34 Kiireellisten tehtävien toimintavalmius piteni puolella minuutilla s. Palomies altistuu henkensä kaupalla s.8–25. PT 5/2014 ILMESTYY 12. KESÄKUUTA 100-SIVUISENA ERIKOISJULKAISUNA Turvallisuus on huipussaan asuntomessujen tornitaloissa s. 28 Porissa 38 hehtaaria tilaa harjoitella pelastustehtäviä s. 40 4 2014 14 .5
(02) 2162 112 faksi (02) 4692 115 | esteri@veikkonummela. • 3000 L / min / 10 bar, mitattu 3 m:n imukorkeudella, vedensiirrossa n. nsatec. . 044 5546 060 faksi (014) 3100 002 | nsatec@ nsatec. | www. BSP thread 2-1/ 2 ?(65mm)?. Since 1968 MOOTTORIRUISKUT LUOTETTAVILTA KOTIMAISILTA! Veikko Nummela Oy on valmistanut Esteri-palopumppuja Kaarinassa jo 46 vuotta sekä toiminut Tohatsu-maahantuojana 25 vuotta. 5000 L / min / 2-3 bar paineella • 4-tahtimoottori, 117 kW, vesijäähdytys • sähköstartti • työvalot • painemittarit • moottorin omavalvonta ja mittaristo • suoraveto ilman kytkintä • mekaaninen imulaite • kuivasumppuvoitelu • nostolenkit 4 kpl (esim. Saunatie 3, 40900 SÄYNÄTSALO | puh. lentokuljetukseen) • paino 319 kg UUTUUS! Pyydä tarjous! HETI VARASTOSTA! ESTERI 2000-TO ESTERI 650-TO Suuret ominaisuudet kompaktissa paketissa! Polttoaineen suorasuihkutus! ESTERI 3000K Suomen johtava liikkuvaan kalustoon kiinteästi asennettavien sammutusvesipumppujen valmistaja: Pyydä tarjous!. Mittarit ja käyttölaitteet on sijoitettu selkeästi paneeliin, joissa niiden käyttö on nopeaa ja vaivatonta. | www.veikkonummela. BSP thread 4 ?(100mm) Performance curve Autoilijankatu 8, 20780 KAARINA | puh. Finsatec Oy on toiminut Esteri-jälleenmyyjänä yli 20 vuotta
Vain yksi asia puuttuu. Kerrostaloturvallisuutta asuntomessuilla Jyväskylässä kesällä järjestettävillä asuntomessuilla on kolme tornitaloa sekä muita matalampia kerrostaloja. Käsite puhdas paloasema on juurtunut jo moneen paikkaan. Tehtävien määriä on laskettu ja kuormittavuutta arvioitu. Olin alle kouluikäinen, kun hieman vanhempi kaveri houkutteli katsomaan ”uutta leikkiautoa”. 40 4 2014 14 .5 . Yhtäkkiä tuli saikin vallan ja pian paikalla oli – onneksi – palokunta, joka sai niityn sammutettua. Rakennukset on tehty normien mukaan eikä rakentaja ole katsonut niitä välttämättömiksi, kun rakennuksissa on muita paloturvallisuusjärjestelmiä. Pelastustoimen raskaimpien tehtävien määristä ja vaikuttavuudesta on käyty viime vuosien aikana vilkastakin keskustelua. Oma asenne on tärkeä, mutta myös työnantajan on tunnettava vastuunsa. Ilman savun hajua paloasema ei monen mielestä ollut lainkaan oikea asema. Alistumisesta haitallisille aineille kerrotaan sivuilla 8–25. Miksi eivät siis myös muut alalla työskentelevät. Maasto on rutikuivaa ja monin paikoin on syttynyt maastopaloja, usein varomattoman tulen käsittelyn takia. 28 Porissa 38 hehtaaria tilaa harjoitella pelastustehtäviä s. Siitä voi lukea tässä lehdessä julkaistavasta 18 sivun aihekokonaisuudesta. Nyt tilanne toivottavasti muuttuu. Palomiehet ovat tästä rekisteristä puuttuneet. Näin on tehty jo monilla paloasemilla. PÄÄKIRJOITUS esa.aalto@pelastustieto.fi 4 /2 01 4 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti, perustettu 1950 TOIMITUS: Esa Aalto Päätoimittaja 050 5620 735 Kimmo Kaisto Toimittaja, taitto & ulkoasu 044 728 0402 Saku Rouvali Avustava toimittaja 044 728 0400 MYYNTI JA MARKKINOINTI: Minna Kamotskin Markkinointisihteeri 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi TILAAJAPALVELU: YAP-Solutions Oy 0303 9778 tilaukset@pelastustieto.fi JULKAISIJA: Paloja pelastustieto ry. Palomies altistuu henkensä kaupalla s.8–25 Altistumista syytä torjua Työturvallisuus on työhyvinvoinnin ohella noussut esille yhä vahvemmin myös pelastusalalla. Jos asuntomessut olisivat, sanotaanko vaikka Pirkanmaalla, olisiko näissäkin taloissa sprinklerit. Monin paikoin onkin herätty huomaamaan asian tärkeys. Altistumista tapahtuu myös keikan jälkeen ja tuikitärkeissä harjoituksissa. Tosiasia on kuitenkin se, että niin palomies kuin sammutusmies altistuvat työtehtävissään erilaisille haitallisille aineille. PT 5/2014 ILMESTYY 12. Erityisesti, kun viime aikoina on kerrostaloissa sattunut tuhoisia tulipaloja. Niissä on otettu myös paloturvallisuus tarkoin huomioon. P.S. Kypäräkin voi olla keikan jälkeen entinen. Auto olikin tulitikku ja pian syttyivät niityllä kootut heinäkeot. Toista kertaa ei leikitty tulitikuilla.. Kerrostaloissa ei ole sprinklerijärjestelmää. Pasilankatu 8, 00240 Helsinki YHTEYDET: www.pelastustieto.fi www.facebook.com/pelastustieto etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi KIRJAPAINO: PunaMusta 2014 ISSN 1236-8639 Aikakauslehtien liiton jäsen KANSI: Palomiesten lisäksi myös varusteet ovat lujilla raskaissa pelastustehtävissä. KESÄKUUTA 100-SIVUISENA ERIKOISJULKAISUNA Turvallisuus on huipussaan asuntomessujen tornitaloissa s. Muutama tapaus kertoo pienten poikien kiinnostuksen tulentekovälineisiin sytyttäneen heinikkoa palamaan. 34 Kiireellisten tehtävien toimintavalmius piteni puolella minuutilla s. Vieläkin muistan palomestarin tuiman ilmeen ja opettavaiset sanat. Nyt saatetaan jo ihmetellä, jos paloasemalla haisee savu. Silloin voidaan myös järjestelmällisesti seurata, millainen riski tällä alalla työskentelevillä on altistumiseen ja miten sitä voidaan ehkäistä. Pienillä teoilla asiassa voidaan edetä. Pelastusopistossa haitallisten aineiden kanssa työskentelevät opettajat ovat olleet jo mukana tässä rekisterissä. Syöpäsairauden vaaraa aiheuttavat ammatit on koottu Työterveyslaitoksen ylläpitämään ASA-rekisteriin. Kuva: Kimmo Kaisto. Likaisilla varusteilla ei tulla asemille, jossa on nykyään puhtaat ja likaiset puolet
Löytyy esimerkiksi rauniokorttelia, savusukelluskenttää, eläinpelastusaluetta ja tietenkin liikenneonnettomuuskenttä. 4 4/2014 harjoitus tässä numerossa PT 5/2014 ILMESTYY 12. 48 teema Länsi-Suomen pelastusharjoitusalue on varsin mittava alue. Enemmistön mielestä ei näy riittävästi. Tälle Porin lentoaseman välittömässä läheisyydessä sijaitsevalla alueella on erilaisia harjoituskenttiä. s. Perustaidot opitaan peruskoulutuksessa Pelastusopistossa tai SPEKin palokuntakoulutuksen kursseilla. Palomies altistuu henkensä kaupalla s.8–25 Palomiehet altistuvat viikoittain haitallisille aineille. 40 4 2014 14 .5 . Altistumista tapahtuu niin tositilanteissa kuin harjoituksissakin. 32 Pelastuslaitosten työvuorokoulutusta ja sopimuspalokuntien viikkoharjoituksia halutaan kehittää kaksivuotisella hankkeella, jossa ammatillisen osaamisen ylläpitokoulutuksen laatua parannetaan. Työturvallisuuden merkitys työkyvyn ja työhyvinvoinnin rakentamisessa on yhä kiistaton ja sitä voidaan pitää koko työhyvinvoinnin perustana. 28 Porissa 38 hehtaaria tilaa harjoitella pelastustehtäviä s. s. Sisäministeriö ja Työterveyslaitos ohjeistavat ilmoittamaan altistuneet ASA-rekisteriin, mutta palomiehiä ei rekisterissä ole, lukuun ottamatta Pelastusopiston savusukelluskouluttajia. 34 Kiireellisten tehtävien toimintavalmius piteni puolella minuutilla s. KESÄKUUTA 100-SIVUISEN A ERIKOISJULK AISUNA Turvallisuus on huipussaan asuntomessujen tornitaloissa s. työhyvinvointi Työhyvinvoinnin käsite on laajentunut työelämän vaatimusten muuttuessa, mutta sen juuret ovat tukevasti työturvallisuuden kehittämisessä. Kansainvälinen syöväntutkimuskeskus (IARC) on luokitellut palomiestyön kokonaisuudessaan mahdollisesti syöpävaaraa aiheuttavaksi. 34 SIVU 47 Opinnäytteitä Pelastusopistosta. Työturvallisuus onkin aina ajankohtainen asia erityisesti pelastustyössä. Anna äänesi seuraavassa nettigallupissa! Ehdota myös mistä aiheesta haluaisit tulevan gallupin. s. s. 8–25 4 /2 01 4 14.5.2014 26 Palkkahaitari venyy, mutta sopimusten puitteissa 28 Pelastuskohde: Asuntomessualue Mika Rinne 36 Helsinkiin uusi pioneeriyksikkö Mikael Siitonen 38 VAK-pesuallas toimii keruualtaanakin Saku Rouvali 40 Toimintavalmius uuden ohjeen mukaan Johannes Ketola 42 Saariston erityisolosuhteiden öljyntorjuntaan uusia keinoja Jari Alanen, Katariina Kiviluoto 44 Tirilän VPK valmiina Jehu-kisaan Ville Hirvonen 46 Uusi maamerkki Tampereelle Pekka Koivunen 50 Satavuotias Laajasalon VPK Saku Rouvali 52 Palautumiseen enemmän huomiota Jussi Kirjavainen, Anne Punakallio 58 Veteraanin ääni: Jouko Järvinen Juhani Katajamäki VAKIOT 27 Vieraanamme: Seppo Vihervaara 55 Mirafoni: Mira Leinonen 56 Ulkomailta: Risto Lautkaski 60 Käry & oikeus: Marko Partanen altistuminen nettigallup Kysyimme nettigallupissa näkyykö pelastustoimi riittävästi sosiaalisessa mediassa. 38 hehtaaria, joista viisi hehtaaria on asfaltoitua harjoituskenttää. Pelastustoimen tehtävissä, työvuorokoulutuksissa ja palokuntien viikkoharjoituksissa opittuja taitoja ylläpidetään ja täydennetään
ilmoitukset@pelastustieto.fi tai numerosta 044 728 0401. Suurjulkaisu on ainutlaatuinen kanava tavoittaa koko laaja turvallisuusala. HUOMIO! Kesäkuussa tarjoamme lukijoillemme uutta ja erilaista Pelastustieto-lehden ja Turvallisuus & Riskienhallinta -lehden yhteinen KOKONAISTURVALLISUUDEN 100-SIVUINEN SUURJULKAISU ilmestyy 12.6.2014. Tässä lehdessä kannattaa näkyä, painos on yli 10000 kappaletta! Varaa ilmoitustilasi viimeistään 22.5. Turvallisuus & Riskienhallinta Lehdessä käsitellään monipuolisesti muun muassa jälkivahinkojen torjuntaa, tietoturvaa, työturvallisuutta sekä paloja pelastustoimintaan ja ympäristönsuojeluun liittyviä aiheita
Niiden vaikutus saattaa olla suhteellisesti jopa suurempi kuin se, mitä nyt tehdään pelastustoimessa. – Juristimme selvittävät nyt, onko päätöksessä huomioitu kaikki se, mitä olemme tarkoittaneet. Espoo edellytti tarjouspyynnössä, että valmistajan täytyy olla tehnyt 15 raivausja sammutusautoa kolmen edellisen vuoden aikana. Liiketoimintajohtaja Mauri Suuperko hämmästelee markkinaoikeuden ratkaisua. Vanhusten turvallisuuden takaamisessa lisätään älytekniikkaa. Virkamies toimii kuitenkin aina virkavastuulla eikä tausta saa vaikuttaa työtehtävässä, liiketoimintajohtaja Mauri Suuperko sanoo. Kustannustehokkuuden aikaansaamiseksi tulisi Poliisiammattikorkeakoulun ja Pelastusopiston välistä yhteistyötä lisätä ja tutkia jopa ammattikorkeakoulutuksen yhdistämistä näiden oppilaitosten kesken. Vaaroista varoitetaan ja ihmisiä valistetaan erilaisin älypuhelinsovelluksin. Hän oli ollut aikaisemmin työsuhteessa tarjouksen voittaneiden tuotteiden myyntitehtävissä. Markkinaoikeus katsoi, että tarjoajien tasapuolinen kohtelu ei vaarantunut tämän seikan vuoksi. Ei etenkään julkinen toimija, joka elää kestävyysvajeen kanssa. Espoo tilasi LänsiUudenmaan pelastuslaitokselle yhden raivausauton ja kuusi sammutusautoa itävaltalaiselta Rosenbauer International AG:lta. Tällä hetkellä tätä ei suunnitella, mutta arvaan tämän kysymyksen nousevan esiin muutaman vuoden sisällä. 6 4/2014 AJASSA J HL palopäällystö ry:n 60-vuotisjuhlassa Kotkassa puhunut pelastusylijohtaja Esko Koskinen huomautti, että pelastustoimen alueiden tekemiä säästösuunnitelmia arvioidaan ohjausryhmässä, jossa myös ammattiliitoilla on omat edustajansa. – Samaan aikaan valtion oman budjettihallinnon aikana toteutetaan säästötoimenpiteitä, jotka kohdistuvat valtion osaan pelastustoimesta eli Pelastusopistoon ja Hätäkeskuslaitokseen. Ennustaja ei tarvitse olla, jos sanoo, että pelastustoimi ei perustu enää 22 alueeseen, vaan varmaankin vielä tällä kymmenluvulla niiden määrä vähenee. Ohjausryhmä tulee kiinnittämään erityistä huomiota siihen, että säästöt ovat todellisia rakenteellisia ratkaisuja eivätkä vain kustannusten lykkäyksiä. Alueet poikkeavat toisistaan merkittävästi rakenteellisesti. – Säästöjä ei voida toteuttaa samalla tavalla eri pelastustoimen alueilla. – Pelastustoimen operatiivisen työn muutos ei arvioni mukaan tule olemaan yhtä suuri. Joko hyväksymme markkinaoikeuden ratkaisun ja järjestämme uuden hankintakilpailun tai sitten valitamme korkeimpaan hallinto-oikeuteen. – Hankintakriteereistä tärkein on toiminnallisuus ja niiden perusteella markkinat hinnoittelevat tuotteensa. – Aluehallintovirastojen uudelleen järjestelyjen yhteydessä on mahdollista suunnata vapautuvia henkilöresursseja pelastustoimen tutkimusja kehittämistoiminnan parantamiseen. Markkinaoikeuteen tehty valitus koski myös pelastuslaitoksella hankintaa valmistelleen virkamiehen taustaa. Harvaan asutuilla seuduilla viranomaisten yhteistoiminta lisääntyy ja niitä tehdään entistä enemmän monitoimiperiaatteella. Säästötoimi, joka puree Helsingissä tai Tampereella, ei välttämättä toimi samalla tavalla Kainuussa tai Lapissa. Pelastuslaitoksia tarvitaan ja ne tulevat koostumaan työtään päätoimisesti tekevistä mutta myös sopimuspalokunnista ja vastaavista sivutoimisista palomiehistä. Kotimainen paloautovalmistaja Sammutin Oy valitti hankinnasta markkinaoikeuteen yhtenä perusteluna hankinnassa käytetty referenssivaatimus. Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut kaksi miljoonaa euroa. Lähiaikoina satsattaviin asioihin kireästä taloustilanteesta huolimatta Koskinen pitää työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen kehittämistä, työturvallisuuden parantamista sekä ennaltaehkäisyn, erityisesti paloturvallisuuden parantamista. Teksti ja kuva: Esa Aalto Markkinaoikeus kumosi Espoon kaupungin paloautohankinnan. Valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus ja tarjouspyynnön mukaan laadun painoarvo on ollut vertailussa 50 prosenttia ja hinnan painoarvo 50 prosenttia. Hinta–laatusuhde on tärkeä eikä hinnan merkitystä voi koskaan väheksyä. Juhlassa muistettiin järjestötoiminnassa ansioituneita SAK:n ansiomerkillä: Tuomo Koskinen (vas.), Tommi Lönnqvist, Timo Tähtinen, Timo Korpela, Jukka Ruuskanen, Christer Lindström ja Ari Vakkilainen Esko Koskinen maalaili tulevaisuutta JHL-päällystöjuhlassa Älytekniikkaa ja vähemmän työvoimaa Asumisen ja työpaikkojen turvallisuudessa hyödynnetään älytekniikkaa, joka paitsi havaitsee ja sammuttaa paloja automaattisesti myös estää niiden syntymistä. – Itselläni ei ollut tietoa hankintaa valmistelleen henkilön taustasta. Koskinen maalaili tulevaisuutta, että hyvinkin todennäköisesti järjestelmämme joutuu toimimaan vähemmällä ihmistyövoimalla: periaatteella työ tehdään turvallisemmin, kevyemmin ja vähemmällä ihmistyövoimalla. Toisaalta jokaisella meillä on oma taustamme, itsekin olen ollut töissä yksityisellä sektorilla. Suuperko sanoo, että hankittavien autojen referenssimäärittely haluttiin tehdä, jotta ostajalla on varmuus autojen toimituksesta. Markkinaoikeus totesi tämän vaatimuksen ylimitoitetuksi, kun hankittavana on ollut vain yksi raivausauto. Markkinaoikeus kumosi Espoon paloautohankinnan. Samalla ohjausryhmä varmistaa, että pelastustoimen palvelutaso säilyy vahvana
Tom Himanen (kd.) korosti tietotekniikka-alan henkilönä kyber-ja tietoturvariskien poistamista. Hän myös huomautti, että EU:n perusajatus, rauhan unioni, pitää palauttaa arvoonsa. Kansalaisen kannalta keskeisinä turvallisuusuhkina nähtiin muun muassa ympäristöön ja ilmastoon liittyvät uhat, tietoturva-asiat sekä taloudellinen tilanne. Vasemmistoliiton Merja Kyllönen painotti myös työllisyyden merkitystä. Tyylikkäät muotikuvat nappasi kurssikaveri Tero Lähdesmäki ja kurssin logon toteutti kurssikaveri Janne Raetsaari. – Turvallisuudesta joudutaan kantamaan huolta yli rajojen. Taloudellinen turvattomuus johtaa helposti yhteiskuntarauhan järkkymiseen ja se on merkittävä turvallisuusuhka. Hän myös toisi EU:hun vähemmän, mutta parempaa sääntelyä. Silloin puhutaan esimerkiksi ympäristöja ilmastoriskien poistamisesta. Kuva: Antti Pulkkinen Turvallisuus puhutti eurovaaliehdokkaita Panelistit Sirpa Pietikäinen (vas.), Tom Himanen, Antti Kaikkonen, Merja Kyllönen, Sampo Terho, Alina Böhling ja Kimmo Kiljunen keskustelivat turvallisuudesta SPEKin järjestämässä vaalipaneelissa.. Kimmo Kiljusen (sd.) mielestä uhat eivät noudata kansallisia rajoja. Alina Böhlingin (r.) mielestä turvallisuusteema kytkeytyy kauppapolitikkaan. Haalarit olivat kurssilaisilla ensimmäistä kertaa käytössä ympäri Suomea järjestetyissä vapputapahtumissa sekä heidän osallistuessa tavalliseen vapun juhlintaan omissa kaupungeissaan, Jumpponen sanoo. Historian ensimmäiset palopäällystön opiskelijahaalarit EU-parlamenttiehdokkaat keskustelivat turvallisuudesta SPEK:n järjestämässä vaalipaneelissa. – Toimin kurssinvanhimpana, joten oli luonnollista lähteä mukaan‚ Teemu Jumpponen kertoo. – Olemme erittäin kiitollisia yhteistyökumppaneille. Kysymys ei ole vain sotilaallisesta turvallisuudesta. Myös uusiutuvan energian merkitys ja kotimaisuus nousivat esille. Rahaa jäi hieman yli, joten järjestämme myös tuleville palopäällystökursseille haalarit ja luomme jatkumon haalarikulttuurille Pelastusopistolla, Salo iloitsee. Laaja turvallisuuskäsite tarkoittaa yksittäisen ihmisen turvallisuutta eikä niinkään valtioiden turvallisuutta. – Harvinainen yksityiskohta haalareissamme ovat sammutusasun tyyppiset heijastimet, jotka ovat uniikit koko Suomen haalareiden skaalassa, Mauri Salo hehkuttaa. EU:n on oltava myös enemmän kuin sisämarkkina-alue ja huomioitava globaalinäkökulma. Aikataulu yhteistyökumppaneiden löytämiseksi meni tiukaksi, sillä haalariyritys tarvitsi logot lähes kuukautta ennen vappua. Janne Raetsaari toteutti kurssimme logon, Mauri Salo valottaa syntyhistoriaa. Kävimme vapaa-ajan tapahtumissa, joissa opiskelijoilla oli käytössä oman ainejärjestönsä opiskelijahaalarit. Teknologinen kehitys ei hänen mielestään saa hidastua myöskään lainsäädännön takia. Hän korosti inhimillistä turvallisuutta ja korosti turvattomuuden syiden poistamisen merkitystä. Keskustan Antti Kaikkonen korosti työn merkitystä turvallisuudelle. Hän myös huomautti, että turvallisuus kuuluu osana EU:n toimialuetta. 4/2014 7 – Syksyllä 2013 aloimme opiskella palopäällystön koulutusohjelmassa Pelastusopistolla. AmkN13-kurssilaiset edustavat haalareilla ainejärjestöänsä eli Pelastusopiston ja Savonia-ammattikorkeakoulun Palopäällystön koulutusohjelmaa (insinööri amk). Keväällä 2014 kysyin Teemu Jumpposta työstämään yhdessä haalariprojektia. Sirpa Pietikäinen (kok.) kuvaili turvallisuutta sipulina, jossa on paljon erilaisia kerroksia. 27 kurssilaisesta vain kaksi päätti jättää haalarit narikkaan. – Oli heti alusta lähtien selvää, että haluamme tukijoiksi vain omaan alaamme liittyviä yrityksiä ja yhteisöjä. Palopäällystön opiskelijahaalareita esittelevät Teemu Jumpponen (vas.) ja Mauri Salo. Sampo Terho (ps.) korosti itsenäisyyden puolustamista ja liittovaltiokehityksen pysäyttämistä. Turvallisuus on monisyinen asia, jossa kansalaisen turvallisuuden näkökulma liikkui helposti laajempaan näkökulmaan
8 4/2014 8 4/2014
Palomiehet altistuvat viikoittain haitallisille aineille, jotka voivat lisätä syövän riskiä. Parannusta asiaan on tulossa. Vainio korostaa, että palomiesten pitää pystyä tekemään työnsä turvallisesti ja siinä asiassa työantaja ja työntekijä itse ovat avainasemassa. Ohje ei keskity pelastussukelluksen jälkeiseen huoltotoimintaan, jossa altistuminen pääasiassa tapahtuu. Yhteistoiminta on tässä asiassa avainasemassa, Vainio muistuttaa. 4/2014 9 S isäministeriö ohjeistaa pelastussukellukseen erillisellä ohjeella, joka sisältää ohjeistuksen muun muassa savusukellukseen ja kemikaalisukellukseen. Palomiehiä ei rekisterissä vielä kuitenkaan ole, sillä Vainion mukaan raja-arvojen seuraaminen on vaikeaa. Merkintöjen perusteella katsotaan kuuluuko työntekijä ilmoittaa ASA-rekisteriin, Vainio selventää. Ohjeessa korostetaan suojavarusteiden merkitystä, mutta vasta viime vuosina on noussut esiin esimerkiksi huollon yhteydessä tuleva altistuminen vaarallisille yhdisteille, toteaa pelastusylitarkastaja Taito Vainio. Ohje on kuitenkin pintapuoleinen vaarallisille aineille altistumisen osalta, sillä se on tehty pelastussukelluksessa tarvittavan fyysisen toimintakyvyn ja pelastussukelluksen organisoinnin näkökulmasta. – Työturvallisuuslaki määrittää, että työnantajan ja työntekijän tulee osallistua yhteistyössä työturvallisuuden tekemiseen. Sisäministeriö ja Työterveyslaitos ohjeistavat ilmoittamaan altistuneet ASA-rekisteriin, mutta palomiehiä ei rekisterissä ole, lukuun ottamatta Pelastusopiston savusukelluskouluttajia. Teksti: Kati Kottila-Etuaro Kuvat: Mikko Kukkanen ja Kimmo Kaisto. – Se on tehty vuonna 2007 ja silloin ei puhuttu altistumisesta vaarallisille aineille vaan lähinnä lämpösäteilylle. Nyt on tekeillä Fyysisen toimintakyvyn arviointi -ohje, jossa todennäköisesti tullaan ohjeistamaan päiväkirjan pitämisestä tehtävien osalta. Työnantaja on velvollinen pitämään rekisteriä altistuneista työntekijöistä ja ilmoittamaan altistumisesta raja-arvojen ylityttyä. Palomiesten terveys puhuttaa Työterveyslaitos ja Sosiaalija terveysminisEi savua ilman syöpää. Kansainvälinen syöväntutkimuskeskus (IARC) on luokitellut palomiestyön kokonaisuudessaan mahdollisesti syöpävaaraa aiheuttavaksi. – Päiväkirjamerkintöjen seurannasta selviäisi altistumisen määrä helpommin ja tarvittavat toimenpiteen päästäisiin tekemään nopeammin. Altistuminen tapahtuu niin tositilanteissa kuin harjoituksissakin
Likaisten käsien kautta altistutaan, vaikka ylimääräiset suojakäsineet ehkäisisivät iholle tulevan aineen määrää. Rekisterin tietoja käytetään altistuvien seurantaan, sairauksien ennaltaehkäisyyn ja tutkimuskäyttöön. Myös palohenkilöstön käyttämät sammutusvaahdot altistavat kemikaaleille. Palomiehistä tuloksia ei juuri ole. Suomen Sopimuspalokuntien Liitossa (SSPL) pidetään koko pelastushenkilöstön työturvallisuutta ja terveyttä erittäin tärkeänä tekijänä. Myös ohjeistusta ja työkäytäntöjä on muutettava ja parannettava, jotta altistusta voitaisiin vähentää merkittävästi, toteaa SSPL:n toiminnanjohtaja Isto Kujala. Työterveyslaitos ylläpitää rekisteriä Sosiaalija terveysministeriön toimeksiannosta ja raportoi vuosittain rekisteröinnin tuloksista. – Taustatietoon nojaten kerromme käytännön esimerkkejä suojautumisesta, Huttu kertoo. – Sammutusvaahdot ovat myrkyllisiä ja ihon kautta niitä imeytyy elimistöön, jos käsittelee vaahdon kanssa tekemisissä olleita varusteita, Huttu pohtii. Altistuminen tapahtuu ihon ja hengityksen kautta, mutta Huttu korostaa ihoaltistuksen olevan merkittävin riski. Rekisterin ohjeistus ei vielä ole aivan valmis, mutta sitä hiotaan parhaillaan ja se valmistunee piakkoin, kertoo Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Anja Saalo. ASA-rekisteröinti perustuu kansainvälisen Työjärjestön (ILO) yleissopimukseen (nro 139), joka tuli Suomessa voimaan 1978. 10 4/2014 teriö ovat parhaillaan laatimassa ohjeistusta palomiesten ilmoittamisesta ASA-rekisteriin. – Pelastushenkilöstön huomioiminen ASArekisterissä on vain alku pelastusalan työturvallisuuden ja terveyden parantamisessa. – Kannamme vastuuta sopimuspalokuntalaisten työturvallisuudesta, sen kehittämisestä ja parantamisesta, Kujala muistuttaa. Monitoroinnin kautta saatua tietoutta käytetään hyväksi opetuksessa. – Asia nousi esille viime vuonna ja otaksun, että pelastuslaitokset odottavat luvattua ohjeistusta, ennen kuin ilmoittavat työntekijöitä ASA-rekisteriin, Saalo pohtii. Sisäministeriön ohje on pintaraapaisu ja siihen tulisi Hutun mukaan lisätä tietoa altistumisesta vaarallisille aineille. Työpaikalla voidaan myös tehdä työhygieenisiä altistumismittauksia eli mitata syöpävaarallisen aineen määrää työpaikan ilmasta. Liitto on huolestunut pelastushenkilöstön altistumisesta syöpää aiheuttaville aineille ja se pitää hyvänä uutta linjausta ottaa pelastushenkilöstö mukaan ASArekisteriin. – Opistolla ihoaltistuminen minimoidaan harjoituksen jälkeen välittömällä pesulla, mutta likaisten varusteiden kautta altistumista tapahtuu myös hengityksen välityksellä, Huttu muistuttaa. www.ttl.fi/fi/rekisterit/asa-rekisteri ASA-REKISTERI Pelastusopiston yliopettaja Ismo Huttu (3.vas.) toteaa pelastusalan olevan kouluttajiaan jäljessä jopa kymmenen vuotta altistumisten minimoinnissa.. Suomalaisilla palomiehillä on uuden tutkimuksen mukaan kolme prosenttia pienempi syöpäriski tavanomaiseen suomalaismieheen verrattuna. Kaikesta myrkyllisille aineille altistumisista huolimatta Huttu tuo esiin mielenkiintoisen tutkimuksen. – Mielestäni altistumisen korostamisessa on ruvettu joiltakin osin hyperventiloimaan, pohtii Huttu. Pelastusopisto edelläkävijänä altistumisen seurannassa Pelastusopiston yliopettaja Ismo Huttu toteaa pelastusalan olevan kouluttajiaan jäljessä jopa kymmenen vuotta altistumisten minimoinnissa. Sosiaalija terveysministeriön ASA-rekisteri on syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien rekisteri. – Pelastusalalta on tullut yhteydenottoja asian tiimoilta. Opiston opettajat ovat ASA-rekisterissä sekä biomonitoroinnissa koulutuksessa saamiensa altistumisten vuoksi. ASA-rekisteriä on pidetty jo yli 35 vuotta ja sen käyttöön velvoittaa useampi laki ja asetus. Siihen kuuluville henkilöille voidaan tehdä biologisia altistumismittauksia eli mitata syöpävaarallisen aineen pitoisuuksia verestä tai virtsasta. ASA-rekisteriin ilmoitetaan työntekijä, joka altistuu vähintään 20 päivänä vuodessa syöpävaarallisille kemikaaleille. Huttu huomauttaa, että pelastusalan kentällä ei ole altistumisen vaaroihin panostettu vielä riittävästi
2. Työtapa on kuumaharjoituksissa: sama opettaja toimii sekä sytyttäjänä että seuraa sukellusta > varusteiden riisunta > palautteen antaminen sukeltajille Kansanedustaja Ari Jalonen (ps) esitti kirjallisen kysymyksen ”Palomiesten syöpävaarallisille aineille altistumisen seuranta” 7.6.2013. 11. Mittaukset tehdään kerran vuodessa altistuksen jälkeen (seuranta Asa-rekisteri) 12. Työvuorolistat laaditaan siten, ettei useita altistumispäiviä tule samalle viikolle (max. 8. 1. 5. Jälkiraivauksen aikana käytetään aina hengityssuojaimia. Superlonia ei saa enää polttaa. 6. 4/2014 11 Altistumistutkimusten perusteella altistumisien vähentämiseksi noudatetaan seuraavia toimenpiteitä välittömästi toistaiseksi. 7. Lisäksi sosiaalija terveysministeriö tulee tiedottamaan aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueita ASA-rekisteröinnin valvonnan ja ohjauksen tarpeista. 3. 2 päivää/viikko). 9. Savusukellusharjoituksissa tulisi käyttää Gore-Tex -kalvolla varustettua pukua. Polttonestettä käytetään vain pieniä määriä sytykkeenä. Työterveyshuollon toimivuuden varmistamiseen on työsuojeluvalvonnassa kiinnitetty erityistä huomiota jo vuodesta 2012 lukien.” www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_517_2013_p.shtml Pelastusopiston savusukellusopettajille antama ohjeistus altistusten ehkäisemiseksi 1.10.2012 alkaen: Myös palohenkilöstön käyttämät sammutusvaahdot altistavat kemikaaleille.. Savusukelluspäiväkirjan avulla seurataan vuosittaista altistumista > Asa-rekisteri, työterveys. Siinä yhteydessä selvitetään tarve pelastuslaitosten ohjeistamiseksi ASA-rekisteröinnin edellytyksistä. Lastulevyä poltetaan vain palokonteissa. Sukelluksen jälkeen tauoilla ja palautetta antaessa savusukellusvarusteet riisuttava välittömästi (laitteet ja takki). Ohuet työrukkaset tai vastaavat käsien suojana koko päivän (tai ns. alushanskoja, mutta silloin on huolehdittava ettei likaisten ja märkien puuvillakäsineiden kautta tule altistusta) Huoltotehtävissä, jossa varusteita pestään, käytetään kertakäyttöisiä suojakäsineitä. 4. 10. Palotalossa polttomateriaalina käytetään puhdasta puuta. Savusukellusharjoituksen jälkeen (päivän jälkeen) peseydytään harjoituspaloasemarakennuksessa harjoitusalueella ja likaiset sammutusja väliasut laitetaan jätesäkeissä pyykinkeräilyastiaan. Siinä hän kysyi, ”Miten ministeri huolehtii siitä, että palomiesten työterveyshuolto saadaan syöpäseurannan osalta asianmukaiseksi ja että altistusnormit täyttävät palomiehet todella merkitään ASA-rekisteriin ja miten ministeri järjestäisi sen että aluepelastuslaitoksilla on asianmukaiset ohjeet palomiesten suojaamiseksi karsinogeenialtistukselta?” Vastauksessaan 27.6.2013 sosiaalija terveysministeri Paula Risikko totesi muun muassa: ”Palomiesten karsinogeenialtistukselta suojaamisen tehostamiseksi sosiaalija terveysministeriö tulee olemaan yhteydessä pelastustoimen ohjauksesta vastaavaan sisäasiainministeriöön
S avu ei ole enää haissut Jyväskylän paloasemilla muutamaan vuoteen juuri ollenkaan. Palomiehet Marko Väisänen ja Samu Kemppi (oik.) tietävät, että oikeaoppisella suojautumisella vähennetään epäpuhtauksille altistumista. Varusteiden huollossa käytetään hansikkaita sekä silmäja hengityssuojaimia, joiden avulla pienennetään merkittävästi altistumista. Myös miehistön oma peseytyminen ja puhtaiden vaatteiden vaihto toteutetaan heti, kun se on mahdollista, Lahti sanoo. Seppälän paloasemalla työskentelevä Lahti huomauttaa, että pelkät tilat eivät kuitenkaan riitä, vaan myös asenteita ja työmenetelmiä on pitänyt muuttaa. Malli perustuu ruotsalaiseen Skellefteån paloasemalla kehitettyyn suojautumisja varustehuoltomalliin. Näkyvä noki pestään pois jo tilannepaikalla. 12 4/2014. Sairastumiseen voi mennä 10– 30 vuotta. Iho pahin likareitti Lahden mukaan iho on pahin epäpuhtauden altistumisreitti. Keikan jälkeen autot, paineilmalaitteet, letkut ja muut likaantuneet varusteet ajetaan pestäväksi erilliseen pesuhalliin. Suoraa nokikontaktia yritetään välttää tilanteen aikana ja sen jälkeisessä huollossa. Uudet toimintatavat oli luonteva ottaa käyttöön kun Jyväskylään valmistui uudet paloasemat. Niissä on erikseen pesutilat likaisille autoille ja varusteille. Puhdas paloasema -mallin tavoitteena on vähentää miehistön altistumista ilman ja pintojen epäpuhtauksille oikeaoppisella suojautumisella, Lahti kertoo. Mitään likaista varustetta ei tuoda autoon tai puhtaaseen kalustohalliin. – Likaiset sammutuspuvut riisutaan jo tilannepaikalla ja ne laitetaan kuljetusastiaan, jätesäkkiin tai tällä hetkellä kokeilussa olevaan pesupussiin. Jyväskylän kolmella paloasemalla on toteutettu Puhdas paloasema -mallia noin kolmen vuoden ajan. – Työterveyslaitoksen ja VTT:n tutkimuksissa on osoitettu palokohteiden savu-, nokija kemikaalijäämien altistavan palomiehet syöpää aiheuttaville kaasuille ja pienhiukkasille. Tavoitteena terveempi palomies Teksti ja kuvat: Mika Rinne Likaisten varusteiden huollossa käytetään hengitysja ihosuojaimia. Jyväskylässä sitä ovat kehittäneet edelleen nyt jo eläkkeellä oleva ruiskumestari Arto Hongisto ja paloesimies Jarkke Lahti. Jarkke Lahti laittaa sammutuspuvun tällä hetkellä kokeilussa olevaan pesupussiin, jonka voi työntää sellaisenaan pesukoneeseen
4/2014 13 Tehokas kaksikko vaativiin suorituksiin. – Tämä on loppujen lopuksi asennekysymys. Ennen kädet olivat aina likaiset, mutta ei enää eli kehitystä on tapahtunut. Sille olisi käyttöä erityisesti pitkäkestoisissa tilanteissa sekä talviolosuhteissa, Väisänen vinkkaa.. Kyse on omasta terveydestä, jota voidaan edistää suojautumisella ja hiomalla toimintatapoja. Miele Professional pyykinpesukoneilla ja kuivausrummuilla saat suojavaatteet uudelleen käyttöön alle kolmessa tunnissa. Esimiesten tehtävänä on näyttää esimerkkiä ja perustella miehistölle, miksi kannattaa suojautua epäpuhtauksilta. Puhtaina, kyllästettyinä ja kuivina. Seppälän paloasemalla työskentelevät palomiehet Marko Väisänen ja Samu Kemppi kokevat, että altistumisen pienentämiseen tähtäävät toimenpiteet kuuluvat luontevasti omaan työhön. – Musta naama ja savunhajuinen paloasema eivät ole enää nykypäivää. Kysy lisää myös maskien puhdistusratkaisuista! Miele Oy / Professional Porttikaari 6, 01200 Vantaa Puhelin (09) 875 970 asiakaspalvelu@miele.fi www.miele-professional.fi Altistumisen vähentäminen tulipaloissa Siirtyminen onnettomuuspaikalle Kaiken tarkoituksena on terveempi palomies Jarkke Lahti 2012 Toiminta onnettomuuspaikalla Paineilmalaitetta käytetään aina tilanteen vaatiessa Käytetään alushansikkaita Jälkiraivauksessa käytetään tarkoituksenmukaista suojaustasoa Toiminta onnettomuuden jälkeen Riisutaan kontaminoituneet varusteet jo tilannepaikalla Pestään jalkineet Pestään likaiset ihonkohdat heti Varusteiden kuljetus Kontaminoituneet varusteet kuljetetaan paloasemalle erillään henkilöstöstä, erillisissä astioissa tai jätesäkissä Siirtyminen paloasemalle Henkilöstö siirtyy paloasemalle huoltoon Varusteiden huolto Varusteet huolletaan niille varatuissa tiloissa Käytetään asianmukaisia suojaimia huollon aikana Henkilöstön oma huolto Peseydytään mahdollisimman nopeasti ja vaihdetaan puhtaat vaatteet päälle Ajoneuvojen kalustaminen Ajoneuvot kalustetaan puhtaissa tiloissa HÄLYTYSVALMIUS Paloasemalla oleva henkilöstö, varusteet ja kalusto ovat puhtaita Likaiset letkut ja muut varusteet pestään ennen kuin ne otetaan uudelleen käyttöön, kertoo paloesimies Jarkke Lahti. Esimerkiksi paineilmalaitteet riisutaan usein tulipalon sammuttamisen jälkeen liian aikaisin pois päältä, jolloin altistutaan kaasuille ja muille epäpuhtauksille, Kemppi tietää. – Alushanskojen ja muiden altistumista pienentävien suojaimien käyttö ei aiheuta ylimääräistä kuormitusta työvuoron aikana. Tilanne paranisi vielä kun olisi kontti, jossa olisi vaihtokamppeita ja taukotila. Asenteiden ja rutinoituneiden toimintatapojen muuttaminen ei ole helppoa, mutta tuloksena on lopulta terveempi palomies sekä savuton ja kemikaalivapaa paloasema, Lahti toteaa
He eivät saapastele nokisissa tai haisevissa varusteissa paloaseman puhtaisiin tiloihin. Pelastuslaitoksen siivoaja pitää huolen myös akvaarion siisteydestä.. – Uhrasimme akvaariolle yhden sammutusauton paikan. Niitä ei Kotkassa vielä käytetä. Sen suunnittelussa noudatetaan puhtaan paloaseman konseptia. Myös Kymenlaakson pelastuslaitoksen kolmella muulla paloasemalla puhtaat ja likaiset varusteet säilytetään erillään. Tila akvaariolle lohkaistiin autohallista. Kehittämistä riittää Ruotsista Suomeen rantautuneen puhdas paloasema -mallin tavoitteena on vähentää miehistön altistumista vaarallisille pienhiukkasille ja myrkyille, jotka onnettomuustilanteissa tarttuvat tai imeytyvät vaatteisiin ja varusteisiin. Puhdas paloasema -mallin varusteisiin kuuluvat muun muassa kasvoja ihosuojaimet, työrukkasten alle vedettävät alushansikkaat sekä ohuet suojahaalarit. Letkut, työkalut ja varusteet puretaan paloautosta pesuhallissa eikä kalustohalliin kanneta lainkaan likaisia varusteita. Kypärät ja saappaat pestään entiseen tapaan käsin. Puhtaiden vaatteiden säilytystila rakennettiin autohalliin. Vanhassa rakennuksessa kun ei oikein ollut muita vaihtoehtoja, kertoo Ruuskanen. Puhtaalla paloasemalla paloauto ajetaan pesuhalliin, missä myös paineilmalaitteiden ensimmäinen pesu suoritetaan. Akvaario sammutusauton paikalle Kotkan paloasemalla puhtaat sammutusasut säilytetään isossa, lasiseinäisessä vaatehuoneessa, jonka henkilökunta on ristinyt ”akvaarioksi”. Palopäällikkö Ruuskanen arvelee, että vuosia jatkuneilla työpaikan sisäilmaongelmilla on osuutta asiaan. – Useimmat riisuvat likaiset sammutusasunsa jo onnettomuuspaikalla, työntävät ne jätesäkkeihin ja vievät asemalla suoraan likapyykille tarkoitettuun suureen jäteastiaan, kertoo palopäällikkö Jukka Ruuskanen. Muun muassa sisätilat ja kulkureitit suunnitellaan siten, ettei palomiesten tarvitse poiketa puhtaista tiloista likaisiin tai toisin päin. Kotkan pääpaloaseman pyykkituvassa puhtaan ja likaisen pyykin pesukoneet hyrisevät rinnakkain. Kymenlaakson uudet paloasemat rakennetaan puhtaiksi Kymenlaakson pelastuslaitos saa lähivuosina kolme uutta paloasemaa. Kotkassa ja Haminassa kaksi pesulinjaa Puhtaan paloaseman ideologia on uponnut Kotkan paloaseman miehistöön hyvin. Erilliset pesulinjat ovat toistaiseksi käytössä Kotkassa ja Haminassa. Kotkansaarelle ratapihan tuntumaan sijoittuvan uuden sivupaloaseman rakentaminen alkaa vuonna 2015, ja se otetaan käyttöön vuonna 2016. Urheilussa ja muissa vähemmän likaavissa aktiviteeteissa käytettävät vaatteet pestään puhtaan pyykin koneessa, likaiset sammutusasut pyörivät vain likaiselle pyykille tarkoitetussa koneessa. – Emme ole edelläkävijöitä, vaan pikemminkin ajoissa mukana kehityksessä, Ruuskanen sanoo. Puhdasta arkea Kotkassa Teksti ja kuvat: Ulla Ylönen – Kaksi pesulinjaa on jo muodostunut rutiiniksi, sanoo palopäällikkö Jukka Ruuskanen. Varmuuden vuoksi molempien pesukoneiden kansiin on vielä kiinnitetty reilunkokoiset opasteet. 14 4/2014 H älytysajosta palaavat palomiehet työntävät Kotkan pääpaloasemalla likaiset sammutusasunsa suoraan likapyykkiastiaan. – Olemme olleet monta kertaa evakossa ja hajasijoitettuina milloin minnekin. Paloaseman likaisia tiloja ovat pesuhalli, letkunpesutilat ja sammutusasujen huoltotilat. Korkeassa vaatehuoneessa tuoksuu puhtaalle pyykille. Syynä raikkaaseen tuoksuun on pestyjen sammutusasujen ja tehostetun ilmastoinnin yhteisvaikutus. Kymenlaaksolaiset ovat käyneet tutustumassa puhtaan paloaseman ratkaisuihin Jyväskylässä ja Lahdessa. Homeitiöitä vastaan käydyn taistelun aikana sisäilman epäpuhtauksille altistuneiden palomiesten asuja varten hankittiin omat pesukoneet, ja asut opittiin säilyttämään erillään. Ylimääräisiä pesukoneita jäi noilta ajoilta, joten puhdasta paloasemaa varten hankimme ainoastaan pusseja, kannellisia jäteastioita sekä kuivausrumpuja ja kuivauskaappeja, kertoo Ruuskanen. Akvaariossa jokainen palomies on ripustanut sammutusasunsa nimikkonaulakoihin
Tästä syystä Ruotsissa ryhdyttiin minimoimaan kosketuksiin joutumista ”saastuneiden” varusteiden ja kalustojen kanssa. Tämä on valitettavasti arkea ja käytäntöä myös meillä Suomessa valtaosassa paloasemia vielä tänäkin päivänä. Mikäli puku joutuu suuren lämpösäteilyn kohteeksi, se poistetaan käytöstä. Hyvä Oulu. Miten muualla. Voidaan yleisesti sanoa, että SDIS-järjestelmän (service départemental d’incendie et de secours /Fire and Rescue Departmental Service) jokainen palokunta sopii ja päättää erikseen itselleen sopivan järjestelmänsä joko hankkimalla pesukoneet tai sopimalla alihankinnan pesuista. Kuivaamisen jälkeen sammutusasut harjataan. Ruotsin toimintamallit ovat levinneet hyvin pohjoismaihin. Ranskalaisilla käytössä olevia asuja ei saa pestä 25:ä kertaa enempää ja jokaisen viiTeksti: Ari Vakkilainen Kuvat: Kimmo Kaisto Puhdas paloasema – terve palomies den pesun jälkeen sammutusasuun suositellaan asun käsittelyä suoja-aineilla. Idean isä, palomies Stefan Magnusson on toiminut ahkerasti ”lähetyssaarnaajana” pohjoismaissa, Islannissa ja muuallakin Euroopassa. Siellä tutkitaan parhaillaan puhdistuslaitteidenja välineiden ja varusteiden sekä vaatetuksen parantamista turvallisempaan suuntaan. Ranskassa suunnitellaan uudentyyppisten sammutusasujen hankintaa. Palomies Stefan Magnussonin esityksestä perustettiin yhteistyöryhmä, jonka tarkoituksena oli selvittää, mistä tämä johtui. Syntyi toimintaja työmalleja sekä hankittiin lisää pesukoneita ja kuivauskaappeja paloasemille. He haluavat päästä pois kankaan sisällä olevasta suojakalvosta, mutta haluavat pitää silti puvussa kosteudenestokykyä. Ohjelmassa kerrottiin työryhmän aikaansaannoksista, joissa todettiin, että sammutusasuihin varastoituu terveydelle vaarallisia aineita. Pesut perustuvat enemmän asuvalmistajien suosituksiin pesujen määristä kuin kontaminaatioon. Stefan on ollut erityisesti Norjassa ja Tanskassa pitämässä luentoja ja käyntejä paloasemilla. Ruotsin TV:n Rapport-ohjelmassa käsiteltiin maanlaajuisesti tätä ongelmaa. Ranskassa eräät palolaitokset pesettävät sammutusasut alihankintana. Pienissä likaantumisissa asut puhdistetaan sienellä. Hän on myös huolissaan amerikkalaisista paloveljistämme, sillä siellä vanhat tavat ovat voimissaan ja siellä on hänen tietojensa mukaan palomiehillä paljon terveysongelmia. 4/2014 15. Laitoksissa suositellaan pukujen pesua tulipalojen jälkeen. Ruotsissa todettiin, että palomiehet käyttävät tulipalon jälkeen likaantuneita varusteitaan niitä pesemättä tulipalojen jälkeen. Stefan kertoi myös, että kollegat Oulusta ovat suunnittelemassa tutustumismatkaa heidän paloasemaansa toukokuussa. Euroopasta sain tietoa lähinnä Ranskasta Bordeauxin yliopistolta sekä Pariisin palolaitokselta. Pesuista puuttuu järjestelmällisyys Palomiehet pesevät ja pesettävät sammutusasujaan vähän kuinka sattuu, ei siis ole Skellefteån mallin mukaista järjestelmällistä puhdistamista. Eräiden mielipiteiden vuoksi nämä allergiset reaktiot johtuisivat nimenomaan tästä syystä, sillä nuo ”pesulat” käyttävät pukujen jälkikäsittelyssä paloa hidastavia ja vedenkestoa lisääviä aineita. Ruotsissa tehdään tällä hetkellä useita erilaisia tutkimuksia asian tiimoilta. Ranskassa palomiehillä on todettu allergisia ihoreaktioita käsissä ja jaloissa. 4/2014 15 R uotsin Skellefteåssa palomiehet havahtuivat miettimään syytä palomieskollegoidensa sairastumista syöpään viime vuosikymmenen lopulla. Ruotsin MSB (Swedish Civil Contingencies Agency) julkaisee Skellefteå-mallista kirjan, jonka pitäisi tulla julkisuuteen vielä tänä kesänä. Syöpätapauksia ei ole erikseen rekisteröity. Likaiset sammutushaalarit olivat vaatesäilytystiloissa pitkään. Pukujen käyttöikää tietenkin rajoittavat samat asiat kuten meillä. Skellefteån malli levinnyt hyvin Pohjoismaissa Pesut perustuvat enemmän asuvalmistajien suosituksiin pesujen määristä kuin kontaminaatioon
Jos tiettyjen myrkkyjen vaikutukset iskevät solutasolla, ne eivät näy kilpirauhaskokeissa. Indianan osavaltion senaatti hyväksyi Parkinsonin taudin palomiesten korvattavaksi ammattitaudiksi vuonna 2012. Moni maksaa itse lääkärit ja lääkkeet. cfm?section=10&pagenum=208 Chicagon palolaitoksen ja Cincinnatin yliopiston yhteistutkimus noen pienhiukkasista; tutkimus tehtiin oikeista keikoista. www.aiha.org/publications-and-resources/TheSynergist/Documents/October%202013%20Synergist-Firefighting-A%20Toxic%20Profession.pdf www.aiha.org/about-aiha/Press/2013PressRelease/ Pages/AIHA%20Urges%20Firefighters%20to%20Better%20Protect%20Themselves%20Against%20the%20 Toxic%20Exposures%20Associated%20With%20Fires. Lääkityksen myötä kehon sekä kasvojen nesteturvotus hävisi kolmessa viikossa ja paino tippui neljä kiloa, Eskelinen kuvailee. www.ul.com/global/eng/pages/offerings/industries/buildingmaterials/fire/fireservice/smokeparticulates Iso-Britannian Sydänliitto rahoittaa tutkimusta, jolla etsitään syytä palomiesten korkeaan riskiin saada sydäninfarkti tai sydänperäinen kuolema sammutustehtävissä tai niiden jälkeen. Sulkiessamme ambulanssin ovia aloimme ihmetellä, mikä kumma vilkkuu ja ujeltaa auton hoitotilassa. Erityisen epäreilua tämä on VPK:laisille, jotka eivät saa korvauksia mistään. Häkämittari reagoi sammutusautosta halliin levinneeseen häkään. En koskaan saanut toimipaikkakoulutusta palossa syntyvien aineiden pitkäaikaisista terveysvaikutuksista. Ajatus ei toiminut kuten ennen. 16 4/2014 Linkki Parkinsonin taudin ja palomiesten sammutustöissä saadun kemikaalialtistuksen tieteellisesti osoitetusta yhteydestä Parkinsonin tautiin. – Terveyteni on vähitellen parantunut ja syynä on tehokas kilpirauhaslääkitys – annokset ovat ”tapissa”. – Ei ole normaalia, jos savunhajua ja nokea tulee ihon läpi monta päivää tulipalokeikkojen jälkeen. – Valtakunnallisissa savusukellusohjeissa pitäisi selkeästi ohjeistaa puuvillaisten alushanskojen käyttö, koska ne suojaavat tehokkaasti haitallisten aineiden ihoaltistuksilta. Saman vuoden elokuussa Eskelinen alkoi tuntea jatkuvaa väsymystä. Mikroskoopiset, näkymättömät nokihiukkaset ja niiden kemialliset osaset jäävät palovarusteiden päälle sekä leijailevat varusteiden yllä päästen sekä ihon läpi että hengityksen kautta keuhkoihin ja verenkiertoon. – Syöpiä ei korvata meillä ammattitauteina, jolloin tapaturmavakuutus ja yhteiskunta korvaisi kaiken. – Pyrkimykseni on edistää pelastusalan henkilöstön työturvallisuutta ja terveyden ylläpitoa sekä edistää oman ammattitautiepäilyni syy-yhteyden lääketieteellisesti osoitettavien todisteiden löytymistä. Ulkomaisista tutkimuksista hän selvitti, että ympäristömyrkyillä ja palonsuoja-aineilla on omia oireita vastaavia vaikutuksia. www.firefighterswithparkinsons.net/index. Oikeusasiamies käsittelee kantelua parhaillaan. Kivutessamme autoon sammutusauto oli juuri ajanut sisään kalustohalliin. Syyksi epäillään fyysisen rasituksen, kuumuuden ja nokihiukkasten yhteisvaikutusta: www.bhf.org.uk/research/our-heart-research/ the-future-of-heart-research/firefighting-and-heartdisease.aspx USA:ssa teolliset työhygieenikot ovat kiinnittäneet huomiota palomiesten savuja nokialtistusten riskeihin ja vinoituneisiin asenteisiin, joiden vuoksi työturvallisuuskultturi ei ole sitä mitä pitäisi. Paul Eskelisen kantelu osoitteessa: www.pelastustieto.fi > Linkit > Dokumentit Piste palomiehen uralle Teksti ja kuva: Kimmo Kaisto Paul Eskelisen suosittelemat linkit: 16 4/2014. Julkisen terveydenhuollon laboratoriokokeissa sairaus ei ilmennyt enkä saanut aiemmilla käynneilläni työterveyslääkäreillä ja terveyskeskuksessa mitään apua. Suomessa on nelisentuhatta ammattipalomiestä ja noin 14000 sopimuspalokuntalaista, joiden laiminlyötyä työsuojelua ja vakavia terveysriskejä kanteluni koskee, hän kertoo. – Nivelkipuja oli ollut noin vuoden, sormissa oli haavaumia ja infektioherkkyys oli noussut. Tutkimusten mukaan palavista muoviyhdisteistä vapautuva styreeni on neurotoksinen eli tuhoaa keskus-ja ääreishermostoa johtaen Parkinsonin tautiin. – Saimme taannoin ambulanssille kiireettömän keikan. Työnantajani laiminlöi palomiesten riittävän suojaustason huolehdinnan, vaikka henkilökunta oli suullisesti esittänyt epäilyksiä muun muassa palomiesten altistustumisesta syöpävaarallisille aineille. Ex-palomies työskentelee nykyään ensihoitajana HUS-Hyvinkään sairaanhoitoalueella. Hän uskoo, että altistuminen palokaasuissa esiintyville ja elimistöön kertyville myrkyille sairastutti hänet aiheuttaen muun muassa kilpirauhasen vajaatoiminnan sekä nivelja ihotulehdukset. USA:n palomiesjärjestö vastustaa näiden aineiden käyttöä, koska ne ovat karsinogeenisiä ja häiritsevät hormonitoimintaa. Sammutuskeikoilla ulkonakin lähellä palavaa rakennusta voi leijailla häkää. Minulla oli ollut myös rytmihäiriöitä öisin. Pitoisuus oli suhteellisen korkea, Paul Eskelinen kertoo. E skelinen teki viime vuonna Eduskunnan oikeusasiamiehelle kantelun, joka kohdistuu entiseen työnantajaan Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokseen, sisäministeriön pelastusosastoon, työterveyshuoltoon, Työterveyslaitoksen työlääketieteen poliklinikkaan, Työterveyslaitokseen, IF-vahinkovakuutusyhtiöön ja sairaalalääkäriin. Lihaksissa ei ollut voimia, kun hän lähti juoksemaan. Emme saaneet riittäviä tietoja työpaikan haittaja vaaratekijöistä. – Näitä palonsuoja-aineita (PBDE) löytyy kaikkialta muoviosista. Se oli CO-mittari defibrillaattorin kyljessä. Kalifornialainen tutkimus selvitti, että palomiehissä oli moninkertaisesti PBDE:tä normiväestöön verrattuna. aspx USA:n meidän työterveyslaitosta vastaava instituutio on julkaissut 10/2013 laajan tutkimuksen, joka osoitti syöpäriskit.: www.cdc.gov/niosh/updates/upd-1017-13.html Järvenpääläisen Paul Eskelisen 16 vuoden ura palomiehenä päättyi vuonna 2012. Lievempien oireiden lisäksi se voi vaurioittaa aivoja ja keskushermostoa aiheuttaen dementiaa tai parkinsonismia hetkellisesti tai pysyvästi. Paul Eskelinen ihmettelee myös, miksei COeli häkäpitoisuuksia mitata palomiesten työympäristössä. Kunto romahti nopeasti Toukokuussa 2011 Eskelinen oli suorittanut FireFit-kuntotestin erinomaisesti. Menin yksityiselle kilpirauhasspesialistille, joka määräsi lääkityksen oirekuvan perusteella. Lääkäri huomasi heti painanta-aran kohdan kaulalla
• Vain 25 % kertoi, että heidän laitoksellaan tarjotaan sijaisille kahdet varusteet. Altistuminen suurille pitoisuuksille voi aiheuttaa tajunnantason laskua ja tajuttomuutta. PAH-yhdisteet Ärsyttävät hengityselimistöä ja aiheuttavat ihoon tulehduksia, tummumista ja valoyliherkkyyttä. – Ajattelin että ei voi olla oikein istua paloautossa päät kipeinä keikan jälkeen, likaiset varusteet pestään yhdessä puhtaampien kanssa ja jälkivahinkojen torjujatkin suojautuvat palomiehiä paremmin. • Vain 45 % kertoi, että heidän asemallaan on erillinen pesukone haalareille. • 95 % ilmoitti haluavansa käyttöönsä kahdet sammutusvarusteet. Kyselyllä selvitettiin myös laitosten ja paloasemien palomiehilleen tarjoamia mahdollisuuksia puhtaisiin vaihtovarusteisiin sekä savusukellusten jälkeiseen varusteiden huoltoon. Suurille pitoisuuksille altistuminen voi katkaista soluhegityksen. Bentseeni Silmien, ihon ja hengitysteiden ärsytys. Kyselyyn vastasi 20 alipäällystökurssi 34:n opiskelijaa. • Vain 25 % kertoi, että heillä oli paloasemalla varalla puhtaita sammutushanskoja, välija alusasuja sekä suojakäsineitä. Tunnettu karsinogeeni, joka voi aiheuttaa lopulta leukemian. Vastaajista kaikki kertoivat saaneensa vähintään yhden oireen ja 80 prosenttia vastaajista useampia oireita savusukelluksen jälkeen. Savusukellusten jälkeisessä likaisten varusteiden kuljetuksessa, huollossa ja huoltomahdollisuuksissa oli myös runsaasti puutteita. Lisäksi kyseisen mallin tarkoitus on lisätä henkilökunnan tietämystä savukaasujen vaaroista ja tuoda niistä ajan tasalla olevaa tietoa. Näiden tietojen pohjalta pyritään vaikuttamaan henkilökunnan asenteisiin sekä pinttyneisiin käytäntöihin ja tätä kautta pyritään luomaan kaikille terveempi työympäristö. Hiilimonoksidi Aiheuttaa karboksihemoglobiinin kertymistä elimistöön, joka voi johtaa sydämmen toimintahäiriöihin. Suurin osa vastaajista kertoi, ettei heillä ollut lainkaan tai heillä oli saatavilla vain tiettyjä puhtaita vaihtovarusteita savusukelluksen jälkeen vaihdettavaksi. (EUOSHA 2012; Friska Brandmän 2009.) Ruotsin mallin keskeinen ajatus on, että pelastushenkilöstö tiedostaisi, missä altistumisia tapahtuu ja millaisilla toimintamalleilla niitä vastaan voitaisiin suojautua. Nyt hän on palomiehenä Pirkanmaan pelastuslaitoksella. Lisääntymisterveyttä ja perimää vaurioittava. • 95 % kertoi, että heidän aluepelastuslaitoksillaan työtehtävissä kontaminoituneet varusteet ja välineet, kuten sammutusvarusteet, paineilmalaitteet ja letkut kuljetetaan paloauton miehistötilassa. Projekti on kehittänyt "Skellefteån mallin", joka on saanut kansainvälistä arvostusta EU-OSHA (Euroopan työturvallisuusja työterveysviraston) järjestämässä hyvien käytänteiden kilpailussa vuosina 2010–2011. – Joka tapauksessa on kyse hyvin yksinkertaisista asioista ja pienistä kustannuksista terveyden hyväksi. Vastaajat saivat myös kertoa vapaasti mahdollisista savusukelluksen jälkeisistä oireista. Lue koko kehittämishanke osoitteessa: www.pelastustieto.fi > Linkit > Dokumentit Kehittämishanke syntyi omasta työstä Ruotsissa, Skellefteån kaupungissa paikalliset palomiehet ryhtyivät pohtimaan työssään tapahtuvaa altistumista, sen seurauksia ja käytännön ratkaisuja, joilla altistumisia voitaisiin vähentää. Kaikilla oireita savusukelluksesta Vastausten mukaan aluepelastuslaitosten, paloasemien ja yksittäisten työntekijöiden toiminnassa altistumisten vähentämiseksi on paljon parannettavaa. Palomiehenä ja vs. (Lamminpää 2012). Kehittämishankkeen tarkoitus oli myös antaa toimiva ja käytännöllinen vaihtoehto altistumisten ehkäisemiseksi. 2010, 10–11; Scandelia 2012, 26.) Taulukko 3. (Hengitysliitto 2012; Hyttinen ym. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos alkoi kehittää toimintaa sekä varusteiden että paloasemien osalta, Lamminpää kertoo. (Laitinen ym. 20 kertaa hiilimonoksidia myrkyllisempi Estää solujen hapen käyttöä. • 90 % kertoi, että heidän laitokseensa kuuluvien eri asemien toimintamalleissa on eroja. Lisääntymisterveyttä ja perimää vaurioittava. • Kaikki kertoivat saaneensa oireita ja 80 % vastaajista mainitsi enemmän kuin yhden oireen. Syaanivety Silmien ja hengitysteiden ärsytys. Tätä varten esiteltiin ruotsalaisten palomiesten ja heidän työnantajiensa kehittämä niin kutsuttu Skellefteån malli, jonka altistumisia ehkäisevät käytänteet ovat suoraan tuotavissa suomalaisen pelastushenkilöstön käyttöön. • 70 % kertoi, että heidän yksikössään eli paloautossa ei ole varalla minkäänlaisia puhtaita vaihtovarusteita. Saattavat aiheuttaa muun muassa keuhkoja ihosyöpää. Pysyvät muutokset luuytimessä ja immuunijärjestelmässä, jotka johtavat verisolujen vähenemiseen. Altistumisriski ei rajoitu vain sammutusja pelastustehtäviin vaan se on läsnä koko tehtävän ajan. Lisääntymisterveyttä ja perimää vaurioittava. • Vain 45 % kertoi käyttävänsä suojakäsineitä huoltaessaan likaisia varusteita tai kalustoa. Vaikuttaa herkimmin aivoihin sekä kilpirauhasen toimintaan. Syntyi altistumisia ehkäisevä projekti nimeltään Friska Brandmän (suomeksi Terveempi Palomies), jota palomiehet alkoivat yhdessä työnantajiensa (Sveriges Kommuner och Landsting) ja kahden palomiesten ammattiliiton (Kommunal ja Brandmännens Riskförbund) kanssa kehittämään. Teoriaja tutkimustiedon esittelyn lisäksi Lamminpää halusi selvittää, toimivatko pelastuslaitokset, paloasemat ja yksittäiset pelastustoimen työntekijät altistumisia ehkäisevästi. • 95 % kaipasi lisää tietoa altistumisista ja niiden torjumisesta. Lyhytja pitkäaikaisen altistumisen vaikutukset AINE LYHYTAIKAISEN ALTISTUMISEN VAIKUTUS PITKÄAIKAISEN ALTISTUMISEN VAIKUTUS Asbesti Ihon, silmien ja hengitysteiden ärsytys Pitkäaikainen ja toistuva altistuminen vahingoittaa keuhkoja niin, että normaali keuhkokudos korvautuu vähitellen sidekudoksella. näköhäiriöt, huimaus, pahoinvointi, sekavuutta Sitoessaan 40-50% veren hemoglobiinista, aiheuttaa tajunnan menetyksen, kouristuksia ja raajojen jäykkyyttä Sitoessaan 50-80% veren hemoglobiinista, aiheuttaa sydämmen ja hengityksen pysähtymisen. (Friska Brandmän 2009.) Ruotsin mallin mukaan suojautuminen lähtee siitä, että tiedostetaan, missä eri tilanteissa altistumisia voi tapahtua. 2008, 53–54; Laitinen ym. 4/2014 17 31 TULOKSIA TIIVISTETTYNÄ • 90 % oli huolissaan altistumisista ja niiden pitkäaikaisvaikutuksista omalle terveydelle. Riskiä lisäävät myös kaikki varusteet, laitteet ja esineet, jotka kontaminoituvat savusukelluksella. • Vain 10 % pesee sammutusvarusteensa säännöllisesti ja aina kun ovat käyttäneet paineilmalaitetta kasvo-osan kanssa. • 80 % kertoi, että heidän laitoksellaan käytetään savusukellustehtävällä ainoastaan sammutushanskoja käsien suojana. Kyselyssä ilmeni, että lähes kaikista vastaajien edustamista aluepelastuslaitoksista puuttui ohjeistus altistumisten ehkäisemiseksi. Voi aiheuttaa syöpää, kuten esimerkiksi nenänielun syöpää. Kehittämishankkeen tarkoituksena oli tuoda julki tietoa pelastushenkilöstön altistumisista haitallisille aineille ja vähentää altistumisia selkeästi tulevaisuudessa. – Kehittämishanke otettiin hyvin vastaan ja se oli helppo ”myydä”. 13 särkyä. 2010, 10.) Taulukossa 3. P elastusopiston alipäällystön koulutusohjelmassa loppuvuodesta 2012 valmistunut kehittämishanke ”Pelastushenkilöstön altistusten vähentäminen haitallisille aineille” pureutuu tärkeään asiaan. 12 Pitkäaikainen altistuminen voi aiheuttaa myös muutoksia ihoon, munuaisiin, maksaan, virtsarakkoon ja luuytimeen. Lisääntymisterveyttä ja perimää vaurioittava. Lisääntymisterveyttä ja perimää vaurioittava. Teksti: Kimmo Kaisto Kyselyn tulokset tiivistetysti sekä lyhytja pitkäaikaisen altistumisen vaikutukset. Formaldehydi Voimakas silmien ja hengitysteiden ärsytys. paloesimiehenä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella työskennellyt Jarno Lamminpää sai idean hankkeeseen omasta työstään, koska terveys ja työsuojelu kiinnostavat. Aiheuttaa lievemmillään päänPysyvät vaikutukset verenkiertoelimiin ja keskushermostoon. Sitoessaan 30% veren hemoglobiinista, oireina ovat mm. Aiheuttaa keuhkosyöpää, asbestoosia, mesotelioomaa eli vatsaontelon tai keuhkopussin syöpää sekä keuhkopussin sairauksia. Altistumisriski on läsnä myös savutuuletuksesta, jälkiraivauksessa, jälkivahinkojen torjumisessa ja kaluston kokoamisessa onnettomuuskohteesta, vaikka itse tulipalosta olisi jo kulunut vuorokausi. Kehittämishankkeen pohjalta koottu tietopaketti sopii ohjeiksi niin ammattipalomiehille kuin sopimuspalokuntalaisille. on palokohteissa esiintyviä yleisimpiä haitallisia aineita sekä niiden lyhytja pitkäaikaisen altistumisen terveysvaikutuksia
– Skellefteån ja Jyväskylän puhtaan paloaseman mallista on puhuttu muutenkin jo monta vuotta, mutta asia haluttiin selvittää perusteellisesti, kun pelastuslaitoksen työntekijä oli tehnyt Aluehallintovirastoon valituksen altistumisesta ja piti laatia vastine. Asemalta lähdetään useimmin liikenneonnettomuuksiin, mutta rakennuspalojakin on. Paloesimies Petri Torkkel näyttää, että henkilökohtaisen suojautumisen keinot ovat yksinkertaisia. Uusille ja entisillekin työntekijöille voidaan nyt antaa selkeät ohjeet miten toimia eri tilanteissa, jotta altistuminen olisi kaikissa vaiheissa mahdollisimman vähäistä. Aseman minimivahvuus on 1+3 henkeä. Puhtaat ja kuivat alushanskat ovat tärkeät vähentämään ihon kautta tulevaa altistusta. Esimiesvastuu on tärkeä, mutta työntekijänkin pitää käyttää hänelle annettuja henkilönsuojaimia ja noudattaa ohjeita. – Myös kaluston ja varusteiden huoltoajat lyhenevät, kun kaikki tarvittava on lähellä, Saarinen valaisee. Työturvallisuuslaki (738/2002) velvoittaa työnantajaa huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Pesuainetta ja -välineitä kaluston pesua varten Teline paineilmalaitteille. Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto Asemalla saa tuoksua vain kahvi. Remontissa tuuriakin matkassa – Karkkilan paloasema valmistui vuonna 1999 ja tiloissa toimi myös kaupungin varikko. Autohalli pysyy puhtaampana, kun ”likaiset” pesukoneet siirretään pesuhalliin ja turha ”puhtaiden tilojen läpikulku jää pois. Tekeillä ovat myös asemakohtaiset ohjeet. Vain kahvi saa tuoksua. Karkkilan paloaseman ”kauppalista”: Suojavälineet kaluston pesuun: kumisaappaita, essuja, kumihanskoja (paksuja), P3-luokan hengityssuojaimia uloshengitysventtiilillä. Huhtikuun loppuun mennessä kaikkien 12 paloaseman on tehtävä ehdotus siitä, miten altistusta vähennetään omalla asemalla, palomestari Antti Lallukka kertoo ja jatkaa. Kannelliset kuljetuslaatikot, joissa pyörät ja täyttöja tyhjennysventtiilit (vedelle). Torkkelin mielestä uudet toimintaohjeet parantavat myös järjestelmällisyyttä, kun työt tehdään aina samassa järjestyksessä, ”likaiset” työt ensin. Periaate on, että likaisia varusteita ei viedä puhtaaseen tilaan. Remontissa oli vähän tuuriakin matkassa, sillä sitä suunnitellessa ei vielä juuri puhuttu puhtaasta paloasemasta. Saimme punttisalin ja tilavan pesuhallin kalustolle. Karkkilassa toimintaPalomestari Antti Lallukka esittelee, miten altistusta vähennetään keikan jälkeen matkalla asemalle. 18 4/2014 L änsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella on arvioitu altistusriskit haitallisille aineille ja laadittu ohjeet altistuksen vähentämiseksi onnettomuuksissa, savusukellusja sammutustehtävien jälkeen sekä harjoituksissa sisäpalosimulaattorissa. Antti Lallukka antaa ison tunnustuksen varsinaisen ohjeistustyön tehneille Saariselle ja Torkkelille. Puhtaat kassit otetaan miehistötilaan paluumatkan ajaksi. Vanhaa öljyntorjuntakärryä käytetään laatikon kuljettamiseen. Automaattihälytyksiä ei juuri ole, joten keikat ovat ”oikeita” töitä. Monella paloasemalla pesutilan erottaa vain väliverho, Karkkilassa rakennettiin kiinteä väliseinä ja sisäilma virtaa juuri oikeaan suuntaan eli puhtaista tiloista likaisempaan pesuhalliin. – Alkuvuodesta saimme tiedon, että jokaisella asemalla palomestarin pitää käydä nämä asiat läpi. Suojaverho pesuhalliin erottamaan pesukone ja käytävä roiskeille alttiista tilasta. Nykyinen öljyntorjuntaperäkärry jätetään tälle asemalle kontaminoituneen kaluston kuljetukseen, kun uusi otetaan käyttöön. Vuosina 2008–2009 tilat laajennettiin ja peruskorjattiin vain paloasemakäyttöön, Matti Saarinen kertoo. Karkkilan paloasemalla Puhdas paloasema -muutostyöt altistuksen vähentämiseksi ovat kohtalaisen yksinkertaisia. Karkkilassa asemakohtaisen ohjeistuksen teko osui nelosvuorolle, jossa palomies Matti Saarinen muotoili yhteiset ajatukset ja ehdotukset paperille. Karkkilan paloaseman höökillä RLU511 on noin 300–350 keikkaa vuosittain. Tavoitteena on, että autossa ja paloasemalla hajukaan ei paljasta edellisen päivän tulipalokeikkaa. Aina kun keikalta tulee likainen auto, se ajetaan suoraan pesuhalliin. Saimme myös omat pesukoneet ”likaiselle” ja ”puhtaalle” pyykille, paloesimies Petri Torkkel iloitsee. Likaiset varusteet laitetaan jätesäkkeihin ja sammutusyksikön kalustotilassa pintapelastuskasseille varattuun tilaan. Hankittava kaksi kannellista laatikkoa pyörillä, joissa tyhjennysja täyttöventtiilit. ohjeluonnoksessa sanotaan esimerkiksi näin: Likaiset letkut puretaan peräkärrystä suljetussa ja tiiviissä laatikossa ja siirretään letkupesukoneen viereen, laatikko avaamatta. Tanko pesuhallin kattopalkkiin pestävän kaluston ripustamiseksi + ripustuskoukut yms. Asemakohtaiset ohjeistukset tarvitaan, koska asemissa on erilaiset pohjat ja tekniikkaa. Työssä on auttanut myös rakennusinsinöörin koulutus, sillä rakenneja tilaratkaisut sekä ilmanvaihto ovat tärkeitä. – Miehiä lähti pois ja tilaa tuli lisää
Toukokuun alussa tuli käyttöön myös henkilökohtainen altistumispäiväkirja, jonka tiedoista voi olla apua vuosien tai vuosikymmenien päästä. Matti Saarinen kokosi ehdotuksen asemakohtaisiksi ohjeiksi, jotka auttavat myös sijaisten perehdyttämisessä. Henkilökohtainen altistumispäiväkirja Petri Torkkel ja Antti Lallukka ovat tyytyväisiä siihen, että altistuminen ja suojautuminen on nostettu laajasti esiin. Eniten hän pelkää sitä, että muutostyöt viivästyvät kustannusten ja niiden maksajan selvittelyn takia. Mahdollisesti tarvitKarkkilan paloasemalla pesuhallissa on kiinteät seinät ja alipaine, jolloin likainen auto ja varusteet voidaan pitää erillään puhtaasta puolesta. ”Likaiset” pesukoneet tuodaan pesuhalliin nykyiseltä paikaltaan oikealla näkyvän kalustohallin sivuhuoneesta. Jo keikkapaikalla voi puhdistaa isoimmat liat ja epäpuhtaudet pois vesipesuharjalla tai paineilmalla. Nyt ei puhuta isoista asioista vaan pienistä käytännön teoista, palomestari Antti Lallukka kiteyttää.. AVIin tehdystä valituksesta ei ole juuri kahvipöydässä keskusteltu. – Paperityö on tehty. Määrärahat hankintoihin ja muutostöihin saadaan, kun asemakohtaset ohjeet ovat valmiit. Paloaseman sisäilmaongelmille altistunut Juha Höök on tehnyt altistusohjeen Niittykummun asemalle. Ei isoja asioita vaan pieniä käytännön tekoja – Altistusohjeet ovat uudet ja vielä tarvitaan perehdytystä sekä kulttuurin ja ajattelutavan muutosta. – Meidän asemalla selvitään muutaman tuhannen euron hankinnoilla. – Ohjeet olivat käytössä jo myös Lohjan paloasemalla, Matti Saarinen täydentää. Ohjeet eivät saa pölyttyä mappeihin! Vastuu on esimiehillä, mutta jokaisella on velvollisuus noudattaa ohjeita ja käyttää suojaavia varusteita. Pelastusalueen sisälläkin edetään eri vaiheissa, mutta Lallukka uskoo, että parin vuoden sisällä kaikkien asemien pitäisi olla ”puhtaita”. Palopäällikkö Kaj Artela on ollut aktiivinen asiassa ja vuoden alusta pelastuslaitoksella on ollut myös päätoiminen työsuojeluvaluutettu, Ilkka Mustakangas. Hän toivoo työnantajan kantavan vastuunsa. Monilla muilla on haastavampaa, jos puhdistamistoiminnot ovat hajallaan eri puolilla asemaa ja rakenteissa on säästetty. Lallukan mukaan lähtölaukaus kohti puhdasta paloasemaa oli Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella työskennelleen Jarno Lamminpään vuonna 2012 tekemä alipäällystön koulutusohjelman kehittämistyö ”Pelastushenkilöstön altistusten vähentäminen haitallisille aineille”. Myös Lohjalla ja Tammisaaressa voi pitää helposti likaisen ja puhtaan puoleen erillään. Ohjeet on nyt otettu käyttöön joka vuorossa, Lallukka kertoo. Autoissa on aina P2-luokan hengitysmaskeja, mutta P3 olisi vielä parempi, Petri Torkkel kertoo. Nyt hankitaan puuttuvat varusteet, tehdään step by step -ohjeet aseman pohjapiirustusten kera ja jalkautetaan ne. – Meillä esiteltiin hiljattain henkilökohtainen altistumispäiväkirja ja uskon sen tuomaan hyötyyn pitkän työuran aikana, Lallukka sanoo. Altistuminen jatkuu voimakkaasti myös ihon kautta. tava ilmanvaihtoremonttikin maksaa. – Liikennevälineja muissa paloissa pitäisi muistaa jatkaa suojautumista kevyemmin vielä sen jälkeen, kun on riisuttu paineilmalaitteet ja ei ole suoranaista savun tunnetta. 4/2014 19 Palomestari Antti Lallukka (vas.), palomies Matti Saarinen ja paloesimies Petri Torkkel työskentelevät Karkkilan paloasemalla 4-vuorossa. He ovat tutustuneet tarkasti Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen ohjeisiin altistusten vähentämiseksi
Siten kuin sen on mahdollista. Nämä tuodaan asemalle niin sanotulta likaiselta puolelta pestäväksi ja sen jälkeen ne kootaan seuraavaa käyttöä varten puhtaan puolen säilytystiloihin. – Sitä mukaa kun on mahdollista vanhoilPuhdas paloasema syntyy pienistä teoista Etelä-Savossa Teksti ja kuvat: Esa Aalto. 20 4/2014 P uhdas paloasema -ajatusta on viety eteenpäin Etelä-Savon pelastuslaitoksella. – Tiesimme, että muualla tätä oli jo kehitelty ja siksi pyysimme päästä tutustumaan naapuriimme Jyväskylään, jossa oli rakennettu uusia asemia ja otettu puhdas paloasema -ajatus huomioon, palomestari Ismo Vihro kertoo. – Hyvin pienilläkin järjestelyillä voidaan toteuttaa puhdasta paloasemaa, pelastusjohtaja Seppo Lokka sanoo. Laitoksen alueella on myös pieniä asemia, joissa idean toteuttaminen on vaikeampaa. – Mutta niin päätoiminen henkilöstö kuin sopimuspalokunnat toteuttavat samalla tavalla puhdas paloasema -ajatusta, Ismo Vihro sanoo. – Varsin vähin satsauksin olemme saaneet vietyä asiaa eteenpäin. Likaiselta puhtaalle puolelle Etelä-Savossa homma hoituu yksinkertaisesti niin, että sammutustehtävissä likaantuneet sammutusasut ja muut vaatteet pannaan pesupusseihin ja sen jälkeen paljuihin. – Erityisesti olemme ”ajaneet sisään” ajatusta kuumissa harjoituksissa. – Meillä ajatusta alettiin viedä eteenpäin vuosi sitten, kun kutsuimme työterveyshuollosta vastaavan henkilöstön kertomaan ja keskustelemaan tästä asiasta. Esimerkiksi Mikkelin pääpaloasemalla sammutustehtävissä likaantuneet varusteet kuljetetaan suojattuina asemalle siten, että koko asema ei haise noelle ja savulle. Sen jälkeen aloimme suunnitella, miten tämän toteutamme, Lokka sanoo. Myös henkilöstö on saatu hyvin mukaan. – Näimme miten siellä oli asia järjestetty ja saatoimme ottaa heidän toteutuksistaan mallia. Puhdasta paloasemaa toteutetaan kaikilla Etelä-Savon asemilla. Likaiset letkut ja paineilmalaitteet kootaan hiekkalaatikoksi kutsuttuihin laatikoihin. Siellä on opeteltu myös, miten likaiset varusteet hoidetaan. Näin toimintatapa on tullut osaksi harjoittelua ja käytännön työtä, Vihro kertoo
Savun hajua ei ole ikävä – Autossa kulkee mukana myös varavarusteet, jotka on tilanteen mukaan mahdollista vaihtaa ylle likaisten tilalle, jos tilanne on pitkäkestoinen. – Reiskahan tekee mitä tahansa, palomestari Ismo Vihro ja palomies Teuvo Hytönen sanovat. Hytönen on ehtinyt työskennellä paloasemalla 34 vuotta ja nähnyt ajan, jolloin paloauto ajettiin halliin, jossa ei ollut edes pakokaasuimureita. – Runko on ainakin hyvin kyllästetty, hän kuvailee palomieshuumorilla itseään. Siksi likaisia varusteita ei saa viedä miehistötilaan autoissa, vaan ne pitää sijoittaa kalustotilaan. Palomies Teuvo Hytösellä, 59, on jäljellä enää yksi työvuosi ennen kuin eläkepäivät koittavat. Autoissa on erilaista kalustoa niin paljon, että tilaa likaisille varusteille jää vähän. Teuvo Hytönen (vas.) ja Ismo Vihro näyttävät, miten sammutusvarusteet pannaan pesupussiin ja pussi paljuun.. Likaiset varusteet heti suojaan – Tärkeää on välttää epäpuhtauksien kulkeutuminen varusteissa jo tilannepaikalle. Teuvo Hytönen ja Ismo Vihro esittelevät hiekkalaatikkoa, jonne sujautetaan sammutustyössä likaantuneet letkut ja paineilmalaitteet. Nyt sammutettavat rakennukset sisältävät paljon muita materiaaleja kuin puuta. Silti tarkoitus on aikaa myöden hankkia sammutusvarusteiden pesemistä varten teollisuuspesukone. – Nyt on hyvä, kun ei haise savulle asemilla eikä autoissa. – Nyt teroitetaan, että pakokaasuimuri on heti kytkettävä kiinni, kun auto ajetaan halliin. – On hyvä, että myrkyt eivät kulkeudu keikoilta kalustohalliin. Ammattimies toteuttaa ideat Mikkelissä on paloaseman erilaiset ideat käytännöksi toteuttanut ja myös erilaisista huoltotöistä huolehtinut ammattimies. 4/2014 21 la asemilla tehdä peruskorjauksia, otetaan tämäkin asia huomioon, Seppo Lokka sanoo. Työuransa loppuvaiheessa hän on päässyt näkemään, miten ennen savulta haiseva paloasema on muuttunut puhtaaksi tilaksi. – Aikaisemmin ei ajateltu, että sammutusvarusteiden mukana kulkeutuu haitallisia hiukkasia. Ammattimies Kakriainen on palvellut paloasemalla jo kymmenen vuotta. Kakriaisen käden jälki näkyy muun muassa kemikaalisuojapuvun kuivaustelineessä. Savuisten ja nokisten varusteiden pesu hoituu Etelä-Savossa nyt eri pesukoneella kuin muiden likaisten vaatteiden. Erityisesti nuoremmalta väeltä on tullut positiivista palautetta. – Kun aikaisemmin paloasemillakin haisi tulipalolta; noki ja savu haisivat, nyt tilanne on toinen. Muun muassa erilaisia muoviyhdisteitä ja niistä kertyy haitallisia hiukkasia sammutustehtävän yhteydessä. Olen nuoremmille sanonut, että huolehtivat tarkoin tästäkin asiasta. – Kun tarve ja idea syntyvät käyttäjiltä, alan siltä pohjalta toteuttaa, ammattimies Reijo Kakriainen kertoo. Ammattimies Reijo Kakriainen on toteuttanut kemikaalisuojapuvun kuivatustelineen, johon voidaan johtaa myös kuivattavaa ilmaa. Jatkossa tämäkin on hyvä ottaa huomioon, kun uusia autoja suunnitellaan, Vihro sanoo. – Varusteet pussiin ja siitä paljuun ja sen jälkeen ne tuodaan näille asemille pestäväksi, Vihro sanoo. – Puhdas paloasema nähdään työturvallisuuden ja -terveyden kannalta tärkeänä. Tosin rakennusmateriaalitkin ovat muuttuneet. Ammattimies on osallistunut myös puhtaan paloaseman toteuttamiseen. – Palomestari saikin äskettäin kitkerää palautetta, kun epähuomiossa likaiset varusteet tuotiin harjoituksen jälkeen suoraan sisälle ja asemalla väki kiinnitti huomiota savun hajuun, Ismo Vihro hymyilee ja ilmoitti ottaneensa vastuun tapahtuneesta. Pesu keskitetään myös alueen kolmelle pääasemalle. Alushanskoja pitää myös käyttää, sillä epäpuhtaudet kulkevat helposti nimenomaan käsien mukana. Aikaisemmin paloasemalla työskenteli jopa vanhempi ja nuorempi ammattimies. Voidaankin sanoa epäonnistutun, jos savu tai noki asemilla haisee, Lokka ja Vihro sanovat. Tällaista kehitystä kokenut palomies pitää erittäin hyvänä. Tällä hetkellä ammattimiehen tehtävässä työskentelee Reijo Kakriainen. Omaa vuosien saatossa kokemaansa altistumista erilaisille epäpuhtauksille hän ei ole liiemmin miettinyt
Lisäksi erityisesti monialtistumisen aiheuttamien haittavaikutusten tutkiminen on haastavaa. Sitä vastoin harjoitustilanteista on jo palomiesten altistumisesta olemassa tutkimustietoa – perustellusti voidaan sanoa palomiesten altistuvan työssään syöpävaarallisille aineille. Palomiehen henkilökohtaisen altistumisannoksen suuruuteen voidaan merkittävästi vaikuttaa henkilökohtaisten suojaimien ja työskentelytekniikkojen avulla. Onko olemassa altistusrajat ja miten niitä seurataan. Joukossa on mukana myös pitkäaikaisvaikutuksia aiheuttavia syöpävaarallisia aineita. Palomiehillä on riski altistua lukemattomille kaasumaisille ja höyrymäisille kemiallisille aineille sekä pienhiukkasille työssään. Näistä kemiallisista aineista löytyy lyhytaikaisia vaikutuksia aiheuttavia, kuten limakalvoja, ihoa ja hengityselimistöä ärsyttäviä aineita sekä hapen kuljetuksen estäjiä. 22 4/2014 V anhempi tutkija, FT Juha Laitinen Työterveyslaitokselta sanoo, että palomiehet altistuvat työssään syöpävaarallisille aineille ja työ sisältää moninaisia riskejä. Altisteiden kirjo tiedetään varsin hyvin, mutta altistumistasoista tarvitaan lisätietoa erityisesti operatiivisessa työssä. Palomiesten työn luonne on vaikuttanut keräytyneeseen altistumistietoon, koska selvityksiä on ollut vaikea tehdä erityisesti operatiivisessa työssä. Julkaistut tulokset kemiallisten tekijöiden haittavaikutuksista ovat osin ristiriitaisia ja saattavat välittää kuvan, että myös tutkijat ovat erimielisiä altistumisen haitallisuudesta. Näiden lisäksi palamisessa syntyy pienhiukkasia, joiden haittavaikutukset on liitetty sydänja verisuonitauteihin sekä keuhkosyöpäriskiin. Todellisuudessa tutkimusasetelmien parantamisella ja häiritsevien tekijöiden poistamisella on mahdollista päästä myös vaikutusten osalta tutkimustuloksiin, jotka tukevat paremmin epäilyjä, joita altistumismittaustulokset ovat jo antaneet. Koska palomiesten työtehtävät ja kohteissa palavat materiaalit vaihtelevat suuresti, myös palomiehiä altistavien kemiallisten aineiden kirjo ja altistumistasot vaihtelevat. Millainen on asiantuntijan näkemys palomiesten altistumisesta vaarallisille aineilla ja onko siinä olemassa joitakin näkemyseroja asiantuntijoiden välillä. Erityisesti monialtistumisen haittavaikutusten tutkiminen on erittäin vaikeaa ja sisältää vielä paljon epävarmuuksia. Palomiesten altistumisen kirjosta on olemassa vankkaa näyttöä, mutta altistumistasoista erityisesti operatiivisessa työssä tarvitaan lisätietoa. Jos työntekijöiden altistumista ei voida muutoin luotettavasti arvioida, on työnantajan suoritettava mittauksia säännöllisesti asiantilan selvittämiseksi. Palomiehille tehdään yleensä altistumismittauksia virtsasta ja verestä, koska palomiehet työskentelevät paineilmalaitteiden Vanhempi tutkija Juha Laitinen Työterveyslaitokselta: Altistumisen vaikutusta vaikea tutkia ”Perustellusti voidaan sanoa palomiesten altistuvan työssään syöpävaarallisille aineille.” Teksti: Esa Aalto Kuva: Mikko Kukkanen. Mittauksia verrataan Sosiaalija terveysministeriön asetuksessa 268/2014 ”Haitallisiksi tunnetut pitoisuudet” annettuihin työpaikan ilman epäpuhtauksien ohjeraja-arvoihin, jotka ovat pienimpiä ilman epäpuhtauspitoisuuksia, jotka ministeriön arvion mukaan voivat aiheuttaa haittaa tai vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle, terveydelle tai lisääntymisterveydelle. Valtioneuvoston asetuksessa 715/2001 sanotaan, että työnantajan on tunnistettava työssä esiintyvien kemiallisten tekijöiden aiheuttamat vaarat ja arvioitava niistä työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvat riskit
Lisäksi paloasemalla olisi olemassa puhdas ja likainen puoli varusteiden huoltamista varten. Biomonitorointimittauksille on STM:n asetuksessa myös annettu toimenpidearvoja ja niiden lisäksi myös Työterveyslaitos on antanut omat suositusarvot virtsasta ja verestä mitattaville altisteille. Tulosten perusteella on kehitetty suojavaatetusta ja -varustusta koskeva ohjeistus. Ongelmia saattaa tulla, mikäli niitä käytetään esimerkiksi lämpötiloissa, jotka ovat niiden testatun toiminta-alueen ulkopuolella tai suojain ei syystä tai toisesta tiivisty käyttäjän kasvoille riittävän hyvin tai niissä on tekninen vika. Lisätietoja: www.cdc.gov/niosh/hhe/reports/ pdfs/2010-0156-3196.pdf LINKKEJÄ ALAN TUTKIMUKSIIN. Mikä on todellisuudessa altistumisen kannalta vaarallista ja mikä ei. Henkilökohtaisessa suojautumisessa tasapainoillaan riittävän suojautumisen ja siitä aiheutuvien rajoitteiden kanssa. Tavoitteena tulevaisuudessa on entistä tehokkaampi sammutus-/pelastustyö mahdollisimman turvallisin menetelmin ja suojaimin. Tunnetusti syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ei voida antaa täysin turvallista rajaa ja sen vuoksi näille kemikaaleille altistuminen on pyrittävä pitämään mahdollisimman vähäisenä. Paineilmalaitteet oikein käytettynä ja huollettuna suojaavat palomiestä erittäin hyvin. Karkeasti voidaan sanoa, että ilman haitalliseksi tunnetun pitoisuuden tai virtsatai verinäytteen toimenpidearvon ylittyminen edustaa selkeästi vaarallista altistumista. Otetaanko ja pitäisi ottaa paremmin, esimerkiksi auton varustelussakin huomioon, että on tilaa vaihtaa varusteita. 4/2014 23 kanssa. Pelastuslaitokset käyttävät sammutusasuja ja paineilmalaitteita, jotka pääsääntöisesti antavat riittävän hyvän suojauksen lähes kaikissa tilanteissa. 2010-0156-3196 December 2013 Kenneth W. VTT ja Työterveyslaitos toteuttivat vuosina 2007–2009 kaksiosaisen hankekokonaisuuden ”Palokohteiden savu-, nokija kemikaalijäämät ja niiden vaikutukset työturvallisuuteen”. Sammutusasut puolestaan ovat kompromisseja käytettävyyden, kemikaalisuojaavuuden, hengittävyyden ja lämpökestävyyden osalta, jolloin esimerkiksi ihoaltistumista ei voida täysin välttää tavanomaisissa työtehtävissä. Viime vuosikymmenen aikana on yhä enemmän alettu kiinnittää huomiota palomiesten monialtistumiseen. Suunnitelmat mittauksista työpaikoilla tehdään yhteistyössä työterveyshuollon ja työpaikan työsuojeluorganisaation kanssa. Muutamissa selvityksissä on todettu, että palomiesten kuolleisuus ja sairastavuus todennäköisesti liittyy monialtistumiseen eikä niinkään altistumiseen yksittäiselle kemialliselle aineelle. Tähän tähdätään kehittämällä henkilökohtaista suojausta, etsimällä hyviä käytäntöjä sammutus-/pelastustyöhön ja välttämällä tarpeetonta altistumista esimerkiksi sammutusautoissa ja paloasemalla. Horn, PhD U.S. Department of Health and Human Services Centers for Disease Control and Prevention National Institute for Occupational Safety and Health Viime vuosikymmenen aikana on yhä enemmän alettu kiinnittää huomiota palomiesten monialtistumiseen. Department of Health and Human Services, Centers for Disease Control and Prevention, National Institute for Occupational Safety and Health. Ohjeistettava kenttä on varsin monisyinen, joten haasteita riittää. Hankekokonaisuudessa tutkittiin asuntopalokohteissa palon jälkeen työskentelevien ihmisten altistumista terveydelle haitallisille yhdisteille ja etsittiin tarkoituksenmukaisia keinoja altistumiselta suojautumiseen. Lisätietoja: www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2009/T2512.pdf Page 1 Health Hazard Evaluation Report 2010-0156-3196 Evaluation of Dermal Exposure to Polycyclic Aromatic Hydrocarbons in Fire Fighters Report No. Jos raja-arvojen ylityksiä havaitaan, on tehtävä välittömästi tarvittavia toimia altistumisen vähentämiseksi ja seurantaa on jatkettava tiheämmin kunnes havaitut ongelmat on ratkaistu. Altistumattoman väestön viitearvon ylitys biomonitorointinäytteissä puolestaan merkitsee, että työntekijä on altistunut työssään enemmän kuin altistumaton normaaliväestö. Fent, PhD, CIH Judith Eisenberg, MD, MS Doug Evans, PhD Deborah Sammons Shirley Robertson Cindy Striley, PhD John Snawder, PhD Charles Mueller, MS Vance Kochenderfer Joachim Pleil, PhD Matthew Stiegel, PhD Gavin P. Toisaalta taas mikäli raja-arvoista ollaan kaukana, voidaan seurantaa harventaa ja tehdä aika-ajoin vain pistokokeita. Kemikaalionnettomuuksissa ihoaltistumisen riski on suuri, jonka vuoksi niissä turvaudutaankin sammutuspuvun sijasta kemikaalisuojapukuihin. Tehdäänkö kärpäsestä härkänen. Altistuneiden yksilölliset herkkyydet, esimerkiksi perinnölliset tekijät, voivat nostaa merkittävästi yksittäisten työntekijöiden syöpäriskiä jo matalatasoisessa altistumisessa. Tähän on hyvin vaikea antaa yksiselitteistä vastausta, koska altisteet ovat erilaisia ja altistuvilla puolestaan on yksilöllisiä herkkyyksiä. Palomiesten ihoaltistumista koskevan arviointiryhmän raportti vuodelta 2013. Lisäksi palomiesten lämpökuormitus tuo oman haasteen suojaimien kehitykselle. Tämän tason ylittäminen riittää perusteeksi työntekijän ASA-rekisteröintiin kyseisen altisteen kohdalta jos altistumispäivien määrä myös täyttyy. Näin ollen erityisesti syöpävaarallisten aineiden kohdalla tutkijat ovat hyvin varovaisia sanomaan, missä turvallinen raja on tai ainakin sen arviointi on hyvin vaikeaa. Julkaisijat: U.S. Näin ollen esimerkiksi likaisten varusteiden vaihtaminen tapahtuisi jo palopaikalla ja likaisten vaatteiden kuljetukselle olisi varattu oma tila sammutusautosta. Lisäksi nykyisin nähdään, että altistumisarvioissa tulisi huomioida kuumuuden, kosteuden ja työnraskauden lisäävä vaikutus kemikaalialtistumiseen. Tämän lisäksi on alettu ymmärtää palomiesten altistuvan samanaikaisesti myös eri altistumisreittien kautta. Normaalisti toimivien suojainten tapauksessa merkittävät altistumiset saattavat tulla myös siitä, että halutaan riisua suojavarusteet hieman liian aikaisin, vaikka esimerkiksi jälkiraivauksessa niitä vielä tarvittaisiin. Suojaavatko paineilmalaite ja sammutusasu riittävästi. Altistumisen seuraamistiheydestä on olemassa ohjeistus, joka perustuu mitattujen tulosten pitoisuuksiin. Useiden tahojen mittaussuunnitelmia on hiottu myös yhteistyössä Työterveyslaitoksen asiantuntijoiden kanssa. Kaikki nämä edellyttävät toimintaympäristön saattamista ajan tasalle ja asenteiden kehittämistä, jotta lopullinen muutos parempaan saadaan aikaiseksi
Vaarallisten aineiden tilanteessa altistusta voidaan vähentää niin, että vaara-alueet on määritetty oikein. Samoin peseytymisellä savusuOikealla asenteella hyviä tuloksia Oma toiminta tärkeää – työnantajallakin velvollisuutensa kelluksen jälkeen on merkitystä altistumiselle. 24 4/2014 Vaikuttaako altistumisasiaan ja siitä torjumiseen omat asenteet. Väite tähän liittyen: Palomiehen pitää haista savulle! Mielestäni palomiehen ei tulisi haistella savuja tai savun hajua, vaikka haisisikin savulle. Savusukelluksessa on ratkaisevaa käytetäänkö puhtaita varusteita alkuaan ja lisäksi alushanskoja sammutushanskojen alla. Minulla on kokemus tilanteesta, jossa natriumhydroksidi (vahva emäs/liukenee veteen) torjunut kemikaalisukeltaja palautettiin kaksi kertaa pesuun mittaustoiminnalla todettujen jäämien jälkeen. Suurin ongelma tulee kuitenkin kemikaalipukuja pestäessä ja riisuessa. Useat pienet altistumiset eri kemikaaleille ja epäpuhtauksille muodostavat epämääräisen ja ennustamattoman cocktailin pelastajan kehoon hänen pitkän uransa aikana. Kaluston pesu unohtuu usein kokonaan. Palomies voi omalla toiminnallaan vaikuttaa olennaisesti saamaansa altistusmäärään. Mielestäni juuri asenne on suurin yksittäinen asia joka vaikuttaa, ja siihen voidaan myös vaikuttaa. Ketju on juuri niin vahva kuin sen heikoin lenkki. Pesun jälkeistä mittaustoimintaa näkee harvoin. Ja mikä huomioitavaa – suojavälineet ja oikeat työtavat kyseisiin tehtäviin löytyy – kunhan asenne on kunnossa. VAK -tehtäviin löytyy monenlaista toimintaohjetta, esimerkiksi TOKEVA, OVA -ohjeet, ja siksi myös suojautuminen aineita vastaan on hyvin suunniteltua. Onko asenteilla merkitystä tai vaikutusta ja jos on, miten, paloesimies Juha Höök Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta. Välittömän vaaran alueella liikkuvat vain oikein suojautuneet henkilöt ja muut pysyvät turvalliseksi osoitetulla alueella. Tehtäväkirjo on laaja muoviastian sulamisesta asunnon hellalle, jauhesammuttimen ilkivaltaiseen käyttöön parkkihallissa, tai vaikkapa automatiikka kemian laboratorioon tai teollisuuskiinteistöön. Vaikuttaako altistumisasiaan ja siitä torjumiseen omat asenteet. Vaikealiukoisten kemikaalien pesu kemikaalisuojaasusta saattaa kestää joskus pidempään kuin itse torjuntatoimenpide. Kohde jonka paikallinen kemisti tai erityisasiantuntija kokee turvalliseksi saattaa pelastajalle olla todellinen työturvallisuusriski. Vaikka palomies itsekin voi tehdä paljon, on myös työnantaja velvollinen kehittämään puhtaiden asujen vaihtomahdollisuutta joka hetki ja huolehtimaan myös varusteiden pesumahdollisuuksista. Onko asenteilla merkitystä tai vaikutusta ja jos on, miten, pelastustoimen päällikkö Jari Korkiamäki Helsingin pelastuslaitokselta. Väitän, että liian harvoin he käyttävät selässä mukana olevaa paineilmalaitetta, häkätai happipitoisuutta osoittavaa mittaria tai pukevat pölysuojainta ylle. Harjoituksissa pesutoiminta on pääsääntöisesti alimitoitettu ”kunhan se tehdään kun ohje on”. Pesun jälkeen pitäisi jotenkin mittaamalla todentaa pesun onnistuminen, niin puvuista kuin kalustosta. Altistumisen ehkäisemisestä tulipaloissa ja niiden jälkeisistä huoltotoimenpiteissä on tietoutta paljon, mutta juuri nämä edellä kuivailemani kaltaiset keikat on huomioitava tarkemmin. Harjoituksissa pesu on usein veden ruiskimista sukeltajan päälle eikä pesemistä. Jääkö likainen sammutusasu päälle vai riisutaanko sekin ja mihin likainen sammutusasu sijoitetaan, miehistötilaan vai kalustokaappiin. Myös se on tärkeää missä vaiheessa paineilmalaite puetaan ja milloin maski riisutaan sekä miten on opittu toimimaan kun savusukelluksen jälkeen kasvo-osa ja laite riisutaan. Erityinen riskiryhmä on tiedustelua tekevät ryhmän johtajat, paloesimiehet. Asenteeseen vaikuttamalla pystytään myös saamaan konkreettisia tuloksia altistumisasioissa. Kyllä. Suurempi ongelma ovat esimerkiksi automaattikeikat, epäselvät tiedustelutehtävät, jälkiraivaus ja savutuuletus. Välittömän vaaran alueella käytetään koko ajan vaadittua suojaustasoa ja sitä käyttävät kaikki. Oman kokemukseni kautta väittäisin, että varsinaisissa vaarallisten aineiden onnettomuuksissa pelastajiin kohdistuvat riskit on helpompi tunnistaa. Tämä malli siirtyy valitettavan herkästi oikeisiin tilanteisiin, jolloin varusteisin jää kemikaalijäämiä huonosta pesusta johtuen. Kun pesu tehdään huonosti, saattaa saastuminen levitä niihinkin jotka vain huoltavat pukuja.. Pelastusalan oikeanlainen työturvallisuusasenne muodostuu yksittäisen pelastajan, työvuoron ja pelastuslaitosten asenteista
Pirkanmaalla ei ole erillistä puhdas paloasema -hanketta meneillään, mutta se ei tarkoita sitä, että asialle ei tehdä mitään. Suuri merkitys puhtaan paloaseman saavuttamisessa on sillä, miten tulipalossa saastuneita varusteita käsitellään. Pussi suljetaan ja se voidaan viedä paloauton hyttiin. Ne ovat vahvempaa muovia kuin varusteiden pesupussit. Pesupusseja on jo testattu ja niitä otetaan käyttöön pikkuhiljaa kaikilla paloasemilla. Pirkanmaan pelastuslaitos on hankkinut pesupusseja, joihin varusteet laitetaan tuPuhdas paloasema rakentuu pienistä osatekijöistä Työsuojelurahaston ja Palosuojelurahaston yhteisrahoitteisella projektilla on tavoitteena verrata Skellefteå-mallia noudattavan KeskiSuomen pelastuslaitoksen palomiesten altistumista perinteisesti työskentelevien Pohjois-Savon pelastuslaitoksen, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen ja Helsingin pelastuslaitoksen palomiesten altistumiseen kaluston ja henkilökohtaisten varusteiden huollossa sekä hälytysvalmiudessa. Ruotsissa kehitettyä mallia on testattu aiemmin riskinarviointimenetelmin, mutta nyt vertailua tehdään työhygieenisin mittausmenetelmin. tulehdusindikaattorieden vasteita mitataan palomiesten syljestä ja verestä. Pesupussin idea on siinä, että sen saumat aukeavat vedessä ja se ”sulaa” pieneksi roskaksi, joka otetaan pesukoneesta pois samalla kun pestyt haalarit. Erilaiset muovitynnyrit taas vievät paljon tilaa pelastusyksiköistä, jotka ovat jo nytkin täynnä kalustoa. 4/2014 25. Puhdas paloasema koostuu monesta eri tekijästä ja näitä eri tekijöitä tarkastelemalla ja kehittämällä voidaan pikkuhiljaa päästä kohti puhtaampaa paloasemaa. Myös VPK:oille pesupusseja aiotaan hankkia. Palaute on ollut myönteistä. Hankkeessa mitataan myös altistumisen vaikutuksia palomiesten keuhkoihin tulehdusvasteiden (IL-1, IL-6, IL-8, IL-10 ja TNF-a) avulla. Mittauksilla selvitettään palomiesten altistumista sammutustehtävissä työhygieenisten biomonitorointi-, ihoaltistumisja ilmamittausmenetelmien avulla. Raakapesua ja nippusiteitä Pesupussien lisäksi Pirkanmaalla on testattu paineilmalaitteiden suojapusseja. Tämän jälkeen laite suojapusseineen voidaan laittaa takaisin telineeseen. www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2010/T2531.pdf lipalon jälkeen. Toimenpiteiden on alettava jo ennen lähtöä paloasemalle. Hankkeen nettisivut: www.tsr.fi/tutkimustietoa/tata-tutkitaan/hanke?h=113080 Vähentääkö Skellefteån malli altistumista. Nyt asiaan on keksitty osittainen ratkaisu. Tilannepaikalla laitteille tehdään raakapesu, jonka jälkeen laite laitetaan suojapussiin, joka suljetaan nippusiteellä. Paloasemalla pussi laitetaan suoraan pesukoneeseen eikä sitä tarvitse avata välillä. Palomiesten altistumisen kirjoa erityisesti raskasmetalleille ja polysyklisille aromaattisille hiilivedyille arvioidaan lisäksi materiaalinäytteiden avulla. Puhdas paloasema lienee jokaisen pelastusalalla työskentelevän mielestä hyvä ja kehitettävä asia. Hankkeessa kerättyä tietoa jaetaan kentälle koulutuskiertueen avulla ja samalla edistetään hyväksi havaittuja käytäntöjä operatiivisessa toiminnassa. Teksti ja kuva: Veijo Kaján Tiedotuspäällikkö Pirkanmaan pelastuslaitos Palomestari Jari Hiltunen esittelee pesupussia. Hanke päättyy syyskuussa 2015, jolloin tulokset ovat kokonaisuudessaan käytettävissä. Paloasemalla paineilmalaite puretaan suojapussista ja tehdään laitteen pesu ja huolto. Kolmantena suojakeinona kontaminaatiota vastaan ovat saapassuojat. ALAN TUTKIMUKSIA & OPPAITA VTT TIEDOTTEITA 2531 Juha Laitinen, Mauri Mäkelä, Panu Oksa, Tuula Hakkarainen, Kati Tillander & Tuomas Paloposki Kemikaalialtistumisen vähentäminen palokohteissa Tässä oppaassa annetaan ohjeita asuntopalokohteissa työskentelevien ja vierailevien ihmisten kemikaalialtistumisen vähentämiseksi. On kehitetty erilaisia kuljetuspusseja tai muovitynnyreitä, joihin varusteet on kerätty. Esimerkiksi kuljetuspussit täytyy paloasemalla avata ja tyhjentää. Pirkanmaalla on yritetty monenlaisia keinoja saada asia ratkaistuksi. Tulipalon jälkeen saappaat huuhdellaan ja ennen paloautoon nousemista laitetaan kertakäyttöiset saapassuojat jalkaan. Ne ovat kevyitä käsitellä, mahtuvat hyvin yksikköön, estävät savunhajun leviämisen ja toimivat luvatulla tavalla pesukoneissa. Hankkeen vastuuhenkilö on Juha Laitinen. Nämä ovat osittain toimivia ratkaisuja, mutta eivät tuo täyttä suojaa henkilöstölle
Hän myös korostaa, että joillakin alueilla säästökeinoja on jo alettu toteuttaa, mutta ne eivät saa olla osa nyt toteutettavaa 7,5 miljoonan euron säästötavoitetta. – Samanlainen tilanne syntyy myös esimerkiksi kuntaliitosten yhteydessä. – Miehistön suhteellinen osuus kokonaisuudesta ei kerro vielä mitään. Kietäväinen ei näe juuri nyt keskustelunaihetta palomiesten valtakunnallisessa palkkaerossa. En usko, että yksi ja yhtäläinen palkkahinnoittelu olisi kenenkään etujen mukaista, sillä se tarkoittaisi ylimmän palkkatason mukaan etenemistä. – Sopimukset määrittelevät palkanmaksuvaran ja niiden mukaan kunnissa eletään. Sopimukset määrittelevät Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen muistuttaa, että eri toimialoilla palkanmaksu vaihtelee. – Viestit kentältä kertovat, että näinkin voi käydä. Nikulan mielestä nyt jää nähtäväksi, miten säästötoimenpiteet toteutetaan, ettei sillä ole vaikutusta operatiiviseen toimintaan. Palkoissa syntyy lisien takia arviolta 2–3 prosenttiyksikön eroja. Jatkossa tätäkin seurataan, millainen tilanne on eri alueille. Säästöjä valmistellaan Kansliapäällikkö Päivi Nerg, joka toimii myös pelastustoimen säästötoimia valvovan ohjausryhmän puheenjohtajana, kertoo, että valmistelutyötä varten perustettiin alaryhmä, joka tekee ohjausryhmän päätettäväksi esitykset esimerkiksi aluekohtaisista säästötavoitteista. – Palkkaeroihin toki vaikuttaa se, että palomiesten työn vaativuudessa on myös alueellisia eroja. Myös elinkustannukset vaikuttavat ja palkan on hyvä olla parempi, jossa eläminen maksaa enemmän kuin jollakin toisella paikkakunnalla. Timo Kietäväinen sanoo, että pelastuslaitosten uudistuksia jatkossa pohdittaessa kaikki asiat otetaan esille. Simo Tarvaisen mielestä tilanne ei ole välttämättä hyvä, sillä erityisesti nuorempi väki vaihtaa entistä helpommin työpaikkaa ja silloin parempaa palkkaa maksava laitos on halutumpi työnantaja. – Kaikkien palkkoja ei ole koskaan nostettu paitsi hallinnon tehtävissä toimivien. Pelastusjohtajien puheenjohtaja Simo Tarvainen sanoo, että kuntatyönantaja maksaa sopimusten puitteissa erilaista palkkaa samasta työstä ja se nousi esille Kuntaliiton ja pelastuslaitosten tekemissä laskelmissa, kun pelastuslaitosten määrän vähentämistä suunniteltiin yhtenä suurimpana kustannustekijänä. Onneksi hallitus teki viisaan ratkaisun eikä alkanut muutella pelastuslaitosten rajoja. Kun palkat olisi pitänyt asettaa ylärajan mukaan, se olisi aiheuttanut merkittäviä lisäkustannuksia kunnille. Millä tavalla annamme palveluja kansalaisille. Palkkahaitari venyy, mutta sopimusten puitteissa P alomiesten tehtäväkohtaisessa kuukausipalkassa voi olla usean sadan euron ero eri puolilla maata. – Kuntatyönantaja päättää, millaista palkkaa haluaa maksaa. Sen jälkeen voidaan pohtia esimerkiksi järjestelmävaihtoehtoja, Kim Nikula painottaa. Päivi Nerg sanoo palkkaharmonisointikulujen suuruuden tulleen yllätyksenä kehyspäätöksiin valmistautuneelle sisäministerille. – Nyt esille noussut palkkojen harmonisointikulu esitettiin niin, että palkat olisi kategorisesti nostettu ylimmän tason mukaan. Sisäministeri Päivi Räsänen ja kansliapäällikkö Päivi Nerg hämmästelivät asiaa Savon Sanomien haastattelussa. – Tärkeintä on koko ajan arvioida, mikä on parasta palvelua ja miten sitä arvioidaan. – Kesäkuun loppuun mennessä annetaan säästötavoitteet. Sen sijaan tarpeen on selvittää, onko pelastustoimessa joustava organisaatiorakenne. Päällystön vähentäminen olisi tullut siitä, jos alueiden määrää olisi vähennetty. Sitä ei tulla hyväksymään, jos säästöt kohdistuvat esimerkiksi paloasemaverkoston harventamiseen tai palomiesten määrän vähentämiseen, Nerg sanoo. Lomautusuhkia on olemassa. – Siinä on osana myös päällystön ja miehistön välinen lukumääräsuhde. – Nyt selvitämme yhdessä nykytilanteen, joka tulee perustaksi sille, miten seurataan säästötavoitteen toteutumista. Vahvuudet ovat viime vuosina olleet monin paikoin tiukoilla, eivätkä ne saa nyt pienentyä. Niin ei käynyt kymmenen vuotta sitten aluelaitosuudistuksessa enkä olisi uskonut käyvän nytkään, vaikka toki ammattijärjestön puheenjohtaja sellaista olisin lämpimästi kannattanutkin. – Pelastustoimen uudistaminen näyttää olevan klisee, ja hallinnollisten työpaikkojen turvaaminen näytti olevan tärkeämpää. – Esimerkiksi Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla palomiesten palkkaero on useita satoja euroja. Pelastuslaitoksen työntekijät arvioidaan yksittäisessä kunnassa muiden alojen vastaaviin tehtäviin, ei siihen, mitä maksetaan muualla saman alan työntekijöille, Tarvainen toteaa. – Myös palkan lisät vaikuttavat eri tavalla. – Palkkaharmonisoinnista syntyneet kulut olivat keskeinen syy vastustaa nyt suunniteltua laitosratkaisua. – Kunnat päättävät, miten 7,5 miljoonaa euroa säästetään, mutta valtio antaa peruslinjauksen. Keski-Suomessa palomiesten palkka on yksi maan korkeimmista, kun taas esimiehille maksettava palkka on alhaisimmasta päästä, hän sanoo. Toisaalta voi myös pohtia, olisiko samapalkkaisuus tavoittelemisen arvoistakaan. Sieltä löytyy tehostamista. Nikula toivoo, että pelastustoimen uudistusta koskevien päätösten tukena olisi perustellumpaa tutkittua tietoa. Hän myös korostaa, että kukaan ei voi tosissaan uskoa, että uudistuksilta nyt vältyttäisiin. – Halusimme tuoda laitosten määrän suunnittelun yhteydessä esille nimenomaan sen, että palkkakysymys tuo mukanaan mittavat kustannukset. Kansliapäällikkö toivoo, että pelastustoimessakin mietitään nyt ennakkoluulottomasti myös vanhoja rakenteita ja tapoja, kun haetaan kustannussäästöjä. Teksti: Esa Aalto Lue miten Kuntaliitto ja pelastuslaitokset laskivat laitosten yhdistämiskustannukset: www.pelastustieto.fi 26 4/2014. – Hyvä olisi, jos samasta työstä maksettaisiin kaikkialla samanlaista palkkaa. – Millaisin kriteerein meillä pitää olla paloasemia nimenomaan operatiivista toimintaa varten. Simo Tarvainen toivoo myös, että tasapaksu työvuorosuunnittelu otettaisiin esille, sillä se avaa mahdollisuuden tarkastella myös palkkauskysymystä. Palkkojen vertailu pelastuslaitoksittain on myös hankalaa, koska joillakin alueilla käytössä on kokonaispalkka. Ne tulevat esille, kun siirrytään kokonaispalkkaan. Tässäkin yhteydessä olisi edetty keskuskunnan palkkajärjestelmän mukaan ja toki joillakin alueilla palkat olisivat voineet noustakin. Ammattijärjestö on Nikulan mukaan valmis keskustelemaan kaikista säästökeinoista, mutta hän ei usko, että työnantaja voisi työaikaa toteuttaa edullisemmin kuin nyt 42 viikkotyötunnin aikana. Päätökset heppoisin perustein Suomen Palomiesliiton puheenjohtaja Kim Nikula pitää harmillisena sitä, että pelastustoimen aluelaitosuudistus tyssäsi kovin vähäisesti tutkittuun tietoon. – Myös palkanlisillä on vaikutusta
Yhdistysmuotoisesti maassamme harjoitetaan monenlaista toimintaa, kuten esimerkiksi valistusta, koulutusta, uskontoa, kulttuuria, liikuntaa ja urheilua sekä ajetaan niin palkansaajien, erilaisten toimialajärjestöjen kuin työnantajienkin etuja. Paloturvallisuuden piirissä toimiville kymmenille erilaisille yhdistyksille näyttää olevan hyvin yleistä, että ainakin vapaaehtoistoimintaan perustuvien, voittoa tavoittelemattomien yhdistysten toiminta on suunnattu hyvin rajatuille ryhmille. Yhdistysmuotoisesti voidaan pyörittää jopa satojen miljoonien eurojen vuosittaista liikevaihtoa, joten yhdistyksissä toimimiseen on useita hyviä motiiveja. Tämä näkyi myös 1990-luvulla yhdistyksen tilaisuuksissa pidettyjen esitelmien aiheissa, joihin kuuluivat muun muassa tuotevastuulainsäädäntö ja ympäristöriskien hallinta. Tällä vuosituhannella yhdistyksessä ovat puhaltaneet uudet tuulet ja yhdistys on yhteiskunnan yleisen kehityksen myötä levittänyt seiniänsä laajemmalle ja korottanut kattoansa korkeammalle. Alkuperäisten sääntöjen mukaan yhdistyksen tarkoituksena oli olla yhdyssiteenä palovakuutusalalla toimivien diplomi-insinöörien välillä ja kehittää heidän ammattitaitoaan, seurata ja edistää paloteknistä kehitystä ja palontorjuntatyön perustana olevaa tutkimustoimintaa, tehdä valistustyötä palontorjunnan hyväksi sekä seurata ja edistää palovakuutuksen teknistä kehitystä. Alkuvuosien toiminnan pääpainopistealueena olivat sahateollisuuden paloriskit ja vahingontorjunta. Suomen Paloinsinööriyhdistys ry tarjoaa nykymuodossaan foorumin erilaisista näkökulmista palontorjuntaa ja paloturvallisuutta tarkastelevien henkilöiden toimivalle yhteistyölle. Vuonna 1977 yhdistyksen asettamat toimikunnat saivat valmiiksi sprinkleri-, hiilidioksidija halonisammutuslaitteistoja koskevat ohjeet. Vuonna 1949 näki päivänvalon yksi tällaisen, melko tiukasti rajatun ryhmän yhdistys. Näitä käsiteltiin useissa yhdistyksen kokouksissa pidetyissä esitelmissä. Tilit ja toiminta on tarkastettu ja jäsenille vuosikokouksessa tai vastaavassa esitelty. Perinteisiä paloinsinööriaiheita noina vuosikymmeninä olivat muun muassa PCB-täytteisten kondensaattorien ja muuntajien palossa muodostuvat supermyrkyt, jälkivahinkojen torjunta sekä liiketoiminnan jatkuvuuden kannalta kriittisten laitteiden ja laitetilojen kohdesuojaus. Monista vakuutusyhtiöiden paloinsinööreistä tehtiin riskienhallintainsinöörejä ja heidän vastuualueisiinsa sisällytettiin laajasti yritystoiminnan vahinkoriskien hallintaa laidasta laitaan. Pysyäkseen elinvoimaisena yhdistys tarvitsee toimintaansa myös niitä aktiivijäseniä, jotka ovat valmiita uhraamaan vapaa-ajastaan jokusen hetken toiminnan edellyttämien rutiinien hoitamiseen.. Tämän kehityskulun voi hyvin ymmärtää esimerkiksi tarkastelemalla yhdistyksen järjestämissä seminaareissa viime aikoina esillä olleita riskejä ja turvallisuuden osa-alueita sekä niihin liittyviä tutkimus-, kehitys-, suunnittelu-, valvonta-, vakuuttamis-, vahingontorjuntaja pelastustehtäviä tekeviä henkilöitä ja heidän koulutustaan. Paloturvallisuuden osaajia yhdistävää yhdistystoimintaa Monella jonkin yhdistyksen toiminnassa aktiivisesti mukana olevalla on taas tuoreessa muistissa ajanjakso, kun viime vuoden tekemiset ja tulokset on koottu kirjoihin ja kansiin. Vastuuhenkilöille on tilija vastuuvapaudet haettu ja pääsääntöisesti myönnetty. Toimivasta yhteistyöstä hyötyy myös vakuutusala, jonka piiristä yhdistys sai alun perin alkunsa. Tämän palon jälkeen yhdistyksen puitteissa laadittiin muun muassa määräykset, joiden mukaan varastot on jaettava enintään 12000 standarttin suuruisiin osiin ja että varastossa pitää olla sen suuruutta vastaava palopostiverkosto ja sammutusteho. Olipa kyse sitten asuinrakennusten tai hoitolaitosten paloturvallisuudesta, kevythormien muodostamasta paloriskistä, linja-autopaloista tai toiminnallisesta palosuunnittelusta, tarvitaan kokonaisturvallisuutta edistävän lopputuloksen aikaansaamiseksi monipuolisia koulutustaustoja ja näkökulmia. 1960ja 1970-luvuilla yhdistyksessä olivat vahvasti esillä nopeasti koneellistuvaan ja automatisoituvaan teollisuustuotantoon liittyvät riskit, useat kattilalaitosvahingot, automaattiset paloilmoitusja sammutuslaitteistot sekä vuonna 1962 annettu rakennusten paloluokituspäätös ja sen jälkeen annetut rakentamismääräykset. Seuraavien kahden vuosikymmenen aikana kohti vuosituhannen vaihdetta tultaessa yhdistyksen jäsenkunta muodostui yhä pääosin vakuutusyhtiöissä työskentelevistä diplomi-insinööreistä, mutta jäsenkunnan tehtäväkuvat laajenivat huomattavasti. Sahatavaravarastot ja lautatarhat olivat tuon ajan suurriskejä. Yhdistyksen asettaman työryhmän 1980-luvun alussa laatima, esinevahingon EML:n (Estimated Maximum Loss) arvioimisohje lienee edelleen hyvin yleisesti suomalaisissa vakuutusyhtiöissä käytössä olevien arvioimisohjeiden perustana. Palontorjunnasta ja paloturvallisuudesta on edelleen kysymys ja kytkös palovakuuttamiseen on edelleen olemassa, mutta nykyään yhdistys toivottaa tervetulleiksi kaikki paloturvallisuutta edistävää työtä tekevät insinöörit sekä paloturvallisuutta edistävissä tehtävissä toimivat, soveltuvan tutkinnon suorittaneet muut henkilöt. 4/2014 27 Vieraanamme Kirjoittaja Seppo Vihervaara on Suomen Paloinsinööriyhdistys ry:n puheenjohtaja ja Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennian Riskienhallintapalvelut-osaston osastopäällikkö. Kemi Oy:n Karihaaran tapulivaraston palossa vuonna 1949 tuhoutui 22000 standarttia (noin 100000 kuutiometriä) puutavaraa. Tällöin kaksikymmentäkaksi palovakuutusyhtiöissä työskentelevää korkeakouluinsinööriä ja VTT:n palolaboratorion johtaja perustivat Suomen Paloinsinööriyhdistys ry:n
Palotarkastaja Mika Laitinen Jyväskylän paloasemalta ja aluevalvoja Reijo Blomster Jyväskylän kaupungista seuraavat asuntomessualueen talojen valmistumista. Paikan saavutettavuus on kuitenkin hyvä, Laitinen arvioi. – Äijälänranta on kaavoitettu normaaliksi asuntoalueeksi ja pelastuslaitoksen näkökulmasta se on peruskohde. Tornitalojen kerrostasanteilla on venttiili ja liitin paloletkun kiinnittämistä varten. 28 4/2014 Rakentamisen hyörinä on hyvässä vauhdissa Jyväskylässä sijaitsevalla Äijälänrannan alueella, jossa järjestetään asuntomessut kesällä. Äijälänrannan rakentaminen jatkuu asuntomessujen jälkeen. Isoa ajaneuvokalustoa ajatellen alueelle on vain yksi ajoreitti, mutta esimerkiksi ambulanssilla voidaan käyttää tarvittaessa myös kevyenliikenteen väyliä. – Suurin osa rakennushankkeista on hyvin aikatauluissa ja ehtinyt jo maaliviivoille. Pelastuskohde: Asuntomessualue Palotarkastaja Mika Laitisen taustalla on asuntomessualueelle valmistuva 13-kerroksinen tornitalo. Niistä kolme on 13-kerroksisia ja loput viisikerroksisia tai matalampia. Muistissa on myös vuonna 2010 tapahtunut ja kolme ihmishenkeä vaatinut pizzerian tuhopoltto Tampereella. Teksti ja kuvat: Mika Rinne 28 4/2014. Tulevaisuudessa alueelle nousee pientalojen lisäksi yhteensä 13 kerrostaloa. B lomsterin mukaan kulunut talvi on ollut säiden osalta rakentajille erinomainen. Huomio rakennusten paloturvallisuuteen Viime aikoina tapahtuneet rajut kerrostalojen huoneistopalot panevat miettimään asuntomessualueen tornitalojen paloturvallisuutta. Kaiken kaikkiaan Äijälänrannasta lasketaan muodostuvan 800–1000 ihmisen asuinalue. Lyhyt talvi ja lämmin kevät ovat suosineet rakennustöitä ja mahdollistaneet ulkopuolisten töiden viimeistelyn aloittamisen ennätysaikaisin, Blomster kertoo. Alue sijaitsee noin viiden kilometrin päässä Jyväskylän keskustasta ja se rajoittuu toiselta reunalta järveen. Messualueella rakentuu 36 pientaloa, päiväkoti ja 13-kerroksinen tornitalo
Matalammissa kerrostaloissa voimme sijoittua vähintään kahdelle sivustalle. Porraskäytävät on osastoitu ja savusuojattu. Käytävän yläreunassa oli vain pieni räppänä, jota palokunta ei pystynyt avaamaan alhaalta käsin. Asukkaiden evakuointi savuisista asunnoista kesti pitkään ja heitä jouduttiin kuljettamaan rappukäytävän savun lävitse, koska savua ei saatu poistettua rapusta. Laitisen mukaan asuntomessualueen kerrostalot täyttävät nykyiset turvallisuusmääräykset. Ihmisen oma toiminta tietenkin vaikuttaa eli jätetäänkö ovi auki tai mennäänkö Äijälänrannan asuntomessualue sijaitsee noin viiden kilometrin päässä Jyväskylän keskustasta. 4/2014 29. Talojen rakenteet ovat kestäviä. Huoneistot on rakennettu niin tiiviisti, että palo tukahtuu itsestään mikäli ovet ja ikkunat suljetaan. – Tornitalojen pelastustiet on suunniteltu niin, että nostolava-auto pääsee kiertämään talojen ympäri. 4/2014 29 1930-luvulla rakennetusta tamperelaisen talon rappukäytävästä puuttui savunpoistoluukku. Havainnekuva: Jyväskylän kaupunki Puuja kivitalojen vierekkäin sijoittelulla voidaan pienentää aluepaloriskiä. Äijälänrannan asuntoalue käsittää tulevaisuudessa 36 pientaloa, päiväkodin ja 13 kerrostaloa
– Porrashuoneet on palolta suojattu ja huoneistojen sekä muiden tilojen ovissa on automaattiset sulkijalaitteet, joita savunpoistojärjestelmä ohjaa. Pelastustoimintaa helpottaa myös tornitaloihin asennettava kuivanousu, jota kautta sammutusvettä voidaan syöttää jokaiselle porrastasanteelle, Laitinen sanoo. Savunpoistojärjestelmän käyttöohjeet ovat selkeät, joten laitetta on suhteellisen yksinkertainen käyttää. Laitinen kertoo, että käyttökytkimet varustetaan varavoimalla ja niihin voidaan syöttää virtaa myös ulkoisesta virtalähteestä. 30 4/2014. Kerrostaloissa ei ole sprinklerilaitteistoa, mutta ne varustetaan tehokkaalla koneellisella savunpoistojärjestelmällä. Aluevalvoja Reijo Blomster näyttää palotarkastaja Mika Laitiselle rakennuksia, joiden väli on vain neljä metriä pienten tonttien vuoksi . Antti Kalliolan kaksikerroksen talon sauna sijaitsee erillisessä piharakennuksessa, jossa on myös autokatos. savuiseen porrashuoneeseen kielloista huolimatta, Laitinen toteaa. Savunpoiston käyttökytkimet sijoitetaan porrashuoneiden alatasanteelle
Tulisijoja on myös paljon, joten seinustoille saattaa kasaantua suuria puupinoja. Puutalojen välissä on kivitaloja, joka pienentää aluepalon riskiä, Blomster kertoo. Tapahtumaan odotetaan yhteensä jopa 150000 kävijää, joten suuren yleisömäärän liikkuminen aiheuttaa omat riskinsä. Asuntomessualueella useiden pientalojen väli jää neljään metriin tonttien koon takia. Lisäksi sammutusvettä on saatavilla asuntomessualueen reunalla sijatsevasta Jyväsjärvestä.. Toivottavasti talojen väliin ei tuoda säilytykseen huviveneitä. Jyväskylän kaupunki ja Osuuskunta Suomen Asuntomessut järjestävät asuntomessut Jyväskylän Äijälänrannassa 11.7.–10.8.2014. Useimmissa pientaloissa tulisija Useimmissa Äijälärannan pientaloissa on tulisija. Kalliola kertoo, että kaksikerroksiseen taloon tulee sähköverkkoon kytketty palovaroitinjärjestelmä ja häkäilmoittimet sekä alkusammutuskalustoa. Blomsterin mukaan rakennuskohteisiin on tehty pistokokeita ja tarkastuksissa on jouduttu puuttumaan esimerkiksi talotehtaalta tulleen osastoivan seinärakenteen puuttumiseen. Talojen materiaalit ovat tavallisia, mutta paloturvallisuutta on lisätty palomuurien sekä rakennusten sijoittelun avulla. Ne lisäävät tuhopolttoriskiä, Laitinen toteaa. Mika Laitinen tarkastelee muurarin paikalle valmistamaa taidonnäytettä Antti Kalliolan perheen tulevassa kodissa. – Rakentaminen on tiivistä, sillä tonttien koko on pieni. Tiivis rakentaminen mietityttää Laitista. – Täällä on hivenen tiivistä rakentamista, joka aiheuttaa haastetta muun muassa tavaroiden säilyttämiselle. Blomsterin mielestä talotehtailla pitäisi kiireestä huolimatta muistaa aina mihin tarvitaan osastoiva ulkoseinä ja mihin ei. Äijälänrannan alueella on yksi paloposti. 4/2014 31 Tiivistä rakentamista Normaalisti rakennusten välin tulee olla vähintään kahdeksan metriä, jolla estetään palon leviäminen toisiin rakennuksiin. Sellainen on muurattu esimerkiksi Antti Kalliolan perheen tulevaan kotiin. Myös alkusammutuskalusto sijoitetaan jokaiseen näyttelykohteeseen. Päärakennuksessa ei ole saunaa vaan se sijaitsee erillisessä piharakennuksessa, jonka yhteydessä on myös autokatos. Useissa asuntomessujen pientaloissa on tulisija. Blomsterin mukaan yleisön turvalliseen liikkumiseen kiinnitetään huomiota sekä näyttelyn ajaksi pientalojen hellojen ja muiden kodinkoneiden virrat kytketään pois päältä
Pirkanmaalla on ollut hyvä kehitystyö jo jonkin aikaa sisäisen verkko-opetusaineiston parissa, jonne myös työturvallisuusteemat osuvat hyvin. Työturvallisuuden merkitys työkyvyn ja työhyvinvoinnin rakentamisessa on edelleen kiistaton ja sitä voidaan pitää koko työhyvinvoinnin perustana. Työturvallisuuteen liittyvät kysymykset vaikuttaisivat siis olevan melko hyvällä mallilla pelastuslaitoksissa, mutta parannettavaakin toki löytyy. Työturvallisuus on aina ajankohtainen asia erityisesti pelastustyössä, joka tapahtuu usein ympäristössä, jossa mukana on ennalta arvaamattomia uhkatekijöitä ja riskejä. Kun kumppanuusverkoston mallit vakiintuvat, ja laitosten omat koulutusja riskienarviomallit kehittyvät, voidaan kaikille yhteistä aineistoa siirtää sinne. – Laitosten oma työsuojeluorganisaatio toisi osaamista ja syvyyttä riskienarvioinnin tekemiseen ja tukisi esimiestoimintaa. 32 4/2014 T yöhyvinvoinnin käsite on laajentunut aikojen saatossa työelämän vaatimusten muuttuessa, mutta sen historialliset juuret ovat tukevasti työturvallisuuden kehittämisessä. – Alueellinen pelastustoimi on niin iso, että siellä pitäisi olla oma työsuojelu-organisaatio, kommentoi työturvallisuusalatyöryhmän puheenjohtaja Paavo Tiitta ja jatkaa: – Työsuojeluasiat ja työsuojelun yhteistoiminta-asiat hoidetaan pääsääntöisesti alueellisissa pelastuslaitoksissa isäntäkunnan työsuojeluhenkilöstön kautta. Riskienhallintapäällikkö Paavo Tiitan vetämässä alatyöryhmässä suunnitteilla on ollut muun muassa pelastustoimen työturvallisuuden verkko-opetusaineisto, jonka saatavuus on toistaiseksi rajoittunut Pirkanmaalle. Myös kumppanuusverkostolla on hanke verkko-opetusalustan kehittämiseksi. Vaikka työn vaaratekijät tunnetaan hyvin, työsuojeluja turvallisuus pykäliä ei aina noudateta. Vasta valmistuneen pelastuslaitosten työhyvinvointikyselyn tulosten valossa perusasiat työturvallisuudelle ovat pelastuslaitoksissa kunnossa. Riskinarvioinnit pelastuslaitoksissa on Tiitan mielestä saatettu tehdä liian yleiseltä pohjalta niin, että niissä on painotettu asemapalvelua ja työoloja, kun niiden lisäksi tulisi tarkastella myös pelastustoiminnan tehtäviin liittyviä riskejä tilannepaikalla. – Kyse on siitä että lähdetään pienin askelin liikkeelle. Eivätkä kaikki pelastuslaitoksessa työskentelevät tiedä, mistä turvallisuuteen liittyvää tietoa on saatavilla. Tästä syystä myös yksi valtakunnallisen pelastuslaitosten työhyvinvointia kehittävän yhteistyöelimen alatyöryhmistä on vihkiytynyt kehittämään työturvallisuutta. Työturvallisuus on työhyvinvoinnin perusta Teksti: Niki Haake Arkistokuva: Ilkka Luoma. Alueellinen pelastustoimi toimii kuitenkin niin laajalla alueella ja useiden kuntien alueella, että yhden kaupungin työsuojeluvastuullisten aika ei riitä paneutumaan kaikkiin pelastustoimen erityiskysymyksiin. Tietoutta työturvallisuudesta verkossa ja seminaareissa Yhteistyöelimen alaisuudessa loppuvuodesta 2012 toimintansa aloittaneen työturvallisuustyöryhmän yksi tavoitteista on ollut helpottaa työturvallisuustiedon saantia pelastuslaitoksissa. Työvälineitään piti turvallisina lähes 90 prosenttia vastaajista, ja yhtä moni kertoi ilmoittavansa havaitsemistaan terveyttä tai turvallisuutta vaarantavista tekijöistä. Ja lisäksi tarjoaa yhden vaihtoehtoisen urapolun ikääntyville palomiehille ja esimiehille
Keski-Suomessa järjestelmä on ollut käytössä nyt vuoden ja siihen on kerätty tietoa paloasemien henkilöstöturvallisuudesta, pelastustoimen henkilöstön työturvallisuudesta ja ajoneuvojen turvallisuudesta. Pelastustoimi on esillä myös Jyväskylässä 3.–6. Työterveyslaitoksen kehittämä Pelastus-Arvi -menetelmä on kehitetty ensisijaisesti pelastuslaitosten oman työturvallisuustoiminnan tueksi ja työkaluksi pelastustehtävien riskien arviointiin. Höökin mukaan pelastustoimeen kaivataan yhtenäistä valtakunnallista työturvallisuuspoikkeamien tilastointijärjestelmää helpottamaan turvallisuuspuutteisiin puuttumista ja niistä tiedottamista. Oppaan tarkoituksena on helpottaa hoitolaitoksen ja palveluja tukiasunnon ylläpidosta vastaavaa toiminnanharjoittajaa poistumisturvallisuusselvityksen laadinnassa. Keski-Suomen pelastuslaitoksella järjestelmästä on käynnissä pilottihanke, jossa Arvilla kerätty tieto kootaan verkkoaineistoksi riskienarviointiin. Hankeen laajentamiseksi on olemassa alustava hankesuunnitelma kuuden (Keski-Suomi, Pohjois-Savo, Päijät-Häme, Varsinais-Suomi, Pirkanmaa ja Pohjanmaa) pelastuslaitoksen yhteisestä tietojärjestelmästä. Viimeisin seminaari pidettiin Tampereella joulukuussa. Verkkojärjestelmän suunnittelusta ja ylläpidosta vastaavan Teemu Mykkäsen mukaan seuraavassa vaiheessa järjestelmään olisi tarkoitus ottaa mukaan pelastustehtävien riskiarviointi ja poikkeustapausten raportointi. Työryhmän työskentelyn tukena ovat toimineet Juha Höökin ja Jarkko Savilevon opinnäytetyöt aiheeseen liittyen. Oppaan mukana on muistikortti, jossa on poistumisturvallisuusselvityksen mallilomake täytettävässä muodossa, poistusmisturvallisuusselvitys -asetus ja sen muistio, pelastuslaki, palon kehittyminen ja sprinkleri -videot. Lisäksi opas antaa pelastusviranomaisille toimintamalleja poistumisturvallisuusselvityksen arvioimiseksi. SPEK opastaa 31 • 52 sivua Hinta • 20,00 € (sis. Ryhmän kokoonpano on: Paavo Tiitta, Pohjois-Savon pelastuslaitos; Jari Lepistö, Jokilaaksojen pelastuslaitos; Esa Nurmela, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, Jarkko Savilepo, Spal; Reijo Karisaari, JHL; Isto Kujala, Sopimuspalokuntien liitto; ja Sami Häkkinen Palopäällystöliitto. 4/2014 33 Työturvallisuustietoutta on levitetty alalla myös perinteisemmin menetelmin, kun pelastuslaitosten edustajat ovat kokoontuneet yhteisiin työturvallisuusseminaareihin. Riittävä poistumisturvallisuus on toiminnanharjoittajan vastuulla. Järjestelmä olisi mahdollista liittää esimerkiksi VARANTO-järjestelmän kehittämiseen. Tavoitteena on, ettei yksikään asukas tai hoidettava kuolisi tai loukkaantuisi tapahtuvissa tulipaloissa. Savilepo puolestaan käsittelee omassa vielä keskeneräisessä AMK-opinnäytteessään työriskin arviointia. Pelastus-ARVI verkkoon Työryhmän työn ulkopuolella, osittain itsenäisesti, on käynnistynyt pelastustoimen työturvallisuusriskien arviointijärjestelmän eli tuttavallisemmin ARVIn siirtäminen verkkoon. 09 4761 1300 Poistumisturvallisuus_Pelastustieto.indd 1 5.5.2014 13:24:06 Laitosten oma työsuojeluorganisaatio toisi osaamista ja syvyyttä riskienarvioinnin tekemiseen ja tukisi esimiestoimintaa.. Kärkenä on perustaa työturvallisuuden riskinarviointi Pelastus-arvin lähtökohtiin muun muassa asemapalvelun, hälytysajon ja keskeisten onnettomuustyyppien osalta. Juha Höökin YAMK-opinnäytetyö: www.sppl.fi/ajankohtaista/selvitys_ pelastustoimen_tyoturvallisuuden_ poikkeamista.1185.news P elastuslaki asettaa hoitolaitoksen ja palveluja tukiasunnon poistumisturvallisuudelle tietyt vaatimukset. alv) Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK • www.spek.fi Uutuus Poistumisturvallisuusselvityksen laadintaopas Tilaa: verkkokauppa.spek.fi Puh. – Yhteistä kaikille seminaareille on ollut suuri keskustelun tarve ja tietojen vaihtamisen tarve, ja se että pelastusalan turvallisuusteemoja halutaan nostaa esille laitosten sisällä. Höökin jo valmistunut YAMK-tutkinnon opinnäytetyö käsittelee läheltä piti -tilanteiden raportointia. syyskuuta järjestettävillä työturvamessuilla. Opinnäytetöistä potkua työturvallisuudelle Työturvaallisuustyöryhmässä tärkeimmäksi tavoitteeksi on linjattu jo olemassa olevien työturvallisuutta edistävien käytäntöjen vahvistaminen ja pelastuslaitosten niihin sitouttaminen. Jyväskylässä oli ensimmäinen pelastusalan osallistujille suunnattu seminaari syksyllä 2012 ja Kuopiossa pidettiin viime kesäkuussa kaksipäiväinen turvallisuusseminaari. Seminaareihin on osallistunut noin 25–40 alan aktiivia
34 4/2014 Pelastusharjoitusalueella voi harjoitella myös korkealta pelastamista hiukan erikoisessa ympäristössä. Hanketta alettiin tutkia tarkemmin ja huomattiin, kuinka tarpeellinen tällainen alue olisi paloja pelastustoiminnan kehittämiselle.. Säätiön hallituksessa ovat edustettuina Porin kaupunki, Satakunnan pelastuslaitos, Finavia, Porin yliopistokeskus ja Prizztech Oy. Länsi-Suomessa huomattiin, että Suomesta puuttuu pelastusharjoituksiin soveltuva alue. Pelastusharjoitusalueen rakentaminen käynnistyi vuonna 2011. Alueelle rakennetaan koko ajan uutta toimintaympäristöä vastaamaan tämän päivän pelastustoiminnan haasteisiin. Teksti: Saku Rouvali Kuvat: Saku Rouvali, Pelastusharjoitusalueen arkisto Nykyaikainen ja monien mahdollisuuksien harjoitusalue Länsi-Suomen pelastusharjoitusalue yhteensä 38 hehtaaria H anketta alettiin viedä eteenpäin Porin kaupungin omistaman Länsi-Suomen Pelastusharjoitusaluesäätiön nimissä
Alue palvelee eri viranomaisten, Puolustusvoimien, teollisuuden, yritysten järjestöjen ja oppilaitosten tarpeita. Onneksi kuva on otettu harjoitusalueella. Täällä on hyvä harjoitella erilaisia pelastustaktiikoita sekä kouluttaa. Toimintaa turvallisessa ympäristössä Tekninen asiantuntija Jari-Matti Toivonen esittelee pelastusharjoitusaluetta varmoin ottein. Jutuntekohetkellä käynnissä oli Nou Hätä! -kampanjan Länsi-Suomen alueen osakilpailu, ja illalla yksikönjohtajakurssi. Jutuntekohetkellä yksikönjohtajakurssilla harjoiteltiin VAK-puhdistuspaikan perustamista, suojapukujen pukemista, tilanteessa käyttäytymistä ja itse tehtävän suorittamista. Autenttisessa ympäristössä harjoitteleminen tuo varmuutta toimia oikeassa tilanteessa. Porin VPK:n valistusmestari Heikki Vähtäri iloitsee läheisestä monipuolisesta harjoitusalueesta. Hänen toimenkuvaansa kuuluvat alueen rakennuttaminen, varaukset, suunnittelu ja toiminta. 4/2014 35 Mittava alue Pelastusharjoitusalue on varsin mittava alue. Samoin savusukelluksetvalvotuissa olosuhteissa turvallisessa ympäristössä ovat kaiken A ja O, kertoo Toivonen. Aluetta voi käyttää myös turvallisuusviestintään, Heikki Vähtäri mainitsee. Poliisit käyvät harjoittelevassa samoin alueella. Löytyy esimerkiksi rauniokorttelia, savusukelluskenttää, eläinpelastusaluetta ja tietenkin liikenneonnettomuuskenttä. Myös työturvallisuuskoulutukset ja TYKY-toiminta ovat osa pelastusharjoitusalueen monipuolista tarjontaa. Lähtökohtana on aina turvallisuus. On huomattavasti turvallisempaa ja käytännönläheisempää harjoitella liikenneonnettomuuspelastusta sitä varten tehdyllä kentällä kuin normaalilla paloaseman takapihalla. Samoin sopimuspalokunnilla on mahdollisuus tulla harjoittelemaan alueelle. Viisi hehtaaria asfaltoitua harjoitusaluetta ja kokonaisalueenaan 38 hehtaaria. Yläilmoista sen vasta hahmottaa kunnolla.. Turvallisissa olosuhteissa on hyvä harjoitella. Monipuolista yksikönjohtamista Yksikönjohtajakurssin järjestäminen harjoitusalueella oli luonnollinen valinta. PELASTUSvälineet Pelastusharjoitusalue on varsin massiivinen. Toimintaa alueella oli siis aamusta iltaan. Valmistuneet harjoituskentät: Harjoitushalli ja korkean paikan kenttä Savusukelluskenttä Liikenneonnettomuuskenttä ja liikenneonnettomuustie Liukkaan kelin harjoitusrata Kemikaalikenttä Törmäystestirata Mönkijärata Moottoritieonnettomuuskenttä Pelastuskoirarata Lento-onnettomuuskenttä Vapaakenttä Tekeillä olevat kentät: Kriisinhallintakylä Eläinpelastusrata Rautatie ja tasoristeyskenttä Kulissikaupunki Rauniokortteli Teollisuus, laiva-, ja satamaonnettomuuskenttä Lisätietoa pelastusharjoitusalueesta: Tekninen asiantuntija Jari-Matti Toivonen jari-matti.toivonen@satapelastus.fi www.pelastusharjoitusalue.fi Melko puhutteleva näky, jos tämä olisi tapahtunut keskellä valtatietä. Oli myös kiva seurata kuinka aluetta pystyi hyödyntämään niin Nou Hätä! -kampanjan kanssa kuin myös SPEKin järjestämällä aikuisten leirillä. Monenlaisia käyttäjiä Pelastustoimi kuuluu olennaisena osana pelastusharjoitusalueen käyttäjiin. Pelastusharjoitusalueella järjestetään myös erilaisia kursseja sopimuspalokuntalaisille. Samanaikaisesti alueella voidaan harjoitella eri kentillä, jolloin käyttäjät eivät häiriinny toisistaan. – Mukavaa kun tällainen monipuolinen ja kattava harjoitusalue on lähellä. Vapaa-ajallaan Uudenkoiviston VPK:n päällikkönä toimiva Toivonen on toiminut vuoden 2013 kesän lopusta pelastusharjoitusalueen teknisenä asiantuntijana. Alueella on monenmoista harjoituskenttää, joita tulee väistämättä eteen sopimuspalokunnan yksikönjohtajille tositilanteissa. 38 hehtaaria, joista viisi hehtaaria on asfaltoitua harjoituskenttää. Tälle Porin lentoaseman välittömässä läheisyydessä sijaitsevalla alueella on erilaisia harjoituskenttiä. Alueella on otettu erilaiset vahinkotyypit huomioon pelastusja turvallisuussuunnitelman mukaan. – On hienoa olla mukana näin hyvässä hankkeessa, jossa pystytään tuomaan erilaisia oppimisympäristöjä käyttäjilleen
Erottajan pelastusaseman pioneeriyksikkö HE 205 ei ole nykyään valmiudessa, kuten aikaisemmin (vahvuus 1+3). Ajoneuvotyöryhmän työ alkoi talvella 2012. Tekniseltä osastolta työryhmään osallistuivat hankintapäällikkö Mårten Hellbom ja viestihuollon esimies Risto Ainasoja. 36 4/2014 PELASTUSvälineet K eskuspelastusaseman ja Helsingin ainoa pioneeriyksikkö HE 105 otettiin operatiiviseen käyttöön 17.2.2014. Pioneeriyksikön HE 105 minimimiehiTeksti ja kuvat: Mikael Siitonen, palomestari, Helsingin kaupungin pelastuslaitos tys on 1+3 ja se hälytetään muun muassa rakennuspaloihin, raideja tieliikenneonnettomuuksiin, ihmisen pelastustehtäviin ja oman alueensa evy-tehtäviin. Helsingissä otettiin tänä vuonna käyttöön yksi uusi pioneeriyksikkö.. Työryhmään osallistuivat pelastustoimen osastolta paloesimies Pertti Rantamäki, palomiehet Mika Tervo, Elmeri Backman, Samu Kokko, Saku Kaipainen sekä ylipalomiehet Mika Jyrkämö ja Johan Majuri. Työryhmän puheenjohtajana toimi Mikael Siitonen toukokuusta 2012 alkaen. Projekti poikkesi edellisistä vastaavista hankinnoista niin, että pioneeriyksiköitä hankittiin vain yksi aiemman kahden sijaan. Se on tällä hetkellä kalustoautona (minimivahvuus 0+1), joka hälytetään esimerkiksi vesipelastusja va-tehtävään yhdessä HE 201:n kanssa. Pioneeriyksikkö venyi 40 senttiä Uudessa HE 105:ssä akseliväli on pidentynyt 40 senttiä, minkä ansiosta kyljessä on neljä kalustoluukkua
(017) 368 4000 | info@peltaco.com Katso video: www.peltaco.com/ altaat LETKURINKKA Jusa-letkurinkka on suunniteltu helpottamaan letkujen kantamista ja siirtämistä metsäpaloissa, isoissa kiinteistöissä ja tehdasalueilla. – Työryhmä oli erittäin sitoutunut ja motivoitunut koko projektin ajan, toteaa paloesimies Pertti Rantamäki. Maanalaisten tilojen tulipaloja varten on valmiiksi tehty kolmet paineilmalaitteet, joissa on kaksi paineilmapulloa nopean työskentelyn aloittamisen mahdollistamiseksi. • eri kokoja 25-1600 l • kerää nesteet, kiinteät aineet ja kemikaalit • soveltuu lyhytaikaiseen varastointiin • kestävä, helppo ja nopea koota • kokoontaitettava MONITOIMIALLAS Eccotarp Uudessa HE 105:ssä akseliväli on pidentynyt 40 senttiä, minkä ansiosta kyljessä on neljä kalustoluukkua. Käyttäjien osallistuminen ajoneuvoprojekteihin on tärkeätä hyvän lopputuloksen aikaansaamiseksi. Ohjaamotilasta löytyy muun muassa esimiehen työssään tarvitsema välineistö.. Auton suunnittelun pohjana oli edellinen auto, joka valmistui vuonna 2007. Korityöt teki Saurus, jonka kanssa työskentely oli sujuvaa. Metro-onnettomuudessa tehtävänä voi olla metrovaunun nostaminen, kun pelastusyksikön miehistö tekee vastaavasti hätämaadoituksen. www.peltaco.com Tuotteet pelastusalan ammattilaisille! Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio Puh. Tietoa, taitoa ja kokemusta on hyödynnetty laajalla rintamalla ajoneuvon hankinnassa ja rakentamisessa. 4/2014 37 Pioneeriyksikön kalustoa, jota ei ole pelastusyksikössä, on muun muassa kalusto raskaan kaluston tieliikenneonnettomuuksiin ja metroja raitiovaunutunkit sekä monipuolisempi kalusto korkean paikan työskentelyyn. Pioneeriyksikön erikoiskalustoa Pioneeriyksikön kalustoa, jota ei ole pelastusyksikössä, on muun muassa: > kalusto raskaan kaluston tieliikenneonnettomuuksiin > tehokkaampi generaattori (80 kVA) > metroja raitiovaunutunkit > korkean paikan työskentelyyn monipuolisempi kalusto > kompressori paineilmatyökaluille Yksikön tehtäviä rakennuspalossa ovat esimerkiksi savutuuletus, porrashuoneen varmistaminen tai katonavaus
Tikkaan osat pitää sitoa toisiinsa kalustonarulla. Samoin varmistetaan pressun pysyminen paikallaan.. VAK-pesuallas toimii keruualtaanakin Pesuallas sopii myös kemikaalijäämien pesuun 38 4/2014 Keruuallas on yksinkertaisuudessaan tässä: sarjatikkaat kolmioon asennettuna ja kevytpressu päällä pussiksi käännettynä
Pesuallas on helppo ja nopea kasata. Pesualtaan käyttö Pesuallasta voidaan hyödyntää myös erilaisten nesteiden keruualtaana. Molempia näkee palokuntien käytössä harjoitustilanteissa. Pesualtaan rakenne Pesupaikan pesu-/keruuallas on yksinkertaisuudessaan sarjatikkaat asennettuna kolmioon, jossa on kevytpeite pussina. Jos esimerkiksi säiliöauton kuljetussäiliö vuotaa, on mahdollista valutusputkea käyttäen ohjata nesteet keruualtaaseen. Huuhtelupaikka sijoitetaan välittömän vaaran alueen ja suoja-alueen rajalle lähtöpaikan läheisyyteen.” Puhdistuspaikalla tarkoitetaan paikkaa, jossa välittömän vaaran alueelta palaavat kemikaalisukeltajat ja heidän käyttämänsä kalusto pestään ja jossa tarvittaessa kerätään pesuvesi talteen. Mahdollisuuksia on monia, niitä pitää vain hyödyntää. 4/2014 39 PELASTUSvälineet P elastussukellusohje (30.11.2007) kertoo VAK-huuhteluja pesupaikasta seuraavasti: ”Huuhtelupaikalla tarkoitetaan paikkaa, jossa välittömän vaaran alueelta palaavat sukeltajat ja alueelta pelastetut henkilöt sekä materiaali huuhdellaan. Nykyaikaisen pesualtaan runko on tehty elementeistä. On siis erittäin perusteltua kasata tällainen iso ja hyvä keräysastia heti alkuun. Rakenteesta riippuen kasaaminen vie aikaa kahdelta henkilöltä viitisen minuuttia. Pienimmillään yksi elementti voi olla metrin pitkä, jolloin se ei vie isoa tilaa. Tietyissä tapauksissa voidaan myös kasata allas mahdollisen vuotopaikan alle. Harvoin tosin näin hyvin pääsee sijoittamaan keruuallasta. Nykyaikainen ja tarkoitukseen valmistettu pesuallas menee aika pieneen tilaan, jolloin se onkin helppo sijoittaa sammutusautoon. Kuljetusastiat voivat olla tynnyreitä, IBC-suurpakkauksia, kontteja tai vaikkapa säiliöauto. Kehittyneempi versio tästä on oma erillinen pesuallas, jossa on kunnollinen runko ja kulutusta kestävä pressu muotoon kantattuna. Teksti ja kuvat: Saku Rouvali VAK-pesuallas toimii keruualtaanakin Pesuallas sopii myös kemikaalijäämien pesuun Paloauton nokkapumppua markkeerataan vuotavana säiliönä. Keruuallas tyhjennetään uppopumpulla kuljetusastiaan. Myös uppopumpulla imettyjä nesteitä voidaan koota keruualtaaseen, jolloin niiden talteen saaminen on helppoa. 4/2014 39. Suojapressu voidaan sijoittaa auton sisälle ja metallirunko vaikka auton katolle
Näin laskien toimintavalmiusaika olisi kasvanut vähemmän kuin toteutunut toimintavalmiusaika kasvoi. Yksiköiden miehitys voi olla mitä vain, yksikin henkilö riittää. Sitä kannattaa kuitenkin mitata vain PRONTOn resurssiluokasta Kiireellinen, koska muissa resurssiluokissa aika olisi voinut tarvittaessa olla lyhyempikin. Avunsaantiaika I-riskialueella oli 5 minuuttia 44 sekuntia nopeampi kuin IV-riskialueella. Pelastuslaitosten toimintavalmiuden suunnitteluohje muuttui vuoden 2013 alusta. Nopeampi toimintavalmius selittää osaltaan sen, että rakennuspalohälytyksistä paljastui syttymiskohdastaan levinneeksi rakennuspaloksi I riskialueella vain 10 prosenttia ja IV-riskialueella 41 prosenttia rakennuspalohälytysten määrästä.. Osa toimintavalmiutta mittaavien mittareiden määritelmistä muuttui, joten vanhoja tehtäviä ei voi aina arvioida uuden ohjeen mukaisesti. Ensimmäisenä hälytetty yksikkö on voinut olla eri yksikkö kuin ensimmäisenä kohteessa ollut yksikkö. Tämä käy ilmi, kun laskee yhteen ensimmäisenä hälytetyn yksikön lähtöajan (1:20) ja ensimmäisenä kohteessa olleen yksikön ajoajan (4:39) ja vertaa niitä vuoden 2012 vastaaviin aikoihin (lähtöaika 1:18, ajoaika 4:31). Näitä tapauksia ovat esimerkiksi väärälle asemalle menneet hälytykset ja myrskyn aikaiset tehtävät, joissa hälytys on mennyt johtokeskuksen priorisoitavaksi. Esimerkiksi miten toimintavalmiusaika on kehittynyt tai miten se vaihtelee alueittain tai tehtävätyypeittäin. Ensimmäisen yksikön toimintavalmiusaika on sitä vastoin kasvanut huomattavasti kiireellisiksi merkityissä maastopaloissa, ihmisen pelastamistehtävissä ja vahingontorjuntatehtävissä. Tehokkaan pelastustoiminnan alkamisaika saadaan nykyisin siten, että PRONTO asettaa selosteelle riskiluokan mukaisen oletusajan, jonka tietojen kirjaaja korjaa vastaamaan arviota todellisuudessa tapahtuneesta. Muissa kiireellisissä tehtävissä kuin ensivastetehtävissä ensimmäisen yksikön toimintavalmiusajan mediaani oli 7 minuuttia 17 sekuntia vuonna 2013. Ensimmäisen yksikön toimintavalmiusaika Ensimmäisen pelastustoimen yksikön toimintavalmiusaika mitataan kaikista pelastusja avunantotehtävistä. PRONTOon siirretään hätäkeskuksen tiedossa olleiden yksiköiden ja statusaikojen tiedot sen mukaisena kuin ne hätäkeskuksen tietojärjestelmä ELSaan ovat kirjautuneet. Osan ensimmäisen yksikön toimintavalmiusaikojen kasvusta selittää se, että ensimmäisenä hälytetty pelastustoimen yksikkö ei ole ensimmäisenä kohteessa yhtä usein kuin ennen. Koska statusajat PRONTOssa perustuvat (paremman puutteessa) osin epävarmoihinkin tietoihin, toimintavalmiusaikoihin tulee suhtautua hieman varauksella. Useimmissa pelastuslaitoksissa hälytysviestit on priorisoitu siten, että asemat hälytetään ensin, joten ajoneuvoon tai käsiradioon hälytysviesti voi tulla vasta jopa minuutin sen jälkeen kun ELSa (ja siten myös PRONTO) on jo mennyt ”hälytetty”-tilaan. Ajan kasvu on ollut suurinta IV-riskiluokan ruuduissa tapahtuneissa tehtävissä. Tietojen kirjaus tapahtuu aina virkavastuulla ja niiden tietoista vääristelemistä ei ole yksittäistapauksia lukuun ottamatta havaittu. 40 4/2014 Teksti: Johannes Ketola Arkistokuva: Kimmo Kaisto V anha toimintavalmiuden suunnitteluohje A:71 oli vuodelta 2003 ja uusi ohje on ollut voimassa vuoden 2013 alusta. Aika on kasvanut joka vuosi ja se on nyt 35 sekuntia pidempi kuin vuonna 2009. Siten niiden tapausten lukumäärä on kasvanut, joissa ensimmäisenä kohteessa ollut yksikkö ei saanut hälytystä ensimmäisenä. Sitä vastoin tarkastelua voi tehdä hyvällä omatunnolla silloin, kun PRONTOn tietoja vertaa keskenään. Yksittäistapauksien perusteella ei voi tehdä liian tarkkoja johtopäätöksiä eikä sekunnin tarkkuudella tehtävä arviointi ole muutenkaan mielekästä. Tietojen kirjaaminen ja tilastojen laskentatapa on pysynyt vuosina 2012 ja 2013 näiltä osin samana. Rakennuspaloissa, liikennevälinepaloissa, muissa tulipaloissa, liikenneonnettomuuksissa ja automaattisen paloilmoittimen/ palovaroittimen tarkistustehtävissä ajassa on ollut vain lievää kasvua. Toimintavalmiuden seuranta perustuu pelastustoimen toimenpidetilasto PRONTOon kirjattuihin tietoihin. hälytysaika on se aika, kun yksikölle osoitettujen hälytysviestien ensimmäinen kuittausviesti tukiasemalta palaa ELSaan. Aika alkaa ensimmäisen pelastustoimen yksikön saadessa hälytyksen ja päättyy ensimmäisen yksikön ollessa kohteessa. Siten voi sanoa, että pelastuslaitos saa ensimmäisen yksikön kohteeseen taajamissa nopeaa toimintavalmiutta vaativissa tehtävissä lähes yhtä nopeasti kuin ennenkin, mutta haja-asutusalueiden tehtävissä, joissa nopealla toimintavalmiudella ei ole niin suurta merkitystä, ensimmäistä yksikköä on jouduttu odottamaan pidempään kuin aikaisemmin. Hälytysviestien lähettämisessä saattaa kulua jopa minuutteja ja jokaista yksikköä hälytetään useilla viesteillä, joten on tyypillistä, ettei hälytysaika vastaa sitä aikaa jolloin hälytys tulee yksikön tietoon. Siten esim. Merkittävimmät muutokset uudessa ohjeessa olivat riskiluokkien laskennan perusteiden muutosten lisäksi se, että toimintavalmiutta pyritään tarkastelemaan avun saajan näkökulmasta ja että pelastuslaitoksen riskinhallintatyön dynaamisuus tuotiin myös ohjeeseen. Pelastustoiminnan toimintavalmiusaika Pelastustoiminnan toimintavalmiusaika kerToimintavalmius vaihtelee riskialueilla uuden ohjeen jälkeen Avunsaantiajassa eroa liki kuusi minuuttia Toimintavalmius on keskeisimpiä pelastuslaitoksen toiminnan ja tuloksellisuuden mittareita. Tehtävän tietoja PRONTOon kirjatessa statusaikoja ja niiden laskentaan vaikuttavaa resurssiluokitustietoa voi ja pitääkin korjata vastaamaan todellisuutta
PRONTO auttaa tietojen kirjaajaa asettamalla oletusajan, jota käyttäjä voi tarvittaessa korjata. Koko maan muiden kiireellisten tehtävien kuin ensivastetehtävien toimintavalmiusaika vahvuuden 1+3 mukaan oli 9 minuuttia 49 sekuntia vuonna 2013. http://www.intermin.fi/ julkaisu/212012?docID=33309. Tavoitteet eivät täyttyneet 115 I-riskiluokan ja 15 II-riskiluokan ruudussa, III-riskiluokan ruuduissa harvoin on niin paljon tehtäviä, että niiden toimintavalmiusaikatavoitteita edes tarkasteltaisiin. Pelastustehtävien aloittamisaikaviiveiden seuraamiseksi Suomi on jaettu kilometri kertaa kilometri -ruutuihin. Pelastustoiminnan toimintavalmiusajat on saatavilla vasta vuodesta 2013 alkaen. Hätäkeskuksen toiminta näyttää tilastojen valossa hidastuneen hieman aikaisemmista vuosista, mutta koska avunsaantiaikaa ei mitattu ennen vuotta 2013, sen vaikutusta avunsaantiaikaan ei voi nyt tarkastella. Tehokkaan pelastustoiminnan alkamishetkeä ei saada automaattisesti, joten se on tapauskohtainen arvio. Tarkasteluun päätyvät ruudut sijaitsevat käytännössä aina taajamissa. Riskiluokassa I se on 11, riskiluokassa II 14 ja riskiluokassa III 22 minuuttia. Ruutuja on yhteensä 393302, joista pelastuslaitoksella oli tehtäviä 18688 ruudussa. 4/2014 41 0.00 2.24 4.48 7.12 9.36 12.00 14.24 16.48 19.12 21.36 1 Koko maa Lappi Oulu-Koillismaa Kainuu Jokilaaksot Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Satakunta Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä-Savo Etelä-Karjala Kymenlaakso Päijät-Häme Kanta-Häme Varsinais-Suomi Itä-Uusimaa Keski-Uusimaa Länsi-Uusimaa Helsinki Avunsaantiajan mediaani vuonna 2013. Avunsaantiaikoja arvioitaessa tulee huomioida se, että PRONTOn asettama selvitysajan oletusaika on I riskialueella huomattavasti pidempi kuin muilla riskialueilla. Avunsaantiaika vaihtelee voimakkaasti eri osissa maata, nopeimmin apu tuli KeskiPohjanmaan pelastuslaitoksen alueella (mediaani 12:58) ja pisimpään apua piti odottaa pitkien etäisyyksien Kainuussa (mediaani 18:42). Siten avunsaantiaikaakaan ei mitata läheskään kaikista tehtävistä, ainoastaan niistä joissa pelastuslaitos on todella antanut kiireellistä apua. Valtakunnallisena minimitavoitteena on, että yhteen tarkasteluruutuun osuvista pelastustoimen tehtävistä puolet saavutetaan tässä tavoiteajassa. Avunsaantiaikaan vaikuttaa pelastustoimen toimintavalmiuden lisäksi hätäkeskuksen toiminta. Pelastustoiminnan toimintavalmiusaikaa ei mitata lainkaan niissä tehtävissä, joissa ei ole pelastustoimintaa vaativaa onnettomuutta tai vähintään kiireellisenä kohteeseen tullutta pelastusryhmää. Avunsaantiaika Avun saajan kannalta tärkein toimintavalmiuden mittari on avunsaantiaika. Vuonna 2013 pelastustoimi sai hälytyksen 104 849 tehtävään ja niistä avunsaantiaika mitattiin vain 20 749:ssä (20 %). Vuonna 2013 pelastustoiminnan toimintavalmiusajan keskiluku eli mediaani oli 11 minuuttia ja 54 sekuntia. Tällä tarkoitetaan aikaa pelastustoimen hälyttämisestä siihen, kun pelastushenkilöstön vahvuus kohteessa on vähintään neljä henkilöä. too siitä, kuinka nopeasti hälytyksen saatuaan pelastusryhmä aloittaa tehokkaan pelastustoiminnan. Ruudut on luokiteltu onnettomuusriskin mukaan ja jokaiselle luokalle on määritelty tavoiteajat pelastustoiminnan aloittamisviiveelle. Siten esimerkiksi automaattisen paloilmoittimen tarkistustehtäviä ei tarkastella. Ruuduittain tarkasteltuna tavoite aloittaa pelastustoiminta puolessa tehtävissä tavoiteajassa ei täyttynyt 130 ruudussa (tarkasteltavia ruutuja oli 742). Avunsaantiajan mittaaminen aloitetaan hätäpuhelun kytkeytymisestä ja se päättyy pelastuslaitoksen aloitettua pelastusryhmällä tehokkaan pelastustoiminnan. Toimintavalmiusaika vahvuudella 1+3 Koska kaikkia uuden toimintavalmiusohjeen mukaisia aikoja ei ole olemassa ennen vuotta 2013, kannattaa ylimenokaudella tarkastella myös vanhan (A:71) toimintavalmiusohjeen mukaista toimintavalmiusaikaa vahvuudella 1+3. Koko maassa avunsaantiajan mediaani oli 14:29. Tässä tarkastelussa ei huomioida ensivastetehtäviä, eikä ruutuja joissa on alle 5 tehtävää. Se on 27 sekuntia pidempi kuin kolmen edellisen vuoden keskiarvo
Tätä kehittämistyötä on tehty tiiviissä yhteistyössä alueen pelastustoimen, eli Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen ja virka-apuviranomaisten, kuten Saaristomeren meripuolustusalueen kanssa. Turun ammattikorkeakoulun lisäksi tässä Central Baltic Interreg IVA -rahoitteisessa EU-hankkeessa ovat olleet mukana Högskolan på Åland, ruotsalainen Myndigheten för Samhällsskydd och Beredskap (MSB) sekä Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Saariston erityisolosuhteiden öljyntorjuntaan uusia keinoja Teksti: Jari Alanen, Katariina Kiviluoto Teksti: Jari Alanen, Katariina Kiviluoto. Paikallisen öljyntorjunnan lisäksi on painotettu myös Suomen, Ahvenanmaan ja Ruotsin viranomaistoimijoiden välistä yhteistyötä muun muassa yhteisten ”table-top”-harjoitusten avulla. Hankkeen erityisenä ansiona voidaan pitää Ahvenanmaan osallistumista tähän yhteistyöhön. Kyseessä on uusi öljyntorjunnan toimintamalli ja työkalu saariston öljyntorjunnasta vastaaville viranomaisille. Turun ammattikorkeakoulu käynnisti marraskuussa 2012 reilun vuoden mittaisen ARCHOIL-hankkeen saaristo-olosuhteisiin räätälöidyn ja valtionrajat ylittävän öljyntorjuntavalmiuden kehittämiseksi. Saaristoalueiden herkkää luontoa ja elinkeinoja uhkaavat kuitenkin monet tekijät. Tarkastelun kohteena ovat olleet luontoarvot, mutta yhtä lailla saariston elinkeinojen ja elinvoimaisuuden turvaaminen. Vaikka öljyntorjuntaa on kehitetty Itämeren alueella jo pitkään, on ollut tarpeen kehittää uudenlaisia keinoja, jotka soveltuvat erityisesti haastaviin saaristoolosuhteisiin. Kehittämistyön tuloksena syntyi nimenomaan saaristo-oloihin soveltuva nopean reagoinnin öljyntorjuntasuunnitelma, niin kutsuttu Rapid Action Plan. Toimivan yhteistyön yhtenä hedelmänä Turun Pansionlahdella järjestettiin toukokuussa 2013 öljyntorjuntaharjoitus, jossa hankkeessa kehitettyä nopean toiminnan öljyntorjuntamallia testattiin käytännössä. Yhtenä merkittävänä uhkatekijänä voidaan pitää vilkastuneen meriliikenteen myötä kasvanutta riskiä alusöljyonnettomuuteen. Nopeaa öljyntorjuntaa saariston väylillä Saaristomeren öljyntorjuntaa on kehitetty kartoittamalla ja suunnittelemalla nimenomaan sellaisia keinoja ja toimintatapoja, joiden avulla onnettomuusalus tai -alukset eristetään mahdollisimman nopeasti ja öljyn leviäminen rannoille estetään. Öljyn kerääminen rannoilta on haastavaa, kallista ja jossain tapauksissa jopa mahdotonta. Saariston olot huomioivaa öljyntorjuntaa ARCHOIL-hankkeen pääpaino on ollut saaristoväylien öljyntorjunnan kehittämisessä ja uusien öljyntorjuntakeinojen etsimisessä. Turun ammattikorkeakoulu vastuualueena on ollut erityisesti Saaristomeren öljyntorjunnan kehittäminen. 42 4/2014 S aaristomeren sekä Ahvenanmaan ja Tukholman saaristot muodostavat ainutlaatuisen alueen, jonka vetovoimaisuus perustuu pitkälti luontoarvoihin
Pikapuomitusjärjestelmä on siis eräänlainen ensiapu, jolla alusöljyonnettomuus saadaan nopeasti hallintaan ja öljyn leviämistä voidaan jossain määrin hallita tai jopa ohjata. Koska alusöljyonnettomuudet ovat usein luonteeltaan kansainvälisiä, tulee myös rajat ylittävää yhteistyötä ja johtamisjärjestelmiä kehittää. Pikapuomitusjärjestelmän ydin, niin sanottu puomipaketti, voidaan vetää onnettomuuspaikalle ripeästi pienitehoisella veneellä. Erityisen merkittävänä voidaan pitää Ahvenanmaan öljyntorjuntaviranomaisten ja Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen välisen yhteistyön käynnistämistä. Tehokkaimmaksi keinoksi valikoitui nk. Verrattain lyhyen ajan kuluessa ovia on avattu puolin ja toisin, ja saaristoalueiden öljyntorjuntayhteistyöhön on saatu aivan uudenlaisia eväitä. Tarvittiin öljyntorjuntaan soveltuva väline, joka saadaan nopeasti onnettomuuspaikalle ja jonka avulla öljyn leviäminen voidaan mahdollisimman hyvin estää. Katariina Kiviluoto toimii ARCHOIL-hankkeen projektikoordinaattorina Turun ammattikorkeakoulussa. Hinnat 9,00 e ja 4,00 e /kpl (sis. Paikkana on Naantaliin, Neste Oil Oyj:n öljysatamaan ja Turun sotaja öljysatamiin johtavien väylien risteys. Valmiuspulttauksia saariston riskikohteisiin Toisena nopeaan reagointiin liittyvänä öljyntorjunnan keinona saaristoon laadittiin ns. Uusi nopean toiminnan toimintamalli valmiuspulttauksineen ja pikapuomitusjärjestelmineen parantaa, nopeuttaa ja tehostaa viranomaisten valmiuksia saariston ja rannikon alusöljyvahinkojen torjunnassa. Erityisen hedelmällistä yhteistyö on ollut Saaristomeren alueella. 4/2014 43 Näytä ulospäin, millaisten arvojen varassa toimimme! Tarroja on kahta kokoa: suuremman halkaisija on 25 cm ja pienemmän 11 cm. Tavoitteena on vähentää öljyn ja torjuntatoimien aiheuttamia ympäristövahinkoja ja näin turvata elinvoimaisen ja ainutlaatuisen saariston säilyminen myös tuleville sukupolville. Viranomaisyhteistyöllä eteenpäin Toimiva öljyntorjunta vaatii käytännön öljyntorjunnan lisäksi myös saumatonta viranomaisyhteistyötä paikallisen pelastustoimen, virka-apuviranomaisten ja muiden viranomaisten sekä aktiivisten alueellisten toimijoiden kanssa. Öljypuomit voidaan hätätilanteessa kiinnittää nopeasti ennalta suunniteltuihin pulttauspisteisiin ja näin suojata joko luontoarvoiltaan ainutlaatuisia alueita tai esimerkiksi saariston elinkeinojen kannalta merkittäviä kohteita. valmiuspulttaussuunnitelma, jossa riskien ja suojeltavien kohteiden tarkalla harkinnalla ja yhteensovittamisella arvioitiin kohteet, joihin valmiuspulttauksia kannattaa suunnitella ja toteuttaa. Lisäksi pikapuomitusjärjestelmä on helppokäyttöinen ja sen operoimiseen tarvitaan vain kaksi henkilöä. Toiminnassa Varsinais-Suomen pelastuslaitos ja Saaristomeren meripuolustusalue.. Projektipäällikkö Jari Alanen toimii koko kansainvälisen ARCHOIL-hankkeen päävetäjänä Turun ammattikorkeakoulussa. www.archoil.fi. Painotus oli nopeudessa ja yksinkertaisuudessa. Jari Alanen, projektipäällikkö Turun ammattikorkeakoulu e-mail: jari.alanen@turkuamk.fi Katariina Kiviluoto, projektikoordinaattori Turun ammattikorkeakoulu katariina.kiviluoto@turkuamk.fi Kuvat ovat toukokuussa 2013 järjestetystä viranomaisyhteistyöharjoituksesta, jossa testattiin ja havainnollistettiin pikapuomitusjärjestelmää sekä valmiuspulttausta. Varsinais-Suomen pelastuslaitos ja alueen virka-apuviranomaiset, kuten Saaristomeren meripuolustusalue ovat edesauttaneet, että reilun vuoden aikana on saatu aikaan toimiva ja aito työkalu öljyntorjuntaan. alv.) Tilaukset ja tiedustelut: Suomen Palopäällystöliitto Iso Roobertinkatu 7 A 5, 00120 Helsinki puhelin (09) 2522 9200 toimisto@sppl.fi, www.sppl.fi Nopean reagoinnin suunnitelmaa varten etsittiin aivan uudenlaisia keinoja ja välineitä. ARCHOIL-hankkeen aikana saatiin aikaan lupaavia aloitteita ja tuloksia myös näitä osa-alueita koskien. pikapuomituskalusto, joka voidaan kuljettaa onnettomuuspaikalle nopeasti ja helposti
Toisaalta suurin osa joukkueesta on kilpaillut jo vuosia, joten aiemmin luetut asiat ovat ainakin jollakin tavalla muistissa. Kilpailujoukkueen omien harjoitusten lisäksi tämän vuoden kilpailun teemaan liittyviä asioita harjoiteltiin aiempien vuosien tapaan myös palokunnan hälytysosaston viikkoharjoituksissa. Joukkue ehti kokoontua käytännön harjoituksiin vain kolme kertaa, minkä lisäksi kilpailun lähdemateriaalia opiskeltiin yhdessä muutaman kerran. Eniten kilpailujoukkueen yhteisten harjoitusten vähentyminen on vaikuttanut menestykseen tietokilpailussa. Harjoituksissa pyritään kuitenkin käymään kilpailun liittyviä asioita mahdollisimman monipuolisesti ja tehokkaasti läpi niin, että ainakin uudet asiat saataisiin omaksuttua. Vaikka kilpailujoukkue kokoontui ensimmäisen kerran jo helmikuussa, jäivät yhteiset harjoitukset silti tänä keväänä vähiin. Kun materiaalia ei ehditä yhdessä opiskella, ei teorian osaaminenkaan ole yhtä hyvällä tasolla kuin silloin, kun aikaa opiskeluun oli paremmin. Kilpailuharjoitusten määrä on viime vuosina vähentynyt jatkuvasti, sillä palokunnan hälytysmäärien kasvu ja joukkueen jäsenten muut kiireet vievät aikaa harjoittelulta. 44 4/2014 T änäkin vuonna toukokuun puoliväli ja Palokuntien suomenmestaruuskilpailut tuntuvat tulevan eteen liian nopeasti. 44 4/2014. Materiaalin lukeminen yhdessä ja kalustokilpailuun harjoitteleminen on selkeästi jäänyt koko ajan vähemmälle. Päivä aloitettiin harjoittelemalla moottorisahan käyttöä, puun kaatamista ja konkelon laukaisua. Kilpailujoukkueen harjoituksissa pyritään panostamaan yleisten, kilpailun teeman mukaisten asioiden läpikäyntiin yhdessä. Puuja eläinharjoittelua Tämän vuoden ensimmäinen pidempi harjoitus kilpailujoukkueella oli vappupäivänä, jolloin lähdettiin läheiselle Mielon tilalle harjoittelemaan kilpailun teeman mukaisia, maaja metsätalouden pelastustoimintaan liittyviä aiheita. Erityisesti kiinnitettiin huomiota oikeaoppiseen, Teksti ja kuvat: Ville Hirvonen Tirilän VPK valmiina Jehu-kilpailuun Olli Hirvonen (takana) ja Kalle Lantta laukaisemassa konkeloa pyörittämällä
Kun jokainen oli päässyt harjoittelemaan omasta mielestään tarpeeksi, siirryttiin tutustumaan hevostraileriin ja hevosen pelastamiseen sieltä. Aikaa hälytyksessä kului sen verran, että välittömästi takaisin asemalle pääsyn jälkeen oli aika aloittaa kilpailuharjoitukset. Harjoiteltiinko riittävästi. Pitkä päivä päätettiin piristäviin harjoituskokeisiin joita jokainen kilpailujoukkueen jäsen oli laatinut kilpailumateriaalin pohjalta. Pääasia on, että tänäkin vuonna Nivalassa olisi mukava, hyvin järjestetty ja toimiva kilpailu jossa päivän paras joukkue voittaa Suomen mestaruuden. Harjoitukset aloitettiin koko materiaaliin pohjautuvalla, joukkueen jäsenten laatimalla harjoitustietokilpailulla, jonka jälkeen tehtiin taitokilpailuja kalustokilpailuradat. Järjestelyistä vastaa Jokilaaksojen pelastuslaitos yhteistyössä Suomen Palopäällystöliiton kanssa. Palokuntien SM-kilpailu järjestetään tänä vuonna Nivalassa 17.5. Kaikki päivän aikana harjoitellut aiheet olivat sellaisia, joita ei harjoitella pelkästään kilpailua varten, vaan niistä on hyötyä palokunnan toiminnassa muutenkin. 4/2014 45 lähdemateriaalin mukaiseen suoritustekniikkaan. Kilpailujoukkue harjoittelemassa nostovaljaiden tekoa hevoselle. Toinen pidempi harjoituspäivä pidettiin vappuviikon lauantaina. Tämän jälkeen tehtiin kaksi kalustokilpailurataa ja käytiin läpi teemaan liittyviä, mahdollisia taitokilpailun tehtäviä joukkueen kesken. Viimeisen kerran joukkue harjoitteli viikkoa ennen kilpailua, jolloin käytiin vielä läpi kaikki kilpailuosiot. Kilpailu on jo vuosia toiminut joukkueen viimeisenä harjoituksena ennen varsinaista Jehu-maljakilpailua ja sen kautta on saatu selville ne asiat, joita joukkueen pitää vielä harjoitella ja opiskella ennen Suomenmestaruuskilpailua. Kilpailupäivän aamuna joukkueen jäsenistä tuntuu todennäköisesti taas siltä, ettei valmistautuminen ole riittävällä tasolla. Päivä aloitettiin suunniteltua aiemmin, kun palokunta hälytettiin aamuyöllä kilpailun teemaan sopivasti liittyen turvepaloon. Kaakkois-Suomen mestaruuskilpailu on motivoinut joukkueen jäseniä myös ottamaan loppukirin tietokilpailuun lukemisessa, kun joukkueen sisäiset sijoitukset omassa kilpailussa eivät välttämättä ole olleet sellaisia kuin kaikki halusivat. Joukkue harjoittelee kalustokilpailuun.. Toivottavasti valmistautuminen palkitaan onnistuneella suorituksella kaikissa kilpailuosioissa niin, että joukkue voi olla omaan sijoitukseen ja tulokseen tyytyväinen. Käytettävissä olleeseen aikaan nähden asioita on kuitenkin harjoiteltu tehokkaasti ja joukkueen motivaatio on valmistautumisessa ollut hyvällä tasolla. Lopuksi harjoiteltiin toimintaa hevosten kanssa ja pelastusvaljaiden tekoa. Harjoituspaikka tarjosi kilpailujoukkueelle hyvät ja todelliset olosuhteet aiheiden harjoitteluun. Viikonlopun aikana on taas mukava nähdä muita palokuntatuttuja ympäri Suomea ja nähdä kenellä valmistautuminen kilpailuun on tänä vuonna onnistunut parhaiten. Harjoitusten alkuun käytiin läpi tämän vuoden kilpailukalusto, sovittiin miten se jaetaan joukkueen jäsenille ja mietittiin mitä kalustolla olisi mahdollista tehdä. Yleensä viikkoa tai kahta ennen Suomenmestaruuskilpailua pidetty Kaakkois-Suomen palokuntien oma kilpailu käydään vuosittain SM-kilpailun säännöillä, materiaalilla ja kalustolla. Tällä harjoituksella pyrittiin korvaamaan tänä vuonna järjestämättä jäänyt Kaakkois-Suomen mestaruuskilpailu
Majoituskerroksissa on kaksi uloskäytävää. Syksyllä nimikilpailun kautta uuden nimen saava Tornihotelli sijaitsee Tullintorilla lähellä Tampereen rautatieasemaa. Kohteen hotelliliiketoiminnasta tulee vastaamaan S-ryhmän Sokotel Oy. Rakennuksen savunpoisto on toteutettu painovoimaisena (kaukolaukaisu majoituskerroksissa). Majoitushuoneissa on hälytinkannalliset ilmaisimet. Koko rakennus on varustettu automaattisella sammutuslaitteistolla sekä automaattisella paloilmoitinlaitteistolla. Hotellin arkkitehtina on toiminut Sampo Valjus. Valtion Palo-opiston viimeinen alempi päällystökurssi vieraili kohteessa tammikuussa. Aiemmin Tampereen korkein hotelli oli Ilves, 63 metriä ja 18 kerrosta. Tornihotellin rakentamisesta on vastannut SRV Rakennus Oyj. Hotellin nimkilpailuun jätettiin noin 1800 ehdotusta. Puomitikkaat eivät kuulu pelastusarsenaaliin Rakennuksen palokuormaryhmä on alle 600 MJ/m 2 ja paloluokka P1. Hotelliin tulee reilun 300 majoitushuonetta sekä ravintolaja kokoustilat. 46 4/2014 S -ryhmän uusin hotelli avataan Tampereella kuluvan vuoden lokakuussa. Hän on käyttänyt rakenteissa paljon mustaa betonia ja terästä. S-ryhmä pohtii vielä alueella sijaitsevan vanhan vesitornin käyttöä. Rakennuksessa noudatetaan käyttötapa, -kerrosja pinta-alaosastointia osastointiluokkien ollessa pääosin EI60. Majoitushuoneet on osastoitu EI30-luokkaan EI15-luokan sijasta. Näistä raati valitsi parhaat. Rakennuksessa on hätäkuulutusjärjestelmä. Nimi julkistetaan kuluvan kevään aikana. Tornihotellissa on lisäksi mahdollisimman kattava turvaja merkkivalaistus sekä alkusammutuskalusto. Suomen korkeimmaksi hotelliksi nouseva rakennus on 88,5-metrinen ja 25-kerroksinen tornitalo. Muun muassa vastaanottotilat sijaitsevat saneeratussa veturihallissa. Jokainen majoituskerros on osastoitu kerrostasolta. Toinen uloskäytävä on sekä palolta että savulta suojattu ja toinen palolta suojattu. Näistä toinen tulee hotellin käyttöön. Palokunnan puomitikaskaluston käyttöä mahdollisessa palotilanteessa rajoittavat kulkutiet rakennuksen viereen ja tietysti rakennuksen korkeus. Aivan hotellin vieressä ovat asemakaavan suojelemat vanhat veturihallit. Siksi operatiivisissa suunRakentamista turvallisuus edellä Uusi maamerkki Tampereelle KU VA : H TT P: // TA M PE RE EN TO RN IH O TE LL I.F I Teksti ja kuvat: Pekka Koivunen. Sen korkeus on tuonut omat haasteensa talon suunnittelulle. Helsingin korkein on puolestaan hotelli Torni, 69,5 metriä ja 13 kerrosta. Rakennuksessa on ”palomieshissi”, joka on henkilökunnan käytössä normaalitilanteessa. Eniten ääniä keräsivät nimiehdotukset Turbiini, Cotton ja 88
– Kävimme läpi kaikki kerrokset ylhäältä alimpiin, maanalaisiin teknisiin tiloihin saakka. Opinnäytetöitä opistosta 4/2014 47 nitelmissa sammutusja pelastustoiminta on suunniteltu suoritettavan ilman puomitikaskalustoa. Viitekehys rakentuu lainsäädännön, ohjeiden sekä erilaisten selvitysten pohjalle. Tilannekeskusten tekniset resurssit ovat riittäviä, mutta niiden käytettävyyteen tulee kiinnittää huomiota. Tilannekeskustoiminta on pelastuslaitosten määrään suhteutettuna vähäistä ja osittain myös kohtalaisen nuorta, joten toiminta hakee vielä muotoaan. Lisäksi selvitettiin tilannekeskusten resurssien piirteitä. Tänne eivät hotellivieraat pääse. Tornihotellin paloteknisten ratkaisujen kirjo käytiin läpi perusteellisesti niin teoriassa kuin rakennuskierroksellakin. Pystyimme näkemään useita mielenkiintoisia ratkaisuja, jotka valmiissa hotellissa ovat jo pintamateriaalien peittämiä, kertoo pelastusjohtaja Jukka Koponen. Paloässät paloteknisenä konsulttina Rakennushankkeiden palotekniseen suunnitteluun erikoistunut espoolainen insinööritoimisto Paloässät Oy suunnitteli tornihotellin palotekniset ja savunpoistosuunnitelmat. Rakennuttajapäällikkö Jyrki Antinkarin (SOK Kiinteistötoiminnot) ja työmaapäällikkö Matti Julinin lisäksi vierailua isännöi paloturvallisuussuunnittelija Sampsa Pesonen Paloässät Oy:stä. Näin kehitetään sekä itse toimintaa että tietoisuutta molempien osapuolten tarpeista. Panostamalla yhteistyöhön niin tilannekeskusten ja pelastustoiminnan johtajien kuin eri pelastuslaitosten tilannekeskusten välillä, voidaan tukitoimintoja kehittää ja edistää tehokasta sekä tarkoituksenmukaista pelastustoimintaa. Tätä varten selvitettiin kohtaavatko pelastuslaitosten tilannekeskusten tuottama tuki ja pelastustoiminnan johtajien tukitarpeet. Tilannekeskustoiminnasta ei ole tehty valtakunnallista ohjeistusta, joten jokaisen tilannekeskuksen toiminta perustuu palveltavan pelastustoimialueen tarpeisiin. – Vierailumme osui juuri oikeaan rakennusvaiheeseen. Opinnäytetyötä varten laadittiin pelastustoiminnan tukemisen ja tilannekeskusten kvalitatiivisia tekijöitä selvittävä kysely, joka lähetettiin pelastustoiminnan johtajille, tilannekeskusten toiminnasta vastaaville sekä tilannekeskuspäivystäjille. Tilannekeskusten tukitoiminnan kehittämiseksi on tukitoimintaa suunniteltava ja ohjeistuksia laadittava yhteistyössä pelastustoiminnan johtajien kanssa. Alan parhaat hotellin katolla. Takana Jukka Koponen ja Seppo Lamminen.. 4/2014 47 Tekijä: Röynä, Aija Työn nimi: Tilannekeskuksen tuki pelastustoiminnan johtajalle. Tulosten perusteella tukitarpeet ja tarjolla oleva tuki kohtaavat toisensa. Opinnäytetyön perusteella voidaan todeta, että pelastuslaitosten tilannekeskukset ovat tarpeellisia pelastustoiminnan tukipalveluiden tuottajia. Tilannekeskuspäivystäjän koulutus ja tausta vaikuttavat siihen, kuinka menestyksekkäästi hän suoriutuu tehtävästään. Alan parhaat tutustuivat kohteeseen Kaksikymmenvuotisjuhlaansa viettänyt Alan parhaat ry (Valtion Palo-opiston alempi päällystökurssi 12) vieraili tammikuussa tornihotellin työmaalla. Tämän opinnäytetyön päätavoitteena oli muodostaa käsitys tilannekeskusten tuottamasta tuesta pelastustoiminnan johtajille. Työmaapäällikkö Matti Julin. Pelastuslaitokset ovat perustaneet tilannekeskuksia kyetäkseen vastaamaan pelastusalan kehittymiseen ja toimiakseen tehokkaasti sekä viivytyksettä kaikissa tilanteissa. Lisäksi he laativat viranomaistahoille palotekniset asiantuntijalausunnot
Perustaidot opitaan peruskoulutuksessa Pelastusopistossa tai SPEKin palokuntakoulutuksen kursseilla. Nyt valmisteltava hanke tukee SPEKin edustajien mukaan pelastustoimen vuodelle 2025 suunniteltua strategiaa, jossa todetaan muun muassa henkilöstön hyvä ammattitaito tehtäviinsä. Kyseessä on kokonaisvaltainen osaamisen kehittämisen prosessi, jossa henkilö suorittaa itsearviointia toiminnastaan ja kirjaa ylös mahdolliset läheltä piti -tilanteet. Palokuntajohtaja Petri Jaatinen sekä palokuntakoulutuksesta SPEKissä vastaavat koulutuspäällikkö Markku Savolainen ja palomestari Mika Mäkelä kertovat, että ylläpitokoulutuksen kehittämishanke on tarkoitus käynnistää ensi vuonna ja se jatkuisi vuoden 2016 loppuun. Hanke yhteistyökumppaneiden kanssa Hankkeeseen haetaan yhteistyökumppaneiksi aktiivisia ja oman toimintansa kehittämisestä kiinnostuneita pelastuslaitoksia, pelastusliittoja ja palokuntia. Nyt suunnittelun alla oleva hanke liittyy pelastustoimen harjoitustoiminnan kehittämiseen ja tässä tapauksessa harjoitustoiminnan kehittämisellä tarkoitetaan pelastuslaitosten henkilöstön sekä sopimuspalokuntien osaamisen ylläpitämiseen ja kehittämiseen liittyvää toimintaa. Arvioinnin kautta saatavan aineiston perusteella muokataan henkilökohtaista osaamisen kehittämisen suunnitelmaa, kehitetään työtapoja ja koulutusta, Mäkelä kertoo. Myös alueellisen yhteistoiminnan vahvistamista kaivattiin. 48 4/2014 P elastuslaitosten työvuorokoulutusta ja sopimuspalokuntien viikkoharjoituksia halutaan kehittää kaksivuotisella hankkeella, jossa ammatillisen osaamisen ylläpitokoulutuksen laatua parannetaan. – Lähtökohtana on tuottaa apuväline henkilökohtaisen osaamisen kehittämiseksi. Hanketta on valmisteltu Suomen Pelastusalan Keskusjärjestössä. Apuväline osaamisen kehittämiseen Osaamisen kehittäminen on keskeisin osa henkilöstön ammattitaitoa ja työmotivaatiota. Pelastuslaitoksilta odotetaan osaavaa henkilöresurssia työryhmään, jolla on osaamista esimerkiksi henkilöstön koulutussuunnittelusta, koulutustoiminnasta (koulutuksen toteutus ja suunnittelu) sekä edellä mainittujen asioiTyövuorokoulutukset ja viikkoharjoitukset osaksi suunnitelmallista työssä oppimista Hyvä ammattitaito kunniaan Teksti: Esa Aalto Kuva: Mika Mäkelä. Osaamisen kehittämisen keskeisin elementti onkin juuri tuo jatkuva työssäoppiminen. Mika Mäkelä muistuttaa myös, että niin pelastuskuin työturvallisuuslaki velvoittavat koulutuksen huomioimista. Pelastustoimen tehtävissä, työvuorokoulutuksissa ja palokuntien viikkoharjoituksissa opittuja taitoja ylläpidetään ja täydennetään. SPEKin vuonna 2011 toteuttaman viikkoharjoituskyselyyn vastanneet 357 palokuntaa, peräänkuuluttivat apua harjoitusten suunnitteluun ja toteutukseen. Tavoitteena on kehittää koulutussuunnitteluun menetelmä, jolla voidaan toteuttaa palokunnan vuosikoulutus ja yksittäisen henkilön koulutustarve pelastustoiminnassa
Tarkoitus on tuottaa vaihtoehtoisia koulutusmalleja koulutuksen järjestämiseen (oppitunnit, parityöskentely-, yksikkökohtaiset, joukkuetason harjoitukset). den kehittämisestä. Konttinen toivoo, että koulutusmateriaaleja jaetaan laajalti ja tuetaan siten myös tuikitärkeää palokuntanuorisokoulutusta. Eniten häntä harmittaa se, että Ratamestarinkadulta annetaan kateettomia lupauksia. Työryhmä toteuttaa Työryhmä kootaan 2014 aikana, mutta varsinaisesti toiminta alkaa ensivuoden (2015) alusta. Koulutusta tarkasteltava laaja-alaisesti – Pelastustoimintaan osallistuvan vapaaehtoisja sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmän opetussuunnitelma ja projektisuunnitelma vaikuttavat ajankohtaisilta ja tarpeellisilta. 4/2014 49. Läheltä piti -raportointi), jolla voidaan seurata yksilön harjoittelua (henkilökohtainen harjoituspäiväkirja) materiaalipankki, joka sisältää työkalun koulutusmateriaalin muokkaamiseen ja vaihtoehtoisten koulutusmallien tuottamiseen Työkaluina sähköiset apuvälineet Kehitysalustoina käytämme jo olemassa olevia sähköisiä apuvälineitä: Henkilöpohjaista Haka-palokuntarekisteriä sekä SPEKin Moodle-alustalle rakennettua edu.spek.fi -palvelua. Monimutkaisuus eliminoitava – SPEKin hanke on perusidealtaan hyvä ja oikein toteutettuna siitä on varmasti hyötyä palokunnille. Edustajan on mahdollisuus osallistua tarvittaessa vain joihinkin hankkeen osa-alueisiin ja samasta pelastuslaitoksesta voidaan nimetä eri osa-alueisiin eri henkilöt. Sitä käytetään hyödyksi myös perehdytyksessä ja viikkoharjoitusten suunnittelussa. Suunnitelma yhtenäistää käytäntöjä ja vähentää tulkintoja kurssisisällöistä ja niihin tarvittavista pohjatiedoista ja muista edellytyksistä, Rantakulman VPK:n päällikkö Kalle Lehtonen sanoo. Työryhmän tehtävänä on muu muassa tuottaa koulutussuunnitteluun työkalun, jolla voidaan suunnitella sekä palokunnan vuosikoulutusta että yksittäisen henkilön koulutustarvetta (määritellä osaamistavoitteet) Tietyt henkilökohtaiset osaamisalueet määriteltäisiin ydinainesanalyysillä, jolloin saataisiin määriteltyä osaamisvaatimukset eri tehtäviin (savusukellus, ensivaste, korkeanpaikan työskentely ym.) ja näihin arviointityökalu, jolla toimintaa voidaan jatkossa arvioida vuosittain tuottaa seurantaja arviointityökalun (sis. Esimerkiksi yksikönjohtajakurssisisältö, jossa otetaan kantaa savusukellustehtävää suorittavan yksikön esimiehen savusukelluskelpoisuuteen, jonka mukaan johtajan pitäisi olla savusukelluskelpoinen. Motivointi voi olla kompastuskivi Suunniteltu koulutusjärjestelmä ja opetussuunnitelma on periaatteessa hyvä ja tarpeellinen asia, mutta Ylöjärven VPK:n Marko Konttisen mielestä kompastuskiveksi voi muodostua motivointi käytännön tasolla sekä ajantasaisen materiaalin saanti. Kurssi toimii nuorella vahvana sitouttajana ja pitää nuoret palokunnissa. – Esimerkiksi edellisessä yleisessä palokuntalaiskokouksessa Kotkan VPK-talolla luvattiin, että miehistökurssin koulutusmateriaalit tulevat kaikkien saatavilla. Tämä on koettu ainakin Tirilän VPK:ssa hyväksi malliksi. – Monet palokuntatoiminnassa mukana olevat karsastavat valitettavasti erityisesti teoriaan perustuvaa oppimista. Mielestäni kannanotto on operatiivisesta näkökulmasta paikallaan sekä hyvä ohje ja tavoite, mutta ei perustu esimerkiksi pelastussukellusohjeeseen, johon toiminta kuitenkin perustuu. Samalla kehitetään olemassa olevaa aineistoa ja jalkauttaa materiaalia laajempaan käyttöön esimerkiksi yksikönjohtajakursseilla tehtävät harjoitussuunnitelmat jaettaisiin jatkossa kentän käyttöön ja nykyisten sähköisten sopimuspalokuntien kurssimateriaalien muokkaaminen moduulitai opintokokonaisuuksiin ja niiden jakaminen käytettäväksi sekä sopimuspalokuntien viikkoharjoituksiin että pelastuslaitosten työvuorokoulutuksiin. Etuna on, mikäli on kokemusta näyttötutkinnoista ja esimerkiksi verkko-opetusmateriaalin tuottamisesta. – Valitettavasti SPEKin tuottamalla toiminnalla on huono kaiku palokuntakentässä eikä motivointi hoidu parhaalla mahdollisella tavalla. – Erityisesti tarvitaan toimivaa ja hyvää koulutusmateriaalia. Tärkeää on, ettei käyttöön tulevasta järjestelmästä tule käytettävyydeltään liian monimutkaista tai työlästä, Tirilän VPK:n päällikkö Ville Hirvonen sanoo. Uudessa mallissa myös kursseja olisi hyvä suunnitella niin, että osa niistä tehdään omassa palokunnassa, omalla kalustolla. – Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella on koulutuspalomestarin toimesta pyritty viime vuosina yhtenäistämään palokuntien harjoittelua ja tuottamaan kaikille valmista, yhteistä koulutusmateriaalia. Vieläkään niin ei ole tapahtunut. Opintokokonaisuuksia on hänen mukaansa tarpeen arvioida myös laaja-alaisesti. Hänen mielestään pitää kuitenkin huolehtia kurssisisältöjen nousujohteisuudesta ja poistaa mahdolliset päällekkäisyydet. – Ohjeessa annetut erilaiset tulkinnat vaatisivat perustelut ja tarkastelut lisäohjeistuksen kanssa. Siksi olisikin löydettävä keino motivoida koulutus niin, että siinä toteutuisi mahdollisimman paljon käytännönläheisyys, Marko Konttinen sanoo. – Hyvää SPEKin hankesuunnitelmassa on se, että siinä tunnistetaan ja tunnustetaan myös muuten kuin kursseilla hankittu osaaminen osana henkilön osaamisen kehittymistä. – Ohjeesta tarvitaan koulutusta ja opastusta vähintään yhtäläisesti pelastuslaitostasolla, sillä ohje on ohjaava asiakirja palokunnan koulutuksessa ja sen suunnittelussa. Näin kurssilla opitut asiat voitaisiin soveltaa suoraan oman palokunnan toimintaan, Ville Hirvonen korostaa. Tuotokset jaetaan valtakunnallisesti kaikkien käyttöön. – Yksittäisten, joskus hyvin asiantuntevienkin, mielipiteiden pääsy sisältöön on syytä arvioida laajemmin, jotta yhteismitallisuus valtakunnallisella tasolla säilyy. – Kun tarkoituksena on yhtenäistää kaikkien palokuntien harjoittelua, tulee toteutuksessa huomioida palokuntien tehtävien ja toiminnan erilaisuus. Lehtosen mielestä tarpeettomia esteitä osallistua palokuntatoimintaan pitää tarkastella kriittisesti. Materiaalin pitää olla helposti käytettävää ja myös uudet tekniset sovellukset olisi hyvä ottaa huomioon. Yksi malli ei sovi suoraan kaikille palokunnille, vaan sen on oltava muokattavissa paikallisiin olosuhteisiin. – Hyvää tarkoittavia ohjeita voidaan antaa, mutta ei siten, että niistä puolivahingossa muodostuu rajoittavia normeja. – Esimerkiksi sammutustyökurssille vaaditaan joillakin alueilla täysi-ikäisyyttä, kun kurssin sisältö voitaisiin laatia myös siten, että alaikäisyys ei olisi este osallistua. – Haka-rekisterin työstäminen on vienyt paljon aikaa ja aika monet valittavat sen hankalaa käytettävyyttä, Konttinen sanoo
Seuraavan suuren edistysaskeleen palokunta harppasi vuonna 1935, jolloin kalustoon saatiin Fiskars-osakeyhtiöltä käytöstä poistettu Ford-merkkinen kuorma-auto. Ford muutettiin omalla talkootyöllä paloautoksi, jolloin siitä poistettiin lava ja hytti. Moottoroitu aikakausi 1928 palokunnan vuosikokouksessa annettiin palokunnan hallitukselle tehtäväksi hankkia moottorikäyttöinen palopumppu entisten käsivoimaruiskujen tilalle. Degerö FBK:n mobilisointi oli huipussaan. Samassa kokouksessa päätettiin lahjoittaa juuri perustetulle Hertonäs FBK:lle 525 markkaa, joka oli saatu 1913 suoritetussa rahankeräyksessä herttoniemeläisiltä. Tilalle tehtiin miehistölle penkit auton sivuun, jatkotikkaille telineet, letkurulla auton taakse ja Esa-moottoriruisku irtonaisena autoon. P erustajanaan uudella palosammutuskunnalla oli suuren maatilan isäntä, Axel Lindberg. Omistajat tekivät korjaustyöt edullisesti, jolloin talosta saatiin velaton korvaussumman avulla. Vallankumousmielialan alkaessa vallita vuonna 1917 Degerö–Härtonas FBK:n toiminta keskeytyi. 50 4/2014 Degerö–Härtonäs Frivilliga Brandkåren perustettiin Helsingin maalaiskunnan turvaksi 25.5.1913. Moottoriruiskun tultua pääsivät palokuntalaiset ihastelemaan Veljekset Kulmalan valmistamaa palopumppua malliltaan Esa 3, tyyppi 4. Hankintaa helpotti vakuutusyhtiön antama 10000 markan avustus, joka oli myös auton hinta. Palokunta vuokrasi ylimääräisiä tiloja ulkopuolisille, ja näin on tänäkin päivänä. 30.3.1927 pidetty palokunnan vuosikokous päätti, että palokunnan nimeksi vaihdetaan entisen sijaan Degerö FBK. Näin oli tehty perusteellinen pesäero kahden palokunnan välille. lokakuuta 1923 Axel Lindberg kutsui koolle kokouksen, jonka tavoitteena oli käynnistää uudelleen palokunnan toiminta. Myös alkuperäiset säännöt on kirjoitettu kokonaan ruotsiksi. Toimintaa helpotti myös se, että Laajasalon puolelle ei koskaan perustettu punakaartia, vaan se oli valkoisten suojeluskuntalaisten aluetta. Degerö FBK – Laajasalon VPK:n alkusanat lausuttiin 1913 Teksti: Saku Rouvali Kuvat: Saku Rouvali ja Pasi Pouri Juhlaparaatiin osallistui 31 ajoneuvoa. Degerö FBK osti talon ja tontin itselleen, jolloin koko talo tuli palokunnan käyttöön. 18. Härtonäs FBK:n toimintaa ei saatu kunnolla käyntiin ja näin yhdistyi kuivui kokoon. Uusi paloasema 1946 valmistui Laajasaloon seurojentalo, jota olivat rakennuttamassa Degerö FBK, metsästysseura, kotiseutuyhdistys, urheiluseura ja alakouluyhdistys. Degerö FBK:n toiminta lähti raketin lailla nousuun. Pumpun teho oli 600 litraa minuutissa, joten teho oli valtava verrattuna käsivoimaruiskuihin. Palokunnanpäällikkö ja varapäällikkö olivat valkoisten puolella, rivijäsenet taas työväestöä edustavassa punakaartissa. Komentokielenä oli Ruotsi. Etualalla Helsingin palomuseon Volvo. Palokunta sai käyttöönsä alakerran palokalustolleen, ylempänä opetettiin lapsia ja tanssittiin juhlia. Moottoriruiskun hankinta kuitenkin venyi vuoden 1930 alkupuolelle. 18.7.1960 salama iski letkutorniin, jolloin syttyi tulipalo. Kiinteistö ja kalusto kärsivät mittavia vaurioita, korvaussumman noustessa liki kahteen ja puoleen miljoonaan markkaan. Kokous päätti myös siirtää ensimmäisen paloaseman, ”Palovarikon”, pois Herttoniemen sillan vierestä Laajasalon puhelinkeskuksen lähettyville. Syynä taisivat olla paikallisten kartanoiden ja maatilojen omistajien ruotsinkieliset sukujuuret. Avustuksen edellytyksenä oli tosin se, että riittävän moni laajasalolainen asukas siirsi palovakuutuksensa kyseiseen vakuutusyhtiöön. Vuonna 1984 talon käyttäjistä oli toiminnassa enää Degerö FBK, kotiseutuyhdistys ja Martat. Saarella oma palokunta
Juhlaparaatia olivat vastaanottamassa palokunnan päällikkö Aki Koivunen (vas.), Etelä-Suomen aluehallintoviraston pelastustoimen ja varautumisen johtaja Markku Haranne, Helsingin pelastuskomentaja Simo Weckstén, Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen sekä palokunnan puheenjohtaja Mika Paavilainen.. Näyttävään paraatiin osallistuivat Helsingin pelastuslaitoksen soittokunta, lippulinna, marssiosastot sekä yhteensä 31 ajoneuvoa Helsingin sopimuspalokunnista, pelastuslaitokselta ja palomuseosta. www.laajasalonvpk.com Juhlissa nautittiin erittäin hyvästä ruoasta ja seurasta. Yhdessä tekemisen meininki Laajasalon VPK:n toiminnassa vuodesta 1978 mukana ollut Pasi Pouri kertoo että juhlajärjestelyt ovat olleet suuri ponnistus, jossa yhteistyön merkitys on nähty erittäin hyvin. – Olen toiminut palokunnan päällikkönä vuodesta 1997 ja koko tämän ajan Laajasalon VPK on ollut Helsingin yksi parhaiten varustetuista ja aktiivisimmista palokunnista. Degerö FBK – Laajasalon VPK julkaisi 14.9 Jan Strangin kirjoittaman 100-vuotisjuhlahistoriikin, joka kuvaa myös Laajasalon kyläyhteisön elämää kuluneen sadan vuoden aikana. Yrityksessä onnistuttiinkin erinomaisesti, sillä viimeiset vieraat poistuivat vasta seuraavana iltana, kertoo juhlia järjestämässä ollut yksikönjohtajana toimiva Pasi Pouri. Degerö Frivilliga Brandkåren rf – Laajasalon Vapaaehtoinen Palokunta ry > Perustettu vuonna 1913 > Jäsenmäärä 94 Hälytysosastossa 34 Nuoriso-osastossa 22 Naisja tukiosastossa 12 Veteraaniosastossa 20 > Hälytykset vuonna 2013: Paloja pelastustehtävät 46 kpl Laajasalon VPK toimii Helsingin pelastuslaitoksen tukipalokunta-luokitettuna sopimuspalokuntana. Palokunnanpäällikkönä toiminut Sulho Naumanen vakiinnutti operatiivisen toiminnan kieleksi suomen, jolloin myös palokunnan jäsenmäärä kääntyi nousuun. Vuonna 1976 tulleeseen Chevrolet Chevy Van -kevytpaloautoon teipattiin Laajasalon VPK ylemmäksi. – Satavuotisjuhlia ryhdyttiin suunnittelemaan jo vuonna 2012, jolloin asetettiin juhlille budjetti ja ohjelmarunko. Olenkin erittäin ylpeä voidessani johtaa tälläistä hyvin motivoitunutta palokuntaa, hän kertoo. Juhlaparaatia olivat vastaanottamassa Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen, Helsin-gin pelastuskomentaja Simo Weckstén, Etelä-Suomen aluehallintoviraston pelastustoimen ja varautumisen johtaja Markku Haranne, palokunnan puheenjohtaja Mika Paavilainen sekä palokunnan päällikkö Aki Koivunen. syyskuuta järjestetty juhlaparaati, kutsuvierasvastaanotto sekä iltajuhla. Suurimpana ja näyttävimpänä tapahtumana olikin 14. Lisäksi Helsingin kaupunki järjesti erillisen juhlavastaanoton kutsuvieraille Vanhalla Raatihuoneella. Palokunnan päällikkö Aki Koivunen on erittäin tyytyväinen nykyaikaiseen kalustoon ja asematiloihin. Ensimmäisen viisikymmentä vuotta näin olikin, mutta vuonna 1963 uuden Fargo-paloauton tullessa kalustoon lisättiin Degerö FBK nimen alle Laajasalon VPK. 4/2014 51 Ruotsinkielisestä suomenkieliseksi Palokunnan sääntöihin oli kirjattu, että palokunta on ruotsinkielinen. Palokunnan jäsenistö vietti omaa iltajuhlaa seuralaisineen 23. 1990-luvulta alkaen palokunta on ollut suomenkielinen, vaikka palokunnan virallinen nimi on edelleen Degerö FBK – Laajasalon VPK rf. Laajasalon VPK juhlii Laajasalon VPK:n satavuotista taivalta juhlittiin loppukesän 2013 aikana useaan kertaan. Nykyaikainen kalusto yhdistettynä koulutettuun ja motivoituneeseen porukkaan takaavat Helsinkiläisten turvallisuutta pelastuslaitoksen ohella. Laajasalon VPK nyt Laajasalon VPK on yksi Helsingin pelastuslaitoksen sopimuspalokunnista. marraskuuta palokunnantalolla. Tarkoituksemme oli järjestää juhlat, joissa kaikki viihtyvät. Hallituksen työkielenä ruotsi säilyi kuitenkin vielä koko 1980-luvun. Erikoisuutena juhliimme teetettiin oma erikoisolut. Etikettiin on tietenkin painettu palokuntamme viirin kuva, nostalginen kuva palokunnan alkuvaiheilta sekä sopivia sanoja kuvastamaan satavuotista taivalta. Kalusto vuonna 2014 Scania P94G sammutusauto 1998 Sisu S-250 -koukkulava-säiliöauto 1992 Mercedes-Benz Viano -miehistöauto 2011 Volkswagen Transporter -pumppuja vahingontorjunta-auto 2001 Lisäksi kalustoon lasketaan Laajasalon VPK:n miehittämät, mutta Helsingin Meripelastusyhdistyksen omistamat meriyksiköt VSL 178 PV Rautauoma ja VSL 1784 PV Mikrolog 3
Koko testiradan ajan tutkittavien sydämen sykintätaajuutta ja sykevälivaihtelua mitattiin, tallennettiin tehtäviin kulunut aika ja kysyttiin koettua kuormittuneisuustuntemusta (RPE) jokaisen osatehtävän jälkeen. Tämä oli nähtävissä erityisesti esteiden ylitys-alitustehtävässä. Fyysisesti kuormittavimmaksi palomiehet kokevat savusukelluksen. 52 4/2014 P alomiesten työtehtävät ovat monipuolisia vaatien sopeutumista erilaisiin tilanteisiin; onnettomuuksien ennaltaehkäisytyöstä fyysisesti äärimmäisen kuormittaviin pelastustehtäviin vaikeissa olosuhteissa. Kuormituksesta palautuminen vaatii aikaa Palautumisen arvioinnissa käytettiin sykintätaajuuden keskiarvoa, palautumisjakson sykevälimuuttujia ja verenpainetta. Seuraavaksi tutkittavat palomiehet siirtyivät pelastusaseman ajoneuvohalliin savusukellustestiradalle. Tähän osatutkimukseen kutsuttiin 13 vuotta myöhemmin, vuonna 2009, alkumittausten edelleen työssä olevat palomiehet (n=24). Testipäivä aloitettiin liikuntasalissa, jossa lyhyen lämmittelyn jälkeen mitattiin tutkittavien kehon ja liikkeiden hallintaa ensin urheiluja tämän jälkeen savusukellusvarustuksessa. Toisaalta simuloidusta tilanteesta puuttuu oikeaan tilanteeseen verrattuna muun muassa todellisen vaaran aiheuttama henkinen stressi ja ympäristön aiheuttama kuumakuormitus, jotka lisäävät kuormitusta. Tutkittavat tekivät täydessä sammutusvarustuksessa savusukellusta jäljittelevän Oulun mallin testiradan, joka koostuu viidestä tehtävästä, joista jokaiseen on käytettävissä vakioitu aika. Sykkeen lisäksi testattavilta mitattiin verenpaine ja analysoitiin erilaisia sykevälivaihtelumuuttujia kuormittumisen ja palautumisen seuraamiseksi. Kuormituksen päätyttyä keskimääräinen sykintätaajuus ei palautunut 30 minuutin aikana testiä edeltävälle tasolle (Kuva 1.), vaan oli vielä puoli tuntia testin jälkeen keskimäärin yli 9 prosenttia korkeampi kuin ennen testiä. Korkeimmat EPOC-arvot (lepotason ylittävä hapenkulutuksen määrä) radalla nousivat keskimäärin arvoon 80 (ml/kg), mikä puolestaan vastaa kuormitukseltaan raskasta liikuntaa (Taulukko 1). Sykkeen lisäksi testattavilta mitattiin verenpaine ja analysoitiin erilaisia sykevälivaihtelumuuttujia kuormittumisen ja palautumisen seuraamiseksi. Tutkimuksen kulku Tutkimus on osa Työterveyslaitoksen vuonna 1996 aloittamaa eri-ikäisten, operatiivisissa tehtävissä toimivien palomiesten terveysja toimintakykytutkimusta (Punakallio ja Lusa, 2011). Ennen savusukellustestirataa suoritetut ketteryysja tasapainotestit urheiluja saTaulukko 1. Iän myötä myös liikkuvuusja ketteryysominaisuudet pyrkivät heikkenemään, mikä lisää sekä tukija liikuntaelinten että hengitysja verenkiertoelimistön kuormitusta testiradalla. Mittauspäivän savusukellustestirataa edeltäneet testit saattoivat myös vaikuttaa voimakkaampaan kuormittumiseen testiradalla. Palomiehet kokivat kuormittumisen suurimmaksi ryömintätehtävässä, jossa se vastasi keskimäärin erittäin rasittavaa koettua kuormitusta (RPE 18). Työskentely savusukellustestiradalla Palomiesten keskimääräinen kuormittuminen prosentteina maksimisykkeestä savusukellustestiradalla oli 85 %, joka vastaa hyvin rasittavaa sydämen ja verenkiertoelimistön kuormittumista. aika ja kysyttiin koettua kuormittuneisuustuntemusta (RPE) jokaisen osatehtävän jälkeen. Osalle tutkituista palomiehistä testiradan läpäiseminen ei ollut helppoa. Terveystarkastuksen ja toimintakykymittausten perusteella lopulliseksi tutkimusjoukoksi muodostui 13 palomiestä, jotka olivat 43–55-vuotiaita. Palomiehet kokivat kuormittumisen suurimmaksi ryömintätehtävässä, jossa se vastasi keskimäärin erittäin rasittavaa koettua kuormitusta (RPE 18). Tehtävä HR (lyöntiä/min) % HRmax RPE EPOC (ml/kg) Kävely ja kantaminen Portaiden nousu Moukarointi Ryömintä Letkun kelaus Koko rata 132 ± 17 (99-162) 145 ± 16 (114-170) 159 ± 16 (126-183) 165 ± 16 (136-187) 156 ± 14 (134-180) 147 ± 15 (118-173) 76 ± 5 (68-85) 84 ± 5 (78-94) 92 ± 3 (86-96) 95 ± 2 (93-98) 90 ± 3 (86-94) 85 ± 4 (81-92) 14 ± 1 (11-15) 15 ± 1 (13-17) 17 ± 1 (15-19) 18 ± 1 (16-20) 16 ± 2 (13-19) 16 ± 2 (14-18) 13 ± 8 (5-32) 26 ± 12 (13-50) 41 ± 20 (22-86) 63 ± 24 (40-118) 74 ± 25 (45-127) 80 ± 30 (46-144) Palautumiseen enemmän huomiota Teksti: Jussi Kirjavainen, Gymstick Liikuntapalvelut ja Anne Punakallio, Työterveyslaitos Kuvat: Anne Punakallio. Ylikuormittumisen ja turvallisuusriskien välttämiseksi on tärkeää, että palomiehen toimintakyky vastaa työn vaatimuksia ja että palomiehet myös palautuvat riittävän hyvin fyysisesti kuormittavien työtehtävien välillä. Mittaukset toteutettiin Haagan paloasemalla Helsingissä. Sydämen sykkeen (HR), maksimisykkeeseen suhteutetun sydämen sykkeen (%HRmax), koetun kuormituksen (RPE) sekä lepotason ylittävän hapenkulutuksen (EPOC) keskiarvot, keskihajonta ja vaihteluväli savusukellustestiradan eri osatehtävissä ja koko radalla. Savusukellustestiradan jälkeen tutkittavat istuivat paikallaan 30 minuuttia ja sykemittausta jatkettiin edelleen. Tällöin suositeltava työskentelyaika on maksimissaan 20–30 minuuttia. Taulukko 1. Työskentely savusukellustestiradalla Palomiesten keskimääräinen kuormittuminen prosentteina maksimisykkeestä savusukellustestiradalla oli 85 prosenttia, joka vastaa hyvin rasittavaa sydämen ja verenkiertoelimistön kuormittumista. Osalle tutkituista palomiehistä testiradan läpäiseminen ei ollut helppoa. Toisaalta simuloidusta tilanteesta puuttuu oikeaan tilanteeseen verrattuna muun muassa todellisen vaaran aiheuttama henkinen stressi ja ympäristön aiheuttama kuumakuormitus, jotka lisäävät kuormitusta. Korkeimmat EPOCarvot (lepotason ylittävä hapenkulutuksen määrä) radalla nousivat keskimäärin arvoon 80 (ml/kg), mikä puolestaan vastaa kuormitukseltaan raskasta liikuntaa (Taulukko 1). Tämä artikkeli pohjautuu pro gradu tutkielmaan, jonka tarkoituksena oli selvittää, kuinka palomiehet kuormittuvat savusukellustestiradan aikana ja miten he palautuvat kuormituksesta testiradan jälkeen. Mittauspäivän savusukellustestirataa edeltäneet testit saattoivat myös vaikuttaa voimakkaampaan kuormittumiseen testiradalla. Tällöin suositeltava työskentelyaika on maksimissaan 20–30 minuuttia. Savusukellustestiradan jälkeen tutkittavat istuivat paikallaan 30 minuuttia ja sykemittausta jatkettiin edelleen. Iän myötä myös liikkuvuusja ketteryysominaisuudet pyrkivät heikkenemään, mikä lisää sekä tukija liikuntaelinten että hengitysja verenkiertoelimistön kuormitusta testiradalla. Tämä oli nähtävissä erityisesti esteiden ylitys-alitustehtävässä. Sydämen sykemittaus käynnistettiin tutkittavan istuessa välttäen turhaa liikkumista ja puhumista 10 minuutin ajan. Sydämen sykkeen (HR), maksimisykkeeseen suhteutetun sydämen sykkeen (%HRmax), koetun kuormituksen (RPE) sekä lepotason ylittävän hapenkulutuksen (EPOC) keskiarvot, keskihajonta ja vaihteluväli savusukellustestiradan eri osatehtävissä ja koko radalla
Korkeampi ikä on yhteydessä sekä verenkiertoelimistön että lihaksiston palautumisen hidastumiseen. Eriikäisten palomiesten terveys ja toimintakyky: 13 vuoden seurantatutkimus. Saatavilla osoitteesta: http://www.intermin.fi/ julkaisu/482007?docID=25169 Punakallio, A. Sydämen sykkeen keskiarvoja hajonta levossa, ennen savusukellustestirataa, radan aikana sekä, 5–7 ja 28–30 minuuttia radan jälkeen. Saatavilla osoitteesta: http://www.uef.fi/fi/liikuntalaaketiede/progradu-tutkielmat Oksa, J. Tätä kuvaa 28-30 min testin jälkeen 5-7 min testin jälkeen Savusukellustestira ta 0-10 min ennen testiä Leposyke 150 125 100 75 50 Sydämen syke (krt/min) toistosuoritteisessa työssä sekä hermostollinen ja aineenvaihdunnan palautuminen toistosuoritteisessa työssä palautuivat 2-4 tunnin kuluessa suorituksesta (Oksa ym. Palautumisen selvittämiseksi tarkemmin olisi jatkotutkimuksissa muun muassa palautumisen seuranta-aikaa pidennettävä. Systolinen paine suurenee dynaamisen lihastyön aikana ja diastolinen paine ei yleensä muutu. Savusukellustestirataa edeltäneet testit mahdollisesti myös kohottivat sykettä ennen testiä, joten todellinen ero sykekeskiarvossa ennen ja jälkeen testin voisi olla suurempikin kuin 9 prosenttia. Sydämen sykkeen ja sykevälivaihtelumuuttujien palautuminen kesti useimmilla tutkituilla yli 30 minuuttia. 2009. Sykevälivaihtelumuuttujat eivät myöskään palautuneet 30 minuutin aikana testirataa edeltävälle tasolle, vaan olivat huomattavasti matalampia vielä puoli tuntia testin jälkeen. Sydämen sykkeen keskiarvoja hajonta levossa, ennen savusukellustestirataa, radan aikana sekä, 5–7 ja 28–30 minuuttia radan jälkeen. Itä-Suomen yliopisto. ym. Helsinki: Työterveyslaitos. Sisäasiainministeriön julkaisuja 48/2007. Ikääntyvien lihaksisto palautui nuorempia hitaammin. 2009). ja Lusa, S. Pelastussukellusohje suosittelee savuja kemikaalisukelluksen jälkeen 20–30 minuutin palautumisja jäähdyttelytaukoa ennen uutta sukellusta (Sisäasiainministeriö 2007). Lihasväsymys on yksi työturvallisuutta heikentävä tekijä. Tutkittujen palomiesten systolinen verenpaine palautui viidessä minuutissa samalle tasolle kuin ennen testirataa (140 ± 15 mmHg / 139 ± 14 mmHg). Kuormituksen päätyttyä keskimääräinen sykintätaajuus ei palautunut 30 minuutin aikana testiä edeltävälle tasolle (Kuva 1.), vaan oli vielä puoli tuntia testin jälkeen keskimäärin yli 9 % korkeampi kuin ennen testiä. Aikaisempien tulosten mukaan vastaavasti eri-ikäisten palomiesten lihaksiston palautuminen pelastussukellustyötä simuloivista tehtävistä kestää mitatusta osa-alueesta riippuen yhdestä tunnista jopa yli 30 tuntiin (Oksa ym. & Rintamäki, H. Tätä kuvaa myös, että tutkittavien leposyke oli keskimäärin 60 krt/min, joka on yli 28 prosenttia matalampi kuin ennen savusukellustestirataa mitattu syke. Työn aiheuttama väsyminen heikentää lihasvoimaa ja lihaskoordinaatiota sekä vähentää maksimaalista voimantuottoa. Työterveyslaitos. Nuorempana kevyemmältä tuntunut suoritus vaatiikin ikääntymisen myötä pidemmän palautumisajan. Liikuntalääketiede 2012. Kuormituksesta palautuminen vaatii aikaa Palautumisen arvioinnissa käytettiin sykintätaajuuden keskiarvoa, palautumisjakson sykevälimuuttujia ja verenpainetta. Kymmenestä mitatusta osa-alueesta puristusvoiman taso kertaja Kuva 1. Savusukellustestirataa edeltäneet testit mahdollisesti myös kohottivat sykettä ennen testiä, joten todellinen ero sykekeskiarvossa ennen ja jälkeen testin voisi olla suurempikin kuin 9 %. 4/2014 53 vusukellusvarustuksessa kestivät valmisteluineen 30–40 minuuttia. (toim.) 2011. Saatavilla osoitteesta: http://toimintakyky.pelastustoimi.net/raportit Pelastussukellusohje. Saatavilla osoitteesta: http:// www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/Documents/Palomiesten_terveys.pdf. Muun muassa parhaillaan Työterveyslaitoksessa yhteistyössä Oulun-Koillismaan pelastuslaitoksen kanssa on käynnissä hanke ”Pelastustyötä tekevien toimintakyvyn edistäminen – Lihaksiston palautumista nopeuttavat aktiiviset toimintamallit” (Oksa J ym.), josta tuloksia käytäntöön sovellettavaksi on odotettavissa loppuvuodesta. Kuva 1. testien aikana saattoi osaltaan hidastaa sykkeen palautumista myös savusukellustestiradan jälkeen. Lihasten toimintakyvyn turvaaminen kuumatyössä: Kuormituksen, väsymyksen ja työstä palautumisen arviointi, Palosuojelurahaston loppuraportti. Työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin kannalta on lisääntyvässä määrin tärkeää kiinnittää huomiota eri-ikäisten palomiesten riittävään palautumiseen sekä kertaluontoisten ja toistuvien hyvin kuormittavien työsuoritusten välillä, että työvuorojen välillä. Pro gradu –tutkielma. Iän myötä kuormituksen sieto heikkenee ja palautuminen hidastuu. Diastolinen verenpaine ei muuttunut merkittävästi testin aikana (92 ± 8 mmHg / 88 ± 10 mmHg). 2009). Kuormittuminen em. Ennen savusukellustestirataa suoritetut ketteryysja tasapainotestit urheiluja savusukellusvarustuksessa kestivät valmisteluineen 30–40 minuuttia. Puolen tunnin palautuminen savusukellustestiradan jälkeen ei näyttäisi riittävän tässä tutkittujen 43-55 -vuotiaiden palomiesten verenkiertoelimistön palautumiseen testirataa edeltävälle tasolle. Ikääntyvien palomiesten kuormittuminen savusukellustestiradan aikana sekä kuormituksesta palautuminen. Välittömästi liikuntasuorituksen jälkeen verenpaine tavallisesti laskee (postexercise hypotension) nopeasti lähtötasolle tai jopa hieman sitä matalammaksi. Kuormittuminen em. Lisätietoa: Kirjavainen, J. Pelastustyötä tekevien toimintakyvyn edistäminen – Lihaksiston palautumista nopeuttavat aktiiviset toimintamallit. Hanketiedote osoitteessa: http:// www.tsr.fi/tutkimustietoa/tata-tutkitaan/ hanke?h=113038 Oksa, J., Rissanen, S., Mäkinen, T., Takatalo, K., Hyrkäs, H., Lusa, S., Lindholm, H. testien aikana saattoi osaltaan hidastaa sykkeen palautumista myös savusukellustestiradan jälkeen. Palautumiseen enemmän huomiota Tutkittavat palautuivat hitaasti testiradan aiheuttamasta rasituksesta
– Emme voi vain odottaa, että jotain tapahtuu, vaan myös ensihoidon toimintamalleja on mietittävä, Ekman sanoo. – Ensihoidon rahoituksesta kiistellään eri puolilla Suomea. Huoltoa tekemään aloittaneet palomiehet olivat siirtämisen jälkeen lähteneet hakemaan työvälineitä ja tänä aikana sammutusauton ohjaamossa oli syttynyt nopeasti tulipalo, josta muodostui runsaasti palokaasuja. Työvälineitä hakemasta saapuneet palomiehet havaitsivat palon ja ryhtyivät sammuttamaan paloa. Ekman pohtii maamme suuronnettomuusvalmiutta kriittisesti. Kyseinen, Kymenlaakson pelastuslaitoksen poistama sammutusauto oli myyty Itä-Viroon sopimuspalokuntakäyttöön. Paloasemalla oli päivähenkilöstön lisäksi kaksi palomiestä, joiden tehtävänä oli poistaa kyseisestä käytöstä poistetusta sammutusautosta yksikköja pelastuslaitostunnukset. Kalustohallissa oli erittäin kova savunmuodostus, jonka johdosta sammutSammutusauto syttyi paloasemalla tajat joutuivat käyttämään sammutustyössä paineilmalaitteita. – Onko vanha kalusto riskialtista. Kaikkien muutoksien keskellä Ekman haluaisi antaa ensihoitajille työrauhan. Hänen mukaansa toistaiseksi ei ole kovin paljon pohdittu, miten ensihoitoa johdetaan tilannepaikalla suuronnettomuuden tullen. Pelastuslaitoksen ensihoidossa Ekmanin vastuualueena on suuronnettomuusvalmius. Materiaalin tutkittuaan Ekman päätteli, että yleisen uskomuksen vastaisesti lento-onnettomuus ei olekaan yleensä tuhoisa, vaan pääsääntöisesti niistä selvitään vähäisin henkilövahingoin. Poliisi ja pelastustoimi ovat miettineet omia tehtäviään, ensihoidonkin pitäisi suunnitella enemmän. Kyseinen auto oli kuitenkin koritehtaan tuotoksia ja poistettiin rivistä vasta edellisellä viikolla täysin toimintakuntoisena ja paloasemalla oli paloilmoitin. Iso ongelma on naapurialueelta tuleva apu, joka ei useinkaan tunne välineitä ja käytäntöjä, Ekman sanoo. Alalla työskennellessään Ekman on hyödyntänyt ansiokkaasti myös muun alan osaamistaan sekä mielenkiinnon kohteitaan. Ekman kävi materiaalin läpi ja arvioi niiden pohjalta lento-onnettomuuden riskiä ja seurauksia Helsinki-Vantaan lentokentällä. Nopealla sammutustoiminnan aloittamisella ja välittömällä jälkivahinkojentorjunnalla estettiin suuret vahingot ja säästettiin rahaa, palopäällikkö Jukka Ruuskanen toteaa. – Erilaisia toimintamalleja on kyllä suunniteltu, mutta tunnetaanko niitä. Nyt sattui, mutta huoltotöissä olleet kokeneet palomiehet toimivat nopeasti ja ammattitaidolla estäen tuntuvat lisävahingot. Kuva: Hanna Raijas Vuoden ensihoitaja kantaa huolta suuronnettomuusvalmiudesta Vuoden ensihoitaja Simo Ekman esittelee kehittämäänsä resurssitaulua.. Vantaalainen lääkintäesimies Simo Ekman on Vuoden ensihoitajaksi 2014. Rahavaroja supistetaan ja ambulansseja vähennetään, se tarkoittaa ensihoitajakohtaisen työkuorman lisääntymistä sekä palvelun viiveiden lisääntymistä. Telttakokonaisuus on osa varautumista mahdollisten suuronnettomuuksien varalle, kuten lento-onnettomuus Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Palanut sammutusauto paloi romutuskuntoon, samoin kyseisen autopaikan nosto-ovi. Viime vuonna Ekman teki pitkän päivätyön hankintaprojektissa, jossa Keski-Uudenmaan pelastuslaitos ja Helsinginja Uudenmaan sairaanhoitopiiri hankki kaikkiaan 170 neliön laajuisen lämmitettävän lääkintätelttojen kokonaisuuden. Ensihoidon nykymenoa Ekman haluaisi jarruttaa. Siihen siitä ei enää ollut. Eihän meillä, paloasemalla sellaista voi sattua. Pian tuleva sote-uudistus puolestaan lakkauttaa sairaanhoitopiirit ja järjestämisvastuu siirtyy todennäköisimmin ERVA-alueille. Huoltotöissä olleet palomiehet tekivät ensisammutuksen jauhesammuttimella ja pikapalopostilla. Talleissa, ympäri Suomea seisoo lukuisia vanhoja paloautoja, joiden asennuksia on tehty monin tavoin. Paloasemalle remontin yhteydessä asennettu automaattinen paloilmoitin nopeutti palon havaitsemista ja ensitoimia. Työvuoron tehtäväksi jäi savutuuletuksen ja jälkivahinkojen torjunnan aloittaminen. Paloaseman muu työvuoro oli tulipalon syttymisen aikana harjoituksissa toisaalla. Ekman on päätynyt ensihoitotyöhön monien vaiheiden kautta. Sammutusauto oli siirretty aamupäivän aikana ulkoa kalustohalliin normaaliin ”paloautoloossiin”. – Tulipaloa paloasemalla voidaan melkeinpä rinnastaa tulipaloon kotona. Monilla paloasemilla ei myöskään ole automaattista paloilmoitusjärjestelmää, eikä muutakaan hälytysjärjestelmää. Savukaasut aiheuttivat kalustohallissa runsaita savuja nokivahinkoja. Muualla rakennuksessa tulipalo havaittiin, kun paloaseman automaattinen paloilmoitin hälytti palosta. Suorittaessaan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa hän sai opinnäytetyönsä pohjaksi lentokoneenvalmistaja Boeingiltä materiaalin, jossa oli dokumentoituna 466 ilmaliikenneonnettomuutta 12 vuoden ajalta. Ensihoito on juuri siirtynyt kunnilta sairaanhoitopiirien järjestettäväksi. Ensihoidon osalta on tulossa uusi myllerrys. Harjoituksissa ollut työvuoro saapui palopaikalle viiveellä ja tässä vaiheessa tulipalo oli jo hallinnassa. Lapsuudenhaave, lentäjänura, näyttelee edelleen vahvasti omaa osaansa Ekmanin nykytyössä Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen lääkintäesimiehenä. Nämä on asioita mihin pitäisi kiinnittää huomiota kaikkien säästöjen keskellä, Ekman sanoo. Myös viereiset hälytysvalmiudessa olleet autot kärsivät vahingoista. 54 4/2014 Kymenlaakson pelastuslaitoksen iäkäs sammutusauto syttyi huoltotöiden yhteydessä Kotkan keskuspaloaseman kalustohallissa
Aalto-yliopiston paloprofessuuri on yksi tutkimustoiminnassa saavutettu etappi, mutta paloturvallisuus on vain yksi elementti moninaisessa pelastustoimessa. Palokuolemien tilastointia ylläpitää yksi alan kattojärjestöistä lehtitietojen perusteella – jos tämä olisi merkityksellinen mittari alan kannalta, niin kai tämäkin asia olisi järjestetty jotenkin muutoin. Selvitystyössä tulisi käsitellä pelastustoimen tutkimusja kehitystoiminnan nykytilaa, painopisteitä ja suuntautumista sekä kartoittaa pelastustoimen tutkimusta suorittavia tekijöitä ja tutkimustoiminnan rahoitusta. Työvälineet ja -menetelmät ovat pysyneet kutakuinkin samanlaisena jo vuosikymmenet, innovaatioita kaivataan. Vähäisten resurssien kohdentamiseen ei käytetä pienintäkään strategisen ajattelun siementä, vaan pahimmillaan samaa asiaa kehitetään useammassa pelastuslaitoksessa samaan aikaan. Pelastustoimen tutkimusja kehitystoiminta on lapsen kengissä verratessa sitä myös muihin suomalaisten turvallisuusviranomaisten tutkimusja kehitystoimintaan. Samaa toivon itsekin ja toivon, ettei minun tarvitsisi odottaa edes eläkkeelle asti. Sähköposti: mirafoni112@gmail.com Aiemmin tänä vuonna uutisoitaessa pelastustoimen rakenneuudistuksesta tuotiin esille, että uudistuksen yhteydessä aluehallintovirastojen tehtävät tullaan purkamaan ja vapautuneet resurssit osoitetaan pelastustoimen tutkimusja kehityskeskukseen. Alan tutkimusja kehitystoiminta on varsin vähäistä verrattuna esimerkiksi muuhun Eurooppaan ja erityisesti Pohjoismaihin. Aluehallintovirastojen tehtävien purkamisesta ja pelastustoimen tutkimusja kehityskeskuksen perustamisesta ei juurikaan tässä yhteydessä uutisoitu ja tämä osa rakenneuudistusta onkin vielä vähintään kysymysmerkillä varustettu. Toivon todella lukevani selvitystyöstä ainakin yhden selkeän johtopäätöksen: pelastustoimi tarvitsee kipeästi tulevaisuuden haasteista selvitäkseen keskitetyn tutkimusja kehitystoiminnan ja erilaiset innovaatiot olisivat sopiva kirsikka tuon t&k-kakun päälle. Pelastustoimen tutkimus-, kehitysja innovaatiokeskus enemmän kuin tarpeen! 4/2014 55. Viime vuonna tuuletettiin palokuolemamäärän laskulla ja tämän varovaisesti arvioitiin johtuvan itsestään sammuvien savukkeiden lanseeraamisesta Suomen markkinoille – kaikki on kuitenkin pelkkää arviota ennen kuin asiaa tieteellisesti tutkitaan. Sisäministeriö käynnisti vuonna 2013 hankkeen pelastustoimen tutkimusja kehitystoiminnan vahvistamiseksi. Hallitus päätti kuluneena keväänä, että pelastustoimen rakenneuudistuksessa pelastuslaitoksien lukumäärä pysyy 22 pelastuslaitoksena. Kyseinen liike alan organisaatiorakenteessa olisi kuitenkin enemmän kuin tarpeellinen. Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto on sentään jonkin verran tuonut yhdessä tekemisen meininkiä alalle. Toimintaa tulisikin kehittää mittaamisen kautta, mutta siinäkin olisi vielä työtä: onnettomuuksien ehkäisyn ja pelastustoiminnan onnistumista on arvioitu palotarkastusprosentin kautta ja palokuolemien määrässä, juuri muista mittareista ei puhuta ja näihin perustetaan myös päätöksentekoa. Tutkimusta tehdään paljon pelastustoimen ympäriltä, mutta ei siitä kovasta ytimestä. Muilla aloilla ammattikorkeakoulutasoiset opinnäytetyöt hyvin harvoin ylittävät uutiskynnystä, mutta meillä opinnäytetöistä kohistaan vähän väliä, mutta toisaalta vähätellään niiden tutkimuksellista arvoa. Tunnusomaista tämänhetkiselle pelastustoimen t&k-toiminnalle on lyhytjänteisyys ja nurkkakuntaisuus – kukin tutkii mikä parhaalta tuntuu ja missä nähdään olevan suurin ongelma. Mirafoni Kirjoittaja Mira Leinonen työskentelee projektipäällikkönä ja toimii Anjalan VPK:ssa. Suomalaisen pelastustoimen erinomaisuutta suitsutetaan monessa eri yhteydessä: henkilöstö on erittäin osaavaa, kalusto on ajanmukaista ja koulutus on hyvin järjestettyä – tosin ammattikorkeakoulua korkeampi kouluttautumismahdollisuus edelleen uupuu. Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen esitti taannoin haastattelussa toiveensa istua vielä ennen eläkkeelle lähtöään pelastustoimen väitöstilaisuudessa. Selvitystyön tekijä professori Jorma Rantanen luovuttaa lopputuloksen toukokuun puolivälissä julkisen tarkastelun alle. Kukin pelastuslaitos tai muu pelastustoimen organisaatio nyhertää kehitystoiminnassa omiaan, kun ”pitää tämäkin tehdä itse, kun muut eivät osaa” -asenne jyllää. Palotarkastusprosentin tuijottamista olen kritisoinut jo aiemmin, en ole nähnyt siinä järjen hiventä ja pelastuslain uudistamisen yhteydessä palotarkastustoiminnan järjestäminen riskiperustaisesti valvontasuunnitelman kautta olikin järkevänkuuloinen ratkaisu – vielä kun se käytännön toteuttaminen valvontasuunnitelmien osalta olisi muutakin kuin toiselta kopioimista. Koordinointi loistaa poissaolollaan. Tutkimusja kehitystoiminnassa on onneksi hiljalleen otettu askeleita eteenpäin. Ihme onkin, että kun puitteet ovat kunnossa, ollaan t&k-toiminnassa näin alkupisteessä. Olen yllättynyt, mikäli selvitystyön havainnot eivät ole tutkimusja kehitystoiminnasta kanssani samansuuntaisia
Fenolia vuoti tippumalla. Fenolin siirtoa ei voisi keskeyttää, jotta se ei jähmettyisi letkuihin ja pumppuun. Nesteen lämpötilaksi mitattiin 62 °C, mikä tarjosi jonkin verran toiminta-aikaa. Kun tarpeeksi moni on ilmoittautunut, lopuille kerrotaan, että apua ei enää tarvita. Kysyimme heiltä myös valmiutta osallistua harjoituksiin. Hylättiin säiliön repeämisvaaran vuoksi. Kello 18 tie avattiin liikenteelle ja kello 22 puhdistusoperaatio päättyi. Fenolin syttymisvaaran ja myrkyllisyyden vuoksi oli toimittava varovasti. Kyselykaavake lähetettiin 1731 naapurille, jotka ehtisivät apuun alle viidessä minuutissa. Toiminta on heille vapaaehtoista. Kuorinta aloitettiin kello 11. Sapeurs-Pompiers de France 4/2013 Kirjallisuutta: Fenolin OVA-ohje 56 4/2014. Asiantuntijoiden ohjeiden mukaan kuorittiin 50 cm:n kerros eli 50 m 3 pintamaata. Zwollen projektin aikana otettiin yhteyttä Frion-järjestöön, joka ylläpitää kaupungissa palvelutaloja ja päiväkeskuksia kehitysvammaisille. Täytetyn säiliöauton punnitus osoitti vuotaneen fenolin määräksi 4000 kg, joka oli levinnyt 100 m 2 :n alueelle. Onnettomuusauto nostettiin pyörilleen, suojattiin peitteellä ja ajettiin poliisin saattamana kuljetuksen päämäärään. Valitsimme heistä viisitoista. Tyhjä säiliöauto saapui kello 18.30, jolloin jo satoi. Tarvittavan aukon halkaisija oli 200 mm. Suunnitelmana oli siirtää fenoli toiseen säiliöautoon, jonka piti saapua puolentoista tunnin kuluttua. Mukana oli myös kaksi lääkäriä. Oma henkilökuntamme vastaa toiminnan johtamisesta. Ojan tierumpu tukittiin tulpalla. Valtakunnallisen hoitolaitosten turvallisuudesta tehdyn tutkimuksen yhteydessä tehtiin pistokokeita 96 laitokseen. Keskustelun aikana tuli esille ajatus, että naapurit voisivat tulla avuksemme. Vesijohdon todettiin olevan yli 30 metrin etäisyydellä saastuneesta alueesta. Heillä ei vielä ole kokemusta siitä, mutta toivomme, että pelastuslaitoksen järjestämät vuotuiset harjoitukset auttavat”. ”Päätimme lähettää avunpyynnön tekstiviestillä. Kolmea menettelyä harkittiin: Fenolia ojassa Zwolle (Hollanti). Kello 14 pelastuslaitos hälytettiin Moulinsiin, jonne onnettomuusauto oli ajettu. Teksti: Jaap Temming Brand en Brandweer 5/2013 1. Emme kuitenkaan rupea seuraamaan, kuinka moni on lomakautena kotona. Nostetaan onnettomuusauto pyörilleen. Säätiedotus ennusti sadetta. Miesluukku ja venttiilit jäivät säiliön alle. Jos aukkoa porattaessa metallin kappaleita olisi pudonnut säiliöön, ne olisivat voineet tukkia pumpun. Puhkaistaan säiliöön aukko. Vesijohto kulki säiliöauton alla ja alempana oli vesilaitoksen vedenottamo. Kemikaalisukelluspari ei kuitenkaan onnistunut avaamaan aukkoa vasaralla ja taltalla. Mahdollisen syttymisen varalta selvitettiin suihkut. ”Pyrimme yhdessä selvittämään, miten tietoisuutta toimipisteiden paloturvallisuudesta voitaisiin lisätä ja mitä ongelmakohtia tähän liittyy”, riskienhallintapäällikkö Jenne Mul kertoo. Kuusi henkilö sai myrkytyksen hengitettyään fenolihöyryä ja yksi palovammoja. ”Pelastuslaitos auttoi meitä ajattelemaan, kuinka voisimme parantaa asiakkaittemme turvallisuutta. Heistä 39 oli käynyt pelastusja/ tai ensiapukurssin. Zwollen kaupunki ja pelastuslaitos käynnistivät loppuvuodesta 2011 projektin, jossa kaupunkilaisia opastetaan toimimaan oikein tulipalotilanteessa. Palokunta selvitti vesiverhon lähelle säiliöautoa, mutta riittävän etäälle, jotta vesi ei joutuisi kosketukseen vuotaneen fenolin kanssa. Jos fenolia pääsee liukenemaan veteen, seurauksena on ympäristövahinko. Tietoa fenolin vaarallisuudesta ei siellä ollut. 3. Siellä meillä on 24 asukasta, Naapuriapua hoitolaitospaloihin joiden turvallisuudesta yöaikaan vastaa yksi hoitaja. Asiantuntijan mukaan jo 10 minuutin keskeytys riittäisi lopettamaan siirron. Tätä mahdollisuutta ei koskaan ollut tutkittu. Neljä asuinrakennusta oli tuulen alapuolella alle 200 metrin etäisyydellä. Palokunta eristi onnettomuuspaikan ja tie suljettiin liikenteeltä. Tosin siellä tuntui vielä fenolin haju, mutta pitoisuudet olivat vaarattomia. ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski Saint-Éloy-les-Mines (Ranska). Tämä vaihtoehto valittiin. Kello 17 pintamaata oli kuorittu 70 cm. Päätimme kokeilla tätä yhdessä toimipisteessämme. Ruostumattomasta teräksestä valmistetun säiliön levypaksuus oli 3 mm. Syttymistä ei tapahtunut eikä säiliö lommahtanut tai pullistunut. 2. Odotetaan, kunnes säiliössä oleva fenoli on jähmettynyt. Pumppaus aloitettiin vähän ennen keskiyötä ja säiliö oli tyhjä kello 3. Toivomme, että viisi tulisi, mutta jos vain kolme tulee, heistäkin on paljon apua”, Rijna kertoo. Tulipalon sattuessa naapuriapu olisi tarpeen”, kertoo Frionin laatuja turvallisuuspäällikkö Richard Rijnja. ”Halukkaiden lukumäärä ylitti odotuksemme. Kello 11.37 säiliöauto, jonka kuormana oli 25000 kg sulaa fenolia, suistui tieltä ja kaatui. Ne osoittivat, että suurin ongelma oli laitosten henkilökunnan tiedonpuute. Kuljetusliike vaati, että aukko on tehtävä kipi¬nöimättömillä työkaluilla. Kukaan ei ollut puristuksessa eikä joutunut kosketukseen fenolin kanssa. Kello 22.30 aukko viimein syntyi. Säiliö peitettiin peitteellä. Tähän arvioitiin kuluvan 15 tuntia. Tippavuoto muuttui jatkuvaksi. Maantienoja suojattiin peitteellä ja tukittiin soralla. Seuraavaksi oli valittava naapurien hälyttämistapa. Noin 135 heistä ilmoitti haluavansa auttaa. Kemikaalisukeltajat saivat vaivoin vuodon tukittua kello 17.30. Kello 21 aukko päätettiin tehdä poraamalla
Kaikille ei ole asennusja käyttöohjeita. Usein säiliön täyttö on hankalaa. Brannmannen 3/2013 Kirjallisuutta: Fosfiinin ja otsonin kansainväliset kemikaalikortit Kaasua kauppakeskuksessa Vuosi vuodelta Ruotsin pelastusvirasto MSB on saanut yhä enemmän ilmoituksia etanolitakkojen ja -valaisimien aiheuttamista vaaratilanteista ja tulipaloista. Hälytyspäivystäjä rauhoitteli häntä ja kehotti kiskaisemaan palavan verhon lattialle sekä tukahduttamaan palon matolla. Sitten hän meni WC:hen. Virolaisen rekan kuorma piti purkaa terminaalissa. Mittauksissa ei onneksi havaittu mitään. Huoneenlämpötilassa etanolihöyry muodostaa syttyvän seoksen pulloon tai muuhun suljettuun astiaan. Vuotava tynnyri nostettiin tynnyripihdeillä suojatynnyriin. Kipinä riittää aiheuttamaan humahduksen. Jos etanolia kaadetaan tai ruiskutetaan hehkuvalle tai palavalle esineelle, liekki voi vetäytyä pulloon, joka tällöin räjähtää. Kohteeseen lähetetyn pelastuslaitoksen yksikön mittauksissa ei havaittu mitään. Takka putosi lattialle Rivitalohuoneistossa asuva nuoripari oli asentanut etanolitakan olohuoneensa seinälle. Koska häntä vilutti, hän sytytti seinälle kiinnitetyn etanolitakan. Hetken kuluttua toinen sytytti takan. Näytteissä oli otsonia ja tämä varmistettiin FFI:n tiistaina suorittamilla mittauksilla. Pelastuslaitos lainasi tutkijoille paineilmahengityslaitteet ja he veivät ottamansa ilmanäytteet analysoitaviksi. Tämä ei onnistunut, vaan palo jatkui suojakannen reunoilla. Nainen soitti yleiseen hätänumeroon. Tämän seurauksena vaurioituneesta sprinkleristä oli lattialle vuotanut 200 m 2 :n lammikko. Tämä merkitsi, että ilmassa oli joko kaasuseosta tai kaasua, jota ei ollut laitteen kirjastossa. Sairaala päätti pitää heidät tarkkailtavina, kunnes kaasu on tunnistettu ja sen mahdollisesti vaatima erityishoito on selvinnyt. Palolaitos sulki veden syötön. Ambulanssilääkäri antoi ensihoidon lievästi loukkaantuneelle trukinkuljettajalle. Kemikaali oli styreeniä, joka on syttyvä, hengitettynä haitallinen ja ärsyttävä. Sitten kokeiltiin fosfiinin kaasunilmaisinputkea, mutta selvää mittaus tulosta sillä ei saatu. Käymälöiden alapuolella olevan lihakaupan hormiin oli liitetty ultraviolettivaloa ja otsonia käyttävä suodatin rasvan ja hajun poistamista varten. Rakennesuunnittelija arvioi, että hylly oli tyhjennettävä. Vika korjattiin ja Mathallen voitiin avata keskiviikkona 24.4. Toinen hälytti palokunnan ja toinen haki naapurilta alkusammuttimen. Ullevålin sairaalaan vietyjen vartijoiden oireet viittasivat klooriin tai fosfiiniin. Teksti: Jörn Kjetil Kristiansen, Oslon pelastuslaitos ja Håvard Bakken. Tällöin takan kiinnitys petti ja palavaa etanolia valui lattialle. Ennen kuin trukkeja voitiin turvallisesti käyttää, palokunta kuivasi lattian imurilla. Sitten hän meni kylpyhuoneeseen. Tälläkään kerralla pelastuslaitoksen mittauksissa ei havaittu kaasua. Feuerwehr-Magazin 6/2013 Oslon uusin kauppakeskus Mathallen avattiin lokakuussa 2012. Seuraavaksi hän yritti tukahduttaa palon sammutuspeitteellä, mutta ei onnistunut. Roiskeet haihtuvat muutamassa minuutissa muodostaen syttyvää seosta. Yhteinen syy niille on polttoaineena käytetty 96,6-prosenttinen bioetanoli, jonka leimahduspiste on 12 °C. Etanolitakkoja on markkinoilla useita malleja. Palo sammui. Tällöin työntekijä huomasi, että vaarallisen kemikaalin tynnyristä tippui nestettä. Sitten köysipelastajat avasivat hyllyn liitokset suunnitellussa järjestyksessä ja saivat hyllyn romahtamaan. Feuerwehr-Magazin 6/2013 Tippuva tynnyri Gildehaus (Saksa). Palokunnan vaarallisten aineiden joukkue hälytettiin. Kaatuminen estettiin rakennustyömaalla käytettävillä tuilla. Vahingoiksi arvioitiin 500000 euroa. Koska liekit olivat epätavallisen korkeita, hän yritti tukahduttaa ne takan suojakannella. Pelastuslaitos totesi, että takan alaosassa olevaan polttimeen oli vaikea kaataa etanolia roiskuttamatta sitä pohjalevylle. Mathallenin henkilökunta kertoi, että ilmanvaihtokoneet pysähtyvät joka yö klo 2, jolloin rakennuksessa ei pitäisi olla mitään toimintaa. Vähän tämän jälkeen vartijat tulivat huonovointisiksi kumpanakin sunnuntaiyönä. Takan putoaminen lattialle levitti paloa. Jos käyttöohjetta ei lue huolellisesti, on helppo toimia väärin. Otsonia levisi ilmanvaihtokanavia pitkin eri puolille rakennusta. Etanolia roiskui Kerrostalossa asuva nainen palasi illalla kotiin. Vaarallinen vahinko korkeavarastossa Braunschweig (Saksa). Pelastuslaitoksen käyttämistä mittalaitteista ainoastaan ChemPro 100i havaitsi kaasun, mutta ei tunnistanut sitä. Palon syynä oli todennäköisesti se, että täytön yhteydessä vähän etanolia roiskui polttoainesäiliön ulkopuolelle. Nyt kerrottiin, että neljä vartijaa olivat huonovointisia. Nopean toiminnan ansiosta palovahingot jäivät vähäisiksi. Korkeavarastosta tuli automaattihälytys. Toiseksi tavallisin syy on huonosti seinään kiinnitetyn takan putoaminen lattialle. Eräänä iltana toinen heistä kaatoi puoli litraa bioetanolia takan toiseen polttoainesäiliöön. Vaikka levyn reunat oli taivutettu ylöspäin, hetken kuluttua nestettä alkoi tippua lattialle. Tasan viikkoa myöhemmin tuli uusi hälytys. Kun seuraavan työvuoron mittaajat saapuivat Mathalleniin, se oli avattu normaalisti kello 10. Pelastuslaitos päätti sulkea kauppakeskuksen ja jatkaa mittauksia aamupäivällä. Kauppakeskus suljettiin, ilmanvaihtopuhaltimet pysäytettiin ja paineilmahengityslaitetta käyttävät palomiehet olivat valmiina mittauksiin. Pelastuslaitoksen määräys oli ymmärretty väärin. Pian ChemPro 100i havaitsi kaasua toisen kerroksen käymälöiden luona, mutta ei tunnistanut sitä. Etanolihöyry on ilmaa raskaampaa ja valuu siksi alaspäin esimerkiksi portaita. Roiskeet höyrystyivät ja kannen alle muodostui syttyvä seos. Sen erikoismyymälät, kahvilat ja ravintolat tarjoavat sekä norjalaisia että ulkomaisia herkkuruokia. Pelastuslaitos pyysi asiantuntija-apua vesija viemärilaitokselta, väestönsuojelukeskukselta, Ullevålin sairaalan CBRN-keskukselta, myrkytystietokeskukselta, rakennuksen omistajalta ja urakoitsijoilta, elintarviketurvallisuusvirastolta, kansanterveyslaitokselta ja puolustusvoimain tutkimuslaitokselta (FFI). Kohteessa pelastustoiminnan johtaja totesi, että varastohylly oli romahtanut trukin törmättyä siihen. Kaikki vuotaneen kemikaalin kanssa tekemisiin joutuneet kävivät sairaalassa tarkastuksessa. Tavallisin vaaratilanteiden ja tulipalojen syy on etanolin roiskuminen säiliötä täytettäessä. Kemikaalisukeltajat nostivat trukilla rekan lavalta kuormalavan, jossa vuotava tynnyri oli. Laitevian takia otsonaattori ei pysähtynyt ilmanvaihtopuhaltimien kanssa. Teksti: Ulf Erlandsson Tjugofyra7 19/2013 Etanolitakkojen ja -valaisimien paloriskit 4/2014 57. Trukkilavat ja niillä olevat tavarat olivat vaarassa pudota, jos 15 m korkea hylly kaatuisi. Maanantaina asiantuntija-apua saatiin nopeasti puolustusvoimain tutkimuslaitokselta. Pelastuslaitos päätti simuloida tätä tilannetta. Sunnuntaina 17.4 kello 4 Oslon hätäkeskukseen ilmoitettiin, että Mathallenissa oli kaasunhajua. Kun hän palasi olohuoneeseen, matto ja viereinen ikkunaverho paloivat
Seisoin pääpaloaseman voimistelusalissa 35 muun palokuntaan hyväksytyn kesämiehen rivistössä. 58 4/2014 Jouko Järvinen on tehnyt pitkän palomiesuran. – Minun alkuvuosinani koulutustoimintaan vaikuttivat vielä palopäällikkö Waseniuksen vuosikymmeniä vanhat opit ja taktiset suoritteet. Teksti: Juhani Katajamäki Kuvat: Pelastustieto ja Helsingin palomuseo Ensin valittiin mies, sitten vasta koulutettiin.. Jaospäällikön lisäksi hän oli koulutuskeskuksen opetustoimiston palomestari. Joukko nuoria miehiä, tuntemattomia toisilleen, seisoi rivissä toisiaan tarkastellen ja omaa oloaan helpottaakseen vitsinpoikasia heittäen. Kun Helsingin palolaitoksen koulutuskeskus Haagan paloaseman tiloissa 1.3. 58 4/2014 Veteraanin ääni Jouko Järvinen – kokenut kouluttaja on kirjoitussarja paloja pelastustoimessa merkittävällä tavalla vaikuttaneista entisistä ja nykyisistä palokuntaveteraaneista. Kun Järviselle ja hänen aikalaisilleen kahden viikon koulutus antoi kelpoisuuden astua työriviin 1956, nyt tarvittiin kaksi vuotta, jotta palomiesoppilas oli valmis palomiestehtäviin ja sairasautoon. Kurssille oli hyväksytty 30 palomiesoppilasta. – Tilanne alkoi selviytyä, kun palokersantti saapui hieman oudon värisessä vihreässä virkatakissa, koppalakissa ja tiukan sotilaallisen ilmeen saattelemana. Tarinan palokersantti on Emil Nyberg, palovassenaikainen brankkari, josta aikanaan tuli Jouko Järvisen kouluttajauran esikuva. Hälytyskeskus oli makuuhuoneemme seinän takana, joten ns. Kun 1971 palopäälliköksi valittiin Rainer Alho ja vuotta myöhemmin hänen toimestaan perustettiin laitoksen oma koulutuskeskus ja sen johtajaksi Winqvist, koitti koulutuksessa uusi aika. 1972 starttasi, koulutuspäällikkö Bo Winqvistin alaisuuteen nimitettiin kolme harjoitusmestaria. Stadin kundi vuodesta 1954 Kun lapsuusja nuoruusvuodet sujuivat palokuntaympäristössä, siirtyminen alalle oli luonteva ratkaisu. Kurssin sisältö ja päämäärät selvisivät kurssilaisille nopeasti ja tehokkaasti. Joukon tähtäimessä oli ura pääkaupungin palolaitoksessa. J ouko Järvinen on syntynyt Jyväskylässä 26.1.1935. – Oli toukokuun toinen päivä 1956. Hän oli noviisivuosiaan lukuun ottamatta kouluttaja koko uransa. Kovaääniset hälytyskellojen soitot päivin öin olivat perheen jokapäiväistä arkea. Joukon taidot kouluttajana huomattiin. hiljaisetkin varoitukset kuuluivat yönaikaisiin häiriötekijöihin, Järvinen muistelee. Jo kerrotun lisäksi hänet valittiin apulaispalomestariksi 1973 ja palomestarin virkaan 1974. Palomiesnoviisi vuodelta 1956 nimitettiin palokorpraaliksi 1966. Monessa mukana ollut brankkari on profiloitunut ennen kaikkea kouluttajaksi: ensin oman työvuoron palokersanttina, sitten palokuntansa koulutuskeskuksen harjoitusmestarina ja sen opetustoimiston palomestarina, yhteensä 21 vuotta 1969 lähtien aina eläkeikään asti. Helsingin palolaitoksessa palvellut isä Valde valittiin Jyväskylän palopäälliköksi 1930-luvun alussa. Alho ja Winqvist sen tekivät Järvisen Helsinki-vuosien alussa palomieskoulutus oli palokuntakohtaista. Järvinen palveli pääkaupungissa koko virkauransa 1956–1990. Jokainen vetäisi asennon, kuka minkin näköisen mutta parhaansa yrittäen. Operatiivisen jaoksen päälliköksi hänet nimitettiin 1984. Heistä yksi oli palokersantti Järvinen. Hän jätti veljensä Jorman ”suojaamaan synnyinkaupunkiaan ruiskumestarin voimakkain ottein”. Lähtö Helsinkiin oli edessä 1954. Kaksi viikkoa kului äkkiä, ja koulutuksen sisältö ja toiminnat vastasivat sitä mitä lyhyen aikajakson kuluessa voitiin omaksua. Jouko aloitti kesämiehenä Jyväskylässä. Oli nimenhuuto ja kaksi viikkoa kestävän koulutusvaiheen alku. Harjoitusmestariksi ja palomestariksi Näin hän on muistellut ensikokemustaan Helsingin palokunnasta 21-vuotiaana 58 vuotta sitten. Ja takapainotteista: ensin valittiin mies, sitten vasta koulutettiin. Kolme vuotta myöhemmin olkapäillä kiilteli palokersantin natsat. Virka-asunto oli paloasemarakennuksen yhteydessä. – Sota-aikana ilmahälytykset muodostivat jännitystilan. Kahden henkilön huippuosaaminen ja tietämys yhdistetPalomestari Jouko Järvinen, palokuntansa koulutusja opetustehtävissä 60-luvulta eläkkeelle vuoteen 1990 asti
Sen jälkeen oli vuorossa oppilaitoksen historian ensimmäinen palomestariluokka. Helsingin palolaitoksen koulutuskeskuksen ensimmäinen palomiesluokka aloitti 1.3.1972 harjoitusmestari Järvisen ja koulutuspäällikkö Winqvistin komennossa. Toiminta tapahtui aluksi I-palomestariluokan nimissä, kunnes vuonna 1980 palomestarit rekisteröityivät Punainen Kukko -yhdistykseksi. Parhaimmillaan kahden suurimman aseman hyökkäys-, pioneerija ruiskuautot oli miehitetty kahdeksalla miehellä. Jouko Järvinen on ollut aktiivisesti mukana ja on tällä hetkellä yhdistyksen puheenjohtaja. Oli siinä mahtava voima aloittaa sammutushyökkäys. Palomestarin tutkinnon suorittaneilla on oikeus käyttää perinteistä palomestarin titteliä aina ja ilman lisukkeita ent. Punaiset kukot Ei Jouko Järvinen pelkällä kokemuksella harjoitusmestariksi päässyt. Kaikki sijoittuivat päällystövirkoihin suhteellisen nopeasti eri puolille maata, Järvinen kertoo. Jo kaksi kuukautta myöhemmin oppilaitoksen nimi muuttui Valtion palo-opistoksi. Viimeksi porukka tapasi toisensa Erottajan uusittuun pelastusasemaan ja sen yhteydessä avattuun Palomuseoon tutustumalla. Kyseli mitä mieltä olemme päivänpolttavasta kysymyksestä – säästöistä ja pelastustoimialueiden vähentämisestä sekä muustakin. Aiemmin ei ollut minkäänlaista koulutusta sairaalan ulkopuoliseen toimintaan. Talvella Jokke lähetti Kukoille sähköpostia. ”. Tänään ei tuonkaltaisia iskuvoimia muun muassa painopisteja työaikamuutosten takia enää ole, Järvinen arvioi. Vuosikokoukset pidetään ja pienimuotoisia tutustumismatkoja tehdään. ”Parhaimmillaan kahden suurimman aseman hyökkäys-, pioneerija ruiskuautot oli miehitetty kahdeksalla miehellä. Sen tuloksena useimmiten oli hyvä lopputulos, joka näkyi muun muassa vesivahinkojen vähäisyytenä. Luokalla oli 22 oppilasta. Vuosikymmeniä on kulunut, mutta ensimmäinen palomestariluokka on edelleen kiinteä veljeskunta. Ensin jäi taakse alipäällystöluokka 1966. Tutkinnon suorittaneet ovat pitäneet tiivistä yhteyttä ja järjestäneet vuosittaisia opintopäiviä ja tutustuneet paloja pelastustoimeen ulkomaita myöten. 4/2014 59 4/2014 59 tynä tarpeeseen ja nopeaan toteutukseen – ja tehokkaasti omaa laitosta hyödyntänen – oli huippusuoritus, Järvinen kiittelee. Kukoissa on myös muutama ulkojäsen, tämän kirjoittajakin. – Kahden vuoden koulutusjaksoon kuului nyt olennaisena osana nykyisen ensihoidon esiaste, sairaankuljetuskoulutus. ”Vakanssit tulevat ja menevät, mutta tutkinnot säilyvät”, opistonjohtaja usein muistutti. Ennen kuin vastauksia ehti juurikaan tulla, päällimmäinen uhka poksahti kuin vappupallo tämän kuun alussa: hallituksen kehysriihi luopui alueiden vähentämissuunnitelmasta. Takana oli kouluttautuminen Valtion palokoulussa. Tällainen yhteiskuva toistui usein: palomieskandidaatit uuden kurssin aloituskuvassa. Valmistuminen oli edessä joulun alla 1970. – Ennen sairaankuljetustoiminnan laajenemista pääpaino oli useiden yksiköiden massiivisilla voimainnäytöllä. tai evp. Etäisyydet eivät ole yhteydenpitoa haitanneet. Oli siinä mahtava voima aloittaa sammutushyökkäys. Mutta on asialla kääntöpuolensakin. Jos olisimme vierailleet Keskuspaloasemalla, olisi siellä isäntänä vastaanottamassa ollut kolmannen palokuntapolven edustaja, Joukon poika, aluepalopäällikkö Marko Järvinen. Se oli uutta ja ainutlaatuista. Kaikki jäsenet ovat jo vuosikausia olleet eläkkeellä, mutta yhdessäolo jatkuu. Ajassa mukana Pian kahdeksankymppinen kouluttajaveteraani on yhä kiinnostunut pelastustoimesta. Koulun ja opiston johtaja ja koulutuksen primus motor taas kerran oli Rainer Alho. – Uudet palomestarit olivat erittäin motivoituneita. Se aloitti helmikuussa 1970. Eläkevuosinani olen ihaillen seurannut, kuinka osaavaksi ja tehokkaaksi pelastuslaitosten ensihoitovalmius on kasvanut
Sisäministeri Päivi Räsänen linjasi, että operatiivisesta valmiudesta ei saa tinkiä, jolloin katseet kääntyvät konttorille ja johtoon. – On todettu, että nykyisen rakenteen toimintaa voidaan tarkistaa ja asettaa yhteisiä tavoitteita, jotka tehostavat pelastustointa. Erojen harmonisointi yhdistymisen yhteydessä olisi hänen mukaansa tullut liian kalliiksi. Syyllinen aluejaon alasajoon piti etsiä jostain muualta kuin sieltä, missä uudistusta eniten vastustetaan. Säästäminen ei sinänsä ole mikään itseisarvo, jos kokonaisuutta ei katsota tarkemmin mihin sillä pyritään. Mistä pelastuslaitoksenne aikoo säästää. Erva-alueisiin perustuva sote-jako askarruttaa, koska suunnitteilla ollut Pohjanmaan pelastustoimen alue jakautuisi kolmeen eri ervaan, kertoo pelastusjohtaja Mäki. Arvioi milloin pelastustoimen aluejako tulee uudelleen ajankohtaiseksi. Sen avulla voidaan saavuttaa pysyviäkin ratkaisuja määräaikaan mennessä. Jos palkkaharmonisointi ei silloin ole valmis, haiskahtaa vähän siltä, että pelastusjohtajat ottivat sen puheeksi vain oman penkin turvaamiseksi. Tämän suuntainen kehitys kestää tasan niin kauan, kun laitoksille halutaan antaa siimaa. Suurelta osin arvioitiin nykyisen aluejaon pääsääntöisesti toimivan ja että sen puitteissa voitaisiin toimintoja yhdistää, kehittää ja vastata haasteisiin. Eihän niistä ole kiistely kuin 50 viime vuotta. Säästöä ei vaadita niiltä, jotka ovat kunnilleen jo nyt kustannustehokkaita. 60 4/2014 Käry & oikeus Tällä palstalla paloerotuomari Marko Partanen ruotii asiat linjaan. Nykypohjaisen järjestelmän kehittämiseen on tällä hetkellä paras motivaatio, Palopäällystöliiton toiminnanjohtaja Ari Keijonen sanoo. Paloristikuulustelu Alueita ei jaettu, mutta säästötavoitteet jäivät. Yhteistoiminta alueiden kesken ja henkilöstörakenne ovat olleet jo pitkän aikaa suunnittelupöydällä. Sote-uudistus on oma juttunsa. Pelastuslaitokset katsovat yhteistuumin, mikä on järjestelmän kannalta tarkoituksenmukaista. Säästöpaine ei kuitenkaan helpottanut. Politiikka, jossa kaikki säästävät yhtä paljon suhteessa talousarvioon ei ole oikeudenmukainen tai edes järkevä, pelastusjohtaja Vänskä sanoo. Tutkittaessa kuullaan harvoja ja valittuja ja kun päätös harkinnan jälkeen syntyy, siitä ei voi valittaa. Sote-jakoa ei voida sivuuttaa myöskään, kun luetaan tilannekeskuksista kirjoitettua tekstiä. Osassa pelastuslaitoksista pidettiin yhdistymistä jo aivan varmana, toisissa laitoksissa aloitettiin sota muutosta vastaan. – Pelastustoimen aluejaon osalta seuraava kiinnekohta on hallitusohjelma kesällä 2015. Todennäköisesti seuraavassakin rakenneuudistuksessa tavoitellaan säästöä, palkkaerot tuskin poistuvat siihen mennessä itsestään. Miten säästöt tulisi jakaa alueiden kesken. Jos hallitusohjelmassa ei asiaan oteta kantaa, on arvattavissa, että asiaa ei oteta seuraavan hallituksen toimikautena esiin, ellei alhaalta päin synny painetta yksittäisiin ratkaisuihin, SM:n pelastusosaston pelastusylijohtaja Esko Koskinen arvioi. Koska leijonanosa pelastustoimen kuluista muodostuu palkkamenoista, oli ryhdyttävä miettimään keneen säästöt kohdistuvat, kuka jää pian eläkkeelle ja kenen työpaikka joutuu vasaran alle. – Pelastusalueiden kunnat lopulta päättävät omilla alueillaan. Riittävän suuri rintama kuntajohtajia saatiin yhdistymistä vastaan ja ministeriö jäädytti aluejaon. Jostain se 7,5 miljoonaa täytyy kuitenkin säästää. – Palopäällystöliiton jäsenet arvioivat, ettei 11 alueeseen siirtyminen ole mahdotonta, mutta poliisialuejakoa ei pidetty tarkoituksenmukaisena. Loppulauselma Ei ole ihme, että pelastustoimen säästötavoitteet halutaan ratkaista pelastuslaitoksia vähentämättä, kun asiantuntijuuden jäljet johtavat sylttytehtaalle – pelastusjohtajien työhuoneisiin. Ketkä uskaltavat puhua ja kenen puheissa on eniten järkeä – muille sanottakoon: ei jatkoon.. Vähän myöhemmin ministeri Räsänen kauhisteli julkisuudessa, miten kovat ovat palomiesten palkkaerot. Näin saataisiin todelliset säästöt aikaan, pelastusjohtaja Vänskä sanoo. Kaluston osalta tarkastellaan asemaluokituksen pohjalta, josta syntyy hankintaja ylläpitokustannuksiin kevennystä muun muassa hankintayhteistyön kautta, Pohjanmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Tero Mäki sanoo. Puhuttiin rakenneuudistuksesta, jolla säästetään pelastustoimesta 7,5 miljoonaa euroa, joka taas on osa yhden miljardin euron säästöpottia kaikista kuntien hoitamista lakisääteisistä tehtävistä. Jos valtiollistaminen ei ole seuraavassa hallitusohjelmassa, en usko, että asia tulee esille tällä kymmenluvulla. Ari Keijonen toteaa, että nykyjakoon perustuvaa toimintaa uskotaan voivan kehittää motivoidusti ja järkevästi. Viivytystaistelu on alkanut – eikä spekulointia jäljelle jäävien johtajanpaikkojen täyttäjistä voida unohtaa. Voisiko pelastustoimi seurata Sote-aluejakoa, jossa mentiin viiteen alueeseen. Katsotaan ensin, miten se vaikuttaa ensihoitoon, uudistusta on seurattava. – Valtiollistamista pidän hyvinkin hankalana, koska siihen olisi todennäköisesti satsattava rahaa. Uusjako tulee vastaan ennemmin tai myöhemmin. 22 pelastuslaitoksesta piti tehdä 11 laitosta. – Niille pelastuslaitoksille, joiden kustannukset per asukas ovat maan keskiarvon yläpuolella, kohdistetaan konkreettinen säästötavoite. Case: Rakenneuudistus jäihin 60 2/2014 Pelastustoimen alueet piti jakaa uudelleen. Yllättävän kauan kesti, että ministerille saatiin tieto, että palomiehillä on erisuuruisia palkkoja. – Sote-alueiden mukainen pelastusja hälytysaluejako olisi järkevä vaihtoehto. Jos uusi aluejako tulee esille, se sopeutuu sotealuejakoon, mutta alueita voisi olla todennäköisesti enemmän kuin viisi, pelastusylijohtaja Koskinen sanoo. Alueet kehittyvät omalla tavallaan toimintaympäristö huomioiden, pelastusjohtaja Mäki sanoo. Pelastusjohtajat olivat mielenkiintoisen tilanteen edessä: jatkossa olisi ollut vain 11 pelastusjohtajan virkaa. Jakoa ei tule säätää laskennallisesti kuin suuntaa antavaksi, jotta voidaan kuvata tarkemmin säästön suuruusluokka per alue. Hienoa, että pelastusjohtajat ottivat palkkaharmonisoinnin puheeksi ennen seuraavaa aluejakoa ja ovat huolissaan siitä. Keskustelu sote-aluejaon soveltuvuudesta meillekin tulee lisääntymään. Valtio-vaihtoehdolla oli merkittävä määrä ei-kannatusta. – Keski-Uudenmaan pelastuslaitos ei osallistu säästötalkoisiin, laitoksen pelastusjohtaja Pekka Vänskä sanoo. Minkälainen aluejako on mielestäsi todennäköisin
– Hyvästä kunnosta kannattaa aina pitää huolta, reippaana oloneuvoksen uraa viettämään siirtyvä Oskari Turunen teroittaa. Hän myös toimi aiheen kouluttajana. Työuraan on mahtunut myös työskentely Kuopion lääninhallituksessa sekä Pelastusopistossa vanhemman opettajan tehtävässä. Turunen on ollut kiinnostunut ammattinsa kehittämisestä. Haaveammatteja olivat hevosmies tai lentäjä, mutta palokunnasta työura lopulta löytyi. esimiehenä. Ensin hotellin henkilökuntaa ohjeistettiin muutamalla poistumisturvallisuusvideon katkelmalla ja sen jälkeen harjoitus käynnistettiin alkutietoina savun havaitseminen yhdessä kerroksessa. Poistumisharjoitus hotellissa Sokos Hotel Presidentissä Helsingissä järjestettiin poistumisharjoitus maaliskuun lopulla. Tuolloin palomieskoulutusta varten tarvittiin työnantajan suositus, mutta palomestari Tuppurainen oli sitä mieltä, ettei reserviupseerikoulutuksen saanut mies tarvitse palomieskoululutusta, vaan Turusen on pyrittävä heti paloesimieskurssille. Suomessa syttyy joka tunti keskimäärin kaksi tulipaloa, joista seuraava voi sattua sinun kohdalle. Luotatko että viranomainen pelastaa sinut vai toimitko päättäväisesti oikealla tavalla. Suomen Palopäällystöliitto ja Helsingin pelastuslaitos ovat tuottaneet yhteistyössä Exit! – Tie turvaan! -poistumisturvallisuusvideon. Ensin pitää käydä koulutuksissa. Videon tarkoituksena on tuoda laajan yleisön tietoon poistumisturvallisuuden tärkeys ja sen merkitys niin hotelleissa kuin kerrostaloissakin. Lyhyen Varkauden visiitin jälkeen Oskari Turunen valittiin palomestarin virkaan Kuopiossa vuonna 1981. Tämän jälkeen hän kävi myös palomestarikurssin vuonna 1978. Tarina kun kertoo, että nuori Oskari polki palopillin soidessa vauhdilla paloasemalle ja yritti kiivetä paloauton kyytiin, jolloin päällikkö ilmoitti, että nuori mies ei ihan vielä voi lähteä mukaan. Teksti ja kuva: Esa Aalto Savuinen rappukäytävä. ”Joutonomiksi” siirtyessään Turunen kertoo ajan kuluvan rattoisasti kahden lastenlapsen parissa, mutta myös harrastuksille jää aikaa – etunenässä moottoripyöräilylle sekä muille liikunnallisille harrastuksille. Video sopii käytettäväksi niin kouluissa kuin työpaikoillakin luomaan parempaa turvallisuuskulttuuria ja turvallisempaa ympäristöä jokaiselle. Armeijan jälkeen hän työskenteli palomiehenä ja vt. Harjoituksessa tuli ilmi kehityskohteita ja henkilökunta sai palautetta toiminnastaan heti harjoituksen jälkeen. Aikaa reagoida on vain muutamia sekunteja. Yksi asiakas pelastettiin pelastuslaitoksen nostolava-autolla ikkunan kautta. Viimeinen työtehtävä on ollut Pohjois-Savon pelastuslaitoksella Kuopion toimialueen palopäällikön tehtävä. Peruskunnallisen ja alueellisen laitoksen nähnyt konkari kehuu alkuhämmennyksen jälkeen laajempaa organisaatiota toimivaksi. Eläkepäivät koittavat heinäkuun alussa. Juuan palokuntapojasta tuli Kuopion päällikkö Näin sitten tapahtuikin. Video on katsottavissa YouTubessa ja sieltä hyödynnettävissä esimerkiksi turvallisuuskoulutukseen. Sen myötä koko hotelli tuli evakuoida. Kun Ruotsista kantautui tietoja pienpisarasammutusmenetelmästä, Oskari innostui asiasta ja oli ensimmäisen joukossa Suomessa opiskelemassa ruotsalaisten ”tsup tsuppia”. Ja sille tielle hän sitten jäikin. – Kyllä sillä on ollut myönteinen vaikutus pelastustoiminnassa, vaikka esimerkiksi Kuopiossa alueellisuutta epäiltiin. Innokkuutta työhön löytyi jo nuorena palokuntapoikana. Varsinainen työura alkoi Joensuussa kesämiehenä 42 vuotta sitten. Teksti: Kati Kottila-Etuaro Exit! – Poistu turvallisesti. 4/2014 61 Eläkkeelle K un Osmo ”Oskari” Turunen liittyi 12-vuotiaana synnyinpitäjänsä Juuan puolivakinaisen palokunnan poikaosastoon, ei mielessä ollut, että runsaat 50 vuotta myöhemmin hän jää eläkkeelle palopäällikön tehtävästä
Lue koko jännittävä juttu: www.pelastustieto.fi > arkistojutut Suuronnettomuus kiskoilla. Osittain murskautuneina, ratapenkereelle suistuneina tai kiskoille jääneinä oli 17 palavaa tai palon uhkaamaa säiliövaunua sekä kaksi junan loppupäätä turvannutta suojavaunua. Väinö J.Niemistön jälkeen puheenjohtajakso lakit.lis. Alsthom -dieselveturin vetämä 33:n säiliövaunun jono katkesi puolivälistä kahti. Vapaaehtoisten palokuntiemme osuus palotoimessa onkin Suomen Palopäällystöliiton ja Palokuntien Keskusliiton hyväksymä sekä Sisäasiainministeriön paloasiainosaston palokuntien käyttöön suosittelema virkapukuohje on nyt ilmestynyt. Palokuntien virkapukuohje valmistunut merkittävä, sillä 77 % maamme noin 41000 aktiivisesta palontorjujasta kuuluu vapaaehtoisiin palokuntiin. Itse puvussa on nyt luovuttu kiintokaulusmallisesta takista ja siirrytty jo runsaassa käytössä olevaan ja suosittuun avokaulusmalliseen takkiin. Uusi palolaki, samoin kuin myös edeltäjänsäkin, asettaa eräitä kaupunkeja ja kauppaloita lukuun ottamatta vapaaehtoisen palokunnan tasavertaiseen asemaan vakinaisten ja puolivakinaisten palokuntien kanssa siten, että vapaaehtoinen palokunta voi olla myös ainoana kunnallisena palokuntana. Pukuja on kahta tyyppiä: takkipuku, joka on tarkoitettu paraati-, juhlaja vierailuasuna sekä ohjeessa mainituissa tapauksissa käytettäväksi sekä ns. Aarres juhlivaa palokuntaa ohi paraatin vastaanottajien. Sisäasiainministeriön paloasiainosaston osastopäällikkö, varatuomari Erkki Jänne kosketteli Helsingin VPK:n 100-vuotisjuhlassa pitämänsä puheen loppuosassa vapaaehtoisten palokuntien edullisuutta useimpien kuntien palontorjunnan järjestelyssä. Mutta kuntien tulisi kuitenkin muistaa, että muuttuvassa yhteiskunnassa myös vapaaehtoisen palokuntatyön tarpeet ovat toiset kuin ennen. Lämmitysöljyvaunun suistuminen kiskoilta aiheutti toukokuun 4. Lienee paikallaan lyhyesti selostaa mitä eroavaisuuksia uudessa virkapukuohjeessa on entiseen, vuonna 1952 ilmestyneeseen virkapukuohjesääntöön verrattuna. Rikkoutuneista säiliövaunuista ulos valuneista polttoaineista kehittyneet höyryt syttyivät tuleen kipinöinnistä... päivän aamuna palavia nesteitä kuljettaneen junan suuronnettomuuden Savon radalla Mäntyharjun kunnan alueella. C.A.Öhmanin vuodeksi 1964. Puseropuku on saavuttanut teryleenistä valmistettuna ja irtovuorilla varustettuna suuren suosion käytännöllisyytensä, siisteytensä ja hintansa ansiosta. Puheenjohtaja Öhman oli aikaisemmin keskushallituksen varapuheenjohtaja, joksi nyt valittiin palotarkastaja Ilmari Vesihiisi. 62 4/2014 Palontorjunta – Brandvärn 50 vuotta sitten 62 4/2014 Palokuntien Keskusliiton keskushallitus valitsi huhtikuun 22. Keskushallitus hyväksyi samassa kokouksessa muun muassa paloalaa käsittävän yhteisen koulutustoimikunnan muodostamisen sekä avoimen liittymiskutsun, jonka äskettäin perustettu viranomaisia tukeva Pelastuspalvelu oli liitolle osoittanut. Jäsenistön taholta korostettiin jälleen palokuntapoikatyön tehostamisen välttämättömyyttä sekä tuotiin esiin huolestuneisuus paloalan ja etenkin sen järjestöjen valtionavustusten saannissa ilmenneestä syrjinnästä. Hanström ja varapäällikkö A. puseropuku, laivaston kenttäpukumallia, tumman sinisen värisenä, jossa kaulus voidaan pitää avattuna ja kiinni. Kun ajattelemme niitä monia uusia velvoitteita, jotka kehittyvä lainsäädäntömme nousseen elintason ohella on tuonut kunnille, selviää myös kuinka edullinen, mutta silti tehokas ase palontorjunnassa on VPK. Palokuntien Keskusliiton uudeksi puheenjohtajaksi C.A.Öhman Ryhdikkäinä johtavat vapaaehtoisen palokunnan päällikkö V. päivänä pitämässään kokouksessa keskushallituksen edesmenneen puheenjohtajan, dipl.ins
Palkitsemme kuukauden kuvan ottajan yllätyslahjalla. Palo sai alkunsa kattilahuoneen hormeista, kertoo kuvan lähettänyt kapteeni ja turvallisuuspäällikkö Jorma Ovaska Jääkäriprikaatista. Hakuajan päätyttyä vapaita paikkoja voi tiedustella opintotoimistosta, puh. 8.-12.9.2014 735 8.8.2014 Koko koulutustarjonta on nähtävillä Pelastusopiston verkkosivuilla > Täydennyskoulutus. Kuva: SA-kuva. www.pelastusopisto.fi Nro Kurssi Aika Hinta € Haku päättyy 20406 Palontutkinnan kehittämisseminaari 5.-6.6.2014 350 13.5.2014 20153 Ensihoito 2014 -opintopäivät ”Tohtorit tulessa” 6.-7.6.2014 280 23.5.2014 20549 CBRNE-kurssi ensivasteen toimijoille 3.-5.6.2014 570 20.5.2014 20290 Väestönsuojan tarkastajan kurssi 12.-14.8.2014 435 13.6.2014 20004 Rakenteellinen paloturvallisuus 9.-11.9.2014 445 15.8.2014 20639 Ensihoidon tilannejohtaminen 18.-20.8.2014 650 31.7.2014 20640 Simulaatio-ohjaajakurssi tavoitteista toteutukseen 23.-25.9.2014 600 25.8.2014 20034 Korkealla työskentelyn kouluttajakurssi 8.-12.9.2014 610 8.8.2014 20236 ATV-maastoajoneuvojen (mönkijä) kuljettajakurssi 16.-18.9.2014 366/606 15.8.2014 20628 Vesisukeltajien täydennyskoulutus pelastuslaitoksille 29.-30.9.2014 379 5.9.2014 20028 Johtaminen vaarallisten aineiden onnettomuuksissa 2.-4.9.2014 445 7.8.2014 20024 Palomiesten ja ylipalomiesten pelastustoim:n johtam:n täyd.koul. Se voi olla kuva palomiehen arjen työstä: keikkapaikoilla, palotarkastuksissa, paloasemilla…tai oman palokuntasi viikkoharjoituksesta, tapahtumasta, yleensäkin arjen askareista sopimuspalokuntatoiminnassa. Koulutustarjontaamme keväällä ja alkusyksyllä 2014 Ammatillinen täydennyskoulutus. Katon aukaisuun hankitun tukkirekan hydrauliikka jäätyi tai meni rikki tilanteen aikana. Henkilövahinkoja ei onneksi sattunut ja iso osa materiaaliakin saatiin pelastetuksi. Kurssitarjonnassa kurssin kuvauksen yhteydessä on sähköisesti täytettävä ilmoittautumislomake. Kirjoita myös 250–1000 merkin selostus, mitä kuvassa tapahtuu ja keitä kuvassa on. Lähetä kuva – paras palkitaan Koulutusta – Kuvassa palaa vuonna 2009 Sarriojärven johtola Puolustusvoimien Rovajärven ampumaalueella. 4/2014 63 Ota ja lähetä meille kuva, joka liittyy jollain tavalla paloja pelastusalaan. Toki lupa pitää olla kuvan mahdolliselle julkaisemiselle kuvassa olijoilta. Kuva voidaan julkaista vapaasti Pelastustiedon printtilehdessä, nettisivulla ja Facebookissa. 0295 450 201. Kurssien opetussisällöstä antavat tietoa kurssien johtajat, jotka on nimetty yhteystietoineen kurssikuvauksien yhteydessä, puh. Kemijärven vakinaisen vasteaika kohteeseen oli 22 minuuttia ja kyseisenä joulukuun päivänä oli pakkasta 27 astetta. Kivijalkaan meni vasta peruskorjattu johtola. 0295 453 492. Ilmoittaudu kurssille verkkosivuillamme. Pakkanen vaikeutti merkittävästi pelastustoimintaa
HÄLYTYSja VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaativaan ammattikäyttöön • PETO-tilannekeskusjärjestelmä • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt ja SALSA-asemahälytysohjelmistot • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja JULUEN-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • TETRA/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät Huippulaatua kaikkiin käyttötarkoituksiin Veho Hyötyajoneuvot | Erikoismyynti www.vehotrucks.fi Hannu Gunnar puh. www.tammivikkut.com PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. MYÖS -HÄLYTYSVALOT! 040 358 8936 040 561 7689 www.fernonorden.fi 3” dieselkäyttöinen pumppu Ready-sarja Helppo tapa pumpata Tammivilkut * PREMIER HAZARD -> maahantuonti * LED paneelit, ruuhkavilkut & majakat * Valomastot ja LED työvalot * Äänilaitteet ja kaiuttimet * Laaja mallivalikoima * Myynti, huolto, asennus ja maahantuonti Virusmäentie 47 puh. www.INSALKO.fi -PALOPUMPUT Autoilijankatu 8 Puh. (03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.. Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet Hälytysja viestintälaitteet www.suomenpelastuskeskus.fi Hälytysajoneuvot • Hälytysja komentovahvistimet • Tehokaiuttimet • Valopaneelit • Integroidut valoratkaisut • Vilkkumajakat • Ruuhkavilkut • LED-valot Väestönsuojelu • Suurtehohälyttimet Alkometrit ja -lukot TAATTUA TURVALLISUUTTA Katso lähin jälleenmyyjäsi www.sarco.fi tai soita (09) 777 1500 Paloja pelastusautot Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. (02) 2162 112 20780 KAARINA Fax (02) 4692 115 www.veikkonummela.fi esteri@veikkonummela.fi. 010 569 3623 Palopumput www.mediseam.fi V A H I N G O S S A M U K A N A C M Y CM MY CY CMY K plastusilmo58x50lop.pdf 1 20.1.2012 10.51 Mini Blue väyläsahköjärjestelmä miehistöja johtoyksiköihin www.standby.fi LAAJA JA LAADUKAS VALIKOIMA VÄLINEITÄ ENSIHOITOON JA PELASTAMISEEN. 020 792 4880 20300 Turku tapio.tammi@co.inet.. 010 569 3628 Markku Andersson puh
050 395 8567 Vema Lift Oy, Voivalantie 30, 20780 Kaarina puh. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. 017-368 4000 | www.peltaco.com Kemikaalinkestävä Eccotarp-ALLAS www.pelastustieto.fi Koko vuosi 2011 & 2012 kovissa kansissa 1 kirja à 20 € 2 kirjaa yhteensä 30 € – Hintoihin lisätään alv. Kilvet PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. 08-442 131 | Fax 08-443 061 myynti@turvakilvet.fi | turvakilvet.fi Uusi turvakilpikuvasto Tilaa tai tutustu turvakilvet.fi Suomen Turvakilvet Oy Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh. mukaan. 010 616 1500, fax 010 616 1501, www.vema.fi Nostolava-autot Pajunen Oy, PL 141, 38700 Kankaanpää Puh. Soita ja sovi tapaaminen. pajunen@pajunen.fi • www.pajunen.fi Palokunnan virkapuvut Savenvalajantie 2 | 85500 Nivala Puh. 044 728 0401. + postimaksu Tilaus: toimitus@pelastustieto.fi tai puh. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Pelastustarvikkeet Katso video eri käyttötarkoituksista: www.peltaco.com/ altaat Tilavuus 25 35 000 l Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio Puh. Huoltotöiden varaukset ja tiedustelut puh. (02) 572 1082, 050 598 1057 Helsingin toimipiste: Pohjoinen Rautatiekatu 29 Avoinna sop. Väestönsuojat ja vss-varusteet Palokunta-asut HYDRAULISET NOSTOLAVAT Suoritamme myös huoltoja korjaustyöt sekä vuosikatsastukset. Rullapaloverhot PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä
30.4. 5.11. Messut tarjoaa laajan katsauksen yritysten, yhteisöjen ja laitosten turvallisuudesta vastaaville sekä paloja pelastustoimessa työskenteleville. Em. Varaa paikkasi näytteilleasettajana ja pysy edelläkävijöiden joukossa! • Paloja pelastustoimi • Paloturvallisuustekniikka • Työturvallisuus LAAJIN TURVALLISUUSALAN MESSUTAPAHTUMA SUOMESSA VUONNA 2014 Jyväskylässä 3.-5.9.2014. 28.5. 200 € II/III-kansi ................................................................................... 6.8. mennessä. 0303 9778, tilaukset@pelastustieto.fi Ilmoitushinnat 2014 Koko (sivua) ................. Ilmestymisajat 2014 N:o Ilmestyy Varauspvm Valmis aineisto Teemasivut 1 12.2. Liikennepelastaminen Pankit: Nordea IBAN: FI89 2058 1800 0118 30 • BIC/SWIFT: NDEAFIHH Danske Bank IBAN: FI13 8000 1901 3930 75 • BIC/SWIFT: DABAFIHH Kirjapaino: 2014 ISSN 1236-8369, Aikakauslehtien liiton jäsen PALOJA PELASTUSTIETO RY Mikä oli mielestäsi uusimman Pelastustiedon kiinnostavin sekä vähiten kiinnostava juttu ja miksi. Hälytysajoneuvot ja kalusto 3 9.4. 10.9. Mistä aiheista haluaisit lukea lehdestä lisää. hinnat edellyttävät painovalmiin aineiston mieluiten PDF-muodossa: Press quality PDF 1.6 (CMYK, ISOcoated_v2_300_eci). (014) 334 0010 0500 499 964 leo.potkonen@jklmessut.fi Kyber Turvallisuus 2014 Samanaikaisesti: JYVÄSKYLÄN PAVILJONKI 3.-5.9.2014 • Ensihoito/-vaste • Turvatekniikka • Kulunvalvontaja turvajärjestelmät. Vesipelastus 2 12.3. 044 728 0401, ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaushinnat 2014 Kestotilaus 61 €/vsk, vuositilaus 68 €/vsk, opiskelija-/eläkeläistilaus 34 €, ½ vuoden kestotilaus 34 € Tilaajapalvelu Yap-Solutions Oy, puh. 26.2. 2400 € 2/3 ...........................................184 x 180 ...............................1600 € 1/2 ................................184 x 135 (90 x 270) ....................1200 € 1/3 ............................................184 x 90 ................................... Viestintä 4 14.5. Turvallisuusmessut 7 24.9. 800 € 1/4 .................................184 x 65 (90 x 135) ........................ koko mm (l xk) .......................Neliväri 1/1 ...........................................184 x 270 ............................... Kehitä lehteä kanssamme ja meilaa: toimitus@ pelastustieto.fi! Tutustu myös Pelastustiedon wwwja Facebooksivuihin ja arkistokuviin menneltä vuosilta ja vuosikymmeniltä. Varaa ilmoitustilasi 6.8. Ensihoito ja ensivaste 9 19.11. 2500 € IV-kansi ....................................................................................... 300 € 1/12 ...........................................90 x 35 ..................................... Kodin turvallisuus 10 17.12. Nähdään myös messuilla! www.jklturvallisuusmess ut.fi Perinteiset Turvallisuus-messut siirtyvät ensi syksynä Jyväskylään. Lisätöistä veloitetaan työmäärän mukaan. 29.1. 6 27.8. 19.2. Pelastusvälineet 5 12.6. 19.3. Vapaa-aika 8 22.10. 1.10. 22.5. Yhtä aikaa Turvallisuus-messujen kanssa järjestetään Tekniikkaja KyberTurvallisuus -messut. 050 5620 735 Ilmoitusmyynti Minna Kamotskin, Puh. Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti perustettu 1950. 22.1. 26.11. 29.10. 23.4. 3.12. 13.8. 600 € 1/6 .............................................90 x 90 ..................................... Virallisessa messulehdessä esitellään kaikki Turvallisuusmessujen näytteilleasettajat. Työpaikkailmoitukset 2,10 €/pmm (4-väri) Sekalaiset 2,50 €/pmm (4-väri) > Ilmoitushintoi hin lisätään alv. 3.9. (014) 334 0053 050 410 0841 mia.kalajanniska@jklmess ut.fi Leo Potkonen Toimitusjohtaja, näyttelyn johtaja puh. 400 € 1/8 ..............................................90 x 65 ..................................... > www.pelastustieto.fi Julkaisija: Pasilankatu 8, 00240 Helsinki sähköpostit: etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi Päätoimittaja Esa Aalto, Puh. 26.3. Varaa paikkasi ja pysy edelläkävijöiden joukossa! MESSUJEN PÄÄTUOTERYHMÄT: Mia Kalajanniska Myyntipäällikkö puh. 24 %. Kehitä lehteä kanssamme! PEFC/02-31-151 PEFC/02-31-151 Painotuote 66 4/2014 Suuri messunumero 6/2014 ilmestyy 27.8. 2600 € Aukeaman ilmoitukset sopimuksen mukaan. 8.10
Sa ma an aik aa n. 0207 701 212 / Veli-Pekka Rouvali p. 0207 701 233 / Jukka Järvinen Varaa osastopaikkasi Työhyvinvointi-messut Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ammattimessut tarjoavat mahdollisuuden päivittää tietoja ja vahvistaa omaa osallisuutta työpaikan hyvinvoinnin rakentamisessa! Nordic Welding Expo -messut Pohjoismaiden suurin hitsausalan messutapahtuma tuo yhden suurimmista työsuojelua ja -hyvinvointia käyttävistä teollisuuden haaroista messuille. kerran Turvallisuusja työsuojelualan kansainväliset ammattimessut Lue lisää: www.eurosafety.fi EuroSafety-messut järjestää Tampereen Messut Oy yhteistyö kumppaninaan Suomen Työsuojelualan Yritysten liitto STYL ry Ilmailunkatu 20, PL 163, 33901 Tampere www.tampereenmessut.fi, info@tampereenmessut.fi etunimi.sukunimi@tampereenmessut.fi www.eurosafety.fi/osasto p. 5.–7.11.2014 Tampereen Messuja Urheilukeskus www.eurosafety.fi Turvallisuusalan ammattilaisten kohtaamispaikka Tampereella jo 14
Verkkosivuilla www.vuodenpalomies.fi on lomake, jolla voit kätevästi ehdottaa sopivaa henkilöä arvonimen saajaksi. Voit myös lähettää sähköpostilla tai postitse ehdokkaan tiedot (nimi, ikä, asema ja aikaisempi ammatillinen toiminta) sekä perustelut siitä, miksi juuri hän on sopiva Vuoden Palomies 2014 -arvonimen saajaksi. Sivuilta löytyvät myös valintaperusteet sekä Vuoden Palomiestoimikunnan jäsenet. Onko mielessäsi miestä tai naista, joka ansaitsisi tunnustuksen hyvästä työstä ja toiminnasta paloja pelastusalalla. Muista liittää viestiin myös omat yhteystietosi! 31.7. www.vuodenpalomies.fi esitykset@vuodenpalomies.fi Vuoden Palomiestoimikunta c/o SPEK, Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Nyt valitaan Vuoden Palomies 2014 -arvonimen saaja.. Kenelle Sinun mielestäsi tulisi antaa Vuoden Palomies tunnustus vuonna 2014