58 JEHUKISASSA soi moottorisaha s. 28 JOKAINEN KEHITTÄÄ YHÄ omia sovelluksiaan s. KAAHAAJAT VAARANTAVAT työturvallisuuden s. 4–5 2016 29 .6 . 46
Jyväskylän Messut Oy PL 127, 40101 Jyväskylä | puh. Ammattilaiset kävijöinä ja näytteilleasettajina, hae uusin alan tieto Jyväskylästä. (014) 334 0000 | info@jklmessut.fi TURVALLISUUSALAN AMMATTILAISET KOHTAAVAT JYVÄSKYLÄSSÄ 7.-9.9.2016 Mielenkiintoinen ja kattava ohjelma täydentyy, mukana mm: Messut tarjoaa laajan katsauksen yritysten, yhteisöjen ja laitosten turvallisuudesta vastaaville sekä paloja pelastustoimessa työskenteleville. VARTIOINTIALA MESSUJEN PÄÄTUOTERYHMÄT: PALOJA PELASTUSTOIMI ENSIHOITO / -VASTE YHTEISKUNNAN TURVALLISUUS KIINTEISTÖJEN TURVALLISUUS TAKAISIN PINTAAN -elokuvan ryhmä Ryhmän edustajat ovat paikalla joka päivä, voit kuunnella tietoiskuja tai vierailla heidän omalla osastollaan B-hallissa TURVALLISUUSKISAT järjestäjänä CrossFit Jyväskylä TOIMINTANÄYTÖKSIÄ, TIETOISKUJA JA SEMINAAREJA Aiheina mm. Rekisteröidy kävijäksi ja katso lisätiedot www.jklturvallisuusmessut.fi. Sammutusnäytöksiä Pelastusopiston MOPSI-simulaattorissa, Tulityöseminaari, Öljyntorjuntaa yhteistyöllä, Lentosammutustoiminnan johtaminen, Pelastuslaitoksen uusien www-sivujen lanseeraus, Sopimuspalokuntatoiminta Suomessa, Paikannukseen perustuva henkilökohtainen hälytysjärjestelmä, Koulutusjärjestelmän uudistus
Operatiivista työtä on toki myös ennalta onnettomuuksien ehkäiseminen. Juuri se, ettei sovelluksia ole kenelläkään muulla. Se tarkoittaa sitä, että onnettomuuksien pelastustehtävät hoituvat riittävillä vahvuuksilla, laadukkaasti ja nopeasti. On ihailtavaa, että laitoksilta löytyy väkeä, joilla on intoa asioiden kehittämiseen. Tarvitaan siis viestin viemistä ihmisille, että tällainen asiakkaisiin suuntautuva yhteistyö sujuu parhaiten. Sellaisia, joita ei ollut kenelläkään muulla. ”Jos kahdessa paikassa tehdään samaa työtä, jotain tehdään silloin väärin”, sanoi eräs ohjelmistosuunnittelija. Valtakunnassamme ei myöskään ole ketään, jolla olisi koottu informaatio pelastustoimen käyttämistä tietojärjestelmistä. Asiassa on kuitenkin yksi mutta. Koko ajan on korostettu, että operatiivisesta toiminnasta ei tingitä. Pelastusalan pitäisi käyttää esimerkiksi sosiaalista mediaa nykyistä paremmin hyödyksi. Syntyy siis uudenlaisia, suuria alueellisia pelastuslaitoksia, joissa myös voimavaroja voidaan käyttää rationaalisemmin. Uusi strategia korostaa yhteistyötä. 4–5 ·2016 3 Pääkirjoitus kesäkuu 2016 Toimittajalta Tietojärjestelmiä kannattaa hyödyntää valtakunnallisesti Viikkotarkastusjärjestelmä, työaikasuunnittelujärjestelmä, johtamisjärjestelmä… Tehdessäni juttua pelastuslaitosten käyttämistä mobiilija tablettisovelluksista ynnä muista tietojärjestelmistä, törmäsin hienoihin innovaatioihin, jotka olivat laitosten omia. Esa Aalto, päätoimittaja esa.aalto@pelastustieto.fi Yhteistyö asiakkaisiin hyvällä viestinnällä. Lue juttu sivulta 58 Kaisu Puranen, toimittaja kaisu.puranen@pelastustieto.fi Pelastustoimen tulevaisuuden linjauksia on tehty tämän vuoden aikana. Pelastustoimen osalta hallitus linjasi keväällä, että pelastuslaitokset ovat vuoden 2019 alusta alkaen osa viittä yliopistosairaalaa. Viestintään on jo satsattu myös pelastustoimessa, mutta parantaakin voi. Leveämmillä hartioilla toimivien pelastuslaitosten viestinnällistä osaamista voidaan varmasti tulevaisuudessa parantaa ja mukaan voidaan ottaa myös viestinnän ammattilaisia. Tätä kirjoitettaessa luonnos pelastustoimen järjestämislaiksi odottaa yhä julkaisemistaan. Yhteistyötä paitsi muiden viranomaisten, myös asiakkaiden kanssa. Onnettomuuksien ehkäisemisessä jokaisella kansalaisella on oma vastuunsa. Turvallisuusviestintä-käsitteestä on puhuttu jo vuosikausia. Moni haastateltu toivoi, että pelastustoimen uudistuksen myötä pelastuslaitokset tietäisivät, mitä toiset tekevät, eikä jokaisen tarvitsisi keksiä pyörää uudelleen
Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan. Sivut 12–25. (03) 4246 5358, tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot: Pasilankatu 8, 00240 Helsinki | Internet: pelastustieto.fi | etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi | Juttuvinkit ja palaute: toimitus@pelastustieto.fi Sosiaalinen media: www.facebook.com/pelastustieto | Twitter: @Pelastustieto1 | Instagram: pelastustieto Julkaisija: Paloja pelastustieto ry | Kirjapaino: PunaMusta 2016 | ISSN 1236-8639 Tietosuoja: Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakasrekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon. Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun. Lähimmät yksiköt hälytettiin Meri-Porin paloasemalta. Hälytysilmoitus: teollisuuspalo Meri-Porissa Lehdessä myös Vakava onnettomuus on vain ajan kysymys 28 Kotimaisuus-teema: Sauruksia Säynätsalosta 38 Porin veteraanit ja Anjala menestyivät Jehumaljassa 46 Pohjois-Karjalassa harjoittelee raskaspelastusjoukkue 48 NouHätä!-kampanja juhlisti 20. 4 4–5 ·2016 Esa Aalto, päätoimittaja, puh. Kohteeseen oli matkaa alle kaksi kilometriä. vuottaan Kuopiossa 52 Radioamatöörit viranomaisten apuna 56 Jokaisella pelastuslaitoksella on omat softansa 58 Pelastusalan kattojärjestö CTIF verkostuttaa viranomaisia 62 Palokuntatoiminta suojaa nuoria syrjäytymiseltä 64 Palomies vaelsi Huippuvuorilla 70 Terveysasemasta tuli palohotelli 72 SISÄLTÖ 4–5/2016 Kuva: Lounais-Suomen poliisilaitos. 044 728 0403 Minna Kamotskin, myynti ja markkinointi, puh. Vakiot Pääkirjoitus 3 Ajassa 6, 26 Työn äärellä 54 Alan tuotteet 61 Mirafoni 65 Ulkomailta 66 Päiväkirja 68 50 vuotta sitten 74 Porin Mäntyluodossa sijaitsevan Kuusakosken palvelupisteessä syttyi tulipalo. 050 5620 735 | Kimmo Kaisto, toimittaja, taitto & ulkoasu, puh. Vaahtonestettä palon sammuttamiseen kului kolme tuhatta litraa. 044 728 0401, ilmoitukset@pelastustieto.fi | Tilaajapalvelu, puh. Massiivinen savu näkyi kauas. Palvelupisteessä valmistettiin kierrätysrenkaista granulia eli rengasrouhetta. 044 728 0402 | Kaisu Puranen, toimittaja, puh. Sammutus aloitettiin vesitykillä, sillä nopeaa sisäänpääsyä ei ollut kuin katonrajasta hajonneen ikkunan kautta
Kuva: Teemu Heikkilä. Hän istui syyttömänä vankilassa 709 päivää. Sivu 50. Öljyntorjuntaharjoitukset helpottuivat alueella huomattavasti sen jälkeen, kun Antero Myren kehitti apuvälineen raskaaseen puominnostoon. 32 8 50. Kokonaiskilpailun voiton vei Anjalan VPK. Kova tuuli lisäsi haastetta. Kympe keksijöitä täynnä Kymenlaakso on keksijöiden pelastuslaitos. Mikä siinä on tärkeintä. Äänekoskella järjestettiin vaativa köysipelastusharjoitus, jossa myös ensihoito oli mukana. Kalustokilpailussa joukkueiden täytyi suoriutua puunkaatotehtävästä, tieliikennepelastamistehtävästä ja ihmisen pelastamisesta korkealta. 4–5 ·2016 5 4–5 2016 29 .6 . Yhteistä tavoitetta varten tehtiin uusi strategia. Apuun tulee Keski-Suomen pelastuslaitoksen köysipelastusryhmä H.A.R.R.T-team. Sivu 42. 28 JOKAINEN KEHITTÄÄ YHÄ omia sovelluksiaan s. Sivu 8. 42 Yhteistyön strategia Millainen on pelastustoimi kymmenen vuoden kuluttua. 46 Kansi: Palokunnat kisasivat Jehumaljasta Tikkurilan urheilupuistossa toukokuun puolivälissä. 58 JEHUKISASSA soi moottorisaha s. Syyttömänä vankilassa Sami Rynö ei yllättynyt, kun poliisi otti häneen yhteyttä Keski-Suomessa sattuneiden selittämättömien tulipalojen takia kevättalvella kaksi vuotta sitten. H.A.R.R.T pelastaa Mitä tehdä, kun torninosturin kuljettaja saa sairaskohtauksen yli 80 metrissä. Sivu 32. KAAHAAJAT VAARANTAVAT työturvallisuuden s
Luolasukeltajat mukana messuilla Viiden suomalaisen luolasukellusmatka Norjaan vuonna 2014 päättyi kahden sukeltajan kuolemaan. Osallistu turvallisuuskisaan Turvallisuusmessuilla on mahdollisuus mitata kuntoaan ja osallistua Turvallisuuskisaan, jonka järjestää CrossFit Jyväskylä. Pelastustieto on Turvallisuusmessujen mediakumppani ja laaja esittelypaketti Turvallisuus 2016 -messuista julkaistaan messulehdessä, joka ilmestyy 31. Tietoiskujen aiheina ovat muun muassa sopimuspalokuntalaisten koulutusjärjestelmän uudistus sekä sopimuspalokunta Suomessa. 6 4–5 ·2016 Turvallisuuden huiput kohtaavat Jyväskylässä AJASSA Kymenlaakson sopimuspalokunnat ja pelastuslaitos kirjoittivat neljännen yhteistoimintasopimuksensa Haminassa 15. Ohjelmaa on runsaasti kaikille kolmelle messupäivälle. Sopimus on kirjoitettu kaudelle 2017–2021. ”Isoja muutoksia ei nyt ole nostettavissa esille. Hänen mukaansa sopimusta on viety aina vuodesta 2004 saakka pienin askelin aina parempaan suuntaan. Olemme tehneet paljon pieniä viilauksia sopimuksen sisällä”, kertoo Kymenlaakson sopimuspalokuntien puheenjohtaja Markku Leinonen. ”Itse olen oppinut seuraamaan entistä tarkemmin, mitä ympärillä sukeltaessani tapahtuu, miten muut reagoivat”, kertoo Grönqvist. elokuuta. Pelastusopiston MOPSI-simulaattorin sammutusnäytös nähdään kaikkina messupäivinä, samoin kuin tullikoiranäytös. Messu avaa sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg. Nyt täsmennyksiä ja lisäyksiä tehtiin lähtöaikamäärittelyihin, henkilömääriin ja -luokituksiin sekä erikoistumisasioihin. Luolasukeltajat Patrik Grönqvist ja Vesa Rantanen eivät halua jumiutua tapahtuneen kertaamiseen, vaan sen sijaan he haluavat puhua luolasukeltamisen turvallisuudesta. Sukelluksesta selvinneet kokosipelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Juha Tiitinen puheessaan. Palokuntasopimuksen valmistelu aloitettiin viime vuoden lopulla, ja niin VPK:oiden kuin pelastuslaitoksen mukaan voimassa oleva sopimusmalli ja -rakenne on toiminut. Kilpailu on suunnattu turvallisuusalalla työskenteleville tai alaa opiskeleville. Palomiehet, ensihoito, poliisi, tulli, rajavartijat, vartijat ja puolustusvoimien henkilökunta ovat tervetulleita kisaamaan. Pääset viikkoa ennen messuja tutustumaan, mitä kaikkea messut tarjoavat ja miksi kannattaa suunnistaa kohti Jyväskylää. kesäkuuta. Lisätietoa: www.jklturvallisuusmessut.fi. ”On oltava realisti ja mietittävä, mikä kaikki voi mennä pieleen”, pohtii Rantanen. syyskuuta. Alueella 29 palokuntaa toimii VPK-pohjalta. Markku Leinonen sanoo, että sopimuskausi tehtiin viisivuotiseksi siitä huolimatta, että pelastustoimessa on tulossa uudistus. ”Pelastustehtävien hoitaminen on perustunut alueella olleeseen paloasemaverkostoon ja perustuu jatkossakin”, sanoi Kymenlaakson Neljäs yhteistoimintasopimus Kymenlaaksossa Turvallisuusalan ammattilaiset ja turvallisuusalasta kiinnostuneet kokoontuvat jälleen Jyväskylän Turvallisuusmessuille, jotka järjestetään 7.–9. ”Tarvittaessa vanha sopimus voidaan keskeyttää ja neuvotella uusi.” Kuva: Vesa Hovi vat pelastusryhmän ja hakivat ystävänsä luolasta pois. Keski-Suomen pelastuslaitos esittelee uudet verkkosivunsa ja kuullaan myös turvallisuudesta kilpailuetuna
Työnantaja järjestää kehityskeskusteluja ja tukee esimiestyötä järjestelmällä koulutuspäiviä. Kuva: SLPS/Arto Kupiainen. Pelastustoimen alueiden ja sote-alueiden organisointi saman oikeushenkilön toimintana varmistaa pelastustoimen mahdollisuuden toimia ensihoidon palveluntuottajana myös jatkossa.” Näin vastasi sisäministeri Petteri Orpo eduskunnassa jätettyyn kirjalliseen kysymykseen, miten hallitus aikoo turvata jatkossakin kustannustehokkaan ja luotettavan pelastustoimen palvelukokonaisuuden kaikkialla Suomessa. Työnantaja antaa vastuuta ja vastuualueita, jotka omalta osaltaan tekevät työstä mielekästä Vuoden alussa kerrotaan toimintasuunnitelmainfossa käydään edellinen vuosi läpi ja kerrotaan alkavan vuoden painopisteet ja tehtävät yleisesti. Tämän lisäksi pelastustoimi hoitaa lähes kaikki ensivastetehtävät Suomessa. Miehistö on ammattitaitoista ja motivoitunutta, joten heidän kanssaan on helppo toimia niin operatiivisissa kuin asemapalvelustehtävissä. Sammutustehtävissä käytetään ensisijaisesti viranomaishelikoptereita joiden varusteisiin kuuluu sammutusvesisäkki. Koulutuksen ja harjoituksen tavoitteena oli myös kehittää eri toimijoiden yhteistyötä. Koulutuksessa on otettu huomioon myös metsäja maastopalon tähystäminen, havainnointi, paikantaminen, maasto-olosuhteet, tiestö ja opastaminen, vedenottopaikat ja viestintä. Hallinnollisissa tehtävissä erilaisten ohjelmistojen käyttö vaatii myös tietojen ja taitojen päivittämistä aika ajoin. Pyrin ajattelemaan asioista positiivisesti ja siten luoda hyvää ilmapiiriä ympärilleni. Hallitusohjelman kirjausten toteuttaminen mahdollisimman kattavasti edellyttää pelastustoimen ja sen ohjausjärjestelmän uudelleenorganisointia siten, että toimialan kehittäminen voidaan toteuttaa valtakunnallisesti nykyistä yhdenmukaisemmin ja tehokkaammin. Tarkoitan häytystehtävien suhteen. Lentosammutuspäälliköiden koulutusta Jämijärven kentällä – mukana tärkeimmät yhteistyökumppanit. Helpoista asioista voi tehdä vaikeita tai vaikeista asioista helppoja. Sammutusja pelastustyön johtajan kannattaa hyödyntää lentotoimintaa, sillä tilanteen arviointi on huomattavasti helpompaa ilmasta kuin ”kannon nokasta” savun seasta. Lähiesimieheltä saa hyvin tukea ongelmatilanteissa.” 4–5 ·2016 7 Lentosammutuspäälliköt ja lentäjät harjoittelivat lentosammutustoiminnan tehokasta ja turvallista johtamista toukokuussa Jämijärvellä. ”Sosiaalija terveyspalvelujen järjestämisratkaisu vaikuttaa pelastustoimen toimialaan merkittävästi, koska pelastuslaitokset hoitavat merkittävän osan kiireellisistä ensihoitopalveluista. Koko ajan on oltava varautunut kohtaamaan uutta, ikävää tai omituista tai sitten ihan tuttua... Lentopelastusseuran hälytysnumero viranomaiselle on 0202789500 josta tilanteeseen osoitetaan lähin ja tehtävään sopiva lentokone ja lentosammutuspäällikkö. Tehtävät ovat monipuolisia ja itsensä jatkuva kehittäminen on tärkeää. Turvallisuusviestinnän, tarkastusten ja valistusten tekeminen työvuorosta saattaa keskeytyä hälytysten vuoksi. Esimieheltä löytyy myös lähiesimies, joka auttaa ja on käytettävissä. Operatiivisissa tehtävissä haasteita luovat uusiutuva tekniikka niin ajonevoissa kuin rakennuksissakin. Helpoksi sen tekevät loistavat työkaverit, työyhteisö ja alaiset. Toki hyvällä esimiestyöllä edellämainituista aina selvitään ja saadaan loistavaakin tulosta aikaan – se haaste tekee esimiestyöstä kiehtovaa. Teksti: Tapio Saastamoinen Apua ilmasta – käyttäjälle lähes ilmaista . Lentosammutuspäällikön tulee osata käyttää olemassa olevia ilma-aluksia tarkoituksenmukaisesti ja kustannustehokkaasti pelastustoimen tehtävissä ja toimia yhtenä pelastusmuodostelman osana. Ryhmähenki ja yhdessätekemisen meininki on hyvä, ja se helpottaa esimiestyötä. Vuosina 2008–2009 järjestettiin operatiivisen johtamisen oppisopimuskoulutus, johon osallistui päällystöä ja alipäällystöä. Apulaispalopäällikkö Lari Parkkinen, Pohjois-Karjalan pelastuslaitos: ”Esimiestyön helppous vaihtelee. Harjoituksessa olivat mukana myös Rajavartiolaitoksen Koala sekä Puolustusvoimien NH-90 -helikopterit. Jämijärven harjoituksen toteutuksesta vastasivat Sisäministeriö, Pelastusopisto ja Suomen Lentopelastusseura ry. Järjestelmä ei pysy tehokkaana, ellei toimintaympäristön muutoksia ennakoida ja toimintaa kehitetä jatkuvasti.” Orpo: Ensihoitopalvelut tärkeä turvata. Tiedottaminen on laadukasta: ohjeet ja muutokset tiedotetaan ja viimeistään esimiehen toimesta jalkautetaan työvuoroille. Loppujen lopuksi oma asenne ratkaisee. ”Jos pelastustoimi ei olisi mukana maakuntauudistuksessa, se menettäisi mahdollisuuden toimia ensihoitotoiminnassa. Helikoptereiden käyttöä koordinoi Meripelastuskeskus Turku joka lähettää palopaikalle tarvittaessa lähimmän ja tarkoituksenmukaisimman avun. Kaupungin ja pelastuslaitoksen muu henkilökuntaon erittäin ammattitaitoisia ja auttaa aina.” Vs.paloesimies Kari Häkli, Pohjois-Savon pelastuslaitos: ”Esimiehenä toimiminen on haastavaa, mutta myös erittäin antoisaa. Gallup: Onko helppoa olla esimies. Pelastuslaitos on järjestänyt sisäistä koulutusta esimerkiksi henkilöstöhallintaja palotarkastusohjelman käyttöön. Koulutukseen liittyi myös esikuntatyöskentelyn harjoittelua sekä PEKE-koulutusta. Tehtävässä on tunnettava myös voimassa olevat ohjeet ja säädökset. Käymme pelastuslaitoksen sisällä keskustelua erilaisista aiheista, ja siten saamme tukea toisiltamme esimiestyöhön.” Paloesimies Tuukka Tuuli, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos: ”On ja ei ole. Haasteita aiheuttaa se, että koskaan ei tiedä minkälainen hälytystehtävä on tulossa seuraavaksi. Joskin keikat hoidetaan aina ensisijaisesti, mutta jos valistettava tai tarkastettava kohde on varannut siihen aikaa ja me poistutaan paikalta, niin seuraava mahdollinen ajankohta voi venyä päivien tai viikojen päähän. Tämä on keskeistä sen takia, että pelastustoimi olisi myös tulevaisuudessa tehokas
Olemme vielä liian hajanaisia.” Kansainvälisyys korostuu myös tulevaisuudessa. ”Palaute oli, että toimeenpano oli jäänyt puolitiehen ja tavoitteet ovat olleet liian laajat, jopa maailmojasyleilevät. Yhteistä tavoitetta varten tehtiin uusi strategia. He kuuntelivat, mitä palautetta annettiin edellisestä vuonna 2012 valmistuneesta strategiasta. 8 4–5 ·2016 PELASTUSLAITOKSET Teksti: Esa Aalto Kuvat: Jyrki Nikkilä ja Esa Aalto Millainen on pelastustoimi kymmenen vuoden kuluttua. Esimerkiksi. Poliisien kanssa pelastustoimi on tehnyt jo perinteisesti yhteistyötä. ”Miten voimme palvella kansainvälisiä organisaatioita omalla osaamisellamme ja miten tätä osaamista voidaan hyödyntää myös kansallisesti”, Pousi pohtii. Tässä harjoitellaan yhdessä Pelastusopiston harjoitusalueella. ”Ei niin monta, vaan yksi kansallinen ääni. Hän on yhdessä ylitarkastaja Jouni Pousin kanssa ollut keskeinen virkamiesvalmistelija. ”Henkilöstö voi hyvin ja johtaminen toimii”, Jouni Pousi kiteyttää. ”H enkilöstö voi hyvin, ihmiset on saatu tietoisiksi turvallisuusasioista ja kantavat siitä oman vastuunsa, olemme hyvä ja luotettu kumppani, kun turvallisuutta tehdään yhteistyössä muiden kanssa ja tarjoamme yhteiskunnalle yhdenmukaisen ja tasapuolisen palvelun”, sanoo neuvotteleva virkamies Tiina Männikkö sisäministeriön pelastusosastolta. ”Kaikki seitsemän linjausta ovat tärkeitä, mutta koskaan aikaisemmin henkilöstön asemaa ei ole tällä tavalla tuotu esille. Pelastusalan kansainvälinen toiminta on ollut liiaksi yksittäisten henkilöiden hartioilla, mutta siihen tarvitaan heidän mielestään laajempaa kansallista toimintaa. Pelastustoimen strategian visiossa korostetaan erityisesti yhteistyötä. Männikkö ja Pousi käynnistivät työn haastattelemalla kasvotusten runsaan joukon alan toimijoita. ”Kansainvälisyyden ei pidä olla erillinen saareke pelastustoimessa.” Toteutus jäänyt puolitiehen Pelastustoimen vuoteen 2025 ulottuvaa strategiaa on valmisteltu parin vuoden ajan. Uutta tässä strategiassa on, että henkilöstön merkitys ja työhyvinvointi huomioidaan painokkaasti. Tiina Männikkö toivoo tulevaisuudessa myös yhtenäisempää pelastustointa. Mikä siinä on tärkeintä. Kehitysmyönteisyys ja ketteryys ovat hänen mielestään avainsanoja alan tulevaisuudessa. Vaikka se mainitaan seitsemäntenä linjauksena, se on kivijalka koko toiminnalle”, Tiina Männikkö sanoo. Hän katsoo, että kymmenen vuoden kuluttua meillä on dynaaminen ja jatkuvasti kehittyvä ja kehittävä sisäisen turvallisuuden ammattilaisorganisaatio. Pelastustoimelle uusi strategia ja siihen kohta mittarit Henkilöstö on kivijalka työlle
”Annan työlle tunnustusta. Jokainen on tietoinen ja kantaa vastuunsa omasta ja yhteisönsä turvallisuudesta sekä ympäröivästä turvallisuudesta. ”Siihen tarvitaan meitä kaikkia. Strategian kansalliset tavoitteet: 1. ”Hieman harmittaa se, syyttämättä ketään, että lopulliseen versioon pääsi pujahtamaan virheellinen tulkinta kaupunkisopimuspalokunnista reservinä. Jokaisen kannattaa olla kiinnostunut, jotta voi osallistua keskusteluun ja olla mukana vaikuttamassa siihen, mihin pelastustoimi on menossa.” Mitä mieltä olet strategiasta. Mukana työn alkuvaiheessa oli myös erikoistutkija Esko Kaukonen Pelastusopistosta ja tulevaisuusluotausraadista. Tehtävät tehdään ammattija sopimuspalokuntien voimin ja tässä asiakirjassa on huomattu vapaaehtoisuuden merkitys. Pelastustoimella on valmius vastata riskeihin omalla toimialallaan. 3. Yhteiskuntaan laajasti vaikuttavia megatrendejä myös Sitran aineiston perusteella arvioitiin ja strategian johtoajatukseksi syntyi, että pelastustoimi ei ole irrallinen osa yhteiskuntaa ja pelastustoimessa pitää olla parempi ymmärrys, mitä maailmassa ja yhteiskunnassa tapahtuu. ”Strategiassa halutaan nyt kuvata selkeämmin pelastustoimen rooli yhteiskunnassa. Paras asiakirja mitä on alalla koskaan tehty. Kuvailisin sitä tiekartaksi siitä, mikä on päämäärämme.” Mitä mieltä olet strategiasta. ”Siinä ovat alan suuntaviivat, kuinka tätä työtä pitää tehdä lähitulevaisuudessa. Strategiassa pelastustoimesta halutaan myös vahva siviilivalmiuden yhteen sovittaja. Ensihoitoon olisin toivonut voimakkaampaakin linjausta siitä, että haluamme olla sosiaalija terveydenhuollolle luotettava kumppani. 2. Siinä on myös nostettu esille siviilivalmiuden yhteensovittajan tehtävä ja yhteistyökumppanuus korostui tällä tavalla ensimmäistä kertaa.” Miten se mielestäsi pitää jalkauttaa. 5. Valmistelussa tehtiin poikkeuksellista yhteistyötä, kun aikaisemmin strategiakin syntyi suppeassa piirissä. 6. On erinomainen asia, että tähän saadaan myös mittarit. 4–5 ·2016 9 pelastusjohtajat totesivat, että aikaisemman strategian avulla heidän oli vaikea perustella pelastustoimen asioita päätöksentekijöilleen.” Varsinaiseen strategiatyöhön haluttiin mukaan koko ala, jotta siihen sitouduttaisiin mahdollisimman pian. Hyvää on myös se, että valmistelun aikana on kuultu alaa laajasti. Eteemme voi tulla myös uudenlaisia, suurempia tehtäviä, esimerkiksi sään ääri-ilmiöiden seurauksena, joihin tarvitaan myös vapaaehtoisia. ”Siinä tunnustetaan sopimuspalokuntien merkitys pelastustoimelle. Erityisesti nostan esille tätä ja myös selontekoa valmistelemassa olleet Tiina Männikön ja Jouni Pousin. 7. He tekivät hyvää työtä. Ensihoito ja ensivaste kärjessä Uusi strategia nostaa Männikön ja Pousin mukaan entistä näkyvämmin esille ensihoidon ja ensivasteen pelastustoimen tehtävänä. . Se on yhteinen tavoite työn tekemiselle.. ”Se ohjaa keskustelua ja kehitystä. Henkilöstö voi hyvin. ”Siinä onkin työsarkaa ja toivotaan, että siinä onnistumme. ”Ja kyllä tätä tehdessä vahvistuivat myös alalla jo olleet hyvät asiat, kuten jatkuva 24/7 valmius ja henkilöstön osaaminen. Sen sijaan strategiaan sisältyvässä toiminta-ajatuksessa ne nousevat esille. ”Se on varsin hyvä ja toimiva. Pelastustoimella on jatkuvaan analyysiin perustuva kokonaiskuva yhteiskunnan riskeistä. Kaikkien pitää tehdä sen eteen töitä, jotta saamme koko alan sitoutumaan siihen.” Toiminnanjohtaja Isto Kujala, Suomen Sopimuspalokuntien liitto Miksi strategian pitäisi kiinnostaa kentällä. Ne ovat tukemassa ammattipalokuntia ja tarpeellisia päivittäisessä toiminnassa.” Mikä on mielestäsi strategian tärkein asia. Kansallisten tavoitteiden asettaminen on hyvä asia ja strategia antaa punaisen langan siihen, että tulevaisuudessa työt mitoitetaan riskien mukaan pienistä tehtävistä isompiin. ”Tehtäväkenttää huomioitiin kattavasti. Pelastustoimi kehittää aktiivisesti toimintatapoja. Tämä on yhteinen ponnistuksemme.” Mikä on mielestäsi strategian tärkein asia. Myös tavoitteita on tarkennettu.” Yhteistyön korostaminen visiossa ei heidän mukaansa ole seurausta viimeaikaisista pelastustointa koskevista ratkaisuista. Ala tuli myös mielestäni hyvin kuulluksi tässä työssä. Työtä varten kysyttiin näkemyksiä myös yhteistyökumppaneilta ja pelastustointa arvostetaan erityisesti alueja paikallistasolla, mutta pelastustoimelta toivotaan voimakkaampaa valtakunnallista yhdenmukaisuutta. Yhteistyössä pelastuslaitokset ja järjestöt. Jouni Pousi ja Tiina Männikkö toivovat, että uusi strategia kuluu mahdollisimman monen käsissä. Aion itse tuoda tilaisuuksissamme soveltuvilta osin esille strategian asioita niin, että siitä kiinnostuttaisiin.” Jatkuu seuraavalla aukeamalla. Pelastustoimi on siviilivalmiuden vahva yhteensovittaja ja luotettu yhteistyökumppani. Visio kertoo puolestaan, että haluamme tehdä työtämme suomalaisten eteen. Osaamistamme olisi voitu tuoda ponnekkaamminkin esille. He tarjoavat lisää voimaa, auttavia käsiä. Palvelut on järjestetty laadukkaasti, kustannustehokkaasti ja yhdenmukaisesti. ”On vielä alueita, jotka eivät ole oikein kenenkään vastuulla ja me haluamme entistä voimakkaammin tuoda omaa osaamistamme muidenkin käyttöön.” Pelastuspäällikkö Esko Hätinen, Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Miksi strategian pitäisi kiinnostaa kentällä. Strategia ohjaa siihen, että pelastustoimi varautuu vapaaehtoisten käyttöön paremmin kuin ennen.” Miten se mielestäsi pitää jalkauttaa. 4
”Se antaa suuntaviivat alan työlle tulevaisuudessa. ”Sen visio: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi – yhteistyössä, kertoo mielestäni olennaisen. ”Mielestäni strategia on riittävän kattava ja monelta taholta kokonaisuutta peilaava realistinen asiakirja. Nyt onkin ollut otollinen hetki tehdä uusi strategia ja siksi se on tässä aikataulussa toteutettukin. Olemme edelleen kuitenkin pelastuslaitos eikä ensihoitolaitos.” ”Meillä on jo nyt hyvät resurssit nopeaankin reagointiin, joten hyvää on se, että on tuotu esille, niitä voidaan hyödyntää myös laajemmin yhteiskunnan hyväksi. Palvelut on järjestetty laadukkaasti, kustannustehokkaasti ja yhdenmukaisesti ja jotta se on realistista saavuttaa, niin pelastustoimi kehittää aktiivisesti toimintamenetelmiään ja erityisesti henkilöstö voi hyvin. 10 4–5 ·2016 PELASTUSLAITOKSET Pelastusjohtaja ja pelastusjohtajien pj. ”Toivomus on myös, että jokainen toimija tarkentaa suunnitelmiaan strategia silmällä pitäen, sillä tässä meillä on yhteinen maali koko alalle”, Jouni Pousi tähdentää. ”On ollut hienoa huomata, että pelastusalan väki haluaa kehittää ja kehittyä. ”Jakakaa aktiivisesti kaikenlaista tietoa”, he toivovat. ”Tärkeimmiksi asioiksi nostaisin kaksi asiaa. Päämäärä on kyetä mittaamaan paitsi pelastustoimea myös pelastustoimintaa. Mittareiden antama tieto ohjaa kehittämistä ja toimintaa.” Männikkö ja Pousi toivovat myös, että alueellisesti ja paikallisesti tehtävän kehittämistyön anti ei jää omiin nurkkiin, vaan tietoa valutetaan laajemmalle. Ja haluamme tehdä sitä yhteistyössä muiden kanssa. ”On tärkeää, että tämä on esillä monessa paikassa. Puhutaan sitten muista viranomaisista tai omista asiakkaistamme.” Mikä on mielestäsi strategian tärkein asia. Ympäristön muutoksen ennustettavuus on muuttunut vaikeammaksi. Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi – yhteistyössä. Niitä valmistelee Pelastusopistossa tutkija Heidi Timonen, joka on ollut tekemässä mittaristoa muun muassa sisäisen turvallisuuden selontekoon. On myös hyvä, että siinä pohditaan ja varaudutaan toimintaympäristön turvallisuustilanteen muutokseen. Veli-Pekka Ihamäki, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Miksi strategian pitäisi kiinnostaa kentällä. Mittaristo tulossa Uutta on nyt myös se, että strategia saa mittarit arviointityökaluksi. Jokaisen pitäisi olla kiinnostunut siitä, mitä teemme tulevaisuudessa.” Mitä mieltä olet strategiasta. ”Samaan aikaan on menossa pelastustoimen uudistushanke, jossa valmistellaan selkeitä toimenpiteitä, miten strategiassakin esille nousseet asiat siirretään käytäntöön”, Männikkö sanoo. Se pitäisi ottaa huomioon omia toimintasuunnitelmia tai strategioita tehtäessä.” Ilkka Mustakangas, puheenjohtaja, Suomen Palomiesliitto Miksi strategian pitäisi kiinnostaa kentällä. ”Eteemme voi tulla jokin yllättävä tilanne, joka vaatii sen arviointia”, he toteavat. Strategia ei nyt myöskään ole kymmenvuotissuunnitelma, jota tarkastellaan seuraavan kerran vuonna 2024, vaan nyt sitä seurataan ja päivitetään jatkuvasti. ”Pelastustoimen rakennemuutoksen yhteydessä on mahdollista jalkauttaa nämä kaksi asiaa. Strategiassa on eri asiat tuotava esille painoarvoltaan oikeassa suhteessa, joten siinä mielessä ensihoito on tuotu tässä asiakirjassa riittävästi esille. Se voi olla esimerkiksi indeksipohjainen ratkaisu. Ilman hyvin voivaa ja motivoitunutta henkilöstöä koko järjestelmän toimivuus vaarantuu.” Miten se mielestäsi pitää jalkauttaa. Siinä ei ole toimenpiteitä, koska se ei ole toimenpidesuunnitelma. Ei pelkästään perinteisissä onnettomuustehtävissä, vaan myös siviilivalmiuden ja yhteiskunnan varautumisen toimijana.” Miten se mielestäsi pitää jalkauttaa. Enää emme pue sitä orgnisaatiolähtöiseksi, kuten Euroopan tehokkain pelastustoimi, vaan puhutaan itse asiasta. ”Vaikka puhutaankin pelastustoimen strategiasta, sen osana ovat vahvasti myös ensihoidon palvelut, joita teemme jo nyt, vaikka se ei olekaan sisäasiainhallinnon toimintaa. ”Strategia-asiakirja on tavallaan pelastustoimen palvelutasopäätös, jossa piirretään ääriviivat vuoteen 2025. Se edellyttää hyvää yhteistoimintaa henkilöstöryhmien välillä valmistelevissa työryhmissä ja sen on myös kanavoiduttava työryhmistä paikalliselle tasolle aluepelastuslaitoksiin.” Strategia kuulostaa monen korvaan vieraalle ja moni kysyy, mitä se merkitsee minun työlleni. ”Ne valmistuvat vuoden loppuun mennessä. Kielteistä palautetta emme juurikaan ole tästä saaneet ja työtä tehdessä on huokunut hyvä henki”, Männikkö ja Pousi sanovat. Esimerkiksi ilmasto, talous ja turvallisuus tuovat mukanaan isot haasteet joita strategiassa yritetään ennakoida.” Mikä on mielestäsi strategian tärkein asia. Pelastustoimi on keskeinen sisäisenturvallisuuden tuottaja kaikissa yhteiskunnan kriisitilanteissa.” Mitä mieltä olet strategiasta. Strategiatyötä he kuvailevat opettavaiseksi prosessiksi
4–5 ·2016 11
Massiivinen savu näkyi kauas. 12 4–5 ·2016 12 4–5 ·2016 Kuva: Lounais-Suomen poliisilaitos 10.5.2016 kello 18.19 Teollisuuspalo Meri-Porissa Porin Mäntyluodossa sijaitsevan Kuusakosken palvelupisteessä syttyi tulipalo. Tuuli puhalsi onneksi merelle päin. Marko Partasen hälytysilmoitus-juttu sivuilla 12–25.
Iso palo ulkona keskustasta Porin Mäntyluodossa sijaitsevan Kuusakosken palvelupisteessä syttyi tulipalo. Ensihoitaja seurasi yksin ambulanssilla kohteeseen. Kanta-Porin paloasemalta lähtenyt päivystävä palomestari Petri Vallin jättäytyi suosiolla samalta asemalta lähteneen höökin peesiin. Kun synergia-ambulanssissa työskentelevä palomies jätti ambulanssin istuimen tyhjäksi ja nousi säiliösammutusauton takapenkille, sen vahvuus koheni 1+2:een. Kun pääsimme asemalta kakkostielle, massiivinen savu näkyi jo. 14 4–5 ·2016 HÄLYTYSILMOITUS ”M eillä oli kohteeseen matkaa alle kaksi kilometriä. Palvelupisteessä valmistettiin kierrätysrenkaista granulia eli rengasrouhetta. Lähimmät yksiköt hälytettiin Meri-Porin paloasemalta. Synergiayksikkö ilmoitti ohjeen mukaisesti ensihoidon kenttäjohtaja Katri Laaksoselle, että sai tehtävän Mäntyluodon tulipaloon. Ajoimme savua viistäen kohteeseen”, kessuna työskennellyt ylipalomies Petri Huru kertoo. 20 kilometrin ajomatka ilman kuljettajaa navigoiden ja komppanialähtöä johtaen oli silti hankalaa. 14 4–5 ·2016 Tekstit: Marko Partanen Kuvat: Juha Kares, Joonas Kekki, Satakunnan pelastuslaitos
Meriporilaiset yrittivät saada palon kohdalla olevaa ovea auki, jotta tehokas sammutus olisi saatu aloitettua. Myös hätäkeskus välitti tietoa savunmuodostuksesta. ”Kun tulimme palopaikalle, ilmoitin mestarille, että liekit lyövät ikkunoista ulos”, Huru sanoo. ”Sammutusmatkaa oli 10–20 metriä. Ovelle vedetty perusselvitys unohdettiin ja sammutus aloitettiin yksikön vesitykillä. Huru ampui kolmeprosenttista vaahtoa palon rikkomista ikkunoista sisään. ”Tietojemme mukaan sisällä ei ollut ketään. Jykevä metalliovi, jonka avaamiseen menisi kauan, esti kuitenkin aikeet. Toiminta aloitettiin vahvuudella 1+2. Se ei enää yltynyt, mutta kun vesi loppui, palo yltyi uudelleen. Liekit näyttäytyivät Meri-Porin yksikölle noin 1500 neliön hallin keskivaiheilta katonrajassa olevista ikkunoista. Huru päätti vaihtaa sammutusmenetelmää. Vahvuus 1+2 Hurun yksikkö ajoi ensin hieman palopaikan ohi, jotta sai lopulta sijoitettua auton hyvään paikkaan alkupalon kohdalle suojaamaan neljän kuution nestemäisen hapen säiliötä. Lopulta autolta ovelle vedetty perusselvitys peittyi vaahtoon.” 4–5 ·2016 15 ”Kun tulimme palopaikalle, liekit löivät ikkunoista.”. Ensihoidon kenttäjohtaja Laaksonen välitti tiedon tulipalosta ja savuhaitoista ensihoitokeskuksen ylilääkärille, päivystyksen toimialuejohtajalle, päivystyksen triagehoitajalle ja liitti itsensä mukaan tehtävään. Ovea ei saatu auki, joten savusukellusta ei voitu aloittaa”, Huru sanoo. Tykin käyttö tyhjentää isonkin säiliön minuuteissa, joten Huru pyysi mestarilta lisää vettä ja kertoi lähimmän vesiaseman sijainnin. Tykkivaahto hillitsi paloa Meri-Porin pelastusyksikkö on yhdistelmä höökistä ja säiliöautosta. 4–5 ·2016 15 Iso palo ulkona keskustasta Paljon savua Petri Huru oli kertonut Vallinille jo matkalta, että isot savut näkyvät. Lisävesi annettiin ensimmäisen vpk-yksikön tehtäväksi. Kantama riitti hyvin, vaikka tuuli otti vaahtoon kiinni ja heitti siitä osan koko välimatkalle. Siinä on kuutio vaahtonestettä, seitsemän kuutiota vettä ja järeä tykki katolla. Kolmeprosenttinen vaahto hillitsi paloa
Kekin johtamissa kahdessa höökissä, raivausyksikössä ja säiliöautossa oli yhteensä 12 savusukeltajaa. 16 4–5 ·2016 HÄLYTYSILMOITUS Pitkä ja nopea murtautuminen Kanta-Porin höökissä ja Porin VPK:n yksiköissä oltiin myös tilanteen tasalla. Näkyvyys oli koko ajan hyvä, sillä tuuli painoi savua toiseen suuntaan”, Raitolampi kertoo. Materiaalit niiden sisällä syttyivät lämmön vaikutuksesta palamaan. Asetyleenipullot saatiin pois ja tiedustelu valmiiksi”, Kekki sanoo. Kantaporilaiset ryhtyivät murtamaan palavaan tilaan vievää metalliovea. ”Menimme sisään kahdella savuparilla, jossa toisessa olin itse mukana. Aukko oli valmis parissa minuutissa”, Kekki kertoo. Palo ei ollut vielä levinnyt Porin puoleiseen päätyyn, mutta savut kyllä. Noin puolen tunnin työstön jälkeen metallioveen saatiin aukko, mistä voitiin avata sisäpuolella oleva salpa, jolloin ovet avautuivat. Konteille tehtiin perusselvitys ja ne sammutettiin. ”Paikka, josta aidasta oli alun perin määrä mennä läpi, oli levytetty neljän millimetrin teräslevyillä. . Porin VPK:n yksikönjohtaja Joonas Kekki määrättiin alkuvaiheessa vastaamaan palavan rakennuksen Porin puoleisesta päädystä – tekemään rajoituslinja ja suojaamaan nestekaasusäiliötä. Merikontit syttyivät ja ovi aukesi Ulkona palavan rakennuksen läheisyydessä oli rakennusmateriaalia sisältäviä merikontteja. ”Tiedustellessani kohdetta väänsin nestekaasusäiliön syöttöventtiilit kiinni ja sammutin pari pientä kumirouhepaloa jauhesammuttimella”, hän sanoo. Seinään tehtiin toinen hyökkäysaukko moottorileikkurilla, mutta samalla kohtaa sisällä oli kuljetin ja syöttönielu. Aukosta päästiin kui. Sisälle ei ollut mitään asiaa. Tilassa oli jonkin verran savua, mutta ei kuuma. ”Alusta asti tiesimme, että halli palaa, savut näkyivät jo matkalla ja että isot talkoot olivat tiedossa”, savuykkönen Juha Raitolampi kertoo. Sisällä paloi kovaa ja kattorakenteet alkoivat antaa periksi. Palomiehet kahlasivat tuulen heittämässä sammutusvaahdossa. Ihan ensimmäiseksi piti päästä metalliaidasta läpi, jotta päästiin palavan rakennuksen pihaan. Siitä mentiin läpi kovapalaterällä varustetulla moottorisahalla. Hän oli havainnut tilassa palokatkoseinän, jonka viereen hän käski selvittää kaksi työjohtoa ja varmistaa, että tuli ei leviä palokatkoseinästä läpi. ”Kun ovi saatiin auki, aloimme sammuttaa työjohdolla oviaukosta, mutta palavaa materiaalia ei enää oikein ollut. Vaikka niistä saatiin osumiakin, niin onneksi ketään ei loukkaantunut. Petri Huru työskenteli Meri-Porin säiliösammutusautossa kessuna. ”Miehiä oli niin paljon, että heti alkuvaiheessa oli irrottaa yksi mies tekemään nestekaasusäiliön valelua, vaikka siihen ei heti ollutkaan tarvetta”, Kekki sanoo. Asetyleenipulloja Valmistautuessaan savusukellukseen Kekki sai tietää, että tilassa, johon he olivat menossa, oli polttoleikkauskärryt, jossa oli 50 kilon asetyleenisäiliöitä. Juha Raitolampi tuli paikalle Kanta-Porin asemalta. Kissa ei liity Mäntyluodon paloon.. Se ei ollut jerkusta ja rälläkästä moksiskaan, vaan nöyrtyi vasta, kun otettiin käyttöön moottorileikkuri katkaisulaikalla. Aukko olisi pitänyt tehdä ruuvaamalla ruuvi kerrallaan teräslevy irti. ”Työtä tehdessä katolta putoili ilmastointiputkea ja rännejä alas. Muutaman metrin päästä aitamateriaali kuitenkin vaihtui profiilipelliksi. Tuli oli syönyt sen”, hän sanoo
4–5 ·2016 17 Sammutus aloitettiin vesitykillä, sillä nopeaa sisäänpääsyä ei ollut kuin katonrajasta hajonneen ikkunan kautta.
Jälkisammutuksessa ja -vartioinnissa riitti puuhaa aamuun asti. Toiminta jaettiin kahdelle sammutuskaistalle. Kaistalla yksi sammutti Meri-Porin ja kantakaupungin yksiköt ja kaistalla kaksi sammuttivat Porin Keikkatärpit Palomestarin johtaminen on puutteellista ja hälytysajo vaarallista, kun kuljettajaa ei ole. Savusukelluksen turvapari (1+3) saataisiin lisäämällä yksi takapenkille tai miehittämällä ambulanssi kahdella palomiehellä. Turvallinen savusukellus voidaan aloittaa vasta, kun turvapari on paikalla. Yhdellä johtajalla on kiire tiedustella, laatia taktiikkaa ja käydä vuoropuhelua radiossa kaikkien kanssa. ”Informaatiotulva oli valtava. Komppanialähdössä on paljon radioliikennettä. Palo saatiin hallintaan noin kello 22. Vesi ei aluksi riittänyt ”Vettä syötettiin molemmille kaistoille kahdesta erillisestä vesiasemasta. Jälkimmäiset yksiköt joutuivat selvittämään letkunsa rautatien yli, joten junaliikenne satamaan piti katkaista. Informaatiotulvassa Palomestari Vallinilla riitti käsiteltävää tietoa. Meri-Porin yksikkö kävi puoli yhdentoista aikaan asemalla huoltamassa kaluston, syömässä ja vaihtamassa kuivaa päälle, minkä jälkeen he palasivat palopaikalle loppuvuoron ajaksi. Tuotto ei kuitenkaan riittänyt, vaan Uudenkoiviston VPK sai tehtäväkseen noutaa pelastuslaitoksen harjoitusalueella olevan suurtehopumpun. 3000 litraa vaahtonestettä Vaahtonestettä palon sammuttamiseen kului kolme tuhatta litraa. ”Meillä ei ole mitään päällikköpäivystäjäjärjestelmiä, joten komppanialähdötkin hoidetaan yhdellä mestarilla ja vapaavuorosta tulevilla avuilla”, Vallin kertoo. VPK:n ja Ulvilan paloaseman säiliöja raivausyksiköt. Päällikköpäivystäjäringistä (P2) olisi hyötyä isojen tilanteiden hoidossa. Kohteessa tarvitaan mahdollisimman paljon väkeä heti alkuvaiheessa. Tehokas sammutus kesti silti aamuyöhön kello kolmeen asti. Laaksonen poistui, mutta synergiayksikkö jäi vielä paikalle. TOJE:n perustaminen on tärkeää. Kun radioliikenne on kuormittunutta, saattaa olla vaikea tavoittaa henkilöitä. ”Totesimme, että savusta ei ole välitöntä vaaraa asukkaille”, Laaksonen sanoo. Koska ambulanssissa toinen on aina ensihoitaja, saadaan Meri-Porin höökiin normaalisti jalkeille 1+2 -vahvuus. Liikennettä ohjasivat Reposaaren sopimuspalokuntalaiset. Kanta-Porin höökin miehistö työskenteli kohteessa noin neljän tunnin ajan. Pelastuslaitoksen tilannekeskus tiedotti paikallisradioiden avulla alueen ihmisiä kakkostien ja rautatieliikenteen sulkemisesta. Sitä oli yksin hankala hallita. Radioliikenteen lisäksi informaatiota oli jaettava muuallekin. Joonas Kekki työskenteli Porin VPK:n sammutusautossa yksikönjohtajana.. 18 4–5 ·2016 HÄLYTYSILMOITUS tenkin sammuttamaan laajemmin kuin pelkästä ovesta. ”Työkoneet möyhensivät palopaikkaa ja me työnsimme vettä sekaan”, Huru sanoo. Vallin perusti TOJEn aluksi yksin. Hän ilmoitti asiasta myös keskussairaalaan ja arvioi, että yhteydenottoja siviileiltä ei tule eikä myöskään potilaita sairaalaan. Vallin tiedotti pelastuslaitoksen tilannekeskuksen avulla Porin kaupungin häiriötilanneryhmää, sataman operaattoreita ja asiantuntijoita sekä antoi hätäkeskuksen kautta median jatkotiedotteen tulipalon vaikutuksista. Palomestari Vallin ja ensihoidon kenttäjohtaja Laaksonen totesivat, että tuuli puhaltaa merelle päin eikä asutusalueelle, kuten alkutietona oli. Tilanne hoitui itseohjautuvastikin”, Vallin sanoo. Myöhemmin hän sai siihen vapaavuorosta kaksi päällystöhenkilöä avuksi. Ensihoidon kenttäjohtaja olisi voinut hoitaa tehtävän tietokoneruudunkin kautta, mutta koki tilannekuvan selvittämisen kannalta parhaaksi mennä paikalle. Lisävesi selvitettiin satama-altaasta, johon selvitysmatkaa kertyi 800 metriä”, Vallin kertoo. Kasvotusten se onnistuu paremmin. Vallin katkaisi myös liikenteen 2-tiellä, sillä savu esti näkyvyyden. Sitä tuotiin lisää Ulvilan paloasemalta sekä vaahtoyksiköllä Eurasta. Tiedustelun merkitys on tärkeä.
Metallihäkissä on nestekaasusäiliö, jota suojeltiin palolta. Savun keskellä merikontit syttyivät palamaan. Toisella puolella rakennusta savunmuodostus oli voimakkaampaa. 4–5 ·2016 19 Petri Huru käyttää vesitykkiä kauko-ohjaimella. Palokaasut purkautuvat savupiipusta. Porin VPK:n ja pelastuslaitoksen Ulvilan yksiköt hyökkäsivät sisään kaupunginpuoleisesta päädystä. Tilasta evakuointiin hitsauskärryt.
Synergiayksikkö hoitaa aina sen tehtävän, joka sille tulee eteen. Hälytykseen lähdöstä on tehty ohje. ”Iso tavoitteemme on, että yksikössä olisi enemmän vettä ja vaahtoakin sataman ja teollisuuden takia”, Leppäkoski sanoo. Pelättiin, että telin kääntö hankaloittaa liikkumista ja että kaikille teille sillä ei olisi enää asiaa”, Leppäkoski sanoo. Kuuma peruna ”Synergiayksikkö on vuoden alusta saakka ollut kuuma peruna. ”Joku voi nähdä tämän heikennyksenä, mutta saamme osaavista henkilöistä muodostuvan kärjen silti nopeasti liikkeelle. Ambulanssissa ensihoitajan työparina on palomies, jonka henkilökohtaiset varusteet kulkevat aina säiliösammutusauton mukana. On virheellisesti annettu tietoja, että pelastustoimen valmius on synergiamuutosteen takia Meri-Porissa kärsinyt”, Leppäkoski sanoo. ”Raportoimme johtokunnalle kokouksissa yksikön todellisista toimintamääristä niin ensihoitotehtävien kuin pelastustehtävienkin osalta”, pelastuspäällikkö Jyri Leppäkoski kertoo. Lähinnä mitä sijoitellaan ja mihin kohtaan. Kuljettava yksikkö tulee 15 minuutissa Porin keskustasta”, Leppäkoski sanoo. Säiliösammutusauto Jos Meri-Porin ambulanssi on järjestetty poikkeavalla tavalla, samaa kaavaa on hyödynnetty pelastusyksikön ajoneuvossakin. Kiireisille tehtäville mennään Meri-Porin säiliösammutusautolla ensivasteena. Ambulanssi seuraa tehtävälle mukana ja ensihoitaja tekee paikalla avustavia töitä osaamisensa mukaan. Pelastustehtävä voi syödä ensihoitovalmiuden tai ensihoitotehtävä savusukellusvalmiuden. Nyt niitä on jo kuusi. Meri-Porin erikoiset yksiköt . ”Suurin vastustus syntyi aluksi auton raskauden takia. 20 4–5 ·2016 HÄLYTYSILMOITUS P alomiehet ja ensihoitaja päivystävät Meri-Porin paloasemalla erikoisin yksiköin ja sovelletuin vahvuuksin. Kalustosta vastaava palomestari Ilkka Koski kertoo, että yksikön suunnittelussa ei ollut kovin isoja ongelmia. Kyse on Satakunnan sairaanhoitopiirin määrittelemästä palvelutasosta. Se on yhdistelmä säiliöautosta ja perinteisestä sammutusautosta. Päiväja ilta-aikanakin päivystäminen hoidetaan synergian turvin. Synergiayksikössä työskentelevä palomies valitsee hälytyskoodin mukaan paikkansa joko säiliösammutusautosta tai ambulanssista. 7000 litran vesija 1000 litran vaahtonestesäiliö antavat sille lisää peliaikaa odottaa tukea vesihuollolle. Yhden savusukellusparin (1+2) pelastusyksikkö saadaan kasaan yhdistämällä säiliösammutusauton ja synergia-ambulanssin miehistöt. ”Säiliösammutusyksikön tunnus on 112, joten se sopisi vaikka mainokseen”, pelastuspäällikkö Jyri Leppäkoski sanoo.. Vaikka ensihoitaja lähtee illalla pois, perustason ensihoitovalmius säilyy. Meri-Porissa ei sen mukaan tarvita ambulanssia enää kello 22:n jälkeen. Samanlaisia yksiköitä kaavaillaan Satakunnan alueella kahdeksaa kappaletta
Normaalia lyhyempi akseliväli ja vähemmän kaappitilaa 800 mm pitempi kuin normaali hööki Miehistötilat 1+1+2, keski-istuinten tilalla pintapelastusvälineet 7000 litraa vettä, 1000 litraa vaahtonestettä, kiinteä vaahtojärjestelmä Pumpulla voidaan ajaa 1–6 prosentin vaahtoa Vesija vaahtotykki kauko-ohjauksella, 4000 litraa minuutissa . Hän haastatteli heti illalla sammutustöihin osallistuneet henkilöt ja antoi jälkiraivaukseen ohjeita. Alusta poikkeaa normihöökistä ohjaavalla telillä”, Koski sanoo. ”Tässä tapauksessa suojaustaso oli ainoastaan alkusammutusvälineistö ja hälytys saatiin ensimmäisen silminnäkijän hätäpuhelusta”, Halmela sanoo. Auton kokonaismassaa ei pyritä kasvattamaan, mutta etuakselille painoa siirtämällä saadaan ajoneuvoon vähän lyhyempi kokonaispituus”, Koski kertoo. ”Totako kasaa täytyy lähteä tonkimaan”, Halmela pohti, kun näki aamulla palon jäljet. Silti syttymisalue rajautui melko helposti liimapuurakenteisen hallin keskiosaan, jossa oli murskainja kompressorihuone. Kalusto on Kosken mukaan lähes sama kuin tavallisessakin höökissä. Ehkä auton koko on suurin kauhistus, vaikka eihän tämä nyt paljon isompi ole ja kääntyykin samassa tilassa kuin tavallinen sammutusauto. ”Alusta poikkeaa normihöökistä ohjaavalla telillä.”. 4–5 ·2016 21 P alomestari Antti Halmela sai Mäntyluodon paloon vapaavuorohälytyksen. On kuitenkin todella vaikea näyttää tätä asiaa toteen”, Halmela sanoo. "Totako kasaa täytyy lähteä tonkimaan" ”Olemme vähitellen kehittäneet kompaktia rakennetta. Palonvaiheen selvittyä saatettiin sanoa ettei palo syttynyt ulkoa päin. Tietysti tehdas varustaa myös akseliston ja ohjausjärjestelmän isommalle painolle. Polttomoottorikäyttöinen pelastusvälinesarja 10 metrin irtoletkuilla ja generaattorilla on 3 kW:n paketti. Halmela ehdottaa palontutkinnan perusteella, että arvokasta irtaimistoa sisältäviin halleihin tulisi vaatia vähintään sähköverkkoon kytkettävät palovaroittimet. Palokuvioidenkin mukaan siellä oli ollut kuuminta. ”Letkumääristä on vähän tingitty ja kattolaatikoilla saatiin reippaasti lisää tilaa.” Scania säiliösammutusauto 360 hv:n alusta Takapää ilmajousitettu ohjaavalla telillä Allison automaattivaihteisto 9 tonnin etuakseli, jolloin painoa siirtyy enemmän etupäälle ja vedelle saadaan lisätilaa. Raivaus tuli tehdä mahdollisimman kevyesti. ”Ilmoittajan kuvaus savuista ja miltä tilanne näytti sekä videovalvontakameran rikkoutumisesta saatu aika ja ensimmäisen yksikön näköhavainnot paikalle tullessa kertoivat sen, että yleissyttyminen tapahtui hätäpuhelun ja ensimmäisen yksikön matkan aikana”, Halmela arvioi. Alueella oli aiemmin tehty ilkivaltaa, joten ulkoapäin syttymisen mahdollisuus oli pidettävä mielessä. Säiliösammutusauton etuakselille on siirretty enemmän kantavuutta, Kun normaalisti etuakselipaino on 7,5 tonnia, säiliösammutusautossa painoa lisättiin 1,5 tonnilla. ”Arvioin haastattelun ja teknisen tutkinnan mukaan, että palo sai alkunsa kompressorihuoneesta. Antti Halmela tutki palon. Kommentteja tulee puolesta sekä vastaan. Poliisi sulki nopeasti haastatteluilla ja paikkatutkinnalla pois rikoksen mahdollisuuden, mikä avasi palonjäljet pelastuslaitoksen palontutkijoille. ”Vaihtamalla leveämpiin 385 millin renkaisiin normaalien 295 millin tai 315 millin sijasta saatiin kantavuutta ja pitoa lisää. Hän arvelee palon alkaneen kompressorihuoneesta. Kun Halmela kuuli vielä ilmoittajaa, yleissyttymisen ajankohta selveni. Hän alkoi päivystää päivittäistehtävien varalta ja alkoi valmistella palontutkintaa
”Saavutimme maltillisen ja vähäeleisen keskustelun. Olen vähän pettynytkin, sillä Facebookissa arvostelleet henkilöt olivat nyt hiljaa. Vallinin selvitys selvästi kelpasi yleisölle. Ehkä he eivät olleet paikalla. Mäntyluodon asukasyhdistyksen Tapio Hacklin kertoo, että varastopalossa kävi onni onnettomuudessa, kun savut leijailivat tuulen mukana merelle eikä asuinalueelle. Itsekin olin tyytyväinen siihen millä tavalla asia käsiteltiin”, Furuholm sanoo. . Puheenvuoronsa lopulla Vallin joutui poistumaan hälytykseen, mutta hänelle jäi käsitys siitä, että yleisön kanssa saavutettiin yhteisymmärrys. Keikka keskeytti Petri Vallinin esityksen yleisötilaisuudessa.. Samalla he kertoivat, miten isot riskit satamassa pyörivät, ja että heidän konstinsa ovat alkuvaiheessa vähissä, kun työt pitää aloittaa kolmella miehellä”, Hacklin sanoo. Pihlavan VPK oli myös nopeasti paikalla. 22 4–5 ·2016 HÄLYTYSILMOITUS P orin kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Tapio Furuholm (vas) järjesti Mäntyluodon ja lähialueiden asukkaille yleisöja keskustelutilaisuuden, jossa oli määrä kuulla Ekokemin hankkeesta ja keskustella yrityksen edustajien kanssa. Pienellä vahvuudella aloitetaan ja lisää apua tulee vartin päästä. Vaikka savut olisivat uhanneetkin, niin sisälle suojautuminen olisi riittänyt. Varastopalon aikaan oli onni onnettomuudessa, että Porin VPK oli lähellä harjoituksissa. Mäntyluodon asukkaille heräsi kuitenkin aiheellinen huoli siitä, mitä sitten, jos tuuli puhaltaisikin asuinalueelle päin. ”Turvallisuutemme ei voi perustua siihen, että toivotaan tuulen käyvän oikeasta suunnasta”, Hacklin sanoo. Toki silloin olisi tiedotettu. Vallinin mukaan tärkeää oli myös se, että hätäkeskus laittoi heti pyörät suuren rakennuspalon mukaisesti pyörimään. Sammutustöitä johtanut Petri Vallin kertoi, että vaaratiedotetta ei annettu, koska savut eivät uhanneet asukkaita. ”He kertoivat yksityiskohtaisesti mitä tekivät palon sammutustöissä ja miksi. Vallin vakuutti meriporilaiset yleisötilaisuudessa Varastopalo varoitti riskeistä Mäntyluodossa sijaitsevan varaston palo antoi paikallisille asukkaille ajankohtaisen varoituksen alueen riskeistä. Niistä oli muutenkin viime aikoina keskusteltu paljon, kun alueella toimiva ongelmajätteitä käsittelevä Ekokem laajentaa toimintaansa. Hän olisi toivonut myös parempaa tiedottamista palosta ja savuhaitoista. Pienet vahvuudet, isot riskit Vallin kertoi suurilukuiselle meriporilaisyleisölle myös karuja faktoja. Siksi Furuholm kutsui tilaisuuteen mukaan myös Satakunnan pelastuslaitoksen edustajan. Hieman ennen yleisötilaisuutta sattui Mäntyluodon varastopalo, joka poiki Facebookissa räväköitä kannanottoja muun muassa onnettomuudesta tiedottamisesta
Nytkin nähtiin miten kävi, vaikka palokunta oli nurkan takana”, Tapio Hacklin sanoo.. Hacklin ei kuitenkaan ymmärtänyt esityksen perusteella että miten. Ne ovat tulleet Furuholmillekin politiikan uralla liian tutuiksi. En missään nimessä väheksy palomiesten työtä ja toimintaa, mutta raha on jaettava mahdollisimman järkevästi. ”Kodit jäivät sataman porttirakennuksen alle ja perheet yritettiin aluksi häätää pois pikavauhdilla varsin erikoisella lunastusmenettelyllä. Hänen mukaansa tulevilta yrityksiltä ei nykyään vaadita riittävästi turvallisuutta. Ekokemin edustajat poistuivat tilaisuudesta heti oman osuutensa jälkeen, ennen pelastuslaitoksen esitystä. ”Olemme aktiivisia ja pidämme kynsin hampain kiinni asuinkelpoisesta asuinalueestamme. ”Tässä on tullut vähän kylmäksi ja kovaksi. Hänen mukaansa resurssit pitää säilyttää. Vallinin mukana back up:ina oli Meri-Porin teollisuuden palotarkastaja palomestari Markku Rintala, joka kertoi lopuksi pelastuslaitoksen resurssien rajallisuudesta. 4–5 ·2016 23 Hän olisi halunnut enemmän keskustelua siitä, että tuskinpa tämä oli viimeinen posahdus Mäntyluodossa. Lapsia kouluissa ja vanhuksia laitoksissa riipaisee myös kun mihinkään ei ole varaa.” Asioiden vaakakupissa punnitseminen on Furuholmista yhdellä sanalla: hirveää. ”Paloturvallisuusriskeistä esitettyihin kysymyksiin Ekokemin edustajat vastasivat, että heillä ei syty tulipaloja paitsi, jos jotkut laitteet syttyvät palamaan”, Hacklin kertoo. ”Työpaikkoja pitää saada mutta millä hinnalla. ”Ekokemin edustajat vaikuttivat ylimielisiltä, etteivät tavalliset pulliaiset heidän asioitaan ymmärrä. ”Miten uudet rakennukset varustellaan?”, Hacklin kysyy. Mäntyluodon asukkaat ovat huolissaan käsiteltävien myrkkyjen aiheuttamista riskeistä. Tuli vähän tunne, että kun homma on saatu nytkäytettyä liikkeelle, ei asukkaista enää tarvitse välittää”, Hacklin sanoo. Kun 2-tieltä käännytään satamaan, ei ole minkäänlaista kääntymiskaistaa, mikä on iso riski. Säästöpaineet ovat säästöpaineita. Tämä lisää ongelmajätteiden käsittelyä satamassa. Hanke on Ekokemin kärkihankkeita. ”Aika kauhealta kuulostaa, että ensimmäisenä paikalla on kolme kaveria setvimässä tällaista paloa”, Tapio Furuholm sanoo. Ympäripyöreä Ekokem Ekokemin edustajat kertoivat hankkeestaan, joka laajentaa toimintaa satamassa. Siinä ei kerrottu mitään, mitä virallisista papereista ei olisi ollut jo luettavissa. Nykyään kaikki tuppaa valitettavasti menemään raha edellä.” Mäntyluotolaiset eivät vastusta alueen kehitystä ja yritysten tuloa. Siinä jätekuormituksen pitäisi satamassa vähentyä. Myös alueen liikenneturvallisuus kaipaa muutosta. Aktiiviset asukkaat Mäntyluodon asukasyhdistys kaivettiin passiivisesta tilasta esiin viitisen vuotta sitten, kun Mäntyluodon sataman laajeneminen antoi lähtöpassit kahdelle perheelle. Hän kertoo esimerkiksi, että Mäntyluodon palossa oli vaikeuksia saada sammutusvettä. ”Sen pitäisi kuitenkin tapahtua aina lähialueen asukkaiden terveyttä ja turvallisuutta huomioiden”, Hacklin sanoo. Samaan aikaan julkaistiin sataman laajentamissuunnitelmat ja esiin nousivat myös sataman tuottaman rikastepölyn haitat, joita vieläkään ei ole pystytty eliminoimaan”, Hacklin kertoo. Hacklin luonnehtii Ekokemin esityksen ympäripyöreäksi
Vakuutusyhtiömme on sanonut, että syttymissyyn selvittäminen on hankalaa”, Pohjanpalo sanoo. Mikäli sinulla on tiedossa keikka, joka voisi olla seuraava Hälytysilmoitus-juttu, älä epäröi ottaa yhteyttä sähköpostitse: marko.partanen@pelastustieto.fi tai puhelimitse: 0400 674 208. ”Ainoa kumimateriaali, joka hallissa paloi, oli muutaman metrin mittaisen kuljettimen hihna. Rengasvarasto on eri tontilla kuin missä tulipalo riehui. 24 4–5 ·2016 HÄLYTYSILMOITUS K uusakosken yhteiskuntasuhteiden johtaja Risto Pohjanpalo oli pääkaupunkiseudulla, kun kuuli Ylen uutisista, että yrityksen Mäntyluodon toimipisteessä on iso rengaspalo. Halli oli lähes tyhjä”, Pohjanpalo kertoo. On arvioitu, että automaattinen palonilmoitusjärjestelmä olisi antanut palokunnalle aiemmin hälytyksen. "Harmaat savut helpottivat". ”Kun saamme loppuraportit, haluamme ottaa opiksi palosta. Mäntyluodossa käsitellään vuosittain kierrätettäviä renkaita noin 500 tonnin verran, joka on vajaa prosentti yrityksen 50000 tonnin vuosivolyymista. Palaneessa hallissa on kierrätettävien renkaiden granulointilinja, mutta rengasmateriaalia siellä ei säilytetty missään muodossa. Hänen mukaansa Kuusakosken Mäntyluodon palo oli tyypillinen hallipalo. Vahinko on satoja tuhansia, mutta pystymme elämään sen kanssa”, Pohjanpalo sanoo. Pienimmät tekevät esimerkiksi jalkapallokentän pohjarakenteesta joustavamman. ”Ajattelin, että Mäntyluodossa oleva rengasvarasto palaa, mutta huokaisin helpotuksesta kun näin uutiskuvassa harmaat savut, Pohjanpalo sanoo, vaikka toteaakin, ettei tulipalo koskaan myönteinen asia olekaan. Suuremmat palaset päätyvät muun muassa parkkipaikkojen pohjarakenteisiin tai meluvalleihin. Siedettävät vahingot ”Menetimme hallin ja linjaston korjauskelvottomaksi. Futiskenttien pohjalla Renkaiden kierrätykseen liittyvässä granuloinnissa renkaista tehdään erikokoisia metallivapaita palasia, joita käytetään maanrakennuksessa
Hallinnosta saatavat henkilöstösäästöt liikkuvat viidessä alueessa arviolta parissa kymmenessä miljoonassa eurossa. Kustannussäästöjä saavutetaan myös erityisesti tilannejohtokeskusten ja tietohallintojärjestelmien ja -palvelujen keskittämisillä.” Säästöt kattavat kulut Uudistuksen vaikutuksia arvioitaessa on laskettu myös palkkojen harmonisointikuluja. Siksi olemme tehneet hartiavoimin töitä sen eteen, että ensihoito on nimenomaan pelastustoimen palvelutuotantoa”, Vainio tähdentää. 26 4–5 ·2016 AJASSA P elastustoimen uudistus etenee ja samalla on valmisteltu pelastustoimen järjestämislakia samalla periaatteella kuin sosiaalija terveystoimen järjestämislakia. Ensihoidon merkitys on tärkeä koko yhteiskunnalle, sosiaalija terveyspalveluille sekä pelastustoimelle. On selvää, että viidessä alueessa kustannussäästöpotentiaali on huomattavasti suurempi kuin esimerkiksi 18 alueessa. ”Kysymys on erityisesti kustannussäästöistä. Itse nostin jo kymmenkunta vuotta sitten esille, miksi väkeä on töissä riippumatta siitä, onko onnettomuuksia vähän vai paljon. Poliittiset päättäjät ovat linjanneet ensihoidon viidelle yliopistosairaalalle ja sen mukaan valmistellaan asioita. Tilastotkin osoittavat, että vuorokauden aikana onnettomuuksien määrä vaihtelee. Erilaisten organisaatioratkaisujen vaikutusta toimintaan on arvioitu, mutta Vainio korostaa, että hallituksen linjaukset ohjaavat virkamiesten valmisteluja. Silloin puheita ihmeteltiin, mutta nyt se on esillä esimerkiksi kumppanuusverkoston tekemässä tuottavuushankkeessa.” Uudistuksen suurimpana haasteena Vainio pitää sitä, että laajemmilla alueilla sopimuspalokuntien asema tulee huomioiduksi. Ilman huoltoa tulee vikoja ja silloin syntyy korjauskustannuksia”, Taito Vaino huomauttaa. Viiden alueen järjestelmässä saatavat kustannussäästöt kattavat tämän.” Arvio on Vainion mukaan laskettu Kuntaliiton kuntaliitosten tekemien laskelmien perusteella, jossa harmonisointikustannukset ovat pari prosenttia. Pelastustoimen sisältöä kehitetään Vainion mukaan vaikka 22 laitoksen kanssa. Työurien järjestelymahdollisuudenkin Vainio katsoo olevan huomattavasti paremman suuremmassa kokonaisuudessa kuin pienemmässä. Uudistusta valmisteltu päätöksiä odotellessa ”Ensihoidon eteen tehty hartiavoimin töitä” ”Paloasemia on laajemmilla alueilla enemmän ja tehtäväkirjokin on laajempi. Toimintavalmiusajat eri puolilla maata ovat hyvät verrattuna myös muihin viranomaisiin ja se on erityisesti vahvan sopimuspalokuntakentän ansiota.” ”Aika moni on kysynyt, onko jokin rikki pelastustoimessa. ”Ennen juhannusta asetettiin 14 työryhmää valmistelemaan hanketta”, hankejohtaja, neuvotteleva virkamies Taito Vainio kertoo. ”Niitä ei saa menettää. ”Ne ovat arviolta noin kolme miljoonaa euroa 18 laitoksen järjestelmässä ja noin kuusi miljoonaa euroa viiden alueen järjestelmässä. Silloin on paremmat mahdollisuudet sijoittaa henkilöitä myös uusiin tehtäviin.” ”Nyt on alettu arvioida myös työvuorosuunnittelua tehtävämäärien perusteella. Teksti: Esa Aalto Kuva: Kimmo Kaisto Taito Vainio selvitti uudistusta Palopäällystöpäivien estradilla Turussa yhdessä muun muassa esimiehensä, pelastusylijohtaja Esko Koskisen kanssa.. Kun julkisessa taloudessa perätään säästöjä, meidän pitää löytää keinoja, joilla niitä saavutetaan. Mikään ei ole rikki tai vikana, mutta ei kannata odottaa, että jokin menisi rikki. ”Tärkein työmaa on ollut tuoda erityisesti päätöksentekijöille tieto siitä, että pelastustoimi voisi jatkossakin toimia ensihoidon palveluntuottajana.” ”Pelastustoimessa on 1300 ensihoidon parissa työskentelevää ihmistä. Uudistus on hänen mukaansa edennyt jo nyt, vaikka poliittiset päätökset jatkotoimenpiteistä ovat puuttuneet. Siksi koneistoa pitää huoltaa
”Koulutusta tarvitaan, jotta osataan käyttää oikeita välineitä. ”Nyt meillä on 22 aluetta ja eri toimintamalia. Pelastustoimen vastuulla on kaikkien toimintaan osallistuvien työturvallisuus, myös ensihoitajien.” Myös Keski-Suomessa on havaittu poliisin resurssien vähentyminen, jonka seurauksena liikenteen ohjaus on siirtynyt monesti tilanteen alussa palomiesten tehtäväksi. ”Liikenteen ohjaaminen tai katkaisu, potilaan hoitaminen, syttymisen estäminen, ajoneuvon ankkurointi ja stabilointi. Pelastustoimessa riski tapaturmiin kasvaa kun ei ole tarpeeksi resursseja ja on kiire saada potilas irti kolariautosta.” ”Pelastustoiminnan johtajan on annettava selkeät vastuualueet ja tehtävät. Onnettomuuspaikasta ennakkovaroittaminen on tärkeää huonon paikan tai olosuhteiden takia. paloesimies Samu Kempin ilmeen vakavaksi. ”Hidastetöyssyt toimivat kaupunkikolareissa ja taajamanopeusalueilla, mutta kovien nopeuksien tiellä ne saattavat lähteä talvella liukumaan auton edessä tai liian nopeasti töyssyyn ajava auto saattaa lähteä heittelehtimään.” Kemppi kaipaa yhdenmukaisia toimintamalleja Tieliikennepelastamisessa tarvitaan Kempin mukaan lisää teoriaja käytännön koulutusta. Kemppi arvioi, että liikenteenohjauskartiot ja vilkkuvalot tulevat yleistymään onnettomuuspaikasta varoittamisessa. Onnettomuuspaikalle ei voi mennä 1+3 -vahvuisella yksiköllä, jos onnettomuudessa on loukkaantuneita.” 1+3 -vahvuinen yksikkö ei riitä takaamaan työturvallisuutta, jos on pelastettavia onnettomuusautossa. ”Tieliikennepelastustilanteiden läpikäynti on tulevaisuutta. Uudessa yksikössä on 180 asteen videokuvausjärjestelmä, jolla toiminta saadaan talteen. Suurimmat työturvallisuuteen vaikuttavat riskitekijät ovat kuitenkin resurssien vähäisyys ja onnettomuuspaikan johtaminen. Keski-Suomessakin on Kempin mukaan vuosittain useita läheltä piti -tilanteita, joissa liikenteenohjaustehtävissä ollut palomies on joutunut hyppäämään sivuun auton tieltä. ”Suoja-auto on erittäin tärkeä esimerkiksi Jyväskylän rantaväylällä, jossa on kaksi kaistaa ja liikkuu pilvin pimein autoja. Samu Kempin mielestä palomiesten näkyvyys onnettomuuspaikalla on tärkeää työturvallisuuden kannalta.. Teksti ja kuva: Mika Rinne OPERATIIVINEN TOIMINTA Keski-Suomessa useita läheltä piti -tilanteita . 4–5 ·2016 27 R uotsissa tapahtuneet palomiesten kuolemat vetää Keski-Suomen pelastuslaitoksen tieliikennepelastamisen kouluttaja, vs. Ennakkovaroitusja suoja-autoa tarvitaan Ensimmäisenä onnettomuuspaikalle saapuvalla yksiköllä otetaan Kempin mukaan pahin uhka pois. Pelastusopistosta suoraan töihin tulevat kaverit pitäisi muistaa aina perehdyttää, sillä opiston harjoituksissa ei ole muun muassa ohikiitäviä autoja.” Kemppi toivoo, että siirryttäessä viiden alueen malliin, saataisiin tieliikennepelastamiseen yhdenmukaisuutta. Asioita voidaan myöhemmin käydä läpi ja ottaa opiksi mitä tehtiin hyvin tai missä olisi parannettavaa,” Kemppi kertoo. ”Vakavassa liikennepelastamistehtävissä on iso turvallisuusriski.” Kemppi selvittää, että onnettomuuspaikalla voi olla jopa 25 erilaista riskiä, joista voi tapahtua työtapaturma. Kemppi pohtii, että pitäisikö ottaa säiliötai puomitikasyksikkö ennakkovaroittamaan kohteesta, jos tehtäväkohtaisessa yksikössä ei ole tarpeeksi väkeä. ”Liikennepelastamistehtävissä tapahtuvaa vakavaa työtapaturmaa ei voi sulkea pois meilläkään”, Kemppi toteaa. ”Valtakunnallisesti liki puolet kaikista työtapaturmista sattuu kiireessä. Palomiesten näkyvyys on Kempin mielestä tärkeää ja siinä auttaa huomioliivi. ”Pelastusyksikkö voidaan pysäköidä onnettomuuspaikalla hieman vinoon keskiviivan yli, jotta ohikulkijat hiljentäisivät ajonopeuttaan.” Onnettomuuspaikalla on neljä–kuusi tärkeää päätehtävää. Jonkun pitäisi kehittää valtakunnalliset ohjeet ja toimintamallit sekä yhdenmukaistaa työvälineet ja resurssit tieliikenneonnettomuuspaikalla työskentelyä varten.” Jyväskylä saa syksyllä uuden raivausyksikön, joka sisältää työkalun oppimista varten. Sitten vasta päästään aloittamaan potilaan irrotustyö”, Kemppi summaa
Sama voisi tapahtua myös Suomessa, sillä vaativissa irrotustehtävissä palomiehiä ei läheskään aina riitä liikenteen ohjaamiseen. Teksti: Kaisu Puranen Kuva: Mikko Kukkanen. ”Tämä on hyvin yleinen ongelma.” Ruotsissa liikennepelastamisen vaarallisuus konkretisoitui viime keväänä, kun kolme palomiestä kuoli pelastustöissä. Ei se edes jarruttanut. Hänen tuntumansa on, että vastaavat tapaukset ovat yleistyneet. Latva seisoi tien reunassa johtamassa peräänajon raivaustöitä. Oli keväinen ilta, ja Valtatie 23 oli peilijäässä. Tilanne oli niin nopea, että Latvan radiopuhelin lensi jonnekin pientareelle. Suurin riski on juuri läpiajotilanne. Läheltä piti -tilanne on edelleen vakavin, joka liki 50 vuotta alalla olleelle Latvalle on käynyt. Ammattilaisten mukaan hätäkeskuksen kriteerejä joukkuelähtöön pitäisi madaltaa. ”Tänä päivänä on paljonkin niitä tilanteita.” Samaa mieltä ovat tieliikennepelastamisen ammattilaiset. ”Päälle se olisi tullut. Latva nosti katseensa huudon suuntaan ja näki vaalean farmariauton kaahaavan holtittomasti suoraan häntä päin. Poliisikaan ei koskaan tavoittanut sitä”, Latva muistelee. Tieliikennepelastamisen kouluttaja, Satakunnan pelastuslaitoksen paloesimies Jarno Joensuu arvioi, että läpiajoon liittyviä läheltä piti -tilanteita on vuosittain useita. En tiedä, oliko sitten kännissä tai huumeissa. Kaksi palomiestä menehtyi onnettomuuspaikan Liikennepelastamisen työturvallisuus: Vakava onnettomuus on vain ajan kysymys Keväällä Ruotsissa kuoli kolme palomiestä liikennepelastamistehtävissä. Hän hyppäsi salamannopeasti ojan pohjalle, kun auto rymisti hänen ohitseen läpi onnettomuuspaikan. Toinen kaista oli katkaistu palokunnan omalla yksiköllä, toiselle kaistalle oli asetettu liikenteenohjaajat. 28 4–5 ·2016 OPERATIIVINEN TOIMINTA ”A mppe, läpi tulee!” Noormarkun VPK:n yksikönjohtaja Aimo Latva ehti kuulla vain työkaverin huudon
Hyvin monessa ajoneuvossa on kännykkä kädessä ja kuvataan onnettomuutta, ei keskitytä ajamiseen”, Jarno Joensuu sanoo. ”Sen näkee esimerkiksi, kun tilannepaikan ohi kulkee liikennettä. Matalampi kynnys joukkuelähtöön Jarno Joensuu arvioi, että suurin syy heikentyneeseen tieliikennepelastamisen työturvallisuuteen on yksiköiden miehitysmäärän muutos. ”Voidaan sanoa, että kuolemantapaus on päivä päivältä lähempänä myös Suomessa”, sanoo Mikko Saastamoinen, tieliikennepelastamisen kouluttaja ja Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen vuoromestari. Tapaukset sattuivat helmikuussa lähellä Sigtunaa KaakkoisRuotsissa ja huhtikuussa Munkedalissa LänsiRuotsissa. ”Hälyttämisen kynnys voisi jossain määrin olla matalampi joukkuelähdön hälyttämiseen. ”Kun mennään 1+2tai 1+3-vahvuisella ykKuljettaja loukkaantui betonirekan kaaduttua Kehä II:lla Espoossa.. Joensuun mukaan resurssipula iskee varsinkin irrotustehtävissä, jos hälytyskeskus on hälyttänyt paikalle liian pienen vasteen. ”Onnettomuuspaikalla ajellaan aika holtittomasti siitä huolimatta, että ollaan siellä auttamassa ihmisiä. 4–5 ·2016 29 ”Jotain varmaan kannattaisi tehdä, ettei käy kuin Ruotsissa.” – Jarno Joensuu – läpi kaahanneen auton alle. Kolmas menehtyi huhtikuussa, kun häneen osui raivaustöiden aikana vaijerikaide Lundissa Etelä-Ruotsissa. Välillä on näytetty ihan sormimerkkiäkin. Myös poliisin resurssit ovat vähentyneet, ja partion paikalle tuleminen kestää entistä kauemmin. Ammattilaiset pelkäävät, että auton alle jääminen on Suomessakin vain ajan kysymys. ”Me emme pysty tilanteen alkuvaiheessa aloittamaan heti liikenteenohjausta. Se jää hyvin usein tekemättä, koska painopiste joudutaan sijoittamaan pelastustoimintaan”, hän sanoo. Ongelma tulee sitä kautta, että 1+2tai 1+3-yksiköiden henkilömäärä ei riitä välttämättä tehtävän hoitamiseen silloin, jos meillä on irrotustehtävä.” Yksikönjohtaja voi toki lisätä vastetta päästyään kohteeseen, mutta silloin ollaan monta kertaa myöhässä. Kouluttajat näkevät, että ihmisten liikennekäyttäytyminen on välinpitämättömämpää kuin aikaisemmin. Luullaan, että teemme tarkoituksella siellä ruuhkaa”, kuvailee puolestaan Helsingin pelastuslaitoksen liikennepelastamisen kouluttaja Pertti Rantamäki
Lisäonnettomuuksien estäminen ja alueen turvaaminen jää tietysti pois, kun ei ole resursseja. Irrotustehtävässä porukkaa ei riitä liikenteen ohjaamiseen. syyskuuta. Alkuvaiheessa liikenteenohjaukseen ei välttämättä ole laittaa ketään.” VPK:ita hyödynnetään, mutta yleensä joukkuelähdöissä. Moottoriteille heitetään yhden yksikön keikkaa. Ja nimenomaan auttajien näkökulmasta: mitä he tekevät onnettomuuspaikalla, miten näkevät tilanteen, ja miten tienkäyttäjän tulisi toimia. Tätä kertovat palomiehet ympäri Suomen. Toivommekin, että poliisi tekisi sen, sillä kunnioitus poliisia kohtaan on suurempaa kuin meitä.” Pääkaupunkiseudulla ruuhkat tuovat oman lisänsä tieliikennepelastamiseen. Pertti Rantamäki katsoo, että sama ongelma on myös Helsingissä. Pahinta on se, että huolloista tingitään ja tehdään omia virityksiä. Huomioi, että 80 kilometriä tunnissa ajava rekka täytyy voida pysäyttää riittävän ajoissa. Dafo Oy esittelee Suomessa ja Pohjoismaissa ensimmäistä kertaa uutta tieliikennepelastamisen koulutusvälinettä Turvallisuusmessuilla Jyväskylässä 7.–9. Näkyvyys on tärkeää. Jotain varmaan kannattaisi tehdä, ettei käy kuten Ruotsissa.” Tieliikennepelastamiseen kehitetään uusia koulutusja harjoitteluvälineitä. Laitoksilla erilaiset toimintakulttuurit Mikko Saastamoinen muistuttaa, että hätäpuhelun soittaja saattaa tietämättään vähätellä onnettomuuden vakavuutta, koska ei näe esimerkiksi kolaritilanteessa mitään todella järkyttävää. Katkaise liikenne riittävän kaukaa. Sijoita liikenteenohjauksessa pysäytyspaikka riittävän etäälle onnettomuuspaikasta. ”Virtuaalielämyksessä istutaan autossa sisällä ja päätä kääntämällä näkee, mitä pelastushenkilöstö tekee autossa ja auton ympärillä. Auto toimii paitsi tehokkaana esteenä, myös näkyy vilkkuineen kauas. Mikko Saastamoisen mukaan toistaiseksi tehokkain keino työturvallisuuden parantamiseksi on tien katkaiseminen säiliöautolla. Siten autoilijoiden huomio keskittyy valoon ja sitä kautta ohjaajaan. Jos miehiä olisi paikalla tarpeeksi, yksi voisi valvoa liikennettä selin pelastustoimintaan päin, ja varoittaa muita tarvittaessa. ”Minun mielestäni me menemme paikalle välillä liian pienillä vasteilla. Sitä varten on myös sertifioidut huolto-ohjelmat.” ”Kysymys on myös hyvinkin yksinkertaisista asioista kuten siitä, onko työjalkineissa, esimerkiksi saappaissa liukuesteet. Huomioi talviolosuhteiden vaativuus, esimerkiksi liukkaus. Poliisi haluaa pitää liikenteen kulkemassa, mutta itse ainakin toimin niin, että jos huomaan, että liikenne ei ole turvallista, se pannaan poikki”, Rantamäki sanoo. Paikan tulisi olla avoin ja näkyä hyvin muille tienkäyttäjille. Varsinkin valtateillä nopeuden väliaikainen alentaminen on hyvä ratkaisu. Erillisellä liikennemerkillä onnettomuusalueen välittömässä läheisyydessä nopeus voidaan pudottaa 20 kilometriin tunnissa. ”Liikennepelastamisessa työturvallisuus on tärkeää ja sitä varmistetaan myös sillä, etVirtuaalitekniikka liikennepelastamisessa tä henkilökohtaiset varusteet ovat kunnossa ja kalusto on huollettu ja testattu. Autosta ei pääse kuitenkaan ulos eikä ulkopuolelta ole näkymää”, kertovat Hannu Sartovuo ja Lasse Moisio Dafo Oy:stä. ”Tällöin emme ole varautuneet onnettomuuteen riittävillä resursseilla. Käytä huomioliivejä. Joensuu uskoo, että henkilökohtaiset suojavarusteet todennäköisesti löytyvät joka laitokselta ja niitä käytetään, mutta henkilöstöresurssit vaihtelevat laitosten välillä. Sijoita turva-ajoneuvo liikenteenohjaajan välittömään läheisyyteen vilkkuvalo päällä. ”Jossain on sen verran resurssia, että pystytään irrottamaan miehiä liikenteenohjaukseen heti tilanteen alusta, mutta suurimmalla osalla ei ole. Tämä on selkeimmin muuttunut pelastustoimen osaalue”, Saastamoinen sanoo. Kolariauton sisällä oleva ihmiNäin parannat työturvallisuutta tieliikenneonnettomuuksissa Rajaa onnettomuusalue mahdollisimman nopeasti muulta liikenteeltä keiloilla, valoilla ja nauhoilla. Tärkein asia eli pelastustoiminta hoidetaan, mutta tukitoimet jäävät helposti.” Joensuu uskoo, että tienkäyttäjien asenteisiin voisi purra valistus. Näin toimitaan muun muassa Saksassa. Pelastuslaitos käyttää liikenteen hidastamiseen esimerkiksi hidastusmattoja. Olen koulutuksissani koettanut viljellä sitä toimintamallia, mutta sekin on kulttuurina vieras joillakin alueilla.” Riski pelastajille on myös toistaiseksi heikosti tunnettu uusi autoteknologia. 30 4–5 ·2016 OPERATIIVINEN TOIMINTA siköllä irrotustehtävään, niin toki painopiste keskittyy irrotustoimintaan. Omien yksiköiden näkyvyyttä voi parantaa hälytysvaloilla ja värityksellä. Sijoita keltainen vilkkuvalo tien reunaan ennen liikenteenohjaajaa. Viime kesänä Saksan Hannoverissa Intercshutz-messuilla hollantilainen pelastusvälineiden valmistaja Holmatro esitteli uuden virtuaalitekniikkaan perustuvan ohjelman, jossa pystyy hahmottamaan liikenneonnettomuuden pelastustehtävän keinotodellisuuden avulla. ”Hybridija sähköautoissa on korkeajännite, kaasuautoissa kaasu taas käyttäytyy aika herkästi tulipalotilanteessa”, Joensuu kuvailee. ”Meidän olosuhteissa liikenteen kokonaan poikki paneminen tekee hirveät ruuhkat heti, ja ne kertautuvat. Sen jälkeen työväline voi olla riski paitsi palomiehelle myös potilaalle.”. Älä sijoita pysäytyspaikkaa talvella mäkeen, koska raskaat ajoneuvot saattavat jäädä kiinni. ”Joka ikinen kerta, kun olen itse ottanut säiliöauton mukaan, siitä on ollut hyötyä. nen saattaa silti olla vammautunut kaulansa, niskansa tai selkänsä alueelta, ja hänet täytyy leikata ulos autosta. Hänen mukaansa pelastuslaitosten toimintakulttuurit onnettomuustilanteissa eroavat toisistaan. Hidastematto ja hidastusshikaani, eli tielle tehty hidastemutka pudottavat myös autoilijoiden vauhtia. Kaistoja ei välttämättä voi katkaista isolla yksiköllä. ”Jonkinnäköinen kampanja voisi olla aika kova juttu. Onnettomuuspaikan pesun jälkeen asvaltti voi olla liukas kuin jää
”Haja-asutusalueella kohteeseen voidaan ajaa puoli tuntia ja vasta sen jälkeen nostetaan vaste. Eilola painottaa, että jokaisella pelastuslaitoksella tulisi olla kirjattuna toimintaohje tieliikennepelastamisesta. Hän ei ota kantaa siihen, ovatko vasteet riittäviä muualla Suomessa, mutta kertoo, että esimerkiksi Länsi-Uudellamaalla vasteiden muuttamista ei ole harkittu. ”Yleisellä tasolla voidaan todeta, että ohiajavien autoilijoiden välinpitämättömyys ja lisäonnettomuuksien aiheuttaminen on varmasti asia, mihin pitää kiinnittää huomiota, mutta vaikuttaako se vasteisiin, sitä jokainen alue joutuu miettimään omalta kannaltaan.” Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella palopäällikkönä työskentelevä Eilola muistuttaa, että pelastuslaitosten toimintatapa perustuu toimintaympäristön riskinarvioon, ja vasteet määritellään sitä kautta. ”Jos pelastuslaitos arvioi omalla alueellaan toimintaympäristön riskit tietynlaisiksi, voi olettaa, että se pystyy vastaamaan riskeihin tietyllä vasteella.” Esimerkiksi Länsi-Uudellamaalla onnettomuudesta kysytään lisätietoja ensimmäisen kahden minuutin aikana, ja nostetaan tarvittaessa vastetta. Hän huomauttaa, että työturvallisuutta voidaan parantaa muutenkin kuin nostamalla vastetta. ”Kun puhutaan tieliikennepelastamisesta, ensimmäinen ajatus on, että työnantajan täytyy ryhtyä muuttamaan vasteita, pitää saada enemmän kalustoa ja henkilökuntaa. Meillä se taas ei ole toimintamalli.” Eilola toivoo, että pelastuslaitoksissa heräisi keskustelua siitä, ovatko vasteet oikeat ja millaisista tehtävistä yksiköiden pitäisi suoriutua. Minkälaisissa asusteissa liikenteen varoittaja on?” Eilola kysyy. ”Ohjeissahan pitäisi ottaa kantaa esimerkiksi läpiajoon liittyviin ongelmiin ja löytää niihin ratkaisu, muitakin keinoja kuin vaste.” Työturvallisuuteen on muitakin keinoja kuin nostaa vastetta OPERATIIVINEN TOIMINTA Teksti: Kaisu Puranen Kuva: Helsingin pelastuslaitos Helsingin pelastuslaitos käyttää liikenteen hidastamiseen hidastusmattoja.. Työturvallisuuteen pystytään vaikuttamaan myös oman toimintatavan laadullisella parantamisella, työturvallisuuden huomioimisella ja onnettomuustilanteen riskinarvioinnilla.” ”Onko paloautoista nostettu mastot ylös, näkyykö vilkku mahdollisimman kauas, onko huomiovalot laitettu päälle. 4–5 ·2016 31 P elastuslaitosten kumppanuusverkoston työturvallisuustyöryhmän puheenjohtaja Mika Eilola allekirjoittaa kouluttajien kokemuksen siitä, että autoilijoiden välinpitämättömyys maanteillä on lisääntynyt. Esimerkiksi Länsi-Uusimaa on tehnyt oman selvityksen ja sisäiset ohjeet toiminnasta tieliikenneonnettomuuksissa
Kotkan varikolla puomia on kahdeksan kilometriä. Laite toimii sähköllä, joka käyttää hydraulikonetta. Siellä se, veneen perään asennettuna, nostaa kevyesti klonksutellen 120 senttiä korkeaa puomia satama-altaasta. ”Ne on vielä helppo levittää, mutta kun ne pitää nostaa käsin ylös, tarvittaisiin edes jonkinnäköinen apuväline fyysiseen työhön, että saataisiin ne järkevästi pois vedestä”, Myren kertoo. Joka kerta kun puomeja on revitty, joku on sanonut, että voi kun joku keksisi jonkun koneen.” Näin kuvailee öljyntorjuntaharjoituksissa toistuvaa tilannetta Kymenlaakson pelastuslaitoksen asemamestari Antero Myren. ALUE TUTUKSI ”K ymmenes pullo vissyä menee ja hiki valuu. Ollaan piirretty ja suunniteltu, tehty osa, sitten taas paranneltu, taas kokeiltu ja niin edelleen. Nyt tarvitsee vain kääntää kahvasta”, Myren kertoo laitteensa takaa. Teksti: Kaisu Puranen Kuva: Teemu Heikkilä Kymenlaakso on keksijöiden pelastuslaitos Puominnostoavustin säästää aikaa ja vaivaa 32 4–5 ·2016. ”Se kuulostaa paljolta, mutta 12 kilometriä häviää aika äkkiä tuonne ulkomerelle.” Puomi nousee tuplasti aikaisempaa nopeammin Laite on viralliselta nimeltään puominnostoavustin, ja öljyntorjuntaan erikoistunut suomalaisyritys Lamor on jo ottanut avustimen tuotantoonsa. Öljyntorjuntaharjoitukset helpottuivat Kymenlaakson pelastuslaitoksen alueella huomattavasti sen jälkeen, kun Antero Myren kehitti apuvälineen raskaaseen puominnostoon. Myren, jolla on tilillään muitakin pelastuslaitoksen käytännön töitä helpottavia keksintöjä, alkoi vuonna 2013 visioida laitetta, jolla puomit saataisiin ylös vedestä vähemmällä vaivalla. Suurissa harjoituksissa meressä on puomeja useita kilometrejä. Piti myös huomioida, miten se soveltuu meidän venekalustoon. Tehtävään tarvitaan kahdesta kolmeen palomiestä, jotka laskostavat nostetun puomin. Hän ryhtyi suunnittelemaan laitetta yhteistyössä tuntemansa hitsarin, Kai Aution kanssa tämän pajalla Ruonalassa Kotkassa. Laite on tällä hetkellä pelastuslaitoksen Kotkan öljyntorjuntavarikolla. Jos puomia on 600 metriä meressä, siinä on aikamoinen työ. ”Normaalisti tässä nykisi neljä–viisi kaveria ylös. Pelastuslaitoksen alueella on paljon rannikkoa, ja öljyntorjuntaharjoituksia järjestetään melko usein. Siitä tuli tällainen ohjurilla varustettu nostolaite”, Myren kertoo. Öljyntorjuntapuomia on Kotka–Haminan alueella 12 kilometriä. ”Kai on tehnyt kaikki alumiinityöt
Hän on myös kehittänyt kantotelineen puomin ankkurointiköysille, jotta ne kulkevat siististi veneeseen. Kaikille työvuoroille järjestettiin öljynkeräysjärjestelmän käyttöharjoitus. 4–5 ·2016 33. Puominnostoavustin ei ole Myrenin ainoa keksintö. Varikon suuresta varastosta löytyy suojavaatteita, työasuja, haalareita, kertakäyttöhaalareita, hanskoja ja kaikkea suojavarustukseen liittyvää välineistöä noin 500 henkilölle. Öljyonnettomuuteen on varauduttu myös muuten. ”Jos sitä vaikka neljä kaveria nykii vedestä viisi metriä kerrallaan ja menee takaisin veteen nostamaan viisi metriä, kone on nostanut sillä aikaa jo parikymmentä metriä.” Hän korostaa, että nostamisen helpottuminen on vieläkin suurempi etu kuin ajan säästäminen. 4–5 ·2016 33 Myren arvioi, että laitteen avulla puomi nousee vedestä tuplasti nopeammin kuin käsipelillä. Kaikissa neljässä veneessä Kotkan varikolla on kiinteä öljynkeräysjärjestelmä. Tietysti elämänvaihekin on helpompi, ei ole niin paljon muuta touhua”, Myren sanoo. Toistaiseksi puominnostoavustin ei ole ollut tositoimissa, mutta harjoituksessa sillä on nostettu puomia noin kolme kilometriä. Miehistö on ottanut avustimen hyvin vastaan, ja he ovat olleet mukana myös laitteen testivaiheessa. Lisäksi pelastuslaitoksen kahdessa uudessa veneessä on Myrenin ideoima nostohissi, jolla kalustoa saadaan nostettua kannen alta ylös nopeasti ja siististi. ”Vähän ehkä tässä iäkkäämpänä on tullut kaikennäköisiä ajatuksia. Öljyntorjuntaa harjoitellaan säännöllisesti, viimeksi Kotkassa toukokuussa. Hissi pitää veneen painopisteen alhaalla ja tavarat kuivina
Sydänpysähdyksissä ensiapua voi antaa lähimpänä oleva yksikkö. Myöhemmin toiminta laajenee. ”Jos yksi tai kaksikin potilasta lisää saataisiin vuosittain selviämään, tämä on ollut oikein hyvä projekti.” Nykyisin ympärivuorokautisia ensihoitoyksikköjä on alueella kymmenen. . Lisäksi on viitisen yksikköä, jotka eivät päivystä ympäri vuorokauden välittömässä valmiudessa. Ajoneuvot aiotaan varustaa maallikkodefibrillaattoreilla, ja laitoksen työntekijät koulutetaan niiden käyttöön. 34 4–5 ·2016 ALUE TUTUKSI P ian Kymenlaakson pelastuslaitoksen kaikissa ajoneuvoissa on defibrillaattori. Tarkoitus on pikku hiljaa lisätä liikkuvien defibrillaattorien määrää niin, että niitä on alueella tuplasti alkusyksyyn mennessä. Lisäksi lähinnä virka-aikana valmiudessa olevia ajoneuvoja tulee viisitoista. Hälytyksen sattuessa kuka tahansa potilasta lähinnä oleva pelastuslaitoksen ajoneuvolla liikkuva henkilö voi aloittaa elvytyksen jo ennen varsinaisten ensihoitajien saapumista paikalle. Näin myös haja-asutusalueet ovat nopeammin avun saavutettavissa”, Viipuri kertoo. Uuden systeemin myötä vuorokauden ympäri päivystäviä defibrillaattorilla varustettuja ajoneuvoja tulee viisi lisää. Hän kiinnostui defibrillaattorien jalkauttamisesta ja otti aiheen opinnäytetyökseen. Viipuri painottaa, etteivät ne tule korvaamaan ensihoitoyksiköitä, vaan ovat viranomaisten antamaa hätäensiapua. ”Luomme defibrillaattori-kyvykkyyden aluksi noin 20 ajoneuvoon. Defibrillaattori opastaa laadukkaaseen paineluun.. Viipuri ei vielä osaa tarkkaan arvioida kuinka paljon nopeammin potilas tavoitetaan uuden käytännön ansiosta, mutta muutos ainakin defibrillaattoreiden määrässä on joka tapauksessa merkittävä. Tavoite on parantaa Kymenlaakson asukkaiden selviytymistä kammiovärinästä johtuvissa sydänpysähdyksissä. Neljä vakinaista höökiä on minuutin lähtövalmiudessa. ”Ajoneuvot liikkuvat ympäri aluetta etenkin virka-ajalla ja osa myös sen jälkeen. Ajoneuvojen varustamista defibrillaattorilla pohdittiin jo pari vuotta sitten, mutta hanke sai kunnolla tuulta alleen viime syksynä, kun Viipuri aloitti Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa ensihoidon johtamisen ja kehittämisen ylemmät ammattikorkeakouluopinnot. Hätäkeskus pystyy Erican myötä hälyttämään sydänpysähdystilanteeseen lähimmän ajoneuvon, joka on varustettu defibrillaattorilla”, kertoo hankkeen vetäjä, palomies-ensihoitaja Aki Viipuri. Defibrillaattoriyksiköiden myötä maaseudulla yksikkö pääsee lähtemään potilaan luokTeksti: Kaisu Puranen Kuvat: Teemu Heikkilä Kymenlaaksossa turvallisuus paranee Deffa pian jokaisessa autossa Pelastuslaitos varustaa jokaisen yksikkönsä defibrillaattorilla
Kymenlaakson pelastuslaitos Kymenlaakson pelastuslaitos on 1107 hengen organisaatio. Uuden käytännön ainoa kustannus ovat uudet defibrillaattorit, joille tulee hintaa kymmenessä vuodessa noin 2000 euroa per laite. Loput laitteet tulevat lähiaikoina. Pelastuslaitokselle hankittavat defibrillaattorit ovat Zollin AED-laitteita. ”Pelkäsin, että siitä tulisi vastustusta, mutta kaikki ovat olleet asian takana”, Viipuri sanoo. Viipurin mukaan lähes kaikki kammiovärinäpotilaat ovat hoidettavissa, jos heidät tavoitetaan riittävän nopeasti. Suunnitelmissa on, että siirtymävaiheen aikana tehtävät menevät ensin alueen ensihoidon kenttäjohtajalle, joka näkee pelastustoimen kenttäjohtamisjärjestelmästä, onko kohteen lähellä defibrillaattoriyksikköä, ja hälyttää sen paikalle. Kaksi tuntia kestävä koulutus on samantapainen kuin muukin ensiapukoulutus. Systeemi on siis mutkaton ja nopea. Tarkoitus on järjestää koulutuksia joka vuosi. 213 henkilöä on siis 365 päivää vuodessa 24 tuntia vuorokaudessa turvaamassa jokaisen 184000 kymenlaaksolaisen arkea ja juhlaa. Siihen kuuluu 207 vakinaista ja 900 vapaaehtoista, 203 ajoneuvoa, 24 venettä ja alusta. Siinä potilaan selviämismahdollisuus huononee kymmenen prosenttia minuutissa. Uusi järjestelmä tulee perustumaan hätäkeskustietojärjestelmä Ericaan. Aki Viipuri (vas.) jalkauttaa deffat opinnäytetyönään. Käy myös turvavyöleikkuriksi. (017) 368 4000 | info@peltaco.com Pelastajalle ergonominen Eläinpelastuskalusto Päähuppu eläimen rauhoittamiseen Myös Facebookissa! Vesa Nurmisen Eläinpelastuskirja. Kymenlaakson pelastuslaitos tuottaa ensivastepalveluita Kymenlaakson sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän (Carean) kuntien alueella toiminnasta sovittujen sopimusten perusteella. Viipuri sanoo, että koulutuksissa opetetaan paitsi käytäntö ja teoria, myös perustellaan hankkeen tausta. Vieressä palomestari Toni Kuoppamäki.. Nopea elvytys defibrillaattorilla on hyödyksi kammiovärinästä kärsiville sydänpysähdyspotilaille. ”Hinta-laatusuhde oli hyvä, huoltoväli on pitkä, ja lisäksi laite opastaa koko ajan laadukkaaseen paineluun ja kertoo, mitä pitää tehdä”, Viipuri perustelee. Myös muutama VPK, jolla ei ole ensivastesopimusta, saa defibrillaattorin. 4–5 ·2016 35 www.peltaco.com Tuotteet pelastusalan ammattilaisille Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio Puh. Niiden sijoittelu on parhaillaan käynnissä. Laitteiden sijoittelu on käynnissä Koulutus defibrillaattorin käyttöön on jo aloitettu laitoksella. Lähde: www.kympe.fi . Katso myös videot ja lue blogi: www.elainpelastus.fi Koko eläinpelastuskalusto: www.PeltacoShop.com Pantaleikkuri hätävapauttamiseen. Ajoneuvot lisätään pelastustoimen kenttäjohtamisjärjestelmään sitä mukaa kun niitä tulee. Sitä mukaa kun henkilöitä saadaan koulutettua, he saavat laitteen autoonsa. Tällä hetkellä pelastuslaitoksella on viisi defibrillaattoria. Minuutin lähtövalmiudessa on aina 33 vakinaista ja viiden minuutin valmiudessa 180 sopimuspalokuntalaista. ELÄINPELASTUS Opas turvalliseen eläinten pelastamiseen VESA NURMINEN se välittömästi, kun aikaisemmin ensivasteyksikkö on lähtenyt sopimuksen mukaan viidessä minuutissa. Ensin koulutetaan palopäällystö, palotarkastajat ja kalustonhoitajat
”Hirveän rehellisesti ihmiset vastasivat. ”Näimme omavalvonnan mahdollisuutena siksi, että halusimme uudistaa valvontatyötä. ”Annoimme mahdollisuuden niin sanottuun omavalvontaan. Niille, jotka eivät vastaneet mitään tai vastasivat ylimalkaisesti, menimme tekemään tarkastuksen.” Vuonna 2012 pelastuslaitos sai Palosuojelurahaston innovaatiopalkinnon keksinnöstään. ”Idea on se, että asukas lähettää omasta puolestaan lomakkeen isännöitsijälle, ja isännöitsijä tekee koonnin lomakkeista.” Resurssien kohdentamista Tolonen arvelee, että Kymenlaaksossa on otollinen maaperä innovaatioille, sillä pelastuslaitos on sopivan kokoinen. Kiitos siitä kuuluu henkilöstölle. Sen sijaan, että palotarkastaja menisi pientaloihin kymmenen vuoden välein, tehtiinkin omavalvontaopas, jossa lähetetään asukkaille palautelomake ja opas”, Tolonen kuvailee. Palautelomake ohjasi käymään läpi omakotitalon paloturvallisuuden näkökulmasta. Siinä palotarkastajien työpanos vapautuu varsinaisiin kohteisiin. Ensimmäisenä vuonna pelastuslaitos lähetti omakotitaloihin 4500 omavalvontaopasta ja palautelomaketta. Mielestäni se on onnistunut meidän alueella Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Teemu Heikkilä Kymenlaakso näki omavalvonnan mahdollisuutena – käytäntö levisi koko Suomeen Ilpo Tolonen esittelee omavalvontaopasta.. Pelastuspäällikkö Ilpo Tolonen kertoo, että omavalvontaa lähdettiin työstämään vuonna 2011. A suinrakennusten omavalvonta on nykyisin käytössä lähes kaikissa pelastuslaitoksissa. Painotimme omatoimisuutta ja varautumista. Pelastuslaitos haki projektin jatkoon avustusta Palosuojelurahastolta. Tolonen sanoo, että turvallisuusviestinnän kannalta on hedelmällisempää, että kiinteistön asukas perehtyy itse asuinpaikkansa turvallisuuteen, kuin että palotarkastaja kertoo hänelle, mitä hänen tulee tehdä. Omavalvonta koski aluksi vain omakotitaloja, mutta pian alettiin pohtia, kuinka kerrostalot saataisiin mukaan omavalvontaan. Sen tuloksena syntyi kerrostalon paloturvallisuusopas ja käytäntö kerrostalon omavalvontaan, jossa isännöitsijällä on vastuullinen rooli. 36 4–5 ·2016 ALUE TUTUKSI Omavalvonnasta on tullut jo normi pelastuslaitoksilla. Isossa laitoksessa tämä saattaisi edellyttää liian paljon sisäistä säätämistä.” Tolosen mielestä on myös tärkeää, että talon johto on ollut myötämielinen uudistuksille. Alun perin käytäntö on lähtöisin Kymenlaakson pelastuslaitokselta. Pystymme viemään uudistuksia aika hyvin läpi, ja niihin on lähdetty hyvin mukaan. Tolonen luki itse Etelä-Kymenlaakson alueelta tulleet 2000 lomaketta, koska halusi nähdä, millaisia ne olivat. Se ei ole liian iso. ”Tämä on sen kokoinen pelastuslaitos, että se on vielä ketterä. Kaksivuotinen projekti päättyi tänä keväänä
Pelastuslaitoksella ei jäädä odottelemaan, mitä uudistus tuo tullessaan, vaan tehdään täysillä investointeja. Mielestäni se, että aletaan odottamaan jotain kahta vuotta, ei ole hyvä asia. Minkälaiset valaisimet Teidän palokunnalla on käytössä. Ota yhteyttä ja sovi ilmaisesta testikäytöstä! Miika / 075 328 5820 1054 todellista lumenia! LUMONITE Compass 20 000 kpl myyty! Tilaa netistä www.valostore.fi tai puhelimitse 075 328 5820 Toimitus myös verkkolaskulla! VALOSTORE Koodilla ‘PELASTAJA’ 10% alennusta kaikista Valostoren tuotteista! + Aina 30 pv tyytyväisyystakuu Lunasta kampanjakoodi sivun alareunasta! KANNETTAVIEN VALONLÄHTEIDEN ASIANTUNTIJA PALVELUKSESSASI hyvin. ”Olen sanonutkin, että ajetaan vaikka täysillä päin seinää. ”Kollegatkin sanovat minulle, että helppohan se on, kun on niin hyvä porukka.” Hän korostaa, että toimintaa pitää tehostaa koko ajan. Pelastusjohtaja Vesa Parkko sanoo, että innovatiivisuus lähtee hyvästä työilmapiiristä. Siitä vapautuvat tarkastajien resurssit varsinaisiin kohteisiin.” Hän korostaa, että omavalvonta kehitettiin tiimityöllä. Asiantuntemus oli hyvin moninainen.” Omavalvonta helpottaa pelastuslaitosten työntekijöiden omaa työtä, sillä toiminta saadaan kohdistettua sinne, missä sitä tarvitaan. 4–5 ·2016 37 Valaisimen kiinnittämisen esim. Hän näkee, että pelastusala on hyvin konservatiivinen, ja siksi hänen mielestään on hyvä, että Kymenlaakso on löytänyt uusia toimintamalleja. ”Mukana oli rakennusmestareja, teknikkoja, ilmastointipuolen ihmisiä. Ei niitä voi jarrutella”, hän sanoo. Usein jopa pikaisella vauhdilla. Tämä on huomion kohdentamista niihin paikkoihin, jotka sitä vaativat. ”Uskon, että seuraavien kymmenen vuoden aikana alalla tulee tapahtumaan suuri harppaus uuteen kehitystoimintaan. Muutkin ovat huomanneet sen. ”Tämä porukka on niin hyvä, ja nämä ovat hyviä ideoita. Innovaatioita ja investointeja Asuinkiinteistöjen omavalvonta, viikkotarkastus tabletilla, puominnostoavustin, defibrillaattoriyksikkö… Kymenlaakson pelastuslaitoksella syntyy uusia ideoita tasaista tahtia, ja ne myös toteutetaan. Työtä pitää tehdä ihan täysillä.” Parkko ei usko, että alaan tulisi niin isoa muutosta, ettei pelastuslaitosta tarvittaisi. ”Ei riski ole siinä pientalossa, jossa vanhemmat huolehtivat lapsistaan, eivätkä missään nimessä halua että talo palaa. Nyt ollaan oltu vähän paikallaan. Ei me ruveta himmailemaan. palokypärään ei tiettävästi ole koskaan aikaisemmin ollut näin helppoa. Kaikilla tasoilla asioita on ollut hyvin vaikea viedä eteenpäin.” Hän uskoo, että tulevassa pelastustoimen uudistuksessa päästään eroon konservatiivisuudesta. ”Pelastustoimi on ihan peruspalveluja, joita kansalaiset tarvitsevat jatkossakin.”
”Olimme 1980-luvun alussa Bronton tytäryhtiö ja osa Fiskarsia. Yrityskauppojen jälkeen tulimme vuonna 1994 osaksi Kiitokori-konsernia”, Suutari kertoo. Kotimaan markkinoinnissa ja myynnissä aloitin vuonna 1997”, kertoo tuotepäällikkö Jari Suutari, 45. Ammattikoulun, armeijan ja teknillisen opiston jälkeen tulin tänne sähkösunnittelijaksi 1995. Tuotteita on helpompi suunnitella, kun on kokemusta myös loppukäyttäjänä. Sammutimella on töissä niin leipuri kuin kokki, mutta kumpikaan ei valmista ruokaa. KOTIMAISUUS Sammutin Oy:n Saurus-paloautotehdas perustettiin Jyväskylän Säynätsaloon 1982. Isossa tehdashallissa valmistuu osaavissa käsissä autoja vaativiin oloihin niin kotimaahan kuin Kiinaan. Kalusto löytää oikeille paikoilleen, ja työkalujen vaatimukset ovat tuttuja. ”A loitin yrityksessä ensimmäistä kertaa kesätöissä vuonna 1984, ja sen jälkeen olin täällä joka kesä. Koko konsernin henkilömäärä on 180. 38 4–5 ·2016 Sauruksia Säynätsalosta Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto Sammutin Oy Yritys on osa erikoisajoneuvojen valmistukseen keskittynyttä Kiitokori-konsernia. Säynätsalon paloasema on vain 150 metrin päässä. Siihen kuuluvat myös hydraulisia nostolavalaitteita valmistava Vema Lift Oy Kaarinassa ja bussipohjaisia erikoisajoneuvoja valmistava Kiitokori Oy Kausalassa. Liikevaihto on keskimäärin 14 miljoonaa euroa. Suutarilla ja monella muullakin sammutinlaisella on pitkä tausta sopimuspalokunnassa. Raija-äiti vastasi puhtaanapidosta, kahvituksista ja lopputuotteiden siistimisestä. Monella työntekijällä on palokuntatausta, mistä onkin työssä iso apu. Perheellä on ollut melkein koko tuotantoketju hallussa, sillä Sakari-isä työskenteli yrityksessä ostopäällikkönä. Palokuntataustasta iso apu Alalle hakeutuminen on paljon omasta kiinnostuksesta kiinni. Yritys työllistää 60 alan ammattilaista Säynätsalossa sekä laajan alihankkijaverkoston. ”Meillä on töissä viisi sopimuspalomiestä. Vuonna 1948 perustettu Sammutin on vuodesta 1982 keskittynyt Saurus-paloautojen ja -pelastusajoneuvojen suunnitteluun, valmistukseen ja markkinointiin
Kiinan Shanghaihin on toimitettu jo reilut 20 ajoneuvoa viime vuodesta lähtien. niin asennuspuolella kuin myynnissä. Hyvä tuote syntyy vain yhteistyössä asiakkaan kanssa tämän toiveita kuunnellen. Palokuntataustaa on arvostettu uutta väkeä palkatessa. Ensimmäinen yksikkö lähtee minuuteissa turvaten näin Säynätsalon ensivastetoiminnan”, Suutari kuvailee. ”Synergiaa ja etuja saavutamme yritystoiminnan kaikilla osa-alueilla eli hallinnossa, taloudessa, markkinoinnissa, tuotannossa ja tuotekehityksessä”, kertoo pitkään yrityksessä ja alalla työskennellyt Juhani Härkönen, 52. Jos tulee suurempi vientitilaus, tuotteita voidaan valmistaa myös Kiitokorin Kausalan tehtaalla. Onnistumiset syntyvät hänen mukaansa pitkälti myös hyvän työyhteisön kautta. Jarmo ”Jape” Turpeinen, 55, meni suoraan koulun penkiltä töihin Erikoiskorille Iisalmeen 17-vuotiaana. ”Olen tehnyt esimerkiksi paloautojen peltitöitä, ohjaamojen jatkoja sekä linjaja muiden erikoisautojen metallitöitä. ”Uudistuksen myötä kalustohankintoja tehdään enemmän yhteistyössä. Tuotteemme Saurus-pelastusajoneuvo on kehitetty yhteistyössä Suomen olosuhteisiin käyttäjille sopivaksi. Kolmasosa Sammutin Oy:n autoista menee vientiin. Kotimaisuusaste on yli 90 prosenttia. Tulin Säynätsaloon töihin vuonna 1983 heti, kun tehdas oli valmistunut. Paloautojen rakentamisesta hänellä on rautainen 38 vuoden kokemus. Hän aloitti Sammuttimen toimitusjohtajana huhtikuussa. Kiitokori-konsernin edut näkyvät esimerkiksi yhteisissä tarjouksissa Vema Liftin kanssa, joka valmistaa nostolavayksiköitä. Kaiken kaluston toimittaminen Japella 38 vuoden kokemus. Hän viihtyy hyvin asiakasläheisessä työssä. Elinkaariajattelu ja huoltovarmuusnäkökohdat korostuvat. He osaavat myös kouluttaa asiak kaita oman kokemuksensa ansiosta. Härkönen ei ole huolissaan pelastustoimen uudistuksesta ja laitosten määrän vähenemisestä. Olen ollut myös toimenpidepalkkaisena palomiehenä Säynätsalon paloasemalla.” Nykyään ohjaamon jatkot tulevat suoraan alustantoimittajilta. Hän on Sammuttimen pitkäaikaisin työntekijä. Jape työskentelee Sammuttimella ”kalustomestarina” ja tekee paljon kehitystyötä yhdessä asiakkaiden kanssa. Näin juhlistamme suomalaisuutta itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan aattona. Rakennamme tulevaisuuttakin yhdessä asiakkaidemme ja osaavan henkilöstömme kanssa.” Sammuttimen päämarkkinat ovat kotimaassa, mutta noin kolmasosa menee vientiin EU-maihin ja Aasiaan. Jälkimarkkinointipäällikkö Reijo Julkunen, 55, (vas.) ja tuotepäällikkö Jari Suutari, 45, ovat pitkän linjan sammutinlaisia. Kiinan Shanghaihin on toimitettu jo reilut 20 ajoneuvoa. Pelastuslaitosten lisäksi Puolustusvoimat on tärkeä asiakas. Viimeiset ohjaamon jatkot tein Mersun alustalle. Sopimuspalokuntalaisilla on työnantajan lupa lähteä hälytykseen, jos pilli soi. Vain yhteen autoon toimitettiin mallikalusto ja muihin tehtiin vastaavat kiinnitykset. 4–5 ·2016 39 Pelastustieto kertoo vuoden 2016 lehdissä teemasivuilla kotimaisesta palokalustovalmistuksesta ja turvallisuusalan osaamisesta. . Kaikki autojen rakennusvaiheet ovat tulleet tutuiksi. Vuositasolla valmistuu 50–70 paloja pelastusajoneuvoa Saurus-tuotemerkillä. Yhteensä 34 vuodessa on valmistunut noin 1650 autoa. Kalusto vanhenee ja sen uudistamistarve ei katoa mihinkään. Hankintaprojekteihin liittyviä kokonaiskustannuksia ja riskejä tullaan huomioimaan varsinkin isommissa hankkeissa osana kilpailuttamista
”Pyrimme pitämään kalustokehän vakiona seinineen ja ovien leveyksineen, muu räätälöidään sitten tarpeiden mukaan – se on vahvuutemme. Työssä uusin tekniikka tulee tutuksi, ja on helppo kouluttaa myös omaa palokuntaväkeä sen käyttöön. Sähköasentaja Pekka Kivimäki, 32, asentaa vieressä sammutusjärjestelmeän paineantureita ja magneettiventtiilejä. Tavallisesti ajoneuvot toimitetaan ulkomaille avaimet käteen -periaatteella koulutus mukaan lukien. Myös tarvittavat huollot on asiak kaan tarvittaessa kyettävä suorittamaan itsenäisesti. KOTIMAISUUS Suomeen olisi nostanut kohtuuttomasti kuluja. Juuri kalustoja sähkötyöt ovat Sammuttimen ydinosaamista. . Siirrettävät ja kannettavat yksiköt ovat yleistyneet. . Vain suomalainen voi ymmärtää toista suomalaista, tämä pätee myös tuotekehityksessä. Kiinalaisten käyttämä kalusto poikkesi joiltakin osin tavanomaisesta ja herätti jopa ihmetystä kotimaisessa asiakaskunnassa. Hänen ja Kaikkosen työssä tarvitaan moniosaajia. ”Lähdemme aina siitä, että valmistamiemme laitteiden tulee olla helppoja ja varmatoimisia käyttää. Hän kertoi, että tänne tarvitaan lisää asentajia, ja tässä ollaan”, Mattila iloitsee. Asiakkaalla voi myös olla omia työkaluja, jotka asennamme autoon. Hän on myös puolivakinainen yksikönjohtaja Säynätsalon paloasemalla. Yksi Sammuttimen työntekijä oli mukana palokunnassa. Suomessa kaksi yksikköä yhdessä ”Kotimaisten valmistajien lisäksi pelastusajoneuvojen ulkomainen tarjonta on lisääntynyt. Perushöökissä erilaisia komponenttinimikkeitä on kolmisen tuhatta. ”On haastavaa saada kaikki mahtumaan järkevästi ja toimivasti. Laitteen pitää pysyä toimintakunnossa pitkään yhtäjaksoisesti. Varusteluasentaja Jari Kaikkonen, 55, (vas.) varustelee säiliösammutusauton peräpäässä vetotasoa, johon tulee asiakkaan itse toimittama pelastusvälinesarja. Juhani Härkönen, 52, aloitti Sammuttimen toimitusjohtajana huhtikuussa 2016. Puolustusvoimien ajoneuvoissa suunnittelu aloitetaan yleensä puhtaalta pöydältä, sillä erityisvaatimuksia on paljon – esimerkiksi eristyksiä on enemmän lämpötilavaatimusten takia. Alustoissa noudatetaan valmistajan huolto-ohjeita”, Suutari kertoo. Sammutin hoitaa myös vuosikatsastukset. Esimerkiksi vakiovesisäiliö on 2930 litraa, mutta myös muut tilavuudet ovat mahdollisia. Kaikki Puolustusvoi mien ajoneuvot myös vetävät kaikilla pyörillä”, Jari Suutari kuvailee. 40 4–5 ·2016 . ”Suomalaisuus on meille kunnia-asia, olemme siitä ylpeitä. Pelastuslaitoksilla on yleensä oma huolto, mutta Puolustusvoimien kalusto käy Sammuttimella täyshuollossa vuosittain. Osalle kalustosta on vakiokiinnikkeet merkistä ja mallista riip puen, osalle pitää kiinnikkeet tehdä itse.” Kaikkonen työskenteli aiemmin Sammuttimen alihankkijalla. Alalla hän on ollut jo 25 vuotta. ”15 vuoden palokuntataustasta on ollut iso hyöty molemmin puolin. Suunnittelupuolen työstä jää tietokantaan komponettilista, josta on helppo tilata varaosia. Juha Mattila, 33, viihtyy huoltopuolella sähkömiehen töissä. Alan kilpailu on kehityksen moottori ja Sammutin Oy on ajan hermolla Kuva: Harri Ikkelä-Koski.. Pelastusajoneuvon suunnittelussa puhutaan omalla porukalla ”emomallista”, josta räätälöidään 3D-suunnittelussa asiakkaiden toiveiden mukainen
Ulkomaisten kilpailijoiden tuotteista loppuu helposti kaappitila kesken. Kuvan poikkeustilanteessa kalustokorin kalustus aloitettiin ensin alustaa odotellessa. ”Olen ollut mukana Hirvensalmella puolivakinaisena ja Vaajakosken VPK:ssa, paloasema on tullut tutuksi jo seitsenvuotiaasta. Laatuun on satsattu ja reklamaatioiden määrä on laskenut merkittävästi. Erikoisimman hän osaa nimeltä lonkalta. . Perusteellisessa koeajossa merkataan puutteet ja korjataan ne, jotta asiakas saa virheettömän tuotteen. Kalustokorissa käytetyt valmistusmateriaalit sekä työ puhumattakaan palopumpuista ovat kotimaisia. Ensimmäinen auto luovutettiin Mynämelle maaliskuussa 1983. Kotimaisuusaste on yli 90 prosenttia. Panostusautossa on räjähdysainetta, kemiittiä, joka viedään porattuun räjäytysreikään letkun avulla. Vuodessa tulee noin sata koeajoa, kun lasketaan uudet ja huollettavat autot.. Mieleen ovat jääneet myös kehitysyhteistyönä Sambiaan tehdyt Sisu-alustaiset sammutusautot”, hän mainitsee. Alustan saapumisesta menee keskimäärin noin 12 työviikkoa siihen, että auto on luovutuskunnossa. Näin säästyy aikaa. Kun tarvittavat alustamuutokset on tehty, kalustokehä nostetaan alustan päälle ja aloitetaan varustelu kokoonpanolinjalla. Omassa perusteellisessa koeajossa testataan esimerkiksi generaattori sekä sammutusjärjestelmän tuotto ja toiminta. Turvallisuus-messuillekin on luvassa jotain uutta. Yrityksellä on ISO9001:2015 -laatusertifiointi sekä puolustusvälineteollisuuden hankkeisiin liittyvä AQAP 2010. Tuomas Halttunen, 28, tekee alustaan muutostöitä. Ledejä ja komposiittia Sammuttimen tuotekehitystiimi testaa koko ajan uusia ratkaisuja. ”Vihtavuorelle tehtiin niin sanottu kemiittiauto. Olen koneja tuotantotekniikan insinööri (AMK), ja tein tänne sekä insinöörityöni että harjoitteluni.” . Punaisesta värimaailmasta ovat poikenneet Finavian ja VR:n keltaiset paloautot sekä Turkkiin tehdyt siniset lentokenttäpaloautot. Erikoisuudet jäävät mieleen Jälkimarkkinointipäällikkö Reijo Julkunen, 55, muistelee ensimmäisten autojen valmistuneen vuokratiloissa ennen nykyisten omien tilojen valmistumista. Sitä perinteistä sammutusautoa ei oikeastaan kenelläkään enää ole, vaan yhdessä yksikössä on kaikki erilaisissa tehtävissä vaadittava kalusto. Komposiititissa ei ole syöpymisongelmia ja rasituskestävyys on omaa luokkaansa. Viime vuosina ledit ovat lyöneet läpi niin ajokuin työvaloissa. Jari Suutari (vas.), varusteasentaja Niko Onkeli (28), Ville Jumppanen ja sähköasentaja Timo Peltonen (49) tutkivat valmistuvan sammutusauton kalustotilan pientä tiiviysvuotoa. Sammuttimen kokoonpanolinjalla on juttua tehdessä työn alla vajaat kymmenen autoa. Akkukäyttöiset pelastusvälineet ja kannettavat yksiköt ovat selvästi yleistyneet. Yleisin alusta on Scania. Oman työn lisäksi myös alihankkijoiden työnlaatua valvotaan tarkasti – esimerkiksi vesisäiliöistä ja pumpun akselistoista tehdään tarkastusraportit. Tila on käytetty optimaalisesti hyväksi eikä tarvitse miehittää kahta eri yksikköä”, Suutari kuvailee. Ville Jumppanen, 33, on tuotantoja laatuvastaava. Uusia autoja on valmistunut noin 1650. Myös komposiittivesisäiliöt, hälytyslaitteet ja työvalot tulevat Suomesta. Moni haluaa myös lämmityksen pumpuille ja kalustotilaan. Hän kokeili välissä maanrakennushommia, mutta palasi vaihtelevaan sisätyöhön. Keski-Uudellemaalle on juuri toimitettu neljä ajoneuvoa, joista kahteen asennettiin Cobrasammutusleikkuri. 4–5 ·2016 41 . . Säiliöt ovat pääsääntöisesti valmistettu komposiittista, mutta myös muita materiaaleja käytetään, kun se on tarkoituksenmukaista
Vs. Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto High Adventure Rope Rescue Training eli. T pelastaa korkealta HARJOITUS & KOULUTUS Mitä tehdä, kun torninosturin kuljettaja saa sairaskohtauksen yli 80 metrissä. Otin haasteen vastaan”, kertoo vs. He olivat miettineet, kuinka pelastaa torninosturin kuljettaja korkealta ohjaamosta. 42 4–5 ·2016 H . R . Apuun tulee Keski-Suomen pelastuslaitoksen köysipelastusryhmä H.A.R.R.T-team. A . R . ”H arjoituspyyntö tuli uuden biotuotetehtaan turvallisuusvastaavilta. paloesimies Sami Huovila. Metsä Groupin biotuotetehtaan rakennustyömaalla Äänekoskella järjestettiin vaativa köysipelastusharjoitus, jossa myös ensihoito oli mukana. paloesimies Sami Huovila toimii Keski-Suomen pelastuslaitoksen korkealla työskentelyn pääkouluttajana
Haastattelin paikalla ollutta tehtaan edustajaa. Tilanne edellytti välitöntä ensihoitoa sekä potilaan evakuointia maahan. Hän suunnitteli Vaativa ihmisen pelastaminen ylhäältä -harjoituksen yhteistyössä Metsä Fibren biotuotetehdastyömaan kanssa. Keski-Suomen pelastuslaitoksen köysipelastusryhmä siirtää kuvitteellisen sairaskohtauksen saaneen torninosturin kuljettajan alas turvallisesti jatkohoitoon. Pelastuslaitokselle perustettu kymmenen hengen korkealla työskentelyn erikoisryhmä toteutti harjoituksen. Soodakattilatyömaalla olevan Ruukin torninosturi 1:n ohjaamo oli harjoitushetkellä yli 80 metrin kor keudessa. Ensihoitaja Seppo Rantamäki vastasi ensihoidon suunnittelusta harjoituksessa. Oikeassa tilanteessa ryhmä ei olisi valmiina odottamassa Äänekosken paloasemalla kypärät päässä”, Sami Huovila kertoo. 4–5 ·2016 43 Huovila toimii Keski-Suomen pelastuslaitoksen korkealla työskentelyn pääkouluttajana. Kova tuuli toi harjoitukseen lisähaastetta. Tällä hetkellä biotuotetehtaan työmaalla tehdään rakennustöitä ja laiteasennuksia. Työmaalla on hyvin ohjeistettu hälytysjärjestys. Toisena paikalle ehti ensihoitoyksikkö. ”Otin yhteyden Äänekoski 8-puheryhmässä tehtaan portille, josta meidät opastettiin hyvin kohteeseen. ”Kuljettajan pelastaminen ohjaamosta nostolavaa käyttämällä ei ole pian mahdollista. Siksi on erityisen tär keää harjoitella ihmisen pelastamista pelastussuunnitelman mukaisesti köysitekniikoita käyttäen. Kaikissa työvaiheissa on oltava selvyys, kuinka ihminen pystytään pelastamaan, jos sellaiseen tilanteeseen jouduttaisiin. Välitöntä ensihoitoa vaativa sydänkohtaus Pelastusharjoituksessa torninosturin kuljettaja kärsi rintakivuista, mutta oli tajuissaan. ”On poikkeuksellista, että H.A.R.R.T-ryhmä ei ollut hajallaan pitkin Keski-Suomea. Työmaalla työskentelee enimmillään 2 500 henkilöä. Paloesimies Ilari Janhunen Äänekosken paloasemalta toimi ensimmäisenä paikalle tulleen KS201:n esimiehenä. Samalla harjoiteltiin myös Metsä Fibren oman kriisiinhallintaryhmän valmiuksia ja testattiin vartijoiden toimintaa. Tämä on otettava huomioon työkohtaisissa riskienarvioinneissa ja turvallisuussuunnitelmissa”, kertoo turvallisuusasiantuntija Jarmo Koukka Metsä Fibre Oy:stä Harjoituksessa Äänekosken paloaseman työvuoro saapui ensimmäisenä kohteeseen, ja tiedustelun jälkeen hälytti H.A.R.R.T-ryhmän paikalle. Monesti harjoituksissa käytetään nukkea, mutta nyt torninosturin kuljettajan rintakipupotilaana korvasi ensihoitaja. Hän kiipesi 82 metriä korkeaan torninosturiin ensihoitaja Seppo Rantamäen perässä. Rantamäki ja Partanen hoitivat rintakipupotilasta hoitoprotokollan mukaisesti ja sta. Molemmat työskentelevät hoitotason yksiköissä Keski-Suomen pelastuslaitoksen Jyväskylän alueella. Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre rakentaa parhaillaan Äänekoskelle uuden sukupolven modernia biotuotetehdasta, joka käynnistyy ensi vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä. Ensihoitaja Mari Partanen iloitsee siitä, että pääsi harjoittelemaan näin vaativissa oloissa. Kuva: Matti Hytölä, Hytola Engineering Oy.. Hän kiipesi torninosturin korkeuksiin yhdessä ensihoitaja Mari Partasen kanssa. Työmaavahvuus on päivittäin noin 1300 henkilöä. Nostolava yltää 94 metriin. Potilasta hoidettiin ja tila stabiloitiin ylhäällä alas kuljetusta varten. Ensihoitajat ovat tehneet osuutensa korkealla torninosturissa soodakattilatyömaalla. Meidän tehtävämme oli avustaa ja eristää tilannepaikka”, hän toteaa. Siihen osallistui myös ensihoito, joka hoiti potilaan kuljetuskuntoon nosturin hytissä.” Torninosturi 1:n ohjaamokorkeus tulee olemaan loppukesästä yli sadassa metrissä. ”Itse toimin ryhmänjohtajana harjoituksessa
Kun hoitotoimet oli tehty, olimme valmiita siirtämään potilaan paareilla alas. Harjoituksessa myös Virve-liikenne toimi hyvin. Tekninen köysipelastusryhmä valmisteli samalla ensihoitovälineiden siirtämisen sekä aloitti turvallisen potilasevakuoinnin valmistelun. Oli tärkeätä pitää potilas lämpimänä. Se purkaisi me dian painetta, ja olisi helpompi keskittyä itse pelastustehtävään.. Palomestari Tero Uusi-Maahi (vas.) Äänekosken paloasemalta ja turvallisuusasiantuntija Jarmo Koukka Metsä Fibre Oy:stä keskustelivat harjoituksen kulusta, kun ensihoitajat ja köysipelastusryhmä työskentelivät torninosturissa yli 80 metrin korkeudessa. Jo suojavarusteiden sekä valjaiden ja köysien käyttö on vaativaa. ”Välitimme reaaliaikaista tilannekuvaa omalle kriisinhallintaryhmälle koko ajan”, Jarmo Koukka kertoo. Nostolava yltää 94 metriin, mikä ei riitä, kun torninostureja kasvatetaan yli sadan metrin korkeuteen. Harjoituksen palautetilaisuudessa pohdittiin myös Twitterin ja kuvien käyttöä tiedottamisessa. Tapahtumista tiedotettiin tehtaan kriisinhallintaryhmälle ja turvallisuusorganisaatiolle tekstiviestein sekä ryhmätekstiviestein muille työmaaryhmille. Päätimme hoitaa ja stabiloida potilaan kuntoon ylhäällä. ”Harjoitus sujui suunnitellusti niin ensihoidon kuin H.A.R.R.Tryhmän osalta. On hyvä, että pääsemme harjoittelemaan oikeissa kohteissa”, Sami Huovila toteaa. Rivitason ensihoitajan koulutukseen ei kuulu mitään vastaavaa. Pienemmässä nosturissa olisi haastavaa nostaa potilas kattoluukun kautta ulos”, Seppo Rantamäki kuvailee. Alhaalla odottavan aika oli pitkä ja niska kipeä ylös tuijottelusta. 44 4–5 ·2016 HARJOITUS & KOULUTUS biloivat potilaan kuljetuskuntoon. ”Metsä Fibren biotuotetehdas on toiminut tiiviissä yhteistyössä viranomaisten kanssa rakennustyön alkamisesta lähtien. Molempien mielestä harjoitus onnistui hyvin kovasta tuulesta huolimatta. Tämä sujuva yhteistyö pelastuslaitoksen, sairaanhoitopiirin, poliisin ja aluehallintoviraston kanssa on ollut meille erityisen tärkeää. Kokonaisuudessaan noin kaksi tuntia kestänyt harjoitus päättyi, kun potilas ja saattaja olivat turvallisesti maassa. Torninosturissa kuitenkin työskenneltiin koko ajan tehokkaasti. . Ylhäällä oli yllättävän paljon tilaa toimia. . Tämä alue rajattiin ja eristettiin harjoituksen ajaksi. Maan pinnalla ei tajunnut, miten paljon ylhäällä tuulee. Vastaavat harjoitukset ovat erittäin tärkeä mittari, kun mietitään mahdollisia riskikohteitamme sekä valmiuttamme vastata harvinaisimpiin korkeariskisiin hälytystehtäviin. Jokaisella viranomaisella on oma työmaalle valittu yhteyshenkilö”, Koukka kertoo. ”Tilanne oli haastava korkeuden takia. Harjoitusalueen välitön vaara-alue oli 25 metriä torninosturista. Olisi vaikea lähteä mukaan ilman omaa harrastusta ja mielenkiintoa. Kylmäsi katsella ensihoitajien kiipeämistä yläilmoihin. Vaativat olosuhteet Yli kymmenen metriä sekunnissa puhaltanut tuuli toi harjoitukseen lisämausteen korkeuden lisäksi. Vartijat toimivat harjoituksessa hyvin
??????????. ??????-????????. Jokainen vuoro tekee parin tunnin kierroksen, näin saamme kaikki tiedon esimerkiksi pelastusteiden muutoksista”, kertoo palomestari Tero Uusi-Maahi. Voimme harjoitella myös viisi metriä syvässä kaivossa, ja kattotyöskentelysimulaattorikin on tulossa. ?????????????????. ?????????–???????????????????. Todellisuudessakin potilaalle pitää tehdä hoitotoimia ennen kuin hän on siirtokunnossa”, Janek Andersson kertoo. ????????. Lähellä on lisäksi paperitehdas ja luonnonkallioita, joten harjoitteluolot ovat mainiot”, Sami Huovila kertoo. www.divetech.fi Hengitysilmakompressorit FIREBOX KOULUTUSLAITE Oy Interenergy Ltd PRESSO CENTER Puh.(019)340451 Fax.(019)340460 Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet ?????????????????. ????????. Harjoituksen suunnittelussa hyödynnettiin pelastustoimen ja ensihoidon riskinarvion PERA-järjestelmää. Näin kaikki saavat peliaikaa omalle toiminnalle.” Harjoitusnosturi Seppälän paloasemalla ”Seppälän paloaseman pihalle on hankittu 20-metrinen rakennusnosturin runko harjoittelua varten. ??????????. Se on Suomen metsäteollisuuden historian suurin investointi, 1,2 miljardia euroa. ”On hyvä saada joku tehtaan kriisinhallintaryhmästä heti paikalle. Alkusammutuskoulutus Divetech Compressors Rataskuja 1, 03100 Nummela GSM +358 (0)40 505 1146 jouko.askola@divetech.. Keski-Suomen pelastuslaitoksen H.A.R.R.T-ryhmästä on juttu pelastustieto.fi-sivustolla > pelastustoiminta > operatiivinen toiminta. Kannattaa myös julkaista mahdollisimman pian tiedote, jossa mainitaan esimerkiksi jatkotiedotteesta 60 minuutin kuluttua. Esimerkiksi välineiden putoamisvaaraan varauduttiin 25 metrin turva-alueella nosturin välittömässä läheisyydessä. Toimivan sellutehtaan ja rakenteilla olevan biotuotetehtaan alue on valtava. . ”Harjoitus oli hieno veto. Biotuotetehtaan selluntuotannon kapasiteetti on 1,3 miljoonaa tonnia vuodessa.. Oli fiksua ottaa ensihoito ja oikea potilas mukaan nuken sijasta. ?????-???????. Mika Rinteen juttu löytyy myös hakusanalla ”köysipelastaminen”. Vaaraja haittatekijöiksi oli nimetty pienimmästä suurimpaan turvavälineiden pettäminen, putoaminen nostojen tai laskujen yhteydessä, riittämätön fyysinen kunto, välineiden putoaminen nosturin päältä, suojausvälineiden käyttämättä jättäminen ja sää. KUVA: METSÄ GROUP Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre rakentaa uudenlaisen biotuotetehtaan Äänekoskelle Keski-Suomeen. ??????. Tehdas tuottaa korkealaatuisen sellun ohella myös muita erilaisia biotuotteita, kuten mäntyöljyä, tärpättiä, biokomposiittia ja biokaasua, tuotekaasua ja rikkihappoa. Harjoituskohteena toiminut soodakattilatyömaa on ympyröity. ??????. Keski-Suomen pelastuslaitos hankki köysipelastajakoulutuksen High Adventure Oy:ltä, jonka köysipelastuskouluttajat Janek Andersson ja Markus Berg olivat paikalla seuraamassa harjoitusta. Uusia työpaikkoja syntyy 1500. ”Äänekosken eli asema 20:n palomiehet käyvät tehdastyömaalla tutustumassa säännöllisesti kerran viikossa
Se tuo yhteishenkeä, kun tänne tulee monta joukkuetta.” Porin VPK on Suomen toiseksi vanhin VPK. Mestari on mestari”, Vähtäri pohti. Kyllähän sitä koko vuosi palokuntapiireissä paukutellaan henkseleitä, jos voitetaan. Hyvällä tuulella oli etenkin Porin VPK:n kuusihenkinen joukkue, joka kisasi veteraanisarjassa. Vetisestä säästä huolimatta kisahenki oli korkealla kaikilla. Nostolavatehtävä ja valjaitten pukeminen meni vähän metsään”, Soini vastasi jo tyyntyneenä koitoksen jälkeen. ”Kyllä me nollajoukkue ajallisesti voitettiin, mutta sitä en tiedä, ollaanko veteraanisarjan kärjessä. Kalustokilpailussa urheilupuiston kentällä kilpailijoiden täytyi suoriutua puunkaatotehtävästä, tieliikennepelastamistehtävästä ja ihmisen pelastamisesta korkealta. Sillä on hälytyksiä noin sata vuodessa, aktiivinen nuoriso-osasto ja valistusryhmä, joka järjestää koulutuksia. Joukkueet kilpailivat toisiaan vastaan tieto-, taitoja kalusto-osuudessa. Yrittäminen Porin ”veteraanit” uusivat 20 vuoden takaisen voittonsa Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Teemu Heikkilä. Jehumalja on tärkeä kilpailu palokunnille. Sammutusmies Kai Soini peräti puhkesi isoon sadatteluun kilpailukentällä. ”Näin on, kun me halutaan aina menestyä. Kipinä vahvistui, kun joukkue oli mukana Satakunnan alueen omassa kilpailussa. Anjalan VPK voitti kokonaiskilpailun, Pori vei veteraanien voiton samalla joukkueella kuin 20 vuotta sitten. ”Siellä heräsi ajatus, että kyllä me vielä ollaan sen verran notkeassa kunnossa, että lähdettäisiin kokeilemaan tänä vuonna. ”No, se on verenperintöä, ei osaa hävitä. Joukkueen erikoisuus oli, että he olivat mukana täysin samalla kokoonpanolla kuin 20 vuotta sitten, jolloin he voittivat Jehumaljan. Vielä joukkueen haastattelun aikana veteraanikisan voittaja ei ollut selvillä. ”Nuoremmat kehittävät tietoja ja taitojaan, mikseivät vanhemmatkin. Porilaiset eivät tuolloin olleet kovinkaan varmoja voitostaan. K aatosade säesti Palokuntien suomenmestaruuskilpailua Jehumaljaa, joka käytiin Tikkurilan urheilupuistossa toukokuun puolivälissä. 46 4–5 ·2016 TAPAHTUMAT Palokunnat kisasivat Jehumaljasta Tikkurilassa. Kilpailun yleisessä sarjassa kisasi 33, veteraanisarjassa kahdeksan joukkuetta. Siitä jäi vähän hampaankoloon”, pohti Kimmo Salminen, yksikön ensimmäisen savusukellusparin toinen jäsen. Idea uusinnasta syntyi noin vuosi sitten, kun siviilissä keskenään kavereita olevat VPK:laiset viettivät saunailtaa, jonka tarkoitus oli muistella vuosikymmenten takaista ensimmäistä Jehumalja-voittoa. Me vähän sählättiin valjaiden kanssa. Juuri ja juuri päästiin veteraanisarjaan”, naurahti yksikönjohtaja Heikki Vähtäri. ”Onhan se Suomen mestaruus. Ei haluta olla viimeisten joukossa. Joukkue myönsi, että paineet menestymiselle olivat kovat
Karhulan VPK 3. Joukkueessa kilpailivat Kai Soini, Markku Heino, Timo Siirtonen, Heikki Vähtäri, Kimmo Salminen ja Jorma Heino. Inkeroisten VPK Taitokilpailu 1. ”Kilpailu on aina hyvinkin tiukka. Ensimmäinen Jehumalja-kilpailu pidettiin Tampereella vuonna 1952. Kotkan VPK Veteraanikilpailu 1. Järjestely työllistää parisataa Jehumaljan järjesti tänä vuonna Keski-Uudenmaan pelastuslaitos. ”VPK-osaamisen kannalta tämä on tärkeä instituutio. Palokunta on voittanut aikaisemmin kilpailun kuusi kertaa, viimeksi vuonna 2010. Anjalan VPK 2. Toiseksi kilpailussa tuli Kaarinan VPK ja kolmanneksi Inkeroisten VPK. Kaarinan VPK 3. ”Nyt oli korkea aika.” Vänskän mukaan kilpailu työllistää lähes 200 henkilöä eri tehtäviin, niin laitoksen vakinaisia työntekijöitä kuin vapaaehtoisia. En nyt voi sanoa, että odotimme voittoa, mutta voittoa me lähdettiin hakemaan”, sanoi joukkueenjohtaja Miikka Leinonen. ”Asian eteen oli kuitenkin nähty vaivaa, ja nyt se vaiva palkittiin.” Leinoset ovat aktiivisia palokuntalaisia Kymenlaaksossa. Porin VPK 2. Leinosen mukaan kalustoja tietokilpailu meni joukkueelta täysin nappiin, sen sijaan taitokilpailussa oli parantamisen varaa. Joukkueessa kilpailivat Miikka ja Mirka Leinonen, Jani Leonen, Tuukka Ahtiainen, Jani Danielsbacka ja Toni Kuoppamäki. Mira ei ollut nyt mukana, eikä nuorin veli”, Miikka Leinonen kertoi. Anjalan VPK TULOKSET JEHUMALJA 2016 . ”Taitokilpailussa voin itse näin joukkueenjohtajana myöntää, että johtaja ei onnistunut niin hyvin kuin miehistö.” Leinosen mukaan Anjalan VPK on kilpaillut säännöllisesti Jehumaljassa 1970–80-luvulta lähtien. HÄLYTYSja VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaativaan ammattikäyttöön • PETO-tilannekeskusjärjestelmä • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt ja SALSA-asemahälytysohjelmistot • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja JULUEN-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • TETRA/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät Hälytysja viestintälaitteet Mini Blue väyläsahköjärjestelmä miehistöja johtoyksiköihin www.standby.fi www.suomenpelastuskeskus.fi on meille aika tärkeää”, Soini sanoo. Kilpailua on valmisteltu viime syksystä asti. ”Nyt sisaruksia oli kaksi mukana, minä ja Mirka. Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. Pelastusjohtaja Pekka Vänskä kertoi, että koskaan aikaisemmin Vantaalla ei ole järjestetty Jehumaljaa. Suomessa palokunnilla on pitkät perinteet urheiluja kilpailutoiminnassa. Jehumaljan voittaminen tuntui tietenkin hyvältä. Tästäkin joukkueesta viidellä kuudesta on nuortensarjoista menestymistä. ”Kilpailu on ollut meidän palokunnassa yksi keino parantaa tietoja ja taitoja, niin nuorissa kuin aikuisissa. (03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.. Jehumalja kilpailtiin sateisessa säässä.. Harjunalustan VPK Kalustokilpailu 1. Sammutusmies Kai Soini, konemies Markku Heino, sammutusmies Timo Siirtonen, johtaja Heikki Vähtäri, sammutusmies Kimmo Salminen ja sammutusmies Jarmo Heino kilpailivat Porin VPK:n joukkueessa. Kokonaiskilpailu 1. Kaarinan VPK 2. Motiivi on osaamisen arviointi ja päivittäminen tietyin ajanjaksoin.” Jehumaljan kokonaiskilpailun voitti Anjalan VPK. Piikkiön VPK 3. Anjalan VPK 2. Vahdon VPK 3. Kilpaileminen kulkee verissä”, Leinonen kertoi. Kaksi oli vielä varastossa
Suunnitelmissa on myös räjähdekoulutusta poliisin ja Puolustusvoimien edustajien kanssa. Koulutuksessa tukeudutaan ensisijaisesti Kriisinhallintakeskuksen tarjoamaan rauniopelastuskurssiin ja jatkokoulutuksiin, muu koulutus räätälöidään alueen tarpeiden mukaisesti joukolle sopivaksi. Näissä olivat aiheina muun muassa korkean paikan pelastaminen, rauniopelastaminen sekä yhteistoiminta Puolustusvoimien ja raja-alueella venäläisten pelastusviranomaisten kanssa. ”Käynnistimme sisäisen haun keväällä 2015. Riskikohteita ja lukuisia harjoituksia Tärkeää on tutustua maakunnan riskikohteisiin ja harjoitella monipuolisesti. FRF on etsintään sekä raivaus-, pelastus-, sammutusja lääkinnälliseen pelastustoimintaan kykenevä komennuskunta, joka osallistuu kiireelliseen avustustoimintaan ulkomailla tapahtuneissa suuronnettomuuksissa ja katastrofeissa. Syntyi idea raskaasta pelastuskomppaniasta, johon kukin pelastuslaitos tuottaa yhden joukkueen verran henkilöstöä. Joukkueelle järjestettiin vuonna 2015 seitsemän yhteistä koulutusja harjoitustilaisuutta. Osa jäsenistä on mukana kansainvälisessä FRF-muodostelmassa (Finn Rescue). Yli puolella valituista on veneenkuljettajan lupakirja ja lähemmäs puolelta löytyy vesisukeltajankin pätevyys. Ryhmiä on neljä ja nykyinen vahvuus 30 henkeä. Kai. ”Suuri kiitos osallistuvalle henkilöstölle!” Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto Harjoituskuvat: Pohjois-Karjalan pelastuslaitos HARJOITUS & KOULUTUS. Valinnassa olivat etusijalla myös FRF-muodostelmaan hyväksytyt henkilöt”, kertoo joukkueesta vastaava palomestari Jani Kareinen. Hänen mukaansa Itäja Kaakkois-Suomen pelastuslaitok sien yhteinen M-2016 -hanke antoi yhteiset perusteet varautua sotilaalliseen uhkaan. Venäjällä Ruskealan kaivoksella raskaspelastusjoukkue harjoitteli EMERCOMMin henkilöstön kanssa korkealta pelastamista ja vesisukellustoimintaa erillisinä harjoitteina. Erityisosaamista löytyy muun muassa metsäalalta, rakentamispuolelta ja italalta. Joukkueen jäsenet ovat jakaantuneet eri paloasemille koko maakunnan alueella. Raskaspelastusjoukkue parantaa suorituskykyä ja varautumista normaalionnettomuuksista poikkeavissa oloissa”, kertoo valmiuspäällikkö Markus Viitaniemi Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta. ”Aloitusvaiheessa kartoitettiin kaikkien osaamistaustat ja tämän perusteella valikoitui henkilöstö. Raskaspelastusjoukkue palvelee oman pelastusalueen toimintaa ja toimii myös virkaapuryhmässä. Palomestari Jani Kareinen Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta vastaa raskaspelastusjoukkueen toiminnasta. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos on perustanut ensimmäisenä Suomessa raskaspelastusjoukkueen. Raskaspelastusjoukkue vaativiin oloihin Pohjois-Karjalassa motivaatio huipussaan . ”T ätä niin sanottua RasPel-joukkuetta voisi sanoa Pohjois-Karjalan vastineeksi erikoiskoulutetun meripelastusryhmän MIRG-toiminnalle. Peruskoulutus on tarkoitus saada päätökseen vuoden 2017 loppuun mennessä. Todella motivoitunut joukkue osallistuu innokkaasti harjoituksiin. 48 4–5 ·2016 Vaativissa ja pitkäkestoisissa onnettomuustilanteissa tarvitaan usein erikoistaitoja sekä -kalustoa
mukaan. Henkilöstö pystyy kouluttamaan omilla alueil laan erikoisosaamista työkavereilleen. Kaikki kuuluvat raskaspelastusjoukkueen lisäksi myös kansainväliseen FRF-muodostelmaan. Tuentaa tarvitaan esimerkiksi rakennussortumissa ja -murtumissa. (02) 572 1082, 050 598 1057 Helsingin toimipiste: Pohjoinen Rautatiekatu 29 Avoinna sop. 040 544 5495 info@sos-asu.com www.sos-asu.com/rescue SOS-Asu Ky Koulukatu 38 A1 90100 OULU Kokonaan uusittu, täynnä asiaa: pelastustustiet o.fi . Raskaspelastusjoukkueen ensisijainen tavoite pelastuslaitoksella on erikoiskoulutettu joukko, jota voidaan käyttää vaativissa ja pitkäkestoisissa onnettomuustilanteissa tehtävien hoitamiseksi oman maakunnan ja naapuripelastuslaitoksien alueella sekä virka-aputehtävissä yhteistyöviranomaisille. Kolmikko harjoitteli paloaseman takapihalla standardia kolmijalkatuentaa. Soita ja sovi tapaaminen. Yli 90 prosenttia on osallistunut yli kymmeneen harjoitukseen. Myös pelastuskoiratoiminta on haluttu yhdistää tiiviimmin pelastuslaitoksen toimintaan. Vasemmalta palomies-sairaankuljettajat Antti Sivonen, Juha-Pekka Jolkkonen ja Mikko Mäkinen Joensuun paloasemalta. Suojavaatetukseen kuuluu palosuojattu takki ja housut, kevyt kypärä ja silmikko, otsavalaisin, viiltosuojakäsineet ja varsikengät. Työhön saa myös uutta sisältöä, sillä raskapelastusjoukkueen erikoistumisalueita on miltei loputtomiin: köysipelastaminen ja korkealla työskentely, nostot ja siirrot, tuentatoimet, betonin läpäisy, tekninen ja taktinen etsintä sekä koiratoiminta, kaivos-ja maanalainen toiminta, CBRNE, polttoainepalot (säiliöt, ajoneuvot ja ilmailu), vaahdot, metsäpalotoiminta ja huoltologistiikka, ATV-liikennöinti (mönkijät, hydro-, moottorikelkat), liikenneonnettomuus (raskas liikenne rataja kumipyörillä), myrskytuhot sekä pato-ja tulvantorjunta. voksessa perehdyttiin pelastamiseen raitisilmakuilujen kautta – suurimmat nostovälit voivat olla jopa 250 metrin luokkaa. Joukon toimintaa varten on tehty oma hälytysryhmä, joka on sidottu suoraan tiettyihin vasteisiin. Repusta löytyy juomarakko, kuivapussi, päiväpakkaus kuivamuonaa, ruokailuvälineet ja ensiside. Muodostelma tarjoaa vastineen myös Saimaan alueen öljyntorjuntatehtäviin. Rakennelma kantaa noin 7500 kilon painon. Hälytysajoneuvot • Hälytysja komentovahvistimet • Tehokaiuttimet • Valopaneelit • Integroidut valoratkaisut • Vilkkumajakat • Ruuhkavilkut • LED-valot Väestönsuojelu • Suurtehohälyttimet Alkometrit ja -lukot TAATTUA TURVALLISUUTTA Katso lähin jälleenmyyjäsi www.sarco.fi tai soita (09) 777 1500 Hälytysja viestintälaitteet Pajunen Oy, PL 141, 38700 Kankaanpää Puh. Heillä on erikoisosaamista muun muassa tuentaan, tekniseen etsintään ja läpäisyyn. Kukin harjoitus pyritään järjestämään kahdesti peräkkäisinä päivinä, jolloin on saatu suuri kattavuus koulutuksiin.” Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella on oma raskaspelastuskontti, mutta kaikkea erikoiskalustoa ei kannata hankkia itse. Näin saadaan työskentelytilaa ja ihmiset turvallisesti ulos. Joukko voidaan hälyttää suoraan myös ryhmätekstiviestein tai ISTIKE:n kautta. ”Joukkueen jäsenet ovat erittäin motivoituneita. Henkilökohtaiset suojavarusteet ja varustereppu säilytetään lähimmällä paloasemalla. Paikallisilta yrityksiltä ja urakoitsijoilta lainataan tarpeen tullen. Kaikilla on myös GPSpaikannin ja ryhmällä varavoimalähde. Raskaspelastusjoukkueella monipuolista erikoisosaamista. pajunen@pajunen.fi • www.pajunen.fi Palokunnan virkapuvut Palokunta-asut Työasut ensihoitoon, ensivasteeseen ja asemapalveluun Puh. ”Saimme yhden resurssitason lisää pelastustoimenjohtajan työkalupakkiin”, Jani Kareinen iloitsee
Ainut syytteen alullepanema voima oli vuosia sitten käymäni keskustelu silloisen esimieheni kanssa. Hän uskoi, että se kaatuu syyttämättäjättämiseen, mutta lopulta hän sai tuomion käräjäoikeudessa tuhopoltoista. ”Palontutkintaraportit puuttuivat kokonaan esitutkintamateriaalista. Hän muisteli minun kertoneen, että olisin ollut pettynyt VPK:n tehtävämääriin, ja se olisi ollut motivaatio sytyttää paloja. ”Kukaan ei esittänyt edes epämääräistä näköhavaintoa, että olisi nähnyt minut tulipalojen syttymispaikoilla. Työnantaja on sama yksityinen ensihoitoyritys kuin ennen vankila-aikaa. 50 4–5 ·2016 IHMISET & ILMIÖT Sami Rynö ei ollut yllättynyt, kun poliisi otti häneen yhteyttä Keski-Suomessa sattuneiden selittämättömien tulipalojen takia kevättalvella kaksi vuotta sitten. Sen ilmiannon perusteella Rynö lopulta sai myös tuomion käräjäoikeudessa. Tämän perusteella entinen esimieheni päätteli, että olen syyllinen paloihin, koska olen paikkakunnalla, jossa syttyy selittämättömiä tulipaloja.” Vanhat synnit ratkaisivat Sami Rynön viimeisin tuomio tahallisesti sytytetyistä tulipaloista on 16 vuoden takaa. Hän kärsi 709 päivää vankeustuomiota ennen kuin hovioikeus vapautti hänet helmikuussa. Kun poliisi tuli aamulla hakemaan, he kehottivat ottamaan parin päivälle varalle mukaan henkilökohtaisia tavaroita.” Synkäksi tilanne muuttui, kun Rynö pidätettiin ja hänelle haettiin vangitsemismääräystä. Ensihoitaja on ollut hänen unelma-ammattinsa jo pienestä pitäen ja siinä tehtävässä hän jatkaa nyt vapautumisensa jälkeenkin. Esitutkinnassa todettiin, että rakennus on sytytetty ulkoterassilta, Sami Rynö 709 päivää syyttömänä vankilassa Nuoruuden hölmöilyt leimasivat tuhopolttajaksi Teksti ja kuva: Esa Aalto. Sami Rynö on 41-vuotias perheenisä ja ensihoitaja Hyvinkäältä. Jälkiäkään ei löydetty, eikä mitään todisteita minua vastaan. Se olikin mielestäni laiton irtisanominen, koska se tehtiin ennen lainvoimaista tuomiota ja harkitsen siitä valittamista. Samanlainen syy kuin joitakin vuosia sitten eräällä VPK:hon kuuluvalla nuorella miehellä, joka tahallaan sytytteli tulipaloja. ”A rvelin, että he haluavat kuulla minua, koska tiedossa olivat nuoruuteni hölmöilyt. Poliisille ja käräjäoikeudelle ratkaiseva peruste oli Rynön aikaisempi esimies, jolle hän oli kertonut nuoruuden hölmöilyistään. Olin saanut kolme ehdollista vankeustuomiota tahallisesti sytytetyistä tulipaloista. Oikeudessakin Kannonkosken hoivakodin rakennuttajan edustaja oli vastaamassa kysymykseen, mitä tarkoittaa, kun rakennus on käsitelty palonsuojamaalilla, ettei rakennus voi syttyä, mutta jätti lauseen kesken ja totesi, että rakennus palaa hyvin huonosti. Keski-Suomeen en kuitenkaan aio mennä enää takaisin.” Sami Rynö työskenteli sivutoimisena sammutusmiehenä, kun häntä alettiin syyttää alueella sattuneiden tulipalojen sytyttämisistä. Sovitin tuomiota yhdyskuntapalveluna eräässä järjestössä ja sen johtajalle kerroin menneisyydestäni. ”Sitä olen ihmetellyt, että poliisin tutkinnassa nämä vanhat töppäilyni vaikuttivat eniten, eivätkä palonsyyntutkinnassa esille nousseet seikat”, hän sanoo. ”Sen sijaan Keski-Suomen pelastuslaitos irtisanoi minut jo ennen käräjäoikeuden lopullista tuomiota
010 569 3628 www.vehotrucks.fi 3” dieselkäyttöinen pumppu Ready-sarja Helppo tapa pumpata Palopumput mutta päivystävä palomestarikin oli sitä mieltä, että palopesäke oli rakennuksen sisällä.” Ilman alibiakaan Rynö ei ollut, sillä todistajanlausunnonkin mukaan Saarijärven palo sai alkunsa silloin, kun hän oli vielä töissä. Hänen mielestään lapseen pitää isällä olla hyvät välit ja siksikin hän piti yhteyttä vankila-aikanani.” ”Palokunta on minulle selkänsä kääntänyt, mutta toivottavasti suhtautuminen voisi muuttua. ”Väistämättä on tullut mieleen myös Anneli Auerin tapaus. ”Pari viikkoa vapautumiseni jälkeen poliisi soitti aamuyöllä kotini ovikelloa Hyvinkäällä. Ex-vaimon kanssa on palattu yhteen ja perhe etsii isompaa asuntoa Hyvinkäältä. Tosin toive on, että saan opinto-oikeuden takaisin.” ”Epäonnekas sattumahan se oli, että olin paikkakunnalla, missä sattui useam pi palo lyhyen ajan sisällä.” Merkitty mies Sami Rynö on nyt merkitty mies. He vaativat minua lähtemään kanssaan, mutta kieltäydyin, koska olin kotona kahdestaan pienen tyttöni kanssa vaimoni ollessa töissä.” ”Poliisit soittivat ilmeisesti esimiehelleen, joka käski kuvaamaan vaatteeni ja kenkäni. Ensihoitajan ammattikorkeakouluopinnot jäivät. 010 569 3670 Hannu Gunnar, puh. 050 395 8567 Vema Lift Oy, Voivalantie 30, 20780 Kaarina puh. ”Tuntui uskomattomalta ja järkyttävältä, että poliisi ja oikeuslaitos voivat näin toimia.” ”Sellissä istuessani ja kuullessani hälytysajoneuvon äänen, ajattelin, että onneksi olen täällä, ettei minua ainakaan tuosta tapauksesta voida syyttää.” Sami Rynö tulee saamaan tuntuvan koppikorvauksen aiheettomasta vapauden menetyksestään. Korvausvaatimusta mietitään yhdessä asianajaja Kari Erikssonin kanssa. Olen edelleen sama Sami, jona minut on parinkymmenen viime vuoden aikana tunnettu.” Lue Hälytysilmoitus-juttu Pelastustiedosta 3/2014 > pelastustieto.fi > pelastustoimi > arkistojutut . Vuonna 2006 liityin Orimattilan VPK:hon.” Hovioikeuden vapauttavasta tuomiosta huolimatta hän otaksuu, että nyt palokuntatoiminta on jäänyt lopullisesti. Viimeisin on 25-vuotiaana sytytetty lautatarhan palo. Nuoruuden hölmöilyillä ei ole mitään tekemistä nyky-Samin kanssa. Samoin Kannonkosken kunnantalon ympäristössä tehtyjen ensimmäisen savuhavaintojen aikaan hän oli vielä läheisessä baarissa. Palokunta on kääntänyt selän Sami Rynö aloitti palokunnassa 9-vuotiaana. ”Palokuntatoiminta jäi 15-vuotiaana, kun aloitin hölmöilyni. ”Menetin vuodessa ansioita 60000 euron edestä. Huoltotöiden varaukset ja tiedustelut puh. ”Juridisesti ei varmaankaan ole estettä olla jatkossakaan mukana, mutta luulen, että minua ei sinne hyväksytä, kun nuoruuden hölmöilynikin on kaivettu esille. Parikymppisenä yritin baari-illan jälkeen varastaa venettä, ja jäljet peittääkseni sytytin sen tuleen. Sami Rynö jatkaa ensihoitajan töitä ja suunnittelee ammattikorkeakouluopintoja. Hän liittyi Lauttasaaren VPK:n nuoriso-osastoon. Perheensä kanssa hän asuu nyt Hyvinkäällä.. ”Ex-vaimon tuki oli erosta huolimatta vahva, vaikka epäusko valtasi hänet kuulleessaan poliisin väittelyä syyllisyydestäni ja minun vakuuttelua syyttömyydestäni. Ihmettelin ja kysyin, että miksi. Koskaan ei ole oltu.” Kaikesta huolimatta elämä näyttää Sami Rynölle valoisammalle. Nykyisessä työyhteisössäkin suhtautuminen vaihtelee. Siihen ovat hölmöilyt jääneet.” ”Palokuntaan en halunnut palata ennen kuin merkinnät rikosrekisteristä olivat vanhentuneet. Osa varmaan on yhä sitä mieltä, että syyllisyyttäni ei vain ole onnistuttu todistamaan. 010 616 1500, fax 010 616 1501, www.vema.fi Paloja pelastusautot Nostolava-autot Paloja pelastusautomyynti Tero Huovinen, puh. Ensimmäisen kerran sytytin kotitalon ullakolla palon. Osa kääntää jopa katseensa pois minut kohdatessaan.” Käräjäoikeus katsoi poliisin esitutkintamateriaalin perusteella, että Rynö on syyllinen esitettyihin rikoksiin, mutta hovioikeus totesi, että yhdenkään palon kohdalla ei ole riittävästi näyttöä siihen, että hän tai kukaan muu olisi sytyttänyt ne. Siitä todistavat ostokuitit. Olin siihen helppo kohde.” Vankilassaoloaika ei hänen mukaansa jättänyt suuria jälkiä. HYDRAULISET NOSTOLAVAT Suoritamme myös huoltoja korjaustyöt sekä vuosikatsastukset. Sen sijaan itse prosessi kyllä. Poliisi hoitaa esitutkinnan huonosti ja sitten on vain pakko saada joku tuomittua. Sain vastaukseksi, että lähistöllä on tapahtunut rikos ja minuun ollaan tarvittaessa yhteydessä
”Se on järjestetty 20 vuotta melko samalla formaatilla.” Teksti: Kaisu Puranen Kuvat : Kaisu Puranen ja Juha Hassila . Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen turvallisuuskouluttaja Jalmari Kotiranta toimi taustatukena Mäntysalon koulun joukkueelle, joka tankkasi suorituksen jälkeen. 52 4–5 ·2016 TAPAHTUMAT Pelastusopiston opettaja Ilkka Kaarakainen visioi NouHätä!kampanjaan lisää turvallisuustoimijoita ja loppukilpailun kiertämistä ympäri Suomea. Yhteistyökumppanina voisivat olla esimerkiksi Liikenneturva, poliisi ja erilaiset kolmannen sektorin toimijat. ”Teini-ikäisten turvallisuus liittyy kuitenkin hyvin pitkälti moniviranomaisyhteistyöhön ja monipuolisempaan turvallisuusajatteluun.” NouHätä! koko turvallisuusalalle Kaarakainen painottaa, että kampanjan olisi hyvä muuttua ajan mukana. Kilpailun käytännön järjestelyn hoitaa joka vuosi Pelastusopisto, jonka turvallisuusviestinnän oppilastyönä tapahtuma järjestetään. N ouHätä!-pelastustaitokampanja juhlisti 20. Opiston vanhempi opettaja, finaalin vastuuhenkilö Ilkka Kaarakainen näkee, että tulevaisuudessa NouHätä!-kampanjaa pitäisi laajentaa koko turvallisuusalalle pelkän pelastustoimen sijaan. Joukkueessa kilpaili Ella Leskelä (vas.), Vilma Parviainen ja Aava Kinnunen.. vuottaan Kuopiossa toukokuun puolivälissä
Iivosen mukaan haaste on saada mukaan niin syrjäytyneet kuin kasvava monikulttuuristen joukko. Voittajajoukkueessa kilpailivat Lassi Hyväri, Olivia Niskala (kesk.) ja Sallamari Keinänen. Putaan koulu Torniosta voitti NouHätä!-kilpailun. NouHätä!-kilpailun rastitehtävät järjestettiin juhlavuoden kunniaksi Kuopion torilla.. ”On mielenkiintoinen asia, montako joukkuetta tulee jatkossa olemaan. . Toistaiseksi Pelastusopiston resurssit ovat riittäneet sen järjestämiseen, mutta Kaarakainen huomauttaa, että kilpailu vie turvallisuusviestinnän kurssista suuren osan. 017-368 4000 | www.peltaco.com PALOJA PELASTUSKALUSTON erikoisliike vuodesta 1967 Liipasintie 8, 70460 KUOPIO p. Juhlavuoden kunniaksi kampanjan loppukilpailun rastitehtävät tehtiin Kuopion torilla. Pelastustarvikkeet WWW.RAUPLAN.COM HexArmor® EXT rescue-käsineet viiltosuojaus taso 5 iskusuojatut kulutusta kestävät saatavana vedenpitävänä ja pakkasenkestävänä VIILTOSUOJAKÄSINEET pelastustyöhön • Matot • Liinat • Puomit • Setit ÖLJYNIMEYTYStuotteet Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio Puh. Siitä ovat varmasti käytävä ohjausryhmässä periaatekeskustelu.” Kampanjan ohjausryhmän puheenjohtaja Pekka Iivonen kertoo, että seuraavien vuosien tavoite on saada koko kahdeksasluokkalaisten ikäluokka mukaan. Kilpailun voitti Putaan koulu Torniosta. 017 264 7220 myynti@savonpalokalusto.fi www.savonpalokalusto.fi Hän muistuttaa, että uusi pelastustoimen jako viiteen alueeseen on myös hyvä ottaa huomioon. Hän näkee, että nykyisin nuoriso on polarisoituneempaa kuin aikaisemmin. On olemassa syrjäytyvät, mutta toisaalta myös he, jotka haluavat oppia kaikkea, myös turvallisuustaitoja. Ei pitäisi keskittyä pelkkiin paloihin, vaan myös ennaltaehkäisyyn, ennakointiin ja varautumiseen.” Iivonen on ollut mukana NouHätä!kampanjassa kuusi vuotta. . Pitäisin kymmentä joukkuetta vähimmäismääränä.” Koko ikäluokka mukaan Kaarakaisen mielestä kilpailun järjestämisvastuuta voitaisiin kierrättää pitkin Suomea. ”Palotarkastajia ja kouluttajia pitäisi olla riittävä määrä. Kilpailussa oli mukana 22 joukkuetta, eli yksi jokaiselta pelastustoimen alueelta. ”Tänä vuonna yläkouluja oli mukana 500, eli 70–80 prosenttia ikäluokasta.” Iivosen mukaan tavoitteen onnistuminen riippuu pelastuslaitoksista. ”Kun kisa muuttuu monipuolisemmaksi, sitä voitaisiin kierrättää alueittain kuin olympialaisia konsanaan
Alkuaikoina se meni ihan aidosti niin, että isällä ei ollut lomia, ja hän oli aina töissä. Voit ehdottaa haastateltavaa sähköpostitse: toimitus@pelastustieto.fi Teksti: Kaisu Puranen Kuva: Kimmo Kaisto TYÖN ÄÄRELLÄ Imatralaisen Teknosafen perustaja Esko Metsi jäi eläkkeelle huhtikuussa. Nykyään yrityksen vuotuinen liikevaihto on lähellä kolmea miljoonaa euroa. Helminen ja hänen kolme vuotta nuorempi siskonsa Elina Metsi ovat käytännössä kasvaneet isänsä Esko Metsin perustaman yrityksen kanssa. Palokalustoa ja työturvallisuustuotteita myyvä sekä huoltava yritys perustettiin vuonna 1981. ”Joku sellainen mielikuva minulla oli hänen työstään”, Helminen nauraa. Se tunnettiin nimellä Imatran Sammutinhuolto vuoteen 2005, jolloin se vaihtoi nimensä Teknosafeksi. Lisäksi hän on tuotantotalouden diplomi-insinööri. ”Olemme pyörineet mukana vaahtosammuttimen kokoisesta”, Helminen kiteyttää. Tyttäret saivat perheyrityksen vetovastuun. Helminen piirsi isänsä, ja tämän taakse pöydän, jossa oli muun muassa iso käsisammutin. Mutta niin vain kävi, että kun toimitusjohtaja Esko Metsi vähensi työtaakkaansa viime huhtikuussa, Anna Helminen peri hänen paikkansa ja Elina Metsi jatkoi myyntipäällikkönä. ”Olisin voinut jatkaa hallituksen puheenjohtajana, mutta yritän sysätä sitä Elinalle”, hän kertoo. Mutta jotenkin siihen vain kasvoi”, Helminen kertoo. K un Teknosafe-yrityksen toimitusjohtaja Anna Helminen oli alakoulun ensimmäisellä luokalla, hänen piti piirtää vanhempansa työssään. Nuorina molemmat sisarukset vannoivat, etteivät jäisi Imatralle, eivätkä ainakaan isänsä yritykseen töihin. Anna Helminen tuli päätoimiseksi työntekijäksi yritykseen vuonna 2000, ja neljä vuotta myöhemmin luotiin alueellinen pelastustoimi. Elina Metsi on opiskellut kauppatieteitä, Anna Helminen taas kansantaloustiedettä ja yritystaloutta. Vaikka heidän isänsä Esko on jäänyt eläkkeelle, hän tulee edelleen paikalle aamuisin ja toimii vähintään yrityksen takapiruna. Tuli sellainen ajatus, ettei tästä raaski lähteä.” Alkuaikoina yritys profiloitui vahvasti EsTyttäret isän jalanjäljillä. ”Vuosina 2004–2005 meillä alkoi voimakkaasti oma maahantuonti. Tärkeimmät maahantuotavat tuotteet ovat vaahtonesteet ja -sekoittajat. Maailma muuttui, toiminta laajeni. Huomasin, että niillä ratkaisuilla, joita itse teimme, oli oikeasti merkitystä. ”Penskana sitä oli, että ei ikinä. 54 4–5 ·2016 Juttusarja esittelee mielenkiintoisia ammatteja ja tehtäviä
Auttaa pienessä organisaatiossa, että pystyy helposti paikkaamaan toisia. ”Toki se riippui asiakkaista, mutta osa oli, että mitäs tyttö tulet kertomaan. Tyttäret muistavat, kuinka yritykseen soittaneet halusivat järjestelmällisesti puhua Eskon kanssa, vaikka hekin olisivat voineet olla avuksi. Ei montaa kertaa kuitenkaan tarvinnyt osoittaa tietoaan, kun se aika nopeasti levisi. ”Olen aina ollut vähän sen tyyppinen. ”Penskana sitä oli, että ei tähän työhön ikinä. Tekniikka on minulle hirveän luontaista.” ”Ala on aika miehinen, ja tuotteetkin ovat aika maskuliinisia. Se on palkitsevinta. ”Kun käy vaikkapa jossain pitämässä koulutuksen tai messujen yhteydessä tietoiskun, jostain aivan toiselta puolen Suomea voidaan soittaa, että halutaan lisätietoa. ”Kaikki käsittelevät tilauksia ja tekevät tarjouksia. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Väestönsuojat ja vss-varusteet Kunnossapito Seuraa myös somessa: www.facebook.com/ pelastustieto ko Metsiin. On ensinnäkin pitänyt tulla hyväksytyksi naisena miehisellä alalla, mutta osoittaa myös se, että nainen voi tietää teknisistä laitteista.” . Anna Helminen muistelee, että alkuaikoina miesvaltaisella alalla naisen täytyi todistella osaamistaan. Rullapaloverhot Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh. Kaikki tekevät kaikkea. Se ei välttämättä tarkoita kauppaa, mutta se profiloi osaamista.” Yrityksessä on kymmenen työntekijää ja matala organisaatio. Ajan kanssa myös tytärten neuvot alkoivat kelvata. Esko Metsi, Elina Metsi (kesk.) ja Anna Helminen hydraulisen letkunsidontalaitteen äärellä. Ei nykyään kukaan kyseenalaista.” Helminen näkee, että nykyisin kommunikointi asiakkaiden kanssa on melko kasvotonta: on julkisia hankintoja ja sähköpostinvaihtoa, hinta ratkaisee. Sisarukset kertovat, että puhelutkin soivat kaikkialla talossa, joten niihin vastaa se, joka ehtii. Isä oli aina töissä.” –Anna Helminen–. Se on myös tietoinen valinta.” Anna Helminen tunnustaa tekniikan olevan hyvin lähellä hänen sydäntään, ja siksi hänen vastuullaan ovatkin teknisimmät tuoteryhmät. Sellaisessa ympäristössä hän kokee palkitsevaksi, jos onnistuu herättämään asiakkaan kiinnostuksen omalla persoonallaan
Siirrettäviä puhetoistimia voidaan tarvittaessa siirtää kuuluvuuden parantamiseksi. Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto VARAUTUMINEN. Antti Tiilikainen Pohjois-Karjalan Radiokerhosta testaa yhteyksiä johtoja tilannekeskuksessa Joensuun paloasemalla. Näiden välillä yhteyksien pitää toimia aina pelastustoiminnan johtamisen turvaamiseksi. Pohjois-Karjala on radiotoiminnalle haasteellinen alue pituutensa, leveytensä ja korkeuserojensa takia. Korkein paikka eli Kolin huippu kohoaa 347 metriin merenpinnasta. 56 4–5 ·2016 Radioamatöörit viranomaisten apuna häiriötilanteissa ”H uomasimme Virve-verkon haavoittuvuuden Asta-, Veera-, Hannuja Tapani-myrskyjen aikaan. Parina seuraavana vuonna etsimme ohjelmistolla ja testaamalla parhaita paikkoja tukiasemille”, kertoo Pohjois-Karjalan Radiokerhon varapuheenjohtaja Pertti Karttunen. Suurin osa pohjoiskarjalaisista asuu järjestelmän nykyisellä kantama-alueella. Kantama Kun viranomaisten viestiverkot takkuavat esimerkiksi myrskyjen tai teknisen vian takia, radioamatöörien taidot ja verkostot voivat olla korvaamaton apu. Hänen mukaansa varaviestiverkko VARVEa koskeva yhteistoimintasopimus radiokerhon kanssa on hyvä esimerkki viranomaisten ja vapaaehtoisten yhteistyöstä. Muita pelastuskomppanian johtopaikkoja ovat Outokumpu, Kontiolahti, Kitee ja Lieksa. Pohjois-Karjalassa yhteistyö on jo pitkällä. Varve on meillä aktiivisin toiminta-alue. ”Kerhon toimintaan on tullut paljon nuoriakin mukaan vanhojen ukkojen lisäksi. Tukiasemien välit eivät voi olla kovin pitkiä. . Pohjois-Karjalan Radiokerhon Turva-harjoituksesta tuli idea, että radioamatööreistä voisi olla apua, jos normaaliviestimet eivät toimi”, kertoo val miuspäällikkö Markus Viitaniemi Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta. Aloimme suunnitella varaviestiverkkoa vuonna 2013. Radiokerhossa on osaamista muun muassa rakennusja elektroniikka-aloilta, joten järjestelmää on voitu suunnitella omin voimin
Tällaisia tilanteita voi syntyä voimakkaiden myrskyjen yhteydessä tai teknisen vian vuoksi. ”Tämä on meille mieluista harrastustoimintaa, mutta samalla testaamme verkon toimintaa. Järjestelmän toimivuutta testataan vuosittaisilla harjoituksilla. ”Tavoite on rakentaa Pohjois-Karjalaan maakunnallinen sanomavarve, joka liitetään valtakunnan verkkoon. Datavarven osalta puhutaan jo megabittinopeuksista tiedonsiirrossa. Pohjois-Karjalan Radiokerhon työryhmä vastaa toteutuksesta yhdessä viranomaisten ja yhteistyötahojen kanssa. . Varve muodostuu runkoverkon toistimista ja käyttäjien laitteista, joita ovat pc, radio, radiomodeemi ja antenni. Myös pelastuslaitoksen henkilöstöä on alettu kouluttaa. Käsikapulan kuuluvuus on noin 5–10 kilometriä tukiasemasta ja autoaseman useita kymmeniä kilometrejä. Tarvittaessa voidaan kytkeytyä myös maailmanlaajuiseen verkkoon. Vaikka Virve-verkko on suojattu ja varmistettu, niin häiriöt ovat mahdollisia. 4–5 ·2016 57 Palokalusto – pelastustieto.fi – Vahva myös verkossa: Kunnossapidon kumppani Kunnossapito Pohjois-Karjalan pelastuslaitos ja Pohjois-Karjalan radiokerho Ry allekirjoittivat vuonna 2013 yhteistoimintasopimuksen. Valmiuspäällikkö Markus Viitaniemi Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta kertoo, että yhteistyösopimuksen kulut ovat laitokselle pienet. Iso kiitos radioamatööreille. Häiriötilanteissa voidaan varaverkkojärjestelmän kautta välittää viranomaisten tietoliikennettä 24/7-valmiudessa. Tukiasemien laitteiden sähköistys on varmennettu. Molemmat ovat mukana Varve-ryhmässä. Varajärjestelmä koostuu puhe-, dataja sanomavarvesta. Muutkin viranomaiset ovat olleet kiinnostuneita toiminnasta”, Viitaniemi kertoo. . Sillä varaudutaan poikkeustilanteisiin, joissa esimerkiksi matkapuhelinja Virveviranomaisradioverkossa esiintyy laajoja ja pitkäkestoisia häiriöitä. Sillä onnistuu liikkuvan kuvankin välittäminen maastosta. Laadukkaita pieniä VHF-radioita saa noin 150–200 eurolla. Tapanija Hannu-myrskyissä vuonna 2011 osassa Suomea viranomaisten viestiyhteydet takkusivat laajojen sähkönjakeluhäiriöiden takia. Jos nettiyhteydet ovat poikki, paikalliset radioamatöörit välittävät viestit. Yhteistoimintasopimuksen etuja ovat jatkuva tietojen ja taitojen ylläpito, kehittäminen, tiedottaminen sekä arkistointi. Pertti Karttunen (vas.) ja Antti Tiilikainen Pohjois-Karjalan Radiokerho ry:stä ovat selvästi innoissaan yhteistyöstä pelastuslaitoksen kanssa. Yhteistoimintasopimus 2013 paranee vielä jatkossa. Pelastuslaitoksella on oltava käytössään myös varajärjestelmä. Radiokerho saa käyttää toimintaansa pelastuslaitoksen tiloja.. Nyt meillä on varajärjestelmä ja osaamista omassa maakunnassa”, Viitaniemi iloitsee. Sopimuksen tarkoituksena on muun muassa tiivistää sopija-osapuolten välistä yhteistyötä sekä tehostaa radioamatöörien osallistumista pelastustoimintaan liittyviin viestinnän tukija ylläpitotehtäviin. Tarvittaessa järjestelmä voidaan kytkeä internetiin. ”Valtakunnallista varaverkkoa ei ole suunnitteilla, joten Pohjois-Karjalassa päätimme toimia. Autoradioasema maksaa noin 800–900 euroa. ”Kaupallisella toimijalla summaan olisi tullut muutama nolla lisää. Radiokerhon kanssa yhteistyössä ovat mukana pelastuslaitos, Puolustusvoimat, Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, Metsähallitus, TeliaSonera sekä kunnat ja kaupungit. Sanomavarve on testikäytössä viidessä paikassa. Sanomavarve soveltuu hyvin maakunnan kattavaan lyhyiden sähköpostien ja pienten liitetiedostojen siirtoon. Tavoite on, että alueen varaverkkojärjestelmä toimii luotettavasti vuonna 2018. Kehittämisen painopiste on nyt puhevarvessa”, kertoo Radiokerhon jäsen Antti Tiilikainen. Järjestelmän ylläpitokulut ovat noin 4500 euroa vuodessa ”, Tiilikainen kuvailee. On kiva kokeilla uutta
Yhteistyö on vielä melko vähäistä. M onella pelastuslaitoksella on käytössään itse kehitettyjä tietotekniikkasovelluksia ja tietojärjestelmiä. ”Veikkaan, että tietojärjestelmiä on kattava määrä, mutta niistä ei tiedetä kovinkaan hyvin. Minulla on aika hyvä näkemys, millainen ohjelmistopohja voisi olla sellainen, että se palvelee läpi linjan. 58 4–5 ·2016 TEKNIIKKA JA TULEVAISUUS Pelastuslaitokset kehittävät innokkaasti omiin tarpeisiinsa sopivia tietojärjestelmiä ja sovelluksia. Kokonaisuuksien hallinta on monesti hakusessa.” Teemu Veneskari muistuttaa, ettei ole kustannustehokasta, jos jokainen laitos kehittää omat tietojärjestelmät omiin tarpeisiinsa. Lintunen toivoo, että tulevan organisaatiomuutoksen myötä päällekkäinen työ vähenisi. Samaa mieltä on Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen palopäällikkö, ohjelmistosuunnittelija Sampsa Lintunen. Teksti: Kaisu Puranen Kuva: Teemu Heikkilä Tietotekniikka: Jokaisella laitoksella on omat sovelluksensa. ”Nyt vain pitäisi saada ne eurot yhteiseen kassaan, että niillä voitaisiin kehittää yhdessä valtakunnassa tarvittavia sovelluksia. ”Meidän pitäisi ehdottomasti koordinoidummin hankkia niitä koko valtakuntaan, jolloin yksittäisen laitoksen kustannukset ja kustannusosuudet tulisivat olemaan merkittävän paljon pienemmät.” Softat ja sovellukset tulevaisuutta Järjestelmiä on kehitetty, koska niille on selvä tarve, eikä tuo tarve katoa minnekään tulevaisuudessa. Silloin niiden vaikuttavuusarvo rajautuu yksittäiseen pelastuslaitokseen. Tämä pitäisi valtakunnallisen pelastustoimen muutoksen rinnalla ymmärtää ja huomata.” Veneskari ennakoi, että tietojärjestelmien, softien ja sovellusten käyttö pelastuslaitoksilla lisääntyy tulevaisuudessa. Nimenomaan näissä ohjelmistosovelluksissa olisi yhdessä tekemisen paikka”, hän painottaa. Nyt meillä on hirveästi hyviä sovelluksia, mutta ne on aina spesifioitu yhteen asiaan. Järjestelmät pitäisi saada tehokkaammin valtakunnalliseen käyttöön. Jotkut käyttävät myös alalle tehtyjä kaupallisia mobiilija tablettitietokonesovelluksia. ”Olen askarrellut kymmenen vuotta ohjelmistokehityksen parissa. ”Jos kahdessa paikassa tehdään samaa työtä, niin jotain tehdään silloin väärin. Siitä, kuinka monella laitoksella järjestelmiä ja sovelluksia on, millaisia ne ovat ja kuinka niitä voisi hyödyntää valtakunnallisesti, ei kuitenkaan ole koottua tietoa. Toimialalla olisi tarvetta laajemmalle keskustelulle siitä, mitä erilaisia softia ja sovelluksia on käytössä ja kuinka niitä pystyttäisiin saamaan valtakunnalliseen käyttöön tehokkaammin”, sanoo Teemu Veneskari, Kymenlaakson pelastuslaitoksen kehittämispäällikkö ja Kejo-hankkeen pelastustoimen toimialavastuuhenkilö
Kun sovellukseen syöttää auton merkin ja mallin, se kertoo auton tekniset tiedot kuten turvavarusteiden ja akun sijainnin. Lisätiedot: Google Play-kauppa "Nyt meillä on hirveästi hyviä sovelluksia, mutta ne on aina spesifioitu yhteen asiaan.” – Palopäällikkö, ohjelmistosuunnittelija Sampsa Lintunen – . Lisätiedot: www.moditech.com Rescue Code Samantapainen sovellus kuin Crash Recovery System. Hyödyllinen liikennepelastamisessa varsinkin uusien automallien suhteen. ”Pyörä on keksitty, miksi keksiä sitä uudelleen. Viikkotarkastus tabletilla on Kymenlaakson pelastuslaitoksen uusin innovaatio. Se on todella hyvä juttu, mutta on keskeisesti päällystön ja kumppanuusverkoston tehtävä, että tietous leviää.” Pelastusalalla odotetaan mielenkiinnolla uutta viranomaisten yhteistä kenttäjärjestelmä Kejoa, jonka pitäisi tulla käyttöön vuonna 2017. ”Tämä tehostaa toimintaa huomattavasti”, sanoo sovelluksen kehittänyt asemamestari Tommi Heino.. 4–5 ·2016 59 Turvallisen yhteiskunnan rakentaja insta.fi Insta sininen logo Insta valkoinen logo ”Innovointi ei saa loppua. Yhteistyön tiivistäminen myös tällä sektorilla olisi enemmän kuin toivottavaa.” Aiheesta lisää seuraavalla sivulla. ”Tavoitetilassaan Kejo tulee olemaan alusta uudelle pelastustoimen kenttäjärjestelmälle, mutta se mahdollistaa keskitetymmän jatkoja kehitystyön esimerkiksi pelastustoimen johtamisessa.” Veneskari painottaa, että järjestelmien pitäisi kuitenkin ehdottomasti olla yhteisiä. Toimialalla on ollut se tapa. Veneskarin mukaan Kejon käyttöönotto ei tule poistamaan pelastuslaitosten tutkimus-, kehitysja innovointitoimintaa vaan päinvastoin. Liikennepelastamisessa ajoneuvon teknisiin tietoihin päästään käsiksi lukemalla älypuhelimella sen QReli ruutukoodi. Tämä toki edellyttää, että ajoneuvosta löytyy koodi. Aineita voi etsiä esimerkiksi niiden YK-numeroiden avulla. Kejon tarkoitus on korvata nykyisiä johtamisjärjestelmiä, mutta Veneskarin mukaan se on myös alusta, jolle päästään tulevaisuudessa yhdistämään vanhoja tietojärjestelmiä ja luomaan uusia. Mobiilija tablettisovelluksia Crash Recovery System Kertoo automallin perustiedot. Lisätiedot: www.rescuecode.fr Dangerous Goods Mobiilisovellus, joka auttaa tunnistamaan vaarallisia aineita ja antaa pelastushenkilöstölle ohjeita niiden kanssa toimimiseen
Lyhyiden etäisyyksien Helsingissä sovelluksia ei välttämättä ole aikaa käyttää. Nyt ajantasainen tieto on yhdessä paikassa.” ”Sovellusten ongelma on offline-käyttö” Helsingin pelastuslaitos on kehittänyt kaksi omaa mobiilisovellusta nimiltään eOpto ja Merlot Mukana, jotka pohjautuvat johtamisjärjestelmä Merlotiin. Lisätietojen liitteeksi voi ottaa myös kuvan. ”Niihin laitettiin esimerkiksi kohdekortteja. Lintusen mukaan järjestelmä on helpottanut paljon työtä. ”Ennen Store-aikaa jokaisella paloasemalla oli vähän omia virityksiä. Muualla Suomessa tilanne voi olla erilainen. Kymenlaaksossa on tehty perjantaisin tablettiviikkotarkastuksia noin kuukauden päivät. Laitos käyttää myös sovellusta Crash Recovery System. ”Siellä tehtäväpaikalle ajaminen saattaa kestää, ja matkan aikana ehtii etsiä paremmin taustatietoa.” Viikkotarkastustabletti vapautti paperin pyörittelystä Kahdeksan raporttia yhdestä autosta, kyllä/ei-listoja, mapitusta takahuoneessa, paperinpyörittelyä. ”Tabletin ei voi sanoa olevan tulevaisuuden johtamislaite, vaan se on tämän päivän johtamislaite.” Etelä-Karjalassa operatiivisessa käytössä tabletteja on yksi päivystävällä palomestarilla ja yksi Lappeenrannan sekä Imatran vuoromestareilla. Vastaanotto on ollut myönteinen, mutta samalla on todettu, että myös päättäjien pitäisi herätä tablettien tarpeellisuuteen. Kymenlaakson pelastuslaitoksen kalustovastaava, asemamestari Tommi Heino pelasi viikkotarkastusraporttien kanssa parisenkymmentä vuotta, kunnes nykyteknologian myötä sai idean, joka helpotti työtä huomattavasti. Pelastuslaitoksen vuoromestari Mikko Saastamoinen sanoo, että iPad on jo yhtä arkipäiväinen alipäällystön laite kuin kännykkä tai Virve. Myös maakunnan yksikönjohtajilla on joitakin tabletteja. Store2 kokoaa henkilöstön kaikki tiedot Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella on käytössä jo toinen versio laitoksen omasta työaikasuunnittelu-, palkanmerkkausja toiminnanohjausjärjestelmä Storesta. Hän alkoi kehitellä Invertion-ohjelmistoyrityksen kanssa viikkotarkastusohjelmaa tabletille. Takapenkillä oleva voi jo katsella näitä tietoja matkalla kohteeseen ja jeesata esimiestä.” Heino uskoo, että uusi järjestelmä helpottaa kaluston kunnossapitoa ja siihen liittyviä asioita oleellisesti. Se on tosiasia. Karttaohjelmilla suunnistetaan ja tieto esimerkiksi vaarallisista aineista löytyy helposti. Sitten oli harjoittelun seurantaan erilaisia tulostettuja listoja ja kansioita.” Myös Pohjois-Savon pelastuslaitos otti Store-järjestelmän omakseen. Noin vuosi sitten Heino törmäsi raporttiohjelmaan, jonka näki heti sopivan myös pelastuslaitokselle. Järjestelmässä on koko talon henkilöstö. Merlot Mukana -sovellus puolestaan mukautuu käytettävään päätelaitteeseen, oli se sitten Android, iPhone tai tabletti. Jos tarkastuksessa löytyy puutteita, lista lähetetään pdf:nä esimiehelle. TEKNIIKKA JA TULEVAISUUS 60 4–5 ·2016. Tällöin palomestari P30 sekä tilannekeskuksen operaattori näkevät reaaliajassa, millainen tilanne on paikan päällä. Saastamoinen on esitellyt iPadin käyttöä myös pitämissään koulutuksissa. Ensimmäinen versio ohjelmasta tehtiin vuonna 2006. ”Idea on, että henkilö on yhteen kertaan järjestelmässä, ja henkilön ympärille kerätään kaikki työaikaan, työaikasuunnitteluun, varallaoloon, suoritettuihin hälytyksiin, harjoitteluun ja koulutukseen liittyvä tieto”, kertoo palopäällikkö ja ohjelmistosuunnittelija Sampsa Lintunen. Tabletille avautuu lista, joka ohjaa tarkastajan käymään kaluston läpi ja merkitsemään jokaiseen kohtaan, onko asia kunnossa vai ei. Tilannepaikalle ajetaan enimmillään viitisen minuuttia, eikä tilannetta johtavalla esimiehellä ole aikaa etsiä tietoja mobiilitai tablettisovelluksesta, vaan tilannekeskus hakee tiedot hänelle. ”Jos kahdessa eri paikassa pidetään yllä samoja tietoja, jompikumpi ei ole ajan tasalla. ”Pystymme nyt vaikuttamaan paljon nopeammin siihen, että viesti menee huollolle tai saadaan uusia varusteita. Tietotekniikkapalvelujen esimies Jarno Koppala kertoo, että tablettisovellus eOpto tallentaa Merlot-järjestelmän tiedot paikallisesti, joten ne ovat käytettävissä myös offlinetilassa. Laitteille tuli nopeasti muutakin käyttöä kuin viikkotarkastukset. ”Tällä päästään paljon nopeammin ja tarkemmin kiinni häiriöihin ja niiden hoitoon.” Pelastuslaitoksella on nyt viisi tablettia. Tämä tehostaa toimintaa huomattavasti.” ”Tabletti on tämän päivän johtamislaite” Tablettitietokoneet ovat tulleet jäädäkseen Etelä-Karjalan pelastuslaitokselle. Sovellusten ongelma on etenkin offline-käyttö ja ajantasaisen tiedon paikkansapitävyys. Kolmessa pelastusyksikössä on Android-pohjainen mobiilisovellus nimeltä ES Mobile, joka välittää reaaliaikaista kuvaa tilannekeskukseen. Hän uskoo, että pelastusala on valtakunnallisestikin matkalla uuteen teknologiaan ennemmin tai myöhemmin. Lisäksi laitoksella on käytössään Crash Recovery Systemja EyeSolution -sovellukset. Mikäli vastaus on ei, ohjelma kysyy lisätietoja. Excel-taulukoita, tietokantasovelluksia ja toisia ohjelmia, joihin merkittiin palkat. Tiedot on liitetty myös kaupungin palkanmaksujärjestelmään ja viralliseen henkilötietojärjestelmään. Ne tulivat pelastuslaitokselle pari vuotta sitten henkilöstön aloitteesta helpottamaan Crash Recovery System -sovelluksen käyttöä liikenneonnettomuuksissa. Store 2 -ohjelma integroi yhteen henkilön kaikki tiedot, jolloin päällekkäisiä järjestelmiä ei tarvita. Versio kehitettiin nykyiseksi Store2-järjestelmäksi. Nykyisin niitä käytetään laidasta laitaan hälytyksissä ja harjoituksissa. Koppala painottaa, että pelastuslaitos hyödyntäisi enemmänkin operatiiviseen käyttöön tarkoitettuja sovelluksia, jos ne olisivat käyttövarmoja ja luotettavia. Saastamoisen mukaan tabletit nopeuttavat yksikön toimintaa päivittäisissä tehtävissä
Lisätietoja: www.ejendals.com Dräger PAC 5500 sopii mallista riippuen niin hiilimonoksidin, rikkivedyn kuin hapen valvontaan. Laite soveltuu henkilökohtaisen turvallisuuden varmistamiseen esimerkiksi työpaikalla, kesämökillä, veneessä tai matkailuajoneuvossa. 4–5 ·2016 61 Pelastustieto julkaisee veloituksetta tietoja kiinnostavista alan tuotteista. Kumisuojuksella päällystetty kotelo on iskunja kemikaalinkestävä. Pölyja vesitiiveys ovat luokkaa IP65. Operoida voi sekä päädyssä että vapaalla sivulla. Anturien reaktioaika on noin kymmenen sekuntia ja odotettavissa oleva käyttöikä 5–8 vuotta. Toimintoja voidaan ohjata auton pumppukaapin tai ohjaamon käyttötaulusta sekä mahdollisesta langattomasta kauko-ohjaimesta. Toiminta perustuu kemiallisen reaktioon, jonka aikana sammutteen sisältämä kiinteä kaliumpohjainen sammutusaine muuttuu aerosoliksi. Lisätietoja: www.draeger.com Hengitysilman laadun tarkkailija FirePro on automaattinen aerosolisammutinjärjestelmä, joka soveltuu hyvin esimerkiksi sähkö-, muuntamoja konetilojen sekä erilaisten moottoritilojen suojaukseen vaikkapa veneissä tai busseissa. Eristyskapseli on käyttövalmis alle viidessä minuutissa. Selkäpuolella on suojavahvike, joka on valmistettu pitkistä synteettisistä langoista. FOX S on valmistajansa ensimmäinen moottoriruisku FIRECAN-liitännällä. Voit lähettää aineiston painokelpoisen kuvan kera osoitteeseen toimitus@pelastustieto.fi. EN 1028-2 -normin mukainen mitoitustuotto on 1100 lpm 10 barin paineella, Suurin tuotto keskiraskaalle ruiskulle on 1800 lpm kolmen barin paineella ja kolmen metrin imukorkeudella. Paarikiinnitys onnistuu turvavöin. Käsineissä on tarrakiinnitys. Ruisku on varustettu automaattisella imulaitteella, joka voidaan säiliöja sarjasyötössä kytkeä pois päältä. MediPod antaa myös fyysistä suojaa esimerkiksi voimakkaasti erittävän potilaan aiheuttaman puhtaanapitotarpeen vähentyessä. Lisätietoa www.ic2feeniks.fi Potilaan eristyskapseli turvaa siirrossa Automaattinen aerosolisammutin Turvaa moottorisahatöihin Moottorisahan kanssa työskentelyssä vammat kohdistuvat useimmiten käsiin ja jalkoihin. FOX S on varustettu vakiona LED-työvalolla, ja siihen saa lisävarusteena aluevalaisuun tarkoitettun LEDvalonheittimen. Koonnut: Kimmo Kaisto Rosenbauer FOX S on uutuus valmistajan moottoriruiskujen valikoimassa. Suojaluokitus on EN 381 luokka 1. Kaasun sisääntulo on ylhäältä ja edestä. FOX S on isoveljensä FOX III:n tapaan varustettu vakiopainesäätimellä ja sähköisellä kaasulla. Värinähälytyksen ja akustisen moniäänihälytyksen lisäksi Dräger Pac 5500 antaa optisen hälytyksen kulmissa sijaitsevilla LED-vilkuilla. Lisätietoja: www.firepro.fi 4–5 ·2016 61. Mittaria voi käsitellä yhdellä kädellä käsinettä riisumatta. FIRECAN on eurooppalaisten kalustoja ajoneuvovalmistajien yhteinen standardi, jonka avulla laite liitetään auton väylään. Valmistuksessa on käytetty naudan pintanahkaa, polyesteriä sekä Dyneema -materiaalia. Ejendalsin uusi TEGERA 951 -käsine tuo turvaa moottorisahatyöskentelyyn. Potilaan eristyskapseli räätälöidään aina tapauskohtaisesti asiakkaan toiminnallisiaja suojaustarpeita vastaavaksi. Taudinaiheuttajien, kemiallisten yhdisteiden tai savukaasujen altistama potilas voidaan eristää eristyskapselin sisään. Sahan osuessa vahvikkeeseen ne sotkeutuvat ketjuun ja käyttöpyörään, jolloin moottorisaha pysähtyy. Rakenne on sama kuin muissakin ketjusahoilta suojaavissa tuotteissa. Käytössä jo olevat potilaan käsittelylaitteistot, kuten paarit, rankalaudat ja tyhjiöpatjat kiinnitysmenetelmineen ja läpivientitarpeineen otetaan huomioon lopullisessa tuotteessa. Uutuusruiskun paino tankattuna käyttövalmiudessa on 158 kiloa. Potilaan tilaa voidaan ylläpitää varsinaiseen hoitopaikkaan siirtämisen aikana. FOX S -ruiskussa on huomioitu kuljetettavuuden lisäksi myös asennukset kiinteästi, ajoneuvoon, vaihtolavaan, konttiin tai veneisiin. Aerosoli sitoo ilmasta tulen palamiseen tarvittavat vapaat happimolekyylit hengitettävää happea kuitenkaan syrjäyttämättä. Automatisoitu järjestelmä ei vaadi välttämättä ulkoista virtalähdettä. Käyttötaulu voidaan asentaa myös ruiskun sivulle tai muualle ajoneuvoon. Lisätietoja: www.veljeksetkulmala.fi Rosenbauerilta uusi moottoriruisku ALAN TUOTTEET Potilaan eristyskapseli MediPod vastaa ensihoidon ammattilaisten suojaustarpeeseen tartuntavaarallisen potilaan siirtotilanteissa. Ruiskussa on vakiovarusteena ylikuumenemisen varoventtiili. Nivelletty sormirakenne helpottaa käyttöä, ja myös tarkempaa motoriikkaa vaativien tehtävien suorittaminen sujuu helpommin. Koot 8–11
Hän arvioi, että kaikkein eniten Suomessa CTIF:n toiminnasta tietävät ne, jotka ovat mukana työryhmissä ja päättävissä elimissä. Siinä Suomi on ollut hyvin aktiivinen.” Mitä hyötyä Suomelle on CTIF:stä. ”Niissä parhaat kansainväliset asiantuntijat eri maista tapaavat toisiaan ja raportoivat toisilleen, mitä kussakin maassa alalla on tapahtunut ja tehdään, millaisia onnettomuuksia on tapahtunut ja miten on kehitytty teknologisesti sekä operatiivisesti.” Partanen muistuttaa, että CTIF:ään liittyy myös vapaaehtoinen palokuntatoiminta ja nuorisotoiminta, joka huipentuu kansainvälisiin kilpailuihin. K ansainvälisen paloja pelastusalan kattojärjestön CTIF:n (Comité technique international de prévention et d´extinction du Feu) edustajakokous ja kansainvälinen symposiumi pidetään syyskuussa Helsingissä. Partanen korostaa, että CTIF on Suomelle tärkeä kansainvälinen kanava, jossa viranomaisten ja alalla toimivien järjestöjen edustajat verkostoituvat kansainvälisellä tasolla. Pelastusalan kattojärjestö CTIF pitää edustajakokouksen ja symposiumin Helsingissä syyskuussa. Samoin se, miten meillä otettiin viranomaisasiaverkko käyttöön eri viranomaisten yhteistyönä. ”Kyllä me olemme myös esimerkkiä antava maa. Se on yleinen lähtökohta olla siinä mukana.” CTIF:n keskeinen osa ovat pelastusalan eri asiakokonaisuuksia käsittelevät komissiot ja työryhmät. Tänä vuonna päivien yleisteemoja on kaksi, palomiesten työterveys sekä harvoin tapahtuvat suuronnettomuudet ja niihin liittyvät riskit. Suomi ei ole mukana pelkästään oppivana osapuolena. 62 4–5 ·2016 JÄRJESTÖT . Siellähän ovat kaikki meidän eurooppalaiset keskeiset kollegamme, on Yhdysvallat ja Japani.” Partanen korostaa, että Suomen ja muiden maiden yhteistyö CTIF:ssä on kaksisuuntainen tie. Komissioita on neljätoista, ja oma komissionsa on olemassa esimerkiksi vaarallisille aineille, lentokenttien paloturvallisuudelle, metsäpaloille tai palokuntien työterveydelle. ”Hän voi viedä niitä asioita suoraan oman työnsä kautta eteenpäin. ”Kysymys koskee tietysti kaikkea kansainvälistä toimintaa, millä tavalla kansainvälisessä yhteistyössä saadut kokemukset välittyvät organisaatioihin. Pelastustoimen aluejärjestelmä ja siihen liittyvät asiat ovat olleet erittäin suuren kiinnostuksen kohteena eri maissa, joissa on samantyyppistä kehitystä. ”He tapaavat toisiaan ja edistävät pelastustoimen asioita. Se on pitkäjänteistä työtä ja kestää vuosia, että se valuu organisaatioon ja lainsäädäntöön.” Suomi on CTIF:ssä hätäkeskusten mallimaa Teksti: Kaisu Puranen Kuva: Esa Aalto. Se on usein monien välikäsien summa. Meidän hätäkeskusjärjestelmämme on esimerkki ja malli monessa maissa. Samalla tavalla meillä on mukana myös pelastuslaitokselta asiantuntijoita.” ”Sitä kautta sekä meikäläiset kokemukset kansainväliseen suuntaan että päinvastoin välittyvät. CTIF:n kansallisen komitean puheenjohtaja Pentti Partanen korostaa yhteistyön tärkeyttä. ”Toivomus on tietenkin, että kun tällainen seminaari järjestetään, pelastuslaitoksista tulisi ihmisiä, joita nämä teemat koskevat”, sanoo Pentti Partanen, CTIF:n kansallisen komitean puheenjohtaja. Kokouksen yhteydessä järjestetään myös seminaari ajankohtaisista aiheista. Edustajakokouksessa kokoontuu CTIF:n ylin päättävä elin. Järjestön tärkein anti Suomelle on asiantuntijoiden verkostoituminen ja kansainvälinen yhteistyö. Siksi tärkeää että meidän edustajat komissioissa ja työryhmissä ovat ihmisiä, jotka omalla työllään kotimaassa vievät asiaa eteenpäin.” Partanen nostaa esimerkiksi lentokenttien paloturvallisuuskomitean, jossa Suomea edustaa Finaviassa koko Suomen lentokenttien paloturvallisuudesta vastaava henkilö. Näissä asioissa Suomi on ollut kaikkia muita edellä.” Partanen muistuttaa, että Suomen toiminta ja ratkaisut pelastusalalla ovat etu, jolla voi joskus olla kaupallistakin merkitystä. ”On myös nuorisokomitea, joka käsittelee palokuntanuorisoasioita. ”Aivan omituista olisi, jos Suomen kaltainen maa ei olisi mukana
Palonehkäisy CTIF Palonehkäisykomissio perustettiin vuonna 2001. Komission järjestämissä konferensseissa teemoina ovat olleet muun muassa tuhopoltot ja niiden tutkinta, palomiesten kouluttaminen metsäpaloihin ja metsäpalojen taloudelliset ja ympäristölliset vaikutukset. Suomen edustajana komissiossa on pelastuspäällikkö Ilpo Tolonen Kymenlaakson pelastuslaitokselta. 4–5 ·2016 63 Vaaralliset aineet CTIF Vaarallisten aineiden komissio perustettiin 1993. Suomessa laaditut TOKEVA-ohjeet on otettu pohjaksi eri maiden ohjeistuksille. Metsäpalojen torjuntaa CTIF Metsäpalokomissio on perustettu vuonna 1986. ”Toiminta tarjoaa verkostot ja tietolähteet vailla vertaa. Komissio toimii yhteistyössä kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) ja Siviili-ilmailukonferenssin (ECAC) kanssa. Yhteistyön kautta saa hyviä uusia näkökulmia omaan toimintaan”, Sääskilahti totesi komissioiden esittelytilaisuudessa. Viime syksynä esiteltiin Kroatian Zagrebissa pidetyssä kokouksessa maastoja metsäpalojen sammuttamisen simulaatiokoulutus ja harjoitus. Ranskan edustaja jakoi myös viranomaiskäyttöön esityksen asioista, jotka tulee ottaa huomioon vastaisuudessa terrorismitapauksissa. Sen tehtäviin kuuluu muun muassa tiedon ja koulutuksen välitys, yhtenäisten merkintäjärjestelmien kehittäminen, CRBN-uhkiin varautuminen, onnettomuuksista oppimisen metodologian kehittäminen ja vaarallisten aineiden liikkuvuuteen liittyvien asioiden seuraaminen. Kansainväliset järjestöt, kuten OECD hyödyntävät komission asiantuntijuutta. ”Koulutus oli hyödyllinen. Aihetta käsiteltiin myös lentoasemien pelastustoiminta -seminaarissa, joka järjestettiin toukokuussa Helsinki-Vantaalla. Hän on ollut myös komission puheenjohtaja ja toimii nyt varapuheenjohtajana. Suomi on yksi noin paristakymmenestä jäsenmaasta. Komission kautta Suomi on viime vuosina saanut uutta tietoa muun muassa ilotulitteiden ja maakaasun siirtoputkistoon liittyvistä vaaroista sekä ajankohtaista tietoa Euroopassa tapahtuneista kemikaalionnettomuuksista. Komission kokouksissa on käyty muun muassa keskustelua sprinklauksen ja operatiivisen toiminnan yhteensovittamisesta.. Sen tehtäviin kuuluu tutkia suurten varastorakennusten paloturvallisuutta ja erilaisia turvallisuusratkaisuja, seurata operatiiviseen pelastustoimintaan osallistuvien henkilöiden työturvallisuuteen liittyviä kysymyksiä sekä tutkia paloturvallisuutta ja turvallisuuskulttuuria koskevia ohjeita, asetuksia, lakeja ja säädöksiä. Se tutkii muun muassa jäsenmaiden metsäpalojen torjunnan organisaatioita, rakennetta, koulutusta ja välineistöä sekä selvittää metsäpaloihin liittyviä palontorjunnan erityiskysymyksiä, kuten evakuointia ja metsäalueilla olevia rakennuksia. Loput komissiot esitellään seuraavassa lehdessä. Koulutuksen jälkeen osaa perusteet, kuinka simulaatio-ohjelmisto toimii”, Rami Ruuska totesi komission esittelytilaisuudessa. Myös lentokoneissa oleva kalusto, kuten rakettilaskuvarojen vaikutus pelastushenkilön työturvallisuuteen on ajankohtaista ja sitäkin käsiteltiin toukokuun seminaarissa. Komission suomalaisjäsen on Finavian pelastuspäällikkö Veli-Matti Sääskilahti, joka on toiminut komissiossa Suomen edustajana vuodesta 2001 alkaen. Viimeisin kokous pidettiin keväällä Kroatian Trogirissa. Tiedot ovat hyödynnettävissä lentoaseman pitäjän, pelastusviranomaisten ja muiden yhteistoimintaviranomaisten välisessä toiminnassa. Suomi on yksi komission kolmestatoista jäsenmaasta. Kokousedustajat kuulivat ranskalaisilta tietoa terrori-iskujen vaikutuksesta pelastustoimeen. Komission toiminnan painopiste onkin siirtymässä pelastuslaitosten ja viranomaisten toimintaan liittyviin asioihin. Katso lisää: www.ctif.fi Suomi komissioissa: 4–5 ·2016 63 Lentoasemien turvallisuus CTIF Lentoasemakomission tehtäviin kuuluu muun muassa lentokenttäpalokuntien toiminnan harmonisointi ja tiedonvälitys niiden kesken. Ajankohtaisia asioita komissiossa ovat muun muassa lentokoneiden ja niiden tekniikoiden muuttuminen pelastustoiminnan kannalta. Komissio tarjoaa osallistujille parhaat verkostot kansainvälisiin säädöksiin, pelastuskaluston kehitykseen sekä muihin toimintaympäristössä tapahtuviin uudistuksiin. Komissio tekee yhteistyöstä amerikkalaisen palonehkäisyjärjestön NFPA:n kanssa ja järjestön ohjeet ovat käytettävissä myös komission jäsenmaiden palonehkäisytoiminnassa. Suomen edustaja komissiossa on sisäministeriö pelastusylitarkastaja Rami Ruuska ja varajäsen palomestari Petri Lyttinen Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselta. Komissioon kuuluu 11 maata ja Suomea edustaa riskienhallintapäällikkö Jarkko Jäntti Keski-Suomen pelastuslaitokselta. Komission kokoontuu kahdesti vuodessa ja viime vuonna kokous pidettiin Suomen edustajan kotikaupungissa Kotkassa
Hanketta edistetään yhdessä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ja alueellisten pelastusliittojen kanssa. Tutkimustulokset vahvistavat näkökulmaa. Hän tutki, millaisia merkityksiä palokuntanuorisotoiminnalla on syrjäytymisuhan alla elävälle nuorelle viranomaisten ja harrastusohjaajien näkökulmasta. Helmi Satto (vas.) ja Maria Grönlund kuvattiin Vahdon VPK:n nuoriso-osaston harjoituksissa.. P alokuntaharrastus ohjaa nuorta valitsemaan terveitä päämääriä tulevaisuuteen ja tukee häntä valinnoissaan. Se liittyy lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn kehitetyn sosiaalisen vahvistamisen toimintamallin juurruttamiseen. Lisäksi hän selvitti, millaisia käsityksiä syrjäytymisuhan alla olevien nuorien kanssa toimivilla asiantuntijoilla on sosiaalisen vahvistamisen piirteistä palokuntanuorisotyössä. Vaihtopenkkiläisiä ei ole. Palokuntaharrastus tukee nuorten hyvinvointia ja uskoa tulevaan. Tutkimus oli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Yli Hyvä Juttu -hankkeen arviointitutkimuksen osatutkimus. Lisäksi se antaa nuorelle erilaisia vahvistavia kokemuksia osana toimintaa. Tutkimuksen perusteella sosiaalinen vahvistaminen näyttäytyy tärkeänä palokuntanuorisotyössä ja Yli Hyvä Juttu -toimintamalTeksti: Terhi Kivijärvi Kuva: Brita Somerkoski . 64 4–5 ·2016 TUTKIMUS JA VIESTINTÄ Palokuntaharrastus suojaa nuorta syrjäytymiseltä Sisäisen turvallisuuden ohjelman mukaan suurin osa suomalaisista nuorista voi hyvin. Tutkimus tehtiin Turun yliopiston kasvatustieteelliseen tiedekuntaan. VPK on hyvä sosiaalisten suhteiden vahvistaja. Syrjäytymistä pidetään kuitenkin yhtenä suurimmista turvallisuusuhkista. Tähän tulokseen päätyi Länsi-Suomen Pelastusalan Liiton koulutuspäällikkö Terhi Kivijärvi pro gradu -työssään. Tutkimuksen taustalla oli ajatus siitä, että palokuntanuorisotyöllä on paikkansa nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä. Toimintamallissa sosiaaliviranomaiset ja muut syrjäytymisuhan alla olevien nuorien kanssa toimivat ohjaavat aktiivisesti heitä sopimuspalokuntien palokuntanuorisotoimintaan
Vapaaehtoistoimijalle voi olla arvokas tieto, että hän voi olla jollekin nuorelle oljenkorsi parempaan. Palokuntatoimintaa voi tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden mukaan pitää ehkäisevänä toimena, jolla syrjäytymistä voidaan estää. Saamalla syrjäytymisvaarassa olevia nuoria aktiivisiksi yhteiskunnan jäseniksi säästetään yhteiskunnan kustannuksia, lisätään aktiivisia työvuosia sekä tuetaan välillisesti myös onnettomuuksien ja tapaturmien ehkäisyä. Ratkaisuja on olemassa erilaisia eikä vasteiden tarkistamisestakaan olisi haittaa – joka tapauksessa yhtenäinen toimintamalli valtakunnassa on enemmän kuin tarpeen. Lisäksi tähän pelastustaktiikan opetukseen kuuluu eri viranomaisten vastuualueiden korostaminen: pelastustoimi vastaa pelastamisesta, poliisi liikenteenohjauksesta ja ensihoito potilaista. mirafoni112@gmail.com Koska meillä rysähtää. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että palokuntanuorisotyön ja toimintamallin voi katsoa tukevan nuoren minäpystyvyyden kehittymistä sekä optimistista ajattelua itsestä ja tulevaisuudesta. Herätys siis tieliikennepelastamisen vaaroihin! Pelkkä kansalaisten valistaminen ei ole enää riittävä keino puuttua tähän ongelmaan, pelastustoimen työskentely-ympäristö liikenneonnettomuuspaikalla on turvattava muilla suojauksilla ja on muistettava, että työn turvaamisesta vastaa pelastustoimi itse. KOLUMNI Savusukellusta on pidetty aina pelastustoimen vaarallisimpana tehtävänä ja rakennuspalot puolestaan toimivat keskeisenä elementtinä, kun toimintavalmiutta mitoitetaan. Tieliikennepelastamiseen liittyvät riskit ovatkin nousussa, sanovat liikenneonnettomuuksien parissa työskentelevät eri viranomaiset. Palokuntanuorisotoiminnassa mukana oleminen lisää nuoren hyvinvointia niin fyysisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin osa-alueilla. Jo nyt THL:n koulutuksissa palokunnille painopisteenä ovat erityislasten ja -nuorten tarpeet, mutta tämän tutkimuksen pohjalta myös aikuisten suhtautuminen syrjäytymisuhan alla olevalle nuorelle tulee kertoa selvemmin. Yli Hyvä Juttu -toimintamalli on yksi pelastusalan vastaus sisäisen turvallisuuden strategian tavoitteeseen. Liikenneonnettomuuksia pidetään tyypillisesti niin sanotusti pelastustoimen peruskeikkoina, joissa noudatetaan omaa tieliikennepelastamisen taktiikkaa. Koehenkilöiden vastaukset antavat viitteitä siitä, että palokuntatoiminnan autoritäärinen toimintakulttuuri saattaisi lisätä osallistujien turvallisuuden tunnetta. Pelastustoimessa on kuitenkin vielä paljon sellaisia tehtäviä, joiden työturvallisuuden kehittämiseen tulisi kiinnittää huomiota. Lue lisää: pelastustieto.fi. Esimerkiksi Helsingin kaupunki on ottanut Yli Hyvä Juttu -toimintamallin vuoden 2016 sosiaalitoimen kärkihankkeeksi. Suomessa viranomaiset ovat useamman kerran vedonneet kansalaisiin median kautta ja muistuttaneet onnettomuuspaikan pelisäännöistä. Yhteiskunnallisesta näkökulmasta palokuntaharrastus tukee nuoren yhdenvertaisuutta ja toiminnassa mukana ollessa opitaan kansalaistaitoja. 4–5 ·2016 65 Mira Leinonen työskentelee pelastusylitarkastajana Etelä-Suomen aluehallintovirastossa, nyt virkavapaalla. Oljenkorsi parempaan Keskeisten tutkimustulosten perusteella voidaan siis sanoa, että palokuntanuorisotoiminnalla on merkitystä nuorten syrjäytymiskierteen katkaisussa ja ehkäisyssä nuorisotyötä tekevien näkökulmasta. Tällä tutkimuksella pyrittiin selvittämään se, luoko sen käyttäminen ja palokuntanuorisotyö yleensäkin toivoa syrjäytymisuhan alla eläville tai jo syrjäytyneille nuorille. lissa, joka ohjaa nuoria harrastuksen pariin. Vuosien varrella onkin tapahtunut savusukelluksen yhteydessä työtapaturmia, jotka ovat vaatineet ihmishenkiä, mutta näiden tapauksien myötä myös tämän tehtäväkentän työturvallisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota ja savusukellukseen liittyvät riskit ovat saatu pienenemään. Palokuntanuorisotyössä saatu sosiaalinen tuki, jonka avulla nuori pääsee osalliseksi mielenkiintoiseen ja turvalliseen toimintaan, voi olla ratkaisevaa. Naapurimaassamme Ruotsissa on vastaavankaltainen muutos toimintaympäristössä tapahtunut ja kuluneena keväänä siitä on maksettu liian korkeaa hintaa, kun lyhyen ajan sisällä kolme pelastustoimintaan osallistunutta henkilöä on kuollut toimiessaan liikenneonnettomuustehtävällä. Yhtä arvokasta on ihmishengen säilyttäminen onnettomuuspaikalla, oli kyseessä sitten potilas tai pelastaja. Onkin ajan kysymys, koska meillä rysähtää – tiedossa on lukuisia vaaratilanteita. Kaikki nämä viranomaiset ovatkin tuoneet esille, että liikenneonnettomuuksiin liittyvä toimintaympäristö on muuttunut: autoilijoiden asenteet ovat entistä välinpitämättömämpiä, viranomaisten määräyksiä tai ohjeita ei noudateta ja liikenneonnettomuuspaikkoja tai -uhreja kuvataan vailla minkäänlaista häveliäisyyttä. Siinä missä rakennuspaloja on muutaman prosentin verran kaikista onnettomuuksista, on liikenneonnettomuuksia yli kymmenen prosenttia. Tyypillisesti tätä taktiikkaa opetetaan noudatettavaksi optimistivahvuudella 1+5, vaikka todellisuudessa pelastusryhmien vahvuudet ovat enää harvoin tätä luokkaa. Kun palokuntanuorisotoimintaa tarkastellaan sosiaalisesta näkökulmasta, tulokset osoittavat, että yhteistoimintaan osalliseksi pääseminen tukee nuoren päämäärätietoisuutta. Lisäksi palokuntanuoriso-osastojen ohjaajille suunnattuihin koulutuksiin saadaan lisäaineistoa ja koulutusta saadaan suunnattua niihin aiheisiin, joista tietoa halutaan saada
Rakennuksen piirros ja muut tiedot olivat laukussa johtajan apuna. Taulujen avulla pelastustoiminnan raportti on helppo laatia”, yliluutnantti Ruben Romero kertoo. ”Painevaahdon heittoetäisyys riitti eivätkä palomiehet joutuneet kosketukseen hapon kanssa. Pelastustoiminnan johtajalla sekä kolmella kaistan johtajalla oli kullakin johtolaukkunsa. Hätäkeskus lähetti paikalle viisi pelastusyksikköä. Talossa olleet sammuttajat kutsuttiin takaisin 31 minuutin kuluttua. Perusteluina olivat pelastusorganisaation ylimitoitus ja liian suuret kulut. Hallinto-oikeudessa pelastuslaitoksen edustaja suostui jättämään pois yhden pelastusyksikön, minkä jälkeen kulut olivat 10000 euroa. Teksti: Jildou Visser Brand en Brandweer 3/2015 Geneve (Sveitsi). Feuerwehr-Magazin 2/2015 Kallis lemmikki Berliini (Saksa). Ensimmäisenä paikalle tulleen yksikön esimies kertoi, että vuoto oli melkoinen. Hätäkeskus hälytti kohteeseen kuusi pelastusyksikköä, jotka sammuttivat palon. ”Meillä oli onnea. Feuerwehr-Magazin 2/2015. Koska vuoto oli jatkunut jo puolen tunnin ajan, sanoin, että ihmiset on saatava ulos autoistaan siten, että heidän ei tarvitse hengittää happosumua.” Ensimmäinen sammutusyksikkö oli jo peittämässä happolammikkoa painevaahdolla. Pelastuslaitos laskutti koiran pelastamisesta 13000 euroa. Sitten palokunta tallensi kaikkien 85 auton rekisterinumerot ja huuhteli autot. 66 4–5 ·2016 Käännökset Risto Lautkaski Onni onnettomuudessa Häkää kirkossa ULKOMAILTA Roerdalen (Hollanti). Mies ja talon kolme muuta asukasta eivät onnistuneet sammuttamaan paloa. Ennen rakennukseen menoa savusukeltajat luovuttivat nimilaattansa kaistan johtajalle, joka ripusti ne laukun koukkuun. Valittu torjuntamenetelmä kuitenkin toimi. ”Minulla ei ollut tietoa vuodon suuruudesta. Kuuma tuhka sytytti mullan. Savumyrkytyksen saaneet asukkaat kuljetettiin sairaalahoitoon. Palovahingot olivat 150000 euroa. Kun ajoradalle ja pientareelle valunut lammikko oli vaahdotettu, sumu hälveni. Osavaltion lain mukaan vaarassa olevien kotieläinten pelastaminen kuuluu palokunnan tehtäviin. Kohteessa laukku seisoo tukevasti kolmen jalan varassa. Vaahtopatjaa oli kuitenkin ylläpidettävä”, Klerkx kertoo. Kahden tunnin kuluttua autoilijat pääsivät hakemaan autonsa”, Goossens kertoo. Näin johtajat tiesivät joka hetki keitä rakennuksessa oli. Jos johtokeskus perustetaan, tiedot ovat valmiina laukussa. Quebecissa Kanadassa vuonna 2013 sattuneeseen kerrospalon taloon hälytettiin 22 pelastusja 3 sairaankuljetusyksikköä sekä 62 palomiestä. Laukku oli johtopaikan merkkinä. Palomestari Jan Goossens hälytettiin moottoritiellä sattuneeseen suolahappovuotoon. Johtolaukku on amerikkalainen keksintö, jota kanadalaiset palokunnat ovat kehittäneet pelastustoiminnan johtajan avuksi. Teksti: Ruben Romero 118 swissfire.ch 6/2015 Johtokeskus matkalaukussa Kukkalaatikko tuhkakuppina Graz (Itävalta). Palattuaan he ottivat laattansa takaisin. Vaahtokerrosta ylläpidettiin. ”Tarkoituksemme oli pumpata jäljellä oleva happo toiseen säiliöautoon, mutta 25000 kiloa sisältänyt säiliö oli jo tyhjä. ”Totesin, että jonon ensimmäinen auto oli vain 10–20 metrin päässä vuotavasta säiliöautosta. Heti kun sumu oli hälvennyt, palomiehet alkoivat evakuoida autoissa olleita ihmisiä keskikaiteen yli tuulen yläpuolelle, missä sairaan-kuljetusyksiköt odottivat. Myöhään illalla mies tupakoi talonsa talvipuutarhassa ja tumppasi savukkeen kukkalaatikkoon. Palo levisi yläkertaan ja ullakolle. Tästä summasta naisen maksettavaksi tuli kaksi kolmasosaa, loput korvattiin osavaltion määrärahasta. Happo imeytyi vähitellen pientareeseen”, Klerkx kertoo. Tyynellä säällä onnettomuus olisi ollut paljon pahempi. ”Johtolaukku on alkeellinen, mutta erittäin tehokas työkalu. Samoin, jos se olisi sattunut kilometrin päässä sijaitsevassa tunnelissa”, aluepalopäällikkö Paul van Mullekom toteaa. Jos eläin ei ole vaarassa, sen omistaja korvaa palokunnan kulut. Talosta pelastettiin 45 asukasta. Laukussa on myös pelastus-, sairaankuljetusja poliisiyksiköiden sekä avustavien laitosten (kaasuyhtiö, rakennusvirasto, sähköyhtiö jne.) luettelo. Laukussa on kolme valkoista magneettitaulua ja läpinäkyvä muovilevy, joille hän voi huopakynällä piirtää kohteen ja kirjoittaa tarvittavat tiedot. Nainen hälytti palokunnan, kun hänen terrierinsä oli jäänyt mäyränkoloon. Näin, että pilvi levisi autojonon ja rautatien yli kohti asuinaluetta.” Myös vaarallisten aineiden asiantuntija Hubert Klerkx hälytettiin. Roisketiiviit suojapuvut antoivat tarvittavan suojauksen eikä kaasutiiviitä tarvittu”, Goossens lisää. ”Vain yksi henkilö kuljetettiin sairaalaan. Geneven lentoaseman palokunta käyttää johtolaukkuja. Magneettitauluille tallennamme tiedot toimenpiteistä, henkilöistä, ajoneuvoista, johtajista jne. Kuorma-auto oli törmännyt säiliöautoon ja puhkaissut happosäiliön. Navakka tuuli laimensi happosumun. Nainen valitti laskusta. Lähestyessäni onnettomuuspaikkaa kevyen liikenteen raitin kautta näin valtavan sumupilven. ”Olisin neuvonut heitä laimentamaan ja sitomaan happoa sumusuihkulla, koska suolahappo hajottaa vaahtoa. Lisäksi laukussa on pelastusyksiköiden numeroilla merkittyjä magneetteja
Tikasyksikkö hälytetään aina asuntopaloon. Lisäämme niitä sitä mukaa, kun tarkastamme muunlaisia kohteita, tänä vuonna hoitolaitoksia”, Jasper van Vugt sanoo. Lisäksi yksi työntekijä oli kateissa. Onnettomuudessa ei myöskään ollut jalankulkijaa. Seinät ja lattia oli rakennettu betonielementeistä. Marraskuussa 2014 jo 42 tikasyksiköllä 50:stä oli kaksi sähkökäyttöistä savutuuletinta. Rakennuspalojen ja savutuuletuksen kouluttaja Julien Valdenaire on kouluttanut 80 savutuuletuksen vastuuhenkilöä, jotka huolehtivat paloasemiensa miehistön kouluttamisesta. Koneen toiminnassa oli jo aikaisemmin ollut häiriöitä. Muutaman metrin kuljettuaan he löysivät maasta viisikymppisen naisen, joka oli tajuissaan, mutta sekava. Räjähdyksen todennäköinen syy oli lietelannasta muodostunut metaani, joka syttyi jostain syttymislähteestä. Teksti: Carina Järvenhag BrandSäkert 1/2015 Arvoituksellinen sairaalapalo Cahors (Ranska). ”Lietelantaa oli satoja kuutiometrejä. Laboratorion työntekijät olivat poistuneet ennen palokunnan tuloa. Teksti: Jildou Visser Brand en Brandweer 1–2/2015 Pöytäkirjat nettiin Sikala räjähti Sör-Fron (Norja). Teksti: Guillaume Casada Sapeurs-Pompiers de France 2/2015 Sähköllä ilmaa Eskilstuna (Ruotsi). Teksti: Lars Brenden Brannmannen 5/2014 Pariisin pelastuslaitos on siirtynyt polttomoottorikäyttöisistä savutuulettimista sähkökäyttöisiin. Hän käski paloesimies Guillaume Silengoa varmistamaan, ettei kolariautossa ollut kolmatta matkustajaa. Kaksi henkilöauton matkustajaa oli loukkaantunut. Tarkastuksen tulos kerrotaan värisymbolein. Vastuukysymykset on ratkaistava ennen kuin sairaala tai kiinteistönomistaja tilaa asennuksen”, Hultman sanoo. Imusäiliöauto aloitti kellarin tyhjennyksen. Kaksi palomiestä tunkeutui tiheikköön. Pienempi savutuuletin voidaan kantaa siihen kerrokseen, jossa tulipalo on. Kaivinkone myös poisti osan romahtaneesta katosta. Rakennuksen betonikellari oli paikalla valettu. Palomiehet irrottivat noin 150 raunioihin juuttunutta eläintä”, Martin kertoo. Sikala oli valmistunut vuonna 2001 ja sen pinta-ala oli noin 1000 m2. Tämä on yleinen ongelma sairaaloissa, joiden rakennukset ovat valmistuneet pitkällä aikavälillä. Vihreä pallo kertoo, että asiat ovat kunnossa. 4–5 ·2016 67 Rotterdam (Hollanti). Jonkin ajan kuluttua vainaja tuli esiin lannasta. Paloturvallisuus koskee kaikkia. Savuilmaisin hälytti vasta 12 minuuttia myöhemmin. Kolarin ansiosta hänet löydettiin neljän vuorokauden kuluttua. ”Osoittautui, että savuilmaisin oli sijoitettu vain viiden sentin etäisyydelle tuloilmasäleiköstä, mitä palotarkastajat eivät olleet huomanneet. Kaksi pelastusyksikköä hälytettiin kello 8.35 sairaalan laboratoriossa syttyneeseen paloon. Työn nopeuttamista varten tilattiin kaivinkone, joka puhkaisi kellarin seinään aukon. Ennen tikasyksikön tuloa pienempi tuuletin voidaan kytkeä väliliittimellä talon pistorasiaan. Keltainen pallo merkitsee vähäisiä ja punainen vakavia puutteita, jotka paloviranomainen vaatii korjaamaan. Sen avulla porraskäytävän savua voidaan ohjata ulko-ovesta ja paloauton ohi. ”Vaikka tilassa oli savuilmaisimet ja ajoaika oli lyhyt, palo oli jo kiivas. Sapeurs-Pompiers de France 7–8/2015 Viime hetken pelastus. ”Toivottavasti tämä motivoi yrityksiä poistamaan puutteet, jotta ne eivät ilmenisi vasta palotarkastuksessa”, van Vugt kertoo. Kattotuolit olivat puusta. Koska häkää ei muodostu, se voidaan sijoittaa myös sisälle. ”Totesimme, että palomuurit olivat ala-arvoisia eivätkä estäneet savua leviämistä. Palokunta hälytettiin sikalaan, joka oli räjähtänyt. Samanlaisia räjähdyksiä oli sattunut ulkomailla, mutta tiettävästi ei Norjassa. Paikalle hälytetty eläinlääkäri lopetti noin 200 loukkaantunutta sikaa. Kateissa olevan täytyi olla siellä”, palopäällikkö Per Martin kertoo. Pelastustoiminnan johtaja hälytti naista varten toisen sairaankuljetusyksikön. Emme löytäneet kateissa olevaa niistä tiloista, joihin saattoi mennä turvallisesti. Noin puolet lattiasta oli romahtanut lietelantakellariin. Suurempi niistä (53 kg, 41500 m3/h) korvaa entisen bensiinikäyttöisen tuulettimen ja sijoitetaan rakennuksen sisäänkäynnin eteen. Ilmeni, että hänen katoamisestaan oli ilmoitettu neljä päivää aikaisemmin, ja että häntä oli etsitty kaksi vuorokautta. Ne ehtivät paikalle neljässä minuutissa. Paloilmaisimet ovat ulkopuolisten yritysten asentamia. Lievästi loukkaantunut ja nestevajauksen uuvuttama nainen kuljetettiin sairaalaan. Suuremmalla tuulettimella on 50 metriä ja pienemmällä 100 metriä pitkä syöttökaapeli. Tämän takia Rotterdamin pelastuslaitos päätti julkaista julkisten rakennusten ja tilojen palotarkastuspöytäkirjat netissä. Pelastusja sairaankuljetusyksikkö hälytettiin kolariin. ”Voimakas räjähdys oli kaatanut seinien suuret betonielementit ja katto oli romahtanut. Palokunta sammutti helposti laboratorion palavan kylmäkoneen, jossa oli tapahtunut oikosulku. Se on entistä kevyempi ja tehokkaampi. Koska huoneen lämpötilaa seurattiin, tallenteesta kävi ilmi, että lämpötila alkoi nousta jo kello 8.23. ”Siellä on jo 455 pöytäkirjaa museoiden, urheiluhallien, kokoontumistilojen, hotellien, ravintoloiden ja päiväkotien palotarkastuksista. Huonetilat olivat kaksi kuukautta poissa käytöstä savuvahinkojen vuoksi. Koulutus sisältää kaksi teoriaja kaksi harjoitustuntia. Sen generaattori syöttää sähkön molemmille tuulettimille. Pelastustoiminnan johtaja Cristian Bouland kuuli mutinaa tiheiköstä. Kun palomies tarttui huoneen ovenkahvaan, palokäsine suli ja käteen tuli palovamma”, palonsyyn tutkija David Hultman kertoo. Määräysten mukaan se olisi pitänyt sijoittaa vähintään metrin etäisyydelle”, Hultman kertoo
Lähdemme jatkamaan lounasta. Palvelutalosta oltu yhteydessä päivystykseen, josta kehotettu kuljettamaan potilas sinne. – lauantai 9.4.2016 8.00 Vuoro alkaa totuttuun tapaan. Tutkimista ja hoitoa mutkisti musliminainen – kaksi miesensihoitajaa -yhtälö… yhtä kaikki loppu hyvin. Hän hyperventiloi säikähdettyään tyttärensä nenäverenvuotoa. 9:00 Perjantaisin meillä on ohjelmassa siivousta. Kieltämättä hieman väsyttää, mutta lienee sallittua vuoron lopulla. potilas päivystykseen jatkohoitoon. 8:00 Vuoro päättyy. Ensihoidon kenttäjohtaja seuraa tilannetta ja huolehtii, että saamme lounastaa loppuun rauhassa. Potilaana iäkäs muistisairas rouva, jolla kuumetta, yt (yleistila) laskenut. Taustalla hyvä lepo vapaalla. On hämmästyttävää, kuinka huonossa kunnossa olevat vanhukset sinnittelevät kotona. Perusasioiden äärellä mennään: iäkkäitä potilaita, joilla yt laskenut. 22:00 Ajetaan normi perjantai-illan huuman keikkaa: alkoholin ja lääkkeiden yliannostuksia temponeita potilaita päivystykseen... Perustason yksikkö ajaa keikkaa tasaisesti koko ajan. Päätämme työparin kanssa käydä lounastamassa. Edessä lepopäivä ja pari vapaata, tiistaiaamuna taas mennään! Tehtäviä päin! ENSIHOITAJAN PÄIVÄKIRJA 68 4–5 ·2016. Tietää tehneensä töitä. 00:30 Potilas puhaltaa yön pohjat: 4,4 promillea. 68 4–5 ·2016 Ensihoitaja Jyrki Jaaranen Pohjois-Karjalan pelastuslaitos, Joensuun paloasema Kuva: Antti Erholtz Perjantai 8.4. Tehtävien joukossa yksi polkupyöräilijöiden välinen kolari pyörätiellä ja B705-tehtävä eräässä asuinlähiössä. Ensiarvio, tarkennettu tilanarvio ja hoito alueemme AVH-protokollan mukaan, jota olen itse ollut mukana laatimassa. Taustalla vankka harjoittelu toki lajiin liittyen, mutta silti... Vuorossa kertyy helposti 10–15 tehtävää, joten en jätä mielelläni kirjaamista rästiin. Ensihoitopalvelun ja pelastuksen henkilöstö siivoaa rivakasti tilat puhtaaksi. Ennakkoilmoitus yhteispäivystykseen ja potilaan kuljetus. 23:00 Tehtäviä tasaiseen tahtiin kaikille Joensuun ensihoitoyksiköille. Välillä jopa resurssipulaa. Hoitoelvytys tuotti primaaristi tulosta ja potilas sairaalaan jatkohoitoon. 10:00 Kirjailen edellisen työvuoron tehtäviä saku-ohjelmaan, kun tehtävärintamalla on nyt rauhallista. 21:00 Päätän jättää punttisalitreenit tältä vuorolta väliin. Puhe puuroutunut, suupieli roikkuu, toinen käsi veltto. Vuoronvaihdon jälkeen ambulanssin tarkastus – kaikki kunnossa. Homma bueno ja tehtävä päättyy. Potilaana musliminainen Englannista. Tyypillinen tehtävä... Heti vaihdon jälkeen A700 laitakaupungille. Katson josko aamulla jaksaisi vuoron jälkeen hieman jumpata… Päivältä kertyneet sv-kaavakkeet saku-ohjelmaan samalla punttijumppa-asioita miettiessäni. Yksikkömme on seuraavana ”liipaisimella” hälytysjärjestyksen mukaisesti. 13:30 –19:00 Tehtäviä tasaiseen tahtiin. Potilas jälleen kaupungin erään palvelutalon asukas, jolla AVHoireita. Kohteessa keski-ikäinen mies, jolla taustalla pitkä alkoholin käyttö. Kevät on tuonut mukanaan hiekan ja pölyongelman. 12:15 Tehtävä D774 erääseen kaupungin asuinlähiöön. Oireet alkaneet kymmenen minuuttia sitten. Tyypillisellä tehtävällä alkoi vuoro. Potilas tarjosi kakkua ja teetä tehtävän päätteeksi! 20:00 Vaihdan loppuvuoron ajaksi toiseen yksikköön. Ihan ok. 6:45 Lähden pesemään ambulanssin, jotta tuleva vuoro pääsee aloittamaan puhtaalla kalustolla. hieman heikossa kunnossa ja kuljetus päivystykseen. Polttoainetta tankissa riittävästi. Yt laskenut, jalaton. Kohdallani 16 tehtävää tässä vuorossa. 11:00 Rauhallista nyt. Tehtäviä päin! 8:30 Ensimmäinen tehtävä : D774 keskustan alueella sijaitsevaan vanhusten palvelutaloon. 11:15 Lounas keskeytyy tehtävään B706. Loppuyöstä tehtäviä tipahtelee, mutta on välillä hieman aikaa palautuakin
Lepopäiviä oli koko reissun aikana kolme. ”Itsensä suojaaminen oli tärkeintä, mikä puolestaan teki liikkumisen kömpelöksi”, kertoo Uimonen. Lopussa jatkuva nälkä Matkan alkaessa Uimosen ahkio painoi 85 kiloa, viimeisenä hiihtopäivänä lasti oli huvennut kolmannekseen. ”Lumimyrskyn ajaksi leiriydyimme puoleksitoista päiväksi paikoilleen”, Uimonen kertoo. Pisimpään he hiihtivät saaren keskusjäätiköllä. Ahkionvetoa Uimonen on harrastanut koko 2000-luvun sekä Saimaalla että Lapissa. Yhteiseen käyttöön tarkoitetut varusteet, kuten elektroniikka, pienikokoinen aurinkopaneeli, satelliittipuhelin, isokaliiperinen kivääri, kaksi telttaa ja keittimet oli jaettu tasapuolisesti. Reissuun liittyvät riskit käydään läpi etukäteen, ja kaikkeen valmistaudutaan huolellisesti”, hän sanoo. ”Kivääri ja satelliittipuhelin olivat pakollisia – puhelin yhteydenpitoa varten ja kivääri jääkarhujen varalta”, Uimonen kertoo. Jokainen miehistä veti perässään ahkiota, jossa kulkivat henkilökohtaiset varusteet ja ruuat. Teksti: Ulla Ylönen Kuvat: Mikko Uimonen 70 4–5 ·2016. Päivittäinen ”työaika” oli yhdeksän tuntia. IHMISET & ILMIÖT M ikko Uimosen työvuoro EteläKarjalan pelastuslaitoksen Imatran paloasemalla on juuri päättynyt. ”Siihenkin olin varautunut, ja söin päivitJääkarhun kohtalokas kohtaaminen synkensi reissua Arktisella vaelluksella kevenivät mies, mieli ja ahkio Palomies Mikko Uimonen teki 500 kilometrin hiihtovaelluksen Huippuvuorten jäätiköillä. Kvartetin tavoitteena oli ylittää 80. Vesi sulatettiin lumesta. Riskejä ei otettu. Lumien tultua autonrengas vaihtui ahkioon. Miehet etenivät 15–35 kilometriä päivässä. Vaelluksen alkuja päätepisteenä oli Huippuvuorten pääkaupunki Longyearbyen. Vaelluksen aikana hän söi joka päivä noin 4500 kilokalorin edestä. Taivallusta tuulessa ja pakkasessa Miehet tekivät neljän viikon hiihtovaelluksen itsenäisesti kartan ja kompassin avulla. Ruokavalioon kuului muu muassa kuivattua lihaa ja kasviksia, erikoisvalmisteista retkiruokaa, myslipatukoita, pähkinöitä ja suklaata. ”Arktinen hiihtovaellus on tietoinen valinta. Äänettömyys ja hyökkäävä jääkarhu olivat neljä viikkoa kestäneen retken suurimmat yllätykset. Pakkasta oli pahimmillaan 25 astetta ja tuuli puhalsi 20 metriä sekunnissa. Ennen vaellusta Uimonen lihotti viitisen kiloa. leveyspiiri ja käydä kääntymässä Jäämeren rannalla, saaren pohjoiskärjessä sijaitsevassa Verlegenhukenissa sekä kiivetä Huippuvuorten toiseksi korkeimmalle huipulle noin 1700 metriin. Uppolumessa kärkihiihtäjää vaihdettiin kymmenen minuutin välein, muuten vetovastuu vaihtui kerran tunnissa. Sinne neljän miehen retkikunta lensi Helsingistä Oslon ja Tromssan kautta. Uimonen aloitti valmistautumisen heti vaelluksen ajankohdan varmistuttua. Maalis–huhtikuussa tehty arktinen hiihtovaellus Huippuvuorille oli 47-vuotiaan Mikko Uimosen unelmien täyttymys. Kesätreeneissä hän veti perässään kivillä lastattua autonrengasta ja lisäsi palomiehen peruskuntoharjoitteluun kestävyysharjoitteita. Siihen sisältyivät myös tunnin välein pidetyt tauot sekä ruokatunnit. Tasankojen ja jäätiköiden läpi hiihdettiin maaston ja olosuhteiden mukaan. ”Älä vaan kirjoita, että tää oli extreme-reissu”, hän varoittaa, kun istuudumme kahvilan terassille kertaamaan vappuna päättyneen hiihtovaelluksen vaiheita. Niissä oli hitunen ylellisyyttä, kun miehet katsoivat elokuvia aurinkopaneelin avulla ladattavalta tietokoneelta. Viimeisellä viikolla Uimosella oli jatkuvasti nälkä. Miehen oma paino puolestaan putosi kymmenisen kiloa. Vaelluksen aikana miehet toimivat pareittain ja yöpyivät kahdessa teltassa
Retkikunnan johtaja soitti ampumisen jälkeen viranomaisille, jotka kehottivat suomalaisia jäämään odottamaan. Turvallisuusohjeiden mukaan karhuun piti säilyttää näköyhteys, ja ampua se, jos ja kun se hyökkää. Kun miehet lähtivät hiihtämään poispäin, karhu lähti hölkkäämään heitä kohti. Ympärillä oli vain lunta, jäätä ja kiveä. Huhtikuussa 2016 siellä kävivät Mikko Uimonen, Kari Kossila, Joonas Hiltunen ja Eero Oura. ”Tämä yksilö oli nälkiintynyt parivuotias uros”, Uimonen kertoo. ”Kyllä se hyökkäsi, ja monta kertaa. Toisen osuman jälkeen karhu pakeni. Ohjeiden mukaan miehet kokoontuivat yhteen ja alkoivat meluta. 4–5 ·2016 71. Aikaisemmin Verlegenhukenissa oli tiettävästi käynyt kolme suomalaista. Mikko Uimonen selvisi reissusta hyvässä henkisessä ja fyysisessä kunnossa. Neljässä viikossa Huippuvuorten kevät oli jo ehtinyt niin pitkälle, ettei turvallista jäätikköä riittänyt loppuun asti, vaan retkikunta matkusti viimeiset kilometrit venekyydillä. Huippuvuorten jäätiköillä kuulee vain oman hengityksensä”, Uimonen kertoo. Tanskalaiset kertoivat nähneensä jääkarhun. Oudointa oli täydellinen äänettömyys. ”Kotona luonnossa kuuluu lintujen ääniä, lehtien kahinaa ja on erilaisia hajuja. Tapahtumien perusteellisen selvityksen jälkeen he antoivat retkikunnalle vapauttavan lausunnon. Reilun kahden tunnin kuluttua helikopterilla saapuneet viranomaiset löysivät haavoittuneen jääkarhun meren rannan onkalosta ja lopettivat sen. He seisoivat rantakivillä, kun kummelin takaa nousi jääkarhu. Karhu ei miesten metelöinnistä piitannut, vaan tuli kohti. täin noin 2000 kilokaloria lisää”, hän kertoo. ”Lähtiessä meitä varoitettiin, että törmäämme suuremmalla todennäköisyydellä jääkarhuun kuin ihmisiin”, kertoo Uimonen. Ilman ikävää välikohtausta reissu olisi ollut täydellinen. Palautuminenkin kesti arvioitua pitempään. Tuolla reissulla oli aikaa ajatella. Olin varma, että joku meistä kuolee”, sanoo Uimonen. Miehet etenivät polveen asti yltäneessä lumessa vain kilometrin tunnissa. Ilmaston lämpeneminen on aiheuttanut sen, että jäätikkö ja hylkeet eli jääkarhun luontainen elinpiiri ja ruoka ovat paenneet kauas rannasta. Se oli erittäin kiinnostunut miehistä. . Uhanalaisen jääkarhun ampuminen harmittaa Uimosta vieläkin. Neljän viikon aikana vastaan tuli neljä pientä retkikuntaa: suomalaisia, tanskalaisia ja norjalaisia. Myös pakollisiin varusteisiin kuulunut kivääri oli ulottuvilla. Sopeuduin poikkeuksellisiin olosuhteisiin ja opin arvostamaan tavallisen elämän pieniä ylellisyyksiä, kuten hajuja ja ääniä”, hän sanoo. ”Tein samalla matkan oman pääni sisään. Huippuvuorilla sattuu ampumiseen johtavia kohtaamisia jääkarhujen kanssa 2–3 kertaa vuodessa. Miehet toivoivat, että karhu kääntyisi, mutta kun se oli 35 metrin päässä, sitä oli pakko ampua. Kevät yllätti hiihtäjät Paluumatkalla miehet vilkuilivat taakseen vielä monena päivänä. Jäinen palomies Mikko Uimonen ikuisti itsensä Huippuvuorilla. Ensimmäinen laukaus osui, mutta ei pysäyttänyt karhua. Lunta, jäätä ja kiveä Vaelluksen ensimmäinen viikko otti koville. Maihin jääneillä jääkarhuilla ei ole mitään syötävää. Uimonen oli varautunut suonenvetoihin ja lihaskipuihin, mutta säästyi niiltä lähes kokonaan. Kolmen kiväärinja neljän valopistoolinlaukauksen jälkeen karhu vetäytyi kummelille ja repi repusta miesten eväät. Ilokseen he saivat sivakoida rauhassa vajaan kymmenen asteen pakkasessa ja auringonpaisteessa. Jääkarhu tuli vain kohti Päätepisteessään Jäämeren rannalla, noin 230 kilometrin hiihtämisen jälkeen, miehet innostuivat ottamaan turistivalokuvia
Syrjäisestä sijainnistaan huolimatta hotelli on jo löytänyt asiakkaita. Suurkaupungista tullut perhe on viihtynyt Saaren hiljaisessa kylässä hyvin, ja paikalliset ovat ottaneet heidät hyvin vastaan. Kylän entisellä terveysasemalla toimii paloasemateemainen hotelli nimeltään Fireman Center Hotel. Paloasemateema oli Sergein idea. Kesällä noin 60 prosenttia vieraista tulee Venäjältä. ”Eräänä iltana istuimme ja mietimme mieheni kanssa, että joko yritetään tai unohdetaan koko juttu. Lapset rakastavat paloteemaa, ja lapsiperheet ovat paikan suurin kävijäryhmä. ”Sergein isä oli paloaseman päällikkö Petroskoissa, ja äiti hätäkeskuspäivystäjä. Lapsille on varattu paloasemateemaisia leluja, ja kypäräsekä letkukokoelmasta he voivat valita leikkeihinsä haluamansa. Lapsuudessa hän ei vielä haaveillut palomiehen ammatista, mutta koulun jälkeen hän lähti Pietariin ja teki testit niin hyvin, että pääsi opiskelemaan”, Suomea Pietarin yliopistossa opiskellut Olga tulkkaa. Mikhailovin perhe on viihtynyt Parikkalassa loistavasti.. ”Vierailimme usein Suomessa turistina, ja meistä oli kiva käydä täällä. Syntyi palohotelli, jonka isoa aulaa hallitsee valkokangas, ja vitriinin takana on erilaisia paloautojen pienoismalleja. 0295 017 554 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Oulu Pohjois-Suomen aluehallintoviraston pelastustoimi ja varautuminen vastuualueella on haettavana Pohjois-Suomi IHMISET & ILMIÖT S yvällä Pohjois-Karjalan Parikkalassa, Saaren kylässä, lähestulkoon piilossa ohikulkijoiden katseilta sijaitsee mielenkiintoinen yöpymispaikka. Joka kerran oli kiva tulla tänne ja ikävä lähteä takaisin”, Olga taustoittaa. Hotellin puhelinnumero on 046 621 9545, ja sen yhteystiedot löytyvät verkkosivulta http://fireman.center, www.facebook.com/fireman.center ja www.visitparikkala.fi Terveysasema muuttui Sergein ja Olgan palohotelliksi . Muutostöistä selvittiin pintaremontilla, sillä vuoden ympäri lämpimänä ollut rakennus oli hyväkuntoinen. Sitä pyörittää Petroskoista kotoisin oleva aviopari Sergei Mikhailov ja Olga Mikhailova. Varsinkin hotellin lapsivieraat ovat niistä innoissaan. Kaiken huipentavat Pietarista tilatut puiset, paloauton muotoiset sängyt huoneissa. 0295 017 555, pelastusylitarkastaja Pentti Kurttila p. Palohotellin sängyt teetettiin tilaustyönä Pietarissa. ”Haluaisimme, että palomiesten ammatti olisi suositumpi, että kaikki ymmärtäisivät sen olevan tärkeää. Nyt eläkkeellä oleva mies toimi paloesimiehenä Petroskoissa, kuten myös hänen isänsä. Olemme kovin iloisia, jos täällä käyneet lapset sanovat lähtiessään rupeavansa palomiehiksi”, Olga kertoo. Tulimme tulokseen, että yrittäminen on parempi, kuin joskus sitten myöhemmin miettiä, että olisi pitänyt.” Yrittämisen tuloksena pariskunta muutti puolitoista vuotta sitten Suomeen 9-vuotiaan Vlad-poikansa kanssa, osti kunnalta tyhjillään olleen neuvolan ja muutti sen hotelliksi. Palohotellilla on myös eräs päämäärä. 72 4–5 ·2016 Pelastusylitarkastajan virka Virka täytetään 1.10.2016 alkaen. Kun Sergei oli pieni, perhe asui Petroskoin paloasemalla, koska siellä oli myös muutamia asuntoja. Kaunis luonto, ystävälliset ihmiset. Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Kimmo Kaisto Sergeille ja Olgalle voi lahjoittaa paloaiheista esineistöä. Tehtävä on sijoitettu Ouluun Lue hakuilmoitus kokonaisuudessaan osoitteessa www.valtiolle.fi > ID 28-429-2016 Hakuaika päättyy perjantaina 05.08.2016 klo 16:15 Lisätietoja: johtaja Pasi Ryynänen, p
Kirjapaino: 2014 ISSN 1236-8369, Aikakauslehtien liiton jäsen PEFC/02-31-151 PEFC/02-31-151 Painotuote Pelastustieto kertoo vuonna 2016 ilmestyvissä lehdissä teemasivuilla suomalaisesta palo kalustovalmistuksesta ja turvallisuusalan osaamisesta. Huom! Printtilehden tilaus sisältää kaikki näköislehdet vuodesta 2007. 8 9.11. Eläkeläistilauksen hinta on 35 €. Tykkää: facebook.com/pelastustieto Kestotilaajan vuosihinta on 62 € Määräaikaisen vuositilaajan hinta 69 €. Nuorisotilaus 35 € on vuoden mittainen ja hinta puolet vuositilauksesta. Nuorisotilaus on alle 18-vuotiaille. Näin juhlistamme myös suomalaisuutta itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan aattona. 044 728 0401, ilmoitukset@pelastustieto.fi ILMESTYMISAIKATAULU 2016 Nro Ilmestyy Varauspvm Aineistopvm 1 17.2. 6 31.8. 26.1. 58 JEHUKISASSA soi moottorisaha s. 2 30.3. Internet: www.pelastustieto.fi www.facebook.com/pelastustieto ILMOITUKSET: Minna Kamotskin puh. Pelastustieto 6/2016 ilmestyy 31.8. Sen hinta on puolet vuositilauksesta ja vaatimuksena vain opiskelu. 4–5 ·2016 73 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti. 2.12. Perustettu vuonna 1950. 7 5.10. 20.9. 19.4. 16.8. Verkkolehden tilaus 48 € sisältää myös kaikki lehtiarkiston näköislehdet vuodesta 2007. 2.2. 4–5 2016 29 .6 . Opiskelijatilaus 35 € on vuoden mittainen. 29.11. 26.4. 3 11.5. 15.3. 9.8. 7.6. 8.3. 25.10. 28 JOKAINEN KEHITTÄÄ YHÄ omia sovelluksiaan s. KAAHAAJAT VAARANTAVAT työturvallisuuden s. 4–5 29.6. 13.9. 9–10 21.12. 14.6. 18.10. Pelastustieto – vahva myös verkossa! Tilauksen voi jättää kätevästi osoitteeseen tilaukset@pelastustieto.fi, numeroon (03) 4246 5358 tai osoitteessa www.pelastustieto.fi. 46
Palomiehistöä on saman tilaston mukaan noin 43680. Jo henkilöturvallisuus edellyttää, että tavaratalojen oikea suojaus on sprinklerlaitos. Päätyminen yhteen tasoon on käyttöja kuljetusteknillisesti yleensä oikea ratkaisu, mutta samaa ei voida sanoa rakennusmateriaalin valinnasta. -tehoiseksi kevytvaahtolaitteeksi. Suomen Paloinsinööriyhdistys asetti vuonna 1965 komitean, jonka tehtävänä oli tutkia suurten pinta-alojen suojauskysymyksiä. Unohtaa ei sovi, että myös sprinklerlaitos on samalla hälytyslaitos. Lue koko juttu netistä: pelastustieto.fi > arkistojutut Palokuntien Keskusliitto 60-vuotias Jo ensimmäisessä palokuntalaiskokouksessa vuonna 1889 puhuttiin palokuntien yhteisen keskusjärjestön tarpeellisuudesta. Rakennusluvan myöntävän viranomaisen harteille on sälytetty vastuu siitä, miten kohde on suojattava. Sprinklerlaitoskaan ei ole varma, ellei sen suunnittelussa ja asennuksessa noudateta tinkimättömästi sääntöjä. Valtaosa maamme palontorjujista, 32140, on edelleen vapaaehtoisia. Kartiomainen 1 m2:n verkko on valmistettu kanavakankaasta, sen kehikko on halkaisijaltaan 1 metri ja sijoitettu 60 cm:n etäisyyteen sumukärjestä. Kun selviä ohjeita ei ole annettu, on usein jouduttu tehdashalleissa, suurvarastoissa ja tavarataloissa virheellisiin ratkaisuihin sähköhälytyslaitokseen turvautumalla. päivänä 1966 syttyi Lapinlahden kunnalliskodin mielisairasosaston rakennuksessa tulipalo, joka samana yönä vaati 29 hoidettavana olleen henkilön ja myöhemmin vielä kahden palosta pelastuneen, mutta pahoin palaneen hoidettavan hengen. Laitos vaatii myös huoltoa ja määräaikaistarkastusta. Maassamme on sisäasiainministeriön tekemän laskennan mukaan yli 1460 palokuntaa, joista noin 700 on vapaaehtoisia. Tavalliset pesuaineet eivät sovellu sellaisenaan kevytvaahtokäyttöön. Mietinnön perusteella laaditaan ohjeet rakennusluvan myöntäville viranomaisille siitä, miten kussakin tapauksessa suojauskysymys on järjestettävä. Erityisen palonaraksi rakennuksen tekivät sisäseinien palavaaineiset verhoukset. Vastaperustetun liiton työtä vaikeutti alkuaikoina routavuosien valtiollinen painostus, esimerkiksi liiton säännöt hyväksyttiin vasta 1910. Kun nykyaika vaatii automaatiota, massatuotantoa ja avaria tiloja, suuret omaisuusarvot kerääntyvät samaan paloalueeseen. Suomi on vielä ”kehitysmaa” sprinklerlaitteiden suhteen siitä huolimatta, että vakuutusyhtiöt ja valveutuneet palopäälliköt ovat oivaltaneet sen merkityksen. Palonsyyntutkinnassa päädyttiin lopulta siihen, että palo varmasti ja kiistattomasti on saanut alkunsa miesten tupakkahuoneesta. Jo yöllä aloittivat poliisiviranomaiset tutkimuksensa palopaikalla. Tehtaat ja varastot eivät enää ole monikerroksisia osastoituja kivirakennuksia vaan laajalle levittyviä yksikerroksisia, valitettavan usein kevytrakenteisia tuhansien neliömetrien rakennuksia. 50 VUOTTA SITTEN. Koko putkiosa vaahdotusverkkoineen voidaan sijoittaa autoon vähän tilaa vievästi. On myös aika oppia ymmärtämään, että sähköhälytyslaitos sopii vain sellaisiin tiloihin, jotka on jaettu moniin pieniin paloalueisiin, ja joissa riittävän iskuvoimainen palokunta on lähellä kohdetta. Vasta 17 vuotta myöhemmin vapaampien tuulten puhaltaessa ajatus toteutui vuonna 1906 Oulussa pidetyn kokouksen yhteydessä. Vaahdotusnesteen kulutus on 1,5 l/min. On jo aika monien suurpalojen opettamana uskoa, että vain itsetoimivan sammutusjärjestelmän avulla on mahdollisuus välttyä katastrofipaloilta. Myös savutuuletus on helppo järjestää. 74 4–5 ·2016 Koonnut: Kimmo Kaisto Lapinlahden kunnalliskodissa tuhoisa palo Kevytvaahtolaite suuntapainetuulettimesta Suomi on vielä sprinklauksen ”kehitysmaa” Perjantai-iltana, huhtikuun 22. Laite on valmistettu prestex-muovista. Tampereen kaupungin palolaitoksessa on onnistuttu tässä ja vain muutaman sadan markan kustannuksin. Sprinklatussakin kohteessa on palokunnan tarkastukset, valvonta ja toiminta tulipalon sattuessa onnistuneen lopputuloksen ehdoton edellytys. Palokuntien kalustoon kuuluva suuntapainetuuletin (Fenno-Vent) on mahdollista muuttaa 70–100 m3/min. Varhaisessa vaiheessa voitiin todeta, että rakennuksen hormi oli täysin kunnossa vielä palon jälkeenkin, ja ettei palo ollut saanut alkuaan kellaritilassa olleesta keskuslämmityskattilahuoneesta. Laitetta konstruoitaessa vei eniten aikaa tuulettimen aiheuttaman ilmavirtapyörteen eliminointi, joka suoritettiin johtosiivekkein, sekä niiden keskellä olevan sumukärjen trimmaus. Pääkaupungista johdettu toiminta ei aina pystynyt seuraamaan kaukaisten paikkakuntien tarpeita, eikä vaikuttanut yksityisten palokuntien toimintaan toivotun tehokkaasti. Kokeet ovat vielä osittain kesken, mutta vaahdotusteho on jo nyt 70–80 m3/min. Mainittakoon lisäksi, että eräs tamperelainen yhtiö on valmistanut käyttökelpoisen kotimaisen kevytvaahtonesteen. Puutteellisen valvonnan vuoksi ei paloa myöskään ajoissa havaittu. Palavaan rakennukseen epäiltiin jääneen kaikkiaan 29 hoidettavaa ja heidän pahoin palaneet ruumiinsa löydettiin myöhemmin. Paloturvallisuus voidaan yhden tason rakennuksessa edelleen toteuttaa helposti jakamalla rakennus palomuureilla osastoihin. Tupakkahuoneessa on aikaisemminkin ollut palo, jonka palokunta silloin sammutti. Osastointia ei nykyaikana pidetä monestakaan syystä suotavana, ja tämä synnyttää yhä suurempia ja avarampia tehdastiloja. Asiaan kiinnitettiin huomiota Turun yleisessä palokuntalaiskokouksessa vuonna 1928. Kahden kW:n sähkömoottorilla varustettuun savutuulettimeen tuodaan välisekoittimen kautta vaahto-vesiliuosta 100 l/min/5 ik ja hajoitetaan tuuletinsiipien eteen sijoitetun tarkoin säädetyn sumukärjen avulla tasaisesti vaahdotusverkolle. Palonkestävyyspäätöksen 600 m2 on jo aikoja sitten ylitetty. Mielisairasosasto oli rakenteellisesti huoltolaitokseksi sopimaton
VÄLINEET PALONTORJUNTAAN! VESITYKIT PALOPUMPUT MOOTTORIRUISKUT LETKUNHUOLTOLAITTEET Ainoa täysautomaattinen letkunhuoltolaite paloletkuille. KUN VETTÄ TARVITAAN PALJON! 319 kg ja 5000 litraa vettä minuutissa! Autoilijankatu 8 • 20780 KAARINA • Puh. Pesu, koeponnistus, virheen merkintä, kuivaus ja kelaus suoritetaan samaan aikaan ja täysin automaattisesti. KULJETUSVÄLINEET. • esteri@veikkonummela. Yksikön suuri kapasiteetti lyhentää toiminta-aikaa merkittävästi ja vähentää huomattavasti huoltotilan kokoa ja oheislaitteiden tarvetta. (02) 2162 112 • Faksi (02) 4692 115 www.veikkonummela
Järjestäjä: Tampereen Messut Oy Ilmailunkatu 20, PL 163, 33901 Tampere www.tampereenmessut.fi, info@tampereenmessut.fi Tampereen TURVALLISUUSALAN AMMATTIMESSUT jo 15. kerran SAMAAN AIKAAN MUKANA KOLME KOVAA: » Tilaa uutiskirje: eurosafety.fi/uutiskirje Henkilönsuojaimet • Työturvallisuus • Työsuojelu Työhyvinvointi • Ensiapu • Ympäristöturvallisuus Väestönsuojelu • Ergonomia • Työkalut • Työvaatteet Turvallisuusja työsuojelualan kansainväliset ammattimessut Turvallisuusja työsuojelualan kansainväliset ammattimessut kansainväliset ammattimessut 13.–15.9.2016 Tampereen Messuja Urheilukeskus www.eurosafety.fi #EuroSafety Arvomme 31.8.2016 mennessä rekisteröityneiden kesken henkilösuojainpaketin Rekisteröidy kävijäksi heti osoitteessa: www.eurosafety.fi/register + + + Materiaalinkäsittelyn ja logistiikan ammattimessut