8 Tirilän VPK kahmaisi Jehumaljan neljännen kerran s. 38 4 2013 23 .5 .. 17 Oulu-Koillismaan pelastuslaitos hankki uusia sammutusautoja s. TEEMALLA VESIPELASTUS Nykytekniikalla potkua sisäiseen viestintään s. 28 Nykyautoissa piilee työturvariski s. PELASTUSTIETO 5/2013 ILMESTYY 20.6
Kuva: Saku Rouvali. Ja kun näin tehdään, on seuraava tärkeä asia se, että saatuja tuloksia analysoidaan tarkoin ja puututaan siinä esille nousseisiin asioihin tarvittavalla tavalla. Viime aikoina on alettu erityisesti nostaa esille hyvän henkilöstöhallinnon merkitystä. Jokilaaksoissa työtyytyväisyyden sanotaan olevan huippuluokkaa.. PÄÄKIRJOITUS esa.aalto@pelastustieto.fi 4 /2 01 3 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti, 64. Näinä eläköitymisuutisten aikana harmillisin on ainoan naispelastusjohtajamme siirtyminen pois työelämästä. Pasilankatu 8, 00240 Helsinki YHTEYDET: www.pelastustieto.fi www.facebook.com/pelastustieto etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi KIRJAPAINO: PunaMusta 2013 ISSN 1236-8639 Aikakauslehtien liiton jäsen KANSI: Vuoromestari Mikko Saastamoinen (vas.) jakoi osaamistaan tieliikennepelastamisessa SPPL:n NCT-koulutuksessa muun muassa Porissa. Kiinnostavaa nähdä, ketkä hakevat ja millaiseksi virkanimitys muodostuu. 17 Oulu-Koillismaan pelastuslaitos hankki uusia sammutusautoja s. Vallankin, kun moni muu hallinnonala seuraa tai on jo seurannut perässä. Ja niistä on myös kyettävä keskustelemaan. P.S. 38 4 2013 23 .5 . Pelastusylijohtaja joukkoineen on herättänyt kentällä ristiriitaisia ajatuksia, mutta onneksi turhanaikainen vastakkainasettelu on jäänyt marginaaliin. Työilmapiirikyselyn tarkoitus ei ole ranking-listan teko Pelastustoimen 22 alueellisen laitoksen järjestelmä täyttää ensi vuonna kymmenen vuotta. Ministeriössä aletaan nyt etsiä hänelle seuraajaa. Sisällöllisesti pelastuslaitosten toimintaa on myös hyvin kehitetty. vuosikerta TOIMITUS: Esa Aalto Päätoimittaja 050 5620 735 Kimmo Kaisto Toimittaja, taitto & ulkoasu 044 728 0402 Saku Rouvali Avustava toimittaja 044 728 0400 MYYNTI JA MARKKINOINTI: Minna Kamotskin Markkinointisihteeri 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi TILAAJAPALVELU: YAP-Solutions Oy 0303 9778 tilaukset@pelastustieto.fi JULKAISIJA: Paloja pelastustieto ry. Partasen virkauraan ministeriössä ei tultane, ainakaan pituuden suhteen, yltämään enää tulevaisuudessa. Vuoden palomies 2009 Piia Vähäsalo on kehittänyt näkyvästi paitsi alaa valtakunnallisesti, myös omaa työyhteisöään. Erilaisia mielipiteitä toki saa ja pitääkin olla. Pentti Partanen on kolmas osastopäällikkö 38 vuotta sitten toimintansa aloittaneessa pelastusosastossa. Kyselyn onnistumisen edellytys on, että siihen vastataan riittävän laajasti. Jos kyselyyn osallistutaan laajasti, eikä kysely johda muuhun kuin lisää yhteen pölyttyneeseen mappiin hyllyssä, ovat kaikki kerralla tulleet petetyiksi. Painavatko valinnassa poliittiset vai muut perusteet. Kyselyn tulosten perusteella on hyvä tilaisuus kehittää työhyvinvointia pelastuslaitoksissa. Ei asettaa 22 laitosta ranking-listalle. Kaikki ovat yksissä tuumin alueellisen järjestelmän takana. 28 Nykyautoissa piilee työturvariski s. Pitkä virkaura päättyy Pitkä, yli 20 vuoden pituinen virkaura sisäasiainministeriön pelastusosaston osastopäällikkönä päättyy, kun pelastusylijohtaja Pentti Partanen jää eläkkeelle lokakuun alussa. Viimeksi on tehty poliittinen linjaus laajempien sosiaalija terveysalueiden perustamisesta. Jotta tästä saadaan yhtenäistä tietoa valtakunnallisesti, järjestetään tämän vuoden aikana laitosten yhteinen työilmapiirikysely. 8 Tirilän VPK kahmaisi Jehumaljan neljännen kerran s. TEEMALLA VESIPELASTUS Nykytekniikalla potkua sisäiseen viestintään s. PELASTUSTIETO 5/2013 ILMESTYY 20.6. Alkuvuosien kipuilujen jälkeen toiminta on hioutunut sellaiseksi, ettei soraääniä enää juurikaan kuulu
46 harjoitus Purkutuomion saaneet vanhat kerrostalot sopivat erinomaisesti pelastuslaitosten harjoituskohteiksi. pelastustieto.fi ja anna äänesi seuraavassa nettigallupissa! Ehdota myös mistä aiheesta haluaisit tulevan gallupin. 34 Kimmo Luja on pesunkestävä stadin brankkari, tai oli, sillä hän jäi eläkkeelle melkein päivälleen 36 vuoden työrupeaman jälkeen helmikuun alussa. s. Kimmo on pesunkestävä stadilainen sekä demari. 20 4 /2 01 3 23.5.2013 8 Potkua sisäiseen viestintään Piatta Rulja 12 Kansliapäällikkö kannattaa väestönsuojia 14 Mitä on moderni väestönsuojelu. Kehitystä seurataan huolestuneita alan yrityksissä. Pelastuslaitoksissa katsotaan, että ajoneuvohankinnat tulevat vähenemään tulevien vuosien aikana. 8 Tirilän VPK kahmaisi Jehumaljan neljännen kerran s. s. Ja ajanut intohimoisesti palomiesten ammatillista edunvalvontaa. 38 4 2013 23 .5 . Työnohjauksella voidaan pelastustoimessa kehittää esimerkiksi henkilöstöjohtamisen taitoja ja lisätä työssä viihtymistä. työnohjaus Myös pelastuslaitoksissa työnohjausta käytetään jonkin verran, mutta sen tuomia mahdollisuuksia hyödynnetään yhä suppeasti. 28 Nykyautoissa piilee työturvariski s. 4 4/2013 kuukauden kasvo tässä numerossa PELASTUSTIE TO 5/2013 ILMESTYY 20.6. 17 Oulu-Koillismaan pelastuslaitos hankki uusia sammutusautoja s. Valtionavustus kalustohankinnoille poistui tämän vuoden alusta lukien. Etelä-Savon pelastuslaitoksen miehistö päivitti osaamistaan 1970-luvulla rakennetussa vuokratalossa Savonlinnassa. Klikkaa www. Karim Peltonen 15 Väestönsuojaaminen saatava nykyaikaan Eeva Vänskä 17 Jehumalja taas Tirilän VPK:lle Mika Rinne 22 Hankintatiimi on pienten palasten kokoaja Saku Rouvali 24 Ergonomia on päivän sana Saku Rouvali 26 Vilppulan kahden miehen iskunyrkki Juhani Katajamäki 28 Oulu-Koillismaalle uusia paloautoja Patrik Willberg 38 NCT-koulutus minimoi riskit Saku Rouvali 40 SPAL täyttää 20 vuotta 42 Markku Lehtinen eläkkeelle Saku Rouvali 48 Pohjoiseen uusia sopimuspalokuntien päälliköitä Patrik Willberg 50 Saanko esitellä Pekka Vänskä Salla Tikkanen 51 Saanko esitellä Seppo Lokka Salla Tikkanen VAKIOT 33 Vieraanamme: Kerttu Kotakorpi 55 Mirafoni: Mira Leinonen 57 Käry & Oikeus: Marko Partanen 58 Ulkomailta: Risto Lautkaski 49 Keskustelua: Kari Niukkala teema nettigallup Kysyimme nettigallupissa ”Mihin menisit Turvallisuusmessuille?” Enemmistö matkaisi Helsinkiin. s. 44 SIVU 52 Opinnäytteitä Pelastusopistosta. Vuosi 1989 nosti Kimmon edunvalvonta-asioiden listalla kärkeen yhden asian, palomiesten väärän eläkeikäpäätöksen. TEEMALLA VESIPELASTU S Nykytekniikalla potkua sisäiseen viestintään s. s
Tänä vuonna paloissa surmansa saaneista on keski-ikäisiä miehiä ylivoimaisesti eniten – 33 (samana aikana viime vuonna 8). Kuluvan vuoden aikana on Helsingin kaupungin alueella tapahtuneissa tulipaloissa kuollut jo tähän mennessä viisitoista henkilöä. 8) kuolonuhria. Katajamäki esitti historiikin palokunnan toiminnasta ja vapaan sanan aikana tuotiin palokunnalle useita tervehdyksiä. Surmansa saaneista oli keski-ikäisiä naisia 5 (ed. Palavan savukkeen heittäminen paperikoriin aiheutti yhden, ilmeisesti teräsraapan aiheuttama kipinä pääasiassa raskaalla bensiinillä suoritetun lattianpesun yhteydessä autokorjaamossa yhden, lapsen leikkiminen avotulella yhden, halkokoriin tulipesästä pudonnut kekäle yhden, tulisijasta vuodevaatteisiin lentänyt kipinä yhden, tulen tarttuminen vaatteisiin liedestä yhden, vaatteiden syttyminen hitsauskipinästä yhden ja kolarin jälkeen syttynyt palo kolmen ihmisen surman. vuonna ei yhtään), alle 3 vuoden ikäisiä lapsia 66 (5), joista tyttöjä 4 (2) ja poikia 3 (3), vanhuksia 3 (8), joista 1 nainen (3) ja 2 miestä (5). Lue koko juttu: www.pelastustieto.fi > arkisto > arkistojutut. Esimerkkinä mainittakoon, että kahtena edellisenä vuotena Helsingissä kuoli kumpanakin ainoastaan neljä henkilöä. Koska uhrien lukumäärä osoittaa hyvin jyrkkää nousua edellisiin vuosiin verrattuna ja koska asia on herättänyt jo yleisempääkin mielenkiintoa, lienee paikallaan lyhyesti selostaa niitä palotapahtumia, jotka ovat vaatineet ihmisuhreja. Verrattuna edellisiin vuosiin lukumäärä on huomattavan suuri. . Palosuojelukeskuksen sanomalehdistä keräämien tietojen mukaan tammi–huhtikuun aikana sai tulipaloja räjähdysonnettomuuksissa surmansa 48 ihmistä eli täsmälleen yhta monta kuin koko vuoden 1962 aikana yhteensä. Palokunnan päällikkö A. 4/2013 5. Viime vuonna tammi–huhtikuussa menetti tulipalo-onnettomuuksissa henkensa 22 ihmistä ja vuonna 1961, joka tässä suhteessa on eräs kaikkein synkimpiä vuosia meillä, kuoli paloissa 26 ihmistä eli 22 vähemman kuin vastaavana aikana tänä vuonna. Kun lisäksi yhdessä myllyn, yhdessä öljykamiinan, yhdessä kaasuja yhdessä asuinhuoneen räjähdyksessä sai surmansa 6 henkilöä, ovat erilaiset räjähdyspalat aiheuttaneet 16 ihmisen surman. Eniten vaati uhreja vuoden alussa Typpi Oy:ssä sattunut räjähdysonnettomuus, jossa 10 miestä menetti henkensä. Lämmityslaitteesta, tulisijasta, öljytai sähkökamiinasta aiheutuneet muut palot ovat vaatineet 10 (mahdollisesti 15) kuolonuhria, nestekaasuliesi tai -laite 2 ja vuoteessa tupakointi 4 (mahd. SYNKKÄÄ PALOTILASTOA HELSINGISSÄ Tampereen Vapaaehtoinen Palokunta vietti 90-vuotispäiväänsä 28. Voimakas palokuntahenkinen vuosijuhla päättyi soittokunnan säestämään Maamme lauluun. Nurmi sanoi, että Tampereen VPK:n jäsenten harrastuksen tiiviys ja into näkyy jäsenluetteloista. Useissa tapauksissa on alkoholilla ollut osuutta onnettomuuteen. pnä huhtikuuta juhlapäivällisten merkeissä. 4/2013 5 Palontorjunta – Brandvärn 50 vuotta sitten 48 tulipalonuhria alkuvuodesta Kuluvan vuoden alku on palonuhrien lukumääriin nähden ollut maassamme ennätyksellisen synkkä ja murheellinen. Juhlapuheessaan palopäällikkö E.V
Välillä tuleekin tunne, että pää kestäisi tehdä töitä, mutta kroppa ei. Toimikausi kestää ensi vuoden huhtikuun loppuun. Hän toivoo voivansa vielä joskus tehdä jotakin kiinnostavaa alalla, josta on pienestä alkaen pitänyt. – Pelastusjohtajankin tehtävä on fyysisesti niin rasittava, ettei sairaus anna myöden hoitaa sitä. Paloristin saivat: johtaja Jukka Aaltonen, Hätäkeskuslaitos, Salo; apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus, Palosuojelurahaston hallituksen puheenjohtaja, Pori; pelastusjohtaja Erkki Hokkanen, Etelä-Karjalan pelastuslaitos, Lappeenranta; vakuutusneuvos Harri Kainulainen, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön entinen puheenjohtaja, Helsinki; toiminnanjohtaja Isto Kujala, Suomen Sopimuspalokuntien Liitto, Lappeenranta; pelastusylitarkastaja Pentti Kurttila, PohjoisSuomen aluehallintovirasto, Oulu; valiokuntaneuvos Ossi Lantto, eduskunta, Helsinki; pelastusjohtaja Seppo Lokka, Etelä-Savon pelastuslaitos, Mikkeli; kaupunkineuvos Juhani Meriläinen, Palosuojelurahaston hallituksen entinen puheenjohtaja, Joensuu; pelastuspäällikkö Seppo Männikkö, Pirkanmaan pelastuslaitos, Tampere; johtaja Matti Orrainen, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Hyvinkää; veturinkuljettaja Mauno Peltokoski, Suomen Sopimuspalokuntien Liiton hallituksen jäsen, Nurmo; pelastusjohtaja Jari Sainio, Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Turku; pelastusjohtaja Simo Tarvainen, Keski-Suomen pelastuslaitos, Jyväskylä; rehtori Reijo Tolppi, Pelastusopiston entinen rehtori, Kemi; ja pelastusjohtaja Pekka Tähtinen, Satakunnan pelastuslaitos, Pori. – Harvinainen perinnöllinen neurologinen sairaus vei työkyvyn. 6 4/2013 P elastusylijohtaja Pentti Partanen jää eläkkeelle 1.10.2013. Sitä ennen hän oli Suomen Punaisen Ristin Helsingin ja Uudenmaan piirin toiminnanjohtaja. – Kuten olen todennut, niin riittävän ajoissa annan tiedon eläköitymisestäni, jotta seuraajan valintaprosessiin jää riittävästi aikaa, mutta itselleni on ollut jo jonkin aikaa selvää, että jään eläkkeelle tuona ajankohtana. Pelastusjohtaja vaihtuu Jokilaaksoissa Sisäasiainministeri Päivi Räsänen luovutti paloristin 16 henkilölle. Partasella on takanaan pitkä ura pelastusPentti Partanen jää eläkkeelle lokakuun alussa hallinnon tehtävissä sekä humanitaarisissa ja pelastustoimen kansainvälisissä tehtävissä. Partanen on toiminut sisäministeriön pelastusylijohtajana vuodesta 1991 lähtien. Hän on toiminut aiemmin useissa selvitysmiestehtävissä ja tuntee tutkimuskentän erittäin laajasti. Sisäministeriön palvelukseen hän tuli vuonna 1974. Paloristi on pelastusalan korkein kunniamerkki, joka voidaan antaa tunnustukseksi kunnostautumisesta sammutusja pelastustyössä sekä palkinnoksi ansiokkaasta palveluksesta palokunnassa tai muussa palontorKuusitoista sai paloristin juntatyössä. Se on samantyyppinen kuin MS-tauti eikä sillä ole toistaiseksi edes nimeä, Piia Vähäsalo kertoo. Jokilaaksojen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja vaihtuu. Vuosina 1989–1991 Partanen toimi Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen osaston johtajana. Töissä olen loppuun saakka ja kesälomien jälkeen palaan töihin. Hän on työskennellyt myös Kansainvälisen Punaisen Ristin edustajana Bangladeshissa 1977–1978 ja Saudi-Arabian pelastushallinnossa neuvonantajana 1985–1986. Nykyinen pelastusjohtaja Piia Vähäsalo on jäänyt työkyvyttömyyseläkkeelle. Pelastustoimen tutkimusja kehittämistoimintaa alkaa selvittää Työterveyslaitoksen eläkkeellä oleva pääjohtaja Jorma Rantanen. Jorma Rantanen selvittää tutkimustoimintaa. Paloristin voi saada myös henkilö, joka on asiantuntemuksellaan tai muulla tavalla tehokkaasti avustanut palontorjuntatyötä
Tiedote näkyy ns. Monet viranomaistiedotteiden lähettämiseen ja välittämiseen liittyneet käytännöt pysyvät kuitenkin samoina uuteen tiedotemuotoon siirryttäessä. Viranomainen, joka on tehnyt päätöksen vaaratiedotteen antamisesta, vastaa kuitenkin myös tällöin käännöksen sisällön oikeellisuudesta. Lisää tietoa saa Vaaratiedoteoppaasta: www.intermin.fi/julkaisu/012013 www.intermin.fi/publikation/012013 Teksti: Pekka Rantala Vaaratiedote muuttuu Palomestari Jani Pitkänen on tyytyväinen mies, vaikka Suomen ensimmäisessä Selviytyjät tosi-tv -sarjassa tulikin kolmas sija. YLE välittää sen edelleen kaikille radiokanavilleen sekä pitkäaikaisen toimiluvan saaneille kaupallisille radiokanaville. Kun pelastusviranomaiset antavat tiedotteita näinkin harvoin, on se samalla uhka sille, että kun tulevaa vaaratiedotejärjestelmää todella tarvitaan, syntyy kohtalokasta aikaviivettä. – Sain ikimuistoisia kokemuksia. Vaaratiedote voidaan antaa, kun on perusteltua olettaa sen olevan tehokkain tapa väestön varoittamiseksi ja toimintaohjeiden välittämiseksi. Vaaratiedotteet tulevat selkiinnyttämään viranomaisen päätöksentekoa, koska niiden myötä poistuu myös jako hätätiedotteisiin ja muihin viranomaistiedotteisiin. Hyvä se on pronssi sijakin. Tiedote luetaan aina viranomaisen päättämässä muodossa, toisin sanoen toimittajat eivät voi ”toimittaa” tekstiä edelleen. Kun vastuu tiedotteen sisällöstä on sen antajalla eikä Yle voi toimittaa sisältöä, on vastuuviranomaisen tilanne hyvin vaativa. Myös Pelastusopistolle tulee vaateita huomioida asia kieliopetuksessa, pelastustoiminnan johtamisen opintojaksoissa erityisesti insinööri (AMK) -tutkintoon johtavassa koulutuksessa sekä täydennyskoulutuksessa. – Olihan tämä kasvattavakin kokemus, mutta uudestaan en lähtisi, Jani naurahtaa. Tiedote välitetään kellonaikaan katsomatta valtakunnallisesti niin kutsuttuna pakkosyöttönä, mikä katkaisee kaikki YLE:n ja soveltuvien radiokanavien lähetykset koko maassa. Vaaratiedote on myös tehokas ja nopea tapa varoittaa kerralla suurta määrää väestöä. – Ihmeteltävän vähän paloasemallakaan on heitetty perinteistä läppää tästä aiheesta, hän hymyilee.. hätätiedote ja muu viranomaistiedote. ruutukehänä ja teksti kulkee kuvaruudun ylälaidassa. Pronssisija ei harmita – Mutta tässä on nyt heitetty haaste mahdolliselle uudelle palomieskisaajalle, kolmanneksi yltänyt Pitkänen sanoo. 4/2013 7 Laki vaaratiedotteesta tulee voimaan 1.6.2013 ja sen myötä pelastusviranomaistenkin onnettomuustiedottamisen työkalupakista poistuvat viranomaistiedotteet, ts. Tiedotteen antava pelastusviranomainen lähettää sen hätäkeskukseen, joka välittää sen edelleen Yleisradioon. Vaaratiedotelain mukaan hätäkeskuslaitoksen tulee tarvittaessa avustaa esimerkiksi pelastusviranomaisia vaaratiedotteen kääntämisessä toiselle kansalliskielellemme. Koulutusten keskiössä ovat olleet erilaiset tapausharjoitukset, joissa mahdollisimman realistiseen vaaratilannekuvauksen perusteella osanottajat laativat tiedotteita. Tekstin ohessa kuuluu katsojien huomion herättämiseen tähtäävä voimakas varoitusääni. Jos viranomaistiedotteiden lähettämismäärästä voi päätellä, saattaa pelastusviranomaisten yhtenä suurimpana osaamishaasteena jatkossakin olevan se, että tiedotteita on annettu YLE:n kokoamien tilastojen perusteella lukumääräisesti vain harvoin. Vaaratiedotteella varoitetaan väestöä vaarallisesta tapahtumasta sekä annetaan tilanteessa ihmisten turvallisuuden kannalta tarpeellisia toimintaohjeita. Pelastusopisto järjestää ensimmäisen vaaratiedotteen lähettämiseen ja välittämiseen liittyvän kurssin Kuopiossa 26.9.2013 ja RMVK Espoossa marraskuussa 2013. Vuonna 2010 Suomessa annettiin seitsemän hätätiedotetta ja 2011 vain kaksi tiedotetta. Monissa viranomaistiedotteissa on myös välitetty toimintaohjeita rajua savunmuodostusta aiheuttaneissa tulipaloissa. Tämä asetelma velvoittaa pelastuslaitoksia osaltaan huolehtimaan pelastustoiminnan johtajina toimivien toisen kotimaisen kielen riittävästä osaamisesta. Useimmissa pelastusviranomaisten aikaisemmin antamissa viranomaistiedotteissa on varoitettu väestöä muun muassa vaarallisiin aineisiin liittyvistä onnettomuuksista sekä annettu altistumisvaarassa oleville ihmisille toimintaohjeita vaaralta suojautumiseen. Hyvät muistot palautuivat taas mieleen, kun katseli ohjelmaa. Vaaratiedote annetaan radiossa ja, viranomaisen niin päättäessä, myös televisiossa. Pelastusopisto, Rajaja merivartiokoulu sekä Poliisiammattikorkeakoulu ovat viime vuosina kouluttaneet henkilöstöään viranomaistiedotteiden lähettämiseen ja välittämiseen liittyvän osaamisen varmistamiseksi. Kurssit on järjestetty organisaatiorajat ylittäen siten, että oppilaitosten järjestämiin koulutuksiin ovat voineet osallistua kaikkien niiden viranomaistahojen edustajia, joilla on oikeus tiedotteiden antamiseen. Tiedote tulee antaa kielilain (423/2003) mukaisesti sekä suomeksi että ruotsiksi. Tilanne ylittää uutiskynnyksen aina ja viranomaisilla täytyy olla valmius jatkaa tiedottamista uutistiedottamisena senkin jälkeen, kun tarvetta väestön varoittamiseen ei enää ole. Vaaratiedotteen antavan viranomaisen päätöksen mukaan se voidaan välittää myös televisiossa. Terminologia siis muuttuu, samoin toimintatapoihin uusi laki tuo joitakin uusia määrityksiä. Nämä korvautuvat jatkossa tilannetta johtavan viranomaisen antamalla vaaratiedotteella. Näistäkin pelastuslaitosten antamia tiedotteita oli yhteensä vain kaksi, joista molemmissa käsiteltiin myrkyllisen savun väestölle aiheuttamaa vaaraa. Vaaratiedote antaa jatkuvaa uutisnälkää potevalle medialle vahvan signaalin ryhtyä seuraamaan tilanteen kehittymistä. Hän kertoo saaneensa ohjelmasta ja esiintymisestään siinä pääasiassa positiivista palautetta
Pahimmillaan väärät tiedot voivat tulehduttaa ilmapiirin ja lamauttaa koko työyhteisön, kuvailee tiedottaja Päivi Aravuori Helsingin pelastuslaitokselta. Pelastuslaitosten sisäinen viestintä käsittää päivittäisiin työtehtäviin liittyvien asioiden tiedottamisen lisäksi valtakunnallisesti pelastustoimea koskevia asioita. Mitä avoimemmin ja aikaisemmin työyhteisössä kerrotaan työn kannalta merkittävistä ja olennaisista asioista sekä muutoksista, sitä tyytyväisempää henkilöstö on. Kun kaikille kerrotaan mitä tapahtuu ja missä mennään, turha epävarmuus jää pois. Yleisessä sisäisessä viestinnässä HelsingisPotkua sisäiseen viestintään Eri pelastuslaitoksilla käytännöt sisäisessä viestinnässä vaihtelevat, mutta varmaa on, että toimiva sisäinen viestintä on merkittävä työhyvinvoinnin edistäjä. Jos Helsingin kaupunki tekee kuntaliitoksen jonkin muun kunnan kanssa, tai jos pääkaupunkiseudulle perustetaan metropolihallinto, niin se vaikuttaa todennäköisesti suuresti Helsingin pelastuslaitoksen toimintaan. – Omasta mielestäni sisäiseen viestintään kuuluu myös laajemmat kokonaisuudet – esimerkiksi valtakunnallisesti pelastustoimessa tapahtuvat asiat ja se, miten ne vaikuttavat omaan työyhteisöön. Henkilöstölehti yksi suosituimpia kanavia Helsingin pelastuslaitoksella vastuu sisäisestä viestinnästä on jaettu eri pääkanavien toimijoille: Ylimmän johdon ja esimiesalaisviestinnässä tärkeimpiä kanavia ovat johtoryhmän päätösmuistiot, johdon tiedotustilaisuudet, päivittäiset esimies-alaiskeskustelut, tiimija yksikkökokoukset ja kehityskeskustelut. 8 4/2013 E i taida sellaista organisaatiota olla, jolla ei olisi kehittämisen varaa sisäisessä viestinnässään. Toisaalla tietoa tulvii ja kuohuu yli äyräiden, toisaalla tietoa janotaan kuumeisesti, mutta tarjolla on vain pisaroita. Teksti: Piatta Rulja Kuvat: Kimmo Kaisto ja pelastuslaitokset. Onnistunut sisäinen viestintä onkin taitolaji, jossa on osattava poimia keskeinen epäoleellisesta ja välittää tuo tieto eteenpäin tarkasti, tehokkaasti ja nopeasti. Jos tieto ei kulje, eivät työntekijätkään voi toimia mahdollisimman tehokkaasti. Asiasta kuin asiasta on kyettävä viestimään asiallisesti, eivätkä ärtyneet henkilösuhteet saa tai voi olla este tiedon leviämiselle. Silläkin on merkitystä, millaisella sävyllä tiedon annetaan virrata. Esimerkiksi tällä hetkellä seuraan tarkasti kuntauudistuskeskustelua ja siinä tapahtuvia asioita, jotta niistä voidaan viestiä henkilöstölle mahdollisimman tehokkaasti. On tärkeää, että tällaisista asioista keskustellaan pelastuslaitosten sisällä, Päivi Aravuori sanoo. Sen sijaan kasvotusten tapahtuvalla viestinnällä on aina oma tärkeä merkityksensä ja sehän toteutuu joka aamu palokunnissa esimerkiksi aamuapellissa. Yhteistoiminnan tärkein kanava on pelastuslaitoksen virallinen YTryhmä nimeltä Henkilöstöryhmä (HERY), joka käsittelee henkilöstöä koskevia asioita yhteistoimintalain mukaisesti. – Näen sisäisen viestinnän roolin ensisijaisen tärkeänä pelastuslaitoksen toiminnassa. Pelastuslaitoksille haasteita tuottavat erityisesti useat eri toimipisteet ja vuorojärjestelmä. HERYssä on mukana työnantajien edustajien lisäksi kaikkien ammattijärjestöjen edustajat sekä työsuojeluorganisaation edustajat. Intranetin aktiivinen käyttö on yleistynyt pelastuslaitoksissa ja tulee yhä lisääntymään, kun taas perinteiset tiedotteet ilmoitustaululla ovat vähenemään päin. Jos tietoa ei saada, huhupuheet täyttävät aukon
Esimiehiin myös tunnutaan luotettavan yhdellä jos toisellakin pelastuslaitoksella Intranetiä tai sähköposteja enemmän. Esimerkiksi Pirkanmaan pelastuslaitoksella neljä kertaa vuodessa ilmestyvä henkilöstölehti Letku & Laastari jaetaan paitsi henkilökunnan koteihin, myös sidosryhmille. Päijät-Hämeen pelastuslaitoksella päivittäinen tieto löytyy monien jo edellä mainitun kanavan lisäksi eri asemien sähköisiltä infotauluilta. Pohjois-Karjalassa Joensuun kaupungin henkilöstölehti on valjastettu myös pelastuslaitoksen käyttöön: lehdessä on esitelty eri asemia, onnistumisia, hyviä käytänteitä ja palvelusuhteeseen liittyviä asioita. Vielä on epäselvää, riittävätkö resurssit – kuka toimittaa ja mistä saadaan jutut. Esimiehillä merkittävä rooli tiedon välittäjinä Esimiehillä on keskeinen rooli tiedottamisessa pelastuslaitoksilla, ja monet kokevat, että juuri esimiesten pitäisi osana johtamistaan hankkia tietoa aktiivisesti ja jakaa sitä alaisilleen esimerkiksi vuoronvaihdoissa. Käytössä on myös pikaviestinohjelma Lync, jonka videopuheluominaisuudesta on kokemusta myös Lapin pelastuslaitoksella. Aina sitä ei tule käytettyä, vaikka voisi, kertoo valmiuspäällikkö Ari Soppela Lapin pelastuslaitokselta. Niissä ratkaistaan jokapäiväisiä pieniä käytännön elämää koskevia asioita, mutta kun tulee puhe suurista linjoista, tiedon virallisuus ja todenmukaisuus joutuvat koetukselle. Henkilöstölehteen on panostettu monella pelastuslaitoksella, ja usein lehti edistää myös ulkoista viestintää. Jos sama asia on pelkästään intranetissä uutisena, niin sitä ei koeta yhtä päteväksi. Keskeisintä niissä on työnjako, mutta muistakin työpaikan asioista voidaan kertoa.. Kun yhdelle tärkeälle asialle on varattu A4:sta kolmasosa, tietoa on myös pakko tiivistää niin, että vain oleellinen informaatio tulee esille. Tiedottajan kannattaakin käyttää keittiötä röyhkeästi hyväkseen: paperilehden lisäksi hyvä keino tuoda ajankohtaisia asioita esille ovat A4:sta taitetut pöytäständit, joita on mahdotonta olla huomaamatta ruokailun tai kahvittelun lomassa. – Videopuheluiden käyttö on yleistynyt ja tehostanut sisäistä viestintää, mutta vielä pitäisi lisätä käyttäjien teknistä osaamista. – Sekin on jo tietynlainen haaste, että osataan ja ymmärretään hakea tietoa esimerkiksi intrasta, mutta kyllähän asiat hahmottuvat parhaiten keskustelun kautta. Lapissa päätöksiä lehden suhteen ei ole vielä tehty, mutta tavoitteena on saada kolme tai neljä kertaa vuodessa ilmestyvä koko Lappia koskeva henkilöstölehti. Pelkkä tiedote ilmoitustaululla ei riitä, varsinkaan jos on kyse tärkeästä asiasta, kertoo pelastuspäällikkö Esko Hätinen Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta. Tämä on kieltämättä tuntunut joskus aiKahvitaukokeskustelut ovat olleet kautta työhistorian yksi tehokkaimmista tiedon välityskanavista. 4/2013 9 sä käytetään välineinä neljä kertaa vuodessa ilmestyvää henkilöstölehteä, intranetiä ja viikkotiedotetta. Lisäksi sisäisen viestinnän kanavia pelastuslaitoksella ovat asemien ilmoitustaulut, sähköposti ja sähköiset kalenterit. – Palokunnassa on perinne, että viestin on tultava esimiehen kautta, jotta se koetaan päteväksi. Sisäisen viestinnän perinteinen keino palokunnissa ovat olleet aamuapellit
Joiltakin pelastuslaitoksilta toivotaan, että miehistö antaisi palautetta silloin, kun asioi ta vasta valmistellaan, eivätkä vasta sitten, kun päätökset on jo tehty. Esimerkiksi näin voidaan varmistaa, että tieto menee sille viimeisellekin pelastajalle. Ihmettele, kysy ja kommentoi rakentavasti tilanteen vaatimalla vakavuudella. 10 4/2013 ka hassulle, mutta on ymmärrettävissä, koska pelastuslaitoksilla on pitkä historia hyvin johtajakeskeisinä organisaatioina, sanoo puolestaan Päivi Aravuori. Mitä koko pelastuslaitos voi yhdessä tehdä sisäisen viestinnän kehittämiseksi. Toisaalta lähtökohta pitääkin olla se, että erilaiset tavoitteet avataan konkretiatasolla palomiehille. • Jos lähetät nice-to-know -tietoa, kerro se vastaanottajalle jo sähköpostin tai asiakirjan otsikossa: ”Taustatiedoksi: Aihe X” • Poista uuden tiedon myötä vanhentunut tieto välittömästi näkyviltä. Avaimia onnistuneeseen sisäiseen viestintään. Heräteviestejä ei kuitenkaan kannata lähettää yksitellen, vaan kokoa ne esimerkiksi viikkotiedotteiksi. • Älä vain välitä tietoa, vaan pureskele se ymmärrettäväksi ennen lähetystä. Myös vanhentunut ohje kannattaa päivittää. • Pirkanmaan pelastuslaitoksella palomiehen työhön kuuluu lukea säännöllisesti päivän alussa omat työsähköpostit. – Välillä tulee kritiikkiä myöhäisestä tiedosta, mutta nyt pyritään pitämään ajankohtaispäiviä vähintään kaksi kertaa vuodessa. – Selkeästi on huomannut sen, että kun joku muutos tulee, toivotaan, että se kerrottaisiin henkilökohtaisesti. Ohjeesta pitäisi ainakin selvitä, millaista tietoa löytyy mistäkin kanavasta. 1/2013 SuuronnettomuuSvalmiukSia kehitetään Sivu 3 Erottajan peruskorjaus valmistunut sivut 4-5 Firefit-toimintakyvyn testausmenetelmä sivut 6-8 Uusi hanke estämään lasten ja nuorten tulenkäsittelyä sivut 10-11 Kun haluat kertoa jotakin… • Panosta ajankohtaisten asioiden käsittelyyn ja taustoita asioita riittävästi. Täysin oma lukunsa pelastuslaitosten sisäisessä viestinnässä on sopimuspalokuntalaisten ja pelastuslaitosten välinen viestintä, jonka kitkakohdista saatiin lukea esimerkiksi SSPL:n Hyvinvoiva Sopimuspalokunta -työilmapiiriselvityksestä. Eri puolella Suomea viesti kulkee eri tavoin, ja joukkoon mahtuu niitäkin, joilla ei ole minkäänlaisia ongelmia. • Korosta sähköposteissa olennainen tieto ja laita vähemmän tärkeisiin asioihin linkki lisätiedon saamiseksi. • Otsikoi ja nimeä sähköpostisi sekä jakamasi asiakirja kuvaavasti: isossa ja sekavassa kansiorakenteessa tietoa on mahdotonta löytää, jos sen otsikko on ”Muistio”. Toisilta pelastuslaitoksilta taas kerrotaan, että palautetta on mahdotonta antaa ajoissa, kun vireillä olevista asioista liikkuu vain epämääräisiä huhuja. Ota itsellesi sama rutiini. • Jos on mahdollista luoda sähköiseen viestintään kuittausjärjestelmä, luokaa se. • Jollei pelastuslaitokselta vielä löydy ohjetta tai toimintasuunnitelmaa sisäisestä viestinnästä, sellainen kannattaa laatia yhteistyössä koko henkilöstön kanssa. Hätisen ja Aravuoren kanssa samoilla linjoilla on Päijät-Hämeen pelastusjohtaja Jari Hyvärinen. • Jaa avoimesti positiivista palautetta. Kaikki eivät ymmärrä sanahelinää, varsinkaan, jos he eivät ole olleet mukana valmistelemassa asioita. Viestinnän kaksisuuntaistamiseksi on myös kehitetty sekä palauteettä aloitekanava, joten vaikutusmahdollisuuksia on, Pirkanmaan pelastuslaitoksen tiedotuspäällikkö Veijo Kaján kertoo. • Kun lisäät sisäiseen verkkoon uutta tietoa, laita siitä heräteviesti sähköpostilla. • Luokaa tiedottamisesta kaksisuuntaista viestintää, jossa tieto kulkee organisaatiossa yhtä sujuvasti sekä alas että ylös. Porin VPK:n tiedottaja Antero Luonila muistuttaa, että niin rivipalomiehen kuin sopimuspalokuntalaisen pitää muistaa, että aina voi kysyä, jos kaikkea ei tuoda eteen valmiina. • Lisätkää henkilöstön koulutusta eri kanavien seuraamiseen. Sähköposteissa kannattaa muutenkin suosia linkkejä liitteiden sijaan. Pirkanmaalla ajankohtaisuuden ongelmaa on pyritty ratkaisemaan ajankohtaispäivillä, joilla käydään avoimesti läpi kaikki menossa olevat hankkeet. Porin VPK:lla muistetaan jakaa tietoa aktiivisesti myös pelastuslaitoksen suuntaan: sisäisessä jakelussa on pelastuslaitoksen henkilöitä, ja hallituksen pöytäkirjoista lähetetään tiedotteita oman väen lisäksi pelastuslaitokselle. Kannattaa laittaa myös jo otsikkoon viestin sisältämä olennainen päivämäärä. Palomies! • Muista, että sisäisessä tiedottamisessa vastuu on myös vastaanottajalla. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa kaikki viestintäkanavat ovat avoimia myös sopimuspalokunnille, ja lyhyitä viestejä kulkee runsaasti sopimuspalokuntiin myös ryhmätekstiviesteinä
Kunniakkaalla 50-vuotistaipaleella on Pertti Syväniemen mukaan pitkät ja vahvat perinteet – Ajan saatossa olemme saaneet mukaan uusia joukkueita, joista suurin osa kilpailee edelleen. 4/2013 11 Y li sata suomalaista palokuntalaista suuntaa heinäkuussa Ranskaan kilpailemaan kansainvälisiin palokuntakilpailuihin. Tule mukaan harjoitusleirille CTIF-kilpailutoiminnan harjoitusleiri järjestetään lauantaina 8.6.2013 Maskussa. Suomi osallistuu vapaaehtoisten, naisten ja nuorten kilpailusarjoihin. Päinvastoin. Kenraaliharjoitus tuo loistavan tilaisuuden CTIF-kilpailutoiminnasta kiinnostuneille nähdä, miten kilpailusuoritus toteutetaan osissa ja kokonaisuutena. Kansainväliset kilpailut järjestetään neljän vuoden välein. Nyt hiotaan priimasta timanttia. Suomalaiset mukana CTIF-kilpailuissa jo 50 vuotta 4/2013 11. Vaikka kilpailusuoritus on pysynyt lähes samana, ei harjoittelumotivaatio ole hiipunut. Osallistuakseen ei kuitenkaan tarvitse olla kokonaista joukkuetta kasassa vaan kuka tahansa toiminnasta kiinnostunut on tervetullut tutustumaan kilpailusuorituksiin ja kokeilemaan itse. Joukkueiden lisäksi kisamatkalle lähtee suomalaisia tuomareita ja tulkkeja. Tänä kesänä suomalaisten kilpailuosaamista Ranskan Mulhouseen lähtevät edustamaan Pyhäsalmen VPK, Taivassalon VPK, Nurmon VPK, Lappeenrannan VPK, Nummelan VPK ja Nuijamaan VPK. Teksti: Katja Ahola, arkistokuva: Kimmo Kaisto Lisätietoja harjoitusleiristä ja ilmoittautumisesta: www.palokuntaan.fi/palokunnille Kansainvälisiin CTIF-palokuntakilpailuihin Ranskaan lähtevien joukkueiden edustajat ja tuomarit kokoontuivat Tampereelle suunnittelemaan kisamatkaa ja tulevaa harjoitusleiriä. Harjoitusleiri on tarkoitettu kaikille kilpailutoiminnasta kiinnostuneille. Tapahtuma on maksuton ja se sisältää tutustumisen kilpailutoimintaan, koulutuksen ja harjoitukset. Harjoitusleiri toimii myös Ranskaan lähteville suomalaisjoukkueille kenraaliharjoituksena. Nyt kisamatkalla mukana olevista palokunnista uranuurtajana on ollut Pyhäsalmen VPK. CTIF on järjestänyt kansainvälisiä palokuntakilpailuja jo 1960-luvulta lähtien
Jos meillä sotilaallinen puolustus nähdään nykyisenkaltaisena, samalla tavalla pitää nähdä myös tarve väestön suojaamiseksi. Hän ei näe sisäasiainja ympäristöministeriöiden välillä ristiriitaa tässä asiassa, vaan asiasta voidaan keskustella aidosti. Jatketaan väestönsuojien rakentamisvelvoitetta nykyiseen tapaan, kevennetään sitä tai lopetetaan rakentaminen kokonaan. Kuitenkin on myös todettu, etteivät ne ole rakentamisen kustannusten kannalta niin olennainen asia kuin on annettu ymmärtää. Hiljattain oman raporttinsa sai valmiiksi valtiosihteeri Marjo Anttooran johtama työryhmä, joka päätyi esittämään kolmea erilaista toimintamallia. 12 4/2013 Kansliapäällikkö Päivi Nergin mielestä väestösuojarakentamisen tarvetta pitäisi arvioida pitkällä tähtäimellä. Sisäasiainministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg toivoo, että päätöksenteossa arvioidaan väestönsuojarakentamisen tarvetta pitkällä aikavälillä. Siitä syntyy parempi lopputulos. Mikä meillä eroaa Ruotsista. Nyt tarvitaan molemminpuolin kompromissihakuisuutta. Päivi Nergin mielestä on vaikea nähdä, mikä tässä mielessä on erilaista meillä verrattuna Ruotsiin. Pelastuslaitosten auttamisaulius on hyvä asia, vaikka voikin tulla tehdyksi sille välttämättä kuulumattomia tehtäviä. Syntyy hyvä järjestelmä, mutta sitä pitää kehittää koko ajan muiden viranomaisten kanssa.. Kansliapäällikkö Päivi Nerg: Väestösuojarakentaminen tarpeen tulevaisuudessakin Tulevia polvia ajateltava Teksti ja kuva: Esa Aalto Hätäkeskusuudistus etenee hyvin eikä siitä tarvitse olla kansliapäällikkö Päivi Nergin mukaan huolestunut. Toki pitää tarkastella asiaa myös etsien kustannustehokkuutta väestönsuojarakentamisessakin. Rakentamisen velvoitteissa voidaan etsiä lievennyksiä, mutta kokonaan luopumisessa on omat riskit. V äestönsuojarakentamisen tulevaisuus ratkeaa vielä ennen juhannusta, mikäli sisäisen turvallisuuden ministeriryhmä tekee poliittisen linjauksen asiassa. – On hyvä, että kaikki näkökulmat nostetaan esille. Emme voi nyt nähdä, millainen tarve suojille on esimerkiksi 20–30 vuoden kuluttua. Päivi Nerg on ollut pohtimassa väestönsuojarakentamisen velvoitetta niin turvallisuusja puolustusselonteon valmistelussa kuin valtioneuvoston periaatepäätöksessä kokonaisturvallisuudesta. Yhteen kantaa ei kukaan junttaudu, vaan tarkastellaan yhteisesti asiaa siitä näkökulmasta, mikä on tulevien sukupolvien kannalta tärkeää. Päätöksen pitää perustua todellisiin faktoihin. – Mitä uhraamme silloin, jos luovumme kokonaan väestönsuojien rakentamisesta. Pelastustoimessa esillä on ollut tarve liittää rakennusten paloturvallisuuden tekninen suojaus rakentamismääräyksiin, kuten on tehty muun muassa Ruotsissa ja Norjassa. Tästä harmaasta alueesta pitäisi sopia pelisäännöt ja ministeriö on esittänyt poliittiselle johdolle asian selvittämistä vaikka lainsäädäntöteitse. Sitä ennen laajapohjainen turvallisuuskomitea antaa oman lausuntonsa. – Mielestäni mitään eripuraa meillä ei ole ollut kuin mitä julkisuudesta on saanut käsityksen
– Siksi siellä ei saa olla turvallisuus uhattuna. – Toki siihen vaikuttaa raha, mutta myös ymmärrys. Pelisäännöistä heitetty toive poliitikoille Pelastuslaitokset ovat Nergin mukaan kuitenkin tehneet jonkin verran sellaisia tehtäviä, jotka lakisääteisesti eivät niille kuulu. Ja pääsee tekemään töitä koko Suomen eteen. Päivi Nergin mielestä on vaikea nähdä, mitä hyötyä pelastustoimelle olisi valtion omistajuudesta. – Sitkeästi ja systemaattisesti pitää tehdä tätä työtä. Yhteistä linjausta ei vielä ole, mutta muutamia tapauksia on esillä ja keskusteluja käydään, eikä poliittisella tasolla niitä ole ainakaan ole tyrmätty.. Myös poistumisen harjoitteleminen on tärkeätä. Tavoite saavutetaan Valtioneuvoston hyväksymässä kolmannessa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa tavoitteeksi on asetettu Suomi Euroopan turvallisimpana maana vuonna 2025. – Marraskuussa vietetään paloturvallisuusviikkoa ja sinne haetaan poistumisharjoitustapahtumia. Kustannusja toiminnallista tehokkuutta voidaan yhä parantaa ja hänen mielestä tässä on pelastuslaitosten kumppanuusverkostolla ja kuntapäättäjillä näytön paikka. – Tässä on suomalaisten kannalta kyse tärkeästä asiasta. Tätä ennen hän työskenteli kahden yliopiston fuusioitumisesta vastaavana johtajana (Itä-Suomen yliopisto). Jo nyt voidaan osoittaa, että kustannukset ovat pysyneet kurissa ja siitä huolimatta toimintaa voitu kehittää. Tästä meidän pitää jaksaa puhua. Se tarvitsee vielä lisää voimaa ja voimakkaampaa sitoutumista laitoksilta. – On kuitenkin ehdottoman hyvä asia, että kansalaisia on erilaisissa tilanteissa autettu. Kun autetaan, pelastuslaitosten johdon ei tarvitse miettiä, mistä rahat tähän otetaan. Kansliapäällikön mielestä ei välttämättä ole kyse yhdestä kategorisesta ratkaisusta. Tähän liittyvät vapaaehtoistoimijat ovat itselleni uusi kokemus ja on ollut hienoa päästä tutustumaan, kuinka upeasta toiminnasta on kyse. Hän toivoo, että alueellisessa pelastustoimen järjestelmässä vapaaehtoisvoimia otetaan entistä enemmän mukaan tähän työhön. 4/2013 13 – Meilläkin pitäisi keskustella siitä, mitä saavuttaisimme, jos esimerkiksi automaattiset sammutusjärjestelmät liitettäisiin rakentamismääräyksiin. Myös turvallisuuskulttuurilla ja sen sisäistämisellä on suuri merkitys. Mielestäni tämä järjestelmä on omintakeinen ja hieno. On kuitenkin syytä sopia pelisäännöt, kenen kontolle näissä tilanteissa kustannukset koituvat. Itsesammuvilla savukkeilla on jo saatu hyviä tuloksia, vaikka toki tiedämme, että muunlaisia savukkeita tuodaan muualta. Siksi pitäisi olla varauduttu myös siihen, että asunnot muutetaan turvallisemmiksi, kun niissä asuu ikääntyneempiä ihmisiä. Tätä etsitään yhdessä laitosten kanssa ja haastan koko kentän mukaan tähän. Nergillä on lisäksi kokemusta yritysmaailmasta, muun muassa Atria Oyj:stä ja Lihapolar Oy:stä. Myös alan pitkä historia on vaikuttavaa. Kumppanuusverkosto on erinomainen asia. Toisaalta jollakin aikavälillä kannattaa vakavasti pohtia, olisiko järkevää muodostaa suurempia alueita. – Ihannetilanne olisi luonnollisesti sellainen, että arvomaailmamme ohjaisi tekemään turvallisuusratkaisuja pakottamatta siihen ketään millään tavalla. – Ei saisi olla esteitä auttaa ihmisiä. – Sisäasiainhallinnon osalta se koskee ainoastaan pelastustointa. – Meillä on esimerkiksi sosiaaliturva ja terveydenhoito rakennettu eri tavalla kuin naapureissamme, joten siksikin meidän pitää tarkastella tätä asiaa siten, miten se parhaiten istuisi suomalaiseen yhteiskuntaan, Päivi Nerg painottaa. Valtioneuvosto on antanut ohjeen etsiä jokaiselta hallinnon alalta miljardin euron edestä säästöjä kunnallisesta lakisääteisistä tehtävistä. Hänen mielestään kyse ei ole siitä, että ei haluttaisi huolehtia turvallisuusasioista. Pelastustoimen järjestelmää voidaan ehdottomasti kehittää tällä järjestelmällä. Päivi Nerg myös huomauttaa, että meillä on jo olemassa sukupolvi, joka ei esimerkiksi osaa käyttäytyä tulen kanssa oikein. Sinne sopisivat tällaisetkin tapahtumat ja kannustan pelastuslaitoksia tarjoamaan tällaista. – Nyt pelastustoimen järjestelmä on lähellä kuntalaista. Siitäkään ei ole mitään haittaa, että muut turvallisuustoimijat ovat valtiolla ja pelastustoimi kunnilla. – Pakkorajoilla ei saa sohlata asiaa. Näin ei ole kovin monella muualla alalla. Myös maahanmuuttajien kasvava määrä on tällaista. – Uskomme, että tavoite saavutetaan. Hän muistuttaa, että meillä halutaan vanhusväestön yhä enemmän asuvan omissa kodeissaan entistä pidempään. Vanhusten asuttamissa kohteissa määräävänä tekijänä ei saa olla raha, vaan turvallisuus. Hän kuitenkin korostaa, että kuntien ja pelastuslaitosten välistä yhteistyötä voidaan yhä vahvistaa. Ruotsissakin tällainen määräys on nähty kustannusedullisimpana vaihtoehtona henkilön ja omaisuuden suojaamisen kannalta. Hyvin pienetkin asiat ovat hämmästyttävänkin vaikuttavia. Parhain tapa muuttaa hallinnollisia rajoja on toteuttaa se sisällöllisen ja toiminnallisen yhteistyön kautta. On totta, että ohjeilla ja lainsäädännöllä ei välttämättä saavuteta parasta tulosta. Moni myös asuu pitkään samassa paikassa ja ikääntyy yhtä jalkaa kotinsa kanssa. Yleensäkin tietoisuuden lisäämistä tarvitaan. Yksittäisillä toimenpiteillä saavutamme tavoitteen. Puolen vuoden kokemuksen jälkeen hän sanoo turvallisuusasioiden vieneen mennessään. Nerg on ollut valtiovarainministeriön hallintoja kehitysjohtaja ja ylijohtaja vuodesta 2009. Kaikki lähtee kuitenkin aika yksinkertaisista asioista, kuten esimerkiksi siitä, että lastenvaunuja ei säilytetä portaikoissa. Tekniset järjestelmät ovat yksi niistä. – Pelastustoimelta odotetaan vaikuttavuutta ehkäisytoimissa; nostamalla esille fatkoja, ei pelottelemalla. – Hyvät käytänteet pitää saada jakoon kaikkialle. Harmaa alue pitää saada pyyhittyä pois. – Olen varma, että meille kaikille turvallisuus on tärkeä asia. Maatalousja metsätieteiden maisteri Päivi Nerg, 55, valittiin viime vuoden syyskuussa sisäasiainministeriön kansliapäälliköksi seitsemän vuoden määräajaksi (1.10.2012– 30.9.2019). Siitä huolimatta säästöjä pitää yhä etsiä myös pelastustoimesta. Olemme esittäneet valtioneuvostolle toiveen, että lainsäädäntöteitse voitaisiin määrittää, kuka ottaa kustannusvastuun erilaisissa tilanteissa. On hyvä, että tehtävät nyt käydään läpi ja perataan. Vaikka en näekään, että pelastustoimessa juurikaan olisi turhia lakisääteisiä tehtäviä. – Kuitenkin meidän pitää nyt seurata Ruotsin ja Norjan kokemuksia ja analysoida niitä ja löytää meille oma ratkaisu ja etenemistapa. Hän on myös työskennellyt Kuopion yliopistossa hallintojohtajana ja koulutusja kehittämiskeskuksen johtajana. Tämä pitäisi nostaa oikealla tavalla esille. Menestystarinalle jatkoa suuremmilla alueilla Päivi Nergin mielestä pelastustoimen alueellinen järjestelmä on ollut suorastaan menestystarina. Keinot siihen ovat oikeat. Puurakentamisessa ne on jo nähty välttämättömiksi. – Olen jo pitkään puhunut siitä, että muidenkin hallinnonalojen kannattaa ottaa mallia. Hänen mielestään taloyhtiöiden siivoustalkoiden lisäksi kannattaisi mukaan ottaa myös poistumisharjoitustalkoot
Väestönsuojelun merkitystä penättiin myös kansalaisille sekä Väestönsuojaaminen saatava nykyaikaan Teksti: Karim Peltonen Kuva: SPEK Teksti: Eeva Vänskä Kuvat: Eeva Vänskä ja SPEK 14 4/2013. – Ala tarvitseekin tuekseen viestintää. – Julkisuudessa keskustelua on käyty väestönsuojista, ja eräillä tahoilla meidät on leimattu pohjolan Albaniaksi. Suojaamista kehitettävä Kohvakka ei nojaa kysymystensä kanssa pelkästään omaan ajatteluun. Edustettuina olivat sekä viranomaiset, yritykset, järjestöt että yksittäiset vapaaehtoiset. Sotilaallinen maanpuolustus nauttii laajaa julkisuutta ja suuren yleisön kannatusta, siihen elimellisesti liittyvä väestönsuojelu sitä vastoin loistaa poissaolollaan. Tavoitteena pitäisikin olla modernin väestönsuojelun kuvaaminen ja sitä koskevan viestinnän lisääminen. Oikeampaa olisi rinnastaa Sveitsiin, jonka järjestelyitä tuskin kukaan kyseenalaistaa, Haranne jatkoi. Myös väestönsuojelu tulisi nähdä osana turvallisuuden kokonaisuutta, Haranne sanoi. J ääkö kansalliseen puolustuspolitiikkaan väestönsuojelun mentävä aukko. Hallitusneuvos Mika Kättö sisäasiainministeriön pelastusosastolta esitteli sisäministeriön väestönsuojien rakentamista selvittäneen työryhmän tuloksia. Esityksiä täydensi valmiuspäällikkö Joni Hentun esitys Itä-Suomen laitosten yhteisestä Väestönsuojelu 2016 -hankkeesta. Lopullisesti kysymyksen ratkaisee sisäisen turvallisuuden ministeriryhmä. – Tähän tulisi kuulua ainakin se, mitä koulutusta väestönsuojaamiseen osallistuvalla henkilöstöllä tulisi olla sekä se, millaiset varusteet henkilöstöllä tulee olla väestönsuojaamiseen poikkeusoloissa. Seminaarin alustusten ja käytyjen keskustelujen perusteella tarvetta todettiin olevan väestönsuojeluun liittyvien mielikuvien uudistamisessa. Nyt toimitaan joustavammin ja turvallisuutta kokonaisvaltaisemmin tarkastellen. Rantasen esitys nosti hyvinkin konkreettisesti esille sodan todellisuuden ja väestönsuojelun arkipäivän kaasu-uhan alla Persianlahden sodan aikana. Tilaisuuden tarkoituksena oli antaa uutta ja ajankohtaista tietoa väestönsuojelusta ja sen eteen tehtävästä työstä. Seminaarin aamupäivä oli varattu väestönsuojien rakentamiselle. S uomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK järjesti 25.4.2013 yhteistyössä Palopäällystöliiton väestönsuojelujaoston kanssa väestönsuojeluaiheisen seminaarin Helsingissä. Tätä kysyttiin maaliskuun lopulla Helsingissä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEKin sekä Uudenmaan maanpuolustusyhdistyksen järjestämässä väestönsuojeluseminaarissa. Tätä ennen ministeriö pyytää lausunnon Turvallisuuskomitealta. Kohvakka peräänkuuluttaa uutta tutkimusta siitä, miten väestönsuojaamisen konsepteja on jatkossa kehitettävä. Lisäksi käsiteltiin terveystoimen varautumista. Kaikkiaan tilaisuuteen osallistui 46 henkeä. – Väestönsuojelun kokonaiskuvaa ei ole päivitetty valtion tai kuntien osalta. Yhä toisen maailmansodan kokemukset ja kylmän sodan aikaiset käytännöt ohjaavat ajattelua. Hänen mukaansa tarvitsemme kansallisen strategian väes tönsuojelulle. – Väestönsuojelulla on pitkä historia, mutta alasta on saatavilla vähän oikeaa tietoa, Haranne totesi. Meillä on hyvä perusjärjestelmä, mutta olemme ajautuneet epäselvyyden tilaan. Toimitusjohtaja Kimmo Kohvakka Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä kysyi, onko kansallisessa kokonaisturvallisuudessa riittävästi huomioitu väestönsuojelua. Riskienhallintapäällikkö Vesa-Pekka Tervo esitteli Keski-Uudenmaan käynnistämää poikkeusolojen riskienarviointityötä, ja valmiuspäällikkö Ahti Burtsoff valotti Etelä-Savossa ja Itä-Suomessa käynnissä olevia kehittämishankkeita. – Tarkoitus on sopia yhteisistä käytännöistä ja perusteista. Tästä asiasta tarvitaan nyt keskustelua. Väestönsuojelun modernisointi edellyttää myös tutkimusMitä on moderni väestönsuojelu. Tavoitteena on, että perusvalmius olisi rakennettu vuoteen 2016 mennessä, totesi Joni Henttu Etelä-Karjalan pelastuslaitokselta. Viestintä liittyy erityisesti alan tunnettuuteen. – Alueellisen varautumisen ohjauksen painopisteet ovet eläneet huomattavasti. Tavoitteena pitäisi kuitenkin olla modernin väestönsuojelun kuvaaminen ja sen tunnettuuden lisääminen. Vielä kaksi vuosikymmentä sitten suunnittelu oli hyvinkin yksityiskohtaista ja painottui organisaatioihin ja evakuointeihin. Alan kehittämistä pohdittiin Väestönsuojelun neuvottelupäivässä huhtikuussa. Työryhmä päätyi työssään selvittämään väestönsuojien rakentamisen eri vaihtoehtoja, mutta ei linjannut mitään. Seminaarin avasi SPEKin toimitusjohtaja Kimmo Kohvakka, joka nosti puheenvuorossaan esille väestönsuojelun liittymät kokonaismaanpuolustukseen. Osuuden avasi erikoistutkija Hannu Rantasen katsaus kokemuksiin Israelista 1990-luvun alkuvuosina. Seminaarin iltapäivän aiheet oli niputettu modernin sodankuvan ja konfliktien otsikon alle. Pelastustoimen ja varautumisen johtaja Markku Haranne Etelä-Suomen aluehallintovirastosta toi Palopäällystöliiton väestönsuojelujaoston tervehdyksen ja käsitteli väestönsuojelua myös AVIn näkökulmasta. Toisen maailmansodan kokemukset ja kylmän sodan aikaiset käytännöt ohjaavat yhtä väestönsuojeluun liittyvää ajattelua
Seminaari sai hyvän arvion palautteissa, ja sille toivotaan jatkoa. Siinä tulee ottaa huomioon sotilaallisen voimankäytön uhkamallin kehitys sekä uudet ja kehittyvät uhat, kuten terrorismi, tuhotyöt, sään ääri-ilmiöt ja suuronnettomuudet. Pelkkä käsitteiden määrittely ei riitä, vaikka siinäkin todettiin vielä olevan runsaasti työtä tehtävänä. Miten ja miltä väestöä tulisi kyetä tulevaisuudessa suojaamaan. Keskusjärjestö edistää omassa toiminnassaan väestönsuojelualan tutkimusta ja kehittämistä, joka perustuu kansalaisyhteiskunnan tarpeisiin. Kansallisten uhkamallien perusteella suojien rakentamista on jatkettava osana väestönsuojelujärjestelmän kokonaisuutta. SPEK korostaa väestönsuojeluun liittyvän tutkimusja kehittämistoiminnan vahvistamista. Edelleen keskusteluissa toivottiin yhtenäisiä perusteita sekä konkreettista ohjeistusta. 4/2013 15 ta ja kehitystyötä. Väestönsuojajärjestelmä on merkittävä osa puolustusta Väestönsuojat ja väestönsuojajärjestelmä ovat keskeinen osa maamme puolustusta. Lisäksi SPEK esittää sisäministeriölle erillistä tutkimusohjelmaa ja väestönsuojelun kansallista strategiaa, joka perustuu tutkimusohjelman tuloksiin. Suoja 2007 -harjoituksessa testattiin väestönsuojan toimivuutta.. Väestönsuoja suojaa ionisoivalta säteilyltä, myrkyllisiltä aineilta, rakennussortumilta ja asevaikutuksilta. Tulosten mukaan 66 prosenttia kansalaisista kannattaa väestönsuojien rakentamista, kun taas 11 prosenttia olisi valmis luopumaan suojien rakentamisesta. Sama koskee myös alan koulutusta, jota toivottiin lisättävän. Väestönsuojien rakentamisen perusteita on SPEKin mukaan kehitettävä uhkien arvioinnin ja riskianalyysin pohjalta. Näin linjaa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö väestönsuojien rakentamista koskevassa kannassaan, jonka SPEKin valtuusto vahvisti toukokuun kokouksessa. Harva haluaa lisätietoa väestönsuojelusta, mutta se voi tietysti kertoa hyväksi koetusta turvallisuudesta. pelastusalan toimijoille tehdyssä kyselyssä. Toimitusjohtaja Kimmo Kohvakka SPEKistä sanoo, että Suomeen tarvitaan väestönsuojelun kansallinen strategia
Visuri lisää, että vaikka aseet ovat kehittyneitä sitten toisen maailmansodan, eivät täsmäaseetkaan aina putoa sinne minne pitäisi. Suomen väestönsuojelun järjestelyt ovat pysyneet lähes samana 1950-luvun lopusta lähtien. – Jos Suomeen halutaan erillinen väestönsuojelun organisaatio, niin siihen on myös sidottava riittävästi voimavaroja. Sen alla hoidetaan tilannekuvan muodostaminen, hälytysjärjestelmän ylläpito sekä toimiva ohjausjärjestelmä. Suomessa on 44000 väestönsuojatilaa, joissa on 3,6 miljoonaa paikkaa. Suomessa väestönsuojan rakentamisvelvoite koskee vähintään 1200 neliömetrin asuinrakennusta. Kansainvälisen civil security -termin mukaan väestöllä on oikeus vaatia suojelua viranomaisilta. Vaikka väestönsuojelulla ja pelastustoiminnalla on paljon yhteistä, ne eivät kata samoja toiminnallisia alueita. Suojarakentamisen aikajänne on kymmeniä vuosia. Poikkeusolot taas määritellään siten, että silloin viranomaiset tarvitsevat lisävaltuuksia. On poliittisen johdon tehtävä suhteuttaa näiden resurssien luominen muihin julkisiin menoihin. Väestönsuojelun malliesimerkkinä Pekka Visuri pitää Sveitsiä, jossa on oma väestönsuojelua hallinnoiva keskusvirasto. Aika on aina huomioitava väestönsuojelun osa-alueiden valmisteluissa. Suojan käyttökuntoon saamisen aikaraja on 72 tuntia. Mikään näistä muotoiluista ei kerro kovin paljon. Mikä on väestönsuojelun ja poikkeusolojen pelastustoimen välinen suhde, tämä on selkeytettävä. Tämä johtaa myös turvattomuuden tunteeseen ja kansalaisten eriarvoisuuteen. – Koska on myös varauduttu mahdollisessa sotatilanteessa taistelemaan ilman selviä rintamalinjoja, on myös hyviä perusteita ylläpitää väestönsuojelua koko maassa, Visuri sanoo. Suomessa on 44000 väestönsuojatilaa, joissa on 3,6 miljoonaa paikkaa.. Todellisuudessa näiden määrittely on hankalaa tai määrittely voidaan tehdä mielivaltaisesti niin, että kaikki ”tarvittavat” kohteet nimetään sotilaskohteiksi jälkipyykin välttämiseksi. – Tarvitsemme siis yhtenäistä määritelmää väestönsuojelusta sekä sen tehtävistä. Pelastuslaissa (2011) velvoitetaan viranomaisia laatimaan etukäteen riittävät suunnitelmat väestönsuojelun hoitamiseen poikkeusoloissa. Määritykset päivitykseen Eversti, VTT, Pekka Visuri totesi, että kansan suojaaminen lienee vähintään yhtä tärkeää kuin itse isänmaan suojaaminen. Miten silloin käy laitevalmistuksen tietotaidolle. Väestönsuojaamiskyky ei ole kohdallaan, kun suojia ei paikka paikoin ole tai niitä on liian vähän kasvukeskusalueilla. Yleiset väestönsuojelun päämäärät ja järjestelyjen perusteet on katsottu edelleen päteviksi. 16 4/2013 Pelastusalalla ehdotettiin monenlaisia kehittämistoimia väestönsuojeluun: toivottiin yhdenmukaisia linjauksia koko väestönsuojelusta sekä poikkeusolojen riskianalyysin kehittämistä. – Toisesta maailmansodasta on aikaa, joten ajankohtaiset tarkastelut väestönsuojelusta ovat paikallaan. Uskottava puolustus voi kärsiä, jos väestönsuojat ovat retuperällä puhumattakaan asenteista maanpuolustusta kohtaan. Tarvetta keskusvirastolle. Aluehallintovirastojen, pelastuslaitosten ja kuntien toimijoiden vastauksissa ilmeni huoli siitä, että jos väestönsuojien rakentamisesta luovutaan, myös vanhat suojat rapistuvat. Pääosa suojista on edelleen hyvin varusteltuja ja nykyajan vaatimukset täyttäviä. Väestönsuojeluun kuuluu sekä suojaaminen aseiden tuhoilta mutta myös kansalaisten toimeentulon turvaaminen niin, että ruokaa ja lääkkeitä riittää sekä asuminen on kunnossa olosuhteista riippumatta. Väestönsuojelun yleinen päämäärä on siviiliväestön suojelu vihollisuuksien ja onnettomuuksien tuhoja vastaan. Lähtökohtaisesti perussääntönä on se, että siviilien ja taistelijoiden sekä siviilikohteiden ja sotilaskohteiden välille on tehtävä ero. Toisaalta civil protection -määritelmässä kansalaisten suojaaminen on viranomaisten velvollisuus. Visurin mielestä olisi luonnollista tarkastella väestönsuojelua kokonaisuutena, kuten muitakin puolustuspoliittisia linjauksia tehdään. Myös suojien rakentamisen ohjaukseen toivottiin parannusta
4/2013 17 Lappeenrantalainen Tirilän VPK voitti kultaa Jyväskylässä pidetyissä palokuntien Suomen mestaruuskilpailuissa. Joukkueet olivat saaneet kilpailun esimateriaalin mukana Ilmavoimien ja Ilmasotakoulun laatimat toimintaohjeet sotilaskoneonnettomuuksista. Kilpailuun osallistui 32 yleisen sarjan ja kolme veteraanisarjan joukkuetta vapaaehtoisja teollisuuspalokunnista ympäri Suomea. Tietoja taitokilpailut pidettiin Paviljongin messuhallissa ja kalustokilpailu läheisellä satama-alueella. Tällä kertaa UPM Myllykosken TPK oli 15., kun viime vuonna se sijoittui neljänneksi. Aiemmin Tirilä on saavuttanut Suomen mestaruuden vuosina 2004, 2006 ja 2011. Tarkoituksena on mitata palokuntien sammutusja pelastustaitoja sekä palokaluston käyttöä. – Takkiin tuli kun möhlin Virven kanssa ja muutoinkin kilpailu oli todella vaativa, Laisi arvioi lopputulosta. Arvonimi myönnetään kun on osallistunut kilpailuun 25 kertaa. Ilmavoimien Tikkakosken tukikohdan pelastusupseeri Marko Salo kertoo, että palokunnat voivat käyttää materiaalia viikkoharjoituksissa. Kalustoradalla oli tyhjäkäyntiä eli olisi pitänyt toimia rivakammin. K ilpailun teemoina olivat tänä vuonna pintapelastus, jälkivahinkojen torjunta, lento-onnettomuus ja hätäensiapu. Kaikkiaan kilpailijoita oli hieman yli 200. Jehuneuvos arvonimen aikoja sitten saavuttanut Jorma Laisi havitteli Jehumaljaa 33. Toisaalta ei meidän joukkue kyllä harjoitellutkaan, Prepula pohtii. – Etukäteispaketti pitää käydä läpi ja menestykseen tarvitaan joukkueen omia harjoituksia. Suuri ilmailuonnettomuusharjoitus Eniten kilpailussa sai huomiota taitokilpailu, jossa kaksi Drakenja yksi MiG-hävittäjän romutettua runkoa yllätti monet osallistujista. Lahden VPK:n joukkueessa mukana ollut Antti Prepula osallistui Jehumaljaan toista kertaa. Tietokilpailussa taisin lukea muutaman kysymyksen väärin. kertaa. UPM Myllykosken TPK:n riveissä kulkeneen Laisin mielestä kisoihin ei voi lähteä kylmiltään. Kisapaikka sai osallistujilta kiitosta, sillä toiminnot olivat pienellä alueella eli paikasta toiseen siirtymiseen ei kulunut turhaa aikaa. Jehumalja-kilpailu koostuu tietoja kalustokilpailusta sekä taito-osuudesta. Karanteenissa olijoiden viihtyvyydestä pidettiin huolta, sillä heillä oli mahdollisuus testata ajotaitojaan messuhallissa sijaitsevalla karting-radalla. Me aloitimme treenit pari kuukautta ennen hhetkeä ja ajomatkalla kerrattiin vielä asioita, Laisi kertoo. toukokuuta. – Kilpailu oli hyvin tehty, sillä se oli realistinen. Hopeaa nappasi Savion VPK ja pronssia Anjalan VPK. Messuhallin kätköihin tuoduilla Ilmavoimien vanhoilla hävittäjillä kuvattiin sotilaskoneen maahan syöksyä. Jyväskylässä onnistuneet järjestelyt Jehumalja Tirilän VPK:lle Teksti ja kuvat: Mika Rinne 4/2013 17 Lahden VPK:n Antti Prepula oli tyytyväinen kisapäivään, vaikka kalustoradalla tuhraantui liian paljon aikaa.. Mestaruudesta miteltiin Jyväskylässä 4
18 4/2013. Toimintaympäristön valaistuksena oli niin sanottu kuuvalaistus. Tehtävä sai myös ikävällä tavalla ajankohtaisuutta, sillä Suomessa on tapahtunut viime aikoina useita siviilipuolen pienkoneiden onnettomuuksia. Suurin osa kustannuksista tuli tilavuokrista sekä hävittäjäkoneiden pilkkomisesta ja kuljetuksista. Tällä tavalla saimme koulutettu yhdellä kertaa suuren joukon pelastajia, Salo iloitsee. UPM Myllykosken TPK:n joukkue odotti karanteenialueella taitoradalle pääsyä. Turmakoneen etsintää kuunvalaistuksessa Hävittäjäkoneiden rungot olivat peräisin Ilmavoimien Hallin tukikohdasta. Tehtäväpaikalle oli rakennettu hiekkaan hävittäjän putoamisjäljet ja turmakoneen lähelle oli levitetty muun muassa ammuksia. Lisäksi vaaratekijöitä aiheuttavat aseistus, polttoainemäärät ja komposiittirakenteen palosta syntyvät myrkylliset savukaasut, Salo kertoo. 18 4/2013 Salon mukaan kilpailu toimi samalla suurena ilmapelastusharjoituksena, sillä yhdellä kertaa saatiin koulutettua yli 200 henkilöä. Joukkueessa oli mukana Jouni Purho, Janne Maaranen, Jarkko Pieksemä, Jussi Ripattila, Jorma Laisi ja Petri Viskari. – Suuret kiitokset toteutuksessa mukana olleille, sillä ilman heidän suurta panosta järjestelyt eivät olisi onnistuneet. Karhulan VPK:n Jarkko Virtanen totesi, ettei hänellä ole ollut edessään vastaavanlaista lavastusta aikaisemmin. – Sotilaskoneissa on siviilikoneita vahvempi rakenne, joka saattaa vaikeuttaa sisälle jääneen miehistön pelastamista. – Meillä oli jokaisella rastilla Ilmavoimien mies ja joukkueet saivat palautteet miten homma sujui. Järjestelyihin osallistui kaikkiaan noin 150 henkilöä. Edellisen kerran moottoriruiskua tarvittiin Jyväskylän kilpailussa vuonna 1996. Kalustokilpailun osalta Jyväskylässä palattiin alkujuurille, sillä radalle otettiin mukaan moottoriruiskuselvitys pitkän tauon jälkeen. Palokuntien SM-kisojen järjestelyistä vastasivat Keski-Suomen pelastuslaitos ja Suomen Palopäällystöliitto yhteistyössä Ilmavoimien, Ilmasotakoulun sekä paikallisten vapaaehtoisja sopimuspalokuntien kanssa. Ensi vuonna palokuntien Suomen mestaruuskilpailut järjestetään Nivalassa toukokuussa. Jokilaaksojen pelastuslaitoksen vt. Kokonaisbudjetti oli noin 90000 euroa, joka jaetaan puoliksi Keski-Suomen pelastuslaitoksen ja Palosuojelurahaston kesken. Arveltiin ettei siellä voi olla oikeita koneita, mutta kun mentiin verhon taakse, niin näky veti hiljaiseksi, Virtanen kertoi. pelastusjohtaja Jarmo Haapanen lupasi pohjalaisella vaatimattomuudella, että kisasta tulee vielä parempi kuin Jyväskylässä. kertoo järjestelytoimikunnan puheenjohtaja, palopäällikkö Mika Kuivalainen Jyväskylästä. – Tehtävänä oli ilmaliikenneonnettomuusvaara, mutta lähtöruudussa selvisi, että kyseessä oli sotilaskoneen onnettomuus. Monet kilpailijat yllättyivät taitokilpailuun tuoduista oikeista MiGja Drakenhävittäjistä, joilla kuvattiin sotilaskoneen maahan syöksymistä. Käytännössä tästä muodostui suurin Ilmavoimien pelastuskoulutus, joka palvelee samalla kaikkea ilmailua. Salo muistuttaa, että siviilikoneisiin verrattuna sotilaskoneiden onnettomuudet aiheuttavat pelastajille erityishaasteita
Eikä se menoa hidastanut, vaikka meillä oli kaksi uutta jäsentä, Hirvonen sanoo. Tirilän joukkueessa oli mukana Ville Hirvonen (johtaja), Kalle Lantta (ykkönen), Olli Hirvonen (kakkonen), Jukka Sillanpää (kolmonen), Terhi Sillanpää (nelonen) ja Antti Sjöblom (konemies). Olemme osallistuneet kisaan 15 kertaa, joten meille on tullut kilpailurutiinia. Jehumaljan itselleen kahmaissut Tirilän VPK ja sen yhteistyökumppanit ovat jo nauttineet kakkukahvit voiton kunniaksi. Kalustokilpailussa joukkue sijoittui kuudenneksi. Jehumaljan lisäksi menestystä kertyi myös taitokilpailun voitosta ja joukkuetietokilpailun kolmannesta sijasta. Kilpailualue oli Hirvosen mukaan toimiva, sillä ainakin Tirilän joukkueen majoitus ja suorituspaikat olivat lähellä toisiaan. – Tietokilpailussa oli yllättäviä kysymyksiä, joita ei suoraan käsitelty esimateriaalissa. Joukkueessa oli mukana kaksi ensikertalaista ja kaksi kaikissa mestaruusjoukkueissa mukana ollutta. Paras taitokilpailu, jonka tiedän. Hirvonen oli tyytyväinen taitokilpailun tehtävään, jossa mitattiin joukkueiden toimintaa sotilaskoneen onnettomuudessa. Osalla joukkueista ei ollut omaa moottoriruiskua, joten niitä lainattiin kunkin alueen pelastuslaitokselta. Yhteishenki toi Suomen mestaruuden 4/2013 19. 4/2013 19 Neljättä kertaa Suomen mestaruuden voittaneella Tirilän VPK:lla on syytä juhlaan. Myös Pohjoismaiden arvokkaimmaksi kiertopalkinnoksi nimitetty Jehumalja on siirretty talteen pankin kassakaappiin. Joukkueella oli motivaatio kohdallaan ja ennen kaikkea erinomainen yhteishenki. Kysymykset liittyivät pelastusalan lainsäädäntöön ja sillä tavalla ne kuuluu tavallaan tietää, Hirvonen toteaa. Henkilökohtaisessa tietokilpailussa joukkueen johtaja Ville Hirvonen sijoittui neljänneksi ja Kalle Lantta seitsemänneksi. Kaikki tulokset ja lisätietoja osoitteessa: www.palokuntiensmkilpailut.fi Sijoitus Joukkue Tietokilpailu Taitokilpailu Kalustokilpailu Yhteensä 1 Tirilän VPK 55 60 51 166 2 Savion VPK 57 50 57 164 3 Anjalan VPK 53 57 49 159 4 Harjunalustan VPK 46 53 46 145 5 Stora Enso Oyj Anjalankosken TPK 45 47 48 140 6 Inkeroisten VPK 49 48 43 140 7 Kaarinan VPK 60 41 39 140 8 Ruskon VPK 48 31 60 139 9 Vahdon VPK 43 41 55 139 10 Kotkan VPK 51 35 53 139 Moottoriruisku otettiin Jyväskylässä kilpailukäyttöön pitkästä aikaa. Voittojoukkue harjoitteli kilpailua varten kolme kertaa ja jokainen hankki itse tarvittavat teoriatiedot. – Tämä oli Tirilän VPK:n neljäs Suomen mestaruus. Kalustokilpailua Hirvonen piti selkeänä ja yksinkertaisena perusrastina. – Siinä oli selkeä lähdemateriaali ja tehtävä oli toteutettu erinomaisen näyttävästi. Usean kisan konkari Olli Hirvonen pitää voiton avaimena yhteishenkeä
Tällä hetkellä raskaan ajoneuvokaluston keski-ikä meillä on aika tarkalleen 20 vuotta. Valtionavustuksen pois jäännin takia olemme joutuneet siirtämään joitain kalustohankintoja eteenpäin tuleville vuosille, sanoo tekninen päällikkö Jarmo Saloranta. Kevyemmän ajoneuvokaluston käyttöikää on jo pidennettykin huomattavasti. – Harmiksemme sillä on merkitystä, sanoo Pohjois-Karjalan pelastusjohtaja Jorma Parviainen. Hankinnat eivät hänen mukaansa myöskään jatku entiseen malliin. Valtionavustuksen jäätyä pois raskaanajoneuvokaluston keski-ikä lähtee taas nousemaan. 20 4/2013 P irkanmaan pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojanen toteaa, että talousarviot ovat loppukeväästä vasta raamivaiheessa, joten tarkkoja lukuja ensi vuodesta ei ole vielä saatavilla. Kuluneina vuosina olemme onnistuneet saamaan ajoneuvojen keski-iän kohtuulliselle tasolle. Se on tällä hetValtio pani rahahanat kiinni ja kuntaomistajan talous tiukilla Kalustohankinnat lujilla Valtion osuuden loppuminen tämän vuoden alusta alkaen pelastustoimen kalustosekä kehittämisja järjestelmähankkeisiin alkaa vaikuttaa pelastuslaitosten hankinnoissa vasta tulevina vuosina. Jatko auki Kymenlaakson pelastustoimen yhteistoimintasopimuksessa on pelastusjohtaja Vesa Parkon mukaan sovittu vuosittainen kiinteä investointiraha. Järjestelmähankkeissa selvitämme aina mahdollisuuden tehdä pelastuslaitosten välistä yhteistyötä, Parviainen sanoo. Vain suunnitelmia. Myös erikoiskalustohankinnat ja muut kehittämishankinnat arvioidaan nyt uudelleen ja suunnitellaan pidemmälle aikavälille. – Esimerkiksi sammutusautojen uusimisväliä tulemme pidentämään yhdellä vuodella. Pelastusylijohtaja Pentti Partanen ei pidä pelastustoimen valtionosuusjärjestelmän poistoa niin merkityksellisenä asiana, kuin on annettu ymmärtää. – Näillä näkymin hankinnat eivät jatku entiseen malliin. – Esimerkiksi vuodesta 2004 olemme hankkineet vuosittain kaksi raskasta pelastusajoneuvoa. Sama kaiku on askelten PäijätHämeessäkin. Tavoitteena meillä muun kalustollisen kehittämisen lisäksi on ollut kalustostrategiaan liittyen raskaiden ajoneuvojen keski-iän alentaminen uusimalla ajoneuvoja ja osaltaan hankkimalla muutamia säiliösammutusautoja. Teksti: Esa Aalto Kuva: Kimmo Kaisto. – Avustuksen osuus on merkittävä ja vaikuttaa väkisinkin tuleviin hankintoihin. Vuotuinen vaihtelu on ollut kuitenkin suurta. Lähivuosien aikana tarkastelemme kriittisesti mahdollisiin kehityshankkeisiin osallistumista keskittyen ydintehtäviimme. Myös Etelä-Karjalassa osuuden poistolla on merkitystä. – Jotkut ovat olleet sitäkin mieltä, että valtionosuus on ollut jopa hyvän kehityksen este, Partanen sanoo. Sitä kautta on ollut tarkoitus saada kaluston lukumäärää vähennettyä hieman, kun tietyillä paloasemilla olevat sammutusja säiliöautot korvataan yhdellä säiliösammutusautolla. Silti jo nyt joissakin laitoksissa nähdään, että valtionosuuden karsiminen yhdessä kiristyvän kuntatalouden kanssa hidastaa erityisesti ajoneuvokaluston uusimistahtia. – Meillä vaikutus näkyy, koska valtio on jonkin verran avustusta meillekin suonut. Tulevina vuosina hankimme raskasta ajoneuvokalustoa vuorovuosin yhden ja kaksi raskasta pelastusajoneuvoa. Tämä uudistaminen on kuitenkin jatkossa entistä haasteellisempaa ja muutos tulee viemään ennakoitua kauemmin. Nostolava-auton hankinta on todennäköisesti jaettava kahdelle vuodelle, alusta yhdelle vuodelle ja korityö toiselle vuodelle, jotta pystymme hankinnan toteuttamaan, Saloranta sanoo. – Saamamme avustukset ovat olleet vuodesta riippuen 50000– 100000 euroa, joten kohtuullisen merkittävistä summista on kyse meidän mittakaavassamme, sanoo palopäällikkö Esa Viiru. Sen seurauksena hälytystehtäviin kiitävien paloautojen keski-ikä kasvaa
Käytännössä valtionavustuksen poistuminen tarkoittaa sitä, että vuosittain hankittavan raskaankaluston määrä lukumäärällisesti pienenee. Oulu-Koillismaalla vaikutus tulee näkymään lähivuosina. Tulemme esittämään vastaavaa korotusta kuntien investointirahoihin, mutta kuntataloustilanteen tietäen emme ole kovin toiveikkaita, Tähtinen toteaa. – Ensi vuoden talousarviovalmistelu alkaa alkukesästä ja kuntien kuuleminen ajoittuu syyskesään. Pohjois-Savon pelastusjohtaja Jukka Koponen sanoo, että ellei Palosuojelurahasto tai kunnat anna lisärahaa niin sanottuun kalliin kaluston hankintaan, jää vuosittain hankkimatta yksi sammutus-, säiliötai muu kallis pelastusajoneuvo. Merkittävä vaikutus Pelastuspäällikkö Mika Kontio Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta painottaa, että asialla on merkittävä vaikutus. – Tästä eteenpäin on erittäin todennäköistä, että vaikutuksia tulee olemaan. Länsi-Uudellamaalla ei pelastuspäällikkö Olli Pietikäisen mukaan asialla ole vaikutusta hankintoihin. Hankkeeseen mahdollisesti saatavat avustukset vähentävät kuntien osuutta samassa suhteessa. – Hankinnat jatkuvat entiseen malliin, mikäli pelastuslaitoksen investointimäärärahaa saadaan nostettua yksi euroa maakunnan asukasta kohde. – Tällä rahoitetaan johtokunnan hyväksymä investointiohjelma. – Eivätkä hankinnat voi jatkua entiseen malliin, koska käytettävää rahaa on vähemmän. Arvio kuitenkin on, että valtionavustusten loppuminen ja kuntatalouden kireys on yhdistelmä, jolla lienee vaikutusta tuleviin hankintoihin ja ehkä erityisesti hankinta-aikatauluihin. – Valtionavustusten poistuminen merkitsee laitokselle investointien vähenemistä. Pitkällä aikavälillä tämä näkyy kaluston vanhenemisena ja huoltoja korjauskulujen kasvuna. – Hankinnat eivät jatku entiseen malliin, vaan investointihankintoja leikataan vastaavalla summalla. – Tuloja jää saamatta, jolloin seuraa välillisiä vaikutuksia talouden kiristyttyä. Ennustettavissa on, että jatkossa käytetään pelastusajoneuvokalustoa entistä pidempään ja sillä tulee pitemmän päälle olemaan vaikutusta kaluston toimintavarmuuteen. Se miten hankinnat jatkossa toteutuvat, on riippuvainen Oulun kaupungin linjauksista ja mahdollisista Palosuojelurahaston avustuksista. Kierre voi johtaa myös pelastusajoneuvokaluston määrän vähenemiseen. Kuluvavuosi 2013 jatkuu entisellään. Jo kuluvan vuoden aikana tullaan palvelutasopäätöksen uusimisen yhteydessä näkemään, joudutaanko pidentämään kaluston käyttöikää aikaisemmista linjauksista, Koivisto sanoo. Myös Oulun kaupungin talous on ongelmissa eikä se voi olla näkymättä pelastuslaitoksenkin taloudessa. Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksellakaan ei apulaispelastusjohtaja Matti Koiviston mukaan vaikutusta ole vielä tänä vuonna. – Tällöin ajoneuvokaluston keski-ikä nousee joka vuosi ja kaluston toimintavarmuus heikkenee. – Olemme hankkineet vuosittain kolme raskasta autoa kalusteineen. Toivomme, että kalustohankinnat jatkuisivat entisellään, mutta meidän on varauduttava myös investointirahan pienenemiseen. Vasta kuntien lausuntojen jälkeen alkaa olla luotettavaa tietoa valtionavustusten lakkauttamispäätöksen vaikutuksista tulevan vuoden hankintoihin sekä taloussuunnitelmaan hyväksyttäviin hankintoihin. Valmisteilla oleva palvelutasopäätös vuosille 2014–2017 tulee linjaamaan jatkon. Keski-Suomessa vaikutus ei pelastusjohtaja Simo Tarvaisen mukaan vielä näy, mutta voi olla hyvinkin, että seuraavina vuosina investointiraha pienenee. Jatko pyritään hoitamaan suunnitellusti, vaikka tulojen vähennys toki vaikuttaakin. Tämä taas tarkoittaa sitä, että olemassa olevan raskaan kaluston poistoaika siis pitenee ja kalusto vanhenee. Vaikutusta on Satakunnassakin. – Nettoinvestointitasoa saatiin nostettua tälle vuodelle valtionosuuksien poisjäämistä vastaavasti, kertoo kalustopäällikkö Kari Malinen. – Valtionosuuksien poisjääminen tarkoittaa laitoksellemme noin 120000 euron nettotappiota vuositasolla. Pohjanmaalla osuuden poisto ei toistaiseksi näy, mutta tulevaisuudessa se tulee aluepalopäällikkö Kaj Enqvistin mukaan vaikuttamaan, ellei valtionosuuksien vastaavaa rahoitusmäärä saadaan muualta. Valtionavustusten loppuminen näivettää palokuntatoimintaa kalustollisesti, Kontio huomauttaa. Ajoneuvokalusto on keskeinen osa pelastustoimen palvelutasoa, joten kaluston huononeminen ja väheneminen johtaa palvelutason heikkenemiseen. Vaikutus ei näy konkreettisesti heti muuten kuin siten, että vuosittain hankitaan vähemmän raskaita ajoneuvoja kuin aikaisemmin. Käytännössä se tarkoittaisi esimerkiksi vain kahden raskaan auton hankintaa kolmen sijasta Lapissa ei vaikutus pelastusjohtaja Martti Soudunsaaren mukaan ole, koska Lapin osalta avustuksia on jo muutaman vuoden ajan vähennetty. 4/2013 21 PELASTUS& autokalusto BRONTO SKYLIFT OY AB Teerivuorenkatu 28 33300 TAMPERE puh 020 7927 111 fax 020 7927 300 www.bronto.fi Yli 6000 laitetta yli 120 maahan Työskentelykorkeudet 16 112 m Suurin korikuorma 500kg Yli 2000 lisävarustetta Ylivoimainen paino-työkorkeussuhde Huolto lähellä ja nopeaa Kansainvälinen nostolavojen IPAF koulutus Markkinajohtaja Suomessa ja maailmalla ISO 9001 CERTIFIED ORGANISATION ISO 14001 EN-ISO 3834-2 kellä 5,7 euroa asukasta kohden. Pelastusjohtaja Pekka Tähtinen sanoo, että investoinnit pienenivät vastaavan summan, käytännössä 200000–250000 euroa vuodessa. Valtionavustusten poistuminen merkitsee taloudellisesti meille noin 300000 euron vähennystä investointeihin käytettävään kokonaisrahasummaan. Valtionavustusten osuus vuositasolla on ollut noin 150000–200000 euroa.
Julkisilla hankinnoilla tarkoitetaan tavara-, palveluja rakennusurakkahankintoja, joita kunnat ja kuntayhtymät, valtio, valtion liikelaitokset ja muut hankintalainsäädännössä määritellyt hankintayksiköt tekevät oman organisaationsa ulkopuolelta. Tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden periaate edellyttää myös tarjoajien yhdenvertaista kohtelua ja hankintapäätöksen tekemistä ennalta ilmoitettujen valintaperusteiden mukaisesti. Hankintatiimi hoitaa investointipuolen kaluston kilpailuttamisen ja hankinnan. Yksittäisiin pieniin hankintoihin hankintatiimi ei puutu, sillä toimipaikat hankkivat ne itse. Hankintatiimi kokoaa pienistä osista kokonaisen palapelin Teksti ja kuvat: Saku Rouvali 22 4/2013 Uusien palokypärien hankinta on oiva kilpailutuskohde hankintatiimeille. Sammutusasujen, armatuurikaluston, paloautojen, polttoaineiden ja vakuutuksien kilpailutus on suuri ruljanssi joka vaatii aikaa ja taitoa. Ajoneuvokalustoa, isoja määriä letkuja, vaahtonesteitä, sammutusasuja tai viestikalustoa hankittaessa ovat kustannukset aina kovat, ja hankintatiimi puolustaa paikkaansa. Hankintatiimi kuuntelee kentältä tulevia toiveita, ja niistä valikoiden tekee ja lähettää tarjouspyynnöt tavarantoimittajille. Pääperiaatteet säännöissä ovat avoin ja tehokas hankintojen kilpailuttaminen ja tarjoajien tasavertainen ja syrjimätön kohtelu. Hankintatiimi toimii suoraan pelastuslaitoksen alaisuudessa, palomestari Niskala kertoo. Niskala kertoo nykyisen hankintatiimin olleen toiminnassa reilut kaksi vuotta ja kokemukset ovat olleet positiivisia. Avoin ja tasapuolinen kilpailuttaminen avaa yrityksille ja palveluntarjoajille mahdollisuuksia tarjota tuotteitaan ja palveluja entistä enemmän myös julkiselle sektorille. Virallisena nimityksenä käytetäänkin ”Julkiset hankinnat”. Tämän jälkeen asia esitellään pelastusjohtajalle joka tekee päätökset. Tietyt hankinnat pyörivät vuodesta toiseen omalla painollaan, mutta hankintatiimit eivät pureudu paperiliittimien tai kynien hankintaan, vaan isompiin kuvioihin. Virvepuhelimetkin kuuluvat hankintatiimin kilpailutuslistalle.. 22 4/2013 PELASTUS& autokalusto I sot ja kalliit hankinnat ovat pelastuslaitoksilla arkipäivää. Pääsääntöisesti kaikki yli 10000 euron arvoiset hankinnat kulkevat hankintatiimin kautta. Lainaus työja elinkeinoministeriön nettisivulta: ”Avoimuuden periaate edellyttää muun muassa, että hankinnoista ilmoitetaan riittävän laajasti. Hankintatiimi tekee investointisuunnitelmiin liittyvät asiat. Se, että yritykset saavat riittävästi ja tasapuolisesti tietoja meneillään olevista tarjouskilpailuista, on elintärkeää kilpailun toteutumiseksi julkisissa hankinnoissa. Isommissa määrissä erilaisia tuotteita, kuten sammutusasuja hankittaessa saadaan hinta mahdollisimman edulliseksi. Tätä varten monessa pelastuslaitoksessa on perustettu oma kalustotyöryhmä tai hankintatiimi. – Aiemmin palopäälliköt kilpailuttivat kaikki omat tarvikkeensa, ja nyt pystytään tekemään hankinnat kokonaistaloudellisesti ja edullisesti silti laadusta tinkimättä. Hankinnat pitää tehdä aina ehdottomasti hankintalainsäädännön menettelytapoja noudattaen. Palomestari Heikki Niskala Lapin pelastuslaitokselta toimii investointipuolen hankintatiimin johtajana. Jos tarjouksen valintaperusteena käytetään kokonaistaloudellista edullisuutta, otetaan tarjousten vertailussa huomioon ennalta ilmoitetut vertailuperusteet. Suomalaisten hankintayksiköiden on noudatettava hankinnoissaan kansallisen lainsäädännön ja EU:n direktiivien lisäksi Maailman kauppajärjestön julkisia hankintoja koskevaa niin sanottua GPA-sopimusta.” Käytäntö ja sen toteutus Kalustotyöryhmä tai hankintatiimi kuuntelee kentältä tulevia ehdotuksia ja pyyntöjä, samalla tehden omaa tutkivaa työtä tulevien hankintojen perustaksi. Hankinnoissa tulee aina noudattaa sääntöjä, jotka liittyvät kilpailutuksen tarjouspyyntöasiakirjojen laatimiseen, hankinnasta ilmoittamiseen ja hankintasopimuksen allekirjoittamiseen. Pelastuslaitoksen alueelle hankittaessa esimerkiksi vaahtonestettä viidenkymmenen paloaseman tarpeisiin on kustannukset niin isot, että hankintatiimin olemassaolo helpottaa tuotteiden hankkimista, ja on samalla kustannustehokasta. Lapin pelastuslaitoksen toimintamalli Lapin pelastuslaitoksella on käytössään hankintatiimi. Kilpailu julkisista hankinnoista avaa hankin-tayksikölle mahdollisuuden tehdä mahdollisimman taloudellinen hankinta. Suomessa julkiset hankinnat ovat työja elinkeinoministeriön valvonnassa. Tarjouksista on valittava joko kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin
Päivittäisessä työssä pelastajan on kohdattava uudet materiaalit, uudet mallit ja uudet teknologiat, oli kysymyksessä tieliikenneonnettomuus, rakennus – tai luonnonkatastrofi. rescue equipment for professionals h e ll o d e s ig n .e u DAFO OY l Puutarhatie 22 C l 01300 Vantaa l Finland l Tel +358 10 666 5120 l Fax +358 10 666 5139 l info@dafo.fi l www.dafo.fi. Holmatro pelastustyökalujen markkinajohtajana, hallitsee tuotekehityksen ja innovatiivisuuden vastuun. Dafo on mukana muutoksessa kehittämällä uusia tuotteita ja tuomalla uusia ratkaisuja markkinoille. Meille Dafo:ssa, tuotekehittely on jatkuva prosessi, sillä haasteet palo – ja pelastustyössä muuttuvat
Savusukellustyön fyysisesti raskain työvaihe on rappusissa kulkeminen raskaiden taakkojen kanssa. Turvallinen työskentely vaativissa työtehtävissä vaatii hyvää fyysistä kuntoa, lihasvoimaa. Palomiehillä nämä ovat yksi tärkeimpiä työssä pärjäämisen edellytyksiä. Varsinkin paineilmalaitteiden Paloesimies Ari Ketola esittelee käännettävän astinlaudan kätevyyttä.. Toimintakykyinen ja aktiivinen lihaskudos ylläpitää henkilön terveyttä ja elämänlaatua, ja parantaa työssä selviytymistä varsinkin fyysisesti kuormittavissa ammateissa. ta työskennellessä. Palomiehen työtehtävistä ylivoimaisesti kuormittavinta on tietenkin savusukellus ja paineilmalaitetyöskentely. Harjoitus tekee mestarin Paloesimies Ari Ketola KantaHämeen pelastuslaitoksen Forssan toimipisteestä on hyvin perillä palomiesten ergonomisista työasennoista. Monesti palomiehet tekevätkin tässä virheen, ja tulevat etuperin autosta pois ja hyppäävät viimeisen askelman ohi. Liikkeet vaativat opettelua, mutta ne opittuaan ei ole pahemmin selkäsärkyjä tai lihasrevähtymiä, Ari Ketola toteaa. Monissa ammateissa, kuten myös paloja pelastusalalla hyvä fyysinen toimintakyky on työväline ja sellaisenaan välttämätön. Kaikki nostoja laskutyöt on suoritettava selkä suorana, ja jalkoja koukistaen. Ergonomiset työasennot ovat tähän hyödyllinen ja jopa ehdoton edellytys. – Hyvän liikuntaelinten toimintakyvyn todettiin yleisesti parantavan yksilön työkykyä ja terveyttä sekä elämänlaatua. Palomiehen henkilökohtaiset suojavarusteet (sammutusasu, kypärä, saappaat, väliasu, käsineet) painavat keskimäärin 12 kg, paineilmalaitteet 11 kg, letkuhäkki 18 kg, ja moottorisahalla on painoa 5 kg. Paikka kaikilla, kaikki paikalla – Autosta pois noustessa on tärkeää käyttää auton portaita alas laskeuduttaessa. Vapaa-aikansa urheilulle ja kuntoneuvontaan uhraava ammattivalmentajan tutkinnon suorittanut Ketola opastaa paikallisia palomiehiä ja ensihoitajia ergonomisten työasentojen käyttämiseen ja niiden opetukseen. Tärkeänä huomion kohteena ovat totutut työtavat ja varsinkin työasennot. Työt pitää tehdä mahdollisimman nopeasti sekä sujuvasti ja kipeytyneellä selällä tämä on erittäin haastavaa. Turvallinen ja ergonominen tapa autosta poistuessa on selkä edellä eli jalka tavoittaa auton porrasaskelman turvallisesti. Painavat varusteet palokuntalaisen oman painon lisäksi lisäävät haastetErgonomia on päivän sana Ergonomiset työasennot ovat huolenaiheena paloja pelastusalallakin Teksti ja kuvat: Saku Rouvali Paloja pelastusalalla törmätään päivittäin tilanteisiin, joissa tarvitaan erilaista lihasvoimaa. Fyysinen toimintakyky vaikuttaa psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn kanssa yhdessä keskeisesti työntekijän työkykyyn. Raskaita taakkoja ovat letkuhäkki, potilas tai raivausvälineet. On kuitenkin täysin normaalia että palomiehen työn luonteeseen kuuluu raskaiden taakkojen käsitteleminen, ja muutenkin raskas fyysinen kuormittavuus. 24 4/2013 K ehon koostumus on jatkuvassa muutostilassa ja siihen vaikuttavat terveydentila, ikä, perintötekijät, elintavat, sukupuoli ja ympäristö. Ergonomiset työliikkeet ovat kaiken A ja O
Painopiste on saatava muutenkin autoissa mahdollisimman alas, jotta saadaan autosta hyvä ajettava ja niin sanottu kaatumatauti pois, Pasi Pouri kertoo. Helsingissä Laajasalon VPK on miettinyt pitkälle kaluston sijoittamista paloautoihin. On kyseessä sitten sammutus-, säiliötai kalustoauto, on viestivälineet ja Merlot-tietokoneet asennettu ajatellen käyttäjän mukavuutta. Paloesimies Ari Ketola ja ensihoitaja Tähkä Heino esittelevät paarien laskemista oikeaoppisesti.. Samoin ambulanssissa tavarat pyritään sijoittamaan mahdollisimman ergonomisesti, jolloin turhat ponnistusja kurkotusliikkeet jäävät pois. Samoin useammin käytettävät tarvikkeet pitää olla helpommin saatavissa kuin harvemmin tarvittavat. – Painopisteet, työturvallisuus, ja liikenneturvallisuus pitää ottaa myös huomioon kaluston sijoittelussa. Samoin isommissa autoissa kalusto on sijoitettu periaatteella: isot ja painavat alle, pienet ja kevyet ylös. 4/2013 25 PELASTUS& autokalusto kanssa tämän merkitys moninkertaistuu, Ketola lisää. Sopimuspalokunnissakin ajankohtainen asia Sopimuspalokuntapuolella ollaan myös samoilla linjoilla. Paarien nostaminen ja käsittely on samanlainen jokapäiväinen juttu kuin timpurilla vasaran heiluttelu. – Samoin olemme sijoittaneet painavat varusteet mahdollisimman alas autossa, joten niiden liikuttelu on huomattavasti helpompaa kuin ylhäältä kurkottaen. Myös sairaankuljetus on riskikohde Kanta-Hämeen pelastuslaitos urakoi myös sairaankuljetusta, ja sairaankuljettajien ergonomiset työasennot ovat huolenaiheena paloesimies Ari Ketolalla. Selkä suorana ja jalkojen tehdessä työt on helppo välttää kipeytyvät paikat. Laajasalon VPK:n yksikönjohtaja Pasi Pouri on ollut mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa kahdeksan paloauton kaluston sijoittelua ja toteuttamista. Samoin autossa on käännettävät astinlaudat, joiden avulla ylettää ottamaan korkeammaltakin tavaraa, Ketola sanoo esitellessään auton varustusta. Tosin monessa tapauksessa huomaa, että asentamisen periaatteena on ollut ”äkkiä ja halvalla”. Maalaisjärjellä näissä asioissa pärjää pitkälle
Vaan ei mennä asioiden edelle. S iinä pelkistettynä pelastuslaitoksen pohjoisen toiminta-alueen koillisosassa operoivan kevytyksikön idea. 26 4/2013. – Miksi hankkia raskas yksikkö, jos takapenkille ei löydy miehitystä?, kysyy Pirkanmaan pelastuslaitoksen kalustosuunnittelija Heikki Seppälä. Siinä ilma lisätään pumpun ja vastapaineesta riippumattomaan sekoittimen jälkeen ennen laitteiston letkulähtöjä, ei siis itse pumpussa. Kahden hengen miehityksellä hallittava ensi-isku on ollut Vilppulan aluepelastusaseman käytössä tammikuun puolivälistä lähtien, ja kokemukset ovat myönteiset. Ajoneuvoon perehtynyt Vihinen kertoo CAFS-menetelmän Vilppulan kevytyksikkö – kahden miehen iskunyrkki Scania Suomi Oy Erityismyynti Petri Surakka Puh 010 555 5273 www.scania.fi Teksti: Juhani Katajamäki Kuvat: Ville Vihinen Kevytyksikön ydin, Compressed Air Foam Solution (paineilma-vaahtojärjestelmä) on sijoitettu yksikön takaosaan ja on nopeasti käyttöönotettavissa. Hämeenkyrö, Ikaalinen ja Parkano eivät ajoneuvosta innostuneet, mutta Vilppula kiinnostui. Yläosasta vedettävä, CAFS-putkella varustettu pikakela antaa 30 metriä työetäisyyttä. – Sammutusyksikön ytimenä on paineilma-vaahtojärjestelmä (Compressed Air Foam Solution). CAFS-menetelmä – Ajoneuvossa on kaksisylinterinen polttomoottoripumppu, 1000 litraa vettä ja 40 litraa vaahtoa sekoitussuhteella 0,1–1,0 prosenttia, kertoo palomies Ville Vihinen Vilppulan aluepelastusasemalta. Ilman ja vesi-vaahtoneste -sekoitteen suhde on säädettävissä eli vaahtoluku on yleensä 6–10. Kevytyksikölle haettiin uutta kotia. Pirkkalan aseman miehitysja kalustokonsepti kuitenkin muuttui. Yksikkö oli alun perin tarkoitettu Tampereen kaupungin kupeessa sijaitsevan läntisen toiminta-alueen Pirkkalan uuden aluepelastusaseman käyttöön 2010. Ilma syötetään vaahtonesteen ja veden sekaan 0,2– 4 baria korkeammalla paineella kuin sammutteen paine
(henkilökohtaisissalämpökameroissa) •Eitarvitseerikseenasennettua ohjelmistoatietokoneelle. Toisen puolen sivuoven takana on paineilmalla täytettävä pintapelastuslauta (täyttöaika 10– 30 sekuntia), pintapelastajan puku, öljyntorjunta-aineet, akkukäyttöiset työkalut, työletkua 360 metriä, 12 kg:n jauhesammutin, CO2-sammutin, nestesammutin, paineilmalaite, moottorisaha ja katuharja. Kun auto on tallissa, sen vetokoukussa on kumivene pintapelastusvalmiudessa. – Olemmekin ajoneuvovertailussa käyttäneet sanontaa ”sammutusautossa on kaksi lapiota, kevytyksikössä yksi”. Liekit saatiin alas välittömästi. Vihinen luettelee: – Yksikkö lähti heti kahden miehen miehityksellä ja saavutti viiden kilometrin päässä olevan kohteen nopeasti. Seuraavat yksiköt alkoivat purkaa lisää kattoa. – Kuljettajanpuoleisen sivuoven takaa löytyy savutuuletin, pelastusvälinesarja, airbag-suoja, lasisaha, stabilointiportaat, kaksi nostotyynyä, kellupumppu ja uppopumppu. •Laturiontoimiisamallakolarinkestävänäautotelineenä. •Paraskuvanlaatu. Argus Mi-Tic Jokaisen palomiehen henkilökohtainen lämpökamera •2,7tuumannäyttö. Kaikki eivät auton historian varrella ole hurranneet käytettynä saadun auton perään. Kuskin puolelta löytyvät myös ensivastevarusteet, kaksi pakomaskia ja tyhjiöpatjasarja. Procurator Oy Ab, Nokiantie 2-4, 00510 Helsinki Puh. Paljon muutakin kalustoa Takaoven takaa löytyy myös paineilmalaite, rankalauta, lapioita, palokanki, kahdet voimatongit, murtorauta, liikenteenohjauslätkä ja kirves. – Alueellamme on toimivat sopimuspalokunnat, Vihinen muistuttaa. – Seuraavana päivänä talon omistaja tuli kyselemään miksi autotallin katon läpi tuli vettä, mutta varaston puoli oli kuiva, vaikka palo oli alkanut juuri varaston päästä. – Ja katolta löytyy keksi ja sarjatikkaat. Suihkun kantomatka on erittäin pitkä, letkukitka normaalia pienempi ja letku on hyvin kevyt. Varsinkin niukan talouden aikana kierrätys on hyödyttänyt monia pieniä palokuntia, Vihinen arvioi ja muistuttaa: – Ei auto palokuntaa tee vaan koulutettu miehistö. Lisäapu, mm. savusukellusvalmius, tulee raskaamman yksikön mukana, Vihinen painottaa. •Paino750g. – Kevytyksiköllä voi siis kahdella miehellä lähteä kaikkiin hälytystehtäviin. •Toimiilithium-fosfaattiakulla. 4/2013 27 PELASTUS& autokalusto kehitetyn maastopaloja varten, alentamaan veden kulutusta ja lisäämään suihkujen kantomatkaa, mutta tehokkaimmillaan se on ajoneuvoja laitepaloissa sekä kumien, muovien ja maalien sammuttamisessa. – Mielestäni Pirkanmaalla on yleisesti ottaen hyvä ajoneuvokalusto. Kokemuksia on jo kertynyt. Kaksikko totesi palon olevan välikatossa, ja savua tulevan kauttaaltaan räystäiden alta. Sammute tunkeutuu hyvin kohteeseen, ja vaahdon puoliintumisaika on pitkä. – Myös yksikön nopeus sekä ketteryys on hyväksi havaittu. Vesivahinkoja menetelmä siis vähentää huomattavasti. 020 7768 502 Fax. Kustannustehokkaaseen, pakettiauton rakennetta hyödyntävään ajoneuvoon on saatu paljon kalustoa, itse asiassa melkoinen arsenaali. Saamme siis perusselvityksenkin tehtyä ja vesitäydennyksen tarvittaessa seuraavalta säiliöautolta. 020 7768 505 e-mail: info.fi@procurator.net www.procurator.net uutuus. Ulkomitoiltaan pieni, varustukseltaan suuri kevytyksikkö PI8612 on Vilppulan aluepelastusaseman monitoimiyksikkö, jolla lähdetään niin ensivastekuin sammutustehtäväänkin. – Muutamassa rakennuspalossa on jo käytetty, ja varsinkin viimeisimmässä autotallin/varaston tulipalosta tuli hyviä kokemuksia. – CAFS-sammute on kuin partavaahto. Löytyi pieniä palopesäkkeitä, jotka sammutettiin autotallin päältä vedellä ja varaston kohdalta CAFS:lla. CAFS -vaahto tarttuu myös pystysuoriin pintoihin. Jokin aika sitten nostimme kyytiin myös veneenkuljettajan puvun, Vihinen esittelee. Noita jykevämpiä yksiköitä löytyy Mänttä–Vilppula-kaupungin Vilppulan miehitetyltä sekä Mäntän ja Kolhon kylmäasemilta. Nopea tikasselvitys, tiilikattoon moskalla reikä ja CAFS:lla vaahtoa sisään. (kuvatsiirretäänUSB:nkautta) •Kameranmuistiinmahtuujopa 1000kuvaa. Kokemukset hyviä – Pumppujärjestelmä on sijoitettu takaosaan, samoin CAFS -putkella varustettu 30 metrin pikakela, 40 m perusselvitysvalmiutta eli 76 mm:n letkua ja vuorojakoliitin. Olemme muutamassa liikenneonnettomuudessa operoineet, ja Holmatro pelaa yhtä hyvin kuin isossakin yksikössä, Vihinen vertaa. Kysy lisätietoja tai pyydä esittely! Paloja pelastusalan suojaimien asiantuntija. Kuvankamerassastill-kuvaus,videojazoom-toiminnotsekävalinnaiset värinäytöt
Ohjaamo on suunniteltu niin, ettei siellä ole yhtään irtonaista osaa vaan ne ovat sijoitettu laatikoihin ja kaappeihin. Pelastuslaitos nimesi sammutusauto työryhmän, johon kuuluivat palopäällikkö Petri Hintikka, palomestari Marko Hottinen, paloesimiehet Teemu Kelloniemi ja Marko Sipola, palomies Ilkka Karjalainen, ylipalomies Hannu Nuutinen, kalustopäällikkö Kari Malinen ja huoltomestari Martti Kaisamatti. Yhden sammutusauton hinnaksi tuli noin 280000 euroa ja kalustoa yhteen autoon hankittiin noin 70000 eurolla. Alustaksi neliveto. Siksi oli perusteltua tilata ohjaamo 1+4-paikoilla, jolloin takana on enemmän tilaa. Autot ovat lähes identtiset, Kempeleen auton kalustosta puuttuu vain hyppytyyny. Korityö tilattiin tarjouskilpailun perusteella Sammutin Oy:ltä. Tehtäviä löytyi vähän ja siksi päädyttiin tilaamaan sekä Ouluun että Kempeleeseen takavetoinen täysin ilmajousitettu alusta. Kahteen niistä tuli nyt uusi sammutusauto.. – Esimerkiksi Kempeleessä oli aiemmin käytössä nelivetoinen alusta ja hankinnan alkuvaiheessa päätettiin selvittää nelivedon tarve. Ohjaamoon paikat viidelle Nykyisellä toimintamallilla sammutusauton vahvuus on pääsääntöisesti 1+3. 28 4/2013 PELASTUS& autokalusto K eväällä 2011 aloitettiin suunnittelutyö uusien sammutusautojen hankkimiseksi Ouluun Raksilan paloasemalle (ROK101) ja Kempeleen paloasemalle (ROK131). Aiemmin hankittujen autojen ratkaisujakin haluttiin hyödyntää edelleen uusissa autoissa. Osa työryhmästä kävi tutustumassa muiden pelastuslaitosten sammutusautoihin ja tutustuivat muun muassa eri koritehtaiden ratkaisuihin. Auton näkyvyys liikenteessä Ajoneuvon näkyvyyttä haluttiin lisätä uusien autojen osalOulu-Koillismaalle hankittiin kaksi uutta sammutusautoa Teksti ja kuvat: Patrik Willberg Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitoksella on viisi ympärivuorokauden vakinaisella henkilökunnalla miehitettyä paloasemaa Oulussa, Kempeleessä ja Kuusamossa. Yhtenä työkaluna käytettiin Pronton tietokantaa, josta selvitettiin useamman vuoden ajalta ne tehtävät, joissa nelivetoa on oikeasti tarvittu, kertoo suunnittelussa mukana ollut palomestari Marko Hottinen. Jokaisella näistä asemista on vähintään yksi sammutusauto miehitettynä. Kaikilla istumapaikoilla on myös kolmipisteturvavyöt. Ajoneuvon hankinnassa lähdettiin operatiivisista tarpeista, johon eri kalustotyöryhmät saivat antaa omat toiveensa ja lisäksi käyttäjiltä pyydettiin ajatuksia, jotka tulisi ottaa huomioon autoja suunniteltaessa. Hottinen taustoitti, että ajoneuvon kierrätyksen osalta ohjaamo rakennettiin niin, että ohjaamo on helposti muunnettavissa myöhemmin 1+5-paikkaiseksi. Työ saatiin päätökseen marraskuun lopussa 2012, jolloin uudet autot otettiin käyttöön
Lisäksi painaviin laatikoihin ja salkkuihin on kirjattu paino, jotta käyttäjällä on heti tiedossa tavaran paino, kun tavaraa hyllyltä mukaansa ottaa. Näin ollen kalusto on aina puhtaassa ja lämpimässä tilassa. Eja EI-luokitelluilla ja tarkkaan testatuilla tuotteillamme suojaat omaisuutesi palon kohdatessa tehokkaasti ja turvallisesti, jolloin vältyt turhilta vahingoilta. Väritys on herättänyt muissakin pelastuslaitoksissa kiinnostusta. – Autoon haluttiin lisää näkyvyyttä, jotta auto olisi helpommin havaittavissa ja työturvallisuus taajama-alueella lisääntyisi, Hottinen kertoo. Ensivastevarusteet on sijoitettuna oikeaan keskikaappiin lämmitettyyn tilaan. Esimerkiksi vaahtokalustoa ei ole eikä myöskään vetotikkaita, jotka molemmat kulkevat säiliöauton mukana. Niinpä hälytysvaloina on halogen-, stroboja led-tekniikan hälytysvaloja, jolloin näkyvyyttä saadaan riittävästi vuorokauden ajasta riippumatta. Täyden palvelun ovitalo Mesvac tarjoaa maan kattavan palveluverkostonsa kautta Suomen laajimman valikoiman palo-ovia. Koritehtaalla oli tähän iso merkitys. Auton peräkalustotilaan on sijoitettu pumppu, hydrauliset pelastusvälineet ja letkukela. Pumpun osalta päädyttiin Esteri D-240 -pumppuun, jota käytetään myös Pelastusopiston autoissa. Hälytysvalot on sijoitettu tasaisesti auton ympäri ja valomaston päälle on sijoitettu ministrobopaneeli. Työryhmä ideoikin, että autoon laitettaisiin Ruotsin ja Englannin mallin mukaisesti punakeltaruutuja. Kaluston sijoitus oli haasteellista, koska kalustotilat olivat aiempaa matalammat ja ylimääräistä tilaa ei ollut. Tuotteemme voidaan asentaa erittäin vaativiinkin kohteisiin, mikä antaa suunnittelijoille uudenlaisen vapauden – paloturvallisuudesta tinkimättä! Soita numeroon 010 836 3000 niin kerromme Sinulle lisää! Mesvac palo-ovituotteet paloluokat Palorullaovet, kangas E120, E160, EI 120 Palorullaovet, lamelli EI30, EI60, EI90, EI120 Paloliukuovet EI30, EI60, EI120 Palonosto-ovet EI60 Savuverhot Lisätietoja osoitteesta: www.mesvac.fi Mesvac Oy, Jorvaksen myllytie 5, 02420 Jorvas Puh. Järjestelmä on käytössä kaikilla Oulun toimialueen vakinaisten paloasemien raskaissa ajoneuvoissa sekä ensihoitoyksiköissä. Tämä osaltaan vaikutti päätökseen, koska uudet pelastajat saavat samaan pumppuun 4/2013 29 Auton katto on hyödynnetty kaluston sijoittelussa eikä ylimääräistä tilaa juuri ole.. Yhtenä vaihtoehtona oli päiväloistevärinen teippaus, mutta siitä luovuttiin, koska sen käyttöikä ei olisi ollut niin pitkä kuin haluttiin ja myös kustannukset vaikuttivat. Aluksi ruutuja mietittiin vain kalustokaappien alareunoihin, mutta idea värityksestä todettiin hyväksi ja niitä lisättiin muuallekin autoon. Eniten keskustelutti kuitenkin auton väritys. 010 836 3000 Huolto 010 836 3100 Faksi 010 836 3099 www.mesvac.fi Suomen laajin palo-ovivalikoima! Turvallista suunnittelun vapautta paloliukuovi EI30, EI60, EI120 palonosto-ovi EI60 savuverhot SV70 SV600 °C palorullaovi E120, E160, EI 120 palorullaovet EI30, EI60, EI120 ta. Ajoneuvon näkyvyyden lisäksi ajoneuvolla liikkumista hälytysajossa Oulussa on helpotettu hankkimalla jo aiemmin automaattinen liikennevalo-ohjausjärjestelmä, jota ei ole vielä muual la Suomessa käytössä. Niinpä kaikki on mitattu lähes millimetrin tarkkuudella. Molemmissa autoissa on pintapelastusvalmius sekä yhdelle sukeltajalle varusteet. Irtokalusto on sijoitettu pääosin laatikoihin, salkkuihin ja kasseihin, jolloin tavarat ovat yhdessä paketissa ja ne on helppo ottaa mukaan. Hottinen kertoo, että uusi monitoimilautta on aiempaa turvallisempi ja helpompi käyttää. Kaluston sijoitus tehtiin huolella Kaluston sijoitus on tarkoin harkittu ja kiinnitykset on hoidettu huolella. Pintapelastuslautaksi hankittiin Rescamonitoimilautta ja lisäksi pintapelastuksessa käytettävä kelluva naru on pakattu reppuun
Auton peräkalustotila. Sammutusautossa käytetään samaa konseptia kuin Oulun ja Kempeleen autoissa, mutta lisänä tulee raskas tieliikennepelastamisen kalusto. TekniseT TiedoT 30 4/2013. Valmistajalta on saatavissa myös akkukäyttöiset työkalut, mutta vielä pitäydyttiin perinteisessä letkumallissa, koska pohjoisen kylmät olosuhteet ja roiskevesitiiveys mietityttivät. Hankinnat jatkossa Tänä vuonna pelastuslaitoksen investointisuunnitelmassa on sam mutusja säiliöauto Kuusamon paloasemalle. 6,8 t langattomalla kaukosäätimellä Generaattori: Saurus 12kW Uusien autojen myötä kaksi sammutusautoa vapautui muuhun käyttöön. Kalusto on sijoitettu pääosin salkkuihin, laatikoihin ja kehikoihin. ROK 101/131 ROK 30 Scania P360 DP4*2MNB CP31L 4300 Mercedes-Benz Sprinter 319 CDI 4x4 (= 360hv täysilmajousitettu takapotku levyjarruilla, pitkällä miehistöohjaamolla ja Vm. Letkukelan hankinnasta keskusteltiin, mutta kokemusten perusteella letkukela todettiin tarpeelliseksi molempiin autoihin muun muassa pienten tulipalojen sammutustehtävissä. Myös Pronton tietokanta vahvisti, että letkukelalle on tarvetta, kun Raksilan ja Tuiran paloasemien yksiköt sammuttivat vuosien 2010 ja 2011 aikana yli 150 liikennevälineja muuta tulipaloa, joiden sammuttamiseen letkukela on varsin hyödyllinen. Näin ollen saatiin vakinaisille paloasemille täysin kalustettu vara-auto. Jokaiselle matkustajalle löytyy kolmipisteturvavyöt. Oulunsalon vanha sammutusauto matkasi vielä käyttöön Oijärven paloasemalle (ROK 251), jonka vanha auto poistettiin käytöstä. Kalustoa kiertoon Ennen uusien autojen käyttöönottoa toimittaja piti käyttökoulutuksen, johon osallistui joka vuorosta koulutuksen vastuuhenkilö. 2012 Mitat: Pituus 8650 mm Korkeus 3200 mm Leveys 2550 mm Paino noin 16,2 tonnia Korityö: Sammutin Oy (Saurus) Vettä: 2930 litraa Pumppu: Esteri D240 PLAS Vinssi: Warn Series 15, max. Kempeleessä aiem min ollut sammutusauto 1990-luvun lopulta siirtyi Oulunsalon paloasemalle (ROK341) ja Oulun Raksilan paloaseman sammutusauto siirtyi Ruskonselän paloasemalla vakinaisten paloasemien varaautoksi (ROK1212). PELASTUS& autokalusto opetuksen, mutta muutoinkin kokemukset pumpusta olivat hyviä. Käyttökoulutus kesti kokonaisuudessaan noin kuukauden. Automaattisesta liikennevalo-ohjausjärjestelmästä kerrotaan tarkemmin lisää myöhemmin. 2012 4300 mm:n akselivälillä) Korityö: Tamlans Oy Vm. Hydraulisten pelastusvälineiden osalta päädyttiin Lukaksen työkaluihin tarjouskilpailun perusteella. Koulutusta varten laadittiin koulutuspaketti. Maasto-olosuhteiden ja runsaslukuisten mökkiteiden takia alusta on nelivetoinen. Uusiin autoihin hankittiin myös perinteinen letkukela, joka sijoitettiin peräkalustotilaan. – Tällä hetkellä sammutusautojen uusimisväli on kahdeksan vuotta vakinaisilla paloasemilla, mutta toivottavasti väliä saataisiin lyhennettyä, Hottinen toteaa tulevista hankinnoista. Hän puolestaan koulutti oman työvuoronsa uuden auton käyttöön
Ajoneuvo on paljon liikkeellä ja ajaa pitkiä matkoja, joten ajoneuvon näkyvyyteen kiinnitettiin huomiota ja värityksessä hyödynnettiin sammutusautojen kaltaista punakeltaruudutusta. Monikanavareitittimen kautta yhteydet saadaan 4G-, @450ja wlanverkkoihin. Kaikki käden ulottuvilla Auto on suunniteltu niin, etJohtoautolla valmius isojenkin tilanteiden johtamiseen tä kaikki tarvittavat tavarat ovat käden ulottuvilla ja johtaminen voi alkaa jo paloasemalta. Auto tarpeiden mukaisesti Oulun vanha johtoauto oli 2000-luvun alussa hankittu ja se korvattiin helmikuussa 2013, kun uusi johtoauto otettiin käyttöön. Autoon on hankittu riittävät viestintävälineet ja myös kaksi toisistaan riippumatonta tietokonetta löytyy. Uusi johtoauto, ROK30.. SARCO RUUHKAVILKKU Hyväksynnät EMC ja R65 Päiväja yötoiminto 50 x 125 x 21 mm Paino 160 g KENTTÄ-TAIMERI TOIMINTA-AJAN HALLINTAAN Sopii esim. Lisäksi on päällikköpäivystys (P20), joka on kahden tunnin valmiudessa. Pitkäkestoisia tehtäviä varten Raksilan paloasemalta löytyy myös johtokeskusauto, joka on rakennettu 2000-luvulla vanhaan kirjastoautoon. Toiminta-alueen laajuuden takia auton alustaksi suunniteltiin alusta alkaen nelivetoista. Palomestari Marko Hottinen työpisteellään. Näin ollen komppaniatasoisessakin tehtävässä johtoautolla voidaan johtaa tilannetta jonkin aikaa. Työryhmä aloitti työnsä pohtimalla mitä autossa tarvitaan ja sitten mietittiin miten ne sijoitetaan autoon. Autossa on kuljettajan ja päivystävän palomestarin lisäksi paikat operaatiopäällikölle ja asiantuntijalle. Johtoautossakin on käytössä automaattinen liikennevalo-ohjausjärjestelmä. Itäisellä toimialueella on oma päivystäjänsä (P32), joka on myös viiden minuutin lähtövalmiudessa virka-ajan ulkopuolella. Kaluston osalta vaarallisten aineiden mittauskalustoon panostettiin hankinnan yhteydessä ja nyt autosta löytyy muun muassa syttymisvaara-, happija häkämittarit. Johtoautoa olivat suunnittelemassa palomestarit Arssi Heiskanen ja Marko Hottinen, viestimestari Mikko Malmstedt ja kalustopäällikkö Kari Malinen. savusukelluksen valvontaan ja auto-onnettomuustilanteessa potilaan irroittamiseksi käytetyn ajan tarkistamiseen. Oulussa on ympärivuorokauden johtoauto välittömässä lähtövalmiudessa, jonka vahvuus on kuljettaja ja päivystävä palomestari (P30) toimialueen laajuuden ollessa noin 100 km suuntaansa Raksilan paloasemalta katsottuna. Ajoneuvo ilman kalustohankintoja maksoi 150000 euroa. Ulkoisesti johtoauto muistuttaa jo aiemmin hankittua pelastussukellusautoa (ROK1055), mutta sisätilat ovat luonnollisesti aivan jotain muuta. Työryhmä tutustui jo käytössä olleisiin johtoautoihin muun muassa Pelastusopistolla ja Kainuun pelastuslaitoksella. Auton suunnittelussa otettiin huomioon, että sen varustelua on mahdollista laajentaa myöhemmin. 4/2013 31 SARCO LED SARCO RUUHKAVILKKU JA KENTTÄ-TAIMERI www.sarco.fi tai soita (09) 777 1500 UUTUUS TUOTE! Kompakti ja pienikokoinen pintatai maski asennettava varoitus-/hälytysvalo. Autossa pystyy seuraamaan muun muassa tilannekuvaa heijastamalla kuvaa auton seinälle. Muutoin autosta löytyy normaalia johtamiseen liittyvää kalustoa. 264 LED valoa IP65 luokitus 0707_Advert_Design_1.indd 1 11/8/12 12:58 PM Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitoksella on neljä eri pelastustoiminnan johtamisen päivystysrinkiä. Läntisellä toimialueella on toinen päivystäjä (P31), joka on virka-ajan ulkopuolella viiden minuutin lähtövalmiudessa. Autosta löytyy myös tämän päivän vaatimusten mukaisesti hyvät tietoliikenneyhteydet eri tietoliikenneverkkoihin
Osoitteessa www.pelastustieto.fi voit tulostaa lahjakortin tekemääsi tilaukseen mieleisellä teemalla. Mitä vastavalmistuneelle lahjaksi?. Mitä jos tilaisit hänelle Pelastustieto-lehden vuodeksi eteenpäin. Lahjan, jonka muistaa vielä juhlahumun jälkeenkin! 40 €/vsk Koskee vain uusia tilauksia. Tilaus jatkuu normaalina kestotilauksena. Tilaa lahja valmistuvalle! Onko perhepiirissäsi, ystävissäsi tai työyhteisössäsi keväällä opintonsa päättäviä. Tilauksen voit tehdä etukäteen osoitteeseen tilaukset@pelastustieto.fi tai soittamalla numeroon 0303 9778 (Yap-Solutions Oy)
Hankkeen puitteissa keväällä kierrettiin ympäri Suomea puhumassa säästä ja vähän muustakin. Siksi on tärkeää, että tiedotteita seurataan aktiivisesti ja selvitetään etukäteen mistä saa lisätietoa pahan paikan tullen. Useimmissa tilanteissa LUOVA-tiedote antaa etukäteen tietoa tulevasta, jolloin pelastuslaitoksilla on mahdollisuus varautua tarpeen mukaan kartoittamalla kalustoa ja lisähenkilöstöä, varoittamalla sopimuspalokuntia sekä muita yhteistyötahoa, tai esimerkiksi valmistelemalla johtokeskuksen perustamista. Sää työllistää pelastuslaistoksia – LUOVA:sta apua varautumiseen Reilu vuosi sitten Palopäällystöliitto ja Ilmatieteen laitos käynnistivät Palosuojelurahaston tuella hankkeen, joka pyrki silloisten VAARA-tiedotteiden eli nykyisten LUOVA-tiedotteiden kehittämiseen pelastuslaitosten näkökulmasta. Myös paikalliset pelastuslaitokset pääsivät tilaisuuksissa ääneen esittelemällä omia toimintatapojaan vaarallisten sääilmiöiden yhteydessä. Tiedotteessa varoitetut ilmiöt pitävät hyvin paikkansa ja useimmiten pelastustoimen kiireisimmät päivät liittyvät juuri tilanteisiin, joissa LUOVA-tiedote on annettu. Erityisesti kesäisin sääilmiöt ovat otollisissa olosuhteissa hyvin nopeasti kehittyviä ja paikallisia, jolloin ennusteiden seuraaminen lyhyellä aikajänteellä on erityisen tärkeää. Tutkimuksen mukaan yksi selvimmistä sään vaikutuksista pelastustoimen työhön oli lumisateiden vaikutus liikenneonnettomuuksiin. Tiedotteista ei ole apua, jos ne makaavat sähköpostissa tai tulevat väärälle henkilölle. Sujuvasta ja luotettavasta tiedonkulusta on hyötyä muutenkin – vuosittain kymmenissä myrsky-, lumisadetykkylumi tai esimerkiksi raesadetilanteissa. Erilaisiin sääilmiöihin varautuminen on pelastustoiminnan sujuvuuden ja resurssien mitoittamisen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Tämän tutkimuksen tulosten lisäksi tilaisuuksissa käsiteltiin yleistä tietoa Suomessa esiintyvistä vaarallisista sääilmiöistä, paikallisista tulvavaaroista sekä sään aiheuttamista ongelmista tieliikenteelle. LUOVA-tiedotteen avulla saa laajemmin tietoa juuri Suomen alueella uhkaavista ilmiöistä. Tutkimuksen perusteella säällä on vaikutusta useimpiin tehtävätyyppeihin ja erityisesti sään vaikutus korostuu kaikista työläimmissä tilanteissa. Sää aiheuttaa pelastustehtäviin suurimman vuosittaisen vaihtelun ja kerralla isoimmat työmäärät. 4/2013 33 Vieraanamme Kirjoittaja Kerttu Kotakorpi on meteorologi, joka kehitti projektityönä LUOVA-tiedotteen. Tiedotteessa on myös numero Ilmatieteen laitoksen Sääja turvallisuuskeskuksen päivystävälle meteorologille, jolle voi soittaa tarvitessaan lisätietoa. Erityisesti tiedonvälitys korostuu yllättävissä, vakavissa ja laaja-alaisissa tilanteissa, kuten Asta-rajuilman yhteydessä. Käytännön vaikutusten lisäksi selvitettiin millaisia kokemuksia käyttäjillä oli LUOVA-tiedotteesta, miten tiedotteita hyödynnettiin pelastuslaitoksissa, sekä miten niiden huomioarvoa sekä vaikuttavuutta varautumiseen voitaisiin lisätä. Molemmat kanavat tarjoavat tarkistettua ja luotettavaa tietoa säästä. Tutkimustyön jälkeen hankkeen puitteissa toteutettiin kuusi koulutustilaisuutta sään vaikutuksista pelastustoimen työhön. Parhaiten tiedonkulku onnistuu myös haastavissa tilanteissa, kun samat toimintatavat ovat aktiivisessa käytössä normaalitilanteissa. Tilaisuuksien parasta antia oli juuri se mihin tällä hankkeella pyrittiin – herättämään keskustelua erilaisiin säätilanteisiin varautumisen tärkeydestä. Tiedotteen antama varautumisaika koettiin riittäväksi. Kesäisin se voi olla vain alle kymmenen tuntia, mutta parhaimmillaan talvisin ilmiöistä voidaan varoittaa useita päiviä etukäteen. Tiedotteisiin pyritään jatkossa saamaan enemmän kuvausta sään vaikutuksista pelastustoimeen. Tulosten perusteella LUOVA-tiedote antaa käyttäjille hyvät eväät varautua vaarallisiin säätilanteisiin. Suurin osa maastopalojen sammuttamiseen kulutetuista työtunneista keskittyi melko lyhyelle ajanjaksolle kuivan säätyypin aikaan huhtikuun lopusta kesäkuun alkuun. Ilmatieteen laitos tarjoaa monenlaista sääpalvelua. Talvisin kovien pakkasten yhteydessä rakennuspalot lisääntyivät merkittävästi, erityisesti viikonloppuisin ja juhlapyhinä, ja pakkasilla myös tarkastusja varmistustehtäviä oli selvästi tavanomaista enemmän. Ympäri vuoden voimakkaat tuulet ja myrskyt sekä erilaiset sateet työllistävät pelastuslaitoksia kaatuneiden puiden, irronneiden kattojen, tulvivien taajamien sekä lumen ja jään aiheuttamien ongelmien kautta. LUOVA-tiedote eli entinen VAARA-tiedote on viranomaisille ja muille toimijoille tarkoitettu vaarallisen sään kuvaus. Yhdessä on syytä miettiä kenelle tiedote tulisi lähettää ja miten siihen reagoidaan. Tämä oli erityisen vahvasti nähtävissä viikonloppujen ja juhlapyhien aikaan. Myös lähialueille ja useamman päivän päähän ulottuvia ennusteita ja varoituksia kannattaa pitää silmällä, sillä sään ennustamisen luonteeseen kuuluu, että tilanteet muuttuvat, jolloin Lappiin ennustettu myrsky saattaa parissa päivässä muuttaa reittiään Etelä-Suomen ylle, ja myös ilmiön voimakkuuden osalta voi ennusteessa tapahtua nopeitakin muutoksia. Tämä tuli erityisen selväksi Tapanimyrskyn kohdalla. LUOVA-tiedoteen sisältö ei ole julkista tietoa. Kesällä tarkastusja varmistustehtävien ja salamoinnin välillä havaittiin hyvin selvä yhteys. Tämä asia on hyvä nostaa esille omallakin työpaikalla.. Ensisijaisesti viranomaisille suunnatussa tiedotteessa voidaan pohtia julkista tiedotetta enemmän ennusteen epävarmuutta, mahdollisia kehityskulkuja sekä seurauksia. Nyt hanke on loppusuoralla. LUOVA-portaali on viranomaisille tarkoitettu luonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmä, jossa välitetään LUOVA-varoituksilla tietoa erilaisista luonnonmullistuksista meillä ja maailmalla. Loppukesästä paloja oli harvemmassa. LUOVA-tiedotteen kehityshankkeen puitteissa tutkittiin opinnäytetyön verran sään vaikutuksia pelastustoimen työmääriin sekä kiireellisten tilanteiden yhteyttä LUOVA-tiedotteisiin. Tutkimuksen perusteella LUOVA-tiedote on oleellinen kanava Ilmatieteen laitoksen ja pelastuslaitosten välisessä tiedonkulussa ja tiedotetta käytetään jatkuvasti apuna varautumisessa. Siksi onkin tärkeää, että jokaisessa pelastuslaitoksessa otetaan tiedote osaksi operatiivista työskentelyä. Tiedotteisiin saatiin syksyllä huomioarvoa parantamaan toivottu ilmiön vakavuuden mukaan vaihtuva pohjaväri
Työnohjaaja kysyy kysymyksiä ja etsii useita erilaisia vaihtoehtoja ja näkökulmia esille tulevista asioista. Yksilötyönohjaus kestää yleensä 45 minuuttia, ja ryhmän ohjaus 1,5 tuntia. Kuuluisa filosofi Sokrates teki opetettavilleen kysymyksiä, joihin hän ei itse koskaan vastannut. Työnohjaus on parhaimmillaan ennaltaehkäisevää työsuojelua ja sillä voi olla ohjattaville jopa terapeuttinen vaikutus. Tämä periaate toteutuu osittain myös tämän päivän työnohjauksessa. Työnohjaus oli auttanut perustehtävän selPerustehtävän kirkastusta ja jaksamisen tukemista Työnohjauksella Teksti: Salla Tikkanen Grafiikka: Peter Bange Kohteena yksilö, ryhmä tai koko työyhteisö. Miltei puolet työntekijöistä koki tarvitsevansa työnohjausta. 34 4/2013. T yönohjaus on toimintamenetelmä, jonka avulla yksittäiset työntekijät ja ryhmät sekä kokonaiset työyhteisöt voivat kehittää ammatillista osaamistaan. Sokrates kyseli, keskusteli ja halusi kumota ristiriitaisia uskomuksia tai väitteitä. Hän on tutkinut sekä työnohjaajaettä kuntoutuksen ohjaaja (AMK) koulutustensa lopputöinään työnohjauksen tunnettavuutta ja käytettävyyttä Helsingin pelastuslaitoksessa vuosina 2009 ja 2010. Se vahvistaa ammatti-identiteettiä ja lisää työssä jaksamista. Runsas kymmenen vuotta sitten myös liikeja talouselämä on löytänyt työnohjauksesta avun kehittää johtamista ja hyvinvointia. Tiheysväli istunnoissa on noin 3–5 viikkoa. Se johti lopulta siihen, että ihminen itse ratkaisi ongelmansa. Tarpeet kohdentuivat erityisesti työssä jaksamisen tukemiseen, urasuunnitteluun ja ristiriitatilanteiden selvittelyyn. Vähiten työnohjauksen tarvetta koettiin vuorovaikutukseen, esimies-alaistaitoon ja kriisitilanteisiin liittyen. Työnohjaus on tavoitteellista, säännöllistä ja pitkäjänteistä organisaation kehittämistoimintaa. Puolen vuoden yksilötyönohjaukseen osallistuneiden paloesimiesten työssä jaksaminen oli parantunut sekä ajankäytön hallinta ja oman työn rajaaminen olivat kehittyneet. Terveydenhuollossa työnohjaus otettiin käyttöön 1970-luvulla ja kymmenen vuotta myöhemmin se levisi opetusalalle. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen työnohjausta alettiin käyttää myös Euroopassa erityisesti kirkon ja psykoanalyytikkojen parissa. Tietoisuus omista ja toisten työkäytännöistä lisääntyvät. Tämän menettelytavan juuret löytyvät kaukaa historiasta noin 400 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Työnohjauksessa itsetuntemus, oman työn merkitys ja tavoitteet kirkastuvat. Suomessa 1950-luvulla menetelmä oli mielenterveysja terapiatyötä tekevien jaksamisen tuki. Tulosten mukaan vain neljäsosalle työnohjaus oli tuttu työmuoto ja saman verran henkilöitä oli saanut työnohjausta. Työnohjauksella voidaan pelastustoimessa kehittää esimerkiksi henkilöstöjohtamisen taitoja ja lisätä työssä viihtymistä. Yhteisen keskustelukulttuurin ylläpitäminen mahdollistaa avoimuuden sekä positiivisen asenteen työtä ja työyhteisöä kohtaan. Työnohjaaja ei kerro vastauksia eikä vaikuta omilla mielipiteillään työnohjattavien näkökulmiin. Suomessa työnohjaus on saanut jalansijan henkilöstön kehittämismenetelmänä ja jaksamisen tukena miltei kaikilla ammattialoilla. Työnohjauksessa voidaan luoda toiminnalle yhteisiä pelisääntöjä, oppia ratkaisemaan ongelmia, lisätä ymmärrystä työyhteisöä kohtaan ja ennen kaikkea selkeyttää kunkin perustehtävää. Työnohjaajien koulutus on kehittynyt siinä rinnalla. Se on joko jatkuva toimintakäytäntö tai periodimainen 1–3 vuoden kestoinen projekti. Terveydenhuollossa käyttöön 1970-luvulla Työnohjaus on näyttäytynyt käsitteenä jo 1800-luvulla USA:ssa ja Iso-Britanniassa. Pelastuslaitosten työnohjausta tutkittu jonkin verran Toimintaterapeutti Tuula Mattila on toiminut työnohjaajana viisi vuotta. Myös pelastuslaitoksissa työnohjausta käytetään jonkin verran, mutta sen tuomia mahdollisuuksia hyödynnetään edelleen suppeasti
– Työnohjaustilanteisiin täytyy varata oma aika ja tila, ja silloin pitää pystyä olemaan poissa hälytysvalmiudesta, toteaa Mattila. Vain seitsemässä pelastuslaitoksessa oli työnohjausta käytetty jossakin määrin. Pelastuslaitoksissa työnohjaus oli sanana tuttu lähes kaikille, mutta sen oikein ymmärryksessä oli vaihtelevia käsityksiä, mitkä eivät kaikki vastanneet työnohjauksen varsinaista tarkoitusta. Sen todettiin soveltuvan käytettäväksi työntekijöiden tukemiseen ja perustehtävän selventämiseen. Työnohjaus virheellisesti rinnastettiin perehdyttämiseen, jossa uusi työntekijä ohjataan työhön. Työnohjaukseen osallistuneiden mukaan työnohjauksen tulisi olla jatkuvaa ja säännöllistä. 4/2013 35 keyttämiseen sekä ristiriitatilanteiden ja päivittäisen työn läpikäymiseen. Työnohjauksen avulla uskotaan olevan helpompaa ymmärtää työtovereiden ja Asko Rouhiainen.. Tiedon jakaminen työnohjauksesta tulisi jalkauttaa asemille keskustellen ja työnohjauksen mahdollisuuksista pitäisi kertoa esimerkkien avulla. Kymenlaakson pelastuslaitoksen palomestari Asko Rouhiainen kiinnostui työnohjauksesta opiskellessaan Pelastusopistossa palopäällystön koulutusohjelmassa. Työnohjaukseen osallistuneet pitivät erittäin tärkeänä, että työnohjaus aloitettaisiin jo opiskeluaikana tutkintoon johtavassa koulutuksessa, jolloin siitä tulisi alusta alkaen osa pelastajan arkea. Hän laati opinnäytetyön työnohjauksen tunnettavuudesta Suomen pelastuslaitoksissa kaksi vuotta sitten. Myös esimiehen ja johdon tuki työnohjausta järjestettäessä ovat tärkeitä. Tutkimustulosten mukaan työnohjaus koettiin tarpeelliseksi työn tukemisen muodoksi
Sen lisäkAnssi Aunola.. Omien virheiden seurauksien kestäminen ja hyväksyminen oli keskustelun aiheista yksi mielenkiintoisin. Aunolan mielestä se, mitä työnohjauksella tavoitellaan, määräytyy pitkälti työssäolovuosien perusteella. Työnohjaajat eroavat toisistaan niin teoreettiselta viitekehykseltään kuin persoonallisilta ominaisuuksiltaan. Siitä oletettiin olevan apua myös uusien työmenetelmien ja toimintatapojen käyttöön ottamisessa. Rouhiainen kertoo, että työnohjauksessa lähdettiin liikkeelle oman persoonallisuuden tarkastelusta: millainen olen ihmisenä ja työyhteisön jäsenenä. Rouhiainen kertoo saaneensa omaan esimiestyöskentelyynsä ja vastuuseen esimiehenä uusia näkökulmia. Myös Henkilöstöjohdon ryhmä (Henry ry) ylläpitää erityisesti esimiesten ja johdon työnohjaukseen pätevöityneiden työnohjaajien yhteystietoja. Työnohjaajani toimi fasilitaattorina eli johdattelijana, joka auttoi minua huomaamaan ja tekemään asiat ihan itse, Rouhiainen kiittelee. Työnohjauksen alussa tehdään sopimus ohjaajan ja organisaation välillä. Rouhiainen kannustaa kääntämään epäonnistumiset ja kielteiset kokemukset ”voitoiksi” ja oppimaan niistä. Kielteiset ja syyllistävät ajatukset johtavat Rouhiaisen mielestä itsesyytöksiin ja jopa mahdollisuuteen masentua. – Pelastuslaitoksellamme työnohjaus aloitettiin ensimmäiseksi ensihoidossa toimiville lääkintäesimiehille jo lähiesimiestoiminnan alkuvaiheessa. Jatkuvaksi käytännöksi Keski-Uudellamaalla Työnohjauksesta halutaan Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksessa tehdä jatkuvaa toimintaa. Myös ohjaukseen osallistuvien asenteet ja motivoituminen työnohjausprosessiin voi olla korkeampi. – Omaan minuuteen katsominen toisen henkilön antamin kysymyksin on varsin avartavaa ja antaa uudenlaista tietoa omista tuntemuksista. 36 4/2013 esimiesten työtapoja. Tarkastelun kohteena olivat itselle ominaiset tavat tehdä työtä ja millaiset tulevaisuuden haasteet Rouhiainen on työlleen asettanut. – Lähiaikoina valmistuvan suunnitelman tarkoituksena on selkiyttää työnohjauksen tarkoitusta ja tavoitteita sekä esitellä erilaisia työnohjausmuotoja. Tavoitteeksi työnohjaukselle Rouhiainen asetti itsetuntemuksen ja ammatillisen kasvun lisääntymisen. Myös ammatti-identiteetti tarvitsee vahvistusta. Aunola toivoo, että pelastuslaitokset lähtevät yhdessä luomaan yhtenäisiä toimintatapoja työnohjauksen toteuttamiseksi. Ulkopuolinen henkilö ehkäpä parhaiten ”ihmettelee ääneen” ja kyseenalaistaa asioita silloin, kun hän ei omakohtaisesti tunne työn sisältöä. Tapaamisia työnohjaajan kanssa oli kahdeksan ja jokaisen istunnon kesto oli 45 minuuttia. Suunnitelma palvelee ensisijaisesti ensihoidon linjaa, mutta sitä tullaan hyödyntämään tarvittaessa koko pelastuslaitoksessa. Juuri työnohjaajaksi valmistunut lääkintämestari Anssi Aunola laatii parhaillaan pelastuslaitokseen työnohjaussuunnitelmaa. On mahdollista, että työyhteisö hyötyy myös sellaisesta työnohjaajasta, joka ei ole työskennellyt itse samalla alalla kuin ohjattavat. Pelastustoimen tuntevia ohjaajia harvassa Työnohjaajalta ei vaadita työnohjattavien ammattialan tuntemusta. Suomen Työnohjaajat ry (STOry ) on laatinut kriteerit laadukkaasta työnohjaajien koulutuksesta ja ottaa jäsenikseen vain kriteerien mukaisen koulutuksen suorittaneita henkilöitä. Kun työhön ja elämään asettaa tavoitteita, ne mahdollistuvat positiivisen ajattelun kautta. Työnohjaus auttoi luomaan yhtenäisen toimintakulttuurin ja samankaltaiset työtavat esimiestoimintaan. Työnkuvan tunteminen on kuitenkin suositeltavaa, ja usein työyhteisöt valitsevat sellaisen työnohjaajan, jolla on samankaltainen taustakoulutus tai työkokemus kuin ohjattavilla. – Ymmärryksen saaminen itselleni, ettei kaiken tarvitsekaan aina onnistua heti ensimmäisellä kerralla, oli yksi ohjauksella saavutetuista asioista. – Uransa alussa oleva tarvitsee perehdytystä ja työhön sitouttamista. Työnohjauksessa tunnusteltiin omia vahvuuksia ja heikkouksia sekä kartoitettiin ihannekuvaa itsestä. Itseoivallus yksilötyönohjauksen avulla Opinnäytetyötä laatiessaan Rouhiainen osallistui yksilötyönohjaukseen saadakseen henkilökohtaisen kokemuksen työnohjauksen mahdollisuuksista ja vaikuttavuudesta. Kun tuntee työn, työnohjaajan energiaa ei kulu ryhmän jäsenten työn sisällön ja toimintatapojen oppimiseen. Kymmenen vuotta pelastusalalla työskennelleet hyötyvät henkilöstön jaksamisen tukemisesta ja motivaation kehittämisestä, perustelee Aunola. Työntekoon liittyvissä asioissa keskustelu ja asioiden pyörittely organisaation ulkopuolelta tulevan henkilön kanssa on antoisaa. Työnohjauksen tavoitteena on luoda parempia edellytyksiä työssä jaksamiselle. Työyhteisöön sopivan työnohjaajan löytäminen onnistuu joskus parhaiten ”puskaradion” välityksellä. Myönteisen palautteen antaminen saa Rouhiaiselta kannustusta – myönteisten palautteiden kautta oppiminen on tehokkaampaa. Viiden vuoden kuluttua työnohjaus palvelee erityisesti oman työn mielekkyyden ja sisällön ymmärtämistä. Pelastusalalla on tällä hetkellä varsin vähän koulutettuja työnohjaajia, mikä on suuri puute. Kun ihminen niin siviilissä kuin työelämässäkin hyväksyy tekemänsä virheet ja toimii jatkossakin niistä oppineena, moni asia voi tuntua helpommalta. Lääkintäesimiehet kokivat hyötyneensä työnohjauksesta, kertoo Aunola
alv) Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK • www.spek.fi Tilaa nyt uutuus Leirintäalueen turvallisuusopas Tilaa: verkkokauppa.spek.fi Puh. Rouhiaisen kommentit pohjautuvat hänen laatimansa opinnäytetyön kappaleeseen ”omat kokemukset työnohjauksesta” (s. Pelastuskoululla työnohjauksen päätavoitteena on kasvattaa opiskelijoita siirtymisessä ”rivimiehen” tehtävistä esimiehen rooliin. Myös työnohjaustoiminnan suunnittelu tarvitsee yhteiset pelisäännöt kaikkiin pelastuslaitoksiin, jotta toiminta olisi tehokasta ja vaikuttavaa. Ammattialan sisältä on tarpeellista kouluttaa työnohjaajia ja tehdä keskinäistä ”vaihtoa” laitosten kesken. Alipäällystöja päällystöopiskelijoiden kanssa asiaa käsitellään henkilöstöjohtamisen oppituntien yhteydessä. Opas soveltuu myös käsikirjaksi pelastusviranomaisille ja rakennusvalvonnalle, joka helpottaa leirintäalueiden, lomakylien, muiden matkailukohteiden ja –tapahtumien turvallisuuteen liittyvän viranomaisohjeistuksenja valvonnan toteutusta ja yhtenäistämistä. Ohjauskeskustelu on luottamuksellista. Turvallisuusajattelussa keskeistä on suunnittelu, onnettomuuksiin varautuminen ja vaaratilanteiden ennaltaehkäisy. Julkaisemme tässä pelastusalalta työnohjaajaksi kouluttautuneiden nimet sekä muut alan tuntevat työnohjaajat. Tarpeellista tietoa saavat myös uusien leirintäalueiden suunnittelijat ja yleisötilaisuuksien järjestäjät. Pelastajatutkinnossa menetelmästä kerrotaan psykologian opintojaksolla. Myös opiskeluprosessiin saa työnohjauksesta tukea. Opiskelija löytää ja oivaltaa käyttökelpoisia toimintatapoja henkilöstöjohtamisen haasteisiin. Leirintäalueen tulee olla käyttäjilleen turvallinen ja tämän hyväksi on tehtävä jatkuvasti työtä, kuten jokapäiväistä suunnittelua, asioiden kuntoon laittamista, huoltoa ja valvontaa. Havainnollinen kuvitus täydentää kokonaisuutta. Rouhiainen, Asko (2010) Työnohjaus Suomen pelastuslaitoksissa. Tavoitteiden toteutumista tarkastellaan määräajoin, esimerkiksi puolen vuoden välein. Ryhmässä harjoitellaan hankalien tilanteiden kohtaamista ja ongelmien ratkaisua. Yksi istunto kestää neljä tuntia. – Työnohjaus aloitettiin jo vuonna 2003, ja parhaillaan jo viides alipäällystökurssi saa työnohjausta, kertoo asemamestari Ilpo Lehtonen. Helsingin Pelastuskoulun toimintatapa integroida työnohjaus osaksi opetusta vähintäänkin lisää itsetuntemusta ja vuorovaikutustaitoja. Opinnäytetyö, palopäällystön koulutusohjelma, Savonia ammattikorkeakoulu. Opas on laadittu SF-Caravan ry:n ja SPEKin yhteistyönä. Hätäkeskuspäivystäjäopiskelijoille on jopa toteutettu työnohjausta silloin tällöin. Koulutus ja vaihto tarpeen Pelastuslaitokset tarvitsevat tietoa työnohjauksesta ja sen suomista mahdollisuuksista. Tavoitteena on, että työnohjaajat saadaan jatkossa kerätyksi yhteiseen rekisteriin. 50 sivua • 28,50 € (sis. Opiskelijoista muodostetaan työnohjausryhmä, joka kokoontuu seitsemän kertaa opiskelun aikana. Tietoa muista työnohjaajista otetaan vastaan sähköpostiosoitteeseen salla.tikkanen@pelastusopisto.fi. 34–37). Anssi Aunola, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ilpo Lehtonen, Helsingin pelastuslaitos Petri Liukkonen, Satakunnan pelastuslaitos Jarmo Nissilä, Pelastuskoulu (Helsinki) Tuula Mattila, yksityinen yrittäjä (Oulu) Saku Sutelainen, Helsingin pelastuslaitos Salla Tikkanen, Pelastusopisto Ilpo Lehtonen. 4/2013 37. Työelämään siirryttäessä työnohjaus tai mikä muu tahansa keino, joka edistää esimerkiksi työyhteisön yhteistoimintaa, tuntuu luontevalta. Tutuksi jo ammatillisessa koulutuksessa Helsingin Pelastuskoululla työnohjaus on sisällytetty osaksi alipäällystöopintoja. Opintoihin sisältyvää työnohjausta ei toteuteta Pelastusopistolla, mutta opiskelijoille jaetaan tietoa työnohjauksesta. Organisaation kehittämiseen liittyvät yleiset ideat luonnollisesti tuodaan työyhteisön tietoisuuteen. – Työnohjausryhmässä on keskitytty ennen kaikkea asemapalveluksessa tapahtuvaan henkilöstön johtamiseen: esimiestyöhön liittyvään valtaan ja vastuuseen sekä tuttujen työvuorojen kohtaamiseen. Opas on selkeä perusteos, joka sisältää leirintäalueita koskevat keskeiset turvallisuusmääräykset ja ohjeet. Opas auttaa leirintäalueen pitäjää ajanmukaisten turvallisuustarpeiden toteuttamisessa ja päivittämisessä. 09 4761 1300 Leirintäalueen_turvallisuusopas_Pelastustieto.indd 1 5/8/2013 8:35:08 AM si määritellään tavoitteet, mihin työnohjauksella pyritään. Kyseiset määräykset ja ohjeet on koottu tähän oppaaseen helposti ymmärrettävässä muodossa
Pelastustieto oli seuraamassa koulutusta Porissa ja Vantaalla. Vuoromestari Mikko Saastamoinen on kokenut mestari tieliikennepelastamisessa. Samalla kun autojen matkustajien ja kuljettajan turvallisuus kasvaa, kasvavat myös pelastajien haasteet kolaritilanteiden sattuessa. Nyt hän jakaa tieto-taitoaan myös muille. Ei ole lainkaan tavatonta, että auttajat loukkaavat itsensä ja jopa menehtyvät turvalaitteiden lauettua pelastustilanteessa. Ensimmäiset koulutukset järjestettiin joulukuussa 2012 Tampereella ja Jyväskylässä. 38 4/2013. Koulutus on saatu mahdolliseksi Henry Fordin säätiön myöntämällä tuella. Uudet autot tuovat haasteita pelastajille NCT minimoi riskit Paloesimies Jaakko Väätäinen Länsi-Uudenmaan Pelastuslaitokselta avaa takaovea tehokkaalla tekniikalla. Pelastuslaitosten kiinnostuksen vuoksi on koulutusta myös järjestetty pelastuslaitoksen täydennyskoulutuksena henkilökunnalle. NCT-koulutus (New Car Technology) on tullut tutuksi Suomen Palopäällystöliiton järjestämällä kiertueella. Kouluttaja Mikko Saastamoinen seuraa taustalla. Koulutuksia oli kaiken kaikkiaan kymmenen tähän hankkeeseen liittyen, ja osallistujia oli 250 henkilöä. 38 4/2013 Teksti ja kuvat: Saku Rouvali U usien autojen ilmestyttyä katukuvaan ovat autoissa olevat turvalaitteet lisääntyneet reilusti. Porissa oli mukana VarsinaisSuomen, ja Satakunnan pelastuslaitoksen väkeä ja Vantaalla oli Keski-Uudenmaan, Länsi-Uudenmaan ja Helsingin pelastuslaitoksen henkilökuntaa sekä muutamia muita yhteistyötahoja. Koulutus kesti yhden kahdeksan tunnin työpäivän, jonka aikana opeteltiin liikennevälinepelastamisen taktiikkaa ja tekniikkaa, korirakenteita ja niiden leikkaamista, laukeamattomien turvavarusteiden varomista ja eliminointia sekä ja tietenkin työturvallisuutta
Suomen Palopäällystöliiton koulutuspäällikkö Pasi Uurasmaa kertoo, että kentältä on tullut todella paljon positiivista palautetta kiertueesta. Leikkauskohtien merkintä onkin tärkeimpiä asioita irrotustyönjohtajalta, siinä kun otetaan täysi vastuu turvalaitteiden riskien minimoimiseksi. CRS auttaa ja nopeuttaa pelastajan työtä huomattavasti. Pitkän työuran varrella on Pekalle tullut lukuisia tapauksia, jossa pitää autoa leikellä osiin. Palomestari Kokkonen aikookin jakaa oppimiaan asioitaan eteenpäin työmaalla. Uusin eväin eteenpäin Paloesimies Pekka Haapanen Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen Loimaan toimipaikasta on erittäin iloinen päästyään NCTkoulutukseen. Nopea ja tehokas avauskeino. – Työturvallisuus on asia johon kiinnitetään aina liian vähän huomiota, joten tätä asiaa voidaan aina parantaa. Alustavasti on suunniteltu kyseistä koulutusta järjestettäväksi vuoden 2014 aikana. Pyyntöjä on tullut myös samanlaisesta koulutuksesta, jossa paneudutaan hyb ridi-, kaasu-, ja sähköautojen tekniikkaan. Käytännön kokemusta Palomestari Esko Kokkonen Neste Oilin Porvoon jalostamolta oli erittäin tyytyväinen päivän opetuksiin. Näin kääntyy painavakin katto pois tieltä hydrauliikan avulla.. Asiantunteva kouluttaja ja CRS Kouluttajana kiertueella on toiminut vuoromestari Mikko Saastamoinen Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen Lappeenrannan paloasemalta. Pelkkä käsky leikkaukseen ei ole riittävä, sillä ihmiset ajattelevat asioi ta eri tavoilla ja leikkauskohta voi olla eri kohdassa kuin ajateltu paikka. Tässä tapauksessa tuo erikseen merkattu paikka tussilla tai rasvaliidulla onkin vallan mainio, Kokkonen kiteyttää. Saastamoisella on reilun kymmenen vuoden kokemus tieliikennepelastamisesta, joten mies tietää mistä puhuu. Ja kokemuksen kyllä huomaa – otteet ovat varmoja, samoin perustelut eri työtavoista ja -menetelmistä. Poikkeuksia löytyy turvalaitteiden siNeste Oilin palomestari Esko Kokkonen aikoo hyödyntää NCT-koulutuksen oppeja työssään, sekä jakaa tietoaan eteenpäin. Saastamoinen näyttää tabletiltaan hyödyllistä pelastajan apuvälinettä, CRS-ohjelmaa (Crash Recovery System). Paloesimies Pekka Haapanen näyttää mallisuorituksen katon leikkauksessa. CRS antaa näissä tapauksissa eri vaihtoehdot turvalaitteiden sijainnista. Kokkonen mainitsee myös kiinnostuksensa hybridi-, sähköja kaasuautoihin kohdistuvasta koulutuksesta. Koulutuksen myötä pystytään sisäistämään autojen turvavarusteiden olemassaolo, niiden eliminointi ja lisävahinkojen torjuminen. – Oli todella hienoa päästä tällaiseen uuteen koulutuksen, joka koskettaa kaikkia pelastusalan ihmisiä. 4/2013 39 joittelussa, sillä saman vuosimallin autossa turvalaitteet saattavat olla eri paikoissa mallimuutosten takia. Haapanen mainitseekin, että on todella mukava kun on asiantunteva opettaja ja aihepiiri, jonka avulla pystytään minimoimaan riskit työtapaturmien varalta. Näistä autoista kun ei ole vielä paljoakaan kokemuksia kolaritilanteissa. Auton konepeiton voi avata myös tällä tavalla. Tämän koulutuspäivän aikana nähtiin ajoneuvon katon kääntö hydrauliikkaa apuna käyttäen, ja se onkin hyvä juttu, sillä nykyautojen katot ovat painavia vahvistuksien ja lasikattojen vuoksi. Ohjelma kertoo hyvinkin yksityiskohtaisesti auton turvalaitteiden sijainnista ja laadusta, akun sijoituksesta ja autossa olevista kovista vahviketeräksistä. Syvennymme lisää erilaisten autojen pelastamistekniikoihin elokuun lehdessämme, jossa julkaistaan liikennepelastamisen teemasivut. Samoin verhoilujen avaamiseen pitää entistä enemmän kiinnittää huomiota, jotta nähdään turvavarusteiden sijainnit, Pekka Haapanen kertoo. Ohjelmaan pitää syöttää auton tarkat mallitiedot, jonka jälkeen ohjelma kertoo autosta. Nämä kun eroavat huomattavasti normaaleista autoista. Rekisteritunnuksella haku ei vielä toimi Suomessa, Euroopassa kylläkin
Jäseniäkin on ennätysmäärä, runsaat 3700. Onko se ministeriö, pelastuslaitosten johto vai kuntien hallinnoissa toimivat. ”M eidän pitää selkeästi määritellä perustehtävämme ja miten voimme työtämme innovoida. Pitäisikö sitä päivittää, hän kysyy. Pysytäänkö koulutuksen avulla mukana kehityksessä. Hän ei allekirjoita väitettä, että palomiesten edunvalvonta olisi hajaantunut. – Onko mittarina palokuolemat, toimintavalmiusaika, palotarkastukset tai yleensä ennaltaehkäisevä toiminta ja valistaminen. Tällaista ajattelutapaa tarvitaan laajasti kaikessa työssä. Itselleni tämä ainakin on epäselvää. – Millaista palvelua ihmiset haluavat ja ovatko he tyytyväisiä. Esimerkiksi sellainen ihminen, joka on joutunut onnettomuuteen. – Mitä palomieheltä odotetaan tulevaisuudessa. Kim Nikula huomauttaa, että edullisuus ei pitäisi olla lähtökohta kaikkeen toiminnan kehittämiseen, vaan se, miten kyetään laadukkaasti suoriutumaan tehtävistä. – Tässäkin yhteydessä meidän on pelkästään tarkasteltava sitä, mikä on ydintehtävämme. On tullut kemikaalintorjuntaa, ennaltaehkäisevää valistustoimintaa ja ensihoitoa. Kim Nikula ei ota kantaa sen lopputulokseen, koska edustamansa järjestö ei ollut siinä mukana. – Ei löydy toista ammattialaa, jossa olisi näin hyvin järjestäydytty. Nikulan mielestä koulutusta pitäisi tarkastella avoimesti. Riittääkö osaaminen vastaamaan työn haasteisiin. – Mutta erityisesti meidän pitäisi tarkastella koulutusjärjestelmäämme. Meidän pitäisi itse puuttua tähän ja rakentaa pelastustoimesta maailman paras viranomainen. Hän näkee parhaimpana mittarina saavuttaa tavoite Suomesta Euroopan turvallisimpana maana asiakastyytyväisyyden. Työn uudenlainen ajattelu lähtee Nikulan mielestä jokaisesta itsestään. Yhdeksän vuotta puheenjohtaja toiminut Kim Nikula on tyytyväinen, että järjestön taloudellinen ja toiminnallinen tilanne on kunnossa. Onko hän ollut tyytyväinen pelastuslaitokselta saamaansa palveluun. En ota kantaa siihen, olisiko valtio parempi pelastustoimen omistaja kuin kunnat. Toki haluaisimme kaikki alan työntekijät yhteiseen järjestöön. Sisäasiainministeriössä koulutusjärjestelmää pohdittiin vuosi sitten. Organisaatiotamme voisimme uudistaa siinä vaiheessa, kun pystymme kirkastamaan ydintehtävämme. Mittareita toiminnalle tarvitaan Hänen mielestä tärkeätä on myös pystyä mittaamaan toimintaamme ja siinä onnistumista. – Miksi teemme asiat 22:lla eri tavalla. Kuka meille asettaa nämä tavoitteet. Pitäisi enemmänkin kannustaa uuden kehittämiseen. Kim Nikula kummastelee myös sitä, että meillä ei oikeasti keskustella hallinnollisten alueiden merkityksestä. Olemme siinä liian varovaisia. Voisimmeko tuottaa palveluamme paremmin toisenlaisella koulutusjärjestelmällä. 20-vuotias Suomen Palomiesliitto (SPAL) juhlii tänä vuonna 20-vuotista olemassaoloaan. Tehtäväkuva on jo muuttunut vuosikymmenten aikana. 40 4/2013 Suomen Palomiesliiton (SPAL) puheenjohtaja Kim Nikula perää pelastustoimeen innovaatioajattelua. – Riittääkö esimerkiksi puolentoista vuoden pituinen koulutus tähän. 20-vuotiaan SPAL:n puheenjohtaja Kim Nikula toivoo uudenlaista ajattelua Rakennetaan itse maailman paras viranomainen Teksti ja kuva: Esa Aalto
Olemme sitä mieltä, että asiaan tulee kiinnittää huomiota jo koulutusvaiheessa. Hänen mielestään pitäisi myös paremmin pohtia, miksi pienille paikkakunnille on vaikea saada päätoimista väkeä. Mitkä syyt ovat johtaneet pienempiin vahvuuksiin. Ultra-bright LED flashlights, Halogen spotlights, high-tech industrial and emergency lights with LED as well as explosion-proof lamps. – Se vaatii rahaa, mutta niin vaatii ennenaikainen eläköityminenkin.. Miksi nyt kelpaavat pienemmät vahvuudet. Nikulan mukaan SPAL on pyrkinyt keskusteluyhteyteen myös kumppanuushankkeen kanssa, mutta se nähdään yksinomaan työnantajatoimintana. Pelastuslaitosten yhteistä työhyvinvointikyselyä hän pitää hyvänä. Pelastuslaitosten pitää huolehtia kilpailukyvystään työnantajana ja pitää huolta työntekijöistään. – VPK-toiminta on hyvä harrastus. – Monipuolisemman työnkuvan kautta siihen saataisiin varmasti apua. Vetovoimainen työnantaja saa työntekijöitä. Jos kutsu käy, olemme avoimia yhteistyölle. – Niin kiveen hakatut ovat raja-aitamme. – Sellaisen pelkääminen tuntuu oudolle, vai johtuuko tuloksien pelkääminen huonosta itsetunnosta. Ja silloinkin tuki siihen löytyy koulutusjärjestelmän kautta. Hänen mielestään on turha alkaa rakentaa kyselyn tuloksista pelastuslaitosten välistä ranking-listaa. – Esimerkiksi altistumisen huomioiminen palomiehen työssä on aivan lapsenkengissä. Siihen pitäisi kiinnittää huomio, sillä se on ainut järkevä tapa nähdä pelastustoimen tulevaisuus. – Toivottavasti henkilöstö suhtautuu siihen vakavasti ja osallistuu. Valtio toki voi olla yksi tapa, mutta voitaisiin hyvin myös perustaa kaksi valtakunnallista kuntien hoitamaa pelastuslaitosta; eteläinen ja pohjoinen, hän ehdottaa. Pelastuslaitosten kumppanuushanketta Nikula ei osaa arvioida, koska ammattijärjestöä ei siihen ole haluttu ottaa mitenkään mukaan. Työturvallisuudesta pitää hänen mielestään kantaa huolta yhä enemmän. – Onko sellainen toiminta riittävän tehokasta, tarpeellinen varmaankin laitosten vertaistukena. – Samasta asiasta on puhuttu jo pitkään. Se ei ole ammattipalomiehelle mikään uhka. Ovatko onnettomuudet nyt paremmin hallittavia vai onko niitä aiempaa vähemmän. 4/2013 41 AccuLux Witte + Sutor GmbH Steinberger Str. Tilasto kertovat aivan toista. Kim Nikulan mielestä kannattaisi vakavasti pohtia pelastuslaitosten hallinnollisten alueiden uudistamista. Urapolkuasian Kim Nikula toivoo viimein etenevän kaikissa pelastuslaitoksissa. Paikkakunnan paloaseman vastaava voisi Nikulan mielestä olla oman alueensa turvallisuusasiantuntija, joka miettisi alueen kokonaisturvallisuutta. Kyselyn tuloksista pitää ottaa myös vaarin ja viedä tarvittavat asiat käytäntöön. Vain sillä tavalla voi vaikuttaa. Nyt on maksimiksi tullut 1+3. – Aikoinaan tavoitteena oli sammutusyksikössä vahvuus 1+5. Silloin olisi paremmat edellytykset hoitaa perustehtäviämme. Myös VPK:t palomiesliitto näkee puheenjohtajansa mukaan tarpeellisena ja yhteistyölle ollaan avoimia. Piti olla turvapari savusukellustehtävissä. 6 • D-71540 Murrhardt • Phone: +49 (0)7192/9292-0 Fax: +49 (0)7192/9292-50 • info@acculux.de • www.acculux.de High-quality accumulator and battery torches for all fields of application. – Hallintoon tarvitaan virtaviivaisuutta. Vaikka käsiä ei eläkeiän alentamisen suhteen olekaan nostettu ylös, pitää työurat nähdä tärkeänä toimenpiteenä, jolla palomies pääsee kunniakkaasti eläkkeelle, kun se aika koittaa. Made in Germany We provide light! HL 25 EX EX SLE 16 LED HL 10 EX Four LED EX – Jos hallinto alkaa kasvaa yhtä suureksi kuin operatiivinen vahvuus, ei toiminta enää ole tehokasta. Kumppanuushankkeessakin kannattaisi ammattiyhdistysjärjestö nähdä toiminnan sitouttamiskeinona. Palomiesliitto on tuonut asiaa esille järjestelmällisesti. Mutta pelastustoimen viranomaistehtävää ei voi eikä pidä ulkoistaa kansalaisten hyväntahtoisuuden varaan. On turha kuormittaa väkeä kyselyillä, jos ne eivät johda mihinkään, eikä niiden tuloksia huomioida toiminnan kehittämisessä
– Vahva palopäällikkö, ja todella VPKmyönteinen henkilö on Markku ollut. 42 4/2013 Sodankylän palopäällikkö Markku Lehtinen on onnellisessa asemassa. Rajaniemi kertookin Markun olleen luja ja luotettava johtaja, jonka puoleen on voinut kääntyä tiukimmissakin tilanteissa. Seuraava muutos vakanssinumeroon tuli pelastuslaitosten yksikkötunnusten vaihtumisen vuoksi ja Markku totteli vakanssinumeroa P070 1.5.2013 asti, jolloin siirtyi eläkkeelle. Pikku-Markku oli erittäin innokas palokuntalainen pienestä pitäen, ja vielä 55 vuotta myöhemminkin on innostus ja motivaatio palokuntaa kohtaan säilynyt. Palotarkastajana Markku oli reilut kaksitoista vuotta, jonka jälkeen hänet valittiin 1.5.1994 Sodankylän kunnan palopäälliköksi ja sai vakanssinumerokseen P1. Pidetty johtaja Sodankylän VPK:n puheenjohtaja Ismo Rajaniemi on tutustunut Markku Lehtiseen liityttyään palokunnan nuoriso-osastoon vuonna 1980. – Erimielisyyksiä on välillä ollut, mutta sovussa ne on kaikki asiat saatu ratkottua, Rajaniemi kertoo. K irkassilmäinen yhdeksänvuotias Markku Lehtinen tunsi itsensä erittäin ylpeäksi 1.7.1958 kun hänet nimitettiin Sodankylän Vapaaehtoisen Palokunnan palokuntapojaksi. Hän pääsi ansaitulle eläkkeelle terveenä. Sodankylän VPK:n palokunnanpäällikkö Eino Kumpula yhtyy Rajaniemen kertomukseen, ja on samoilla linjoilla. Tosin Markun oma VPK-tausta on varmasti vaikuttanut asiaan, Kumpula lisää. Markku Lehtinen valittiin kunnan palotarkastajaksi ja sai vakanssinumeron P2. Pitkänlinjan palokuntalainen, VPK:n yksikönjohtaja Vilho Varonen on ollut Markun Pyssykylän palopäällikkö poistuu paikalta Teksti: Saku Rouvali Kuvat: Saku Rouvali, Matti Lehtinen, Sodankylän palolaitoksen arkisto Palopäällikkö poseeraa muistokypärässään.. Varsinainen palkkatyö Sodankylän kunnan palolaitoksella alkoi 1.2.1982
Pihtiputaan kunnan EVP palopäällikkö Kauko Hakkarainen ojentaa lahjan Markku Lehtiselle, vieressä odottaa onnitteluvuoroaan Sodankylän EVP palomies, Erkki Niemelä.. – Lehtinen on aina huomioinut VPK:n kannan ostettaessa paloautoja, tai suunniteltaessa uutta paloasemaa. Vuonna 1989 vastavalmistuneen vanhustentalon katto oli alkanut keväällä vuotaa lumien sulamisen takia. Varonen oli astumassa eteenpäin, ja viimehetkellä Lehtinen tarttui Varosta niskasta kiinni, ja sanoi. Onneksi säästyttiin henkilövahingoilta eikä Markulle käynyt mitenkään. – Tosin pelästyihän Markku vahvasti, niin kuin muutkin palokuntalaiset, Rajaniemi kertoo. Kumpula tästä yllytettynä teki työtä käskettyä, ja kiersi avannon reunaa myöten sen taakse. Joku tokaisi Kumpulalle, että kierrä tuonne avannon taakse, ja kurkota niin yletyt ottamaan kannun. Konjakista sai ryypyt kun kävi avannossa uimassa. Toiminut aktiivisesti myös Palontorjuntaja Pelastustieto-lehtien alueasiamiehenä. Päällikkö houkutteli VPK-laisen heikoille jäille VPK:n palopäällikkö Eino Kumpula kertoo myös hauskan tarinan. Kurkottaessaan kannua kohti petti jää Kumpulan jalkojen alla, ja Kumpula pulahti hyiseen veteen. Kaivaukset aloitettiin ja löytyihän se Markku viimein lumikasan alta. Kylmää vettä inhoava Kumpula sanoi, ettei ole niin konjakin ystävä, vaan jättää sen väliin. Pohjoisen toimialueen vastaava palopäällikkö 1.12.2011–1.5.2013 Lapin pelastuslaitos. Paloesimiestutkinto 1983. Eläkkeellä 1.5.2013 alkaen, jatkaa yksikönjohtajana Sodankylän VPK:ssa. – Älä poika sinne mee! Oli onni onnettomuudessa sillä Varonen oli astumassa suoraa päätä reikään josta olisi pudonnut ensimmäiseen kerrokseen, Varonen tuumaa asiasta. Maalaiskuntien palopäällystökurssi 1976. Huumorimiehenä tunnettu Markku oli laittanut muoviseen mehukannuun konjakkia, ja laittoi kannun avantoon jäähtymään. Kannua piti isokokoinen koho pinnalla. VPK-myönteinen palopäällikkö olisi tervetullut varmasti myös muihinkin palokuntiin, Varonen kiteyttää. Pelastava enkeli VPK:n yksikönjohtaja Vilho Varonen kertoo myös erään ikimuistoisen tarinan. Varonen kehuu eläkkeelle jäävää palopäällikköä erittäin reiluksi, mutta vaativaksi henkilöksi. Vuonna 1986 Raudanjoen kauppa paloi ja Varonen Toiminta palokunnassa: Palotarkastajaksi Sodankylässä 1.2.1982 Palopäälliköksi Sodankylässä 1.5.1994 Palopäällikkö 1.1.2004 Lapin pelastuslaitos. Tämä oli varsin koominen näky. Työsuojelupäällikkö 2001. Päällikkö-Lumiukko Ismo Rajaniemi kertookin yhdestä ikimuistoisesta keikasta paikalliseen vanhustentaloon. Kaverin päästessä talon harjalle lähti koko lappeen mitalta lumet liikkeelle vauhdilla, ja poloinen Markku jäi kaiken sen valtavan lumimäärän alle. Lehtinen kiipesi talon räystäälle ja alkoi lappeen alapäästä lohkoa ja lapioida märkää ja painavaa lunta pois. Sisällä tulipaloa sammuttaessa Varonen ja Lehtinen menivät toiseen kerrokseen ja sammuttivat paloa siellä. Lunta oli joka puolella, jopa silmälasien ja silmien välissä. Samoin Varonen kertoo, että isoihin saappaisiin tuleva palopäällikkö joutuu astumaan. Mukana myös laajalti alan järjestötoiminnassa. Väestönsuojelupäällikkö 1989. Johtamistaidon erikoisammattitutkinto 2007. – Nyt oli sitten hyvä omatunto maistaa konjakkia, ja kuulemma ei jäänyt viimeiseksi avantouinniksi sille iltaa, Kumpula naurahtaa. oli suorittamassa sisällä sammutushyökkäystä yhdessä Lehtisen kanssa. Aluepalopäällikkö 1.1.2004–31.11.2011 Lapin pelastuslaitos. Vuonna 1994 kun Markku valittiin palopäälliköksi kuntaan, Lehtinen järjesti virkaan valituksi tultuaan VPK-laisille saunaillan Sodankylän kunnan omistamalla Kommattilammen rantasaunalla, Kommatinmajalla. Koulutus: Sopimuspalokuntien päällystökurssi 1975. Palokunta sai tehtäväkseen lähteä pudottamaan lumet katolta, ja olihan sitä lunta kertynyt liki kahdeksankymmentä senttiä. Katolta alettiin pudottaa lunta molemmin puolin ja talon takapuolelta katolle kiipesi eräs palokuntalainen köyden kanssa aikomuksenaan lohkoa ja lapioida lunta pois. Sodankylän VPK:n puheenjohtaja Ismo Rajaniemi onnittelemassa Markku Lehtistä, vierellään Sodankylän kunnanjohtaja Viljo Pesonen. Palokuntalaisille tuli kova hätä, sillä Markku hautautui täysin lumen alle, edes karvalakkia ei näkynyt! Turvanaru, joka oli Markussa kiinni, oli hyvä johtolanka, ja sitä seurattaessa oli helppo suunnistaa kohti Markkua. 4/2013 43 kanssa pitkänlinjan ystävä
– Esimerkiksi porraskäytävään jätetyt lastenvaunut voivat joutua ilkivallan kohteeksi. Palomies Jarkko Kangas vei taloon linnoittautuneen kissan turvaan harjoituksen tieltä. Palaessaan niistä syntyy paljon myrkyllisiä kaasuja, harjoituksen johtaja, palomestari Ismo Vihro muistutti. – Kesä nyt on tulossa. Harjoituksessa testattiin myös paloasemalle koekäyttöön saatua uutta savuverhoa, jolla estettiin savun pääsy palavasta huoneistosta porraskäytävään. Kyllä noin kesyn kissan joku ottaa hoitaakseen, pelastusoperaatiota sivusta seuranneet tuumasivat. EteläSavon pelastuslaitoksen miehistö päivitti osaamistaan 1970-luvulla rakennetussa vuokratalossa Savonlinnassa. Palopesäkkeet havainnollistettiin polttamalla metallitynnyreissä koivuviilua. Ilmeisesti entisen asukkaan kissa oli linnoittautunut kolmannen kerroksen asuinhuoneistoon ja parkui siellä surkeasti. Harjoituksen pääpaino oli porrashuoneen palon sammutus ja sen tuuletus sekä huoneistoon murtautuminen ja siellä syttyneen huoneistopalon sammutus. H eti alkuun Mikkelistä Savonlinnaan tullut työvuoro joutui tositoimiin: eläimen pelastustehtävään. Harjoituskohteena olleessa talossa oli kolme asuinkerrosta ja talouskerros. Teksti ja kuvat: Launo Päivätie. Harjoituskohteena kerrospurkutalo Harjoituspaikalla palomiehet joutuivat heti eläimen pelastustehtävään. 1970-luvulla valmistuneeseen taloon oli rakennettu jälkikäteen hissi, mutta se oli jo purettu. 44 4/2013 Purkutuomion saaneet vanhat kerrostalot sopivat erinomaisesti pelastuslaitosten harjoituskohteiksi. Itse rakennusta ei sytytetty tuleen. Harjoitushuoneistoista oli poistettu muovimatot ja ikkunat oli korvattu vanereilla. Palomies Jarkko Kangas otti kissan tukevaan otteeseensa ja kantoi sen turvallisesti pois harjoituksen alta. Harjoitus vietiin läpi Puhdas paloasema -teeman merkeissä, miten välttää ja vähentää miehistön altistumista palokohteen epäpuhtauksilta
Ympäristön asukkaille jaettiin tiedotteet tulevasta harjoituksesta. – Pelisäännöistä ja aikatauluista pitää kuitenkin sopia. PaloTeuvo Hytönen on Mikkelin paloasemaryhmän nestori. Pelisäännöistä sovittiin Vihron mukaan harjoituksen pelisäännöistä sovittiin etukäteen hyvin tarkasti pelastuslaitoksen, talon omistajayhtiön, rakennusja ympäristöviranomaisten sekä purkufirman edustajien kanssa. Savonlinnassa pari viikkoa jatkuneet harjoitukset sujuivat ongelmitta. Myöskään työnjohtaja Harri Hassisella Pohjolan Purkutyöstä ei ole mitään sitä vastaan, että palokunnat käyttävät purkutaloja harjoituksiinsa. – Meille on erittäin tärkeää päästä harjoittelemaan purkutaloihin. Pientaloja kyllä on tarjolla, mutta kerrostalot ovat meillä päin vielä harvinaisia. Paloesimies Tomi Merivirta varustautui suojakäsineisiin. Yksikin valitus voi kaataa harjoituksen, joka kuitenkin on pelastuslaitokselle äärimmäisen tärkeä. Päinvastoin. Ja ainakin tämän kokemuksen perusteella luovutamme ne palokuntien käyttöön jatkossakin, Matikainen lupaa. 4/2013 45. Ja se on meille hankalaa purkaa ja kallista hävittää. Vihron mielestä harjoittelu aidossa kohteessa on kuitenkin paljon tehokkaampaa kuin millään harjoitusradalla. Harjoituksista ei ole meille haittaa, kun rakennuksia ei polteta. Niistä kannattaa pitää kiinni. Jos niin tehdään, materiaaleja ei saada kierrätykseen, vaan kaikki menevät sekajätteeksi. – Meillä ei ole mitään sitä vastaan, kun pelisäännöistä sovitaan. Palopäällystöliiton Facebook-sivuilta monipuoliset työkalut verkostoitumiseen Tutustu ja tykkää: facebook.com/palopaallystoliitto Ota kantaa Hae ideoita Hae tietoa Visioi Opi uutta Verkostoidu – Näin haluttiin välttää rakennuksessa sellaisia tuhoja, jotka olisivat vaikeuttaneet purkajien työtä ja materiaalien kierrätystä, Vihro selvitti. miesten ammattitaidon ylläpito koituu ajan oloon kaikkien asukkaiden turvallisuuden hyväksi. – Uskon, että jollain aikataululla niitä tulee meille lisää. Tihutyön tekijöitä ei saatu kiinni. Harjoitus vietiin läpi puhdas paloasema -teeman merkeissä. Ellei sellaisena pidetä sitä, että nuoriso oli käynyt yönseutuna polttamassa rakennuksessa olleita palokunnan letkuja. Etelä-Savon pelastuslaitoksella on harjoitusrata Joroisissa, jossa olevassa palokontissa voi harjoitella muun muassa savusukellusta. Asukkaiden hyväksi Savonlinnan Vuokratalot Oy:n toimitusjohtaja Jarno Matikainen suhtautuu myönteisesti purkutalojen harjoituskäyttöön. Parin harjoitusviikon aikana paloautot tulivat tutuiksi Kaartilantien kulkijoille Savonlinnassa. Mikkelissä pelastuslaitos voi harjoitella vanhassa Tuukkalan sairaalassa, mutta kuumaharjoittelua rakennuksessa ei voi tehdä. Nyt palokuntien harjoituskohteena ollut kerrostalo on ensimmäinen Savonlinnan Vuokratalojen purkutalo. 57-vuotias palomies jättäisi kenttätyön mielellään jo nuoremmille. – Yhteistyö ja avoin tiedottaminen on tärkeää ristiriitojen välttämiseksi
– Palomiehen eläkeikä ei voi olla 63–68 vuotta. Ei niihin töihin riitä nuoria. – Miltei kaikki muut poliitikot, joiden kanssa olen puhunut, ovat luvanneet tehdä asialle voitavansa. Lujan puheissa vilahtavat raskaat erityisammattiryhmät, kuten palomiehet ja poliisi, mutta entä naisvaltaiset alat, kuten esimerkiksi hoitoala. V uosi 1989 nosti Kimmon edunvalvonta-asioiden listalla kärkeen yhden asian, palomiesten väärän eläkeikäpäätöksen. Vahvuudet heikkenevät. Vuoden 1989 tapahtumat olivat Lujan mielestä suurin kusetus mitä työntekijäpuolelle tässä maassa on tehty. Ainoana poliitikkona on minulle sanonut, että ihminen vaihtaa työuransa aikana ammattia keskimäärin seitsemän kertaa ja kun palomiehet eivät enää kykene töihinsä pitää vaihtaa ammattia. Esko Ahoa lukuun ottamatta. Homma ei pyöri silloin enää näin. Ja sitten alettiinkin nostaa yksilöllisen varhaiseläkkeen ikärajaa ja nyt se on jo 62 vuotta, hän päivittelee. Kimmo Lujan mielestä kansalaiset, mutta etenkään päätöksentekijät eivät ymmärrä, että palomiehiä on vähemmän kuin ennen. Lupasivat sen nytkin hoitaa, kun hallitusvaltaan taas pääsivät, mutta kovin äkkiä kaikki unohtuu. – Vuonna 2015 joka kolmas brankkari on 50 vuotta täyttänyt. – Sitten voidaan asiasta puhua, kun lentäjät laitetaan matkalaukkuselvitykseen ja balettitanssijat Oopperan narikkaan, hän viittaa näiden ammattien alempiin eläkeikiin. Poliitikotkin. Niin sanovat kaikki. – Kuntien ”eläkemafia” KEVA lupasi kaikille 55 vuoden yksilöllisen varhaiseläkkeen, jos ammattiliitot hyväksyvät ammatillisten eläkeikien poistamisen. Ennaltaehkäisevää työtä Kimmo Luja kehuu hyväksi ja turvallisuuskouluttajat tekevät hyvää ja tärkeätä työtä. Päätöksentekijät saavatkin kautta linjan kyytiä pitkän linjan ay-palomieheltä, mutta SDP:n jäsenkirjaa vuodesta 1969 lähtien taskussaan kantanut Luja äityy kehumaan perussuomalaisten kansanedustajaa, joka ehdotti työryhmää pohtimaan palomiesten, poliisien ja puolustusvoimain henkilöstön eläkeikäasiaa. Kimmo Lujalta ei riitä ymmärrystä myöskään muihin töihin, joita palotaistelijoille voidaan osoittaa, jos työkyky ei fyysisesti vaativiin töihin enää riitä. Ongelmat olisivat pienempiä, jos palomies saisi jäädä kunniallisesti eläkkeelle 55 vuoden iässä. – Läpihän se sitten meni, vaikka me kaikki, joilla oli ammatillinen eläkeikä, äänestettiin vastaan. Kimmo on myös stadilainen sekä demari. Hän istui silloin KTV:n liittovaltuustossa ja silloisen KTV:n puheenjohtaja Jouni Riskilän ohjeistuksen mukaan asiasta ei pitänyt äänestää, mutta niin kuitenkin kokousedustajien vaatimuksesta tehtiin, koska 55 vuoden YVE:stä piti olla hyötyä 70 prosentille kuntaduunareita, joilla ei ollut ammatillista alempaa eläkeikää. Kimmo Luja on pesunkestävä stadin brankkari, tai oli, sillä hän jäi eläkkeelle melkein päivälleen 36 vuoden työrupeaman jälkeen helmikuun alussa. Ja opettajat tekevät rankkaa duunia. Voi toki löytyä duunia esimerkiksi turvallisuuskouluttajana, mutta kuka tekee raskaimmat työt. Onko joku kuullut jonkun demarin puhuvan asiasta jotain, vaikka nyt hallituksessa olemme ja vuodesta 1994 meillä on asiasta pilvin pimein toteuttamattomia puoluekokouspäätöksiä ja puoluejohdon lupauksia. Eikä niitä ministeriön mokkatakkipelastajien mielestä enää tarvitakaan, koska niitä on tarvittu niin harvoin. Tätä vääryyttä Kimmo Luja ei voi koskaan hyväksyäja hänen mielestään asialle on vieläkin tehtävä jotain. – Mutta operatiivisen miehistön iskukyky on säilytettävä. Vaikka pidät kunnostasi huolta, terveys iän myötä kuitenkin rapistuu. – Sielläkin tehdään fyysisesti rankkaa työtä. Ja ajanut intohimoisesti palomiesten ammatillista edunvalvontaa, ensin KTV:ssä (Kunnallisten Työntekijäin ja Viranhaltijain liitto) ja myöhemmin JHL:ssa ( Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto). Silloin luovuttiin ammatillisesta eläkeiästä ja palomiesten eläkeikä nousee pikkuhiljaa. Ei ole enää turvapareja. Sen myötä ala ikääntyy huolestuttavasti. Ennen viime eduskuntavaaleja Jutta Urpilainen lupasi, että jos SDP on hallituksessa, se tulee ajamaan puoluekokouspäätöksemme mukaista eläkeikää palomiehille. Mitä ovat muut työt. – Se oli fiksu kannanotto, mutta eipä saanut vastakaikua. PuoPalomieheksi kusetettu Teksti ja kuva: Esa Aalto 46 4/2013. Suomi voi ILO:n suosituksista valita ne jotka Suomelle sopivat. – Mikä kaupungin virasto ottaa palotaistelijaraakin luudan varteen. Ja kuvitteleeko joku, että valistajien tilalle palkataan nuoria
Siinä se syy, miksi nimitys otettiin käyttöön Englannissa jo 60-luvulla ja ILO:ssa 90-luvulla, vaikka virallinen selitys on tasa-arvo, koska naiset tulivat jo silloin 60-luvulla siellä palotoimeen. – Mekin yritimme kerran järjestää mielenosoituksen Kirkkokadulla yhdessä PTL:n Aulis Huikon kanssa. Sanoivat vielä, että eläkeikä on alhainen ja duunikaverit hyvät. Kunnat joutuvat paljolti tanssimaan sen pillin mukaan, mitä valtionhallinnossa päätetään. Saattelin oikein hissiin ja painoin nappulan kolmanteen. Vastasin, etten kumpaakaan, niin sitten kysyivät, että saanko soittaa. Kuntien päättäjiä Luja arvostelee hampaattomiksi. Englannista sain erityisesti oppia edunvalvontaan. Miksi se ärsyttää. – Perustetaan palomiesten yhteinen liitto, joka liittyy liitännäisjärjestönä JHL:n, kuten esimerkiksi vanginvartijat tai tullimiehet. Ranskassa mellakoivat, kun palotaistelijoiden eläkeikää yritettiin nostaa parilla vuodella. Palomies on aina palomies Tässä jutussa mainitaan nyt ainoan kerran se sana, joka eniten ärsyttää Kimmo Lujaa. Näinhän se yleensä sivistysvaltioissa menee. Hän arvostelee työperäisten sairauksien luokittelussa sitä, että palomiehillä ei syöpäsairauksia hyväksytä työperäisiksi sairauksiksi samaan tapaan kuin esimerkiksi nuohoojilla. Miksi tarvitaan kaiken maailman siipiveikkoja eläkeyhtiöissä, Luja lataa. – Itsekin koin sen ajan raskaana. Tarvitsemme palomiestaustaisen toimitsijan ajamaan asiaamme. Kimmo Luja ehti olla laajasti mukana myös kansainvälisessä palomiesten edunvalvontatoiminnassa. Kimmo Luja kertoo tarinan mummosta, joka eksyi Kallion paloaseman pihalle kyselemään pelastusarmeijaa. – Vastasin, että en sitäkään, mutta helvetin kova työmies olen. – Kahvipöydissä ja facebookissa urputetaan, mutta siihen se sitten jääkin. – Väittivät palvelussuhteen ehtojen ja palkankin olevan hyvän hyvä palkka. – Kaikissa muissa maailman maissa palotaistelijoilla on perinteinen ammattinimike, olipa se sitten pumppaaja, pumppusotilas, palovartija, palokonstaapeli. Pussihousut siinä kyseli aidan takaa, että pelaanko futista tai korista. – Tulin Tarmon salilta nyrkkeilyharjoituksista ja kävelin Kallion aseman ohi. Pelastaja. Ja kun ei ollut kunnon ammattia, se kiinnosti. – Tarmon salilta lähti silloin moni palomieheksi, ja kaikki lähtijät kehuivat brankkarin hommaa. Sisäministeriössä oli neuvottelu käynnissä ja Auliksen piti mennä sisälle kertomaan kannastamme. Se on duunareiden keskusjärjestö. sakin eli kunnissa olisi ehkä ollut enemmänkin kritisoitavaa. – Edunvalvontakin perustuu mielikuviin, ja palotaistelija antaa ammatistamme kovemman kuvan. – Mutta ministeriö on ylin toimintaa ohjaava elin. 4/2013 47 lassa esimerkiksi opettajatkin, kuten palotaistelijat ja poliisit pääsevät eläkkeelle 25 vuoden työuran jälkeen. En siis kivittänyt ministeriön ikkunoita enkä kaatanut sisäministerin virka-autoa. Mutta se (jota ei toista kertaa mainita) voi olla vaikka naapurin Erkki pelastaessaan pesästä pudonneen linnunpoikasen, mutta se ei tee Erkistä palotoimen ammattilaista. Yksi sellainenkin siellä kuulemma tarvittiin. – Se jätti katkerat arvet ja vieläkään joillain työpaikoilla kaverit eivät tervehdi toisiaan. Miksi vanhoja, hyviä, perinteisiä ammattinimikkeitä pitää muuttaa. Vielä 1960-luvulla kansantuotteesta riitti julkisiinkin palveluihin. Minä jäin yksin kadulle mieltä osoittamaan ja kaksi poliisia vahti minua. Kimmo Luja kritisoi myös eläkejärjestelmää, jota ei ole tehty maksajien vuoksi, vaan eläkemafian, joka ”praijaa” eläkevaroja veroparatiiseihin. Toukokuussa täyteen tulee 60 vuoden ikä. Kiltti palomies Maailmalla palomiehetkin osoittavat mieltä asioidensa puolesta. Suomi on vauraampi kuin koskaan Luja ei tajua myöskään, että kaikesta sanotaan, ettei ole varaa mihinkään. – Minut kusetettiin palomieheksi, hän hymyilee. Valtion pitäisi kerätä eläkkeet ja maksaa ne. – Ohjasin mummelin kolmanteen kerrokseen. Ja SAK on meidän ammattikunnalle tärkeä keskusjärjestö. Kimmo Luja on kirjoituksissa ja puheissa arvostellut voimakkaasti sisäministeriön pelastusosastoa, mutta myöntää, että omistajisYlipalomies Kimmo Luja jäi eläkkeelle helmikuussa Helsingin kaupungin pelastuslaitokselta puolitoistakuukautta vaille 36 vuoden työrupeaman jälkeen. Hänen ansioiksi olisi hyvin riittänyt suomalaisen palomiesten ammattikoulutuksen aloittaminen ja järkevien ja toimivien yksikkötunnusten käyttöönotto Ne olivat niitä päinvastoin kuin nämä nykyiset auton kylkiin liimatut puhelinnumerot. Luokittelu perustuu savualtistukseen, jota tämän perusteella ei palomiehillä katsota olevan.. Ihmiset niitä käyttävät kuitenkin. – Olisi aika uusiutua. Eivätkä joko halua kuulla tai eivät ymmärrä esimerkiksi palohenkilöstön edustajia. Surullisenkuuluisat 1990-luvun palomieslakot olivat hänen mielestään paha juttu palokunnissa. Kyse on arvostuksesta. Sitä puolta yritin saada lisää omiin opintopäiviimme, jotka olivat liian teknispainotteisia. – Kunnioitettu palopäällikköni Rainer Alho tämän kohnoilun aloitti haluamalla muuttaa virkanimikettään. – Aate kasvoi entisestään maailmalla. Broidistakin tuli palomies. Hän työskenteli Espoossa. – Tosin jätkät eivät myöhemmin tienneet, kuka kusetti ja ketä, Kimmo Luja nauraa myöhempiä työuran vaiheita muistellessa. Kimmo Luja on palomiestyön lisäksi ollut myös aktiivinen kynämies. Olisin halunnut silloin lähteä muihin töihin, mutta tällä koulupohjalla ei muuta duunia herunut. – Suomi on rikkaampi kuin koskaan. Kimmo Luja lähettää terveisiä 20-vuotiaalle Suomen Palomiesliitolle (SPAL). Monta asiaa tuli mukana, kuten debriefingit pohjoismaista ja savukonttiharjoitukset Ruotsista. Toivosen Markku minua kehotti hakemaan duuniin. – Ne ovat täysin laitosten vietävissä. Sai tutustua muihin alan ihmisiin, joilla on samanlainen ajatusmaailma. Suomalainen palomieskin on liian kiltti, kun on kyse omien asioiden hoitamisesta. Sen tehtävä on valmistaa hyvät ja toimivat työturvallisuusmääräykset ja ohjeistukset lainsäädännön lisäksi
”Meillä oli hyvä porukka kurssilla ja saimme aikaan hyviä keskusteluita. 10 kurssilaista tuli Lapin, 1 Oulu-Koillismaan ja 2 Jokilaaksojen pelastuslaitoksen alueilta sekä 1 Lentosotakoululta Kauhavalta ja 1 Agnico Eagle Finlandin tehdaspalokunnasta Kittilästä. Teksti ja kuvat: Patrik Willberg Kurssilaiset yhteiskuvassa. Kurssiin kuului myös ennakkotehtäviä ja kurssin kokonaispituus oli 104 tuntia, joka oikeutti neljään opintopisteeseen. Seuraava alueellinen sopimuspalokuntien päällikkökurssi järjestetään syksyllä 2013 Lahdessa. Aikio kertoi, että Utsjoella on erityisolosuhteet. Kurssinjohtajana toimi vanhempi opettaja Matti Hurula. 48 4/2013. Johtamisharjoitukset saivat kurssilaisilta kiitosta. Jaakko Gerdt Rovaniemen VPK:sta toimii VPK:n varapäällikkönä ja oli tyytyväinen kurssiin. Palokunnan päällikön tehtäviä jo ennen kurssia hoitanut Aikio kertoi, että oli aiemminkin miettinyt kurssille hakua, mutta nyt toteutettu alueellinen kurssi oli hyvä paikka osallistua. Kurssille osallistui yhteensä 15 palokuntalaista. Vasemmalta ylhäältä: Jari Vähäkainu (Pelastusopisto), Jarmo Heikka (Karungin VPK), Tero Sipilä (Alavieskan VPK), Jaakko Gerdt (Rovaniemen VPK), Petri Yli-Mannila (Kauhavan Lentosotakoulu). lähdön palokunnassa, jossa 1. lähdön palokuntana 5 minuutin lähtövalmiudella ja Olkkonen oli tyytyväinen kurssin antiin. Kurssille kannatti lähteä mukaan.”, kertoi Gerdt. Mika Aikio Utsjoen VPK:sta oli kurssin pohjoisin osallistuja. Kurssilaisista suurin osa osallistuu pelastustoimintaan 1. Lisäksi Kuopion viikolla käytiin tutustumassa Karjalan lennostoon. Lisäksi yhteistyötä tehdään paljon Rajavartiolaitoksen ja norjalaisten palokuntien kanssa. Kurssilta tuli paljon uutta asiaa, jota voi hyödyntää oman palokunnan toiminnassa. Kilometrejä kertyi kurssin aikana noin 5000. Haapajärven VPK:n Jukka Olkkonen kiitteli, että alueellinen kurssi saatiin järjestettyä. Kurssi sisälsi useita harjoituksia tilannepaikan johtamisesta pienoismalleilla ja tietokoneohjelmalla. Keskeltä vasemmalta: Kari Talvensaari (Posion VPK), Mauri Poikkijärvi (AEF Kittilä), Ossi Kumpula (Sodankylän VPK), Mikko Mella (Muonion VPK), Patrik Willberg (Oulun VPK), Hannu Leppäjärvi (Enontekiön VPK). Syksyllä 2013 järjestetään myös ruotsinkielinen sopimuspalokuntien päällikkökurssi. Utsjoen VPK:n Mika Aikio pelastusjoukkueen johtajana Pelastusopiston harjoitusalueella. Kurssi sisälsi muun muassa tilannepaikan johtamista, lainsäädäntöä, henkilöstöjohtamista ja turvallisuusviestintää. Etäisyydet ovat pitkiä ja pelastustoiminnan johPohjoiseen uusia sopimuspalokuntien päälliköitä taja päivystää Ivalossa noin 160 kilometrin päässä Utsjoen keskustasta. Harjoituksissa harjoiteltiin sekä pelastusryhmän että -joukkueen johtamista. lähdön palokunnan tehtävät hoitaa ammattipalokunta. P elastusopisto järjesti yhteistyössä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Oulun alueyksikön kanssa alueellisen sopimuspalokuntien päällikkökurssin helmija maaliskuussa. Kurssi järjestettiin ensimmäistä kertaa näin pohjoisessa. Haapajärvellä VPK toimii 1. Harjoitukset päättyivät harjoituspäivään Pelastusopiston harjoitusalueella. lähdön palokuntana ja muutama kurssilaisista on mukana 2. Kurssi valitse keskuudestaan esimerkilliseksi sopimuspalokunnan päälliköksi Utsjoen VPK:n Mika Aikion, jolle Suomen Sopimuspalokuntien Liiton hallituksen jäsen Mauno Peltokoski luovutti liiton myöntämän kurssistipendin. Pelastusopisto järjestää kurssin silloin yhdessä Hämeen pelastusliiton kanssa. Eturivi vasemmalta: Jukka Olkkonen (Haapajärven VPK), Markku Taavo (Kemijärven VPK), Mika Aikio (Utsjoen VPK), Matti Hurula (Pelastusopisto), Marko Mattila (Sodankylän VPK), Kimmo Heikka (Tornion VPK). Kurssi antoi pätevyyden toimia sopimuspalokunnan päällikkönä. Kurssi kesti kaksi viikonloppua Oulussa ja yhden viikon Kuopiossa Pelastusopistolla
Jos seuraukset olisivat olleet kohtalokkaat, Keskustelua Vapaakilpailun satoa mitä Itä-Uudenmaan johtavat paloviranomaiset olisivat sanoneet vapaakilpailusta: ”Vapaakilpailu on osoittautunut hyväksi järjestelmäksi, vainaja ei ole tullut valittamaan nuohouksesta”. – Tietenkään emme vielä tiedä, millainen on messujen hinnoittelu, joten se tulee ratkaisemaan, kuinka laajasti olemme mukana. – Ulko-osasto on esimerkiksi nostolavakaluston kannalta hyvä ja tärkeä paikka, mutta voi toki tällaista kalustoa sisätiloissakin esitellä. Talon asukkaalle on muodostunut mitä ilmeisimmin häkä myrkytyksen vaara. Kari Niukkala, nuohoojamestari, Sipoo Sammutin Oy suhtautuu Juhani Härkösen mukaan neutraalisti messupaikkakuntakeskusteluun, mutta yritys on entisellä panostuksella lähdössä uuteen Turvallisuus-messukaupunkiin Jyväskylään syyskuussa 2014. – Haluamme Tampereen messujen tapaan saada kalustomme esille ulko-osastolla. Ulko-osasto on tärkeä. Nuohoojan olisi pitänyt käynnillään huomata pesän olemassaolo. Juhani Härkönen Turvallisuus-messuilla Tampereella vuonna 2010. 4/2013 49 Kuvan kohteessa nuohooja oli käynyt 3–4 kuukautta aikaisemmin. Meille kaluston siirtomatka on nyt lyhyempi, Säynätsalossa asemapaikkaansa pitävän yrityksen edustaja kertoo. Jopa neljän vuoden välein voisi olla parempi, koska alalla emme saa kuitenkaan niin tiuhaan tahtiin uutuuksia esille, Juhani Härkönen sanoo. Tampere on ollut hyvä messupaikka, mutta nyt kokeillaan jotakin uutta ja se on Jyväskylässä. Sama nuohooja on käynyt kohteessa myös edellisellä kerralla. – Marraskuu ei ulko-osastoesiintymisen takia ole paras mahdollinen ajankohta, Härkönen sanoo. Nuohooja oli talvella todennut kattilan nokiluukun vuotavan, kun talonväki oli tiedustellut mistä kattilasta tuleva katku johtuu. Se oli niin sanottu ylivuotinen koska se ei ollut ”asuttu”. Pesä on ollut hormissa ilmeisesti muutaman vuoden, koska tukos on aiheuttanut talven aikana hormivaurioita. Onni onnettomuudessa, että kattilahuone on hyvin ”ilmastoitu” vaikka se on keittiön välittömässä läheisyydessä, muutoin seuraukset olisivat voineet olla kohtalokkaat. Messupaikkakunnalla ei hänen mielestään ole suurtakaan merkitystä. Käytännöllisempää se on ulkona ja ulko-osasto on myös kustannuksiltaan edullisempi. Keskuslämmityskattilan hormissa oli noin 2.–2,5 metrin syvyydessä naakan pesä. – Sen sijaa kannattaisi harkita, onko järkevää järjestää näitä messuja joka toinen vuosi
Tykkään keskustella ja väitellä ihmisten kanssa sekä ottaa kantaa asioihin. Palomiehestä lakimieheksi Innovatiiviseksi ja visionääriksi kehuttu Vänskä onkin viettänyt suuren osan ajastaan joko opiskellen tai työyhteisöä kehittäen. Vänskä ei tyytynyt tähänkään, vaan suoritti vielä päällystökurssin toimien sen jälkeen palomestarina ja hallintotoimiston päällikkönä. Urakeskeinen neljän lapsen isä Kiireisestä työstään huolimatta Vänskällä on ollut aikaa myös perheelle. Tyttärien mielestä olen edelleen liian työsidonnainen ja seurustelen enemmän ystävieni kuin heidän kanssaan. Se on maailmanparantamista minun tapaani. Vantaan pelastuslaitokselle Vänskä siirtyi vuonna 2002, ensin palopäälliköksi ja seuraavana vuonna Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtajaksi. Vänskää voi luonnehtia paljasjalkaiseksi helsinkiläiseksi. – Olen luonteeltani maailmanparantaja. Arki-illat täyttyvätkin poikien kuskaamisesta uimaharrastuksen pariin. Vaikka työkeskeisyys on vienyt aimo annoksen Vänskän ajasta, hän arvostaa kovasti perheen kanssa puuhailua. Johtamistaitoja analysoivissa testeissä kuuntelutaitojen kehittämisen tarve nousee toistuvasti esille. Sosiaalisena ihmisenä Vänskä haluaa tavata myös ystäviänsä säännöllisesti. Tekstit: Salla Tikkanen 50 4/2013. Empaattisuuteen kuuluvaa hyvän kuuntelijan taitoa hän kuitenkin haluaisi itsessään kehittää. Rooli neljän lapsen isänä on tuonut hektiseen elämään rauhoittumisenkin hetkiä. – Lapset toivovat minun olevan enemmän heidän kanssaan. Ihmisen tärkein tehtävä on tehdä hyvää ja pitää heikoimmista huolta. Helsingin vähälumisuuden takia urheiluharrastusten listaan ei voi lisätä hiihtoa, sillä sitä taitoa Vänskä ei ole oppinut. Onhan hän syntynyt ja asunut siellä koko ikänsä. Kotipihasta löytyy sen sijaan neljä kilpapyörää, joilla kelpaa työmatkat polkea. Vänskä eteni Helsingin pelastuslaitoksessa lopulta 2000-luvun taitteessa hallinto-osaston päälliköksi. Minä toteutan tätä maailmanparantamista palokunnan kautta nyt pelastusjohtajan roolissa. Ajoittain vieraillaan myös kesämökillä. Vänskä myötäilee väitettä siitä, että on luonteeltaan empaattinen. Työni vuoksi joudun olemaan paljon matkoilla ja teen usein töitä myös iltaisin. Onnettomuus keskeytti maratonit Vänskä putosi tikkailta pari vuotta sitten, mikä hidasti energisen miehen elämää. Malttamattomana puhun herkästi toisen puheen päälle. Vänskä kuvailee, että häntä eivät autot tai moottorit kiinnosta ”pätkääkään”. En edes katso televisiota, joten yhteiset löhöilyhetket eivät kuulu perheemme elämäntyyliin. Heinäkuussa 2003 Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtajana aloittanut Vänskä on ehtinyt uransa aikana toimia monenlaisissa työrooleissa palokunnassa. Palokunta on ollut urakeskeisen ja toimeliaan pelastusjohtajan ainoa työpaikka ja siirtyminen palomiehestä esimiestehtäviin on ollut rakettimaisen nopeaa. Itseään eiluontoihmisenä pitävälle ihmiselle luonnistuu vaimon apuna oleminen omakotitalon kotipuutarhan laitossa. Lastensa kanssa touhuileva Vänskä on saanut jälkikasvultaan myös kriittistä palautetta. 50 4/2013 Saanko esitellä – Pekka Vänskä K ilpapyöräilyn Suomen mestari ja intohimoinen kestävyysurheilija Pekka Vänskä on työskennellyt pelastusalalla 36 vuotta. Sen jälkeen urakehitys on ollut erittäin nopeaa. Hoitamalla tämän roolini hyvin varmistan, että palokunta pystyy auttamaan onnettomuuksien ja tapaturmien vuoksi hädänalaisia ja avuntarpeessa olevia ihmisiä. Murtuneen lonkkamaljan takia maratoneja ei menneiden vuosien tapaan vielä juosta, mutta pyöräily, uinti ja lyhyempien matkojen juokseminen onnistuvat luontevasti. Vaikka työuralla eteneminen antaa vaikutelman henkilöstä, jolle oman itsensä kehittäminen on ykkösasia, tämä ei pidä Vänskän kohdalla paikkansa. Olen kuitenkin helposti lähestyttävä ja ulospäin suuntautunut ihminen – se sama palomies kuin urani alkuaikoina. – Olen nopeatempoinen ja innostun herkästi. Vain seitsemän kuukautta valmistumisensa jälkeen tämä ”palomies-lakimies” siirtyi Helsingin pelastuslaitoksen henkilöstöjaoksen päälliköksi. Pojat ovat isänsä lailla saaneet tuntumaa kilpaurheilusta, ja pojat ovat menestyneet isän mukaan varsin kohtuullisesti. Kolmikymppiset tyttäret asuvat omilla tahoillaan, mutta 15ja 16-vuotiaat pojat ovat vielä ilahduttamassa isän arkea. Hän ehti toimia palomiehenä ja sairaankuljettajana kahdeksan vuotta, kunnes valmistui lakimieheksi vuonna 1985
Oman lukunsa Lokan kokemuksiin ovat tuoneet projektisuunnittelijan tehtävät pelastuslaitosten alueellistamisessa ennen pelastusjohtajaksi siirtymistä. – Haasteellista on ajoittainen riittämättömyyden tunne. – Vietän suurimman osan ajastani lasteni harrastuksissa ja koen, että ne ovat arvokkaita ja ainutlaatuisia hetkiä. Lokan perheessä ei ole kotieläimiä allergian vuoksi. – Puulavedelle ollaan parhaillaan laatimassa isoa osakaskuntaa, ja olen siinä toiminnassa mukana. Pelastusjohtajana ihminen Saanko esitellä – Seppo Lokka 4/2013 51. Elämä mikkeliläisen sukutilan poikana opetti hyödyllisiä käden taitoja, jotka olivat kullanarvoisia palolaitokselle vuonna 1989 ensimmäistä kertaa kesätöihin päässeelle nuorukaiselle. Se on lisännyt myös entistä enemmän arvostusta perhettäni kohtaan ja halua löytää elämän onni yksinkertaista asioista, Lokka painottaa. Suurin jaksamisen tuki tulee kuitenkin perheen kanssa vietetystä vapaa-ajasta ja läheisistä ihmissuhteista. – Perinteiset koti, kirkko ja isänmaa sopivat ajatusmaailmaani. – Vapaa-aikani kuluu käytännössä kaukalotai sählykentän laidalla, Lokka naurahtaa. Kotitalon peltojen takana sijainnut Otavan VPK vaikutti Lokan uravalintaan ratkaisevasti. Kaksi vuotta sitten saatu punkin purema diagnosoitiin vasta vähän aikaa sitten. Velipoika on jäänyt vaalimaan tilan perinteitä. Ylpeä sukujuuristaan – Vietin lapsuuteni 1500-luvulta saakka sukuni omistuksessa olleella maatilalla. Siksi arvoista puhuminen oli hänelle mieluisaa. Eläimistä puhuttaessa Lokka nostaa esille kokemuksensa hankalasta punkin puremasta, joka oli viedä häneltä terveyden. Arvokasta tukea esimiehen työhön Lokka on saanut muilta pelastusjohtajilta, joita hän tapailee aika ajoin. Nyt Lokka asuu perheensä kanssa Oulankijärven rannalla Otavassa. Mökkeily ei kuulu Lokan elämään, sillä kaikki mökkielämään kuuluva löytyy oman kodin ympäriltä. Silloin tällöin piipahdetaan jomman kumman puolison vanhempien mökillä. Perhe ja hyvin eletty elämä ovat tärkeimpiä asioita maailmassa. Energinen pelastusjohtaja suuntaa itsensä mielellään myös hiihtoladulle, juoksemaan tai pyöräilemään. Työroolissaan Lokka pyrkii olemaan oikeudenmukainen ja tasapuolinen. Vapaa-aika lasten harrastuksille Pelastusjohtajan rooli vaihtuu iltaisin jääkiekon tai salibändyn joukkueiden johtajaksi omien lastensa harrastuksissa. Esimiehen työ on toisinaan ongelmakeskeistä ja johtajalta odotetaan ratkaisua kiperimpiinkin kysymyksiin. Lokka korostaa, että pelastajan työnkuva on monipuolistunut ja kaikilta vaaditaan erityisosaamista. Pelastusjohtajana Lokka on toiminut kymmenen vuotta. – Borrelioosi on lisännyt arvostustani terveyteen. Eläimistä pidetään kovasti, mutta sitoutuminen karvaisiin kavereihin ei tässä elämänvaiheessa kuulu suunnitelmiin. 4/2013 51 M aatalon poika, Etelä-Savon pelastusjohtaja Seppo Lokka, osaa korjata koneet ja laitteet tai rakentaa vaikka taloja. Perhearvot tärkeitä Lokka oli juuri ennen haastattelua lukemassa kirjaa arvoista ja hyveistä. Hän on tyytyväinen henkilöstönsä osaamiseen. Pitkän työuransa aikana hän on nähnyt, miten pelastusala on muuttunut muun yhteiskunnan mukana. Pelastusjohtajana Lokka tuntee olevansa palveluammatissa, jossa hän haluaa tarjota mahdollisimman hyvää palvelua työtovereilleen ja asiakkailleen. Isän esimerkkiä seuraten tämä käsistään kätevä ja uuttera pikkupoika suuntasi kulkunsa kerta toisensa jälkeen vapaapalokunnan talleille ”aina kun palopilli soi.” Lokan työura on sittemmin edennyt pelastusjohtajaksi saakka. Hyötyliikuntaa tulee myös polttopuiden tekemisestä, marjojen keräämisestä ja puutarhanhoidosta. Vuosi sitten Lokalla alkoivat epämääräiset niveltulehdukset sekä polven ja nilkan turvotukset. Vaimon lisäksi perheeseen kuuluvat 15ja 16-vuotiaat pojat. Lokan yhtenä harrastuksena on kalastus, joka ei rajoitu pelkästään kalastamiseen vaan toimintaan osakaskunnassa, entisessä kalastuskunnassa. Maatilalla opin tekemään monenlaisia töitä ihan pienestä pitäen
Riskienarvioinnin pohjana käytettiin Metson avainhenkilöiden asiantuntemusta omista vastuualueistaan. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että FireFitohjelma on pääosin täyttänyt sille asetetut tavoitteet. Varsinaisessa riskienarvioinnissa käytettiin potentiaalisten ongelmien analyysimenetelmää. Tässä toiminnallisessa opinnäytetyössä arvioitiin Metson Rautpohjan tehdasalueella tapahtuvan virheellisen pelastustoiminnan aiheuttamia riskejä pelastustoimintaan osallistuvalle henkilöstölle sekä taloudellisten tappioiden aiheuttajana. Tekijä: Jani Nevalainen Työn nimi: Päivystävän palomestarin operatiivisen johtamisosaamisen kehittäminen. Voimassa olevan pelastusja työturvallisuuslainsäädännön mukaan pelastustoimintaan osallistuvan henkilön tulee olla tehtävään pätevä ja henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan soveltuva. Kvantitatiivinen tutkimus toteutettiin Webropol-alustan avulla. Teknisistä ratkaisuista laaditaan ehdotus Metson käytettäväksi. Riskianalyysin perusteella määriteltiin seitsemän merkittävintä riskiä, arvioitiin mahdolliset vaaran aiheuttajat sekä selvitettiin toimenpiteet riskien pienentämiseksi. Tulosten perusteella tullaan laatimaan ohjeistus sekä järjestämään koulutusta yhteistyössä Metson sekä KeskiSuomen pelastuslaitoksen kesken. Tiedot löytyvät myös Pelastusopiston kotisivuilta: www.pelastusopisto.fi Tekijä: Jari Korpela Työn nimi: Riskianalyysi pelastustoiminnan näkökulmasta Metson rautpohjan tehtaille. Kyselyyn vastasi 82 vastaajaa, joista suurin osa oli pelastajia. Tutkimuksessa selvitettiin päivystävän palomestarin tehtävän osaamisvaatimuksia, minkä perusteella luotiin päivystävän palomestarin tavoiteprofiili. Pelastushenkilöstö kohtaa työssään useita erilaisia fyysisiä haasteita. Riskienarvioinnilla selvitettiin ne osa-alueet, jotka muodostavat suurimmat vaarat sekä arvioitiin riskien vaikutukset henkilöturvallisuuteen sekä taloudellisiin vahinkoihin. Kysely lähetettiin Keskija Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksille sekä Tampereen aluepelastuslaitokselle. Testi hakee vielä lopullista muotoaan, mutta testi on jo nyt hyvin ammattimainen tapa testata fyysistä toimintakykyä. Suurimmiksi kehityskohteiksi vastaajat kokivat mahdollisuuden määrittää todellinen maksimisyke, testin kuormittavuuden nostaminen varsinaisia pelastustehtäviä vastaavan kuormituksen tasolle sekä testin suorittamisen motivaation kohottamisen. Nämä laitokset valikoituivat tutkimuskohteiksi, koska niillä on pitkäaikaisin kokemuksesta FireFit-ohjelman käyttämisestä. Henkilön tulee ylläpitää tehtäviensä edellyttämiä perustaitoja ja kuntoa. 52 4/2013 Pelastustieto julkaisee lyhyitä esittelyjä Savonia ammattikorkeakoulun palopäällystön koulutusohjelmassa valmistuneista opinnäytetöistä. Tutkimuksessa saatuja tuloksia voidaan käyttää FireFit-ohjelman jatkokehitykseen. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuoda esille tekijöitä, joiden avulla pelastuslaitokset kykenevät kehittämään ja ylläpitämään operatiivista pelastustoimintaa johtavien palomestareiden johtamisosaamista. Tekijä: Samuli Kräkin Työn nimi: Henkilöstön kokemukset FireFit-ohjelmasta. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, kuinka FireFit-ohjelma on täyttänyt sille asetetut tavoitteet ja mitä kehityskohteita ohjelmassa testattavien mielestä on. Toimenpiteet riskien pienentämiseksi jaettiin karkeasti kahteen eri osa-alueeseen, teknisiin ratkaisuihin sekä ohjeistuksiin. Työssä käytettiin aineistonkeruumenetelminä tiedonhakua kirjallisuudesta sekä Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella toteutettua kvalitatiivista Webropol-kyselyä. Tämän opinnäytetyön aiheena oli kerätä henkilöstön kokemuksia heille tarkoitetusta fyysisen toimintakyvyn testausohjelmasta, FireFitistä. Jotta henkilöt selviytyisivät turvallisesti työtehtävistään, on fyysiselle toimintakyvylle määritetty tiettyjä raja-arvoja. Nyky-yhteiskunnassa tapahtuva toimintaympäristön muutos ja monimutkaistuminen asettaa haasteita päivystävän palomestarin tehtävässä toimivien henkilöiden osaamiselle. Hyvää testeissä oli oman kunnon kehityksen seuranta, ennen testiä annettu ohjeistus sekä hyvin koulutetut testaajat. KyseOpinnäytetöitä opistosta 52 4/2013. Kysely sisälsi sekä monivalintaettä avokysymyksiä
Vaikuttavuutta ei tarkastella kansalaisten toiminnallisten ja tiedollisten mahdollisuuksien parantumisena. Tämän vuoksi on pohdittava tarkemmin, minkälaista turvallisuusviestintää pelastuslaitokset tarjoavat omalla alueellaan. Tutkimuksessa tuloksia vertailtiin niin luokka-asteiden välillä kuin ennen tapahtumaa ja tapahtuman jälkeen tehdyillä kyselyillä. Lisäksi luotiin päivystäville palomestareille operatiivisen johtamisosaamisen osaamisprofiilityökalu, jonka avulla kyetään seuraamaan osaamisen kehittymistä. Pelastustoimintaa käsittelevässä osuudessa tunnistettiin pelastustoimintaan liittyvät tärkeimmät ydinja tukiprosessit. Opinnäytetyön perusteella voidaan todeta, että messutyylisesti suurena yleisötapahtumana järjestetyllä turvallisuusviestinnällä ei ole vaikuttavuutta oppilaiden tiedollisen ja taidollisen potentiaalin tai asenteiden muuttumiseen. Työn tuloksena tunnistettiin pelastustoimintaan kolme pääprosessia sekä viisi tukiprosessia. Pelastustoiminnan ydinja tukiprosesseista tehtiin prosessikartta, joka kuvaa toimintaa yleisellä tasolla. Opinnäytetyön tuloksena huomattiin, että johtamisosaamisen kehittämiselle on pelastustoimessa selkeä tarve. Toimintamallikuvausten yhteydessä prosesseista esiteltiin: asiakkaita, tavoitteita, prosessin toimintaa osaprosesseina, syötteitä, tuotteita, resursseja sekä prosessien käynnistämistä. Menestyminen päivystävän palomestarin tehtävässä vaatii jatkuvaa osaamisen suunnitelmallista kehittämistä. Pelastustoimen ennalta ehkäisevän työn tavoitteena on valtakunnallisesti vähentää tulipalojen määrää ja niistä aiheutuvia kustannuksia sekä palokuolemia. Työ pyrki myös tarjoamaan erilaisia keinoja turvallisuusviestinnän tavoitteiden luomiseen ja täten vaikuttavuuden parantamiseen. Kyselyllä selvitettiin päivystävän palomestarin osaamisvaatimuksia Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella. Työssä esitettiin päivystävien palomestareiden johtamisosaamisen kehittämisen prosessi sekä malli, kuinka osaamiskartoitus voidaan toteuttaa. Prosesseihin liittyvinä lähteinä toimivat prosessiteoriaa käsittelevät julkaisut sekä eri toimintoihin liittyvät prosessitutkimukset. Tämän työn tarkoituksena oli selvittää, onko pelastuslaitoksen suorittamalla turvallisuusviestintyöllä vaikuttavuutta. Tavoitteet tulisi jakaa pienempiin helpommin saavutettaviin osiin, jolloin vaikuttavuuden mittaaminen olisi helpompaa ja realistisempia tuloksia saadaan myös lyhyen ajan kuluessa. Tekijä: Kimmo Oinonen Työn nimi: Pelastustoiminnan ydinja tukiprosessit. Osaamiseen perustuva valintajärjestelmä on parantanut pelastustoiminnan johtamisen laatua. Lisäksi kyselyllä selvitettiin kokemuksia Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella käytössä olevasta osaamiseen perustuvasta valintajärjestelmästä. Yläkoululla järjestettiin yhdessä muiden viranomaisten kanssa turvallisuustapahtuma, jonka vaikuttavuutta tutkittiin. Opinnäytetyö perustui kvantitatiiviseen tutkimukseen, joka suoritettiin vuoden 2012 aikana yläkoululla Etelä-Pohjanmaalla. Tutkimusmenetelmänä tässä työssä sovellettiin sisällönanalyysin periaatteita. Työn tuloksena voitiin myös todeta, että pelastustoiminta koostuu selkeistä toiminnallisista kokonaisuuksista, joita on mahdollista havainnollistaa prosessikuvauksen keinoin. Työn teoriaosuus muodostui prosesseihin liittyvien peruskäsitteiden määrittelystä sekä prosessien tunnistamiseen sekä kuvaamiseen liittyvien asioiden esittelystä. Tämän opinnäytetyön aiheena oli tutkia pelastustoimintaa prosessinäkökulmasta. Lisäksi johtaminen tunnistettiin ja kuvattiin erillisenä prosessina. Pelastustoimintaa käsiteltiin sitomatta sitä mihinkään organisaatiotasoon. Työn tuloksia on mahdollista käyttää prosessiteorian perusteiden sekä pelastustoiminnan opiskelussa. Kysely oli jaettu asenteita ja käsityksiä sekä tietoja ja taitoja mittaaviin osioihin. 4/2013 53. 4/2013 53 lyyn vastasi henkilöitä kaikilta operatiivisilta tasoilta. Lisäksi ydinja tukiprosesseista sekä johtamisen prosessista tuotettiin toimintamallikuvaukset. Näillä perusteilla analysoitiin pelastustoimintaa, josta prosessit tunnistettiin ja kuvattiin. Työn aineiston muodostivat kirjalliset lähteet. Sisällönanalyysiin liittyvät perusteet saatiin prosessiteorian kautta. Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella käytössä olevaa päivystävien palomestareiden osaamiseen perustuvaa valintajärjestelmää tulee käyttää jatkossakin sekä suositella muille pelastuslaitoksille. Työn tavoitteena oli tunnistaa elastustoimintaan liittyvät tärkeimmät prosessit. Prosessikuvausten avulla pelastustoiminnan eri osia on mahdollista havainnollistaa vaiheittain etenevinä toiminnallisina kokonaisuuksina. Käytettävän kuvausmenetelmän tulee olla yhtenäinen. Tällä hetkellä turvallisuusviestintätyön vaikuttavuuden arviointi perustuu määrällisiin tavoitteisiin, joita voidaan tarkastella pelkästään pelastuslaitosten järjestämien tapahtumien osallistujamäärien perusteella. Tekijä: Noora Viinamäki Työn nimi: Turvallisuusviestinnän vaikuttavuuden arviointi. Turvallisuusviestintää suunniteltaessa tulisi tavoitteiden asettelua parantaa. Turvallisuusviestintätyön vaikuttavuuden tarkastelulle ei tällä hetkellä ole olemassa selvää mallia tai mittaria. Pelastustoimintaan liittyviä asioita tutkittiin kirjallisuuden sekä opinnäytetöiden kautta
Opinnäytetyön toinen osa koostui kaivoksien turvallisuushenkilöstölle lähetetystä turvallisuuskyselystä, jonka tarkoituksena oli saada selville kaivoksien tämänhetkinen turvallisuustaso sekä havaita mahdolliset kehityskohteet. Sen käytettävyys on mahdollista jokaiselle internetin käyttäjälle, jolla on tunnukset sisäiseen verkkoon. Harjoitus on tarkoitus uusia, kun puutteet on korjattu. Näin pystyttiin todentamaan sisäisen pelastussuunnitelman toimiminen käytännössä sekä niiden paloteknisten laitteiden toiminta, joiden tarkastus ja huolto yleensä laiminlyödään tai käyttäjät eivät edes tunne niiden toimintaperiaatteita ja -tarkoitusta. Harjoituksen tarkoituksena oli testata kaikkia paloteknisiä laitteita sekä HSY:n ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen valmiuksia toimia kohteessa. Itse edustin johtavan palotarkastajan kanssa Länsi-Uudenmaan pelastuslaitosta prosessissa. Työn tuloksena laadittiin pelastuslaitokselle perehdyttämiskansio ja siihen lisänä tarkistuslista. Tällöin myös perehdytys on laadultaan ollut vaihtelevaa. Ilmakaariseinä on tunneliaukon peittävä seinä, jonka on tarkoitus tiivistyä kalliota vasten niin hyvin, että savukaasujen leviäminen muihin tiloihin saadaan pysäytettyä. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää kaivoksien tämänhetkinen turvallisuustaso sekä kehittää maanalaisten tilojen poistumisturvallisuutta. Kyselyllä haluttiin myös herätellä kaivoksien turvallisuushenkilöstöä puuttumaan mahdollisiin epäkohtiin sekä pyrittiin keräämään ideoita, millaisilla uusilla laitteilla turvallisuustasoa pystyttäisiin nostamaan entisestään. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia Ämmässuon kaatopaikka-alueen paloturvallisuutta ja sille asetettuja vaatimuksia. 54 4/2013 54 4/2013 Tekijä: Tuomas Korhonen Työn nimi: Poistumisturvallisuuden kehittäminen maanalaisista tiloista. Tekijä: Mats Paloranta Työn nimi: Perehdytyskansio Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitokselle. Tasapuolisuuden vuoksi perehdytyksen laadun tulisi olla samanlaista kaikille perehdytettäville. Ilmakaariseinä on kehitetty yhteistyössä kuopiolaisen Peltaco Oy:n kanssa, joka valmistaa ja myy paloturvallisuustuotteita. Perehdyttämällä uudet työntekijät hyvin saadaan aikaan parempia työntekijöitä. Sisäisen pelastussuunnitelman tekemiseen HSY oli palkannut konsulttitoimisto TC1:n. Tämä on johtunut yleensä henkilöiden vaihtumisesta perehdyttäjänä. Aikaisemmissa pelastussuunnitelmissa ei ole huomioitu ollenkaan alueen muuttuneita riskitekijöitä ja kaasuvoimalaitosta. Perehdyttäminen on ollut vaihtelevaa pelastuslaitoksen vuorojen ja asemien välillä. Lisäksi tavoitteena oli kuvata, miten pelastuslaitoksen tarkastuspuolen tulisi käyttää operatiivista puolta hyväksi kohteen palotarkastuksilla ja luodessaan ulkoisia pelastussuunnitelmia. 54 4/2013. Tekijä: Kalle Ristola Työn nimi: Turvallisuusstrategian kokonaisuuden hallinta – case Ämmässuo. Harjoitus toteutettiin niin, että kaikkia paloteknisiä laitteita testattiin harjoituksen aikana. Työn toisessa vaiheessa Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos järjesti kohteessa suuren harjoituksen yhteistyössä kohteen edustajien kanssa. Opinnäytetyö koostui kahdesta eri osasta. Hyvä perehdytys tulisi nähdä suurena investointina henkilöstöön, joka on pelastuslaitoksen suurin omaisuus. Tarkoituksena oli selvittää miehistön kokemuksia perehdytyksestä pelastuslaitoksella. Keskeiseksi asiaksi nousi yhteistyön merkitys kohteen asiantuntijoiden ja pelastuslaitoksen välillä. Turvallisuuskysely lähetettiin kaivoksien turvallisuusyhdyshenkilöille ja heitä pyydettiin vastaamaan esitetyihin kysymyksiin mahdollisimman rehellisesti. Hyvällä perehdytyksellä on myös työilmapiiriä kohottava vaikutus. Tarve uudistetulle pelastussuunnitelmalle tuli Helsingin seudun ympäristöpalveluilta, joka huomasi alueen turvallisuusstrategian olevan puutteellinen. Työn ensimmäisessä vaiheessa seurattiin alueen sisäisen pelastussuunnitelman prosessia. Tämän opinnäytetyön aiheena oli tutkia perehdyttämistä Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksella miehistötasolla. Ensimmäinen osa on kaivoksille kehitettävä ilmakaariseinä, jonka tavoitteena on poistumisturvallisuuden parantaminen estämällä savukaasujen kulkeutuminen poistumisreiteille. Tavoitteena oli myös antaa aikaa kaivoksen pelastusryhmälle pelastaa mahdolliset uhrit kaivoksesta. Sähköistä materiaalia voidaan myös myöhemmin helposti pelastuslaitoksella päivittää. Perehdytyskansion avulla pelastuslaitos saa tulevaisuudessa työntekijöitä, jolla on hyvät valmiudet aloittaa työn tekeminen yhteistyössä muiden työtovereiden kanssa. Tällöin työturvallisuus korostuu ja henkilöstö kykenee nopeammin siirtymään itsenäiseen työskentelyyn. Tarkoitus oli myös selvittää haastattelemalla, mihin perehdytyksen osa-alueeseen tarvittaisiin lisää voimavaroja. Kansio ja tarkistuslista laadittiin sähköisinä materiaaleina, jotka voitiin lisätä pelastuslaitoksen sisäiseen intra-verkkoon. Strategia ei ottanut huomioon alueelle tulleita uusia toimintoja missä nähtiin alueen suurin turvallisuusriski. Harjoituksesta saatujen kokemuksien ja havaittujen puutteiden perusteella jatkettiin sisäisen ja ulkoisen pelastussuunnitelman kehittämistä. Ämmässuon alueella toimii pohjoismaiden suurin kaasuvoimalaitos, joka käyttää jätteistä syntyvää metaania sähköntuotantoon. Turvallisuuskyselyn tulokset ovat osana tätä opinnäytetyötä ja alkuperäiset vastaukset ovat opinnäytetyön liitteenä
Näiden toimien asettaminen maksulliseksi oli varmasti pelastustoimen päivitystä nykypäivään ja suurin osa pelastuslaitoksista hyödyntää jo näitä mahdollisuuksia täysin, joskin perusteita niin sanottujen erhemaksujen suhteen koeponnistetaan useammassa hallinto-oikeuteen menneessä tapauksessa. Yksi pelastustoimen kannalta keskeisin rahoituskanava on ollut Palosuojelurahasto, jonka tarkoituksena on avustuksillaan mahdollistaa pelastustoiminnan ja palonehkäisyn kehittäminen sekä alan strategisten tavoitteiden saavuttaminen. Uusien strategisten linjausten myötä on syytä pitää mielessä, että pelastustoimella on kaksi suurta tehtävää; onnettomuuksien ehkäisy ja pelastustoiminta. Tällä hetkellä erilaisia turvallisuusviestintäkampanjoita on mieletön määrä ja tekijöitä paljon, suurimpina hyötyjinä näistä kampanjoista ovat ainakin niiden taustalla olevat mainostoimistot. Uusi pelastuslaki antoi pelastuslaitoksille mahdollisuuden tehdä esimerkiksi palotarkastustoiminnasta maksullista ja langettaa erheellisistä paloilmoitinhälytyksistä erillinen maksu. Myös tutkimusja kehitystoimintaan satsaaminen jatkossa on Palosuojelurahastolta viisas päätös, mutta yhtä lailla se kaipaa tiukempaa ohjausta niin, että tunnistetaan, millaisia tutkimustarpeita alalla on ja että meillä on pätevät tutkijat ja kehittäjät viemässä asioita eteenpäin. Ehkä hiljalleen pitää näin kansalaisenakin alkaa tottua ajatukseen, että pelastustoimi maksaa minulle enemmän kuin sen 70 euroa vuodessa?. 4/2013 55 Mirafoni Kirjoittaja Mira Leinonen työskentelee projektipäällikkönä ja toimii Anjalan VPK:ssa. Jos tutkimusja kehitystoiminta keskitetään Pelastusopistolle, on oppilaitokselle myös taattava resurssit tehtävän hoitamiseen. Mikä on esimerkiksi näiden kampanjoiden vaikuttavuus. Lähitulevaisuus tuo entistä enemmän haasteita pelastuslaitoksille, kun niukkuutta pitää jakaa henkilöstön, kaluston ja muun infran suhteen. Jo nyt osassa valtakuntaamme ajetaan hälytystehtäviin 20–30 vuotta vanhalla kalustolla. Kalustoa kuitenkin tarvitsee uusia jo pelkästään työturvallisuuden takia ja kaluston kierrättämisestä on pelastuslaitoksissa pitkän linjan suunnitelmat, joissa ei varmasti ole osattu aavistaa, että erilaiset avustuskanavat tulevat ehtymään ja näin ollen kalustoa on varaa ostaa vähemmän kuin aiemmin. Nämä edellä mainitut tulonlähteet varmasti paikkaavat joiltakin osin pelastuslaitoksien taloutta, mutta minään kasvavana rahasampona niitä ei voi ajatella, etenkin kun erhemaksujen säätämisellä tähdätään nimenomaisesti erheellisten paloilmoitinhälytysten häviämiseen. Erilaisia rahoituskanavia ja tulonlähteitä on löydettävä lisää ja kenties tähdättävä katse myös EU-rahoituksen suuntaan. Näin ollen siis painopisteitä voidaan muuttaa, mutta yhden kortin varaan ei asioita kannata avustuksien myöntämisessä laskea. Valtion ja kuntien talouden alavireisyydestä on kärsitty jo pitkään. Mitään suurta kristallipalloa ei varmasti tarvitse omistaa ennustaakseen, ettei valtionapuja tuskin enää jatkossakaan myönnetä. Lisäksi pelastuslaitoksissa on kirkastettava ajatus siitä, miksi Palosuojelurahasto on olemassa ja mitä tarkoituksia varten sieltä on haettavissa avustuksia. Painopisteiden suunnan vaihtamisen tausta-ajatus on hyvä ja jalo, mutta koko alan rahoituskehystä pohtiessani tajusin, etten tippaakaan kadehdi pelastuslaitosten johtoa heidän joutuessaan pähkäilemään, että millä rahalla tai rahoitusmallilla sitä rakennetaan paloasemia entisten sijaan, mistä revitään rahat alle happanevien paloautojen tilalle tai millä maksetaan työntekijöiden palkat, uusien henkilöiden palkkaamisesta puhumattakaan, kun entisistä rahoituskanavista avustusten saaminen on entistä epävarmempaa. Jos onnettomuuksien ehkäisyssä epäonnistutaan, niin pelastustoiminnalla on varmistettava, että meille jää edelleen elämään tyytyväinen asiakas – pelastettu ihmishenki ja se palvelujen maksaja. Lähtökohtana ei saa olla, että säntäillään erinäisten aiheiden perässä, mikä on pinnalla milloinkin tai mitä olisi kiva tutkia tai että jollekin henkilölle on löydettävä jotain kivaa tekemistä. raskaan kaluston avustushakemukset siirtyivät lähes täysimääräisinä Palosuojelurahaston hakemuksiin eikä niistä menestynyt kovinkaan moni hakemus. Vaikka pelastustoimessa ollaan nopean toiminnan joukkoja, niin toivoisin kuitenkin, ettei Palosuojelurahaston rahoituksen suunta vaihtuisi kovinkaan nopeasti uusien painopisteiden suuntaan, jotta pelastuslaitokset pääsisivät mukaan muutokseen huomioimalla asian esimerkiksi parhaillaan laadinnassa olevissa palvelutasopäätöksissään, budjeteissaan ja muissa suunnitelmissaan. Lisäksi mielestäni myös nämä keskeisemmät painopistealueet todella kaipaavat terävöittämistä sinällään – esimerkiksi pelastustoimen valtakunnallinen turvallisuusviestintä kaipaa turvallisuusviestintästrategiaa tiukempia suitsia, päämääriä ja vaikuttavuuden arviointia. Alkukeväästä Palosuojelurahaston uusin strategia tuli lausunnoille ja siitä kävi ilmi, että rahoituksen painopistettä ollaan entisestään siirtämässä kohti alaa tukevaa tutkimusja kehitystoimintaa sekä turvallisuusviestintää. Kuluneen kevään Palosuojelurahaston pelastuslaitoksille osoittamista avustuksista voi nimittäin havaita, että aiemmat ns. Kunnilla on liikaa lakisääteisiä tehtäviä suhteessa käytettäviin resursseihin ja tästä pelastustoimikin saa kärsiä kunnallisena palveluna osansa rahoituksen kaventuessa entisestään. Raha ja rahoitus ovat aina ajankohtaisia aiheita, joskin nyt jos koskaan, ajankohtaisempaa pelastustoimessa. Pelastustoimen ydinpalveluita, pelastustoimintaa, onnettomuuksien ehkäisyä ja väestönsuojelua, kansalainen saa siis muiden turvallisuusviranomaisten palveluihin verrattuna varsin huokeaan hintaan ja tätä mainoslausetta on toistettu jo pitkään markkinoitaessa alaa tavallisille taatelintallaajille. Valtion pussista on vuosittain jaettu pelastuslaitoksille erilaisiin isompiin hankintoihin, kuten raskaaseen kalustoon, niin sanottua valtionapua, mutta tämä rahoituskanava tyrehtyi ainakin hetkeksi viime vuonna. Sähköposti: mirafoni112@gmail.com Money, money, money! Pelastustoimen suora kustannus kansalaiselle on noin 70 euroa vuodessa. Kuntataloutta tarkasteltaessa voidaan havaita, että kunnat ovat myös keskenään hyvin erilaisissa asemissa. Myös maksullisen palotarkastustoiminnan suhteen asiakkaat ja vakuutusyhtiöt tulevat varmasti kiinnittämään entistä enemmän huomiota palotarkastustoiminnan laadukkuuteen ja yhdenmukaisuuteen – rahoille kaivataan siis vastinetta
56 4/2013 Onko mielessäsi miestä tai naista, joka ansaitsisi tunnustuksen hyvästä työstä ja toiminnasta paloja pelastusalalla. Voit myös lähettää sähköpostilla tai postitse ehdokkaan tiedot (nimi, ikä, asema ja aikaisempi ammatillinen toiminta) sekä perustelut siitä, miksi juuri hän on sopiva Vuoden Palomies 2013 -arvonimen saajaksi. Muista liittää viestiin myös omat yhteystietosi! 31.7. Verkkosivuilla www.vuodenpalomies.fi on lomake, jolla voit kätevästi ehdottaa sopivaa henkilöä arvonimen saajaksi. Sivuilta löytyvät myös valintaperusteet sekä Vuoden Palomiestoimikunnan jäsenet. Kenelle Sinun mielestäsi tulisi antaa Vuoden Palomies tunnustus vuonna 2013. www.vuodenpalomies.fi esitykset@vuodenpalomies.fi Vuoden Palomiestoimikunta c/o SPEK, Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Nyt valitaan Vuoden Palomies 2013 -arvonimen saaja.
Kyseessä on koko pelastusorganisaation ongelma ja asia pitää miettiä Pelastusopiston opetussuunnitelmia myöten. Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki kiistää, että Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos olisi laiminlyönyt väitettyjä työturvallisuusasioita. Kenelle Sinun mielestäsi tulisi antaa Vuoden Palomies tunnustus vuonna 2013. – Jokainen ymmärtää riskit, selittämättömiä sairastumisia on sen verran. Paloesimies Jarkke Lahti kertoo, että turvallista kulttuuria ja asennetta viedään kaikille asemille. Syyllisiä tai rangaistuksia hän ei kaipaa. – Tehtävän jälkeen varusteet kuljetetaan asemalle erillään auton miehistötilasta. Tutkittaessa kuullaan harvoja ja valittuja ja kun päätös harkinnan jälkeen syntyy, siitä ei voi valittaa. – Savualtistukset ovat Suomessa ja maailmalla vielä vähällä huomiolla, koska koko asia on suhteellisen uusi. – Sammutuksessa likaantuneet varusteet pestään niiden käsittelyyn tarkoitetussa pesutilassa ja tuodaan vasta pesun jälkeen puhtaalle puolelle. Toimintaa valvovat työsuojeluviranomaiset. Miksi savualtistusten varalta ei ole ohjetta. Paloesimies Jarkke Lahti, Miten Keski-Suomen pelastuslaitoksella uusi toimintamalli on omaksuttu. Jonkun verran suojaimet vielä unohtuvat, mutta hyvältä näyttää jo. Valitettavasti työnantajat eivät tunne lainsäädäntöä ja vaaroja tältä osin kovin hyvin. Syynä ovat ehkä savualtistukset. Miksi palomiestyössä asiaan ei suhtauduta riittävällä vakavuudella. Loppulauselma Kuulostaa tyhmältä, että savualtistus tulee pelastuslaitoksille uutena asiana. Vielä huollon aikanakin palovarusteista siirtyy vaarallisia PAH-yhdisteitä elimistöön. Yksikkötason tehtävältä varusteet kulkevat jätesäkissä auton kalustotilassa. Kuten Ihamäki ja Nikula sanovat, syy ei ole yksin kenenkään, vaan se on koko alan ongelma, johon pitää puuttua. Senkin pitäisi koskettaa.. – Jos valtioneuvoston asetuksen edellytykset täyttyvät, on työntekijät merkittävä ASA-rekisteriin. Vaivat ovat kuitenkin vastaavia, joita WTC-palomiehillä on esiintynyt tapauksen jälkeen. Palomies Paul Eskelinen syyttää ex-työnantajaansa Länsi-Uudenmaan pelastuslaitosta työsuojelurikkomuksesta ja on kannellut asias ta. Case: PAH! Ei kuulu mulle! Monet palomiehet ovat sairastuneet selittämättömästi. Sammutuksen aikaista suojausta voidaan parantaa käyttämällä sammutushanskan alla puuvillakäsinettä. Palomiehet suojautuvat sammutushyökkäyksen aikana, mutta eivät aina raivauksessa ja huollossa. – Ministeriö on ohjeistanut lähinnä turvallisia työtekniikoita, jotka eivät koske altistuksia. Kansalaisiakin olemme jo kauan neuvoneet, että pari hönkäisyä savua vie tajunnan ja lopulta hengen. Sivuilta löytyvät myös valintaperusteet sekä Vuoden Palomiestoimikunnan jäsenet. SM:n pelastusosastonkin on sanottava jotain muuta kuin että ”ei kuulu mulle.” Pelastusjohtajien ja työsuojeluihmisten on tehtävä ohjeita ja varmistettava. (Tämän kannanoton lisäksi alkuperäisvastaus sisälsi sivun verran lakilainauksia.) Palomiesliiton toiminnanjohtaja Kim Nikula, pitäisikö palomiehet liittää ASA-rekisteriin. Työterveysviranomaiset tutkivat vain todettuja ja tunnettuja ammattitauteja. Käry & oikeus Tällä palstalla paloerotuomari Marko Partanen ruotii asiat linjaan. Asioita tehdään senhetkisten tietojen ja tutkimustulosten perusteella. Kun tulipalopaikalla luovutaan paineilmalaitteista, valitaan loppuajaksi tarkoituksen mukainen kevyempi hengityssuojain. Toimet on aloitettava jo ennen ASA-rekisteriin liittymistä – mielellään heti. Voit myös lähettää sähköpostilla tai postitse ehdokkaan tiedot (nimi, ikä, asema ja aikaisempi ammatillinen toiminta) sekä perustelut siitä, miksi juuri hän on sopiva Vuoden Palomies 2013 -arvonimen saajaksi. Yleisellä tasolla ja Eskelisen tapaukseen puuttumatta hän uskoo, että työturvallisuuspuutteet johtuvat usein tiedonpuutteesta tai siitä, että työntekijä tekee ohjeista huolimatta toisin. Savualtistusta pohditaan jo uusia paloasemia suunniteltaessa, mutta maailma ei muutu hetkessä. Pelastusjohtajaa asia koskettaa varhemaksun muodossa. Työpaikoilla tulee olla toimintaohjelma työolojen kehittämisestä ja vaikutuksista. Altistumisesta saa pitkällä aikavälillä pysyvän terveyshaitan, joka vaikuttaa työuran pituuteen ja työhyvinvointiin, nehän ovat pelastusosaston vetämien työryhmien sarkoja. Projekti on ollut käynnissä vajaat kaksi vuotta. Valistuneen arvauksen mukaan vuositasolla höökillinen suomalaisbrankkareita sairastuu syöpään, joka voi olla peräisin töistä. Käsistä kulkeutuu paljon epäpuhtauksia elimistöön. Paloristikuulustelu Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki, miksi arvelet savualtistusasioiden olevan vähällä huomiolla. Verkkosivuilla www.vuodenpalomies.fi on lomake, jolla voit kätevästi ehdottaa sopivaa henkilöä arvonimen saajaksi. Savuahan ollut niin kauan kuin tultakin ja aina se on hengitystä ärsyttänyt. Isommille tehtäville paikalle tulee vahingontorjuntayksikkö, jossa on muovisia kuljetusastioita, Lahti kertoo. Kukaan ei voi vedota alati tietämättömyyteen – joskus tulee se hetki, jolloin asiat pitää tietää. Keski-Suomen pelastuslaitoksella on puhdas paloasema -malli, joka ehkäisee palomiesten altistumista epäpuhtauksille. Hän väittää entisen työnantajansa tarjonneen palomiehille puutteellista suojaustasoa sammutustyön eri vaiheissa sekä laiminlyöneen altistuksen riittävän tutkimuksen ja työntekijöiden valistuksen altistuksen vaaroista. Myöhemmin tulevan lisätiedon perusteella on turha tuomita aikaisempia ratkaisuja. Eskelinen toivoo, että työn terveysriskit tutkitaan ja tulosten mukaisiin toimiin ryhdytään pikaisesti. Ylitarkastaja Ruuska, Pitäisikö palomiehet liittää syöpävaaralle altistuvien työntekijöiden ASA-rekisteriin. Eskelinen kärsii kilpirauhasvaivasta, joka voi olla peräisin sammutustyössä saaduista epäpuhtauksista. – Pitäisi ehdottomasti, mitään muuta vaihtoehtoa ei ole. Ammattija harrastussammuttajien on otettava itseään niskasta kiinni: Kukaan ei saa olla enää niin tyhmä, että pidättelee hengitystään maskinpesua vältellen. Ylitarkastaja Rami Ruuska, Sisäministeriö on ohjeistanut pelastustointa korkeanpaikantyöskentelyssä ja pelastussukelluksessa. 4/2013 57 Onko mielessäsi miestä tai naista, joka ansaitsisi tunnustuksen hyvästä työstä ja toiminnasta paloja pelastusalalla. Pesun aikana käytetään kemikaalisuojakäsineitä ja kevyttä hengityssuojainta, Lahti sanoo. Muista liittää viestiin myös omat yhteystietosi! 31.7. www.vuodenpalomies.fi esitykset@vuodenpalomies.fi Vuoden Palomiestoimikunta c/o SPEK, Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Nyt valitaan Vuoden Palomies 2013 -arvonimen saaja. Asia toteutuu jo Jyväskylän uusilla asemilla, jotka on suunniteltu puhtaiksi paloasemiksi. Altistusten vähentäminen on ensisijaisesti työturvallisuustoimintaa, josta vastaavat työnantaja ja työntekijät yhdessä. Kilpirauhasvaivat eivät kuulu näihin, joten työperäisenä vaivana sitä ei tutkita. Kaikki vaikuttavat kaikkeen, edes SM:n pelastusosasto ei pääse tästä kuin koira veräjästä
Savusukeltajat etenivät 50 metriä, mutta joutuivat palaamaan takaisin. Tästä lehmät vauhkoontuivat ja tallasivat jalkoihinsa 75-vuotiaan maanviljelijän, joka sai kuolettavat vammat. Seuraava hyökkäys tehtiin pihan kierreportaiden kautta. Kaikkia liikkeitä ohjataan sauvaohjaimella, jota opin nopeasti käyttämään. Käytössäni oli mikrofoni, kovaääniset ja sauvaohjain (joystick). Damit die Gruppe eine per manente Einsatzbereitschaft mit min destens zwei AGT gewiihrleisten kann, sprechen sich die Mitglieder ab, wann wer erreichbar ist. Oikeus langetti hänelle neljä kuukautta ehdonalaista vankeutta kuolemantuottamuksesta. Rakennuksessa pelastusryhmän johtaja johtaa kumpaakin ryhmää. Aikai-semmin oli 150–200 kg painava savunpoistoluukku pudonnut lattialle. Teksti Roy Larsen, Brannmannen 2/2012. Varustusta täydennettiin pelastuspaareilla, rankalaudalla, pelastuskasvo-osalla varustetulla paineilmahengityslaitteella, työsuihkulla (suihkuputki ja 30 metrin letkupakkaus), raivaustyökalulla, pelastussilmukoilla, puukiiloilla ja pelastusleikkurilla. Bei der heUSen Ubung ist dann eine deutliche Nervo sitiit zu beobachten. Kun palokunta avasi hallin oven, savua vyöryi ulos. . Am Anfang stand als Ausriistung nur ein Tragetuch zur Verfiigung, aus dem allenfalls eine Rettungswindel gelegt werden konnte. Jos on vieläkin ahtaampaa, rankalaudasta luovutaan ja kantovaate viedään perille pakkauksessaan. Koetehtävänä oli nuken pelastaminen harjoituskontista, jossa oli pimeää, meluisaa ja liekkejä. Saatoin mennä näytöllä näkyvien palomiesten tai sivullisten luo, tehdä kysymyksiä ja antaa käskyjä. Se hälytetään automaattisesti jokaiseen rakennuspaloon – vuoden 2011 aikana 15 kertaa – mutta onneksi sitä ei vielä ole tarvittu. He voivat sytyttää liekkejä, lisätä tai vähentää savua oppilaan päätösten mukaan. Das zusiitzlich fUr not wen dig und sinnvoll erachtete Material 86 Iii 2/2012 wie Schleifkorbtrage, Spineboard, Not falltasche mit Reserve-Pressluftatmer und Fluchthaube, eine 30 Meter lan ge C-Leitung mit Hohlstrahlrohr (als Schlauchpaket gepackt), ein Halligan Tool mit Spalthammer, Bandschlingen, · Holzkeile und eine Rettungsschere wurde ziigig beschafft und in die Aus bildung integriert. Palo oli ilmeisesti sytytetty. Nur eine Erganzung Das Konzept sieht vor, dass die erst eintreffenden Einheiten zuniichst selbst einen oder mehrere SiTr stellen. Palokunta oli hälytetty pelastamaan liikenneonnettomuudessa puristukseen jäänyttä lasta. Maanviljelijän pojan mielestä konemiehen olisi pitänyt odottaa, kunnes lehmät olisi ajettu pois tieltä. Kuitenkin tehokas hätäpelastaminen edellyttää hyvää koulutusta ja jatkuvaa harjoittelua. Sammutus kesti kahdeksan tuntia. Sammutuksen aikana betonin kappaleita putosi pilarista palomiehen viereen. Dann gehen die Atemschutzgeratetrager nur noch mit dem Spineboard vor. Kohteessa saatoin liikkua vapaasti, kiertää rakennuksen ympäri, avata ovia ja mennä niistä sisään. Sitten hän kytki hälytysäänen ja lähti ajamaan. Zur Ausstattung gehoren Schleifkorbtrage, Spineboard, Endlos schlingen, Halligan Tool mit Spalthammer, Sicherheitstrupptasche sowie ein C-Schlauchpaket mit Hohlstrahlrohr. Koulutus alkoi tammikuussa 2011 ja se koostui neljän tunnin teoriaosiosta, 18 tunnin kylmäharjoittelusta sekä kahden tunnin loppukokeesta. Puoli vuotta kestäneen esitutkinnan jälkeen sivutoiminen palomies sai syytteen kuolemantuottamuksesta. He viestivät oppilaan kanssa ja ohjaavat tapahtumien kulkua omasta, hätäkeskusta muistuttavasta huoneestaan käsin. In raumlich beengten Einsatzstellen kann die Schleifkorbtrage zurilckge lassen werden. Tuomarin mukaan hän teki vakavan virheen yrittäessään ajaa lehmälauman läpi. Jos esimerkiksi käskin aloittaa savutuuletuksen, sen vaikutus näkyi pian näytöllä. Jokaisella päätökseni oli näkyvä vaikutus. Osoittautui, että paloon oli matkaa 140 metriä. Savu-sukellusryhmä pääsi palon luo ja onnistui sammuttamaan kaikki viisi palavaa autoa. Suuri näyttö peitti pimeän huoneen seinän. Die Notfallgruppe ist als Ergiinzung dieser SiTr zu verstehen, nicht als de ren Ersatz. Neljän kerrostalon pihan alla oli mutkitteleva autohalli, jonka ker-rosala oli 18000 m2. Näkyvyyttä ei juuri ollut ja lämpökameran kuva oli valkoinen. Palojen ohella voidaan lavastaa useimpia tilanteita, joita palokunta kohtaa työssään. Die gesamte Ausrilstung wird im VLF der FF Wybelsum-LogumerVor werk transportiert. Yhdelle kaupungin seitsemästä sopimuspalokunnasta uskottiin tämä pelastustehtävä. Kun konemies näki, että lehmälauma oli tiellä, hän kytki pois hälytysäänen ja pysäytti auton. Auch weiterhin wird fUr alle Emder AGT der Lehrgang fUr die NotEmden (Saksa). Loput olivat pesutupien, hiekkalaatikoiden tai muiden pihan rakennelmien alla. Northamptonshiren pelastuslaitoksen koulutuskeskus oli vielä rakenteilla, mutta sain tilaisuuden kokeilla uutta pelastustoiminnan johtamissimulaattoria. Jos savusukeltaja joutuu vaaraan, hyvin varustettu pelastusryhmä tulee apuun. Tjugofyra7, 14/2012 Ehdonalaista konemiehelle Somerset (Englanti). Näiden taitojen oppiminen ja ylläpitäminen kaikissa sopimuspalokunnissa ei ole käytännössä mahdollista”, kertoo palomestari Bernd Lenz. Tietokonepeleistä poiketen yhteistyö kouluttajien kanssa on ratkaisevan tärkeää. Ahtaissa tiloissa pelastuspaarista luovutaan ja välineet kuljetetaan rankalaudalla. ,.Bis zum Jahresen de 2011 war dies mehr als 15-mal der Fall, gliicklicherweise ohne dass es zu einem Notfall gekommen ist", so HanBen. aus der heUSen Anlage ,.gerettet" wer den. Teksti Roy Larsen ja Lars Brenden, Brannmannen 2/2012 Pelastustoiminnan johtamissimulaattori Northampton (Englanti). Saatoin hälyttää vahvennuksia ja sitten kun ne olivat saapuneet kohteeseen, olla niihin yhteydessä ja antaa niille tehtäviä. Frithjof HanBen berichtet: ,.Die AGT erbringen bei den kalten Ubungen sehr gute Leistungen. Pelastusryhmä ei toimi suojaryhmänä. 58 4/2013 ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski Service lnsgesamt acht Mitglieder gehoren zur neu gegrilndeten Atemschutz-Notfallrettungsgruppe der FF Emden. Sitten hyökättiin porraskäytävän kautta. Kouluttajina on kaksi kokenutta palomestaria. Näkymä oli kuin paloauton etuikkunasta ja minulla oli mahdollisuus kysyä tarkempia tietoja sekä antaa alustavia käskyjä. Trotzdem sitzen die Handgriffe." Das Verhalten der AGT fuhrt er auf die Dunkelheit, die Ge riiuschkulisse und das Wissen, einem echten Feuer nahe zu sein, zuriick. Savunpoistoluukkuja oli 11, mutta vain viittä voitiin käyttää. Savusukeltajien pelastaminen Pelastusryhmä oli toimintavalmis jo kuukauden kuluttua. ”Jokaisen savusukeltajan tulee tuntea hätäpelastamisen perusteet ja osata pelastautua. Bereits einen Monat nach der Griin dung konnte sich die Gruppe mit acht Mitgliedern einsatzbereit melden. Sie wird seither automatisch ab dem Stichwort ,.B5Feuer in einem Gebiiu de" mit alarmiert. Auf der Drehleiter der HWB war zudem eine AGT-Notfallta sche verladen. Pelastusryhmän varustuksena oli aluksi vain kantovaate sekä savusukeltajan hätälaukku. In die Einsatzstelle nehmen die Truppmitglieder ihr Equipment auf einer Schleift<Orbtrage mit. Aluksi laite simuloi hälytysajoa kohteeseen. Jos savusukeltaja joutuu vaaraan, pelastustoiminnan johtaja lähettää pelastusryhmän paikalle yhdessä suojaryhmän kanssa. Mit Erfolg: Bislang konnte die Gruppe nach jeder Alarmie rung ausriicken. FWM 2/2012 Hyökkäysreitti oli 140 m Göteborg, 2009
Savutuuletuksen tavoitteena on alentaa lämpötiloja, parantaa näkyvyyttä ja vähentää savuvahinkoja. Mutta tällöin rakennusta ei pystytä tuulettamaan. Tällaisessa tilanteessa ole varovainen ja riko vain yksi ikkuna palohaalla ulkoa päin. 2. Koska palokunnan toimintavalmiusaika on 10–15 min, tilanteen arviointiin ja uhrien pelastamiseen on käytettävissä vain 2–7 min. Kylmäja kuumakokeiden tulosten perusteella projektiryhmä kehitti uuden tuuletustaktiikan. Lieskahdus on mahdollinen vain, jos palokaasujen lämpötila on vähintään 600 °C. Odota leimahdusta tai savun jäähtymistä. Ilmavirtaus oviaukosta on pienempi, jos tuuletin sijoitetaan lähemmäksi. Kun näkyvyys paranee tuuletuksen ansiosta, he voivat alkaa etsiä kateissa olevia. Pelastustuuletus Pelastustuuletus koostuu seuraavista yksinkertaisista, mutta tärkeistä vaiheista: 1. Jälkimmäisessä tila tuuletetaan pelastustuuletuksella. 4/2013 59 Ylipainevai pelastustuuletus. Leimahdus uhkaa, jos • rakennuksesta tulee sykkien harmaata, valkoista tai ruskeaa savua, jonka väri vaihtelee, tai • savua ei tule, mutta ikkunat ovat kuumat ja mustat niihin tarttuneesta noesta. Kun ikkuna on rikottu, käännä suihku oveen päin ja lisää tehoa. Kölnin yliopistossa vuosina 2008–2009 läpiviedyn tutkimusprojektin tavoitteena oli selvittää, mikä kolmesta savutuuletintyypistä soveltuu parhaiten ylipainetuuletukseen. 5. Jos ensi vaiheen etsintä ei tuota tulosta, tämä ei takaa ettei uhreja ole. Tuuletin säätää kapean suihkun kartiokulman automaattisesti. Savutuuletin sijoitettiin ulkooven lähelle eri etäisyyksille ja kulmiin. Tarvittaessa avaa sisältä päin toisia ikkunoita ja kiilaa ne auki. Ota tuuli huomioon tehdessäsi päätöstä pelastustuuletuksesta. Navakka tuuli voi puhaltaa sisään rikotusta ikkunasta. Jos leimahdus uhkaa, älä aloita heti pelastustuuletusta. 3. Käynnistä moottori pienellä teholla ja käännä suihku seinän suuntaiseksi. 4. Jos rakennuksessa on useita avoimia ikkunoita, ylipainetta ei juuri muodostu, mutta savutuuletus on tehokasta. Lisäksi se parantaa sammuttajien turvallisuutta, tehostaa uhrien etsintää ja vähentää palovahinkoja. Tavallinen asuinhuoneisto voidaan tarkastaa ja tuulettaa muutamassa minuutissa. Jos reitillä on avoin ovi, ylipaine on 25 Pa. Tuuletin sijoitetaan 2,75–6 metrin etäisyydelle oviaukosta. Yleensä tilassa on jokin savunpoistoaukko ja savutuuletuksella aikaan saatava ylipaine jää pienemmäksi kuin 5 Pa. Riko palavan huoneen ikkuna aina ulkoa päin palohaalla. Lisäksi käyttäjän on säädettävä suihkun kartiokulma sopivaksi. Kun savusukeltajat etenevät vetäytyvän savurajan perässä ja jäähdyttävät savua suihkulla, muodostunut höyry poistuu rikotun ikkunan kautta ja lieskahdus vältetään. Saksalaisten tutkimusten mukaan häkämyrkytysuhrien elvytys on aloitettava viimeistään 17 minuutin kuluttua. Pelastustuuletus parantaa työturvallisuutta ja nopeuttaa uhrien pelastamista. Lieskahdus ja leimahdus Lieskahdus on polttoainerajoitteinen palo, joka tarpeeksi happea saadessaan tuottaa paljon lämpöä ja savua. Ylipaineja pelastustuuletus Standardin NFPA 92A mukaan sairaaloissa ja vastaavissa rakennuksissa poistumisreitit tulee paineistaa savuilmaisimen hälytyksestä 50 Pa:n ylipaineeseen. Rakennus paineistuu vain, jos siinä ei ole muita aukkoja. Turbotuuletin. Jos ensiksi paikalle tulleet aloittavat sammutuksen, vaarana on löylyilmiö. Kiehuva sammutusvesi nostaa huoneilman kosteutta ja kuiva kuumuus muuttuu sammuttajille vaaralliseksi löylyksi. Palokunta aloittaa toimintansa vähintään 10 minuuttia myöhemmin. Väärin säädetty kulma voi pienentää ilmavirtaa jopa 30 prosenttia. Pelastustoiminnan johtaja arvioi leimahduksen vaaran. Tämä tyyppi puhaltaa 400 mm:n aukosta vähintään yhtä suuren ilmavirran kuin aikaisemmat tyypit 600– 700 mm:n aukosta. Saksassa tehdyt kokeet osoittavat, että kun palavan huoneen poistoaukko on tarpeeksi suuri, tuuli ei aiheuta ongelmia sisällä. Injektoriperiaatteella toimiva turbotuuletin tuottaa suurimman ilmavirtauksen, jos se on sijoitettu 2,5–3 metrin etäisyydelle oviaukosta. Säädä teho siten, että suihkuun ei muodostu pyörteitä eikä savua virtaa takaisin päin. Edellisessä tilaa suojataan savulta ja kuumuudelta ylipainetuuletuksella. Liian suuri teho voi lisätä savuvahinkoja. Ilman pelastustuuletusta näkyvyys ei parane. Kokeita tehtiin vuoden ajan eri sääolosuhteissa, kylmällä ja kuumalla savulla sekä pienja kerrostaloissa. Riko palohaalla turvalliselta etäisyydeltä sen huoneen ikkuna, jossa näyttää palavan. Taktiikka on yksinkertainen, mutta toimii vain, jos jokainen tietää ja osaa tehtävänsä. Kokeet osoittivat, että tärkeintä on saada koko ilmavirtaus sisään oviaukosta. Täyttä tehoa ei aina tarvita. Perinteinen savutuuletin synnyttää kartiomaisen ilmasuihkun. Sijoita tuuletin oikealle etäisyydelle. Happirajoitteinen palo tuottaa paljon syttyvää savua. Tavoitteet saavutetaan vain käyttämällä savutuuletinta oikein. Pelastustuuletus pienentää sekä lieskahduksen että leimahduksen riskiä. Tilat ovat jo kuumia ja savuisia ja ne on tuuletettava. Kolme savutuuletintyyppiä 1. Savutuulettimilla oli bensiinikäyttöinen moottori, jonka teho oli 5,5 tai 6 hevosvoimaa, ja aukon halkaisija oli 400–600 mm. Tämä tavoite saavutetaan, kun tuuletin on sijoitettu 1,5–2 m:n etäisyydelle oviaukosta. Etsintä huonon näkyvyyden vallitessa on hidasta ja vaarallista. Suurempi etäisyys helpottaa palokunnan toimintaa ja suihku voidaan tarvittaessa suunnata maanpinnan yläpuolella olevaan oviaukkoon. Mielestämme on tehtävä selvä ero näiden kahden tilanteen välillä. Savusukeltajat etenevät aluksi savurajalle. Tekniikka on otettu käyttöön vuonna 2008. Kapea ilmasuihku. Jos leimahdusta ei tule, aloita tuuletus. Tällainen ylipaineistus tehdään ennen savun leviämistä ja sen tavoitteena on pitää poistumisreitit savuttomina. Tämä taktiikka helpottaa ja tehostaa savutuulettimien käyttöä tulipaloissa. 2. 3. Jos tuuletin sijoitetaan kauemmaksi, koko ilmasuihku ei ulotu oviaukolle. Teksti Christian Emrich Fire Engineering 4/2012. Perinteinen
Seuraavaksi avautuu tilajaapalveluosio, jossa voit muokata omia tietojasi. Laajan varustevalikoiman avulla palokypärä voidaan sovittaa yksilöllisiin tarpeisiin ja vaatimuksiin. Molemmissa versioissa on tilaa silmälaseille. 3. Voit käyttää palvelua milloin ja missä tahansa. Käyttäjä voi yksinkertaisten säätöjen avulla varmistaa, että kypärä istuu turvallisesti pään muodosta riippumatta. Yksilöllisesti säädettävien Uusi kypärämalli kiinnikkeiden avulla HPS 7000 voidaan liittää osaksi tukevaa ja luotettavaa kasvo-osa/ kypäräyhdistelmää.. Valinnainen LED-kypärävalaisin integroidaan kypärän kuoreen. Uuden HPS 7000 -kypärän muotoilu, ergonominen istuvuus ja komponentit tekevät siitä monikäyttöisen kypäräjärjestelmän, joka suojaa pelastajaa kaikissa tilanteissa. Korkeita lämpötiloja kestävästä polyeetterisulfonista valmistetut visiirit suojaavat silmät ja kasvot luotettavasti kuumuudelta, hiukkasilta ja nestemäisiltä kemikaaleilta. Kasvosuoja suojaa kasvot, mutta ei estä näkyvyyttä. Käyttäjätunnus on oma nimesi ja salasana asiakasnumerosi. Kätevää ja vaivatonta. Komposiittimateriaalia oleva ulkokuori yhdistettynä PUR-sisäkuoreen tarjoaa luotettavan suojan kuumuutta ja mekaanisia vaikutuksia vastaan, sietää erittäin voimakasta lämpösäteilyä ja vastustaa syttymistä lieskahdustilanteissa. Keveydestään huolimatta . Siksi HPS 7000 on optimoitu käytettäväksi Dräger FPS 7000 -kokonaamarin kanssa. perusmalli painaa noin 1,4 kg . Red dot -palkitun ergonomisen muotoilun ansiosta paino jakautuu tasaisesti pään alueelle vähentäen niskan kuormitusta. Eli klikkaa ”Omat tiedot”. Avaa www.pelastustieto.fi Klikkaa etusivulta ”Ylläpidä tilaustietojasi” 2. 60 4/2013 PÄIVITÄ TILAAJATIETOSI KÄTEVÄSTI NETISSÄ Nyt voit tehdä muutoksia tilaustietoihisi. Sisäänkirjaus opastetaan tässä kohdassa. Valinnaisena varusteena on saatavana integroitu, henkilökohtaisesti säädettävä silmäsuoja. Sen löydät laskusta tai lehdessä olevasta osoitteesta. Dräger HPS 7000 on luokkansa turvallisimpia integraalikypäriä. Kypärä on osa pelastajan henkilökohtaista suojavarustusta. HPS 7000 -kypärästä on saatavilla kaksi kokoa päänympäryksille 50–66 cm. 1
4/2013 61 www.pelastustieto.fi Avoimia virkoja & toimia PALOTURVALLISUUDEN ASIANTUNTIJA Etsimme joukkoomme markkinointihenkistä asiantuntijaa pääkaupunkiseudulle. Virkasuhteeseen sovelletaan kunnallista yleistä virkaja työehtosopimusta. Jokilaaksojen pelastuslaitoksen johtokunta julistaa haettavaksi pelastusjohtajan viran Pelastusjohtajan tehtävänä on johtaa ja kehittää pelastuslaitoksen toimintaa sekä huolehtia pelastuslaitoksen toiminnan, talouden ja organisaation kehittämisestä. Lahden VPK kutsui Pirkko Wahlforsin kunniajäseneksi kevätkokouksessaan. palotekninen suunnittelu ja kartoitukset (sekä uusien että vanhojen kiinteistöjen osalta), palokatkojen ja – suojausten konsultointia, dokumentointia, asiakkuuksien ylläpitoa ja yhteydenottoa. 040 3447 400. Suomen Pelastusalan Keskusliiton (SPEK) asettaman vapaaehtoispalokuntien mallisääntötyöryhmän puheenjohtajana Luonila toimi 1993–94. Hän toimi poikajoukkueen apulaisjohtajana vuosina 1960–66 ja johtajana vuosina 1967–1969. Suojelulohkon päällikön kurssin hän suoritti Pelastusopistossa 1988. VPK:n silloiseen poikajoukkueeseen (nykyisin Nuoriso-osasto) Luonila liittyi 11-vuotiaana vuonna 1955. 2000-luvulla myös Suomen Sopimuspalokuntien Liiton PäijätHämeen työvaliokunnan sihteerin tehtävät sekä toiminnot Hämeen Pelastusliitossa. Hakemusasiakirjat on toimitettava 14.6.2013 klo 12.00 mennessä osoitteella Jokilaaksojen pelastuslaitos, Puusepäntie 2, 84100 Ylivieska. Virkaan valittavan on ennen viran vastaanottoa esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan sekä annettava suostumus turvallisuusselvityksen tekemiseen. Lisätietoja tehtävästä antaa Ora Meckelburg sähköpostitse ora.meckelburg@palokatkomiehet.fi tai puhelimitse 050-428 5006 arkisin klo 12:00-14:00. Hän on toiminut muun muassa SPEKin useissa eri työryhmissä, joista näkyvimpänä järjestötyötoimikunnan ja naistyön tulevaisuustyöryhmän toiminnot. palotarkastajatausta olisi sovelias. Hakijalla on mahdollisuus esittää palkkatoivomuksensa. 044 4294 210 ja johtokunnan puheenjohtaja Jarmo Vuolteenaho, p. Virkaan valittava on virkasuhteessa Ylivieskan kaupunkiin. Pelastusjohtajan muista tehtävistä ja ratkaisuvallasta on määrätty Jokilaaksojen pelastustoimen johtosäännössä. Lahden VPK:n palokuntanaiseksi 23.10.1979 nimitetyllä vuonna 1952 syntyneellä Wahlforsilla on koulutusja kurssiPirkko Wahlfors Lahden VPK:n kunniajäseneksi toiminnan ansiolista Lahden VPK:ssa myös niin laaja, että joidenkin sammutusmiesten päivätyö saattaa venyä todella pitkäksi, jotta pääsevät koulutuksessa samalle tasolle. Hallituksen puheenjohtajana hän toimi 1990 – 2002. Virka täytetään 1.10.2013 lukien tai sopimuksen mukaan. Tarvittaes sa osalle hakijoista voidaan tehdä soveltuvuusarviointi. Wahlforsin toiminnan monipuolisuudesta kertoo se, kun mainitaan hänen toimineen Lahden VPK:n lisäksi myös laajasti palokunnan ulkopuolella. Virkavalinnassa noudatetaan kuuden (6) kuukauden koeaikaa. 1944. mennessä osoitteeseen info@palokatkomiehet.fi. Toivomme häneltä myös määräys-/säädöspuolen asiantuntemusta ja kokemusta viranomaisyhteistyöstä, johon esim. Ylivieskassa 17.5.2013 Jokilaaksojen pelastuslaitoksen johtokunta Porin VPK:n monivuotinen puheenjohtaja ja palokunta-aktiivi Antero Luonila kutsuttiin yhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi. Kuoreen on merkittävä selvästi ”pelastusjohtajan virka”. Hakemukset palkkatoivomuksineen pyydämme lähettämään sähköpostitse 15.6. Teksti ja kuva: Jorma Honkala. Pelastuslaitos huolehtii alueen pelastustoimen palveluiden lisäksi myös ensihoitopalveluiden tuottamisesta. Lisäksi arvostamme kokemusta pelastustoimen hallintoja johtamistehtävistä, hyvää yhteistyökykyä, vuorovaikutusja viestintätaitoja, hyvää perehtyneisyyttä kunnallishallintoon ja kokemusta alueellisen organisaation johtamistehtävistä sekä strategista kehittämisotetta. Länsi-Suomen Pelastusalan Liiton hallituksen jäsen hän oli 2000– 2003. Jokilaaksojen pelastuslaitos toimii 17 kunnan alueella, jossa on 124 000 asukasta ja monipuolinen kehittyvä elinkeinorakenne. Vuonna 1944 syntynyt Antero Luonila on syntynyt Porissa v. Tarjoamme haastavan ja mielenkiintoisen kokopäivätyön sekä vastuullisen tehtäväkentän Etelä-Suomen alueella. Vuodesta 2004 lähtien hän on toiminut VPK:n tiedottajana ja on myös palokunnan Tukiosaston ja Valistusryhmän sihteeri. Hän toimi myös vuonna 2007 julkaistun ”Porin Vapaaehtoinen Palokunta 1988– Antero Luonila Porin VPK:n kunniapuheenjohtajaksi 2007” -historiikin työryhmän puheenjohtajana. Palokuntayhdistyksen hallitukseen Luonila valittiin 1989. Lisätietoja pelastuslaitoksesta: http://www.jokipelastus.fi Kirjalliseen hakemukseen on liitettävä ansioluettelo, opintoja työtodistukset. Lisätietoja antavat: Kaupunginjohtaja Terho Ojanperä, p. Hakijalta vaaditaan vähintään teknillinen opistotason tutkinto (esim rakennusalalta), sekä mielellään reilun 10 vuoden työkokemusta. Toimenkuvaan kuuluu mm. Pelastusjohtajalla tulee olla pelastusasetuksessa säädetty kelpoisuus. Palkkaus määräytyy teknisten sopimuksen mukaan
tutkimusja kehittämishankkeet, kaluston hankinta ja paloasemien rakentaminen. Kohderyhmä Seminaari on tarkoitettu laajasti kaikille paloja pelastusalasta kiinnostuneille henkilöille. PALOTUTKIMUSRAATI BRANDFORSKNINGSRÅDET RY Palosuojelurahasto myöntää vuosittain avustuksia noin yhdeksän miljoonaa euroa tulipalon ehkäisyn ja pelastustoiminnan edistämistä koskeviin hankkeisiin. PSR_palokuntalainen.indd 1 13.5.2013 14.08 KILPAILUKUTSU Palohenkilöstön SM-yleisurheilukilpailut 12.6.2013 klo 12 LAPPEENRANTA, Kimpisen urheilukeskus, Urheilukatu Sarjat: M YL 100 m, 400 m, 1500 m, 3000 m, korkeus, pituus, kuula, kiekko, keihäs, 4x100 m, ruotsalaisviesti M 35 100 m, 1500 m, pituus, kuula M 45 100 m, 1500 m, pituus, kuula M 50 100 m, 1500 m, pituus, kuula M 55 60 m, 1500 m, pituus, kuula M 60 60 m, 1500 m, pituus, kuula Ilmoittautumiset 31.5.2013 mennessä: juha.luukkonen@ekpelastuslaitos.fi Maksu 15 €/urheilija 31.5.2013 mennessä tilille: Lappeenrannan palomiesten yhdistys, FI 65 410800 1012 3878 Tiedustelut: Jussi Sokura p. Erityisesti päiville toivotaan pelastustoimen laajaa osallistumista. Avustuskohteina ovat mm. • hälytysosastojen varusteja kalustohankinnat • todennetun työturvallisuushaitan poistaminen • ajoneuvopaikkojen lisääminen • ajoneuvon hankinta (alle 10 000 euroa, sis. /pienavustukset. Seminaarissa esitellään kattavasti viimeaikaisia paloja pelastusalan tutkimuksen kotimaisia saavutuksia ja niiden hyödyntämistä. 050 309 8410 http://www.pelastusopisto.fi/pelastus/hankkeet/ptr/home.nsf Kutsu palotutkimusraadin 30-vuotisjuhlaseminaariin PALOTUTKIMUKSEN PÄIVÄT 2013 Espoo, 27.-28.8.2013 Aika ja paikka Palotutkimusraati ry järjestää 27.-28.8.2013 kahdeksannet Palotutkimuksen päivät Espoon Hanasaaren kulttuurikeskuksessa. 62 4/2013 LISÄTIETOJA: asiamies Esko Kaukonen, puh. SOPIMUSPALOKUNTIEN PIENAVUSTUKSET VUONNA 2013 Sopimuspalokuntien pienavustushakemukset on tarkoitettu sopimus-, tehdasja laitospalokunnille, joilla on voimassa oleva palokuntasopimus. Ilmoittautuminen Päiville ilmoittaudutaan 10.8.2013 mennessä osoitteeseen : www.webropolsurveys.com/webkysely.net Tunnus: Palotutkimusraati Lisätiedot ja ohjelma Palotutkimusraati ry:n kotisivulta http://www.pelastusopisto.fi/pelastus/hankkeet/ptr/home.nsf. 040 099 5339 Majoitus: Sokos Hotelli Lappee Brahenkatu 1, 53100 Lappeenranta Runsas aamiainen ja hotellivierassauna sekä autopaikoitus parkkihallissamme sisältyvät majoitushintoihin. Varaukset 15.5.2013 mennessä myyntipalvelustamme: sales.lappee@sok.fi tai puhelimitse 010 762 1020 Varatessa on mainittava kiintiön nimi Palo SM-yleisurheilu – Tervetuloa hyväntuuliseen Lappeenrantaan! –. Avustuksilla tuetaan hälytysvalmiuden tehostamista tai työturvallisuuden parantamista tukevia varusteja kalustohankintoja tai hankkeita, joilla turvataan VPK -toiminnan jatkuvuutta ja toimintaedellytyksiä. Avustusta haetaan sähköisillä lomakkeilla, jotka löytyvät osoitteesta www.psr. Kuulemme myös tuloksia ruotsalaisesta METRO-projektista, jossa tutkittiin maanalaisen raidejoukkoliikenteen paloja räjähdysriskejä ja niihin varautumista tunneleissa ja asemilla. Hakemukset toimitetaan rahastoon sähköpostitse tai postitse. Lisätietoja rahaston avustuksista: www.psr. Tällaisia hankkeita ovat mm. alv 24%) • nuoriso-osaston suojavarusteet • rakennuksen käyttötarkoituksen muuttaminen paloasemakäyttöön Avustusta haetaan ilman määräaikaa jälkikäteen toteutuneiden kustannusten perusteella viimeistään vuoden kuluessa hankinnan maksamisesta. Avustusta myönnetään yksikköhinnaltaan alle 10 000 euron hankkeisiin. Sopimuspalokuntien tulee lisäksi pyytää hakemuksiinsa pelastuslaitoksen lausunto
LOISKIS!. Pelastustieto 5/2013 ilmestyy 20.6. Kurssien opetuksen sisällöstä antavat tietoa kurssien johtajat, jotka on nimetty yhteystietoineen kurssikuvauksien yhteydessä, puh. teemalla VESIPELASTUS > Varmista ilmoituspaikkasi 31.5.2013 mennessä! Soita Minna Kamotskinille numeroon 044 728 0401, meilaa ilmoitukset@pelastustieto.fi tai klikkaa www.pelastustieto.fi Koulutusta www.pelastusopisto.fi Järjestämme 2013 mm. seuraavat koulutukset: Ammatillinen täydennyskoulutus Nro Kurssi Aika Hinta € Haku päättyy 20007 Palontutkinnan täydennyskoulutus 3.-5.6.2013 500 24.5.2013 20406 Palontutkinnan kehittämisseminaari 6.-7.6.2013 300 31.5.2013 20020 Puomitikkaan kuljettajakurssi 12.-16.8.2013 600 29.7.2013 20034 Korkealla työskentelyn kouluttajakurssi 19.-23.8.2013 600 2.8.2013 20290 Väestönsuojan tarkastajan kurssi 20.-22.8.2013 420 2.8.2013 20134 Raskaan kaluston liikenneonnettomuudet -kurssi 28.-29.8.2013 282 5.8.2013 20236 ATV-maastoajoneuvojen (mönkijä) kuljettajakurssi 10.-12.9.2013 600/360 16.8.2013 20008 Palontutkinnan peruskurssi 9.-12.9.2013 570 16.8.2013 20004 Rakenteellinen paloturvallisuus 10.-12.9.2013 430 16.8.2013 20024 Palomiesten ja ylipalomiesten pelastustoiminnan johtamisen täydennyskoulutus 9.-13.9.2013 715 9.8.2013 Kaikki koulutustarjonta on nähtävillä Pelastusopiston verkkosivuilla > Täydennyskoulutus. Ilmoittaudu kurssille verkkosivuillamme: kurssitarjonnassa kurssin kuvauksen yhteydessä on sähköisesti täytettävä ilmoittautumislomake. 071 875 0201
010 569 3628 Markku Andersson puh. www.tammivikkut.com LAAJA JA LAADUKAS VALIKOIMA VÄLINEITÄ ENSIHOITOON JA PELASTAMISEEN. 64 4/2013 www.pelastustieto.fi Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet Hälytysja viestintälaitteet Hälytysja viestintälaitteet Henkilökohtaiset suojaimet ja varusteet www.suomenpelastuskeskus.fi Hälytysajoneuvot • Hälytysja komentovahvistimet • Tehokaiuttimet • Valopaneelit • Integroidut valoratkaisut • Vilkkumajakat • Ruuhkavilkut • LED-valot Väestönsuojelu • Suurtehohälyttimet Alkometrit ja -lukot TAATTUA TURVALLISUUTTA Katso lähin jälleenmyyjäsi www.sarco.fi tai soita (09) 777 1500 Paloja pelastusautot Tammivilkut * PREMIER HAZARD -> maahantuonti * LED paneelit, ruuhkavilkut & majakat * Valomastot ja LED työvalot * Äänilaitteet ja kaiuttimet * Laaja mallivalikoima * Myynti, huolto, asennus ja maahantuonti Virusmäentie 47 puh. 010 569 3623 Mini Blue väyläsahköjärjestelmä miehistöja johtoyksiköihin www.standby.fi. (03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.. Suomen Turvakilvet Oy Yli 1000 Tilaa uusin kuvastomme tai tutustu Erityismyynti • Paloja pelastusajoneuvot puh. 020 792 4880 20300 Turku tapio.tammi@co.inet.. HÄLYTYSja VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaativaan ammattikäyttöön • PETO-tilannekeskusjärjestelmä • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt ja SALSA-asemahälytysohjelmistot • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja JULUEN-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • TETRA/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät Kilvet Yli 1000 turvakilpeä hintoineen Tilaa uusin kuvastomme tai tutustu kauppapaikassa turvakilvet.. 010 555 5273 • www.scania.fi Huippulaatua kaikkiin käyttötarkoituksiin Veho Hyötyajoneuvot | Erikoismyynti www.vehotrucks.fi Hannu Gunnar puh. MYÖS -HÄLYTYSVALOT! 040 358 8936 040 561 7689 www.fernonorden.fi www.mediseam.fi V A H I N G O S S A M U K A N A C M Y CM MY CY CMY K plastusilmo58x50lop.pdf 1 20.1.2012 10.51 www.INSALKO.fi Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh
+358 9 664 639 • Gsm +358 40 759 1771 pia.vonkoch@heijastinasu.com • www.heijastinasu.com • koti-, • tuotantoja • villieläinten pelastukseen Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio puh. mukaan. pajunen@pajunen.fi • www.pajunen.fi Palokunnan virkapuvut Pelastustarvikkeet Eläinpelastus Presto Paloturvallisuus Oy Teerisuonkuja 7, 00700 Helsinki puh. 050 395 8567 Vema Lift Oy, Voivalantie 30, 20780 Kaarina puh. Sammutusasut Väestönsuojat ja vss-varusteet Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh. (02) 572 1082, 050 598 1057 Helsingin toimipiste: Pohjoinen Rautatiekatu 29 Avoinna sop. 010 3877 200 Vaativiin kohteisiin kevyt ja tehokas Presto PG6 uuden teholuokan 6kg jauhesammutin (55A 233B C) • Presto®jauhe-, vaahto-, rasvapalo-, CO2ja harjoitussammuttimet • Presto®pikapalopostit, suihkusuuttimet, palopostien letkut • Kauttamme myös Sthamer vaahtonesteet www.presto. Huoltotöiden varaukset ja tiedustelut puh. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. Rullapaloverhot PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. HYDRAULISET NOSTOLAVAT Suoritamme myös huoltoja korjaustyöt sekä vuosikatsastukset. 010 616 1500, fax 010 616 1501, www.vema.fi Sammuttimien myynti ja huolto 3” dieselkäyttöinen pumppu Ready-sarja Helppo tapa pumpata Nostolava-autot Suojavarusteet Heijastinasu Oy Sahaajankatu 49, 00880 Helsinki Puh. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. (02) 2162 112 20780 KAARINA Fax (02) 4692 115 www.veikkonummela.fi esteri@veikkonummela.fi Palokunta-asut Pajunen Oy, PL 141, 38700 Kankaanpää Puh. 4/2013 65 PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. Soita ja sovi tapaaminen. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Palopumput -PALOPUMPUT Autoilijankatu 8 Puh. (017) 368 4000 | www.peltaco.com ELÄINPELASTUSvälineet
28.2. 24.1. 31.5. 400 € 1/8 ..............................................90 x 65 ..................................... Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti 64. JVT 2 14.3. 5.9. Lisätöistä veloitetaan työmäärän mukaan. 22.2. AMMATTIJA JÄRJESTÖLEHDET Kehitä lehteä kanssamme! T U N T E M A T O N P A L O S O T I L A S – Väistä sie vähä, sie jol on maihinnousut jalois, sie saapasjalka, paa peppu vähä sinnepäin! Miks työ kengät jalas, hälytystäks uotatte. Työpaikkailmoitukset 2,10 €/pmm (4-väri) Sekalaiset 2,50 €/pmm (4-väri) > Ilmoitushintoi hin lisätään alv. Mistä aiheista haluaisit lukea lehdestä lisää. 31.10. 200 € II/III-kansi ................................................................................... 0303 9778, tilaukset@pelastustieto.fi Ilmoitushinnat 2013 Koko (sivua) ................. 600 € 1/6 .............................................90 x 90 ..................................... 2600 € Aukeaman ilmoitukset sopimuksen mukaan. koko mm (l xk) .......................Neliväri 1/1 ...........................................184 x 270 ............................... 4.4. hinnat edellyttävät painovalmiin aineiston mieluiten PDF-muodossa: Press quality PDF 1.6 (CMYK, ISOcoated_v2_300_eci). 28.3. 2400 € 2/3 ...........................................184 x 180 ...............................1600 € 1/2 ................................184 x 135 (90 x 270) ....................1200 € 1/3 ............................................184 x 90 ................................... 3.5. Pelastusja autokalusto / Kalusto kiertoon 5 20.6. Liikennepelastaminen 7 19.9. Pelastajan varusteet 3 18.4. 5.12. www.pelastustieto.fi Julkaisija: Pasilankatu 8, 00240 Helsinki sähköpostit: etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi Päätoimittaja Esa Aalto, Puh. 24 %. 050 5620 735 Ilmoitusmyynti Minna Kamotskin, Puh. Ensihoito ja ensivaste 10 19.12. Em. 2.8. Viestintä 4 23.5. 300 € 1/12 ...........................................90 x 35 ..................................... PEFC/02-31-151 PEFC/02-31-151 Painotuote Tuntematon palosotilas sisältää lainauksia ja muokattuja kohtia Väinö Linnan romaanista Tuntematon sotilas. 8.8. 27.9. Kehitä lehteä kanssamme ja meilaa: toimitus@ pelastustieto.fi! Tutustu myös Pelastustiedon wwwja Facebooksivuihin ja arkistokuviin menneltä vuosilta ja vuosikymmeniltä. Pelastusvälineet Pankit: Nordea IBAN: FI89 2058 1800 0118 30 • BIC/SWIFT: NDEAFIHH Danske Bank IBAN: FI13 8000 1901 3930 75 • BIC/SWIFT: DABAFIHH Kirjapaino: 2013 ISSN 1236-8369, Aikakauslehtien liiton jäsen PALOJA PELASTUSTIETO RY Mikä oli mielestäsi uusimman Pelastustiedon kiinnostavin sekä vähiten kiinnostava juttu ja miksi. 800 € 1/4 .................................184 x 65 (90 x 135) ........................ Kuva: Arto Pääkkönen, teksti: Väinö Linna ja Marko Partanen. 2500 € IV-kansi ....................................................................................... 29.11. Vesipelastus 6 22.8. Hälytysajoneuvot ja kalusto 9 14.11. 66 4/2013. 6.6. 3.10. 25.10. Sportti 8 17.10. 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaushinnat 2013 Kestotilaus 57 €/vsk, vuositilaus 64 €/vsk Tilaajapalvelu Yap-Solutions Oy, puh. 30.8. Ilmestymisajat 2013 N:o Ilmestyy Varauspvm Valmis aineisto Teema 1 7.2.2013 18.1. vuosikerta. 10.5
C M Y CM MY CY CMY K Kulmala_G_Force_Pelastustieto_v1.pdf 1 13.8.2012 14.45
45 14 DRAE_12299_4514_HPS_7000_Advert_A4_FI.indd 1 13.05.13 11:35. Lisätietoa uudesta Dräger HPS 7000 -kypärästä löydät osoitteesta www.draeger.fi Sopii Sinulle ja tehtäviisi. Palokypärä, joka voidaan sovittaa yksilöllisiin vaatimuksiin mukavuuden maksimoimiseksi. Dräger HPS 7000