Pelastustieto 4/2023 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

ENSIHOITAJALLE syyte kolarista SAIRAALAN TUNNELISSA PALOI – hoitotyö jatkui silti keskeytyksettä 4/2023 PELASTUSTOIMI, ENSIHOITO JA VARAUTUMINEN – pelastajan testijalkineet sovituksessa Kenkää tuli. KIEKKOILIJOISTA apua pelastajapulaan
Lasse Moisio • +358 40 359 1676 • lasse.moisio@esterigroup.fi Peter Kallio • +358 40 734 0308 • peter.kallio@esterigroup.fi • Toimitetaan aina suomalaisella Esteripaloliittimellä • Letkun sidonta Esterin tehtaalla Suomessa • Letkun merkinnät asiakkaan toiveiden mukaan • Luotettava, hyvä ja edullinen paloletku • Huoltovarma varastotuote PATU NORDIC LUOKKA NSA KEVEIM MÄT MARKKINOIDEN KEVYIMMÄT JA TEHOKKAIMMAT MOOTTORIRUISKUT! • Polttoaineen suorasuihkutus • Luokkansa kevein ja pienin • Paras teho-/painosuhde, pienellä vaivalla paljon vettä liikkeelle • Paino käyttökunnossa 127 kg • Ulkomitat 748 x 732 x 827 mm • 2000 l / 7 bar • Nopein alkuimulaite TOHATSU VE1500MOOTTORIRUISKU • Polttoaineen suorasuihkutus • Paras teho-/painosuhde, pienellä vaivalla paljon vettä liikkeelle • Paino käyttökunnossa 55 kg • Ulkomitat 555 x 505 x 537 mm • 525 l/min. 8 bar • Nopein alkuimulaite TOHATSU VE500ASMOOTTORIRUISKU Helppokäyttöiset ja turvalliset moottoriruiskut ovat kehitetty Euroopan markkinoille ja ne täyttävät EN14466standardin. PÄÄKIRJOITUS PARASTA TEHOA PELASTUKSEEN ESTERI GROUP tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. Moottoriruiskujen maksimi-imukorkeus on 9 metriä.. 6 bar, 250 l/min
0505620735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu, p. Tämän hetken onnettomuustilastot mairittelevat heikkoa potilasturvallisuutta ambulansseissa. 044 7280401 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino PunaMusta 2023 ISSN 1236-8639 (painettu) ISSN 2954-1840 (verkkojulkaisu) Kansi Marko Partanen Pelastustieto on Aikakausmedia ry:n jäsen Painopaperi kannet UPM Finesse Silk 250 g, sisus Berga Classic Preprint 90 g PÄÄKIRJOITUS PELASTUSTIETO ON MEDIA, JOKA KATTAA PELASTUSALAN KOKO KENTÄN. Potilas tulisi asettaa paareille sekä kiinnittää ja kiristää paarien kaikki turvavyöt. Ambulanssin törmäystesteissä käyttänyt valmistaja sanoo, että kantotuoli ei ole turvallinen onnettomuuden tullen. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. Ensihoitopotilaat kertovat tuoreessa väitöstutkimuksessa turvattomuudentunteesta, kun heitä kuljetetaan sairaalaan. 044 7280401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaajapalvelu p. 6 bar, 250 l/min. 044 7280402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi, Marko Partanen p. 4/2023 Pelastustieto 3 Potilasturvallisuusloikkia Päätoimittaja Esa Aalto, p. Tämä ei ole ydin fysiikkaa. Lasse Moisio • +358 40 359 1676 • lasse.moisio@esterigroup.fi Peter Kallio • +358 40 734 0308 • peter.kallio@esterigroup.fi • Toimitetaan aina suomalaisella Esteripaloliittimellä • Letkun sidonta Esterin tehtaalla Suomessa • Letkun merkinnät asiakkaan toiveiden mukaan • Luotettava, hyvä ja edullinen paloletku • Huoltovarma varastotuote PATU NORDIC LUOKKA NSA KEVEIM MÄT MARKKINOIDEN KEVYIMMÄT JA TEHOKKAIMMAT MOOTTORIRUISKUT! • Polttoaineen suorasuihkutus • Luokkansa kevein ja pienin • Paras teho-/painosuhde, pienellä vaivalla paljon vettä liikkeelle • Paino käyttökunnossa 127 kg • Ulkomitat 748 x 732 x 827 mm • 2000 l / 7 bar • Nopein alkuimulaite TOHATSU VE1500MOOTTORIRUISKU • Polttoaineen suorasuihkutus • Paras teho-/painosuhde, pienellä vaivalla paljon vettä liikkeelle • Paino käyttökunnossa 55 kg • Ulkomitat 555 x 505 x 537 mm • 525 l/min. PARASTA TEHOA PELASTUKSEEN ESTERI GROUP tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. Äskettäin julkaistu yamk-tutkimus puolestaan kertoo potilaspaarien turvavöiden huonosta kiinnittämisestä ja kiristämisestä. Marko Partanen. 0400 674 208 marko.partanen@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin p. Potilasturvallisuusloikkia ensihoidossa voitaisiin siis ottaa helposti. 8 bar • Nopein alkuimulaite TOHATSU VE500ASMOOTTORIRUISKU Helppokäyttöiset ja turvalliset moottoriruiskut ovat kehitetty Euroopan markkinoille ja ne täyttävät EN14466standardin. Tämä ei ole ydinfysiikkaa, vaan kommunikointia ja käytäntöä, mutta potilasturvallista. Potilaan kanssa kommunikointi kannattaa aina, hän kokee sen turvalliseksi, näin kertoo väitöstutkimus. Moottoriruiskujen maksimi-imukorkeus on 9 metriä. Jos potilas ei löydä helpottavaa asentoa paareilta, voidaan hänet kuljettaa kiinteällä istuimella, jossa on kolmipistevyöt. KÄSITTELEMME MYÖS ENSIHOITOA JA VARAUTUMISTA. Ei tarvitsisi kuin toimia opetetulla ja helposti ymmärrettävällä tavalla, jossa lisäaikaa kuluu vain muutama minuutti per potilas. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. PELASTUSTIETO-LEHTI ILMESTYI ENSIMMÄISEN KERRAN VUONNA 1950. Onneksi ambulansseissa työskentelee fiksuja ihmisiä, niin fiksuja, että he ottavat tämänkin asian haltuun. Olkavöitä käytetään liian harvoin ja vöiden kiristämisessä on paljon puutteita. Vaikka muut tienkäyttäjät ovat jopa pysähdelleet tienreunaan, niin potilasta ”kiidätetään” sairaalaan. Heikoilla keleillä ratin takana olevalla ensihoitajalla on ollut raskas kaasujalka. Tutkimattomasti voidaan todeta, että hoitotilassa olevaa ”Ajon aikana kantotuolissa istuminen kielletty” -tarraa totellaan kovin vaihtelevasti
K U V A : K IM M O K A IS T O 40 Joukkuehenkeä tarvitaan sekä pelastustehtävissä että kaukalossa
4/2023 Pelastustieto 5 3 Pääkirjoitus 6 Ajassa 10 Pelastusalan maailma 12 Monimuotoisuuskonferenssi 14 Hälytysilmoitus 26 Palojalkineet käyttötestissä 29 Lämpökamera on jo perustyökalu 32 Mirafoni 33 Vuoden Palomiehiä 40 vuotta 40 Kiekkoilijoista apua pelastajapulaan. 44 Katso tarkkaan 46 Puheenjohtajalta 48 Tulityösivut 52 Liian tummaa paahtoa 58 Janne Koivukoski eläkkeelle 60 Opinnäytteitä 62 Ulkomailta 64 Pelastusopiston koulutuksia 66 Näistä tykkään: Leena Huhmarniemi 67 Arkistojen aarteita 70 Kriisinsietokyky vahvistuu Natossa 71 Ehdota Vuoden Palomiestä 72 Paarien turvavyöt heikolla käytöllä 43 Sampsa Lintunen on lehden uusi kolumnisti 34 Ahvenanmaan ensihoidossa edetty isoin askelin 68 Kolari ambulanssilla, ensihoitajalle syyte 14 Sairaalan toiminta jatkui palosta huolimatta 54 Pekka Tiainen johti pelastus töitä Turkissa
Myös digitalisaatio simulointeineen ja algoritmeineen on tuonut paljon uutta rakennusten paloturvallisuuteen. Hämeenlinna • Tapahtumaturvallisuusfoorumi 19.9. elokuuta mennessä osoitteessa spek.fi/palotutkimuksenpaivat. Yleisempiä paloja ovat vain salaman aiheuttamat palot. Kuopio • TAST-kertauskurssi 28.–29.11. Palosuojelurahasto tukee Palotutkimusraatia ja sen julkaisu toimintaa. • Paloilmoittimen hoitajakurssi 6.9. Sieltä löytyvät myös kaikki tähänastiset päivien erikoisjulkaisut näköislehtenä vuodesta 2007 lähtien. Kokkola PALOKUNTAAN.FI www.palokuntaan.fi • Palokuntakouluttajakurssi ja kurssinjohtajaperehdytys 2.9.–26.11. ENSIHOITOALA • Olhava Emergency Medicine Camp 19.–22.9. Repovesi, Kouvola • Valtakunnalliset Traumapäivät XIX 27.–29.9. Myös etäosallistuminen on mahdollista. Oulu • Turvallisempi koti -verkkokoulutus 1.1.–31.12. elokuuta. syyskuuta Hilton Helsinki Kalastajatorpalla. Helsinki Palotutkimuksen päivät 2023 järjestetään 5.–6. (2–3 t + web.) • Väestönsuojan hoitajan verkkokurssit 18.1.–31.12. (Lähde: Esa Kokki, Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy, tiedot on koottu Prontosta) ALALLA TAPAHTUU SPEK www.spek.fi • Rakenteellisen palonehkäisyn opintopäivät 27.–28.9. Turvallisuuskeskus Pori PELASTUSOPISTO www.pelastusopisto.fi • Ensihoidon tilannejohtaminen 1.–3.11. Kotka • Ensihoitoalan neuvottelupäivä 6.10. Hänen mukaansa toiminnallinen palomitoitus rakennusten suunnittelussa on mennyt suurin harppauksin eteenpäin, ja sen myötä palosuojaus on muuttunut toimivammaksi. Tämän vuoden teemat ovat tiedolla johtaminen ja pelastustoimen kehittäminen, asumisturvallisuus, mallinnus ja simulointi sekä työturvallisuus ja metsäpalot. ”Saimme hyvää pohjaa tähän tapahtumaan syksyn Tutkimusluotauspäivältä, jossa luonnollisesti paloturvallisuus nousi isoimpana aiheena esille. Itse edustan Palotutkimusraadissa Teräsrakenneyhdistystä ja meidän oma paloasioiden asiantuntijaryhmämme tekee arvokasta työtä rakennusten paloturvallisuuden hyväksi”, kertoo toimitusjohtaja Timo Koivisto. Palotutkimuksen päivillä esitellään viimeaikaisia saavutuksia kotimaisessa palotutkimuksessa. Kimmo Kaisto. Päiville voi ilmoittautua 5. ”Palotutkimuksen päivät tarjoavat taas kerran viimeisintä tutkimustietoa, jota me teräsrakentajatkin voimme hyödyntää.” Palotutkimusraati ry on järjestänyt tapahtuman vuodesta 1999 joka toinen vuosi. Kaikki Pelastustiedon lukijat saavat veloituksetta Palotutkimuksen päivien erikoisjulkaisun pussitettuna numeron 5/2023 kanssa, joka ilmestyy 30. Päivä paloasemalla, ilm. Tampere • Road Rescue 2023 4.10. järjestäjäksi avattu PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO www.sppl.fi • Jälkipurkuohjaajakoulutus (defusing) 13.9. Lahti • 25.11. 6 Pelastustieto 4/2023 TAPAHTUMA Palotutkimuksen päivät syyskuussa AJASSA AJANKOHTAINEN LUKU 5,9 prosenttia kesämökkien (osavuotiseen käyttöön soveltuvien vapaa-ajan asuinrakennusten) paloista on nokipaloja
Pelastusopisto 1.6. Monelle voitto oli kuitenkin ensimmäinen, joten he olivat luonnollisesti tyytyväisiä ja ylpeitä”, iloitsee nuorisopäällikkö Oona Hannula. ”Ainahan voitosta lähdetään taistelemaan, tai vähintään mitalisijoista, sillä taso on todella kova. ”Kilpailujen merkitys on palokunnassamme suuri, kasvamme jo pienestä pitäen kilpailukulttuuriin. Pelastustoimi on alkanut kiinnostaa myös koulutuksen näkökulmasta.” Edelliset mestaruudet eivät luoneet lisäpaineita. Joukkueen vahvuuksia olivat monipuolisuus ja omien vahvuuksien hyödyntäminen. Suurin osa jatkaa hälytysosastoon.” ”Nuorissa on tulevaisuus. Palokunta voitti myös palokuntien SM-kisat myöhemmin toukokuussa. Toimimme kahdessa ryhmässä, joissa molemmissa on kymmenkunta harrastajaa. Hyvät perustaidot auttavat syventämään ja laajentamaan osaamista, joka on usealla johtanut jopa pelastustoimen ammattiin. Joukkue oli lähes sama kuin viime vuonna, joten kilpailukokemusta oli jo kertynyt. Koronan jälkeen on ollut haasteellista saada nuoria mukaan toimintaan. Palosuojelurahasto 6.6. Jani Pitkänen 1.6. Mitä nuoret edellä, sitä vanhat perässä. Alhaalta vasemmalta Aleksi Kuoppamäki, Eetu Melin ja Emma Leinonen.. ”Koitamme pitää heidät mukana monipuolisella toiminnalla, viikkoharjoitusten lisäksi on erilaisia retkiä ja virkistystoimintaa. Nostaisin erityisesti esiin myös arjen turvallisuustaidot, joita voi hyödyntää elämässä. Kysymykseni on @Pelastusopisto, kuinka paljon edellisestä hausta jäi kelpoisia jäljelle. ”Itselleni vpk antaa mahdollisuuden auttaa muita ja kehittää omia taitojani. ” Alueellista pelastajakoulutusta vastustaa sekä pelastusopisto että @Sisaministerio ei kenttä. ” Rahaston avustusta saanut peli nimeltä Virpa – Palomestari, http://virpagame.fi, osallistui Paras suomalainen oppimisratkaisu -kilpailuun, ja ylsi finaaliin. ” Alueellinen koulutus ei ole hyvä ratkaisu suureen koulutustarpeeseen, toteaa koulutuspäällikkömme Pekka Lindholm pelastajapulaan vastaamisesta. Pidän myös kilpailemisesta ja itseni haastamisesta. Pelistä on valmistunut nyt myös lopputyö. Meillä on suhteellisen tasaisesti poikia ja tyttöjä. 4/2023 Pelastustieto 7 TWITTER VPK TOIMII AJASSA Nuoret näyttivät mallia K U V A : O U T I S P O LA N D E R , S P E K ” Kolme eniten tunteita herättänyttä aihetta urani aikana: ms Estonia aselakien tiukentaminen pyöräilykypärät (Ajelkaa toki ilman vaan, jos ei voi käyttää.) Kai Valonen 9.6. Myös tietokilpailun voitto olisi mahtava juttu”, Hannula haastaa. Esimerkiksi osataan auttaa kaveria, jos tämä kaatuu pyörällä tai ehkäistä onnettomuuksia”, 25-vuotias Hannula sanoo. Kimmo Kaisto Kuvassa Anjalan VPK:n voittoisa joukkue: ylhäältä vasemmalta Leevi Rinnemäki, Riku Lonka ja Luca Melin. Koulutuksen tuplaaminen 288 pelastajaa/v on päiväuni, koska päteviä hakijoita ei ole riittävästi. Harjoittelemme kerran viikossa normaalisti ja kisojen lähestyessä on 3–4 lisäharjoitusta. Palokuntanuorten kalustonkäsittelyn SMkisoissa toukokuussa Veikon maljan voiton taituroi Anjalan VPK muutaman vuoden tauon jälkeen. Pelastusopistolla pystytään hyödyntämään jo olemassa olevia resursseja ja osaamista
K U V A : D IM IT R I LI S IT S Y N Arvostakaa toisianne Anu Venesoja väitteli tohtoriksi ensihoidon potilasturvallisuudesta. Huono esimerkki asiasta. Huomiotta jättäminen saattoi johtaa virheelliseen johtopäätökseen. Mitä seuraavaksi. Väitöksessään hän huomasi, että toisen arvostaminen vaikuttaa potilasturvallisuuteen. Maahantuojan intressi on selvittää, onko kyse yksittäisestä vai toistuvasta viasta, sillä se vaikuttaa kuluttajaturvallisuuteen.” Paloinsinööri Timo Kouki sähköautopalojen tutkinnasta. POIMINNAT K U V A : H E LS IN G IN K A U P U N G IN P E LA S T U S LA IT O S. Tiedän, että mies on hyvin pitkä, joten hänet on aseteltu taakse todennäköisesti siksi, ettei hän hallitse koko kuvaa.” Viestintäsuunnittelija Sanni Saarelainen markkinointikuvan sukupuolittuneisuusväitteistä. Potilaan arvostava kohtaaminen edisti potilasturvallisuutta, kun kotona pärjäämätöntä henkilöä ei jätetty kotiin vain siksi, että hän aluksia kieltäytyi hoidosta. Yle 8.6. Savon Sanomat 19.5. Entä hyvä esimerkki. 2 ”Jos palo olisi syttynyt eilen, olisi ollut aika paljon isommat talkoot.” Päivystävä palomestari Tero Järvelä Satakunnan pelastuslaitokselta aamun sateen jälkeen metsässä syttyneen kaivinkoneen sammuttamisesta. Maahantuoja otetaan usein tutkintaan mukaan, jos halutaan kohdentaa, mistä palo on lähtenyt. 1 ”On riskialtista lähteä ronkkimaan sähkölaitetta, koska sähköiskun vaara on suuri. Ja tietysti se, että kollegan havaintoja hyödynnettiin päätöksenteossa. Tavoittelen dosentuuria, mikä edellyttää lisää tutkimusta ja näyttöä opetusja ohjausosaamisesta. 8 Pelastustieto 4/2023 INSTAGRAM @stadinbrankkari ja @ensihoito.stadinbrankkari Jos tuntuu, että laiva keinuu ja maailma on vinossa, muista välivesi! #vappu #vappu2023 #pelastuslaitos #stadinbrankkari #kaivopuisto #helsinki #sotepe #EHE1711 #he1711 AJASSA MITÄ KUULUU. 3 ”En tulkitsisi tämän symboliikkaa niin, etteivätkö he olisi samalla tasolla. Samalla 24-vuotinen ensihoitajaura vaihtui LAB-amk:n yliopettajuudeksi. Jos hoitovastuussa ollut ensihoitaja ei huomioinut toisen ammattilaisen havaintoja päätöksenteossa. Tutkimus kiinnostaa ja uutta on pistetty jo alulle. HS 6.6
Painelijalta rekisteröidään EKG, käsien lihasten sähköinen toiminta sekä subjektiivinen väsymisaika. Vastaavat suoritteet tehdään myös Münchenissa ja Portossa.” Minkälaisia kokemuksia tästä on. Siinä selvitetään, miten elvyttäjän asento vaikuttaa elvytyksen tehoon ja elvyttäjän jaksamiseen. Vuoden 2012 noin 6000 palossa vastaava osuus oli 29 prosenttia. ”Tutkimus on mielenkiintoinen, käytännönläheinen ja tarkasti suunniteltu, josta huokuu insinöörimäinen toteutus. Miten painelusuorite tehdään. ”Arcada valikoitui datankeruupaikaksi Euroopan sisäisen simulaatio-opetusyhteisön EuSimin ja eurooppalaisen simulaatioyhteisö SESAMin kautta. Miten Arcada on mukana tässä, ensi hoidon lehtori Christoffer Ericsson. Lämpökameran käytön yleisyyden kasvua korostaa se, että samaan aikaan rakennuspalojen määrä on vähentynyt. Silti hän tekee väitöstutkimusta tärkeästä elvytysaiheesta ja on itse selvittänyt aihetta kiinnostuttuaan siitä. Heille on etukäteen määritelty neljästä paineluasennosta yksi. Pelastuslaitos on tarvinnut lisävettä vuosina 2013– 2022 yhteensä 1936 kertaa. Suorituksista kävi ilmi, että kovin pienillä asioilla näyttäisi alustavasti olevan iso vaikutus lopputulokseen ja painelun tehokkaaseen jatkamiseen.” Teksti: Marko Partanen Kuva: Christoffer Ericsson. (LÄHDE: ESA KOKKI, HYVINVOINTIALUEYHTIÖ HYVIL OY, TIEDOT ON KOOTTU PRONTOSTA) Lämpökamera käytössä yli joka toisessa rakennuspalossa Pohjois-Karjalan pelastuslaitos on laatinut sammutusvesisuunnitelman kuntien ja keskeisten vesihuoltolaitosten kanssa yhteistyössä. Itse olen valvomassa 15–20 suoritetta. Kaikkialla ei ole tarvetta palopostiverkostolle, tällöin pelastuslaitos hoitaa sammutusveden toimittamisen säiliövuoroajona tai luonnonvesilähteistä Nyt uudistetussa sammutusvesisuunnitelmaluonnoksessa on aiempaa tarkemmin määritelty sammutusveden saatavuuden vaatimukset. ”Suomessa vapaaehtoiset osallistuvat tutkimukseen Arcadan potilasturvallisuusja oppimiskeskuksessa. Mielenkiintoista on, että Nicolau ei ole terveydenhuollon henkilö, vaan biomekaniikkaan erikoistuva insinööri. Määritellystä asennosta painellaan sama aika sekä 75 että 90 asteen kulmassa rintakehää kohden. Vuoden 2022 reilusta 5000 palosta 51 prosentissa käytettiin lämpökameraa. Painelua tehdään sängyn vieressä seisten joko jakkaralta tai ilman, sängyssä polvillaan tai lattialla polvillaan. AJASSA TILASTO PohjoisKarjalaan sammutusvesi suunnitelma Lämpökameran käyttö rakennuspaloissa on lisääntynyt vuosittain. Tutkimusdataa kerätään samanaikaisesti Portugalin Portossa, Saksan Münchenissa ja Arcadassa Helsingissä. Sammutusvesisuunnitelman hyväksyy lopullisesti hyvinvointialueen aluevaltuusto. 4/2023 Pelastustieto 9 HYVÄ KYSYMYS UUTINEN Mikä ihmeen paineluasentotutkimus. Sammutusvesisuunnitelma laaditaan niin, että sammutusveden hankinta ja toimittaminen vastaavat paikallisesti määriteltyjä onnettomuusuhkia sekä esitetään ratkaisut sammutusveden toimittamiselle pelastustoiminnan tarpeisiin. 500 1000 1500 2000 2500 3000 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Te ht äv ie n lu ku m ää rä , jo iss a lä m pö ka m er aa kä yt et ty Lämpökameran käyttö rakennuspaloissa yleistynyt, nykyisin käytössä joka toisessa tehtävässä Ammattikorkeakoulu Arcadassa kerätään dataa portugalilaisen Abel Nicolaun elvytyksen paineluasentoja vertailevaan tutkimukseen
PELASTUSALAN MAAILMA 48°51’2 P 2°17’2 I Palomies Pariisin pelastuslaitoksen La Monnaien pelastuskeskuksesta hyppää veneestä Seine-jokeen osallistuessaan pelastuskoulutukseen lähellä Eiffel-tornia Pariisissa 2. kesäkuuta 2023. Kuva: AFP/Lehtikuva.
Ja kun puhutaan ajantasaisuudesta, hän ei. Kun mukaan lisää pelastajien sukupuolijakauman, ovat monipolvisen keskustelun ainekset koossa. 12 Pelastustieto 4/2023 Ei keventämistä, vaan päivittämistä Pelastusalalla on samanlaiset haasteet eri puolilla maailmaa. AJASSA Ruotsissa työskentelevä pelastaja Maria Albertsson toivoo monipuolisempaa tarinaa pelastajasta ja koko pelastusalasta. Hän toivoi nostavansa keskusteluun nimenomaan pääsyvaatimusten ajantasaisuuden. Suomessa keskustelu vetoja pitovoimasta kärjistyy helposti fyysisiin pääsyvaatimuksiin. Teksti: Siiri Pohjoinen · Kuva: Daniel Wirgård Kokeet ja vaatimukset vastaamaan todellisia pelastustehtäviä. E uroopan palopäällystöjärjestö FEU järjesti huhtikuussa monimuotoisuutta käsittelevän konferenssin yhdessä Tanskan hätätilanteiden hallintaviraston (DEMA) kanssa. Helsingin pelastuslaitoksen pelastuskomentaja Jani Pitkänen kirjoitti sosiaalisessa mediassa alan pääsyvaatimuksista ja naisten vähäisestä määrästä pelastajina. Tanskassa järjestetyssä konferenssissa pohdittiin alan monimuotoisuutta. Suomesta oli kymmenen osallistujaa. Pitkänen harmittelee, että ydinviesti jäi ymmärtämättä. Mukana oli 140 osallistujaa yhteensä 16 eri Euroopan maasta, Kanadasta ja Yhdysvalloista
Tutkitun ja päivitetyn tiedon avulla olisi helpompi edetä keskustelussa. Yleinen vaatimus on juoksumattotesti 24 kiloa painavien varusteiden kanssa. Testaamalla ja pilotoimalla voisi saada ajantasaista tietoa, miten vaatimuksia tulisi päivittää vai tulisiko. Ruotsissa ammattipelastajien fyysiset vaatimukset vaihtelevat työnantajan mukaan. KOVEMPAA KESTÄVYYDEN TESTAAMISTA Ruotsissa pelastajana työskentelevä Maria Albertsson toivoisi keskustelua työn tarpeet edellä. Suomessa pelastajana työskentelee alle kymmenen naista. ”Suomessa pelastusalan rekrytoiminen kohdistuu perinteiseen suuntaan”, Lindström pohtii. Hän kertoo, että Ruotsin tasa-arvoviraston mukaan osa henkilöstöstä voi tukea tasa-arvoa käsitteellisesti, mutta puolustaa vallitsevaa tilaa todellisuudessa. Ruotsissa on keskusteltu, voisiko testien yhtenäistäminen edistää vetovoimaa, jos työnhakijan aikaa ja rahaa ei kuluisi työnhaussa erilaisiin testeihin. Strategi Niddal El-Jabrin esitteli Tanskan puolustusvoimien rekrykampanjan, joka oli suunnattu etnisille vähemmistöille. Samaa toivoisi Maria Albertsson pelastusalalla. Mikään tutkimus ei ole osoittanut sukupuoleen perustuvaa epäonnistumista,” Maria Albertsson tiivistää. (Lähteet: Maria Albertsson ja Per Larsson/Tjugofyra7) Pääsyvaatimukset vaihtelevat Ruotsissa pelastajista seitsemän prosenttia on naisia.. ”Jotkut naispuoliset pelastajamme ovat ehdottaneet kovempaa kestävyyden testaamista, koska heidän mukaansa vahvoilla pelastajilla ei ole kestävyyttä. ”Ruotsissa naiset lähtevät pelastusalalta usein monimuotoisuuden, oikeudenmukaisuuden ja inklusiivisuuden puutteen vuoksi”, Albertsson sanoo. Pelastusala ei voi olla poikkeus. Osa pelastuslaitoksista asettaa korkeampia vaatimuksia, kuin mitä viranomaiset määräävät. Monimuotoisuuden lisääminenkään ei auta, jos se ei toteudu käytännössä. Toimivia käytäntöjä voisi oppia maailmalta. ”Kärjen ei pidä olla keventämisessä. Hän nostaa esimerkin konferenssista. ”Emme ole löytäneet yhtään tapaus ta, jossa pelastaja olisi epäonnistunut sukupuoleen liittyvän fyysisen kyvyttömyyden vuoksi. Konferenssi tarjosi ajatuksia jaettavaksi yli maantieteellisten rajojen. Kampanjan viesti oli, että vaikka puolustusvoimien monimuotoisuus on lähes olematonta, jokainen on erilainen ja tuo joukkoon ainutlaatuisia taitoja ja persoonallisuutta. Kyse on hänen mukaansa sen varmistamisesta, että kokeet ja vaatimukset vastaavat todellisia pelastustehtäviä. Myös Jani Pitkänen ryhtyisi keskustelusta toimeen. Ruotsin turvallisuusvirasto on äskettäin julkaissut yleiskatsauksen pääsyvaatimuksista. Albertsson ihmettelee, miksi monimuotoisuuteen, oikeudenmukaisuuteen ja osallisuuteen liittyvät asiat ovat vaikeita, vaikka pelastusala muuten pystyy käsittelemään haastaviakin asioita. Tavoittaako se kohderyhmiä, joille ala ei ole ennestään tuttu. ”Joka kerta kun siirrymme uudelle tasolle, teemme tilaa seuraavalle sukupolvelle. Sukupuolittunut mielipidekeskustelu pääsyvaatimuksista ei auta kehittämään alaa, mutta tutkitun tiedon avulla kehitys olisi mahdollista. Osa Ruotsin pelastuslaitoksista edellyttää pelastajilta kahden vuoden koulutusta (SMO, Skydd Mot Olyckor). Fyysisen voiman testaamisella on vain vähän yhteyttä pelastajan todellisten tehtävien kanssa”, Albertsson sanoo. Hän toivoisi myös eri asiantuntijoiden mukaanottoa aktiivisesti työhön. On aika kirjoittaa uudelleen tarina siitä, kuka voi olla pelastaja ja työskennellä pelastusalalla missä tahansa tehtävässä.” Suomessa pelastajaksi opiskelemaan hakevien fyysiset vaatimukset ovat kaikille samanlaiset. 4/2023 Pelastustieto 13 AJASSA tarkoita vaatimusten keventämistä, vaan päivittämistä. ”Pelon voittaminen siitä, mitä sukupuolten välinen tasa-arvo voisi merkitä miesten maskuliinisuudelle ja taloudelliselle asemalle, koskee kaikenikäisiä miehiä ja naisia.” PELASTUSALA EI VOI OLLA POIKKEUS Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Torbjörn Lindström toivoisi keskustelua siitä, miten pelastusala näkyy laajemmin. Miksi on niin iso asia kirjoittaa tarina uudelleen ja piirtää kuva osaavasta pelastajasta”, Albertsson kysyy. Ruotsissa keskustellaan siitä, että pelastajan raaka voima ei riitä täyttämään työn vaatimuksia. ”Mikä tahansa organisaatio on tehokkaampi, osaavampi ja kestävämpi monipuolisen, tasa-arvoisen ja osallistavan työympäristön ansiosta. Pitäisi tarkastella, ovatko fyysiset pääsyvaatimukset ja ylävartalon voimaa mittaavat testit tämän ajan mukaisia.” KÄSITTEELLINEN MUUTOS EI RIITÄ Ruotsissa pelastajista seitsemän prosenttia on naisia
14 Pelastustieto 4/2023 HÄLYTYSILMOITUS Hälytysilmoitus 103A, Naistenklinikan sairaala 1.3.2023 Kello 15.29 • HE32, HE105 ja HE301 14 Pelastustieto 4/2023 Tulipalo syttyi vasemmanpuoleisessa tunnelissa, joka runsaan liikenteen takia on varustettu liikennemerkein.
Tekstit: Marko Partanen · Kuvat: Kimmo Kaisto 4/2023 Pelastustieto 15. Savut levisivät laajasti ja aiheutti hälytyksiä kolmessa eri rakennuksessa. 4/2023 Pelastustieto 15 HÄLYTYSILMOITUS Tulipalo sairaalan tunnelissa Meilahden sairaala-alueen tunneliverkoston risteyksessä syttyi tulipalo
16 Pelastustieto 4/2023 Sairaalan tunnelissa paloi – hoitotyötä voitiin jatkaa HÄLYTYSILMOITUS M eilahden sairaalaalueella hälytti lyhyen ajan sisällä neljä paloilmoitinta. Kun Sivula laski yhteen hälytyksiä ja joukkuelähtöjä, hänen mieleensä tuli pahaenteinen skenaario. Lopulta hätäkeskus yhdisti hälytykset keskisuureksi maan alla olevaksi paloksi. ”Näin sieluni silmin, mitä tästä voi seurata: Savu leviää sairaalassa, laukaisee uusia ilmaisimia, kukaan ei voi asialle mitään ja samalla Erica tyhjentää Meilahteen koko Etelä-Suomen pelastusyksiköt.” Kaikki hoituisi automaattisesti ilman, että hätäkeskuspäivystäjä puuttuisi peliin. Ensimmäisenä haasteena heillä oli se, että Meilahden sairaala-alueella on noin 30 paloilmoitinta, eikä alkuvaiheessa ollut tietoa, mille niistä piti mennä. Helsingin pelastuslaitoksen tilannekeskuksessa työskentelevä palomestari Tommi Sivula kuunteli radiosta hälytettyjen yksiköiden listaa. Sivula perui hätäkeskuksen kautta kaikki yksiköt. EI HÄLYTYKSIÄ ENÄÄ LÄPI Johtoyksiköllä (RHE32) paikalle lähtivät päivystävä palomestari Joonatan Suosalo, hänellä palomestariperehdytyksessä oleva Tarmo Helander ja operaattori Reijo Linna. Hätäkeskuksen Erica-tietojärjestelmän puherobotti luetteli katkeamatonta litaniaansa Silmäja korvasairaalan, Naistenklinikan sairaalan ja Meilahden sairaala-alueen tunneliverkon hälytyksistä. ”Sanoin hätäkeskukseen, että ei päästetä yhtään hälytystä Meilahteen, ellei ole varmistuttu, että kyseessä on tositilanne.” K U V A : A N T T I S A LM IN E N Joonatan Suosalo (vasemmalla) ja Tarmo Helander johtivat pelastustoimia tilannepaikalla.. Jokainen niistä käski vasteen mukaisesti paikalle joukkuelähdön
Kun johtoyksikkö oli päässyt noin kilometrin päähän kohteesta, Hus:n turvavalvomosta ilmoitettiin ennalta sovitussa Virve-puheryhmässä, että Naistenklinikan tunnelissa on paljon savua, eivätkä vartijat pääse etenemään sinne. ”Kun pääsin maanalaisiin kerroksiin, palokellot alkoivat soida. Reijo Linna ajoi johtoyksikön Naistenklinikan pääsisäänkäynnille. Siellä kävi ilmi, että turvakamerat olivat tallentaneet tunnelissa ja Naistenklinikalla olleen savun. SAVUA TUNNELISSA Perehdytyksessä oleva Helander johti tilannetta ja hoiti radioviestinnän. Pääsisäänkäynnin automaatilla Suosalo tapasi turvallisuusasiantuntija Kivisen. Pian Silmäja korvasairaalasta ilmoitettiin savuhavainnosta. Poistuin ulos, jolloin palvelukeskuksen edessä oli jo pelastusyksikkö, josta kerrottiin, että palomestari on Naistenklinikan aulassa.” SAVU NÄKYI TALLENTEILLA Kuultuaan savuhavainnoista Hus Kiinteistöt Oy:n turvallisuusasiantuntija Eero Kivinen meni Hus:n turvavalvomoon. Sivula ajatteli, että peruutukset ovat omiaan antamaan työrauhan paikalle menevälle johtoyksikölle. Kävi selväksi, että sairaalassa ei tarvinSairaalatoiminnot jatkuivat keskeytyksettä tulipalosta huolimatta.. Kivinen lähti paikalle tarkastamaan tilannetta ja totesi, että potilastiloissa ei ole havaittu savua ja että palohälytys tulee tunnelin rajapinnan teknisistä tiloista. ”Olin ehtinyt tarkistaa Naistenklinikan leikkausja synnytysosaston, joissa ei ollut hätää, he kaipasivat vain lisätietoa, jota ei ollut antaa”, Kivinen sanoo. Sen jälkeen Sivula otti yhteyttä Hus:n turvavalvomoon ja pyysi vartijoita tiedustelemaan jokaisen paikan, josta tulee hälytys, ja ilmoittamaan hätäkeskukseen, mikäli kyseessä on oikea tilanne. Hän jatkoi saman tien Naistenklinikan sairaalaan, josta myös oli tullut savuhavainto. Toivonen lähti kiertämään palvelukeskusrakennusta. OSASTOILLA EI HÄTÄÄ Päivystävä palomestari Suosalo jalkautui Naistenklinikalle tiedustelemaan ja perehdytyksessä oleva Helander jäi ajoneuvoon johtamaan tilannetta. Samalla hän soitti turvavalvomoon, jossa tiedettiin sanoa, että Naistenklinikalla on sattunut jotain. Palvelukeskus sijoittuu Uuden lastensairaalan, Naistenklinikan sekä Silmäja korvasairaalan ympäröivälle alueelle. NAISTENKLINIKALLA SATTUNUT JOTAIN ”Olin työhuoneessani Meilahden palvelukeskuksessa, kun sähkökatko yllätti. 4/2023 Pelastustieto 17 HÄLYTYSILMOITUS Näin sieluni silmin, mitä saattaa seurata. Mietin, että olisivatko Naistenklinikalle menevät sähköjohdot vaurioituneet, sillä sairaalan vieressä oli työmaa”, Hus:n turvallisuusja valmiusjohtaja Aaro Toivonen kertoo. ”Emme alkuvaiheessa tarkalleen tienneet mitä muita yksiköitä oli tulossa, koska aiemmat hälytykset oli peruutettu, mutta tiesimme, että niitä tulee riittävästi”, Suosalo sanoo
Palomestarit päättivät, että kun he saavat pelastustoimen vastuualueet toimintaan, he pohtisivat hetken, mitä seuraavaksi tehtäisiin ja onko jotakin vielä tekemättä. Yksiköt tiedustelivat kohdetta kuudesta eri pisteestä. Maantieteellisestikään se ei oikein sopinut kuvaan, sillä matkaa kohteiden välillä on 200–300 metriä.” Kun vartijat varmistivat, että sprinklerin laukeamiseen ei liity paloa tai savua, Sivula pyysi hoitamaan sprinklerin sairaalan oman henkilöstön voimin. Herranen ja savusukelluspari alkoivat tiedustella Hus:n vartijan opastuksella. Virtaa ei voitu kuitenkaan katkaista, sillä kaapeli syötti virtaa useammalle sairaalalle, joissa oli toimenpiteitä käynnissä. ”NYT MENNÄÄN SYVÄLLE” Haagan pelastusyksikkö oli menossa sairaalarakennusten keskellä olevaan palvelukeskukseen. He varustautuivat tiedusteluun 1 2 3 4 5 MEILAHDEN SAIRAALA-ALUE 1 Naistenklinikka 2 Uusi lastensairaala 3 Hallintokeskus 4 Palvelukeskus 5 Silmäja korvasairaala 1 G R A F IIK K A : M IIA T O R O N E N. Oli oltava itselle armollinen”, Suosalo sanoo. SPRINKLERI LAUKESI SILTASAIRAALASSA Hus:n turvavalvomo ilmoitti pelastuslaitoksen tilannekeskuksessa olevalle Sivulalle, että Siltasairaalan sprinkleri on lauennut. ”Tunti, pari ennen tätä tapahtumaa oli tehty jokin Natoon liittyvä päätös. Asian selviäminen oli helpotus”, Toivonen toteaa. Mietin, että voisivatko asiat liittyä toisiinsa, sillä sähkökatojakin raportoitiin useammasta paikasta, vaikka sairaaloiden sähkönsyöttö on moninkertaisesti varmistettu.” Sabotaasin mahdollisuus voitiin kuitenkin sulkea pois, kun turvavalvomon monitorille välittyi turvakamerakuvaa syttymispaikalta tunnelista. Uuden lastensairaalan pihassa yksikön esimies Jari Herranen näki peilissä kiirehtivän vartijan, joka ehdotti, että paikkaa tulisi vaihtaa, sillä käynti palvelukeskukseen on nurkan takana. VOIMAVIRTAKAAPELI PALAA Hus:n turvavalvomo ilmoitti, että naistenklinikan tunnelin katonrajassa olevalla kaapelihyllyllä palaa sähkökaapeli. 18 Pelastustieto 4/2023 HÄLYTYSILMOITUS nut ryhtyä evakuointeihin ja toimintoja voitiin jatkaa. Eri puolilta Naistenklinikkaa alkoi tulla havaintoja savusta. Siinä ei näkynyt mitään ukoista tekijää, mikä olisi voinut selittää syttymisen. Samaan aikaan sairaalassa oli käynnissä kymmenen synnytystä ja kaksi leikkausta. Kivinen päätti jäädä avuksi Naistenklinikalle, sillä hän tunsi sairaalan hyvin. Helander käski Naistenklinikan pihassa olevaa Hus:n teknistä henkilökuntaa tekemään kaapelin virrattomaksi. INFORMAATIOTULVASSA ”Tietoa tuli paljon, sitä oli hankala käsitellä. ”Tällöin varmistuttiin siitä, että kyse on teknisestä vikaantumisesta eikä ulkoisesta vaikutuksesta. Helander käski yksiköiden tiedustella kolmesta suunnasta: Palvelukeskuksesta, jossa oli voimakkain savunhaju, Naistenklinikalta lähtevästä kävelytunnelista sekä ajoneuvotunnelista. ”Varmistin heiltä, että tämä ei liity käynnissä olevaan tilanteeseen. Koska palon aiheutumisesta ja laajuudesta ei heti ollut selvyyttä, turvallisuusja valmiusjohtaja Toivonen ei voinut sulkea pois sabotaasin mahdollisuutta
Tulipalon sammuttua sairaala herää seuraavaankin päivään ja potilaiden hoito tulee varmistaa silloinkin.” TILANTEENAIKAISTA VARAUTUMISTA Naistenklinikan mahdollinen evakuointi pohdittiin valmiiksi. Kituniemi määritti Helsingin viestikäytännöistä poiketen sairaalaa tarkistavan ryhmän käyttöön oman toimintapuheryhmän, jotta kommunikointi sujuisi helpommin eikä se häiritsisi viestintää koko tilanteen kattavassa puheryhmässä. Hän oli saanut käyttöönsä oman yksikkönsä lisäksi tiedustelusta vapautuneen Jätkäsaaren yksikön. HUS PERUSTI VALMIUSJOHDON Turvallisuusja valmiusjohtaja Toivonen oli todennut tilanteen vakavaksi ja pitkäkestoiseksi, mikä saattoi vaikuttaa sairaalatoimintojen jatkuvuuteen, joten hän hälytti paikalle johtajaylilääkäri VeliMatti Ulanderin. ”Panin merkille, että nyt mennään syvälle ja aloin katsella seinille, että mitä alkusammutusvälineitä paikalla olisi tarjolla omasta takaa”, Herranen sanoo. ”Arvioin ongelman laajuutta ja tilanteen kestoa mutta totesin, että palo ei vielä ole hallinnassa. Useista rakennuksista tuli hälytyksiä, iso syöttökaapeli paloi maan alla ja sprinklerisuuttimet suihkuttivat vettä palavaan tilaan. 7-kerroksista Naistenklinikkaa ryhdyttiin tarkistamaan. Tulipalon lisäksi sähkönjakelun häiriintyminen oli iso haaste varavoimasta huolimatta. Sen henkilökunta oli hälyttänyt paikalle kylmäautot, jotta kylmässä säilytettävät lääkkeet voitaisiin siirtää sähkökatkon sammuttamista kylmälaitteista autojen kylmätiloihin oikeaan säilytyslämpötilaan. Hus Kiinteistöt Oy:n Eero Kivinen opasti savunpoistokeskuksen käytössä.. 4/2023 Pelastustieto 19 HÄLYTYSILMOITUS paineilmalaittein ja käsisammuttimin. Hänen päätöksellään voitiin perustaa Hus:n valmiusjohto, johon koottaisiin sairaalan avainhenkilöt sekä yhteistyöviranomaiset, tässä tapauksessa paikalla olleet palomestarit Suosalo ja Helander sekä poliisin kenttäjohtaja. Valmiusjohto alkoi toimia noin tunnissa hälytyksistä. PAINAJAISMAINEN TILANNE Turvallisuusja valmiusjohtaja Toivonen kuvaili, että Meilahden sairaala-alueella oli painajaismainen tilanne. Sairaala-apteekki oli reagoinut sähkökatkoon omatoimisesti. Potilaat siirrettäisiin tarvittaessa naapurirakennukseen, Uuteen lastensairaalaan. Sain vastuualueeksi huolehtia sairaalan savuttomaksi”, paloesimies Petri Kituniemi sanoo. Lääkkeiden kylmäketju saatiin säilymään, eivätkä ne menneet käyttökelvottomiksi. NAISTENKLINIKKA SAVUTTOMAKSI Naistenklinikan tiedusteluun määrättiin Käpylän pelastusyksikkö. Vartija opasti savusukellusryhmän portaita pitkin maan alle. Todettiin, että se ei olisi helppo tehtävä talvisessa pakkassäässä. ”Meidät oli peruutettu Meilahden palosta jo kahdesti. Olimme kuitenkin lähellä, Mannerheimintiellä, josta suuntasimme Naistenklinikan pääsisäänkäynnille. Valmiusjohdossa päivystävä palomesSairaalaapteekki tilasi kylmäautot. Samalla Kituniemi sai avukseen sairaalan hyvin tuntevan turvallisuusasiantuntija Kivisen. Toivonen kertoi uutiset lääkinnällisestä tilannekuvasta vastaavaan Hus tilannekeskukseen (HUS Tike), joka oli ehtinyt kuulla tilanteesta jo vartijoilta. Kituniemi jakoi hänelle annetut kuusi palomiestä kolmeksi pariksi ja määräsi jokaiselle parille tarkistettavat kerrokset
Savusukeltajat yrittivät sammuttaa katonrajassa palavaa kaapelia CO²-sammuttimella, mutta palo oli ylhäällä sprinklerisuihkun suojassa, eikä sammute läpäissyt kunnolla vesisumua. ”Palo ei ollut mitenkään kriittinen, lähinnä se aiheutti savuhaittaa”, Herranen sanoo. VETTÄKIN KOITETTIIN Raivausyksikkö (RHE105) käskettiin tunneliin Herrasen yksikön avuksi. Se ei kuitenkaan ylettynyt riittävän lähelle palopaikkaa. Herranen päätti, että korkeajännitekaapelissa olevaa paloa yritetään ensisijaisesti sammuttaa hiilidioksidisammuttimilla (CO²). Sammutuspari eteni uudelleen sammuttimien kanssa mahdollisimman lähelle palavaa kaapelia, Herrasen arvion mukaan noin parin metrin etäisyydelle. ”Meillä ei ollut kunnollista tietoa, että katkaistaanko sähköt ja jäimme vähän odottelemaankin tietoa, miten sen kanssa toimittaisiin”, Herranen sanoo. Sprinkleri oli lauennut. PALO LÖYTYI Vartija oli opastanut Herrasen ja savusukellusparin pitkälle käytävälle, jolla oli runsaasti savua. Palava korkeajännitekaapeli käyttäytyi odotetulla tavalla – tuloksena oli pamauksia ja valokaaria, joten sammutustapa päätettiin hylätä. ”Tiesimme, että vesi ei sovi sähköpalon sammutukseen, mutta päätimme kokeilla suoralla suihkulla siten, että päästämme vain pieniä tupsautuksia kerrallaan, jolloin suihku katkeaa, eikä vesisuihku muodosta virtapiiriä”, Herranen sanoo. Palomiehet alkoivat tyhjentää sammutTulipalo sammutettiin hiilidioksidisammuttimilla.. 20 Pelastustieto 4/2023 HÄLYTYSILMOITUS tari Suosalo ei enää kommunikoinut virvellä, vaan keskittyi yhteistyöhön muiden tahojen kanssa. EPÄTIETOA SÄHKÖJEN KATKAISUSTA Herranen pyysi sairaalan turvahenkilöstöä ja pelastuslaitoksen muita yksiköitä tuomaan paikalle lisää CO²-sammuttimia, joilla yritettäisiin pian uudelleen. Hän arvioi, että tilanne tunnelissa ei ollut palon leviämisen kannalta ongelmallinen. Palomiehet vetivät sinne pitkän letkuselvityksen. Se suihkutti vettä katosta alaspäin eikä tehonnut parhaalla mahdollisella tavalla katonrajassa, kaapelihyllyllä olevaan paloon. ”Keräsin esille tulevista asioista syötteitä Tarmolle (Helander).” Tämä johti edelleen pelastustoimintaa sairaalassa. Se esti näkemästä palokohtaa pitemmälle. Pikapalopostin letku vedettiin varmuuden varalta suoraksi. Paikalle tuotiin useita palvelukeskuksen ja sairaalan omia CO²-sammuttimia. ”Kävi tuuri, että ilmavirta painoi savua meistä poispäin, joten pääsimme etenemään puhtaassa tilassa melko lähelle paloa”, Herranen sanoo
Oli pohdittava, miten palon aiheuttamat vahingot ja tietyt toiminnot varavoimajakelun piirissä vaikuttavat toimintoihin yön aikana ja seuraavana päivänä. HÄLYTYSILMOITUS tuntija Kivisen kanssa, miten T-kerroksessa saataisiin käynnistettyä koneellinen savunpoisto. Varavoimalla koko yö timia palavaan kaapeliin yksi kerrallaan. Kituniemi selvitti turvallisuusasianTiedustelut, tilaukset ja tarjouspyynnöt: Esa Kärnä p. Hän järjesteli palomiehille myös tarvittavat avaimet, jotta ovista päästiin liikkumaan sujuvasti. ”Kun piti siirtyä varavoimalta normaalitilaan, sähkökaapelissa huomattiin vielä surinaa”, turvallisuusja valmiusjohtaja Aaro Toivonen kertoo. T-kerros saatiin nopeasti savuttomaksi. m moooottttoorrooiittuujjeenn vviinnssssiieenn ttaarrkkaassttuuss jjaa hhuuoollttoo RRCCXX RReessccuuee AAsscceennddeerr ??m moooottttoorrooiittuu vviinnssssii m maahhddoolllliissttaaaa ppeellaassttaam miisseenn tteehhookkkkaaaasstiti. Varmistettiin, että ruokahuolto toimii ja että normaaleja logistiikan huoltoreittejä voidaan käyttää, sillä niitä pitkin kuljetetaan myös kriittisessä tilassa olevia potilaita ja verituotteita. Sähköjohdot saatiin korjattua muutamassa tunnissa. SAVUNPOISTOA Paloesimies Kituniemen johtamat työparit tarkistivat Naistenklinikan kerrokset. 044 362 6908 esa.karna@karnaoy.. Maanpäällisistä kerroksista vain toisessa kerroksessa oli vähäisesti savua. antti.hyttinen@karnaoy.. 050 597 2939 Antti Hyttinen p. Savunpoistokeskuksessa oli niin paljon vipuja, että laitteen tuntevasta Kivisestä oli iso apu. ”Sen jälkeen tarkkailimme, ettei savua enää ilmaannu. TIETOA TAITOA TURVALLISUUTTA www.karnaoy.. Isoin ongelma oli palokatku, joka saatiin tuuletettua ja tunnelia voitiin käyttää normaalisti. TTuuoott tteeeett ssuuoorraaaann m maaaahhaannttuuoojjaallttaa!! M Meeiillttää m myyööss AAccttssaaffee ?. Maan alla olevassa T-kerroksessa savua oli runsaasti. Palo talttui lopulta neljällä tai viidellä CO²-sammuttimella. Silmäja korvasairaala voitiin kuitenkin palauttaa normaaliin sähkönjakeluun illan aikana, mutta Naistenklinikalla päätettiin jatkaa varavoiman käyttöä vielä yön ajan. ”Valoa vasten saattoi havaita vaalean savurajan”, Kituniemi kertoo. Palomiehet veivät savutuulettimen T-kerrokseen savunpoistolaitteen tueksi. Kivinen kiersi synnytys-, leikkausja vastasyntyneiden teho-osastolla kertomassa tilanteesta. Muutaman kerran menimme tarkistamaan henkilöstön ilmoittamasta savuhavainnosta, joita ei kuitenkaan paikalle päästyämme enää ollut havaittavissa.” SAIRAALA VARAVOIMALLE Palossa vioittuneen voimavirtakaapelin takia Naistenklinikka sekä Silmäja korvasairaala jouduttiin kytkemään varavoimalle öisten kaapelinkorjaustoimenpiteiden vuoksi
Mäkelä välitti tiedon sulusta kaikille Hus-alueen päivystäville kenttäjohtajille, joiden kautta tieto välittyi jokaiseen Hus-alueella operoivaan ambulanssiin. Asia arvioitiin yhdessä päivystävän palomestarin kanssa”, Mäkelä sanoo. Tarvittaessa kohde saavutettaisiin muutamassa minuutissa. ”Aloimme saada tilannekuvaa reaaliajassa ja pysyimme hyvin tilanteesta selvillä”, Mäkelä sanoo. Boyd tarkasti ensihoidon resurssit siltä varalta, että tilanne eskaloituu ja Kuisma tiedotti tilanteesta Hus Akuutin sairaankuljetusta. Varavoimalle siirtyminen sujui ongelmitta, minkä jälkeen Kivinen kiersi taas osastot, etsi vuorovastaavat käsiinsä ja kertasi heidän kanssaan tilanteen uudelleen. ”Kävimme läpi mitä oli tapahtunut, kerroimme, että yön yli mennään varavoimalla ja kertasimme hälytysnumerot, jos jotakin sattuu”, Kivinen kertoo. Toimistolääkärivuorossa oleva Boyd ja kenttäjohtaja Mäkelä siirtyivät pelastuslaitoksen tilannekeskukseen (tike) yhdessä pelastustoimen henkilöstön kanssa. VIIMEINEN KIERROS Kun pelastuslaitoksen yksiköt poistuivat, Naistenklinikan kriittiset yksiköt kierrettiin Hus:n turvallisuushenkilöstön toimesta vielä kertaalleen läpi. Tämänhetkisten tietojen mukaan palo oli syttynyt kaapelien liitoskohdassa tapahtuneen kuumenemisen takia. Näin voitiin tehdä myös siksi, että Meilahden sairaala-alue sijaitsee lähellä ambulanssien päivystyspisteitä. Mäkelän mukaan tämänkaltaisissa tilanteissa tike-työskentely nousee todella tärkeään rooliin. Naistenklinikan päivystyksestä soitettiin Mäkelälle, että ylilääkäri oli päättänyt antaa sairaalaan sulun, jolloin se ei vastaanottaisi enää lisää päivystyspotilaita. 22 Pelastustieto 4/2023 HÄLYTYSILMOITUS ”Olemme hyvin kattavasti varautuneet sähkökatkoihin, eikä varavoimalle siirtyminen ole meille mikään ongelma”, Kivinen sanoo. ”Nostimme sairaaloissa valmiutta, että jos jotakin sattuu, niin voimme heti auttaa”, perehdytyksessä ollut palomestari Helander sanoo. ”Kun selvisi, että palo on tunnelissa, päätimme, että ensihoito ei lähde tilannepaikalle. Tiedon sai myös Meilahden päivystys, joka saattaisi pian saada normaalista poiketen synnytyspotilaita. Ensihoidon toimistolääkäri James Boyd ja päivystävä lääkäri Markku Kuisma sekä ensihoidon kenttäjohtaja Lasse Mäkelä kuuntelivat toimistoissaan, kun Meilahden sairaala-alueelle alkoi tulla hälytyksiä. Kyseessä oli iso lähtö ja kohteessa oli havaittu runsasta savunmuodostusta. ”On suuri etu, että meillä on pelastustoimen kanssa yhteinen tike, jossa pääsemme heti samassa tilassa luomaan ensihoidon tilannekuvaa yhdessä tuttujen ihmisten kanssa.” Ambulansseille ei tarvetta Palamaan syttyneet sähköjohdot kulkivat katonrajassa olevalla arinalla.. Paikalla sovittiin, että varavoima kytketään päälle kello 18.00
Palvelemme toimialoja, joille valtakunnallinen turvallisuus, huoltovarmuus ja kumppanuus ovat kriittisiä menestystekijöitä. Se tuottaa operatiivisen vartiointipalvelun, valvomotoiminnan sekä turvallisuusasiantuntijoiden palvelut Hus:n sairaaloissa. F I. Samanlaisia on maassamme yhteensä viisi, ne toimivat omilla yhteistyöalueillaan (entinen Erva) ja verkottuvat toisiinsa. TURVAVALVOMON ROOLI Turvapalveluiden päivittäistoimintaa ohjataan Helsingin alueella Meilahden turvavalvomosta, joka vastaanottaa muun muassa erilaiset kiinteistöja palohälytykset. Lisäksi Hus Valmiuskeskus toimii koko Etelä-Suomen valmiuskeskuksena. Vaikutti siltä, että sairaala-alueella oli oikeasti mietitty mitä tilanteen tullen pitää tehdä”, palomestari Tommi Sivula sanoo. ”Yhteistyö toimi hienosti, sillä Hus:n henkilöstö oli hyvin perillä asioista. Paloja pelastuskaluston, viestilaitteiden sekä CBRN-materiaalin ja suojavarusteiden Hankinta Huolto ja kunnossapito Elinkaarenhallinta Varastointi ja logistiikka Jälkikäsittely M I L L O G . Valmiusjohdossa työskentelivät Hus:n turvallisuusja valmiusjohtaja, valmiuspäällikkö, johtajaylilääkäri, kiinteistöpäällikkö, viestintä, vartioinnin esimies ja turvallisuusasiantuntijat sekä yhteistyöviranomaisilta poliisin kenttäjohtaja ja palomestarit. Hus:n vartijat hälytetään hyökkäysreiteille oppaiksi, jotta saatavilla on heti paikallistuntemusta. Kommunikointia saatettiin tarvittaessa käydä valvomohenkilöstön kanssa kasvokkain. Yhteisissä puheryhmissä sovitaan hyökkäysreitit ja vaihdetaan muuta tarpeellista tietoa. HÄLYTYSILMOITUS Hus Valmiuskeskus vastaa alueellaan lääkinnällisen valmiuden ylläpitämisestä, valmiuden kehittämisestä sekä Hus:n tilannekuvatoiminnasta, jota varten perustettiin (2021) Hus Tilannekeskus eli HUS Tike. Helsingin pelastuslaitos on sopinut turvavalvomon kanssa ennalta Virve-puheryhmät, joilla tehtävän tullen toimitaan. Myös Virve-, Ericaja Kejo aluepääkäyttäjät kuuluvat Hus Valmiuskeskuksen henkilökuntaan. Valmiusjohdossa isoimmat käsiteltävät asiat liittyivät siihen, että voidaanko kiinteistöissä jatkaa toimintaa palosta, savusta ja sähkökatkosta riippumatta vai pitääkö potilaita evakuoida. Laajalla sairaala-alueella se on välttämätöntä, jotta tehtävään päästään ripeästi käsiksi. Tulipalon ja sähkönjakelun häiriötilanteen vuoksi koolle kutsuttu valmiusjohto perusti johtopaikan turvavalvomon viereiseen johtotilaan. Millog Oy, Millog Marine & Power Oy ja Senop Oy muodostavat yhdessä Millog-yhtiöt. Hus Kiinteistöt oy:n turvapalvelut tuottaa nimensä mukaisesti turvapalveluita. Valmiuskeskuksella laaja vastuu Valmiusjohto arvioi tilannetta Kumppanisi ammattilaisviestintään ja kaluston kunnossapitoon Millog-yhtiöt turvaa yritysten ja viranomaisten huoltovarmuutta sekä toiminnallista tehokkuutta kaikissa tilanteissa ja olosuhteissa. Valmiusjohto työskenteli noin kolmen tunnin ajan. Pelastustoimi sai ripeästi ja riittävästi tietoa ja tukea toimintaansa. Valmiuskeskusta johtaa turvallisuusja valmiusjohtaja Aaro Toivonen, joka on hierarkiassa suoraan johtajaylilääkärin alaisuudessa
Tarvitaan edelleen yhteistä suunnittelua ja harjoittelua viranomaisten kanssa. 24 Pelastustieto 4/2023 HÄLYTYSILMOITUS • Hyvä, että Hus kutsui koolle valmiusjohdon, se auttoi riittävien tietojen saamisessa. Kysy lisää: Dräger Suomi Oy 020 711 9600 I asiakaspalvelu@draeger.com I www.draeger.fi. • Sähkökaapelien vetoja pohdittiin uudelleen; mitä kaapeleita viedään samoille hyllyille ja mitä olisi hyvä eriyttää eri hyllyille. Savu kulkeutui niissä arvaamattomasti paikkoihin, joita ei voinut ennakoida. Uudet sote-valmiuskeskukset ja niiden tiket tulee ottaa mukaan suunnitteluun. Pelastusjohtoisessa tehtävässä, kuten tässä tulipalossa, Hus tike saa tietonsa vain Hus turvavalvomolta. • Hus:n tilannekeskus (Hus tike) voi kuunnella vain terveystoimen Virve-puheryhmiä. • Helsingissä samalla tehtävällä oleva pelastushenkilöstö kokonaisuudessaan käyttää yhtä ja samaa toimintapuheryhmää. • Hissikuilut imaisivat savua horminomaisesti. Palo syttyi maan alaisessa käytävässä, josta se kulkeutui sairaalan toiseen kerrokseen mutta ei esimerkiksi ensimmäiseen kerrokseen. Yhden puheryhmän ajatuksena on kuitenkin se, että jos jotakin merkittävää tiedotettavaa tulee, niin samassa puheryhmässä sen kuulevat kaikki heti, eikä tieto jää palomestareiden ja esimiesten välitettäväksi. Joissakin sairaaloissa myös paineilmaja happilinjat voivat kulkea sähköjohtojen kanssa samoilla hyllyillä. Viestin tulisi välittyä Hus valmiusjohdosta Hus Tiken kautta kentälle sairaaloihin ja ensihoidolle. • Yhden palopaikalla olevan palomestarin olisi ollut hankala hoitaa tämä tilanne. • Paloesimiehet toimivat itsenäisesti ja tarjosivat ratkaisuja, joita palomestarit saattoivat helposti hyväksyä. • Palo Meilahden sairaala-alueella tunnistettiin ja paikannettiin hyvin, mutta alue on hankala, eikä nopean paikannuksen varaan voi aina laskea. Nano -paineilmasäiliö (rungon paino vain 2,8 kg) on erityisesti suunniteltu, edelleen vähentämään kantamaasi painoa palontorjuntaoperaatioissa. Se puuroutui alkutilanteessa ja haittasi hieman tehtävienjakoa. Tulipalopohdintaa Huomioita sairaalapalosta Sprinklerisuihku hankaloitti palavan sähkökaapelin sammuttamista hiilidioksidisammuttimilla. • Sprinklerilinjojen paineistuminen todennäköisesti laukaisi suuttimia etäälläkin varsinaisesta palopaikasta, kuten 200–300 metrin päässä Siltasairaalassa. • Hus Tike ei kuule pelastustoimen Virve-puheryhmiä, mikä haittaa tilannekuvan luomista ja tarpeellista viestintää yhteistyöalueen sairaaloille ja ensihoidolle. Käytäntö olisi saattanut aiheuttaa ongelmia tiedonkulussa erityisesti, jos kiinteistö olisi pitänyt evakuoida tai tarvinnut tehdä muutoksia potilasohjaukseen. Luokkansa parasta ergonomiaa Dräger PSS® AirBoss ja Nano paineilmasäiliö PSS® AirBoss on yksi kevyimmistä palontorjuntaan tarkoitetuista paineilmalaitteista. Onneksi perehdytettävä palomestari oli matkassa. • Meilahden sairaala-alueella virvet toimivat, vaikka oltaisiinkin maanalaisissa tunneleissa. Myös tilannekuvan luominen pelastustoimen tilannekeskuksessa on sujuvampaa, kun se voidaan tehdä yhtä puheryhmää kuuntelemalla. Jos tämä tilanne olisi sattunut ilta-aikaan, olisi pitänyt ottaa kaksi palomestaria ylitöihin. Tilanteen jälkipuinnissa pohdittiin, että kannattaisiko tilanteissa, joissa on monta eri toimintapistettä, ottaa käyttöön enemmän puheryhmiä
Kysy lisää: Dräger Suomi Oy 020 711 9600 I asiakaspalvelu@draeger.com I www.draeger.fi. Nano -paineilmasäiliö (rungon paino vain 2,8 kg) on erityisesti suunniteltu, edelleen vähentämään kantamaasi painoa palontorjuntaoperaatioissa. HÄLYTYSILMOITUS Luokkansa parasta ergonomiaa Dräger PSS® AirBoss ja Nano paineilmasäiliö PSS® AirBoss on yksi kevyimmistä palontorjuntaan tarkoitetuista paineilmalaitteista
Palojalkineiden suojaluokitus (EN 15090:2012) F1PA Soveltuu tavallisiin pelastustehtäviin sekä palon sammuttamiseen, maastopalojen sammuttamiseen, joissa palava aines on kasviperäistä, kuten metsä, pellot, istutukset tai viljelysmaa. Kokemuksista kerrotaan seuraavaksi kesän jälkeen. Alkutuntuma jokaisessa jalkineessa oli mukava ja tukeva, vaikka jotkut ratkaisut mietityttivätkin. Käytön aikana he kertovat, miten jalkineet toimivat kenttätyössä. Myös toiset kaksi mallia on luokiteltu palojalkineiksi (F1PA), mutta ne eivät sovellu savusukellukseen. F2A Soveltuu pelastustehtäviin, palon sammuttamiseen ja omaisuuden suojeluun rakennuksissa, suljetuissa rakenteissa, ajoneuvoissa, laivoilla tai vastaavissa paloja pelastustehtävissä. Pelastajat käyttävät jalkineita läpi vuoden. Kokeilussa olevista palojalkineista kaksi mallia soveltuu kaikkiin pelastajan (F2A) töihin. 26 Pelastustieto 4/2023. Alkutuntuma oli lupaava, mutta kysymysmerkkejäkin jäi. Teksti ja kuvat: Marko Partanen HENKILÖKOHTAISET VARUSTEET P elastajat käyttävät neljää palojalkinemallia vuoden ajan. Pelastajat avasivat C.P.E. 26 Pelastustieto 4/2023 Palojalkineet käyttötestissä Pelastajat sovittivat neljä käyttötestiin tullutta palojalkinemallia. Finlandilta, Sieviltä ja Teknosafelta saamansa pakkaukset ja sovittivat jalkineita. Luvassa on mielenkiintoinen vuoden mittainen käyttötesti
Muita kommentteja: ”Sovitettaessa jopa kankeat, verrokkisaappaat tosin ovat 20 vuotta vanhat.”, ”Jalkineen kärkisuojus on nahkaa, lieneekö kestävä ratkaisu?”, ”Lesti on kapean näköinen mutta istuu jalkaan hyvin, mukavan tuntuinen jalkine.” Ominaisuuksia: Palojalkinestandardi: F2A (rakennuspalot) Naulaanastumissuoja: teräs Varvassuoja: teräs Pintamateriaali: nahka Kalvo: Gore-Tex Kiinnitys: vetoketju Valmistusmaa: Saksa Steitz Secura Firefighter Gore II. ARVIO: PIRTEÄ POHJA, ISTUU HYVIN Pirteä, oranssi pohja kiinnittää heti huomion, muuten jalkine on perus, musta saapas. 4/2023 Pelastustieto 27 HENKILÖKOHTAISET VARUSTEET Sievi AL GT Fire on perinteinen saapasmallinen ulkosammutukseen soveltuva palojalkine (F1PA). Kuminen kärkisuoja suojaa jalkineen arinta kohtaa kolhuilta. Harmi, että näillä ei voi savusukeltaa.” Muita kommentteja: ”Suht siro.”, ”Ihmettelen, miksi näillä ei voi savusukeltaa.”, ”Tilava varsi, nilkasta ahdas mutta ei puristava.”, ”Tässä on paksumpi vuori kuin aiemmin käytössäni olleessa toisen valmistajan jalkineessa. Palohaalareiden kanssa pukeminen saattaa vaatia toisenlaisen tavan perussaappaisiin verrattuna. Se istuu jalkaan hyvin ja napakasti – kuin sukka. ARVIO: TUKEVAA ROCKIA Puolikorkealla varrella varustettu jalkine kuvataan ulkonäöltään erittäin asialliseksi ja rock-henkiseksikin. Se saisi olla väljempi, jotta sormet mahtuisivat paremmin väliin. ”Sopii jalkaan paremmin kuin aiemmat palojalkineeni. Jalkine kuvaillaan laadukkaan tuntuiseksi. Saappaan takana on jalkinetta myötäilevä vetolenkki. Vetolenkit huomataan pohjanväriä lukuun ottamatta pelkistetystä olemuksesta. Nämä ovat myös helpompi ja nopeampi pukea. Se muokataan jalkaan sopivaksi edessä olevalla nauhalla. Jatkuvassa käytössä jalkine kiinnitetään ulkoreunassa olevalla vetoketjulla. Tämä toiminee yhdellä sukalla.” Ominaisuuksia: Palojalkinestandardi: F1PA (ulkopalot) Naulaanastumissuoja: teräs Varvassuoja: alumiini Pintamateriaali: nahka Kalvo: Gore-Tex Kiinnitys: saapas, ei kiinnitystä Valmistusmaa: Suomi Sievi AL GT Fire Steitz Secura Firefighter Gore II on puolipitkä palojalkine, joka soveltuu kaikenlaisiin sammutustehtäviin (F2A). Kävellessä jalkine on mukava ja kevyt. Sovitettaessa vetolenkit keräävät kiitoksia. Tällöin vetoketjut eivät hankaa toisiaan rikki. Varusteluna ovat lisäksi Gore-Tex-kalvo ja valmistajan oma SECURA VARIO® -kantavaimennus, joka voidaan säätää käyttäjän painon mukaan. Lisäksi jalkineessa on Gore-Tex-vuori sekä vetolenkit, jotka helpottavat jalkineen pukemista. Kokomustan jalkineen ulosannin rikkovat punaiset yksityiskohdat. Jalkineessa on polyuretaanija kumikitkapohja, joka kestää kuumuutta 300°C:een asti. Pohjassa on Sievin kehittämä FlexStep®-välikerros, joka valmistajan mukaan vähentää jalkoihin ja tukirankaan kohdistuvaa rasitusta. On mielenkiintoista, miten pitkä vetoketju toimii kiireessä puettaessa. Vetoketju on yllättävästi ulkoreunalla, mikä voi olla sisäreunaa parempi paikka, jos jalkinetta käytetään ilman haalareita. Sovitettaessa jalkine on jämäkkä ja nilkkaa hyvin tukeva
Lisäksi jalkineessa on Gore-Tex-vuori. Memory foam -nilkkasuoja myötäilee jalkaa, tukee nilkkaa ja vaimentaa siihen tulevia iskuja. Nauhojen kiristys tehdään kahdessa osassa, jolloin jalkapöydän nauhoitus voidaan säilyttää kireänä, vaikka varren kiristystä löysätäänkin. Muita kommentteja: ”Vetoketjun sulkemisessa jalanasento on tärkeä. Jalkine soveltuu kaikenlaisiin sammutustehtäviin (F2A) ja siinä on vedeltä, bakteereilta, viruksilta ja vereltä suojaava Gore-Tex:n Crosstech-kalvo sekä Haixin oma ilmanvaihtojärjestelmä. Muita kommentteja: ”Nauhojen lenkit ovat pyöristettyjä, ne tuntuvat helpottavan nauhojen kiristystä ja ilmeisesti vähentävät nauhojen kulumista.”, ”Jämäkkä pohja.”, ”Leveä lesti, varpaille hyvin tilaa.”, ”Hyvä, kuminen kärkivahvike.” Ominaisuuksia: Palojalkinestandardi: F1PA (ulkopalot) Naulaanastumissuoja: teräs Varvassuoja: alumiini Pintamateriaali: nahka Kalvo: Gore-Tex Kiinnitys: nauha Valmistusmaa: Suomi Sievi AL GT Timber Haix Special Fighter® Pro on maiharityyppinen jalkine, joka muokataan sopivaksi molemmin puolin jalkapöytää jalkineen suuta kohti nousevin nauhoin. Jatkuvassa käytössä se kiinnitetään vetoketjulla. Toisaalta jalkine on yllättävän tukeva, vaikka nauhat ovat siten auki, että se voidaan pukea kuin saapas. Nauhakiinnityksensä takia jalkine soveltuu rajoitetusti nopeaan pukemiseen. Ilmeisesti nilkkasuoja tekee nilkan alueesta todella tukevan. Jalkine on tarkoitettu erityisesti moottorisahan käyttäjille suojaamaan viilloilta, mutta se toimii myös ulkosammutukseen soveltuvana palojalkineena (F1PA). Jalkine istuu hyvin ja tuntuu tukevalta, aluksi jopa jäykältä, verrokkisaapas oli tosin parhaat vuotensa nähnyt ja liiankin löysä. On mielenkiintoista, miten vetoketjukiinnitys ja matala varsi toimivat kiireelliselle tehtävälle lähdettäessä. Ensiaskelilla jalkineet tuntuvat hieman raskaalta. ARVIO: RÄYHÄKÄS JA TUKEVA Räyhäkkään, laadukkaan ja tyylikkään näköiset maiharijalkineet. Edessä olevassa vetoketjussa on käyttämistä helpottava lenkki, joka voisi olla hieman isompi. Se kerrotaan ohjeissa.”, ”Haalareiden kanssa käytettäessä jalkineiden pukeminen vaatii harjoittelua.”, ”Kuminen kärkisuoja vaikuttaa kestävältä.”, ”Tukee erinomaisesti nilkkaa.” Ominaisuuksia: Palojalkinestandardi: F2A (rakennuspalot) Naulaanastumissuoja: metalli Varvassuoja: komposiitti Pintamateriaali: nahka Kalvo: Gore-Texin Crosstech-kalvo Kiinnitys: vetoketu Valmistusmaa: Kroatia Haix Special Fighter ® Pro. Pohja kestää kuumuutta 300°C:een asti ja siinä on Sievin kehittämä FlexStep®-välikerros. Myös jalkineen varren päässä olevaan vetolenkkiin kaivattiin hieman isompaa silmää. 28 Pelastustieto 4/2023 HENKILÖKOHTAISET VARUSTEET Sievi AL GT Timber on maiharityyppinen jalkine, joka kiinnitetään nauhalla. Nauhakiinnityksen ja rajatun sammutuskäytön takia jalkineiden käyttö hälytystehtävillä mietityttää. Laadukkaan tuntuinen ja tyylikäs työjalkine. ARVIO: TYYLIKÄS, NILKASTA TODELLA TUKEVA Oranssi pohja ja tikkaus antaa hillittyä ilmettä muuten mustalle jalkineelle
Käyttö on nopeuttanut toimintaa ja parantanut työturvallisuutta. 4/2023 Pelastustieto 29 HENKILÖKOHTAISET VARUSTEET Lämpökamera on jo keskeinen perustyökalu Lämpökameraa hyödynnetään jo yli joka toisessa rakennuspalossa. Oppaan kirjoitti Ville Ala-Kokko. Heti oppaan savusukellustekniikkaa käsittelevän luvun alussa todetaan lihavoituna, että savusukelluksessa tulisi aina hyödyntää lämpökameraa. Se on osoittanut tehonsa myös UAS-laitteissa. Tänä aikana tekniikka oli kehittynyt paljon muun muassa lämpökameroiden osalta. Tärkeätä on myös tiedustella palon sijaintia jo ennen savusukelluksen aloittamista. Ensimmäisestä julkaisusta ehti kulua 13 vuotta. Keskeistä on kunnon koulutus, oikeaoppinen käyttö ja kuvan tulkinta sekä jatkuva harjoittelu. Ydintyöryhmään kuuluivat myös Teemu Pietilä ja Ismo Huttu. Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto P elastusopisto julkaisi toukokuussa 2021 perusteellisesti uudistetun Savusukellusoppaan A-sarjassa. Työturvallisuutta korostava opas on käytössä pelastusalan ammattija sopimushenkilöstön perusja täydennyskoulutuksen kirjana. smedu.fi/kirjasto/Sarja_A/A1_2021.pdf. Pelastusopiston kyselytutkimuksen mukaan savusukeltaminen sattuu kuiLämpökameratiedustelua Pelastusopiston täydennyskoulutuksessa.. Lämpökamera-savusukellustekniikalle on pyhitetty oma alalukunsa, joten tietoa löytyy ja oppaan voi ladata osoitteesta: /info
Sen lisäksi lämpökameroita löytyy jo kännykästäkin ja UAS-laitteista eli tuttavallisemmin droneista, joissa niitä on ollut jo pidempään. Kun nähdään, missä rakenteissa palaa, voidaan sammutus kohdistaa tehokkaasti ulkoapäin esimerkiksi pistotai läpilyöntisuihkuputkella tai sammutusleikkurilla”, Ala-Kokko sanoo. ”Tärkeintä on pelastaa ihmiset ensin, löytää palo nopeasti, sammuttaa se ja tuulettaa, jolloin olot ovat turvallisemmat, näkyvyys paranee ja altistuminen savukaasuille vähenee.” Samoin ulkoa sammuttamisessa savun heikentämässä näkyvyydessä voidaan lämpökameran avulla ohjata suihku tarkasti haluttuun kohtaan. Pelastustoiminnan johtajakin tarvitsee tiedustelutietoa. TIETOA KAIKILLE TASOILLE ”Perusja täydennyskoulutuksen lisäksi lämpökamerataitoja pitää harjoitella ja ylläpitää kaikilla pelastustoimen tasoil la. 30 Pelastustieto 4/2023 KALUSTO Rivitalopalossa Helsingissä syyskuussa 2021 Dronen eli virallisemmin UAS:n lämpökamerasta oli iso apu. Kuva: Helsingin pelastuslaitos. Sitä voi hyödyntää tehokkaasti esimerkiksi myös tiedustelussa, vaarallisten aineiden onnettomuuksissa, liikennevälinepaloissa, vesipelastustehtävissä ja etsinnöissä”, Ville Ala-Kokko sanoo. Kalliossa on kaksi. Harjoittelua siis tarvitaan paljon myös lämpökameran käytössä. Tekniikka on kehittynyt ja valikoima kasvanut. Se otettiin tiedustelun ja johtamisen tueksi heti kattotyöskentelyn alkuvaiheessa. Suomessa talot ovat hyvin eristettyjä ja alkava palo ei välttämättä näy ulospäin lämpökameralla. Viisi laitetta on sijoitettu neljälle pelastusasemalle. Sen avulla näkee myös lämmön leviämissuunnat. Sekin alkaa olla pian jo perustyökalu. Hän toimii nyt osa-aikaisena suunnittelijana Pelastusopistolla sopimushenkilöstön koulutuksessa ja palomiehenä Pohjois-Pohjanmaalla. Hänen mukaansa pelastuslaitoksilla lämpökameraa osataan jo käyttää keskimäärin hyvin. Tärkeätä on jakaa tietoa tasaisesti kaikille. Ei tarvitse edetä käsikopelolla ja näkee myös sisätilan rakenteet ja mahdolliset montut tai muut vaaratekijät. Vanhempi malli maksoi noin 2500 euroa ja uudemmat paremmilla kameroilla noin 6000 euroa. ”Lämpökamera on muuttanut toimintamalleja, parantanut työturvallisuutta ja nopeuttanut toimintaa, kun näkee missä palaa. ”Rakennuspalojen lisäksi lämpökameralla varustettua UAS-laitetta on Helsingissä hyödynnetty myös vesipelastustehtävissä ihmisten etsinnöissä ja muutamassa saarien maastopalossa. Uudemmassa zoom-objektiivi on tehokkaampi, jolloin ei tarvitse uskaltaa niin lähelle kuumaa kohdetta.” Korhosen mukaan lämpökameralla varustettu UAS-laite on tarkoitus hankkia jokaiselle pelastusasemalle jossain vaiheessa. tenkin harvoin kohdalle, savusukeltajille keskimäärin vain kerrasta kahteen vuodessa. Lämpökamera ei ole vain savusukeltajien työkalu. ”Lämpökameratiedustelun lisäksi pitää miettiä ja tarkkailla kaikilla muillakin aisteilla. ”Ne ovat usein korvaamaton apu tiedustelussa. ”UAS rohkeasti mukaan työkalupakkiin”, Petri Korhonen kannustaa.. Nämä näkyvät värittöminä ja kuumimmat kohdat punaisina.” Esimerkiksi kattoja ullakkopaloissa lämpökameran käyttö on rutiinia. Osa palokunnista kouluttaa itsekin aktiivisesti.” HELSINGISSÄ PITKÄÄN KÄYTÖSSÄ Palomestari Petri Korhonen Helsingin pelastuslaitokselta aloitti paloesimiehenä vuonna 2004, jolloin lämpökamera oli jo jokaisessa pelastusyksikössä. Osaaminen ja hyödyntäminen laajasti muussa kuin savusukelluksessa onkin sitten toinen juttu. Hän muistuttaa, että itse lämpökamera ei saa viedä liikaa huomiota, jolloin tekeminen hidastuu. Kolmas tehtävätyyppi ovat olleet esimerkiksi korkealla katolla olleiden ihmisten paikantaminen.” Vanhakantainen ajattelu kannattaa unohtaa ja nähdä kaikki mahdollisuudet. ”Kukin pelastuslaitos vastaa puolestaan alueellaan sopimuspalokuntien koulutuksesta. Vuonna 2020 otettiin koulutuksen jälkeen käyttöön myös lämpökameralla varustetut UAS-laitteet eli dronet. Pitää ymmärtää lämpökameran toimintaa ja milloin siitä ei ole hyötyä”, Ala-Kokko painottaa. Lämpökameran avulla voitiin kartoittaa oikea kohta rajoituslinjan tekemiseen. EI VAIN SAVUSUKELTAJAN TYÖKALU ”Tutkittua tietoa ei ole, mutta oma näkemys ja kokemukseni on, että lämpökamerat ovat arjen työkaluja pelastustoimessa
Kokematon käyttäjä ei välttämättä osaa tulkita kuvaa yhtä hyvin”, Latvala sanoo ja jatkaa. Vastuualueena oli savusukellusopetus ja lisäksi viedä maaliin opettaja Teemu Pietilän ja vanhemman opettajan Vesa Kujanpään kanssa aloitettu harjoitusten ja opetuksen päivitys vastaamaan uusia julkaisuja. ”Lämpökameran pitää olla myös iskunja kosteudenkestävä. Keski-Uudellamaalla kaikissa höökeissä on kaksi lämpökameraa. Honkanen ja Latvala ovat olleet kameroihin tyytyväisiä. Kaksi kameraa mahdollistaa nopean ja yhtäaikaisen tiedustelun sekä sammutusja pelastustehtävän suorittamisen. Sammutusja pelastustehtävän suorittaminen suoraviivaistuu”, Honkanen sanoo. Lämpökamera suoraviivaistaa ja nopeuttaa sammutusja pelastustehtävän suorittamista huomattavasti. Syksystä 2022 kevääseen 2023 Honkanen toimi Pelastusopistolla savusukelluksen vastuuopettajan sijaisena. Pohjana ovat olleet uusi Savusukellusopas ja Rakennuspalon sammutus -julkaisu. Jos liikuttaa kameraa liian nopeasti, se ei ehdi reagoida eikä piirrä selkeätä kuvaa – tai pidetään kameraa liian lähellä omia kasvoja. Hänen mukaansa myös poliisin palonsyyntutkinta hyödyntää tallennettua lämpökamerakuvaa, joka käynnistyy automaattisesti kameran käynnistyessä. Myös laitoksen molemmissa päivystävän palomestarin autossa on lämpökamera. Keski-Uudellamaalla uuden savusukellusoppaan oppeja alettiin jalkauttaa syksyllä 2021. Kamera vaatii myös tarpeeksi etäisyyttä, jotta saa tulkittavaa kuvaa. Savusukellusparilla on yksinkertaisempi, savusukelluksessa hyvin toimiva perusmalli. Silmä tottuu tulkitsemaan kuvaa, mitä enemmän kameraa käyttää. Sen käyttö on mukana alusta lähtien osana savusukellusparin toimintaa ja tehokasta parityöskentelyä. Suurimmat ongelmat ovat käyttäjissä. Tilastot pelastustoimen resurssija tilastojärjestelmä Prontosta) PARANTAA TYÖTURVALLISUUTTA Mikko Honkanen ja Aku Latvala ovat paloesimiehiä Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella. 4/2023 Pelastustieto 31 KALUSTO Pelastustoimen tehtävät, joissa on käytetty lämpökameraa tehtävätyypeittäin vuosina 2015–2023 (tilanne 26.5.2023). Vesihöyry voi mennä oman maskin pinnalle, näyttöön ja optiikkaan, jolloin pitää pyyhkiä aktiivisesti. Harjaantunut lämpökameran käyttäjä havainnoi tilan ja löytää mahdolliset pelastettavat sekä alkupalon. Paloesimiehellä on ominaisuuksiltaan monikäyttöisempi kamera, jossa on muun muassa etäisyysmittaus ja tallennus. Vuonna 2019 alkoi tehokas lämpökameran opetus sammutustekniikan opetuksessa. Oppimistulokset ovat parantuneet. ”Koulutettavilta tuli palaute, että oli todella hyvä koulutus. Honkasen vetämän savutyöryhmän johdolla koko laitokselle pidettiin 16 päivän aikana lämminsavuharjoitus Itä-Uudenmaan harjoitusalueella. ”Lämpökameran tärkeimpiä ominaisuuksia ovat tekninen toimintavarmuus, iso, selkeä ja laadukas näyttö”, Mikko Honkanen sanoo. Suoraviivaisuuden ansiosta altistumisaika lyhenee ja pystytään muun muassa havainnoimaan tilan pohjapiirros sekä syttymiskelpoiset savukaasut”, Latvala kuvailee. Latvala jatkaa, että sitä voidaan hyödyntää myös muissa tehtävälajeissa, kuten esimerkiksi vesipelastus-, tieliikennesekä cbrne-tehtävillä. Lähde: Heidi Liukkonen, Pelastusopisto. Sammutusraivauksessa lämpökamera on ehdoton apuväline rakenteissa kytevien palojen havaitsemiseen.” Honkanen muistuttaa, ettei lämpökamera ole pimeännäkölaite, vaan lämpötilaeroja osoittavana soveltuu moneen. ”Uudet julkaisut ovat vaikuttaneet paljon opetukseen ja harjoituksia on kehitetty. ”Lämpökamera lisää huomattavasti savusukeltajien työturvallisuutta. Moni ymmärsi harjoituspäivän jälkeen, ettei ollut aikaisemmin saanut kunnon koulutusta lämpökameran käyttöön, vaan lämpökamera oli vain lyöty käteen”, Latvala kuvailee.. ”Rakennuspaloissa ja huoneistopaloissa lämpökamera on oleellinen osa ensimmäisen ryhmän tiedustelua ja tilannearvion tekemistä
Perheystävällisyyden edistäminen pelastusalalla ei siis ole luopumista jostakin tai resurssien tuhlaamista. Onko perheystävällisyys asia, mihin meidän kannattaisi alana panostaa. Perhe on yksi mitä inhimillisemmistä aiheista. Hänen loppupäätelmänsä aiheesta oli, että tarvetta perheystävällisyyden kehittämiselle alalla on niin työntekijöiden kuin työnantajien toimesta, mutta suunnitelmia ja ohjeita perheystävällisyyden edistämisestä ei ole olemassa. Pelastusalalla tunnetaan toki monta palokuntaperhettä, missä koko perhe toimii alalla, mutta tätä perheystävällisyydellä ei tarkoiteta. Tanskassa valmistunut pelastajien hedelmällisyyttä koskeva tutkimus kertoo miespuolisten pelastajien kärsivän 46–53 prosenttia normaaliväestöä enemmän hedelmättömyydestä ja naispuolisten 16 prosenttia enemmän. Perhesuunnittelu kannattaa siis aloittaa ajoissa, ja teemasta on syytä jakaa tietoa. Perheystävällisyydestä on syytä puhua ja kehittää ymmärrystä työelämän vaikutuksista yksityiselämään ja päinvastoin. mirafoni112@ gmail.com Perheystävällisyys – humpuukia vai vetovoimatekijä. Missä sitten yleensä perheen ja työelämän yhteensovittamisessa mättää. Sanni Partio ehdotti opinnäytetyössään perheystävällisyyskysymyksen tutkimista myös sopimuspalokunnissa. Haastava henkilöstötilanne on myös hankaloittanut esimerkiksi sijaisuusjärjestelyjä perhevapaiden ajaksi. Mira Leinonen työskentelee pelastusylitarkastajana Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. Tätä olisi syytä tutkia, sillä usein palokuntatoiminta lopetetaan, kun perhe-elämässä tapahtuu joitakin muutoksia. Sanni Partio tutki kuluvana vuonna YAMK-opinnäytetyössään pelastustoimen perheystävällisyyttä. Pelastusalan arvoihin kuuluu inhimillisyys, mutta silti ala ei ole tunnettu siitä, että inhimillisiä asioita käsiteltäisiin kovin hanakasti. Se on pitämistä henkilöstöstä entistä paremmin kiinni, kun henkilöstöjohtaminen saa alan arvojen mukaisesti inhimillisen otteen ymmärtämällä työntekijöiden olevan ihmisiä, joilla on muutakin elämässään kuin työ. On huomioitava, että perheitä, samoin kuin elämäntilanteita, on monenlaisia. Lojaalius ei synny käskemällä, vaan luottamusta kehittämällä.. Tukemalla erilaisia valintoja voimme tehdä alastamme soveltuvan monenlaisille ihmisille. Pelastustoiminnan on tutkittu vaikuttavan myös esimerkiksi hedelmällisyyteen. Perheystävällisyys on nippu erilaisia asenteita ja tekoja, millä mahdollistetaan työnteon ja perheelämän sujuvuus. Jos vain työelämän ehdoilla suunnittelee elämäänsä, ei koskaan ole hyvä aika uralla esimerkiksi perustaa perhettä, aina on jotain akuuttia ja muka tärkeämpää. Monessa paikassa myös asenneilmapiiri perhetilanteita kohtaan on myönteinen niin kauan, kun se ei vaikeuta työvuorosuunnittelua – asenteissakin siis on petrattavaa. Pelastusalan tapauksessa perheystävällisyyttä on syytä ulottaa koskemaan koko pelastusalaa sopimuspalokuntatoimintaa myöden. 32 Pelastustieto 4/2023 MIRAFONI Nippu erilaisia asenteita ja tekoja
Varhaisimmat tilaisuuteen osallistuneet valitut olivat Vuoden Palomies 1985 Reijo Ronkanen ja Tarjapuolisonsa, Vuoden Palomies 1989 Raimo Silvander ja Lea-puolisonsa, Vuoden Palomies 1993 Arto Pyysalo ja puolisonsa Kirsi-Marja Juvonen sekä samana vuonna Vuoden Palokuntalaiseksi valittu Mauri Laine Pirjopuolisonsa kanssa. Julkistaminen on Turvallisuus-messuilla 11. Palokuntajohtaja ja toimikunnan sihteeri Petri Jaatinen esitteli tilaisuuteen osallistuneet Vuoden Palomiehet ja heidän valintansa perusteet.. He olivat kutsuttuina seuralaistensa kanssa. Toimikunnassa ovat mukana myös asiantuntijajäseninä sisäministeriön pelastusosaston ja Pelastustieto-lehden edustajat. Lue lisää sivulta 71. Teksti ja kuvat: Esa Aalto Säätytalon arvokkaaseen juhlaan kokoontui 22 vuoden palomiestä puolisoineen sekä sisäministeriön ja toimikunnan edustajat. Sen takia ala on halunnut heitä muistaa valitsemalla heidät kulloisensakin vuonna Vuoden Palomieheksi. Sisäministeri Kris ta Mikkosen kutsumaan arvokkaaseen juhlatilaisuuteen osallistui 22 menneiden vuosien tunnustuksen saajaa. VUODEN PALOMIES Vuoden Palomiehiä 40 vuotta Vuoden Palomies on valittu jo 40 vuotta. 4/2023 Pelastustieto 33 MIRAFONI V uoden Palomies -instituution neljää vuosikymmentä juhlittiin alkuvuonna Säätytalos sa. Ehdotukset tehdään 31. elokuuta mennessä. Vuoden Palomiehen valitsee toimikunta, jossa ovat edustettuina alan järjestöt eli Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Suomen Palopäällystöliitto, Suomen Sopimuspalokuntien Liitto, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto ja Suomen pelastusalan ammattilaiset. Tilaisuuden emäntä muistutti, että jokainen on valittu arvokkaan tunnustuksen saajaksi ansioitumalla omassa työssään. Taas on aika valita seuraava Vuoden Palomies. Yhden kerran valinta on jätetty tekemättä, koska toimikunta ei löytänyt valinnalle kelpoista henkilöä. lokakuuta. Varsinaisesti vuodet täyttyivät jo viime vuon na, mutta aikataulusyistä juhla ja samal la tuoreimman Vuoden Pa lomiehen, Matti Honkasen, julkistaminen järjestettiin yhtä aikaa
Ambulanssihenkilöstö on perustasolla, sillä suurin osa henkilöstöstä on palomiehiä. Ensihoidon kenttäjohtaja Jani Monthan vetää rajan vuoteen 2015, sen jälkeen alkoi tapahtua. Jokainen auto on varustettu itselastaavalla paarilla ja paineluelvytyslaitteella. Sairaanhoitopiirin osa-aikainen ensihoidon vastuulääkäri Ove Carlström työskentelee ensihoitolääkärinä myös Ruotsin Kalmarissa, joten hän ymmärtää hyvin ensihoidon tarpeet, Monthan kiittelee. Ambulansseja operoitiin pelastustoimesta ja paloesimies hoiti lääkärikonsultaatiot. Ensihoito alkoi ottaa isoja harppauksia eteenpäin. Teksti: Marko Partanen · Kuvat: Dimitri Lisitsyn ENSIHOITO T erveydenhuoltolaki ja ensihoitoasetus sysäsivät ensihoitokehityksen liikkeelle Ahvenanmaalla. ”Vastuulääkäri työskentelee säännöllisesti Ahvenanmaalla, mutta saamme hänet muutenkin aina tarvittaessa kiinni puhelimella.” HOITOTASO VALMISTEILLA Ahvenanmaan kaikki kolme ambulanssia päivystää Maarianhaminan paloasemalla. ”Olemme valmistelleet tänne hoitotasoa ja päätoimisten ensihoitajien tuloa”, 34 Pelastustieto 4/2023. 34 Pelastustieto 4/2023 Isoja ja ketteriä askelia Ennen vuotta 2015 Ahvenanmaalla ei ollut ensihoito-organisaatiota. Viime vuosina maakunnan ensihoidossa on edetty isoin ja ketterin askelin. Kenttäjohtajat työskentelevät pelastuslaitoksella, jolta Ahvenanmaan sairaanhoitopiiri ostaa ensihoitopalvelun. Heidän joukossaan on kuitenkin muutama päätoiminen perustason ensihoitaja. Kenttäjohtajat nimitettiin virkoihin ja heistä tuli ainoita virallisia hoitotason ensihoitajia Ahvenanmaalla. Ahvenanmaa on Helsingin ohella ainoa paikka, joka ei kuulu hyvinvointialueuudistuksen piiriin
AKTIIVINEN EVY 30000 asukkaan Ahvenanmaa koostuu 16 kunnasta, joista isoin on noin 10000 asukkaan Maarianhamina ja pienin noin sadan asukkaan Sottunga suurin piirtein 1,5 tunnin lauttamatkan päässä pääsaaren lähimmästä satamasta. Legenda risteilylaivan evakuoinnista kävi toteen koronaaikana. Hyvä esimerkki ketteryydestä on myös, kun kentällä haluttiin ottaa käyttöön flumatseniili-lääke. Kolmas päällekkäinen ensihoitotehtävä vähentää pelastustoimen valmiuden 2–3 henkilöön. 4/2023 Pelastustieto 35 Ahvenmaata hipoen risteilee vuosittain kaksi miljoonaa matkustajaa. Kun alueella tarvitaan ajoon toinen ambulanssi, M192, se miehitetään pelastusyksikön takapenkiltä. ”Ideasta henkilökunnan koulutuksiin ja lopulta lääkkeen käyttöönottoon kului kuusi kuukautta”, Monthan kertoo. 4/2023 Pelastustieto 35 ENSIHOITO Monthan kertoo. Toistaiseksi M191-ambulanssi ajaa kaikki tehtävät, mitkä ehtii – se on ambulansseista ainoa, jonka henkilöstöä ei ole sidottu myös pelastustoimen yksiköihin. Hän toivoo sen tapahtuvan ensi vuonna eli 2024. Ahvenanmaan palokunnissa on yh teensä 220 ensivastehenkilöä. Osa heistä oli käynyt pelastajakurssin Ruotsissa, jossa ei opeteta ollenkaan ensihoitoa. Maarianhaminan pelastuslaitoksella on alueen ainoa ammattipaloasema, mutta jokaisessa 16 kunnassa oma aktiivinen palokuntansa ja oma suhteellisen tuore pelastusauto, sadan asukkaan Sottungassakin. KEHITYSTYÖSSÄ KAIKKI MUKANA Ahvenanmaan pieni ensihoito-organisaatio taipuu ketterästi uudistuksiin, jotka tehdään yhdessä. ”Palokunnat ajavat ensivastetta ja ovat pelastustehtävillä vanhaan suomalaiseen tapaan tarkkoja rajoistaan”, Monthan kuvailee. SALT-potilasluokittelujärjestelmä puolestaan paketoitiin kenttäkäyttöön kahdessa kuukaudessa. Jani Monthan opiskelee Advanced Master of Science in Disaster Medicine -tutkintoa italialaisessa yliopistossa. Vähän aikaa sitten Maarianhaminan pelastuslaitos koulutti kymmenen ahvenanmaalaista palomiestä perustasolle ambulanssiin. Kaikki uudet välineet ja toimintamalit koekäytetään ensin, minkä jälkeen henkilöstön ääni puhuu. Monthan kehuu heitä aktiiviksi. Moniin saariin lauttamatka kestää paljon kauemmin. K U V A :K IM M O K A IS T O
Sitä varten sairaanhoitopiirillä on helikopteri jatkuvassa valmiudessa. Se tapahtuu yhdellä tai jopa kahdella eri lautalla. Palomiehillä on säännöllinen työnkierto helikopteritukikohdassa ja paloasemalla. Hän pitää ketterästi muokattavaa järjestelmää hyvänä, mutta myöntää siinä olevan riskinsäkin. Pisimmillään lauttamatka voi kestää kolme tuntia. PÄÄASIASSA KOPTERI SIIRTÄÄ Kopterin päätarkoitus on lentää sairaalasiirtoja. Mallia on otettu Ruotsista, jossa sama temppu tehtiin 4–5 vuotta sitten. Se miehitetään yhdellä pelastuslaitoksen HTC-koulutetulla (Helicopter Tactics Course) palomiehellä, Maarianhaminan sairaalasta tulevalla sairaanhoitajalla sekä lentäjällä. Viime vuonna (2022) niitä kertyi 306 kappaletta, minkä lisäksi kopteri hälytettiin 160 kertaa ensihoitotehtävälle. Vasemmalla Jani Monthan ja oikealla ensihoidon kenttäjohtaja Peter Mattson.. ”Matka paloasemalta tukikohtaan kestää neljä minuuttia, muu miehistö alkaa valmistella lentoa sillä välin, kun kenttäjohtaja saapuu”, Monthan sanoo. TYHJIÖPATJAT JA KAULURIT POIS KÄYTÖSTÄ Ylävartalolastat tulivat, kun tukikaulurien ja tyhjiöpatjojen käyttö päätettiin lopettaa. Pääsaaren jokaiseen kolkkaan pääsee teitä pitkin 30–40 minuutissa, mutta saariin pitää mennä ambulanssilla. Ahvenanmaalaisissa ambulansseissa potilaan päätä ja niskaa voidaan ylävartalolastan lisäksi tukea muotoutuvalla tyhjiötyynyllä. En ymmärrä, miksi Suomi ei lähde tähän mukaan”, Monthan sanoo. Käytössä on edelleen Covid-19 -suojaus, mikäli tehtävälaji sitä edellyttää. Liikenneonnettomuuksissa potilaat, jotka pystyvät tulemaan itse ulos autosta, pyydetään tekemään niin samalla heitä opastaen, miten se tehdään turvallisesti. ”Ongelmanamme onkin saada haettua potilaat saarista”, Monthan kertoo. Myös päätöstä tukeviin tutkimuksiin on tutustuttu huolella. Illalla ja yöllä sairaanhoitajan korvaa kenttäjohtaja. Kesällä väkija ensihoitotehtävien määrä kolminkertaistuu, mutta valmiutta ei lisätä. Marielle Mattsson ja Jonas Hemmälin valmiina tehtävälle. ”Ylhäältä päin meidän perään ei paljon katsota.” Luottamusta löytyy ja ahvenanmaalaiset kenttäjohtajat haluavat olla sen arvoisia. Toisin kuin Suomen mantereella Ongelmana potilaiden nouto saarista. Sairaalan sairaanhoitajat tekevät vain päivävuoroja. 36 Pelastustieto 4/2023 ENSIHOITO ”Olipa kyseessä hoitoreppu, ajoneuvo tai viimeisimpänä käyttöön otettu ylävartalolasta, niin henkilöstö yhdessä valitsee työvälineensä”, Monthan kertoo. ”Ambulanssihenkilöstölle pystyimme perustelemaan uuden toimintamallin hyvin, mutta sairaalassa ja palokunnissa asiaa ihmeteltiin enemmän”, Monthan sanoo KOPTERI ON VÄLTTÄMÄTÖN Ahvenanmaahan kuuluu 6500 saarta, joista 200 on vuoden ympäri asuttuja. ”Niistä ei ole mitään hyötyä, vaan joidenkin tutkimusten mukaan jopa haittaa. Pelastuslaitoksen helikopterihenkilökunta muodostuu kahdeksasta palomiestä ja kenttäjohtajista. ”Haasteenamme on, että kopterissa jokainen tekee eri työaikaa, jolloin usein tehtävän takia joku heistä on ylitöissä
Sen lisäksi neljäskin ambulanssi, jota ei virallisesti ole olemassa, ajoi tehtäviä. Kopteri hälytetään myös C-tehtävälle, kun se suuntautuu hankalasti saavutettaville tai pitkien lauttamatkojen takana oleville saarille. Monthanin mukaan se ei kuitenkaan aja niin paljon, että se selittäisi erilaisen trendin mantereeseen verrattuna. Palomies John Hilander on käynyt Helicopter Tactics Coursen (HTC), jotta voi työskennellä helikopterissa.. TURKUUN TAI UPPSALAAN Ahvenanmaalla on keskussairaalla, mutta vaativampaa hoitoa tarvitsevat potilaat lennetään tai laivataan mantereelle. Koon mukainen välineistö löytyy värikoodatusta pussista. Työrytmi koostuu päivä-, yöja 24 tunnin vuoroista. ”Ahvenanmaan saaristoon saadaankin tämän takia avuksi hoitotaso, kun pääsaarella olevat ambulanssit ovat perustasolla”, Monthan sanoo. AMBULANSSIEN TEHTÄVÄT 2022: • A 341 (+11 %) • B 958 (+30 %) • C 1204 (+37 %) • D 707 (+22 %) KENTTÄJOHTAJAN TEHTÄVÄT 2022: • A 307 • B 411 • C 14 • D • Tilantarkistus 64 TEHTÄVÄT TOP 3: • 774 • 745 • 705 Lasten hoitosetit on väri koodattu pituuden mukaan. TEHTÄVÄT LISÄÄNTYIVÄT KOLMANNEKSELLA Maarianhaminassa päivystävät kolme ambulanssia ajavat yhteensä noin 3200 keikkaa vuodessa. 112-puhelut ohjautuvat Ahvenanmaan omaan hätäkeskukseen, joka toimii poliisin hätäkeskuksen alaisuudessa. TYÖRYTMI TOISTUU NELJÄSSÄ VIIKOSSA Paloasemalla koko operatiivinen henkilöstö on samassa työrytmissä, joka toistuu neljän viikon mittaisena kiertona. Viidessä tunnissa ja vartissa tämä saatiin kuljetettua Rajavartiolaitoksen partioveneellä mantereelle, josta ambulanssilla taitettavaa matkaa kertyi vielä 60 kilometriä. Kierron ensimmäinen viikko on työteliäin, siinä tehdään maanantaina, tiistaina ja keskiviikkona päivävuorot, perjantaina tullaan yövuoroon ja sunnuntaina tehdään 24 tunnin mittainen vuoro. Suurin osa tehtävistä tulee Maarianhaminan kaupunkialueelle. 4/2023 Pelastustieto 37 ENSIHOITO operoivat lääkärija lääkintäkopterit, Ahvenanmaan kopteri kuljettaa lähes poikkeuksetta potilaan. Tehtäväjakauma on mielenkiintoinen, Aja B-tehtäviä on yhteensä saman verran kuin C-tehtäviä, D-tehtäviä puolestaan on alle neljännes kaikista tehtävistä. Pääsääntöisesti potilas päätyy ambulanssilla sairaalaan. Kaikki kolme ambulanssia oli tehtävään sidottuna yhtä aikaa 76 kertaa, luku lisääntyi viime vuoteen verrattuna 27 kappaletta. D-keikkojen vähyyttä selittää osaltaan yksityinen paaritaksi. Kerran jäätävässä kelissä, kun kopteri oli toimintakyvytön, kului kolme tuntia, ennen kuin korkeariskinen potilas kohdattiin. Kolmesta ambulansseista kaksi oli yhtä aikaa tehtävällä 709 kertaa, lisäystä vuoteen 2021 oli 118 kappaletta. Pituuden ar viointia auttaa mitta, joka kertoo värikoodin. Hälyttäminen arvioidaan aina tilanteen mukaan. Kopterin hälyttämisestä päättää ensihoidon kenttäjohtaja. Seuraava viikko on kierron helpoin, se käsittää vain päivävuorot torstaina ja perjantaina. Vuonna 2022 tehtävämäärä lisääntyi liki kolmanneksella, mutta mitään selittävää tekijää sille ei ole löytynyt
”Teimme hyvässä säässä viisi tuntia töitä, että pystyimme evakuoimaan laivassa olleet 200 matkustajaa. RISTEILYLAIVAT TUOVAT MAUSTEENSA Oman mausteensa alueen ensihoitoon tuovat risteilylautat. Verisuoniskannerien on koettu helpottavan kanylointia, laite on kaikissa yksiköissä.. Henkilöstötaulu päivitetään aina työvuoron alussa vastaamaan senhetkistä tilannetta. Suomella ahvenanmaalaisensihoitajien kanssa ei selviä, ellei Monthan satu olemaan töissä. ”Sieltä voi tulla ihan mitä vaan. Hänen kollegansa joutui vahvistamaan, että keikka on totta ja sinne piti lähteä oikeasti. Heräsi ajatus, että mitä jos täysinäinen lautta pitäisi evakuoida heikommassa olosuhteessa?” Isoimmat risteilylautat vetävät lähemmäs kolmetuhatta matkustajaa. Risteilylautoilta Ahvenanmaan satamista haetaankin potilaita tämän tästä. Monthan piti kuulemaansa asiasta monesti veisteltynä asemalegendana. LEGENDA KÄVI TOTEEN Eräänä päivänä korona-aikaan Monthan oli menossa aseman punttisalille, kun hänen kollegansa ilmoitti, että olisi keikka piikissä. Pääsaarelta lentomatka molempiin maihin kestää 35–40 minuuttia. Risteilylautta oli ajanut karille Maarianhaminan edustalla. Avaussivuna on verkkosivusto, josta voi helposti navigoida tarvittavat hoito-ohjeet. ”Jos olemme potilaan luona saaristossa, konsultoimme lääkäriä kuljetuspaikasta, toisinaan päätämme kuljetuspaikan itse”, Monthan sanoo. Toisten kassa on yhteinen kieli, toisten ei”, Monthan sanoo. Ne vievät vuosittain kaksi miljoonaa ihmistä ohi Ahvenanmaata hipoen. Ambulansseissa on tietokoneet. Käytetyimmät kielet ovat Ruotsi ja Englanti. Kaikissa yksiköissä on paineluelvytyslaite. Tilanne oli vaaraton eikä kenelläkään ollut mitään hätää, mutta tehtävä herätti ajattelemaan. Paikallinen lääkäri lopulta päättää tilannekohtaisesti, onko suuntana Suomi vai Ruotsi. 38 Pelastustieto 4/2023 ENSIHOITO Esimerkiksi pallolaajennuspotilaat lennetään pääsääntöisesti Uppsalaan, aivohalvausja vaikeat traumapotilaat päätyvät Turkuun
EDELLEEN VESISUKELTAJA Palomiehenä työskennellessään Monthan kouluttautui pelastussukeltajaksi. Sukeltajilla on käytössään pintailmalaitteet, joiden lisäksi he pukevat laitteet myös selkäänsä. peltikatoilla ja teräviä pintoja sisältäviin työympäristöihin sekä kuumiin olosuhteisiin. Vaikka hän on nykyään kenttäjohtaja, hän työskentelee edelleenkin pelastussukeltajana. Monthanista on moneksi VANDERNET SAFETY Henkilösuojainten maahantuonti ja koulutukset www.vandernet.com/interstatic Interstatic Protect 11 mm on viiltoja kestävä, vähäjoustoinen köysi pelastusalalle putoamisvaarallisiin olosuhteisiin. Ryhmään kuuluu kaksi lääkäriä, kaksi kenttäjohtajaa ja kaksi perustason ensihoitajaa. ”Tähän on päädytty työturvallisuuden takia”, Monthan sanoo. ”Tämä on erikoinen paikka siksi, että tänne ei kovin helposti tule lisäapuja.” Monthan on Ahvenanmaan taktisen ensihoidon (TEMS) vastuuhenkilö. Yhteensopiva kaikkien yleisimpien nousuja laskeutumislaitteiden kanssa esim. Vuonna 2015 hän sai neljän kollegansa kanssa ensihoidon kenttäjohtajan viran. Merkittävästi lisäturvaa mm. Sukelluskeikan tullen vapaavuorossa olevat sukeltajat voivat ajaa omalla autollaan suoraan tehtäväpaikalle. Maarianhaminan pelastuslaitoksen vesisukellusyksikkö on varustettu kaikkien sukeltajien henkilökohtaisilla varusteilla. Monthan on jäänyt Ahvenanmaalle, koska pitää itsenäisestä työskentelymallista ja siitä, että pääsee kehittämään asioita. Nuorena miehenä hän muutti Suomeen, koska kesistä oli jäänyt kivat muistot. Hän on opiskellut myös yamk-tutkinnon ja parhaillaan hän opiskelee katastrofilääketieteen maisteritutkintoa Brysselissä. Ainutlaatuinen rakenne, jossa suurilujuuksisia aramidikuituja on punottu köyden mantteliin. Monthan opiskeli Ruotsissa ollessaan erikoisairaanhoitajaksi ja Suomeen tultua pelastajaksi. Edelrid Megawatt > Interstatic Protect Halkaisija 11 mm Materiaali: Polyamidi-Aramidi BlueSign-ympäristösertifioitu Valmistusmaa: Saksa Viiltosuojattu köysi Testattu terävän reunan yli!. VIRAN PERÄSSÄ Pelastajaksi valmistuttuaan Monthan suuntasi nopean viran perässä Ahvenanmaalle. 4/2023 Pelastustieto 39 ENSIHOITO Jani Monthan on syntyisin Ruotsista, mutta vietti kesiä Suomessa
Monella brankkarilla on nykyisinkin jo pelaajatausta. Helsingin kaupungin pelastuslaitos ja HIFK ovat tehneet yhteistyötä pelastajien rekrytoimiseksi jääkiekkoilijoista. Yhteistyö kestikin sitten koko kauden ajan vuonna 2022–23, oli tapahtumapäivä jääkiekkoilijoille Kalliossa sekä Laskeutumisharjoitus köysien avulla oli uutta jääkiekkoilijoille.. Lisäksi pelastuslaitos promosi pelastajakurssiaan kolmessa HIFK:n kotiottelussa Helsingin jäähallilla. Miehet muistavat puhelun hyvin. Puhutaan että jos sattuu virhe, palomies auttaa. BRANKKARIT JÄÄKIEKKOSLANGISSA Hämmästyttävää on, että jääkiekkoslangissa puhutaan taktisen pelitilanteen yhteydessä – brankkarista! ”Tämä on valmentajakieltä. Rooli on hirmu tärkeä, jos suunta muuttuu – ja niinhän käy usein sekä peliettä pelastustilanteessa”, Peltonen miettii. Sen minkä teet Roihuvuoren harjoitusalueella. Teksti: Tuula Silvonen · Kuvat: Ossi Pietiläinen, Riku Laukkanen ja Kimmo Kaisto Kiekkoilijoista apua pelastajapulaan. 40 Pelastustieto 4/2023 Paloauton tiimi on kuin jääkiekkojoukkue. ”H ienon uran sekä palomiehenä että jääkiekkoilijana tehnyt Raimo ”Rassa” Hirvonen soitti minulle, ja kehotti ottamaan yhteyttä HIFK:n päävalmentaja Ville Peltoseen”, palomestari Sami Lappalainen kertoo Kallion keskuspelastusasemalla. Hän soitti heti Peltoselle HIFK:iin. joukkueelle, saat takaisin itsellesi”, kommentoi Peltonen yhteistyön alkuhetkiä Lappalaisen kanssa Kalliossa. ”Se oli inspiroiva puhelu: mietimme joukkuehenkeä, jota tarvitaan sekä pelastustehtävissä että jäällä
Hakijoita oli nyt keväällä vähemmän kuin ennen, mutta saimme 18 hyvää hakumenettelyn läpäissyttä opiskelijaa eli tulevia kollegoita. Jokaista alanvaihtajaa kohden on koulutettava uusi pelastaja.” ”Pitäisi miettiä pelastajan pitkän työuran kannustimia, pitovoimatekijöitä, operatiivisen toimintakyvyn laajempaa tukea ja ylläpitoa sekä ikääntyvän pelastajan arvostettavia urapolkuja”, Lappalainen sanoo. Kaikki ovat tervetulleita alalle. Koulutuksen lisäksi tulee varmistaa, että myös hyvinvointialueilla on riittävät resurssit alan henkilöstön palkkaamiseen.” Sami Lappalainen pitää merkittävänä ongelmana pelastajien jaksamista työssään eläkeikään asti. Pelastusalan peruskoulutusta järjestetään sekä Helsingin Pelastuskoulussa että Kuopiossa Pelastusopistossa. Se on myös koulutuksellinen resurssimenetys yhteiskunnalle. Yhteensä valmistuu noin 160 pelastajaa per vuosi. ”Pelastajan toimintakyvyn kriteereitä ei mielestäni voi laskea, ja ne pitää olla samat sekä miehille että naisille. Kun kaikki yksilöt palvelevat joukkuetta, jokainen saa enemmän tilanteesta. Eri keskustelu on, pitäisikö testausmenettelyä tai mittausta jotenkin muuttaa nykyisestä. Epätietoisuutta on molemmissa työyhteisöissä siedettävä hyvin. ”Mikään työ ei ole tasalaatuista – ryhmä ratkaisee lopputuloksen.” Peltosen mielestä keskeistä on aina joukkueen etu ja palveleminen. Määrä on täysin riittämätön tulevaisuuden tarpeita ajatellen. Tällä hetkellä Helsingin pelastuslaitoksella työskentelee pelastajana kaksi naista, joista yksi on parhaillaan perhevapaalla. ”Pelastajapulassa unohdetaan yksi tärkeä jo olemassa oleva resurssi, eli alalle koulutetut ja työssä toimivat operatiiviset henkilöt sekä heidän pysyvyytensä alalla. Määrää selittävät toimintaympäristön muutosten lisäksi erityisesti muutokset toimintavalmiuden parantamisessa sekä varallaolojärjestelmässä. Hän ei läpäissyt aerobista testiä. 4/2023 Pelastustieto 41 PELASTUSLAITOKSET Päävalmentajan mielestä paloauton tiimi on kuin jääkiekkojoukkue, jossa on selkeä ryhmä, roolit ja yhteishenki. Porukassa tehdään sovittuja asioita sovitulla menetelmällä, mutta kun tulee luovia tilanteita – joita tulee paljon – suunta muuttuu. ”Kuuma savusukellus oli naamakertoimen ja fiilistelypuheiden mukaan suosituin! HIFK:n pelaajia ja Stadin brankkareita yhdistää tiivis ja perheenomainen työyhteisö, periksiantamattomuus ja kilpailuhenkisyys.” Backmanin mukaan moni HIFK:n pelaaja soveltuisi brankkariksi. Miehet suorittivat muun muassa Pelastusopiston pelastajien vuosittaiset lihaskuntotestit, ja kaksi parasta kentällistä laskeutui köysien avulla tornista alas. Paloesimies Elmeri Backman vastasi yhteistoimintapäivästä. ”Niistä tilanteista pitää selviytyä. ”Kun työskennellään yhdessä, tulee luonnollisesti yhdistäviä kokemuksia, ja tullaan läheisiksi. Laaja-alaisuutta vaaditaan, ja kädentaidot, esimerkiksi moottorisahan käyttämisen, kaikkien on opittava. Me kaikki palvelemme jotakin isompaa yhteistä hyvää.” PARHAALLE BRANKKARIKYPÄRÄ Viime kauden alkaessa pelastuslaitos osallistui näyttävästi kauden avajaispäivään Nordiksella.. ”Koulutusjärjestelmää tulee uudistaa jatkuvasti vastaamaan tulevaisuuden tarpeita ja myös täydennyskoulutukseen tulee panostaa. Pelastusalalta vaihdetaan nykyään enemmän pois uudelle uralle. Tuhat uutta pelastajaa – ja nykyisistä pidettävä kiinni olivat kärkitasoa hakijoiden joukossa, mutta eivät voittaisi brankkareiden kärkeä!” Päävalmentaja Ville Peltosen mukaan pelaajat pitivät tapahtumapäivästä, joka oli hänen mielestään joukkueelle hyvä, yhteen hitsaava kokemus. ”Fyysisiltä ominaisuuksilta pelaajat Parhaalle pelaajalle ojennettiin kotiareenalla aito brankkarikypärä, tässä Ilari Melartille. He aloittavat pelastajakoulutuksen Helsingissä syksyllä”, kertoo palomestari Sami Lappalainen. SAVUSUKELLUS PARASTA PÄIVÄSSÄ Pelaajat kävivät viime vuonna ennen kauden alkua Kallion pelastusasemalla tutustumassa brankkariarkeen. Fyysiset testitkin osoittivat tämän. Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka on todennut, että nykyisestä koulutusjärjestelmästä valmistuvien lisäksi Suomessa tarvitaan vuoteen 2030 mennessä tuhat uutta pelastajaa. Täysin uudelle työuralle kouluttautunut ja suuntautunut henkilö on menetys pelastustoimelle. Aina ei voi onnistua 100-prosenttisesti, mutta jos onnistuu 80-prosenttisesti, se on hyvä. Joukossa oli neljä hakemuksen jättänyttä naista, joista yksi saapui testeihin. Ja asioita on turha rakentaa helvetin isosti. Joukkue on tärkeä, ja sen etu sekä menestyminen.” Mikromanageeraamista valmentaja ei siedä. Pelastajan työ ei tasa-arvoisuudessaan katso sukupuolta. Iltapäivällä jääkiekkopelaajat jatkoivat Roihupellon harjoitusalueella osallistuen siellä kolariauton pilkkomiseen ja savusukellusharjoitukseen. Kuopiosta valmistuu vuosittain noin 140 pelastajaa. ”Vastuuta on jaettava.” Peltonen toteaa vielä, että pelissä lopputuloksen ratkaisee sen päivän pelaajat
Aito brankkarikypärä jaettiin jokaisen voittopelin jälkeen parhaalle pelaajalle. Pelastuslaitosta esiteltiin jäähallin edessä, parkissa ja hallissa”, kertoo Peltonen. 42 Pelastustieto 4/2023 PELASTUSLAITOKSET ”Kannattajia kutsuttiin katsomaan treenejä, heille oli tehty myös muutama rasti, ja paikalle pystytettiin myös HIFKbarbecue. Stadin Brankkari otti juhannuksen 2022 alla vieraaksi toisen Stadin punaisen eli HIFK:n. Päivän tunnelmia voi katsoa Helsingin pelastuslaitoksen tuottamasta videosta ”Juhannuksena on kolme punaista – Helsingin pelastuslaitos, HIFK ja helteinen sää!” Video löytyy linkistä www. URHEILUSTA HYVÄT LÄHTÖKOHDAT Palomestari Sami Lappalainen vastaa haastattelun lopuksi otsikon kysymykseen. Kaudella pelastuslaitos näkyi HIFK:n otteluissa parhaan pelaajan palkintona. ”Joukkuelajien harrastaneisuus antaa hyvät lähtökohdat pelastajan ammattiin myös henkilön sosiaalisten taitojen kautta. Myös yksilölajien harrastaneisuus antaa hyviä lähtökohtia, koska kuntoileva ihminen on usein muillakin elämänalueilla tasapainoinen. Osa myös innostui mahdollisesti työurasta pelastajana jääkiekkouran jälkeen. ”Hyvä johtaja tuntee alaistensa vahvuudet”, Sami Lappalainen ja Ville Peltonen sanovat yhteen ääneen. youtube.com/watch?v=Vx9UEQ8urFQ tai skannaamalla QR-koodi.. Tapahtumapäivän jälkeen kiekkoilijoiden arvostus brankkareita kohtaan nousi. Työn henkisen rasittavuuden sietokyvyn on oltava erinomaisella tasolla.” Savusukellusja sammutusharjoitus oli parhaiten HIFKpelaajien mieleen
Tämä koskee sekä kasvukeskuksia että harmaantuvia maakuntia. Pelastustoimen on lähdettävä rohkeasti pokkaamaan paraatipaikkoja ja otettava paloaseman paikka sieltä, mistä kuuluu. Pääkaupunkiseudulla on otettu ensimmäiset askeleet tähän suuntaan. Totuus paloasemien rakentamistrendissä on raadollinen. LINTUSPERSPEKTIIVISTÄ tieteelliseen sijaintiin. Suomen väestökehityksen vuoksi toimintavalmiusvaatimusten täyttäminen näyttäisi edellyttävän jatkuvasti valmiudessa olevan pelastustoimintayksikön sijoittamista aikaisempaa useampaan maanPaloasemat paraatipaikoille Perilletulon nopeus on keskeinen arvo. Kun peli kuntien tonteista on käynnissä, pelastustoimi näyttää jäävän katsojan rooliin. Perusteluksi uudelle paikalle on esitetty, että laitakaupungilta ehtii paremmin apuun ympäristökuntiin ja liikenneonnettomuuksiin valtateille. Kun onnettomuudet eivät suostu tapahtumaan paloasemien pihapiirissä, on paloasemat vietävä sinne, missä onnettomuudet sattuvat useimmiten. Juuret ovat syvällä Savon sydämessä, joten vastuu siirtyy sen mukaisesti palstan kirjoittajalta lukijalle.. Sampsa Lintunen on eteläkarjalainen pelastustoiminnan asiantuntija, joka on työskennellyt eri pelastustoiminnan tehtävissä kahden vuosikymmenen ajan. Nähtäväksi jää, kuinka paloaseman arki ja pelastustehtävien suorittaminen muuttuu kehityksen mukana. Vaikuttamisen keihäänkärkenä on oltava toimintavalmiusaikatavoitteet, jolloin vaatimuksille on lakipohjainen selkänoja. Lisäresurssien hankkimisen lisäksi on tarpeen miettiä nykyisten pelimerkkien uudelleensijoittamista. Ura alkoi palomiessairaankuljettajana pelastuslaitoksessa ja tällä hetkellä Lintunen toimii pelastusylitarkastajana Etelä-Suomen aluehallinto virastossa. Esimerkiksi Järvenpäässä, Hämeenlinnassa ja Seinäjoella pelipaikoilla sijainneet vanhat paloasemat on korvattu kaupungin laitaan sijoitetuilla uusilla toimipisteillä. Seinäruusulle jää se, mitä muut eivät huoli. Toimintavalmiuden osalta voi kuitenkin käydä köpelösti: kun yhdellä panoksella yrittää kellistää kaksi jänistä, niin kumpikin jää saamatta. Kun muuttovoittokaupungit ovat suunnitelleet kaavoituskuviotaan, niin pastilliaskin kanteen on jäänyt piirtämättä paloasemat laajentuville alueille. Aiempaa pienemmät paloasemat ja yksikkövahvuudet ovat yksi yhtälön ratkaisu. Pelastustoimi on jäänyt paitsion puolelle maankäytössä niissä maalikylissä, joissa asutukselle ja yritystoiminnalle rakennetaan uutta pytinkiä entisen keskusta-alueen jatkeeksi. Tonttimaa kaupunkien keskustassa on arvokasta, ja puolensa pitäminen vaatii aktiivista lobbaamista kuntien kaavoitustoimintaa kohtaan. Tämä on totta, mutta tilastojen valossa uusi sijaintipaikka näyttäisi aiheuttavan toimintavalmiusongelmia keskusta-alueelle. 4/2023 Pelastustieto 43 PELASTUSLAITOKSET Viime vuosikymmenen aikaan useammassa kaupungissa on uusi paloasema rakennettu aiempaa kauemmas keskustasta. Kirkon vierestä ja eritasoliittymän kainalosta. Näitä unohduksia on muutamassa tapauksessa paikkailtu rakentamalla uusi asema vanhan korvaajaksi kahden kaupunginosan väliin. Pelastustoiminta on lähipalvelu, jossa avun perilletulon nopeudella on keskeinen arvo
Kiireisen tilanteen keskellä kivuus joskus unohtuu, ja toki ymmärrettävästä syystä. Joskus potilaat ovat tuumanneet, että ne viimekertaiset eivät varmaan olleet käyneet ollenkaan kouluja, kun eivät osanneet potilaiden kanssa kommunikoida. Yllättyneisyyttä. Muista olla kiva Veera Kamaja Katso tarkkaan – kuin vasta-alkajan silmin K U V A : M E R I LA N T E LA ”Kiitos, sä olit kiva”, sanoi erääseen vähemmistöryhmään kuuluva potilaani minulle luovuttaessani häntä päivystykseen. Myös minun korvissani kaikui sanojen seassa muitakin asioita. Häpeää ja noloutta siitä, etteivät kaikki ole olleet kivoja ja asiallisia. Huonolla, jopa törkeällä käyttäytymisellä on hintansa. Sanat olivat yksinkertaisia, yksittäisinä sanoina suunnilleen suomen kielen yleisimpiä sellaisia. Tyytyväisyys siitä, että nyt tämä meidän hoitokontaktimme onnistui hyvin. Potilas voi menettää luottamuksensa terveydenhuoltoon ja auttajiin; ehkä seuraavalla kohtaamiskerralla hänkin on käytökseltään törkeä tai jopa uhkaava. Potilaat ovat varovasti kierrellen kertoilleet, että viime kerralla ne ambulanssikuskit olivat ilkeitä. Kuitenkin niihin ja niiden taa kiteytyi paljon asiaa: Oho, sä olitkin kiva. Ensihoidon ydintehtävä on tarjota apua kriittisesti loukkaantuneille tai sairastuneille. Kiusallinen epäilys siitä, miten tähän pitäisi reagoida: kiittääkö. Kiitollisuutta. Olen nähnyt todella monenlaisia potilaskontakteja ja -kohtaamisia sekä monenlaisia tyylejä hoitaa tilanteita. Ja kivat sanat hymyn kera eivät nekään maksa mitään.. Sen hinnan maksaa potilas. Asiallisen hoidon ja kohtelun tarjoamisen tulisi olla päivänselvää kaikille ammattilaisille. Varsinkin sukupuolija seksuaalivähemmistöt, muista vähemmistöryhmistä puhumattakaan, kohtaavat keskimääräistä enemmän nuivaa kohtelua. Tarve puolustella ammattikuntaani, olla kollegiaalinen. Työhön sisältyy myös sangen paljon vähemmän kriittisiä tehtäviä, joilla taas ei välttämättä tee mieli olla kiva, ainakaan aamuyöllä. Fakta lienee, että olemalla mukava potilaalle hommat hoituvat kaikkien kannalta paljon helpommin. Muistutus olla kiva jatkossakin. Ja ainahan huono käytös loukkaa ja aiheuttaa pahaa mieltä. Olen saanut vastaavanlaista palautetta monta kertaa. Hämmennystä. Keitä me muka olemme päättämään tai tuomaroimaan, kuka saa mukavaa kohtelua. Potilas ei enää välttämättä hakeudu avun piiriin – ainakaan ajoissa optimaalisen hoidon kannalta. Tämä on järkyttävää. Kaikki eivät ole olleet kivoja. 44 Pelastustieto 4/2023 ALANSA AMMATTILAISET KATSO TARKKAAN Hommat hoituvat paljon helpommin
HÄLYTYSja VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaativaan ammattikäyttöön • • SNP statusja navigointiohjelmistot • YLLI VIRVE-liitäntäyksiköt ja DisplayAlert & SALSA asemahälytysohjelmistot • SKL statuslähettimet ja GARMINälynavigaattorit • TEHO-ULVO väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRA äänija valohälyttimet • TETRA/VHF/LTE ym. ?????-???????. Erikoislaukku Oy – Specialbags Ltd Kotimaiset tuotteet ammattikäyttöön Kysy tarjous! • varustelaukut • reput • ensihoitolaukut • suojat • vesitiiviit suojat • kantolaitteet • tuotekehitys ja mallisuunnittelu Teemme erikoisia laukkuja. ????????. ??????-????????. radiolaitteistot • VIRVE/GNSS sisäkuuluvuusratkaisut PETO tilanne-/johtokeskusjärjestelmä hälyttämiseen, tilanteenseurantaan, viestintään ja laitevalvontaan Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet ?????????????????. (03) 630 830 www.elektro-arola.. ??????????. 4/2023 Pelastustieto 45 ALANSA AMMATTILAISET KATSO TARKKAAN Hälytysja viestintälaitteet Valovoimaisin varoitusvalaisin www.standby.eu L56 2C Hälytysja viestintälaitteet HÄLYTYSAJONEUVOT Hälytysja komentovahvistimet Tehokaiuttimet Valopaneelit Integroidut valoratkaisut Vilkkumajakat Ruuhkavilkut LED-valot VÄESTÖNSUOJELU Suurtehohälyttimet Myynti: 050 5499 661 . ????????. ?????????????????. sähköposti:sarco@sarco.fi www.sarco.fi | puh. ??????????. (09) 777 1500 Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. ??????. Teollisuuskatu 3, 32200 Loimaa +358 2 7692 800 erikoislaukku@specialbag.net www.specialbag.net Väestönsuojat ja vss-varusteet Lemuntie 7 A, 00510 HELSINKI www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Alkusammutuskoulutus FIREBOX KOULUTUSLAITE Oy Interenergy Ltd PRESSO CENTER Puh.(019)340451 Fax.(019)340460 www.suomenpelastuskeskus.fi. ??????. ?????????–???????????????????
Markus Viitaniemi on Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja ja Paloja pelastustieto ry:n hallituksen puheenjohtaja. Ministeriö tiedotti kesäkuun alussa, että vain Pohjois-Karjalan hyvinvointialue voi ottaa uutta pitkäaikaista lainaa vuonna 2024. Tämä edellyttänee monella alueella merkittäviä sopeuttamistoimia, pahimmillaan myös pelastustoimelta. Muut hyvinvointialueet voivat jatkaa aiempia investointihankkeita normaalisti ja nostaa niihin osoitetut lainat, mutta ne eivät voi ottaa lainaa uusiin hankkeisiin. Säästöjen sijaan pelastustoimi tarvitsisi kipeästi lisärahoitusta esimerkiksi toimintavalmiuspuutteiden ja henkilöstövoimavaratilanteen korjaamiseen sekä lisäpanostuksiin varautumiseen ja väestönsuojeluun vallitseva turvallisuustilanne huomioiden. Yksi hyvinvointialueuudistukseen liittyvä pelko pelastustoimen näkökulmasta oli se, että pelastustoimi joutuu soten mukana talouskurimukseen, jollaista ei ole alalla ennen nähty. Rescue TR+ S3 Valtiovarainministeriön ilmoitus ensi vuoden lainanottovaltuuksista oli karua luettavaa. Hyvinvointialueiden heikko taloustilanne alkaa nyt siis konkretisoitua ja kyyti on melkoisen kylmää. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ensi vuonna ei voida hankkia esimerkiksi pelastusja ensihoitokalustoa, eikä käynnistää pelastusasemien rakennushankkeita muualla kuin Pohjois-Karjalassa – elleivät hyvinvointialueet saa lisälainanottovaltuutta tai pysty kattamaan investointejaan tulorahoitteisesti tai kertyneillä rahavaroilla. Toivottavasti viime vuonna Suomen maineikkaimmaksi julkishallinnon organisaatioksi valitun pelastustoimen arvostus ja tärkeys näkyisi arvostuksena ja konkreettisina tekoina myös poliittisessa päätöksenteossa sekä valtakunnan tasolla että hyvinvointialueilla.. Lisäksi sairaanhoitopiireillä on viime vuosina ollut merkittäviä investointihankkeita, joihin nostetut lainat siirtyivät sote-uudistuksessa hyvinvointialueille, kertoi valtionvarainministeriö tiedotteessaan. Kenkä on suunniteltu haastaviin olosuhteisiin. Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselle tämä on valitettavan tuttua, koska olemme sopeuttaneet toimintaamme erittäin tiukassa talousraamissa koko sen ajan eli reilut kuusi vuotta, kun olemme olleet soten kanssa samassa organisaatiossa. Tämä koskee siis myös pelastuslaitosten uusia investointeja. Uusien lainanottovaltuuksien vähäisyyden taustalla ovat hyvinvointialueiden vuoden 2023 talousarvioiden heikot vuosikatteet ja lainanottovaltuuden huomattavan suuri käyttö. Pohjois-Euroopan suurin jalkinevalmistaja • sievi.com Haastaviin olosuhteisiin turvalliset Sieviläiset AL GT Fire XL+ F1 P A AL GT Timber XL+ S3 HRO Rescue TR+ S3 on kevyellä vuorella varustettu maihari ympärivuotiseen käyttöön. 46 Pelastustieto 4/2023 Lainahana pannaan kiinni PUHEENJOHTAJALTA Tiedossa kylmää kyytiä. Kengissä on pukemista ja riisumista nopeuttava BOA® Fit System -kiinnitysmekanismi ja pitoa tuova Sievi TractionPro®-kitkapohja. Oma veikkaukseni on, että investointien lisäksi säästöpaineet kohdistuvat myös usean hyvinvointialueen käyttötalouteen. Lisäksi jalkineissa on FlexEnergy®-joustoelementti, joka sitoo syntyvää liike-energiaa ja yli 55 % energiasta palautuu askellukseesi. Talous olisi saatava kuntoon ja vuosikate riittävälle tasolle, että investointeja pystyttäisiin tekemään tulevina vuosina. Nyt samat säästöpaineet iskevät hyvin todennäköisesti koko pelastustoimeen, ellei uusi hallitus turvaa pelastustoimen rahoituksen tasoa muulla tavoin tai hyvinvointialueet priorisoi pelastuslaitoksen tuottamia lähipalveluja kriittisiksi palveluiksi ja varmista pelastuslaitoksille riittävää rahoitustasoa
Kengissä on pukemista ja riisumista nopeuttava BOA® Fit System -kiinnitysmekanismi ja pitoa tuova Sievi TractionPro®-kitkapohja. Kenkä on suunniteltu haastaviin olosuhteisiin. Lisäksi jalkineissa on FlexEnergy®-joustoelementti, joka sitoo syntyvää liike-energiaa ja yli 55 % energiasta palautuu askellukseesi. Rescue TR+ S3. Pohjois-Euroopan suurin jalkinevalmistaja • sievi.com Haastaviin olosuhteisiin turvalliset Sieviläiset AL GT Fire XL+ F1 P A AL GT Timber XL+ S3 HRO Rescue TR+ S3 on kevyellä vuorella varustettu maihari ympärivuotiseen käyttöön
Valtavalla kipsimäellä paloi tulitöiden jälkeen Helteinen keskiviikkoilta vaikutti otolliselta veneretkelle Pohjois-Kallavedellä. Siinä kohdin muutoksenhallinta astui kuvioon, eikä sitä ehkä mietitty ihan loppuun asti voiko sen toteuttaa niin kuin oli alun perin suunniteltu”, Katajisto kertaa. Teksti: Jarkko Sorjonen · Kuva: Yara Suomi Oy ”Isi, tuleeko toi savu teiltä?” K atajisto peruutti venettä kasvot rantaan päin, kun hänen tyttärensä kysyi: ”Isi, tuleeko toi savu teiltä?” Katajisto kääntyi, katsoi taivaanrannassa kohoavaa mittavaa savupatsasta ja tiesi heti, ettei veneretki toteudu. Mikko Katajisto ja hänen tyttärensä pakkasivat tarvittavat mukaan, ajoivat satamaan ja astuivat kimpsuineen moottoriveneeseen. Yara tuottaa monenlaista lannoitetta ja erilaisia kemikaaleja. Kipsinkuljettimen päässä olevan suppilon ulkokuori on terästä. Tiesin, että siellä on korjaustoimet käynnissä”, Katajisto kertoo. Mikko Katajisto on Yara Suomi Oy:n Safety Engineer ja tapahtuma-aikaan tehtaan oman teollisuuspalokunnan lomailevan palopäällikön tuuraaja. Katajisto kertoo, että tapahtuneessa tulityökortit, tulityölupa ja tulityösuunnitelma olivat kunnossa. Tehtaan alueella on noin sadan hehtaarin kokoinen valkoinen kipsimäki. Sisäosassa on pinnoite, jonka sisältämä muovi oli jäänyt liian korkeaan lämpötilaan ja sytytti myöhemmin palon. Myöskään siirron jälkeen uudelleen asemoitava pudotussuppilo ei asettunut toivotunlaisesti paikalleen. Kuin lumihuippuinen vuori. Matkalla pyrin selvittämään lisätietoja. Prosessin sivutuotteena syntyy kipsiä. Tulityöprosessi ei pysynyt kasassa. Yaran Siilinjärven lannoiteja kemiantehdas sijaitsee linnuntietä noin 20 kilometrin päässä satamasta, josta Katajisto tyttärineen oli lähdössä veneilemään. Laitos oli huoltoseisokissa, ja yksi huollettavista kohteista oli kipsinkuljetin, tarkemmin kuljettimen siirron yhteyteen liittyvä asennustyö, jossa kipsimateriaalin pudotussuppiloa asennettiin paikalleen. Sitä kasvattaa 1,8 kilometrin mittainen kipsikuljetin, eräänlainen putkirakennelma, joka kuljettaa kipsiä mäen huipulle rullaavan kumimaton päällä. Selvisi, että kipsikuljetin palaa ja kuljettimessa eniten palokuormaa sisältää se kumimatto. VESI EI TEHONNUT Kipsinkuljetinta korjanneet työntekijät olivat jälkivartioinnin tehtyään jo poistuneet, kun toinen alueella työskennellyt urakoitsija havaitsi savun kipsimäen. 48 Pelastustieto 4/2023 TULITYÖT Palovaaraton pulttiliitos vaihtui hitsaukseksi. Tilaajan työohjeena oli palovaaraton pulttiliitos, mutta jossain vaiheessa työ vaihtui hitsaukseksi eli tulityöksi. ”Kuljettimen mattoon vaihdettava uusi vetopää ei ollutkaan ihan samanlainen kuin vanha. Elettiin kesäkuun alkua 2020. ”Tuli lähtö tehtaalle. Katajiston puhelimeen kilahti tekstiviesti, joka kertoi pienestä tulipalosta hänen työpaikallaan
Työn valmistuttua tulityövartiointi ei ollut aktiivista, kohteen lämpötiloja ei tarkkailtu, eikä suppiloa tarkastettu tulityön jälkeen. ”Se ei nyt ihan ollut vielä näkyvissä, mutta jos kaikki olisi mennyt pieleen ja toimenpiteitä ei olisi saatu tehtyä. Yaran selvityksessä valkeni palon todennäköisen syttymiskohdan ja työnaikaisen suunnitelmamuutoksen lisäksi muun muassa se, että tulityövahti oli paikalla, mutta avusti myös varsinaisessa hitsauksessa. Oppiakin siis tuli. Kipsimäki on jyrkkä. Pahimmillaan tulipalo olisi voinut edetä pidemmälle kipsinkuljetinta pitkin ja rajaamattomana johtaa samalla alueella sijaitsevan fosforihappotehtaan alasajoon ja tuotannon keskeyttämiseen. ”Palo oli jo rajattu, kun nelivetoyksiköitä saatiin paikalle. ”Siinä tuhoutui neljä kappaletta viisikymmentä metriä pitkää kuljetinlohkoa, koko kuljetinhihna, kumi-kovamuovipäällysteiset kuljetinrullat ja sähköt”, Katajisto listaa. ”Sinä aikana kipsi jouduttiin kuljettamaan autolla mäelle. Tarvittiin nelivetoisia paloautoja, ja niitä löytyi sekä pelastuslaitokselta että teollisuuspalokunnalta. Sopimuspalokunta lähti toisella nelivetoisella yksiköllä ja Yaran nelivetoinen teollisuuspalokuntayksikkö viiveellä, kun olimme kotihälytyksessä.” Palavaan kumimattoon ei pelkkä vesi tehoa, mutta vesi-vaahtoseoksella ja jauhesammuttimilla palo saatiin nopeasti hallintaan. Painava, palava ja katkennut kumimatto rullasi kuljettimen sisällä alamäkeä, kasautui ja romahti lattiasta läpi kipsin päälle. Lisäksi kriittisissä kohteissa jälkivartioinnin avuksi on otettu lämpökamera. Hyvä niin, sillä yön aikana henkilökunta sammutti vielä useamman pienen kytöpalon käsisammuttimilla. TULITYÖT KANNATTAA TEHDÄ AJOISSA Kuljettimen korjaus alkoi nopeasti, sillä Yaralla oli kuljetinlohkoja varalla. Tämä olisi ollut sellainen etäinen pahin skenaario”, Mikko Katajisto tuumii. Kipsikuljetin on 1,8 kilometrin mittainen eräänlainen putkirakennelma, joka kuljettaa kipsiä mäen huipulle rullaavan kumimaton päällä.. 4/2023 Pelastustieto 49 päällä. Pelastuslaitoksen ensimmäiset yksiköt eivät päässeet mäen päälle. Jälkisammutusta ja vartiointia jatkettiin seuraavaan aamuun. Omaisuusvahingot nousivat silti merkittäviksi. Esimerkiksi sitä, että työryhmällä on yksityiskohtaiset suunnitelmat kohteesta, tulityöt, suojaus ja jälkivartiointi suunnitellaan erityisen huolellisesti Tulityöt aikataulutetaan mieluummin tehtäväksi aikaisemmin päivällä eikä päivän viimeiseksi työksi. Siitäkin aiheutui kustannuksia, kun sitä kipsiä tulee vuorokaudessa noin sata rekka-autollista”, Kajajisto kuvailee. Pitkien letkuvetojen tekeminen hidasti sammutustöiden aloittamista. Korjaaminen kesti kolmisen viikkoa. Siitä runsaat savuhavainnot. Tapahtuneen jälkeen Yara on painottanut muutoksenhallinnan suunnittelua. Pelastuslaitos ja Yaran teollisuuspalokunta saivat hälytyksen kello 19.43
Esiintyjät olivat hyviä, samoin päivien järjestelyt. Koulutusvideoita tulityöstä toivoisin lisää ja tietoa, mistä niitä saa koulutuksissa käytettäväksi.” Ohjelmaa kiittävissä palautteissa ja toiveissa ensi vuoteen esitettiin muun muassa tulityösuunnitelman tekemistä ja sille omaa lomakettaan. Tulitöiden kurssinjohtajat kokoontuivat yhteiskuvaan remontoidun Olympia stadionin portaille. Tiukasti istuu myös vanha uskomus, että jauhesammutin on paras. Valion Meijerin tulipalo 2014 ja edellisellä aukeamalla esitelty Yaran kipsikuljettimen tulipalo 2020 kiinnostivat keissiesimerkkeinä. 50 Pelastustieto 4/2023 TULITYÖT Kurssinjohtajat olympiatunnelmissa ja asioiden ytimessä Tulitöiden kurssinjohtajapäivät kokosivat aktiivisen ja innostuneen yli 120henki sen porukan Olympiastadionille Helsin kiin huhtikuun lopulla. Samoin tulitöistä aiheutuneet palot ja onnettomuudet poliisin silmin. ”Tämä oli minulle ensimmäinen kerta koulutusseminaarissa. Kotimaista tuotantoa ei valitettavasti enää ole. ”Käsisammuttimet herättävät paljon keskustelua ja sammutteissa on laatueroja. Niistä saa aina arvokasta oppia. Hyvä sääsuojaus parantaa paloturvallisuutta senkin takia, että se vähentää rakenteiden ja materiaalien kuivaus tarvetta. Litiumioniakkupaloille stantardoitua testiä suunnitellaan parhaillaan. Huolellisen kohdekohtaisen suunnittelun lisäksi pitää muistaa laittaa asenne kuntoon ja kiire pois. ANTOISAT PÄIVÄT, TOIVEITA JATKOON Pertti Yliniemelä Redu Edu Oy:stä Rovaniemeltä on toiminut tulitöiden kurssinjohtajana reilut kaksi ja puoli vuotta. Parasta olivat avoimet keskustelut ja ajatustenvaihdot toisten kouluttajien kanssa. Tukahduttamalla sammutus ei onnistu, ainoa keino on jäähdytys ja vesi toimii hyvin. Siellä kysyttiin osallistujien mielipidettä esimerkiksi siitä, miten päivillä esitelty Ruotsin tulityökoulutusuudistus vaikuttaa omaan koulutustyöhön ja kurssilaisiin. Kahteen päivään mahtui paljon asiaa. Joku kaipasi myös pelastuslaitoksen näkökulmaa ja asiantuntemusta, suojausharjoituksia ja kohdevierailuja. Tulitöiden kurssinjohtajapäivät järjesti Suomen Palopäällystöliitto. Kurssinjohtajapäivien sähköistä työtilaa käytettiin tehokkaasti. Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto Pertti Yliniemelä nautti koulutuspäivien annista. 39 vastasi ”ei lainkaan”, 31 ”jonkin verran”, 5 ”huomattavasti” ja 1 ”erittäin paljon”. Kiinnostavaa näkemistä riitti myös tauoille.. Vuoden 2021 myynnistä 78 prosenttia oli jauhesammuttimia, 19 prosenttia neste-/ vaahtosammuttimia ja 3 prosenttia hiilidioksisammuttimia. Ajankohtainen aihe oli myös vaihtoehtoiset kattotulityön menetelmät, joista kerrottiin tarkemmin numerossa 2/2023. Sammuttimia kannattaa varata paljon, sillä esimerkiksi katolta ei lähdetä helposti ja nopeasti hakemaan niitä lisää”, Meurman muistutti. Verkkoja lähiopetuksen eroja ja tehokkuutta vertaillut esitys kiinnosti myös. Hän kouluttaa pääsääntöisesti yritysasiakkaita tulitöissä, työturvallisuudessa ja ensiavussa. Ylitarkastaja Karoliina Meurman Turvallisuusja kemikaalivirasto Tukesista kertoi muun muassa, miten valita oikea käsisammutin kohteeseen ja mitä teholuokat tarkoittavat
mennessä suoritettu kortti hyväksytään voimassaolon mukaisesti. Mahdollisessa tulitöiden teknisessä jälkivartioinnissa kaikille teknisille ratkaisuille yhteistä on se, että ne eivät korvaa ihmisen tekemää havainnointia ja vartiointia. (Lähde: SPEK) AJANKOHTAINEN LUKU Tulitöiden jälkivartiointiin ja muiden vartiointia vaativien töiden valvontaan kehitellään jatkuvasti monenlaisia teknisiä menetelmiä. ”Saimme äskettäin myös kansalliset puitteet, jotka sisälsivät päivitetyt turvallisuusmääräykset. Pullo oli aiemmin erehdyksessä täytetty happikaasulla HISTORIA Kuvakaappaus: Hitsaustulipaloja ja esimerkkejä. Ruotsin palontorjuntaliitto on vuoden 2023 alussa uudistetun Heta Arbeten -koulutuskonseptin omistaja. (HITSAUSLAITTEIDEN aiheuttama palovaara. ”Kuuminta hottia” juuri nyt on tuotteidemme ja palveluidemme digitalisointi. Ne voivat toimia ihmisen tukena ja täydentää tulityövartiointia. Yhteistyöstä oppien Ruotsin palontorjuntaliiton (Brandskyddsföreningen) kehittämispäällikkö Pia Ljunggren on työskennellyt tulitöiden parissa reilut kuusi vuotta. 2023 jälkeen suoritetut muiden Pohjoismaiden tulityökortit eivät ole koulutusuudistuksen takia enää voimassa Ruotsissa. Haluamme sillä helpottaa asiakkaidemme työtä ja uudistusten myötä parannamme sekä tehokkuutta että turvallisuutta.” Pitkällä tiiviillä yhteistyöllä on voitu helpottaa Pohjoismaiden rajojen yli työskentelevien työtä yhteisesti hyväksytyllä tulityökortilla. Ne pohjautuvat muun muassa tekoälyyn, lämpökameroihin tai erilaisiin sensoreihin, joita voi sijoittaa ihmissilmälle vaikeasti havaittaviin paikkoihin. Hän puhui kurssinjohtajapäivillä Ruotsin tulityökoulutusuudistuksesta. 30.6. ”Olemme myös voineet ottaa oppia toistemme koulutustavoista, vaihtaa kokemuksia ja oppeja tapahtuneista vahingoista.” ALAN TOIMIJA 1.7. 4/2023 Pelastustieto 51 TULITYÖT Auttaako tekniikka vartioinnissa. Kesäkuun 2023 loppuun mennessä Suomessa myönnetyt tulityökortit ovat voimassa Ruotsissa kesään 2028 saakka. Teknillisen korkeakoulun paloteknillinen luentosarja N:o 1, Helsinki 1948) KYSY TULITÖISTÄ K U V A : K IM M O K A IS T O. Järjestelmät voivat esimerkiksi hälyttää matkapuhelimeen asennettavan sovelluksen kautta savusta erilaisissa käyttökohteissa. Olemme läpäisseet kolmannen osapuolen sertifioinnin ja voimme jatkaa koulutusta sekä tulityöpätevyyksien myöntämistä tulitöihin tilapäisillä tulityöpaikoilla”, Ljunggren kertoo. Moni ratkaisuista on vielä kehitysasteella ja niiden soveltuvuus käyttökohteisiin testattavana
Sut pitäs nimetä Oleskelu-ykköseksi”, sisämies ehdottaa. Sen ääressä väijyvät jo sisämies ja ylipalomies. Hän saa peräänsä kahvinkeittimenja säiliöautonkuljettajan mulkoilua ja tuhinaa. Mä ehdotan, että teille maksetaan se uusi sitoutumispalkkio”, ensihoitaja sanoo.. Kävellessään ohi keittiön kahvinväijyjät seisovat jämäkästi ja hievahtamatta keittimen välittömässä läheisyydessä. ”Etsintäkuulutuksia ja voitelurahaa”, ensihoitaja tuhisee. ”Jääkää te tuijottelemaan sitä tippaliikettä, mutta älkää kuunnelko sitä liikaa, ettette kuse housujanne”, ensihoitaja lohkaisee lähtiessään. Ei mulle vaan mitään makseta, vaikka mä oon ollu täällä jo 18 vuotta”, ensihoitaja lopettaa. Ylipalomies rykii ja mulkoilee sisämiestä, joka vanhemman virkamiehen mielestä on toiminut liian hitaasti. Matka kahvipannulle alkaa. 52 Pelastustieto 4/2023 Älkää luovuttako asemianne. Sitoutuneet palkitaan Teksti: Marko Partanen LIIAN TUMMAA PAAHTOA Ensihoitajan kahvihammasta kolottaa. ”Kelatkaa nyt: ”Sitoutumisrahaa”. Virkamiehet seuraavat katseella kuin koira uunissa paistuvaa joulukinkkua. ”Jätkät vetää kyllä sinnikkäästi. Toimistossa ei ole ketään kotona, joten ensihoitaja ottaa uudelleen suunnaksi kahvinkeittimen, jossa odotettu työvaihe vetää viimeisiään. Ennen kuin hän nousee oleskeluhuoneen nojatuolista tehdäkseen jotakin asian hyväksi hänen silmänsä näkevät puhelimen ruudulta uutisen: Henkilöstöpulan kourissa oleva hyvinvointialue alkaa maksaa duunareilleen sitoutumislisää ja palkkioita uuden työntekijän pitkäaikaiseen rekrytointiin johtavasta vihjeestä. Sisämies kantaa vastuunsa tai oikeastaan vastaa tekemisistään selkä suorana. Ensihoitaja ei ryhdy kilpalaulantaan näiden kavereiden kanssa, vaan päättää käväistä äkkiä lepohuoneessaan ja palata sitten paikalle, kun kahvi on tippunut. ”Tippuuko se nopeammin, kun sitä tuijottaa”, paikalle tullut ensihoitaja kysäisee. ”Sä sanoit just avainsanat: sä oot kyllä ’ollu täällä’ – joo se on totta, mutta et sä mihinkään töihin oo koskaan sitoutunu”, ylipalomies kuittaa. Huoneensa ovella ensihoitaja muistaa, että hänellä oli asiaa ensihoitomestarille, joten hän palaa takaisin ja suuntaa toimistolle. ”Väärä tulkinta”, ensihoitaja vastaa ja kertoo kahvintippumisaikaa tappaville herrasmiehille, mitä oli juuri puhelimestaan lukenut. Kahvinkeitin lorottelee pikkuhiljaa lopputuotettaan pannuun. Sisämies tuntee ylipalomiehen paineen ja ottaa askeleen sivummalle, mutta rikospaikalta hän ei uskalla poistua. ”Sun ei taida tehdä mieli kahvia”, ylipalomies päättää. ”Joo, tosta oleskeluhuoneesta sut löytää aina, jos sulle sattuu jollakin asiaa olemaan. Tilanteeseen ei ole olemassa sopivaa kevennystä, hän pohtii. Molemmat tuijottavat masiinaa katse tippalukkoon nauliintuneena. ”Hyvä jätkät, älkää luovuttako asemianne”, ensihoitaja virnistää. Se mokka tippuu tautisen hitaasti
4/2023 Pelastustieto 53 ALANSA AMMATTILAISET LIIAN TUMMAA PAAHTOA Pelastustarvikkeet Paloja pelastusautot Saurus Oy Saunatie 5, 40900 Säynätsalo Puh. 017 264 7220 myynti@savonpalokalusto.fi www.savonpalokalusto.fi Palokunta-asut Työasut ensihoitoon, ensivasteeseen ja asemapalveluun Puh. +358 50 4718305 info@sos-asu.com www.sos-asu.com/rescue SOS-Asu Ky Koivulantie 4 90450 KEMPELE Pelastamisen ammattilaisille RESCA RESCARI OY www.rescari.fi • 040 5950 164 Pelastustarvikkeet Kuivapukujen testauslaitteistot kemikaalipuvuille sukelluspuvuille pintapelastuspuvuille pelastuspuvuille Myös räätälöitynä kohteeseen. 010 555 5273 Timo Iltanen Puh. Voivalantie 26 C, 20780 Kaarina info@miltest.fi • 040 5464 243 www.miltest.fi Hengitysilmakompressorit myynti huolto varaosat ilma-analyysit ostamme ja myymme myös käytettyjä koneita Mittauslaitteet ja kompressorit . 010 555 5299 sähköposti: etunimi.sukunimi@scania.fi www.scania.fi Raskaat paloja pelastusajoneuvot PALOJA PELASTUSKALUSTON erikoisliike vuodesta 1967 Liipasintie 8, 70460 KUOPIO p. Tero Huovinen | 010 569 3670 Pekka Paananen | 010 569 3628 VEHOTRUCKS.FI Paloja pelastusautomyynti Laitehuollot Huoltajakoulutukset Jälleenmyynti 0405290849 /Kalle www.regu.fi Kunnossapito Varautuminen Säteilyturvallisuus. 010 616 1400 | www.saurus.fi SCANIA SUOMI OY, ERITYISMYYNTI Petri Surakka Puh
54 Pelastustieto 4/2023 Pekka Tiainen on vuodesta 2016 alkaen työskennellyt Kirkkokadulla sisäministeriössä. 54 Pelastustieto 4/2023
Sosiaalisuus ja vuorovaikutteisuus ovat tärkeitä ominaisuuksia. Pikkupoikana hän oli isoisän kanssa Tampereella Viipurin veljeskunnan eli Viipurissa ennen sotia palomiehinä olleiden palosotilaiden tapaamisissa. 4/2023 Pelastustieto 55 TAPASIMME Erasmus myös pelastus toimeen. Kielitaito on monilla jo hyvä, mutta tärkeintä on toimiminen erilaisissa tilanteissa. Nurmi oli järjestänyt usealle Viipurin entiselle palosotilaalle työpaikan Tampereen palokuntaan. Pitkään työuraan kaipasi vaihtelua. Ensimmäinen avustustehtävä oli FRF-joukoissa 20 vuotta sitten Iranissa Bamin alueen maanjäristyksessä. Ensimmäinen lentomatka vei heti maapallon toiselle laidalle. Kielitaitoaan voi kohentaa esimerkiksi lukemalla vieraskielistä kirjallisuutta, jota esimerkiksi itse luen säännöllisesti.” Alan koulutusten ja insinööriopintojen lisäksi hän on suorittanut Walesissa englanninkielisen Master of Science -maisteritutkinnon. Avustustehtäviä on ollut kaikkiaan 14. Isoisä työskenteli sata vuotta sitten Viipurin palolaitoksella ja toimi muun muassa Suomen ensimmäisen paloauton kuljettajana. Hän kannustaa kansainvälisistä tehtävistä kiinnostuneita olemaan rohkeita ja uteliaita. Kipinän kansainvälisyyteen hän sai vierailtuaan nuorena miehenä Australiassa enonsa luona. Ennen kunnallisen hätäkeskuksen siirtymistä valtiolle hän oli myös hätäkeskuksen päällikkönä. Hän on osallistunut kaikkiaan 14 avustustehtävään, joista viimeisin oli helmikuussa Turkissa sattuneen valtaisan maanjäristyksen pelastustehtävien johtaminen. Kansainväliset tehtävät hoituivat aluksi virkavapailla. Maailmalla oppii Kansainväliset tehtävät ovat aina vetäneet Pekka Tiaista puoleensa. Tampereen palopäällikkö, entinen Viipurin palomestari, Einar V. ”Tulin sisäministeriön pelastusosastolle ensimmäisen kerran vuonna 2016 osa-aikaiseksi, mutta viisi vuotta olen tehnyt virkaa päätoimisena”, pelastusylitarkastajan virassa kansainvälisissä tehtävissä työskentelevä Pekka Tiainen kertoo. ”Kielet eivät koulussa juurikaan kiinnostaneet, mutta 22-vuotiaana heitetyn reissun jälkeen ne alkoivat kiinnostaa. Teksti: Esa Aalto · Kuvat: Esa Aalto ja Barbaros Kayan ”V erenperintöä”, vastaa Pekka Tiainen kysymykseen, miten hänestä tuli pelastusalan ammattilainen. ”Mahdollisuuksia ei ole liikaa, mutta lisääkin. Myös koulutuksessa on tärkeää huomioida kansainvälisyys. KAIKKI ALKOI BAMISTA Pelastustoimen kansainväliseen avustustoimintaan hän meni mukaan 28 vuotta sitten. Lisäksi hän on ollut pelastustoimen siviilitehtävissä Kosovossa YK:n rauhanturvamissiossa ja perustamassa Brysseliin EU:n hätäavun koordinaatiokeskusta (ERCC). Palolaitos tunnettiin Tampereella hyvänä työnantajana.” Hän aloitti työt Tampereen palolaitoksella vuonna 1987 ja on toiminut palomies-sairaankuljettajana sekä paloesimiehenä ja tehnyt palomestarin sijaisuuksia. ”Vaikka vanhemmillani ei ollut minkäänlaista kytkentää paloalaan, he kannustivat hakeutumaan alalle. ”Kansainväliset tehtävät antavat enemmän kuin ottavat ja tuovat uutta sisältöä arkiseen työhön.” KOULUTUKSEEN KANSAINVÄLISYYTTÄ Tärkeintä Tiaisen mielestä on kuitenkin, että pelastuslaitosten johto mahdollistaa osallistumisen kansainvälisiin tehtäviin
Uhkana voi olla myös pitkäkestoinen CBRN-tilanne.” ”Saatava apu pitää tietää. Valtaosan avusta maksaa EU:n pelastuspalvelumekanismi. Näin osaamista voidaan laajentaa.. Hyviin käytäntöihin kannattaa tutustua maailmalla.” KYKY OTTAA APUA VASTAAN Pekka Tiainen on vastannut sisäministeriössä asetuksen valmistelusta, jossa määritellään valmiudet, joilla pelastustoimi voi ottaa vastaan tai antaa kansainvälistä apua (HNS). Se välittää tietoa, erityisesti koulutusten avulla. Sen ansiosta me saamme tietoja ja kokemuksia käyttöömme.” ”Tavoitteena on eurooppalaiseen pelastustoimintaan (Civil Protection) saatava korkeakoulututkinto-ohjelma, johon myös suomalaiset voivat osallistua, ja saamme uuden kansainvälisen koulutuspolun.” Monitaitopelastaja on suomalaisen pelastusalan koulutuksen perusajatus. ”Ilman kykyä ei apua kannata ottaa vastaan, eikä kaikilla pelastuslaitoksilla ole sitä.” ”Maastopalotilanteessa vedenottopaikat sammutuskoneille pitää olla kartoitettu, samoin kuin tankkauspaikat.” ”Myös tulvatilanteissa tarvitaan kykyä ottaa vastaan laajamittaista apua. Auttaja kohtaa avun tarvitsijan Kahramanmarasissa. Esimerkkinä vaikkapa korkean paikan pelastaminen ja sen taidon ylläpitäminen”. Tällaiseen on osaamista ja kiinnostusta.” Hän kehuu kahdeksaa pelastuslaitosta siitä, että ne ovat uusien muodostelmien kautta hyvin varautuneet antamaan apua. Tänä vuonna vastaava lähetetään Portugaliin, jonne valtaosa lähtevistä osallistuu ensimmäistä kertaa. ”Olen siihen uskonut, mutta en enää. Hyvää harjoittelua avun antamisesta saatiin viime vuonna Kreikkaan lähetetyllä maastopalomuodostelmalla. 56 Pelastustieto 4/2023 TAPASIMME Pekka Tiainen osallistui tämän vuoden helmikuussa Turkin maanjäristyksen pelastustehtäviin. ”Sellainen antaa mahdollisuuden luoda myös tarpeellisia verkostoja.” Myös asiantuntijavaihdot ja erilaiset muodostelmat tuovat mukanaan uutta väkeä kansainväliseen toimintaan. Pekka Tiainen on Suomen edustajana ohjaamassa uuden verkoston toimintaa. Ulkomaista apua on tilanteen niin vaatiessa järkevää hyödyntää.” ”Pitkäkestoisissa, suurissa tilanteissa olisi hyvä olla tukena esimerkiksi parikymmentä päällystötutkinnon suorittanutta henkilöä, joilla on takanaan myös kansainvälistä koulutusta. Esimerkiksi ruotsalaiset sammutuslentokoneet ovat kolmen tunnin lentoajalla koko eteläisessä Suomessa. Sellaisia ovat esimerkiksi suurtehopumppausja maastopalomuodostelmat, joista ensiksi mainitun kokoavat maan pohjoisosien pelastuslaitokset. Heidät koottaisiin muutamista laitoksista ja osaamista voitaisiin hyödyntää laajoissa sekä pitkäkestoisissa maastopaloissa ja avun vastaanottamisessa. Niitä tarvitaan myös lisää, kuten esimerkiksi CBRN-toimintaan liittyvää näytteenottoja analysointikykyä. Meillä on opittavaa esimerkiksi sammutuslentokoneiden käyttämisessä, samoin kuin tulvantorjunnassa.” ”Meillä vasta kehitetään metsäpalojen ennustemalleja, joita on jo tehty muualla. Kaikesta ei voi tietää kaikkea, eikä peruskoulutuksemme anna kaikkeen valmiuksia. Siinä omaksutaan valtava tietomäärä ja esimiestasolla se kasvaa entisestään. ”Olemme hyviä monessa asiassa, mutta meitä ollaan myös monissa asioissa parempia. ”Näillä on myös suuri kansallinen merkitys, jonka on oltava myös toiminnan lähtökohtana. on tulossa, esimerkiksi opiskelijaja työvaihtojen ansiosta.” Hänen mielestään EU:n vaihto-opiskelijaohjelma Erasmus pitäisi ulottaa myös pelastustoimeen. Kansallisissa tehtävissä he voisivat tulla johdon tueksi.” ”Sisäministeriö ohjaa toimintaa niin, että se tulisi valtakunnallisesti järkevästi organisoiduksi. Sään ääri-ilmiöiden yleistyessä tulvariski kasvaa ja tarvitaan torjuntakapasiteetteja, kuten siirreltäviä tulvantorjuntavalleja.” EU:n pelastuspalvelumekanismin yhteyteen perustettiin viime vuonna Knowledge Network, joka on eräänlainen tiedonjakamisja koulutusverkosto. ”Verkosto perustettiin, jotta tiedemaailman tutkimukset saadaan jouhevasti käytäntöön
”Olen tyytyväinen, että kansainväliset asiat ovat pelastustoimessa edenneet hyvin ja nyt ne on kirjattu strategiaankin.” Tiainen lainaa edellistä pelastusylijohtajaa Esko Koskista, joka totesi, että kansainvälisellä avustustoiminnalla kerätään myös poliittista pääomaa. Pitää yllä myös omaa osaamista. HARRASTUKSET. Ei siinä pelkoa tunne, mutta toki on syytä olla tervettä itsesuojeluvaistoa. Kansain välisyys on edennyt hienosti.. Sopeutuu erilaisiin kulttuureihin ja arvostaa sekä ymmärtää niitä. Uudistusta valmistellaan niin, että valmista olisi parin vuoden kuluessa.” Hän muistuttaa, että kansainvälisissä kriisinhallinnan tehtävissä on myös paljon muita kuin pelastustaustaisia. Koordinaatiotiimin jäseniä oli kaikkiaan seitsemässä eri paikassa hyvin laajalla maanjäristysalueella. MIKÄ SYTYTTÄÄ. Onnettomuusalue oli Portugalin kokoinen. Koko ajan piti repun olla käden ulottuvilla, jos tulee äkkilähtö. ”Emme näe mörköjä istumassa jokaisella oksalla, ja siihen toki auttaa myös tausta pelastustoimesta, joka osaltaan tuo arkirealismia.” Turkin valtio palkitsi kansanvälisiä avustustyöntekijöitä, ja Turkin presidentti antoi valtiollisen kunniamerkin myös Pekka Tiaiselle. Tämä pitää myös ottaa huomioon. Pekka Tiainen, 58, Tampereelta. Venäjän asevoimat ja ukrainalaisten kärsimys. Asumme Kangasalla ja uusioperheeseen kuuluu vaimon lisäksi kaksi tyttöä sekä poika, jolla on jo jälkikasvua, joten olen myös vaari. PERHE. Myös NATOn harjoituksissa hän on ollut mukana useita kertoja. Korona-aika antoi hyvät perusteet hyvinkin hajallaan olleen 30 hengen tiimin johtamiseen. Aina eivät asiat mene, niin kuin itse on ajatellut. ”Hieno ja yllättävä tunnustus. Asioiden kehittäminen. MIKÄ SAMMUTTAA. Liikunta monipuolisesti. ”Uudistuksessa on tavoitteena saada kansainvälinen pelastustoiminta rakennettua kansallisen toiminnan varaan ja siten saada paras synergiaetu toiminnasta. ”Erityisesti etäjohtamiseen tästä sai hyvää oppia. Yleensäkin Suomen avunannon kehittäminen ja ihmisten auttaminen. Sen näytti osoittaneen myös äskeinen avustustoiminta Turkissa. Tilaisuus oli koskettava ja arvokas. Hänen johtamansa EU:n kansainvälinen tiimi koordinoi EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta lähetettyä apua, jossa oli lähes 50 muodostelmaa ja noin 2000 avustustyöntekijää. Loma-ajoillaan hän on käynyt kouluttamassa pelastusalan väkeä eri puolilla Eurooppaa. ”Näissä tehtävissä viedään ja tuodaan sekä osaamista että tietotaitoa.” MAALAISJÄRKEÄ TARVITAAN Viimeksi Pekka Tiaisen avustustyömaana oli helmikuussa Turkissa sattunut sataan vuoteen suurin maanjäristys Euroopassa. Tässä oli samanlaisia elementtejä kuin pelastustoimessa käytössä olevassa tike-joke-mallissa.” ”Vaikka Turkki on hyvin varautunut maanjäristyksiin, tämän luonnonkatastrofin mittasuhteet olivat niin valtavat, ettei kukaan pystyisi sitä yksin hoitamaan. 4/2023 Pelastustieto 57 Nopeat KUKA JA MISTÄ. Meitä kuunnellaan maailmalla eri tavalla. TÄRKEIN OMINAISUUS KANSAINVÄLISISSÄ TEHTÄVISSÄ. Mukana on tunnettua suomalaista maalaisjärkeä. ”Yövyimme sisällä rakennuksissa, jotka asiantuntijamme toki ensin tarkistivat. Pelastustoimen operatiivisissa tehtävissä olemme tottuneet siihen, että tilanteet saattavat muuttua yhtäkkiäkin. Vapaa-ajallani vedän myös alan kansainvälisiä harjoituksia ja koulutuksia. ”Siinä oppii myös itse, ja tutustumalla muihin luomaan verkostoja.” Hän ollut suunnittelemassa myös EU:n suuria pelastusharjoituksia, joita on takana ainakin 70. Paikalliset viranomaiset olivat myös katastrofin uhreja ja traumatisoituneet tapahtuneesta. Se oli tunnustus koko tiimin työstä.” TYÖ ON MYÖS HARRASTUS Työ on Pekka Tiaiselle tavallaan myös harrastus. Yöunet olivat katkonaisia ja vähissä.” Tiainen pitää meidän valttikorttinamme myös pragmaattista suhtautumistapaa. Pekka Tiainen toimii kansainvälisen pelastustoiminnan tulosohjaajana Pelastusopiston suuntaan. Kielitaito tulee automaattisesti. Joustavuus, sosiaalisuus. ”Kansainväliset tehtävät nostavat myös alan toimijoiden itsetuntoa, ja voimme kehittää omaakin toimintaamme. Henkisesti ja fyysisesti oli rankkaa myös se, että vastuullani oli muita ihmisiä eli oman tiimin jäsenet eri puolilla laajaa toiminta-aluetta. Mahdollisimman monien pitää päästä osallistumaan, erityisesti myös sopimuspalokunnissa toimivien”, Pekka Tiainen korostaa. Heillä oli valtava paine, ja lisäksi piti vastaanottaa 11000 kansainvälistä avunantajaa.” Jälkijäristysten pelossa myös avustustyöntekijöiden piti olla koko ajan varuillaan. Toiminnan tulevaisuutta varten perustetaan työryhmä pohtimaan, miten kansainvälistä toimintaa jatkossa toteutetaan
”Kotinumeromme oli kunnan palohälytysnumero ja siihen vastasi kuka kotona ehti. Koivukoskeja oli ollut samassa tehtävässä jo ennen häneen isäänsä ja myös hänen jälkeensä. ”Viranomaistoiminta pitää erottaa lainsäädäntötoiminnasta.” Pelastustoimeen viime vuonna valmistuneen strategian valmistelua johtanut Koivukoski uskoo, että strategiaa joudutaan pian uusimaan. Isänsä jalanjäljissä hän työskenteli nuorukaisena myös sivutoimisena palomiehenä. Pidin pääni, etten halua asuinpaikastani 30 kilometriä pidemmälle. ”Vei 15 vuotta, että meillä on sellainen hätäkeskusjärjestelmä, mitä haluttiin. Siksi en suostunut jatkamaan tehtävässä ja pelastusosaston organisaatiouudistuksessa sain valmiusjohtajan viran.” Koivukoski sanoo vastustaneensa ELS-tietojärjestelmän hankintaa, koska siinä erityisesti paikannus oli ongelma. Ennakkovaroitusjärjestelmä on ollut puute, mutta nyt sekin korjaantuu, kun Natolla on järjestelmä, joka huomaa ohjukset millisekunneissa. Ajankohtaisista uhista huolimatta voimme olla huojentunein mielin. Kokeiluhätäkeskusten takia heidän valtansa kasvoi liikaa ja kun siihen yhdistettiin ministerijohtoinen nimityspolitiikka ja aktiivinen poliittinen vaikuttaminen, lopputulos oli se mikä oli.” Janne Koivukoski odottaa, että mahdollisesti jo seuraavan hallituksen aikana meille perustetaan pelastusvirasto. Silloiset yksittäisten hätäkeskusten johtajat ymmärsivät olevansa itsenäisiä päälliköitä. ”Kysymys oli enemmänkin vallankäytöstä. Myös sote-uudistus vie aikaa ennen kuin järjestelmä on toimiva”, hän sanoo. ”Meidän suvussamme on ollut eniten kuntien palopäällikköitä”, Janne Koivukoski sanoo. ”Olemme jo 1960-luvulta alkaen varautuneet hyvin säteilyonnettomuuksiin. ”Harmitti, kun poliittisesti päätettiin, että Hätäkeskuslaitos hajasijoitetaan Poriin. Hänet oli valittu laitoksen ensimmäiseksi johtajaksi. Sen seurauksena perustettiin ylitarkastajan virka, jossa haettiin säteilyasioiden osaajaa ja taustani vuoksi minut valittiin.” Koivukoski kirjoitti jo 1980-luvulla silloiseen Palontorjunta-lehteen, että säteilyvalvonta on väestönsuojelua. 58 Pelastustieto 4/2023 ELÄKKEELLE J anne Koivukoski sai jo pienenä poikasena kosketuksen pelastusalaan, sillä hänen isänsä toimi Perhon kunnan ensimmäisenä vakinaisena palopäällikkönä. Jos isä ei ollut kotona, otimme avuntarvitsijan nimen ylös. ”On arvioitava, mihin kaikkeen pitää varautua 15 vuoden kuluttua ja mitä osaamista siihen vaaditaan. Nyt olemme täysjäseninä tämän tiedon piirissä.” HUONO ELS-TIETOJÄRJESTELMÄ Janne Koivukoski oli rakentamassa valtiollista hätäkeskustoimintaa. Alan pitäisi enemmänkin pohtia yhdessä tulevaisuutta”, eläkkeelle heinäkuun alussa jäävä Janne Koivukoski sanoo. Käytynä on sammutusmies-, savusukellusja yksikönjohtajakurssit. ”Tulin ministeriöön viransijaiseksi vuonna 1985 ja seuraavana vuonna sattui Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuus. Keravalle olin jo työmatkani suunnitellut. Teksti ja kuva: Esa Aalto Perhon pojasta säteilyfyysikoksi. Hän oli opiskellut säteilyfyysikoksi ja nyttemmin väitellyt myös tohtoriksi. Meillä on esimerkiksi yksi laajimmista säteilyvalvontaverkoista. Pitkä askel siitä, kun hän pikkupoikana vastaili kotonaan hätäpuheluihin. ”Väestönsuojelukouluun haettiin säteilysuojelun osaajaa, joten tehtävä sopi minulle hyvin.” Koulutuksesta oli apua myös, kun sisäministeriön pelastusosaston viransijaisuus vaihtui vakinaiseksi viraksi. Hätäkeskustoiminnan alkuvaiheessa kummunnut kritiikki oli hänestä aiheetonta. Osoitteita ei tarvittu, koska pienessä kunnassa tiedettiin, kuka missäkin asuu. Pienelle pojalle hälytyskeskuskin tuli tutuksi. Sitten laitettiin sireenit soimaan ja lähdettiin kohti onnettomuuspaikkaa.” Lapsuuden kokemukset vaikuttivat siihen, että Koivukoski hakeutui valtion väestönsuojelukouluun opettajaksi
010 555 5273 petri.surakka@scania.com www.scania.fi. 4/2023 Pelastustieto 59 SCANIA paloja pelastusajoneuvot Petri Surakka puh
Palontutkinnan materiaalille on yhä tarve Suomessa, joten jatkoaiheina puuttuvat tutkintaa koskevat materiaalit ajoneuvotutkinnasta sekä räjähdysonnettomuuksien tutkinnasta.. Vastauksista ilmeni selkeitä eroja pelastuslaitosten välillä, mutta kyselyn tarkoitus ei ollut selvittää yksittäisten pelastuslaitosten tilannetta, vaan haluttiin muodostaa kokonaiskuva Suomen palontutkinnan tilanteesta. SaRa-kouran käyttöä kannattaa tehostaa muilla sammutustekniikoilla. Palontutkinnan käsikirja: maastopalojen tutkinta SaRa-kouran käytettävyys yläontelopalossa TAURIAINEN, SAKU: SaRa-kouran käytettävyys yläontelopalossa urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305057859 Sammutusja raivauskoura (SaRakoura) on suunniteltu yläontelopalojen sammuttamiseen, palon rajoittamiseen ja savunpoistoaukon tekemiseen. Suomessa ei ole aiemmin ollut maastopalotaa. Materiaalia tätä työtä varten on kerätty, suomennettu ja muokattu Suomen olosuhteet huomioiden. Opinnäytetyöhön sisältyvät mittaukset tehtiin SaRa-kouralla Kymenlaakson pelastuslaitoksella Kouvolassa vuonna 2017. Opinnäytetyön aiheen tarpeellisuus vahvistettiin myös palontutkinnan asiantuntijaverkostolla. Kysely lähetettiin palontutkinnan asiantuntijaverkostossa mukana oleville pelastuslaitosten yhdyshenkilöille alkusyksystä 2022. Kyselyn lisäksi opinnäytetyötä varten haastateltiin alan asiantuntijoita niin Suomesta kuin ulkomailta. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli levittää tietoisuutta SaRa-kouran käytettävyydestä yläontelopalon sammuttamisessa. Tuotoksena syntynyt opas on tarkoitettu erityisesti pelastuslaitosten käyttöön, mutta soveltuu myös muille maastopaloja tutkiville viranomaisille ja aiheesta kiinnostuneille. Anna vinkki valmistuneesta opinnäytetyöstä osoitteeseen toimitus@pelastustieto.fi. SaRa-kouran vesisuihkun leveys on noin 7 metriä 8 baarin paineella (Tauriainen 2017, CC BY-SA). 60 Pelastustieto 4/2023 OPINNÄYTTEITÄ Julkaisemme palstalla tiivistelmiä pelastusja ensihoitoalaa koskevista opinnäytetöistä. Lisäksi SaRa-kouralla voidaan tehdä savunpoistoaukko, vähentää merkittävästi henkilöstöresurssin tarvetta ja parantaa työturvallisuutta. Työssä käytettiin tutkintaa koskevissa asioissa pääasiassa kansainvälistä kirjallisuutta ja materiaalia, sillä aiheesta on hyvin vähän suomenkielistä materiaalia. jen tutkinnasta kertovaa koottua suomenkielistä materiaalia. Lisäksi työssä selvitettiin, mikä on SaRa-kouran vesivirtaaman määrä 6:n, 8:n ja 10 baarin paineilla ja millä muilla välineillä SaRa-kouran sammutuskykyä voidaan yläontelopalossa tehosLEPPÄNEN, MINNI, IMMONEN, ALEKSI: Palontutkinnan käsikirja: maastopalojen tutkinta urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304256378 Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää maastopalojen tutkintaa Suomessa tuottamalla pelastuslaitosten käyttöön maastopalojen tutkinnan sähköinen kenttäkäsikirja sekä kartoittaa tutkinnan nykytilannetta Suomessa. Työn aiheen tarpeellisuus tuli ilmi Janne Rautasuon opinnäytetyöstä, Pelastuslaitosten palontutkinnan käsikirjasta (2015), josta hän joutui rajaamaan muun muassa maastopalojen tutkinnan työn ulkopuolelle. Päätutkimuskysymyksenä oli selvittää, kuinka tehokas on SaRa-kouran teoreettinen eli laskennallinen sammutuskyky vedellä harjakattoisen omakotitalon yläontelopalossa. Pelastusalan opinnäytteet löytyvät osoitteesta peo.verkkokirjasto.fi ja ensihoidon opinnäytteet osoitteesta theseus.fi. Esille nousi erityisesti koulutuksen tarve, mutta myös resurssien sekä tiedon ja taidon puute. Tässä työssä saavutetulla SaRa-kouran 2,5 litraa sekunnissa vesivirtaamalla voidaan saada yläonteloon aikaiseksi sellainen sammutusja jäähdytysteho, jossa palamisen edellytyksiä ei enää ole. Tulokset osoittivat, että Suomessa on erittäin merkittävä tarve suomenkieliselle materiaalille maastopalojen tutkintaan. Opinnäytetyötä varten selvitettiin kyselyn avulla pelastuslaitosten maastopalojen tutkinnan tilannetta Suomessa. Työn tuotoksena syntynyttä opasta tehtiin haastatteluiden sekä kansainvälisten tutkintaohjeiden pohjalta. Kuvakaappaus opinnäytetyöstä. Esimerkkipelastuslaitoksena tutkimuksessa toimii Kymenlaakson pelastuslaitos. SaRa-kouraa ei kuitenkaan kannata käyttää ainoana sammutustekniikkana yläontelopalon sammuttamiseen. Aikaisemmissa tutkimuksissa rivitalohuoneiston yläontelopalo on onnistuttu sammuttamaan 2,3 litraa sekunnissa vesivirtaamalla kahden minuutin sammutusjaksolla yleissyttymästä. Tämän kyselyn tarkoitus oli selvittää maastopalojen tutkinnan nykytilaa Suomessa, etsiä hyväksi havaittuja käytäntöjä sekä selvittää kehittämiskohteita. SaRa-koura yhdistettynä muihin sammutustekniikoihin muodostaa tehokkaan ja työturvallisen kokonaisuuden yläontelopalon sammuttamiseen
Riskikartoitusta varten tarvittava taustaaineisto ja tieto pelastuslaitoksen alueesta kerättiin alueen toimipisteiden henkilöstölle järjestetyillä haastatteluilla sekä pelastustoimen käytössä olevista tietojärjestelmistä. Näitä ohjeita täydentävien pelastuslaitosten putoamisvaarallisella alueella työskentelyä varten laadittavien suunnitelmien, määräysten ja ohjeiden tulee perustua pelastuslaitoksen alueellensa laatimaan riskikartoitukseen, jossa huomioidaan putoamisvaarallisella alueella vaativaa työskentelyä edellyttävät kohteet. Riskikartoituksessa Lapin pelastuslaitoksen alueelta tunnistettiin yhteensä 773 putoamisvaarallisella alueella työskentelyn erityisriskikohdetta ja putoamisvaarallisella alueella työskentelyn kannalta merkittäviä työtehtäviä tehtiin laskennallisesti 38:ssa eri toimipisteessä. Sen keskeisenä tavoitteena oli Ultraäänitutkimuksen soveltuvuus ensihoidon työvälineeksi: scopingkatsaus tuvuutta akuutisti sairastuneen tai vammautuneen potilaan sairaalan ulkopuoliseen ensihoitoon. Vähitellen myös vaativan ensihoidon ja kenttäjohtoyksiköiden henkilökuntaa on koulutettu suorittamaan ultraäänitutkimuksia potilastyössä. Erityisriskikohteiden määrään ja putoamisvaarallisella alueella työskentelyn työtehtäviin suhteutettuna putoamisvaarallisella alueella työskentelyn voidaan kuitenkin todeta olevan pelastustoiminnan osa-alue, johon pelastuslaitoksella tulee varautua. Ultraääneen liittyviä tutkimuksia, joiden aineistona ovat oikeat potilastilanteet, ei toistaiseksi ole vielä suomalaisessa ensihoidon ympäristössä toteutettu. Lisäksi tarkoituksena oli kuvata menetelmiä, joilla ensihoidon ammattilaisia on koulutettu suorittamaan ultraäänitutkimuksia. Teknologian nopea kehitys on tuonut aiemmin vain lääkäreille tarkoitetun työkalun myös ensihoitajien ulottuville. Tarkoituksena oli kuvata scoping-katsauk sen avulla ultraäänitutkimuksen sovelPutoamisvaarallisella alueella työskentelyn riskikartoitus Lapin pelastuslaitokselle TOLONEN, RISTO: Putoamisvaarallisella alueella työskentelyn riskikartoitus Lapin pelastuslaitoksellew urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304246098 Putoamisvaarallisella alueella työskentely on korkeariskistä työtä, sillä tippuminen aiheuttaa lähes poikkeuksetta vakavia seurauksia. Putoamisvaarallisella alueella työskentelyn riskikartoituksen perusteella valmiutta tähän harvinaiseen tehtävätyyppiin voidaan tietoperusteisesti suunnitella ja keskittää niille alueille, joilla riskit ja todennäköisyydet ovat suurimmat.. Uusien menetelmien tarpeellisuus ja potilaan tosiasiallisesti saama hyöty edellyttävät perusteellista harkintaa. Onnettomuuksien seurantajakson aikana tehtävämäärien perusteella putoamisvaarallisella alueella työskentely pelastusmenetelmänä on hyvin harvinainen pelastustehtävillä. Ultraäänitutkimusta voidaan ensihoidossa hyödyntää myös hengitysvaikeuden syyn selvittämisessä ja suoniyhteyden avaamisessa tilanteissa, joissa toimenpiteen ennustetaan olevan vaikea tai ei ole muuten onnistunut. Tausta-aineiston keräämisessä hyödynnettiin myös opinnäytetyön tekijän laajaa tuntemusta pelastuslaitoksen alueesta. Tavoitteena oli löytää soveltuvia menetelmiä potilasta hyödyttävän ultraäänitutkimuksen implementoimiseksi osaksi ensihoidon toimintaa sekä ultraäänitutkimuksen toteuttamiseen liittyvän koulutuksen kehittämiseksi. Tulosten perusteella ensihoitajat kykenevät riittävän koulutuksen ja harjoittelun myötä toteuttamaan ultraäänitutkimuksia luotettavasti. Järkeviä käyttökohteita voisivat olla päätöksenteon tukeminen elvytystilanteessa sekä hoidettaessa vaikeasti vammautunutta potilasta. Tässä opinnäytetyössä laadittiin Lapin pelastuslaitoksella käyttöönotettava putoamisvaarallisella alueella työskentelyn riskikartoitus. Jatkotutkimusta tarvitaan ultraäänitutkimuksen soveltuvuudesta suomalaiseen ensihoitoon ja ultraäänitutkimuksen vaikutuksesta ensihoitoyksiköiden kohtaamien potilaiden ennusteisiin. Ultraäänitutkimuksen implementoimiseksi tulisi luoda selkeät toimintaprotokollat, jotta voidaan minimoida riski mahdollisista haittavaikutuksista. Lisäksi riskikartoituksessa määriteltiin ja arvioitiin erityisriskikohteista aiheutuvien riskien yhteisvaikutus sekä tarkasteltiin putoamisvaarallisella alueella työskentelyyn liittyviä tehtäviä onnettomuuksissa vuosilta 2017–2021. Pelastustoimen putoamisvaarallisella alueella työskentely tuleekin suorittaa työturvallisuuden takaamiseksi säädettyjen lakien ja annettujen ohjeistusten mukaisesti. Käyttökohteita ensihoitoympäristössä ovat esimerkiksi ilmarinnan, sydämen vajaatoiminnan ja elvytystilanteeseen liittyvän sydämen mekaanisen toiminnan toteaminen tai poissulkeminen. 4/2023 Pelastustieto 61 OPINNÄYTTEITÄ Putoamisvaarallisella alueella työskentely on harvinaista. tunnistaa ja määritellä putoamisvaarallisella alueella työskentelyn kannalta merkittävät Lapin pelastuslaitoksen alueella olevat erityisriskikohteet ja pelastustoiminnan muut työtehtävät kuin köysipelastus. Aineisto (n=13) koostui yhteensä 328 ensihoitajan 2376:lle eri potilaalle toteuttamasta ultraäänitutkimuksesta. urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304115049 Ultraäänitutkimus on ensihoidon diagnostisena työkaluna herättänyt viime vuosina runsaasti myös tiedeyhteisön mielenkiintoa. SOVIJÄRVI, TAPIO: Ultraäänitutkimuksen soveltuvuus ensihoidon työvälineeksi: scoping-katsaus
Tavoitteena oli löytää pesumenetelmä, joka poistaa tehokkaasti PAH-aineita ja puhdistaa puvut, mutta ei vahingoita niitä. + Nopeasti käyttövalmis. – Auton pohja on puhkaistava akun kohdalta. Lopuksi palokunta pumppaa kassiin 1000–2000 litraa vettä sammutusauton säiliöstä. Pesukone on liitettävä lämminvesihanaan, jotta pesuvesi olisi jatkuvasti lämmintä. Tuotteen nimi on Recover-E-Bag. ”Käyttö on helppoa. + Tarvitaan huomattavasti vähemmän vettä kuin siirtolavalla. – Koulutustarve. Sitten hihnat vedetään katon yli niiden värien mukaisessa järjestyksessä: oranssilla edestä taakse sekä punaisella ja keltaisella nurkasta nurkkaan. + Kaksi palomiestä riittää. Harjoitettu yksikkö tekee tämän kymmenessä minuutissa. Laitetta voidaan käyttää myös kallistuneille autoille. ”Tavoitteemme on, että kaikilla työntekijöillämme olisi turvallinen työympäristö ja että he pääsisivät terveinä eläkkeelle”, Holtet sanoo. Kun akkukennojen lämpötilat ovat laskeneet tarpeeksi alas, sähköauto voidaan hinata pois. + Pitkä varastointiaika. Kuvakaappaus: FWM 2/22.. + Voidaan ohjata 8 metrin päästä. ETUJA JA HAITTOJA + Halpa hinta. Paineilmakäyttöinen pistin puhkaisee auton pohjalevyn ja sen aukoista suihkutettava vesi täyttää akun kotelon. Sen taskuissa on hihnoja, jotka kiinnitetään edessä ja takana oleviin vahvistettuihin lenkkeihin. ”Työnantajana meidän on tiedettävä, miten voimme parhaiten vähentää nuohoojiemme syöpäriskiä. Oikean tyyppinen pesuaine oikein annosteltuna on ratkaisevan tärkeää. 62 Pelastustieto 4/2023 ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski 2/2022 Uusia tuotteita sähköautojen akkupaloja varten SAKSA Nuohoojan vaatteiden oikea pesumenetelmä Nedre Romeriken (Norja) pelastuslaitoksen palonehkäisyosasto vastaa alueen nuohoustoiminnasta. Läpäisy-yksikön voi jättää kiinni auton pohjaan ja sillä akkua voidaan tarvittaessa nopeasti jäähdyttää. ETUJA JA HAITTOJA + Pieni veden tarve. Joukkueenjohtaja Harald Samoiski sai idean nelivuotiaalta tyttäreltään, kun tämä työnsi leikkiauton muovikassiin. Yksiköt ja letkut painavat yhteensä noin 60 kiloa ja laitteen mitat ovat 388 × 310 × 355 mm. Palokunta kallistaa autoa esimerkiksi hydraulisella levittimellä ja vetää kassin reunat pyörien alle. + Käyttövalmis kymmenessä minuutissa. Sen varastointiaika on kymmenen vuotta. Teksti: Jan-Erik Hegemann Kassiin pakattu sähköauto. + Ei tarvitse huoltaa eikä tarkastaa. Tulokseksi saatiin, että puvut voidaan pestä pesukoneessa käyttäen esipesuohjelmaa, jonka lämpötila ja veden määrä on valittu oikein. AUTON POHJA PUHKAISTAAN Rosenbauerin laite koostuu letkuilla toisiin sa yhdistetyistä läpäisyja käyttöyksiköstä, jotka kumpikin painavat 20 kiloa. Laitteen hinta on 8800 euroa. Kokeet ovat osoittaneet, että tehokkaaseen jäähdytykseen riittää 150–600 litraa vettä. + Voidaan käyttää missä tahansa. Palokuntalaiset ja pakkausvalmistaja kehittivät yhdessä 5,2 metriä pitkän, 2,3 metriä leveän ja 0,9 metriä korkean, erityislujasta suojapeitteestä valmistetun kassin. – Koulutustarve, värit kuitenkin auttavat. – Kertakäyttöinen tuote. Sinisillä hihnoilla kassi kiristetään auton ympärille. Eriväriset hihnat erottuvat selvästi. Auto työnnetään sen päälle.” Jos autoa ei voida liikuttaa, kassi levitetään auton alle. Jos sähköauto on pyöriensä varassa, läpäisy-yksikkö sijoitetaan auton alle akun kohdalle. + Yksi palomies riittää. Eri automalleilla ja erilaisilla (pussi, prisma sekä sylinteri) akkukennoilla on tehty kahden vuoden aikana lukuisia polttokokeita. Kone ei saa olla liian täynnä pyykkiä. Teksti: Linda Stuvland Brann & Redning 6/2022 KASSI AUTON ALLE ”Pelkästään Bad Homburgin alueella on 16 yli sadan paikan pysäköintilaitosta. Vastaavasti sammutusjätevettä tulee vähemmän. – Suhteellisen kallis tuote. Kassi sijoitetaan eteen tai taakse. Pelastuslaitos on Lejon Kemi -yrityksen avustamana mitannut nuohoojien pukujen PAH-pitoisuuksia ennen pesua ja sen jälkeen. ”Lisäksi eri Euroopan maiden palokunnat ovat harjoitelleet sen käyttöä”, toimitusjohtaja Torsten Ritzmann kertoo. Kertakäyttöinen kassi painaa 40 kiloa ja maksaa 1990 euroa. Eihän niihin voi viedä vedellä täytettävää siirtolavaa”, palotarkastaja Carsten Lauer sanoo. – Varastointiaika kymmenen vuotta. Pakkauksessa on myös samanlainen harjoituskassi. Kun valitsemme oikean työasun, käytämme oikeita henkilönsuojaimia ja pesemme ne hyvillä menetelmillä, vähennämme heidän altistustaan syöpävaarallisille PAH-aineille”, osastopäällikkö Anita Holtet kertoo. Tarvittava paineilma saadaan hengitysilmapullosta tai paloauton säiliöstä. + Kevyt. + Voidaan ottaa jokaisen ensilähdön paloauton varusteeksi
Toisella parilla oli nykyiset ja toisella uudet alusasut. Miehen kännykkä takavarikoitiin. Kun palokunta lähti asemalta, kaksi poikaa sekä kaksi miestä seurasi lähtöä, ja toinen miehistä kuvasi sen. Palo heikensi rakennuksen kantavaa palkkia, minkä vuoksi tilaa ei enää voinut käyttää akkujen varastointiin. Nykyisen alusasun ulkokerros on merinovillaa ja sisäkerros bambuviskoosia. Palo tuhosi talon kolme asuntoa, joiden asukkaat jäivät kodittomiksi. Viime talvena akut sytyttivät kolme tulipaloa. Paloasun taskuihin sijoitetut anturit mittasivat 40–60 °C:n lämpötiloja. Kolmas palo syttyi yöllä 15.2.2022 Strandgatenin rakennuksessa. Tavoitteena on lisätä yritysten tietoisuutta riskeistä ja määräyksistä. Nuori mies teki hätäilmoituksen kellaripalosta ja kuvasi asemalta lähtevät paloautot. Heidän kännykkänsä takavarikoitiin. Uutta paloasua käyttäneiden iholle oli päätynyt vain 0,76 prosenttia. Savusukellusparit oleskelivat 25 minuuttia kammiossa, pitivät 25 minuutin tauon paloasu päällä ja oleskelivat kammiossa toiset 25 minuuttia. Näytteenottoa varten koehenkilöiden iholle sekä palopuvun pinnalle sijoitettiin polyuretaanilevyt, joihin kertyneet polyaromaattisten hiilivetyjen (PAH) pitoisuudet analysoitiin laboratoriossa. Uuden patentoidun alusasun ulkokerros toimii hiukkassuodattimena ja sisäkerroksessa on aktiivihiiltä, joka adsorboi kaasuja ja hiukkasia. Jouluaikana syttyi kaksi paloa potkulautoja vuokraavan Ryden tiloissa. Pelastuslaitos harkitsi, tulisiko sen määrätä yritystä varastoimaan akut muualla. 4/2023 Pelastustieto 63 ULKOMAILTA 1 ja 4/2022 BERGEN, NORJA Kolme tulipaloa potkulautojen akuista Norjassa RUOTSI 51/2021 Alusasu suojaa syövältä SOLINGEN JA SCHWARZENBEK, SAKSA Sinivilkkubongareita Chalmersin teknillisen korkeakoulun, Lundin yliopiston ja IVL Svenska Miljöinstitutin tutkimuksessa vertailtiin nykyisen ja uuden alusasun kykyä estää syöpävaarallisten aineiden joutuminen sammuttajien iholle. Koekammiossa poltettiin halkoja ja savun lämpötila katon läheisyydessä vaihteli välillä 170–230 °C. ”Ongelmana on, että lait eivät tarjoa meille riittäviä vaikutuskeinoja”, palopäällikkö sanoo. 23.12.2021 paloi kaksi akkua. Vuonna 2021 Bergenissä syttyi 14 potkulaudan akkupaloa ulkona, asunnossa, yrityksessä, kontissa ja varasto-korjaamossa. ”Palon jälkeen yritys ilmoitti pelastuslaitokselle, missä tiloissa se varastoi potkulautoja, mutta Strandgaten puuttui luettelosta”, palopäällikkö Leif Linde kertoo. Teksti: Lars Brenden 2/2022. Kohteessa ei kuitenkaan kuulunut mitään. 1.4.2022 pelastuslaitos järjesti asiantuntijakokouksen, jonne kutsuttiin viranomaisten, potkulautoja vuokraavien yritysten ja saneerausyritysten edustajia. Palokunta ilmoitti epäilyksestään poliisille, joka pidätti tekijän, kun hän oli kaverinsa kanssa poistumassa paikalta. Koska Strandgaten sijaitsee kaupungin historiallisessa keskustassa, palo olisi saattanut levitä laajalle. Poliisi epäilee 33-vuotiaan miehen tehneen perättömän vaarailmoituksen. Teksti: Johan Wangström Palokunta hälytettiin sunnuntai-iltapäivänä asuntoon, jonka palovaroittimen kerrottiin hälyttävän. ”Olemme kutsuneet potkulautoja vuokraavien yritysten, palokuntien ja viranomaisten edustajat kesäkuussa pidettävään kokoukseen, jossa muiden viranomaisten kanssa käymme lävitse lainsäädännön, johon vuokraamojen toiminnan turvallisuus perustuu. 24 savusukelluksen eli yhteensä 10 tunnin jälkeen keskimäärin 15 prosenttia palopuvun pinnalta mitatuista PAH-pitoisuuksista oli päätynyt nykyistä alusasua käyttäneiden savusukeltajien iholle. Paloja alusasut olivat käytettyjä, ja ennen jokaista koetta ne pestiin tavanomaisilla menetelmillä. 25.12.2021 paloi 30 akkua. ”Toivottavasti se lisäsi tietoisuutta riskeistä ja sai yritykset ajattelemaan toimintansa turvallisuutta”, Linde sanoo. Kolmannen palon jälkeen pelastuslaitos kävi kaikissa potkulautoja vuokraavissa yrityksissä. ”On pelottavaa, että yrityksellä ei ole turvallisuuskulttuuria ja että se ei tiedä vastuitaan”, Linde sanoo. Poliisi löysi tekijät. Tähän sisältyy sähköpotkulautojen kunnossapito, akkujen lataaminen, varastointi ynnä muuta sekä litiumioniakuille asetettavat vaatimukset”, Norjan pelastusviraston (DSB) osastopäällikkö Johan Marius Ly kertoo
Hakuajan päätyttyä vapaita paikkoja voi tiedustella opintotoimistosta, puh. vaihde 0295 450 201. Nro Kurssi Aika Hinta € Haku päättyy Ensihoito: 20062 Simulaatio-ohjaajan peruskurssi Tavoitteista toteutukseen 22.–24.11.2023 942 + alv 25.10.2023 20063 Ensihoidon tilannejohtaminen 1.–3.11.2023 1027 alviton 6.10.2023 Onnettomuuksien ehkäisy: 20055 Väestönsuojan tarkastajan kurssi 22.–24.8.2023 780 + alv 3.8.2023 20057 Turvallisuuskouluttajan peruskurssi 29.11.–1.12.2023 741 + alv 25.10.2023 Pelastustoiminnan johtaminen: 20023 Tilannekeskus pelastustoiminnan johtamisessa -koulutus 2.–.6.10.2023 1281 alviton 4.9.2023 20024 Palomiesten ja ylipalomiesten pelastustoiminnan johtamisen täyd.kurssi 2.–6.10.2023 1119 alviton 4.9.2023 20028 Johtaminen vaarallisten aineiden onnettomuuksissa 11.–13.12.2023 854 alviton 13.11.2023 20502 Uudistettu Lento P3 kertauskurssi 29.08.–01.09.2023 1295 alviton 15.8.2023 20501 Uudistettu Lento P3 perusteet ja johtaminen 14.08.–18.08.2023 1497 alviton 1.8.2023 Pelastustoiminta: 20032 Hengityssuojainten huoltajakurssi (Dräger) 25.–27.9.2023 522 + alv 28.8.2023 20052 Ammoniakin turvallisuuskurssi 14.–15.9.2023 873 + alv 17.8.2023 Sovellettuina harjoituksina toteutettavat kurssit (4 §) (Pelastusopistosta annetun lain (607/2006) 36 §:n 2 momentissa tarkoitettuja suoritteita) Pelastustoiminta: 20033 Hakkuutekniikka ja vauriopuiden käsittely 31.10.–2.11.2023 854 alviton 3.10.2023 20038 Uudet sammutustekniikat 6.–8.11.2023 1594 alviton 9.10.2023 20070 Putoamisvaarallisella alueella työskentelyn kouluttajakoulutus 14.–17.8.2023 1056/1408 alviton 19.7.2023 20071 Putoamisvaarallisella alueella työskentelyn jatkokurssi 4.–8.9.2023 1332/1776 alviton 7.8.2023 PL 1122 (Hulkontie 83), 70821 Kuopio pelastusopisto@pelastusopisto.fi PELASTUSOPISTO.FI Ammatillinen täydennyskoulutus Tutustu koulutustarjontaan ja ilmoittaudu kurssille Pelastusopiston verkkosivuilla > Muu koulutus > Kurssija koulutuskalenteri Kurssitarjonnassa kurssin kuvauksen yhteydessä on sähköisesti täytettävä ilmoittautumislomake. Koulutustarjonta syksy 2023 Peo_ilm_Pelastustieto_6_2023_215x275_2s_3mm_bleed.indd 1 Peo_ilm_Pelastustieto_6_2023_215x275_2s_3mm_bleed.indd 1 5.6.2023 9.53.40 5.6.2023 9.53.40. Kurssien opetussisällöstä antavat tietoa kurssien johtajat, jotka on nimetty yhteystietoineen kurssikuvauksien yhteydessä, puh. 0295 453 492 tai 0295 453 468
Hakuajan päätyttyä vapaita paikkoja voi tiedustella opintotoimistosta, puh. 0295 453 492 tai 0295 453 468. Kurssien opetussisällöstä antavat tietoa kurssien johtajat, jotka on nimetty yhteystietoineen kurssikuvauksien yhteydessä, puh. vaihde 0295 450 201. Nro Kurssi Aika Hinta € Haku päättyy 20102 Vastaavan kouluttajan pedagoginen jatkokoulutus Pelastusopisto / Kuopio 27.9.2023 83 alviton 31.8.2023 Alueellinen / Tampere 8.11.2023 83 alviton 15.10.2023 20103 Pelastustoiminnan peruskurssin vastaavan kouluttajan koulutus Alueellinen / Tampere 7.–8.11.2023 232,50 alviton 15.10.2023 20104 Sopimushenkilöstön vastaavan kouluttajan pedagoginen koulutus Alueellinen / Oulu 2.–4.10.2023 498 alviton 31.8.2023 Pelastusopisto / Kuopio 28.–30.11.2023 498 alviton 29.10.2023 20105 Sammutustekniikkakurssin vastaavan kouluttajan koulutus Pelastusopisto / Kuopio 22.–24.11.2023 621 alviton 22.10.2023 20106 Savusukelluskurssin vastaavan kouluttajan koulutus Alueellinen / Jyväskylä 24.10.2022 166 alviton 1.10.2023 20107 Ryhmänjohtajakurssin vastaavan kouluttajan koulutus Alueellinen / Tampere 10.–11.10.2023 332 alviton 17.9.2023 20108 Tieliikennepelastamisen kurssin vastaavan kouluttajan koulutus Alueellinen / Tampere 9.11.2023 166 alviton 15.10.2023 20110 PVAT1-kurssin vastaavan kouluttajan koulutus Alueellinen / Jyväskylä 25.10.2023 332 alviton 1.10.2023 20111 EAja EVY-kurssien vastaavan kouluttajan koulutus Alueellinen / Vantaa 31.10.–1.11.2023 310 alviton 1.10.2023 20115 CBRNEja kemikaalisukelluskurssin vastaavan kouluttajan koulutus Alueellinen / Pori 14.–17.11.2023 898 alviton 22.10.2023 Sopimushenkilöstön kouluttajakoulutus PL 1122 (Hulkontie 83), 70821 Kuopio pelastusopisto@pelastusopisto.fi PELASTUSOPISTO.FI Tutustu koulutustarjontaan ja ilmoittaudu kurssille Pelastusopiston verkkosivuilla > Muu koulutus > Kurssija koulutuskalenteri Kurssitarjonnassa kurssin kuvauksen yhteydessä on sähköisesti täytettävä ilmoittautumislomake. Koulutustarjonta syksy 2023 Peo_ilm_Pelastustieto_6_2023_215x275_2s_3mm_bleed.indd 2 Peo_ilm_Pelastustieto_6_2023_215x275_2s_3mm_bleed.indd 2 5.6.2023 9.53.41 5.6.2023 9.53.41
NÄISTÄ TYKKÄÄN Asiakkaat ovat homman suola Leena Huhmarniemi aloitti toimistoapulaisena Suomen Palontorjuntaliitossa vuonna 1980. LEMPIRUOKASI. Teksti: Kimmo Kaisto · Kuvat: Leena Huhmarniemen kotialbumi ja Pixabay/YvonneHuijbens W W W .K O T IK O K K I.N E T /R E S E P T IT /N A Y TA /1 2 8 7 2 /K A T K A R A P U -P A R S A R IS O T T O. Dekkareita kuluu eniten ja pidän erityisesti science fiction -kirjoista. Sekoita vielä 2–3 min. Kuuntelen yleensä Radio Suomea ja sieltä tulevaa musiikkia sekä puhetta. Kuullota sipulisilppu oliiviöljyssä kauniin ruskeaksi. Puhdista parsat ja keitä niitä kevyesti suolatussa vedessa noin 10 min, kunnes ne ovat kypsiä mutta vielä rapeita. Lemmikkeinä minulla on monta maatiaskissaa. Lisää pikkuhiljaa parsojen keitinvettä (kuumaa) niin, että riisi imee sen itseensä kauhallinen kerrallaan. 200 litran akvaarion ylläpidossa on myös oma hommansa. Kuntoa yritän ylläpitää säännöllisillä kävelylenkeillä, pyöräretkillä sekä muutaman kerran viikossa kuntosalikäynneillä. Näissä on parasta se, että salaattipöydät ovat runsaita ja kotona ei niin monipuolisesti tule näitä tehtyä. Viihdyn hyvin mökillämme Kuhmoisissa Lummenne-järven rannalla. 4. Siellä tulee vietettyä aikaa myös talvisin. Pidän myös Miles Davisin ja Glenn Millerin kappaleista. 66 Pelastustieto 4/2023 ARKISTOJEN AARTEITA Parsa-katkara purisotto • 200 g basmati-riisiä • 10 tuoretta, vihreää parsaa • 10–15 pientä katkarapua, tuoreita • 1 pieni sipuli • oliiviöljyä • suolaa, pippuria • parmesaanira astetta • valkoviiniä • voita 1. Asiakkaiden kiitos on ollut parasta palautetta. ja tarjoile parmisaanira asteen kanssa. 5. Kissat eivät meillä ulkoile vapaina, vaan niille on rakennettu sekä kotiin että mökille ulkotarhat. Nostele ne reikäkauhalla lautaselle. Lisää puoli lasillista valkoviiniä ja anna sen haihtua/imey tyä. Käyn vapaa-ajallakin toisinaan maakunnassa ja kotipaikkakunnan lounasravintoloissa lounaalla. Olen lähes kaikkiruokainen, sisäelinruoat eivät maistu minulle. Anna vetäytyä kannen alla noin 10 min. Kun riisi on melkein kypsää, lisää pieneksi pilkkomasi parsa ja kuoritut katkaravut. Mikään ei joskus kylläkään voita hyvää pihviä. Valitse korkeareunain en, kannellinen valurautapan nu. Niiden touhuja on mukava seurailla. Kesäksi vien sinne sähköavusteisen polkupyöräni, jolla voin viiletellä eri paikkoihin. Olen myös Elviksen ja Paul Ankan fani. Suolaa ja pippuroi. Teen usein kotiruokaa – erilaiset pastat ja kanaruoat ovat suosikkejani. Ota pois liedeltä, sekoita joukkoon parmisaanira astetta ja nokare voita. Hän jää eläkkeelle elokuussa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä asiakaspalvelupäällikön tehtävästä yli 40 vuoden jälkeen. Keväällä on ihanaa syödä parsaa eri muodossa. MITÄ KUUNTELET. Välillä on kuunneltava nuoruuden idoleita David Bowieta ja muita suosikkeja, kuten Queenia ja Roxy Musicia. ÄLÄ KAADA KEITINVETTÄ POIS!!! LEMPIHARRASTUKSESI. Itse en ole mikään paistomestari, ja saadakseni hyvän annoksen lähden mieluummin ulos syömään. Luen mielelläni ja käytän kirjastoa sekä e-kirjapalvelua. Lisää riisi ja paahda sitä noin 5 min. 3. 2. Scifi-elokuvat ovat mielestäni myös niitä yksiä parhaita
Forssan yksikkökään ei löytänyt savulähdettä. Kuva: Pelastustiedon arkisto. Tammelalaiset arvioivat kohteen olevan oman kuntansa alueella. Vauhtikin oli samanlainen”, ensi-iskun sammuttajat kuvailivat kokemuksiaan Tammelassa 9. Jos sinulla on vanha palokuntatai ensihoitoaiheinen valokuva ja haluat jakaa sen muillekin, ota yhteyttä sähköpostitse: toimitus@ pelastustieto.fi Sinulla pitää myös olla oikeudet julkaista kuva ja mieluusti jotain tarkempia tietoja kuvasta. 4/2023 Pelastustieto 67 ARKISTOJEN AARTEITA Latvapalo loikkasi Tammelassa palokuntien ja valtatien yli NÄISTÄ TYKKÄÄN Palopäällystökoulun Leo Pesosen Fenno-Vent-savutuuletin kiinnosti ulkomaita myöten. Artikkelin kuvat ovat ottaneet Eino Hirsimäki, Eino Rauhaniemi ja Juhani Katajamäki.. Aluehäly tyskeskus arvioi savulähteen olevan Forssan kunnassa. Hätäilmoituksen perusteella etsintä kohdistui Ruostejärven tuntumaan. Varusmiehiä oli 89 ja sammutushelikoptereita kaksi. Lennosta poimittu ilmoitus johti siihen, että Tammelan yksiköt T11 ja T14 yhteisvahvuudella seitsemän miestä – johtajana kunnan palopäällikkö Eino Hirsimäki – lähtivät etsimään savun aiheuttajaa. Savu pysyi alhaalla. Kanta-Hämeen hätäkeskus Hämeenlinnassa sai Ruostejärven kesäsiirtolasta ilmoituksen epämääräisestä savuhavainnosta klo 13.03. Yli 200 hehtaarin alueelle levittäytynyt metsäpalo toi Hämeen Tammelaan 54 paloajoneuvoa ja 206 miestä neljältä yhteistoiminta-alueelta. kesäkuuta 1997. Maasto piti kuitenkin savut piilossa. Lue koko Juhani Katajamäen Pelastustieto 6/1997:n juttu sekä monta muuta arkistojen aarretta osoitteessa: pelastustieto.fi/arkistojuttu. Palo leikki kuurupiiloa. Siltä suunnalta ei löytynyt mitään. Forssan P3, palomestari Timo Stork ilmoitti näkevänsä savuja klo 13.33. Päivä oli yksi alkukesän kuumimmista. Kiitos! ”Metsäpalo puuskutti latvoissa vastaan kuin höyryjuna. Helleraja ylitettiin komeasti myös Hämeessä. Palo levisi omia aikojaan maastopalona useita kymmeniä minuutteja. Tammela ajoi Eerikkilän Urheiluopistolle. Tammelan yksiköt lähtivät Eerikkilästä takaisin klo 13.26. Koulu järjesti kansainvälisen savutuuletuskurssin vuonna 1946. Vyöryvä palorintama pakotti sammuttajat juosten perääntymään valtatie 2:lIe, jossa palo ylitti ja ohitti sammutusiskuun ryhmittyneet palomiehet ja ajoneuvot. Tammelan palolaitos nappasi eetteristä forssalaisten saaman hälytyksen. Itse asiassa molempien palokuntien yksiköt ajoivat valtatiellä vain muutaman sadan metrin päästä syttymiskohdan ohi
MITÄ OIKEIN TAPAHTUI. ENSIHOITO Kolari ambulanssilla, ensihoitaja sai syytteen Ambulanssi törmäsi tien laitaan pysäköityyn autoon. Suurimman henkisen tuen hän kertoo saaneensa Taysin ensihoitopalveluiden ylilääkäriltä Sanna Hopulta, jonka kanssa hän tapasi kuukausittain siihen asti, kun tilanteeseen saatiin ratkaisu. Hopun mielestä tällainen tapahtuma ei saisi viedä nuoren ensihoitajan työuraa. Tämä kaikki vaati itseltä ja muilta paljon. Seuraavaksi hän olikin jo itse potilaana toisessa ambulanssissa. Hän otti mielellään vastaan kaiken tarjotun avun. Huhta-aho palasi ensihoitajan töihin kolmen kuukauden sairasloman jälkeen. Hänen kuljettamansa ambulanssi törmäsi tien laidassa olevaan farmariautoon paikassa, jossa nopeusrajoitus on 100 kilometriä tunnissa. Ja tietysti, miten muut osalliset voivat. Kahvikupin äärellä he keskustelivat tapahtuneesta, voinnista, jaksamisesta, miltä tuntuu olla töissä taas ja ammatillisuudesta. MUISTIKUVIA Huhta-aho muistaa tapahtumasta vain välähdyksiä: hetken, jolloin hän ymmärsi pian törmäävänsä, verisen ohjaamon, hiljaisuuden, jossa kuului vain korvien tinKuka hälytti apua onnettomuuspaikalle. Oma ammatillinen minä on löytynyt uudelleen. Sen aikana hän koki tarvetta selvitellä yksityiskohtaisesti tapahtuman kulkua:. Ambulanssin kyydissä ollut potilas kuoli ja ensihoitajat loukkaantuivat. nitus ja sen, kun ambulanssi oli kyljellään ojassa. Teksti ja piirros: Marjut Makkonen T yöuransa alussa oleva ensihoitaja Josefiina Huhta-aho kuljetti kesäisenä alkuiltana yövuoron alkumetreillä työparinsa kanssa potilasta kiireettömästi kohti Taysia. Mitkä yksiköt tulivat paikalle auttamaan. Kolmisen vuotta tapahtuneen jälkeen Huhta-aho puhuu tilanteesta rauhallisesti, asia on käsitelty ja syytteet hylätty. 68 Pelastustieto 4/2023 Ammatillinen minä oli täysin hukassa. Ambulanssi päätyi törmäyksen voimasta kyljelleen ojaan, paarit irtosivat paikoiltaan ja potilas kuoli saamiinsa vammoihin muutamaa viikkoa myöhemmin. Työkaverit auttoivat ja tukivat selvittelyissä. TUKEA JOHDOLTA Tapahtuman jälkeen Huhta-aho kävi tapaamisissa työterveyshoitajan ja -lääkärin kanssa ja sai psykoterapiaa. Ambulanssia kuljettanut ensihoitaja sai syytteet kuolemantuottamuksesta, liikenneturvallisuuden vaarantamisesta sekä vammantuottamuksesta. Hänellä kun ei ollut muistikuvaa edes siitä, että oli itse hälyttänyt lisäavun paikalle. Pysähdyksissä ollut farmariauto oli törmännyt hieman aiemmin peuraan, ja auton kuljettaja oli istuutunut autoon odottamaan avun tuloa
Helpotus oli kuitenkin suuri, kun kaikki syytteet hylättiin. Jokaisella tulisi myös olla todella työyhteisön vahva tuki ja ikioma Sanna Hoppu, Huhta-aho sanoo kiitollisena.. JOS JOTAKIN SATTUU Huhta-aho toivookin, että mikäli tällaista tai vastaavaa jollekin sattuu, tulisi olla armollinen itselleen. Hän kehottaa myös miettimään ajonopeutta ennakoiden. Oikeudenkäynti kesti yhden aamupäivän ja vastaus saatiin jo samana päivänä. Niillä kerroilla kolari käytiin hyvin tarkasti läpi. Siitä suosta on kuitenkin noustava itse. Niin ihminen tällaisissa tilanteissa tekee. HENKISESTI RANKKA Huhta-ahon mukaan tapahtuma oli henkisesti todella rankka. MIKSI SYYTTEET HYLÄTTIIN. ASIANAJAJAN PAKEILLA Huhta-aho tapasi asianajajansa kahdesti. Kaikki oli epäonnisten ja surkeiden sattumien summa. Potilas oli kiinnitetty paareihin asianmukaisesti kolmipistevöillä. Monet asiat tukivat Huhta-ahon syyttömyyttä. Tilanne oli ollut ennalta-arvaamaton, sillä farmariauto oli pysäköity osittain ajoradalle eikä kuljettaja ollut laittanut varoituskolmiota, kuten olisi pitänyt. Ikävän sopivalla hetkellä ilta-aurinko sokaisi hetkellisesti Huhta-ahon, mikä selvisi auton etukamerasta – ja samassa farmariauton perä olikin jo edessä, eikä kuljettajalla ollut mitään mahdollisuutta estää kolaria. Mielessä kävi kuitenkin paljon epäonnistumisen fiiliksiä, ja tunteita siitä, että oli ”C-luokan”-hoitaja. Potilasturvallisuutta on mietittävä myös lyhyillä kuljetusmatkoilla, kolmipistevyön kiinnittäminen potilaalle ajon ajaksi on ainoa oikea tapa. Huhta-aho kertoo, että vastapuoli oli vaikea kohdata, sillä se etsi hänestä syyllistä tilanteeseen. On otettava itseään niskasta kiinni, palattava mahdollisimman pian takaisin töihin, koettava hyviä asioita ja otettava niistä voimaa. Mieliala vaihteli paljon. Huhta-ahon ammatillinen minä oli täysin hukassa ja työasiat tulivat kotiin asti. Lopulta hän ei saanut edes sakkoja. Ambulanssin ajonopeus tarkastettiin, se oli rajoitusten mukainen. Hänen mielessään kävi ajoittain myös alan vaihto, vaikka toisaalta sinnikäs luonne toivoi töistä hyviä toistoja. 4/2023 Pelastustieto 69 ENSIHOITO Hän oli myös antanut neuvoja asianajajan löytämiseen. Niillä ammattiminä saattoi vahvistua. Koulussa ei ollut puhetta tällaisesta mahdollisuudesta, eikä mieleen tullut, että itselle voisi näin käydä. On hyvä sallia kaikki tunteet, jotka pintaan joka tapauksessa nousevat – silloin saa olla vihainen tai surullinen. Jos jotakin sattuu, se saadaan tarkastettua jälkeenpäin
Tarvitaanko tehtäviin operatiivista käytännön kokemusta, virastotasoista harjoitusten järjestämistä vai strategisemman tason kansainvälistä yhteistyötä. Hän korostaakin, että kriisitilanteissa sotilaallisen suorituskyvyn varmistaminen edellyttää myös siviiliyhteiskunnan kriittisten infrastruktuurien toimintojen varmistamista. Kansainväliset tehtävät avartavat ja antavat uusia kokemuksia”, hän korostaa. Naton kesällä 2022 päivitetty strateginen konsepti korostaa yhteiskunnan kriisinkestävyyden merkitystä Naton ydintehtävien näkökulmasta, jotta liittokunta kykenee mahdollisimman tehokkaasti suojelemaan jäseniään ja niiden yhteisiä arvoja. Pauliina Eskola pitää ylipäätään Nato-osaamisen ja -tiedon lisäämistä ehdottomasti hyvänä asiana. Resilienssityötä Natossa ohjaa toukokuussa 2022 työnsä aloittanut Naton resilienssikomitea. ”Meidän vahvuutemme on muun muassa vahva kokonaisturvallisuusajattelu. Niissä pelastusalan toimijoilla voisi olla jonkinlainen rooli.” Kansainvälisiin tehtäviin hakeutuvilla ja niistä kiinnostuneilla on kielitaidon lisäksi oltava avoin mieli oppia uutta. Näitä ovat esimerkiksi logistiikka, viestiyhteydet, väestönsuojelu, energiahuolto ja puhdas vesi. ”Nato määrittelee kriisinkestävyyden eli resilienssin yhteiskunnan kykynä vastustaa ja toipua häiriötilanteista, kuten luonnonkatastrofeista, kriittisen infrastruktuurin häiriöistä tai hybriditai aseellisesta hyökkäyksestä. ”Resilienssin rakentamiseen tarvitaan viranomaisten, järjestöjen ja kansalaisten toimivaa yhteistyötä.” Kriisinkestävyys tarkoittaa yhteiskunnan kriittisten sektoreiden toimintavarmuutta myös mahdollisissa häiriötilanteissa, hybridija kyberuhkiin vastaamista sekä tiedusteluyhteistyötä. Ukrainan esimerkki on osoittanut kriisinkestävän yhteiskunnan merkityksen myös sotilaallisen puolustuksen edellytysten turvaajana”, Eskola toteaa. Suomi on osallistunut aktiivisesti siviilivalmiusja resilienssiyhteistyöhön liki 30 vuotta Nato-rauhankumppanuuden alusta lähtien. Mahdollisesti voidaan jatkossa lähettää myös avustusmuodostelmia Naton kansainvälisiin operaatioihin”, sanoo pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka, joka edustaa Suomea resilienssikomiteassa. ”Kun teemme poikkeusolojen suunnittelua, siinä pitää jatkossa ottaa huomioon myös se, että olemme nyt puolustusliittouman täysjäseniä. Olemme kehittäneet pitkälle omatoimista varautumista yhteistyössä järjestöjen kanssa”, hän sanoo ja ottaa esimerkiksi 72-tuntia -konseptin ja koululaisille suunnatun NouHätä!-kilpailun. Koulutus voisi alkaa aivan alkeista ja tulemme myös järjestämään pelastustoimessa toimiville Nato-asioista koulutusta ja tietoiskuja.”. Kun olemme nyt uuden edessä, on otollinen hetki alkaa opetella myös pelastustoimessa sitä, mitä Nato tarkoittaa. ”Tiedon tarve on valtava ja kaikki mikä lisää ymmärtämystämme Natosta, on tervetullutta. Mitä me voisimme näihin tarpeisiin tarjota.” ”Meillä on toki paljon osaamista, esimerkiksi väestönsuojeluun ja varautumiseen tai CBRN-toimintaan liittyen, josta emme osaa ehkä riittävän hyvin kertoa ja markkinoida osaamistamme.” ”Harjoitukset tulevat olemaan yksi osa-alue, johon jäsenenä osallistumme eri tavalla kuin aikaisemmin. ”On tärkeää, että tunnistamme osaamisemme ja olemme omasta osaamisestamme ja asiantuntijuudestamme ylpeitä. 70 Pelastustieto 4/2023 VARAUTUMINEN Kriisinsietokyky vahvistuu Natossa Naton rooli Suomessa muuttuu täysjäsenyyden myötä ja sillä saattaa hyvin todennäköisesti olla vaikutuksia myös siviilivalmiuteen ja pelastustoimeen. ”Jäsenyytemme on vielä niin uutta, että jää vielä nähtäväksi, millaista asiantuntemusta ja osaamista Suomesta on Natoon tarjota ensivaiheen jälkeen.” ”Kysymys on myös siitä, millaisia tehtäviä on tarjolla ja millaista osaamista niihin vaaditaan. Eskola sanoo, että kansalaisten kriisinsietokyvystä huolehtimisessa pelastustoimella on merkittävä rooli. Teksti: Esa Aalto K ansainvälisten asioiden johtaja Pauliina Eskola sisäministeriön pelastusosalta sanoo, että resilienssi eli kriisinsietokyky on myös Natossa noussut voimakkaammin esille Venäjän aloitettua hyökkäyssotansa Ukrainassa. Sisäministeriö vastaa Nato-yhteistyössä myös väestönsuojeluasioista. ”Nato-tietouden levittäminen on paikallaan, perusasioista alkaen.” Esimerkiksi Suomen Palopäällystöliitossa suunnitellaan Natoon liittyvää koulutusta
VARAUTUMINEN
Teksti: Sami-Pekka Korpela ja Hilla Nordquist · Kuva: Sami-Pekka Korpela Aineisto kerättiin silmämääräisesti havainnoimalla yliopistollisen sairaalan päivystyksen vastaanottoaulassa vuonna 2022. Yhdessä näistä paarien olkapäät ylittävät turvavyöt olivat jätetty kiinnittämättä ja potilas pääsi liikkumaan paareilta, mikä myötävaikutti potilaan vakavaan loukkaantumiseen. SALAA, MUTTA LUVALLA Sami-Pekka Korpelan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yamk-opinnäytetyössä oli tarkoituksena selvittää, kuinka usein potilaiden turvavöitä käytettiin paarien valmistajien ohjeiden mukaisesti. KOLMANNES TURVALLISESTI Korpela tutki 200 ensihoidon tekemää paarikuljetusta. Ensihoitopalvelun yksiköiden hälytysajokuljetuksissa (n=42) potilasturvallinen turvavöiden käyttö toteutui vain joka seitsemännessä tehtävässä. Tutkija teki havainnointia ensihoitajien tietämättä, mutta tutkimusluvan turvin. Vain kolmasosassa kuljetuksista toimittiin turvavöiden huolellisen kiinnittämisen ja kiristämisen perusteella potilasturvallisesti. Kuudessa ensihoitopalvelun kuljetuksessa käytettiin lisäksi tuentavälinettä. Ensihoitopalvelun yksiköt jättivät lähes puolessa kuljetuksista potilaan olkaturvavyöt kokonaan kiinnittämättä. Sen sijaan olkaturvavöiden käyttö oli hyvin puutteellista, sillä kaikista 200 potilasta kaksi kolmasosaa kuljetettiin ilman olkaturvavöitä. Onnettomuustilastojen mukaan Suo messa tapahtuu verrattain harvoin vakavia ensihoitoyksiköiden tieliikenneonnettomuuksia. 72 Pelastustieto 4/2023 ENSIHOITO P aarien turvavöiden kiinnittäminen ja kiristäminen on yksin ensihoitajien vastuulla, sillä turvavöissä ei ole esimerkiksi automaattista kiristintä. Ensihoitajat kiinnittivät potilaille lantioja jalkaturvavyöt erinomaisella tarkkuudella (99 % kuljetuksista). Reilussa kolmasosassa kuljetuksia olkaturvavöiden kireydestä ei oltu huolehdittu riittävästi. Paarien turvavyöt heikolla käytöllä Sami-Pekka Korpelan yamk-tutkimus osoitti, että ensihoitajat huolehtivat heikosti potilaspaarien turvavöiden käytöstä. Siirtoyksiköiden suorittamien kuljetusten (n=69) kohdalla potilasturvallisuus toteutui huomattavasti paremmin, sillä lähes kolme viidesosaa kuljetuksista toteutui kaikki turvavyöt asianmukaisesti kiinnitettyinä. Ensihoitopalvelun yksiköissä alle viiden Olkaturvavöiden käyttö oli hyvin puutteellista.. Ensihoitopalvelun yksiköt suorittivat niistä 131 ja siirtokuljetusyksiköt 69. MATKAN PITUUS VAIKUTTI Mitä lyhyempi kuljetusmatka oli, sitä huonommin turvavöitä käytettiin. SIIRTOKULJETUKSIA TURVALLISEMMIN Ensihoitopalvelun yksiköiden kuljetuksista (n=131) vain alle viidesosa oli turvavöiden käyttöön perustuen potilasturvallisia. Vuosien 2000–2019 aikana potilaskuljetusta suorittava ensihoitoyksikkö oli osallisena kolmessa vakavassa liikenneonnettomuudessa. Opinnäytetyössä selvitettiin myös, oliko turvavöiden käytössä kuljetuksen kiireellisyyden, kuljetusmatkan pituuden, paarityypin, vuorokaudenajan tai kuljetusasennon mukaisia eroja
OHJEISTUKSESSA PUUTTEITA Tutkimuksen taustatyötä tehdessä ilmeni, että ensihoitoyksiköiden turvavöiden käytöstä on olemassa vain rajallisesti tietoa – myös ohjeet turvavöiden potilasturvallisesta käytöstä ovat yleisesti hyvin puutteellisia. Paareja kehitettäessä ja kiinnitysohjeita luodessa olisikin tärkeää osallistaa ensihoitajat mukaan työhön. Ennen tutkimushavainnointia olikin mietittävä, mikä on riittävä turvavöiden kireys ja milloin turvavyöt ovat liian löysällä. TURVAVYÖT JA ASENNE Tutkimustulokset herättävät kysymyksen paarien turvavyöjärjestelmien soveltuvuudesta ensihoitoon, mutta jättävät myös pohtimaan mahdollisia taustalla vaikuttavia asenteita. Turvavyöt oli kytketty ja kiristetty oikeaoppisesti yli kahdelle viidesosalle selinmakuulla matkustavista potilaista (n=82), kun taas jokainen kylkiasennossa kuljetettu potilas (n=7) kuljetettiin ilman olkaturvavöitä. Hilla Nordquist on Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yliopettaja. Valmistajien ohjeissa paarien käytöstä ja turvavöistä puhutaan, mutta esimerkiksi ohje kylkiasennossa kuljetettavan potilaan kiinnittämisestä puuttuu täysin. Turvavöiden käytöstä tulisi poiketa kuitenkin vain satunnaisesti. Jalkaja lantioturvavyöt kiinnitettiin erinomaisella huolellisuudella.. 4/2023 Pelastustieto 73 ENSIHOITO kilometrin kuljetusmatkalla turvavöitä käytettiin asianmukaisesti alle kymmenesosassa tehtävistä, kun yli 40 kilometrin kuljetusmatkalla vyöt oli kiinnitetty asiallisesti viidesosassa kuljetuksista. Turvavöiden kireyden silmämääräinen arviointi osoittautui mahdolliseksi vain olkaturvavöiden osalta. PÄIVÄLLÄ, ILLALLA JA YÖLLÄ Tutkimukseen havainnointiin 95 päiväajan (8–16.30), 80 ilta-ajan (17–23) ja 25 yöajan (23.30–7.30) kuljetusta. Paarien turvavöiden potilasturvallinen käyttö toteutui kahdessa viidesosassa päiväajan kuljetuksista, neljäsosassa ilta-ajan kuljetuksista ja alle kymmenesosassa yöajan kuljetuksista. Kirjoittajat: SamiPekka Korpela on ensihoitaja ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yamk-opiskelija. Neljäsosa puoli-istuvista (n=78) sekä istuvista (n=33) potilaista kuljetettiin potilasturvallisesti. Siten voidaan varmistua, että ratkaisut toimivat käytännössä. Tieliikennelaki antaa mahdollisuuden poiketa turvavyön käyttöpakosta hälytysajoneuvossa, kun erityistä varovaisuutta noudatetaan ja tehtävä sitä edellyttää. Samalla havainnointiin turvavöiden lukitsemista ja kiinnittymistä paarien runkoon
24.10. vk 36 6 4.10. vk 41 7 15.11. 31.10. Koulutukseltaan Koivula on koneja metallitekniikan insinööri. HELSINGIN KAUPUNGIN PELASTUSLAITOS Marko Rostedt on valittu Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen pelastusjohtajan virkaan. Hän on koulutukseltaan merkonomi sekä sisustusalan artesaani. SUOMEN PELASTUSALAN KESKUSJÄRJESTÖ Pia Kivelä aloitti koulutusasiantuntijana huhtikuun lopussa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön koulutustiimissä. Huippulaatu a! Uutuus! Lisävarusteena NT-Hybrid nostotyynyyn kuljetuskärry Helppo liikutella, asentaa kohteeseen ja antaa hyvän suojan tyynyn ja alustan väliin. vk 47 8 27.12. Tehtävä jatkuu vuoden 2024 loppuun saakka. PROFIX Tuentajärjestelmät EDD Akkupelastusvälineet CRIBBLOCK Tukipalasarja Leikkaava ja levittävä terävaihtoehto. elokuuta. Meilaa aineisto: toimitus@pelastustieto.fi Innovaatioita ammattipelastajille jo vuodesta 1972. tukitangot voit yhdistää NH Hybrid nostotyynyn kanssa nosto/tukijärjestelmäksi. 12.9. 09 875 1800 • sales@veljeksetkulmala.fi • www.veljeksetkulmala.fi Kulmala Resqtec Pelastustieto elo 2022 215x275.indd 1 15.8.2022 19.56. • Teemana kiinteistöjen turvallisuus. Oy Veljekset Kulmala Ab Linjatie 4, 01260 Vantaa • Puh. Pelastusjohtaja johtaa pelastustoiminnan palveluita pelastuskomentajan alaisuudessa. Saat veloituksetta myös Palotutkimuksen päivät 2023 -erikoislehden. Varmista ilmoituspaikkasi lehdestä Minnalta numerosta 044 728 0401 tai meilaa ilmoitukset@pelastustieto.fi. Pelastustieto julkaisee veloituksetta nimitysuutisia, muistokirjoituksia ja tietoja eläkkeelle siirtyneistä. Kohdistusta helpottaa LED valo. 74 Pelastustieto 4/2023 Elokuun numerossa: NIMITYKSIÄ • Turun ammatti-instituutti ja Vaasan Vamia järjestivät perustason ensihoitaja -opiskelijoilleen huikean yhteisharjoituksen Turvallisuuskeskuksessa Porissa. Hän on koulutukseltaan luokanopetta ja ja siirtyi uuteen tehtävään suoraan peruskoulumaailmasta. 5.12. Rostedt on koulutukseltaan insinööri YAMK, pelastusalan insinööri AMK. Pelastustieto 5/2023 ilmestyy 30. Jaakko Koivula aloitti huhtikuun alkupuolella väestönsuojeluasiantuntijana SPEKissä asiantuntijaja kehittämispalveluiden osastolla. • Pohjois-Savoon rakennetaan paloasemia ja täytetään uusia virkoja. 19.9. Nappaa mukaan, kohdista ja nosta. 8.8. Aiemmin hän on työskennellyt useissa tehtävissä Länsi-Uudenmaan ja Varsinais-Suomen pelastuslaitoksilla sekä Rajavartiolaitoksella ja Kriisinhallintakeskuksessa. 15.8. Mukana 6 m sulkuletku. 12.12. Johanna Piiroinen on SPEKin uusi asiakaspalvelupäällikkö. vk 52 Lisätiedot: pelastustieto.fi/ilmoita-meilla tai ilmoitukset@pelastustieto.fi. Muista myös pelastustieto.fi:n nettibannerit ja uutiskirje! Pelastustiedon aikataulut vuonna 2023 Nro Ilmestyy Varauspvm Aineisto Uutiskirje 5 30.8. Rostedt toimii kesäkuun loppuun asti Helsingin pelastuslaitoksen operatiivisten palveluiden päällikkönä, mistä hän siirtyy pelastusjohtajan tehtävään 1.7.2023 alkaen. Piiroinen vastaa muun muassa keskusjärjestön rekisteripalveluista ja verkkokaupasta. • Rajavartioston merivartijat ja Helsingin venepoliisi kertasivat ensivastetaitojaan vartiolaiva Turvalla
Mukana 6 m sulkuletku. PROFIX Tuentajärjestelmät EDD Akkupelastusvälineet CRIBBLOCK Tukipalasarja Leikkaava ja levittävä terävaihtoehto. tukitangot voit yhdistää NH Hybrid nostotyynyn kanssa nosto/tukijärjestelmäksi. Huippulaatu a! Uutuus! Lisävarusteena NT-Hybrid nostotyynyyn kuljetuskärry Helppo liikutella, asentaa kohteeseen ja antaa hyvän suojan tyynyn ja alustan väliin. Oy Veljekset Kulmala Ab Linjatie 4, 01260 Vantaa • Puh. 09 875 1800 • sales@veljeksetkulmala.fi • www.veljeksetkulmala.fi Kulmala Resqtec Pelastustieto elo 2022 215x275.indd 1 15.8.2022 19.56. Nappaa mukaan, kohdista ja nosta. NIMITYKSIÄ Innovaatioita ammattipelastajille jo vuodesta 1972. Kohdistusta helpottaa LED valo
Eli yhden tuuman metsäpalokalustolla ja erikoiserän edulliseen metsäpaloasuun sonnustautuneina. Lue lisää osoitteesta www.turvata.fi. TÄNÄ KESÄNÄ METSÄRETKILLE VARUSTAUDUTAAN YKSISSÄ TUUMIN KEVYESTI! TEXPORT WILDLAND Maastoja metsäpalojen erikoispuku EN 15614:2007 A1+A2 EN 1149-5:2008 EN 11612:2015 A1 B2 C2 Väri: hiekka Koot: yleisimmät ALKU-JAKOLIITIN 1” 1-111 DAFO PERMEX 3F -PALOLETKU 25 mm, 20 m, valk. / 1” ruots. kynsiliitin / 1” Storz-liitin / 2” kotim. Mutta toimi heti, asuja riittää vain nopeimmille! UUT TA SUO MES SA: YHD EN TUU MAN KAL UST O MET SÄÄ N EDU LLIN EN ERÄ NOP EIMM ILLE ! MSA F2XR -KEVYTKYPÄRÄ Hyväksynnät: EN16471 / EN16473 / EN12492 / EN 1385 / PAS028. kynsiliitin ALKU-JAKOLIITIN 1” 1-11 ALKU-MOOTTORIRUISKU 6.0 H 510 ltr@6bar WATERAX MINI-STRIKER -MOOTTORIRUISKU 120 ltr@4bar Palvelemme alan ammattilaisia sekä suoraan että Palokamu-ketjun välityksellä ja yrityksiä ja kuluttajia Turvanasi-ketjun kautta