20. PELASTUSTIETO 5/2011 ILMESTYY 23. KESÄKUUTA Vanhukset evakuoitiin saunapalon alta Joutsenossa s. 12 Itsestään sammuvat savukkeet vähensivät palokuolemia s. 8 4/ 20 11 19.5. Timo Kietäväinen: Valtio tukee heikosti lakisääteistä tehtävää s. 34 Johdoton on hetkessä selvitetty s
Turvata Oy Ab | 010 569 4700 | info@turvata.. | turvata.. | Läntinen Teollisuuskatu 2 | 02920 ESPOO Pelastaja ansaitsee laatua MSA Gallet – Suomen myydyin palokypärä Uuden teknologian Seiz-palokäsineet Huippuergonomiset MSA AUER -paineilmalaitteet Kaikki normit täyttävät Jollypalosaappaat UUTUUS UUSI MALLI ansaitsee laatua MSA Gallet – Suomen myydyin palokypärä Uuden teknologian Seiz-palokäsineet Huippuergonomiset -paineilmalaitteet Kaikki normit täyttävät Jollypalosaappaat UUTUUS UUSI MALLI Yhteistyössä palomiesten kanssa kehitetty Safe Life -sammutusasu täyttää tiukimmat paloturvallisuusnormit (EN469:2006).
Vähennystä näyttää olevan. KESÄKUUTA Vanhukset evakuoitiin saunapalon alta Joutsenossa s. Kuva: Kimmo Kaisto PELASTUSTIETO 5/2011 ILMESTYY 23. vuosikerta TOIMITUS: Esa Aalto päätoimittaja 050 5620 735 Kimmo Kaisto toimittaja, taitto & ulkoasu 044 728 0402 ILMOITUSMYYNTI JA TILAUKSET: Minna Kamotskin 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi KIRJANPITO JA TILAAJAPALVELU: Sinikka Toivonen 044 728 0400 tilaukset@pelastustieto.fi JULKAISIJA: Paloja pelastustieto ry. SPEK toivoo, että uusi hallitus selvittäisi koko pelastustoiminnan palvelujärjestelmän ja edesauttaisi siten toiminnan resursointia, jotta yllettäisiin tavoitteeseen Suomesta Euroopan turvallisimpana maana vuonna 2015. Alueelliset pelastuslaitokset ovat sisäisen turvallisuuden merkittävä toimija. 20 Lakisääteisyys ei näy valtion tuessa Tasavalta on pian saamassa uuden hallituksen. Niiden voimavarat koostuvat paitsi päätoimisesta henkilöstöstä, myös suuresta määrästä vapaaehtoisia, jotka toimivat maamme yli 600 sopimuspalokunnassa. 8 4/ 20 11 19.5. Hyvä niin. Olkoonkin kyse kunnallisesta toiminnasta. Tulevat hallituspuolueet neuvottelevat hallitusohjelmasta ja toiveita on esitetty myös, että hallitus ottaisi ohjelmaansa pelastustoimeen vaikuttavia asioita. Pelastustoimen operatiivinen toimintavalmius on laskenut vuosina 2006–2010. Sisäinen turvallisuus on yleisessä turvallisuuskentässä noussut keskeiseksi, ja myös turvallisuusja puolustuspoliittisissa selonteoissa ryhdytään turvallisuusuhkia käsittelemään tästä näkökulmasta. Uudenlaisia toimintamenetelmiä on ansiokkaasti tuonut esille muun muassa palomestari Arto Latvala Keski-Uudeltamaalta. Timo Kietäväinen: Valtio tukee heikosti lakisääteistä tehtävää s. On siksi aivan aiheellista pitää esillä sitä, että turvallisuuden takaajina tämä voimavara on merkittävä, mutta sillä pitää olla myös kunnolliset resurssit toimia. Olavi Kallion ja Reijo Tolpin tekemän tutkimuksen tuoreimman osan tiedoista pitää olla huolestunut. Itsestään sammuvien savukkeiden ensimmäinen lailla säädetty vuosi on tuonut rohkaisevia tietoja palokuolematilanteeseen. Onnettomuuksien ehkäisykään ei saa viedä resursseja onnettomuuksien pelastustehtäviltä. Kaksi edellistä hallitusta laati oman sisäisen turvallisuuden ohjelmansa. Raha ja sen myötä toiminnan resursointi on tärkeä asia kaikenlaisissa toiminnoissa. Työt eivät saa viedä toistensa resursseja Pelastustoimen alueellistamisen vaikutuksia palvelutasoon on selvitetty jatkotutkimushankkeella, jonka tuoreinta tietoa voi lukea tästä lehdestä. Toisaalta resursointia on pohdittava myös toimintoja kehittämällä. Valtiovallankin pitäisi tämä kohtuudella huomioida, kun sille lailla säätää tehtäviä. Näin tekee myös tuleva. Kunnat hoitavat pelastustointa ja Kuntaliiton viime vuoden lopulla hyväksymän strategian mukaisesti näin tulee olla myös jatkossa. Vaikka operatiivinen toimintavalmius oli korkealla tasolla jo ennen alueellistamista, eikä tilaa palvelutason paranemiselle juurikaan ole ollut, on pidettävä mielessä urapolkuasiaakin selvitelleen Pekka Myllyniemen viesti: Kaikki työt ovat tärkeitä. PÄÄKIRJOITUS esa.aalto@pelastustieto.fi 4 /2 01 1 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti, 62. Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen tuo tämän lehden haastattelussa esille epäkohdan, että kuntien hoitamista lakisääteisistä tehtävistä valtio tukee pelastustointa suhteessa selvästi vähiten. 12 Itsestään sammuvat savukkeet vähensivät palokuolemia s. P.S. Pasilankatu 8, 00240 Helsinki Veijo Pursiainen toiminnanjohtaja 050 5123 369 INTERNET: www.pelastustieto.fi etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi KIRJAPAINO: Forssa Print 2011 ISSN 1236-8639 Aikakauslehtien liiton jäsen KANSI: Ensimmäiset akkukäyttöiset Lukas eDRAULIC-pelastussarjat ovat jo arkikäytössä Keski-Suomen ja Päijät-Hämeen pelastuslaitoksilla. Ensi syksynä itsestään sammuvia savukkeita pitää alkaa myydä koko EU:n alueella.. 34 Johdoton on hetkessä selvitetty s
Omaa ammattitaustaansa Jalonen ei aio kansanedustajana unohtaa. Kyllä 78.1% Ei 21.9% Paloja pelastustieto ry, Pasilankatu 8, 00240 Helsinki, puh 044 728 0400 ETUSIVU MEDIATIEDOT TILAUKSET ARKISTO JULKAISIJA LINKIT YHTEYSTIEDOT Voidaanko viranomaisyhteistyöllä parantaa harvaan asuttujen alueiden turvallisuutta. Valitse kysely Pitäisikö palotarkastajia kouluttaa omassa koulutusohjelmassa. Pitäisikö palotarkastajia kouluttaa omassa koulutusohjelmassa?. ”Ehkä kivointa täällä on viestiliikenne”. Tilaisitko Pelastustiedon maksullisena verkkolehtenä. ” Selvä enemmistö oli sitä mieltä, että kyllä pitäisi. 34 Johdoton on hetkessä selvitetty s. 25 Keskiviikko, 11.05 2011 07:56 Etusivu Palaute Sivukartta Pitäisikö palotarkastajia kouluttaa omassa koulutusohjelmassa. KESÄKUUTA Vanhukset evakuoitiin saunapalon alta Joutsenossa s. Onko Suomessa Euroopan tehokkain pelastustoimi vuonna 2015. s. turvekuljetin tuo turpeen kuvasta p katsoen oikealta sulkuluukku jäi reunasta 2 cm auki, kärjen kohdalla turvepala välissä (pitäisi puristua tiiviiksi), mekaaninen rajoitinkytkin ulkopuolella ”kiinni”-asennossa sulkuluukku,liikkuu nuolen suuntaan turve putoaa alas kohti kattilaa samanlaisen luukun päälle, aina pitää toisen luukun olla kiinni kuljetin on koteloitu, palomiehen poistaneet tästä kohtaa kuljettimen kannen sammutusta pitää toisen luukun olla kiinni ja tarkastusta varten kuukauden kasvo Paloesimies Ari Jalonen (PS) valittiin eduskuntaan Satakunnasta ja on nyt ainut pelastusalan edustaja Arkadianmäellä. palokuntanuoret tässä numerossa PELASTUSTIE TO 5/2011 ILMESTYY 23. ” VPK:ssa on kiva olla ja erityisesti selvitykset ovat kivoja”. Timo Kietäväinen: Valtio tukee heikosti lakisääteistä tehtävää s. Klikkaa www.pelastustieto.fi ja anna äänesi kuulua seuraavassa nettigallupissa! Ehdota mistä aiheesta haluaisit tulevan gallupin. 20 Utin varuskunnan alueella lämpövoimalan kattilassa tapahtui räjähdys, jonka seurauksena tuli levisi läheiseen turvesiiloon. s. 12 Itsestään sammuvat savukkeet vähensivät palokuolemia s. Pitäisikö palotarkastajia kouluttaa omassa koulutusohjelmassa. Turve oli nyt keväällä ollut huomattavan kuivaa ja pölyävää. Vaalikampanjassaan hän piti esillä erityisesti perhearvoja. Pelastustiedossa työharjoittelussa ollut 15-vuotias Rony Kivistö seurasi harjoituksia kameran ja lehtiön kanssa Ilkkaa, Theoa ja Kirmoa. 8 4/ 20 11 19.5. s. Kevyempien asujen myötä esimerkiksi P3:t saattoivat luopua raskaasta, perinteisestä sammutusasusta. Pelastustieto on myös Facebookissa. Onnettomuudessa ei sattunut henkilövahinkoja. 10 SIVU 55 Opinnäytteitä Pelastusopistosta 4 /2 01 1 19.5.2011 8 Saunapalo ajoi asukkaat evakkoon Ulla Ylönen 12 Timo Kietäväinen lopettaisi laatikkoleikit 16 Viranomaisyhteistyö tiivistyy Lauri Jaakkola 19 Alueellistamisen vaikutuksia taas tutkittu Reijo Tolppi 20 Pelastusta akkuvoimalla 23 Ketjuveto on vanha ja nopea konsti 26 Varmasti nousee ja pituutta riittää Tapio Tihtonen 30 Maastopelastus vaatii erityisosaamista ja -kalustoa Veikko Lindberg 34 Itsestään sammuvat savukkeet vähensivät palokuolemia Esa Kokki 37 Nakit ja muusi ei syty palamaan Esa Kokki, Timo Loponen, Jukka Lepistö 38 Turismissa turvallisuuden oltava kunnossa 41 Turvallisuuskoulutuksen kurssitodistus käytännön työkaluna Juha Hassila 44 Berliini palolaitoksella pitkä historia Hannu Willman 46 Pohjoisten alueiden valmius suuronnettomuuksissa paremmaksi Mika Haverinen 48 Paneelissa puhuttiin toimintavalmiudesta 50 Kotkan VPK valmistautuu palokuntalaiskokoukseen 53 Palokuntanuorilla RR-kisa Eeva Koivula 57 Palomiehen ammatti työnä ja elämäntapana, osa 2 Teija Mankkinen 60 Luontevasti univormussa Piatta Rulja VAKIOT 33 Vieraanamme: Arto Henriksson 52 Katajamäki 54 Mirafoni 56 Ulkomailta: Risto Lautkaski keikalla nettigallup Kysyimme viime nettigallupissa ”Pitäisikö palotarkastajia kouluttaa omassa koulutusohjelmassa. s. 42 teema Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella otettiin maaliskuussa käyttöön uudenlaiset kevyet suoja-asut, joita alkoivat käyttää pelastustoimintaa johtavat henkilöt (P2 ja P3). 14 Pitäjänmäen VPK:ssa ei nuorilta tekeminen lopu kesken
Butyylija propyyli-alkoholeja on useampia, eikä luettelossa mainita, mistä on kyse. Palontorjunta – Brandvärn 50 vuotta sitten Tulenvaarallisia aineita Kevään merkit Palokuntien Keskusliiton naistoimikunnan toimesta myydään jälleen toukokuun aikana ”pientä palovartijaa” esittävää merkkiä, jonka myyntihinta on 20 mk/kpl. Sähkölämmittäjästä syttyneissä kahdessa palossa sai surmansa 3½ vuoden ikäinen poika ja 44-vuotias mies. lasten leikkiminen tulella ja tulitikuilla vaati 4 uhria, näistä yksi 4-vuotias poika jäi liekkeihin paettuaan sängyn alle piiloon, 2 alle 3-vuotiasta poikaa sai palovammoja ja tukehtuivat savuun – toinen pojista oli yksinään huoneeseen lukittuna ja yhdessä tapauksessa 2-vuotias pikkutyttö sai tulen vaatteisiinsa uunissa olleesta tulesta äidin ollessa lyhyen ajan poissa huoneesta. Palokuntaterveisin Palokuntien Keskusliiton naistoimikunta Kerttu Hyrsky puheenjohtaja Pirkko Vuorinen, sihteeri Sanomalehdistä kerättyjen tietojen mukaan ovat tulipalot vaatineen tänä vuonna kesäkuun 6. Tänä vuonna surmansa saaneista oli keski-ikäisiä tai nuoria miehiä 22 (vastaavana aikana edellisenä vuonna 11), vanhuksia, miehiä 2 (1), 1 12 vuoden ikäinen ja 7 alle 6 vuoden ikäistä poikaa sekä 1 alle 6 vuoden ikäistä pikkutyttöä. Kemiallisia nimikkeitä on käytetty osittain väärin ja puutteellisesti: Ammonium po. Palokuntien Keskusliiton naistoimikunta toivookin, että jokainen antaa välittömän ja riittävän tukensa merkkikampanjamme onnistumiselle. Uutta oli harjoittelukausi vieraassa palokunnassa. Magnesium ei ole kova metalli ja sen pääkäyttö on kevytmetalliseokset. Jolma lähettänyt seuraavan sisältöisen oikaisun: Luettelossa olevia fysikaalisia arvoja esittävissä numerotiedoissa on virheellisyyksiä. Päävirheenä näyttää olevan miinus-merkin puuttuminen. Kemiallisten kaavojen merkinnöissä ei ole noudatettu yhtenäistä systematiikka ja lisäksi useat kaavat ovat vääriä. Tulipalossa loukkaantuneita on ollut huomattavan paljon. Miesten kohdalla on lukumäärä näin ollen yli kaksinkertaistunut kun taas naisten kohdalla on tapahtunut edelleenkin vähentymistä. Aineiden käyttöselostuksissa ja ominaisuuksissa esiintyy virheitä ja – alkuperäislähteestä johtuen – mainintoja, jotka ilmeisesti pätevät Amerikassa mutta eivät Suomessa. Etyleeniä ei Suomessa käytetä alkoholin valmistuksessa. Myyntihinnasta jää myyjille – palokuntaosastolle, poikaosastolle tai VPK:lle 5 mk merkistä. p:nä päättyi valtion palokoulussa ensimmäinen palopäällystöluokka, jonka pituus oli 6 kk. Vain vuonna 1956 oli vastaava lukumäärä (44) tämän vuotista suurempi. 4/2011 5. benseeni. päivää mennessä jo 37 uhria, joka on lähes kaksinkertainen edellisen vuoden (21) ja lähes 3-kertainen vuoden 1959 vastaavaan (14) verrattuna. Jo 37 palonuhria tänä vuonna Lehtemme viime numerossa ylläolevalla otsikolla julkaistun, Suomen Poliisilehdestä lainaamamme luettelon johdosta on dpl.ins. Hitsauskipinän aiheuttamasta räjähdyksestä syttyneessä palossa 2 ihmistä menetti henkensä ja yhdessä metsäpalon sammutuksessa sai työmies surmansa 67-vuotispäivänään. Rikkihiiltä ei allekirjoittanut ole koskaan haistanut niin puhtaana, että se olisi ollut miellyttävän hajuinen. ammoniakki, bentsoli po. Ensimmäinen vakinainen palopäällystöluokka Maaliskuun 30. kolmessa laivapalossa, jotka todennäköisesti kaikki alkoivat varomattomasta tupakoinnista, menetti 8 merimiestä henkensä. Se on pisin palokoulussa järjestetty luokka, ja ovat sen suorittaneet päteviä uuden palolain mukaan vakinaisten palokuntien päällystötehtäviin. Yhdessä tapauksessa talon vieressä olleeseen roskakasaan kaadettu tuhka aiheutti liikerakennuksen syttymisen ja tuhoutumisen ja liittimen irtoaminen sen sammutustyön aikana 12-vuotiaalle, tulipaloa katsomassa olleelle pojalle niin vakavan loukkaantumisen, että hän menehtyi verenvuotoon lääkärin luo vietynä. Jokainen tietää, miten paljon työtä vielä palokuntanaisten rintamalla on tekemättä ja miten paljon uusia tehtäviä maan palokuntanaisten keskuselimelle on kertynyt. Humalaisena tupakointi ja vuoteessa tupakointi aiheuttivat ylivoimaisesti eniten palosurmia, yhteensä 21 tapausta, mm. Niin myös ymmärrämme, että tällainen työ vaatii runsaasti käyttövaroja kunnollisesti onnistuakseen. Alkuainerikkiä ei Suomessa käytettäne lainkaan enempää selluloosakuin rikki happoteol lisuudessakaan. Muina vuosina on palon uhreja mainittuun päivään mennessä yleensä ollut noin 12–20 vaiheilla. Muutamia esimerkkejä. A
Pelastusasemalta toimivat seuraavat operatiiviset yksiköt: pelastusyksikkö H21, pelastussukellusja pioneeriyksikkö H25, puomitikasyksikkö H26 ja ambulanssit H291 ja H292. Kaikki talotekniikan ja informaatiotekniikan järjestelmät on uusittu. Pelastuslaitos huolehtii koko rakennuksen teknisestä ylläpidosta. Se toimii myös väistötilana Erottajan pelastusasemalle, jonka remontti valmistuu ensi vuonna. 6 4/2011 Helsingissä vihittiin käyttöön uusi pelastusasema Jätkäsaaressa. Koko rakennuksen bruttoala on 4085 brm2. Huutokonttorin nimellä aiemmin tunnettu sataman huoltorakennus on toteutettu kahdessa vaiheessa. Kaksikko on kehitellyt roolihahmot palomestari Ruisku ja kesämies Kalle, jotka jakavat lapsille ja lapsenmieliselle turvallisuustietoa hauskasti ja elävästi; ei otsa rypyllä, vaan pilke silmäkulmassa. – Olemme tehneet oman 112-laulun. Reilun puolen tunnin esityksestä voi lisätietoja kysellä numerosta 050 337 5262. Ensimmäiseen kerrokseen on sijoitettu kalustohallit aputiloineen, teknisiä tiloja ja K-luokan väestönsuoja, joka toimii rauhanaikaisessa käytössä alkusammutusvalistustilana. Helsingin uusin pelastusasema vanhaan Huutokonttoriin Palomiehen työt jättänyt Pasi Hailio alias Tony Montana on ryhtynyt yhdessä muusikkokumppaninsa Nicklas Grönholmin kanssa valistamaan tulen vaaroista ja vähän muustakin omalla esityksellä. Palomestari Ruiskua esittävä Montana on turvallisuustietäjä, joka yrittää opastaa hölmöilevää amatöörikesämiestä toimimaan turvallisesti. Sitä esitämme ja jaamme myös tietoa erilaisista turvallisuusasioista; myös koulukiusaamisen estämistä pidämme yllä. Rakennuksen huoneistoala on 3314 htm2, josta pelastusaseman osuus on 2642 htm2 ja Infokeskuksen 672 htm2. Nyt valmistuneen peruskorjaushankkeen pääsuunnittelijana toimi hankesuunnitteluvaiheessa Jaana Tarkela ja toteutusvaiheessa Janne Kentala. Vanhemman osan piirustukset ovat vuodelta 1937 ja laajennusosa valmistui 1958. Sen jälkeen Jätkäsaaren asema toimii palvelutasopäätöksen mukaisena uutena pelastusasemana. Rakennus toimi Satamalaitoksen huoltorakennuksena käsittäen pukeutumis-, peseytymisja ruokailutiloja sekä toimistotiloja, varastoja, teknisiä tiloja sekä kalustonhuoltotiloja. Ruisku ja Kalle jakavat turvallisuustietoa 6 4/2011. Operatiivisen henkilöstön vuorovahvuus on 20 ja riskienhallintayksikön palotarkastajia ja turvallisuuskouluttajia on yhteensä 14. Kolmannessa kerroksessa ovat miehistön liikuntatilat sekä riskienhallintayksikön toimistotilat. Pääurakoitsijana on toiminut Lapin Teollisuusrakennus Oy. Rakennuksessa on jouduttu uuden käytön vaatimusten ja talotekniikan mittavien uudistusten myötä muun muassa laskemaan alapohjaa suurimpien pelastusajoneuvojen tallien kohdalta, suurentamaan julkisivujen aukotuksia, rakentamaan kattokonehuone sekä uusia hissejä. Helsingin Satamalta vapautuvan ”Huutokonttorin” jatkokäyttöä lähdettiin suunnittelemaan nelisen vuotta siten, että rakennukseen sijoittuisi pelastusasema ja Jätkäsaaren suunnittelun ja toteuttamisen esittelyä sekä asuntojen markkinointia palveleva Infokeskus sekä aluerakentamisen ohjausta palveleva toimistotila. Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen, pelastuslautakunnan puheenjohtaja Pekka Saarnio sekä pelastuskomentaja Kari Lehtokangas vihkivät perinteisin menoin uuden pelastusaseman käyttöön. Toiseen kerrokseen sijoittuvat miehistötilat sekä valistustoiminnan opetusja toimistotiloja. Uudempaan 1950-luvulla valmistuneeseen kolmikerroksiseen osaan on rakennettu Jätkäsaaren pelastusasema. – Esitys sisältää laulua, musiikkia ja jopa taikatemppuja. Rakennushankkeen kustannukset olivat noin 8 miljoonaa euroa. – Turvallisuusvalistukselle on varmasti nyt kysyntää, Montana uskoo. Lähtökohtana valistaminen, Tony Montana kertoo. Kantavia väliseiniä ja välipohjia on aukotettu, julkisivuja korjattu sekä vesikatto uusittu
Siihen mennessä palvelukeskuksen peruskorjaus ja uudisrakennukset valmistuisivat. Uhkaava palo saatiin rajoitettua syttymistilaan, ja iäkkäät asukkaat evakuoitiin hallitusti. Puolet asukkaista kuljetettiin suoraan Rauhan Setälään, jossa palvelukeskus toimii omien tilojen peruskorjauksen ja laajennuksen ajan. Pesuhuoneet ovat nokisia ja koko saunasiipi asuinhuoneineen käyttökelvoton. – Uudisrakennus rakennetaan kaikkien lain edellyttävien paloturvallisuusvaatimusten mukaisesti, siis myös spinklerit tulevat, kertoo Tuula Liutu. J outsenon palvelukeskuksen saunan sisärakenteet paloivat mustalle hiillokselle. Pelastussuunnitelma päivitettiin vuodenvaihteessa Kaikki tulipalon alta evakuoidut 32 asukasta ovat autettavassa kunnossa, joten heidät siirrettiin potilasvuoteiden ja pyörätuolien avulla ambulansseihin ja tilatakseihin. 8 4/2011 Joutsenon palvelukeskuksen tulipalossa oli kaikki suuronnettomuuden ainekset. Tulipalo sai alkunsa saunaosastosta.. – Nyt olemme sitten evakossa samassa talossa, mihin palvelukeskuksen muut asukkaat muuttivat jo aiemmin, kertoo osastonhoitaja Tuula Liutu. Saunapalo ajoi asukkaat evakkoon palvelukeskuksesta Teksti: Ulla Ylönen Kuvat: Etelä-Karjalan pelastuslaitos ja Ulla Ylönen Ensihoitohenkilöstö osallistui myös vanhusten evakuointiin. Myös käytävän seinistä suli maali ja muoviosat kupruilivat pistoliekin vaikutuksesta saunan ovea avattaessa sammutuksen alkuvaiheessa. – Päivitimme pelastussuunnitelmamme viime vuoden lopulla, joten varmaan henkilökunnalla oli siinä yhteydessä kerratut asiat tuoreessa muistissa, arvelee Liutu. Osa asukkaista sijoitettiin väliaikaisesti Joutsenon terveysaseman vuodeosastolle, osa vietiin Taipalsaaren sairaalaan ja osa terveyskeskuksen vuodeosastolle Lappeenrantaan. Asukkaiden oli tarkoitus päästä muuttamaan vanhoista huoneistaan suoraan uusiin tiloihin. – Asukkaat selvisivät vaarallisesta tilanteesta ilman fyysisiä vammoja. Asukkaiden oli tarkoitus asua tutuissa huoneissaan ensi helmikuuhun asti. Ketään ei tarvinnut käyttää lääkärissäkään, kertoo tulipalon aikana itsekin työvuorossa ollut Liutu. Palvelukeskuksen missään tiloissa ei ole sprinklereitä
Potilaat luokiteltiin palvelukeskuksen aulassa ja kuljetettiin turvaan ambulansseilla ja invatakseilla. Tulipalo rajoittui saunaja suihkutiloihin, joihin Joutsenon yksikkö teki sammutushyökkäyksen. päivän aamuna. – Jouduimme tekemään kovasti työtä rakennuksen yläpohjaontelon varmistamisek– Henkilökunta oli oikeaoppisesti alkanut siirtää asukkaita ennen kuin palokunta ehti paikalle, kertoo Ilkka Eskelinen. – Henkilökunta oli oikeaoppisesti aloittanut asukkaiden siirron ennen kuin palokunta ehti paikalle, kertoo Eskelinen. Palon jälkiä palvelukeskuksessa. – Palo-osastointi piti, mutta siitä huolimatta savua levisi runsaasti suihkutiloista käytävään, kertoo sammutustöitä alkuvaiheessa johtanut palomestari Ilkka Eskelinen EteläKarjalan pelastuslaitokselta. Hätäkeskus hälytti paikalle vielä pelastusjoukkueen Imatralta ja Lappeenrannasta. Huonokuntoisten asukkaiden siirron organisoinnista vastasi Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiirin ensihoidon lääkintäesimies. Heistä osa oli vuodepotilaita. Kiukaan päältä löytyi sulaneen muovin jäämiä, joita myös oli valunut lattialle. Henkilökunta toimi oikein Asuinhuoneiden ovet pidettiin kiinni, ja ne avattiin sitä mukaa kuin asukkaita siirrettiin ulos rakennuksesta. si, sillä kattoluukun päältä oli ensin luotava metrin verran lunta pois, kertoo Eskelinen. Ambulansseja saatiin paikalle Ruokolahdelta saakka. Muutoin terveyskeskuksen osastoille evakuoitiin 17 vanhainkodin asukasta tilapäismajoitukseen, loput savuisista tiloista evakuoidut 15 henkilöä oli mahdollista sijoittaa vanhainkodin muihin tiloihin.. Joutsenon palvelukeskuksessa tehdään parhaillaan remonttia ja laajennusosaa. Hätäkeskus antoi keskisuuren hälytyksen rakennuspalosta, johon osallistuivat seuraavat yksiköt: EE TU,EK31,EK33,IM13,IM16,L1 1,JO13,IM81,IM83,IM88,L13 ,L16,JO11.Palo sai alkunsa saunasta. Pelastuslaitos evakuoi vanhainkodilla kaikkiaan 32 henkilöä savulta turvaan kiinteistön toiseen, savuttomaan paloosastoon. Palon syttymissyyksi on varmistunut inhimillinen erehdys. Evakuoiduista yksi henkilö toimitettiin terveyskeskukseen tarkastukseen hänen hengitettyä savuja palokaasuja. 4/2011 9 Ammattipelastajien rinnalla evakuoinnissa auttoivat laitosmiehet ja palvelukeskustyömaan rakennusmiehet. Ensimmäisenä paikalle saapui Joutsenon paloaseman yksikkö. Henkilökunta havaitsi savun, ja soitti hätäkeskukseen suunnilleen samaan aikaan kuin automaattiset paloilmoittimet hälyttivät. Savua levisi vaarallisesti käytävään Joutsenon palvelukeskuksen sauna syttyi tuleen varhain maaliskuun 30
Uhkaavasta tilanteesta selvittiin hyvin vähin vaurion. Hoitaja ei loukkaantunut tilanteessa ja teki puhelimella hätäilmoituksen kertoen kattilan räjähtäneen ja siilon olevan osittain tulessa. Sammutusveteen sekoitettiin pintajännityksen alentavia vaahdotteita. Seuraavana päivänä suunniteltiin siilon tyhjennystä kaivinkoneella ja turpeen poiskuljetusta. Hän alkoi alkuselvityksen jälkeen hoitaa tiedotusta sekä yhteyttä varuskuntaan. Laitoksen hoitaja ei ollut runsaan savunmuodostuksen takia juurikaan voinut aloittaa alkusammutusta, mutta Utin ensimmäinen yksikkö teki sammutushyökkäyksen rakennuksen itäpuolelta ja sai palon nopeasti hallintaan. Hätäkeskus teki vasteen mukaisesti niin sanotun komppaniahälytyksen, johon sisältyi 10 sammutusautoa, 5 säiliöautoa, nostolava, sairasauto, Pohjoinen P4, Kouvola P3 ja Kympe P2. huhtikuuta klo 17.58. UTJR:n palokunta kohteessa 18.03 Utin jääkärirykmentin palokunta oli vielä virka-ajan jälkeen lentotoiminnan vuoksi välittömässä lähtövalmiudessa, joten se oli paikalla parissa minuutissa. Ennen kuljetinta on toinen samanlainen luukku siten, ettei kattilasta ole yhteyttä kuljettimelle. Paine oli lennättänyt kyteviä pesäkkeitä pölyisiin tiloihin ja vaakapintoihin. Vakiintuneen tavan mukaan paikalle pyydettiin myös varuskunnan tiedottaja. RäjähUtin varuskunnan lämpövoimalassa turvepölyräjähdys Kipinä pääsi avoimesta luukusta Teksti ja kuvat: Riku Hietala, palomestari, Kouvola P3 Räjähdyspaine suuntautui kuljettimen kautta siilo-osastolle.. Rakennuksen sisällä työtä tehtiin paineilmalaitteissa. Keskellä olevaan siilo-osan sammutusta hoidettiin isoista pariovista, joista normaalisti tuleva tavara kipataan maanpinnan alapuolella sijaitsevaan siiloon. Mainittakoon, ettei itse tilannepaikalle varuskunnan portin läpi päässyt muita kuin palokuntia. Laitoksen hoitaja oli kattilahuoneessa avaamassa sähköisesti hydrauliikalla toimivaa luukkua, josta turveannos putoaa kattilaan. Hälytysvaste 433 tulipalo muu, suuri klo 18.01 (turvesiilo, satoja kuutioita turvetta, kattila räjähtänyt). Varsinaiseen toimintaan tarvittiin kaksi yksikköä/vastuualue sekä säiliöautoja. 10 4/2011 turvekuljetin tuo turpeen kuvasta p katsoen oikealta sulkuluukku jäi reunasta 2 cm auki, kärjen kohdalla turvepala välissä (pitäisi puristua tiiviiksi), mekaaninen rajoitinkytkin ulkopuolella ”kiinni”-asennossa sulkuluukku,liikkuu nuolen suuntaan turve putoaa alas kohti kattilaa samanlaisen luukun päälle, aina pitää toisen luukun olla kiinni kuljetin on koteloitu, palomiehen poistaneet tästä kohtaa kuljettimen kannen sammutusta pitää toisen luukun olla kiinni ja tarkastusta varten Utin varuskunnan alueella lämpövoimalan kattilassa tapahtui räjähdys, jonka seurauksena tuli levisi läheiseen turvesiiloon. Räjähdyspaine suuntautui kuljettimen kautta siilo-osastolle. Hätäkeskus kysyi polttoaineen määrää, jota hoitajan mukaan on useita satoja kuutioita. Onnettomuudessa ei sattunut henkilövahinkoja. Luukun avautuessa tapahtui ilmeisesti pölyräjähdys. H älytys annettiin 13. Muut yksiköt olivat sen aikaan reservissä, kunnes oltiin varmoja, ettei palo enää leviäisi. Kouvola P3 kohteessa klo 18.10 Tiedustelun perusteella Kouvola P3 ryhmitti yksiköitä selkeästi kolmelle vastuualueelle, rakennuksen itäpuolelle (V51, KO11), keskelle isoon maanpinnan alapuolella olevaan siiloosaan (A31,V11) sekä rakennuksen länsipuolelle (KU11,KU31) sammuttamaan kyteviä pesäkkeitä ja tarkastamaan tiloja. Lämpölaitoksen kattilassa oli poltettu turvetta viimeksi aamulla ja siellä ei pitänyt olla enää kipinöitä. Päällystöpäivystäjä Tero Vanhamaan (Kympe P2) tultua paikalle sovittiin työnjaosta. Jälkivartiointi klo 21.00 Jälkivartiointiin jäi yön ajaksi Utin lentokentän palokunta, muut yksiköt voitiin vapauttaa klo 21. Liekkejä oli eniten kuljettimen täyttösiilo-osastossa. Turve oli nyt keväällä ollut huomattavan kuivaa ja pölyävää
Miele Professional pyykinpesukoneilla ja kuivausrummuilla saat suojavaatteet uudelleen käyttöön alle kolmessa tunnissa. Paikalle pääsi välittömästi Utin oma palokunta, joten palokin saatiin nopeasti hallitaan. Syytä räjähdykseen selvitetään, mutta alustavasti näyttää siltä, että kattilan ja kuljettimen erottava ylimmäinen luukku ei ole mennyt tiiviisti kiinni, vaan reunaan on jäänyt muutaman sentin rako. Paikalla olleissa yksiköissä oli yhteensä 66 henkilöä. Kysy lisää myös maskien puhdistusratkaisuista! Miele Oy / Professional Porttikaari 6, 01200 Vantaa Puhelin (09) 875 970 asiakaspalvelu@miele.fi www.miele-professional.fi kattilahuone paine purkautui tämän b t i i ä ä maanalainen siilotila ”syöttö-suppilo”, j h t t vasemman osastoivan seinän takana, kuljetin lähtee tästä p p kuljetinta pitkin siilotilaan, jossa useammassa paikassa kyteviä pesäkkeitä betoniseinämän yli nostetaan polttoaine kouralla syöttösuppiloon siilotila, mm. 4/2011 11 Tehokas kaksikko vaativiin suorituksiin. tässä kohtaa oli kytevää turvetta kouranosturi johon nostetaan kouralla alempana olevasta varsinaisesta ”syöttösuppilon” alta, pesäkkeitä y varastosiilosta tavara dyspaine pääsi purkautumaan kuljettimen kautta siilopuolelle, jossa ei ollut ihmisiä. Vika on saattanut olla jo jonkin aikaa, mutta nyt kevään koittaessa on turve ollut erityisen pölyävää ja kuivaa eli kuljettimeen on muodostunut juuri sopiva stökiömetrinen seos, joka on saanut ”kipinän” auki olevan luukun raosta.. Puhtaina, kyllästettyinä ja kuivina
Tähän liittyy Kietäväisen mukaan se kannanotto, että valtion tulisi vastata esimerkiksi sopimuspalokuntalaisten koulutuksesta. 12 4/2011 Nyt ei ole laatikkoleikkien aika, sanoo Kuntaliiton Timo Kietäväinen Pelastustoimen lakisääteisyys ei näy valtion rahoituksessa Teksti ja kuva: Esa Aalto V altiovalta asetti pelastustoimelle edellisellä hallituskaudella uudenlaisia tehtävien hoitoon liittyviä vaatimuksia. Parhaillaan käynnissä oleva keskustelu esimerkiksi pelastajien koulutuksen siirtämisestä yleisen ammatillisen koulutuksen piiriin on osoitus täysin päinvastaisesta pyrkimyksestä, jossa nyt valtion rahoittama toiminta tulisi suurimmalta osaltaan kuntien maksettavaksi. Esimerkiksi hätäkeskusuudistus pakottaa pelastuslaitokset merkittäviin uusiin johtamisja tietojärjestelmäinvestointeihin. – Palosuojelurahaston varat ovat kuitenkin rajalliset eikä sieltä liiemmälti osoiteta varoja kehittämiseen. Nykyään sen valtion rahoitus on osa niin sanottua yhden putken valtionosuusjärjestelmää, eli samaa järjestelmää, josta maksetaan muun muassa sosiaalija terveydenhuollon valtionosuudet ja selkeä fakta on se, että merkittävistä lakisääteisistä tehtävistä pelastustointa valtio tukee vähiten. tuosta kaikkia yhteisesti palvelevasta infrastruktuurin rahoituksesta vastaa mahdollisimman pitkälle valtio. Aikanaan paloja pelastustoimen osuus oli merkittävä niin sanotusta yleisestä valtionosuudesta, mutta enää paloja pelastustoimen osuutta ei kyetä erottamaan yhden putken valtionosuuksista. Siksi laitosten lukumäärästä tai omistajasta ei kannata enää keskustella. Pelastustoimi on kunnallisena toimijana osa kansallista turvallisuusjärjestelmää siinä missä poliisi ja rajojen vartiointi. Lakisääteistä tehtävää varten valtiovallan jälkeen jäänyttä rahoitusta pitäisi saada nostettua. Joka tapauksessa on selvää, että pelastustoimen saama rahoitus yhden putken valtionosuuksien kautta jää selvästi alle muiden vastaavaan järjestel12 4/2011. – Kuntaliiton hallitus hyväksyi pelastustoimen tulevan strategian ja kunnat pelastuslaitosten omistajina haluavat nyt kehittää niistä hyviä ja toiminnallisia, kunta-alan turvallisuuden ammattilaisia. Se tahtoo myös alan sisällä jäädä unholaan. – Tämä on ikävä ja pitkän kehityksen tulos. – Pelastustoimi on kunnille yksi merkittävimmistä lainsäädäntöön perustuvista toiminnoista. Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen sanookin, että iso kysymys pelastusalan tulevaisuuden kannalta on se, miten esimerkiksi koko turvallisuusalaa palvelevan infrastruktuurin kehittäminen, rakentaminen ja ylläpito resursoidaan. – Valtio käyttää isännän ääntä, mutta ei maksa siitä. – Mutta kun nyt uusi hallitus on laatimassa ohjelmaansa, on tämä rahoituskysymys syytä jälleen kerran tuoda esille. Kansallisesti on perusteltua, että Nyt ei ole laatikkoleikkien aika, vaan pelastuslaitosten toimintaa pitää kehittää. Hän haluaa kuitenkin korostaa, että Kuntaliitossa ei ajeta pelastustoimen valtiollistamista. Tämä on Kietäväisen mukaan myös osa ainaista keskustelua valtio–kunta-suhteesta pelastustoimessa. Esimerkiksi sosiaalija terveys sekä koulutusalalla ei tätä unohdeta koskaan mainita
Siksi siihen pitää myös panostaa, Kietäväinen huomauttaa. Millaisesta valmiudesta maksetaan Pelastusalalla kannetaan huolta siitä, että operatiivisesta valmiudesta ei kyetä pitämään huolta. Mutta toiminnan pitää olla lähtökohtaisesti tuloksekasta ja tehokasta. – Syksyllä lähdetään uudelle kierrokselle, mutta en sano, että sitä silloin otettaisiin esille. Eikä toimialalta voi vaatia mahdottomia ellei se saa lisää resursseja. Uudistettu järjestelmä, jossa ennaltaehkäisy otettaisiin paremmin haltuun, voisi toimia paremmin toisenlaisella työajalla. Nyt se ei ole ajankohtaista. Turvallisuus on keskeistä Kuntaliiton hallituksen viime vuoden lopulla hyväksymässä strategiassa pelastuslaitoksista halutaan kuntien turvallisuuden osaajia, koska turvallisuuskysymykset ovat nousseet keskeiseksi tekijäksi myös kuntien kilpailukyvyn kannalta. Kehittämistä tehtävä – Olen jollakin tavalla huolestunut siitä, miten pelastustointa kehitetään. – Olen kuullut myös alalla toimivien todenneen, että näkökulma tehtäviin töihin on aika yksiulotteinen. Tehtävä työaika on ongelma, sen tunnustan. Ne teki ja kokosi sinne eläkkeelle kiinteistötehtävistä viime vuonna jäänyt, ”vaakunaneuvos” Pekka Granqvist. Esimerkiksi Ruotsissa savusukellusten määrä tehtävien kokonaismääristä on meitä selkeästi vähäisempi. Työurakysymys on iso haaste kunnille ja pelastuslaitoksille, mutta Timo Kietäväinen pitää selvänä, että uusia töitä löytyy. – Kunnat haluavat pelastuslaitoksistaan varautumissuunnitelmien osaavia tekijöitä ja pelastusalasta halutaan myös enemmän onnettomuuksien ehkäisyn toteuttajia. Nämä esimerkit osoittivat, että olemme varautuneet poikkeusoloihin luvattoman huonosti. – Mutta se on sanottava, että valtion omistuksessa pelastustoimen tilanne ei olisi yhtään parempi. Kietäväisen mielestä sisäisen turvallisuuden korostuminen valtiovallan toiminnassa voi tuoda uutta resursointia myös pelastusalalle. – En perää tässä ensisijaisesti säästöjä pelastustoimelta, mutta uudella tavalla toimien päästään tuloksekkaampaan toimintaan; tinkimättä kuitenkaan työn laadusta. Pelastustoimessa kuluu paljon aikaa siihen, että odotetaan hälytyksiä, ollaan valmiudessa. Seitsemän vuoden aikana alueelliset laitokset ovat Kietäväisen mukaan edenneet toimintojensa uusissa järjestämisissä hyvää vauhtia. Esimerkiksi työmenetelmien kehittämisessä, missä määrin sammutetaan paloja sisältä ja missä määrin ulkoa. Omistajaohjauksen on nyt toimittava aikaisempaa paremmin. Toivottavasti näistä kokemuksista olemme ottaneet opiksi. – On selvää, että alueet ovat erilaisia ja siksi tarvitaan erilaisia tapoja toimia. Kehittämiseen pitää olla panoksia. Vaikea on kuitenkin kuvitella kompensoitavan palkkauksellisesti sellaisia työaikakorvauksia, joita ei muuttuneessa työaikajärjestelmässä enää synny. – Etelä-Savon kotisairaanhoito on tästä hyvä esimerkki. Meidän pitää unohtaa puheet valtiollistamisesta eikä tarvetta ainakaan nyt ole myöskään suurentaa aluelaitosten kokoja. – Nyt onkin toiminnan kehittämisen aika. Julkisessa taloudessa, kuten erityisesti kuntataloudessa, ovat edessä tiukat ajat. Meillä on jo esimerkkejä haasteellisista tilanteista myrskyjen ja muiden sääilmiöiden vuoksi. Se on haaste myös siten, että toimintaan kiinteästi kuuluviin sopimuspalokuntiinkin on yhä vaikeampaa saada nuorempaa väkeä. Työvoiman ikääntyminen ja eläköityminen on haaste myös pelastuslaitoksille. Nyt olisi hyvä tilanne kehittää alaa, sillä 22 laitosta sekä ministeriö ja Pelastusopisto antavat siihen hyvän mahdollisuuden. Siihen eivät voimavaratkaan ole kovin ruhtinaalliset. Uuden oppimista on vielä paljon. – Millaisilla vahvuuksilla lähdetään erilaisiin tehtäviin. Työaika ei ole nyt esillä Pelastusalan vuorokautiseen työaikaan Kuntaliitto ei strategiassaan ottanut kantaa ja Kietäväisen mukaan tämä onkin työmarkkinakysymys. Tässä piilee merkittävä tuottavuuspotentiaali ja tuottavuus voisi nousta huikeasti, jos osakin tuosta työajasta voitaisiin käyttää tehokkaasti muihin turvallisuutta palveleviin tehtäviin. Lisäksi on syytä muistaa, että useimpien palomiesten työaika perustuu nykyisellään poikkeuslupiin, joiden hakemisesta päättää viime kädessä paikallinen työnantaja. – Onneksi virheellinen väite kustannusten jatkuvasta nousemisesta on saatu karsittua pois. 4/2011 13 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen pitää selvänä, että pelastuslaitokset pysyvät jatkossakin kuntien omistuksessa. Kyllä se yksi niistä asioista on, joita pitäisi tulevaisuudessakin tarkastella. Kuntien pitää näihin tilanteisiin varautua yli rajojen. Tuottavuuden tehostamista on tehtävä kaikilla toimialoilla, myös pelastustoimessa. Nyt olisi otollinen hetki Kovin vaikeaa on hänen mukaansa saada asiaan muutosta, sillä edessä eivät ole helpot ajat. – Odotan myös, että aikaa myöden pelastustoimen tehtäviinkin tulee maahanmuuttajataustaisia henkilöitä.. Pitäisi paremmin analysoida erilaisten hälytystehtävien merkitystä. Myös omistaja eli kunnat ovat alkaneet osata suhtautua oikein alueellisuuteen. – Palkkaus on tässä iso haaste eikä meillä vielä ole valmista mallia siihen, miten työura-asiaa toteutetaan, mutta sellainen on pakko pian kehittää. Timo Kietäväinen pohdiskelee, millaisesta valmiudesta pitäisi pitää huolta ja mitä siitä toisaalta ollaan valmiita maksamaan. Viimeisimmällä työehtosopimuskierroksella ei keskusteltu laadullisista kysymyksistä, koska kyseessä on vain vuoden pituinen sopimus. Kietäväinen painottaa, että omistajan tahto työajan suhteen ei ole muuttunut ja jos neuvotellaan pidempiaikaisista sopimuksista, alan kehittämisestä on silloin keskusteltava myös laajemmin eikä pelkästään prosentuaalisista palkankorotuksista. Työn turvallisuudesta on myös pidettävä huolta. – Alueelliset pelastuslaitokset nähdään merkittävinä toimijoina kasvavissa tulevaisuuden uhkakuvissa. – Kun pelastusalalta myös odotetaan uudenlaista toimintaa ja järjestelmän kehittämistä, olisi tilanne nyt otollinen myös rahoitusosuuden kasvattamiseksi. Työn tehostamisessakin on vuosien saatossa tapahtunut merkittävää parannusta, joten hän ei epäile, etteikö siihen kyettäisi jatkossakin. Kuntaliiton käytävillä on nähtävillä kaikkien Suomen, myös aikaisempien, kuntien vaakunat. mään kuuluvien tehtävien, kuten sosiaalija terveydenhuollon valtionosuuksista. Oppia muualta pitäisi hakea ja toivoisin kokonaisvaltaista toiminnan kehittämistä erityisesti vaarallisten ja vaikeampien työtehtävien osalta. – Toivottavasti sitäkin voidaan aikaa myöden tarkastella. Kun keskustellaan työajasta, pitää toki käsitellä palkkausjärjestelmää kokonaisuudessa. Siksi myös pelastustoimintaa pitää tarkastella uudella tavalla. – Monissa kyselyissä kansalaisetkin osoittavat turvallisuuden olevan tärkeätä. Timo Kietäväinen odottaa myös, että pelastuslaitokset alkavat tehdä yhä enemmän yhteistyötä muiden hallintokuntien kanssa. – Meillä on kovan luokan ammattilaisia, jotka voisivat tehdä paljon hyvää työtä esimerkiksi juuri ennaltaehkäisevässä työssä. – Ilmastonmuutos on yksi esimerkeistä, joihin pitää turvallisuudessa varautua. Pelastuslaitokset ovat hyviä hoitamaan kuntien turvallisuustoimintaa sisäisen turvallisuuden hengessä. Se voisi olla pahempikin, sillä valtion tuottavuusohjelmassa leikkaukset ovat suuret eikä niissä juurikaan oteta toiminnan sisältöjä huomioon
Liikenneasiat miellyttävät Eduskunnassa järjestäytymisessä hän sai jäsenyyden liikenneja viestintävaliokunnassa. Olemme yhteen hiileen puhaltava joukko. Vaalibudjettini oli 3000 euroa, joten yhden äänen hinnaksi tuli vain runsaat pari euroa. On selvää, että Olkiluodon ydinvoimalan valmistuttua lentoyh teys Porin ja Helsingin välillä loppuu. Kun perheissä voidaan hyvin, voidaan hyvin laajemminkin yhteiskunnassa. Omalta toiminnalta, tuore kansanedustaja pohtii. Hän on toiminut myös kaupunginhallituksen toisena varapuheenjohtajana. Hän oli äänimäärällään ykkönen omassa ryhmässään ja neljäntenä vaalipiirissään. – Porukka on hyvä ja olemme jo heti alussa puhuneet paljon. Perhe on yhteiskunnan kivijalka. – Olen myös varajäsenenä hallintosekä sosiaalija terveysvaliokunnissa. – Yllätys on ollut se, että liikkeelle on lähdetty aika verkkaisesti. – Itselleni ne ovat läheisimmät teemat. – Kunnallispolitiikassa on saanut hyvää perehdytystä tähänkin hommaan, muutaman viikon kansanedustajana toiminut Jalonen sanoo. – Niissä paikallinen, satakuntalainen, näkökulma on tärkeä. Kaikki tämä toteutui huhtikuun vaaleissa. Syyskuussa edellistä juttua tehdessämme Ari kertoi laskeskelleensa, että esillä olleilla kannatusluvuilla Perussuomalaiset voisivat saada 1–2 edustajaa. – Monille meistä eduskuntatyöskentelyssä on paljon uutta ja opeteltavaa, mutta hyvältä tämä tuntuu. Hän uskoi olevansa mukana tässä joukossa ja saavansa suurimman äänisaaliin. Todennäköisesti hänelle tulee myös toinen varsinainen jäsenyys, kun hallitus muodostetaan ja Perussuomalaisten riveistä nousee todennäköisiä ministereitä. Jalkatyöllä pääsin eduskuntaan. Myös liikennehankkeet ovat olleet tärkeä teema Jaloselle poliittisessa toiminnassaan. Paloesimies pitää myös alan asioita esillä eduskunnassa Kansanedustaja Ari Jalonen vallan portailla Teksti ja kuva: Esa Aalto Ari Jalonen (PS) tuli valituksi eduskuntaan Satakunnasta ja on nyt ainut pelastusalan edustaja Arkadianmäellä.. Ari Jalonen kehuu Perussuomalaisten uutta 39 hengen eduskuntaryhmää hyväksi. Vaalikampanjassaan hän piti esillä erityisesti perhearvoja. – Oli vahva tunne, että niin käy. Pidän tärkeänä, että valtatie 8 perusparannetaan ja myös Porin ja Tampereen välinen junarata pitää kunnostaa, jotta raideyhteys Porista pääkaupunkiseudulle paranee. Ensimmäiset päivät kansanedustajana ovat sujuneet uusilla edustajilla koulutuksessa. Talon tapoihin ja työmenetelmiin on opastettu. Perussuomalaisten kansanedustajaehdokkaana eduskuntaan pyrkinyt Jalonen sai 6721 ääntä. Ari Jalosen poliittinen taival alkoi Perussuomalaisissa vuoden 2008 kunnallisvaaleissa, jolloin hän tuli valituksi kaupunginvaltuustoon. Palomies on tottunut nopeamaan tahtiin, hälytyksiinkin lähdetään 60 sekunnissa, Jalonen naurahtaa. 14 4/2011 P aloesimies Ari Jalonen Satakunnan pelastuslaitokselta tekee ainakin seuraavat neljä vuotta töitä lainsäätäjänä eduskunnassa
Mutta tiedän, että tämä unelma ei voi toteutua, sillä se olisi liian kallista. HE ADLINE SUBHE ADLINE TUEMME MAAILMAN TURVALLISUUDEN PUOLUSTAJIA. Hallitukseen Perussuomalaisten pitää Jalosen mielestä kuitenkin tosissaan pyrkiä. Siksi hän pitää varsin selvänä, että neljän vuoden kuluttua nyt saavutettua edustajan paikkaa hän lähtee tavoittelemaan uudestaan. – Jos sen katsotaan vaarantavan kansalaisten turvallisuutta, niin voidaan tehdä, mutta ei pelkästään aluepoliittisin perustein, porilainen kansanedustaja sanoo. Jalonen hymähtää median toistuville epäilyille, että Perussuomalaisten ryhmä ei pysy koossa. Loikkaus olisi äänestäjiäkin kohtaan väärin. – Ehkä voitaisiin pohtia pidempää eläkkellesiirtymisikää kuin nykyinen 63–68 vuotta ja tähän ikähaitarin sisälle voitaisiin kehitellä myös joitakin kannustimia. – Onhan se tärkeä asia, vaikka se varmasti monia jo kyllästyttääkin. – Niin meistä sanottiin kunnallisvaalienkin jälkeen. Kouvolalainen Jari Larikka putosi ja samoin kävi poliisitaustaiselle, mutta SPEKin puheenjohtajana toimivalle Juha Hakolalle. Hätäkeskusuudistus on jo pitkällä, joten nyt on ainoastaan tarkasteltava sitä, mitä on enää tässä vaiheessa järkevää muuttaa. Tämän lehden ilmestyessä hallitusneuvottelut ovat kuumimmillaan ja eniten loiskiehuntaa on aiheuttanut Portugalin tukeminen. Raskaamman työntekijöiden pitäisi päästä aiemmin eläkkeelle. Se ei ole juridisesti pätevä, mutta moraalisesti kyllä. – Uusittavasta tietojärjestelmästä on toki apua, esimerkiksi hätäkeskusten yhteistoiminnassa, mutta kaavaillun kokoisissa alueissa on suuret riskit. Mutta sinne on vielä aikaa. Hänen mielestään palokuntien toimintavalmiutta ollaan myös heikentämässä, jos esimerkiksi toimintavalmiutta uudessa ohjeessa heikennetään nykyisestä 1+3:sta. Hän työskenteli ennen valintaansa paloesimiehenä Satakunnan pelastuslaitoksella. – Paras olisi toiminnan kannalta se, jos saataisiin vanhat pienet hätäkeskukset ja niihin uudenlainen tekniikka. Uusi hallitus saattaa ottaa käsiteltäväkseen myös hätäkeskusuudistuksen. Hätäkeskusuudistus voi myös edetä Jalonen on huolissaan hätäkeskuksissa menetetystä ja jatkossa entistä enemmän menetettävästä paikallistuntemuksesta. – Valitettavasti pelastusalan edustajia ei nytkään tullut muita tänne. Takinkääntämistä tässäkään asiassa ryhmämme ei kuitenkaan harrasta. Paloesimies pitää myös alan asioita esillä eduskunnassa Kansanedustaja Ari Jalonen vallan portailla Kansanedustaja Ari Jalonen (PS), 36, asuu Porissa. SSPL:n uusi puheenjohtaja Antti Rantakangas jatkaa kansanedustajana. – Minusta se oli hyvä paperi. Ari Jalonen yrittää pitää hengissä palomiesten eläkeikäasiaa. Soinin sopimus hyvä Vaaleja ennen puheenjohtaja Timo Soini allekirjoitutti kaikilla ehdokkailla sopimuksen, että pysytään ryhmässä mukana. – Voi toki käydä myös niin, että hätäkeskusuudistusta ei enää avata, vaan se jatkuu päätetyllä tavalla, Ari Jalonen sanoo. Paloalaa en unohda Omaa ammattitaustaansa Ari Jalonen ei aio kansanedustajana unohtaa. Mutta ei sinne pidä myöskään mennä hinnalla millä hyvänsä. – Siellä voimme ajaa omia, tärkeäksi katsomiamme asioita. Hänet valittiin eduskuntaan Satakunnan vaalipiiristä. – Palomiesten pysyminen yleisen kunnallisen eläkeiän piirissä ei ole kenenkään etu. – Isoa kokonaisuutta heikennetään monilla pienillä yksityiskohdilla, jos niiden vaatimustasoa lasketaan. Ryhmän hajoamisesta ei ole mitään pelkoa. – Mistään asioistahan ei voi lupauksia antaa. Olen tästä keskustellut ryhmässäni, mutta katsotaan nyt, miten asiat voivat edetä. Keinot tavoitteen saavuttamiseksi ovat sitten asia erikseen. Hänellä ja Leena-vaimolla on kolme lasta: 1-, 2,5ja 4-vuotiaat tyttäret.
Varjopuolena on, että nykyiset pelastustoimen tai muidenkaan viranomaisten rakenteet eivät mitenkään tue tällaista toimintaa. Samankaltaisiin ongelmiin törmättiin, kun yritettiin yhtenäistää, kehittää ja laajentaa nykyisen, varsin laajasti pelastustoimien käytössä olevan kenttäjärjestelmän, Peken käyttöä. Yhtä aikaa oli myös nähtävissä, että pelastustoimen vanha yksikkötunnusohje ei ollut enää ympäristön muuttumisen vuoksi ajan tasalla. Konseptilla on kaksi selvää vaikutusta. 1980-luvun alussa voimaan tullut ohje perustui puhtaasti kunnalliseen pelastustoimeen ja sen harvalukuisiin resursseihin. Teksti: Lauri Jaakkola, erikoisasiantuntija, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos/ Hätäkeskuslaitoksen TOTI-hanke Kuvat: Päijät-Hämeen pelastuslaitos. Ylijohtajakokous päätti viimesyksynä uudistuksen suuntaviivat. Peken käyttäjät ovat huomanneet tällaisen yksikkökohtaisen suodatuksen erittäin tarpeelliseksi. Sitä tarvitaan sellaisissa tilanteissa, joissa tehtäviä tulee lyhyessä ajassa paljon, kuten erilaisissa luonnonilmiöiden aiheuttamissa onnettomuuksissa. 16 4/2011 Hätäkeskusrajapinnalla työskentelevien viranomaisten sekä Rajavartiolaitoksen yhteistyötä tiivistetään yhtenäistämällä eri toimijoiden yksikkötunnuksia. Tiheät kuntaliitokset ovat Viranomaisyhteistyö tiivistyy – yksikkötunnukset uusitaan pelastustoimessakin kireällä aikataululla 16 4/2011 Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen autoihin on tehty jo uudet yksikkötunnukset. Y ksilölliset tunnukset todettiin tarpeellisiksi sekä kenttäjärjestelmien kehittymisen että kansalaisen nopean avunsaannin vuoksi. Nykyisissä yksikkötunnusjärjestelmissä on liiaksi sekaantumisen vaaroja sekä toisaalta turhan monimutkaisia ja osin ristiriitaisiakin sovelluksia. Nyt kuitenkin on jo pitkään eletty alueellisen pelastustoimen aikaa ja useimmilla alueilla on omaksuttu resurssien käyttö sellaisten matkojen päästä, joka ei olisi tullut mieleenkään edes vielä 1990-luvulla. Ensinnäkin apua tarvitseva kansalainen saa näin poikkeustilanteissa apua aiempaa nopeammin. Oma vaikutuksensa uudistamistarpeelle oli toteutettavalla hätäkeskusjärjestelmän ja toiminnan uudistuksella (TOTI), jossa viranomaisten yhtenäisen tunnusjärjestelmän on nähty helpottavan tulevien suurten keskusten päivystystyötä, mutta ennen kaikkea viranomaisten välistä verkottunutta toimintaa. Ne näyttivät johtuvan eri viranomaisten – joskus jopa perimätiedon omaisesti – omaksumista omista yksikkötunnuksistaan ja niiden muodostamistavasta, jota yhteistyökumppaneiden on vaikea hahmottaa. Tunnusuudistus helpottaa myös yksiköiden näkymistä toiselle toimialalle, kuten esimerkiksi HARVA-hankkeessa on ollut tarve. Nyt on valmistunut ja pelastusjohtajat ovat hyväksyneet tuon yhtenäistämispäätöksen mukaisen soveltamisohjeen käyttöön pelastustoimen piirissä. Osoittautui, että yksikkökohtaisia tehtävälistoja ei saada Pekejärjestelmään toimimaan muutoin, kuin yhtenäistämällä tunnukset sellaisiksi, että kullakin yksiköllä on vain yksi tunnus ja koko maassa ei ole, kaikki viranomaiset huomioiden, kahta samanlaista tunnusta. TOTI-hankkeessa oli todettu puheluiden hallittu ylivuoto toiseen keskukseen ainoaksi taloudellisesti järkeväksi tavaksi, jolla tämä voitaisiin hoitaa. Rajavartiolaitos oli myös KEJO-työssä mukana ja muiden viranomaisten oleellinen yhteistyökumppani, joten myös Rajavartiolaitos tuli yhtenäistämisratkaisuun mukaan. Viranomaisten uuden yhteisen kenttäjärjestelmän määrittämistyössä (KEJO-hanke) keväällä 2010 havaittiin eri hätäkeskusrajapinnalla toimivien viranomaisten kesken ja hätäkeskuksen suuntaan ongelmia, jotka aiheutuivat yksikkötunnuksista. Vanhasta järjestelmästä ongelmia Hätäkeskusten verkottuminen on seurausta siitä yleisestä ja oikeutetusta mielipiteestä, että hätäpuheluihin tulisi vastata kohtuullisessa ajassa kaikenlaisissa tilanteissa
Siellä laadittu esitys ei kuitenkaan saanut sellaisenaan hyväksyntää, vaan eri tahoilla esitettiin paljon toistensa kanssa ristiriitaisia tavoitteita sen muuttamiseksi. Tule käymää n osastoll amme: TETRA World Congres s 2011 Hungex po Centre, Budape st, Unkari 24.-27. * WWW.CASSIDIAN.COM * M a a ilm a n tu rv a lli su u d e n p u o le st a. 4/2011 17 HE ADLINE SUBHE ADLINE HE ADLINE SUBHE ADLINE EADS DEFENCE & SECURITY ON NYT: JA JATKAMME TYÖTÄ DEFENDING WORLD SECURITY. toukoku uta 2011 Osasto F301 myös aiheuttaneet tilanteen, jossa tarkastelutavasta riippuen käytössä on reilusti enemmän yksikkötunnusten muodostamistapoja kuin pelastuslaitoksia (kunnanosakohtainen, kuntakohtainen, laitoskohtainen sekä näiden risteytyksiä). Päivystysalueiden laajennuttua jopa kokonaisia maakuntia kattaviksi, on välillä ollut vaikeaa arvata mistä yksiköstä lopulta toisella pelastustoimialueella puhutaan, vaikka omat tunnukset tuntuisivatkin olevan jotenkin hyppysissä. Viimein elokuussa hätäkeskuksen Yksikön järjestysnumero Tarkempi alue tai vastaava Ylijohtajien hyväksymät puitteet Hätäkeskusalue: • Käytetään taustalla järjestelmissä jos Maakunta, viranomaisalue tai valtakunnallinen yksikkö kahdella kirjaimella järjestysnumero yhdellä tai kahdella numerolla yhdellä tai kahdella numerolla 6 R S A 1 järjestelmissä jos tarpeen 3 2 1 6 R S A 1 3 2 1 Viranomainen: R = pelastus (Rescue) P = poliisi (Police) E = terveystoimi (EMS) S = sosiaalitoimi (Social Yksikön laatu yhdellä tai kahdella S = sosiaalitoimi (Social Services) B = Rajavartiolaitos (Border Guard) M = Puolustusvoimat (Military) kahdella numerolla A = Ilmailulaitos (Aviation) C = Tulli (Customs) V = Vapaaehtoiset (Volunteers) Yhteensä enintään 4 numeroa! järjestys voi olla myös toinen, kuitenkin toimialakohtaisesti Tunnuksen ei tarvitse olla virve numero kuitenkin toimialakohtaisesti yhtenäinen koko maassa Uuden, viranomaisten yhteisen tunnusjärjestelmän periaatekuva pelastustoimen ja ensihoidon osalta.. Vuoden kehitystyö jatkuu Tunnusten kehittäminen alkoi vuoden 2010 maaliskuussa KEJO-hankkeen suojissa. Asiaa käsiteltiin kevään ja kesän mittaan useissa viranomaisten välisissä ryhmissä
tarvittaessa järjestysnumero 4 Vaahtoja jauheauto 1 4 Vaahtoauto 5 9 Jauheauto 5 Raivausauto 2 4 tarvittaessa järjestysnumero 5 Pelastussukellusauto 8 Kemikaalin torjunta-auto 6 Tikas-, puomitikastai nostolavaauto 2 . 18 4/2011 toiminnallinen yhteistyöryhmä, joka koostuu hätäkeskuspalveja käyttävien viranomaisten ylijohtajista, päätti yhdessä Rajavartiolaitoksen edustajan kanssa uudistuksen suuntaviivoista. Osa pelastuslaitoksista on sopinut myös yhteisryhmiä suunnitteluun, jotta yksityiskohdat olisivat yhtenevät oleellisimpien naapureiden kanssa. Karkeasti ottaen puheryhmäuudistus ja tunnusuudistus etenevät pääosin hätäkeskusten yhdistämisten mukaisessa järjestyksessä mutta nopeutetusti. tarvittaessa järjestysnumero 7 Miehistöauto 2 . Pelastustoimen omassa ohjeessa käsitellään lisäksi johtoyksiköiden ja henkilöiden kutsutunnuksia sekä annetaan lausuntaohjeita. Ensihoidon ohjeistus oli tätä kirjoitettaessa vielä osin valmisteilla. Se pyritään toteuttamaan myös tasatahtia poliisin kanssa. tarvittaessa järjestysnumero 9 Muu ajoneuvo 2, 3 tarvittaessa järjestysnumero 4 Vaihtolava-auto 5 Eläinpelastusauto 6 Jälkivahinkojentorjunta-auto 7 Letkuauto 8, 9 Maastoajoneuvo (mönkijä, moottorikelkka, yms.) Ei käytössä * Kukin pelastuslaitos päättää itse, mitkä aluksista merkitään. tarvittaessa järjestysnumero 9 Muu ajoneuvo 2, 3 tarvittaessa järjestysnumero 4 Vaihtolava-auto 5 Eläinpelastusauto 6 Jälkivahinkojentorjunta-auto 7 Letkuauto 8, 9 Maastoajoneuvo (mönkijä, moottorikelkka, yms.) Ei käytössä * Kukin pelastuslaitos päättää itse, mitkä aluksista merkitään. Käyttötarkoitusnumerot ensihoidossa Toinen numero Käyttötarkoitus Lääkäriyksikkö 1 Kenttäjohtoyksikkö 2 Hoitotasonyksikkö 3 Perustasonyksikkö 4 Siirtokuljetusyksikkö (Hoitoon pystyvä) 5 Siirtokuljetusyksikkö 6 Muu kuin pelastuksen tai pelastuksen yksinomaan ensivasteeseen käyttämä ensivasteyksikkö mien käyttöön ja viranomaisten väliseen yhteistoimintaan. tarvittaessa järjestysnumero 8 Alus tai vene (mukaan lukien ilmatyynyalus)* 2 . Käyttötarkoitusnumerot pelastustoimessa. Työryhmän tehtävänä oli laatia annetuissa reunaehdoissa pelastustoimelle parhaiten sopiva yksikköja kutsutunnusjärjestelmä. Yhtä aikaa tapahtuva puheryhmäuudistus asettaa melkoisia koulutuksellisia haasteita pelastustoimelle lähivuosina, mutta toisaalta näin ollaan valmiimpia tuleviin, toimintaympäristön vaatimiin uudistuksiin. Aikataulutus yt-puheryhmien uudistuksesta Uudistuksen aikataulu varmistui keväämmällä melko kireäksi, kun muutos liitettiin Virven puheryhmäuudistukseen, jossa DWS:stä johtuvista syistä joudutaan karsimaan antoja inforyhmiä sekä muutetaan viranomaisten välisiä yhteistoimintaryhmiä ja niiden käyttöperiaatteita. tarvittaessa järjestysnumero 3 Säiliöauto 2 . tarvittaessa järjestysnumero 3 Säiliöauto 2 . Pelastustoimen osalta jo tässä vaiheessa tuli oleellinen muutos vanhaan järjestelmään; pelastustoimen omistamat ambulanssit numeroidaan tästä eteenpäin ensihoidon määrittämään numeroavaruuteen ja ensihoitojärjestelmän mukaisin tunnuksin. Oheisessa kuvassa ja taulukoissa on esitetty uuden numeroinnin oleelliset kohdat pelastustoimen ja ensihoidon osalta. Toisaalta näin mittavan uudistuksen aikana ei katsottu voitavan verkossa tehdä siihen suunniteltuja kehittämistoimintoja ja näihin toimiin tulevat katkot piti saada minimoitua. Käyttötarkoitusnumerot ensihoidossa.. Ohje: www.pelastuslaitokset.fi Ohje on julkaistu kokonaisuudessaan pelastuslaitosten verkoston sivuilla www.pelastuslaitokset.fi. tarvittaessa järjestysnumero 8 Alus tai vene (mukaan lukien ilmatyynyalus)* 2 . Puheryhmäuudistuksen aikataulu on tiukka kahdesta syystä. tarvittaessa järjestysnumero 7 Miehistöauto 2 . Käyttötarkoitusnumerot ensihoidossa Toinen numero Käyttötarkoitus Lääkäriyksikkö 1 Kenttäjohtoyksikkö 2 Hoitotasonyksikkö 3 Perustasonyksikkö 4 Siirtokuljetusyksikkö (Hoitoon pystyvä) 5 Siirtokuljetusyksikkö 6 Muu kuin pelastuksen tai pelastuksen yksinomaan ensivasteeseen käyttämä ensivasteyksikkö Käyttötarkoitusnumerot pelastustoimessa Kolmas numero Käyttötarkoitus Neljäs numero Käyttötarkoitus 1 Sammutusauto 2 4 tarvittaessa järjestysnumero 5 9 Kevyt sammutusauto 2 Säiliösammutusauto 2 . Ryhmä sai työnsä valmiiksi tammikuussa, jonka jälkeen pelastusjohtajat käsittelivät tuloksen ja sopivat ohjeen käyttöönotosta. Pelastustoimessa pelastusjohtajat nimesivät työryhmän valmistelemaan pelastustoimen tunnusten uudistamista. Pelastustoimen ohjeessa on pyritty säilyttämän mahdollisimman paljon vanhaa ja tuttua, mutta siinä on myös paljon uutta ja opittavaa. Puheryhmäuudistuksen tulisi olla, alue kerrallaan, toteutettu hutikuun alkuun 2012 mennessä. Pelastuslaitosten Virve-aluepääkäyttäjät ovat jo saaneet parametrointia koskevat materiaalit käyttöönsä ja uusi tunnusohje on jo jaettu kaikille pelastuslaitoksille. Tämän päätöksen jälkeen yksikkötunnusten suunnittelu ja ohjeistaminen jäi kunkin toimialan itse tehtäväksi. Pelastustoimen piirissä toimivat muut toimijat, kuten VR, Finavia, oppilaitokset ja puolustusvoimat, ovat saaneet omat numeroavaruutensa. tarvittaessa järjestysnumero 4 Vaahtoja jauheauto 1 4 Vaahtoauto 5 9 Jauheauto 5 Raivausauto 2 4 tarvittaessa järjestysnumero 5 Pelastussukellusauto 8 Kemikaalin torjunta-auto 6 Tikas-, puomitikastai nostolavaauto 2 . Uusien tunnusten suunnittelu on jo pelastuslaitoksissa meneillään, sillä tunnukset on tarkoitus ottaa viestiliikenteessä käyttöön samassa aikataulussa, kuin uusien yhteistoimintapuheryhmien parametrointi etenee. Ohjeessa on jonkin verran paikallisista tarpeista johtuvaa liikkumavaraa, jonka vuoksi lopullinen numerointi tehdään ohjeen periaattein itsenäisesti kussakin pelastuslaitoksessa. Toinen merkittävä muutos oli, että erilaiset lisäkirjaimet, kuten M tai S poistettiin keinovalikoimasta. Pelastustoimen ohje valmistui viranomaisten ohjeista ensimmäisenä. Ajoneuvoihin tunnukset on suositus vaihtaa Pelastusajoneuvojen yleisoppaan mukaisin merkinnöin vuoden 2014 loppuun mennessä. Ensinnäkin puheryhmäuudistus vaikuttaa aina naapurialueen parametrointeihin sekä puheryhKäyttötarkoitusnumerot pelastustoimessa Kolmas numero Käyttötarkoitus Neljäs numero Käyttötarkoitus 1 Sammutusauto 2 4 tarvittaessa järjestysnumero 5 9 Kevyt sammutusauto 2 Säiliösammutusauto 2 . Ohjeen mukainen numerointi perustuu pelastuslaitosjakoon
Seuraavaan kaavioon on tiivistetty palvelutason mittareiden osoittamat tulokset vuosina 2001 – 2010. I-lähdön kaluston lkm I-lähdön kaluston ikä Suojapaikat/väestö Tarkastetut suojapaikat 2001 2006 2010 Teksti: HTT Reijo Tolppi 4/2011 19. Toisaalta on pidettävä mielessä, että pelastustoimea on tällä vuosituhannella voimakkaasti suunnattu ennaltaehkäisevään työhön, ja valitussa painopistesuunnassa on päästy eteenpäin. Tosin väestönsuojelun osalta PRONTO -tiedot ovat niin puutteellisia, että verrattuna muihin tunnuslukuihin ne eivät ole likikään yhtä luotettavia. 50 100 150 200 Osallistumisaste Turvallisuussunnittelu Palotarkastukset Toimintavalmius Toimintavalmius 1+3 Vak. Palotarkastusten ja vakinaisen henkilöstön määrän osalta tilanne ei ole muuttunut kumpaankaan suuntaan ja muilla viidellä kriteerillä mitattuna kehitys on ollut negatiivinen. Tämän jälkeen tilanteen kehitystä on seurattu PRONTO-tietokannasta poimituilla vuosien 2006 tiedoilla. Tutkimussarjan viimeinen osa julkaistaan kokonaisuudessaan helmi–maaliskuussa 2012. Yhtenä pelastustoimen alueellistamisen tarkoituksena oli tehostaa toimintaa, mikä käytännössä on useilla alueilla tarkoittanut pelastustoimen tehtävien hoitamista entistä vähemmällä väellä tai pelastustoimen henkilöstön pitämistä vakiona alueen väestömäärän kasvusta huolimatta. palvelutason näkökulmasta positiiviseksi kehityssuunnaksi. Pelastustoimen palvelutaso 2001–2010 Kun verrataan tilannetta ennen alueellistamista ja vuoden 2010 tilannetta toisiinsa hieman yleistäen voi todeta, että vain onnettomuuksien ehkäisyn osalta kehitys on ollut selkeästi positiivisella uralla. Mutta ehkä se laiskahko PRONTOn täyttäminenkin väestönsuojeluasioissa kielii jostakin. Jo tehdyissä ja tekeillä olevassa seurantatutkimuksessa henkilöstön määrän kasvu on kuitenkin tulkittu pelastustoimen Yhteenveto palvelutason mittareista 2001–2010. Alueellistamisen vaikutuksista on Tampereen yliopistossa tehty Olavi Kallion johdolla kolmivaiheista tutkimusta, jonka ensimmäinen vuonna 2003 valmistunut osa keskittyi valituilla viidellä pelastustoimen alueella (Länsi-Uusimaa, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Kainuu, Päijät-Häme) pelastustoimen järjestelyjen kuvaamiseen ennen alueellistamista. Vuosien 2006 ja 2010 käyrät ilmaisevat muutoksen vuoteen 2001 verrattuna. Kaavion kymmenestä mittarista kolme (toimintavalmius, toimintavalmius vahvuudella 1+3 ja kaluston keski-ikä) ovat sellaisia, että toivottava kehityssuunta on aleneva; kaaviossa nämäkin mittarit on käännetty siten, että kaikki esitetyt arvot ovat sitä parempia, mitä kauempana ne ovat ytimestä. Tämän jälkeen tilanteen kehitystä on seurattu PRONTO –tietokannasta poimituilla vuosien 2006 tiedoilla, ja parasta aikaa on käynnissä toinen seurantakierros, jossa käytetään vuoden 2010 PRONTO -tietoja. Tutkimussarjan viimeinen osa julkaistaan kokonaisuudessaan helmi-maaliskuussa 2012. Vuosien 2006 ja 2010 käyrät ilmaisevat muutoksen vuoteen 2001 verrattuna. Vuotta 2001 kuvaavat tulokset on vakioitu luvuksi 100. Näin sillä varauksella, että vakinaisen henkilöstön lukumäärän osalta ei ole täysin yksiselitteistä, mikä on tavoitetila. 4/2011 19 P elastustoimen alueellistamisesta on kulunut runsaat seitsemän vuotta. Pelastustoimien operatiivisessa toimintavalmiudessa välittömästi alueellistamisen jälkeen saavutettu palvelutason kohentuminen on suurimmaksi osaksi menetetty vuosina 2006–2010, ja väes tönsuojelun palvelutaso on pudonnut jo lähtötason alapuolelle. henkilöstö/10 000 as. Vuotta 2001 kuvaavat tulokset on vakioitu luvuksi 100. Jos vakioitu tulos on suurempi kuin 100, kehityssuunta kyseisellä mittarilla mitattuna on ollut myönteinen vuoteen 2001 verrattuna, ja pienempi kuin 100, muutos on ollut kielteinen. Alueellistamisen vaikutuksista on Tampereen yliopistossa tehty Olavi Kallion johdolla kolmivaiheista tutkimusta, jonka ensimmäinen vuonna 2003 valmistunut osa keskittyi valituilla viidellä pelastustoimen alueella (Länsi-Uusimaa, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Kainuu, Päijät-Häme) pelastustoimen järjestelyjen kuvaamiseen ennen alueellistamista. Pelastustoimen alueellistamisen vaikutukset palvelutasoon; REKYYLI ISKI Pelastustoimen alueellistamisen vaikutukset pelastustoimen palvelutasoon; rekyyli iski Pelastustoimen alueellistamisesta on kulunut runsaat seitsemän vuotta. Sen sijaan väestönsuojelun tilanteeseen on vaikea löytää lieventäviä asianhaaroja. II seurantakierros Toisen seurantakierroksen tulokset ovat huomattavasti karumpaa luettavaa. Verrattaessa vuosien 2006 ja 2010 käyriä toisiinsa positiivista kehitystä on tapahtunut: > valistuksen ja neuvonnan osallistumisasteessa > turvallisuussuunnittelun kattavuudessa sekä > toimintavalmiusajassa vahvuudella 1 + 3. I seurantakierros Ensimmäinen seurantakierros osoitti palvelutason osalta erittäin hyvää kehitystä: vuoden 2006 käyrä on luvun 100 yläpuolella lukuun ottamatta ensilähdön ajoneuvojen keski-ikää ja vakinaisen henkilöstön määrää. Edelleen operatiivinen toimintavalmius oli jo ennen alueellistamistakin varsin korkealla tasolla, eli tilaa palvelutason paranemiselle ei ole ollut kovinkaan oleellisesti. Jos vakioitu tulos on suurempi kuin 100, kehityssuunta kyseisellä mittarilla mitattuna on ollut myönteinen vuoteen 2001 verrattuna, ja pienempi kuin 100, muutos on ollut kielteinen. Parasta aikaa on käynnissä toinen seurantakierros, jossa käytetään vuoden 2010 PRONTO-tietoja. Oheiseen kaavioon on tiivistetty palvelutason mittareiden osoittamat tulokset vuosina 2001–2010
Kantohihna parantaa ergonomiaa ja säästää pelastajan voimia. Miltä kuulostaisi yhden miehen hetkessä selvitettävä levitin kantohihnalla, rajattomalla kantomatkalla ja puolen tunnin tehokkaalla toimintaajalla – akkuvoimalla. Iso leikkuri on läpäissyt H-luokan testit. Kun akusta loppuu potku, sen voi vaihtaa lennosta tai kytkeä johdolla sähkönsyöttöyksikAkkukäyttöisen eDRAULICin tehot ovat perinteisen pelastustyökalun luokkaa. 20 4/2011 Pelastusta akkuvoimalla Akkukäyttöinen Lukas eDRAULIC Ripeä työkalu kaupunkikolareihin, tunneleihin ja teollisuushalleihin Letkuista ja johdoista on yleensä vain haittaa, näin myös pelastussarjassa. Veden alle sähkötyökaluja ei tietenkään saa viedä ja ATEX-suojausta niissä ei ole, kertoo Vesa Tomminen Dräger Suomi Oy:stä. Teholtaan eDRAULIC on perinteisten työkalujen luokkaa. – Täällä on menossa koulutus, jotka yleensä videoimme opetusmielessä, kertoo palomies Samu Kemppi. Se on nopea selvittää ja kuljettaa tarvittaessa myös tunneleihin ja teollisuushalleihin. Niitä ei nyt tarvitse, joten säästyy tilaa ja painoa. J yväskylän pian purettavan pääpelastusaseman takapihalla on romuauto, sammutusyksikkö J11 ja raivausyksikkö J35, iso määrä komeita miehiä ja videokamera jalustalla. Sisällä on öljyt ja normaalia hydrauliikkaa, mutta virta tulee akuista. Työkalujen käyttöönotto on helppoa ja nopeaa. Hän on tyytyväinen uuteen akkukäyttöiseen pelastussarjaan. Mazda 626 muuttuu pian rusinaksi. Hän toimii tieliikennepelastamisen kouluttajana Keski-Suomen pelastuslaitoksella. PELASTAJAN varusteet & kalusto. Kuvataanko täällä uusia Pelastajat-sarjan jaksoja. Johdoton työkalu taipuu ahtaisiinkin paikkoihin. Uutuus esiteltiin Interschutz-messuilla 2010. – Perinteisesti hydraulipumppu ja letkukela ovat painaneet 80–100 kg. Puhtia 2,6 Ah:n akussa riittää noin puolen tunnin tehokkaaseen työskentelyyn. Ensimmäiset akkukäyttöiset Lukas eDRAULIC-pelastussarjat ovat jo arkikäytössä Keski-Suomen ja Päijät-Hämeen pelastuslaitoksilla. Jotain omituista tilanteessa kuitenkin on, sillä sammutusyksikkö J11:n eDRAULICpelastusvälineissä ei ole letkuja tai johtoja. Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto Palomies Samu Kemppi toimii tieliikennepelastamisen kouluttajana Keski-Suomen pelastuslaitoksella
Yksikin mies saa potilaan nopeasti ulos autosta levittimellä generaattoreita käynnistämättä. Kaupunkialueella sattuu myös paljon pikkukolareita. Käyttömatka on rajaton, koska ei ole johtoja. Miehitys on 1+3. – Sähköadapterissa on muutama kehittämiskohta. Akkuteknologia on kehittynyt huimasti ja kaikki tarvittava on mahdutettu kompaktiin pakettiin, Vesa Tomminen kertoo. Akun voi vaihtaa lennosta tai työskentelyö voi jatkaa suoralla sähköllä. Lisätietoja: http://lukas.com/rescue/Superiority/eDRAULIC.html Oy Scan-Auto Ab Erityismyynti Petri Surakka Puh 010 555 5273 www.scania.fi köön. Perussarjan veroton hinta on noin 20000 euroa sisältäen akut, laturit ja sähkönsyöttöyksikön. Toinen identtinen eDRAULIC-pelastussarja tuli yhteishankintana Äänekoskelle. 4/2011 21 PELASTAJAN varusteet & kalusto Lukas eDRAULIC-perussarjaan kuuluvat levitin SP300E, leikkuri S700E ja sylinteri (tankolevitin) R411E. Sähköiset vehkeet ovat kaikille uutta, mutta Kempin mukaan edut ovat selvät: – Selvittäminen käy nopeasti pienelläkin vahvuudella. Keikkoja näille laitteille tulee alle 20 vuodessa, mutta harjoittelemme kuitenkin viikottain. Siinä on perinteinen Lukasin pelastussarja kannettavalla pumpulla sekä letkukeloilla. Voimme myös tukea muita yksiköitä onnettomuuspaikoilla eDRAULICilla sen selvityksen helppouden ansiosta, Kemppi kertoo. – Akkuvehkeet sopivat näihin mainiosti nopeutensa ja helppoutensa ansiosta. Kantohihna parantaa työergonomiaa ja jaksaa työskennellä pitempään. 4/2011 21. Jyväskylän seudulla on iso ratapiha, tunneleita ja teollisuushalleja, joissa pelastajat voivat joutua kävelemään kymmeniä metrejä tapahtumapaikalle. Pikaselvitys yhdelläkin miehellä J11 sai eDRAULIC-pelastussarjansa helmikuussa ja se on ainoa sarja yksikössä. Tehollista työaikaa 2,6 Ah:n akulla on puolisen tuntia. Työkalujen painot vaihtelevat noin 17.stä 24 kiloon. Autossa on meillä kiinteä 15 metrin sähkökela, jonka päässä on 3-osainen jakorasia. – Saimme viime vuoden budjetista kolme uutta sammutusyksikköä, jotka tulivat käyttöön tänä vuonna. Työkaluja on vaikea selvittää pitemmälle matkalle kahdella miehellä. Nyt ei tarvitse kantaa hydrauliyksikköä ja letkukelaa vaan pelkän laitteen. Kun tapahtuu isompia onnettomuuksia, voimme aloittaa J11:n eDRAULICilla ja jatkaa raivausyksiköllä sen paikalle saapuessa. Jatkoimme kovan virran puolelle tulevaa 50 sentin johtoa viisimetriseksi, jotta voimme toimia paremmin auton ympärillä työmaakeskusta liikuttamatta. – Meillä on niille vähemmän käyttöä kuin Jyväskylässä, mutta olemme olleet hyvinkin tyytyväisiä, kertoo palomies Pertti Leikkainen ja jatkaa. Raivausyksikkö J35:n hankimme vuonna 2009. Suojausluokka on IP35. Pystymme käyttämään viittä työkalua yhtä aikaa. Kyseessä oli onneksi aiheeton automaattihälytys. Harjoitus keskeytyy hetkeksi, kun J11 ja J35 saavat kutsun vanhainkotiin. Ratapiha, tunneleita, kolareja... – Muilla valmistajilla ei tietääkseni ole vastaavaa. Yksi mies pystyy hyvin liikuttamaan noin 25 kilon painoista työkalua, Kemppi listaa. – Vasta kerran tai kaksi on oltu tositoimissa. Esimerkiksi J11:n 25 metrin jatkokelaan voi kytkeä sarjan kaikki kolme työkalua yhtä aikaa. Kun akku hyytyy, voimme jatkaa sähköllä. – Perinteisten työkalujen normaali kelajohto on 20 metriä. Jatkokeloilla päästään vaikka sataan metriin. Johdoton laite on nopea ja helppo selvittää. Lisävarusteina saa esimerkiksi kettinkisarjoja ja Ruotsissa on kehitelty myös kantoliivi
– Käytännön sanelemana teimme muun muassa 15 metrin pikakelan, kun minimivahvuuksilla kuitenkin työskennellään. Tommi Katila vakuuttaa. 22 4/2011. ruiskumestari Tommi Katila vastaa puheluun Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen Lahden toimipisteestä. Niillä pääsee hankaliinkin paikkoihin, kun ei tarvitse erillistä hydrauliyksikköä mukaan. 22 4/2011 PELASTAJAN varusteet & kalusto Vs. – Meillä on laitteille ennakoiva huolto. Työkalu saa rauhassa hakea paikkansa. Tämä oli toki tiedossa jo laitteita hankittaessa. Perinteisten laitteiden huoltoväli on 2–3 vuotta tai 200 käyttökertaa, huolto on vastaava myös eDRAULICille, Vesa Tomminen kertoo. Akkukäyttöisellä levittimellä on helppo raottaa ovea sen verran, ettei tarvitse iskeä sitä lekalla rikki. Johdoilla pääsemme parhaimmillaan 23 metrin päähän autosta, mutta pääasias sa akuillahan työkaluja käytämme. Saimme laitteet helmikuussa. Ne tuntuivat käyttökelpoisilta ja voimaa sekä kapasiteettia on, kuten perinteisissäkin vehkeissä. Saamme lähiaikoina uuden yksykkösen väylätekniikalla. Käyttöä myös kerrostalopaloissa Pertti Leikkainen löytää eDRAULICille käyttöä myös kerrostalopaloissa. – Viime syksynä testasimme näitä. Harjoituksiin saadaan yleensä vanhempia autoja. Liikennepelastamisesssa Samu Kemppiä huolestuttavat uusien autojen turvatekniikka, joka voi olla työturvallisuusriski myös pelastajille. – Litium-ioniakku täytyy muistaa pitää täynnä. Ladatkaa ne aina käytön jälkeen, Samu Kemppi muistuttaa kaikille. Lahti 15 ajaa pääsääntöisesti liikennepelastuskeikat. Hydraulisia vehkeitä nämäkin ovat, mutta käyvät akuilla. Miksei kukaan ollut kehittänyt sitä perinteisiin vehkeisiin. Lahdessa ei vielä päästy tositoimiin Jyväskylässä harjoitellaan tieliikennepelastamista viikottain. Palomies Pertti Leikkainen Äänekosken asemalta on tyytyväinen itse laitteisiin, mutta sähköadapterissa ja -johdoissa on ollut vähän kehittämisen varaa. Akkujen kestävyys vielä kysymysmerkki – Akkuvehkeet ovat hivenen perinteisiä kalliimmat, mutta maksavat ne pumppu ja letkukelakin. Katila ihmettelee. Se tehdään paikan päällä ja laite myös testataan. Nämä laitteet eivät sovi veden alle eivätkä syttymisja räjähtämisherkkiin töihin. Laitetoimitukseen kuuluu käyttökoulutus, käytönjälkeinen huolto sekä huoltokoulutus. Veden alle ei tietenkään saa mennä. Käytäntö ei ole vielä osoittanut, kuinka nopeasti akut menettävät toimintatehonsa. Äänekoskella eDRAULICia käyttää Ä11:n miehistö vahvuudella 1+3. Käytännön kommentteja lenteli harjoituksessa: – Työkalu on vähän etupainotteinen, takana painaa vain akku. Akkujen kestävyys ja hinta ovat vielä kysymysmerkki. – Ne ovat nopeat ja helpot selvittää. Helppoa on ja voimaa tuntuu riittävän. – Kaikki ovat saaneet tutustua laitteisiin ja jokainen työvuoro osaa kyllä niitä käyttää. Uusien välineiden mukana tullut olkahihna on yksinkertainen ja ergonominen keksintö. Myös huoltokuviot kustannuksineen ovat vielä auki. Seuraava eDRAULIC-pelastussarja on suunniteltu Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselle Porvooseen. – Se on verraton työkalu ottaa mukaan, kun menemme normaaleihin pelastustehtäviin kerroksiin. Myös kosteussuojaukseen kannattaa kiinnittää huomiota, nykyinen suojausluokitus on IP35. Harjoitukset myös videoidaan koulutusmielessä. – Oma lukunsa ovat hybridit ja sähköautot. – Ei ole ollut mitään moitittavaa. Myös toimittaja testasi levitintä ensimmäistä kertaa eläissään. Työkalun hihna olan yli, virta napista päälle ja renkaasta kiertämällä leuat haukkaavat Mazda-vanhuksen lokasuojaa. Hänen mielestään akkuvehkeet eivät vaadi mitään erityiskoulutusta, jos ymmärtää edes jotain sähkötyökaluista. Mitään negatiivista ei ole vielä tullut vastaan harjoittelussa. Niistä tiedämme vielä vähän, Kemppi summaa. eDRAULIC-välineet sijoitetaan siihen. eDRAULIC-pelastussarja saa kehuja, vaikka tositoimissa ei ole vielä onneksi oltukaan. Ihmisillä on lisälukkoja ja turvaketjuja. Toisella kädellä joutuu käyttämään alkuun enemmän voimaa, mutta pelastaja saa huilia, kun leuat alkavat purra peltiin kiinni. eDRAULIC on J11:n ainoa pelastussarja. Aiemmin kädessä on pysynyt vain poravasara ja paineilmanaulain. Siksi keikkatuntumaa ei ole vielä ehtinyt kertyä Lahti 11:llä. – Meillä on perussarja eli leikkuri, levitin ja tankolevitun Lahti 11:ssä, jossa on miehitys 1+3
Käytä aina yksinkertaisinta ja nopeinta mentelmää. Kuolinsyy oli usein sisäinen verenvuoro ja uhri pitäisi saada sairaalaan mahdollisimman nopeasti. Kolariautoon avataan reilun kokoiset aukot, joiden kautta loukkaantuneet saadaan nopeasti ulos. Vetoon käytetään kahta pelastusajoneuvoa, tai yhtä, jos toisen pään voi ankkuroida johonkin tukevaan. Kattoa ei tarvitse ottaa pois, varsinkin jos sataa. Katso lähin jälleenmyyjäsi www.sarco.. Hän on tullut kutsuttuna pitämään kaksipäiväisen koulutuksen, jonka tavoitteena on antaa palomestareille ja paloesimiehille valmiudet kouluttaa työvuoronsa palomiehille pelastamista ja uhrien nopeaa irroittamista ajoneuvosta. Kettingit kiinnitetään kattopalkkeihin sekä ohjauspyörään. 4/2011 23 PELASTAJAN varusteet & kalusto Ketjuveto on vanha ja nopea konsti irrottaa uhri puristuksista 4/2011 23 O lisi hankalampaa, jos auto olisi enemmän rutussa. Normaali tilanteessa tämä olisi mennyt viidessä minuutissa, vakuuttaa Geir Hermansen Oslon pelastuslaitokselta. Kolme eri valaisukulmaa, useita asennusvaihtoehtoja. • Ajoneuvohyväksynnät EMC/e17 ja E17 • IP 68 tuotekehitystestattu • 40 x 80 mm, paino 160 g • Saatavana 12–24 V pelastusajoneuvot • mönkijät • moottorikelkat raalan helikopterissa työkennellyt lääkäri oli sitä mieltä, että liiallinen varovaisuus onnettomuuspaikalla tappoi onnettomuuden uhreja. Potilaan irrotus sujuu ketjuvedolla ripeästi, kun jokaisella on oma tehtävänsä. Oslon yliopistollisen sai– Open all the doors you can!, kaikuu Pelastuskoulun pihalla Helsingissä. Miehet hakevat paikkansa ohjeiden mukaan, kädessä on ketjua ja koukkua, keskellä romuauto, jonka molemmin puolin on paloauto. Samalla, kun hydraulisilla pelastustyökaluilla tehdään strategisia leikkauksia, kolariauton puoliskot vedetään irti toisistaan. Koulutuksen järjesti Palopäällystöliitto yhteistyössä Pelastuskoulun kanssa. Tähän haasteeseen RIPEÄIRROTUS =nopein tapa irrottaa puristuksissa oleva uhri. YK:n tilastojen mukaan työikäisiä 20–40-vuotiaita vammautuu ja kuolee tieliikenneonnettomuuksissa eniten maailmanlaajuisesti. ” Ketjuveto perustuu siihen, että kerran vääntynyt rakenne voidaan suhteellisen helposti vetää auki. tai soita (09) 777 1500 SARCO LED TYÖVALO Tehokas työvalo ajoneuvokäyttöön Pienikokoinen, kestävä työvalo. Tavoitteena on saada uhri sairaalaan mahdollisimman nopeasti. Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto. Voidaan tehdä esimerkiksi vetoja pitomenetelmällä tai perinteisellä tavalla hydraulityökaluja käyttäen. Nyt opetellaan tieliikennepelastamisen vanhaa ja unohtunutta konstia – ketjuvetoa
Samalla, kun hydraulisilla pelastustyökaluilla tehdään tiettyjä strategisia leikkauksia, kolariauton puoliskot vedetään kettingeillä irti toisistaan. Itse asiassa on palattu vanhaan irrotusmenetelmään ajalta ennen hydraulisia työkaluja. Rikkaruohojen hävittäminen nestekaasupolttimella on yleistynyt Ruotsin eräissä osissa, mikä myös näkyy pelastuslaitosten tilastoissa. Uskon, että tekniikka sopii etenkin raskaan kaluston pelastamiseen. Kattila on kiehunut kuiviin, lamppu on kaatunut ja sytyttänyt jotain, kynttilä on jäänyt palamaan tai savuke on pudonnut”, Mikael Forsberg, Tukholman palontorjuntayhdistyksen toiminnanjohtaja, kertoo. Paloesimies Ari Mattila Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta kehuu menetelmää. Autossa olevia suojaavat järjestelmät voivat kirjaimellisesti pamahtaa silmille. ”Koulutus järjestetään työpaikalla ja kestää vain puolitoista tuntia. Autojen turvatekniikan takia pitää mennä ”pehmeästi” sisään ja miettiä erilaisia pelastamistapoja. Kaikki tarvitsevat jatkuvaa päivitystä tieliikennepelastamisesta, Rantamäki painottaa. Ketjuveto on ollut yleisesti käytössä Suomessakin paljon ennen hydraulisia pelastusvälineitä. ”Pelastuslaitos hälytetään kerta toisensa jälkeen samoihin osoitteisiin. Myös erilaisia liinoja voi hyödyntää.. Liekki oli hiipinyt seinälaudoituksen alle ja sytyttänyt laudoituksen sisäpuolelle tarttuneet kuivat lehdet. Aluksi kodinhoitajista tuntui siltä, että tarkistuslista aiheuttaisi heille ylimääräistä työtä, mutta näin ei käynyt. – Ketjusarja ei maksa juuri mitään, mutta harjoitella pitää hyvin. ”Kolariautoon avataan reilun kokoiset aukot, joiden kautta loukkaantuneet saadaan nopeasti ulos”, Ingvar Hansson Pelastusvirastosta sanoo. ”Tilastoista käy ilmi, että useimmat palokuolemat sattuvat vanhuksille. Ruotsissa on ollut useita isoja bussikolareita ja siellä on koulutettu raskaan kaluston pelastamista. Menetelmä perustuu siihen seikkaan, että kerran vääntynyt rakenne voidaan suhteellisen helposti vetää auki, ja sitä on käytetty Norjassa jo vuosien ajan. Geir Hermansen kertoo Ari Mattilalle, että sisäisestä verenvuodosta kärsivän uhrin pitäisi olla jo leikkauspöydällä viimeistään puolen tunnin sisällä. Pelastusvirasto on seurannut kehittelyä ja järjesti elokuussa 2008 menetelmän esittelytilaisuuden pelastuslaitosten, sairaanhoidon sekä autoteollisuuden edustajille. Mies yritti sammuttaa paloa puutarhaletkulla, mutta muutaman minuutin kuluttua laudoituksen yläreunasta tuli esiin savua ja liekkejä. Hän on myös koulutuspalomestari Palopäällystöliitossa. – Idea tähän koulutukseen syntyi, kun kävimme Saksassa Holmatronin koulutuksessa. – Meillä ei ole omaa autoteollisuutta, kuten Saksassa tai Ruotsissa. Hän osti nestekaasupolttimen hävittääkseen autotallin edessä ja puutarhan muurin vieressä rehottavat rikkaruohot. Menetelmä otettiin käyttöön sen jälkeen, kun eräs Oslon yliopistollisen sairaalan lääkäri vuonna 1985 toi julki huolestumisensa siitä, että palokuntien liiallinen varovaisuus onnettomuuspaikalla tappaa uhreja. Vetoon käytetään kahta pelastusajoneuvoa, joista toinen vetää eteenja toinen taaksepäin. Tähän mennessä noin 800 kodinhoitajaa on koulutettu. Vetävä auto on keulan puolella. Koulutusta on tullut Suomeenkin ja pelastuslaitokset ovat päivittäneet kalustoaan. Paloesimies Pertti Rantamäki Helsingin kaupungin pelastuslaitokselta kertoo, että kuorma-auton kanssa ketjuveto toimii tosi hyvin. (Sirenen 6/2008) Tukholman palontorjuntayhdistys on esitellyt kodinhoitajien uutta koulutusta tulipalojen ja tapaturmien ehkäisemiseksi. Osallistujat suorittavat ensin paloturvallisuutta koskevan tietotestin ja sitten aiheesta keskustellaan. Haju osoittautui olevan peräisin durio-hedelmästä eikä nestekaasusta. Koulutusmateriaalia on saatu lähinnä työkalujen maahantuojilta. Hajustaan huolimatta hedelmä on erittäin suosittu herkku ja sen maku muistuttaa vaniljajäätelöä, sherryä ja mantelia. Liikkeen henkilökunta neuvoi hänelle, miten poltin liitetään kaasupulloon. Kaikki läsnäolijat antoivat myönteistä palautetta menetelmästä. Olemme hankkineet esimerkiksi kiilatyynyjä, joiden nostokorkeus on noin 120 cm, Rantamäki kertoo. Hedelmää tuotetaan Kaakkois-Aasiassa, jossa sen tuominen moniin hotelleihin sekä liikennevälineisiin on kielletty. Tarkistuslista auttaa kodinhoitajia tunnistamaan vanhusten kodeissa esiintyvät riskit sekä poistamaan ne. – Uusissa autoissa on niin lujaa terästä, että vanha tekniikka ei aina toimi. Helsingin pelastuslaitos on jonkin verran ketjuja hyödyntänytkin. He merkitsevät muistiin havaitsemansa riskit ja välittävät tiedon niistä omaisille tai sosiaaliviranomaisille toimenpiteitä varten”, Mikael kertoo. 24 4/2011 PELASTAJAN varusteet & kalusto 24 4/2011 löydettiin avuksi vanha konsti eli ketjuveto. Pelastuslaitos on kehittänyt menetelmää hieman ja teettänyt oman kettinkityyppinsä. Jokaiselle annetaan tarkistuslista asioista, joita heidän tulee ajatella ja tarkistaa kotikäynnin yhteydessä. Mutta kun hän poltti viimeisiä korsia talonsa seinustalta, kuului rätisevää ääntä. Kun palokunta saapui paikalle, palo oli jo levinnyt yksikerroksisen puutalon tyhjälle ullakolle. Kaikkien pitää toimia tehokkaasti yhteen poliisia myöten, jotta uhri pitää saada nopeasti autosta ulos ja sairaalaan. Mies soitti yleiseen hätänumeroon. Tietoja päivitettävä koko ajan Paloesimies Pertti Rantamäki Helsingin kaupungin pelastuslaitokselta harmittelee, että Suomessa pääsee harvoin harjoittelemaan uusilla autoilla. Durio-hedelmä tunnetaan voimakkaasta ja vastenmielisestä hajustaan, joka kuvataan muistuttavan tärpätin, vanhan juuston, oksennuksen ja mädän sipulin hajujen yhdistelmää. Liikenneonnettomuuksien uhrien tavallinen kuolinsyy on sisäinen verenvuoto ja tällaiset potilaat olisi saatava mahdollisimman pian sairaalahoitoon. Savutuuletuksen ansiosta palovahingot jäivät vähäisiksi. – Kaikki ovat olleet uteliaita ja normaalin epäileväisiä. Aluksi hävittäminen sujui erinomaisesti. Muuten vie paljon aikaa, kun auto paloitellaan uhrin ympäriltä. Uusiin haasteisiin liittyvää koulutusta pitäisi olla lisää. (Brannmannen 4/2008) Norjalaiseen kolariuhrien irrotusmenetelmään on Ruotsissa suhtauduttu epäilevästi, mutta nyt asenteet ovat muuttumassa. Taktista osaamista pitää myös kehittää ja harjoitella autojen uuden turvatekniikan takia. Ketjusarja pelastusajoneuvoon maksaa vain muutamia satoja euroja. Uskon, että tekniikka tulee käyttöön Suomessakin. (BrandSäkert 2/2009) Turvallisuuskoulutusta kodinhoitajille Norjalainen irrotusmenetelmä otetaan käyttöön Ruotsissa Mies hävitti rikkaruohoja nestekaasulla ja sytytti tulipalon Sirenen-lehden jutusta kerrottiin Pelastustiedossa 8/2009. Yleensä kysymyksessä ovat vanhukset. Tukholman palontorjuntayhdistyksen tavoitteena on, että pelastuslaitos jatkaisi toimintaa osana palonehkäisytyötään. Kaupunkibussi painaa noin 15000 kg. – Suomessakin on ollut kovia bussikeikkoja, joihin pitää varautua asianmukaisella kalustolla. Nyt oli 11 koulutettavaa eri puolilta Suomea, mutta toivon mukaan voimme järjestää tilaisuuksia lisää. Menetelmä oli yleisesti käytössä ennen nykyaikaisia hydraulisia pelastustyökaluja. Palotarkastuksia tehdään kyllä yrityksissä, mutta ei koskaan asunnoissa.” Mikael päätti, että oli aika tehdä jotakin ongelmalle ja käynnisti Kodinhoitajaprojektin. Projekti palkkasi kaksi vastavalmistunutta pelastajaa ja kohdealueiksi valittiin Österåkerin kunta sekä Kungsholmenin kaupunginosa Tukholmassa. ”Pelkääjän” paikalla oleva uhri saadaan pian ulos kolariautosta. Useat pelastuslaitokset käyttävät jo menetelmää ja Pelastusvirasto sisällyttää sen palokoulujensa opetusohjelmaan. Hän tarjosi näiden alueiden sosiaaliviranomaisille kodinhoitajien ilmaista turvallisuuskoulutusta. Kettingit kiinnitetään neljään kattopalkkiin sekä ohjauspyörään. Suur-Göteborgin pelastuslaitos on käyttänyt menetelmää neljän vuoden ajan ja aikoo käyttää sitä edelleenkin. 64 8/2009 ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski Saksalainen mies oleskeli toukokuussa 2008 pari päivää kesäasunnollaan Etelä-Ruotsissa. Geir Hermansen on tyytyväinen kurssilaisiinsa yhden teoriaja harjoittelupäivän jälkeen. Pelastusvirasto laatii nyt koulutusaineistoa sekä päivittää irrotuskäsikirjansa. Viisi olisi ihannemäärä kerralla koulutettavaksi, jotta kaikille riittäisi ”töitä”. Helsingissä on ollut tieliikennepelastamisen koulutusta ketjuvedosta ja ketjut autoissa jo vuonna 1982, kun itse aloitin. Sen sijaan hänelle ei kerrottu, miten poltinta käytetään. (Sirenen 5/2008) Nestekaasuvuotoa ei ollutkaan Trondheimin palolaitos hälytettiin ostoskeskukseen tutkimaan nestekaasun hajun syytä. Sammutukseen osallistui 15 palomiestä, kolme sammutusja kaksi säiliöautoa sekä johtoauto
Sen sijaan hänelle ei kerrottu, miten poltinta käytetään. Tukholman palontorjuntayhdistyksen tavoitteena on, että pelastuslaitos jatkaisi toimintaa osana palonehkäisytyötään. Menetelmä perustuu siihen seikkaan, että kerran vääntynyt rakenne voidaan suhteellisen helposti vetää auki, ja sitä on käytetty Norjassa jo vuosien ajan. Tarkistuslista auttaa kodinhoitajia tunnistamaan vanhusten kodeissa esiintyvät riskit sekä poistamaan ne. Pelastusvirasto on seurannut kehittelyä ja järjesti elokuussa 2008 menetelmän esittelytilaisuuden pelastuslaitosten, sairaanhoidon sekä autoteollisuuden edustajille. – Kun tehtävään ei liity esimerkiksi voimakasta kuumuutta eikä liekkiä, kevyempi suoja-asu on riittävä. Kattila on kiehunut kuiviin, lamppu on kaatunut ja sytyttänyt jotain, kynttilä on jäänyt palamaan tai savuke on pudonnut”, Mikael Forsberg, Tukholman palontorjuntayhdistyksen toiminnanjohtaja, kertoo. Liikkeen henkilökunta neuvoi hänelle, miten poltin liitetään kaasupulloon. Myös pelastajien käyttöön niitä otetaan. Osallistujat suorittavat ensin paloturvallisuutta koskevan tietotestin ja sitten aiheesta keskustellaan. Näin toteutuu myös työturvallisuus. Liikenneonnettomuuksien uhrien tavallinen kuolinsyy on sisäinen verenvuoto ja tällaiset potilaat olisi saatava mahdollisimman pian sairaalahoitoon. Projekti palkkasi kaksi vastavalmistunutta pelastajaa ja kohdealueiksi valittiin Österåkerin kunta sekä Kungsholmenin kaupunginosa Tukholmassa. Tulevaisuudessa kevyt asu voi olla käyttökelpoinen esimerkiksi metsäpalojen sammutustyössäkin. – Kevyen suoja-asun tulee olla selkeästi erivärinen kuin perinteisen sammutuspuvun, jolloin pelastustoiminnan johtajakin tietää, kuka on varustautunut milläkin tavalla tehtävässä. Eteen voi tulla myös tilanteita, jolloin kesken tehtävän voi joutua vaihtamaan varustusta. (Sirenen 6/2008) Tukholman palontorjuntayhdistys on esitellyt kodinhoitajien uutta koulutusta tulipalojen ja tapaturmien ehkäisemiseksi. Vetoon käytetään kahta pelastusajoneuvoa, joista toinen vetää eteenja toinen taaksepäin. – Yhden asusteen hinta on 260 euroa. Hän tarjosi näiden alueiden sosiaaliviranomaisille kodinhoitajien ilmaista turvallisuuskoulutusta. Tällaisia voivat olla esimerkiksi liikenneonnettomuustehtävät. Esimies pärjää tehtävissä hyvin kevyemmällä asulla. ”Pelastuslaitos hälytetään kerta toisensa jälkeen samoihin osoitteisiin. Liekki oli hiipinyt seinälaudoituksen alle ja sytyttänyt laudoituksen sisäpuolelle tarttuneet kuivat lehdet. Pahimman uhan mukaan – Perinteinen sammutuspuku on meilläkin muodostunut yleisasuksi, jota käytetään kaikenlaisissa tehtävissä. Aluksi hävittäminen sujui erinomaisesti. 4/2011 25. Näkisin, että tämä olisi hyvä hankinta myös sopimuspalokunnille, Kervinen toteaa. Jokaiselle annetaan tarkistuslista asioista, joita heidän tulee ajatella ja tarkistaa kotikäynnin yhteydessä. Kevyempien asujen myötä esimerkiksi P3:t saattoivat luopua raskaasta, perinteisestä sammutusasusta. – Emme ole tällaista testausta toistaiseksi harkinneet, mutta toki niin tehdään, jos on kysyntää sellaistakin käyttötarkoitusta varten, Juha Alasaari sanoo. Kettingit kiinnitetään neljään kattopalkkiin sekä ohjauspyörään. Mutta kun hän poltti viimeisiä korsia talonsa seinustalta, kuului rätisevää ääntä. Samalla, kun hydraulisilla pelastustyökaluilla tehdään tiettyjä strategisia leikkauksia, kolariauton puoliskot vedetään kettingeillä irti toisistaan. kuin raskaampia tehtäviä alkaa olla jo valtaosa kaikista tehtävistä, jolloin kevyemmän suojaustason varustuskin on mahdollista. Palopäällikkö Heikki Kervinen on kehitellyt asiaa yhdessä Työterveyslaitoksen kanssa, jossa tehtiin testisarja pukumateriaalin optimaalisesti suojaustasosta. Lämpimänä aikana se on kuin jokaisen palomiehen oma telttasauna, Heikki Kervinen kuvailee. Kun palokunta saapui paikalle, palo oli jo levinnyt yksikerroksisen puutalon tyhjälle ullakolle. Kuumuuskestävyyttä pitää testata. Pelastusvirasto laatii nyt koulutusaineistoa sekä päivittää irrotuskäsikirjansa. Haju osoittautui olevan peräisin durio-hedelmästä eikä nestekaasusta. Käytössä olevat kevyet suojaasut on valmistunut Varpaisjärvellä toimiva työasujen valmistaja Varpuke Oy. Itse asiassa on palattu vanhaan irrotusmenetelmään ajalta ennen hydraulisia työkaluja. Kuitenkin muita Kevyt suoja-asu sopii kevyempiin tehtäviin Teksti ja kuva: Esa Aalto Palomestari Raimo Rasijeff esittelee esimiesten käyttöön otettuja kevyitä suoja-asuja. Toivottavasti muissakin pelastuslaitoksissa herää kiinnostus keventää kevyempiin pelastustehtäviin osallistuvien varustusta, Alasaari sanoo. Menetelmä otettiin käyttöön sen jälkeen, kun eräs Oslon yliopistollisen sairaalan lääkäri vuonna 1985 toi julki huolestumisensa siitä, että palokuntien liiallinen varovaisuus onnettomuuspaikalla tappaa uhreja. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselle tullaan hankkimaan vuoden kuluessa kevytasuja lisää. – Sammutuspuku on raskas ja kuormittava tietyissä tehtävissä ja siksi on tarpeen, että kevyemmän suojaustason mahdollistaviin tehtäviin voidaan varustautua myös kevyemmällä varustuksella. Tähän mennessä noin 800 kodinhoitajaa on koulutettu. Parhaillaan ollaan kehittämässä myös suojavaatestandardia. Useimmiten esimerkiksi liikenneonnettomuustehtävät ovat sellaisia, joissa pärjää hyvin kevyem mällä suoja-asulla. – Niitä on hankittu Kymenlaakson pelastuslaitokselle kouluttajien käyttöön. (Sirenen 5/2008) Nestekaasuvuotoa ei ollutkaan Trondheimin palolaitos hälytettiin ostoskeskukseen tutkimaan nestekaasun hajun syytä. Vajaan parin kuukauden käyttökokemukset ovat positiiviset. Durio-hedelmä tunnetaan voimakkaasta ja vastenmielisestä hajustaan, joka kuvataan muistuttavan tärpätin, vanhan juuston, oksennuksen ja mädän sipulin hajujen yhdistelmää. Aluksi kodinhoitajista tuntui siltä, että tarkistuslista aiheuttaisi heille ylimääräistä työtä, mutta näin ei käynyt. Näin Keuruun pioneeripataljoonassa asut ovat olleet käytössä jo vuoden ajan. Suur-Göteborgin pelastuslaitos on käyttänyt menetelmää neljän vuoden ajan ja aikoo käyttää sitä edelleenkin. He merkitsevät muistiin havaitsemansa riskit ja välittävät tiedon niistä omaisille tai sosiaaliviranomaisille toimenpiteitä varten”, Mikael kertoo. Hajustaan huolimatta hedelmä on erittäin suosittu herkku ja sen maku muistuttaa vaniljajäätelöä, sherryä ja mantelia. ”Tilastoista käy ilmi, että useimmat palokuolemat sattuvat vanhuksille. Hedelmää tuotetaan Kaakkois-Aasiassa, jossa sen tuominen moniin hotelleihin sekä liikennevälineisiin on kielletty. ”Koulutus järjestetään työpaikalla ja kestää vain puolitoista tuntia. Siellä valtaosa tehtävistä koostuu kevyemmistä tehtävistä, joihin kevyempi asukin sopii. Pelastuslaitos on kehittänyt menetelmää hieman ja teettänyt oman kettinkityyppinsä. Useat pelastuslaitokset käyttävät jo menetelmää ja Pelastusvirasto sisällyttää sen palokoulujensa opetusohjelmaan. Mies yritti sammuttaa paloa puutarhaletkulla, mutta muutaman minuutin kuluttua laudoituksen yläreunasta tuli esiin savua ja liekkejä. – Testiryhmässä kevyempään asuun oltiin tyytyväisiä. Onhan vanha sammutusasu useimpiin tehtäviin aika raskas. Joten investointinakaan tämä ei ole mittava. Kaikki läsnäolijat antoivat myönteistä palautetta menetelmästä. Palotarkastuksia tehdään kyllä yrityksissä, mutta ei koskaan asunnoissa.” Mikael päätti, että oli aika tehdä jotakin ongelmalle ja käynnisti Kodinhoitajaprojektin. Yleensä kysymyksessä ovat vanhukset. (BrandSäkert 2/2009) Turvallisuuskoulutusta kodinhoitajille Norjalainen irrotusmenetelmä otetaan käyttöön Ruotsissa Mies hävitti rikkaruohoja nestekaasulla ja sytytti tulipalon L änsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella otettiin maaliskuussa käyttöön uudenlaiset kevyet suoja-asut, joita alkoivat käyttää pelastustoimintaa johtavat henkilöt (P2 ja P3). Myyntipäällikkö Juha Alasaari kertoo, että asun materiaali on hollantilaista palosuojattua Tecasafe-kangasta. Sammutukseen osallistui 15 palomiestä, kolme sammutusja kaksi säiliöautoa sekä johtoauto. Ensimmäiset kevyemmän asun testaukset aloitettiin Työterveyslaitoksella jo vuosina 2006–2007 ja siitä Puolustusvoimien pelastustoiminta kiinnostui uudesta asusta. Savutuuletuksen ansiosta palovahingot jäivät vähäisiksi. Rikkaruohojen hävittäminen nestekaasupolttimella on yleistynyt Ruotsin eräissä osissa, mikä myös näkyy pelastuslaitosten tilastoissa. Mies soitti yleiseen hätänumeroon. ”Kolariautoon avataan reilun kokoiset aukot, joiden kautta loukkaantuneet saadaan nopeasti ulos”, Ingvar Hansson Pelastusvirastosta sanoo. Jos esimerkiksi auto syttyy palamaan, puvun kanssa pystyy poistumaan paikalta, mutta ei työskentelemään, Kervinen sanoo. Pukeudutaan ikään kuin pahimman uhkakuvan mukaan. 4/2011 25 PELASTAJAN varusteet & kalusto 4/2011 25 64 8/2009 ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski Saksalainen mies oleskeli toukokuussa 2008 pari päivää kesäasunnollaan Etelä-Ruotsissa. Hän osti nestekaasupolttimen hävittääkseen autotallin edessä ja puutarhan muurin vieressä rehottavat rikkaruohot. (Brannmannen 4/2008) Norjalaiseen kolariuhrien irrotusmenetelmään on Ruotsissa suhtauduttu epäilevästi, mutta nyt asenteet ovat muuttumassa
Kanta-Hämeen KH15 raivaa palopaikkaa.. Toki monenlaista "kalapuntaria" on vuosikymmeniä kuulunut kalustoon, mutta kyseessä on ollut pääsääntöisesti alle 10 tonnimetrin koneita lyhyellä alle kymmenen metrin puomilla varustettuna. Nosturissa on tukkikoura, mutta käyttökokemusten myötä on rakennettu lisäksi raivauspiikki. Itä-Uudeltamaalta naapurien avuksi Palomestari Timo Tähtinen ItäUudenmaan pelastuslaitoksen Porvoon asemalta kertoo, että heidän asemalle on hankittu jo kaksi nosturilla varustettua yksikköä. Sitä on myrskypäivinä riittänyt välillä aamusta iltaan. – Muutaman kerran on katonavausta päästy tekemään palon alkuvaiheessa ja näin saatu kuumia palokaasuja pois rakennuksesta. Sitä esiteltiin Pelastustiedossa 2/2009. Piikin asennus onnistuu vain sellaiseen nosturiin jonka letkutus on puomin ulkopuolella. Mihin paloautoon liitettyä kuormausnosturia sitten tarvitaan muuten kuin nostamaan tunnelmaa aseman kahvipöydässä. Nosturin hydraulinen ulottuma on 12 metriä, mutta mekaanisilla jatkoilla saadaan raivauspiikki 17 metrin päähän sivulle. Jälki on rumaa, mutta tulipalossa on usein sen verran kiire, että tyylipisteiden jakajat saa keskittyä vaikka mäkihyppykilpailuihin. Liikenneonnettomuuksissa on nosturin sijasta käytetty yleensä auton keulassa olevaa vinssiä. Toimintaa täydentää autossa olevaan 100 bar/40 litraa minuutissa -järjestelmään kytketty ”korkeapainepistosuihkuputki”. jonka teho on hyvä, mutta vesivahingot pienet. Pistosuihkuputki täytyy toki viedä katolle perinteisin menetelmin. Itä-Uudenmaan koukkulava-auto IU18 osallistui ravintola Helsingen palon raivaustöihin. – Palon leviämisen hidastaminen ja sammuttaminen on ollut tehokkaampaa. Piikki on noin 20 cm:n mittainen ja se hankittiin kuluvana talvena, joten käyttökokemusta on vasta purkutalosta. – Toinen on koukkulava-auto IU18 ja toinen raivausyksikkö IU15. – Toinen yleinen käyttökohde on myrskyvauriopuiden raivaus. Molemmista löytyy 15 Teksti: Tapio Tihtonen, paloesimies, Helsingin pelastuslaitos Kuvat: Tapio Tihtonen, Helsingin pelastuslaitos, Kanta-Hämeen pelastuslaitos Raskaan pelastusyksikön nosturit eivät ole mitään kalapuntareita Varmasti nousee ja pituutta riittää Varmasti nousee ja pituutta riittää, nimittäin nosturissa joita pelastuslaitokset ympäri Suomea ovat viime aikoina hankkineet. – Meille hankittiin raskas pelastusyksikkö KH15 varustettuna 12,7 tm:n Ferrarilla kaksi vuotta sitten. Salosen mukaan niin peltikuin huopakattokin aukeaa sujuvasti. Varsinainen jälkiraivaus on myös paljon sujuvampaa konevoimalla kuin käsityönä. Nosturia on käytetty yli kymmenen rakennuspalon raivaustöissä, paloesimies Kari Salonen Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen Janakkalan asemalta kertoo. 26 4/2011 PELASTAJAN varusteet & kalusto 26 4/2011 T osin tekijämies hoitaa homman lyhyemmälläkin aisalla, tärkeintähän on se tahti ja tekemisen meininki...vai
Puhtia on 18 metrin päässä vielä 500 kg. Nykyaikaisen radioohjatun nosturin työt voi hoitaa vaikka kauemmas parkkeeratun nostolava-auton korista tai naapuritalon parvekkeelta. Nostureiden valinnassa hyödynnettiin oman talon palomiehiä joilla on kokemusta nostureiden käytöstä yksityisen yritystoiminnan puolelta. Toinen säästää tonnin, kun valitsee mekaanisesti levitettävät tukijalat, mutta kokenut tietää, että varsinkin ylämäkeen likaisten tukijalkojen uloskiskominen ei aina suju ammattimaisen pelastustoiminnan edellyttämällä ripeydellä. Puomin päähän on vedetty myös noin 25 mm:n vesiputki, jonka päässä on vielä toistaiseksi tulppa. Jibin etuna on, että päästään useampikerroksisen talon räystään ohi katolle tai pienen talon harjan toiselle puolelle. IU15 raivasi Järvenpään Kasinon tulipalossa viime vuonna ja IU15 ja IU18 yhdessä toimivat tehokkaasti ravintola Helsingen palossa helmikuussa Helsingin Viikintiellä. Miten sinne kulman taakse sitten näkee. 4/2011 27 PELASTAJAN varusteet & kalusto H E AV Y R E S C U E S Y S T E M TM INTEGRAATIO JA LOPUTTOMASTI YHDISTELMIÄ 4 TYÖKALULLA JA MUUTAMALLA LISÄOSALLA NT NOSTOTYYNYT Ylivertainen kapasiteetti ja korkeus. Koura pyörii ympäri ja kääntyy 90 astetta alhaalta vaakasuoraan. Naarva-koura puolestaan on kehitetty puunkaatoon. Lieneekö kyseessä Porvoon mitta. Vedensyöttö tapahPH105:n Naarva-koura on tehokas raivausja purkutöissä.. Käyttökohteena Tähtinen mainitsee rakennuspalojen ja puukeikkojen lisäksi öljypuomien siirtelyn. Ruiskumestari Tommi Kittelä Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen Lahden asemalta esitteli uunituoretta PH105-yksikköä huhtikuisessa kevätauringossa. Koska naapurilaitoksista lännessä ja luoteessa ei vastaavia nostureita ole on ”kaukotoimintaakin” harjoitettu. Teho siis vaihtelee, mutta pituus on sama. Lahdessa oleva malli myös katkaisee 23 cm:n puun hydraulisella terällä. Kokemus on sitä, joka kertyy vain paljosta tekemisestä ja nosturikauppaan mennessä se ei ole haitaksi. Koura sopii myös kattojen repimiseen. Tarjoaa ratkaisun kun muut eivät kykene TANKOLEVITTIMET Katso Octopus video YouTubessa: ResQtec Octopus Katsoo Octopus vi YYouTubessa: ResQtec Octo TUKIPALASARJAT PROFIX MAX Yksi tuki kaikkeen kauko-ohjattavalla lukituksella + + + = TEE KAIKKI...VÄHEMMÄLLÄ! JOKAINEN TILANNE ON ERILAINEN NT NT Ylivertain Tarjoaa rat SARJAT UKIPALAS TU MAX MAX kkeen lukituksella TAN TAN TAN TAN TA TA TTTTA KOL KO KO K EVITTTIMET PROF PROF Yksi tu kauko-ohjatta WWW.RESQTEC.COM Tamrex Oy, Turvesuonkatu 7 33400 Tampere P +358 (0)3 3142 1521 F +358 (0)3 3142 1524 tamrex@tamrex.fi 4/2011 27 metrin suorapuominen HMF nosturi, toinen nostaa tonnin ja toinen 700 kg varren päästä. Nosturina on Ferrarin 726, joka on varustettu niin sanotulla JIBI-puomilla sekä Naarva-kouralla ja vedensyötöllä puomin päähän
Kittelän mukaan Lahdessa harkitaan, että esimerkiksi 30 km:n päässä olevaan rakennuspaloon lähetetään tulevaisuudessa ”nosturiyksikkö” nostolava-auton sijaan – tietysti saatujen esitietojen analysoinnin jälkeen. Alustarakenteeksi on valittu niin sanottu maansiirtoalusta, jolloin arat lisälaitteet eivät hajoa heti, kun reitti käy kuoppaiseksi. Nosturivalmistajien kisa on tällä kertaa uskomattoman tasainen eli 4x2, siis kaksi HMF:ää Porvoossa, PALFINGER Tampereella ja Kokemäellä, HIAB löytyy Kotkasta sekä Lappeenrannasta ja Maranellonpunainen FERRARI hoitaa hommat Janakkalassa ja Lahdessa. Ketjujakin on käytetty keikalla 6x2 koukkulava-autossa Porvoon suunnalla. Entäs se merkki, siinä ei ole mitään epäselvää. Jousitus on toteutettu sekä rau taettä täysilmaversioina. 28 4/2011 PELASTAJAN varusteet & kalusto 28 4/2011 tuu nosturin juuressa olevan tavallisen 2":n kynsilittimen kautta noin 10 barin paineella. Kahdeksasta yksiköstä, jotka kaikki ovat alle viiden vuoden ikäisiä löytyy seuraavat alustavaihtoehdot: 4X4 2 kpl (Porvoo, Kokemäki), 4x4 + 2 2 kpl (Tampere, Lahti ), 6x2 (Porvoo), 6x4 2kpl, (Janakkala, Kotka) ja 6x6 (Lappeenranta), siis vetotavoissa on eroja. Mikä kestää pelastuslaitosten käytössä, selviää kun kokemusta kertyy. Uusi yksikkö saattaa myös muuttaa hälytysvastetta. Alussa oli alusta Minkälainen pitäisi alustan olla, jotta sillä pääsisi keikalle kuin keikalle ja perille asti. Kittelä kertoo, että tarkoitus on kehittää kouran jäähdytys suojaamaan muun muassa hydrauliletkuja. Yhteenvetona voidaan todeta, että vetäviä akseleita tulee olla enemmän kuin yksi. Miten yhteistyö harvenevan hälytyskeskusverkon kanssa sitten tässä sujuu, jää nähtäväksi. Nosto tililtä ja nosturikauppaan HMF-nostureita helsinkiläisessä PRO LIFT Oy:ssä myyvä toimitusjohtaja Vesa Hiekkanen Itä-Uudenmaan koukkulava-auto IU18 purkaa ravintola Helsingen palavia raunioita.. Jo vuodesta 1902 kuorma-autoja valmistanut Scania on selättänyt muut kilpailijat ja vei tässä vertailussa kaikki pisteet Södertäljeen. Jos kääntyviä on kaksi, niin paremmin taipuu. Autolta vaaditaan hyvää etenemiskykyä ja muilta yksiköiltä taktista pelisilmää, että jää sopivasti tilaa. Soittokierros Etelä-Suomessa kertoo värikästä kieltä alustavalinnoista. Sammutustyönjohtajan pitkään muistilistaan lisätään siis vielä yksi asia. Tästä satunnaisryhmästä neljä on hankittu tänä vuonna ja muutkin ovat tuoreita. Sammutustai säiliöauton ei tarvitse yleensä päästä palavan talon viereen, sillä letkuahan riittää. Onko merkillä merkitystä. Lahdessa eteneminen talviolosuhteissa varmistetaan lumiauralla. Yhdessä autossa on lämmitetty hiekoitin vetävän telin välissä, joka varmasti tienaa itsensä jonain päivänä. Nosturin olisi päästävä käytännössä alle kymmenen metrin päähän seinästä
Kun nosturilla revitään katosta vaikkapa peltiä, niin pellin irrotessa yhtäkkiä nosturi heilahtaa voimakkaasti ja rasitus puomistoon ja auton runkoon on melkoinen. Ehkä se on teräspuskurilla ja 6x6-alustalla varustettu raskas raivausyksikkö, jota naapuriaseman vääräleuat eivät nimittele ompelutarvikelaatikoksi. Katto pitäisi saada nopeasti auki palon etenemisen pysäyttämiseksi. Se etenee sopivaan työpisteeseen lumikasoista, pikkuautoista ja grillikatoksista välittämättä. Sammutustyönjohtajan vahva oikea käsi Minkälainen sitten olisi se yksikkö, jonka jokainen palomestari haluaisi paikalle, kun pitkä rivitalo palaa toisesta päästä talviyössä. 044 5546 060 fax 014 3100 002 sähköposti: nsatec@ nsatec.fi ESTERI 650-TO PALOPUMPPU WEBER PELASTUSVÄLINEET Uudistunut tehopakkaus Tuoreöljyvoitelu ja paineaukko palloventtiilillä RSX 200-107 pelastussakset opastaa kiinnittämään huomiota muun muassa seuraaviin seikkoihin nosturia hankittaessa. Aika näyttää tuleeko ”paloautonostureista” punakukon repivä painajainen ja palomiesten paras puukeikkakaveri.. f i n s a t e c . f i Saunatie 3, 40900 Säynätsalo puh. Nosturiin liitettävistä varusteista Hiekkanen mainitsee lukuisat erilaiset kourat, henkilönostokorin sekä puomin varteen kiinnitettävän vinssin. Kuormausnosturit on tarkoitettu nimensä mukaan irtonaisen tavaran kuormaamiseen auton lavalle. Nosturin käyttöä on tärkeää harjoitella paljon ennen sitä ensimmäistä keikkaa. Yksi palomies ajaa radio-ohjauksella nosturin raivauspiikin katosta läpi, jäähdyttää palokaasut piikkiin kytketyn Cobra-sammutinleikkurin 300 barin vesisuihkulla ja kevyesti peukaloa kääntämällä repäisee pellit pitkin puutarhaa. Koska keikkapaikkoja ei voi valita etukäteen, näin saadaan paras ulottuma eteen ja suoraan sivulle. Nosturin sijoittaminen yksikköön riippuu tietysti siitä, mihin muuhun autoa käytetään. Paras paikka nosturille on keskellä autoa etuja taka-akseleiden välissä. Perässä olevan käyttö edellyttää usein auton kääntämistä ja se ei ahtailla pihoilla aina onnistu ainakaan kovin nopeasti. Se takaa toiminnan nopean aloittamisen. Lisäksi hän kertoo, että niin nosturin myynti, asennus, korjaus, varaosat kuin katsastuksetkin löytyvät samasta talosta Helsingin Pakilassa. Jos nosturi on riittävän iso ja käyttäjällä kokemuksen tuomaa tuntumaa, niin silloin vaurioiden todennäköisyys on pienempi. Myös raivauspiikin painaminen katon läpi sekä sen vetäminen puomilla autoa kohti rasittaa nosturia sellaiseen suuntaan, johon sitä ei ole tarkoitettu. Jos nosturi on liian edessä, niin etuakselipaino rajoittaa nosturin kokoa ja perässä oleva vähentää ulottumaa suoraan eteen ja suoraan sivulle. Sen saamiseksi tulee käydä muutaman päivän kurssi ja kortti on voimassa viisi vuotta. – Jos nosturin teho on yli 25 tm, niin sellaisen käyttö vaatii käyttäjältään niin sanotun nosturikortin. 4/2011 29 PELASTAJAN varusteet & kalusto Finsatec Oy amma ilaisen asialla Finsatec w w w . Onneksi kyseessä on kuitenkin vain kone, jonka kyydissä ei ole ihmisiä ja jota voi ohjata radio-ohjaimella turvallisen välimatkan päästä. Nosturin tuoma työturvallisuuden paraneminen katonavausja puukeikoissa sekä sammutustyön tehostuminen tulee vastapalveluna sille riskille, mikä voi seurata arvokkaan nosturin hajoamisesta. Aika näyttää tuleeko ”paloautonostureista” punakukon repivä painajainen ja palomiesten paras puukeikkakaveri. Mieluimmin niin, että vesivahinkoja ei synny ja työ voidaan tehdä turvallisesti
Kun muita kontteja tarvitaan, kontin voi vaihtaa nopeasti, mutta tämä suuronnettomuuskontti pidetään ensisijaisessa lähtövalmiudessa. 30 4/2011 PELASTAJAN varusteet & kalusto Pari vuotta sitten soitti eteläsuomalainen retkeilijäkaksikko Savukosken paloasemalle kysyen tuleeko palokunta pelastamaan heidät, jos he joutuvat pulaan aikomallaan erämaavaelluksella UK-puistossa. Luvattiin mennä auttamaan. He eivät apua tarvinneet, mutta monia muita ihmisiä Savukosken palokunta sen sijaan on vuosien mittaan auttanut niin, että maastopelastus koetaankin palokunnassa vaativana haasteena, johon on vastattava kalustoa ja osaamista jatkuvasti kehittämällä. Kylmäsuojaus – ympärivuotinen tehtävä Pelastustiedossa 9/2010 Lapin pelastusjohtaja Martti Soudunsaari kirjoitti aiheesta ”Kylmäsuojaukseen satsataan Lapissa.” Toistettakoon tuosta artikkelista pari yksityiskohtaa. Vaunun kokonaispaino on 3000 kiloa, joten sen vetämiseen palokunnan miehistöautolla tarvitaan niin sanottu pikku e-ajokortti. Ongelmana oli pitkään edellä mainittujen kalustojen kuljettamiseen sopivan peräkärryn puute. Inarin kunnan terveyskeskuslääkäri Pekka Harve on eri yhteyksissä korostanut hypotermiapotilaitten lämpösuojauksen tärkeyttä, se on ympärivuotinen haaste. Kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana on Lappiin saatu neljä kylmäsuojausperävaunua, kaksi lahjoituksena ja kaksi pelastuslaitoksen hankkimana. Lämmityslaitteena vaunussa on Ruotsin armeijalta hankittu lämminilmapuhallin. Lämmittimen tehoa kokeiltiin helmikuussa palokunnan viikkoharjoituksessa. Lapin pelastuslaitos hankki vaunun Savukosken palokunnalle viime vuoden alkupuolella, josta lähtien vaunu onkin ollut operatiivisessa käytössä. Onhan palokunnan pieniä peräkärryjä, mutta tavoitteeksi laitettiin sellainen perävaunu, johon vuorollaan kumpikin maastopelastusyhdistelmistä mahtuisi – silloin tarvittaisiin vain yksi vetoauto. Tämän vuoden alussa Rovaniemen vakinaisen palokunnan käyttöön hankittiin suuronnettomuuskontti, jossa on tarpeellista välineistöä – siis myös kylmäsuojausvälineitä – kuudenkymmenen potilaan hoitamiseksi. Kunkin perävaunun kalustolla kyetään järjestämään tehokas kylmäsuojaus 120 ihmiselle. Pomarkkulaiselta Perävaunutalo Viitalalta löytyi lähes tarvitsemamme vaunu, johon valmistaja yhdessä palokunnan kanssa suunnitteli seuraavat muutokset: vakiomallista poiketen pienemmät pyörät, jotka mahtuvat vaunun alle mahdollistaen täysin tasaisen lattian; normaalia paksumpi lattia; vaunun oikealle sivulle lämpöeristetty ikkuna ja etuseinään yhden lämminilmapuhaltimen torvelle. Maastopelastusperävaunu Kalustollisen valmiuden maastopelastustehtäviin muodostavat kesällä pyörämaasturi ja sen vetämä teliperäkärry, talvella puolestaan moottorikelkka ja sen vetämä katettu, lämmitettävä parireki. Kontti on välittömässä lähtövalmiudessa palokunnan ”koukkuauton” kyydissä. Sopivaa perävaunua netistä etsittäessä syntyi varsinainen oivallus: hankitaankin sellainen perävaunu, joka soveltuu kuljetustehtävän ohella myös lämmittelysuojaksi. Kokeen alussa oli Maastopelastus vaatii erityisosaamista ja -kalustoa ”Hankitaankin sellainen perävaunu, joka soveltuu kuljetustehtävän ohella myös lämmittelysuojaksi.” 30 4/2011 Teksti: Veikko Lindberg Kuvat: Matti Karhu. T uo kaksikko suunnitteli retkeään varman päälle, mutta selvisi ilmeisesti retkestään kommelluksitta. Vaunut on sijoitettu Leville, Ivaloon, Kemijärvelle ja tarpeen mukaan paikkaa vaihtaen Muonioon tai Enontekiölle. Sitä voidaan käyttää vasta tilannepaikalle tultua, matkan aikana lämmitintä ei voida pakokaasujen takia pitää toiminnassa vaunun sisällä. Savukosken maastopelastusperävaunu on siis suunniteltu toimimaan myös potilaitten – ja miksei myös pelastushenkilöstön – lämmittelysuojana
Kortissa luki muun muassa ”Ilman teitä en olisi päässyt sieltä eräkämpältä pois.” Lapin pelastuslaitoksen Savukosken VPK:lle hankkima perävaunu on tarkoitettu maastopelastuskaluston kuljettamista varten, mutta vaunu toimii myös kuudelle paaripotilaalle tai useammalle istuvalle potilaalle soveltuvana lämmittelysuojana. Kokemus on opettanut, että vain yhdellä pyörämaasturilla tai yhdellä moottorikelkalla ei pidä metsään lähteä. Mies loukannut jalkansa Hattelmalan harjulla. apua. Pakkasta oli 32 astetta. Täytynee laittaa palokunnan kalustonhankintasuunnitelmaan. Kuvan tilanteessa oltiin tekstissä mainitussa tehtävässä viime lokakuussa. Viime lokakuussa oli yksinään UK-puistossa vaeltamassa ollut eteläsuomalainen nuorukainen kastellut ja palelluttanut itsensä ja pyysi palokunnan apua. Sata kilometriä pitää Savukoskellakin ajaa, ennen kuin ollaan tien päässä UK-puiston rajalla. Nyt vaunua säilytetään kylmässä ulkovarastossa siihen saakka, kunnes ehkä joskus saadaan Lapin vanhimman ykköslähdön paloaseman tilalle nykyaikainen paloasema. Viime jouluussa, nytkin UKpuistossa, tarvitsi sairastunut nainen apua ja taas lähdettiin useammalla moottorikelkalla matkaan, ensin noin sata kilometriä autolla ajaen ja sitten maastokalustolla jatkaen. Ei pääse itse liikkumaan.” Ja sitten vain menoksi sadan kilometrin päähän Hämeenlinnaan. Pian tuon harjoitustestin jälkeen eräs palomies kokeili omaaloitteisesti omistamaansa nestekaasulla toimivaa lämpösäteilijää vaunun lämmittämiseksi. Eurokammi-pelastusreki saatiin sen varusteisiin kuuluvalla spriilämmittimellä mukavan lämpimäksi ennen kuin potilasta alettiin tuoda autiotuvalta tien varteen. Sovitulta kämpältä nuorukaista ei illan jo pimetessä löytynyt, niinpä etsijät yöpyivät kämpällä aikoen jatkaa etsintöjä aamulla. Kulloiseenkin tehtävään ei rynnätä noin vain, lähtöjärjestelyt ovat oma taitolajinsa: kohteen koordinaattien selvittäminen, edullisimman reitin valitseminen, mukaan otettavasta kalustosta päättäminen ja vielä siitä huolehtiminen, että kirkonkylälle jää edes jonkinlainen lähtövalmius mahdollista toista tilannetta varten. 4/2011 31 PELASTAJAN varusteet & kalusto pakkasta 26 astetta ja lopussa 30 astetta. Aslakin saamista johonkin maastopelastustai ensivastetehtävään rajoittaa kuitenkin kaksi seikkaa: lentosää ei ole riittävä tai kopteri on kiinni jossakin toisessa tehtävässä. Jokseenkin aina avun tarvitsija on nimittäin ollut kansallispuistossa retkeillyt ihminen. Puolen tunnin lämmittämisen jälkeen lämpötila vaunun sisällä oli noussut kahdeksallatoista asteella ja tunnin lämmittämisen jälkeen vaunun sisällä oli jo lämpöasteita. Uutena uhkakuvana Aslakin maksimaalisen tehokkaalle toiminnalle Lapin alueella on noussut suunnitelma siirtää Aslak Sodankylästä Rovaniemelle. Aslak tehokkaassa yhteistyössä Savukosken palokunnan, kuten muidenkin Lapin palokuntien verraton yhteistyökumppani, on Sodankylän lentokentältä operoiva pelastushelikopteri Aslak. Häntä neuvottiin menemään tiettyyn autiokämppään, josta palokunta hänet sitten hakisi. Kaksi esimerkkitapausta Valaistaan keksityllä tilanteella sitä, millaista maastopelastustyö Savukoskella ja muuallakin Lapissa on. Stadin brankkarit saavat Haagan paloasemalle hälytyksen: ”Maastopelastustehtävä. Tuollaisen suunnitelman esittäjä ei ole ainakaan kartanlukutaitoinen. Kännyköitten huono kuuluvuus oli estänyt reaaliaikaisen tiedon. 4/2011 31. Pitkä aikahan tuo tunti on, mutta pitkään joudutaan Lapissa jossakin suuronnettomuudessa odottamaan kauempaa tulevia sairasautojakin. Vuosien mittaan palokunnan ja kopterihenkilöstön yhteistyö on saanut mutkattoman ja tehokkaan muodon. Tuo ”maastokeikka” kesti yli vuorokauden. Kuvatun kaltaisia tuikeita pakkasia ei sentään Lapissakaan ole kovin usein. Lämpösäiteilijän hyvänä ominaisuutena on se, että laite voi olla toiminnassa ajon aikana, koska pakokaasuhaittoja ei synny. Jos vaunulla olisi tilaa paloasemalla, niin vaunuhan lähtisi silloin jo valmiiksi lämpimänä hälytykseen. Hän kertoi vaunun lämmenneen nopeasti. Mukavan lämpimältä tuntui myös se postikortti, jonka tuo nainen vähän myöhemmin palokunnalle lähetti. Matkaan lähdettiin palokunnan maastopelastuskalustolla ja kahden palomiehen omilla pyörämaastureilla. Nuorukainen oli kuitenkin itse hakeutunut toiselle kämpälle ja saanut siellä olleilta ihmisiltä Kenttäkelpoisuutta miehiltä ja maastokelpoisuutta kalustolta tarvitaan silloin, kun apua joudutaan viemään tiettömään erämaahan. Vaunun varusteisiin kuuluu kuvassa vetoaisan vierellä oleva, lämmitysöljyllä toimiva lämminilmapuhallin.
Testeissä öljynimeytyshuopa imi öljylaadusta riippuen 12–20 kertaa painonsa verran öljyä. Myös kuitujen muotoiltavuus ja kestävyys on erinomainen. Tulokset osoittavat, että Konto Oy:n imeytyshuopa on tehokas tapa imeyttää öljyä vesistöissä tapahtuneissa onnettomuuksissa. Pikaliittimessä on lisäksi sisäinen varmuustappi, joka estää liittimen irrottamisen paineen alaisena. Yritys valmistaa luonnonkuiduista huopa-, levyja muotopuristetuotteita. Huopaa on helppo käsitellä, sillä sitä voi levittää tarvittavan määrän likaantuneeseen kohtaan ja kerätä pois. Suunnitteilla on myös uudelleentäytettävä ajoneuvopakkaus raskaalle kalustolle ja koneille. Käyttökohteita ovat öljynimeytys, eristäminen, akustiikka ja muotopuristeet. Konto-öljyntorjuntatuotteista löytyy lisäksi tuotepaketti, jossa on tarjolla kestävässä laatikossa perustarvikkeet 120–140 öljylitran imeytykseen. Konto-öljynimeytyspuomi on jämäkkää öljypuomia, joka sekä eristää saastuneen alueen että imee öljyä. Kädet väsyvät helposti liittimiä kiertäessä. Öljypuomi kelluu ja puomin pituutta säädetään liittämällä puomeja toisiinsa. WEH-pikaliittet nopeuttavat ja helpottavat pullojen täyttämistä. WEH-pikaliitin painetaan kiinni pulloventtiilin kierteeseen ja käännetään silmukka alas, jolloin saadaan painetiivis ja turvallinen liitos, ja pullon täyttäminen voidaan aloittaa. Huovan rakenne muokkautuu valmistusprosessissa niin kestäväksi, että se voidaan mankeloida uudelleenkäytettäväksi. Tuotteen innovatiivisuus piilee pintaturpeen ominaisuuksissa ja patentoidussa valmistustavassa. Pulloa ei tarvitse kannatella käsillä pullon alle laitettava joustavan tuen ansiosta. Konton valmistama imeytyshuopa on hyvä ja ekologinen vaihtoehto öljyntorjuntaan. Imeytyshuopa käy hyvin myös asfaltille joutuneen öljyn imeytykseen. Lisätiedot: www.konto.fi 32 4/2011 alan tuotteita Luonnonkuituinen huopa on hyvä vaihtoehto imeytykseen. (Pelastusopiston loppuraportti 06/2010)” Tuotekehitystä on jatkettu öljynimeytyspuomiksi. Turvehuopaa voi varastoida joko rullana tai arkkina riippuen käyttötarkoituksesta. WEH:in valikoimassa on pikaliittimiä jo olemassa oleviin täyttöasemiin 200:n ja 300 barin versioina, kokonaisia täyttöasemia ja tarpeen vaatiessa asiakkaan toiveiden mukaisia ratkaisuja. Lisätiedot: www.colly.fi WEH-pikaliittimet hengitysilmapullojen täyttöön Karvialaisen Konto Oy:n toiminta käynnistyi joulukuussa 2010. 32 4/2011 PELASTAJAN varusteet & kalusto Hengitysilmapullojen täyttäminen perinteisillä menetelmillä vie aikaa etenkin isommilla määrillä. Konto-öljynimeytyshuopaa testattiin Kuopiossa Pelastusopistolla tutkimusyksikössä kesäkuussa 2010. Öljynimeytyshuopa hylkii vettä, imee öljyä tehokkaasti ja kelluu pitkään. Myös tuotteen soveltuvuus vesistöjen puhdistamiseen osoittautui hyväksi: ”Matto kelluu veden pinnalla, ja soveltuu hyvin veteen päässeen, pinnalla kelluvan öljyn imeyttämiseen. Pintaturve on käsittelystä riippuen parhaimmillaan imukyvyssä ja eristämisessä
Tuubivuodon seurauksena sekundaaripiiriin voi syntyä ylipainetta, joka purkautuu lievästi radioaktiivisena höyrynä varoventtiileistä hallitusti ulkoilmaan. Ensiuutinen voi kertoa esimerkiksi vakavasta primääripiirin pääkiertoputken katkeamisesta eli niin sanotusta isosta LOCA-onnettomuudesta (Loss of coolant accident), jossa reaktorin jäähdytysveden menetys ja hätäjäähdytyksen epäonnistuminen voivat johtaa sydämen sulamiseen ja merkittävään aktiivisuuspäästöön. Japanin viranomaiset kertovat yhtä asiaa, ydinvoimayhtiö toista, Yhdysvaltain ja EU:n viranomaiset kolmatta asiaa. Aina löytyy niitä, jotka kyseenalaistavat viranomaistenkin sanoman mediassa. ydinturman keskeltä Japanista: – Japanilaisten luottamus omiin viranomaisiin on menossa lähelle nollaa. Kansalaisten henkeen ja terveyteen liittyviä viranomaispäätöksiä tehdään Suomessa virkavastuulla, joka on yleensä selkeämpi ja ankarampi kuin poliittinen vastuu tai journalistinen vastuu. 4/2011 33 Vieraanamme Kirjoittaja Arto Henriksson on Loviisan Sanomat -lehden päätoimittaja. Ja kansalaisten enemmistö toimii kuten käsketään ja neuvotaan. Olen jutellut useiden japanilaisten kanssa, yksikään heistä ei luota omien viranomaisten tietoihin, Saraste raportoi. Vaikka kommentti lienee mediakärjistys, jota ei ole tarkoituskaan tulkita sanatarkasti, kuvastaa asetelma hyvin kuinka eri toimijoiden viestien valtaisa sekamelska ja mediamyrsky heikentävät viranomaisten uskottavuutta kansalaisten silmissä. Pienen tuubivuodon ensimmäiset hetket ovat poikkeuksellisen vaikea viestintähaaste. Luotettavuuden ohella toinen kriisiviestinnän suurista haasteista on nopeus. Kriisiviestinnän luonne on muuttunut rajusti, kun maailma on siirtynyt deadline-aikakaudesta online-aikaan, ja kuka tahansa katastrofialueella tai pienellä haveripaikallakin oleva voi kännykkäkameralla lähettää suoraa lähetystä vaikka maailmanlaajuiseen levitykseen. Mikäli viranomaiset ilmoittavat, ettei joditabletteja ole tarpeen syödä, ryntäävät monet ostamaan joditabletteja. Ydinvoimalan putken repeäminen ja säteilypäästö ympäristöön ovat faktoja, jotka aktivoivat radion, TV:n, uutistoimistojen ja printtimedian hälytykset. Myös medialle. Toisaalta uutinen voi täsmälleen samoin sanoin kertoa myös pienen höyrystintuubin murtumisesta, jossa yksi tuhansista höyrystimen tuubeista vuotaa primääripiiristä sekundaaripiiriin (PRISE). Henriksson on myös toiminut aktiivisesti Valkon VPK:ssa sekä viestintäja pelastusalan eri luottamustehtävissä. Yleisö ja toimittajat ovat epäluuloisia. Uhkaavissa ydinturmissa pelastuskeinoja ovat lähinnä suojautuminen sisätiloihin, suojaväistö pois saastuneelta alueelta, jobitablettien jakaminen sekä pidempiaikainen evakuointi. Isoissa kriiseissä faktojen rajoittamat viranomaiset näyttävät maailmanlopun maalareiden rinnalla aina vähättelijöiltä. asiantuntijoita, joiden mielestä tuubivuotokin on vakava ydinturma. 4/2011 33. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen mukaan suomalaisten luottamus viranomaisiin; poliisiin, pelastusviranomaisiin ja puolustusvoimiin, on vankalla pohjalla. Monet eivät kuitenkaan luota viranomaisten antamaan tietoon eivätkä toimintaohjeisiin, vaan toimivat omin päin. Suomessa ydinvoimaloiden, kemianteollisuuden ja muissa uhkatilanteissa lähdetään perusolettamuksesta, että viranomaiset arvioivat erilaisten kriisija pelastusskenaarioiden riskit, hyödyt ja haitat sekä antavat kansalaisten kannalta parhaat käytettävissä olevat toimintamallit. Jo etukäteen voi arvioida, että PRISE-vuodon vakavuuden arviointi kuulostaa selittelyltä tai vähättelyltä, johon viranomaisten ja voimayhtiön odotetaankin turvautuvan. Tuubivuodon suurimmat vahingot voivat aiheutua hätääntyneiden ihmisten reaktioista. Kuitenkin täsmälleen samasanaisen uutisen aiheena voi olla joko oikeasti vakava ydinvoimalaonnettomuus tai suhteellisen vähäpätöinen laitostapahtuma. Tuulen suunta on kohti Helsinkiä. Sitä ennen 1985–1997 Henriksson oli IVO Groupin konserniviestinnässä tiedotuspäällikkönä. Suomessa on perinteisesti vallinnut monia muita maita suurempi luottamus viranomaisten ja kansalaisten välillä. Ketä uskoa ja mihin luottaa. Palaamme aiheeseen hetken kuluttua”. Suurissa kriiseissä suurin osa pelastustoiminnasta on juuri yleisön ohjeistamista viestinnän keinoin. Myös tiedotusvälineet levittävät ensitietoa todennäköisesti nopeammin kuin järjestäytynyt viranomaistiedotus ehtii käynnistyä. Eniten hämillään on tavallinen kansalainen, joka viranomaisten sekä lukuisten eri toimijoiden keskenään ristiriitaisten uutisten ristitulessa yrittää hahmottaa tilanteen vakavuutta ja vaikutuksia. Median käyttöön tarjoutuu pikaisesti ns. Väestön reaktiot Loviisassa, Helsingissä ja maailmalla voivat olla arvaamattomia. Myös japanilaiset ovat perinteisesti luottaneet viranomaisiinsa. Suomalainen luottaa viranomaisiinsa, toistaiseksi Fukushimassa meneillään oleva onnettomuustilanne palauttaa jälleen mieleen kuinka mittava viestintähaaste ydinturma on sekä viranomaisille että muillekin toimijoille. Mikäli viranomaiset katsovat tarpeelliseksi suositella joillakin alueilla joditablettien nauttimista sekä evakuointia, on tärkeää, että ihmiset toimivat ohjeiden mukaisesti. Vaikka siitä aiheutuva päästö olisi hallittu ja vähäinen eikä sillä olisi merkitystä väestön turvallisuudelle, on se silti radioaktiivinen päästö ympäristöön. Varmuuden vuoksi. Ydinturmissa viestintähaasteen suuruus ei välttämättä riipu onnettomuuden vakavuudesta. Lähes yhtä tärkeää on toimia ohjeiden mukaisesti, jos viranomaiset ilmoittavat, ettei joditabletteja ole syytä syödä eikä lähteä suinpäin evakkoon. Ensitieto tai -luulo haverista leviää todennäköisesti Twitterin ja Facebookin kaltaisten sosiaalisen median kanavien kautta laajojen kansanjoukkojen tietoon. Viranomaisten yhä tärkeämpänä haasteena on kansalaisten luottamus ja sen säilyttäminen. Tai muiden epäluuloisten tavoin. Kukin voi kuvitella tilanteen, jossa kesken TV-uutisten päälähetyksen uutisankkuri saa eteensä paperilapun ja lukee dramaattiset säkeet; ”Juuri tulleen tiedon mukaan Loviisan ydinvoimalassa on hetki sitten tapahtunut putkirikko, jonka seurauksena radioaktiivista höyryä on päässyt purkautumaan ympäristöön. Ydinturmiin liittyvät pelot ja odotukset voivat kasvattaa pienestäkin ydinvoimalavahingosta mediassa suuren luokan ydinturman. Sitä ennen ehtii tapahtua paljon; kodeissa, työpaikoilla, mediassa, kaduilla. Virheitä ja vääriä ratkaisuja tehdään viranomaistoiminnassakin, mutta on kuitenkin vaikea kuvitella sellaista yhteiskuntaa, jossa viranomaiset tieten tahtoen valehtelisivat tai toimisivat kansalaisten etujen vastaisesti. MTV3:n kirjeenvaihtaja Petri Saraste raportoi kuitenkin 17.3. Myös tiedotusvälineet ovat internetin myötä ajautuneet portinvartijan roolista eräänlaisiksi sisäänheittäjiksi, jotka joutuvat kilpailemaan sosiaalisen median valtavan ja nopean tiedonvälityskapasiteetin kanssa. Samaisen selvityksen mukaan vähiten suomalaiset luottavat puolueisiin, Euroopan unioniin ja lehdistöön
Vähennys oli kaksinkertainen SM:n arvioon verrattuna. Savukkeesta syttyneet asuinrakennuspalojen määrä on pysynyt edellisen vuoden tasolla. Savukkeista syttyneiden tulipalojen määrä ei tosin ole vähentynyt niin paljoa kuin SM arvioi. Ministeriö arvioi 20 prosentin vähenemistä. Kuolinpalojen syttymissyyt on varmistettu poliisiasiain tietojärjestelmästä. Tosin on otettava huomioon, että kaikki tulipalot eivät tule pelastusviranomaisten tietoon. Vähennys on sama edelliseen vuoteen tai kolmen edellisen vuoden keskiarvoon verrattuna. Tupakointi on vuosina 2007– 2009 ollut yleisin kuolinpalon syttymissyy aiheuttaen keskimäärin 28 palokuolemaa vuodessa. Tupakoinnista aiheutuneiden tulipalojen määrien arvioitiin vähenevän 20 prosenttia ja välittömien omaisuusvahinkojen arvioitiin vähenevän 25 prosenttia. Palokuolemien lukumäärät vuosina 2007-2010. Savukkeesta syttyneiksi arvioitujen tulipalojen omaisuusvahingot (M€) 1.4.2009-31.3.2010 ja 1.4.201031.3.2011. 34 4/2011 S isäasiainministeriön pelastusosasto arvioi artikkelissa ”Savukkeiden paloturvallisuusvaatimukset tulevat voimaan 1.4.2010”, että uudet savukkeet vähentävät merkittävästi tulipalojen ja palokuolemien määriä. Tämä on ainoa tulipalon tyyppi, Palokuolemien määrä väheni itsestään sammuvien savukkeiden myötä Taulukko 1. Savukkeista käytetään nimitystä ”itsestään sammuvat savukkeet”. Palokuolemat vähenivät merkittävästi Vuonna 2010 palokuolleiden määrä on vähentynyt merkittävästi edellisvuosiin verrattuna. Savuke täyttää paloturvallisuusvaatimukset, jos korkeintaan 25 prosenttia savukkeista palaa filtteriin saakka ilman imemistä. Odotettavaa siis on, että palokuolemien määrä vähenee myös kuluvana vuonna. Savukkeesta syttyneiksi arvioituja tulipaloja oli 12 prosenttia vähemmän kuin vuosi aiemmin. Savukkeista syttyneet tulipalot vähenivät maltillisemmin Myös tulipalojen määrä on vähentynyt itsestään sammuvien savukkeiden markkinoille tulon myötä. Kun koko vuoden palokuolleiden määrä väheni 25 prosenttia, huhti–joulukuussa palokuolleiden määrä väheni peräti 29 prosentilla. Rakennuspaloissa vähennystä oli viisi prosenttia. Tulipalon tyyppi 1.4.200931.3.2010 1.4.201031.3.2011 Erotus Rakennus 288 273 -5 % Asuinrakennus 225 222 -1 % Liikenneväline 13 9 -31 % Maasto 286 266 -7 % Muu 277 214 -23 % Tulipalot yhteensä 864 762 -12 % Taulukko 3. Vuonna 2010 tupakoinnista aiheutuneita palokuolemia oli 16, mikä on 43 prosenttia vähemmän kuin kolmena edellisenä vuonna keskimäärin. Ajanjaksolla huhtikuusta joulukuuhun tupakoinnista aiheutuneiden palokuolemien määrä on vähentynyt 53 prosenttia. Pohjoismaissa pelastusviranomaisten tietoon tulee vain noin 20 prosenttia tulipaloista. Näin ollen savukkeista syttyneiden palojen määrä voi olla vähentynyt enemmän kuin tässä esitetään. Ero on myös tilastollisesti merkitsevä. Palokuolemat 2010 2009 2008 2007 Kaikki tulipalot 80 107 107 85 Tupakoinnista syttyneet tulipalot 16 28 33 23 Taulukko 2. Kolmena edellisenä vuonna vastaava luku oli keskimäärin 19. Vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna oli 7 prosenttia. Jos tarkastelujaksoksi otetaan huhti–joulukuu, niin vuonna 2010 palokuolleiden määrän vähennys oli vielä suurempi kuin koko vuoden osalta. Tulos on kuitenkin hyvä, kun muistetaan että kesä 2010 oli varsin vähäsateinen. Savukkeesta syttyneiden maastopalojen määrä on vähentynyt hieman rakennuspaloja enemmän. Savukkeesta syttyneiden liikennevälinepalojen määrä on vuosittain marginaalinen, joten johtopäätösten tekeminen ei ole mielekästä. Savukkeesta syttyneiksi arvioitujen tulipalojen lukumäärät 1.4.2009-31.3.2010 ja 1.4.2010-31.3.2011. Viime vuonna palokuolleita oli 80, mikä on 27 henkilöä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Paloturvallisuuden kannalta on valitettavaa, että rakennuspalojen ja varsinkaan asuinrakennuspalojen määrä ei ole vähentynyt merkittävästi edellisvuoteen verrattuna. Palokuolemien arvioitiin vähenevän 10–15:llä yhden vuoden aikana. Tulipalon tyyppi 1.4.200931.3.2010 1.4.201031.3.2011 Erotus Rakennus 2.686 2.650 -1 % Liikenneväline, Maasto ja Muu 0.143 0.052 -63 % Tulipalot yhteensä 2.829 2.702 -4 % Teksti ja kuva: Esa Kokki, Pelastusopisto Palokuolemien lukumäärät vuosina 2007–2010.. Kolmena edellisenä vuonna oli keskimäärin sata palokuollutta. Muiden tulipalojen määrä on vähentynyt eniten, 23 prosenttia. Väkimäärään suhteutettuna viime vuonna palokuolleita oli 15 henkilöä miljoonaa asukasta kohti. Tulipalojen syttymissyyt perustuvat pelastusviranomaisten arvioon tulipalon syttymissyystä, tiedot on poimittu pelastustoimen tilastojärjestelmä PRONTOsta. Tässä artikkelissa esitetyt tiedot perustuvat pelastuslaitosten palontutkintaan
Savukkeesta syttyneiksi arvioitujen tulipalojen omaisuusvahingot (M€) 1.4.2009-31.3.2010 ja 1.4.201031.3.2011. Tulipalojen määriin suurin vaikutus on maastopaloissa ja luokassa muut tulipalot. Omaisuusvahingot lähes ennallaan Tulipaloista aiheutuneiden omaisuusvahinkojen määrän arviointi on hankalaa. UUTUUS www.spek.fi SPEK opastaa 25 Hinta 23,00 €, sis. Myöhemmin selviää todellinen vaikutus paloturvallisuuteen Itsestään sammuvat savukkeet ovat vähentäneet palokuolemia merkittävästi. Rakennuspalovahingot ovat pysyneet edellisvuoden tasolla. Omaisuusvahingoissa ei näytä tapahtuneen merkittävää muutosta johtuen rakennuspalojen määrän ja niistä aiheutuneiden omaisuusvahinkojen pysymisestä lähes ennallaan. Liikenneväline-, maastoja muissa tulipaloissa omaisuusvahingot ovat vähentyneet alle puoleen – 52000 euroon – vuodessa. Tuloksia voidaan pitää korkeintaan suuntaa antavina. Itsestään sammuvien savukkeiden todellinen vaikutus paloturvallisuuteen nähtäneen myöhemmin, kunhan vertailuaineisto saadaan suuremmaksi. 2011, 61 sivua Tilaa kätevästi verkkokaupasta, verkkokauppa. Toisaalta vakuutusyhtiöt ilmoittavat vain korvattavat summat. Ensimmäisen vuoden tulokset ovat kuitenkin varsin lupaavia. Tulipalon tyyppi 1.4.200931.3.2010 1.4.201031.3.2011 Erotus Rakennus 288 273 -5 % Asuinrakennus 225 222 -1 % Liikenneväline 13 9 -31 % Maasto 286 266 -7 % Muu 277 214 -23 % Tulipalot yhteensä 864 762 -12 % Taulukko 3. Tulipalon tyyppi 1.4.200931.3.2010 1.4.201031.3.2011 Erotus Rakennus 2.686 2.650 -1 % Liikenneväline, Maasto ja Muu 0.143 0.052 -63 % Tulipalot yhteensä 2.829 2.702 -4 % Savukkeesta syttyneiksi arvioitujen tulipalojen omaisuusvahingot (M€) 1.4.2009–31.3.2010 ja 1.4.2010–31.3.2011. Tulipalon tyyppi 1.4.200931.3.2010 1.4.201031.3.2011 Erotus Rakennus 288 273 -5 % Asuinrakennus 225 222 -1 % Liikenneväline 13 9 -31 % Maasto 286 266 -7 % Muu 277 214 -23 % Tulipalot yhteensä 864 762 -12 % Taulukko 3. Kaikkien tulipalojen aiheuttamat omaisuusvahingot vähenivät neljällä prosentilla edellisvuoteen verrattuna. Tässä esitetyt omaisuusvahingot perustuvat pelastusviranomaisten arviointiin. Savukkeesta syttyneiksi arvioitujen tulipalojen lukumäärät 1.4.2009-31.3.2010 ja 1.4.2010-31.3.2011. Tulipalon tyyppi 1.4.200931.3.2010 1.4.201031.3.2011 Erotus Rakennus 2.686 2.650 -1 % Liikenneväline, Maasto ja Muu 0.143 0.052 -63 % Tulipalot yhteensä 2.829 2.702 -4 % Taulukko 1. Puoli sivua touko.indd 1 5/6/2011 9:53:01 AM. Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puhelin 09 4761 1300, telefax 09 4761 1400 verkkokauppa.spek.fi Oppaassa annetaan tulkintoja Finanssialan Keskusliiton julkaisulle ”Korjausrakentamisen turvallisuus, turvaohje 2008” ja sen keskeisempänä aiheena on korjaustyön aikainen paloturvallisuus. Lisäksi annetaan ohjeita rikosten ja vuotovahinkojen torjuntaan. Opas on tarkoitettu erityisesti rakennuttajille, rakennusurakoitsijoille, rakennusvalvontaja pelastusviranomaisille, vakuutusyhtiöiden asiantuntijoille sekä isännöitsijöille ja kiinteistön turvallisuudesta vastaaville. Savukkeesta syttyneiksi arvioitujen tulipalojen omaisuusvahingot (M€) 1.4.2009-31.3.2010 ja 1.4.201031.3.2011. Taulukko 1. Savukkeesta syttyneiksi arvioitujen tulipalojen lukumäärät 1.4.2009–31.3.2010 ja 1.4.2010–31.3.2011. Palokuolemien lukumäärät vuosina 2007-2010. 4/2011 35 jossa vähennys on myös tilastollisesti merkitsevä. Savukkeesta syttyneiksi arvioitujen tulipalojen lukumäärät 1.4.2009-31.3.2010 ja 1.4.2010-31.3.2011. Omaisuusvahingoissa ei ole tapahtunut ministeriön arvioimaa myönteistä kehitystä. Palokuolemien lukumäärät vuosina 2007-2010. Vuoden aineistojen perusteella tehtyjen yhteenvetojen teko ei kuitenkaan anna täyttä varmuutta savukkeista syttyneiden palojen määrän vähentymisestä. Palokuolemat 2010 2009 2008 2007 Kaikki tulipalot 80 107 107 85 Tupakoinnista syttyneet tulipalot 16 28 33 23 Taulukko 2. Merkittävin muutos on muiden tulipalojen kohdalla. Näistä suurin osuus muodostuu luokkaan muu tulipalo kuuluvista paloista, sillä savukkeesta syttyneitä liikennevälinepaloja on vuosittain niin vähän ja maastopalovahinkoihin ei lasketa tuhoutuneen maaston tai puuston arvoa. alv. Rakennuspaloissa ei vielä havaita merkittävää vähennystä. Tutustu samalla tuotevalikoimaamme, josta löydät kattavan valikoiman alan ammattikirjoja, kiinteistöjen opasteita, väestönsuojelumateriaalia ja koulutusaineistoa. Kaikki tulipalot eivät tule pelastusviranomaisten tietoon. Palokuolemat 2010 2009 2008 2007 Kaikki tulipalot 80 107 107 85 Tupakoinnista syttyneet tulipalot 16 28 33 23 Taulukko 2. spek.fi
HI-FOG® -vesisumusammutusjärjestelmän tarkoitus on hallita, tukahduttaa ja sammuttaa tulipaloja suihkuttamalla hienoa vesisumua korkealla paineella. Itsestään sammuvat savukkeet koko EU-alueelle ensi syksynä Teksti: Esa Aalto. Kattavat kansainväliset hyväksynnät. Tilastotiedot olivat keskeisiä ja tässä mielessä Onnettomuustutkintakeskuksen tekemät palokuolematutkintatiedot olivat tärkeät, mutta ensimmäisen kerran PRONTO osoitti toimivuutensa myös lainsäädännön lähdemateriaalina. 36 4/2011 S uomessa myytävien savukkeiden paloturvallisuutta koskevat lainsäädännölliset muutokset tulivat voimaan 1.4.2010 ja ensi syksynä samanlainen päätös koskee koko Euroopan Unionia. Tupakkalainsäädännön laajemmat ulottuvuudet olivat myös osoitus eri hallintokuntien välisestä yhteistyöstä, kuten hallituksen laatimassa sisäisen turvallisuuden ohjelmassakin on edellytetty. Yhdysvaltojen eräissä osavaltioissa lainsäädännössä olevilla itsestään sammuvilla savukkeilla oli saavutettu rohkaisevia tuloksia palokuolemien vähentämisessä. marraskuuta. Kaupallinen neuvos Tomi Lounema työja elinkeinoministeriöstä kertoo, että komissio tulee antamaan päätöksen, jolloin osana yleistä tuoteturvallisuusdirektiiviä EU-maissa saa myydä ainoastaan itsestään sammuvia savukkeita. Tuhansia täysimittaisia palotestejä. Sen tietoja ei koskaan aikaisemmin ollut käytetty lainsäädännön valmistelutyössä näin laajasti. – Se ei ole aukoton paloturvallisuuden parantaja, vaan on yhä muistutettava ihmisiä turvallisuudesta myös tupakoitaessa. Kun sosiaalija terveysministeriö alkoi valmistella uutta tupakkalainsäädäntöä, itsestään sammuvat savukkeetkin saatiin pienen väännön jälkeen sinne mukaan. Tähän auttoivat keskeisesti hallituksen laatima sisäisen turvallisuuden ohjelma ja siihen liitetty asumisen paloturvallisuuden kehittämisohjelma. +358 (0)10 6880 010 S-posti: info@marioff.fi www.marioff.com HI-FOG® -vesisumu • sitoo lämmön • syrjäyttää palossa tarvittavan hapen • estää savun leviämisen HI-FOG ® -vesisumu korvaa perinteiset sprinklerijärjestelmät, kaasu-, vaahtoja jauhesammutusjärjestelmät sekä muut kiinteät sammutusratkaisut. Palokuolemien alentamiseksi yritettiin etsiä konkreettisia toimenpiteitä ja sellaiseksi havaittiin muiden muassa savukkeista aiheutuvat tulipalot ja itsestään sammuvat savukkeet huomattiin oivaksi keinoksi ehkäistä niitä. Esimerkit Yhdysvalloista Ensimmäiset ajatukset itsestään sammuvien savukkeiden merkityksestä paloturvallisuudessa huomattiin seitsemisen vuotta sitten kansainvälisessä mediassa esillä olleiden artikkeleiden kautta. – Komission täytäntöönpanopäätös tulee voimaan 17. Asiaa ryhdyttiin ajamaan paitsi kansallisesti myös EU:n piirissä. Vaikka itsestään sammuvat savukkeet ovatkin tuntuva askel parempaan paloturvallisuuteen, pitää Lounema tarpeellisena, ettei tuudittauduta pelkästään siihen. +358 (0)10 6880 000 Fax. Tiedot tupakkalainsäädäntöön liitetyn paloturvallisuusnäkökulman toimivuudesta on otettu tyytyväisenä vastaan myös sisäministeriön pelastusosastolla. Marioff Corporation Oy Puh
Paloteatterissa suoritetut testit olivat kokeiluluontoisia, suuntaa antavia käytännön testejä, eivätkä näin ollen vastaa laboratorioolosuhteissa tehtäviä kokeita. Perinteisen lieden toisella levyllä lämmitettiin yksi ruokalusikallinen öljyä sekä laitettiin einespitsa ja lasta. Julkinen keskustelu onnistuu esimerkiksi Pelastusopiston tutkimusyksikön Facebook-sivustolla www. Perinteisellä liedellä lämmitettiin paistinpannulla puoli desilitraa ruokaöljyä sekä vastaavalla tavalla pienitty makaronilaatikko ja lasta. Hiiltymisten perusteella oletettavaa on, että syttymistä ei olisi tapahtunut, vaikka kokeita olisi jatkettu useamman tunnin ajan. Johtopäätökset Käytännön testeissä pyrittiin toistamaan tulipalotilanteita, joita oletettiin yleisesti tapahtuvan ruuanlaiton yhteydessä. Tulokset Ensimmäisessä kokeessa keraamisella liedellä paistinpannulla sulatettiin 50 grammaa voita. Ruuat olivat hiiltyneet, mutta eivät syttyneet palamaan. Koetila täyttyi savusta. Ruuanlaittovälineinä käytettiin tavallista edullista paistinpannua sekä palavia puisia paistolastoja ja –haarukoita. Toisessa kokeessa keraamisen lieden ensimmäisellä levyllä sulatettiin 25 grammaa voita. facebook.com/Pelastusopisto Koe 3: vasemmalla kaksi rikottua kananmunaa paistumassa ja oikealla makkarakuutiot. ”Koeasetelma” Paloteatteriin asennettiin testejä varten kaksi sähköliettä, joista toinen oli käytetty perinteinen valurautaisilla levyillä varustettu liesi ja toinen käytetty keraaminen liesi. Kokeessa ei saatu syttymään makaronilaatikkoa eikä puisia paistolastoja, mutta koetila täyttyi savusta. ”Nakit ja muusi” -keikkojen yhteydessä usein on todettu, että liedelle unohdetut palavat materiaalit ovat syttyneet palamaan. Perinteisen lieden ensimmäisellä levyllä lämmitettiin yksi neljäsosa desilitraa öljyä sekä laitettiin vastaavalla tavalla pienitty lenkkimakkara ja lasta. Kolmen minuutin kuluttua pannulle pienittiin makaronilaatikko ja jätettiin paistolasta. Kokeet keskeytettiin viimeistään kahden tunnin jälkeen. Ruokalajeja lämmitettäessä paistinpannulle laitettiin sekä ruokaöljyä että voita. 4/2011 37 T UKES ja Pelastusopisto järjestivät tammikuussa 2011 Pelastusopiston harjoitusalueen paloteatterissa liesipalotestin, jossa oli tarkoitus todentaa tulipalon syttymistä huolimattoman tai unohtuneen ruuanlaiton yhteydessä. Testien perusteella ei kuitenkaan voida väittää, että ruoka tai puiset ruuanlaittovälineet eivät syttyisi missään olosuhteissa palamaan. 26 minuutin kuluttua liesien kytkemisestä paistinpannulta mitatun ruuan lämpötila oli 185 astetta. Kokeessa 3 puinen paistohaarukka oli suoraan kuumalla liedellä, mutta ei syttynyt palamaan. Ruuanvalmistuksen välineinä käytettiin käyttämättömiä uusia teflonpinnoitteisia paistinpannuja sekä käyttämättömiä uusia puisia paistolastoja ja -haarukoita. Koe keskeytettiin reilun tunnin jälkeen. Ruuiksi valittiin lajeja, joita oletettiin yleisesti lämmitettävän paistinpannulla. Pannun pinnan lämpötilaksi mitattiin 350 astetta ja paistolastan lämpötilaksi 200 astetta. Testien tarkoitus oli testata syttyykö ruoka tai puiset ruuanlaittovälineet palamaan. Koe keskeytettiin kahden tunnin kohdalla. Perinteisellä liedellä paistinpannulla lämmitettiin yksi ruokalusikallinen öljyä. Keraamisen lieden toiselle levylle laitettiin kolmen minuutin kohdalla einespitsa ja paistolasta ilman sulatettua voita tai lämmitettyä öljyä. Koetilanteen testit nauhoitettiin videokameralla, lämpötiloja mitattiin lämpökameralla, häkäpitoisuutta häkämittarilla ja ajankulkua sekuntikellolla. Kolmannessa kokeessa keraamisella liedellä paistinpannulla lämmitettiin yksi ruokalusikallinen öljyä. Koetila täyttyi savusta. Huoneen lämpötila pöydän pinnalta mitattuna oli 23 astetta. Asumisturvallisuuden kannalta huolimatonta tai unohtunutta ruuanlaittoa voidaan siis pitää riskitekijänä. Vaikka tulipaloa ei nyt syttynyt, koetila täyttyi savulla ja savusta mitattiin häkäpitoisuuksia, jotka pitkäkestoisessa altistuksessa voivat olla terveydelle haitallisia. Jukka Lepistö on Suomen edustajana mukana EU:n teknisen komitean työryhmässä, jossa pohditaan liesipaloihin liittyviä suosituksia, asetuksia ja turvalaitestandardeja. Kolmen minuutin kuluttua pannulle laitettiin kuutioiksi pienitty lenkkimakkaran puolikas. Ruuat ja paistilastat eivät syttyneet palamaan. Ruuanvalmistukseen valittiin ruokalajeiksi makaronilaatikko valmiseineksenä, kinkkuananas-pitsa valmiseineksenä, lenkkimakkara sekä kananmuna. Tehdyissä testeissä kuumeneville liesille ei asetettu palavia materiaaleja, kuten pahvisia pitsalaatikoita tai muoviastioita. 4/2011 37. Testissä käytettiin kahta tyypillistä liettä: perinteistä valurautaisilla levyillä varustettua liettä ja keraamista liettä. Kolmen minuutin kuluttua pannulle laitettiin neljään osaan leikattu lenkkimakkaran puolikas ja paistolasta. Tehdyissä testeissä ei saatu syttymään ruokia, ruokaöljyä eikä puisia välineitä. Tunnin ja 25 minuutin kohdalla koe keskeytettiin. Myöskään paistolastat eivät syttyneet palamaan. Nakit ja muusi ei syty palamaan Teksti: Esa Kokki, Timo Loponen, Pelastusopisto; Jukka Lepistö, Turvallisuusja kemikaalivirasto Kuva: Esa Kokki Artikkelin kirjoittajat toivovat kuulevansa kommentteja aiheeseen liittyen. Kolmen minuutin kuluttua pannulle rikottiin kaksi kananmunaa ja jätettiin paistolasta. 41 minuutin kohdalla voissa paistetun makaronilaatikon aiheuttamassa käryssä mitattiin häkäpitoisuus 28 ppm. Liesien levyjen pinnan lämpötila oli 550 astetta
– On selvä, että tällä järjestelmällä ei korvata palomiehiä, vaan tuetaan ja täydennetään järjestelmää. Pääsiäisen alusviikolla lomapalomieheksi tuli jälleen kuusi henkilöä, jotka aikaisemminkin ovat olleet viettämässä lomaa sammutusmiehinä. Lomasammutusmiehet parantaneet sesonkiaikana Rukan toimintavalmiutta Turismissa turvallisuuden oltava kunnossa Teksti ja kuvat: Esa Aalto – Kenties he ajattelevat, että tällä viedään palomiesten työpaikkoja, mutta vaikutus on ollut täysin päinvastainen. Emme rekrytoi tänne palomiehiä päivystämään, vaan vapaaehtoisia sammutusmiehiä, jotka viikon aikana kuuluvat Rukan VPK:n hälytysosastoon, Heikki Levón kertoo. Kyse on kansalaisten eli täällä vierailevien turistien turvallisuudesta ja siitä haluamme pitää mahdollisimman hyvin huolta. Tällä toiminnalla olemme voineet osoittaa myös, että tarvetta palokunnan toimintavalmiuden parantamiselle on, ja olemmekin kyenneet vuosittain saamaan hieman lisää uusia palomiehen virkoja. Rukan vanha paloasema poistuu ensi vuonna käytöstä, kun uusi valmistuu.. Turismin sesonkiaikana sammutusmiehiä tulee avuksi muualta Suomesta, jotta toimintavalmius pysyy yllä. Siksi päädyimme siihen, että yritämme saada muualta maasta lomailevia sammutusmiehiä mukaan toimintaan. Tätä pohdimme, kun valmius ei ollut riittävä. Palopäällikkö Heikki Levón (vas.), paloesimies Tuomo Määttä, palomies Markku Suomalainen ja ylipalomies Jari Määttä Kuusamon paloaseman kalustohallissa. 38 4/2011 Rukan alueella on pelastustoimen tehtäviä vuosittain noin 120. – Meillä on Rukalla osaava VPK, mutta ongelma ovat turismin sesonkiajat eli noin kaksi kuukautta hiihtolomien ja talviturismin aikana. Rukalle valmistuu ensi vuonna uusi paloasema. Kun rinteissä tai maastossa sattuu jokin hätätilanne, apu pitää saada mahdollisimman nopeasti paikalle. Tulipalojen lisäksi on automaattihälytyksiä, maastopelastusja ensivastetehtäviä sekä korkeanpaikan pelastustehtäviä. V iiden vuoden ajan Kuusamon Rukan alueella on turismin sesonkiaikana huolehdittu paloturvallisuudesta niin sanottujen lomasammutusmiesten avulla Kuusamon palopäällikkö Heikki Levón kehuu toimintaa onnistuneeksi ja tarkoitus on jatkaa sitä tulevinakin vuosina, vaikka päätökset tehdään vuosittain. Saatu lisää vakinaisia virkojakin Hän myös hieman ihmettelee, miksi ammattijärjestö ärähti Rukan vapaaehtoistoiminnasta. Silloin tarvitaan väkeä pelastustehtäviinkin, mutta hälytystehtäviin on sopimuspalokuntalaisten vaikea päästä erityisesti päiväsaikaan
Tästä käytännön kokemukset ovat hyvät. Keskustassa asuu nuoria, joista monet. Pumpun suurin imukorkeus on 9 metriä. Vapaaehtoiset eivät ole jatkuvassa päivystyksessä. – Joudumme näin kuitenkin toimimaan, koska budjetti saadaan hyväksyttyä vasta loppuvuonna joulukuussa. – Me odotamme työnantajan todistusta siitä, että lomasammutusmies on savusukelluskelpoinen. Lomasammutusmiehillä ei korvata vakinaisia palomiehiä. – Tästä ei ainakaan minuun korviini ole kantautunut mitään ongelmia. Lomasammutusmiehet parantaneet sesonkiaikana Rukan toimintavalmiutta Turismissa turvallisuuden oltava kunnossa Jari Määttä (vas.) ja Tuomo Määttä sekä kärkiyksiköksi hankittu K15, joka voidaan miehittää kahdella palomiehellä. Me annamme täällä opastuksen muun muassa kaluston käyttöön. (02) 2162 112 • Fax (02) 4692 115 www.veikkonummela.fi Vähäpäästöinen paloruisku Tunnetulla ammattita idolla asiakasta kuunnellen ! Täysin uudistettu pienikokoi nen 4-tahtimoo ttoriruisku ESTERI 600-TO moottoriruiskun päästöt ja polttoaineen kulutus on minimoitu kehittyneellä suunnittelulla. – Tällä järjestelmällä olemme saaneet keskivahvuuden kaksi miestä suuremmaksi. Ø3” paineaukko on suunnattavissa 130 ?. Aikaisemmin, kun vahvuudet olivat pienemmät, samassa höökissä saattoivat hälytyksiin mennä sekä vakinaiset että vapaaehtoiset. Vakinaisten ja vapaaehtoisten yhteinen asema Kuusamon asemalla toimivat rinnakkain vakinaiset ja vapaaehtoiset. Ruiskun kokonaispaino on 47 kiloa ja tuotto 600 litraa minuutissa 5 barin paineella. Verottaja on tämän hyväksynyt, mutta ei esimerkiksi hiihtohissilipun hankkimista. Hälytykseen saadaan 15 minuutissa ensimmäiset kaksi ja tunnin kuluessa kaksi seuraavaa sammutusmiestä. – Kysymys on kuitenkin aika pienestä ajasta kokonaisuutta ajatellen. 4/2011 39 Olemme Suomen johtava liikkuvaan kalustoon kiinteästi asennettavien sammutusvesipumppujen valmistaja. ESTERI 600-TO:ssa on yksiasteinen keskipakopumppu ja imulaitteena uudistettu, helppokäyttöinen öljytön lamellipumppu. – Me tarjoamme tänne tuleville lomalaisille asumisen eli vuokraamme näiksi viikoiksi lomamökin. – Aika usein tänne tulevat samat henkilöt, jotka ovat aikaisemminkin käyneet, mutta toki uusiakin otamme mieluusti vastaan, jos halukkaita ilmaantuu, Heikki Levón sanoo. Pelastuslaitokselle toiminnasta kertyy noin 7000–8000 euron kustannukset. Ainut negatiivinen palaute on Levónin mukaan tullut siitä, että toiminnasta tiedotetaan kovin myöhäisessä vaiheessa. Sitä varten ei ole mahdollista pysyvämpiäkään järjestelmiä luoda. – Nyt vapaaehtoiset hoitavat lähinnä tukiyksiköitä eli säiliöja tikasautot. He ovat voineet myös täällä lomailla ja esimerkiksi hiihtää, mutta neljän henkilön täytyy olla jatkuvassa valmiudessa. Joskus olemme pohtineet harjoittelijoiden saamista alan opiskelijoista, mutta se ei ole mahdollista, koska tiedämme, että opintosuunnitelmat ovat tiukat. Hänellä tulee olla myös kelpoisuus ajaa moottorikelkkaa ja kuorma-autoa. – VPK:iden ikärakenne on meilläkin haasteellinen. Tarjoamme luotettavia ratkaisuja paloja pelastustoimelle yli 40 vuoden kokemuksella! Asiantunteva huoltoja varaosapalvelumme takaavat laitteiden toiminnan! Autoilijankatu 8, 20780 Kaarina Puh. Alkoholi ei tähän lomailuun kuulu
– Riskit ja vaikutukset ovat suuret, kun turismi vaikuttaa toimintaan. Teksti: Esa Aalto Kuva: Ari Isokääntä Lomasammutusmiehet turvaavat Rukan turvallisuutta K51:n edessä Rukan paloasemalla kuvassa vasemmalta Mikko Niemi Salmentaan VPK:sta Pälkäneeltä, Jari Salonen Sahalahden VPK:sta ja Pekka Jaakola sekä Timo Tammisto Kurisjärven VPK:sta Akaan Kylmäkoskelta.. Katon sammutuksen lisäksi he osallistuivat omakotitalopalon sammutustyöhön Kuusamon keskustassa. Voitaisiin paremmin ottaa huomioon alueen erityispiirteet ja niiden vaikutus riskitekijöihin. Jokainen heistä toimii myös oman palokuntansa yksikönjohtajana. – Meitä on täällä mukava porukka ja tällainen on normaalista poikkeavaa toimintaa. – Lähdemme yleensä tehtäviin noin viiden minuutin kuluttua saadusta hälytyksestä mikä sisältää siirtymisen mökiltä paloasemalle eli lähdemme tehtäviin välittömästi hälytyksen tultua. Vastaanotto on täällä aina myönteinen ja tulee tunne, että tarpeeseen tulemme. 40 4/2011 muuttavat opiskelun tai työn perässä muualle ja sivukylillä taas asuu vanhempia ihmisiä. – Monilla, etenkin vanhemmilla viranhaltijoilla on VPK-tausta, kuten itsellänikin ja siksi ymmärretään vapaaehtoisten merkitys tässä toiminnassa. – Mökillä meillä on miehistönkuljetusauto, jossa on ensivastetehtäviin tarvittava kalusto ja Rukan paloasema sijaitsee noin kolmen kilometrin päässä mökiltä, jossa on sammutusauto. Tässä on ristiriita ja tavallaan odotan tällaiseen työkalua myös uudesta toimintavalmiusohjeesta. – Yhteistyö Kuusamon VPK:n kanssa avartaa omaa harrastustoimintaa. – Matkailuelinkeino on meille tärkeä asia. Toiminnan järjestäminen on siksi haasteellista. Mikko Niemi kehuu kokemusta mielenkiintoiseksi. – Jokaisella viikolla, kun täällä olemme olleet, on aina ollut jotakin tehtävää. Turistikohteet pitää rakentaa turvalliseksi ja ihmisten valistamisesta vaaratekijöistä on pidettävä huolta, Heikki Levón painottaa. Nelikkö on ollut aikaisemmin vahvistamassa Rukan alueen palokuntavahvuutta, sillä Jaakola ja Tammisto ovat olleet lomasammutusmiehinä järjestelmän alusta alkaen eli nyt oli menossa viides kerta. Lomasammutusmiehistölle on asetettu ensimmäiselle sammutusparille toimintavalmiusajaksi 15 minuuttia ja toiselle sammutusparille yksi tunti. Mikko Niemi suosittelee lomasammutusmiestoiminnasta kiinnostuneille lähtöä Rukalle. Kun asenne on kohdallaan, tämä on mukavaa hommaa, hän sanoo ja muistuttaa, että ”viihteelle” lomasammutusmiehet eivät mene. Aluetta ei markkinoida turvallisuudella, mutta sen pitää olla kunnossa. Timo Tammisto on ollut alusta alkaen mukana lomasammutusmiehenä. – Onhan tämä hieno kokemus. Tällainen on myös yksi tapa toteuttaa tätä hyvää harrastustamme. – Se on osa turvallisuuden parantamista, mutta pelkästään operatiivisen valmiuden parantamisella sitä ei paranneta. Siinä turvallisuudella on merkittävä sijansa. Muutoin olemme tutustuneet ympäristöön ja liikuntaakin on harrastettu, Niemi kertoo. – Olemme sopimuspalokuntatoiminnassa tavanneet ja tutustuneet ja sitä kautta päättäneet hyvässä kaveriporukassa lähteä tänne Rukalle, Mikko Niemi kertoo. – Vapaaehtoisten koulutuksesta vastaavat pääasiassa omat yksikönjohtajat, mutta vakinaiset valvovat ja suunnittelevat koulutuksen. Viikon pituisella lomasammutusmiesjaksolla ehtii tulla erilaisia hälytystehtäviä. Niemi oli kolmatta kertaa ja Salonenkin jo toista kertaa. – Ehdottomasti suosittelen tätä kaikille kiinnostuneille. Koko viikon aikana oli kaikkiaan kuusi hälytystehtävää, joista kaksi rakennuspaloa, kaksi automaattia, liikenneonnettomuus ja ensivastetehtävä. Parhaimmillaan viikon aikana on ollut seitsemän keikkaa ja vähimmilläänkin kolme keikkaa. Pääsee hienoon paikkaan ja lomailuunkin riittää aikaa, Timo Tammisto sanoo. Hyödyllistä ja mukavaa Alkuvuoden aikana Rukalla on VPK:lla ollut 42 hälytystehtävää. Esimerkiksi metsäpalojen sammutustöissä, jotka ovat usein pitkäkestoisia ja rankkoja, Heikki Levón sanoo. Kuusamon VPK:ssa on kaikkiaan noin 80 jäsentä ja siihen kuuluu muun muassa Rukan VPK. Muutoinhan se on meillä kolmosluokan riskialue. Rukalle aletaan pian rakentaa uutta paloasemaa. Alan yrittäjät ymmärtävät sen ja meidän hoidettava taustalla nämä asiat kuntoon. – Hälytystehtäviä vartenhan me olemme tänne tulleet, joissa voimme olla paikallisten avuksi. Turismissa turvallisuus on tärkeätä Rukan alue on Kuusamolle tärkeä turvallisuuskohde. – Palokuntahengessä mukaan vaan. Kun on pienet vahvuudet, apua osataan arvostaa. R ukan loma-ajan sammutusmiehistöön kuuluivat pääsiäisviikolla Mikko Niemi Salmentaan VPK:sta Pälkäneeltä, Jari Salonen Sahalahden VPK:sta ja Pekka Jaakola sekä Timo Tammisto Kurisjärven VPK:sta Akaan Kylmäkoskelta. Pääpaino turvallisuuden parantamisessa on rakentamisessa ja valistamisessa. Näin kokemusmaailma on kaikilla samanlainen. – Se on sesonkiaikoina mittava riskikohde, josta tulee silloin ykkösriskiluokan alue. Pääsiäisen alusviikolla nelikkö hoiti muun muassa ensivastetehtäviä ja yksi tulitöistä aiheutunut kattohuovan sammutuskin oli työmaana
Vuoden 2009 loppuun mennessä miltei 20000 henkilöä on suorittanut tutkinnon, näistä Suomessa 223. Vesisammutuslaitteistojen hoitajan koulutuksen tarve on ollut suuri ja siihen voidaan vastata uudella tavalla. Siitä voi aina tarkistaa tehtävien hoidon kannalta oleelliset vastuut, velvoitteet sekä toimintaohjeet. – Erilaisia paloilmaisimia alkaa olla nelisenkymmentä, lisäksi eri ohjelmaversiot päälle. Kouluttautuminen tuo kustannussäästöjä Yritysten kannattaa nyt panostaa myös paloilmoittimen hoitajakoulutukseen, sillä lakimuutoksen jälkeen pelastuslaitosten on mahdollista veloittaa toistuvista, paloilmoittimen aiheuttamista vääristä ilmoituksista. – Asiantuntijatehtävissä toimivien on tärkeää ajanmukaistaa osaamisensa, muistuttaa SPEKin koulutussuunnittelija Heli Hätönen. Turvallisuuskoulutuksen kurssitodistus käytännön työkaluna Teksti ja kuva: Juha Hassila Hyvin koulutettu henkilöstö ja hyvin hoidetut palonilmaisinlaitteistot tuovat turvallisuuden lisäksi kustannussäästöjä.. Suotavaa siis on, että viimeistään tätä kautta kiinteistön haltija tai toiminnanharjoittaja kiinnostuu laitteistojensa ylläpidosta, sanoo Kari Koskela. SPEKin paloturvallisuuskoulutusta on selkeytetty kolmiportaiseksi, ja kurssinimikkeitä on muutettu. Laitteiston hoitaja joutuu toiminnassaan tukeutumaan kiinteistön haltijan aikaansaannoksiin. Erityisen käytännöllinen CFPA (Europe) -palontorjuntatutkinto on monikansallisissa yrityksissä työskentelevälle henkilöstölle, sillä kun henkilö on saanut pätevyyden yhdessä maassa, niin se voidaan hyväksyä konsernin toisten maiden toimipisteissä. Ne antavat valmiuksia yrityksen paloturvallisuuden kokonaisvaltaiseen hallintaan. – Tutustu omaan laitteistoosi ja sovella kurssilla oppimiasi asioita siihen, kiteyttää Kari Koskela. Laitteiden teknisten seikkojen sijaan keskitytään enemmän menestyksekkääseen tehtävien hoitamiseen. Tämä on juuri nyt erityisen ajankohtaista, sillä eduskunta on hyväksynyt uuden pelastuslain. Näin tulee kustannussäästöjä. 4/2011 41 S uomen Pelastusalan Keskusjärjestö voi pelastuslainsäädännön asiantuntijana ja osana yhteiseurooppalaista palontorjuntakoulutusta tarjota juuri kuhunkin pelastusturvallisuuden tehtävään pätevöittävää koulutusta. – Mitä paremmin asiat on hoidettu, sitä harvemmin palotarkastus suoritetaan. Velottaminen edellyttää toki pelastusviranomaiselta ensin korjauskehotuksen antamista. Koulutuksessa on panostettu kurssilaisille jaettavan koulutusmateriaalin kehittämiseen ja helppokäyttöisyyteen. CFPA (Europe) -palotorjuntatutkinto on Euroopan laajuinen pätevyyden osoitus. Tällainen on esimerkiksi Paloilmoittimen hoitajakurssi. Enää ei voi luottaa siihen, että kadun toisella puolella oleva samannäköinen laitteisto toimii täysin samalla tavalla, kertoo turvallisuusasiantuntija Kari Koskela. Palotarkastukset tulevat maksullisiksi ja tarkastusten määrävälin päättää kukin pelastuslaitos riskikartoituksen perusteella. Toisen tason läpäisseet saavat myös valmiuksia ryhtyä perehdyttämään oman yrityksen henkilöstöä pelastussuunnitelmaan. SPEKin paloilmoittimen hoitajakurssi on ainoa koulutus, jossa oppilaat opettelevat laitteistojen käyttöä paloilmaisinsimulaattoreilla. SPEK on julkaissut uudistetun paloilmoitinlaitteiston hoitajan oppaan, joka antaa ohjeet paloilmoittimen käyttöön ja ylläpitoon. Tutkinnon suorittaa vuosittain noin tuhat eurooppalaista. Suomessa vain SPEK voi myöntää The Confederation of Fire Protection Associations (Europe) todistuksen. Pelastuslaissa asetetaan velvoitteita laitteiston haltijalle. Kiinteistön haltija ei siis voi ulkoistaa turvallisuutta siirtämällä vastuutaan esimerkiksi palveluntuottajalle. SPEKin turvallisuuskoulutuksen ensimmäisen tason kurssit ovat päivän mittaisia, ja niitä järjestetään eri puolella Suomea kuukausittain. Kolmannen koulutustason muodostavat turvallisuusjohdon palontorjuntakurssi ja siihen liittyvä kansainvälinen tutkinto. Myös koulutuksen vaativuus kasvaa ylemmille tasoille siirryttäessä – koulutettavan tehtävänkuvan mukaisesti. Jos kiinteistön haltija ei hoida omaa osuuttaan eli pelastussuunnitelmaa, laitteiston kunnossapito-ohjelmaa sekä tarkistuttajan rooliaan, myöskään ulkopuolinen palveluntuottaja ei voi ottaa tätä roolia. Koulutus antaa lisäosaamista niin suorittavalle tasolle kuin vastuuhenkilön tehtäviin. Toisen tason koulutuksen pohjalta opittuja asioita voidaan hyödyntää esimerkiksi suunnitelmien teossa sekä turvallisuuskäytäntöjen kehittämisessä ja jalkauttamisessa. Kurssilainen saa suorittamastaan koulutuksesta todistuksen, joka on samalla käytännön työkalu ripustettavaksi sprinklerihuoneen seinälle. Kurssin simulaattoriympäristössä on useita eri paloilmoitinkeskuksia
42 4/2011 O n tiistai ja kellon viisarit lähestyvät iltakuutta. Arska Herala on kouluttanut nuoria puolisen vuotta.. Nuoret vievät kaluston paikoilleen ja menevät odottamaan tallien eteen uusia käskyjä. Hetken jälkeen kauha kierähtää sulavasti ja nuorien naamalle syntyy hymy. – Junnujen kouluttaminen on kivaa ja hyödyllistä, Arska sanoo. Tavoitteena on saada käännettyä kauha ympäri käyttäen apuna tukipilareita sekä muuta murtokalustoa. Theo Päkki aikoo ehkä palomieheksi. Toimikaa, käy käsky. Paikalla on myös nuorille uusi tuttavuus, vieraileva tähti Vuosaaren VPK:n hälytysosastosta, Harri Herala. Harri eksyi nuorten harjoituksiin isänsä Arska Heralan kautta, joka on nuorten kouluttajana Pitäjänmäessä. Traktorin kauhalla harjoitellaan Aseman pihalla olevaa traktorin kauhaa käytetään harjoittelukohteena. Samaan aikaan Pitäjänmäen VPK:n palokuntanuoret kouluttajineen kokoontuvat asemalle ja vetävät harjoitusvarusteet niskaan. On hiljaista. Tänään nuorisoosaston harjoitusten aiheena on murtokalusto sekä perusselvitys. . Arska on ollut palokuntatoiminnassa mukana jo seitsemän ja Harri kahdeksan vuotta. Aluksi nuorille esitellään murtokalustoa, aina laikkaleikkurista pistolapioon ja näytetään niiden toimintaperiaatteita. Kouluttaja Arska Herala esittelee nuorille murtokalustoa. . . Harjoitusten olisi pitänyt jo alkaa, toteaa kouluttaja, kun kello lähestyy jo varttia yli kuutta. Näin tehTeksti ja kuvat: Rony Kivistö Tiistai-iltana Pitäjänmäen VPK:n nuoret kokoontuvat omalle asemalle Harjoittelussa murtokalusto ja perusselvitys dään aina kun aloitetaan harjoitukset. Hööki ajetaan ulos ja nuoret menevät ulos riviin. Osaa nuorista odotellaan vielä. Lopulta pariakymmentä minuuttia yli kuuden harjoitukset alkavat. Tehtävänä perusselvitys, kohteena traktorin kauha, jakoliitin yhden pääletkumitan päässä, kysyttävää, sanoo kouluttaja
Olen 15-vuotias länsihelsinkiläisnuori ja olin työharjoittelussa Pelastustiedossa. 4/2011 43 KI M M O KA IS TO. . Varmaan jutusta selvisikin missä palokunnassa olen. Minuuttiakaan ei mene niin vesimerkkiä näytetään suihkuputkelta. He vievät ensimmäiseksi jakoliittimen, suihkuputken ja muun irtokaluston paikoilleen. Kouluttajat sammuttivat valot asemalta ja pistivät ovet lukkoon. Kellään ei ole valittamista. Kouluttajat kyselevät nuorten mielipidettä illan harjoituksista. VPK:ssa on kiva olla ja erityisesti selvitykset ovat kivoja, kertoo Kirmo Liukko, 12. Olen nyt viisi vuotta ollut VPK:ssa ja innostus jatkuu. . Harrastan valokuvausta ja olen kiinnostunut mediasta sekä pelastusalasta, joten tämähän oli aivan unelmallinen työharjoittelupaikka. Tällä kertaa selvitys tehdään kuivana, eli vettä ei lasketa pumpusta. Ajattelin, että kantelen papereita ympäri pääkaupunkiseutua ja kuurailen vessasta jarrutusjälkiä, mutta pääsinpähän valloittamaan aukeaman lempilehdestäni. Nuoret saavat kertoa vielä toiveita kevään harjoituksista, pienen pohdinnan jälkeen nuoret haluavat laskeutumisharjoitukset. Hööki ajetaan sisälle. . En usko, että musta tulee palomies, hän sanoo. Ilkka Pakkala, 12, on jo neljättä vuottaan VPK:ssa. Tiedä sitä, vaikka olisin joskus täällä vakituisesti töissä. Ehkä kivointa täällä on viestiliikenne, hän kertoo. Mietteitä harjoituksen jälkeen Harjoitusten jälkeen kolme palokuntanuorta kertoi kokemuksistaan. Miten tänne sitten eksyin, siitä kerron nyt. Täällä tein juttua ja seurailin muuta toimituksen työtä. Hetken päästä näytettiin vesi seis -merkkiä ja nuoret avasivat liittimet ja vetivät letkut suoriksi. Moni kysyy mikä minusta tulee ”isona”, vastaus siihen on toimittaja (Brankkari tietysti suunnitelma b). Nuoret ottavat kypärät pois ja istahtavat tallin takaosassa oleville penkeille. 4/2011 43 Nuoret hakevat tarvittavan kaluston ripeästi ja lähtevät selvittämään pääletkua ja työletkuja. Sitten alettiin kiepittää letkuja. Näin olivat harjoitukset ohi. Niin sanotusti ylitti odotukseni. Kello alkaa lähestyä jo puoli kahdeksaa. ?Täällä on selvitykset kivoimpia, kertoo Theo. Nuoret vaihtoivat vaatteet ja lähtivät kohti kotia. Morjens, olen Rony ILKKA KIRMO THEO Nuorille riittää aina tekemistä harjoituksissa. 13-vuotias Theo Päkki on ollut syksystä 2010 alkaen toiminnassa mukana. Kello oli jo lähemmäs kahdeksan
Tätä ennen, jo vuonna 1718 perustettiin Berliiniin palovakuutusyhdistys. Myös yhdistyneen Saksan hallinto palasi tähän vanhaan pääkaupunkiin muurin purkamisen jälkeen. Paloasemista tämä on toiseksi vilkkain koko Berliinissä näiden yksiköiden osalta. 1942. Näistä LHF1 hoitaa puolet ja toisen puolen vastaavasti LHF2 ja LHF3. Henkilöstöä Berliinin palolaitoksella on yhteensä 4046. Näiden lukujen perusteella Berliinin voidaan katsoa olevan melkoinen haaste pelastustoimelle. Paloaseman kolme ambulanssia lähtevät vuosittain yli 9000 hälytyk44 4/2011. Massiivisen suuri paloasema on Berliini on noin 3,5 miljoonan asukkaan metropoli ja palolaitos on eurooppalaisen (saksalaisen) mallin mukaan niin sanottu yhdistelmäpalokunta, jossa toimii sekä päätoimisia paloasemia (Feuerwache/37) että vapaaehtoisia paloasemia (Feuerwehrhaus/41). Vuosittainen hälytysmäärä oli vuonna 2009 yht. Alueella on yksi ydinvoimalaitos ja kuusi ja kemian teollisuuslaitosta. Nyt nuo toiseen maailmansotaan liittyvät muistot ovat jo etäistä historiaa. Feuerwache Marzahn toiseksi vilkkain Pohjoisen divisioonan pääasema on nimeltään FW Marzahn, joka rakennuksena muistuttaa kovasti vanhoja itäblokin aikaisia rakennuksia. Satamia on yhteensä kymmenen, yksi toimiva lentokenttä ja armeijan varuskuntia, joissa seitsemän kasarmia. Kaupunki jakautui sodan jälkeen kahtia tehden kaupungin jakaneesta Berliinin muurista vaikeasti ylitettävän rajan niin itäisen ja läntisen maailman kuin myös Saksojen välillä. Marzahnin paloaseman yhteensä kolme sammutus-pelastusautoa ajavat noin 2000 hälytystä vuosittain. 327 138 kpl, jossa ovat mukana kaikki hälytystehtävät – myös sairaankuljetus – jonka osuus tästä määrästä oli 248957. Ainoastaan Neuköllnin paloasema eteläisen divisioonan alueella ajaa enemmän 2785 lähdöllään vuodessa. Joskus Länsi-Berliinin palomiehet saivat tietoa Itä-Berliinin palokunnasta esimerkiksi amerikkalaisten kautta. PALOLAITOS JA KAUPUNKIRAKENNE Teksti ja kuvat: Hannu Willman Berliinin palolaitoksella pitkä historia Korkean paikan pelastusharjoitus Marzahnin paloasemalla. Tällä paloasemalla päivystää myös erikoisyksiköitä, kuten korkean ja ahtaan paikan pelastusyksikkö ja vaarallisten aineiden torjuntayksiköitä sekä raskasta raivauskalustoa. Berliinin jakautumisen jälkeen eivät itäja länsipuolen palomiehet juurikaan olleet yhteyksissä toisiinsa eivätkä muun muassa kalustoon ja varusteisiin liittyvät uutuudet olleet puolin tai toisin tiedossa. 44 4/2011 S uomalaisilla on historiaan perustuva, ehkä karmaisevakin muisto Berliinistä. jo selvästi parhaat vuotensa nähnyt rakennus, vaikka valmistuikin 1970-luvulla. Erheellisten hälytysten määrä oli 53405 eli noin kuudesosa kaikista hälytyksistä. Kun paloaseman yläkerran ikkunoista katsoo maisemaa, mieleen tulevat esimerkiksi Tallinnan Mustamäki ja muut isot neuvostolähiöt itärajan takana. Palolaitoksen vuosibudjetti oli vuonna 2009 yhteensä noin 164,7 miljoonaa euroa. Matkaa kaupungin laidoille on maksimissaan pohjois-eteläsuunnassa 38 km ja länsi-itäsuunnassa 45 km. Sammutusauto Daimler-Benz L1500 S vm. Alueena kaupunki on 892 km2, ja kaupungin rajan kokonaispituus on 234 km. Sammutustehtävien osuus oli 7610, ihmishenkien pelastamiseen liittyvät tehtävät 17166 kpl. Asukastiheys kaupungin alueella on 3831 as/ km2. Berliinissä on rataverkkoa kaikki kiskoliikenne mukaan lukien 731 km ja vesialuetta 61 km2. Berliinin palolaitoksella on takanaan pitkä toimintahistoria – onhan palokunta perustettu jo vuonna 1851 eli 160 vuotta sitten. Kaupunkiin on jäänyt paljon muistoja sota-ajasta. Palokunta jakautuu maantieteellisesti kolmeen divisioonaan: pohjoiseen, eteläiseen ja läntiseen
Luonnollisesti nämä kaikki eivät tule mahtumaan uusitun Tegelin paloaseman museotilaan, joten niitä säilytetään hajasijoitettuina eri puolilla Berliiniä palokunnan tiloissa. Yleisöä oli koko katualue täynnä, varsinkin näiden demojen ja näytösten aikana. Kuten hyvään palomuseoon kuuluu, on täälläkin esillä valistustoimintaan liittyvää tilastotietoa kodin eri riskikohteista. Hyvistä naapuruussuhteista kertoi jo se, että kalustohalli voitiin rakentaa ”avoimeksi” juhlatilaksi, koska naapurin kauppias antoi koko lastaussisäpihan valmiudessa olevien yksiköiden säilytykseen juhlan ajaksi. Ryhmä kiertää kouluttamassa Yleisöohjelmaan kuului myös alkusammutusrasti, josta vastasi Berliinin palolaitoksen oma pyrotekniikkaryhmä. Berliinin palomuseolla on myös 27 erilaista ajoneuvoa/yksikköä jopa eri vuosisadoilta. Tietoja päivitetään säännöllisesti. Mielenkiintoisia olivat pienoismallien yhteyteen rakennetut käsiraivausvälineiden ja paloarmatuurien pienoismallit. Tosin kyllä univormut parhaiten näin esille saakin eli voittavat kyllä pelkän vaateripustinversion. Berliinin palomuseon pienoismalli polkupyöräyksiköstä. 4/2011 45. Säiliösammutusauto (TLF), Marzahnin paloasema. Museotilassa oli myös erillinen alue, jossa pyöri jatkuvana esityksenä aiheisiin liittyviä videoita. Varmasti tämä palokunta on mainoslauseensa väärti. Koko katualue korttelin matkalla oli varattu erilaisen kaluston esittelyyn. Myös Bayer-lääketehtaan Berliinin tuotantolaitoksen oma teollisuuspalokunta oli hyvin esillä. Saman banderollin vasemmassa laidassa luki ”Berliinin palolaitos – pätevä ja nopea”. Löytyi myös olutteltta, Berliner Feuerwehr -matkamuistoja ja erilaisia fanituotteita. Kalustohallissa oli pöytä katettu erilaisilla herkuilla. Schillerparkin paloasema, näkymä kalustohallista kadulle. Monipuolinen Berliinin palomuseo Koska viereinen Tegelin paloasema oli peruskorjattavana, kaupungin palomuseo oli muuttanut tilapäisesti viereiseen kauppakeskukseen, entiseen veturitehtaaseen. Museon näyttelyssä näkyy hyvin pelastustoimen tekninen kehitys ja myös sekä Itä-, että LänsiBerliinin palolaitosten historia. Johtoauto saa hälytyksen tälle paloasemalle 576 kertaa vuodessa. Paloaseman etuseinässä oli iso juhlajuliste tekstillä ”Avointen ovien päivä klo 10:00-18:00”. Nyt esitettiin myös meille kaikille suomalaisillekin tuttu ”rasvaräjähdys”. Kuuden palomiehen polkupyöräyksikkö Vitriineissä esiteltiin näyttäviä pienoismalleja historiallisista välineistä ja kalustosta, kuten kuuden palomiehen yhteinen ”polkupyöräyksikkö”. Vieressä toimii market-tyylinen kauppa. Juhlivan Schillerparkin paloaseman työvuoron iloiset grillimestarit. Harvoin palomuseoissa esille tuotu, mutta tärkeä tehtävä pelastustoimessa – palotarkastajien valistusja neuvontatilanne kotona – oli myös yksi hyvin rakennettu ”tilannekuvaus”. Paloasema on kivirakennus perinteisellä takapihalla. Esille oli lavastettu erilaisia operatiivisia tilanteita, kuten liikenneonnettomuus, vaarallisten aineiden vahinko, ensihoitotilanne kotiympäristössä, hätäkeskustoimintaan liittyvä osa sekä muutama historiallinen ”näkymä” niin varusteista kuin kalustostakin. Ryhmä kiertää nimenomaan yleisötapahtumissa kouluttamassa ja esittelemässä tulen käyttäytymistä. Myös korkean paikan pelastusryhmä esitteli taitojaan palokunnan 52 metrin nostolavan työkorista. 4/2011 45 seen. Tässä oli kotona perheen äitiä opastamassa kaksi univormuun pukeutunutta palotarkastajaa, mies ja nainen. Mukana oli oman kaluston lisäksi muun muassa Saksan armeijan ambulansseja palokunnan omien ambulanssien lisäksi, Paramedic-moottoripyörä ja Berliinin historiallisia museopaloautoja sekä toimintavalmiudessa olevia yksiköitä. Olisiko oikea nimi tälle ”Kolmen sammutusparin tandem-yksikkö”. Myös palokypäristä eri puolilta maailmaa oli tehty näyttävä ”kasa” keskellä museotilaa olevaan lasivitriiniin. Paloasema remontin valmistuttua palomuseo saa kokonaisen kerroksen paloasemalta. Heidän johtoautonsa on varustettu monipuolisella vaarallisten aineiden mittausja analysointivälineistöllä sekä tiedostoilla. Tuli ihan mieleeni tuo vanha tulityö-opetusvideo tästä loppulausahduksesta. Myös DDR-ajalta löytyy ainakin seitsemän historiallista yksikköä. Kuuden polkijan paikan lisäksi pyörien keskellä oli sammutukseen tarvittavien työkalujen lisäksi myös yksi hakatikas. Viereisellä palomiesten miehittämällä grillillä tirisi erilaisia saksalaisia makkaroita. Kaikki saksalaiseen tapaan järjestyksessä. Hieman yllättäviä olivat mallinuket, jotka oli puettu eri maiden palomiehen univormuihin erilaisten saksalaisten versioiden lisäksi. Kartat ovat riittävän suuret ja selkeät myös paperiversioina. Bayer –tehdaspalokunnan johtoauton sisältä. Satavuotias Feuerwache Schillerpark Vierailuni aikaan osui Schillerparkin paloaseman satavuotisjuhla, joka olikin hyvin ja isolla työllä valmisteltu kaikille kaupunkilaisille. Vanhin lienee vuodelta 1650 oleva käsivoimaruisku. Samaan tilanteeseen oli rakennettu esille yleisimpiä palon aiheuttajia kotona ja erityisesti keittiössä. Vaikka ympäristönä on vanha teollisuusrakennus liikkeineen se ei haitannut ”palomuseomiljöötä” lainkaan, vaan saattaa jopa houkutella enemmän vierailijoita tämän tilapäismajoitusjakson aikana. Niin tällä kuin jokaisella paloasemalla löytyy yksiköistä ja asemaltakin erittäin tasokkaat kohdekartat ja -tiedostot kunkin paloaseman erityiskohteista. Sisäpihalle oli tuotu pub-vankkuri, josta sai ostaa olutta
Verkostoituminen kansallisesti ja kansainvälisesti viranomaisten, sairaaloiden, pelastuslaitosten ja -opiston sekä tutkimuslaitosten kesken lisää monitieteellistä tiedonvaihtoa, pelastushenkilöstön omaa turvallisuutta ja parantaa potilaiden selviytymistä erityisesti erämaa-alueilla äärioloissa sattuneista onnettomuuksista. Myös ympäristön olosuhteet voivat aiheuttaa ongelmia pelastustoiminnassa. Hankkeessa kehitetään pelastushenkilöstön omaa osaamista, työmenetelmiä ja työntekijöiden henkilökohtaista suojausta ääriolosuhteissa. Onnettomuustilanteessa muun muassa henkilöstön oikealla koulutuksella on ratkaiseva merkitys onnettomuuden uhrien selviämiseen pitkillä kuljetusmatkoilla onnettomuuskohteesta hoitopaikkaan. Muuten hankkeen aikana pidettiin yhteyttä pääasiassa videoneuvotteluilla. Pohjoisten alueiden valmius suuronnettomuuksissa paremmaksi. Myös uusia ensihoidon toimintaan soveltuvia tuoteideoita työstetään. Hankkeeseen osallistuneet tahot ovat tavanneet toisensa hankkeen aikana kuusi kertaa. SaKuva on otettu Taivalkoskelta lokakuussa 2009 linja-auto-onnettomuuden pelastusharjoituksesta, jossa myös CoSafe-hanke oli mukana. Hankkeen Suomalaisten partnerien tehtävänä on kansainvälisen tietopaketin luominen koulutukseen sekä johtamisen että arjen työn tasolle. Raja-alueilla tapahtuviin suuronnettomuuksiin osallistuu useita toimijoita, jolloin kommunikaatio ja pelastusprosessin johtaminen voivat olla erityisen vaativaa. Useimmat sairaalat pohjoisilla alueilla ovat pieniä ja niihin voidaan ottaa vastaan vain muutamia loukkaantuneita kerrallaan. Koulutus ja ilmastokin vaikuttaa Suuret onnettomuudet erämaaalueilla ovat harvinaisia ja kokemukset niistä siten vähäisiä. Suomessa hankkeeseen osallistuneiden yhteistoimintaa on koordinoinut Työterveyslaitos. Myös ilmastomuutokset voivat näkyä pelastusoperaatioissa tulevaisuudessa ääriolojen lisääntymisenä, kuten äärikylmyyden ja voimakkaiden myrskytuulien yleistymisenä. Huolellisen kehitystyön avulla parannetaan turvallisuusja pelastusalan työntekijöiden työkykyä ja turvallisuutta työssään. Toukokuussa 2011 päättyvä hanke aloitettiin 2008. Toisin sanoen mukana on koko logistiikkaketju kentältä sairaalaan, johtamisesta hoitajaan sekä tuotteiden kehittäjät ja varastoijat. Hankkeen kokonaisbudjetti on ollut 1427950 euroa, josta EU-rahoituksen osuus on ollut yhteensä 688239 euroa. Pelastusvalmius ja kenttäensihoito paremmaksi Hankkeen tavoitteena on ollut parantaa pelastusvalmiutta ja kenttäensihoitoa suuronnettomuuksissa, jotka tapahtuvat pohjoisilla harvaan asutuilla alueilla. Teksti: Pelastuspäällikkö Mika Haverinen, Oulu-Koillismaan pelastuslaitos Kuva: Sirkka Rissanen, Työterveyslaitos. Suomessa ja Ruotsissa on järjestetty kummassakin kaksi tapaamista sekä Islannissa ja Skotlannissa molemmissa yksi. 46 4/2011 E U:n Pohjoisen periferian ohjelmasta 2007–2013 on rahoitettu CoSafe-hanke (Cooperation for Safety in Sparsely Populated Areas), jossa on olut mukana Suomesta Pelastusopisto, Oulu-Koillismaan pelastuslaitos, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Työterveyslaitos. Hankkeen tutkijaryhmä keskittyi harjoituksen aikana erityisesti pelastajan kuormittumiseen ja kylmältä suojautumiseen, potilaan lämpötasapainomittauksiin ja kylmäsuojaukseen sekä riskienarviointiin ja viranomaisyhteistyön kehittämiseen. CoSafe-hankkeen tavoitteena on ollut parantaa pelastusvalmiutta ja kenttäensihoitoa suuronnettomuuksissa, jotka tapahtuvat pohjoisilla harvaan asutuilla alueilla. Kansallisesti ajatellen hyötyä saadaan niin sanotusta triple-helix -toiminnasta, kun eri osapuolet toimivat sekä kansallisella tasolla että yli rajojen yhteen varautumissuunnitelmista aina tuoCoSafe 2008–2011 Osallistujat hankkeessa: > Emergency & Disaster Medical Centre, AKMC, Ruotsi (pääpartneri) > Työterveyslaitos, Oulu > Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Oulu > Pelastusopisto > Oulu-Koillismaan pelastuslaitos > FSA University hospital, Islanti > NHS Western Isles, Skotlanti, UK Yhteistyöpartnerit: > Hammerfest Hospital, Norja > Greenland Homerule, Greenland tekehitykseen asti. Uusia tuotteita ovat varautumissuunnitelmamallien lisäksi kansainväliset suositukset potilaan hoitoon poikkeusoloissa ja kommunikaatiotapojen kehittäminen. Muut osallistujat ovat olleet Islannista, Ruotsista ja Skotlannista
Hankkeen aikana on harjoiteltu, testattu ja kehitetty lisäksi muun muassa seuraavaa: > suuronnettomuusharjoitukset useassa maassa > SNAM-harjoitus (lentoevakuointi, Ruotsi ja Islanti) > monikansallinen opas pelastusharjoitusten järjestämiseen (Skotlanti) > erilaiset varusteja vaatetestit (Työterveyslaitos) > happija iv-testit kylmässä (Työterveyslaitos ja AKMC) > elektroninen stetoskooppi, jolla kuunteleminen olisi mahdollista vaatetuksen läpi (Skotlanti) > KATIE-pelastuspaarit (Skotlanti) Lisätietoja: www.cosafe.eu Testaa, voitko sinä luovuttaa www.sovinkoluovuttajaksi.fi OJENNA KÄTESI. Opasta on saatavissa jatkossa painettuna ja sähköisenä versioina Työterveyslaitokselta. Hankkeen kuluessa on testattu myös sammutusvarusteiden alla käytettävää lämmintä välikerrosta ja verrattu sen arvoja kuoriasuun ja tämän alla olevaan oikeaoppiseen kerrospukeutumiseen. Pelastajakoulutukseen on varmaan tarjolla niin paljon erilaisia ”paketteja”, että rakennetun kahdeksan tunnin paketin sisällyttäminen ei aivan heittämällä onnistu. Nyt kuluvan vuoden aikana on myös tarkoitus kouluttaa vastaavat toimintamallit myös päätoimiselle miehistölle työvuorokoulutuksena. Tuloksena on, että maastotoimintaa varten hankitaan päätoimiselle operatiiviselle henkilöstölle erillisiä asuja. Kuusamossa saatiin opittuja taitoja testata tositoimissa heti kurssin jälkeen – ikävä kyllä. Kursseille on osallistunut myös päätoimista henkilöstöä. Ideana siinä on, että kartalle merkitään piste ja annetaan säde, kuinka kaukaa materiaalia halutaan. Koulutuksesta on tullut varsin myönteistä palautetta. Verivalmisteita tarvitaan esimerkiksi leikkausja syöpäpotilaiden, onnettomuuksien uhrien ja keskosvauvojen hoidossa. Pelastusopiston tulevien vuosien kurssitarjonnassa uskoisin kyseisen koulutuksen näkyvän esimerkiksi kouluttajakoulutuksena. Oppaassa on selvitetty sellaisia asioita, joita kylmätoiminta edellyttää huomioitavaksi. Verta voi luovuttaa, jos on terve, vähintään 50 kiloa painava ja 18–65-vuotias. LAITA vErI KIErTÄmÄÄN! EU:n Pohjoisen periferian ohjelman 2007–2013 toiminta-alueet.. Aika näyttää, jääkö GUIDE elämään, mutta sen idea vaikuttaa joka tapauksessa hyvältä. Maksuton luovuttajainfo 0800 5801. 4/2011 47 moin pienimuotoisia yhteisiä pelastusharjoituksia järjestetään ja analysoidaan. Työkalu on toteutettu checklisttyyppisenä kaksisivuisena lomakkeena, johon voidaan merkinnät tehdä. Pelastusopiston ensihoidon opetusyksikkö järjesti kouluttajakoulutuksen, jossa pelastuslaitokselle koulutettiin kahdeksan henkilöä maastossa kylmissä olosuhteissa tapahtuvaan pelastustoiminnan koulutustarpeita varten. Työkalua voidaan käyttää soveltuvilta osiltaan myös pelastustoiminnan ja suunnitelmien arviointiin. Testit on tehnyt Työterveyslaitoksen Oulun yksikkö. Veripalvelutoimistot 16 paikkakunnalla: • Helsinki • Hämeenlinna • Joensuu • Jyväskylä • Kokkola • Kuopio • Lahti • Lappeenranta • Mikkeli • Oulu • Pori • Rovaniemi • Seinäjoki • Tampere • Turku • Vaasa • Lisätiedot ja liikkuvan veripalvelun kalenteri osoitteessa www.veripalvelu.fi. Oulu-Koillismaan pelastuslaitos on ollut hankkeessa pelastusalan asiantuntijana, ja on osallistunut nykyisiin toimintamalleissa ja -menetelmissä, työvälineissä ja palveluissa ilmenevien epäkohtien tunnistamiseen ja uusien vastaavien kehittämiseen ja testaamiseen kentällä. • Ota virallinen henkilötodistus mukaan. Vastaavaa koulutuspakettia ei ole muiden kurssien yhteydessä. Oulu-Koillismaan pelastuslaitos on ottanut kyseisen koulutuksen kahdeksaan tuntiin tiivistettynä sivutoimisen henkilöstön täydennyskoulutustarjontaan. Koulutuspaketti paras anti Itse näkisin, että Oulu-Koillismaan pelastuslaitokselle kylmätoiminnan koulutuspaketti on ollut hankkeen paras anti. Pelastajille koulutettiin toimintamalli kylmissä olosuhteissa tapahtuvaan maastopelastustoimintaan. Opas tulossa Työterveyslaitos on laatimassa opasta ”Potilas ja pelastaja kylmässä”, joka julkaistaan kevään aikana. Tuloksena saadaan varastopaikat ja siellä varastoituna oleva materiaali. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri kartoittaa alueensa materiaalia ja pyrkii saamaan alueensa materiaalin vastaavaan tietokantaan. Nämä kahdeksan kouluttajaa kouluttivat kahdessa pilottikoulutuksessa pelastuslaitoksen päätoimista ja sivutoimista henkilöstöä Kuusamossa kevättalvella 2010. Tarkoituksena on löytää järkevä kokonaisuus kylmässä tapahtuvaan pelastustoimintaan ilman, että jokainen toiminta edellyttäisi omia varsinaisia varusteita. Työterveyslaitos on kehittänyt edelleen aiemmin tuotettua riskinarviontityökalua pelastustoiminnan harjoitustoiminnan palautetoiminnan kehittämiseksi. Kuusamon paloaseman henkilöstö on todennut viimeisten vuosien aikana, että perinteinen sammutusvarustus ei oikein sovellu maastossa tapahtuvaan työskentelyyn. Olen sitä mieltä, että kyseistä koulutusta tulisi kehittää edelleen SPEKin palokuntakoulutuksen yhdeksi täydennyskoulutukseksi. Ruotsalaiset partnerit ovat rakentaneet internettiin pohjautuvan GUIDE-sovelluksen, johon on koottu Västerbottenin alueen pelastustoiminnassa tarvittava suuronnettomuusmateriaali. Koulutus kesti kymmenisen tuntia
Tämä asiakaslähtöinen näkökulma on otettu huomioon toimintavalmiustyöryhmässä. Tosin sisäministeriön pelastusosastolta korostettiin, ettei kyse ole lakiin verrattavasta asiasta, vaan ohjeesta, jonka turvin aluelaitoksissa voidaan omistajien tahdon mukaisesti järjestää toimintaa. Ikääntyvän henkilöstön toimintakykyä pitää tukea ja henkilöstöä organisoida uudelleen eli sijoittaa ihmiset siten, että heistä on eniten toiminnassa hyötyä. Taito Vainio vastasi, että samalla tavalla on laadittu yleensäkin ministeriön ohjeet. Puhetta johti Pauli Nurminen (alakesk.).. Meillä oli opistossa myös hieno mahdollisuus saada ohjausta PRONTOn käyttämisessä, Sami Tammi valotti työn taustoja. Toimintavalmiusohjetyöryhmässä Suomen Sopimuspalokuntien liittoa edustava Pekka Koivunen korosti sitä, että pelastustoimi pitää toimintavalmiuttaan yllä kansalaisia varten. On muistutettava, että Suomi on pinta-alaltaan laaja maa ja elämää on myös ykkösriskialueen ulkopuolella. Palopäällystöliiton puheenjohtaja, pelastusjohtaja Vesa Parkko muistutti, että pelastustoimi on turvallisuusviranomaisista ylivoimaisesti tehokkain ja myös kustannustehokkain. Toisaalta tehtävien määrä todennäköisesti kasvaa, mutta palomiesten määrä ei todennäköisesti ainakaan merkittävästi lisäänny. Puolet varsinaisista tehtävissä sattuu myös näillä alueilla. – Veronmaksaja ei halua sen maksavan liikaa, mutta avun pitää tarvittaessa tulla ja mieluiten nopeasti. Kun hoidamme toimintakykyasian kuntoon, niin yli 60-vuotiaskin pystyy tekemään töitä tuloksellisesti. Olemme yrittäneet myös järjestää avoinToimintavalmius puhutti SPPL:n opintopäivillä – uusi ohje ei ole laki Omistaja päättää valmiudesta Teksti ja kuvat: Esa Aalto Toimintavalmiudesta keskustelivat Sami Tammi (ylävas.), Pekka Koivunen, Olli Tarhonen, Vesa Parkko (alavas.) ja Taito Vainio (alaoik.). Pekka Koivunen painotti myös sitä, että kolmannes suomalaisista asuu pelastustoimen kolmosja nelosriskialueilla. Ohje ei ole sitova Paneelin puheenjohtaja, paloinsinööri Pauli Nurminen kysyi, voitaisiinko toimintavalmiusohjeen kaltaista valmistelua tehdä avoimemmin. Apua tarvitsevaa eivät kiinnosta yksiköt tai kokoonpanot. vuoromestari Olli Tarhonen Etelä-Karjalan pelastuslaitokselta sekä palomiehen virassa Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella työskentelevä Sami Tammi esittelivät opinnäytetyötään, jossa käsittelivät todellisten pelastustehtävien jakautumista vuorokaudenajan ja viikonpäivien mukaan. Hän huomautti myös, että kolmosja nelosriskialueilla tehtäviä hoitavat paljon sopimuspalokunnat, joilla on yöaikaan parempi lähtövalmius. Vainio peräsikin alalta asennemuutosta. Se lisää paitsi toiminnan tehokkuutta, myös työturvallisuutta. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio sisäministeriön pelastusosastolta vetää toimintavalmiusohjetyöryhmää ja hän ei lähtenyt vielä keskeneräisestä työstä kertomaan paneelissa. Samaa totesi pelastusylijohtaja Pentti Partanen, joka sanoi myös jo ohjeen valmistelun alkaessa järjestettävän laajan kuulemiskierroksen. Kukaan muu ei pysty samaan. Asia on ajankohtainen, ollaanhan parhaillaan laatimassa uutta toimintavalmiusohjetta. Koivusen mukaan uuteen toimintavalmiusohjeeseen ollaan kirjoittamassa sellaista varausta, ”perälautaa”, miten toimitaan sellaisessa tilanteessa, jos hälytystehtävän tavoittaminen vie enemmän aikaa kuin 40-50 minuuttia. Huoli tulevaisuudesta Alipäällystötutkinnon suorittaneet vs. Heidän työtään on esitelty aikaisemmin myös tässä lehdessä, mutta 12 vuoden ajalta PRONTOon kirjattujen tehtävien perusteella haastavimmat työtehtävät sattuvat heidän mukaansa muun muassa öisin. – Kun käsky käy, saamme kokoon 10 minuutissa 5000 pelastajaa. Onko tämä määrä sitten uhattuna, hän kysyi ja vastasi, ettei oman näkemyksensä mukaan ole. Parkko muistutti, että pelastustoimessa ollaan palvelemassa asiakasta. Hän kuitenkin totesi, että pelastustoimi on yksi osa yhteiskunnan palvelujärjestelmää ja yhteiskuntaa, ja siksi sen rahoitustaso ei todennäköisesti kasva ainakaan merkittävästi. – Pelastustointa tulisi kehittää kokonaisuutena. 48 4/2011 M iten turvataan pelastustoimen operatiivinen toimintavalmius, kysyttiin Palopäällystöliiton opintopäivillä järjestetyssä paneelissa. – Toinen kysymys on sitten se, miten ryhmässä edustettuina olevat tahot käyttävät mandaattiaan ja tulevatko heidän näkemyksensä siinä kunnolla esillä. – Esillä on ollut vain yksittäistapauksia. – Halusimme tuoda erilaisen näkökannan tulevaisuuteen, kun kentällä on huoli siitä, millainen on palomiehen työn tulevaisuus. – Kuitenkin keskustelu pyörii ykkösriskialueen ympärillä. Palvelua tarvitsevaa kansalaista ei kiinnosta se, mistä apu tulee tai kuka apua tulee antamaan. Hän korosti myös, että pelastustoiminnan onnistuneeksi hoitamiseksi tarvitaan tehokkaampaa tiedustelua
Pelastustoimen strategiaan pyysimme äskettäin kannanottoja, mutta niitä saatiin määräaikaan mennessä tasan yksi, Partanen pahoitteli alan passiivisuutta. Vesa Parkko totesi, että jokainen laitos keskustelee tiiviisti työterveyshuollon kanssa ja nyt myös sopimuspalokuntalaisten työterveyshuolto tulee järjestettäväksi. Kun toimintavalmiusohje herättää tunteita, voisi hänen mielestään olla paikallaan, että ohjeen valmistuttua kuultaisiin tiettyjä tahoja, ennen kuin se lähtee lausuntokierrokselle. Niitä on sitä vähemmän, mitä pienemmistä paikkakunnista on kyse. – Käytännön johtamiseen ja työhön perättyä luovuuttakin varmasti löytyy, kunhan pelisäännöt tehdään selväksi. Kun PRONTOn tehtäviä tarkastellaan erilaisista näkökulmista, saadaan arvokasta tietoa. Jos kouluttaisimme heitä pienemmillä vahvuuksilla, se vaatisi kaksinkertaisen määrän kalustoa. Pitääkö esimerkiksi yhtä tai kahta puuta olla kaatamassa kuusi miestä. 4/2011 49 ta keskustelua internetissä, mutta ongelma on, että palautetta saadaan vähän. Opiskelua kahdessa vuorossa. Taito Vainio huomautti, että pelastusalan työterveyslääkäri-järjestö on yhä toiminnassa ja työterveyshuoltoon otetaan kantaa myös ministeriön asettamassa työryhmässä, jota vetää pelastusjohtaja Pekka Vänskä. Sen pitää olla suunnittelun työväline. – Ja sillä yksiköllä, joka näihin tehtäviin menee, pitää olla jonkinlainen valmius. Taito Vainion ja pelastusylijohtaja Partasen mielestä tätä voitaisiin harkita. – Sitä saatetaan joutua testaamaan oikeusistuimisissa joko kantelujen tai Aluehallintovirastojen tarkastusten perustella. Opittaisiin 24 tunnin työvuoroonkin, Pauli Nurminen lausahti. Taito Vainio painotti, että mikään ei estä tekemästä asioita paremmin kuin mitä tuleva ohje pitää sisällään. – Jokaisella on kuitenkin oikeus kieltäytyä tekemästä tehtävää, jos työturvallisuus on uhattuna. – Siksi toivon, että laitoksiin rekrytoidaan Ollin ja Samin kaltaisia osaavia nuoremman polven tekijöitä, sillä he osaavat tehdä juuri näitä tarvittavia paikallisia ratkaisuja. Huhupuheet lentävät Toimintavalmiusohjetta valmistelevan työryhmän jäsen Pekka Koivunen kertoi saaneensa yhteydenottoja, joissa kerrotaan jo tiedettävän, mitä annettavassa ohjeessa tulee olemaan. ”Pelastustoimi on turvallisuusviranomaisista ylivoimaisesti tehokkain ja myös kustannustehokkain.” 4/2011 49. Kysymys on nyt siitä, miten osataan tehdä palvelutasopäätökset ja tässä on myös Aluehallintovirastoilla valvontatehtävä, että palokuntien toimintavalmius on riskien mukaista. – Kuka kantaa vastuun, jos puunkaadossa sattuu työtapaturma ja esimies ei ole paikalla; jos tehtäviin mennään pienemmällä väellä. – On selvä, että rakennuspaloja tai niiden uhkia on tehtävien kokonaismääristä hyvin vähän. Vesa Parkko korosti, että jokainen vastaa itsestään eikä ala pääse kehittymään, kun ollaan johtamiskäsityksessä kovin konservatiiveja. Yliopettaja Paavo Tiitta muistutti, että työnantajan on vastattava työturvallisuudesta, mutta se ei tarkoita sitä, että esimiehen pitäisi olla aina paikalla. – Pelastajakurssilaisia on nytkin 32. Pelastusopiston pelastustoiminnan opetuksesta vastaava Ismo Huttu vastasi myös arvosteluun siitä, miksi opistossa opetetaan tulevia pelastajia isoilla vahvuuksilla. Vesa Parkko totesi, että vanha toimintavalmiusohje on mielletty palvelutasopäätökseksi, jonka perusteella asiakkaan pitää saada juuri se palvelu, mitä siinä todetaan. – Työnantajalla pitää olla järjestelmä sitä varten, että työturvallisuus tulee kaikissa olosuhteissa toteutumaan. Olli Tarhonen toivoi, että työvuoron jälkeen jokainen palomies voisi aina lähteä terveenä kotiin. Olli Tarhonen totesi, ettei kokonaismäärää ole työssä laskettu, mutta huomautti, että asiakkaan kannalta pelastustehtävän vaikutukset ovat erilaiset kuin esimerkiksi tarkastustehtävässä. Tiitta huomautti, että tilastojen käsitteleminen on iso ja monimutkainen työ. Pelastusylijohtaja Partanen huomautti myös, onko kenelläkään oikeutta sanoa, mikä olisi jokin minimivahvuus, millä tehtäviin osallistutaan. Pelastusylijohtaja Partanen huomautti, että eteen voi tulla myös liuta samanaikaisia tehtäviä, jolloin valmiusajat kasvavat. Olli Tarhonen puolestaan kysyi työturvallisuuden perään. – Ei ehkä huono idea, kun palokuntakin toimii kaikkina vuorokauden aikoina kaikkina viikonpäivinä. Minimiä ei ole säädetty lailla Taito Vainio painotti myös, että työturvallisuus pitäisi ottaa huomioon kussakin työtehtävässä myös ennakoimalla, millaisella porukalla työtehtävään osallistutaan. Hän myös kertoi Tammen ja Tarhosen työssä käsitellyn 12 vuoden aikana 27000 työtehtävää. – Toivon, että tästä päästään pois. – Kun tehtäviä on paljon, pitää hälytysohjetta tarkistaa ja tehdä tehtäville prioriteetti, Vainio totesi. Paavo Tiitta myös korosti sitä, että kentän pitää tehdä jatkossa entistä enemmän paikallisia ratkaisuja. Partanen muistutti, että kunnat päättävät pelastuslaitosten toiminnasta, jossa toimintavalmiusohje on yksi hyvä ja ammattitaitoinen asiakirja tämän toiminnan tueksi. Hän myös painotti, että ohje ei ole sitova ja se on ohje suunnittelua varten. – Sitä ei ole säädetty lailla. Jo pelastajan koulutus antaa mahdollisuuden johtaa tiettyjä tehtäviä, mutta laajempia tehtäviä johtaa vuoromestari. – Pitää vain pysty perustelemaan päätöksentekijöille, miksi niin pitää tehdä. – Metsuritkin tekevät itsenäisesti työtään. Yleisön joukosta palomestari Pentti Partanen Keski-Suomen pelastuslaitokselta tiedusteli, onko työterveyshuolto kiinteästi mukana kehittämässä toimintaa. – Onko sillä viimeisen hälytyksen tehneellä asiakkaallakin oikeus samaan palveluun, hän kysyi. En tiedä, pitäisikö pelastajia kouluttaa sitten kahdessa vuorossa, kuten New Yorkissa. Toivon, että toimintavalmiusohje tuo sellaista joustavuutta, että saadaan tarpeen mukaista toimintaa. Olenkin sanonut, että ensin työryhmässä tehdään työ valmiiksi ja sitten aletaan katsoa yksityiskohtia. – Numerot, joita on vuodettu, ovat olleet heittoja, eivätkä oikeita. Kysymys myös työturvallisuudesta Millaisilla vahvuuksilla sitten mihinkin tehtäviin pitää rientää. Hänen kokemuksensa mukaan esimerkiksi sairauspoissaoloja hyväksytään aika helposti. Toivottavasti myös tilastoaineisto tulee laadullisesti paremmaksi, jotta siitä saadaan parempi toiminnan suunnittelun työkalu. Paavo Tiitta puolestaan sanoi täysin ymmärtävänsä, millaisessa paineessa esimies ja palomiehet tekevät työtään, jos siinä ympärillä on myös yleisön valtava paine. Taito Vainio tiedusteli Tammelta ja Tarhoselta, paljonko heidän työssään oli käsiteltyjä tehtäviä, kun toimintakykyhankkeessa niitä oli miljoona. Hän myös pohdiskeli sitä, että todennäköisesti tulevaa toimintavalmiusohjetta pitää käydä läpi myös valtiosääntöoikeuden asiantuntijoiden kanssa. Pekka Koivunen totesi pelkojen ohjaava liiaksi alaa. – Jos voitaisiin tehdä laki, jossa sanotaan, että 20 vuoteen ei irtisanota yhtään palomiestä, niin toiminnan kehittäminen vapautuisi. Vainio myös painotti, että kaikki tehtävät on katsottava todellisiksi tehtäviksi, vaikka niissä eroja onkin
Museoviraston suojelema kohde on tarkassa syynissä ja puheenjohtaja sanoo, että hallituksen kokouksissa taloa koskevat asiat ovat esillä omana asiakohtanaan lähes joka kokouksessa. – Kolmen viime vuoden aikana talon kunnostamiseen on pantu 300000 euroa. – Pientä ylläpitoa tehdään talkoilla, mutta isommat remontit teetetään urakoitsijalla. 50 4/2011 Kotkan VPK ylläpitää historiallisesti arvokasta ja suojeltua palokunnan taloa, jonka talleista lähdetään myös sopimuksen mukaisiin hälytyksiin. – Taloa on vuosien aikana remontoitu paljon ja siihen on tehty museoviraston suostumuksella myös yksi tallipaikka lisää. Hälytysosaston tulevaisuus näyttää nyt turvatulta, sillä omia kasvatteja on tulossa jopa yhdeksän mukaan palokunnan toimintaan. Kotkan VPK:lla oli viime vuonna 53 hälytystehtävää ja vuonna 2009 niitä oli 48. Kaksipäiväisessä kokoustapahtumassa järjestetään paraati ja kokouspaikkana on Kotkan historiallinen palokuntatalo. – Olemme onnistuneet pitämään nuoret mukana toiminnassa ja riveihin on tulossa myös muista VPK:ista Kotkaan opiskelemaan tulleita palokuntalaisia. Hälytysosastoon kuuluu tällä hetkellä 26 henkeä ja muissa osastoissa jäsenmäärä liikkuu 15– 20:n välillä. – Joskus kyllä tuntuu siltä, että toiminnan kannalta olisi helpompaa, jos palokunnan kotina olisi esimerkiksi peltihalli, Esa Nopanen naurahtaa. – Erillistä naisosastoa meillä ei ole ja esimerkiksi hälytysosastossa on mukana kaksi naista. Palokunnan puheenjohtaja Esa Nopanen ja päällikkö Toni Alatalo toivovat, että mahdollisimman moni palokuntalainen osallistuu Kotkassa järjestettävään kokoukseen. Päivälähdötkin onnistuvat Kotkan VPK toimii palokuntasopimuksen turvin osana Kymenlaakson pelastuslaitosta. – Onhan se hienoa, kun esi-isät ovat tehneet aikoinaan näin hienon talon, josta voimme me jälkipolvetkin iloita. Vaikka historiallisesti arvokas talo aiheuttaakin kustannuksia ja teettää töitä, Nopanen ja Alatalo eivät vieroksu VPK:n omistuksessa olevaa taloa. Se on osa Kotkan perinteistä kaupunkikuvaa, sillä rakennus on valmistunut jo vuonna 1888. – Kynnys tulla uuteen, vieraaseen palokuntaan on aika korkea. Kotkan VPK:ssa toimii hälytysosaston lisäksi järjestöja nuoriso-osastot. Olisi hyvä, että yhteistyö palokuntien kesken olisi toimivaa ja ikään kuin saatettaisiin palokuntalainen uuteen, esimerkiksi opiskelupaikkakunnan sopimuspalokuntaan, Esa Nopanen sanoo. – Täällä joudutaan kilpailemaan enemmän Kotkan VPK valmistautuu yleiseen palokuntalaiskokoukseen Vanha VPK-talo keskipisteenä Teksti: Esa Aalto Kuvat: Esa Aalto ja Simo Valjakka 50 4/2011. – Olemme mukana kaikissa keskisuurissa tehtävissä hälytysvasteessa, kun tehtävät tulevat vanhan Kotkan alueelle, eli valtatie 7:n eteläpuolelle. Lainan lisäksi kunnostustöitä rahoitetaan muun muassa vedenajolla. K otkan VPK täyttää tänä vuonna 135 vuotta ja valmistautuu järjestämään yhdessä SPEK:n kanssa yleisen palokuntalaiskokouksen Kotkassa ensi syyskuussa. Talon julkisivut ja katto on kunnostettu viime ja tänä vuonna ja tulevana kesänä on edessä ainoastaan katon maalaus. – Järjestöosastossa organisoidaan esimerkiksi palokunnan talon kunnostustöitä. Talosta aiheutuvat kiinteät kulut pyritään kattamaan vuokratuloilla. – Sopimuksessa olemme sitoutuneet siihen, että yksikkömme lähtee kymmenen minuutin kuluessa hälytyksessä vahvuudella 1+3, Toni Alatalo kertoo. Kilpailua muiden harrastusten kanssa Kaupunkipalokunnalle toimintakenttä on haasteellisempaa kuin maaseutupalokunnalle. Tätä Nopanen ja Alatalo pitävät tärkeänä asiana
Mitään uhkiakaan emme näe edessämme. VPK:n päällikkö Toni Alatalo (vas.) ja puheenjohtaja Esa Nopanen historiallisesti arvokkaan palokunnan talon juhlasalissa, missä järjestetään ensi syksynä myös yleinen palokuntalaiskokous. Majoituskiintiöt on varattu Sokos Hotel Seurahuoneelta ja Cumulus Kotka -hotellista. Sopimuspalokuntien päivälähtöongelmista on puhuttu, mutta ainakaan Kotkassa tämä pelko ei ole toteutunut. 4/2011 51 muiden harrastusten kanssa. Lisätietoja > tapahtumasta ja kokouksesta järjestöpäällikkö Sami Malinen, puh. Valmistautuminen kokoukseen Palokuntien hallituksia ja pelastusliittoja pyydetään käsittelemään omissa kokouksissaan näitä aiheita etukäteen ja antavan niistä palautetta sähköisen kyselyn kautta SPEKiin. Palokuntasopimukseen olemme oikein tyytyväisiä. Asetettuihin tavoitteisiin sitoudutaan yhdessä. Hälytysosaston optimimäärä liikkuu 25:n paikkeilla. Kokouksessa asetetaan palokuntien yhteiset tavoitteet seuraaville kolmelle vuodelle. Ei vain kekäleen potkintaa Esimerkistä käy haastattelupäivänä ollut keskellä päivää tullut hälytys, johon sopimuksen mukaisesti kymmenessä minuutissa paikalle tuli yhdeksän palokuntalaista. 4/2011 51 Kotkan VPK:n hälytysosasto osallistuu keskisuuriin tehtäviin vanhan Kotkan alueella. (09) 4761 1328, sami.malinen@spek.fi > käytännön järjestelyistä sihteeri Eija Holmberg puh. Me olemme onneksi onnistuneet pärjäämään tässä kilpailussa. SPEK järjestää yhteistyössä Kaakkois-Suomen Pelastusalanliiton ja Kotkan VPK:n kanssa XXVI Yleisen palokuntalaiskokouksen Kotkassa 17.–18.9.2011. > Miten huolehditaan vapaaehtoisten motivaatiosta. > Miten turvataan pelastusalan vapaaehtoistoiminnan jatkuvuus. Ilta huipentuu iltajuhlaan Kotkan VPK:lla. Yleinen palokuntalaiskokous järjestettiin Turussa vuonna 2008 ja samaisena viikonloppuna juhlittiin Suomen vanhimman palokunnan, Turun VPK:n 170-vuotista taivalta. Sekä Nopanen että Alatalo kehuvat yhteistyötä pelastuslaitoksen kanssa hyväksi. Palautteiden pohjalta koostetaan varsinainen esityslista kokoukseen. Kokous Yleisen palokuntalaiskokouksen tarkoituksena on koota palokunnat yhteisen pöydän ääreen keskustelemaan ja päättämään yhteisistä asioista. – Meitä ei pyydetä vain potkimaan kekäleitä, vaan pääsemme osallistumaan oikeisiin tehtäviin. Ylimääräisen palokuntalaiskokouksen päätöksen mukaisesti perinnettä päätettiin jatkaa. Osallistumispaketti maksaa henkilöä kohden 40 euroa, joka sisältää ohjelman mukaiset ruokailut, kokousmerkin sekä seminaarin. (09) 4761 1326, eija.holmberg@spek.fi. > www.spek.fi/XXVI > www.facebook.com/palokuntalaiskokous2011 Teksti: Sami Malinen XXVI Yleinen palokuntalaiskokous järjestetään Kotkassa. Nyt vuonna 2011 hieno perinne jatkuu merihenkisessä Kotkan kaupungissa, jonka VPK täyttää 135 vuotta. Kutsut tapahtumasta lähtevät palokuntiin toukokuun alkupuolella, joten tarkkailkaa postianne. Ohjelma Lauantaina on tarjolla runsaasti ohjelmaa jokaiselle palokuntalaiselle. Vetäjistäkään ei ole pulaa, sillä hälytysosastosta löytyy kouluttajia, Esa Nopanen ja Toni Alatalo sanovat ja pitävät tärkeänä, että palokunta on myös aktiivisesi mukana alueja valtakunnan tason toiminnassa. Sunnuntai järjestetään XXVI Yleinen palokuntalaiskokous Kotkan VPK:lla. Vähenevän väen alueellakaan emme elä ja naapurissa on koulu, josta harjoitusten alkaessa usein nuorisoa tulee paikalle. Järjestyksessään 25. Itse asiassa meidän tilamme eivät anna myöden ottaakaan kovin runsaasti uusia palokuntalaisia. Muutama vuosi sitten Kotkan VPK nappasi myös ensimmäisen voiton palokuntien SM-kilpailussa. Yleiset järjestelyt Ilmoittautuminen tapahtuu 5.8.2011 mennessä. Kotkan konserttitalolla järjestetään seminaari ajankohtaisesta aiheesta. Ohjelmassa on Kotkan keskustaa halkova palokuntaparaati, palokunta-tapahtuma kauppatorilla, jossa muun muassa palokuntanaisten SM-Iines -kilpailu, palokuntasoittokuntamusiikkia, toimintarasteja, ruokaa ja juomaa. Palokuntalaiskokousperinne herätettiin henkiin Oulussa vuonna 2006, jolloin Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö täytti sata vuotta. Kokouksessa käsitellään ja pohditaan seuraavia aiheita: > Mihin tarvitaan pelastusalan vapaaehtoistoimintaa. – Tulevaisuutemme näemme myös valoisana. Onneksi joukossamme on esimerkiksi vuorotyötä tekeviä, jotka pystyvät myös päivisin osallistumaan hälytystehtäviin, Alatalo kertoo. – On kuitenkin haasteellista löytää jokaiseen päivällä tapahtuvaan hälytykseen vähintään viisi palokuntalaista. Majoitukset varataan suoraan hotelleista viimeistään 13.8.2008 mennessä
huhtikuuta. Eipä ole ollut aihettakaan. Erityisesti Pohjois-Suomen hätäkeskusalueet ovat pinta-alaltaan ja etäisyyksiltään valtavia.” Professori Katajamäen mukaan hallintouudistuksissa todellinen oikeudenmukaisuus vaatii väestön epätasaisen jakaantuminen huomioon ottamista, koska tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus edellyttävät eriyttämistä ja räätälöityjä ratkaisuja. En ole tiedotusvälineistä huomannut mittavia kymmenvuotisjuhlia vietetyn. ”Se on päivän trendi kaikessa julkiseen sektoriin liittyvässä. Mikään vaikea tai aikaa vievä toimenpide ei välisuodatus olisi ollut. Vieläkin aiheeseen täytyy palata. ”Ennen pitkää on politiikassa ja lainsäädännössä otettava kantaa näihin kansalaisten oikeusturvan ja tasa-arvoisen kohtelun näkökulmista perustuvanlaatuisiin kysymyksiin. Poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Yrjö Suhonen ihmetteli samalla palstalla kaksi päivää myöhemmin, kuinka Pelttari moittii historiaa löytämättä sieltä mitään hyvää. ”Yhtä suureen väestöpohjaan perustuva ajattelu asettaa maan eri osissa asuvat kansalaiset eriarvoiseen asemaan. Valtion tuottavuusohjelma ja tietty suuruudenhulluus kuitenkin ajavat valtion yksiköitä uuteen ja tuntemattomaan. ”Onko realistista ajatella, että muutaman viikon lisäkoulutuksella saavutetaan (poliisimiehen toimesta hätäkeskuspäivystäjäksi siirtyneelle) sellainen osaamistaso, jolla itsenäinen päivystäjätoiminta myös muulla kuin henkilön aiempaa koulutusta vastaavalla tavalla olisi mahdollista, kun ammattitutkinnon laajuus on 1,5 vuotta?”. Hätäpuhelujen käsittely on ollut liian kaavamaista, tietojärjestelmä on kangerrellut, matkapuhelimien määrän kasvua ei ole osattu arvioida hätäpuhelujen lukumäärää kasvattavana jne. Vain suuri on hyvää, kaunista ja toimivaa. On aika laittaa piste vuonna 2003 avatulle palstalleni. Olen tällä palstalla 15 kertaa kirjoittanut mielipiteitäni hätäkeskustoiminnasta. Sisäasiainministeriön vastaus ilmestyi HS:n mielipide-palstalla 3. Hätäkeskuspäivystäjien vaihtuvuus, riittävyys ja myös koulutus ovat kaiken aikaa olleet kipupisteitä. Oikeuskanslerin 40-sivuinen raportti löytyy vaikkapa googlettamalla jutun alussa oleva sitaatti. Vanha eduskunta korjasi viime töinään huonosti valmisteltua jätevesilakia. Vaasan yliopiston aluetieteen professori Hannu Katajamäki (ei ole sukulaiseni, vaikka onkin poikani nimikaima) ihmettelee kansalaisten eriarvostamista ja Pelttarin argumentointia: pääkaupunkiseudun ulkopuolinen Suomi jaetaan kuuteen hätäkeskusalueeseen, joiden asukasluku on vähintään 650000 henkilöä, ja näin alueet olisivat vertailukelpoisia. Ongelma on yhä ratkaisematta, Jonkka ihmettelee. Hän kuvailee toiminnan muutosta aluehälytyskeskusten ja poliisin hälytyspisteiden ajoilta. Jos alkuvaiheessa poliisin ja pelastustoimen hätäpuhelut olisi eriytetty päivystäjien koulutuksen ja/tai varhemman ammattikokemuksen perusteella, monelta hankaluudelta olisi vältytty. Oikean kohdennuksen myötä muutamat hävityt sekunnit olisi nopeutuneena ja asiantuntevana toimintana voitettu korkojen kera takaisin. ”Kansalaisten maantieteeseen sopeutettuja ratkaisuja ei ole enää mahdollista torjua vetoamalla oikeudenmukaisuuden ja kansalaisten tasaveroisen kohtelun järkkymiseen, koska nämä periaatteet ovat yhä pahemmin häiriintymässä Suomen maantieteestä piittaamattomien hallintouudistusten seurauksena.” Voimakas ja perusteleva aluetieteen kannanotto. Säästöjä ei näy syntyvän, pikemminkin lisäkuluja. 52 4/2011 Katajamäki Kirjoittaja Juhani Katajamäki oli Pelastustieto-lehden ja sen edeltäjän Palontorjunta-lehden päätoimittaja 1977–2003 Hätäkeskushätää 10 vuotta L aki hätäkeskustoiminnasta sekä laki ja asetus hätäkeskuslaitoksesta tulivat voimaan 1.1.2001. Jätän ajankohtaisasiat työelämässä mukana olevien kentän aktivistien (?) huoleksi. Lukekaa Jonkan tyly selvitys. Pidän hyvin valitettavana, että valtionhallinnossa tietämys Suomen maantieteestä kansalaisten näkökulmasta on ilmeisen vajavainen”, Katajamäki ihmettelee ja vaatii muutosta. ”Hätäkeskustoiminta on hieno suomalainen viranomaisinnovaatio. Ristiintyöskentelyyn säntäämällä otettiin hallitsematon riski. Muun muassa tätä kyseltiin jo vuosia sitten hätäkeskuslaitoksen omassa selvityksessä. Jatkan vielä historia-aiheiden parissa. Hän luettelee hätäkeskusten lukumääriä, niiden tulevia muutoksia, hätäkeskusten asukaspohjaa, nykyisen järjestelmän edullisuutta työntekijäin aiempaa pienemmän tarpeen ansiosta ja entistä harvempien hätäkeskusten tuomalla taloudellisuudella. (…) Saa nähdä, kuinka suuri pula henkilöstöstä on sen jälkeen, kun muutoksen pyörä alkaa todella siirtää työpaikkoja satojen kilometrien päähän”. Maamme korkein laillisuusvalvoja otti hätäkeskusten toimintaan voimakkaasti kantaa ja sai aikaan vilkkaan asiantuntijakeskustelun maan suurimman päivälehden sivuilla. Painavin puheenvuoro oli luettavissa 4. PS. Hätäkeskusten toiminta on negatiivisessa mielessä noussut toistuvasti esille. huhtikuuta, kun aihetta käsitteli ensi kertaa aluetieteen asiantuntija. Lämmin kiitos palautteesta.. Maaliskuun lopulle päivätyssä oikeusministeriön laajassa ”Hätäkeskuslaitoksen toiminta hätäkeskuspalvelujen tuottamisessa” -raportissa oikeuskansleri Jouko Jonkka arvostelee kovin sanoin uudistusta, jonka johtaminen ja valvominen sekä ministeriötasolla että hätäkeskuslaitoksen sisällä on ollut heikkoa. Olisipa se kuultu paljon aiemmin! Hätäkeskusaluejaon muutosvaatimus nousi jonkinasteiseksi eduskuntavaalien teemaksi. Hätäkeskuksille ilmeisen sattumanvaraisesti valittu väestöpohja tuottaa maantieteellisesti erilaisia alueita, jotka eivät ole vertailukelpoisia. Ja nyt suulla suuremmalla. Suomessa – ainoana Euroopan valtiona – hätänumero 112 on aito ja kattava”, valtiosihteeri Antti Pelttari (Supon päälliköksi 15.4.) ylpeilee kirjoituksessaan Suomen hätäkeskusuudistus on mainettaan parempi ja perusteltu. Toivottavasti uusi eduskunta tekee saman hätäkeskusuudistukselle
Toiselle tilalle pääsi viime vuoden voittajapalokunta Espoo VPK – Esbo FBK ja kolmanneksi pisteen erolla Pakinkylän VPK. Rasteja järjestämään oli saatu useita yhteistyökumppaneita, joten rastit olivat ilahduttavan vaihtelevia. Kolmas rasti löytyi keskeltä Tammisaaren keskustaa raatihuoneen torilta Spruthusetin edestä, jossa oli koko joukkueen alkusammutustehtävä. Matkan aikana piti lisäksi kerätä opastekylteistä kirjaimia, joista muodostui sana Freiwillige Feuerwehr. Noin sata kilometriä pitkän rastiradan pystyi kiertämään kahta reittiä, joten joukkueet lähtivät matkaan eri suunnista ohjeiden ja karttojen avulla. Aurinkoisen päivän aikana hanki ehti pehmetä ja vaikeuttaa suoritusta tai ainakin siltä näytti, kun seurasi joukkueita. Rescue Race-kilpailuun voivat osallistua FSB:n, Helpen, Kaspelin, HPL:n ja UPL:n alueella toimivien palokuntien nuoriso-osastojen joukkueet. Rastien välistä siirtymäaikaa ei laskettu, joten pienet maisemamatkat eivät vaikuttaneet tuloksiin. Suuntana Karjaa Kilpailun keskipisteenä oli Karis FBK:n Brankkis Karjaalla, josta joukkueet saivat suunnistusohjeet eri puolille Raaseporin aluetta sijoitettuihin toimintapisteisiin ja takaisin Brankkikselle radan suorittamisen jälkeen. Ensimmäinen kilpailu käytiin Helsingissä viime syksynä, jolloin liikkuminen tapahtui julkisilla kulkuneuvoilla. Suuntana Kouvola Palokuntanuorten ensi vuoden kilpailun järjestää Kaakkois-Suomen Pelastusliitto. Matkaan lähtevät Markus Martelin, Simo Sivula, Jonna Roivanen, Satte Sivula ja Lassi Tolonen sekä huoltajana Matti Turunen. Palkintona oli palokunta-aiheinen ulkomaanmatka. Monipuoliset tehtävät pitivät mielenkiintoa yllä koko päivän ajan ja nuorten palaute oli positiivista. Palokuntanuorten RR-kisassa monipuolisia tehtäviä Karis FBK sytyttämisvuorossa. Rasteilla testattiin nuorten tietoja ja taitoja monipuolisesti. Onneksi kukaan ei eksynyt kovin pahasti, vaikka muutama ajoikin harhaan. Viiden pelastusliiton nuorten joukkueiden lisäksi mukana oli yksi ulkomaanvahvistus, sillä kilpailuun osallistui Toilan nuorten pelastuskerho Itä-Vironmaan maakunnasta Virosta. Joukkueen piti kuljettaa yhtä joukkueen jäsenistä sekä neljää harjoitustelamiinaa urheilukentällä ensin kierroksen verran pulkalla ja toisen lyhyemmän paareilla kantaen. Aikuinen ohjaaja ei saanut osallistua rastien suorittamiseen, vaan nuorten piti ratkaista niin ajo-ohjeet kuin tehtävät itsenäisesti. Kilpailun organisaation taustalla toimii Markku H. Joukkueen käytössä oli kamera paikan kuvaamiseksi, muovipusseja todisteiden tallentamiseksi sekä välineet sormen jäljen ottamiseksi todisteesta – aivan kuten television CSI-sarjoissa. Joukkueet joutuivat tekemään pienen rikostutkinnan eli tekemään havaintoja paikalle rakennetusta rikospaikasta ja lopulta päättelemään, kumpi epäillyistä oli rosvo. Kilpailussa jaettiin myös pisteitä palokuntahengestä ja vuoden 2011 Tsempparipalkinnon sai Kouvolan VPK. Sekä kilpailun ulkopuolella Toila nuorten pelastuskerho (Eesti) 39 p. Teksti ja kuva: Eeva Koivula Tulokset: 1) Sökö-Sommarö FBK VPK 55 p., 2) Espoon VPKEsbo FBK 52 p., 3) Pakinkylän VPK 51 p., 4) Teiskon VPK 49 p, 5) Mäntsälän VPK palokuntanuoret ja Toijalan VPK 47 p., 7) Lauritsalan VPK 45 p, 8) Selänpään VPK 44 p., 9) Helsingin VPK, Kouvolan VPK, Österby FBK 43 p., 12) Inkeroisten VPK, Tolkis FBK 42 p., 14) Kuoreveden VPK, Mäntsälän VPK varautumisnuoret 41 p., 16) Keski-Hollolan VPK, Sjundeå FBK 39 p., 18) Hämeenlinnan VPK, Pojo FBK 38 p., 20) Malmin VPK, Tenala HOBK 37 p., 22) Ingå FBK, Pukinmäen VPK 36 p., 24) Karis FBK, Lahden VPK, Linnavuoren TPK 34 p. Puhelimien, tietokoneiden ja navigaattoreiden käyttö oli kiellettyä. 4/2011 53 E teläisten pelastusliittojen palokuntanuorten Rescue Race-kilpailu käytiin maaliskuussa Raaseporin alueella. Järjestämisvuorossa ollut FSB oli organisoinut monipuolisia taitoja ja etenkin maalaisjärjen käyttöä edellyttävän kilpailun. Viimeisen rastin tehtävän olivat valmistaneet poliisit. Nyt jokaisella joukkueella piti olla miehistöauto kuljettajalla. Voittajajoukkue sai kiertopalkinnon lisäksi lentomatkat heinäkuussa Itävallassa järjestettävälle palokuntaleirille ohjaajan kanssa. Viiden hengen joukkueen yhteenlaskettu maksimi-ikä sai olla 70 vuotta. Puolet joukkueista suoritti radan vastakkaisessa järjestyksessä. Aarnion säätiö, jonka tuella kilpailu järjestetään. Rastin tehtävät oli laatinut Fiskars-konsernin Kåre Pihlström. Käskyn mukaan yhtä telamiinaa ja joukkueen jäsentä oli kuljetettava pulkassa tai paareilla. ja Grankulla FBK (vajaalla joukkueella) 37 p. FSB oli organisoinut kilpailun moitteettomasti ja aikataulussa pysyttiin, vaikka lähes 30 joukkuetta lähti viiden minuutin välein etsimään oikeita rasteja. Toisella rastilla Tenholassa oli auto penkassa kuljettajineen, jonne piti kutsua apua, rauhoittaa kuljettajaa sekä varoittaa muuta liikennettä. Lähes haastavimmaksi tehtäväksi osoittautui suunnistaminen tavallisten tiekarttojen avulla. Fiskarsin torilla piti osata arvioida puun korkeus, parkkialueen pinta-ala, tunnistaa viisi eri puulajia kuvasta sekä näytepalasta, osata ottaa suunta kompassista ja sytyttää pieni nuotio annetuista aineista. Kilpailun voitto Espooseen Kilpailun voittoon nousi SököSommarön FBK VPK Espoosta. 4/2011 53. Keskeinen paikka takasi sen, että yleisö pääsi seuraamaan suoritusta. Ensimmäinen haaste oli saada joukkue kartalle, jotta pystyttiin lähtemään rasteille. Kilpailukutsu julkaistaan tammikuussa ja Kaspelin nuorisotyönohjaaja Toni Alatalo toivotti kilpailujoukkueet tervetulleeksi Kouvolaan ensi vuoden maaliskuussa. Kunto koetuksella Nuorten kuntoa ja kestävyyttä kokeiltiin Uudenmaan Prikaatin Dragsvikin varuskunta-alueen kuntoradalla. Tsempparipalkinto Kouvolan VPK
Kun kartoitetaan vielä perehdyttävän osaaminen, voidaan perehdytyssuunnitelma tehdä yksilöllisesti ja saavuttaa paras lopputulos. Uuden työntekijän on tiedettävä, miten hänen tekemänsä työ liittyy pelastuslaitoksen toiminnallisiin linjauksiin. Perehdyttämisen suhteenkaan ei ole varaa odottaa siihen asti, kun rysähtää, vaan toimia ennakoivasti ja laittaa rekrytointiprosessi kokonaisvaltaisesti kuntoon koko pelastustoimialalla. Työpaikoilla pohditaankin uuden tulokkaan perehdyttämistä. 54 4/2011 Mirafoni Työ tekijäänsä opettaa. Itsekin pelastusalan tuoreena kasvona olen ihmetellyt pelastusalan perehdytyskulttuuria tai lähinnä sen puutetta. Kesätyöntekijät ovatkin yksi haastavimmista perehdytettävistä, sillä aikaa on käytettävissä vähän. Tuleva kesä ja sen myötä laitoksille tulevat uudet työntekijät olisi ensimmäinen tilaisuus ryhdistäytyä. * * * Perehdyttäminen on työturvallisuuslain mukainen lakisääteinen tehtävä, joka tulee antaa uudelle työntekijälle tai työntekijälle, jonka työt muuttuvat tai joka palaa pitkältä sairauslomalta takaisin töihin. Hukkainvestoihin tuskin yhdelläkään pelastuslaitoksella on varaa. Kentällä liikkuu kauhutarinoita esimerkiksi päällystöpäivystyksen aloittamisesta muutaman tunnin työssä olon jälkeen. Työ voi opettaa tekijäänsä, mutta millä hinnalla. On muistettava, että pelastusviranomaisella voi olla oman hengen lisäksi käsissään myös jonkun toisen ihmisen henki. Kirjoittaja Mira Leinonen työskentelee pelastusylitarkastajana Länsija Sisä-Suomen aluehallintovirastossa.. Kaiken kaikkiaan rekrytointia voidaan ajatella pelastuslaitoksen tekemänä investointina. Mielenkiintoista olisikin tutkia, kuinka paljon perehdyttämättömyydessä menetetään työpanosta ja millaista vahinkoa sillä saadaan aikaan. * * * Tilanne perehdyttämisen suhteen ei ilmei sesti ole aivan umpisurkea, sillä aina silloin tällöin kuulee positiivisia esimerkkejä uuden työntekijän jopa useam piviikkoisista perehdytysjaksoista. Siksi perehdytyksen aikana olisi mietittävä, miten perehdytettävän motivaatio pidetään hyvänä ja miten sitä ohjataan oikeaan suuntaan. Työntekijälle on annettava edellytykset tehdä työtä oikein ja turvallisesti. Myös määräaikaiset työntekijät on perehdytettävä. * * * Perehdyttäminen on osa rekrytointia, joka alkaa tarpeesta palkata uusi henkilö ja voidaan katsoa saavuttaneen ensimmäisen maalinsa, kun työntekijä saavuttaa hyvän osaamisen tason työssään. Palopäällystöliitto on julkaissut aiheeseen liittyen palomestarin perehdytysoppaan. Tarinoita kerrotaan häivähdys ylpeyttä äänessä: ”Minä selvisin siitä!” Voisi kuvitella, että pelastusviranomainen, yksi keskeisimmistä turvallisuusviranomaisista, hoitaisi työturvallisuuslain mukaisen – siis lakisääteisen velvollisuutensa – mallikelpoisesti, mutta mitä se sanonta kertoikaan suutarin lapsista ja näiden kengistä. Perehdyttämiseen on varattava riittävästi aikaa, jotta tämä investointi alkaa tuottaa. K esä tuo taas pelastuslaitoksille useita uusia, tuoreita kasvoja. Pelastusylitarkastaja Mira Leinonen aloittaa tästä numerosta kirjoittaa omalla palstallaan Pelastustiedossa. Jännityksellä odotan sisarteoksia tälle julkaisulle. Pelastusopistolla opiskelijat oppivat paljon puhutut opiston mallit, mutta pelastuslaitoksille tullessaan heille on perehdytettävä laitoksen omat välineet, toimintamallit, menetelmät ja linjaukset. Valitettavan usein perehdytystä ei ehditä antaa tai se annetaan jälkikäteen. Perehdyttäminen ei ole vain työntekijän tutustuttamista työpaikkaan ja uusiin työtovereihin, vaan perehdyttämistä työhön, työmenetelmiin ja työyhteisöön. Yhtä lailla sama lakisääteinen velvollisuus koskee myös sopimuspalokuntalaisia eikä perehdyttäminen ole itsestäänselvyys silläkään rintamalla. Työntekijää ajatellaan valitettavan usein pelastuslaitoksen työrukkasena eikä voimavarana. Henkilöstöjohtamista opetellaan pelastusalalla pikku hiljaa
Pohjatiedot tarvittaviin toimenpiteisiin hankittiin kyselytutkimuksella, joka tehtiin syksyllä 2010. Tätä taustaa vasten lähdettiin hakemaan suuntaa opinnäytetyölle. Ongelmana oli aiemmin ollut tiedon hankala löytyminen ja selkeiden ohjeiden puute, mikä johti esimiesten turhautumiseen. Tiedot löytyvät myös Pelastusopiston kotisivuilta: www.pelastusopisto.fi Tekijä: Antti Niemelä Työn nimi: Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen operatiivisen osaston alipäällystön henkilöstöjohtamisen täydennyskoulutuksen riittävyys. Työn tilaajana oli Helsingin kaupungin pelastuslaitos, joka kaipasi selkeätä järjestelmää työtapaturmien kirjaamiselle ja ohjeistukselle. Kyselyn selkeimmät viestit olivat koulutuksen puute ja tiedon löytymisen hankaluus. Kaikkiin tärkeimpiin kehittämiskohteisiin on puututtu konkreettisesti ja uusi ohjeistus sekä tarvittavat tiedot työtapaturmiin ovat helpommin löydettävissä pelastuslaitoksen uusilta intranetsivuilta. Päätavoite työlle oli ohjeistuksen ja raportointijärjestelmän selkiyttäminen Helsingin pelastuslaitoksen operatiiviselle osastolle. Kysely toteutettiin henkilökohtaisina haastatteluina kaikille asemille, joissa kyselyyn valittiin sekä pelastaja että esimies. T ämän opinnäytetyön aiheena oli selvittää, miten Helsingin kaupungin pelastuslaitoksella alipäällystön toimenkuvaa tekevät kokevat henkilöstöjohtamisen täydennyskoulutuksen. Henkilöstön koulutus on merkitty koulutuskalenteriin ja se toteutetaan syksyllä 2011. Samalla työtapaturmien raportointi vaati kohtuuttoman pitkän ajan esimiehen työajasta. L ähtökohta opinnäytetyön tekemiselle oli työturvallisuuden hallintajärjestelmän parantaminen. Kyselyllä on pyritty todentamaan alipäällystön toimenkuvaa tekevien käsityksiä henkilöstöjohtamisen täydennyskoulutuksen määrästä ja laadusta. Pelastuslaitoksella tehty kysely on hyvin laajasti henkilöstöjohtamista koskettava, ja tarkoituksena onkin ollut, että tuloksien hyödynnettävyys voidaan tarvittaessa tehdä pienempinä kokonaisuuksina. Lisäksi pyrittiin tuomaan esille heidän käsityksiään henkilöstöjohtamisen täydennyskoulutuksen järjestämisen tarpeesta. Työssä etsittiin aihetta käsittelevästä kirjallisuudesta taustatekijät kyselytutkimuksen rakenteelle. Selvitys on rajattu henkilöstöjohtamiseen, operatiivinen tilannepaikkajohtaminen on jätetty kyselytutkimuksen ulkopuolelle. Tekijä: Timo Ustinov Työn nimi: Työturvallisuuden hallinta Helsingin pelastuslaitoksella. Kyselyn perusteella voitiin selkeästi todeta kehittämiskohteet ja keskittyä niiden parantamiseen. Opinnäytetyön tarkoitus ei ole olla kattava opas henkilöstöjohtamiseen. Vastauksissa korostui selkeästi koulutuksen lisääminen, ohjeistuksen selkiyttäminen ja tiedon löytyminen. Henkilöitä valikoitiin sillä perusteella, että vastaajia oli kaikista ikäryhmistä mahdollisimman realistisen lopputuloksen saamiseksi. Kyselyssä selvitettiin myös kehittämisehdotukset työturvallisuuden parantamiseksi. Pääpainona oli kehittyvä pelastuslaitos, johon kaikkien panos olisi tarpeen. Lisäksi aukkoja oli työsuojeluvastuiden määräytymisessä ja työtapaturmien ohjeistuksen tuntemisessa. 4/2011 55 Opinnäytetöitä opistosta Pelastustieto julkaisee lyhyitä esittelyjä Savonia ammattikorkeakoulun palopäällystön koulutusohjelmassa valmistuneista opinnäytetöistä. Työssä ei pyritty kriittisesti tarkastellen löytämään epäkohtia, vaan tuoda työnantajalle vastauksia henkilöstöjohtamisen koulutuksentilasta. Tässä työssä luodaan yhdenlainen lähtökohta mahdollisen henkilöstöjohtamisen kehittämistyön lähteeksi. Alipäällystön toimenkuvaa tekevillä tarkoitetaan alipäällystökurssin suorittaneita ja ylipalomiehiä, joilla on täydennyskoulutus paloesimiehenä työskentelyyn. 4/2011 55
– Kurssi on helpointa pitää ulkona, koska käytämme avotulta. Parhaan tuloksen saamiseksi sitä on kuitenkin käytettävä oikein. Keväisin järjestetään yleinen kurssi, jolle kaikki ovat tervetulleita. Tällöin vanhus tarttui kivääriinsä ja ampui 32-vuotista palomiestä, joka kuoli sydämeen osuneesta luodista. Cheshiren pelastuslaitos ja poliisi rahoittavat yhdessä kampanjaa. Vanhus ilmeisesti luuli murtovarkaiden olevan asialla. BrandSäkert 1/2010. Paikalle tullut piirin palomestari arveli, että poika ei ehkä jaksa pitää kiinni tikasauton tuloon saakka. He soittivat aamuyöllä kello 4 hätäkeskukseen. Kuvat AnnChi Erikes. – Koulutettu koira havaitsee palon todennäköisesti nopeammin kuin palovaroitin. Tärkeintä on, että oppilaat tuntevat paloturvallisuuden periaatteet ja osaavat poistua rakennuksesta nopeasti ja rauhallisesti. Joka viikko syttyy tulipalo noin 20 koulussa. Palomiehet jakavat palotarkastusten yhteydessä pyörälukkoja tällaisten autojen omistajille. Naapurit olivat huolissaan yksin asuvasta huonokuuloisesta 85-vuotiaasta miehestä, joka oli sydänpotilas ja vasta jäänyt leskeksi. ”Tilastojen mukaan joudumme usein sammuttamaan varastettuja henkilöautoja. Fire, September 2009 Autopaloja torjutaan pyörälukoilla Yhä useammat Norjan palokunnat ovat hankkineet Cobra-sammutusleikkurin. Nyttemmin hän on luovuttanut kouluttajakurssien järjestämisen Karin Strandbergille, joka perusti tätä varten yhtiön. ”Viime vuonna Ellesmere Portin paloasema sammutti lähes 150 henkilöauton paloa, joista useimmat oli sytytetty”, palomestari Sarah Allen kertoo. Onneksi yksikään ei loukkaantunut. Se on hauskaa leikkiä, jonka avulla koira ja sen omistaja harjoittelevat yhdessä. Niinpä myös hän kiipesi puuhun pitämään pikkupoikaa paikallaan. Pian kaikki kolme pelastettiin tikasauton koriin. Sitten kaksi henkilöautoa törmäsi reunuskiveen. Brannmannen 6/2009 Hyviä kokemuksia Cobrasta. Teksti Harald Hansen. Koiratallin hoitaja Anders Hallgren, jota pidetään maailman ensimmäisenä koirapsykologina, luki 1960-luvulla lehdestä, että Koiratallista uuteen kotiin luovutettu sekarotuinen Pia oli haukkumalla pelastanut uuden isäntäperheensä tulipalosta. Fire, November 2009 Kouluista puuttuu sprinklereita Ellesmere Port (Englanti). Hän on myös kirjoittanut kirjan ”Nelijalkainen hengenpelastaja”. Opeta koirasi varoittamaan palosta! Kiipesi latvaan asti Auenwald (Saksa). Molemmat kaatuivat. Kaivurin kauha osui rautatiesiltaan ja katkenneista letkuista vuoti hydrauliikkaöljyä kadulle, jonne syntyi 500 m pitkä öljyvana. Navetan ja rehuvaraston suojaaminen onnistui. Fredrikstadissa syttyi palo kiinalaisen ravintolan keittiössä. Pyörälukkoja jakamalla pyrimme estämään sekä varkauksia että autopaloja”, Cheshiren pelastuslaitoksen henkilöstöpäällikkö Ant McCarthy kertoo. ”Käyttämällä sammutusleikkuria toisessa kerroksessa saimme estettyä palon leviämisen ja tämän ansiosta saimme koko rakennuksen pelastettua. FWM 7/2009 Vaarallinen öljyvana Bremen (Saksa). Palovaroituskurssin tavoitteena on opettaa koira tarkkailemaan savun hajua, etsimään savun lähde, haukkumaan, juoksemaan isännän tai emännän luo, tarvittaessa herättämään hänet ja tuomaan savun lähteen luo sekä haukkumaan jälleen. Palkinnoksi se saa lempilelunsa. Leipomon palo ei päässyt leviämään naapurirakennuksiin” ylipalomestari Roar Dahlen kertoo. Poliisi avasi talon oven naapureiden antamalla avaimella, mutta mies oli sulkeutunut kellariin, jonka oveen ei ollut avainta. Teksti Karin Wandrell. Nelivuotias poika kiipesi kuusen latvaan, 15 m:n korkeudelle, mutta ei enää uskaltanut tulla alas. Karin ja Anders ovat viimeisten kahden vuoden aikana järjestäneet kursseja kouluttajille. FWM 7/2009 Palomies ammuttiin Contrevoz (Ranska). Ministeriö kehottaa paikallisia viranomaisia huolehtimaan siitä, että koulut laativat kattavat pelastussuunnitelmat, että niissä on alkusammutusvälineitä ja että ne järjestävät säännöllisesti paloharjoituksia. Tämän vuoksi maahantuoja järjestää käyttäjäpäiviä, joiden aikana palokunnat voivat vaihtaa kokemuksiaan. Koira ymmärtää myös tulipalon ja esimerkiksi takkatulen välisen eron, Karin sanoo. Opetusministeriö edellyttää, että paloturvallisuus taataan vaihtoehtoisin menetelmin niissä kouluissa, joissa ei ole tai joihin ei ole tarkoituksenmukaista asentaa sprinklereitä. Kaikkiaan sprinklerit on asennettu vasta vajaaseen 5000 kouluun 32000:sta. Todennäköisemmin varastetaan vanhempia autoja, joissa ei ole ajonestolaitetta. Tämä uutinen jäi mieleen ja vuonna 1985 Hallgren järjesti koirien ensimmäisen palovaroituskurssin. Pian äiti totesi tapahtuneen, hälytti palokunnan ja pyysi pojan 9-vuotiasta isoveljeä kiipeämään perässä ja pitämään pikkuveljestään kiinni. Pelastustoiminnan johtaja päätti käyttää sammutusleikkuria yhdessä infrapunakameran kanssa ladon yläosaan kertyneiden palokaasujen jäähdyttämiseen. Palomies mursi kellarin oven. 56 4/2011 ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski Ruotsin koiriensuojeluyhdistyksen ”Koiratalli” Tukholmassa on vuodesta 1908 lähtien ottanut vastaan löytökoiria. Lämpösäteily ja kipinäsade uhkasivat sytyttää navetan ja rehuvaraston. Mies ei vastannut ovikellon soittoon eikä koputuksiin. Niitä on jo 40 sammutusyksikössä, joista 16 on ensilähdön yksikköjä. Ensin vanaan ajoi moottoripyöräilijä ja sitten polkupyöräilijä. ”Estimme suurpalon käyttämällä sammutusleikkuria savusukelluksen yhteydessä. Kahta vuotta myöhemmin tehty selvitys osoittaa kuitenkin, että vain 57 prosentissa näistä kouluista on sprinklattu. FWM 7/2009 Englannin hallitus päätti vuonna 2007, että kaikkiin uusiin ja peruskorjattaviin kouluihin asennetaan sprinklerit. Kokemukset käyttötilanteista tukevat koulutuksesta saatua osaamista. Se toimi hyvin tehokkaasti keittiön jälkisammutuksessa”, pelastustoiminnan johtaja JanOle Sture kertoo. Kun palokunta saapui maatilalle Svelvikissä, lato oli jo kokonaan syttynyt. Rörosin puutalokeskusta on UNESCOn maailmanperintöluettelossa. Koira saa esimerkiksi herättää tempomalla, hyppimällä ja haukkumalla isäntänsä tai emäntänsä, joka ”nukkuu” peitteen alla
tarkemmin Pelastustieto 3/2011) palomiehet määrittelivät itseään ja omaa yhteisöään määrällisesti eniten suhteessa päällystöön. Puhuessaan työnsä muutoksesta, palomiehet pohtivat myös päällystön roolia ja tehtäviä. On päätettävä, miten muutoksiin yhdessä suhtaudutaan, keihin samaistutaan ja keistä halutaan erottautua. Samalla on pohdittava sitä, keitä me olemme suhteessa muihin. Tällöin päällystöstä puhuttiin sellaisilla nimityksillä, kuten konttoripalokunta, toimistopalokunta tai ulkopuoliset, jolloin toimisto ja konttori voidaan tulkita ”oikean” tekemisen vastakohdaksi. Siinä missä miehistöön kuuluvien kerrottiin olevan ”meitä”, olivat päällystöön kuuluvat ”niitä”. Palomiehet tekivät päällystöön eroa myös työtehtävien kautta. Yhdessä laitoksista palomiehet kertoivat esimerkiksi päällystön olevan vastuussa kiireestä, ilmapiirin muuttumisesta huonommaksi sekä siitä, että työn tavoite on muuttunut rahan ansainnaksi. Lähtökohtana on ollut esimerkiksi kysymys siitä, miksi palomiesyhteisö ei hyväksy erilaisuutta tai on tietyn kaltainen. Eron tekeminen voidaan nähdä esimerkiksi yhtenä 4/2011 57 Teksti: Teija Mankkinen Kuvat: Kimmo Kaisto (kuvat ja henkilöt eivät liity suoraan juttuun) Keitä ovat ”me” ja keitä ovat ”muut”. 4/2011 57 Palomiehen ammatti työnä ja elämäntapana osa 2 V altaosassa palomiesyhteisöä koskevaa aiempaa tutkimusta palomiehiä ja palomiesyhteisöä on tarkasteltu ulkopuolisen näkökulmasta. Tällöin vastakkainasettelun kautta tapahtuvan jäsentämistavan haastoi toisenlainen puhetapa, jossa päällystöä ei nähty enää pelkästään miehistön vastakohtana. So what Toisaalta päällystön toimintaa käytettiin myös perusteluina sille, että ei itse enää osallistuttu muutosten toteuttamiseen. Tällöin palomiehet neuvottelivat siitä, kuka päällystöstä kuuluu ”meihin” ja kuka ”niihin”. Päällystöstä puhumisen tapoja voidaan tarkasella eri näkökulmista. Toisin sanoen palomiehet tuottivat itsensä ulkopuolisiksi, joilla ei ollut valtaa vaikuttaa asioihin ja samalla oman työn kontrolli ulkoistettiin päällystölle. Palomiehet kiteyttivät ilmapiirin ”so what” -ilmapiiriksi, jota he kertoivat aikanaan yrittäneensä muuttaa, mutta turhaan. Puheessa käytettiin päällystöstä halventavia nimityksiä kuten ”nappikaulusherrat” tai pelkästään herrat. Myös tehdyt päätökset eivät enää puheessa määrittyneet joko tai -akselilla, vaan niihin liittyi paljon tekijöitä, jotka tekivät päätöksenteosta monimutkaisen prosessin. Päällystö ei ollut enää yksi blokki, vaan joukko erilaisia ihmisiä tekemässä erilaisia työtehtäviä erilaisten ristipaineiden viidakossa. Päällystöä käsittelevälle puheelle oli tyypillistä, että päällystö ja miehistö määriteltiin toistensa vastakohdiksi. Nappikaulusherran vastakohdaksi puheessa määriteltiin palomies ”sälli”, jonka ei napeilla tarvitse hankkia arvostustaan, vaan arvostaminen syntyy työn kautta.. Nappikaulusherran vastakohdaksi puheessa määriteltiin palomies ”sälli”, jonka ei napeilla tarvitse hankkia arvostustaan, vaan arvostaminen syntyy työn kautta. Eroa tehtiin myös viittaamalla työpisteiden väliseen etäisyyteen (me täällä–ne tuolla; ”vintti”, yläkerta– alakerta, kahden kerroksen väkeä). Päällystökin voi olla ”me” Palomiehet puhuivat päällystöstä myös ryhmään kuulumisen tai kuulumattomuuden kautta. Päällystöön kuuluviksi palomiehet määrittelivät palomestarista ylöspäin hierarkiassa työskentelevät. Päällystö eli ”ne” ja miehistö eli ”me” Tutkimuksessa mukana olleissa pelastuslaitoksissa (ks. Se, että palomiehet kertoivat lopettaneensa asioiden muuttamisyritykset, oikeutettiin puheessa päällystön toiminnalla eli so what -ilmapiirillä. Miehistöksi määriteltiin puolestaan kaikki palomiehenä pelastuslaitoksessa työskentelevät, joihin puheessa viitattiin käsitteillä työvuoro, ryhmä ja me. Sosiologian väitöskirjassa ”Palomiehen ammatti työnä ja elämäntapana” (Mankkinen 2011) ei kysytä, miltä palomiesyhteisö näyttää muiden silmissä, vaan miten tutkimukseen osallistuneet palomiehet itse näkivät ja määrittelivät omaa työyhteisöänsä ja omaa yhteisöllistä identiteettiään. Esimerkiksi samaan joukkoon kuulumisen tunnuspiirteiksi puheessa esitettiin saman työajan tekeminen, työvuorossa ”eläminen”, tasa-arvoisuus (jolla voidaan ajatella viitattavan myös samalla tavalla ajattelemiseen) sekä työvuoron erityispiirteiden ymmärtämiseen samalla tavoin kuin työvuoro. Työyhteisössä keskustelu oman ammatin ja yhteisön identiteetistä nousee pintaan aina, kun työssä tai ympäristössä tapahtuu muutoksia. Valtaosassa puhetta myös työvuoron esimies kuului osaksi ”meitä”
Toisaalta yhteisön kiinteyden on havaittu vähentävän stressiä: esimerkiksi palomiesten toipumisessa Oklahoman pommi-iskusta oman työyhteisön tuella havaittiin olevan merkittävä rooli. Tutkimuksessa nousi esille kaksi tällaista alaryhmää: sairaankuljetuksessa työskentelevät sekä ikääntyvät palomiehet. Vapaaehtoisten luokitteluun voi olla yhtenä syynä se, että maaseudulla vapaaehtoiset usein varsinkin pienissä yhteisöissä tunnetaan henkilökohtaisesti, mutta kaupungissa kaikkia ei tunneta. Ja silloin kun se perusturvallisuus on koetuksella, niin se liittää ne, joka sen kokee niin yhteen.” (Pem2, I270201) Edellisessä otteessa ison laitoksen paloesimies erittelee syitä palomiesyhteisön erityisyyteen. Vapaaehtoiset eli ”muut” Myös eroa vapaaehtoisiin tehtiin eri tavoin. Puheessa tämä näkyi erilaisina tapoina erotella palopuolen ja sairaankuljetuksen tehtäviä ja tekijöitä, esimerkiksi siniset ja valkoiset, työvuorotehtävät. Vapaaehtoisista käytettiin erilaisia nimityksiä (palokuntalaiset, veparit jne.) tai heitä eroteltiin varusteiden värin tai ominaisuuksien perusteella. Huolta kannettiin myös sijaisten riittävyydestä. Kiireelliset tehtävät katsottiin päätoimisten tehtäviksi. Myös kaupungeissa ja maaseuduilla toimivien vapaaehtoisten välille tehtiin eroa. Viime vuosina sijaiskäytäntöjen kerrottiin kuitenkin muuttuneen sellaisiksi, että sijaiset vaihtuivat tiuhaan ja heitä ei enää tunnettu. Maaseudulla toimivien vapaaehtoisten kerrottiin tekevän pyyteetöntä kutsumustyötä, kun taas kaupungissa toimivat kerrottiin ”porukaksi, oudoksi tai kaikenlaiseksi”. Puhetta päällystön ”väärin” toimimisesta oli nimittäin paljon, mutta muutosyrityksiä erittäin vähän. Toisaalta erojen tekeminen voidaan nähdä myös edunvalvonnan välineenä: on helpompi valvoa yhden, yhtenäisen ryhmän etuja. Tämän nähtiin vaikuttaneen myös toimintatapoihin ja käytäntöihin työvuorojen sisällä. Sä olit palomies ja hoidit sitä sairaankuljettajan hommaa Esko: Kun menin ensimmäiselle kyytille, mulla ei ollut minkäänlaista ensiapukoulutusta edes, ei mitään (KS270302, 208–210) Siinä missä aiemmin palomiesten kerrottiin olleen ensisijaisesti brankkareita, kerrottiin heidät nyt sairaankuljettajiksi. Sairaankuljetusta hoidetaan, mutta palomiehiä ollaan Sairaankuljetuksessa tapahtuneisiin muutoksiin ja sairaankuljettajiin suhtautuminen oli kah talaista. Ei monessakaan ammatissa miehet elä. Toisaalta erojen tekemisen taustalla oli myös edunvalvonta: monissa puheenvuoroissa viitattiin siihen, miten vapaaehtoistoiminnasta on tullut liian ammattimaista. Toisaalta kiinteys on nähty myös stressin aiheuttajana: halu säilyttää ”omat kasvot” yhteisössä eri tilanteissa on todettu yhdeksi merkittäväksi stressin aiheuttajaksi. Työntekijöiden välillä on havaittu olevan myös voimakas keskinäinen riippuvuus. Esko: Prankkari – sairaankuljetuksen – mitä vaadittiin silloin, sun ei tarvinnut olla mikään sairaankuljettaja silloin Kalle: Sairaankuljettajan kurssia silloin ensimmäisessä. Sijaisten tausta vaihteli, eikä heidän koettu olevan enää työvuoron kontrollissa samoin kuin ennen. Toisin sanoen palomiehillä oli huoli oman ammattinsa tulevaisuudesta. Palomiesyhteisöä on tutkimuksissa kuvattu suljetuksi yhteisöksi, jonka sisäiset säännöt ja rakenteet vahvistavat palomiesten sitoutumista työhönsä. Tutkimuksessa tuli esille, että myös palomiesyhteisö – kuten kaikki työyhteisöt – sisälsi pienempiä alaryhmiä. Myös jälkiraivausja vartiointitehtävissä sekä ruokaja juomahuollon järjestämisessä vapaaehtoisilla nähtiin tärkeinä. Vaan tässä työssä on yks sellanen elementti, joka pistää sen ihmisen oman perusturvallisuuden koetukselle. Monissa puheenvuoroissa viitattiin siihen, miten vapaaehtoistoiminnasta on tullut liian ammattimaista. Tai ei kaikki laitoskeittäjät oo yhdessä, ei se sitä oo. --Missä tahansa kun palomies ja palomies kohtaa, niin toi on sellanen asia, joka yhdistää tän ammatin aika kansainvälisesti ja noin. Toisessa puhetavassa puolestaan korostettiin sijaisten ammatillisuutta eli sitä, miten sijaisten osaaminen ja koulutustaso oli aivan eri luokkaa kuin aiem min. Oman työn kontrollin ulkoistaminen toisille voidaan nähdä myös vallankäytön ja vastarinnan muotona ja oman tekemättömyyden perusteluna. Keikkalaiset ja sijaiset eli ”joskus ehkä me” Myös keikkalaiset ja sijaiset erotettiin ”meistä”. Vapaaehtoisten kerrottiin olevan tärkeässä roolissa tehtävissä, jossa tarvittiin paljon ”porukkaa”. Ei kaikki euroopan kirjanpitäjät oo yhdessä. 58 4/2011 oman yhteisöllisen identiteetin rakentamisen keinona. Toisessa korostettiin sitä, miten aiemmin sijaiset olivat olleet tuttuja eli sellaisia, jotka osasivat työvuoron tavat ja käytännöt. Esimies määrittelee palomiesyhteisön erityiseksi miesyhteisöksi, jonka erityisyys perustuu työtehtävien luonteeseen. Tässä keskustelussa erottautui kaksi erilaista tapaa suhtautua sijaisiin. Sulkeutuneisuuden ja kiinteyden on katsottu olevan sekä hyvä että huono asia. Täähän on työntekoa, mutta täähän on myös elämistä --Siinä on jotain semmosta hyvin syvää täs työssä. Toisin sanoen palomiehillä oli huoli oman ammattinsa tulevaisuudesta. Palomiehet erityinen miesyhteisö ”Täähän on jossain mielessä kuin armeija, jossa me höylätään miehet keskenämme sosiaalisia taitoja. Varsinkin vaativissa pelastustehtävissä se, että tuntee toisen henkilökohtaisesti, luo turvallisuutta ja voi helpottaa tehtävän suorittamista eri tavoin. 58 4/2011. Toisaalta sairaankuljetuksessa tapahtuneet muutokset nähtiin luontevana osana yhteiskunnallista kehitystä, toisaalta taas sairaankuljetuksen nähtiin haastavan pelastuspuolen toimintaa ja sitä kautta muuttavan myös palomiesidentiteettiä
Tämän puheen tarkoituksena oli rakentaa yhteisön omia toimintatapoja, piirteitä ja kiinteyttä. Ikääntymisen korostaminen voidaankin ymmärtää myös selviytymisstrategiana, jonka avulla uusien asioiden oppiminen on mahdollista välttää tai selittää. Mut pistettiin töihin siellä, kun ei kundit tiennyt sitä, et en mä ymmärrä enkä osaa mitään. Tuli riitaa siitä, ettei päässyt pelaamaan. Kalle: Tosta historiasta mulle tuli mieleen, et kun palaa tonne vielä pitemmälle kuin lakkoon, silloin kun meikäläinen on tullut ja sen jälkeenkin, niin kyllä näihin yhteisiin osallistumisiin..puulakipeleihin osallistui niin paljon porukkaa, et kaikki ei mahtunu kentälle. Palomiesyhteisöä on tutkimuksissa kuvattu suljetuksi yhteisöksi, jonka sisäiset säännöt ja rakenteet vahvistavat palomiesten sitoutumista työhönsä. Jos ajatellaan meilläkin, jos minä olen paha sanomaan ja Kurkela (nimi muutettu, TM) toisella puolella, tulis varmaan täällä. Täs on tämmösiä juttuja ja kaikkee muutakin. Puhe rakentuu teoreettisen, koulussa ja työn ohessa opitun tiedon merkityksen korostamiselle: vaikka ei ole kokemusta, on teoreettista tietoa. Toisen jäsentämistavan lähtökohtana ovat suoritetut tutkinnot ja siinä korostetaan koulutusta ja teoreettista osaamista. Lue juttusarjan kolmas ja viimeinen osa seuraavasta Pelastustiedosta. 4/2011 59. Aikaisemman uralla etenemisen käytännön kerrottiin perustuneen pitkälle virkauralle ja kokemukselle, kun taas nykyinen käytäntö kerrottiin päinvastaiseksi: päällystöluokille päästiin jopa ilman kokemusta. Toisessa jäsentämistavassa osaaminen rakennetaan kokemukselle ja pyritään vahvistamaan ei-tutkintoa suorittaneiden palomiesten ja esimiesten asemaa. Toisaalta puhetta voidaan tulkita myös edunvalvonnan kontekstissa, jolloin iän ja osaamattomuuden korostamisella halutaan edesauttaa eläkeiän alentamista. välineet ovat edistäneet sitä, että osaamiseroista on tullut julkisia. (KS 101001,895) Tämä palomiesyhteisön jäsentämisentapa perustui ajatukselle, että oikeaa palomiestyötä olivat 1970ja 80-lukujen palomiestyötehtävät. Eroa voidaan jäsentää myös kahden erilaisen jäsentämistavan kautta. Puhetta voidaan tulkita siten, että ero oli hyvä asia siihen asti, kun eron tuottaminen tapahtui omilla ehdoilla. Silloin mulla alkoi käyrä nouseen, kun mä en osannut mitään. Ensimmäisessä palomiesyhteisöä ikään kuin esiteltiin muille työntekijöille tai ammattiryhmille siten, minkä kussakin tilanteessa katsottiin parhaiten palvelevan oman yhteisön etua (nk. Pertti: Mutta isoissa laitoksisssa on paljon erilaisia persoonia. Myös yhteiskunnan muuttuminen näkyy palomiestyössä – erityisesti sairaankuljetustehtävissä – erilaisten ohjausja valvontajärjestelmien lisääntymisenä, mikä osaltaan tekee työstä julkista. Toisin sanoen puheessa rakentuu kaksi ryhmää koulutetut ja kouluttamattomat, mikä usein noudattaa myös nuoret– vanhemmat palomiehet jakoa. Toisessa tavassa puhua palomiesyhteisöstä neuvoteltiin puolestaan yhteisön omista sisäisistä pelisäännöistä ja toimintatavoista. Oma etu tulee tietenkin siinä vasemmassa kädessä, kuitenkin se yhteisön etu menee siinä eessä. Mut eihän ne sitä tiennyt, et en mä osannut mitään. Siellä saattaa olla niin äkkijyrkkiä. Vanhempien palomiesten puheessa toisaalta tuotettiin ero nuorempien ja vanhempien välille, toisaalta kerrottiin ihanteeksi ”mennyt” aika, jossa ”kukaan ei ollut sen taitavampi tai hyvempi tai huonompi”. Kuitenkin tää on pieni yhteisö ja ajattelee sen yhteisön etua kun omaa etuaan. En tiedä minkälainen saunailta pitäisi järjestää, et sais porukkaa.. Ne sanoi, et ota tosta pakista, ala kaivaa. Puheen tarkoituksena voidaan ajatella olevan kokemuksen tärkeyden painottaminen ja sitä kautta myös vanhempien palomiesten osaamisen esille tuominen: vaikka ei ole tutkintoa, on takana paljon kokemusta. Esimerkiksi puhetta 1990-luvun pienentyneistä vahvuuksista käytiin suhteessa palomiesyhteisöön ja siinä tapahtuneisiin muutoksiin, ei niinkään palomiestyöhön, toimintaan tai sen muutokseen. Nykyesimiehet määrittyivät ikään kuin perinteisten esimiesten vastakohdiksi. Lehti ilmestyy 23.6. (P130302, 317). Sulo: Ne purnaa, jotka sanoo, et saakeli, hän joutuu ton kokemattoman kanssa oleen, kun se ei tiedä mitään. Iän ja nykyvaatimusten mukaisen osaamisen liittäminen yhteen voi olla myös yksi tapa säilyttää kunnia ja asema yhteisössä: vanhempana töistä ja vaatimuksista ei enää selviä yhtä helposti kuin ennen. Tälle puheelle oli ominaista se, että palomiesyhteisö rakennettiin erilliseksi asettamalla se vastakkain muiden ammattiryhmien, aikakausien tai asioiden kanssa. Nuorempien palomiesten puheessa kyseenalaistetaan puolestaan tutkintoa suorittamattomien osaamista. Nyt saa just ja just viis miestä. Mä jouduin tässä keikalle, kun mä olin tuolla toisella asemalla (aseman nimi poistettu, TM), se joutui ensivastetehtävälle se hööki. Kokematon sanoo, et piru kun pitää ton hullun vauhtiveikon kanssa olla, ei senkään kanssa oo hyvä olla. Palomiesten kaksi erilaista tapaa puhua omasta yhteisöstään Tutkimuksessa löydettiin palomiesten puheesta kaksi erilaista tapaa puhua palomiesten omasta työyhteisöstä. Otteessa vanhempi palomies rakentaa itselleen asemaa vanhana ja ambulanssityötä osaamattomana. Myös vakiparijärjestelmän purkaminen ja toisaalta uudet raportointi, tutkimus, testaus ym. Iän korostamisen yhtenä tarkoituksena voidaan pitää nuorten esimiesten pätevyyden kyseenalaistaminen. nuoret kokemattomat Toinen asia, joka jakoi palomiesyhteisöä, oli ikä ja ikääntyminen. 4/2011 59 Vanhat fossiilit vs. edunvalvontapuhe). Osaamisessa tapahtunut muutos haastoi vanhempien palomiesten asemaa yhteisössä
Tutuiksi niin paraati kuin palokuntahautajaisetkin Kurssilla on sama toimintaperiaate vielä nykypäivänäkin: seminaaripäivien aikana tulevat tutuiksi niin luonteva esiintyminen kuin vaikkapa paraatin tai palokuntahautajaisten järjestelyt. Ari Keijonen piti juhlapuheen ”Luontevasti uniformussa”-kurssin juhlaillallisella Santahaminassa. Kurssi päättyi kurssilaisten itse suunnittelemaan kurssijuhlaan 9. 60 4/2011 H elsingin Pelastusliitto ja Suomen Palopäällystöliitto järjestivät yhdessä kevään aikana Luontevasti univormussa -kurssin, jolla tulivat tutuksi niin edustustaidot kuin erilaisten palokuntajuhlien järjestäminen. Elegantissa juhlassa syötiin hyvin ja kuultiin sekä laulua että Suomen Palopäällystöliiton toiminnanjohtajan Ari Keijosen juhlapuhe. Kianto toivoo, että kurssia järjestettäisiin sen tarpeellisuuden vuoksi myös muissa pelastusliitoissa. Teksti: Piatta Rulja Kuva: Juhana Hietaranta. Silloiset PelastuskouLuontevasti univormussa -kurssilla harjoiteltiin palokunnan juhlamenoja lun johtaja Erkki Jaakkola ja Uudenmaan sekä Helsingin Pelastusliiton toiminnanjohtajat Ari Keijonen ja Ilkka Kianto saivat idean kurssista, jolla pelastusalan henkilöstö voisi kehittää tapakulttuuriaan edustavaksi ja yhdenmukaiseksi. Helsingin Pelastusliiton toimitusjohtajan Ilkka Kiannon johtamalle kurssille osallistui 16 palokuntalaista kuudesta helsinkiläisestä VPK:sta ja Helsingin Väestönsuojeluyhdistyksestä. – Kurssi on vastannut odotuksia. Hyvälläkään koulutuksella ei tee mitään, ellei ole aidosti kiinnostunut siitä, mitä tekee, Keijonen totesi. Menneen kevään aikana pidetylle kurssille osallistui neljä naista ja kaksitoista miestä yhteensä kuudesta helsinkiläisestä vapaapalokunnasta ja Helsingin Väestönsuojeluyhdistyksestä. Nyt myös vierailut ja edustus onnistuvat, jopa diplomaattitason pöydässä, Kämäri sanoo. Kiannon toiveena onkin, että yhteistyö Uudenmaan Pelastusliiton kanssa jatkuu, ja että kurssia järjestettäisiin sen tarpeellisuuden vuoksi muissakin pelastusliitoissa. Puheessaan Keijonen pureutui erityisesti palokuntalaisen asenteeseen. – Oikea asenne auttaa pitkälle: se on oikean ja myönteisen kuvan välittämistä sekä tervettä ylpeyttä omasta harrastuksesta. Esimerkiksi palokuntahautajaiset tulevat usein varsin nopeasti järjestettäviksi. Luontevasti univormussa -kursseja on järjestetty vuodesta 1996. – Usein tämänkaltaiset juhlatilaisuudet yllättävät, sanoo järjestäjä, kurssinjohtaja Ilkka Kianto. huhtikuuta Santahaminassa. Kurssi vastannut odotuksia Sekä Paula Kämäri Laajasalon VPK:sta että Veli-Matti Moilanen Tammisalon VPK:sta kehuivat kurssin antia suureksi ja suosittelivat sitä kaikille täysi-ikäisille palokuntalaisille
4/2011 61 Mitä jos tilaisit hänelle Pelastustieto-lehden vuodeksi eteenpäin. Lahjan, jonka muistaa vielä juhlahumun jälkeenkin! Vuositilaus 56 € Kestotilaus 50 € Nuorisotilaus 28 € Osoitteessa www.pelastustieto.fi voit tulostaa lahjakortin tekemääsi tilaukseen mieleisellä teemalla. Mitä vastavalmistuneelle lahjaksi?. Tilauksen voit tehdä etukäteen osoitteeseen tilaukset@pelastustieto.fi tai soittamalla numeroon 044 728 0400. Tilaa lahja valmistuvalle! Onko perhepiirissäsi, ystävissäsi tai työyhteisössäsi keväällä opintonsa päättäviä
Katso myös kauppapaikka www.turvakilvet.fi VIRVE?puhelimet ja tarvikkeet • SEPURA VIRVE?käsi. 040 358 8936 ja 040 561 7689 MYÖS HÄLYTYSVALOT! Nostolava-autot . www.tammivikkut.com PT 5/2011 ilmestyy 23.6. 62 4/2011 PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. huoltoja korjaustyöt . 09?6850 920 00620 Helsinki fax 09?6853 870 www.insalko.fi Hälytysajoneuvot • Hälytysja komentovahvistimet • Tehokaiuttimet • Valopaneelit • Integroidut valoratkaisut • Vilkkumajakat • Ruuhkavilkut • LED-valot Väestönsuojelu • Suurtehohälyttimet Alkometrit ja -lukot TAATTUA TURVALLISUUTTA Katso lähin jälleenmyyjäsi www.sarco.fi tai soita (09) 777 1500 Hälytysja viestintätekniikkaa vaativaan ammattikäyttöön • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja DELTA-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • VOIP-liitäntäiset radiopuhelinjärjestelmät • VIRVE/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. LAAJA JA LAADUKAS VALIKOIMA VÄLINEITÄ ENSIHOITOON JA PELASTAMISEEN. P. Fire Dos -järjestelmien asennus Bronto Skylift Oy:n valtuuttama huolto Mobile Lift Oy Piilipuunkatu 11, 21200 RAISIO Tel. Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet Hälytysja viestintälaitteet Kilvet Hälytysja viestintälaitteet Henkilökohtaiset suojaimet ja varusteet www.suomenpelastuskeskus.fi Turvakilpiä. 08-442 131 Uusi kuvasto hintoineen. vuositarkastukset . ja ajoneuvoradiot, dataradiot, gatewayt ja toistimet • Savox?puhelaitteet • PROCOM suotimet ja antennit • Panorama?antennit • ICOM savusukellusradiot • MICROBUS?PC VIRVE?datalla Tuotteitamme käyttävät jo suurimmat pelastuslaitokset OY INSALKO AB Niittyläntie 5 puh. (03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.fi Paloja pelastusautot Koulutustarvikkeet Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio | www.peltaco.com Tammivilkut * PREMIER HAZARD -> maahantuonti * LED paneelit, ruuhkavilkut & majakat * Valomastot ja LED työvalot * Äänilaitteet ja kaiuttimet * Laaja mallivalikoima * Myynti, huolto, asennus ja maahantuonti Virusmäentie 47 puh. Tämä ilmoitus 10 Pelastustiedossa maksaisi vain 480 € + alv. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. 0400 520596 20300 Turku tapio.tammi@co.inet.. Varaa ilmoituspaikkasi numerosta 044 728 0401. perusteelliset tarkastukset . 010 3878 877 | 040 7624 560 www.mobilelift.fi Suoritamme nostolava-autojen
arvio 4.1 Koulutuksen suunnittelu ja organisointi Paloja pelastusturvallisuuden 5.1 Tavoitteet ja ohjeistus 4.2 Koulutuksen riittävyys sekä varautumisen 5.2 Riskienhallintajärjestelmä ja TURVALLISUUSTASO 0,0 0,0 0,0 kokonaisvaltaisuus 5.3 Riskien tunnistaminen 5.4 Toteutus ja vaikuttavuus Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 23 kohdan profilointi Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Viestintä Johdon tahto Itsearvio Vir.om. ELOKUUTA ”Pelastusalan avauduttava, ei käperryttävä” s. Mira johti taas Anjalan VPK:n Jehu-mestariksi s. 8 – pakkanen iso haaste sammutustöille Sammuttimien myynti ja huolto Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh. . PELASTUSTIETO 2/2011 ILMESTYY 10. TURVALLISUUSMESSUJEN ERIKOISNUMERO ILMESTYY 31. arvio Tulokset ja vaikutukset Johdon tahto Itsearvio Vir.om. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. / . Soita ja tilaa numerosta (09) 2293 3811. 20 1/ 20 11 10.2. KLIKKAA liitin kiinni ! » CLICKMATE ™ TW154 Pelastustarvikkeet. arvio Vaatimusten täyttyminen Johdon tahto Itsearvio Vir.om. 16 Raskaat pelastustehtävät tehdään öisin s. pajunen@pajunen.fi • www.pajunen.fi Palokunnan virkapuvut A UTC Fire & Security Company • Huolto • Koulutus • Käsisammuttimet • Palovaroittimet • Palopostit • Sammutusjärjestelmät www.kidde.fi Tiilenpolttajankuja 6, PL 45, 01721 Vantaa Kidde Finland Oy Puh. Soita ja sovi tapaaminen. 26 Rakenteet pettivät tavaratalopalossa s. Rasvakeittimestä sitkeä kattopalo s. Missä se taas on...?!. ”Pelastusalan avauduttava, Mira johti taas Anjalan VPK:n ”Sopimuspalomiesten palkkio ei saa olla työttömyysturvasta pois” s. 4/2011 63 PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. Pelastustarvikkeet www.pelastustieto.fi Väestönsuojat ja vss-varusteet Rullapaloverhot PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. arvio 6.1 Turvallisuusviestinnän toteutus 7.1 Turvallisuuteen liittyvät lakisääteiset 8.1 Seuranta ja mittaaminen 6.2 Turvallisuusviestintä vaatimukset ja muut vaikuttavat ohjeet 8.2 Analysointi ja parantaminen erityistilanteissa Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keski-Uusimaa kehitti oman TUTORinsa s. arvio Kiinteistöja turvallisuustekniikka Johdon tahto Itsearvio Vir.om. arvio Toiminnalliset riskit Johdon tahto Itsearvio Vir.om. Nyt löytyy! Pelastustiedon säilytyskansioon mahtuvat koko vuoden tuhdit lehdet. (09) 615 8701 Fax (09) 6158 7285 UUTUUS Prestolta Harjoitussammutin koulutuskäyttöön • Presto® jauhe-, vaahto-, rasvapaloja hiilidioksidisammuttimet • Alkusammutuskaluston myynti ja huolto • Opasteet ja kohdemerkit • Palo-, häkäja kaasuvaroittimet • Tulityö-, kattotulityöja työturvallisuuskurssit. MAALISKUUTA TEEMALLA HÄLYTYSAJONEUVOT JA KALUSTO Vuoden palomies lähtee Geneveen s. Hallinnollinen johtaminen Johdon tahto Itsearvio Vir.om. Hinta vain 10 € alveineen + postimaksu. mukaan. Presto Paloturvallisuus Oy Teerisuonkuja 7, 00700 Helsinki puh 010 3877 200 www.presto.fi AWG jakoliittimet suihkuputket vaahtokalusto Bioversal ympäristötuotteet Chiba sammutuskäsineet Delta Fire automaattisuihkuputket Eschbach paloletkut Hughes dekontaminaatiosuihkut ISG lämpökamerat Sthamer vaahtonesteet Firedos vaahdonsekoittajat PALOKALUSTON LAATUMERKIT Teknosafe Teknosafe Oy Sauramonkuja 1, 55800 IMATRA | Puh. (02) 572 1082, 050 598 1057 Helsingin toimipiste: Pohjoinen Rautatiekatu 29 Avoinna sop. arvio 1.1 Suunnittelu ja ohjaus 2.1 Toimintamallit 3.1 Tekniset järjestelmät 1.2 Johdon tietoisuus 2.2 Lakisääteiset asiakirjat ja -suunnitelmat 3.2 Pelastustoiminnan edellytykset 1.3 Seuranta ja valvonta 2.3 Koulutusrekisteri ja -suunnitelma 3.3 Varautuminen 1.4 Resurssit ja turvallisuusorganisaatio 3.4 Ulkoistetut toiminnot 1.5 Yhteistyö sidosryhmien kanssa Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Koulutus Johdon tahto Itsearvio Vir.om. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. 05 680 7700 Fax 05 680 7750 | info@teknosafe.fi | www.teknosafe.fi Ylä-Satakunnantie 20, 39930 Karvia Puh: 040-540 2333 / 040-419 5221 www.konto.fi Öljynimeytyshuopatuotteet pintaturpeesta Imukyky 15-20 krt. arvio Dokumentaatio Johdon tahto Itsearvio Vir.om. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Palopumput Palokunta-asut -PALOPUMPUT Autoilijankatu 8 Puh. arvio Johdon tahto Itsearvio Vir.om. kuivapaino Kelluva ja helppo käsitellä Kotimainen uutuus www.weh.com Edustus Suomessa: www.colly.. (02) 2162 112 20780 KAARINA Fax (02) 4692 115 www.veikkonummela.fi esteri@veikkonummela.fi Pajunen Oy, PL 141, 38700 Kankaanpää Puh
– Tulevaisuudessa palonilmaisu kehittyy entistä enemmän kohti IT-maailmaa. Kolmihenkisten joukkueiden osaaminen arvioitiin tietokokeessa ja tehtäväradalla. Kampanja käytiin tänä vuonna 15. Yhdellä rastilla TV syttyi tuleen. Ensimmäiset järjestelmät ainoastaan välittivät ihmisten havainnot palolaitokselle. Kuva: Ville Määttä, Pelastusopisto, AMK N9. Koululaiset antoivat muun muassa ensiapua lattialle tuupertuneelle mummolle ja auttoivat onnettomuudessa, jossa auto oli suistunut tieltä. 64 4/2011 J okirannan koulun joukkue Ylivieskasta Jokilaaksoista voitti koululaisten valtakunnallisen pelastusaitokilpailun loppuottelun. Ilmaisimet käyttivät lennätintekniikkaa, joilla palosta ilmoitettiin paloasemalle. Tehtävissä tuli hallita arjen turvataidot ja osata toimia oikein hätätilanteissa. Siemens kehitti ensimmäiset palohälytysjärjestelmät 160 vuotta sitten. – Palohälytysjärjestelmien perusajatus on edelleen sama kuin 160 vuotta sitten, eli välittää tieto alkavasta palosta eteenpäin ja käynnistää pelastustoimet mahdollisimman nopeasti. Sähköiset palohälytysjärjestelmät täyttävät 160 vuotta. Turvataitoja opiskeli yli 39000 kahdeksasluokkalaista (68 % kaikista). Tänä päivänä hälytys saadaan yhä varhaisemmin, kun automaattinen palonilmaisu perustuu savuun. Vuonna 1910 Siemens toteutti ensimmäisen sammutusjärjestelmän. Kampanja palkittiin vuoden 2011 Opetusalan turvallisuuspalkinnolla laajasta turvallisuuskasvatustyöstä. Maailman ensimmäiset palolennättimet otettiin käyttöön Berliinin poliisiasemalla. Suomessa Siemens asensi maan ensimmäisen palohälytysjärjestelmän Kiselefin taloon Helsingissä 1913. Kahdeksasluokkalaiset kilpailivat Nou Hätä! -loppuottelussa Pelastusopistolla Kuopiossa. Paloturvallisuus perustuu yhä palon havaitsemiseen jo ennen liekkejä. Voittajajoukkueessa kilpailivat Outi Katainen, Venla Autio ja Katariina Heikkilä. Helkamo kertoo, että jatkossa paloilmaisinjärjestelmät liittyvät entistä lähemmin myös muihin turvaratkaisuihin sekä kiinteistöautomaatioon. Myös kodin turvallisuus joutui tarkkaan syyniin. Lisäksi nykyaikaiset älykkäät ja ohjelmoitavat ilmaisimet voidaan ohjelmoida niiden sijaintipaikassa vallitsevien olosuhteiden mukaan, jonka voidaan vähentää erheellisiä hälytyksiä, Helkamo kertoo. Ensimmäiset ilmaisimet havaitsivat palon lämmöstä. Tämä mahdollisti huomattavasti aiempaa nopeamman hälytyksen ja paransi paloturvallisuutta. Palon sattuessa esimerkiksi hissit pysäytetään ja sammutusjärjestelmä aktivoidaan tarvittaessa, kertoo Siemensin paloturvaratkaisuja tarjoavan yksikön toimialajohtaja Matti Helkamo. Nykyään järjestelmiin kytketyt ilmaisimet havaitsevat palon automaattisesti. kertaa. Vuonna 1941 sveitsiläinen tiedemies ja Cerberus-yhtiön perustaja Ernst Meili kehitti ionisaatiosavuilmaisimet, jotka reagoivat savuun ja takasivat nopean palonilmaisun. Paloilmoituskeskukset alkavat olla tietokoneita siinä missä muutkin. S ähköiset palohälytysjärjestelmät viettävät 160-vuotissyntymäpäiviään. Lisäksi ilmaisimien älykkyys ja sitä kautta ilmaisunopeus sekä -luotettavuus kehittyvät entisestään. Ne olivat maailman ensimmäiset sähköiset savuilmaisimet. Nou Hätä-kilpailuun osallistui tänä vuonJokirannan koulu Ylivieskasta Nou Hätä! -mestariksi na 460 koulua. Toiseksi selviytyi Karhuvuoren koulu Kotkasta, ja pronssille sijoittui Pohjanlinnan koulu Kankaanpäästä. Pelastustaiturit palkittiin myös henkilökohtaisesti. Finaalissa kilpailivat 22 karsintojen kautta valittua 8.luokkalaisten joukkuetta, yksi Suomen jokaiselta pelastuslaitoksen alueelta. Joukkueen piti sammuttaa se ja auttaa samalla asukasta, jonka vaatteisiin liekit olivat jo tarttuneet. Turvallisuus lisääntyy, kun paloturvajärjestelmä on yhdistetty muuhun kiinteistötekniikkaan. Kaupunkien paloturvallisuus parani huomattavasti, kun ensimmäinen sähköinen palohälytysjärjestelmä – palolennätin – keksittiin vuonna 1851. Suurin osa paloista on kyteviä ja jos ilmaisin reagoi savuun, tilanteeseen puuttumisessa voitetaan tunteja verrattuna siihen, että reagoidaan liekkeihin. Kuvassa voittajat eli Jokirannan koulun joukkue. Nou Hätä! -mestaruuden merkiksi Jokirannan koulu sai vuodeksi haltuunsa upean palomiehen kypärän ja Tapiola-ryhmän lahjoittaman 2000 euron Pelastustaitopalkinnon. Ensimmäinen savuilmaisin oli tärkeä kehitysaskel. Myös järjestelmien koko ja verkotettavuus lisääntyy
Seminaari on suunnattu kuntien ja aluehallinnon varautumisesta sekä pelastustoimen valmiussuunnittelusta vastaaville viranomaisille, elinkeinoelämän ja järjestöjen edustajille sekä tutkimus ja oppilaitoksille. Voitte lähettää lyhyen tekstin mieluiten erilliseen tiedostoon (rtf tai doc) tai suoraan viestiin kirjoitettuna sekä siihen liittyvän kuvan omana tiedostonaan esim. SPEK tekee parhaansa, jotta palokuntien kokonaismäärä ei alene esimerkiksi väestön ikääntymisen tai ikäluokkien pienentymisen vuoksi. Syrjäseuduilla luku on jopa 87 %. Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puh. Kilpailupäivä on lauantai 18.6. Yhteistyössä mukana SPEK. Lisätietoja: www.varautumiskoulutus.fi Varautumisen seminaari.indd 1 5/6/2011 12:39:01 PM Koulutusta Yhteistyössä mukana KUOPIO, VÄINÖLÄNNIEMI 17.-19.6.2011 Järjestää: Pohjois-Savon pelastuslaitos ja Pohjois-Savon Pelastusalan liitto Lisätietoja: www.ctif.fi CTIF-kilpailut järjestetään Kuopiossa Väinölänniemellä 17–19.6. Helsingin kaupunki toimii savuton työpaikka -periaatteen mukaisesti. Järjestäjinä toimivat Pohjois-Savon pelastuslaitos ja Pohjois-Savon Pelastusalan liitto. ja samalla 10-vuotismuistellaan kansainvälisiä Kuopion kilpailuja. Palokuntien hälytysosastojen vapaaehtoiselle ja sopimushenkilöstölle järjestetään monipuolista koulutusta. Vapaaehtoispalokunnat osallistuivat vuonna 2009 puoleen maamme kiireellisistä pelastustehtävistä. www.ctif.fi. fi Haemme poikkeusoloihin varautumiseen perehtynyttä Väestönsuojelusuunnittelijaa vakituiseen työsuhteeseen Katso lisätietoa tehtävästä ja kelpoisuusehdoista osoitteessa www.helsinkirekry.fi -> Avoimet työpaikat. Seminaarin teemana on yhteiskunnan haavoittuvuus ja häiriötilanteiden hallinta. Palokuntien jäsenmäärän kasvamista tuetaan myös SPEKIn valtuuston hyväksymällä seuraavalla viisivuotiskaudella 2012–2016. – Odotamme, että tuleva hallitus sitoutuu etsimään uusia keinoja pelastusalan vapaaehtoisjärjestelmän tukemiseksi ja kehittämiseksi, hän sanoo. Tule kuuntelemaan ja keskustelemaan valtakunnallisille opintopäiville Tampereelle 19.-20.10.2011. Tämä ilmenee Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön teettämästä tutkimuksesta. Etäopiskelumahdollisuudet lisääntyvät, ja koulutusjärjestelmää kehitetään onnettomuuksien ehkäisyn, erityistilanteiden, suuronnettomuusuhkien ja poikkeusolojen vaatimusten mukaisesti. VPK:t osallistuvat puoleen kiireellisistä pelastustehtävistä. jpg-muodossa tai perinteisenä paperikuvana. Keinoina ovat palokuntien kokonaismäärän vähenemisen ehkäiseminen, palokuntalaisten määrän kasvattaminen sekä osaamisen kehittäminen. – Kotkan kokouksen asialistalla on muun muassa kysymykset, mihin tarvitaan pelastusalan vapaaehtoistoimintaa ja miten huolehditaan vapaaehtoisten motivaatiosta, SPEKin palokuntajohtaja Petri Jaatinen kertoo ja korostaa samaan hengenvetoon, että vapaaehtoispalokunnat osallistuivat vuonna 2009 puoleen maamme kiireellisistä pelastustehtävistä. Muista liittää mukaan yhteystietosi! Julkaise veloituksetta! Avoimia virkoja & toimia w w w .h el si n ki re kr y. Koulutusjärjestelmän kehittämisessä otetaan huomioon myös valtakunnallisten ja alueellisten uhkien arviointi, riskianalyysit ja palvelutasopäätökset. Työavain 27-13-11 ohjaa suoraan ilmoitukseen. Aineiston voi meilata: toimitus@pelastustieto.fi tai postittaa: Pelastustieto, Toimitus, Pasilankatu 8, 00240 Helsinki. SPEK haluaa varmistaa vapaaehtoispalokuntien toimintaedellytykset tulevaisuudessakin. 09 4761 1300, Faksi 09 4761 1400 www.spek.fi Onko yhteiskunnan varautumisessa häiriötilanteen mentävä aukko. – Hallituksen tuki on erittäin tärkeä pelastusalan vapaaehtoisja järjestötoiminnalle, painottaa SPEKin valtuuston puheenjohtaja, pelastusjohtaja Pekka Vänskä. SPEK on esittänyt myös hallitusohjelmatavoitteissaan, että tuleva hallitus turvaa pelastusalan vapaaehtoisja järjestötoiminnan tulevaisuuden. Palokuntalaishenkeä nostatetaan ja tuetaan erilaisissa sisäisissä tapahtumissa, kuten syyskuussa Kotkassa XXVI yleisessä palokuntalaiskokouksessa. Tapahtuma saa rahoitusta Palosuojelurahastosta. 4/2011 65 Pelastustieto julkaisee veloituksetta nimitysuutisia, tietoja eläkkeelle siirtyneistä ja muistokirjoituksia sekä lähinnä tasavuosia täyttävien syntymäpäivätietoja
Neliväri 1/1 1900 2300 2/3 1270 1530 1/2 950 1150 1/3 635 760 1/4 475 575 1/6 320 385 1/8 240 280 1/12 160 195 II/III kansi 2500 IV kansi 2600 Aukeaman ilmoitukset sopimuksen mukaan. Timo Kietäväinen: Valtio tukee heikosti lakisääteistä tehtävää s. 7 22.9. Mistä aiheista haluaisit lukea lehdestä lisää. 28.10. 3.11. KESÄKUUTA Vanhukset evakuoitiin saunapalon alta Joutsenossa s. Tapahtumakalenteri 2012 Pankit: Nordea 205818 -11830 • IBAN: FI89 2058 1800 0118 30 • BIC/SWIFT: NDEAFIHH Sampo Pankki 800019-1393075 • IBAN: FI13 8000 1901 3930 75 • BIC/SWIFT: DABAFIHH Kirjapaino: 2011 ISSN 1236-8369, Aikakauslehtien liiton jäsen PALOJA PELASTUSTIETO RY Vastaanottaja maksaa postimaksun Paloja pelastustieto ry/Pela Tunnus 5007562 00003 VASTAUSLÄHETYS Kirje LE HD EN Kiinnostavin juttu oli sivulla otsikolla Perustelut: Vähiten kiinnosti juttu sivulla otsikolla Perustelut: Näistä asioista haluaisin lukea lisää/terveisiä toimitukselle: Nimesi: Puh. 12 Itsestään sammuvat savukkeet vähensivät palokuolemia s. 3.6. Kehitä lehteä! Arvomme joka kuukausi palkintoja vastanneiden kesken! Voit osallistua myös osoitteessa www.pelastustieto.fi > PARAS JUTTU. Ensivaste ja sairaankuljetus 8 20.10. Osoite: Sähköposti: Olen lehden tilaaja PARAS JUTTU. 66 4/2011 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti 62. 8 4/ 20 11 19.5. 2.9. vuosikerta Julkaisija: Pasilankatu 8, 00240 Helsinki sähköpostit: etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi Toiminnanjohtaja Veijo Pursiainen Puh. 8.9. Ilmestymisajat 2011 N:o Ilmestyy Varauspvm Valmis aineisto Teema 5 23.6. 11.8. PARAS JUTTU. PELASTUSTIE TO 5/2011 ILMESTYY 23. 34 Johdoton on hetkessä selvitetty s. Lisätöistä aiheutuvista kustannuksista veloitetaan työmäärän mukaan. 5.8. 044 728 0400 tilaukset@pelastustieto.fi Ilmoitushinnat 2011 Koko (sivua) Mustav. 9 17.11. 6.10. 20 Mikä oli mielestäsi Pelastustieto 4/2011:n kiinnostavin sekä vähiten kiinnostava juttu ja miksi. 050 5123 369 Ilmoitusmyynti ja tilaukset Minna Kamotskin Puh. Pelastustieto 3/2011:n kiinnostavimmaksi äänestettiin sivulta 58 alkanut Teija Mankkisen juttu ”Palomiehen ammatti työnä ja elämäntapana” . 25.11. 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaushinnat 2011 Vuositilaus 56 €/vsk , kestotilaus 50 €/vsk Kirjanpito ja tilaajapalvelu Sinikka Toivonen Puh. Työpaikkailmoitukset 2,00 €/pmm (mustavalk.) Sekalaiset 2,40 €/pmm (mustavalk.) Ilmoitushintoi hin lisätään alv. 30.9. Onnetar suosi arvonnassa Jaakko Aaltosta Hyvinkäältä. Onnea voittajalle! 441 428 PAINOTUOTE AMMATTIJA JÄRJESTÖLEHDET PEFC/02-31-162. Pelastuskalusto ja -varusteet 10 15.12. 1.12. 66 8/2010 Edellä mainitut hinnat edellyttävät painovalmiin aineiston mieluiten PDFmuodossa (PDF-versio 1.4, värit CMYK Coated FOGRA39). 9.6. 23 %. 6 25.8
Koulutustarjonta on nähtävillä Pelastusopiston www-sivuilla www.pelastusopisto.fi Ilmoittautumiset kursseille on suositeltavaa tehdä siten, että hakija täyttää ja lähettää kurssikuvauksen yhteydessä olevan sähköisen ilmoittautumislomakkeen. 071 875 0201. Koulutusta Nro Kurssi Aika Kurssimaksu Haku päättyy Ammatillinen täydennyskoulutus 20020 Puomitikkaan kuljettajakurssi 15.–19.8.2011 485 € 15.6.2011 20134 Raskaan kaluston liikenneonnettomuuskurssi 17.–18.8.2011 220 € 29.7.2011 20290 Väestönsuojan tarkastajan kurssi 23.–25.8.2011 350 € 5.8.2011 20032 Hengityssuojainten huoltajakurssi Dräger 23.–25.8.2011 260 € 29.7.2011 20028 Johtaminen vaarallisten aineiden onnettomuuksissa 30.8.–1.9.2011 390 € 5.8.2011 20008 Palontutkinnan peruskurssi 5.–8.9.2011 520 € 19.8.2011 20024 Palomiesten ja ylipalomiesten pelastustoim. johtamisen tk 12.–16.9.2011 650 € 26.8.2011 20004 Rakenteellinen paloturvallisuus 13.–15.9.2011 390 € 19.8.2011 20376 Sairaalan turvallisuuspäällikön peruskurssi 1. Kurssien opetuksen sisällöstä antavat tietoja kurssien johtajat, jotka on nimetty yhteystietoineen kurssikuvauksien yhteydessä, puh. 071 875 0201 (vaihde) www.pelastusopisto.fi > Palontorjunta-Brandvärnja Pelastustieto-lehden sähköinen arkisto vie lehden lukijat aikamatkalle merkittäviin onnettomuuksiin ja tapahtumiin vuosikymmenien varrelta. Arkistojutut Sukella historiaan!. seuraavat koulutustilaisuudet: Kurssimaksu sisältää opetuksen, oppimateriaalin ja lounaan kurssipäivinä. jakso 27.–29.9.2011 300 € 26.8.2011 2. Pelastusopisto PL 1122 (Hulkontie 83), 70821 KUOPIO Puh. jakso 25.–26.10.2011 20356 Hengityssuojainten huoltajakurssi Scott 27.–28.9.2011 200 € 2.9.2011 20034 Korkealla työskentelyn kouluttajakurssi 29.8.–2.9.2011 450/680 € 5.8.2011 20360 Korkealla työskentelyn jatkokurssi 27.–29.9.2011 285 € 2.9.2011 Järjestämme alkusyksyllä 2011 mm. Linkit juttuihin löytyvät myös Pelastustiedon Facebook-sivulta. Klikkaa ja ”tykkää”! > Jos sinulla on mielessä joku vanha aihe, josta haluaisit lukea, meilaa meille osoitteeseen toimitus@pelastustieto.fi. Juttuja lisätään koko ajan, joten surfaa vaikka joka päivä osoitteeseen www.pelastustieto.fi > arkisto > lehtiarkisto
Dräger.. DRÄGER SUOMI OY | PUH. Teknologiaa elämän puolesta. 24 10 Luottamusta tositoimiin. Uuden sukupolven laitteet paloalan ammattilaisille vaativiin olosuhteisiin. 0207 119 600 | WWW.DRAEGER.FI Dräger. Paineilmahengityslaitteet Dräger PSS 5000/7000 ja lämpökamerat Dräger UCF 6000/7000