8 Palomiehet torjuivat tehtaan täystuhon s. 4–5 2017 28 .6 . 12. 24 DIGITALISAATIOSTA tehoa johtamiseen s. KINNULAN NUORET rynnivät palokuntaan s
Pelastusopistossa järjestettin keväällä polttoja sammutuskokeita, joissa Työterveyslaitos mittasi näiden lisäksi myös alkusammuttajan altistumista. Asianmukainen suojaus toimii mittausten mukaan tehokkaasti. Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Juha Laitinen on tehnyt arvokasta työtä. Alan ammattilehdessä on vuosikymmenten aikana julkaistu erilaisia onnettomuusselostuksia. Ihmisten toiminnassa syntyy virheitä ja niistä kannattaa ottaa opiksi. Hektisessä tilanteessa. Esa Aalto Päätoimittaja esa.aalto@pelastustieto.fi Palomiesten altistumista terveydelle haitallisille ja syöpävaarallisille aineille on tutkittu Suomessakin jo jonkin aikaa. Tässä lehdessä kerrotaan viime tammikuussa Porissa riehuneesta tehdaspalosta, jossa jouduttiin kokoamaan voimavaroja naapurialueita myöten ja tekemään nopeita ratkaisuja. Perustettu vuonna 1950. Sen seurauksena moitittiin kirjoittajaa ja peruttiin lehden tilauksia. Pelastusalalla useamman tutkinnon opiskellut lääkintäesimies Tero Lähdesmäki kirjoittaa tässä lehdessä opintojensa päättötyön aiheesta, virheiden ja riskien hallinnasta ja siitä, miten voidaan ottaa oppia muilta organisaatioilta. Aion myös hankkia uuden palovaroittimen joka huoneeseen – myös kylppäriin. Hienojakoista jauhetta on työlästä siivota pois. Niitä ei ainakaan kannata hävetä. Puhdas paloasema -mallia on viety pitkälle Keski-Suomen pelastuslaitoksella, joka myös ensimmäisenä 22 pelastuslaitoksesta on kertonut ilmoittavansa operatiivisen henkilöstönsä ASA-rekisteriin. Toivottavasti nämä kaikki hankinnat jäävät käyttämättä. Turvallista kesää! Lue juttu sivulta 38 Kimmo Kaisto, toimittaja kimmo.kaisto@pelastustieto.fi Hyvää asiaa kannattaa tutkia Virheistä pitää oppia, ei hävetä niitä. Käsisammutin voi joskus korvata perinteisen letkuselvityksen ja sammuttaa palon heti alkuunsa. Onnettomuuksista oppiminen on siis yhteinen asiamme. Ne ovat olleet luettuja juttuja, mutta niiden on toivottu olevan myös itsekriittisempiä eikä pelkästään luetteloa tehtävään osallistuneista yksiköistä. Kolmevuosikymmentä sitten eräässä jutussa tehtävää johtanut kirjoittaja arvosteli pelastustöitä. Tehtävään osallistuneet ovat kertoneet, miten tilanteessa toimittiin. Esimerkiksi ilmailussa on jo pitkään annettu koulutusta, jossa pystytään toimimaan mahdollisimman hyvin ja rationaalisesti stressaavassa ja hektisessä tilanteessa. Aikaa toimia on vähän, jos palo syttyy keskellä yöllä. Palomiehen työ on vaativimmillaan vaikeissa olosuhteissa kiireen alaisena. Siksi hälytysilmoitus-jutut tehdäänkin nykyisin toisin. Lopputulos vaikeassa tilanteessa oli hyvä. Itsekriittisyys on varmaankin parantunut noista ajoista, mutta silti avoin arviointi esimerkiksi pelastustehtävän hoitamisesta ei aina luonnistu. Jauhesammuttimella on oma paikkansa esimerkiksi kylmissä oloissa ja liikkuvissa kohteissa, mutta kotioloissa ja julkisissa tiloissa ilkivallankin takia nestepohjainen käsisammutin on usein parempi vaihtoehto. Laitisen mukaan myös muualla Suomessa mennään vauhdilla kohti turvallisempia ja puhtaampia työoloja. Tärkeätä on suojata myös tulipalon jälkeen vahinkosaneerausta tekevät henkilöt ja palonsyyntutkijat. Pelastustehtävässä johdon on pystyttävä tekemään mahdollisimman oikean tiedon perusteella mahdollisimman oikeita ratkaisuja. Vaahtosammuttimien teholuokat ovat nousseet ja hinnat tulleet alas. Tositilanteessa alkusammuttajalla on aikaa kuutisen minuuttia ennen kuin pitoisuudet nousevat heti terveydelle vaaralliseksi. 4–5 ·2017 3 Pääkirjoitus kesäkuu 2017 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti. Kokeissa testattiin jauheja nestepohjaisia sammuttimia tyypillisissä kodinkonepaloissa. Avoin ja asiallinen tiedon jakaminen auttaa muita alalla toimivia, jotka voivat joutua vastaavanlaiseen tilanteeseen. Tästä sain itsekin eräänlaisen herätyksen ja kotimatkalla hankin keittiööni vaahtosammuttimen
Keski-Suomen pelastuslaitoksella totutellaan kaksivuorotyöhön ja varaudutaan soteen monitoimiyksiköllä. Viitasaaren erityispiirre on toiminta-alueen laajuus, Kinnulassa puolestaan peräti 40 nuorta on mukana VPK:ssa. (03) 4246 5358 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Pasilankatu 8, 00240 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Sosiaalinen media www.facebook.com/pelastustieto Twitter: @Pelastustieto1 Instagram: pelastustieto Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino: PunaMusta 2017, ISSN 1236-8639 Tietosuoja Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakasrekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon. 044 728 0402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi Kaisu Puranen puh. Eläkkeelle jäävä Seppo Männikkö paljastaa, mikä häntä motivoi eniten. Hälytysilmoitus-juttu sivuilla 12–22. 4 4–5 ·2017 Päätoimittaja Esa Aalto puh. Alue tutuksi PEFC/02-31-151 PEFC/02-31-151 4041-0619 Painotuote ” On sanottu, että et sää tota pysty tekeen. Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun. 044 7280403 kaisu.puranen@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin puh. Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan. Alueen sopimuspalokunnat ovat voimissaan. 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaajapalvelu puh. 050 562 0735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu puh. s. Kuva: Rajavartiolaitos. Kansi Huntsmanin pigmenttitehtaalla Porissa syttyi tuhoisa tulipalo viime tammikuussa. 32. s.24–31
s. Siitä tosin ollaan vielä kaukana. Paikantamiskaavion äärellä harjoitusmestari Jarno Bedda ja oppilas Arto Jääskeläinen. 8 PALOILMOITTIMET Pelastajat tarvitsevat tietoa automaattisten paloilmoittimien toimintaperiaatteista ja paikantamisesta, alipäällystö ja päällystö niiden suunnittelustakin. Ensin täytyy saada maaliin uudistus ja muutama hanke. 36. s. Osaamista ja voimavaroja tarvitaan. 4–5 ·2017 5 Pääkirjoitus ja toimittajalta 3 Ajassa 6 Hälytysilmoitus 12 Alkusammutus on minuuttipeliä 38 JVT:stä potkua Jyväskylän VPK:lle 42 Palosimulaattoreita maailmalle 44 Virheitä ei pidä peitellä 48 Työn äärellä 50 Riitta Piironen eläkkeelle 52 Paloja pelastustoimen historia 54 Opinnäytetyöt 58 Mirafoni 59 Ulkomailta 60 Päiväkirja 63 Ristikko 64 Muistoissa 65 Seuraavassa numerossa 66 Numerossa 4–5/2017 DIGILOIKKA Digitalisaation myötä pelastus toimessa tiedolla johtamisesta tulee arkipäivää
Teknisten laitteiden pitää olla myös helposti saavutettavissa. Osallistujia päiville ilmoittautui noin sata. 6 4–5 ·2017 AJASSA K irkkonummen Veikkolassa halutaan hankkia kansalaisdefibrilaattori. Veikkolan VPK-FBK on ensilähdön palokunta, jossa on ensivastevalmius. Deffahankinta tempaistiin käytiin kyläpäivillä järjestetyillä elvytysnäytöksillä. Perinteinen sulakepalopelti sulkeutuu hitaammin, koska se odottaa tiettyä lämpötilaa. Palomiestä uhkaavista terveysvaaroista luennoi dosentti Juha Laitinen Kuopion TTL:ltä. Päivien järjestelyvastuussa oli tällä kertaa Helsingin Palomiesyhdistys, joka järjesti 80. Perinne on jatkunut keskeytyksettä, lukuun ottamatta sotavuosia 1941–45. Lahjoitusvaroin hankittava deffa aiotaan sijoittaa esimerkiksi paikallisen kaupan seinälle, josta se olisi tarvittaessa jokaisen ulottuvilla. Veikkolan VPK näytti, miten toimitaan elvytystilanteessa. Se on huolettavuuden kannalta tärkeätä”, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtava palotarkastaja Asko Ryhänen ja palotarkastaja Leif Sjöblom sanovat.. ”On hyvä tietää, millaisia ratkaisuja esimerkiksi korkeissa rakennuksissa toteutetaan. ”Moottoroitu palopelti, joka on kytketty savunilmaisimeen, sulkeutuu nopeammin. Vuosittain tehtäviä on noin 150 ja niistä yli puolet ensivastetehtäviä ja elvytyksiä on vuosittain 5–10. Vastaavia kyläyhteisöjä löytyy muualtakin, jossa apu tulee kauempaa ja tarvetta on omalle toiminnalle. Opintopäivillä julkilausuma altistumisesta Nopeampaa savunhallintaa Savunhallinnan teknisiä ratkaisuja esiteltiin eri puolilla maata, kun niihin erikoistunut yritys Fläkt Wood Oy järjesti oman kiertueensa. Savunhallinnan näytöksessä käytössä oli yli kymmenen vuotta sitten Teknisessä korkeakoulussa opiskelijatyönä valmistunut mobiilipalosimulaattori Mopsi. Toivottavasti erityisesti suunnittelijat ja muut paloturvallisuuden parissa työskentelevät ymmärtävä, millaisia teknisiä ratkaisuja käytetään missäkin kohteessa”, tuotepäällikkö Raimo Perttunen sanoo. opintopäivät yhdessä Helsingin pelastuslaitoksen kanssa. Työterveys oli muutenkin pinnalla touko–kesäkuun vaihteessa Helsingissä pidettyjen päivien aikana. Vain päivää aikaisemmin jouduttiin tositoimiin paikallisessa kaupassa, kun eräs asiakas sai sairauskohtauksen. Kansalaisdeffa lahjoitusvaroin Veikkolassa Pohjoismaisten Palomiesten Opintopäivillä annettiin julkilausuma, jossa palomiehet vaativat altistumisten minimoimista kaikin tavoin. Myös paloesimies Jarkke Lahti Keski-Suomen pelastuslaitokselta käsitteli aihetta. Vuosittain järjestettävät opintopäivät ovat saaneet alkunsa Tukholmasta 1937. Lausuman mukaan työnantajien tulee välittömästi huomioida ja hyödyntää tuoreimmat tutkimustulokset ohjeistamalla tarkoin onnettomuus-, harjoitusja huoltotilanteiden toimintamallit
Meidän mielestä siinä onnistuttiin”, palomestari Raimo Joensuu kertoo. Hän sai SPEKin ansioristin ja 75-vuotismerkin. Kaikki tärkeä tieto pitää välittää. Armas Suomi (vas.), joka täyttää tänä vuonna 90 vuotta sai 80-vuotismerkin ansioistaan palokunnassa. ”Tämä olisi vain yksi kohde. ”Meidän tavoite oli puhtaasti tutustua kohErityiskohteissa on harjoiteltava usein Suomen viidenneksi suurimman kaupungin eli Oulun pelastustoimen veteraanit ry isännöi puheenjohtajansa Jouni Kreusin johdolla paloveteraanien 38. Kaikkiaan 65 aktiivista paloveteraania saapui Ouluun vaihtamaan kuulumisia ja kuuntelemaan ajankohtaisia luentoja. Alminsalissa oli menossa esitys, jonka yleisö piti evakuoida sähköonnettomuuden aiheuttaman tulipalon takia. Myös yleisölle pitää kertoa, teeseen ja yhteistyö oopperan henkilöstön kanssa. Kuusapilakongressia toukokuussa. Opastus voi viedä aikaa sokkeloisissa tiloissa. Vieläkin löytyy ukkoja, jotka eivät ole käyneet kertaakaan millään uudella asemalla.” Joensuu muistuttaa, että sama rumba olisi toistettava ainakin parin vuoden välein. Erityisen kiinnostuksen kohteena oli yksi Suomen arvostetuimpien asekeräilijöiden joukkoon kuuluvan Kalevi Wallstedtin luento aiheesta saksalaisten käyttämät aseet toisessa maailmansodassa. mitä tapahtuu. Kuva: Sami Seppänen/Salon VPK Salon VPK muisti ansioituneita. Siitä huolimatta, että seniorien askel lyhenee ja keskivartalo on tarkkailussa, niin halu sosiaaliseen kanssakäymiseen entisten ammattitoverien kanssa ylläpitää virkeyttä. Harjoituksessa testattiin muun muassa turvajärjestelmiä, savunpoistoa ja paloilmaisinlaitteistoa. Kaupungissa on ehkä jopa satoja erityiskohteita. Salon VPK vietti vanhojen paloautojen päivää ja muisti samalla ansioituneita jäseniään. Operatiivista henkilöstöä on noin 450. Savunpoisto voi olla ongelma. ”Paloilmoittimella syntyi nopeasti käsitys siitä, mihin meidän pitää mennä. Yksi oli loukkaantunut. Puhaltimia ei käynnistetä ennen kuin tiedetään, mistä korvausilma tulee ja mihin poisto menee”, sanoo palomestari Ville Estlander. Matti Koski (kesk.) sai 70-vuotismerkin ja Pekka Salminen (oik.) 65-vuotismerkin. Esimerkiksi tulevassa Länsimetrossa olemme tahkonneet harjoituksia ja tutustumisia jo yli vuoden. ”Työskentelemme neljässä vuorossa kahdeksalla asemalla. Oopperassa meitä oli noin kymmenen. 4–5 ·2017 7 Kansallisooppera järjesti Helsingissä loppukeväästä onnettomuusharjoituksen. Kuvasta puuttuu palokuntaharrastuksestaan ensimmäisen mitalin saanut Yrjö IsoJärvenpää. On sairaaloita, paljon maanalaista infraa, tavarataloja, satamia, raideliikenne ja niin edelleen. Halutaan myös varmistaa, että henkilökunnalla on riittävästi tietoa toimia, viestiä ja opastaa pelastuslaitosta. Reitti paloilmoittimelle kulki huoltoreitin kautta ja opastus paikalle toimi hyvin. Näin isossa kaupungissa on haastavaa hankkia erityiskohteiden paikallistuntemusta. Olemme lisäämässä radiokalustoa henkilökunnalle. Tutkija Markku Haranne esitti Kansallisoopperan onnettomuusharjoituksessa huonomuistista ja sekavaa yleisön edustajaa, joka piti evakuoida ulos tulipalon takia. Palautetilaisuudessa todettiin, että tarvitaan selkeät käytännöt asioida hätäkeskuksen kanssa. Kongressi kiinnosti myös naisveteraaneja. Nämä ovat riskikohteita suuren ihmismäärän, vaikean lähestymisen tai vaarallisten aineiden takia.” Teksti ja kuva: Kimmo Kaisto . Teksti: Niilo Hyytiäinen Kuva: Jouni Arvonen Paloveteraanit kokoontuivat Oulussa . Perehdytyksiä ja turvallisuuskävelyjä on myös järjestetty”, kertoi Kansallisoopperan turvallisuuspäällikkö Samuli Nuutinen kiittäessään palautteesta. Jos nyt tulisi keikka sinne, todennäköisesti osa miehistä olisi ensimmäistä kertaa kohteessa. Tieto siitä, että henkilökunta oli jo evakuoinut potilaan, ei välittynyt Helsingin pelastuslaitoksen väelle. ”Siinä kului liikaa aikaa, tiedonkulkua on parannettava
Se häiritsee suunnittelua, koska meidän pitäisi saada lukittua omia askeleitamme.” Tietohallintotyöryhmä työstää tällä hetkellä tietohallinnon ja digitalisaation tavoitetilaa vuoteen 2025. Hän johtaa pelastustoimen tietohallintoryhmää meneillään olevassa uudistuksessa. Osalle pelastuslaitoksista muutos on pieni, osalle suurempi. Tiedämme pelastustoiminnan näkökulmasta tarkemmin ja reaaliaikaisesti valmiutemme ja saamme tarkoituksenmukaisemman vasteen”, luotaa tulevaisuutta sisäministeriön erityisasiantuntija Teemu Luukko. ”Meillä on puolitoista vuotta aikaa, eikä vielä tahoa nimeltä maakunta. Koko maakuntauudistuksessa pelastustoimi on pieni tekijä, jonka hallinnolliset tietojärjestelmät tulevat olemaan samoja kuin tulevien maakuntien. Luukon mukaan koko muutoksen laajuus on vielä osaksi arvoitus, sillä päätöksiä ei vielä ole tehty. Muutos on joka tapauksessa suurempi kuin pelastusalalla tiedostetaan. Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Teemu Heikkilä. Siihen kuuluu kokonaisuuksien Digitalisaatiosta uupuu voimavaroja Tulevaisuudessa pelastustoimella on yhteinen verkkoympäristö turvallisuusviranomaisten kanssa. ”Todennäköisesti vuoden 2019 alussa kukin maakunta päättää itse hallinnolliset järjestelmänsä. ”Pelastustoiminnan johtaminen tehostuu. Digitalisaation myötä moni asia pelastustoimessa voisi toimia tehokkaammin kuin aikaisemmin. Juuri nyt pelastustoimen tietohallintoprojekteihin tarvittaisiin lisää resursseja ja osaamista. Pääpaino on jatkuvuuden turvaamisessa sekä meneillään olevien tietojärjestelmähankkeiden yhteensovittamisessa maakuntiin ja pelastustoimen uuteen rakenteeseen. Koska toistaiseksi ei ole olemassa maakuntia, ei myöskään ole maakuntien tietojärjestelmiä, joiden päälle pelastustoimen tietojärjestelmät rakentuisivat. Siirtymäkauden jälkeen siirrytään vaiheittain maakuntien yhteisten hallinnollisten tietojärjestelmien käyttäjiksi”, Luukko sanoo. 8 4–5 ·2017 PELASTUSTOIMI P arempi tilannetietoisuus, tiedolla johtaminen, turvallisuus ja varautuminen. Tämä visio kuitenkin on vielä melko kaukana. Tällaisia järjestelmiä ovat muun muassa talouteen, henkilöstöön ja asiakirjahallintoon liittyvät tietojärjestelmäpalvelut. ”Kehittyminen ja päätöksentekomme perustuvat tietoon, ja tiedolla johtaminen on arkipäivää”, Luukko kuvailee. Tällä hetkellä pelastustoimen tietojärjestelmähankkeissa valmistaudutaan siihen, että maakuntauudistus saataisiin maaliin. Se tehostaa johtamista ja tiedonkulkua. Omat henkilötietojärjestelmät, työvuorosuunnittelujärjestelmät ynnä muut tietotekniset ratkaisut täytyy integroida maakuntien järjestelmiin, ja olemassa oleviin tietojärjestelmiin saatetaan joutua teettämään muutoksia pelastuslaitoksissa
Miten ilman tätä tietoa voimme johtaa ja kehittyä?” hän kysyy. ”Kukin pelastuslaitos tekee esimerkiksi työvuorosuunnittelua omilla järjestelmillään. Kokonaisuuden suunnittelun ja toteutuksen eteen tehdään koko ajan töitä.” Suurin osa pelastustoimen tietohallinnon työajasta menee tällä hetkellä hankkeisiin, kuten Erica ja Kejo, hallinnon turvallisuusverkon suunnitteluprojekteihin, valvontasovellus Varantoon ja tietoturvallisuuden jalkauttamiseen. Tällä hetkellä pelastustoimella ei ole muita valtakunnallisia tietojärjestelmiä kuin resurssija onnettomuustilasto Pronto, kenttäjohtamisjärjestelmä Peke, verkko-oppimisympäristö Koulumaali ja tilannekuvajärjestelmä Jotke. Samoilla resursseilla luomme tavoitetilakuvauksia ja mietimme tulevaisuutta. Mistä saamme osaamisen?”. Meidän on pakko saada resurssien ja osaamisen hallinta yhteiseksi.” Luukon mukaan tulevaisuudessa pelastustoimen resurssien ja osaamisen hallinta tulee yhtenäistää yhteisen tietojärjestelmän avulla sekä mahdollistaa sähköinen asiointi sekä asiakkaille että henkilöstölle. 4–5 ·2017 9 ja resurssien määrittelyä, suunnittelua ja rahoituksen järjestämistä. ”Julkishallinnon byrokratia on todella hidas, ja vie aikaa, että saamme esimerkiksi rahoituksen toimimaan. Työ on vielä kesken. Toinen kysymys on se, mistä osaaminen tietohallinnon kehitystyöhön saadaan. Mistä saamme riittävän osaamisen tavoitetilan toteuttamiseen?” Luukko kysyy. ”Miten luomme koko digitalisaation henkilöstöresurssin. Ei resursseja, ei osaamista Luukon mukaan tietojärjestelmien ongelma maakuntien toiminnan alkaessa on epäyhtenäisyys. ”Resurssimme ovat pitkälti kiinni näissä hankkeissa. Luukko myöntää suoraan, että toimialalla ei ole riittävästi osaamista eikä resursseja. ”Jos emme tiedä resursseja ja osaamistamme, perustamme ei ole kunnossa
Tuvesta yhteinen ympäristö Pelastustoimessa on meneillään hallinnon turvallisuusverkon palveluiden suunnitteluprojekti, joka on tilattu Valtorilta, eli Valtion tietoja viestintätekniikkakeskukselta. Hänen mielestään alalla ei vielä kokonaisuudessaan ymmärretä tietotai kyberturvallisuuden vaikutuksia tarpeeksi selvästi. ”Haaste ovat henkilöstö ja eri sopimusrakenteet. 10 4–5 ·2017 ”Miten luomme koko digitalisaation henkilöstöresurssin. ”Erican käyttöönotto edellyttää, että meillä on kiinteitä hallinnon turvallisuusverkon tietoliikenneyhteyksiä käytössä. Kaikissa laitoksissa tehdään tietohallintotyötä, mutta työn jatkuvuus, paikallisuus ja osaaminen pitäisi turvata jatkossakin.” Luukon mukaan pelastustoimi tarvitsee enemmän resursseja tietohallintotyöhön kautta linjan, mutta etenkin pelastustoimen yhteiseen kansalliseen tekemiseen. Tietoturvallisuus tulee vaikuttamaan kaikkeen pelastustoimessa, alkaen siitä, keitä ja mihin tilaan paloasemalle voidaan päästää. Tuve eli hallinnon turvallisuusverkko on korkean varautumisen ja turvallisuuden tietoverkko palveluineen, jota turvallisuusviranomaiset on velvoitettu käyttämään. Jos toimialalla on 20000 henkilöä ja yli 900 paloasemaa, on iso muutos saada joka paikkaan samanlainen turvallisuuskulttuuri.” Tulevaisuudessa kuitenkin siintää pelastustoimi, jonka tietoturva ja ICT-infrastruktuuri ovat yhtenäiset muiden turvallisuusviranomaisten kanssa. Hallinnon turvallisuusverkon ensimmäisiä kiinteitä palveluja pilotoidaan syksyllä vähintään kahdeksalla pelastuslaitoksella, muun muassa Pirkanmaalla. ICT-hankkeisiin liittyy kiinteästi myös tietoturva. Tuve tulee olemaan pelastustoimelle yhteinen ICT-ympäristö, jonka kautta pelastustoimeen tulevat muun muassa yhtenäiset päätelaitepalvelut, tietoliikenne, viestintäpalvelut kuten sähköposti, video ja pikaviestimet. Turvallisuusverkko liittyy myös hätäkeskustietojärjestelmä Erican käyttöönottoon. Meillä tulee olla vastaavia työasemia kuin hätäkeskuksessa, koska tarvitsemme niitä Ericassa. Tietoturvan näkökulmasta ihminen on heikoin lenkki. Luukon tietohallintoryhmä ja Keski-Pohjanmaan projekti toimivat tiiviissä yhteistyössä. Silloin olemme yhtenäinen toimija ilman maantieteellisiä tai organisaatioiden rajoja.” ”Meidän on pakko saada resurssien ja osaamisen hallinta yhteiseksi.” PELASTUSTOIMI Suurin osa pelastustoimen tietohallintotyöajasta menee tällä hetkellä hankkeisiin, kuten Erica ja Kejo.. Hankkeeseen on integroitu lähes kaikki pelastustoimen meneillään olevat tietojärjestelmähankkeet, ja hankkeen kautta niihin saadaan asiantuntijaresursseja. ”Sitä resurssia ei tällä hetkellä ole.” Pelastustoimen tietohallinnossa tulisi olla niin henkilöitä, jotka tekevät työtä oman toimensa ohessa, kuin päätoimisiakin työntekijöitä. ”Jos meillä on jatkossa turvallisuusviranomaisten yhteinen verkkoympäristö, tieto ja tilannekuva kulkevat sekä pelastuslaitosten, sisäministeriön että muiden turvallisuusviranomaisten välillä. Tarvitsemme niitä myös tietojen varmentamiseen, pelastustoimen johtamisen tukemiseen sekä tilannekuvan muodostamiseen”, Luukko kertoo. Mistä saamme osaamisen. Paraikaa pelastuslaitoksilla on meneillään yhteinen ICT-hanke, jota Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos vetää. Pelastustoimessa on meneillään tietoturvallisuuden kehittäminen, jossa tavoitellaan uuden ohjeistuksen mukaisen tietoturvallisuuden perustason saavuttamista vuoden 2018 loppuun mennessä. Luukko muistuttaa, että kukin organisaatio vastaa entistä vahvemmin henkilökunnan kouluttamisesta myös tietoturva-asioihin. Tulevia tietojärjestelmiä pääsee käyttämään vasta, kun on suorittanut pelastustoimen tietoturvallisuustentin
4–5 ·2017 11 info@ursuit.com / www.ursuit.com Teemu Luukon mielestä hätäkeskustietojärjestelmä Ericankaan kaikkia mahdollisuuksia ei välttämättä vielä ymmärretä. Siitä on saatu valmisteluversioita pitkin kevättä.” Aaltonen toivoo, että järjestelmä saataisiin hyväksyttyä syksyllä, jolloin käyttöönotto olisi alkuvuodesta 2018. Alalla ei ole sisäistetty, mitä kaikkea tulevaan järjestelmään liittyy. ”Kuormitimme järjestelmää eri tavoin. Siihen liittyy tietenkin päivystäjien koulutus, aika iso ruljanssi kaikkiaan. ”Etenemme yksi hätäkeskus kerrallaan, asennamme laitteet ja järjestelmät. Tällöin myös vastuu tiedon ajantasaisuudesta ja luotettavuudesta siirtyy pelastuslaitoksille. Sinne tullaan syöttämään muun muassa kaikki yksiköt, paloasemat, viestiyhteydet, hälytysohjeistukset, eli koko vastesuunnittelu.” ”Ericassa on olemassa äly siihen, minkälaisia onnettomuuksia milläkin hetkellä missäkin päin Suomea on, yksiköineen ja resursseineen. Aina kun tällaista tehdään, havaitaan uusiakin vikoja. Järjestelmää massatestattiin touko-kesäkuun vaihteessa noin 50 henkilön voimin eri puolilla Suomea. Ensimmäisen käyttöönoton jälkeen pidetään viikonparin tauko, katsotaan, että kaikki toimii, ja lähdetään Kuopioon.” Aikaisemmin vikoja havaittiin muun muassa tallennusjärjestelmässä sekä hätäpuhelinliikenteen ja puhejärjestelmän ominaisuuksissa. ”En ole ainakaan saanut indikaatiota, että niissä olisi jotain pielessä. ”Se tulee olemaan keskeinen pelastustoiminnan suunnittelun ja johtamisen työkalu. Hätäkeskustyössä tärkeintä on kansalaisen kannalta, että puhelu tulee perille oikeaan paikkaan. Hätäkeskuslaitoksen teknisten palvelujen johtaja Jukka Aaltonen sanoo, että käyttöönotto on näillä näkymin tammi–toukokuussa 2018. Vikoja on saatu korjattua, mutta myös uusia on löydetty. Tietoni mukaan se puoli alkaa olla kunnossa”, Aaltonen sanoo. Jatkossa pelastuslaitoksen työntekijät käyttävät Erica-järjestelmää itse ja syöttävät sinne ajantasaista tietoa toiminnastaan. Erican käyttöönotto siirtyy jälleen parilla kuukaudella. ”Laitamme edelleen kuntoon versiota 1.2. ”Tällaisen lisäajan antaminen on perustellumpaa kuin ottaa käyttöön keskeneräinen järjestelmä.” Ericasta keskeinen johtamisen työkalu. En pysty sanomaan yksityiskohtaisesti, millaisia viat ovat.” Aaltosen mukaan aikataulun venyminen on pieni hinta toimivuudesta. Niin ikään pelastustoimen riskianalyysin ylläpito Ericassa siirtyy pelastustoimen vastuulle. Järjestelmän käyttöönotto tapahtuu hätäkeskuksittain, alkaen Oulusta. Tämän takia sen rooli johtamisen kokonaisuudessa on olennainen.” Nykyisin pelastuslaitokset lähettävät yhteisesti sovitun tiedon hätäkeskustietojärjestelmään, jota hätäkeskus pitää yllä. Järjestelmän piti tulla käyttöön marras–joulukuussa 2017
4–5 ·2017 13 ”Tämä oli suuri rakennuspalo kertaa jotain.”
Ryhmä sai oppaakseen Huntsmanin tehdaspalokuntalaisen. Palo oli katkaistava Meriporilaisten tiedustelun aikana myös Kanta-Porin yksiköt saapuivat paikalle palomestari Vallinin johdolla. Samalla pelastui ainakin 450 työpaikkaa. Meri-Porin savusukellusryhmä aloitti tiedustelun tehtaan sisällä. Tasanne oli jalkapallokentän kokoinen ja sokkeloinen, minkä vuoksi letkun siirtely Huntsman sammutettiin ajoissa – satoja työpaikkoja säästyi Huntsmanin pigmenttitehtaalla Porissa syttyi tuhoisa tulipalo viime tammikuussa. Tarkoituksenamme oli estää palon leviäminen muihin rakennuksiin”, Vallin sanoo. 14 4–5 ·2017 HÄLYTYSILMOITUS V iisisataa metriä pitkän ja sata metriä leveän Huntsmanin tehdasrakennuksen loppupäässä oli tulipalo. Sisällä lattiatasossa ei ollut mitään paloon viittaavaa. ”Saimme heti tietää, että tehdas on tyhjä ihmisistä ja että sisällä ja katolla palaa, joten teimme perusselvitykset molempiin paikkoihin. Kerrostasanne oli jalkapallokentän kokoinen ja niitä oli neljä. Vettä saatiin tehtaan omasta palovesijärjestelmästä, säiliöautoja ei juurikaan tarvittu. Palo oli hankalasti pidäteltävä. Tehtaan työntekijä havaitsi sen ja soitti hätäpuhelun. Lisää yksiköitä oli jo matkalla, yksi niistä oli Satakunnan pelastuslaitoksen johtoyksikkö, kyydissä päivystävä palomestari Petri Vallin. Kun nousimme ensimmäiselle tasanteelle, siellä paloi kaikki”, savusukeltaja Petri Huru kertoo. Tekstit: Marko Partanen Kuvat: Satakunnan pelastuslaitos, Rajavartiolaitos ja Marko Partanen . Tehtaan sisään, portaiden alapäähän selvitettiin runkolinja, josta jatkettiin kahdella työjohdolla kerroksiin. Seuraavana paikalle ehti Meri-Porin paloaseman hööki eikä tilanne ollut muuttunut: tehdas oli tulessa, sen yli 100-metrisestä piipusta loimutti 30-metrinen liekki ja rakennuksen katolla paloi voimakkaasti. Valaisimetkin valaisivat edelleen. Kanta-Porin ja Meri-Porin savusukellusryhmät alkoivat sammuttaa ensimmäistä kerrostasannetta. Petri Hurun sammutusasu meni poistoon savusukelluksen jälkeen.. ”Ensin käveltiin sata metriä ulko-ovelta sisään ja sitten sata metriä oikealle, mistä lähti portaat kerroksiin. Lopulta tinkimätön työ palkittiin: tehtaan tärkeimmät kohteet pelastuivat. Sammutustöihin osallistui 150–200 henkilöä. Pian tehtaan oma palokunta vahvisti asian hätäkeskukselle. Selvitystä tehdessä myös maatasossa alkoi näkyä palon merkkejä, ylemmistä kerroksista oli pudonnut alas palavaa materiaalia. Jokaisella tasanteella paloi rajusti, mutta palosta huolimatta niillä vallitsi hyvä näkyväisyys – suorastaan elokuvamainen savuton tulipalo
Myöhemmin selvisi, että se oli kaasupullo”, Kangasniemi sanoo. Savusukeltajia äkkiä Vallinille selvisi palon vakavuus. Savusukeltajat pyrkivät liikkumaan sisällä katossa kulkevien palkkilinjojen alla välttääkseen, ettei putoileva materiaali osu heihin. Ylimpiin kerroksiin mentäessä sähköt katkesivat, valot sammuivat ja palo oli kehittänyt savupatjan. Välillä kuului räjähdyksenomaisia ääniä, kun putket paukkuivat rikki. Hänellä oli onni mukana, sillä räjähdys satKopteri sammutti 1300 litran kertaiskuilla, se pystyi tuomaan niitä kolmen minuutin välein.. Hälytyksen saivat myös Satakunnan pelastuslaitoksen johto, kriisiviestintäryhmä sekä P3-vapaavuoro. Kun tehtaan molemmille puolille pedattiin nostolavat, niiden ulottumattomiin jäi palavan katon keskellä kulkeva 60 metrin levyinen kaistale. ”Palo oli levinnyt jo niin laajalle, ettei oikeastaan olisi ollut paljon merkitystäkään mennä letkunmittaa pitemmälle. Välillä edessä oli iso putki, jonka yli ei päässyt eikä oikein alikaan ja sen takana paloi. Hän hälytti lisää yksiköitä ja kaikki Porin vapaavuorot. Paloa sammutettiin niistä paikoista, mihin yhdellä letkunmitalla ulottui. "Uran kovin paikka" Sisällä näky oli kuin amerikkalaisfilmin tulipalossa: joka puolella paloi kovaa eikä savua ollut juurikaan. Sammuttajien kohteena oli palava ”koppi”, putkilinjan paloon kuivanoususelvityksellä ei pystynyt. Saimme pidäteltyä palon leviämistä tehtaan alkupäähän päin”, savusukeltaja Juha Kangasniemi sanoo. Kohteen tiedustelu ja tilannekuvan selvittäminen oli haastavaa: ”Jos yritti kävellä talon toiselle puolelle, matkaa kertyi kilometri”, Vallin kertoo. Tasanteen perälle kovin kattavasti ei päästy sammuttamaan”, Huru kertoo. ”Sinne missä loimutusta näkyi, sinne päästettiin vettä. ”Teimme kuivanousua pitkin katolle perusselvityksen, josta vedettiin kaksi työsuihkua ja yksi veto pistosuihkuputkille. Sammutusparit saattoivat nähdä toisensa. Sisällä kukaan ei tiennyt, mitä se oli. Jostain näkymättömistä kuului kova rytinä ja pauke, kun hehkuvia metallija palavia lasikuitukappaleita putoili alas. Linjastoa pitkin kulkeva yhteys saatiin katkaistua varhaisessa vaiheessa, joten palo ei levinnyt sitä kautta. Katolla tuli pyrki kohti tuotannon alkupäätä, liekki eteni yli miehenkorkuisena rintamana sekä huovalla päällystettyä umpilaudoitettua kattoa pitkin että sen alla ontelossa. Siellä paloi jokin koppi ja iso putkilinjasto, joka levitti paloa kolmen hehtaarin kattoalalle. Paloesimies Jarno Joensuu johti vastuualuetta, jonka tarkoitus oli estää palon eteneminen tuotannon alkupäähän. Savusukeltajien niskaan satoi sammutusveden mukana jotain nestettä. Putkilinjasto haarautui palavan piipun juuresta toiseen rakennukseen. Johdin tilannetta maatasosta, sillä katolla oli niin paljon savua, ettei siellä nähnyt mitään”, Joensuu sanoo. ”Yhtäkkiä lähelläni leimahti, kuului kova jysäys ja rakenteet tärähtivät. Katolle tehtiin kuivanoususelvitys. Tasanteella oli syttynyt kaikki palava materiaali, kuten sähkökaapelit ja lasikuituputket – materiaalia oli runsaasti. Paikalle tarvittiin erityisesti savusukelluskykyisiä henkilöitä. 4–5 ·2017 15 parhaisiin sammutuspaikkoihin oli työlästä ja osittain mahdotonta
. Hän kertoo sukeltaneensa peräkkäin viidet pullot tyhjiksi. Vaihtomiehiä ei ollut. Kattoon, huovalla päällystettyyn umpilaudoitukseen, tehtiin roilo. ”Minulla oli selvä peli. Metrien korkuinen liekkirintama tuli palomiehiä kohti. Joensuun vastuualueella työskennelleet palomiehet tarkastivat rajoituslinjalla olevat sisätilat ja sulkivat auki teljetyt palo-ovet. Hän istui johtoyksikön takatilaan ja alkoi pitää tarkkaa päiväkirjaa paikalle tulleista yksiköistä sekä ohjasi pyydettyjä resursseja oikeisiin paikkoihin. Olimme epätietoisia räjähdystai kemikaalivaarasta. ”Sitten alkoi hirveä jylinä, ihan kuin Hornetti olisi tehnyt lähtöä vieressä”, Huru kuvaa. Johtovastuu siirtyi Rintalalle. Nämä on säilytettävä ”Puoli kymmenen aikaan pidettiin palaveri, jossa määriteltiin kaksi rajoituslinjaa. Sekä Heilä että paikalla olleet tehdaspalokuntalaiset saivat pelastuslaitokselta isot kiitokset. Vähän ennen aamukahdeksaa Vallin sai operaatiopäällikökseen Tuomas Klimoffin. ”Oli todella hyvä tuuri, että kukaan ei kuollut sisällä sammutustöissä”, Huru sanoo. Ilman heidän kohdetuntemustaan työ olisi ollut monin verroin hankalampaa. Kopterin sammutusiskuista oli selvä hyöty. Paikalla olleen tehdaspalokunnan päällikön Janne Heilän hän käski pysytellä kannoillaan koko ajan. Jossain vaiheessa kuului kova pamaus, jolta tietämättöminä suojauduimme maahan. ”Petri (Vallin) sanoi minulle, että ota yksiköitä vastaan, ja sitten niitä alkoi tulla ovista ja ikkunoista”, Klimoff sanoo. Yksiköt oli kirjattu tarkasti, taustat oli tehty kunnolla ja tehtävässä oli selvä työnjako”, Rintala sanoo. Ensimmäinen kuivanoususta vedetty linja jäi liekkeihin ja palomiehet joutivat perääntymään. Rajavartiolaitoksen helikopteri oli saanut heti ensimmäisessä aallossa hälytyksen mutta sitä ei vielä näkynyt. Palomiehet otettiin alas katolta ja kopteri aloitti työnsä. Heti pamauksen jälkeen savusukeltajat komennettiin ulos rakennuksesta, mutta tilanteen selvittyä he palasivat takaisin töihin. Joensuu arvioi, että rajoituslinja sijaitsi viitisenkymmentä metriä siitä, mistä sammuttaminen ensiksi aloitettiin. Sovimme, että vastuualueellani, tehtaan alkupään puolella, palo rajataan betoniseinään, joka oli myös osastoiva seinä”, Joensuu kertoo. Vähän ajan päästä saimme tietää, että pamaus oli vaaraton ja sen aiheutti höyryn varoventtiili”, Vallin kertoo. Palo levisi myös katolla. Kattopalo pysähtyi roiloon. Vallin tiedusteli hänen kanssaan kohteen ja perehdytti tilanteeseen. Mestari vaihtuu lennosta Puoli yhdeksän aikaan palopaikalle tuli palomestari Markku Rintala. Kopterisammutus auttoi Puoliltapäivin, reilut kuusi tuntia hälytyksestä Satakunnan Kansa -sanomalehti uutisoi, että ”palo ei ole vielä kenenkään hallussa.” Katto paloi edelleen voimakkaasti, erityisesti keskiosastaan, minne nostolavoilla ei ylettynyt. ”Resurssien oikea kohdennus oli tehtävässä haasteellisinta”, Joensuu sanoo. Palon voimaa ja etenemistä oli ennakoitava reilusti. Osa niistä kuului tehdaspalokuntalaisille ja palomiesten tuttaville. Hänet Vallin käski Huntsmanin tehtaan johtoryhmään ”yhteysupseeriksi”. Alkuvaiheessa Vallin määritteli kaksi vastuualuetta: toisen tehtaan sisätiloihin ja toisen katolle. Suurimpaan osaan vastaus löytyi Heilältä, eikä tietoja tarvinnut metsästellä. ”Pronton, näköja kuulohavaintojen perusteella laskin, että paikalla oli 83 erilaista yksikköä, kaikki ne eivät näkyneet Prontossa”, Klimoff sanoo. Sen sammuttamiseenkin oli varattava työvaraa. Mikäli rajoituslinjat eivät pitäisi, saattaisivat palon tuhot olla liian isot korjattaviksi. ”Meillä (Joensuun vastuualue) oli apuna Harjavallasta tullut yksikkö, jonka avulla katolle vedettiin kaksi kolmen tuuman linjaa lisää. Tehtaan sisällä pamaus aiheutti paineaallon ja tärisytti rakenteita. Katolla etenevää putkipaloa pyrittiin rajoittamaan nostolavoilla, niitä oli käytössä päivän mittaan viisi. Käytössä oli myös nostolava-auto, joka tykitti vettä katolle”, Joensuu kertoo. "Palo eskaloitui koko ajan" ”Palo eskaloitui koko ajan. Katto sahattiin moottorisahoilla ja laikkaleikkureilla auki monen kymmenen metrin matkalta. Savusukeltajat ihmettelivät: mitä nyt oikein tapahtuu. Kaksi tuntia yksin Vallin johti paloa ensimmäiset kaksi tuntia yksin, kunnes paikalle saapui ensimmäinen päällystöviranhaltija Antti Halmela. 16 4–5 ·2017 HÄLYTYSILMOITUS tui betoniseinän kulman takana, vaikka matkaa oli vain 5–10 metriä. Jylinä aiheutui varoventtiilistä purkautuvasta höyrystä. Jarno Joensuu johti vastuualuetta, joka esti palon leviämisen tuotannon alkupäähän.. Jatkuvasti ilmeni tehtaasta jotakin kysyttävää. Se nouti tehtaan lauhdevesialtaista 73 säkillistä vettä ja tiputti ne paloon. Materiaalitappioiden lisäksi panoksena oli tehtaan 450 työpaikkaa. Paikalle tulleelle Rajavartiolaitoksen helikopterimiehistölle annettiin sammutusohjeet. ”Olen pitkään tehnyt näitä töitä eikä koskaan ole tullut äitiä ikävä – nyt se oli lähellä”, Petri Huru sanoo. Tuomas Klimoff kirjasi palopaikalla olleen 83 erilaista yksikköä. Lisää paineilmaa Pitkäkestoinen savusukellus söi paineilmaa, huolto järjestettiin Kanta-Porin asemalle,
Kontin kompressorilla täytettiin 200 pulloa, saman verran kuin Kanta-Porin asemalla. "Kulkureitit sisällä olivat hankalia. Vasta iltakahdeksalta, kun ryhdyttiin purkamaan valmiutta, tiedettiin varmasti, että rajoituslinjat pitävät eikä palo leviä varjeltaviin kohteisiin. Palomestari Petri Vallin (oik.) johti paloa pitkään yksin. 4–5 ·2017 17 mutta se ei riittänyt. Palon eteneminen pysähtyi. ”Kuulin, että vastuualueellani oli sortumavaarallisia paikkoja. Samoin kun resursseja tarvittiin lisää, oli tarve ennakoitava ja esitettävä pyyntö ajoissa. Vastaus oli: valitettavasti ei”, Rintala sanoo. Palomestari Markku Rintala kiittelee palomiesten asennetta. Kun vastuualueella vaihdettiin johtajaa, oli perehdytykseen käytettävä tunti aikaa. Suotuisat tuulet ”Onneksemme savu painui Kokemäenjoelle päin eikä Kaanaan asutusalueelle. Leviämissuuntaan keskitettiin sammutusvoimia ja ohjattiin kopterisammutusta”, palomestari Markku Rintala kertoo. Palossa oli käytössä kaikki Satakunnan alueen ylimääräiset paineilmapullot. Myös yksiköiden polttoaine alkoi huveta. Satojen metrien siirtymiin olisi muuten kulunut liikaa aikaa. Hän tarkasti savuhaittojen kehittymistä ja oli valmiina vastaamaan asukkaiden kysymyksiin. Kaistanjakoa oli juuri supistettu. ”Epävarmuustekijöitä oli paljon. Hän johti tehtaan sisällä olevaa vastuualuetta, joka määräytyi rajoituslinjojen väliin. Ryhdyimme eristämään niitä ja merkkasimme ne palokuntanauhalla. Tämä oli suuri rakennuspalo kertaa jotain – en keksi miten sen kuvaisin. Muuten olisimme joutuneet evakuoimaan asutusta”, Rintala kertoo. Turhia riskejä välteltiin ja siinä onnistuttiinkin”, Toivio sanoo. Toivio liikkui vastuualueellaan tehtaalta löytämällään polkupyörällä. Ensin käytettiin tehdasalueella olevat 600 litran dieselvarat ja sen jälkeen sovittiin lähellä olevan Teboil-huoltamon kanssa tankkauksesta, josta poistettiin arkiset ja aikaa vievät muodollisuudet. Merkkasimme niitä palokuntanauhalla, jotta emme eksyneet." Palopesäkkeitä oli edelleen ja välillä joku kytöpalo syttyi paloksi, kun se sai jostain ilmaa. ”Kun hälytyksestä oli kulunut jo yli kymmenen tuntia, minulta kysyttiin mielipidettä siihen, onko palo hallinnassa. Palossa kokonaisuuden hahmottaminen ja oleellisen erottaminen oli haastavaa.” Sortumavaarallisia paikkoja Paloesimies Mikko Puolitaival tuli paikalle puolenyön jälkeen, jolloin hektisin tilanne oli ohi. ”Jossain vaiheessa huomasimme, että katolla palo alkaa levitä uuteen suuntaan.”. Apua pyydettiin Puolustusvoimilta, joka toimitti kohteeseen paineilmakontin. Pelastuslaitos lähetti tiedustelijan ajamaan autolla lähialueille. Yksiköt olivat tuoneet niitä asemilta tullessaan. ”Ne, jotka olivat tulossa paloa seuraavana päivänä töihin, oli komennettava ajoissa kotiin.” Kaikilla oli halu sammuttaa palo; monien tutut työskentelivät tehtaalla ja se haluttiin säästää. ”Palossa asiat olivat isoja ja niitä oli paljon. "Merkkasimme kulkureittejä" Paloesimies Marko Toivio saapui Huntsmanin paloon iltaviiden jälkeen. Palo leviää taas ”Jossain vaiheessa huomasimme, että katolla palo alkaa levitä uuteen suuntaan, vaikka rajoituslinjat pitivät. Puolitaival johti kaistaa, johon kuului 6 tai 7 yksikköä – kattoa ja sisätiloja. Palo eskaloitui, eikä erilaisista riskeistä ollut tarkkaa tietoa. . Yksi henkilö hoiti koko ajan paineilmapullologistiikkaa. Välillä jostakin alkoi valua jotakin ainetta, jolloin piti heti selvittää, että mistä aineesta on kyse, ennen kun sen lähelle mentiin. Siitä löytyi 45 laitetta ja 60 paineilmapulloa
”Ajattelin, että kun on iso tilanne, on meille ja vastaanottajalle helpompi, että lähetetään joukkue johtajineen, jolle voi sitten antaa tehtävän tai vastuualueen. Harvinainen avunpyyntö Huntsmanin paloon saapui myös naapuriapua Pirkanmaalta ja Varsinais-Suomesta. Kun kaistajako aamulla purettiin, Puolitaival siirtyi päivystävän palomestarin työpariksi kirjaamaan tilannepäiväkirjaa ja huolehtimaan yksiköiden kierrättämisestä. 18 4–5 ·2017 HÄLYTYSILMOITUS Samalla jatkoimme palopesäkkeiden sammuttelua”, Puolitaival kertoo. PEKE-tietojärjestelmän kartalta saa hieman osviittaa yksiköiden määrästä. Onnistunutta yhteistoimintaa Yhteistyö palon sammuttamiseksi kaikkien tahojen kanssa sujui hienosti. Lindström kokosi lähetetylle joukkueelle myös vaihtojoukkueen, joka sekin lähetettiin kohteeseen. Aamuyöllä käynnistettiin myös tyhjennyspumppaus, jotta rakennuksessa olevat nesteet saatiin ulos. ”Täytyy kyllä sanoa, että tällaista pyyntöä en ole ennen saanut enkä ole kenenkään muunkaan kuullut saaneen”, Lindström sanoo. Hän kertoo, että naapurista tiedusteltiin, minkälaista apua Varsinais-Suomesta mahdollisesti voitaisiin tarjota – puute oli lähinnä savusukelluskykyisistä palomiehistä. Tehdas korjataan eikä ketään lomauteta”, hän sanoi. Torbjörn Lindström oli palon aikaan Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen päivystävä palopäällikkö. Hänellä oli asiaa: ”Ette tehneet turhaa työtä. Lisäksi ei olisi mielekästä lähettää ensin paria kaveria ja sitten vähän ajan päästä paria lisää.” Lindström kokosi sammutusjoukkueen sopimuspalokuntalaisista ja vakituisista palomiehistä. . ”Ette tehneet turhaa työtä.”. Samalla varmistettiin, että alueen iskukyky päivittäistehtävien varalta säilyy. Tehtaan amerikkalainen nokkamies Peter Huntsman matkusti Suomeen ja kutsui pelastuslaitoksen edustajat luokseen. ”Meillä on ollut neljä suurpaloa vuoden aikana, ehkä niistä on opittu jotakin”, Markku Rintala kertoo
”Siinä ymmärrettiin, että nyt taistellaan työpaikoista. Johtoryhmässä elettiin sykleissä. ”Vaikka tehdas on todella laaja, vaikutti siltä, että johdolla on kokonaisuus hyvin hallinnassa”, Leppäkoski sanoo. Vain harva kertoi rekisteröineensä yleis tä vaaramerkkiä. Siitä, että harjoituksia oli pidetty, oli tässä tapauksessa merkittävä hyöty”, Halmela sanoo. Tasaisin väliajoin pidettiin median tiedotustilaisuus, sitä edelsi aina pelastustoimen kuuleminen osana johtoryhmässä määrävälein tapahtunutta palaveria. ”Minulla oli vastuu tiedottamisesta, pyysin siihen apua. Huntsmanin tehtaanjohtaja Reinier Hegge toimi rauhallisesti. Leipää ja varovaisuutta Leppäkoski pani johtoryhmässä merkille hienoja asioita. ”Joka palaverissa käytiin läpi, voidaanko joku asioista pyyhkiä jo pois. Tehtaan johdolla oli kuitenkin luotto siihen, että vakavimmilta tuhoilta säästytään”, Leppäkoski kertoo. Kun työmatkalla ollut aluepalopäällikkö kuuli virvestä Huntsmanin palosta, hän lähetti viestin talon johdon epäviralliseen WhatsApp-ryhmään. Samalla hän kertoi, että tehtaan kanttiini on auki 24 tuntia, jossa kaikki saattoivat käydä syömässä sopivan hetken tullen. Vastaajat kertoivat, että sosiaalisesta mediasta ja nettiuutisista. Harjavallassa oli alkamassa työpaikkakokous, johon osallistui kymmenen henkilöä vapaavuoroista. Niissä oli esillä keskeneräiset asiat; kuka tekee ja mitä tekee. ”WhatsAppin kautta pääsimme paloon heti kiinni", aluepalopäällikkö Petri Ekberg sanoo. ”Kun en nähnyt, en voinut tiedottaa. Hieman myöhemmin tieto tarpeesta tuli myös virallisia reittejä pitkin, kun päivystävä palomestari ehti tiedottaa paikan päältä asiasta. Kommunikointikieli amerikkalaisen yrityksen johtoryhmässä oli englanti. Uunit säilytettävä ”Tehtaalla oli neljä uunia, jotka piti suojella. Valot johtokeskuksessa syttyivät noin tunti hälytyksen jälkeen. ”Oli nähtävä itse” Johtoryhmässä yritettiin tarkastella palon tilannetta tehtaan piippuun asennetuilla kameroilla mutta ne olivat palaneet. Paikalle hälytettiin palokuntia, joissa oli hyvä savusukellusvalmius. Mitään ei tarvinnut alkaa alusta asti säveltämään. Henki oli hyvä mutta totinen”, Halmela sanoo. Saamiensa vastausten perusteella he kertoivat mihin pelastustoimia piti keskittää seuraavaksi; mitkä kohteet tulisi pystyä säilyttämään, jotta tehdastoiminnan jatkuminen voitaisiin turvata.. Heggellä oli myös ”sotapäiväkirja”, johon hän kirjasi tapahtumia. Ennen kuin virallista pyyntöä oli lähetetty, molemmista tuli tieto, että joukkueellinen miehiä on valmiina auttamaan.” ”Me johtokeskuksessa välitimme myös palopaikan tiedotustilaisuuksissa kerrottua tietoa sosiaaliseen mediaan ja seurasimme siellä olevaa keskustelua. Vaurioita ei enää ehkä kannattaisi korjata. Petri Ekberg työskenteli palon aikana Kanta-Porin paloaseman johtokeskuksessa.. Hän ilmoitti heti, että vaikka on iso tilanne päällä, niin työtapaturmia ei saa tulla. Oli saatava tilanne omille verkkokalvoille, siksi menimme välillä katolle katsomaan, miltä tilanne näyttää.” Myöhemmin paikalle saatiin virka-apuna poliisin miehittämätön ilma-alus, joka kuvasi ja välitti reaaliaikaista videokuvaa johtokeskukseen. Miehittämättömällä ilma-aluksella ei lentoturvallisuussyistä operoitu samaan aikaan Rajavartiolaitoksen kopterin kanssa. Jo sen perusteella päätettiin pystyttää johtokeskus. ”Johtokeskustyöskentelyn em me nähneet tuovan kovin suurta lisäarvoa itse tilannejohtamiselle, joten päädyimme tukemaan pelastustoiminnan johtamista järjestelemällä paikalJohtokeskus käyntiin WhatsAppissa le tarvittavia resursseja, turvaamalla päivittäistoiminnot sekä huolehtimilla ulkoisista yhteyksistä”, Ekberg sanoo. Tilannekuvan luominen oli haastavaa. Jos ne kuumenisivat, ne saattaisivat tuhoutua kokonaan. Kun Ekberg saapui johtokeskukseen, oli tiedossa, että tehtaalla palaa kunnolla ja että joukkoja hälytetään koko ajan lisää. Hegge piti tilannetta yllä fläppitauluilla. Heidät hälytettiin Poriin sammutustöihin. Tehtaan johdosta tehtiin yksityiskohtaisia kysymyksiä tulipalotilassa olevasta tilanteesta, jotka savusukeltajat kävivät tarkastamassa. 4–5 ·2017 19 Johtoryhmässä "Hyvä ja totinen henki" Palomestari Antti Halmela liittyi Huntsma nin johtoryhmään pelastustoimen ”yhteys upseeriksi”. ”Toiminta oli jo valmiiksi harjoiteltu useissa SURO-harjoituksissa. . Ensimmäisenä palomestari pyysi paikalle savusukeltajia. Tilanteen aikana arveltiin, että palo oli saanut alkunsa neljästä sähkösuodatinkaapista, jossa paloi alkuvaiheessa rajusti, ja josta palo pääsi myös katolle. Se helpotti tilannekuvan muodostamista. ”Tiedustelimme myös Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan pelastuslaitoksilta mahdollisuutta tukea palon sammutuksessa. Kun keskustelu alkoi laukata, puutuimme siihen ja kerroimme miten asiat ovat.” Palon jälkeen SPEK teki kyselyn, miten ihmiset olivat saaneet tiedon palosta. Hän tivasi asioita, jotta ne saatiin maaliin”, Leppäkoski kertoo. Ensin paikalle tuli Tiina Kielinen ja sitten Jyri Leppäkoski.” Kun Halmela kävi tehtaan suojelupäällikön Jussi Laineen kanssa läpi kaasulinjastoja, hän sai tietää, että jos palo leviäisi tietyille alueille, voisi tehtaan toiminnan jatkuminen olla vaakalaudalla. Asioihin, jotka makasivat, hän palasi ja kysyi, miksi ne olivat vielä tekemättä
Ne eivät kuitenkaan Paloniityn mukaan hidastaneet toimintaa. Rakennuksesta maastoon levinnyttä paloa ollaan kyllä sammutettu. ”Mikäli olisimme lentäneet hakemaan vettä merestä, josta varsinaisesti sula alkoi, olisimme kyenneet pudottamaan paloon vain noin kolmanneksen siitä määrästä mitä nyt pystyimme.” Jotta säkki voi täyttyä, pitää vedessä olla noin kaksi metriä syvyyttä. Sammutuskopterin päällikkönä työskenteli Riku Paloniitty (vas) ja mekaanikkona Jari Laaksonen. ”Myös altaiden vieressä meressä oli sula, josta kokeilimme ottaa pari kertaa vettä, mutta totesimme, että altaasta se onnistuu paremmin.” Lauhdevesialtaiden vieressä oli valaisinpylväitä, jotka oli huomioitava veden haussa. Tehtaan pihalla on kaksi isoa lauhdevesiallasta, joista kopterilla pystyi ottamaan vettä. Ensihoitotehtävän jälkeen kopteri oli vielä tankattava, joten matka Poria kohti alkoi 11.35. Erikoista oli myös tammikuu, joka oli palonsammutustehtävälle erikoinen ajankohta”, Rajavartiolaitoksen lentoturvallisuuspäällikkö ja Super Puma -kopterin lentäjä Riku Paloniitty sanoo. Turussa 3, Helsingissä 2. Rajavartiolaitoksen SuPer Puma -kopterilla oli sammutustehtävällä haasteina sankka savu sekä piiput ja valopylväät. Super Puman viisihenkinen miehistö sai hälytyksen kotivarallaoloon aamulla kello 8.25. Tapasin kasvotusten palomestarin, jolta sain kartan, johon hän piirsi rajoituslinjat ja kohteet mitkä olisi ehdottomasti suojeltava”, Paloniitty sanoo. ”Lentovalmisteluiden aikana saimme terveystoimen tehtävän Turun saaristoon, joka Kuvissa vasemmalla kopterin päällikkönä toiminut Riku Paloniitty ja oikealla mekaanikko Jari Laaksonen. Aikaa kotivarallaolosta asemalle saapumiselle on määritelty tunti. Ennen lähtöä kopteriin oli asennettava kuormakoukku, johon asetetaan 2000-litran vetoinen vesisäkki. Nopeus 130 solmua (n. Vettä tehtaan pihasta ”Menimme laskuun tehtaan pihalle. Poikkeuksellinen tehtävä Super Puma 2 ohjaajaa, mekaanikko, ensihoitaja ja pintapelastaja. 2-moottorinen, keskiraskas meripelastuskopteri. 20 4–5 ·2017 HÄLYTYSILMOITUS ”E n muista, että kertaakaan oltaisiin oltu rakennuspaloa sammuttamassa. Toiminta-aika täystankkauksella 4 t, päivystystankkauksella 3 t. Otettiin rekvisiitaksi mukaan myös sammutussäkki. Samalla asennettiin vesisäkki kuormakoukkuun kopterin alle. Miehistö oli asemalla jo ennen yhdeksää. 250 km/t). Miesten vieressä on kopterin alle asennettava sammutuspussi.. priorisoidaan tehtävissämme tulipalon edelle, joten lähdimme ensin saaristoon”, Paloniitty kertoo. Porissa miehistöön kuuluva ensihoitaja ja pintapelastaja jätettiin kyydistä paikalliselle merivartioasemalle, sillä sammutustehtävä voidaan hoitaa ohjaajien ja mekaanikon yhteistyöllä
Kopterin operoidessa kaksi kertaa kahden tunnin jakson se pystyi pudottamaan paloon 72 säkillistä eli yli 93 kuutiota vettä. Paloniitty luonnehtii Huntsmanin sammutustehtävää mielenkiintoiseksi ja haastavaksi. Maahantuoja ei antanut takuita enää integroiduille valjaille, jolloin varusteet menivät poistoon ja tilalle hankittiin uudet. Paloniitty arvioi, että kuristamisen takia sen kertalasti veti vettä 1300–1400 litraa. Hurun mukaan myös hänen kollegansa sai oireita. Tehtaan sisällä olleet savusukeltajat kertoivat saaneensa roiskeita ja kastuneensakin jostakin tuotannosta peräisin olevasta aineesta. Massiivinen paloteho ylitti palokunnan sammutuskyvyn. Useamman säkillisen pudottaminen samaan kohtaan alkoi kuitenkin jo vaikuttaa.” Kerran lentosammutuspäällikkö pyysi puSammutusvesi muuttui happamaksi, kun sen sekaan huuhtoutui happoja tehtaan laitteista ja rakenteista. Palo levisi lopulta 10000 neliömetrin alueelle. Lisäksi savu estää myös näkemästä, joka tehdasalueella piippujen ja valopylväiden takia oli erityisen tärkeää. Huomioita Kohteessa ei ollut automaattista sammutuslaitteistoa, mutta isot paloosastot, jolloin savukaasut saattoivat levitä esteettä. ”Piippujen ja valaisinpylväiden kanssa oli oltava jatkuvasti tarkkana.” Tilaajien katsottavissa myös videot sammutustöistä osoitteessa pelastustieto.fi ”Palossa sammutusvesi muuttui happamaksi.”. ”Onnistuminen sammutustyössä riippuu miehistön kokemuksesta ja yhteistyöstä. Sen jälkeen Huntsmanin palon piikkiin ei enää laitettaisi vaivoja. Vesilastin osumiseen haluttuun kohtaan vaikuttaa lentokorkeus, -nopeus sekä tuulen suunta ja voimakkuus. Tällöin sammutustoimintamme muuttui yksityiskohtaisemmaksi kun alhaalla palomestarin antamat ohjeet olivat enemmän yleisemmät. Tehdas neuvoi tekemään asuille karkean pesun ennen varsinaista konepesua. Lentosammutuspäällikkö katolle Sammutustyön edetessä tehtaan katolle määrättiin lentosammutuspäällikkö, jonka tehtävänä oli ohjata kopterin sammutusta. ”Jouduimme laskemaan nopeutta ja korkeutta, jolloin vesilasti ei hajonnut niin paljon. Palo oli sen verran voimakas, että yhdellä säkillisellä ei aina ollut heti näkyvää vaikutusta. 4–5 ·2017 21 2000-litraista säkkiä oli kuristettu tehokkaamman lentotoiminnan saavuttamiseksi. Altistuksia hapolle dottamaan vettä seinän syvennykseen, jossa paloi. He tutkituttivat itsensä työterveyshuollossa. Ei savuun Paloniitty kertoo, että kopterilla ei lennetä sankkaan savuun, sillä moottorit tarvitsevat happea. Jyri Leppäkoski kertoo, että työterveyden kanssa sovittiin, että kaikki palomiehet, jotka kokivat oireita tai haluavat tutkimuksiin, tutkitaan kahden viikon sisällä palosta. Savussa moottoreiden toiminta voi häiriintyä. Sen minkä vesi sammutti, puhalsi roottorin aiheuttama ilmavirta uudestaan palamaan. Sammutusveden ph-arvoa tarkkailtiin jatkuvasti, pahimmillaan se laski kahteen. Myös paloautojen alustat ja renkaat pestiin tehtävän jälkeen kunnolla. Hyvin hitaasta nopeudesta pudotettuna vesi ei sumuunnu, vaan putoaa vähän samoin kuin saavista kaataisi.” Pimeän tullen helikopterisammutus oli lopetettava, koska lentäminen tehdasalueella vaati hyvän näkyvyyden. Aineet selvitettiin, jonka jälkeen maahantuojalta kysyttiin, että kestävätkö varusteet jatkossa. Virve toimi ja oli toiminnan onnistumisen kannalta avainasemassa. Kun lentokorkeus ja -nopeus pidetään vakiona, niin kohdistaminen onnistuu helpommin.” Paloniitty lensi kollegansa kanssa paloalueella 30–40 solmun vauhtia (60–80 km/t), jolloin pussista pudotettu vesi hajoaa pieniksi pisaroiksi. Pari ensimmäistä säkillistä menee kohdistellessa. Sammuttaminen aloitetaan tuulen yläpuolelta, palon ja savun reunoilta. Savusukeltaja Petri Huru kertoi saaneensa jalkoihinsa ihooireita sammutustöiden jälkeen. Tarvittaessa hän pyysi uuden lastin samaan kohtaan. ”Hän ohjasi tulevalle lastille pudotuspaikan ja kertoi miten se osui
Huntsmanin palosta järjestetään syksyllä SPPL:n avoin purkuseminaari. Huntsmanin palon syttymissyyn selvittäminen on osoittautunut erittäin vaikeaksi. "Nyt olemme analysointivaiheessa, jossa käytämme systemaattista menetelmää. Neljä päivää myöhemmin paloi Huntsmanin tehdas Meri-Porissa. Tuotannossa titaanidioksiinia valmistava kalsinointiuuni oli palanut. Mikäli sinulla on tiedossa keikka, joka voisi olla seuraava Hälytysilmoitusjuttu, älä epäröi ottaa yhteyttä: marko.partanen@pelastustieto.fi tai 0400 674 208. Uunista lähtee pesutorneja ja sähkönsuodatin. "Syttymissyyn selvittäminen on osoittautunut erittäin vaikeaksi. Tehdas, poliisi ja pelastuslaitos tekevät paikalla tutkintaa. Vaikka poliisikin on mukana tutkinnassa, ei siihen epäillä liittyvän rikosta. "Seurasimme paloa tiedotusvälineistä. Siihen, että tutkinta nyt aloitettiin, ei liity mitään yksittäistä seikkaa”, kertoo Onnettomuustutkintakeskuksen (OTKES) tutkinnanjohtaja Kai Valonen. Monenlaisia skenaarioita on olemassa mutta tutkinta on vielä kesken. Tuli levisi ympäristöön ja uhkasi asutusta. Niiden kohdalla palo oli ollut voimakkainta. Mitään dramaattista ei ole luvassa", Valonen kertoo. Pelastustoimien johtaminen, pelastussuunnittelu, varautuminen ja valvonta pääsevät tarkasteluun. Sitten vahvistui, että kyseessä on todella iso teollisuuspalo. Tutkinnassa ei mennä syttymissyy edellä eikä sen selvittämiseksi hakata päätä seinään", Valonen sanoo. Tammikuun 26. Onnettomuustutkintakeskus päätti tutkia kaksi viikon sisällä sattunutta teollisuuspaloa. Olimme tutkineet aiemmin lähinnä yksittäisiä teollisuudessa sattuneita säiliöja putkisto-onnettomuuksia." Syttymissyy kiven alla Kun OTKES tuli Huntsmanin tehtaalle, varsinaiselle palopaikalle ei vielä päässyt. Mitään yksittäistä perustetta tutkinnan aloittamiselle ei ollut.. Hän mainitsee, että palon sammutuksessa tuli yksi työtapaturma, letkurikkoon liittyvä kaatuminen. Sitä on yritetty selvittää tehtaan väen kanssa. Nyt kun Satakunnassa sattui kaksi isoa paloa kolmen päivän sisällä, päätimme tutkia molemmat samalla kertaa. Lopulta niistä kiteytyy muutama turvallisuussuositus. päivänä suuri määrä kierrätysmuovia paloi muovinkierrätystehtaan pihalla Pomarkussa. Tutkijat nostavat esiin 20–30 relevanttia aihetta, joista muodostamme johtopäätökset. Paikalla on vieläkin käynnissä purkutyöt, niiden yhteydessä on tarkoitus tuoda ulos tutkinnan kannalta mielenkiintoisia sähkölaitteita. Paikkatutkijat kävivät tekemässä alustavaa tutkintaa. 22 4–5 ·2017 VARAUDU Rentouttavaa kesää toivottaa Pelastustiedon jengi –www.pelastustieto.fi– HÄLYTYSILMOITUS ”O limme jo jonkin aikaa pohtineet tehdaspalojen ottamista tutkintaamme. Kaksi suurta paloa muutaman päivän sisällä OTKES tutkii teollisuuspalot on ollut pelastustoimelle valtava ponnistus. Niissä työskentelivät samat työvuorot”, Valonen sanoo. Aiemmin niitä ei oltu tutkittu. ”Pelastustoimet tullaan tutkimaan tarkasti. Onnettomuustutkintakeskus tutkii molemmat Satakunnassa sattuneet isot tulipalot samalla kertaa
Lähes 40 palokuntanuorta Kinnula on noin 1700 asukkaan maalaispitäKinnulan nuoret innostuivat palokunnasta ”Perusselvitys, jakoliittimen paikka on männikön reunassa, toimikaa”, ohjeistaa sammutusmies Jami Klemola Kinnulan sammutusauton kyydissä istuvia nuoria. Täällä on ollut mukavaa. Lotta Hänninen näyttää vesimerkin ja sammuttaa palon vesisuihkulla. Tiedän miten pitää toimia, jos kotona syttyisi tulipalo”, Lotta sanoo. Teksti ja kuvat: Mika Rinne . Täällä on kivaa. Kaverit saivat myös Viivi Syrjän mukaan nuorisotoimintaan kaksi vuotta sitten. ”On mielenkiintoista nähdä tätä alaa, oppia palomiehen perustaitoja ja ensiapua. Tehdään erilaisia asioista ja käydään veneilemässä”, Viivi kertoo. Peltitynnyrissä palaa pahvia ja tulilieskat nousevat ylös. Olen saanut kavereita ja oppinut uusia taitoja. Perusselvitystä harjoittelevat neljä nuorta nousevat ulos autosta, ottavat esille letkut, jakoliittimen ja suihkuputken. 24 4–5 ·2017 ALUE TUTUKSI M eneillään on palokuntanuorten viikkoharjoitukset Kinnulan paloaseman lähellä sijaitsevalla mäntykankaalla. Viivi Syrjä (vas.) ja Lotta Hänninen ovat oppineet palomiehen perustaitoja.. ”Kaveri houkutteli ja olen ollut mukana nelisen vuotta. ”Hieman pitää muistella mistä päin autoa mitäkin kalustoa haetaan, mutta muuten hyvin sujuu”, Jami Klemola tokaisee ohi kulkiessaan ja opastaa sammutusparia hyökkäyssuunnan valitsemisessa
Silloin esimerkiksi kiertävä rastikoulutus sujuu hyvin. ”Kukaan ei ole loukkaantunut harjoituksissa. On kiva kun saa tehdä oikeita palomiehen hommia” Alex Hautasuo kiteyttää. ”Saa tehdä” Kinnulan palokuntanuorten harjoitusillassa jokainen kolmesta neljän nuoren ryhmästä kävi perusselvityksen läpi. Lopuksi kerrattiin mitä opittiin ja huollettiin varusteet. Noin 60 ilmoittautui. Keski-Suomen Pelastusalan liitto järjestää alueellisen palokuntanuorten leirin Kinnulassa 2.-8. Uimahallin harjoituksissa yritetään kuljettaa potilasta ja myös siitä treenistä tykätään.” Kalvosulkeisia harjoituksissa ei pidetä. Tärkeää on sosiaalinen kanssakäyminen erilaisten nuorten kanssa. Käyttäytymiseen ja turvallisuuteen kiinnitetään huomiota, arvoja unohtamatta. ”Tykkään kun täällä saa tehdä itse kaikkea mielenkiintoista, mutta paljon on vielä opittavaa”, Valtteri Hämäläinen tuumii. Nuoret viihtyvät yleensä rippikouluikään asti palokunnassa. ”Palokunta tuli esittelemään kalustoa koululle ja siitä kiinnostus syttyi. Leppänen on osallistunut palokunnan toimintaan 48 vuoden ajan. Eturivissä kouluttajat Jami Klemola ja Ilpo Leppänen. Kouluttajat ovat mukavia ja osaavat opettaa. Erilaisuutta saa olla, mutta sitä ei korosteta. Takarivissä vasemmalta palomestari Kim Suokas, Valtteri Hämäläinen, Alex Hautasuo, Meiju Hakkarainen, Heidi Kinnunen, Henna Lindholm ja Lyydia Kinnunen, Lotta Hänninen ja palomies Veli-Matti Klemola. 4–5 ·2017 25 jä, jossa palokuntaharrastus on nuorten suosiossa. ”Kipinä palokuntalaisuuteen luodaan täällä. Suosituimpia ovat savusukellusharjoitukset, joissa saa etsiä kavereita pimeässä. Palokuntanuoria on nelisenkymmentä. ”Tein kyselyn alaja yläasteelle, että olisiko kiinnostuneita nuoria. Keski-Suomen pelastuslaitos on kustantanut muut varusteet ja toiminut isäntänä nuorten vieraillessa Jyväskylän keskuspaloasemalla. ”Silloin kunnassa katsottiin, että lapsilla pitää olla ensiapu-, alkusammutusja muita kansalaistaitoja”, muistelee sivutoiminen yksikönjohtaja ja kouluttaja Ilpo Leppänen. Keskirivissä Konsta Lindholm, Aaro Vasalampi ja Viivi Syrjä. Pokaalin voi saada vain kerran.” Ohjaamiseen panostetaan Kiinnostus nuorisopalokuntaa kohtaan hieman hiipui 2000-luvun alussa. ”Pidämme enintään 15 minuuttia kestävän teoriaosuuden ja sitten lähdetään tekemään. Iski lievä paniikki. Kaikki ovat yhdenvertaisia ja kaveria ei jätetä”, Leppänen luettelee. Isät ja äidit tuntevat kuka on ”Vellu” tai Ilpo, jolloin heidän on helpompaa tuoda lapsi harrastamaan. Nuorisopalokuntatoiminta alkoi Kinnulassa 1980-luvun puolivälissä. Hänen täytyy suoriutua teoriakokeesta, tunnistaa tietty varuste ja löytää se paloautosta. Tänne jäävät tai palaavat liittyvät usein hälytysryhmään.” Lasten ja nuorten opettaminen antaa myös paljon eväitä kouluttajalle. ”Me ollaan kasvattajaseura, mutta maailma vie nuoria mukanaan. heinäkuuta. Teorian sijaan hälytysryhmäläiset saattavat esimerkiksi näyttää miten palomies toimii pintapelastustehtävässä.” Leppänen korostaa, että lasten ja nuoren ohjaamiseen todella panostetaan. Syyskausi päättyy pikkujouluihin ja kevätkausi veneretkeen. Samaan aikaan palomies Veli-Matti Klemola aloitti työnsä Kinnulan paloasemalla. Leirin nimi on Kinnula ComeBack2017. pääsevät tekemään ja saavat henkilökohtaista opastusta.” Pieni voi olla suurta Veli-Matti Klemolan mukaan kunnan väkimäärän nähden suuri nuorisopalokuntalaisten määrä on herättänyt myönteisestä ihmettelyä. Kinnulan nuorisopalokuntalaisia. Silloin päätettiin perustaa nuorisoja varhaisnuorisoryhmä.” Ryhmien harjoitukset pidetään vuoroviikoittain. ”Harjoituksissa on useita ohjaajia ja nuoret jaetaan pienryhmiin. ”Joulun lähestyessä valitsemme vuoden palokuntanuoren. Se on pienen paikkakunnan rikkaus.” Palokuntanuorisotoimintaa tukee Kinnulan Tulikirves ry, jonka kautta nuoret ovat saaneet sponsorirahaa muun muassa saappaisiin. . ”Kun itse opettaa, niin täytyy osata itse se asia. Tulijoita oli enemmän kuin haalareita. Se antaa paljon ja siinä tulee kertausta”, Veli-Matti Klemola sanoo. Alex Hautasuo (vas) ja Valtteri Hämäläinen pääset kokeilemaan oikeita palomiehen hommia. . Pienille ei lyödä paineilmapulloja selkään. Sitten edessä voi olla muutto pois kotikylästä esimerkiksi opiskelun vuoksi.” Palokuntanuorista noin puolet on tyttöjä ja puolet poikia. ”Molemmilla ryhmillä on samat harjoitusaiheet, mutta soveltaen. Palomies Veli-Matti Klemola avaa KS 661:n takaoven nuorille.. Kaikki . ”Kinnulassa on vähän asukkaita
Myönteisiä kokemuksia Palomies Janne Nejlik ja ensihoitaja Timo Mäkinen ovat työparina monitoimiyksikössä. Yksiköllä haetaan kokemuksia, voisiko sitä hyödyntää esimerkiksi harva-alueilla, kun mennään soteen”, Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Risto Helminen selvittää. Yksikkö työllistää yhteensä kymmenen henkilöä ja lisäksi on kaksi varamiestä. ”Tässä pääsi uuteen hommaan mukaan. Monitoimiyksikkö on sijoitettu Muuramen paloasemalle ja se toimii Muuramen, Korpilahden ja Säynätsalon alueilla. ”Olen positiivisella mielellä. 26 4–5 ·2017 ALUE TUTUKSI Keski-Suomen pelastuslaitoksen monitoimiyksikkö aloitti toimintansa vappuna. Palomiehille annettiin lisäkoulutusta tilannepaikan ja yksikön johtamisesta”, Kuivalainen sanoo. ”U utta monitoimiyksikössä on se, että enää ei valita tehtävän mukaan pelastusyksikköä tai ambulanssia vaan toimitaan aina samalla yksiköllä”, kertoo paloinsinööri Mika Kuivalainen Muuramen paloasemalta. Minulla on pelkkiä myönteisiä kokemuksia, vaikka auton synnytysvaihe on vasta menossa. ”Se on tarkoitettu henkeä pelastavaan ensiiskuun ja vaatii palokunnan taustalle. Pelastajat olivat kouluttajina. ”Yksikkö miehitettiin vanhoilla työntekijöillä, jotka tekevät 12 tunnin vuoroja. Miehistö sai lisäkoulutusta. Yksikköön hakeuduttiin Ensihoitaja ja palomies toimivat työparina monitoimiyksikössä, johon ei komennettu ketään vaan siihen hakeuduttiin pelastuslaitoksen sisäisen haun kautta. ”Osalla on ollut ennakkoasenteita. Ei ole ollut Teksti ja kuvat: Mika Rinne Monitoimiyksiköllä Varaudutaan soteen. Vuoden päästä ollaan viisaampia, kun olemme tehneet enemmän keikkoja ja saaneet varsinaisen auton käyttöön”, Nejlik tuumii. Kuntalaiset saavat parempaa palvelua, kun ollaan nyt entisen ensihoidon 12 tunnin päivävuoron sijaan läpi vuorokauden valmiudessa.” Monitoimiyksikköä on suunniteltu Itäja Keski-Suomen pelastuslaitosten sekä sairaanhoitopiirien kesken. Muuramen sopimuspalokuntalaisissa uusi yksikkö on herättänyt Kuivalaisen mukaan hieman hämmennystä. Yksikkö ei vähennä sopimuspalokuntalaisten tehtäviä, vaan se on lisätty vasteeseen selkeänä lisäyksikkönä. ”Ensihoitajat kävivät läpi vastaavat koulutukset kuin mitä sopimuspalokuntalaisilta vaaditaan. Työvuorojen osalta on tasainen kierto ja palomiehillä on hieman aiempaa parempi palkka”, Kuivalainen kertoo
”Kyllä minä saatan vähän astua eri "sektoreiden varpaille", mutta hyvää tarkoittaen. ”Me ollaan jäljessä ely-keskuksen paikkatietojärjestelmästä. Maakunnan pitäisi kuitenkin saada itse päättää toimintavoistaan. Ensihoidon ja palopuolen varusteet pidetään eri tiloissa tulevassa yksikössä. ”Ylimääräisiä tunteja käytetään treenaamiseen sopimuspalokuntalaisten kanssa. ”Pitää ohjata, jotta käytännöt olisivat yhdenmukaisia. Pelastustoimella pitäisi olla koko maan yhteinen paikkatietojärjestelmä – yhteinen pohja muiden maakuntatoimijoiden kanssa. Ei voi syyttää ketään vaan tehdä hyvä toimintapa. Ei haluttu, että siitä tulee kuorma-auto. Minulla ei ollut aikaisempaa palopuolen kokemusta. Mäkisen mielestä yksikön sijoittaminen Muurameen tuo hyötyjä myös sopimuspalokunnalle. Kuivalaisen mukaan ensi syksynä käyttöön tulee varsinainen moduulirakenteisella korilla varustettu auto, jonka rakentaa ja toimittaa Tamlans Oy. ”Tehdään eri toimijoiden kanssa yhdessä tehokasta ja toimivaa maakuntaa. muttimia, savusukellusvarusteet, pintapelastusvarusteet ja pientyökaluja. Tässä on mahdollisuus toimia tehokkaasti. ”Tämä on nyt omissa käsissä. 4–5 ·2017 27 Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Simo Tarvaisen mielestä maakuntauudistuksen valmistelu etenee hyvin. ”Työntekijät ovat itse saaneet vaikuttaa millaisia välineitä autoon sijoitetaan. Jokaisen toimijan pitäisi panna oma pesä kuntoon. Kyseessä on hoitotason yksikkö, joka on välittömässä lähtövalmiudessa ympäri vuorokauden. Ensihoitovälineistön lisäksi monitoimiyksikössä on akkukäyttöinen pelastusvälinesarja. Niistä on muistettava valita tehtävän mukaan palopuolen tai ensihoidon tunnus”, Kuivalainen lisää. Se lisää mielekkyyttä omaa työtä kohtaan,” Mäkinen sanoo. Valmistelussa on hyvä pöhinä päällä. Pelastustoimi ei tee sitä kenenkään puolesta, mutta neuvoo ja tukee siinä työssä.” Maakunnissa raha ja vastuu annetaan samaan paikkaan, jolloin palvelun järjestäjältä voidaan Tarvaisen mielestä vaatia myös tulosta. Tutustutaan toisiimme ja sopimuspalokuntalaiset saavat ammattipalomiehen tai ensihoitajan koulutusta.” Varsinainen ajoneuvo tulossa Alkuvaiheessa monitoimiyksikkönä toimii sprinter-mallinen ambulanssi. ”Se on pakettiauto, joka on varusteltu palopuolen ja ensihoidon tehtäviin. Esimerkiksi yrityksiä pitää kohdella tasavertaisesti riippumatta sijainnista. Ne voisivat olla yhdistävä tekijä. Ensihoitovälineistön lisäksi ajoneuvossa on akkukäyttöinen pelastusvälinesarja, alkusam. Kalustoa on paljon ja osa otetaan mukaan, kun tiedetään, millaiselle keikalle lähdetään.” . Jonkun pitää katsoa turvallisuuden ja varautumisen perään. Näen maakunnan erittäin suurena mahdollisuutena, onhan pelastuslaitos jo nyt ”maakunnan” kokoinen.” Pelastustoimi on turvallisuuden ja varautumisen kautta kaikkien toimijoiden osana maakuntauudistuksessa. Muun muassa ilmastointi on täytynyt miettiä, ettei savun hajua kierrä palopuolen tiloista ensihoidon puolelle”, Kuivalainen kertoo. ”Yksiköllä on kaksi tunnusta: EKS 125 ja RKS 185. ”Jos olisi muodostettu epäyhtenäisiä ja päällekkäisiä järjestelmiä, niin se olisi vaikeuttanut tuloksellista toimintaa.” Tehostamista Tarvainen löytää esimerkiksi paikkatietojärjestelmästä. Huolena on, ettei säädöksiin ja ohjeisiin jäisi esteitä tai hidasteita, jotka vaikeuttavat maakunnan toimintaa.” Tarvainen on tyytyväinen 18 maakunnan malliin, jossa kukin maakunta järjestää pelastustoimen omalla alueellaan. Sisäministeriö ei saa jäädä jälkeen muusta hallinnosta.” Maakunnat tarvitsevat Tarvaisen mielestä sisäministeriön ohjausta. Työnkuva on monipuolisempi kuin olisin tehnyt vain ensihoidon hommia. Siinä on meillä tehostamisen varaa. Palomies Janne Nejlik (vas.) ja ensihoitaja Timo Mäkinen työskentelevät monitoimiyksikössä. Keski-Suomen pelastuslaitos Kattaa 23 kunnan alueen 2 pelastusaluetta 47 paloasemaa: Jyväskylässä 3 ja Äänekoskella 1 asema valmiudessa vuorokauden ympäri 19 VPK:ta Noin 300 vakituista työntekijää Noin 950 sopimushenkilöstöä Kiireellinen ensihoito Jyväskylässä (myös Tikkakoskella ja Vaajakoskella), Joutsassa, Keuruulla, Muuramessa, Petäjävedellä, Viitasaarella ja Äänekoskella. Samaan päämäärään voidaan päästä useampaa eri kautta, mutta palvelun pitää olla yhteismitallista.” Hyvä pöhinä maakuntauudistuksessa vielä palopuolen keikkaa, mutta ymmärrän eri lailla asioita koulutuksen jälkeen
Samat hommat pitäisi hoitaa kuin ennenkin, mutta pienemmällä porukalla. ”Tämä on vielä niin tuore juttu, että sitä on vaikea arvioida. Negatiiviset tuntemukset saattavat johtua siitä, että lomasijaiset eivät ehtineet alussa mukaan täydentämään vahvuuksia. Paikallista sopimista tulisi suosia. Ei ole ollut entisenlaista työvuoroa, että olisi ollut kaikki miehet paikalla. 28 4–5 ·2017 ALUE TUTUKSI Keski-Suomen pelastuslaitos otti vappuna käyttöön kaksivuorotyöajan 24/7-asemilla Jyväskylässä ja Äänekoskella. Tässä muutoksessa henkilöstö oli mukana.” Kaksivuorotyöaikaa makustellaan – syksyllä ollaan viisaampia Teksti ja kuvat: Mika Rinne Palomiehet Erkki Uura (vas.) ja Janne Hård totuttelevat uuteen työaikaan.. ”Vuorokautisessa rytmissä kolmasosa ansioista oli lisiä. Kokonaispalkkaukseen Paikallisen sopimuksen mukaan palomiehille maksetaan työaikakorvausten sijaan kiinteä 41 prosentin kokonaispalkanlisä. ”Mikäs meillä tässä on ollessa, mutta esimiehillä on v-mäinen homma paletin pyörittämisessä. Lisä maksetaan myös vuosilomaja sairauslomapäiviltä. Se ei kestä kenenkään kaatumista sivuun”, Uura selvittää. ”Ei menty mahalleen” Jyväskylän kaupungin Julkisten ja hyvinvointialojen liiton eli JHL:n neuvotteleva pääluottamus Kimmo Ahonen osallistui työaikamuutoksen valmisteluun. Jos olisi aloitettu tammikuussa, niin ehkä silloin olisi ollut jouheampi siirtyminen”, Hård pohtii. Silloin kukaan ei halunnut olla viikonloppuna lomilla pyhätuntien takia. Työturvallisuusasiat tulevat eteen. En osaa vielä sanoa, että mikä tämä homma on todellisuudessa. Kesälomarumba on päällä ja ollaan oltu ohkaisilla vahvuuksilla. Keitä miehiä on missäkin, keitä puuttuu mistäkin ja miten jonkun aseman saa miehitettyä. ”Olen kritisoinut kunta-alan jäykkää työaikaa. ”Vähän nihkeästihän tämä on lähtenyt käyntiin, mutta kaikkeen tottuu pitkässä juoksussa. J yväskylän keskuspaloasemalla nostolavaauton kuljettajina työskentelevät palomiehet Janne Hård ja Erkki Uura ovat ehtineet saada tuntumaa uuteen työaikaan vasta vähän aikaa. ”Kokonaispalkka on erinomainen asia ja porkkana tässä muutoksessa. Ennen asemilla tehtiin poikkeusluvalla 24 tunnin vuorokautista työ aikaa. Ylityöajalla lisää ei sovelleta, vaan työaikakorvaukset maksetaan entiseen tapaan. Ei ole kuulunut isompaa rutinaa.” 15/9-työaika on henkilöstön työaikatyöryhmien työn tulosta. Kiinteä lisä korvaa ilta-, yö-, sunnuntaija lauantailisät, aattokorvauksen sekä arkipyhäviikon lisätyökorvauksen. Lisät jäivät pois, mutta laskelmien mukaan ansioiden pitäisi mennä aika lailla fifty–fifty entiseen verrattuna, Hård kertoo. ”Startti lähti hyvin, ei menty mahalleen ja reippaasti lähti liikkeelle. Nyt ehkä voisi olla joulunajan kotona”, Uura tuumii. Muiden palkallisten keskeytysten osalta palkkaus määräytyy siten kuin valtakunnallisissa virkaja työehtosopimuksissa määrätään. Kesän jälkeen ollaan viisaampia”, Uura toteaa. ”Se kuormittaa, jos työvuoron vahvuus on ohut. Nyt työskennellään kahdessa työvuorossa, jotka ovat 9:n ja 15 tunnin mittaisia. Takana on iso henkilöstön koulutus ja muutosta valmisteltiin tosi hyvin työryhmissä. Ei tässä olla kuitenkaan mitään täystyrmäystä antamassa”, Hård korostaa. Pitäisi olla enemmän liikkumavaraa puolin ja toisin
Yöaikaan on menty alhaisemmilla vahvuuksilla, mutta palvelutasopäätöksen mukaisilla minimivahvuuksilla. Autot eivät enää vain seiso tallissa iltaisin, vaan niillä mennään normaaleihin harjoituksiin”, Saario toteaa. Vaihtuipa työaika mihin aikaan tahansa, niin työajanmuutos on haasteellinen. Uskon, että vuoden lopulla olemme myös tämän LAMOR CORPORATION Rihkamatori 2, Porvoo, puh: 020 765 0100, info@lamor.com, www.lamor.com Öljyntorjuntapuomi nopeaan puomin laskuun Kiinteäkellukkeinen öljypuomi säilytetään valmiuspakkauksessaan ja vedetään veneellä tai aluksella suoraan veteen ja hinaukseen. Yllätyksiä tuli vastaan. ”Arkiaikana on hyvin ihmisiä paikalla. ”Minä olen sitä mieltä, että palokunnan vain valmiudessa oleminen ei ole enää tulevaisuutta. Hommat hoidetaan viimeisen päälle, kun hälytyskello soi. Käytön jälkeen puomi pakataan uudelleen valmiuspakkaukseensa ja se on näin käytettävissä uudelleen. Ihmiset saavat apua. Suurimpina huolenaiheina ovat sopeutuminen ja jaksaminen uudessa mallissa. Monttuihin ei kannata jäädä Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Simo Tarvainen myöntää, että uusi työaikamalli ei ehkä miellytä kaikkia työntekijöitä. ”Kaikkea ei ole osattu huomioida. Tosin kesäaikaan meillä ei tule varsinaisia työajan tasauksia. Täytyy laittaa jäitä hattuun ja katsoa ensi syksyyn.” Jyväskylä kuuluu eteläiseen toimintaaluee seen, jonka palopäällikkönä toimii Pertti Loivamaa. Työantaja noudattaa kunta-alan yleistä virkaja työehtosopimusta”, Tarvainen painottaa. Pitäisikö jatkossa työparina olla esimerkiksi pelastaja ja sosiaalivirkailija, kun mennään vaikkapa ongelmakoteihin.” ”Tämä on aika vanhoillinen, mutta rikas ala. Tätä on tehty vain vähän aikaa, joten vielä ei voi vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä”, hän muistuttaa. Toivon, että annamme itsellemme hieman aikaa laittaa pelimerkit uudelleen järjestykseen.” Palomiesten huoli liian ohuista vahvuuksista on Helmisen mukaan aiheellinen. Myös Saario lupaa tarvittaessa korjausliikkeitä. Vasta syksyllä näkee, miten tämä on lähtenyt vakiintumaan”, Ahonen sanoo. Kehittämiseen ja turvallisuusviestintään on resursseja aikaisempaa enemmän. ”Kaikki eivät ehkä tykkää, kun joutuu tulemaan entistä useammin töihin. Sen muun ajan käyttö herättää ja jakaa mielipiteitä”, Tarvainen toteaa.. Lisää joustoa Keski-Suomen pelastuslaitoksen resurssisuunnittelusta vastaava palopäällikkö Juha Saarion mielestä uudella työajalla saadaan lisää joustoja ja tehokkuutta. Ne sijoitetaan kesälomakauden ulkopuolelle. Yksi tavoite on säilyttää työpaikat. LAMOR PIKAPUOMI asian kanssa hieman paremmin kartalla”, Helminen toteaa. ”Aktiivinen työaika on lisääntynyt huimasti. Ohjeita ja vuorojen pilkkomisia täytyy selventää. ”Kovasti yritettiin eri kokoonpanoilla tehdä valmistelutyötä. Uusi työaika antaa Tarvaisen mukaan aikaisempaa paremmat mahdollisuudet koulutukseen ja harjoitteluun. Tarvittaessa korjausliikkeitä Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Risto Helminen pitää työajan vaihtamista haasteellisena. ”Tällä hetkellä tällaisen päätelmän voi osin tehdä. Se ei välttämättä toteudu, jos jäädään monttuihin.” ”Poistetaan raja-aitoja ja mietitään yhdessä mitä se toiminta voisi olla jatkossa. Valmiuspakkaus säilytetään ja kuljetetaan alumiinisella säilytys-/laukaisualustalla. Myös osa kesäsijaisista aloittaa kesäkuun puolella ja meille tuli suunniteltua enemmän koulutuksia muutosajankohtaan.” ”Seuraamme tilannetta monella mittarilla ja teemme tarvittaessa korjausliikkeitä. 4–5 ·2017 29 ”Nyt haetaan kokemuksia. Puomi laukaistaan aluksesta heitettävällä ajoankkurilla ja 150 m puomia purkautuu valmiuspakkauksestaan alle minuutissa
Nuorekas porukka Paloaseman viikko käynnistyy maanantaina, kun kaksi palomiehistä tulee aamuvuoroon. Tämä on koettu hyväksi työpaikaksi. Palomiehet Pekka Kolehmainen ja Reijo Pekkarinen tekevät telinettä pelastusveneen tutkan asentamista varten. Keskiviikko on harjoittelupäivä, jolloin on pätevyyttä ylläpitävää koulutusta. Aseman vahvuus on virka-aikana esimies, kolme palomiestä ja kaksi päällystön jäsentä. Sillä kokemuksella olen tehnyt esimerkiksi öljyntorjuntakontin ja siihen puomitelineet”, Reijo Pekkarinen mainitsee. ”Meillä on osaamista ja sitä pitää hyödyntää. ”Jopa päivällä saadaan tarvittaessa kaikki kalusto liikkeelle eli porukkaa on hyvin saatavilla”, palomestari Anna-Mari Kosunen kertoo. Toiset kaksi saapuvat puolen päivän aikaan ja hoitavat illalla sivutoimisten harjoitukset. Viitasaaren päiväpaloasemalla tekemisen meininki Teksti ja kuvat: Mika Rinne . ”Joudutaan kiertämään suuria vesistöjä, joten aikaviivettä tulee. Kauas on pitkä matka Erityispiirteenä Viitasaarella on toimintaalueen laajuus. Perjantaina valmistaudutaan viikonloppuun pesemällä autot ja kalustohalli. Sopimuspalokuntalaisten tärkeyttä ei saa unohtaa missään vaiheessa”, palomestari Kim Suokas muistuttaa. Virka-ajan ulkopuolella ja viikonloppuna on varallaolossa yksi päällystöpäivystäjä, päätoiminen palomies sekä kaksi sivutoimista palomiestä. Ensihoidoissa on miehitettynä kaksi yksikköä, joista toinen on ympärivuorokauden lähtövalmiudessa ja toinen päiväsaikaan. Maanviljelijänä piti korjata ja rakentaa. 30 4–5 ·2017 ALUE TUTUKSI Ahkera rakentamisen ääni kuuluu Viitasaaren paloaseman kalustohallista. Paloasemalta on välimatkaa Jyväskylään noin sata kilometriä ja kunnan perukoilta matkaa tulee lisää yli 50 kilometriä. Sammutinhuolto on palomies Jorma Kumpulaisen vastuutehtävä.. ”Meillä on aika nuori porukka ja nuorekas tekemisen meininki. Torstai kuluu omien vastuualueiden hoitamisessa ja rakentelussa. Lopetin itse lehmien pitämisen kymmenen vuotta sitten. Sopimuspalokuntalaisia on yhteensä noin 25 henkeä. Ensitoimet täytyy pystyä hoitamaan omalla porukalla ennen kuin apujoukot ehtivät paikalle, sillä seuraaviin paloasemiin on pitkä välimatka”, Kosunen selvittää. Myös liikuntapalvelu kuuluu ohjelmaan. Tiistain kalustohuoltopäivänä yhdelle autolle tehdään kuukausihuolto ja muille viikkotarkastus. ”M eillä on ammattitaitoa monelta alalta. Siitä kertoo omalta osaltaan se, että sijaisuudet on saatu helposti täytettyä”, Kosunen kehuu
”Kesämökit on kansoitettu. Pelastustoimen tehtäviä oli viime vuonna hieman yli 200, joista neljäsosa oli liikenneonnettomuuksia. Viitasaarella asuu vajaat 7000 ihmistä, mutta kesälomien aikaan kaupungin asukasmäärä kaksinkertaistuu. Sammutinhuolto omasta takaa Palomiehille on jaettu vastuualueita. Vanhan säiliöauton tilalle kaivataan uudempi ja suurempi säiliöauto, jotta vesihuolto alueella olisi toimintavarmempi. Mökillä puuhastelu voi aiheuttaa tavanomaista suurempaa rasitusta ja laukaista sairauskohtauksia”, Hiltunen tietää. ”Huollan yksityisten ihmisten ja yritysten sammuttimia. Asuntoautoissa on sammuttimia, vaikka sitä edellytetä.” Ajoneuvoja pelastuskalusto on palomiesten mukaan pääosin hyvässä kunnossa. Siinä korostuu matka-aikainen hoito. ”Ensihoidon tehtävämäärät eivät ole suuria, mutta ne ovat pitkäkestoisia. Joskus potilas täytyy hoitaa ja stabiloida, ennen kuin häntä lähdetään kuljettamaan sairaalaan Jyväskylään tai Kuopioon”, ensihoitajien esimies Janne Hiltunen kertoo. www.schneider-electric.fi. Uusi Esmi Sense FDP -paloilmoitinkeskus ja EcoStruxure Fire Expert – vihdoinkin aitoa online-paloturvallisuutta. Palomies Pekka Kolehmainen (vas), palomestari Samuel Leppämäki (kesk) ja palomies Antti Hyvönen harjoittelevat tieliikennepelastamista Viitasaaren paloasemalla. 4–5 ·2017 31 Viitasaaren kaupungin läpi kulkee Nelostie ja matkailureitti Sininen tie. Teen vuosittain vajaa tuhat tarkastusta ja myyn 200–300 uutta sammutinta.” ”Nykyisin huoltoon tuodaan siistejä sammuttimia, ei ruttuun poljettuja kuin ennen. Hipaisun päässä kohteesta. Sammutinhuolto on esimerkiksi Jorma Kumpulaisen vastuutehtävänä. Syksyllä palokunta saa uuden sammutusauton. Tapahtuu pieniä tapaturmia
Hän on ollut etujoukoissa käynnistämässä pelastusalan kahta suurta edistysaskelta, tilastointijärjestelmä Pronton edeltäjää ONTIa sekä hoitoja hoivalaitoksien sprinklaamista. Hän on vahvasti profiloitunut sprinklaamisen puolestapuhujana, sähköpostinsa allekirjoitusta myöten: ”Sprinkleri pelastaa.” Mitä tulee perintöön ja keskeneräisiin töiSitkeys on palkinnut Seppo Männikön niin urheilussa kuin paloturvallisuudessa. Männikkö jää eläkkeelle heinäkuun alussa, ja 38 vuoden ura pelastuslaitoksella loppuu. Tekemistä on vielä yksinasuvien vanhusten paloturvallisuudessa. 32 4–5 ·2017 TAPASIMME Männikön mantra meni perille Teksti: Kaisu Puranen Kuva: Teemu Heikkilä ”E n mä mitään perintöä jätä. Jätän keskeneräisiä töitä”, Seppo Männikkö tokaisee. Hän on taistellut 20 vuotta hoitolaitosten sprinklaamisen puolesta. Nykyisin valtaosa laitoksista on sprinklattu. Sen työn hän jättää nuoremmille.. Alalla on vaikea puhua sprinklaamisesta puhumatta Seppo Männiköstä. Hän istuu työpöytänsä äärellä Pirkanmaan pelastuslaitoksen keskuspaloasemalla ja katsoo välillä pitkään ulos ikkunasta
”Kaikki sanoivat, että mahdoton homma, ihan turha kuvitella, että palomiehet rupeaisivat täyttämään lomakkeita, ja tulipaloja ruvettaisiin näin tarkasti selvittelemään.” Epäilijät eivät tienneet, että itse asiassa he vain motivoivat Männikköä. Aion pitää linjasta kiinni loppuun asti. Sitä tietenkin rupeaa miettimään, miten saisi olosuhteet itselle mahdollisimman mukaviksi.” Toisten epäusko motivoi Niinpä Männikkö alkoi rukata olosuhteitaan mukavampaan suuntaan. ”Hän näki sen, että ehkä tulevaisuudessa alalla on käyttöä myös koulutetuille henkilöille. Hän vertaa kohtaloaan vankilaan. Idea, joka sekin on lähtöisin Pirkanmaalta. 4–5 ·2017 33 hin, asia on yksinkertainen. Tulipaloista oli pidetty asemilla tukkimiehen kirjanpitoa, ja sen katsottiin riittävän. Sen jälkeen kävin pian palomestarikurssin ja etenin nopeasti johtavaksi palotarkastajaksi.” Kun Männikkö oli tehnyt palotarkastajan töitä muutaman vuoden, hän huomasi jämähtäneensä pelastusalalle. Läksiäisiä ei järjestetä. ”Alalla kysyttiin, että mitä sää tänne tuut, mikset mene kunnon töihin.” Männikkö palkattiin pelastuslaitokselle palopäällikkö Sakari Lehtisen vahvalla myötävaikutuksella. Sisäministeriö tarttui hankkeeseen 1990-luvun alkupuolella, ja loppu olikin historiaa. Tai ainakaan hänen mahdollisuutensa päästä oman alansa töihin eivät olleet parantuneet. Silloin tapana oli, että alalle hakeutuivat lähinnä ne, joilla oli siellä valmiiksi taustaa. Ajatus hoitoja hoivalaitosten sprinklaamisesta tuli hänen mieleensä ensimmäisen kerran, kun hän tutki Onnettomuustutkintakeskuksen alaisuudessa hotellipaloja ja -vaaratilanteita. Ensin käytetään jäljellä olevat lomat, sitten alkaa eläke. Hän ei tunteile eläkkeelle siirtymisestään. ”Erilaisten hankkeiden kautta pääsi irti rutiinivirkamiestyöstä. Töissä täällä ollaan.” Männikön urakin alkoi siitä, että hän meni pelastusalalle vain töihin. Seppo Männikkö jää eläkkeelle heinäkuussa. Männikkö on kohdannut paljon vastustusta myös toisella erityisalueellaan, rakennusten sprinklaamisessa. Hän ja palopäällikkö Sakari Lehtinen rakensivat maahan onnettomuustilastointijärjestelmä Pronton edeltäjän ONTIn. Ei sitä kukaan pystyisi tekemään 30–40 vuotta, siinähän turhautuisi ihan tyystin.” Puolivälissä 1980-lukua hän pääsikin tarttumaan valtakunnallisesti merkittäviin hankkeisiin. ”Jos asia on tarpeeksi tärkeä, joku jatkaa sitä”, Männikkö sanoo. Seuraavat askeleet asumisturvallisuuden eteen jäävät muiden otettavaksi.. Sitä ennen asemilla oli yksittäisiä mikromikkoja”, Männikkö sanoo. Hän oli tuore diplomi-insinööri, jolla oli vaikeuksia löytää oman alansa töitä 1970–80-lukujen vaihteen lamassa. Viimeisin askel kehityksessä on, että Prontoon tilastoidaan pelastustoimen tehtävien lisäksi myös sosiaalinen media. Lause sopii Männikön loogiseen ajattelutapaan. ”ONTI oli syy, miksi tietokoneet tulivat kaikkiin palokuntiin. Ala alkoi saada tärkeää tietoa onnettomuuksista sekä työkaluja niiden ehkäisyyn. Häntä on aina ajanut hankkeissa eteenpäin juuri toisten epäusko. ”Mitäs sitten, kun on elinkautisvanki. Tilastointijärjestelmää epäiltiin ensin. Järjestelmä ei heti ottanut tuulta alleen, ja muutama vuosi meni systeemin hengissä pitämiseen erilaisilla kokeiluhankkeilla. Ja niin vain pelastustoimea alettiin tilastoida järjestelmällisesti. Yksikään vajaasta 30 henkilöstä ei päässyt omin avuin ulos talosta. Pelastuslaitoksella töitä kuitenkin oli. ”Se menee niin, että viimeisenä päivänä jätän avaimet tähän ja sanon moi. Varsinainen herättäjä oli vuonna 1999 sattunut Maaningan vanhusten palvelutalon tulipalo, jossa kuoli viisi ihmistä. Tutkinnassa tuli ensimmäistä kertaa historiassa esille asukkaiden toimintakyvyn vai. Männiköllä ei ollut minkäänlaista kosketusta pelastustoimeen
Alle kahdessa viikossa raportin julkaisemisesta tuli uusi rakentamismääräyskokoelman osa E1, johon kirjattiin vaatimus laatia turvallisuusselvitys, joka käytännössä yleensä tarkoitti sprinklaamista. Haluaisin kannustaa tätä työtä muissa pelastuslaitoksissa tekeviä, koska he ovat kuitenkin siellä vähemmistössä”, Männikkö korostaa. ”Sprinklausta ei oltu käytetty Suomessa muualla kuin teollisuudessa ja isoissa kokoontumistiloissa. TAPASIMME. ”Pelastusalalla on edelleen liian vähän ihmisiä, jotka ymmärtävät, mikä merkitys sprinklaamisella oikeasti on. ”Ajattelin, että ei helvetti, jos suunnittelijakin on sprinklaamisen kannalla, niin miten me voimme ajatella, että niin ei vain tehdä. 34 4–5 ·2017 ”En mä mikään urheilija ole, mutta on mulla kestävyyttä.” kutus poistumisturvallisuuteen. Männikkö puolestaan suunnitteli yksinkertaisen kaavioluonnoksen, jossa selvitettiin, pystyykö asukas poistumaan palavasta asunnostaan tarpeeksi nopeasti. Viime vuonna Seppo Männikkö suoritti täyden triathlonin. ”Paljon on saatu aikaan. Sanoin, että ilman muuta, mutta niin vain ei tehdä. Suunnittelija kysyi, eikö näitä pitäisi sprinklata. Pohjois-Amerikassa ja joissakin Euroopan maissa tavalliset asunnotkin on sprinklattu. Aikaisemmin sitä ei oltu huomioitu millään lailla. Se sekoitetaan kaikkiin muihin himmeleihin, sitä pidetään näennäisturvallisuutena.” Hän huomauttaa, ettei Suomi ole mikään edelläkävijä sprinklaamisessa. Minullakaan ei ollut siitä erityistä käsitystä”, Männikkö muistelee. Espoon johtava palotarkastaja Yrjö Vorne uskalsi kuitenkin kannustaa. Maaningan tutkintaraporttiin kirjattiin suositus, että turvallisuusselvitys pitäisi tehdä jokaiselle kohteelle ja ratkaista sen perusteella, tarvitaanko sprinklaamista. ”Katsoin erään vanhusten palvelutalon piirustuksia. ”Hän nousi takapenkistä ja totesi: Seppo, on se hyvä, että meidänkin alalta löytyy kylähulluja. . Sitten lähdin kävelemään paikalta.” Seuraavana aamuna töihin tullessaan Männikkö oli ehtinyt haudutella ajatusta. Tarvittiin vielä yksi ahaa-elämys, ennen kuin Männikkö kävi tositoimiin sprinklaamisen puolesta. Soitin suunnittelijalle, että olen muuttanut mieltäni.” Kaikenlaisia kylähulluja Sprinklaamiselle ei ollut lakisääteisiä perusteita, mutta suunnittelija lähti viemään asiaa eteenpäin. Täysi triathlon 65-vuotiaana Hoitoja hoivalaitosten sprinklaaminen on alun vastahankaisuudesta huolimatta edennyt jo pitkälle. Tällä hetkellä Suomen hoitoja hoivalaitoksista kaksi kolmasosaa on sprinklattu, Pirkanmaalla kaikki noin 500 kohdetta. Siihen kuuluu 3,8 kilometriä uimista, 180 kilometriä pyöräilyä ja täysi maratonjuoksu. Vaikka hoivalaitoksissa olisi asunut vaikeasti vammautuneita ihmisiä, palohälyttimien ja standardien mukaisten ovien oli katsottu riittävän. Männikkö ihmettelee pelastusalan vastahankaisuutta sprinklaamiseen. Vuoden jälkeen vaatimus kirjattiin uuteen pelastuslakiin, ja se laajennettiin koskemaan myös olemassa olevia kohteita. Usein vastustajat vetoavat vesivahinkoihin tai järjestelmän hintaan, mutta Männikön mukaan sprinklaaminen tuo asunnon neliöhintaan vain noin 20 euroa lisää. Kaikkia hulluja asioita täytyy uskaltaa esittää.” Alkuaikoina Männiköltä kysyttiin muun muassa, onko parempi, että mummot hukkuvat kuin palavat. Seuraava askel olisi tavoittaa niin sanotut pelastuslainsuojattomat, yksinään kotonaan asuvat vanhukset, jotka eivät pääse omin avuin turvaan palavasta asunnosta. Senkin hyvä suunnittelu voi kääntää erilaisilla kompensaatioilla jopa hinnan laskuksi. Vastaanotto oli nuiva jo aikoinaan, kun hän luennoi aiheesta opintopäivillä
Kestävyysliikunta eri muodoissa. Mikä sytyttää. Tarpeesta parantaa maailmaa. Olen Seppo Männikkö ja olen asunut Tampereella viimeiset 50 vuotta! Perheesi. Palotutkimuksen päivät kokoavat paikalle asian tuntijoita niin rakennusalalta kuin pelastustoimesta. Seuraava askel jää muiden tehtäväksi.” Huolimatta intohimoisesta suhtautumisestaan sprinklaamiseen, Männikkö on aina halunnut erottaa työn ja vapaaajan toisistaan. En ole tehnyt vastenmielistä työtä, vaan saanut tehdä niitä asioita, joita itse haluan.” Palotutkimusraati ry järjestää kymmenennet Palotutkimuksen päivät Hanasaaren kulttuurikeskuksessa Espoossa 29.–30. Yhteystiedot Palotutkimusraati ry c/o Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Tuula Kekki, sähköposti: tuula.kekki@spek.fi, gsm. Majoitus Osallistujalla on mahdollisuus varata majoitus Hanasaaresta. Omassa kodissaan asuvaa vanhusta laki ei suojele, vaikka asuminen on muuten mahdollista vain yhteiskunnan tukemana. ”Juokseminen on aika rankkaa varsinkin tässä iässä, alkaa tulla kaikennäköistä vaivaa. ”Työ vaatii kärsivällisyyttä ja sitkeyttä.” Mistä alalle ajautunut Männikkö sitten on ammentanut kaiken kärsivällisyyden ja sitkeyden. Yh deltä päivältä osallistumismaksu on 150 euroa. Huom! 8.8.2017 jälkeen peruneilta peritään ilmoittautumisen yhteydessä mainitut osallistumismaksut. Ylivoimaiset haasteet. Perheestäni puhun nykyisin klaanina. Seminaarissa esitellään kattavasti viimeaikaisia paloja pelastusalan tutkimuksen kotimaisia saavutuksia ja niiden hyödyntämistä. Tämän vuo den erityisteemat ovat materiaalien ja tuotteiden paloturvalli suus, rakennusten ja asumisen paloturvallisuus, mittaaminen ja arviointi sekä pelastustoimen kehittäminen. +358 40 157 7706. Maratoneja on takana useita. Ja tietenkin täytyy myös uskoa siihen, että tässä tehdään hyviä asioita. NOPEAT ”Niiden asuntojen paloturvallisuuden parantamiseksi ei ole tehty lainsäädännöllisesti tai muutenkaan yhtään mitään.” Männikön on vaikea ymmärtää asian epäoikeudenmukaisuutta: jos huonosti liikkuva vanhus asuu palvelutalossa, lainsäädäntö edellyttää sprinkleriä. Osallistumismaksu Seminaariin osallistumismaksu kahdelta päivältä on 250 euroa. Erityisesti päiville toivotaan pelastustoimen laajaa osallistumista. Harrastuksesi. Ilmoittautuminen Päiville ilmoittaudutaan 10.8.2013 mennessä osoitteeseen : www.webropolsurveys.com/webkysely.net Tunnus: Palotutkimusraati Lisätiedot ja ohjelma Palotutkimusraati ry:n kotisivulta http://www.pelastusopisto.fi/pelastus/hankkeet/ptr/home.nsf. Mikä sammuttaa. Männikkö on ikäisekseen huippukunnossa. elo kuuta 2017. Hintaan sisältyvät päi villä jaettava aineisto, ohjelmassa mainitut lounaat ja kahvit. Viimeinen maraton täytynee juosta harjoittelematta.” Männikkö on jo pakannut tavaroitaan laatikoihin ja samalla selannut vanhoja lehtileikkeitä. ”En mä mikään urheilija ole, mutta on mulla kestävyyttä.” Vuodessa hänelle kertyy treenitunteja 400–500. Hän uskoo, että eläkkeellä aika kuluu helposti perheen, ”klaanin”, ja urheilun parissa. Kehu kollegaa! En halua ketään erityisesti nostaa, mutta meidän onnettomuuksien ennaltaehkäisyn yksikössä aika moni tekee työt paljon paremmin kuin itse olen osannut. Ikäsi. Suomi 100 juhlavuoden kunniaksi seminaari alkaa historia katsauksella paloturvallisuuden kehittymisestä. järjestää Palotutkimuksen päivät 29.–30.8.Hanasaaressa, Espoossa LISÄTIETOJA: asiamies Esko Kaukonen, puh. Viime vuonna Suomessa kaksi 65-vuo tiasta tai vanhempaa henkilöä suoritti täyden triathlonin, Männikkö oli heistä toinen. Aika ja paikka 29.–30.8.2017 Hanasaaren kulttuurikeskus, Hanasaarenranta 5, Espoo. 050 309 8410 http://www.pelastusopisto.fi/pelastus/hankkeet/ptr/home.nsf Kutsu palotutkimusraadin 30-vuotisjuhlaseminaariin PALOTUTKIMUKSEN PÄIVÄT 2013 Espoo, 27.-28.8.2013 Aika ja paikka Palotutkimusraati ry järjestää 27.-28.8.2013 kahdeksannet Palotutkimuksen päivät Espoon Hanasaaren kulttuurikeskuksessa. Ilmoittautuneille lähetetään osallis tumisvahvistus noin viikkoa ennen tilaisuutta. PALOTUTKIMUSRAATI BRANDFORSKNINGSRÅDET RY. Täytän tuota pikaa 66 vuotta. Ilmoittautuminen Palotutkimuksen päiville ilmoittaudutaan 12.8.2017 mennessä osoit teessa https://koulutus.spek.fi. Siihen kuuluu vaimoni, kolme lastani puolisoineen ja kuusi lastenlasta. 23 tutkimus esityksen lisäksi seminaarissa kuullaan tulevaisuuden visioista ja pelastustoimen palvelujen vaikuttavuudesta. Pirkanmaan pelastuslaitoksen asumisturvallisuuden tiimi jatkaa Männikön työtä. Pelkkä suorittaminen. Huoneet voi varata 7.8.2017 mennessä joko myyntipalvelun kautta: myyntipalvelu@hanaholmen.fi tai vastaanotosta: reception@hana holmen.fi. Get to gether tilaisuus maksaa 35 euroa. ”Luulen, että suurempi motivaatio on tullut siitä, että hankkeet ovat olleet niin haastavia, ja kun on sanottu, että et sää tota pysty tekeen. 4–5 ·2017 35 Kuka olet ja mistä tulet. Olen vähän taistelijaluonne. ”Onhan se saavutus, että ollaan täällä meillä pistetty pystyyn työyksikkö ja yhteistyö kotipalvelun kanssa. Tänä keväänä Lapissa hän hiihti yhdeksän tunnin lenkin, 110 kilometriä. Va rausta tehtäessä on mainittava kiintiö ”Palotutki muksen päivät 2017”. Niistä huomaa, että sprinklaamisen suhteen alalla puhutaan edelleen samoista asioista. Kuulemme myös tuloksia ruotsalaisesta METRO-projektista, jossa tutkittiin maanalaisen raidejoukkoliikenteen paloja räjähdysriskejä ja niihin varautumista tunneleissa ja asemilla. Kohderyhmä Seminaari on tarkoitettu laajasti kaikille paloja pelastusalasta kiinnostuneille henkilöille
Viranomaiset voivat törmätä paloilmoitinlaitteisiin, jotka ovat jopa 1970-luvun lopulta tai 1980-luvun alusta. Kokonaisuuteen sisältyy palovaroittimien, automaattisten paloilmoittimien, automaattisten sammutuslaitteistojen, savunpoistolaitteiden, laitteiden ohjausautomatiikan ja poistumisvalaistusjärjestelmien opetus. ”Isoissa pelastuslaitoksissa voidaan toimia paloilmoitinlaitekeikalla niin, että esimies jää keskukselle ja savupari lähtee paikantamaan hälytystä. Siinä vaiheessa he ovat opiskelleet pohjatiedoksi rakenteellista paloturvallisuutta. Kaikki opiskelevat laitteiden toimintaa, mutta esimerkiksi hätäkeskuspäivystäjät perehtyvät niihin hieman eri näkökulmasta kuin pelastajatai päällystöoppilaat. Tiiminvetäjä, vanhempi opettaja Jani Jämsä kertoo, että opistolla tutkinnon taso ja tavoitteet määräävät, kuinka paljon ja mistä näkökulmasta laitteistoihin perehdytään. 36 4–5 ·2017 PALOTURVALLISUUS P elastajat tarvitsevat oppia automaattisten paloilmoittimien toimintaperiaatteista ja paikantamisesta, alipäällystö ja päällystö niiden suunnittelustakin. Sieltä tähän päivään löytyvät kaikki tyypillisimmät merkit ja mallit, joita kentällä on käytössä. ”Suurin muutos laitteissa on osoitteellisuus. Vanhimmissa laitteissa hälytystä ei pysty paikantamaan yksittäisen ilmaisimen tarkkuudella. Opetuksessa käydään läpi ensin teoriassa, kuinka paloilmaisimet toimivat, miten pelastuslaitos hyödyntää niitä ja mikä on normaali toimintaprotokolla niiden kanssa. Jämsä arvioi, että paloilmoitinlaitteiden kirjo kentällä on edelleen suuri. Nykyisiin laitteisiin taas voi osoitteellisuuden lisäksi ohjelmoida myös opastavaa tietoa.” Laitteiden ohjausautomatiikkakin on muuttunut. Sitten on pyrittävä pärjäämään omalla porukalla.” Sama peruslogiikka Pelastajille paloteknisten laitteiden opetusta on noin puolivälissä opintoja, toisella lukukaudella. Tiedot ilmoittimesta ja asiantunteva apu paloilmoitinkeikalla saadaan vain kiinteistöhuollolta tai laitehoitajalta. Palo-ovet voivat mennä kiinni, lukitukset auki, savunpoisto päälle ja niin edelleen. Paikantamisharjoitus pelastajien kanssa opiston rakennuksissa vie puoli päivää. ”Vanhimmat ovat 1970-luvun lopun laitteita. Sen jälkeen on laitteiden käyttöharjoitus. Pelastusopistossa ja Helsingin Pelastuskoulussa opiskellaan laitteiden paikannus ja toimintaperiaatteet.. Pelastajat harjoittelevat niiden paikantamista, palauttamista sekä pieniä irtikytkentöjä. Pelastusopistolla on noin 15 demopaloilmoitinta eri aikakausilta. ”Paikantamisen osaaminen pitäisi saada rutiinitasolle.” Perusopetuksen jälkeen sovelletuissa harjoituksissa harjoitusalueella opiskelijoille tulee vastaan myös paloilmoitintehtäviä. Sen jälkeen pelastajaoppilaat näkevät neljän tunnin verran erilaisia alkupaloja ja ilmaisimien toimintaa paloteatterissa. Teksti ja kuva: Kaisu Puranen Paloilmoitinlaitteissa tärkeintä on paikantaminen Kentällä voi törmätä kaikkein uusimpiin digitaalisiin ilmoittimiin siinä missä 1970-luvun laitteisiinkin. Varsinaisessa loppuharjoituksessa on yhtenä tehtävänä paloilmoitinja sprinklerikeikka. Heidän pitää osata tulkita paikantamiskaaviota ja sen perusteella etsiä paikka.” Pienemmissä kunnissa pelastajakoulutuksella saatetaan toimia myös ryhmänjohtajina, joten pelastajat ovat silloin itse ryhmänjohtajan roolissa ja vastuussa paikantamisesta. Pelkkää laiteopetusta on noin kaksikymmentä tuntia. Demolaitteilla tehdään harjoituksissa vikailmoituksia ja paloilmoituksia. Ne kaikki toimivat pääosin samalla peruslogiikalla, vaikka ovatkin eri valmistajien laitteita”, Jämsä kertoo. On tilanteita, ettei paikalla ole kumpaakaan. Pelastusopistolla paloteknisten laitteiden opetus on Onnettomuuksien ehkäisyn opetustiimin vastuulla. ”Siksi paloilmoitinlaitteelle pitää olla nimettynä hoitaja ja varahoitaja. Paloilmoittimet voi pelastusviranomaisen hyväksynnällä ohjelmoida tekemään monia asioita hälytyksen jälkeen. Jämsän mukaan erityisen tärkeää on, että pelastajat ja alipäällystö hallitsevat paloilmoitinlaitteiden paikantamisen. Vuosikymmenten aikana laitteet ovat kehittyneet
Olennaista on erityisesti ymmärrys hätäkeskuksen toiminnasta automaattisten paloilmoitinlaitteiden kanssa sekä siitä, missä vaiheessa palotilanne voi olla silloin, kun paloilmoitin hälyttää hätäkeskukseen. Harjoitellaan hälyttävän silmukan ja ilmaisimen hakemista.” sanovat laitteiden suunnitteluohjeet ja standardit, sekä miten pelastusviranomainen on mukana suunnittelussa. Vanhempi opettaja Riitta Kaarenmaa kertoo, että pelastajaoppilaille koulutus paloilmoitinlaitteisiin tulee kahdessa vaiheessa. Pääpaino on laitteiden hallinta ja niiden käyttö pelastustoiminnan tukena.” Alipäällystö käy samantyyppiset harjoittelut kuin pelastajatkin, mutta laajemmin. Paloteknisten laitteiden opetusta on kaikkiaan noin 50 tuntia itseopiskelu ja oppimistehtävät mukaan lukien. Kaarenmaan mukaan tärkeintä on oppia toimimaan laitteella sekä tietää määräykset, mistä ja millaisia ilmaisimia kiinteistöstä oletettavasti löytyy. Paikantamisharjoitus käydään haasteellisemmassa ympäristössä Kuopion yliopistolla. Syksyllä tai seuraavana keväänä ennen toista työharjoittelua opinnoissa on kaksi–kolme kohdetta, joista toinen on sprinklerikohde ja toinen automaattinen paloilmoitin. Hätäkeskuspäivystäjät puolestaan käyvät läpi paloilmoitinlaitteiden toimintaa osana hätäkeskustoiminnan perusteita. Kevään työharjoittelussa on usein joku pieni tehtävä, joka liittyy aiheeseen”, Kaarenmaa kertoo. ”Tutustutaan suunnittelupuoleenkin, mitä Myös Helsingin Pelastuskoulussa opiskellaan paloilmoitinlaitteiden toimintaa. Päällystöllä paloteknisiin laitteisiin on oma opintojaksonsa, yhteensä 81 tuntia, itseopiskelu ja oppimistehtävät mukaan lukien. ”Päivystäjä voi siten paremmin arvioida oikein riskiä ja vastetta.” Koulutus kahdessa vaiheessa . ”Silmukkakaaviota ei tarvitse osata lukea, kuten paloesimiehet, mutta pitää tietää, että on olemassa silmukkakaaviot ja keskuskoje. Salmisaaren teollisuuskiinteistöissä harjoittelivat vasemmalta lukien Arto Jääskeläinen, Antti Miettinen, Juuso Tiainen ja Sanna Elonen.. ”Pelastusviranomainen hyväksyy uusien paloilmoittimien suunnittelun pelisäännöt toteutuspöytäkirjassa ja pystyy ottamaan kantaa ilmaisinvalintoihin ja siihen, mihin sijoitetaan paloilmoitinkeskus, tarvitaanko lisää näyttölaitteita, ja miten toteutetaan paikantamiskaaviot”, Jani Jämsä kertoo. Lisäksi opiskelijat käyvät SPEKissä tutustumassa erilaisiin paloilmoitinlaitteisiin. ”Tämä tulee heti ensimmäisellä lu kukaudella, kun opetuksessa on rakennusten turvallisuutta ja valvontaa. Rakennusten turvallisuusja valvontajaksolla käydään läpi paloilmoitinlaitteen määräyspohja eli rakennusluvan ehdot pakollisille ja vapaaehtoisille laitteille. Helsingin Pelastuskoulun toisen vuosikurssin pelastajaoppilaat perehtyivät paikantamiskaavioon harjoitusmestari Jarno Beddan (vas.) johdolla. 4–5 ·2017 37 Ryhmänjohtajan näkökulma Alipäällystölle paloilmoitinlaitteet koulutetaan nimenomaan ryhmänjohtajan näkökulmasta. Päällystöoppilaat tarvitsevat eväitä varsinkin paloilmoittimien suunnitteluun ja sijoitteluun
Alkusammutus on tärkeää minuuttipeliä P elastusopiston Korvaharjun harjoitusalueella koepoltettiin astianpesukoneita hirsitalosimulaattoriin rakennetussa keittiössä. Kun palovaroitin herättää vaikkapa keskellä yötä, menee muutama minuutti saada kaikki ulos. ”Sammuttajan työ polttokokeissa kesti noin 15 minuuttia. Alkusammuttajan sammutuspisteessä hapenkuljetusta estävien yhdisteiden pitoisuudet nousivat yli terveydelle heti vaarallisen pitoisuuden noin 6–7 minuutin kohdalla palovaroittimen ilmoituksesta, itse palon alkamisesta noin 8–9 minuutissa pahimmissa koepolttotilanteissa. Mittauksissa tehtiin kolme identtistä koepolttoa, jotta altistuksesta saatiin totuudenmukainen ja luotettava kuva. Altistukset pysyvät maltillisina, jos selviää yhdellä paineilmapullollisella. Tärkeintä on suojautua ja poistua ajoissa. Toiminta-aikaa alkusammutukseen jää todella vähän, kertoo vanhempi tutkija Juha Laitinen Työterveyslaitokselta. Vie myös aikansa etsiä palokohde ja sammutin. 38 4–5 ·2017 PALOTURVALLISUUS Pelastusopistolla tehtiin keväällä kodinkoneiden polttoja sammutuskokeita hankkeessa, jossa mitattiin tyypillisen keittiöpalon aiheuttamia haitallisia palokaasuja ja niiden altistavaa vaikutusta alkusammuttajaan, pelastuslaitoksen sammuttajaan ja palosaneeraajaan. Oikeassa tulipalossa alkusammuttajan ei kannata yrittää urotekoja. Kun savusukellus kestää alle 20 minuuttia, altistumista ei juuri tapahdu. ”Kokeissa yllätti, miten nopeasti palo oikeasti kehittyy ja pitoisuudet muuttuvat terv eydelle heti vaaaralliseksi. Se on hyvin linjassa aiempien tutkimuksien kanssa. Nykyiset suositukset suojautumisesta ovat riittävät.” Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto Altistumista ja sammutustekniikoita tutkittiin Pelastusopistolla
Alkusammutusvälineet ovat kehittyneet huomattavasti viime vuosina ja ovat – toisin kuin luullaan, – erittäin helppokäyttöisiä. ”Se osoitti hienosti, että suojaus toimii. Pelastusopiston polttokokeissa ei ollut mahdollisuutta kiinnittää kattolevyjä. Tärkeää niin saneeraajan kuin palomiehen työssä on pakata likaiset varusteet niin, että altistuminen loppuu. Esimerkiksi paneelikatto palaa nopeammin kuin sementti tai kipsilevy. Tietoisuutta käsisammuttimien ominaisuuksista pitää lisätä. Jauheella saa niin ison sotkun aikaan, että vaaditaan jopa kolme perusteellista siivouskertaa. Asiantuntija Pirjo Heikkinen ja vanhempi tutkija Juha Laitinen Työterveyslaitokselta valmistautuivat mit tauksiin ja seuraamaan tilanteen kehittymistä. Toinen tärkeä asia on kansalaisten niin sanottu uusavuttomuus, jonka vuoksi moni pieni palonalku kehittyy suureksi aiheuttaen henkilöja omaisuusvahinkoja. Alkusammutusvälineet kehittyneet Pelastusopiston kodinkonepoltoissa testattiin myös eri sammutustekniikoita ja käsisammuttimien tehoa. Pitoisuudet kasvavat nopeasti ja tilasta on poistuttava ripeästi.” Hassisen mukaan jokainen huonepalo on erilainen. Ilkivallankin takia monissa julkisissa tiloissa ja kauppakeskuksissa on siirrytty vaahtosammuttimiin. Kaikkia hankkeita on rahoittanut Palosuojelurahasto. Olen nyt vakuuttunut käsisammuttimien tehosta. 4–5 ·2017 39 Pelastusopiston kokeissa palosaneeraaja oli pukeutunut asianmukaisiin suojahaalareihin, käsineisiin ja suodattimella varustettuun hengityssuojaimeen. Hankeaineistoa päivitetään, mutta osa on jo osoitteessa: www.pelastusopisto.fi/koulutusmateriaalit. MONTA HANKETTA. Vuosina 2011–2016 pelastustoimella oli 1888 tehtävää, joissa kodinkone oli tehtävän syynä. Tärkeintä kaikkiaan on kansalaisten, yritysten ja kiinteistöjen oma-aloitteisuus varautumisessa tulipaloihin ja onnettomuuksiin”, hän painottaa. ”Tavoite on saada käytännön muutoksia pelastuslaitosten toimintaan tulipalotilanteissa käyttämällä uusinta tekniikkaa ja toimintatapoja. Kokeet vahvistivat myös sen, että ensimmäiset minuutit ovat alkusammutuksessa tärkeitä altistuksen välttämiseksi. Modernien kodinkoneiden palokäyttäytyminen ja sammutustekniikka -hanke päättyi toukokuussa 2017. Vaahdolla näkyvyys säilyy ja sammutusaine leviää tarkasti. Myös Tukes mukana ”Oli loistavaa päästä itse testaamaan valvomiamme tuotteita. ”Jauhesammuttimella pitää muistaa sammuttaa sykäyksittäin. ”Asianmukaisesti suojattuna palosaneeraaja pystyy työskentelemään kohteessa koko työpäivän. Modernien kodinkoneiden palokäyttäytyminen ja sammutustekniikka -hankkeen projektipäällikkö, Pelastusopiston tutkija Marko Hassinen yllättyi siitä, että biomonitoroinnissa sammuttajalla ei ilmennyt altistumista. Kotona kaksikiloinen jauhesammutin vaihtuu nyt vaahtosammuttimeen”, kertoo ylitarkastaja Karoliina Meurman Turvallisuusja kemikaalivirasto Tukesista. Meurman lisää, että vaahtosammuttimien teholuokat alkoivat parantua vuosina 2014–15 ja hinnat ovat laskeneet. Kokeissa pelastuslaitoksen sammuttajia esittäneet riensivät sammuttamaan palavaa astianpesukonetta hirsitalosimulaattoriin Pelastusopiston harjoitusalueella. En vain sulkisi ovea ja soittaisi 112:een.” ”Tämä vahvisti uskoa, että lyhyelläkin opastuksella oppii alkusammutuksen”, Arto Latvala iloitsee. Emme halua pelotella ihmisiä jauhesammuttimen vaarallisuudella, mutta kun seuraavan kerran vaihtaa käsisammutinta, kannattaa harkita nestepohjaista”, Latvala kerto0. Tietoa levitettiin ja keskustelua herätettiin Modernit kodinkonepalot ja täydentävät sammutusmenetelmät -kiertueella Tampereella, Helsingissä ja Turussa keväällä. Myös pyrolisoituvan kattolaipion materiaali vaikuttaa. ”Myös täyttöpaineet ovat kasvaneet. Vielä 80-luvulla käsisammuttimia käytettiin yleisesti pienissä paloissa. Palomestari Arto Latvala Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta on ollut vahvasti mukana Pelastusopiston hankkeissa reilun 30 vuoden kokemuksella pelastustoimen operatiivisista tehtävistä. Luvusta on poistettu tapaukset, joissa ihmisen toiminta oli syttymissyynä. ”On tullut luotto siihen, että jos kotona syttyisi tulipalo, niin alkuvaiheessa rohkenisin yrittää alkusammutusta itse. Perusajatus on, että alkuvaiheen huoneistopalot voidaan usein sammuttaa kevyellä sammutusmenetelmällä perinteisen letkuselvityksen sijaan. Muuten se lähtee käsistä ja näkyvyys menee. Pelastusyksikön ensitoimenpiteitä täydentävät sammutusmenetelmät -hanke (PETS) päättyi vuodenvaihteessa. . Jauhesammuttimet ovat olleet tähän asti nestepohjaisia yleisempiä hintansakin takia. 5–7 metrin kantamalla voi sammuttaa keittiössä . . Modernit kodinkonepalot ja täydentävät sammutustekniikat -kiertue järjestettiin 2017 Tampereella, Helsingissä ja Turussa. Pelastusopistolla tutkittiin altistumista tyypillisissä kodinkonepaloissa. Jani Rissanen L&T Korjausrakentaminen Oy:stä oli pukeunut asianmukaisiin palosaneeraajan suojavarusteisiin polttokokeissa Pelastusopistolla mitattiin altistumista palossa syntyville epäpuhtauksille. Henkilökohtainen hygienia ja huolellinen peseytyminen mahdollisimman nopeasti on keskeistä, jotta mahdollinen ihoaltistus ei jatku.” Laitisen mukaan Suomessa on herätty ja mennään vauhdilla kohti puhtaita paloasemia ja pienempää altistumista Skellefteå-mallin mukaisesti, muuallakin kuin Keski-Suomessa
Koteihin voi riittää jopa 2–3 litran nestepohjainen sammutin. Ne ovat hyviä esimerkiksi autopaloissa ja täyden palamisen vaiheessa. Jauhesammutin vie kotioloissa nopeasti näkyvyyden ja vaikeuttaa alkusammutuksen viemistä loppuun. Usein uusissa 12 kilon jauhesammuttimissa ei ole paras mahdollinen jauhe, koska suurin teholuokka EN3-7 saavutetaan huonommallakin jauheella. jopa ovelta asti. . Kissathan tunnetusti rakastavat vettä. ”Omalla kohdallani isoimmat vahingot ovat olleet ullakkoja tehdaspaloja. Käsisammuttimia on ollut ennenkin, mutta niitä ei ole juuri käytetty. Olen ollut monesti suojaamassa alempien kerroksien irtaimistoa, kun palokunta on vielä sammuttanut tulipaloa. Tekniikka myös hallitaan ja koulutukseen sijoitetaan. Pelastuslaitokset ovat oppineet hyödyntämään hyvin JVT-yrityksiä, jotka ovat myös satsanneet lisää nopeaan toimintaan.” Mestilän mukaan alan yritysten taso on noussut eikä ylilyöntejä enää satu, kuten alipaineistuksen sijaan tehtäisiinkin ylipaineistus ja käryt puhaltuisivat käytäviin. Ville Mestilä osallistui polttoja sammutuskokeisiin Pelastusopistolla. Jälkivahingotkin jäävät pieniksi. ”Jauhesammuttimille on oma paikkansa. Minulla oli rinta ja kädet verillä taistelusta. Alueellinen päivystys maakunnissa ei ole PALOTURVALLISUUS . JVT:ssa yhteistyö toimii hyvin. Perhesurmat ovat jääneet erityisen raskaina mieleen, varsinkin jos lapsia on mukana. Nykymateriaalit tuottavat valtavasti joka paikkaan leviävää nokea, jonka siivoaminen on työläintä.” Paras jälkivahinkojen torjuja on Mestilän mielestä toimiva palovaroitin joka huoneessa. Kuva: Pelastusopisto. Hän työskenteli viimeksi kuusi vuotta vastaavana työnjohtajana ja vahinkoasiantuntijana L&T:lla. Suojautuminen ei ole enää onneksi kenellekään pakkopullaa.” Myrskyt aiheuttavat paljon pieniä vahinkoja. Savukaasuille ei enää altistu pelastajien tapaan, mutta syöpää aiheuttavilta partikkeleilta saneeraajan ja palonsyyntutkijan pitää suojautua hyvin. ”Jos palokunta tulee paikalle kymmenessä minuutissa, palo voi olla levinnyt jo pitkälle. Menehtyneen pariskunnan isät olivat kohteessa ja tunnelma oli sanoin kuvaamaton. Oli opettavaista tutustua asiohin käytännössä. On vain hyvä, että pelastuslaitoksilla on JVT-toimintaa, pääasia on, että homma tulee tehdyksi. Sammuttimen koko ei ratkaise, vaan sammutusaineen kemialliset ominaisuudet. Myös sammutusaineet ja käsisammuttimet ovat kehittyneet viime vuosina.” Mestilän mukaan 9 litran nestesammuttimella ei saa isoa jälkivahinkoa aikaiseksi, mutta 6 kilon jauhesammuttimella täyttää jo vaikka omakotitalon lattiasta kattoon. Myös vakuutusyhtiöillä on ollut tarve kehittää JVT-toimintaa. alan yrityksille useinkaan kannattavaa toimintaa.” Mestilän mukaan jälkivahinkojen torjunnassa ovat keskeisiä muun muassa aukkojen suojaamiset, tilan kuivaus ja alipaineistukset. Monesti palo sammuisi alkuunsa 9 litran käsisammuttimella. Kodinkoneiden aiheuttamissa rakennuspaloissa ja rakennuspalovaaroissa vuosina 2011–16 yleisimpiä syntipukkeja olivat pyykinpesukone, kylmälaite ja astianpesukone. 40 4–5 ·2017 Ville Mestilä työskenteli viimeksi kuusi vuotta L&T:llä vastaavana työnjohtajana ja vahinkoasiantuntijana. JVTyritykset hoitavat usein kuolinja rikospaikkasiivouksia. Isoin rooli turvallisuudessa on isännöitsijöillä ja hallituksilla. ”Palon jälkeen pienhiukkasia on kohteessa uskomaton määrä ja ne leviävät ympäriinsä yhä uudestaan. Isoimmat vahingot aiheuttaa yleensä vesi tai tulipalo, usein nämä yhdessä. Pienen palonalun voi sammuttaa hyvin vaikka kattilalla. Jopa kahden litran vaahtosammutin voi olla tehokas”, Latvala kertoo. Huoneistopalot saadaan yleensä rajattua yhteen huoneistoon. Kun hän aloitti alalla 15 vuotta sitten, olivat vahingot selvästi mittavampia. Ei ole mielletty, että palokuntakin voisi hyödyntää käsisammuttimia tehokkaasti.” ”Sähkö ei tartu” Hankkeissa on haluttu ravistaa vanhoja uskomuksia. Perusajatuksena on ollut perinteinen letkuselvitys. Kissa pääsi irti ja tappeli vimmatusti vastaan toisellakin kerralla”, hän muistelee, nyt jo naurahtaen. Toki pelkästään sen kanssa ei saa savusukeltaa”, hän muistuttaa. On keskusteltu, että tulevaisuudessa jauhesammuttimissa käytettäisiin tehokkainta mahollista jauhetta omana huoltotyönä. ”Meille tuli työksi jälkivahinkojen torjunta ja palosaneeraus, kohteesta tehtiin alan termein ”hajuton ja mauton”. Alkava keittiöpalo sammuu usein nopeasti nestesammuttimella tai vaikkapa vettä heittämällä kattilalla. Hän muistaa rankimpana yhden tapauksen Itä-Helsingistä. Neste puolestaan haihtuu eikä mene syvälle rakenteisiin, joten siitä ei koidu isoa vahinkoa. Myös ympäristöystävällisyys ja työturvallisuus on parantunut esimerkiksi HEPA-suodattimien ansiosta. ”Pelastin samalla kissaa sammutusveden sataessa niskaan. ”JVT-yritykset tekevät tosi paljon yhteistyötä pelastuslaitosten kanssa – sielläkin kiinnostus ja tietotaito on kasvanut koko ajan. Hassinen kertoo, että jos heittää palavaan kohteeseen vettä vaikkapa kattilasta metrin päästä, sähköiskun vaara on olematon. Tavoite on, että kaikissa uusissa Keski-Uudenmaan pelastusyksiköissä on 9 litran vaahtoja 12 kilon jauhesammuttimet. Enää ei lotrata niin paljon vedellä ja savutuuletus on tehostunut. ”Kaikissa yksiköissä ei ole vesisäiliötä ja käsisammuttimillakin voi jäähdyttää palokaasuja tehokkaasti. Nyrkkisääntö on, että märkään sähkölaitteeseen ei kosketa, mutta vedellä saa sammuttaa. Ei tarvitse olla edes savusukelluskelpoinen, kun lataa ensin postiluukusta jauhetta sisään – ehkä jopa näin sammuttaen palon. Kun maallikko painaa jauhesammuttimella kahvan pohjaan, näkyvyys häipyy hetkessä vaikeuttaen sammutusta. Maallikoille nestepohjainen sammutin sopii paremmin pienempien jälkivahinkojen takia. Työkeikoista Mestilälle on jäänyt kipeästikin mieleen Iso Roobertinkadun ullakkopalo. Vesipostit, sammuttimet ja kuivanousut on pidettävä aina kunnossa. PRONTOn tilastoissa tulipalo merkitään sähkölaitepaloissa uunin tai hellan syyksi, vaikka vika olisi ihmisessä. Altistumista on tutkittu myös JVT-puolella. Hienojakoinen pöly on erittäin vaikea siivota pois ja monet sähkölaitteet kärsivät korroosiosta
”Vaahtosammuttimien teholuokat ovat kehittyneet ja niitä kannattaa harkita varsinkin sisäja julkisissa tiloissa. Raimo Rasijeff.. 4–5 ·2017 41 Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio 017 368 4000 info@peltaco.com www.peltaco.com HYDROKOPTERI Monikäyttöinen laite pintapelastukseen ja savutuuletukseen. Kurssin kokemuksista kerrottiin laajasti Pelastustiedossa 1/2017. Ilmasto vaikuttaa siihen, miksi jauhesammuttimet ovat niin laajasti käytössä. Kiteytteynä voi sanoa, että käsisammutin kuuluu jokaiseen pelastusyksikköön, mutta unohtuu helposti. Selvitysmatkat pitenevät koko ajan, joten on hyvä ottaa pelastusyksiköstä alkusammutusvälineet mukaan. Olen ollut todella yllättynyt, miten kateissa ovat tiedot muun muassa jauhesammuttimista ja uudesta tekniikasta, kuten Cobra, UHPS, CAFS, heittosammuttimet ja niin edelleen”, palomestari Arto Latvala kertoo. Kylmässä ja liikkuvissa kohteissa jauhe on yhä vahvoilla.” ”Meidänkin alueella toimintaympäristö laajenee ylösja alaspäin, ihmisten pelastaminen on kuitenkin aina tärkeintä. Pelastusalaa on ajateltu vanhanaikaisena, mutta selkeästi ollaan valmiita keskustelemaan ja oppimaan uutta”, tutkija ja hankkeen projektipäällikkö Marko Hassinen iloitsee. Hyvä, että näistä asioista keskustellaan”, Rasijeff kertoi tyytyväisen päivän antiin. Laitetta voidaan käyttää myös suurten tilojen savutuuletukseen. Uusia oleellisia asioita olivat myös sammutustekniikka ja -taktiikka, joita esitelimme yhdessä Pelastusopiston Ismo Hutun, Marko Hassisen ja Tuomas Kuikan kanssa. ”Seminaarit otettiin tosi hyvin vastaan. . Kodinkonepalot ja sammutus tekniikat kiertueella JVT:ssa yhteistyö toimii hyvin Pelastusopisto järjesti yhteistyössä Suomen Palopäällystöliiton kanssa huhti–toukokuussa kolme seminaaria moderneista kodinkonepaloista ja täydentävistä sammutustekniikoista Tampereella, Helsingissä ja Turussa. Soveltuu vaikeiden olosuhteiden vesistöpelastuksiin. Kurssilla käsisammuttimen teho yllätti osallistujat. Käsisammutin yllätti Pelastusopisto ja keskiuusmaalaiset palomiehet sekä paloesimiehet järjestivät Pelastusopistolla pelastusyksikön ensitoimenpiteitä täydentävien sammutusmenetelmien (PETS) pilottikurssin loppuvuodesta 2016. PETS-kiertueen jälkeen kursseja on järjestetty kolme, neljäs on vuorossa ensi syksynä. ”Aloitin seminaarit taustoilla sekä nykytilanteella. Palomestari Raimo Rasijeff Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta osallistui seminaariin Helsingissä. Haastoin positiivisessa mielessä paikallisen organisaation joka tilaisuudessa, jonka edustajat purkivat omia haasteitaan heti perään. Näin testaamalla saadaan hyvää tietoa pelastustoimelle ja koko turvallisuusalalle.” ”Turvallisuusvalistuksessa on liikaakin korostettu sitä, ettei voi käyttää nestettä pienjännitekohteiden sammuttamisessa. Ei ole välttämättä tullut huomattua, että tietyissä kohteissa voisi käyttää käsisammuttimia laajemminkin
Tämä on motivoinut porukkaa ja saamme itse kehittää toimintaa. Keski-Suomen pelastuslaitos muutti varallaolomalliaan noin neljä vuotta sitten. Meidän kannalta sen aloittamisella oli iso merkitys. Jyväskylän VPK:n keikkojen määrä romahti. Alueena koko maakunta JVT-toiminnassa VPK on pelastuslaitoksen alaisuudessa koko Keski-Suomen maakunnan alueella. ”Kun liekit sammuu ja savu poistuu, niin meidän hommat alkavat. Hänet on velvoitettu arvioimaan JVT:n tarve”, Kalho sanoo. Pelastuslaitokselta kysyttiin maakunnassa toimivien palokuntien erikoisalaa. ”V arallaolo loppui ja palokunnan perustoiminta uhkasi jopa lakata”, muistelee Jyväskylän VPK:n päällikkö Jarmo Kalho. Tehtäviä sattuu usein öisin, jolloin ei välttämättä saada vakuutusyhtiön edustajia kiinni. Epäilijätkin ovat muuttaneet kantaansa”, Kalho kertoo. Siihen kuuluu kuivausta, savun poistoa ja muiden tilojen suojaamista. JVT-keikkoja on Kalhon mukaan vuosittain 10–20. Synkässä tilanteessa palokunnalle avautui uusi tilaisuus. Tony Haverinen pitää tärkeänä, että säilyneen omaisuuden suojelulla saadaan minimoitua vahinkoja.. Kohteen lämpöjen palauttaminen on erityisen tärkeää talvella. Tuli kalustoa ja uuden oppimista. ”Paikallinen palokunta aloittaa ensitoimenpiteet ja pelastustoiminnanjohtaja hälytJyväskylän VPK sai JVT:sta uutta potkua Teksti ja kuvat: Mika Rinne tää meidät. Paljon tehdään JVT-hommia pelastustehtävien aikana ja niitä hommia ei eritellä toisistaan.” Toimenpiteitä ei aloita ennen poliisin lupaa 42 4–5 ·2017 Jyväskylän VPK:n palomies Jarno Lambergin mielestä JVT-toiminta on mukavaa, koska se on tuonut lisää keikkoja pitkin maakuntaa ja siinä näkee työn tuloksen. JVT ”Jälkivahinkojen torjunta eli JVT-toiminta tuli eteen yhtenä vaihtoehtona
Jyväskylän VPK:n päällikkö Jarmo Kalho (vas.) ja Keski-Suomen pelastuslaitoksen JVT-vastaava, paloesimies Jarkke Lahti. ”Ihmisiä ei jätetä oman onnensa nojaan. Se on henkistä huoltoa. Kalusto kuuluu palvelupakettiin.” Palokunnan jälkeen toimenpiteitä tulee jatkamaan alan yritys. ??????. ?????-???????. Usein tilakuivurit ja tuulettimet jätetään paikan päälle.” Muistettava hyödyntää Keski-Suomen pelastuslaitoksen JVTvastaava, paloesimies Jarkke Lahden mielestä ensivaiheen JVT-toiminnan hyödyntämisessä oli petrattavaa. ??????????. ”Emme kilpaile JVT-yritysten kanssa vaan teemme usein yhteistyötä alkuvaiheessa. Jyväskylän VPK:n JVT-auto on vanha, mutta kalusto uutta.. ja ne dokumentoidaan valokuvaamalla sekä päiväkirjaa pitämällä. He ovat hyvin kiitollisia ja helpottuneita, kun he eivät jää yksin. ??????????. Tarkoituksena on, että asukas pääsisi mahdollisimman pian kotiinsa”, Kalho kertoo. Emme tee sitä rahan takia. ????????. ”Nopealla JVT aloituksella saadaan isoja säästöjä vakuutusten osalta. . Alkusammutuskoulutus Divetech Compressors Rataskuja 1, 03100 Nummela GSM +358 (0)40 505 1146 jouko.askola@divetech.. ????????. ”Me ilmoitetaan aina asiakkaalle, että laskutamme palvelusta. Inhimillisesti ja taloudellisesti tarkasteltuna JVT-toiminnalla on iso merkitys. Aina ei tarvitse lähteä rakentamaan taloa kokonaan uudelleen”, Lahti muistuttaa. . Kalho painottaa, että JVT-toimintaa ei tehdä rahastusmielessä. Ei tiedosteta mitä se on oikeasti. ??????-????????. www.divetech.fi Hengitysilmakompressorit FIREBOX KOULUTUSLAITE Oy Interenergy Ltd PRESSO CENTER Puh.(019)340451 Fax.(019)340460 Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet ?????????????????. Haetaan parempaa palvelua Tulipalon kokeneille ihmisille JVT-toiminnalla on iso merkitys. ?????????????????. ?????????–???????????????????. ??????. Tarkoitus on kattaa JVTtoiminnasta syntyviä kuluja. Ensivaiheen JVT pitäisi olla vielä enemmän käytössä palotai vesivahinkojen yhteydessä”, Lahti sanoo. Helpotamme heidän työtä. Syntyy ahaa-elämys, kun nähdään työn lopputulos. ”Se toiminta tavallaan ymmärretään, mutta sen käytössä on parantamisen varaa
Työn ääniä kuulu pihalta. ”Menemme myös asiakkaiden tiloihin tekemään töitä.” Hänen mielestään työ sujuu kyllä, kun työelämän perustaidot ovat hallussa. 44 4–5 ·2017 Teksti ja kuvat: Esa Aalto Palosimulaattoreita maailmalle Interfire Products Oy Yritys perustettiin vuonna 1992 ja Interfire Products Oy:ksi vuonna 1996. Tarvitsemme siihen kuitenkin oppilaitoksen tukea, koska yrityksillä ei ole pedagogisia valmiuksia.” Järvenpää kuvailee metallialan työtäkin palveluammatiksi. Työaikojen noudattaminen tulee valitettavasti monelle nuorelle yllätyksenä, kun koulussa sellaista ei vaadita.” ”Mutta mielekäs työ palkitsee tekijänsä, KOTIMAISUUS Palokoulutussimulaattoreita on koottu Lohjalla jo yli 20 vuotta. Toimitusjohtaja ja yrityksen omistaja Mika Järvenpää esittelee simulaattorin toimintaa.. Nyt niitä tehdään alusta loppuun omana työnä, kun Interfire Products Oy osti muutama vuosi sitten tytäryhtiökseen Lohjan Hitsauspalvelut Oy:n. Yksi valmis odottaa laivausta kohti Dubaita. Odotan paljon toisen asteen koulutusuudistukselta, jossa parannetaan työssä oppimisen mahdollisuutta. Erityisesti asiakkaina ovat lentoyhtiöt. Pari työntekijää palkattaisiin välittömästi. Kaikkiaan rungon valmistaminen, varustelu ja koekäyttö sekä testaus vie aikaa nelisen kuukautta. Sosiaaliturva on meillä myös niin hyvä, ettei löydy halukkaita työntekijöitä. ”Tärkeimmät ovat työaika ja työturvallisuus. ”Tekijöitä ei vain löydy. Koulutussimulaattorit viedään laivalla kesällä Dubaihin. Lohjan Hitsauspalvelu Oy yritysryppääseen vuonna 2011 10 henkilöä työllistää Suomessa 3 henkilöä Arabiemiraateissa Liikevaihto noin yksi miljoonaa euroa kahdessa yrityksessä Viennin osuus 80 prosenttia T eollisuushallin pihassa seisoo teräsvalmisteisia simulaattorin runkoja. Työharjoittelun kautta saamme toivottavasti ammattitaitoista työvoimaa. Toimitusjohtaja Järvenpää kertoo, että metallialan osaajille olisi töitä. Osaajat viedään käsistä Varsinais-Suomeen, jossa laivaja autoteollisuus tarvitsevat tekijöitä. Äskettäin ammattikoulusta levyseppähitsaajaksi valmistunut Patrik Hillner hitsaa simulaattorin runkoa. Yrityksen 25 vuotta sitten perustanut Mika Järvenpää esittelee rakennelmia
”Kun ostimme hitausalan yrityksen, saimme koko tuotantoketjun omiin näppeihimme ja pystymme toimittamaan tuotteen nopeasti asiakkaalle”, Mika Järvenpää kertoo. Myös meidän oma Finnairimme on yrityksen asiakas. Mika Järvenpään edellinen ura oli pelastustoimessa. Niitä valmistuu valmiista malleista, ja niitä tehdään myös räätälityönä asiakkaiden toiveiden ja tarpeiden mukaan. Parhaillaan koulutussimulaattoreita tehdään CERNin ydintutkimuslaitokseen. Simulaattorien lisäksi hitsauspalvelussa tehdään perusteollisuuden kunnossapitotöitä. Hän työskenteli Espoossa asemamestarina ja kouluttajana valtion palo-opistossa. Kouluttajan tehtävässä hän huomasi tarpeen koulutukselle, jossa pitäisi toteuttaa paremmin helppokäyttöisyys ja erityisesti ympäristöystävällisyys. Ensin simulaattoreita lentohenkilöstön kouluttamiseen hankki saksalainen Lufthansa. kun näkee valmiin työn ja saa siitä vielä asiakkaalta myönteistä palautetta.” Koko tuotanto omissa käsissä Palosimulaattorit ovat lohjalaisyrityksen päätuote. Valistukseen moderni työkalu ”Tällä vuosituhannella olemme laajentaneet tuotevalikoimaa valistustyöhön. HÄLYTYSja VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaativaan ammattikäyttöön • PETO-tilannekeskusjärjestelmä • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt ja SALSA-asemahälytysohjelmistot • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja JULUEN-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • TETRA/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät Hälytysja viestintälaitteet Mini Blue väyläsahköjärjestelmä miehistöja johtoyksiköihin www.standby.fi www.gassol.fi +358 45 155 4755 Kaasuturvallisuuskoulutukset ja asiantuntijapalvelut pelastusalan ammattilaisille Kaasuturvallisuuskoulutus Pelastustieto kertoo teemasivuilla kotimaisesta palokalustovalmistuksesta ja turvallisuusalan osaamisesta. Tosin pelastustoimessa Mika Järvenpää näkisi suurempaa potentiaalia satsata valistustoimintaan uudenlaisella kalustolla. (03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.. Asiakkaita ovat myös Meriturva ja Finnavia sekä Puolustusvoimat ja pelastuslaitokset. Näin juhlistamme suomalaisuutta itsenäisyyden satavuotisjuhlan aattona. Nestekaasukäyttöisten, sähköisellä ohjauksella toimivien palokoulutussimulaattoreiden valmistus alkoi Lohjalla parikymmentä vuotta sitten. Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. Vienti näyttelee suurinta osaa yrityksen toiminnassa, sillä simulaattoreita ostetaan erityisesti LähiItään, jossa yrityksellä toimii myös kolmen hengen oma myyntiyhtiö Emzei Oy. Yksittäinen paloturvallisuuskoulutusta antava henkilö pystyy käyttämään simulaattoria ja antamaan sen avulla erilaista paloturvallisuuskoulutusta.” ”Investointi voi tuntua suurelta, mutta se on pitkäkestoinen hankinta ja sitä voivat hyödyntää myös sopimuspalokunnat.”. Sillä on viisi Interfiren valmistamaa palosimulaattoria eri puolilla Saksaa. Tulevat maakunnalliset pelastuslaitokset voisivat vaikka yhdessä hankkia kalustoa. Palokoulutussimulaattoreiden ensimmäiset ja myös nykyiset suurimmat asiakkaat ovat lentoyhtiöitä
Yrityksen internet-sivulla esitellään myös kustannuslaskelmia siitä, mitä koulutus maksaa. PALOKUNTALAISPÄIVÄ TAMPERE 23.9.2017. Sami Pesonen kokoaa simulaattorien kalustuksen ja tekee yrityksessä myös muita hitsaustöitä. Eikä siitä tarvitsisi ottaa edes markkinahintaa. Laitteisto on toimintavalmiina parissa minuutissa ja samassa ajassa pakattuna siirtokuntoon. Päästöjä voidaan myös seurata mittaamalla.” ”Toimintaa ohjataan napin painalluksella ja harjoitteluolosuhteet on nimenomaan haluttu tehdä turvalliseksi.” Mika Järvenpää myöntää, että simulaattoriharjoittelu ei vastaa oikeaa tulipaloa, koska yllätystekijät puuttuvat, mutta erilaisia efektejä saadaan aikaiseksi. ”Harjoituksia voidaan simulaattorissa muuntaa erilaisiin käyttötarkoituksiin sopiviksi. ”Investointi voi tuntua suurelta, mutta se on pitkäkestoinen hankinta ja sitä voivat hyödyntää myös sopimuspalokunnat”, hän huomauttaa. . Kaiken lähtökohta on turvallinen tapa harjoitella. 46 4–5 ·2017 KOTIMAISUUS ”Koulutussimulaattori antaisi valistustyötä tekevälle esimerkiksi ikääntyvälle palomiehelle uudenlaiset mahdollisuudet tehdä työtään ja työstä tulisi myös entistä mielekkäämpää.” Simulaattorin hinta on paloautokorityön luokkaa eli noin 100000–150000 euroa. Mika Järvenpää ihmettelee, miksi ei pelastustoimessa voitaisi periä kuluja turvallisuuskoulutuksesta. Logiikkaohjauksella tapahtuvassa toiminnassa vain mielikuvitus on rajana.” ”Kouluttajien terveydenkin kannalta simulaattori on hyvä ratkaisu, sillä siitä ei aiheudu päästöjä samalla tavalla kuin oikean tulen kanssa harjoitellessa
”Tämä on tällaista kokeellista rakentamista. ”Ei ole kyllä kertaakaan ottanut päähän tulla töihin.” Simulaattoreiden rakentamisessa häntä kiehtoo prototyyppien valmistaminen. Näin esimerkiksi syntyi ensimmäinen liikuteltava koulutuskalusto Arabiemiraatteihin. ”Digitaalisuus tulee yhä vahvemmin tähän mukaan”, Järvenpää sanoo. Monipuolista ja mielenkiintoista Hitsaaja-asentajana työskentelevä Sami Pesonen kouluttautui merkonomiksi, mutta ei ole päivääkään tehnyt kaupallisia hommia. 040 544 5495 info@sos-asu.com www.sos-asu.com/rescue SOSAsu Ky Koulukatu 38 A1 90100 OULU Palokalusto www.suomenpelastuskeskus.fi ”Tämä ei korvaakaan talonpolttoharjoituksia tai oikeissa teollisuushalleissa harjoittelemista. . Tässä voidaan tehdä kuitenkin toistoja. Hälytysajoneuvot • Hälytysja komentovahvistimet • Tehokaiuttimet • Valopaneelit • Integroidut valoratkaisut • Vilkkumajakat • Ruuhkavilkut • LED-valot Väestönsuojelu • Suurtehohälyttimet Alkometrit ja -lukot TAATTUA TURVALLISUUTTA Katso lähin jälleenmyyjäsi www.sarco.fi tai soita (09) 777 1500 Hälytysja viestintälaitteet Palokunta-asut Työasut ensihoitoon, ensivasteeseen ja asemapalveluun Puh. ”Mielenkiintoinen työ ja toivottavasti tulee vielä paljon lisää kokemusta työelämästä”, nuori mies sanoo. ”Sellainen kalusto ei ole vielä kovinkaan yleistä, mutta koulutuslisenssin saamisessa sinne edesauttoivat useat korkeatasoiset turvajärjestelmät ja sikäläinen lainsäädäntö, jossa määritellään tarve sekä koulutukselle että koulutettavien määrille”, Järvenpää sanoo. Muualla simulaattorihanke saa alkunsa ympäristövaikutusten selvityksestä, mutta ei meillä.” Tuotekokonaisuuteen kuuluu myös sammuttimien täyttöjärjestelmäasema, jolloin kustannustehokkuus kasvaa entisestään. Yhdessä asiakkaan kanssa Yritys hoiti aiemmin itse koulutustoimintaa, mutta simulaattoreilla tapahtuvan koulutustoiminnan osti viitisen vuotta sitten monikansallinen turvallisuusalan yritys Securitas Oy. Hän hitsaa simulaattorikonttia, joka lähtee valmiina Sveitsin Geneveen CERNin ydintutkimuslaitokseen. Tuotekehityksensä yritys hoitaa itse yhdessä asiakkaiden toiveiden mukaan. Patrik Hillner hitsaa CERNiin menevän palokoulutussimulaattorin rakenteita.. Asiakkaat haluavat palokoulutussimulaattoriin erityisesti kameratekniikkaa, jotta harjoitus voidaan tallentaa ja sitä voidaan myös seurata ulkopäin reaaliaikaisesti. Parisen kuukautta töitä tehnyt Patrik Hillner on valmistunut levyseppähitsaajaksi ammattikoulusta. Välillä kasaa simulaattorin kalusteita ja välillä taas rakentaa esimerkiksi kaiteita tai muita rakenteita paperiteollisuudessa. Onnistumiset palkitsevat työnteon, kun näkee valmiin työn ja kättensä jäljet”, Sami Pesonen sanoo. ”Pääsin tänne 15 vuotta sitten hommiin ja olen työn ohessa opetellut tämän ammatin.” Hitsaajan hommia Pesonen tekee monipuolisesti
Turvallisuutta tarkastellaan systeeminäkökulmasta ja tapahtumaan myötävaikuttaneet taustatekijät halutaan selvittää perinpohjaisesti. Pitäisikö pelastusalalla olla enemmän tietämystä niistä tekijöistä, jotka saavat ihmisen välillä toimimaan täysin eri tavalla kuin alun perin oli tarkoitus. Haluttomuus yksinkertaistaa (reluctancy to simplify) 3. Yhdysvaltalaiset professorit Karl E. Näillä organisaatioilla on kyky toimia vaikeissa olosuhteissa ja siitä huolimatta tehdä työnsä turvallisesti ja tehokkaasti. 48 4–5 ·2017 TYÖTURVALLISUUS Mitä tapahtuu jos ja kun pelastaja tekee virheen työssään. Pelastuslaitokset antavat paljon neuvontaa muun muassa yrityksille turvallisuuskulttuurista. Tässä harjoitellaan Länsimetrossa.. Huolimatta siitä, että nämä organisaatiot toimivat eri toimialoilla ja varsin erilaisista lähtökohdista, niiden toiminnasta on löydetty yhteneväisiä piirteitä. Toinen periaate kertoo haluttomuudesta etsiä tapahtumille yksinkertaisia ratkaisuja. Näitä niin kutsuttuja korkean luotettavuuden organisaatioita ovat esimerkiksi lähes kaikki suuret lentoyhtiöt, öljy-yhtiöt, ydinvoimalat ja laivayhtiöt. Turvallisuuskriittisillä aloilla toimii useita sellaisia organisaatioita, jotka onnistuvat toimimaan pitkään korkeiden henkilö-, omaisuusja ympäristöriskien äärellä ilman yhtään merkittävää onnettomuutta. Onneksi tätä osaamista löytyy muilta aloilta. Pyritään siis aktiivisesti pois siitä varsin luonnollisesta ajatuksesta, että ”kaikki on hyvin, koska mitään ei ole tapahtunut”. Olisiko hyödyllistä perehtyä näiden organisaatioiden toimintaan ja katsoa, mitä voisimme pelastusalalla oppia heiltä. Seuraukset voivat olla kohtalokkaat. Virheistä opittava ja riskejä hallittava Teksti: Tero Lähdesmäki Kuvat: Mikko Hynninen, Kimmo Kaisto Säännöllisesti harjoittelemalla erilaiset tehtävät, tilanteet ja olosuhteet tulevat tutuiksi. Siksi olisi loogista, että osaamme itse hallita monenlaisia omaan työhömme liittyviä riskitekijöitä. Sutcliffe ovat lanseeranneet termin yhteinen tietoisuus (collective mindfulness) kuvaamaan näiden organisaatioiden yhteisiä erityispiirteitä. Sitoutuminen lannistumattomuuteen (commitment to resilience) 5. Asiantuntijuuden kunnioittaminen (deference to expertise) Ensimmäinen periaate tarkoittaa sitä, että eitoivotun tapahtuman mahdollisuus pidetään aina mielessä. K un pelastustoiminnassa, kuten muussakin ihmisen toiminnassa, tehdään virheitä ja niiden seuraukset voivat olla vakavat, pitäisikö asialle tehdä jotain. Yhteinen tietoisuus käsittää viisi eri periaatetta. Weick ja Kathleen M. Kolmannessa periaatteessa on kyse siitä, että erityisesti organisaation johto on aidosti kiinnostunut operatiivisesta toiminnasta sekä siihen liittyvistä ongelmista ja on herkkä reagoimaan mahdollisiin ongelmatilanteisiin. Ennen kaikkea, pitäisikö olla osaamista hallita näitä riskejä. Herkkyys käyttötoiminnalle (sensitivity to operations) 4. Onnettomuuden mahdollisuuden tiedostaminen (preoccupation with failure) 2. Yhteinen tietoisuus Korkean luotettavuuden organisaatioita on tutkittu varsin pitkään. Nämä ovat: 1. Tällä hetkellä pelastusalan ammatillisessa koulutuksessa inhimillisen virheen aihepiiriin liittyvää opetusta annetaan vain alan miehistölinjan opiskelijoille muutamia tunteja ensihoitojakson aikana, mutta alipäällystöja päällystöopetuksessa asiaa ei ole huomioitu juuri lainkaan. Millaisia seurauksia hänen unohduksellaan, väärinymmärryksellään, lipsahduksellaan tai muulla erehtymisellä voi olla hänelle itselleen, työtoverille tai pelastettavalle
Teksti perustuu paloinsinööri AMK-tutkinnon päättötyöhön. Sellainen voisi olla tarpeen myös pelastusalan koulutuksessa. Rehellisyyden nimissä pitää toki tunnustaa, että pelastusalan sisäistä turvallisuuskulttuuria on tutkittu varsin vähän ja siksi esimerkiksi virheen tekemiseen suhtautumisesta pelastuslaitoksissa ei tiedetä juuri mitään. Näiden tekijöiden ymmärtäminen on avainasemassa, mikäli halutaan ymmärtää, miksi ihminen erehtyy. Esimerkiksi ilmailussa on jo pitkään annettu CRM (Crew Resource Management) -koulutusta lentohenkilökunnalle. HYDRAULISET NOSTOLAVAT Suoritamme myös huoltoja korjaustyöt sekä vuosikatsastukset. Viides ja viimeinen periaate on kyky ja halu kunnioittaa asiantuntijuutta riippumatta siitä, missä kohtaa organisaatiokaaviota se sijaitsee. 010 616 1500, fax 010 616 1501, www.vema.fi Paloja pelastusautot Nostolava-autot Paloja pelastusautomyynti Tero Huovinen, puh. Itse asiassa virheiden tekeminen on osa ihmisen normaalia käyttäytymistä ja sen taustalla on monia jo aiemmin mainittuja inhimillisiä tekijöitä. Erään määritelmän mukaan CRM-koulutuksen tehtävänä on tuottaa sellaisia ryhmätyön tekijöitä, jotka stressaavassa tilanteessa ja aikapaineen alaisena pystyvät toistuvasti säilyttämään päättelykykynsä, tekevät laadukkaita päätöksiä ja käyttävät kaikkia mahdollisia resursseja hyväkseen. Virheen tekijä saa vähintäänkin osakseen työtovereiden naljailua, mikä osaltaan nostaa kynnystä ilmoittaa tapahtuneesta. Jos pohditaan esimerkiksi neljättä periaatetta, voidaan miettiä sitä, miten hyvin pelastustoiminnassa varaudutaan yllättäviin tilanteisiin. On myös tärkeää ymmärtää, että virheen tekemisen välttely on tehokasta vain tiettyyn rajaan saakka. 010 569 3670 Hannu Gunnar, puh. Kirjoittaja on 40-vuotias pelastajan, sairaanhoitajan ja paloinsinöörin tutkinnot suorittanut lääkintäesimies Pohjois-Savon pelastuslaitoksella Kuopiossa. 050 395 8567 Vema Lift Oy, Voivalantie 30, 20780 Kaarina puh. Kyse on myös inhimillisen kärsimyksen vähentämisestä. 010 616 1400 | www.saurus.fi Neljäs periaate osoittaa organisaation kykyä jatkaa toimintaa nopeasti yllättävän tilanteen tapahduttua. Terveydenhuollossa ja valtamerilaivojen komentosilloilla tarve on nähty ja CRM-koulutusta näillä aloilla annetaan. Turvallisuuskulttuurin kehittämisen kannalta olisi ensiarvoisen tärkeää luoda sellaiset edellytykset, että poikkeamien raportointi on helppoa ja sen voi tehdä ilman pelkoa jälkiseuraamuksista. Eihän meistä kukaan tule töihin ajatellen ”tänään aion olla huolimaton ja tehdä virheitä”. Terveydenhuoltoalalla on lähivuosina kiinnitetty huomattavan paljon huomiota potilasturvallisuuden kehittämiseen. CRM-koulutus myös pelastustoimeen Turvallisuustyössään onnistuneiden organisaatioiden käytännön toiminnassa näkyy myös erilaiset suojaukset, kuten tarkistuslistat, vakioidut toimintamallit, vakioitu viestintä ja fyysiset suojaukset. Lisää aiheesta: pelastustieto.fi. Vaikka nämä periaatteet vaikuttavat kovin teoreettisilta, on niille helposti löydettävissä käytännön sovelluskohteita. Kuinka usein esimerkiksi harjoitellaan puomitikasauton rikkoutumisesta johtuvaa toimintaa tai katon läpi tippuneen palomiehen pelastamista. Huoltotöiden varaukset ja tiedustelut puh. Lisäksi ryhmätyötaitoihin kiinnitetään huomiota. Terveydenhuollossa on toki moninkertainen määrä potilaskontakteja kuin pelastustoiminnassa on hälytyksiä ja siten virheiden aiheuttamat euromääräiset kustannukset ovat myös moninkertaiset. Inhimillistä virhettä arvioitaessa on ymmärrettävä se, että erehtyminen ei ole poikkeavaa toimintaa. ”Olkaa tarkempia ensi kerralla” -tyyliset ohjeet ovat varsin tehottomia, sillä ihmiset ovat jo lähtökohtaisesti aina huolellisia. Pelastusalalla onkin eettinen velvollisuus kehittää omaa toimintaansa siihen suuntaan, että virheitä ja erityisesti niiden seurauksia voidaan hallita korkean luotettavuuden organisaatioiden tapaan. 010 569 3628 www.vehotrucks.fi 3” dieselkäyttöinen pumppu Ready-sarja Helppo tapa pumpata Palopumput Saurus Oy Saunatie 5, 40900 Säynätsalo Puh. Virheitä häpeillään Kun pelastusalalla työskentelevien kanssa keskustelee, tulee nopeasti sellainen vaikutelma, että pelastusalalla vallitsee edelleen kulttuuri, jossa virheiden tekemistä häpeillään ja peitellään erilaisten sanktioiden pelossa. Mutta jos virheitä ei raportoida ja työnantaja ei saa tietoa tapahtuneesta, kuinka ongelmaan voitaisiin puuttua. Taloudellisesti vaikeina aikoina olisi kuitenkin tärkeää nähdä muitakin perusteita toiminnan kehittämiselle kuin taloudellinen hyöty. Aivan yhtä tärkeää kuin onnettomuuksien ehkäisy, on kyky palautua niistä
”En vielä osaa jättää sitä nuoremmille. Olin armeijassa yhtenä vuonna, toisena syntyi tytär”, Vesalainen muistelee. Leirille osallistui nelisentuhatta 7–17-vuotiasta nuorta ja lisäksi kansainvälisiä vieraita. ”Minua pyydettiin siihen tehtävään. Samassa paikassa hän oli nimittäin ollut itse palokuntaleirillä kymmenvuotiaan vuonna 1965, ensimmäistä kertaa. Hän on Korson VPK:n veteraanien jäsen, Uudenmaan pelastusliiton veteraanitoimikunnan puheenjohtaja ja hallituksen jäsen, Tuusulan reserviläisten puheenjohtaja, Suomen Punaisen Ristin Tuusulan hallituksen varapuheenjohtaja ja NouHätä!-lähettiläs taitaa aamupuuron Risto Vesalainen on pelastusalalla mukana lähes kaikessa, erityisesti nuorisotyössä. Leireillä päivät ovat työntekijöille pitkiä. Hän korostaa, että kaikesta työstä huolimatta nuorisoleirit ovat erittäin palkitsevia. Vuosikymmenten varrella hänen toimenkuvansa on ollut kaikkea leirilääkäristä leiripäällikköön. ”Silloin mahduttiin kaikki yhdelle mäelle.” Käytännössä järjestäjät perustivat oman kaupungin Palotarukseen kouluineen, kirkkoineen, jäte-, vesija ruokahuoltoineen. Kun sain sen loppuun, istuttiin vain koiran kanssa mökillä selät vastakkain laiturilla”, Vesalainen kertoo. Kai ne ajattelivat, että virkamies hallitsee paperinpyörittelyn”, hän vitsailee. Ensi vuonna valtakunnallinen suurleiri järjestetään Lohtajalla, ja Vesalainen on jälleen mukana, nyt toimistopäällikkönä. Menen sinne aina yhtä mielelläni. Tämä on ollut asetelma jo vuosikymmeniä, siitä saakka, kun Vesalainen aloitti vapaaehtoistyön palokuntanuorten leireillä. Hän on SPEKin järjestöaktiivi ja mukana kolmessa VPK:ssa. ”Vain muutama leiri on jäänyt välistä. Palomiehen ja -tarkastajan töiden lisäksi Vesalainen on tehnyt ja tekee edelleen, eläkeläisenä, pelastusalalla miltei kaikkea. 50 4–5 ·2017 Juttusarja esittelee mielenkiintoisia ammatteja ja tehtäviä. Olen tehnyt kaikkia muita hommia, mutten ikinä toimistopäällikön. Erityisosaamiseni on aamupuuron keittäminen”, hän naurahtaa. Yleensä Vesalainen herää viideltä ja pääsee nukkumaan vasta puolenyön tienoilla. Ensi kesänä odottaa palokuntanuorten suurleiri Lohtajalla.. Yksi ympyrä sulkeutui, kun vuonna 2010 hän toimi suurleirin johtajana Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön leirija kurssikeskus Palotaruksella Padasjoella. Ei tullut nukuttua moneen viikkoon. Voit ehdottaa haastateltavaa sähköpostitse: toimitus@pelastustieto.fi TYÖN ÄÄRELLÄ R isto Vesalainen jää valvomaan, kun muut menevät nukkumaan, ja on hereillä, kun he heräävät. ”Nämä leirithän ovat pieniä, mutta meille se oli iso leiri, monta liikkuvaa osaa
Tuusulan VPK:ssa hän on aktiivisin, koska se on hänen kotipaikkakunnallaan. Omaa porukkaa ikävä Kotipalokunta Vesalaiselle on Korso, jonne hän meni kymmenvuotiaana. Hän on NouHätä!-kampanjan lähettiläs ja ohjausryhmän jäsen 16:tta vuotta. Siellä hän on myös hallituksen jäsen. Loppu-uransa hän toimi palotarkastajana. ”Olen päässyt siitä yli, mutta oli kyllä pirun ikävä sitä työtä ja porukkaa, jonka kanssa teimme niin valvontakuin turvallisuusviestintätyötä.” Vesalainen näkee, että pelastusalan järjestöt tarvitsevat lisää jäseniä, mieluummin uusia, koska ikääntyneet jäävät kokonaan pois toiminnasta. Pelastustarvikkeet PALOJA PELASTUSKALUSTON erikoisliike vuodesta 1967 Liipasintie 8, 70460 KUOPIO p. ”Olen niin onnellinen, kun olen saanut tehdä SPEKin projekteja. 017-368 4000 | www.peltaco.com mukana kolmessa VPK:ssa, Leppävaarassa, Korsossa ja Tuusulassa. Palomiehen töitä hän teki aina vuoteen 2001. Enää hän ei ikävöi takaisin työmaalle, mutta toista oli eläkkeen alussa. Kuopion juhlavuosi 2016 oli tärkein, oli tarkoitus saada osallistujia enemmän kuin koskaan, ja saimmekin.” Vesalainen aloitti työt pelastusalalla vuonna 1973 kesämiehenä Vantaan kauppalassa. Ainahan lapset ja nuoret ovat tykänneet punaisista autoista, jotka pitävät meteliä mennessään.” Vesalainen on aktiivinen tekijä myös Suomen Pelastusalan Keskusjärjestössä. Työ SPEKissä merkitseekin paljon. ”Toiminnallisuus vetosi. 017 264 7220 myynti@savonpalokalusto.fi www.savonpalokalusto.fi Pelastamisen ammattilaisille RESCA RESCARI OY www.rescari.fi • 040 5950 164 • Tarkastukset • Kalibrointi • Uudet mittarit Suositeltava tarkastusväli 5 vuotta. Vuonna 1976 hän siirtyi Tuusulaan sijaispalomieheksi. Eläkkeelle jääminen oli Risto Vesalaiselle kova paikka, mutta järjestötoiminta on tuonut hänen elämäänsä sisältöä.. NouHätä!-lähettiläänä aktivoin laitoksia ja sivistysvirastoja osallistumaan. Eläkkeelle hän jäi vuonna 2015. Hänellä olisi substanssia, hän osaa sen homman.” Teksti ja kuva: Kaisu Puranen . Toivoisin myös, että veteraanityötä arvostettaisiin enemmän.” Vesalainen ehdottaa, että veteraanija valistustyön voisikin yhdistää. ”Vuorotyö kävi raskaaksi, oli jo aika saada viikonloput vapaaksi. Hän halusi palomieheksi jo pienenä. ”Palopapalla olisi erilainen tatsi, vakuuttava, rauhallinen ja turvallinen. Maha oli täynnä palomiehenkin hommia.” Turvallisuusviestintä on aina ollut Vesalaiselle tärkeä osa työtä. SÄTEILYMITTAREIDEN tarkastukset Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio Puh. Hän on ollut mukana jokaisessa NouHätä!-kilpailussa tavalla tai toisella. Ehkä pitäisi pystyä tarjoamaan enemmän toimintaa, joka oikeasti kiinnostaa. ”Siihen on etsitty lääkettä. Palotarkastajana hän saattoi tehdä puolet kouluttajan ja puolet palotarkastajan töitä. Veteraanit voisivat esimerkiksi käydä päiväkodeissa kertomassa palomiehen ammatista
Toiminta alkoi 1985 yritysten palotorjuntakoulutuksena, joka on jatkunut näihin päiviin asti, ja Työturvallisuuden lainsäädännöllä varmistettua koulutusta kadehtien katsellut Riitta Piironen toivoisi, että myös pelastusalalle saataisiin valtakunnallisesti yhdenmukainen paloturvallisuusvastaavien koulutus. Turvallisuudesta pitää jatkuvasti huolehtia ja erityisesti pk-sektorilla tarve on suurempi, koska siellä ei ole koulutettua päätoimista turvallisuushenkilöstöä.” Kasvatustiedettä opiskellut Riitta Piironen tupsahti pelastusalalle omien sanojensa huumorintajusta. Se oli sen verran erikoinen kohde kasvatustieteilijälle, että piti ottaa yhteyttä.” Kesällä 40 vuotta sitten hän teki harjoittelunsa pelastusosastolla ja sieltä tuli myös aihe graduun: paloalan koulutuksen niveltyminen keskiasteen koulutusuudistukseen. Kun Palontorjuntaliitto muutamaa vuotta myöhemmin haki naistyönohjaajaa, hain puolisoni kehotuksesta paikkaa, kun olin valitellut silloista työtehtävääni.” Naistyöstä yritysten turvallisuuteen Siitä alkoi Riitta Piirosen ura palokuntajärjestötoiminnassa. ”Koulutuksen kehittäminen käynnistyi vakuutusja pelastusalan sekä teollisuuden ja liike-elämän asiantuntijoiden kanssa. 52 4–5 ·2017 ”T yösuojelutehtävissä toimivilla on oma peruskurssinsa ja samanlainen sopisi pienissä ja keskisuurissa yrityksissä toimiville paloturvallisuudesta vastaaville henkilöille.” ”Pelastusalalla olisi hyvä olla yhteinen tahto ja halu luoda tällaista koulutustoimintaa. ”Se johdatti minut tälle alalle. ”Laudaturopintoihin kuului harjoittelu ja huomasin yliopistolla, että sisäministeriön pelastusosastoon haettiin opiskelijaa. ”Koulutus kehittyy ja uudistuu. Teksti ja kuva: Esa Aalto JÄRJESTÖT Riitta Piirosen haave odottaa yhtä toteutumistaan Yritysten paloturvallisuudesta vastaaville yhtenäinen koulutus. Naistyötoiminnan jälkeen hän siirtyi yritysten turvallisuuskoulutustehtäviin, kun Palontorjuntaliitossa käynnistettiin kyseistä toimintaa. Lähes 40 vuoden työrupeaman jälkeen eläkkeelle Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä jäävä Piironen uskoo, että unelma voi vielä joskus toteutua. Paloturvallisuuden lisäksi siihen sopisi erinomaisesti omatoimiseen varautumiseen liittyvät asiat.” Se on ollut unelma koulutuspäällikkö Riitta Piiroselle
Asiantuntijaorganisaatiossa on sitoutunutta porukkaa.” SPEK on erityisesti palokuntamaailmassa herättänyt aika ajoin ristiriitaisia ajatuksia. Riitta Piironen on ollut mukana kehittämässä suomalaista tulityökoulutusta, mutta nyt on aika jättää työt nuorempien hoidettavaksi.. ”Mielestäni koulutuksen onnistumiseen vaikutti erityisesti Palopäällystöliiton yritysturvallisuusjaosto, joka oli aktiivinen vaikuttaja ja tuki vakuutusalan näkemyksiä. Tämä tuki on jatkunut tähän päivään asti.” Koulutusta johtava valtakunnallinen Tulityöjohtoryhmä, nykyisin Tulityötoimikunta perustettiin 1990-luvun alussa, kun Palontorjuntaliitto ja Väestönsuojelujärjestö yhdistyivät Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöksi. Vuonna 1994 Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliiton Tulityöt, suojeluohjeen kautta koulutuksesta tuli velvoittavaa ja tilapäisellä tulityöpaikalla toimivan tulityöntekijän piti osallistua päivän mittaiseen koulutukseen, josta sai todistuksena tulityökortin. ”SPEK on hieno työyhteisö, jossa on hyvä vuorovaikutus henkilöstön välillä. Hän piti vahinkojen lisääntymistä koko kansantalouden kannalta niin merkittävänä, että siihen oli pyrittävä vaikuttamaan mahdollisemman nopeasti. Hän on ollut mukana eurooppalaisessa palontorjuntayhteisössä, ja pyrkinyt edistämään tulitöiden turvallisuuskoulutuksen jalkautumista sisarjärjestöjen kautta muihin Euroopan maihin. ”Palopäällystöliitto on huolehtinut kouluttajakoulutuksesta, SPEK toiminut koulutuksen laadun varmistajana ja Tulityötoimikunta vastaa koulutuksen kehittämisestä. Kaikki suojeluohjeiden muutokset ovat vaikuttaneet koulutuksen sisältöön.” Kansainvälinen toiminta on avartanut Riitta Piironen muistelee lämmöllä myös kansainvälistä toimintaa. Huonoille kursseille ei haluta osallistua.” Lähes 30 vuotta sitten aloitetulla tulitöiden turvallisuuskoulutuksella on tulitöistä aiheutuneiden suurpalojen määrä saatu vähennettyä murto-osaan. ”Vakuutusala on seurannut aktiivisesti tulitöistä aiheutuvien suurpalojen kehitystä ja uudistanut Tulityöt suojeluohjeitaan tarpeen vaatiessa. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Väestönsuojat ja vss-varusteet Seuraa myös somessa: facebook.com/pelastustieto Presto Sammutinlaskurilla™ lasket helposti suosituksen kiinteistön käsisammuttimista! www.presto.fi /sammutinlaskuri lehtimainos_60x58.indd 1 31.10.2016 16:48:11 Käsisammuttimet hitsaustyön palonja vahingontorjuntakoulutus tuli mukaan 1988.” Hitsauksen tulenvaaran torjuntaan haettiin koulutuksella apua, koska tulitöistä aiheutuneita suurpaloja oli paljon 1980-luvulla. Huolehdimme edelleenkin turvallisuusalan vapaaehtoisten toimintaedellytyksistä – tämän päivän keinoja käyttäen. Tulityökoulutuksessa työnjako Tulityötoimikunnan, Palopäällystöliiton ja SPEKin kanssa on hänen mukaansa ollut toimiva. Palontorjuntaliiton koulutusvaliokunnan puheenjohtaja, Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliiton Kai-Erik Berg oli asiassa aloitteellinen. Toimimme ja vaikutamme laajasti sekä kansallisissa että kansainvälisissä sidosryhmäverkostoissa eikä paluuta vanhaan Palontorjuntaliiton aikaan enää ole.” ”On tärkeää, että teemme laajan joukon kanssa yhteistyötä ja esimerkiksi tulityökoulutus on tästä hyvä esimerkki”, Riitta Piironen sanoo. ”Ehkä hiertymät ovat syntyneet siitä, kun SPEKin toimintaan on tullut mukaan uusia jäseniä. ”Kansainvälinen yhteistyö on avartanut omaa ajattelutapaa ja sieltä on saanut paljon ystäviä. Tänä päivänä toimikunnassa on vakuutusja pelastusalan edustajien lisäksi rakennusalan edustus.” ”Koulutus on saanut hyvää palautetta ja siinä toimii myös normaali markkinatalous. Seuraavana vuonna 1995 koulutettavia oli yli satatuhatta”, Piironen muistelee. Tietojen vaihto eurooppalaisessa palontorjuntayhteistyössä on ollut erittäin hyvää ja antoisaa.” Elokuun alussa Riitta Piironen jää eläkkeelle koulutuspäällikön tehtävästä SPEKistä. Rullapaloverhot Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh. ”Kun koulutusvelvoite liitettiin suojeluohjeisiin, koulutusmäärät kasvoivat rajusti. . Se voi huolestuttaa perinteisempiä toimijoita
Voimallisin yritys oli elokuun 28. ”Hidasta on vauhti ollut, mutta siitä huolimatta Suomi on edelläkävijä Pohjolassa”, hän muistutti. Pääkaupunki säästyi isoilta pommitustuhoilta, kiitos uudenaikaisen ilmavalvonnan ja tehokkaan ilmatorjunnan. Eduskunta hyväksyi lain vähäisin muutoksin. Vuotta ei turhaan ole kutsuttu palotoimen suurten järjestelyjen vuodeksi.. puolustusvoimain Siltavuorenrannan varasto ja Keskusrautatieaseman tienoo. Laki palolain muuttamisesta ja laki palosuojelumaksusta etenivät eduskuntakäsittelyyn. Pommituksissa kuoli 168, haavoittui vaikeasti 156 ja lievästi 294. Kahdeksan tuntia kestäneen ilmahälytyksen tuho osui Helsingin VPK:n talon ympäristöön, ei kuitenkaan itse palokunnantaloon. Sota-aikana asia eteni verkkaan, mutta lopputulos oli erinomainen. Vakinainen palokunta ja kaupungin vapaaehtoiset palokunnat olivat tuntikausia täystyöllistettyjä. Valtaosa pommeista putosi vähäisin tuhoseurauksin kaupungin laitamille ja ulkopuolelle. kesäkuuta 1942. Ironiaa on, että seurauksiltaan vuoden pahin ´pommi-isku´ oli suomalaiskoneen putoaminen täydessä pommilastissa Malmin lentokentän kulmille. Presidentti Risto Ryti vahvisti lain ja sen toimeenpanosta annetun asetuksen seuraavan vuoden huhtikuussa. ”Uusittu laki loi palotoimen hoidolle aivan uuden perustan. 54 4–5 ·2017 Itsenäisyytemme ajan paloja pelastustoimi V uoden aikana Suomen kamaraa pommitettiin 882 kertaa: 257:lle paikkakunnalle nyky-Suomessa ja 29 paikkakunnalle Itä-Karjalassa. Rajuin Helsinkiä kohdannut ilmaisku oli edessä seuraavan vuoden maaliskuussa. Kolme huvilaa tuhoutui. päivänä, kun useina aaltoina Helsingin ylle vyöryneet pommituslaivueet pudottivat lastinsa. Palolaki uusittiin Esitys palolain muuttamisesta annettiin 2. Pesonen korosti maltillisen rahoitusesityksen olleen perinpohjaisen harkinnan tulos ja valotti lain syntyä: ”Ei vuoden 1933 palolakia sen vuoksi uusittu, että se olisi huonoksi havaittu vaan siksi, että siihen nyt saatiin mukaan jo alunperin tärkeänä pidetty mutta lain läpimenon varmistamiseksi aikanaan pois jätetty rahoitusmalli.” Pesonen uskoi koko palolain aikanaan jääneen syntymättä, jos pahimpina pulavuosina olisi vaadittu isoja talousresursseja. Palohallinto saatiin lakipohjaiseksi, tie palonehkäisylainsäädännölle avattua ja palokuntien yhteiskäyttö vankemmalle pohjalle suurpalotapauksissa”, palotoimen monitoimimies ja ajan merkittävä vaikuttaja Leo Pesonen muisteli Palovartija-lehdessä 1943. Varsin korkealta pudotetuista pommeista hajaosumia saivat mm. Tärkeimmät uudistukset Laki palolain muuttamisesta toi paitsi muuOsa 3/5 Sotavuosi 1942 toi pommituspalot ja kaksi kauaskantoista lakia Teksti: Juhani Katajamäki Kuvat: Kirjoittajan kotiarkisto ja SA-kuva Vuosi 1942 jää palotoimen historiaan paitsi pommitustulipalojen vuoksi myös kahden merkittävän lain ansiosta
Puhdistustyö helpottuu, aikaa säästyy ja tuotteiden elinikä kasvaa. Lääninhallitukset voivat vahvistamissaan hälytyssuunnitelmissa antaa ennakolta määräyksen sekä valtuuttaa läänin paloviranomaiset päättämään milloin ja missä laajuudessa suunnitelma on pantava täytäntöön, ja pakottavissa tapauksissa antamaan myös poikkeavia määräyksiä. Rakentamisen turvallisuus Palolain toinen iso uudistus olivat rakentamisen paloturvallisuutta koskevat säädökset. Hygio poistaa savun hajut ja mikrobit Otsonointi Hygio-kaapilla poistaa hajut ja mikrobit varusteista. Suuren tulipalon sattuessa tai erityisen palovaaran uhatessa kunta oli velvollinen toisen kunnan palotai järjestysviranomaisen pyynnöstä antamaan apua. Läänihallitusten piti valvoa, että palotoimi hoidetaan asianmukaisesti. Palotoimi tuli valtioneuvoston ylimmän hallinnon alaiseksi. Nyt tulisija savuhormeineen määrättiin ´niin tehtäväksi ja syttyvistä rakenteista eristettäväksi sekä sellaises. Elokuun 28. toksia myös uuden osion: palonvaaran ehkäiseminen. päivänä Helsinkiä pommitettiin useina aaltoina. Tulossa vielä vuodet 1967 ja 1992. Esimerkkinä esiteltäväksi valitun Hämeen läänin kunnat jaettiin 15 kaukoavustusalueeseen: Forssan alueeseen (yhteensä 8 kuntaa) sekä Akaan (nyk. Apua saava kunta oli velvollinen suorittamaan kohtuullisen korvauksen. Toijala, 6), Hämeenlinnan (6),Hauhon (3), Lempäälän (5), Tampereen (2), Nokian (5), Kangasalan (5), Pälkäneen (4), Oriveden (4), Jämsän (6), Mäntän (3), Janakkalan (4), Padasjoen (3) ja Lahden (5) alueisiin. www.hygio.fi. Nykypäivän uudelta kalskahtavat alueell inen pelastustoimi ja aluehälytyskeskus ovat siis pohjimmiltaan vanhoja hankkeita. Suuren tulipalon sattuessa tai erityisen palovaaran uhatessa kunta oli velvollinen toisen kunnan paloviranomaisen tai järjestysviranomaisen pyynnöstä taikka lääninhallituksen määräyksestä antamaan toiselle kunnalle apua ”sikäli kun se oman kunnan turvallisuutta vaarantamatta on mahdollista”. Osuman sai muun muassa puolustusvoimain varasto Siltavuorenrannassa, ja useita pommeja putosi päärautatieaseman tuntumaan. Voit esimerkiksi käsitellä palosukelluspuvut, ensihoitolaukut, radiopuhelimet, kypärät, kengät ja valjaat otsonointikaapissa. Neljännesvuosisadoin etenevä sarja on ehtinyt vuoteen 1942. Lääninhallitus määräsi kaukoavustusalueen keskuskunnan hälytyskeskuksen toimimaan myös kaukohälytyskeskuksena. Kunnossapidon kumppani Kunnossapito Hygienia Palontorjuntaa 30 vuoden kokemuksella – Paloilmoittimet, kaasu ja vesisumujärjestelmät – jarmo.alaoja@palontorjunta.fi Puh. Silloisen rakennuslainsäännön pohjana oleva asemakaavalaki oli vaikutusalueeltaan suppea. Kirjoitussarjan kahdessa ensimmäisessä osassa elettiin palontorjuntamme vaiheita 1800-luvun lopulla ja kansakunnan jakaneen sisällissodan ympärillä. Kunnan palopäälliköllä oli ollut oikeus kieltää palovaarallisen tulisijan käyttäminen, mutta valtiovallalla ei oikeutta antaa säädöksiä paloturvallisen tulisijan rakentamiseksi. Kaukoavustusalueet aikansa alueellisia pelastuslaitoksia Palolainsäädännön imussa kunnat jaettiin kaukoavustusalueisiin. 040 750 4828 Paloja öljyntorjuntaveneet Tasavaltamme juhlavuosi on taittumassa jälkipuoliskolle. Suurimmassa osassa maata oli saanut rakentaa ”miten tulenvaarallisesti tahansa”. Valtion palotointa varten voitiin perustaa peruspalkkaisia ja sivutoimisia virkoja. akinaisen palokunnan ja kaupungin monien vapaaehtoisten palokuntien sammutusyksiköt työskentelivät keskellä oman ilmatorjunnan kiivasta ammuntaa ja putoavien pommien sirpalevaaraa
Avustuspäätökset ovat luettavissa Palosuojelurahaston verkkosivuilla. Korvamerkillä varustettua rahaa on palautettu kuntien palo(pelastus)toimen hyväksi jo 75 vuoden ajan. Idea oli erinomainen, vaikka toteutuminen venähtikin yhdeksäksi vuodeksi: laki palosuojelumaksusta ja asetus sen toimeenpanosta tulivat voimaan 1942. Siitä lähtien palosuojelumaksua on jo 75 vuoden ajan kannettu valtion tuloja menoarvion ulkopuolella olevaan rahastoon, joka säännöstönsä määräämällä tavalla on avustanut palo/pelastustointa sen hankinnoissa. Lainmuutos hyväksyttiin eduskunnassa yksimielisesti, mutta valiokuntakäsittely oli ollut vaikea: ”Palolakia ei olisi saatu lainkaan aikaiseksi, jos kaikki visaiset asiat olisivat tulleet esille lain synnyttämisen yhteydessä 30-luvulla”, Pesonen muisteli toukokuussa 1943. Äitini sylissä istuin muurari-isoisäni rakentaman omakotitalon kellarissa Viinikan kaupunginosassa ja isovanhempieni kertoman mukaan kaksivuotiaan pyörein silmin ihmettelin vakavia ilmeitä läheisteni kasvoilla. Vuonna 2016 rahasto myönsi avustuksia 10963244 euroa: kunnille 4,80 miljoonaa, paloja pelastusalan järjestöille 4,14, sopimuspalokunnille 1,27, muille tahoille 0,75 miljoonaa. 56 4–5 ·2017 Itsenäisyytemme ajan paloja pelastustoimi sa kunnossa pidettäväksi, ettei siitä aiheudu palovaaraa´. Olen syntynyt Tampereella jatkosodan aikana 1942. Rakennuksessa ei saa olla sellaisia epäkohtia, jotka aiheuttavat erityistä palovaaraa tai erityisesti vaikeuttavat tulipalon sammuttamista tai ihmisten ja kotieläinten tai muun omaisuuden pelastamista. Jos tulipalo uhkaa paisua erikoisen suureksi tai muuten vaaralliseksi, ryhtyköön lääninhallitus tai sen määräämä läänin paloviranomainen avun lähettämiseen palopaikalle valtion kustannuksella.” Lain soveltamista hankaloittavina kaupantekijäisinä olivat sodan jälkeinen rakennusainepula ja välttämättömän jälleenrakentamisen jo muutoinkin mittavat kustannukset. Kuvan rakennuksista ovat jäljellä Kauppahallin vasemmalla puolella näkyvä vaalea kivirakennus (Commercen talo 1899) ja Keskustorin toisella laidalla sijaitseva, kuvan vasemmassa reunassa häämöttävä tornimainen Sumeliuksen liike ja asuintalo (1901). Ajankuvana myös tulipalojen syttymissyyt Tulentorjujan vuosikirja 1942:n kertomana. Uudistus oli paljolti säädöstekninen. Viime vuonna sellainen on säädetty myös Eestissä.” Pesosen johtama Suomen Palosuojeluyhdistys oli ehtinyt tehdä asiasta lakialoitteen. Varat voitaisiin koota verottamalla tulen uhkaamaa omaisuutta palovakuutusmaksun yhteydessä kannettavalla pienellä ´paloverolla´. . Tällainen vero on kauan ollut voimassa Etelä-Saksan valtioissa ja Hampurin vapaavaltiossa. Suomen jokaisen kunnan pelastustoimi ammattija vapaaehtoisine palokuntineen on paljosta kiittäminen tämän vuoden heinäkuussa tasan 125 vuotta sitten syntynyttä Leo Pesosta. P.S. Tarkkaa yhteissummaa en ole tilastoista kaivellut, mutta sadoista miljoonista markkoja ja euroja on kyse. … jonka palosuojelurahastolaki korvasi Palosuojelumaksulain kumosi 11.4.2003 annettu, saman vuoden heinäkuun alussa voimaan tullut Palosuojelurahastolaki (306/2003, tarkennukset 1.12.2006). Avustusten kohdentamisen kannalta olennaista on, että saajakenttä säilyi entisenkaltaisena: ”Palosuojelurahastosta voidaan myöntää yleisavustusta ja erityisavustuksia pelastusalan järjestöille ja muille vastaaville yhteisöille sekä erityisavustuksia kunnille, pelastustoimen alueille ja sopimuspalokunnille”. Luvut ovat vuodelta 1938.. Ihme sinänsä, koska meillä oli useita sotateollisuudelle tärkeitä teollisuuslaitoksia: tykinammuksia 24 tuntia vuorokaudessa tehtaillut Tampella sekä Valmetin Lentokonetehdas, jonka varassa oli koko ilmavoimiemme toiminta: parhaimmillaan Valmetilta lähti rintamalle sata uutta tai täysin korjattua lentokonetta kuukaudessa! Ilmahälytyksiäkin sisämaan teollisuuskaupungissa sodan jälkivuosina annettiin. Pesonen toi palosuojelumaksulain… Pesonen oli opintomatkallaan Saksassa 1933 löytänyt erinomaisen keinon palotoimen rahoittamiseksi: ”Olisi erittäin hyödyllistä, jos nyt ainakin viiden lähimmän vuoden aikana olisi käytettävissä varoja kuntien avustamiseksi silloin kun perusparannuksia toimeenpanevat. Kiitos, Leo Pesonen (24.6.1892–2.4.1964)! Nykypäivän pelastustoimi kaikkine viranomaisineen ja palokuntatoimijoineen on velvollinen vaalimaan saamaansa perintöä ja huolehtimaan sen säilymisestä ja hyvinvoinnista. Avustuskohteet ovat vuosikymmenten kuluessa eläneet ja monipuolistuneet. Päreiden ja niihin verrattavien kattamisaineiden käyttäminen tiheissä asumusryhmissä voitiin kieltää asetuksella, ”mikäli se on välttämätöntä yleisen palo-onnettomuuden tai suuren tulipalon ehkäisemiseksi. Kaupunki oli onnekkaampi kuin talvisodan kuukausina ja säästyi pommituksilta. Sotavuosi 1942 toi elintarvikeniukkuuden, kuten pitkä jono Tampereen valtakadun varren Kauppahalliin elokuulta kertoo
Huomion arvoista toiminnassa on, millaiset kohderyhmät ovat ja miten kutakin kohderyhmää lähestytään. Jossain määrin lukijalle jää epäselväksi vaikutuksen ja vaikuttavuuden määrittely turvallisuusviestinnässä. Kirja sopii hyvin turvallisuusviestinnän ammattiopetuksen opetusmateriaaliksi tai pelastuslaitoksen perehdyttämisen tueksi. Tämän jälkeen pohditaan kohderyhmät, joissa muutos tulisi saada aikaan. Tiedossa olevat turvallisuusviestinnän mittarit mittaavat lähinnä työn vaikutuksia, vaikka puhutaan vaikuttavuudesta. Tekojen vahvuuteen vaikuttaa edelleen panostus eli millä resursseilla työtä tehdään. Yleisesti vallitsevassa ajattelussa vaikuttavuus huomioidaan viimeisenä. Kirjoittaja on Helsingin Pelastuskoulun rehtori Matti Waitinen, ja kirjan on kustantanut Suomen Palopäällystöliitto. Kirjan luonne on enemmänkin turvallisuusviestintää raamittava ja taustoittava. Vaikuttavuuteen liittyvä ajattelu tulisikin kääntää nurinpäin. Itse ajattelen, että turvallisuustyön vaikuttavuuden mittaus voitaisiin toteuttaa hyvinvoinnin indikaattoreilla. Näin ollen turvallisuus indikoituu luontevasti ihmisten hyvinvoinnin kautta. Heliskosken mukaan vaikuttavuus syntyy 5–10 vuoden aikajänteellä. Väitöskirjatutkija Jonna Heliskoski rohkaisee asettamaan vaikuttavuustavoitteet suunnittelun keskiöön. Perinteisessä turvallisuusajattelussa lähestytään asioita organisaatioja järjestelmälähtöisesti. Esimerkiksi valmiita turvallisuuskoulutussuunnitelmia saa hakea muualta. Muutoksia voidaan saada aikaiseksi 1–3 vuoden aikajänteellä. Kirjoittaja onkin todennut realistisesti, että vaikuttavuuden tutkiminen on haasteellista. Muiden onnettomuuksien osuus jää marginaaliin ja niihin liittyviä esimerkkejä olisin toivonut enemmän. Tämän ajattelun juurruttamiseksi on pelastustoimessa vielä paljon tekemistä. Kirjassa on kuvattu hyvin turvallisuusviestinnän perusteet käsitteistä lainsäädäntöön ja se lähestyy aihetta vahvimmin pelastustoimen näkökulmasta tutuimman osaalueen eli tulipalojen ehkäisyn kautta. Kirjan kirjoittaja on myös todennut, että turvallisuusviestintää voidaan sisällyttää kaikkeen asiakkaiden parissa tehtävään työhön. Nämä nimittäjät ovat myös kannustimena yhteistyölle eri järjestöjen ja viranomaisten kanssa. Monipuolistamalla turvallisuusviestinnän teemoja tehdään työstä myös mielekkäämpää ja saavutetaan laajempaa vaikuttavuutta. Vaikuttavuustavoitteiden kautta todetaan asiat, joihin halutaan muutosta. Huomionarvoista on myös se, että kaikkien onnettomuuksien taustalla on yhteisiä nimittäjiä, jotka liittyvät ihmisten toimintaan ja käyttäytymiseen. Tekstit, kuvat ja sisältöä havainnollistavat kuviot ovat harmonisessa sopusoinnussa keskenään. Vaikuttavuuden vaikeus Turvallisuusviestinnän käsikirjan lopussa on pohdittu turvallisuusviestinnän vaikuttavuutta. Vaikka kirjassa esitelläänkin erilaisia turvallisuusviestinnän työkaluja, jää turvallisuusviestintätyötä tekevälle itselleen pohdittavaksi varsinaisen työn tekemisen suunnittelu ja toteutus. Teksti: Jari Lepistö Kuva: Kimmo Kaisto Turvallisuusviestintä on yhteinen asia KIRJAT Matti Waitinen esitteli kirjaansa Palopäällystöpäivillä.. Kirja vaikuttaa laadukkaalta niin taiton kuin painojäljen puolesta. Turvallisuuden kehittymisen kannalta tärkeimpiä toimia on saada ihmiset havaitsemaan ympäristönsä riskit ja toimimaan sen mukaisesti. Kirjan kirjoittaja on lähestynyt turvallisuusviestintää vahvasti ”turvallisuus on yhteinen asiamme” -teemalla. Turvallisuus-käsitteen avaamisella tähdennetään yhteistä tekemistä, jossa tavoitteena on turvallisuuskulttuurin parantaminen. Tarvittaessa voidaan tukeutua yhteistyöverkostoon. Tämän tyyppistä opusta oli odotettu toimialalla jo pitempään ja nyt tuohon kysyntään on nyt vastattu. 4–5 ·2017 57 Haemme palomiehiä Olkiluotoon! Lue lisää ja hae: securitas.fi/tyopaikat securitas.fi K eväällä julkaistiin uusi pelastustoimen turvallisuusviestinnän käsikirja. Arkeen vaikuttamista Heliskoskea mukaillen turvallisuusviestintä ja käyttäytymisen juurisyihin vaikuttaminen tulisi olla symbioosissa niin, että arjessa tapahtuu todellisia käyttäytymismuutoksia. Tämän tulisi olla myös turvallisuusviestinnän keskiössä. Kun kirjan nimessä viitataan käsikirjaan, lukija odottaa kirjasta vastauksia moniin käytännönläheisiin kysymyksiin. Kuten käsikirjan kirjoittajakin toteaa, turvallisuus tulee olla sisäänrakennettuna kaikessa tekemisessä. Vaikutteita voidaan hakea erilaisista onnettomuuksista tai muista pelastuslaitoksen tuottamista tehtävistä. Toivon todella kirjan herättävän lukijansa siihen ajatukseen, että opettamalla säästetty ihmishenki on yhtä arvokas kuin pelastettu. Vanhalle turvallisuusviestintäkonkarillekin ajatuksen kanssa lukemisella voi olla pohdintaan herättäviä vaikutuksia. Muutokseen tarvittavat teot suunnitellaan kohderyhmälähtöisesti. Toimintamalleissa pitäisi mennä rohkeammin järjestelmälähtöisyydestä yksilön oman ajattelun suuntaan
Julkaisemme palstalla tiivistelmiä Pelastusopistosta valmistuneista opinnäytetöistä (Savonia amk, palopäällystön koulutusohjelma). Tutkimuksen tulosten perusteella henkilöturvallisuus vaarantuu silloin, kun henkilöt ovat palavan kohteen ja tunnelin perän välillä. Simulointi tehtiin yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa. Opinnäytetyössä perehdytty myös aiheeseen liittyviin lakeihin ja asetuksiin. Opinnäytetyö koostuu varsinaisesta opinnäytetyöstä sekä liitteenä olevista aluevalvontaohjeesta ja turvallisuuspoikkeamalomakkeesta. Tähän materiaaliin on lisätty vesiliikenteestä myös niin sanottua hiljaista tietoa, joka aiemmin on siirtynyt ainoastaan keskustelun ja henkilökohtaisen opastuksen kautta henkilöltä toiselle. Aluevalvontaohjeen kehityksessä käytettiin hyväksi erityisesti Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kokemuksia aluevalvonnasta. Opinnäytetyön tuotoksena valmistui kouluttajamateriaali sekä kouluttamisen tueksi diaesitys teoriakoulutusta varten. Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-201702232633 T ämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia arvioivaa palotarkastusta ja kuinka soveltuvia arvioivan palotarkastuksen materiaalit ovat. Tutkimus tehtiin Webropol-kyselynä pelastuslaitoksille. Tämä materiaali on muokattavissa tarpeiden mukaan ja siihen on lisättävissä materiaalia omien tarpeiden mukaan. Pelastustoimen parissa työskentelee ihmisiä erilaisilla ammatillisilla sekä tietotaidollisilla taustoilla, mutta kokemusta veneen käsittelystä ei yleensä T ämä opinnäytetyö oli toiminnallinen, ja opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia poistumisturvallisuutta louhintavaiheessa olevasta umpiperätunnelista tulipalon aikana. Työn tuloksia käytetään hyödyksi LänsiUudenmaan pelastuslaitoksen alueella tunnelityömaiden turvallisuutta arvioitaessa. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää Varsinais-Suomen pelastuslaitokselle ohje aluevalvonnan sekä selkeyttää toimintatapoja, joilla pelastusja ensihoitohenkilöstö voi ilmoittaa normaalien työtehtäviensä yhteydessä havaitsemistaan turvallisuuspuutteista. Tutkimus toteutettiin mallintamalla tulipalo ja poistuminen umpiperätunnelista paloja poistumissimulointiohjelmalla Fire Dynamics Simulation + Evacuation. Lisäksi kouluttajamateriaalin yhteydessä on valmiiksi suunniteltuja käytännön harjoitteita. Ohjeen tueksi kehitetyn turvallisuuspoikkeamalomakkeen suunnittelussa apuna toimivat eri pelastuslaitosten luomat materiaalit asuinrakennusten paloturvallisuudesta sekä kokeneiden pelastusviranomaisten näkemykset valvontatoiminnasta. Huomion arvoiseksi seikoiksi tutkimuksessa nousivat myös etäisyys palopaikasta ja poistumisajat. Lisäksi simuloinnin tuloksia on verrattu tunnelityömaiden todellisiin olosuhteisiin. Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-201704104533. Tutkimuksella haettiin tietoa siitä, millaisia materiaaleja heillä on käytössään ja millaisia kokemuksia heillä on arvioivasta palotarkastusmateriaalista sekä miten heidän käyttämänsä materiaali soveltuu pieniin ja keskisuuriin valvontakohteisiin. Materiaalia, joka soveltuisi pelastustoimen käyttöön ei juurikaan löytynyt, tai se oli hyvin vaikeaselkoista. Tuloksilla voitiin osoittaa, että tunnelityömaat ovat poistumisturvallisuuden ja pelastustoiminnan kannalta tavanomaista vaativampia kohteita. Perehdytys käytettävissä oleviin aluksiin on joka tapauksessa välttämätöntä. Pelastuslaitosten tulee kehittää arvioivaa palotarkastusta siten, että se soveltuu myöskin pieniin ja keskisuuriin tarkastuskohteisiin. Omavalvonnan käyttöönotto on luonut suuren määrän asuinrakennuksia, joita pelastusviranomainen ei valvo käymällä paikan päällä. Perinteinen palotarkastus keskittyi tekniseen turvallisuuteen kuten poistumisreitteihin ja rakenteelliseen paloturvallisuuteen. Vuosittain pelastustoimella on satoja tehtäviä, joissa joudutaan käyttämään erikokoisia veneitä ja aluksia. Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-201704134743 T ämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää koulutusmateriaali pelastustoimen käyttöön vesiliikenteessä. Lopussa on linkki itse työhön. Tämä opinnäytetyö helpottaa arvioivan palotarkastuksen materiaalin kehittämistä yllä oleviin kohteisiin, mikäli se on tarpeellista. Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-201703314020 Kari Ahonen: Palokuntien veneenkuljettajakurssi selvitetä. Koulutus tai vähintään kunnollinen perehdytys olisi suotavaa ottaa tavaksi jokaiselle pelastustoimen parissa työskentelevälle veneenkuljettajalle riippumatta kokemuksesta vesiliikenteestä ennen veneen tai aluksen kuljettajan tehtäviin sijoittamista. OPINNÄYTTEITÄ V uonna 2011 voimaan tullut pelastuslaki (379/2011) velvoittaa pelastuslaitokset laatimaan valvontasuunnitelman, jossa määritellään tehtävät palotarkastukset ja muu valvonta. Palon aiheuttama lämpösäteily estää palopaikan ohittamisen, jolloin poistuminen ei todennnäköisesti onnistu ja henkilöt jäävät loukkuun palopaikan taakse. Aluevalvonnan tarkoitus on täydentää omavalvonnassa olevien kiinteistöjen turvallisuutta. Arvioiva palotarkastus on kehitetty helpottamaan palotarkastusta, antamaan palotarkastajille parempia työkaluja palotarkastukseen ja antamaan ohjeistusta myöskin tarkastuskohteelle. He voivat tarvita räätälöidyn ratkaisun yllä mainittuihin kohteisiin. Arvioivan palotarkastuksen materiaali auttaa heitä kehittämään turvallisuuskulttuuriaan ja kokonaisturvallisuuden hallintaa. Arvioiva palotarkastus keskittyy Ville Lindroos: Aluevalvonta ja turvallisuuspoikkeamasta ilmoittaminen Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella Nino Ahokas: Tulipalon vaikutus poistumisturvallisuuteen louhintavaiheessa olevassa umpiperätunnelissa Jukka Heikkinen: Arvioiva palotarkastus pienissä ja keskisuurissa valvontakohteissa näiden lisäksi myös turvallisuusasiakirjoihin kuten pelastussuunnitelmiin ja muihin mahdollisiin asiakirjoihin
Työn tilasi Pohjois-Karjalan pelastuslaitos ja työ tehtiin kokonaisuudessaan Pohjois-Karjalan alueelta. Asuinrakennusten valvonnan osalta ihmiset pitävät tämän tutkimuksen perusteella enemmän palotarkastajan tekemästä palotarkastuksesta kuin itse tehdystä omavalvontatarkastuksesta. Vuosittaisia tarkastuksia pidettiin toisinaan turhina, jos muutoksia rakennuksessa ei ole tarkastusten välillä ollut. Päästäkseen palotarkastusprosessin yhteydessä parhaaseen mahdolliseen asiakaslähtöisyyteen, palotarkastajan tulee tietää, mitä asiakas tarkastukselta odottaa. Asiakkaisen odotuksia palotarkastusprosessista lähdettiin selvittämään kyselytutkimuksella. Mira Leinonen työskentelee pelastusylitarkastajana Etelä-Suomen aluehallintovirastossa, nyt virkavapaalla. Palotarkastusten tulisi olla asiakaslähtöisiä tarkastusja valistustapahtumia, joista on hyötyä puolin ja toisin. Alallamme on vasta viime vuosien aikana kiinnitetty huomiota siihen, että asioiden kulun tarkka ylöskirjaaminen on käytännössä viimeinen osa sitä pelastustehtävän hoitamisen ketjua. Niistä etsittiin mielipiteitä ja ajatuksia, jotka ovat tärkeitä palotarkastuksen asiakaslähtöisyyden kehittämiseksi. Digitalisaatiosta puhutaan tällä hetkellä paljon, mutta resurssit ja konkreettiselle tasolle saatetut lopputulokset puuttuvat – kuinka kauan nyhjäämme tyhjästä?. Meillä ei ole käytettävissä kunnon analysointityökalua ja silti meidän tulisi tietoperusteisesti kehittää toimialaamme oman strategiamme mukaan. Palotarkastuksia tulisikin jatkossa kehittää yhä neuvovampaan ja asiakasta kokonaisvaltaisesti palvelevaan suuntaan, josta jää asiakkaalle omatoiminen kiinnostus ja osaaminen kehittää turvallisuusasioita. mirafoni112@gmail.com KOLUMNI Kaikki palopäällystön koulutusohjelman työt: https://www.theseus.fi/ handle/10024/1737 Karvinen, Samuli Asiakkaan odotukset palotarkastusprosessilta P elastuslaitoksilla on lakisääteinen velvollisuus suorittaa alueellaan valvontatehtäviä, joista yksi on palotarkastus. Rehellistä ja suoraselkäistä toki mainita tuokin! Kaiken kaikkiaan Pronto-selosteiden tila on kuitenkin viime vuosien varrella saatu nostettua paremmalle tasolle, kertovat Pronton parissa työskentelevät. Palokuolematiedon hyödyntämättömyys on vain yksi esimerkki – laajasti tarkasteltuna Prontoon on tällä hetkellä viety 1,9 miljoonaa tehtävää. Muutamat pelastuslaitokset eivät vaivaudu toimittamaan tarvittavia tietoja talousja henkilöstöasioistaan edes vuosittaisella tasolla. Että toimintamme on niinkin vakaalla pohjalla, että vain median kautta seurataan, miten ollaan onnistuttu. Tämän työn tavoitteena oli selvittää, mitä mieltä ihmiset ovat palotarkastuksista ja kuinka niitä voitaisiin heidän mukaan kehittää. Kehitettävää löytyy: monelle Pronto on kirosana edelleenkin ja selosteiden täyttämisestä joudutaan jopa huomauttamaan. Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-201704034092 Vale, emävale, tilasto – näinhän sitä yleensä tilastointia kuvaillaan. Jo nyt ihmiset ovat huomanneet palotarkastuksen muuttuneen enemmän neuvovaan suuntaan pelkän kohteen tarkastuksen sijaan, mitä pidetään hyvänä asiana. Palautuneet kyselylomakkeet käytiin kohta kohdalta läpi. Tilastojen hyödyntäminen ja työkalut tuota työtä varten ovat hävettävän huonolla tasolla, henkilöresursseista puhumattakaan. Pronto on auttamattomasti tiensä päässä ja lisähappea siihen joudutaan jo pumppaamaan. Jos kunkin selosteen tuottamiseen on käytetty esimerkiksi keskimäärin 30 minuuttia aikaa, on kyseessä valtava työvuosimäärä, mitä ei juurikaan hyödynnetä. Tutkimus toteutettiin kyselylomakkeella, joita palautui täytettynä 49 kappaletta. Kuitenkin palokuolemien suhteen lähteenä mainitaan aina yhden alamme kattojärjestön ylläpitämä mediaseuranta – siis mitä. Selosteita laativat myös joissakin pelastuslaitoksissa sellaiset tehtävää johtavat henkilöt, jotka eivät ole olleet edes tilannepaikalla eivätkä vaivaudu ottamaan asiasta selvää – näin ollen selosteet ovat täynnä merkintöjä ”en tiedä, en ollut paikalla”. Selosteiden tekeminen on alallamme pitkäjänteisellä työllä saatu kohtuulliselle tasolle, ei se tarkoita, että maailma olisi valmis. Myös palotarkastusten tarkastusväli on sellainen asia, joka nousi esille vastauksissa. 4–5 ·2017 59 Aliarvostettu tilastointi. Palokuolematilastoa pidetään alamme keskeisenä mittarina, johon viitataan aina juhlapuheissa. Melkoisia velhoja saamme olla tai sitten päätöksemme perustetaan vanhaan kunnon ”musta tuntuu” eli mutu-tietoon. Asiakkaat odottavat palotarkastuksilta opastusta ja informaatiota turvallisuusasioista. Kyseinen tieto olisi saatavissa ulos myös lisähapetetusta Prontosta omien palontutkijoidemme tuottaman työn tuloksena, mutta sitä ei hyödynnetä, vaikka tietoa on ollut jo viitisen vuotta saatavilla. Kysymykset olivat lähinnä avoimia kysymyksiä palotarkastukseen liittyen. Kyselyiden perusteella voi todeta, että Pohjois-Karjalassa tehtäviin palotarkastuksiin ollaan nykyisellään tyytyväisiä
Aurinkopaneeliasennusten mahdolliset riskit liittyvätkin lähinnä ohjeiden noudattamatta jättämiseen. komponentit asentaneet henkilöt eivät ilmeisesti tunteneet riittävästi laitteiston riskejä. Asian tuntemattoman ja huolimattoman asennuksen seurauksena syntyneet oikosulut ja valokaaret sytyttivät laitteiston. Tasavirtapuolen kaapelit olivat jutun mukaan ilmeisesti hankautuneet rikki terävää pellin reunaa vasten ja aiheuttaneet oikosulun”, sanoo Tukesin ylitarkastaja Esko Iivonen. Tällä alueella kaapelit olivat joko suojaamattomia tai letkujen sisällä. • Ilmeisesti tasavirtakaapelit olivat olleet alttiina sään ja tuulen vaikutukselle ja taivutetun suojapellin terävät reunat olivat puhkaisseet reikiä niiden eristykseen. Kansainväliset aurinkopaneelien asennuksiin liittyvät vaatimukset ovat tarkentuneet. Oikosulkujen estämiseksi niiden tulisi kulkea erillään. Teksti: Kaisu Puranen Turvallisuusja kemikaalivirasto Tukesin tietoon ei ole tullut aurinkopaneeleiden aiheuttamia ongelmia Suomessa.. ”Jutun tapaus korostaakin asiantuntevan urakoitsijan käyttämisen tärkeyttä.” Asennustyössä sovellettava sähköasennusstandardi antaa ohjeita muun muassa kaapeleiden asennuksesta ja mekaanisesta suojauksesta sekä laitteista, joilla järjestelmä saadaan erotettua rakennuksen muusta sähköverkosta. Vaihtosuuntaajalle on standardin mukaan asennettava erotuslaitteet, jolla se saadaan erotettua tarvittaessa sekä tasasähköosasta että vaihtosähköosasta. Teksti: Anna Andersson Carlin Tjugofyra7, 30/2016 ”A lkuperäisen jutun tapauksessa tulipalon oli aiheuttanut aurinkopaneeleiden puutteellinen ja huolimaton asennus. Laitteistossa ei ollut mitään hälytystä esimerkiksi vaihtosuuntaajaan tulevan virran katkeamisesta. • Valokaarien lämpötila 2000–3000 °C sulatti alumiinikehikon, kennojen suojalasin, kuparikaapelin ja jopa kattopellin. Valokaari palaa siihen saakka, kunnes johdin on katkennut tai kennojen lasipinta on sulanut. Syksyllä julkaistavaan uuteen asennusstandardiin on tulossa tarkennuksia muun muassa aurinkopaneelien tasasähköosan ylivirtasuojaukseen. ”Asentajan tuleekin tutustua huolellisesti järjestelmän asennusohjeisiin sekä suunnitella ja toteuttaa asennus hyvien asennustapojen mukaisesti”, Iivonen korostaa. Siitä putoavat kappaleet sytyttivät autotallissa olleita tavaroita. Standardin mukaan kaapeloinnit on muun muassa asennettava siten, että vältetään kaapelien vaipan ja eristyksen mekaaninen vahingoittuminen asennuksen, käytön ja huollon aikana. 60 4–5 ·2017 Käännökset Risto Lautkaski ULKOMAILTA Väärin asennetut aurinkopaneelit palovaarallisia MI TEN SU OM ESS A. Yleensä aurinkopaneeleissa ei ole mitään automaattista suojakytkintä tasavirtapuolella syntyvän oikosulun varalta. Kyseisestä palosta hän teki seuraavat havainnot: • Alueella, jossa palo oli ollut kiivainta, oli ollut oikosulkuja, jotka olivat synnyttäneet lukuisia valokaaria. Tasavirtakaapelien sijoittaminen samaan letkuun on vaarallista. • Aurinkopaneelit, kaapelit, vaihtosuuntaajat ym. Tästä syystä kaikki aurinkopaneelit ovat palovaarallisia ja ne tulisi varustaa niin sanotulla palomiehen katkaisijalla, jolla kaapelit ja vaihtosuuntaajat (invertterit) voidaan kytkeä irti huollon tai tulipalon takia (Pelastustieto 8/2015). Kun kaapelin muovieriste oli palanut ensimmäisen oikosulun luona, sen ympärille syntyi lisää oikosulkuja ja valokaaria. Valokaaret paloivat siihen saakka, kunnes joko kennomoduuli suli ja/tai sen kaapeliliitokset katkesivat. Tutustu huolellisesti asennusohjeisiin Vakuutusyhtiön asiantuntija Jörgen Andersson selvitti autotallin katolla palaneen aurinkopaneelin syttymissyyn. • On vaikea arvioida, kuinka kauan valokaaret paloivat. Hänen mukaansa oikein suunnitellut ja järjestelmän asennusohjeita sekä sähköasennusstandardia noudattaen asennetut aurinkopaneelilaitteistot ovat turvallisia. • Aurinkopaneelin palo kuumensi kattopellin alla olevaa pinnoitettua kovalevyä, joka syttyi palamaan
Kiireen vuoksi savusukeltajat tulivat paikalle ilman suihkua. ”Siihen mennessä palokunnalla ei ollut yhteyttä senioritalon henkilöstöön”, pelastustoiminnan johtaja Thomas Kirstein kertoo. ”Varoimme pitämästä lasiovea auki tarpeettoman kauan, jotta savua ei pääsisi porraskäytävään”, ryhmän esimies Rene Woltscheck kertoo. Teksti: Timo Jann Feuerwehr-Magazin 5/2016 ”Kuluneen vuoden aikana olemme miettineet, miten palomiehemme voisivat työskennellä mahdollisimman puhtaasti. Projektissa hankittiin 280 paloasua sekä kypäriä, käsineitä, niskansuojuksia ja paineilmahengityslaitteita. Onnettomuuden ainoa uhri löytyi kuolleena. Pelastuslaitos päätyi sijoittamaan puhtaat varusteet työhygieniakonttiin. Kontti sijoitetaan tuulen yläpuolelle. Jouduimme kantamaan eräät potilaat rullatuoleissa portaita alas”, Voigt kertoo. ”Nousin portaita viidenteen kerrokseen. Joillakin alueemme asemista on paljon lähtöjä ja toisilla hyvin vähän. ”Kun olimme saaneet huonepalon liekit sammumaan, liityimme pelastajiin. Viidennessä kerroksessa oli niin kuuma, että ilman suihkua sinne ei ollut asiaa. Lähes kaikki asukkaat olivat vuodetai rullatuolipotilaita. Kun avasin sen, totesin, että käytävä oli savun täyttämä. Puolen yön aikaan hoitokodin johtaja toi asukasluettelon. Seuraava pelastusjoukkue hyökkäsi naapuritalon katon kautta sammuttamaan ullakkopaloa. Kello 22.38 paikalle tullut pelastusjoukkue nosti köydellä 50 mm:n suihkun viidennen kerroksen ikkunan luokse. Niiden paikalle konttiin sijoitetaan puhtaat vaatteet ja laitteet. Ensimmäinen joukkue pelasti kahdeksan asukasta. ”Tällä tavalla 95 % liasta jää astiaan. "Enempää emme olisi jaksaneet", Voigt kertoo. Tyhjien huoneiden ovet merkittiin. Sitten palomies nousi katolle ja totesi, että sen alla oli betoninen yläpohja. 4–5 ·2017 61 Kohteessa 105 senioria Berliini (Saksa). Viereinen ravintola avasi heille ovensa ja tarjoili juomia. Ikkunasta ulos lyövät liekit sytyttivät kuudennen kerroksen huoneita sekä vesikaton. Viidennellä suihkulla sammutettiin huonepalo. Jos myös sisäpinta on likaantunut, he hakevat puhtaan kypärän.” Kun konttia on käytetty palopaikalla, likaantuneet vaatteet menevät pesuun ja likaantuneet paineilmahengityslaitteet huoltoon. Kuulin avunhuutoja. ”Huone oli täyden palon vaiheessa ja kuumuus oli valtava”, joukkueen johtaja Peter Voigt kertoo. Edellisetkään eivät aina tarvitse toista paloasua ja jälkimmäiset tulevat toimeen yhdellä”, Kennemerlandin pelastuslaitoksen projektipäällikkö Theo Schippers kertoo. Teksti: Jildou Visser Brand en Brandweer 7-8/2016 Työhygieniakontti. Thomas Kirstein saapui kohteeseen kello 22.45. Etupihan täyttävää savua jäähdytettiin 75 mm:n hajasuihkulla. Lattialla kontannut palomies sai polviinsa palovammat. Hoitokodista tuli paloilmoitus kello 22.30. Vain kolme heistä kuljetettiin sairaalaan. että paloasut, käsineet, niskansuojukset ja paineilmahengityslaitteet puhdistetaan aina. Painevaahtoa suihkutettiin 15 minuutin ajan. Ryhmä käynnisti savunpoistolaitteiston ja palasi ulos. Kadulle tuoduista potilaista huolehtivat poliisit ja Punaisen Ristin vapaaehtoiset. Toiset sammuttivat pihoille pudonneita kekäleitä. Pihoille ei voinut ajaa nostolavaautolla. Paloasemalle palataan puhtaissa vaatteissa”, Schippers selittää. Vuonna 1911 valmistunut, Ukirjaimen muotoinen ja seitsenkerroksinen rakennus oli korttelin sisällä, etuja takapihan välissä. Pelastajia, poliiseja ja vapaaehtoisia oli yhteensä yli 300. Palo sammutettiin neljällä suihkulla sekä tikasauton vesitykillä. ”Aloitimme yhdellä kontilla. Loput 5 % on päässyt vartalolle, joka pestään paloaseman suihkussa.” Tarkoituksena on. Lasiovi oli valkoinen, kuin maitolasia. Pelastajat käyttivät toisen porraskäytävän hissiä. Kokemus näyttää, tarvitsemmeko toista”, Schippers sanoo. Poliisi kertoi kello 22.37 paikalle tulleen pelastusjoukkueen johtajalle Lars Hermannille, että viidennen kerroksen luona näkyi vähän savua. Toinen pelastusjoukkue aloitti palon sammutuksen. Työ oli uskomattoman raskasta. Eräät pelastuslaitokset ovat jakaneet kaikille toisen paloasun. ”Palomiehet puhdistavat kypärän ulkopinnan pyyhkeellä. Asukkaita oli 105. ”Totesin, että kolme sammutusjoukkuetta ei riittänyt pelastamaan kaikkia asukkaita”, Kirstein selittää. Kontissa on sata paloasua sekä muita varusteita. Paikalle saadulla yleisavaimella voitiin kaikki huoneet tarkistaa. Tarvittaessa esimies tai palomestari hälyttää kontin kohteeseen. Jokainen, joka tarvitsee puhtaan paloasun tai henkilönsuojaimen, vaihtaa kontissa likaisen puhtaaseen. ”Noudatamme seuraavia ohjeita. ”Leimahdusvaara oli suuri”, Woltschack kertoo. ”Sammutusta jatkettiin ja kaikki muut miehet keskittyivät asukkaiden pelastamiseen”, hän kertoo. Talon neljä yöhoitajaa evakuoivat asukkaita eivätkä ottaneet yhteyttä palokuntaan. Kello 1.20 oli kaikki 104 asukasta evakuoitu. Hälytin radiolla pelastusryhmän”, hän kertoo. Ryhmä löysi kaksi avutonta asukasta, puki heille pelastushuput ja saattoi heidät neljänteen kerrokseen. Muut saivat tarvitsemansa hoidon läheisen koulun voimistelusaliin perustetulla kokoamispaikalla. Ullakkopalon sammutus aloitettiin tikasauton korista kello 1.45. Tätä porraskäytävää käytettiin myös sammutusreittinä. Likaantunut asu tai suojain pannaan kannelliseen astiaan. Palon aikana pelastustoiminnan johtaja hälytti kahdeksan vapaapalokuntaa miehittämään palolaitoksen tyhjentyneet asemat. Betonisen yläpohjan yläpuolella oli puurakenteinen, kattohuovalla peitetty vesikatto
Kasvo-osat ovat kuluneet huomattavasti pesussa. Katto romahti 40 minuutin kuluttua. Karmöyn puolivakinainen palokunta on jo useiden vuosien ajan pyrkinyt vähentämään palomiestensä altistusta noelle ja vastaaville aineille. Salama iski omakotitaloon. Visiirin pesu onnistui hieman paremmin erikoispesuaineella (Eltra). Osana tätä työtä palokunta hankki teollisuuspesukoneet. Palo levisi nopeasti koko taloon ja täyden palon vaihe saavutettiin kymmenessä minuutissa. Teksti ja kuvat: Stian Medhaug ja Ivar Eide Brannmannen 1/2016 Varusteiden pesu ei ole helppoa Ablaincourt-Pressoir (Ranska). Brand en Brandweer 9/2016 Karmöy (Norja). Esipesu auttoi hieman. Kymmenen minuutin kuluttua liekit löivät katon lävitse useasta kohdasta ja pian koko katto paloi. Matkallaan salama kuumensi ja sytytti rakenteita useasta kohdasta. Salama iski talon märkään kattoon, joka oli räystäskourujen ja syöksytorvien kautta yhteydessä maahan. Totesimme, että pesukoneella ei saada nokea poistettua varusteista. Pesijät suojautuvat kertakäyttöisillä hengityksensuojaimilla ja käsineillä, mutta pesu on rasittavaa. Hätäkeskus lähetti kohteeseen pelastusyksikön ja köysipelastusryhmän. Koska meillä on noin 90 sivutoimista palomiestä viidellä asemalla, olemme joutuneet ostamaan paljon vaatteita. Noki irtosi vain hankaamalla. Sakkopäätös jäi voimaan. Sammuttajat ottavat koreista puhtaat vaatteet ja laittavat likaantuneet jätesäkkeihin. Oikeus katsoi, että palokuntalaisen on noudatettava liikennesääntöjä myös hälytykseen ajaessaan. Hänen mielestään kysymyksessä oli hätätilanne, koska hänen oli saavuttava lain määräämässä toimintavalmiusajassa kohteeseen, jonka iäkkäät asukkaat saattoivat olla välittömässä hengenvaarassa. Pesu jakaantuu nyt kolmeen vaiheeseen, joissa kaikissa on käytettävä henkilönsuojaimia. Palokuntalainen valitti sakosta. Kuivausrummusta otetut Nomex-puvut ovat kuivia, kun taas PBI-puvuista suorastaan valuu vettä ja ne on ripustettava kuivumaan jopa viikoksi. Vain hälytysajoneuvot saavat hälytysajossa rikkoa liikennesääntöjä Hollannin lainsäädännön määrittelemin ehdoin. Navakasta tuulesta huolimatta loukkaantunut laskettiin maanpinnalle pelastuspaareilla köysipelastajan saattamana. Kipinäsateen lakattua katto alkoi savuta. Pyysimme pesukoneen valmistajaa tutkimaan, millä pesukoneilla, -ohjelmilla ja -menetelmillä ne saataisiin puhtaiksi. Pelastusryhmä oli joka vuosi harjoitellut tuulivoimalassa. Palokäsineet kuivaamme puhaltamalla niihin huoneenlämpöistä ilmaa. Paluu käsinpesuun Koska pesukoneet eivät ratkaissut ongelma, palasimme käsinpesuun. Pesutulokset eivät kuitenkaan vastanneet odotuksia. Tavoitteeseen ei ole päästy. Palon nopea kehitys johtui salaman reitistä katolta maahan. Palokunta evakuoi talon ja myöhemmin myös naapuritalojen asukkaat. Hätäilmoituksen mukaan tuulivoimalan konehuoneessa 80 m korkeudella työskentelevän teknikon nilkka oli murtunut. Varoketaulu putosi lattialle ja puutarhaan satoi isoja ”kipinäpalloja”. Palosyyntutkija Marco de Pedis löysi puoli metriä syvän ja metrin levyisen kuopan talon yhden syöksytorven ympäriltä. Talossa ei ollut ukkosenjohdinta, mutta ympärillä oli korkeita puita. Poliisin mukaan ohitus tapahtui suurella nopeudella kaarteessa, jossa näkyvyys oli huono. Ratkaisematon ongelma Hankimme kalliit pesukoneet, jotta mahdollisimman harvan palomiehen tarvitsisi käsitellä likaantuneita varusteita. Teksti: Anna Andersson Carlin Tjugofyra7, 29/2016. Joka pesussa pesuveteen lisätään vähimmäismäärä impregnointiainetta. Hän valitsi taajaman ulkopuolelta mahdollisimman turvallisen ohituspaikan, jossa tosin ohitus oli kielletty. Valkoinen savu oli vesihöyryä. Pesuaineen määrää lisäämällä saimme parempia tuloksia, mutta liian suuri annostus muodosti pesuainekalvon varusteiden sisäpinnalle. Tavoitetta ei saavutettu. Huuhtelukertojen lisäys ei auttanut ja pinnat oli hangattava puhtaiksi. Myös naapurit kuulivat pamauksen ja näkivät nyrkin kokoisten ”kipinäpallojen” kohoavan talon katosta. Tällä menettelyllä vaatteiden likaa ei pääse autoihimme. Kuitenkin kolmella puvulla saavutetaan paras tulos, kun pesuainetta on riittävästi. Talon asukas kertoi, että sähköt katkesivat voimakkaaseen pamaukseen. 62 4–5 ·2017 ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski Salamannopea tuho Omalla autolla ei etuoikeuksia Poliisi sakotti omalla autollaan hälytykseen paloasemalle ajanutta palokuntalaista, joka ohitti edellä ajaneen auton paikassa, jossa ohittaminen oli kielletty. Valmistaja ilmoitti, että käyttämiämme silikonikasvo-osia (MSA Ultra Elite) on erityisen vaikea saada puhtaiksi silikonipinnan ja noen väliin muodostuvan kalvon vuoksi. Toisaalta voimme pestä vaatteita useammin ja meillä on joustovaraa harjoitusten järjestämisessä. Sapeurs-Pompiers de France 6/2016 Pelastaminen tuulivoimalasta Höllviken (Ruotsi). Pesukoneeseen mahtuu kerrallaan neljä palopukua. Tavoitteemme on ollut, että mahdollisimman harva palomies käsittelee likaantuneita tai nokisia varusteita. Varusteet Varusteiden, kuten kypärän, paineilmahengityslaitteen ja kasvo-osan pesu on aiheuttanut suuria ongelmia. Kuopan syntyminen tukee tätä teoriaa. Vaatteet Kun olemme sammuttamassa paloa, pieni kuorma-auto tuo pääpaloasemalta koreihin pakatut puhtaat vaatteet. Aluksi savu oli valkoista, mutta viiden minuutin kuluttua se muuttui mustaksi
15:30 Alkaa alkusammutuskentän purku. 7ja 8-luokkalaiset siirtyvät liikuntasaliin aamunavaukseen. Tässä vaiheessa siirryn ulos tekemään alkusammutuskenttää sovittuun paikkaan. 11 Nautin maittavan lounaan oppilaiden kanssa ja vastailen heidän kysymyksiinsä ruokailun ohessa. 17 Lähden kohti Forssaa ja palokuntanuorten kevätkauden päättäjäisiä. 11:30 Alkaa 7-luokkalaisten kahdesta ensimmäisen ryhmän alkusammutusharjoitteet. Loppuvaiheessa teoriatuntia näytän koostamani esityksen erilaisista vahinkotapauksista vuosien varrelta. Samalla saan nauttia kupin makoisaa kahvia. Saku Rouvali Turvallisuuskoulutuspäällikkö Hämeen Pelastusliitto ry Kuva: Kyösti Lehtola Turvallisuutta ja hyvinvointia nuorille 8-luokan oppilas Cinderella Karisukki on ottanut palavan uhrin tuolilta sammutuspeitettä käyttäen ja asettanut maahan sammutettavaksi.. Aamulla kello soittaa jo puoli kuusi, suuntana on Tampere yhteistyöpalaverin merkeissä. 00:15 Laitan tietokoneen kiinni, teen iltatoimet ja siirryn yläkertaan yöpuulle. 7:30 Matka kohti Ypäjää ja Kartanon koulua alkaa. Lasken tarjouksia koulutuksista ja suunnittelen poistumisharjoitusta. Klo 13.30 on vuorossa on 8-luokkalaisten kahdesta ensimmäinen ryhmä. Kello 6:45 soivat vaimon ja lasten herätyskellot, jonka jälkeen he saapuvat aamupalalle. Vaihdamme viikon kuulumiset ja nuoret kertovat kesälomasuunnitelmistaan. 21:45 Lapset painuvat yöpuulle ja minä siirryn tietokoneen ääreen. Sammuttimet, alkusammutuslaitteisto, sulkupylväät, sammutuspeitteet, alkusammutusnukke ja kaikki muu löytää paikkansa alkusammutuskärrystä. Menen opettajistoon kertomaan saapuneeni ja varmistan alkusammutuskentän sijoituspaikan. Matka alkaa kotiin, jossa täytän sammuttimet vedellä seuraavaa koulutuskertaa varten. Liki kolmekymmentä innokasta kuuntelee ohjeita tarkkaavaisesti ja pääsee kulkemaan liikennepuistossa niiden mukaan. Tunnin aikana oppilaat saavat opetella palavan roskakorin sammuttamista nestesammuttimella, rasvakattilan sammuttamista sammutuspeitteellä sekä palavan, istuvan ihmisen sammuttamista. Tämä teema toistuu aina kahden vuoden välein, minulla jo kolmatta kertaa heidän luonaan. Lukuisat puhelut ja sähköpostit kuuluvat arkeen. 8 Alkaa koulupäivä ja 9-luokkalaiset lähtevät luokkaretkelle. 20 Päättäjäiset loppuvat ja siivotaan paikat. 4–5 ·2017 63 Torstai 1.6.2017 PÄIVÄKIRJA Herätyskello soi kuudelta. Tässä vierähtää pari tuntia yhdessä hujauksessa. Kotona odottaa ruoka ja sauna, johon pääsen lämmittelemään kolean päivän jälkeen. Oppilaissa näkee aidon kiinnostuksen ja vuorovaikutusta on koko teorian ajan. Päättäjäiset pidetään liikennepuistossa, jossa samalla annetaan nuorille hyödyllistä ja tarpeellista liikennekasvatusta. Kohderyhmänä 7ja 8-luokat sekä opettajat. 17:50 Ensimmäiset palokuntanuoret saapuvat liikennepuistoon. 19 Välipalalla keksit, limonadi sekä jäätelö tekevät hyvin kauppansa ja niistä kiitetään kovasti. Päivän kouluttajat esittäytyvät ja ensimmäiset kouluttajat alkavat pitää koulutustaan kello 8:10. Huomaan, kuinka esittämäni asiat saavat nuoret ajattelemaan asioita eri tavalla. Nostelen autoon sammutusasun, tietokoneen, videotykin ja muut tarvikkeet, joita tarvitsen päivän koulutuksissa. Hyppään autoon ja suunnistan kotiin. 9:30 Aloitan juhlasalissa esityksen tulipalon vaaroista ja käymme läpi Alkusammutus 1 -teorian. Aamupalalla luen somemaailman terveiset ja yön aikana tulleet sähköpostit. Kärry on kunnossa, ja kytken sen auton perään. 7:50 Saavun kohteeseen. 7:15 Teen alkusammutusperävaunuun ja sen varusteisiin viime hetken tarkastuksen. On hienoa nähdä, kuinka pienet asiat vaikuttavat nuorten mielentilaan. Tehtävät kulkevat mukavasti, eikä huomauttamista liiemmälti ole. Oppilaissa huomaa hieman epävarmuutta varsinkin ihmisensammutusrastilla, mutta kaikki suoriutuvat mallikelpoisesti. Oppilailla on tänään Turvallisuusja hyvinvointipäivä, jossa olen luennoitsemassa tulipalon vaaroista ja opettamassa alkusammutusta. Samalla ripustan sammutuspeitteet ja alkusammutusnuken suojavaatteet kuivamaan
Kaikkien oikean vastauksen lähettäneiden kesken arvomme hienoja yllätyspalkintoja. Oikea ratkaisu julkaistaan seuraavassa Pelastustiedossa. Voit lähettää myös käsin täytetyn ristikon osoitteella Pelastustieto, Pasilankatu 8, 00240 Helsinki. Ratkaise kesäristikko ja voita Pelastustieto julkaisee pitkästä aikaa kesäristikon. Merkitse kuoreen ”ristikko”. Nyt älynyströille kyytiä, ettei Suomen helle sekoita päätä! Kun olet ratkaissut ristikon, lähetä vaaleanpunaiselle pohjalle tulevat ratkaisusanat sähköpostilla osoitteeseen toimitus@pelastustieto.fi. Hyvää kesää kaikille lukijoillemme! 64 4–5 ·2017
Hänen luontokuviaan julkaistiin myös lehdissä. ”Vanhan koulun” miehenä Ylätuvan tärkein väline laitoksen johtamisessa oli kynä. Onnittelijat saattoivat palopäällikön virkahuoneen isosta ikkunasta seurata sammutustyötä. Ylätupa toimi pitkään ja osaksi vielä eläkkeelläkin monien pelastusalan järjestöjen luottamustehtävissä ja hänet huomioitiin muun muassa niiden ansiomerkeillä. maaliskuuta 1993 yli 34 päällystövirkavuoden jälkeen. Ylätupa selvisi kuitenkin loppuun asti kynän ja paperin avulla. Hänen aikanaan aloitettiin myös kaupungin kasvun edellyttämän sivupaloasemaverkoston rakentaminen. Viimeisenä työpäivänä kannettiin valokuvausta varten päällikön pöydälle ATK-järjestelmän päätelaite, mutta pistokytkin ei kuitenkaan ollut seinässä. Ylätupa johti menestyksellisesti tämän vuoksi välttämätöntä pelastustoimen kehittämistä. Eläkkeellä ollessaan hän asui puolet vuodessa siellä marjastaen, sienestäen ja tarkkaillen sekä valokuvaten luonnonilmiöitä, kasveja ja eläimiä. Ylätuvan virkauran aikana Espoon asukasluku nousi 50000:sta yli kolminkertaiseksi. Hänen pelastusala-aiheinen valokuvanäyttelynsä Liekit ja miehet kiersi 1980-luvulla monilla paikkakunnilla ja myös ulkomailla. Esimerkiksi eräs teräsrunkoinen korkea kerrostalo, joiden paloturvallisuuskysyMUISTOISSA myksiä Espoon paloviranomaiset joutuivat arvioimaan. Myöhemmin samassa laitoksessa seurasi vakinainen palomiehen virka, jossa hän palveli vuoden 1956 loppuun. Niinpä Ylätupakin aloitti ammattiuransa Haminan palokunnassa vuonna 1949 heti 18 vuotta täytettyään. Luonto oli kuitenkin tärkein kuvauskohde. Osa heistä luuli, että palopäällikkö oli juhlapäivää varten järjestänyt vaikuttavan näytöksen. Vapaa-aikana Ylätuvan pääasiallinen harrastus oli valokuvaus. Juhlavieraiden saapuessa tienoo oli savun peitossa ja poliisi ohjasi tulijat paloaseman pihalle. Vuonna 1990 Ylätupa palkittiin Paloja pelastustieto ry:n Palokärkipalkinnolla pelastusalan kuvallisen viestinnän edistäjänä. 4–5 ·2017 65 Palopäällikkö Matti Ylätupa kuoli Espoossa 21.5.2017. Haminan kaupungin palopäällikön poikana Matti Ylätuvan elämä liittyi pelastustoimeen jo varsin varhain. Nykyisin ensihoidoksi kehittyneen sairaankuljetuksen Ylätuvan johtama palolaitos aloitti 1970-luvulla. Seuraavana vuonna hän toimi tässä koulussa opettajana palokuntaohjaajan toimessa muutaman kuukauden. Toteutumista seurattiin mustan vahakansivihon avulla. Ylätuvan 60-vuotispäivänä pidettiin vastaanotto keskuspaloasemalla. Hän jäi eläkkeelle 31. Pitkähkön virantäyttömenettelyn aikana hänet valittiin palopäälliköksi myös Haminaan ja Karhulaan, mutta Espooseen hän päätti jäädä. Monista tehtiin postikortteja ja kuvatoimistojen välityksellä niitä hyödynnettiin myös ulkomailla. Valokuvaajan taitoaan hän hyödynsi myös työtehtävissä. Nyt jälkipolvet voivat ihailla hänen itsensä valitsemia ja signeeraamia valokuvatauluja espoolaisten paloasemien seinillä. Hän oli syntynyt 15. Suuren osan vapaa-ajastaan Ylätupa vietti mökillään Haminan Vimpasaaressa. Digitaalitekniikan tultua valokuvaukseenkin Ylätupa pysyttäytyi pitkään filmille kuvaajana, mutta eläkkeellä ollessaan hän ryhtyi kuitenkin digikameroiden käyttäjäksi ja joutui perehtymään tietotekniikkaan. Espoon kuntaan oli vuonna 1956 ensimmäisenä maalaiskuntana perustettu vakinainen palokunta. Päällikkönä hän oli vaativa, mutta ystävällinen, sekä ehdottoman tasapuolinen ja oikeudenmukainen. Hän osallistui lukuisin valokuvanäyttelyihin ja sai niistä palkintoja ja kiittäviä arviointeja. Kauppalasta tuli kaupunki vuoden 1972 alussa ja Ylätupa jatkoi kaupungin palopäällikkönä. Ylätupa perheineen myös muutti koulun yhteydessä olleeseen virka-asuntoon. Heikki Paajanen Olli Pietikäinen Kirjoittajat ovat Matti Ylätuvan entisiä työtovereita Matti Ylätupa 1931–2017 Palopäällikkö ja valokuvaaja K uv a: Su sa n ne V uo ri ne n. Samaan aikaan sattui tulipalo tien toisella puolella olevassa autokorjaamossa. Tässä tehtävässä hän jatkoi Suomen Palosuojeluyhdistyksen ylläpitämän Palokoulun siirtyessä valtion ylläpitämäksi ja sen nimen muuttuessa Valtion palokouluksi. Oman perheen lisäksi Matti Ylätupaa jäivät kaipaamaan kuusi lastenlasta ja kahdeksan lastenlasten lasta. Palomiehen ammattiin tultiin hänen nuoruusaikanaan yleensä lomasijaisena saadun työpaikkakoulutuksen kautta. Uudenmaan Pelastusliiton hallituksen puheenjohtajana hän toimi vuosina 1983–1997, minkä jälkeen hänet kutsuttiin liiton kunniapuheenjohtajaksi. Palopäällystökoulun muututtua vuonna 1956 Palokouluksi ja saatua uuden rakennuksen Espoon Otaniemeen, Ylätupa valittiin pysyvään palokuntaohjaajan toimeen. elokuuta 1931. Alaiset saivat joskus tarkkaankin ohjeistettuja tehtäviä erivärisillä kynillä kirjoitettuna. Koulun loma-aikoina hän vielä toimi palomestarin viransijaisena Haminassa. Espoo-mitalin Ylätupa sai vuonna 1982 ja samana vuonna hänelle myönnettiin Suomen Leijonan ritarikunnan ansioristi. Espoon kasvu jatkui ja kunnasta tuli vuoden 1962 alussa kauppala, jonka palopäälliköksi hänet valittiin vuonna 1970. Kunnassa oli alkanut voimakkaan kasvun aika muun muassa Otaniemen ja Tapiolan alueiden rakentuessa ja palopäällikön avuksi perustettiin ensimmäinen palomestarin virka, johon valittuna Matti Ylätupa aloitti pitkän työuransa Espoon palveluksessa 1.3.1959. Mieli paloi kuitenkin vaativampiin tehtäviin ja palomiehen virassa toimiessaan hän suoritti jo vuonna 1952 Palopäällystökoulussa maalaiskuntien palopäällystötehtäviin pätevöittäneen A-kurssin. Kaupunkia rakennettaessa otettiin käyttöön Espoossa uusia rakennustekniikoita. Tietotekniikka tuli pelastuslaitoksiin 1980-luvulla ja Espoossakin käynnistettiin laaja tietojärjestelmähanke. Määräajan umpeuduttua tuli kutsu päällikön huoneeseen, jolloin työ merkittiin tehdyksi tai selitettiin, miksi se oli jäänyt hoitamatta
Seuraava lehti ilmestyy 23.8. 25.4. Seveso-harjoitus Kotkassa. Kannoimme tavaraa ulos Uudenmaankadulle paikkoihin, joita meille osoitettiin”. Talvisota päättyi, mutta rauhan aikaa ei pitkään kestänyt. 3.10. Asuna kun oli harmaat haalarit ja ranskalainen sotilaskypärä. 5.9. Samaisen kuukauden 1. Mitään ei ollut tehtävissä, meidän välineillämme ei öljypalolle mahdettu mitään”. 7 20.9. 9–10 7.12. Vetosin siihen, että vaatteeni olivat harmaat eivätkä väriltään erottuneet koulun seinistä. Kun palasimme iltapäivällä, Pansiosta nousi musta sauhu. 13.11. Vaihdoimme siellä aamusta asti olleita pois. Littoisten Verkatehdas syttyi palamaan ja menimme sitä sammuttamaan. Teksti ja kuvalähde: Juhani Katajamäki Lehden tilaus > Kestotilaajan vuosihinta on 68 € > Määräaikaisen vuositilaajan hinta 75 € > Nuorisotilaus on vuoden mittainen ja on tarkoitettu alle 18-vuotiaille, hinta 38 € > Opiskelijatilaus on vuoden mittainen, vaatimuksena vain opiskelu, hinta 38 € > Eläkeläistilauksen hinta on 38 € > Verkkolehden tilaus 35 € (sisältää myös lehtiarkiston näköislehdet vuodesta 2010) Voit tilata Pelastustiedon soittamalla numeroon (03) 4246 5358 tai sähköpostitse: tilaukset@pelastustieto.fi tai nettilomakkeella pelastustieto.fi > TILAA LEHTI. 3 10.5. 2.8. Ensimmäinen pommitusaalto vyöryi Turun kaupungin ylle joulukuun 19. Muista myös ilmoittaa vanha autosi suureen kuvakilpailuun! Lontoossa roihuaa massiivinen rakennuspalo (14. Mauno Koivisto hakeutui uudelleen Kaarinan VPK:n riveihin. ”Merkittävin operaatiomme oli auttaa erään Uudenmaankadun ja Sirkkalankadun kulmassa sijaitsevan rakennuksen tyhjentämisessä. Tästä ja paljon muustakin kertoo Palontorjunta-lehdessä vuonna 1982 ilmestynyt kirjoitukseni Hän on Mauno Koivisto, Kaarinan VPK. Koivisto ilmoittautui mukaan. FACEBOOK Edesmenneellä koko kansan presidentillämme oli palokuntatausta. Mukana myös Palotutkimuksen päivien erikoisnumero. Talvisodan syttyessä palokunnista muodostettiin kiinteitä sammutusyksiköitä eri puolille maata. 66 4–5 ·2017 ARKISTO Pelastustieto vuonna 2017 Nro Ilmestyy Varauspvm Aineisto 1 22.2. 6 23.8. 18.4. 31.1. ”Palokunnat olivat nyt osa yleistä ilmatorjuntaa, ja minunkin asepalvelukseni alettiin laskea ilmoittautumisestani palokuntaan. 2 29.3. Artikkeli löytyy Pelastustiedon verkkosivuilta pelastustieto.fi. 13.6. ”Vuoden 1940 puolella tapahtui joitakin pahoja pommituksia. 10.10. päivänä VPK:n jäseneksi liittynyt koulupoika Mauno Koivisto riensi Turun Kerttulin koululle, jonka portaat ja luokkahuoneet olivat tulleet tutuiksi jo ala-kouluvuosina. 6.6. Osa miehistöistä kasarmoitiin, osa liitettiin hälytyksen sattuessa koottaviin joukkoihin. 8.8. kesäkuuta) ”Tästä tulee aika vakava juttu kiinteistön turvallisuudesta vastaavan kannalta sekä lisäksi viranomaisten leikattuja valvontaresursseja tullaan puntaroimaan.” Timppa Ok Työryhmä: kaikista pelastajista ensihoitajia (10. Haastattelin Tasavaltamme Presidentin nuoruusvuosien palokuntatovereita Kaarinan paloasemalla. Etelä-Pohjanmaan alue tutuksi. Kesäkuussa 1941 presidentti Risto Ryti pani toimeen liikekannallepanon. 14.3. ”Hälytysten aikana pyrin pääsemään ulos tähystämään. Kantakorttiini on merkitty palvelukseni alkaneen 18. 7.2. Seuraavassa numerossa 6/2017: Metsäteollisuuden turvallisuuskulttuuri. Sinnekin menimme vielä illalla. Palopommit olivat sytyttäneet kadunkulmassa olevat rakennukset tuleen, mutta pihan perällä oleva nelikerroksinen kivitalo oli vielä säästynyt. Talvisodan alkuvaiheessa 1939 Kaarinan VPK sai uuden jäsenen, juuri 16 vuotta täyttäneen turkulaisnuorukaisen, Mauno Henrik Koiviston. päivänä 1939. Perusteluni eivät kuitenkaan auttaneet, vaan minut hätisteltiin sisälle”, Koivisto muisteli kouluja sotavuosistaan kertovassa kirjassaan 1998. toukokuuta) ”Vielä jos koulutukseen lisättäisiin miehistön jatkokoulutusosio, niin näistä kaikista osioista ja työssäoppimisesta muodostuisi amk-tasoinen koulutus.” – Kimmo Koskinen ”Jatkuva kouluttautuminen on nykypäivää ja vasteet paranee ja resurssitehokkuus kasvaa ja työ monipuolistuu.” – Pekka Jii. 4–5 28.6. 7.3. kesäkuuta 1941.” Elokuussa alettiin koota niin sanottuja kenttäsammutusjoukkoja lähetettäväksi vallatuille alueille. Öljysatama paloi. 29.8. 20.11. 8 25.10. Mauno Koivisto, Kaarinan VPK Nyt ei menty tapaamaan tuttuja, vaan ilmoittautuman väestönsuojelutehtäviin
+6 ,0 sn t/ m in . JOENSUU | HELSINKI | TAMPERE | NURMES p. 010 230 8400 | www.punamusta.com PunaMusta Oy kuuluu Laakkonen-yhtiöihin Painotuotteet Sähköiset julkaisut Suurkuvatulostus. Ylpeästi erilainen painotalo. M at ka pu h. 8, 35 sn t/ pu h. 8, 35 sn t/ pu h. +1 7,1 7 sn t/ m in . Vain yksi voi olla tällainen La nk ap uh
www.spek.. Osaaminen on työpaikkasi turvallisuuden perusta