaloasema vaikuttaa lähtövalmiuteen, ei viereisestä rakennuksesta päästä minuutissa liikkelle. En halua Keravan kaupungilta ylimääräisiä korvauksia, mutta lääkkeet ja lääkärikulut olisin halunnut korvattaviksi. Pöytäkeskusteluun liittyy ylipalomies Jussi Tuominen, joka muistaa hyvin ämpärirumban heti aseman valmistuttua. Monesta kohtaa halki olevalla seinustalla viihtyvät voikukat. Nyt kannattaisi rakentaa, koska rakentaminen on halpaa. Melkein 20 vuoden päästä puhkesi astma, Raija Laitinen muistelee. Joka talvi meni 2–3 antibioottikuuria. Viimeinen tutkija Keravan homeasemalla saOvesta vasemmalla sijaitsi Raija Laitisen huone. Palomies, ensihoitaja Jukka Lahtinen kärsi vanhalla asemalla jatkuvasti keuhkoputkentulehduksista ja iho kuivui. Majoitusja toimistotilat on suljettu eikä sinne ole asiaa. Pintapuhdistus ei auta, jos seinien välissä on hometta. – Viiden vuoden kuluttua alueen koko asemaverkosto on kuitenkin uusittu. Rakennus oli silloin jo suljettu ja hän laittoi minut sinne kahdeksaksi tunniksi mittalaitteiden kanssa, lausunto oli kiistaton. Keravan paloasemalla miehistöja toimitilat parakeissa jo viisi vuotta Henkilöstö viihtyy kodikkaissa parakkitiloissa, mutta varsinkin talvella liukkaan pihan ylitys kalustohalliin on paitsi hidaste, myös työturvallisuusriski. Silloin vanhin on Nurmijärven asema ja sekin vasta 20-vuotias. Homeongelmien ilmaantumisen jälkeen vuonna 1980 valmistunut asema suljettiin ja toimistoja miehistötilat ovat sijainneet viitisen vuotta pihan toisella puolen. – 2000-luvun puolella sain astmakohtauksen, johon meinasin tukehtua. 28 4/2010 Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto Laulun sanat ”välikaista kaikki on vaan” voi Keravan paloasemalla mieltää monella tavalla. Tuusulan ja Keravan yhteistä paloasemaa suunniteltaessa ja päätöksiä odotellessa tilapäiseksi tarkoitettu väliaikaisuus taitaa jatkua vaan... TTL:n tutkimuksissa minulla todettiin astma – millekään en ole koskaan ollut allerginen. Sekin on nyt työskentelykiellossa. Homealtistuskokeiden alussa jouduin sairaslomalle, koska olin liian huonossa kunnossa testattavaksi. Työterveyslaitos tutki asiaa ja totesi, että hometta on. – Taloon on tehty valesokkeli, palopäällikkö Yrjö Jalava tietää. Ongelmapaloasemasta on käytössä kalustohalli ja muiden tilojen puutteessa myös kuntosali. Keravalla homeen takia tehtiin hätäratkaisu, joka on kestänyt jo viisi vuotta, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Pekka Vänskä kertoo ja jatkaa. Paloasemalla on rakenteellista kosteutta, joten aseman purku on pelastusjohtaja Pekka Vänskän mukaan ainoa ratkaisu. – Talvella kovalla tuulella lumi meni kaikista raoista eristysvillojen päälle, sieltä se alkoi keväällä valua vetenä keittiöön ja käytäville. Jos olisin sairastunut kaksi vuotta aiemmin, astma olisi luokiteltu ammattitaudiksi. – Suuri osa työntekijöistä kertoi työterveyshuollon kyselyssä oireista, kuten silmien kirvelystä, ihottumasta, kuumeilusta ja nuhasta
Keravan kaupunki on vuokrannut tilat ja me olemme tässä alivuokralaisina. Työrajoitteita viiskymppisellä ei ole. Laitinen on vuorokuukausin Keravalla ja Vantaalla Teknikontiellä. – Moni niin sanottu kattovuoto-ongelma olisi mielestäni voitu välttää oikein suunnitellulla ja toteutetulla ohjelmalla. Parakki on aina parakki!. Palopäällikkö Yrjö Jalava osoittaa Keravan paloaseman homeen takia suljettua toimistoja majoitussiipeä. Ammattitauteja, jotka olisivat syntyneet rakennusten huonon kunnon takia, minulla ei ole tiedossa ainuttakaan. Tällaisia rakennuksia voi siirtää tarpeen mukaan, kun kehittyvällä alueella riskiluokituksetkin muuttuvat, Lahtinen pohtii. Jukka Lahtinen, palomies ja ensihoitaja kertoo, että ongelma-asemalla käydään punttisalilla, Sählyä pelataan kalustohallissa. Toisilla se ilmenee silmien ja ylähengitysteiden oireina, toisilla eri tulehduksina. Keravan paloasemaa hän kehuu parhaaksi heti Vantaankosken jälkeen. Ylipalomies Jussi Tuominen ei oirehtinut vanhalla asemalla, mutta muistaa hyvin katosta roikkuneet maalipussit, joita puhkottiin. Kuntien rahat menevät ehkä sinne, kuka osaa pitää suurempaa mölyä omista ongelmistaan –Kosteusja homeongelmaisilla asemilla löytyy henkilöstöä, joka oireilee. Nyt kun puhutaan hinnoista, Kerava tuntuu hidastelevan. Palotarkastaja Seppo Terho Nurmijärven paloasemalta toimii Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella työsuojeluvastaavana. Letkut pestään nykyään Vantaankoskella. – Hyvä, että homeongelmat on otettu puheeksi ja siitä keskustellaan avoimesti. Ilmanvaihdon tehostaminen ei auttanut Raija Laitista nyt viisi vuotta suljettuna olleella paloasemalla – päin vastoin. Jalava tuli Keravan asemalle 5–6 vuotta sitten. – Meillä on vain hööki ja ambulanssi. Rakennuskannan vanhetessa ja toimitilojen käyttöolojen muuttuessa ei ilmastointiratkaisuihin kiinnitetä riittävää huomiota. Monista pyynnöistä huolimatta yhteisymmärrystä kunnossapitovelvoitteiden hoitamisista ei tahdo syntyä. Palomies Pasi Peltosen (vas.) vaimo kiinnitti huomiota siihen, että työvuoron jälkeen mies hengitti vaikeammin. Säiliöauto meni vuodenvaihteessa Tuusulaan, Jukka Lahtinen kertoo. Kunnossapidossa tehdään nykytilanteessa vain välttämättömiä pikakorjauksia. Kalustohalli on yhä käytössä. Hyvä, että ongelmista puhutaan Keravan aseman perustus on nitkahtanut poikki useasta kohdasta ja kosteus nousee ylös seiniä pitkin. Tuntuu oman kokemuksen ja kuulemani kertomusten perusteella siltä, että tarvemitoitukset tehdään uudehkoihinkin rakennuksiin liian pieniksi eikä järjestelmiä varusteta järjestelmällisesti esimerkiksi jäähdytysyksiköillä. Minun lisäkseni on kolme päivätyöläistä eli kanslisti, turvallisuuskouluttaja ja palotarkastaja. – Meillä ei ole hätää, sillä osa on ihan tyytyväisiä näihin tiloihin ja parakeilla on hyvä henki. Asuntosiipi on vähän Ruotsin-laiva-mallinen pitkine käytävineen, mutta tvhuone ja keittiö ovat parakkiaseman keskus. – Työtä asioiden korjaamiseksi on yritetty tehdä, mutta kapeahkon työsuojeluorganisaation kanssa tulosten saaminen on asianmukaisista selvityksistä vaikeahkoa, varsinkin nykyisessä yhä kiristyvässä taloustilanteessa kuntasektorilla. Uuden yhteisaseman puolesta ja vastaan Yrjö Jalava on mukana mukana Keravan ja Tuusulan yhteisasemahankkeessa. Miksi rakentaa kalliita kivikomplekseja. Sisäilmassa todettiin myös vuorivillapölyä. – Mielipidettä on puolesta ja vastaan, koska miehistöä joudutaan hajauttamaan. Kädestä suuhun mennään. Oireet ovat lieventyneet väliaikaistiloissa. – Väliaikaistilat ovat paloasemana ihanteelliset. Meidänkin laitoksella on asemia, joilla on todettu joko mittauksin tai henkilöstön oireilun perusteella, että ilmassa on muutakin kuin happea. Järjestelmistä puuttuu muun muassa lämmöntalteenotto, ilman kosteuteen vaikuttavat komponentit sekä säätötekniikkaa. – Minusta tässä vastuu on vuokranantajilla eli kunnilla. Tuusula lähti innolla mukaan rakentamaan uutta asemaa ja hanke lähti hyvässä ilmapiirissä käyntiin. – Tilanahtautta ei ole, mutta katson kuitenkin, että tämä on tilapäisratkaisu. Myös hätäkeskuspäivystäjät saivat oireita. Nyt asemalla on hiljaista, kun vuorossa on vain 6–7 henkeä. Kalustohallin loisteputkilamppujen rungotkin ovat ihan romuna, sisällä on välissä aika himmeätä, Jalava kuvailee ja kiteyttää nykytilanteen. – Hiljaistahan täällä on. Kuva on vanhasta letkunpesuhallista. Parakkipaloaseman toimistossa työskennellessä hän on voinut vähentää astmalääkitystä. – Minusta hyvä ja toimiva ilmastointijärjestelmä kiinteistössä on peruslähtökohta sille, että viihtyvyys tässä suhteessa paranee. Hiekkaharjussa on sama tuoksu. Selvitetyissä kohteissa, kuten Hiekkaharjun paloasemalla, on IV-koneiden tehot täysillä, mutta mittauksissa kuitenkin lisätehoille ilmeni tarvetta. 4/2010 29 noi, että homeen haistaa jo ovella. Terhon mukaan rakennusten kunnossapitosuunnitelmia eri kunnista on vaikea löytää. Keravan kaupunki ei ole juuri käyttänyt korjausmäärärahoja aseman kunnostamiseen. Kalustohallissa pelataan sählyä ja on täällä vielä paineilmalaitteiden täyttöä. Asemarakennuksessa toimi ennen myös hätäkeskus
Vastikään laskettiin, että alueen työterveyshuollossa reilun vuoden aikana terveystarkastuksessa käyneestä 55 asiakkaasta 50 kärsii erilaisista hengitysteiden oireista. Vettä tulee kuitenkin sisään milloin katosta, milloin seinistä. HOME: JYVÄSKYLÄ Home syö palomiestä Jyväskylässä Teksti ja kuvat: Maria Markus Vaajakosken aluepaloasemalle tuodaan vettä pulloissa, sillä rakennuksen kraanavesi on juomakelvotonta.. On kai ajateltu jossakin vaiheessa, että palomiehet hoitavat kiinteistönhuollon itse, vaikka eihän se ole tarkoituksenmukaista, Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Simo Tarvainen sanoo. 1960ja 1980-luvuilla rakennettuja taloja ei ole saneerattu kunnolla kertaakaan. Useimmiten oireilu on lievää, kuten pientä nuhaa, silmien ärsytystä ja kurkkukipua. Ahdasta väistötilaa kutsutaan tuttavallisemmin ”pahkaksi”: – Olemme joutuneet tähän tilanteeseen, sillä kiinteistöistä ei yksinkertaisesti ole pidetty riittävästi huolta. Lattiat kupruilevat ja monissa huoneissa haisee kellari. Joillakin oireilu on kuitenkin niin rajua, että jo parin tunnin oleskelu Jyväskylän pääpaloasemalla nostaa yli 38 asteen kuumeen. Uudet tilat ensi vuonna Ongelma ei tule yllätyksenä. Työntekijöitä on jouduttu siirtämään muille alueille ja hätätapauksessa majoittamaan jopa varusvarastoon tai pihalle asuntovaunuun. Henkilökunnan sosiaalitilat ja osa majoitushuoneista on siirretty paloaseman kylkeen kiinteästi rakennettuihin kontteihin. 30 4/2010 Jyväskylän paloasemien sisäilmaongelmat ovat räjähtämässä käsiin. – Eikä meillä ole siihen tarvittavaa osaamistakaan, työturvallisuusvastaavana toimiva palomies Marko Lehtonen lisää. Joidenkin paloasemien kiinteistöjen kosteus-, homeja sisäilmaongelmat on huomattu jo kymmenen vuotta sitten ja esimerkiksi Jyväskylän Savelassa sijaitsevan pääpaloaseman vanhan puolen tiloista osa on ollut käyttökiellossa jo pari vuotta. Miehet veistelevät, että heillä on kunnalliset tilat, mutta eivät ne kyllä kunnolliset ole. Homeja kosteusvaurioille altistumista on siedettävä kuitenkin vielä vähintään vuoden ajan. Nyt näyttää siltä, että elvytystoimenpiteet eivät enää kertakaikkiaan riitä. P aloasemien kiinteistöt Jyvässeudulla ovat luvattoman surkeassa jamassa. Alkuperäiskunnossa olevia rakennuksia on yritetty ”tekohengittää” ilmanvaihtokanavia puhdistamalla ja uusimalla, väistötiloja rakentamalla ja jopa vauriopaikkoja kittaamalla tai maalaamalla
Juha Hjelt kertoo, että pian rakennukseen muuton jälkeen he huomasivat vesijohtoveden maistuvan omituiselta, joten he veivät vesinäytteen vesilaitokselle tutkittavaksi. Esimerkiksi astma, joka vaatii säännöllistä kortikosteroidin ja avaavan lääkkeen käyttöä, on esteenä savusukellukselle, Hilkka Aalto kertoo. Uusi Vaajakosken aluepaloasema valmistunee VaajakosToimistohuoneita tarvittaisiin kymmenkunta ja kustannuksia vuoden ajalta tulisi karkean arvion mukaan vähintään 20 000 euroa. Kaksikerroksisen tiilitalon porraskäytävässä on pino suuria muovisia vesipulloja. Kaupunki omistaa kaikki paloasemien kiinteistöt ja niiden huolto kuuluisi palomiesten mukaan tiiviimmin kaupungin tilapalvelulle. Terveydellä ei kannata leikkiä Kun työpaikoilla ja monissa muissa julkisissa tiloissa oleskellaan yleensä korkeintaan kahdeksan tuntia päivässä, palomies on usein työpaikallaan vuorokauden ympäri. – Odotamme nyt sisäilman testaustuloksia uusimmista työntekijäkyselyistä ja rakenneja sisäilmanäytteistä. Jyväskylä saa uuden noin 12 miljoonaa euroa maksavan pääpaloaseman sekä kaksi aluepaloasemaa vuosien 2011 ja 2012 aikana. – Vesilaitoksessa ei uskottu näytettä, vaan he tulivat itse paikan päälle ottamaan näytteen uusiksi. Hidastuminen jää kuitenkin maksimissaan puoleen minuuttiin, työturvallisuusvastaava Marko Lehtonen arvioi. Yksikin sairastuminen on liikaa, Simo Tarvainen vastaa. Pelastuslaitoksen mukaan kustannukset kuuluisivat kaupungin maksettaviksi. Tärkeintä on terveys, taloudellinen puoli tulee vasta sitten, pelastusjohtaja toteaa. Vaajakosken aluepaloasemalla keskitytään erityisesti vesipelastukseen, sillä asema sijaitsee Naissaaressa Päijänteen ja Leppäveden yhdistävän Vaajakosken kanavan kupeessa. Kun paloesimies Juha Hjelt ja kolme palomiestä muuttivat reilut kolme vuotta sitten SOK:n vanhoihin tiloihin Vaajakoskelle Jyväskylän keskuspaloasemalta, ajatuksena oli parantaa alueen hälytysvalmiutta. N aissaaressa sijaitsevalla Vaajakosken aluepaloasemalla riittää kaunista maisemaa ihailtavaksi, mutta raikas ilma ja puhdas vesi ovat kortilla. Pelastusjohtaja Simo Tarvainen ja työturvallisuusvastaava Marko Lehtonen esittelevät ”pahkaa” eli Jyväskylän pääpaloaseman kylkeen rakennettuja kontteja, joihin osa toiminnoista on siirretty sisäilmaongelmien takia. – Palomiehen työ kuormittaa jo itsessäänkin hengitysja verenkiertoelimistöä ja työ käy helposti mahdottomaksi, jos hengityselimet alkavat oireilla. Paloasemien kiinteistöjen rappio on huomattu myös kaupungin päättäjien tasolla ja onneksi asiaan suhtaudutaan vakavasti. Selvisi, että vesi on vanhojen putkistojen vuoksi täysin juomakelvotonta. Molemmat prosessit voivat aiheuttaa terveyshaittoja. Vaurio voidaan selvittää aistinvaraisesti, rakennusteknisin selvityksin ja mikrobiologisin analyysein. Pelastusjohtaja Simo Tarvainen näkee nyt ainoana vaihtoehtona lähteä hometta karkuun siihen asti, kunnes uudet tilat valmistuvat. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, uusiin tiloihin päästään muuttamaan jo kesällä 2011. Nyt henkilökunta sinnittelee nuhaisena uutta asemaa odotellen purkukunnossa olevassa vuonna 1968 rakennetussa talossa, jonka katosta roikkuu homerihmoja. Evakkoon ensi vuodeksi. Fyysisten oireiden lisäksi terveyttä uhkaavassa työtilassa oleskelu voi heikentää myös työmotivaatiota, sillä kukapa haluaisi riskeerata niin tärkeän asian kuin oman terveytensä. Se onnistuisi näppärimmin siten, että Jyväskylän pääpaloaseman 1980-luvulla rakennetuissa ”uusissa tiloissa” työskentelevä esikunta siirtyisi muualle, eli kaupungilta vuokrattaviin erillisiin toimistotiloihin. Muuttoa on toistaiseksi jarruttanut epävarmuus siitä, voidaanko asemalla olla, eli onko sisäilma todennetusti terveydelle haitallista. – Raha ei kuitenkaan ole nyt kynnyskysymys. 4/2010 31 Rakennukseen kertyvä kosteus käynnistää siinä kahdenlaisia muutoksia. Vaajakosken Sulunperälle ja Jyväskylän Seppälään rakennettavat aluepaloasemat valmistuvat pian sen jälkeen. Jos työtiloissa on homeongelmia, palomiehet joutuvat siis altistumaan niille pitkiä aikoja kerrallaan. Joskus kosteusja homevauriot ovat rakenteiden sisällä ja niitä voi silloin olla vaikea paikallistaa. Myös sitä puntaroidaan, kuka maksaa muutosta johtuvat kustannukset ja uusien tilojen vuokran. Nyt meille sitten toimitetaan vettä pullossa, paloesimies Juha Hjelt sanoo. Vaajakosken uusi asema valmistunee vuoden 2011 marraskuuksi. – Lähtönopeus voi hiukan pidentyä, sillä uuden puolen tiloista täytyy kulkea alas portaita pitkin. Näyttää siltä, että toistaiseksi vaajakoskelaiset palomiehet ovat tyytyneet kohtaloonsa toivoen, että terveys kestää vielä yhden vuoden, sillä muuttosuunnitelmia mahdollisiin väistötiloihin ei ole tehty. Punttisalin katosta roikkuu home ja rappaukset tippuvat seiniltä.. Toivomme tietysti, että kaupungin sisäilmatyöryhmä tekee selvityksen perusteella sen päätöksen, että tilat ovat käyttökelvottomat ja kaupunki näyttää meille uudet toimistotilat sopivaan hintaan, Simo Tarvainen kertoo. Kostuneilla materiaaleilla alkaa mikrobikasvu ja lisäksi materiaalit voivat hajota kemiallisesti. Toiminnallisia haittoja uusista tilajärjestelyistä ei juuri tulisi. Silloin paloaseman operatiivinen puoli pääsisi pois vanhalta ja pahimmin vaurioituneelta puolelta esikunnalta vapautuviin tiloihin. Vaajakosken aluepaloaseman tilat ovat surkeaa katseltavaa. Jyväskylän Ristonmaalle rakennettavan pääpaloaseman perustustyöt ovat juuri alkamassa. Rakennuksen lämpötilaa saatiinkin hieman nousemaan, mutta sisäilman laatu ei juuri parantunut. Jos kerran tuliterät paloasemat ovat jo työn alla, mikä sitten mättää. – Muuttovalmius korvaaviin tiloihin olisi kyllä korkealla, jos sopivat tilat järjestyisivät, Hjelt toteaa. Silti ne aiheuttavat haittaa rakennuksen käyttäjille. Joskus myös esimerkiksi homealtistuksen vuoksi puhjennut astma jää pysyväksi haitaksi. Aluepaloaseman tiloissa toimii myös Vaajakosken VPK. Tulosten pitäisi tulla ennen kesälomia. – On liian iso riski kokeilla, kuinka moni sairastuu tulevan vuoden aikana. Vaajakoskellakin sinnitellään homeloukussa ken Sulunperälle marraskuussa 2011. Armotonta asiassa on se, että vaikka home oireiden pitäisi vähitellen lievittyä altistumisen loputtua, myöhemmin pienetkin pitoisuudet voivat aiheuttaa oireiden uusimisen. Pari vuotta sitten Vaajakosken paloaseman olosuhteita yritettiin parantaa asentamalla kattoon tuloilmanlämmittimet, sillä kaiken lisäksi rakennuksessa oli talvisin sietämättömän kylmä. Jos Vaajakoskelle muuttaneet palomiehet olisivat tuolloin tienneet, että talo oli todettu homeiseksi jo kymmenen vuotta aiemmin, olisivat suunnitelmat varmasti laitettu uusiksi. Jyväskylän palomiesten työterveydestä vastaava terveydenhoitaja Hilkka Aalto on sitä mieltä, että vaikka ihminen oireilisi vain lievästi, on asiaan suhtauduttava vakavasti erityisesti paloja pelastusalalla. Paloesimies Juha Hjelt odottaa Vaajakosken aluepaloaseman uusia tiloja malttamattomana
– Lämpökameraa pitäisi oppimismielessä käyttää operatiivisissa tilanteissa enemmän, vaikka sen antamilla tiedoilla ei olisi juuri kyseisessä tilanteessa merkitystä. – Harjoituksissa lämpökameraa on käytetty kontissa ja talonpoltossa. – Kameraa on myös käytetty maastoja vesistöetsinnöissä. Jos eteen tulee tilanne, jossa kamera ei toimi odotetulla tavalla, on vikaa etsittävä käyttäjästä ja hänen osaamisestaan. Lämpökameraa on käytetty myös muun muassa jälkiraivauksessa. – Tavoite on työturvallisuudenkin kannalta, että vuosittain hankitaan muutama lisää, niin että jollain aikavälillä kaikilla asemilla on lämpökamerat, pelastuspäällikkö Keijo Kangastie kertoo. Etelä-Pohjanmaan kokemusten perusteella lämpökamera on apuvälineenä hyvä työkalu ja sen avulla savusukelluksessa pystyy muodostamaan yleiskuvan tilasta. – Siilopaloissa kamerasta on paljon hyötyä ja sitä on käytetty teollisuuden erityiskohteiden tarkastuksissakin ja on voitu osoittaa sähköpääkeskusten kuumenemiset ja paikallistamaan löysiä liitoksia. Kameroita käytetään aktiivisesti ja käytLämpökamera on työkalu muiden joukossa Teksti: Esa Aalto Kuvat: Jyrki Vesa ja Esa Aalto Lämpökamera on nykyisin työtä auttava työkalu siinä kuin muutkin palomiehen käyttämät työvälineet. Lämpökameraa on käytetty erilaisissa tilanteissa. Eli varsinainen pari on hyökännyt ja esimies tai erillinen henkilö on vuorollaan seurannut kameran välityksellä harjoituksen etenemistä sisällä. Myös tulevia hankintasuunnitelmia tiedusteltiin ja sitä, miten kameran käyttöä on mahdollisesti ohjeistettu. – Lämpökamerassa olevan nauhurin avulla pystytään taltioimaan tilanteita ja käymään niitä läpi, sekä opetustilanteissa näyttämään ja kertaamaan. Kuumissa harjoituksissa on keskitytty perustoimintaan eli sammutukseen, ja kameraa on käytetty ainoastaan lisäharjoitteena. Käytön kannalta on tärkeää tuntea ja muistaa laitteen toimintaperiaate ja miten näytöltä saatavia tuloksia tulee tulkita. – Kamera on toiminut kaikissa tilanteissa hyvin. Onnettomuustilanteissa sitä on myös käytetty, kun palokunnan tullessa paikalle, ajoneuvo on tyhjä ja kadonnutta etsitään lähimaastosta. Sen avulla on saatu selville palopesäkkeitä. – Heikkouksina on mainittu, että näyttö höyrystyy savusukellustehtävissä ja pienellä näkyvää lämpölukemaa on vaikea lukea. 32 4/2010 Pelastajan kalusto & varusteet K ysyimme pelastuslaitoksilta niiden lämpökameroiden käytöstä ja paljonko alueella on niitä käytössä. Liikenneonnettomuusharjoituksessa sitä on käytetty ja tutkittu, kuinka monta henkilöä on ollut kyydissä. Käyttökokemus tuo varmuutta tulosten tulkintoihin ja antaa uusia vinkkejä laitteen käyttömahdollisuuksista, Keijo Kangastie sanoo ja ottaa vielä esimerkiksi yhden laitokselta saamansa palautteen. Oy SCAN-AUTO Ab Erityismyynti Olli Heikkinen Puh 010 555 5271 www.scania.fi. Etelä-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksella on tällä hetkellä 14 lämpökameraa ja periaatteessa joukkuelähdön tilanteisiin saadaan lämpökamera. – Kamerat ovat olleet käytössä noin kolme vuotta. Palo pystyttiin paikallistamaan vaikeissa olosuhteissa lämpökameralla. Etelä-Savo ja Itä-Uusimaa Etelä-Savon pelastuslaitoksella on tällä hetkellä kolme lämpökameraa, Ne on sijoitettu vakinaisesti miehitettyjen paloasemien ensimmäisiin pelastusyksiköihin. Lämpökameraa käytetään hyvinkin erilaisissa tehtävissä ja niillä myös harjoitellaan säännöllisesti. – Yhdessä viljankäsittelylaitoksen putkistossa olleessa palossa lämpökameran ansiosta vahingot jäivät murto-osaan siitä mitä ne olisivat olleet ilman kameraa
Myös jälkitoiminnassa voidaan seurata rakenteiden lämpötilaan sen avulla. Suomenlinnaan tulevaan uuteen autoon, joka valmistuu 2010 lopulla, tulee myös lämpökamera. Kameroita käytetään aktiivisesti harjoituksissa, muun muassa lämpimissä purkutalojen sammutusharjoituksissa. – Perusharjoituksia tehdään edelleen myös ilman lämpökameran tukea, koska tekniikka saattaa pettää tai kameraa ei ole käytettävissä, jolloin sammutus – ja pelastustoiminta pitää pystyä hoitamaan myös perinteisin mallein. Lämpökameroiden määrää ja tiheyttä pelastusalueella pyritään kasvattamaan ja siten vastaamaan käyttötarvetta, Jukka Kangasvieri sanoo. Lämpökameraa käytetään hyvinkin erilaisissa tehtävissä ja niillä myös harjoitellaan säännöllisesti.. Ensi vuonna saataneen toinen. Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksella on käytössä kolme lämpökameraa. – Kameroita tullaan hankimaan pikkuhiljaa lisää, ainakin vilkkaammille maaseutupaloasemille, Tuomo Halmeslahti sanoo. palopäällikkö Heikki Liimatainen kertoo. – Ensin kamera sijoitettiin johtoyksikköön H4. – Varsinaista laitoskohtaista ohjeistusta meillä ei ole. Johtoyksiköissä ei lämpökameroita ole, palomestari Juha-Pekka Lassila kertoo. Mikäli Helsinkiin perustetaan uusia pelastusasemia ja niiden varustukseen kuuluu pelastusauto, niin näihin autoihin hankitaan myös lämpökamera, Juha-Pekka Lassila kertoo. Jokilaaksot ja Pohjanmaa Jokilaaksojen pelastuslaitoksella on käytössä Kaksi kameraa. Lämpökameroilla avustetaan tarvittaessa myös muita viranomaisia, jos heiltä tulee tähän pyyntö, palomestari Jukka Kangasvieri kertoo. – Pelastuskoulu käyttää myös harjoituksissa lämpökameroita, joissa on perusmallin lisäksi myös nauhoittavamalli. – Nykyinen lämpökameroiden määrä on riittävä. Se on työkaluna sammutushyökkäyksessä, uhrin etsinnässä, katon avauksessa ja lämpöisten sekä kuumien kohtien etsinnöissä. Helsinki Helsingin pelastuslaitoksen kalustoon lämpökamerat ovat kuuluneet 1990-luvun puolivälistä alkaen. Kameraa käytetään aktiivisesti. 4/2010 33 tökokemukset ovat olleet myönteiset, pelastuspäällikkö Tuomo Halmeslahti kertoo. Niitä on hänen mukaansa myös tarkoitus hankkia lisää. – Niitä käytetään aktiivisesti ja muutaman hankkimista lisääkin on suunniteltu, pelastuspäällikkö Peter Johansson kertoo. Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksella on tällä hetkellä käytössä yhteensä viisi lämpökameraa, joista kaksi on Kokkolassa ja yhdet Kälviällä ja Pietarsaaressa. Ohjeena on ollut, että kamerat pitää ottaa kovaan käyttöön, pelastuspäällikkö Petri Lehkonen sanoo. – Lämpökameraa käytetään muun muassa lähes kaikissa rakennuspaloissa ensitoiminnasta aina tilanteen päättymiseen saakka. Käyttöä ei ole ohjeistettu eikä erikseen harjoitella, vs. – Pelastuskoulussa lämpökameroita käytetään koulutuksen tukena. – Lämpökameroita hyödynnetään vakinaisten työvuorojen ja sopimuspalokunnan harjoituksissa mahdollisimman paljon ja niitä käytetään aktiivisesti operatiivisessa toiminnassa. Lämpökamera on vakiinnuttanut Lassilan mukaan paikkansa yhtenä sammutusja pelastustoimintaa helpottavana apuvälineenä. Etelä-Karjala ja Keski-Pohjanmaa – Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella on yksi lämpökamera Lappeenrannan paloasemalla. Vuosina 2001–2002 lämpökamerat tulivat kaikkiin pelastusautoihin. Pelastuslaitoksella kameroiden käyttöä ei ole virallisesti ohjeistettu, koska sille ei ole nähty tarvetta. – Kameroita käytetään kuumissa savusukellusharjoituksissa sekä kahdella yksiköllä ne ovat käytössä myös hälytystehtävissä. – Lämpökameroita ollaan hankkimassa ensi vuonna ainakin Kannuksen ja Kaustisen asemapaikoille. Tämän hetkinen tilanne on se, että meillä on kaikissa seitsemässä pelastusautoissa ja molemmissa raskaissa pelastusautoissa lämpökamerat jatkuvasti valmiudessa
Niitä on käytetty myös harjoituksissa, pelastuspäällikkö Ole Wik kertoo. – Hankintasuunnitelmassa on kahden lämpökameran hankinta, Ole Wik sanoo. – Tarkoitus on hankkia kameroita lisää talouden mahdollistamissa rajoissa, Juha Kärkkäinen sanoo. – Lämpökamerat kykenevät lähettämään lisäksi kuvaa esimiehen sekä johtoauton näyttöpäätteeseen, apulaispalopäällikkö Juha Kärkkäinen kertoo. Kanta-Häme Kanta-Hämeen pelastuslaitoksella on käytössä viisi lämpökameraa. Palaute käyttäjien puolelta on ollut erittäin myönteinen. – Ne ovat aktiivisesti käytössä ja myös harjoituksissa mukana, pelastuspäällikkö Petri Talikka kertoo. Näin 2–3 vuoden aikana kolme johtoautoa ja 10 sammutusautoa olisi varustettu myös lämpökameralla, Petri Talikka sanoo. – Lämpökameroiden käyttöönoton yhteydessä annoimme kameroihin peruskoulutuksen ja nyt kameroita käytetään kaikissa savusukellusharjoituksissa yhtenä harjoitukseen kuuluvana osa-alueena. Ne on sijoitettu kaikkiin sammutusautoihin ja yksi on päivystävän palomestarin autossa. – Kameroiden käyttö on aktiivista. Erillistä ohjetta niiden käytöstä ei ole tehty. Keski-Uusimaa Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella on käytössä 10 lämpökameraa. Se toimii myös varakamerana, jos kamera on esimerkiksi huollossa. 34 4/2010 Pelastajan kalusto & varusteet Pohjanmaan pelastuslaitoksella on tällä hetkellä kaksi lämpökameraa käytössä. Kainuu Kainuun pelastuslaitokselle on parisen vuotta sitten hankittu kolme lämpökameraa. Palomies Matti Sailakselle Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta lämpökamera on luonteva työkalu.. – Toinen kamera on Vaasan ensimmäisessä pelastusyksikössä ja toinen eteläisen alueen päivystysautossa. Tulipalotilanteissa lämpökameraa käytetään tarpeen mukaan eli periaatteessa aina savusukellustehtävissä. – Käyttökokemukset ovat olleet positiivisia. Pelastuslaitoksen tarkentaTeknosafe Oy Sauramonkuja 1, 55800 IMATRA | Puh. 05 680 7700 Fax 05 680 7750 | info@teknosafe.fi | www.teknosafe.fi Teknosafe PARAS ON NYT ENTISTÄ parempi LÄMPÖKAMERAT K1000 ja SD1000 patentoitu kuvanprosessointitekniikka ICE™ takaa kristallinkirkkaan kuvan kaikissa olosuhteissa huippuresoluutio 384x288 mittausalue >1000ºC 34 4/2010 Länsija Keski-Uudenmaan pelastuslaitokset kilpailuttivat lämpökamerahankinnan muutama vuosi sitten. – Olemme aikeissa hankkia lisää kameroita. Tavoitteena on, että lähitulevaisuudessa kaikki johtoautot (P3:t) ja ensilähdön sammutusautot olisi varustettu lämpökameroin
4/2010 35 P alo ja Pelastusalan suojaimien asiantuntija Karske Oy Ab, Nokiantie 2-4, 00510 Helsinki Puh. Kameraa käytetään myös esimerkiksi palopesäkkeiden etsintään rakenteista, palopäällikkö Jarkko Selin kertoo. – Kameroilla on pyritty harjoittelemaan aktiivisesti ja niiden käyttö on otettu viikkoharjoitusohjelmaan. Luonnollisesti kameran käyttöiän tultua täyteen tehdään päivitys. Oulu-Koillismaa Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksella on tällä hetkellä 8 lämpökameraa. Toinen kameroista on sijoitettu R11:een ja rakennuspaloissa toinen savusukeltaja pukee kameran varusteisiinsa mukaan. Länsi-Uusimaa Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella on vuodesta 2005 ollut lämpökamera käytössä jokaisessa vakinaisen pelastusautossa sekä raivausautossa eli yhteensä kameroita on 13. – Kameroiden käyttöä ei ole ohjeistettu kirjallisesti, mutta niiden käytöstä on sovittu toimintamalli, joka on kaikkien työvuorojen käytössä. Yksi pieni kameramalli on ollut koekäytössä, mutta emme ole vielä sellaisia hankkineet. Lämpökameroita aiotaan hankkia Kymenlaaksoon lisää. Niitä tullaan pelastusjohtaja Martti Soudunsaaren mukaan hankkimaan käyttökokemusten perusteella lisää vuosittaisten määrärahojen puitteissa. – Lämpökamera on erittäin tervetullut lisä savusukeltajan työturvallisuuteen. Uskon niin tapahtuvan, kun ne yleistyvät entisestään. – Käyttö on jatkuvaa ja se on Pelastajan kalusto & varusteet. 020 7768 501 e-mail: firerescue@karske.fi www.karske.fi Fax. – Lämpökameroiden määrää ei ole tarkoitus lisätä, eli kaikissa sammutusautoissa on jo kamera. Kamerat ovat lisäksi tuoneet helpotusta muun muassa maanalaisten luolatilojen savusukellushaasteisiin. Tarvittaessa hän antaa kameran esimiehelle, jos esimies menee sammutusparin mukaan sisään. Harjoittelu tapahtuu normaalin harjoitusohjelman puitteissa ja erillisellä perehdytyskoulutuksella, palopäällikkö Jukka Ruuskanen kertoo. Kameran käyttö on pääosin ohjeistettu. – Sopimuspalokuntien käyttöön voisi soveltua pienemmät ja yksinkertaisemmat kameramallit. Keski-Suomi Keski-Suomen pelastuslaitoksella on käytössä kaikkiaan viisi lämpökameraa – Niitä käytetään aktiivisesti työtehtävissä ja niiden kanssa myös harjoitellaan säännöllisesti, pelastuspäällikkö Risto Helminen kertoo. Lisäksi sillä tehostetaan savusukellustoimintaa sekä muuta sammutusja pelastustoimintaa, jopa etsintää, Jukka Ruuskanen sanoo. Hankintatarpeet liittyvät korvaushankintoihin, koska osa kameroista alkaa olla jo käyttöikänsä päässä, Jarkko Selin toteaa. Lisäksi kamera on tarvittaessa turvaparin ja P3:n käytössä. Etenkin talonpoltoissa kameran käytönharjoittelu on harjoitussuunnitelman mukaan yksi päätavoite. Jatkossa tavoitteena on, että lämpökamera on kaikilla asemapaikoilla. Niillä on ollut helppo paikantaa mahdollisia palopesäkkeitä rakenteissa ja näin on voitu vähentää tarpeetonta sammutusraivausta. – Niitä käytetään aktiivisesti savusukelluksen apuvälineenä. Ongelma edellisen kilpailun yhteydessä oli se, että kukaan tarjoajista ei pystynyt antamaan luotettavaa arviota kameran käyttöiästä. Kaatuneen tukkirekan lastin alta on yritetty etsiä mahdollista polkupyöräilijää. Pelastuspäällikkö Pasi Ryynänen kertoo, että Rovaniemellä on kaksi lämpökameraa ja niitä molempia käytetään aktiivisesti. – Lämpökameroilla myös harjoitellaan savusukellusharjoituksissa. Toinen kamera on sijoitettu puomitikasautoon R16 ja se on erityisen hyödyllinen muun muassa savunpoistoaukkojen ja rajoituslinjan ja palo-osaston paikan määrittämisessä. Ne on jaettu tasan kahdelle toimialueelle. – Tarkoitus olisi hankkia ainakin kolme lisää, jos ja kun kameroiden hinnat halpenevat. Hän on käynyt Pelastusopistolla lämpökamerakurssin, Pasi Ryynänen kertoo. Kymenlaakso Kymenlaakson pelastuslaitoksella on tällä hetkellä käytössä 10 lämpökameraa. – Sammutusyksiköihin sijoitettuja viittä kameraa käytetään aktiivisesti, mutta myös johtoyksiköihin sijoitettuja lämpökameroita käytetään ahkerasti. Käyttökoulutus on annettu laitteiden tullessa. Ohjeistusta ei erikseen ole, muuten kuin laitoksen omassa savusukellusohjeessa, jossa laite mainitaan apuvälineenä savusukellusvarustuksessa, palomestari Jaakko Niskala kertoo. – Kamerat ovat osoittautuneet hyödyllisiksi muissakin kuin varsinaisessa savusukelluksessa. 020 7768 505 vassa pelastussukellusohjeessa ohjataan käyttämään lämpökameraa aina savusukelluksessa. Koulutuskäytössä on oma kamera, kalustopäällikkö Kari Malinen kertoo. Kameralla on nähty ne penkit joissa on istuttu lähiaikoina. Kuitenkin yleinen arvio oli viisi vuotta. Meillä on yksi palomies vastuuhenkilönä kameroiden ja niiden käytön koulutuksen osalta. Nyt yhden kameran hankintahinta liikkuu 10000 euron tietämissä, Risto Helminen sanoo. Lappi Lapin pelastuslaitoksella on käytössä 6 lämpökameraa. – Nykyisellään määrä on riittävä. Joskus liikenneonnettomuudessa on saatu selville, että autossa on ollut kyydissä muitakin kuin vain paikalla ollut potilas. Kameroistamme on osa edelleen alkuperäisiä, osa on takuun turvin korjattu ja muutama on kokonaan uusittu, Niskala sanoo. Pienen kameran hankintahinta on vain hieman yli puolet nyt käytössä olevien kameroiden hinnasta. – Tänä vuonna on tarkoitus hankkia vähintään 3 uutta lämpökameraa
– Kamerat on sijoitettu toimialueiden niin sanottuihin ykkösautoihin sekä maakunnan P3autoihin. – Ne ovat sijoitettuna Joensuun, Kontiolahden, Kiteen ja Lieksan pelastusyksiköihin. Talousarvion käyttötalousmäärärahojen puitteissa täydennyshankintoja on mahdollisuus tehdä. Niillä on saavutettu huomattavaa työturvallisuuden lisäystä ja sammutustyö on tehostunut ja nopeutunut, kun palopesäkkeet on löydetty ja paikallistettu varhaisessa vaiheessa rakenteista. – Kamerat ovat käytössä kaikissa kylmissä ja kuumissa savusukellusharjoituksissa. Käyttökohteita voivat olla perinteisten jälkiraivaus ten ja tarkistustehtävien lisäksi myös vaaralliset aineet, liikenneonnettomuudet, etsinnät maalla ja vesistöissä. Pirkanmaa Tampereen aluepelastuslaitoksella Pirkanmaalla on käytössä 17 lämpökameraa sekä yksi langaton lähetin, joka on sijoitettuna vastaanottimineen Tampere P3:n eli päivystävä palomestarin autoon. – Niissä yksiköissä, joissa ohjeet ovat, niitä tulee myös käyttää. Rajana näyttäisi olevan mielikuvitus. – Kameroille on käyttöä lähes jokaisessa tulipalossa. Ensimmäinen hankittiin Joensuuhun marraskuussa 2007, paloesimies Jouni Otalahti kertoo. – Laitteet ovat aktiivisessa käytössä, koska ovat osoittaneet erinomaisuutensa varsinkin savusukellustehtävissä. Varsinaisia kirjallisia ohjeita käytöstä ei Otalahden mukaan ole. Kamerat peittävät ykköstoiminta-alueen ja suurimman osan kakkostoiminta-alueesta, pelastuspäällikkö Esko Kautto kertoo. – Kameran käyttö vaatii tottunutta savusukeltajaa työparikseen. Myös harjoittelussa, esimerkiksi kuumaharjoituksissa kamera on aktiivisesti mukana, Kari Malinen sanoo. Näin saadaan arvokasta materiaalia poliisille, palontutkinnalle ja koulutuskäyttöön. Koulutusta pidetään Kauton mukaan yllä jatkuvasti. ”Kuvantulkintaa” harjoitellaan myös esimerkiksi pintapelastusja etsintäharjoituksissa sekä kemikaaliharjoituksissa. – Laitoksellemme lämpökameroiden vastuuhenkilöksi on nimetty palomestari Timo Korpela, Esko Kautto kertoo. Itse kannan kameraa mukana myös muissa tehtävissä, koska kerään edelleen kokemuksia siitä missä sitä voi käyttää ja missä siinä on todellista hyötyä. Hyviä kokemuksia on tullut varsinkin pimeällä vesistöetsinnöissä. Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella on käytössään neljä lämpökameraa. – Tulevaisuudessa uskon, kun kameroiden hinnat tulevat alaspäin, niistä tulee vähintään jokaisen yksikön, ellei sitten jopa jokaisen sammutusmiehen ja myös -parin työkalu. 36 4/2010 36 4/2010 Pelastajan kalusto & varusteet ohjeistettu. – Tällä hetkellä varsinaisia määrärahoja ei ole varattu uushankinnalle. – Kovasti toivomme ja suunnitelmissa onkin ollut, että kameroita hankittaisiin lisää.. – Yksittäiset sopimuspalokunnat ovat hankkineet kameroita myös omatoimisesti omiin yksiköihin yhdessä laitoksen kanssa. Joensuun kamerassa on tallennusmahdollisuus ja on sovittu, että videotallennus kytketään päälle, kun aloitetaan savusukellus
Pohjois-Savo ja Päijät-Häme Pohjois-Savon pelastuslaitoksella on käytössä viisi lämpökameraa. Eikä myös siitä, onko luotettu liikaa kameraan, jos kamera on vaikka mennyt toimimattomaksi kesken tilanteen. Päijät-Hämeen pelastuslaitoksella on käytössä 10 lämpökameraa. 4/2010 37 – Ihannetilanne olisi, että jokaisella savusukellusta suorittavan yksikön johtajalla olisi käytössään kamera, Jouni Otalahti sanoo. Riskinä pidän eksymistä, jos paluureittiä ei ole merkitty ja näkyvyys olematon. – Harjoituksissa kameraa käytetään aina kun on kyse kuumakoulutuksesta, jossa myös harjoitellaan osaltaan kameran käyttöä. – Niitä käytetään aktiivisesti ja niiden kanssa harjoitellaan myös esimerkiksi savusukelluskonttiharjoituksissa, riskienhallintapäällikkö Jukka Koponen kertoo. Kameroiden käyttöä ei oleohjeistettu kirjallisesti. Hänen mukaansa tarkoitus on hankkia vuosittain lisää yksi lämpökamera. Koulutusta tarvitaan sen lisäksi sopimuspalokuntien henkilöstölle, jolloin kameran ominaisuuksia voidaan hyödyntää, Alanko sanoo. – Ensimmäinen kamera on hankittu 2004. – Jokaiselle käyttäjälle on annettu kamerakohtainen käyttökoulutus, jossa on käyty läpi kameran riskit ja mahdollisuudet. – Siitä ei siis ole varsinaista tietoa, onko kamera ollut hyödyksi ihmisen pelastamisessa. Pelastajan kalusto & varusteet ”Käyttökohteita voivat olla perinteisten jälki raivaus ten ja tarkistustehtävien lisäksi myös vaaralliset aineet, liikenneonnettomuudet, etsinnät maalla ja vesistöissä.”. – Meillä on ”läheltä piti” -raportointi käytössä eikä näistä tilanteista ole tietääkseni tullut ilmoituksia. Varsinais-Suomi Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella lämpökameroita on yhteensä 14. Kameraa on käytettävä kaikissa savusukellustilanteissa, kalustomestari Tommi Kittelä kertoo. Kameran käyttäjänä pääsääntöisesti toimii yksikön esimies. Mitään selvitystä kameroiden avusta sammutus -ja pelastustilanteissa ei ole Kittelän mukaan ole tehty. Muun muassa talonpolttoharjoituksissa olemme harjoitelleet kameran käyttöä eri olosuhteissa. Kysehän on kuitenkin viime kädessä teknisestä laitteesta, Tommi Kittelä korostaa. Vuosittain kameroita on hankittu ja hankitaan tulevaisuudessakin keskimäärin kaksi. Jos tässä tilanteessa kamera menee epäkuntoon, esimerkiksi akku loppuu, eksymisriski on suuri. Käyttöä ei ole ohjeistettu muutoin kuin, että se kuuluu yksikön esimiehen perusvarustukseen mentäessä tehtävälle, jossa sitä voidaan tarvita, aluepalopäällikkö Kari Alanko kertoo. Tällöin kamera kulkisi päivystäjän mukana myös äärialueille. Lämpökamerat ovat sijoitettu vakinaisiin pelastusyksiköihin neljälletoista paloasemalle, joissa yhdessätoista on ympärivuorokautinen miehitys ja kolmessa tehdään kahdeksan tunnin työvuoroa. – Kameroita käytetään aktiivisesti pelastustoiminnassa ja harjoituksissa. – Ajatus on hankkia lämpökameroita vielä niin, että alueellisilla päivystäjillä (kuusi päivystävää palomestaria) olisi ajoneuvossaan sellaiset
Tietoa on mappikaupalla, eläimiä on erilaisia ja tilanteet vaihtelevat. – Uuden navetan saa kyllä pystyyn, mutta jos karja menee, voi mennä koko elinkeino, opettaja Petteri Lintunen Pelastusopistosta muistuttaa. Pelastusopiston pilottikurssille riitti kysyntää ja vanhoille palonaruille löytyi hyötykäyttöä. Elämme myös ympäristössä, jossa on paljon eläimiä sekä ihmisiä ja molemmat havaitsevat toisiaan. Helsingin osuus koko maan tehtävistä oli vuonna 1998 vain 7,5 prosenttia, kun viime vuonna jo huimat 34,8 prosenttia eli 843 tehtävää. Ihmisten kynnys ottaa yhteyttä on alentunut ja eläintehtävät kiinnostavat sekä ihmisiä että tiedotusvälineitä. Tähän tilanteeseen ei halua joutua kylmiltään, saati tulipalotilanteessa, jossa vikuroivia ja hätääntyneitä eläimiä voi olla kymmenittäin. Vaatii rohkeita päätöksiä, kun joutuu uhmaamaan myös tulta ja savua. ase.. Pelastushenkilöstö voi kuitenkin avustaa. Eläinten lopettaminen on ammattilaisten hommaa. Sarvet eivät kestä nostamista. Ihmiset myös tietävät hyvin, mihin pitää soittaa saadakseen apua, ylipalomies ja eläinpelastusvastaava Vesa Nurminen Helsingin kaupungin pelastuslaitokselta kertoo. – Julkisuus on lisännyt keikkoja, mutta kasvu on monen summa. Pelastusopiston pilottikurssilla aamupäivät olivat tuhtia teoriaa eläinpelastustoiminnan perusteista, välineistöstä ja tuotantosekä pieneläinten käsittelystä. Tienpientareella makaavalla siipirikolla lokilla on niin monta näkijää, että puheluja tulee paljon. Hevonen on tottunut päitsija autokuljetukseen, lehmä ei, opettaja Petteri Lintunen Pelastusopistosta muistuttaa. PRONTOn mukaan vuonna 2004 riennettiin koko maassa 1437 eläinpelastustehtävään, vuonna 2009 luku oli jo 2418. Miehet varusteineen siis autoihin ja kohti Antti ja Mirja Laitisen lypsykarjatilaa! Uuden navetan saa, karjaa ei – Pitää miettiä saadaanko eläimiä ulos, jos palaa. Maaseutupalokunnat joutuvat enemmän tekemisiin tuotantoTeksti ja kuvat: Kimmo Kaisto – Nauta puolustautuu potkimalla ja puskemalla, puremista ei tarvitse pelätä. 38 4/2010 Härkää sarvista ja heti toimeen ei ole kovin viisas ohjenuora, kun puhutaan eläinten pelastamisesta. Eläinpelastuksissa turvavarustukseen kuuluvat sammutusasu (yleensä riittävä), kärkivahvistetut pitäväpohjaiset kengät, hanskat, kypärä, suoja-asu ja keppi tms. Vasta käytäntö opettaa oikeat otteet. Eläin on aina arvaamaton ja Suomessakin voi tulla vastaan mitä tahansa iguaaneista joutseniin ja hirviin. Harkinta, oikeat työmenetelmät ja varasuunnitelman teko ovat avain niin eläimen selviämiseen kuin pelastajan työturvallisuuteen. Navetta tuhoutuu palossa kuitenkin, joten alaosa ylipaineiseksi, jos ylhäällä palaa, sitten savutuuletuksen avulla eläimet ulos, Nurminen opastaa. Rauhallisuus ja oikeat työtekniikat varmistavat eläimen ja pelastajan turvallisuuden EI HÄRKÄÄ SARVISTA! K äy heti ilmi, että kahden päivän eläinpelastuskurssi on vain pintaraapaisu, samoin kahden sivun lehtijuttu
eläinten kanssa, kaupunkilaitokset luonnonvaraisten ja kotieläimien kanssa. Helsingissä on Korkeasaari ja hyvät tilat löytöeläimille, muual la Suomessa tilanne ei ole yhtä hyvä. – Puhdistakaa kamat ja eläinpelastusvälineet ennen kuin menette seuraavalle eläintilalle! Ei viedä pöpöjä paikasta toiseen. Pilottikurssi sai hyvää palautetta. 2: Loppunaru nippuna kädessä, ei käden ympärillä, roikkumassa tai maassa.. Vapaaehtoiset ovat käytettävissä 15 minuutin lähtövalmiudessa arkisin klo 17–07 ja viikonloppuisin pe klo 17–ma klo 07. Siirto karsinasta toiseen voi kellistää miehen ja mullikan. Monet virukset läpäisevät lateksihanskat, joten nitriilikertakäyttöhanskat ovat oikea valinta, eläinpelastusvastaava Vesa Nurminen muistuttaa. On hyvä kurssi ja Suomen parhaat opettajat. – Olen ollut eläinkeikoilla marsusta hirveen. Eläin hätääntyy ja stressaantuu helposti. Helsingissä on kuitenkin kuutisensataa hevostakin. Hän on vetänyt vpklaisille samat kurssit kuin laitoksen väel le. http://www.hel.fi/pel > Pelastustoiminta > Eläinpelastus Sierainpihdeillä voi herättää eläimen huomion ja saada liikkeelle, jos sorkat eivät muuten hievahda. Tieto auttaa ymmärtämään eläimen käyttäytymistä tosi tilanteessa. – Neljä kymmenestä on sellaisia kyseenalaisia keikkoja, joissa eläintä ei ole löydetty tai on jätetty paikoilleen tai vapautettu. Vakinaiset hoitavat A-luokan tehtävät, kuten liikenneonnettomuudet ja veden varaan joutuneet eläimet. Helsingissäkin olisi ehkä sata eläinpelastuskeikkaa vuodessa vähemmän. Jos olisi enemmän tietoa, osan keikoista voisi karsia pois kouluttamalla ja riskianalyysillä. VPK:t hoitavat enimmäkseen C-luokan tehtäviä, kuten siipirikkoja lintuja ja kissoja puussa. Myös eläinlääkäri voi tällöin tutkia ja piikittää tarvittaessa. Hyvä pelastusja evakuoin tisuunnitelma on valitettavan harvalla eläintilalla. Hän käyttää tekniikkaa, jolla narun saa myös nopeasti irti ja voi heti hakea seuraavan eläimen turvaan. Syksyllä järjestetään ehkä toinen kurssi, ja kolmen päivän aikana ehditään perehtyä myös isojen eläinten nostoihin. Nostotekniikat ja eläinten käsittely ovat uutta. Tilanne oli tässä rauhallinen, mutta tulipalossa vauhkoontunut eläin voi teloa niin itsensä kuin pelastajan. Ylipalomies Antti Haveri Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitokselta tuli hakemaan lisätietoa, koska tilakoot ja eläinmäärät ovat kasvaneet. PRONTOon hän kaipaa omaa täytettävää sivua eläinpelastuksiin. Meillä puolivakinaiset auttavat tarvittaessa. VPK:issa minimivahvuus keikalla on kaksi eläinpelastukseen koulutettua henkilöä. On käyttäydyttävä ja puhuttava rauhallisesti sekä varmistettava, että eläin ehtii havaita ja tunnistaa pelastajan, Nurminen neuvoo. Eläinpelastustehtävän voi merkitä myös toissijaiseksi, nyt kaikkea ei tilastoida. Vesa Nurmisen mukaan tehtäviä riittää kiireisimpien 2–3 kuukauden aikana kaikille. Vesa Nurminen opettaa tilapäisriimun tekoa kuljetusta varten vanhalla palonarulla, joka käy hommaan mainiosti. Oppi menee varmasti myös työkavereille. – Tietoa pitäisi olla laidasta laitaan, koulutusta ja harjoittelua tarvitaan enemmän. Viime vuonna VPK:t osallistuivat Helsingissä 361 eläinpelastustehtävään 843:n kokonaismäärästä. 4/2010 39 Pelastajan kalusto & varusteet Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen eläinpelastusyksikkö H-151:n ja pelastusyksiköiden lisäksi eläintehtäviä hoitavat juuri uusitun sopimuksen mukaan myös Helsingin, Lauttasaaren, Marjaniemen, Tammisalon, Tapanilan, Oulunkylän ja Pitäjänmäen VPK:t. – Näitä tietoja ei muualta saa. Desinfioinnilla estätte eläintautien leviämisen. Korkeasaari ottaa tosin vastaan löytöeläimiä kaikkialta Suomesta. Helsingissä 7 VPK:ta osallistuu eläinpelastuksiin Vanhempi sammutusmies Antti Uusikoski Herralan VPK:sta tuli kurssille, koska eläinpelastus on VPK:lle yksi vaihtoehto erikoistua. Oikea ote auttaa hallitsemaan eläintä, 300-kiloiselle mullikalle ei voimassa pärjää! 1: Peukalo itseen päin, ettei naru irtoa. Pelastajan pitää myös esimerkiksi tietää, onko kyseessä laumaeläin ja onko se saalis vai saalistaja. Selällään käytiin pikaisesti, mutta homma oli hanskassa
Jos kaksisuuntaista tiedonvaihtoa hätäkeskusjärjestelmän kanssa ei mietitä kunnolla, mahdolliset vahingontekijät voivat saada paljon pahaa aikaiseksi. Pelastuslaitos rakensi Länsi-Uudenmaan pelastustoimen alueen kattavan hakulaitejärjestelmän vuonna 2007 tukeutuen kaukohakujärjestelmässä käytettävään POCSAG-standardiin (järjestelmä on esitelty mm. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella Kauniaisten VPK:n hälytysosastolla on ollut koekäytössä vuoden 2009 aikana kaksisuuntainen hakulaitejärjestelmä, mutta riskienhallintapäällikkö Kimmo Markkasen mukaan on perusteellisesti selvitettävä, millainen hälytysmalli voidaan lopulta ottaa käyttöön. – Hinnat pysyvät myös näin korkeina, koska laitteiden kysyntä on vielä vähäistä. – Järjestelmä kertoo, että palokunnan sopimuksen mukainen lähtövalmius on toteutunut ja kuinka monta pelastussukelluskelpoista on vahvuudessa mukana. – Kustannukset ovat tässä myös yksi rajoittava tekijä. Järjestelmiä kehitetään myös muissa maissa. Länsi-Uudellamaalla kehitetty erilaisia malleja VPK-hälyttämiseen Hälytysjärjestelmiin tarvitaan valtakunnallinen malli Teksti ja kuva: Esa Aalto 40 4/2010. – Silloin pitäisi olla tarkkana, ettei sinne ohjautuisi luvatonta liikennettä ja ettei siinä olisi aukkoja häiriköinnille. Hätäkeskustoimintaa ja samalla myös hälytysjärjestelmien tulevaisuutta pohtivassa TOTI-hankkeessa pelastustoimen edustajana oleva Lauri Jaakkola sanoo, että myös tietoturvallisuuden kannalta erilaisia kaksisuuntaisia järjestelmävaihtoehtoja ja niiden vaikutusta kokonaisuuteen on vielä selvitettävä. Kun kysyntä kasvaa, hinnat tullevat alaspäin, Markkanen pohtii. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella on pohdittu erilaisia hälytysjärjestelmiä ja niitä ovat kehitelleet myös alueen VPK:t. Kännykkään tai hakulaitteeseen Kimmo Markkanen sanoo, että kaksisuuntaisessa järjestelmässä sopimuspalokuntalainen saa hälytyksestä tiedon joko matkapuhelimeensa tai erilliseen hakulaitteeseen. Monilla on omat totutut tapansa toimia ja se tuntuu aina paremmalle kuin uudet. 40 4/2010 Pelastajan kalusto & varusteet S opimuspalokuntalaisten hälyttämiseen kehitetään kentällä erilaisia malleja samalla, kun uutta hätäkeskuslakia valmisteltaessa edelleen pohditaan sopimuspalokuntalaisten hälyttämisen järjestämistä. Palauteviestin antamiseen käytetään hakulaitteeseen rakennettua matkapuhelimista tuttua GPRS-teknologiaa (”mokkula”) ja tarvittaessa hakulaitteeseen saa myös paikantamisen mahdollistavan GPS-ominaisuuden. Niin palokunnan yksikönjohtajan kuin pelastuslaitoksen johtamisjärjestelmän kuin hätäkeskuspäivystäjänkin on tämän jälkeen mahdollista saada tieto siitä, että hälytys on tavoittanut vastaanottajan. Teknologiaosaamista Suomesta löytyy, sillä meikäläinen Tecnomen Oy on ollut kehittämässä Belgiassa sikäläiseen viranomaisverkkoon kytkettyä hälytysjärjestelmää. Järjestelmästä on saatavissa myös vastaanottajan paikannustietoja, joiden perustella voidaan arvioida lähtöaikaa. Yksi sellaisista on Leppävaaran VPK:ssa kehitetty vaahtotykki, josta kerrottiin Pelastustiedossa 9/2009. Kaksisuuntainen hälytysjärjestelmä on tärkeä myös pelastustoiminnan johtajan kannalta. – Järjestelmien kehittämisessä on sopimuspalokunnissa paljon hyvää kekseliäisyyttä ja innovatiivisuutta, mutta monasti esteenä nähdään viranomaisten hallinnollinen jäykkyys, Jaakkola tuumii. Nyt käytössä olevan yksisuuntaisen hakulaitteen hinta on 90 euroa, kun kaksisuuntaisen järjestelmän laitehinnaksi tulee noin 400 euroa. – Ei voida ottaa sellaista riskiä, että pelastustoimen järjestelmissä olisi muita turvallisuusviranomaisia vaarantavia tietoturvaaukkoja. – Tärkeää on myös, että pelastuslaitosten johtamisjärjestelmät ja omien valvomoiden toiminnot tukevat tätä järjestelmää. Pelastustiedossa 10/2008). Kimmo Markkasen mielestä olisi tärkeätä, että pelastuslaitokset määrittelisivät yhdessä ja tarvittaessa alkaisivat yhdessä rakentaa yhtenäistä vapaaehtoishenkilöstön hälyttämiseen soveltuvaa järjestelmää. Tietoturvassa riskejä Ongelmaksi Jaakkola ja Markkanen näkevät omatoimisten sovelluskehittäjien suunnitelmat siitä, että näiden erilaisten omatoimisesti kehitettyjen ratkaisujen tietokoneiden muodostamat viestit ohjautuisivat VIRVE-verkkoon hallitsemattomasti. Siksikin valtakunnalliset ratkaisut olisivat tervetulleita. – Se vain tuntuu kovin vaikealle. Tällainen mahdollisuus on aina, kun järjestelmään syötettävä tieto ei ole kontrolloitua, hän sanoo. Jaakkolan ja Markkasen mielestä olisi parasta, että eri järjestelmistä saataisiin kuitenkin hyöty irti ja ne saataisiin integroitua turvalliseksi hälytysjärjestelmäksi. Erillisverkot on juuri tästä syystä äskettäin julkaissut myös uudet, verkossa käytettäviä sovelluksia ja niiden hyväksyttämistä, koskevat ohjeet. – On kuitenkin ehdottomasti huomioitava viranomaisjärjestelmien haavoittuvuuden riski, sillä mikä tahansa järjestelmä voi myös joutua vääriin käsiin
Kun vpk:lainen saa hälytysviestin tekstiviestinä itselleen, hän kuittaa sen yhdellä puhelinsoitolla, jonka perusteella järjestelmään tulee tieto, että kyseinen vpk:lainen osallistuu hälytystehtävään. Jokaisella VPK:n 20:lla hälytysosastoon kuuluvalla on matkapuhelin, jolla he vastaanottavat hälytysviestin ja kuittaavat tulonsa. Hyvät kokemukset Sinivilkun avulla Veikkolan VPK:n sammutusyksikkö on lähtenyt matkaan jo noin sata kertaa. 4/2010 41 V eikkola VPK-FBK:ssa tehtiin oma tietoverkkopohjainen hälytykselle ilmoittautumisjärjestelmä, jolla hälytystehtäviin hälytetyt palokuntalaiset voivat yhdellä puhelinsoitolla kuitata, että osallistuvat tehtävään. Esimerkiksi, että on tarvittava määrä savusukelluskykyisiä kavereita. Tämä on meidän tarpeisiimme sopiva järjestelmä. – Eräs yritys lähetti meille esitteen led ilmoitustaulustaan ja siitä kiinnostuimme, miten saman voi tehdä tietokoneella, palokunnan päällikkö Sami Viholainen ja varapäällikkö Riku Stenius kertovat. Näin sen perusteella voidaan ajaa kohteeseen, he kertovat. Veikkolan VPK:lla oli viime vuonna 150 hälytystehtävää. – Hyvin ovat kaverit ottaneet sinivilkun vastaan ja sitä myös käytetään. Varsinaisesti kaupallista versiota emme ole aikoneet tästä tehdä. Meille tärkeintä onkin saada sopimuksen mukainen Veikkolan VPK:n sinivilkku kertoo hälytykseen lähtijät Teksti ja kuva: Esa Aalto lähtövalmius kuntoon ja sen jälkeen on aikaa lisätä tarvittaessa voimavaroja, Sami Viholainen sanoo. – Myös muut VPK:t ovat olleet kiinnostuneita tästä ja ainakin Kylmälän VPK on itselleen tämän hankkinut. Diplomi-insinööri Simanainen työskentelee Ericssonilla matkapuhelinverkko-ohjelmistojen parissa. – Lähitulevaisuudessa GPS-signaalin avulla voidaan myös nähdä kartalla pelastusajoneuvon liike ja sijainti. Nyt ei enää tarvitse odottaa kuutta minuuttia saadaanko lähtövalmius kokoon. 4/2010 41 Kirkkonummelaisen Veikkolan VPK:n Riku Stenius (vas.), Sami Viholainen ja Timo Simanainen esittelevät sinivilkkua.. – Tästä ideasta Simanainen alkoi rakentaa järjestelmän koodeja ja syntyi hälytykselle ilmoittautumisjärjestelmä. – Palokunnallamme on sopimuksen mukaisesti 6 minuutin lähtövalmius. Sinivilkku toimii hyvin yksinkertaisesti. – Ohjelmisto etsii myös kohteen osoitteen ja näyttää sen kartalla. Sinivilkuksi ristityn järjestelmän laadinnasta on vastannut Timo Simanainen, joka saattoi näin tuoda palokuntatoimintaan työosaamistaan. Palokunnan päällikkö ja varapäällikkö saavat myös tiedon matkapuhelimeensa siitä, että lähtövalmiudessa vaadittava vahvuus on täytetty. Sinivilkun ansiosta yksikön johtajalla on jo maksimissaan 1,5 minuutin kuluessa tieto, ketkä osallistuvat tehtävään. Viime vuoden kesäkuussa käyttöön otettu sinivilkku toimii internetin avulla pelastusyksikössä. Asemalla se toimii ilman internetiä. Näin asemalta lähtevät voivat ottaa hänen varusteensa mukaan. – Tarkoitus on myös, että laitteessa on kosketusnäyttö, jolloin voidaan lähettää vaivatta tarvittavat statukset ja samalla ilmoitettua, että sopimuksen mukaiset velvoitteet on täytetty. – Reaaliaikainen tehtävään ilmoittautuminen omassa ajoneuvoversiossamme näkyy pelastusyksikön tietokoneella aseman wlania (langaton verkko) tai auton 3g-yhteyttä hyväksi käyttäen, mutta yleensä autossa ollessa sitä ei enää ehditä katsomaan. Joku saattaa myös asua tai olla jo lähellä tapahtumapaikkaa, jolloin hän ilmoittaa tulostaan suoraan sinne. – Kokemukset ovat olleet myönteiset. – Jatkossa on suunnitelmissa, että sinivilkkuun tallentunut tieto menisi myös Hakarekisteriin, jolloin se olisi tilastokäytössä, Viholainen kertoo. Tämän avulla on mahdollista myös tarkistaa, millaisiin tehtäviin kelvolliset osallistuvat hälytystehtävään. Sopimuksen mukaan Veikkolan VPK:n minimivahvuus on pelastustehtävissä 1+3 ja ensivastetehtävissä 1+1. Myös iäkkäämmät palokuntalaiset. Monitori näyttää tulijat VPK:n asemalla Veikkolassa on monitori, josta voidaan nähdä tilanne
Sen luovuttivat Jari Suutari Sammutin Oy:ltä (vas.), jälleenmyyjän edustaja Petri Asikainen Finsatec Oy:ltä ja Leo Huttunen Veikko Nummela Oy:ltä (oik.). Vaimennin on helppo vaihtaa. Kantaluun halkaisija on vain noin 2 cm ja kehon paino rasittaa juuri tätä aluetta eniten. Neljä eri lestiä Mukavuus on kiinni milleistä. Moninaiset haavat voidaan suojata yhdellä siteellä, esimerkiksi räjähdyksestä aiheutuneet vammat. Lisätietoja: www.teknosafe.fi C eoTronicsin uusi monipuolinen käyttöyksikkö on enemmän kuin käsimikrofoni radiopuhelimille tai VIRVE-päätelaitteelle. Se on ainoana kenkävalmistajana saanut arvostetun saksalaisen AGR-hyväksynnän. Side on automaattisesti kiinnitetty ja purTerveellinen sammutusjalkine Sideharso on muovikelmua kautumisen estomekanismi estää siteen avautumisen itsestään. Teksti ja kuvat: Esa Aalto Tuhannes Tohatsu STEITZ SECURA on tehnyt paljon kehitystyötä valmistaakseen yhä parempia, mukavampia ja terveellisempiä turvajalkineita. FinnoPress on helppokäyttöinen väline pysäyttämään vuoto riippumatta käyttäjän kokemuksesta. Painon mukaan valittu vaimennin vähentää pohkeisiin ja selkään kohdistuvaa rasitusta. Se mahdollistaa vamman tarkkailun ja materiaalin joustavuuden johdosta optimaalinen siteen kiristäminen saavutetaan automaattisesti. Pelastajan kalusto & varusteet Tuhannes Tohatsun moottoriruisku matkasi Suomessa Ilmavoimien pelastusyksikössä Jämsän Halliin teknillisen koulun käyttöön. Olemme eri painoisia ja on erittäin tärkeätä, että käyttämiemme jalkineitten vaimennus on sopiva. Lähetyspainike on vakioväriltään musta, mutta voidaan myös tilata oranssisena. Puutarhatie 22 C, 01300 Vantaa Puhelin 010 666 5120 www.dafo.fi. Voit valita STEITZ SECURA turvajalkineet painosi mukaan. CT-MultiComissa on kaksi painiketS ideharsokin voi olla muovikelmua eli plastiikkia. mahdolliset poikkeukset kunkin tuotteen kohdalta). Toimintaperiaate perustuu enemmän tiivistämiseen kuin painamiseen tai puristamiseen, mikä aiheuttaa mahdollisimman vähän häiriötä ja kuolion riski vältetään. Lestivalikoima mahdollistaa sopivan ja turvallisen kengän löytymisen jokaiselle jalan leveydestä riippumatta. Kävellessä kantapäähän kohdistuu suurin osa kehon painosta, noin 70 prosenttia. CT-MultiCom saa tarvittavan käyttöjännitteen radiopuhelimesta. Pelastusyksikkö ja tuhannetta moottoriruiskua oli Säynätsalossa vastaanottamassa kapteeni Kari Lähdesmäki (2. Sammutin Oy on rakentanut Ilmavoimille uuden pelastusyksikön, johon Esteri 650-TO -moottoriruisku sijoitettiin. Se tarjoaa tavanomaisen 3,5 mm:n korvakuulokeliitännän lisäksi 4-napaisen jakkiliitännän, johon voi liittää erilaisia CeoTronicsin kommunikaatiojärjestelmiä. Laitteen takaosassa on lujatekoinen vyöpidike joka kääntyy 360?. Se on helppo ja turvallinen kääriä haavan ympärille ja läpinäkyvä kelmu mahdollistaa, että voidaan nähdä vuodon loppuneen. 42 4/2010 A wound on a hand. Radiopuhelimesta riippuen LED-merkkivalo näyttää käyttäjälle laitteen eri toimintotiloja. STEITZ SECURA VARIO -jalkineiden mukana toimitetaan vaimennintyynyt eri painoluokille. Lisätietoja: www.peltaco.fi Monikäyttöinen käsimikrofoni ta joihin voi ohjelmoida henkilökohtaisia toimintoja, painiketta painaen siirtyminen Virve-verkosta suorakanavalle. Lisätiedot: www.ceotronics.com Maahant uonti siirtynyt Dafolle 1.7.2009 alkaen! Nopea, helppo ja turvallinen Holmatro Core TM Core-järjestelmässä on vain yksi kaksisuuntaisesti toimiva letku, jossa työkaluja voidaan vaihtaa letkun ollessa paineistettuna. Tästä syystä Steitz-jalkineita löytyy neljällä eri lestivaihtoehdolla (kts. Suuri lähetyspainike etupuolella peittää lähes 50 % käsimikrofonin etupinnasta ja laitetta voi helposti käyttää rukkaset kädessä, kyynärpäällä tai jopa asujen alla. Side on helppo itsekin kääriä ja sitä voidaan käyttää puristussiteenä ja kiinnittämään lastaa ja välttämään hiertymien syntyminen. AGR (”Aktion Gesunder Rücken” – kampanja Terveen Selän Puolesta) on organisaatio, joka yhteistyössä lääkäreitten, fysioterapeuttien ja ortopedien kanssa pyrkii edistämään selälle sopivien tuotteiden käyttöä jokapäiväisessä elämässä. oikealta). Vain tuote, jonka tutkimuksissa todetaan vähentävän selkävaivoja ja -kipuja voi saada AGR-hyväksynnän. Veikko Nummela Oy ryhtyi tuomaan Suomeen japanilaisia Tohatsu-moottoriruiskuja 21 vuotta sitten
Työturvallisuuden tehostaminen oli erityisesti esillä päivien aikana. ”Uhri” saatiin pelastettua katolleen pyörähtäneestä henkilöautosta. Uutuuskontti ”PILHU” huoltaa ja puhdistaa. Työturvallisuuteen kiinnitettiin enemmän huomiota harjoituksen edistyessä. 4/2010 43 P uolustusvoimien sotilaspalokuntien ja pelastusryhmien toimintapäivät Upinniemessä huhtikuussa testasivat neljän päivän ajan suorituskykyä ja osaamisen tasoa. Kaksi kokoa, vaihdettava terä. – Varuskunnissa ei ole kykyä puhdistaa paineilmalaitteita edes sillä tasolla, minkä Pilhu nyt mahdollistaa. PuoSavusukellus kallistuvassa laivapalosimulaattorissa oli osa harjoittelua. toimintoja. Eriytyvän koulutuksen sijaan toivottiin entistä enemmän yhteistä tekemistä eli hälytystehtävän kaltaisia Paineilmalaitteiden huoltokonttia ”PILHUA” esittelee puolustusvoimien valmiuspäällikölle lippueamiraali Kari Takaselle pelastuspäällikkö Jukka Hämäläinen. Puolustusvoimien pelastustoimen henkilöstö ja peruskalusto käsittää 9 pelastuspäällikköä, 31 pelastusupseeria, 450 palkattua oto.-henkilöä, 65 pelastusajoneuvoa, 20 raskasta puhdistusasjoneuvoa ja 44 pelastusperävaunua. 040 561 7689 / 040 358 8936 foy@fernonorden.com Kehitetty erityisesti vaativaan käyttöön. Leikkaa nopeasti vaatteet, turvavyöt, nahka-asut yms. – Siviilipelastustoimella ja puolustusvoimien eri joukko-osastoilla on paikallista yhteistoimintaa. Kun puhutaan valtakunnallisesti puolustusvoimista, käytössä on mielettömät resurssit vain yhden puhelinsoiton päässä. Testatusti tehokas ! S-Cut Teholeikkuri Helppokäyttöinen ja turvallinen. Ei kehitä lämpöä eikä allergisoi. Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto Kiinteän voimakoneen ja vesisäiliöiden avulla ”PILHU” voi toimia täysin itsenäisenä ilman ulkopuolista sähköja vesijohtoverkkoa. Hyytymistekijöistä riippumaton. Suojaa haavaa, helppo poistaa. Tehokas, hyydyttää myös heparinisoidun veren! Celox Hemostaatti 4/2010 43 lustusvoimat ja sisäasiainministeriö ovat juuri allekirjoittaneet uuden yhteistyösopimuksen. Normaaliolojen riskit ovat puolustusvoimissa samankaltaisia kuin muuallakin yhteiskunnassa. Alakuvassa merivoimien pelastuspäällikkö Veli-Matti Mukari esittelee kemikaalisuojapukujen puhdistusja kuivauslaitteistoa. Merivoimien järjestämille päiville osallistui noin 50 puolustusvoimien pelastustoimen edustajaa. Puolustusvoimille on tulossa 4 konttia. Olemme joutuneet turvautumaan lähinnä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen apuun, kertoo harjoituksen johtaja, puolustusvoimien Puolustusvoimien pelastustoimi testissä pelastuspäällikkö Raimo Ikonen. Pelastustoimintapäivät järjestää ensi vuonna ilmavoimat ja sitä seuraavana maavoimat. Pilhussa on muun muassa viemäröinti, pesumahdollisuus ja siinä voidaan huoltaa ja testata myös kemikaalisuojapuvut. Yhteistyöstä on puhuttu myös Pelastusopiston kanssa, Raimo Ikonen kertoo. Esillä oli myös uusi paineilmalaitteiden huoltoja henkilöpuhdistuskontti CL-900, työnimeltään ”PILHU”. Päivien yksi tavoite on, että väki eri joukko-osastoista tutustuu toisiinsa ja toimintatapoihin tietoa vaihtaen. Kahdella paineilmakomp ressorilla saadaan täyttötehoa 420 litraa minuutissa. Kontin on valmistanut Conlog Oy. Osittain levitettävä rakenne tuo lisää työskentelyja huoltotilaa. Pelastustoimintapäivien rasteittain tapahtuneet hälytystyyppiset tehtävät olivat kurssilaisten mukaan tehokasta ja mielenkiintoista harjoittelua
Työn luonteen on katsottu tuottavan palomiesten ja ensihoitajien voimakkaan keskinäisen riippuvuuden niin työssä kuin sen ulkopuolellakin ( Beaton jne. Tämä tarkoittaa, että vuorokauden aikana sekä tehdään töitä yhdessä että asutaan ja eletään yhdessä ( vrt. 1997; Murphy jne. Palomiesten stressireaktioita on myös sanottu paremmin ennustavan sen, kuinka henkilö kokee pystyvänsä säilyttämään kasvonsa muiden silmissä kuin kohdatun tulipalon vaarallisuus ( Inners Clark 1985; Scott 2005, 147 ). Epätyypillisen työvuorojärjestelmän on katsottu osaltaan tuottavan palomiesyhteisön sulkeutuneisuutta ( Corneil 1999; vrt. Toisen näkökulman palomiesyhteisöön avaa kuitenkin Noran ( 1995 ), jonka mukaan palomiesyhteisössä stressi usein peitetään muilta työyhteisön jäseniltä, koska yhteisössä halveksitaan tunteiden näyttämistä ja sen katsotaan heikentävän stressinsietokykyä. P alomiesten työyhteisöä on kuvattu suljetuttuna yhteisönä, jonka sisäiset symbolit, normit ja rakenteet vahvistavat sitoutumista vaaralliseen työhön ja sitä kautta luovat palomiehille välineitä käsitellä stressiä ( Corneil 1999 ). Desmond 2006 ). Työyhteisön tuen merkitystä on korostettu esimerkiksi postraumaattisen stressin riskiä vähentävänä tekijänä ( Corneil 1995; Corneil jne. Valtaosassa tutkimuksia yhteisöä on lähestytty palomiestyön erityispiirteiden tai yhteisöä ylläpitävien arvojen näkökulmista. 1999; Beaton jne. 44 4/2010 Palomiesyhteisöä käsittelevää tutkimusta on alkanut ilmestyä enemmän 1990-luvun puolivälistä lähtien. Myös juhlapyhiä vietetään säännöllisesti työn merkeissä. Ryhmätyöskentely voi siis olla sekä työtyytyväisyyden että työstressin aiheut taja ( Beaton Murphy 1993; Corneil 1995 ). Palomiesten työvuoroa on jopa nimitetty perheeksi ( Hall Hockey Robinson 2007, 545 ). Tästä näkökulmasta palomiesyhteisö määrittyy usein erilaisena tai poikkeavana. 1997; myös Monnier jne. 2002 ). Lisäksi palomiesammatin on todettu kulkevan yleensä myös suvussa. Suomessa palomiehet tulevat ammattien periytyvyystilastoissa toisena heti maatalousyrittäjien jälkeen ( Tolppi 2001; vrt. Desmond 2006, 388 ). Tracy Myers Scott 2006; Scott 2005 ). Palomiesidentiteetti muuttuu työnkuvan muuttuessa Teksti: Teija Mankkinen Kuvat: Filippo Zambon (kuvat niissä esiintyvät henkilöt eivät liity suoraan artikkeliin) Palomiesten työ vuoroa on jopa nimitetty perheeksi.. 2000 ): esimerkiksi yli 50 % Oklahomalaisista palomiehistä kertoi vuosi Oklahoman pommi-iskun jälkeen saaneensa yhteisöltään erittäin tai hyvin paljon emotionaalista tukea ( Schorr 2005 )
Tutkimuksissa kerrotaan toisin sanoen siitä, miten vähemmistönä olevat näkevät palomiehet ja palomiesyhteisön. Palomiestyöhön sisältyy vaativissa pelastustehtävissä vahva luottamuksen ja keskinäisen riippuvuuden ajatus, mitä rakennetaan ja testataan keikkojen välissä asemilla yhteisissä keskusteluissa. Pääsemisellä Baigent puolestaan kuvaa tulipaloon menemistä ja tulipalon sammuttamista omaksutun protokollan mukaisesti, vaikka se ei olisi välttämättä oman turvallisuuden kannalta järkevin vaihtoehto. Tutkimuksissa palolaitokset määrittyvät lähes poikkeuksetta konservatiivisiksi ja seksistisiksi instituutioiksi, joissa palomiesyhteisö karsii normista (valkoinen, keskiluokkainen heteroseksuaalinen mies) poikkeavat yksilöt pois käyttämällä ns. myös Koegel 1993 ). ”Hyvän palomiehen” kriteerit muodostuvat paitsi savusukellustehtävän suorittamisen tavoista myös sopeutumisesta yhteisöön, sen ilmapiiriin ja mielipiteisiin ja toisaalta sen todistamisesta muille, että on ”hyvä palomies”. Tutkimuksia eri lähtökohdista Palomiesyhteisöä on myös tutkittu maskuliinisuuden ( Baigent 2001; Scott 2005; Tracy Scott 2006; Desmond 2005 ja 2006; Pacholok 2007; Hall Hockey Robinson 2007 ), palomiesammatin proletarisaation ( Kaprow 1991 ), professionaalistumisen ( Tolppi 2001 ), pensaspalotoiminnan ja siihen liittyvän jaetun tietoisuuden muodostumisen ( Ionasse 1995 ), palomiesslangin ( Kaján 1998 ), ammatillisten arvostusten ( Kaukonen1994 ja 1998 ) sekä työvälineisiin suhtautumisen ( Weick 1996; Weick 2001; Olofsson 2009 ) näkökulmista. Heteroseksuaalinen yhteisö Ward ja Winstanley ( 2006 ) kuvaavat palomiesyhteisöä heteroseksuaalisena yhteisönä, jossa heteroseksuaaliset miehet ovat tottuneet työskentelemään toisten heteroseksuaalisten miesten kanssa ja ajattelevan, että palomiesyhteisö on ikään kuin seksuaalisesti neutraali maailma – ei heteroseksuaalisten miesten dominoima maailma ( ks. Tämän lisäksi palomiesyhteisöä on tarkasteltu palolaitoksella vähemmistönä työskentelevän yksilön tai ryhmän näkökulmasta tai sukupuolisen häirinnän ja ahdistelun tai sukupuolisen diskriminaation näkökulmista. Tutkimusten ”muut”, joiden näkökulmasta palomiesyhteisöä tarkastellaan, ovat naiset, ei-valkoihoiset sekä ei-heteroseksuaaliset miehet. Samoin paloesimiehen toiminnan ja asenteen on todettu vaikuttavan merkittävästi siihen, millaisen asenteen työvuoro omaksuu esimerkiksi erilaisuutta kohtaan ( Ward – Winstanley 2006, 212–213 ). Toiseksi hierarkian malliksi on erotettu formaali byrokratia, jossa johtaminen tapahtuu sääntöjen avulla. ”Taidolla” Baigent tarkoittaa kykyä olla kuten muutkin työvuorossa ja sen todistamista, että muut voivat luottaa itseen. Ne, jotka eivät ”taitoja” opi, eivät tule koskaan hyväksytyiksi ”hyvinä palomiehinä” ( Vrt. Erona edelliseen on kuitenkin se, että sääntöjä ei noudateta ehdottomasti, vaan käytännössä vuoron esimies käy jatkuvaa epävirallista neuvottelua miehistön sääntöjen noudattamisesta ja niitä muokataan näin mieleisiksi. Tämän ”taidon” opittuaan muut palomiehet opettavat tulokkaalle paloja pelastustaidot ja yhteisen ymmärtämiseen liittyvät seikat (ns. Sopeutuminen (fitting-in) varmistaa palomiesstandardien säilymisen muuttumattomina. Työvuorossa on todettu olevan myös vahvoja alakulttuureja. Sopeutumisella Baigent ( 2001 ) tarkoittaa ensimmäistä ”taitoa”, joka jokaisen palomiehen on opittava, kun hän aloittaa työt työvuorossa. Myös tämä malli toimii päällystön ja miehistön ollessa yhteistyössä. Kolmas hierarkian muoto on nimetty ns. Esimerkiksi veden käyttämistaito on yksi hyvän palomieheyden kriteereistä. protokollat). Tutkijoiden mukaan kyseinen käytäntö tuottaa hyvin vaativan ympäristön homomiehille. ”hyvän palomiehen” kriteeriä ( Baigent 2001 ). ( Baigent 2001 ) Baigent ( 2001 ) korostaa, että vaikka hierarkia tuo päällystölle kunnioitusta, tulee palomiesten mielestä päällystön aina ansaita miehistön kunnioitus. Johtamisen on katsottu perustuvan usein virkavuosien määrään, mutta joskus voi esiintyä myös nuoria karismaattisia johtajia. Näiden lisäksi on julkaistu tutkimuksia myös siitä, kuinka vähemmistöryhmien rekrytointia voidaan parhaiten edistää palolaitoksissa ( O’Brian 2003 ), kuinka sukupuolinen häirintä ja ahdistelu saadaan lopetettua ( Moore – Kleiner 2001 ) sekä yhteenvetoja sukupuolisen diskriminaation tapauksista ( Wang – Kleiner 2001 ). epäviralliseksi hierarkiaksi, joka perustuu karismaattisuuteen ja jonka mukaan työvuoro on organisoitu. Esimerkkejä tällaisista tutkimuksista tarjoavat naispalomiehiä käsittelevät tutkimukset ( Youder Aniakudo 1997; Yoder Mcdonald 1998; Yoder McDonald 1997b; Grube Farrell 1994, Grube-Farrell 2002; Maleta 2009; Ericson 2003 ), sukupuolista häirintää ja ahdistelua käsittelevät tutkimukset ( Yoder Aniakudo 1996; Yoder Aniakudo 1995, Rosell Miller Barber 1995 ), eri etnistä taustaa olevia käsittelevät tutkimukset ( Chetkovich 1997; McWilliams 2007 ) sekä seksuaalisia vähemmistöjä käsittelevät tutkimukset ( Kirkland 2006; Koegel 1993, Ward Wistanley 2006 ). Tutkijat kuvaavat asetelmaa tilanteena, jossa ikään kuin homomiehillä on seksuaalinen orientaatio, mutta heteroseksuaaleilla miehillä ei ole. Moore – Kleiner 2001, 208– 209 ). 4/2010 45 Hierarkkinen ala Palomiesyhteisöä on tutkittu myös pelastuslaitosten hierarkkisen rakentumisen ja johtamisen näkökulmista Formaalinen autoritäärisen hierarkian on katsottu perustuvan pitkälti armeijamaiseen kuriin, joka on käytössä silloin, kun miehistö ja päällystö toimivat yhdessä. Tutkimuksessa todetaan, että palomiehet hyväksyivät homomiehet yhteisöönsä, kunhan nämä eivät 4/2010 45 Palomiestyöhön sisältyy vaativissa pelastustehtävissä vahva luottamuksen ja keskinäisen riippuvuuden ajatus.
Myös palomiesyhteisöissä vallitsevan hegemonisen maskuliinisuuden ( vrt. dirty work) kunniallisiksi mallitehtäviksi. Myös Tracy ( 2006 ) toteaa, että palomiehiin liitetään yleisesti rohkean stigma. Esimerkiksi Baigentin ( 2001 ) tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää, miksi palomiesyhteisö sietää heikosti erilaisuutta (esimerkiksi naisia) ja miksi se toimii pikemminkin konservatiivisesti säilyttäen kuin uudistusmielisesti kokeillen. Kerro meille. Baigent 2001; Cooper 1995, 146 ). Baigent lähtee liikkeelle palotoimen historiasta ja ammatillisesta eetoksesta, jonka hän nimeää tehokkaaksi yleisön auttamis –palvelun tuottamiseksi (”to provide an efficient service to help the public”). Hän nimeää palomiestyön arvoiksi sankaruuden (esikapitalistinen käsitys sankaruudesta, joka pohjaa nimenomaisesti fyysiseen voimaan), jota ei kuitenkaan tule julkisesti ilmaista. Miehet erottavat itsensä myös muusta työväenluokasta ja kuvaavat itseään ns. myös Scott Tutkimuksessa todetaan, että palomiehet hyväksyivät homomiehet yhteisöönsä, kunhan nämä eivät puhuneet homoudestaan julkisesti tai avoimesti. Kaprow ( 1991 ) on tutkinut kysymystä, kuinka palomiestyö on onnistunut välttämään proletarisaation ja hän on lähestynyt tutkimuskysymystään erityisesti arvojen näkökulmasta. Mielenkiintoista kuitenkin on, että tämä ”muuntaminen” koskee vain tulipalojen sammuttamiseen liittyviä tehtäviä, ei esimerkiksi asunnottomien narkomaanien kuljettamista tai heidän jälkiensä korjaamista ( ks. Esimerkiksi Desmond (2006) on todennut suurimman osan metsäpaloja sammuttavista palomiehistä ( wildland firefighters ) Elk Riverillä tulleen työväenluokkaisesta kodista. Minkälainen on palomiestyöyhteisö homoseksuaa lille. pickup –väkenä erotuksena esimerkiksi kaupungin työväenluokasta. Oletko kokenut syrjintää työyhteisössäsi palokunnassa?. Voit lähettää joko sähköpostia: toimitus@pelastustieto.fi Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen tai lähettää postia: Pelastustieto, Toimitus, Pasilankatu 8, 00240 Helsinki. Palomiesyhteisöön on katsottu kuuluvan myös tietynlainen tasa-arvoisuus: ”kukkoilemaan” pyrkivä palomies asetetaan nopeasti ruotuun erilaisilla menetelmillä (esim. Korostamalla vaarallisuutta palomiesten on katsottu kyenneen muuntamaan likaisimmat tehtävät (ns. 46 4/2010 puhuneet homoudestaan julkisesti tai avoimesti. Esimerkiksi pukuhuoneja suihkutilat eivät usein mahdollista yksityisyyttä, minkä joko homomiehet tai työvuoro on kokenut ongelmallisena. Voit ottaa yhteyttä nimettömänä, jos haluat. Oletko kokenut mielestäsi syrjintää työyhteisössäsi palokunnassa. Kerro meille kokemuksistasi anonyymisti, nimettömänä. painaminen, vedättäminen, viilaaminen). maaseutu maskuliinisuudesta (country masculinity), jolle hän näkee metsäpaloja sammuttavien palomiesten habituksen perustuvan. Kaprow väittää, että palomiehet ovat onnistuneet välttämään työnsä proletarisaation työnsä erityisen luonteen vuoksi. Collinson – Hearn 2005 ) voidaan ajatella pohjautuvan työväenluokkaisiin arvoihin, joita Willisin ( 1984 ) mukaan ovat mm. Oletko kokenut työyhteisössäsi syrjintää uskonnollisen vakaumuksen takia. Tutkimus poikkeaa Baigentin tutkimuksesta sikäli, että aineisto on kerätty yhdestä työyhteisöstä, FDNY:sta. Toinen tärkeä yhteinen nimittäjä on rutiininomainen ja vapaaehtoinen vääjäämättömälle vaaralle alttiina oleminen. Miten sen kokevat yhä vähemmistönä olevat naiset. (emt.) Toinen palomiesyhteisöön tyypillisesti liitetty arvo on työväenluokkaisuus ( esim. Desmond kuvaa, kuinka toimistopöytä määritellään yhteisössä kuuluvan keskiluokkaiseen manageeriseen maskuliinisuuteen, paperien maailmaan, kun taas metsät representoivat vapautta, villiä eräämaata ja työväenluokkaista maskuliinisuutta. (emt.) Ylipäätään työväenluokkaisuuteen on liitetty vahvasti yhteisöllisyyden korostaminen, kun taas porvaristoon ja myöhemmin keskiluokkaisuuteen on liitetty individualismi ( Skegg 2002, 3 ). Lisäksi tutkijat kiinnittävät huomiota paloasemien fyysisiin puitteisiin, jotka kuvataan vaatimattomiksi. Maskuliininen yhteisö Kolmas palomiesyhteisöön liitetty piirre on maskuliinisuus ( Baigent 2001; Ericson 2003; Scott 2005; Desmond 2005; yhteenveto myös Krause 2007; Pachlok 2007 ja 2009 ). Palolaitoksen olemassaolon tarkoitukseksi, jonkinlaiseksi jaetuksi ymmärrykseksi, Baigent nimeää tulen taltuttamisen ja humanitääristen palvelujen antamisen. Tämän seurauksena Kaprow päättelee, että palomiehet ajattelevat kuuluvansa eliittiammatin edustajiin. Kaven ( 1998 ) lähestyy palomiesyhteisöä sen käyttämän slangin näkökulmasta ja myös hän päätyy pitkälti samankaltaisiin käsityksiin palomiesyhteisöstä kuin Baigent. Desmond puhuukin ns. Tuloksissaan Baigent kuitenkin asettaa näkemyksen pyyteettömästä yleisön palvelijasta kyseenalaiseksi ja liittää palomiesten kuvaamaan pyyteettömään muiden auttamisen haluun henkilökohtaisen halun testata ja osoittaa omaa maskuliinisuuttaan palomiestyön kautta. Pacholok 2009 ) tai erilaisten maskuliinisuuksien ( esim. auktoriteetin vastaisuus, ruumiillisen työn ja käytännöllisen kyvykkyyden arvostaminen ja teoreettisen tiedon halveksinta, omanlainen kielenkäyttö, kepposet, seksismi, huumori sekä nopeasti saavutettava hyvä palkkataso
Persoonallisten tekijöiden ja testosteronin välisiä yhteyksiä selvitelleessä tutkimuksessa palomiehet kuvataan pelottomimpina ja vähemmän kommunikoivina, sulkeutuvina ja vähemmän sovittelevampina kuin muut ( Fann Dabbs 2003 ). Avioliiton onnistumisen edellytyksinä on listattu hyvä itsetunto, keskimääräistä voimakkaampi identifioituminen pelastustyöhön sekä pieni lapsiluku ( Fjelstad 1978 ). Scott 2005 ) Jonasse ( 1995) kytkee omassa jaetun tietoisuuden rakentumista tarkastelevassa artikkelissaan analyysinsä yksityiskohtaiseen yksittäisen toiminnan (pensaspalosammutus) vaiheiden tarkasteluun. Palomiesten suhtautumista omaan työhönsä on myös tutkittu, ja todettu, että palomiesten arvostus ammattiaan kohtaan lisääntyy työkokemuksen karttuessa ( Kaukonen 1998 ). Palolaitosten vähitellen tapahtuvan ”avautumisen” ja heterogeenistymisen voidaan ajatella tulevaisuudessa haastavan tätä tutkimuksissa rakentuvaa ymmärrystä palomiesyhteisöstä ja palomiesidentiteetistä (valkoinen heteroseksuaalinen mies) ( vrt. Näiden yksityiskohtien lisäksi palomiesten avioerojen on todettu olevan yleisempiä kuin keskimäärin ( Fjelstad 1978; Hildebrand 1983; Hildebrand 1983; McCarty 1975; Martin 1980; Hall Hockey Robinson 2007, 537 ). McCarthy ( 1975 ) on todennut, että 45 % hänen tutkimukseensa osallistuneista palomiehistä (otos 100 hlöä) koki ammattinsa vaikuttavan heikentävästi avioliittoon. Tracy toteaakin, että palomiehet eivät juurikaan puhuneet hänen tutkimuksessaan ambulanssityöstä tai jos puhuivat, sävy oli negatiivinen. Lisäksi eroprosentin on todettu nousevan samassa suhteessa palveluksessa oloajan kanssa. ( Emt.; vrt. Vasta 2000-luvulla on alkanut ilmestyä tutkimuksia, joissa palomiehiä ja palomiesyhteisöä on tarkasteltu myös esimerkiksi osallistuvan havainnoinnin menetelmin. Esiin tulevat myös palomiestyössä tarvittavien välineiden kirjo ja merkitys ( ks. McCall 2002, Grundy 2000; Watt 2002 ). Maleta 2009; Baigent 2001; Scott 2005 ). Tällöin pensaspalotoiminnasta ei muodostu yksittäisten palomiesten yksinään suorittamia urotekoja, vaan pikemminkin ennen kaikkea yhteisöllistä ja ammatillista toimintaa. ( vrt. myös Traut Larsen Feimer 2000 ). Uudenlainen ja kokonaisvaltaisempi tieto palomiesyhteisöstä on ensisijaisen tärkeää mietittäessä esimerkiksi pelastustoimen tai yksittäisen palomiesyhteisön kehittämistä ja kehittämisen keinoja. Omista tunteistaan selvillä olevilla palomiehillä on todettu vähemmän kognitiivisia vaikeuksia kuten ”silmissä mustenemista” tai vaikeuksia ajatella selvästi harjoituksen aikana ( Gohm Baumann Sniezek 2001 ) kuin muilla. Scott 2005 ) Valtaosa ennen 2000-lukua ilmestyneistä palomiehiä tai palomiesyhteisöä koskevasta tutkimuksesta on tehty kvantitatiivisilla menetelmillä, mikä määrittää sitä, millaista tietoa tutkimuksissa syntyy. Työkokemus lisää ammatin arvostusta Myös palomiehiä on tutkittu eri näkökulmista. myös Weick 1996 ja 2001 ). Wexler ja McGrathin ( 1991 ) mukaan 25–30-vuotiaat palomiesten vaimot olivat eniten huolissaan palomiestyön aiheuttamasta erosta ja vaaroista. Myös kiireellisistä pelastustehtävistä poikkeavat työtehtävät ja niiden lisääntyminen tullevat muuttamaan palomiestyötä, -yhteisöä ja palomiesten identiteettityötä. Myös työtyytyväisyyden on todettu liittyvän virkavuosien määrään ( Duffy-Ganster Shaw 1998; Ks. 2002 ). Nämä tutkimukset tuottavat palomiesyhteisöstä ja sen toiminnasta erilaista tietoa, mikä yhdistettynä kvantitatiiviseen tietoon rakentaa kokonaisempaa ymmärrystä yhteisöstä ja sen toiminnasta. Palomiehet ovat onnistuneet muuntamaan myös käsityksen palomiesten likaisista käsistä, naamasta tai savuisista varusteista pikemminkin kunnioitusta kuin häpeää herättäviksi ( Desmond 2006 ). 4/2010 47 2005 ). 4/2010 47. Palomiesslangi ( Kaján 1998 ) rakentaa palomiehistä käsitystä fyysistä työtä ja hälytyksissä mukana olemista arvostavina. Palomiesten arvostus ammattiaan kohtaan lisääntyy työkokemuksen karttuessa. Myös palvelusvuosien määrän on todettu lisäävän stressiä ( Murpyhy jne. Palomiesten uupuminen on puolestaan liitetty tutkimuksissa esimerkiksi koulutuksen, taitojen ja kyvykkyyden hyödyntämiseen työssä, sopeutumiskykyyn, kunnianhimoon, harkitsevuuteen, sosiaalisuuteen, koulumenestykseen ja älykkyyteen ( esim
3 2 18 19 14 11 10 Vanhempi opettaja Timo Väisänen vastaa palavan nesteen simulaattorista. 4/2010 49. 4/2010 49 > 38 hehtaarin suuruinen alue noin 10 km:n päässä Pelastusopistolta Korvaharjulla > 23 harjoituskohdetta, Euroopan suurimpia harjoitusalueita > runsaan neljän miljoonan euron investointikustannukset > suurin osa rahoituksesta EU-tukea > koulutuksessa käytetään vuosittain 400–500 romuautoa > Helsingin pelastuskoulu käyttää harjoitusaluetta neljä kertaa vuodessa Merkittävä osa Pelastusopistossa toteutettavasta käytännön koulutuksesta tapahtuu harjoitusalueella, ja se on käytössä niin ammatillisessa peruskoulutuksessa kuin erilaisilla täydennyskursseilla
Tämä toisaalta on vastoin sitä, että pelastajatutkinnosta valmistuvien keski-ikää saataisiin alemmaksi. Myös moottorisahan käyttämistä pitää harjoitella. – Tietokonetta osataan kyllä käyttää, mutta vanhat perustaidot ovat kadonneet, Parviainen sanoo. Kahvasta otetaan kiinni aivan lyöntiosan vierestä eikä varren päästä. Myöskään kulmahiomakoneen käyttö ei ole kaikille tuttua eikä sen laikan vaihtaminen ja esimerkiksi kankeaminen tai vipuvarren käyttäminen ei ole hanskassa. Betonipilareiden kankeamista kokeillaan. – Tällainen osaamattomuus on yleistynyt pikku hiljaa. Poraaminen on palomiehen hommaa, sanoo ap-kurssi 69:n Antti Pöllänen. Esimerkiksi hydraulisissa pelastustyökaluissa saattaa tulla teknisiä ongelmia ja silloin pitää ottaa käyttöön vanhat konstit. Hydrauliikka voi pettää – Vaikka pelastajan välineet ovatkin teknisesti kehittyneet, mikä on myös hyvä asia, ei saisi kuitenkaan unohtaa käden tekemisen merkitystä. Ennen koiralta loppuu kusi kuin palomieheltä konstit, on palomiesten keskuudessa lentävä sanonta. Tähän on ikään kuin ajauduttu ja siihen on syytä nyt kiinnittää huomiota, Jukka Parviainen korostaa. Kairan käytössä on myös opeteltavaa, ettei sitä käytetä kuin tuuraa, jolloin terä rikkoutuu. Pelastustoimintaopetuksen yksikön johtaja Ismo Huttu sanoo, että tätä varten on jo katsottu harjoitusalueelta sopivaa paikkaakin. Voidaan opetella esimerkiksi kulmahiomakoneen laikan vaihtoa ja Koiran kusi onkin viemässä pidemmän korren Palomiehen konstit katoavat käden taitojen myötä Teksti: Esa Aalto Kuvat: Kimmo Kaisto rautakangen käyttöä. Myllyniemen selvityksessä tuotiin myös esille, että käden taitoja arvostetaan yhä paljon. Pelastajan työssään tarvitsemia yleisimpiä työkaluja ja niiden oikeata käyttöä käytäisiin läpi. Myllyniemi esitti ratkaisuksi jopa pääsyvaatimusten uudistusta, jossa pelastajilta vaadittaisiin tekninen pohjakoulutus ja lukiosta suoraan voisi hakea vain alipäällystötai päällystökoulutukseen. Jukka Parviainen ideoi opiston harjoitusalueelle kätten taitoja opettavaa rastikoulutusta. 50 4/2010. Tilanteissa se korostuu myös teknisten laitteiden osaamattomuutena. P elastustoimintaopetuksesta vastaavat opettajat ovat havainneet, että uusi pelastajakurssisukupolvi on aikalailla hukassa kätten taitojen kanssa. Urapolkuasiaa selvitellyt Pekka Myllyniemi totesi loppuraportissaan, että käden taitojen todettiin heikentyneen selvästi aikaisempaan verrattuna, vaikka kyse on edelleen tärkeästä pelastajan ammattitaidon osa-alueesta. Esimerkiksi kirveellä veistää kakkosnelosesta tukiparruja tai muuta vastaavaa. Opettaja Jukka Parviainen onkin ideoinut, että pelastajakurssin ensimmäiseen vuoteen tulisi sisällyttää lyhyt jakso, jossa opetettaisiin pelastajan työn kannalta keskeisimpiä käden taitoja. Tämäkään ei ole nykypolvelle itsestään selvää, Parviainen sanoo, – Myös vasaraan tarttuminen on monille vierasta. Rastikoulutusta tulossa – Tarkoitus olisikin alkaa antaa rastikoulutuksen tapaan oppia käden taitojen vahvistamiseksi. Pelastusopiston pelastustoimintaopetuksesta vastaava opettaja Jukka Parviainen ei ole enää varma, pitääkö sanonta kutinsa. Koulutuksessa muistutettiin myös, että P3 antaa aina määräyksen oven lukon rikkomisesta
Mutta kyllä tässä saa hyvät valmiudet työhön. Hyvää harjoitusta tässä saa, ei tällaisia keikkoja joka päivä tule vastaan työelämässä. – Valmistelemme harjoitusalueen käyttökuntoon koulutusta varten opettajien antamien valmisteluohjeiden mukaan, Karp kertoo. Juho Törmänen, Oulu (pelastajakurssi 69) – Vielä on puoli vuotta koulutusta jäljellä. Kokonaisuutena oikein hyvä kurssi, mutta toki on kehittämisenpaikkojakin. – Eniten ehkä kaipaa koulutuksellista yhteistyötä muiden kurssien kanssa. Myös ennaltaehkäisevä työ on tärkeätä, kesämieheksi kotikaupunkiinsa menevä tuleva palomies sanoo. – Harjoituspaikkoja pitää päiMITÄ MIELTÄ. – Työntekijöiltä vaaditaan esimerkiksi metallija puurakenteiden käsittelytaitoja. – Tärkeintä on saada oppia, miten pystyy toimimaan yksikön ja työvuoron esimiehenä sujuvasti ja työturvallisuus huomioiden. Karp on työskennellyt harjoitusalueen kunnossapitoja huoltotöissä jo yhdeksän vuoden ajan. Kaikkea on sopivassa suhteessa. Päässä pitää olla jotakin muutakin kuin jauhoja. Hitsauslaitteet ovat esimerkiksi kovassa käytössä. – Työskentelin aikaisemmin rakennusalalla, josta töiden vähennettyä halusin hakeutua uudelle alalle ja tämä kiinnosti. Veturimiehet ovat erikseen. Monipuolisuus on parasta. – Halusin myös alalle, jossa työskennellään yhdessä. Eikä motivaatiota joudu hakemaan, vaan opiskelija jaksaa panostaa. Paloelementtejä on siksi jatkuvasti korjattava ja huollettava. – Opintojen rakenteessa voitaisiin myös huomioida se, että kaverit sijoittuvat töihin hyvinkin erilaisiin paikkoihin. – Harjoitusalueen rakenteet vaativat paljon huoltoa, koska täällä käytetään koulutuksessa huomattavassa määrin tulta. Tiivistämistä ja järkeistämistä tarvittaisiin erityisesti teoriaopetuksessa. Mielestäni asiat käsitellään lyhyesti ja ytimekkäästi. Karp kehuu työtään hyväksi ja monipuoliseksi. Teksti: Esa Aalto Kuvat: Kimmo Kaisto ja Pelastusopisto. Mitä mieltä opiskelijat ovat koulutuksestaan. Paljon tietoa pitää niinkin lyhyessä ajassa omaksua. Tommi Katila, Lahti (ap-kurssi 30) – Käsiteltävät aihealueet ovat oikein hyviä, mutta painotuksia voisi muuttaa. Käytännön harjoitteita tarvitaan lisää ja erityisesti enemmän harjoituksia yhdessä pelastajakurssin kanssa. Tällaiseen koulutukseen ei myöskään eksytä, vaan tänne todellakin halutaan. – Myös fyysinen työ kiehtoo ja psyykkisellä vahvuudellakin on tässä tärkeä merkityksensä. Pelastusopiston harjoitusalueella käy vilske ja vilinä, kun usealla harjoituspaikalla tehdään koulutuksen mukaisia harjoitteita. Haastattelu: Esa Aalto Kuvat: Kimmo Kaisto 4/2010 51 Harjoitusalueen kunnostajalla riittää töitä vittäin valmistella hyvinkin erilaisia koulutustilanteita varten. Erilaista koulutusta annetaan sopivassa suhteessa; se on monipuolista ja haasteellista. Jonkinlainen räätälöity opetussuunnitelma olisi hyvä. Timo Havia, Valkeakoski (ap-kurssi 30) – Koulutus päättyy tänä keväänä. Koulutus on laadukasta ja se etenee ripeästi. – Uusi palotalosimulaattori on kyllä helpottanut työtä, koska siellä ei entiseen tapaan käytetä tulta, Jouni Karp kertoo. Veli-Matti Karjalainen, Jyväskylä (pelastajakurssi 66) ”– Koulutus on laadukasta ja opettajat osaavat hommansa. Mutta hyvät valmiudet työelämään koulutus antaa. Tähän voisi yrittää jonkinlaista kompromissia etsiä koulutuksessa. Opettajat antavat myös paljon hyviä ideoita harjoituspaikkojen valmistelemisessa. Hulkontieltä ei ajella valmistautumattomalle alueelle, vaan harjoitusalueesta pitää huolta ISS-Palveluiden huoltoasentaja Jouni Karp yhdessä seitsemän henkilön kanssa. Parhaillaan olemme koulutuksessamme toista kertaa yhteisharjoituksessa pelastajakurssilaisten kanssa ja tässä pääsee harjoittelemaan esimiehen hommaa. – Yhteistyö opiston ja opettajien kanssa toimii erinomaisesti. Palomiestaitoja opetetaan tehokkaasti, onhan koulutusaikakin aika lyhyt, vain 1,5 vuotta. Myös yhdessä ideoidaan tarvetta valmistella harjoituspaikkoja koulutuskäyttöä varten. – Mielenkiinnolla odotan kesää, kun menen ensimmäiseen kesämiestehtävään Kemiin. 4/2010 51 P elastusopiston harjoitusalueella tarvitaan paljon harjoituspaikkojen huoltamista ja niiden valmistamista koulutuskäyttöön. – Tärkeintä tässä työssä on se, että asiakas saa parhaimman mahdollisen avun. Meitä on alipäällystökurssilla niin isoilta kuin pieniltä paikkakunnilta ja tehtävätarpeet ovat erilaiset. Harjoitusalueella on erilaisia rakenteita, joiden kunnossapitoja korjaustoimintaan tarvitaan erilaista osaamista. Tällä alalla tulevaisuus on siinä mielessä valoisampi
JOHTO 2010 -harjoituksissa harjoituskohteena toimineen Loviisan ydinvoimalaitoksen alueelle perustettiin fyysisesti toimintaalueenjohtoelin kahden Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen päällystöviranhaltijan toimesta. Ne on ajastettu kuvaamaan yksikön todellista ajoaikaa asemapaikalta harjoituskohteeseen. Heidän lisäkseen harjoituskohteessa harjoittelivat Loviisan pelastusaseman paloesimies ja voimalaitoksen suojeluesimies. Heidän tehtävänsä oli tehdä tilannearvio ja välittää se vielä matkalla oleville virtuaalisille yksiköille. Lähes kaikkien harjoitukseen osallistuneiden tapahtumaeditorit oli ajastettu siten, että ne kuvasivat yksikön todellista ajoaikaa kohteeseen. Ainostaan kaukaisempien yksiköiden ajoaikaa oli nopeutettu muutamalla minuutilla, jotta heidätkin saataisiin harjoittelemaan resurssien organisoitumista ja tilanneJOHTO 2010 -harjoituksissa testattiin uutta harjoitusmallia Harjoitukseen osallistuivat myös Juha Lahtinen (vas.) ja Tero Vanhamaa Kymenlaakson pelastuslaitokselta. helmikuuta pelastustoiminnan johtamisen harjoitteluun kehitettyä uutta harjoitusmallia neljässä samansisältöisessä harjoituksessa, joista käytettiin yhteisnimitystä JOHTO 2010. Teksti: Jorma Kuikka, paloinsinööri, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos, JOHTO 2010 -harjoitusten johtaja Kuva: Vesa Leinonen, Kymenlaakson pelastuslaitos Kuvassa navigointinäppäimet. Simuloi onnettomuustilannetta Uuteen harjoitusmalliin perustuvan tapahtumaeditorin ensimmäinen kehitysversio perustuu yksilöllisesti laadittuihin PowerPoint-esityksiin. Siellä harjoitukseen osallistuvat tiedustelevat pelastustoiminnan johtajalta sijoittumistaan pelastusorganisaatiossa, aivan kuten oikeassa onnettomuustilanteessa. Tietokoneen näytöllä on esillä tapahtumaeditorin näkymä. Harjoitusmallin mukaisessa harjoituksessa pelastustoiminnassa käytettävät resurssit voidaan kasata laajalta alueelta ilman, että kukaan harjoitukseen osallistujista on fyysisesti varsinaisessa harjoituskohteessa. Näppäimet on linkitetty hyperlinkeillä tapahtumaeditorin sisällä oleviin dioihin. Koulutusmateriaalit sijoitetaan tapahtumaeditoriin siten, että niillä kuvataan esimerkiksi kohdekortista tai -tiedostosta löytyvää materiaalia, johon perehdytään ajomatkan aikana. Tapahtumaeditorilla pyritään simuloimaan oikean onnettomuustilanteen mukaisia asioi ta heti tehtävän alusta. Tapahtumaeditoriin voidaan sisällyttää erilaista koulutusmateriaalia, kuten VIRVE-puheryhmät, tietoa toisen organisaation resursseista ja tietoa itse harjoituskohteesta. Kuvia, karttoja ja pohjapiirroksia Pelastustoiminnan johtajan määräyksen mukaisesti harjoitukseen osallistujat valitsevat tulokynnyksellä tapahtumaeditorin tehtävävalinnasta paikkansa organisaatiossa. Pelastustoiminnan johtaja on yksi harjoituksiin osallistuvista henkilöistä ja hän määrää tulokynnykselle saapuneet resurssit oman harkintansa mukaisesti joko avukseen toiminta-alueen johtoelimeen, kaistanjohtajiksi tai kaistoilla toimiviksi resursseiksi. 52 4/2010 Itä-Uudenmaanja Kymenlaakson pelastuslaitosten henkilöstö testasi 15.–18. Harjoituksilla pyrittiin myös perehdyttämään Kymenlaakson pelastuslaitoksen henkilöstöä harjoituskohteena toimineeseen Loviisan ydinvoimalaitokseen sekä pääkaupunkiseudun neljän pelastuslaitoksen yhteisesti laaditun johtamisen yleisohjeen mukaiseen organisoitumiseen ja VIRVE-viestintään. Näitä ovat esimerkiksi pelastustoiminnan kenttäjohtamisohjelmiston karttanäkymä ja siinä oleva tieto muiden tehtävään osallistuvien yksiköiden sijainnista. 52 4/2010. I tä-Uudenmaan pelastuslaitokselta harjoituksiin osallistui 20 ja Kymenlaakson pelastuslaitokselta 26 operatiivisissa tehtävissä työskentelevää päällystöön tai alipäällystöön kuluvaa henkilöä. Harjoitusten tavoitteena oli saada kokemuksia sekä harjoitusmallin että tapahtumaeditorin soveltumisesta pelastustoiminnan johtamistoimintojen harjoitteluun. Harjoitusmalli perustuu onnettomuustilanteeseen liittyvien tapahtumien ja näkymien simulointiin PowerPoint-esitykseksi laaditun tapahtumaeditorin avulla. Harjoitukseen voidaan osallistua omilta asemapaikoilta normaalina työaikana ja siitä voidaan tarvittaessa irtautua oikeaan hälytystehtävään. Tämä on merkittävä tekijä niin taloudellisesti kuin ajankäytöllisesti. Muut harjoitukseen osallistuneet henkilöt toimivat joko Kymenlaakson pelastuslaitoksen tiloissa Kotkassa tai Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen tiloissa Porvoossa. Tapahtumaeditoriin on laadittu jokaiselle johtamistasolle erilaiset valokuvat harjoituskohteeseen kuvatusta tilanteesta. Tällä pyritään siihen, että harjoitukseen osallistujat joutuvat välittämään tilannekuvaa kaistoilla toimivilta yksikönjohtajilta kaistanjohtajille ja edelleen toiminta-alueen johtoelimelle. navigointinäppäimillä. Tämän valinnan jälkeen harjoitukseen osallistuja voi liikkua erilaisten näkymien (valokuvia, karttoja ja pohjapiirroksia) välillä ns. Harjoitusmallissa tapahtumaeditorit toimivat itsenäisesti kuvitellulle tulokynnykselle saakka
helmikuuta ja viimeisen työviikkonsa 17.–21.5.2010. Jo ennen varsinaisia kokeiluhätäkeskuksia aloitettiin Ylivieskassa kokeilu, jossa viranomaisten yhteinen hälytyskeskus laitettiin saman katon alle. Harrastuksissa VPK-toiminnan lisäksi Pekan mieleen on ollut pesäpallo, jota hän on itsekin harrastanut. JOHTO 2010 -harjoitukset ja uuden harjoitusmallin testaaminen edellytti myönteistä suhtautumista Itä-Uudenmaanja Kymenlaakson pelastuslaitosten johdolta. Internetistä liekkejä ja savua JOHTO 2010 -harjoitusten tapahtumaeditorien valokuviin lisättiin internetistä ilmaiseksi ladattavan Simulators 6 -ohjelmiston avulla liekkejä ja savua. Palautteen perusteella kyseisen harjoitusmallin käyttöönotto vaatii pidemmän kuin puolen tunnin koulutusjakson ennen harjoitusta varsinkin silloin, kun harjoitusmallilla harjoitellaan ensimmäisen kerran. Kehitysversio testissä suuronnettomuusharjoituksessa 2011 Harjoitusmallia ja tapahtumaeditorin seuraavaa kehitysversiota on tarkoitus testata seuraavan kerran vuoden 2011 aikana järjestettävässä suuronnettomuusharjoituksessa. Teksti: Jarmo Haapanen vs.pelastusjohtaja Palokuntauraa yli 40 vuotta. Harjoituskohteena tulee tuolloin toimimaan Kilpilahden teollisuuslaitosalue, jonne oikeassa onnettomuustilanteessa jouduttaa mahdollisesti kutsumaan resursseja useista pääkaupunkiseudun pelastuslaitoksista. Sittemmin tuo kokeilu oli viemässä kohti virallisia valtion kokeiluhätäkeskuksia, joista Ylivieskan hätäkeskus oli yksi. Myös pitkä kunnallinen palvelus on tuonut asiaankuuluvat huomionosoitukset. Palautetta kerättiin lisäksi lähettämällä jokaisen harjoitukseen osallistuneen henkilön sähköpostiin linkki sähköiseen kyselyyn. palopäällikön tehtävän Ylivieskassa. VPK:n päällystökurssin Pekka suoritti vain 18-vuotiaana Valtion Palokoulussa 1965. Ne helpottavat harjoitukseen osallistujien tilannekuvan muodostamista ja eläytymistä itse harjoitukseen. Jokilaaksojen pelastuslaitoksen aloittaessa vuoden 2004 alussa Pekka Similä nimitettiin toimi alueen päällikön tehtävään ja johtoryhmän jäseneksi, jossa hän on toiminut eläköitymiseensä asti. Ammatiksi Pekan VPK-toiminta alkoi muuttua hyvin pian tuon jälkeen, sillä hän valmistui silloiselta Valtion Palokoulun alipäällystöluokalta jo 30.11.1968. pelastusjohtajana noin 11 kuukauden ajan. Harjoitukset oli alun perin tarkoitus järjestää siten, että siihen osallistutaan työvuorosta ja omalta työpisteeltä käsin. Palopäällikkö Pekasta tuli 3.1.1970, jolloin hän aloitti hieman yli kuukauden mittaisen vs. Tämä ennakkokäsitys osoittautui kuitenkin vääräksi, sillä palautteen perusteella harjoitusmalli herättää mielenkiinnon päästä tutustumaan harjoituskohteeseen. Palautteen perusteella harjoitukset nähtiin erittäin tarpeellisena ja ennen kaikkea erinomaisiksi VIRVE-harjoituksiksi. Tuon jälkeen hän oli muutaman kuukauden kunnan muissa töissä ja palasi vs. Laskennallisesti hänellä tulee tasan 40 vuotta pelastustoimialan työpalvelusta täyteen 17.5.2010. Molempien pelastuslaitosten johto kuitenkin katsoi, että on tärkeää testata rauhassa uutta harjoitusmallia ja ennen kaikkea perehtyä merkittävään riskikohteeseen. Kaikille harjoitukseen osallistuneille henkilöille jaettiin myös kirjallinen kyselylomake. Sitä myöten Pekasta tuli Ylivieskan yhteistoiminta-alueen aluepalopäällikkö 1976. Keväällä ja alkukesästä 2010 Pekka on harjoitellut eläköitymistä pitämällä vielä pitämättömiä lomia ja tasoitusvapaita. Viimeisen alueellisen päällystövarallaoloviikkonsa hän teki 19.–26. Muita harrastuksia Pekalla on Rotary-toiminta ja viime vuosina golf on vallannut tilaa Pekan vapaa-ajasta. Tuolloin mukaan kutsuttaneen Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen lisäksi Helsinginja Keski-Uudenmaan pelastuslaitokset. Erityiskiitokset JOHTO 2010 -harjoitusten käytännön toteutuksista ja tapahtumaeditorin kehittämisestä ansaitsevat Kymenlaakson pelastuslaitoksen viestipäällikkö Vesa Leinonen ja Loviisan voimalaitoksen suojelumestari Petri Tonteri. 4/2010 53 kuvan välittämistä sekä tietenkin tarvittavien toimenpiteiden tekemistä harjoituskohteessa. Hän on toiminut pesäpallotuomarina ja pesäpallourheilun muissa taustajoukoissa, muun muassa Ylivieskan Kuulan pesäpallojaostossa kolme vuosikymmentä, perustajana ja puheenjohtajana Keskipohjanmaan Pesisi ry:ssä. palopäällikön tehtävään 22.6.1970, jossa hän toimi siihen asti kunnes valittiin vakinaiseen palopäällikön virkaan 1.4.1971 alkaen. Harjoitusten päätavoitteena oli testata uuden harjoitusmallin toimivuutta, jolloin harjoitusten osallistujilta kerättiin palautetta kolmella eri tavalla. Palokuntauransa Pekka aloitti Ylivieskan VPK:ssa 60-luvun alussa ensin palokuntapoikana ja sittemmin miehistössä. Alueellisen pelastustoimen muodostamisessa Pekalla oli keskeinen rooli sen kehittämisessä hänen toimiessa yhtenä alueen valmistelijana. Lisäksi vuosina 2005–2006 Pekka toimi vs. Ensimmäiseksi palautetta kerättiin kaikilta harjoitukseen osallistuneilta heti harjoituksen jälkeen suusanallisesti VIRVEn ryhmäpuheluna. Pekka lienee tuolloin ollut yksi Suomen nuorimmista palopäälliköistä. Pekka Similä on ollut ennakkoluuloton kehittäjä omalla alueellaan. Vuoden 1975 paloja pelastustoimilain jälkeen lääninhallitusten oli määriteltävä pelastustoimen yhteistoiminta-alueet ja nimettävä niihin aluepalopäälliköt. Vuosien varrella Pekan työura pelastusalan hyväksi on huomioi tu Palopäällystöliiton ansiomitalilla, SPEKin ansiomitalilla ja -ristillä, sisäasiainministeriön myöntämällä Paloristillä sekä viime itsenäisyyspäivänä Tasavallan presidentin myöntämällä Suomen Leijonan ansioristillä. Lisäksi kuviteltiin, että harjoitusmalli voisi poistaa tai ainakin vähentää fyysisten kohdetutustumisten tarvetta. Harjoituksissa käytetyn tapahtumaeditorin ensimmäinen kehitysversio ei sisällä aikaan sidottuja valokuvien tai animaatioiden vaihtumisia, mutta niiden käyttöä pohditaan seuraavassa versios sa. Urbaanina legendana elää tieto, että Pekan golffariuran alkuaikoina jokin hänen golfpalloistaan olisi matkannut Raahen Rautaruukin tehtaalle Nivalan golfkentän ohittaneen malmijunan kyydissä. Harjoitusjärjestelyihin ja harjoitusmalliin sekä tapahtumaeditoriin oltiin pääosin tyytyväisiä. Animointiohjelmisto Simulator 6: http://www.firesimulator.com JOHTO 2010 -harjoituksissa testattiin uutta harjoitusmallia Pitkän, yli 40 vuotta kestäneen virkauran Ylivieskan paloasemalla tehnyt Pekka Similä jää ansaitsemalleen eläkkeelle 1.7.2010 alkaen
Kullekin työntekijäryhmälle annetaan ohjeistus eri paloluokkien palokohteissa tarvittavasta suojavarustuksesta. Suojavarustevalinta palokohteen ja työtehtävien mukaan Palavat materiaalit ja palo-olosuhteet vaikuttavat merkittävästi palossa syntyviin epäpuhtauspitoisuuksiin. Espoo, VTT. Espoo, VTT. Palokohteissa työskenteleville annetaan suojautumissuositukset, jotka määräytyvät palovahinkojen laajuuden ja työtehtävien laadun mukaan. Asuntopaloihin ja niiden jälkitoimiin liittyy tämän vuoksi merkittävä altistumisen vaara. VTT Tiedotteita 2531. VTT Tiedotteita 2512. + 1 liites. Internetissä vapaasti saatavilla olevassa oppaassa kuvataan tulipaloissa syntyviä yhdisteitä, palopaikoilla työskentelevien mahdollisia altistumisreittejä näille kemikaaleille sekä niiden terveydellisiä haittavaikutuksia. & Paloposki T. Toisin kuin esimerkiksi teollisuuspaloissa, asuntopalojen yhteydessä ei aina tarpeeksi hyvin ymmärretä palopaikkakäyntien ja jälkisaneeraustyön aikaista suojautumistarvetta. Lisätietoa suojavarustuksen toimivuudesta ja käytännöllisyydestä hankittiin todellisten tulipalokohteiden saneeraustyön aikana suoritettujen case-tutkimusten avulla. Tutkimuksessa toteutettiin asuntopaloa jäljitteleviä palokokeita, joiden jälkeen suoritettiin altistumismittauksia poltetuissa tiloissa työskenteleville vapaaehtoisille koehenkilöille. 54 4/2010. Tillander K., Hakkarainen T., Paloposki T., Järnström H., Laitinen J., Mäkelä M. Kemikaalialtistumista voidaan vähentää oppaassa esitettävin teknisin keinoin ja henkilösuojaimin. Esimerkiksi raskaassa palosaneeraustyössä työntekijä hengittää tiheämmin ja joutuu enemmän kosketuksiin likaantuneiden pintojen kanssa kuin fyysisesti kevyempää ja muutenkin aivan toisentyyppistä työtä tekevä vahinkotarkastaja. 2. Jotta palokohteissa työskentelevät entistä paremmin tiedostaisivat työhönsä liittyvät altistumisriskit ja osaisivat riittävästi suojautua terveydelle haitallisilta yhdisteiltä, Työterveyslaitos ja VTT ovat laatineet suojautumisoppaan kemikaalialtistumisen vähentämiseksi [1]. 2009. 030 474 7208, juha.laitinen@ttl.fi Erikoistutkija Tuula Hakkarainen, p. Lisätietoja: Vanhempi tutkija Juha Laitinen, p. Tulosten perusteella määriteltiin työsuorituksen kannalta tarkoituksenmukainen suojavarustus, joka antaa riittävän suojan haitallisia yhdisteitä vastaan. Kemikaalialtistumisen vähentäminen palokohteissa. Tulipalon aikana palamisreaktioissa syntyy haitallisia yhdisteitä, joista osa päätyy palokohteen pinnoille ja voi vapautua palon jälkeen sisäilmaan. Palokohteiden savu-, nokija kemikaalijäämät ja niiden vaikutukset työturvallisuuteen, osa 2. Oppaassa palot on luokiteltu neljään luokkaan, joista kolme on eriasteisia huoneistopaloja ja neljäs teollisuuspalo. Espoo, VTT. Altistumismittauksissa määritettiin koehenkilöiden altistuminen bentseenille ja polysyklisille aromaattisille hiilivedyille (PAHyhdisteille) käytettäessä erilaisia suojautumistasoja. Tutkimushankkeen ensimmäisessä vaiheessa tarkasteltiin palosaneeraajien altistumista [2], ja toisessa vaiheessa keskityttiin palokohteessa ennen saneerausta työskentelevien ja vieraile vien ihmisten altistumisen arviointiin [3]. 54 4/2010 T yöterveyslaitos ja VTT ovat laatineet suojautumisoppaan asuntopalokohteissa tulipalon jälkeen työskentelevien ihmisten kemikaalialtistumisen vähentämiseksi. Ohjeistus pohjautuu tutkimustietoon Suojautumisohjeet perustuvat VTT:n ja Työterveyslaitoksen yhteisprojektiin, jossa tutkittiin asuntopalokohteissa palon jälkeen työskentelevien ihmisten altistumista terveydelle haitallisille yhdisteille. VTT Working Papers 103. 2008. Palokohteiden savu-, nokija kemikaalijäämät ja niiden vaikutukset työturvallisuuteen. & Oksa P. Sitä vastoin hiukkasmaiset yhdisteet pysyvät pinnoilla pitempään ja altistavat useiden viikkojenkin jälkeen. Erilaisiin palokohteisiin ja erilaisiin työtehtäviin tarvitaan siis eri tyyppinen suojavarustus. 3. 36 s. Lähdeviitteet: 1. Altistumista suositellaan seurattavaksi vuosittain altistumisselvitysten avulla ja mittaamalla altisteiden aineenvaihduntatuotteita virtsasta tai verestä. Tillander K., Järnström H., Hakkarainen T., Laitinen J., Mäkelä M. & Oksa P. Työntekijät on jaettu kolmeen ryhmään pohjautuen työskentelyaikaan palopaikalla. Työntekijät, jotka ovat käsitelleet syöpävaarallista ainetta tai muutoin altistuneet sille vähintään 20 työpäivänä vuodessa, on ilmoitettava syöpävaarallisille aineille altistuvien rekisteriin (ASA-rekisteri). Tärkeitä tekijöitä suojautumistason valinnassa ovat myös suoritettavat työtehtävät ja niiden fyysinen rasittavuus. Polttokokeet ja altistumisen arviointi. Polttokokeet, case-tutkimukset ja altistumisen arviointi. Laitinen J., Mäkelä M., Oksa P., Hakkarainen T., Tillander K. Suojautumistarpeeseen vaikuttaa myös se, missä vaiheessa palon jälkeen kohteeseen mennään. Näille yhdisteille altistuvat aluksi sammutushenkilöstö ja myöhemmin palontutkijat, vahinkotarkastajat ja palosaneeraajat. 67 s. 59 s. 020 722 4828, tuula.hakkarainen@vtt.fi Suojautumisopas on vapaasti saatavilla internetissä: http://www.vtt.fi/ inf/pdf/tiedotteet/2010/T2531.pdf VTT TIEDOTTEITA 2531 Juha Laitinen, Mauri Mäkelä, Panu Oksa, Tuula Hakkarainen, Kati Tillander & Tuomas Paloposki Kemikaalialtistumisen vähentäminen palokohteissa Suojautumisopas palokohteissa työskenteleville julkaistu Tuula Hakkarainen, Kati Tillander ja Tuomas Paloposki, VTT • Juha Laitinen, Mauri Mäkelä ja Panu Oksa, Työterveyslaitos Asuntopaloihin ja niiden jälkitoimiin liittyy merkittävä altistumisen vaara. Altistumisriski höyrymäisille yhdisteille pienenee ajan kuluessa ja jälkituuletuksen edetessä. 2010. Suositukset myös terveystarkastuksista Suojautumisoppaassa käsitellään myös palokohteissa työskentelevien terveystarkastuksia ja altistumisen seurantaa. Terveystarkastuksissa on ensisijaisesti kiinnitettävä huomiota altistumisen seurantaan ja neuvontaan, jotta syövältä vältyttäisiin
Puolet onnettomuuksista oli sattunut syövyttäville aineille ja neljäs osa palaville nesteille. Tutkimuksessa korostui erityisesti lähettävien yritysten velvollisuudet ja valvonnan merkitys. Lisäksi työssä on esitelty tärkeimmät turvallisuuteen liittyvät määräykset sekä terminaaleissa sattuneet onnettomuudet vuosina 2000–2009. Tutkimuksen perusteella turvallisuusneuvonantajan nimeäminen ja vaarallisten aineiden huomioiminen kohteiden sisäisissä pelastussuunnitelmissa ovat tärkeimmät tekijät tilapäisen varastoinnin turvallisuudessa. T ämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää se, miten vaarallisten aineiden turvallisuus suurimpien kuljetusketjujen terminaalirakennuksissa huomioidaan, ja tutkia kuljetusterminaaleissa sattuneita vaarallisten aineiden onnettomuuksia. Vastaukset kerättiin operatiivisten palotarkastusten yhteydessä. Tiedot löytyvät myös Pelastusopiston kotisivuilta: www.pelastusopisto.fi Tekijä: Pasi Vilhunen Työn nimi: Vaaralliset aineet kuljetusterminaaleissa. Asukkaiden toimintaohjeet onnettomuustilanteisiin puuttuvat yli puolesta kerrostaloista. Pelastuslaitosten tulee valistaa ja opastaa ihmisiä toimimaan oikein, tähän hyvä keino on operatiivinen palotarkastus. Tilastojen tarkoituksena on toimia suuntaa antavina, ja varsinainen tutkimus suoritettiin laadullisin menetelmin haastattelemalla kuljetusyritysten turvallisuusneuvonantajia. Opinnäytetyössä esitellään vaarallisten aineiden kuljettaminen kappaletavarana ja siihen kiinteästi liittyvä tilapäinen säilytys kuljetusterminaalissa. Samanlaisia ongelmia on ollut myös Kymenlaakson pelastuslaitoksen alueella. Ihminen on ratkaisevin lenkki, kun puhutaan kerrostalon paloturvallisuuden kehittämisestä. Tärkeintä on, että ihmiset osaisivat toimia oikein tulipalon syttyessä. Haastatteluja tehtiin neljässä kuljetusketjussa kolmella eri paikkakunnalla. Suurin osa onnettomuuksista oli aiheutunut lähetyksen rikkoontumisesta lastinkäsittelyvaiheessa. Työn tavoitteena oli tuoda esille kerrostalojen paloturvallisuuden kehitysalueet. Tämä on huolestuttava ilmiö, johon pelastuslaitosten tulee puuttua. Käytännön kokeiluissa selvitettiin savunpoistoluukkujen, kuivanousuputkien, pelastusteiden ja kerrostalojen varateiden toimintakunto. Vaaralliset aineet huomioidaan kuitenkin kuljetusketjuissa koulutuksella, ohjeistuksella ja erilaisella vahingontorjuntakalustolla. Osa tutkimuksen tuloksista perustui näköhavaintoihin. 4/2010 55. Ongelmaksi on muodostunut savun täyttämä porraskäytävä, jonne ihmiset ovat poistuneet pyrkiessään turvaan. Tietolähteenä vaarallisten aineiden onnettomuuksien selvittämiseksi käytettiin pelastustoimen PRONTO-tietojärjestelmän onnettomuusselosteita. Tutkimuksessa kokeiltiin paloturvallisuuteen liittyvien laitteiden toimintakunto käytännön kokeiden avulla. Tämän tutkimuksen tulokset osoittivat, että kerrostalojen paloturvallisuudessa on puutteita. 4/2010 55 Opinnäytetöitä opistosta Pelastustieto julkaisee lyhyitä esittelyjä Savonia ammattikorkeakoulun palopäällystön koulutusohjelmassa valmistuneista opinnäytetöistä. Tämän opinnäytetyön aiheena oli selvittää kerrostalojen paloturvallisuuden taso Kymenlaakson pelastuslaitoksen alueella. Tämän opinnäytetyön tutkimus tehtiin Kouvolan ja vanhan Kuusankosken kaupungin alueella kesä–heinäkuussa 2009. Suomessa on tapahtunut viimeisen parin vuoden aikana useita kerrostalotulipaloja, joissa on sattunut myös palokuolemia. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena, jonka avulla selvitettiin 31 kerrostalon paloturvallisuuden taso. Käytännön kokeiluissa ainoastaan joka kolmas porrashuoneen savunpoistoluukku toimi. Saadusta aineistosta selvitettiin sattuneiden onnettomuuksien syitä, tapahtuma-ajankohtia ja vaarallisen aineen kuljetusluokkia. Vaaralliset aineet tulee ottaa huomioon myös terminaalin rakennusvaiheessa. Saatu aineisto osoitti, että kuljetusterminaaleissa on sattunut yhteensä 166 vaarallisten aineiden onnettomuutta vuosina 2000–2009. Tekijä: Tero Vanhamaa Työn nimi: Kerrostalojen paloturvallisuuden kehittäminen Kymenlaakson pelastuslaitoksen alueella. Pelastusteistä alle puolet on riittävän leveitä nostolava-autoille. Haastattelututkimus osoitti puolestaan, että vaarallisia aineita käsitellään ja säilytetään terminaaleissa pääsääntöisesti kuten tavallisiakin lähetyksiä
– Helsingissä voitaisiin hyvin polkaista käyntiin oma toimintakykyhanke, jossa hyviä käytäntöjä kokeiltaisiin ja ne vietäisiin myös valtakunnallisesti käytettäviksi, Taisto Hakala ehdottaa. – Työterveyshuollolla olisi tässä ohjaava ja konsultoiva rooli. Leppäluoto kuitenkin sanoo, että tuskin jaksaa esimiehen hommassa 60. Ikärakenteesta epäedullinen Ari Leppäluodon ideoimaan ”melkein eläkekahvi” -tilaisuuteen oli kokoontunut laitoksen johdosta kehittämispäällikkö Taisto Hakala sekä edustajia työterveyshuollosta. ikävuoteen saakka. Nyt miehillä on vielä työssäolovuosia jäljellä noin viisi. – Työkyvyn heikkenemisestä johtuvat rajoitteet eivät ole laitoksen eivätkä henkilöstön etu. 56 4/2010. Hänen mielestään on myös hyvä, että pelastustehtäviin kehitetään uusia toimintamalleja ja se myös parantaa työturvallisuutta. Työn kuluttavuus tulee Hakalan mielestä esille myös siinä, että Helsingin pelastuslaitoksen pitkäaikaisseurannan perusteella tehdyn ennusteen mukaan 55-vuotiaista palomiehistä jopa 57 % jää työkyvyttömyyseläkkeelle tai menehtyy ennen 65 vuoden ikää. Vaikka hallitus teki viime vuonna eläkeikäratkaisut, ei ongelma ratkennut ja hänen mielestään pitää edelleen tutkia, pohtia ja seurata tätä kysymystä. Hakala muistutti, että ikärakenne muuttuu jatkossa yhä epäedullisemmaksi ja päättäjien pitäisi pohtia, mitä tehdään, kun alan henkilöstön ikääntyy ja yhteiskunnan riskit kasvavat ja muuttuvat samanaikaisesti. Monien työtapaturmien aiheuttaja on myös asemilla pelattava sähly ja työterveyshuollossa tätä ei katsota hyvällä. Mellunkylän asemalla juotiin kakkukahvit 5 vuotta ennen eläkkeelle siirtymistä Mitä tehdä, kun väki ikääntyy. Tässä ei ole mitään järkeä. Kaikenlaista kremppaa alkaa jo tämän ikäisellä miehellä olla. – On totta, että alalla ei ole tähän mennessä tehty kunnollista urasuunnittelua ja on riski, että eläkeiän kynnyksellä olevat joutuvat väliinputoajiksi. Taisto Hakala sanoo liikunnassa olevan myös itsekritiikin paikka. Kehittämällä toimintaa voidaan nykyisiä panoksia käyttää vaikuttavammin. Kyllähän se on totuus, että emme ole enää nuoria eikä enää jakseta painaa entiseen malliin, ”eläkekahvitilaisuuden” puuhamiehenä toiminut Leppäluoto sanoo. – Loppuajaksi pitäisi jotakin muuta työtä löytyä, esimerkiksi jokin hallinnollinen työ. Teksti ja kuva: Esa Aalto Eläkkeelle on vielä aikaa, mutta Ari Leppäluoto (vas.), Jorma Aaltonen, Seppo Kuhta, Pekka Kilpinen ja Pertti Stark joivat jo kakkukahvit. – Yksi on jo päivätöissä, mutta muut sinnittelevät vuorossa. Tärkeätä olisi tehdä liikunnasta kaikille ehdotonta, mahdollista ja mielekästä. Hän on hieman harmissaan siitä, että perinteinen palomiehen työ, ihmisen tai omaisuuden pelastaminen, on kokenut jonkinlaisen inflaation. – Kun näyttää siltä, että me palomiehet olemme kilpailuhenkisiä, niin ehkä myös terveydessä ja hyvinvoinnissa voitaisiin mitata ja palkita hyvää pyrkimystä sekä tulosta. Siihen sytyttäminen ja innostaminen vaatii osaamista. Palomiesten työvuorossa tapahtuva liikunta herättää usein keskustelua. – En yhtään väitä vastaan, etteikö onnettomuuksien ennaltaehkäisytyö olisi tärkeätä, mutta meillä pitää olla myös pystyviä ukkoja tekemään raskaimmat pelastustehtävät. Eikä vasta sitten, kun ongelmat ovat jo akuutit. Liikunnan pitäisi edistää terveyttä eikä päinvastoin. Palvelutason laskeminen nykyisestä tasosta alemmas ei ole turvallista ja kokonaistaloudellisesti perusteltua. – Eläkeikää pitää alentaa tai sitten pelastuslaitosten voimavaroja lisätä. – Ei ole mitään järkeä rynnätä savuiseen huoneistoon. 56 4/2010 H elsingin pelastuslaitoksen Mellunkylän paloasemalla juotiin kakkukahvit sen kunniaksi, että vanhan eläkejärjestelmän mukaisesti 55-vuotiaat asemamestari Ari Leppäluoto sekä ylipalomiehet Pertti Stark, Seppo Kuhta, Jorma Aaltonen ja Pekka Kilpinen olisivat jääneet eläkkeelle. Vuorojen välisten sählyturnausten lisäksi voisi meille hyvin sopia myös rasvaprosentin tai kolesterolin alentamisen turnaus, johon kaikki vuoron jäsenet voivat osallistua ilman loukkaantumisvaaraa, Taisto Hakala ehdottaa pilke silmäkulmassa. Liikunnasta ehdotonta, mutta mielekästä Työterveyshuollossa toivotaan, että siellä päästäisiin aikaisemmin ja pitkäjänteisemmin seuraamaan palomiesten työkyvyn kehittymistä. Siksi näihin asioihin pitää päästä ennakolta puuttumaan. – Operatiivisissa töissä yhä olemme, mutta kyllä tässä nyt mennään päivä ja vuosi kerrallaan. – Meillä on asemapalveluksessa liikuntatunti, joka ei ole kuitenkaan pakollista. – On absurdia, jos joudumme pohtimaan alennetaanko kansalaisten turvallisuutta vai irtisanotaanko hyvin palvelleet palomiehet. Nyt erilaiseen testaamiseen menee liikaa aikaa ja huomiota
Ensimmäisen lahjoituksen teki Viipurin VPK:n jäämistön säätiö, Vipu-Säätiö, lahjoittamalla 300.000 mk. muodossa on luvassa ja, mikä tärkeintä, palosuojelurahasto on myöntänyt 1,5 milj. Näillä varoilla on jo saatu mm. Alueelle tulee myös sauna, johon mahtuu 10 miestä kerrallaan löylyhuoneeseen, yhdistetty oppituntija ruokailukatos toimistoineen, kanttiineineen ja keittiöineen sekä varastorakennus ja, mikäli varoja ja tarvikkeita löytyy, parakkeja majoitusta varten. Sijaintiinsa nähden täyttää Padasjoen koulutuskeskusalue jo huomattavat vaatimukset, kuten oheinen karttapiirroskin osoittaa. KANADALAINEN PALO-OPISTO VASTAANOTTAA SUOMALAISIA OPISKELIJOITA Vaasan läänissä pidettiin nuohoojien peruskurssit 12–26.3. Keskusliitto on jatkanut ponnisteluja sopivan paikan löytämiseksi ja onkin sellainen nyt löydetty Padasjoelta. -60 välisenä aikana. Siellä on puolustusministeriön hallinnassa oleva lentokenttäalue laajuudeltaan 150 ha, joka soveltuu erinomaisesti koulutuskeskukseksi, sillä alue on pääasiassa mäntymetsää kasvavaa hiekkasoramaata ja siellä on kuusi lampea ja pieni järvi, joten uintimahdollisuudet ja vedensaanti harjoituksiin on taattu ja ennenkaikkea siellä on tilaa mitä erilaisimpaan sammutuskoulutukseen ja sellaisiin paloteknillisiin kokeiluihin, joihin muualla ei ole mahdollisuuksia. Lahden seudun Palopäällystökerho on suorittanut alueella talkootyönä raivauksia, Ahlström Oy on lahjoittanut kuitulevyjä ja Padasjoen kunta on ilmoittanut antavansa puutavaraa. Keskusliiton uudelleen organisoinnin yhteydessä v. Matkakulut on asianomaisen opiskelijan itse suoritettava. Mainittakoon lopuksi, että raivaustöiden yhteydessä on kunnostettu autoruiskujen sammutusvedenottopaikaloja kolme kappaletta. Mitä sitten Padasjoelle on tarkoitus rakentaa. Nuohoojien peruskurssi Seinäjoella. Kanadalainen palo-opisto on halukas vastaanottamaan suomalaisia palopäällystöön kuuluvia, mikäli etukäteen sovitaan opiskelusta. Opiskelija ei joudu suorittamaan mitään kurssimaksua ja opisto puolestaan tarjoaa vapaan asunnon ja ruoan kurssin aikana sillä edellytyksellä, että asianomainen suomalainen opiskelija suostuu pitämään yhden tunnin luennon Suomen palotoimesta (the fire sevices). Lähitulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu myös metsäpalotähystystornien, polttoaltaiden ym. rakentaminen. markkaa palotalon rakentamiseen. Talkootyötä on tarjolla, rahalahjoitus on jo tehty ja lahjoituksia rakennustarvikkeiden ym. rakennusten piirustukset tehtyä. Niin tällä kuin yleensä kaikilla peruskursseilla voitiin selvästi havaita se suuri puutteellisuus, joka vallitsee yksin työskentelevän ammattimiehen tiedoissa ja taidoissa, kun hänellä ei ole ollut mahdollisuutta saada kosketusta muihin samassa ammatissa työskenteleviin. 1952 ehdotti palokuntaliitto, että keskusliitto ottaisi Naantalin koulutuskeskuksen haltuunsa, mutta alkuvaikeuksissaan kamppaileva keskusliitto ei kuitenkaan uskaltanut tähän ryhtyä ja samalla katsottiin alueen olevan liian syrjäisen, jotta se voisi palvella laajempaa alueellista tarvetta. Vaikka kurssilaisista eräät olivat työskennelleet ammatissa jo 15–20 vuotta, oli tämä heidän ensimmäinen kurssinsa. Kurssille oli saapunut 25 osanottajaa 22 kunnasta läänin alueelta. Keskusliitto on vuokrannut osan alueesta rakentamista varten, ja on saanut samalla oikeuden käyttää suurinta osaa alueesta, mm. kiitorataa. Toistaiseksi on siellä vain erittäin sopiva maasto kenttineen, vesistöineen ja kukkuloineen odottamassa asiaan innostuneen palokuntaväen toimenpiteitä. 4/2010 57 Palontorjunta – Brandvärn 50 vuotta sitten 3/2010 57 Koulutuskeskus Padasjoelle Ajatus palokuntien koulutuskeskuksesta ei suinkaan ole uusi, siitä on puhuttu jo lähes 40 vuoden ajan
Käytäntö on osoittanut, että hyvän ulkoisen pelastussuunnitelman laatiminen ei ole pelkän määräyksen tai asetuksen perusteella kaikin osin helppoa. Ohje julkaistiin 4.1.2010 sähköisessä muodossa ja se löytyy osoitteesta www.pelastustoimi.fi/saadokset/ohjeet. P elastuslaitoksilla on jo pitkään ollut velvoite laatia ulkoinen pelastussuunnitelma nk. Samalla se laajenee koskemaan Seveso-laitosten lisäksi tiettyjä kaivannaisjätteen jätealueita, ratapihoja, satama-alueita ja puolustusvoimien tuotantolaitoksia. On esitetty kysymyksiä, miten harjoitus pitäisi suunnitella, minkälainen sen pitäisi olla, jotta se täyttäisi Seveso-direktiivin vaatimukset jne. Harjoitusten onnistunut toteutus edellyttää sitä, että harjoitukseen osallistuvat niin pelastuslaitokselta kuin toiminnanharjoittajankin puolelta ne henkilöt, jotka toiUlkoisista pelastussuunnitelmista parempia ohjeilla ja harjoittelulla Teksti: yli-insinööri Kristine Jousimaa, sisäasiainministeriön pelastusosasto • yliopettaja Kyösti Survo, Pelastusopisto Kuvat: Esa Aalto Hyvällä suunnittelulla lisätehoa suuronnettomuusharjoituksiin Kotkassa Mussalon satamassa järjestettiin muutama vuosi sitten kemikaalionnettomuusharjoitus, jossa oli mukana myös venäläisiä. Kaiken kaikkiaan harjoituksen suunnittelu ja toteutus on vaativa toimenpide, jotta harjoitus saavuttaisi tavoitteensa. Vuoden 2008 loppuun mennessä pelastussuunnitelmia oli laadittu vaihtelevasti niin määrällisesti kuin laadullisestikin. Tavoitteena on saada ulkoisesta pelastussuunnitelmasta pelastuslaitokselle käytännönläheinen työkalu johtamiseen ja operatiiviseen toimintaan – suunnitelma, josta löytyvät nopeasti kaikki oleelliset asiat, joilla on valmistauduttu tuotantolaitoksen suuronnettomuusvaaraan ja joita tarvitaan pelastustoimintaan. Kenttää kuultiin muun muassa haastattelujen ja ohjeluonnoksesta pyydettyjen lausuntojen kautta. Tästä syystä sisäasiainministeriö käynnisti vuoden 2008 lopulla hankkeen, jonka tuotoksena laadittiin ohje ulkoisen pelastussuunnitelman laatimisesta. Vaarallisia kemikaaleja suuressa määrin käyttävillä ja varastoivilla toiminnanharjoittajilla ja pelastuslaitoksilla on yhteinen velvoite harjoitella sisäisten ja ulkoisten pelastussuunnitelmien toimivuutta määräajoin. Hankkeen pääkoordinaattorina toimi yli-insinööri Kristine Jousimaa sisäasiainministeriön pelastusosastolta, ohjaajina ja asiantuntijoina Pelastusopiston yliopettaja Kyösti Survo sekä vanhempi opettaja Jani Jämsä. Harjoitusten suunnitteluun ja toteutukseen on luvassa koulutusta. Harjoittelulla osaaminen Pelastuslaitoksilla ja Seveso-laitosten toiminnanharjoittajilla on pelastuslaitosten aloitteesta velvollisuus myös harjoitella sisäisten ja ulkoisten pelastussuunnitelmien toimivuutta vähintään joka kolmas vuosi. Tämänkään toteuttaminen ei ole aina ollut helppoa. (Iso kuva): Haminan satamassa järjestettiin viime keväänä viranomaisten yhteinen suurharjoitus, jossa harjoiteltiin myös johtokeskustyöskentelyä (pieni kuva).. Ohje koostuu varsinaisesta ohjeesta ja suunnitelmapohjasta. ylemmän tason Seveso-laitoksille, joita on Suomessa noin 140 kpl. Ulkoisia pelastussuunnitelmia koskeva sisäasiainministeriön määräys korvattiin 1.9.2008 asetuksella 541/2008. Ennen kaikkea ohjeistuksella pyritään aikaansaamaan pelastussuunnitelma, joka ei ole vain pakolla tehty, kansioon pölyttymään jäävä paperi. Harjoitus voi olla johtamisharjoitus, operatiivinen harjoitus, karttaharjoitus tai kaikkea näitä. Ohjeen tarkoituksena on helpottaa suunnitelmien laatimista, parantaa suunnitelmien laatua sekä yhdenmukaistaa suunnitelmien sisältöä ja ulkoasua. Harjoituksella tavoitellaan oppimista, tietojen ja taitojen lisääntymistä, kokemusta, harjaantumista sekä osaamista tilanteeseen, jossa suuronnettomuus uhkaa tai on jo tapahtunut. Tavoitteena on, että kaikki ulkoiset pelastussuunnitelmat laaditaan tai päivitetään vastaamaan ohjetta. 58 4/2010 Niin sanottujen Seveso-kohteiden ulkoisten pelastussuunnitelmien laadintaan on valmistunut sisäasiainministeriön ohje. Ohjeessa käsitellään keskeisimpien käsitteiden määritelmät, tiivistelmät aihetta käsittelevistä säädöksistä, ulkoisen pelastussuunnitelman tarkoitus, suunnitelman laadintaprosessissa huomioon otettavat asiat, suunnitelman sisältöja muotovaatimukset, väestön tiedottaminen ja kuuleminen sekä suuronnettomuusharjoitusten järjestäminen. Hankkeen toteuttamisesta ja kirjallisesta tuotoksesta vastasi palomestari Lauri Holappa. Ohjeelle saatiin rahoitusta Palosuojelurahastolta. Ohje päivitetään ja julkaistaan myös manuaalisena uuden pelastuslain ja lain myötä uudistettavan asetuksen tullessa voimaan
Pelastusopiston kotisivuilla sekä suoraan pelastuslaitoksille ja teollisuuslaitoksille. Kyseiset tiedot on varmistettu helmikuussa 2010 Kuntien eläkevakuutuksesta KEVASTA. Jo nyt ikääntyvät palomiehet ja heidän työnantajansa joutuvat pohtimaan henkilöstön mahdollisuuksia palvella työuransa loppuun. Kurssin tiedottamista ja tarkempaa suunnittelua varten Pelastusopistolla järjestetään 29.9.2010 seminaari, johon kutsutaan pelastuslaitosten ja aluehallintovirastojen pelastusviranomaiset, ylemmän tason Sevesolaitosten edustajat ja Tukesin edustaja. Toisaalta leikkuri ja sen mukana esitetty kompensaatio työuraa jatkamalla on mahdoton kaikille, myös nuoremmille alamme työntekijöille. Todellisuus lienee kuitenkin se, että näin pienen ammattiryhmän kohdalla ei toisaalta välitetä, mutta toisaalta perustellaan pelolla, ”että mitä ne muut sitten sanovat, ja kun aikakin on vielä tällainen”. Seveso-laitosten tai vastaavien suuronnettomuusharjoitusten suunnitteluun ja toteuttamiseen. Taulukon ilmoittama kompensaatioaika on noin 12 kuukautta, kun se laskennallisesti on 25 kuukautta, jolloin vastaava eläke voitaisiin saavuttaa. Vanhuuseläkkeen alkaessa elinaikakerroin muunnetaan työntekijän 62 vuoden iän täyttymisvuodelle vahvistetulla elinaikakertoimella. Eläkkeen määrä on vuodenvaihteessa pudonnut noin 90 €/kk ja sen kompensointi aikaisempaan tasoon vaatisi kahden vuoden työssäjatkamisen nykyisen ilmoitetun eläkeiän jälkeen. Tällaiseen kompensointiin ei anneta käytännössä edes samaa mahdollisuutta, kuin on muilla niin sanottua tavallista työtä tekevillä henkilöillä. Kyseinen järjestelmä ei siis kohtele ammattikuntaa tasapuolisesti. Suuronnettomuusharjoitusten suunnittelun ja toteutuksen helpottamiseksi sekä laadun parantamiseksi Pelastusopisto on suunnittelemassa sisäasiainministeriön pyynnöstä kurssia, jonka tavoitteena on lisätä valmiuksia nk. Hyvää kevättä kaikille lukijoille! Jukka Ruuskanen Kirjoittaja toimii palopäällikkönä Kotkassa ja on palopäällystön ja alipäällystön ammattiliiton, Palopäällystö JHL:n puheenjohtaja. Esimerkkitapauksessa 2 on vuonna 1955 syntynyt palomies, jonka eläkeikä vanhan ammatillisen eläkeiän mukaan on 59 vuotta 9 kk. 4/2010 59 Keskustelua E läkeleikkuri, vai voitaisiinko sanoa todellinen giljotiini, rokottaa taas paloalaa oikein urakalla (tässä kohtaa tarkoitan pääasiassa kokeneita, vanhan ammatillisen eläkeiän valinneita ammattilaisia). Jos vanhuuseläke kuitenkin alkaa aikaisemmin kuin 62 vuoden iässä, niin vanhuuseläke muunnetaan eläkkeen alkamisvuodelle vahvistetulla elinaikakertoimella.” Palomiehen eläkeikää nostetaan edelleen Koska paloja pelastushenkilöstön eläkeikää on aiemmin ammatillisen eläkeiän valinneilla yksipuolisesti nostettu, on kohtuutonta, että kyseisellä toimenpiteellä sitä nostetaan edelleen. Kurssin osanottajat tulevat olemaan sekä pelastuslaitosten että Sevesolaitosten niitä henkilöitä, jotka osallistuvat harjoitusten suunnitteluun ja toteuttamiseen. Kurssi toteutetaan monimuotoisena todennäköisesti keväällä 2011. Kerran ansaitun eläkkeen saaminen vuoden 2009 tasolle vaatisi tuplaponnisteluja tavalliseen eläkkeensaajaan verrattuna. Ja lopuksi vielä toivoisin joskus sellaista laskelmaa, kuinka paljon palomies on tehnyt työuraansa sisään, tekemällä vuosikaudet normaalia pidempää viikkotyöaikaa. Lähteinä on käytetty Kuntien eläkevakuutuksen www-sivuilta 7.8.2009 ja 7.1.2010 otettuja kyseisen henkilön eläkeotteita sekä aiemmin mainittua Eläketurvakeskuksen taulukkoa (HS 4.1.2010 A5). Onko sitä koskaan edes ajateltu ottaa huomioon. Leikkauksen kompensoiminen työssä jatkamalla tuplaa tavallisen eläkeikäjärjestelmän mukaisen työssäjatkamisajan. 4/2010 59. Kysyjän kohdalla elinaikakertoimen leikkaava vaikutus eläkkeeseen on kuitenkin pienempi kuin siinä tilanteessa, että hänellä ei olisi ammatillista eläkeikää. Seuraavassa pari esimerkkiä vuodenvaihteen muutoksen vaikutuksesta: Esimerkkitapauksessa 1 palopäällystöön kuuluvan vuonna 1961 syntyneen henkilön eläkkeen määrä oli uuden eläkelaskurin mukaan pudonnut vuonna 2009 otetusta tulostuksesta noin 9 prosenttia, mikä on eläketurvakeskuksen laskurin mukainen. Seminaariin voivat osallistua muutkin asiasta kiinnostuneet. Seminaarista tiedotetaan mm. Kyse on pohjimmiltaan eläkkeen karttumisesta eri-ikäisillä työntekijöillä. Vuoden 2010 alusta alkanut eläkkeiden uusi laskentatapa kohtelee vanhan ammatillisen eläkeiän valinneita jälleen kaltoin. Pari esimerkkiä Koska asia tuli itselleni ja työyhteisöni ammattiveljille yllätyksenä, päätin kysellä asiasta ja kertoa siitä muillekin epätietoisille. Sen sijaan elinaikakertoimen aiheuttaman leikkauksen kompensoiminen työssäoloa jatkamalla ei toimi, kuten artikkelissa oleva Eläketurvakeskuksen taulukko ilmoittaa. Henkilö ei silloin voi hyödyntää 4,5 prosentin karttumaa (saa vasta 63 täytettyään vuotta) vaan hänen karttumansa on 1,9 prosenttia (53–63 v.) Tämän seurauksena elinaikakertoimen vaikutuksen kompensaatioaika on myös pidempi. Yleisesti asia koskee kaikkia palomiehiä, myös niitä joilla eläkeikä jo nyt on 65 vuotta. Tällainen menettely aiemmin tehtyjen eläkepäätösten kanssa loukkaa aikanaan ammatillisen eläkeiän valinneita henkilöitä entisestään. Sen jälkeen ovat kahvipöytäja muissa keskusteluissa kuulleet kunniansa niin päätöksentekijät, alamme korkein johto kuin edunvalvojammekin. Helsingin Sanomien artikkeli (HS 4.1.2010 A5) elinaikakertoimesta sai aikaan eläkeasioiden ja -etujen muutosten tarkistamisen jäsenistömme ja alamme keskuudessa. Voihan tietenkin olla, että erilaisilla hankkeilla ja selvitysmiesten tekemillä selvityksillä palomiehen kokonaistehtävät määritellään ja henkilöstön sijoitus suunnitellaan niin hyvin, että elinaikakertoimen kompensaatiokuukaudet ja -vuodet ovat jatkossa mahdollisia myös 1970-luvulla ja sen jälkeen syntyneillä palomiehillä. Kuvattu tilanne tulee eteen, kun vanhan ammatillisen eläkeiän valinneella eläkeikä on alle 63 vuotta. Ja lisäksi vielä se, että työssäjatkamisaika tulee tuplattuna. Jatkaminen ehkä onnistuukin tällaiselta päivätyöläiseltä, joka korkeintaan tekee entistä hölmömpiä päätöksiä, mutta jaksaa taivaltaa vielä työpaikalleen paloasemalle. Kyseisen henkilön eläkeikä on vanhan, valitun ammatillisen eläkeiän mukaan 61 vuotta 10 kuukautta ja 12 päivää. Kun kysymyksessä on tutkimusten mukaan ammattiryhmä, joka ainakaan operatiivisessa toiminnassa ei todennäköisesti pysty työskentelemään työuransa loppuun, saati sitten jatkamaan työaikaa saavuttaakseen aikaisemmin ansainneensa eläkkeen. Kysyin asiaa esimerkin pohjalta ammattiliitosta ja sain seuraavanlaisen vastauksen: ”Kysyjän esittämä asia on totta. Saati sitten jatkaa työuraa saavuttaakseen aiemmin ansaitun eläkkeen. Eläkeleikkuri rokottaa paloalaa misivat myös todellisessa onnettomuudessa
Hienoilta näytti, eikä siellä opiskelu tunnu mahdottomalta ajatukselta. Aamupalan jälkeen oli avaus auditoriossa. Helpotus, kysymykset eivät näyttäneet kovin vaikeilta. Kysyttiin esimerkiksi palovaroittimen sijoittamisesta ja muista perusasioista. Finaalissa nimittäin tieto-osassa jokainen teki kokeen erikseen ja pisteistä laskettiin keskiarvo. Järjestäydyimme uudestaan saliin siten, että joukkueen jäsenet olivat eri puolilla salia. Kokeen valvoja antoi aloituskäskyn ja koepaperit käännettiin. Paikalle ilmestyivät kisan maskotit Aski ja Tikku, jotka vetivät meille pienen jumpan ja sen jälkeen askarreltiin oman koulun banderolli. Joissakin oikein-väärin -kysymyksissä oli haastavampiakin kohtia, mutta selviydyimme niistä hyvin. Jännitys alkoi jo pikku hiljaa tuntua ja nukahtamiseen meni hetki. Oli jäljellä vain kolme joukkuetta ja jokainen niistä astui omaan minibussiinsa ja meidän ensimmäinen ras. Jännitys oli jo melkein kokonaan hävinnyt kahden hajonneen stressipallon jälkeen. L ähdimme Nou Hätä -kilpailuun odottavin mielin. Antoisa reissu, paljon uusia asioita. Matkalla mietimme, minkälaisia tehtäviä meille keksittäisiin ja teimme viime hetken kertauksia. Jännitys tiivistyi. Herätys oli aikainen. Ohjelmassa meillä oli ensin tieto-osan oikeiden vastausten läpikäyminen. Niinpä meillä oli edessämme neljän tunnin odottelu harjoitusalueen karanteenialueella. Kun kuuden tunnin ajomatkan ja ruokailun jälkeen pääsimme perille, olimme jo aika väsyneitä. Kirjoittajat: Nilon koulun joukkue: Silja Siekkinen, Heidi Kaakinen ja Essi Tuovila Kuvat: Antti Kätevä Pieni virhe vei Nou Hätä! -voiton Meidän joukkueellemme oli käynyt hieman ohraisesti ja olimme joukkue numero 21 koko finaalin 22 joukkueesta. Kun kaksi tuntia odotusta oli jäljellä, päätimme katsoa elokuvan. Pieni virhe ja voitto jäi saamatta. Saimme eväspussit ja istuimme odottamaan. Seitsemältä meillä oli vielä opastettu kiertokäynti Pelastusopiston tiloissa. Siitä tulikin hieno, Tikku ja Aski vetivät meille vielä myöhemmin muutaman ohjelmanumeron. Ainoana täydet pisteet rastilta Lopulta tuli meidän vuoromme lähteä taito-osion rasteille. Yövyimme opiston hotellissa. Olimme melko tyytyväisiä. 60 4/2010 Valmentautumista, viime hetken kertausta ja jännittämistä
Ensi vuonna sitten uudet kilpailijat, ehkä täältä Kuusamostakin ja toivon mukaan meidän koululta, Nilolta. Toiseksi tuli Porlammin yläaste Lapinjärveltä ja kolmanneksi selvisi Napapiirin yläaste Rovaniemeltä, jonka joukkue voitti viime vuoden Nouhätä!-loppukilpailun. Sijoille 4–22 sijoittuneet joukkueet ilmoitettiin siellä summittaisessa järjestyksessä. Jokainen joukkue sai diplomin osallistumisesta sekä ilmaiset elokuvaliput ja ruusun. Taitorasteilla muun muassa alkusammutettiin, annettiin hätäensiapua katolta pudonneelle ja liikenneonnettomuudessa loukkaantuneelle henkilölle sekä tehtiin saunamökin turvallisuustarkastus. Yhtä lailla Pelastusopiston puolesta kilpailuun oli valmistauduttu huolella, sillä kilpailun järjestämisvastuussa oli palopäällystökurssi N8 apunaan pelastajakurssi 67. Ei se sentään oikeaan hätäkeskukseen mennyt, mutta tämän tekeminen oli hänelle todella jännittävää ja jalat tärisivät. Kilpailusta muodostui äärimmäisen tiukka ja kolme parasta joukkuetta erotti toisistaan vain muutama piste. Tilaisuuden päätyttyä näytettiin pistetulokset. Tämä rasti meni vähän mönkään. Kilpailussa mitattiin joukkueiden pelastustietoja ja -taitoja. 4/2010 61 Nou Hätä! -loppukilpailuun selviytyneet 22 kolmihenkistä joukkuetta kilpailivat toukokuun alussa Pelastusopistolla Kuopiossa. Kuluvana vuonna Nouhätä!-kampanjan merkeissä turvallisuuden kansalaistaitoja on harjoitellut yhteensä 36500 yläkoululaista. Jos pisteitä olisi ollut vaikka kolme enemmän, olisimme sijoittuneet toiseksi. Voittajajoukkueeksi selvisi Jokivarren koulu Orimattilasta jäseninään Kiia Mölsä, Anni Majuri ja Meri Pirilä. Päätimme olla tyytyväisiä jo siitä, että pääsimme noinkin pitkälle ja vielä kuusamolaisina. Meitä kyllä hieman harmitti, että olimme menettäneet puolet pisteistä ensimmäisessä taito-osan tehtävässä. Loppukilpailun kolme parasta joukkuetta vasemmalta: Porlammin yläaste (jäsenet Oona Jokinen, Riina Ollikainen, Kim Kujala), Jokivarren koulu (jäsenet Kiia Mölsä, Anni Majuri, Meri Pirilä) ja Napapiirin yläaste (jäsenet Emmi Kotilainen, Heidi Ahokas, Tinja Jokelainen). Huoltajamme opinto-ohjaaja Eija Soinsaari ja palomestari Ari Virtanen tulivat tyytyväisinä luoksemme. Taito-osassa menetimme yhdestä rastista liian paljon pisteitä. Pientä jännitystäkin oli ilmassa, olivathan joukkueet selvittäneet tiukan seulan. Meiltä odotettiin kuulemma paljon ja täytimme odotukset. Rasteja oli yhteensä viisi. Kilpailu muodostui kahdesta osasta: tietoja taitokilpailusta. Karanteenialueella joukkueita viihdyttivät Tikku ja Aski. Oli kuitenkin niin hienoa nähdä voittajajoukkueen ilmeet, kun kolmanneksi ja toiseksi tulleet oli paljastettu. Täydet pisteet! Ainoa joukkue, joka sai mistään rastista täydet. Maassa makasi tikkailta pudonnut mies, joka oli loukannut päänsä vakavasti. T oukokuisena torstaina Pelastusopistolle saapui jokaisen pelastuslaitoksen alueelta omat alkuja aluekarsintansa voittaneet joukkueet omien huoltajiensa ja kannustusjoukkueidensa kanssa. Pidetään taitoja yllä! Mira Leinonen AMKN8, Nouhätä!2010-loppukilpailun tiedottaja Nou Hätä! -mestari tuli Jokivarresta timme oli lyhyen matkan päässä. Palopäällystökurssi N8 onnittelee lämpimästi kilpailussa menestyneitä joukkueita ja kiittää vuoden 2010 Nou Hätä! -loppukilpailuun osallistuneita tahoja. Olimme vähän ällikällä lyötyjä. Meillä oli yhtä paljon pisteitä tieto-osasta kuin voittajilla ja mainittakoon, että kisan korkeimmatkin. Voittajaksi selviytyi Jokivarren koulu Orimattilasta, Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen alueelta. Kun meidän joukkue ilmoitettiin näille sijoille, olo oli kyllä kieltämättä vähän pettynyt. Olo oli kieltämättä vähän pettynyt... Jokivarren koulun voittajajoukkueen taidonnäyte tehtävässä, jossa piti auttaa katolta pudonnutta työmiestä.. Taito-osion tehtyämme pääsimme saman tien minibussilla takaisin Pelastusopistolle. Tietokilpailu toteutettiin yksilökilpailuna ja siinä mitattiin monipuolisesti kahdeksasluokkalaisen pelastustietoja. Ehkä mekin saamme kunnian kouluttaa heitä. Lähdimme sitten ajelemaan kotia päin. Hän sai lopulta kehut todella mallikkaasta soitosta. Vuoden 2010 Nouhätä!-mestarit veivät Kuopiosta mukanaan kiertopalkinnon lisäksi Tapiola-ryhmän lahjoittaman ja koko luokan käyttöön tarkoitetun 2000 euron palkintorahan. Pian jo pääsimme auditorioon kuulemaan tulokset. Toiseksi viimeisellä rastilla mies oli ajanut tieltä ojaan ja menettänyt tajuntansa. Jokaisesta joukkueesta huokui huolellinen valmistautuminen kilpailuun. Se todella nosti mielialaa. kerran. Taitokilpailun puolestaan muodostivat viisi taitorastia, joissa joukkueet toimivat yhtenä ryhmänä. Kaikki kolmen joukkueen jäsenet saivat uusimmat iPodit ja voittajat kromisen palokypärän, jota pidetään kiertopalkintona sekä 2000 euron rahapalkinnon luokalle Tapiolalta. Eräällä rastilla Essin tehtäväksi tuli soittaa ”112” oikeasti. Nou Hätä! -kilpailu järjestettiin nyt 14. Olisikohan ollut alkukankeutta, mutta seuraavilla rasteilla homma sujui. Se harmittaa, mutta kisa oli todella tiukka. Nimittäin mitään alustusta tehtävälle ei sinänsä annettu. Auto pysähtyi, heti kun astuimme ulos, saimme luvan aloittaa tehtävän
Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. puhela • Astratec Li?I • Savox?puhela • Panorama?an • Icom vhf?uhf • MICROBUS?A • REXON metsä OY IN Niittyläntie 5 00620 Helsinki www.insalko.fi itteet ja tar E?käsi. www.suomenpelastuskeskus.fi Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet Hälytysja viestintälaitteet Kilvet Nostolava-autot Hälytysja viestintälaitteet Palopumput -PALOPUMPUT Autoilijankatu 8 Puh. mukaan. HAD ja Thomas Ensihoitolaukut . Soita ja sovi tapaaminen. www.tammivilkut.com vilkkupaneelit, Premier Hazard ruuhkaja varoitusvilkut, sireenit, kaiuttimet Tekliteja Night Scan -valomastot Cell2Solutions led-valot ja -paneelit, sireenit Useita eri malleja ja merkkejä maahantuonti, myynti, huolto ja asennus Paloja pelastusautot PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. Whelen Hälytysvalot . Weinmann Ventilaattorit, Imut, Hapetus LAAJA JA LAADUKAS VALIKOIMA ENSIHOITOJA PELASTUSVÄLINEITÄ P. pajunen@pajunen.fi • www.pajunen.fi Palokunnan virkapuvut V • • • • • • • • • N w Viestintälai • Sepura VIRVE • Gateway?rad • CAPE . fax i insalk rvikkeet uvoradiot istimet t it t O AB 09?6850 920 09?6853 870 ko@insalko.fi Henkilökohtaiset suojaimet ja varusteet . ja ajoneu iot ja DMO ?toi aitteet ja laturit on akku?testeri aitteet ntennit radiopuhelime Ajoneuvo PC ästysradiot NSALKO puh. (02) 2162 112 20780 KAARINA Fax (02) 4692 115 www.veikkonummela.fi esteri@veikkonummela.fi TAMMIVILKUT tel +358 2 4697888 Virusmäentie 47 fax +358 2 4697889 20300 Turku gsm +358 400 520596 tapio.tammi@co.inet.. 040-561 7689 Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. Ferno Paarit . Palokunta-asut Pajunen Oy, PL 141, 38700 Kankaanpää Puh. (03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.fi Hälytysja viestintätekniikkaa vaativaan ammattikäyttöön • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja DELTA-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • VOIP-liitäntäiset radiopuhelinjärjestelmät • VIRVE/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät Hälytysajoneuvot • Hälytysja komentovahvistimet • Tehokaiuttimet • Valopaneelit • Integroidut valoratkaisut • Vilkkumajakat • Ruuhkavilkut • LED-valot Väestönsuojelu • Suurtehohälyttimet Alkometrit ja -lukot TAATTUA TURVALLISUUTTA Katso lähin jälleenmyyjäsi www.sarco.fi tai soita (09) 777 1500. (02) 572 1082, 050 598 1057 Helsingin toimipiste: Pohjoinen Rautatiekatu 29 Avoinna sop
Missä se taas on...?!. / . (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA AWG jakoliittimet suihkuputket vaahtokalusto Bioversal ympäristötuotteet Chiba sammutuskäsineet Delta Fire automaattisuihkuputket Eschbach paloletkut Hughes dekontaminaatiosuihkut ISG lämpökamerat Sthamer vaahtonesteet Firedos vaahdonsekoittajat PALOKALUSTON LAATUMERKIT Teknosafe Teknosafe Oy Sauramonkuja 1, 55800 IMATRA | Puh. s. Nyt löytyy! Pelastustiedon säilytyskansioon mahtuu koko vuoden tuhdit lehdet. . Pelastustarvikkeet www.pelastustieto.fi Väestönsuojat ja vss-varusteet www.turvanasi.fi Rullapaloverhot PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. 09-615 8701 Fax 09-6158 7285 Tiilenpolttajankuja 6, PL 45, 01721 Vantaa A UTC Fire & Security Company Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh. . PALO-, PELASTUSJA VÄESTÖNSUOJELUALAN JOHTAVA AMMATTILEHTI Vuosilomasijaisten määrä vaihtelee rajusti alueittain s. . . Valtaosa eläimistä pelastettiin Loimaan sikalapalossa s. / . Seuraava lehti ilmestyy 24.6. Soita ja tilaa numerosta (09) 2293 3811. / . SEURAAVA PELASTUSTIETO ILMESTYY 19. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. ELOKUUTA Erheelliset paloilmoitukset vähentyneet alkuvuonna s. Kolmen VPK:n kimppatreenit s. Valtaosa eläimistä pelastettiin Palontorjuntatekniikka-sivuilla kerrotaan Permin yökerhopalosta s. Helsinkiin saapuva Madonna vaatii erikoista myös turvajärjestelyissä s. TEEMANA PELASTAJAN KALUSTO JA VARUSTEET Kevytyksikön sammutinleikkurille yllättävän vähän keikkoja s. Millä mittareilla Suomi on Euroopan turvallisin maa vuonna . Vuosilomasijaisten määrä Köysiä, hikeä & opiskelua s. / . Savua ja tulta -näyttely valottaa palontorjunnan historiaa s. – Kevytyksikön sammutinleikkurille Millä mittareilla Suomi on Euroopan Pelastusalueita voidaan tarkastella kustannusten ja palvelutason perusteella koko = Asukkaita alueella 6 1) Bruttokustannukset ilman vuokria ”Halpa – hyvä palvelutaso” ”Halpa – huono palvelutaso” ”Kallis – hyvä palvelutaso” ”Kallis – huono palvelutaso” Savua ja tulta -näyttely valottaa Sammuttimien myynti ja huolto www.kidde.fi • Huolto • Koulutus • Käsisammuttimet • Palovaroittimet • Palopostit • Sammutusjärjestelmät Kidde Finland Oy Puh. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. Valtaosa eläimistä pelastettiin Palontorjuntatekniikka-sivuilla kerrotaan Permin yökerhopalosta s. PALO-, PELASTUSJA VÄESTÖNSUOJELUALAN JOHTAVA AMMATTILEHTI Vuosilomasijaisten määrä vaihtelee rajusti alueittain s. Hinta vain 10 € alveineen + postimaksu. 05 680 7700 Fax 05 680 7750 | info@teknosafe.fi | www.teknosafe.fi Tämä ilmoitus 10 Pelastustiedossa maksaisi vain 480 € + alv.. Valtaosa eläimistä pelastettiin Loimaan sikalapalossa s. Palomiesten eläkeikä ei laske – urapolkuja selvitetään s. Erheelliset paloilmoitukset Helsinkiin saapuva Madonna vaatii Palomiesten eläkeikä ei laske Oppisopimuksella vesipelastajaksi s. Vuosilomasijaisten määrä Köysiä, hikeä & opiskelua s
Lisätietoja: www.spek.fi > Palokuntatoiminta > Palokuntanaiset • www.palotarus2010.fi > Toimialueet tiedottavat > Muonitus Joukkoruokailun mahdollisuudet: aikuinen samaan pöytään lasten kanssa • syödään rauhassa ja annetaan kaverinkin nautiskella • maistellaan makuja ja tutustutaan tuntemattomaan • jutellaan mukavia • ollaan yhdessä oman, kivan porukan kanssa 64 4/2010. Eihän sitä oikeasti kukaan halua, vai haluaako. Kunnon mallin antaminen on helppoa. Moni lapsi saa näin ruokarahaa, joka menee hampurilaisiin, limppariin ja karkkeihin. Niitä on myös tarjolla entistä näkyvämmin ja helpommin. Joukkoruokailukulttuuria Sini esittäytyi joukkoruokailuintoilijaksi ja oli muun muassa siksi innoissaan tavatessaan emäntämme, jotka leireillä muonittavat satoja ja tuhansia palokuntanuoria. Makukoulun huijauksia Varoitus, sisältää juonipaljastuksia! Makukoulussa emännät tekivät monenlaisia makutestejä. Varsinkin koulun jälkeen lapset vastaavat usein yksin syömisistään, joten mallioppimista ei tapahdu. Joukkoruokailussa on voimaa. Ruokahalua ei voi toteuttaa koko ajan ilman haitallisia seurauksia. Suomi on joukkoruokailumaa, ja hyvin järjestetty joukkoruokailu kehittää suomalaista ruokailukulttuuria. ”Seefood”-ilmiö tarkoittaa, että kun ihminen näkee ruokaa, hän tahtoo ruokaa. Tuoretta oppia emännille kauhoivat intohimoisesti ruokaan suhtautuvat nuoret tutkijanaiset Sini Garam ja Teija Keso, joille ruokailo on olennainen osa ravitsemusta. Kaikki syövät joka tapauksessa, joten miksi muka ei voisi suunnitella aterioita, kokata ja nauttia ruuasta yhdessä. Muonituspäällikkö Kerttu Tyrväisen ja apulaispäällikkö Leena Mustosen ohjauksessa toimii leirin aikana peräti 150 hengen joukko. Molemmat ovat mukana Järkipalaahankkeessa, jonka tavoitteena on tehdä lapsista terveitä aikuisia. Nykyajan lapsilla on varsin paljon rahaa käytössään, joten herkkuja tulee ostettua. Näin Emäntiä huijattiin pääemäntäpäivillä! Teksti: Mia Kunnaskari, järjestöohjaaja, SPEK Kuvat: Terhi Kannisto Ravitsemusterapeutti Teija Keso ihailee emäntien tarkkaa toimintaa. Ruokailo on moniaistinen tapahtuma, ja aisteja voi myös huijata, kuten Makukoulussa opittiin… Lasten ja nuorten ravitsemus Sinin alaa on elintarviketiede ja Teijan terveystiede. Ällistys oli melkoinen, kun paljastui, että molemmat olivat samaa viiniä, toinen vain värjätty punaisella elintarvikevärillä. Mässäilynhalun voittamiseen on kuitenkin hyviä keinoja. Punainen näyte oli monen mielestä kiva marjaviini ja valkoinen kuiva, ei kovin mielenkiintoinen valkoviini. Tämän jälkeen turhat rahahanat menivät kiinni ja lapsetkin kommentoivat: ”En tiiä, mut nyt se on alkanu maistuu paremmalle ja silleen.”. Mallioppiminen Lasten ja nuorten ruokailu on aikuisten vastuulla. Mutta osaavatko suomalaiset arvostaa kouluruokailua. Leiriasioiden lisäksi emännät loivat katseen tulevaisuuden haasteisiin. Kaikkein hulluinta on, että saman hauskan rouskutteluelämyksen saa sekä tacoista että lanttupaloista – erona vain terveellisyys. Suomalainen kouluruokailu on asia, josta käydään hakemassa mallia muihin maihin. Tarjolle terveellistä Ei ole väliä, mitä syö joulun ja uuden vuoden välillä, mutta sillä on, mitä syö uuden vuoden ja joulun välillä. Lasten ja nuorten lihavuus on iso ongelma. Niistä kirjattiin ylös kaikki mieleen tulevat adjektiivit. Joskus tämä on ollut evoluution kannalta hyvä asia, mutta nykyisin ruokaa on tarjolla koko ajan 24/7. Lisäksi kouluun kannattaa olla yhteyksissä, ja jos opettajat eivät syö lasten kanssa, sitä tulisi ehdottaa. Ensimmäisenä he saivat arvioitavakseen kaksi viininäytettä (vaihtoehtona mehut). Emäntien sydäntä lähellä on totta kai lasten ja nuorten ravitsemus ja ruokailutottumukset. Sini ja Teija opastivat, että koko ajan ei tarvitse keksiä uutta ja ihmeellistä, vaan voi myös kertoa ihan arkisista asioista. Vaikka ravitsemuksessa on otettu askelia eteenpäin, myös takapakkia on tullut. Perheen aikuiset saattavat syödä ja liikkua terveellisesti, mutta samaan aikaan lasten ravitsemus on päälaellaan. Yhteisille ruokahetkille kannattaa järjestää aikaa. Karpaloviiniä aivan varmasti! Vai oliko sittenkään. Liikkuminen on vähentynyt, kun tietokoneet houkuttavat pysymään paikoillaan sisällä. 64 4/2010 S PEKin järjestämät kuudennet pääemäntäpäivät toivat Padasjoen Palotarukselle parikymmentä muonitusmestaria ympäri Suomen. Syöminen on kaikkia kiinnostava ja yhdistävä asia, joten miksi ei otettaisi siitä iloa irti. Ajan ilmiö on myös, että aikuisetkin toppuuttelevat pihalle menoa, koska se ei tunnu turvalliselta. Asialistan ykkösenä oli tietenkin Palotarus 2010 -suurleiri, jonka muonituksen emännät urakoivat. Vastaus oli: tacot. Tutkijamme olivat kysyneet lapsilta, mikä on heidän mielestään jouluruokaa. Eräässä koulussa Sini ja Teija kutsuivat aikuiset koululle syömään. Siinä on tehtävä, josta voi oikeasti olla rinta rottingilla. Samaan aikaan lantusta on tullut lapsille eksoottinen makuelämys. Välttämättä ei. Aikuiset eivät tunne nykytilannetta, vaan saattavat uskoa, jos lapsi väittää kouluruokaa pahaksi. Lapsen silmin aikuinen on sankari. Sinin ja Teijan mukaan kyseessä on moninainen ongelma. Jos aikuinen vetää herkkunaan pelkkää kaljaa ja makkaraa, niin lapsi tulee perässä
Tällä hetkellä hän toimii nykyisen tehtävänsä lisäksi yksikönjohtajana ja nuorisoosastovastaavana mahdollisuuksien mukaan. Ki m m o Ka ist o. Hän on osallistunut aktiivisesti pelastusalan kansainväliseen yhteistyöhön ja merkittävästi edistänyt Viron ja Suomen pelastustoimen yhteistyötä. LÄNSIJA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON pelastustoimi ja varautuminen vastuualueella on haettavana Pelastusylitarkastajan virka Virka on viraston yhteinen ja se sijoitetaan Tampereen toimipaikkaan. Järjestöpuolen kokemusta hänelle on kertynyt palomiesyhdistystoiminnan lisäksi jääkiekon parista sekä kunnallisista luottamustehtävistä. 4/2010 65 Öljyja Kaasualan Keskusliittoon on nimitetty teknologiaan ja standardointiin liittyviin tehtäviin erityisasiantuntijaksi DI Tina Sammi. Emännillä on valtavasti tietotaitoa ruokakulttuuristamme. Vaasassa 12. Emäntien koulutus kannattaa Vinkiksi liittoihin: koulutus kannattaa aina ja emäntäpäivien jalkauttaminen alueille on monella tapaa suositeltava juttu. Kalev Timberg on toiminut vuodesta 2006 lähtien Viron Pelastusviraston pääjohtajana ja jatkanut hyvää Viron ja Suomen välistä pelastustoimen yhteistyötä. Lisätietoja antaa pelastus ja varautuminen vastuualueen johtaja Taneli Rasmus. Paloristiä on vuodesta 1942 alkaen myönnetty nyt yhteensä 194 kappaletta. Erityisesti arvostamme vuorovaikutusja esiintymistaitoja sekä tutkimustyöhön liittyvää kokemusta. toukokuuta 2010 Länsija Sisä-Suomen aluehallintovirasto Avoimia virkoja & toimia Paloristi on pelastusalan korkein kunniamerkki, joka voidaan antaa tunnustukseksi kunnostautumisesta sammutusja pelastustyössä sekä palkinnoksi ansiokkaasta palveluksesta palokunnassa tai muussa palontorjuntatyössä. pelastustoimen valvontaan ja ohjaukseen, viranomaisyhteistoiminnan järjestämiseen sekä suunnitelmien laadintaan ja valvontaan. Sisäasiainministeri Anne Holm lundin 6. 050 456 0314). opittiin, kuinka voimakkaasti ulkonäkö ohjaa oletuksia. Tätä tietoa voi käyttää hyödyksi. Leireillä ruokailun yhteydessä opitaan luontevasti yhteisöllisyyttä, ympäristöstä huolehtimista, siisteyttä ja muita elämässä tärkeitä asioita. toukokuuta Tero Kuittinen Liperistä. Emäntä palokunnassa tarkoittaa palokunnan omaa ravitsemusasiantuntijaa. Tarvittaessa hakemukset voi toimittaa Länsija Sisä-Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon (osoite: PL 200, 65101 Vaasa). Esimerkiksi nuorten pikkujoulut ja muut juhlat ovat tilaisuus kertoa perinteistä ja tarjota mahtavia elämyksiä. Virkaa täytettäessä noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa. Tehtävän palkkaus määräytyy hakijan koulutuksen ja kokemuksen perusteella 3.600 – 4.100 €/kk välillä. Kielitaitovaatimuksista on säädetty erikseen. Työavain on 300-206-10. Viran menestyksekäs hoitaminen edellyttää tehtäväalueen hyvää tuntemusta sekä soveltuvaa työkokemusta. Pelastusylitarkastaja vastaa osaltaan pelastuslain mukaisista aluehallintoviraston tehtävistä. Aiemmin hän on toiminut perusterveydenhuollossa osastonhoitajana. Hän siirtyi keskusliitÖljyja Kaasualan Keskusliitto Nimityksiä toon Turvatekniikan keskuksesta Tukesista. Hakemukset pyydetään toimittamaan viimeistään 11.6.2010 klo 16.15 mennessä ensisijaisesti valtion työnhakusivustolle www.valtiolle.fi. Palokuntapuolen kokemuksen hän on hankkinut toimimalla sopimushenkilönä vuodesta 1999 ensin Liperin pelastuslaitoksella ja sittemmin Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen Liperin paloPohjois-Karjalan Pelastusalanliitto asemalla. Mati Raidma on toiminut muun muassa Viron Pelastusviraston pääjohtajana 2000–06. Virka pyritään täyttämään 1.7.2010 lukien. Pelastusylitarkastaja osallistuu mm. toukokuuta luovuttamat 17 paloristiä saivat: kehittämispäällikkö Markku Haiko, johtaja Markku Haranne, pelastusjohtaja Esko Jokisaari, pelastusjohtaja Simo Kakkuri, valmiusjohtaja Janne Koivukoski, pelastusjohtaja Kari Koskela, pelastusjohtaja Olavi Liljemark, pelastusjohtaja MarkPaloristi 17:lle ku Mensala, pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojanen, tekninen johtaja Hannu Olamo, johtaja Leevi Pajunen, pelastusjohtaja Vesa Parkko, pelastusjohtaja Jorma Parviainen, kansanedustaja Mati Raidma Virosta, pääjohtaja Kalev Timberg Virosta, turvallisuuspäällikkö Anssi Tuomikoski ja pelastusjohtaja Pekka Vänskä. Aluehallintovirasto edistää alueellista ja yhdenvertaisuutta hoitamalla lainsäädännön toimeenpano-, ohjausja valvontatehtäviä alueilla. Pohjois-Karjalan Pelastusalanliiton toiminnanjohtajana on aloittanut 1. Parhaimmat edellytykset tehtävän menestykselliseen hoitamiseen antaa soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja pelastusalan koulutus. Paloristin voi saada myös henkilö, joka on asiantuntemuksellaan tai muulla tavalla tehokkaasti avustanut palontorjuntatyötä. (taneli.rasmus@avi.fi p. Aisteja voi huijata terveellisempään suuntaan: jos keksit pidetään syrjässä läpinäkymättömässä astiassa ja hedelmät keskellä pöytää kauniisti aseteltuna, käteen tarttuu helpommin se terveellinen vaihtoehto
Elämässä tulee joskus tilanteita, että mitkään sanat eivät riitä kertomaan tunteista tai tuomaan lohtua. Palokuntatyö riippumatta siitä, onko kyse päätoimisesta, sivutoimisesta tai vapaaehtoisesta pelastusalan työntekijästä, vaikuttaa aina myös perheeseen. vuosikerta Julkaisija: Pasilankatu 8, 00240 Helsinki Puh. Turvallisuus 2010 -messut 7 30.9. Pelastustoimintaan osallistuvan on oltava aina valmiina lähtemään työtehtäviin hyvin lyhyellä varoitusajalla. 6 31.8. 9.12. Kotiväki voi olla tottunut siihen. (09) 2293 3811 s-posti: tilaukset@pelastustieto.fi Ilmoitushinnat 2010 Koko (sivua) Mustav. (09) 2293 3815 Kirjapaino: Forssan Kirjapaino Oy ISSN 1236-8369 Aikakauslehtien liiton jäsen 441 612 Painotuote 66 4/2010 Arvoisat Risto Kinnusen omaiset, hyvä läsnäolijat. (09) 2293 3822, 050 512 3369 Faksi (09) 2293 3833 s-posti: ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaushinnat 2010 Vuositilaus 56 €/vsk , kestotilaus 50 €/vsk Tilaukset Minna Kamotskin, puh. 2.12. Risto Kinnusen muistolle Menehtyneen palomiehen leski Mirka-Leena Kinnunen ja rehtori Reijo Tolppi muistolaatan julkistustilaisuudessa.. pelastusjohtaja Puhe pidettiin Risto Kinnusen muistolaatan paljastustilaisuudessa Pelastusopistolla Kuopiossa 16. 66 4/2010 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti 61. 14.10. 4.11. 7.10. 11.11. Hälytystehtävät eivät katso aikaa eivätkä tilannetta josta niihin lähdetään. Risto ja hänen perheensä antoivat tuolloin suurimman mahdollisen uhrinsa onnettomuuden kohteeksi joutuneiden ihmisten pelastamiseksi. Tämän muistotaulun tarkoituksena on kunnioittaa Suomen itsenäisyyden aikana pelastustehtävissä menehtyneiden henkilöiden muistoa sekä toimia kunnianosoituksena uhrien omaisille. Työpaikkailmoitukset 2,00 €/pmm (mustavalk.) Sekalaiset 2,40 €/pmm (mustavalk.) Ilmoitushintoi hin lisätään alv. Hälytyksiin lähdettäessä ei aina ehditä sanoa edes ”heippa” kotiväelle ja harvoin pystytään ilmoittamaan kotiin, että keikka venähtää pitkäksi. Sanat ja keinot, joilla voisi edes yrittää lohduttaa Riston omaisia ovat todella vähissä ja niitä näyttää edelleen olevan liki mahdotonta löytää. Minulle on kerrottu, että hän oli Reisjärven palokunnan hyväkuntoisinta henkilöstöä. Elokuun 3. 8 28.10. 10.6. 22 prosenttia. Pelastuskalusto ja -varusteet 10 23.12. (09) 2293 380, faksi (09) 2293 3833 sähköpostit: etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi Toiminnanjohtaja Veijo Pursiainen Ilmoitukset Veijo Pursiainen Puh. Lisätöistä aiheutuvista kustannuksista veloitetaan työmäärän mukaan. huhtikuuta. Jokilaaksojen pelastuslaitos Jarmo Haapanen, vs. Risto ei palannut tuolta hälytystehtävältä enää lainkaan kotiin, vaan menehtyi pelastustehtävässä saamaansa yllättävään sairaskohtaukseen parin päivän kuluttua sairaalassa. Ilmestymisajat 2010 N:o Ilmestyy Varauspvm Valmis aineisto Teema 5 24.6. 3.6. Neliväri 1/1 1900 2300 2/3 1270 1530 1/2 950 1150 1/3 635 760 1/4 475 575 1/6 320 385 1/8 240 280 1/12 160 195 II/III kansi 2500 IV kansi 2600 Aukeaman ilmoitukset sopimuksen mukaan. 13.8. Pelastustehtävät vaativat tekijöiltään hyvää fyysistä ja psyykkistä terveyttä sekä hyvää fyysistä kuntoa. päivänä viime vuonna Risto Kinnunen oli varallaolevana yksikönjohtajana Reisjärvellä. Kello 16.52 hän sai hälytyksen keskisuureen liikenneonnettomuuteen, johon hänen oli lähdettävä johtamaan Reisjärven paloasemalta lähtevää pelastusyksikköä. Risto Kinnuselle ja hänen perheelleen kävi pahin mahdollinen, he eivät enää voineet vaihtaa mitään sanoja Riston viimeiseksi jääneen keikan jälkeenkään. Tapahtumakalenteri 2011 Pankit: Nordea 205818-11830 Sampo 800019-1393075 Toimisto Kassa: Sinikka Toivonen, puh. Myös palokuntalaisen perhe joutuu varautumaan siihen, että palokunnassa työtä tekevä perheen jäsen lähtee äkillisesti milloin tahansa hälytykseen tai työvuorot voi venähtää pitkiksi ylitöiksi hälytystehtävissä. Yllämainitut hinnat edellyttävät painovalmiin aineiston mieluiten PDF-muodossa (PDF-versio 1.3, värit CMYK). Tämä muistotaulu ylläpitää myös pelastusalan eettisiä arvoja ja muistuttaa pelastajan tehtävien vaaroista sekä pahimmista mahdollisista uhrauksista. 16.9. En tiedä mitä Risto ehti sanoa kotiväelle ennen lähtöään paloasemalle, mutta voin kuvitella, että ne sanat muistetaan Riston perheessä aina. Kun oikeita sanoja ei löydy, niin uskon pelastuslaitoksemme koko henkilöstön, jokaisen sivutoimisen, vapaaehtoisen ja vakinaisen, yhtyvän ajatukseen, että ainoa oikea keino haparoivien sanojen sijaan on kunnioittaa Risto Kinnusen muistoa pelastusalan perinteitä ja Ristoa kunnioittavalla tavalla liittämällä hänen muistolaattansa tähän valtakunnalliseen muistotauluun. 6.8. Työ erilaisissa pelastustehtävissä on usein vaarallista, sen me kaikki tiedämme. Ensihoito ja -kalusto 9 25.11. Risto Kinnusessa nämä kriteerit täyttyivät kirkkaasti. 9.9
071 875 0201. Meilaa: toimitus@pelastustieto.fi tai www.pelastustieto.fi > Postia toimitukselle. Pelastusopisto PL 1122 (Hulkontie 83), 70821 KUOPIO Puh. Ehdota meille, minkä 60 vuoden aikana Palontorjuntatai Pelastustieto-lehdissä julkaistun jutun haluaisit lukea! Kerro, milloin juttu on julkaistu – me etsimme sen ja julkaisemme jutun nettisivuillamme pdf-tiedostona. 071 875 0201 (vaihde) www.pelastusopisto.fi koulutusta Mitä juttua kaipaat. Koulutustarjonta on nähtävillä Pelastusopiston www-sivuilla www.pelastusopisto.fi Ilmoittautumiset kursseille on suositeltavaa tehdä siten, että hakija täyttää ja lähettää kurssikuvauksen yhteydessä olevan sähköisen ilmoittautumislomakkeen. seuraavat koulutustilaisuudet: Kurssimaksu sisältää opetuksen, oppimateriaalin ja lounaan kurssipäivinä. Kurssien opetuksen sisällöstä antavat tietoja kurssien johtajat, jotka on nimetty yhteystietoineen kurssikuvauksien yhteydessä, puh. Haluaisitko lukea vanhan jutun uudestaan. Nro Kurssi Aika Kurssimaksu Haku päättyy Ammatillinen täydennyskoulutus 20174 Pelastustoimen ajankohtaispäivät 16.–17.8.2010 190 € 30.7.2010 20134 Raskaan kaluston liikenneonnettomuuskurssi 18.–19.8.2010 200 € 30.7.2010 20034 Korkealla työskentelyn kouluttajakurssi 16.–20.8.2010 440 €/680 € 23.7.2010 20290 Väestönsuojan tarkastajan kurssi 23.–25.8.2010 350 € 30.7.2010 20034 Korkealla työskentelyn kouluttajakurssi 23.–27.8.2010 440 €/680 € 23.7.2010 20032 Hengityssuojainten huoltajakurssi (Dräger) 24.–26.8.2010 250 € 30.7.2010 20315 Toiminta paloteknisillä laitteistoilla 7.–9.9.2010 300 € 16.8.2010 20004 Rakenteellinen paloturvallisuus 14.–16.9.2010 300 € 20.8.2010 20008 Palontutkinnan peruskurssi 20.–23.9.2010 440 € 3.9.2010 20024 Palomiesten ja ylipalomiesten pelastustoiminnan 13.–17.9.2010 550 € 20.8.2010 johtamisen täydennyskurssi 20356 Hengityssuojainten huoltajakurssi (Scott) 22.–23.9.2010 180 € 27.8.2010 20020 Puomitikkaan kuljettajakurssi 27.9.–1.10.2010 485 € 27.8.2010 Järjestämme 2010 alkusyksystä mm
Turvallisesti. Nopeasti. 0207 119 600 Faksi 0207 119 611 asiakaspalvelu@draeger.com. Yksinkertaisesti. PATE NTED Dräger Suomi Oy Päiväläisentie 4, PL 33, 00391 Helsinki www.draeger.fi Puh. Kun varustus ratkaisee