4–5 2015 24 .6 . MAANALAISET HAASTEET Länsimetro ja kehärata s.38 HÄLYTYSILMOITUS s.8–20 Pieni vahvuus työturvallisuusriski Mikä palauttaa > S.64 parhaiten keikan jälkeen?
Puhdasta turvallisesti: Harstra pesukoneet ja kuivauskaapit. 0207 119 610 | ASIAKASPALVELU@DRAEGER.COM | WWW.DRAEGER.FI. OTA YHTEYTTÄ: DRÄGER SUOMI OY | PUH
Harjoittelu ei saa olla ”näyttelemistä”, sillä mahdollisimman oikeantuntuisten tilanteiden harjoittelu antaa parhaan palautteen siitä, mitä pitää ottaa opiksi ja miten korjataan toimintaa. Tämä on koettu sekä kehäradan että länsimetron harjoituksissa. Pelastuslaitokset osoittavat hyvillä harjoituksilla myös varautumisensa vaativiin olosuhteisiin ja pitävät näin korkeatasoista ammattitaitoaan yllä. Länsimetro valmistuu Espooseen tämän vuoden lopussa ja liikennöinti alkaa ensi vuoden lopussa. Matkustajia kulkee suuria massoja ja asema sijaitsee maan alla. Erityisesti viestiliikenne aiheuttaa ongelmia maanalaisissa tiloissa. Heidän turvallisuudesta huolehditaan toki erilaisin teknisin ratkaisuin, mutta myös pelastuslaitoksella pitää olla hereillä. Kunnollisia harjoitusalueita on yhä harvassa. 4–5 2015 24 .6 . 0207 119 610 | ASIAKASPALVELU@DRAEGER.COM | WWW.DRAEGER.FI. Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun. Tulevaisuus selkiytyy vasta tulevissa selvityksissä ja selonteoissa. Kansi Ylipalomies Juhani Lindgren, 58, OuluKoillismaan pelastuslaitokselta oli yksi vapaaehtoisista, jotka osallistuivat Työterveyslaitoksen palautumistutkimukseen. Puhdasta turvallisesti: Harstra pesukoneet ja kuivauskaapit. Tutkimukseen osallistuneiden kesken arvomme myös palkintoja. Helsingin ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokset harjoittelevat yhdessä jo nyt. Tule mukaan kehittämään lehteä Teemme lukijatutkimuksen, jossa kysytään lukijoilta 26. Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa lukijoiden mielipiteitä mainoksista, niiden sisällöstä ja tarpeellisuudesta sekä samalla kehittää lehteä entistä kiinnostavammaksi markkinointikanavaksi lukijoidemme toiveiden mukaisesti. Pelastuslaitosten työmaita ovat myös erilaiset erityiskohteet. Viimeisin harjoitus nousi julkisuuteen sellaisella itsekriittisyydellä, jota pelastustoimesta ei ole totuttu kuulemaan. Hallitusohjelmassa pelastustoimi sai oman kappaleen. Jos olet kiinnostunut osallistumaan tutkimukseen, voit ottaa yhteyttä: Tutkimuskonsultti Jan Müller Innolink Research Oy, 040 481 4878, jan.muller@innolink.fi P.S. Vain se auttaa mahdollisessa tositilanteessa toimimisessa. Juttu alkaa sivulta 64. Kehäradan rakennusvaiheessa Keski-Uudenmaan pelastuslaitos joutui tilanteisiin, joissa osaamista olisi kaivattu enemmän. Säännöllisestä harjoittelusta saadaan paras kokemus, missä pitää toimintaa korjata ja parantaa. Niitä pitäisi olla paljon enemmän. Kuva: Kimmo Kaisto. Maamme päälentoasemalle, Helsinki-Vantaalle, pääsee heinäkuussa myös junalla raiteita pitkin. Pääkirjoitus kesäkuu 2015 Esa Aalto Päätoimittaja 050 5620 735 Kimmo Kaisto Toimittaja, taitto & ulkoasu 044 728 0402 Kaisu Puranen Toimittaja 044 728 0403 Minna Kamotskin Myynti ja markkinointi 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaajapalvelu Puh. Kontrastivesiterapia edisti lihaksiston palautumista parhaiten. Tutkimus toteutetaan syyskuussa 2015 ja sen tekee tutkimusyritys Innolink Research Oy. Jos pahin sattuu, osaavan avun pitää rientää nopeasti paikalle. Ennen radan pian tapahtuvaa käyttöönottoa harjoitteleminen on lisääntynyt. Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan. Näin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, jossa maanalaisia tiloja rakennetaan yhä enemmän. Toivottavasti kyselyyn pyydettävät jaksavat siihen osallistua. OTA YHTEYTTÄ: DRÄGER SUOMI OY | PUH. elokuuta ilmestyvän lehden mainoksista. Esa Aalto Päätoimittaja esa.aalto@pelastustieto.fi Harjoittelu opettaa Palomiesten harjoittelumahdollisuuksista on kannettu huolta jo vuosia. MAANALAISET HAASTEET Länsimetro ja kehärata s.38 HÄLYTYSILMOITUS s.8–20 Pieni vahvuus työturvallisuusriski Mikä palauttaa > S.64 parhaiten keikan jälkeen. (03)4246 5358 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Pasilankatu 8, 00240 Helsinki Internet: pelastustieto.fi etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi www.facebook.com/pelastustieto Julkaisija PALOJA PELASTUSTIETO RY Kirjapaino PunaMusta 2015 ISSN 1236-8639 Tietosuoja Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakasrekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon
80 50 vuotta sitten ???????????????????????????????????????????????????????????????????????????82. 28–37 Sisällys Raimo Kalteva, Ville Ikonen, Jarno Räihä ja Arto Valkama päivystävät Klaukkalan paloasemalla hyvässä yhteisymmärryksessä. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos toimii ruuhka-Suomen ytimessä. 45 Voimalaitos on tärkeä erityiskohde ??????????????????????????????????????????. 72 Keskustelua: Valtiollistamista syytä miettiä ?????????????????????????????. Pääkirjoitus ????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????3 Ajassa ?????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????6 Hälytysilmoitus: Huoneistopalo ei ollut peruskeikka ????????????????10 Kolmas perättäinen voitto Tirilän VPK:lle ??????????????????????????????????22 Tuplamaisteri osaa varautua ja verkostoitua ?????????????????????????????24 Köyhät, mutta kekseliäät ????????????????????????????????????????????????????????????28 HEMS-pelastaja on lääkärin ja lentäjän oikea käsi ????????????????????32 Sukeltaja haluaa kokeilla, mihin pystyy ?????????????????????????????????????35 Pienempi perhe ???????????????????????????????????????????????????????????????????????????36 Haasteita metrotunnelissa ??????????????????????????????????????????????????????????38 Keski-Uusimaa valmistautuu kehärataan ??????????????????????????????????42 Harjoitus ei mennyt pipariksi, vaan antoi opittavaa ????????????????. 50 Työn äärellä: Nyt Jallu puhuu työkseen ?????????????????????????????????????52 Veret seisauttavat tunnusluvut pysäyttivät ?????????????????????????????. 73 Tutustu verkkosivuihimme! ???????????????????????????????????????????????????????. 74 Mirafoni ???????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????. 68 Kolme pointtia ?????????????????????????????????????????????????????????????????????????????70 Alan tuotteet ??????????????????????????????????????????????????????????????????????????????. 75 Ulkomailta ????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????76 Palomiehen päiväkirja ?????????????????????????????????????????????????????????????????78 Muistoissa: Erkki Malinen ja Markku Savolainen ?????????????????????. ???????????????????????????????????????????????????????????????????????????62 Mobiililaitteet käyttämätön voimavara pelastusalan töissä ???. 54 Korkeiden rakennusten turvallisuus ??????????????????????????????????????????56 Ikätoverit Pekka Myllyniemi ja Raine Alho ???????????????????????????????. 60 Mikä palauttaa. 46 Akkukäyttöisistä pelastusvälineistä hyviä kokemuksia ??????????
50 Kokemuksia johdottomista Ensimmäiset akkukäyttöiset pelastusvälineet otettiin kotimaassa käyttöön Keski-Suomen ja PäijätHämeen pelastuslaitoksilla vuonna 2011. s. Lasten kanssa on pakko olla aito, siellä ei kukaan voi feikata. 50 Katja Ahola Katja Aholalla on laaja perspektiivi kokonaisturvallisuuteen ja varautumiseen. ”Siellä on tekemisen meininki. VPK-harrastus vei hänet varautumispäälliköksi SPEKiin, pelastusviranomaiseksi lääninhallituksiin ja viimeisimpänä valmiuspäälliköksi Mediapooliin. ”Kerroin vuoronvaihdossa miehille, että annan ohjeet yksiköiden miehittämisestä keikan mukaan”, Vuoromestari Mikko Saastamoinen sanoo. Jos Katja Ahola haluaa rentoutua, hän lähtee perheen ja ystävien kanssa palokuntanuorten leirille. Keski-Suomessa on yhteensä kolme akkukäyttöistä pelastussarjaa, joista kaksi on Jyväskylässä ja yksi Äänekoskella. Lapset huomaavat epäaitouden heti, ja siitä tulee välitön palaute.” s. s. 8–20 8–20 4–5·2015 24. Jyväskylän keskuspaloaseman autohallissa on pelastusyksikkö KS101 lähtövalmiudessa. Palomies Jari Vehkala esittelee auton vierellä akkukäyttöistä levitintä, joka on sijoitettu kuljettajan puoleiseen kalustokaappiin. Lisäksi tallissa oli raivausyksikkö ja nostolava, joihin ei ollut miehitystä. Niillä miehitettiin hööki ja säiliöauto. 24 Hälytysilmoitus Lappeenrannan paloasemalla päivystettiin vuoromestarin ja neljän palomiehen voimin
AJASSA Johtamiseen tarvitaan valtuudet Sisäisen turvallisuuden kannalta hallitusohjelma on myönteinen ja hallitus toteaa sisäisen turvallisuuden kivijalaksi, mutta kansliapäällikkö Päivi Nerg sanoo, että ohjelma sisältää myös kirjauksia, joiden konkretia jää tulevien selvitysten varaan. Samalla kirja nostaa esille nykypäivän uhkien ja mahdollisuuksien edellyttämän varautumisen ja valmiuden. Nyt se voidaan aidosti selvittää.” Hänen mielestään selkiinnyttämistä tarvitaan valtakunnallisen ohjauksen järjestämiseksi. Myös tutkimusta ja kehittämistä on syytä tarkastella, kun tiedetään ja tunnetaan sen pienet voimavarat. Varautumisen kannalta pelastustoimella on parhaat voimavarat eikä sitä voi rahassa mitata. Nykyisille kaupunkilaisille väestönsuojelu näkyy lähinnä väestönsuojina tai talojen katoilla olevina hälytyssireeneinä, mutta ytimeltään väestönsuojelu on osa yhteiskunnan turvaverkkoa, jolla asukkaiden henkeä ja terveyttä suojellaan kriisitilanteissa. Tässä yhteydessä esiin nousee myös rahoituskysymys ja johtamisessa pitää olla velvoittava rooli. ”Tarvitaanko yhteiseen ohjaukseen lakia ja asetusta. ”Sitä voidaan arvioida, tuoko se tähän yhteyteen jotakin oleellista parannusta. ”Pelastustoimen voi nähdä myös kytketyn sosiaalija terveydenhuollon uudistukseen ja ensihoitoa tarkastellaan siinä kokonaisuudessa.” Hallitusohjelmassa todetaan pelastustoimen valtakunnallisen ohjauksen ja johtamisen vahvistaminen. ”Nämä asiat voidaan toteuttaa myös nykyisessä, kuntien alueelliseen yhteistyöhön perustuvassa järjestelmässä.” Oleellinen kysymys Nergin mielestä on tarkastella toimivaltuuksia. Näiden hallinnassa tulee sekä viranomaisten, yritysten, kansalaisjärjestöjen ja itse kansalaisten uudistaa käsityksiään ja menetelmiään, jossa korostuvat verkostomainen yhteistyö, sähköisen ja monikanavaisen viestinnän keinot sekä medialukutaito. Aikojen saatossa uhkakuvat muuttuvat, ja niiden myötä myös väestönsuojelun vaatimia toimia joudutaan jatkuvasti pohtimaan uudelleen ja kehittämään. M arkkanen V ä e st ö n su o je lu H e ls in g in su o ja n a 19 39 –2 01 4 H elsingin kunnallinen väestönsuojelu sai alkunsa talvisodan kynnyksellä syksyllä 1939. Siksi tärkeämpää on järjestää nykyisiä toimintoja uudella tavalla.” Päivi Nerg pitää välttämättömänä, että valtion rooli pelastustoimessa pitää kunnolla tunnustaa. Lisäksi teosta saa ostaa Helsingin kaupunginmuseon museokaupasta. Kirjan kirjoittajana ovat toimineet pelastuslaitoksen väestönsuojelusuunnittelijat Jari Markkanen ja Seppo Järvinen, toimittajana projektikoordinaattori Johanna Hakola sekä kustannustoimittajana Tuula Kousa Maisteri Kousan agentuuri ja editointi Oy:stä. Modernissa väestönsuojelussa korostuvat globalisaation ja sähköisen viestinnän luomat uhat ja mahdollisuudet. Se on myös laadullisesti korkeatasoista. Kirjan vaikuttavissa sota-ajan kuvissa näkyvät kaupunkilaisille rakkaat paikat ja katunäkymät pommitusten alle romahtaneina ja murjottuina. Ensi toimina helsinkiläisille piti rakentaa pommitusten varalta suojia, ja asukkaita ryhdyttiin evakuoimaan sodan jaloista muualle Suomeen. Uusien uhkien ohella on muistettava, että vanhat säilyvät ja sekoittuvat uusiin sekä edellyttävät perinteisten väestönsuojelumenetelmien, kuten väestönsuojien ja evakuointivalmiuden ylläpitämistä ja kehittämistä. Pelastustoimen ajaminen takaisin palopuolelle ei ole yhteiskunnan kannalta järkevä ratkaisu niin varautumisen kuin kustannustehokkuudenkaan kannalta.” ”En näe niin mustavalkoisesti, että julkinen ja yksityinen asetetaan vastakkain ideologisista syistä.” ”Nyt vain pakotetaan etsimään palvelutuotannon kannalta paras ratkaisu. ”Toivon, että rakenteet eivät rikkoisi hyvää järjestelmää. ”Pelastustoimi on kiinteä osa sitä sekä johtamisen että ensihoidon kannalta.” Hän uskoo ensihoitokysymyksessä hyvään yhteistyöhön julkisen ja yksityisen palveluntuottajan välillä. ”Toimintasuunnitelma tulee lopulta kirkastamaan, mitä tällä käytännössä tarkoitetaan.” Päivi Nergin mukaan pelastustoimen järjestämisvastuu voi tässä yhteydessä nousta esiin vähintäänkin sivujuonteena. Helsingin väestönsuojelu 75-vuotias V äestönsuojelu H elsingin suojana 1939 –2014 H elsingin kaupungin pelastuslaitos s eppo J ärvinen Ja J ari J. Hänen mielestään on selvää, että sote-ratkaisu tulee viitoittamaan myös pelastustoimen ratkaisuja. ”Esimerkiksi pelastustoimea koskevat kirjaukset ovat arvoitukselliset, ja ne saavat tarkennuksensa vasta jatkoselvityksissä.” Siitä kansliapäällikkö on tyytyväinen, että pelastustoimi on hallitusohjelmassa tunnustettu tärkeäksi toimialaksi. Pelastuslaitos lahjoittaa teoksen kaikille Helsingin kaupungin opetusviraston peruskouluille opetuskäyttöä varten sekä kaikkiin Helsingin kaupungin kirjastoihin. Kirjan julkaisutilaisuudessa apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri totesi väestönsuojelun liittyneen läpi historian teknologian kehitykseen alkaen kaasunsuojeluyhdistyksen perustamisesta vuonna 1927. s e pp o J ä r v in e n J a r i J. Tämä kirja on kunnianosoitus kaikille eri aikoina väestönsuojeluun myötävaikuttaneille henkilöille mutta erityisesti niille väestönsuojelun tienraivaajille, jotka aloittivat Helsingin väestönsuojelun vaikeina aikoina. Jos aikaisemmin toiminnassa korostui fyysinen, nousee tässä ajassa sen rinnalle henkisen väestönsuojelun tärkeys. M a r k k a n e n ISBN 978-952-272-777-0 6 4–5 ·2015. Kriisien ja sodankäynnin monimuotoistuminen, kuten pandemiat, ympäristöuhkat, sodan hybridimuodot ja kyberuhkat. Tyytyväisiä voidaan olla siihen, että hallitusohjelmassa ei annettu valmista mallia, vaan läpi saatiin viesti, että rakennemalliin ei ole olemassa yhtä kategorista vastausta. Ensivastetoiminta on kiinteä osa tätä korkeatasoista palvelutuotantoa ja sen tasosta pitää huolehtia jatkossakin, kuten hallitusohjelmassa todetaan.” Helsingin kaupungin pelastuslaitos on julkaissut Helsingin väestönsuojelua tarkastelevan teoksen Väestönsuojelu Helsingin suojana 1939–2014. Teos kuvaa pääkaupungin varautumista kriiseihin ja sen selviytymistä vaikeista ajoista, niin viranomaistoiminnan kuin kansalaisten oman toimeliaisuuden näkökulmista. Ne edellyttävät väestönsuojelulta kyvykkyyttä vaikuttaa, olla vuorovaikutuksessa ja luoda valmiutta viestinnän keinoin, niin kansalaisten kuin asiantuntijoidenkin kesken. Julkinen toimija on kustannustehokas myös kansainvälisesti vertailtuna. Missä ja millä toimijalla on oikeus ja valtuutus vastata valtakunnallisesta ohjauksesta.” ”Vahvistetaanko jotakin olemassa olevaa toimijaa vai luodaanko jotakin uutta.” ”En usko, että nykyinenkään hallitus haluaa luoda uusia hallinto-organisaatioita. Kirjan pysäyttävät kuvat sota-ajan Helsingistä, rinta rinnan nykypäivän kuvien kanssa tuovat esiin historiamme jäljet kaupunkikuvassamme
”Messut ovat niin valtavat, että siellä ovat mukana kaikki varteenotettavat valmistajat. Seppälälle onkin kehittynyt tehokas strategia mielenkiintoisimpien asioiden löytämiseksi paikalta, jossa runsaudenpula on taattu, koska näytteilleasettajia on noin 1500. Itse tosin hieman lipsuin siitä, koska tuttujen tapaamisessakin menee aikaa”, Seppälä kertoi. ”Alalle tulee jatkuvasti uusia teknologisia ratkaisuja, jotka kehittävät työturvallisuutta ja antavat johtamiseen uutta informaatiota. Lindholmin mukaan toiminta-alueen johtamiseen löytyi messuilta erittäin hyviä tilaratkaisuja. ”Tilat oli mietitty huolella, ja nopeasti katsottuna näyttivät erittäin toimivilta.” Interschutz veti ennätysyleisön Messualue levittäytyi 106000 neliömetrin alueelle. Siksi noilla messuilla käydään, että osataan valmistella hankintoja, kun ne ovat niin pirun pitkiä prosesseja.” Paikalla oli myös Helsingin pelastuslaitoksen palomestari Juha Lindholm. Suomen Palopäällystöliitto järjesti Hannoveriin messumatkan, jolle osallistui 94 alan ihmistä. Alalla tulisi miettiä, kuinka paljon pelastustoiminnan johtaja voi ottaa tietoa vastaan ja mikä on olennaista tietoa johtamisen kannalta”, hän huomauttaa. 4–5 ·2015 7. Teksti ja kuvat: Kaisu Puranen Palomestari Arto Latvala oli tullut paikalle katselemaan ensisammutusvälineistöä. Tänä vuonna Interschutz-messuille osallistui esittelijöitä 51 eri maasta. Deutsche Messe AG:n messualue onkin maailman suurin. Suomalainen pelastusala sai mielenkiintoista sulateltavaa Interschutz 2015 -messuilta, jotka järjestettiin kesäkuun toisella viikolla Hannoverissa Saksassa. Mukana oli muiden muassa Pirkanmaan pelastuslaitoksen kalustosuunnittelija Heikki Seppälä, joka on vieraillut suurilla messuilla 1980-luvulta saakka. Hän hakee messuilta etupäässä yleissivistystä ja ajan hermolla pysymistä, näkemystä siihen, mitä alalla tapahtuu. Lähinnä ajoneuvot ja niihin liittyvä irtokalusto ovat meikäläisen alaa.” Seppälän mukaan Pirkanmaalla jouduttaneen lähiaikoina miettimään pienajoneuvojen ja savutuulettimien hankintaa. ”Meille tulee tunneleita ja maanalaisia tiloja, joten savutuulettimiakin tuli tarkemmin katseltua. Hän lähti tutustumaan alan kehitykseen ja erityisesti siihen, mitä uusia teknologisia ratkaisuja tilannejohtamiseen oli tarjolla. ”Ensimmäinen päivä pitäisi pyhittää yleistutustumiseen, sitten ruveta tarkemmin paneutumaan. Kuusipäiväinen tapahtuma teki kävijäennätyksen, sillä se houkutteli paikalle 157000 kävijää ympäri maailman. Juha Lindholm, Jaakko Alasaukko-oja ja Heikki Seppälä katselivat savutuuletin-esittelyä. Viiden vuoden välein pidettäville, maailman suurimmmille pelastusalan messuille saapuu kalustovalmistajia, maahantuojia ja pelastusalan ihmisiä ympäri maailman
Hälytysilmoitus EKP 31, EK 101, EK 103, EK 105, EK 121… Lappeenranta, Koulukatu, rakennuspalo: suuri.
23.4.2015 kello 10.43 4–5 ·2015 9
Portaikkoa tiedusteltaessa ensimmäinen asukas tuli ulos omin neuvoin. Vuoromestari Mikko Saastamoinen muutti yksiköiden miehitystä esitietojen perusteella. Höökin kuljettaja, Kai Tiainen, avusti selvityksissä. Kai Tiainen pyysi ensihoitaja Tero Forsmania tiedustelemaan rakennuksen takaa. ”Kerroin vuoronvaihdossa miehille, että annan ohjeet yksiköiden miehittämisestä keikan mukaan”, vuoro mestari Mikko Saastamoinen sanoo. Palava rakennus oli parin minuutin ajomatkan päässä asemalta, mutta matkan aikana ehti pukeutua ja tulla lisätietoja, jotka vahvistivat palon. Kun perusja lisävesiselvitykset valmistuivat, Tiainen selvitti savutuulettimen ja ryhtyi evakuoimaan porraskäytävässä olleita ihmisiä. Savuraja oli toisen kerroksen tasalla ja Saastamoinen käski perusselvityksen porraskäytävään. Säiliöauton kuljettaja käytti molempien autojen pumppuja. Eräs heistä huusi asuntonsa palavan. Kadun puolella viidennen kerroksen parvekkeilla oli ihmisiä. Forsman kiersi viisikerroksisen talon ja toHuoneistopalo ei ollut peruskeikka Lappeenrannan paloasemalla päivystettiin vuoro mestarin ja neljän palomiehen voimin. Niillä miehi tettiin hööki ja säiliöauto. Tekstit: Marko Partanen Kuvat: Marleena Liikkanen/Etelä-Saimaa Etelä-Karjalan pelastuslaitos, Marko Partanen H ätäkeskuspäivystäjä kertoi hälytysilmoituksessa räjähdysmäisesti alkaneesta kerrostalopalosta, jota ihminen oli paennut parvekkeelle. 10 4–5 ·2015. Useilla parvekkeilla ihmisiä ”Kun tulimme paikalle, näimme useilla parvekkeilla ihmisiä”, Saarinen kertoo. Lisäksi tallissa oli raivaus yksikkö ja nostolava, joihin ei ollut miehitystä. ”Käskin savukakkosena olleen Jari Torven tuomaan nostolavan, raivausyksikkö jätettiin asemalle”, Saastamoinen kertoo. Saastamoinen alkoi tiedustella tilannetta. Saastamoinen ja palomiehet Kai Tiainen ja Jani Saarinen miehittivät höökin. Hälyt ysilm oitus Vuoromestari Mikko Saastamoinen kertoo, että paloesimiesten käytössä oleva tablettilaite on osoittautunut keikoilla käyttökelpoiseksi. Savuykkönen, Jani Saarinen, alkoi vetää selvityksiä porrashuoneen ovelle ja varata savuparin tarvitsemia välineitä jakoliittimelle
4–5 ·2015 11. Katsoin, että silloin meillä oli suojapari”, Saastamoinen sanoo. Saastamoinen sopi asioita nopeasti palomestari Petri Pätilän kanssa. Saarinen oli valmis savusukellukseen, mutta hänellä ei ollut vielä paria. Portaikossa oli vastaantulijoita ”Aloimme vetää selvitystä porraskäytävän ulkokehälle. Forsmanin havaintojen perusteella toiminta kohdistettiin oikeaan asuntoon. Tulipaloasunnosta katsottuna talon toisella puolella, saman kerroksen parvekkeella oli nainen, joka huusi: ”täällä palaa”. Nostolavalla paikalle tullut Jari Torvi ilmoittautui takaisin savukakkosen rooliin, mutta Saastamoinen antoi hänelle tehtäväksi pelastaa ihmisiä nostolavalla parvekkeelta. Porrashuoneen alapäässä oli höökin kuski Kai Tiainen, joka auttoi ulos tulevia ihmisiä. tesi palon olevan ylimmässä kerroksessa, jonka parvekkeella oli paljon savua ja ihminen. Osa heistä oli vanhuksia, joita oli avustettava ohittamaan letkukehikkoineen, moottorisahoineen ja lämpökameroineen vastaan tulevan savusukellusparin. ”Kun ensimmäinen vpk:n yksikkö tuli pihaan, me menimme rappuun. Saastamoinen ryhtyi itse savukakkoseksi, sillä säiliöauton kuljettaja ei ollut savusukelluskykyinen. Asukkaat availivat oviaan ja kurkistivat Savukakkonen pelasti ihmisiä nostolava-auton avulla. Myös ihmisiä tuli vastaan”, Saarinen kertoo. Höökin kessu ryhtyi savukakkoseksi ja hoiti samalla ryhmänjohtajan tehtäviä. Savu tuli vastaan toisessa kerroksessa. Ihmisiä kehotettiin menemään nopeasti alas
Samaan aikaan kenttäjohtaja Ruusunen hälytti lisää yksiköitä. Saastamoinen johti samalla omia yksiköitään. He olivat juuri saamassa selvityksen valmiiksi. Forsman ja Honkanen jäivät hoitamaan nostolavalla huoneistoista evakuoituja potilaita. ”Huusin hänelle, että pitää parvekkeen oven kiinni ja että pysyy parvekkeella”, Forsman sanoo. Forsman kuuli, kun hätäkeskuspäivystäjä kertoi lisätietoja, joiden mukaan ihmisiä on sisällä, eivätkä pääse sieltä pois. Forsman ja Anna-Sofia Honkanen olivat kohteessa ensimmäisenä, ennen kuin hätäkeskus ehti hälyttää heidän ambulanssiaan. Ambulanssissa työskennellyt ensihoitaja Tero Forsman sai sopimuspalokuntahälytyksen puhelimeensa ja vapaana ollessaan päätti liittyä tehtävään. Radioista tuli informaatiota, joista hän pyrki poimimaan ne, mihin piti reagoida. Palomestari Petri Pätilä oli antanut heille tehtäväksi pelastaa rappukäytävässä olleita ihmisiä. ”Meillä ensihoitokeskuksessa oli parhaillaan tietojärjestelmään tutustuva opiskelija, joka kuului sopimuspalokuntaan. ”Meillä oli kohteessa aikaa ja odottelimme nostolavalla palavasta huoneistosta ja sen vierestä evakuoimia potilaita. Hän kertoi havainnoistaan MOVI1-puheryhmässä, jotta kaikkien paikalle tulevien viranomaisten oli mahdollista kuulla tiedot: ”Todellinen palo on talon sisäpihalla kulmahuoneistossa, ihminen parvekkeella eikä pääse pois.” Forsmanin mukaan ihminen pysyi parvekkeella rauhallisena, vaikka savunmuodostus oli kovaa. Hän oli saanut keikan ja tiedusteli meiltä, että olemmeko tietoisia, että keskustassa on iso tulipalo”, ensihoidon kenttäjohtaja Juha Ruusunen sanoo. Päästyään lopulta viidenteen kerrokseen he kohtasivat Saarisen ja Saastamoisen. rappuun, Saarinen ja Saastamoinen käskivät heitä pysyttelemään sisällä ja olemaan avaamatta ovea porraskäytävään. Kaikki kolme ambulanssia ja kenttäjohtaja lähtivät keikalle. ”Näin isot savut, jotka tulivat asunnosta, jonka parvekkeelta ihminen huusi, ettei pääse pois. Kolmannessa kerroksessa oli jo reilusti savua ja palavassa viidennessä kerroksessa ei nähnyt enää mitään. ”Käytäntö on, että jos keikka vaikuttaa siltä, että lääkäriä tarvitaan, kysymme Heimolta, lähteekö hän mukaan. Kaksi heistä lähti suoraan tarkistuspisteeltä sairaalaan tarkistukseen”, Ruusunen sanoo. Samalla tavoin paikalle lähti ensimmäinen ambulanssi. Koulukadun tulipaloon hälytettiin Lappeenrannan ensihoitoresurssi kokonaisuudessaan. Matkalla Ruusunen otti yhteyttä palomestari Petri Pätilään, he sopivat kokoontumispaikakseen kerrostalojen välissä olevan tilan. Savusukeltajat pukivat paineilmalaitteen kasvo-osat toisen kerroksen savurajalla. Ensihoito liikkeelle vpk-hälytyksestä Vuoromestari Mikko Saastamoinen (vas), palomiehet Kai Tiainen, Jani Saarinen ja Jari Torvi sekä kuvasta puuttuva palomies, operoivat tulipalossa höökiä, nostolavaja säiliöautoa.. Mikäli talosta tuotaisiin potilaita, heidät saataisiin nopeasti siinä tarkastettua. Myös naapuriasunnossa oli ihmisiä”, Forsman sanoo. Saastamoinen Eksoten ensihoitojärjestelmä sai tietää Koulukadun tulipalosta sopimuspalokuntalaisilta. Tälle keikalle hän lähti”, ensihoidon kenttäjohtaja Juha Ruusunen sanoo. Ensihoitaja tiedusteli paloa Forsman ja Honkanen olivat jo ensimmäisellä ambulanssilla kohteessa. Palomies Kai Tiainen pyysi Forsmania tiedustelemaan talon toiselta puolelta. Nainen parvekkeella Kun Saarinen viimeisteli selvitystä palavaan huoneiston ovella, kerrokseen tuli Lappeenrannan VPK:n savusukelluspari. Ensihoidon vastuulääkäri Heimo Niemelä työskentelee samoissa tiloissa kenttäjohtajien kanssa ja lähtee tarvittaessa mukaan
”Potilastiedot kirjattiin Kelan sv 210 -kaavakkeille. Yleisesti ottaen kenttäjohtajien päätökset joskus keskusteluttavat yksittäisiä ensihoitajia. Oli päästävä tuulettamaan huoneistoa. ”He eivät välttämättä tiedä kokonaistilannetta, minkä perusteella päätöksiä tehdään ja niistä selvitään keskustelulla”, Ruusunen kertoo. Alkupalo löytyi heti ulko-ovesta sisään mentyä oikealta ja se pimeni helposti työjohdolla”, Saarinen sanoo. Kuva: Jani Jääskeläinen. Näkyvyys heikkeni vesihöyryn takia entisestään ja huoneistossa oli edelleen lämmin. 4–5 ·2015 13. Meillä ei ole sähköistä järjestelmää, johon laitettaisiin evakuoitujen nimet, siinä ehkä olisi yksi kehittämisidea”, Ruusunen sanoo. Myös eteisen näkyvät liekit sammuivat. Omaiset kyselivät Paikalle alkoi tulla omaisia ja kyselyitä, jotka tiedustelivat nimellä, että onko heidän omaisensa ollut palossa tai tullut sieltä ulos. Keskustelua keikasta ”Meillä on käytäntö, että jos on vähänkin erikoinen keikka, niin siitä pidetään vapaamuotoinen keskustelu. Lämmön tunsi kädellä, kun otti hanskan pois. Saastamoinen pyysi ulkona olevilta palomiehiltä pelastautumishuppua asukkaalle. ”Liekit nuolivat katonrajassa, savua oli paljon. Kerhotilaan käskettiin myös yhden ambulanssin ensihoitajat. Ensihoitaja Tero Forsman (vas) ja ensihoidon kenttäjohtaja Juha Ruusunen saivat tietää tulipalosta ensimmäisen kerran, kun vpk:t hälytettiin. Hälytysil moitus Viereisestä kerrostalosta saatiin käyttöön kerhotila, evakuointipaikaksi vihreäksi todetuille altistuneille. Parvekkeella oleva asukas autettiin tuulen yläpuoleiseen reunaan, jotta tuuletuksessa ulos työntyvä savu haittaisi häntä mahdollisimman vähän. Samalla hän käski vpk:n savuparin palata autolle hakemaan työjohdon ja tulemaan takaisin huoneiston ovelle suojapariksi. Lopulta evakuointipaikkaan ohjattiin viisi henkilöä ja sairaalaan kuljetettiin kaksi potilasta. Savutuuletukseen kelpaava ikkuna löytyi, Saastamoinen avasi sen taskussaan olevalla ikkunakahvalla. käski toisen vpk:laisen tehdä moottorisahalla oven alareunaan kulkuluukun. Kun selvitys ja kulkuluukku valmistuivat, Saastamoinen pyysi vettä linjaan. >> Etenimme kohti parveketta, jossa näimme naisen kurkottavan ulos saadakseen hengitettyä raitista ilmaa, sillä parvekekin oli täynnä savua. Huoneistossa paloi, oli kuuma ja siellä näkyi heikosti. Tästäkin keikasta pidimme keskustelun, mutta siinä ei noussut esiin mitään erikoista”, Ruusunen sanoo. ”Etenimme kohti parveketta, jossa näimme naisen kurkottavan ulos saadakseen hengitettyä raitista ilmaa, sillä parvekekin oli täynnä savua”, Saastamoinen kertoo
”Otin jalkamittoja paikassa ja totesin, että auto mahtuu siihen. Myös toisen puolen takajalka mahtui auki, mutta etujalka oli pedattava rotvallin päälle”, Torvi kertoo. Hän ihmetteleekin, ettei aluehallintovirasto (AVI) huomauttanut palvelutasopäätöksestä, kun se kävi siellä kommentoitavana. Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen palvelutasopäätös 1+3:n vahvuudesta Lappeenrannan ja Imatran paloasemilla ei ole riittävä alueen riskeihin nähden. Lappeenrannan paloasemalla työskentelevät palomiehet tekivät Koulukadun tulipalosta vaaratilanneilmoituksen Lappeenrannan kaupungin työsuojeluvaltuutetulle. ”Meillä on muotoutunut käytännöksi, että vahvuus on usein 1+4, tämän alle ei onneksi ole jouduttu menemään, mutta sekin on liian vähän”, Luukkonen sanoo. Palon puoleiset nostolavan jalat mahtuivat kokonaan auki. Hän sanoo, että lääninhallituksen 2005 antamassa päätöksessä todettiin, että savusukellus voidaan joskus joutua aloittamaan pienemmällä vahvuudella niin, että työturvallisuus vaarantuu, mutta järjestelmää ei voida rakentaa pienemmän vahvuuden varaan. Vaaratilanneilmoituksen tekeminen on velvollisuus. Koulukadulta vaaratilanneilmoitus Nostolava-autolla työskennellyt Jari Torvi kertoo, että oli ristiriitaista päättää autolle paikka, koska eri puolilta taloa, kahdelta parvekkeelta huudettiin: ”täällä palaa.” Nostolavalle löytyi paikka, kun kaksi autoa siirrettiin ensin pois tieltä. Autoja ja oksia lavan tiellä Jari Torvi tiedusteli nostolavalle paikkaa. Monesti pelastustoimessa toimitaan väärin, kun sitä ei läheltä piti -tilanteissa tehdä. Siinäkin oli henkilöautoja, mutta onneksi myös niiden omistajat, jotka alkoivat heti siirtää autojaan. Torvi tarkasti naapuritalon pihan, sieltä löytyi nostolavan mentävä aukko. 14 4–5 ·2015. Vanha ongelma Etelä-Karjalan pelastuslaitos on käynyt asiasta keskustelua jo kymmenen vuotta sitten. Hän löysi nostolavalle mahdollisen paikan, josta se olisi ylettynyt molemmille parvekkeille, mutta siinä oli pysäköityjä autoja tiellä. Se vaarantaa myös työturvallisuuden. Silloin lääninhallitus totesi, että mikäli vahvuus Lappeenrannassa vähenee alle 1+5:n, ei toiminta täytä viivytyksettömän ja laadukkaan toiminnan periaatetta, Luukkonen kertoo. ”Suojaparia ei saatu siinä ajassa, kun olisi pitänyt ja savusukellusparin takana syttyi tulipalo”, pelastuslaitoksen työsuojeluasiamies, palomies Juha Luukkonen sanoo. Vuonna 2005 pelastuslaitos pyysi silloiselta Etelä-Suomen lääninhallitukselta selvitystä vahvuuden pudottamisesta 1+5:stä 1+4:ään. ”Oli ristiriitainen tilanne, sillä talon molemmin puolin parvekkeilta huudettiin, että täällä palaa”, Torvi sanoo
Hän kysyykin, että onko 1+3:lla toiminta nyt tehokasta ja viivytyksetöntä, jos 1+4:llä toiminta ei ollut sitä kymmenen vuotta sitten. LAPPEENRANTA Noin 73000 asukasta. Mikäli tulee vakavia henkilövahinkoja, asia tutkitaan aina myös AVI:ssa. Luukkonen ottaa puheeksi myös sisäministeriön säästöt, joissa luvattiin, että ne eivät vaikuta palomiesten vahvuuksiin, vaan säästöt otetaan hallinnosta. Sen tiellä oli puunoksia, eikä nostolavan automatiikka antanut nostaa koria. Suomen vilkkain raideliikenteen rajanylityspaikka Venäjälle ja yksi Suomen 12 vaarallisia aineita käsittelevistä ratapihoista (Vainikkala). Toisin kuitenkin kävi. 4–5 ·2015 15. Saastamoinen auttoi naisen parvekkeelta nostolavan koriin. ”Hädissään oleva vanhus oli hieman hankala autettava, mutta parvekkeelta ja korista >> Huusin kolmelle parvekkeelle, että rappukäytävään me nevää ovea ei saa avata, ennen kuin siihen annetaan lupa. Luukkonen on ihmeissään tästä. Lentokenttä keskellä kaupunkia. Näin tehdään vaaratilanneilmoitus Lappeenrannan kaupungin vaaratilanneilmoitus tehdään kaupungin verkkosivuilta löytyvällä kaavakkeella. Vilkas 6-tie, jota pitkin kulkee muun muassa rekkaliikenne rajan yli. Tarvittaessa asiasta pidetään palaveri, jossa suunnitellaan muutosehdotukset. Yksi jatkuvasti päivystävä paloasema. AVI:n pitäisi valvoa työturvallisuutta ja valmiutta, ihmettelen, miten se sitä tässä tapauksessa tekee. Saimaan vesistö ja kanava. Torvi ajoi korin palavan huoneiston parvekkeelle. Hälytysil moitus Uusi ongelma Etelä-Karjalan pelastuslaitos on tehnyt palvelutasopäätöksen vuonna 2013, jossa todetaan, että minimivahvuus on 1+3. Hän oli siinä suurin piirtein samaan aikaan, kun Saastamoinen pyysi pakomaskia naiselle. ”Meidän 1+3-vahvuus on käynyt lausunnolla AVI:ssa ja siellä ei 1+3:sta ilmeisesti ollut huomautettavaa. Vpk-sopimukset lähtövalmiudesta ovat 10 minuuttia, joten Ija II-riskiluokan alueilla ei lisävahvuutta ensitoimenpiteisiin voida laskea vpk:n varaan. Ilmoitus lähetetään kaupungin työsuojeluvaltuutetulle, joka tutkii asian. Ei meidän riskimme kymmenessä vuodessa mihinkään ole hävinneet, päinvastoin”, Luukkonen sanoo. Paljon venäläisiä turisteja. UPM:n selluja paperitehdas ja Biodieseljalostamo. Torvi ohitti automatiikan Multi-nappulalla ja kori nousi käsiajolla oksat raapien ylös. Nostolavan petaukset valmistuivat ja Jari Torvi alkoi ajaa koria
auttamalla hänet saatiin kyytiin”, Torvi kertoo. Höökin kuski Kai Tiainen kiersi taloa ja neuvoi parvekkeilla olevia. Lopuksi Torvi tarkasti vielä palon yläpuoliset tilat lämpökameran avulla. Saastamoinen arvioi, että kohteeseen saapumisesta kesti noin 20 minuuttia, kun vesi tuli viidennessä kerroksessa suihkuputkesta. Huoneiston ulko-ovella vpk:laiset kertoivat sammuttaneensa alkupalopaikassa uudelleen syttyneen palon. ”Sammutushyökkäyksen alusta kului viiti>> Tässä tapauksessa suojaparilla oli oikea tehtävä, kun se sammutti savusukellusparin takana syttyneen palon. Jari Torvi arvioi saman ajan kuluneen käskystä siihen, että hän ehti korilla parvekkeelle. 16 4–5 ·2015. Tavallinen palo – suojaparia tarvittiin Saastamoinen sanoo, että kyseessä oli periaatteessa ihan tavallinen huoneistopalo, joka oli viidennessä kerroksessa. Ne näyttivät kylmiltä. Saastamoinen ilmoitti, että savuykkönen, Saarinen, jää vielä yksin tuulettamaan asuntoa ja suojaparin olisi jatkettava tehtäväänsä, vaikka hän poistuikin pullonvaihtoon. ”Oli tunne, että koko ajan oli tehty töitä, mutta tajusin, että työhön oli mennyt kauan aikaa”, Saastamoinen sanoo. ”Huusin kolmelle parvekkeelle, että rappukäytävään menevää ovea ei saa avata, ennen kuin siihen annetaan lupa”, Tiainen sanoo. ”Tässä tapauksessa suojaparilla oli oikea tehtävä, kun se sammutti savusukellusparin takana syttyneen palon.” Saastamoinen hoiti yhtä aikaa ryhmänjohtajan ja savukakkosen tehtävää, jolloin kummankin tehtävän tekeminen kärsi ja viivästytti koko tilanteen hoitoa. Keikan luonteen takia sammutushyökkäyksen aloittamiseen meni paljon aikaa. Kai Tiainen auttoi porraskäytävästä ulos tulleita ihmisiä. Sisällä ollut savusukelluspari ei tiennyt ollenkaan uudelleen syttymisestä. Palo syttyi uudestaan Saastamoisen paineilmalaite meni parvekkeella työskennellessä varailmalle ja hänen oli palattava ulos pullonvaihtoon. Sen jälkeen Torvi kävi hakemassa korilla naapuriasunnosta vielä kaksi asukasta ja toi heidät kerralla alas
Hälytysil moitus sen minuuttia siihen, että parvekkeella ollut nainen saatiin nostolavan kyytiin”, Saastamoinen arvioi. Hän uskoo, että sammutushyökkäys olisi alkanut nopeammin, jos paikalla olisi heti ollut suojaparin käsittävä yksikkö. Porrashuoneessa ollut savu ja useat pelastettavat ihmiset aiheuttivat ensimmäiselle pelastusryhmälle runsaasti tehtäviä, eikä sillä ollut mahdollisuutta muodostaa suojaparia. He pääsivät nopeasti matkaan täysivahvuisella yksiköllä”, Saastamoinen sanoo. ”Nyt oli onni onnettomuudessa, että vpk:lla sattui olemaan koulutus tässä lähellä. ”Oli koko ajan sellainen tunne, että olisi pitänyt olla 8 kättä ja 16 jalkaa”, kertoo palomies Jani Saarinen. Nostolava-autolla pelastettiin kolme ihmistä parvekkeelta. 4–5 ·2015 17. Sen jälkeen auton ja lämpökameran avulla tarkastettiin palon yläpuoliset tilat. Tulipalo syttyi kuumentuneesta halogenvalaisimesta, joka tippui katosta ja sytytti lattialla olevat tavarat palamaan
Hän tietää, että kaikkialla ei ministeriön säästövaatimuksiin suostuttu, mutta EteläKarjalassa suostuttiin. Joitakin vähennyksiä on jo tehtykin”, Westerstråhle sanoo. Kuvakaappaus: www.esaimaa.fi 18 4–5 ·2015. Se mitä jatkossa muuttuu, on vaikea tässä vaiheessa sanoa.” ”Olemme säästäneet jo kymmenen vuotta, olemme säästäneet itsemme kipeäksi. Silloin joudutaan tiukkoihin paikkoihin. Kuva: Ulla Ylönen. Käytännön pelastustyötä teki pelastusryhmä vahvuudella 1+4. Julkista arvostelua ”Lappeenrannassa pyritään, että vuorovahvuus ei laske alle 1+4:n, mutta asia ei ole kiveen hakattu.” Pelastuspäällikkö Ulf Westerstråhle pääsi asias ta mediaankin, kun SPAL:n järjestön johtaja Kim Nikula arvosteli Etelä-Saimaa -lehdessä pelastuslaitoksen syyllistyneen työsuojelurikkomukseen, kun Koulukadun paloa sammutettiin 1+4-vahvuudella. Vahvuuden takia priorisoidaan ”Vahvuus on liian pieni tehokkaalle pelastustoiminnalle, jos tulee tehtävä, missä tarvitaan säiliöja nostolava-autoa. On vahvuus mikä tahansa, niin tiukan paikan tullen joudutaan aina miettimään mitä tehdään, missä tehdään ja milloin tehdään.” Westerstråhle linjaa, että ihmiset on pelastettava, ja silloin joudutaan ottamaan riskejä, mutta kuolemanvaaraan ei ketään palomiestä laiteta. Hän kertoo 16 vuotta sitten tutkimastaan Maaningan vanhainkodin palosta, jossa ensin pelastettiin ihminen ja vasta sen jälkeen aloitettiin sammuttaminen. ”Joku inhimillinen raja pitäisi silti olla.” ”Joku raja pitäisi olla” Pelastuspäällikkö Ulf Westerstråhle. ”Säästöistä isoja ongelmia” Valtionhallinto edellytti pelastuslaitoksilta yhteisesti 7,5 miljoonan euron säästöjä, mikä Westerstråhlen mukaan aiheuttaa pienille laitoksille ennennäkemättömiä ongelmia. Westerstråhle sanoo, että pelastustoimen pienistä budjeteista säästäminen ei nosta Suomea maailmankartalle, mutta osana järjestelmää meidänkin tulee kantaa oma vastuumme. Koulukadun keikan aikaan Lappeenrannan paloasemalla päivysti seitsemän operatiiviseen toimintaan liittyvää henkilöä. Pienellä rahalla pyöritetään isoa orkesteria. Tällöin tehtävät pitää priorisoida ja päättää mitä tehdään ensiksi”, Westerstråhle sanoo. Pelastuspäällikkö Ulf Westerstråhlen mukaan 1+3-vahvuutta pidetään yllä monessa kaupungissa, se ei ole ollenkaan epätyypillistä ja sillä Etelä-Karjalassakin vähimmillään voidaan mennään. ”Vpk tulee jälkijunassa” ”Meillä on Lappeenrannan keskustaajamassa kolme vpk:ta, mutta ne tulevat jälkijunassa, sillä lähtöaikakin on sopimuksen mukaan vähintään kymmenen minuuttia.” Koulukadun tulipalossa sopimuspalokunnat tulivat kuitenkin nopeasti paikalle reilussa kymmenessä minuutissa, koska olivat sattumalta lähellä liikkeellä. Jos näin jatkuu, virat jäävät täyttämättä, sijaisia vähennetään, vahvuuksia pienennetään, toimintavalmius ja valmiuden rakenne heikkenevät. ”Tämä asia selvitetään työsuojeluviranomaisten kautta, pyynnöstäni. ”Uudessa hallitusohjelmassa tätä säästövelvoitetta ei suoranaisesti ole, mutta jotain tulee kuitenkin tapahtumaan. Vähennykset nakertavat pelastustoimea kautta linjan. Heistä kaksi, päällystöpäivystäjä ja palomestari, johtivat tilannetta, käytännön pelastustyötä teki pelastusryhmä vahvuudella 1+4. Lappeenrannan kaupungin palvelutasopäätöksen mukaan tästäkin määrästä voidaan tiputtaa vielä yksi palomies pois
Muutoin Lappeenrannassa pelastustoimi on selvinnyt vaatimusten mukaisesti. Toimintavalmiuden suunnitteluohje mahdollistaa myös sen, että joukkuelähdössä tukiyksiköt voivat tulla I-riskialueelle paikalle 20 minuuttia hälytyksestä, mikä ihmisten pelastamisen kannalta on hidasta. Hälytysilmoitus-juttu päättyy seuraavalla aukeamalla. Arkistokuva: Kimmo Kaisto 4–5 ·2015 19. Hän suomii myös ohjeen sallimaa mahdollisuutta koota yksikön henkilöt paikalle vaikka yksi kerrallaan. Pelastustoimen valvontaamme ohjaa kuitenkin sisäasianministeriön pelastustoimelle asettamat säädökset ja ohjeet, ja näiden mukaan me pelastustointa myös valvomme. ”Tätä olemme tehneet jo useamman vuoden ajan. AVI valvoo SM:n ohjeilla – Ohjeiden höllennykset eivät AVI:n mieleen Pelastusylitarkastaja Markku Kirvesniemi. ”Kornia ohjeistusta” ”Olimme tuolloin huolissamme nykyiseen toimintavalmiusohjeeseen kirjatuista toimintavalmiuden minimivaatimuksista. Aluehallintovirasto on tarkkaillut ministeriön ohjeen mukaisesti ensimmäisen yksikön kohteeseen ehtimistä ja pelastustoiminnan toimintavalmiusajan toteutumista riskiruuduilla myös Lappeenrannassa. Aluehallintovirasto hyväksyi Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksessä vuosille 2013–2016 kirjatun ensimmäisen yksikön minimivahvuuden 1+3, koska vuonna 2012 voimaan tullut toimintavalmiuden suunnitteluohje määrittelee pelastustoimen tavoitteet aiempaa toimintavalmiusohjetta höllemmin, pelastusylitarkastaja Markku Kirvesniemi Etelä-Suomen aluehallintovirastosta kertoo. Näillä säädöksillä ja toimintavalmiuden suunnitteluohjeen mukaisilla vaatimuksilla myös Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen palvelutasopäätös on hyväksytty”, Kirvesniemi sanoo. ”Meidän tulisikin pelastustoimen osalta kysyä joskus itseltämme: Ketä varten me tätä toimintaa pyöritämme. Nyt sinne ollaan rakentamassa uutta paloasemaa”, Kirvesniemi sanoo. Siksi aluehallintovirasto edellytti Etelä-Karjalan pelastuslaitokselta, että Skinnarilan (Lappeenrannan läntinen osa) I-riskialueen toimintavalmius tulee saattaa palvelutasoltaan toimintavalmiusohjeen mukaisesti vähintään minimitasolle. Kuva: Eeva Koivula. Entinen toimintavalmiusohje oli toimintavalmiuden osalta tiukempi muun muassa riskialueiden saavutettavuustavoitteiden osalta”, Kirvesniemi toteaa. Hälytysil moitus Lappeenrannan pelastushenkilöstön vahvuudet perustuvat sisäministeriön toimintavalmiuden suunnitteluohjeeseen. Siksi meidän tulee tuottaa pelastuslain mukaisesti nopea ja tehokas pelastustoiminta kansalaisille”, Kirvesniemi selventää. On selvää, että nopea ja tehokas toiminta sekä johtaminen silloin kärsivät”, Kirvesniemi sanoo. Valtakunnallisen ohjeen vaatimus on 50 prosenttia, minkä mukaan myös AVI valvoo. ”Me Etelä-Suomen aluehallintoviraston silloiset pelastustoimen valvojat emme tätä toimintavalmiuden löysennystä katsoneet hyvällä. ”On kornia, kun pelastusryhmän voi periaatteessa muodostaa vaikka neljällä eri autolla paikalle tulevista henkilöistä. Suunnitelmien mukaan Skinnarilan paloasema miehitetään vahvuudella 1+3 kesällä 2016. Ensimmäinen yksikkö savusukeltaa Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen päätöskohdassa todetaan, että kiireellisissä tehtävissä ensimmäinen yksikkö saavuttaa riskiruudun mukaisen toimintavalmiusaikatavoitteen vähintään 75 prosentissa tehtävistä ja sen vahvuuden tulee olla vähintään 1+3. Vastauksen tullee olla kirkas ja selkeä: Kansalaisia ja hädässä olevia varten. Kirvesniemi tähdentää, että ensimmäisen pelastusyksikön tulisi kuitenkin kyetä aloittamaan savusukellus itsenäisesti
Avoimuus auttaa ohjeita tehdessä Ruuskan aikana toimintavalmiusohje ja savusukellusohje on uusittu kahdesti. ”Vahvuus kuulostaa pieneltä” Pelastusylitarkastaja Rami Ruuskan mukaan ohjeet ovat tasapainoilua talouden ja turvallisuuden välillä. Ruuskakin myöntää, että ne ajat taitavat olla nyt ohi. Ohjetta ei pidä soveltaa yhden lauseen perusteella.” Ohjeet muodostuvat usein minimivaatimuksiksi, tarvittaessa toiminnan voi suunnitella vahvemmaksi omien tarpeiden mukaiseksi. Onnettomuuspaikka täytyy kuitenkin tavoittaa määräajassa. ”Aina ei tarvitse liikkua kaikki yhdellä yksiköllä. Mitä tarkoittaa tehokkaan toiminnan aloittaminen. ”Usein sitä kuitenkin luetaan vain jostakin kohdasta ja tehdään lukijalle itselle mieluinen tulkinta. On kokeiltu pieniä ja isoja työryhmiä. ”Ohjeita tehdessä auttaa avoimuus. Hälytysilmoitus-keikkoja etsitään! Mikäli sinulla on tiedossa keikka, josta voisi olla seuraavaksi Hälytysilmoitusjutuksi, niin älä epäröi ottaa yhteyttä: marko.partanen@pelastustieto.fi tai puhelimitse 0400 674 208/ Marko Partanen. Aikaa ei ole höllennetty”, Ruuska sanoo. Hänen mukaansa kun vaatimus on, että yli puolet onnettomuuksista tulee tavoittaa vaaditussa toimintavalmiusajassa, se tarkoittaa, että toiminta pitää kuitenkin suunnitella huomattavasti tarkemmin, jotta vaatimukset käytännössä toteutuvat. Onko Lappeenrannan vahvuus riittävä. Molemmilla tavoin toimiessa on omat ongelmansa, jotka täytyy voittaa. Kirvesniemi suomii esimerkiksi sitä, että pelastusyksikkö voidaan koota tilannepaikalle monella eri autolla. Emme voi edellyttää, että ruuhkasta tai sääolosuhteista huolimatta joka tilanteessa onnettomuuspaikat saavutettaisiin yhtä nopeasti. 20 4–5 ·2015. Savusukelluksessa se tarkoittaa, että savusukellusvalvojalle ilmoitetaan toiminnan aloittamisesta.” Ruuska ymmärtää, että Lappeenrannassa tilanne oli vaikea, kun höökin 1+3:sta piti antaa mies nostolavaan. Arvioitaessa toiminnan vahvuutta, on huomioitava myös miten muodostelmat täyttyvät eri alueilla”, Ruuska sanoo. Ruuska vastaa siihen, että ohjeistus on laadittu helpottamaan esimerkiksi pelastusyksikön ja pelastusryhmän arjen toimintaa. ”Tulipalotilanteessa se tarkoittaa, että vesi on työparin suihkuputkella ja sammutus voi alkaa. Silti Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen 1+3-vahvuus Lappeenrannan riskit huomioiden kuulostaa hänen korvaansa pieneltä. Sisäministeriön pelastusylitarkastaja Rami Ruuska on siinä käsityksessä, että Lappeenrannan kerrostalopalo hoitui hyvin, sillä henkilövahinkoja ei tullut. Rahaksi emme voi muuttua, jolloin notkahduksia tulee, kun vajauksia ei paikata. Uudet ohjeet nostavat usein myrskyn vesilasissa. ”On sanottu, että pelastustoiminta ei sopeuttamisesta kärsi, mutta pahalta näyttää. Hänen mukaansa ohje on aina kokonaisuus. Löytyy kohtia, joihin jotkut eivät ole tyytyväisiä. ”Kyllä tukiyksiköiden käyttö tilanteen alussa vaatii enemmän vahvuutta kuin 1+3, Ruuska sanoo.” Ohjetta ei löystetty Ruuska on eri mieltä aluehallintoviraston Markku Kirvesniemen kanssa siitä, että toimintavalmiusohjetta olisi löystetty. ”AVIn kanta johtunee yhdestä sanasta, joka muutettiin ohjeeseen. Toiminta on kuitenkin aina suunniteltava uskottavaksi, se ei voi perustua vähäisimpiin tai poikkeavan tilanteen vaatimuksiin”, Ruuska sanoo. Pääsääntöisesti sana vaihdettiin vähintään 50 prosentiksi, kun puhutaan I-riskialueen tavoittamisesta määräajassa. ”Sillä porukalla voidaan aloittaa tehokas toiminta. >> Yksittäisten tapausten takia ohjeita ei kannata muuttaa, mutta jos usein ollaan kipurajalla, niin muuttamista tulee harkita. Kun asiat perustellaan ja ne kerrotaan nopeasti ja reilusti, se on paras tie”, Ruuska sanoo. Tosin hän sanoo että isompia johtopäätöksiä ilman tutkintaa on vaikea tehdä. Valtakunnallisen ohjeistuksen tarkoituksena on antaa ainakin jonkinlainen ns. Hänen tietojensa mukaan Lappeenrannassa muodostelmiin liittyvät asiat ovat suunniteltu. yleisesti hyväksytty malli toimintaan, ja pelastuslaitoksilla tiedetään minkälaista palvelua on mahdollista järjestää. Talouden sopeuttaminen on uhka pelastustoimellekin. Esimerkiksi I-riskialueella täytyy käytännössä olla ammattipalokunta, muuten sitä ei voi saavuttaa toimintavalmiusajan puitteissa. ”Me (sisäministeriön väki) joudumme työryhmissä olemaan joskus erotuomareina, mikä ei vastaa tarkoitusta”, Ruuska sanoo. Yksikkö voidaan hajauttaa vaikka tekemään valistuksia”, Ruuska sanoo
LUPA VIIHTYÄ ammatillisen tiedon parissa Rentouttavaa kesää toivottavat Esa, Minna, Kaisu ja Kimmo! –www.pelastustieto.fi–. Tilaa matkaasi Pelastustieto-lehden verkkotunnukset aurinkoiseen kesähintaan 20 €/vsk
Eniten eroja syntyi taitokilpailussa yksikönjohtajan toiminnasta ja perusselvityksestä ohjeen mukaan. Taitokilpailussa periaatteena oli yhden yksikön toiminta pienessä vaarallisten aineiden onnettomuudessa. Palokuntien Suomen mestaruudesta eli Jehumaljan voitosta kisailtiin tänä vuonna Porissa, kun Satakunnan pelastuslaitoksella oli tämän kertainen kilpailun järjestämisvastuu. Melkein kaikilta jäi tekemättä pelastustoiminnan lopettaminen eli alueen eristämisen poistaminen”, sanoo taitokilpailusta vastannut Rami Saranpää. Tietokilpailussa aiheena oli kysymyksiä viestiliikenteestä, pumppukalustosta, pelastussukellusohjeesta, palofysiikasta sekä kilpailujen teemaan liittyen vaarallisista aineista. 22 4–5 ·2015. Tietokilpailun yksilökisassa parhaiten pärjäsi Teemu Valkeamäki Jämsänkosken VPK:sta. Taitokilpailussa useilla joukkueilla jäi tekemättä perusselvitysoppaan mukaan lisävesija vettäw-merkit, ja selvitys tehtiin myös vähän sinne päin. Tirilän VPK nappasi haltuunsa kolmannen perättäisen ja kuu dennen jehumaljavoittonsa. Rikkihappoa oli päässyt vuotamaan rikkihappolinjastolta. Veteraanisarjassa voitto päätyi Selänpään VPK:lle. Järjestelyorganisaatiossa oli Satakunnan pelastuslaitoksen oman henkilöstön lisäksi paljon väkeä alueen sopimuspalokunnista. ”Ainoa mikä piti osata taitokilpailussa ulkoa, oli perusselvitys mieskohtaisesti, koska vaarallisten aineiden opas oli käytettävissä kilpailupaikalla. Tä män vuoden kisassa toiseksi tu li Kaarinan VPK ja kolmanneksi Savion VPK. Kilpailun kilpailupaikkoina toimivat Porin ravirata, jossa pidettiin avajaiset, tietokilpailu, kalustokilpailu ja kilpailun palkintojenjako sekä Länsi-Suomen pelastusharjoitusalue, jossa joukkueet kävivät taitokilpailun. Alueella oli työskennellyt kaksi henkilöä, joista toinen oli selviytynyt Kolmas perättäinen voitto Tirilän VPK:lle Teksti ja kuvat: Arto Papunen Ratatuomari oli tiukkana, väärällä varustuksella ei ollut asiaa vaara-alueelle. Tehtävä oli vuototilanne, jossa yksikkö toimi itsenäisesti, tiedottaen P30:tä tilanteesta. Kalustokilpailussa aiheena oli vaarallisten aineiden onnettomuus rikkihappokentällä. Joukkueita oli saapunut tämän vuoden kisoihin yleiseen sarjaan 35 ja veteraanisarjaan viisi
Jonkin verran epäselvyyttä oli myös kalustokilpailuun valmistautumisessa ja siinä, miten joukkueille ohjeistettiin valmistautuminen esimerkiksi suoja-asujen pukemisen osalta.” Tulokset: www.palokuntiensmkilpailut.fi Tirilän VPK nappasi Jehumaljan lisäksi myös muita palkintoja mukaansa. ”Kaikkien kolmen osion kilpailutehtävät olivat hyvin laadittuja ja käytännönläheisiä. Apunaan hänellä oli radansuunnittelussa samasta palokunnasta Kimmo Salminen, Juha Veräväinen ja Jarmo Heino, jotka voittivat Jehumaljan 1990-luvulla. ”Anjala ymmärsi radan jekut, eikä paljon nopeammin olisi voinut rataa enää suorittaa”, sanoo Porin VPK:sta radan pääsuunnittelijana ollut Joonas Kekki. Ville myös antoi pientä kritiikkiä kilpailun järjestäjille. 0207 701 212 / Veli-Pekka Rouvali veli-pekka.rouvali@tampereenmessut.fi 4.-6.9.2015 Tampereen Messuja Urheilukeskus www.kokonaisturvallisuus.fi Yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden suurtapahtuma Arjen turvallisuus Järjestöt ja viranomaiset Kyberturvallisuus ja tulevaisuus Maanpuolustus ja taistelunäytökset Luonnonkatastrofit ja uhkakuvat Turvallisuusteknologiat ku va : Ja rn o Ri ip in en 2015 KO KO NA ISTURVALL ISU U S Kokonaisturvallisuus – Yhteiskunta yhdessä Kokonaisturvallisuus 2015 -messut Arjen turvallisuudesta maanpuolustukseen vaara-alueen ulkopuolelle. Taitokilpailuun oli löydetty selkeät ja aiheen mukaiset arvostelukohteet. Linjastolla oli sulkuventtiili, jonka sulkemalla tehtävä olisi hyväksytty, mutta tehtävän onnistui suorittamaan myös työkaluja käyttäen. Kilpailun ylituomarina toiminut Porin apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus sanoikin palkintojenjakotilaisuudessa, että tehtävät olivat painottuneet tänä vuonna teollisuudessa tapahtuviin onnettomuuksiin. Kalustokilpailussa nopein oli Anjalan VPK. Kilpailun tehtävät realistisia Palopäällystöliiton toiminnanjohtaja Ari Keijosen mielestä kisan järjestelyt toimivat hyvin siitäkin huolimatta, että kova tuuli häiritsi kisan aikana. He harjoittelivat teeman mukaisia tehtäviä ja kävivät yhdessä läpi materiaalia. ”Kilpailutehtävät olivat vaativat ja teeman mukaiset, erityisesti tietokilpailu oli haastava. ”Eniten parantamisen varaa oli tänä vuonna kilpailun yleisjärjestelyissä. Tirilän Jehumaljajoukkue valmistautui kisoihin kokoontumalla yhteensä kahdeksan kertaa, joista kolme oli kokonaisia harjoituspäiviä. Hannus sanoi, että erityisesti Satakunnassa Pori, Rauma ja Harjavalta muodostavat tärkeän Suomen raskaan teollisuuden keskittymän ja kilpailun mukaisiin tehtäviin voidaan joutua myös oikeissa pelastustehtävissä Satakunnan alueella. www.kokonaisturvallisuus.fi/osasto Tule näytteilleasettajaksi ..tai soita p. Kalustokilpailussa ainakin Tirilän joukkueen jäsenten tehtävät menivät täysin uusiksi ja eri tavalla kuin olimme harjoitelleet”, sanoi Ville Hirvonen. Rikkihappolinjastolle päästäkseen joukkueiden tuli saada sähköinen kulkukortti haltuunsa sähköisen lukon kaapista ja lisäksi työparin varustautua oikein varustein unohtamatta ottaa mukaansa työletkua. Erityisesti tunnelma sekä joukkueiden sisällä että joukkueiden välillä oli poikkeuksellisen hyvää”, Keijonen sanoo. Lisäksi jokainen joukkueen jäsen tutustui lähdemateriaaliin itsenäisesti. 4–5 ·2015 23. Pitkään yhdessä toiminut joukkue on hitsautunut hyvin yhteen ja pärjäsi tänä vuonna kaikissa kilpailuosioissa tasaisesti. Kisajoukkueilla oli hienoja hyviä suorituksia. Tirilällä jo kokenut joukkue Tirilän VPK:n yksikönjohtaja Ville Hirvonen sanoi, että kilpailun voittoon ei ole mitään erityistä salaisuutta, vaan se perustuu joukkueen harjoitteluun, kokemukseen ja osaltaan onneen. Lisäksi joukkueiden piti kuljettaa loukkaantuneet pois alueelta, suojata viemäriverkosto sekä avata savunpoistoluukku kontin katolla. Karanteenipaikka oli aivan kalustokilpailupaikan vieressä ja joukkueet näkivät radalle ennen avajaisia ja myös autoille siirtyessään. Voittoisaan joukkueeseen kuuluivat Kalle Lantta, Ville Hirvonen, Terhi Sillanpää, Olli Hirvonen, Henri Häkkinen ja Jukka Sillanpää
Aholalla on poikkeuksellisen laaja näköala paitsi merelliseen horisonttiin toimistonsa ikkunasta, myös suomalaisen kokonaisturvallisuuden kentälle. Mediapooli luo medialle edellytyksiä toimia niin häiriötilanteissa kuin poikkeusoloissakin. Aholan mukaan yhteistyössä mediatalojen kanssa on paljon mahdollisuuksia. Painopiste on ennemmin jatkuvuuden hallinnassa kuin varsinaisessa valmiussuunnittelussa. Ahola työskentelee johtotehtävissä melko miehisellä alalla, mistä hän on yksinomaan tyytyväinen. Etukäteen voidaan esimerkiksi miettiä vakavampia tilanTuplamaisteri osaa varautua ja verkostoitua Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Jussi Helttunen Katja Aholalla on laaja perspektiivi kokonaisturvallisuuteen ja varautumiseen. Lapset huomaavat epäaitouden heti, ja siitä tulee välitön palaute”, Ahola sanoo. Ahola pyörittää toimintaa, mikä tarkoittaa yhteisiä suunnitteluja koulutustilaisuuksia, harjoituksia, seminaareja sekä yhteistyötä eri yritysten ja viranomaisten kanssa. Poolit ovat linkki elinkeinoelämän ja viranomaisten välillä esimerkiksi varautumisasioissa. ”Siellä on tekemisen meininki. J os Katja Ahola haluaa rentoutua, hän lähtee perheen ja ystävien kanssa palokuntanuorten leirille. ”Lähtisin siitä, ettei voida kuvitellakaan kriisiä, jossa medialla ei olisi isoa roolia”, Ahola sanoo. Työnkuva lienee huolettomampi, kuin sen napakan ja järjestelmällisen valmiuspäällikkö-Aholan, joka seisoo jakkupuvussaan työpisteellään Helsingin Etelärannassa, Viestinnän keskusliiton toimistossa. Yhtenä päämääränä on sananvapauden turvaaminen myös poikkeusoloissa. Median kannalta se tarkoittaa toiminnan jatkuvuuden eli keskeisen sisällöntuotannon ja infrastruktuurin turvaamista. ”Miesten kanssa on mukava tehdä töitä.” 24 4–5 ·2015. VPKharrastus vei hänet varautumispääl liköksi SPEKiin, pelastusviranomaiseksi lääninhallituksiin ja viimeisimpänä valmiuspäälliköksi Mediapooliin. Tällä hetkellä hän työskentelee Mediapoolissa, joka on osa Huoltovarmuuskeskuksen johdolla toimivaa valmiusorganisaatiota. Lasten kanssa on pakko olla aito, siellä ei kukaan voi feikata. ”Huoltovarmuuskeskus ja Viestinnän keskusliitto ovat tehneet poolisopimuksen, ja olen yksi heistä, joka pyörittää täysipäiväisesti poolitoimintaa”, Ahola selventää. Leirillä Ahola muun muassa toimittaa leirilehteä
Ettei klikkauskulttuuri valtaisi alaa, ja että tietyissä journalistisissa sisällöissä voisi luottaa siihen, että kirjoittaja on se joka sanoo olevansa”, Ahola sanoo. ”Pitää olla suunnitelma myös median kanssa, miten ihmisille kerrotaan vaikeista asioista. Mitä paremmin niistä selvitään päivittäisessä työssä, sitä paremmin niistä selvitään myös poikkeus oloissa.” Siinä harvinaisessa tilanteessa, että Suomeen hyökättäisiin, Ahola ei usko, että internetliikenne katkaistaisiin heti ensimmäisenä. ”Ei voida kuvitellakaan kriisiä, jossa medialla ei olisi isoa roolia.” 4–5 ·2015 25. ”Onhan myös vihollisen, tai kenen tahansa, intresseissä tiedon jakaminen. Miten viestit pystytään viemään niin, että Katja Aholan työpisteeltä Elinkeinoelämän keskusliiton rakennuksesta avautuu näkymä Eteläsatamaan. Hän näkee, että yhteistyö viranomaisten ja median välillä on vuosien aikana muuttunut vastakkainasettelusta enemmän kumppanuuden suuntaa. Samassa liemessä ollaan ja yhdessä yritetään pärjätä. Seinällä on tyttären piirtämä kuva. ”Mielestäni siinä on paljon huoltovarmuusajattelun läpiviemistä koko media-alalla graafisesta mediasta aina sähköiseen mediaan.” Työskentely tähtää pärjäämiseen poikkeusoloissa, jotka valmiuslaissa on kuvailtu. Toki mediatalot ovat jo nyt kohdanneet esimerkiksi palvelunestohyökkäyksiä. ”Mielestäni se näkyi esimerkiksi aikaisemmassa työssäni, kun järjestin alueellisia maanpuolustuskursseja. Siellä keskustelu median ja eri viranomaisten välillä on enemmän kumppanuuteen hakeutuvaa. Mutta se on mielenkiintoista, onko jaettu tieto luotettavaa. Samat ongelmat kertautuvat myös poikkeusoloissa. ”Toivoisin, että toimittajilla on aikaa juttuja tehdessään pitää kiinni journalistisista pelisäännöistä. Hän antaa tunnustusta medialle toiminnasta esimerkiksi pitkien sähkökatkosten aikana. Ahola painottaa, että kysymys ei ole niinkään esimerkiksi ulkopuolisen vihollisen hyökkäämiseen, kuin esimerkiksi suuronnettomuuksiin varautumisesta. ”Vaikka se voi tuntua kaukaiselta, niin mitä paremmin poikkeusoloihin on valmistauduttu, sitä paremmin pärjätään jo nyt. Sellaiseen tilanteeseen ei länsimaisessa kulttuurissa saisi joutuakaan, sananvapaudesta pitää pystyä pitämään kiinni.” Ahola kertoo, että Mediapooli huomioi myös propagandan mahdollisuuden. teita, jossa yhteistyö konkretisoituisi. Ehkä sosiaalinen media on tuonut sen, että asioita ei enää pystytä piilottelemaan.” Ahola näkee varautumisen pelastusalalla viestinnällisestä näkökulmasta. Kuka naruja vetelee
”VPK ei siihen aikaan ottanut kuin vasta kymmenvuotiaita. 26 4–5 ·2015. Toiminnassa ei harjoitella pelkästään palokuntataitoja, vaan myös yhdessä olemista, ryhmätyötaitoja. ne ovat rauhoittavia. Hän on ollut niin varautumispäällikkönä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestössä SPEKissä, pelastusylitarkastajana aluehallintovirastossa kuin työskennellyt pelastusviranomaisena Oulun ja Länsi-Suomen lääninhallituksessa. Mikä sammuttaa. ”Monet parhaista ystävyyssuhteistani ovat niiltä ajoilta. Hänellä oli pienestä pitäen palo pelastusalalle isänsä ja veljensä esimerkistä, ja hän olisi liittynyt paikalliseen VPK:hon varmasti jo alle kymmenvuotiaana, jos vain olisi voinut. Ikä: 40 Perhe: Avopuoliso ja nelivuotias tytär. Merkittävin käänne työelämässäsi. Koti mulla on Posiolla. Silti Ahola on ollut jatkuvasti jollakin tavalla kosketuksissa pelastusalan kanssa. Aktiivinen VPK:lainen päätyi pelastusalalle työharjoittelun kautta. Ja se oli myös käännekohta. Mediapoolitoiminnan päämäärä on sanan vapauden turvaaminen myös poikkeusoloissa. Harjoittelu on yksi parhaita tapoja oppia yhteistoimintaa.” Harrastuksesta tuli työ Aholan laaja näkemys varautumisasioihin juontaa juurensa hänen aikaisemmista töistään. Epäluotettavat oman edun tavoittelijat. Katja Ahola suunnittelee koulutuksia lehtitaloille, pitää seminaareja ja tekee yhteistyötä eri yritysten kanssa. Opiskeluaikoinaankin hän jatKatja Ahola Kuka olet ja mistä tulet. ”Harrastuksesta tuli työ. Hänelle jäi niistä ajoista pysyviä ystävyysja tuttavuussuhteita. Olen tutustunut jo silloin aika moneen, tällä hetkellä pelastusalan johtavassa asemassa olevaan henkilöön.” Hän näkee, että nuorisotoiminta on pelastusalalle erittäin tärkeää. ”Siinä opitaan asenne, että kaveria ei jätetä.” Kun Ahola muutti pois Posiolta lukion jälkeen, nuorisotoiminta jäi. Olen filosofian maisteri, valmistuin aikoinaan Jyväskylän yliopistosta pääaineenani puheviestintä. Se, että harrastuksesta tuli työ, ja että nyt työura jatkaa polkujaan ja palokuntatoiminnasta tuli harrastus. Tekemisen meininki, on se sitten töissä, vapaa-aikana tai milloin vain. Olin siellä palokuntanuorissa ja myöhemmin sekä kouluttajana että nuoriso-osaston johtajana.” Posion VPK:n kanssa Ahola pääsi reissaamaan niin Suomessa kuin ulkomailla. Katja Ahola, Järvenpää, mutta käymässähän täällä vain ollaan. Opiskeluaikoina suuntauduin paljon enemmän esimerkiksi asiakaspalvelualalle. Mikä sytyttää. Sitten tuli mahdollisuus suorittaa korkeakouluharjoittelu sisäministeriön pelastusosastolla.” Ahola on kotoisin Lapista, Posiolta
Ahola kritisoi sitä, että välillä tutkimuksessa mennään trendien mukaan. Hän on aina osannut myös yhdistää opiskelun aihepiirin työhönsä. ”Muutama opiskelukaveri yliopistoajoilta on ihmetellyt, voiko viestintätieteilijä toimia valmiuspäällikkönä. Meidän nelivuotias on ollut mukana jo alle vuoden ikäisestä, hän odottaa kuumeisesti taas pääsyä leiripäiväkotiin.” Sotatieteiden maisteri osaa johtaa Paitsi viestintätieteilijä, Ahola on myös sotatieteiden maisteri. ”Erityisasiantuntijana on erittäin mukava olla. Ahola työskentelee melko miehisellä alalla, mistä hän on yksinomaan tyytyväinen. Hänen mielestään tutkimusja kehittämistoiminta olisi hyvä nähdä laajempana kokonaisuutena. Asioita voi pohtia, taustoittaa tarkemminkin. Mikäänhän ei ole niin käytännöllistä kuin hyvä teoria”, Ahola sanoo. ”Mielestäni ennakkoasenteet eivät ole vaikuttaneet omaan uraani ainakaan negatiivisesti. Asioita voi pohtia, taustoittaa tarkemminkin. Hän on nykyisin tuomarina CTIF:n kansallisissa ja kansainvälisissä kilpailuissa. Kun on työskennellyt myös naisvaltaisilla aloilla, niin mielestäni täällä on rehdimpää ja reilumpaa, asioista puhutaan suorempaan.” Ahola ei ole huomannut itseensä kohdistuvia ennakkoasenteita, vaikka onkin johtavassa asemassa miehisellä alalla. Ehkei tämä eläkevirka ole, mutta hyvällä tiellä ollaan.” ”Tykkään, että asioihin on myös analyyttistä otetta. ”Halusin lukea johtamista. Hänen kanssaopiskelijansa tulivat esimerkiksi armeijasta, Rajavartiolaitoksesta ja poliisista. ”Miesten kanssa on mukava tehdä töitä. ”Palokuntanuorten leirille mennään tänäkin kesänä koko perheen voimin. Yleensä aina vuosittain käydään Pohjois-Suomen leirillä. koi kansainvälistä palokuntatoimintaa. Tämä on mitä suurimmassa määrin ihmisten välistä vuorovaikutusta, verkostojen luomista, viestintää, kouluttamista, ihan juuri niitä viestinnän elementtejä.” Ja ne nuorisoleirit, ne ovat nykyisin Aholan tapa rentoutua. Mikäänhän ei ole niin käytännöllistä kuin hyvä teoria.” 4–5 ·2015 27. ”Tykkään, että asioihin on myös analyyttistä otetta. ”Esimerkiksi kyberturvallisuuteen liittyvät asiat: se mikä on vallalla olevaa, siihen kaikki hakevat rahoitusta. Sotatieteiden maisteritutkinnossa hän teki gradunsa valmiusharjoitusten onnistuneista käytännöistä. Se puolestaan sopi työhön, jossa hän järjesti valmiusharjoituksia ja suunnitteli viranomaisten välistä yhteistyötä. Koordinointia kaivattaisiin.” Vaikka Ahola haki tutkinnosta johtamisoppia, hänen mielestään parasta oli verkostoituminen ja yhteiset keskustelut uusien ihmisten kanssa. Se, että eri laitosten ihmiset tuntevat toisensa, taas helpottaa yhteistyötä tulevaisuudessa. Olen tottunut siihen, ettei niinkään henkilöllä ole väliä, vaan sillä, mitä tekee ja miten tekee yhteistyötä. Mielestäni voi. Mielestäni työn tulokset puhuvat puolestaan.” Aholalle ei ole välttämätöntä kiivetä vieläkin korkeampiin tehtäviin, sillä hänelle on tärkeää olla sillä alalla, mistä itse pitää paljon: työskentelemisestä varautumisen, viranomaisyhteistyön, yritysmaailman ja jatkuvuudenhallinnan parissa. En ole suorittanut asepalvelusta, ja sotilaskulttuuria oli mahtava tilaisuus päästä oppimaan.” Aholaa ajaa opiskelemaan se, että hänestä itsensä kehittäminen on mukavaa. Se on todella hauskaa. Hän valmistui kaksivuotisesta tutkinnosta viime elokuussa. ”Nyt olen mukana järjestämässä elokuussa pidettäviä kansallisia CTIF-kisoja sekä ensi keväänä palokuntanuorten Rescue Race -kilpailua Etelä-Suomen alueella.” Välillä hänen alavalintansa on herättänyt ihmetystä opiskelukavereiden keskuudessa
Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Jussi Helttunen Pelastusjohtaja Pekka Vänskän vastaus kustannustehokkuuteen ja hyvään yhteishenkeen on byrokratian karsiminen ja muutosten vähyys. Pelastusjohtaja Pekka Vänskän mukaan johtoryhmän hyvä koulutustaso on laitoksen vahvuus. 28 4–5 ·2015. K un Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Pekka Vänskä kuvailee johtamaansa yksikköä, hän puhuu rokkarien laitoksesta ja käyttää sanaparia köyhä, mutta kekseliäs. Täällä ei kohta ole enää kuin ylin johto. Ohuen byrokratian ja akateemikkojen laitos ovat ainakin osuvia määritelmiä. Laitoksen johtoryhmässä on neljä tuplasti korkeakoulutettua jäsentä. Vänskä empii hetken, ennen kuin vastaa, miksi. ”Hyvä koulutustaso on meidän vahvuutemme. Vänskällä itsellään on pelastajatutkinnon lisäksi lakimiehen paperit. Ensin tehdään ja sitten funtsitaan.” Suunnittelijat ja valmistelijat ovatkin laitoksella melko vähissä. ”Niin sanottu moniosaajuus tulee näkyviin. On helppo kommunikoida, eikä ehkä tarvita niin paljon suunnittelijaporukkaa. ”Meillä jätetään keskijohdon vakansseja täyttämättä. Köyhät, mutta kekseliäät KeskiUudenmaan pelastuslaitos sijaitsee valtaväylien varrella, varastoalueiden, lentokentän ja tulevan kehä radan liepeillä. Yhteishenki on hyvä ja toiminta kustan nustehokasta. Se on poikkeuksellista.” Nämä osaajat eivät silti ole käytännön töistä ja todellisuudesta vieraantuneita teoreetikkoja, vaan Vänskän mukaan toiminnan ihmisiä, käytännön akateemikkoja. Laitos on rankattu vuodesta 2007 asti Suomen kustannustehokkaimmaksi pelastuslaitokseksi. Meidän ylimmällä päällystöllä on kaikilla kaksi loppututkintoa. Me ollaan enemmän sellaisia Duudsoneita
Riskien hallinnan suhteen mennään kevyellä organisaatiolla.” Keski-Uudellamaalla pelastustoimen operatiivisissa tehtävissä työskentelee noin 290 henkilöä, ensihoidossa työntekijöitä on 135. Vuoden kuluttua talossa työskentelee 465 henkilöä ja yksi hallintohenkilö. Silloin päästään pienemmällä esimiesmäärällä ja tiedetään, kuka on vastuussa. ”Se napsahtaa jossain vaiheessa kiinni. Jos Teija sairastuu, Vantaan keskushallinnosta pitää tulla tänne apu. Vänskä aprikoi, että tyytyväisyys johtuu muutosten vähäisyydestä ja linjavastuusta. Kysymys on lähinnä teknisestä osaamisesta, päätösten viemisestä järjestelmään. Realistina Vänskä ei povaa pitkää kestävyyttä nykyiselle mallille. Esimiesvastuu ei huku byrokratian syövereihin. Vuoden kuluttua talossa on yksi ainoa sihteeri, Teija Siurola. ”Välistä puuttuu porukkaa. Aikoinaan hallinnossa työskenteli peräti seitsemän ihmistä, mutta nyt moni operatiivinen henkilö tekee hallinnollisia tehtäviä työnsä ohessa. Se on poikkeuksellista.” Raimo Kalteva, Jarno Räihä ja kärkiyksikön vesileikkuri. Jokainen pyrkii optimoimaan oman juttunsa, mutta kokonaisuus ei kiinnosta.” Laitoksella on loistava yhteishenki, vaikka ”Niin sanottu moniosaajuus tulee näkyviin. Me ollaan enemmän toimijoita ja tekijöitä.” Vänskä heittää, että valtiovallan pitäisikin hoitaa suunnitteluja kehittämispuoli, tuotanto ja täytäntöönpano taas tapahtuisi laitoksissa. ”Asiantuntijaorganisaatiossa, jossa toimii monta säätäjää, tuntuu, että kukaan ei johda. ”Muutokset rassaavat sielua. Keski-Uudellamaalla pakolliset muutokset tehtiin vuoteen 2007 mennessä.” Laitos kokeili aikoinaan matriisimallia ja erilaisia organisaatiojärjestelmiä, mutta on nyt palannut takaisin linjaorganisaatioon, joka mahdollistaa selvät johtamisjänteet. Operatiiviset vuorot tietysti toimivat laajalla rintamalla. Hän uskoo, että tyytymättömyys kumpuaa liiasta muutoksesta. Muissa laitoksissa on tukevakin väliporras, meillä aika pieni.” Järjestelmä toimii, mutta on kriisiherkkä. ”Toisaalta käytännön tekemisen kautta Keski-Uudellamaalla on syntynyt loistavia oivalluksia kuten turvallisuuden arviointijärjestelmät Tutor ja Kuja, operatiiviset kärkiyksiköt, pelastusyksikön ensitoimenpiteiden vaihtoehtoiset sammutustekniikat ja monet muut.” Pelastusjohtaja kuvailee nykyistä organisaatiotaan niin, että siinä on kapea yläkerta ja leveä alaosa. ”Muutokset rassaavat sielua” Keski-Uudenmaan pelastuslaitos on myös työhyvinvointimittareiden kärjessä. Meidän ylimmällä päällystöllä on kaikilla kaksi loppututkintoa. 4–5 ·2015 29
Sen sijaan pelastustoimen tehtävämäärä on kinkkisempi kysymys. Hänen mukaansa varakkaissa ”kultahammasrannikoilla ja -laaksoissa” halutaan elää pitkä ja hyvä elämä. Siihen on sidoksissa kenties yleinen tuloja koulutustason nousu juuri pääkaupunkiseudulla. Kymmenen vuotta sitten kypärää käyttäviä pidettiin vähän reppanana. Nyt sählyä pelatessakin suojalasien käyttäjiä pidetään ammattimaisina ja fiksuina tyyppeinä.” Logistinen solmukohta Heinäkuussa avautuva kehärata tuo lisätyötä pelastuslaitokselle. 30 4–5 ·2015. Päänvaivaa tuo moni asia, kuten lämmön ja savunjohtaminen, viestiyhteydet ja riittävä valon saaminen. Nyt niitä on 31000–33000 vuodessa. Liikenneyhteydet tarkoittavat myös suuria varastoalueita. Alueella ovat kaikki suuret pääväylät: Kehä III, Lahden, Hämeenlinnan ja Porvoon väylät. Siellä ihmiset eivät jaksa arjesta ja turvallisuudesta huolehtia.” Vänskä itse toivoo sydämestään, että pelastuslaitosten onnettomuuksia ehkäisevällä työllä olisi ollut vaikutusta laskevien hälytysten määrään, ja valistuksen sanoma olisi purrut. Ensihoidossa väkimäärän kasvu tosin näkyy, tehtävät ovat kasvussa. Sitten ovat varattomien alueet. ”Siellä ei satu juuri mitään. Siitä pitää tulla pysyvä koulutusmuoto.” Keski-Uusimaa on myös eräs Etelä-Suomen suurimmista logistisista keskuksista ja liikenteen solmukohta. Jos moottoritiellä ajettaisiin 30 kilometrin tuntivauhtia, kuten kaupunkien keskustoissa, nämä luvut olisivat aika hyvät.” Vänskän mielestä on tärkää, että EteläSuomi pysyy elinvoimaisena, koska se pystyy silloin jakamaan lisäarvoa muulle Suomelle. Ei enää naureskella pyöräilykypärille. Vänskä uskoo, että ensihoidon puolella näkyy väestön ikääntyminen. Vänskä kertoo, että harjoituksen hankaluus oli yllätys kaikille. Alueella on paljon kemikaalivarastointia, esimerkiksi ammoniakkia. Pelastuslaitoksen täytyy varautua niin vakaviin liikenneonnettomuuksiin kuin varastopaloihin. Viimeisin kehärataharjoitus toukokuun lopulla ei sujunut ongelmitta. ”Mikä siihen vaikuttaa, en pysty sanomaan. Päinvastoin, käyrä on ollut jopa laskeva kolmen–neljän vuoden ajan. Ihmisten arvomaailmakin turvallisuuden suhteen on ehkä muuttunut. Täällä ei kohta ole enää kuin ylin johto.” kiirettä pitää. Vänskä ihmettelee sitä, että onnettomuuksien määrä ei kuitenkaan kasva lineaarisesti ihmismäärän kanssa, kuten yleensä ajatellaan tapahtuvan. ”Suojautumista arvostetaan. ”Meillä jätetään keskijohdon vakansseja täyttämättä. Se tuo uudenlaisen vaaraelementin.” Vänskä painottaa, että tuohon uuteen vaaraelementtiin täytyy nyt saada osaaminen. Pelastustoimen vuotuinen tehtävämäärä on jäänyt 6500– 7000:n tienoille. Keskon ja Stockmannin varastot ovat alueella, ja Tuusula on täynnä pienempi varastoja. ”Isoilla teillä kuolonuhriluvut ovat aika isoja. Suojautuminen koetaan positiiviseksi ilmiöksi, sillä se osoittaa, että ihminen pitää huolta itsestään. Maanalainen pelastaminen tulee lisääntymään. ”Vuosaaren tunnelissa kulkee vain tavaroita, mutta pian meillä kulkee ihmisiä maan alla. Keski-Uudellemaalle tulee 5000 ihmistä vuodessa. Ihmiset ovat ehkä vähän fiksumpia kuin aikaisemmin.” Vänskä muistuttaa, että onnettomuudet ovat sidoksissa ihmisten koulutustasoon. ”Se ei ollut mikään näytös, siinä opiskeltiin oikeasti
Nykyisin pelastuslaitoksen vesisukellusvalmius on keskitetty Erottajan paloasemalle. Helsingin kaupungin palolaitos, myöhemmin pelastuslaitos, aloitti ensimmäisenä pelastusviranomaisena välittömän vesisukellusvalmiuden vuonna 1955. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Henkilöstö: 414 vakinaista Pinta-ala: 1986 neliökilometriä Väkiluku: 429 311 Nettomenot: 19,6 miljoonaa euroa, 45,7 € / asukas Sopimuspalokuntia: 30 Klaukkalan paloasemalla sairaankuljettaja Arto Valkama, palomiehet Raimo Kalteva ja Jarno Räihä sekä ensihoitaja Ville Ikonen ovat kokoontuneet kahvitauolle. Pelastussukeltaja on palomies-sairaankuljettaja, joka on suorittanut pelastajatutkinnon lisäksi erikoiskoulutuksen vesisukeltamiseen onnettomuustilanteissa. Välittömässä ja jatkuvassa valmiudessa on vähintään kaksi pelastussukeltajaa. Alkuvaiheessa keskityttiin peruskoulutuksen lisäksi taktiikan, etsintämenetelmien ja kaluston kehittämiseen. Tällä hetkellä pelastuslaitoksella on 35 pelastussukeltajaa. Pelastussukellusta 60 vuotta Helsingissä Kuluva vuosi on Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen vesisukellustoiminnan juhlavuosi. ”Älkää kuvatko kakkua”, Kalteva huolehtii. Tiivis yhteistyö Merivoimien kanssa jatkui, ja toiminta vakiintui. Ensimmäiset palolaitoksen pioneerisukeltajat koulutettiin Merivoimien sukeltajakurssilla yhdessä varusmiesten kanssa. 4–5 ·2015 31. Myöhemmin pelastuslaitos käynnisti oman vesisukelluksen perusja täydennyskoulutusohjelmansa. Toiminnan aloittivat 60 vuotta sitten palokorpraali Leo Mäkinen ja palomestari Allan Harne
H elsinki-Vantaan lentokentän lähistöllä, syrjässä pääteiltä on pieni kyltti, jossa lukee FinnHEMS. ”Se on maksimissaan 2000 tuntia vuodessa, eli sellaiset viisi työvuoroa enemmän kuin HEMS-pelastaja on lääkärin ja lentäjän Oikea käsi Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Jussi Helttunen 32 4–5 ·2015. ”Muutamia HEMS-pelastajia ja ensihoitajia etelän tukikohdissa on koulutettu ristiin, joten joskus voi tulla komennuksia Vantaalta Turkuun tai Tampereelle, vaikka useammaksi kuukaudeksi”, Aarela sanoo. Siksi on olemassa yksi reservimies”, Aarela kertoo. Kun vahvuus on näin pieni, jos joku esimerkiksi sairastuu työvuorossa tai tulee sairausloma, se vaatii järjestelyä. ”Porukka on älyttömän motivoitunutta. ”Tämä vahvuus ei kokonaisuudessaan riitä. HEMSpelas tajan täytyy olla äärimmäisen si toutunut ja motivoitunut. Teoriassa työrytmi on samanlainen kuin paloasemilla, eli vuorokausi töitä, kolme vapaata. Lääkärihelikopteritoiminta oli Medi-Heli ry:n vastuulla vuoteen 2012, jolloin se siirtyi FinnHEMSille. Täältä käsin operoi yksi Suomen kuudesta lääkärihelikopteritoiminnasta vastaavasta FinnHEMS-tukikohdasta. Mutta porukka on joustavaa”, Heikki Aarela kertoo. Kun keikka tulee, helikopteriin lähtee lentäjä, lääkäri ja lentoavustaja eli HEMS-pelastaja. Toiminnan ja koulutusten pyörittäminen ilmailutyöajan ja pienen porukan puitteissa vaatii kaikilta sitoutumista. Kun jatkaa hiekkatietä kyltin osoittamaan suuntaan, saapuu rakennukselle, jonka takaa näkyvät lentokentän terminaalien ja hallien profiilit, nurmikentät sekä kuuluu nousevien ja laskevien lentokoneiden kumu. Tukikohdassa on käytössä ilmailun vuosityöaika. Sillä juuri ja juuri selvitään, muttei pitkiä sairauslomia. Nyt paikalla ovat HEMS-pelastaja Juha Leppänen, lentäjä Petteri Jokinen, lääkäri Maria Kaista sekä päivävuorossa vanhempi HEMS-pelastaja Heikki ”Hessu” Aarela. Jos jossakin päin EteläSuomea ihmisen henki on vaarassa, pai kalle kiitää lääkärihelikopteri Vantaalta. HEMS-pelastajien kokonaisvahvuus Vantaalla on 1+5. Lääkärihelikopteritoiminnan tavoite on kuljettaa lääkäri mahdollisimman nopeasti kiireellistä apua tarvitsevan hätätilapotilaan luokse. Tukikohdan pieni po rukka elää työlleen. Etelä-Suomessa lentooperaattorina toimii ahvenanmaalainen Skärgårdshavets Helikoptertjänst Ab, jonka kanssa Keski-Uudenmaan pelastuslaitos on tehnyt sopimuksen HEMS-pelastajista. FinnHEMSin omistaa viisi sairaanhoitopiiriä. Sitten on vielä ilmailutyöaika, lepoajat ja niin edelleen. Vantaan tukikohdassa työskentelee 24 henkilöä: 12 ensihoitolääkäriä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä, kuusi lentäjää ja kuusi HEMS-pelastajaa. Yksi pelastaja on reservissä paloasemalla. Ylitöi tä ei tunneta
Vuositasolla tehtäviä on 10–15. Simulaattorilla harjoitellaan mittarilentoa, jos jossain poikkeustilanteessa pilveen jouduttaisiin.” HEMS-pelastajatkin harjoittelevat lentämistä simulaattorissa. ”Takapenkillä istuu yksi, joka on opiskellut koko elämänsä. Helikopteri vai maayksikkö. Pitkän peruskoulutuksen jälkeenkin HEMS-pelastajat kouluttautuvat jatkuvasti. Vuonna 2012 toiminta siirtyi Medi-Heli ry:ltä FinnHEMS Oy:lle. Vastassa voi olla mastoja, puita ja niin edelleen. ”Kun tulee sukellustehtävä, otamme kolmosasemalta sukeltajan. Aarelan mukaan perusajatuksena on valita sellainen henkilö, joka tunnetaan jo etukäteen. Motivaatio on korkea. Aarelan mukaan ensihoidon koulutuksen pääpaino on siinä, että HEMS-pelastajat tuntevat yksikön toimintatavan hoitotilanteessa, välineet ja lääkkeet. Yhteishenki on korkealla. Sukeltajat käyvät FinnHEMSissä kertausharjoituksissa kerran vuodessa. Pelastajat käyvät viisi kertaa vuodessa harjoittelemassa Suomen ilmailuopistossa Porissa simulaattorissa ja kerran vuodessa Saksassa. HEMS-pelastajaa tarvitaan toisena silmäparina erityisesti laskeutumisessa, sillä helikopterilla mennään sinne, missä onnettomuus on tapahtunut. Nykyäänhän on sähköisiä karttoja ja GPS-laitteita”, Aarela kertoo. On pikkuisen enemmän lähinnä anestesiapuolta”, Aarela kertoo. Kaksoistutkinnon pelastajia siksi, ettei työaika välttämättä riitä HEMS-pelastajien ensihoitokoulutuksiin, sillä ilmailukoulutustakin on niin paljon. Peruskoulutuksen hoitaa ilmailuopisto ja lento-operaattori, sen jälkeen hän käy tukikohdassa perehdytyskoulutuksen. Kuluneen puolentoista vuoden aikana koulutukseen on valittu kaksi henkilöä. Lähde: www.mediheli.fi, www.finnhems.fi HEMS-pelastaja Juha Leppänen (vas.) on ollut Vantaan yksikössä vuodesta 2010, Heikki Aarela 22 vuotta. Jatkuvaa koulutusta Heikki Aarela on ollut HEMS-pelastajana 22 vuotta. Perusajatus on, että on kykenevä tiimityöhön.” Aarela sanoo, että lähtökohta tiimityöhön kolmen eri ammattiryhmästä tulevan henkilön välillä ei välttämättä ole helppo. Meillä on työaikapankki käytössä. Hänen täytyy myös selvitä ilmailupsykologin testeistä. Joskus löytyy Anne-nukke jonkun sängystä”, he hekottelevat. Tehtävistä 40 prosenttia Päivystävä lentäjä Petteri Jokinen ja HEMS-pelastaja Juha Leppänen lähtevät keikalle, lääkäri juoksee pian perästä. Välineistö eroaa vähän tavallisesta hoitoyksiköstä. ”Jäyniäkin tehdään. Kun sääminimit eivät täyty, mennään autolla. Näistä henkilöistä ei kuitenkaan ole valittu sitä vaikeinta lentäjää, lääkäriä tai palomiestä. Lääkärit antavat ensihoitokoulutusta työvuorossa sekä kuukausikoulutuksissa. Ei me oteta nuoria, uusia, tuntemattomia kavereita.” Kaksoistutkinto on suuri etu hakijalle. FinnHEMS on valtakunnallinen lääkärihelikopteritoiminnan hallinnointiyksikkö. ”Olen itse ollut pitkään tässä hommassa. FinnHEMSin tehtävänä on toimia yliopistollisten sairaanhoitopiirien strategisena kumppanina ensihoitopalvelussa. Reput ovat vähän erilaisia, samoin lääkearsenaali. ”Huonolla säällä matalalla lennettäessä tähystämisen merkitys kasvaa. Vielä silloinkin on mahdollista palata takaisin paloasemalle. Kukaan ei ole pakosta täällä.” Ja koska kaikki ovat siellä missä haluavatkin olla, on pienen tukikohdan ryhmähenki korkealla. FinnHEMS on voittoa tavoittelematon yhtiö. Vantaalla HEMS-koulutukseen valitaan Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta etupäässä palomiehiä, joilla on terveydenhuollon tutkinto. Puhelinluettelokarttoja käytettiin ihan alussa. ”Se on meidän etu. Samalla tavalla, kuin palomiehen pitää voida luottaa savusukelluspariinsa, lentäjän täytyy voida luottaa vieressään istuvaan HEMS-pelastajaan. Sitten on koneen kippari ja me, jotka paloasema on koulinut. Paikkoja tulee hakuun harvakseltaan. ”Se on aika haastavaa. Lähialueille ei välttämättä kannata lähteä helikopterilla, koska maayksiköllä eli autolla pääsee nopeammin. Niissä tilanteissa lentäjän ja HEMS-pelastajan rooli vaihtuu, ja lentäjä lukee karttaa. ”Tyypillisesti vedämme lääkkeitä ruiskuun, teemme lääkeinfuusioita ja avustamme lääkäriä esimerkiksi kirurgisissa toimenpiteissä. Määräaikaiskoulutukset vievät vuodessa kuukauden työajan, eli liki 200 tuntia. Kun päästään kohteeseen, me avustetaan sukeltajaa pelastustehtävässä. 4–5 ·2015 33. Sen omistavat yhtä suurin osuuksin Suomen viisi yliopistollista sairaanhoitopiiriä. Pitkän kokemuksensa ja tietotaitonsa takia hän on mukana valitsemassa tulevia HEMS-pelastajia. Ainoana FinnHEMS-tukikohtana Suomessa Vantaa tekee yhteistyötä Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa sukellustoiminnassa. Mä en ole pleikkasukupolvea. Kyllä yhteistäkin löytyy. Se on lähtenyt karttasuunnistamisesta, paperisista kartoista. Medi-Heliltä FinnHEMSille Lääkärihelikopteritoimintaa Suomessa pyöritti Medi-Heli ry vuodesta 1992. Kysymys on luottamuksesta. Myös huonon sään takia kone voi jäädä talliin. Kun hän on valmis ja selviytyy vielä tarkastuslennosta, hän voi aloittaa itsenäisen päivystyksen. Ylitöitä ei tunneta.” Helikopterissa HEMS-pelastaja tekee eilentävän perämiehen tehtäviä, eli käytännössä suunnistaa, tähystää ja lukee listoja. FinnHEMS kilpailuttaa helikopteritoimijat ja laatii sopimukset niiden kanssa, valvoo tukikohtien laatuja turvallisuuskriteerien täyttymistä sekä vastaa tukikohtapalveluiden hallinnoinnista. Sukeltajat lähtevät koko meidän toimialueelle”, Aarela sanoo. Uuden pelastajan kouluttaminen vie noin puoli vuotta. paloasemalla. ”Työssä vaaditaan kykyä hallita stressaavat tilanteet ja teknistä sekä sosiaalista lahjakkuutta. Mutta nuoremmat kaverit ovat ihan älyttömän taitavia”, Aarela kehuu
”Ennen vedettiin kartalla: ’mee oikeelle, vasemmalle, tulee järvi...’ Siinä oli yhtä hyvä fiilis kuin kunnon savusukelluksessa. Lentäjä juoksee rakennuksen kätköistä, Leppänen kiiruhtaa helikopteriin. ”Siinä on tekemisen meininki”. ”Ei ole mitään järkeä lähteä helikopterilla lentämään Tuusulanväylälle, kun sinne kestää autolla muutaman minuutin. Siinäkin mielessä tämä on haastava työ.” Henkisesti raskaista keikoista järjestetään defusing eli purkukokous. 34 4–5 ·2015. ”Meidän potilasmateriaali on kohtalaisen raskasta, ehkä raskainta mitä voi ensihoidon puolella olla. Potilas voi olla pahasti loukkaantuneena kiinni autossa. Kone rullataan alustallaan ulos hallista, ja sen jo ollessa käynnissä mukaan juoksee lääkäri. On traumaattisia tilanteita, Jokelat ja niin edelleen. Kun kumarassa silmämunat pitkänä tsiigaa, ettei ole mastoja. ”Sinne tuli lisää tehtäviä, mutta ne eivät vielä selitä koko kasvua. Pitkän uran tehneelle Aarelalle helikopterikeikat ovat perustyötä. Näissä tehtävissä kannattaa lähteä pidemmällekin. Keltainen helikopteri nousee ilmaan kuin kolibri, pysyy hetken paikoillaan ja sitten ottaa suunnan pohjoiseen. Esimerkiksi vielä 1990-luvulla silloisen Medi-Helin merkittävin potilasmateriaali olivat viisikymppiset miehet, joilla oli ensimmäinen sydäninfarkti, jonka lääkäri liuotti kentällä. Sen sijaan tavallista vaikeammat olosuhteet nostavat hänen adrenaliiniaan, hyvällä tavalla. Aarela oli mukana esimerkiksi silloin, kun Estonia upposi. Tehtävämäärät ovat nousseet joka puolella.” Vantaan aseman päätoimialue on noin 100 kilometriä, ja eniten tehtäviä on Vantaalla ja Espoossa. Silloinen Medi-Heli kuljetti lievästi loukkaantuneita Utöstä Turkuun. ”Liikumme kanarialinnunkeltaisella vehkeellä, joka näkyy ja pitää helvetillistä ääntä, mutta olemme vain osa systeemiä. Sairaanhoitopiiri muutti vuodenvaihteessa hälytysalueita, ja Vantaan tukikohdalle niitä tuli lisää, muun muassa Kaakonkulmaa sekä osia Päijätja Kanta-Hämeestä. Nyt saman asian tekevät ensihoitajat, jotka lähettävät sydänfilmin suoraan Meilahteen, jossa kardiologi tekee päätöksen jatkotoimenpiteistä. ”Muu ensihoito seuraa meitä. Jos potilas saadaan nopeasti irti, ambulanssi voi jo lähteä kuljettamaan häntä ja kohtaamme matkalla.” Meripelastusta FinnHEMS ei tee, mutta tekee yhteistyötä Rajavartiolaitoksen kanssa. Jotain tuodaan kokeiltavaksi meille, vuoden kahden päästä se otetaan kentällä muuallakin käyttöön.” Heikki Aarela tekee nykyisin paljon toimistohommia, mutta vähän vaikeammalle keikalle päästessään hän löytää vanhan palon. Siinä on tekemisen meininki. Me tuomme sinne hoitotaitoa ja lääkärin.” Aarela sanoo, että ensihoidon kehittymisessä lääkärihelikoptereilla on ollut merkittävä rooli vuosikymmenten varrella. Ensihoidon pioneerit Aarela haluaa korostaa, että ensinnäkin helikopteri on vain yksi liikkumisväline, ja toiseksi, että lääkärihelikopteri on vain osa järjestelmää. Hälytys tuli, lääkäri Maria Kaista kiiruhtaa helikopteriin. Nykyään, kun vähän huonossa kelissä kuljetaan tuolla, homma tuntuu. Olen tehnyt paljon toimistohommia, mutta kyllä huomaa, että se hyvä vanha palo siellä on, kun tulee sellainen keikka.” Äkkiä Aarela ja HEMS-pelastaja Juha Leppänen terästäytyvät. Vantaa ja vielä Keravakin tavoitetaan suht nopeasti autolla.” FinnHEMS 10:n tehtävämäärät ovat kasvaneet ensimmäisen vuosikolmanneksen aikana tammikuusta huhtikuuhun 23 prosenttia. Se lähtee koko ketjusta hoitopaikalla. tehdään autolla, sillä nopeus on prioriteetti, kulkuvälineellä ei itsessään ole merkitystä. Hoitopaikka täällä on Töölö. Tajuttomat potilaat muodostavat hälytyksistä neljänneksen, elottomat ja elvytykset toisen neljänneksen. Virve-radiossa ollaan hälyttämässä lääkärikopteria. ”Muu ensihoito seuraa meitä. ”Vammapotilaista suurin osa liikenneonnettomuuksia. Kun häntä aletaan irrottaa, olemme ehtineet lentää jo pitkän siivun. Jotain tuodaan kokeiltavaksi meille, vuoden kahden päästä se otetaan kentällä muuallakin käyttöön.” Kehitys on mennyt eteenpäin huimaa vauhtia
”Opiston kesän aikana olin Kanta-Hämeen puolella töissä. Hämäläistä kiehtoi palomiesten oma, vahva yhteishenki. Alun perin hämeenlinnalainen nuori mies asuu tyttöystävänsä kanssa Tampereella, mutta viihtyy Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella niin hyvin, ettei pitkä työmatka haittaa. Että siinä on oma ’veljeskuntansa’. 4–5 ·2015 35. ”Joskus käydään sukeltamassa pelastuslaitoksen välineillä”, hän sanoo. ”Meillä oli oppitunti, jossa kerrottiin ergonomiasta. Se antaa lisäpätevyyden. Ja alueesta, täällä kuitenkin on paljon keikkaa.” Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Jussi Helttunen Sukeltaja haluaa kokeilla, mihin pystyy Juho Hämäläinen (vas.) harrastaa vapaa-aikanaan uppopalloa, mutta muuten hän ei juuri ole veden kanssa tekemisissä vapaa-aikanaan. ”Tajusin, että tää on mun juttu. Serkku on ollut palomiehenä Erottajan asemalla. ”Olen kotiutunut hyvin. Opetus ja arki kohtaavat hyvin Tuore pelastaja katsoo, että pelastussukeltajalta vaaditaan hyvää kuntoa ja halua kehittyä. Mutta kun niitä on, koulu on antanut älyttömän hyvät tiedot ja taidot.” ”Nakit ja muusi -keikkoja on aikamoinen määrä. Ei sekään tosin yllättänyt, olin etukäteen kuullut sen vanhemmilta palomiehiltä.” Myös ensihoidon opetus saa kiitosta Hämäläiseltä. Koko ajan tiesi, mistä on kyse.” Joistakin aiheista tosin olisi ehkä varaa karsia. ”Esimerkiksi nyt viime nelosvuorossa joku oli nähnyt pyöräilykypärän ja potkulaudan joessa, epäillyt että joku on ajanut sinne. Siellä ajoin ambulanssia. ” Jos tiedän, että joku on palomies, tiedän, että hän on aika samanhenkinen kuin minä. Pelastussukeltaja, palomies Juho Hämäläinen, 23, on työskennellyt vuoden verran Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella. Palomies tarvitsee niitä niin äärimmäisen harvoin.” Myös pienistä, mutta tärkeistä asioista järjestetään opetusta. Sukeltajaa vaativissa hälytyksissä hän lähtee sukelluskeikalle lääkärihelikopteritoimintaa pyörittävän FinnHEMS:in helikopterilla. Sitä harjoiteltiin myös kurssilla. Hän sanoo, että opistolla tosin harjoitellaan enimmäkseen niin sanottujen kovien keikkojen varalle. ”Sukelluskurssilla opeteltiin toimimaan erilaisissa ongelmatilanteissa, kuten maskin lähtiessä kasvoilta tai laitteen alkaessa puhaltaa”, Hämäläinen kertoo. Ne ovat niin älyttömän laajoja kursseja. Selvisi, että ne ovat olleet kaksi kuukautta siellä”, Hämäläinen kuvailee. Kyllä ensihoidonkin puolella opetetaan oikeita asioita. Ne on hyvä olla, muttei niitä tarvisi niin tarkasti käydä, koska ne eivät kuitenkaan jää pelastajan päähän. Pelastusopiston käytyään hän hakeutui sukeltajakurssille, koska tiesi siitä olevan hyötyä työnhaussa. Pelastajaja sukelluskurssillakin tultiin kaikki hyvin toimeen, siellä ei olut ketään outoa lintua. ”Ne keikat, joissa on oikeasti tapahtunut jotain, tulipalot ja muut, niitä on äärimmäisen harvoin. Lähtöjä ylipäätään tulee ehkä noin kaksi kertaa kuukaudessa, ja niistä veteen asti päädytään vieläkin harvemmin. Puolitoista vuotta sitten valmistunut nuori mies näkee, että Pelastusopiston opetus ja arkityö kohtaavat hyvin. Ollaan samanhenkisiä, urheilullisia, kaikilla on halu auttaa.” Hämäläinen aikoo pysyä ensihoidon ja pelastamisen alalla ja suunnittelee aloittavansa ensihoidon opiskelun ammattikorkeakoulussa. Rauhallisuuden säilyttäminen kaikissa tilanteissa on a ja o. Minua kiinnostavat haasteet elämässä, haluan kokeilla, mihin pystyn”, hän perustelee. Ettei särjetä paikkoja alkuunsa. Mullakin on eläkkeeseen vähintään 42 vuotta, ei auttaisi tässä vaiheessa hajottaa selkäänsä.” Hämäläinen hakeutui alalle serkkunsa innoittamana. Tykkään tästä asemasta, vuorostani ja muistakin vuoroista. ”Hallintotieteet ja muut, tuntuu, että niitä olisi mahdollista supistaa. ”Tiedän, että se on arvokas paperi työtä hakiessa. Ei niin vahva kuin amerikkalaisissa elokuvissa, mutta että ollaan samaa joukkoa.” Sen jälkeen, kun hän rupesi ottamaan selvää ammatista, se alkoi vaikuttaa yhä paremmalta idealta. Palomiehet Juho Hämäläinen ja Max Martesuo tekevät sukelluskeikkaa Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella
Asemalla on samanlainen työrytmi kuin muuallakin, eli yksi vuorokausi töitä ja kolPienempi perhe Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Jussi Helttunen ”Tämä antoi vanhemmallekin miehelle uutta puhtia. Kalteva painottaa, että koska kärkiyksikkö on nimensä mukaisesti useimmiten ensimmäisenä onnettomuuspaikalla, kahden miehen on osattava päättää itsenäisesti, miten ensitilanteessa toimitaan. Klaukkalassa, Nurmijärven kunnan eteläisessä taajamassa on paloasema, jossa ei varsinaisesti tarvitse törmäillä kollegoihin. Miehet painottavat, että tilanteessa on osattava kommunikoida ja päättää, ollaanko yhteisymmärryksessä vai onko jommankumman ehdotus parempi. Palomiehet Raimo Kalteva ja Jarno Räihä ovat hoitaneet hommia jo kaksi vuotta, siitä lähtien, kun aluksi kevyt-, nykyisin kärkiyksikön nimellä kulkeva yksikkö aloitti toimintansa. ”Me ainakin keskustellaan avoimesti heti alussa. Mulle ainakin tuli virtaa ihan mielettömästi. Me ollaan kaksistaan täällä”, tiivistää Kalteva. He ovat tehneet hommia jo sen verran pitkään, että kokemus on tuonut varmuutta. Asia on vain tehtävä kimpassa”, Kalteva sanoo. Yllättäen myös teoriassa tiheään asutun pääkaupunkiseudun ympäryskunnissa pitkät välimatkat tekevät sen, että yksikkö joutuu joskus olemaan pitkäänkin kahdestaan paikalla. Nurmijärven kunnan hanke alkoi toimia käytännössä vuonna 2013. 36 4–5 ·2015. Esimiestä tosin eivät Kalteva tai hänen työparinsa Räihä kaipaakaan. Kahden miehen yksikkö hälytetään keikoille lähimmän yksikön periaatteen mukaisesti. Tarkoitan, että täällä täytyy itse osata pähkäillä omat asiat. Jos alussa menettää ne kallisarvoiset sekunnit ja minuutit, peli saattaa olla menetetty tai lähteä väärille urille”, Räihä sanoo. Raimo Kalteva ja Jarno Räihä viihtyvät kärkiyksikössä erin omaisesti. Klaukkalan paloasemalla höö kin muodostaa kaksi palomies tä. Tuntuu helvetin hyvältä”, palomies Raimo Kalteva tunnustaa. Asemalla päivystää ensihoitoyksikön lisäksi vain kaksi palomiestä. ”Heti alussa vaatii nopeaa päätöksentekoa, että tilanne lähtee menemään oikeaan suuntaan, oli se sitten perinteinen hööki tai tällainen kärkiyksikkö. ”Tämä on niin kuin paloasema ilman esimiehiä
Sekä Kalteva että Räihä uskovat kevytasemien vain yleistyvän, kun päättäjät huomaavat, että perinteisen neljän miehen höökin sijaan kahdellakin pärjää. He helpottivat jo etukäteen tulevia automaattihälytyksiä: he kävivät läpi alueen kaikki noin 20 kohdetta kauppakeskuksista liiketiloihin, ja etsivät niiden putkilukot sekä paloilmoitinkaapit. Mietin, että mitä se tarkoitti. Katso lisätietoja ja videot: www.peltaco.com/eccotarp Myös muut ÖT-tuotteet! me vapaata. Tarkoitan, että täällä täytyy itse osata pähkäillä omat asiat. Vastuuhenkilö haettiin firmasta ja esittäydyttiin”, Kalteva muistelee. Kalteva ja Räihä tunsivat toisensa jo entuudestaan vuosien ajalta, koska he työskentelivät ennen Klaukkalaa Hyvinkäälläkin samassa vuorossa. 4–5 ·2015 37. Palomiehiä on töissä neljässä vuorossa 16 henkilöä ja varamiehet. Kärkiyksikkö on saanut myös hyväntahtoista naureskelua nimityksestään. Täällä joutuu vähän skarppaamaan, ei tarvitse mennä zombina. Hän sai viran Hyvinkäältä vuonna 1981 ja on siis ollut pian palomiehenä 35 vuotta. Käytiin joka kohde läpi, että saatiin putkilukko, katsottiin että lukon avain kävi firman ulko-oveen sekä kaappiin. Paikalla ovat ensihoitajat Ville Ikonen ja sairaankuljettaja Arto Valkama. Miesten mukaan siinä ei olekaan valittamista. Putkilukot tutuksi Koska töitä tehdään pienellä porukalla, on ryhmähengenkin oltava kunnossa. Asemalla päivystää myös ensihoitoyksikkö. ”Meillä on kaikki mitä muillakin asemilla, mutta pienemmässä mittakaavassa. ”Eräs palopäällikkö sanoi, että me ollaan vaarallinen yksikkö. Nyt kun tuli tämä kevytyksikkö tänne, kyllä se on tuonut uutta virtaa kaikille. www.peltaco.com Tuotteet pelastusalan ammattilaisille! Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio Puh. Miehet näkevät asian molemmat puolet, toisaalta säästön, toisaalta taas: ”Olen ehkä vanhan liiton mies siinä mielessä, että kannattaisin perinteistä höökimallia. Sairaankuljettaja Arto Valkama ja ensihoitaja Ville Ikonen ehtivät työskennellä monta vuotta keskenään, kunnes Klaukkalan asemalle tuli kevytyksikkö. ”Me oltiin alkuun monta vuotta pelkästään ambulanssiasema. Se on tosi mukavaa, kun on enemmän porukkaa. Heille tulee noin viisi tehtävää vuorokaudessa, piikkinä kiireettöömät sairaankuljetukset, kuten muuallakin. Vantaalla oli rakennuspalo, ja kun kärkiyksikkö saapui paikalle, se kohtasi huvittuneita palomiehiä. Kunnes alkoi selostaa, että tämä alkaa olla tulevaisuutta. ”Kyllä se toi uutta virtaa kaikille”, Ikonen sanoo. Sitten hörähtely vain yltyi. Kaltevalle on selvää, että kevytyksikkö on perinteistä halvempi niin palkkamenoiltaan, rakennuskuluiltaan kuin kalustoltaan. Vaikka olisikin pienempi asema, mutta se olisi paloasema”, Räihä sanoo. Ensihoitajat lähtevät mukaan sellaisiin pelastusjohtoisiin tehtäviin, joissa tarvitaan sairaankuljetusyksikköä. Raimo Kalteva kehuu nykyistä työtään vuolain sanoin. (017) 368 4000 | info@peltaco.com Kokoontaitettava LEVITINKÄRRY Öljynimeytysaineiden taloudelliseen ja tehokkaaseen levitykseen. Ensihoitajien työrytmi on sama kuin palomiesten, ja heillä on neljän henkilön vuorokierto. Huomasin, että meidän autossa lukee isolla kärkiyksikkö, ja tultiin viimeisenä paikalle”, Kalteva kertoo. Alussa miehet tutustuivat paikkakuntaan ja eri alueisiin. ”Tämä antoi vanhemmallekin miehelle uutta puhtia. Ajattelin, että jätkillä on varmaan vain hyvin homma hallussa. Tuntuu helvetin hyvältä”, Kalteva tunnustaa. Ja se, että saa nopeammin apua työtehtäviinkin, puolin ja toisin”, Ikonen kertoo. Raimo Kalteva (vas.), Ville Ikonen, Jarno Räihä ja Arto Valkama päivystävät Klaukkalan paloasemalla hyvässä yhteisymmärryksessä. Mulle ainakin tuli virtaa ihan mielettömästi. Tuli erilaiset paikat, alueet ja eri systeemi. ”Sehän on noloa, jos ei kiireessä löydä putkilukkoa saati paloilmoitinkaappia. ”Kaikki vastaantulijat kommentoivat, että kylläpä te ootte nopeita. Vuodesta 2006 lähtien hän on ollut töissä Keski-Uudellamaalla. Ollaan pienempi perhe”, Raimo Kalteva kuvailee. ”Täällä maaseudulla on aika pitkät kuljetusmatkat, joten ollaan sidottu tehtäviin aika pitkään”, Ikonen kertoo. Että näitä aletaan käyttää enemmän, siinä mielessä vaarallinen”, Kalteva kertoo. ”Kun tämä paikka tuli hakuun, päätin hakea, että tulee vähän uutta. Palomiehen homma on palomiehen hommaa missä tahansa, mutta että ympäristö muuttuu, se tuo uutta sisältöä”, hän sanoo. Räihä valmistui palomieheksi vuonna 1993. Myös Facebookissa! Monikäyttöinen IMEYTYSMATTOKAUKALO Uudelleenkäytettävä, siirrettävä, imeytysmaton kanssa käytettävä
Tieliikenneonnettomuus radalla, keskisuuri” Kuvitteellisessa onnettomuudessa työntekijä jäi kiskopyöräkaivinkoneen työntämän matalan kuljetusalustan alle Ruoholahden ratalinjan osuudella eteläisessä linjauksessa. Pelastuslaitoksen osallistuva henkilökunta ei tiennyt etukäteen, mitä ja missä harjoittellaan.. ”Hälytysilmoitus. Pelastus Länsi-Uusimaa 401. Toinen uhreista oli tajuissaan liikuntakyvyttömänä, toinen tajuttomana puristuksissa työkoneen kuljetusalustan ja kiskon välissä. Pelastus Helsinki 105, 301, 201. Helsinki, Länsimetro, Salmisaarentie
Pystytunnelit voivat olla meille paras paikka tulla sisään kohteeseen”, Ristola arvelee. Hälytys tehtiin soittamalla 112:een sanoilla ”Tämä on harjoitus”. Bilal Atiye Destia Rail Oy:stä vastasi liikenteenohjauksesta ja pelastuslaitoksen opastamisesta paikalle sekä potilaan luo. ”Meillä on oma protokolla siihen, mille urakoitsijalle ja missä järjestyksessä soitetaan. Tämä on meille kolmas harjoitus tänä keväänä”, Ristola kertoo. Hän pitää pöytäkirjaa ja koordinoi muutoinkin pelastusharjoitukset. Pelastuslaitoksen osallistuva henkilökunta ei tiennyt mitä harjoitellaan ja miten pitäisi varautua. He ehdottavat järjestettävien harjoitusten ajankohdat ja me sovitamme ne työmaiden kanssa. ”Pelastuslaitoksien kanssa yhteistyö on sujunut hyvin. Hälytyksissä lähin yksikkö lähtee aina liikkeelle. P elastusharjoitukseen osallistui urakoitsijan lisäksi kolme yksikköä Helsingin pelastuslaitokselta ja yksi Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta. Toinen uhreista oli tajuissaan liikuntakyvyttömänä, toinen tajuttomana puristuksissa työkoneen kuljetusalustan ja kiskon välissä. ”Olemme täällä oppimassa, meillä on nyt yhteinen reikä Helsingin kanssa. Tulipalotilanteessa savua voi mennä myös toisen urakoitsijan alueelle”, Ristola kertoo. Tunneleissa on helppo eksyä ja suuntavaisto häviää huoltotunneleissa. Kyseinen pelastusharjoitus oli 30:s vuodesta 2010 alkaen. Tilanne muuttuu vielä, kun asennetaan kiskot ja pitää varoa myös kiskoilla liikkuvaa kalustoa. Huhtikuun lopulla harjoiteltiin henkilöpelastusta kuvitteellisessa ratatyökoneonnettomuudessa Ruoholahti–Lauttasaari tunneliosuudella. Palomestari Kalle Ristola Espoosta oli mukana tarkkailijana. Jokaiselta metrotyömaalta löytyy rakennustöiden aikana pelastuslaitoksille oma postilaatikko, jossa on pelastussuunnitelmakartta. Matkaan maan pinnalta onnettomuuspaikalle oli noin 600 metriä. Haasteita metrotunneleissa Länsimetro järjestää säännöllisesti pelastusharjoituksia yhdessä urakoitsijoiden sekä Helsingin ja LänsiUudenmaan pelastuslaitosten kanssa. ”Urakoitsijalle tunnelit ovat tuttuja, mutta pelastuslaitoksille on paljon uutta ja vierasta. Harjoituksesta vastannut paloesimies Mikko Holopainen (kesk.) ja paloesimies Tuomo Kortelainen Kallion keskuspelastusasemalta kertoivat harjoituksen kulusta ennen hälytysilmoitusta. Hälytysilmoituksen jälkeen pelastuslaitoksen yksiköt ajoivat porrastetusti jyrkkään tunneliin noin 40 metrin syvyyteen. Tiedot ovat siellä 24/7 aina ajan tasalla. Pelastusharjoituksissa myös urakoitsija testaa omaa toimintaa onnettomuustilanteessa sekä työmaan evakuointia”, kertoo projekti-insinööri Tiia Virtanen rakennuttajakonsultti SWECO PM Oy:stä. Muutamassa harjoituksessa on ollut mukana poliisi ja ensihoitoyksikkö. Tulipalo metrotunnelissa on pahin skenaario. Pääurakoitsijan tulee aina tietää, keitä hänen työmaa-alueellaan liikkuu”, Virtanen kertoo. Pelastajat olivat uhTeksti: Kimmo Kaisto Kuvat: Teemu Heikkilä 4–5 ·2015 39. Metrotunneleissa riittää haasteita olosuhteissa ja viestiliiken teessä. Lisäksi on järjestetty savunpoistoja junantunkkausharjoituksia sekä vierailuja eri kohteisiin. ”Metrotunneleiden yhteystunneleissa pitää olla selkeä numerointi, jotta voi antaa oikean sijainnin maan päälle. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen palomestari Kalle Ristola (vas.) seurasi harjoitusta. Pääosin harjoitusten osapuolet ovat aina pelastuslaitos, urakoitsija ja Länsimetro. Tiedonkululla on tärkeä merkitys, jotta osataan varoittaa muita tilanteesta
Huomasimme myös, että tiedon siirtyminen maan alla 600 metrin päähän vie aikansa. Potilas voi hyvin.” ,”Jätkät, tulkaa nostamaan toisen radan viereen.” Puristuksiin jäänyt tajuttoman uhrin pelastaminen herätti kysymyksiä. ”437 milliä mennyt ja tippa lorisee. Harjoituksesta vastannut paloesimies Mikko Holopainen Helsingin pelastuslaitokselta kertoi havainnoistaan harjoituksen jälkeen. Länsimetron viestintäpäällikkö Satu Linkola esitteli laatikon sisältöä Tapiolassa Espoossa. Hyvä, että oli urakoitsijan väkeä opastamassa oikeisiin paikkoihin.” Suurin apu kiskokärryistä on henkilöpelastuksessa, jolloin potilas saadaan nopeasti ensihoitoyksikön luo. Onko järkevämpi nostaa molemmin puolin yhtä aikaa. Joku hoksasi hyvin myös hyödyntää kiskokärryjä. Tässä harjoituksessa pelkästään viestiliikenteen turvaaminen vaati neljä linkkimiestä. Noin 50 minuutissa molemmat uhrit oli siirretty rankan 300 metrin kantourakan jälkeen hätäpoistumistien eli ”tanssilavan” kautta alatasanteelle ja pois tunnelista. Palomestari Kalle Ristolan mielestä itse harjoitus soljui hänen mielestään hyvin, mutta kaikkea viestiliikennettä hän ei kuullut. Harjoituksen perusteella urakoitsija aikoi merkitä kiskokärryn pelastussuunnitelmakarttaan ja laittaa siihen opasteet ”vain pelastuslaitoksen käyttöön”. Haalimme kaikki nostotarvikkeet mukaan, kun oli puhetta, että nostokalustoa tarvitaan. On tärkeää tietää tarkka sijainti ja mistä kannattaa tulla sisään kohteeseen. Harjoituksen alussa päätettiin pitää yhteyttä suorakanavalla ja pyytää linkkimiehet mukaan viestiyhteyksien turvaamiseksi. rien luona noin kymmenessä minuutissa hälytyksestä. Ensihoitotoimet aloitettiin heti ja kysyttiin kestäisikö hän 15 minuutin odotuksen, jotta kuljetusalustan ja kiskon välissä puristuksessa ollut tajuton uhri (nukke) saadaan irrotettua. Riittääkö yksi tunkki?”, ”Riittää.” Potilas oli pian irti ja hengitti hyvin. ”Tulin kolme vuotta sitten tähän pestiin ja harjoituksia oli pidetty toki ennen minua. ”Nosto-operaatiota tekevän yksikön esimiehen pitäisi olla kohteessa mahdollisimman pian. Todettiin myös, että mahdollisuuksien mukaan hälytysajoneuvo tai ensihoitoyksikkö voidaan ajaa työtunnelista alas hoitoon pääsyn nopeuttamiseksi. Maan päälle jäi lopulta vain kaksi miestä. Omien työvuosieni aikana olen missannut vain yhden harjoituksen. ”P301 sanoi, ettei tarvita kuin tunkki. Kuva: Kimmo Kaisto. Helsingin pelastuslaitokselle hän suositLänsimetron kaikilla työmailla on pelastuslaitokselle postilaatikko, jossa ovat pelastussuunnitelmakartat ja tarvittaessa kohteen lisätiedot. Hän tietää, mitä kalustoa on mukana ja mitä kohteessa tarvitaan”, P105:nä toiminut palomies Timo Pykäläinen painottaa. Tyhjiöpatjan avulla potilas siirrettiin porukassa kiskoilta. Mika Tervo kertoo. Tajuissaan kiskoilla makaava uhri valitti selkäkipua. Kuva: Kimmo Kaisto. Kaluston ja potilaiden siirto maan alla on haastavaa ilman tulipaloa ja savuakin. Oikea kalusto paikalle nopeasti Harjoituksen jälkeen todettiin, että viestin pitää kulkea syvällekin nopeasti. On hyvä harjoitella, jotta voimme parantaa omia toimintapojamme ja kalustoa”, palomies-ensihoitaja pt. Myös pelastussuunnitelmakarttojen luettavuutta on parannettu.” Suuntavaisto häviää helposti tunneleissa. Projekti-insinööri Tiia Virtanen rakennuttajakonsultti SWECO PM Oy:stä pitää pöytäkirjaa ja koordinoi muutoinkin harjoitukset. Valaistuksen ja viestiliikenteen pitää toimia hyvin. Alas tunneliin tilattiin virtuaaliambulanssi, jotta mönkijäkyyti ei rasittaisi potilaita turhaan. ”Ensitiedoissa oli tieto metrotunnelista, mutta oli hieman harhaanjohtavaa, kun puhuttiin traktorista ja sen perävaunusta, jonka alla potilas oli puristuksissa. 40 4–5 ·2015. Jo tämä vaati neljä miestä. Kehitettävää löytyy aina esimerkiksi tiedonkulussa. Matkaa metrotunnelista maan päälle oli noin 600 metriä. ”Hyvä, että paikalle tuotiin heti paljon valaisinkalustoa
Metrotunnelissa on noin 600 metrin välein maan pinnalle ulottuva poistumistie-, savunpoisto-, paineentasausja ilmanvaihtokuilu. Länsimetron ensimmäinen vaihe saadaan päätökseen vuoden 2015 lopulla ja liikennöinti alkaa syksyllä 2016. Koulutus tukee myös maanpäällistä toimintaa ja harjoituksia. 010 555 5273 www.scania.fi Pääkaupunkiseudun metroa laajennetaan Ruoholahdesta Lauttasaaren kautta Espooseen. SCANIA SUOMI OY Erityismyynti Paloja pelastusajoneuvot Timo Iltanen puh. Olemme muun muassa tunkanneet vaunuja, irrottaneet potilaita ja tehneet metron virrattomaksi”, Kalle Ristola luettelee. ”Kun mennään maan alle, viestiliikenne vaikeutuu huomattavasti. Poikkeustilanteessa matkustajat voivat poistua naapuritunneliin yhdyskäytävien savusulkujen kautta. Lisäksi metro varustetaan videovalvontajärjestelmällä. Ensimmäisessä vaiheessa valmistuu 14 kilometriä pitkä ratalinja Ruoholahdesta Matinkylään ja kahdeksan uutta asemaa. Päivittäin länsimetroon odotetaan noin 170000 matkustajaa. Länsimetro työllistää satoja suunnittelijoita, tuhansia rakentajia ja välillisesti tuhansia alihankkijoita. Ristola kiittelee oman väkensä harjoitusintoa länsimetrossa. Länsimetro: 13 uutta asemaa, 21 kilometriä Vuorossa oli toinen länsimetroharjoitus sekä palomies Timo Pykäläiselle (vas.) että palomies-ensihoitaja pt. 010 555 5299 Petri Surakka puh. Rakentaminen alkoi Ruoholahdessa marraskuussa 2009. Asemat ovat Helsingissä Koivusaari ja Lauttasaari sekä Espoossa Keilaniemi, Aalto-yliopisto, Tapiola, Urheilupuisto, Niittykumpu ja Matinkylä. ”Meillä on 350 operatiivista kaveria. Kääntöraiteiden kohdalla etäisyys voi olla suurimmillaan 50 metriä. Yksi tunneli on kuusi metriä leveä. telee toistimia viestiliikenteeseen. Opasteita on 25 metrin välein. Yhdyskäytävien etäisyys toisistaan on noin 150–170 metriä. Suunnittelimme palomiehille osaamistasot ja aloitimme harjoittelun jo vuosi sitten, jotta kaikki pääsevät mukaan. Myös väkeä tarvitaan paljon ja yksikin turha reissu alas tunneliin vie helposti arvokkaat kymmenen minuuttia. Tunnelissa on jalankulkutaso sekä merkkija turvavalaistus. Länsimetro on uusi ja innostava haaste, olemme saaneet hyvin porukkaa koulutuksiin. Helsingin keskustassa huoltotunnelissa on Virve-verkko koko matkalla”, Timo Pykäläinen Helsingin pelastuslaitokselta kertoo. Esimiehille metrokoulutus on pakollinen. Lisäksi suunnitteluryhmä eli pelastuslaitos, urakoitsija ja Länsimetro pitivät pienen palaverin harjoituksen jälkeen, jossa käytiin läpi harjoituksen kulku ja palaute. He etenivät kärkijoukossa työmaatunneliin. Metro Matinkylästä Kivenlahteen valmistuu aikaisintaan vuonna 2020. Kuilun keskellä sijaitsee palo-osastoitu poistumistieporras. Pystykuiluja on yhteensä 23. Palaute kerättiin heti harjoituksen jälkeen. Uudet asemat ovat Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti. Matinkylä–Kivenlahti -osuus on länsimetron seitsemän kilometriä pitkä seuraava rakennusvaihe. 21. Tunneliverkostoon tulee paloilmoitusjärjestelmä. Olemme saaneet harjoitella öisin Roihupellon metrovarikolla. Länsimetron maanalainen tunnelisto koostuu kahdesta rinnakkaisesta palo-osastoidusta tunnelista. Pystykuilut on sijoitettu maan päällä yleisille katutai puistoalueille. huhtikuuta pidetty länsimetron pelastusharjoitus oli järjestyksessään 30:s. Lisätietoja: www.lansimetro.fi 4–5 ·2015 41. Mika Tervolle. Tunnelien etäisyys toisistaan vaihtelee 13–17 metriin
H einäkuussa 2015 avautuvan kehäradan turvallisuus työllistää Keski-Uudenmaan pelastuslaitosta. Paloinsinööri Jan Mesz kan mukaan ihmisten vaihtumi nen kesken projektin on sekin ai heuttanut lisätyötä. Pelastuslaitoksen pääyhteistyökumppani turvallisuusjärjestelyissä on Liikenneviraston projektiorganisaatio sekä suunnittelusta ja valvonnasta vastaavat henkilöt. Uusi kehärata kulkee kahdeksan kilometrin osuuden maan alla, mikä tuo omat haasteensa tur vallisuuteen. Se ei ole asemakohtainen, vaan kokonaisuus koko kahdeksan kilometrin matkalla. Turvallisuustekniikka, kuten savunpoisto, on tavallista vaativampaa. Tunnelissa on muun muassa järeä savunpoistojärjes telmä. Joka ikisen Keski-Uusimaa valmistautuu kehärataan Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Jussi Helttunen ja Jan Meszka Junan henkilökunta evakuoi ihmiset niin tehokkaasti, että kaikki olivat jo asemalaiturilla, kun palomiehet saapuivat paikalle. Kahdeksan kilometrin maan alla kulkeva tunneli on turvallisuuden kannalta monimutkainen kokonaisuus. Savu leviää helposti käytäviä pitkin, ja siirtymät ovat pitkiä. Lisäksi laitoksen edustajat pitivät ohjauspalavereja työmaiden ja tilaajan kanssa sekä tekivät tarkastukset ja erillishyväksynnät. Vantaankosken ja Tikkurilan aseman lentokentän kautta yhdistävä rata kulkee suurimmaksi osaksi laitoksen alueella, ja laitos on ollut mukana kehäradan turvallisuussuunnittelussa alusta asti. Pelastuslaitoksen kaikki palomiehet sekä osa vapaapalokunnista ja naapurilaitoksista on koulutettu pitkin talvea ja kevättä radan paloja pelastusturvallisuusasioihin. Paloinsinööri Jan Meszkan mukaan vastaavanlaisia kohteita ei Suomessa ole aikaisemmin rakennettu. Suuri pelastusharjoitus ei sujunut niin kuin Strömsössä 42 4–5 ·2015. ”Savunpoistojärjestelmä on ehkä yksi järeimmistä järjestelmistä, joita siellä on
Jos juna pysähtyy raiteille esimerkiksi teknisen vian takia, kiireisimmät voivat lähteä omin päin ulos junasta. Osaamista on lähtenyt ihmisten mukana.” Meszka ei ryhdy spekuloimaan, millainen olisi mahdollinen onnettomuus tunnelissa. Juna oli pysähtynyt kiskoille Aviapoliksen asemalta 400 metriä länteen päin. toukokuuta. 4–5 ·2015 43. Hätäpuhelimella saa yhteyden turvavalvomoon. Tunnelin laituritasolle pääsee ambulanssilla, paloautolla huoltotunneliin raivausoville asti. Meszkan mukaan kehäradan riskit ovat samanlaisia kuin raideliikenteessä yleensäkin. ”Minäkin olen ollut vain pari vuotta mukana. Harjoitus alkoi junasta tulleella hälytysilmoituksella, jonka mukaan junassa oli savua. Harjoituksessa 450–500 vapaaehtoista evakuoitiin rataosuuden tunnelista kuvitteellisen, junasta syttyneen tulipalon takia. Paloinsinööri Jan Meszka esitteli kehäradan tunnelin turvallisuusratkaisuja Suomen paloinsinööriyhdistyksen jäsenille, jotka tekivät tutustumisretken maan alle Aviapoliksen asemalla toukokuussa. Kuvittelimme, että porukka siirtyy nopeammin paikasta toiseen kuin siirtyikään”, pelastusjohtaja Pekka Vänskä tiivistää. ”Pelkästään liikuntarajoitteisten ihmisten siirtäminen tunnelista pois ihan vain sen takia, että juna on rikki, on haasteellista. Harjoituksessa 450–500 vapaaehtoista evakuoitiin rataosuuden tunnelista kuvitteellisen, junasta syttyneen tulipalon takia. Hän ennakoi, että alueelta tulee todennäköisesti erheellisiä palohälytyksiä, kun esimerkiksi laiturialueen roska-astiat käryävät tupakantumppien takia. ”Se ei mennyt niin kuin Strömsössä. ”Siinä on ollut jumppaamista, että saadaan kaikki pelittämään yhteen.” Meszkan mukaan turvajärjestelmät eivät silti ole olleet projektin suurin haaste, vaan ihmisten vaihtuminen kesken projektin, joka alkoi jo vuonna 2009. Meillä on moni ihminen vaihtunut, myös monissa eri organisaatioissa matkan varrella. Jos ihminen pääsee raiteille, hän on vaarassa jäädä junan alle. Harjoitus ei mennyt niin kuin Strömsössä Huolellisesta valmistautumisesta huolimatta kehäradan suuri pelastusharjoitus ei mennyt aivan suunnitelmien mukaisesti Vantaan uudella Aviapoliksen asemalla lauantaina 23. asian koko pätkällä täytyy toimia”, Meszka sanoo. On lastenrattaita, pyörätuoleja ja matkalaukkuja, koska ollaan lentoasemalle vievällä raiteella.” Pelastuslaitoksella on mönkijöitä, joilla tunneliin voi ajaa, ja sinne saadaan myös kiskoja pitkin kulkevia kärryjä, joissa ihmisiä voi kuljettaa. Mahdollisen onnettomuuden sattuessa myös ihmisten evakuoiminen on oma prosessinsa. Myös sammutusja paloilmoitinjärjestelmät vaativat paljon osaamista. Ne muodostavat suuren kokonaisuuden, ja eri järjestelmät pitää sovittaa teknisesti yhteen
Se oli erilaista verrattuna normaaliin pelastustoimintaan, ja soveltaminen jäi vähän puolitiehen.” Rajalan mukaan pieleen meni moni asia informaation kulkemisesta uuden johtamismallin kautta teknisiin yksityiskohtiin. Kun palomiehet olivat päässeet tunneliin, junan henkilökunta oli jo, sinänsä esimerkillisesti, saanut ihmiset evakuoitua Aviapoliksen asemalle. Palovesilinjat voidaan täyttää kahdesta suunnasta ja molemmissa ratatunneleissa on oma linja. Hälytysilmoituksen jälkeen ilmaantui monenlaista viivettä: hälytyskeskus alkoi sorvata uutta vastetta, mikä vei aikaa 6–7 minuuttia. Juna oli pysähtynyt kiskoille Aviapoliksen asemalta 400 metriä länteen päin. Harjoitus alkoi junasta tulleella hälytysilmoituksella, jonka mukaan junassa oli savua. Myös savunpoiston aloittamiseen meni liikaa aikaa. ”Päin helvettiähän se nyt meni, mutta siinä oli paljon sellaisia asioita, joita treenattiin ensimmäistä kertaa alueellamme. Rehellisesti täytyy sanoa, ettei me nyt ihan niin valmiita olla, kuin ajattelin”, Rajala pohtii. Tunnelin savunpoistojärjestelmä on yksi massiivisimmista Suomessa. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen kehäradan operatiivisesta toiminnasta vastaava palopäällikkö Juha Rajala ei myöskään ole erityisen tyytyväinen. Veimme ensimmäistä kertaa toimintoja maan alle. Se on monesta teknisestä asiasta koostuva kokonaisuus, ja yksi kun prakaa, ongelmat lähtevät kertautumaan. Ratatunnelin palovesilinja on toteutettu kuivaputkena ja se täytetään ja paineistetaan pelastuslaitoksen toimesta maan pinnalta, ja tarvittaessa kahdesta suunnasta. Lisäksi johtamismoodia muutettiin kesken kaiken. Itsellänikin on peiliin katsomisen paikka, kun kerran noita valmistavia harjoituksia olin suunnitellut”, hän myöntää. ”Kun ensimmäiset kaverit olivat tunnelissa, ensimmäiset ihmiset olivat Aviapoliksen asemalla. Putkisto on varustettu automaattisella ilmauksella. Siinä ei käytännössä ollut evakuoimista kavereilla ollenkaan.” Tulevaisuudessa pelastuslaitos aikoo harjoitella radalla lisääkin, mutta junaliikenteen käynnistyttyä ainoa mahdollinen aika on öisin, kun junat eivät kulje. Paloposteja on tunnelissa 200 metrin välein. Osa ihmisistä oli tosin kävellyt viereisen Kytökallion kuiluun. Kun kundit pääsivät junalle, se oli jo tyhjä. Toinen viive tuli siitä, että tunneli itsessään oli haastava saavuttaa, ja tiedustelun aloittaminen vei hieman liikaa aikaa. ”Ei minua tämä harjoitus huolestuta ollenkaan, vaan se, mitä heinäkuun ensimmäisen jälkeen tapahtuu, kun juna rupeaa kulkemaan. ”Ei ole yhtä varsinaista syytä, miksi se meni pieleen. ”Meidän piti kokeilla kehäratatunneliin varta vasten suunniteltua johtamisohjetta, mutta jostain syystä sitä ei edes kunnolla kokeiltu ja se vaihdettiin suuronnettomuuden mukaiseen johtamismalliin”, Rajala kertoo. Yhdessä tunnelin puolella olevien palopostien kanssa verkostosta on saatavissa vettä 100 metrin välein. 44 4–5 ·2015
4–5 ·2015 45. Tämä on tullut todettua muun muassa kiinteistöjen erilaisen turvallisuustekniikan osalta. Koko operatiivinen päällystö, alipäällystö ja ennen kaikkea ensihoidossa työtä tekevä miehistö eivät ole olleet läheskään kaikissa koulutuksissa ja muodollisissa harjoituksissa mukana. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen järjestämä harjoitus kehäradalla ei mennyt pipariksi, vaan oli oppimisen kannalta erittäin hyödyllinen tapahtuma. Hätäkeskus hälytti harjoitussuunnitelman mukaiset yksiköt, mutta hälyttämisessä tapahtui sekaannusta, jonka vuoksi pelastusorganisaation hälytys viivästyi useita minuutteja. Kuitenkin monissa erilaisissa vaativissa onnettomuuksissa tilanne on juuri samanlainen ja pelastustoiminnan johtajan ja operaattorin ensisijainen tehtävä on saada joukot tehokkaasti sekä nopeasti käyttöön ja vasta toissijaisesti täytetään tilannepäiväkirjaa. Ratatunnelin savunpoisto yritettiin käynnistää ohjeiden mukaan, mutta muun muassa puhelut veivät liian paljon aikaa ja ovilupien saaminen ja vikakoodin kuittaaminen hidastivat oleellisesti toimintaa. Tekninen valvomo muun muassa kysyi saavatko käynnistää tuuletuksen halutulla tavalla, mutta harjoitusmielessä TOJ vaati, että pelastusorganisaatio tekee sen ja viimein tuuletus onnistuikin. Olisiko parempi, että ensimmäinen pelastusyksikkö menee tavanomaisilla varusteilla tiedustelemaan esimerkiksi asemarakennuksen kautta. Vaikka harjoituksessa tehtiin virheitä monilla eri alueilla, juuri ne olivat asioita, joilla voidaan oikeita toimintatapoja suunnitella ja vahvistaa ja virheet eliminoida. Hätäkeskus otti vastoin yleisiä periaatteita ensimmäisenä yhteyttä päivystävään päällikköön. AK1 -teknisen tilan savunpoiston olisi voinut siirtää ohjauskeskukselle, mutta se ei olisi ollut osaamisen kannalta hyödyllistä. Sen mukaan kaikki toimivat tarpeen mukaan soveltaen tavoitteena oma työturvallisuus ja luonnollisesti asiakkaiden nopea pelastaminen vaikeasta paikasta. Oikea tilanne voi sattua päällekkäisten tehtävien aikana tai esimerkiksi loma-aikoina, jolloin organisaatio on heikoimmillaan. Tämän harjoituksen suureen valmisteluun liittyen olisi ollut paikallaan, että ensihoito ja laitoksen tilannekeskus olisivat olleet laajemmin mukana. Maanalaisiin tiloihin on rakennettu paljon erilaista turvallisuustekniikka, jonka toiminnasta olemme jo nyt saaneet jonkinlaisen käsityksen. Jälkikäteen pohdittiin, onko se tarpeen. Todellinen ja mahdollinen Viimeisimpäänkin harjoitukseen oli laadittu todellinen mahdollinen skenaario. Jatkossa tähän ei varmaankaan ole tarvetta, kun tilannetta on enemmän harjoiteltu. Kuviteltuun aikatauluun olisi pitänyt saada viivettä, jotta oikeasti ensimmäisessä sovelletussa harjoituksessa olisi voitu harjoitella, eikä pitää ”juoksukilpailua”, tavoitteena ennätysaika. Tällaisia harjoituksia ei tule missään tapauksessa toteuttaa valmiin käsikirjoituksen kanssa ”teatterina” parhaiten asiat osaavalla ja harjoitelleella henkilöstöllä. Jo harjoitussuunnitelmaan tutustuminen selkeytti, että tehtävä on pelastustoimelle paljon haasteellisempi kuin esimerkiksi lento-onnettomuus, joissa ensisijaisesti operoidaan maan päällä ja erikoisosaamista vaativa tunnelitekniikka puuttuu. Jälkikäteen ajatellen olisi ollut hedelmällisempää mennä pienemmän palon mukaan eikä johtokeskusharjoitusta olisi toteutettu samanaikaisesti. Jo harjoituksen suunnitteluvaiheessa oli päätetty, että myös johtokeskusharjoitus toteutetaan. Hälytysilmoituksesta kävi ilmi tilanne, kohde ja ensitieto liikenneja jännitekatkosta. Asiaan perehtynyt henkilöstö on lomalla ja sijaiset tai toisen laitoksen väki hoitavat tehtävän, joille keikka voi olla ainutkertainen ilman harjoituksia. Vaikka kaikki saadaan jossakin vaiheessa toimimaan, ei tekniikkaan pidä sokeasti luottaa. Sen takia operoitiin myös suuronnettomuusohjeen mukaan. Harjoituksessa toteutettiin vaativan savusukelluksen ohjetta, joka hidasti toimintaa. Kaistat tarvitsevat mallin Koska tehtävä ja kohde olivat täysin uusi tilanne pelastusorganisaatiolle, määrättiin miehistö kokoontumaan ensin kalustohalliin. Selvää on myös, että meillä ei ole tulevaisuudessa näin paljon aikaa keskittyä yhteen erityisosaamisen alueeseen, vaan harjoittelun ja koulutuksen määrä tulee vähenemään ja osaaminen hieman hiipumaan muun muassa henkilöstövaihtuvuuden myötä. Harjoituksessa olisi voinut edetä etukäteistietojen mukaan joustavasti ja käskyttää tehtävät, kaistat ja muut asiat saman tien kalustohallissa. Tositilanteessa autoa ajava KUP20 ei pysty eikä saa lähteä radiokeskusteluun, vaan ensimmäiset lisätiedot ja muu keskustelu tulee käydä KUP30:n tai toimintaa johtavan kanssa. Varsinaista mallia kaistojen jakamisesta ja nimeämisestä ei ollut, vaan jako perustui omaan suunnitelmaan. KUP20 ei ollut ottanut vielä johtovastuuta, mutta yhtyi keskusteluun ollessaan johtokeskuksessa. Tulevaisuudessa voisi olla jokin malli, kuten lentoasemalla, jota kuka tahansa voi toteuttaa. Tosin poliisi sai pitkän etumatkan ja oli pelipaikoilla reilusti ennen meitä, minkä ei pitäisi olla mahdollista. Työturvallisuus on kaikissa tilanteissa varmistettava esimerkiksi savun yllättävän leviämisen vuoksi. Ohjeet sammuttamisesta ja savusukelluksesta tulee olla yksinkertaiset ja selkeät. Nyt aiheutui myös johtamiselle ja toiminnan käynnistämiselle turhaa viivettä ja sekaannusta. Tiedonkulku ei monilta osin sujunut ja täydessä valmiudessa ollut johtokeskushenkilöstö tunsi varmasti turhautuneisuutta. Teksti: Arto Latvala Kuva: Kaisu Puranen Ei mennyt pipariksi – oppimisen kannalta hyvä harjoitus Päivystävä palomestari Arto Latvala kokeili harjoituksessa osaamistaan toiminta-alueen johtajana. Ensivaiheessa auttaa johtamiskortti, johon voi alkukiireessä kirjata tärkeimmät asiat kynällä ja kun aikaa riittää ja lisähenkilöstöä saapuu, kirjatut asiat voidaan siirtää sähköiseen tilannepäiväkirjaan. Toimintaa johtavan tulee isoissa onnettomuuksissa pyrkiä keskittymään johtamiseen. Johtamisen ajatuksia hankaloitti myös se, minkä kokoisen tulipalon mukaan harjoitusta operoidaan. Harjoituksessa tapahtui johtamisessa (Harjoitus KUP30) useita unohduksia ja virheitä, jotka voidaan välttää hyvällä ohjeistuksella ja tukiorganisaatiolla ja ennen kaikkea säännöllisellä käytännön harjoittelulla. Harjoitushälytyksen jälkeen toiminta käynnistettiin varmistamalla asiat kaistanjohtajittain. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella on viimeisen vuoden aikana järjestetty erilaisia pieniä kokonaisuuksia ja hieman vaativampiakin harjoituksia. Siksi kaikkien koulutus, suunnitelmat ja toimintaohjeet tulee tähdätä heikoimpaan hetkeen, jolloin on myös selvittävä. Myös työturvallisuusriskit ovat niissä pienemmät. Siellä määrättiin kaistat ja kaistojen johtajat tehtävässä
Voimalaitoksen piippu on 140 metriä korkea ja kattilalaitoksessa on kahdeksantoista kerrosta. Teksti ja kuvat: Mika Rinne 46 4–5 ·2015. ”Tiimin kehittämisvastuulle kuuluvat paloturvallisuus ja pelastustoiminta, kemikaaliturvallisuus, työturvallisuus, ympäristönsuojelu, toimitilaja rikosturvallisuus, rakennusja asennusturvallisuus, kyberturvallisuus, henkilöstöturvallisuus,” Helislahti luettelee. Voimalaitoksella on Jyväskylän Energian voimalaitosten paloturvallisuuden ja pelastustoiminnan kehittämistä ohjaa turvallisuuspäällikkö Samuli Mäkinen, joka toimii laitospalopäällikkönä apunaan kaksi varapäällikköä. Pelkästään Jyväskylässä asuu yli 135000 ihmistä, joten energialaitos on yhteiskunnallisesti merkittävä erityiskohde. Laitos voi käyttää vuorokaudessa yhteensä jopa 130 rekka-autolastillista polttoainetta. Keljonlahden voimalaitoksen omistaa Jyväskylän Energia Oy ja sen isäntä on Jyväskylän kaupunki. Tukipolttoaineena on hiili. Vuonna 2010 käyttöön otetun laitoksen pääpolttoaineena ovat puu ja turve. Jyväskylän Energian yritysturvallisuuspäällikkö Kari Helislahti kertoo, että koko yhtiön turvallisuutta kehittää turvallisuusja ympäristötiimi, johon kuuluvat hänen lisäkseen kaksi turvallisuuspäällikköä, ympäristöinsinööri ja toimintajärjestelmäpäällikkö. Voimalaitoksessa tuotetaan lämpöä ja sähköä Jyväskylään ja sen lähialueille. Lisäksi yhtiöllä on paloturvallisuuden, Harjoituksin pidetään osaamista yllä Jyväskylässä Voimalaitos on tärkeä erityiskohde Jyväskylän keskuspaloasemalta on Keljonlahden voimalaitokselle vain muutaman minuutin ajomatka. J yväskylän Energia tuottaa lämpöä, sähköä ja vettä sekä jakelee niitä Jyväskylään ja sen lähialueille
Voimalaitoksen vanhempi valvoja Markku Haapala tietää, että palomiesten on erittäin vaarallista työskennellä tunnelissa. ”Tositilanteessa vaste olisi suuri. ”Olemme todella tyytyväisiä pelastuslaitoksen henkilöstön palvelevaan ja liiketoimintaamme hyvin tukevaan asenteeseen sekä toimintaan. Omasta puolestamme annamme tarvittaessa energia-alaan liittyvää asiantuntija-apua,” Helislahti mainitsee. Yksiköille annettiin seuraavat tehtävät: ”101 pelastus ja savusukellus, 121 lisävesiselvitys ja avustaa 101:stä savusukellustehtävässä, 115 varmennustehtävä ja sen alaisuudessa 106, josta videoyhteys johtopaikkaan”. ”Tapaamme säännöllisesti pelastuslaitoksen johtoa ja keskustelemme miten yhteistyö sujuu. Helislahden mukaan yhtiöstä ja pelastuslaitoksesta on tullut toinen toisiaan tukevia kumppaneita. Pelastuslaitos valmentaa henkilöstöämme ja esimerkiksi syksyllä on tulossa Virve-puhelimien käyttökoulutus.” Myös sammutusvesihuoltoa suunnitellaan yhdessä. Yhteistyötä pelastuslaitoksen kanssa Keski-Suomen pelastuslaitos ja Jyväskylän Energia tekevät yhteistyötä voimalaitosten turvallisuuden ja pelastusvalmiuksien hiomisessa. Harjoituksen laatimisesta vastasi ruiskumestari Kalle Hakamäki Keski-Suomen pelastuslaitokselta. Suuri massa vaarana Palomiesten Matti Riikolan ja Jyrki Kaukon tehtävänä oli pelastaa kateissa oleva työntekijä sekä sammuttaa tulipalo kuljetintunnelissa. Itse harjoituksessa laitoksen polttoainekuljettimella oli havaittu tulipalo. Johtamisen osalta hälytettäisiin päivystävä päällikkö ja toisen alueen päivystävä palomestari,” tilannetta johtanut Karppinen selvittää. Samalla tutustumme laitokseen. Muiden työvuorojen harjoituksissa käytettiin savua, sillä laitoksella oli huoltoseisokki. Viime toukokuussa siellä toteutettiin pelastusjoukkueharjoitus, johon osallistui jokaisen Jyväskylän paloaseman henkilöstö omalla työvuorollaan. Sen pitää pyöriä, Palomiesten Jyrki Kaukon (vas.) ja Matti Riikolan mielestä on hyvä tutustua voimalaitoksen tiloihin ja kulkureitteihin etukäteen. Joukkueharjoituksella hiotaan toimintatapoja Pelastuslaitos ja Jyväskylän Energia harjoittelevat Keljonlahden voimalaitoksella vuosittain. Jyväskylän lisäksi hälytettäisiin Säynätsalon ja Muuramen palokunnat sekä Rautpohjan tehdaspalokunta. ”Kuljetinhihna on useita satoja metrejä pitkä. Helislahden mukaan yhtiön ja pelastuslaitoksen välinen yhteistyö on laajaa ja monipuolista. Henkilöstöä oli lähtenyt tiedustelemaan tilannetta, jonka jälkeen yhteen heistä ei enää saatu yhteyttä. Kyseessä on yhteiskunnallisesti merkittävä kohde, joka on meille ympäristönä haastava. Suunnittelemme ja järjestämme yhdessä harjoituksia. pelastustoiminnan ja kemikaaliturvallisuuden kehittämisryhmät. Myös paineastiaja sähköturvallisuuden osalta on nimetty erilliset vastuuhenkilöt. 4–5 ·2015 47. Siellä ei näkisi esimerkiksi onko siellä kuiluja, joihin voisi tippua,” Riikola kertoo. Riikolalla ja Kaukolla oli pitkä työjohtoselvitys osittain maanalaisessa tunnelissa, sillä letkua piti vetää siellä ainakin 150 metriä. Tässä tilanteessa hälytettiin yksiköt Jyväskylän keskuspaloasemalta sekä Seppälän ja Vaajakosken sivupaloasemilta (RKS31, KS101, KS103, KS106 ja KS121). Palomestari Pentti Karppinen perusti johtopaikan voimalaitoksen valvomoon, joka sijaitsee viidennessä kerroksessa. Nyt toiminta oli käynnissä ja savua ei voitu käyttää. Palautekeskustelun perusteella vakiinnutetaan hyvät ja poistetaan huonot toimintatavat.” Hakamäki kertoo. Käytössä on vain yksi hyökkäyssuunta ja Virve ei kuulu kaikkialla paksujen seinien takia. ”Jos tunneli olisi täynnä savua, niin siellä olisi pelastajan työturvallisuuden kannalta vakava vaara. ”Harjoituksessa on keskeistä pelastuslaitoksen ja voimalaitoksen asiantuntijoiden välinen yhteistyö
”Siten voitiin hyödyntää tiedusteluun laiJyväskylän Energian yritysturvallisuuspäällikkö Kari Helislahti on tyytyväinen yhteistyöhön pelastuslaitoksen kanssa. ”Toivottavasti henkilöstömme saisi koulutusta paineilmalaitteiden käyttöä varten. Kävelee ja pitää seinästä kiinni”, Riikola tuumii. ”Nyt tietää miten putkessa voi liikkua, kun kuiluista ei ole vaaraa. Laajalla voimalaitosalueella tarvitaan opastusta portin lisäksi myös varsinaisella onnettomuustai palopaikalla. Tunnelissa näki ympärilleen ilman harjoitussavua ja paikasta sai hyvän käsityksen, jos tänne pitää tulla tositilanteessa,” Kauko toteaa. Sellainen massa saa aikaan isoja vahinkoja, ja silloin sieltä on erittäin kova kiire ehtiä pois alta, muuten käy huonosti,” Haapala selvittää. Silloin oppaalla pitäisi olla tarvittavat suojavarusteet. Helislahti pitää harjoitusta onnistuneena ja toivoo niiden jatkuvan vuosittain. Esimerkiksi valvontakameroiden sijoittelussa voimme huomioida nyt paremmin tilannejohtamistarpeet”. Sitten voisimme toimia palomiesten oppaana laitosalueella, mutta kuumiin paikkoihin emme lähde mukaan,” sanoo yritysturvallisuuspäällikkö Kari Helislahti. Pelastustöiden sujumista auttoi harjoituksessa se, että voimalaitokselta oli opas portilla vastassa ja palokunta sai häneltä riittävät tilannetiedot. ”Minulla on nyt jonkinlainen ennakkokäsitys paikasta. Harjoituksesta tehtiin useita huomioita Joukkueharjoitus kesti pari tuntia, jonka jälkeen kaikki osallistuivat yhteiseen palautekeskusteluun. 48 4–5 ·2015. Silloin jopa kolme rekka-autollista eli 120 tonnia tavaraa syöksyy vauhdilla ylhäältä putken alapäähän. Puomitikasauton kameralla välitettiin tilannekuvaa johtopaikkaan ja tiedusteltiin vaara-alueella olleet polttoainesiilot. ”Nyt saimme jälleen hyviä havaintoja, joiden avulla voidaan parantaa turvallisuutta. Yleisesti arvioitiin tehtävän onnistuneen, sillä kateissa ollut työntekijä saatiin pelastettua ja tulipalo sammutettua. Palomestari Pentti Karppinen piti johtopaikan perustamista valvomoon toimivana ratkaisuna. Palomies Jyrki Kauko oli tyytyväinen kokemaansa. sillä muuten se voi katketa ja palotilanteessa hihnalla oleva suuri palokuorma pitää saada pois tunnelista
Voimalaitoksen pisin kuljetin on noin 400 metriä pitkä ja sijaitsee metalliputkessa osittain maan alla, painoa kuljettimen hihnalla on kymmeniä tonneja. He tuntevat laitoksen kuin omat taskunsa,” Karppinen kehuu. Yhteistyö pelastuslaitoksen ja voimalaitoksen asiantuntijoiden välillä on kriittinen tekijä pelastustoiminnan lopputuloksen kannalta. Sammutuspari joutui vetämään letkua noin 150 metriä kuljettimen maanalaisiin tiloihin. 08-442 131 | Fax 08-443 061 myynti@turvakilvet.fi | turvakilvet.fi Uusi turvakilpikuvasto Tilaa tai tutustu turvakilvet.fi Suomen Turvakilvet Oy Kilvet FIREBOX KOULUTUSLAITE Oy Interenergy Ltd PRESSO CENTER Puh.(019)340451 Fax.(019)340460 Sammutusasut Laatua toiminnassa VIKING tekninen palopuku VIKING LIfe-SaVING equIpmeNt Oy, fINLaNd pääskykalliontie 13, fI-21420 Lieto, finland tel: +358 (0)2 489 500 viking-fi@viking-life.com www.VIKING-LIfe.fI toksen valvontakameroita ja pohtia erityisvaaroja yhdessä laitoksen asiantuntijahenkilöstön kanssa. Erityiskohteen edustajat tuntevat toimintaympäristön ja sen järjestelyt. Alkusammutuskoulutus Divetech Compressors Rataskuja 1, 03100 Nummela GSM +358 (0)40 505 1146 jouko.askola@divetech.. Pelastuslaitos edustaa puolestaan onnettomuustilanteen torjuntaan liittyvää osaamista ja välineistöä,” Hakamäki kiteyttää. www.divetech.fi Hengitysilmakompressorit Savenvalajantie 2 | 85500 Nivala Puh. Ruiskumestari Kalle Hakamäen mukaan harjoituksessa toteutui keskeinen tavoite eli pelastuslaitoksen ja voimalaitoksen asiantuntijoiden välinen sujuva yhteistyö. Kuvassa voimalaitoksen valvomoon perustettu johtopaikka, jossa vanhempi valvoja Markku Haapala (vas), yritysturvallisuuspäällikkö Kari Helislahti, vuoromestari Pasi Peräsaari sekä palomestarit Pentti Karppinen ja Pentti Partanen.. ”Tämä harjoitus osoittaa yhteistyön merkityksen, joka on se kriittinen tekijä pelastustoiminnan lopputuloksen kannalta
Akkukäyttöisten pelastusvälineiden käytöstä on Jyväskylässä noin neljän vuoden kokemus. 50 4–5 ·2015. Ennakkoluulot ovat karisseet matkan varrella. Järeissä hydraulisissa pelastusvälineissä on enemmän tehoa kuin akkukäyttöisissä välineissä. ”Kokemukseni mukaan välineitä on tarvittu pelastustehtävissä 15–20 minuuttia eli virta on aina riittänyt. ”Akkuvälineiden tehojen ja toimivuuden Akkukäyttöisistä pelastusvälineistä kertynyt hyviä kokemuksia Teksti ja kuvat: Mika Rinne Palomies Jari Vehkala esittelee akkukäyttöistä levitintä keskuspalosemalla Jyväskylässä. KeskiSuomessa on yhteensä kolme akkukäyt töistä pelastussarjaa, joista kaksi on Jyväskylässä ja yksi Äänekos kella. ”Tämä on hyvä työväline, koska siinä ei ole johtoja tai letkuja. Ensimmäiset akkukäyttöiset pe lastusvälineet otettiin kotimaas sa käyttöön KeskiSuomen ja PäijätHämeen pelastuslaitoksil la vuonna 2011. ”Pelastustoimet saadaan sujuvasti käyntiin akkuvälineiden nopean selvittämisen ansiosta ja se on madaltanut välineiden käyttöastetta. Kolareita oli Jyväskylässä vuonna 2013 yhteensä 230. Kestäviä ja monikäyttöisiä Myös palomies Samu Kemppi on tyytyväinen akkukäyttöisiin pelastusvälineisiin. Hän toimii tieliikennepelastamisen kouluttajana Keski-Suomen pelastuslaitoksella. Tässä harjoitellaan nopea irrotus -menetelmää Seppälän paloasemalla Jyväskylässä. Yksikin mies pärjää sen avulla, sillä ei tarvitse kantaa erikseen hydrauliyksikköä ja kelaa,” Kemppi sanoo. Otat sen kaapista ulos, painat virtanapista ja alat leikkaamaan kolariautoa. Vielä noin neljä vuotta sitten moni palomies epäili, että riittääkö akkuvirta erityisesti Suomen hyytävän kylmissä olosuhteissa. ”Välineiden selvitettävyys on äärimmäisen hyvä. Se on nopea selvittää ja sen voi kantaa helposti kaukanakin olevaan kohteeseen,” Vehkala kertoo. Palomies Jari Vehkala esittelee auton vierellä akkukäyttöistä levitintä, joka on sijoitettu kuljettajan puoleiseen kalustokaappiin. Akkukäyttöisiä pelastusvälineitä käytetään Jyväskylässä eniten tieliikenneonnettomuuksien pelastustehtävissä. Hydraulisilla työkaluilla voidaan levittää myös painavampia taakkoja ja päästä isompiin pituuksiin. Jyväskylän keskuspaloaseman autohallissa on pelastusyksikkö KS101 lähtövalmiudessa. Niissä ei kuollut ketään, mutta loukkaantui vakavasti 12 ihmistä. Mikäli akusta loppuu virta, niin siihen voidaan vaihtaa toinen akku tai sen voi kytkeä johdolla sähkönsyöttöyksikköön ja homma jatkuu,” Vehkala tietää. Uskon, että akkukäyttöiset välineet yleistyvät helpon käytettävyyden ansiosta,” Vehkala arvioi
– Perinteisten työkalujen normaali kelajohto on 20 metriä. Esimerkiksi J11:n 25 metrin jatkokelaan voi kytkeä sarjan kaikki kolme työkalua yhtä aikaa. Nyt ei tarvitse kantaa hydrauliyksikköä ja letkukelaa vaan pelkän laitteen. Kannattaa miettiä tarvitseeko ostaa muuta kuin sähkökäyttöinen levitin ja leikkuri. Työkalujen käyttöönotto on helppoa ja nopeaa. Sähköiset vehkeet ovat kaikille uutta, mutta Kempin mukaan edut ovat selvät: – Selvittäminen käy nopeasti pienelläkin vahvuudella. Hinta on käytännössä sama kuin hydraulisilla välineillä. Akkutyövälineet säästävät yksikön kokonaispainossa jonkin verran, koska niihin ei tarvita pumppua ja letkuja. – Perinteisesti hydraulipumppu ja letkukela ovat painaneet 80–100 kg. Mikäli 40 kilometrin säteellä on kuusi paloasemaa, niin tarvitaanko kaikissa paikoissa samat raskaat ja kalliit välineet,” Kemppi pohdiskelee. Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. En ole kuitenkaan kuullut, että akuissa olisi ollut suurta heikentymää pakkasen takia. Keikkoja näille laitteille tulee alle 20 vuodessa, mutta harjoittelemme kuitenkin viikottain. Niistä löytyy muun muassa hyvät pelastusvälineet ja työskentelytaso. Harjoitus keskeytyy hetkeksi, kun J11 ja J35 saavat kutsun vanhainkotiin. Lisätietoja: http://lukas.com/rescue/Superiority/eDRAULIC.html Oy Scan-Auto Ab Erityismyynti Petri Surakka Puh 010 555 5273 www.scania.fi Ripeä työkalu kaupunkikolareihin, tunneleihin ja teollisuushalleihin Letkuista ja johdoista on yleensä vain haittaa, näin myös pelastussarjassa. Johdoton työkalu taipuu ahtaisiinkin paikkoihin. 20 4/2011 4/2011 21 PELASTAJAN varusteet & kalusto Pelastusta akkuvoimalla Akkukäyttöinen Lukas eDRAULIC Lukas eDRAULIC-perussarjaan kuuluvat levitin SP300E, leikkuri S700E ja sylinteri (tankolevitin) R411E. Kaupunkialueella sattuu myös paljon pikkukolareita. Akkutyövälineet ovat sähkötyökaluja, jotka toimivat niin kauan kuin virtaa riittää. Puhtia 2,6 Ah:n akussa riittää noin puolen tunnin tehokkaaseen työskentelyyn. ????????. Kantohihna parantaa ergonomiaa ja säästää pelastajan voimia. Kempin mukaan roikkaa ei ole tarvinnut käyttää kertaakaan virran syöttämiseen neljän vuoden aikana. ”Meillä on raivausyksiköt Jyväskylässä, Äänekoskella, Viitasaarella, Jämsässä, Hankasalmella ja Joutsassa. Akun voi vaihtaa lennosta tai työskentelyö voi jatkaa suoralla sähköllä. Akkuteknologia on kehittynyt huimasti ja kaikki tarvittava on mahdutettu kompaktiin pakettiin, Vesa Tomminen kertoo. Suojausluokka on IP35. Lisäksi välineistöön tarvitaan akut, sähkönsyöttöyksikkö ja laturit. Työkaluja on vaikea selvittää pitemmälle matkalle kahdella miehellä. ??????-????????. Johdoton laite on nopea ja helppo selvittää. Ratapiha, tunneleita, kolareja... Yksikin mies saa potilaan nopeasti ulos autosta levittimellä generaattoreita käynnistämättä. ”Työvälineiden käsittelyssä on ratkaisevaa ammattitaito. Pitää myös muistaa, että käytön jälkeen välineet lasketaan neljän–viiden metrin päähän kohteesta mielellään suunnitellulle työkaluasemalle. 4/2011 21 PELASTAJAN varusteet & kalusto Palomies Samu Kempin mielestä tieliikennepelastamisen työvälineet ovat hyvällä mallilla Keski-Suomessa. Sarjan veroton hankintahinta on noin runsaat 20000 euroa. Jatkokeloilla päästään vaikka sataan metriin. Jatkoimme kovan virran puolelle tulevaa 50 sentin johtoa viisimetriseksi, jotta voimme toimia paremmin auton ympärillä työmaakeskusta liikuttamatta. Pelastusvälineet kunnossa Kempin mukaan Keski-Suomen tieliikenteen pelastamisvälineet ovat pääosin hyvässä kunnossa. HÄLYTYSja VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaativaan ammattikäyttöön • PETO-tilannekeskusjärjestelmä • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt ja SALSA-asemahälytysohjelmistot • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja JULUEN-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • TETRA/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät www.suomenpelastuskeskus.fi Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet Hälytysja viestintälaitteet ?????????????????. ??????. Siinä on perinteinen Lukasin pelastussarja kannettavalla pumpulla sekä letkukeloilla. Kemppi kyseenalaistaa tankolevittimisen tarpeellisuuden jokaisessa yksikössä. Akkukäyttöisen eDRAULICin tehot ovat perinteisen pelastustyökalun luokkaa. Jyväskylän seudulla on iso ratapiha, tunneleita ja teollisuushalleja, joissa pelastajat voivat joutua kävelemään kymmeniä metrejä tapahtumapaikalle. Lisävarusteina saa esimerkiksi kettinkisarjoja ja Ruotsissa on kehitelty myös kantoliivi. ?????-???????. Iso leikkuri on läpäissyt H-luokan testit. Raivausyksikkö J35:n hankimme vuonna 2009. ??????. – Meillä on niille vähemmän käyttöä kuin Jyväskylässä, mutta olemme olleet hyvinkin tyytyväisiä, kertoo palomies Pertti Leikkainen ja jatkaa. Leikkurit rakenteet väsyvät ja menevät poikki.” Keski-Suomen pelastuslaitoksen ensi vuoden isoin kalustohankinta on Jyväskylään hankittava uusi raivausyksikkö. Perussarjan veroton hinta on noin 20000 euroa sisältäen akut, laturit ja sähkönsyöttöyksikön. Pystymme käyttämään viittä työkalua yhtä aikaa. Jotain omituista tilanteessa kuitenkin on, sillä sammutusyksikkö J11:n eDRAULICpelastusvälineissä ei ole letkuja tai johtoja. Miltä kuulostaisi yhden miehen hetkessä selvitettävä levitin kantohihnalla, rajattomalla kantomatkalla ja puolen tunnin tehokkaalla toimintaajalla – akkuvoimalla. ”Monet vielä käytössä olevat pelastusvälineet ovat 1990-luvulta ja niiden ongelmana on se, että vanhat leikkurit eivät pure uusien autojen palkkeihin. Kun tapahtuu isompia onnettomuuksia, voimme aloittaa J11:n eDRAULICilla ja jatkaa raivausyksiköllä sen paikalle saapuessa. Nykyinen vuonna 2009 hankittu raivausyksikkö ja sen hyvät pelastusvälineet aiotaan sijoittaa kierrätysmielessä maakuntaan. ?????????????????. Vain yksi akku on vaihdettu ja syynä taisi olla tippumisesta aiheutunut vaurio.” Akkutyövälineet soveltuvat monenlaisiin pelastuskohteisiin, joissa hydrauliset välineet ovat kömpelömpiä letkujen takia. ?????????–???????????????????. Kustannustehokkaat välineet Jyväskylän Seppälän paloasemalla työskentelevä Kemppi neuvoo käyttämään harkintaa pelastusvälineiden hankinnassa. – Täällä on menossa koulutus, jotka yleensä videoimme opetusmielessä, kertoo palomies Samu Kemppi. Kun akusta loppuu potku, sen voi vaihtaa lennosta tai kytkeä johdolla sähkönsyöttöyksikköön. Akkuvälinesarjaan kuuluvat leikkuri, levitin ja sylinteri eli tankolevitin. – Saimme viime vuoden budjetista kolme uutta sammutusyksikköä, jotka tulivat käyttöön tänä vuonna. (03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.. Yksi mies pystyy hyvin liikuttamaan noin 25 kilon painoista työkalua, Kemppi listaa. Kyseessä oli onneksi aiheeton automaattihälytys. Veden alla sähkötyökaluja ei voi tietenkään käyttää. ??????????. Se on nopea selvittää ja kuljettaa tarvittaessa myös tunneleihin ja teollisuushalleihin. kannalta ei ole ollut tilanteita, että joku palkki ei olisi mennyt poikki tai homma olisi jäänyt tekemättä,” Kemppi painottaa. Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto Palomies Samu Kemppi toimii tieliikennepelastamisen kouluttajana Keski-Suomen pelastuslaitoksella. – Akkuvehkeet sopivat näihin mainiosti nopeutensa ja helppoutensa ansiosta. J yväskylän pian purettavan pääpelastusaseman takapihalla on romuauto, sammutusyksikkö J11 ja raivausyksikkö J35, iso määrä komeita miehiä ja videokamera jalustalla. Sisällä on öljyt ja normaalia hydrauliikkaa, mutta virta tulee akuista. Hän on tyytyväinen uuteen akkukäyttöiseen pelastussarjaan. ??????????. Mazda 626 muuttuu pian rusinaksi. Silloin hinta tippuu lähes puoleen koko sarjan hinnasta,” Kemppi laskee. Miehitys on 1+3. Teholtaan eDRAULIC on perinteisten työkalujen luokkaa. Sen sijaan palomiehen käsissä työvälineet painavat saman verran, mutta akkuväline on kooltaan paksumpi ja pitempi kuin hydrauliset välineet. Kuvataanko täällä uusia Pelastajat-sarjan jaksoja. Voimme myös tukea muita yksiköitä onnettomuuspaikoilla eDRAULICilla sen selvityksen helppouden ansiosta, Kemppi kertoo. Pikaselvitys yhdelläkin miehellä J11 sai eDRAULIC-pelastussarjansa helmikuussa ja se on ainoa sarja yksikössä. ”Välinehankinnassa kannattaa puntaroida niiden käyttömäärää, onnettomuuksien laatua ja paloasemaverkoston tiheyttä. Hän toimii tieliikennepelastamisen kouluttajana Keski-Suomen pelastuslaitoksella. Toinen identtinen eDRAULIC-pelastussarja tuli yhteishankintana Äänekoskelle. Tällaisia kohteita ovat muun muassa linja-autot, junavaunut, haastavat liikenneonnettomuudet ja tunnelit. ”Potilaan pelastamisessa on paljon tekniikoita, joita voidaan tehdä levittimellä ja siihen ostetulla ketjusarjalla. Tämä vähentää kompastumisvaaraa,” Kemppi muistuttaa. Käyttömatka on rajaton, koska ei ole johtoja. – Muilla valmistajilla ei tietääkseni ole vastaavaa. Pelastustiedon 4/2011 juttu löytyy osoitteesta pelastustieto.fi/arkistojuttu.. Kemppi toivoo, että joltakin valmistajalta tulisi vaihtopalat levittimen leukoihin, jotta siitä saisi työvälineen tankolevittimen tapaan. Niitä ei nyt tarvitse, joten säästyy tilaa ja painoa. ”Aluksi oli ennakkoluuloja niiden pakkaskestävyydestä ja käyttöiästä. Kantohihna parantaa työergonomiaa ja jaksaa työskennellä pitempään. Veden alle sähkötyökaluja ei tietenkään saa viedä ja ATEX-suojausta niissä ei ole, kertoo Vesa Tomminen Dräger Suomi Oy:stä. Tankolevitin voidaan hankkia tarvittaessa myöhemmin. Kun akku hyytyy, voimme jatkaa sähköllä. Kempin mielestä akkukäyttöiset välineet ovat käteviä myös oven aukaisemisessa tulipalossa tai korkean paikan työskentelyssä. Ensimmäiset akkukäyttöiset Lukas eDRAULIC-pelastussarjat ovat jo arkikäytössä Keski-Suomen ja Päijät-Hämeen pelastuslaitoksilla. Hydraulisia pelastusvälineitä on noin 60 sarjaa.” Vaikka välineistö on ihan hyvässä kunnossa, niin niitä pitää uusia jatkuvasti. – Sähköadapterissa on muutama kehittämiskohta. Uutuus esiteltiin Interschutz-messuilla 2010. – Vasta kerran tai kaksi on oltu tositoimissa. Lisäksi meillä on useita hyvin varusteltuja sammutusyksiköitä. Autossa on meillä kiinteä 15 metrin sähkökela, jonka päässä on 3-osainen jakorasia. Tehollista työaikaa 2,6 Ah:n akulla on puolisen tuntia. Työkalujen painot vaihtelevat noin 17.stä 24 kiloon. Kun leikkuri puree, niin sitten sitä vain kannatellaan, otetaan happea ja lepuutetaan käsiä. ????????
TYÖN ÄÄRELLÄ Juttusarja esittelee mielenkiintoisia paloalan ammatteja. Se on vihonviimeistä. Iisisti vaan.” Kotiranta on koulutukseltaan palomies. He ovat meidän asiakkaita, se on meidän duuni”, hän selittää. Luokan edessä nuorisoa valistaa turvallisuuskouluttaja Jalmari Kotiranta. Se johtunee siitä, että Kotiranta on viihdyttävä. Olemme Martinlaakson koulussa, liikenneturvallisuuden teemapäivässä. Hän tulee toimeen lasten ja nuorten kanssa erinomaisesti. ”Se on sukuvika. Nuo kolme asiaa Kotiranta mää52 4–5 ·2015. Turha niiden kanssa on lähteä kinastelemaan. ”Jos täytyy olla 15 minuuttia, sitten olen. Hänen tärkeimmät työ kalunsa ovat huumorintaju ja sosiaalisuus. Haastavien tapausten kanssa hän tekee saman kuin opettajat: on hiljaa tunnin alussa niin kauan, että vilkkaimmatkin hiljentyvät. Mutsi oli opettaja, broidi on opettaja, vaimo opettaa, poika opiskelee opettajaksi. Yksi eturivin kolmesta teinitytöstä uskaltautuu vastaamaan, aivan oikein. Kyllä ne pikkuhiljaa siitä putoilee. Pelastuslaitoksen pisteelle tullut kourallinen teinejä näyttää viihtyvän paikalla. Teinitkään eivät ole Kotirannan mielestä erityisen hankalia, päinvastoin, avoimia ja suorapuheisia. Voit ehdottaa haastateltavaa sähköpostitse: toimitus@pelastustieto.fi. Pian ollaan selvitetty, millaisissa tilanteissa ambulanssi tai paloauto kutsutaan paikalle ja mitä sitten tehdään. ”Vanha päällikkö kysyi, etkö sä voisi oikeasti Jallu puhua työksesi. Tämä on niin ihmisläheinen työ, ettei täällä voi naama näkkärillä olla. ”Mikä on 112?” kysyy virkapukuinen, melkoisen kovaääninen ja vauhdikkaasti elehtivä mies liitutaulun edessä. Mä olin ainoa, joka ei puhunut ammatikseen.” Ajatusta uudesta urasta saattoi vahvistaa myös se, että aina paloasemalla puhelias Kotiranta ajautui opastamaan lapsia. Nyt Jallu puhuu työkseen Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Jussi Helttunen Jalmari Kotirannan lähipiirissä melkein kaikki ovat opettajia, joten oli aivan luonnollista, että alkujaan palomieheksi opiskelleesta Kotirannasta tuli lopul ta turvallisuuskouluttaja. Melkein kaikki hänen lähisuvussaan ovat nimittäin opettajia. ”Meidän kaikki kouluttajat ovat sellaisia. Hän ehti tehdä niitä hommia melkein 20 vuotta, kunnes teki sen, mikä näytti liki kohtalon määräämältä. Lopulta hänen pomonsa muotoili sanoiksi sen, mikä jo oli ollut ilmassa pidemmän aikaa. Mietin viikonlopun yli, ja tässä sitä ollaan, yhdettätoista vuotta.” Koulutus, neuvonta ja valistus. ”Kyllä, hätänumero! Ja milloin siihen soitetaan?” mies jatkaa
Siel sataa. Hänen viikkonsa täyttyvät pääasiassa koulujen ja päiväkotien henkilökunnan turvallisuuskouluttamisesta ja poistumisharjoituksista. rittelee työnkuvakseen. Kouluttajalta vaaditaan ennen kaikkea ulospäinsuuntautuneisuutta ja huumorintajua. Hän käy koulujen teemapäivissä noin kerran kuukaudessa, yleensä hän kouluttaa oppilaitosten henkilökuntaa. ”Täällä tulee joka päivä positiivista palautetta. Mikä hienointa, kun yksi rouva näki sammuttimen, hän tuli sanomaan: nyt hän tietää mikä se siellä matkailuvaunussa on. Nykyisin ainakaan hänen alueensa kouluissa ei enää järjestetä niin sanottuja shokkiharjoituksia, poistumisharjoituksia jotka tapahtuvat täysin yllättäen. ”Koko tiimi on aika hyvällä huumorintajulla varustettu. Voiko parempaa palautetta saada?”. ”Isommat varsinkin. Voi kouluttaa myös hyvällä fiiliksellä, ei tarvitse olla nyrkki pystyssä.” Uransa aikana Kotiranta on todistanut muutosta niin oppilaiden asenteissa kuin koulutusmetodeissa. Työn suola on Kotirannan mukaan nähdä, että turvallisuusviestintä menee oikeasti perille, niin lasten kuin aikuisten kanssa. Mikä laki sanoo, et mun pitää niinku poistuu?’ Jostain syystä siihen riittää, kun menee sen pienen ihmisen eteen ja sanoo, että sä lähdet nyt”, Kotiranta naurahtaa. Poistumisharjoituksissa ollaan, että ’ei mun oo pakko poistuu. Se punainen, kun on aina tiellä. Näkee, kun muksuille menee asiat oikeasti takaraivoon. ”Kyllä siellä on nähty täydellisiä romahduksia, kun yhtäkkiä alkavat pillit soida. Hälytysajoneuvot • Hälytysja komentovahvistimet • Tehokaiuttimet • Valopaneelit • Integroidut valoratkaisut • Vilkkumajakat • Ruuhkavilkut • LED-valot Väestönsuojelu • Suurtehohälyttimet Alkometrit ja -lukot TAATTUA TURVALLISUUTTA Katso lähin jälleenmyyjäsi www.sarco.fi tai soita (09) 777 1500 Mini Blue väyläsahköjärjestelmä miehistöja johtoyksiköihin www.standby.fi Hälytysja viestintälaitteet Letkut ja letkunhuoltolaitteet TÄYSAUTOMAATTINEN LETKUNHUOLTOLAITE WWW.VEIKKONUMMELA.FI WWW.VEIKKONUMMELA.FI Jalmari Kotiranta opetti toukokuussa turvallisuusasioita Martinlaakson koulun teini-ikäisille. Koulu joutuu tekemään viikon duunia, että saadaan oppilaat taas kuntoon.” Kotiranta näkee, että lapset ovat pysyneet melko samanlaisina hänen uransa ajan, mutta yksi asia on muuttunut: he osaavat penätä oikeuksiaan. Ensinnäkin ne syövät tehoa tilanteelta, jossa oikeasti tapahtuisi onnettomuus, ja toisaalta harjoitus saattaa järkyttää herkimpiä, esimerkiksi maahanmuuttajataustaisia oppilaita, jotka ovat voineet kokea kotimaassaan hengenvaarallisia tilanteita
Kansainvälinen kriisinhallinta, ikäihmisen hyvinvointi. Atlas-salissa pidetyn kokouksen avasi Kuopion Paloveteraanit ry:n puheenjohtaja Jorma Westerholm. Siinä pa loveteraanien vuositapaamis ohjelman ääripäät Pelastusopis ton harjoitusalueen maisemissa ja Kuopion kuulun Kauppatorin tuntumassa toukokuun alussa. 54 4–5 ·2015. Seuraavina vuorossa ovat Oulu ja Pori. Hirtehiseen tapaansa Kuopion eläkkeellä oleva palopäällikkö ja pelastusjohtaja totesi ”ikäihmisellä olevan niin paljon tekemistä, ettei kuolemaan ehdi”. Pelastusopiston 38 hehtaarin harjoitusalue oli toukokuisena päivänä poikkeuksellisen vilkkaassa käytössä: Nepalin avustustoimista logistiikkaongelmien vuoksi luopumaan joutunut Suomen rauniopelastusjoukkue käytti peruuntuneen ajan monipäiväiseen ja tiiviiseen rauniokortteliharjoitteluun leiriolosuhteissa, valtakunnallisen NouHätä!-kilpailun finaalijoukkueet mittelivät paremmuutta autenttisilla rasteilla, ja samaan aikaan opiston oma koulutus höyrysi täysillä. Punaisia autoja ja monen värisiä harjoitusja sammutusasuja näkyi kaikkialla. Nykysijoillaan se on edelleen, mutta toki modernina ja lisärakennettuna. Mielenkiintoista nähtävää ja kuultavaa oli runsaasti fyysisen ja henkisen kunnon ympärillä. Samaan suuntaan viestitti Kuopion kaupungin palvelualuejohtaja Markku Tervahauta. Tunnusluvut eivät olleet tavanomaisia osanottajaja kurssitietoja, vaan lukuja viime vuoden harjoituksissa käytetyistä materiaaleista. Historiallinen kokouspaikka Jos harjoitusalue oli uusinta uutta, kokoushotelli on tunnettu toisen ääripään vuoksi. ”Poltimme 50000 litraa polttonestettä, 6000 kiloa lastulevyä ja 10000 kiloa puhdasta puuta. Rehtori Parviainen pudotteli hurjia faktoja harjoitusalueen viime vuodesta. Suomen eläkepalomiesten 36. Simulaattoreita on 48.” Mietteliäinä kuuntelivat konkarit, joista suuri osa oli aloittanut palomiesuransa ilman minkäänlaista valmistavaa koulutusta. Veret seisauttavat tunnusluvut pysäyttivät Urheilujohtaja ja mäkivalmentaja Mika Kojonkoski tarinoi myönteisen ilmapiirin ja asenteen perään ja korosti ikäihmisen liikunnan tärkeyttä. Keinosavua kului 25 kiloa, sammutusvettä käytettiin 2 miljoonaa litraa, paineilmapullojen täyttöjä savusukelluskäyttöön oli 3500. Paloveteraanien 37. Hurjat tunnusluvut Sää ei hellinyt, kun veteraanijoukko kahden turistibussin sateisista ikkunoista seurasi rehtori Mervi Parviaisen ja turvallisuuskoordinaattori Petri Tikkasen seikkaperäisiä harjoitusalue-esittelyjä Petosen kaupunginosassa. kongressi pidettiin historiallisessa Atlas-salissa. Kuusapilakongressi kokosi 70 miestä ja naista yhdestätoista ammattipalokuntien veteraaniyhdistyksestä. Puheenjohtaja Jorma Westerholm vahvisti vuoden 2016 isännäksi Lohjan. Kuopion kuulun Kauppatorin varrella sijaitseva Atlas vuodelta 1930 on Suomen ensimmäinen pääkaupungin ulkopuolella sijainnut kansainvälisen tason hotelli. Kuusakoski Oy:n toimittamia romuautoja pelastusja sammutuskäsittelyssä oli 500 kappaletta
Huoltotöiden varaukset ja tiedustelut puh. 050 395 8567 Vema Lift Oy, Voivalantie 30, 20780 Kaarina puh. Näin siksikin, että vanhenemisen seurauksena erilaiset pärjäämiskyvyn häiriöt ja sairaudet yleistyvät. Myös lihaskuntoon ja liikkeen hallintaan pitää kiinnittää huomio. Etenkin dementia tulee jatkossa olemaan yhä isompi taakka.” Tervahauta selosti myös sosiaalija terveydenhuollon palvelurakenteen sisältösuunnitelmia. Talvella taas maastohiihtoa parempaa liikuntaa ei ole olemassakaan.” ”Ja muistakaa – tehkää kaikkea monipuolisesti!” Teksti ja kuvat: Juhani Katajamäki Pelastusopiston harjoitusalueella maaja raideliikenteen pelastustoimia voidaan harjoitella realistisessa ympäristössä.. ”Tuotamme ensihoitopalveluita Kuo piossa, Suonenjoella ja Varkaudessa sekä ensivastepalveluita koko maakunnan alueella. HYDRAULISET NOSTOLAVAT Suoritamme myös huoltoja korjaustyöt sekä vuosikatsastukset. Samaan aikaan pelastustoimi on säästöpaineissa. Kojonkoski painotti myönteistä ilmapiiriä ja valoisaa asennetta. www.vehotrucks.fi ”Suomalaismiehen keskimääräinen elinikä on noin 80 vuotta. 010 616 1500, fax 010 616 1501, www.vema.fi Paloja pelastusautot Nostolava-autot Moottoriruiskut Since 1968 TEHOKKAAT ESTERI-TO MOOTTORIRUISKUT WWW.VEIKKONUMMELA.FI WWW.VEIKKONUMMELA.FI Uusi Atego. Vastasyntyneen elinajan odote on kehittynyt vastaavalla tavalla. Laaja paloasemaverkosto vaatii jatkuvaa peruskorjausta ja uudisrakentamistakin.” Pohjois-Savossa pelastuslaitoksessa käytännön työtä tehdään monella rintamalla. Paloasemaverkosto käsittää 28 asemaa, joiden lisäksi myös sopimuskumppaneilla on paloasemat. Liiku ja voi hyvin Aihetta käsitteli urheilusta tunnetusti kiinnostuneille veteraaneille Suomen olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtaja, mäkihyppyvalmentajana tunnettu Mika Kojonkoski. Ikääntyneet muodostavat hyvin merkittävän ja lukumääräisesti kasvavan väestönosan, jonka hyvinvoinnin ja hyvän arjen edellytysten tukeminen on tär keää. ”Pitää muistaa, että hyvän jakaminen tulee aina myös takaisinpäin.” Hän kehotti välttämään tasapäistä arkipäivää ja kehotti jatkuvasti ja sitkeästi yrittämään uuden kokemista. Pelastustieto seuraa lain kehitystä. Säilyvätkö pelastustoimen lähipalvelut kaikissa kunnissa?,” hän pohdiskeli. ”Kohtaamisissa siirtyy arvokasta tietoa ja kokemuksia alan nuoremmille ja kuntalaisille.” Tällä saralla erinomainen väline on myös Westerholmin lempilapsi, Pohjois-Savon palomuseo keskuspaloasemarakennuksen yhteydessä. Juokseminen tai ripeä kävely pehmeällä alustalla on kunnon kohottamisen kannalta paljon parempi kuin asvaltilla tarpominen. Keskeneräinen sote on uuden hallituksen tärkeimpiä haasteita. ”Ne ovat tasapainon ja hermoston kunnon kannalta tärkeitä. Pelastustoimi säästöpaineissa Pohjois-Savon pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Jukka Koponen toi PohjoisSavon kuulumisia. Pelastusjohtaja kiitteli paloveteraanien aktiivista panosta pelastuslaitoksen erilaisissa tapahtumissa. ”Laitos haluaa olla lähellä ihmistä koko maakunnan alueella. Positiivisen lähestymisen tarve ja tärkeys ymmärretään, mutta positiivisten asioiden näkeminen ja kommunikointi ei ole meidän suomalaisen ympäristömme parhaita puolia,” hän muotoili. ”Valoisa asenne on sekä itseä varten että hyvän jakamiseen tarkoitettu. Kojonkosken mielestä 2,5 kertaa viikossa pitäisi olla minimi. Se on jokaiselle tärkeä. Rauhallinen liikunta on ikäihmisen helpoin tapa pitää kuntoa yllä. Tarpeiden mukaan
Skenaario on aivan mahdollinen. Korkeiden rakennusten turvallisuus lähtee ensinnäkin niiden omasta turvallisuusorganisaatiosta. 56 4–5 ·2015. Nykyisin huoltoyhtiöitä kilpailutetaan ahkerasti, ja ne vaihtuvat tämän tästä. Niiden paloturvallisuus edellyttää palomiesten koulutusta liki talo talolta, sillä rakennus ten turvallisuusratkaisut voivat olla keskenään täysin erilaisia. Kuva: Ville Riikonen, Voima Graphics/Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. ”Rakennusten automatiikka vaatii turvaorganisaation, joka tuntee rakennuksen ja osaa käyttää sitä. Mitä tapahtuu, jos jossakin päin tällaista rakennuskompleksia syttyy tulipalo. Se neuvoo rakentajia ja suunnittelijoita korkeiden rakennusten turvallisuuskysymyksissä ja välittää heille operatiivisen puolen näkemyksiä. Ilmakuvasovitus Kalasatamasta Itäväylän yli. Tänä vuonna valmistuvat kahdeksan tornitaloa ovat vain yksi osa kokonaisuutta, joka alkaa syvältä maan alta parkkipaikkoina ja urheilutiloina, tulee maanpinnalle kauppakeskuksena sekä toimistoina ja kohoaa vielä ylöspäin asuinrakennuksina aina kymmenensiin kerroksiin saakka. Ryhmä syntyi jo vuonna 2010, mutta viime vuosien uusien rakennushankkeiden myötä se on aktivoitunut. Kysymyksen parissa työskentelee Helsingin pelastuslaitoksen rakenteellisen palonehkäisyn neuvonnan ja operatiivisten edustajien työryhmä KORAK. KORAK-ryhmän toive: Korkean rakentamisen suunnitelmat ja turvallisuus samalle sivulle H elsingin Kalasatamaan nousee korkea rakennuskompleksi, jonka seinien sisäpuolella on valtava määrä tekniikkaa ja automatiikkaa. Tieto eri rakennusten omista turvallisuussysteemeistä voi kadota helposti. Pahin tilanne on, että tällainen hybridirakennus vanhenee, eikä kukaan tiedä, miten se toimii”, sanoo Esko Rantanen, ryhmän jäsen ja Helsingin pelastuslaitoksen johtava palotarkastaja. Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Kaisu Puranen ja Petri Strandberg Uusi rakentamistrendi synnyttää Suomeen yhä korkeampia rakennuksia. Helsingissä linkki nä suunnittelijoiden ja pelastuslaitoksen välillä toimii KORAKtyöryhmä
040 544 5495 info@sos-asu.com www.sos-asu.com/rescue Revontie 13 90830 Haukipudas ”Jos tulipalotilanteessa päivystävä palo mestari sanoo, että hän haluaa ilmastoinnin seis ja savutuuletuksen pois, siinä vaiheessa ei voida alkaa harjoitella, mitenkäs ne siinä rakennuksessa toimivat.” KORAK-ryhmän jäsenet, Helsingin pelastuslaitoksen johtava palotarkastaja Esko Rantanen ja paloesimies Petri Strandberg kiipesivät korkealle, eli Erottajan paloaseman torniin. ”Haaste on siinä, että jos kerros on 40:s, meidän ei kannata vetää letkua ja yrittää saada paloautosta vettä. ”Ensimmäisen viiden vuoden aikana turvallisuuspäällikkö vaihtui ja huoltoyhtiö vaihtui. Katoava hiljainen tieto ei ole vain korkean rakentamisen ongelma. pajunen@pajunen.fi • www.pajunen.fi Palokunnan virkapuvut Palokunta-asut Työasut ensihoitoon, ensivasteeseen ja asemapalveluun Puh. Siellä on todella paljon ohjauksia paloilmoittimille ja muille laitteille. Paloesimies Petri Strandbergin mukaan kauhuskenaario olisi, että korkeiden rakennusten turvaratkaisut Helsingissä olisivat täysin yksilöllisiä. Myös Kampin keskuksessa tuli ongelmia vastaan. Viiden vuoden päästä siellä piti alkaa kaikki nollasta”, Rantanen kertoo. Siksi korkeiden rakennusten paloturvallisuus vaatisi ehdottomasti palomiesten kouluttamista Helsingissä. 3” dieselkäyttöinen pumppu Ready-sarja Helppo tapa pumpata Palopumput Since 1968 KOTIMAISET ESTERI SAMMUTUSVESIPUMPUT Since 1968 WWW.VEIKKONUMMELA.FI WWW.VEIKKONUMMELA.FI Pajunen Oy, PL 141, 38700 Kankaanpää Puh. Käytämme märkänousua, menemme kerrokseen palomieshissillä ja niin edelleen, ja siinä käy kello. Paikka on ongelma ja se, miten ihmiset reagoivat”, Petri Strandberg sanoo. ”Tulipalo ei muutu miksikään, oli se mummon mökki tyhjällä tontilla tai huoneisto 40. ”Jos tulipalotilanteessa päivystävä palomestari sanoo, että hän haluaa ilmastoinnin seis ja savutuuletuksen. (02) 572 1082, 050 598 1057 Helsingin toimipiste: Pohjoinen Rautatiekatu 29 Avoinna sop. Mitä kauemmin tulipalo saa olla itsekseen, sen isommaksi se leviää”, hän sanoo. Mitä palomiehet sitten voivat tehdä, jos kukaan ei tiedä, kuinka rakennuksen palotekniikka toimii. Tietotaidon pitäisi kuitenkin säilyä kiinteistössä, sillä jos jotain tapahtuu, pelastustoimet pitäisi aloittaa jo ennen kuin varsinainen palokunta on paikalla. ”Että meidän pitäisi tietää ulkoa, että vaikkapa Merihaassa eräässä rakennuksessa jokin nappula pitää käydä vääntämässä takavasemmalta tiettyyn asentoon”, hän kuvailee. Kohdetuntemus on avainsana. kerroksessa. Soita ja sovi tapaaminen. Mitä haasteellisempi paikka, sitä enemmän aloittaminen viivästyy. mukaan
Rantanen ja Strandberg painottavat, ettei ole järkevää lähteä evakuoimaan vaikkapa 40-kerroksista hotellia kokonaan. Hän päätyi ryhmään Pelastusopiston insinööritutkintonsa lopputyön myötä. Korkeiden rakennusten evakuoiminen on sekin oma kysymyksensä. Radiosignaalia testattiin Tornin rakennusvaiheessa, mutta silloin ongelmia ei havaittu, koska signaali läpäisi puolivalmiin rakennuksen. Suunnittelu, palotekniset ratkaisut ja operatiivinen toiminta, kaikki puhuvat samaa kieltä”, hän tiivistää. ”Nykyrakennukset rakennetaan tiiviiksi. Turvallisuutta heikentävät asiat voivat myös olla näennäisen pieniä, ja ne voivat tulla ilmi vasta korkean rakennuksen valmistuttua. Sillä joka istuu rahapussin päällä, on tänä päivänä aika iso merkitys ja vaikutusvalta. kerrosta, esimerkiksi juuri hotellit. Vieraillessaan Lontoossa KORAK-ryhmä tutustui muun muassa Euroopan korkeimpaan pilvenpiirtäjään The Shardiin, joka kohoaa 310 metriin. kerros. Strandberg tutki korkeiden rakennusten operatiivista sammutustaktiikkaa. Tuhansien ihmisten ulos ohjaaminen on vaarallisempaa kuin se, että pelastuslaitos tyhjentää muutaman kerroksen palavan kerroksen yläja alapuolelta, ja loput ihmiset jäävät rakennukseen. Esimerkiksi Tampereen hotelli Tornista on paljastunut vasta jälkikäteen, että pelastuslaitoksen viestilaitteet kuuluvat siellä huonosti. ”Opinnäytetyön kautta olen joutunut miettimään atomeiksi, mitä asioita korkeassa rakennuksessa olisi hyvä olla, jos siellä sattuisi tulipalo”, Strandberg kertoo. pois, siinä vaiheessa ei voida alkaa harjoitella, mitenkäs ne siinä rakennuksessa toimivat”, Strandberg sanoo. Ryhmä vieraili viime kesänä Lontoossa, ja Strandberg on käynyt lopputyönsä tiimoilta Göteborgissa ja Malmössä. Hän yritti ensin rajata lopputyönsä vain operatiiviseen näkökulmaan, mutta havaitsi pian, että se on mahdotonta. Hänen oli pakko ottaa kantaa myös rakennusten laitteisiin, suunnitteluun ja paloteknisiin ratkaisuihin. Sama palotekniikka kaikkialla Petri Strandberg edustaa KORAK-ryhmässä operatiivista näkemystä. Siellä on niin paljon betonia ja terästä, että pelastuslaitos ei saa radioviestiä läpi”, Strandberg sanoo. Kuva: Cino Zucchi Architetti One Works Buro Happold. Eri maiden pelastusstrategioita tutkiessaan Strandberg on pannut merkille, että maailmalla mitä ihmeellisimmät seikat voivat vaikuttaa korkeiden rakennusten, kuten hotellien paloturvallisuuteen. Välillä ne ovat haasteellisia neuvotteluja”, Rantanen muotoilee. Aloin hymyillä, että onneksi meillä Suomessa ei olla noin taikauskoisia, kunnes aloin selata nettiä: Tampereella hotelli Ilveksessä ei ole kerrosta numero 13. ”Maailmalla on rakennuksia, joissa ei ole 13. Myös rakennusten elinkaari täytyisi huomioida, siis toimiiko huippumodernin arkkitehtuurin helmen tekniikka vielä 30 vuoden päästä. Strandbergin mukaan operatiivisesta näkökulmasta helpointa olisi, jos kaikissa korkeissa rakennuksissa olisi lähes samat palotekniset ratkaisut helpottamassa sammutustyötä: automaattinen paloilmoitin, palomieshissi, märkänousu, ylipaineistus, kuulutuslaitteisto ja toistin VIRVE-radioita varten. Heidän amerikkalaiset vieraansa eivät suostuisi asumaan siellä.” Kerroksen 13 puuttuminen voi kuitenkin olla riski, sillä se saattaa aiheuttaa sekaannuksia ja hidastaa palomiesten työtä. ”Pitäisi mennä paikan päälle katsomaan, mistä löytyy mitäkin, hallintalaitteiden paneelit ja niin edelleen”, Esko Rantanen painottaa. “Pahimmassa tapauksessa kaverit ovat väärässä kerroksessa.” Strandbergin opinnäytetyön soveltaminen käytäntöön on nyt alkamassa. ”Ei ole järkevää operatiivista toimintaa korkeissa rakennuksissa ilman järkevää suunnittelua. Havainnekuva Pasilan sillan yli etelään. 58 4–5 ·2015. KORAK-ryhmä on hakenut turvallisuusosaamista myös ulkomailta. Missä 13. Kun hän tutustui erään amerikkalaisen kaupungin palokunnan toimintaohjeeseen, hän huomasi, että siellä yksikkö selvittää heti palopaikalle tultuaan luonnollisesti ensinnäkin sen, missä kerroksessa palaa, mutta myös sen, onko hotellissa kerrosta 13. Strandberg ja Rantanen naurahtavat kysymykselle, ymmärtävätkö korkeiden rakennusten suunnittelijat turvallisuuden tärkeyden. ”Ainahan on erilaisia näkökantoja, ja niistä keskustellaan
HAASTEITA Tällaiset modernit korkeat rakennukset ovat rakennusteknisesti oman aikansa teknisten ratkaisujen ilmentymiä, niin positiivisessa kuin negatiivisessakin mielessä. Turning Torso on Malmössä yksittäinen erityiskohde, johon palolaitos on luonut selkeät ohjeet toiminnasta tulipalon sattuessa. Portaikossa kävelyä tulee siis vain kaksi kerrosta, vaikka itse tulipalo olisi 43. Kalasataman ensimmäiset asunnot valmistuvat syksyllä 2015. Tulipalotilanteessa koko rakennuksen evakuointi ei ole järkevää, vaan rakennuksen oma turvaorganisaatio aloittaa evakuoinnin, joka suoritetaan neljän kerroksen palasina. Entä teknisten ratkaisujen huoltojen ylläpito. Rakennuksen perustehtävä on olla turvallinen sen käyttäjille. MALMÖ Malmössä sijaitsee ehkä Ruotsin erikoisin kerrostalo, Turning Torso, 190 metriä. Riski siihen, että kaikki ei menekään niin kuin Strömsössä, kasvaa eksponentiaalisesti, jos jokainen rakennus on paloteknisiltä ratkaisuiltaan uniikki suunnittelijan helmi. Suomessa ei ole ollut aiemmin korkeaa rakentamista, eikä siis niiden rakennuspalojakaan. Tärkeää olisi ajatella rakennusta myös elinkaarimallin kautta. Korkein on tällä hetkellä 86-metrinen Vuosaaren Cirrus, joka saa seurakseen Kalasataman kahdeksan tornitaloa, joista korkein on 132 metriä. Tämän takia rakenteellisen paloturvallisuuden ryhmä tekee tiivistä yhteistyötä operatiivisen puolen edustajien kanssa. Kaikki palomiehet tietävät autojen sijoituspaikkoja ja yksittäisen palomiehen roolia myöden toiminnan kokonaiskuvan. Kuinka moderni tekninen ratkaisu toimii huomenna tai 25 vuoden päästä. Paljonko huoltoja ylläpitokulut nousevat vuosien saatossa. Pelastustarvikkeet WWW.RAUPLAN.COM HexArmor® EXT rescue-käsineet viiltosuojaus taso 5 iskusuojatut kulutusta kestävät saatavana vedenpitävänä ja pakkasenkestävänä VIILTOSUOJAKÄSINEET pelastustyöhön • Matot • Liinat • Puomit • Setit ÖLJYNIMEYTYStuotteet Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio Puh. Rakennuksessa on noin 6000 ihmistä, joita kuljettaa 44 hissiä. Miten teknisten ratkaisujen ylläpito hoidetaan. kerroksessa. Rakennuksessa on kolme normaalia hissiä ja sekä yksi palomieshissi. LONTOO Vuonna 2013 valmistunut Euroopan korkein pilvenpiirtäjä The Shard on 310 metriä korkea. Tämän lisäksi uuteen Keski-Pasilaan on suunnitteilla kymmenen 20–40-kerroksista tornitaloa. Petri Strandberg paloesimies Helsingin pelastuslaitos. Ja jos turvallisuus jostain syystä järkkyy, sen tulisi olla turvallinen myös pelastajille. 017-368 4000 | www.peltaco.com Vesitykit KOTIMAISET TR-VESITYKIT WWW.TRVESITYKIT.FI WWW.TRVESITYKIT.FI Since 1981 Korkeat rakennukset ja operatiivinen pelastustoiminta HELSINKI Helsingissä on viisi korkeaa rakennusta. Tulipaloa sammutettaessa vesi otetaan märkänoususta ulos kaksi kerrosta tulipalon alapuolelta, minne palomiehet ovat nousseet palomieshissillä. Ongelma on kokemusten puute. Jotta pelastuslaitoksen henkilöstö pystyisi suorittamaan tehtävänsä turvallisesti, pitää heidän ymmärtää rakennuksen paloturvallisuusfilosofia
”Ja se on konkretiaa”, Rainer Alho jatkaa. Paljon on heidän mielestään toki menty myös eteenpäin. ”Teoriassa kaikki on hyvin väestönsuojelutoiminnassa, mutta valmius ja ajattelu ovat kärsineet neljä vuosikymmentä sitten tehdyssä paloja väestönsuojelutoiminnan yhdistämisessä. ”Näkisin kuitenkin, että erityisesti väestönsuojeluaate ja -ajatus ovat kärsineet yhdistämisestä”, Rainer Alho sanoo. ”Sillä tavalla edelleen varaudumme väestönsuojeluun eikä sitä ole unohdettu”, Pekka Myllyniemi painottaa. ”Voi olla tarkoituksenmukaisempaa, että Ikätoverit Pekka Myllyniemi ja Rainer Alho Läheisyysperiaatteen pitää olla kiveen kirjoitettu Nuoret virkamiehet tutustuivat toisiinsa yhteisellä virkamatkalla 1970, kun heidät lähetettiin varamiehinä tutustumaan eurooppalaiseen palo ja väestönsuojelutoimintaan. ”Suhtautumisessa oli myös poliittisia intohimoja. Teksti: Esa Aalto Kuvat: Kimmo Kaisto ja Rainer Alhon arkisto 60 4–5 ·2015. ”Meillä ei ole myöskään ollut sellaisia isoja kriisejä, jolloin olisi perätty tämän asian toimivuutta.” ”Varautuminen on yleiskäsite eikä se kerro oikein mitään. Nuorina alan toimijoina he olivat sitä mieltä, että yhdistäminen on järkevää, mutta erityisesti sodan kokenut sukupolvi oli silloin toista mieltä. Myös väestönsuojien rakentamisvelvoite on säilynyt, vaikka velvoitteen purkamisesta muutama vuosi sitten aktiivisesti keskusteltiinkin. Muodollinen valmius on hyvä, mutta faktinen valmius ja sen ajatteleminen on jopa heikentynyt.” Suhde valtioon ontuu Pekka Myllyniemen mielestä alueellinen pelastuslaitos on edelleen toimiva järjestelmä, mutta aina pitää uudistaa ja uudistua, niin tämänkin toiminnan. Palopuoli koettiin punaiseksi ja väestönsuojelu valkoiseksi.” ”Vieraan kypärän alle ei haluttu mennä”, muistelee Rainer Alho. Ennen oli innokkaita väestönsuojeluihmisiä, mutta aate on hiipunut”, hän sanoo. Hän pitää myös valitettavan sitä, että vielä tänäkään päivänä väestönsuojelun roolia ei täysin ymmärretä pelastusalalla eikä sitä kunnolla toteuteta. P ekka Myllyniemen ja Rainer Alhon yhteistyön alkua väritti 1960–70-lukujen taitteessa alkanut keskustelu ja jopa kiistely paloja väestönsuojelutoiminnan yhdistämisestä. Lainsäädäntö velvoittaa kuntia tekemään valmiussuunnitelmia, vaikka ne kunnittain ovatkin eritasoisia
”Niin oli ainakin silloin, miten lienee nyt”, Pekka Myllyniemi pohtii. He myös muistuttavat, että RuotsisPekka Myllyniemi on toiminut muun muassa väestönsuojelukoulun opettajana ja sisäasiainministeriön väestönsuojeluosaston suunnittelijana. Pelastusosaston toimistopäällikkönä hän toimi vuosina 1975–83 ja pelastusylijohtajana 1987–91. Rullapaloverhot Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh. En pysty sanomaan, mitä asialle pitäisi tehdä. Vuonna 1971 hänet valittiin 36-vuotiaana Helsingin palopäälliköksi. ”Se on tärkeintä eikä siitä saa luopua. Rainer Alho kehuu aluejärjestelmää hyväksi ja muistuttaa, että yleensä uusi asia kohtaa muutosvastarintaa. Hälytyksiin pääsi helposti lähtemään, mutta nyt palokuntalaisten on vaikea päästä työaikana hälytyksiin. En tosin tiedä, halutaanko tätä vaihtoehtoa enää selvittää. Mutta pohtia kenties pitäisi, onko valtion osuus riittävä pelastustoimessa. Kumppanuustoiminta on hänen näkemyksensä mukaan hyödyllistä. Hän työskenteli pääkaupungin pelastuslaitoksen johtajana ja jäi eläkkeelle pelastuskomentajan virasta vuonna 1997. Rainer Alho aloitti palomiesuransa Helsingin palolaitoksella 1950-luvulla. Hän opiskeli lakimieheksi ja työskenteli 1960-luvulla Helsingin kaupungin rahatoimistossa, josta siirtyi valtion palokoulun johtajaksi. Onneksi koulutusjärjestelmää on kehitetty, joka palvelee myös vapaaehtoisten kansalaisille antaman palvelun laatua.” Myllyniemi ja Alho myös muistuttavat, miten aikaisemmin paikalliset yrittäjät ja teollisuus tukivat VPK-toimintaa. Rainer Alho kiittelee Pekka Myllyniemen selvitystyötä, jossa pelastustoimen tulevaisuutta ei annettu pelkästään poliittisen päätöksenteon kohteeksi, vaan tehtiin perusteellinen esitys nykyjärjestelmän puolesta. SDP:n kansanedustajana hän oli 1983–87 ja Lohjan kunnanjohtajana 1991–96 sekä kaupunginjohtajana 1997–98. Eläköitymisensä jälkeen hän on tehnyt pelastusalalle parikin selvitystä ja osallistunut myös metropoliselvitykseen. ”Pekka pelasti palokunnat,” Rainer Alho sanoo. Pekka Myllyniemi painottaa, että ongelma on etenkin harvaan asutuilla alueilla. ”Sen olen huomannut esimerkiksi omassa kotilaitoksessani Länsi-Uudellamaalla. Alho on ollut mukana myös monissa alan kansainvälisissä ja kansallisissa luottamustehtävissä.. Siellä on käsittääkseni toimiva yhteistyö laitoksen ja sopimuspalokuntien välillä.” Sen sijaan hän kantaa huolta siitä, nähdäänkö muualla yhteiskunnassa pelastustoimen läheisyysperiaate tärkeänä. VPK:t ovat tämän periaatteen parhain takaaja ja niiden toiminta kärsii liian laajalla alueella”, Rainer Alho sanoo. Läheisyysperiaatetta ei sen sijaan saa Pekka Myllyniemen ja Rainer Alhon mielestä tuhota pelastustoimessa. Taloudellinen tilanne vaikuttaa jälleen tehtäviin ratkaisuihin”, Myllyniemi toteaa. Kun Pekka Myllyniemi teki yhdessä Markku Haikon kanssa selvityksen pelastustoimen tilasta vuosituhannen vaihteessa, yksi keskeinen syy siihen, ettei selvitystyössä esitetty pelastustoimen siirtoa valtiolla oli, että siinä pelättiin tuhottavan VPK-toiminta ja läheisyysperiaate. Hän kehuu pelastuslaitosten välistä yhteistoimintaa. Valtiollinen ratkaisu on siinä mielessä merkityksellinen, että muut turvallisuustoimijat ovat valtiolla. ”VPK-toimintaakaan ei ihan aina osata arvostaa. ”Helposti vaarana on, että hälytysajomatkojen pidentyessä palvelutaso kärsii.” He muistuttavat, että VPK:t tekevät oman kylänsä ja asuinalueensa eteen arvokasta turvallisuustyötä.” Pekka Myllyniemen mielestä isommalla pelastustoimen isännällä ei uhata läheisyysperiaatetta. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Väestönsuojat ja vss-varusteet Paanutie 8, 42700 Keuruu • 0207 199 700 • info@pa-ve.fi • www.pa-ve.fi Kalvipalokalusteet Palokalusto alueita olisi nykyistä vähemmän, mutta en osaa sanoa, mikä olisi oikea määrä”, pelastustoimen selvitystä 16 vuotta sitten tehnyt Myllyniemi sanoo. ”Sen sijaan suhde valtioon ei ole selkeä
Italian valtion palokoulussa otettiin tämä yhteiskuva, jossa suomalaisvieraiden lisäksi on sikäläisen palokoulun johtoa. Vaikka varsinaista oppia ei matkalta saatukaan, yhteiset keskustelut muun muassa Thames-joen rannalla vahvistivat nuorten miesten käsitystä, että paloja väestönsuojelutoiminnot pitää yhdistää. Ensihoitoa ei ole varaa romuttaa Pekka Myllyniemi muistuttaa, että jo hänen selvityksessään todettiin, että ensihoito pitäisi siirtää pelastuslaitosten tehtäväksi. kesäkuuta ja Alho täyttää 24. Se kaatui siihen, ettei maakuntahallinnolla ollut operatiivisia tehtäviä. Heidän mielestään tällaisen ratkaisun myötä myös pelastustoimen ääni tulisi paremmin kuulluksi. ”Uskon, että sote-ratkaisuissa syntyy järkevä ratkaisu tähänkin asiaan.” Rainer Alho huomauttaa, että kunnilla ei ole varaa menettää synergiaa ensihoidossa. Rainer Alho painottaa myös, että ensivaste on tärkeä osa tätä kokonaisuutta, jossa sopimuspalokunnilla on merkittävä rooli. kesäkuuta. Heidän yhteistyönsä syveni, kun nuoret virkamiehet lähetettiin varamiehinä tutustumaan paloja väestönsuojelutoimintaan Wienissä, Lontoossa ja Roomassa. ”Se syntyy maakuntahallinnon yhteyteen ja silloin on luonnollista, että pelastustoimi liitetään siihen.” ”Sitä yritettiin jo aluelaitoksia synnytettäessä. sa hyvinvointivaltio tappoi aikoinaan vpktoiminnan. ”Se oli hyvin voimakkaasti poliittisesti värittynyt ratkaisu.” Kaikkialla ei voi olla samat palvelut Rainer Alho ei myöskään ymmärrä poliittista periaatetta, että kaikkialla pitäisi saada saman tasoiset pelastustoimen palvelut. Emme ole tingittävien joukossa”, Rainer Alho painottaa. ”Keskushallinnossa olisi pakko ottaa kantaa, mitä pelastustoimen pitäisi olla pahimman uhan kannalta. Keikat ovat ilman ensihoitoa myös vähentyneet. Kahdella alueella se on kuitenkin liitetty maakuntahallintoon. ”Perusajatus kun usein tuntuu olevan se, että yksityinen on halpaa ja julkinen kallista. Eikä se pidä paikkansa.” Heidän mielestään päätöksentekijöillä ei saa olla sellaista ajatusta, että julkinen toimija hoitaisi kaikissa tilanteissa ensivastetta ikään kuin perälautana, jos yksityinen palveluntuottaja ei kykenisi ensihoitotehtävästä suoriutumaan. Keskuskuntatai maakuntahallintoratkaisun ei katsottu olevan perustuslain vastaista.” ”Siinä muistaakseni arvioitiin, että pelastustoimi on niin pieni osa kunnan tehtävää, ettei se vie lain säätämää itsehallintoa.” He kannattavat pelastustoimeen keskushallinnon perustamista, jos siihen kootaan resurssit valtion aluehallinnosta. Pekka Myllyniemi ja Rainer Alho täyttävät molemmat tänä vuonna 80 vuotta. Henkilöstön motivaation kannalta on tärkeä, että on tehtäviä.” ”Pitkä tie on kuljettu siitä, kun palokunnat alkoivat hoitaa sairaankuljetusta eikä terveystoimea koko asia oikeastaan kiinnostanut”, hän muistuttaa. ”Sellainen ei ole mahdollista, sillä uhat ja riskit ovat erilaiset.” Sosiaalija terveystoimen palvelurakenneratkaisu tulee Pekka Myllyniemen mielestä vaikuttamaan myös pelastustoimeen. Myllyniemi juhli merkkipäiväänsä 1. Sitä tarvitaan heidän mielestään erityisesti pelastustoimen johtamisen ja valvonnan tueksi. ”Näin on ainakin suurissa kaupungeissa. Tämän myötä valmius poikkeusoloihin ja varautuminen sekä suhde kenttään olisi toimivampi ja parempi”, Rainer Alho sanoo. 62 4–5 ·2015. ”Harvaan asutuilla alueilla ei olisi tämänkään tehtävän tekijöitä ja he hoitavat sen asiantuntemuksella.” Myllyniemi ja Alho kantavat aitoa huolta siitä, että ideologia ohjaa päätöksentekoa ja ajetaan yksityisen palvelutuottajan roolia julkisen toimijan kustannuksella. Siihen he olivat tahoillaan voimakkaasti vaikuttamassa muutamaa vuotta myöhemmin. Sisäiseen turvallisuuteen satsataan valtion budjetissa, mutta he eivät usko, että pelastustoimea käsitellään siinä yhteydessä. Pekka Myllyniemi ja Rainer Alho tapasivat ensimäistä kertaa 1960-luvun lopulla. ”Mutta voidaan todeta, että nyt kunnallinen pelastuslaitos on pelastus. Kun ministeriö ei nyt ole operatiivinen toimija eikä rajavartiolaitoksen kaltainen esikunta, se ei voi ottaa kantaa
Kiertueella onkin mahdollista nähdä millainen uusi välikoe tulee olemaan. SPEKin yhdessä yhteistyökumppanien kanssa järjestämä 24365-kiertue starttaa 7. syyskuuta Kirkkonummella. Välissä on kymmenen paikkakuntaa, joissa on tarjolla tietoa ja toimintoja kaikille palokuntalaisille. Palokuntakoulutus uudistuu parhaillaan ja vuonna 2016 uudistuksen tulokset ovat nähtävissä. ”Kaikki alueen palokuntalaiset ovat tervetulleita kaikista osastoista,” Tervala toivottaa kaikki kiinnostuneet tervetulleiksi tapahtumiin ympäri maan. syyskuuta Rovaniemeltä ja päättyy 24. Kuitenkin on paljon palveluita ja erilaisia tahoja, jotka on tarkoitettu juuri palokuntalaisten ja palokuntien käyttöön helpottamaan toimintaa. Kiertueella esitellään uudistuva palokuntakoulutus 4–5 ·2015 63. Kiertueella on valtakunnallisesti tiedossa uudistuvan palokuntakoulutuksen esittelyä, joka todennäköisesti kiinnostaa erityisesti hälytysosastolaisia. Ainoastaan Uudenmaan ja Helsingin pelastusliitot järjestävät yhteiset tapahtumat Kirkkonummella ja Vantaalla. Tapahtumissa on myös mukana Palokamu, joka tuo laajan tuote-esittelyn paikalle. Tulevaisuudessa palokuntakoulutuksessa opinnot perustuvat osaamiseen. Kiertue tarjoaa uudenlaisen lähestymistavan palveluiden esittelyyn sekä palokuntalaisten kohtaamiseen ympäri maan2, sanoo järjestöpäällikkö Valtteri Tervala SPEKistä. Hän on työskennellyt ennen aluelaitoksen perustamista Varkauden kaupungin palolaitoksella, mutta ei toimi Pohjois-Savon pelastuslaitoksessa eikä osallistu P3-tehtäviin. Osastot ovat yhä varsin irrallaan toisistaan, mutta kaikki kuitenkin ovat saman asian äärellä. Verkostoitumista ja yhdessäoloa Tilaisuudet ovat tarkoitettu kaikille alueen palokuntalaisille ja se tarjoaa myös hyvän mahdollisuuden verkostoitumiseen sekä mukavaan yhdessäoloon. Tapahtumien paikkakunnat ovat pelastusliittojen määrittelemät ja lähes jokaisella pelastusliiton alueella on oma kiertuetapahtuma. Monessa palokunnassa pohditaan ratkaisuja samoihin ongelmiin esimerkiksi rekrytointiin liittyen, ja kiertueen avulla voidaan tarjota mahdollisuus saada pulmaan ratkaisuja sekä kuulla muilta hyvistä onnistumisista.” Palokuntaan.fi Kiertueen tapahtumapaikkoihin voi tutustua tarkemmin osoitteessa palokuntaan.fi. Yhteinen tilaisuus myös tar joaa mahdollisuuden palokuntien väliseen verkostoitumiseen ja hyvien käytänteiden jakamiseen. Virtanen ei osallistu varallaoloon Pelastustiedossa 2/2015 kirjoitettiin, että Suomen Erillisverkot Oy:n palvelupäällikkö Harri Virtanen tekee päällystövarallaoloa Pohjois-Savon pelastuslaitoksella. ”Aiemmin ei ole järjestetty palokuntalaisille omaa kiertuetapahtumaa valtakunnallisesti. Ohjelma on tiivis ja parituntinen tulee olemaan täynnä näytteilleasettajien pisteitä sekä lapsille muun muassa leikkimielinen paloauton vetokilpailu. ”Yleisessä palokuntalaiskokouksessa keskusteltiin, että jatkossa pyritään tukemaan entistä enemmän palokuntien välistä yhteistyötä sekä huomioidaan palokunnat kokonaisuutena. Tapahtumapaikat ovat pääosin paloasemilla. Kiertueen tapahtumat juontaa Ari Joki, joka on myös itse palokuntalainen
Juha Oksa suunnitteli palautumismenetelmät”, tutkija Satu Mänttäri lisää. Oulussa otettiin asiasta selvää. Ensimmäinen osa mittauksista tehtiin syksyllä 2014. On tärkeää ehkäistä sairauksia ja kasautuvaa väsymystä, joka altistaa erilaisille vaivoille”, kertoo vanhempi tutkija Juha Oksa Työterveyslaitoksen Oulun toimipisteen fyysinen toimintakykytiimistä. 13 hengen jatkotutkimuksella haluttiin tuottaa työpaikoille helposti käytettävä lihasten palautumista edistävä menetelmä ja siihen liittyvä koulutusmateriaali. ”Töissä ei välttämättä tule lepoa, jos tulee uusi keikka heti perään. Raskasta työtä tehdään paljon, eikä se mielestäni eroa urheilusuorituksesta mitenkään. Lihaksiston riittävä Urheilijoille on kehitetty lukuisia palautumismenetelmiä kovan suorituksen jälkeen, mutta työelämässä näitä konsteja ei ole juuri hyödynnetty. Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto palautuminen vähentää pitkäkestoisen väsymyksen ja sitä kautta liikuntaelinvaivojen riskiä. 64 4–5 ·2015. Halusimme löytää keinoja nopeuttaa fyysistä palautumista, joka voi kestää tunneista jopa useaan vuorokauteen”, erikoistutkija Sirkka Rissanen kuvailee. Kyse on myös työturvallisuudesta palomiehillä, joilla raskaat suojavarusteet lisäävät kuormitusta ja väsymystä psyykkisen kuorman lisäksi. Palomiesten keskeisimpien lihasryhmien kuormittumista ja väsymisen tasoa on tutkittu Oulussa jo aiemmin 15 vapaaehtoisen avulla. Työterveyslaitoksen Oulun mobiililaboratorio eli erikoistutkija Sirkka Rissanen (vas.) ja tutkija Satu Mänttäri ovat tottuneita juoksemaan palomiesten perässä mittalaitteineen. Mikä palauttaa. Palautuminen tunneista vuorokausiin ”Aloite tutkimukseen lähti meiltä Työterveyslaitokselta. ”P alautumismenetelmät ovat lähtöisin urheilumaailmasta ja tämä on tietääkseni ensimmäinen kerta, kun asiaa tutkitaan työelämässä. Palauttaisiko parhaiten kofeiini vai kenties kylmäkuumavesialtistus
Tutkimuksessa neljällä kerralla käytettiin aktiivisia palautumismenetelmiä: kylmävesiterapiaa, lämmin-/viileävesiterapiaa (kontrastivesi), kofeiinitabletteja ja venyttelyä ja yhdellä kerralla ei. On hyvä puhdistautua mahdollisimman pian ja hikoilla myrkyt ulos kehosta. Oulunsalon harjoitusalueen sisäpalosimulaattorissa jäljiteltiin savusukelluksen olosuhteita palautumismittauksien kenttätesteissä aamupäivällä 11. Jos keikka ei heti kuormitakaan, niin kyllä seuraavana päivänä. Olen myös Sirkka Rissanen kiinnittää sykevyötä ylipalomies Juhani Lindgrenille. Pauli Helin auttaa ylipalomies Juhani Lindgreniä pukemaan ylleen savusukellusvarusteet. Vaihtomiehistöä voisi olla enemmän”, hän toivoo. Palautuminen riippuu keikkavälistä ja esimerkiksi siitä, kauanko ollaan ylikuumassa.” Palomiehen työnkuvaan kuuluu muun muassa kantamista, vetämistä, raivausta ja savusukellusta. ”Tutkimuksiin on hyvä saada vähän perspektiiviä, ettei mukana ole vain testosteronia puhkuvia kolmekymppisiä. Miehillä on ikää yhteensä 106 vuotta, mutta hyvin he vielä jaksavat keikoilla. Kommenttien perusteella kofeiini vaikutti yöuneen sekä aiheutti levottomuutta, rauhattomuutta ja hermostuneisuutta. Oma terveys ja palautuminen kiinnostavat. Palomies Jonne Koljonen, 29, testaa puristusvoimaansa palautumistutkimuksen kenttätestien iltapäivämittauksessa. Oman arvion perusteella kontrastivesiterapia edisti lihaksiston palautumista tehokkaimmin. Ikä kyllä vaikuttaa. Osa koehenkilöistä koki kofeiinin epämiellyttäväksi. Suihkunraikas 48-vuotias palomies-sairaankuljettaja Pauli Helin Ruskonselän asemalta myhäilee taustalla. ”Tämä on toinen ajo tälle ryhmälle. Krooninen väsymys lisää riskiä tukija liikuntaelinvaivoihin, jotka ovat suurin yksittäinen syy palomiesten ennenaikaiseen eläköitymiseen. Keskimäärin kaikki aktiiviset palauttavat menetelmät nopeuttivat lihasten palautumista vertailutasoon (referenssi – ei palautumismenetelmää) verrattuna. Heikentynyt lihasvoima ja koordinaatio lisäävät onnettomuusja tapaturmariskiä. Kofeiiniin verrattuna ero oli 2,1-kertainen, venyttelyyn 1,9-kertainen ja kylmään veteen 1,5-kertainen. Pian selviää myös syke savusukelluksessa. Väki vähenee, kuormitus kasvaa Palomies Jonne Koljonen, 29, Raksilan asemalta kantoi aamulla vanerilevyjä palokuormaksi Oulunsalon harjoitusalueen sisäpalosimulaattorin toiseen kerrokseen. Koehenkilöiden oman arvion perusteella kontrastivesiterapia edisti lihaksiston palautumista tehokkaimmin. Kofeiinin vaikutus testattiin jo laboratoriossa, joten kenttätesteihin valittiin kontrastivesiterapia. Sirkka Rissanen työterveyslaitokselta odottaa jännityksellä tuloksia. ”Minua on aina kiinnostanut saada tietoa omasta kehosta ja palautumisesta. toukokuuta. Menetelminä käytettiin sekä fysiologisia mittareita että koetun palautumisen kyselyjä. Kenttätutkimuksessa mitattiin kontrastivesiterapian toimivuus raskaiden työvaiheiden ja harjoitusten jälkeen. Hän oli mukana jo vuosina 2008–2009 tehdyissä tutkimuksissa. Häneen mukaansa oli helppo saada vapaaehtoisia mukaan tutkimukseen. ”Kyllä sauna on parasta savusukelluksen jälkeen. 4–5 ·2015 65. Raskaan fyysisen työn ohella kuumuus ja suojavarustuksen tuoma 25 kilon lisäpaino lisäävät kuormittavuutta ja väsymystä. Toinen ryhmä teki samat kenttätestit viikko sitten”, kertoo apulaispalopäällikkö Petri Tuomi Oulu-Koillismaan pelastuslaitokselta. Kenttätesteistä puuttuu tietysti oikean tulipalotilanteen aiheuttama psyykkinen kuorma
”Raskainta oli loppuraivaus ja uuden palokuorman rakentaminen seuraavalle savusukellusryhmälle. Tätä sykliä toistettiin kolme kertaa yhteensä kuuden minuutin ajan. Menetelminä käytetään sekä fysiologisia mittareita että koetun palautumisen kyselyjä. lihasvasara) palomies Jonne Koljosen lihaksen kimmoisuutta. Hiki virtasi kenttätesteissä 11. Tavoite alle neljä tuntia alittui hienosti Tukholmassa ajalla 03:44:15. ”Kahdeksan vuotta olen tehnyt näitä hommia. Viime vappu jäi hänelle elävästi mieleen. Edellisen projektin ”Lihasten toimintakyvyn turvaaminen kuumatyössä: kuormituksen, väsymyksen ja työstä palautumisen arviointi” loppuraportti valmistui joulukuussa 2009. Tämä on kuluttavaa työtä, jota yritän tehdä paikkoja rikkomatta ja kunnostani huolehtien. treenannut kahdeksan kuukautta ensimmäiselle ja viimeiselle maratonilleni”, hän paljastaa. Tutkimuksessa koukistajalihaksen elastisuuden palautumisessa havaittiin tilastollisesti merkittävä ero palauttavien menetelmien välillä. Väkeä vähennetään koko ajan ja työn kuormitus kasvaa”, Koljonen harmittelee. Tutkimuksen mahdollisti Palosuojelurahaston ja Työsuojelurahaston myöntämä rahoitus. Laboratoriotutkimuksessa tehdään raskas savusukellusta ja raivausta jäljittelevä kuormitus, jonka jälkeen lihasten palautumista seurataan 30 tuntia. Kun katson työkavereitani, siellä on kipeää polvea selkää ja niin edelleen. Tutkimus on kolmiosainen: Työterveyslaitoksella tehtävä aktiivisten palautumismenetelmien laboratoriotutkimus, Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksella tehtävä menetelmien soveltava kenttätutkimus ja näiden pohjalta tehtävän koulutusmateriaalin käyttöönotto Pelastusopiston koulutuksessa. ”Oli kaksi isoa tulipaloa eikä ehditty edes varusteita huoltaa niiden välissä. Inttiaikana harrastettiin kofeiinipillereitä. ”Aiemmin olen käyttänyt palautumiseen lähinnä venyttelyä ja sillä on pärjätty. Tuloksia voidaan suoraan hyödyntää käytännön työelämässä ylläpitämään ja edistämään palomiesten ja muiden fyysisesti kuormittavien ammattiryhmien toimintakykyä. Enemmän vaivaa kuitenkin univaje ja väsymys kuin fyysinen voimattomuus. Edustettuina ovat: Työterveyslaitos, Oulu-Koillismaan pelastuslaitos, Pelastusopisto, Tarton yliopisto ja Oulun Yliopisto. Vielä ei ole 5,5 vuoden aikana tullut niin yliraskaita keikkoja, että veto olisi loppunut. Lihaksiston riittävä palautuminen vähentää pitkäkestoisen väsymyksen ja sitä kautta liikuntaelinvaivojen riskiä. Ensimmäisen maratoninsa jälkeen mies suuntasi palautumaan kesälomalle. Nyt tajuan, että en osaa vielä oikein mitään. Kun valmistuin, homma tuntui olevan hanskassa. Lihaksiston palautumista nopeuttavat aktiiviset toimintamallit Tekijät: Juha Oksa, Petri Tuomi, Esko Kaukonen, Ragnar Viir, Risto Toivonen, Harri Lindholm, Sirpa Lusa, Hannu Rintamäki, Sirkka Rissanen ja Satu Mänttäri. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa työpaikoille helposti käytettävä lihasten palautumista edistävä menetelmä ja siihen liittyvä koulutusmateriaali. Jonne Koljonen päätti varmistaa tehokkaan palautumisen vielä kofeiinipitoisella pullakahvilla. Äkillisesti lisääntynyt verenkierto huuhtoo pois aineenvaihduntatuotteita ja nopeuttaa lihaksen energia-aineenvaihduntaa. Käsi tärisee palosimulaattorissa tehdyn savusukelluksen ja palojäämien jälkiraivauksen jälkeen niin, ettei mittari anna heti luotettavaa tulosta ison hajonnan takia. Hyödyt suoraan työelämään Markku Isokangas on 29-vuotias palomies Haukiputaan asemalta. Tutkimus on esillä myös Palotutkimuksen päivillä Espoossa 24.–25.8.2015. Projektin virallinen nimi on: Pelastustyötä tekevien toimintakyvyn edistäminen. Kenttätutkimuksessa varmennetaan kontrastivesiterapian toimivuus mittaamalla palautumista raskaiden työvaiheiden ja harjoitusten jälkeen. Pitäisi myös pienentää rasituskuormaa työtehtävissä eikä kuormittaa liikaa samoja miehiä”, Koljonen neuvoo. Olen testannut uimahallissa kylmäaltaita ja ne ovat tehonneet hyvin. Työkavereilla on ollut muun muassa lämpöuupumusta. Tuloksia voivat soveltaa ja hyödyntää työntekijät, työterveyshuolto ja työturvallisuushenkilöstö. Kontrastivesiterapian tarkoituksena on kylmähauteella ensin hidastaa verenkiertoa ja sen jälkeen lämpimällä saada aikaan nopea verenkierron lisääntyminen lihaksessa. Erikoistutkija Sirkka Rissanen mittaa myotonometrillä (ns. Paras menetelmistä oli jälleen kontrastivesiterapia, jossa koehenkilö upotti kyynärvartensa yhdeksi minuutiksi ensin 15 °C:n vesihauteeseen ja sen jälkeen minuutiksi 38 °C:n vesihauteeseen. toukokuuta. Neljällä kerralla käytetään aktiivisia palautumismenetelmiä: kylmävesiterapiaa, lämmin/viileävesiterapiaa, kofeiinitabletteja ja venyttelyä ja yhdellä kerralla ei. Tuoreen tutkimuksen tulokset ovat käytettävissä lokakuussa 2015. Nyt ei ole enää koskaan kahta yövuoroa putkeen, kun siirryimme vuorokausirytmiin”, Koljonen iloitsee. On mielenkiintoista saada tutkittua tietoa, mikä palauttaa parhaiten.” 66 4–5 ·2015
Itse keikat voivat olla raskaampia, kun kannetaan pitkiä matkoja letkuja ja varusteita. Oulussa ja Helsingissä Työterveyslaitoksella on fysiologian laboratorio. Sinne hän siirtyi hiljattain Raksilasta. Tuli yllätyksenä, että tatuoinnin kohdalta ei voinut mitata ilmeisesti väreissä olevan metallin takia. Iltapäivällä hän kertoo viimeisen mittauksen jälkeen, että jo väsyttää ruokailun päälle. Kyllä töissäkin keikan jälkeen lyhyt lepo tekisi hyvää. Polttopuita on tehty ja kannettu. Työnantajan pitäisi tukea näitä palautumismenetelmiä. ”En minä noista lukemista mitään ymmärrä, mutta kyllä kontrastivesihoito tuntuu auttaneen”, Jonne Koljonen kuvailee. Aineistosta on työn alla koulutuspaketti, ja tietoa jaetaan muun muassa Pelastusopiston kautta. Oulussa on myös vesialtistusaltaat ja tuulitunneli. Sen verran hiki kyllä tuli, että vaihtovaatteet olisi pitänyt olla.” Palautumisprojekti päättyy lokakuun lopulla. Lue lisää tutkimuksesta Palotutkimuksen päivien erikoisjulkaisusta, jonka Pelastustiedon tilaajat saavat veloituksetta 26. Meillä on myös töissä hyvät mahdollisuudet huolehtia omasta kunnosta.” Lindgren astelee päivän viimeiseen kenttämittaukseen. Jos ennen ruokailua tulee monituntinen keikka, heikkous tulee helpommin”, Koljonen kertoo. ”Onhan tässä vielä työvuoroa huomisaamuun, joten ei saisi missään tuntuakaan. Olen iloinen siitä, että olen tässä ja hyvässä työkunnossa, kertoo ylipalomies Juhani Lindgren Haukiputaan sivuasemalta. Hänen mielestään palautumistutkimuksen tuloksista pitäisi saada nopeasti tieto ja hyöty kentälle hyvine ohjeineen. Voimme simuloida huoneistopaloja ja sammutushyökkäyksiä voi tehdä monipuolisemmin kuin kontissa.” Välissä taas mitataan maksimipuristusvoimaa ja lihasten kimmoisuutta. ”Vähintään pari kertaa vuodessa on kuumat harjoitukset ja täällä voimme harjoitella myös kattotyöskentelyä. Satu Mänttäri kertoo kuulleensa ajastettavista suihkuista, joissa kylmä ja kuuma vesi vuorottelevat. Palomiesten lisäksi on tutkittu muun muassa kaivosmiehiä ja kaivospelastajia maan alla. ”Toivottavasti voimme vaikuttaa siihen, että paloasemille saadaan pisteet, joissa palautumiskeinoja voi hyödyntää. Ylipalomies Juhani Lindgrenin ranteesta löytyy ruista vielä savusukelluksen jälkeenkin aamupäivällä. Harjoitustehtäviä pystyttiin monipuolistamaan, kun saimme muutama vuosi sitten tämän harjoitusalueen palosimulaattorin. ”Välissä tuli tehtyä letkuhuoltoakin, mutta ei voimat ole pahemmin hiipuneet – kauhia kestävyys!” hän naurahtaa. Asteikolla 4–10 sanoisin että 9. elokuuta ilmestyvän lehden liitteenä. Toivottavasti paloasemille saadaan pisteet, joissa palautumiskeinoja voi hyödyntää. Tekniikka voi tulla avuksi tässäkin. Savusukelluksen jälkeen huoltokonttiin astelee hikinen mies. ”Kyllä lämmin ja hiki tuli. Voidaan tutkia esimerkiksi, miten työkalut ja pelastusvälineet käyttäytyvät kylmässä. ”Onhan nuo kuumat harjoitukset rankkoja jälkiraivauksineen. Kuntotesteissä voidaan näin mitata rasittavuutta korkeissakin lämpötiloissa. Oikeallakin keikalla joutuu raivaamaan, joten tämä oli aika realistinen harjoitus. Kädet upotetaan vuoroin kylmään ja lämpimään veteen. Nyt olen 58-vuotias ja pitäisi jaksaa vielä kolme vuotta. Myös Helsingissä on kliimakammio, mutta jatkossa vain Oulussa. Kylmäaltaat olisivat loistavia, mutta kylmäsuihkukin käy”, Sirkka Rissanen toivoo. 4–5 ·2015 67. Harjoituksia on hänen mielestään tarpeeksi. Satu Mänttäri (vas.) ja Sirkka Rissanen Työterveyslaitokselta kertovat, että Oulun toimipisteessä on hyvä tutkia työn kuormittavuutta erilaisissa olosuhteissa. ”Salaisuuteni on hyötyliikunta, puntteihin en liikoja koske. Palautumistutkimuksessa muun muassa mitattiin infrapunalaitteella lihaksen hapenottokykyä. Eläkeikä nousi, kolme vuotta vielä ”Kun tulin alalle vuonna 1983, eläkeikä oli 55 vuotta. Leposyke voi olla vieläkin alle 50:n
Perinteisesti tietotekniikan hyödyntäminen pelastustoimessa ja ensihoidossa onkin mielletty huomattavia erityisjärjestelyjä ja vuosien ohjelmistokehitystyötä vaativaksi, mutta eri puolilla maailmaa tämä ajatus on jo aikoja sitten muuttunut. Vastaavia oman työnsä kehittäjiä ja mobiililaitteiden käyttäjiä on pelastustoimessa varmasti monia muitakin, mutta yleinen keskustelu kokemuksista ja mobiililaitteiden mahdollisuuksista on puuttunut. Pelastustiedon edellisessä numerossa (3/2015) Simo Ekman kertoi tablettitietokoneen hyödyntämisestä ensihoidon johtamisen tukena. Mobiililaitteilla tarkoitetaan käyttäjänsä mukana kulkevia laitteita, joilla voidaan hyödyntää, lähettää ja vastaanottaa tietoa käyttöympäristöstä riippumatta. Tällaisia mobiililaitteita ovat esimerkiksi älypuhelimet, kannettavat tietokoneet ja tablettitietokoneet, joita useimmat meistä käyttävät päivittäin. Jutussa hän mainitsi muutamia sovelluksia, joita voidaan käyttää apuna muun muassa tilannekuvan muodostamisessa. Pelastustieto-lehti kirjoitti numerossa 2/2015 Virve-älypuhelinsovellusten tulevaisuudesta ja Suomen Erillisverkot Oy:n palvelupäällikkö Harri Virtanen kertoi, että 2020-luvulla viranomaiset voivat kommunikoida älypuhelinsovellusten avulla ja vielä omassa verkossaan. Maailmalla viranomaisjärjestelmien rinnalle ovat tulleet arkipäiväisten laitteiden hyödyntäminen sekä ketterät sovellukset, joita kuka tahansa voi halutessaan käyttää, vaikka omalla älypuhelimellaan. Ajatus perustuukin siihen, että kuluttajatuotteet sekä niiden käyttöliittymät ovat jo lähes kaikille tuttuja, toimiviksi todettuja ja kynnys laitteiden hyödyntämiseen myös Mobiililaitteet käyttämätön voimavara pelastusalan töissä Teksti ja kuvat: Kimmo Koskinen Mobiililaitteita hyödynnetään pelastustoimen työtehtävissä yhä varsin harvoin, vaikka laitteiden ominaisuudet mahdollistaisivat hyvinkin laa jan käytön pelastuslaitoksen eri tehtävissä. 68 4–5 ·2015. Mobiililaitteet soveltuvat hyvin erilaisiin pelastusalan töihin
Lisäksi esimerkiksi savusukellusvalvonta tai vesisukelluskirjanpito voisi tapahtua sähköisesti ja tallentua suoraan tietokantoihin. Perinteiset toimistotyöt onnistuisivat liittämällä tabletti toimistossa telakkaan, ja työ sujuisi entiseen malliin langattoman näppäimistön sekä toimiston ison näytön avulla. Opas soveltuu myös käsikirjaksi pelastusviranomaisille ja rakennusvalvonnalle, joka helpottaa leirintäalueiden, lomakylien, muiden matkailukohteiden ja –tapahtumien turvallisuuteen liittyvän viranomaisohjeistuksenja valvonnan toteutusta ja yhtenäistämistä. 51 sivua • 28,50 € (sis. alv) Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK • www.spek.fi Tilaa nyt Leirintäalueen turvallisuusopas Tilaa: verkkokauppa.spek.fi Puh. Verkkokauppa on avoinna, toimitukset kiinnioloajan jälkeen. Käyttömahdollisuuksia voisi lueTietokoneilla korvaa ison kasan kirjallista aineistoa. Havainnollinen kuvitus täydentää kokonaisuutta. Jo pelkällä älypuhelimella mahdollisuudet toiminnan laadun ja oman osaamisen kehittämiseen ovat erittäin monipuoliset. Koulutustilaisuudet voidaan vetää läpi samalta tablettikoneelta vaikka langattoman projektorin avulla, kun koulutusmateriaalit alkavat olla joka tapauksessa sähköisessä muodossa. Laitteiden suorituskyky on nykyään sitä luokkaa, että niillä voitaisiin korvata esimerkiksi esimiesten pöytäkoneet kokonaan. Kyseiset määräykset ja ohjeet on koottu oppaaseen helposti ymmärrettävässä muodossa. Esimerkiksi älypuhelimilla tehtäväosoitteiden ja ajoreittien varmistaminen on kätevää, koska hakuja karttapalvelut tarjoavat päivitetyt ja paperiversioita paremmin paikkaansa pitävät kartat. 4–5 ·2015 69. Kokonsa puolesta tablettikonetta voisi kuljettaa vaikka koko työvuoron mukanaan. Laitteen perusominaisuuksina käytössä ovat tietysti normaalit internet-hakutoiminnot, kamera, videokuvaus, kompassi ja paljon muuta hyödyllistä. Mitä voi tehdä. Lisäksi osoitteen hakeminen on nopeampaa, koska esimerkiksi Googlen haku toimii tietyillä laitteilla myös puheella ja sitä voi käyttää autolle liikkuessa. Lisäksi puhelimeen voi ladata esimerkiksi karttaja navigointiohjelmia, joissa on saatavissa koko Suomen merikortit ja maastokartat. Opas on laadittu SF-Caravan ry:n ja SPEKin yhteistyönä. Apellissa listat voisi lukea suorittaa suoraan tabletilta ja tehdä tarvittavat muutokset komennukseen tai kalentereihin saman tien. Kannettavissa tietokoneissa ja tableteissa on myös merkittävää potentiaalia pelastustoiminnan tukemiseksi. Tarpeellista tietoa saavat myös uusien leirintäalueiden suunnittelijat ja yleisötilaisuuksien järjestäjät. Palveluista saa myös nopeasti satelliittikuvat kohteesta ja näkymän kadulta, jotka helpottavat tilannekuvan luomista jo matkalla. Mitä mobiililaitteilla sitten voisi tehdä. Puhelimeen voisi ladata myös vaikka toimintaohjeita muistitueksi, tokeva-ohjeiden kaltaisia sovelluksia, erilaisia laskureita ja opetusohjelmia. Turvallista kesää! Leirintäalueen_turvallisuusopas_Pelastustieto.indd 1 9.6.2015 9:16:50 työelämässä on matalampi ja sovellusten käyttöönotto helpompaa. Pelastustehtävissä tablettia voisi käyttää tietojen vastaanottamiseen ja tilannekuvan välittämiseen suoraan toiminnan ytimestä. Opas auttaa leirintäalueen pitäjää ajanmukaisten turvallisuustarpeiden toteuttamisessa ja päivittämisessä. Myös Pronto-selosteiden täyttäminen onnistuisi jo tilannepaikalla tai paluumatkalla. 09 476 112 SPEK on suljettu 6.7.–19.7.2015. Opas on selkeä perusteos, joka sisältää leirintäalueita koskevat keskeiset turvallisuusmääräykset ja ohjeet
Suorituskykyä koneella on kuitenkin tehokkaan pöytäkoneen verran. Suomessakin on jo otettu askelia tähän suuntaan. tella vaikka kuinka paljon ja, jokainen lukija keksii niitä varmasti lisää. Sovelluskaupoista löytyy jo satoja eri kielisiä mobiilisovelluksia pelastustoimen ja ensihoidon käyttöön, mutta suomenkieliset vielä puuttuvat. Molemmissa kehitysohjelmissa keskeistä on käyttäjien osallistuminen sovellusten kehittämiseen, ja aloitteet sovelluksiin liittyen tulevat pääasiassa käyttäjiltä. Kehitys johtaa joka tapauksessa mobiiliin, edelläkävijät ohjaavat kehityksen suuntaa. Englanninkielisissä maissa on mahdollista opiskella ammattitutkintoon tai ylläpitokoulutukseen liittyviä asioita sovellusten avulla. Toiminnan laatu kehittyy mm. Siellä tämä sovellusala on huomioitu valtion tukemilla kehitysohjelmilla, kuten MAPS ja TransApps. Karttojen, ohjeiden ja tarkistuslistojen päivittäminen sekä käyttö tehostuu. Nyt listalla on jo lähes sata toimintoa operatiivisen pelastustoiminnan tukemiseksi. Sovellukset voisivat sisältää opetusmateriaalin lisäksi harjoitustehtäviä ja kokeita, joiden avulla käyttäjät voisivat kehittää osaamistaan ja arvioida omaa osaamistasoaan. Kriisinhallintakeskuksella aikoinaan luotiin Moodle-alustalle koulutusmateriaalit kansainväliseen pelastustoimintaan osallistuville, samoin Pelastusopisto ja pelastuslaitokset ovat luoneet koulutusmateriaalipankkeja ja koulutusalustoja, joita voidaan selata verkossa ja myös mobiililaitteilla. Sovellukset tarjoavat opetusmateriaalin lisäksi harjoitustehtäviä ja harjoituskokeita sekä auttavat valmistautumaan järjestelmällisesti koulutukseen tai ammattiin liittyviin testeihin. Miksi Pelastuslaitoksen tulisi valita mobiili. Mallia maailmalta Mahdollisuuksia laitteiden hyödyntämiseen siis on, ja pelastustoimen käyttöympäristön vaatimukset täyttäviä mobiililaitteita on myös olemassa usealla eri valmistajalla. Kimmo Koskinen työskentelee palomiehenä Pirkanmaan pelastuslaitoksella. Euroopassa esimerkiksi Saksa on lähtenyt sovelluskehitykseen mukaan vauhdilla, ja siellä toimii muun muassa BlaulichtApps, joka kerää ja esittelee eri pelastusorganisaatioille tarkoitettuja iOSja Android-sovelluksia. tilannekuvan ja tehtävän hallinnan parantuessa. Hän on tehnyt aloitteen Pirkanmaan pelastuslaitoksella Panasonicin Toughpad-tablettitietokoneen testaamisesta pelastusyksikön toiminnan tukena. BlaulichtApps:in kautta voi helposti tutustua pelastusalan ammattilaisille tarkoitettuihin sovelluksiin ja hankkia niitä. 70 4–5 ·2015. Sovellustuotannolla voitaisiin kehittää ammattilaisten ja vapaaehtoisten osaamista. Nykyiset tablettitietokoneet ja langattomat projektorit mahdollistavat koulutustilaisuuden pitämisen ja sähköisten materiaalien esittämisen ajasta ja paikasta riippumatta, vaikka suoraan harjoituskohteessa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa kuluttajamarkkinoilla oleviin mobiililaitteisiin perustuvia sovelluksia on kehitetty viranomaisille jo useamman vuoden ajan. Pelastusopisto voisikin miettiä koulutusmateriaalien ja opintojaksojen toteuttamista sovellusmuodossa. Laite painaa vain puoli kiloa ja mahtuu sammutusasun taskuun. Suomessa tulisikin ottaa mallia ulkomaista, joissa mobiililaitteiden käyttö pelastustoimessa ja ensihoidossa on jo arkipäivää. TransApps on taas puolustusvoimien kehitysohjelma, joka on tuottanut pääasiassa Android-älypuhelimiin sovelluksia, joita sotilaat voivat käyttää tehtäviensä aikana muun muassa Afganistanissa. Laite kestää säätä ja kolhuja ja on ominaisuuksiltaan muutenkin pelastustoimeen varsin sopiva. Koulutuksen välineeksi Maailmalla on jo paljon eri alojen koulutusja opetussovelluksia, myös pelastustoimintaan ja ensihoitoon liittyen. Säästöä syntyy, kun mobiililaite korvaa monta vanhaa järjestelmää. Toivottavasti asia korjaantuu ja lähitulevaisuudessa jokainen meistä voi valita kiinnostavimmat ja omaa työtä parhaiten kehittävät sovellukset omaan tai työnantajan mobiililaitteeseen. Tehdessäni aloitetta tablettitietokoneen testaamisesta Pirkanmaan pelastuslaitoksella listassani oli noin 40 käyttösovellusta. Näin opintojaksot ja sovellukset voitaisiin tuotteistaa, niitä voitaisiin tehokkaammin tarjota ammattilaisille ja vapaaehtoisille, niin opiskelijoille kuin jo työelämässä oleville. Koskinen on testannut myös työvuorossa omaa Samsungin älypuhelinta, joka myös täyttää sotilasstandardit kestävyyden osalta. Yleinen keskustelu ja yhteistyö laitevalmistajien sekä sovelluskehittäjien kanssa tulisi aloittaa mahdollisimman pian, jotta voisimme kehittää pelastustoimea digiaikaan ja kansalaisia entistä paremmin palvelevaksi, nykyaikaiseksi toimijaksi. MAPS on kotimaan turvallisuudesta vastaavan viraston ohjelma, joka koordinoi sovellusten kehittämistä pelastustoimen ja poliisin käyttöön
Laite on hyvin suojattu ja viimeistelty. Tällöin valmiilla pelastustaljapakkauksella voitaisiin vaikkapa muuttaa koripaarin asentoa tai säätää köysiradan korkeutta. Kokeilussa huomattiinkin, että pieni ja kevyt Jag System -järjestelmä kulki helposti mukana työskentelytilanteissa. 3 Petzl I’D -laskeutumislaitteella ja köydellä pelastustaljapak kauksesta voi helposti muodostaa kahdensuuntaisen taljan, tällöin sillä onnistuu sekä nosto että lasku. 2 Kokeilussa Jag System -järjestelmään kaivattiin hieman lisää nostomatkaa, mikä tekisi siitä monikäyttöisemmän. Laitetta oli helppo käyttää ja se oli luotettava, koska köysien ympärille laitettu pussi esti niiden kiertymisen. Laitteen koon muuttaminen saattaisi kuitenkin vaikuttaa käytettävyyteen. kolme pointtia Onko yritykselläsi tuote, jonka haluat antaa käyttökokeiluun ja esiteltäväksi tällä palstalla. Ota yhteyttä: marko.partanen@pelastustieto.fi Pelastustaljapakkaus Petzl Jag System | Lisätietoa: www.vandernet.com FAKTAT. Kokeilussa Jag System -järjestelmä toimi hyvin potilaan irrottamisessa omasta lukkiutuneesta putoamissuojalaitteesta. Pelastustaljapakkauksesta näkyy Petzl:n tuotteille tyypillinen laadukas työnjälki. Talja 4:1 Enimmäistyökuorma 6 kN Murtolujuus 16 kN Nostomatka kertanostolla 56cm Kokonaispaino 590 g Hinta 269 euroa 4–5 ·2015 71 1 Jag System -järjestelmä on valmis laite, jolla voi nostaa henkilön, tehdä vapautettavan ankkuripisteen ja kiristää järjestelmän
Myös kuljettajan painopiste on siirtynyt selvästi alemmas ja tuloksena on hyvin automainen ajettavuus. Sportsman ACE -malleissa alustaa suojaa metallinen pohjalevy. ACE:a ohjataan perinteisen ohjaustangon sijasta ohjauspyörällä. Uutuudessa on teräksinen ROPS-turvakehikko, turvavyöt ja turvaverkot. Mönkijään saa jopa katon, tuulilasin ja hytin. Neljä irrotettavaa ripustinta on valmistettu ruostumattomasta teräksestä. Ohjauspaneeli on selkeä ja helppo käyttää. Lisätietoa: www.tamrex.fi, www.finsatec.fi Turvallista valaisua sauvasta Lumica-valosauvat edustavat valaisinsauvojen uusinta teknologiaa. ACE-mallin taka-akselissa on lukittava TURF-tasauspyörästö, jonka ansiosta automaattisen nelivedon voi kytkeä sähköisesti vetämään vain toisella takapyörällä. Tuotteessa on useita eri värisekä toiminta-aikamahdollisuuksia puolesta aina 12 tuntiin. Se toimii myös veden alla ja paineessa. Painopisteen alentamisen ja tavallista mönkijää pidemmän akselivälin myötä mönkijän tasapaino ja hallittavuus on vaativassakin ajossa hallitumpaa ja turvallisempaa. Isot ovet ja suuri avautumiskulma helpottavat käyttöä. Suomessa laitteen jälleenmyyjiä ovat Tamrex Oy ja Finsatec Oy. IVT 3000-Hi -suurtehoinvertteriä valmistaa joensuulainen Jadeca Oy. Lisätietoa: www.polaris.fi Ammattilaisten varusteet kuiviksi Electrolux TS4175 WW on kuivauskaappi ammattikäyttöön. Kääntösäde on tavallista pienempi eikä mönkijä jätä renkaiden murron aiheuttamia jälkiä maastoon, myös renkaiden kuluminen on vähäisempää. Merkittävin tekninen muutos on uusien mönkijöiden selvästi aiempaa matalampi painopiste. Invertterin avulla voidaan käyttää esimerkiksi savutuuletinta, kompressoria, kulmahiomakonetta, sirkkeliä, hitsauskonetta tai muuta suurta tehoa vaativaa sähkölaitetta. Säädettävät jalat helpottavat asennusta. Suurtehoinvertterissä riittää vääntöä IVT 3000-Hi on suurtehoinvertteri, jolla pystyy käyttämään suuriakin sähkölaitteita. ALAN tuotTEET Pelastustieto julkaisee veloituksetta tietoja kiinnostavista alan tuotteista. CE-standardoitu valaisinsauva ei räjähdä, vuoda, lämpene eikä aiheuta kemiallisia tai säteileviä haittavaikutuksia. Tilaa on neljälle puvulle. Niitä käyttävät maailmanlaajuisesti muun muassa eri maiden pelastuslaitokset, puolustusvoimat, poliisi ja rajavartiosto. Kuivauskaapissa on automaattiset kuivausohjelmat 75 asteessa Goretex-pukujen kyllästämiseen ja 60 asteessa topatuille puvuille. Auton omiin akkuihin kytkettävä suurtehoinvertteri korvaa tarvittaessa suuret aggregaatit. Valaisuteho ja valaisuaika saavutetaan yhdistämällä hapettavaa ja fluorisoivaa kemikaalia. Kaksi puhallinta ja ilmakanavaa varmistavat tasaisen ilmavirtauksen ja kuivaustuloksen. Voit lähettää aineiston painokelpoisen kuvan kera osoitteeseen toimitus@pelastustieto.fi. Kuivauskaapin toimiessa alipaine estää ilmavuodot huonetilaan. Reaktio käynnistyy heti, kun lasiampulli rikotaan muoviputken sisällä. Lumica-tuotteita tuo maahan turkulainen Westonia Oy. Lisätietoa: www.facebook.com/finlumica Automaista ajettavuutta Yhdysvaltalainen Polaris on tuonut markkinoille täysin uuden mönkijäkonseptin, Sportsman ACE:n. Käyttölämpötila on -25– +100 C. Lisätietoa: www.elextrolux.com 72 4–5 ·2015. Se muuttaa 12:n tai 24 voltin jännitteen 230 voltiksi siten, että jatkuva teho on 3500 ja piikkiteho 10000 wattia. Eristetty runko varmistaa tehokkaan kuivauksen, matalan ulkoisen lämpötilan ja äänitason
029 548 8436 LISÄTIETOJA: asiamies Esko Kaukonen, puh. Get together -tilaisuus 30 €. Kun uuden hallituksen tilannekuvassa on paljon samaa kuin neljännesvuosisata sitten, ilmapiiri pelastustoimen valtiollistamiskeskustelun uudelle käynnistymiselle on otollinen. Miten Sinä voit hyödyntää palo tutkimuksen tuloksia omassa työssäsi. Hintaan sisältyvät päivillä jaettava aineisto, ohjelmassa mainitut lounaat ja kahvit. Valtiollistamisen puolesta puhuisivat: yhdenmukaisten käytäntöjen ja palvelutason saaminen koko maahan pelastustoimen kiinteät siteet hätäkeskuslaitokseen ja poliisiin yhden omistajan kautta saatavat hyödyt tukipalveluissa ja hankinnoissa sosiaalija terveysalan tulevat ratkaisut, jotka luovat painetta muuttaa nykyisiä aluerajoja kuntien kriittinen suhtautuminen omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa suhteessa alueelliseen pelastustoimeen. Rintamalinjat ovat selvityksestä toiseen säilyneet varsin samankaltaisina: alan ulkopuoliset näkevät pelastustoimen valtiollistamisessa paljon etuja tai vähintäänkin mahdollisuuksia, mutta pelastustoimi itse on poikkeuksetta pitänyt valtiollistamista huonona ratkaisuna. HT Reijo Tolppi Rovaniemi KESKUSTELUA 4–5 ·2015 73. Seminaari on järjestetty vuodesta 1999 alkaen joka toinen vuosi. Lue lisää ja ilmoittaudu 12.8.2015 mennessä. Perinteiset Palotutkimuksen päivät järjestetään 24.–25.8.2015 Hanasaaressa, Espoossa Luvassa on muun muassa: palotutkimushankkeiden esittelyjä kehittämishankkeiden esittelyjä keskustelua paloalan tutkimustarpeista pohdintoja rakenteellisen paloturvallisuuden sekä pelastusja turvallisuusalan kehittämisen tavoista verkostoitumista ja kollegojen tapaamista Kenelle. Erittäin hyvän yhteenvedon valtiollistamiskeskustelun pitkästä historiasta löytää yhden pelastustoimen merkittävimmän ideologin Markku Haikon 4.9.2014 julkaisemasta selvityksestä alueellisen pelastustoimen synnystä. Pelastustoimen tulevaisuutta on 20 viime vuoden aikana pohtinut nippu selvitysmiehiä (Jukka Hirvelä, Timo Relander, Heikki Koski, Pekka Myllyniemi), useat komiteat ja työryhmät (Kunnalliskomitea, Pelastushallintoryhmä eli niin sanottu Perttusen ryhmä, hallintoministeri Jouni Backmanin neuvotteluryhmä, Paras-hanke). Varsinkin kun turvallisuudesta on yhä suuremmassa määrin tulossa joukkuepeliä, jota yksikään viranomainen ei pelkästään omilla voimilla voi voittaa. Nykyistä lakiin perustuvaa alueellista yhteistyötä tukevat ainakin: kymmenen vuoden aikana kertyneet hyvät näytöt, joiden perusteella aluelaitokset ovat kyenneet selvästi parempaan ja kustannustehokkaampaan palvelutasoon kuin kunnalliset pelastustoimet kansalaisten tyytyväisyys ja luottamus pelastustoimeen, mikä on sekä suhteessa muihin turvallisuusalan toimijoihin Suomessa että kansainvälisesti vertaillen huippuluokkaa pelastustoimen keskeisten sidosryhmien (hätäkeskus, poliisi, terveysja ympäristöviranomaiset, rakennustarkastus) tyytyväisyys aluelaitosten toimintaan aluelaitosten keskinäinen kumppanuus ja yhteistyö, mikä on alkuvaikeuksien jälkeen päässyt hyvään vauhtiin. Osallistumismaksu Seminaariin osallistumismaksu kahdelta päivältä on 240 €. Skannaa QR-koodi tai katso lisätietoja: www.spek.fi > Kehittaminen > Palotutkimusraati https://koulutus.spek.fi Valtiollistamista syytä miettiä Pelastustoimen valtiollistaminen nousi ensi kertaa esille 1980-luvun lopulla, ja sitä vauhditti julkisen talouden alamäen jyrkentyminen 1990-luvun alussa. Seminaarissa esitellään kattavasti viimeaikaisia paloja pelastusalan tutkimuksen kotimaisia saavutuksia ja niiden hyödyntämistä. Seminaarissa esitellään kattavasti viimeaikaisia saavutuksia kotimaisessa palotutkimuksessa. Seminaariin on perinteisesti osallistunut laajasti paloja pelastusalasta kiinnostuneita henkilöitä aina tutkijoista viranomaisiin, teollisuuden ja vakuutusalan toimijoista tuotekehittäjiin sekä muihin turvallisuusalasta kiinnostuneisiin. Palotutkimusraati ry järjestää yhdeksännet Palotutkimuksen päivät elokuussa 2015. Huom! 8.8.2015 jälkeen peruneilta peritään ilmoittautumisen yhteydessä mainitut osallistumismaksut. PALOTUTKIMUSRAATI BRANDFORSKNINGSRÅDET RY Mitä suomalaisessa palo tutkimuksessa tapahtuu juuri nyt. Kun uudistaminen on joka tapauksessa edessä suhteellisen lyhyellä aikataululla ei valtiollistamista kannata vaihtoehtona sysätä sivuun vain siitä syystä, että sitä on viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana ollut tapana vastustaa. 050 309 8410 http://www.pelastusopisto.fi/pelastus/hankkeet/ptr/home.nsf Kutsu palotutkimusraadin 30-vuotisjuhlaseminaariin PALOTUTKIMUKSEN PÄIVÄT 2013 Espoo, 27.-28.8.2013 Aika ja paikka Palotutkimusraati ry järjestää 27.-28.8.2013 kahdeksannet Palotutkimuksen päivät Espoon Hanasaaren kulttuurikeskuksessa. Alueellista järjestelmää on syytä uudistaa joka tapauksessa. Erityisesti päiville toivotaan pelastustoimen laajaa osallistumista. Perimmältään kysymys on siitä, mikä on pelastustoimen järjestämisen näkökulmasta tärkeämpää: kytkeytyminen kuntien toimintaan ja paikalliseen yhteistyöhön vai kytkeytyminen valtion turvallisuusviranomaisiin ja tasalaatuinen palvelutaso. Ilmoittautuminen Päiville ilmoittaudutaan 10.8.2013 mennessä osoitteeseen : www.webropolsurveys.com/webkysely.net Tunnus: Palotutkimusraati Lisätiedot ja ohjelma Palotutkimusraati ry:n kotisivulta http://www.pelastusopisto.fi/pelastus/hankkeet/ptr/home.nsf. Kuulemme myös tuloksia ruotsalaisesta METRO-projektista, jossa tutkittiin maanalaisen raidejoukkoliikenteen paloja räjähdysriskejä ja niihin varautumista tunneleissa ja asemilla. Aluei ta on turhan monta ja niiden keskinäiset erot palvelutasossa ja toiminnan volyymissa liian suuria. Yhdeltä päivältä osallistumismaksu on 140 €. Tervetuloa osallistumaan keskusteluun ja kehittämään suomalaista palotutkimusta! Lisätietoja: Palotutkimusraati ry, asiamies Teija Mankkinen teija.mankkinen@spek.fi, puh. Kohderyhmä Seminaari on tarkoitettu laajasti kaikille paloja pelastusalasta kiinnostuneille henkilöille. 040 161 7787 Puheenjohtaja Jarkko Häyrinen jarkko.hayrinen@intermin.fi, puh. Molempia ei voi saada samanaikaisesti
Pelastustieto.fi – alan uusimmat jutut! Muistathan käydä katsomassa, mitä uutta laaja nettisivustomme tarjoaa. Terveiset Hannoverista! Jos Hannoverissa järjestetyt Interschutzmessut kiinnostavat, sivuiltamme voit lukea tuoreimmat uutiset paikan päältä. Mitä tapahtui Ähtärin räjähdeturmassa 1999. Lue, mitä mieltä Helsingin pelastuslaitoksen eläinpelastusvastaava Vesa Nurminen on siitä, kuuluuko eläinpelastaminen pelastuslaitoksille. Esimerkiksi palomies Marko Partanen pohtii Tulenpuuska-blogissaan pelastuslaitosten kumppanuusverkostoa. Lue arkistojutuistamme, kuinka tiukasta tilanteesta selvittiin. Osoitteesta pelastustieto.fi löydät kaikkein ajankohtaisimman tiedon pelastusalan uutisista ja puheenaiheista. Onko eläinpelastaminen palomiesten sarka. Blogeissa kuulumisia kentältä Sivuiltamme pääset kätevästi lukemaan alan blogeja. Puolustusvoimien Ähtärin asevarikon Palolammen varastolla räjähti ja syttyi palamaan räjähdevarasto. Tilaa koko sisältö ! Saat lukuoikeuden kaikkeen verkkosisältöön sekä digilehteen 48 euron vuosihintaan. Maailman suurimmat pelastusalan messut keräsivät ennätysyleisön, 157000 vierailijaa. 74 4–5 ·2015. Paikalla oli myös suomalaisia Palopäällystöliiton järjestämällä matkalla
Pelastustoimi on useimmiten ollut se varsin näkymätön osa yhteiskuntaa, mikä tulee esiin vain silloin, kun kansalaisella on hätä. Pelastuslaitokset näkyvät toisinaan kuntalaisten arjessa palotarkastusten tai yleisötapahtumien muodossa, mutta valtakunnallisena toimijana pelastustoimi ei kannanotoillaan kohahduta tai vaadi lisäresursseja, vaan pysyy taustalla. Alan sisällä verkostot toimivat heikosti, puhumattakaan siitä, miten pelastustoimi vaikuttaa ja verkostoituu ympäröivään yhteiskuntaan. Tulevat neljä vuotta ovat mielenkiintoista aikaa pelastustoimelle. Toki kannanottoihin vaadittaisiin, että toimiala kykenisi muodostamaan yhteisen näkökannan. Uudistusesitys pisti pakan sekaisin – kuinka isoja vääriä olettamia se pitikään sisällään pelastuslaitoksista, miten tällaista voidaan esittää ilman pelastuslaitosten osallistumista asiaan ja tuntisiko joku kansliapäällikön tai ministerin erityisavustajan, jotta käsitykset voisi oikaista suoraan päätöksentekijöille. Rakenneuudistusesityksen käsittely vahvisti entisestään käsityksiäni siitä, kuinka pelastustoimessa on omia pikkuporukoita, joiden välissä on isoja kuiluja. Eduskuntavaalit eivät tuoneet yrityksistä huolimatta muutosta pelastustoimitaustaisten kansanedustajien lukumäärään. Ei pelastustoimen ymmärtäminen mahdotonta ole, mutta se vaatii perehtymistä monimuotoiseen rakenteeseen ja toimivaltuuksiin, ja se vaatisi pelastustoimen avautumista ympäröivälle yhteiskunnalle entistä paremmin. Kuilujen välissä ei kuljeta eikä niiden välille rakenneta siltoja. Sähköposti: mirafoni112@gmail.com Ollaan hiljaa, saadaan kalaa. Elämää kun on kuntiakin suuremmassa mittakaavassa. Tarvitaan verkostoitumista. Pelastustoimen rakenneuudistusesitys lyötiin pöytään reilu vuosi sitten edellisen hallituksen loppusuoran käynnistyessä. Hallitusohjelmassa on kirjauksia koskien esimerkiksi pelastustoimen valtakunnan tason pelastusviranomaisten järjestymistä, laaja-alaisten uhkien johtamistoiminnan selkiyttämistä, kustannustehokkuuden, urapolkujen sekä sopimuspalokuntajärjestelmän kehittämistä. Vertailukohtana on tuotava esiin lähes yhtä iso sisarorganisaatio poliisi – poliisitaustaisia kansanedustajia on uudessa eduskunnassa seitsemän ja olettaa sopii, että heillä on erinomaiset vaikuttamisen mahdollisuudet yhteiskunnan resurssien suuntaamiseen esimerkiksi poliisin osalta. Näiden kohtien täytäntöönpanon vaikuttamisen aika on nyt eikä se vaikuttaminen tapahdu olemalla hiljaa ja toivomalla kalaa. Eduskunnan ja yhteistyöviranomaisten suunnalta olen useasti kuullut sanottavan, että ”miten se pelastustoimi on niin monimutkainen, ihan mahdotonta ymmärtää”. Kaikki näköislehdet vuodesta 2007: Alan kuumimmat blogit: 4–5 ·2015 75. Paloesimies Ari Jalonen (ps) Satakunnasta pysyi edelleen ainoana kansanedustajana, jolla on pelastusalan koulutus. MIRAFONI Kolumnisti Mira Leinonen työskentelee projektipäällikkönä ja toimii Anjalan VPK:ssa
Kehotin heitä turvallisuutensa vuoksi menemään autoihinsa ja lukitsemaan ovet. Puu ja lujitemuovi muodostivat vaikeasti sammutettavan yhdistelmän, minkä takia palo saatiin sammutettua vasta kahden tunnin kuluttua. Palokunnan oli murrettava sataman metalliportti. Pelastustoiminta päättyi vuorokauden kuluttua. Pyysin heitä myös odottamaan, koska heillä saattaisi olla arvokkaita tietoja tapahtuneesta”, yksikönjohtaja Arne Kjos kertoo. Kun palokunnan ensimmäinen yksikkö saapui kohteeseen, paikalla olijat kertoivat, että romahdushetkellä näissä tiloissa oli ainakin kolme henkilöä. Rakennuksessa oli noin 80 henkeä. Feuerwehr-Magazin 7/2014 Venesatama paloi Flensburg (Saksa). Kello 18.43 mies suostui viimein tulemaan ulos ilman puukkoa. Vähän ennen perille tuloa palokunta kohtasi ambulanssin sekä helikopterin, joka ei voinut laskeutua lähemmäksi sumun vuoksi. Bussikaappaus Årdal (Norja). Palokunta tulkitsi tiedot siten, että tieltä suistunut bussi oli vaarassa kaatua. Savusukeltajaryhmät evakuoivat ja tuulettivat rakennuksen. Kolmannessa vaiheessa raskaan kaluston (200 tonnin nosturi ja 40 tonnin kaivinkone) avulla pelastajat tutkivat raunio alueen jokaisen neliömetrin. Neljä palokuntalaista asettui kanget ja putkitongit aseinaan bussin ainoan oven kummallekin puolelle. Paloasemalla pidetyn jälkipuinnin yhteydessä selvisi, että toinen tapetuista matkustajista oli erään palokuntalaisen 19-vuotias tytär. Ravintolassa saattoi olla uhreja, koska koirat ”merkitsivät” osan siitä. Onneksi isä ei ehtinyt onnettomuuspaikalle. Toiset ottivat jauheja hiilidioksidisammuttimet sen varalta, että niitä tarvittaisiin”, Kjos kertoo. Hänet oli tarkoitus seuraavana päivänä palauttaa Espanjaan, josta hän oli ensin hakenut turvapaikkaa. Poliisi pidätti tekijän, joka kertoi motiivikseen erimielisyyden lain tulkinnasta. Poliisi pidätti paikalla olleen, bensiiniltä haisseen 16-vuotiaan pojan, joka kuulustelussa myönsi sytyttäneensä veneet. Palokunta hälytettiin kello 17.41 liikenneonnettomuuteen, jonne 20 minuuttia aikaisemmin oli hälytetty kaksi ambulanssia, kaksi lääkärihelikopteria ja pelastushelikopteri. Joka kerta, kun joku yritti tulla sisään, hän kohotti puukon. Mies ei reagoinut suostutteluihin. Hekin saivat vain lieviä vammoja. Teksti: Roy Larsen Brannmannen 6/2013 ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski Kauppakeskuksen katto romahti 76 4–5 ·2015 Nizza (Ranska). ”Poliisin odottelu tuntui ikuisuudelta. 13 evakuoitua kärsi silmien ja hengitysteiden ärsytyksestä. Kuusi heistä vietiin sairaalahoitoon. Laatan alle jäivät ravintola, apteekki, kahvila ja käytävä. Ambulanssihelikopterin pelastaja Pål Nesfossen suostutteli useita kertoja miestä heittämään puukon kädestään ja tulemaan ulos. Puolenyön jälkeen mies ilmoitti useiden veneiden palavan venesatamassa. ”Tilanne oli poikkeuksellinen. ”Paikalla oli paljon sivullisia. Pelastustoiminnan tavoitteena oli estää uhrien tilan huononeminen ja välttää romahduksen jatkuminen. Palokuntalaiset suihkuttivat jauhetta hänen kasvoilleen ja kaatoivat hänet maahan. Vaikka kauppakeskuksessa käy paljon asiakkaita, apteekin kahden työntekijän lisäksi muita uhreja ei ollut. Miestä syytetään ruumiinvamman tuottamisesta, laittomasta uhkauksesta ja kaasusumuttimen luvattomasta hallussapidosta. Palovahingot olivat noin 60 000 euroa. Toistuvat humahdukset aiheuttivat vaaraa. Sillä välin etsimme bussista mahdollisesti paenneita loukkaantuneita matkustajia”, Kjos kertoo. 34-vuotias mies suihkutti pippurisumutetta sosiaaliviraston porraskäytävään. Toiminta voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen. Lisäksi läheiseltä voimalaitokselta kerrottiin, että bussiin on mentävä varoen. Todellinen tilanne selvisi vasta perillä kello 18.05. Ensimmäisessä vaiheessa (klo 18–22) 117 palomiestä etsi yhdessä rauniopelastusryhmien ja neljän rauniokoiran kanssa onnettomuuden uhreja. Kauppakeskuksen betonikaton 400 m 2 :n laatta romahti keskiviikkona kello 17.30 maahan siten, että sen yksi nurkka jäi kannatuspalkin varaan. Kello 18.49 poliisit viimein saapuivat. Niiden avulla rauniopelastusryhmät pääsivät tutkimaan muita alueita. Toisessa vaiheessa (klo 22–5) käyttöön saatiin kaivinkoneita, joilla rauniota voitiin raivata ja romahduksen jatkuminen estää. Työhön osallistuivat 40 palomiestä sekä rauniokoirat ohjaajineen. Hätäkeskus kertoi, että bussi oli ollut liikenneonnettomuudessa, bussissa oli ainakin kaksi matkustajaa, kuljettaja vaikutti elottomalta, ja bussin oven avaaminen tuotti vaikeuksia. Feuerwehr-Magazin 7/2014. Pidätetty mies oli 30-vuotias eteläsudanilainen turvapaikanhakija. Ohjeiden mukaan meidän olisi pitänyt vetäytyä sovitulle kokoontumispaikalle, mutta emme voineet jättää bussin matkustajia ja sairaankuljettajia tappajan käsiin”, pelastustoiminnan johtaja Inge Steinheim kertoo. Savusukeltajaryhmät sammuttivat palot jauheella ja vaahdolla. Kaksi venettä paloi kokonaan ja toiset kaksi osittain. Hän vaikutti rauhalliselta ja rentoutuneelta, mutta teki raivoisaa vastarintaa, kun Nesfossen yritti ottaa hänet kiinni. ”Emme voineet sallia sitä mahdollisuutta, että mies tulisi ulos bussista puukko kädessä. Apteekista paikannettiin kaksi uhria, mutta ravintolasta ei yhtään. Sapeurs-Pompiers de France 4/2014 Ärsyttävä tehtävä Bremen (Saksa). Hänen kätensä ja jalkansa sidottiin teipillä. Viimein lääkäri ja sairaankuljettajat saattoivat mennä bussiin. Matkan aikana harkittiin eri keinoja matkustajien vapauttamiseen. Vasta nyt selvisi, että mies oli kuljettajan lisäksi puukottanut molemmat matkustajat. Matkustaja oli puukottanut kuljettajan ja oli yhä bussissa
Lisäksi yleisöä pyydettiin täyttämään kyselykaavake ja kertomaan, miten he kokivat tilanteen, millaisia tunteita se herätti ja mitä he ymmärsivät tapahtuneen. Poistumiskehotuksen muotoilu ei vaikuttanut poistumisaikaan. Paikalle saatu ambulanssihelikopteri otti mukaansa pelastuslaitoksen asiantuntijan, joka saattoi kertoa hyviä uutisia. Toisaalta se haittasi sammutusta sisällä. Avoin kysymys oli, miten savusukeltajat saataisiin palon yläpuolisiin 8.–24. Aiomme tiedottaa yrityksille ja laitoksille, kuinka paljon turhaa työtä aiheettomat hälytykset teettävät palokunnille”, kertoo projektipäällikkö Henk Jongen. Pelastuslaitoksen sammutustaktiikan mukaan tulipalon alapuoliseen kerrokseen perustetaan ”sillanpääasema”. Palokunta lähtee jokaisesta hälytyksestä, niin kuin nykyään yleensä tapahtuu. Huhtikuussa 2013 pelastuslaitos hälytettiin rakenteilla olevaan tornitaloon, jonka 7. Nykyisten määräysten mukaan tällaisissa rakennuksissa on oltava: palokuntahissejä; märkiä nousujohtoja, joista ylimmässä kerroksessa saa vähintään 400 l/min paineella 6 bar; ylipaineistettuja porraskäytäviä; savunja lämmönpoistolaitteistoja; paloilmaisimia; sprinklereitä; evakuointiorganisaatiot. Tilanne oli odotettua vaikeampi, koska rakennusliike oli varotoimena katkaisut sähkön eivätkä hissit toimineet. ”Jos osanottajille kerrotaan etukäteen kokeesta, ei saada luotettavia tuloksia”, Joachim Holmström sanoo. Tämä edellyttää paljon valmisteluja ja osapuolten yhteistyötä. Teksti: Jan Bauke ja Daniel Inderbitzin 118 swissfire.ch 2/2014 Palomiesten on tähdättävä korkealle Lundin teknillisen korkeakoulun opiskelijoiden Joachim Holmströmin ja Erik Sävmarkin opinnäytetyön aiheena olivat poistumiskehotukset. Tätä varten tiedote luettiin nopeammin, äänenlaatua huononnettiin ja tallenteeseen lisättiin hieman kohinaa. Eräät valmistajat maksavat 150 euron korvauk sen jokaisesta aiheettomasta hälytyksestä, koska luottavat järjestelmiinsä. Poistumisaika sen sijaan lyheni, jos tiedote tuntui mikrofoniin luetulta. Elokuvateatterit kiittivät kaikkia pienellä palkinnolla. Ensimmäisten yksiköiden saapuessa kohteeseen kaikki 190 työntekijää olivat jo pihalla ja 7. Porraskäytävän kautta se tuskin onnistuisi. Pelastustieto 1/2011) vertailtiin äänihälytyksen ja poistumiskehotuksen tehokkuutta, mutta poistumiskehotuksen muotoilua ei tutkittu. Tällä välin sammutus aloitettiin ulkoa tikasja nostolava-auton lavoilta. Miten savu voitaisiin tuulettaa viidestä kerroksesta, joiden jokaisen kerrosala oli 1500 m 2 , kun ovia ei ollut ja ikkunat avautuivat vain raolleen. Kahden ensimmäisen savusukellusryhmän (molemmissa kolme savusukeltajaa) tehtävänä on palon sammuttaminen. Vuonna 2013 tuli voimaan uusi rakennusasetus, joka poisti noin 70 prosentilta kiinteistöistä pakon siirtää kaikki automaattihälytykset paikalliseen hätäkeskukseen. Todellisuutta vastaavien kokeiden järjestäminen tuottaa vaikeuksia. ”Paloilmoitinliikkeet ovat avainasemassa, kun käyttäjiä neuvotaan. Koska hissejä ja nousujohtoja ei voinut käyttää, palomiesten oli vedettävä letkut 7. Zürichissä (Sveitsi) on noin 300 tornitaloa, joiden räystäskorkeus on yli 25 metriä. Kolmen tunnin kuluttua rakennus voitiin luovuttaa rakennusliikkeelle. Sama toistettiin tauon jälkeen sillä erolla, että poistumiskehotus oli englanniksi. Toisaalta useimmat aiheettomat hälytykset ovat ihmisten aiheuttamia ja tulevat päiväsaikaan. ”Elokuvateatterin yleisö ei tunne rakennusta. • Sininen tie. Käytetään teknistä järjestelmää, joka varmistaa hälytyksen aiheellisuuden. Utrechtin yliopiston selvityksen mukaan Hollannin nykyisen lainsäädännön mukaan kiinteistölle, josta tulee paljon aiheettomia hälytyksiä, ei voi määrätä sakkoja. Hissikuilujen ovet puuttuivat eikä yksikään sammutusjärjestelmä ollut käytössä. Palo ei ollut levinnyt ylempiin kerroksiin ja savukin todennäköisesti vain 11. Ensiksi tutkittiin, miten poistumiskehotukseen sisältyvä tieto tulipalon sijainnista vaikutti. Yllättävä tulos oli, että tämä pidensi poistumisaikaa. Palon laajuutta ja palosta mahdollisesti aiheutuvaa romahdusvaaraa ei tiedetty. Lisäksi aiheettomia hälytyksiä pyritään vähentämään niistä kiinteistöistä, joilla siirto on yhä pakollinen. Myös nousujohtojen ja kaapeliputkien yläpäät olivat avoimia. ”Tämä aiheutti pientä epäröintiä, mutta he eivät kuitenkaan pysähtyneet matkallaan ulos. Brand en Brandweer 4/2014 4–5 ·2015 77. Jos on, lähettää palokunnan. Tällaisia järjestelmiä on jo saatavana. Siksi tällainen tieto on hämmentävä”, Joachim Holmström päättelee. Monilla organisaatioilla ei ole ympärivuorokautista päivystystä. ”Ne suhtautuivat pyyntöön myönteisesti, koska katsoivat kokeiden edistävän omaa turvallisuuttaan.” Viimeisen mainosfilmin jälkeen kuului hälytysääni ja tauon jälkeen seurasi poistumiskehotus ruotsiksi. kerroksesta tuli savua. Tämä jatkui, kunnes kaikki katsojat olivat päättäneet noudattaa kehotusta. kerrokseen. Teitä on neljä: • Punainen tie. • Vihreä tie. Tästä pyritään eroon, koska aiheettomasta hälytyksestä seuraa aina turha lähtö. Tutkimuksen suorittajat ottivat yhteyttä kahteen elokuvateatteriin. Pelastuslaitokset eivät voi määrätä uhkasakkoja ja kunnille aiheutuisi niistä paljon ylimääräistä työtä. Hätäkeskusten tulisi selvittää ne kohteet, joissa varmennus voi tuottaa ongelmia. Savutuulettimia ei voinut käyttää, mutta kärsivällisyys ja painovoimainen ilmanvaihto ratkaisivat ongelman. Puolet pois aiheettomista hälytyksistä! Sana tehoaa STOOM-projektin tavoitteena on viidessä vuodessa vähentää Hollannin aiheettomat hälytykset ja turhat lähdöt puoleen. ”Jos ihmiset pitivät paloa todellisena, he poistuivat nopeammin.” Vielä tutkittiin, miten ihmiset käyttäytyvät, jos poistumiskehotukset lakkaavat ennen kuin he ovat päässeet ulos. Kolmas (myös kolmen savusukeltajan) ryhmä tutkii alapuolisen kerroksen ja pelastaa siellä mahdollisesti olevat ihmiset. kerroksiin. Hälytyskeskus soittaa yritykseen ja kysyy, onko hälytys aiheellinen. Yksi palomies käyttää palokuntahissiä. • Keltainen tie. Tällaisia ovat esimerkiksi hoitolaitokset, suojellut rakennukset ja museot. Aikaisemmissa tutkimuksissa (esim. kerroksessa oli syttynyt tulipalo. Kun henkilö on päättänyt poistua ja näkee toistenkin poistuvan, hän ei enää pysähdy.” Teksti: Karin Aase BrandSäkert 3/2014 Monet kiinteistöt on liitetty yksityisiin hälytyskeskuksiin, joille Hollannin vartiointiliikkeiden liitto, vakuutusyhtiöiden liitto ja palokuntien liitto ovat laatineet suunnitelman, miten automaattihälytyksiä voidaan tulevaisuudessa käsitellä. Automaattihälytystä ei siirretä, vaan organisaatio selvittää itse, onko se aiheellinen. kerrokseen porraskäytävän kautta. Neljäs ja viides savusukellusryhmä tuovat sillanpääasemalle sammutusja pelastusvälineet ja tarvittaessa jatkavat ensimmäisen ja toisen ryhmän aloittamaa sammutusta. Palon kerrottiin syttyneen rakennuksen kuvitellussa osassa. Näin toimitaan jokaisen automaattihälytyksen tapauksessa. Poistumiskehotuksen sisällön vaikutusta poistumisen kestoon tutkittiin neljän erilaisen kehotuksen avulla. Heillä on minuutti aikaa kuitata hälytys ja sen jälkeen tietty aika tarkistaa sen aiheellisuus
9.10 Asemalle päästyäni tulee vastaan tutut kasvot ja seinät. 08.00 Vuoron viimeinen tunti alkaa. Pitäisi saada itselleen sen verran hyvä itsetunto ja pitää itsestään huolta, ettei keikkoja tarvitse pelätä. Vastaanotto oli mukava. 22.00 Monet hälytystehtävät hoituvat mallikkaasti samoja toimintatapoja noudattaen. Tunnen oloni kotoisaksi, jos sitä kuvausta voi työpaikasta käyttää. Kaikki tiesi hajun lähteen. Samalla pohdin, kuinka laaja osaamisalue meille on annettu. Saimme kuitenkin yhdessä vuodattaa hikeä kalustohallin lattialle kuntopiirien merkeissä. Mielestäni kyllä. Vuoron jälkeen on mukava lähteä viettämään vapaita. 78 4–5 ·2015. Ensi kuussa pitäisi päästä muuttamaan uuteen kotiin. Mediaa ja kaikenlaista tarkkailijaa on paljon seuraamassa harjoitusta. Tai oma fyysinen kunto ei riitä yleisesti palomiehille vaaditulle tasolle. On jäänyt vapaiden takia monet harjoitukset ja oppitunnit väliin. Kaikkiin keikkoihin ei kuitenkaan voi valmistautua/harjoitella etukäteen. Kiva näh dä työkavereita, onkohan moni asia muuttunut. iltapäivään mennessä oli esitelty kalustoa vierailijoille ja ajettu pari keikkaa, joista ei edes värikynää käyttämällä saa kertomisen arvoisia. Se onkin lähes mahdoton tehtävä sillä aina löytyy jokin epäkohta mistä löytyy huomauttamista. Voi luikerrella vuorot välttäen tekemästä mitään ylimääräistä/oma-aloitteista. Valitettavasti olen joutunut huomaamaan että eräiden innokkuus ja oma-aloitteisuus on onnistuttu lannistaa siten, että samaisesta kaverista on tullut työtä vieroksuva loinen. Mikä olisi riittävä panostus työlleni. Perinteiset työvuoroliikunta sähly tai futis pelit on nykyään harvinaisia. Sama huumori puree joka aseman työmieheen ja taukotilan sohvaan. Siviileitäkin on värvätty simuloituun junaonnettomuuteen satoja. Valo paistaa kuitenkin tämänkin vaiherikkaan putken päässä. Ukkoja on vähän tai jollain polvi tai selkä vetelee ”viimeisiään”. Mutta vielä tärkeämpää on saada asiat ja motivaatio sellaiselle mallille että on myös mukava tulla seuraavaan vuoroon. Nyt on vielä hetki mahdollista laittaa asema siihen kuntoon että sen kelpaa luovuttaa seuraavalle vuorolle. Pahimmassa tapauksessa hän on alkanut tartuttaa muihin pahaa oloaan. Kamat nippuun ja suunnaksi Itä-Vantaa. Kuitenkin tehtävä kenttä on hyvin laaja. Kuulin että tänään on iso harjoitus koskien kehärataa. Auttaa työkaveria silloin kun se meinaa tai on eksynyt tuolta oikean asenteen tieltä. On kehärataa, lentokenttää, ensihoitoa, sukellusta savussa, kemikaaleissa ja vedessä. 21.00 Hälytystehtäviä on yleisesti melko vähän. Tai vastaavasti voi koittaa opiskella vaikka vaarallisten aineiden yk-numeroita ja nukkua huonosti kun ei osaa kaikkea. Hetken toisiamme katsellessamme rupesi esimies hihittelemään. Ne hoidetaan tilanteen mukaan parhaalla katsotulla tavalla. Huono omatunto painaa, kun juuri pitämistäni isävapaiden ajasta on jäänyt murto-osa lapsille. 9.15 Saan kuulla että on mun vuoro lähtee heittoon Havukosken asemalle. Jokaisella on mahdollisuus päättää kuinka hyvin haluaa hoitaa oman tehtävä alueensa. Yhdessä saamme paljon aikaan. Pikaisten kuulumisten jälkeen huomaan ettei mikään ole merkittävästi muuttunut, jos ei tulevaa harjoitusta varten kokoontuvaa väkimäärää oteta huomioon. 8.40 Työpaikka lähenee ja mieli on kirkas. Epämiellyttävän olon saa itselleen, jos vastaan tulee keikka jonka harjoitukset/opiskelut on omaa laiskuuttaan laiminlyönyt. PALOMIEHEN päiväkirja Paluu ”arkeen” Palomies Janne Lehtonen Keski-Uudenmaan pelastuslaitos K uv a: A rt o Pä äk kö ne n Lauantai 23.5.2015 8.20 Töihin polkiessani huomasin, etten ole viimeiseen 9 kuukauteen kerennyt tehdä tai miettiä muuta kuin talon rakentamiseen liittyviä asioi ta. Epävarmuus harjoituksesta syö vähän hyvää fiilistä. Mitenköhän tämä päivä tulee menemään. Ensimmäinen vuoro kahteen kuukauteen on alkamassa. Virheistä opitaan. Antaako tämä vuodesta toiseen jatkuva mahdollisten onnettomuuksien opiskelu ja ehkäisy sekä oman toimintakyvyn ylläpitäminen tarpeeksi haasteita. Sen lisäksi liikenneonnettomuudet, tulipalot ja kaikki muutkin mahdolliset keikat. Täytyy vaan löytää se oikea asenne. Pukukaapistakin löytyy asemapalvelusvaatteet kuin ne olisi eilen sinne laittanut. Olla ylpeitä ja osata arvostaa sitä mitä olemme, ja mihin pystymme. 18.00 Taukotilassa istuessamme nenään leijui epämiellyttävä käry
Kurssien opetussisällöstä antavat tietoa kurssien johtajat, jotka on nimetty yhteystietoineen kurssikuvauksien yhteydessä, puh. Muista liittää mukaan yhteystietosi! www.pelastusopisto.fi Nro Kurssi Aika Hinta € Haku päättyy 20004 Rakenteellinen paloturvallisuus 1.-3.9.2015 455 14.8.2015 20258 Ilmanvaihtolaitteistojen paloturvallisuus 6.-8.10.2015 155/pvä 11.9.2015 20639 Ensihoidon tilannejohtaminen 18.-20.8.2015 780 27.7.2015 20683 Ensihoidon päivittäistilanteiden johtaminen 15.-17.9.2015 650 17.8.2015 20640 Simulaatio-ohjaajakurssi 29.9.-1.10.2015 680 21.8.2015 20736 Simulaatio-ohjaajan jatkokurssi 22.-24.9.2015 620 7.8.2015 20020 Puomitikkaan kuljettajakurssi 31.8.-3.9.2015 530 31.7.2015 20236 ATV-maastoajoneuvojen (mönkijä) kuljettajakurssi 8.-10.9.2015 375/620 14.8.2015 20708 Hallipalot -kurssi 16.-17.9.2015 390 21.8.2015 20034 Korkealla työskentelyn kouluttajakurssi 14.-18.9.2015 620/880 21.8.2015 20134 Raskaan kaluston tieliikennepelastus -kurssi 7.-8.10.2015 295 11.9.2015 20028 Johtaminen vaarallisten aineiden onnettomuuksissa 1.-3.9.2015 455 7.8.2015 20024 Palomiesten ja ylipalomiesten pelastustoiminnan johtamisen täydennyskoulutus 7.-11.9.2015 750 14.8.2015 Koko koulutustarjonta on nähtävillä Pelastusopiston verkkosivuilla > Kurssitarjonta. 0400 767 502. KIRJOITA PELASTUSTIETOON Pelastustieto julkaisee veloituksetta nimitysuutisia, muistokirjoituksia, tietoja eläkkeelle siirtyneistä sekä lähinnä tasavuosia täyttävien syntymäpäivätietoja. Koulutukseltaan Schrowe on Helsingin yliopistosta valmistunut elintarviketieteiden maisteri. Hänen pääaineenaan oli elintarvike-ekonomia, erityisesti laskentatoimi sekä rahoitus. 06-325 1234 Pohjanmaan pelastuslaitos Peter Dahlström taloussuunnittelija Etelä-Suomen aluehallintoviraston pelastustoimi ja varautuminen -vastuualueelle on nimitetty pelastusylitarkastajan virkaan 1.8.2015 alkaen Tommi Laurinen Helsingistä. Lisätietoja antaa pelastusjohtaja Tero Mäki, tero.maki@vaasa.fi , p. Aiemmin hän on työskennellyt talouspäällikkönä, pohjoismaisen palvelukeskuksen vetäjänä sekä erilaisissa sisäisen laskennan tehtävissä rakennus-, ICTja elintarvikealoilla. 0295 453 492. SPEKin uutena hallintoja talousjohtajana on aloittanut Mira Schrowe huhtikuun alussa. Hakuaika päättyy 31.7.2015 klo 16:00. Hakuaika päättyy 31.7.2015 klo 16:00 Pelastustietolehti Hakuilmoitus Pelastustietolehteen: ”Pelastusppäällikkö” Nro: 4-5/2015 Ilmestyy: 24.6. Voit lähettää lyhyen tekstin mieluiten erilliseen tiedostoon (rtf tai doc) tai suoraan viestiin kirjoitettuna ja siihen liittyvän kuvan omana tiedostonaan esimerkiksi jpg-muodossa. Koko N. 0295 450 201. Ilmoittaudu kurssille verkkosivuillamme. Lisätietoja antaa pelastusjohtaja Tero Mäki tero.maki@vaasa.fi, puh. Hakuajan päätyttyä vapaita paikkoja voi tiedustella opintotoimistosta, puh. 0400 767 502. Hän on työskennellyt varautumispäällikkönä Helsingin pelastuslaitoksella. tilaaja) PL 507 65101 Vaasa Pohjanmaan pelastuslaitoksen verkkolaskuosoite Ovt-tunnus: 003702096026005 Operaattori: CGI Välittäjätunnus: 003703575029 Verkkolaskutuksesta lisätietoa http://verkkolasku.tieke.fi tai Vaasan kaupunki / Talouspalvelukeskus/Teemu Kalliomäki p. POHJANMAAN PELASTUSLAITOS ÖSTERBOTTENS RÄDDNINGSVERK Haemme PELASTUSPÄÄLLIKÖÄ Tiedot ja hakuohjeet osoitteessa: http://rekrytointi.vaasa.fi. 1/8:sivun ilmoitus Lisätiedot ilmoituksesta: Peter Dahlström, peter.dahlstrom@vaasa.fi , 06-325 1466 Laskutustiedot: Pohjanmaan pelastuslaitos (Viite: esim. Schrowen erityisosaamista on muutosten johtaminen ja toiminnan kehittäminen yhdessä henkilöstön kanssa. Kurssitarjonnassa kurssin kuvauksen yhteydessä on sähköisesti täytettävä ilmoittautumislomake. 4–5 ·2015 79. Aineiston voi meilata: toimitus@pelastustieto?fi tai postittaa: Pelastustieto, Toimitus, Pasilankatu 8, 00240 Helsinki. Koulutustarjontaamme alkusyksyllä 2015 Ammatillinen täydennyskoulutus Seuraa meitä Facebookissa! www.facebook.com/Pelastusopisto AVOIMIA VIRKOJA Haemme PELASTUSPÄÄLLIKKÖÄ Tiedot ja hakuohjeet osoitteessa: http://rekrytointi.vaasa.fi
Iän karttuessa nuoren miehen mieli kaipasi vaihtelua ja niin hän lähti Raumalle paperitehtaalle töihin 1976. Hänellä oli laaja ystäväjoukko, ja hän oli kirjastoautonkuljettajana tullut useimmille ihmisille tutuksi Virolahdella, Miehikkälässä ja Haminassa. Pohjoinen veti kuitenkin puoleensa sen verran vahvasti, että he palasivat Pudasjärvelle takaisin keväällä 1981. Jokainen Markun kotikylän palokuntalainen on näinä päivinä tuntenut erittäin raskasta surua. Luokassa hänet tunnettiin erittäin rauhallisena ja yhteishenkeä kohottavana henkilönä. Merkittävää oli myös hänen ennakkoluuloton asenteensa voittaa vaikeudet ongelmien tullessa vastaan ja etsiä uusia toimintaja rahoitusmalleja. Rakennushankkeissa Markun panos oli merkittävä niiden rahoituksen, organisoinnin ja valvonnan osalta. 13 vuotta kestäneen työuran katkaisi selkäleikkaus. Erkki oli luokkansa nestori ja toimi moottorina luokan yhteisissä asioissa. Hänen kaudellaan Virolahden Kirkonkylän paloasemaa laajennettiin kahdesti ja kalusto lisääntyi sekä uusiintui useamman eri kerran. Erkki siunattiin 23. Hänen tekemisiään ei tarvinnut jälkeenpäin korjailla. Markku Savolainen oli erityisen hyvä ihminen, joten on lupa odottaa, että meille jää hänestä jäljelle sitäkin loistavammat muistot. Tuolloin Erkki meni töihin Kontiotuote Oy:lle, ja teki siellä kohtalaisen pitkän päivätyön hirsirakentamisen alalla. Tätä ennen Markku oli ollut palokunnan miehistön aktiivijäsenenä aina teini-ikäisestä, joten voidaan katsoa hänen toimineen palokunnassa lähes koko elinaikansa. Kiperätkin ongelmatapaukset hän hoiti rauhallisella ja ohjaavalla tavalla, josta me kaikki muut tarkastajat saimme ottaa oppia. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK myönsi Markku Savolaiselle ensimmäisen luokan ansioristin huhtikuussa 2015 tunnustuksena ansiokkaasta työstä palokunta-alalla. Ihailtavaa oli hänen jaksaminensa pitkän työmatkan kanssa. Irman opintojen jälkeen he palasivat yhdessä Raumalle. Asevelvollisuus toi hänet takaisin pohjoiseen Oulun Hiukkavaaraan. Perheeseen kuului Irma-vaimon lisäksi kaksi lasta ja kolme lastenlasta. Sotilasarvoltaan hän oli reservin luutnantti. Näin me saimme joukkoomme erittäin mukavan ja tehokkaan palotarkastajan, jonka vahvuutena koko uran aikana oli sovitteleva luonne. Ne kepeät heitot osuivat yleensä oikeaan paikkaan ja sai meillä muillä hymyn kasvoille. Markku oli talkooaktiivi ja mukana monessa yhdistystoiminnassa. toukokuuta kauniissa, mutta tuulisessa säässä omaisten, läheisten ja työkaverien saattaessa hänet haudan lepoon. Opinnot hän kävi peruskoululinjalla ja suoritti kaksi erikoistumislinjaa, taloja korjausrakentamisen sekä tuotantotalouden linjan. Markku oli ihminen, jota oli helppo lähestyä ja hänen kanssaan oli vaivatonta keskustella. Erkin mottona työtehtävissä oli kommentti ”sen kirjoitin minkä kirjoitin”. Hän oli syntynyt Pudasjärvellä 20.5.1958, sisaruksia hänellä oli kahdeksan. Marraskuun alussa 2002 hän tuli silloisen Oulun palolaitoksen palvelukseen palotarkastajaksi. Kirjoittaja Tuomo Kukkonen on Erkin pitkäaikainen työkaveri ja esimies Markku Savolainen Virolahden vapaaehtoisen palokunnan pitkäaikainen puheenjohtaja Markku Savolainen kuoli onnettomuudessa kotipihallaan 18. Lapsuus-, nuoruusja kouluajan Erkki vietti Pudasjärvellä. Omalle perheelle ja meille läheisille työkavereille oli raskasta seurata hänen voimien hiipumista vuosien varrella. Menetimme erityisen hyvän ystävän ja todella tarmokkaan sekä tunnollisen yhteisön jäsenen ja arvostetun johtohahmon. Elämänkumppaninsa Erkki tapasi 1978 ja siitä alkoi yhteinen taival Irman kanssa. Timo Kouki palokunnan päällikkö Virolahden VPK 80 4–5 ·2015. Koko pelastuslaitoksen henkilökunnan joukossa tunsimme Erkin, jolla oli erittäin hyvä huumorintaju. Silloin oli meinannut puhtaat kahvikupit loppua, mutta onneksi kaveri tuli ja pelasti tilanteen. Näiden ainutlaatuisten ominaisuuksien vuoksi Markku nautti laajaa kunnioitusta eri ikäryhmissä ja hänestä todella pidettiin. Markku pystyi sujuvasti keskustelemaan niin lapsien ja nuorten kuin aikuisten sekä vielä vanhempien sukupolvien kanssa. Kerran kuulemma oli lähellä, että hän olisi joutunut tiskaamaan, kun puoliso oli synnytyslaitoksella hakemassa toista lasta. Valitettavasti ansiomerkkiä ei kuitenkaan koskaan ehditty luovuttamaan Markulle. Hän osasi kuunnella sekä ottaa huomioon kaikkien mielipiteen tasapuolisesti. MUISTOISSA Erkki Malinen Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen palotarkastaja Erkki Malinen nukkui pois 6.5.2015 pitkällisen sairauden murtamana Pudasjärvellä. Lastenlapsille Erkki oli varmasti juuri sellainen ukki kuin vain ukin kuuluu olla. huhtikuuta 2015. Markku oli sivistynyt mies ja vuosikymmenien kirjastoammatti mahdollisti hänelle jatkuvan henkisen kehittämisen eri teosten kautta. Lähimpien työkavereiden joukossa juttua riitti paljon, jos vain asia koski hevosharrastusta, hirvenmetsästystä tai hirvikoirakokeiden tuomaritoimintaa. Markku oli paikallisesti vahvasti mukana hyödyntämässä EU-rahoituksen käyttöä palokuntatoiminnassa ja siten avaamassa uusia mahdollisuuksia palokuntien toiminnan rahoittamiseksi. Sen verran vanhan kansan mies Erkki oli, että vaimo hoiti asiat talon sisällä ja hän puolestaan tehtävät hevostallissa ja metsässä. Puheenjohtajana Markku oli hyvin aikaansaava. Näiden palokunnan rakennushankkeiden myötä Virolahden VPK:sta kasvoi jälleen tiivis ja tuottelias talkooyhteisö. Hän oli myös aina hyvin rauhallinen ja leppoisa käytökseltään. On paljolti Markun työn ansiota se, millaisissa loistavissa puitteissa Virolahden VPK voi nykyään toimia. Tapahtunutta on ollut vaikea käsittää ja ollut päällimmäisenä tunne, että maailma on julma, mutta epäoikeudenmukainen paikka. Insinööriksi hän valmistui vuonna 1998 ja siirtyi Kastelli-talojen palvelukseen heti koulun jälkeen. Onneksi voimme lohduttautua sillä ajatuksella, että hyvistä ihmisistä jää hyvät muistot. Suru on kaikilla hyvin suuri, mutta aika varmaan tuo helpotusta. Hän oli 60-vuotias, syntynyt 24.2.1955, koulutukseltaan koneinsinööri, ammatiltaan kirjastovirkailija. Aamuin ja illoin hän taittoi hieman yli sata kilometriä eikä koskaan valittanut. Markun yllättävä ja äkillinen menehtyminen on virolahtelaiselle palokuntayhteisölle erittäin raskas. Erkki aloitti opiskelut Oulun teknillisessä oppilaitoksessa talonrakennuksen opintosuunnalla. Eikä Markku hävennyt myöntää olevansa joskus väärässä. Vinkin avoimesta paikasta antoi samalla luokalla ollut koulukaveri, joka itse toimi pelastuslaitoksella päällystötehtävissä. Kauniit muistot jäävät aina elämään, niitä ei mikään pyyhi pois. Yksi hänen merkittävimmistä luottamustehtävistään oli Virolahden VPK:n hallituksen puheenjohtajuus, jota hän hoiti liki kaksikymmentä vuotta
Kirjapaino: 2014 ISSN 1236-8369, Aikakauslehtien liiton jäsen PEFC/02-31-151 PEFC/02-31-151 Painotuote Pelastustieto 6/2015 ilmestyy 26.8. Ensihoito, ensivaste 4–5 24.6. Nuorisotilaus 34 € on vuoden mittainen ja hinta puolet vuositilauksesta. Viestintä 3 13.5. 3.2. Verkkolehden tilaus 48 € sisältää myös kaikki lehtiarkiston näköislehdet vuodesta 2007! Huom! Printtilehden tilaus sisältää kaikki näköislehdet vuodesta 2007 Pelastustieto – vahva myös verkossa! Tilauksen voi jättää kätevästi osoitteeseen tilaukset@pelastustieto.fi, numeroon (03) 4246 5358 tai osoitteessa www.pelastustieto.fi. 044 728 0401, ilmoitukset@pelastustieto.fi ILMESTYMISAIKATAULU 2015 Nro ilmestyy varauspvm valmis aineisto teemasivut 1 18.2. 4–5 2015 24 .6 . Nuorisotilaus on alle 18-vuotiaille. Varaa ilmoituspaikkasi 4.8. Lehden välissä saat mielenkiintoisen Palotutkimuksen päivien erikoisjulkaisun. 27.1. Paloja pelastuskalusto 8 4.11. 28.4. 24.11. Paloturvallisuus tekniikka, FinnSec-messut 9–10 16.12. Pelastaminen 6 26.8. Eläkeläistilauksen hinta on 34 €. 8.9. 15.9. 11.8. 21.4. 20.10. 4–5 ·2015 81. Sen hinta on puolet vuositilauksesta ja vaatimuksena vain opiskelu. 17.3. Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti. 2 1.4. 1.12. 7 30.9. 13.10. Internet: www.pelastustieto.fi www.facebook.com/pelastustieto ILMOITUKSET: Minna Kamotskin puh. mennessä! Katso muut ilmestymispäivät ja teemat: pelastustieto.fi > ilmoittajalle. 4.8. Perustettu vuonna 1950. MAANALAISET HAASTEET Länsimetro ja kehärata s.38 HÄLYTYSILMOITUS s.8–20 Pieni vahvuus työturvallisuusriski Mikä palauttaa > S.64 parhaiten keikan jälkeen. 10.3. 9.6. ESPOON HANASAARESSA 24.–25.8.2015 PALOTUTKIMUKSEN PÄIVÄT 2015 Tykkää: facebook.com/pelastustieto Kestotilaajan vuosihinta on 61 € Määräaikaisen vuositilaajan hinta 68 €. 2.6. Opiskelijatilaus 34 € on vuoden mittainen
Ei liioin voida ajatella kohteen sammuttamista ilman suunnitelmaa. KHO katsoi, etteivät valituiksi tulleet täyttäneet palolain mukaisia kelpoisuusehtoja, koska he eivät olleet suorittaneet valtion palokoulussa virkaa vastavaa tutkintoa eikä heillä ollut muutoinkaan tuota tutkintoa vastaavaa pätevyyttä. YLI 12000 TILAAJAA PALONTORJUNTA-LEHDELLÄ Palontorjunta-lehden tilaajakanta ylitti tämän vuoden tilaushankinnan yhteydessä 12000 vuosikerran rajan. savun läpäisevä apuväline olisi löytynyt. vuoksi ja siksi lehden kokonaispainos kutakin numeroa kohti on nyt 13300 kpl. Rahaston hoitokunnan muodostaa lehden toimituskunta sellaisenaan lisättynä yhdellä Palosuojelun edistämissäätiön nimeämällä edustajalla. päivänä allekirjoitettiin ”Palontorjunta-Brandvärn” -rahaston perustamisasiakirjat. Santala. Eihän nykyajan sammutustyö ole enää ”talon hukuttamista paperikoripalon takia”. VALINNAT KUMOTTIIN KHO:SSA Korkein hallinto-oikeus on kumonnut päätöksillään Helsingin edellisen palolautakunnan palomestarin ja apulaispalomestarin virkaan valinnan palolain vastaisina. Meillä on laadittu useita eri tyyppisiä sammutussuunnitelmia ja niitä on jatkuvasti kehitetty. LISÄÄ HENKILÖKUNTAA Todettakoon vielä, että Palontorjunta-lehti on tänä keväänä saanut palvelukseensa toisen päätoimisen henkilön, kassaa ja toimistotöitä hoitavan rouva Irja Mattilan. – Palontorjuntaa joudutaan kylläkin painamaan yli edellä mainitun tilaajamäärän vuosikertojen sidonnan, vapaaja vaihtokappaleiden, irtonumeromyynnin yms. Heinrichs, varapuheenjohtajana ja taloudenhoitajana dipl.ins. Koonnut: Kimmo Kaisto 82 4–5 ·2015. tai muutoin hankittu vastaava pätevyys ja riittävä kokemus palontorjunnassa. B. Ansio tästä yli 600 vuosikerran lisäyksestä kuuluu lähinnä viime vuoden aikana luodulle omalle asiamiesverkostolle. Käytäntö on osoittanut, että kaikilta näiltä vaaditaan sopuisaa puhaltamista yhteen hiileen, jolloin tuloksena saadaan varmasti tehokas apu palon tai muun onnettomuuden sattuessa. Toteamme Korkeimman hallintooikeuden päätösten korostavan ammattikoulutuksen merkitystä Valtion palokoulun voitoksi. Tosin sen muotoa, jäsentelyä ja järjestelyä on ollut vaikea saada käytännön sammuttajaa tyydyttäväksi. Z. Kun tuotantoelämä lähtee järkevästi liikkeelle, tutkitaan ennakolta eri mahdollisuuksia itse tehtaasta, sen perustamista henkilöstöineen, kauppamahdollisuudet, kuljetukset jne. Karhun. Palontorjuntaa painetaan nykyisin Hyvinkään Kirjapainossa. Tehtävien laajuuden vuoksi turvaudutaan silti erinäisissä yhteyksissä edelleen Suomen Palosuojeluyhdistyksen toimistohenkilökunnan ystävälliseen apuun. Meillä on nyt sammutussuunnitelmaa varten opaskortti pienessä koossa ja kuitenkin meillä on siinä tärkeimmät perustiedot sammutustyön onnistumiselle. Miksei sitten myös palokunta laatisi ennakoivia suunnitelmia palon varalta – sammutussuunnitelmia. Tällaisia ja monia muita arvostelevia ajatuksia risteilee varmasti käytännön sammutusmiesten keskusteluissa. Liikenneviikon tunnus, ”Yhteispelillä se sujuu”, sopii tällekin alalle. Tehdas tai muu kohde yleensä tunnetaan, ja ”paperilla” sammuttaminen on aivan toista kuin käytäntö. 50 VUOTTA SITTEN Sammutussuunnitelma – paperisotaako. Tämä johtuu lehden painopaikan vaihdoksesta, johon puolestaan mentiin taloudellisten etujen vuoksi. Walmari ja sihteerinä toimitussihteeri L. Kuitenkin on huomattava, että KHO:n ennakoivat päätökset toisaalta velvoittavat Valtion palokoulun kaikinpuoliseen kehittämiseen. Hoitokunnan puheenjohtajana on toimituskunnan puheenjohtaja, eversti evp. Kun yleensä halutaan kehittää jotakin asiaa ja saada aikaan entistä parempi ratkaisu, on tutkittava tarkoin vallitsevat olosuhteet ja niiden pohjalta kehitettävä asiaa edelleen. Toukokuun lopulla oli lehdellämme 12191 tilaajaa, kun niitä vuoden 1964 lopulla oli 11569. Tulipalokin on tapahtuma, jonka varalta valmistaudutaan ennakolta: rakenteellinen palontorjunta, palovakuutukset, henkilöstön koulutus jne. Rahaston alkupääomaksi luovutettiin 33000 mk. Kaikkien järkevästi asiaan perehtyneiden on ollut pakko jo alunperin myöntää, että ennakkosuunnitelma sammutustyössäkin puolustaa hyvin paikkaansa. On kehitetty sammuttajan opaskortti, josta yksityiskohtaisemmin lehden artikkelipalstoilla. Palosuojelun edistämissäätiö on nimennyt hoitokuntaan edustajakseen dipl.ins. Nyt vaikuttaa kuitenkin siltä, kuin tuo em. Selvyyden vuoksi on mainittava, etteivät päätökset ole suinkaan sulkeneet pois palolain antamaa kelpoisuusmahdollisuutta: ... Onko sellainen tarpeen. Tulipalon syttymiskohtaa ja palonaikaisia olosuhteita ei voi ennakolta tietää. Muodostuuko ennakkosuunnitelma taakaksi. Kun tarkastelee uutta opaskorttia, on myönnettävä, että olemme astuneet aimo askeleen oikeaan suuntaan. Näin tuli Palosuojelun edistämissäätiöön perustetuksi erillisenä ”Palontorjunta-Brandvärn” -rahasto, joka lähinnä on lehtiyhtymän tänä keväänä ostaman toimitushuoneiston juriidinen omistaja, mutta jonka toivotaan vastaisuudessa antavan myös taloudellista tukea lehdellemme. Palo saadaan sammutetuksi mahdollisimman nopeasti ja pienin vahingoin: tulos, johon kaikki kolme pyrkivät. Sitooko se sammutuksen ennakolta määrättyyn kaavaan. ”PALONTORJUNTA-BRANDVÄRN” -RAHASTO PERUSTETTU Tämän vuoden huhtikuun 5. UUSI PAINOPAIKKA Lehtemme edellinen ja tämä numero poikkeavat, kuten olette huomanneet, jonkin verran painoasultaan. Miksi emme siis valmistautuisi sammuttamiseen ennakolta jo ennen palon syttymistä. E. Suunnitelmat on töihin laadittava kohteen johdon, palokunnan ja vakuutusyhtiön, jota asia myös luonnollisesti kiinnostaa, saumattomalla yhteistoiminnalla ilman sarvia ja hampaita jokaisen osapuolen osalta. Tulipalo poikkeaa niin monessa suhteessa muusta työskentelystä, että oikealle tielle osaaminen on ollut vaikeata; kuin savusukeltajan harhailua kellaripalossa