Pelastustieto 4/2024 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

EDUNVALVONTA etsii uomiaan KOULUSURMA piti yllä stressitasoa PELASTAJIEN VAATIVA TEHTÄVÄ lumimyrskyn silmässä Pallastunturilla 4/2024 PELASTUSTOIMI, ENSIHOITO JA VARAUTUMINEN kovassa kisassa Iitin VPK:n nuorille Veikon Malja
PÄÄKIRJOITUS PÄÄKIRJOITUS
0505620735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu, p. 4/2024 Pelastustieto 3 PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja Esa Aalto, p. Pelastusalan ammatillinen edunvalvonta on nyt risteyskohdassa. Vaihtoehdot ovat vähissä. Suomen Palomiesliiton perustaminen 30 vuotta sitten juonsi juurensa tyytymättömyydestä. Tehy on heittänyt verkkonsa haaliakseen ensihoitajia siipiensä suojiin. Ykköstoive on päästä yhä mukaan Tehyn ja SuPerin kanssa samaan neuvottelujärjestöön. Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL ry menetti viime vuonna oikeutensa neuvotella työja virkaehtosopimuksista, kun se potkittiin pois terveydenhoitoalan järjestöjen kanssa yhdessä muodostamastaan neuvottelujärjestöstä. PELASTUSTIETO-LEHTI ILMESTYI ENSIMMÄISEN KERRAN VUONNA 1950. Erästä paikallistason toimijaa lainatakseni, nyt olisi varmaankin paikallaan katsoa eri vaihtoehtojen hyvät sekä huonot puolet ja tehdä ratkaisut ilman vanhoja painolasteja.. Palomiehet eivät olleet tyytyväisiä Kunta-alan ammattiliitto KTV:n edunvalvontaan. Nuoremmille menneet ajat ja vastakkainasettelu ovat vieraita, mutta rivissä on vielä vanhempaa polvea, joita vanhat kaunat vaivaavat. Johtoaankin vaihtamaan joutunut SPAL yrittää yhä löytää keinoa päästä sopimaan työehdoista. Tyytymättömyys johti työtaistelutoimiin. Taistelua käydään kuitenkin sieluista eli jäsenistä. Aika näyttää, mitä ratkaisuja SPAL tekee. Painotuote 4041 0955 YM PÄ RISTÖMERK KI MILJ ÖMÄRK T Edunvalvonta uudessa tilanteessa PÄÄKIRJOITUS Taistelua sieluista. Lakot repivät eri ammattijärjestöön kuuluvia työntekijöitä eri leireihin – jopa siinä määrin, ettei mahduttu tekemään töitä samassa vuorossa. 044 7280401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaukset tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino Grano Oy 2024 ISSN 1236-8639 (painettu) ISSN 2954-1840 (verkkojulkaisu) Kansi Sari Turunen, Veikon Malja -juttu sivulla 62 Pelastustieto on Aikakausmedia ry:n jäsen Painopaperi kannet MAXI Silk 250 g, sisus Multi Offset 90 g PELASTUSTIETO ON MEDIA, JOKA KATTAA PELASTUSALAN JA ENSIHOIDON KOKO KENTÄN. Tehyn johto kävi muun muassa Lapissa ”kosioreissulla”, mutta laihoin tuloksin. 044 7280402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi, Marko Partanen p. Jäsenistö näyttää suhtautuvan maltillisesti tilanteeseen, vaikka pelastusalaa edustavat ammattijärjestöt yrittävät viestinnänkin keinoin nostaa omaa profiiliaan. Pelastusalallakin edunvalvontaa hoitava Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry on tarjonnut liittymistä omaan toimintaansa, mutta se tarkoittaisi SPAL:lle nykyisenkaltaisen itsenäisyyden menettämistä. JHL:ssä suunnitellaan myös edustamiensa turvallisuusalan toimijoiden kokoamista yhteen, suuremmaksi joukkovoimaksi. 0400 674 208 marko.partanen@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin p
K U V A : M IK A L A IS O 52 Palontutkijoiden yhdistys täytti kymmenen vuotta
4/2024 Pelastustieto 5 3 Pääkirjoitus 6 Ajassa 10 Pelastusalan maailma 12 Edunvalvonta myllerryksessä 14 Hälytysilmoitus 28 Videokuvaa automaattisesti tilannepaikalta 30 Digitaaliset kaksoset 32 Mirafoni 33 Podcasteja pelastuksesta ja ensihoidosta 34 Ääni kentältä 35 Tekoäly apuna riskianalyysissä 36 Liikuntaa ensihoitotyön vaatimusten mukaan 38 Turvallisuuskulttuuri on kaikkien asia 40 Lintusperspektiivistä 41 Sujuvuutta oppimiseen 44 Laadukasta ensihoitoa 46 Puheenjohtajalta 47 Ehdota Vuoden Palomiestä 48 Antoisat tulitöiden kurssinjohtajapäivät 50 Liian tummaa paahtoa 58 Opinnäytteitä 60 Ulkomailta 62 Veikon Malja haastavan kisan jälkeen Iittiin 64 Näistä tykkään: Piia Vähäkangas 65 Arkistojen aarteita 66 Seuraavassa numerossa 42 Sopimuspalokuntabarometristä suuntaviivat 26 Lumetodellisuudesta apu terveydenhuollon koulutuksiin 54 Koulusurmatehtävä piti yllä stressiä pitkään 56 Kriittiset tilanteet lisäävät kuormitusta ensihoidossa 14 Lumivyöry haukkasi vaeltajat sisäänsä Pallastunturilla K U V A : A N T T E LA U H A M A A
ENSIHOITOALA • Olhava EMC 17.–20.9., Repoveden kansallispuisto, Kouvola • EUSEM – European Emergen cy Medicine Congress 13.– 16.10. Pori • Viranomaispäivät 25.–26.9. Akuuttihoitopäivät on saanut yhteisöllisyydestään hyvää palautetta. ”Konseptimme näyttää olevan kunnossa. ”Todella hyvät päivät. Ensihoitaja Terhi Sillanpää saapui Vanajanlinnaan Lappeenrannasta. Sitä varten Esko Valtaoja puhui arvoista ja teoista.” Tapahtuman aikana alavartalosimulaattorista pulppusi keinoveri. Tuusula • Palokuntanaisten SM-Iines -kilpailu 28.9. Kööpenhamina, Tanska Akuuttihoitopäivät pidettiin Hämeenlinnan Vanajanlinnassa toukokuun lopulla. Viimeksi yhtä paljon, noin tuhat, maastopaloa toukokuussa oli vuosina 2017 ja 2018. hybriditapahtuma/Helsinki • Road Rescue 3.–4.10. Rovaniemi • Väestönsuojan hoitajan verkko kurssit >31.12.2024 PALOKUNTAAN.FI www.palokuntaan.fi • Sopimuspalokuntaviikko 31.8.–8.9 ympäri Suomea • CTIF SM-kilp. 14.9. 6 Pelastustieto 4/2024 TAPAHTUMA Yhteisöllisyyttä Akuuttihoitopäivillä AJASSA AJANKOHTAINEN LUKU 9 93 hälytystä maastopaloihin saivat pelastuslaitokset yhteensä toukokuun aikana. Kemijärvi PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO www.sppl.fi • Tapahtumaturvallisuusfoorumi 25.–26.9. 25.–26.9. • PTT – Roolitettu traumapotilaan ensihoito 2.–3.10. (Lähde: Esa Kokki, Hyvinvointi alueyhtiö Hyvil Oy, tiedot on koottu Prontosta) ALALLA TAPAHTUU SPEK www.spek.fi • Rakenteellisen palonehkäisyn opintopv. Vuonna 2006 taipaleensa aloittanut tapahtuma on vakiinnuttanut paikkansa ensihoidon kärkitapahtumien joukossa. Hyviä luentoja, hyvää ruokaa, hyvää seuraa, mitä muuta sitä tarvitseekaan.” Luentoaiheet löytävät paikkansa ideariihen kautta, kertoo järjestäjän edustaja Mervi Karjalainen. Kenellä tahansa ohi kulkiessaan oli mahdollisuus pukeutua essuun ja harjoitella, miten vuotava haavakanava tyrehdytetään pakkaamalla se hemostaattisidoksella. • Suurten evakuointien suunnittelu ja toimeenpano 22.–23.10. Hän alleviivaa kokonaisuuden olevan kunnossa. Pori PELASTUSOPISTO www.pelastusopisto.fi • Väestönsuojan tarkastajan kurssi 20.–22.8. Siihen on myös panostettu, sillä mutkattomalle verkostoitumiselle on varattu reilusti tilaa. Lääkäri Attena tunnettu Atte Virolainen avasi oman luentonsa todeten: ”Tosiasia on, että kaikki tulevat tänne hyvien bileiden takia, ja nämä luennot ovat siihen hyvä lisä.” Ehkä lääkäri Aten lausahduksessa oli ripaus kaunista vaatimattomuutta, sillä hänenkin luentonsa päihdepotilaiden hoitamisesta veti katsomon täyteen, vaikka se oli iltatilaisuuden jälkeen aamun ensimmäinen. Paikalla oli noin 150 vierasta, kymmenkunta luennoitsijaa ja toistakymmentä näytteilleasettajaa. • TAST-peruskurssi 9.–11.10 • Täydentävät ja uudet sammutustekniikat 5.–7.11. Aina halutaan ottaa myös ver kostoitumista ja yhteisöllisyyttä, koska ne ovat meille tärkeitä. Marko Partanen. ”Tämän vuoden tapahtumaan sieltä alkoi tulla mielenterveysasioita ja erilaisia potilasryhmiä. Akuuttihoitopäiviltä kerätään palautetta ja jos niistä jotakin haluamme nostaa, niin se on verkostoituminen”, järjestäjän, Suomen Turvatieto Oy:n Sami Latosaari sanoo
VALOISA TULEVAISUUS ”Riskienhallintaosasto koostuu niistä muiden osastojen jäsenistä, jotka haluavat kouluttaa ja neuvoa kaupunkilaisia onnettomuuksien ehkäisyssä ja varautumisessa. Myös rakennuspaloja eläinpelastustehtäviä oli runsaasti. (LI) ” Turun ammattikorkeakoulu ja Varsinais-Suomen pelastuslaitos ovat käynnistäneet kehittämishankkeen, jossa hyödynnetään teknologian uudeksi megatrendiksi kutsuttua metaverseä ensihoitajien ja pelastajien työuran alkuvuosien tukemisessa. SPPL 25.5. Jokin nimetty vastuutehtävä on 42 jäsenellä.” ”Tulevaisuus näyttää valoisalta. (X) ” Aikuiskoulutustuki, ammattitutkintostipendi ja vuorotteluvapaa lakkautetaan. Myös kesäviikonloput ovat usein haastavia valmiuden ylläpidon kannalta: valmiuteen voi henkilökohtaisesti olla silloin vaikea sitoutua, jos todennäköisyys tehtävälle on kuitenkin vähäinen. Suurin osa niistä oli vesivahinkoja rakennuksissa. Laadukas, hyvin johdettu toiminta palokunnan seitsemässä osastossa luo vetoja pitovoimaa. Lisäksi vastuutehtävistä kiinnostuneita on koottu useisiin päällystöja alipäällystötehtäviin sekä työryhmiin ja toimikuntiin. Uuden paloaseman rakentamista varten otettu iso laina on toki sellainen mörkö, että jos yhteiskunnan talous sukeltaa pahasti, niin palokunta joutuu vaikeuksiin. @turkuamk_ensihoito 1.6. (IG) ” Suomessa on harjoiteltu tällä viikolla EU:n valmiusvarastojen käyttöönottoa. Yleisin keikkakoodi oli keskisuuri vahingontorjunta, ja pienet vahingontorjuntatehtävät tulivat hyvänä kakkosena. Palokunnassa oli vuoden 2023 lopussa 145 varsinaista jäsentä. Riskienhallintaosastossa on 18 jäsentä. Riikka Salmi 31.5. Kimmo Kaisto Päivä paloasemalla -tapahtuma viime vuonna kiinnosti Helsingin VPK:n uudella paloasemalla. 4/2024 Pelastustieto 7 SOME VPK TOIMII AJASSA Elinvoimaa vahvoista juurista ” Ennallistamispolttoa ja altistumismittauksia Patvinsuon kansallispuistossa Juha Laitinen kanssa. Palovaroittimen toimivuus varmistetaan testaamalla se säännöllisesti, vaihtamalla paristot ja uusimalla varoitin 5–10 vuoden välein. Työelämän koventuneet vaatimukset näkyvät kuitenkin siinä, että jäsenten lähteminen hälytyksiin ei varsinkaan kesken työpäivän ole monelle aina mahdollista. Toiminta voidaan toteuttaa vaivatta puhdas paloasema -periaatteiden mukaisesti”, palokunnan päällikkö Perttu Halonen iloitsee. (LI) ” SPEKin rasituskokeissa selvisi, että palovaroittimissa ja niiden käyttöohjeissa on huomattavia eroja. ”Hälytyksiin on yleisesti ottaen riittänyt väkeä. (IG) ” Palokuntien suomenmestari 2024 on Kotkan VPK. @stm_shm 30.5. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto (ESR+). Toisaalta palokunta on jo selvinnyt kahdesta maailmansodasta ja nälkävuosista, joten kyllä tästäkin selvitään”, Perttu Halonen vakuuttaa. Heistä 68 osallistui vuoden aikana vähintään kymmeneen tapahtumaan. @SPEK_ry 23.5. Tässä parempi kaupunkitasoinen koordinaatio voisi helpottaa.” Palokunnan hälytysosastoon kuuluu 28 jäsentä, joista savusukeltajia on 19. Tilavat autotallit mahdollistavat nyt saada raskaita pelastusautoja kalustokierrossa pelastuslaitokselta. K U V A : JU H A N A H IE T A R A N T A. ”Paloasema näkyy kunnolla maan pinnalle ensimmäistä kertaa yli 60 vuoteen, mikä on rekrytoinnin kannalta valtava mahdollisuus. Sisäministeriö 31.5. (FB) Uusi paloasema Jätkäsaaressa mullisti 160-vuotiaan Helsingin VPK:n toiminnan. Vuonna 2023 palokunnan hälytysosasto sai 156 hälytystä, mikä oli poikkeuksellisen paljon aiempiin vuosiin verrattuna
”Juuri sain tiedon, että koko mökki on käännetty ja huonekalut nostettu ylös. Tällä viikolla aloitin kesäduunit ?. K U V A : S A N N I IS S A K A IN E N. Suurin haaste on aineiston kerääminen, koska tietomäärä on suuri, ja raportointitavat voivat vaihdella pelastuslai tosten välillä. Ei löytynyt enää käärmettä. Asukas havaitsi jonkinlaisen luikertelijan kotonaan ja hälytti pelastuslaitoksen paikalle hieman ennen puolta seitsemää illalla. Mitkä ovat tavoitteet. Suurimmat haasteet. Palomestari Teemu Tenhunen SS 3.6. Viimeisin kansallinen selvitys on tehty vuonna 2015. Mies saatiin puusta turvallisesti ja loukkaantumatta alas. ”Kukaan ei halua, että muut joutuvat odottamaan.” Palomies-ensihoitaja Kasper Ahtojää HS 4.6. 2 Turkulainen mies kiipesi puuhun hakemaan kissaansa ja jäi jumiin oksanhaaraan neljän metrin korkeuteen. POIMINNAT @jonnaperitalo Eka vuosi ammattikorkeaa takana! Oli vaihderikas mutta siitä me kaikki selvittiin! Tuntunu koko ajan vaa että on löytyny se oma juttu ?. Loput puetaan autossa. Mitä hanke koskee. 3 Käärmehavainto työllisti Pohjois-Savon pelastuslaitosta Vesannolla. Paloauton vieressä on valmiina ”latinki” eli paloasun housut ja turvasaappaat. 1 Mellunkylässä on edelleen elokuvista tuttuja tankoja, joita pitkin palomiehet liukuvat autolle. Tilannekuva kuntoon Vilma Ristikangas aloitti työt Suomen Pelastusalan Keskusjärjestössä viime heinäkuussa ja jatkoi hankevastaavana toukokuussa poistumisturvallisuusselvityskohteiden tilannekuvan päivittämisen hankkeessa. Tavoitteena on selvittää, kuinka monta poistumisturvallisuusselvityskohdetta on hyvinvointialueittain, mikä niiden turvallisuustaso on, millaisia teknisiä suojaustoimenpiteitä on tehty, ja löytyykö toimintakykyarvionnin (RAI) ja kohteiden turvallisuustason väliltä yhteyttä. ”Kyllä kissa sieltä varmaan omin voimin tulee alas.” Palomestari Toni Pyökäri TS 3.6. Se on usein nopein tapa. Kissa jäi edelleen puuhun. Palomiehen ammattiylpeyteen kuuluu olla nopea. EP:llä uudella alueella ja syksyllä sit takas Ouluun kouluun?. Hankkeella pyritään ottamaan selvää poistumisturvallisuusvelvollisten kohteiden tämänhetkisestä turvallisuustasosta. 8 Pelastustieto 4/2024 INSTAGRAM AJASSA MITÄ KUULUU
Näin ei palotilanteissa tapahdu.” ”Esimerkiksi Balkanin alueella räjähteet saattavat olla miinoja, joita meiltä ei niinkään löydetä. Balkanin alueella maasto on myös sellaista, että se kuumenee herkemmin. Ovatko ne riski metsäpalotilanteissa. Viime vuonna drooni nousi ilmaan 459 tiedustelutarkoituksessa. Keskustelussa paneudutaan pelastusalan tulevaisuuden resurssien riittävyyteen, vapaaehtoisen palokuntatoiminnan merkittävyyteen yhteiskunnassa. Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto järjestää keskustelutilaisuuden Porin SuomiAreenassa 27. AJASSA TILASTO Miehittämättömän lentotiedustelun (droonien) käyttö on lisääntynyt pelastustoimen tehtävillä. Paloja toki syttyy, mutta niiden pinta-alat jäävät pieniksi. Everstiluutnantti Mikko Illin mukaan niitä löytyy säännöllisesti suuria määriä. kesäkuuta klo 13–13.45. ”Riskit ovat hyvin pienet. Paloa rajataan niin, että se pysyy hallinnassa. 4/2024 Pelastustieto 9 HYVÄ KYSYMYS UUTINEN Ovatko ammukset riski metsäpaloissa. Sotilaspalokunnat huolehtivat pääsääntöisesti sammuttamisen, ja yksiköitämme on myös varotehtävissä harjoituksissa. (LÄHDE: ESA KOKKI, HYVINVOINTIALUEYHTIÖ HYVIL OY) Droonien käyttö lähes kolminkertaistunut viidessä vuodessa Kuka meitä pelastaa vuonna 2030. Sotilasräjähteet tarvitsevat sellaisen iskun, että räjähdysaine aktivoituu. Keskustelemassa ovat kansanedustaja Eeva Kalli, (kesk), Satakunnan pelastusjohtaja Pekka Tähtinen, Porin kaupunginjohtaja Lauri Inna, Länsi-Suomen Pelastusalan Liiton puheenjohtaja Mervi Parkkonen, Lounais-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Ilkka Horelli ja palokuntajohtaja Petri Jaatinen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä. Harvoin pitää pelastuslaitosta hälyttää paikalle, eivätkä ne edes saa mennä sinne.” Teksti: Esa Aalto Kuva: Janne Rasila. Keskustelu striimataan livenä myös MTV Katsomoon. Myös rakennuspaloissa ja ihmisen pelastamistehtävissä droonien käyttö on lisääntynyt. Vaikka meidän sodistamme on jo aikaa, raivataan edelleen esimerkiksi Lapissa ammuksia maastosta. Juontajana toimii Etelä-Suomen aluehallintoviraston pelastusylitarkastaja Mira Leinonen. Niille ei mennä sammuttamaan, sillä niissä on 300 metrin varoalue. ”Paloja syttyy erityisesti harjoitusten yhteydessä ja ammuksia löytyy harjoitusja maalialueilta. Eniten drooneja hyödynnetään tarkastustehtävillä, mutta lähes yhtä usein maastopaloissa. Ne ovat palotilanteissa alttiimpia räjähtämään. Esimerkiksi Sloveniassa on kartoitettu näitä riskejä. Vaarat pyritään lähtökohtaisesti eliminoimaan. 20 40 60 80 100 120 140 160 Rakennuspalo Maastopalo Muu onnettomuus Tarkastustehtävä Ihmisen pelastaminen Muu tehtävä Miehittämättömän lentotiedustelun käyttö lähes 3-kertaistunut 5 vuodessa 2019 2020 2021 2022 2023 CTIF:n metsäpalokomission kokouksessa Sloveniassa nousi esille sodanaikaisten räjähtämättömien ammusten riskit metsäpaloissa. Ampumatarvikkeet eivät räjähdä metsäpaloissa, sillä maasto on pohjoisessa karua ja palo etenee niin nopeasti. Meillä maastosta löytyvät sotilasräjähteet ovat stabiileimpia, esimerkiksi saksalaisten maastoon jättämiä ammuksia ei ole viritetty.” Miten sammutustoimintaa Puolustusvoimissa toteutetaan, Puolustusvoimien pelastusjohtaja Yrjö Lindroos
PELASTUSALAN MAAILMA
48°34’6 P 13°25’5 I Rankkasateet aiheuttivat suuria tulvia Baijerin osavaltiossa Etelä-Saksassa. toukokuuta 2024. Kuva: AFP/Lehtikuva.. Pelastajat pumppasivat vettä kaduilta lasimuseon edustalla 31. Tonava ja Inn-jokien tulvat nostivat veden Passaun kaupungin keskustaan
Siellä tarvittaisiin vähintään ammattikorkeakoulututkinto. SPAL heitettiin viime vuonna ulos Tehyn ja SuPerin kanssa muodostamasta Sote ry:stä. Nyt kanne on vedetty pois ja Mustakankaan mukaan keskusteluja käydään myös palaamisesta Sote ry:n pääsopijajärjestöön. Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL ry:n johto vaihtui ja edelleen etsitään kotipesää neuvotella virkaja työehtosopimuksista. Mustakankaan mukaan Juko ei tule kysymykseen pelastajien koulutustason takia. Keskusteluja on käyty myös JHL:n ja Jytyn muodostaman JAU:n sekä Juko:n jäsenyydestä, jossa ovat mukana esimerkiksi Poliisien ammattijärjestö. ”Toivoisin, että voisimme liittyä takaisin Sote ry:hyn”, hän sanoo. P arikymmentä vuotta järjestön johdossa ollut Kim Nikula erosi ja puheenjohtaja Ilkka Mustakankaan mukaan eroaminen tapahtui yhteisellä päätöksellä. Tehystä kommentoidaan ainoastaan, ettei ole tietoa neuvotteluista SPAL:n kanssa. Eripura johti siihen, että SPAL nosti kanteen käräjäoikeuteen yhdistyslain rikkomisesta. Koulutusuudistuksessa SPAL:n johdon ajama amk-tutkinto on jakanut jäsenistön mielipiteitä. Viime vuonna 30 vuotta täyttänyt SPAL neuvottelee edelleen pääsopijajärjestöratkaisusta. Puheenjohtaja sanoo, että pattitilanteessa olevat neuvottelut eivät olleet ratkaiseva tekijä järjestön johdon vaihtumisessa, vaikka kaikella onkin kosketuspintaa. ITSENÄISYYS TÄRKEÄ Jytyn osalta keskustelua on käyty erilai. 12 Pelastustieto 4/2024 Edunvalvonta myllerryksessä Pelastusalan ammattiyhdistysja edunvalvontatoiminta on myllerryksessä. Teksti: Esa Aalto · Kuva: Lassi Rinne AJASSA Jäsenistöltä toivotaan malttia
TAVOITE VAHVISTAA EDUNVALVONTAA Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n lainopillinen neuvonantaja Hannu Moilanen kertoo, että paikallistasolla on ollut yhteydenottoja järjestövaihdoksesta. Lapin ensihoitajat JHL ry:n hallituksen jäsen ja rahastonhoitaja Mika Impiö sanoo, että vaihdos oli välttämätöntä, koska SPAL ei ole kuulunut enää mihinkään pääsopijajärjestöön eikä ensihoitajien edunvalvontaa ollut mahdollista muuten hoitaa. Olemme myös valmiusorganisaatio, toisin kuin muu hoitoala eikä siitä saa luopua”, Impiö sanoo. ”JHL onkin tarjonnut SPAL:lle yhteistyöjärjestön mallia samaan tapaan kuin Raidealan ammattilaisilla. Se vahvistaisi yhdessä päällystön kanssa alan edunvalvontaa JHL:ssä ja neuvotteluasemaa työja virkaehdoista neuvoteltaessa. Lapissa oma ratkaisu. Osapuolten kesken sovittavia neuvottelupaikkoja olisi saatava lisää, jotta SPAL voisi itsenäisenä tulla samaan kokonaisuuteen neuvottelijaksi. ”Erityisesti SPAL:n kaupunkien jäsenyhdistyksiä on otettu yhteyttä. Siitä yritetään neuvotella heti kesän jälkeen. Jäsenistöltä löytyykin toistaiseksi malttia. Ensihoitajien tarpeet edunvalvonnassa ovat kuitenkin toisen laiset. Edunvalvonta-asia ei nouse asemien kahvipöydissä kuumaksi keskustelunaiheeksi eikä siirtymistä järjestöstä toiseen ole juurikaan tapahtunut. SPAL selvittää myös omaa järjestörakennettaan. Järjestön vt. Olisi pitänyt tarkastella ennakkoluulottomasti eri vaihtoehtojen edut ja haitat.” Puheenjohtaja toivoo jäsenistöltä malttia, että asiat saadaan kuntoon. ”Luottamusmiesjärjestelmä on mahdollista turvata laajemmassa kokonaisuudessa. ”Arviomme on, että vuoden loppuun mennessä merkittävä määrä SPAL:n jäseniä siirtyy JHL:n jäseneksi.” Hän katsoo myös, että SPAL:n on vaikea palata enää hoitajajärjestöjen kanssa yhteiseen Sote ry:n neuvottelujärjestöön, sillä Tehyn johto on tehnyt aktiivista ensihoitajien jäsenhankintaa. ”Tarkoituksenmukaista olisi ollut perustaa kokonaan uusi järjestömalli, mutta jokainen järjestö halusi turvata omat reviirinsä. Ensihoitajien luottamusmiestoiminta liitetään Lapissa nyt JHL:n sopimukseen. 4/2024 Pelastustieto 13 AJASSA sista liittymismalleista, mutta Mustakankaan mukaan SPAL ei ole valmis fuusioon, vaan haluaa pitää kiinni järjestönsä itsenäisyydestä. johtajana toimii nyt edunvalvontajohtaja Pasi Jaakkola. Myös kaikkien muiden neuvotteluosapuolten pitää hyväksyä järjestö neuvotteluosapuoleksi. Merkittävin siirtymä oli 250 lappilaisen ensihoitajan tulo JHL:n jäseneksi. Esimerkiksi Lapissa jatkaa SPAL:n aikainen luottamusmiesjärjestelmä.” JHL:llä on Hannu Moilasen mukaan tavoitteena vahvistaa turvallisuusalan toimijoiden edunvalvontaa yhdistämällä ammattialat yhteiseen toimintaympäristöön. ”Ensihoitajat on pieni ammattiryhmä ja jäämme helposti muiden hoitoalan ammattien jalkoihin. JHL hoitaa siinä edunvalvonnan, koulutuksen, oikeudelliset asiat ja järjestökoneiston. Määtän mielestä toisenlainen työaika ei toimisi Lapissa, jossa etäisyydet ja potilaiden kuljetusmatkat ovat pitkät. JHL edustaa rajaja merivartijoita, tullivirkailijoita, poliiseja, puolustusvoimien sekä vankeinhoidon henkilöstöä. Ilkka Mustakankaan mukaan tärkeintä on turvata ydintehtävä eli jäsenistön edunvalvonta. Edustettavuus ja jäsenmäärä määrittävät pääasiassa, pääseekö ylipäätään neuvotteluosapuoleksi. JHL valikoitui Lapin ensihoitajien uudeksi ammattiliitoksi eikä muita vaihtoehtoja edes mietitty, koska JHL:llä on Suomen pisimmät perinteet ja erityisosaamista nimenomaan pelastusalan edunvalvonnasta. Esimerkiksi ensihoitajien poikkeusluvalla tekemä ympärivuorokautinen työaika tuo omat haasteet eikä tätä hoitoalan järjestöissä ymmärretä. Hänen mielestään edunvalvontajärjestöjen rakenteita olisi ollut syytä tarkastella kokonaisuudessa, kun uudet hyvinvointialueet perustettiin. Enemmän odotetaan nyt, miten järjestö saa asiat kuntoon eikä paikallistasoilla tehdä erillisratkaisuja. ”Valitsimme JHL:n, koska siellä voi olla paikallisia, itsenäisiä yhdistyksiä.” Aikaisemmin pääluottamusmiehenä toiminut Miko Määttä kertoo, että terveydenhoitoalan ammattijärjestön Tehyn johtokin vieraili Lapissa houkuttelemassa lappilaisia ensihoitajia jäsenikseen. Ne ovat myös alueita, joissa JHL:lla on vähemmän pelastusalan jäsenistöä”, Moilanen sanoo. Vaihtoehto voi olla palaaminen esimerkiksi päätoimiseen pu heenjohtajuuteen. Pelastusalan henkilöstö tuo samaan kokonaisuuteen hyvän lisän.” Lapin parisataa ensihoitajaa vaihtoi vuoden vaihteessa ammattijärjestöä ja paikallisyhdistyksen nimestä putosi SPAL pois. Yhteisjärjestö hoitaisi järjestötoiminnan, ammatillisen edunvalvonnan ja olisi vahvasti mukana päättämässä palvelussuhteiden ehdoista.” Moilasen mukaan JHL:n pelastusja ensihoitoalan unioni vahvistuisi, jos operatiivinen pelastusja ensihoitoalan henkilöstö saataisiin koottua yhteen. Sekä Impiö että Määttä sanovat, että Tehyssä ei ole samanlaista paikallistason järjestelmää, vaan asiat hoidetaan kokonaisvaltaisesti. ”Myös oman erillisen sopimuksen tekeminen työnantajia edustavan KT:n kanssa voisi tulla kysymykseen, mutta se ei ole nyt ajankohtaista, vaan aikaisintaan sopimuskauden päätyttyä.” Nykyiset työehtosopimukset umpeutuvat ensi keväänä. JHL on yhdessä Jytyn kanssa JAU:ssa, jo ka neuvottelee virkaja työehtosopimuk sista
14 Pelastustieto 4/2024 HÄLYTYSILMOITUS 14 Pelastustieto 4/2024 Etsijät tarkistavat Recco-laitteen antamaa signaalia Pyhäkurussa.
4/2024 Pelastustieto 15 HÄLYTYSILMOITUS Pallastunturi, Muonio 552C, hätäpuhelu kello 14.09 • RLA56, RLA621, RLA6289B, RLA760, RLA7515, RLA7589 Lumivyöry haukkasi vaeltajat sisäänsä Pallastunturin Pyhäkurussa. Kaamoksen ja 30 asteen pakkasen höystämä myrskytuuli viskoi lunta, tarttui etsijöihin ja repi moottorikelkkoja. Etsintää tehtiin sujuvassa ja osaavassa yhteistyössä lumivyöryspesialistien johtamana. Tekstit: Marko Partanen · Kuva: Antte Lauhamaa Lumimyrskyn silmässä 4/2024 Pelastustieto 15
Tauon jälkeen he poikkesivat etenemältään reitiltä 90 astetta kohti itää, alas Pyhäkuruun. ”Tehtävä tuli kiireettömänä ja tavanomaisena retkeilijän noutona maastosta. Vaeltajat nousivat alhaalta Nammalakurusta ylös tunturiin, jossa kova tuuli nostatti pöllyävää lunta ilmaan ja heikensi näkyvyyttä. Äiti soitti 112-sovelluksella hätäkeskukseen kello 14.09, jolloin he olivat noin 400 metriä kesäreitiltä sivussa. 16 Pelastustieto 4/2024 HÄLYTYSILMOITUS Vaikea etsintä Tekstit: Marko Partanen Ä iti ja hänen alaikäinen poikansa lähtivät vajaan viikon mittaiselle hiihtovaellukselle Enontekiön Hetasta. Aamulla kello 10.30 käynnistyi vaelluksen päättävä, noin 13 kilometrin mittainen osuus. He etenivät Hetta-Pallas -kesävaellusreittiä pitkin Nammalakurun majalle, joka oli heidän viimeinen yöpymispaikkansa. 2.1.2024 sattunut vyöry oli Suomen oloissa iso. ”Oletimme, että tunturissa tuulee ja että puhelin on syvällä taskussa, jolloin sitä ei kuule tai siihen ei pysty vastaamaan”, Kähkönen sanoo. Sijainti paikantui tarkasti, sillä tukiasemat kattavat Pallastunturilla kyseisen alueen hyvin. Lehmäkerossa, osuuden korkeimmalla kohdalla he pitivät yhden monista tauoistaan. Pelastuslaitoksen ja hätäkeskuksen henkilöstö yritti tavoitella äitiä, mutta eivät siinä onnistuneet. MOOTTORIKELKOILLA KEIKALLE Muonion VPK:n sopimuspalokuntalainen Teemu Oja oli parhaillaan töissä, kun hälytys tuli. Kuva: Otto Punto.. Paikannuskin kuulosti selvältä ja siltä, että hetki ajetaan moottorikelkalla tunturissa ja tullaan retkeilijöiden kanssa pois”, Rovaniemellä päivystänyt palomestari Tero Kähkönen sanoo. Sellaisia on talven aikana jonoksi asti. Hän tarkkaili hetken, Pallastunturin Pyhäkurussa tapahtuu arvion mukaan 2–4 lumivyöryä vuodessa
4/2024 Pelastustieto 17 HÄLYTYSILMOITUS
Lumi jäätyi visiiriin kiinni mutta visiiriä ei voinut avata.” Oja arvioi, että näkyvyyttä oli noin viisi metriä. Jylhä lastasi autoon omia tarvikkeitaan. Kirkkala alkoi seurata tehtävää Hetan paloasemalla. Alueella vallitsi kohonnut lumivyöryriski, joten pelastustoimen etsijät varustautuivat ennen tehtävää ohjeistetusti lumivyörypiipparein ja asettivat ne lähetysmoodiin. ”Kun ajoimme Raattamantietä, ennen Pallastunturin liittymää näimme, että tunturin päällä kiersi sininen usvakerros. ”Nousimme kesävaellusreittiä pitkin tunturiin kohti Taivaskeroa. 18 Pelastustieto 4/2024 HÄLYTYSILMOITUS montako henkilöä tehtävälle ilmoittautuu. Tehtävän tullen he päättivät, että Kirkkala ottaa Hetassa tehtävän johdettavakseen ja Jylhä osallistuu etsintään, koska oli lähempänä, reilun tunnin ajomatkan päässä Pallastunturin luontokeskuksesta. PAIKANNETULLA PISTEELLÄ Kun sopimuspalokuntalaiset olivat ajaneet vaellusreittiä pitkin paikannetun Näkyvyyttä oli noin viisi metriä. Muonion VPK:n Teemu Oja lähti tunturiin ensimmäisten etsijöiden joukossa.. Avunantoon Pallastunturiin lähdettiin kolmen moottorikelkan voimin, kahdella kelkalla Muonion VPK:sta ja yhdellä Raattaman VPK:sta. Arvelimme heti, että keli ei siellä ollut kovin hyvä. Lähtiessään kohti Pallastunturia hän pyysi järjestämään paikalle ruokaa ja lumikenkiä. JÄRKYTTÄVÄ KELI Hetassa, Kolarissa ja Rovaniemellä ei voitu aavistaa, minkälainen keli ylhäällä tunturissa oli. 3–4 kilometrin päässä, Pallastunturin luontokeskuksessakin olosuhteet olivat kovaa pakkasta ja kaamosajan pimeyttä lukuun ottamatta vielä siedettävät. Lumi liikkui ja nosti pikkuisen hunnun eikä tunturin muotoa erottanut”, Oja kertoo. Apuun lähdettiin kolmella moottorikelkalla, joista yksi veti kahden istuttavaa katettua rekeä. Hän selvitti PEKE-tietojärjestelmästä, mihin tehtävä paikantuu ja alkoi tavoitella soittajaa puhelimitse. Tuuli puhalsi puuskissa 15–20 metrin sekuntivauhtia ja kanavoitui pahimmissa paikoissa myrskylukemiin. Muonion paloasemalta Pallastunturin luontokeskukseen on noin 35 kilometrin ajomatka. Laitteen avulla heidät voitaisiin helpommin paikantaa, mikäli lumivyöry yllättäisi. Jylhä asetti Mapitare-karttaohjelmaan hätäkeskuksen tekemän paikannuksen, minkä mukaan paikalle lähetetyt etsijät saattoivat navigoida kohteeseen, vaikka verkkoyhteyttä ei olisikaan. Lunta tuli vaakatasossa päin kypärän visiiriä. Vaikka ryhmä näytti muodostuvan, hän päätti silti lähteä tehtävälle. Tuuli oli käsittämätön. RUOKAA JA LUMIKENKIÄ Lapin läntisen pelastusalueen asemamestari Pohto Kirkkala ja ylipalomies Juha Jylhä päivystivät Hetan ja Kolarin paloasemilla
4/2024 Pelastustieto 19 HÄLYTYSILMOITUS pisteen tasalle, noin 650–700 metrin korkeuteen, oli hälytyksestä kulunut noin 45–60 minuuttia. ”Tuuli meinasi viedä moottorikelkasta lasin. ”Tuuli oli aivan järjetön. Sopimuspalokuntalaiset ottivat suunnaksi Palkaskurun pohjan, minne päästyään he katsoivat parhaaksi keskeyttää etsinnän lumivyöryriskin takia. He ajoivat jäljen uudelleen Pallastunturin luontokeskukseen ja tarkastivat toiseen kertaan GPS:n avulla paikannuspisteen. Kun nousin kelkalta, pelkäsin, etten löydä enää takaisin. En ajaessani erottanut kurun jyrkkyyttä, katsoin vain suksen pieliä, ettei kurun reuna tule vastaan niin äkkiä.” Oja ajoi niin pitkälle kuin uskalsi. Ajattelin jo, että ovatko sammuttaneet kelkat, kun valoja ei näy. HIKI PÄÄSSÄ PAKKASESSA Kolarin paloasemalta tullut Juha Jylhä ja Muonion paloasemalta tullut Jukka Standby uutuus LB200 Vain 25mm ohut hälytysvalopaneeli. www.standbygroup.com LB200. Kovan sään opettamina sopimuspalokuntalaiset vetivät kypärähuput ja laskettelulasit päihinsä ja palasivat kesävaellusreitille. Teemu Oja käänsi moottorikelkkansa vaellusreitiltä alas kohti Pyhäkurua, muut jäivät odottamaan reitille. Meni hetki ennen kuin tajusin kuinka ylhäällä ovat. Laskeuduin kohti kohdetta ja huutelin, mutta mitään ei kuulunut.” Oja nousi kelkallaan takaisin vaellusreitille, josta kolonna jatkoi vielä Lehmäkeron matalampaan kohtaan. Paikalle oli tullut poliisin lumiturvallisuusasiantuntija Antte Lauhamaa ja VAPEPA:n väkeä. Monta erilaista vilkutuskuviota, cruisevalo ja yö-/ päivätila. Sitten käänsin kyljen tuuleen, jolloin se meinasi kaataa koko kelkan.” Oja käänsi kelkan keulan takaisin tuulta kohti ja laittoi jarrun päälle, jotta uskalsi nousta kelkan kyydistä. Hän jätti ajovalot palamaan, jotta osaisi myräkässä suunnata takaisin kelkalle. Kestävä ja edullinen vaihtoehto kaikkiin erikoisajoneuvoihin. PELASTUSLAITOKSEN PARTIO Kun sopimuspalokuntalaiset palasivat Palkaskerolta Pallastunturin luontokeskukselle, Kolarin paloasemalta lähtenyt Juha Jylhä oli ehtinyt jo paikalle. Myös 300mm pitkä minipaneeli magneetilla ja virtapistokkeella. Nopeaan toimitukseen saatavilla pituudet 1220, 1373 ja 1527mm. ”Se oli villi tunne, kun ajoin oletettua kohdetta vasten ja katsoin taakse, missä pojat ovat. Siellä sopimuspalokuntalaiset tähystivät, että näkyisikö jotakin, mutta mitään ei näkynyt. En nähnyt heitä missään. ”Varmistimme, että jos vaeltajat olisivat päässeet äsken ajamallemme jäljelle.” Etsijät ajoivat moottorikelkoilla vaellusreittiä pitkin Rihmakuruun asti, jossa he ottivat yhteyttä tilannetta johtavaan Pohto Kirkkalaan. Kun etsijät palasivat Pallastunturin luontokeskukseen, tehtävä oli muuttunut poliisijohtoiseksi. Myös muita pituuksia saatavilla. Hyväksytty tehokkaampaan luokkaan 2. Hän valmisteli lähtöä Pyhäkuruun
Hän ja Paaso keilasivat Pyhäkurun maastoa taskulampuilla ja lämpökameralla. ”Tuuli oli niin kova, että oli vaikea pysyä pystyssä, ja välillä piti kääntää selkä tuuleen, jotta sai vedettyä ilmaa keuhkoihin. Syvimmillään lunta oli noin neljä metriä, valuma-alueella kahdesta neljään metriä. ”Vaikka pakkanen heilui reilussa kolmessakymmenessä, alkoi kelkkaillessa tulla jo hiki”, Jylhä kertoo. Jos avuntarvitsijat olisivat päässeet itäpuolelle turvaan, olisimme hyvällä tuurilla voinut nähdä heidän taskulampun valon”, Jylhä sanoo. Sillä välin sopimuspalokuntalaiset olivat ajaneet Pallastunturin luontokeskuksesta 15 kilometrin päähän ensin Montellin majalle ja sitten Nammalakurun majalle, josta vaeltajat olivat aamulla lähteneet. Olen kulkenut tunturissa huonollakin säällä mutta en koskaan tuollaisessa kelissä”, Jylhä kuvailee. Isompia, 4tai 5-tasolle arvioituja vyöryjä ei Pyhäkurussa ole todettu. Moottorikelkalla saattoi edetä vain metrin, puolitoista eteenpäin ja palata sitten alhaalta hakemaan uutta vauhtia. Jylhä ja Paaso pysähtyivät tarkistamaan maastoa. Tehokkaan lampun keilassa näkyi mahdollinen lumivyöry. Hiihtovaeltajien kohtaloksi käyneen, 2.1.2024 syntyneen lumivyöryn leveys oli noin 400 metriä. Vastaavanlaista vyöryä ei satu Pyhäkurussakaan joka vuosi, se ylsi lumivyöryasteikolla 1–5 lukemaan 3. Keskimääräinen lumipeite tällä alueella ilman vyörymää on noin 1 metri, kun onnettomuuden aiheuttanut vyörymä sattui, lumen syvyys oli 0,8 metriä. Kyseessä oli mahdollinen vyöry, mutta lumilippoja emme havainneet”, Jylhä sanoo. Jylhä ja Paaso palasivat vielä hiihtoladulle tarkistamaan, olisivatko vaeltajat löytäneet sille, mutta ketään ei löytynyt. 20 Pelastustieto 4/2024 HÄLYTYSILMOITUS Paaso lähtivät moottorikelkoilla kohti Pyhäkurua, lähestyen sitä alakautta, idästä päin. Maanpinnan lähellä lämpötila saattaa olla lähellä nollaa astetta ja pinnassa lämpötila voi olla –30 °C. Tuuli puhalsi voimakkaasti kovan lumen päällä ja nostatti sitä ilmaan. ”Nammalakurussa jututimme henPyhäkuru on Suomen tunnetuimpia lumivyörypaikkoja, jossa vyöryy 2–4 kertaa vuodessa. Noin kilometri ennen Pyhäkurua lumi muuttui syväksi ja pehmeäksi. Lopulta apuun tuli poromies tehokkaamman kelkan kanssa ja ajoi pelastuslaitoksen kelkoille jäljen Pyhäkuruun. Meiltä kesti 2,5 tuntia ajaa paikalle. ”Jukka (Paaso) käveli kelkoilta ehkä 50 metriä, mutta emme uskaltaneet jäädä paikoilleen. Onnettomuusvyöry Ylipalomies Juha Jylhä lähti tehtävälle reilun tunnin matkan päästä Kolarin paloasemalta.. Valuma-alueen koko alhaalla oli noin 2,3 hehtaaria. Lumivyöry syntyy, koska lumipeitteeseen syntyy useita kerrostumia, joissa vallitsee iso lämpötilaero, joka heikentää lumipeitteen rakennetta. Hän arvioi, että he olivat Pyhäkurussa ehkä viitisen minuuttia. ”Valmista reittiä ei ollut
Ammattilaisen välineet kovaan käyttöön www.kovagear.fi HÄLYTYSILMOITUS kilöitä, jotka kertoivat, että etsittävän kaltaisen henkilöt olivat sieltä aamulla lähteneet”, Oja kertoo. Lauhamaa ja Veijalainen ajoivat tarkastamaan länsipuolella olevat kerot sekä Rihmakurun vaarat. LUMIVYÖRYTURVALLISUUTTA Poliisin lumiturvallisuusasiantuntija Antte Lauhamaa selvitti Pyhäkurun alueen turvallisuuden ennen kuin siellä jatkettiin etsintöjä. Pyhäkuru oli hänelle tuttu paikka, hän oli lasketellut siellä jo 20 vuoden ajan. Moottorikelkkakengissä ei sinne ollut asiaa, olisi pitänyt olla erilainen varustus. Operaatiota johti poliisin kelkalla työskennellyt Lauhamaa. Lauhamaa ajoi VAPEPA:n Timo Veijalaisen kanssa kelkoilla Palkaskerolle, josta he yrittivät luovia huonossa kelissä alas Pyhäkuruun. ”Tuuli kanavoitui myrskytuuleksi. Ajoimme alas niin kauan kuin uskalsimme, sitten pysäytimme kelkat. Seuraavaksi he tavoittelivat Pyhäkuruun pääsyä laskemalla alas Taivaskeron satulasta, joka on kahden huipun välissä oleva tasanne. Tuuli nappasi moottorikelkan lasiin, ja se irtosi eikä sitä löytynyt enää. He tapasivat poromiehiä, jotka kertoivat, että Rihmakurun puolelta ei pääse Pyhäkuruun. Jatkoin alaspäin jalkaisin, mutta tuuli puhalsi puuskissa selkään ja se alkoi viedä. ”Tarkoitus oli mennä katsomaan ylös, että näkyykö vyöryn kruunua eli murtuma-aluetta. Tuuli puhalsi 440 metrin korkeudessa kulkevan ja säkkipimeän Pyhäkurun pohVälillä piti kääntää selkä tuuleen, jotta sai vedettyä ilmaa keuhkoihin.. Hän tiesi, että Pyhäkurussa oli paljon lunta ja että siellä vyöryy pari kertaa vuodessa. Tätä ei päästy tarkistamaan, koska kelkkavarusteissa ei pystynyt toimimaan myrskyssä. Palasimme Palkaskerolta hotellille laittamaan vähän lämpimämpää päälle”, Lauhamaa kertoo. Ajoimme takaisin Taivaskeron satulaan ja kohti hotellia.” TAKAISIN PYHÄKURUUN Pyhäkuruun palattiin iltayhdeksän aikaan yhdellä poliisin ja neljällä pelastuslaitoksen kelkalla
”Yritimme etsiä sattumanvaraisesti, koska meillä oli vähän porukkaa eikä ollut mahdollisuutta tehdä etsintärivistöä”, Teemu Oja kertoo. Lähtökohtana oli, että kukaan ei mene alueelle ilman lumivyörypiipparia ja -varustusta”, Lauhamaa sanoo. Pyhäkurussa kävi myös poliisin koirapartio, mutta koiratoiminnasta jouduttiin luopumaan heikon sään vuoksi. Etsintöihin osallistui toinenkin lumiturvallisuusasiantunija, Tuomo Poukkanen. Lumivyöryvarustukseen kuuluu kokoontaitettava sondi, lumivyörypiippari ja lapio. 22 Pelastustieto 4/2024 HÄLYTYSILMOITUS jaa myöten ja kiskoi lunta ylös maasta. Etsijät etenivät vyöryalueelle kävellen. Toisinaan lunta oli niin paljon, ettei sondikeppi ylettynyt maahan asti. ”Haalimme paikalle etsijöitä ja välineitä. Vaikka etsittävällä ei todennäköisesti ollut lumivyörypiipparia, alue skannattiin silti piipparin signaalia etsien. Etsintä eteni näköhavaintoja tehden sekä kolmen metrin mittaisilla sondikepeillä lumipeitteen läpi työnnellen. Samasta syystä etsintäalue rajattiin uudelleen, jotta etsijöiden turvallisuus voitiin varmistaa. Lauhamaa määritteli alueen reunat, joiden yli etsintöjä ei saanut ulottaa. Jos etsittävällä olisi ollut passiivinen RECCO-heijastin, signaali olisi ollut niin hyvä, että se olisi voitu havaita vaikkapa paikallaan leijuvasta kopterista skannaten. Kuva: Teemu Oja.. ”Katsoin, että vyöryalueella oli suhteellisen turvallista liikkua, mutta siltä ei voinut poiketa, koska huonosta näkyvyydestä johtuen ei voitu poissulkea toisen vyöryn mahdollisuutta. Sitä ei löytynyt. Eräs etsijöistä havaitsi pohja ylöspäin olevan ahkion. ”Tuiskun seasta näimme, että jos lumi on tänne saakka valunut, niin koko alue on vyörynyt, muuten se ei tulisi alas asti, koska sen massa ei riittäisi. UUSI PÄIVÄ, UUSI ETSINTÄ Pyhäkuruun palattiin aamulla kello 8.00. Paikalla oli edelleen heikko sää. Vyöryn jättöalue oli loiva, mikä tarkoitti, että vyöryssä oli ollut paljon massaa”, Lauhamaa sanoo. Äiti oli löytynyt, mutta poika oli vielä kateissa, kun etsinnät lopetettiin yhden aikaan yöllä. ”Saatoimme tehdä päätöksiä yhdessä, jotta etsintä olisi mahdollisimman tehokasta ja turvallista”, Lauhamaa kertoo. Paikalta etsittiin pintavinkkejä ja alue skannattiin myös metallinpaljastimella ja RECCO-lumivyörylähettimellä. Lauhamaa tunnisti paikalla vyöryjäljen. ”Käänsimme ahkion ympäri ja sen alta näkyi käsi. Etsintätehtävälle määriteltiin tulokynnys, jossa Poukkanen otti vastaan jokaisen etsijän ja varmisti, että tällä on mukanaan lumivyörypiippari, lapio ja sondi. Havainnon jälkeen varmistettiin, että kaikilla etsijöillä on lumivyörypiippari, sillä vyöryalueelle ei ole asiaa ilman laitetta. Sen avulla vyöryyn hautautunut on mahdollista löytää ripeästi. RECCO tunnistaa myös muita laitteita, kuten kännyköitä, mutta tällöin Koira ilmaisi selkeästi löytökohdan. Vyöryalueelta poikkeaminen olisi voinut laukaista uuden vyöryn”, Lauhamaa sanoo. Silti keli oli hieman helpompi kuin tunturin päällä. Kaivoimme hänet nopeasti ylös ja totesimme, että hän on menehtynyt”, Lauhamaa sanoo
4/2024 Pelastustieto 23 Ilmailumuseossa 12.11.2024 Lentoasemien pelastustoiminta . Poika löytyi 1,5–1,8 metrin syvyydestä. Sitten näin valkoisen ahkion mahapuoli ylöspäin. ”Teimme yhden kolmen metrin kaivauksen RECCO-signaalin perusteella. Etsinnät lopetettiin pimeässä ja tuiskuisessa kelissä. Siihen meni tunti aikaa, mutta mitään ei löytynyt. Lumi oli pakkautunut tiukkaan. Huusin koirakon ja RECCO-skannaajan paikalle.” Koira ilmaisi löytökohdan selkeästi, joten paikalla ryhdyttiin kaivamaan. CTIF-seminaari. Aloin kuitenkin levittää etsittävää aluetta, koska alueen pystyi näkemään paremmin ja tekemään siitä kunnollisen riskinarvion. Sitten näin valkoisen ahkion mahapuoli ylöspäin. Etsintöjä jatkettiin RECCO-laitteella, myös koira pystyi toimimaan. Artikkeli päättyy seuraavalla aukeamalla. Ilmeisesti maaperässä oleva rauta tai jokin muu asia aiheutti laitteeseen häiriötä, mutta signaali on kuitenkin sen kaltainen, että se oli tarkistettava”, Lauhamaa sanoo. ”Tuuli oli tehnyt lumenpintaan lainetta. Laite on myös altis monille häiriöille. Sitä pidettiin liinassa, jotta se ei etsiessään vahingossa eksy turvallisen alueen ulkopuolelle ja aiheuta uutta vyöryä. HÄLYTYSILMOITUS heijastuksen on tultava läheltä. Oli hieman hankaluuksia erottaa vyöryaluetta. Pakkasta oli 28 astetta, mutta tuuli oli tyyntynyt ja keli kirkastunut. Hän oli lantiovyöllä kiinni ahkiossa kuten äitinsäkin. ”Totesimme sään olevan nyt sellainen, että pystymme toimimaan. KOLMAS ETSINTÄPÄIVÄ Etsinnät jatkuivat kolmatta päivää. Lensimme pelastushelikopteri Aslakilla kohteeseen ja näimme koko Pyhäkurun alueen sekä miten lumivyöry oli sinne levinnyt”, Lauhamaa sanoo
”Tämä keikka korosti viranomaisten ja kolmannen sektorin yhteistyön merkitystä. Ylipalomies Pohto Kirkkala arvioi omalta osaltaan, että hänen olisi kannattanut hypätä Hetan paloasemalla heti autoon ja ajaa paikan päälle. Yhteistyötä on harjoiteltava, Erilaisesta osaamisesta hyötyä vähäinenkin harjoittelu auttaa jo paljon”, Lauhamaa sanoo. Kuva: Otto Punto.. Niin kiire ei saa olla, ettei pue kunnolla.” Vaeltajat lähtivät onnettomuusaamuna liikkeelle Nammalakurun majalta. ”Ajattelimme, että se olisi näppärä haku tunturista, mutta toisin kävi. 24 Pelastustieto 4/2024 Niin kiire ei saa olla, ettei pue kunnolla. Meillä VAPEPA:n väki tuntee maaston ja sen riskit parhaiten.” Sopimuspalokuntalainen Teemu Oja summaa kaikkien tässä jutussa kuultujen henkilöiden ajatukset. Poliisin kanssa samassa pisteessä toimien yhteistyö olisi ollut helpompaa. Sinne ei koskaan kannata lähteä huonoilla varusteilla, vaan pukeutua aina huolella. ”Keli voi silti tehdä lähelläkin olevasta tehtävästä vaikean. Kirkkalan mukaan maastotehtävälle ei yleensä tarvita hirveän monta auttajaa. Esimerkiksi konstaapeli Antte Lauhamaalla on harrastuneisuutta luonnossa liikkumiseen sekä toinen ammatti lumiturvallisuusantuntijana, niistä oli iso hyöty tätä tehtävää hoidettaessa. HÄLYTYSILMOITUS V iranomaistyö hyötyy, kun sen henkilöstöltä löytyy harrastusten tai vapaa-ajan kautta kehittynyttä muiden alojen substanssiosaamista. Poliisi ei pystynyt yksin tätä hoitamaan. Aluetuntemus ja alueen erilaisiin olosuhteisiin varautuminen sekä niissä toimiminen on tärkeää osaamisalue etsintätehtävillä
Lumiturvallisuus on tullut Lauhamaalle tutuksi 20 vuoden aikana vapaalaskussa, jossa hän on kilpaillut kansainvälisellä tasolla. Lähellä kohdetta etsintää jatketaan kokoon taitettavilla noin 3-metrisillä sondeilla, joita työnnetään lumen läpi maahan tihein pistoin. Lumivyörypiipparissa on kaksi moodia, toisessa se lähettää ja toisessa moodissa etsii signaalia. Sondi jätetään paikoilleen ja tämän jälkeen kohde kaivetaan esiin lapioilla. Kokenut asiantuntija Lumivyöryvarustus auttaa. Toimintasi turvaaja Jos sinulla on tiedossa keikka, joka voisi sopia Hälytys ilmoitusjutuksi, älä epäröi ottaa yhteyttä: marko.partanen@ pelastustieto.fi tai 0400 674 208. Lauhamaa suoritti kaksi vuotta työharjoitteluineen kestäneen tutkinnon Ruotsissa, kouluttajat tulivat Kanadasta. Kun sondi ei läpäise lunta, voidaan tuntuman ja uppouman perusteella arvioida etsittävän kohteen löytyneen. Lauhamaa kouluttaa Suomen lumivyörykoulutusjärjestelmän (FINLAV) mukaisilla kursseilla, jotka ovat suunnattuja niin lumiharrastajille kuin pelastajillekin. Pitkä kokemuksemme CBRN-kalustosta sekä ammattilaisviestinnästä varmistaa, että saat kalustollesi kustannustehokasta, laadukasta ja luotettavaa täyden palvelun kunnossapitoa koko Suomessa. Vastaavan koulutuksen Suomessa on käynyt kymmenen henkilöä. Hän on opiskellut aiheesta maailmalla tunnustetun kanadalaisen CAA Avalance Operations level 2 -tutkinnon. Lumivyörypipparin, teleskooppivarti sen sondin ja kokoon taitettavan lapion lisäämistä omaan varustukseensa suositellaankin jokaiselle, joka arvioi liikkuvansa riskialueilla. Millog-konsernin muodostavat Millog Oy, Millog Marine & Power Oy ja Senop Oy. Paloja pelastuskaluston, viestilaitteiden, säteilymittarien, kaasunilmaisimien ja erilaisten suojavarusteiden M I L L O G . Antte Lauhamaa on poliisi sekä lumivyöryturvallisuuden ammattilainen. Laite tunnistaa signaalin muutaman kymmenen metrin päästä ja alkaa näyttää etäisyyttä. HÄLYTYSILMOITUS Millog-konserni turvaa yritysten ja viranomaisten huoltovarmuutta sekä toiminnallista tehokkuutta kaikissa tilanteissa ja olosuhteissa. F I Hankinta ja tarvekartoitus Huolto ja kunnossapito Elinkaarenhallinta ja päivitykset Varastointi ja logistiikka Jälkikäsittely Millog palvelee toimialoja, joille turvallisuus, huoltovarmuus ja kumppanuus ovat kriittisiä menestystekijöitä. Muutaman metrin päässä laite ilmoittaa, että etsittävä kohde on lähellä
Siitä muodostuu oma ympäristö, jossa todelliset ja tietokoneen luomat objektit reagoivat keskenään. Laseille tehdyllä sovelluksella luokittelun tulokset saatiin nähtäväksi reaaliajassa. Siitä oli taktista etua verrattuna perinteiseen luokittelumenetelmään. AR mahdollistaa tiedon keräämisen todellisesta maailmasta reaaliajassa, ja saadun tiedon muuntamisen hyödynnettävään muotoon käytännön tilanteissa. AR tarkkailee käyttäjän pään liikkeitä ja sovittaa tietokoneen luomat objektit paikoilleen, jolloin näkymä laseissa vaikuttaa todelliselta. LUOKITTELUA LASIEN AVULLA AR-lasit ovat osoittautuneet käytännöllisiksi oikeassa suuronnettomuustilanteessa. MR:ssä käyttäjä voi liikutella tietokoneen luomia objekteja omilla käsillään, Voidaan tehdä itsenäisesti toistoja ilman ryhmäpainetta.. Se toimii joko läpinäkyvällä silmikolla tai suljetussa näkymässä uusimmilla virtual reality (VR) -laseilla, jonka kamerat välittävät kuvaa todellisesta maailmasta. Taiwanilaisessa metatutkimuksessa tarkasteltiin AR-simulaatioiden käyttöä ensihoidossa. Esimerkiksi traumojen arvioinnissa ja hallinnassa AR:ää on voitu hyödyntää tärkeässä roolissa. Useiden tutkimusten mukaan AR-teknologiassa on potentiaalia kuormittavissa tilanteissa tarvittavien taitojen saavuttamisessa. Tutkimusta on tehty elvytyksen harjoittelussa, hyötyjä on havaittu erityisesti korkealuokkaisesessa paineluelvytyksessä. Kun AR havaitsee herätteen, joka voi olla muoto, QR-koodi tai tietty ympäristö, sovellus käynnistyy. Sovellus esimerkiksi skannaa lapsen ja laskee tälle sopivat lääkeannokset. AR-lasien kamera ja syvyysanturit skannaavat ympäröivää tilaa tunnistusalgoritmilla. Lasien antaman lisätiedon avulla tilannejohtaja sai selkeitä ja ajantasaisia tietoja, joka auttoi päätöksenteossa ja nopeutti potilasluokitteluprosessia. AR:ään on saatavilla myös itsenäisiä sovelluksia, kuten pelejä, joihin ei tarvita herätettä. AR edistää omatoimista harjoittelua sekä oppijan sitoutumista oppimiseen. Sovelluksen kanssa vuorovaikutetaan heijastamalla tekstiä tai kuvia käyttäjän silmillä oleviin laseihin. Teksti: Raimo Ruotsalainen · Kuva: Marko Partanen DIGITEKNOLOGIA A ugmented Reality (AR) eli lisätty todellisuus alkaa, kun siihen astuva asettaa päähänsä AR-lasit ja läpinäkyvän silmikon. Kardiologi voi muun muassa toimenpiteensä aikana saada AR-laseille avukseen liikkuvaa kuvaa sydämen verisuonista ja niissä virtaavasta verestä. 26 Pelastustieto 4/2024 Lumetodellisuus terveydenhuollon apuna Lisätty, yhdistetty ja virtuaalitodellisuus ovat lumetodellisuusteknologiaa, jota sovelletaan jo terveydenhuollon koulutuksissa. YHDISTETTY TODELLISUUS Mixed Reality (MR) eli yhdistetty todellisuus on AR:ää laajempi versio. MR:ssä yhdistyvät todellisuus ja tietokonegrafiikka. Ne kartoittavat, miten käyttäjä on sijoittunut lisätyssä todellisuudessa suhteessa skannattuun ympäristöön (SLAM – Simultaneous Localisation and Mapping). Lääkärit käyttävät sovellusta jo harvinaisempien potilastapauksien hoitamisessa. APUNA KIRURGIAN KOULUTUKSESSA AR-sovelluksia käytetään muun muassa kirurgiassa
VR-teknologiaa on käytetty erilaisiin tarkoituksiin ja siitä on tehty paljon tutkimuksia. Menetelmä sopisi suuronnettomuussimulaatioihin, ja harjoitteluosioista saataneenkin muutaman vuoden sisällä kokeiluversioita. Ulkoa opettelun sijaan harjoiteltaisiinkin päättelyja oivaltamiskykyä ei-teknisten taitojen viitekehyksessä. Uuteen teknologiaan räätälöityä simulaatiopedagogiikkaa tulisi miettiä kasvatustieteeseen perehtyneen asiantuntijan kanssa. Lumetodellisuudessa kannattaisikin hyödyntää korkeimman tason menetelmiä itsenäisen toiminnan oppimiseksi. Useat laitevalmistajat tekevät VR-laitteita, joita käytetään lähinnä kotipelaamisessa ja opetuskäytössä. Käyttäjän kokema tunne virtuaalitodellisuudesta luodaan joko huoneessa tai laitteessa itsessään olevilla asennon tunnistimilla (pose tracking), jotka mukauttavat virtuaalilasien näkymän vastaamaan käyttäjän liikkeitä. Ongelmana voi olla se, että lumetodellisuussimulaatioissa opitaankin vain se, kuinka sovelluksessa toimitaan ja pärjätään. Sillä on ollut positiivinen vaikutus oppijoiden tyytyväisyyteen ja oppimiskykyyn. Tämä tehostaa oppimista, koska rento ja rauhallinen oppimisilmapiiri on suotuisa ja paineeton. Ensihoidossa VR:llä on harjoiteltu toimenpiteitä ja tiimityötä. Lumetodellisuusteknologiasta saattaa olla apua ensihoidon koulutuksessa. Menetelmää kutsutaan peilimaailmaksi (mirror world). Harjoittelu on turvallista, mukaansatempaavaa ja vuorovaikutteista. Siksi VR:stä käytetään myös nimitystä immersiivinen virtuaalitodellisuus (immersive virtual reality – IVR). VR-laitteita voidaan käyttää ilman tietokonetta, mikäli laite sen mahdollistaa. Tällöin opitun siirtovaikutus todelliseen maailmaan voi jäädä puutteelliseksi. Teknologia mahdollistaisi hyvin realistisen harjoittelun, jossa useat henkilöt voisivat harjoitella samassa simulaatiossa. Esimerkiksi johtamisen lumetodellisuussimulaatiossa harjoittelija saattaa yksin testailla, kuinka tietoa saadaan parhaiten kerättyä ja miten tietty päätös vaikuttaa monimutkaiseen kokonaisuuteen. Tutkimusten mukaan VR-simulaatiolla on päästy perinteisiä harjoittelumuotoja parempiin tuloksiin. VR-laseilla voidaan harjoitella missä tahansa, erillistä ympäristöä ei tarvita. Lumetodellisuuden erityinen vahvuus on, että sillä voidaan harjoitella itsenäisesti toistoja ilman ryhmäpainetta. Todelliset rakenteet ja esineet voidaan runsaalla tietokoneteholla muuttaa laadukkaaksi tietokonegrafiikaksi, siten oppimisympäristöistä saadaan realistisia. VIRTUAALITODELLISUUS Virtual realityssä (VR) eli virtuaalitodellisuudessa käyttäjä uppoutuu (immersio) kokonaan tietokoneen luomaan keinotekoiseen ympäristöön. Vielä kehitysvaiheessaan oleva maailma muistuttaa Google Earthin kaupunkeja. Tämä toisi syvällistä ymmärrystä ja soveltamiskykyä, johon vaikkapa yksittäisellä tilannejohtamisharjoittelulla reaalimaailmassa ei ylletä. Tällöin teknologian potentiaalista voidaan saada mahdollisimman paljon hyötyjä. VR-ympäristössä akuuttitilanteita voidaan harjoittella monipuolisesti ja harjoite voidaan toistaa välittömästi. Opittua tietoa voitaisiin testata perinteisessä suuronnettomuusharjoituksessa. SUDENKUOPPIA JA MAHDOLLISUUKSIA Ilman pedagogista pohdintaa, pelkän teknologian olemassa olon takia sovelluksia ei tule hyödyntää. 4/2024 Pelastustieto 27 DIGITEKNOLOGIA datahanskat pukemalla saadaan myös kosketuksen tunne. On varmistuttava, että teknologia auttaa käytäntöä eikä sen avulla opita toimimaan pelkästään keinotekoisessa ympäristössä.
Se on Merlotsekä Peke-tyyppinen järjestelmä ja laajempi kuin Kejo. Oculuksessa ei ole kuitenkaan tällä hetkellä yhteyttä kamerajärjestelmään. Valmista tekniikkaa on paljon, pitää vain rakentaa turvattu järjestelmä. Keskusteluissa syntyi idea mahdollisuudesta välittää kiinteistöjen livekuvaa pelastustoiminnan avuksi, kertoo pilottihanketta Helsingin pelastuslaitoksella vetävä palomestari Juha Lindholm. Turhaa ajoa jäisi pois”, Lindholm kuvailee. ENEMMÄN YHTEISTYÖTÄ JA TESTAUKSIA Lindholmin mielestä pelastustoimessa ollaan liikaa omissa bunkkereissaan. ”Tarkoitus on, että jos kohteesta tulisi palohälytys, tilannekeskuksessa avautuu automaattisesti pop-up-ikkuna. Hälytys voitaisiin tarvittaessa peruuttaa tai kohdistaa resurssit oikein. Teksti: Kimmo Kaisto · Kuvakaappaus: Tomi Makkonen SOPIMUSPALOKUNT AVIIKKO SOPIMUSPALOKUNT AVIIKKO 31.8.–8.9.2024 | @palokuntaan ”A ddSecure lähestyi meitä Oculuksen tiimoilta. ”Pitäisi tehdä enemmän yhteistyötä myös pelastuslaitosten kesken ja testata ulkoisia järjestelmiä. Siitä selviää heti, näkyykö kameroiden välityksellä mitään tulipaloon viittaavaa. Se toimisi myös nykyisillä kameParempi tilannekuva ja oikeat resurssit.. Tämä pilottihanke olisi toteutuessaan iso harppaus.” Pilotissa hyödynnettiin Alerta-kameravalvontapalvelua, jolla katseluoikeuksia voidaan luvittaa yhdessä sovittavalla tavalla. 28 Pelastustieto 4/2024 DIGITEKNOLOGIA Livekuvaa kohteesta automaattisesti Pelastustoimi voisi saada kiinteistöjen kamerajärjestelmistä automaattisesti tiedon palohälytyksestä videokuvan kera tilannekeskukseen. Yhteistyön kohteeksi valikoitui asiasta innostunut Amos Rex -taidemuseo ja Lasipalatsin kiinteistö Helsingin keskustassa. Myös muuta älykkään kiinteistöteknologian tietoja voisi hyödyntää. Helsingin pelastuslaitos on mukana pilotissa AddSecuren ja Bronto Skyliftin kanssa. Kiinteistö on päivittänyt samalla paloilmoitinlaitteistoaan
”Haluamme testata aktiivisesti erilaisia ratkaisuja. En tiedä, että muualla maailmassa olisi vastaavaa, jossa jo olemassa olevien kamerajärjestelmien dataa hyödynnettäisiin tällä tavalla. Demoa seurannut pelastuslaitoksen viestintäasiantuntija Antti Salminen korostaa, että livekuvan merkitys on tänä päivänä iso. Sen välittämä livekuva näkyi sovelluksessa samassa ikkunassa kuin Amos Rexin takapihan valvontakameran livekuva. Myös tabletti toimii hyvin päätelaitteena.. KEHITETTY YHTEISTYÖSSÄ ”Alerta-kameravalvontapalvelua on kehitetty vuosien ajan yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Haasteina ovat myös akut ja lämmönkesto. Se madaltaa kiinteistöjen kynnystä liittyä mukaan, kun ei tarvitse hankkia uusia laitteistoja. Helsingin pelastuslaitoksen vastaava ICT-asiantuntija Tomi Makkonen veti pilotin ensimmäisen demon keskuspelastusasemalla Kalliossa. Pilottia varten Mellunkylän asemalla varalla olevaan nostolavayksikköön asennettiin Bronto Skyliftin toimittamat uudet kamerat ja hyvät tietoliikenneyhtey det. Yhteys tehtiin nyt ensimmäistä kertaa manuaalisesti, mutta tavoitteena on saada linkitettyä kameranäkymä kiinteistössä hälyttävään paloilmoitinanturiin. Alertan käyttöliittymä on tarpeeksi yksinkertainen ja helppo käyttää”, Makkonen sanoo. Haalarikamera taas ei toimi keikalla kontatessa. Pilotissa testattiin yhteyttä Amos Rexistä Helsingin keskustasta ja Bronto Skylift -nostolavayksiköstä Mellunkylästä. ”Tällä hetkellä palvelualustaan on liitetty vajaat 20000 kiinteistöä. Tilannekuvaa jaetaan erilaisiin hälytysja palvelukeskuksiin suojatuilla ja turvatuilla yhteyksillä”, Kenttä kuvailee. Alerta-järjestelmään voidaan liittää useita kameroita ja niiden välittämät livekuvat näyttää yhdessä näkymässä. Syksyllä järjestetään Helsingissä pilotin toinen kokeilu, jossa palohälytys ja livekuva tulee automaattisesti suoraan paloilmoittimelta. Kiinteistöjen osalta voidaan vähentää omaisuusja henkilövahinkoriskiä. Myös kypäräkameroita on testattu tilannekuvan välittämiseen, mutta sopivaa ei ole löydetty. DIGITEKNOLOGIA SOPIMUSPALOKUNT AVIIKKO SOPIMUSPALOKUNT AVIIKKO 31.8.–8.9.2024 | @palokuntaan roilla, jollainen on jokaisessa sammutusyksikössä Helsingissä. Tilannekeskukseen välittyisi livekuvaa tarvittaessa useammastakin kamerasta. Esimerkiksi poliisilla voisi olla tarvetta lisäksi videotallenteisiin. Ensimmäisenä esimerkiksi liikenneonnettomuudessa paikan päällä olevan tilannekeskukseen välittämä kuva auttaa lähettämään paikalle oikean määrän ja oikeanlaista kalustoa. Viranomaisille palvelu ei jäisi hinnasta kiinni”, kertoo AddSecuren liiketoiminnan kehittämispäällikkö Jari Kenttä. Alerta sopii hyvin esimerkiksi suurten kauppakeskusten, sairaaloiden ja isojen liikenneasemin tarpeisiin
Esimerkiksi tietojärjestelmämme eivät ole alansa kärkeä eivätkä aina keskenään yhteensopivia. Julkishallinnossa digitaaliset kaksoset ovat kaupunkisuunnittelun apuvälineitä. Fyysisiä prosesseja voidaan ohjata ja hallita digitaalisesti. Tekstinkäsittelyohjelmistot ovat tiuhassa käytössä ja viranomaisten tietokannat ovat melkein aina digitaalisia. Käytännön esimerkkejä on etenkin teollisuudessa. Digitaaliset kaksoset voivat olla pohja vuorovaikutteisille virtuaalisille malleille. Teksti: Marko Juutinen Voidaanko enää odottaa suuria harppauksia. VÄLINE YHDISTÄÄ KESKENÄÄN TODELLINEN MAAILMA JA PELILLINEN SIMULAATIO Tutkimuskirjallisuudessa digitaalinen kaksonen tarkoittaa fyysisen maailman kanssa vuorovaikutuksessa olevaa fyysisen maailman kopiota. Entä kehitysharppaukset. Valtavien tiedonsiirtonopeuksien, käsittelyohjelmistojen ja tallennusjärjestelmien ansiosta digitalisaatio ei enää rajoitu näyttöpäätteen valintaikkunoihin tai Super Marion seikkailuihin. DIGITEKNOLOGIA D igitalisaatio on jatkumoa Mario Brosin seikkailuille pelihalleissa ja kikkailusta MS DOSsilla 1980-luvulla. Visualisoinnin voi tuottaa 360-kameroilla, laserkeilaamalla tai piirKuvankaappaus Kangasalan kaupungin itse tekemästä kaupunkimallista. Digitaalisuus tekoälyineen ja simulaatioineen avaa uusia mahdollisuuksia myös viranomaistoiminnan tukemiseen ja kehittämiseen. 30 Pelastustieto 4/2024 Digitaaliset kaksoset. Ne ovat kolmiulotteisia malleja, joihin on korkeintaan kytketty joitakin digitaalisia tietokantoja. Voivatko viranomaiset enää lisätä ja tehostaa työnsä laatua. Pelastusopistokin käyttää jo tekoälyä ja digitaalisia simulaatioympäristöjä.. Poliisissa on puhuttu tekoälyn käytöstä massarikosten seulonnassa ja Pelastusopistokin käyttää jo tekoälyä ja digitaalisia simulaatioympäristöjä opetuksen ja oppimisen tukena. Nämä ovat perusasioista. Korkeimmalla kypsyysasteella vuorovaikutus on kahdensuuntaista ja samanaikaista
Tärkeää on sovittaa tavoitteet yhteen soveltuvan tekniikan kanssa. KEHITYSHARPPAUKSIEN AIHIOITA. Mallintamisen tekniikoita voi käyttää myös ristiin, jolloin virtuaaliympäristö on myös tietomalli. Tällaisista malleista käytetään nimeä tietokantamallit. Ohessa on kaksi kuvankaappausta simulaation esittelyvideosta. Myöskään uuden aineiston tuotantokustannukset eivät ole enää suuria. Aineistoina käytettiin tietomalleja, 360-kuvaamista ja laserkeilausta. 4/2024 Pelastustieto 31 DIGITEKNOLOGIA tämällä malli tarkkojen paikkatietojen perusteella. Esimerkiksi toiminnallisen vuorovaikutuksen kannalta oleellista on, että malli rakennetaan pelimoottorin päälle. Viranomaisilla on nytkin käytössään lukuisia korkeatasoisia drooneja, joilla digitaalisia kaksosia voidaan tuottaa nopeasti. Se on vuorovaikutteinen ja siinä voi olla mukana monta pelaajaa yhtä aikaa. Kirjoittaja Marko Juutinen, YTT, työskentelee erikoistutkijana Pelastusopistossa. Se on simulaatio, koska joukkosidontapaikka ei ole todellisesta ympäristöstä. Poliisiammattikorkeakoulun digitaalisessa kaksosessa voi mallintaa räjähdyksen vaikutuksia, harjoitella rikospaikkatutkintaa tai ajaa Hervannassa autolla. Nämä aineistolähteet sekä pelimoottorit, virtuaalilaitteistot ja nopeat tietoliikenneyhteydet avaavat väyliä vuorovaikutteisille virtuaaliympäristöille. Siihen ei ole kuitenkaan ole vaivatonta rakentaa esimerkiksi vuorovaikutteista ja toiminnallista palopaikkaa monelle käyttäjälle. Silti myös pelillisistä virtuaalisympäristöistä on jo kokemusta. Tällaisten mallien kustannukset ovat kokonaan toista luokkaa kuin pelimaailmassa. Super Marion ystävistä moni lienee tutustunut VR-pelimaailmaan. KEHITTÄMISTYÖTÄ POLAMKISSA JA PUOLUSTUSVOIMISSA Poliisiammattikorkeakoulun Digital Twin 1 ja 2 -hankkeissa kehitettiin digitaalista kaksosta viranomaisten koulutuksen ja toiminnan tueksi. Kaupunkien tuottamat digitaaliset kaksoset, Maanmittauslaitoksen aineistot ja monen kirjavat paikkatiedot tarjoavat jo sellaisenaan runsaan valikoiman erilaisia lähteitä. Ne luovat uutta fyysistä toimintaympäristöä täydentävää sosiaalisen toiminnan aluetta. Hanke tuotti Poliisiammattikorkeakoulun harjoitusalueesta digitaalisen kaksosen. Samalla ne voivat olla aihioita seuraaville suurille harppauksille myös viranomaistoiminnan kehittämisessä. Puolustusvoimat ja 3D-talo ovat rakentaneet simulaation joukkosidontapaikasta. Poliisiammattikorkeakoulun digitaalinen kaksonen koulutuksen ja viranomais toiminnan tukena ja kehittämisvälineenä:. Kuvankaappaukset ovat 3D-talon lääkintäsimulaation esittelyvideosta. Samalla siinä kartoitettiin uuden teknologian mahdollisuuksia – sekä kehittämistyön haasteita: Vuorovaikutteisia virtuaalisia malleja on mahdollista luoda vaikkapa kaupunkien tuottamien digitaalisten kaksosten pohjalta. Toisessa kuvassa kolmas henkilö katselee, kun kaksi muuta hoitavat haavoittunutta sotilasta. Puolustusvoimissa on pelattu jo pitkään. Pääasiallinen aineisto muodostui Tampereen kaupungilta saadusta Hervannan kaupunginosan laserkeilauksesta, jonka Sitowise istutti pelimoottorin päälle. Toisaalta laserkeilattu aineisto heikentää pelimoottorin tarjoamia mahdollisuuksia. Ensimmäinen kuva on suorittajan näkökulmasta. Kustannukset ovat tavanomaisen hankerahoituksen luokkaa
Onko varhaisen tuen käytännöt tiedossa kaikilla, entäpä työpaikan päihdeohjelma. Legendat kertovat, että vielä 1980-luvulla saattoi työpaikalle mukaan eksyä kossupullo sammutushaalareiden taskuun ja muistan itsekin 1990-luvulla nähneeni paloaseman janojuomatarjonnassa I-oluen. mirafoni112@ gmail.com Onko alkoholinkäyttö yksityisasia. Työkaverin alkoholin suurkulutuksen puheeksi ottaminen ja puuttuminen asiaan voi olla hankalaa, mutta toisaalta se osoittaa mitä suurimmassa määrin välittämistä ja huolenpitoa. Meillä jokaisella on vastuu pitää huolta toisistamme ja luoda turvallinen sekä terveellinen työympäristö.. Aloittaa keskustelemalla ja tuomalla asia myös esihenkilön tietoon; myös esihenkilöillä on esihenkilöt eli huoli on vietävä ylemmäs, mikäli siihen ei lähiesihenkilö reagoi. Monilla työpaikoilla päällystön edustajan, pelastajan, palotarkastajan tai hallinnon työntekijän alkoholinkäytöstä on saattanut muodostua elefantti: kaikki sen näkee, sitä pyritään välttämään, kiertelemään ja pelastamaan se kaveri kiipelistä sen sijaan, että asia otettaisiin asianomaisen kanssa puheeksi, asiaan puututtaisiin ja henkilö saisi asianmukaisen avun. Työyhteisöt ovat perheenkaltaisia. Rankkoihin huveihin on liitetty usein runsas alkoholinkäyttö. Alkoholinkäyttö on yksityisasia siihen asti, kun se tapahtuu vain vapaa-ajalla, on hallinnassa eikä vaikuta työkykyyn. ”Rankka työ vaatii rankat huvit” on sanonta, minkä olen kuullut liitettävän pelastustoimeen usein. Tiedän aiemminkin kirjoituksieni toimineen jäänmurtajina työpaikoilla – heitä vaikka tämä kirjoitus kahvipöydälle luettavaksi ja keskustelkaa, millaisia ajatuksia se herättää: Onko meillä elefanttia työpaikalla. Alkoholin suurkulutus on merkittävä uhka terveydelle, se voi aiheuttaa poissaoloja ja lisätä työkavereiden työkuormaa. Asianomaiselle henkilölle itselleen alkoholin suurkulutus voi olla häpeää aiheuttava asia, jota peitellään eikä tilanteen vakavuutta välttämättä edes ymmärrä. 32 Pelastustieto 4/2024 MIRAFONI Elefantti työpaikalla. Pelastusalan työpaikoilla ja sopimuspalokunnissa vietetään paljon aikaa yhdessä, jopa 8–24 tuntia kerrallaan. Pelastusalalla toimivat henkilöt nauttivat suurta kansalaisten luottamusta ja keskinäisen luottamuksen on oltava vahvaa, sillä kaverin käsiin tai hänen tekemisiinsä päätöksiin nojaten luotetaan jopa oma henki. Mira Leinonen työskentelee pelastusylitarkastajana Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. Alkoholin käyttämisen ongelmista voi olla paljon merkkejä jo etukäteen ja voi sanoa, että sen käyttöön puuttumisessa on epäonnistuttu, jos ensimmäisenä toimena henkilölle helähtää varoitus – näissä tapauksissa alkoholi on muodostunut jo vakavaksi ongelmaksi. Vaikeita asioita, kuten työkaverin alkoholinkäyttöä, voi olla vaikea ottaa puheeksi. Pitääkö siihen puuttua vai onko se yksityisasia. Mutta entä jos työkaveri haiseekin vuoronvaihtoon tullessa (vanhalta) viinalta tai on selkeästi humalassa työaikana. Miten sitten ottaa asia puheeksi työpaikalla
Kuuntele keskusteluja ensihoidosta ja pelastustoimesta Pelastustiedon Apelli-podcast: pelastustieto.fi/podcastit Toivotamme kaikille lukijoillemme rentouttavaa kesää! K U V A : D IM IT R I L IS IT S Y N
34 Pelastustieto 4/2024 ÄÄNI KENTÄLTÄ Tuhopoltot eivät ole viihdettä. Se herättää jokaisen pelastajan sisimmässä monimutkaisen sekoituksen turhautumista, surua ja epätoivoista ymmärtämisen tarvetta. Tuhotyöstä tulee kallis lasku, jota sytyttäjä joutuu maksamaan vuosikymmenten ajan. Hän kirjoittaa erityisesti käytännön työelämästä uutena työntekijänä. Tulella leikkiessä häviävät kaikki Olli Luukkola työskentelee pelastajana Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella. Pelastajana olen nähnyt osani tuhosta. Tuhopoltot eivät ole viihdettä. Ainoastaan niin voimme sammuttaa sen vaarallisen kipinän, joka on sytyttänyt nämä järjettömät tulipalot.. Pelastajat vaarantavat henkensä ja altistavat itsensä syöpävaarallisille aineille jokaisessa tulipalossa. Tällaiset ilkivallanteot eivät ole vaarattomia kepposia, vaan vakavia rikoksia, jotka vaarantavat ihmisiä, omaisuutta ja kokonaisia yhteisöjä. Nämä nuoret, joiden mielestä tulella leikkiminen oli hauskaa, sytyttivät paitsi rakennukset, myös seurausten liekin, jota he eivät luultavasti koskaan odottaneet. Koulutus ja yhteisön osallistuminen ovat ratkaisevan tärkeässä osassa taistelussa tätä hulluutta vastaan. Mikään ei kuitenkaan kirvele niin kuin Espoon viimeaikaisten tuhopolttojen aiheuttama järjetön tuho. Riippumatta siitä, mikä johti näihin tapauksiin, on pelastajana syvästi huolestuttavaa, että tulta kohdellaan välinpitämättömästi. Henkilöillä, jotka toisin ajattelevat, on puutteita heidän tekojensa vakavuuden ymmärtämisessä. Meidän tulee olla tekemisissä nuorten kanssa, kouluttaa heitä tulipalon vaaroista ja niistä peruuttamattomista vahingoista, joita ne aiheuttavat. Vaikka ”somehaasteen” osallisuudesta tapauksiin ei olekaan varmuutta, on kiistatonta, kuinka suuri vaikutus digitaalisella maailmalla on, eritoten nuoriin. Koulujen, vanhempien ja päättäjien on työskenneltävä yhdessä edistääkseen vastuuntuntoa ja tietoisuutta. Yksikin tahallisesti sytytetty tulipalo on liikaa. Nämä tapaukset ovat herätys, jotta emme menetä koskaan ihmishenkeä tällaisen turhuuden vuoksi, vaan yhteisöt puhaltavat yhteen hiileen ennaltaehkäistäkseen nämä ajattelemattomat teot. Emme voi kuitenkaan syyttää vain asianosaisia, vaan meidän tulee tarkastella ympäristöä, joka edistää tällaista holtitonta käytöstä. Onneksi ei tuhopolttojen takia menetetty ihmishenkiä. Olen nähnyt koteja, yrityksiä ja unelmia muuttuneen tuhkaksi. Kuka kantaa vastuun siitä, etteivät sosiaalisen median palvelut muodostu haitallisten haasteiden kasvualustoiksi. Tehdään yhdessä töitä kouluttaaksemme ja rakentaaksemme yhteiskuntaa, jossa ymmärretään nuoresta pitäen turvallisuuden ja vastuun arvo. Tulipalot eivät olleet vain satunnaisia tapauksia, vaan estettävissä olevia tragedioita. Jokainen tulipalo on avunhuuto ja merkki yhteiskunnassamme olevasta syvemmästä ongelmasta, johon on puututtava. Teot maksavat myös yhteiskunnalle syödessään jo ennaltaan niukkoja pelastustoimen resursseja
Lisäksi toimin Palotutkimusraati ry:n pääsihteerinä. Viime kesänä Euroopassa paloi ennätysmäärä metsää ja maastoa, ja palot leviävät aiempaa pohjoisempiin alueisiin. Kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan, miten ohjattua koneoppimista ja erilaisia riskianalyysimenetelmiä on hyödynnetty maailmalla metsäpalojen ennakoinnissa, havainnoinnissa ja monitoroinnissa. Tekoälyn käytön lisääntymisen myötä sitä sovelletaan laajasti myös metsäpalojen tutkimuksessa, erityisesti mallien kehittämisessä palojen ennustamiseksi ja havaitsemiseksi. Tutkimuksessa keskityttiin liesipalojen syttymissyihin, hätäilmoitusten tekemisen yleisyyteen, alkusammutuksen onnistumiseen ja vahinkojen laajuuteen. Tänä keväänä kirjoitin kirjallisuuskatsauksen kollegani vetämää FIREBAR-hanketta varten. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on koota yhteen jo hyväksi havaitut menetelmät metsäpalojen riskianalyysissä ja ennustamisessa, jotta niitä voi hyödyntää myös Pohjoismaissa. Kirjallisuuskatsauksen avulla voi myös tunnistaa mahdollisia tutkimusaukkoja ja kehittämistarpeita. Ilmastonmuutoksen seurauksena suuret metsäpalot ovat lisääntymässä myös Pohjoismaissa. Toivoisin, että pelastusalan tutkimuskentällä olisi entistä enemmän poikkitieteellistä yhteistyötä, erityisesti tietojenkäsittelytieteen tutkijoiden kanssa. Olen myös aktiivisesti mukana eri verkostoissa, kuten kansainvälisessä CFPA-Europen Natural Hazards -työryhmässä, jossa jaamme keskenämme tietoa ja kehitämme luonnonkatastrofeihin liittyviä oppaita. 4/2024 Pelastustieto 35 ÄÄNI KENTÄLTÄ TUTKIJA ESITTÄYTYY Tekoäly apuna riskianalyysissä Tutkimustulokset timanteiksi, tiedoksi ja toiminnaksi (4T) on hiljattain päättynyt kehittämishanke, joka vahvistaa pelastusalaa koskevan tutkimuksen vaikuttavuutta tukemalla tutkimusviestintää. Näin tutkijat ja asiantuntijat saavat kattavan käsityksen siitä, mitkä tekniikat ja lähestymistavat ovat osoittautuneet tehokkaiksi eri puolilla maailmaa. Yhteistyössä kollegani kanssa kokosin koko maan kattavan paikkatietoaineiston ja testasin useita tekoälyalgoritmeja rakennuspaloriskien arvioimiseksi. Vapaa-ajallani rakastan viettää aikaa ulkona luonnossa. Teknologioiden, kuten kaukokartoituksen, satelliittikuvien ja laskennallisten mallien, integrointi on ollut keskeinen tekijä ymmärryksen lisäämisessä metsäpaloista. Syksyllä minut löytää usein sienimetsältä, ja talvella suuntaan laduille tai laskettelurinteeseen. Viime vuosina metsäpalojen riskiana lyysiin ja ennustamiseen liittyvä tut kimus on edennyt merkittävästi, ja vertaisarvioitujen tutkimusten määrä aiheesta on kasvanut räjähdysmäisesti. Viime vuosina olen tutkinut tekoälyn hyödyntämistä onnettomuuksien ennakoinnissa, erityisesti rakennuspalojen osalta. Kirjallisuuskatsaus julkaistaan osana hankkeen loppuraporttia kesällä 2024. Koonnut: Siiri Pohjoinen Kuva: Elina Kuurne Vapaalla Laura Kuurne viihtyy luonnossa. O len Laura Kuurne Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä. Viime vuonna valmistui myös tutkimushanke, jossa tarkastelin vakuutusyhtiölle raportoituja liesipaloja. Tällä hetkellä suunnittelen seuraavaa riskianalytiikkaan liittyvää hanketta. Hanke keskittyi maastopalojen tähystystoiminnan kehittämiseen Barentsin alueella. Tutkimushankkeen aikana päivään kuuluu muun muassa artikkeleiden lukemista, tiedonhakua, kirjoittamista, viestinnän suunnittelua ja aineistojen analysointia. Tekoäly al goritmien kehitys on parantanut mer kittävästi metsäpalojen seurantaa.. Viime aikoina olen hurahtanut crossfittiin. Vastapainona nautin myös rentoutumisesta TV-sarjojen ja elokuvien parissa. Tutkimustuloksia esitetään seminaareissa ja konferensseissa, jolloin valmistelen esityksiä ja harjoittelen niiden pitämistä. Tekoälyal goritmien kehitys on parantanut mer kittävästi metsäpalojen havainnointia ja seurantaa eri maissa, kuten Etelä-Koreassa, Australiassa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa
Teksti ja kuvat: Janne Halonen ja Anne Punakallio Liikuntaa ensihoitotyön vaatimusten mukaan veyshuoltojen toimijoiden haastatteluilla sekä 20 ensihoitajan työn fyysisen kuormittavuuden mittauksilla 12 tunnin työvuorojen aikana. Pyrkimyksenä on auttaa ensihoitajaa huolehtimaan fyysisestä toimintakyvystään koko työuransa ajan, sillä kuormittavimmat työvaiheet vaativat lihasvoimaa, hengitysja verenkiertoelimistön toimintakykyä sekä hyvää liikehallintaa. Lisäksi ensihoitajilla on havaittu kaksi kertaa suurempi riski työtapaturmiin kuin muilla sosiaalija terveydenhuoltoalan työntekijöillä. FirstFit-menetelmän tavoite on motivoida ensihoitajia ylläpitämään ja edistämään toimintakykyään niin, että se helpottaa työssä selviytymistä ja lisää hyvinvointia. Fyysisesti raskaissa tehtävissä toimivien työntekijöiden on todettu sairastavan enemmän yli kolmen viikon pituisia sairauslomia kuin kevyttä työtä tekevien. Haastava ja vaihteleva työympäristö lisää kuormittavuutta. Kehitimme testausjärjestelmää kansainvälisen viitekehyksen mukaisesti yhdessä ensihoitoalan toimijoiden kanssa. 36 Pelastustieto 4/2024 ENSIHOITO F irstFit on ensihoitajien fyysisen toimintakyvyn arviointi-, palautteenantoja seurantamenetelmä, joka edistää ensihoitajien fyysistä toimintakykyä, erityisesti nostotehtävissä selviytymisen tukemiseksi. FirstFitin ydin on testitulosten perusteella ensihoitajalle annettava palaute ja työkykyä ja fyysistä toimintakykyä tukeva liikuntaohjelma. FIRSTFIT-MENETELMÄLLE PERUSTA Ensimmäisessä FirstFit-tutkimuksessa vuosina 2019–2021 kartoitimme aiheesta aiemmin kerätyn tiedon. TYÖVUOROJEN KUORMAPIIKIT Työkuormitusmittausten tulokset vahTutkija testaa ensihoitajan maksimaalista lihasaktivaatiotasoa.. Täydensimme tutkimustietoa ensihoitoalan ja työterFirstFit-menetelmä testeineen on laadittu ensihoitotyön fyysisten kuormitustekijöiden perusteella
Jalkojen kuormittavimmat osuudet ovat nostojen alkuvaiheessa. KEHITTÄMINEN JA TUTKIMUS JATKUU FirstFit-menetelmästä halutaan yhä käytettävämpi ja vaikuttavampi. Testipalautteessa tärkeää on omalle viiteryhmälle soveltuvat viitearvot kunkin toimintakykytestin osalta. Menetelmä on otettu käyttöön kymmenessä ensihoidon organisaatiossa tai niiden työterveyshuollossa. Vastaanotto on ollut myönteistä. Tällä luomme myös pohjaa testistön tulosten ennustearvon mää rittämiselle, esimerkiksi kohonneen tapaturmariskin tunnistamiseksi. FirstFit2-tutkimuksen aikana laadimme ensimmäiset kansalliset ensihoitajien omat viitearvot, jotka muodostetaan menetelmää jo käyttävien testituloksista. Suosittelemme ensihoitajia pitämään säännöllisesti huolta terveydestään ja fyysisestä toimintakyvystään, jotta he voivat selviytyä ylikuormittumatta työn fyysisistä vaatimuksista läpi työuran. Pilotoimme kehitettyä testistöä 25 ensihoitajalla ja viimeistelimme suosituksen koko testausprosessista. Seuraavaksi eniten kuormittuvat ranteen koukistajaja ojentajalihaset. Kun tarkastellaan koko työvuoron keskiarvoa, ensihoitotyö on hengitysja verenkiertoelimistön (hapenkulutuksen) sekä tukija liikuntaelimistön (lihasten) kuormittumisen kannalta keskimäärin kevyttä tai keskiraskasta työtä. Hiomme FirstFit-menetelmän sanallista ja kuvallista sisältöä mahdollisimman toimialakohtaiseksi ja selkeäksi muun muassa käyttäjien kommenttien perusteella. Aineisto kerätään verkkokyselyllä FirstFit-testien yhteydessä. Parhaillaan me netelmää kehitetään vuoteen 2025 as ti kestävässä FirstFit2-tutkimuksessa. Fyysisesti kuormittavimmat työtehtävät ensihoitotyössä liittyvät nostamiseen, siirtämiseen ja kantamiseen. Siinä käydään läpi koko prosessi al kaen testaamisen terveydellisten riskien ar vioinnista, toimintakykytestiohjeistuksista sekä käytetyistä lomakkeista aina tes tipalautteen ja liikuntaohjeiden antoon saakka. Keräämme tietosuojatusti ja suostumukseen perustuen ensihoitajien FirstFit-testituloksia menetelmää käyttäviltä toimijoilta 31.1.2025 saakka. Siinä huomioitiin koko testausprosessi informoinnista palautteeseen sekä työterveysyhteistyö. Käyttöönottoa suunnittelevat voivat saada mentoreilta vinkkejä ja tukea käytännön asioiden järjestämiseen. URAN MITTAINEN TEHTÄVÄ Yhdessä ensihoitoalan toimijoiden kans sa laadimme suositukset toimintakykytesteistä ja testipalautteesta. Menetelmän kehittämistyön taustalla kulkevat tarpeet ja keskustelu menetelmän mahdollisesta teknisestä sovelluksesta, joka otetaan huomioon sisällön tuottamisessa. MITEN MUKAAN. 4/2024 Pelastustieto 37 ENSIHOITO vistivat aikaisemmat havainnot. Lihaskuormituksessa keskiarvo asettuu alle 14 prosenttiin lihasten maksimiaktivaatiotasosta (MEMG). Ensihoitajien fyysistä toimintakykyä on hyvä arvioida säännöllisillä mittauksilla ja tukea sen harjoittamista mittauksista saatavalla palautteella. Työvuoron aikainen hapenkulutuksen keskiarvo on kaksinkertainen, noin 2 MET, lepotasoon nähden. Ensihoitotyössä on lisäksi pitkäkestoisia paikallaan tehtäviä työvaiheita. VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTIA Osana testistön vaikuttavuuden arviointia tarkastelemme ensihoitajien FirstFit-testitulosten yhteyksiä koettuun ter veyteen ja työkykyyn sekä tukija lii kuntaelinten oireisiin, tapaturmiin ja sairauspoissaoloihin. Eniten kuormittuvat lihasryhmät hartioissa sekä yläja alaselässä. Sen tukemiseksi olemme käynnistäneet FirstFit-menetelmää jo käyttävien organisaatioiden kanssa mentorointitoiminnan. Tutkija kiinnittää ensihoitajaan lihasten säh köistä aktiivisuutta (EMG) mittaavat elektrodit.. Lue lisää FirstFitistä: www.ttl.fi/firstfit MET MET = metabolinen ekvivalentti eli lepoaineenvaihdunnan kerrannaisyksikkö, joka kertoo kuinka moninkertaiseksi, lepoaineenvaihdunta kohoaa suhteessa lepotasoon. Testistöä jo käyttävät voivat saada uusia näkökulmia FirstFitin soveltamiseen. Viitearvojen kehittämistä varten toivomme testituloksia runsaasti lisää. Ensihoitotyössä esiintyy kuitenkin lyhyitä fyysisesti raskaiksi luokiteltavia kuormitushuippuja. Heidän yhteystietonsa saa hank keen tutkijoilta. Tukea antavat Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitosten FirstFitistä vastaavat. VIITEARVOT TULOSSA Kehitämmekin FirstFit-menetelmän testitulosten palauteosiota, tulosten seurantaosiota sekä harjoitusliikkeitä ja -ohjelmia, joilla tuetaan fyysistä toimintakykyä monipuolisesti eri osa-alueilla. FirstFit-testiohjeistuksen on voinut tilata 1.2.2022 lähtien ja sitä on jo toimitettu yli 40 toimijalle. Näissä hapenkulutuksen keskiarvo on yli 6 MET ja lihaskuormituksen keskiarvo yli 50 % MEMG. Toivomme käyttöönoton edelleen lisääntyvän
Hyvässä turvallisuuskulttuurissa on kykyä ja tahtoa edistää turvallisuutta ja ehkäistä vaaroja siten, että työntekijöillä on edellytykset suoriutua työstään hyvin. 38 Pelastustieto 4/2024 TURVALLISUUSKULTTUURI K äsitteenä turvallisuuskulttuuri tuli tietoisuuteen viisi vuotta Tšernobylin ydinonnettomuuden 1986 jälkeen, kun kansainvälinen ydinturvallisuusryhmä (International Nuclear Safety Advisory Group, INSAG) sai onnettomuusraporttinsa valmiiksi. Organisatoriseen tasoon kuuluvat esimerkiksi turvallisuuteen liittyvät ohjeet, johtamisrakenteet sekä taloudelliset turvallisuuteen vaikuttavat resurssit. Itsestään se ei synny, vaan siihen tarvitaan jokaista. Terveydenhuoltoon se tuli ilmailusta. Turvallisuuskulttuuri on dynaaminen ja muokkautuva tila, mikä tekee. Myöhemmin turvallisuuskulttuuri jalkautui muille turvallisuuskriittisille aloille niin käsitteenä kuin turvallisuuden osa-alueenakin. MUOKKAUTUVA JA DYNAAMINEN Turvallisuuskulttuurissa on tunnistettu organisatorinen, sosiaalinen ja psykoloTurvallisuuskulttuuri käsitteenä sai alkunsa Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta 38 vuotta sitten. Turvallisuuskulttuuri on kykyä ja tahtoa ymmärtää organisaation turvallinen toiminta, siihen liittyvät vaarat sekä miten vaaroja voidaan ehkäistä. Kulttuurit eivät synny tyhjiös sä tai tyhjästä. Psykologinen taso syntyy henkilökohtaisista arvoista ja asenteista. Teksti: Anu Venesoja ja Christoffer Ericsson · Kuva: Helmi Partanen Turvallisuuskulttuuri on kaikkien asia ginen taso. Sosiaalinen taso rakentuu tiimin toiminnasta, miten siinä noudatetaan ohjeita tai minkälainen ilmapiiri tiimissä on; vallitseeko siinä avoin keskustelukulttuuri. INSAG määritteli turvallisuuskulttuurin muodostuvan organisaation ja asenteiden yhdistelmästä, jonka perusteella ydinvoimalaitosten turvallisuuteen vaikuttavat tekijät saavat kukin tärkeytensä edellyttämän huomion ja ovat etusijalla päätöksiä tehtäessä. Organisaation turvallisuuskulttuuri luodaan yhdessä asetettujen raamien, arvojen ja hyväksyttyihin käytösmalleihin perustuen. Terveydenhuoltoon se tuli ilmailun kautta
Tämä kuvitteellinen esimerkki työstä suoritettuna on samalla osoitus siitä, miten huono turvallisuuskulttuuri ilmenee ja vahvistuu, kun kuviteltu ja suoritettu työ eivät kohtaa. Toisinaan henkilöstön vahvat persoonat voivat vähättelevillä asenteillaan vaikuttaa koko tiimin asenteisiin turvavarusteiden käytössä. Esihenkilöja johtotasolla tulisikin olla erityisen tietoinen siitä, miten turvallisuuspoikkeamat ja -puutteet organisaatiossa käsitellään. EDELLYTYKSENÄ SYSTEEMILÄHTÖISYYS Kulttuuria vahvistetaan usein käytösja roolimalleilla, jotka luodaan organisaatiohierarkian yläportaissa. Työnantaja esimerkiksi hankkii turvavarusteet, kuten kypärät, huomioliivit ja jalkineet liikenneonnettomuustehtäviä varten. Tiimit voivat työskennellä kiireessä, jolloin turvavarusteiden oikeasta käytöstä ei ehkä huolehdita. TYÖTÄ SUORITETTUNA Huonossa turvallisuuskultturissa tilanne voi olla päinvastainen ideaalitilanteeseen nähden. JOKAISTA TARVITAAN Hyvä turvallisuuskulttuuri ei rakennu ilman organisaation ohjausta ja asioiden mahdollistamista, kuten turvavälineiden hankkimista ja niiden käytön ohjeistamista. Kuvaus on ääriesimerkki siitä, miltä todellinen suoritettu työ saattaa näyttää ympäristössä, jossa huonot tekijät hankaloittavat ideaalityön toteutusta tai jossa todelliset arvot ja käytösmallit eivät kohtaa odotettuja malleja. PELASTUSALAN TYÖTERVEYSHUOLLON JA TYÖTURVALLISUUDEN AJANKOHTAISPÄIVÄT Päämääränä hyvinvoiva ja työkykyinen pelastushenkilöstö. Tämä edellyttää, että organisaatiossa on psykologisesti turvallinen ilmapiirii. Varusteiden rikkoutumisesta ei välttämättä uskalleta ilmoittaa seuraamusten pelossa. Samoin työnantaja laatii ohjeet välineiden käyttöä ja itse toimintaa varten. Yksittäiset jäsenet eivät välttämättä uskalla huomauttaa asiasta. Mikäli turvallisuuspoikkeamista tai -puutteista ilmoittava henkilö kokee tulevansa rangaistuksi, voi heikon turvallisuuskulttuurin korttitalo pettää kokonaan. Turvallisuuskulttuuri on hyvällä ta solla, jos tiimit noudattavat ohjeita, ohjaavat tarvittaessa toisiaan turvavarusteiden oikeasta käytöstä sekä ilmoittavat työnantajalle mahdollisista rikkoutumisista tai puutteista. Ilman turvallisuuskulttuurin kokonaisvaltaista huomioimista organisaatio saattaa ajautua epäsuotuisaan toimintaan ja muokata siitä itsellen normaalin. 4/2024 Pelastustieto 39 TURVALLISUUSKULTTUURI siitä vaikeasti tartuttavan ilmiön. On ymmärrettävä, miten organisaatio voi varmistaa sen, että turvallisuuspoikkeamia tai -puutteita ei tule. .– . Tietoa tulisi olla myös johtoja esihenkilöiden asenteista, joilla poikkeamiin ja niistä tehtyihin ilmoituksiin suhtaudutaan. TYÖTÄ KUVITELTUNA Lain ja viranomaisohjeiden mukaan ensihoidon ja pelastustoimen työnantaja vastaa työturvallisuudesta. Henkilöstön puolestaan on noudatettava annettuja ohjeita. Kulttuurit eivät synny tyh jiös sä tai tyhjästä. Kyseessä on kuitenkin vain kuvaus ideaalista toiminnasta eli työstä kuviteltuna. Turvallisuuspoikkeamia ja -puutteita ei tule käsitellä yksilölähtöisesti, vaan tarvitaan systeemilähtöinen lähestymistapaa. .. Sen vahvistamisella on osoitetusti merkittävä positiivinen vaikutus niin kokonaisvaltaiseen turvallisuuskulttuuriin kuin myös työssäjaksamiseen yksilötasolla. Yksilötasolla jokaisen tulisi tarkastella omia asenteitaan turvallisuutta kohtaan ja kysyä itseltään kysymys: ”Olenko minä estämässä vai edistämässä hyvän turvallisuuskulttuurin rakentumista?” Hyvä turvallisuuskulttuuri ei rakennu yhden yksittäisen osa-alueen tai henkilön varaan, vaan jokaista tarvitaan. Hyvä turvallisuuskulttuuri voi kehittyä vain, kun jokainen uskaltaa tuoda esiin näkemyksiään turvallisuuteen liittyen ja että niistä voidaan keskustella avoimesti ja syyllistämättä
Ulkoisen pelastussuunnitelman tarkoitus on taata pelastustoiminnan tehokkuus silloin, kun piru pääsee irti suuronnettomuuden muodossa. Olennaiset tiedot ja toimintaohjeet eivät ole kätevästi saatavilla, minkä vuoksi suunnitelma jää avaamatta johtoauton kansiosta tai johtokeskuksen verkkolevyltä. Kemikaalitehtaan onnettomuus havahdutti Euroopan, ja sen jälkeen vaarallisten aineiden turvallisuutta on säädetty kylän nimeä kantavalla EU-direktiivillä. Jos riski erityistä vaaraa aiheuttavassa kohteessa realisoituu, on rivien oltava suorassa. Jälki on sitten sen mukaista. Kohdekohtainen ulkoinen pelastussuunnitelma on päivitettävä kolmen vuoden välein, ja samalla syklillä kohteessa on myös harjoiteltava. Hyviä malliesimerkkejä löytyy eri puolilta Suomea. Harjoittelun on oltava säännöllistä ja vuosittaista. Pelastussuunnitelman laadinta ja hyödyntäminen on saatava myös tiiviisti osaksi Pelastusopiston johtamisopintoja. Vaikka suuronnettomuuksiin varautumisella on pitkä historia ja pelastuslaitosten osuutta sopassa säädetään tarkasti, parannettavaa löytyy. Kolmen vuoden välein tapahtuva suuronnettomuusharjoitus ei kuitenkaan anna riittäviä valmiuksia tehokkaaseen toimintaan vaativassa kohteessa. Vaarallisia aineita ja räjähteitä käsittelevien laitosten lisäksi velvoitteen piiriin kuuluvat ydinvoimalat, kaivokset, VAK-ratapihat ja -satamat. Kukaan tuskin kiistää ulkoisen pelastussuunnitelman olemassaolon tärkeyttä. Asetus ja ohje tulisikin päivittää niin, että ulkoinen pelastussuunnitelma ohjaisi jatkuvaan osaamisen ylläpitoon ja laadintatyön tuloksena syntyisi operatiivinen kohdekortti pelastustoiminnan johtajan käyttöön. Putkesta tulevat palomestarit vievät kyllä osaamista eteenpäin, jos siihen annetaan mahdollisuus.. Seveson mainingit ulottuvat myös Suomen pelastuslaitoksiin, sillä pelastuslaki velvoittaa pelastussuunnitelmien laatimista erityistä vaaraa aiheuttaviin kohteisiin. Velvoitetta on tarkennettu asetuksella ja ohjeella. LINTUSPERSPEKTIIVISTÄ Sampsa Lintunen on pelastusylitarkastaja Etelä-Suomen aluehallinto virastossa. Pelastussuunnitelmien laadinta ja niihin perehtyminen ei tästä syystä herätä suurta kiinnostusta, vaan tehtävä koetaan usein vain ulkoa tulevan velvoitteen täyttämisenä. Rutiinia vaativimpiin pelastustehtäviin ei muodostu keikkojen kautta, vaan osaaminen saavutetaan säännöllisellä harjoittelulla. 40 Pelastustieto 4/2024 UPSit kuntoon Kun piru pääsee irti. On myös huolehdittava, että harjoittelu tavoittaa kaikki ensimmäisessä aallossa onnettomuuspaikalle tulevat pelastajat. Leppoisat perhepäivälliset jäivät syömättä Milanon pohjoispuolella Seveson kylässä, kun ilmaan vapautui kuusi tonnia supermyrkkyä vakavin seurauksin perjantain päätteeksi kesällä 1976. Nykyisen ohjeen mukaisesti laadittu ulkoinen pelastussuunnitelma ei sovellu pelastustoiminnan johtamisen apuvälineeksi
Tutkimusartikkeleissani olen ottanut kantaa siihen, että aikuisille oppijoille tulisi järjestää design-perustaisia oppimistilanteita, jotta he voisivat omaksua sujuvimmin uusia teknologioita. Vuorovaikutustaidot ovat ne, joilla kohdataan ihminen. Tutkimustyön lisäksi työhöni kuuluu myös opetustyötä ja yhteistyöverkostoon liittyviä työtehtäviä. Toisaalta toivon, että kokemukset teknologioista myös muovaavat teknologiaa itsessään. Haaveilen myös omasta ”tutkimuskoirasta”. Viime aikoina olen tutkinut aikuisten teknologiakäsityksiä. O len Hanna Nygren Pelastusopistolta. Toisinaan minua ja perhettäni ilahduttaa veljeni vehnäterrieri, jota hoi dan säännöllisesti. Koulutuksessa design-perustaisuus tarkoittaa sitä, että ymmärretään oppijan aikaisempia käsityksiä, kokemuksia ja osaamista. Se luo meille uusia mahdollisuuksia muun muassa tehdä työtä, oppia uusia asioita ja olla yhteydessä toisiimme. Koonnut: Siiri Pohjoinen Kuva: Santtu Tuomisto Tutkimuksen tarkoitus on lisätä ymmärrystä aikuisten teknologiakäsityksistä ja teknologioiden omaksumista tukevista seikoista. Teknologian tulee kuitenkin olla meille ”renki”. Tutkijan työpäivä alkaa tukevalla aamukahvilla ja päivän uutiskatsauksella. Kolmas artikkeli valmistuu toivottavasti tulevana syksynä ja pääsen yhteenvedon kimppuun. Teknologia on mullistanut ihmisten elämää.. Tietämys esimerkiksi kohderyhmän teknologiataidoista ja -käsityksistä tulee tarpeeseen koulutuksen suunnittelussa ja oppijan tarpeisiin vastaamisessa. 4/2024 Pelastustieto 41 TUTKIJA ESITTÄYTYY Sujuvuutta oppimiseen Tutkimustulokset timanteiksi, tiedoksi ja toiminnaksi (4T) on hiljattain päättynyt kehittämishanke, joka vahvistaa pelastusalaa koskevan tutkimuksen vaikuttavuutta tukemalla tutkimusviestintää. Tutkimuksen tarkoitus on lisätä ymmärrystä aikuisten teknologiakäsityksistä ja teknologioiden omaksumista tukevista seikoista. Vapaa-ajalla taidan olla se kuuluisa ”sosiaalinen erakko”. Teknologia on mullistanut ihmisten elämää. Näen, että tutkimustani voi hyödyntää pelastusalalla koulutuksen suunnittelussa ja ymmärryksen lisäämisessä teknologiankäyttäjistä. Koska ammatillinen taustani liittyy myös vuorovaikutustaitojen opettamiseen, toivoisin pelastusalan vuorovaikutustaitojen tutkimushanketta. Teknologia on meille hyvä väline vaarallisissa ja raskaissa työtehtävissä. Toivoisin pelastusalan tutkimuskentälle vahvaa perusrahoitusta keskeisimmille tutkimusteemoille sekä toisaalta mahdollisuuksia toteuttaa innovatiivisia hankekokeiluja ja niihin liittyvää tutkitun tiedon tuottamista. Metsä on voimapaikkani, johon erityisesti syksyllä menen kori mukanani, toiveissa löytää kantarelleja ja suppilovahveroita. Lisäksi informaali oppiminen – eli vapaa-ajalla tapahtuvat aktiviteetit – edistävät teknologiaan adaptoitumista. Toivon, että koko tutkimus olisi viimeistelty tulevien kahden vuoden aikana. Väitöstutkimukseni on tekeillä Jyväskylän yliopistoon. Taustani on kasvatustieteessä, ja näin ollen se on myös tulokulma väitöstutkimukseeni. Esittelemme tutkijoita ja heidän työtään myös tulevissa numeroissa. Tietyt tekijät edistävät teknologian omaksumista ja toisaalta ”blokkaavat” sitä. Työn alla on kolmas ja viimeinen väitöskirjani artikkeli, joka käsittelee aikuisten ammatillisesti koulutettujen adaptoitumista teknologiaan työnmurroksen aikakaudella. Tutkimukseni pyrkii löytämään vastauksia siihen, millaisia käsityksiä aikuisilla on teknologioista, millaisissa yhteyksissä teknologiaa parhaiten opitaan ja mikä edistää teknologian omaksumista ja käyttöönottoa. Päivään sisältyy paljon lukemista ja tietysti myös kirjoitustyötä. Tämän tiedon ja ymmärryksen avulla oppimistilanne muotoillaan oppijalle parhaaksi mahdolliseksi. Näitä tekijöitä ovat esimerkiksi henkilön ikä, koulutustausta, työllisyystilanne, teknologian käytettävyys, hyötynäkökulma ja sosiaaliset verkostot
Yksi keskeisimmistä syistä luopumiseen on kuppikuntaisuus sekä kiusaaminen ja yleensäkin henkilöiden väliset ristiriidat. Haluamme kuitenkin antaa suuntaviitat viedä asioita parempaan suuntaan.” Pelastuslaitoksilta ja niiden johdolta katsotaan saatavan enemmän arvostusta kuin aiemmin ja yhteistyökin on parantunut. Sen sijaan ongelmat kulminoituvat yksittäisten pelastusalan viranhaltijoiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. Nuorisotoimintaan osallistuvien osuus vastaajista oli myös noussut edellisestä kyselystä, peräti lähes seitsemän prosenttiyksikköä.. Toiminnanjohtaja Ari Maskonen muistuttaa, että jokaisen barometrin jälkeen tulee uusia selvitettäviä asioita. Olen myös yrittänyt selvittää palokunnissa näitä ongelmia, mutta kun kysymys on ihmisten välisestä toiminnasta, tällainenkin valitettavasti tulee kuvaan mukaan. Voihan tietysti olla, että sitä kohdattaisiin myös enemmän, ellei siihen olisi yritetty puuttua.” Valtaosa palokunnissa toimivista pitää esimerkiksi työilmapiiriä hyvänä, mutta siitä huolimatta useampi kuin joka neljäs vastaaja oli harkinnut vakavasti viiden viime vuoden aikana luopumista palokuntatoiminnasta. Teksti: Esa Aalto · Kuva: Teemu Heikkilä Palokuntien ilmanpuntari B arometrin kysymyksenasettelu on vertailukelpoinen kolme vuotta sitten julkaistun edellisen barometrin kanssa. ”Kolmannes vastaajista kertoi siitä, vaikka olemme siihen yrittäneet viime vuosina myös puuttua. Asenneongelmat, huono viestintä ja resurssien ontuva käyttö koetaan ongelmina. Jotkut kysymykset ovat pysyneet mukana ensimmäisestä kyselystä lähtien ja erot vastauksissa ovat hyvin pienet. Nyt erityisesti muutos toimintaympäristössä eli hyvinvointialueajan alkaminen on tuonut uutta myös tähän kyselyyn. ”Muutama vuosi sitten toteutetulla Vetoa ja voimaa -hankkeella yritettiin vaikuttaa kuppikuntaisuuden vähentämiseksi. Tuorein julkaistiin tänä vuonna. 42 Pelastustieto 4/2024 SOPIMUSPALOKUNNAT Palokunnissa toimivien ajatuksia ja näkemyksiä omasta toiminnasta ja toimintaympäristöstä on kartoitettu kymmenen vuoden ajan Suomen Sopimuspalokuntien Liiton toteuttamassa sopimuspalokuntabarometrissä. Maskosen mukaan harmillista on monissa vastauksissa esille tuotu epäasiallinen käyttäytyminen, joka liittyy yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon, ja on häirintää tai kiusaamista. Kyselyyn olisi Maskosen mukaan saatava enemmän vastaajia, jotta vastauksia voitaisiin tarkastella erilaisten taustamuuttajien kautta. Sen osuus on noussut edellisestä kyselystä. Barometriin vastaajia oli 1586, eniten Varsinais-Suomesta. Maskonen pitää valitettavana, että kyselystä toiseen samat asiat nousevat esille, vaikka niihin on myös yritetty puuttua. Vastauksissa ei ole juurikaan vaihtelua. Yksittäisten henkilöiden asenneongelmat ovat kyselyssä kasvaneet lähes kymmenen prosenttia edellisestä barometristä. Kaikista vastaajista miehiä oli yli 81 prosenttia, mutta naisten osuus oli noussut parilla prosenttiyksiköllä edellisestä kyselystä. ”Toivottavasti seuraavaan barometriin saamme niin paljon vastauksia, että voidaan tehdä analyysiä esimerkiksi alueellisten ja eri vastaajaryhmien vastauksia vertailtaessa.” KUPPIKUNTAISUUS VAIVAA EDELLEEN Yllättikö vastauksissa jokin kyselyn järjestäjän
Jos koulutukseen pääsy vie liikaa aikaa, voidaan lähteä toisen harrastuksen pariin. Ari Maskonen selittää tätä hyvinvointialueuudistuksella, jolla on ollut oma vaikutuksensa myös palokuntatoimintaan. Yli puoli vuotta kurssille pääsyä oli odottanut viidennes vastaajista. Liikaa epäasiallista käyttäytymistä. 4/2024 Pelastustieto 43 SOPIMUSPALOKUNNAT KOULUTUKSEEN PÄÄSY VIE LIIKAA AIKAA Myös toimintaan liittyvän byrokratian todettiin kasvaneen, liki kymmenen prosenttia. Valtaosa sopimuspalokuntalaisista on tyytyväisiä harrastustoimintaansa, mutta jokainen kielteisiä kokemuksia saava on liikaa.. ”Vieraillessani palokunnissa otan ba rometrin tietoja esille ja kannustan hyödyntämään niitä myös yhteistyöneuvotteluissa pelastuslaitosten kanssa.” Ari Maskonen muistuttaa, että hiertävistä asioista huolimatta merkittävä osa vastaajista on tyytyväisiä palokuntatoimintaan ja siihen vaikuttavaan toimintaympäristöön. Hän toivoo, että barometrin tuloksia hyödynnetään alueilla sekä palokunnissa ja tämäkin olisi yksi tiedolla johtamisen työkaluista. Erityisesti peruskoulutuksen määrää pidetään omalla alueella liian vähäisenä. Suurin pullonkaula onkin kurssille pääsy”, Maskonen tähdentää. ”Koulutuksen järjestäminen vaihtelee alueittain, joissa niitä järjestetään. Koulutuksen sisältö on hyvää ja laadukasta, mutta koulutukseen pääsyä pitää odottaa pitkään
Uimareita menee joka suunnasta ohi, ja tilaa ei juurikaan ole. Vähemmästäkin voi paniikki iskeä. Suomen kesä on täynnä erilaisia urheilutapahtumia. Lämpöhalvauksesta kärsivä urheilija tavataan yleensä radalle lyyhistyneenä, huonolla tajunnalla, matalapaineisena ja takykardisena. Oireet helpottuvat yleensä merkittävästi jo tunneissa ilman sairaalahoitoa. 44 Pelastustieto 4/2024 LAADUKASTA ENSIHOITOA Ei vain väärin, vaan vaarallisen väärin. Kehon ja elimistön ajamiseen äärirajoille liit tyy sairaustiloja, joiden tunteminen on hyödyllistä erityisesti kestävyysurheilukilpailuissa työskentele vil le ensihoidon ammattilaisille. Yhdysvaltojen armeija on Lähi-Idän retkillään kerännyt runsaasti kokemusta lämpöhalvausten hoidosta. Kiidättäminen voidaankin yleensä huoletta jättää iltapäivälehtien tehtäväksi. Lisäksi tarjolla on urheilutapahtumia, joissa urheilijan rääkki viedään tarkoituksella äärimmilleen. Podcast on kuunneltavissa yleisimmillä alustoilla ja osoitteessa www.paramedic.fi.. Maratonin ja triathlonin suosio on jatkuvassa kasvussa. Siksi potilaan märkäpuku tulisikin riisua ennen muita hoitotoimenpiteitä. Potilaan hallittu upottaminen kaulaa myöten jäillä täytettyyn kylmävesialtaaseen on osoittautunut tehokkaaksi ja potilaan ennustetta parantavaksi menetelmäksi – niin brutaalilta kuin ajatus saattaakin kuulostaa. Hypotermisen potilaan hoito lienee kaikille tuttua ja jopa rutiinia, mutta toisen ääripään vakavin tautimuoto, lämpöhalvaus, on hieman harvinaisempi vieras. Lisää aiheesta Laadukasta ensihoitoa -podcastin viidennessä jaksossa. Tapio Sovijärvi on ensihoitaja, Laadukasta ensihoitoa -podcastin tekijä ja alan realiteetit tiedostava idealisti. Oksentelu, lihaskrampit ja ataksia ovat myös mahdollisia. Ympäröivä vesi, tiivis märkäpuku ja lihastyö saavat verivolyymin pakkautumaan kehon keskeisiin osiin. Samaa keinoa on menestyksekkäästi käytetty myös kestävyysurheilukilpailuissa. Monien urheilutapahtumien ensiapu on jo nykyään ammattilaisten käsissä. Suurimmalle osalle potilaista riittää altistavien tekijöiden poistaminen ja korkeintaan happilisä, eikä CPAPtai NIV-hoitoa useinkaan tarvita. Suurin osa ongelmista voidaan hoitaa kilpailun oman organisaation keinoin eikä ensihoitopalvelua tarvitse kuormittaa. Legendaarisen Sir Roger Bannisterin sanoin kuitenkin ajatus siitä, että sitkeys ja henkinen lujuus voisivat jotenkin voittaa fysiologian lainalaisuudet, ei ole ainoastaan väärin, vaan se on vaarallisen väärin. Triathlonissa uinti on yleensä riskialttein osuus, jota moni triathlonisti kuvailee pesukonemaiseksi. Kun kokonaisuuteen yhdistetään kylmä vesi, voimakas fyysinen rasitus ja tiukka märkäpuku, kohoaa riski uinnin laukaisemalle keuhkopöhölle, joka tunnetaan lyhenteellä SIPE (Swimming-Induced Pulmonary Edema). Urheilun jälkeisen hypotension aiheuttamat hetkelliset kollapsit ja yleensä liiallisesta nestetankkauksesta johtuva hyponatremia ovat nekin tuttuja vieraita kilpailuissa päivystäville. Moni kokeekin viehätystä oman fyysisen suorituskykynsä rajojen hakemisesta urheilun muodossa. Jos SIPE iskee, pitääkö kiidättää. SIPEn oireet muistuttavat perinteistä keuhkopöhöä. Kollapsia voi ehkäistä pitämällä urheilija liikkeessä vielä maaliviivan jälkeen ja usein hyponatremian hoidoksi riittää annos perunalastuja
??????????. (09) 777 1500 Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet ?????????????????. ??????. ?????????????????. sähköposti:sarco@sarco.fi www.sarco.fi | puh. (03) 630 830 www.elektro-arola.. ??????-????????. 4/2024 Pelastustieto 45 Hälytysja viestintälaitteet Valovoimaisin varoitusvalaisin www.standby.eu L56 2C HÄLYTYSAJONEUVOT Hälytysja komentovahvistimet Tehokaiuttimet Valopaneelit Integroidut valoratkaisut Vilkkumajakat Ruuhkavilkut LED-valot VÄESTÖNSUOJELU Suurtehohälyttimet Myynti: 050 5499 661 . ????????. ?????-???????. ??????. ??????????. Teollisuuskatu 3, 32200 Loimaa +358 2 7692 800 erikoislaukku@specialbag.net www.specialbag.net Väestönsuojat ja vss-varusteet Lemuntie 7 A, 00510 HELSINKI www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Alkusammutuskoulutus FIREBOX KOULUTUSLAITE Oy Interenergy Ltd PRESSO CENTER Puh.(019)340451 Fax.(019)340460 www.suomenpelastuskeskus.fi Hälytysja viestintälaitteet Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. ????????. HÄLYTYSja VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaativaan ammattikäyttöön • • SNP hälytysajoneuvojen statusviestintä-, navigointija telematiikkaohjelmistot • GECCO/YLLI asemahälytysjärjestelmät ja DisplayAlert ohjelmistot • SKL statuslähettimet ja ACTIS älynavigaattorit • TEHO-ULVO väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRA äänihälyttimet ja hälytysvalot • TETRA/VHF/LTE kriittinen radioviestintä • VIRVE/GNSS sisäkuuluvuusratkaisut GEDAA/PETO tilanne-/johtokeskusjärjestelmät hälyttämiseen, tilanteenseurantaan, viestintään ja laitevalvontaan Laitehuollot Huoltajakoulutukset Jälleenmyynti 0405290849 /Kalle www.regu.fi Kunnossapito ALANSA AMMATTILAISET LAADUKASTA ENSIHOITOA. ?????????–???????????????????. Erikoislaukku Oy – Specialbags Ltd Kotimaiset tuotteet ammattikäyttöön Kysy tarjous! • varustelaukut • reput • ensihoitolaukut • suojat • vesitiiviit suojat • kantolaitteet • tuotekehitys ja mallisuunnittelu Teemme erikoisia laukkuja
46 Pelastustieto 4/2024 Yhteistyö syvenee Pohjois-Karjalassa PUHEENJOHTAJALTA Siiloja kannattaa purkaa. Myös henkilöstö on suhtautunut yhteistyömalliin kiitettävän positiivisesti. Hyvät kokemukset ovat rohkaisseet jatkamaan valitulla tiellä ja tänä vuonna yhteistyötä edelleen laajennettiin kahdelle seutukunnalle. Yhteistyön laajentamisella saimme hyvinvointialuetasolla myös säästöä aikaiseksi, koska kotihoidon ei tarvinnut palkata omaa henkilökuntaa yöajaksi. Tukitehtäviä on hoidettu ensisijaisesti ensihoidon resursseilla, mutta tarvittaessa tehtäville ovat osallistuneet myös pelastajat. Kokemuksemme mukaan sekä ensihoidon että pelastustoimen yksiköiden käyttöasteet ovat mahdollistaneet palveluintegraatiotehtävät toimintavalmiuden vaarantumatta ja poikkeusluvan mukaisen tehollisen työajan ehtojen puitteisessa. Kotihoidon tukitehtävien määrät ovat pysyneet maltillisina ja kokemukset yhteistyöstä ovat olleet hyviä. Rohkaisen kaikkia hyvinvointialueita ja niiden pelastuslaitoksia pohtimaan avoimesti yhteistyömahdollisuuksia hyvinvointialueen eri toimijoiden kesken. Markus Viitaniemi on Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja ja Paloja pelastustieto ry:n hallituksen puheenjohtaja. Pohjois-Karjalan hyvinvointialue panosti tiukasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta lakisääteisten palveluiden parantamiseen ja palveluintegraation laajentamiseen, mihin pelastuslaitos sai lisärahoitusta. Yhteistyön tuloksena pelastustoimen toimintavalmius ja palvelutaso paranevat, pelastuslaitoksen toiminnan tuottavuus ja vaikuttavuus lisääntyy sekä hyvinvointialue ja ennen kaikkea asiakas hyötyy. Kirjoitin Pelastustiedossa 1/2023 Pohjois-Karjalassa viime vuonna aloitetusta uudesta yhteistyömallista, jossa pelastuslaitos tukee kotihoidon yöaikaista päivystystä. Siiloja kannattaa purkaa ja siirtyä toimialakohtaisesta osaoptimoinnista kohti aitoa yhdessä tekemistä ja yhteistä tavoitetilaa. Samalla olemme onnistuneet lisäämään pelastuslaitoksen henkilöresurssia, mikä on laskenut työn kokonaistyökuormitusta sekä parantanut pelastustoimen ja ensihoidon toimintavalmiutta. Kaiken keskiössä on asiakas eli ihmiset, joille hyvinvointialueena palvelua yhdessä tuotamme ja keitä varten me olemme organisaationa olemassa.. Tämä edellyttää toki pelastuslaitokselle kohdennettua lisärahoitusta myös ensi vuodelle. Ensi vuonna yhteistyömalli pyritään vakiinnuttamaan ja pelastustoimen palvelutasoa kehittämään edelleen kehittämissuunnitelman mukaisesti. Yhteistyötä voidaan syventää esimerkiksi palvelutuotannossa, onnettomuuksien ehkäisyssä, varautumisessa, koulutuksessa ja toimitiloissa. Yhteistyötä kehitettäessä punaisena lankana on ollut, että palveluintegraatiota tukevat tehtävät eivät saa vaarantaa lakisääteisen perustehtävämme suorittamista
Kenelle sinun mielestäsi tulisi antaa Vuoden palomies -tunnustus vuonna 2024. Muista liittää viestiin myös omat yhteystietosi! Kolme tapaa tehdä ehdotus arvonimen saajasta! Verkkosivuilla: www.vuodenpalomies.fi Sähköpostitse: esitykset@vuodenpalomies.fi Postitse: Vuoden palomies -toimikunta c/o SPEK Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Lisää tietoa löydät osoitteesta www.vuodenpalomies.fi Tee ehdotus! Ehdotusten on oltava perillä viimeistään 31.7.2024 Onko mielessäsi miestä tai naista, joka ansaitsisi tunnustuksen hyvästä työstä ja toiminnasta paloja pelastus alalla. Voit myös lähettää sähköpostilla tai postitse ehdokkaan tiedot (nimi, ikä, asema ja aikaisempi ammatillinen toiminta) sekä perustelut siitä, miksi juuri hän on sopiva Vuoden palomies 2024 -arvonimen saajaksi. V erkkosivuilla www.vuodenpalomies.fi on lomake, jolla voit kätevästi ehdottaa sopivaa henkilöä arvonimen saajaksi. Sivuilta löytyvät myös valintaperusteet sekä Vuoden palomies -toimikunnan jäsenet. Nyt valitaan Vuoden palomies 2024 -arvonimen saaja Kuka ansaitsee arvon?
Kervinen opasti myös tutustumaan tutkintaselostuksiin onnettomuustutkinta.fi-osoitteessa, joka ei ollut läheskään kaikille tuttu. mentointi oli vielä kesken, mutta näimme tuoreeltaan muutaman videon. Hän muistutti, että me ihmiset olemme valitettavasti niin ”älykkäitä”, että alamme ajan mittaan vetää mutkia suoraksi. Paloilmaisimien toimintaa voi muokata monipuolisesti ohjelmallisesti ja poistaa erheelliset hälytykset töiden yhteydessä.” PALOKÄYTTÄYTYMISEN TESTEJÄ Tomi Norrby Suomen Teollisuuskatot Oy:stä kertoi paloturvallisuudesta katoilla ja miten materiaalien valinta vaikuttaa asennustöiden tulityöturvallisuuteen ja palokuorman määrään. Lauri Lehto Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä kehotti muistamaan palontorjuntatekniikan ja suunnitelmallisuuden kiinteistöjen poikkeavissa tilanteissa, kuten korjaus-, huoltoja muutostöissä, mutta myös tulityöissä. Keskustelua herätti esimerkiksi se, että tulityölupia voidaan myöntää jopa kuukausiksi, vaikka riskit muuttuvat työn edetessä. Keissijutut olivat monissa palautteissa parasta oppia. Esiintyjät innostivat osallistujia keskustelemaan aiheista keskenään ja vaihtamaan kokemuksia. Kaikki on nyt sähköisessä muodossa ja kohteissa on helppo tarkastaa tulityöluvat. Jari Vuorenmaa Imactionista kertoi elävästi koulutustaidoista ja asenteisiin vaikuttamisesta. Kannattaa kysyä, mihin haluaa koulutuksella vaikuttaa. Näistä dokuPalopäällystöliiton järjestämillä tulitöiden kurssinjohtajapäivillä ei pönötetty hiljaa penkeissä. Inhimillisiä tekijöitä osana turvallisuutta ja johtamista sekä miten kouluttajan tulisi ottaa huomioon nämä tekijät käsitteli Ilkka Kervinen OTKESista. Osuvasti tämän jälkeen erilaisten materiaalien syttymistä, palamista ja sammumista sekä niihin vaikuttavista tekijöistä kertoi Taneli Rasmus WSP Finland Oy:stä. Opiksi otettiin ja kehitettiin dokumentointia sekä tulityöluvan riskienarviointia. Katajisto sai laajasti kiitosta, kun jakoi taas Yaran arvokkaita kokemuksia. Suojat jäävät usein paikalleen – vastaan on tullut kumihanskoja ja suihkumyssyjä. ”Valitettavan usein korjaustöiden jälkeen kukaan ei käy tarkastamassa laitteiston kuntoa. Yhtäkään pitkästyttävää esitystä ei kahteen päivään mahtunut ja keskustelu oli todella vilkasta. Koulutus painottuu helposti tietoihin ja taitoihin. Käytännön esimerkit valottivat asiaa. ”Kun asenne on kunnossa, muutkin asiat yleensä hoituvat. Hyvänä pohjana olivat juuri tehdyt testit Pelastusopistolla erilaisten katteiden palokäyttäytymisestä. Koulutettaville pitää muistaa antaa tarpeeksi aikaa omaksua asiat. Asenteisiin vaikuttamisessa on tärkeää kuunnella ja kysellä, puhua vähemmän”, Vuorenmaa sanoi. Hän kertoi esimerkkejä tulitöistä alkaneista onnettomuuksista. Heillä ei ollut mitään tietoja tulityölupien määrästä, ja vakuutusyhtiön edustaja oli kehottanut paneutumaan asiaan. UUTTA AINEISTOA KUVATTU Vili Heinikoski SPPL:stä ja Jarkko Sorjonen SPEKistä kertoivat lopuksi kurssinjoh. Polku ideasta toimivaan käytäntöön kesti puolisen vuotta. 48 Pelastustieto 4/2024 TULITYÖT Vaikea pistää enää paremmaksi Tulitöiden kurssinjohtajapäivät keräsivät esiintyjineen yhteensä 117-päisen yleisön Tampere-taloon toukokuussa. Tulitöiden valmisteluissa ei tunnistettu tulityökohteen sisältävää palavaa materiaalia. Esimerkin onnistuneesta tulitöiden haltuunotosta yli sadan kiinteistön massassa kertoi Ilkka Taivassalo Colliers Finland Oy:stä. Monesti turvallisuus on kiinni juuri asenteista. Norrbyn mukaan PVC vähentää paloriskiä asentaessa ja käyttäytyy eri tavalla kuin bitumi tulipalotilanteessa. Toisena päivänä Määttänen avasi myös vahingonkorvauslain kiemuroita ja tulityövahinkoja vakuutusyhtiön näkökulmasta. Paneelissa uusista menetelmistä tulitöissä ja tulityöksi määrittelyn prosessista keskustelivat kurssilaisten lukuisten kysymyksien säestämänä Jyrki Eskola IFistä, Sami Lindfors Pirkanmaan pelastuslaitokselta, Mikko Parikka Stora Ensolta ja Antti Määttänen LähiTapiolasta. Mikko Katajisto kertoi hitsaustöistä alkaneesta tulipalo Yaran kaivoksella sakeuttimella vuosihuoltoseisokin aikana. Isossa kiinteistömassassa ei pärjätä yhdellä tulityösuunnitelmalla. Tärkeää oli myös verkostoitua. Näitä voivat olla esimerkiksi tiedot, taidot, asenteet ja verkostot – kaikki isoja tavoitteita. Enemmän aikaa pitäisi käyttää suunnitteluun, ennakointiin ja vaaranpaikkojen tunnistamiseen. T ulitöitä kurssittavat saivat hienon kattauksen heti ensimmäisestä aamusta lähtien
Positiivisten mielikuvien ja oikeiden esimerkkikuvien sekä -videoiden, esimerkiksi onnistuneesta suojauksesta, lisääminen aineistoon voisi olla hyvä lisä”, Jommi Hyttinen ehdottaa. Eväiksi tuli toiveita muun muassa uudehkosta aineistosta videopankkiin, lisää tuntemusta standardeista ja lakiasioista, ajankohtaisia esimerkkejä ja mahdollisuudesta etäosallistumiseen. Työnkuvaan kuuluu myös Neste Oyj:n sisäisten ohjeistuksien laatiminen. Jalostamon isosta huoltoseisokista tulitöiden näkökulmasta kerrottiin numerossa 2/2024. ”Olen erittäin tyytyväinen päivien sisältöön ja esiintyjien asiantuntemukseen. Palautteen perusteella olen onnistunut koulutustehtävässäni hyvin.” ”Haasteita tulitöissä löytyy aina. ”Pidän Neste Oyj:n järjestämänä kou lutuksia, joihin osallistuu Kilpilahden alueen toimijoita. Intoa riittää. tajien tulevista aineistoista. RIMA KORKEALLA TULEVILLE PÄIVILLE ”Mielestäni nämä kurssinjohtajapäivät menivät kärkeen luennoitsijoiden osalta. Eniten kolahti Jari Vuorenmaan esitys, joka sai pohtimaan omaa valmistautumista koulutuksien pitämiseen. 4/2024 Pelastustieto 49 TULITYÖT K U V A : K IM M O K A IS T O ALAN TOIMIJA Koulutus palkitsee Matti Soutua Jämsän Hallista on toiminut tulitöiden kurssinjohtajana ja AS1-kouluttajana oman yrityksen kautta reilut 12 vuotta. Apulaispalopäälliköt Jommi Hyttinen (vas.) ja Kimmo Paulo sekä palopäällikkö Mika Mäkelä Nesteen pelastuspalvelusta Porvoon Kilpilahdesta olivat erittäin tyytyväisiä päivien antiin. LAAJA KATTAUS ASIANTUNTEMUSTA Nesteen pelastuspalvelusta Porvoon Kilpilahdesta päiville osallistuivat palopäällikkö Mika Mäkelä sekä apulaispalopäälliköt Kimmo Paulo ja Jommi Hyttinen. Kertauskurssi sopii hyvin alan ammattilaisille. Opettajan näkökulmasta taas hyvien käytäntöjen sekä onnistumisten jakaminen on hyödyllistä ja palvelee kaikkia kouluttajia.” Kimmo Kaisto. ”Tavoitteenani on laadukas ja selkokelinen koulutus kaikille ammattiryhmille, myös esimerkiksi ammattikoulussa opiskeleville nuorille. OPPEJA KILPILAHTEEN Myös Mika Mäkelä on tyytyväinen päivien antiin. Koulutusmateriaali antaa hyvät pohjatiedot tulitöihin, mutta olemme lisänneet niihin hieman paikallista tietoa ottaen huomioon alueen riskit”, Kimmo Paulo kertoo. Hän kaipaisi lisäksi pienmuotoisia, vaikkapa yhden päivän lisätapaamisia eri puolilla Suomea esimerkiksi johonkin teollisuuslaitokseen tutustuen. Tietoa löytyy ja olen yhä erittäin tiedonhaluinen. Nostaisin esille laajan kattauksen eri aihealueista ja niiden hyvät esiintyjät. Aineiston päivitystä odotan ja sähköistä tenttimahdollisuutta.” ”Omasta mielestäni case-esimerkit toimivat hyvin ja auttavat ymmärtämään, että millaiset asiat ovat aiheuttaneet haasteita tulityöiden turvallisen toteutuksen osalta. Sitäkin kautta on helppo jakaa turvallisuustietoa. Kun tulitöiden koulutuspakettia uusitaan on otettava enemmän huomioon eri ammattialoja.” Kurssinjohtajapäivät on Soutualle yksi tapa verkostoitua. Oppeja täältä pyrin viemään myös Kilpilahden toimijoille. Jokaisessa koulutuksessa painotan tulityöluvan merkitystä, paikan siisteyttä, ympäristön huomioon ottamista, suojausta ja alkusammutusvälineiden käytön osaamista.” TIETOA MYÖS VPK:N KAUTTA Matti Soutua toimii aktiivisesti myös Kuoreveden VPK:ssa. ”Olen kiinnostunut yleensäkin pelastusalasta, siitä kertoo reilut 36 vuotta VPK:ssa. Muun muassa alkusammutusaineisto uusitaan vuoden 2024 aikana ja siihen on kuvattu materiaalia. Koulutusmateriaalit tuntuvat hieman vanhanaikaisilta ja kömpelöiltä piirroskuvineen, mutta uudet esimerkkivideot rälläköinnistä ja hormivaikutuksesta ovat askel oikeaan suuntaan
Toivottavasti ei lampaanpäästä. Pidä vaan asiat asioina. 50 Pelastustieto 4/2024 Sitten meitä on ministerin kanssa kaksi. Nuorempi pelastaja vääntää puhelimensa volumenupit kaakkoon ja ministeri antaa palaa ilmaisena uusintana koko kahvipöytäyleisölle: ”Haluaisin kommentoida tätä mielenterveyspotilaiden hoitoa. Katsottiin varmaankin vaan sitä, mitä se maksaa, mutta ei sitä, mitä se hyödyttää.” Nuorempi pelastaja alkaa lääppiä puhelimensa ruutua. Mielenterveystehtävällä Teksti: Marko Partanen LIIAN TUMMAA PAAHTOA Ensihoitaja saapuu kalustohallin suunnalta höyryävien kahvimukien pöytään. Älä mene henkilöihin. ”Jostain ne asiatkin kuitenkin tulee. ”Älä hermostu. Siitä sai vaikutelman, että ministerillä ei asiat välttämättä ole oikein hallussa.” Ylipalomies löytää asiasta toisenlaisen näkökulman. Sä oot kuitenkin vain veivannut tota pakettiautoa parikyt vuotta, ja jos oikein ymmärrän, sen enempää ajattelematta.” ”Onhan se mahdollista, että olen ulkona, mutta sitten meitä on ministerin kanssa kaksi.” ”Mun mielestä yksittäisen rivimiehen, korjaan rivihenkilön, on jo vähän vaarallistakin arvostella ministeriä, jolla on kuitenkin se viimeinen tieto.” ”Vaarallista tässä on ainoastaan se, että jos tuollaisia laukoville ihmisille annetaan oikeasti valtaa päättää terveydenhuollosta”, ensihoitaja puhisee. ”En. Oma ehkä enemmän. Muutamalla pyyhkäisyllä löytyy A-Studion uutisklippi TikTokista. Ääneen pääsee sosiaalija terveysministeri, joka kommentoi hallituksen kehysriihen säästöjä. ”Jos se onkin niin, että sä oot pudonnut kyydistä. Sun antama vertaistuki riittää henkiseksi huolloksi vallan mainiosti.”. Ei tässä mitään mielenterveysambulansseja tarvita, kun meillä on satakaksitoista, johon vois soittaa, eikä meillä sitä paitsi ole mitään hätää”, nuorempi pelastaja vetää omat johtopäätöksensä. Politiikassa tappelevat vain asiat, eivät ihmiset”, ylipalomies höystää. Se Tampereenmalli olis kyllä mainio ja tännekin toivottu.” ”Mikä?” ”No se, että olisi kokonaan oma yksikkö, joka on erikoistunut mielenterveystehtäviin.” ”Ai siellä on sellanen.” ”No ei ole enää. ”Uskottava se on, kun uskottava ministeri niin sanoo”, ylipalomies säestää. ”Terveisiä mielenterveystehtävältä.” ”Oliko koetuksella oma vai potilaan mielenterveys?” ”Molemmat. Meillä on kiireellisiä hoitopalveluja. Meillä on aina mahdollista päästä kiireelliseen hoitoon. ”Toi haastattelu oli kyllä ministeriltä pohjanoteeraus. Se oli vain kokeilu, mistä tuli hyvät tulokset, mutta pantiin kuitenkin jäihin. Vai meinaatko, että ne tipahtaa eduskuntatalon katosta ja sitten ne kaks sataa alkaa tapella ja antaa lausuntoja niistä.” ”Tarvitsetko defusingia?” ylipalomies tarjoaa. Meillä on satakaksitoista, mihin voi soittaa, jos on hätä. Ei ole mitään hätää.” ”Siinä kuulit. ”Mistä kaukaa kippeidenkiikuttaja saapuu?”, ylipalomies utelee. Aina löytyy apua, jos kiireellisesti tarvitsee
4/2024 Pelastustieto 51 Palokunta-asut Työasut ensihoitoon, ensivasteeseen ja asemapalveluun Puh. Voivalantie 26 C, 20780 Kaarina info@miltest.fi • 040 5464 243 www.miltest.fi Hengitysilmakompressorit myynti huolto varaosat ilma-analyysit ostamme ja myymme myös käytettyjä koneita Mittauslaitteet ja kompressorit Pelastustarvikkeet PALOJA PELASTUSKALUSTON erikoisliike vuodesta 1967 Liipasintie 8, 70460 KUOPIO p. +358 50 4718305 info@sos-asu.com www.sos-asu.com/rescue SOS-Asu Ky Koivulantie 4 90450 KEMPELE Pelastamisen ammattilaisille RESCA RESCARI OY www.rescari.fi • 040 5950 164 Pelastustarvikkeet Kuivapukujen testauslaitteistot kemikaalipuvuille sukelluspuvuille pintapelastuspuvuille pelastuspuvuille Myös räätälöitynä kohteeseen. 017 264 7220 myynti@savonpalokalusto.fi www.savonpalokalusto.fi Säteilyturvallisuus NOSTOKOURA tarraa kiinni ja nostaa sieltä, mihin näpit eivät yllä! www.nostokoura.com Paloja pelastusautot Saurus Oy Saunatie 5, 40900 Säynätsalo Puh. 010 616 1400 | www.saurus.fi . Tero Huovinen | 010 569 3670 Pekka Paananen | 010 569 3628 VEHOTRUCKS.FI Paloja pelastusautomyynti Korkeampaan hätään. 010 555 5273 sähköposti: petri.surakka@scania.com www.scania.fi Raskaat paloja pelastusajoneuvot LIIAN TUMMAA PAAHTOA ALANSA AMMATTILAISET. Lakimiehenkatu 2 20780 Kaarina Vema Lift Oy +358 50 395 8509 sales@vema.fi SCANIA SUOMI OY, ERITYISMYYNTI Petri Surakka Puh
”Poliisin palontutkinnassa tekninen osaaminen on korkeatasoista, mutta taktinen puoli jää vajaaksi. Jokaisen palontutkijan pitää perehtyä perusasioihin, mutta myös uudet ilmiöt, kuten sähköautot ja aurinkosähkö vaativat osaamista.” Tärkeää on Laison mukaan ymmärtää myös palontutkintaan liittyvät oikeudelliset asiat. Palontutkijoiden oma yhdistys PALONTUTKINTA T änä vuonna kymmenvuotisjuhlaansa viettäneessä yhdistyksessä on 145 jäsentä. 52 Pelastustieto 4/2024 Samalla voi vaihtaa ajatuksia eri ammattialojen edustajien kanssa. ”Oikeudenkäyntiprosessit ovat monil le vieraita, mutta todistajana tai asiantuntijana toimimiseen pitää suhtautua normaalisti. ”Olemme itsenäinen, koulutuksellinen ja yleishyödyllinen yhdistys. Siksi olemme koulutustilaisuuksissa jakaneet tästäkin tietoa ja sillä tavalla pyrkineet madaltamaan siihen liittyvää kynnystä.” Verkostoituminen on tärkeä osa yh distystoimintaa ja samalla voi vaihtaa ajatuksia eri ammattialojen edustajien kanssa, jotka myös tekevät palontutkintaa. ”Yhdistys on syntynyt selkeästä tarpeesta ja olemme saaneet erinomaista Suomen Palontutkijat ry on palontutkinnan parissa työskentelevien järjestö, jonka keskeisenä tavoitteena on jakaa tietoa. Teksti: Esa Aalto · Kuva: Mika Laiso palautetta järjestetyistä koulutuksistamme.” Mika Laiso on taustaltaan poliisi, mutta hän työskentelee tällä hetkellä vakuutusetsivänä Vakuutusyhtiö Fenniassa ja vetää tutkintaryhmää. ”Koulutus tuo lisäarvoa. Mika Laiso toivottaa uudet jäsenet tervetulleeksi yhdistykseen. Ääripäät liikkuvat Helsingin poliisilaitoksen omasta palojaoksesta pohjoisimpien piirien järjestäytymättömämpään toimintaan, jossa palontutkinta on kiinni enemmänkin yksittäisistä toimijoista. Yhdistyksen jäsenet ovat päässeet harjoittelemaan osaamistaan myös Turussa Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen harjoitusalueella, jossa on päästy rakenteita polttamalla kouluttamaan palontutkijoita. Yhdistys on amerikkalaisen International Association of Arson Investigators (IAAI) jäsenjärjestö, ja siksi yhdistyksen puheenjohtajaa tituleerataan presidentiksi. Jäsenmaksukaan ei ole suuren suuri, sillä 30 eurolla saa laadukasta tietoa palontutkinnasta ja tutustuu muihin samaa työtä eri ammattialoilla tekeviin ihmisiin. LISÄARVOA KOULUTUKSESTA Idea omasta yhdistyksestä perustuu nimenomaan eri toimijoiden tarpeeseen nostaa palontutkinnan ammattitaitoa. ”Yhteistä kaikille jäsenillemme on se, että toimimme palopaikalla ja tutkimme tulipalojen juurisyitä, leviämistä ja vahinkoja”, kertoo yhdistyksen presidenttinä toimiva Mika Laiso. Mika Laiso sanoo, että poliisin hoitama palontutkinnan taso vaihtelee alueittain. He ovat muun muassa poliisin, pelastus-, vakuutusja sähköalan edustajia. Tarkoituksemme on nimenomaan nostaa palontutkinnan tasoa ja antaa laadukasta koulutusta jäsenistöllemme”, Laiso kertoo. Osaamista tarvittaisiin siihen, että kyetään muu todistusaineisto kytkemään teknisestä. Yhdistys järjestää vuosittain koulutustilaisuuksia, joissa jäsenet kuulevat palontutkinnasta erilaisista näkökulmista
Kirjan on kirjoittanut Ronksun poika Lauri. ”Yhdistys on otettu hyvin vastaan, mutta toki uusiakin jäseniä saisi tulla mukaan.” Erityisesti hän toivoo poliiseja runsaslukuisemmin mukaan toimintaan. Kirjassa käydään läpi lisää ylipalomies Reijo Ronkasen työuran vaiheita Stadin brankkarina. Pelastuslaitoksissa palontutkinta on kehittynyt parempaan suuntaan. Yhdistyksessä saa uutta tietoa palontutkinnasta ja jäsenistö pääsee myös vaikuttamaan koulutustarjontaan.” Eikä verkostoitumistakaan voi olla liikaa korostamatta. Siksi eri taustan omaavien henkilöiden kanssa hienoa vaihtaa ajatuksia ja päästä vapaammin pureskelemaan palontutkinnan problematiikkaa.” Lisää tietoa: palontutkijat.fi Yhdistys järjestää koulutustilaisuuksia harjoitusalueella Turussa. Uusi kirja julkaistiin toukokuussa. Reijo ja Lauri Ronkasen yhteisteos Hälytysajossa on saanut jatkoa. Myös vakuutusalalla on satsattu palontutkintaan, tosin siellä taloudelliset seikat ovat myös taustalla”, Mika Laiso sanoo. ”Palontutkijalle jatkuvan oppimisen polku on välttämätöntä eikä koskaan voi sanoa olevansa valmis. Jäsenyys on hyvä keino parantaa omaa ammattitaitoaan. Paloluoma kertoo tutustuneensa moniin alalla toimiviin ihmisiin ja kuullut muiden näkemyksiä ja ammattiosaamista. JATKUVAA OPPIMISTA Varsinais-Suomessa palopäällikkönä työskentelevä Pasi Paloluoma oli perustamassa yhdistystä ja on vihkiytynyt palontutkinaan pelastustoimessa. Yhdistyksen tärkein anti on hänen mielestään tiedon jakaminen. PALONTUTKINTA tutkinnasta saataviin tietoihin. ”Palontutkinta on moniosaamista. Isältä ja pojalta toinen kirja V E IK K O S O M E R P U R O /W S O Y 4/2024 Pelastustieto 53
Hän kiittelee tuuriaan, että sai arvokasta tietoa palautumisestaan.. Karkeasti arvioiden, kun stressireaktiossa syketaajuus nousee yli 150 lyöntiin minuutissa, niin ihmisen havaintokyky heikkenee ja huonojen päätösten riski kasvaa.” Alun jälkeen Karlenius operoi läpi tehtävän noin 100–120 lyönnin minuuttitahdilla, jolloin vireystila on Forssin mukaan parhaimmillaan. Teksti ja kuva: Marko Partanen · Grafiikka: Firstbeat Koulusurmatehtävä piti stressiä yllä pitkään tultua liikuntamoodi muuttuu tummansiniseksi, kovaksi liikunnaksi, jolloin syketaso kohoaa hetkellisesti yli 160 lyöntiin minuutissa. Asiantuntija Tuomas Forss löysi Karleniuksen mittaustuloksista sekä odotettuja että yllättäviä asioita. Koulusurmatehtävän Ensihoitaja Harri Karleniuksella oli käytössään elimistön stressiä mittaava Firstbeat-laite, kun hän työskenteli koulusurmatehtävällä. ”Firstbeat-mittaa autonomisen hermoston toimintaa sydämen sähköisen toiminnan kautta ja on erittäin luotettava menetelmä”, Firstbeat-asiantuntija Tuomas Forss sanoo. Karlenius oli parhaillaan työnantajansa Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen Ylähylly Oy:ltä hankkimassa työhyvinvointiprojektissa, minkä yhteydessä häneltä mitattiin vuorokaudenaikaista stressitasoa ja siitä palautumista. Harri Karlenius asetti Firstbeat-laitteen juuri kovan tehtävän sisältäneeseen työvuoroon sattumalta. 54 Pelastustieto 4/2024 DIGITEKNOLOGIA E nsihoidon kenttäjohtajan operaattorina työskennelleellä Harri Karleniuksella oli käytössään elimistön stressitasoa mittaava Firstbeat-laite, kun hänen yksikkönsä hälytettiin Vantaan huhtikuun 2024 kouluammuskeluun. Voimakas reaktio, se ei yllätä Forssia, koska tehtävä on ollut erittäin stressaava. SYKE NOUSI KORKEAKSI Kenttäjohtoyksikön työvuoron alussa Karleniuksen Firstbeat-analyysi piirtyy punaisena, mikä kertoo stressistä, johon ei liity liikuntaa. Huomaamaton rintakehälle asetettava laite piirtää aikajanan, jossa stressimoodi värjäytyy punaiseksi, palautuminen vihreäksi ja liikunta siniseksi. Hieman ennen yhdeksää yksikkö saa tavanomaisen tehtävän, joka piirtyy vaalean sinisenä hyötyliikuntana, mihin liittyy maltillinen syketaso. Liikuntamoodi on nähtävillä koko tehtävän ajan, sillä Karlenius liikkuu autolta koulurakennukseen ja ohjaa sosiaalija kriisipalvelun henkilöstöä. ”Silloin on hirveä säätö päällä, kun suunnitellaan alkavaa työvuoroa”, Forss sanoo. ”160:n syketaajuus on aika korkea
Uni yöllä on normaalia, ja hän saa normaalisti levättyä. Muuten en tuntenut olevani mitenkään erityisen stressaantunut tai ahdistunut, mutta asiat pyörivät mielessäni ja olin normaalia hiljaisempi.” ”SOITTELIMME TOISILLEMME” Työkaverit pitivät tehtävän jälkeen toisistaan huolta. ”Asiat pyörivät mielessäni jonkin verran, mutta kukaan ei maininnut käytöksessäni mitään normaalista poikkeavaa. Olen hyväksynyt sen, että näen sellaisia asioita, joita kenenkään ei pitäisi nähdä ja kestää. ”Sain monta soittoa, että oletko kunnossa ja soitin puheluita myös itse. ”Jos Karlenius olisi ottanut illalla parikin olutta, hän ei olisi levännyt yhtä hyvin. Hän keskeytti työvuoronsa kello 15 ja lähti kotiin. Se on todettu muun muassa, kun Firstbeat-mittaus on tehty elvytyksen aikana. Punainen stressimoodi näkyi vahavana kello 23:een asti. Seuraavan päivän Karlenius pyrki elämään mahdollisimman normaalisti eikä tehnyt mitään ihmeellistä. ”On täysin poikkeuksellista, että Harrin analyysi rauhoittuu yöksi. Pitkä ja vahva stressireaktio tehtävän jälkeen on joka tapauksessa tyypillinen reaktio. ”Tämä olisi ollut hyvä yö tavanomaisenkin työpäivän jälkeen.” Karlenius ei tehnyt ennen nukkumaanmenoa erityisiä rauhoittavia toimia, mutta kollegojen kanssa asian käsittely puhelimitse saattoi hyvinkin selvittää Karleniuksen ajatuksia ja hillitä siten stressiä. ”Stressipiikki vaihtui punaiseksi vasta, kun palasimme tehtävältä asemalle, jolloin kroppa alkoi reagoida”, Karlenius sanoo. ”Heti tehtävän jälkeen asemalla keräilin itseäni 10–15 minuuttia. Se on meidän työtä.” Karlenius kiittelee työnantajaansa Keski-Uudenmaan pelastuslaitosta, että tällainen on mahdollista. Karleniuksen yön aikaisissa moodeissa on punaista stressiäkin, mutta Forssin mukaan se on normaalia. Se olisi näkynyt analyysissa jatkuvana punaisena stressimoodina”, Forss sanoo. Pyrin ottamaan arjesta kiinni ja jatkamaan eteenpäin. Jos olisi pitänyt lyödä vetoa, olisin veikannut päinvastoin”, Forss sanoo. 4/2024 Pelastustieto 55 Aamun 2 tehtävää 2h Defusing ja tiedotustilaisuus 4h Uni 8h 10min DIGITEKNOLOGIA STRESSIMOODIIN TEHTÄVÄN JÄLKEEN Kova tehtävä oli ohi noin kahdessa tunnissa, mutta Karlenius osallistui vielä defusingiin sekä tiedotustilaisuuteen. Kävimme tehtävää tavallaan monta tuntia siten läpi.” Karlenius piti tämänkaltaista prosessointia hyvänä asiana, vaikka sen voisi ajatella pitävän yllä stressimoodia. Hetkellinen sykepiikki antaa analyysiin pienen anaerobisen lukeman.. NORMAALI RYTMI SÄILYY Forss pitää Karleniuksen tuloksessa tärkeänä sitä, että hän säilyttää normaalin vuorokausirytminsä ja pystyy aloittamaan levon kello 23. ”Tiedän nyt, että teen toipumisen kannalta oikeita asioita ja minun kannattaa tehdä niitä jatkossakin.” Firstbeat mittaa • stressin ja palautumisen tasapainoa • unen palauttavuutta • liikunnan terveysvaikutuksia Firstbeat-analyysin liikuntapisteet (61/100) sekä aerobisen (2.6/5) ja anaerobisen liikunnan lukemat (0.5/5) kertovat, että päivä on sisältänyt hyvän määrän hyötyliikuntaa, mutta varsinainen liikuntasuoritus siitä puuttuu. ”TEEN OIKEITA ASIOITA” Forss arvioi, että tämänkaltainen tehtävä tuli toipumisen kannalta optimiaikaan, jolloin oli vielä mahdollista saada normaalista päivärytmistä kiinni
Tutkimustiedon karttuessa kriittisten tilanteiden määritys yhä täsmentyy. 56 Pelastustieto 4/2024 Ensihoitajien psyykkistä kuormitusta pitäisi seurata Ryhmä ensihoitajia pohti kriittisten tilanteiden kohtaamista työssään. Kuormittavien tilanteiden määrän lisäksi tulisi seurata työntekijän itsensä arviomaa kuormituksen tasoa.. Ei riitä, että tiedostetaan työn sisältävän tällaista psyykkistä kuormitusta. Teksti: Hilla Nordquist · Kuva: Helmi Partanen ENSIHOITO E nsihoitajan työ on psyykkisesti kuormittavaa useista syistä. Asiaa ei nykyään seurata systemaattisesti. Koettujen kriittisten tilanteiden työntekijäkohtainen tilastointi ja seuranta auttaisivat tunnistamaan ja ymmärtämään tällaisen kuormituksen yksilöllistä kertymistä, joka taas edesauttaisi työkyvyn tuen tarjoamista. Vaikka hyviä käytäntöjä on, niistä keskustelua ei näy. Kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa ensihoitajien kriittisiksi tilanteiksi on luokiteltu kuolemaan, loukkaantumiseen sekä erilaisiin lasten ja aikuisten kärsimyksiin liittyviä ensihoitotehtäviä sekä ensihoitajaan itseensä kohdistuvat uhkaavat tilanteet. KUORMITUSTA SEURATTAVA Ensihoitajien kohtaamien kriittisten tilanteiden raportointija tilastointipuute on ongelma. Kuormitusta pitäisi seurata ja siihen reagoida siksikin, että se on monella tavalla uhka ensihoitajan työkyvylle. Tuoreimmassa tutkimuspohjaisessa ensihoitajien kriittisten tilanteiden koonnissa on entistä kattavammin huomioitu omaisten voimakkaat tunnereaktiot, yleisön tarkkailun alla oleminen, potilaan tilanteeseen samaistuminen, tietynlaiset mielenterveyspotilaat sekä erot siinä, onko potilaana lapsi, nuori vai aikuinen. Ensihoitajat kohtaavat työssään säännöllisesti kriittisiä tilanteita (englanniksi critical incident), jotka aiheuttavat ensihoitajille vahvoja tunnereaktioita ja voivat häiritä ensihoitajien kykyä toimia tehtävällä tai sen jälkeen
Keskusteluissa nousi esille odotetusti, että nykyisin kriittisten tilanteiden kohtaamista ei juurikaan seurata systemaattisesti. Lisäksi kriittiset tilanteet voivat jäädä herkästi ilmoittamatta, koska raportoinnin merkitys on hahmottumaton. Hyvistä käytännöistä soisi näkevän enemmän viestintää useilla foorumeilla, jotta ensihoitajien psyykkisen hyvinvoinnin huomioimista saataisiin lisättyä ja kehitettyä tasalaatuisemmaksi. ENSIHOITO Olen kohdannut kuuden ja puolen ensihoidon yliopettajavuoteni aikana lukuisia valveutuneita ja kehittämistaitoisia ensihoitajia. Joulukuussa 2023 koolla ollut ensihoitajaryhmä lisäisi tälle listalle vielä vaativat elvytykset ja tilanteet, joissa ensihoitaja on joutunut olemaan pitkäkestoisesti tukena potilaan hätääntyneille omaisille. Niitä ovat erityisesti ensihoitajiin kohdistuva väkivalta tai sen uhka, akuutisti apua tarvitseviin lapsipotilaisiin liittyvä ensihoitotehtävä, ensihoitajalle henkilökohtaisesti läheisen henkilön hoitaminen, ensihoitajan itsensä tekemä vakava virhe, ensihoitajalle riittämättömyyden tunnetta aiheuttava potilaan kuolema, väkivaltaisesti kuolleen potilaan kohtaaminen ja ylipäätään inhimillisen kärsimyksen kohtaaminen. Kirjoittaja on dosentti, yliopettaja ja koulutusvastaava / Ensihoidon kehittäminen ja johtaminen YAMK (2017-23) & Kriisinkestävä sosiaalija terveydenhuolto YAMK (2024->), Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Reagointiin tarvitaan tietoa. Esimerkiksi ambulanssin kojelautaan kiinnitettävä QR-koodi, joka johdattaa suoraan raportointijärjestelmään, nostettiin hyvänä käytäntönä esille. ILMOITTAMISTA HELPOTETTAVA Ensihoitajaryhmän pohdinnoissa nousi esille monia relevantteja ehdotuksia ensihoitotyössä kohdatuista kriittisistä tilanteista kertyneen työntekijäkohtaisen kuormituksen paremmaksi seuraamiseksi. Uhkaja väkivaltatilanteiden seuranta lienee jo paremmalla mallilla, joskin siinäkin esiintynee paljon alueellisia eroja. 4/2024 Pelastustieto 57 Ilmoittamiskynnyksen tulisi olla mahdollisimman matala. Tutkittuun tietoon perustuvan listauksen pohjalta voitaisiin myös rakentaa kaikkia koskevia ennakoivia toimintamalleja työkyvyn tuen aktivoimiselle, tarkoittaen että erilaisiin tarpeisiin olisi mietittynä valmiiksi asianmukaisia reagointitapoja sekä tuen lähteitä. Kaikki edellä mainitut kriittiset tilanteet eivät ole suoraan ensihoidon tehtävälajeja, joten seurantajärjestelmän pitäisi sallia kuormituksen raportointi myös muutoin kuin tehtävälajin kautta aktivoitumalla. Kriittisten tilanteiden aiheuttaman psyykkisen kuormituksen seuranta on myös osa organisaation jatkuvuuden hallintaa, koska se mahdollistaa paremman huolenpidon henkilöstöresurssista. Ensinnäkin ilmoittamiskynnyksen tulisi olla mahdollisimman matala. Myös sähköisen ensihoitokertomuksen hyödyntäminen seurannassa sai keskustelussa paljon kannatusta. EDELLÄKÄVIJYYTTÄ TARJOLLA Tutkijana näen, että kriittisistä tilanteista aiheutuneen psyykkisen kuormituksen systemaattisella ja kansallisesti yhdenmukaisella kirjaamisella olisi myös erittäin paljon kansainvälisen edelläkävijyyden arvoa. Kuormituksen kysymyksenasettelussa tulisi huomioida eettiset näkökulmat, eli kysytyn tiedon tulisi enemmänkin palvella työkyvyn tuen mahdollistamista kuin antaa tietoa ensihoitajan psyykkisestä olotilasta. Kattava tilastointi mahdollistaisi esimerkiksi pitkittäistutkimusasetelmat ja alueellista, demografista ja ajallista esiintymistä selvittävät rekisteritutkimukset. Systemaattinen tilastointi ja seuranta poistaisivat myös stigmaa ja normalisoisivat psyykkisen kuormituksen kokemusta sekä työkyvyn tuen toimintamalleja. Joulukuussa 2023 koolla oli noin kahdenkymmenen kokeneen ensihoitajan ryhmä pohtimassa kriittisten tilanteiden kohtaamisen ilmiötä ensihoidossa. Tällaisia ei merkittävässä mittakaavassa ole vielä voitu toteuttaa Suomessa tai muuallakaan nykyisten raportointija tilastointipuutteiden vuoksi. Ensihoidon työskentely-ympäristöistä ei voi kokonaan poistaa kriittisten tilanteiden kohtaamisen riskiä, mutta työkyvyn tuen toimintamalleja voi edelleen kehittää. NÄITÄ ASIOITA SEURATTAVA Kansainvälisissä ja kotimaisissa tutkimuksissa on listattu niitä tilanteita, joista ensihoitajille aiheutunutta psyykkistä kuormitusta tulisi seurata. Toki Suomessa on työpaikkoja, jotka ovat näissä asioissa edelläkävijöitä. Erityiskiitos Jenni Nylund-Ahokkaalle ja Oskari Koskiselle tekstin kommentoinnista.. Tämä tarkoittaisi sitä, että tiettyjä ensihoitotehtäviä kirjatessa järjestelmä kysyisi automaattisesti ensihoitajalta arviota siitä, kuinka kuormittavaksi hän tehtävän koki. Näin esihenkilöt saisivat tietoa niin tehtäväkohtaisesta kuormituksen kokemisesta kuin pitkällä ajalla työntekijäkohtaisesti kasautuneista kriittisistä tilanteista ja niiden kuormittavuudesta. Psyykkiseen hyvinvointiin kohdistettu työkyvyn tuki on monin paikoin riittämätöntä. Kiitokset 12/2023 Työhyvinvointi ensihoidossa -opintojaksoa suoritaneille ensihoidon kehittämisen ja johtamisen YAMK-opiskelijoille. Työkyvyn tuen teemassa ennaltaehkäisyllä on usein hyvin tärkeä rooli: mitä varhaisemmassa vaiheessa kuormitukseen voidaan reagoida, sen paremmin työkykyä saadaan yleensä ylläpidettyä ja työkyvyttömyyttä ehkäistyä
Syrjinnän ja häirinnän laajuus ja ilmeneminen pelastusalalla: kirjallisuuskatsaus HUOVINEN, KONSTA; RIMPILÄINEN, MAKI: Syrjinnän ja häirinnän laajuus ja ilmeneminen pelastusalalla Suomessa: Systemaattinen kirjallisuuskatsaus urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403285429 Vuonna 2021 pelastusalalla herättiin keskusteluun syrjinnästä, häirinnästä ja yhdenvertaisuusasioista. Muita edistäviä tekijöitä ovat työn mielekkyys, motivoiva harjoittelu, onnistumiset työtehtävillä, hyvät varusteet ja kalusto se kä paloesimiehen yksilölliset ominaisuudet. Kehitysehdotukset tähtäävät paloesimiesten työhyvinvoinnin vahvistamisen lisäksi työvuoron työhyvinvoinnin edistämiseen. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselle annetaan kehittämisehdotuksena kaksi toimenpidekokonaisuutta: organisaation sisäisen yhteistyön ja toimintakulttuurin kehittäminen sekä paloesimiehen ja miehistön osaamisen kehittymisen tukeminen. Paloesimiesten työhyvinvointi perustuu henkilökohtaiseen hyvinvointiin ja siitä huolehtimiseen. Valtakunnallisen kyselyn tulosten parantamiseksi kyselyn tulisi tavoittaa mahdollisimman laaja joukko alalla työskentelevistä henkilöistä huomioiden myös ne ryhmät, joita ei ollut tutkittu aiemmin. Opinnäytetyön tarkoituksena oli löytää systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla PRISMA-protokollaa hyödyntäen opinnäytetöitä ja viranomaisraportteja syrjinnästä ja häirinnästä pelastusalalla ja ensihoidossa. Pelastusalan opinnäytteet löydät osoitteesta peo.verkkokirjasto.fi ja ensihoidon sekä muut opinnäytteet osoitteesta theseus.fi. Tuloksien perusteella laadittiin toimenpidesuosituksia hankkeen tulevaa kyselytutkimusta varten. -hankkeen, jossa selvitetään pelastusalalla kohdatun häirinnän ja syrjinnän yleisyyttä, ilmenemismuotoja ja puuttumiskeinoja. Työhyvinvointiin negatiivisesti vaikuttavat organisaation sisäisen viestinnän ja kommunikaation haasteet, työnantajan tuen puute sekä ICT-ympäristön kankeus. Tutkimukset antavat toistaiseksi liian vähän tietoa syrjinnän ja häirinnän yleisyydestä, ilmenemisestä ja puuttumiskeinoista valtakunnallisella tasolla. Opinnäytetyö toteutettiin Pelastusopiston TKI-palveluiden toimeksiantona. 58 Pelastustieto 4/2024 OPINNÄYTTEITÄ Julkaisemme palstalla tiivistelmiä pelastusja ensihoitoalaa koskevista opinnäytetöistä. Työssä tarkasteltiin vuosina 2010– 2023 opinnäytetöiden ja viranomaisraporttien käytettyjä tutkimusmenetelmiä, tavoitteita ja keskeisimpiä tuloksia. Pelastusopisto käynnisti 2023 lokakuussa Pelastustoimen nollatoleranssi syrjinnälle ja häirinnälle – faktaa vai fiktiota. Tulokset käyvät ilmi ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetyönä tehdystä laadullisesKoetut mahdollisuudet vaikuttaa tiivistyivät toimintatapoihin työssä. Lisäksi kehittämistarpeita on organisaation toimintakulttuurisssa, organisaatiotasoisen työyhteisön toimivuudessa ja ammatillisen osaamisen kehittämisessä. Organisaatiotasoisesta toimintakulttuurista ja työympäristöstä löytyy enemmän tekijöitä, jotka vaikuttavat paloesimiesten työhyvinvointiin laskevasti, kun taas välitön fyysinen ja sosiaalinen työympäristö koostuu sisäilmaongelmia lukuun ottamatta ainoastaan paloesimiesten työhyvinvointia tukevista tekijöistä. Koetut mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhyvinvointiin tiivistyivät paloesimiehen toimintatapoihin työssään. He kokivat voivansa vaikuttaa oman suoran toimintansa lisäksi siihen, että johtavat työvuoroaan yhteistä työhyvinvointia edistävällä tavalla. Syrjinnän ja häirinnän laajuutta ja ilmenemistä ei ollut vielä tutkittu valtakunnallisella tasolla. Anna vinkki valmistuneesta opinnäytetyöstä osoitteeseen toimitus@pelastustieto.fi. Valtakunnallisen kyselytutkimuksen toteuttamiseksi hanke tarvitsi tietoa aiemmin tehdyistä tutkimuksista. Huomioimalla tutkimattomat kohderyhmät saataisiin aiempaa tarkempi tilannekuva yhdenvertaisuustilanteesta koko alalla. Julkaistut tutkimukset kertovat merkittävistä tarpeista selvittää syrjinnän ja häirinnän yleisyyttä pelastusalan ja ensihoidon organisaatioissa sekä puuttumiskeinoja syrjintään. Aiemmat tutkimukset eivät ole tutkineet syrjintää ja häirintää sopimuspalokunnissa ja opiskelijaryhmissä. Paloesimiesten kokemuksia työhyvinvoinnista Länsi-Uudellamaalla HYVÖNEN, OONA Paloesimiesten kokemuksia työhyvinvoinnistaan Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403315475 Oman työvuoron yhteisöllisyys on selkein paloesimiesten työhyvinvointia tukeva tekijä. Jatkotutkimusta tarvitaan johtamisen ja tiedon kulun haasteiden ja kehittämistarpeiden selvittämiseksi.. Sen kirjallisuuskatsaus oli osa Nollatoleranssi-hankkeen laajempaa kirjallisuuskatsausta. ta tutkimuksesta, jolla kartoitettiin LänsiUudenmaan pelastuslaitoksella työskentelevien paloesimiesten kokemuksia työhyvinvoinnistaan ja siihen vaikuttamisen mahdollisuuksista. Teemahaastatteluin (n=7) kerätty aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti
Resursseja tulee olla riittävästi, jotta lainsäädännön määrittelemät tavoitteet toiminnalle on mahdollista saavuttaa. Tehokas ja laadukas altistumisen vähentäminen niin onnettomuuskohteessa kuin paloasemalla vaatii vielä suunnittelua ja koulutusta niin vakinaiselle henkilöstölle kuin sopimuspalokunnille. urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202401161439 Maailmanpoliittisen tilanteen kiristyttyä on ilmennyt tarve tarkastella ja päivittää Suomen väestönsuojelutehtäviä. LAUKKONEN, PETRI: Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen paloilmoitinlaitteisto. Riittävät resurssit luovat väestönsuojelutoiminnalle pohjan sekä määrittelevät pitkälti sen suorituskyvyn. Keski-Pohjanmaan pelastuslaitoksen väestönsuojelutoiminnan resurssianalyysi KOMULAINEN, KUSTI: Keski-Pohjanmaan pelastuslaitoksen väestönsuojelutoiminnan resurssianalyysi. Resurssianalyysin keskeiset tulokset ja johtopäätökset ovat esitettyinä erillisellä liitteellä. 4/2024 Pelastustieto 59 OPINNÄYTTEITÄ Altistumisen vähentäminen käytönjälkeisessä huollossa Pirkanmaalla HEINO, KALLE; NIEMINEN, TOMI: Altistumisen vähentäminen käytönjälkeisessä huollossa – Ohjeistus ja sen nykytila Pirkanmaan pelastuslaitoksella urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120434089 Tarkoituksena oli tutkia Pirkanmaan pelastuslaitoksen sopimuspalokunnille antaman ohjeistuksen nykytilaa altistuksen vähentämiseksi käytönjälkeisissä huolloissa niin onnettomuuskohteessa kuin myös paloasemalla. Näin vähennetään palomiesten altistumista syöpävaarallisille aineille. Opinnäytetyö oli menetelmältään tutkimuksellinen ja toiminnallinen. Lisäksi selvitettiin sopimuspalokuntien tarpeita uuteen ohjeistukseen. Tiedot rakennusten suojelusta tulee saattaa pelastushenkilöstön tietoon. Ohjeistus sopimuspalokunnille on osittain keskeneräinen. Suomessa on kuitenkin runsaasti vanhoja kulttuurihistoriallisia, arvokkaita yksityisomistuksessa olevia kiinteistöjä, joissa ei ole palohälytysjärjestelmää. Kulttuurisesti arvokkaat kohteet kaupungeissa ja kunnissa on yleensä varustettu palohälytysjärjestelmillä. Kuinka vanhoja rakennuksia rakennetaan ja mitä suojausvaihtoehtoja niille on saatavilla.. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen paloilmoitinlaitteisto Kulttuurihistoriallisten rakennusten suojelu on herättänyt yksityishenkilöiden kiinnostusta. Työssä perehdyttiin myös alueelliseen riskinarvioon, jotta on mahdollista kartoittaa sekä ymmärtää alueen riskien muodostamat resurssitarpeet väestönsuojelutoiminnalle. Opinnäytetyön aihe valikoitui meille pelastuspäällikkö Kari Alangon ehdotuksesta. Tarkoituksena oli selvittää, kuinka yksityisomistuksessa olevat kulttuurihistorialliset kiinteistöt voidaan varustaa kustannustehokkaasti palohälytyslaitteilla. urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402012329 Opinnäytetyön aiheena oli kulttuurihistoriallisten rakennusten palohälytysjärjestelmä. Opinnäytetyön keskeisenä tavoitteena oli tarkastella kustannustehokkaita vaihtoehtoja tällaisten rakennusten suojaamiseen. Tutkimusaineisto kerättiin Pirkanmaan pelastuslaitoksen sopimuspalokunnilta sekä muiden pelastuslaitosten pelastuspäälliköiltä Webropol-alustalla. Opinnäytetyössä käytiin läpi aihealueen keskeinen lainsäädäntö, joka ohjaa pelastusviranomaisen toimintaa sekä tarkasteltiin myös pelastuslaitoksen tehtävänkuvaan kuuluvia väestönsuojelutehtävät. Osa opinnäytetyön aineistosta sisältää julkisuuslain mukaista salassa pidettävää tietoa. Tutkimus toteutettiin laadullisena kirjallisuuskatsauksena, jossa käsiteltiin melko laajasti väestönsuojeluun liittyvää materiaalia. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella Keski-Pohjanmaan pelastuslaitoksen väestönsuojelutoimintaan käytettäviä resursseja sekä selvittää näiden riittävyyttä pelastustoimen alueella. Kyseinen liite sisältää salassa pidettävää materiaalia, joten sitä ei ole julkisesi nähtävillä. Museovirastolta ja ELY-keskukselta saatiin paljon tietoa rakennusten turvaamisen rahoituksesta. Tilannepaikan huoltojen työturvallisuutta parannetaan vakiintuneiden työtapojen muuttamisella esimerkiksi tutkimuksen ja koulutuksen avulla. Osasyynä on pakollisen sääntelyn puute, mutta myös laitteiden hinta. Tulosten perusteella voidaan esittää, että pelastuslaitoksen ohjeistus sopimuspalokunnille on osittain keskeneräinen ja vaatii päivittämistä käytönjälkeisen huollon ja sen aikana tapahtuvan altistuksen vähentämisen osalta. Sen pohjalta tehtäväksemme tuli selvittää ohjeistuksen nykytilaa ja samalla luoda pohja toimintaohjekortista tulevaisuuden sopimuspalokuntien harjoittelua ja koulutusta varten. Toiminnallisessa osassa tehtiin pelastuslaitokselle koulutuskäyttöön ohjevideo ja toimintaohjekortti savusukeltajan käytönjälkeisestä huollosta aina tilannepaikalta paloasemalla tapahtuvaan henkilökohtaiseen huoltoon saakka
Jotta savun leviäminen estyisi, väliseinien on oltava savutiiviitä. Tämän on todettu Hollannin suuren mittakaavan kokeissa (Pelastustieto 8/2021). Jos sellaisessa syttyy palo, asukkaita ei voida evakuoida huoneistaan. Toisin sanoen, mitä voidaan ja mitä ei voida tehdä. Hän pysäytti auton moottorin ja teki hätäilmoituksen. Oleskelutilat ovat poistumisreittien osia. Lisäksi on otettava huomioon tuulenpaine. Jos rakentamismääräykset eivät ota huomioon hoitolaitosten erityispiirteitä, turvallisuustason saavuttaminen edellyttää täydentäviä toimenpiteitä”, projektipäällikkö Pieter Poppe kertoo. Palokuntalaiset nostettiin tikas autolla kuormatilan yläpuolelle ja he avasivat kattoluukun hydraulisella levittimellä. Kokeilla tutkittiin kaikenlaisia järjestelmiä, kuten savunpoistoa, sprinklereitä, savuverhoja, savutiiviitä ovia ja palo-ovia. Kun asukkaat odottavat huoneissaan, palokunta tuulettaa poistumisreitin. Rakennuksen tilat on siis tunnettava ennen kuin tuuletuksesta päätetään”. Savutiiviillä seinillä ja savuverhoilla voidaan poistumisreitti pitää savuttomana. Ulkoseinien aukot vähentävät paineistumista. Ovet estävät palon leviämisen, mutta ei savun leviämistä. Tutkimme erilaisia menetelmiä, joilla savun leviämistä hallitaan. Lievästi loukkaantunut mies pelastettiin luukun kautta ja sairaankuljettajat tarkastivat hänet. Aamulla kello 7.15 jäteauton kuljettaja tyhjensi astian. Tutkimuksemme perustui viiteen suuren mittakaavan palokokeeseen sekä niiden CFD-simulointeihin. Laadimme säännöt, joilla hoitolaitosten erilaisia savunhallintajärjestelmiä voidaan mitoittaa. Siksi huoneen paineistuminen on tärkeää estää joko ulkoseinän aukkojen tai sprinklerien avulla. Jos asukkaita ei pystytä evakuoimaan, savun leviäminen huoneisiin on estettävä. Olemassa olevat tekniikat kyllä riittävät. Rakennusmääräysten mukaan oleskelutilasta, jossa on suuri palokuorma, riittää tehdä palo-osasto. Toinen savunhallintakeino on alipaineen synnyttäminen. 60 Pelastustieto 4/2024 ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski Savunhallinta hoitolaitoksissa HOLLANTI Vaarallinen yösija LINGEN, SAKSA Belgialainen Consultancy van het Instituut voor Brandveiligheid on tutkinut hoitolaitosten erilaisia savunhallintajärjestelmiä. Tiiviissä rakennuksissa tulipalo synnyttää huoneeseen ylipaineen, joka levittää savua muihin tiloihin. Kuvakaappaus: Brand en Brandweer 9/2022.. Vaurioitunut jäteauto ei voinut jatkaa kierrostaan. Kaikki kehitetyt aktiivi9/2022 set ja passiiviset paloturvallisuusjärjestelmät testattiin. Mies putosi auton kuormatilaan, jossa jätettä oli jo kolme tonnia. Eri järjestelmien ja toimenpiteiden yhdistelmä tarvitaan estämään paineistuminen ja savun leviäminen. Teksti: Matthias Vanheerentals Pakkasiltana 46-vuotias mies meni nukkumaan jäteastiaan. Kuitenkin tavanomainen ylipainetuuletus saattaa levittää savua huoneisiin. Ellei mies olisi herännyt ja huutanut apua, jätepuristin olisi pian musertanut hänet. Seuraavalla pysähdyspaikalla kuljettaja kuuli kuormatilasta avunhuutoja ja hakkaamista. Niiden avulla järjestelmät voidaan sertifioida ja viranomaiset voivat valvoa niitä. Esimerkiksi sprinklerit estävät paineistumisen ja rajoittavat paloa, mutta eivät estä huonetta täyttymästä savulla. ”Kun oleskelutilojen kokoja ja palokuormia kasvatetaan, kasvavat myös paloriskit. 5/2023 Alas laskettava savuverho varmistaa savuttoman poistumis reitin. Savunpoistojärjestelmä ja savutiiviit ovet eivät yksinään riitä. Belgian rakennusmääräysten mukaan ovien on sulkeuduttava tiiviisti tulipalossa. Poliisi, palokunta ja sairaankuljettajat tulivat paikalle. ”Aiheesta ei ollut tieteellisiä perustutkimuksia
Lämpötakki lämmittää ylävartaloa virtuaalisten liekkien puolelta. Johtokeskus suunnitteli torjuntaa rakennuspiirustusten ja mittaustulosten perusteella. Kello 3.43 radiotalosta tuli automaatti-ilmoitus. 4/2024 Pelastustieto 61 ULKOMAILTA NORJA Virtuaalinen savusukellus SCHIFFDORF, SAKSA Vain kännykkä hälytti 8/2023 ZÜRICH, SVEITSI Ammoniakkivuoto radiotalossa Norjan savuja kemikaalisukellusohjeen mukaan savusukeltajan on harjoiteltava kuumaa savusukellusta ainakin kerran vuodessa. Uusien taitojen opettelemisessa se oli huomattavasti parempi. VR-lasit ja kuulokkeet tuottavat savusukellustilanteen näköja kuulohavainnot. Kasvo-osa tuottaa todellisuutta vastaavan hengitysvastuksen. Australiassa kehitetty FLAIM trainer TM on virtuaalitodellisuuteen perustuva savusukelluksen harjoitteluväline, jolla on jo yli 250 käyttäjää 35 maassa. Palomiehet jatkoivat mittauksia, kunnes pelastustoiminta lopetettiin kello 10. Poliisi ei uskonut, vaan epäili miehen olevan alkoholin ja huumeiden vaikutuksen alainen. Kylmäteknikko sai toisella yrittämällä viallisen venttiilin suljettua. Ratissa istunut vaikeasti loukkaantunut mies sai ensihoidon. Harjoituksen vaikeusasteen, keston ja lämpötilan tulee vastata harjoittelijan kokemusta. Vaarallisen aineen onnettomuuden hälytysohjeen nojalla hätäkeskus hälytti pelastustoiminnan johtajan, paloesimiehen, kemian asiantuntijan, vaarallisten aineiden mittausja torjuntayksikön, toisen sammutusyksikön, esikuntayksikön sekä myöhemmin johtokeskusauton. Yleisvaikutelma virtuaalitodellisuudesta oli myönteinen, vaikka yli 85 prosentille heistä tämä oli ensimmäinen kerta. Letku ja suihkuputki ovat aidon tuntuisia. Ennen palokunnan saapumista pieni määrä kaasua oli purkautunut poistoputken kautta ulkoilmaan. Kun asiantuntija antoi luvan, muodostunut lievästi emäksinen liuos laskettiin viemäriin. Kemikaalisukeltajat tekivät jatkuvasti pitoisuusmittauksia, jotka välitettiin johtokeskusautoon. Laitteella on yli 40 harjoitusskenaariota. Heidän mielestään virtuaalitodellisuus oli paljon parempi menetelmä ylläpitää savusukellustaitoja kuin kuuma harjoitus. Pian selvisi, että ilmoitus oli aiheellinen: henkilöauto oli törmännyt kahteen kapean tien varrella olevaan puuhun. Sairaalassa hänestä otettiin verikoe. Teksti: Estelle Oppenheim 8/2023. Paras harjoitusympäristö on purettava talo, jollaisen palokunta saa vain harvoin käytettäväkseen. Teksti: Josefina Berglind ja Syne Heggöy Fjeldberg 5/2023 Hätäkeskukseen tuli kello 5 älypuhelimen lähettämä hätäilmoitus. Kaikkien mielestä virtuaalitodellisuus ja kuuma harjoittelu palokontissa eivät täysin vastaa todellista tulipaloa. Harjoittelupaikkana voi olla luokka. Poliisille hän kertoi ensin kulkeneensa jalan ja sitten istuneensa kuljettajan vieressä. Enemmistön mielestä se täydentää kuumia harjoituksia ja vähemmistön mielestä korvaa osan niistä. Radiotalon työntekijät opastivat kemikaalisukeltajat viidennen kellarikerroksen tilaan, johon ammoniakkia oli vuotanut kylmälaitteesta. Vain muutama oli sitä mieltä, että harjoittelu virtuaalitodellisuudessa korvaa kaikki kuumat harjoitukset. Kohteeseen hälytettiin poliisi, palokunta ja ambulanssi. Selässä kannetaan paineilmahengityslaitteen näköistä ja painoista laitetta, jossa todellisuudessa on tietokone. Letkukelan vetovastus on yhtä suuri kuin todellisuudessa. Palokunta etsi ympäristöstä auton mahdollisia matkustajia, mutta ei löytänyt ketään. Sitten selvisi, että kylmälaitteen kaasupesuri oli jo sitonut tilaan päässeen kaasun veteen. Osallistujat täyttivät kyselylomakkeen sekä ennen koetta että sen jälkeen. Poliisit löysivät autosta huomattavan huumemäärän ja kun miestä kannettiin paareilla, taskusta putosi vielä pussillinen. Virtuaalitodellisuus antoi realistisen vaikutelman palosta, savusta ja sammutusvedestä. Insinöörityömme osana järjestimme kokeen, jossa paloasuun pukeutuneet palomiehet käyttivät FLAIM traineria ilman kasvo-osaa kolmessa harjoittelutilanteessa yhteensä 20 minuutin ajan. Tilanteet olivat: • omakotitalon keittiöpalo • henkilön etsintä palavasta makuuhuoneesta • sähköautojen ketjukolari ja palo. Suihkun heittoetäisyyttä ja pisarakokoa säädetään kahvalla. Asiantuntija päätteli laitetietojen perusteella, että vuoto johtui laiteviasta
Päätin, etten häiritse tietokilpailijoita, ja lähdin kohti Kansalaistoria. KARANTEENISSA ARVAILTIIN TEHTÄVIÄ Kalustokisan tehtävät ovat salaisia. Veikon Maljan voittajasta. Kisa alkoi – ovia vedettiin kiinni ja SM-tietokilpailu käynnistyi Pikku-Finlandiassa. Tulta päin – katsotaan, mitä kisapäivä tuo tullessaan. 62 Pelastustieto 4/2024 PALOKUNTANUORTEN SM S M-kisa koostuu tietoja kalustokilpailusta. Pohdiskelin, että millaisia nuoria tulisin kohtaamaan ja mitä kisatehtäviä he ratkoisivat. Osaavat joukkueet antoivat hyvän kuvan pelastusalasta. Tampereen VPK:n nuoret odottivat ensimmäisten joukossa pääsyä kalustokilpailun tehtävien pariin. Kalustotietokilpailussa kisattiin 32. Lisäksi Kansalaistorilla oli esittelyvalmiina erilaista palokalustoa ja 30 metrin korkeuteen kohoava nostolavalaite, jotka ottivat vastaan kisavieraat. Teksti ja kuvat: Sari Turunen mänjohtaja), Arttu Kalliomäki ja Eino Korkeamäki olivat jo suorittaneet tietokilpailun. Joukkue oli tehnyt alustavan suunnitelman roolituksista. Kolme joukkueen jäsentä eli Emilia Ahonen (ryhVeikon Malja haastavan kisan jälkeen Iittiin Aurinko helli palokuntanuorten SM-kilpailua Helsingin Kansalaistorilla 18. Osa oli ensikertalaisia, toiset jo viidennellä kisamatkalla. Olin aivan mykistynyt, miten hienosti Emma selitti asian. Pääkaupunkiin saapui nelisenkymmentä joukkuetta ja lähes 300 nuorta palokuntalaista kisaamaan mestaruuksista. He odottivat nostoja, joissa kalustoa pitää nostaa katolle, solmutehtäviä sekä moottoriruiskun selvitystä. Joukkueet odottivat Pikku-Finlandiassa karanteenissa omaa vuoroaan. Kuhina kävi kuin Silakkamarkkinoilla Pikku-Finlandian aulassa, kun kaikki kisaajat ja kouluttajat odottivat avajaisia. Anjalan joukkueen Riku, Luca, Aleksi, Luukas, Leevi ja ryhmänjohtaja Emma arvasivat pyynnöstäni kilpailutehtäviä. Kysymyksiä pidettiin suhteellisen haastavina, aiheina muun muassa kyberturvallisuus, alkusammutus ja potilaan kuljetukset. Kisajännitys oli aistittavissa ja lähes käsinkosketeltavissa. Jouduin kysymään, että mikä selvitys. Näin jälkikäKuvassa Anjalan VPK:n joukkue, jossa osa oli ensikertalaisia, osa jo konkareita.. toukokuuta. Ennen käyttöä ruiskulle tehdään selvitys, ja osien pysyvyys varmistetaan palonarulla. Emma Leinonen kertoi, että moottoriruiskulla voi sammuttaa esimerkiksi maastopaloa. Ensikertalaisena kisaturistina hipsuttelin paikalle kurkistellen kisa-aluetta ja rakentuvia rastiratoja. Pian alueen valtaisivat palokuntanuoret, jotka janosivat Veikon Maljan voittoa. KALUSTOKILPAILUN HUUMAA Kolme kisarataa oli valmiina varusteineen. Virkapukuiset järjestäjät ja avauspuheiden pitäjät odottivat lavalle astumista. Odottelijoissa oli Anjalan VPK:n joukkue, jossa oli sopiva yhdistelmä kokemusta ja nuoruutta. Kalustokisaan joukkueeseen liittyivät Veetu Viitala, Urho Willberg ja Milla Leppämäki
Myös omaa harrastustaustaa avattiin ja annettiin kehittämisideoita kisoihin. Monen kisa päättyi keskeyttämiseen ajan loppumisen takia. Tietokilpailussa voiton nappasi Helsingin VPK, toiseksi tuli Mäntsälän VPK ja kolmanneksi Oulun VPK. Kuvassa myös Esteriltä Antti Kalliomäki (2. Esteri Groupille palokuntanuoren SM-kisalla on suuri merkitys, sillä se sai alkunsa yrityksen perustajan Veikko Nummelan aloitteesta. Joukkueen kouluttaja Veera Hakkarainen kehui joukkueen sitkeyttä ja sinnikkyyttä. Harmittavasti kaluston erilaisuus koitui kompastuskiveksi.” Moottoriruiskun selvittämisen lisäksi joukkueet sammuttivat televisiopaloa simuloineen allaspalon, tekivät alkusammutustiedustelun ja kytkivät virran työvaloon. ”Parasta kisoissa on yhteisöllisyys ja ympäri Suomea tulevat palokuntanuoret.” HAASTAVIA KISATEHTÄVIÄ Kisatehtävät olivat haastavia. ”Joukkue teki hienosti harjoitellut asiat ja yritti kolmesti moottoriruiskun selvittämistä. Toiseksi tuli Savion VPK ja kolmanneksi Pioneerien VPK. TAITAVIA PALOKUNTANUORIA Kohtasin päivän aikana upeita nuoria. Voittoisa Iitin VPK:n joukkue on tämän lehden kansikuvassa. Yritys lahjoitti voittajajoukkueille omaksi Flir K1 -lämpökamerat harjoittelukäyttöön. Kilpailunjohtajan saappaissa on hommia riittänyt jo yli vuoden. Kiitos kaikille mahtaville palokuntanuorille – teitä oli ilo kohdata. Nämä nuoret löytävät varmasti oman tiensä, jota kulkea. oik.) ja Emil Kalliomäki.. Kaikki olivat avoimia, ystävällisiä ja uskomattoman osaavia. 4/2024 Pelastustieto 63 PALOKUNTANUORTEN SM teen voin paljastaa, että oikein meni tämä arvaus. Kalustokisassa Veikon Maljan pokkasi Iitin VPK:n joukkue. Erityiskiitokset Maskun ja Ylöjärven VPK:n nuorille. Kaikkiaan tapahtumaa oli tekemässä reilut sata toimihenkilöä. KISAORGANISAATIOLLA YLI VUODEN TYÖ Kilpailunjohtaja Pietari Muurinen on kalustokisojen konkari – viimeksi ryhmänjohtajana vuonna 2010, jolloin kisapaikkana oli Helsingin Senaatintori. Kuvassa tietokilpailun voittaja eli Helsingin VPK:n joukkue. Haastatteluissa esiinnyttiin reippaasti ja vaikeat termitkin kerrottiin ymmärrettävästi. Tampereen VPK:n joukkue piti tietokilpailun kysymyksiä kohtuullisen haastavina. Näin harmittavasti kävi Tampereen VPK:n joukkueelle
Yleensä kuuntelen radiosta SuomiPopia ja sitä musiikkia, mitä sieltä tulee. Itse teen töihin evääksi wokkia. Erityisesti kalaruoat ja kastikkeet ovat loistavia. Työnkuva muodostuu puoliksi ensihoidon kenttätyöstä ja puoliksi osaamisenhallinnasta. 64 Pelastustieto 4/2024 ARKISTOJEN AARTEITA LEMPIHARRASTUKSESI. Punttisalita haen pään nollausta ja työkykyä. Sieltä lähden aina hyvällä fiiliksellä. Pitkillä maantiepyörälenkeilläni maisema vaihtuu ja sadat eri ajatukset käyvät päässäni flow-virtana, mutta mikään niistä ei jää päälle. LEMPIRUOKASI. Kirjailijoiden käsialan suhteen olen kaikkiruokainen, rakkausromaanit kuluvat samalla lailla kuin dekkaritkin. Kun työ muuttuu urheiluksi, taustamusiikki vaihtuu popista metalliksi. MITÄ KUUNTELET. Sukat annan eteenpäin, jos käsiala sen sallii. Teksti: Marko Partanen · Kuvat: Piia Vähäkankaan albumi ja Pixabay Metalli soi ja pyörät pyörivät NÄISTÄ TYKKÄÄN Eväswokki kanasta • Tuoreita vihanneksia, esimerkiksi pinaattia, sipulia, tankoparsaa, paprikaa ja kaalia • Kanasuikalei ta • Nuudeleita tai kuskusia • Kastike, esim. Blue Dragon teriyaki -pussi Valmistus: • Kypsennä nuudeli tai kuskus • Pilko vihannekset • Paista kanat kypsiksi • Lisää sekaan vihannekset ja jatka paistamista miedolla lämmöllä • Lisää kastike ja anna hautua • Lisää sekaan nuudeli tai kuskus ja anna hautua hetki. Ehkä se juontaa osaksi lapsuudesta, jolloin kuunneltiin paljon Suomi-iskelmää. Kesällä grillataan tuoreita vihanneksia ja vaikkapa kanaa varhaisperunoiden kanssa. Urheilusessioita varten minulla on Spotify-lista, jossa soi metalli, kuten Battle Beast, Amaranthe ja Five Finger Death Punch. Olen myös alkanut kutoa sukkia, siinä täytyy keskittyä vain yhteen asiaan eikä voi katsoa samalla tv:tä tai räplätä kännykkää. Nuoruudessani kilpailin pikajuoksussa, se on muokkaantunut kuntoiluksi ja pitempiin matkoihin. Hän on entinen kokki, joten kaikki on hyvää, mitä sieltä valmistuu. Kanava valikoituu siksi, koska usein laulan mukana. Piia Vähäkangas työskentelee apulaisosastonhoitajana OYS ensihoidossa. Mieheni tekemät ruoat ovat lemppareitani
Kiitos! NÄISTÄ TYKKÄÄN Turussa sattui viikon sisällä 8.6.–14.6.1991 kolmessa vanhassa kaupunkitalossa tulipalo, joista pelastettiin yhteensä parikymmentä ihmistä. 4/2024 Pelastustieto 65 ARKISTOJEN AARTEITA Kolme asuntopaloa Turussa viikon sisällä K U V A : T U R U N P A LO LA IT O S Helsingin Harjutorilla sijaitsevan asuinkerrostalon ullakon tuhopoltto kesäkuussa 2002. Syttymissyyksi poliisi epäilee meille palomiehille niin tuttua kolminaisuutta: tupakka, vuode ja alkoholi. Määräsin P-11:n tyhjentämään C-portaan toisen kerroksen työsuihkuun tukeutuen, puomitikasyksikön pelastamaan ihmisiä ikkunan kautta sekä P-21:n ja T-25:n tyhjentämään B-portaan asunnot savusukeltajia ja tikkaita käyttäen. Palava rakennus osoittautui puuvälipohjaiseksi sisäl täen turvetta ja olkea, joka oli aiheuttanut nopean yleissyttymisen ja yhtenäisen ullakkotilan rajun palon. kesäkuuta Sotalaisenkatu 6:ssa sattunut tulipalo. Seuraavana päivänä löydettiin syttymispaikalta pahoin palanut uhri. Lue koko tämä juttu: pelastustieto.fi/digilehti/palontorjunta-06-1991/8-188 Palava rakennus oli rakennettu kiinni viereiseen kivitaloon. Samanaikaisesti sairaankuljettajat ja poliisit evakuoivat asukkaita kovassa kuumuudessa ja palavina putoavia räystäslautoja väistellen. Pääpaino oli asetettava ihmisten pelastamiseen. Olen vakuuttunut, että näiden toimenpiteitten ansiosta useat ihmiset välttyivät varmalta kuolemalta. P-4 vastasi näkevänsä avopalon pitkät liekit Suomen Joutsenen mastojen takana ja perille löytämisen olevan harvinaisen helppoa. Päivystävän palomestarina toiminut Reijo Salminen selostaa tätä tulipaloa yksityiskohtaisemmin. Liitoskohtaan määrättiin rajoitusja katkaisulinja, joka pitikin loppuun asti.. Kuva: Risto K.Järvinen. Perillä odotti kauttaaltaan yläosistaan tulessa oleva vanha kaksikerroksinen asuintalo. Suurin ja palokunnan kannalta vaativin sammutusja pelastustehtävä oli 8. Keskusaseman kuitatessa lähtönsä, SHK ilmoitti kohteessa olevan rajun palon. Rekisteröitymällä ja kirjautumalla voit lukea ilmaiseksi kaikki näköislehdet vuosilta 1959– 2009. Jos sinulla on vanha palokuntaaiheinen valokuva ja haluat jakaa sen muillekin, ota yhteys toimitukseen sähköpostitse: toimitus@ pelastustieto.fi Sinulla pitää myös olla oikeudet julkaista kuva ja mieluusti jotain tarkempia tietoja kuvasta
Lähetä nimesi, osoitteesi ja puhelinnumerosi osoitteeseen: tilaukset@pelastustieto.fi Voit myös mennä verkkosivullemme www.pelastustieto.fi Sivun oikeasta laidasta löydät keltaisen painikkeen: Tilaa Pelastustieto Mukavia lukuhetkiä! POHJANMAAN PELASTUSALAN LIITTO Pohjanmaan Pelastusalan Liiton kunniapuheenjohtajaksi on nimitetty dosentti, DI, TkT Veli-Pekka Nurmi. 7 13.11. 13.8. Hän on ollut kattojärjestön turvallisuuskomission jäsen vuosina 2011–2017 ja sen jälkeen koulutuskomission jäsen ja varapuheenjohtaja.. PELASTUSTIEDON ILMESTYMISPÄIVÄT 2024 Näin tilaat Se käy helposti. 17.9. 2.12. Nurmi on tukenut liiton toimintaa monin tavoin. 6.8. CFPA EUROPE Eurooppalainen palontorjuntaliitto CFPA Europe on valinnut koulutuskomission puheenjohtajaksi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön kehittämispäällikkö Heli Salovaaran. Hän on tehnyt jo vuosia merkittävää työtä pelastusalan kehittämiseksi valtakunnallisella ja alueellisella tasolla erityisesti varautumisessa. 25.11. 29.10. 22.10. Muista myös näkyvät nettibannerit ja uutiskirje! Nro Ilmestyy Varauspv Aineisto 5 28.8. 66 Pelastustieto 4/2024 Numerossa 5/2024 SEURAAVASSA NUMEROSSA • Suuren hybridikyselyn tulokset • Pelastusjalkineiden valmistus Suomessa Pelastustieto 5/2024 ilmestyy 28.8.2024 Varmista ilmoituspaikkasi Minnalta numerosta 044 728 0401 tai meilaa ilmoitukset@pelastustieto.fi. Kattojärjestö parantaa paloturvallisuutta kehittämällä yleiseurooppalaisia turvallisuuskoulutuksia. 10.9. 8 18.12. 6 2.10. Kunnianosoitus myönnetään ansioista, jotka ovat vaikuttaneet positiivisesti yhdistyksen tarkoitusperiin ja toimintaan
Suoraan varastosta sammutusjalkineet Leutnant Pro, Komendant Pro ja Primus 22. 09 875 1800 • sales@veljeksetkulmala.fi • www.veljeksetkulmala.fi Mallistoa palomiehille, pelastajille, vartioille, sotilaille ja poliisille. Palo & Pelastus Työskentele turvallisesti Turvallisest i ja mukavast i työvuoroon ! Perinteinen, Innovatiivinen, Laadukas! Kulmala Völkl Pelastustieto Toukokuu 2024 215x275.indd 1 29.5.2024 10.01. SEURAAVASSA NUMEROSSA Jalkineita ammattilaisille jo vuodesta 1926! Oy Veljekset Kulmala Ab Linjatie 4, 01260 Vantaa • Puh. Myös sahasuojattu Primus 22 CS. Suojausluokka II
NYT YHD EN TUU MAN KAL UST O MET SÄÄ N MSA F2XR -KEVYTKYPÄRÄ Hyväksynnät: EN16471 / EN16473 / EN12492 / EN 1385 / PAS028 Tiedustelut ja tilaukset info@turvata.fi. kynsiliitin / 1” Storz-liitin / 2” kotim. / 1” ruots. / 1” ruots. TEXPORT FIRE RECON THL Maastoja metsäpalojen sekä teknisen pelastuksen kevytasu. kynsiliitin Eli operoidaan yhden tuuman metsäpalokalustolla ja pukeudutaan hybridiasuun. Materiaali: Nomex TFX. kynsiliitin / 1” Storz-liitin / 2” kotim. Ominaisuuksina mm.: radiotasku, rintaja povitasku, monofoni-pidikkeet, hihataskut, housun ja takin yhdistävä vetoketju, helmataskut, lahkeissa kiristykset ja pukemista helpottavat vetoketjut. Uutuutena tositoimiin Sundströmin moottorimaski turvallisen hengitysilman takaamiseksi. kynsiliitin SUNDSTRÖM-MOOTTORIMASKI SR500 / SR200 Hyväksynnät: EN16471 / EN16473 / EN12492 / EN 1385 / PAS028 ALKU-MOOTTORIRUISKU 6.0 H 510 ltr@6bar / Honda GX390 WATERAX MINI-STRIKER -MOOTTORIRUISKU 120 ltr@4bar / Honda GXH50 PROTEK 309 -METSÄPALOPUTKI Maksimivirtaus 115 l /min. Värit: HiViz-keltainen/tummansininen/ hiekka, HiViz-keltainen/tummansininen. EN 16689:2017 EN ISO 15384:2020 EN 1149-5:2018 TÄNÄKIN KESÄNÄ VARUSTAUDUTAAN METSÄRETKILLE YKSISSÄ TUUMIN KEVYESTI! ALKU-JAKOLIITIN 1” 1-111 DAFO PERMEX 3F -PALOLETKU 25 mm, 20 m, valk