KESÄKUUTA Kalustorahan menetys puraisee pelastuslaitoksia s. 14 Varallaolo syö miestä ja verottaa työhyvinvointia s. 12 Etanolipolttoaine on uusi haaste palokunnille s. PELASTUSTIETO 5/2012 ILMESTYY 21. 27 Finn Rescue raskaaseen sarjaan s.8 4 2012 24 .5 .
Tehkäämme TöiTä kevyempi. yksinkerTaisempi. ensivasTe. w w w. Luotettava, kestävä ja helppokäyttöinen Eagle Attack yksi kevyimmistä lämpökameroista. sCoT T sa Fe T Y.Co M. Kameran korkea resoluutio tarjoaa käyttäjille loistavan kuvanlaadun ja käytettävyyden, jota ei ole tavallisesti saatavissa pienissä kameroissa. Tulipalo. pelasTus. Scott Safetyn Eagle Attack on kevyt taktinen lämpökamera. pienikokoisempi
Myös meillä kannattaisi etukäteen huomioida ja varmistaa kansallinen valmius rauniopelastustehtäviin. Kriisinhallintakeskus valitsee operaatioihin lähtijät ja solmii heidän kanssaan työsopimuksen tehtävän ajaksi. vuosikerta TOIMITUS: Esa Aalto päätoimittaja 050 5620 735 Kimmo Kaisto toimittaja, taitto & ulkoasu 044 728 0402 ILMOITUSMYYNTI JA TILAUKSET: Minna Kamotskin 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi KIRJANPITO JA TILAAJAPALVELU: Sinikka Toivonen 044 728 0400 tilaukset@pelastustieto.fi JULKAISIJA: Paloja pelastustieto ry. Pasilankatu 8, 00240 Helsinki Veijo Pursiainen kehittämispäällikkö 050 5123 369 INTERNET: www.pelastustieto.fi etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi KIRJAPAINO: Forssa Print 2012 ISSN 1236-8639 Aikakauslehtien liiton jäsen KANSI: Suomen kansainvälinen pelastusmuodostelma Finn Rescue (FRF) sai näyttää osaamisensa Lohjan Kalkkipetterin teollisuusalueella huhtikuun puolivälissä. Finn Rescue palvelee myös kotimaata Suomen kansainvälinen pelastusmuodostelma Finn Rescue esitteli Lohjalla taitojaan kansainväliselle arviointiryhmälle ja suomalaiset saivat hyväksynnän raskaaksi muodostelmaksi. Finn Rescue, aikaisemmin FRF perustettiin vuonna 1993, ja se koostui alun perin Helsingin, Länsi-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Tampereen aluepelastuslaitosten vapaaehtoisesta pelastushenkilökunnasta. Hyvä käytös on hyväksi myös liikenteessä.. 27 Finn Rescue raskaaseen sarjaan s.8 4 2012 24 .5 . Hakeutuminen toimintaan oli pääsääntöisesti mahdollista vain näiden pelastuslaitosten henkilöstölle. Kansainvälinen pelastustoiminta on kehittynyt Suomessa suurin harppauksin. Eteen voi tulla tilanne, jolloin sellaista taitoa tarvitaan. Kuva: Eeva Vänskä. PÄÄKIRJOITUS esa.aalto@pelastustieto.fi 4 /2 01 2 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti, 63. Esimerkiksi rauniopelastamiseen liittyvään asiantuntemukseen voidaan joutua turvautumaan kotimaassakin. Toimintaan halukkaat voivat hakea tehtäviin Kriisinhallintakeskukselta, josta heitä kutsutaan koulutukseen ja sen jälkeen hälytysmuodostelmaan. Kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden johtosäännön. Ilman poliittista ohjausta. 12 Etanolipolttoaine on uusi haaste palokunnille s. 14 Varallaolo syö miestä ja verottaa työhyvinvointia s. Saman haasteen voisivat ottaa vastaan myös muut maamme palomiehet. Helsinkiin aletaan hakea kesäkuussa uutta pelastuskomentajaa, uusituin kelpoisuusvaatimuksin. Kansainvälisiin tehtäviin hakeudutaan yhä useammin ja niistä ollaan kiinnostuneita. Toivottavasti hakijajoukosta tulee suuri ja valintaprosessi sujuu hyvin. P.S. KESÄKUUTA Kalustorahan menetys puraisee pelastuslaitoksia s. P.S. Eikä haasteen vastaanottaminen ole kiellettyä keneltäkään. Tähän herättiin viime vuonna myös Norjassa pommi-iskun jälkeen ja nyt siellä mietitään kansallisia valmiuksia rauniopelastustilanteissa. Kuopiossa palomiehet ottivat haasteen vastaan ja lupaavat antaa suojatiellä jalankulkijalle tietä elleivät ole hälytysajossa. Vuodesta 2010 alkaen osallistuminen on ollut mahdollista kaikille pelastustoiminnan eri alojen ammattilaisille ja asiantuntijoille. PELASTUSTIETO 5/2012 ILMESTYY 21. Vaativammalle tasolle nouseminen tarkoittaa sitä, että Finn Rescuen muodostelmat voivat tästä lähtien toimia tarvittaessa joka hetki kahdessa paikassa yhtä aikaa
Pitäisikö pelastuslaitoksia olla yhtä paljon. s. Koulun ja harrastuksen yhdistäminenkin on sujunut ongelmitta. kuukauden kasvo tässä numerossa PELASTUSTIE TO 5/2012 ILMESTYY 21. Uudenlaisen materiaalin palopuku herätti kiinnostusta ja kokemukset siitä ovat olleet voittopuolisesti myönteiset. koulutus Pelastusopistossa on käynnissä pitkästä aikaa ruotsinkielinen pelastajakurssi. 30 Arjen sankari -tittelillä tänä vuonna palkittu määrätietoinen VPK:lainen Aapo Huttunen on löytänyt intohimonsa jo nuorena. 32. – Kun pelastetaan ihmisiä ja omaisuutta, se on jotenkin todella lähellä sydäntä! s. s. 14 Varallaolo syö miestä ja verottaa työhyvinvointia s. s. 71 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että ei tarvitse olla. 40 väestönsuojelu Vaikka pommikoneiden uhka taivaanrannalla on hiipunut, väestönsuojelun alan vapaaehtoistyötä tarvitaan edelleen. Helsingin pelastuslaitoksella tehtiin parisen vuotta sitten palopukujen täydennystilausta, jolloin päädyttiin tilaamaan 130 kappaletta PBImateriaalista valmistettuja palopukuja. ”. Juuri 50 vuotta täyttänyt Turun Seudun Väestönsuojeluyhdistys muutti toimintaansa vastaamaan uusia haasteita. KESÄKUUTA Kalustorahan menetys puraisee pelastuslaitoksia s. Klikkaa www. 24 SIVU 51 Opinnäytteitä Pelastusopistosta 4 /2 01 2 24.5.2012 8 Finn Rescue YK:n vaativampaan luokkaan Eeva Vänskä 11 Suunnittelun tukena on nyt uusi ohje 12 Varallaolo syö miestä ja perhettä 14 Kalustorahan leikkaus puraisee 27 Etanolipolttoaine uusi haaste palokunnille 34 Anjalan VPK voitti Veikon Maljan Saku Rouvali 36 Pelastusopisto juhlii 20:tä vuotta 38 40-vuotias SPLY esittäytyy 42 Venäjän metsäpalot Timo Hellenberg 44 Vuoden ensihoitaja on Matti Purhonen 46 New Yorkin palolaitoksen harjoituskeskus 48 FDIC-messut Indianapolisissa 60 Kuusapila – veteraanin kollektiivinen ääni Juhani Katajamäki VAKIOT 29 Vieraanamme: Olli-Pekka Ojanen 54 Mirafoni: Mira Leinonen 56 Ulkomailta: Risto Lautkaski 58 Keskustelua: Asta Tenhunen 59 Keskustelua: Jouko Sillanpää teema nettigallup Kysyimme nettigallupissa ”Hätäkeskuksia on kohta kuusi. pelastustieto.fi ja anna äänesi seuraavassa nettigallupissa! Ehdota mistä aiheesta haluaisit tulevan gallupin. 12 Etanolipolttoaine on uusi haaste palokunnille s. Opiskelemassa on 18 pelastajaksi valmistuvaa oppilasta. 27 Finn Rescue raskaaseen sarjaan s.8 4 2012 24 .5 . Ruotsinkielisen pelastajakoulutuksen oppilaat ovat alkuvuoden aikana harjoitelleet myös Pelastusopiston erinomaisella harjoitusalueella Kuopiossa
irtotavaraa miesten joukkoon. kuluttua silta sortui ja kaupunginpuo leinen jänne putosi jäälle. 30 loukkaantui. Onnettomuuden uhrien pelastustyön aikana sammu tustyö jatkui mm. Kun auton säiliö vesi oli loppunut, oli sen ruisku nopeasti siirretty jäälle, ja suihkumiesten työ saattoi näin jatkua sekä Etualalla näkyy mantereelle johtava jäätie, joka oli suljettu liikennepukeilla ajoneuvoliikenteestä (vasen kuva). N. Tä hän myönteiseen kehitykseen ja lehtien lopulliseen yhtymi seen oli varmaankin osaltaan vaikuttanut myös ”Palontor junta–Brandvärn” lehden erit täin menestyk sellinen ilmesty minen vuosi vuodelta kasva neine tilaajamäärineen ja sen palontor juntapiireissä saama varaukseton vastaanotto. Kolme vuot ta myöhemmin ”Palontorjun ta” ja ”Palomies” yhtyivät ja samalla myöskin Palosuojelun edistämissäätiö sekä Suomen Paloinsinööriyhdistys ja Suo men Kunnantyöntekijäin Liitto liittyivät Pa lontorjuntalehden julkaisijajärjestöihin. Lehtien lopullinen yhty minen oli samalla osoitus sii tä, että maassamme oli palon torjunnan alalla päästy muis sakin kuin vain yhteistä leh teä koskevissa kysymyk sissä merkittävään ja ilahdutta vaan yksimielisyyteen ja so vinnolliseen mielialaan. Saakoon lehtemme edelleenkin menestyk sellisesti täyttää tarpeellisen ja hyödyl lisen tehtävänsä. Oikealla: sammutustoimen piteet alkavat vaikuttaa. savumeren itäpuolella toimiva yksikkö jatkoi työtään ilman taukoa, vaikka myöskin keskimmäisellä toistasataa metriä pitkällä kaarella oli ensimmäisen jännevälin putoaminen tuntunut niin voimakkaana, että sillalla seisova auto oli pon nahdellut kolmisenkymmentä senttiä koholle kaikilla pyörillään! Yksikön johtaja, VPK:n päällikkö, oli tällöin nopeasti alkanut vetää autoa taaksepäin sel vittäen samalla lisäletkua suihkumiehille. Siten on vuoden 1953 alusta lähtien maas samme ilmestynyt yksi ai noa paloalan ammattilehti. Usealla taholla oli jo ennen sitä herännyt ajatus maamme paloalan lehtien yhdistämises tä, jotta saataisiin aikaan yksi sisällöltään monipuo linen, laa jalle leviävä paloalan ammatti lehti. Auton vierellä olleet palokuntalaiset lienevät harkinneet nopeimmaksi letkun jatkamistavaksi ajaa säiliövetensä turvin sammuttavaa autoa N:o 3 eteen päin paikalla olleiden miesten vetäessä ja oikaistessa auton liikkuessa jälkeenjäävää letkua. Useimpien onnistui tavalla tai toisella väistää autoa, mutta yksi miehistä jäi sen alle hänen jo tiettävästi auton etu puskurista saamansa otteen hellitessä. varapäällikön joh dolla kiitosta ansaitsevalla tavalla. Hetken näyttikin sam mutustyö edistyvän hyvin, kunnes voitiin todeta tu len leviävän myös ajoradan alapuolella (joka oli noin 30 sm jalkakäytävälankutusta alempana). Tätä käskyä antaessaan saattoi palopäällikkö todeta, ettei jäällä oleva ruisku kovasta äänestä huolimatta vieläkään syöttänyt autolle vettä. Sen jälkeen hän oli menemässä penkan eteläpuolista rinnettä alas ottaakseen selvää missä vesi viipyi. Niittipoika N:o 4/1962 PALONTORJUNTA 179 kakäytävien lankutusta tarkoituksella estää tulen le viäminen Suensaarelle päin. Kullakin uhrilla oli pian auttajansa ja potilaiden kul jetus lähellä olevaan sairaalaan tapahtui kiitettävällä Järkyttävä onnettomuus on tapahtunut I Puun kyllästysaineiden palamisen aiheuttama kuumuus oli liikaa vahvojen teräspalkkienkin kantavuudelle. 8 min. kestäneen palon rasituksesta menettänyt jännityksensä ja pu donnut alas. Pian palokunta saikin palon ensin rajoitetuksi ja vihdoin kokonaan sammumaan. 100 numeroa ja lähes 5000 sivua ”Palontor juntaa” on näin ollen ilmesty nyt tähän mennessä sivutyönä, oman toimen ohessa. Sillan itäpäässä työskennellyt auto N:o 2 onnistui työssään VPK:n päällikön ja 1. Tiedonannot. uhrautuvas ti ja innostuksella vain sangen vaatimattomin korvauksin. Rientäessään maapenkalle hän lähetti ruiskulIe toisen konemiehen ja erään pa lokuntapojista hakemaan moottorisahaa sillan ajo radan avaamiseksi. Si ten voi daan lukijakunnan toivomusten mukai sesti ensi vuoden alus ta lukien lisätä myös leh temme numeroiden lukumäärä tähän astisesta kahdeksasta kymme neen numeroon vuodessa. Maapenkan reunalle seisomaan jäänyt yleisö la maantui ikäänkuin voimatta uskoa, että vahvojen te räskaarien kantama silta oli noin 8 min. päi vä valkeni Tornios sa kauniina ja au rinkoisena. Lehtemme lähti 12 ½ vuotta sitten taipaleelleen tyhjin kä sin. Nyt on lehden talous jo niin vakavoitu nut, että toimitus ja toimisto tehtävien vaatiessa yhä enem män aikaa on käynyt mahdolli seksi palkata lehdelle päävirkai nen toimitussihteeritalouden hoitaja, joka astuu toimeensa ensi syksystä alkaen. Syksyllä 1949 käytyjen neuvottelu jen tuloksena ”Pa lovartija” ja ”Brandvakten” se kä ”Paloviesti”, ”Suomen Nuo hoojain Lehti” ja Tiedonannot lakkasivat ilmestymästä ja yh tyivät vuoden 1950 alusta ”Pa lontorjunta–Brandvärn” nimi seksi lehdeksi, jota yhteisesti julkaisivat Suomen Palosuoje luyhdistys, Suomen Palopääl lystöliitto, Palokuntien Kes kusliitto ja Suomen Nuohooja mestarien Liitto. Lue koko Palontorjunta 4/1962:n juttu osoitteessa www.pelastustieto.fi > arkisto > lehtiarkisto > arkistojutut.. Auton päästyä juuri maapenkalta sillan kannelle, sortui silta muu tamaa hetkeä myöhemmin, pudoten 5-6 m alem pana olevalle jäälle auto ja sammutusmiehet muka naan. Sen julkaisijajärjestöjen ei ole koko aikana tarvinnut uhra ta lehden tukemiseen markkaa kaan. Si ten nyt jo 12500 kappaleen painokse na leviävän lehtemme vaikutus palontorjuntaolojem me, palon torjuntatahdon ja valmiuden edis tämiseen ja kehittämiseen sekä lehden arvo ja merkitys paloalan järjestöjen tiedotusvä lineenä ja maan palontorjujien yhdyssiteenä tulee en tisestään kasvamaan. Sairaalaan tuotuna palomies Kulju kuitenkin menehtyi saamiinsa vaikeisiin vammoihin. 4/2012 5 Huhtikuun 16. 1 sammuttaja kuoli, n. On näin ollen paikallaan muuta malla sanalla ja ajatuksella kos ketella tapausta. Hetkessä lamaannus muuttui kuumei seksi työskentelyksi loukkaantuneiden auttamiseksi. Päinvastoin lehti sai ja ja koi julkaisijajärjestöille näiden työtä varten kolmelta ensim mäiseltä ilmestymisvuodel taan melkoisista perustamiskustan nuksista huolimatta lähes mil joonan markan suu ruisen voi ton, johon erinomaiseen talou delliseen tulokseen vaikutti rat kaisevasti teollisuus ja liikelai tosten tuen ohella myös se, et tä kaikki lehden toimittami seen, taloudenhoitoon ja levittämi seen liittyvät toimitus ja kont torityöt hoi dettiin Palosuojelu keskuksessa o.t.o. Vielä vuonna 1949 ilmestyi maassamme neljä erillistä paloalan lehteä, nimit täin Suomen Palosuojeluyhdis tyksen julkaisema ”Palovarti ja” ruotsinkielisine ”Brandvak ten” painoksineen, Palosuoje lun edistämissäätiön julkaise ma ”Palomies”, Suomen Palo päällystöliiton ”Paloviesti”ja Suomen Nuohoojamestarien Liiton ”Suomen Nuohoojain Lehti” sekä lisäksi palokunta liiton jäsenilleen julkaisemat ns. Sammutusmiehen hengen vaatinut siltapalo Torniossa kuumensi sillalla olevassa ahjossa niit tejä, kiikuttaen niitä pihdeillä niittaajille... Kovapuhujalla paikalle kutsuttujen auttajien onnis tui ruiskumestarin johdolla saada loukkaantunut no peasti auton alta ja edelleen maapenkalla odottavaan ambulanssiin. Sen avaaminen käytettävissä olevin raivausvälinein ei ol lut mahdollista (syrjällään toisiinsa naulatut 1?" X 7" lankut). Tällä välin oli auto N:o 1 :n suih kuryhmä päässyt varsin reippaasti etenemään sam muttamaansa ajorataa itäänpäin ja pyytänyt lisää letkua. Pudotessaan 15 palokuntalaista ja 14 muuta (letkunvetäjät!) sammutustyöhön osallistunutta louk kaantui, ja kaiken lisäksi lähti pudonnut poikkirun koinen auto vyörymään muodostunutta alamäkeä kohti miehiä, lennättäen lavaltaan ruiskun, letkulaa tikoita ym. Palontorjunta – Brandvärn 50 vuotta sitten 100 numeroa ”Palontorjuntaa” Tämä nyt julkaistava lehtemme on järjestyksessään sadas. Havaittuaan yksinäisen kintaan pudon neen auton vierellä, kurkisti palopäällikkö auton alle ja näki kauhukseen miehen olevan puristuksessa au ton katkenneen rungon ja sillan kannen välissä. Autosta n:o 1 alettiin nyt nopeasti selvittää pääjohtoa sillan pohjoispuolelle jäälle. nopeudella. Tor nionjoen yli man tereelta Suensaa relle johta valla, 252 metriä pitkällä, uu simis ja levitys työn alai sena ole valla sillalla työs kenneltiin kiirei sesti silta kaarien ulkopuolelle raken nettavien jalkakäy tävien valmistumi seksi. Lehti on senkin jälkeen vuo sittain tuottanut voit toa, mut ta tämä ylijäämä on vuonna 1952 uusitun yhteistoiminta sopimuksen mukai sesti käy tetty lehden tason kohottami seen ja paloalan julkaisutoimin nan tukemi seen. Nämä muutokset merkitse vät uutta huomat tavaa edistys askelta yhteiselle lehdellem me ja samalla koko maamme palontorjuntatyölle
Vaikka palokuolemia on sattunut eniten pientaloissa, tänä vuonna palokuolemia on ollut suhteellisen paljon kerrostaloissa. fi > Tietoa Kelasta > Viestintä > Tapahtumat > Yhdessä työkyvyn tukena -koulutukset ja aineistot). Työterveyshuolto arvioi lausunnossa työntekijän jäljellä olevan työkyvyn sekä antaa selvityksen työntekijän mahdollisuuksista jatkaa työssään terveyttään vaarantamatta. Työntekijä toimittaa lausunnon itse kelalle. Työntekijä voi hakea itse kuntoutukseen aiemminkin ottamalla yhteyttä lääkäriin. Jo tässä vaiheessa voi työntekijä sopia työterveyshuollon kanssa tapaamisen, johon voidaan kutsua myös esimies. Tietenkin myös Sairausvakuutusja työterveyshuoltolakeihin muutos työntekijä itse voi olla yhteydessä työterveyshuoltoon. SPEK suosittelee myös palovaroittimien sijoittamista turvallisuuden kannalta keskeisiin paikkoihin: kaikkiin makuutiloihin, poistumisreittien varrelle ja olohuoneeseen. Työhön paluun tukitoimia voivat olla esimerkiksi • sairauspäiväraha • koulutus • työaikajärjestelyt esim. Tavoitteena on pidentää työuria tehostamalla toimenpiteitä, jotka vaikuttavat työkyvyn palautumiseen ja helpottavat työhön paluuta sairauspoissaolon jälkeen. Kahden sukupuoli ei ilmene mediatiedoista. Lausuntoa varten työnantaja, työntekijä ja työterveyshuolto yhteistyössä pohtivat toimia työhön paluun helpottamiseksi. Yhden ikä ei ilmennyt mediatiedoista. Käytännössä muutokset tarkoittavat sitä, että työnantajan on ilmoitettava työterveyshuoltoon viimeistään silloin, kun työntekijä on ollut sairauslomalla 30 päivän ajan. Kuntoutusmahdollisuuksien suunnitteluun on työterveyshuollon ohella mahdollista saada apua kelan työkykyneuvojilta. Sairauspäivärahaa on haettava 60 päivän kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta (ennen neljä kuukautta). Uuden johtosäännön mukaan operatiivisesta toiminnasta vastaava pelastusjohtaja vastaa sellaisesta johtamisesta, johon vaaditaan pelastuslaissa edellytetty kelpoisuus. Outi Ojala (vas.) Pekka Saarnion (vas.) kannattamana esitti asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi siten, että pelastuskomentajan kelpoisuusehtona säilytetään pelastusalan päällystövirkaan vaadittava tutkinto. 6 4/2012 H elsingin pelastuslaitoksen johtosääntöä muutetaan siten, että pelastuskomentajan kelpoisuusvaatimuksena on tulevaisuudessa ainoastaan ylempi korkeakoulututkinto. Viime vuonna tulipaloissa menehtyi poikkeuksellisen vähän ihmisiä. Tiedot perustuvat Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön mediaseurantaan. Tämän vuoden palokuolleista 19 on miehiä. Lain muutosten käytännön vaikutuksista lisätietoa myös TTL:n sivuilla sivuilla: www.ttl. Tänä vuonna palokuolemia on ollut seitsemän enemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Heistä 6 menehtyi huhtikuun aikana. Kela lähettää tästä muistutuskirjeen, kun sairauspäivärahaa on maksettu yli kaksi kuukautta. Tällaisissa tilanteissa pelastuskomentaja delegoi tehtävän siis alaiselleen. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö muistuttaa, että taloyhtiöt pitävät pelastussuunnitelmat ajan tasalla ja myös tiedottavat niiden sisällöstä asukkaille. Pelastuskomentajan virka julistetaan haettavaksi kesäkuussa. Kela järjestää työterveyshuolloille maksutonta koulutusta kesäkuussa (http://www.kela. Tällä pyritään siihen, että myös Kela saa tiedon pitkittyneestä sairauspoissaolosta ja pystyy riittävän aikaisessa vaiheessa aloittamaan kuntoutustoimenpiteet. Kaupunginvaltuusto päätti äänin 43–35 hyväksyä kaupunginhallituksen esityksen pelastuslaitoksen johtosäännön muuttamisesta. Työntekijän jäljellä oleva työkyky on arvioitava viimeistään silloin kun työntekijälle on myönnetty sairauspäivärahaa 90 arkipäivää. SPEKin mediaseurannan mukaan alkuvuoden aikana tulipaloissa menehtyneistä 14 on iältään 25–64-vuotiaita ja 11 yli 65-vuotiaita. osa-aikainen työ • työkokeilu • työkuormituksen vähentäminen • työtehtävien rajoittaminen tai muuttaminen • paremmat työvälineet tai apuvälineet • ergonomiset parannukset Jatkossa korostetaan työterveyshuollon koordinointivastuuta työkykyja kuntoutusasioissa. fi/90paivaa. Työterveyshuoltolain ja sairausvakuutuslain muutokset tulevat voimaan 1.6.2012. Uusi komentaja aloittaa tehtävässä tulevan syksyn aikana. Lääkärin kuntoutusta suosittelevalla todistuksella voidaan hakea kelan kuntoutusta. Palokuolemia 7 enemmän kuin vuosi sitten Pitkittyvälle työkyvyttömyydelle pyritään löytämään vaihtoehtoja aiempaa ripeämmin. Myös työkyvyn arviointiprosessiin halutaan parannusta. Työterveyslääkäri tai hoitava lääkäri kirjoittaa lausunnon sairaus-päivärahan hakemista varten. Lain uudistuksilla pyritään työterveyshuollon, työnantajan ja työntekijän keskinäisen vuorovaikutuksen lisäämiseen riittävän varhaisessa vaiheessa. Uutta pelastuskomentajaa aletaan hakea kesäkuussa Tulipaloissa on ennakkotietojen mukaan kuollut 29 ihmistä huhtikuun loppuun mennessä
Maskun Marttojen keräys tuotti heti monta kassillista pehmoleluja. Paloturvallisuus.info -sivusto on toteutettu Palosuojelurahaston avustuksella Suomen Palopäällystöliiton ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön yhteistyönä. Meillä on ollut aiemminkin muutamia pehmoja sairaankuljetuksessa, mutta hyvä, että nyt saatiin niitä lisää. Myös 5-vuotias Akseli Raisiosta lahjoitti keräykseen vauvalelujaan. Ihan sokkona ei kannata pehmoja lähteä keräämään, vaan asiasta kannattaa sopia pelastuslaitoksen kanssa, lahjoittajat sanovat. Pehmoja jaetaan sairaankuljetukseen ja paloautoihin sekä mahdollisuuksien mukaan myös sopimuspalokunnille. Teksti: Brita Somerkoski Kuva: Heidi Mainio Teppo Niemi (vas.), Johanna Salenius, Timo Saarinen ja Brita Somerkoski uskovat, että pehmoille löytyy käyttöä Turun, Raision, Naantalin ja Maskun ensivasteyksiköissä. Nallet jaetaan paloautoihin Pehmolelulahjoitus otettiin iloisin mielin vastaan Turussa. Yökäytössä oleva Nunu1pehmokoiraa hän ei kuitenkaan lahjoittanut. Pelastustehtävästä tuli pienen potilaan seikkailu. Jos asiakas saa kainaloon pehmolelun, matkasta voi tulla hieman mukavampi. Kunpa lähiseudun lapsista kukaan ei tarvitse ambulanssikyytiä. Tutustu monipuoliseen tietopakettiin osoitteessa www.paloturvallisuus.info Kun sairaankuljetuksen asiakkaana on lapsi, pelastustehtävä saa aivan erilaisen luonteen. Kodin palokuorma keveni hieman, kun vanhat lelut annettiin hyvään tarkoitukseen. Hän vaati samanlaista kuljetusta, koska tilanne näytti niin mielenkiintoiselta. Hieman käytetymmät pestiin ja huollettiin. Lisätietoja www.hengenvaara.fi Tiedä ennen kuin toimit!. Pehmojen kerääminen onnistui Varsinais-Suomessa helposti, sillä monella oli lähes uusia pehmoleluja varastoissaan. Erityisen tärkeää on, että pieni potilas kohdataan henkilökohtaisesti. Usein menomatkalla istutaan hiljaa, mietitään toimenpiteitä erityisen tarkkaan ja tarkistetaan entistä paremmin varusteet. Jos niin kuitenkin käy, niin ehkä lahjoituspehmo hälventää pelkoja hieman. Joskus voi olla hyvä saada pehmo kainaloon, jos on ollut mukana järkyttävässä onnettomuustilanteessa, vaikkei itselle olisikaan sattunut mitään, sanoo palomestari Timo Saarinen Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta. Siinä voi rauhallisesti jutella ja kertoa asioita. Toiseksi tässä olisi hyvä toimintamalli esimerkiksi sopimuspalokuntien naisosastoille. Sivustolle on koottu aiheeseen herättäviä videoita, turvaohjeita tapaturmien välttämiseksi ja toimintaohjeita tilanteeseen, jossa sähköjohto on vaurioitunut. – Toiveemme on ensinnäkin, että pienet lapset saavat onnettomuus tai sairaankuljetustilanteessa pehmon kainaloonsa. 4/2012 7 www.paloturvallisuus.info Paloturvallisuus.info -sivusto on perustettu palvelemaan jokaista paloturvallisuuden parantamiseen liittyvissä asioissa. Pehmot päätyivät pelastuslaitokselle Varsinais-Suomessa Sähköalan toimijoiden yhteisen turvallisuuskampanjan tavoitteena on lisätä työturvallisuutta sähköjohtojen läheisyydessä. Väitän, että palomiesten on helpompi jutella onnettomuustilanteessa lasten kanssa kuin sairaankuljetuksen henkilöstön. Matka sairaalaan oli allergiselle lapselle aikamoinen kokemus. Näitä tilanteita varten pitäisi jokaisella palomiehellä olla muutama pinssi tai heijastin reisitaskussa, kertoo sosiaalisista taidoistaan tunnettu palomies Pasi Kallio Turun keskuspaloasemalta. Keräys alkoi, kun 5-vuotiasta Akselia pisti ampiainen huuleen pari vuotta sitten. Hoitotoimenpiteet ja potilaan puhuttaminen kävivät helposti, kun pienelle potilaalle haettiin nalle kainaloon ambulanssin kätköistä. Ambulanssi on sisältä ja ulkoa pelottava, vanhempien huoli näkyy kasvoilta ja hätääntyminen lisää tuskaa. – Kun kyseessä on lapsen pelastaminen, ei tehtävässä ole koskaan rutiinia. Sivustolta voi hakea koulutusmateriaalia tai koulutusta sekä perehtyä eri tapoihin parantaa paloturvallisuutta kodissa ja työpaikalla. Joskus pienemmät asiakkaat pääsevät etupenkille odottelemaan. Akseli muistelee ambulanssikyytiään ja sanoo, että vuotta nuorempi Hertta-serkku tekeytyi samassa tilanteessa sairaaksi. Tilanteesta selvittiin kuitenkin hyvin; pelastajat olivat tehtäviensä tasalla. Varsinais-Suomen pelastuslaitos sai pehmeän lahjoituksen Maskun Martoilta ja partiotyttölippukunta Raision KilliNalleilta. Sivustolta löytyy myös aihetta taustoittavia artikkeleita. – Tämäntyyppistä toimintaa on paljon esimerkiksi Yhdysvalloissa
Muodostelma voidaan tarvittaessa jakaa kahteen osaan. 8 4/2012 K ahden vuorokauden mittaisen harjoituksen tarkoituksena oli arvioida muodostelman suorituskyky ja saada hyväksyntä YK/ OCHA:n (United Nations Office for the Coordination of Humanitarian Affairs) vaativimman luokituksen mukaisesti, kuten tapahtuikin. Sekä keskiraskas että raskas muodostelma soveltuvat kansainvälisiin tehtäviin. Mukana oli 144 henkilöä, joista 64 Finn Rescue HUSAR (Heavy Urban Search and Rescue) -muodostelmassa. Keskiraskaalta muodostelmalta vaaditaan vain yhdessä paikassa työskentelyä. Kahdessa paikassa yhtä aikaa YK/OCHA on laatinut etsintäja pelastusmuodostelmien luokitusjärjestelmän, jonka mukaan muodostelmat jaotellaan kevyisiin, keskiraskaisiin ja raskaisiin muodostelmiin. Suomen HUSAR on siis raskas muodostelma. muun muassa romahtaneista rakennuksista. Suomen kansainvälinen pelastusmuodostelma Finn Rescue (FRF) sai näyttää osaamisensa Lohjan Kalkkipetterin teollisuusalueella huhtikuun puolessa välissä. He pelastivat ihmisiä Greyzonen valtiossa maanjäristyksen jälkeen Teksti ja kuvat: Eeva Vänskä Finn Rescue YK:n vaativimpaan luokkaan Tervetuloa Greyzoneen mään 24/7 kahdessa paikassa yhtä aikaa. Erityisasiantuntija Pekka Tiainen kertoo, että suurin ero raskaan ja keskiraskaan ryhmän välillä on se, että raskaan muodostelman pitää pystyä työskentelePotilaan nosto sujuu hitaasti ja hallitusti. Pekka Tiainen esitteli suomalaista kansainvälistä pelastustoimintaa vaativissa Lohjan Kalkkipetterin olosuhteissa.. – Raskas tiimi on rakennettu niin, että siinä on vahva johtoelementti
Kolmijalka käytössä Pääsemme seuraamaan harjoituksen kulkua kahteen tapahtumapaikkaan. – Nyt on tilanne toinen, ja sielläkin mietitään kansallisia valmiuksia myös rauniopelastustilanteissa. Ehkä tässä on lähitulevaisuudessa täydentämisen tarvetta. tunne Finn Rescue -toimintaa. Yksi mielenkiintoisuus liittyy Suomen lainsäädäntöön: se ei. Johto, logistiikka, etsintä, pelastus ja lääkintäosiot arvioidaan. USAR:in ryhmä valmistautuu juuri loukkaantuneen henkilön nostoon romahtaneesta tunnelista. Tässä kohtaa ei kuitenkaan ole tulenpalava kiire, koska tunneKäytännössä harjoituksella varmistetaan tiimin kapasiteetti toimia tositilanteessa. – Siellä on muun muassa aukon tekeminen betonilattiaan puhtaalla tekniikalla sekä palan pois nostaminen. Siten varmistettaisiin myös kansallinen valmius rauniopelastustehtäviin, Pekka Tiai nen sanoo. 4/2012 9 Olisi tärkeää saada Finn Rescue -henkilöstön erikoisosaaminen kaikkien pelastuslaitosten käyttöön ja osaksi rutiinikoulutusta. Kaikkiaan listassa on pitkälle yli sata arvioitavaa asiaa, jotka liittyvät ryhmän valmiuteen, mobilisaatioon ja operaation läpi viemiseen. – Olisi tärkeää saada Finn Rescue -henkilöstön erikoisosaaminen kaikkien pelastuslaitosten käyttöön ja osaksi rutiinikoulutusta. Tällä testataan tilannetta, jossa potilas on betonin alla, eikä palaa näin ollen voi vain pudottaa pois. Esimerkiksi Norjassa ei ennen viime kesän tapahtumia kukaan uskonut, että Norjan MUSARmuodostelmaa tarvittaisiin kotimaassa. Ensimmäinen paikka on metro, jonka tunneli on romahtanut
Toiminnan jatko tarkoitus taata Finn Rescue -muodostelman brittiläinen mentori Alan Pellow sanoo harjoituksen jatkuessa olevansa luottavainen sekä ministeriön tuesta, että Kriisinhallintakeskuksen ja itse pelastusryhmän kyvyistä. Tarkoittaako se sitä, että Finn Rescuen jatko taataan. Ensimmäinen pelastustiimi on jättänyt taululle tietoa toiselle mahdollisesti paikalle tulevalle ryhmälle muun muassa loukkaantuneiden ja kuolleiden määrästä. Kansainvälisten asioiden johtaja Tiina Peltola-Lampi Sisäasiainministeriöstä toteaa, että suomalaisen kansainvälisen pelastustoiminnan tulevaisuuden suunnitteluperusta on luotu. Lohjalla arviointiryhmään kuului jäseniä useista maista. Lapsi on jo ehditty pelastaa, ja nyt keskitason porukka on nostamassa äitiä ylös pohjakerroksesta. Käytännössä ylätason ryhmä vastaa lihastyöstä ja potilas nousee kolmijalan ja köysien avulla hitaasti, mutta varmasti ylätasolle asti. Kylmien olojen asiantuntijuus Käytännössä Finn Rescue HUSAR, kuten kaikki muutkin klassifioidut ryhmät, joutuu hakemaan hyväksyntää vaativimpaan luokkaan uudestaan viiden vuoden kuluttua. Kansainväliset arvioijat ja tarkkailijat pysyvät lähellä. Toisella tapahtumapaikalla ihmisiä on kolmella tasolla. Lisäksi mukana oli yli 20 kansainvälistä pelastusalan asiantuntijaa muun muassa Australiasta ja Intiasta tarkkailemassa harjoituksen kulkua. 10 4/2012 liin on tehty aukko, josta lääkintähenkilöstö on päässyt jo antamaan ensiapua. Leikkaamiseen kului kolme tuntia. Valoa on kohtuullisesti, vaikka metroaukko on seinien ympäröimä. Peltola-Lampi sanoo, että ilman jatkuvaa koulutusta ja ylläpitoa pelastustoiminnan taso laskee. Jos hän havaitsee liikettä, annetaan varoitus paineilmatorvella ja koko porukka poistuu paikalta. Pullomies pitää silmällä veden pintaa jälkijäristysten varalta. Pekka Tiainen sanoo, että lähinnä silloin tarkastetaan kansainvälisten arvioijien antamat kehitysehdotukset ja varmistetaan että kaikki asiat ovat kunnossa. – Uskon hyvään lopputulokseen, joka ei johda vain hyvään kansainväliseen pelastustoimintaan vaan on myös kansallinen voimavara. Johtaja Jari Vaarnamo Kriisinhallintakeskuksesta sanoo, että suomalaisen pelastustoiminnan yksi osaamisalue on työskentely kylmissä olosuhteissa. Telttalämpötila pysytteli koko harjoituksen ajan 13–14 plusasteessa. Kyllä tämä asia on hallitusohjelmassakin. FRF tulee saamaan Kriisinhallintakeskuksen kautta vuosittain käyttömäärärahaa niin, että muodostelman toimintakyky säilyy. Harjoituksesta vastasi Sisäasiainministe riön pelastusosasto ja käytännön järjestelyistä Kriisinhallintakeskus (CMC Finland). Olemme testanneet varusteet käytännössä 27 pakkasasteessa. Kaikki 11 henkilöä ovat pelastusalan huippuosaajia. Haastavuutta lisää se, että kalusto on sementtisen liejun peitossa eivätkä köydet tahdo luistaa. Silloin ei vaadita kuitenkaan yhtä raskasta näyttöä kuin ensimmäisen hyväksynnän saamiseksi. Harjoituksessa on kaikkiaan neljä tapahtumapaikkaa, joissa ryhmät vaihtuvat. Ryhmä valmistautuu nostamaan potilaan kolmijalan avulla metrotunnelista.. Pelastajat ovat kuulleet rakennuksesta lapsen itkua. Suomen kaltaisella valtiolla ei ole moraalista varaa olla pitämättä yllä pelastusjoukkoja. Tapahtumapaikan rakenteet ovat epävakaat, joten liikkumiset on mietittävä tarkasti etukäteen. Koko ryhmä on sementtipölyn ja liejun laikuttamia. He ovat tehneet lattian läpi katselureiän ja edenneet ylätasolta keskitasolle leikkaamalla betonista palan puhtaalla tekniikalla. Yksi kansainvälisen ryhmän jäsen oli YK/OCHA:n puolesta toimintaa koordinoivasta INSARAG(International Search and Rescue Advisory Group) sihteeristöstä. – Olemme lohkaisseet omista toimintamäärärahoistamme varoja Kriisinhallintakeskukselle kansainvälistä pelastustoimintaa varten. – Majoitteet, työkalut ja vaatetus kestävät miinus 25 astetta pakkasta. Saamme vahvistusta base campissa, kun Jorma Wallendahr kertoo saman asian. Alemmalla tasolla on pohjakerrokseen edetty likaisella leikkauksella tunnissa. Terje Skavdal vastaa yksikkönsä kanssa INSARAG-toiminnasta, ja Suomella oli kunnia saada hänet henkilökohtaisesti paikalle seuraamaan arviointia
Siihen annetaan valtakunnallinen, yhtäläinen ohje. Ohje valmistuu tämän vuoden aikana. Taito Vainio muistuttaa, että koko toiminnassa pitää tarkastelun kohteena olla sen, mitä ja millaista pelastustoimen palvelua kansalaiset haluavat. – Pelastusjohtajat esittivät ohjeluonnoksesta antamassaan lausunnossa vähimmäisaikatavoitteen asettamista, Vainio kertoo. Nyt kiireellisissä pelastustehtävissä ensimmäisen yksikön pitää saavuttaa riskiruudulle asetettu toimintavalmiusaikatavoite vähintään 50 prosentissa tehtävistä. Suunnitteluohje on saatavissa ministeriön verkkosivuilta: www.intermin.fi/julkaisu/212012 Suunnittelun tukena on nyt uusi ohje Teksti: Esa Aalto Kuva: Kimmo Kaisto 4/2012 11. Sisäasiainministeriö seuraa avunsaantiajan kehitystä, joka on asiakkaan kannalta keskeisin muuttuja. Se on käytössä uusilla kunnanvaltuustoilla ensi vuoden alussa, kun ne aloittavat syksyllä pidettävien kuntavaalien jälkeen valtuustokautensa. – Pelastustoimintaan osallistuvan kelpoiAvunsaantiajan koostuminen (minuuteissa) suudesta annetaan kuluvan vuoden aikana asetus, jonka perusteella se määritetään palvelutasopäätöksessä, Taito Vainio kertoo. Aluehallintovirasto valvoo ensimmäisen yksikön saapumisaikaa onnettomuuspaikalle ja pelastustoiminnan toimintavalmiusajan toteutumista. Palvelutasopäätöksessä päätetään tarkemmin ensimmäisen yksikön ja pelastustoiminnan toimintavalmiusaikatavoitteista. P elastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje on valmistunut. Sisäasiainministeriön pelastusosastolla aletaan laatia palvelutaso-ohjetta. – Esimerkiksi savusukellusta pitää tehdä vain silloin, kun pelastustoiminnan johtaja arvioi sen olevan riittävän turvallista. – Ohjeen sisällöstä ja rakenteesta annetaan uusi ohje. Ohjetta valmistelleen työryhmän puheenjohtaja, pelastusylitarkastaja Taito Vainio sanoo, että työryhmän esityksestä poiketen otettiin vähimmäisaikatavoite kullekin riskialueella. Ensi vuoden alussa voimaan tuleva ja käyttöön otettava uusi ohje korvaa vuonna 2003 annetun vanhan ohjeen. Savusukellusvaatimus onkin poistunut nykyisestä ohjeesta ja siitä todetaan palvelutasopäätöksessä. Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen tavoitteena on auttaa suunnittelemaan pelastuslaitoksen tarjoama pelastustoiminnan palvelutaso, joka vahvistetaan palvelutasopäätöksessä. Vainio huomauttaa, että palvelutasopäätöksessä jokaisella alueella päätetään lopullisesti aikatavoitteista. Asetus määrittelee kelpoisuuden Toimintavalmiusohjeessa todetaan, että pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön tulee olla vähintään pelastustoimintakelpoisia sen mukaisesti, kun siitä erikseen säädetään laissa. – Palvelutaso-ohjeen päivittämistä edellyttää myös uusi pelastuslaki sekä nyt annettu pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje. – Siihen liittyy myös fyysisen kunnon testausohje. Se on tavallaan nykyisen ohjeen päivittämistä, mutta tarkoitus on tehdä ohje, jolla saadaan palvelutasoa määrittelevästä asiakirjasta yhtäläinen koko maassa. Taito Vainio ja ylitarkastaja Rami Ruuska aikovat syksyn aikana käydä keskustelemassa uudesta pelastustoiminnan toimintavalmiuden suunnitteluohjeesta kaikissa pelastuslaitoksissa. Lisäksi pelastustoiminnan toimintavalmiusajan tulee täyttyä vähintään 50 prosentissa tehtävistä. Siitä pitää tehdä myös niin konkreettinen, että päättäjien on helppo tehdä päätös siitä, millainen on edustamansa alueen palvelutaso. Vastuu toiminnasta tilannepaikalla on esimiehellä, samoin kuin tähänkin asti, Vainio huomauttaa
Tutkijat haluavat levittää tietoa asiasta. Miehistö taas vastaa tutkimukseen täysin eri tavalla, sillä Jussi Herrasen ja Jarno Honkalan opinnäytetyössä selvisi, että varallaolo heikentää tuntuvasti miehistön työhyvinvointia. Aihetta ei ole tutkittu aiemmin työhyvinvoinnin näkökulmasta, Honkala ja Herranen kertovat. Vain reilut kymmenen prosenttia ilmoitti olevansa tyytyväinen saamaansa korvaukseen. Päällystö ei itse aktiivisesti tee varallaoloa samanlaisessa järjestelmässä, joka rajoittaisi henkilön arkea yhtä suuresti. Järjestelmä on jakanut mielipiteitä pelastustoimessa. Tästä syystä työntekijöillä tulisi olla säännölliset aktiivityöajat ja sen tuomat vapaat, eikä varallaoloa tulisi pitää voimissaan väkisin. Jussi Herranen ja Jarno Honkala ovat tehneet Pelastusopiston palopäällystön koulutusohjelmassa ajankohtaisen ja kiinnostavan opinnäytetyön otsikolla ”Pelastustoimen päätoimisen miehistön varallaolon vaikutus työhyvinvointiin”. Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto 12 4/2012. – Ajatus opinnäytetyön aiheesta tuli työelämässä kuulluista ja koetuista näkökulmaeroista, joita alalla on päällystön ja miehistön välillä. Vaikutus näkyy ikävästi myös perheiden arjessa. He toivovat keskustelua sekä alalle uusia ja kehittäviä näkökulmia. Tietenkin joukossa oli yksittäisiä henkilöitä joille varallaolo sopii, mutta he ovat vain yksittäisiä tapauksia. Päällystöllä ei ole selkeää kokonaiskuvaa asiasta. 12 4/2012 Varallaolo syö miestä ja perhettä P elastuslaitoksilla on käytössä varallaolojärjestelmä, jolla on yritetty turvata etenkin pienten paloasemien iltaja yöaikaiset hälytykset. 90 prosenttia miehistöstä kokee varallaolon erittäin vaikeaksi ja rajoittavaksi. Päällystö ei pysty siis näkemään koko kuvaa järjestelmän tuomista hankaluuksista vaan olettaa sen olevan enemmänkin korvausja varallaolojakson pituuden ongelma. – Näkemyserot johtuvat miehistön konkreettisesta työstä ja sen tuomista hankaluuksista harrastusten, perhe-elämän ja työsidonnaisuuden välillä. Miehistö voi erittäin huonosti – Keskeisin tulos mielestämme oli se, että pelastustoimen päätoiminen miehistö voi erittäin huonosti varallaolon takia. – Tutkimuksemme mukaan päällystö tietää varallaolon olevan kuormittavaa, mutta ei ole tietoinen siitä, että miehistöllä olisi vakavia ongelmia työhyvinvoinnin suhteen, ja että miehistön suhtautuminen varallaoloon vaihtelee suuresti henkilöstä riippuen
Tätä kautta myös aluepelastuslaitosten johtohenkilöstö voisi saada työkaluja kehittää ja edesauttaa varallaolon käyttämistä työntekijälle paremmin soveltuvana. Koko opinnäytetyö löytyy osoitteesta www.pelastustieto.fi Opinnäytetyön tavoitteena oli saada selville, vaikuttavatko varallaolojaksot työntekijän työhyvinvointiin sekä perhe-elämään tai vapaaaikaan. Tutkijoiden mielestä yksi realistinen vaihtoehto olisi pelastustoimen viranomaisten ja työpanoksen keskittäminen, paloasemien kartoitus ja alueiden jako. Pienillä paikkakunnilla sopimuspalokunta kuitenkin pysyy ja on lisäresurssina suuremmille tehtäville. Siksi koemmekin, että alueelliset selvitykset avoimesti ja rehellisesti siitä, miten työntekijät asian kokevat, olisivat tärkeitä. Ei luotaisi suuria paloasemia vaan keskikokoisia tiheämmälle verkostolle. – Mielestämme varallaoloa käyttävien laitosten olisi järkevää selvittää tarkemmin oman alueen sa päätoimisen miehistön tilanne. ” Ei sovellu tälle alalle. Jatkotutkimuksen aihetta olisi selvittää, miten varallaolo vaikuttaa kokonaistaloudellisesti. Lisäksi tutkimuksessa yritettiin saada selville pelastuslaitosten johdon näkemykset asiasta. Työaikoja, korvauksia, vapaita ja ohjeistuksia tuntimääristä tulisi kehittää. Vastausten mukaan varallaoloa on käytössä pääasiassa paloasemilla, joissa miehistö on päivätöissä. Sen jälkeen pitäisi tutkia, miten alueen toiminnan kannalta järjestelmää voitaisiin kehittää miehistön työhyvinvointia edistäen, Honkala ja Herrala pohtivat. Varallaolo työntekijöiden sitomiseksi työnantajan käyttöön lähes ilmaiseksi täytyisi kieltää jo perustuslaissa!!!! ” Varallaoloa voi tehdä tilapäisesti, mutta jos koko ensihoito/pelastusvalmius suunnitellaan varallaolon pohjalle, on koko touhu aika heikolla perustuksella. Suurista taloudellisista asioista päättävät poliitikot, joille suorittavan portaan arki-elämä työssä voi olla hyvin vierasta. – Varallaolon käyttämistä pelastustoimessa tulisi pohtia muutoinkin kuin pelastuslaitosten sisällä. – Hyödynnämme tutkimustamme luennoimalla kaikille asias ta kiinnostuneille ja toivomme tämän tuovan alalle uusia näkökulmia, Herranen ja Honkala kertovat. Suurimman ryhmän muodostivat 30–39-vuotiaat. Vastaajista 89 prosenttia ilmoitti olevansa avo-/avioliitossa tai seurustelusuhteessa. Päällystöviranhaltijoille suunnattiin kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, jossa he pystyivät selventämään varallaolon käyttöä aluepelastuslaitoksissaan sekä tuomaan esille mielipiteitään varallaolosta osana pelastustoimen resurssia. Aktiivisuus jäi odotettua pienemmäksi. Työntekijän odotetaan toimivan samalla tavoin kuin aktiivityössä ollessa: jos jollakin on hengenhätä niin keikalle lähdetään välittömästi.. Kolme vastaajista ilmoitti, ettei heidän alueellaan ole käytössä vakinaisen miehistön varallaoloa. Pelastusalan ammatillisen tutkinnon oli suorittanut 56 prosenttia vastaajista. – Olisimme toivoneet, että ne aluepelastuslaitoksista, joissa päätoimisen miehistön varallaoloa käytetään, olisivat olleet aktiivisempia vastaamaan etenkin työantajan edustajille kohdennettuun kyselyyn. Mielestämme asia pitää ottaa huomioon meidän alamme osalta virkaja työehtosopimustasolla huomioiden pelastusalan erityispiirteet verrattuna muihin kunnallisen sektorin toimialoihin. Tulosten perusteella tulee huolestua työntekijöistä ja alkaa suunnitella tulevaisuutta nopeasti, mikäli pelastustoimi aiotaan jatkossakin hoitaa hyvin koko maassa. Miehistölle suunnattu tutkimus oli pääsääntöisesti kvantitatiivinen eli määrällinen Webropoltutkimus, joka piti sisällään joitakin kvalitatiivisia kysymyksiä. Opinnäytetyön tekijät toivovat, että vanhat tavat ja asenteet eivät olisi este pelastustoimen parantamiselle ja asiasta oltaisi valmiita keskustelemaan. Myös pienten asemien resurssien lisääminen ja sitä kautta varallaolokuorman keventäminen yhdessä kokonaispalkkauksen kanssa olisi syytä selvittää aluekohtaisesti. Näin myös pätevien työntekijöiden saanti helpottuisi. Olisi hyödyllistä selvittää, miten se vaikuttaa esimerkiksi sairauspoissaoloihin, työurien pituuteen, työtehokkuuteen ja työntekijän terveyteen. Tämä lisää mielestämme selkeästi työsidonnaisuutta verrattuna muiden alojen varallaolojärjestelmiin, kuten kiinteistönhoitoon. 4/2012 13 – Korvauksen nostaminen ei olisi järkevä ratkaisu, koska ongelmaa siirrettäisiin vain sukupolven yli ja samat ongelmat alkaisivat alusta myöhemmin. ” Varallaolo on täysin rinnastettavissa sitovuudeltaan työssäoloaikaan. Kyselylomakkeen palautti täytettynä kymmenen eri aluepelastuslaitoksen edustajaa 22:sta. Pahiten työntekijöitä pännii työn sidonnaisuus sekä varallaolojakson pituus ja sitominen tuloihin. Hyviä aiheita jatkotutkimukseen Tutkimuksen tekijöiden mielestä varallaolojärjestelmä toimii, kun katsotaan suoranaisia palkkakustannuksia. Toimii työntekijöiden ansiosta – Varallaolo toimii tutkimuksemme perusteella ainoastaan työntekijöiden ansiosta, kun väkisin sitä tekevät. Tätä tulisi ohjata paremmin varallaolon enimmäistuntimäärillä ja kokonaispalkkauksella. – Nykyisessä taloustilanteessa kustannustehokkaan varallaolojärjestelmän muuttaminen voi olla haasteellista aluepelastuslaitoksissa. Jotkut jopa uuvuttavat itsensä tekemällä paljon ylimääräisiä varallaolojaksoja rahan vuoksi. Enimmäistuntimäärät tarpeen Miehistöstä kyselyyn vastasi 64 henkilöä. Korvaus menetetystä vapaa-ajasta on naurettava. Varallaolo vaikuttaa tutkimuksemme mukaan myös varallaoloa tekevän perheeseen, kuten puolisoihin ja lapsiin, kun hän ei pysty olemaan täysin mukana perheen arjessa. – Meidät yllätti tutkimustulosten negatiivisuus miehistön osalta ja se, kuinka eri mieltä päällystö ja miehistö tutkimuksemme mukaan asiasta on. Vastausprosentti työantajille osoitettuun kyselyyn oli 59 prosenttia. Myös työaikalainsäädännössä pelastusalan erityispiirteet huomioiden varallaoloa olisi syytä täsmentää esimerkiksi sitovuuden, toistuvuuden ja enimmäistuntimäärien osalta. Pienemmät kiireettömämmät tehtävät pelastusyksikkö voi hoitaa kauempaakin. – Keskeisin huomio oli, että työantaja odottaa varallaolossa olevan työntekijän reagoivan työhön saapumiskutsuun niin no peas ti, että pelastusyksikkö tavoittaa riskialueen mukaisen tavoiteajan mukaisesti onnettomuuskohteen. Vastauksia tekijät olisivat toivoneet enemmänkin, mutta kuitenkin opinnäytettä voi pitää luotettavana otantana pelastustoimen varallaolojärjestelmästä
Teksti: Esa Aalto Kuvat: Helsingin pelastuslaitos ja Kimmo Kaisto Pelastuslaitokset pettyneitä valtion avustuksen loppumiseen. Veneiden osalta tulli palauttaa polttoaineveron hakemuksen perusteella; toisin sanoen sama järjestelmä pelastusajoneuvoille tavalla tai toisella. Valtionosuuden leikkaus kokonaan pelastustoimesta ensi vuoden alusta lukien tyrmistyttää. Tämä vaikuttaa myös negatiivisesti sopimuspalokuntakenttään. Lisäksi ajoneuvohankintojen osalta on mietittävä yhä enemmän säilöja sammutusautojen sekä kevytsammutusautojen hankintoja. Kuten todettua pelastuslaitos toteuttaa hankintoja, mutta muut kuin ajoneuvohankinnat joutuvat ainakin aluksi harkinnan alle. Elleivät sitten omistajat eli kunnat suostu maksuosuuden kasvattamiseen. Etelä-Suomen Aluehallintovirasto on jakanut vuosittain avustusta noin 14–20 ajoneuvohanKalustorahan leikkaus puraisee M yös Palosuojelurahaston avustuskäytännön uudistaminen katsotaan yhdeksi vaihtoehdoksi ja pelastusajoneuvoilta pitäisi joidenkin mielestä poistaa polttoainevero. Ajoneuvokalusto vanhenee ja harvenee alueellisesti. Laiteja järjestelmähankinnat sekä valtionavun sisällä olevat kehittämishankkeet vähenevät suurelta osin tai loppuvat kokonaan. Lisäksi kaluston hinnat nousevat. Ainoastaan elintärkeät ja pakottavat hankintatarpeet pyritään jotenkin toteuttamaan. Pelastuslaitoksissa nähdään, että etenkin raskaan kaluston hankinnat tulevat vaikeutumaan. Kehittämishankkeet menevät jäihin. Ajoneuvokalustoa on pakko hankkia ja uusia koska jo nykyisellä uusimiskapasiteetillä tulee ajoneuvokalusto vanhenemaan katastrofaalisesti. Miten mielestänne valtionosuus pitäisi kompensoida. Pelastuslaitos joutuu esittämään investointimäärärahan korottamista omistajakunnille. Alan kannalta kokonaiskustannukset tulevat nousemaan. Esimerkiksi poistaa polttoainevero pelastusajoneuvoilta. Jatkuvatko hankinnat entiseen malliin vai eivät. Pienissä pelastuslaitoksissa, kuten Etelä-Karjalassa investointimäärärahat ovat niukat vaikka kalustotarve on suuri. Väki vähenee, joten asukaslukuun sitoutettu määräraha pienenee jatkuvasti. Ensi vuoden talousarvion valmistelu on tai alkaa olla ajankohtaista, jolloin lopullisesti nähdään, mikä vaikutus on valtionavustuksen leikkaamisella. Valtakunnallisesti runsaan kolmen miljoonan euron määräraha ei ole suuri, mutta kuitenkin merkittävä ottaen huomioon, että kyseinen summa koostuu kymmenistä erilaista kokonaishankkeista, joita valtio on avustanut 30–40 prosenttia. Pelastustieto kysyi pelastuslaitoksilta valtionosuuden leikkaamisen vaikutuksista. Mitä tästä seuraa alueenne ja alan kannalta. 14 4/2012 Etelä-Karjala Mikä vaikutus kalustorahan leikkauksella on alueellanne tapahtuvaan hankintatoimintaan
Pahimmillaan se tarkoittaa sitä, että kalusto ikääntyy entisestään. Miten mielestänne valtionosuus pitäisi kompensoida. Helsingin pelastustoimen alueella pyritään edelleen uusimaan kalustoa sekä tarvittavia tietojärjestelmiä investointisuunnitelmiemme mukaisesti. Päällekkäinen, käyttöasteeltaan vähäinen kalusto poistuu ja kierrätys tehostuu. Vastaajana pelastuspäällikkö Keijo Kangastie Etelä-Savo Mikä vaikutus kalustorahan leikkauksella on alueellanne tapahtuvaan hankintatoimintaan. PELASTAJAN varusteet & kalusto kinnalle, jonka summa on ollut yli miljoona euroa. Entistä tarkemmin on mietittävä kaluston määrä ja tarkoituksenmukaisuus sekä erityisesti erityiskaluston käyttöaste ja tarpeellisuus. Jatkuvatko hankinnat entiseen malliin vai eivät. Valtionosuuksia voisi kompensoida erilaisilla EU:n tarjoamilla rahoitusmahdollisuuksilla. Ensi vuoden talousarvion laadinnan yhteydessä asiaa tarkastellaan. Huolena on myös miten käy kotimaisten korivalmistajien, jos ajoneuvojen hankintamäärät romahtavat. Tässä tapauksessa summa on suuri ja tulee vaikuttamaan hankkeiden toteuttamiseen negatiivisesti. Mitä tästä seuraa alueenne ja alan kannalta. Tulevien vuosien investointisuunnitelmat on tehty pääosin sillä oletuksella, että raskaan ajoneuvokaluston hankintoihin saataisiin valtionosuuksia. Helsingin pelastustoimen alueen osalta päättäjät ovat ymmärtäneet hankintojemme tarpeellisuuden ja olemme vakuuttuneita, että päättäjät hyväksyvät perustelemamme hankinnat myös jatkossa. Käytännössä kysymykseen tulee lähinnä jäljellä olevien avustusmuotojen toiminnan tehostaminen. Alueemme kuntien taloustilanne on kaikissa kunnissa tiukka. Se ei välttämättä ole kovin suuri summa koko laitoksen talousarvioon nähden, mutta kalustohankkeista se on noin 20 prosenttia eli merkittävä summa. Vastaajana tekninen päällikkö Kari Virtanen Itä-Uusimaa Mikä vaikutus kalustorahan leikkauksella on alueellanne tapahtuvaan hankintatoimintaan. Vastaajana pelastusjohtaja Olavi Liljemark Jokilaaksot Mikä vaikutus kalustorahan leikkauksella on alueellanne tapahtuvaan hankintatoimintaan. Myös erilaisiin kehittämishankkeisiin on myönnetty noin 150000 euroa. Pienajoneuvokaluston investoinnit hankaloituvat entisestään, koska raskaan kaluston investointeja ei voi vähentää. Lähinnä ajallisesti muutoksia voi tulla erityisen kalliin kaluston hankinnassa. Valtionosuuksien leikkauksella on vähäisiä vaikutuksia Helsingin pelastuslaitokselle. Tavoite on, että hankintamäärärahat ja investoinnit saataisiin pidettyä samalla tasolla, ettei kalusto ikäänny liikaa ja kalusto pysyy toimintakykyisenä. Mitä tästä seuraa alueenne ja alan kannalta. Meillä vähennys on noin 100000 euroa vuositasolla. Pelastuslaitoksen kalustoa koskevat investoinnit on jaettu määrävuosille ja hankinnat pyritään toteuttamaan edelleen suunnitellun mukaisesti. Jatkuvatko hankinnat entiseen malliin vai eivät. Pelastuslaitoksen vuosittaisista ajoneuvojen nettomääräisistä investoinneista valtionavun määrä on ollut alle 10 prosenttia. Valtakunnallisesti vaarana on paloautojen ikääntyminen ja sen kautta määrän karsiminen. Esimerkiksi meillä on nykyisellä investointivauhdilla juuri ja juuri pystytty pitämään kaluston keski-ikä siedettävällä tasolla. Miten mielestänne valtionosuus pitäisi kompensoida. Valtionosuudet ovat olleet Helsingin osalta noin 200000 euroa/vuosi. Miten mielestänne valtionosuus pitäisi kompensoida. Yksityiskohtaisia arvioita tai uusia suunnitelmia ei ole vielä tehty, mutta oletan vahvasti, että valtion leikkaustoimenpide laittaa väistämättä arvioimaan investointiohjelman uudelleen. Vastaajana pelastuspäällikkö Ulf Westerstråhle Etelä-Pohjanmaa Mikä vaikutus kalustorahan leikkauksella on alueellanne tapahtuvaan hankintatoimintaan. Mitä tästä seuraa alueenne ja alan kannalta. Jatkuvatko hankinnat entiseen malliin vai eivät. Valtionavustus pitäisi turvata jatkossakin erityisesti niille alueille missä pelastustoimen järjestäminen on kallista. Suurin merkitys avun poistumisella on erityisen kalliin kaluston hankinnassa (muun muassa nostolava-ajoneuvo), jossa valtionavun osuus yksittäisen ajoneuvon hankinnassa on ollut merkittävä. Pitää jatkua, sillä kaluston uusimistarve ei poistu tämän leikkauksen myötä. Näin ollen valtionavun poistuminen ja sen kokonaisvaikutus mahtuu vuosittaiseen investointien määrän vaihteluun. 4/2012 15. Raskaan kaluston investoinnit vähenevät. Jatkuvatko hankinnat entiseen malliin vai eivät. Yksi mahdollisuus on tarkastella Palosuojelurahaston (PSR) nykyisiä avustuksien kohdentamisperiaatteita ja arvioida siinä valtionavun poistumisesta aiheutuvia mahdollisia muutostarpeita. Kaupungin taloustilanne vaikuttaa kaikkein eniten tuleviin hankintoihin. Kun muut valtion toimenpiteet kuntatalouden suhteen otetaan huomioon, ei leikkaus voi olla vaikuttamatta myöskään pelastustoimen hankintoihin. Vastaajana pelastusjohtaja Seppo Lokka Helsinki Mikä vaikutus kalustorahan leikkauksella on alueellanne tapahtuvaan hankintatoimintaan
Vaikutusta voi olla vanhenevan ajoneuvokaluston liikenneturvallisuuden vaarantumisen myötä myös työturvallisuuteen ja ajoneuvojen toimintavarmuuteen sekä sitä kautta toimintavalmiuteen. Ainakin lautakunnan päätöstä pitää muuttaa, jos aiotaan hankkia raskasta kalustoa. Ilmeisesti siksi, että muun muassa alushankintojen suhteen ÖSR:n kukkarolla on myös valtion viranomaisia, eikä enää vain kunnallisia pelastuslaitoksia. pelastusjohtaja Jarmo Haapanen Kainuu Mikä vaikutus kalustorahan leikkauksella on alueellanne tapahtuvaan hankintatoimintaan. Todennäköisesti eivät. Jatkuvatko hankinnat entiseen malliin vai eivät. Sillä on väistämättä suora vaikutus pelastustoiminnan suorituskykyyn. Vuodessa tai kahdessa vaikutukset eivät välttämättä vielä näy. Mitä tästä seuraa alueenne ja alan kannalta. Mitä tästä seuraa alueenne ja alan kannalta. Tieto näin rajusta leikkauksesta tuli aikalailla ”puskista” ja outojen mutkien kautta ainakin meidän pelastuslaitokseen. Julkisen talouden kurimuksen ymmärtäen pienempi juustohöylämäinen viilaus valtionosuuspottiin olisi ollut helpompi ymmärtää. Vastaajana pelastuspäällikkö Hannu Mylly Kanta-Häme Mikä vaikutus kalustorahan leikkauksella on alueellanne tapahtuvaan hankintatoimintaan. Sillä on oma vaikutuksensa kaluston kunnossapidon määrärahojen kasvuun kun yhä vanhempaa ajoneuvokalustoa joudutaan pitämään ajokuntoisina. Valtionosuus on ollut raskaan kaluston hankintojen osalta merkittävässä roolissa hankintojen suunnittelussa. Tämä aiheuttaa suoraan sen, että kalusto vanhenee. Jatkuvatko hankinnat entiseen malliin vai eivät. Erillisellä kohdistetulla määrärahalla, jolla voidaan turvata pelastustoiminnan taso myös harvaanasutuilla alueilla. Tämän valtionosuusleikkauksen myötä on nähdäkseni arvioitava kiireellisesti myös Palosuojelurahaston kalustohankintoihin ja erilaisiin hankkeisiin sekä yleisavustuksiin kohdennettujen avustusten priorisointi. Vaikutukset tulevat viipeellä. Olisiko yksi keino se, että pelastusja sairaankuljetusajoneuvojen osalta saisi käyttää halvempaa verotonta polttoainetta ja pelastuslaitokset vapautettaisiin kokonaan kaikista arvonlisäverovaikutuksista. Tarvittaessa on jopa muutettava lakia, jotta PSR:n avustusten priorisointia voidaan kehittää entistä vaikuttavimpiin kohteisiin. 05 680 7700 | Fax 05 680 7750 info@teknosafe.fi | www.teknosafe.fi Palot eivät sammu taukojen ajaksi. Kalliin kaluston investoinnit ovat yhä harvemmassa. Tavalla tai toisella pelastuslaitosten toimintaan vaikuttavia kustannuksia pitäisi kyetä pienentämään valtion taholta. Teknosafe Oy Sauramonkuja 1, 55800 Imatra Puh. Lisäksi pelastuslaitosten rahoituspohjan kannalta on huomioitava, että myös öljysuojelurahaston avustusprosenttien pienenemisestä on puhuttu. On vaikea keksiä yhtä ainutta keinoa, jolla valtionosuus kompensoitaisiin. Toki toivon, että voisivat jatkua, mutta sellainen ajattelu lienee epärealistista päiväunta. Vastaajana vt. Esimerkiksi erilaisten pienajoneuvon ja vastaavien ”pienten” kalustohankintojen tukemisen sekä yleisavustusten vaikuttavuuden merkityksen kyseenalaistaisin viimeistään nyt kokonaan ja peräänkuulutan arviointia siitä, voisiko niitä avustuksia käyttää muun muassa kalliiden puomitikasja raivausautohankintojen avustamiseen. Eivät jatku, kuntien rahat ovat tiukassa ja kaikkia investointeja harkitaan aina yhä tarkemmin. Niiden määrä tulee varmasti laskemaan ja ikä tulee varmasti nousemaan. HAAGENharjoituslaitteet suuriin ja pieniin harjoituksiin .. Ei pysytä kehityksen mukana. Itse asiassa vielä tähänkään päivään mennessä ei ole tullut virallista tietoa asiasta miltään taholta. 16 4/2012 PELASTAJAN varusteet & kalusto Miten mielestänne valtionosuus pitäisi kompensoida. Päätös pakottaa arvioimaan tulevien vuosien kalustostrategiaa uudelleen. Raskaan kaluston hankintojen edellytyksenä on valtionavustusten saaminen. Miten mielestänne valtionosuus pitäisi kompensoida. Toisaalta on myös outoa, että leikkaus oli näin totaalinen. Pelastustoiminnan taso laskee kaluston vanhetessa. Tästä seuraa, että kalusto vanhenee. Pitkäaikaisvaikutuksena tulee raskaan ajoneuvokaluston keski-ikä nousemaan. Kalusto on saatu hyvälle mallille ja kaluston kehittäminen on ollut pitkäjänteistä. Ei myöskään Haagen-savukone. Olisi ollut toivottavaa, että tietoa asiasta olisi tullut suoraan pelastuslaitoksiin viipymättä sen jälkeen kun leikkauspäätös oli tehty. Palataan takaisin aikaan 1980-luvun alun tilanteeseen. Pahiten leikkaus tullee vaikuttamaan erityisen kalliiden puomitikasja raivausautojen osalta. Tämän päätöksen hedelmät korjataan viiden vuoden kuluttua
Jatkuvatko hankinnat entiseen malliin vai eivät. Valtionavustusten poistumisen vaikutukset ulottunevat myös kotimaiseen paloautoteollisuuteen, joka joutunee joko sopeuttamaan tai etsimään markkinaosuuksia Suomen rajojen ulkopuolelta. Laitoksen hankinnat tullevat vähenemään ja se merkinnee kehittämisen hidastumista ja kaluston vanhenemista ja sen seurauksena pienellä viiveellä kaluston toimintavarmuuden alenemista. Laitoksen hankinnat tullevat vähenemään ja se merkinnee kehittämisen hidastumista ja kaluston vanhenemista ja sen seurauksena pienellä viiveellä kaluston toimintavarmuuden alenemista. Todennäköisesti hankinnat eivät jatku entiseen malliin, sillä kunnallisen suunnittelujänteen mukaisesti pelastuslaitoksen taloussuunnitelma on sisältänyt arviot valtionavustuksista ja jatkossa investointirahoissa on valtionavustuksen suuruinen reikä. Mitä tästä seuraa alueenne ja alan kannalta. Tuskin sitä hallituksen linjauksen jälkeen saa mitenkään kompensoitua ainakaan tällä hallituskaudella. Mitä tästä seuraa alueenne ja alan kannalta. Suomen lisäksi meillä on tuotantoa myös Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Ensivasteautojen avustaminen eikä kustannusvastuu muutenkaan voi olla pelastustoimen asiana, kun toimintakin suuntautuu terveydenhuollon tehtäviin. Leikkaus on arvioitavissa noin 20 prosentiksi laitoksen investointimäärärahoista. Se vaihtelee luonnollisesti vuosittain. Pelastuslaitoksen ylläpitäjäkunnat tuskin ovat valmiit täyttämään syntyvää vajetta täysimääräisesti varsinkaan kun valtion toimenpiteet samanaikaisesti saattavat kuntien taloutta muutenkin entistä tiukemmalle. Pyrimme jatkamaan kaluston uusimisen investointiohjelmaa suunnitellulla tavalla. Vastaajana pelastuspäällikkö Matti Koivisto Keski-Suomi Mikä vaikutus kalustorahan leikkauksella on alueellanne tapahtuvaan hankintatoimintaan. Toimintamme on globaalia. Samalla pitää pohtia mistä puuttuva ja myös poistuva valtionosuus otetaan. Ei ole vielä täyttä lopullista varmuutta vaikutuksista, koska parhaillaan valmistelemme ensi vuoden 2013 talousarvioesitystä johtokunnan käsittelyyn ja sen jälkeen elokuussa kuntiin lausunnolle. Kompensointi voisi tapahtua Palonsuojelurahaston avustuksien uudelleen kohdentamisella ja priorisoinnilla. Yksi kompensaatioYour oil spill solution expert Lamor Corporation, Urakoitsijantie 12, 06450 Porvoo, puh: 020 765 0100, fax: 020 765 0129, info@lamor.com YYYYYooouurr oiill sppiillll Lamor Corporation Urakoitsijantie 12 06450 Por oo Lamor Corporation on maailman markkinajohtaja öljyntorjuntaja ympäristöalalla. Säästetäänkö jossain, lisätäänkö kuntien maksuosuuksia, vai miten. Mikäli lisärahoitusta tai muuta kompensaatiota ei saada, hidastaa päätös kalustokiertoa ja näkyy eittämättä jatkossa kentällä vanhempana ja huonokuntoisempana kalustona. Jatkuvatko hankinnat entiseen malliin vai eivät. Pääkonttorimme sijaitsee Porvoossa ja toimistoja on Englannissa, Kiinassa ja Yhdysvalloissa. 4/2012 17 PELASTAJAN varusteet & kalusto Miten mielestänne valtionosuus pitäisi kompensoida. Vastaajana pelastuspäällikkö Petri Talikka Keski-Pohjanmaa ja Pietarsaaren alue Mikä vaikutus kalustorahan leikkauksella on alueellanne tapahtuvaan hankintatoimintaan. Selvä vaikutus on luonnollisesti se, että raskaan kaluston investointipuolella tulee paikattavaksi noin 200000 euron aukko. Hankintojen jatkuvuus tämän hetken tilanteen ja näkemyksen mukaan riippuu alueen kuntien suhtautumisesta investointirahan korottamiseen tai valtionosuuksien menettämisen mahdollisesta kompensoinnista. Alan kannalta kaluston kurjistuminen voi vaikuttaa sopimuspalokuntatoiminnan vetovoimaa vähentäväsi ja koko alan arvostusta vähentävästi, mikäli osa pelastustoimen ylläpitämästä kalustosta rapistuu surkean ja säälittävän rajamaille. Pienajoneuvokaluston, kuten miehistöja johtoautojen avustusten sijasta Palosuojelurahaston eurot tulisi käyttää kalliin kaluston avustamiseen. Valtio kurjistaa kuntien omistamien pelastuslaitosten talousja kalustotilannetta oman huonon rahapulansa takia. Se merkitsisi pitemmällä viiveellä kaluston määrän vähenemistä ja sitä kautta saavutettuusaikojen kasvamista. Ensiapuna voisi pohtia, että tulisiko Palosuojelurahaston avustustoimintaa linjata uusiksi. www.lamor.com. Tämä tarkoittaisi taas käytännössä muiden kuin valmiuspalokuntien PSR-avustusten loppumista. Miten mielestänne valtionosuus pitäisi kompensoida. Miten mielestänne valtionosuus pitäisi kompensoida. Paikallisesti joudumme esittämään kunnille valtionosuuksia vastaavaa korotusta kuntien maksuosuuksiin investointimäärärahojen osalta. Jos kuntien rahoitusta saadaan kohtuullisella aikataululla kompensoimaan valtionrahan poistumaa ja Palosuojelurahastosta on saatavissa kalliiseen kalustoon avustuksia, niin silloin ei välttämättä jouduta pahimman ennusteen tielle
Miten mielestänne valtionosuus pitäisi kompensoida. Ilmeisesti valtio haluaa vetäytyä pelastustoimesta kauemmas, ja myöhemmin nähdään, että onko tällä myös vaikutusta valtionohjaukseen kun viimeinen taloudellinen tuki poistuu. Ainakaan minä en ole huomannut minkäänlaista elettä! Jos poliisilta vietäisiin vastaavasti ja yritettiinkin viedä, älähti poliisijohto tuloksellisesti. On myös muita tarpeita yhteen sovittaa pelastuslaitosten tietohallinto-ohjelmia. Vastaajana pelastusjohtaja Vesa Parkko Lappi Mikä vaikutus kalustorahan leikkauksella on alueellanne tapahtuvaan hankintatoimintaan. Alallamme on isoja yhteishankkeita esimerkiksi KEJO. Miten mielestänne valtionosuus pitäisi kompensoida. Mitä tästä seuraa alueenne ja alan kannalta. Tulevaisuudessa pelastustoiminta-alueiden tulisi olla väestöpohjaltaan niin suuria, ettei valtion tulosiirtoja tarvittaisi. Vastaajana pelastusjohtaja Simo Tarvainen Keski-Uusimaa Mikä vaikutus kalustorahan leikkauksella on alueellanne tapahtuvaan hankintatoimintaan. Näihin hankkeisiin valtion panostaminen olisi pelastustoimen kannalta tärkeää. 18 4/2012 PELASTAJAN varusteet & kalusto malli voisi olla, että valtio tai esimerkiksi PSR rahoittaisi vapaaehtoisja sivutoimisen henkilöstön peruskoulutuksen kurssit. Investointiohjelma on hivenen hitaampi kuin aikaisemmin. Vastaajana pelastusjohtaja Pekka Vänskä Kymenlaakso Mikä vaikutus kalustorahan leikkauksella on alueellanne tapahtuvaan hankintatoimintaan. Jatkuvatko hankinnat entiseen malliin vai eivät. Hankinnat jatkuvat nyt 10 prosenttia pienempänä kuin aiemmin. Alueiden taustalla tulisi olla toimintakyiset ja elinkelpoiset kunnat ilman valtion tukia. Pelastusalan kannalta on surullista, että sisäasiainministeriö ei puolusta pelastuslaitosten rahoitusta millään tavalla. Miten mielestänne valtionosuus pitäisi kompensoida. Sillä olisi huomattava merkitys myös tasapuolisuus huomioiden. Ilmeisesti meidän laitosten pitäisi edes yrittää yhdessä kuntaliiton kanssa ja avulla, koska kukaan muu ei tee mitään. Suuri ongelma on puuttuvan rahoituksen paikkaaminen. Ei käytännössä enää suurta vaikutusta. Valtionosuus on mennyt tämän osarahoitukseen. Omistaja eli kunnat ovat tiedostaneet alueemme riskien mukaisen investointitarpeen, joten yhteistoimintasopimuksessa on sovittu kiinteä investointiraha valtionosuudesta riippumatta, mikä tällä hetkellä on vuodessa 5,7 euroa asukasta kohden. Määrärahan puuttuminen hidastaa jonkin verran investointeja. Lapin pelastuslaitoksen osalta valtionavustusta hankintoihin vuodesta 2004 alkaen on jo leikattu 75 prosenttia. PSR:n avustustoiminta tulisi kohdentaa raskaan kaluston ja muihin enemmän vaikuttaviin hankkeisiin ja leikata PSR:n rönsyt ja pienet kohdeavustukset pois. Vapaaehtoiset ja sivutoimiset huolehtivat täysin samoista tehtävistä maaseudulla kuin päätoiminen väki isommissa taajamissa – tuli on yhtä kuumaa Pihtiputaalla kuin Helsingin keskustassa! Jatkuvatko hankinnat entiseen malliin vai eivät. 18 4/2012. Näiden palokuntien peruskoulutus on täysin rinnastettavissa päätoimisen henkilöstön peruskoulutukseen, jota valtio hoitaa Pelastusopistossa. Olemme ”hameväkeä”, jos tällä tavalla tyydymme kohtaloomme! Alueen vaikutukset pahimmillaan on kaluston hallitsematon ikääntyminen ja sitä kautta palokuntien toimintaedellytysten, jopa vaarallinen heikkeneminen. Mitä tästä seuraa alueenne ja alan kannalta. Vaikea kuvitella, että sitä enää mitenkään kompensoitaisiin. Käytämme jatkossakin saman rahan investointeihin, joten puuttuva valtionosuus nostaa kuntien maksuosuutta. Määrärahan vaikutus on meillä noin 10 prosenttia investointimäärärahoista ja koko laitoksen budjetista vajaat 1 prosentti. Kuten edellä sanoin, esitämme ainakin, että hankinnat jatkuisivat entiseen tapaan. Käytämme vuosittain 5,7 euroa asukasta kohden investointeihin. Jatkuvatko hankinnat entiseen malliin vai eivät. Mitä tästä seuraa alueenne ja alan kannalta. Ei tarvitse lainkaan kompensoida
Voisiko pelastustoimen ajoneuvojen rahoitukseen löytyä joku uusi vastaava mekanismi. Meille Dafo:ssa, tuotekehittely on jatkuva prosessi, sillä haasteet palo – ja pelastustyössä muuttuvat. Meille Dafo:ssa, tuotekehittely on jatkuva prosessi, sillä haasteet palo – ja pelastustyössä muuttuvat. DAFO OY l Puutarhatie 22 C l 01300 Vantaa l Finland l Tel +358 10 666 5120 l Fax +358 10 666 5139 l info@dafo.fi l www.dafo.fi rescue tools for professionals h e ll o d e s ig n .e u Holmatro pelastustyökalujen markkinajohtajana, hallitsee tuotekehityksen ja innovatiivisuuden vastuun. Jos rahoitusta ei saada kompensoitua, niin pitkällä aikavälillä joh. Miten mielestänne valtionosuus pitäisi kompensoida. Investointimäärärahaa jouduttaneen jonkin verran nostamaan. Meille Dafo:ssa, tuotekehittely on jatkuva prosessi, sillä haasteet palo – ja pelastustyössä muuttuvat. Tämä on tarkoittanut vajaan yhden sammutusauton hankintaa vuosittain. Jatkuvatko hankinnat entiseen malliin vai eivät. Toivottavasti jatkuvat entiseen malliin ja vielä niin, että investointien rahoitustaso paranee. Investoinnit on tähänkin asti pitänyt toteuttaa riippumatta valtionavustuksista. Mitä tästä seuraa alueenne ja alan kannalta. Hankinnat pyritään hoitamaan kuten ennenkin. Valtionosuudet menetettyämme niitä ei takaisin liene tulossa. Summa on ollut todella merkittävä Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen kokonaisinvestoinneissa. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen alueen investointitaso euroa/asukas on ollut valtakunnan heikoimpia pelastuslaitosten välisissä vertailuissa. Päivittäisessä työssä pelastajan on kohdattava uudet materiaalit, uudet mallit ja uudet teknologiat, oli kysymyksessä tieliikenneonnettomuus, rakennus – tai luonnonkatastrofi. Dafo on mukana muutoksessa kehittämällä uusia tuotteita ja tuomalla uusia ratkaisuja markkinoille. DAFO OY l Puutarhatie 22 C l 01300 Vantaa l Finland l Tel +358 10 666 5120 l Fax +358 10 666 5139 l info@dafo.fi l www.dafo.fi rescue tools for professionals h e ll o d e s ig n .e u Holmatro pelastustyökalujen markkinajohtajana, hallitsee tuotekehityksen ja innovatiivisuuden vastuun. Dafo on mukana muutoksessa kehittämällä uusia tuotteita ja tuomalla uusia ratkaisuja markkinoille. Jatkuvat varmaankin aikalailla entiseen malliin. DAFO OY l Puutarhatie 22 C l 01300 Vantaa l Finland l Tel +358 10 666 5120 l Fax +358 10 666 5139 l info@dafo.fi l www.dafo.fi rescue tools for professionals h e ll o d e s ig n .e u Holmatro pelastustyökalujen markkinajohtajana, hallitsee tuotekehityksen ja innovatiivisuuden vastuun. Mitä tästä seuraa alueenne ja alan kannalta. Holmatro pelastustyökalujen markkinajohtajana, hallitsee tuotekehityksen ja innovatiivisuuden vastuun. Vastaajana pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki Oulu-Koillismaa Mikä vaikutus kalustorahan leikkauksella on alueellanne tapahtuvaan hankintatoimintaan. Dafo on mukana muutoksessa kehittämällä uusia tuotteita ja tuomalla uusia ratkaisuja markkinoille. Vastaajana pelastusjohtaja Martti Soudunsaari Länsi-Uusimaa Mikä vaikutus kalustorahan leikkauksella on alueellanne tapahtuvaan hankintatoimintaan. Monien pelastustoimen alueiden huono kalustotilanne huononee entisestään. Päivittäisessä työssä pelastajan on kohdattava uudet materiaalit, uudet mallit ja uudet teknologiat, oli kysymyksessä tieliikenneonnettomuus, rakennus – tai luonnonkatastrofi. Viime vuosina vaikutus on ollut noin 170000 €/vuosi. Päivittäisessä työssä pelastajan on kohdattava uudet materiaalit, uudet mallit ja uudet teknologiat, oli kysymyksessä tieliikenneonnettomuus, rakennus – tai luonnonkatastrofi. Mitä tästä seuraa alueenne ja alan kannalta. Dafo on mukana muutoksessa kehittämällä uusia tuotteita ja tuomalla uusia ratkaisuja markkinoille. Palosuojelurahaston avustusten kasvua ei voine pitää realistisena vaihtoehtona. Päivittäisessä työssä pelastajan on kohdattava uudet materiaalit, uudet mallit ja uudet teknologiat, oli kysymyksessä tieliikenneonnettomuus, rakennus – tai luonnonkatastrofi. Kunnilta pitää saada puuttuva omarahoitusosuus täysimääräisenä, jotta investointien taso voidaan säilyttää nykyisellä. Miten mielestänne valtionosuus pitäisi kompensoida. Tästä ei koidu merkittäviä seurauksia. Olisihan se hyvä, jos valtionosuus jotenkin kompensoitaisiin, mutta jos valtionosuuden lakkauttamisen syynä ovat säästötavoitteet, niin tuskin kompensaatioonkaan rahaa löytyy. Tätäkin taustaa vasten tarkasteltuna valtionosuuksilla on ollut iso merkitys. DAFO OY l Puutarhatie 22 C l 01300 Vantaa l Finland l Tel +358 10 666 5120 l Fax +358 10 666 5139 l info@dafo.fi l www.dafo.fi rescue tools for professionals h e ll o d e s ig n .e u PELASTAJAN varusteet & kalusto Jatkuvatko hankinnat entiseen malliin vai eivät. Jatkuvatko hankinnat entiseen malliin vai eivät. Meille Dafo:ssa, tuotekehittely on jatkuva prosessi, sillä haasteet palo – ja pelastustyössä muuttuvat. Kuntien maksuosuudet nousevat ja pelastuslaitoksen talous tiukkenee
Mikäli pidämme valtion avustuksen poistumisesta huolimatta investointitasomme samana niin se edellyttää noin 0,50 euron/asukas lisäystä kuntamaksuosuuksiin. Miten mielestänne valtionosuus pitäisi kompensoida. Huolimatta siitä, että kalustohankinnat ovat alueellisen pelastustoimen rakenteen lyhyen historian aikana kehittyneet positiiviseen suuntaan, vaikuttaa valtion lisärahoituksen poistaminen negatiivisesti. Vastaajina pelastuspäällikkö Mika Haverinen ja talouspäällikkö Sirpa Heiskanen Pirkanmaa Mikä vaikutus kalustorahan leikkauksella on alueellanne tapahtuvaan hankintatoimintaan. Tällä hetkellä yleinen kuntatalouden kehitys on keskeisin tekijä investointibudjettia laadittaessa. Myös Palosuojelurahaston toimintaa on mahdollisuus kehittää, ja ilmeistä tietysti on, että sen merkitys entisestään kasvaa. Jatkuvatko hankinnat entiseen malliin vai eivät. Eivät jatku, koska määräraha pienenee. Viitaten edelliseen vastaukseen kuntataloudesta uskon kuitenkin erittäin pitkällä aikavälillä vaikutusten olevan näkyviä, mutta ei kuitenkaan dramaattisia. Mitä tästä seuraa alueenne ja alan kannalta. Vastaajana pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojanen Pohjanmaa Mikä vaikutus kalustorahan leikkauksella on alueellanne tapahtuvaan hankintatoimintaan. Esimerkiksi raskaan kaluston keski-ikä on nyt jo noin 17 vuotta ja näillä mahdollisilla hankintamäärillä, 2 autoa/vuosi, se ei nuorene. Vastaajina aluepalopäällikkö Kaj Enqvist ja palomestari Dan Gref Pohjois-Karjala Mikä vaikutus kalustorahan leikkauksella on alueellanne tapahtuvaan hankintatoimintaan. Investointeihin käytettävää määräraha vähenee noin 120 000 euron vuositasolla. Miten mielestänne valtionosuus pitäisi kompensoida. Mikäli kuntamaksuosuuksia ei lisätä niin 20 4/2012. Tätä on vaikea ennakoida. Kenties joidenkin isompien hankintojen, kuten nostolavojen, käynnistäminen on työläämpää. On selvää, ettei valtionosuuksien poistaminen millään lailla edistä pelastustoimen kalustohankintoja täällä Pirkanmaalla eikä tietysti muuallakaan. Jatkuvatko hankinnat entiseen malliin vai eivät. Korottamalla PSR:n avustusmääriä. Olemme hankkineet vuosittain kaksi raskasta ajoneuvoa. Suoran valtionosuuden kompensaatio on varmastikin hankalaa, mutta sisäasiainministeriön ja sen pelastusosaston aiempaa aktiivisempi rooli erilaisissa hankkeissa ja projekteissa, kuten esimerkiksi TOTI (Hätäkeskusten yhteistyöviranomaisten toiminnan ja tietotekniikan kehittämishanke), KEJO (kenttäjohtojärjestelmä) vaikuttaisi taas positiiviselta signaalilta. Mitä tästä seuraa alueenne ja alan kannalta. PELASTAJAN varusteet & kalusto taa väistämättä kaluston vanhenemiseen tai kaluston vähenemiseen siten, että meillä on entistä enemmän yhden raskaan ajoneuvon paloasemia
Saari Ky, puh. Pian on.. Vastaajana pelastusjohtaja Jorma Parviainen Pohjois-Savo Mikä vaikutus kalustorahan leikkauksella on alueellanne tapahtuvaan hankintatoimintaan. Miten mielestänne valtionosuus pitäisi kompensoida. Päivityksen tulisi pitää sisällään myös se, että rahasto voisi myöntää avustuksia myös raskaan ajoneuvokaluston hankintoihin Tai sitten kumpaakin edellä mainittua ”säädetään” yhteensä siten, että maamme pelastustoimella olisi edelleen käytettävissä tuo runsaat kolme miljoonaa euroa raskaan ajoneuvokaluston hankintoihin. (02) 822 0230 Rovaniemi: Sammutinhuolto Avap Oy, puh. Mikäli kuntamaksuosuutta ei koroteta saattaa etenkin sopimushenkilöstöllä ilmetä motivaation heikkenemistä, koska raskaan ajoneuvokaluston hankinnat pitkittyvät ja ajoneuvokaluston kierrätys hidastuu. Ellei PSR tai kunnat anna lisärahaa niin sanotun kalliin kaluston hankintaan, jää vuosittain hankkimatta yksi sammutus-, säiliötai muu kallis pelastusajoneuvo. Mitä tästä seuraa alueenne ja alan kannalta. Miten mielestänne valtionosuus pitäisi kompensoida. Vastaajana pelastusjohtaja Jukka Koponen Päijät-Häme Mikä vaikutus kalustorahan leikkauksella on alueellanne tapahtuvaan hankintatoimintaan. Valtio voisi kompensoida pelastuslaitoksille myönnettävän kalustomäärärahan lakkautumista vastaavalla polttoaineidenverovähennyksillä. www.palokamu.fi Espoo: Sammutinhuolto E. Kohtuullisen hyvälle tasolle saatu raskaiden ajoneuvojen keski-ikä alkaa nousta ja kaluston luotettavuus heikkenee. (02) 646 3160 Rauma: Rauman Sammutin Oy, puh. Ajoneuvokalusto on keskeinen osa pelastustoimen palvelutasoa, joten kaluston huononeminen ja väheneminen johtaa palvelutason heikkenemiseen. Lisäämällä vastaavalla rahamäärällä Palosuojelurahaston avustusta. 4/2012 21 jatkossa voimme hankkia joka toinen vuosi kaksi raskasta ajoneuvoa ja joka toinen yhden. Havantola Oy, puh. Valtionosuuden poisto nostaa pelastustoimen investointien nettokuluja noin 120000 eurolla, mikäli jatkamme raskaan kaluston hankintoja entiseen malliin. 020 746 3740 Auttaa pelastamaan Vermeet kunnossa. (06) 831 1488 Kuopio: Savon Palokalusto ky, puh. Olemme huomioineet muutoksen tulevan vuoden (2013) hankinnoissa. (03) 873 0150 Lappeenranta: Lappeenrannan Sammutinhuolto Oy, puh. Jatkuvatko hankinnat entiseen malliin vai eivät. Jatkossa pyrimme toteuttamaan hankinnat ilman muutoksia hankintasuunnitelmaan. (05) 451 5180 Pori: Porin Sammutinhuolto Ky, puh. Kierre voi johtaa myös pelastusajoneuvokaluston määrän vähenemiseen. Ei ole vielä varmuutta. Tällöin ajoneuvokaluston keski-ikä nousee joka vuosi ja kaluston toimintavarmuus heikkenee. Vaihtoehtoisesti Palosuojelurahastolakia ja – asetusta pitäisi päivittää siten, että rahaston olisi mahdollista korottaa palonsuojelumaksun maksuprosenttia 1-1½ prosenttia. (09) 295 3021 Kouvola: Turvatarvike Oy, puh. (017) 264 7220 Lahti: Lahden Palokalusto Oy, puh. 010 4252 100 Turku: Turun Sammutinhuolto Oy, puh. Odotamme PSR:n lisäavustusta ja esitämme tarvittaessa kuntien maksuosuuden lisäämistä. Mitä tästä seuraa alueenne ja alan kannalta. (05) 312 2215 Kokkola: Sammutinhuolto S
22 4/2012 PELASTAJAN varusteet & kalusto Miten mielestänne valtionosuus pitäisi kompensoida. Jos päätös valtionosuuden lopettamisesta on tehty, en näe juurikaan mahdollisuuksia muihin kompensaatioihin, koska olemme kunnallinen toimija. Mahdollinen Palosuojelurahaston avustusten uudelleen kohdentaminen voisi olla tarpeen, mikäli muutos valtionosuuden poistamisessa on pysyvä Jatkuvatko hankinnat entiseen malliin vai eivät. Silloin suurten kalustohankintojen toteuttaminen hidastuu ja sen seurauksena kalusto vanhenee Mitä tästä seuraa alueenne ja alan kannalta. Joudumme huomioimaan valtionavustuksen puuttumisen. Vastaajana pelastusjohtaja Jari Hyvärinen Satakunta Mikä vaikutus kalustorahan leikkauksella on alueellanne tapahtuvaan hankintatoimintaan. Pohdimme yhä kriittisemmin, mitkä hankkeet ovat perusteltuja ja mihin rahkeet. Mielestäni muutos ei ole pelastustoimen kannalta todella merkittävä, mutta se tulee huomioida toimintaa suunniteltaessa. Investointihankinnat vähenevät vastaavalla summalla
Mitä tästä seuraa alueenne ja alan kannalta. eivät riitä. Jossakin vaiheessa joudutaan arvioimaan, onko mahdollista ylläpitää nykyistä palveluverkkoa tai yhtä useampaa raskasta ajoneuvoa esimerkiksi harvaan asuttujen alueiden paloasemilla. Onko perusteltua tukea sopimuspalokuntien hankkeita ja samaan aikaan viranomaisorganisaatiolla ei ole varaa esimerkiksi tarvittavaan nostolavakalustoon. Vaikea kuvitella, miten sitä voitaisiin kompensoida. Miten mielestänne valtionosuus pitäisi kompensoida. Lopullinen päätös tehdään syksyllä kun seuraavan valtuustokauden palvelutasopäätös tehdään. Jatkuvatko hankinnat entiseen malliin vai eivät. Jatkossa todennäköisesti hankintamäärä vähenee yhdellä auton verran. Todennäköisesti ei, mutta päätöksiä ensi vuoden budjetista ei ole vielä tehty. Meille valtionosuuksien vaikutus on ollut vuositasolla noin yhden sammutusauton verran. Jatkuvatko hankinnat entiseen malliin vai eivät. Vastaajana pelastusjohtaja Pekka Tähtinen Varsinais-Suomi Mikä vaikutus kalustorahan leikkauksella on alueellanne tapahtuvaan hankintatoimintaan. Alkuvaiheessa tällä ei ole vaikutusta palveluverkkoon tai ylläpidettäviin yksiköihin, mutta myöhemmin todennäköisesti on. Vastaajana pelastusjohtaja Jari Sainio Tilaa uutiskirjeemme osoitteessa polarsafety.fi – pysyt ajan tasalla WWW.POLARSAFETY.FI UUSI SAVUSUKELLUSJÄRJESTELMÄ TULITAISTELIJALLE Interspiro QS II savusukellusjärjestelmä – Uudistettu kasvo-osan hihnasto ja soljet – Kasvo-osia saatavilla 3 eri kokoa – Uudistettu korkeussäädettävä selkäteline pelastus/kantohihnalla – Uudistettu säädinyksikkö huoltovapaalla pillivaroittimella Lue lisää: polarsafety.fi/interspiro ja pyydä tarjous. Investointihankinnat vähenevät vastaavalla summalla. Tosin Palosuojelurahaston tulee tarkastella omia avustuskäytäntöjään. Se nostaa kuntien kustannuksia tai sitten raskaan kaluston nykyinen poistoikä taso (20 vuotta) joudutaan nostamaan noin 25 vuoteen, eli kalusto vanhenee. Mitä tästä seuraa alueenne ja alan kannalta. Mikäli vastaavaa summaa ei saada kuntarahoitukseen – jota pidän epätodennäköisenä – ainakin ajoneuvokalusto ikääntyy ja todennäköisesti myös vähenee
Hankintatyöryhmään kuulunut palomies-sairaankuljettaja Mika Jyrkämö sanoo, että PBImateriaalista valmistetun palopuvun käyttömukavuus on hyvä. – Se on kulutusta kestävää. Toki vaihtelevuuttakin on huollattamisessa. Keltainen väri on hyvä, erityisesti siksi, että siinä lika näkyy hyvin ja pukua pestään riittävän usein. Kattava työryhmä Palopukuhankintaa varten perustettiin Helsingissä työryhmä, jossa edustettuina olivat pukujen käyttäjät, huoltajat ja korjaajat sekä hankinnasta vastaavat. Varusteiden huoltaminen on ehdottoman tärkeää, erityisesti työturvallisuuden kannalta. Helsingissä jokaisella on omat henkilökohtaiset varusteet ja se edesauttaa myös huoltotoimintaa. Pukuhankinnassa on käytetty hyödyksi myös käyttäjien harrastustoimintaa. – Jokaisen pitää huolehtia esimerkiksi palopuvun pesemisestä ja kun varuste on oma, siitä myös kannetaan huolta. Erityisesti vuorikiipeilyssä käytettävästä varustuksesta on haettu mallia uudenlaiseen palopukuun. On olemassa myös varusteita, joihin voidaan sijoittaa siru, jonka perusteella voidaan järjestelmällisesti seurata, miten varusteiden huoltaminen toimii, Hellbom kertoo. Ainoastaan puvun pintakankaan ja vuoren välissä oleva kosteussulkuna käytetty Gore-Tex Airlock tuottaa käytettävän pesuaineen Helsinki hankki lisää PBI-palopukuja Teksti: Esa Aalto Kuvat: Esa Aalto, Lassi Rinne ” PBI-palopuvuissa on uutuutena niskassa lenkki, josta voidaan vetää loukkaantunut tai tajuton palomies turvaan.. 24 4/2012 PELASTAJAN varusteet & kalusto Helsingin pelastuslaitoksella tehtiin parisen vuotta sitten palopukujen täydennystilausta, jolloin päädyttiin tilaamaan 130 kappaletta PBI-materiaalista valmistettuja palopukuja. U udenlaisen materiaalin palopuku herätti kiinnostusta ja kokemukset siitä ovat olleet voittopuolisesti myönteiset. Helsingissä ei ainakaan vielä ole käytössä esimerkiksi sellaisia palopukuja, joiden huoltamista voitaisiin järjestelmällisesti seurata. – Näin saatiin laaja-alainen ja kattava näkemys hankinnan tueksi, Hellbom sanoo. Myös käyttöominaisuuksiltaan se on aikaisempaa pukumateriaalia kevyempi ja parantaa näin myös työskentelyolosuhteita ja työturvallisuutta, hankintapäällikkö Mårten Hellbom kertoo. Jokainen työntekijä vastaa ja huolehtii nyt varusteittensa kunnosta
Siten voidaan parantaa myös työturvallisuutta, Jyrkämö sanoo. Tarjoamme luotettavia ratkaisuja paloja pelastustoimelle yli 40 vuoden kokemuksella! Asiantunteva huoltoja varaosapalvelumme takaavat laitteiden toiminnan! Autoilijankatu 8, 20780 Kaarina Puh. – Ne helpottavat erilaisia työskentelyliikkeitä. Pumpun suurin imukorkeus on 9 metriä. (02) 2162 112 • Fax (02) 4692 115 www.veikkonummela.fi Vähäpäästöinen paloruisku Tunnetulla ammattita idolla asiakasta kuunnellen ! Täysin uudistettu pienikokoi nen 4-tahtimoo ttoriruisku ESTERI 600-TO moottoriruiskun päästöt ja polttoaineen kulutus on minimoitu kehittyneellä suunnittelulla. – Käytössä on osoittautunut, että puvun hengittävyys ja keveys ovat hyvät. – Vuoren sisäpuolelle pääsee Olemme Suomen johtava liikkuvaan kalustoon kiinteästi asennettavien sammutusvesipumppujen valmistaja. Helsingin uuteen palopukuun on tarkoitus kiinnittää myös valjasosa. Siihen ei toistaiseksi ole löydetty oikeanlaista pesuainetta, joka ei kuluttaisi kosteussulkua pois puvun pinnalta. – Palopukuun voidaan integroida istumavaljaat reisilenkillä ja kokovaljaitten kiinnitysliina sulkurenkaalla, Hellbom kertoo. Yksityiskohta on sekin, että esimerkiksi hihoissa olevat heijastinnauhat on ommeltu kiinni niin tiiviisti muun muassa kaksoistikkauksella, etteivät ne kovassa käytössä ala hevin repsottaa. Kentällä uusi palopuku on otettu hyvin vastaan. Ruiskun kokonaispaino on 47 kiloa ja tuotto 600 litraa minuutissa 5 barin paineella. – Kaikessa on mietitty työvaatteen käytön keveyttä, mutta palopuvusta löytyy myös malli, jossa takissa on lieve ja sellaistakin voidaan harkita, jos se katsotaan tarpeelliseksi, Hellbom toteaa. Puvun linjakkaat leikkaukset parantavat myös osaltaan työturvallisuutta, Leppäluoto sanoo. Näin esimerkiksi korkeanpaikan työskentelyä, esimerkiksi nostolavoissa työskentelevien palopukuun voidaan kiinnittää valjaitten kiinnitysliina, johon turvavaljas on helppo kiinnittää. Uusi matrix-materiaali on muun muassa aikaisempaa kevyempää. Ari Leppäluoto esittelee PBI-palopuvun leikkauksia, jotka parantavat asusteen joustavuutta ja työmukavuutta. 4/2012 25 osalta hankaluuksia. Huollon helppouskin huomioitu Helsingissä on hankittu sata uutta PBI-materiaalista valmistettua pukua, jotka on touko–kesäkuun aikana otettu käyttöön. Koko puku voidaan kääntää nurinpäin ja näin päästään helpommin käsiksi korjattavaan kohtaan, Mårten Hellbom selvittää. Palopuvussa on myös otettu huomioon huoltoa ja korjausta helpottavia asioita. ESTERI 600-TO:ssa on yksiasteinen keskipakopumppu ja imulaitteena uudistettu, helppokäyttöinen öljytön lamellipumppu. Käsiä voidaan nostaa vapaammin ja jalan nousu sujuu sujuvammin. PBI-materiaalista valmistettu palopuku on noin kahdeksan prosenttia kalliimpi kuin aikaisemmin käytössä ollut nomexmateriaalista valmistettu tummansininen sammutusasu. PBI-palopukuun sonnustautuneet palomiehet sammuttamassa Lauttasaaressa syttynyttä metrotyömaan räjähdyssuojamattopaloa.. Hankintatyöryhmään myös osallistunut asemamestari Ari Leppäluoto kiittelee puvun leikkausten toimivuutta. Kritiikkiä uusi palopuku sai osakseen ainoastaan takkiosan lyhyydestä. helposti vetoketjun avulla. Ø3” paineaukko on suunnattavissa 130 ?
– Meillä on käytössä 2000 paPalomies Juha-Matti Oksa esittelee Varsinais-Suomessa tänä vuonna käyttöön otettavaa uutta palopukumallia. Kaikkiaan testattavina oli neljä eri pukutyyppiä. Tekstin on kääntänyt Risto Lautkaski Fire Times -lehden December/January 2012 -numerosta Palopuvut polttotestissä Teksti: Esa Aalto Kuva: Petri Nenonen lopukua ja kolmen hengen korjausosasto tekee täysillä töitä koko ajan. – Pukua käytettiin paitsi varsinaisissa työtehtävissä myös harjoituksissa. Varsinais-Suomen kanssa yhteishankinnassa ovat mukana Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Satakunnan pelastuslaitokset sekä Tampereen aluepelastuslaitos. Testeissä ei käytetty nuken päätä eikä kämmeniä. Kaikki puvut olivat saman valmistajan tuotteita, joilla oli samat mitat sekä kosteuden ja lämmön eristysominaisuudet. – Materiaali kestää kovaa käyttöä paremmin. 26 4/2012 V arsinais-Suomen pelastuslaitos on yhdessä viiden muun läntisen alueen pelastuslaitoksen kanssa kilpailuttanut palopuvut ja ainakin Varsinais-Suomessa ollaan päätymässä PBI-matrixkankaasta valmistettuihin palopukuihin. Kaikilla oli eri pintakangas. Aikaisemmin Varsinais-Suomessakin palomiesten käyttämät puvut ovat olleet nomex-kankaasta valmistetut. "Tutkimus osoittaa, että kun pintakangas repeää ja irtoaa, toisen asteen palovamman syntymiseen tarvittava aika lyhenee noin 35 % ”. Niiden väri ja kestävyys eivät olennaisesti huonontuneet. Pukutyyppejä kun on monenlaisia, jotka eroavat rakenteeltaan toisistaan suurestikin, Engström toteaa.. Varsinais-Suomeen uudet palopuvut Palopuku on sammuttajan tärkein henkilönsuojain ja se on suunniteltava kestämään myös harvinainen lieskahdus. – Hintaan luonnollisesti vaikuttaa puvun toimittaja sekä kilpailutuksen tulos. Palaute on ollut niin hyvää, että päätimme vaihtaa palopuvut toiseen materiaaliin. Aramidikuidusta valmistetut pintakankaat sen sijaan selvästi kutistuivat. Uusi matrix-kangas on kehitetty versio ensimmäisistä PBImateriaaleista. Puvun pesu on tärkeää muun muassa sen takia, että palojäämät saadaan pois. – Keltainen väritys on paitsi tätä päivää myös lian helpommin paljastava. PBI (polybentsimidatsoli) -kuidusta valmistetut pintakankaat säilyttivät lujuutensa ja taipuisuutensa, eivät kutistuneet eivätkä revenneet senkään jälkeen, kun pukuja oli taivuteltu monia kertoja. Kun pukuja taivuteltiin, pintakangas repeili heti ja siitä irtosi isoja kappaleita. Kun lika puvussa näkyy entistä paremmin, sitä myös hanakammin pestään. Jokainen pelastuslaitos tekee itsenäisesti päätöksen hankittavasta palopuvusta. Jos pintakangas pysyy ehjänä, puvun sisemmät kerrokset rajoittavat sammuttajaan kohdistuvaa säteilylämpöä, minkä ansiosta hänelle jää enemmän aikaa päästä turvaan. Sillä on tärkeä merkitys erityisesti työturvallisuuden takia, Janne Engström sanoo. PBI-materiaalin hyvinä puolina Engström pitää muun muassa väritystä. Se ei repeä niin herkästi ja näin korjauskuluissa saadaan säästöjä. Kun sammuttaja joutuu kuumaan paloon tai lieskahdukseen, hän ei jää paikalleen. Merkittävä parannus entiseen on hänen mukaansa kuitenkin se, että repäisyja vetolujuus on uudessa materiaalissa aikaisempaa parempi. Siinä erityisesti repäisyja vetolujuus on aikaisempaa parempi ja kangas on myös ensimmäistä versiota kevyempi. Pohjois-Carolinan valtionyliopiston vuonna 2004 palokuntien henkilönsuojaimista tekemä tutkimus tunnisti paloasun pintakankaan repeämisen kasvattavan palovamman riskiä. Antureiden lämpötiloja seurattiin kahden minuutin ajan. Laitoksella työskentelee 300 henkilöä. Nuken vartalon, käsivarsien ja jalkojen pintalämpötilaa mitattiin 1114 anturilla. Varsinais-Suomen pelastuslaitos uusii kolmen vuoden kuluessa kaikki palopuvut. PBI-materiaalista valmistettu palopuku on hinnaltaan kymmenisen prosenttia kalliimpi kuin Nomex Titan -kankaasta valmistettu palopuku. Kesäaurinko ei tartu vaaleampaan asuun. Haalistumisongelmaakaan kellertävässä värissä ei ole, kuten tummemmassa värissä. Puvut puettiin BTTG:n vuonna 2006 kehittämän ja standardin ISO 13506 mukaisen testinuken päälle. Palosimulaattorin kahdentoista, kahteen riviin sijoitetun polttimen avulla palopukuun kohdistettiin tehotiheys 84 kW/m2 kahdeksan sekunnin ajan. British Textile Technology Groupin (BTTG) laboratoriossa Manchesterissa testattiin kuusi palopukua. – Tämän vuoden aikana meillä on tarkoitus hankkia 80 kyseisestä materiaalista valmistettu palopukua, kertoo varusmestari Janne Engström. Siksi on tärkeää, että hänen palopukunsa pintakangas kestää kumartumisen, kävelemisen ja muun tavanomaisen liikunnan aiheuttaman taivuttelun. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella on yksi palomies puolen vuoden ajan testannut käytännön työssä PBI-materiaalista valmistettua palopukua
Etanolipolttoaine uusi haaste palokunnille Teksti: Esa Aalto Kuvat: Kimmo Kaisto Pelastusopiston harjoitusalueella voi harjoitella myös vaarallisten aineiden onnettomuuksia. – Huomioitava onkin, että pienikin bioetanolin määrä vähentää sammutustulosta, jos sammutusaine ja -menetelmä eivät ole tilanteeseen sopivat. Vaahtonesteiden valinta tulisikin hänen mukaansa tehdä riskien mukaan. – Kymmenen prosentin kriittisen rajan ylittäville etanolipitoisuuksille ainut oikea on alkoholin kestävä vaahtoneste, sanoo Anna Helminen. Ja silloin pitäisi olla myös tiedossa se, millaisen kohteen kanssa ollaan tekemisissä. Keskustelun herättänyt E10-polttoaine on yksi tällaisista polttoaineista. – Alkoholivaahtoneste on puolestaan tehokkain mahdollinen sammutusaine kaikenlaisiin etanolin aiheuttamiin syttymisiin. Se on noin kolme kertaa kalliimpaa, mutta täsmäaineena sillä saadaan paras mahdollinen lopputulos. Riskit eivät kosketa pelkästään maanteitä, vaan polttoainekuljetuksia on myös rautateillä. – Väärä vaahtonestevalinta ja väärä sammutustapa voivat sen sijaan johtaa epäonnistuneeseen lopputulokseen. Euroopan Unionin vuonna 2009 antamassa uusiutuvan energian käyttöä tehostavassa direktiivissä vaaditaan, että liikenteessä käytettävän uusiutuvan energian loppukulutuksessa pitää päästä kymmenen prosentin tavoitetasolle vuoteen 2020 mennessä. – Onnistunut sammutus koostuu oikeasta sammutusaineesta ja sammutustavasta, hän sanoo. – Yksi ehdotus palokunnan vaahtonestekombinaatioksi voisikin olla sellainen, että monitoiminesteellä hoidettaisiin esimerkiksi normaalit kiinteistöpalot ja myös pienemmät nestepalot. Anna Helminen toivoo pelastuslaitosten varautuvan etanolipolttoaineen aiheuttamiin paloriskeihin.. Haasteena tässä hänen mielestään onkin se, että eri etanolimäärille voidaan käyttää erilaisia vaahtonesteitä. Myös märkää vettä kyetään saamaan aikaiseksi tällaisella menetelmällä. Voidaan sanoa, että etanolin määrän kriittinen raja kulkee kymmenessä prosentissa. Myös bioetanolilaitoksia varten voidaan joutua varautumaan riskinarvioissa. Vastaavia polttoainelaatuja on E2:sta alkaen E100:n asti. Monitoiminestettä tarvitaan palon tukahduttamiseen paljon enemmän, jolloin kulutus aiheuttaa myös kustannuksia, Anna Helminen sanoo. 4/2012 27 PELASTAJAN varusteet & kalusto Scania Suomi Oy Erityismyynti Petri Surakka Puh 010 555 5273 www.scania.fi M aanteillä alkaa kulkea tulevaisuudessa yhä enemmän biopolttoainetta käyttäviä autoja. Pienemmän palokuorman sisältävät henkilöautot eivät ole suurin riski, vaan suuret, raskaat ajoneuvot, kuten polttoainetta kuljettavat yhdistelmäajoneuvot. Käytössä pitäisi olla palon nopeasti taltuttava vaahtoneste. Anna Helminen Teknosafe Oy:stä kertoo, että autoissa yleistyvä etanolipolttoaine tuo oman haasteensa myös palokunnille, jos ne joutuvat sammuttamaan etanolipolttoainetta käyttävässä autossa syttynyttä paloa. Etanolia sisältävät biopolttoaineet ovat meillä jos nostaneet vilkkaan keskustelun erityisesti polttoaineen sopivuudesta nykyauton moottorille. – On myös huomioitava, että palo on syytä saada hallintaan mahdollisimman nopeasti. Elaadun perässä oleva luku kertoo, kuinka suuri prosenttiosuus polttoaineessa on etanolia. Jos pelastuslaitoksissa ei ole varauduttu ja hankittu oikeanlaista sammutusainetta, pitäisi hektiseen sammutustehtävään rientävien palomiesten tietää, millaista ainetta sammutettava kohde sisältää. – Alkoholipalo vaatii sammutuksessa myös niin sanotun pehmeän syötön käyttöä
Tanskalaisilta pelastuslaitoksilta on saatu hyviä kokemuksia. 28 4/2012 PELASTAJAN varusteet & kalusto Finsatec Oy amma ilaisen asialla Finsatec w w w . Valmistajan mukaan nykyaikaisten palopukujen lämpöä eristävät tekstiilit ja muut varusteet suojaavat ihoa säteilylämmöltä niin hyvin, että palomiesten on vaikea havaita milloin lämpötila nousee vaarallisiin lukemiin. TST-tekniikalla varustetut puvut tallentavat tiedot takin sisällä olevaan ”mustaan laatikkoon”, josta valmistaja voi saada arvokasta tietoa sammutusasujen kehittämiseen. Kaikkiin pukuihin voi nyt lisätä tilauksen yhteydessä lämpöanturiteknologiaa (TST, Thermal Sensor Technology), joka antaa palomiehille ja heidän lähellään oleville selvät varoitussignaalit, kun kuumuus lisääntyy. Älykäs palopuku varoittaa kuumasta. Palomiehen älypuku voi tarjota muun muassa mittaustietoa sen käyttäjästä, tarkkailla ympäristön turvallisuutta ja myös ilman riittävyyttä paineilmapulloissa. Jälkisasennus onnistuu käytännössä tehtaalla, mutta edellyttää takin purkua ja hinta nousee hieman korkeammaksi. f i n s a t e c . Tällä teknologialla varustettu palopuku varoittaa, jos palomies on joutumassa suureen vaaraan. AA-paristojen vaihtamisen lisäksi TST-puvut eivät tarvitse erityistä huoltoa. 044 5546 060 fax 014 3100 002 sähköposti: nsatec@ nsatec.fi WEBER-PELASTUSVÄLINEET – Nyt valikoimassa myös akkukäyttöiset E-Force työkalut – Monenmoista älyä ja teknologiaa alkaa jo löytyä niin itse vaatteista kuin niihin liitetyistä laitteista. Teknologia lisää uuden puvun hintaa noin 220 euroa. VIKING Life-Saving Equipment on tuonut markkinoille uuden älyteknologian, jota voidaan käyttää kaikissa Vikingpalopuvuissa. Kestävät TST-mikroelektroniikkaosat voi pestä pesukoneessa, kunhan sisätaskusta ensin poistetaan pieni tietokone-paristopakkaus. f i Saunatie 3, 40900 Säynätsalo puh
Pekka Myllyniemi totesi selvitystyönsä lopputuloksena, ettei ole tarkoituksenmukaista siirtää pelastustointa valtion hoidettavaksi, vaan järkevää on muodostaa kuntapohjaisia aiempaa suurempia alueellisia pelastuslaitoksia. Aihekokonaisuudet joihin kuuluvat kuntien määrän vähentäminen, sosiaalija terveyspalveluiden järjestäminen sekä kuntien ja valtion tehtäväjako herättävät hyvinkin kiivasta keskustelua ja esille on noussut niin muutostarpeen hyväksyjien kuin myös vastustajien kannat. Mainittakoon heti, että tuon selvitystyön raportti ”Onnettomuusriskit hallintaan” olisi varsin kelpoa luettavaa tänäkin päivänä suunniteltaessa pelastustoimen ja pelastuslaitosten strategioita. Pelastuslaitokset kuntamyllerryksessä Tämän päivän kärkiaihe kunnallismaailmassa on ilman epäilyksiä käynnissä oleva kuntien rakenteen sekä julkisten palvelujen järjestämisen muutospaineet. Mielenkiintoista aikaa – myös edessäpäin.. Pelastustoimiala, joka toimii alueellisella rakenteella, käyttää, ja on aina käyttänyt, kolmatta sektoria, siis palokuntatoimintaa, palvelutuotantoon. Miksi näin. Ollaan myös pyrkimässä, ja nähdäkseni osin saavutettukin, kaksiportainen johtamisrakenne, jossa normiohjaus tulee sisäasiainministeriöstä pelastuslaitoksille. Nyt ja lähitulevaisuudessa tulee edelleen puntaroitavaksi pelastustoimen lisäarvo koko maata tarkastellen; erityisesti alueellisten pelastuslaitoksen tarjoama lisäarvo alueensa kunnille. Lähiajan kehitystyö on monen muun hyvän lisäksi tuonut selvää rauhallisuutta ja pragmaattisuutta pelastustoimelle tämän hetken kuntamyllerryksessä. Nähdäkseni on nyt mahdollista, että käytävää keskustelua voitaisiin seurata enemmänkin tarkkaillen. Jo pelkästään se, että alueen kuntien johtavat viranhaltijat voidaan tarvittaessa tehokkaasti tavoittaa pelastuslaitoksen viestijärjestelmillä, on arvokas lisä kuntien omaan valmiussuunnitteluun. Voi olla, että vaaka on heilahtanut ehkä liikaakin pelastuslaitosten verkoston suuntaan, mutta kehittävällä dialogilla saadaan punnukset varmasti tarkoituksenmukaiselle tasolle. 4/2012 29 Vieraanamme Kirjoittaja Olli-Pekka Ojanen on pelastusjohtaja Tampereen aluepelastuslaitoksella. Nykyinen Kataisen hallitus on varsin selkein siveltimen vedoin kuvannut tulevaisuuden julkisten palveluiden tarvetta ja kuntien mahdollisuutta järjestää niitä. Näin toimialan itsetunto on myös kasvanut. Ehdottomasti oikea suuntaus on se, jossa pelastuslaitokset ovat aktiivisesti tarjoamassa kuntakentälleen palveluita kuntien eri häiriötilanteiden hoitamisessa. Se rauhoitti pelastuslaitosten työsarkaa ja edettiin kohti koko 2000-luvun kestänyttä pelastustoimen alueellistamisprosessia. Tämä asia on tosin jäänyt melko vähäiselle huomiolle, selvästä syystä ja kaikeksi onneksi. Ei tässä suinkaan valmiita olla, ja kliseisesti pitää todeta ainakin jonkinasteisen muutoksen olevan jatkuva olotila. Kun tähän vielä lisätään varsin selkeäsanainen signaali omistajien edunvalvojalta, Kuntaliitolta, ettei ainakaan se aio uudelleen käynnistää keskustelua pelastustoimen siirrosta kokonaan valtion hoidettavaksi, voidaan varsin rauhallisin mielin seurata julkisten palvelujen järjestämisestä käytävää keskustelua. Varsinkaan kun voi helposti todeta aiemmin pelastustoimelle niin kipeän eläkemuutoksen olevan edessä myös valtiotoimijoilla. Runsaan vuosikymmenen kestänyt alueellisen pelastustoimen kehitystyö ja pelastuslaitosten syntyprosessi ovat tuoneet toimialan kehittämisestä ja ohjaamisesta vastaaville tahoille ja henkilöille rutkasti kokemusta julkisen hallinnon toiminnasta, sen eri prosesseista ja joskus varsin sekavastakin toimintaympäristöstä. Toimialamme lähiajan taipaletta tarkasteltaessa, löytyy myös hetki, jolloin joku tai jotkut nostivat esiin ajatuksen perustaa maan turvallisuusviranomaisten yhteinen hallintorakenne, esimerkiksi ministeriö. Muutosprosessi on pakottanut esimerkiksi pelastuslaitosten johtoa perehtymään kuntakenttään eri tavoin ja paljon aiempaa perusteellisemmin. Ja taas toisaalta alueelliset pelastuslaitokset ovat ryhmittäytyneet yhdessä omistajiensa eli kuntien kanssa toiminnalliseksi verkostoksi, jonka päätavoitteena on hyödyntää kaikkien pelastuslaitosten osaamista kaikkien pelastuslaitosten hyväksi. Vaikka olenkin edellä todennut pelastustoimen alueellistamisen olleen enemmän tai vähemmän menestyksellinen, ei syytä liialliseen kylläisyydentunteeseen ole. Pelastustoimessa seurataan tilannetta varsin moninaisilla mietteillä. Olemmehan olleet 1990-luvulta 2000-luvulle mukana kuntien hallintoa koskevissa keskusteluissa, joissa myös pelastustointa on mukana kuljetettu. Se toimii myös lähellä kansalaista. Tämä keskustelu huipentui selvitysmies Pekka Myllyniemen tehtävänantoon tutkia pelastustoimen siirto valtion hoidettavaksi – työ, jonka hän teki vuosina 1999-2000. Myös toimialan sisäinen, varsinkin työntekijäetujärjestöjen valtiolle halajaminen on tullut tiensä päähän. Koko alueellistamisprosessin voi todeta olleen erittäin työläs, mutta kehitystaipaleesta huolimatta myös menestyksekäs. Viesti on yksiselitteisesti ollut se, että nykyisellä pirstaleisella kuntarakenteella ei palvelujen järjestämisestä kohtuudella selvitä. Pelastuslaitokset voivat tarjota kunnilleen jatkuvaa toimintavalmiutta sekä kokemustaan eri häiriötilanteiden hoitamisessa. Tänä päivänä eletään tilanteessa, jossa maassa toimii 21 alueellista pelastuslaitosta Helsingin pelastuslaitoksen lisäksi. Ennen alueellisen pelastustoimen syntyä käytiin pariinkin otteeseen keskustelua siitä, tulisiko pelastustoimen päävastuun kantaa valtio kuntien sijasta. Silloin voikin todeta olevansa varsin moderni ja tehokas organisaatiokokonaisuus, johon monet muut vasta pyrkivät. Ja samalla ollaan varsin tiiviissä tuntumassa kuntien oman edunvalvojan, Kuntaliiton, kanssa. Täytyy myös muistaa tarve toiminnan sisäiseen kehittämiseen. Työhyvinvointi, ensihoito, johtamisjärjestelmät ovat varmasti asiakokonaisuuksia, joita pureksitaan nyt ja lähitulevaisuudessa. Alueellinen rakenne ja isot pelastuslaitokset hälventävät osaltaan kunta–valtio-rajaa, jolloin pelastuslaitokset ovat aiempaa luontevampi toimijakokonaisuus koko maan ”strategisia” val miusja turvallisuuskysymyksiä käsiteltäessä. Kun tähän lisätään suunnitelmallinen ja harjoiteltu tukitoiminta häiriötilanteessa kuntien johdolle ja eri vastuutahoille, ollaankin jo varsin pitkällä yhteisessä valmiusjärjestelmässä. Sisäasiainministeriön ja aluelaitosten työnjakoa on myös hyvä selventää, etenkin toimialan kehittämisasioissa. Riippumatta siitä, onko kysymys pelastuslainsäädännön tarkoittamista tehtävistä, tai muusta, on edelleen vahvistettava kaiken puolista yhteistoimintaa pelastuslaitoksen ja kuntien välillä. Kuntien ja niiden toimintojen muutosprosessi heijastuu pelastuslaitoksiin. Pelastuslaitosten tulee myös jatkossa olla entistä keskeisempi toimija myös kansallista turvallisuutta koskevien asioiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Samoin alueellisen toimijan rooli on tuonut yhteistyökumppaneiksi aiempaa enemmän alueellisia ja valtakunnallisia toimijoita eri aloilta. Tuskin kukaan seuratessaan valtion virkapukuisten toimialojen ympärillä käytävää resurssikeskustelua haluaisi vängällä siirtyä tuohon toimintaympäristöön
Kurssin tärkeimmät opiskelualueet ovat valistusja turvallisuuskoulutus, sammutusja pelastustekniikka sekä ensihoito ja sairaankuljetus. – Suurin osa harjoituspäivistä on Pelastusopiston harjoitusalueella. Hänellä ei ollut aikaisempaa kokemusta pelastajana tai uhrina. Pelastusopiston harjoitusalueella Kuopiossa harjoitellaan tositilanteiden varalta. Ronnie toimii vanhempana opettajana Pietarsaaressa, jossa myös asuu, kuten monet muutkin ruotsinkielisen pelastajakurssin oppilaat. – Kurssi on suunniteltu siten, että tänä vuonna käydään läpi sammutusja pelastustekniikan opinnot. Viimeisenä lukukautena, ensi keväänä, on ensihoidon jakso Vaasassa, Ronnie Emet tarkentaa. Mies saatiin vedettyä kuskin paikalta varovasti paareille ja sitten hänet vietiin pois autostaan ensiapua saamaan. Edes kengät eivät jääneet kiinni polkimiin. – Pyrkimys on se, että meidän tarjonnassamme olisi myös ruotsinkielistä koulutusta, vaikka kurssiorganisaation synnyttäminen on aina oma erillinen, huomattavan paljon työtä opiston väeltä vaativa prosessi. Opiskelemassa on 18 pelastajaksi valmistuvaa oppilasta. Siellä on ihan ylivertaiset mahdollisuudet vetää harjoituksia. Tommy Roos on Pietarsaaresta, ja hän on Pelastajaksi opiskellaan nyt myös ruotsiksi Pelastusopistossa on käynnissä pitkästä aikaa ruotsinkielinen pelastajakurssi. Opetussuunnitelma, tavoitteet ja opetuksen sisällöt ovat samat. Kaikki tarvittavat toimenpiteet tehtiin silti ripeästi. Silloin esimerkiksi kurssinjohtaja on tulkannut ruotsiksi opettajan puheen. Näillä alueil la asuu huomattava ruotsinkielinen väestö, Rantala kertoo. – Ruotsinkieliset pelastajakoulutukset pyritään järjestämään yhteistyössä eteläja länsirannikon pelastuslaitosten kanssa. John oli harjoituksessa romuautosta pelastettavana. – Opetuksen pääkielenä on ruotsi, mutta paikoitellen opetusta on ollut myös suomen kielellä. Pelastettavalle hyvä kokemus Tammisaarelainen John Westerlund on toiminut noin kymmenen vuotta Tammisaaren VPK:ssa. – Oli se aika hyvä kokemus olla mukana, nyt tiedän miltä se oikeasti tuntuu. Harjoittelu auttaa tositilanteissa; silloin ei ole enää aikaa harjoitella. Samat opetussisällöt Pelastusopiston koulutusjohtaja Pekka Rantalan mukaan ruotsinkielisen pelastajakoulutuksen sisällöt ovat samat kuin suomenkielisessäkin koulutuksessa. Ruotsinkielistä koulutusta määrävuosina Tarvetta ruotsinkielisen pelastajakoulutuksen järjestämiseen Pekka Rantalan mielestä on ehkä enemmänkin kuin mitä Pelastusopistolla on mahdollista järjestää. R uotsinkielisen pelastajakoulutuksen oppilaat ovat alkuvuoden aikana harjoitelleet myös Pelastusopiston erinomaisella harjoitusalueella Kuopiossa. – Kaverit onnistuivat mielestäni tilanteessa hyvin. Ronnien mukaan opintoihin sisältyy paljon harjoittavaa opetusta. Pelastusopistolla pelastajakurssin 26 hän suoritti 1999–2000 ja alipäällystökurssin 22 vuosina 2004–2005. Kokemuksesta on varmasti hyötyä seuraavilla kerroilla, koska tilanteet tulevat äkkiä. Kurssin opetus järjestetään Pietarsaaressa ja Vaasassa ja pieneltä osin Kuopiossa. Pelastajakurssi 78:n kurssinjohtaja Ronnie Emet on myös itse opiskellut Kuopiossa. Koska uhri ei ollut oikeasti loukkaantunut, kiire ei ollut samanlainen kuin tositilanteissa. He irrottivat jalkani, mitään apuvälineitä ei tarvittu, minut vaan nyhtäistiin pois käsivoimilla. Teksti ja kuvat: Jussi Kekäläinen Ronnie Emet John Westerlund 30 4/2012. Koulutuspäivän tilanne Pelastusopiston harjoitusalueella oli seuraava: mies oli jäänyt puristuksiin autoonsa ja pelastusmiehet irrottivat hänet erilaisia apuvälineitä hyväksikäyttäen. Työssä tarvittiin leikkureita, puristimia ja muita apuvälineitä. Olin juuttunut kuskin paikalle ja kaverit yrittivät saada minut pois
Kurssinjohtaja Ronnie Emetin mukaan viime jakso meni tosi hyvin ja oppilaat olivat tyytyväisiä; kurssi on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Pelastajakurssilla 78 on 18 opiskelijaa ja he ovat joko ruotsinkielisiä tai kaksikielisiä. Hänenkin mielestään harjoitus oli onnistunut. – Erilaiset taustat auttavat toimimaan yhteistyössä niin harjoitustilanteessa kuin tosipaikankin tullen. Silloin vältetään mahdolliset selkäydinvammat. – Pääsin Pietarsaaren pelastuslaitokselle kesätöihin. Kaikki aiheet ovat pelastajille yhtä tärkeitä. 4/2012 31 tyytyväinen Pelastusopiston harjoitusalueeseen. Pietarsaaressakin on vastaavanlainen harjoitusalue, mutta se on paljon pienempi. Palo-opiston harjoitusalueella on hyvä harjoitella pelastustekniikkaa. Tommyn mielestä on hyvä, kun saa opiskella äidinkielellä. Ammattitermejä on aika vaikea ymmärtää suomeksi. Hänelläkin on kymmenen vuoden VPK-tausta. He eivät puhu lainkaan suomea. Vakituista työpaikkaa ei vielä ole, mutta sijaisuuksia todennäköisesti on tiedossa. – Joitakin lyhytkursseja pitäisi järjestää tarpeen mukaan. – Oli tosi hyvä päivä, harjoitukset olivat hyviä ja erilaisia ja niistä sai opettajien kanssa aikaan erilaisia kuvioita; miten onnettomuuksissa toimitaan ja miten niistä opitaan. Silloin harjoitukset saadaan muistuttamaan hyvin paljon oikeita tilanteita. Hänestä oli turvallista olla potilaana. Lomaa en ehdi pitää ollenkaan. Ensihoitajan koulutuksestani on se hyöty, että kun ei ole valmiita toimintamalleja, on helppoa ottaa vastaan uutta koulutusta. Harjoituspäivät siellä ovat vaativia. Fransilla on kymmenen vuoden VPK-tausta ja siltä ajalta pari opiskelukaveria oli jo ennestään tuttuja. Paikalla on runsaasti romuautoja, joita voi rääkätä ja paloitella mielin määrin. Wille toimi Kuopiossa tulkkina ahvenanmaalaisille. Ennen pelastajakurssia Wille Roos oli ItäUudenmaan pelastuslaitoksella ensihoitajana ja jatkaa samassa paikassa ensi kesänä pelastajana. Opiskelukaverit tuttuja Frans Hultén on myös pietarsaarelainen. Ensihoitajan kokemus antoi harjoituksiin potilaan näkökulman. – Aina kun ollaan Kuopiossa, viikot ovat täynnä käytännön päiviä. Emet on asiasta samaa mieltä. Tommy oli viime kesän Pietarsaaren palolaitoksella töissä ja toivoo pääsevänsä sinne töihin myöhemmin. – Harjoitusviikon ohjelmaan kuului savusukellusta kuumassa, tieliikennepelastamista, pintapelastamista ja korkeanpaikan työskentelyä. Kurssilaisista kolme on Ahvenanmaalta, Pietarsaaresta tai Pohjanmaan alueelta on yhdeksän miestä ja loput ovat Uudeltamaalta ja Turusta. Hänen mukaansa perustietojen opiskelu omalla äidinkielellä on hyvä asia. Opettajat tulevat mukaan Kuopioon Pietarsaaresta. Sisäministeriön työryhmän raportin mukaan ruotsinkielisiä pelastajakursseja pitäisi järjestää joka kolmas vuosi. Tommy Roos oli myös pelastettavana ja hän luotti täysin pelastajakollegoihinsa. Tommy Roos Wille Roos. Ensihoitajasta pelastajaksi Helsinkiläinen Wille Roos on aikaisemmalta koulutukseltaan ensihoitaja (amk). Harjoituksissa oltiin avoimin mielin ja yhdessä tehden. Tärkeitä asioita on muun muassa se, ettei potilasta liikutella turhaan
32 4/2012 Vaikka pommikoneiden uhka taivaanrannalla on hiipunut, väestönsuojelun alan vapaaehtoistyötä tarvitaan edelleen. Viisaasti päätettiin perustaa Turun Väestönsuojeluyhdistys kansalaisten turvaksi 2.5.1941. Juuri 50 vuotta täyttänyt Turun Seudun Väestönsuojeluyhdistys muutti toimintaansa vastaamaan uusia haasteita. – Vapaaehtoisjärjestöillä on merkittävä rooli sekä varautumisessa ja käytännön turvallisuuden toteuttamisessa että kriisinsietoPommisuojista koko kansan valistajiksi Turun Seudun Väestönsuojeluyhdistys 50 vuotta Teksti ja kuvat: Sari Järvinen. Vuotta aiemmin saksalaisten koneet olivat räjäyttäneet pomminsa Tanskaan ja Norjaan. Kuulijoina ovat kunnat, kiinteistöyhtiöt, isännöitsijätoimistot, yritykset ja yhteisöt sekä tavalliset ihmiset. Elettiin kevättä 1941, johon mennessä oli nähty Neuvostoliiton joukkojen marssivan Baltian maihin. – Varautumiseen liittyvä valistus on todella tarpeellista nyky-yhteiskunnassa, jossa esiintyy paljon niin sanottua uusavuttomuutta. Ajatus kuitenkin kyti. Tilanne on viime vuosina muuttunut. Uusavuttomuus on uusi pommi Sama Turun VPK:n talo toimi jälleen näyttämönä, kun toukokuussa 2012 Turun Seudun Väestönsuojeluyhdistys vietti 50-vuotisjuhlaa. Vuonna 1959 astui voimaan laki, joka salli vapaaehtoisen väestönsuojelutyön jatkamisen määrätyin perustein. Kontakti ihmisiin Kriiseihin ja häiriötilanteisiin varautumisen katsottiin aiemmin kuuluvan pääosin viranomaisille. – Syvin painotuksemme ei ole enää pommisuojissa, vaan normaaliolojen eli arjen häiriötilanteisiin varautumisessa ja onnettomuuksien ennaltaehkäisevässä valistuksessa, toiminnanjohtaja Jari Alanen toteaa. Turkulaiset herättivät yhdistyksenä uudelleen henkiin Suomen Väestönsuojelujärjestö SVJ:n esimerkin innoittamina huhtikuussa 1962. T urun VPK:n talolle oli kerääntynyt huolestunutta väkeä. Suomi oli puristuksissa suurten valtojen välissä. Silloin aivan yksinkertaisistakin varotoimenpiteistä on hyvä kertoa seikkaperäisesti tietoa tarvitseville, Alanen sanoo. – Toiminta kuitenkin loppui melko nopeasti eikä yleinen ilmapiirikään ollut rauhan tultua väestönsuojeluajatukselle otollinen, Turun Seudun Väestönsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Mikko Malmi kertoo. Yhdistys tekee muun muassa pelastussuunnitelmia, turvallisuusselvityksiä, luennoi ja kurssittaa
Vaikka prototyyppi on toiminut hyvin ja se on maastoja tiekelpo, voisi sitä kehittää edelleen. Se on toiminut hyvin. Siellä saattoi tutustua Suomen ainoaan panssaroituun paloautoon ja raskaaseen puhdistusajoneuvo Pujoon. Esimerkiksi öljynjalostamon paloissa panssaroidun paloauton suojakuori ja hydraulisen käsivarren päässä oleva koura ovat hyvä yhdistelmä. Pelastussuunnitelmat pitäisi myös jalkauttaa, jotta ne toimisivat myös käytännössä. Turun juuri entisöity VPK:n talo antoi juhlavat puitteet seminaarille. Hänestä Saaristomeren Meripuolustusalueen kovimmalla sammuttajalla voisi olla kyvyn lisäämisessä. Pelastusylijohtaja Pentti Partanen muistuttaa varautumisen käsitteen muuttumisesta toimintaympäristön ja uusien uhkakuvien myötä. – Pansiossa alettiin rakentaa vuonna 2003 panssaroidun paloauton prototyyppiä. – Kansalaisjärjestöt voivat monilla alueilla toimia joustavammin ja tarkoituksenmukaisemmin kuin viranomaiset. Valistus tärkeää taloyhtiöissä Kiinteistöliitto Varsinais-Suomen toiminnanjohtaja Kaisa Leiwo pitää yhdistyksen valistustyötä asunto-osakeyhtiöissä tärkeänä. Vapaaehtoisella kansalaistoiminnalla on pelastusalalla jatkossakin poikkeuksellisen suuri merkitys, vaikka viranomaisresurssit ovat vuosikymmenten myötä merkittävästi lisääntyneet, Anttoora kertoo. käyttöä siviilipuolellakin. Sillä on nosteltu suutareiksi jääneitä ammuksia metsäpalon edestä, puolustusvoimien erikoissammutusyksikön sotilaspalomestari Ari Hynynen kertoo. Niiden vahvuuksia ovat yksilötason tarpeiden tunnistaminen sekä hyvät kansalliset ja kansainväliset verkostot, sisäministeriön valtiosihteeri Marjo Anttoora totesi seminaaripuheessaan. Hän kannustaa eri hallinnonalojen viranomaisia arvioimaan järjestöjen merkitystä toimialansa voimavarana ja kehittämissuunnitelmissa. 4/2012 33. Sään ääri-ilmiöt lisääntyvät, aluehallinto uudistuu ja kuntien tehtävät ja koot muuttuvat. Yhdistyksemme elää ajassa voimakkaasti ja toivon, että aate kanssaihmisten turvallisuudesta huolehtimisesta viranomaisten tukena kantaa myös seuraavat 50 vuotta, Alanen sanoo. Panssaroitu paloauto on hyödyntämättä siviilissä Turun Seudun Väestönsuojeluyhdistyksen juhlaseminaarin suurimmat osallistujat jäivät VPK:n talon takapihalle. Olemme käyttäneet erikoissammutusyksikköä omalla ampuma-alueella. – Painotusten tuleekin muuttua ja seurata aikaansa. Juhlaseminaarissa myönnettiin I luokan väestönsuojelun ansiomitalit seuraaville: Ismo Jalava (vas.), Silve Kangas, Olavi Leppäranta, Mikko Malmi, Jyrki Salomaa ja Lars-Erik Wiren. – Varren päässä voisi olla teleskooppi, jolloin se olisi helpompi ohjata rakennuksen ikkunasta sisään, Hynynen toteaa
Kilpailunjohtaja Marko Mattila Sodankylän VPK:sta kiittää kaikkia kilpailuun osallistuneita joukkueita reilusta kilpailusta sekä hyvästä joukkuehengestä. Ainoana sääntönä on kuuden hengen joukkue, yhteenlaskettu ikä enintään 84 vuotta ja yksittäisen kilpailijan ikä on oltava 10–17 vuotta kilpailuvuotena. Samoin Mattila kiittää kaikkia järjestelyyn osallistuneita henkilöitä ja tahoja, jotka mahdollistivat tämän kilpailun. Veikon Malja -kilpailu on niin sanottu ”pimeä kalustokilpailu”, eli kilpailijat eivät saa tutustua rataan etukäteen. Käytännön järjestelyt Sodankylässä hoiti Sodankylän VPK sekä SPEK Lapin alueyksikkö. Kilpailuun saavat osallistua kaikkien Suomen palokuntien nuoriso-osastot. kerran ja pidettiin luonnonkauniin Lapin keskellä Sodankylässä. Kilpailun järjestivät Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK sekä Lapin läänin Pelastusliitto. Kilpailussa Anjalan VPK oli ylivoimaisesti paras. Viimeksi kyseinen kilpailu on järjestetty pohjoisessa, Oulussa lokakuussa 2003. Mattila totesikin, että Lapissa olosuhteet ovat erilaiset kuin muualla suomessa – täällä sammutusvesikin sulatetaan lumesta! Veikon Malja kilpailtiin Sodankylässä lumisateessa Anjalan VPK ylivoimainen mestari Veikon Malja -tulokset Teksti: Saku Rouvali Kuvat: Saku Rouvali ja Markku Lehtinen. Tietokilpailu järjestetään joka toinen vuosi. 34 4/2012 P alokuntanuorten suomenmestaruuskilpailu eli Veikon Malja -kilpailu järjestettiin 21. Ajankohta järjestelyyn oli mainio: lunta oli edelleen reilusti, joten arktiset olosuhteet tulivat tutuksi myös Ete1 Anjalan VPK 3.12,59 2 Oulun VPK 3.45,64 3 Iitin VPK 4.10,47 4 Halikon VPK 4.13,61 5 Somerniemen VPK 4.17,64 6 Kotkan VPK 4.24,85 7 Vahdon VPK 4.52,47 8 Espoon VPK 4.57,53 9 Maarian VPK 4.58,22 10 Selänpään VPK 5.12,10 lä-Suomen palokunnille. Ennen Veikon Maljaa pidettiin SM-tietokilpailu, jonka karsinnat järjestettiin jokaisessa pelastusliitossa ja Sodankylässä kilpailivat alueittensa parhaat joukkueet. Marko Mattila kehuu Anjalan VPK:n joukkueenjohtajan organisointikykyä sekä paineensietoa tiukoissa tehtävissä. Kilpailun pohjoinen sijainti, Keski-Lappi, houkutteli mukaan kilpailujoukkueita 25 kappaletta
OIKEAA palokuntanuorta sää ei haitannut, kilpailu vietiin läpi hymyssä suin. Homma hoidettiin niin sanotusti kotiin, Reijo Houni totesi. Kilpailu oli järjestetty taidokkaasti, radat olivat sopivan vaikeat, informointi oli ajan tasalla, samoin muutkin järjestelyt menivät nappiin. Turvallisuussyistä molemmista kelkoista oli otettu variaattorin hihna irti, ettei vahingossakaan kukaan saisi niitä liikkeelle. 2. Juuso myös tykästyi Sodankylän kauniiseen luontoon ja ihmisiin. – Oli kiva katsoa kuinka tätä pyöritettiin. Espoon VPK I (Jesper Honkonen, Isra Ghargour ja Halima Ghargour) 20 p. Toijalan VPK:n kilpailujoukkueessa ollut Juuso Vuoristo kiitteli myös taidokkaasta kilpailun järjestelystä. 3. Vahdon VPK (Oskari Hurula, Aleksi Hurula ja Olli Salonen) 20 p. Moottorikelkkaonnettomuus Kilpailun valmistelut aloitettiin jo viime vuoden puolella kartoittamalla niin sanottuja karkeita suuntaviivoja. – Palokuntanuoret eivät ole työurani aikana muuttuneet muuten kuin että palokuntapoikien rinnalle ovat tulleet tytöt. Toijalan VPK:n huoltojoukoissa ollut Santtu Niemelä kiittää kilpailun järjestäjiä mahtavasta kokemuksesta. Viime vuonna he olivat Jyväskylässä. Moottorikelkkaonnettomuudesta pelastaminen oli yksi kilpailutehtävä. – Kritisoimme aluksi varhaista ajankohtaa, jonka SPEKin ”pääkonttori” kilpailulle päätti. Itse kisapäivänä tapahtuman ympärillä hyöri noin 250 henkilöä, Ismo Rajaniemi myöntää. SM-tietokilpailun tulokset Anjalan VPK:n joukkue juhli voittoa. Tietokilpailun voittajat saivat palkintonsa.. Nytkin tämä voitiin riemulla todeta, sillä parhaaksi joukkueenjohtajaksi valittiin yksimielisesti tyttö. Käyvän kelkan sammuttaminen näytti onnistuvan hyvin, vaikka kaikilla ei ollutkaan vankkaa kokemusta kelkkailusta. Tulimme sitten siihen tulokseen, että käännämme ajankohdan meille eduksi ja pääsimmekin näyttämään Lapin kevättä. Perjantaina paistoi kauniisti aurinko ja lauantain kilpailupäivänä satoi reilusti lunta, Rajaniemi kertoo. – Ruoka oli todella hyvää ja sitä oli riittävästi. Aikaisempaa kokemusta ei nuorten isompien kisojen järjestämisestä ollut, mutta omasta kilpailuja valmennuskokemuksesta 1980ja 1990-luvuilta oli selvästi apua. 4/2012 35 1. Toijalan VPK oli kisaamassa Veikon Maljaa jo toistamiseen. Palokuntalainen tekee aina kaikki tehtävät oli sää mikä hyvänsä, palopäällikkö Lehtinen kehuu. Houni kertoi osallistuneensa useaan palokuntakilpailuun.Hän tietää, että tällaisten suurten kilpailujen järjestäminen on aina iso haaste järjestävälle taholle. Sykähdyttävä tapahtuma Lapin pelastuslaitoksen pohjoisen toimialueen päällikkö Markku Lehtinen sanoo, että palokuntanuorten kilpailut ovat aina yhtä sykähdyttävä tapahtuma. Sodankylän VPK:n puheenjohtaja Ismo Rajaniemi kertoo, että kilpailun järjestäminen on aina työläs ja haasteellinen juttu. Iitin VPK:n huoltojoukoista tavoitettu palokunnanpäällikkö Reijo Houni kehui myös järjestäjiä mukavasta sekä hyvin organisoidusta tapahtumasta. Iitin VPK (Noora Hietanen, Simo Käki ja Markus Houni) 20 p. Koskaan ei kaikki voi mennä täysin kympillä, muutenhan ei jäisi mitään parannettavaa. – Nuoret saivat kokea liki arktiset olosuhteet, kun koko kilpailun ajan tuiskutti lunta lähes vaakatasossa. – Itselleni oli pieni yllätys, että kilpailijoita ja huoltojoukkoja ilmoittautui näin paljon. – Tärkeintä ei ole voitto, vaan reilu kilpailu, Vuoristo totesi. Puitteet olivat hyvät ja kisa meni nopeasti läpi. Radalle rakennettiin yhdeksi tehtäväksi moottorikelkkaonnettomuus, jossa kuljettajan jalka oli jäänyt kelkan telastoon kiinni
– Pelastusalan oppilaitostenkin kaltaiset internaattimaiset oppilaitokset synnyttävät voimakkaita siteitä ja tunteita. Hän valmistui ensimmäiseltä päällystön AMK-nuorisolinjalta vuonna 2005. – Työkokemustaustani on hyvin pelastustoimipainotteinen. Vaikka valalla ei olekaan juridista merkitystä, on se ikään kuin viimeinen muistutus pelastustoimen arvoista ennen työelämään siirtymistä, Parviainen totesi. – Tänä päivänä valan vannovat muun muassa valmistuvat kätilöt, poliisit ja lääkärit. – Meillä on kuitenkin kansainvälisestikin katsottuna erinomainen oppilaitos ja koulutusjärjestelmä ja siten vankka pohja, mille rakentaa, Pentti Partanen sanoi. VaikPelastusopistossa koulutus on saanut kehittyä suotuisasti Kuopio tarjonnut hyvät puitteet Teksti ja kuvat: Esa Aalto. Moni vanhempi ylpeänä saa seurata jälkikasvunsa noutavan todistuksensa, se on juhlava hetki, jossa moni silmäkulma kostuu. Pelastusopistoon hakeutuminen ei ollut minulle kuitenkaan itsestään selvyys. Myös Otaniemen palo-opistossa tai väestönsuojelukoulussa Lohjalla opiskelleita yhdistävät vuosikymmeniä kestävät siteet. Pahan kolarin myötä syntyneet vammat nousivat kaksi kertaa esteeksi lääkärintarkastuksessa. Oppi nuijittiin joka päähän Työelämän tervehdyksen tuonut valmiuspäällikkö Markus Viitaniemi PohjoisKarjalan pelastuslaitokselta on opiskellut Pelastusopistossa sekä pelastaja – että päällystötutkinnon. Itsekin molemmissa jaksoittain opiskelleena ja opettaneena olen päässyt tuntemaan sitä ilmapiiriä, joka niissä vallitsi ja ymmärrän hyvin kuinka vaikealta ajatus vanhasta luopumisesta ja tuntemattomaan, kaukaiseen Savoon siirtymisestä on monista tuntunut. Hän katsoo, että koulutuksen tulevaisuuden kehittämistä on hyvä jatkaa, vaikka julkisen talouden niukkuus tuokin kehittämiskaavailuille omat rajoituksensa. Rehtori Mervi Parviainen korosti oppilaitoksen yhtenä keskeisenä perinteensä valmistujaistilaisuuden, jonka merkitystä ei voi aliarvioida. Koulutuksen siirtäminen Kuopioon aiheutti myös voimakasta vastustusta. Olen aloittanut urani palokuntanuorissa ja jatkanut siitä sopimuspalokuntalaisena pelastajakurssiin saakka. – Omaisille ja läheisille tilaisuudella on erittäin vahva merkitys. 36 4/2012 Pelastustoiminnan 20 vuotta sitten alkanutta opetusta Kuopioon rakennetussa Pelastusopistossa juhlitaan kuluvan vuoden aikana ja huhtikuussa opistossa järjestettiin juhlaseminaari ja konsertti, jossa yleisöä viihdytti Helsingin Palokunnan Soittokunta. Rehtori haluaisi lisätä valmistujaisten perinteisiin pelastajan valan. – Tosiasia kuitenkin on, että esimerkiksi Otaniemeen ei ikinä olisi pystytty rakentamaan nykyisen Pelastusopiston suuruista laitosta harjoitusalueineen eikä kahdella paikkakunnalla toimittaessa olisi voitu integroida miehistön ja päällystön koulutusta nykyiseen malliin, puhumattakaan kaikesta muusta, jota tänne on voitu koota ja kehittää, Partanen painotti. S eminaarissa pelastusalan koulutuksen vaiheita kerrannut pelastusylijohtaja Pentti Partanen totesi, että opiskeluajalla, oppilaitoksella ja siellä olevalla yhteisöllä on suuri merkitys ihmisten elämässä
Hierarkkinen oppilaitos osoitti tässäkin yhteistyössä hienosti joustavuutensa parantaakseen opiskelijoiden puitteita opiskella ja asua opiston pihapiirissä. Rehtori Mervi Parviainen liittäisi valmistujaisiin pelastajan valan. – Päällystöopinnot opettivatkin ennen kaikkea itsenäistä tiedon hankintaa ja muutoksen hallintaa, joka on korostunut vuosi vuodelta enemmän ja joka on perusta tämän päivän työelämässä. Koulutuksesta eväät työelämään Oppilaitos antaa Viitaniemen mielestä hyvät eväät työelämään, mutta opiskelu jatkuu työelämässä, kuten hänelle, aloittaessaan uudessa tehtävässä, valmiuspäällikkönä. Valtiosihteeri Marjo Anttoora toi sisäasiainministeriön tervehdyksen ja pelastusylijohtaja Pentti Partanen valotti alan koulutuksen vaiheita. Vaikka ulkopuolinen näkökulma avartaakin, niin olisi silti arvokkaampaa opiskella ja valmistua omasta pelastusalan opinajosta. – Päällystökoulutuksessa puolestaan korostui se, että opiskelu oli vapaampaa, mutta samalla opinnoista joutui ottamaan yhä enemmän omaa vastuuta. Puolentoista vuoden tehokoulutuksen jälkeen mielessä oli useita muistisääntöjä ja lukuisia toistoilla opittuja asioita, joista suurimman osan muistan hyvin vieläkin, vaikka en ole niitä enää moneen vuoteen tarvinnutkaan. Opitun tiedon soveltaminen käytännön hierarkkiseen ja perinteikkääseen pelastustoimeen on haasteellista. – Pelastajakurssilla opiskelu oli erittäin tehokasta ja erityisesti käytännön opetuksessa oppi nuijittiin päähän kuin päähän. – Oppilasyhdistyksen puheenjohtajana toimiessani sain myös mahdollisuuden vaikuttaa osaltani opiskelijoiden elämään täällä riemukkaalla kaarella. Emme kukaan voi enää tuudittautua vanhaan palokuntafraasiin ”näin meillä on aina tehty”. Pelastusjohtajat muistivat Tampereen Olli-Pekka Ojasen johdolla 20-vuotista opinahjoa ja kukat rehtorille ojensi kotikaupungin pelastusjohtaja Jukka Koponen.. – Olisi myös toivottavaa, että pelastustoimeen saataisiin insinööritutkinnon jatkoksi ylempi korkeakoulututkinto. Meno oli silloin tyypillistä opiskelijaelämää yörientoineen, mutta mielestäni kuitenkin asiallista ja pelastustoimen arvoja kunnioittavaa. Varautumiskoulutukseen tulisi päällystökoulutuksessa entisestään panostaa, jotta asenteet ja käytännön toimet pelastuslaitoksilla saataisiin kääntymään myönteisempään suuntaan. Ylhäältä alaspäin johtamismalliin perustuva aivot narikkaan-kulttuuri pitäisi kitkeä pois alaltamme jo opintovaiheessa ja tilalle olisi saatava uudenalainen kulttuuri, joka hyödyntää laajasti koko henkilöstön osaamista ja mahdollistaa innovatiivisuuden. Tehtävää varten piti oppia hakea myös opiston täydennyskoulutuksesta. Markus Viitaniemi toivoo, että koulutusta voitaisiin kehittää palvelemaan yhä paremmin työelämää tulevaisuuden haasteissa. Jalalla, joka tuomittiin lääkäreiden toimesta korjauskelvottomaksi, selvisin lopulta hyvin kenttätöissä ja onpa sillä juostu muutamia maratonejakin. Tämä valmisti hyvin työelämään, koska etenkään päällystötehtävissä työtä ei tehdä enää pelkästään esimiehen ohjeistuksessa. Historia on alamme kulttuurissa edelleen vahvasti läsnä ja niin se pitää ollakin, mutta se ei saa kuitenkaan olla kehittymisen esteenä. Pelkkä pelastajatutkinto riittää enää harvoin vakinaiseen virkaan, vaan lisäksi vaaditaan esimerkiksi terveydenhuoltoalan tutkinto tai muuta erikoiskoulutusta. – Ensinnäkin pelastustoimen arvoja ja työelämän käytännön pelisääntöjä ei voi koskaan korostaa liikaa. Myös itsensä johtaminen tulisi ottaa johtamisopinnoissa voimallisemmin esille. Kun opettelee tuntemaan itsensä ja on valmis kehittämään omia heikkouksiaan, on huomattavasti paremmat mahdollisuudet johtaa myös muita. – Tänä päivänä mikään muu kuin muutos ei ole pysyvää. Markus Viitaniemi (oik.) kiittelee esimiehensä pelastusjohtaja Jorma Parviaisen tukea valmiuspäällikön vaativassa tehtävässä. – Alamme koulutuksen tulevaisuuden keskeisinä haasteina näkisin myös pelastajakoulutuksen kehittämisen niin, että se vastaisi vielä paremmin työelämän tarpeita. 4/2012 37 ka lääkäri olikin sitä mieltä, että kannattaisi harkita kokonaan toista alaa, en antanut periksi, vaan kuntoutin itseäni ja lopulta pääsin sisään. – Ehkä suurin työelämän käytännönopetus on ollut opetella johtamaan itseään. Vierellä istuu opiston johto: rehtori Mervi Parviainen (vas.) ja koulutusjohtaja Pekka Rantala (oik.). Työelämän tarpeet huomioon Myös henkilöstöjohtamistaidot pitäisi nostaa aivan erityiseen asemaan. Myös täydennyskoulutusjärjestelmän tulisi tukea ikääntyvän henkilöstön vaihtoehtoisia urapolkuvaihtoehtoja, Markus Viitaniemi painotti
Päätuotteet ja erikoisalaamme ovat alkusammutustuotteet eli pikapalopostit, letkukelat, letkukärryt ja muut alkusammutustuotteet. SPLY oli syntynyt. Kotimaassa elämme pitkälti rakentamisen suhdanteiden perässä eikä erityisiä kasvunäkymiä alkusammutustuotteiden markkinoilla ole. perustettu” otsikoi Palontorjunta-lehti numerossaan 4/1972. Mahdollisuudet meillä on omassa tehokkaassa ja uudenaikaisessa tuotannossamme ja korkeatasoisten tuotteiden vietimarkkinoilla. Pääpaikka, eli tehdas ja hallinto sijaitsevat Leppävirralla. Yrityksessä on noin 45 työntekijää. Haasteena meillä on pitää tuotteemme laadullisesti korkeatasoisina ja hinnaltaan kilpailukykyisinä tuontia vastaan sekä kehittää tuotteistoamme asiakkaiden tarpeet ja viranomaismääräykset huomioiden. Lisäksi teemme erilaisia metallija putkisto-osia sekä sähköohjauskeskuksia sopimusasiakkaillemme. Pelastustieto julkaisee vuoden aikana lyhyet esittelyt kaikista jäsenyrityksistä ympäri Suomen. Toinen merkittävä asiakasryhmä on paloja pelastusalan erikoisliikkeet, sammutinhuoltoliikkeet. Yhdistyksen tehtäviksi määriteltiin muun muassa edistää ajanmukaisten palokalustojen valmistusta ja kauppaa sekä valvoa ja edelleenkehittää paloalan arvostusta. Sekä tietysti pitää asemamme kotimaan markkinoilla johtavana alkusammutustuotteiden toimittajana. Alkusammutustuotteita toimitamme myös Ruotsiin, Norjaan ja Islantiin. Pivaset Oy P ivaset Oy valmistaa ja markkinoi alkusammutustuotteita. 38 4/2012 40-vuotias SPLY esittäytyy ”Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys ry. Piti huolehtia myös jäsenten yhteisistä eduista ja olla yhteistyössä niin kotimaisten kuin ulkomaisten viranomaisten ja järjestöjen kanssa. huhtikuuta 1972. Muita tuotteita ovat energiavaraajat ja metallin sopimusvalmistustuotteet. Yhdistys juhlii pitkää taivaltaan Turvallisuusmessuilla Tampereella syyskuussa. Myyntihenkilöt ovat myös Oulussa, Tampereella ja pääkaupunkiseudulla. Yritys on perustettu vuonna 1990. Uutena tuoteryhmänä aloitimme vuonna 2011 Pivaset-energiavaraajien valmistuksen ja markkinoinnin. Viennissä meillä on vielä paljon potentiaalia. SPLY täyttää siis tänä vuonna 40 vuotta. Viennin osuus tuoteryhmässä on noin 20 prosenttia. Alkusammutustuotteiden päämarkkina on uudisrakennuskohteissa, joihin toimitamme tuotteet LVI-alan tukkuliikkeille ja asennusliikkeille. Myyntijohtaja Pertti Ruotsalainen Pivaset Oy. SPLY on myös yksi yhdeksästä Paloja pelastustieto ry:n jäsenyhdistyksestä. Kymmenen alan yritystä kokoontui keskustelemaan yhdistyksen perustamisesta 5
Teksti: Pekka Kortelainen & Johannes Ketola ProntoX uudistaa pelastustoimen rekisterija tilastointijärjestelmiä. Lisäksi pelastustoimen tietotarpeet ovat kehittyneet vuodesta 2000, jolloin Pronto otettiin käyttöön. Juhliva SPLY voisi jatkossa pitää vielä entistä paremmin huolta siitä, että jäsenyritykset pysyvät ajan tasalla alaa koskevien lakien ja määräysten muutoksista. Tulevaisuudessa pelastustoimen uudet järjestelmät voidaan sovittaa tähän kokonaisuuteen. Sisäasianministeriön asettama valvontatoiminnan tiedonkeruun selvitystyöryhmä oli todennut selkeitä puutteita järjestelmien välisessä tiedonsiirrossa ja tiedon saatavuudessa. Operatiivisessa toiminnassa tarvitaan tietoa nopeasti, jotta pelastustoiminta saadaan hoidettua menestyksellisesti. Ratkaisulla vähennettäisiin merkittävästi tarvetta erilaisten rajapintojen määrittelyyn. Tosin siinäkin taidetaan törmätä samaan aikaja resurssipulaan kuin muussakin vapaaehtoistoiminnassa. ProntoX-hanke tekee esityksen järjestelmien uudistuksesta vuoden 2012 loppuun mennessä. Yhtenäisyyttä tarvittaisiin kuitenkin myös pelastustoimen sisällöllisten tietojen tasolla: käsitteet, rakenteet ja luokitukset pitäisi yhtenäistää. Niistä erityisenä käyttöalueena voisi mainita ”köyhän miehen hirviaidan”. Esimerkiksi hätäkeskusjärjestelmään tarvittaisiin yksi kaksisuuntainen tiedonsiirtorajapinta. Pelastustoimen yhteiseen tietovarantoon voitaisiin kytkeä kaikki tarvittavat palvelut. Nykymallilla jatkettaessa erilaisia rajapintoja tarvittaisiin lähemmäksi sata, ellei enemmänkin. Pronto-järjestelmän osalta tiedon yhtenäisyys on toteutunut. Pakkaamme itse asiakkaan tarpeiden mukaan varustettuja, erikokoisia torjuntapakkauksia ja -kärryjä niin pelkästään öljyille kuin vaarallisille kemikaaleillekin – tarvittaessa mukana on myös neutralointiaineita. Kehitteillä oleva uusi hätäkeskusjärjestelmä ja kenttäjärjestelmä mahdollistavat tiedon tehokkaamman hyödyntämisen, jos vain pelastustoiminnan omat järjestelmät olisivat uutta toimintamallia tukevassa kunnossa. SPLY voi parhaimmillaan olla erinomainen linkki jäsenten ja eri sidosryhmien välillä. Pohjoisen Suomen ELY-keskukset ovat käyttäneet nauhaa hyvällä menestyksellä hirvien pitämiseen poissa tiealueelta. Järjestelmän käyttöikä alkaa lähennellä loppuaan. Pronto -järjestelmä on ollut keskeinen pelastustoimen onnettomuustietojen ja tilastotietojen keruujärjestelmä. Markkinointivastaava Marjaana Salmela Pig-Farmi Oy Esteja varoitusnauhat kuuluvat myös tuotevalikoimaamme – nimenomaan heijastavina ja erilaisin tekstityksin painettuina. Hätäkeskustietojärjestelmä uusiutuu, samoin poliisi siirtyy uuteen Vitja-järjestelmään. ProntoX-hankkeessa pohditaan, millainen pelastustoimen tietovarantojärjestelmä palvelisi parhaiten tulevaisuuden vaatimuksia. Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä poikkeaa perinteisestä järjestelmäkohtaisesta kehittämisestä siten, että siinä tarkastellaan yhtä aikaa laajempaa järjestelmien kokonaisuutta ja sen sisäisiä suhteita. Kun onnettomuusja tilastotietoja on kerätty samalla tavalla koko Suomessa, ovat tiedot vertailukelpoisia, ja niistä on pystytty tuottamaan laadukkaita tilastoja ja tutkimuksia. Tuotteet menevät niin pelastuslaitoksille kuin teollisuuteen, laboratorioihin ja sairaaloihin. ProntoX-hankkeessa kehittämistarpeita on lähdetty tarkastelemaan julkishallinnon ICT-suositusten mukaisesti kokonaisarkkitehtuurimenetelmää hyödyntäen. Siihen pyrimme vastaamaan laadukkailla tuotteilla ja omalla osaamisellamme. Jatkuva jäsenten kouluttaminen ja muukin edunvalvonta ovat siis edelleen kunniassa. Valvontatoiminnassa kerätyt kohteisiin liittyvät tiedot ja yksityiskohtaiset resurssitiedot ovat olleet toistaiseksi puutteellisesti operatiivisen pelastustoiminnan käytössä. Myös kuljetusliikkeet ja erilaisten autoilutapahtumien järjestäjät ovat löytäneet meidät. Ministeriö asetti 4.7.2011 työryhmän laatimaan esiselvityksen tiedonkeruun kehittämistarpeista. Tietojen yhtenäisyys ulottuu usein vain henkilötietojen ja osoitetietojen tasolle. 4/2012 39 Pig-Farmi Oy ”V irallinen” Pig-Farmi Oy on toiminut 17 vuotta yhtä virallisella Pig-Enviro -aputoiminimellään turvallisemman työympäristön puolesta Paimiossa, Turun kupeessa. Kaunis kiitos niille, jotka jaksavat puurtaa meidän jäsenyritysten eteen! Pelastusopisto käynnisti pelastustoimen rekisterija tilastointijärjestelmien uudistamiseen tähtäävän ProntoX –hankkeen vuoden 2011 lopulla. Olisiko esimerkiksi syytä siirtyä hajautetusta järjestelmästä kohti keskitetympää mallia, jossa tiedonhallinta ja tiedonsiirto toimisivat paremmin. Sisäasianministeriön valvontasuunnitelmatyöryhmä kiinnitti huomiota pelastustoimen hajautettuihin tiedonkeruujärjestelmiin, ja totesi niiden vaikeuttavan valvontatoiminnan suunnittelua ja kehittämistä. ICT-kehittämisen suositukset löytyvät julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnan (JUHTA) nettisivuilta www.jhs-suositukset.fi. Työryhmä totesi raportissaan tiedonkeruun nykyiset ongelmat ja esitti tietojärjestelmien osalta joko rajapintojen merkittävää kehittämistä tai tietojen keräämistä yhteiseen tietokantaan. Tuomme maahan ja myymme vuotojen ehkäisyyn ja hallintaan tarkoitettuja tuotteita, kuten viemärin sulkumattoja ja nesteen rajoitinpatoja, valutuslavoja ja -altaita, vuotojen paikkaustarvikkeita sekä imeytystuotteita maalle tai veteen vuotaneiden öljyjen ja muiden kemikaalien poiskorjaamiseen. Julkisille toimijoille ollaan valmistelemassa KEJO-hankkeessa yhteistä kenttäjohtamisjärjestelmää. Tietojärjestelmät pelastustoimen ympärillä ovat uusiutumassa. Hajautettu järjestelmä, jossa tiedot on kerätty pelastuslaitosten erillisjärjestelmiin, vaikeuttaa tiedon keruuta ja käyttöä. Ongelma korostuu tiedonsiirroissa tai koottaessa suurempia tietokokonaisuuksia useista järjestelmistä. Päätuotteeksemme ja erikoisosaamiseksemme voisi nimetä viemärin sulkutuotteet, joita menee edellä mainittujen lisäksi myös vaarallisten aineiden kuljettajille. Tietotarpeet kohdistuvat onnettomuustapahtumaan, sen kohteisiin ja pelastustoimintaa hoitaviin resursseihin. Alun perin paperimaailman esikuvien pohjalta luotu järjestelmä ei enää sovellu nykyisiin tiedonsiirtoja tiedonkäsittelyvaatimuksiin. Tulevaisuudennäkymiä kirkastaa se, että ympäristönsuojelulle asetetaan yhä enemmän vaatimuksia. Tähän mennessä esimerkiksi valvontatoiminnassa kerättyjen tietojen yhdistäminen onnettomuuksiin ja rakennuspaloihin on ollut hyvin hankalaa. Erillisten ja eri tarkoituksiin tehtyjen tietojärjestelmien yleinen ongelma on niiden tietorakenteiden ja tietosisältöjen epäyhtenäisyys. Se tavallaan helpottaa tämäntyyppisten tuotteiden markkinointia, vaikka kilpailua onkin
Helmikuussa vietettävän 112-päivän tiimoilta valittiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa Arjen sankari. – Olen halunnut palomieheksi niin kauan kuin olen osannut puhua, Huttunen muistelee ja onkin tehnyt kutsumusammattinsa eteen töitä jo pitkään. Tuusulan vapaapalokunnassa kuusi vuotta tarmokkaasti toiminut Huttunen päätyi VPK:hon monen asian yhteensattumana. S e oli semmoinen tunne, ettei meinannut aluksi uskoa. Perusteena valinnalle oli Huttusen aktiivinen arkipäivän turvallisuudesta huolehtiminen koulussa, kotona ja harrastuksessa. Huttusen ilmiantoi internetissä mukaan kilpaan hänen isoveljensä, joka ei hiiskunut asiasta nuorukaiselle sanaakaan ennen kuin Huttunen virallisesti valittiin kunnianosoituksen saajaksi. 40 4/2012 Arjen sankari -tittelillä tänä vuonna palkittu määrätietoinen VPK:lainen Aapo Huttunen on löytänyt intohimonsa jo nuorella iällä. Sen kriteerit täyttää henkilö, järjestö tai organisaatio, joka toimii turvallisuutta edistävästi tai on tehnyt teon, joka osoittaa todellista arkipäiväistä sankaruutta. Ihan puun takaa tämä juttu tuli. Kun asiaa sitten selvitti, niin kyllähän siinä levisi hymy huulille, tokaisee 15-vuotias tuusulalainen Aapo Huttunen muistellessaan päivää, jona hän sai tietää ansainneensa Arjen sankari -tunnustuksen. Alalla olevat sukulaiset osittain Aapo Huttunen on Arjen sankari: Pelastusala vaan on hauskinta Teksti: Verna Vuoripuro Kuvat: Susanna Anttila ja Ville Kekäläinen ” 40 4/2012
• D3 Rakennusten energiatehokkuus, määräykset ja ohjeet • Valmiuslaki + paljon muita muutoksia Paloja rakennuslainsäädäntö 2012 Tilaa heti • puh. Yläkoulun päättyessä tänä keväänä Huttunen hakee opiskelemaan ammattioppilaitokseen lähihoitajalinjalle. – Kun pelastetaan ihmisiä ja omaisuutta, se on jotenkin todella lähellä sydäntä! Aapo Huttunen on aktiivinen vpk:lainen. Tuusulan VPK pitää harjoituksia kerran viikossa. – Kun harjoituksia on vain kerran viikossa, työt saa kyllä ajoitettua luontevasti. – Nuorilla on kyllä peruslähtökohdat turvallisuusvalistuksen suhteen ihan hyvät ja esimerkiksi kaikille opetetut koulujen poistumisreitit tiedossa, muttei heillä jokaisella ole tietenkään sellaista tärkeää tietotaitoa, jota saisi esimerkiksi partiossa tai juuri VPK:ssa, hän jatkaa. – Kyllähän siellä kouluttamassa on huomannut, että olisi tärkeää, jos lapsille opetettaisiin jo ensimmäisestä luokasta lähtien systemaattisesti esimerkiksi ensiaputaitoja, Huttunen pohtii. Huttusen harrastus on esillä myös koulussa, kun hän keskustelee kavereidensa kanssa VPK:sta ja yleisesti turvallisuusasioista. Koulun ja harrastuksen yhdistäminen on sujunut ongelmitta eikä Huttusen mukaan hänellä ole liian kiire. – Kun pelastetaan ihmisiä ja omaisuutta, se on jotenkin todella lähellä sydäntä!, hän kiteyttää.. 4/2012 41 Uudet ENERGIATEHOKKUUS vaatimukset Paljon uutta, mm. – Toki puheenaiheena ovat olleet nämä Kauhajoen, Jokelan ja Oriveden ampumatapaukset, mutta ne ovat kuitenkin yksittäisiä poikkeuksia. Kaiken kaikkiaan kouluissa on hyvä olla. ALUMIINIA AMMATTILAISILLE innoittivat poikaa lähtemään mukaan, ja tämänkaltainen toiminta tuntui viisaalta harrastusvaihtoehdolta. Oppilaat voivat myös osallistua tapahtuman lopuksi järjestettävään pelastusaiheiseen valtakunnalliseen kilpailuun. Tällöin harjoitellaan laidasta laitaan esimerkiksi ensiaputaitoja ja palojen sammuttamista. Palomiehen ammatti näyttää olevan hyvää vauhtia toteutumassa tälle aktiiviselle ja innostuneelle nuorelle. Nou hätä! on turvallisuusmyönteisyyttä edistävä vuosittainen tempaus yläkouluikäisille ja siihen kuuluu valistusta kouluissa. Lopuksi hän vielä kiteyttää pelastusalan viehätyksen. Sankari myös tulevaisuudessa – Pelastusala on vaan kaikista hauskinta, kun saa olla tekemisissä sellaisen asian kanssa, josta oikeasti pitää, Huttunen sanoo tyytyväisenä. Hän toteaa, että suomalaisissa kouluissa on pohjimmiltaan turvallista olla, eikä kiinteistöissä ole mitään suurempia vaaranpaikkoja. Arjen sankarin haaveammattina on olla joskus palomies. – Kyllä ainakin vielä tähän päivään mennessä he ovat jaksaneet mua kuunnella, hän naurahtaa. Tätä asiaa Huttunen tahtoisi edistää myös tulevaisuudessa. Tapaturmien ennaltaehkäisyn sanoman edistäminen on Huttuselle vaikea kysymys, johon hän kuitenkin toteaa tärkeimmäksi ratkaisuksi sen, että vaaranpaikkoihin varaudutaan ihan tavallisessa arjessa. – Sen jälkeen tarkoituksena on pyrkiä ensisijaisesti Pelastusopistoon ja toisena vaihtoehtona ammattikorkeakouluun opiskelemaan ensihoitoa. Turvallisuuskasvatusta tarvitaan pienestä pitäen Nuorille suunnatussa Nou hätä! -kampanjassa kouluttajana toiminut Huttunen puhuu kannustavasti nuorison turvallisuustietouden lisäämisestä. – Testataan ne palovaroittimet eikä anneta onnettomuuksien tapahtua, hän muistuttaa. Palomiehen tehtävien lisäksi Huttunen voisi kuvitella tekevänsä tulevaisuudessa töitä myös turvallisuuden ja riskien tiedostuksen edistämiseksi esimerkiksi juuri nuorten keskuudessa. Oppi on hänen mukaan mennyt perille, sillä mitään suurempia tapaturmia hänen läheisilleen ei ole tapahtunut. (09) 222 3700 • myynti@suomenkalenterit.. • www.suomenkalenterit.. – Kaikkia palomiehen taitoja, Huttunen kiteyttää. Ainakin nyt tämä on mennyt todella hyvin. Tarkoituksena on kuitenkin suorittaa kaksoistutkinto, jolloin hän valmistuu samalla myös lukiosta ylioppilaaksi. Jokapäiväistä työtä turvallisuuden eteen Kysyttäessä valistaako Huttunen myös lähipiiriään, vastaus on empimätön kyllä. Vapaapalokuntalaisen harrastusta kunnioitetaan, eikä hän ole kuullut siitä negatiivisia kommentteja. Myös nuorten keskuudessa arvostetaan tämänkaltaista toimintaa. Katso ennakkotilausedut netistä! 119 € + alv 9 % www.fasterworkboats.
Esimerkiksi vuoden 2010 tilastojen mukaan 2–3 miljoonaa hehtaaria pensaspaloja sytytettiin tahallaan. Toisaalta syynä voivat olla vahvat venäläiset perinteet. Tarkoitusperäistä toimintaa Joidenkin arvioiden mukaan metsien polttaminen on myös tarkoitusperäistä toimintaa: Jos metsää palaa, se tulkitaan sanitäärija hygieniahakkuiksi, josta ei peritä metsämaksuja, kuten muuten tapahtuisi. Paloissa kuoli 62 ihmistä, 2500 taloa paloi. Venäjän heikko valmius Paloista syntynyt savu yhdistyneenä sumuun sekä ennätysmäiseen kuumuuteen ajoi Venäjän terveydenhuoltojärjestelmän ääritilaan. Venäjän kaikista metsistä noin puolta eli noin puolta miljoonaa hehtaaria kuitenkin valvotaan, ainakin teoriassa. Voiko tätä enää pitää pelkästään venäläisiä koskettavana kriisinä. Venäjän talouskehitysministeriön lokakuussa 2010 julkaisemassa raportissa todetaan: ”Helle ja savu lisäsivät kuolleisuutta Venäjällä lähes 56000 hengellä.” Raportin mukaan Venäjällä oli noin 30000 metsäpaloa noin miljoonan hehtaarin alalla. Merkillepantavaa ovat juuri erilaiset tulkinnat palojen syistä ja viranomaisten teoista sekä tekemättä jättämisistä. Nuorison tietämys on myös puutteellista. Esimerkiksi Siperian metsäpaloista virallisen kannan mukaan peräti 4/5 johtuisi salamaniskusta. Mikä sitten aiheutti toissa vuoden kaikkien aikojen katastrofaalisimmat maastoja metsäpalot sekä niistä johtuneet ennätystuhot Venäjällä. Tässä kirjoituksessa tarkasteltavien vuosien 2010 ja 2011 palojen perussyitä olivat kiistatta kesän poikkeuksellinen helleaalto ja kuivuus sekä sen kirittämä tulimeri, joka tuhosi neljänneksen Venäjän sadosta ja peitti pääkaupungin Moskovan sankkaan savuun viikkokausiksi. Myöhemmin palojen määrä on korjattu ylöspäin parilla tuhannella ja kyseinen hehtaarimäärä korjattu 2,3 miljardiin. Palot sijoittuvatkin tiestöjen varsille, asutuskeskuksiin ja leirialueille. Venäjän hätätilaministeriö raportoi jo 22. Tähän ilmiöön on monenkirjavia lähtökohtia; Kulttuurisia, operationaalisia, poliittisia, hallinnollisia, teknisiä ja jopa kasvatustieteellisiä. 42 4/2012 V enäjällä on metsäpaloja noin 20000 vuodessa ja niissä palaa noin kaksi miljoonaa hehtaaria metsää. Venäjällä metsäja maastopalot ovatkin jokavuotinen kriisinhallintaprojekti johon suhtautuminen on hieman fatalistinen, paloja syttyy ja osa niistä sammutetaan, osan annetaan vain palaa loppuun. Tätä kulttuuriperinnettä eivät valistuskampanjat ja varoitustekstit hetkauta. Osa Venäjän alueesta onkin määritelty alueeksi, joilla syttyviä metsäpaloja ei sammuteta. Paloihin on monia syitä, joista yleisimmäksi viralliseksi syyksi mainitaan usein salamanisku. Tosiasiassa suurin osa paloista on valitettavasti tahallaan aiheutettu tai ylipäätään ihmisen aikaansaamia. Tämä on paljon vaikka maalla on virallisten lukujen mukaan miljardi hehtaaria metsävaroja. Tavallinen venäläisperhe viettää lomia ja viikonloppuja höyryävän saslikki-ritilän äärellä, jättäen jälkeensä metsässä kytevät nuotiot. toukokuuta Venäjän metsäpalot Jokavuotinen kriisinhallintaprojekti?
Oma lukunsa on esimerkiksi vuoden 2010 metsäpaloissa ja myrskyissä tuhoutuneen puuaineksen hyödyntäminen ja eteenpäin myyminen. 2011, että Venäjän Kaukoidässä on liekeissä noin 100000 hehtaaria metsää. Avustavat maat voidaan vapaasti ajatellen jaotella kolmeen interessiryhmään: Shangain yhteistyöryhmään, perinteisiin Venäjän liittolaisiin ja rajanaapureihin sekä Venäjän suurvaltakumppaneihin, joilla on valmiudet katastrofiavun perille viemiseen. Esimerkiksi Karjalan tasavallan alueella rekisteröitiin kesällä 2011 kaksinkertainen määrä metsäpaloja vuoteen 2010 verrattuna. Venäjälle tarjottavan kansainvälisen avun osalta on ollut havaittavissa selkeitä eroja avustavien maiden välillä. Järjestön mukaan Sahan palot osoittavat että Venäjän valmius uuteen metsäpalokauteen on heikko. Karjalan tasavallan johto julisti 22. Karjalan metsissä kyti keskimäärin yhtä monta uutta paloa kuin niitä oli saatu sammutettua. Suomi kuuluu näistä rajanaapureihin, joten toimintamme osalta odotusarvot olivat ja ovat jatkossa korkeammat kuin vaikkapa Islannin tai Itävallan. Viranomaiset varoittivat alkukeväästä 2011, että tilanne voi kuitenkin huonontua nopeasti kuivuuden vuoksi. Sen mukaan aluehallintoviranomaiset ovat jatkossa vastuussa metsistä ja näin ollen 70000 metsänvalvojaa joutui työttömäksi. Tosin metsäpalojen keskikoko on ollut Karjalassa viimevuotista pienempi, noin viisi hehtaaria. kesäkuuta 2011, että pelkästään Itä-Siperiassa sijaitsevan Sahan tasavallassa metsäpalojen määrä tämän kauden aikana olisi jo noin 1,5 miljoonaa hehtaaria. Näin pian kävikin. Näitä olivat Kiina, Serbia, Italia, Ukraina, ValkoVenäjä, Armenia, Kazakstan, Azerbaizhan, Bulgaria, Puola, Liettua, Iran, Viro, Uzbekistan, Venezuela, Ranska, Saksa, Latvia ja lopulta verrattain pitkän harkinta-ajan jälkeen myös Suomi. 4/2012 43 Venäjän metsäpalot Jokavuotinen kriisinhallintaprojekti. Työvoiman määrä väheni kahdella kolmanneksella, mikä teki metsätalousviraston toiminnasta mahdotonta. Sen sijaan Greenpeace raportoi 10. Lupien saaminen tähän kesti viisi kuukautta ja näin ollen suurin osa puuaineksesta ehti pilaantua lopullisesti. heinäkuuta tasavallan alueelle poikkeustilan metsäpalojen johdosta. Maat, joissa on vahvat perinteet kansainvälisestä pelastusyhteistyöstä, olivat ensimmäisenä tarjoamassa konkreettista apua. Teksti: Timo Hellenberg, valt.tri.. Laki vaikeutti torjuntaa Ympäristöjärjestöjen ja keskeisten oppositiopoliitikkojen mukaan palojen torjunta on vaikeutunut uuden metsälain myötä, jonka Venäjän parlamentti hyväksyi vuonna 2006 presidentti Putinin määräyksestä
Siitä kertoo vuonna 1977 alkanut ura, joka jatkuu edelleen etulinjassa. Myös konkarilla olisi mahdollisuus perehtyä tulokkaan avulla alan uusimpiin tuuliin. Kiitosta tv-esiintymisestä Purhonen on saanut paljon palautetta Pelastajat-sarjassa esiintymisestään. Pitkällä aikavälillä kehitystä kuitenkin on koko ajan tullut. Hänen mukaansa alan oppilaitoksissa tulisikin panostaa enemmän vuorovaikutukseen, sillä todella suuri osa tehtävästä kuin tehtävästä hoituu pelkästään hyvällä vuorovaikutuksella, lääketieteellistä osaamista ei tarvita. – Ihmiset lähettelivät paljon palautetta sähköpostiin. Hän oli eräs Espoossa kuvatun tuotantokauden päähenkilöistä. Hän arvioi, että nykyään järjestelmä luottaa ensihoitajaan aiempaa vähemmän. Työpariksi tulokas ja konkari Purhonen asettaisi tulokkaat aina aluksi kokeneen ensihoitajan pariksi. Hänen mukaansa vuorovaikutus on suurin osa ensihoitajan työtä. Se tuntuu takapakilta. Tunnustus myönnettiin Pelastusopiston EH12-opintopäivillä Kuopiossa. M eidän työ kestää päivänvalon”, Purhonen vastasi ja antoi mediassa kasvonsa ensihoitajan työlle. Siksi siihen pitäisi panostaa enemmän. Purhosen mukaan joukossa on voimaa. Jos se ei riitä, niin minulla on nopeat jalat, Purhonen naurahtaa. Purhonen on ensihoidon kasvot myös ammattikunnan sisällä. Vieläkin kadulla ihmiset moikkaavat ja jotkut tulevat juttelemaan. Vapaapäivinään Purhonen kalastaa ja pelaa jalkapalloa. – Nykyään tuoreilla ensihoitajilla riippumatta siitä, mistä on valmistunut, on vuorovaikutustaidoissa parantamisen varaa. Vuoden ensihoitaja Matti Purhonen: Meidän työmme kestää päivänvalon ” 44 4/2012 Ku va : H an na Ra ija s. Ensihoitaja Matti Purhoselle kerrottiin, että Pelastajat TV-sarjaa ryhdytään kuvaamaan hänen miehittämässään ambulanssissa ja kysyttiin, mahtaako tämä sopia. Tämä huomataan parhaiten vasta sitten, kun joukkoa ei ole tai siitä lipsutaan. Hän on vain harvoin joutunut potilaan kanssa tukkanuottasille, vaikka nykyään sen voisi ajatella kuuluvan työnkuvaan. Tv-katsojat pääsivät Purhosen kanssa ambulanssiin, potilaiden koteihin ja onnettomuuspaikoille. Helsinkiläinen, Länsi-Uudenmaan Pelastuslaitoksella työskentelevä Matti Purhonen, 59, valittiin Vuoden ensihoitajaksi 2012. Stereotyyppisesti ajatellaan, että alalle valikoituvat vain riittävän kovapintaiset henkilöt, jotka eivät hätkähdä pahoista tilanteista. Kun Espoossa tarvitaan ambulanssia, saattaa potilas saada hoitajakseen kaverillisen ammattilaisen, ensihoitaja Purhosen. Hän kiittelee myös koulutusta, mitä on aina ollut saatavilla. Itse hän toimii parhaillaan toista kautta Tehyn luottamusmiehenä. – Kun teet 20 vuotta ensihoitotöitä, niin et ole enää oma itsesi. – Tulokas saisi konkarilta sellaista osaamista, mitä kouluissa ei voida opettaa. – Työnantajien pitäisi enemmän panostaa työssä jaksamiseen vaikkapa työnohjauksella. – Se auttaa työssä jaksamisessa ja antaa virtaa olla mukana, Purhonen sanoo. – Tämä järjestelmä on rakennettu siten, että ammattiyhdistyksille on paikat neuvottelupöydissä. Se oli yllättävää, mutta tuntui myös hyvältä. ”Et ole enää oma itsesi” Purhonen arvioi ensihoitajan työn erittäin kuluttavaksi. Alaa tuntevia kriisipsykologeja on vähän. Hänen mukaansa työyhteisöissä näkyy kuluttava työ, mikä näkyy loppuun palamisina sekä alkoholija mielenterveysongelmina. Jos halutaan vaikuttaa ja saada vaikkapa uusia virkoja, se tapahtuu ay-liikkeen neuvottelupaikan kautta. Purhonen haluaisi nuorten osallistuvan enemmän myös aytoimintaan. Myös kovalla ammattilaisella on oikeus hätkähtää. – Pärjään vuorovaikutustilanteissa hyvin. Pitkään etulinjassa Matti Purhosen ura ensihoitotyön etulinjassa on jatkunut neljällä vuosikymmenellä ja se jatkuu edelleen. – Ensihoito on mennyt vähitellen eteenpäin, vaikka toisinaan se ottaakin takapakkia. Harrastukset antavat etäisyyttä työhön ja auttavat jaksamaan. Kovettumista on kuitenkin vaikea välttää, Purhonen pohtii. – Elämässä pitää olla muutakin kuin ensihoitoa, Purhonen sanoo. Kovat tilanteet kovettavat kovanaamatkin, eivätkä ihmiskohtalot enää herätä tunteita, vaikka työ tehtäisiin kuinka ammattitaitoisesti. Vuorovaikutukseen panostettava enemmän Katsojat näkivät sen, mikä on jo kollegoille tuttua: Purhonen hoiti potilaat kaverillisesti ja sosiaalisesti
Erinomainen varuste kotivaraan, mökille tai matkalle. Nämä ovat kunnan varautumista linjaava ja ohjaava strateginen osa, operatiivinen häiriötilanteiden hallintaa koskeva osa sekä poikkeusolojen erityiskysymyksiä käsittelevä osa. Kolmen päivän aikana messuilla kuullaan alan huippuasiantuntijoita seminaareissa ja tietoiskuissa, joita on nyt edelliskertaa enemmän. Kulkee kätevästi mukana taskussa, repussa, käsilaukussa tai selvitymistai ensiapupakkauksessa. Kunnan valmiussuunnitelman yleinen osa koostuu mallissa kolmesta osasuunnitelmasta, jotka ovat laadittavissa tarpeen mukaan myös erillisinä suunnitelminaan. 4/2012 45 Varaudu häiriötilanteisiin – selviydy sähköttä! Tilaa: verkkokauppa.spek.fi Puh. Esillä ovat kaikki turvallisuuden ja työhyvinvoinnin teemat, tuotteet, palvelut sekä uutuudet. Varautumiseen liittyvissä lähestymistavoissa ja painotuksissa on viime vuosina tapahtunut suuria muutoksia. • Hinta 6,40 € (sis. alv) • Selviytymispakkaus Huippuluokan selviytymispakkaus vedenpitävässä laukussa: Gerber-monitoimityökalu, LED-avainperävalaisin, lankasaha, kalastusvälinesarja, narua, tulukset, vahalankaa, vedenkestävät tulitikut, puuvillasytykettä, selviytymishuopa, ompelutarvikkeet, merkinantopeili, hätäpilli ja ansalankaa. Aiemmin valmiussuunnittelu on keskittynyt erityisesti yhteiskunnan ja viranomaisten toimintaan valmiuslaissa määritellyissä poikkeusoloissa. Julkaisun ovat laatineet yliopettaja Jussi Korhonen ja vanhempi opettaja Markku Ström. Julkaisussa on pyritty varautumisen kokonaisvaltaiseen ja moderniin lähestymistapaan, jossa huomioidaan myös normaaliolojen äkillisesti syntyValmiussuunnitteluun tietoa vät häiriötilanteet. Vauhtia on luvassa myös Palomies-kilpailussa. alv) Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK • www.spek.fi Häiriötilanteet ilmoitus puoli sivua.indd 1 5/3/2012 9:34:05 AM Pelastusopisto on sisäasiainministeriön toimeksiannosta laatinut kuntien varautumisessa ja valmiussuunnittelussa hyödynnettäväksi tarkoitetun julkaisun ”Kunnan valmiussuunnitelman yleisen osan malli ja ohje sen käyttöön”. Messujen seminaarija tietoiskutarjonta käsittelee aiheita aina paloja pelastusalan työturvallisuudesta tulitöihin, alkusammutukseen ja turvallisuuden johtamiseen.Lisätiedot: www.turvallisuusmessut.fi Turvallisuus-messuilla esillä oppilaitosten turvallisuus. 09 4761 1300 • Veivattava radio ym. palojen sammuttamiseen ja pelastautumiseen liittyen. Messuilla palkitaan myös Vuoden Palomies ja Hyvän työelämän puolestapuhuja. • Hinta 39,95 € (sis. Julkaisussa esitetään kunnan valmiussuunnitelman yleisen osan malli sekä annetaan ohjeita sen mukaisen suunnitelman laatimiseksi. Myös työhyvinvoinnin osuus tässä tapahtumakokonaisuudessa on kasvanut ja fyysistä sekä henkistä hyvinvointia käsitellään messuilla monipuolisesti, sanoo projektipäällikkö Veli-Pekka Rouvali Tampereen Messut Oy:stä. Security-messuilla nousee esille myös uusia tärkeitä teemoja, kuten oppilaitosten turvallisuus ja kouluväkivalta. Julkaisu tarjoaa perustietoa varautumisesta ja valmiussuunnittelusta myös kaikille valmiussuunnittelua työssään tekeville sekä asiasta kiinnostuneille. • Hinta 62,00 € (sis. Tämä selvitymispakkaus kannattaa ottaa mukaan kun lähtee tuntemattomalle maaperälle. Kuuntele radiolähetyksiä, lataa AAA-akkuja, käytä valaisimena, matkapuhelimen tai muun mobiililaitteen USBlisävirtalähteenä sekä turvahälyttimenä. Sähkönjakelusta ja paristojen saatavuudesta täysin riippumaton: vaihdettavien AAA-akkujen lataus aurinkokennolla, kampidynamolla tai USB-portista mukana toimitettavalla johdolla. Turvallisuuden suurtapahtuman avaa sisäasiainministeri Päivi Räsänen. Turvallisuus-messuilla nähdään useita työnäytöksiä mm. Kaikki hätätilanteiden välttämätön elektroniikka yhdessä laitteessa. – Turvallisuus-, Securityja Työhyvinvointi-messut tuovat Tampereelle yli 200 näytteilleasettajaa sekä tuhansia turvallisuusalan ammattilaisia. Erilaisten työnäytösten lisäksi ohjelmassa on kaikkiaan yli 70 ajankohtaista tietoa tarjoavaa seminaaria tai tietoiskua. Julkaisu on ladattavissa pdfmuotoisena Pelastusopiston internet-sivuilta: www.pelastusopisto.fi/suomi/tietopankki Kansainväliset Turvallisuus-, Securityja Työhyvinvointi-messut kokoavat 5.–7.9.2012 turvallisuuden ja työhyvinvoinnin ammattilaiset keskustelemaan alan haasteista ja mahdollisuuksista sekä tutustumaan uutuustuotteisiin ja -palveluihin. alv) • Minikokoinen LED-taskulamppu Kampilaturilla ladattava taskulamppu avainrenkaalla, joka painaa vain 25 grammaa
Palopuolella on vajaat 11000 työntekijää, ensihoidossa 3200 ja siviilipuolella noin 1600 henkeä. Yli kahdeksan miljoonan asukkaan kaupungissa on 218 paloasemaa ja 31 ensihoitoasemaa. Viime vuonna oli 493 146 tulipaloa, joista 26432 oli rakennuspaloja. New Yorkin palolaitos jatkaa turvallisuuskulttuurin kehittämistä onnettomuuksien ja loukkaantumisien vähentämiseksi. Ensihoitotehtävien määrä oli kaikkiaan 1263345, joista 468791:ssä henki oli vaarassa. FDNY FIRE ACADEMY RANDALLIN SAARELLA Kuvat: Kimmo Kaisto. Tulipaloissa kuoli 68 henkeä. Eri viranomaisten välistä yhteistyötä laajennetaan ja tehostetaan. Vuosien 2011–2013 tavoitteena on laajentaa ja parantaa valmiuksia terrorismin ja suuronnettomuuksien varalle. N ew Yorkin palolaitoksen harjoituskeskus sijaitsee 11 hehtaarin alueella Randallin saarella lähellä siltaa, joka liittää yhteen kaupungin alueet Manhattanin, Queensin ja Bronxin. Fire Academyn alueella sijaitsee myös kolme muuta palolaitoksen yksikköä. Myös korkean paikan työskentelyä varten on hyvät harjoittelumahdollisuudet. 46 4/2012 New Yorkin palolaitoksen harjoituskeskuksessa on erilaisia rakennelmia, joissa voidaan harjoitella monipuolisia pelastusja sammutustehtäviä
Yhden kavereistaan piti olla kohtalokkaana päivänä vapaalla, mutta työvuoro kutsuikin ja se jäi hänen viimeisekseen. Esittelykierrosta vetänyt palomies Edwin Seda tunsi heistä monia. Metrojunista pelastamista voidaan harjoitella hallissa, johon on sijoitettu kaksi metrojunaa. tupakointi 3. ruoanvalmistus 5. kuumat, syttyvät esineet. Sisätiloissa voidaan harjoitella myös suuremmissa kohteissa. avotuli (tulitikut, kynttilä jne.) 4. 9/11 on näkyvästi esillä harjoituskeskuksessa. 5 yleisintä palonsyytä: 1. Hybridiautojenkin pelastustehtäviin löytyy harjoittelumateriaalia. sähköpalot 2. Terrori-iskussa kuolleiden 343 palomiehen kuvat ja nimet on sijoitettu muistotauluun. Harjoituskohteina voivat olla esimerkiksi ravintolat ja kauppaliikkeet. 4/2012 47 Harjoituskeskus saa liikennepelastamisen harjoittelemista varten käyttöönsä muun muassa vakuutusyhtiöiltä kolariautoja. Pala tuhoutunutta WTC-tornia on tuotu esille harjoituskeskukseen
P aloja pelastusalan FDICmessut Indianapolisissa Yhdysvalloissa houkuttelivat lähes 30000 osanottajaa näyttelyhalleihin, luennoille ja harjoituspisteisiin huhtikuussa. 48 4/2012 Nestekaasukäyttöiset harjoituskohteet ovat ympäristöystävällisiä. Huhtikuussa järjestettävän paloalan messun historia ulottuu lähes sadan vuoden taakse ja se järjestetään vuosittain. Messut olivat laajimmat 84 vuoteen ja näkemistä riitti hengähdyksiin asti! Vertailun vuoksi viiden vuoden välein Saksassa järjestettävillä Interchutz-messuilla vieraili vuonna 2010 kuuden päivän FDIC Indianapolis Laajimmat messut 84 vuoteen Teksti: Esa Aalto Kuvat: Kimmo Kaisto. Yhdysvalloissa järjestetään suuri messutapahtuma Indianapolisissa. Näin voidaan harjoitella esimerkiksi autopalojen sammuttamista
Suuret hallit avautuivat yleisölle, jossa oli esillä suurempaa ja pienempää paloja pelastusalan kalustoa. aikana kaikkiaan 125000 messuvierasta. Messun avauspäivät oli varattu muun muassa seminaareille. huhtikuuta ja kestivät viikon. 4/2012 49 Kolminkertaista turvallisuutta! Pohjoismaiden suurimmat TURVALLISUUSMESSUT 5.–7.9.2012 Tampereen Messuja Urheilukeskus www.turvallisuusmessut.fi www.securitymessut.fi www.tyohyvinvointimessut.fi Turvallisuus, Security, Työhyvinvointi Palopukujen ja muiden henkilökohtaisten varusteiden kuivattaminen onnistuu telineellä, johon ilmaa puskee puhallin 110 voltin teholla. Messut alkoivat 16. Tarjontaa löytyy. Harjoitusalueille halutaan rakentaa erilaisia rakennuksia. Messutapahtuma on suuri, vaikka se ei vedäkään vertoja Saksassa järjestettäville messuil. Vesa Tomminen keskustelee johdottomista hydraulisista pelastusvälineistä Yrjö Möttösen (vas.) ja Esko Kauton kanssa. Loppuosa messuista oli kaupallisempaa toimintaa
Näin messuvieraiden siirtyminen messutapahtumaan sujui juohevasti kävellen. Sammutusauto jäi yksin odottamaan miehiä. Käsiä ei narun pitämiseen tarvitse käyttää. Moni yrittäjä etsi uusia tuotteita messuilta, mutta moni myös totesi, että erilainen standardijärjestelmä asettaa esteet amerikkalaisille tuotteille tulla Eurooppaan. Indianapolisin FDIC-messut järjestetään vuosittain. Paitsi sisätiloissa messutapahtuman esittelyjä ja tilaisuuksia oli myös ulkotilassa. 50 4/2012 Alkusammutusvälineet käyttöä voi harjoitella jo lasersäteenkin avulla. Seuraavan kerran ensi vuonna 22.–27. Ulottuvuus on 18 metriin saakka. Esimerkiksi käyttämästämme hotellista kävelymatka messukeskukseen kesti vain noin vartin. Naru kulkee kelassa mukana ja siihen voidaan liittää myös esimerkiksi sammutuspari. Myös erilaista suurempaa kalustoa oli esillä messukeskuksen ja stadionin välisellä alueella. päivä 2011 auton miehittäneet palomiehet eivät koskaan palanneet takaisin tehtävästään New Yorkin WTC-torneissa. Palonaru voidaan kiinnittää vyölle ja toinen pää esimerkiksi oven karmiin. Indianapolisin messutapahtumassa silmiinpistävää on voimakkaampi kaupallinen merkitys. Se tulee esille muun muassa lukuisten T-paitakauppiaiden rivistönä messukäytävillä. ”Ääni” istui lähellä ja tarkkaili tilannetta. LED-valo auttaa myös narunpään paikantamisessa. Sparky tervehtii pieniä messuvieraita ja jakaa myös valistustietoa. Esko Kautto kokeilee laitteen toimivuutta, taustalla onnistumista seuraavat Esko Metsi, Petteri Kivioja ja Elina Metsi. Palomiesten cross-fit -kilpailu järjestettiin messujen yhteydessä. Keskusteluyhteys syntyi heti, kun kävijä katsahti Sparkyyn. Syyskuun 11. Inidianapolisin messukeskus sijaitsee aivan keskustan tuntumassa. huhtikuuta.. Silti hyviä vinkkejä kotimaiseenkin palokalustokauppaan syntyi tälläkin messumatkalla. Suomen Palokalustoliikkeiden yhdistys järjesti neljän päivän matkan messuille. Sparky on hauska keksintö viihdyttämiseen ja valistamiseen. le
Pois ohjaten luovuutta. Työn tarkoituksena oli herätellä keskustelua. Havaittavissa on itsekkyyttä ja mielivaltaa. Miehistölle suunnattu tutkimus puolestaan oli pääsääntöisesti kvantitatiivinen eli määrällinen Webropoltutkimus, joka piti sisällään joitakin kvalitatiivisia kysymyksiä. Pohdinnassa huomasimme työnantajien sekä työntekijöiden kokemukset asiasta olevan aivan erilaiset. Järjestelmä on jakanut mielipiteitä pelastustoimessa, mutta varallaolojärjestelmän vaikuttavuutta työhyvinvointiin ei ole koskaan tutkittu. P elastustoimessa pelastuslaitoksilla on käytössä varallaolojärjestelmä, jolla on yritetty turvata etenkin pienten paloasemien iltaja yöaikaiset hälytykset. Työnantajan tietoon ei ollut tullut työhyvinvointiin liittyviä ongelmia, kun työntekijöiden puolelta asioita kuitenkin tuli esille. Nyky-yhteiskunnassa arvojen mukainen toiminta on tärkeää. Tekijä: Sami Hiltunen Työn nimi: Arvot pelastustoimen johtamisen välineenä. On pohdittava onko toisen osaamisen kunnioittamisessa opittavaa. Voimakas itseluottamus vallitsee alalla. Varallaoloa on suosittu ainakin sen kustannustehokkuuden vuoksi, mutta useinkaan työntekijät eivät ole kokeneet varallaoloa positiivisesti. Alalla vallitsee vastakkain asettelua ja kateutta. Nyt on arvokeskustelujen paikka. Yhteiskunnallisten vaatimuksien lähtökohdista syntyneet ja tasapuolisesti apua tarjoavat pelastuslaitokset ovat nykypäivää. Pelastustoimessa vaalitaan hyvinkin tarkkaan perinteitä ja arvoja. Arvojen jokapäiväisessä käyttämisessä on huomattavasti työtä tekemättä. Päällystöviranhaltijoille suunnattiin kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, jossa he pystyivät selventämään varallaolon käyttöä aluepelastuslaitoksissaan sekä tuomaan esille mielipiteitään varallaolosta osana pelastustoimen resurssia. Tutkimuksen kaikki tulokset on asetettu nähtäväksi tutkimuksen luotettavuuden varmistamiseksi. Lisäksi tutkimuksessa yritettiin saada selville pelastuslaitosten johdon näkemykset asiasta. Modernissa ja vaativassa yhteiskunnassa palokunnilta vaaditaan nykyaikaista moraalista toimintaa. Johtamiseen halutaan selkeää muutosta ja uutta näkökulmaa. Tiedot löytyvät myös Pelastusopiston kotisivuilta: www.pelastusopisto.fi Tekijä: Jussi Herranen, Jarno Honkala Työn nimi: Pelastustoimen päätoimisen miehistön varallaolon vaikutus työhyvinvointiin. Henkilöstön osaamisen kunnioittamisessa on puutteita. Niitä ei käytetä jokapäiväisessä toiminnassa ja ennen kaikkea pelastustoimen johtamisessa. Tutkimustulosten perusteella voidaan päätellä, että uudet pelastustoimen arvot ovat jalkautuneet kentälle huonosti. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli saada selville, vaikuttaako varallaolojaksot työntekijän työhyvinvointiin sekä perhe-elämään tai vapaa-aikaan. 4/2012 51 Pelastustieto julkaisee lyhyitä esittelyjä Savonia ammattikorkeakoulun palopäällystön koulutusohjelmassa valmistuneista opinnäytetöistä. Arvoista ei keskustella eikä järjestetä koulutusta henkilöstölle tarpeeksi. T ulipalot ja onnettomuudet ovat olleet vuosisatojen ja vuosikymmenien aikana kasvattamassa ja levittämässä palokunta-aatetta. Opinnäytetöitä opistosta 4/2012 51. Pelastusalalla työskentelevät haluavat uudistusta, koulutusta arvoista sekä tasapuolista että oikeudenmukaista kohtelua. Elämmekö pelastustoimen arvojen mukaisesti. Uudistukset ja muutokset luovat pelkoja ja epävarmuutta ja horjuttavat henkistä tasapainoa jo totuttuihin käytäntöihin ja perinteisiin. Palokuntia on perustettu yhteiskunnan turvaksi. Tutkimustulosten perusteella pelastustoimen henkilöstöllä on itsetutkistelun paikka. Pelastustoimikin on vastannut haasteeseen uudistamalla ja yksinkertaistamalla arvojaan. Tutkimus toteutettiin kyselyn perusteella. Ulkoapäin tulevaa apua arastellaan ja jopa pelätään. Käyttäytymisessä ja toiminnassa on parantamisen varaa. On mietittävä ja palautettava mieleen, miksi ollaan olemassa ja ketä varten. Tutkimustulosten mukaan arvot tunnetaan huonosti
Hoitolaitoksien asukaspaikkojen tarve kasvaa tulevaisuudessa merkittävästi. Yleisimmäksi ongelmaksi turvallisuustason parantamisessa kyselyyn vastaajat ilmoittivat hoitolaitoksien taloudellisen tilanteen. Suurimmat ongelmat liittyvät pääsääntöisesti tilanteisiin, joissa hoitolaitos ei toteuta annettuja korjausmääräyksiä. Opinnäytetyön teoriaosuudessa on kerrottu aiheeseen liittyvistä muista tutkimuksista ja ohjeista sekä hoitolaitoksien paloturvallisuutta ja pelastuslaitoksien valvontaa ohjaavasta lainsäädännöstä. Teemahaastatteluiden avulla selvitettyjen kokemusten ja mielipiteiden kautta voidaan ehkä ymmärtää, millaista hyvän viranomaisyhteistyön näiden kahden organisaation välillä tulisi olla ja miten tätä yhteistyötä voitaisiin kehittää. Joissain hoitolaitoksissa turvallisuustaso ei täytä lain vaatimuksia millään tasolla ja joissain turvallisuustaso on puolestaan korkeampi, kuin lain vaatima minimitaso edellyttäisi. Kysely osoitettiin pelastuslaitoksien palotarkastustoimintaan osallistuville henkilöille sekä palotarkastustoimintaa ohjaaville hallinnollisille henkilöille. Hoitolaitoksien turvallisuustasoon on otettava tiukempi kanta välittömästi. Kyselyn vastauksien perusteella laadittiin yhteenveto hoitolaitoksien paloturvallisuuden nykytilasta, merkittävimmistä ongelmakohdista ja keskeisimmistä tulevaisuuden kehitysalueista. Tiedot löytyvät myös Pelastusopiston kotisivuilta: www.pelastusopisto.fi Tekijä: Jarno Laikola Työn nimi: Palotarkastusten vaikutus hoitolaitoksien paloturvallisuuteen. T urvallisuustasossa eri hoitolaitoksien välillä on merkittäviä eroja. Viranomaisyhteistyö on onnettomuuspaikalla tehtävää työtä, jossa eri viranomaisorganisaatiot hoitavat ku52 4/2012. Lisäksi tavoitteena oli kerätä aikaisemmin hyväksi havaittuja keinoja hoitolaitoksien turvallisuustason parantamisessa. Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselytutkimuksena, joka lähetettiin pelastuslaitoksille. 52 4/2012 Opinnäytetöitä opistosta Pelastustieto julkaisee lyhyitä esittelyjä Savonia ammattikorkeakoulun palopäällystön koulutusohjelmassa valmistuneista opinnäytetöistä. Opinnäytetyöhön liittyvässä laadullisessa tutkimuksessa haastateltiin kuutta henkilöä: kolme heistä edusti pelastustoimea ja kolme terveystoimea. Kyselytutkimuksesta saatujen tuloksien perusteella voitiin todeta, että palotarkastajat kohtaavat hoitolaitoksien palotarkastuksia tehdessään samoja ongelmia ympäri Suomea. Tekijä: Anna Mattila Työn nimi: Yhteistyö – onnistuneen pelastustoiminnan avain. Tämän opinnäytetyön aiheena oli tutkia palotarkastuksien vaikutusta hoitolaitoksien paloturvallisuuteen Suomessa. Nyt olemassa olevat ongelmat tuskin helpottuvat tulevaisuudessakaan. Palotarkastustoiminnalla on teoriassa mahdollisuus vaikuttaa hoitolaitoksien turvallisuustasoon, mutta käytännössä palotarkastajan vaikutusmahdollisuudet voivat olla heikot. T ämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millaisena pelastustoimen ja terveystoimen välinen yhteistyö onnettomuuspaikalla koetaan. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää hoitolaitoksien turvallisuustason nykytilaa ja palotarkastuksilla havaittuja yleisimpiä ongelmia hoitolaitoksien paloturvallisuudessa. Kokemuksia pelastustoimen ja terveystoimen välisestä yhteistyöstä onnettomuuspaikalla
Erityisesti rakennuspalojen osalta omaisuusvahingot nousevat helposti hyvin suuriksi, niitä tulisi mahdollisuuksien mukaan pyrkiä pienentämään. Yhteiskunnan ja pelastusalan kuitenkin jatkuvasti kehittyessä on alettu hiljalleen huomioida myös pelastustehtävistä aiheutuvien omaisuusvahinkojen suuruudet. 4/2012 53. Lisäksi omien vaikutusmahdollisuuksien tiedostaminen ja tehtävillä syntyneisiin lisävahinkoihin paneutuminen antavat hyviä mahdollisuuksia toiminnan kehittämiseksi. Tavoitteena oli selvittää yleisimmät pelastuslaitosten käyttämät ja omaisuusvahinkoja kasvattavat sammutustekniikat ja niiden ominaispiirteet. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää pelastustoimen käyttämien sammutustekniikoiden ja -taktiikoiden suhdetta rakennuspalojen omaisuusvahinkoihin. Riittävä vuorovaikutus ja jatkuva kommunikaatio ovat toimivan yhteistyön edellytyksiä. Aineisto kerättiin kyselytutkimuksen avulla Pohjolan vahinkotarkastajilta sekä teemahaastatteluin pelastusviranomaisilta, jotka olivat osallistuneet työssä käytettyihin esimerkkitilanteisiin. Tutkimus toteutettiin laadullisen tutkimuksen periaatteiden mukaisesti. Sammutustoiminnasta aiheutuneet omaisuusvahingot nähdään merkittävinä kustannuserinä, joiden suuruuksiin pelastuslaitoksilla on omalla toiminnallaan mahdollisuus vaikuttaa. Tutkimustuloksista haettiin konkreettisia kehittämiskohteita sammutustoiminnan kehittämiseksi ja vahinkojen pienentämiseksi. Sammutusteknisistä toimenpiteistä veden käyttö, katon aukaisu ja savutuuletus toimivat suurimpina korvausvahinkoja aiheuttavina ja kasvattavina toimenpiteinä. 4/2012 53 kin omaa lakisääteistä työtehtäväänsä vastuualueellaan siten, että yhteinen päämäärä saavutetaan. Onnettomuuksien vähentäminen ja niistä aiheutuvien seurausten lieventäminen on huomioitu valtiojohdon eri päätöksissä ja strategioissa yhdessä lainsäädännön kanssa. N yky-yhteiskunnassamme esiintyvät onnettomuudet aiheuttavat vuosittain erittäin mittavia tappioita ja seurauksia. Tutkimustulokset osoittivat, että alueellisilla pelastuslaitoksilla ilmenee tilanteita, joissa pelastuslaitokselta olisi toivottu joitakin vaihtoehtoisia toimenpiteitä korvausvahinkojen pienentämiseksi. Esimerkkitilanteiden tarkoituksina oli tukea kyselytutkimuksesta saatuja tuloksia sekä tuoda omaisuusvahinkoihin vaikuttavia sammutusteknisiä toimenpiteitä käytännössä esille. Pelastusalan ammatillisessa peruskoulutuksessa on kiinnitetty huomiota sellaisten oikeiden ja tarkoituksenmukaisten sammutustekniikoiden valintaan, joiden päätavoitteena on ihmishenkien pelastaminen. Yhteistyötahojen on saatava perehtyä riittävästi toinen toisensa organisaatioon sekä työmenetelmiin ja -välineisiin. Vaihtoehtoiset sammutusmenetelmät, suunnitelmallinen savutuuletus, aktiivinen sammutusraivaus sekä harjoittelu ja koulutus tarjoavat pelastuslaitoksille käytännön vaihtoehtoja omaisuusvahinkojen pienentämiseksi. Kommunikaatiolla on suuri merkitys myös työturvallisuuden toteutumisen kannalta. Harjoittelun tulee olla säännöllistä ja realistista harjoiteltavien onnettomuustyyppien suhteen. Viranomaisyhteistyötoimijoiden on tunnettava toistensa toimintatavat. Puutteellinen vuorovaikutus näkyy muun muassa siinä, etteivät toimijat ole tietoisia toistensa tekemisistä. Yhteistoimintaharjoittelu on hyvän viranomaisyhteistyön perusta. Onnettomuuksista rakennuspalot ja niistä aiheutuvat henkilö-, omaisuusja ympäristövahingot luovat suuria haasteita maamme pelastustoimelle. Tekijä: Arto Taina Työn nimi: Tyypillisimpien sammutustekniikoiden aiheuttamat vahingot omakotija kerrostalopaloissa. Vaikka kukin viranomaistoimija työskenteleekin omalla vastuualueellaan oman perustehtävän parissa, tulee toimintojen kulkea saumattomasti yhteen ja tarvittaessa toimijoiden on myös kyettävä siirtymään vastuualueelta toiselle. Erityisesti ensihoitohenkilöstölle tulee luoda mahdollisuus perehtyä pelastustoimen organisaatioon, toimintatapoihin sekä välineistöön
Viimeisimpään Pelastustoimen strategiaankin (2025) on nyt kirjattu, että säännölliset työhyvinvointikyselyt otetaan käyttöön kaikissa pelastustoimen organisaatioissa ja henkilöstöjohtamisesta on tarjolla omaa täydennyskoulutustakin. Pitäisi muistaa, ettei työpaikka ole hiekkalaatikko, jossa voi käyttäytyä pienen lapsen tavoin ja käyttää ISOJA KIRJAIMIA aina silloin, kun siltä tuntuu, vaan muistaa pelastustoimen arvoista ammatillisuus tässäkin suhteessa. Kun organisaatiossa aletaan voida pahoin, näkyy se eri tavoin eri ihmisillä. Omassa työyhteisössäni työhyvinvointi nousee puheenaiheeksi vähintään kerran vuodessa, kun työtyytyväisyyskyselyiden tulokset julkaistaan, minkä myötä työyhteisö esimiehineen on pakotettu pohtimaan oman työhyvinvointinsa tilaa ja ideoita työhyvinvoinnin kehittämiseksi. On totta, ettei nykypäivän työelämässä enää puhuta eläkeviroista ja asenne niin työtä kuin työpaikkaa kohtaan on muuttunut. Eräs minua viisaampi viranhaltija kerran kuitenkin muistutti minua haastatellessani häntä pelastustoiminnan johtamisesta, että eri johtamisroolit vaikuttavat kyllä toisiinsa – hyvä henkilöstöjohtaminen asemapaikalla tuottaa entistä parempaa pelastustoiminnan johtamista myös keikkapaikalla, kun miehistö luottaa esimieheensä ja ponnistelee yhteisten päämäärien eteen entistä enemmän. Vaikka näitä päivittäiseen työntekoon vaikuttavia asioita otetaan pakolla vain kerran vuodessa esiin, työhyvinvointiin liittyviä asioita tulisi kuitenkin mielestäni kaiken aikaa pitää esillä ja niistä tulisi kyetä keskustelemaan avoimesti. En kehottanut kirjoituksessani lainvastaiseen toimintaan, vaan lähestymistapoja asiaan on erilaisia – mainitsemissani Zara-vaateliikkeissä alkusammuttimet on valaistuksen avulla nostettu katseenvangitsijoiksi. Tukes muistutti saamassani palautteessa, että alkusammuttimien suhteen tulee noudattaa käsisammuttimista annettua asetusta 790/2011 ja siihen liittyvää standardia EN 3-7. Hyvinvoivassa työyhteisössä työntekijät osaavat ja tuntevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi ja työyhteisö on tuottava. Työhyvinvointia ei voisi koskaan käsitellä liikaa. Työhyvinvointiin ja henkilöstöjohtamiseen liittyvistä kielteisistä asenteista olisi syytä hiljalleen luopua ja nähdä ne osana nykypäiväistä pelastustoimen johtamista. Jotain on silloin vialla yhteisön työhyvinvoinnissa, tilanne tulisi kartoittaa ja vetää johtopäätökset tarvittavista toimenpiteistä. Työpaikalle ei enää vääntäydytä vaikka hampaat irvessä, kun jokin on pielessä, vaan haetaan sairauslomaa tai uutta työpaikkaa. Itsestä ei haluta puristaa ulos yhtään ylimääräistä organisaation eteen. Hyvinvoivaan työyhteisöön vaikuttavat niin työntekijät itse kuin myös esimiehet ja organisaatio itsessään. Pahoinvoivasta työyhteisöstä kertoo paitsi työtyytyväisyyskyselyjen tulokset ja sairauspoissaolojen määrät, mutta myös niin sanottu joukkopako työyhteisöstä. Edellisellä palstallani kirjoitin pelastustoimeen liittyvistä tyyliasioista. Pahoinvointi työyhteisöissä on usein asia, jota käytetään suorastaan lyömäaseena esimiestä kohtaan ja se on aina jonkun toisen vika, vaikka kyse on yhteisistä asioista ja ongelmista, joista olisi kyettävä keskustelemaan yhdessä, avoimesti ja rakentavasti. Ihmisiä tälläkin alalla on joka tapauksessa töissä ja vaikka keikkapaikalla pelastustoiminnan johtaminen on aivan oma johtamisen muotonsa, tapahtuu keskeisin vuorovaikutus ja kaiken tekemisen perusta paloasemilla, virastoissa ja laitoksissa, joissa nimenomaisesti henkilöstöjohtamiseen ja työhyvinvointiin tulisi kiinnittää huomiota. Henkilöstöjohtaminen ja työhyvinvointiasiat ovat pitkään olleet lapsipuolen asemassa pelastustoimessa ja olen kuullut mielipiteitä siitäkin, ettei henkilöstöjohtaminen kuulu pelastusalalle lainkaan. 54 4/2012 Mirafoni Työpahoinvoinnista työhyvinvointiin Kirjoittaja Mira Leinonen työskentelee pelastusylitarkastajana Länsija Sisä-Suomen aluehallintovirastossa. Työhyvinvointiasiat korostuvat erityisesti asiantuntijaorganisaatioissa, joita pelastustoimen organisaatioiden voidaan sanoa olevan ja joiden johtaminen on oma taitolajinsa, kun kyse on paljolti tiedon ja osaamisen johtamisesta. Henkilöstöjohtamista turhan usein aliarvioidaan, olen usein työelämässä kohdannut asenteen: ”kuka tahansa osaa johtaa aikuisia ihmisiä.” Näin ei kuitenkaan ole ja myös henkilöstöjohtamista on syytä opiskella. Pelastuslaitosten ja -henkilöstön toimintakykyhanke oli eräs hyvistä esimerkeistä, joiden myötä työhyvinvointiasioita pyrittiin tuomaan lähemmäs pelastustoimen arkea ja hankkeen tuloksia jalkautetaan nyt käytäntöön. Strategiassa mainitut työhyvinvointikyselyt ovat loistava keino kartoittaa organisaation tilaa ja niihin ei pitäisi suhtautua pakollisena pahana, vaan mahdollisuutena kehittyä niin organisaation jäsenenä, esimiehenä kuin organisaationakin. Työhyvinvointi on asia, joka on monen eri osatekijän summa. Mielestäni on täysin normaalia pyrkiä urallaan eteenpäin ja vaihtaa työpaikkaa muuallekin kuin oman talon sisälle, mutta kun työpaikalta tapahtuu lähes yhtäaikainen joukkopako ja pajatso tyhjenee kuin Esson baarissa, tulisi organisaatiossa hälytyskellojen soida. Kohti entistä paremmin voivaa pelastustoimea ja aurinkoista kesää toivottaen. Se koostuu johtamisesta, työntekijän terveydestä ja jaksamisesta, työpaikan turvallisuudesta, työn hyvästä hallinnasta ja työilmapiiristä. Jos henkilöstö vaihtuu yhtäaikaisesti paljon, muodostuu usein sellaista osaamisja asiantuntijuusvajetta, mikä vetää organisaation hetkeksi polvilleen ja mitä on vaikea korvata. Mira. Pelastustoimen osaajatkin löytävät uusia työpaikkoja muilta toimialoilta. Hyvä pelastustoiminnan johtaja ei automaattisesti tee henkilöstä hyvää henkilöstöjohtajaa. Työelämässä on entistä helpompi äänestää jaloillaan pois pahoinvoivasta työyhteisöstä ja vaihtaa työpaikkaa. Erityisesti se vaikuttaa työn tuottavuuteen, kun tunnetaan, että ollaan jo entuudestaan antavana osapuolena. Osaaville ihmisille on aina kysyntää, oli yhteiskunnan tilanne mikä tahansa. Tunnetaan jo valmiiksi, että metsässä ollaan, mutta pitääkö se jonkun vielä ääneen sanoa. Oman kokemukseni mukaan valitettavan usein pahoinvoivissa työyhteisöissä ollaan kuitenkin erittäin herkkänahkaisia ja suorastaan kyvyttömiä ottamaan palautetta vastaan ja kehittämään yhdessä asioita
4/2012 55
Tänään harjoitellaan muun muassa kattilan, television, pöydän ja henkilön sammuttamista. Tarkoituksena ei ole aiheuttaa stressiä, vaan kaikkien tulee harkita tekemisensä. Happiviiksiä käyttävä potilas aikoi sytyttää savukkeen. He saavat tarkistuslistan, jonka avulla he voivat tunnistaa paloriskit kotikäynnin jälkeen. Vuonna 2009 järjestettiin noin 150 kolmituntista koulutustilaisuutta vanhusten ja vammaisten palvelutalojen sekä kotipalvelun henkilökunnalle. Ennen harjoituksen alkua tehdään tutustumiskierros osastoilla. Havaitut viat ja puutteet korjataan. Nyt olin ensi kertaa harjoitustalossa ja tämä harjoituskerta oli kyllä ylivoimaisesti paras. Seurauksena oli humahdus ja tulipalo, jossa mies sai hengenvaaralliset palovammat. Seuraavassa huoneessa pöytä ja sen ääressä pyörätuolissa istuva Vera ovat syttyneet palamaan. Kaksi yöhoitajaa tukahduttivat vuodepalon sammutuspeitteellä ja sammuttivat palopesäkkeet alkusammuttimella. Tätä varten on parakeista sekä purettujen rakennusten osista rakennettu harjoitustalo, joka koostuu kahdesta osastosta ja niiden välisestä päivähuoneesta. Pian paloilOsaaminen selkäytimeen Paloturvallisuuskoulutus kannatti Fürth (Saksa). Yksi tai useampia säiliöitä voidaan tyhjentää kerralla. Hoitajat ryntäävät sisään. Sammutettavan alueen pituus voi olla jopa 5 km. On tärkeää, että ryhmän jäsenet keskustelevat keskenään, miten he suoriutuvat yhdessä pelastamisesta, hälyttämisestä ja sammuttamisesta, Jonas Holmér kertoo. Teksti: Karin Wandrell Kuvat: Stefan Bohlin BrandSäkert 1/2010. Yhtiö on tehnyt ensimmäisen sammutussopimuksensa Kalifornian osavaltion kanssa. Osasto 2 ”Tuli” on palvelutalon osasto, jonka jokainen asunto muodostaa yhden paloosaston. Fürthin sairaaloissa on paloturvallisuuskoulutusta annettu jo 50 vuoden ajan. Joissakin huoneissa on istuvia tai makaavia nukkeja. Jonas sulkee oven, täyttää huoneen harjoitussavulla ja sytyttää kattilan palamaan. ”Tämä osoitti, kuinka tarpeellinen paloturvallisuuskoulutuksemme on”, sairaalan johtaja Peter Krappmann sanoi. Karin Källborg työskentelee kehitysvammaisten palvelutalossa. Jönköpingin pelastuslaitos ja sosiaalivirasto ovat päättäneet, että hoitolaitosten henkilökunta kertaa palosuojelutoimenpiteitä joka kolmas vuosi. Koneen sammutusvesisäiliöiden kokonaistilavuus on 77,6 m3 ja niiden täyttö kestää 35 min. ”Olen osallistunut paloturvallisuuskoulutukseen jo useita kertoja ja olen myös ollut osaston paloturvallisuusvastaavana. FWM 12/2009 Lentävä supertankkeri Amerikkalainen yhtiö on muuntanut Boeing 747-132 jumbojetin sammutuslentokoneeksi. Kaksi heistä istuutuu keittiön pöydän ääreen. ”Tämä sujui jo paremmin”, Jonas arvioi. Ensiksi harjoitellaan ”Tuli”osastossa. Lentonopeus on tällöin 260 km/h. Päivä aloitetaan teoriaosiolla, jossa kouluttajat palauttavat mieleen mm., miten toimitaan paloilmoittimen hälyttäessä ja tulipalossa. Sitten he evakuoivat sairaalaosaston. Sitten siirrytään pihalle, jossa jokainen saa sammuttaa palavan altaan vaahtosammuttimella. Vuoteissa on evakuointilakanat. Palvelutalojen henkilökunnan koulutuksen painopisteenä on toiminta erilaisissa palotilanteissa. FWM 11/2009 moitin hälyttää ja hoitajat alkavat touhuta: ”Liedellä palaa, mitä tehdään?” ”Tukahduta palo kattilankannella!” Pian palo on sammunut ja asukkaat on evakuoitu. Kolmannessa harjoituksessa sammutettiin palava televisio ja evakuoitiin asukkaat aivan oikein. Harjoittelijat jaetaan kolmeen ryhmään: hoitajiin, potilaisiin ja tarkkailijoihin. Vieraat autetaan ulos ja pöytä sekä Vera sammutetaan käsisammuttimella. 56 4/2012 ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski Jönköping (Ruotsi). Seuraavaksi tutustutaan sammuttimiin ja niiden käyttöön eri tilanteissa. Sitten hoitajat poistuvat ja palaavat heti takaisin hakeakseen Veran ulos. ”Näin käy tavallisesti ensimmäisessä harjoituksessa, mutta sen jälkeen sujuu jo paremmin.” Jälkipuinnissa todetaan, että sammutus sujui hyvin, mutta asukkaat olisi pitänyt evakuoida ensin. Käytävillä osastojen ulkopuolella on sprinklereitä, paloilmoitin, palohälyttimiä, käsisammuttimia, sammutuspeitteitä ja poistumistiekaavioita. ”Vera olisi kuitenkin pitänyt sammuttaa ensin ja vasta sitten evakuoida muut.” Jonas huomauttaa, että oli huoneen ovi olisi ehdottomasti pitänyt sulkea. On tärkeää pitää taitojaan yllä ja ajan tasalla.” Kotipalvelun henkilökunnan koulutus on teoreettisempaa. Konetta käytettiin ensi kerran elokuussa 2009 Espanjassa esittelykiertueen yhteydessä metsäpalon sammutuksen. Toinen vieras on pöydän ääressä ja toinen nojatuolissa oven luona. Palokunnan tarvitsi vain tuulettaa osasto. ”He unohtivat kaiken”, Jonas sanoo. Sammutuksen aikana kone lentää 90–180 metrin korkeudella laskusiivekkeet alhaalla. Potilasryhmä jakautuu eri asuntoihin. Osasto 1 ”Liekki” on ryhmäasunto, joka muodostaa yhden paloosaston. Joka ovessa on nimikilpi ja kaikki asunnot on sisustettu eri tavoin. Säiliöt tyhjennetään paineella ja vesi purkautuu kuudesta suuttimesta
"Kokeilimme kaikkia työkaluja, mitä autossa oli. Kello 2.30 ratsastusseuran työntekijä kuuli tallilta outoa ääntä. Sillä voidaan myös estää palon leviäminen kohteisiin, joilla on suuri palokuorma, sekä naapurirakennuksiin. Kun paloauto seisoi risteyksessä vihreää valoa odottaen, yksi palomiehistä huomasi, että viereisellä huoltoasemalla seisovasta henkilöautosta nousi savua. Tamma makasi selällään vasen takakavio juuttuneena pilttuun väliseinän ristikkoon. Sen sijaan painevaahto sammutti autonrengaspalon puolta nopeammin kuin vesi ja vettä kului vain neljäsosa. Vedenkulutus riippuu sammutustekniikasta ja tekniikkaa parantamalla sitä voidaan ehkä vieläkin vähentää. Sammutus aloitettiin, kun lämpötila katon luona oli noussut 600 oC:een. Eturuutu kehotettiin ruuvaamaan irti. Kokeet tehtiin kolmessa purettavassa mutta hyväkuntoisessa pientalossa. Mahdollisesti kavio oli takertunut tamman piehtaroidessa. Toisaalta tämä edellyttää oikeaa sammutustekniikkaa, jossa kaikki kuumat pinnat vaahdotetaan. Vesivirta ja vaahdotteen kulutus mitattiin joka kokeessa. Kysymyksessä oli 16 tonnin tukkikuormaa kuljettava kuormatraktori, joka oli kaatunut rinteessä. Avasimme lukuisia ruuveja ja väänsimme liimatun ruudun irti sorkkaraudalla. Teksti: Ole Björn Kaasa Brannmannen 6/2009 Kisa (Ruotsi). Liekit kuumensivat lieden vieressä ollutta aerosolitölkkiä niin, että se repesi. Sama tulos saatiin, kun harjoituskontissa poltettiin puutavaraa. 40 minuutin kuluttua kuljettaja saatiin ulos.” ”Jos vammat olisivat vaatineet kiireellistä pelastamista, meidän olisi pitänyt irrottaa ohjaamon katto. Kokemukset olivat myönteisiä ja muun muassa seuraavat seikat tuotiin esille: sammuttaa huomattavasti tehokkaammin kuin vesi jäähdyttää huomattavasti enemmän kuin vesi estää jälleensyttymisen jopa neljä kertaa tehokkaammin kuin vesi pienempi vedenkulutus kevyemmät letkut turvallisempi käyttää suuremman suihkutusetäisyytensä ansiosta parempi näkyvyys sammutuksen aikana pinnat voidaan suojata syttymiseltä. Painevaahdon tuotto oli 1080 l/min ja veden kulutus 135 l/min, koska käytimme 35 mm:n letkua nopean selvityksen ja käyttömukavuuden takia. Sammutustehoja vertailtiin huoneen mitattujen lämpötilojen perusteella. Emme pystyneet osoittamaan, että painevaahto estäisi uudelleensyttymistä paremmin kuin Painevaahto, vallankumous vai fiasko. Asunnossa olleet mies ja lapsi järkyttyivät, mutta eivät loukkaantuneet. Koska traktori oli 75 m:n etäisyydellä tiestä, olisimme tarvinneet kannettavan aggregaatin käyttämään leikkaustyökaluja. Oletettavasti painevaahto olisi vaikuttanut vettä tehokkaammin, jos huoneissa olisi ollut paljon muoveja ja muita synteettisiä materiaaleja. 4/2012 57 Kolmen Oslon naapurikunnan yhteinen, Söndre Follon palokunta on tehnyt vuonna 2009 useita täysmittaisia sammutuskokeita, joissa painevaahdon ja veden käyttöä sammutteena savusukelluksen yhteydessä on vertailtu. Neljä savusukeltajaamme suoritti maahantuojan kouluttajakurssin. Kuljettajalle laitettiin tukikaulus sivuikkunasta käsin, mutta häntä ei saatu ulos tätä kautta. Maahantuoja sääti laitteet siten, että sekoitussuhde oli oikea. Polttomoottorikäyttöinen aggregaatti olisi ollut paras, mutta sellaista meillä ei ole", kertoo Per Kronström. Palolaitos tuki vaurioitunutta seinää puulevyillä. Painevaahto on kuitenkin luotettava keino estää uudelleensyttyminen. Akkuporakone olisi ollut paras väline, mutta sellaista ei ollut mukana. Toisena vertailuperusteena oli sammuttamiseen kuluva aika, mutta sen osalta ei saatu mitään selvää tulosta. Vakioselvityksellä 200 m:n siirtoetäisyys ei juuri vaikuta sammutevirtaan. Huoneiden lämpötilat mitattiin jatkuvasti lattian ja katon luona sekä näiden tasojen puolivälissä. Tamma nousi heti jaloilleen ja eläinlääkäri totesi, että se ei ollut saanut mitään vammaa. Hänen vammansa eivät vaatineet nopeaa hoitoa, joten pelastajat saattoivat toimia harkiten. Oli epävarmaa, toimisivatko hydrauliset pelastustyökalut tällaisella ajoneuvolla. Kokeita suunnitellessamme perehdyimme ulkomaisten palokuntien kokemuksiin painevaahdosta. Ensimmäisen minuutin aikana molemmat sammutteet laskivat lämpötiloja noin 220 oC. Meillä on sähkökäyttöinen hydraulipumppu, joka on hyvin raskas. Lieden kuumentunut levy sytytti pienen tulipalon. Kokeissa olemme käyttäneet 400 m:n letkujohtoa, jolla pystymme esimerkiksi sammuttamaan metsäpaloa. Totesimme kuitenkin, että painevaahto estää öljyä ja kumia sisältävien materiaalien uudelleensyttymisen. FWM 1/2010. FWM 1/2010 Palo sammutettiin ennen hätäilmoitusta Erlangen (Saksa). Painevaahdolla vedenkulutus pieneni huonepaloissa keskimäärin 30 %. Hetken harkinnan jälkeen pelastustoiminnan johtaja soitti metsäkonehuoltoon. Palo sammutettiin hetkessä. Tehdaspalokunta palasi harjoituksista. Koska vaahdote pienentää veden pintajännitystä, vaahdon pitäisi tunkeutua syvemmälle pintoihin kuin veden. Kuljettaja ei päässyt ulos. Huoltoaseman hoitaja huomasi palon vasta, kun paloautot sytyttivät sinivilkut varoittamaan liikennettä. Teksti Per Larsson Tjugofyra7, 5/2010 Suojaus vaikeutti kuormatraktorin kuljettajan pelastamista Hevosenkenkä ei tuottanut onnea Kreuztal (Saksa). Parhaimmillaan (kaksi suihkuputkea) selvittiin puolella vesimäärällä ja huonoimmillaan (yksi suihkuputki) vettä kului yhtä paljon kuin vesisuihkua käytettäessä. Etuikkuna on suunniteltu kestämään tukkien iskuja ja sen rikkominen on lähes mahdotonta. FWM 1/2010 Pieni tölkki, iso vahinko Düsseldorf (Saksa). Teimme sammutuskokeita myös harjoituskontissa ja kokeilimme lisäksi maasto-/metsäpalon, autopalon ja rengaspalon sammuttamista. Huonepalokokeissa poltimme huonekaluja ja tekstiilejä. Koska letkut painavat vain puolet vesiletkujen painosta, niitä voidaan nopeasti siirtää. Vapautunut ponnekaasu aiheutti sisätilaräjähdyksen, jonka paine työnsi keittiön seinää naapurihuoneiston olohuoneeseen päin. Kaikissa kokeissa lämpötilat käyttäytyvät samalla tavalla; painevaahdon ja veden välillä ei ollut eroja. vesi. Päättelimme tästä, että palava materiaali vaikuttaa tuloksiin. Kisan palokunta hälytettiin liikenneonnettomuuteen. Sammutus tehtiin myös kahdella suihkuputkella yhden sijasta. Painevaahtosammutuksen jälkeen savusukeltajat tunsivat itsensä kuiviksi eivätkä tunteneet olleensa saunassa niin kuin vesisammutuksen jälkeen. Mielestämme painevaahto merkitsee vallankumousta, koska kaluston selvitys on nopea, käyttö on halpaa ja sitä voidaan käyttää lähes kaikissa paloissa. Jotta kuljettajan vammoja ei pahennettaisi, hänet päätettiin ottaa ulos etuikkunan kautta. Paritalossa sammutettiin täysin kehittyneet huonepalot kahdessa, lähes identtisessä huoneessa. Ilmoitus hätäkeskukseen tehtiin jälkeenpäin. Vesisammutuksessa vesivirta oli 250 l/min ja suihkutuskulma 60o. Toinen palo sammutettiin painevaahdolla ja toinen vedellä. Identtisten omakotitalojen palot sammutettiin toinen painevaahdolla ja toinen vedellä. Palokunta irrotti kavion hydraulisella levittimellä. Kun vaahto on haihtunut kuumalta pinnalta, pinta tarvitsee vain vaahdottaa uudelleen. Lisäksi keittiön lasiovi pirstoutui
Ja jos ei aina pysty olemaan aktiivinen, taito on myös olla käytettävissä, kun tiedontarve iskee. Onko asia hyvä vai ei, on makukysymys. Esimerkiksi ministeriön pelastusosasto kokosi ohjeet kuvankäytöstä, laitokset laativat viestintäohjeita ja muutamia kovatasoisia tiedottamiskoulutuksia järjestettiin eri puolilla. Laki viranomaistoiminnan julkisuudesta, viestintäohjeet ja tavallaan tulkittuna myös esimerkiksi pelastuslaki edellyttävät, että pelastustoimen pitäisi pystyä viestimään ammattitaitoisesti toiminnastaan. Niin kuin monen muunkin taidon kehittäminen, mediaosaamisen opettelu vaatii kontaktien luomista, virheistä oppimista ja onnistuneiden esimerkkien jakamista. Ammattijärjestö osaa viestiä Alan muista toimijoista (ministeriöstä Pelastusopistoon, laitoksiin ja eri liittoihin ja niiden työryhmiin) aktiivisesti mediakontakteja luo ja pitää yllä vain Suomen palomiesliitto. Tiedottaminen unohtunut Miksi jumiin on jääty. Esimerkiksi kun palolaitokset yhdistyivät pelastuslaitoksiksi, tilanne antoi mahdollisuuksia viestinnän kehittämiseen. Järjestötoimijoidenkin vara ja etu olisi pystyä viestimään myös medialle/kansalaisille, ei vain toisilleen alan sisällä. Netti hyvä ja nykyaikainen Sosiaalinen media on toki roolissaan taiten tehty joukko viihtymisen, näyttäytymisen ja ajankulutuksen palveluja, joissa myös niin tiedot, väärät tiedot, kuvat, paikkatiedot, huhut kuin maksetut kannanototkin leviävät laajalle, mutta uudella tavalla rajatulle käyttäjäjoukolle. Jos ja kun pelastusala osallistuu nettikeskusteluun omassa roolissaan, se on toki hyvä nykyaikainen toimintamuoto, kun siihen on ylimääräisiä ammattimaisia resursseja ideoimaan toimivia sisältöjä ja seuraamaan niiden vaikuttavuutta. Vaikka jokaisella niistä on (jopa isot) kipukohtansa, pelastustoimi on ainoa, jossa yksittäisen järjestötoimijan näkyvyys on noin vahva verrattuna alan ministeriöön. Pelastusalalta on unohtunut perustieto, ettei ”sosiaalinen media” ole lainkaan media, vaan teknisiä, kaupallisia alustoja, jotka yhdistävät ”vanhan ajan toritapaamisten” ja yksityisten sähköisten viestimisja viihtymismahdollisuuksien palveluja nettikokonaisuuksiksi. Ongelma on, että käsitystä viestinnän tarpeesta leimaa kuppikuntaisuus, pyörimään jääminen omiin nurkkiin. Ei, tämä ei ole turvallisuusviestintää, vaan yksi muoto nurkissa pyörimisestä. SPAL on ammattitaitoinen viestijä, jonka näkökulma on tietenkin ammattijärjestön. Koulutuksissa lappoi alaa tuntemattomia konsultteja, jotka neuvoivat siirtämään kaiken nettiin. Media osaa sparrata pelastustoimea olemaan aktiivinen. Lisäksi tietoturvaratkaisut ja -käytännöt on ennalta hoidettava niin korkealle tasolle mitä viranomaisilta tai muilta turvallisuustoimijoilta odotetaan. Asta Tenhunen Kuopio Savon Sanomien uutistoimittaja vastuualueenaan pelastustoimi ja muut turvallisuusaiheet. Heistä alle kymmenen prosenttia kertoo luottavansa sosiaalisen median kertomiin ”uutisiin”. Pelastusosasto on monissa tilanteissa jättänyt tai unohtanut kokonaan viestimisen ulospäin. Suomalaisistahan vajaa kolmannes on kirjautunut yhdessä tai useammassa roolissa Facebookiin. Molemmilla on valmiudet vastata tiedon tarpeeseen – oli kyse onnettomuustilanteesta tai vaikka taustakeskustelusta yhteiskunnan turvallisuustilanteesta. Keskustelua Omissa nurkissa vai asiantuntijan arvolla. Tiedottamisen rutiineja eivät hallitse myöskään aluehallintovirastot eivätkä alan lukuisat työryhmät. Tämän tien valinneilla kehitys pysähtyi siihen. Tuoreempi ratkaisu on jäädä samanmielisten porukkaan taputtelemaan toisiaan selkään ja kehumaan, miten hyvin menee. Tämän tyylin ovat valinneet etenkin Facebook-uskovaiset. Tai että valistusta on, jos sivustolle saadaan jollain pikkukisalla muutama sata tai tuhat kävijää pyörähtämään kerran. Osalla järjestöistä on resursseja ja kiinnostusta myös tämän tason toimintaan, mutta mediaa tietysti kiinnostaa, onko pelastuslaitoksilla tai ministeriöllä vai ymmärtävätkö ne vaatia toiminnoiltaan vaikuttavuutta. Usko on kuitenkin sama kuin aikoinaan pelastustoimen luodessa nettisivujaan. Osa laitoksista haki taitavasti kontakteja mediaan, ja tulos näkyi julkisuudessa, vaikka asiassa oli yhä alueellisia eroja. Hän kouluttaa myös viranomaisia turvallisuusviestintään. Toistaiseksi vielä osa toimijoista luulee, että ”tiedottamista” on mennä organisaationa Facebookiin, jotta toinen virkamies ajankulukseen tai järjestökaveri voi ”peukuttaa” eli tykätä sivusta. Erilaiset netin viihdeja ajankäyttöpalvelut eivät riitä vastaamaan viranomaisiin kohdistuviin vaatimuksiin hyvästä onnettomuusja valistustiedottamisesta. Pelastustoimea päätyökseen seuraavana toimittajana ei voi kuin hämmästellä, onko alan arvoja faktakeskustelun taustoittaminen medialle päin hetkittäin yhden ammattiliiton varassa! Tunnen hyvin myös poliisin, rajavartiolaitoksen, ensihoidon, hätäkeskusten ja niihin liittyvien organisaatioiden tiedottamistapoja ja saaman julkisuuden mediassa. Mitä uusia nettipalveluja pelastustoimi tuottaakaan, se ei poista odotusarvoa, että alkuperäinen haaste on ratkaistava: Tiedottaminen tiedotusvälineille eli suurille kansalaisjoukoille kannattaisi laittaa toimimaan. Mediayhteistyössä ei vain ole aina saatavilla pikavoittoja. Median tavoitteen, monipuolisen uutisoinnin, näkökulmasta se ei aina riitä. Tällä hetkellä Suomessa on kaksi pelastuslaitosta, joilla onnettomuusja valistustiedottaminen kulkevat jatkuvasti luontevasti käsi kädessä arkityössä. Keinoja osataan, mutta pelastustoimi kaipaa ryhtiliikettä konkreettiseen, ajankohtaiseen mediayhteistyöhön niin, että alan kovan luokan asiantuntemus saadaan tiedotusvälineiden kautta käyttöön tavoilla, joilla viesti tavoittaa sekä koskettaa satojatuhansia lukijoita yhdellä kertaa. Kun kaikki eivät itse onnistuneet, osa pelastuslaitosten, opiston ja järjestöjen henkilöistä valitsi selän takana kitisemisen niitä kohtaan, joilta tiedottaminen luontui. Kun nyt käy läpi, miten pelastustoimi näkyy mediassa, tai selvittää asiaa laajalti toimittajakunnalta tai käymällä läpi alan toimijoiden tiedotusmateriaalia, tilanne on karu. 58 4/2012. Ne ovat Helsinki ja Pohjois-Karjala. 58 4/2012 V uosina 2005–2006 pelastustoimi kehitti voimakkaasti onnettomuusja valistustiedottamistaan. Nyt samat lauseet voi kuulla uskosta sosiaalisen median kaikkivoipaisuuteen. Yleensä tällainen tieto tarkistetaankin muualta, kuten mediasta. Tiedottaminen junnaa tai on jopa paikoin notkahtanut. Yhteistyö vaikutti pelastustoimen julkisuuskuvaan ja näkyi eri tutkimuksissa esimerkkinä ammattien arvostusja mielikuvakyselyt
Edellä kuvattujen lukujen pitäisi jo kertoa millaisissa asioissa turvallisuustyön painopisteiden pitäisi liikkua. Se on väestöön suhteutettuna kansainvälisesti korkea luku. Pelko on tärkeä signaali varoittamaan vaarasta, sillä peloton ihminen voi tehdä harkitsemattomia suuria vahinkoja aiheuttavia vaaroja. 4/2012 59 Keskustelua S uomessa turvallisuuden parantamiseksi tehtävää toimintaa on valtiollisella tasolla pyritty ohjaamaan valtioneuvoston hyväksymillä sisäisen turvallisuuden ohjelmilla. Arkipäivinä neljännes loukkaantuneina sairaaloihin tulevista on juovuksissa ja viikonvaihteessa puolet. Valtakunnallisessa ja paikallisessa turvallisuuden parantamisessa painopisteiden keskittäminen edellä kuvattuihin todellisen kokonaisturvallisuuden riskien vähentämiseen lisäisi vähitellen myös muodiksi noussutta turvallisuuden tunnetta. Automaattisten palon sammutusjärjestelmien saaminen nykyistä huomattavasti yleisemmäksi koko rakennuskannassa vähentäisi palokuolemia ja omaisuusvahingot pienenisivät merkittävästi. Jouko Sillanpää, valmiuspäällikkö Vantaan kaupunki Pelot, turvallisuuden tunne ja todellinen turvallisuus Pelastustieto on myös Facebookissa. Pelko on tärkeä signaali Turvallisuussuunnittelussa ja tutkimuksissa on viime vuosina noussut vahvasti esille kansalaisten turvallisuuden tunne ja pelot. Työturvallisuuden on hyvä Ollessaan työssä suomalaiset pääosin ovat turvallisessa tilanteessa. Tarvitsemme sosiaalisesti tasapainoista ja yhteisöllistä yhteiskuntaa, jossa päihteiden käyttöä määrätietoisesti kaikissa ikäryhmissä vähennetään. Sisäisen turvallisuuden ohjelman innoittamina on kunnat, osana kuntia toimivat pelastuslaitokset yhteistyössä poliisin ja usein monien muiden tahojen kanssa laatineet turvallisuusstrategioita, turvallisuusvisioita ja turvallisuussuunnitelmia. Liikennevirrat on saatava kulkemaan nopeusrajoitusten tasolla. Vaikutelmaksi jää kuitenkin, että turvallisuustyössä painopisteitä ei rohkeasti ja yksinkertaisesti valita kansalaisten todellisten suurimpien turvallisuusriskien mukaisesti. Henkirikosten uhreina kuolee 150 henkilöä vuodessa. Työturvallisuuden taso maassamme on aika hyvä. Näistä kotija vapaa-ajan tapaturmissa 2500–2600, liikenneonnettomuuksissa vajaa 400 ja työtapaturmissa 40. Pelot ja epämääräiset turvallisuuden tunteet eivät saa kuitenkaan hallita kokonaisturvallisuuden tilanteen arviointia. Turvavöiden käyttöä on korostettava autoilussa ja pelastusliivien käyttöä on lisättävä veneilyssä. ”Tykkää” niin pysyt ajan tasalla! Osallistu keskusteluun myös lehdessä: toimitus@pelastustieto.fi. Valtioneuvoston hyväksymien turvallisuus ohjelmien tavoite on hieno. Hyvässä yhteiskunnassa ihmiset kokevat olonsa turvalliseksi ja eivätkä koe kohtuuttomia pelkoja. Meillä on aika vankkaa tilastotietoa kansalaisten todellisesta turvallisuudesta, joka mielestäni on paljon tärkeämpi perusta turvallisuustyön painopisteiden valinnalle kuin erilaiset mielialoja luotailevat kyselyt tai mediassa ylikorostetusti esillä olevat järkyttävien rikosten kuvaukset. Huumorilla voisi todeta, jos valtiovarainministerien unelma toteutettaisiin ja ihmisiä ei päästettäisi lomalle eikä eläkkeellä turvallisuustaso nousisi huimasti. Päihteiden käytön vähentämiskeinoja ovat muun muassa keskioluen alkoholipitoisuuden vähentäminen, vanhanaikaisena pidetyn alkoholin saatavuuden hillintä ja ravintoloiden aukioloaikojen rajaaminen yöllä klo 2. Ravintoloiden aikaisemmalla sulkemisella voitaisiin myös hieman hillitä häiriökäyttäytymistä. Väkivallan teoista noin 70 prosenttia tapahtuu alkoholin vaikutuksen alaisena. Vakavasti ottaen voidaan todeta, että ihmiset eivät ottaisi työpaikallaan sellaisia riskejä, joita ottavat muun muassa mökkitalkoissa ja liikuntaa harrastaessaan. Vapaa-ajan tapaturmien keskeisimpänä aiheuttajana ei riittävästi korosteta alkoholin käyttöä. Tärkeää on erityisesti kevyen liikenteen väylien liukkauden torjunta. Talvisin kuukaudessa 20000 suomalaista loukkaantuu liukastumalla ulkona liikkuessaan. Talkoissa loukkaantuu 60000 suomalaista vuodessa. Kokonaisturvallisuuden parantamisen ohjelma on oikeat riskit ja niiden syyt huomioiden varsin selkeä. Terveyden kannalta hyödyllisessä liikunnassa sattuu vuosittain yli 140000 lääkärinhoitoa vaativaa tapaturmaa. Vuoden 2008 ohjelmassa edelleen kansalaisten vakavimmat riskit onnettomuudet ja tapaturmat jäävät ylikorostuneen rikosten torjunnan varjoon. Ne ovat tärkeitä asioita. Ohjelmien päätavoite on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa vuonna 2015. Valitettavasti valtiollisten ohjelmien perinteiseen tapaan sisäisen turvallisuuden ohjelmissa ei riittävän painokkaasti ole valittu turvallisuustyön keskeisimpiä tehtäviä ja eikä osoiteta painopistealueilla lisävoimavaroja. Esimerkiksi kaupunkien tunnelman kannalta ikävien ilmiöiden, kuten kerjäämisen tai häiriökäyttäytymisen ei tulisi turvallisuuden näkökulmasta olla niin keskeisessä roolissa arjen turvallisuustyössä kuin nämä asiat ovat julkisessa keskustelussa ja jopa kunnallisissa päätöksenteko elimissä. Varsinaisen turvallisuustyön painopisteitä todellisten uhkien näkökulmasta ovat asumisturvallisuuden parantaminen rakennusvalvonnan, pelastuslaitoksen ja erityisesti ikäihmisiä koskien sosiaalija terveydenhuollon yhteistyöllä. Suomessa kuolee tapaturmissa noin 3000 ihmistä vuodessa. Erilaisilla nimillä on laadittu asiakirjoja, joilla paikallista turvallisuusyhteistyötä on pyritty ohjaamaan yhteisiin päämääriin. Paljon hyvää työtä tehdään ja Suomi on useimmille asukkailleen hieno ja turvallinen maa
Komea luku taas kerran. Aloitusvuosi oli 1980 ja paikkakuntana Espoo. Kinnunen tuntee riskit. – Älkää koskaan lähtekö sairaana matkalle, on hänen ydinsanomansa. – Ja vaikka lääkärinne saattaa sanoa, että matka virkistää ahdistunutta mieltä, älkää uskoko. perinteitä kunnioittava nimi) ja ”kokouspaikkakuntana” Suomenlahti. Päivän ohjelman aloitti lääk. Vuoden 2012 toukokuisen tapaamisen järjestäjä oli Helsingin Palolaitoksen Veteraanit ry (huom. Tämänvuotinen kokoontuminen oli järjestyksessä jo 33. A mmattipalokuntien eläkkeellä oleva henkilökunta on yli kolmen vuosikymmenen ajan pitänyt säännöllisiä vuositapaamisia. Päivällä kokoustettiin Viking XPRS:n kongressitiloissa, iltapäivällä katseltiin vanhaa Tallinnaa ja paluumatkalla syötiin hyvin. Jako kolmeen on ei ole kategorinen. Vuonna 1989 Kinnunen perusti matkustajien lääkäripalveluja tuottavan EMA Group Oy:n (Emergency Medical Assistance), jonka toimenkuvaan kuuluvat hoidon laadun etävalvonta ja potilaskuljetukset, lentoja laivakonsultaatiot, ensihoitoon ja matkustamiseen liittyvä koulutus sekä sairaankuljetuspalvelut. Matkalle, varsinkaan pitkälle, ei saa lähteä ahdistuneena saati masentuneena, Kinnunen vakuutti. Kaunis keväinen päivä kokosi laineille lähes sata naista ja miestä 11 veteraaniyhdistyksestä. Tuttu fakta tuli jälleen kerran mieleen, kun katseli ympärillään olevaa 92 miehen ja naisen iäkästä, mutta nuorekasta veteraanijoukkoa. Pääkaupunkiseudun veteraaniyhdistyksen ympärille kasvaneesta apilasta ovat lehdet jo aikoja sitten loppuneet, kun yhä uusia paikkakuntia on liittynyt mukaan. Ari Kinnunen, Helsingin lääkäriambulanssitoiminnan vastaavana lääkärinä 11 vuoden ja MediHelien vastaavana lääkärinä 13 vuoden ajan toiminut ensihoitokonkari. Kun pitää kunnostaan huolta työvuosina, on timmissä vielä eläkepäivinäkin. Vaikka olisi kuinka terve tai päällä on pitkäaikaislääkitys, lääkevarustus pitää aina kuljettaa käsimatkatavaroiden joukossa, hän muistutti. Puheenjohtajan nuijan ojentaa Kalle Lehtivuorelle Martti Rantanen. 60 4/2012. Hän on ollut hakemassa tai suunnittelemassa potilaan noutoa mitä kaukaisimmista ja sairaanhoidoltaan kovinkin alkeellisista maista. JokaiKuusapila – veteraanin kollektiivinen ääni Teksti ja kuvat: Juhani Katajamäki Ensi vuonna kuusapilakongressin järjestää Jyväskylän yhdistys. Veteraanin ääni on kirjoitussarja paloja pelastustoimessa merkittävällä tavalla vaikuttaneista entisistä ja nykyisistä palokuntaveteraaneista. lis. – Pelkistäen sanottuna teollisuusmaissa hoito on hyvä, teollistuneissa kehitysmaissa (muun muassa Venäjä, Kiina, Intia, Thaimaa) vaihteleva ja kehitysmaissa (muun muassa suurin osa Afrikkaa) matala. Ari Kinnunen jos kukaan tietää matkasairauksien riskit. Ari Kinnunen ”pelotteli” Päivän ohjelma rullasi Helsingin yhdistyksen puheenjohtajan Martti Rantasen ja sihteeri Pertti Hellstenin johdolla. Viime vuonna Kinnunen myi yrityksensä mutta jatkaa sen (EMA Finland) lääketieteellisenä johtajana
Monessa tapauksessa korkeatasoista on vain ”hoidon” hinta, Kinnunen sanoi. 4/2012 61 sessa ryhmässä julkinen sairaanhoito vaihtelee erinomaisesta huonoon ja vielä huonompaan. Seuraavan tapaamisen lupasi, nyt jo seitsemättä kertaa, hoitaa Turku, jonka paloveteraanien Pentti S. Jos potilas joudutaan kuljettamaan ambulanssilentona, siirron kustannus hiemankin kauempaa on aina kuusinumeroinen luku, Kinnunen pelkisti, mutta: – 23 vuoden aikanani yksikään potilas ei ole kuollut siirron aikana. Pelastusalan ulkopuolelta tulevan siviilin virkanimike olisi pelastuskomentaja ja operatiivista toimintaa komentavan pelastusalan ammattilaisen työnkuvauksena pelastusjohtaja. Pelastuskomentajan kelpoisuusvaatimuksena äänin 43–35 on tästä lähtien ainoastaan ylempi korkeakoulututkinto sekä kokemus hallintoja johtamistehtävistä. Kinnunen muistutti, että kattavassa matkavakuutuksessa on aina painettuna puhelinnumero, johon soittamalla potilas tai hänen omaisensa voi konsultoida suomalaisen asiantuntijalääkärin kanssa. Miksikö. Onko komentaja enää komentaja. Niiden taso on uskomattoman vaihteleva. Ari Kinnunen kertoi värikkäästi karkeita esimerkkejä sairaanhoidosta eri puolilla maailmaa.. – Vaikka paikkakunnalla olisi hyvä julkinen sairaala, potilas saatetaan toimittaa kalliiseen ja ulkoisilta oloiltaan vakuuttavaan mutta hoidoltaan varsin vaatimattomaan sairaalaan. Iltakeskusteluissa ihmeteltiin, voiko pelastuslaitoksen korkein johtaja olla komentaja, jos hänen koulutusja työtaustansa on tyystin siviilipuolelta. Viime mainitusta tunnetuin esimerkki on Aasian tsunamikatastrofi. Turjas arveli myös 2014 tavattavan merellä. Itse muistan Tampereen kokousta 2004 puhuttaneet eläkeleikkaukset, Espoossa 2009 käydyt eläkeikäkeskustelut ja palomiesten terveystarkastukset, Porin 2010 harjoitusalueselvitykset ja Oulun 2011 Arjen turvallisuus -hankkeen pohdinnat. Potilassiirtoa ulkomailta tarvitaan, kun potilas toimitetaan kotimaahan jatkohoitoon, kun on tarve siirtokuljetukseen parempaan sairaalaan kohdemaassa tai naapurivaltioon, tai kun on kysymys hätäevakuoinnista. Päivitettiin yhdyshenkilötiedot ja päätettiin seuraavien päivien järjestäjistä. Kuusapilan kokouksissa on vuosien aikana ollut esillä myös ajankohtaisasioita. Minkäänlaista palo/pelastusalan tuntemusta pääkaupungin korkeimmalla pelastusviranomaisella ei jatkossa tarvitse olla. Puheenjohtajan suorittamassa mielipidemittauksessa jokainen paikallaolija tyrmäsi päätöksen. Ensi vuonna Jyväskylässä Kinnusen keskustelua herättäneen puheenvuoron jälkeen käytiin läpi kokousasiat Rantasen ja Hellstenin johdolla. Vuoden 2013 järjestelyvastuu oli jo tiedossa, joten puheenjohtajan nuija siirtyi viestikapulana Rantaselta Jyväskylän yhdistyksen puheenjohtajalle, Kalle Lehtivuorelle. – Suurin ongelma ovat yksityissairaalat. Kinnunen oli voimakkaasti vaikuttamassa UM:n päätökseen varustaa Finnairin Boeing-matkustajakone jättimäiseksi ambulanssikoneeksi. – En voi liikaa korostaa matkavakuutuksen merkitystä. Koomista, sanoi joku. Kun nyt pääkaupungin vaikutusalueella 2012 kokoustettiin, Helsingin tulevan pelastuskomentajan kelpoisuusehtojen muutosta ällisteltiin joukolla. Helsingin kaupunginvaltuusto muutti Helsingin pelastuslaitoksen johtosääntöä huhtikuun lopussa. Pitäkää huolta, että se kattaa kaikki mahdolliset kulut. (Uskaltaako sitä enää matkustaa minnekään, pohdiskeli veteraanituttu puolivakavissaan illallispöydässä.) Siirron aikana ei yksikään ole menehtynyt On siis monia syitä, miksi suomalainen on haettava kotimaan hoitoon kaukaa ja kalliisti. Koska hotellin henkilökuntaan kuuluva, esimerkiksi vastaanottovirkailija, saa ”konsultoinnistaan” palkkion, Kinnunen kertoo kokemuksestaan. Asia puhutti kaikkia, uhkaahan Helsingin päätöksestä tulla ennakkopäätös muillekin pelastuslaitoksille. Ottakaa vakuutus suomalaisesta vakuutusyhtiöstä ja varmistakaa, että se sisältää myös mahdolliset noutokulut
Nimityksiä TURVATA OY Teemu Enbuske on aloittanut Turvata Oy:ssä myyntipäällikkönä 5.3.2012. 050 562 0735. 365 päivää vuodessa. Toivomme sinulta kykyä työskennellä sekä itsenäisesti että osana tiimiä. Hänen vastuualueena ovat kaasunmittauslaitteet. 62 4/2012 Vuokralle tarjotaan TOIMISTOHUONE noin 27 m2 + 24 m2 Länsi-Pasilassa hyvien kulkuyhteyksien varrella. Pelastusalan vapaaehtoistoiminnan tunteminen katsotaan eduksi. Paloja pelastustieto ry www.pelastustieto.fi Avoimia virkoja & toimia Oletko sinä etsimämme järjestöohjaaja. Tulevassa tehtävässäsi työskentelet vapaaehtoispalokuntalaisten ja erityisesti palokuntanuorisotyön haastavassa mutta antoisassa toimintaympäristössä. Tarjoamme mielenkiintoisen tehtävän ja merkityksellisen työn palokuntatoiminnan kehittämisessä. Lisätietoja tehtävästä antaa järjestöpäällikkö Valtteri Tervala, puh. Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen johtosäännön mukaan pelastus komentajan viran kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto sekä hallintoja johtamiskokemusta. 24 tuntia vuorokaudessa. Lähetä hakemuksesi sähköpostitse PDF-muodossa 31.5.2012 mennessä osoitteeseen rekry@spek.fi. HELSINGIN KAUPUNGIN PELASTUSLAITOS HELSINGFORS STADS RÄDDNINGSVERK Pelastuskomentajan virka. Pelastuskomentajan auki oleva virka tulee haettavaksi kesäkuussa 2012 ja virka täytettäneen syksyllä 2012 myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana. Olet avoin ja ennakkoluuloton sekä valmis iltaja viikonlopputyöhön. Virallinen hakuilmoitus julkaistaan kesäkuussa Helsingin kaupungin sähköisessä rekrytointijärjestelmässä (eRekry-palvelu), pelastuslaitoksen Internet-sivuilla sekä Helsingin Sanomissa. Tiedustelut: Esa Aalto puh. 09 476 112. Tom Holst on aloittanut Turvata Oy:ssä tuotepäällikkönä 1.4.2012. Vastuualueena hänellä ovat alkuasammutuskalustotuotteet. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK • www.spek.fi Palokuntalaiset kautta maan ovat valmiina tositoimiin. Sinulla on hyvät tietojenkäsittelyja esiintymistaidot, ja kykenet tuottamaan kirjallista materiaalia
Timo Kietäväinen: Valtio tukee heikosti lakisääteistä tehtävää s. johtamisen tk 10.–14.9.2012 650 € 10.8.2012 20004 Rakenteellinen paloturvallisuus 11.–13.9.2012 390 € 24.8.2012 20360 Korkealla työskentelyn kouluttajan jatkokurssi 18.–20.9.2012 285 € 24.8.2012 20134 Raskaan kaluston liikenneonnettomuuskurssi 19.–20.9.2012 235 € 30.8.2012 20352 Viranomaistiedotteiden lähettäminen ja välittäminen 27.9.2012 maksuton 21.9.2012 20366 Simulaatio-oppimistapahtuman järjest. 34 Johdoton on hetkessä selvitetty s. 8 4/ 20 11 19.5. Koulutustarjonta on nähtävillä Pelastusopiston www-sivuilla www.pelastusopisto.fi Ilmoittautumiset kursseille on suositeltavaa tehdä siten, että hakija täyttää ja lähettää kurssikuvauksen yhteydessä olevan sähköisen ilmoittautumislomakkeen. 12 Itsestään sammuvat savukkeet vähensivät palokuolemia s. KESÄKUUTA Vanhukset evakuoitiin saunapalon alta Joutsenossa s. Koulutusta Nro Kurssi Aika Kurssimaksu Haku päättyy Ammatillinen täydennyskoulutus 20020 Puomitikkaan kuljettajakurssi 6.–10.8.2012 500 € 4.6.2012 20290 Väestönsuojan tarkastajan kurssi 21.–23.8.2012 380 € 3.8.2012 20203 Tuhotyörikosten tutkinta (Polamk) 3.–21.9.2012 maksuton 11.6.2012 20008 Palontutkinnan peruskurssi 4.–7.9.2012 520 € 10.8.2012 20024 Palomiesten ja ylipalomiesten pel.toim. Kurssien opetuksen sisällöstä antavat tietoja kurssien johtajat, jotka on nimetty yhteystietoineen kurssikuvauksien yhteydessä, puh. 071 875 0201. seuraavat koulutustilaisuudet: Kurssimaksu sisältää opetuksen, oppimateriaalin ja lounaan kurssipäivinä. 20 > Pelastustieto 5/2012 ilmestyy 21.6 > Varmista ilmoituspaikkasi 7.6.2012 mennessä! Soita Minna Kamotskinille numeroon 044 728 0401, meilaa ilmoitukset@pelastustieto.fi tai klikkaa www.pelastustieto.fi. rakentaminen 3.–5.9.2012 540 € 20.8.2012 20080 Suomen Elvytysneuvoston hoitoelvytyskurssi 2.10.2012 230 € 18.9.2012 20382 Voidaanko haittatapahtumista oppia 24.–26.10.2012 450 € 10.10.2012 Järjestämme alkusyksyllä 2012 mm. 071 875 0201 (vaihde) www.pelastusopisto.fi PELASTUSTIETO 5/2011 ILMESTYY 23. Pelastusopisto PL 1122 (Hulkontie 83), 70821 KUOPIO Puh
(02) 572 1082, 050 598 1057 Helsingin toimipiste: Pohjoinen Rautatiekatu 29 Avoinna sop. mukaan. www.tammivikkut.com PT 5/2012 ilmestyy 21.6. Soita ja sovi tapaaminen. 020 792 4880 20300 Turku tapio.tammi@co.inet.. 64 4/2012 www.pelastustieto.fi PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. Suomen Turvakilvet Oy Yli 1000 Tilaa uusin kuvastomme tai tutustu LAAJA JA LAADUKAS VALIKOIMA VÄLINEITÄ ENSIHOITOON JA PELASTAMISEEN. MYÖS -HÄLYTYSVALOT! 040 358 8936 040 561 7689 www.fernonorden.fi Koulutustarvikkeet Kokoontaitettava Eccotarp-ALLAS Allas ja muut pelastuskalustouutuudet PELTACOLTA! Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio Puh. pajunen@pajunen.fi • www.pajunen.fi Palokunnan virkapuvut Hälytysajoneuvot • Hälytysja komentovahvistimet • Tehokaiuttimet • Valopaneelit • Integroidut valoratkaisut • Vilkkumajakat • Ruuhkavilkut • LED-valot Väestönsuojelu • Suurtehohälyttimet Alkometrit ja -lukot TAATTUA TURVALLISUUTTA Katso lähin jälleenmyyjäsi www.sarco.fi tai soita (09) 777 1500 Hälytysja viestintätekniikkaa vaativaan ammattikäyttöön • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja DELTA-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • VOIP-liitäntäiset radiopuhelinjärjestelmät • VIRVE/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet Hälytysja viestintälaitteet Kilvet Hälytysja viestintälaitteet Henkilökohtaiset suojaimet ja varusteet www.suomenpelastuskeskus.fi Palokunta-asut Pajunen Oy, PL 141, 38700 Kankaanpää Puh. Varaa ilmoituspaikkasi 7.6.2012 mennessä numerosta 044 728 0401. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. Yli 1000 turvakilpeä hintoineen Tilaa uusin kuvastomme tai tutustu kauppapaikassa turvakilvet.. (03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.fi Paloja pelastusautot Tammivilkut * PREMIER HAZARD -> maahantuonti * LED paneelit, ruuhkavilkut & majakat * Valomastot ja LED työvalot * Äänilaitteet ja kaiuttimet * Laaja mallivalikoima * Myynti, huolto, asennus ja maahantuonti Virusmäentie 47 puh. 017-368 4000 | www.peltaco.com HUIPPUUUTUUS! www.mediseam.fi V A H I N G O S S A M U K A N A C M Y CM MY CY CMY K plastusilmo58x50lop.pdf 1 20.1.2012 10.51 www.INSALKO.fi
12 Etanolipolttoaine on uusi haaste palokunnille s. Rasvakeittimestä sitkeä kattopalo s. 4/2012 65 PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. 16 Raskaat pelastustehtävät tehdään öisin s. 8 Missä se taas on...?!. Mira johti taas Anjalan VPK:n Jehu-mestariksi s. arvio Tulokset ja vaikutukset Johdon tahto Itsearvio Vir.om. 20 1/ 20 11 10.2. arvio Johdon tahto Itsearvio Vir.om. Hinta vain 10 € alveineen + postimaksu. PELASTUSTIETO 2/2011 ILMESTYY 10. KESÄKUUTA Kalustorahan menetys puraisee pelastuslaitoksia s. 14 Varallaolo syö miestä ja verottaa työhyvinvointia s. arvio Vaatimusten täyttyminen Johdon tahto Itsearvio Vir.om. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. TURVALLISUUSMESSUJEN ERIKOISNUMERO ILMESTYY 31. ”Pelastusalan avauduttava, Mira johti taas Anjalan VPK:n ”Sopimuspalomiesten palkkio ei saa olla työttömyysturvasta pois” s. 8 – pakkanen iso haaste sammutustöille Sammuttimien myynti ja huolto Väestönsuojat ja vss-varusteet Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh. Rullapaloverhot PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. arvio Dokumentaatio Johdon tahto Itsearvio Vir.om. Presto Paloturvallisuus Oy Teerisuonkuja 7, 00700 Helsinki puh. 05 680 7700 Fax 05 680 7750 | info@teknosafe.fi | www.teknosafe.fi Pelastustarvikkeet Pelastustarvikkeet PELASTUSTIETO 5/2012 ILMESTYY 21. arvio 6.1 Turvallisuusviestinnän toteutus 7.1 Turvallisuuteen liittyvät lakisääteiset 8.1 Seuranta ja mittaaminen 6.2 Turvallisuusviestintä vaatimukset ja muut vaikuttavat ohjeet 8.2 Analysointi ja parantaminen erityistilanteissa Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keski-Uusimaa kehitti oman TUTORinsa s. ELOKUUTA ”Pelastusalan avauduttava, ei käperryttävä” s. Palopumput -PALOPUMPUT Autoilijankatu 8 Puh. 010 3877 200 Vaativiin kohteisiin kevyt ja tehokas Presto PG6 uuden teholuokan 6kg jauhesammutin (55A 233B C) • Presto®jauhe-, vaahto-, rasvapalo-, CO2ja harjoitussammuttimet • Presto®pikapalopostit, suihkusuuttimet, palopostien letkut • Kauttamme myös Sthamer vaahtonesteet www.presto.fi www.weh.com Edustus Suomessa: www.colly.fi KLIKKAA liitin kiinni ! » CLICKMATE ™ TW154 Pikaliittimet hengitysilmapullojen täyttöön. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. / . (02) 2162 112 20780 KAARINA Fax (02) 4692 115 www.veikkonummela.fi esteri@veikkonummela.fi AWG jakoliittimet suihkuputket vaahtokalusto Bioversal ympäristötuotteet Chiba sammutuskäsineet Delta Fire automaattisuihkuputket Eschbach paloletkut Hughes dekontaminaatiosuihkut ISG lämpökamerat Sthamer vaahtonesteet Firedos vaahdonsekoittajat PALOKALUSTON LAATUMERKIT Teknosafe Teknosafe Oy Sauramonkuja 1, 55800 IMATRA | Puh. . arvio Kiinteistöja turvallisuustekniikka Johdon tahto Itsearvio Vir.om. MAALISKUUTA TEEMALLA HÄLYTYSAJONEUVOT JA KALUSTO Vuoden palomies lähtee Geneveen s. arvio 1.1 Suunnittelu ja ohjaus 2.1 Toimintamallit 3.1 Tekniset järjestelmät 1.2 Johdon tietoisuus 2.2 Lakisääteiset asiakirjat ja -suunnitelmat 3.2 Pelastustoiminnan edellytykset 1.3 Seuranta ja valvonta 2.3 Koulutusrekisteri ja -suunnitelma 3.3 Varautuminen 1.4 Resurssit ja turvallisuusorganisaatio 3.4 Ulkoistetut toiminnot 1.5 Yhteistyö sidosryhmien kanssa Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Koulutus Johdon tahto Itsearvio Vir.om. Hallinnollinen johtaminen Johdon tahto Itsearvio Vir.om. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Tämä ilmoitus 10 Pelastustiedossa maksaisi vain 480 € + alv. 27 Finn Rescue raskaaseen sarjaan s.8 4 2012 24 .5 . Tilaa numerosta 044 728 0400. arvio 4.1 Koulutuksen suunnittelu ja organisointi Paloja pelastusturvallisuuden 5.1 Tavoitteet ja ohjeistus 4.2 Koulutuksen riittävyys sekä varautumisen 5.2 Riskienhallintajärjestelmä ja TURVALLISUUSTASO 0,0 0,0 0,0 kokonaisvaltaisuus 5.3 Riskien tunnistaminen 5.4 Toteutus ja vaikuttavuus Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 23 kohdan profilointi Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Viestintä Johdon tahto Itsearvio Vir.om. arvio Toiminnalliset riskit Johdon tahto Itsearvio Vir.om. 26 Rakenteet pettivät tavaratalopalossa s. Nyt löytyy! Pelastustiedon säilytyskansioon mahtuvat koko vuoden tuhdit lehdet
www.pelastustieto.fi Julkaisija: Pasilankatu 8, 00240 Helsinki sähköpostit: etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi Päätoimittaja Esa Aalto, Puh. 20.12. 6 ....... 1.6. Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti 63. Pankit: Nordea IBAN: FI89 2058 1800 0118 30 • BIC/SWIFT: NDEAFIHH Sampo Pankki IBAN: FI13 8000 1901 3930 75 • BIC/SWIFT: DABAFIHH Kirjapaino: 2012 ISSN 1236-8369, Aikakauslehtien liiton jäsen PALOJA PELASTUSTIETO RY Mikä oli mielestäsi uusimman Pelastustiedon kiinnostavin sekä vähiten kiinnostava juttu ja miksi. vuosikerta. ................ Lisätöistä aiheutuvista kustannuksista veloitetaan työmäärän mukaan. 8.11. Mun pitäs vaatettaa 150 miestä paljain käsin. 9 22.11. koko mm (l xk) .......................Neliväri 1/1 ...........................................184 x 270 ............................... 800 € 1/4 .................................184 x 65 (90 x 135) ........................ 200 € II/III-kansi ................................................................................... Ensivaste ja sairaankuljetus 8 ..... Mesuki määräilöö niinkuun oltaas Amerikas, johna tavaraa on enemmän ku tarvitahan. ................ 16.8. .............. Työpaikkailmoitukset 2,10 €/pmm (4-väri) Sekalaiset 2,50 €/pmm (4-väri) > Ilmoitushintoi hin lisätään alv. 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaushinnat 2012 Kestotilaus 57 €/vsk, vuositilaus 64 €/vsk Kirjanpito ja tilaajapalvelu Sinikka Toivonen, Puh. 11.10. 7.9. 7.6. 2500 € IV-kansi ....................................................................................... Kehitä lehteä kanssamme ja meilaa: toimitus@ pelastustieto.fi! Tutustu myös Pelastustiedon wwwja Facebooksivuihin ja arkistokuviin menneltä vuosilta ja vuosikymmeniltä. 044 728 0400 tilaukset@pelastustieto.fi Ilmoitushinnat 2012 Koko (sivua) ................. Näis virkarytkyis palaa ukkoloilla perskarvat. 5.10. 25.10. 050 5620 735 Ilmoitusmyynti ja tilaukset Minna Kamotskin, Puh. 600 € 1/6 .............................................90 x 90 ..................................... ............Turvallisuus 2012 -messut 7 27.9. ..............10.8. 2600 € Aukeaman ilmoitukset sopimuksen mukaan. 2400 € 2/3 ...........................................184 x 180 ...............................1600 € 1/2 ................................184 x 135 (90 x 270) ....................1200 € 1/3 ............................................184 x 90 ................................... Pelastuskalusto ja -varusteet 10 ... 30.11. Kuva: Arto Pääkkönen, teksti: Väinö Linna ja Marko Partanen.. 13.9. Kynsin hampain m’oon pitäny kii, n’ottei ihan vietääs kaikkia. 2.11. .............. Yks istuu toimistossa ja käskee antaa mitä kukin poraa. 30.8. 400 € 1/8 ..............................................90 x 65 ..................................... Se on mesun käsky. Tuntematon palosotilas sisältää lainauksia ja muokattuja kohtia Väinö Linnan romaanista Tuntematon sotilas. 23 %. 441 428 PAINOTUOTE AMMATTIJA JÄRJESTÖLEHDET PEFC/02-31-162 Kehitä lehteä kanssamme! T U N T E M A T O N P A L O S O T I L A S – Salosel väliasu ja heti. – Ei täs oo väliasuja jaettavaks. 300 € 1/12 ...........................................90 x 35 ..................................... Ilmestymisajat 2012 N:o Ilmestyy Varauspvm Valmis aineisto Teema 5 21.6. ............ > Edellämainitut hinnat edellyttävät painovalmiin aineiston mieluiten PDF-muodossa (PDF-versio 1.4, värit CMYK Coated FOGRA39). 7.12. Mistä aiheista haluaisit lukea lehdestä lisää
Lehden artikkelit kertovat pelastusalan ajankohtaisista asioista. Ulkoasu on laadukas. Ari Keijonen, toiminnanjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto. Lehdestä löytyy minua kiinnostavia kentän artikkeleja, mutta myös asiantuntijajuttuja. Ilpo Tolonen, pelastuspäällikkö, Kymenlaakson pelastuslaitos ”P elastustieto on Suomen ainoa alan ammattilehti. 044 728 0401 • ilmoitukset@pelastustieto.fi • www.pelastustieto.fi Turvallisuus-messujen MESSULEHTI ilmestyy torstaina 30.8.2012 ”O len lukenut Pelastustietoa säännöllisesti jo reilut parikymmentä vuotta. Messulehti on jaossa myös Turvallisuus-messuilla 5.–7.9.2012 Varaa oma ilmoituspaikkasi messujen tärkeimmästä mediasta viimeistään 10.8.2012! 75 % lukijoista kokee Pelastustiedon ilmoitukset tärkeiksi päätöksenteon kannalta! (Lukijatutkimus 2011: Innolink Research Oy) TUPLAPAINOS! Ota yhteys Minna Kamotskiniin, puh. Meilläkin säilytetään lehdet. Se jakaa tietoa ja edistää osaamista
Integroitu palokypärä Dräger HPS 6200. ATEX-luokitellut lämpökamerat Dräger UCF 6000/7000 henkilöiden etsintään ja vaarojen nopeaan ja turvalliseen kartoitukseen. Suorituskykyiset paineilmahengityslaitteet Dräger PSS 5000/7000 turvalliseen etenemiseen ilman laitteiden aiheuttamaa ylimääräistä rasitusta. Tietokoneavusteiset testilaitteet Dräger Quaestor 5000/7000 laitteiden staattiseen ja dynaamiseen testaukseen. 0207 119 610 | ASIAKASPALVELU@DRAEGER.COM Dräger. Teknologiaa elämän puolesta. Dräger ja olet valmis tositoimiin.. www.draeger.fi DRÄGER SUOMI OY | PUH