suurin nosto/ imukorkeus 9 m . paino toimintakunnossa 127 kg . nopein alkuimulaite . lisävarusteena kuljetuskärry TOHATSU VE1500 LUOKKANSA TEHOKKAIN WWW.VEIKKONUMMELA.FI WWW.RAUPLAN.COM WWW.TRVESITYKIT.FI Since 1968 Since 1981 LUE LISÄÄ TUOTTEISTAMME VERKKOKAUPASTA: WWW.FWP.FI . Tohatsu on valmistanut huippulaadukkaita ja kompakteja moottoriruiskuja palomiehille jo vuodesta 1949. suurin nosto/ imukorkeus 9 m. 525 l / 6 bar : 52 kg . Veikko Nummela Oy aloitti yhteistyön Tohatsun kanssa jo vuonna 1989. kevein ja pienin 52 kg / 0,114 m3 . nopein alkuimulaite, 15,4 s / 6 m . Suurin osa Suomessa käytössä olevista moottoriruiskuista on Tohatsun valmistamia. TOHATSU V20FS LUOKKANSA PARAS . luokkansa kevein ja pienin . paras teho/ painosuhde . 2000 l / 7bar . paras teho/ painosuhde
Valvontalentojen kustannukset kasvoivat, mutta kustannukset koituisivat suuremmiksi, jos syttyisi massiivinen maastopalo.. Monelle palokuntanuorelle harrastuksesta tulee myös ammatti. Lohtajalle kokoontuu heinäkuussa liki 3000 nuorta valtakunnalliselle palokuntaleirille. Yhteisöllisyys ja vertaisena muiden joukossa oleminen. Vanhin poikaosasto, nykyinen nuoriso-osasto perustettiin Lahteen 110 vuotta sitten. Silti voi perustellustikin todeta vanhan sananlaskun mukaisesti: ei oppi ojaan kaada. Tiedottaminenkin auttoi Toukokuussa oli eniten hellepäiviä kuin koskaan aikaisemmin. Monet vanhemmat ovat ihmeissään, miten edullisesti voi tänä päivänä jotakin harrastaa. Epäillään myös, onko ammattikorkeakoulustatus välttämätön pelastajalle. Esa Aalto Päätoimittaja esa.aalto@pelastustieto.fi Pelastajatkin ansaitsevat amk-tutkinnon Pelastustoimen koulutusuudistuksesta annettiin 26 lausuntoa. 4–5 ·2018 3 Pääkirjoitus Kesäkuu 2018 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti. Palokuntatoiminta on erinomainen harrastus. Tulevaisuudesta emme osaa sanoa varmaa. Hyvä harrastus ei maksa mitään Monella elämänikuinen palokuntaharrastus alkaa nuorena. Ja kaiken lisäksi oppii täsmällisyyteen ja saa turvallisuuskasvatusta. Miksi eivät pelastajat. Enemmistö lausunnonantajista oli sitä mieltä, että amk-tutkinto ei ole tarpeellinen. Yksi keskeisimmistä kysymyksistä on se, millainen on pelastajatutkinto tulevaisuudessa. Sen pelätään karkottavan käytännön ammattiin halajavia opiskelijoita. Kahdessa vaihtoehdossa ero on siinä, tuleeko pelastajille ammattikorkeakoulututkinto vai ei. Siellä ollaan yhdessä muiden kanssa ja vietetään palokuntateeman ohella iloista kesäleiriä. Palokuntaharrastus ei käytännössä maksa mitään. Poliisit opiskelevat ammattikorkeakoulututkinnon. Perustettu vuonna 1950. Siinä hyvän harrastuksen parhaat puolet. Nykyisin mukana on paljon myös tyttöjä. Valvontalennot yhdessä tiedottamisen ja kansalaisten oppiman varovaisen tulenkäytön kanssa saivat aikaiseksi sen, että toukokuussa maastopalojen määrä pysyi maltillisena, vaikka niitä toki syttyi eri puolilla maata. Hyvin nopeasti sateettomuuden alettua sisäministeriö yhdessä pelastuslaitosten kanssa alkoivat varoitella maastopalon vaaroista
Näiden pelastajakurssilaisten opintoihin pelastusalan koulutuksen uudistaminen ei vielä vaikuta, lähivuosina aloittaviin opiskelijoihin kyllä.Tulevaisuuden koulutuksessa puhuttavat moduulirakenne ja ensihoito. Huhtikuisena lauantaina Mäntyharjun hööki hälytettiin kiireettömälle vaarallisten aineiden torjuntatehtävälle. (03) 4246 5358 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Pasilankatu 8, 00240 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Sosiaalinen media www.facebook.com/pelastustieto Twitter: @Pelastustieto1 Instagram: pelastustieto Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino: PunaMusta 2018, ISSN 1236-8639 Tietosuoja Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakasrekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon. 044 728 0402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi Kaisu Puranen puh. Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan. Kansi Pelastusopiston harjoitusalueella Korvaharjussa harjoiteltiin nestepalojen sammuttamista toukokuussa. 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaajapalvelu puh. 4 4–5 ·2018 Päätoimittaja Esa Aalto puh. Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun. s.14 Hälytysilmoitus Se oli todella neutraali ja ihmisläheinen ohjelma, jossa oli jokaiselle jotakin. Maahan valui noin 40 tonnia MTBE:tä. Kuva: Akseli Muraja. 050 562 0735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu puh. 044 7280403 kaisu.puranen@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin puh. – Suomen Paras Palomies -kilpailun voittaja Aki Rasilainen tv-formaatista. Kemikaalivuodossa olikin kyseessä metyylitertbutyylieetteri, joka on väritön ja helposti syttyvä neste. s. 38 ” Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619
Alipäällystökurssin kehittämishankkeessa hän tutki tykkylumipuiden raivaamista räjäyttämällä. 54. Tyttöjä kohdellaan samoin kuin poikiakin. Kähärä aikoo opiskella lähihoitajaksi sekä jatkaa hälytysosastoon. s.32 Rakkaudesta lajiin ”Sukelluskouluttajan tehtävä meriolosuhteissa on tällä hetkellä parasta, mitä pelastusalalla voi tehdä”, sanoo kuopiolainen Jere Mäki-Patola. s.44 RPAS eli miehittämätön ilma-alus sopii muuhunkin kuin tilannekuvan luomiseen. Finnilä aikoo kouluttautua joko pelastajaksi tai ensihoitajaksi. Tätä tutkin s. 4–5 ·2018 5 Pääkirjoitus ja toimittajalta 3 Ajassa 6 Koulutuksen tulevaisuus 8 Pula palokuntanuorten ohjaajista 28 Lahden VPK:n nuoriso-osasto 34 Palokuntanuoret Lohtajalla 36 Vaasan VPK 150 vuotta 42 Sekaisin köysistä 43 Merta ja tykkylunta 44 Tiina Peltola-Lampi 48 Turvallisesti peite päälle 50 Oskar Ekman 52 Vahdinvaihto nuohousalalla 56 Foliohatusta 57 Opinnäytteitä 58 Mirafoni 59 Ulkomailta 60 Liian tummaa paahtoa 63 Kesäristikko 64 Muistoissa 65 Numerossa 4–5/2018 Palokunnassa on imua Savion VPK on antanut hyviä kavereita Emma Kähärälle ja Veikko Finnilälle
Terhi Virtanen aloittaa 1. ”Siitäkin on varmasti hyötyä.” Hänellä on hieman kokemusta kumppanuusverkostosta oltuaan mukana ensihoidon palvelualueen tilaisuuksissa toimittuaan ensihoitomestarin sijaisena. Nykyisistä aluehallintovirastoista hakijajoukossa ovat pelastustoimen ja varautumisen johtajat Jari Aalto Lapista, Kimmo Kohvakka Etelä-Suomesta sekä Pasi Ryynänen Pohjois-Suomesta. Hasari tuli järjestöjohtajaksi Suposta. Maailman turvallisin maa – totta vai tunnetta -kysymystä puidaan perjantaina 20. Tapahtuman järjestää Suomen Palopäällystöliitto. Kaupallinen neuvos Tomi Lounema työja elinkeinoministeriöstä on perehtynyt erityisesti kuluttajaturvallisuuteen ja Kenneth Moreliuksella on kokemusta sisäministeriöstä. Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi hakee myös pelastusylijohtajaksi. 6 4–5 ·2018 AJASSA Pelastusylijohtajaksi haki 17 Kumppanuusverkostolle uusi koordinaattori Pelastusylijohtajan virkaa haki 17 henkilöä. Tilaisuus järjestetään yhteistyössä pelastuslaitosten kumppanuusverkoston, sisäministeriön, SPEKin, Suomen Palopäällystöliiton ja Palosuojelurahaston kanssa. Saisimme paremmin aikaiseksi keskustelua ja lisättyä kokeilukulttuuria.” ”Verkoston toiminta olisi tarpeen saada näkyvämmäksi, ettei se näyttäisi liian etäisenä.” Teksti ja kuvat: Esa Aalto Pelastusala näkyy jälleen SuomiAreenassa SuomiAreena tuo yhteiskunnallisen keskustelun Poriin jo 13. Virka täytetään määräajaksi, kuitenkin enintään viideksi vuodeksi. ”Koordinaattorin työlle voi olla hyödyksi, että on kokemusta isommasta ja pienemmästä laitoksesta.” Hänellä on myös kokemusta ensihoitotyöstä sekä yksityiseltä että julkiselta puolelta. ”Sähköisiä menetelmiä hyödyntämällä voisimme parantaa henkilöstön mahdollisuuksia esittää ideoita verkostotoimintaan. lokakuuta ja tavoite on, että uusi ylijohtaja aloittaa tuolloin. ”Verkostomainen toimintatapa tuntuu kiinnostavalle.” Hän näkisi mieluusti, että henkilöstöä laajasti yritettäisiin saada mukaan kehittämään valtakunnallista kumppanuusverkoston toimintaa. heinäkuuta. Viiden päivän aikana 16.–20. Välitän – siksi autan: turvallisuuden myytinmurtajaiset -keskustelutilaisuus pidetään päälavalla perjantaina 20. Terhi Virtanen on työskennellyt myös Kanta-Hämeen pelastuslaitoksella. Pelastusylijohtajaksi hakevat sisäministeriön pelastusosastolta virkaa sijaisena parhaillaan hoitava Janne Koivukoski, ohjausja kehittämisjohtaja Taito Vainio sekä erityisasiantuntija Jouni Pousi. Pelastuslaitoksista hakevat viestintäpäällikkö Taisto Hakala Helsingistä, pelastuspäällikkö Mika Kontio Varsinais-Suomesta, pelastusjohtaja Jyrki Landstedt Keski-Uudeltamaalta sekä Helsingin pelastuskomentaja Simo Weckstén. Hybridiuhkien merkityksestä arjen turvallisuudelle keskustellaan keskiviikkona 18. kertaa heinäkuussa. ”Innolla lähden tähän tehtävään.” Pesti kestää nyt vuoden 2019 loppuun saakka. Pelastusalaan liittyviä tilaisuuksia SuomiAreenassa järjestetään ainakin kolme. ”Sain vinkin, että tämä voisi olla hommani ja hain”, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella kehittämisyksikön päällikkönä toimiva Terhi Virtanen kertoo. Myös Pelastusopiston entinen ja nykyinen rehtori ovat hakijoiden joukossa eli Reijo Tolppi ja Mervi Parviainen. Kesäkuun aikana on seulottu henkilöarviointiin menijät. heinäkuuta on luvassa 200 eri tilaisuutta, joihin osallistuu tuhat eri alojen vaikuttajaa, kuten presidentti Tarja Halonen, pääministeri Juha Sipilä ja Finlandiapalkittu kirjailija Juha Hurme.. Nykyinen pelastusylijohtaja Esko Koskinen jää eläkkeelle 1. heinäkuuta. Tämän vuoden pääteemoja ovat turvallisuus, suvaitsevaisuus ja vastuullisuus. Hakijoiden joukossa ei ole yhtään varsinaisesti alan ulkopuolista henkilöä. heinäkuuta ja hän haastattelee jatkoon valitut ja tekee sen jälkeen esityksen sisäministerille virkaan valittavasta henkilöstä. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön toimitusjohtaja Marko Hasari on myös hakemassa ylijohtajaksi. heinäkuuta sisäministeriön tilaisuudessa. Hän seuraa tehtävässä sisäministe riön pelastusosastolle siirtynyttä Jari Lepistöä. Uusi kansliapäällikkö Ilkka Salmi aloittaa 1. elokuuta pelastuslaitosten kumppanuusverkoston koordinaattorina. Myös Eero Kytömaa on työskennellyt osaston kansainvälisessä yksikössä
”Silloinkin on palokuntalaiskokouksissa pohdittu muun muassa sitä, kenellä on oikeus toiminnassa käyttää vpk-lyhennettä. 4–5 ·2018 7 AJASSA Yleinen palokuntalaiskokous kokosi parisensataa palokuntalaista eri puolilta maata Vaasaan. Espoon veteraaneille myönnettiin vuoden 2022 järjestelyoikeus, joten vuoden 2021 pitopaikkakunta jäi vielä avoimeksi. Kokouksen lopuksi Porin veteraanien puheenjohtaja Tapio Kumpulainen luovutti puheenjohtajan nuijan Jyväskylän kollegalleen Pertti Karppiselle. Vuonna 2024 kokous järjestetään Riihimäellä, jossa VPK täyttää tuolloin 130 vuotta. Teksti: Lauri Lempinen, kuva: Pasi Tuiskunen.. Arvokkaissa puitteissa, kaupungintalolla järjestetyssä kokouksessa käytiin läpi palokuntatoiminnan kehittämiseen liittyviä asioita. Paloveteraanit kokoontuivat Porissa . Valtion palo-opiston V palomestariluokka, St Florian Veljet, kokoontui kongressiin 11 veljen voimin valmistumisensa 40-vuotistapaamiseen. Seuraava yleinen palokuntalaiskokous järjestetään Raaseporissa vuonna 2021, jolloin juhlitaan 150-vuotiasta Tammisaaren VPK:ta. Kokouksen esittelijänä toiminut SPEKin palokuntajohtaja Petri Jaatinen muistuttaa, että kokouksessa päätetyt asiat eivät sido ketään, mutta toivottavasti mahdollisimman monessa palokunnassa mietitään, miten jokainen voisi omassa toiminnassaan hyödyntää esimerkiksi toimintansa vetovoimaisuutta ja uusien palokuntalaisten rekrytointia. Hyvä tapa muillekin luokkayhteisöille. ”Kokous sujui hyvässä hengessä, mutta jatkoa ajatellen olisi paikallaan, että järjestöt yhdessä valmistelisivat kokouksen, jolloin sen päätökset olisivat velvoittavia. Veljet kuvassa vasemmalta: Timo Kaistinen,Veikko Kylänpää, Markku Tolvanen, Tapio Hietaniemi, Kauko Hakala, Tapio Listala, Hannu Koivuviita, Markku Virtanen, Osmo Turunen ja Jarmo Sirola. Onko se ainoastaan niillä jäsenillä, joille ei palokuntatyöstä makseta palkkaa.” Palokuntatoiminnasta puhuttiin Vaasassa Jaatisen mielestä erilaisuus on rikkaus palokuntatoiminnassa. Puheenjohtajana toimi Markku Leinonen Anjalan VPK:sta. Paraati kokosi Vaasan keskustan kadun varsille ja torille runsaslukuisen yleisön. . ”Tärkeintä on se, että teemme yhdessä näitä asioita palokuntatoiminnan kehittämiseksi.” Sinällään Jaatisen mielestä palokuntatoiminnassa eletään hyvin samankaltaisten asioiden äärellä kuin esimerkiksi 80 vuotta sitten. Nyt asiat jäävät liikaa suostuttelun asteelle.” ”Sellainen veisi palokuntatoimintaa jämäkäsi eteenpäin.” Puheenjohtaja olisi nähnyt mielellään kokouksessa käsiteltävän ajankohtaisia asioita, kuten sote-uudistuksen vaikutusta palokuntatoimintaa ja vapaaehtoistoiminnan asemoitumista maakuntauudistuksessa. Suomen paloveteraanit kokoontuivat tällä kertaa Porissa. Kuusapilakokous järjestettiin hyvässä hengessä, vanhoja tuttuja tavaten. Kuvasta puuttuu Seppo Nissinen, joka lähti kotimatkalle ennen kuvausta. Kaupungintalolla oli hienot puitteet kokoukselle. Teksti ja kuvat: Esa Aalto . Ensi vuoden 40-vuotisjuhlakongressi pidetään Jyväskylässä ja seuraavana vuonna Kuopiossa
Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Akseli Muraja 8 4–5 ·2018. Suurin muutos tulevaisuudessa olisi se, että terveydenhuollon ammattipätevyys tulisi osaksi miehistötutViekö korkeakoulu kädentaidot. Alueella harjoittelee kolmisenkymmentä opiskelijaa. Suurin osa heistä on puolitoista vuotta kestävien opintojensa toisella lukukaudella. Näiden pelastajakurssilaisten opintoihin pelastusalan koulutuksen uudistaminen ei vielä vaikuta, lähivuosina aloittaviin opiskelijoihin kyllä. Miehistötutkinnon moduulirakenne on alan asiantuntijoiden mielestä järkevä ratkaisu. 8 4–5 ·2018 KOULUTUS H armaa, keulastaan kolaroitu Volkswagen Golf seisoo asvaltilla. Pelastusopiston opettajat ovat huolissaan mahdollisen amk-tutkinnon vaikutuksesta kädentaitoihin, toimintakykyyn ja hakijaainekseen. Sen katto on leikattu takaosastaan irti ja käännetty ylös. Ratin takana istuu kolarin uhria esittävä pelastajaoppilas. Myös ensihoidon rooli herättää kysymyksiä. Pelastusopiston harjoitusalueella Korvaharjussa on toukokuisena maanantaina ohjelmassa tieliikenneonnettomuudesta pelastamista ja nestepalojen sammuttamista. Toisten tehtävä on nostaa hänet rankalaudalla takakautta ulos autosta. Pelastusalan koulutuksen tulisi vastata ympäröivän maailman muutoksiin
> Pelastusalan koulutustasoa tulee nostaa. > Kansainvälisen pelastustoiminnan osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen kotimaan valmiuden tukena huomioidaan tulevaisuuden kehittämisessä. 4–5 ·2018 9 Pelastajaopiskelijoita Korvaharjun harjoitusalueella. 4–5 ·2018 9 Koulutuksen kehittämishanke > Lähtökohtana hallitusohjelman linjaus, jossa pelastusalan kustannustehokkuutta ja urapolkuja kehitetään uudistamalla koulutusjärjestelmää. Juttu jatkuu seuraavalla aukeamalla.. > Lainsäädäntöön esitetään jatkossa täydennyskoulutusvelvoitetta. > Sosiaalija terveystoimen perustutkinto liitetään miehistötason tutkintoon
Mitään ei ainakaan enää pitäisi karsia pois. Kun kerran koulussa ollaan, voitaisiin harjoitella”, Karhu sanoo. Kannatan, jos siitä saa hyvän paketin”, Karhu sanoo terveydenhuollon tutkinnosta. Hän nostaa uudistuksen osa-alueista toteuttamiskelpoisimmaksi juuri moduulimallin, jossa kaikille saman tutkinnon ydinosan lisäksi opiskelija saisi valita niin kutsutuista moduuleista erikoistumisen osa-alueita. Liila arvelee, että erikoistuminen saattaisi tuoda enemmän osaamista pelastuslaitoksiin. Keväällä valmistuvat pelastajaopiskelijat Samuli Liila ja Jarkko Karhu eivät suorilta käsin torju terveydenhuollon tutkintoa tai erikoistumistakaan. Pelastuslain esiselvityshanke lähtee liikkeelle, ja sitten aletaan miettiä sisältöuudistustarpeita. ”Ensihoidon vaatimukset eivät ainakaan tule vähenemään. Opettaja Juho Reiniharju haluaisi kehittää koulutusta teknisen osaamisen ja kädentaitojen suuntaan.. Lisäksi opiskelija voisi erikoistua jo opiskeluaikanaan niin kutsuttujen valinnaisten moduulien avulla. Meillä on ollut paljon tyhjiä päiviä. Moduuleita käytettäisiin myös täydennyskoulutuksessa. ”Henkilökohtaisesti pidän moduulimallia realistisena, järkevänä ja hyvin toteuttamiskelpoisena. Esimerkiksi Helsingissä se tutkinto tehdään työn ohessa, mikä kuulostaa erittäin järkevältä mallilta.” Erilaisia lisäselvityksiä tarvitaan, jos pelastajan tutkinnosta tehdään ammattikorkeakoulutasoinen. Täydennyskoulutuksesta tulisi lakisääteinen velvollisuus. Lausuntojen pohjalta johtoryhmässä käydään keskusteluja ja linjataan tarkemmin sitä, miten lähdetään eteenpäin”, kertoo sisäministeriön pelastusosaston ohjausja kehittämisjohtaja Taito Vainio. Näin pelastaja voisi toimia työssään laillisena terveydenhuollon ammattihenkilönä. ”Koulutuksen uudistus ei sinänsä tule lainsäädäntöön, vaan pelastuslaissa asiat pysyvät ennallaan tässä vaiheessa. Tutkinnon voisi rakennella moduuleista, ja samalla saataisiin rakennettua järkevää jatkosekä täydennyskoulutusjärjestelmää.” Kättö korostaa, että jos pelastuslaitokset tekevät tulevaisuudessa myös ensihoitoa, koulutuksen täytyy kulkea mukana kehityksessä. ”Riippuu, miten malli toimisi käytännössä. Hän ei vielä osaa sanoa aikataulua jatkokehitykselle. ”Varmaan vuorojenkin kannalta töissä osaamisen taso olisi laajempi.” Nykyisiin opintoihin he kaipaisivat selvästi enemmän harjoitusaluepäiviä. Raportti valmistui helmikuussa, ja siitä saatiin lausunnot toukokuussa. ”Niitä ei ole ainakaan liian paljon. Luulen, että sitten vasta sinne on käytännössä tulossa työryhmän työn tuloksia”, Vainio sanoo. Erikoistumiseen jo opiskeluaikoina hän suhtautuu varauksella. Punnittavana on myös pelastajatutkinnon laajuus. KOULUTUS . Pitää miettiä, mitä se maksaa ja millä aikataululla se tehdään.” Lähihoitajatutkinto liian suppea Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen näkee, että nykyinen miehistökoulutuksen kesto on liian vähän. ”En usko, että sitä leivotaan ainakaan sisään Pelastusopiston opetukseen. Opettaja Juho Reiniharju haluaisi kehittää koulutusta teknisen osaamisen ja kädentaitojen suuntaan. Siinä pohditaan koulutuksen pituutta ja sitä, onko opetussuunnitelma sama automaattisesti kaikille, vai vain niille pelastuslaitoksille, jotka todellisuudessa suorittavat ensihoitoa.” Henkilökohtaisesti Kättö näkee, että terveydenhuollon tutkinto voisi olla yksi jatkokoulutuksen moduuleista. Perustason tutkinto voisi säilyä ammatillisena, mutta pidentyä kolmeen vuoteen tai muuttua ammattikorkeakoulutasoiseksi. ”Nyt tehdään johtopäätökset lausunnoista ja sen jälkeen katsotaan jatkon askelmerkit. ”Tämä on sen verran tiivis ja intensiivinen paketti, etten tiedä, kannattaako erikoistua työelämässä vai koulutuksen aikana.” Moduulimalli on realistisin Viime keväänä sisäministeriön työryhmä laati raportin pelastusalan koulutuksen kehittämisestä. Ainakin pitää seurata tarkkaan, millä koulutuksella siinä kehityksessä pysytään mukana.” Kättö sanoo, että terveydenhuollon ammattipätevyys osana perustutkintoa jakaa mielipiteitä. Työryhmän puheenjohtajana toimi sisäministeriön pelastusosaston oikeusyksikön lainsäädäntöjohtaja Mika Kättö. 10 4–5 ·2018 kintoa. Vainion mukaan linjauksilla ei ole tekemistä pelastuslain uudistuksen kanssa. ”Se ei ole kauhean helppo asia. ”Se on isompi linjakysymys, joka vaatii rahaa ja resursseja. Korvaharjussa mahdolliset muutokset otetaan vastaan harkitsevin mielin
Sosiaalija terveydenhuollon perustutkinnon liittäminen miehistötutkinnon yhteyteen -kysymyksen kahteen vaihtoehtoon antoi vastauksensa 17 tahoa, ja 11 lausunnon antajista oli työryhmän esityksen 1 kannalla. . Miten käy alipäällystötasolle esitetyissä uusissa koulutusvaihtoehdoissa?” opettajat kysyvät. Koulutusraportissa mainittua lakisääteistä täydennyskoulutusta Parviainen pitää ”positiivisena pakkona”. Se, kuinka paljon Pelastusopisto tarvitsee kouluttamiseen resursseja, riippuu toteutuksesta: muodostetaanko opiskelijoista uusi erillinen kurssi vai kasvatetaanko kurssikokoa. A:n kannalla olivat pelastusalan keskeiset toimijat kuten pelastuslaitokset, Palopäällystöliitto ja kumppanuusverkosto. Parviaisen mielestä suunniteltu terveydenhuollon ammattipätevyys eli lähihoitajan tutkinto ei todennäköisesti jatkossa riitä sellaisenaan työelämän tarpeisiin – olettaen, että pelastajataustaiset ylipäätään halutaan pitää ambulansseissa. Parviainen penää rehellistä keskustelua aiheesta. Pelastusalan tutkintojärjestelmän kahteen vaihtoehtoon antoi kantansa 16 tahoa. ”Kaikilla alueilla on kuitenkin ensivastetehtävää.” Robotisaation voittokulku Koulutusuudistuksen kohteista Parviainen suhtautuu positiivisesti tutkintojen moduulirakenteeseen. ”Ensihoitopuolen lääkärit ovat yleisesti tuoneet esille, että lähihoitajatutkintoa ei pidetä riittävänä niissä töissä. Sen mukaan pelastuslaitokset toteuttaisivat tutkinnon yhteistyössä terveysalan oppilaitosten kanssa. Parviainen myöntää olevansa kehityksestä huolissaan mutta korostaa, että alan houkuttelevuus vaatii työtä kaikilta. Ei ole kiveen hakattu, että pelastustoimi hamaan tappiin saakka on ensihoidossa.” Pelastajatutkinnon nykyiset ensihoitoopinnot puolustavat Parviaisen mielestä paikkaansa. Valmistunut pelastaja voi toimia perustason ensihoidon yksikössä vain laillisesti pätevän ensihoitajan kanssa. ”Tämän pitää toimia niinkin päin, että ala on niin houkutteleva, että ihmiset haluavat tulla opiskelemaan.” Jos maakuntauudistus toteutuu, Pelastusopisto kouluttaa kaikki pelastuslaitosten tarvitsemat pelastajat, kun Helsingin Pelastuskoulun toiminta loppuu. Sen mukaan Pelastusopisto toteuttaisi tutkinnon yhteistyössä terveysalan oppilaitosten kanssa, osana pelastajatutkintoa. Vaihtoehto A:ssa koulutuksen perustaso vastaisi nykyistä, terveydenhuollon ammattihenkilön pätevyys tulisi osaksi tutkintoa ja tutkinnon pituus kasvaisi kolmeen vuoteen. Olemme tekemättömän paikan ääressä, kun mietitään, miten toimintaympäristö on muuttunut, ja mitä kaikkia odotuksia pelastustoimelle ja pelastustoimen viranhaltijoille asetetaan.” Tällä hetkellä Pelastusopiston 90 opintopisteen pelastajatutkinnossa ensihoitoa opetetaan 29 opintopistettä. Hän muistuttaa, että nykyisin ensihoito ei ole pelastustoimen lakisääteinen tehtävä, eikä sitä tehdä kaikilla alueilla. 4–5 ·2018 11 ”Se on äärettömän lyhyt aika. ”Oli toteuttamistapa mikä vain, opetuksen integroiminen Kuopioon on halvempaa kuin se, että opisto toteuttaisi opetuksen pääkaupunkiseudulla.” Jos pelastajien työtä ajatellaan pitkälle yli koulutusuudistuksen, vaikkapa 20 vuoden päähän, työ teknistynee kovaa vauhtia. Määräaikaan 4. Eri mieltä olleiden mielestä täydennyskoulutukseen vaikutetaan mieluummin osaamistaitovaatimuksilla kuin kategorisella pakolla. Niistä 11 oli työryhmän esityksen A kannalla, esityksen B kannalla oli viisi. Viekö amk-tutkinto pelastajilta kädentaitoja, fyysisen toimintakyvyn ja muuttuuko hakija-aines muutenkin. Tulevaisuudessa täytyisi tarkastella sitä, minkä tasoinen pelastajien terveydenhuollon tutkinto olisi, kenen kanssa se toteutettaisiin, ja toimisiko oppisopimusmalli edelleen. Jarkko Karhu (vas.) ja Samuli Liila.. Pelastusopiston opettajat ry antoi aiheesta oman lausuntonsa. Parviainen uskoo automatisaation ja robotisaation voittokulkuun. ”Uskon, että samaan aikaan kun uutta tekniikkaa kehitellään, kaikki vanhat riskit ja tekniikat eivät poistu, ja uudet keksinnöt tuovat aina mukanaan omia ongelmia.” Lisää aiheesta seuraavalla sivulla. Siinä missä vuosina 2011–2015 tammija elokuussa alkaneille kursseille on hakenut vuosittain vähän yli 600 henkilöä, vuonna 2017 kursseille haki 511 ja 2018 vain 413 henkilöä. Toisen vaihtoehdon kannalla oli kuusi tahoa. Pelastusopiston opettajat: miten käy kädentaitojen. toukokuuta mennessä lausunnon työryhmäraportista antoi 26 tahoa. Se on silloin vähän kuin pakkotutkinto. ”Sitä ollaan kuitenkin sisällyttämässä koulutukseen. Osittain laskua voi selittää ikäluokkien pienenemisellä. Vaihtoehto B:n eli ammattikorkeakoulutasoisen tutkinnon kannalla olivat muun muassa Suomen Palomiesliitto, poliisihallitus, sosiaalija terveysministeriö sekä Laurea-ammattikorkeakoulu. ”Olen aivan varma, että tekniikka kehittyy siten, että kaikkein vaarallisimmat työt tekee joku laite. Drone on hyvä esimerkki siitä, miten voidaan tiedustella paikassa, johon ihminen ei voi mennä.” Parviainen povaa, että palomiehiä tarvitaan edelleen nykyisissä määrin, koska muun muassa väestö ikääntyy, ja liikenneonnettomuuksia tapahtuu edelleen. ”Uusista vaihtoehtoisista koulutusjärjestelmistä tulisi selvittää riittävän laajalla tutkimushankkeella, miten koulutusjärjestelmän muutokset vaikuttavat hakijaainekseen, hakijoiden määriin, koulutettujen osaamiseen ja osaamisprofiiliin uusien koulutusmuotojen jälkeen. Täydennyskoulutukseen on pakko resursoida, jos se on lakisääteistä.” Pelastusopiston pelastajakurssien hakijamäärä on hienoisessa laskussa. Jos nyt teemme tämän uudistuksen, ennustukseni on, että ei mene montaa vuotta, kun toteamme taas, ettei tämä riitä.” Parviainen muistuttaa, että ehdotetussa uudistuksessa pelastajan ja lähihoitajan tutkintojen suorittamiseen menisi kolme vuotta. Hänen mielestään siten pystyttäisiin vastaamaan eri pelastuslaitosten erilaisiin tarpeisiin. Tällä hetkellä yksi opiskelija maksaa lukuvuodessa Pelastusopistolle 24681 euroa. Hän pelkää kahden samantasoisen tutkinnon suorittamisen karkottavan potentiaalisia opiskelijoita. Jos ensihoito tulevaisuudessa on lakisääteisesti pelastustoimen tehtävä, pelastajien terveydenhuollon tutkinnon pitäisi olla lähihoitajatutkintoa laajempi. Kaikki lausunnot ovat nähtävissä verkossa lausuntopalvelu.fi-sivulla. Täydennyskoulutusvelvoitteen lakisääteisyyttä puolsi 15 kyllä/ei-vaihtoehtoihin vastanneista, seitsemän oli eri mieltä. ”Kun ei ala ole itse hoitanut resursointia ja innostamista, mennään lain kautta
”Paloesimieskoulutettu henkilö ei tällä hetkellä osaa olla tavallisen arkielämän työnjohtajana kaikkine niine konflikteineen ja asioineen, joita työelämän arkeen kuuluu. ”Tarvitsemme lisäkoulutusta palomiestasolle, jotta pysymme kehityksen kärjessä.” Ojasen mukaan samasta syystä päällystötutkinnon pitäisi olla ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Hänen mielestään koulutuksen suurin puute tällä hetkellä on, että lähiesimiestason koulutus ei vastaa työelämän vaatimuksia. Lähiesimieskoulutus vastaa huonosti työelämän vaatimuksiin Pirkanmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojanen on sitä mieltä, että pelastajatutkinnon sisältöä tulisi kehittää ammattikorkeakoulututkintoa vastaavaksi, jotta se olisi kilpailukykyinen tutkinto työmarkkinoilla. Siihen tarvitaan lisäpanostusta nyt ja tulevaisuudessa.” Pelastajaoppilaat harjoittelivat nestepalon sammuttamista harjoitusalueella Korvaharjussa toukokuussa. Lisäksi amk-tasoinen tutkinto tukisi myös urapolkuajattelua, kun jatko-opintoihin olisi helpompi edetä. Nikula painottaa, että tutkintomallista riippumatta tärkeintä olisi saada perustutkintoon mukaan työharjoittelujakso. 12 4–5 ·2018 KOULUTUS Suomen Palomiesliitto: työharjoittelujakso tärkein Myös Suomen Palomiesliitto painottaa uudistuksessa sitä, että koulutus vastaa toimintaympäristön tarpeita. 12 4–5 ·2018. ”Silloin myös kädentaitoja kyetään opiskelemaan ja harjoittelemaan käytännönkin työtä.” Käytännön harjoittelun lisäksi Nikulan mielestä olisi tärkeää, että jo perustutkinto antaisi eväitä erikoistumiseen ja esimiestyöhön. Hänen mielestään lähiesimiestyön opetus pitäisikin sisällyttää pelastajan perustutkinnon opetussuunnitelmaan. Sisäministeriön työryhmän koulutusraportissa esitellään kaksi eri vaihtoehtoa pelastajan perustutkinnoksi. Se voisi olla esimerkiksi vuoden mittainen, kuten poliisikoulutuksessa. Nikulan mukaan kumpikaan vaihtoehto ei ole vielä valmis, mutta ammattiliitto kannattaa enemmän amk-tasoista mallia, joka vastaisi Bolognan prosessia. Toistaiseksi jokainen pelastuslaitos huolehtii koulutuksesta kukin tavallaan. ”Koulutusuudistustyöryhmän kannanotto tukee pääosin niitä ajatuksia, joita mekin olemme liittona ajaneet eteenpäin”, sanoo liiton johtaja Kim Nikula. Mallissa perustutkinnon korkea taso mahdollistaisi helpommin jatko-opinnot, kun opiskelun perustaitoja ei enää tarvitsisi opetella, vaan jatkopinnoissa olisi mahdollista keskittyä suoraan substanssiosaamiseen. Hän osaa kyllä johtaa sammutusja pelastustoimintaa, mutta työelämässähän on miljoona muutakin puolta.” Ojasen mukaan lähiesimies on avainasemassa arjen työhyvinvoinnin edistämisessä. Hänen mielestään myös terveydenhuollon hoitotason ammattipätevyys voisi olla yksi erikoistumisvaihtoehto. ”Pelastusopisto tuottaa paloesimiehiä sammutusja pelastustyön esimiehiksi, mutta ei arjen työnjohtoon
14 4–5 ·2018 Hälytysilmoitus 14 4–5 ·2018
4–5 ·2018 15 7.4.2018 kello 12.20 Hälytysilmoitus RES 191, Vaarallisen aineen onnettomuus: pieni, Mäntyharju, Mouhuntie, venäläisiä VAK-vaunuja, vuotaa ainetta. 4–5 ·2018 15 Kuva: Jani Rautiainen, Etelä-Savon pelastuslaitos.
Hän kertoi pyyhkäisseensä onnettomuuspaikan ohi 80 km/t -vauhdilla. Sopimuspalokuntalainen Jari Kasurinen sai tehtävän puhelimeensa kesken päiväruokailun. 16 4–5 ·2018 KOULUTUS HÄLYTYSILMOITUS Huhtikuisena lauantaina, puolenpäivän jälkeen Mäntyharjun hööki hälytettiin kiireettömälle vaarallisten aineiden torjuntatehtävälle. Lähimmältä Mäntyharjun höökiltä veisi kauan tavoittaa se. Pistävä ja voimakas haju Päivystävä palomestari Aho otti yhteyden onnettomuuspaikan ohittaneeseen veturinkuljettajaan. Venäläisiä säiliövaunuja MTBE.” Ruokailu jäi kesken. Tekstiviestissä luki: ”Vaarallisten aineiden onnettomuus, pieni. Onneksi asemalle silti tuli kaksi henkilöä”, palomestari Teppo Liukkonen sanoo. Onnettomuuspaikan oli ohittanut tavarajuna, jonka kuljettaja oli ilmoittanut tapahtuneesta VR:n liikenteenohjaukseen, josta puolestaan oli soitettu hätäkeskukseen. Nähdessään paikan hän oli myös haistanut voimakkaan ja pistävän hajun. Massiivinen kemikaalivuoto raiteilla Nostoo/kuvista. Kasurinen ehti asemalle noin viidessä minuutissa. Kolmestaan he miehittivät Mäntyharjun höökin ja miehistöauton, jonka perään kytkettiin öljyntorjuntakärry. ”M eillä oli huono tuuri. Hän lähti kohti paloasemaa. Paikalla olivat jo palomestari Liukkonen ja palotarkastaja Heikki Mäkelä. Olin päivystävänä ryhmänjohtajana, mutta yhtään miehistön jäsentä ei sillä hetkellä päivystänyt. ”Päättelin siitä, että vuodon täytyy olla enemmän kuin litra tai pari”, Aho sanoo. Veturinkuljettajan ilmoittamien ratapylväsnumeroiden perusteella onnettomuuspaikka tarkentui huonojen kulkuyhteyksien päähän. Toinen ADR-imuautoista saapui onnettomuuspaikalle junan kyydillä.. Mikkelissä päivystävä palomestari Eero Aho ryhtyi selvittämään onnettomuuden taustatietoja. Tekstit: Marko Partanen Kuvat: Etelä-Savon pelastuslaitos
MTBE-höyry voi kulkeutua maata pitkin ja syttyä vielä etäälläkin päästökohdasta. Normaali sammutusasu ja paineilmahengityslaite riittivät suojaukseksi aineen varalta. Aho pyysi Ratahallintokeskukselta onnettomuuspaikalle sähköja liikennekatkon. ”Kun nousin autosta, ei näkynyt mitään. ”Kysyin Kouvolasta (ratahallintokeskus) tiukasti, että mitä ainetta vaunuissa on”, Aho kertoo. Matkalla vuotava aine selvisi myös Mäntyharjun yksiköille. Sitten menin raiteille katsomaan ja näin pitkällä säiliövaunuletkan”, Liukkonen kertoo. Päivystävä palomestari Aho otti yhteyttä VR:n pelastuspalvelun Rata P51:een ja määräsi yhteistoimintapuheryhmät. Se määritteli MTBE:n hyvin moottoribensiinin kaltaiseksi aineeksi, jonka alempi syttymisraja on bensiinin vastaavaa rajaa matalampi. 4–5 ·2018 17 Hän sai veturinkuljettajalta myös tietää, että paikalla on kolme säiliövaunua, joista ainakin yksi vuoti ainetta. ”MTBE:stä oli luennoitu minulle alipäällystökurssilla ja muistin sen olevan hankala aine ympäristölle”, Liukkonen sanoo. Hän katsoi TOKEVAohjeesta aineen tiedot ja pelastajien tarvitseman suojaustason. Kyseessä oli metyylitertbutyylieetteri (MTBE), joka on väritön ja helposti syttyvä neste. Hän käveli 600 metrin päähän vaunujen luo ja totesi, että kyseessä on isompi homma. Lopulta Kouvolakin vahvisti Aholle Googlesta saadut tiedot. Se syttyy herkästi lämmön, kipinöiden tai liekkien vaikutuksesta. Sitten Aho naputteli hälytysviestissä olevan MTBE-kirjainyhdistelmän Googleen, joka kertoi halutun asian. Tieto tiukassa VR:ltä oli hankala saada mitään vaunuihin liittyvää tietoa. Pitkä vaunuletka Mäntyharjun hööki oli taittanut normaaliajona puolen tunnin mittaisen matkansa, josta viimeiset neljä kilometriä hidaskulkuista metsätietä pitkin. Asia ei selvinnyt. Sivuraiteella olevasta pitkästä säiliövaunuletkasta viimeinen vaunu oli törmännyt raiNostoo/kuvista.. Liukkonenkin oli ehtinyt soittaa ilmoittajalle. ”Soitin päivystävälle palomestarille, että meillä ei ole mahdollisuuksia hoitaa tätä onnettomuutta”, Liukkonen sanoo. Hän avasi koneen ruudulle OVA-ohjeen, joka oli otettava tarkempaan tarkasteluun
Se onnistui vain, kun paineilmalaite oli riisuttu selästä, jolloin maskin ja paineilmalaitteen väliin tarvittiin jatkeeksi lisäilmaletku. > Syttymisrajat 1,5–8,5 %. Toiseksi viimeisen vaunun aisa oli puskenut pudonneen säiliön päätyyn reiän, josta vuoti lorottamalla MTBE:tä. Astioiden reunoja leikattiin matalammaksi, jotta ne saatiin ujutettua vuotokohdan alle. ”Miehistöä ei tarvittaisi paikalla niin paljon, vaan he olisivat olleet siellä vain turhaan alttiina onnettomuudelle”, Aho sanoo. Vuodon alkamisajasta ei ollut tietoa. Aho lisäsi vasteeseen Mikkelin höökin ja vaarallisten aineiden kontin. Hööki sai tehtäväkseen vuodon talteenoton. > Iso vuoto – noin 10000 litraa > eristys 50 m kaikkiin suuntiin. Hän käski paikalla olleiden suojautua sammutusasuun sekä paineilmahengityslaitteisiin ja lähestyä kohdetta tuulen yläpuolelta säiliöiden päätyjen suuntaisesti. Ajoneuvot saatiin lopulta 60 metrin päähän vuotavasta vaunusta. ”Vuodon loputtua ei heti ollut kovinkaan selvää, mitä pitäisi tehdä mutta se toki oli selvää, että jotain oli tehtävä”, Liukkonen sanoo. > Vettä kevyempää, haihtuu helposti vedestä ja liukenee siihen hyvin. ”Päätin, että puukiiloilla vuotoa ei edes yritetä tulpata. Öljyntorjuntakärryssä oli kolme 200 litran tynnyriä sekä kaksi 1000 litran keräyssäkkiä. Vuoto tyrehtyi itsestään Kinniin tuli lisää yksiköitä Mikkelistä. Lisäksi Mikkelin VPK hälytettiin varikkovalmiuteen. Reiän koko selvisi kylläkin vasta lehtikuvien perusteella, kun säiliöitä raivattiin pois paikalta. ”Aluksi yritimme kerätä vuotoa talteen astioilla, mutta vuotokohta oli sellainen, että kerääminen oli hankalaa”, Jari Kasurinen sanoo. Videokuvaa WhatsAppilla Aho pyysi paikalta videokuvaa. Sitten vapaavuorosta tuli apua ja Aho sai työparin, jonka avulla työ muuttui sujuvammaksi. ”Haimme höökistä lämpökameran, jolla määritimme säiliössä olevan nesteen määrän. ”Aine tiedettiin bensiinin kaltaiseksi, joten täysin mykät mittarit aiheuttivat vähän hämmennystä”, Liukkonen kertoo. > Pieni vuoto – noin 100 litraa > eristys 25 m kaikkiin suuntiin. Reikä oli niin iso”, Liukkonen sanoo. Aikaa hälytyksestä oli kulunut 3 tuntia 40 minuuttia. > Haju varoittaa terveysvaarasta. Aho tiedusteli apua myös Puolustusvoimilta suojavaahdotuksen teossa, mutta avusta lopulta pidättäydyttiin. > Helposti syttyvä neste ja höyry. Media oli saanut tiedon onnettomuudesta. Hän pyysi häkeä korjaamaan tehtäväksi vaarallisen aineen onnettomuus, suuri, mutta jättää hälyttämättä sille määritellyn vasteen. Mäkelä ahtautui asettamaan tee-se-itse -astioita vuotokohdan alle. Paikalle rakennettiin 500 litraa vetävä tilapäisallas sekä vuotavasta kohdasta altaaseen kulkeva kouru, joka syntyi muovisukasta ja kahdesta riu´usta. Aineen kerääminen tuunatuilla kanistereilla alkoi noin 90 minuutin kuluttua hälytyksestä. Liukkonen kuvasi tilannetta älypuhelimella ja lähetti videon WhatsAppilla Aholle. Vuotokohdan alle sovitettiin 20 litran vaahtonestekanistereista leikattuja astioita, mutta ne eivät mahtuneet. Mäntyharjulaiset käyttivät syttymisvaaramittaria, mutta se ei reagoinut mitenkään, vaikka paikalla oli voimakas ja pistävä haju. Näillä keinoin allas ei edes täyttynyt, sillä vuoto tyrehtyi itsestään melko pian, kun säiliössä olevan aineen pinta oli laskenut vuotokohdan alapuolelle. Pienen ynnäilyn jälkeen huomasimme, että maahan oli ehtinyt valua jo 40 tonnia ainetta”, höökin esimies Kimmo Suutari sanoo. Kymmenen sekunnin videopätkä tilannepaikalta kertoi hänen mukaansa paljon onnettomuudesta. Mitä tehtäisiin. Lisätietoa metyyli-tert-butyylieetteri (MTBE) -kemikaalista (Ova-ohje): www.ttl.fi/ova/mtbe.html Maahan valui noin 40 tonnia MTBE:tä.. Onnettomuuteen sopivia välineitä ja ideoita sen torjumiseksi oli vähänlaisesti. Letkassa oli kaikkiaan viitisenkymmentä vaunua. ”Silloin sain ensimmäisen luotettavan käsityksen onnettomuuden laajuudesta. 18 4–5 ·2018 HÄLYTYSILMOITUS teen päättävään päätepuskimeen, mennyt siitä läpi ja liukunut ojaan, mutta pysynyt pystyssä. ”Puhuimme, että pitäisi ottaa etäisyyttä vuotokohtaan, mutta minun paikalla ollessaMetyylitertbutyylieetteri (MTBE) > YK-numero on 2398. Huomio kiinnittyi vuotoon Onnettomuuspaikalla huomio kiinnittyi vuotoon ja siihen, miten se saataisiin torjuttua. Aho laati ensitiedotteen ja ryhtyi tekemään tilanteen vaatimia muita ilmoituksia. Ne eivät riittäisi alkuunkaan keräämään koko vuotoa, eikä vuotaneen aineen määrästä ollut mitään käsitystä. Hälytysilmoitus oli johtanut harhaan, koska siinä oli niin monta linkkiä”, Aho sanoo. Päädyin siihen, että on hyödyllisempää jäädä johtamaan tilannetta johtokeskukseen.” Puhelimet alkoivat soida vimmatusti. ”Tässä vaiheessa olisin voinut itse liittyä tehtävään, mutta paikalle oli tunnin ajomatka, eikä minulla ollut kuljettajaa. Hän pyysi hätäkeskusta antamaan Mikkelin paloasemalle vapaavuorohälytyksen ja lisäämään hälytysviestin tekstiksi: ”Vaarallisen aineen onnettomuus, suuri.” Aho ajatteli, että se aktivoisi mahdollisimman monen tulemaan paikalle. Jälkeenpäin totesin, että se oli oikea ratkaisu
Ainetta kerättiin myös sähkökäyttöisellä palavien nesteiden siirtopumpulla. Aamun valjetessa maastosta kerätty aine täytti säiliövaunun. Sen käyttö meinasi kuitenkin tyssätä heti alkuunsa liian lyhyen imuletkun takia. Osin siksi, että rumpu oli rikki. Viikonloppuna niiden paikalle saanti oli kuitenkin vaikeaa. Lopulta imuletkua onnistuttiin jatkamaan ja pumppu saatiin käyttöön. Isoimmat lukemat mitattiin radan alittavasta ojarummusta. Toinen niistä tuli läheltä Ristiinasta ja toinen Lahdesta, johon kuljettaja löytyi Espoosta”, Aho kertoo. ”Sillä pumpattiin alkuillasta alkuyöhön, kunnes ADR-imuautot saatiin paikalle”, Aho sanoo. 4–5 ·2018 19 ni sitä ei tehty”, Suutari sanoo. Laite imi ojasta liian isoja kappaleita, sillä imuletkun päähän ei ollut siivilää. Suurimmillaan ne ilmoittivat pitoisuuden olevan 80 prosenttia alemmasta syttymisrajasta. ”Epäkeskopumpulla sohjonsekaista ainetta saatiin talteen ehkä kuution verran, kun pumppu hyytyi”, Kasurinen muistaa Pumppu pystyi käsittelemään vain alle kahdeksan milliä läpimitaltaan olevia sattumia. Puhki mennyttä ja sen puhkaissutta säi liötä ryhdyttiin tyhjentämään. Myös aineen keräämistä maastosta jatkettiin. Kuusankosken VPK saapui paikalle peräkärryllä vedettävän Sami Response -pumpun kanssa, mutta senkin hyöty oli vallitsevissa olosuhteissa vähäinen. Tulos oli vain kaksi autoa. ”Pumppaustyö meidän laitteilla vaikutti melko kosmeettiselta toiminnalta”, Suutari sanoo. Ristiinan auto ehti paikalle iltakuudeksi. ADR-imuautojen paikalle hankkiminen oli hankalaa.. ADR-imuautolla ryhdyttiin keräämään maastosta veteen ja sohjoon sekoittunutta MTBE:tä. Liukkosen mukaan aineen kerääminen näytti nyt tehokkaalta, mutta imuautolla ei päästy sataa metriä lähemmäksi onnettomuuspaikkaa. Se olisi pitänyt tehdä jo aiemmin, vaikka onnettomuusvaunu oli pudonnut kylmältä sivuraiteelta, jonka päällä ei ollut ajolankoja”, Liukkonen sanoo. Ennen aineen keräämistä auto maadoitettiin kuparilangalla auton rungosta, pumpun, imuletkuston liittimien ja keräyssäiliön kautta ratakiskoon. ”Johtokeskuksesta soitettiin varmaankin 50 puhelua. Yhteen säiliövaunuun mahtui noin kymmenen imuautollista ainetta. Paikalle tullut sopimuspalokunnan yksikönjohtaja Erno Sirviö tiedusteli onnettomuuspaikkaa ja havaitsi MTBE:n levinneen lumen alla jo 80 metrin päähän vuotopaikasta. Tällä tavoin imuauto saataisiin aivan tyhjennettävien vaunujen viereen. Miehistöä vaihdetaan Vaihtomiehiä saatiin kello 22:n aikaan. ”Oli helpompaa hahmottaa tilanne, koska olin ollut jo jokessa hoitamassa sitä”, Valkonen sanoo. Imuapu tiukassa Aineen keräämiseen tarvittiin järeämpää kalustoa, ADR-imuautoja. Samalla radalle tehtiin hätämaadoitukset. Sirviön ryhmä yritti rakentaa patoa radan alittavaan rumpuun, mutta se ei onnistunut. Maadoitus olisi tullut tehdä vieressä kulkevalle sähköradalle. Ainetta saatiin talteen noin tuhat litraa. Ojiin ryhdyttiin rakentamaan patoja ja maastoon vuotanutta ainetta alettiin pumpata ÖT-kärryn epäkeskopumpulla. Se saapui kahden säiliövaunun kanssa onnettomuuspaikalle Kinniin yön pikkutunteina. VR:ltä pyydettiin myös kahta tyhjää säiliövaunua, joihin voitaisiin kerätä ainetta – toiseen puhdasta ja toiseen likaista ainetta. Ennen imutyön aloittamista siihen tehtiin asianmukaiset maadoitukset. Imuauto saapuu junalla Toinen ADR-imuauto lastattiin junan lavetille Vuohijärven asemalla Kouvolassa. Tilannepaikan johtajaksi tuli ylipalomies Iivari Valkonen, joka oli työskennellyt jo päivän Mikkelin johtokeskuksessa. Nyt saatiin ensimmäiset lukemat. Pelastusjohtaja Seppo Lokka keksi johtokeskuksessa idean, että imuauto voitaisiin lastata lavetille ja tuoda junalla paikalle. Jari Kuva: Jani Rautiainen, Etelä-Savon pelastuslaitos. ”Hätämaadoitus saatiin valmiiksi kello 19. Jumppaa säiliöiden päällä Aamulla vaihdettiin miehistöjä, mutta Valkonen jatkoi vielä töitä aamupäivän ajan. Syttymisvaaraa ryhdyttiin mittaamaan toisenlaisilla mittareilla, jotka oli kalibroitu eri aineelle. Palomies työskenteli paineilmalaitteissa imuletkun päässä ja aineen kerääminen alkoi onnistua aiempiin yrityksiin verrattuna selvästi paremmin. Liukkonen kertasi onnettomuuspaikan tapahtumat Valkoselle. Kuparilanka kiinnitettiin haluttuihin paikkoihin ruuvipuristimella
Sunnuntaiaamuna kello 10 Valkonen luovutti tilannepaikan johtajan paikan ylipalomies Vesa Olkkoselle. Siihen piti paneutua.” Säiliöt täyttyivät ennen kello yhtätoista, jonka jälkeen pumppaamiseen tuli tauko. ”Tulin valmiiseen pöytään jatkamaan muiden aloittamaa työtä. 20 4–5 ·2018 HÄLYTYSILMOITUS Kasurinen palasi levätyn yön jälkeen onnettomuuspaikalle aamulla kello 9. ”Koko päivän rupeama säiliövaunujen päällä savusukellusvarustuksessa oli raskas”, kertoo Jari Kasurinen.. Puhdasta ainetta säiliöstä tyhjentävä pumppu alkoi hyytyä iltaseitsemän aikaan. Hän jatkoi yömiehistön aloittamaa pumppaustyötä. Nostin imuputken ylös narulla. ”Kiipesin korkean säiliön päälle vaunun kaltevia tikkaita pitkin. Hänen arvionsa mukaan imuauton säiliö täyttyi noin vartissa. Se pisti puuskuttamaan”, Kasurinen kertoo. Sitten säiliö vaahdotettiin. Isoin työ oli muodostaa tilannekuva. Sen jälkeen Kasurinen laski imuputken maahan, laskeutui alas tyhjennettävän säiliön päältä ja kiipesi uudelleen toisen säiliövaunun päälle – sen, johon ainetta kerättiin. Halutut säiliöt kuitenkin tyhjenivät ja ne ehdittiin huuhdella ja vaahdottaa. Sen aikana paikalle tuli ELY-keskuksen väkeä. Olkkonen luovutti onnettomuuspaikan Liikennevirastolle kello 22.00, jolloin pelastuslaitoksen väki poistui paikalta. Imuautojen kuljettajat tekivät pumppuun pieniä korjausliikkeitä, minkä jälkeen laite toimi vielä heikosti. Täysin pitäviä padoista ei kuitenkaan saatu. . ”Padoista pääsi läpi pieni virtaus ja maasto oli suopohjaista, joten veteen sekoittunut aine pääsi leviämään imeytymällä maastonkin kautta.” Imuauton pumppu hyytyy Kun lisää tyhjiä säiliöitä saatiin paikalle, ryhdyttiin uudelleen pumppaustöihin. Imuauton säiliön tyhjentäminen kävi nopeammin kuin täyttö. Lisää säiliövaunuja Havaittiin, että säiliöistä tyhjennettävä puhdas aine ei mahdu yhteen säiliöön. Hieman ennen kuin huuhteluvesi ehdittiin pumpata kokonaan pois, pumppu hyytyi lopullisesti. Paineilmalaitteissa jäykän ja painavan imuletkun liikuttaminen oli hankalaa. Olkkonen arvelee sen johtuneen siitä, että imuputken sisäpinta kuoriutui osittain irti – eivätkä tiivisteetkään kestäneet pumpattavaa ainetta, vaan alkoivat vuotaa. Aho pyysi VR:ää hakemaan palokunnan täyttämät säiliövaunut pois ja tuomaan neljä säiliövaunua lisää, ne varmasti riittäisivät. Säiliöt luvattiin toimittaa onnettomuuspaikalle kello 12:een mennessä. Imettäessä säiliöstä ainetta piti raskasta imuputkea aina välillä nostaa ja laskea, jotta se pystyi imemään. ”Uusia säiliöitä odotellessa parantelimme ojaan tehtyä patoa ja teimme yhden padon lisää.” Pressusta ja vanerilevystä syntyi pato, jota tiivistettiin hiekalla ja lumella
”En allekirjoita perusteetonta kritiikkiä. Nyt teimme, mitä pystyimme. Tiedottaminen onnistui ”Annoimme tilanteesta monta tiedotetta. Hän kertoo, että kemikaalionnettomuuden hoitamiseen tarvittavien ihmisten tavoittaminen oli tapauksen aikana hankalaa. ”Onnettomuus olisi sattunut, vaikka olisimme saaneetkin säilytyksestä tiedon, mutta tieto olisi ehkä helpottanut toimintaamme.” Näinhän tapahtuu, kun yleisötapahtumiakin järjestetään. ”Se olisi helpottanut operatiivista toimintaa. En ymmärrä, mikä olisi ollut se lisäarvo, jonka olisin kyennyt paremmin tuottamaan paikan päällä kuin johtokeskuksesta”, Aho sanoo Jälkeenpäinkin tarkastellen hän pitää oikeana ratkaisuaan jäädä johtamaan tilannetta johtokeskukseen. Tilannepaikan johtajana työskennellyt Teppo Liukkonen kaipasi onnettomuuspaikalla selkeää pelastusmuodostelmaa.. Aho sanoo ymmärtävänsä kritiikin antajia, sillä hektinen johtokeskustoiminta ei näyttäydy suihkuputken päästä pitävälle henkilölle asti. Valkosen mukaan onkin tärkeää, että mittarit ovat kalibroitu tilanteeseen sopiville aineille, vaikka siltikin niiden antamat tulokset ovat vain suuntaa antavia. Niillä tiedoilla hän olisi tuonut paikalle P3-tason. Antamiemme tiedotteiden jälkeen tuli muutamia tarkentavia tiedusteluita, jonka jälkeen saimme taas työrauhan”, Aho sanoo. 4–5 ·2018 21 S itä ei rakentunut, koska päivystävä palomestari jäi johtamaan tilannetta Mikkelin paloasemalle perustettuun johtokeskukseen. Tiedonkulkua kehitettävä Seppo Lokan mukaan pelastuslaitoksen tulisi saada tieto, jos sen alueella on tällaisia tilapäisiä säilytyspaikkoja. Tiedotteissa kerrottiin ihmisille, että aine on vaarallista muille paitsi oikein suojautuneille pelastajille. Liukkonen johti laajaa tilannepaikkaa samalla, kun hänellä oli pelastusryhmä johdettavanaan. Viikonloppu ei helpottanut asiaa. Pelastusjohtaja Seppo Lokka on samoilla linjoilla. ”Olisinko voinut estää sitä paremmin. Laitteita pitää osata myös käyttää ja tuloksia tulkita. Kesällä mahdollisuudet olisivat olleet paremmat, mutta keväällä sulamisvesien aikana todella haastavat. Hän kertoo olevansa Otaniemen Palo-opiston kasvatti. Pelastustoiminnan johtajana Kinnin onnettomuudessa toiminut palomestari Eero Aho kuvassa etualalla vasemmalla. Aho arvelee sillä olleen vaikutusta siihen, että onnettomuuspaikalle ei ilmestynyt ylimääräisiä – ei mediaa eikä uteliaita. ”Siellä olisi ollut hyvä näyttää koko tilannekuva kaikille paikalla oleville viranomaisille ja luoda uusia torjuntataktiikoita”, hän sanoo. ”Syttymisvaara voi olla olemassa, vaikka mittari näyttää vain 50 prosenttia raja-arvosta, ja toisaalta terveysriski saattaa olla päällä jo ennen syttymisrajan täyttymistä”, Valkonen sanoo. Tiedotteissa kerrottiin ihmisille, että aine on vaarallista muille paitsi oikein suojautuneille pelastajille. Tilannepaikalla työskennelleet eivät kyseenalaistaneet johtokeskustoiminnan tarpeellisuutta, vaan kokivat, että onnettomuuspaikalla olisi tarvittu P3-tason johtamista. Meillä on johtokonttikin, jossa on asiaan kuuluvat hienot välineet. Nykyteknologialla eli pitäisi olla kovin vaikea tehdä järjestelmää, joka kertoisi reaaliaikaisesti vaarallisten aineiden liikkeistä teillä ja rautateillä.” Hälytysilmoitus jatkuu seuraavalla aukeamalla. ”Jos on päällä vaarallisen aineen onnettomuus, suuri, paikalle pitäisi perustaa johtopaikka. Johtamisapua kaivattiin . Riittämättömyydentunteelle ei tarvetta Ympäristövahinko on mietityttänyt Liukkosta paljon. Olin määrännyt onnettomuuspaikalle tilannepaikan johtajaksi Etelä-Savon pelastuslaitoksen päällystöviranhaltijan, ja omat kädet olivat enemmän kuin täynnä työtä johtokeskuksessa. Niissä kerrottiin aina, koska tiedotetaan seuraavan kerran. Milloin niitä sitten käytetään, jos ei tällaisissa tilanteissa?” Suutari kysyy. Heti alkuvaiheessa sinne olisi tarvittu isoja kaivinkoneita.” Lokka ymmärtää paikalla olevien ajatukset ja haasteet. ”Meillä on koulutetut esimiehet, jotka osaavat arvioida tilanteen. ”Tällaista toimintaa johtavalle viranomaiselle voi helposti tulla riittämättömyyden tunne, mutta siihen ei nyt ole tarvetta.” Tarkkana laitteiden kanssa Paloesimies Iivari Valkonen pitää tehtävää mielenkiintoisena ja antoisana. ”Uutisointi onnettomuudesta oli asiallista”, Aho sanoo. Hän kertoo oman huomionsa kiinnittyneen liikaa vuotoon, kun olisi pitänyt ottaa vuotoon etäisyyttä ja katsoa tarkemmin kokonaisuutta. Vahinko oli varmaankin jo tapahtunut ennen kuin pelastuslaitos ehti paikalle.” Lokka sanookin, että tämän hetken käsitys on se, että on parempi jäädä asemalle johtokeskukseen, kuin lähteä ajamaan yksin pitkän matkan päähän työskentelemään ahtaassa autossa. En keksi siihen vieläkään keinoa. Johtaminen olisi ollut selkeää, eikä koko ajan olisi tarvinnut vastailla puhelimeen ja selata papereita.” Suutari arvelee, että tilannejohtopaikka olisi helpottanut toimintaa yhteistyöviranomaisten kanssa. Niistä tehdään pelastussuunnitelmatkin, miksi tällaisista tilapäisvarastoinneista ei voitaisi tehdä, Lokka pohtii. ”Tiedämmehän laivoistakin, mitä niissä on ja missä ne liikkuvat. Ne näyttivät nollaa, vaikka bensanhaju oli todella voimakas. Myös paloesimies Kimmo Suutari olisi ottanut mielellään paikalle palomestarin. ”Jälkeenpäin vasta tajusin, kuinka tärkeää patojen tekeminen olisi alkuvaiheessa ollut, siinä hetkessä en sitä tajunnut”, Liukkonen sanoo. Onnettomuuspaikalla oli hankaluuksia syttymisvaaramittareiden kanssa. Päällystö on eri mieltä Päivystävä palomestari Eero Aho näkee tilanteen toisin. Lokka ei keksi tämän tilanteen hoitamisessa mitään niin pätevää syytä, miksi palomestarin olisi ennemmin kannattanut lähteä onnettomuuspaikalle kuin jäädä johtokeskukseen
Meidän (Essoten ensihoito) puolesta asialle ei oltu tehty varautumisen suhteen juurikaan mitään, mutta tilanne oli ollut ensihoidon kenttäjohtajan seurannassa. Tietoa levitettiin laajasti Johtokeskuksen briiffauksen jälkeen Niskanen soitti Töölön sairaalaan sekä tilanne L4 Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen ensihoidon kenttäjohtajille, sekä FH 60:n päivystävälle lääkärille. ”Kyseessä ei ollut ennakkoilmoitus, vaan se, että sairaalat voisivat varautua potilaisiin, jotka tulisivat mahdollisesta räjähdysonnettomuudesta.” Puoli tuntia Niskasen ilmoituksesta Töölön sairaalan lääkintäpäällikkö ilmoitti, että se pystyy ottamaan heti 12 vaikeimmin loukkaantunutta teho-hoitopotilasta ja järjestämään tarvittaessa lisääkin paikkoja. Aamulla kun työvuoro koittaisi, asia olisi joka tapauksessa hänen työpöydällään. Tälle ei nähty tarvetta. Palomestari perusteli sitä sillä, että työskentely tapahtuu tuulen yläpuolella.” Pelastustoimi ei Niskasen tietojen mukaan jälkeenpäinkään perustanut välittömän vaaran aluetta. Onnettomuuspaikka oli keskellä ei mitään, 60 kilometriä Mikkelistä ja kelirikkoisen tien takana. ”Menin ajoissa töihin. Mutta kun onnettomuuspaikka luovutettiin Liikennevirastolle ja käskijä paikalla vaihtui, niin välittömän vaaran alue perustettiin ja henkilösuojaukseen kiinnitettiin enemmän huomiota. Niskanen tunnisti heti aineen, sillä hän on aiemmin työskennellyt palomiehenä Porvoon jalostamolla, jossa ainetta käsiteltiin. Päivällä noin kello 12 oli tullut sähköposti, jossa kerrottiin lyhyesti mitä on sattunut. Potilaita tultaisiin jakamaan Jorvin, Meilahden ja Peijaksen sairaaloihin. ”Perustin onnettomuuspaikalle oman ensihoidon tilanneorganisaation. ”Meille tärkeintä oli tehdä ensihoidon uhkaja vaara-arvio.”. ”Jos sieltä olisi kuljetettu potilaat lopullisiin hoitopaikkoihin ambulanssilla, siihen olisi kulunut tunteja.” Niskanen alkoi selvittää potilasevakuoinEnsihoito varautui pahimpaan Essoten ensihoidon kenttäjohtaja Timo Niskanen huomasi lauantaiiltana vapaalla ollessaan netin uutisvirrasta, että Mäntyharjussa on sattunut MTBE-vuoto. Siellä oli kuitenkin 20 henkilöä töissä ja aine, jonka kanssa oltiin tekemisissä, oli pahimmassa tapauksessa aika kiihkeää.” ”Ehdotin välittömän vaaran aluetta” Niskanen huolestui muun muassa Otkesin Twitterissä julkaistusta kuvasta, jossa kymmenen metrin päässä vaurioituneesta säiliövaunusta pidettiin neuvonpitoa. ”Ehdotin päivystävälle palomestarille heti, että paikalle pitäisi asettaa välittömän vaaran alue, jonka sisällä voitaisiin työskennellä vain asianmukaisesti suojautuneena. Tarkempaa tietoa toimenpiteistä tai tilanteesta se ei avannut. 22 4–5 ·2018 HÄLYTYSILMOITUS N iskanen yritti kotoa käsin selvittää, mitä siellä on tapahtunut. Osalla kuvassa olevilla henkilöillä oli vain farkut jalassa ja huomioliivi yllään – ei minkäänlaista suojausta ihotai hengitystiealtistuksen varalta. Liikenneviraston Rata P5 pyysi onnettomuuspaikan raivaustöihin ensihoitovalmiutta, joka myös annettiin. Siirryin pelastuslaitoksen jokeen, jossa päivystävä palomestari brieffasi päivän agendan.” Niskanen ehdotti, että hän ottaisi vetovastuun ensihoidosta
Tiesimme, että erittäin herkkää MTBE:tä on paikalla kaikkiaan 5000000 litraa. Sieltä lopulta kiiteltiinkin Niskasen yhteydenottoa, joka pisti heidät oikeasti pohtimaan vaikeaa skenaariota. Jos olisimme vain odottaneet tömähdystä ilman minkäänlaisia etukäteissuunnitelmia, olisimme olleet tömähdyshetkellä monta tuntia myöhässä. ”Meidän neuvo oli, että kaikki tapaukset on ilmoitettava työterveyshuoltoon ja kirjattava tieto altistuksesta potilasasiakirjoihin.” ”On surullista, että nuoret jätkät altistuvat ilman suojausta. Onnettomuuspaikalle lähti tilanne L4, joka ohjeistettiin johtamaan tilannepaikalla ensihoidon toimintaa, olemaan etäällä vuotopaikasta ja huolehtimaan altistuneista mahdollisten oireiden ilmaantuessa. Niskanen vertaa tapahtunutta varautumista terveydenhuoltoon. Tämän suunnittelun otti hoitaakseen Peijaksen alueen ensihoidon kenttäjohtaja. . Nyt meillä oli valmius ja suunnitelma, jonka mukaan olisi voitu alkaa välittömästi toimia.” Turhia altistumisia Muutamat onnettomuuspaikalla työskennelleet kertoivatkin tilanne L4:lle saaneensa päänsärkyä ja pahoinvointia. Asioita tuntuu tapahtuvan, vaikka todennäköisyys ei lähtötilanteessa olisikaan niin suuri. Varsinkin, kun ala on nyt syöpäseurannassakin ja altistusasiat tapetilla.” Suurin osa henkilöstöstä ei käyttänyt ollenkaan hengityssuojaimia. Hän pani ilolla merkille, että Töölön sairaalassa varautuminen ymmärrettiin. ”On ikävää, jos uhkiin ei varauduta. ”Meille tärkeintä oli tehdä ensihoidon uhkaja vaara-arvio. Kun perusvarautumisessa päivittäistehtävien suhteen on parantamisen varaa, niin miten se sitten on isompien ongelmien suhteen?” Niskanen kysyy. Jos meillä ei esimerkiksi ole asianmukaisia suojavarusteita riittävästi, kuten kypäriä, suojalaseja tai hengityssuojaimia, se kertoo siitä, että jotkut eivät ole tehneet työtään.” Varautuminen ei saa olla rahakysymys Niskasen mukaan on erikoista, että aina kun esittää jotakin huomaamaansa riskiä, kysytään ensimmäisenä: Kuinka todennäköistä riskin toteutuminen on. Mahdolliseen tarpeeseen pystyi nopeasti vastaamaan Puolustusvoimat kahdella kuljetuskopterillaan. ”Hoitovälineet ja suojavarusteet eivät ole korvamerkittyjä yhtä ainoaa onnettomuustyyppiä varten, vaan oikein käytettyinä ne toimivat laajassa tehtäväkirjossa.” ”Oman tietämättömyyden tai osaamattomuuden tunnustaminen on edelleen ylitsepääsemättömän vaikeaa ja eräänlainen tabu. Myös asemalle paluun jälkeen jotkut valittivat oireista. Suunnitelman mukaisesti ne kuljettaisivat potilaat HelsinkiVantaan lentokentälle, josta loppulogistiikka tapahtuisi ambulansseilla. 4–5 ·2018 23 tia helikoptereilla. Viranomaiset uhmaavat työssään välillä oman terveytensä. ”Meillä on lakisääteinen velvollisuus varautua uhkaja vaaratilanteisiin. Aina ei voida sanoa, että ei ole rahaa.” Hälytysilmoitus jatkuu seuraavalla aukeamalla. Timo Niskanen työskentelee ensihoidon kenttäjohtajana ESSOTE:ssa.. Se voi helposti jäädä tekemättä, koska se maksaa, tai sitä ei nähdä tarpeellisena, jolloin organisaation johto ei sitoudu siihen. Hän painottaakin, että varautuminen ei saisi riippua todennäköisyysprosentin suuruudesta, vaan yleensä mahdollisuudesta
Ei ihan katastrofi Raiteilta suistuneesta säiliövaunusta oli vuotanut maahan 35 tonnia veteen liukenevaa kemikaalia.. Purojen, ojien ja vesistöjen tilanteen lisäksi seurantaan otettiin lähialueella olevat kaivot. ”Se on hyvin pieni pitoisuus, mistä pääteltiin, että MTBE oli vettä kevyempänä aineena kulkeutunut oikovirtauksena eteenpäin eikä sekoittunut tai pidättäytynyt heti Kärmelampeen.” Lammet padottiin Kärmelampi ja Ojantakasenlampi padottiin ja niistä yritettiin kerätä veden pinnalla olevaa MTBE:tä pois. Lisäksi maastossa suunniteltiin, minkälainen seurantaohjelma saasteiden vaikutuksille tehtäisiin. Ei uhkaa pohjavesialueille Rouvinen tutustui sunnuntaina tapaukseen työpaikaltaan käsin. Niitä ei vuodon vaikutusalueen lähistöltä löytynyt. Lampia ei voinut padota täysin, koska lumien sulaminen aiheutti suuria virtaamisia. Viikon kuluttua lampien patoaminen alkoi näkyä näytteissä, kun MTBE-pitoisuudet lammissa alkoivat lisääntyä. Se kertoi siitä, että padot pitiJos sinulla on tiedossa keikka, joka voisi olla tuleva Hälytysilmoitusjuttu, älä epäröi ottaa yhteyttä: marko.partanen@pelastustieto.fi tai 0400 674 208. Rouvinen tarkasti myös luontoarvot, joihin kuuluvat luokitellut ja tutkitut kohteet sekä Natura-alueet. ”Toivoimme, että pitoisuudet lammissa alkavat lisääntyä. Nopeahkosti selvisi, että ennen ojien ja purojen patoamista MTBE oli ehtinyt päästä alapuolisiin lampiin. ”Ehkä tämä ei ihan katastrofi ole, mutta vakava tilanne kuitenkin”, Etelä-Savon ELYkeskuksen ympäristönsuojelun asiantuntija Esa Rouvinen sanoo. Onnettomuutta seuraavana päivänä Kärmelammesta, johon kemikaali ensimmäisenä pääsi, mitattiin pitoisuudeksi 10 mikrogrammaa litrassa. Hän kävi läpi tiedotteet ja lehtijutut sekä tarkasti, ettei vuoto vaikuta yhdyskuntien vedenottoon. Sellainen oli kytketty toimintaan jo lauantaina.” Näytteitä vesistöistä Maanantaina Rouvinen lähti onnettomuuspaikalle asiaa jo hoitaneen ympäristökonsulin kanssa. 24 4–5 ·2018 HÄLYTYSILMOITUS E LY-keskukseen tuli asian tiimoilta huolestuneita tiedusteluita, mutta kiivailta yhteydenotoilta on vältytty. Vuotopaikalta vesistöihin laskevista puroista ja ojista otettiin näytteitä. ”Lähimmät 2ja 3-luokan pohjavesialueet olivat seitsemän kilometrin päässä, eikä sinne ollut yhteyttä vuotoalueelta.” Vuohijärven eteläpäässä on kuitenkin yhdyskuntien vedenhankintaan käyttämiä pohjavesialueita, joiden osalta päästön mahdollisia vaikutuksia tulee vielä katsoa tarkemmin. Raiteilta suistuneesta säiliövaunusta oli vuotanut maahan 35 tonnia metyylitertiaaributyylieetteriä (MTBE), veteen liukenevaa kemikaalia. ”Yleensä öljyja kemikaalionnettomuuksissa käytetään ympäristökonsulttia, joka laatii suunnitelman ja toimenpiteet. Paikalla oli ehtinyt onnettomuuspäivänä käydä jo ylijohtaja Pekka Häkkinen. Mäntyharjun kemikaalivuoto laskeutui Rouvisen työpöydälle onnettomuutta seuraavana päivänä, sunnuntaina. Ensimmäinen onnettomuuden jälkeinen arkipäivä, maanantai, alkoi Etelä-Savon ELYkeskuksessa palaverilla, jossa päätettiin työnjaosta
”Työmme on tasapainottelua ja toimenpiteillä halutaan saavuttaa tehoja.” MTBE:n leviämistä rajoitettiin käytössä olevilla menetelmillä. Haastatteluhetken tietojen mukaan onnettomuuspaikkaa lähimmissä noin 1500 kuutiota käsittävässä Kärmelammessa ja noin 5500 kuution Ojantakasenlammessa pitoisuudet vaikuttavat haitallisesti luontoon ja kalakuolemia saattaa tulla. Hälytysilmoitus jatkuu seuraavalla aukeamalla. ”Yhtenä päivänä yritin kirjoittaa lausuntoa toisesta aiheesta. Vahinko on aina pahasta. Kunnostusvaihtoehtojen valinnassa pyritään aina huomioimaan niiden mahdolliset haitalliset vaikutukset ja samalla minimoimaan haittoja. Huomasin, että teksti oli sekavaa. Keskittyminen muihin tehtäviin kärsi selvästi tapauksen hoitamisen aiheuttaman paineen takia.” Vuodon vaikutusten tutkinta vie kaiken keskittymisen. 4–5 ·2018 25 vät ja aineen leviämistä isompaan Sarkaveteen oli kyetty ehkäisemään.” Sarkaveden ja Ojantakasenlammen välissä oli vielä isompi Pajulampi, joka oli niin kookas, ettei siihen pystytty tuolloin tekemään toimenpiteitä. Myös kunnostamistoimista voi aiheutua haittaa. Kauempana olevassa Pajulammessakin joitakin vaikutuksia saattaa näkyä, mutta Sarkaveteen asti vaikutukset esimerkiksi kalakuolemina eivät ylettyne. Haastattelua tehdessä onnettomuudesta on kulunut seitsemän arkipäivää. Maastossa suunniteltiin, minkälainen seurantaohjelma saasteiden vaikutuksille tehtäisiin.. Pahoista vähiten pahin Rouvisen mukaan luontoon liittyvissä kemikaalionnettomuuksissa syntyy yleensä aina vahinkoa. ”Ne ovat täyttyneet vuotoon liittyvään työhön”, Rouvinen sanoo. Rouvinen kiittelee hyvin sujunutta viranomaisyhteistyötä
Tämän listan mukaan toimittiin nytkin. Otkes pyysi tiedon liikenteenohjauksesta vastaavalta Finnrail Oy:ltä. ”Kun kävi ilmi, että vaunut ovat venäläisiä, niin monelle tuli se mielikuva, että ne ovat huonokuntoisia. Tutkinnan kannalta on keskeistä, miten liikkeelle lähteneen vaunuletkan paikoillaan pysyminen oli varmistettu ja valvottu. ”Tämä on meidän tapaus” HÄLYTYSILMOITUS Onnettomuustutkintakeskus (Otkes) sai tiedon Mäntyharjun kemikaalionnettomuudesta hätäkeskukselta samaan aikaan pelastustoimen kanssa. Otkes kasasi tutkintaryhmän heti lauantaina. Siinä iso määrä vaarallista ainetta oli päässyt luontoon”, johtaja Veli-Pekka Nurmi Otkesista sanoo. Raportti toimitetaan lausunnoille, minkä jälkeen se julkaistaan. Piti siis improvisoida.” Tutkinta oli löytänyt parannettavaa tutkinnasta. Arvio ei pidä paikkansa. Tätä harhakuvaa Nurmi pyrki ampumaan alas. Neljän paikalle lähtevän tutkijan lisäksi taustatyötä alkoi tehdä toinen mokoma tutkijoita. Meille tuli soittoja todella paljon sekä lauantaina että sunnuntaina.” Hänen mukaansa vaunujen alkuperä sai ihmisten mielikuvituksen liikkeelle. Tutkinnalla ei kuitenkaan haluta häiritä pelastustoimintaa. Varsinaista vuotokohtaa päästiin tutkimaan vasta maanantaina. Meidän raiteilla ei liiku mitään epämääräisiä kuljetuksia”, Nurmi sanoo. ”Ei meidän radoilla mitään mysteerivaunuja kulje. Otkesin tutkijat saapuivat Mäntyharjun Kinniin lauantaina noin kello 18.45. Hätäkeskus hälytti ensimmäisen yksikön matkaan noin kello 12:20. ”Nyt pääsemme kiinni raiteilla tapahtuviin kemikaalikuljetuksiin ja tilapäisvarastointeihin. ”Tapaus nostatti yllättävän ison mediahärdellin. Kun tiedonsaanti tökki, media alkoi vihjailla Nurmelle, että voisivatko kyseessä olla jotkin mysteerivaunut, joiden olemassaoloa pyrittäisiin salaamaan. Voimistelua työkalujen kanssa Mäntyharjun vaunuletkaturman tutkinta ei alkanut parhaalla mahdollisella tavalla, sillä Otkesin oman tietojärjestelmän huoltokatko oli alkanut hieman ennen onnettomuutta. Ohi kulkevan junan kuljettaja oli havainnut vaunuonnettomuuden 27 minuuttia sen jälkeen, kun letka oli lähtenyt liikkeelle. ”Vaunut olivat hyvin merkitty. Tutkintaa tekee moniammatillinen ryhmä. 26 4–5 ·2018 ”T ässä tapauksessa näimme heti, että tämä on meidän tapaus. Haastatteluhetkellä tarkennetaan tapahtumien kulkua ja kaksi vaurioitunutta vaunua on vielä Otkesin tutkittavana. Silloin eletään tämän vuoden loppua. ”Otimme yhteyttä pelastustoimeen ja saimme selville, että vuoto ei ole vielä hallinnassa, joten meillä ei ollut kovin iso kiire paikalle”, Nurmi sanoo. Veli-Pekka Nurmi uskoo pelastustoimenkin hyötyvän tämän tutkinnan tuloksista.. Media ehdotti mysteerivaunuja Tapahtumien kulku alkoi hahmottua no peahkosti. Mäntyharjun Kinnissä materiaalivahingot olivat pienet, mutta ympäristövahingot selviävät vasta pitkässä juoksussa. Viikonlopun takia tiedonsaanti ontui ja asiat alkoivat valjeta kunnolla vasta arjen tullen. Työmme ainoa tarkoitus on parantaa turvallisuutta.” Nurmi on varma, että tästä tutkinnasta tulee olemaan hyötyä. Faktat käydään läpi, minkä jälkeen nopeahkosti saadaan johtopäätökset ja suositukset. En sano, että vaunut olivat kunnossa, mutta sen johtopäätöksen tekeminen, että venäläiset vaunut lähtökohtaisesti ovat kuonossa kunnossa, on väärin”, Nurmi sanoo. Otkes puhuttaa tapahtumassa työskennelleitä henkilöitä ja pyrkii saamaan kuvan pelastustoimien kulusta. Monesti tutkinta aloitetaan pelastustoiminnan ollessa vielä käynnissä, niin kävi nytkin. Otkes on laatinut onnettomuuksista listan, jonka mukaan hätäkeskuksen on infottava sitä ensi tilassa. Kun onnettomuuden syy selviää, se on alkupiste meidän tutkinnalle, ei lopputulos. Tietoa oli, mutta sitä ei löytynyt äkkiä.” Letkan liikkeet Asetinlaitetallenteesta selvisi, että letka oli lähtenyt liikkeelle kello 11:40. Emme hae syyllisiä emmekä pelkkää syytä. Pelastustoimi ja pelastajat hyötyvät Myös pelastustoiminta tutkitaan. ”Tiedon jakaminen tutkijalta toiselle oli hankalaa ja siinä jouduttiin tekemään erilaisia voimisteluliikkeitä. . Jos katsoi mitä niissä lukee, niin pääsi helposti jyvälle mitä niissä on. Kesän jälkeen tutkinta etenee analyysivaiheeseen. ”Silloin tällöin saamme palautetta siitä, miten kauan täysin selvää asiaa voi tahnata. Ensimmäinen pelastusyksikkö saavutti kohteen noin kello 13. Vaikuttaa siltä, että niissä on parannettavaa.” Nurmi on varma, että tutkinta tuo merkittävää tietoa myös raideliikenteessä tapahtuvien kemikaalionnettomuuksien pelastustöistä sekä pelastajien työturvallisuudesta. Otkes yritti selvittää nopeasti myös kenen lastista on kyse, mistä se on tullut ja mihin se on menossa. Jokaiseen raideliikenneonnettomuuteen Otkes ei enää lähde, mutta sillä on mahdollisuus ottaa tutkittavakseen mikä tahansa raidekuten muukin onnettomuus. He alkoivat luoda yleiskuvaa puhuttamalla tilannepaikan johtajaa ja pelastajia, tarkastelemalla vaunuja ja rataa sekä valokuvaamalla tapahtumapaikkaa. Tämä oli hyvä sisäinen opetus siitä, että meillä ei ole suunniteltujenkaan huoltokatkojen varalta korvaavaa järjestelmää
Onko mielessäsi miestä tai naista, joka ansaitsisi tunnustuksen hyvästä työstä ja toiminnasta paloja pelastusalalla. Sivuilta löytyvät myös valintaperusteet sekä Vuoden Palomiestoimikunnan jäsenet. Muista liittää viestiin myös omat yhteystietosi! Muista liittää viestiin myös omat yhteystietosi! 15.8. Kenelle Sinun mielestäsi tulisi antaa Vuoden Palomies tunnustus vuonna 2018. Voit myös lähettää sähköpostilla tai postitse ehdokkaan tiedot (nimi, ikä, asema ja aikaisempi ammatillinen toiminta) sekä perustelut siitä, miksi juuri hän on sopiva Vuoden Palomies 2018-arvonimen saajaksi. Verkkosivuilla www.vuodenpalomies.fi on lomake, jolla voit kätevästi ehdottaa sopivaa henkilöä arvonimen saajaksi. www.vuodenpalomies.fi esitykset@vuodenpalomies.fi Vuoden Palomiestoimikunta c/o SPEK, Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Nyt valitaan Vuoden Palomies 2018 -arvonimen saaja.
”Asialleen omistautuneista, tulenpalavista ohjaajista on pulaa”, hän luonnehtii. 28 4–5 ·2018 PALOKUNTANUORET P alokuntanuorisoharrastus voi Suomessa hyvin, mutta pula ohjaajista kalvaa toimintaa osassa palokuntia. ”Nuoria olisi tulossa enemmän kuin pystytään ottamaan. SPEKin palokuntajohtaja Petri Jaatinen tunnistaa ohjaajavajeen. Nuorisotoiminta pitäisi nähdä enemmän turvallisuuskulttuurin kasvualustana kuin pelkkänä rekrytointiväylänä hälytysosastoon.. Suosittua harrastusta vaivaa pula ohjaajista Teksti: Kaisu Puranen Kuva: Esa Aalto Palokuntanuoriin olisi tulijoita, mutta ohjaajia tarvittaisiin enemmän. Osastoissa oli nuoria 7029, joista poikia 5094 ja tyttöjä 1935. SPEKin ylläpitämän turvallisuusosaamisen hallinnointitietokanta Hakan mukaan tällä hetkellä 544 palokunnassa on nuorisoosasto. Vuonna 2017 toimintatilaston palautti 354 nuoriso-osastoa. Toimintatilastojen täyttäminen on vapaaehtoista, ja Hakan luvut perustuvat niiden palokuntien antamiin tietoihin, jotka ovat täyttäneet toimintatilaston. Ohjaajia oli 1559. Pullonkaula on se, että ohjaajia pitäisi saada lisää”, kiteyttää järjestöohjaaja Timo Sovanen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEKistä. Suomen Sopimuspalokuntien liiton mukaan Suomessa on 709 sopimuspalokuntaa, hälytyskelpoisia sopimuspalokuntalaisia 13400
Kuvassa nuoret ja vetäjät vesihuoltoharjoituksessa.. 4–5 ·2018 29 Lahden VPK:ssa on ollut nuorisotoimintaa jo 110 vuotta
SPEK teetti vuonna 2015 Taloustutkimuksella kyselyn toiminnan tunnettuudesta. Kenties he ovat monessa muussakin mukana. Hän muistuttaa, että toiminta kumpuaa siihen osallistujista, eikä sille pitäisi asettaa liian suuria vaatimuksia talouden tai sisällön suhteen. Samalla tavalla palokuntanuoristakin tulee aikuisia, jotka edistävät pelastustoimen arvoja ja oppeja. Lähde: Turvallisuusosaamisen hallinnointikanta Haka Nuorten viikkoharjoituksissa opitaan monia yleishyödyllisiä taitoja, kuten alkusammutusta ja ensiapua. ”Jos itse ei keksi toimintaa, voi katsoa esimerkkiä monien palokuntien hyvistä kokemuksista.” Timo Sovanen arvioi, että vaikka palokuntanuorisotoiminnalla on hyvä maine, sitä pitäisi markkinoida tehokkaammin. ”Luulen, että pitäisi keskittyä antamaan vertaistukea heille, jotka toimivat nuorten kanssa. Tutkimuksen mukaan 15–25-vuotiaista suomalaisista jopa 57 prosenttia voisi ajatella aloittavansa palokuntatoiminnan. He ovat mukana kahdesta kolmeen vuotta, eikä heistä koskaan tule hälytysosaston jäseniä. Esimerkiksi rekrytointi ei ole mistään muusta kiinni kuin siitä, että sovitaan paloasemalle kekkerit, joihin saa ottaa kaverin mukaan. Jos nuoriso-osaston pyörittäminen ei ole ensimmäinen fokus, on luonnollista, että sille ei anneta aikaa.” Jaatisen mielestä palokuntien nuorisotoimintaa pitäisi tarkastella uusin silmin: onko toiminnassa jotakin sellaista, joka ei motivoi ohjaajia tarpeeksi. Petri Jaatinen kuvailee, että palokuntatoiminnassa on sisäänrakennettuna kaikki elementit, joita ihmiset kaipaavat vapaa-ajaltaan. ”Pitäisi saada julkisuudessa oleva mieliku”Ihmiset ovat valmiit maksamaan elämyksistä, joita palokuntien nuorisotoiminta tuottaa omasta takaa.” – Petri Jaatinen. Nuoret palokuntalaiset voivat päästä tutustumaan eri turvallisuusviranomaisiin, ja kesäisin palokuntaleireille. Se on mukavaa, yhteisöllistä ja osallistavaa.” ”Harjoituksissa jokainen nuori voi toimia koutsina ja saada arvostusta osakseen.” Nuorisotoiminnan pitäisi antaa kasvaa omista lähtökohdistaan. 30 4–5 ·2018 PALOKUNTANUORET Hän kertoo, että ohjaajina on monesti henkilöitä, jotka ovat mukana myös palokunnan hälytystoiminnassa. ”Olisi kiva näyttää ihmisille, mitä harrastus oikeasti on, vaikkapa 48 tunnin harjoituksen video. Palokuntajuniorit osaavat hoitaa periaatteessa kaikki samat asiat kuin aikuisetkin.” Sovanen muistuttaa, että kysymyksessä on hyvin organisoitu harrastus, jossa on oma koulutusjärjestelmänsä. ”He kaipaavat älyllisiä ja fyysisiä haasteita sosiaalisessa ympäristössä, itsensä voittamista, seikkailullisuutta, toisaalta taas hyvin johdettua, jämäkkää, kurinalaista toimintaa. ”Jos puhutaan vaikka nuorista ohjaajista, heidän pitäisi käydä savusukellusja sammutustyökurssi, käydä harjoituksissa, osallistua keikoille... Ohjaajien osaamisesta tai tahdosta se ei jää kiinni.” Palokuntanuorista turvallisuustietoisia aikuisia Palokuntien nuorisotoiminnalla on hyvä maine, ja harrastuksessa imuvoimaa. Jaatisen mukaan monessa palokunnassa on vallalla mentaliteetti, että palokuntien nuorista kasvatetaan tulevia sammutusmiehiä ja -naisia. Timo Sovanen peräänkuuluttaa tukea ohjaajille. Nuorisotoiminnan tehtävä olisi siis toimia ennemmin turvallisuuskulttuurin kasvualustana, kuin väylänä hälytysosastoon. Mikä olisi parempi lähtökohta elämään?” Jaatinen kysyy. ”Haaste on, että meidän pitäisi tarkastella toimintarakenteita, -malleja ja -kulttuureita uudella tavalla.” Jaatisen mukaan kolmasosa palokuntanuorista vaihtuu vuosittain. ”Nuoret mukaan suunnitteluun ja toteuttamiseen! Antaa nuorille luvan osallistua. Lähes ilmaista Jaatinen painottaa, että nuorten omaehtoisen toiminnan tukeminen ei vaadi ihmeitä. Tänä päivänä ihmiset ovat valmiit maksamaan saadakseen elämyksiä, joita palokuntien nuorisotoiminta tuottaa omasta takaa.” Petri Jaatisen mielestä palokuntanuorisoharrastuksessa pitäisi painottaa harrastuksen omaehtoisuutta ja monipuolisuutta. Jaatisen mukaan pitäisikin käydä keskustelua, voisiko ohjaaja tulla palokuntaan hälytysosaston ulkopuolelta pelkästään nuorisotoimintaa varten. Sovanen ja Jaatinen kysyvät, miksi esimerkiksi palokuntanuorten vanhemmat eivät voisi toimia ohjaajina. Toimintatilaston on palauttanut noin 350–370 nuorisoosastoa vuosittain. ”Nuorten ohjaajaksi edellytetään usein vanhempaa sammutusmiestä tai jopa yksikönjohtajan tasoista kaveria. Heidän mukaansa vanhempien joukossa olisi varmasti esimerkiksi kasvatuksen ammattilaisia kuten opettajia, mikä antaisi hyvät edellytykset ohjaajana toimimiseen. PALOKUNTIEN NUORISO-OSASTOT > Suomessa 544 palokunnassa on nuoriso-osasto. Tällöin nuoriso-ohjaajan tehtävät eivät ole heille pääasia, vaan he hoitavat niitä oman toimensa ohella. > Toimintatilastojen mukaan: • osastoissa on keskimäärin 20 nuorta • tyttöjä palokuntanuorista on 25 prosenttia • ohjaajia palokunnissa on keskimäärin yksi neljää nuorta kohden • osastot järjestävät keskimäärin 35 tapahtumaa vuodessa > Koulutusleirit eli kesäleirit (alueelliset ja valtakunnalliset): • leireille osallistuu vuosittain noin 3100 henkilöä, joista kolmannes on aikuisia. Nuorten vanhemmat olisivat kuitenkin oivia ohjaajia nuorille”, Jaatinen sanoo. Tämä näkökulma puolestaan avaisi toiminnalle uusia ulottuvuuksia. Silti palokuntaharrastuksen kautta Suomeen on saatu lukemattomia turvallisuusmyönteisiä, -tietoisia ja -taitoisia ihmisiä. Leireille osallistuu siis yksi ohjaaja kahta nuorta kohden. Siten toiminta typistyy rekrytointikanavaksi hälytysosastoon. ”Harva jalkapalloa harrastanut nuori siirtyy liigaan pelaamaan, mutta heistä tulee faneja
Viikon leiri kuljetuksineen, ruokailuineen, majoituksineen, koulutuksineen, vapaa-ajan ohjelmineen ja terveydenhuollon palveluineen voi maksaa alle sata euroa”, Jaatinen kuvailee. va kohtaamaan todellisuuden kanssa. Vaasan VPK:n nuorisotoiminnan vetäjänä on Oona Englund (kuvassa vasemmalla). Eihän se ole mitään kekäleiden potkimista, vaan todella monipuolinen harrastus.” Palokuntaharrastukselle on myös ominaista se, että se on lähes ilmaista. Jos haluaa, voi edetä myös kansainväliseen toimintaan CTIF:n nuorisokomissioon, tai aikuisena jopa pelastusalan ammattiin.. Leireihinkin saattaa saada tukea pelastuslaitokselta. Palokuntanuorten käytössä on Keskon lahjoittama sammutusauto. Toimintaan kuuluu kilpailua, mutta toisaalta kenenkään ei ole pakko kilpailla. Yleensä pelastuslaitokset vastaavat nuorten varusteista, ja viikoittain tapahtuva harjoittelu on ilmaista. Vaasan ja Kurikan palokuntanuoret osallistuivat Vaasassa yleisen palokuntalaiskokouksen yhteydessä järjestettyyn paraatiin. Pohjanmaalla palokuntanuorisotoiminnassa on mukana paljon myös tyttöjä. Kuva: Esa Aalto. ”Monesti kustannuksiin ei tarvitse osallistua leirimaksua enempää. Jossain palokunnissa on vapaamuotoinen vuosimaksu, eikä sekään ole kuin kymppejä. 4–5 ·2018 31 Tehokkaita ratkaisuja öljyntorjuntaan • Nopeasti asennettava öljynkerääjä työveneisiin • Suunniteltu erityisesti kevyen öljyn keräykseen LAMOR CORPORATION Rihkamatori 2, 06100 Porvoo, Finland, Puh: 020 765 0100, info@lamor.com, www.lamor.com
”Uusia nuoria riittää hyvin myös syksyllä alkavalle kurssille. Nyt sammutustyökurssin käytyään hän voi hälytyskohteessa tehdä tukitoimia, kuten kantaa autolta vesisekä paineilmapulloja ja tehdä vesiasemaselvityksiä. Tarpeeksi moni jatkaa myös hälytysosastoon. Tulijoita riittää yli kuntarajojen. Anton on ollut mun suosikki Suomen paras palomies -kilpailussa.” ”On hyvä, että pojalla riittää tekemistä. Savion VPK:n hallituksen puheenjohtaja Tommi Karlsson veti nuoriso-osaston viikkoharjoituksen. Aion jatkaa myös hälytysosastoon. Ei pelota yhtään, vaikka tulee paljon komentoja. Aaro aikoo jatkossakin pelata jääkiekkoa, mutta uusi harrastus kiinnostaa hyvästä syystä. Itse aloitin Savion VPK:ssa 13-vuotiaana vuonna 1991”, hän kertoo. Sielläkin on vain euron jäsenmaksu vuodessa.” Asemassa on IMUA Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto Savion VPK:n nuoriso-osasto harjoittelee keskiviikkoiltaisin.. Hälytysosastollakin pukkaa keikkaa samaan tahtiin – autot miehistöineen kaasuttelivat parhaillaan Vantaalle rakennuspaloon. ”Saat tulla mukaan ensi syksynä uudessa ryhmässä. Palokunta järjestää sinulle varusteet ja kuukausikulut ovat nolla euroa.” Karlssonin mukaan palokunta tarjoaa nuorille kaiken. Vain yksi kesäleiri on jäänyt välistä. Harrastus on leirejä lukuun ottamatta ilmainen. Kustannuksia tulee jonkin verran leireistä, mutta palokuntanuorten Lohtajan suurleirin 200 euron osallistumismaksusta kustannetaan puolet. Nuoret ovat toki kasvaneet ulos niistä saappaista, mutta tänä päivänä jutun sisältö ei juuri muuttuisi. ”Haaveilen aikuisena palomiehen ammatista. Hän aloitti Savion VPK:ssa kavereidensa kanssa kymmenvuotiaana. Asumme tässä aseman lähellä, joten palokunnan sijaintikin on hyvä. Nostotyynyjen sijaan harjoiteltiin kalustotuntemusta ja perusselvitystä. ”Kavereiden kanssa tultiin kokeilemaan ja tänne jäätiin, jotenkin on kasvettu hommaan. Keravalla Savion VPK:ssa nuorisoa riittää liki ilmaisen harrastuksen pariin – hyvä, jos muistaa välissä käydä kotona syömässä ja nukkumassa. Silloin palokunta oli saanut Keravan kaupungin tunnustuksen hyvästä nuorisotyöstään. ”Oma poikani on myös täällä palokuntanuorissa. Paloasema naapurissa Onni Lahti täytti kesäkuun alussa 17 vuotta. Reservistä huolimatta isompi haaste on saada joskus kouluttajia liikkeelle, kun on työkiireitä, tyttöja poikaystäviä, lapsiakin”, nuorisoosaston johtaja Jukka Astala kuvailee. Palomiehet ovat Aaron mielestä kovia jätkiä ja paloautot kiinnostavia”, Jan Byman toteaa. Noin kolmasosa on tyttöjä. Enkö pääse nyt jo mukaan?” Aaro kysyy innokkaana Karlssonilta. Kymmenen hengen porukasta kolme on vielä mukana toiminnassa. Illan koulutuksen sisältöä sovellettiin hieman, kun autot olivat hälytyksen takia muualla. ”Hyvältä vaikuttaa täällä harjoituksissakin. 32 4–5 ·2018 PALOKUNTANUORET M elko tasan kymmenen vuotta sitten ajelin viimeksi Savion VPK:lle jutuntekoon. Palokunta jääkiekon rinnalle Harjoituksia on tullut seuraamaan Jan Byman 12-vuotiaan Aaro-poikansa kanssa
Kolmivuotisen koulutuksen ensimmäinen vuosi päättyi nyt keväällä. Edustamme vähemmistöä, kun Onnilla harrastus on hänen oman toiveen mukaan johtamassa ammatiksi asti – suurella osallahan VPK . Nuorilla pitää olla omia juttuja. Hän on harkinnut tosissaan myös ammattipalomiehen uraa, kun se aika koittaa intin jälkeen. on iso osa elämää ja leipätyö ihan toisaalla”, Johanna Lahti kertoo. Ja tietysti kaveriporukkaa, jonka merkitys on valtava. Koti on aivan aseman takana huutoetäisyydellä. Kotiintuloajat kuitenkin on. 17-vuotiaan Onnin (alla) vanhemmat Johanna ja Markku Lahti vaihtoivat kuulumisia Savion VPK:n päällikön Erkki Kaurasen (vas.) kanssa. Äiti Johanna Lahti kertoo, että innostus palokuntaan lähti pojista itsestään. Onnin pikkuveljelle Iikallekin on jo alustavasti varattu paikka syksyksi nuoriso-osastoon. Kotona ei olla niin särmiä, isä Markku Lahti naurahtaa. ”Tuleva ura on täysin Onnin oma päätös – meille jää vain kannustajan rooli. ”Paras selitys Onnilla sille, miksei voi tulla vielä kotiin, on pyykinpesukoneen pyöriminen asemalla. Asemalla on myös kuntosali ja kaverit. Määrätietoinen nuori haaveilee aikuisena palomiehen ammatista. ”Opiskelen logistiikan perustutkintoa kuljetuspuolella Keudan ammattiopistossa Keravalla. Tyttöjä kohdellaan samoin kuin poikiakin. Veljesten siskoon kipinä ei ole iskenyt.” Asemalla hengailu hieno vaihtoehto ”Onnilla palokunta tuli partion rinnalle. 4–5 ·2018 33 Lohtajan kesäleirillä Onni Lahti osallistuu tällä kertaa viestiliikennekurssille. . . Hänet nähdään ehkä tulevaisuudessa lääkintähelikopterin kyydissä. Toki VPK-harrastus on tuonut kaikkea sitä, mitä muillekin sitä harrastaville – taitoa toimia tilanteessa kuin tilanteessa, rauhallista ja analyyttista suhtautumista asioihin, vastuunottoa ja vastuunkantamista loppuun asti, porukan osana toimimista ja oman roolin ymmärtämistä. 13-vuotias Finnilä aikoo kouluttautua joko pelastajaksi tai ensihoitajaksi. Kesällä 16 vuotta täyttävä Kähärä aikoo opiskella lähihoitajaksi sekä jatkaa myös hälytysosastoon. ”Vielä pitää kuitenkin käydä kursseja, ennen kuin pääsee savulle.” Kiireinen nuorimies käy kotona nukkumassa ja joskus syömässäkin. Perhe asuu aivan aseman takana. Palokunnassa hän on käynyt muun muassa sammutustyöja metsäpalokurssin. Jan Byman tutustui Savion VPK:n toimintaan 12-vuotiaan Aaro-poikansa kanssa. Ehkä sitten hakuvaiheessa jo lähes kymmenen vuotta kestänyt harrastus, VPK:n perusopetus sekä kaikki lisäkurssit auttavat Onnia askeleen lähemmäs opiskelupaikkaa, vaikka sama seula kaikille hakijoille onkin.”. Minulla on jo traktorikortti ja olen tehnyt kiinteistönhoitotöitä, kuten aurauksia ja hiekanpoistoa. Hallituksen puheenjohtaja Tommi Karlsson kertoi toiminnasta. ”Emme aio tulla itse mukaan palokunnan toimintaan. Ammattiopistossa ja asemalla viihtyvä Onni käy sentään kotona nukkumassa. Asemalla hengaaminen on upea vaihtoehto perinteiselle asemallahengaamiselle”, Johanna Lahti iloitsee. Hän on myös soittanut kitaraa ja pelannut salibandya. Vanhempien mielestä nähdään liian vähän, mielestäni juuri sopivasti”, Onni Lahti naurahtaa. Palokunta on antanut hyviä kavereita Emma Kähärälle ja Veikko Finnilälle. Vanhempien mielestä palokunta on helppo harrastus siinäkin mielessä, että ei tule pitkiä kuskausmatkoja, kuten moneen muuhun harrastukseen. Koulun kautta saan myös kaikki ajoluvat CE-korttiin asti. ”Jo varhain Onni sanoi haluavansa VPK:hon ja vuosi, pari sitten Pelastusopistoon. Hän aikoo jatkaa myös jääkiekkoharrastustaan
34 4–5 ·2018 N äin todettiin Lahden VPK:n toiminnasta tehdyssä kertomuksessa vuosilta 1908–09. Sitä pysyy itsekin silloin nuorena”. Siitä syttyi into, pääsisikö toimintaan mukaan”, Vexi muistelee. Siihen aikaan Lahden VPK:n poikaosastoon otettiin vasta 15 vuotta täyttäneitä. poikaosasto, johon on kuulunut 124 poikasta päällikköineen ja jonka pääasiallisena tarkotuksena on ollut virittää nuoressa polvessa harrastusta palokunta-aatteeseen.” PALOKUNTANUORET. VPK:n kunniapuheenjohtaja Veikko ”Vexi” Salminen liittyi palokunnan poikaosastoon 52 vuotta sitten. Kun pillit hälyttivät paloautot matkaan, meitä oli kolme kaveria, jotka kilpaa ajoimme pyörillä katsomaan hälytykseen lähteviä paloautoja. Vireä nuoriso-osasto Tänään palokunnassa toimii poikaosaston sijaan nuoriso-osasto. ”Lahden kylässä oli tuohon aikaan asukkaita 3000 ja jos perheitä oli puolet siitä eli 1500 ja niissä keskimäärin kaksi lasta, niin lähes Lahden VPK:n nuoriso-osasto on maamme vanhin 124 poikasta liittyi 110 vuotta sitten ”Tätä paitsi on kesän kuluessa palokuntaan muodostettu n. Se jännitti. Lahden VPK:n nettisivulla kerrotaan, että ”osaston tehtävä on tarjota nuorelle hauska ja monipuolinen harrastus, opettaa hänelle palokuntaja kansalaistaitoja sekä tietenkin kasvattaa nuori hälytysosaston aktiiviseksi jäseneksi – ehkä jopa palomiehen ammattiin...” Samat periaatteet pätevät palokuntanuorisotoimintaan kuin 110 vuotta sitten, kun 124 poikasta aloitti poikasosastossa. Palokuntaharrastus ei jäänyt poikavuosiin, vaan Vexistä kasvoi aktiivinen palokuntalainen. ”Olen aina tykännyt toimia nuorten kanssa. ”Asuimme lähellä paloasemaa. k. Maamme vanhin vapaaehtoisen palokunnan poikaosasto perustettiin 110 vuotta sitten. Hän on toiminut muun muassa poikatyönjohtajana sekä nuorisotyötoimikunnan puheenjohtajana useita vuosia. Ensi vuonna juhlitaan Lahden VPK:n 140-vuotista taivalta. ”Melkeinpä päivittäin käyn edelleen paloasemalla.” ”Toinen koti, tosin Eva-vaimolta kysyttäessä saisi vastaukseksi, että ensimmäinen koti”, Vexi nauraa. ”Into oli saada tehdä jotakin ja vetää aidot palomieshaalarit ylle ja kypärä päähän.” Kunniapuheenjohtaja ei sen jälkeen ole palokuntaansa jättänyt
Niklas on ollut mukana neljä ja Mirko kaksi vuotta. ”Olen pienestä pitäen halunnut mukaan palokuntaan”, Niklas kertoo. . Mirkolle palokuntaharrastusta ehdotti äiti. Kauden viimeisessä harjoitusillassa ajeltiin paloautoilla Vesijärven rannalle, jossa käytiin läpi palokunnan erikoistumisalueekseenkin ottamaa vesihuoltoa. Mirko Nevalainen ja Niklas Rytilahti ovat 12-vuotiaita palokuntanuoria Lahden VPK:ssa. ”Action” kiinnostaa nuoria. ”On tämä hienoa. Niklas Rytilahti ja Mirko Nevalainen ovat 12-vuotiaita nuorisoosaston jäseniä. ”Lähes kaikki kylän poikaset kuuluivat tuolloin VPK:n poikaosastoon.” Telemar Oy Ab Tel: +358 20 741 8820 sales@telemar.fi www.telemar.fi Cobham SATCOM Certified Partner EXPLORER 510 Providing dependable satellite communications and internet access anywhere under the most demanding conditions. . ”Ensihoitaja”, sanoo Niklas Rytilahti. Letkuja selvitettiin ja vettä ruiskutettiin. 12-vuotiaiden palokuntanuorten tulevaisuuden ammattihaaveetkin ovat selvillä. Kaikkiaan osastossa on parisenkymmentä 10–15-vuotiasta, mutta yleensä toiminnassa on kymmenkunta nuorta.” ”Jos paloasemalla järjestetään avoimet ovet, niin mukaan saattaa pelmahtaa hetkessä toistakymmentä nuorta.” Tällä hetkellä entisessä poikaosastossa on mukana ainoastaan poikia. ”Olemme ylpeitä historiastamme, mutta ei nokka pystyssä”, Salminen sanoo. Apukouluttajana tiistain harjoituksia veti Vesa Levo. Tärkeintä on toiminta Toiminta on tärkeintä nuorisotoiminnassa. Lahden VPK:ssa katsottiin, että kylän nuorille piti järjestää jotakin tekemistä ja siihen tarpeeseen perustettiin oma poikaosasto. IRIDIUM 9575 EXTREME TELEMAR A Marlink Group Company Pelastustieto-2018_Telemar.indd 1 16.4.18 11:10:56. 4–5 ·2018 35 kaikki kylän poikaset kuuluivat tuolloin VPK:n poikaosastoon”, Vexi Salminen sanoo. ”Järjestämme nuorille sellaista käytännön toimintaa, joka sopii heidän ikäisilleen. Harjoitusillassa tutustuttiin sammutuskalustoon ja pumppuihin kouluttajana toimineen Vesa Levon johdolla. Pääsee esittelemään yleisille paikoille ihmisille palokuntaharrastustoimintaa”, Mirko sanoo. Tyttöjäkin on vuosien varrella osallistunut. Nuoriso-osaston johtajana toimii Johanna Sällinen. ”Kouluttamisen kannalta mukana on nyt sopiva määrä nuoria. ”Palomies”, vastaa Mirko Nevalainen. Samoja teemoja käydään toki läpi kuin hälytysosastossa”, Levo kertoo
Leirialue: 1400 hehtaaria Leiriläisiä: 2700 Palokuntia: 240 Ulkomaisia vieraita Saksasta ja Venäjältä runsaat 300 Leirin suojelija: Freeslaskija Pekka Hyysalo Lohtajalle liki 3000 palokuntanuorta. Viikon ajaksi Lohtajan harjoitusalueelle rakennetaan pieni kylä, jossa nuoret ja vähän vanhemmat ikinuoret viettävät viikon palokuntahengessä”, toteaa leiripäällikkö Seppo Jänkälä. Leiriläiset harjoittelevat palokuntataitoja sekä opettelevat turvallisuustietoja ja -taitoja, joista on hyötyä läpi elämän. Lohtaja 2018 löytyy Instagramista @lohtaja2018, www.lohtaja2018.fi-sivuilta ja Facebookista @lohtaja2018. Osalle palokuntanuorista harrastuksesta rakentuu tulevaisuuden työura pelastusalalla. 36 4–5 ·2018 PALOKUNTANUORET K ansainvälinen palokuntanuorten leiri Lohtaja 2018 tuo Keski-Pohjanmaalle tuhansia palokuntalaisia ympäri Suomen. Leirillä järjestetään jokaiselle ikäkaudelle omaa koulutusta sekä yhteistä ohjelmaa. Leirin fiilistelyä ja sen rakentamista voi seurata sosiaalisista medioista. ”Onhan tämä todella hienoa, että saadaan näin iso määrä palokuntanuoria yhteiselle suurleirille. Tapahtuma on suunnattu 7–17-vuotiaille nuorille, mutta leirille osallistuu kaiken ikäisiä palokuntalaisia perheleiriläisistä kokeneisiin konkareihin. Leiri järjestetään heinäkuun ensimmäisellä viikolla 1.–7.7.2018. Vapaa-ajan ohjelma on suunniteltu yhdessä nuorten kanssa eli Lohtajalla nähdään myös nuoriso-idoleja. Leirillä soi oma radiokanava ja myös oma leirilehti julkaistaan. Leirialueelta löytyy telttakylän lisäksi kanttiini
heinäkuuta Lisätietoja. Lisätietoja viroista antaa pelastusjohtaja Jaakko Pukkinen puh. PEL ASTUSTOIMI SUOMEN PALO MIESLIITT O H ÄT Ä K ES K U S EN SI H O IT O Leiriläisiä tervehtivät: Palokuntanuorten suurleiri Lohtajalla 1.–7. www.lohtaja2018.fi Kainuun pelastuslaitos Vaarojen hallitsijat Julistaa haettavaksi 25.10.2013 klo 15.00 mennessä: KAKSI PALOMESTARIN VIRKAA JA YHDEN PALOMESTARIN VIRANSIJAISUUDEN Viralliset hakuilmoitukset julkaistaan pelastuslaitoksen internet-sivuilla: www.kokkola.fi/aluepelastuslaitos. 040 489 2299.
38 4–5 ·2018 TAPASIMME 38 4–5 ·2018
4–5 ·2018 39 Rennosti voittoon S uomen Paras Palomies. Porvoon paloasemalla työskentelevä Rasilainen on pysynyt hiljaa voitostaan puoli vuotta, aina toukokuun loppuun saakka, jolloin kilpailun viimeinen jakso nähtiin televisiossa. Nyt Rasilainen on siis Suomen Paras Palomies. Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Teemu Heikkilä 4–5 ·2018 39. Tämä ei ole yksilölaji vaan tiimipeliä, ja se on koko homman voimavara”, Rasilainen painottaa. Kokemus oli tärkeä omien rajojen ja itsetuntemuksen kannalta. Formaatti kiinnosti Rasilaista liikaa, jotta hän olisi jättänyt tilaisuuden käyttämättä. ”Näen sen vain kilpailun nimenä. Halusin lähteä mukaan hakemaan uusia kokemuksia. Miten kukaan voisi olla Suomen paras palomies, kun Suomen paloasemat ovat täynnä parhaita palomiehiä. Hänen mukaansa se ei ollut vaikeaa, vaikka työkaverit utelivat ja hieman naljailivatkin. ”Ajattelin, että olkoon minkä niminen vain. Itsensä haastaminen tuollaisessa porukassa kiinnosti heti alusta asti.” Kilpailu kuvattiin syksyllä 2017, ja niin kävi, että Aki Rasilainen päihitti yhdeksän kilpakumppaniaan. Kun Aki Rasilainen kuuli tv-kilpailun nimestä, se särähti hänen korvaansa. Kyllähän me kaikki tiedämme, että Suomen parhaat palomiehet ovat tälläkin hetkellä töissä paloasemilla. Porvoolainen palomies Aki Rasilainen voitti Suomen Paras Palomies -kilpailun. Tai ainakin kilpailun voittaja. Rasilainen lähetti hakemuksen kilpailuun vasta, kun määräaika oli päivää vaille ummessa. Pelastussukeltajaksi erikoistunut Rasilainen kouluttaa myös sopimuspalokuntalaisia. Palomiehenä hän on tottunut vaitiolovelvollisuuteen
Kisafiiliksen hakeminen olikin monesti vaikeaa, koska palomiesten välille kehittyi niin hyvä yhteishenki. ”Paikoilleen ei pysty jäämään.”. Hänen mielestään ohjelmaformaatti toi hyvin esiin palomiesten ammattikuntaa. ”Porukka oli aivan huippu. Kilpailusta jäi kuitenkin hyvä maku. Hän ei antanut yksittäisten kilpailuosuuksien lannistaa itseään. ”Ihmisillä on aika huono käsitys ylipäätään palomiehen ammatista ja siitä, mitä palokunnassa tehdään. Se oli Rasilaisen tähänastisen elämän rankin fyysinen suoritus. Finaalissa tehtävä oli nousta 400-metrinen ylämäki portaineen Puijon suurimman mäkihyppytornin huipulle, ja laskeutua sieltä köysien avulla. Yllättävintä oli psyykkinen rasitus, joka johtui vieraasta ympäristöstä ja jatkuvasta odottelusta. 40 4–5 ·2018 TAPASIMME Hän selvitti tiensä finaaliin kilpakumppaninsa ja samalla laitoksella työskentelevän kollegansa Antti Virtasen kanssa. ”Se oli uskomaton fiilis! Mutta olin tietysti huolissani Antista. Hän uskoo, että voitokkaaseen suoritukseen vei myös aamuinen lenkki. Hän oli tyytyväinen siihen, että oli päässyt jo niin pitkälle, eikä ottanut enää suurempia paineita loppukilpailusta. Sain heräteltyä kroppaa eri tavalla. Sitten sattui kohtalokas virhe. Keuhkoja poltteli monta viikkoa sen jälkeen.” Hän arvelee, että avain voittoon oli rentous. Jo semifinaalissa Rasilainen oli vapautunut kaikista paineista. Finaalia seuranneet entiset kilpakumppanit juoksivat onnittelemaan, eikä Rasilainen ollut uskoa suoritustaan todeksi. Kilpailulajeja ei tiedetty ennakkoon. Antti on vanha kilpaurheilija, juoksija, joten ehkä hänellä jää pahemmin hapot jylläämään kroppaan kuin mulla.” Antti Virtanen johti Rasilaista vielä ylämäkijuoksussa, ja sai köydellä laskeutumiseen etumatkaa kahdeksan sekuntia. Se oli yhteen hiileen puhaltamista, toisten jatkoon tsemppaamista”, Rasilainen kertoo. Rasilaisen mukaan lajit olivat mielenkiintoisia, haastavia ja totuudenmukaisia. ”Minä kävin lenkillä herätessä, Antti ei. Pääsin siinä kohtaa hänen ohitseen.” Vaikka myös Rasilaisen varmistuslaite lukittui, hän pääsi siitä nopeammin irti, ja tömähti maan kamaralle ennen kilpakumppaniaan. Monesti palomiehet nähdään pelinappuloina, tunteettomina ihmisinä, jotka suorittavat jonkun tehtävän kuin robotit tai koneet, ja palaavat asemalle.” Rasilaisen mielestä ohjelmaformaatti toikin esille ihmiset palomiesstatuksen takaa. Vapaa-aikanaan hän veneilee, ja töissään hän on erikoistunut pelastussukeltajaksi. Odotin että hän pääsee alas ja kävin auttamassa.” Ihmiset ammatin takana Kilpailu kuvattiin Pelastusopistolla Kuopiossa, ja kilpailijat myös majoittuivat yhdessä. Heitä ei osannut nähdä vihollisina, vaan ystävinä. ”Nähdään, että mekin olemme ihan tavallisia ihmisiä muiden joukossa, mikä on hyvä asia.” Vesielementti on Aki Rasilaisen sydäntä lähellä. Ei se voittaminen ajanut minua eteenpäin, vaan uteliaisuus nähdä seuraavat lajit”, hän toteaa. ”Olin täyttänyt moninkertaisesti kaikki ne omat tavoitteet, joita olin asettanut ennakkoon.” Kaksi viikkoa kestäneiden kuvausten ajan häntä oli vienyt eteenpäin sitkeys ja periksiantamattomuus. Hänen varmistuslaitteensa lukittui laskeutumisessa. ”Vaikka olin vähän alakynnessä monta kertaa, en vaipunut epätoivoon missään vaiheessa. ”Kun lähdettiin laskeutumaan, en olisi ikinä uskonut, että Antti tekee sellaisen virheen. ”Se oli todella, todella hapokasta
Monipuolinen liikunta, veneily, eräjormailu ja olen intohimoinen kokkailija. ”Ammattiylpeys ei jotenkaan antanut myöden sille, että lähdetään oikomaan, enkä oikein oikonutkaan. Se oli todella neutraali ja ihmisläheinen ohjelma, jossa oli jokaiselle jotakin.” Hän muistuttaa, että kilpailussa oli myös turvallisuusviestintärasti, jossa alakoululaisille piti opettaa arjen turvallisuutta. Se on itselle paratiisi.” Mitä palomiehen uraan tulee, hän näkee sen jatkuvana oppimisena ja itsensä kehittämisenä. Meri on siis vahvasti läsnä hänen toimenkuvassaan, mutta niin vapaa-ajassaankin. 4–5 ·2018 41 Kuka olet ja mistä tulet. En sano, että joka kerran näin tapahtuu, mutta sitä tulee esille liian usein.” ”Ammattipalomiehet eivät oleta, että olet kuningas joka asiassa, mutta on tärkeää, että jeesaa, ennakoi.” Sopimuspalokuntalaisten pätevä toiminta keikkapaikalla on myös omiaan muuttamaan mielikuvaa positiivisemmaksi ammattilaisten silmissä. Ketä ihailet ja miksi. Hän on ollut eri sopimuspalokunnissa Uudenmaan alueella vuodesta 2006 alkaen. ”Paikalleen ei pysty jäämään. ”Ei siinä mässäilty seksikkyydellä tai stereotypioilla. Vanhempaa kaartia joilla on edelleen halua kehittää itseään ja jakaa osaamistaan nuoremmille. ”Jos meillä on kädet täynnä hommia, ja esimiehellä koko ajan kiire, voisi ennakoida, mitä me voisimme tarvita seuraavaksi. Se helpottaa kaikkien hommia. Tehtävät ovat fyysisiä, ja naisia on operatiivisissa tehtävissä niin vähän, ettei heitä ollut mukana kilpailussakaan. Nyt keikoilla voi pahimmillaan olla 12 tyyppiä rivissä ottamassa selfieitä. Niinpä siitä tuli Rasilaiselle normi. NOPEAT Hän ei allekirjoita väitettä, että palomiehet olisi esitetty ohjelmassa stereotypisesti tai seksistisesti. Ikä. ”Se on itselle paikka missä mieli lepää. ”Konkreettinen auttaminen on aina ollut sydäntä lähellä. Jotkut ajat olivat hitaampia, mutta silti tein kaiken laadulla.” Palomiehen työssään Rasilainen on erikoistunut pelastussukeltajaksi. 31 vuotta. Nykyisin Rasilainen toimii päätyönsä lisäksi kurssinjohtajana Uudenmaan pelastusliitossa. Hän veneilee paljon saaristossa, ja rentoutuu muutenkin luonnossa. Järkevät keskustelut ja toisten kunnioittaminen. Harrastukset. Luulin, että se toimii niin joka paikassa.” Joissakin palokunnissa Rasilainen on joutunut yllättymään negatiivisesti. Hänen vastuullaan ovat sopimuspalokuntalaisten koulutus sammutustyöhön ja savusukelluskurssit. Saa totaalisen rentoutumisen fiiliksen, kun ei kuule autojen ääniä eikä ole valosaastetta. Se tuntuu monesti puuttuvan keikoilla.” Rasilainen korostaa, että tukitoimintojen turvaaminen on keikoilla tärkeää: juomahuolto, paineilmapullot, vesiselvitykset ja kaikki muu. On pakko olla jotain, mikä pitää mielen virkeänä ja kehittää itseään paremmaksi siinä mitä tekee, hakee tiettyjä linjoja, mihin haluaa suuntautua. Hän on myös juuri valmistunut koneenhoitajaja kotimaan liikenteen laivuri -koulutuksista. Perhe. Rasilaisen mielestä jokainen kilpailutilanne oli vähän kuin työvuoron treeni. Savion VPK:ssa toiminta oli äärimmilleen hiottua. Helsinkiläissyntyinen Rasilainen valmistui Pelastusopistosta vuonna 2015. Mikä sammuttaa. ”Ne voisivat hyvin vastata meidän treenejämme ja tositilanteita. Aki Rasilainen, syntynyt Helsingissä, tätä nykyä porvoolainen. ”Siellä toiminta on ammattimaista kaikin puolin, jokaisella tasolla. Enkä halua olla missään kapitalistin koneistossa vain tuottamassa jollekulle fyrkkaa mahdollisimman paljon.” Rasilaisella on vahva sopimuspalokuntatausta. Palomieheksi hänet vei auttamisen halu. Mikä sytyttää. Töissään Rasilainen on tottunut toimimaan laatu edellä. Fyysisyyttä ja maskuliinisuutta ohjelma kuvasi, koska sitä työ yksinkertaisesti on. Hän aloitti palokuntaharrastuksen Savion VPK:ssa. Paikan päällä voi olla auttavia käsiä 20 kappaletta, ja silloin niitä pitäisi voida hyödyntää. ”Monilla on selkeää vastakkainasettelua sopimuspalokuntien kanssa. ”Oli aikamoinen järkytys, miten homma voi yleensä toimia, kun sitä ei organisoida millään tavalla, työturvallisuuteen ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota, ja on vähän sellainen kahvikerhomainen meininki.” Kouluttajana Rasilainen yrittääkin korostaa jämptiyden, hyvän organisoinnin ja ennakoinnin merkitystä palokuntalaisille. Kaksi poikaa: Kim ja Emil. Monesti se on asenneongelma, mutta sopimuspalokunnat voivat itse pyrkiä vaikuttamaan omalla käyttäytymisellään ja tekemisellään ammattilaisten mielikuviin, mikä taas vaikuttaa asenteisiin.” ”Se oli todella, todella hapokasta. Keuhkoja poltteli monta viikkoa sen jälkeen.” ”En halua olla missään kapitalistin koneistossa tuottamassa jollekulle fyrkkaa mahdollisimman paljon.”. Sitä ennen hän toimi kahden vuoden ajan Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksella toimenpidepalkkaisena palomiehenä. Niistä on pakko antaa kiitosta suunnittelijoille.” Haasteellisinta oli nähdä tehtävät nopeuden eikä laadun kannalta. Intohimoisuus elämään. Nykyistä toimenkuvaa ennen hän koulutti sopimuspalokuntalaisia. Jatkuva mukavuusalueella samoilu. Siinä sopimuspalokuntalaiset voisivat osoittaa omaaloitteisuutta. Eniten arvostaisin hommassa oma-aloitteisuutta ja aktiivisuutta. Minulla se on sukellus ja venekalusto.” Missä VPK:iden oma-aloitteisuus. Meri liplattaa, linnut laulaa, nuotio rätisee. ”Itse olen huomannut monesti keikoilla, että yhteistoiminnassa on paljon kehitettävää
Vaasan kaupunki eli tuolloin Nikolainkaupunki päätettiin palon jälkeen rakentaa lähemmäs merta. Puhemies totesi arvostansa paljon vapaaehtoista palokuntatoimintaa. Vaasan VPK sai nykyisen asemansa Kutterisatamassa 15 vuotta sitten. Meillä on myös neljä kansimiestä venetoimintaa varten ja osallistumme esimerkiksi öljyntorjuntatehtäviin”, puheenjohtaja Antti Kaukonen kertoo. Yleinen Palokuntalaiskokous. Kaupungin tuhonneesta palosta vierähti 16 vuotta, kunnes Vaasan VPK näki päivänvalon. Vaasan VPK on yksi kolmesta yhdistyspohjaisesta palokunnasta Pohjanmaan pelastuslaitoksen alueella. ”Erilaisia hälytystehtäviä palokunnalla on vuosittain noin 40. Nikolainkaupungissa paloturvallisuuteen panostettiin uudella tavalla. Empire-tyylisessä asemakaavassa otettiin huomioon palon leviämisen estäminen avarilla puistokaduilla ja korttelin jakaminen palokaduilla kahteen osaan. Puurakenteinen ja tiheästi rakennettu kaupunki tuhoutui lähes kokonaan. Teksti ja kuva: Esa Aalto Puhemies 150-vuotiaan vieraana Eduskunnan puhemies Paula Risikko tutustui 150-vuotiaan Vaasan VPK:n asemaan ja kalustoon. Tänä päivänä se on sopimuspalokunta, joka toimii Pohjanmaan pelastuslaitoksen alueella. Muut ovat Vetokannaksen VPK ja Lappfjärd FBK. ”Keskimääräinen lähtöaika ensimmäisellä yksiköllä on ollut 12 minuuttia”, päällikkö Harri Sorri kertoo. V aasan kaupungissa vuonna 1852 syttynyt tulipalo alkoi savukkeesta, vöyriläisen talonpojan polttamasta piipusta. Onneton sattuma tapahtui kuivan kesän aikana, ja koska sammutusvettä ei ollut riittävästi saatavilla, palo levisi kulovalkean tavoin. Vaasan VPK:ssa on tänään jäseniä noin 70. Sen palokunta luovutti kaupungille jo vuonna 1919. Hänelle esiteltiin VPK:n toimintaa ja kalustoa. Puheenjohtaja Antti Kaukonen ja päällikkö Harri Sorri (oik.) esittelivät ja mukana tutustumassa myös SPEKin toimitusjohtaja Marko Hasari (vas.) sekä pelastusjohtajat Jaakko Pukkinen ja Harri Setälä.. Monta vuosikymmentä VPK majaili väliaikaisissa tiloissa. Kuiviin sammaleihin epähuomiossa pudottamansa piippu sytytti palon, joka hetkessä levisi päreistä tehtyihin tervattuihin taloihin. Eduskunnan puhemies Paula Risikko vieraili yhdessä kutsuvieraiden kanssa 150-vuotiaan VPK:n asemalla. Samalla tavalla kaupunkipaloista ovat alkunsa saaneet monet muutkin aiemmin perustetut palokunnat. Vapaaehtoinen palokunta on Vaasan vanhin yhtäjaksoisesti ja aktiivisesti toiminnassa ollut yhdistys. Vaasan VPK on maamme viidenneksi vanhin palokunta. Tällä hetkellä meitä ovat työllistäneet muun muassa maastopalot. ”Järjestämme myös omalle väelle yhteisiä saunailtoja ja muuta mukavaa, yhteishenkeä kohottavaa ajanvietettä”, Antti Kaukonen kertoo. Sopimuksesta saamansa varat VPK käyttää kalustoon ja tiloihin. Toimintaa on hälytysosastossa, naisosastossa, nuoriso-osastossa sekä veteraaniosastossa. Samassa rakennuksessa järjestettiin kesäkuun toisena viikonloppuna 28. 42 4–5 ·2018 KOULUTUS SOPIMUSPALOKUNNAT Kaupungin palon jälkeen myös Vaasassa perustettiin oma palokunta. Ensimmäinen palokuntatalo sijaitsee Vaasan keskustassa. Hälytyksen minimivahvuus on 6+6 ja hälytysosastossa toimii aktiivisesti 25 hengen porukka. Tänä vuonna tästä on kulunut 150 vuotta. Vaasan VPK on toisen lähdön palokunta ja sen sopimus pelastuslaitoksen kanssa sisältää 15 minuutin lähtövalmiuden ensimmäiselle yksikölle ja puoli tuntia toiselle
????????. Sekaisin köysistä P utoamisvaarallisten alueiden koulutuskeskuksessa Helsingin Vallilassa Vandernet Oy:n tiloissa harjoitellaan säännöllisesti köysityöskentelyä, tällä kertaa esimerkiksi katolta pudonneen henkilön pelastamista. ??????????. Maailman huiput tulevat lähinnä Italiasta, Kanadasta, Ranskasta, Venäjältä, Puolasta ja Saksasta. Tarkoitus on viedä köysityöskentelyä eteenpäin, verkostoitua, tuoda eri aloja yhteen, vaihtaa ajatuksia ja treenata vapaasti. Heinonen on aktiivinen myös Kauniaisten VPK:ssa. ??????. ??????. Myös kilpailut vievät alaa eteenpäin. On hyvä testata varusteita turvallisesti, tutustua uutuuksiin ja saada vinkkejä muilta. Teksti ja kuva: Kimmo Kaisto. Kansainvälisen tason koulutuksia meillä ei tosin juuri järjestetä. Puolustusvoimissa työskentelevä Alexander Heinonen antoi vinkkejä Teemu Hämäläiselle, joka harjoitteli köysityöskentelyä ensimmäistä kertaa. Kilpailussa on myös työpajoja ja luentoja. ?????????–???????????????????. Osallistujan ei tarvitse olla ammattilainen, vaan pelkkä kiinnostus aiheeseen riittää”, Halmisto sanoo. Keski-Euroopassa luolaja vuorikiipeilyllä on pitkät perinteet. ?????????????????. Myyntipäällikkö Pasi Halmisto kertoo, että vastaavia treenipäiviä järjestetään nelisen kertaa vuodessa. Ropetripin yksilötehtävissä oli noin 120 osallistujaa, parhaat suomalaiset olivat 40:n joukossa. Hämäläinen kävi Työtehoseuran korkealla työskentelyn kurssia ja uskoi hyötyvänsä siitä työelämässä. Mittauslaitteet ja kompressorit Pelastustieto on myös Instassa, Facebookissa, ja Twitterissä. 4–5 ·2018 43 KOULUTUS Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet ?????????????????. ??????????. ????????. ??????-????????. . ”Treenitapahtumat on tarkoitettu köysi-, pelastusja teollisuustyöntekijöille sekä niille, jotka haluavat oppia köysityöskentelyn perusteita sekä nähdä ja kokeilla köysityöskentelyä. ?????-???????. Neljättä kertaa järjestetty Petzl Ropetrip houkutteli Saksaan Suomestakin kolme jouk kuetta, joista yhdessä kilpaili myös yksi saksalainen. Pelastusopistolla ja pelastuslaitoksilla on hyvää alan koulutusta
44 4–5 ·2018 OPERATIIVINEN TOIMINTA ”Sukelluskouluttajan tehtävä meriolosuhteissa on tällä hetkellä parasta, mitä pelastusalalla voi tehdä” – Jere Mäki-Patola
Kurssin jälkeen alkavat työt paloesimiehen sjaisena Petosen paloasemalla Kuopiossa. ”Halusin tehdä jotain sellaista, joka yhdistäisi ammattini ja yritystoimintani toimenkuvia sekä antaisi uusia mahdollisuuksia korjata yhteiskunnan häiriötilanteita. Vesi on intohimo, mutta monipuolinen tausta ja osaaminen synnyttivät kehittämishankkeen tykkylumipuiden raivaamisesta räjäyttämällä. Kokemuksesta oli iso apu Pelastusopiston kehittämishankkeessa Tykkylumija myrskytuhopuiden raivaaminen sähkölinjoilta räjäyttämällä. Hän pyörittää myös omaa yritystä, joka on erikoistunut pihapuiden kaatoihin, sukellustöihin ja maastoräjäytyksiin. (03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.. 4–5 ·2018 45 Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. Tämä antoi hyvän pohjan erilaisiin raivausräjäytyksiin niin veden alla kuin kuivalla maalla. Aihe oli ajankohtainen, sillä talvimyrskyt, Jere Mäki-Patola on parhaillaan ihannehommassa eli kouluttajana Pelastusopiston vesisukelluskurssilla. Ammattiin liittyviä koulutuksia minulla on vesisukeltajan, aluksen kuljettajan, koneenhoitajan, nostolava-auton kuljettajan, lähihoitajan ja muutaman muun homman tutkinnot. Merta ja tykkylunta Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto. Aurinko paistaa monessakin mielessä. Hän on juuri valmistunut Pelastusopiston alipäällystökurssi 42:lta ja startannut melkein siltä seisomalta kohti Bågaskäriä Inkoon saaristoon kouluttamaan vesisukelluskurssilaisia. HÄLYTYSja VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaativaan ammattikäyttöön • PETO-tilannekeskusjärjestelmä • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt ja SALSA-asemahälytysohjelmistot • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja JULUEN-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • TETRA/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät Hälytysja viestintälaitteet Mini Blue väyläsahköjärjestelmä miehistöja johtoyksiköihin www.standby.fi Alkusammutuskoulutus FIREBOX KOULUTUSLAITE Oy Interenergy Ltd PRESSO CENTER Puh.(019)340451 Fax.(019)340460 H aastatteluhetkellä ylipalomies Jere Mäki-Patolan, 35, on helppo hymyillä. ”Olen työskennellyt Pohjois-Savon pelastuslaitoksella vuodesta 2009. Hän valmistui juuri alipäällystökurssilta. Lisäksi toimin Pelastusopiston vesisukelluskursseilla kouluttajana.” Taustaa ja monipuolista kokemusta löytyy myös Puolustusvoimista, jossa hän työskenteli viisi vuotta Merivoimien raivaajasukeltajana, sekä näiden ja veneenkuljettajien kouluttajana. Hienoa, että pääsen heti alipäällystökurssin jälkeen esimiestehtäviin
Räjäyttäminen ei menetelmänä sovi joka paikkaan. Kuvassa valmis panos, joka on asennettu heittoliinaan. Ongelmapuiden raivaaminen räjäyttämällä on tähän työhön yksi varteenotettava vaihtoehtoinen keino. Kehittämishanke on saanut hyvin näkyvyyttä myös valtakunnallisessa mediassa. On ollut kiinnostusta kokeilla menetelmää myös käytännössä.” Turvallisuutta myös vesille ja pinnan alle Tykkylumikin on vettä toisessa muodossa, joten siitä on luonteva palata takaisin merelle ja sukeltamiseen. Räjähtävästä tulilangasta tehdään rungon ympärille kiristyvä silmukka, joka kiristetään heittoliinasta vetämällä. Kun työ nopeutuu ja kevenee, myös kustannuksia säästyy ja yhteiskunnalle koituvat vahingot pienenevät häiriöajan lyhentyessä.” Koeräjäytyksiä puun katkaisuun tehtiin kolmessa eri vaiheessa talven aikana. Käskyt ovat selkeitä ja toiminta rauhallisen turvallista. Kouluttajana Mäki-Patola sanoo toimivansa rakkaudesta lajiin, sukellukseen ja meritoimintaan. Räjähde saadaan tiukasti puun runkoa vasten panoksen muotoilun avulla. Pienten vahvuuksien myötä myös laadukkaiden harjoitusten pitäminen on pelastuslaitoksilla entistä haastavampaa.” Sähkölinjalla tehdyn koeammuntapäivän aikana tuli sähköverkon asentajilta hyviä ajatuksia ja neuvoja linjapuiden raivaamistekniikkaan. Mahdolliset virheet pyritään korjaamaan saman tien ja henkilökohtaista neuvontaa annetaan niin paljon kuin mahdollista. Samaa kehitystä on havaittu myös pelastusalalle tulevilla henkilöillä. ”Saimme vertailla eri tapojen heikkouksia ja vahvuuksia. ”Panoksen sijoittamiseen käytin heittosahasta tuttua menetelmää, eli heittoliina heitetään tai ammutaan tarkoitusta varten valmistetulla heittoliinakatapultilla rungon yli ja vedetään panos rungon ympärille. Kaikki sukeltajat eivät ole veneenkuljettajia, joten sukeltamisen ohessa tulee luontevasti oppia myös esimerkiksi veneenkäsittelystä ja ankkuroinnista. Laukaisuhetkellä panostaja on vaara-alueen ulkopuolella. Pelastusopiston harjoitusalueella tehtiin koeräjäytyksiä palofysiikan mittaustehtävänä. Etuna Ruotsissa takavuosina kehitettyyn panostuspihtiin verrattuna panos saadaan tiukemmin puun runkoa vasten, joten pienempi räjähdysainemäärä riittää puun katkaisuun.” Mäki-Patolan mukaan raivaamista voidaan räjäyttämisen jälkeen jatkaa perinteisin menetelmin. Aika hyödynnetään tehokkaasti. ”Yhden panoksen hinnaksi tulee kaikkineen noin 20–30 euroa, joten tämä saadaan nopeasti takaisin säästyneenä työaikana. Räjäyttämällä voidaan saavuttaa etuja työturvallisuudessa, nopeudessa ja keveydessä verrattuna perinteisiin menetelmiin, kuten moottori-, oksaja heittosahat. 46 4–5 ·2018 tykkylumi ja muut rajut luonnonilmiöt ovat viime vuosina lisänneet sähköverkon haavoittuvuutta. Parhaimmillaan menetelmä on haja-asutusalueella sekä korpilinjoilla, joissa melu ei häiritse ympäristöä. Menossa ovat kehäetsintäsukelluksen harjoitukset, joissa sukelletaan noin 25 metriin. Räjäytysmenetelmän suurimmat edut ovat sen keveys, ketteryys ja nopeus. Luminen talvi tykkylumineen suosi testejä. Ajattelin myös, että vaihtelunkin vuoksi en tee kehittämishanketta sukeltamisesta tai vesitoiminnasta.” Työturvallisuus paranee ”Tavoitteeni oli tutkia räjäyttämällä tapahtuvan sähkölinjojen päälle kaatuneen tai taipuneen puuston poiston hyötyjä. Tällainen monialainen yhteistyö on erityisen hedelmällistä ja helpottaa yhteistyötä tositilanteissa.” Mäki-Patolan mukaan laajan myrskytuhoalueen raivaamisessa hakkuukoneen käyttö on varmasti perustelluin tapa toimia. Kurssipäivät sukellusleirillä kestävät aamuseitsemästä iltakahdeksaan. ”Sähköverkkoyhtiön kanssa pidetyssä palaverissa kävi ilmi, että nykyajan asentajien sahankäyttötaidot alkavat olla laskusuunnassa ja siten työturvallisuus vaarantuu perinteisin menetelmin. Tehtävänkuva pelastuslaitoksellakin kehittyy alipäällystökurssin jälkeen mieluiseen suuntaan. Räjähtävän tulilangan käyttö puun katkaisuun on erittäin tarkkaa ja aiheuttaa käytännössä erittäin vähän heitteitä ja pienen paineaallon. ”Alan koulutusorganisaation uudistuksen myötä suunnittelemaan . Yhden panoksen asettamiseen ja laukaisuvalmiiksi saattamiseen kuluu tilanteen mukaan noin 5–20 minuuttia. Toiminnassa on otettava huomioon riittävät suojaetäisyydet asutukseen ja paikkoihin, joissa ihmisiä tai kotieläimiä tavallisesti liikkuu. Ollaan aivan ulkomeren reunalla Inkoon saaristossa. Tämä heitetään tai ammutaan heittoliinakatapultilla rungon yli ja vedetään panos rungon ympärille. Kuva: Jere Mäki-Patola. OPERATIIVINEN TOIMINTA
. (09) 777 1500 ja johtamaan Pohjois-Savon pelastuslaitoksen vesipelastusja navigointikoulutustyöryhmää. Yliopettaja Ismo Hutun (vas.) kanssa Bågaskärissä katsottiin juuri päättyneen hankkeen sähköistä materiaalia. Lisäksi kuulun Sukeltajaliiton turvallisuusvaliokuntaan, jossa koordinoidaan sukellusturvallisuuteen liittyvää koulutusta, valistusta ja sukellusonnettomuuksien tutkintaa.” Mäki-Patolan mukaan aiemmin pelastuslaitoksella oli jaettu eri osaamisen vastuualueet vuoroittain. Tarkoitus on kehittää sukellusosaamista kaikissa vuoroissa.” Hän sanoo, ettei pystyisi pitämään yllä ammattitaitoaan ilman omaa yritystoimintaa ja harrastuksia. Aurinko paistaa yhä kirkkaasti, kun palaamme alkuillasta Meripelastusseuran Bågaskärin toimintakeskukseen. Pisin 63 vuorokauden reissu perheen kanssa ulottui Kuopiosta Ruotsin Visbyhyn.” Täytyy ihmetellä, miten osaamista ja energiaa riittää tähän kaikkeen – parhaillaan myös rintamamiestalon remonttiin. Harrastuksiin kuuluvat muuan muassa purjehdus, sukellus, metsästys, kalastus sekä kaikenlainen muu luonnossa ja vesillä liikkuminen. Kesäisin liikumme myös purjeveneellä. Jarkko Sjöblom (oik.), 35, toimii palomiehenä Pohjanmaan pelastuslaitoksella. ”Olemme etsineet motivoituneita henkilöitä, jotka voivat jalkauttaa oppia ja asioita omiin vuoroihinsa. ”Työn ulkopuolella olen harrastanut myös tekniikkasukellusta. Hän on suorittanut laitesukelluskurssin 15-vuotiaana. 040 544 5495 info@sos-asu.com www.sos-asu.com/rescue SOS-Asu Ky Koulukatu 38 A1 90100 OULU Palokalusto www.suomenpelastuskeskus.fi HÄLYTYSAJONEUVOT Hälytysja komentovahvistimet Tehokaiuttimet Valopaneelit Integroidut valoratkaisut Vilkkumajakat Ruuhkavilkut LED-valot VÄESTÖNSUOJELU Suurtehohälyttimet ALKOMETRIT JA -LUKOT www.sarco.fi | puh. Ne eivät häiritse työntekoa vaan tukevat sitä. Nyt on perustettu työryhmiä eri vuoroista esimerkiksi korkealta pelastamiseen, vesipelastamiseen ja vesiliikenneonnettomuuksiin. Tekniikkasukeltaminen on jäänyt vähemmälle, kun perheessä on nyt kaksi pientä lasta. ”Tulin tänne takki auki, ja luulin homman olevan helppoa.” Molempien mielestä vaativa vesisukelluskurssi antaa hyvät eväät toimia sukeltajana.. Jere Mäki-Patola oli alipäällystökurssillakin monessa mukana. Hän osallistui esimiehen roolissa opetusvideoiden tekoon päivitetyistä selvitysmalleista –kouluttaminen on aina ollut lähellä sydäntä. Lisäksi olen mukana Vapepan erikoissukellusryhmän toiminnassa. 4–5 ·2018 47 Hälytysja viestintälaitteet Palokunta-asut Työasut ensihoitoon, ensivasteeseen ja asemapalveluun Puh. Aiempaa sukelluskokemusta ei ole. Pelastusopiston kuvaama video Jere Mäki-Patolan kehittämishankkeesta on Ylen nettisivuilla: https://yle.fi/ uutiset/3-10156795 . Antti Ekholm, 33, työskentelee palomiehenä Kanta-Hämeen pelastuslaitoksella. Ehkä salaisuus onkin siinä, että saa tehdä juuri sitä, mistä tykkää
Kansainvälisten asioiden johtaja iloitsee siitä, että ministeriössä kansainväliset asiat on tunnustettu keskeiseksi ja tärkeäksi toiminnaksi. Ministeriön lisäksi Peltola-Lampi on työskennellyt Onnettomuustutkintakeskuksessa, jossa hän veti Sally Albatrossin haverin tutkintalautakuntaa. Esimerkiksi koulutuksiin ja harjoituksiin jää yhä tulematta väkeä useista pelastuslaitoksista.” Hän katsoo, että tulevassa pelastuslaissa ja maakunnan toimintaa ohjaavassa laissa oleva tarkempi maininta kansainvälisestä toiminnasta tekee siitä systemaattisempaa. Teksti ja kuva: Esa Aalto Tiina Peltola-Lampi teki yli 30 vuoden uran sisäministeriön pelastusosastolla. ”Mikäli lisäja täydennyskoulutus kirjaTiina Peltola-Lampi näkee oivan tilaisuuden: ”Kansainvälisyys pelastajakoulutukseen” Yli 30 vuoden virkauran viimeisimmän vuosikymmenen kansainvälisen asioiden parissa työskennellyt Tiina Peltola-Lampi toivoo, että kansainvälinen toiminta tulisi pienenä osuutena mukaan tulevaisuuden pelastajaopintoihin. 48 4–5 ·2018 VALTIONHALLINTO K oulutusasioita hän tuli suunnittelemaan 32 vuotta sisäministeriön pelastusosastoon. Kansainvälisten asioiden parissa hän työskenteli myös ulkoministeriössä Suomen NATO-edustustossa. Kahdeksan hengen osastoon hän toivoo lisäresursseja myös lakkautettavista Aluehallintovirastoista. Osastossa on ammattitaitoinen henkilöstö ja siinä mielessä voi hyvillä mielin lähteä eläkkeelle. Nyt siihen olisi luonteva tilaisuus, kun koulutusta ollaan uudistamassa. Koulutustaustansa vuoksi Tiina Peltola-Lampi määrättiin hoitamaan tiedotustehtävää ja siinä vierähtikin vuosikymmen. Sitä ei vielä riittävästi tunnusteta tarpeelliseksi toiminnaksi. Lisäksi hänellä oli lyhyt virkaura ulkoministeriössä.. Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen huomattiin, että tiedotustoiminta pelastustoiminnassa on lapsenkengissä. ”Uskon ja toivon, että myös kentällä kansainvälinen toiminta saa paremman jalansijan
”Nuoremmalla pelastajapolvella on kiinnostusta ja halua tällaiseen ja heille pitäisi antaa siihen mahdollisuus. Pelastustoimen kansainvälinen toiminta on tehty yhteistyössä siviilikriisihallinnan kanssa. Nyt sijaintipaikan osalta toiminta eriytyy, kun keskus siirtyy Helsinkiin, mutta pelastustoimen kansainvälinen toiminta jää Pelastusopistoon Kuopioon. 010 616 1400 | www.saurus.fi SCANIA SUOMI OY, ERITYISMYYNTI Petri Surakka Puh. elokuuta. Alun perin valtiotieteilijä ajatteli arkkitehdin uraa. Pelastustoiminnan kansainvälinen toiminta tapahtuu EU:n pelastuspalvelumekanismin, YK:n sekä Pohjoismaisen yhteistyön kautta. ”Toisaalta niiden toiminnan luonne myös eroaa toisistaan. 010 555 5299 sähköposti: etunimi.sukunimi@scania.fi www.scania.fi Raskaat paloja pelastusajoneuvot HYDRAULISET NOSTOLAVAT Suoritamme myös huoltoja korjaustyöt sekä vuosikatsastukset. Olen mieluusti tehnyt myös käsilläni jotakin, joten siitäkin voi löytyä harrastus.”. Tulevaisuudessa tarvitaan varmasti myös laaja-alaisempaa osaamista ja koulutusta.” ”Tehtäviin osallistuminen lisää aina myös osaamista ja jokaisesta tehtävästä oppii jotakin. Kukaan ei lähde millekään keikalla siksi, että tulisi huonompana takaisin.” Osataanko pyytää apua. Erityisesti näin on pienemmissä laitoksissa.” ”Valtio maksaa tekijälle korvauksen osallistumisesta kansainväliseen tehtävään.” Koulutuksiin väen saaminen on kuitenkin suurin ongelma. 010 616 1500 • www.vema.fi Paloja pelastusautomyynti Tero Huovinen | 010 569 3670 Hannu Gunnar | 010 569 3628 www.vehotrucks.fi Täynnä asiaa: pelastustustieto.fi taan lakiin, se voi toki parantaa mahdollisuuksia lisätä myös kansainvälisen toiminnan koulutusta.” Erityisosaamista Tosin Peltola-Lampi ei puhuisi kansainvälisen toiminnan koulutuksesta, vaan sellaisesta erityisosaamisesta, jota on mahdollisuus hyödyntää myös kotimaan tehtävissä. Meillä on myös kahdenväliset sopimukset Viron ja Venäjän kanssa. 4–5 ·2018 49 Paloja pelastusautot Nostolava-autot Saurus Oy Saunatie 5, 40900 Säynätsalo Puh. Huoltotöiden varaukset ja tiedustelut puh. ”Ruotsissa on sen seurauksena varauduttu tähän entistä paremmin ja meidän kannattaisi ottaa sieltä oppia”, hän sanoo. Jokaisen pelastuslaitoksen pitää olla varautunut ottamaan apua vastaan, jos tilanne sitä vaatii.” Suomi ei ole koskaan kansainvälistä apua joutunut pelastustehtäviin pyytämään. ”Toki sillä nähdään oma vaikutus, jos henkilö on tämän takia pois rivistä. 010 555 5273 Timo Iltanen Puh. ”Joiltakin alueilta niihin pääsee nihkeästi. Siviilikriisihallinta on poliittisempaa toimintaa kuin kansainvälinen pelastustoiminta, johon tarve syntyy nopeasti äkillisen tilanteen, kuten onnettomuuden seurauksena.” Toinen ulottuvuus kansainvälisessä toiminnassa on valmius ottaa apua vastaan. Virallisesti hän jää eläkkeelle 1. ”EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta meillä on olemassa tätä ohjaava lainsäädäntö. Kansainvälisen avun tarpeen voi määritellä ainoastaan pelastuslaitos. Kaikki on kuitenkin mahdollista, kuten Ruotsissa tapahtui muutama vuosi sitten rajun metsäpalon yhteydessä. ”Mökillä Haminassa vietän aluksi aikaani. Vielä on epäselvää se, miten maakunnassa pitää toimia. Myöhemmin voi sitten katsoa, huvittaako aloittaa vaikkapa jokin vapaaehtoistoiminta. Heille kansainvälinen toiminta on myös luonnollista.” ”Se pitäisi nähdä ammattitaidon lisäämisenä, kuten esimerkiksi jotkut pelastusjohtajat ovat sen nähneetkin.” Kansainvälisen toiminnan esteeksi on nähty myös kustannukset. Toivoisin, että lisäkoulutus nähtäisiin myös arkista työtä hyödyttävänä. ”Ihmettelen, että siviilikriisihallinnan ja pelastustoiminnan synergiaa ei ole nähty.” ”Pelastustoiminta menettää nyt luonnollisen kansainvälisen toimintaympäristön, mutta toivottavasti tämän takia kansainvälinen pelastustoiminta ei ajaudu sivuraiteelle”, PeltolaLampi sanoo. 050 395 8567 Vema Lift Oy, Voivalantie 30, 20780 Kaarina puh
Yli kaksi viikkoa jatkuneissa mellakoissa poltettiin yli kymmenen tuhatta autoa. Testissä on vesivaleltava sammutuspeite.. Tavoitteena oli tutkia kahta eri peitemallia, eli tukahduttavaa ja vesivaleltavaa sammutuspeitettä. 50 4–5 ·2018 KALUSTONURKKA Turvallisesti peite päälle Teksti: Kimmo Kaisto Kuva ja video: Ilkka Karttunen A joneuvonsammutuspeite valikoitui kehittämishankkeen aiheeksi, koska Tuomas Tiihosella ja Matti Riikolalla oli jo jonkin verran kokemusta aiheesta. Vesivaleltava peite soveltuu vain sammutusyksikön työvälineeksi. Työturvallisuus paremmaksi, altistuminen minimiin ”Kun peite saadaan ajoneuvon päälle, savunmuodostus loppuu saman tien. Siviilihenkilö onnistuu helposti peitteen käytössä, kuten muissakin alkusammutustoimissa. Kuva on otettu Lapin pelastuslaitoksen Rovaniemen harjoitusalueella. Isolla autonsammutuspeitteellä palo saadaan nopeasti hallintaan. Hän toimii parhaillaan palomiehenä Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksella. Ruotsissa ja Keski-Euroopassa peite on myös käytössä jonkin verran. Tekijöiden mukaan idea ajoneuvonsammutuspeitteestä ei sinänsä ole uusi, vaan käyttökokemuksia on jo yli kymmenen vuoden takaa Pelastusopiston käyttötesteistä. Täyden palon vaiheessa olevan auton sammuttamiseen peitteen kanssa ei ole kuitenkaan mitään asiaa ilman savusukellusvarustusta ja paineilmalaitetta. Peitteen ansiosta altistuminen savulle ja kaasuille lyhenee merkittävästi. Kahden koepolttoja testauspäivän pohjalta laadittiin video, johon on linkki seuraavalla sivulla. Monta kohdetta ja helppo käyttää Sammutuspeitteen ihanteellisia sijoituspaikkoja ovat suuria automääriä sisältävät kohteet, kuten parkkihallit, automyymälät, kolariautojen säilytyspaikat, autolautat ja tunnelit. Peite ei ole kuitenkaan yleistynyt pelastuslaitosten käytössä. Tutkimusaineistoa ei kuitenkaan juuri ollut. ”Ajoneuvonsammutuspeite soveltuu pelastustoimen käyttöön täydentävänä sammutusmenetelmänä. Tulipalon suuri Kaksikko Pelastusopiston alipäällystökurssilta päätti selvittää kehittämishankkeessaan, voisiko ajoneuvonsammutuspeitteellä parantaa työturvallisuutta ja vähentää altistumista. Alkujaan idea peitteen käyttämisestä autopaloihin lienee lähtenyt vuonna 2005 tapahtuneista Ranskan mellakoista. Kyllä voi, paljonkin. Teollisuudessa peitettä voidaan käyttää suurten koneiden sammutukseen tai suojaamiseen. Tukahduttava peite on laajemmin käytettävissä pelastuslaitoksen eri yksiköissä ja siviilipuolella alkusammutusksessa”, kaksikko toteaa. Peite suojaa myös erilaisilta heitteiltä, joita voi singota palavasta autosta kohti sammuttajia”, Matti Riikola kiteyttää sammutuspeitteen edut. Suihkuputkella ja vaahdolla sammuttaessa joudutaan pyörimään savussa pitkään. Tekijät pohtivat, että ajoneuvonsammutuspeitteen käyttöä voisi tulevaisuudessa sisällyttää myös alkusammutuskoulutukseen
Mikäli kaasuauton kaasusäiliöt ovat syttyneet palamaan, on turvallisempaa antaa säiliöiden palaa, koska sammutettaessa vuotamaan jäävät kaasusäiliöt aiheuttavat räjähdysvaaran. Hybridiajoneuvojen palossa on huomioitava, että mikäli akustot ovat syttyneet palamaan, peite ei todennäköisesti kykene sammuttamaan paloa. Katso video: youtu.be/jF1KRxm8w4U. Akustot sisältävät suuren määrän energiaa ja oman hapettimen, jolloin palo ei sammu tukahduttamalla. Päivän päätteeksi peite huuhdeltiin paikan päällä ja pestiin vielä painepesurilla. Lisäksi palosta aiheutuva terminen noste auttaa peitteen levittämisessä auton ylle. Kuivatuksen jälkeen peite pakattiin laatikkoon. Peitteestä ei koitunut hajuhaittoja. Sammuttajat ottavat peitteen vastakkaisista kulmista kiinni ja vetävät peitteen kireälle. Toinen on materiaaliltaan paksumpi, sen sammutusvaikutus on tukahduttava. Moderneilla autoilla on otettava huomioon rajoitukset peitteen käytölle. Kaksikko teki päivän aikana neljä sammutusta kyseisellä peitteellä. Syttymisvaiheessa olevan auton voi sammuttaa myös ilman suojavarustusta. 017 264 7220 myynti@savonpalokalusto.fi www.savonpalokalusto.fi Pelastamisen ammattilaisille RESCA RESCARI OY www.rescari.fi • 040 5950 164 Ajoneuvonsammutuspeite on rakenteeltaan kuin mikä tahansa iso sammutuspeite. Kaikissa sammutuksissa ajoneuvo paloi kauttaaltaan. 4–5 ·2018 51 Pelastustarvikkeet PALOJA PELASTUSKALUSTON erikoisliike vuodesta 1967 Liipasintie 8, 70460 KUOPIO p. Tätä pienempi peite voi helposti levitettäessä jäädä joltain sivulta ilmaan, jolloin ei saada tukahduttavaa vaikutusta. Kun peite on levitetty auton ylle, liepeet painellaan maata ja autoa vasten. Sammutuksessa käytetty vesi imeytyy alipaineen vaikutuksesta peitteen läpi jäähdyttäen tehokkaasti. Sammuttajat vetävät ripeästi peitteen kohti autoa, jolloin peitteestä muodostuu nosteen ansiosta ikään kuin purje. Ohuemmalla peitemallilla sammuttaessa tulee käyttää vesivalelua, koska materiaali ei täysin kestä autopalon suurta lämpökuormaa, ja sen sammutusvaikutus perustuu vesivaleluun. Kehittämishankkeessa oli mukana tukahduttava ajoneuvonsammutuspeite, jonka valmistajana on Peltaco. Peitteen voi vielä kiristää auton ympärille köydellä, palonarulla tai kuormaliinalla. Peite levitetään palavan ajoneuvon eteen leveyssuunnassa mieluiten tuulen yläpuolelle. Vesivaleltavan ajoneuvonsammutuspeitteen on ideoinut Ilkka Karttunen Pohjoinen Disain Oy:stä. Vesivaleltavan peitteen ajatuksena on, että peitettä voi käyttää uudestaan. Lisäksi peite oli säilytyslaatikossa henkilöauton tavaratilassa kaksi viikkoa. Ajoneuvonsammutuspeite soveltuu kaikkien henkilöautojen sammutukseen. Peite on laskostettava siten, että se purkautuu esteettä vedettäessä. Uuden autotekniikan rajoitteet kannattaa pitää mielessä energia voi työntää peitteen liepeiden alta savua ja liekkejä suoraan sammuttajan päälle. Peitteitä on kahta eri tyyppiä. Autoon ei levinnyt hajuhaittoja. Auton sammutukseen soveltuvan peitteen koon tulisi olla vähintään noin 6 x 8 metriä
Tuon ajan valtakunnallista järjestötoimintaa alalla edustivat harvakseltaan järjestetyt yleiset palokuntalaiskokoukset. Frans Oskar Ekman syntyi Helsingissä 26.2.1870. Helsingin palomestarina (palopäällikkönä) oli Gösta Wasenius, voimistelunopettaja koulutukseltaan hänkin. Rivimieskausi jäi lyhyeksi, kun toimeliaaksi osoittautunut nuorimies jo seuraavana vuonna valittiin harjoituskomppanian päälliköksi. Olisi pitänyt. Hän liittyi Helsingin VPK:n jäseneksi 19-vuotiaana. Palokuntaan liittyviltä nuorukaisilta sitoutumisen lisäksi ei juuri muuta edellytettykään kuin innokkuutta ja kohtuullisen hyvää fyysistä kuntoa. Ekman osallistui niihin 1893 lähtien ja valittiin usein kokouksen puheenjohtajaksi. Eikä ikä harteilla painanut, kun hänet 24 vuoden ikäisenä valittiin sammutusosaston päälliköksi. Raatimies Oskar Ekmanissa piirtyy kuva dynaamisesta vaikuttajasta palokuntatyössä kentällä ja keskusjärjestön johdossa. Hyvä fyysinen kunto kaiken a ja o Palokuntaharrastuksen ohessa nuorimies opiskeli voimistelunopettajaksi. Koululaitos ei kuitenkaan hankkeeseen ”syttynyt”. Hänen ansiotaan on, että kunnassa oli huomattava parvi urhokkaita, hyvin koulutettuja voimistelijoita”, VPK:n 50-vuotishistoriikki luonnehti pidettyä päällikköä 1914. Hän perusti erityisen voimisteluyhdistyksen ja oli voimistelijajoukkonsa ensimmäinen mies. Apulaispalopäälliköstä vakuutusjohtajaksi… Oskar Ekman luopui VPK:n osastopäällikön ja taloudenhoitajan toimista, kun hänet 1898 valittiin Helsingin palokunnan silloisen alipalomestarin (apulaispalopäällikön) virkaan. Palokuntaväen keskuudessa alettiin 1908 suunnitella yleisten palokuntakokousten tilalle ja jatkoksi valtakunnallisen yhdistyksen Palovakuutusmies, Helsingin VPK:n sammutusosaston päällikkö, Helsingin palolaitoksen apulaispalopäällikkö, valtakunnallinen järjestöpäällikkö, palolain laatija, Palotorvi-lehden perustaja ja päätoimittaja. Operatiivisten luottamustehtävien lisäksi hän toimi monet vuodet palokuntayhdistyksen taloudenhoitajana. . Voimistelun johtajana hänellä oli suuret ansiot Itsenäisyytemme ajan paloja pelastustoimi Oskar Ekman monena mies eläessään Teksti: Juhani Katajamäki Kuva: Pelastustiedon arkisto Vahvat vaikuttajat Kirjoitussarjassa esitellään paloja pelastustoimen merkittäviä vaikuttajia itsenäisyytemme vuosilta. siitä, ettei palokuntalaisten kesken ruumiinharjoituksia laiminlyöty. Aloitusjakson ajankohtaisvalinnan (Pentti Ruuhonen) jälkeen aikajana palaa itsenäisyytemme alun taitevuosiin. 52 4–5 ·2018 M elkoinen ura yhdelle miehelle, 74 vuoden ikäisenä 1944 poisnukkuneelle palokuntaveteraanille. Esityslistan asioissa hän piti myös alustuspuheenvuoron. ”Hän saavutti sekä hallinnon että koko kunnan (palokunnasta käytettiin tuohon aikaan varsin yleisesti lyhennystä kunta, JK) jakamattoman luottamuksen ja sympatiat. Ekman erosi palokunnan palveluksesta 1913. Uudeksi ammatiksi tuli palovakuutusasioitsija Kaupunkien Yleisessä Palovakuutusyhtiössä. Ekmanin Kirja Tulesta on alamme ensimmäinen kouluopetukseen tarkoitettu oppikirja. Lasten ja nuorten huolimaton tulenkäsittely oli varsin pitkään yleinen palonsyy.. Helsingin VPK:ssa arvostettiin muiden palokuntien lailla hyvää fyysistä kuntoa
Kirja tulesta Oskar Ekmanin ja paloalan toisen suurmiehen Leo Pesosen tiet olivat yhtyneet melko tarkkaan tasan sata vuotta sitten, kun Yleinen Palokuntaliitto ryhtyi kunnianhimoiseen hankkeeseen saattaa palontorjuntavalistus kansakoululaitoksen opetussuunnitelmaan. Monenlaista kummajaista(kin) on lasten ja nuorten opittavaksi saatu ujutettua vaan ei henkilöturvallisuutta. Liitto järjesti kirjoituskilpailun. Palkintona oli 300 silloista markkaa. Puuhamiehenä oli (aikalaisen sanoin) ”luonnollisesti Oskar Ekman“. Senaatti kutsui puheenjohtajaksi Pesosen ja jäseneksi Ekmanin. Tienraivaajalehteä hän toimitti erinomaisen epäkiitollisissa olosuhteissa, useimmiten yksin kirjoittaen koko lehden, ja hellittämättömästi hän jatkoi tätä työtä kokonaista 21 vuotta.” Ekmanin tuotteliaisuutta olivat myös kaksi kirjaa (Vapaaehtoisen palokuntaliikkeen 100-vuotishistoria ja Kirja tulesta) sekä 348-sivuinen hakuteos Brandkårsmannens uppslagsbok (Palokuntalaisen sanakirja/käsikirja). Liitto kävi jättämässä kappaleet kouluhallitukselle. Positiivista kehitystä on tämäkin: tulenkäsittelyssä ollaan nyt huolellisempia. Vaikka Ekman Pesosen tukemana kuinka perusteli ”ennakolta suojaavan palosuojelustietouden merkitystä, joka nuorella iällä hankittuna tuottaisi hyvää hedelmää”, kouluhallitus ei lämmennyt asialle. Hän ei tyytynyt vastaantuleville vain sanomaan, että minä olen sellainen ja sellainen ammattimies, vaan hän antautui työhönsä tulisen mielensä kaikella voimalla ja tarmolla.” “Hän käsitti ammattimiehen velvollisuuden laajasti: miehen, jolla on tilaisuus ammattimaisesti perehtyä asioihin, on tiedoillaan tuettava niitä, jotka oman leipätyönsä sivussa urheilumaisesti taistelevat valkeanvaaraa vastaan. Pelkäämättä että tietonsa vähenisivät vaikka niitä toisille jakaisikin, hän alkoi julkaista BrandlurenPalotorvi -lehteä, maamme ensimmäistä paloammattilehteä. PS Turvallisuusasioissa nykypolvi on tilastojen valossa aiempia ikäluokkia fiksumpaa. Vuonna 2008 avotuli oli tulipalon syttymissyy 6143 kertaa, mutta 2015 ”enää” 2335 tapauksessa. Kesti vielä lähes 14 vuotta ennen kuin itsenäisen Suomen ensimmäinen palolaki tuli voimaan vuoden 1934 alussa. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Väestönsuojat ja vss-varusteet Seuraa myös somessa: facebook.com/pelastustieto Presto Sammutinlaskurilla™ lasket helposti suosituksen kiinteistön käsisammuttimista! www.presto.fi /sammutinlaskuri lehtimainos_60x58.indd 1 31.10.2016 16:48:11 Käsisammuttimet perustamista. 4–5 ·2018 53 Rullapaloverhot Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh. … päätoimittajaksi… Tulevan tehokaksikko Ekman-Pesonen -parivaljakon toinen osapuoli, Suomen palotoimen dynamoksikin kutsuttu Leo Pesonen muisteli kumppaniaan vuonna 1930: “Vuonna 1898 Oskar Ekmanista tuli Helsingin palokunnan alipalomestari, urheilusanontaa käyttäen ammattilainen. Tuloksena oli kuusi käsikirjoitusta, joista liiton palkintolautakunta valitsi voittajaksi ehdotuksen Kirja tulesta. Kahden miehen komitea jätti mietintönsä helmikuussa 1920, mutta yhteiskunta ei vielä ollut valmis hyväksymään paloalalle valtakunnallista säännöstöä. Kirjan kustantajaksi liitto sai WSOY:n edeltäjän, Söderström & Co:n. Järjestöpäällikkö hän oli kuolemaansa asti (12.4.1944). Viimeisin tilastollinen vuosikirja (2015) kertoo lasten tulenkäsittelystä aiheuneen 137 tulipaloa, kun vielä kuusi vuotta aiemmin luku oli kolminkertainen. Kirja julkaistiin myös ruotsiksi. Kun paloalan varhaisin keskusjärjestö Suomen Yleinen Palokuntaliitto rekisteröintivaiheiden jälkeen kaksi vuotta myöhemmin aloitti toimintansa, Ekman valittiin uuden liiton puheenjohtajaksi, aikalaissiteerausta lainaten ”itseoikeutetusti”. Tarvittiin oppikirja. Aika oli lakia muuttanut, mutta Ekmanin ja Pesosen kynänjälki näkyi yhä vahvana. Tyhjin käsin ei isoon ponnistukseen lähdetty. Poiminta ryhmäkuvasta on tunnetuin ja lähes ainoa valokuva Oskar Ekmanista.. Käsikirjoitusta seuranneen kirjekuoren avaaminen paljasti kirjoittajaksi Ekmanin. Eikä koululaitos ole innostunut henkilöturvallisuudesta myöhemminkään. … ja palolakiluonnoksen laatijaksi Lokakuussa 1918 Suomen senaatti asetti komitean ”laatimaan ehdotusta yleiseksi palosäännöksi valtakunnan kaupunkeja varten, joka sääntö sikäli kun se katsottaisiin mahdolliseksi ja tarkoituksenmukaiseksi, olisi ulotettava myös taajaväkisiä maalaisyhdyskuntia koskevaksi”
Teksti: Kaisu Puranen Kuva: Sami Hätönen. Hän teetti meille tehtävän, joka liittyi hankkeeseen. Tutkimusapulaisten kipinä miehittämättömien ilmailualusten käyttömahdollisuuksien tutkimiseen syttyi syksyllä 2017, kun he olivat kurssilla, joka keskittyi kvalitatiivisiin tutkimusmenetelmiin. Opinnäytetyöhön liittyy tutkimusapulaisina toimiminen Pelastusopiston koordinoimassa RPAS-hankkeessa. Voisiko niistä olla hyötyä muussakin toiminnassa. Meidän piti selvittää ryhmätyönä kansallisia ja kansainvälisiä RPAS-laitteiden käyttömääriä ja käyttökohteita”, Laitinen kertoo. 54 4–5 ·2018 TÄTÄ TUTKIN P elastusalalla on yleinen näkemys siitä, että miehittämättömät ilma-alukset eli RPAS-laitteet sopivat hyvin tilannekuvan luomiseen. Johtaminen ja toimintamallit Viralliselta nimeltään Miehittämättömät ilma-alukset pelastustoimessa -hankkeessa tehdään esiselvitys miehittämättömästä ilmailusta ja selvitetään tutkimuksen avulla, miten miehittämätön ilmailu vaikuttaa pelastustoimintaan ja erityisesti sen johtamiseen. Samalla he hyödyntävät tutkimustuloksia omassa opinnäytetyössään, joka käsittelee robotiikan mahdollisuuksia. Entä viedä pelastusliivejä veden varassa oleville, tai käyttää kadonneen etsinnässä?” kysyy palopäällystöopiskelija Eerik Pudas. RPAS-lyhenne juontuu englannin sanoista Remote Piloted Aircraft Systems. Hankkeessa kaksikko oli mukana tammikuusta toukokuuhun. Lisäksi hankkeessa muodostetaan pelastustoimen kansalliset toimintamallit miehittämättömään ilmailuun ja pidetään työpajoja keskeisten turvallisuusviranomaisten sekä kolmannen sektorin kanssa. Hän ja samalla kurssilla opiskeleva Santeri Laitinen tekevät opinnäytetyötä RPAS-laitteiden sekä robotiikan käyttömahdollisuuksista pelastustoiminnassa. TutkimusRPAS sopii muuhunkin kuin tilannekuvan luomiseen Palopäällystöopiskelijat Eerik Pudas ja Santeri Laitinen toimivat RPAS-hankkeen tutkimusapulaisina. ”Projektipäällikkö Marko Hassinen oli siinä opettajana. Opinnäytetyön tekeminen jatkuu vielä loppuvuoden ajan. ”Voisiko niitä käyttää toiminnallisiin tehtäviin, kuten viemään hyödyllistä välineistöä korkeisiin paikkoihin, tai voisiko niillä mitata vaarallisen aineen pitoisuuksia
Jos tällaiset laitteet vähän helpottavat palvelun tuottamista, miksi niitä ei käytettäisi?” . Robotit tuskin korvaavat ihmistyövoimaa, mutta tulevat auttamaan”, Laitinen povaa. Lisäksi laitoksilta pitäisi löytyä vastuuhenkilöitä, jotka osaisivat käyttää laitteita ja vastaisivat käyttökoulutuksen organisoimisesta. Päällystöopiskelijat uskovat, ettei ala tule robotisoitumaan ainakaan hetkeen. Uudista Varustehuoltosi D esinfioi varusteet ja ensihoidon välineet Hygio a40 Medi –laitteessa ilman varusteita kuluttavia kemikaaleja ja vettä. He auttoivat käytännön järjestelyissä ja hankkeen eteenpäin viemisessä. Pelastuslaitoksen henkilöstöllä pitäisi olla tietoa sopivien laitteiden hankkimisesta. Eerik Pudas (vas.) ja Santeri Laitinen RPAS-hankkeen työpajassa Pelastusopiston harjoitusalueella viime maaliskuussa. ”Meidän tehtävämme on kiinnittää huomiota käytännön toteutuksiin. He saivat paitsi perustiedot, paljon uusia näkökulmia RPASlaitteiden käyttömahdollisuuksiin. ”Se varmaan riippuu ihan alueellisista eroista. Ensihoitolaukut Työasut ja kengät Elektroniset laitteet Palopelastusasut Kypärät ja valjaat Aluasut apulaisilla oli monta roolia. ”Palomiehet sammuttavat edelleen tulipalot. Tulevan työuran kannalta hanke on avannut tutkimusapulaisten silmiä: asioita voi ja kannattaa tutkia, jotta tarkoituksenmukaisimmat toimintamallit löytyvät. Samalla he hyödynsivät hankkeen tuloksia ja tietoja omassa opinnäytetyössään. Työpaja järjestettiin yhteistyönä poliisin ja maanmittauslaitoksen kanssa. Eri mallit voivat toimia toisille alueille paremmin kuin toisille, eikä varmaan yhtä oikeaa palvelumallia ole olemassakaan.” Robotit tulevat avuksi Syksyllä valmistuvassa opinnäytetyössä selvitetään vielä, mitä eri robotiikan aloja pelastustoimen käytössä on, ja voisiko niitä hyödyntää Suomessa. RPAS-laitteiden tuominen pelastuslaitosten arkiseen käyttöön on vielä muutaman kynnyksen takana. ”Toivottavasti tämä hanke ja opinnäytetyö edistävät sitä, että joitakin kysymysmerkkejä poistuu ja kynnys laitteiden hankintaan alenisi”, Laitinen sanoo. ”Se ei välttämättä ole hyvä tapa, että tehdään niin kuin aina on totuttu tekemään. Paloja öljyntorjuntaveneet ”Ei välttämättä ole hyvä tapa, että tehdään, niin kuin aina on totuttu tekemään.” – Eerik Pudas. ”Nyt ajattelen vähän niin kuin tulevaisuuden näkökulmasta, miten pelastustoiminta voisi kehittyä, minkälaisia laitteita voisi hyödyntää ja millaisia ne onnettomuustyypit ovat, joihin apulaitteistoja haluttaisiin ottaa käyttöön”, Pudas sanoo. 4–5 ·2018 55 Kunnossapidon kumppani Kunnossapito Työturvallisuus Tiedustelut| 040 847 3298 info@hygio.fi | www.hygio.fi Älä altistu Palopelastusasujen käsittely Hygio a40 Medi otsonointikaapissa pesun jälkeen poistaa vaarallisia PAH -yhdisteitä jopa 70 prosenttia. Olemme editoineet kuvaja videomateriaalia opinnäytetyötä varten, ja myös tehneet erilaisia kyselyitä.” Kynnys matalammaksi Molemmat kuvailevat viime kevättä opettavaiseksi. Pudas ja Laitinen pyrkivätkin opinnäytetyössään vastaamaan kysymykseen, millaisella palvelumallilla RPASpalveluja jatkossa tuotettaisiin: olisiko vastuutaho pelastustoimi, sopimuspalokunta vai yksityinen toiminnanharjoittaja. Oman tekemisen pohjalle on hyvä olla tutkimuspohjaa ja faktatietoa”, Pudas sanoo. Olemme valmistelleet erilaisia skenaarioita harjoitusalueella, ja kuvanneet skenaarioita RPAS-laitteilla. ”Pelastuslaitosten tarkoitus on tuottaa palvelua kansalaisille. Tiedusteluun ja etsintään tulee varmasti apuvälineistöä
Uusi laki mahdollistaa asiakkaalle vapauden valita nuohoojan. Jostain syystä tätäkään ei pidetä tarpeellisena lainsäädännössä”, hän sanoo. Pelastuslaitosten kannattaisi hyödyntää nuohoojia ennaltaehkäisevässä työssä. 1990-luvulla nuohoojina työskenteli puolenkymmentä naista, kun tällä hetkellä heitä on ammatissa runsaat parikymmentä. Se on keskusliiton mielestä hyvä asia myös nuohoojan kannalta. ”Koska Suomessa tulisijoja on selvästi enemmän kuin Ruotsissa, on helposti pääteltävissä, että kattavalla ja laadukkaammalla tarkastamisella saisimme laskettua tällaisten tulipalojen määrää entisestään”, hän huomauttaa. . ”Kun Ruotsissa otettiin 14 vuotta sitten käyttöön tulisijojen ja savuhormien perusteellisempi tarkastaminen, niistä aiheutu vien tulipalojen määrää saatiin laskettua merkittävästi”, Jyrkiäinen sanoo. Huonoa on se, ettei kukaan valvo, tulevatko tulisijat ja savuhormit nuohottua. Nokipaloja syttyy molemmissa maissa suunnilleen saman verran eli vajaat tuhat vuodessa. Hänen ammattitaitoaan voitaisiin hyödyntää ennaltaehkäisevässä työssä selkeästi enemmän.” Palonehkäisy aina etusijalla Nuohousala esitti eduskunnassa parhaillaan käsiteltävänä olevaan lakiin, että tulisijat ja savuhormit tarkastettaisiin nykyistä perusteellisemmin, mutta lakia valmistelleessa sisäministeriössä ehdotusta ei katsottu tarpeelliseksi. 56 4–5 ·2018 JÄRJESTÖT Nuohousalan Keskusliiton johdossa tapahtuu vahdinvaihto elokuun alussa, kun järjestöä lähes 30 vuotta johtanut Juhani Jyrkiäinen jää eläkkeelle. ”Alan naisistuminen on hyvä asia. Toimitusjohtajaksi nousee nykyinen koulutussuunnittelija Hannu Murtokare. Juhani Jyrkiäinen (vas.) jää elokuun alussa eläkkeelle Nuohousalan Keskusliiton toimitusjohtajan tehtävästä ja uutena aloittaa koulutussuunnittelija Hannu Murtokare. ”Nuohooja on ainoa paloturvallisuuteen erikoistunut ammattilainen, joka vierailee säännöllisesti ihmisten kodeissa. Naiset ovat usein miehiä huolellisempia.” Nuohoojien työtehtävät vaihtelevat perinteisestä nuohouksesta ilmanvaihtojärjestelmien puhdistuksiin. Nuohoojat voisivat opastaa kiinteistöjen omistajia omavalvontalomakkeen täyttämisessä, mutta tämä toki vie nuohoojien resursseja, joiden korvaamisesta pitäisi jollakin tavalla sopia”, Juhani Jyrkiäinen sanoo. ”Ehkä tämä katsottiin tarpeettomaksi kirjata lakiin, koska ilmeisesti oletetaan, että nuohoojan pitää joka tapauksessa tehdä työnsä kokonaisvaltaisesti.” Juhani Jyrkiäinen ja Hannu Murtokare korostavat, että palonehkäisyn pitää olla aina etusijalla. Hänen mielestään kiinteistöt tarvitsivat tällaisen rekisterin autojen rekisteröinnin tapaan. Ala on sen myötä teknistynyt.” Nuohooja puhdistaa perinteisesti savuhormit ja tulisijat, mutta keskusliitossa nähtäisiin mieluusti, että tarkastustoiminta tulisi enemmän nuohoojien tehtäväkentäksi. Ympäristöministeriössä sitä sen sijaan pidettiin hyödyllisenä. Suomessa on tulisijoja 3,5 miljoonaa, kun Ruotsissa niitä on 2,1 miljoonaa. Nuohousalalla on osaavampaa työvoimaa ja motivaatiokin on kasvanut.” Pojista voidaan puhua, vaikka naistenkin määrä alalla on kasvanut. Omavalvonta on hyvä asia ja se toimii hyvänä herätteenä. Ihmisten itse täyttämillä lomakkeilla voidaan saada aikaiseksi hyviä tilastoja, mutta voidaan kysyä, kuinka luotettavaa tietoa niillä saadaan kiinteistöjen turvallisuustasosta.” ”Uusi laki etäännyttää nuohouksen ja pelastuslaitoksen, mutta toivottavaa olisi, ettei niin tapahdu käytännössä. Hänen mielestään alaa säätelevä ja ohjaava lainsäädäntö on nyt hyvällä mallilla ja nuohoojien ammattitaito kehittynyt paremmaksi. ”Laki ei velvoita nuohoojaa pitämään rekisteriä, vaan vastuu on yksinomaan asiakkaalla”, Jyrkiäinen tarkentaa. ”Voidaan sanoa, että pojasta on polvi parantunut. ”Suurimmat muutokset ammatissa ovatkin tapahtuneet ilmanvaihtojärjestelmien huoltamisessa. ”Se olisi kaikkien viranomaisten käytössä. ”Siihen pitää niin kiinteistönomistajien, viranomaisten kuin myös nuohoojien kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Nuohous tarvitsisi oman rekisterin Toimitusjohtajana aloittavan Hannu Murtokaren mukaan eduskunnassa käsiteltävänä olevaan lakiin pyritään edelleen vaikuttamaan. Vahdinvaihto nuohousalalla. J uhani Jyrkiäisellä on perspektiiviä tarkastella nuohoojan ammatin kehittymistä
FOLIOHATUSTA On hetkiä, jolloin tulevaisuus tuntuu olevan tavallista lähempänä. Hetkiä, jolloin teoillamme ja päätöksillämme tuntuu olevan tavallista enemmän merkitystä. Miten tulisijojen ja savuhormein ammattilainen osaa opastaa asiakkaita ympäristöystävällisempään käyttöön”, Hannu Murtokare tähdentää. Toimintakulttuurin muutos taas vaatisi vahvaa visiota ja strategista päätöksentekoa. Näemme edessämme erkanevien polkujen päät ja punnitsemme vaihtoehtoja. Pelastustoimi joutuu pohtimaan omaa tulevaisuuttaan osana suurempaa myllerrystä. Tässä voidaan nähdä helppo keino tehdä rahaa. Näin on myös pelastustoimessa, jonka historia on monilta osin kuin raiteillaan puksuttava juna. Tulevaisuuden yhä vahvempana haasteena nähdään se, ettei ongelmanratkaisua voida verkostomaisessa yhteiskunnassa enää perustaa suoraviivaiseen ja byrokraattiseen päätöksentekoon, vaan organisaatioiden tulee kehittää ketteryyttä selvitäkseen kompleksisesta päätöksenteosta. On arvoitu, että nuohouspalvelun käyttö lakimuutoksen myötä putoaa puoleen. Tämä tarkoittaa yksinkertaistettuna, että hierarkian sijaan tulevaisuudessa painotetaan vuorovaikutusta, sillä pelastustoimen keskitetyn päätöksenteon prosessit ovat monimutkaistuvassa toimintaympäristössä liian hitaita. Esimerkiksi nuohooja ammattina on edelleen varsin huonosti tunnettu.” Juhani Jyrkiäinen uskoo, että nuohoojat ovat ymmärtäneet muutokset, mutta moni asia vaatii yrittäjiltä uudenlaista ajattelua ja sopeutumista. Kun raiteet on kerran valittu, niiltä poikkeaminen tuntuu lähes mahdottomalta. Pelastustoimen uudistuksessa on rohkeasti lähdetty varautumaan muutokseen etsimällä tulevaisuuden toimintamalleja. Vuosittain nuohoojille tapahtuu noin sata työtapaturmaa, ja niistä puolet johtuu katon turvalaitteiden puutteista. Tulevaisuus on kuitenkin muuttunut niin vaikeasti ennustettavaksi ja nopearytmiseksi, että toimintamallien uudistamisen rinnalla tulisi keskittyä enemmän organisaation kulttuurin kehittämiseen. Siksi olisikin tarpeen valvoa, että alan toiminta pysyisi asianmukaisena”, Jyrkiäinen toteaa. Katse tulevaisuudessa, mutta menneisyyden vankina Niki Haake työskenteli palomiehenä Kanta-Hämeen pelastuslaitokselle ennen nykyistä työtä hankesuunnittelijana SPR:ssä. Se on kuin yrittäisi ajaa vanhaa höyryveturia sähköllä. Meidän pitää entistä enemmän avautua yhteiskuntaan. Päätöksenteon monimutkaistuminen asettaa haasteen arjen toimintakyvyn säilyttämiselle. Mahdollisuutemme valita ja ottaa käyttöön uusia toimintamalleja ovat usein rajallisemmat kuin ennalta käsitämme. Nuohoojan ammattitutkinto todetaan edelleen lainsäädännössä, mutta varsinaista toiminnan harjoittamisen lupajärjestelmää ei enää olisi olemassa. Viestintää tehostetaan Hannu Murtokare kokee, että uuden lain mukanaan tuomia muutoksia pitää seurata huolella. ”Katsoimme myös tarpeelliseksi panostaa liiton viestintään. Työvuorossa Haaken mielipideja asennevaikuttamista vastaan suojauduttiin foliohatulla ja nyt ”Foliohattumies” kirjoittaa tällä palstalla reippaita ajatuksia. Selvityksissä on todettu, että noin 30 prosentissa kiinteistöissä on ollut huomautettavaa kattoturvalaitteissa. Millainen on pelastuslaitosten tulevaisuus. Työtä varten rekrytoitiin viestintäsuunnittelija. ”Kiinteistön omistajalla on velvoite pitää katon turvalaitteet kunnossa”, Hannu Murtokare painottaa. ”Tällä vähentymisellä oma vaikutuksensa paloturvallisuuteen. Jäykkä ja hitaasti oppiva organisaatio ei kykene sopeutumaan. Vaikka pelastustoimi on kyennyt muuttumaan avoimempaan suuntaan, on matka vasta alussa. Olisiko jo aika. ”Uuden lainsäädännön myötä on vaarana, että ala villiintyy. Jatkossa on mietittävä erilaisia keinoja asiakkaiden tavoittamiseksi. Pelastustoimen uudistuksen haasteena onkin, ettei suunniteltuja muutoksia saada vietyä käytäntöön riittävän nopeasti ja ettei uusia muutoksen tarpeita tunnisteta ajoissa. ”Myös ympäristöseikkojen huomioiminen tulee entistä keskeisemmäksi osaksi nuohoojan työtä. Usein vuosien tai jopa vuosisatojen takaiset valinnat vaikuttavat ja ohjaavat valintojamme. Teksti ja kuva: Esa Aalto. Soteja maakuntauudistus sekä niihin liittyvä järjestämisen ja tuottamisen erottaminen tulevat muokkaamaan pelastustoimen toimintaympäristöä. Siihen tarvitaan viestintää sosiaalisesta mediasta alkaen.” Keskusliitossa on ideoitu Nuohoustalkoot -kampanja, jossa viestitään eri kanavissa nuohoustoiminnan välttämättömyydestä. Sotea tai ei, tulevaisuus vaatii entistä laajempia ja monimutkaisempia yhteistyöverkostoja. ”Yksi sellainen on oman toiminnan markkinointi. Menneisyydessä kuljetut polut ovat johdattaneet pelastustoimen organisoitumaan lineaariseen johtamisjärjestelmään ja autoritääriseen toimintakulttuuriin. Nuohoojien työturvallisuus on yhtä kuin katon turvalaitteiden kunto. Jos olisi käytössä rekisteri, tiedettäisiin, kuka kiinteistönomistaja ei huolehdi velvoitteestaan paloturvallisuuden osalta.” Syrjemmät alueet ovat vaarassa jäädä vaille nuohoojien palvelua, koska nuohoojat keskittävät voimavaransa taajamiin, joissa nuohooja voi helpommin huolehtia yrityksensä taloudellisesta kannattavuudesta
Kaikki työt osoitteessa: https://www.theseus.fi/ handle/10024/1737 Aiheena oli selvittää, miten Kymen saariston asukkaiden omatoimisen onnettomuuksiin varautumisen valmiuksia voidaan parantaa. Pysyvä osoite: http://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-201804174834 58 4–5 ·2018. Kyselyjen ja havaintojen perusteella laadittiin kehittämisideat ja suositukset toiminnaksi saarelaisten valmiuksien parantamiseksi ja kaluston uudistamiseksi ja kunnossapitämiseksi. Jotta sammutustyö ja resurssien käyttö sujuisivat tehokkaasti, pitäisi pelastustoiminnan johtajan huolehtia siitä, että johtopaikalla on turvetuottaja tai urakoitsija, jonka kanssa yhdessä laaditaan tilannekuva ja taktiikka, ja joka voi toimia viestihenkilönä turvetyöntekijöille. Vaikeissa sääolosuhteissa voidaan turvautua myös Merivartioston kuljetusapuun. Saarelaisille suunniteltiin ja järjestettiin sammutusharjoitus, josta tehtiin havaintoja. Tutkimuksessa on käytetty lähteenä pelastustoimen resurssija onnettomuustilasto PRONTOa. Toisena päätarkoituksena oli selvittää, miten palovajojen kalustoa ja käyttöä voidaan parantaa. Opinnäytetyössä on laskettu automaattisen sammutuslaitteiston osavarmuus ja kokonaisvarmuus sekä kuolleisuusaste ja omaisuusvahinkojenarvo euroa/m2 sprinklatuissa ja sprinklaamattomissa kohteissa. Pelastustoiminnan johtamisessa korostui kokemus: jollei pelastustoiminnan johtajalla ole kokemusta turvepaloista, voi hän omilla päätöksillään tai sillä, ettei ota huomioon kaikkia riskejä, aiheuttaa työturvallisuusriskejä sekä sammutustoiminnan vaikeutumista. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voitaisiin hyödyntää turvetyöntekijöiden ja pelastuslaitosten sekä Pelastusopiston koulutuksissa. Kyselyssä kysyttiin saarelaisten käsityksiä heidän valmiuksistaan päivittäisessä toiminnassa ja tulipalon sattuessa. Tästä syystä vertailua on tehty myös päärakennustyyppien kesken. Automaattisella sammutuslaitteistolla varustettujen kohteiden rakennuspalojen ja rakennuspalovaarojen vähyyden vuoksi yksittäisien rakennustyyppien vertailu jäi melko pintapuoliseksi. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluna. Harjoituksen aikana tarkastettiin myös palovajan kalusto ja mitattiin koulutuksen vaikutusta saarelaisten toiminnan tehokkuuteen. Saariin avun saanti voi kestää hyvin kauan, ja saarista on karsittu viranomaisapua Puolustusvoimien rakenneuudistuksen myötä, joten saarelaisten taidot toimia itse tulipaloissa ovat ensiarvoisen tärkeitä – esimerkiksi alkusammutus palokalustolla. Kehittämistyö on tehty Kymenlaakson pelastuslaitokselle. Pysyvä osoite: http://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-201804144684 Jari Iskanius: Työturvallisuuden parantaminen ja pelastustoiminnan johtamisen tehostaminen turvetuotantoalueiden paloissa Opinnäytetyössä selvitettiin, miten työturvallisuutta voitaisiin parantaa ja miten pelastustoiminnan johtamista voitaisiin tehostaa turvetuotantoalueiden paloissa. Julkaisemme palstalla tiivistelmiä Pelastusopistosta valmistuneista opinnäytetöistä (Savonia amk, palopäällystön koulutusohjelma). Sen vuoksi tässä opinnäytetyössä on mietitty myös, kuinka yleisimpiä rakennuspaloja ja rakennuspalovaroja voitaisiin ennalta ehkäistä. Opinnäytetyössä tehdyssä tutkimuksessa verrataan vuosina 2009– 2016 sattuneita rakennuspaloja ja rakennuspalovaaroja automaattisella sammutuslaitteistolla ja ilman automaattista sammutuslaitteistoa varustettujen kohteiden kesken. Pelastustoiminnan johtajan on tärkeää huolehtia myös lisäresurssien hankkimisesta oikeaan aikaan. Opinnäytetyössä on tutkittu myös syitä, miksi automaattinen sammutuslaitteisto ei ole toiminut. Haastattelut tehtiin joulukuun 2017 ja helmikuun 2018 välisenä aikana. Koulutus on tärkeää sekä avun hälyttämisen aikaistamisessa että suojavälineitten ja koneitten käytön tehostamisessa. Myös yhteisiä harjoituksia pitäisi järjestää, jotta pelastuslaitoksen henkilöstö ja turvetyöntekijät saisivat kokemusta turvepaloista ja yhteistoimintaa voitaisiin tehostaa. Pääpaino turvallisuusriskien ja varautumisen osalta tässä työssä on tulipalojen sammuttamisessa. Haastateltavina oli kuusi henkilöä, joilla on pitkä kokemus toimimisesta erilaisissa tehtävissä turvetuotantoalueiden palojen sammuttamisessa. Tutkimuksen mukaan suurimpia työturvallisuusriskejä turvetuotantoalueiden paloissa ovat runsas savunmuodostus, joka aiheuttaa sekä terveysriskejä että onnettomuusriskin – henkilökohtaisten suojavälineiden puutteet, varomaton koneiden käyttö – sekä avun hälyttämisen viivästyminen. Opinnäytetyössä esitellään erilaisia automaattisia sammutusjärjestelmiä ja sprinklerlaitteistoa koskevaa lainsäädäntöä ja määräyksiä suunnitteluvaiheesta ylläpitovaiheeseen saakka. Selvitys toteutettiin saarelaisille järjestetyllä kyselyllä ja harjoituksessa tehdyillä havainnoilla ja mittauksilla. Lopussa on linkki itse työhön. PRONTOn tilastojen perusteella on tarkoitus vähentää onnettomuuksien määrää. Opinnäytetyö on kehittämistyö, jossa riskien kartoituksen ja koulutuksessa tehtyjen havaintojen perusteella annetaan suosituksia kehittämistoimiksi. Automaattisen sammutuslaitteiston käyttöön ja kunnossapitoon liittyvät asiat on myös huomioitu opinnäytetyössä. Niin ikään yhteisen viestivälineen puuttuminen pelastuslaitoksen ja turvetyöntekijöiden välillä on ongelma. Pysyvä osoite: http://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-201804134646 Petteri Markkanen: Kymenlaakson pelastuslaitoksen merialueen saaristoasukkaiden omatoimisen sammutusvalmiuden kehittäminen OPINNÄYTTEITÄ Janne Latsa: Automaattisen sammutuslaitteiston vaikuttavuus Opinnäytetyön keskeisenä tavoitteena oli tutkia automaattisen sammutuslaitteiston vaikuttavuutta
Hallintamalliin sisällytettiin seuraavat infrarakenteet: raakavesilinjat, sähkölinjat, maakaasulinjat, sillat, padot ja tietoliikenneyhteydet. Potentiaalisen työvoiman silmissä vaakakupissa painavat myös pelastuslaitosten työnantajakuvat; missä henkilöstöä arvostetaan, siihen panostetaan ja työhyvinvointi on merkittävässä asemassa. Suomalaisten sosiaalisen median käyttäminen oli myös esillä, sillä opinnäytetyön tilaaja on suomalainen pelastusalan julkaisu. Teoriaosuudessa käsiteltiin sosiaalisen median yleistä kehitystä ja näkyvyyttä yhteiskunnassamme. Tuudittaudummeko siihen, että palomies on vuosi toisensa jälkeen arvostetuin ammatti ja luotamme, että se riittää alallamme vetovoimatekijäksi. Onpahan tässä aivan tässä lähimenneisyydessä kuultu erään pelastusjohtajan julkisesti toteavan, että tulijoita taloon on kuin meren mutaa, joten miksi tätä tulisi edes pohtia. Mira Leinonen työskentelee pelastusylitarkastajana Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. Yhteistyössä toimintojen vakuuttajan ja Risk Survey -tarkastusten suorittajan If Vahinkovakuutusyhtiö Oyj:n kanssa asialle haluttiin tehdä jotain. Tavoitteena oli luoda kehitysehdotuksia Asemalle. Ympäri valtakuntaa useassa pelastustoimen viranhaussa hakuaikaa on jouduttu pidentämään, että saadaan edes se yksi hakija. Lähitulevaisuudessa ikäluokat pienenevät entisestään ja huoli hyvien hakijoiden riittämisestä tulevaisuudessakin on Poliisiammattikorkeakoululla todellinen. Pelastusopisto on omalta osaltaan lähtenyt houkuttelemaan hakijoita sieltä, missä potentiaalinen aines liikkuu, mutta valtakunnallisesti katsottuna on varsin yksin asian kanssa. Tällä hetkellä tilanne on yhteistoimintaviranomaisellamme sellainen, että kaikille poliiseille on töitä. Poliisiammattikorkeakoulu on hakeutunut myös aktiiviseksi toimijaksi niihin sosiaalisen median kanaviin, joissa nuoret aikuiset liikkuvat. Poliisin julkikuva ei myös koskaan ole ollut näin monimuotoinen kuin mitä se on nyt. Toistaiseksi pelastajan pääsykokeissa on vaadittu lähinnä vain fyysisiä ominaisuuksia, mutta jos vaaditaan lisäksi jotain muuta, miten saamme tällaiset hakijat kiinnostumaan alastamme. Aseman kehittämiseksi laadittiin lisäksi sähköinen kyselylomake, johon määräaikaan mennessä vastasi yhteensä 330 henkilöä. Opinnäytetyön lopputuloksena oli infrarakenteiden hallintamalli, joka julkaistiin vain liitteenä Metsä Groupin ja Ifin käyttöön. mirafoni112@gmail.com KOLUMNI Niclas Wickström: Sosiaalisen median hyödyntäminen pelastustoimessa: Case: Asema Opinnäytetyö keskittyi pelastustoimen sosiaa lisen median hyödyntämiseen. Poliisiammattikorkeakoulu on lähtenyt aktiivisesti taltuttamaan ongelmaa esimerkiksi panostamalla rekrytointiin ja luomalla hyvää työnantajakuvaa potentiaalisille työntekijöille. Mikä pelastuslaitos olisi ensimmäinen, joka profiloituisi hyvänä työnantajana ja panostaisi aktiivisesti rekrytointiin. Nämä ovat kaikki sellaisia tekijöitä, jotka tulevat vaikuttamaan pelastustoimen vetovoimaan työnantajana. Opinnäytetyöhön kuului toiminnallinen osuus, jonka aikana tutustuttiin pilot-tehtaisiin, keskusteltiin tehtaiden infrarakenteiden vastuuhenkilöiden kanssa, täytettiin ja kehitettiin olemassa olevia infrarakenteiden tietolomakkeita. Koulutettava on, mutta sisään pyrkivä opiskelija-aines on senlaatuista, että kurssit aloittavat vajaalla henkilömäärällä, kun opiskelijat eivät läpäise minimivaatimuksia. Väistämättä tällaisia lausuntoja kuullessa tulee mieleen, ettei työvoiman riittävyyden ongelma välttämättä sanojaa kosketa, kun oma vapaus töiden tekemisestä siintää jo horisontissa. Pysyvä osoite: http://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-201804195023 Metsä Group Oy:ssä havahduttiin infrarakenteiden osalta tilanteeseen, että niiden huomioiminen turvallisuustyössä oli jäänyt takaalalle. Pelastustoimi tuntuu uinuvan ruususen unta tulevaisuuden työvoiman riittävyyden varmistamisen kanssa. Muutoksen myötä myös pääsykokeet tulevat tarkastelun alle. Paikka sellaiselle olisi auki! 4–5 ·2018 59. Pelastustoimen strategiassa puhutaan yhtä hyvää ja kahta kaunista, mutta toistaiseksi se ei ole realisoitunut tosielämään henkilöstön osalta. Toivoisin kuitenkin tämän potentiaalisen ongelman kiinnostavan edes siinä näkökulmassa, että pelastustoimella on työvoimaa tuottamassa palveluja myös silloin, kun sanoja on eläkkeellä. Pysyvä osoite: http://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-201804184919 Harri Sisso: Tehdasturvallisuus, riskienhallinnan kehittäminen ja infrarakenteet Poliisiammattikorkeakoulu tiedotti keväällä opiskelijapulastaan. Teoriaosuudessa käsitellään asioita, kuten lakeja, standardeja sekä muita ohjeita, jotka olisi huomioitava tämänkaltaisessa riskien hallintamallissa. Myös pelastuslaitosten yleinen sosiaalisen median hyödyntäminen nostettiin esille kymmenessä henkilöhaastattelussa. Lisäksi paine pelastustoimen koulutuksen sisällön muutokseen on kova ja näyttää siltä, että pelastajan tutkinto tulee pidentymään entistä monipuolisemman sisällön takia. Kolme viimeisintä pelastusjohtajahakua on kiinnostanut 2–6 hakijaa. Tietopohjaa kerättiin sosiaalisen median liittyvän kirjallisuuden ja tutkimusten kautta. Tarkastelun kohteeksi valikoitui työn tilaaja, sosiaalisen median kanava Asema, joka julkaisee pelastusja ensihoitoalaan liittyvää materiaalia. Hyvin laaditut henkilöhaastattelut toivat uusia ajatuksia ja pohdintaa pelastuslaitosten sosiaalisen median hyödyntämiseen. Riittääkö pelastustoimelle tekijöitä tulevaisuudessa. Kirjallisessa osuudessa perehdyttiin alan kirjallisuuteen. Yhteenvedossa pystyttiin havainnoimaan selkeitä parannusehdotuksia Aseman tulevaisuutta ajatellen. Opinnäytetyö sai alkunsa, ja sen tavoitteena oli luoda hallintamalli infrarakenteiden riskienhallintaan. Ikäluokkien pieneneminen on tosiasia, mikä koskettaa pelastustointa
Vanhempi opettaja Jouni Salminen Pelastusopistosta kertoo tarkemmin vaarallisten aineiden onnettomuuksista ja niihin varautumisesta. ”Sopiva suojaustaso tässä tilanteessa olisi paineilmalaite, paloasu ja roiskesuojapuku vuodon läheisyydessä ”roiskevaarallisella” alueella. Ympäristöviranomaiseen on syytä olla yhteydessä jo varhaisessa vaiheessa onnettomuuden alusta.” Aineen tunnistus tärkeää Lyhyen lehtijutun perusteella on vaikea arvioida tarkasti pelastustöiden kulkua ja onnistumista. Ferrikloridiliuosta kuljettanut säiliöauto pysäköi kello 22 moottoritien levähdysalueelle. Ferrikloridiliuoksen vuoto Bavois (Sveitsi). Seuraavaksi pyritään tekemään jo vuotanut aine vaarattomaksi estämällä aineen leviäminen ja neutraloimalla vuotanut aine. Liikenteen Turvallisuusviraston (TraFi) ylläpitämästä kuljetustilastosta nähdään, että näistä vaaraluokista kuljetusmääriltään suurin on kuljetusluokka 3 eli palavat nesteet. Hänen mukaansa maantiekuljetukset muodostavat jonkin verran suuremman kuljetusjärjestelmän rautatiekuljetuksiin verrattuna. Vuodon alle sijoitettiin teflonpinnoitettu keräilyallas. Hänen mukaansa alkutiedustelun ja aineen tunnistamisen jälkeen pelastustoiminnan johtaja päättää vaara-alueesta, eristämisestä, suojaustasosta ja torjuntataktiikasta. ”Satakunnan pelastuslaitoksella käytetään hapon neutraloimiseen kalkkia tai kalkkimaitoa. Vuoto oli hitsaussaumassa tyhjennysventtiilin laipan luona. Varhain aamulla havaittiin säiliöstä vuotavan ruskeaa nestettä. Ferrikloridiliuos (40 %, YK-numero 2582, tunnusnumero 80) syövyttää voimakkaasti ”T ilanteen alussa on tärkeää tunnistaa, mistä aineesta on kysymys. Kuljetusta säädellään monin eri tavoin ja yksi tärkeimmistä on vaarallisten aineiden jako vaarallisuusluokkiin. Palomestari Markku Rintala Satakunnan pelastuslaitokselta kertoo kuitenkin, miten vastaavissa tilanteissa toimittaisiin Suomessa. Palokunta ympäröi sadevesikaivot imeytysaineella ja teki sillä padon viiden metrin etäisyydelle alamäkeen. Liuos oli syövyttänyt asfalttia ja sitä oli sadevesikaivoissa. Tunnistamista tilanteen alkuvaiheessa helpottavat vaarallisten aineiden kuljetuksessa käytettävät ADR-kilvet, kuljetusasiakirjat ja tietysti itse kuljettaja, jos on paikalla ja puhekunnossa”, palomestari Markku Rintala kuvailee. Nämä muodostavat noin 60 prosenttia kaikista kuljetuksista. Vaarallisia aineita kuljetetaan sekä rautaettä maanteillä. Ruskea neste oli levinnyt useiden satojen metrien päähän alamäkeen ja myös autojen pyörien mukana. Kuljetukset pyritään toimittamaan aina suoraan tilaajalle, mutta välillä näitä pidetään tilapäissäilytysalueille”, vanhempi opettaja Jouni Salminen kertoo. Vaarallisten aineiden riskit ja torjunta ”S uomessa on runsaasti kemianteollisuutta, kuten lannoite-, selluja paperiteollisuus, väriaine-, prosessija kylmälaitetekniikkateollisuutta. Kuljettaja arvioi, että säiliöauton 18 m3:n kuormasta oli vuotanut 2 m3. Tilannekeskuspäivystäjä pystyy jo ajon aikana antamaan lisätietoa pelastustoiminnan johtajalle ja yksiköille aineesta.” Rintalan mukaan vaara-alueen ja suojaustason määrittämisen jälkeen pyrittäisiin vakiinnuttaman tilanne tukkimalla vuoto – jos mahdollista – ja ottamaan vuotava aine talteen tilapäisaltaaseen. 60 4–5 ·2018 Käännökset Risto Lautkaski ULKOMAILTA MI TEN SU OM ESS A. Kun palokunnan ensimmäinen yksikkö saapui kello 6.50, poliisi oli eristänyt levähdysalueen ja säiliöauton kuljettaja oli paikalla. Pelastuslaitoksien tilannekeskuksissa on yleensä hyvät tiedostot vaarallisista aineista, kuljetusliikkeistä ja onnettomuusympäristöstä. Tyypillisimmät aineet ovat polttonesteet, moottori60 4–5 ·2018
4–5 ·2018 61 metalleja, syövyttää ihoa ja vaurioittaa silmiä sekä ärsyttää hengitysteitä. Kolmanneksi suurimmaksi luokaksi noin 6 prosentin osuudella kaasujen rinnalle on noussut kuljetusluokka 5 eli sytyttävästi vaikuttavat (hapettavat) aineet. Kloorin käyttö ja kuljetukset ovat vähentyneet huomattavasti. Altaan tyhjennysventtiili suljettiin ja sen tilavuudesta 40 m3 oli käytettävissä repeävän säiliön sisällön keräilyyn. Kantonin pelastustarkastaja ryhtyi hankkimaan siirtopumpulla varustettua säiliöautoa. Neutralointi tällä tavalla osoittautui kuitenkin tehottomaksi ja sitä päätettiin jatkaa natriumbikarbonaattiliuoksella, mitä ei kuitenkaan voitu aloittaa ennen kuin tähän soveltuva maantienoja oli valittu. ”Luokka 2 myös 6 prosentin osuudella on varsin mielenkiintoinen. Tyypilliset aineet ovat kloraatit ja vetyperoksidi. Pelastusopiston laatimat Tokeva-ohjeet ovat palokuntien tärkeimmät torjuntaohjeet kemikaalionnettomuuksien torjuntaan. Luvussa ei ole mukana öljyvahinkoja eikä räjähdeonnettomuuksia. Tyypillisimmät aineet ovat fosfori-, rikki-, typpija muurahaishappo sekä emäksistä kaliumja natriumhydroksidi. Tällöin ilmeni seuraavaa: • Käyttövalmiina ollut suihku paineistettiin paloauton pumpulla, joka alkoi kuumeta. Nopea tiedustelu osoitti, että moottoritien reunalla olevassa sadeveden keräilyaltaassa oli vain puhdasta vettä. Hänen mukaansa nesteytystavoista yleisimmät ovat paineen alaiset ja jäähdyttämällä nesteytetyt kaasut. Alue, jolle ohiajaneet autot olivat levittäneet liuosta, pestiin painepesurilla. Tämä selittynee kaasujen ominaisuuksista johtuvilla moninaisilla pakkaustavoilla ja näistä tavoista aiheutuvista hyvin erilaisista vaatimuksista säiliöiden ominaisuuksiin, kuten materiaaleihin, rakenteisiin, lujuuteen, paineenkestoon ja venttiiliratkaisuihin. Sopiva auto löytyi, mutta sen oli ensin vietävä kuorma määränpäähänsä. Poliisi varautui katkaisemaan moottoritien liikenteen siinä tapauksessa, että säiliö tyhjenisi repeytyneen hitsaussauman kautta. Paikalle oli tilattu kaksi traktoria, joilla neutraloitu liuos (pH 5) imettiin ojasta. Teksti: Eric Stauffer ja David Perez-Rejon 118 swissfire.ch 5/2017 bensiini, dieselöljy ja niin edelleen. Sisältö painottuu ryhmien opetustavoitteiden mukaan, mutta kaik kien opetus jakaantuu vaarallisten aineiden teorian opetukseen ja käytännön harjoituksiin. Seuraukset riippuvat monista seikoista, kuten kemikaalin ominaisuuksista ja pakkaustavasta, ympäristöja sääolosuhteista, tapahtumapaikasta, onko teollisuusalue vai kuljetusonnettomuus, onko ihmisiä vaarassa ja mikä on palokunnan toimintakyky. Kaasut kuljetetaan käyttöja varastointipaikoille pääasiassa nesteytettyinä”, Salminen kertoo. Pelastustyönjohtajan 4–5 ·2018 61. Kaasuluokkaa ei jaeta alaluokkiin, mutta vaaroista tärkeimmät saavat oman varoitus-/suurlipukkeen: lipuke 2.1 palavat kaasut, lipuke 2.2 palamattomat kaasut ja lipuke 2.3 myrkylliset kaasut. Toiseksi eniten noin 18 prosentin osuudella kuljetetaan luokkaan 8 kuuluvia syövyttäviä aineita. Pelastusopiston tutkintoon johtavissa kursseissa vaarallisten aineiden opintojaksot ovat 6 opintopistettä pelastajaja amk-päällystötutkinnossa sekä 4 opintopistettä alipäällystötutkinnossa. Palokunnalle annettiin ohjeet tällaisen tilanteen varalta. Sadevesiviemärin piirustusten avulla valittiin padottava maantienoja, jossa liuos (pH 2) neutraloitiin. Palavista kaasuista voidaan esiin nostaa propaani, butaani ja näiden seos nestekaasu sekä kuljetusmääräänsä kasvattava LNG eli metaani. Kemikaalin ranskalainen valmistaja neuvoi, miten siirto voidaan tehdä. Nämä muodostuvat yleensä kalustollisesta valmiudesta ja henkilöstön osaamisesta. Edellä mainituista palokunta pystyy etukäteen vaikuttamaan vain omaan toimintakykyynsä ja valmiuteensa. Sovittiin, että sen kuljettaja suorittaa liuoksen siirron yhtiönsä ohjeiden mukaan. Kaasujen luokkaan aineet sijoittuvat ensisijaisesti olomuotonsa perusteella ja vasta tämän jälkeen katsotaan sen aiheuttamaa vaaraa. • Auton mittarin mukaan siirrettiin 18400 ± 200 litraa. Myrkyllisistä kaasuista merkittävimmät kuljetusmääriltään ovat ammoniakki ja rikkidioksidi. Ongelma ratkesi selvittämällä letkujohto päällystetyn alueen ulkopuolelle. Johtokeskus aloitti toimintansa kello 9.13. Ympäristöviraston päivystävä insinööri saapui ja päätti, että vuotanut liuos on neutraloitava natriumbikarbonaatilla, jotta asfaltin vaurioituminen voidaan pysäyttää. Koska kaikki sadevesikaivot oli tukittu, pumppua ei voinut jäähdyttää vettä suihkuttamalla. Pronton mukaan Suomessa sattuu noin 350 kemikaalionnettomuutta vuodessa. Tämä on järkevää siksi, että nesteyttämällä saadaan kuljetettua suuri määrä kaasua verraten pienessä tilassa. Säiliöauto saapui kello 10.50. Keskeisiä periaatteita ovat työturvallisuus ja torjunnan organisointi. Koska kuormakirjan mukaan onnettomuusautossa oli 18257 litraa, vuotanut määrä oli pienempi kuin mitä kuljettaja oli arvioinut. Tokeva-ohjeet tärkeimmät Pelastusryhmän ja -joukkueen tilanneharjoituksissa painotetaan Tokeva-ohjeiden mukaista torjuntamallia. Onnettomuudet, joissa esiintyy vaarallisia aineita, ovat yleensä haastavia palokunnalle. Päätettiin, että poliisin saattamana hän voi ajaa autonsa tyhjennettäväksi. Kun neutralointiaine saapui, kaksi roisketiiviitä suojapukuja käyttävää kemikaalisukeltajaa alkoi levittää sitä lammikolle. Auto lähetettiin noutamaan neutralointiainetta läheisestä laboratoriosta, jossa sitä oli 175 kg. Osaaminen syntyy peruskoulutuksessa Pelastusopistolla ja pysyy yllä palokuntien omissa viikkoharjoituksissa. Alustavan arvion mukaan sadevesiviemäri päättyi kilometrin päässä jokeen. Siirto päättyi kello 12.30. Kello 17 moottoritien ajorata ja levähdyspaikka voitiin avata liikenteelle. Kaksi roisketiiviillä suojapuvuilla suojautunutta kemikaalisukeltajaa oli valmiina suihkuttamaan vuotoa. Opetussisällöt muodostuvat kemian perusteista, aineiden tunnistamisesta, tietolähteiden käytöstä, vaara-alueen arvioinnista, torjuntamenetelmistä ja -taktiikasta, henkilönsuojaimista, muodollisista perusharjoituksista ja sovelletuista onnettomuustilanneharjoituksista pelastusryhmälle sekä -joukkueelle. • Siirron tehneen säiliöauton kuljettaja kertoi, että hänen autonsa säiliö oli onnettomuusauton säiliötä pienempi. Hän kieltäytyi ajamasta, koska hänellä oli 3000 kg ylikuormaa. Palamattomia kaasuja tyypillisesti ovat ilmakaasut eli typpi, happi ja hiilidioksidi. Roisketiiviillä suojapuvuilla suojautuneet palomiehet puhdistivat onnettomuusauton, traktorit ja asfaltin auton luona vedellä ja harjoilla. Pienenä erikoisuutena on kolmanneksi eniten kuljetettu kaasuluokka, joka on onnettomuusmäärältään kuitenkin toiseksi suurin palavien nesteiden onnettomuusmäärän jälkeen. Aina nämä eivät ole torjuntatoimia johtavan tiedossa ja käytettävissä välittömästi onnettomuuspaikalle saavuttaessa. Tokeva-ohjeita tukevat Työterveyslaitoksen laatimat erinomaiset OVA-ohjeet. Mitä enemmän tiettyä ainetta kuljetetaan ja käsitellään, sen suurempi on onnettomuuden mahdollisuus
62 4–5 ·2018 ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski Suurkiitos pelastajille! Niemegk (Saksa). Miten hän saisi lapset ulos palavasta autosta. Kuukauden kuluttua tähän tuli tilaisuus, kun perhe kutsuttiin vierailemaan paloasemalla. Organisoinnin jälkeen joukkueen johtaja jatkaa tilanteen arviointia, hankkii tarvittavat asian tuntijat ja arvioi väestön varoittamistarpeen. Kiitollisuudenvelka pelastajia kohtaan ei jättänyt nuorta isää rauhaan. Käynnin jälkeen Knut Zeigermann osti uuteen autoonsa tehokkaan alkusammuttimen, hätävasaran ja turvavyöleikkurin. Jouni Salminen neuvoo. Hinausauto vei autoromun pois. ”Pelkäsin, että auto räjähtää, koska olin juuri tankannut”, Knut Zeigermann sanoi. Hän aloitti vasemmanpuoleisessa turvaistuimessa nukkuvasta pojastaan. ”Emme vielä tiedä, miten sammuttajien paloasu ja hikoilu vaikuttavat tähän.” Radboundin yliopisto tutkii 12–20 koehenkilön avulla, miten hikoileva iho suojaa vaarallisilta aineilta. Suomen Työterveyslaitos tutkii, mille syöpävaarallisille aineille sammuttajat todellisuudessa altistuvat (Pelastustieto 7/2017). Teksti: Peter Jagst Feuerwehr-Magazin 9/2017 Hollannin pelastusopiston tilaama kirjallisuustutkimus palosavun ja noen sisältämien vaarallisten aineiden tunkeutumisesta sammuttajan elimistöön on valmistunut. Viimein hän sai turvavyön auki ja lapsen ulos. Mutta tietenkin on hienoa, jos joku kiittää meitä”, pelastustoiminnan johtaja Tino Bastian kertoo. Kolmannen ryhmän tehtävät yleensä ovat vuodon tukkimiseen, leviämisen ja syttymisen estämiseen, vaarattomaksi tekemiseen liittyviä tehtäviä. Vaikuttaako toistuva työskentely kuumassa jollain tavalla ihon suojauskykyyn?” Heus sanoo. Palokunta pääsi liikenteeltä suljetun ajoradan kautta korkeilla liekeillä palavan auton viereen ja sammutti palon. Se tarkoittaa, että savussa (ja myös ulkona) käytämme niitä aina, huolehdimme kasvo-osan tiiveydestä emmekä riisu sitä heti kun tulemme ulos. ”Suomessa etsitään palopuvuista kirjallisuustutkimuksessa tunnistettuja aineita. Hän ei tajunnut joutuvansa liekkien lähelle. Tehtävämmehän on auttaa. Sitten moottori alkoi yskiä ja pysähtyi. Viimein hän onnistui ja apuun tullut toisen auton kuljettaja kantoi pojan turvaan. Ketään ei ollut auttamassa. Olemme viime aikoina kiinnittäneet huomiota myös ihoaltistukseen, joka tuli esiin ulkomaisissa tutkimuksissa”, pelastusopiston opettaja Ricardo Weewer kertoo. Hollannin työterveyslaitoksen tutkimuksen projektipäällikkö Ronald Heus huomauttaa, että kirjallisuustutkimuksen aineisto koski syöpävaarallisten aineiden tunkeutumista ihon lävitse normaaleissa olosuhteissa. Turvavyön katkaisu ei enää tuota ongelmia. ”Mielestäni yksi tärkeimmistä tutkimustuloksista on, että palosavun toistuva hengittäminen on altistustavoista yleisin. Toisen ryhmän tehtäviä ovat yleensä tukitoiminnoiksi luettavat alueen eristäminen, vesihuolto, potilaiden sekä kemikaalisukeltajien dekontaminaatio jms. Vasta kun vuoden lopussa saamme kaikkien tutkimusten tulokset, voimme yhdistää ne ja tehdä varsinaiset johtopäätökset”, Heus sanoo. ”Tutkimus korostaa, että on tärkeää käyttää oikein hengityksensuojaimia. Rouva Zeigermann oli leiponut palokuntalaisille leivoksia. Vielä hän yritti pelastaa tavaroitaan ja papereitaan. Kohdekäynnit ja harjoittelu riskikohteissa, kuljetusreittien ja niillä kuljetettavien vaarallisten aineiden kanssa harjoittelu ovat hyviä tapoja lisätä torjuntavalmiutta mahdollisten onnettomuuksien varalle”. Asiantuntijaryhmän puheenjohtaja Ellen Buskens sanoo, että kirjallisuustutkimus kiinnittää huomiota olennaisiin seikkoihin. Tällä hetkellä riisumme sen kolmen minuutin kuluttua. Yleensä emme saa tietää, kuinka heille kävi. Tiedustelun ja tilannearvion jälkeen hän organisoi ryhmän tai joukkueen toiminnan tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. ”Luullakseni tutkimuksen seuraavassa vaiheessa katsomme, miten palomiesten iho reagoi kuumuuteen. Turvavyötä oli vaikea avata. Meillä on siihen tarvittavat välineet, koulutus ja ammattitaito. Tutkimuksessa tunnistettiin 32 tällaista ainetta, jotka luokiteltiin syöpävaarallisuutensa ja tunkeutumisreittiensä perusteella. Toisen auton kuljettaja veti hänet ja lapset pois palavan auton luota. Sitten oikeanpuoleisessa turvaistuimessa nukkuva tytär oli irrotettava. Siksi palokuntien on tärkeää etukäteen määritellä riskienhallinnan keinoin oman toimintaalueen kemikaalionnettomuusuhat ja varautua niihin. Hän ei tiennyt, että ohiajanut autoilija oli jo hälyttänyt palokunnan. Hänen lapsensa Elias ja Mia nukkuivat takapenkillä turvaistuimissa. Hän pysäytti ajoradan oikeaan reunaan. ”Emme odota, että pelastetut osoittaisivat kiitollisuuttaan. Keskikaistan kaide esti avaamasta oikeanpuoleisia ovia. Konepellin alta nousi savua. 62 4–5 ·2018. Erittäin suuri syöpäriski liittyy ainoastaan neljään hengitysilman mukana tulevaan aineeseen. Tietöiden takia moottoritien oikeanpuoleinen ajorata oli suljettu. Niistä 26 pääsee hengityselinten, kahdeksan ihon ja kuusi ruoansulatuselinten kautta elimistöön. Takaistuimelle pääsi vain vasemmanpuoleisesta ovesta. Myöhemmin arvioimme, onko tämä liian lyhyt vai liian pitkä aika.” Teksti: Jildou Visser Brand en Brandweer 10/2017 Hengittäminen vaarallisinta tulee hälytysilmoituksen saatuaan lähestyä onnettomuuspaikkaa tuulen yläpuolelta ja määritellä onnettomuuskohteen ympärille välittömän vaaran alue – yleensä 25–50 metriä – ja eristää se. Knut Zeigermann ajoi moottoritietä paluumatkalla lasten urheilukilpailuista. Kuumuus ja myrkyllinen savu haittasivat irrotusta. Sairaankuljettajat ja ensihoitolääkäri huolehtivat isästä ja lapsista. Tehtävänantoihin ja käskyihin liittyy aina vaadittavan suojaustason määrittely, tehtävään liittyvät mahdolliset rajoitukset ja informaatio kemikaalin ominaisuuksista ja vaaratekijöistä. Joukkuetasoisissa tehtävissä yleensä ensimmäisen pelastusryhmän tehtävät ovat kohteen tarkempi tiedustelu ja mahdollisten uhrien pelastaminen sekä alkutorjunta. ”Kemikaalionnettomuudet ovat suhteellisen harvinaisia Suomessa ja niihin liittyy usein epävarmuutta suhteessa omaan rutiiniin ja osaamiseen
Kai säkin nyt jotain tiedät", paloesimies komentaa. Sen käyttö riippuu täysin tilannepaikan johtajasta. Pelastustoiminnan johtaja Thomas Strebel kohtasi pihalla joukon oppilaita. Oppilaat juoksivat pihalle. Siihen voidaan kiinnittää kamera ja valaisin. Se soveltuu sekä oikeaettä vasenkätisille. Se on sekä luja että kevyt (3,9 kg)”, hän korostaa. "Mä en ole oikein vakuuttunut tosta Cobrasta", savuykkönen sanoo. ”Läpinäkyvä kilpi on valmistettu kaksinkertaisesta polykarbonaattilevystä. "Älä nyt hulluja puhu. 4–5 ·2018 63 LIIAN TUMMAA PAAHTOA Unohtumaton kemiantunti Muri (Sveitsi). Hän nousi savuttoman porrashuoneen kautta toiseen kerrokseen ja totesi, että kemianluokka oli savun täyttämä ja hehkuvaa ainetta oli siellä täällä. Ne hoitaa sillä melkein tilanteen kuin tilanteen", savukakkonen kertoo. Tuntemattomasta syystä magnesium paloi humahtaen kirkkailla liekeillä ja luokka täyttyi savusta. Savusukeltajat toivat palavan magnesiumin metallisangossa pihalle ja kapteeni Wyss sammutti sen sementillä. Mitäs tässä sitten kursseja käymään, jos asia hoituu kahvipöydässä yhtälailla", ylipalomies sanoo. Teksti: Fernando Volken 118 swissfire.ch 8/2017 Palomiehen suojakilpi Haisnes-Vermellesin (Ranska) palokunnan palomies ja eläinasiantuntija Rémy Hénin on kehittänyt suojakilven, jolla palomies voi suojautua vaarallisilta eläimiltä: koirilta, kissoilta, käärmeiltä ja villieläimiltä. "Ei se niin voi olla, että keksitään keksimällä kohteita, joihin sitä voidaan soveltaa", savuykkönen vastaa. Asiaan halutaan tuoreempikin kanta. Savu poistettiin rakennuksesta ylipainetuuletuksella. Saatas kokemuksia." "Cobran käyttö on johtamiskysymys. Läheiseltä rakennustyömaalta tuotiin sementtisäkki. "Sano nyt säkin kesämies jotain. Harjoitus on juuri loppunut. Opettaja ja kahdeksan hengenahdistuksesta kärsivää oppilasta kuljetettiin sairaalaan. Paikalle saapuneen kahden ambulanssin sairaankuljettajat tutkivat kaikki kemiantunnilla olleet koululaiset. Kilvessä on heijastavat ja itseloistavat raidat. Opettaja kertoi, mitä oli tapahtunut. "Jatkakaa. Tuntia varten opettaja oli valmistellut useita kokeita. Ei tarvitse ilmoittaa", ylipalomies antaa luvan tyhjälle miehistömessille. Kesämies kertoo, että kahvipöydässä esiin nousseet ajatukset olivat käyneet ilmi kurssillakin. Strebel pidätti henkeään ja toi hänet nopeasti pihalle. "Kesämies hei – kai sä keitit sitten sitä Cobra-yksikön erikoispaahtoa etkä mitään sankoruiskusumppia." "Enhän mä nyt erikoisjoukolle mitään perussumppia laske. "Kivaa toi nöyryys, mutta teidän pitää ehdottaa, jos muut eivät huomaa. Kahdella oppilaalla oli hengenahdistusta ja opettajalla oli käsissään palovammoja sekä mahdollisesti lievä savukaasumyrkytys. Ei se sitä kiireessään muista", paloesimies sanoo. Työvuoro marssii ovesta sisään. "Me lähdetään profiili edellä. "Siellä kyllä näki, että Cobrakin toimii, kun sitä käytetään järkevästi mutta täydentävä väline se lopulta on." "No helvetti. Mä tiedän, että seinän läpi sammuttajat tarttee jykevämpää kamaa", talvehtiva kesämies heittää jo sujuvampaa asemaläppää. "Ei tietenkään mutta tilanteen salliessa sitä voitaisiin soveltaa. Kilpeä voidaan muuntaa vastaamaan ostajan käyttötarkoituksia. Liittyykö se niihin pieniin muovisiin Pets-leikkielukoihin?" "Ei, se on Pelastustoimen ensivaiheen täydentävät sammutusmenetelmät. Erikoisryhmän petturit vedetään höökin ali", ylipalomies uhkaa. Kahvinkeitin kurnuttaa viimeiset vetensä säiliöstä. "Joo, ehkä mutta meidän pitäisi päästä harjoittelemaankin sillä. Meidän yksikön pitää tarjota Cobraa mestarille. "Me päästiin kokeilemaan sitä pelastajakurssilla, mutta enemmän sen kanssa puuhattiin PETS-kurssilla." "Ai millä. Ei siinä yksittäisen palosotilaan ajatukset paljon paina", savuykkönen sanoo. Kemiantunnin aiheena oli magnesium. On yksiköitä, joissa ei ole muuta sammutusjärjestelmää. Pelastustoiminnan johtaja hälytti lisää ambulansseja ja lääkintäjohtajan, jotka perustivat ensihoitopaikan. Järkyttynyt opettaja oli yhä luokassa. Siksi tarvittaisiin sitä käytännön soveltamista", savukakkonen pohtii. Useimmat heistä kotiutettiin illalla. Sapeurs-Pompiers de France 10/2017 Juhla Mokan tuoksu leijailee lupaavasti miehistömessissä. Savusukellusryhmä yritti sammuttaa paloja peitteellä ja hiilidioksidisammuttimella. Taitettavan kilven mitat (korkeus 1 metri ja le veys 20–30 cm) riittävät suojaamaan vartaloa. "Niitä harjoituksia on vaikee järjestää. Otetaan käsivarsiin Cobra-tatuoinnit, ollaan äänessä ja pidetään homma mystisenä", ylipalomies päättää. "Kesämies hei, pannu on tyhjä!". "Eipä sille montaa kertaa ole käyttöä löytynyt." "Mä oon kuullut, että ennakkoluulottomalla käytöllä sillä voidaan tehdä paljon. Kävin sen kurssin vähän aikaa sitten." "Kerro lisää", paloesimies käskee. Pian kävi ilmi, että magnesiumpaloja ei palokunnan välineillä voi sammuttaa, vaan siihen tarvitaan kuivaa jauhetta. Jotkut itkivät, toiset olivat järkyttyneitä tai puhuivat kovalla äänellä. "Paitsi, että kurssilla pääsee harjoittelemaan", kesämies korjaa. Kun nähtäisiin, missä se toimii, niin voitas sitä sitten paremmin ehdottaakin sitä", savuykkönen vastaa. Virkaa tekevä kahvipöytä ei pääse yksimielisyyteen
Merkitse kuoreen ”kesäristikko” ja liitä mukaan yhteystietosi. Kaikkien oikean vastauksen lähettäneiden kesken arvomme hienoja yllätyspalkintoja. Oikea ratkaisu julkaistaan seuraavassa Pelastustiedossa. Kun olet ratkaissut ristikon yksin tai porukassa, lähetä vaaleanpunaiselle pohjalle tulevat ratkaisusanat sähköpostilla osoitteeseen toimitus@pelastustieto.fi. Hyvää kesää kaikille lukijoillemme!. Voit myös lähettää käsin täytetyn ristikon osoitteella Pelastustieto, Pasilankatu 8, 00240 Helsinki. 64 4–5 ·2018 Ratkaise kesäristikko ja voita Pelastustieto julkaisee taas ristikon valoisten kesäiltojen ratoksi
Monipuolisen kokemuksen hankkineena hän haki ja pääsi Valtion palokoulun alipäällystöluokalle 1966. Palolaitoksen tiloissa aloitti toimintansa Turun aluehälytyskeskus, joka palveli Turun lisäksi 25 ympäristökuntaa. Noina toimittajatyöni alkukuukausina käännyin monessa asiayksityiskohdassa hänen puoleensa. Tointa hän hoiti toukokuun loppuun 1967, jolloin oli edessä paluu Haminan palolaitoksen riveihin. Gunnarin 12 vuotta kestänyt kouluttajaura sai 1.8.1968 jatkoa ohjaajana Espoon Otaniemessä silloisessa Valtion palokoulussa, josta 1.4.1970 tuli Valtion palo-opisto. Ensikosketuksen palokuntatyöhän Pekka Willman sai liittyessään perustajäsenenä v. Eikä vain omassa palokunnassa, vaan koko ison lähialueen lukuisissa ammattija vapaaehtoisissa palokunnissa. Hän oli syntynyt Virolahdella 18.7.1927. Hänen opetusvastuullaan oli kalusto-oppi, ja pian myös tilanneharjoitusten suunnittelu ja johtaminen. 1946 Turun VPK:n poikakomppaniaan eli nykyiseen nuoriso-osastoon. päivänä. Pentti Turjas Kouluja poikakaveri sekä pitkäaikainen työtoveri. Ystävyys vahvistettiin Mikaelin kirkossa tapahtuneella vihkimisellä. Juhani Katajamäki Pekka Aarne Willman Palopäällikkö Pekka Willmanin elämäntaival taittui 27.5.2018 äkilliseen sairauskohtauksen murtamana. Kiitollisin mielin muistelen noita hetkiä. Vapaa-aikaansa Pekka Willman vietti perheen kanssa Rymättylän mökillä, missä kalastaminen ja rentoutuminen antoivat voimia työtehtäviin. Kahdeksan vuoden ajaksi hänelle tuli tutuksi myös Lohjalla sijainnut Väestönsuojelukoulu, jossa opetusaiheena oli palotoimen alkeet. Yhteistyöhön satsattiin Turun Vartiolentueen, sataman ja merenkulkuviranomaisten kanssa perustamalla palolaitokselle EKA-ryhmä toimimaan merellä tapahtuvissa onnettomuuksissa ja yleensä vaikeissa onnettomuustilanteissa. Turun palolaitoksella koulutettiin myös kaksi palomiesluokkaa, koska Kuopion uudella Pelastusopistolla ei ollut vielä valmiutta täysimittaiseen toimintaan. Henkilökunta tuli tutuksi. Keskikoulun suoritettuun Pekka Willman valmistui Turun Kauppaopistosta merkonomiksi. Avuksi tuli palo-opisto, josta silloisen opistonjohtajan Erkki Saksan myötämielisellä avulla sain kortteeripaikan. Hän hankki pätevyyden jopa hitsauskoulutukseen, eikä monellakaan ollut savusukelluskelpoisuutensa ohessa hänen veroistaan pätevyyttä kovia hermoja vaativassa syvyyssukelluksessa. Hänen kapasiteetistaan sai osansa myös naapuritontin Poliisiopisto, jonka tuntiopettajana hän opasti tulevia poliisimiehiä palotoimen alkeisiin. Hän toimi vt. Pekka oli ryhmässä mukana aktiivisesti. Turun palolaitos liittyi myös viiden muun palolaitoksen kanssa kansainvälistä apua antavaan Finn Rescue Force -ryhmittymään. Muistot ovat mitä lämpimimmät. Tässä poikapiirissä syntyi useita ystävyyssiteitä, jotka ovat jatkuneet läpi elämän. Hälytysilmoituksen koululla kajahtaessa yksiköiden johtajana toimi itseoikeutetusti Gunnar Brofors.” * * * Tutustuin Broforsiin aloittaessani Palontorjunta-lehdessä toimittajana keväällä 1973. Oppilaina olivat kaikkien palokuntamuotojen päällystötehtäviin koulutettavat. Toinen ehkä yhtä tärkeä virkistyspaikka oli Sevettijärven rannalla pohjoisessa oleva ”palomiesmökki”, jossa sai tuntumaa toisenlaiseen luontoon kuin Rymättylässä. Palokoulu antoi pyydettäessä sammutusapua lähikuntiin. Opiskeluaikoina kesätyöpaikka löytyi palolaitoksesta. Palolaki piti opetella sanasta sanaan. Elvistä tuli Pekan elinikäinen, yli 60 vuotta kestänyt elämänkumppani ja kahden pojan, Heikin ja Matin äiti. Kaupalliselle alalle ajateltu työ vaihtui sattuman sanelemana palomiehen uraksi. Hän oli syntynyt Turussa 1.3.1933. Willman osallistui myös Turun VPK:n toimintaan tilintarkastajana, hallituksen jäsenenä sekä puheenjohtajana vuosina 1969–1973. Gunulla oli aina aikaa. Vuonna 1959 hänet nimitettiin palomestariksi ja 1.1.1961 apulaispalopäälliköksi. Muun muassa uutta nostolavaja pelastus-/raivausautokalustoa hankittiin. Saman vuoden elokuussa hänet määrättiin koulun apukouluttajaksi. Tampereelta työn perässä pääkaupunkiin tullessani asuntoa ei aivan hetkessä hankittu tuolloinkaan. Varttuneempina kokoonnuttiin usein illan päätteeksi kertomaan päivän tapahtumista kavereille. Valtion Palokoulussa Willman suoritti palopäällystötutkinnon 1961. Koulukadun varrelta Pekka Willman löysi myös tyttöystävän, Elvi Alinin. Oppiminen oli vanhempien palomiesten opastuksella tapahtuvaa niin sanottua vieressä oppimista: kalusto-oppia, katukoulua, käytännön kalustoharjoituksia, palotoimenhoitoa ja sairaankuljetusta. Kolmen kesän jälkeen Willman hakeutui palomiehen vakanssille ja aloitti palomiehenä 1954. Osa poikakomppanian ja Mannerheimin puiston ympäristön pojista muodosti ryhmän, joka pelasti erilaisia pelejä puiston kentällä ja vietti muutenkin aikaa yhdessä. Pekka Willman toimi lääninhallituksen määräämänä aluepalopäällikkönä vuosina 1985–1992. Eläkkeelle Willman siirtyi 30.11.1992. Parhaiten hänet tunsi ja hänen panoksensa Palokoulusta Palo-opistoksi laajentuneen oppilaitoksen kehittämisessä tietää koulun johtajana toiminut Rainer Alho, myöhempi Helsingin pitkäaikainen palopäällikkö ja pelastuskomentaja: ”Broforsin palokuntaura alkoi palomiehenä Haminassa 1956. Öljyvahinkotorjuntaan panostettiin uudella kalustolla ja lisäkoulutuksella. Isällisellä otteella hän esitteli opiston tiloja sekä toimintaa ja juohevasti opasti talon tavoille. Sairaankuljetusta tehostettiin kouluttamalla palomiehiä ensihoitotehtäviin ja muuttamalla perinteistä potilaansiirtoa yhä enemmän potilasta hoitavaksi toiminnaksi. Pekka Willmanin aikana Turun palolaitoksen teknillinen kehitys jatkui. Lisäksi Willman oli Turun ja Porin läänin palokuntaliiton hallituksessa ja Suomen Palopäällystöliiton I-jaoston johtokunnassa. Pekka Willmanille myönnettiin Suomen Palontorjuntaliiton ansioristi vuonna 1969 ja Suomen Palopäällystöliiton ansioristi 1979 sekä Kaupunkiliiton ansiomerkki 30-vuotisesta palveluksesta. Savusukelluskoulutusta lisättiin hankkimalla viiden Turun ympäristökunnan kanssa yhteinen liikuteltava harjoitusrata. Sen ja paljon muuta Gunnar opiskeli. 4–5 ·2018 65 Gunnar Brofors MUISTOISSA Palomieskoulutuksemme uranuurtaja ja lämmin persoonallisuus Gunnar Brofors kuoli Kotkassa 90 vuoden ikäisenä huhtikuun 9. Mukavasta joukosta ”Gunu” nousi heti esille. Kaupunginvaltuusto valitsi Willmanin palopäällikön virkaan, jossa hän aloitti 1.1.1974 ja toimi palopäällikkönä 19 vuotta. Keskitettyä palomieskoulutusta ei tuolloin ollut. palopäällikkönä 1.11.1972–31.12.1973. Paineilmalaitteet tulivat läpikotaisin tutuiksi, joten hän pikavauhtia sai opetusvastuulleen myös paineilman käyttöteorian sekä laiteharjoitusten suunnittelun ja järjestelyt. ”Gunun” innostava kouluttajaote ja rauhallisen vakuuttava opetustyyli tulivat neljännesvuosisadan aikana tutuksi nelinumeroiselle joukolle opiskelijoita kaikissa palokuntamuodoissa
21.8. syyskuuta alkaen Itä-Pasilaan osoitteeseen Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki. 7 10.10. 12.6. Viestintäasiantuntija, maaliskuu 2017 – maaliskuu 2018 Opintokeskus Sivis Jäsen-, verkkoja mediaviestintä, päävastuu sosiaalisen median kanavista, verkkolehden toimittaminen ja kehittäminen, projektiviestintä, Siviksen toiminnan valtakunnallinen ja alueellinen markkinointi sekä verkostoyhteistyö. 040 554 0036 Marjatta Kupias kollega p. Olen lojaali työntekijä, ja luon aina omalla toiminnallani ja työskentelylläni positiivista mielikuvaa työnantajastani. 25.9. Laaja-alainen pedagoginen pätevyyteni antaa vahvan pohjan koulutusten suunnitteluun ja toteuttamiseen kohderyhmän tarpeiden mukaisesti. S U O S I T T E L I J A T Inga Hirvasvuopio projektityön aikainen esimies p. 0400 858 205 Y H T E Y S T I E D O T +358 50 3527555 Heinäsarantie 10 E, 00630 Helsinki marinella.ruutu@hotmail.com S O S I A A L I N E N M E D I A LinkedIn: linkedin.com/marinellaruutu Twitter: @ruutumari Facebook: /marinella.ruutu Instagram: @marinellaruutu T Y Ö K O K E M U S Koordinaattori, maaliskuu 2018 -> Opintokeskus Sivis V I E S T I N N Ä N M O N I O T T E L I J A J A K O U L U T T A J A Sisäisen viestinnän kehittäminen, hallinto ja johtoryhmätyöskentely, viestintä sosiaalisessa mediassa, viestinnän pitkän tähtäimen suunnittelu ja kehittäminen, tapahtumien organisointi ja koordinointi. vuokraa tilat neljän hengen henkilökunnalleen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöltä. 045 210 5373 Juha Tiihonen esimies Lappeenrannan seurakuntayhtymässä p. Pelastustieto on elänyt hyvin ajan mukana. Sytyn viestinnän strategisesta kehittämisestä ja suunnittelusta, ja olen ollut juurruttamassa organisaatioihin uudenlaista viestintäkulttuuria; luonut tavoitteita, määritellyt kohderyhmiä, pohtinut sisältöjä ja painopisteitä, lanseerannut kanavia ja rakentanut mittareita. 20.11. Numerossa 6/2018: Satasivuinen Turvallisuusmessujen erikoisnumero. pelastusylitarkastajana pelastustoimen palvelut -yksikössä. 6 5.9. 18.9. 17.4. 30.10. 66 4–5 ·2018 Pelastustieto vuonna 2018 Nro Ilmestyy Varauspvm Aineisto 1 7.2. Nyt löydät Pelastustiedon diginä myös Lehtiluukku.fi-palvelusta! Osta edullinen irtonumero, testaa 4 kk tai tilaa koko vuodeksi. Myllyhoitoyhdistys ry Nuohousalan Keskusliitto Marinella Ruutu on nimitetty viestintäja koulutussuunnittelijaksi Nuohousalan Keskusliittoon 1. 10.4. Siinä oli juttua Tammelan metsäpalosta. Paloja pelastustieto ry. 8 14.11. Tavoitteeni on olla kannustava ja helposti lähestyttävä kouluttaja. 14.8. 3 2.5. 045 606 3599 Maarit Vento myyntipäällikkö, yhteistyökumppani Kaakon Viestinnässä p. 2 14.3. Seuraan ahkerasti myös lehden nettisivuja ja sosiaalista mediaa”, kertoo oululainen SPEK Pohjois-Suomen järjestöpäällikkö ja Oulun VPK:n päällikkö Patrik Willberg. Elokuun numero vuodelta 1997 on jäänyt erityisesti mieleen. Pelastustieto muuttaa Lehden osoite muuttuu. Lehti on tähän asti toiminut Palosuojelun edistämissäätiön omistamissa tiloissa Länsi-Pasilassa. ” Ammatillista asiaa ja näkökulmia työhön NIMITYKSIÄ Sisäministeriön pelastusosasto Jari Lepistö aloitti sisäministeriön pelastusoastolla 1.6. Projektipäällikkö, elokuu 2006 – toukokuu 2008 Vastuu yläkouluihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin suunnatusta ehkäisevän päihdetyön kokonaisuudesta, kuten koulutusten kehittämisestä, markkinoinnista, varainhankinnasta sekä verkostotyöstä, myös muut yhdistyksen viestintätehtävät. 20.2. MARINELLA RUUTU P R O F I I L I Kokemukseni julkiselta sektorilta sekä järjestöorganisaatioista ovat muovanneet minusta laaja-alaisen yhteiskunnallisen viestinnän ja kouluttamisen ammattilaisen. Isken myös mielelläni kädet saveen, ja hoidan päivittäistä viestintää monikanavaisesti, osallistavasti ja oikea-aikaisesti. 23.1. 16.1. Johdollani on viety maaliin myös useita projekteja, kuten verkkosivuja jäsenlehtiuudistus, visuaalisen ilmeen päivittäminen sekä koulutussisältöjen kehittäminen. Olen sparrannut esimerkiksi lukuisia harjoittelijoita kehittymään viestintätaidoissaan. Siitä lähtien olen tilannut lehteä tauotta jo 20 vuotta. 27.2. Toimitus muuttaa 1. 5.6. kesäkuuta alkaen. Luonteeltani olen sitkeä "sissi", joka ei pienestä hätkähdä. 4–5 27.6. 27.11. Viestintäpäällikkö, tammikuu 2010 – maaliskuu 2017 Lappeenrannan seurakuntayhtymä Kokonaisvaltainen vastuu organisaation sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä, sen kehittämisestä ja budjetoinnista sekä mittaamisesta ja arvioinnista. Harrastuksesta on tullut myös työ ja lehti antaa paljon ammatillista asiaa. Lehden tilaus > Kestotilaajan vuosihinta on 68 € > Määräaikaisen vuositilaajan hinta 75 € > Nuorisotilaus on vuoden mittainen ja on tarkoitettu alle 18-vuotiaille, hinta 38 € > Opiskelijatilaus on vuoden mittainen, vaatimuksena vain opiskelu, hinta 38 € > Eläkeläistilauksen hinta on 38 € > Verkkolehden tilaus 35 € (sisältää myös lehtiarkiston näköislehdet vuodesta 2010) Voit tilata Pelastustiedon soittamalla numeroon (03) 4246 5358 tai sähköpostitse: tilaukset@pelastustieto.fi tai nettilomakkeella pelastustieto.fi > TILAA LEHTI. 23.10. Hänen toimenkuvaansa kuuluvat erityisesti turvallisuusosaamiseen ja yksilöiden kriisinsietokyvyn parantamiseen liittyvät aiheet, asumisturvallisuuden kehittäminen ja pelastustoimen turvallisuusviestintä. 9–10 12.12. Minua kiinnostaa saada tietoa ja uusia näkökulmia alasta
Yhteistyössä pelastuslaitosten kumppanuusverkosto, sisäministeriö, SPEK, Suomen Palopäällystöliitto ja Palosuojelurahasto. Barometrikyselyn tavoitteena on kerätä tietoa, jolla tuetaan pelastustoimen uudistamistyötä ja sopimuspalokuntatoiminnan edistämistä. Järjestäjä: sisäministeriö. Muita huomionarvoisia tilaisuuksia SuomiAreenassa: 18.7.2018 klo 13–14 Mitä hybridiuhat tarkoittavat arjen turvallisuudelle. Sopimuspalokuntabarometri 2017 – Suomen Sopimuspalokuntien Liiton julkaisusarja, sarja B:5/2017 SOPIMUSPALOKUNTABAROMETRI 2017 perustuu aiemmin tehtyyn Sopimuspalokuntabarometri 2014 -kyselyyn. Valtaosa kysymyksistä on samoja kuin aiemmassa kyselyssä. Mukana on joitakin kokonaan uusia kysymyksiä pelastustoimen ajankohtaiseen tilanteeseen liittyen. SOPIMUSPALOKUNTABAROMETRI SSPL 2017 TÄMÄN HANKKEEN ON RAHOITTANUT PALOSUOJELURAHASTO. Konkreettinen tuotos on tämä raportti, jossa kyselyn tulokset julkaistaan. Järjestäjä: Suomen Palopäällystöliitto 20.7.2018 klo 11:30–12:30 Maailman turvallisin maa – totta vai tunnetta. KAIKKI AVOIMET vastaukset ovat kokonaisuudessaan (*kts. Kaupungintalon piha (Hallituskatu 12). Välitän – siksi autan Turvallisuuden myytinmurtajaiset Porissa SuomiAreenan Purje-lavalla (päälava) 20.7.2018 klo 13–14 Keskustelemassa valtakunnan kärkipoliitikkoja ja urheilullisia julkkiksia. Juontajana Kirsi Alm-Siira. Raportti julkaistaan sekä suomenettä ruotsinkielisenä. Kyselyn yhtenä tarkoituksena on selvittää, miten tilanne on muuttunut aiemmasta kerrasta. Antinkadun lava (Antinkatu 5). sivu 5) luettavissa www.sspl.fi -sivustolla