Pelastustieto 4-5/2019 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

SÄHKÖAUTO on vaikea sammuttaa HELSINKI valittaa uhkasakosta KANSAINVÄLINEN KOULUTUS käyttöön myös kotikentällä 4–5/2019 PELASTUSTOIMEN, ENSIHOIDON JA VARAUTUMISEN MEDIA porukalla haltuun Nostolavan vikatilat
Ympäristön kannalta huomionarvoista oli, että vettä säästettiin aiempaan menetelmään verrattuna n. 35 säiliöautollista eli 350 000 litraa. työntekijälle turvallinen menetelmä, ei pesupäästöjä huoneilmaan eikä käyttäjän tarvitse koskea likaiseen letkuun prosessin aikana. puhdasta paloletkua jopa 20 kpl tunnissa, taloudellisesti ja nopeasti . PÄÄKIRJOITUS . 9-10 m 2 HoseMaster TM TÄYSAUTOMAATTINEN PALOLETKUJEN HUOLTOJÄRJESTELMÄ WWW.RAUPLAN.COM WWW.VEIKKONUMMELA.FI Since 1968 Since 1981 WWW.TRVESITYKIT.FI LUE LISÄÄ OSOITTEESTA: WWW.HOSEMASTERFINLAND.FI PUHTAAN PALOASEMAN PUOLESTA Ruotsissa, vuoden 2014 suuressa metsäpalossa, käytettiin yli 3600 letkua, jotka huollettiin käytön jälkeen. pienin tilantarve – minimissään kone 4,5 m 2 , työvaroineen = n. tehokas pesuprosessi, lyhyt työskentelyaika, vähemmän kuormitusta . patentoitu letkun ja liittimien koeponnistusmenetelmä, nopea ja täsmällinen, koneenkäyttöjärjestelmä sisältää letkujen tarkastuspöytäkirjan . apulaitteita ja kuivatustornia ei tarvita . TURVALLINEN JA KAIKILLA MITTAREILLA TEHOKKAIN. pienin vedenkulutus ja pienin sähkönkulutus . . Hose Masterilla työ kesti muutaman viikon, aiemmin käytetyillä laitteilla ja menetelmillä työ olisi kestänyt melkein vuoden
PÄÄKIRJOITUS PELASTUSTIETO ON MEDIA, JOKA KATTAA PELASTUSALAN KOKO KENTÄN. Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun. Juha Sipilän hallitus vaihtui Antti Rinteen hallitukseksi, mutta sosiaalija terveyspalveluiden uudistaminen jatkuu 18 maakuntaan perustuvana. Ennen kaikkea puhutaan sisältöjen kehittämisen tarpeellisuudesta. Valtakunnallisen ratkaisun merkitys ja valtionhallinnon ohjaava rooli korostuu erityisesti tässä asiassa. 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaajapalvelu p. KÄSITTELEMME MYÖS ENSIHOITOA JA VARAUTUMISTA. Tulevaisuudessa vastaavia varmaankin järjestetään jokaisella laitoksella ja niitä voidaan vapaasti vertailla keskenään. Onko pelastustoimi mukana tässä ratkaisussa. Pelastusopistossa valmistellaan kansallisia mittareita. Sitä aletaan erityisesti tehdä kumppanuusverkostossa luodulla omavalvontamallilla. Itsehän olemme jo vuosikaudet kutsuneet alaamme pelastustoimeksi. Kysymysten pohjana ovat myös alan arvot: inhimillisesti, ammatillisesti ja luotettavasti. Vaikea sana hahmotettavaksi, mutta kun kiteyttää sen tiedon perusteella tapahtuvaksi laadunvarmistamiseksi, pääsee jo enemmän jyvälle, mistä on kyse. Kannen kuva: Kimmo Kaisto. PELASTUSTIETO-LEHTI ILMESTYI ENSIMMÄISEN KERRAN VUONNA 1950. Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan. Millaiseksi se sitten tuleekaan muodostumaan. Pelastuslaitos kysyy tämän vuoden aikana asiakkaittensa tyytyväisyyttä. 4–5/2019 Pelastustieto 3 Maakuntaa ja omavalvontaa Päätoimittaja Esa Aalto, p. 044 7280402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi, Kaisu Puranen, p. Esa Aalto. Monialaisuudesta puhutaan sen verran, että ensihoidon takia, päättäjien lausumaa mukaillen, paloja pelastustoimi liitetään mukaan kokonaisuuteen. Pohjois-Karjalassa toteutetaan yhdessä opiston kanssa ensimmäinen konkreettinen hanke. Monta asiaa on auki tässäkin ratkaisussa. 050 5620735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu, p. Näin saadaan ensimmäistä kertaa tutkittua tietoa siitä, mitä pelastuslaitoksen asiakkaat oikeasti ovat mieltä saamistaan palveluista. Kyselyn tulokset julkaistaan tämän vuoden lopussa. Ensin tulevaisuuden polkuja viitoittaa selvitys pääkaupunkiseudun erillisratkaisuista. 044 7280403, kaisu.puranen@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin p. Kenties näissä kyselyissä saadaan myös tietoa esimerkiksi siitä, kokevatko asiakkaat avun saannin ajan liian pitkäksi. Pääasia on, että pelastustoimi sijoittuu itsenäisenä toimijana uuteen hallintorakenteeseen. (03) 4246 5358 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino PunaMusta 2019 ISSN 1236-8639 Ulkoasun suunnittelu Teemu Pokela Tietosuoja Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakas rekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon. Taas mennään kohti 18:aa
SISÄLTÖ 26 Letkuttomat pelastusvälineet yleistyvät K U V A : M IK A R IN N E
4–5/2019 Pelastustieto 5 SISÄLTÖ 3 Pääkirjoitus 6 Ajassa 10 Pelastusalan maailma 12 Itsenäiset laitokset maakunnissa 19 Askeleet laatuun 22 Helsinki valittaa uhkasakosta 28 Nostolavan vikatiloja etsimässä 32 Arvaamaton sähköauto 34 Mirafoni 44 Varautumisen yhteistyö 46 Mokkatakkimaisteri 50 Mikkelin VPK 140 vuotta 52 Liian tummaa paahtoa 54 Yhteistyö jää sanahelinäksi 56 Yhdessä Interschutziin 58 Opinnäytteet 60 Kalustonurkka 62 Ulkomailta 64 Muistoissa 66 Ristikko 14 Kv-toiminta kotimaan kentille 30 Scanian harjoittelukurssi 36 Metsäkone sammuttaa 48 Anjalan VPK voitti taas Jehumaljan 38 Mari Rantanen eduskunnassa K U V A : T E E M U H E IK K IL Ä
Uusien tulokkaiden lisäksi kokeneemmatkin käyvät kertaamassa ja päivittämässä tietojaan. Kurssilla oli viitisenkymmentä osallistujaa, varsinaisia lentosammutuspäälliköitä oli 24. Paikka tarkentuu • Paloilmoittimen hoitajakurssi 28.8. Kinnunen kertoo, että heti kurssin päätyttyä tuli Satakuntaan tositilanne. Pori • Kouluttajan pedapakki 21.8. Lentosammutuspäälliköt saivat olla itse miehistönä, lentäjät olivat vapaaehtoisiamme. Kiireellisissä pelastustoimen tehtävissä alkuvuonna 2019 ensimmäinen yksikkö on ollut kohteessa 7 min 51 s hälytyksestä (mediaani). Tarvittiin helikopteria ja johtolentokonetta. Tyhjillään ollut navetta oli tulessa ja palo levisi maastoon. ”Pelastuslaitokset voisivat hyödyntää meidän resurssejamme enemmänkin”, Sami Kinnunen esittää. Ylikiiminki PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO www.sppl.fi • Ensilinjan auttajien henkinen kestävyys 7.7. Tiedot on koottu Pelastustoimen toimenpidetilasto Prontosta) Lentosammutuspäälliköt kokoontuivat jokavuotiseen koulutukseen Jämijärvelle 6.–8. ”Lentosammutuspäällikkö näkee koneesta hyvin palon kehittymisen ja tuleeko heitteitä johonkin suuntaan. Nyt kurssilla keskityttiin lentosammutuksen johtamiseen”, kertoo koulutuspäällikkö Sami Kinnunen Suomen Lentopelastusseurasta. Vantaa VAPEPA www.vapepa.fi • Etsinnän peruskurssi, 6.7. Valmiuden ylläpito vaatii jatkuvaa harjoittelua. Valtimo • Vapepa-info, 19.7. Aika on kasvanut, vuonna 2016 se oli 7:34. Jyväskylä • Maastojohtajakurssi, 23.– 24.8. Hämeenlinna SPEK www.spek.fi • Tulityökoulutuksen workshop kurssinjohtajille, 20.8. Kahdeksasta jäsenyhdistysten koneesta kaksi esitti helikopteria. Päivällä aika on 7:32, illalla 7:51 ja yöllä 8:35. Harjoitukset sujuivat suunnitellusti ja saimme ne läpi kirkkaaseen aikaan.” Koulutukseen kuuluu myös kaksi teoriapäivää Pelastusopistolla. 6 Pelastustieto 4–5/2019 ALALLA TAPAHTUU TAPAHTUMA AJANKOHTAINEN LUKU Lentosammutuspäälliköt opissa 7 AJASSA minuuttia 51 sekuntia. ”Kolmena päivänä harjoiteltiin metsäpalojen tähystyslentoja. ”Täydennyskoulutus järjestetään yhdessä Pelastusopiston kanssa. Helsinki KAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALAN LIITTO www.kaspeli.fi • Palokuntanuorten koulutusleiri, 30.6.–5.7. (Lähde: Johannes Ketola, Pelastusopisto. Tampere • Käsisammutinliikkeen vastuuhenkilön tutkinto 2019 21.–23.8. Kimmo Kaisto K U V A : S LP S HELSINGIN PELASTUSLIITTO www.helpe.fi • Palokuntakurssi aikuisille Vanhan Käpylän VPK:lla, 3.8. Tunnistamisja paikantamistehtävien lisäksi harjoiteltiin helikop tereiden johtamista maastopalojen sammutuksessa. Heinola. Pelastustoiminnan johtaja voi tällöin ohjata nopeasti resurssit oikeaan paikkaan.” Tähystyslennoilla sopiva korkeus on 2000–3000 jalkaa. toukokuuta. Kurssilla uutuutena Pelastusopistolla oli Jämijärvellä myös oma RPAS-rastinsa, jossa esiteltiin opiston hankkeessa kehiteltyä kolmea perusoperaatiomallia. Taipalsaari LAPIN PELASTUSLIITTO www.lapinpelastusliitto.fi • Palokuntanuorten koulutusleiri Tervas 2019, 14.–20.7. Johtokone liikkuu tilanteen mukaan, mutta yhä enemmän käytetään myös RPAS-laitteita
Kimmo Kamppari, Twitter 6.5. Palokunnalla on kaksi sammutusautoa, säiliöja miehistöauto sekä kevytperäkärry. ”Hälytyksiä on vuositasolla noin 40–50. Toimintavalmiusaika on kymmenen minuuttia. Nuorisoosaston lisäksi toimii myös naisja järjestöosasto. Sysäyksen an toi nykyiseltä Kauppatorilta kesäkuussa 1877 alkanut Lahden kylän palo. 4–5/2019 Pelastustieto 7 SOME VPK TOIMII AJASSA Lahden VPK täyttää elokuussa komeat 140 vuotta. ” Sisäisen turvallisuuden suurin uhka on monimuotoinen eriarvoistuminen. ”Ajoneuvokalustoa saamme pelastuslaitokselta kierrätettynä tai sitten hankimme itse, kuten varusteetkin. Eli attendojen, espereitten ja stadin toiminta on täysin lain ja sen hengen mukaista, virkamiehet vain nipottavia pilkunviilaajia. Saimme uudet remontoidut tilat käyttöömme 2017. ” Lyhentäisi joissakin tapauksissa eläimen kärsimystä, koska poliisi tulee (jos tulee) pitkälläkin viveellä. Nyt sisäministerinä henkilö jolla varmasti tästä substanssista ymmärrys. Sopimuspalokunnissa on paljon metsästäjiä. Karim Peltonen, Twitter 6.6.. Odotukset korkealla. Kuvassa vanhan aseman edessä jäseniä, jotka osallistuivat muuttoon uudelle. ” Tänään alkoivat Mental Fire Fit-videosarjamme kuvaukset. Aseman vuokraja ylläpitokuluista vastaa pelastuslaitos yli sata vuotta sitten tehdyn sopimuksen perusteella.” Palokunnassa on hyvä henki ja yhteen hiileen puhaltamisen meininki. Yhteisöllisyyttä ovat osaltaan lisänneet remontin myötä esimerkiksi kuntoilutilat. Palokunta on erikoistunut vesihuoltoon yhdessä Harjunalustan VPK:n kanssa sekä RPAS-toimintaan, joka on juuri aloitettu Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen alueella”, kertoo Lahden VPK:n päällikkö Marko Nieminen. Myös erikoistumiset ovat lisänneet aktiivisuutta, koska on ollut mahdollista opiskella uutta. Jarmo Askola eläinpelastustehtävistä, Facebook 15.5. Ne keskittyvät rakennusja maastopaloihin, puun raivauksiin sekä asemavalmiustehtäviin. Juhlien jälkeen jatkuu normaali toiminta ja yritys saada uusia aktiivisia jäseniä mukaan. ”Turvallisuusviestintää teemme tapahtumissa lähinnä toimintaamme ja kalustoamme esittelemällä. Voisiko poliisi, yksikönjohtajan kysymänä, vain antaa luvan lopettamiseen, niin hoituisi nopeammin. ”Olemme saaneet uuden aseman myötä muutamia uusia aktiivisia jäseniä, mutta varsinkin päiväsaikaan hälytyksiin on hankala saada henkilöstöä”, Nieminen kertoo. Pitkästä aikaa meillä on nykyaikaiset ja kalustollemme sopivat tilat. Kiinnostavaa nähdä, miten näkyy toiminnassa. Kimmo Kaisto ” Kiva kuulla, että viranomaiset jakavat ihan turhaan uhkasakkoja. Vuonna 1908 perustettu nuoriso-osasto on maamme vanhin. Syksymmällä julkaistavilla videoilla pelastusalan henkistä huoltoa käsitellään monipuolisesti erilaisista näkökulmista. Lahden VPK 140 vuotta K U V A : JU H A -M A T T I K IR K O N P E LT O Lahden Vapaaehtoinen Palokunta ry perustettiin 10. elokuuta 1879. Koko palokunnassa on satakunta jäsentä, joista kolmisenkymmentä on aktiivisia hälytysosastossa. Suomen Palopäällystöliitto, Facebook, 5.6. Suurin on ollut vuosittainen koko perheen Joulumaa-tapahtuma.” Vuosijuhlat pidetään tällä kertaa oman jäsenistön ja puolisoiden kesken varsinaisena vuosipäivänä omalla asemalla
Kyllä asemapalveluksessakin voi kysyä työkaverilta, tarviiko jeesiä.”. Toiminnanjohtaja Kristiina Heinonen, Suomen uimaopetusja hengenpelastusliitto 3.6 2 ”Kyllähän ”Sinä pelastat” -lausahduksessa on samaa potentiaalia kuin ”nou hädässä” ja Liikenneturvan sloganissa ”Jos otat, et aja. 8 Pelastustieto 4–5/2019 INSTAGRAM @pirkanmaanpelastuslaitos Koulujenpäätösjuhlinta alkaa pikkuhiljaa näkyä Rosendahlin rannassa. Lisäksi hän kouluttaa merivartijoille ensiapua. K U V A : K IR S I K A IV O N E N Maalaisjärkeä ensihoitoon Vuoden Ensihoitaja Miika Hokkanen toimii ensihoidon kenttäjohtajana. Pelastuspäällikkö Mika Viljanen, pelastustoimen ajankohtaisblogi 24.5 AJASSA POIMINNAT MITÄ KUULUU. Ensihoidossa on tosi hienot protokollat eri tilanteisiin, mutta se mentaliteetti herää vasta, kun Virve soi. He ovat työelämän pellepelottomia, siellä vaaditaan joka alalta osaamista. ”Hyvää kuuluu, kesälomia odotellessa.” Mikä meressä kiehtoo. Jos ajat, et ota.” Sitä paitsi ”Sinä pelastat” ei ole kielto taikka käsky. Myös viranomaiset ja vapaaehtoiset ovat saapuneet paikalle turvaamaan nuorison illanviettoa. Mitä kuuluu, Miika Hokkanen. 3 Jos haluamme lisätä onnettomuuksien ehkäisyn vaikuttavuutta, on meidän ensin ymmärrettävä mitä asiakas haluaa, ja ennen kaikkea se seikka, miten asiakas haluaa tarvittavan tiedon helpoiten saada. ”Sinä pelastat” on mahdollisuus! Turvallisuusviestinnän asiantuntija Juha Hassila, SPEK 5.6. Meri on heidän elementtinsä, jossa he osaavat toimia äärettömän hyvin.” Mitä ensihoito tarvitsee juuri nyt. Pirkanmaan pelastuslaitos onnittelee koulunsa päättäneitä! #koulujenpäätös #auttajatpaikalla #pelastaja #ensihoitaja 1 Tilastojen ja tutkimusnäytön perusteella voidaan sanoa, että pelastusliivien käyttöasteen lisääntyminen olisi yksi tehokkaimmista vesiliikenteen turvallisuutta edistävistä ja erityisesti hukkumiskuolemia ehkäisevistä yksittäisistä tekijöistä. ”Rajavartiolaitoksen mentaliteetti ja tapa tehdä töitä. Taustallaan hänellä on 15 vuotta yhteistyötä Rajavartiolaitoksen kanssa muun muassa eurooppalaisessa Poseidon-operaatiossa. ”Maalaisjärkeä ja rajavartiohenkeä
Hankkeita ei ohjata kunnolla, eikä niille määritellä kunnon toimintakausia. Jalkauttaminen täytyy sisältyä jo hankesuunnitelmaan. Onhan niitä, varsinkin pienistä, laitosten omista hankkeista saadaan myös konkreettisia tuloksia. Kun hankkeita ei pystytä toimeenpanemaan, lopputulos on toiveiden tynnyri tai lista joulupukille.” Teksti: Kaisu Puranen 50 100 150 200 250 300 350 400 450 500 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 No ki pa lo je n lk m Vuosi Nokipalot Noin viisi prosenttia nokipaloista leviää hormista muualle rakennukseen. AJASSA TILASTO Nokipalojen määrä on laskenut viime vuosina CrossFit-harjoittelua palomiesmausteella Palomies-ensihoitajien omistama CrossFit -sali Woima avautuu Keravalla kesäkuussa. TIEDOT ON KOOTTU PELASTUSTOIMEN TOIMENPIDETILASTO PRONTOSTA.. Ratkaisematta on kaksi olennaista kysymystä: kuka maksaa, ja kuka päättää, että kaikki 22 laitosta tekevät näin. Toinen pääongelma on ajatusmalli, että asia ratkeaa perustamalla hanke. On hirvittävästi päällekkäisiä hankkeita, joita eri tahot perustavat, koska kukaan ei tiedä toistensa hankkeista. Hanke tunnistaa ongelman, ja hankkeen tulosten toimeenpano vasta ratkaisee ongelman.” Mitä tilanteelle voisi tehdä. LÄHDE: JOHANNES KETOLA, PELASTUSOPISTO. Myös resurssit siihen pitäisi olla kunnossa. ”Alalta puuttuu strateginen johtaminen. Meillä on 22 itsenäistä laitosta. Pietiläisellä ja Savikolla on pitkä palomiesura, Lehtonen on lisäksi työskennellyt ammattisotilaana merivoimien joukoissa. Nokipalojen määrä on laskenut viime vuosina. Ei meillä ole yhteistä koordinaatiota missään muussakaan, joten miksi tässäkään asiassa olisi?” Onko yksikään hanke päässyt ikinä maaliin. Tämä on isojen, valtakunnallisten hankkeiden ongelma. Nokipaloja ehkäistään nuohouksella. Ongelma on se, että kukaan ei koordinoi kokonaisuutta. Taustojemme ja ammattimme vuoksi salillamme tulee näkymään treeneissä tietynlainen viranomaisja palomiesmauste”, Lehtonen lupaa. Pelastuslaitokset eivät enää huolehdi nuohouspalvelujen järjestämisestä alueellaan, joten nokipalojen määrän kehitystä seurataan jatkossa erityisen tarkasti. Lisäksi ohjausryhmän roolin pitää olla vahva. ”Kummassakin ammatissa vaaditaan jatkuvaa fyysistä ja henkistä kehittymistä, ja CrossFit lajina vastaa tätä tarvetta. Ei se niin mene. ”Meillä pitäisi olla yksi taho, joka koordinoi tutkimusja kehittämistoimintaa, ja näen, että se olisi Pelastusopisto. Siinä meni 12 vuotta, mutta onhan se käytössä [nauraa]. 4–5/2019 Pelastustieto 9 TYHMÄ KYSYMYS UUTINEN Hukkuuko pelastusala turhiin hankkeisiin. ”No, Erica. Hanke loppuu siihen, kun työryhmä tuottaa raportin. ”Pelastusalalla on paljon kehittämisintoa, mikä on erittäin hyvä asia. Näin siis hanke, josta kukaan ei ehkä koskaan kuulekaan mitään, tuottaa raportin, ja se on siinä. Onko meillä liian paljon hankkeita ja liian vähän aitoa asioiden edistämistä, Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen viestintäpäällikkö Johanna Franzén. Helsingin Erottajan asemalla työskentelevät Janne Lehtonen, Valtteri Pietiläinen ja Jussi Savikko perustivat yhdessä salin, sillä jokaisella on vuosien harrastusja valmennustausta sekä yhteinen näkemys CrossFit-harjoittelusta. Lopputulos ei voi olla pelkkä paperikasa.” Mistä tämä epämääräisyys johtuu
Vesisuihku kimmeltää auringossa Manhattanin edustalla. 10 Pelastustieto 4–5/2019. Kuva: AFP/Lehtikuva. 10 Pelastustieto 4–5/2019 PELASTUSALAN MAAILMA 40°40’2 P 73°56’4 L New Yorkin pelastuslaitos osallistui vuosittain järjestettävään Fleet Week -tapahtumaan, jossa Yhdysvaltojen merivoimat ja rannikkovartiosto esittelevät toimintaansa
4–5/2019 Pelastustieto 11 PELASTUSALAN MAAILMA 4–5/2019 Pelastustieto 11
”Maakuntaratkaisu ei ole mahdoton, kun alueelliset tarpeet huomioidaan ja ensihoito pitää kytkeä mukaan kokonaisuuteen.” ”Jos pääkaupungille mietitään erillisratkaisua sotessa, siihen kokonaisuuteen sopii hyvin myös pelastuslaitos.” Weckstén huomauttaa, että Uudenmaan laitokset tekevät jo nyt paljon yhteistyötä. Kaikki kehitys tapahtuu nyt kumppanuusverkoston toimesta.” Weckstén toki myöntää, että valtio on Simo Weckstén on toiminut kaksi vuotta pelastusjohtajien puheenjohtajana. ”Yhdenmukaistamme jo nyt monia asioita, mutta ei siihen välttämättä tarvita yhteistä laitosta. Myös uusissa maakunnissa. 12 Pelastustieto 4–5/2019 AJASSA Itsenäiset laitokset maakunnissa Pelastuslaitosten pitää olla itsenäisiä ja autonomisia toimijoita sisäisessä turvallisuudessa. Hän toivoo hyvää yhteistyötä sisäministeriön kanssa.. Riskianalyysin perusteella löydetään järkevät toimintamallit. ”Yhdenmukainen toimintakin toteutuu näin eikä ole tiedossa hanketta, jolla valtio edistäisi tällaista toimintaa. Hallinnolliset rakenteet eivät myöskään saa estää yhteistyötä eivätkä viedä siltä itsenäistä asemaa.” Valtiollista pelastustoimea hän ei pidä tarpeellisena, sillä pelastustoimen kehittäminen toteutuu tehokkaimmin kuntien omistamilla alueilla ja yhteistyössä. Kumppanuusverkostossa toivomme, että ensin katsotaan pelastustoimen sisältö ja sitä tukemaan toiminnalle sopiva rakenne”, sanoo pelastusjohtajien puheenjohtajana kahden vuoden ajan toimiva Helsingin pelastuskomentaja Simo Weckstén. Teksti ja kuva: Esa Aalto ”P elastustoimen kehittäminen on jäänyt viime vuosina liikaa rakennekeskustelun alle
”Toivottavasti nyt huolehditaan siitä, että pelastustoimi menee hallinnollisiin rakenteisiin maakunnissa valtakunnallisesti yhtenäisesti.” ”Hyvä, että saatiin noinkin paljon asioita mukaan ohjelmaan. Hyvää on esimerkiksi ensihoitoon liittyvät kirjaukset.” Edellisen hallituksen ohjelmassa todettiin sisäministeriön ja pelastustoimen selkeä rooli sisäisen turvallisuuden varautumisen ohjaajana. Sitä me odotamme. ”Se tarkoittaa tiiviimpää mukaan tuloa yhteistyöhön kumppanuusverkostossa. Pari kertaa on suurella porukalla kokoonnuttu.” Laajempaa alan foorumia hän pitää ihan hyvänä käydä läpi alan asioita, mutta ei suurella porukalla kehitetä mitään. ”Pelastuslaitoksilla on asiantuntemusta, jota on syytä hyödyntää. Esimerkiksi hän ottaa Helsingin toteuttaman vaikuttavuuteen ja tehokkuuteen kohdennetun tutkimustoiminnan sekä tarkan riskianalyysin. Maakuntavalmistelussa pelastuslaitoksia hajotti hieman se, että ne ohjautuivat eri tavalla organisoitumaan maakunnissa. ”Painotamme vielä liikaa viranomaisten merkitystä, mutta yksilöiden ja organisaatioiden merkitys on tärkeintä poikkeustilanteissa.” ”Pelastustoimi on tässä hyvä sanansaattaja, sillä meillä on tukenamme myös vahva kolmas sektori.” ”Tärkein tehtävämme on edistää yhteiskunnan siviiliturvallisuutta ja valmiutta. Pelastustoimella on suuri rooli sisäisessä turvallisuudessa ja sitä meidän pitää pystyä nykyistä paremmin tuomaan esille. ”Toistaiseksi mitään toimivaa en ole nähnyt. ollut mukana pelastustoimen kehittämisessä, mutta asiantuntemus ja rahoitus on tullut pelastustoimen alueilta ja niiden omistamilta kunnilta. 4–5/2019 Pelastustieto 13 AJASSA Tervetuloa sisäministeriö koordinoimaan pelastustoimea. Uuteen hallitusohjelmaan kirjatut pelastustoimea koskevat asiat eivät yllättäneet Simo Wecksténiä. ”Näitä yhteistyön avauksia nyt odotamme pelastusosaston johdolta.” Hän kiistää, että tässä olisi kyse reviiriajattelusta tai että pelastuslaitokset olisivat vastarannan kiiskejä. Meidän pitää yhteistyössä tehdä alallamme hyvää lainsäädäntöä ja ohjeistusta.” Simo Weckstén odottaa, mitä sisäministeriön pelastusosastolla aloitettu yhteistyöfoorumi käytännössä tarkoittaa. ”Pelastustoimen sijoittuminen tuleviin maakuntiin pitääkin tehdä valtakunnallisesti yhdenmukaisesti siten, että ne saavat itsenäisen aseman ja toivottavasti valtionhallinnossa otetaan tässäkin asiassa voimakkaampi ohjaava rooli.” YKSILÖILLÄ TÄRKEÄ MERKITYS Simo Weckstén katsoo, että 2030-luvulla pelastustoimi on nykyistä syvemmällä yhteiskunnallisessa toiminnassa ja vaikuttamassa ihmisten parempaan ymmärrykseen varautumisessa. ”Se on huippuluokkaa enkä vastaavaa ole nähnyt valtion tuottamana.” HYVÄ ALUSTA Yhdenmukaisten ratkaisujen ja toimintamallien kehittäjänä hän pitääkin kumppanuusverkostoa hyvänä alustana, mutta perää valtiolta asiantuntevampaa ohjausta. Tässä voi aivan hyvin olla myös puheenjohtajuus valtiolla.” ”Samalla tavalla toivon, että kumppanuusverkoston edustajat pääsevät mukaan sisäministeriön työryhmiin.” Weckstén perääkin hyvää yhteistyötä, ei sanelua. Samoin kuin sitä, mitä lisäarvoa tuomme yhteiskunnalle ensihoidossa,” Simo Weckstén sanoo. ”Ehkä se voidaan toteuttaa ilman kirjausta hallituksen sisäisenä työnjakonakin, jossa sisäministeriö saa siinä kokonaisuudessa tämän aseman.” Ei yllätyksiä. ”Sellaisella porukalla pitää rakentaa malli, miten alamme kehittää yhteistä alaamme ja sitä varten luodaan tarvittavat työryhmät.” ODOTAMME YHTEISTYÖTÄ Weckstén pitää rohkaisevana kansliapäällikkö Ilkka Salmen esiintuloja, joissa hän on korostanut kentän merkitystä yhteistyössä. ”Tervetuloa sisäministeriö koordinoimaan pelastustoimea
14 Pelastustieto 4–5/2019 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Kansainvälinen osaaminen kotimaan käyttöön Kansainvälinen koulutus menee hukkaan, jos siitä saatua osaamista ei hyödynnetä kotimaassa. Se ei ole yksittäisten henkilöiden varassa, vaan menee oikeita kanavia pitkin”, Parko sanoo. Jokaisella pelastuslaitoksella on kansainväliseen toimintaan koulutettuja työntekijöitä, jotka tuovat osaamistaan päivittäiseen toimintaan. Tässä tavoitteita, joita kohti pelastusalan kansainvälisessä toiminnassa nyt kuljetaan, ja jotka on osin tavoitettukin. Pelastuslaitosten johto on tietoinen henkilöstönsä osaamisesta, mikä helpottaa osaamisen jalkautumista arjen käytäntöihin. Näihin päiviin asti kansainvälinen osaaminen on ollut yksittäisten henkilöiden kiinnostuksen ja osaamisen varassa, ja toiminnasta kiinnostuneet ovat kouluttautuneet omalla ajallaan. Parko arvioi, että pelastusalan kansainvälinen toiminta on osin edelleen hajautunutta ja isoihin pelastuslaitoksiin painottunutta. • Osa asiantuntijoista osallistui useampaan kuin yhteen koulutustapahtumaan. Verkoston lisäksi tekeillä on suunniSatoja koulutettavia • Vuonna 2018 Pelastusopiston koulutuksiin osallistui yhteensä noin 600 henkilöä. Jokaisesta pelastuslaitoksesta on nimetty yhteyshenkilö kansainvälisiin asioihin. ”Jatkossa laitokset siis tietävät paremmin henkilöstönsä osaamisen, ja osaavat hyödyntää sitä paremmin”, Parko sanoo. Pelastusalan seuraava tavoite on integroida kansainvälinen toiminta osaksi päivittäistä toimintaa. Tekstit: Kaisu Puranen · Kuva: Ibrahim Malla/Suomen Punainen Risti K ansainvälinen toiminta on osa pelastuslaitosten arkea, koulutusta ja normaalia kehittämistyötä. ”Nyt voimme levittää pelastuslaitoksiin tietoa näistä asioista. Parko johti pelastustoimen uudistuksen kansainvälisen pelastustoiminnan työryhmää, jonka tavoite oli muun muassa integroida pelastustoimen kansainvälinen toiminta osaksi päivittäistä toimintaa. • Asiantuntijoita lähetettiin muun muassa Ruotsin metsäpaloihin ja Mosambikin Idai-tulvan avustustöihin.. • Vuonna 2018 Pelastusopisto lähetti työnantajana 102 asian tuntijaa kansainvälisiin tehtäviin eri puolelle maailmaa. Sisäministeriön pelastusosaston kansainvälisten asioiden johtaja Veera Parko kertoo, että alalla on jo sovittu toimintamallista, jonka mukaan pelastuslaitokset lähettävät työntekijänsä kansainvälisiin koulutuksiin ja harjoituksiin sen sijaan, että työntekijät kävisivät niissä itsenäisesti. ”Isoin ongelma on se, että osaamista ei ole osattu ottaa käyttöön kotimaan arjessa.” VERKOSTO AVUKSI Tämän tavoitteen edistämiseen on jo perustettu pelastuslaitosten kansainvälisestä toiminnasta vastaavien henkilöiden verkosto
Kuvassa harjoitellaan evakuoimista Levillä 2015.. 4–5/2019 Pelastustieto 15 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA 4–5/2019 Pelastustieto 15 Massiivinen Barents Rescue -harjoitus kokoaa Barentsin alueen maat harjoittelemaan yhdessä suuronnettomuuksia kahden vuoden välein
Kuva: Kainuun pelastuslaitos.. Jatkossa tämä on tarkoitus kääntää toisinpäin. Näin saadaan otettua vastaan hallitusti useamman tuhannen kilon voimat. Jatkossa voisimme saada myös EU-rahoitusta siihen pelastuspalvelumekanismin kautta, ja sitä voisi kehittää kansainväliseen avunantoon sopivaksi.” Parkon mukaan Arctic Rescuen kaltaista toimintaa pelastusalalle juuri haluttaisiin. Parko nostaa alan kansainvälisen toiminnan kehityksestä esimerkiksi neljän pohjoisen pelastuslaitoksen yhteisen pelastusjoukkueen Arctic Rescuen, jonka osaamiseen kuuluu muun muassa metsäpalojen sammuttaminen. Mielestäni se on toiminut hirveän hyvin, ja täytyy kehua, että siellä on hyvä pöhinä meneillään.” ERIKOISTUMINEN ON JÄRKEVÄÄ Parkon mukaan pelastusalalla on hyvin monipuolista kansainvälistä osaamista myös katastrofialueiden suhteen. Ryhmä kokoontuu säännöllisesti, ja Parko toivoo, että toiminta yhtenäistyisi sen avulla. ”Ajatus on, että muodostelmaa voitaisiin tarjota EU:n kautta ulkomaiseen apuun samantyyppisesti kuin Ruotsiin viime kesänä. ”Kaikissa laitoksissa olisi hyvä olla samanlaiset mallit esimerkiksi siitä, miten kansainväliseen toimintaan hakeudutaan, ja miten hakeutuminen tapahtuu työnantajan kautta. ”Jos tulee tilanne, että Suomi joutuu pyytämään apua, samat kv-toiminnan asiantuntijat voivat avustaa kansainvälisten resurssien vastaanottamisessa.” Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella pelastustoimen tavoite on tuoda esiin Suomen osaamista moniviranomaistoiminnassa ja sektorien välisessä yhteistoiminnassa EU-tasolla, erityisesti vaativissa moniviranomaistilanteissa. Viime vuonna perustettiin myös kansainvälisten asioiden koordinaatioryhmä, jonka tavoite on jalkauttaa yhteisiä toimintamalleja pelastuslaitoksiin. 16 Pelastustieto 4–5/2019 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA telma erityisresursseista, suorituskyvykkyyksistä, joita eri pelastuslaitoksissa on. ”Kaikissa maissahan yhteistoiminta ei ole ihan itsestäänselvää, siilot ovat vahvat.” Esillä ovat myös CBRNsekä hybridiuhat sekä se, että siviilitoimijoiden täyArctic Rescue Team harjoittelee sisäänpäin sortuvien seinäpintojen tuentaa, jota voidaan käyttää esimerkiksi kaivannoissa. Tällainen voisi olla vaikkapa tulvatorjuntakyvykkyys, ja sitä voitaisiin hyödyntää Suomessakin. Olisi järkevää erikoistua tiettyihin aloihin, ja samoja resursseja voitaisiin tarjota myös kansainväliseen toimintaan.” Parko katsoo, että usein kansainvälisen toiminnan kehittämisen esteenä on, että toiminnan on koettu olevan erillään pelastuslaitosten perustoiminnasta, eikä siitä ole nähty olevan hyötyä. ”Investointihan menee täysin hukkaan, jos emme saa sitä kotimaassa käyttöön. Hän nostaa esimerkiksi viimekeväisen Mosambikin tulvakatastrofin, jonne lähetettiin Suomesta teknisen avun ja tuen ammattilaisia rakentamaan infrastruktuuria. Voi olla myös niin, että työnantaja ei ole tiennyt, mitä osaamista omalla henkilöstöllä on. Lähdemme toiminnan tarpeista, joita voidaan hienosti hyödyntää kansallisessa toiminnassa.” Parkon mukaan tulevaisuudessa kansainvälisen toiminnan osaajia hyödynnetään myös kansainvälisen avun vastaanottamisessa eli host nation support -toiminnassa. TAVOITTEITA PJ-KAUDELLA Parko korostaa, että on äärimmäisen tärkeää saada yksittäisten henkilöiden osaaminen pelastuslaitosten käyttöön. ”Laitokset toimisivat yhteistyössä keskenään sekä sisäministeriön ja Pelastusopiston kanssa
”Jokaiselle löytyy jotakin: viralliset vierailut, vaihdot, opintomatkat, hankkeet, seminaarit, konferenssit, henkilökohtaiset yhteydet... ”Mietin ensin, että olemme aivan väärässä paikassa, mutta itse asiassa ihmiset olivat todella kiinnostuneita meidän projekteistamme. Kaikenlaista osaamista tarvitaan. 4–5/2019 Pelastustieto 17 Investointi menee hukkaan, jos emme saa sitä kotimaassa käyttöön. Tällaisia vaihto-ohjelmia on jo Suomessakin käytössä. ”Olen huomannut, että suomalaista pelastusosaamista ja -toimea arvostetaan todella paljon. Kyseessä on raskas, arktinen pelastusjoukkue, jossa on mukana neljä pelastuslaitosta: Lappi, Oulu-Koillismaa, Jokilaaksot ja Kainuu. ”Uskon, että suurin osa asioista on jo keksitty jossain muualla. ”Metsäpalo-osaamista on tarkoitus kasvattaa edelleen. Arktinen pelastusjoukkue kouluttautuu muun muassa Pelastusopistolla, ja saatuja oppeja sovelletaan päivittäiseen toimintaan. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA tyy olla tietoisia nykymaailman muuttuneista uhista. Ensi syksynä muodostelma osallistuu Barents Rescue 2019 -harjoitukseen. ”On tarkoitus, ettei tietotaito jää pelkästään joukkueen sisälle. Ongelmat koskettavat muitakin maita. Metsäpalo-osaamista aiotaan tulevaisuudessa vahvistaa. Meillä olisi paljon vietävää.” Hanhikoski painottaa, että kansainvälinen toiminta on paljon muutakin kuin jossain käymistä ja takaisin tulemista. Kotimaassakin voi olla kansainvälinen, niin ruohonjuuritasolla kuin johtoportaassa.” Kansainvälisessä toiminnassa on jokaiselle jotakin Kareinen kertoo, että kattotermi joukkueen toiminnalle on arktinen toiminta, kuten erämaaolosuhteissa toimiminen, mahdolliset lumivyörytilanteet, laskettelukeskusten pitkäkestoiset hissipelastustehtävät, sortumatyyppiset tilanteet esimerkiksi kaivoksilla, metsäpalot sekä vaativat ja pitkäkestoiset vaarallisten aineiden CBRN-tyyppiset tehtävät. Vaikka eri maiden järjestelmissä ja ongelmissa on paljon eroavaisuuksia, niillä on myös paljon yhteistä. Joukkueessa on nyt mukana 70 pelastusalan ammattilaista. Parhaillaan selvitämme eri rahoitusvaihtoehtoja ja voimavaroja hanketta varten”, Kareinen kertoo. ”Ihannetilanteessa kansainvälisyys muodostuisi luontevaksi osaksi eri toimijoiden toimintaa.” Toiminta ei saisi jäädä vain ylätasolle, vaan esimerkiksi erilaisin vaihto-ohjelmin pelastusalan työntekijät pääsisivät tutustumaan toisten maiden käytäntöihin. Esimerkiksi ikääntyvä väestö on Euroopassakin todellinen haaste.” Hanhikosken mielestä kansainvälisen toiminnan resurssit olisi tärkeää turvata tulevaisuudessa. Tavoite on luoda pohjoiselle toimialueelle neljän pelastuslaitoksen käyttöön uusi suorituskyky vaativiin, haastaviin ja pitkäkestoisiin pelastustoimen tilanteisiin. Se on hyvin monimuotoista ja -tasoista. Järjestö on todella hyvä mahdollisuus verkostoitua muiden maiden kansainvälisten järjestöjen tai eri alojenkin kanssa.” ”Pystymme oppimaan muilta, ja jos meillä on saatu jotain todella hyvää aikaan, pystymme viemään sitä ulkomaille, jossa joku toinen hyötyy siitä jotenkin.” Taina Hanhikoski nostaa esimerkiksi SPEKin hankkeet Kyläturvallisuus-, 72 tuntiasekä Osallistava turvallisuus erityisryhmille, jotka esiteltiin Euroopan komission turvallisuusfoorumissa vuonna 2018. JOUKKUE ARKTISIIN OLOIHIN Parkon mainitsema Arctic Rescue Team aloitti toimintansa vuoden 2018 joulukuussa. Kun esimerkiksi Kainuusta 17 henkilöä on toiminnassa mukana, tietotaito jakautuu Kainuun eri paloasemille”, Kareinen sanoo.. ”Tästä saadaan myös työkalu varautumisen puolelle normaalija poikkeusoloja varten”, kertoo Kainuun pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Jani Kareinen. Kansainvälinen osaaminen ei tarkoita pelkästään pelastustoiminnan asiantuntijuutta. Ohjelmassa painottuivat muun muassa monimutkaistuvat globaalit riskit. Alan projektit ja toiminnat ovat kysyttyjä ja kiinnostavia. Esimerkiksi hankeryhmissä pitäisi löytyä ymmärrystä hakemusten kirjoittamisesta, raportoinnista ja taloudesta. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön SPEKin kansainvälisen toiminnan erityisasiantuntija Taina Hanhikoski näkee eri järjestöjen kansainvälisessä yhteistyössä paljon hyötyjä
”Pitää muistaa, kuinka vähän toimintaan on resursoitu, ja kuinka paljon ollaan pystytty tekemään. Asiantuntijoita koulutetaan muun muassa rauniopelastamiseen eli USAR (Urban Search and Rescue) -toimintaan sekä teknisen avun tukiryhmiin, jotka pystyvät toimimaan omavaraisesti esimerkiksi YK:n ja EU:n koordinoimissa katastrofiavun tilanteissa. Asiantuntijoistaan Pelastusopisto saa erinomaista palautetta kansainvälisiltä kentiltä. Nämä kaksi muodostavat nyt ytimen siviilivalmiuden koulutuslinjassa.” Taustalla on ajatus, että kansainvälinen pelastustoiminta limittyisi paremmin kotimaan toimintaan. JOUSTAVAMPIA RATKAISUJA Pitkänen toivoo, että tulevaisuudessa kansainvälisen pelastustoiminnan järjestelmää saataisiin joustavammaksi ja räätälöidymmäksi. Pelastusopisto on saanut sisäministeriöltä määräaikaisen lisärahoituksen, joka on mahdollistanut henkilöstöresurssien lisäämisen ja peruskoulutuksen varmistamisen. Siviilivalmiuden koulutuslinjan koulutuspäällikkö Ville-Veikko Pitkänen kertoo, että toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin. Nyt lähdetään siitä, miten varaudumme kotimaassa, ja miten voimme tarjota niitä resursseja ulkomaille”, sanoo Pelastusopiston koulutusjohtaja Minna Hirvonen. Sisäministeriö vastaa toiminnan rahoituksesta. ”Suomalaisten koulutustausta erityisesti pelastustoimen puolella on niin vahva, että se antaa tosi hyvän pohjan kansainvälisissä tehtävissä”, Pitkänen sanoo. ”Kansainvälinen toiminta kannattaa yhdistää kotimaan varautumiseen. Vastuu siirtyi opistolle Kriisinhallintakeskukselta. Olemme yksi aktiivisimmista osallistujista EUja YK-puolella myös eri hankkeissa.” Pitkänen korostaa, että Pelastusopiston kansainvälisiin koulutuksiin olisi tärkeää saada osallistujia joka puolelta Suomea. 18 Pelastustieto 4–5/2019 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Pelastusopisto on vastannut kansainvälisen pelastustoiminnan asiantuntijoiden koulutuksesta, rekrytoinnista ja lähettämisestä operaatioihin tammikuusta 2019 lähtien. Teksti: Kaisu Puranen Kuva: Akseli Muraja Pelastusopisto toivoo koulutuksiin ammattilaisia ympäri Suomen Pelastusopiston Korvaharjun harjoitusalue soveltuu myös kansainvälisen pelastustoiminnan koulutuksiin.. Suurista muodostelmista olisi hyvä siirtyä joustavampien ratkaisujen suuntaan. Pidemmällä aikavälillä on tarkoitus integroida kansainvälistä pelastustoimintaa myös Pelastusopiston tutkintoihin. Kansainvälinen pelastustoiminta sijoittuu Pelastusopistolla siviilivalmiuden koulutuslinjaan, joka sekin alkoi vuoden alussa. ”Resurssit ovat niukat suhteessa siihen, mikä vaikuttavuus toiminnalla on. Näin tietotaitoa olisi ympäri Suomea myös kotimaan vaativiin tilanteisiin. Tilapäinen lisärahoitus on äärettömän tärkeää, ja se pyritään saamaan pysyväksi toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi”, Hirvonen sanoo. ”Lähestymistapa on erilainen kuin aikaisemmin, samoin strateginen linjaus
Teksti ja kuva: Esa Aalto Askeleet laatuun Pelastustoimen kehittämispäällikkö Vesa-Pekka Tervo ja koordinaattori Terhi Virtanen ovat innostuneita pelastuslaitoksille kehitetystä omavalvontamallista. Valmistelun tavoitteena on ollut luoda pelastuslaitoksille yhteinen toimintamalli, jota hyödyntämällä organisaatiossa voidaan reagoida nopeasti ja tehokkaasti havaittuihin poikkeamiin, turvallisuuspuutteisiin sekä muihin kehittämistä vaativiin asioihin. OMAVALVONTAMALLIN VALMISTELU Omavalvontamallia alettiin valmistella kumppanuusverkostossa, koska sitä edellytettiin maakuntahallintoon liittyneessä järjestämislakiluonnoksessa. Voimme kehittää pelastustoimelle sellaisen laadunhallintajärjestelmän, jossa itse vastaamme siitä alusta Pelastuslaitoksilta odotetaan nyt omaa laadunvarmistusta. ”Olemme päässeet liikkeelle puhtaalta pöydältä. Vaikka lakiluonnos ei tullutkaan voimaan, pelastusjohtajat päättivät joulukuussa 2018, että omavalvontaohjelma otetaan pelastuslaitoksilla käyttöön. Uutta sote-maakuntahallintoa, jossa myös pelastustoimi on mukana, aletaan jo suunnitella, joten toimialan yhtenäiset palvelujen suunnitteluperusteet tulevat tarpeeseen jatkossakin. 4–5/2019 Pelastustieto 19 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA PELASTUSLAITOKSET P elastustoimen omavalvontamallin avulla voidaan varmistaa palvelujen laatuja palvelutasovaatimusten täyttyminen. Sen avulla varmistetaan palvelujen ja toiminnan laatua.. Lisäksi omavalvontamalli luo yhtenäiset perusteet pelastuslaitosten palvelujen suunnittelulle sekä organisaation oman toiminnan systemaattiselle tietoperusteiselle kehitystyölle. Omavalvonnan toteuttaminen pelastuslaitoksella tarkoittaa laadunhallinnan toimintatapojen hyödyntämistä sekä toiminnan jatkuvaa parantamista. ”Omavalvontamallin avulla luodaan yhtenäiset perusteet pelastuslaitosten palvelujen suunnittelulle ja tarkastella toimintaamme asiakaslähtöisesti”, toteaa kumppanuusverkoston koordinaattori Terhi Virtanen. Palveluja ja toimintaa arvioidaan omavalvontamallin avulla. ”Pelastuslaitosten toimintaa ja palveluita tulee kehittää aiempaa systemaattisemmin, asiakaslähtöisemmin ja perustuen tietoon”, sanoo pelastustoimen kehittämispäällikkö Vesa-Pekka Tervo
Tervo ja Virtanen muistuttavat, että yhteiskunnan tarpeiden tulee määrittää pelastustoimen palvelutarpeet ja toimintavaatimukset. Omavalvontamallissa pelastustoimen palvelut muodostavat osan laajemmasta turvallisuuden yhteiskuntavasteesta. Omavalvonnan näkökulmasta tärkeää on se, että jokaisessa mallin vaiheessa syntyvää palautetietoa systemaattisesti raportoidaan, analysoidaan ja hyödynnetään johtamisen tukena. OMAVALVONTAMALLIN SEITSEMÄN ASKELTA Omavalvonnan toimintamalli lähtee tietojohtamisesta. Omavalvonnan toimintamalli: Pelastustoimen palveluiden laadun ja yhdenvertaisten suunnitteluperusteiden varmistaminen.. Laajemman jaetun näkemyksen myötä voidaan tehdä tarvittavat päätökset tuotettavista palveluista ja palveluiden tuottamiseen tarvittavista resursseista. Keskeistä on ymmärtää se, että pelastustoimen omavalvonta on osa organisaation toimivaa laatujärjestelmää ja mallia toteutettaessa tulee hyödyntää myös muita laadunhallinnan keinoja. 20 Pelastustieto 4–5/2019 PELASTUSLAITOKSET alkaen ja voimme myös tehdä korjaavia toimenpiteitä nopeasti, jos huomaamme tuottamissamme palveluissa epäkohtia. Omavalvontamallia käyttöön otettaessa pitää huomioida myös kaikki se hyvä, mitä jo nyt tehdään pelastuslaitoksilla palvelujen laadun varmentamiseksi. LISÄARVOA ERI TASOILLE Omavalvontamalli tarjoaa pelastuslaitoksille systemaattisen toimintatavan pelastuslaitoksen palvelujen laadun ja turvallisuuskulttuurin kehittämiselle, yhdenmukaiset palvelujen suunnitteluperusteet sekä mallin toimintatavan johtamisen kehittämiselle ja poikkeamien hallinnalle. Omavalvonta kokoaa yhteen laatutyön perusteet ja antaa vankan pohjan niin organisaation omien toimintamenettelyjen kehittämiselle kuin asiakastarpeiden tarkastelulle. KÄYTTÖÖNOTTO JA TOTEUTTAMINEN Tervo ja Virtanen ovat käyneet useissa pelastuslaitoksissa kertomassa, mitä omavalvonta tarkoittaa ja perehdyttämässä pelastuslaitosten henkilöstöä mallin soveltamisessa käytännön työssä. Systemaattisesti kootun tiedon ja sen hyödyntämisen avulla analysoidaan toimintaympäristöön liittyvät riskit ja tuotetaan tarvittavaa ymmärrystä palvelujen suunnittelun ja optimoinnin pohjaksi. Palveluja suunnitellessa ohjaavana periaatteena on muodostaa eri palvelujen käytöstä sellainen optimaalinen kokonaisuus, jonka vaikuttavuus asetettujen tavoitteiden näkökulmasta on suurin mahdollinen. Palvelujen optimoinnilla tarkoitetaan sitä, että palvelutarpeet tulee tarkastella ja palvelut suunnitella palvelukokonaisuuksina sekä kohdentaa palvelukokonaisuudet siten, että palvelujen vaikuttavuus riskitasoon on mahdollisimman suuri. Vesa-Pekka Tervo ja Terhi Virtanen katsovat, että omavalvontamalli on otettavissa käyttöön, vaikka heti. ”Tämä on koko henkilöstön asia, sillä laadun vaatimukset pitää olla yhteisesti jaettu, ymmärretty ja hyväksytty”, Tervo ja Virtanen painottavat. Pelastustoimen omavalvontamalli nivoo yhteen toimialalla jo olemassa olevia toimintatapoja kuten palvelutasopäätöksen valmisteluprosessin, strategisen johtamisen toimintatavat, riskiperusteisen toimintaympäristön analyysityön sekä palvelujen tarkastelun aiempaa laajempina kokonaisuuksina yli toimintayksikkörajojen. Vastaanotto on ollut hyvä ja kaikissa pelastuslaitoksissa on sitouduttu siihen, että omavalvontamallia aletaan vaiheittain soveltaa toiminnan kehittämisen välineenä. Palvelujen laadun varmistamisen tulee tapahtua omasta tahdostamme eikä se ole osa toimialan laillisuusvalvontaa”, Tervo toteaa. Viimekädessä omavalvontamallissa on kyse yhteiskunnan ja asiakastarpeiden huomioimisesta sekä pelastuslaitosten sisäisistä toimintamenettelyistä palvelujen laadun varmistamiseksi. ”Me emme voi määritellä itsellemme palveluja eivätkä pelastustoimen tehtävät saa kilpailla keskenään esimerkiksi resurssitarpeiden osalta. Tietoa palvelujen laadun varmistamisen perusteeksi on jo nykytilassa runsaasti olemassa, kunhan sitä vain hyödynnetään. Palvelut pitää katsoa kokonaisuutena.” Tervo sanoo. Omavalvontamallin valmistelun aikana tunnistettiin liittymäpintoja, jotka on huomioitu mallia kuvatessa
”Kysymme myös sitä, onko toimintamme omien arvojemme mukaista eli teemmekö asiakkaiden mielestä työmme ammatillisesti, inhimillisesti ja luottamusta herättäen.” ”Toivottavasti saisimme kansallisesti yhtäläiset asiakastyytyväisyysmittarit. ”Kaikkien pelastuslaitosten pitää ryhtyä käyttämään näitä yhteisiä mittareita. ”Määrällisiä mittareita meillä jo onkin käytössä, mutta niillä mitataan menneisyyttä. Vain siten voimme verrata laitosten toimintaa. Jos jollakin toisella laitoksella asioita tehdään paremmin, voimme ottaa niitä käyttöön omaan toimintaamme.” Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella toteutetaan pian asiakastyytyväisyyskysely. ”Se on hienoa, että pelastuslaitosten kumppanuusverkostolla on yhteinen tahtotila viedä omavalvontamallia eteenpäin ja myös tarve kansallisille mittareille on yhdessä tunnistettu.” Viitaniemi pitää kuitenkin myös välttämättömänä, että sisäministeriö ohjaa ja valvoo kansallisten mittareiden käyttöönottoa kaikissa laitoksissa. ”Kun siitä saadaan yhdenmukainen malli palvelun laadun varmistamiseksi ja palvelutasovaatimusten täyttymisen arvioimiseksi, se on onnistunut.” Viitaniemen mielestä laadun varmistamiseksi tarvitaan yhdenmukaiset, kansalliset mittarit. Pystymme arvioimaan oman alueemme palvelutason toteutumista ja millainen se on kansallisesti vertailtuna. Meillä pitää olla tieto siitä, olemmeko asiakkaidemme arvostamia.” Markus Viitaniemen mielestä mittarien mukaisissa toimintojen arvioinneissa pitää olla myös läpinäkyvyyttä. ”Sisäministeriön pitää muutenkin tulla tiiviimmin mukaan yhteistyöhön pelastuslaitosten kumppanuusverkoston kanssa ja myös ohjamaan pelastustoimen kansallista toimintaa.” ”Niin ei saa käydä, että jokaisella laitoksella on omanlaisiaan omavalvontaohjelmia, jossa toimintaa arvioidaan omien kriteerien perusteella.” Kansalliset mittarit kaikkien käyttöön. Siinä kysytään kansalaisten arvioita pelastustoimesta, ensihoidosta, valvontatoiminnasta ja turvallisuuskoulutuksesta. Niitä valmistellaan parhaillaan Pelastusopiston TKI-palveluiden johdolla erillisessä mittarit-hankkeessa. Toiminnan kehittämisen tueksi tarvitsemme myös laadullisia mittareita.” Kansallisten mittareiden valmistumiseen Viitaniemi lataa paljon odotuksia. 4–5/2019 Pelastustieto 21 PELASTUSLAITOKSET Ursuit ® Kuivapuvut Ammattikäyttöön Pelastuslaitosten kumppanuusverkostossa valmisteltu omavalvontamalli on Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Markus Viitaniemen mielestä hyvä ja käyttökelpoinen. Laitosten toimintaa pitää voida tarkastella niin, että tiedämme, onko toiminnassa yhdenmukaiset palvelut
Hän huomauttaa myös, että ohjeessa todetaan uhkien tai onnettomuuksien määrää pyrittävän vähentämään ensisijaisesti onnettomuuksia ehkäisemällä ja Helsinki valittaa uhkasakosta Helsingin kaupungin pelastuslaitos valittaa hallinto-oikeuteen ja vaatii Etelä-Suomen aluehallintoviraston asettaman uhkasakon kumoamista lakiin perustumattomana. 22 Pelastustieto 4–5/2019 OPERATIIVINEN TOIMINTA E telä-Suomen aluehallintovirasto langetti Helsingin kaupungin pelastuslaitokselle 20 miljoonan euron uhkasakon toimintavalmiuden puutteista. Tällaiseen ohjeeseen sitten vedotaan”, Weckstén hämmästelee. Sellainen ei ole realistista.” Weckstenin mielestä Helsinki ei riko lakia, sillä laissa ei ole mainintaa toimintavalmiuden aikamääreistä. Yksittäisen onnettomuuden toimintavalmiusajan toteutumisen perusteella ei kuitenkaan tule tehdä johtopäätöksiä pelastustoiminnan järjestämisen tehokkuudesta. Helsingin mukaan sen pelastustoimen palvelutaso täyttää pelastuslain vaatimukset. ”Jos ohjeen mukainen valmius pitää rakentaa, se tarkoittaisi 12 uuden toimipisteen avaamaista. Teksti: Esa Aalto · Kuvat: Kimmo Kaisto Saavutettavuus ei takaa vahinkojen vähäistä määrää.. Helsingin mielestä mahdolliset puutteet eivät ole kuitenkaan pelastuslain 85§:ssä tarkoitetuista huomattavista epäkohdista. Pelastuskomentaja Simo Weckstén sanoo Helsingin kaupungin suhtautuvan valvovan viranomaisen vaatimukseen vakavasti, mutta hänelle ei ole auennut se, mitä valvova viranomainen uhkasakolla tarkoittaa ja mitä Helsingiltä halutaan. ”Ohjetta voidaan käyttää pelastustoiminnan kokonaistehokkuuden arvioinnissa. Helsingin pelastuslaitoksen palvelutaso täyttää pelastuslaissa asetetut vaatimukset”, valituksessa todetaan. ”Riskianalyysin perusteella tehdään toimintasuunnitelma, jossa kaupungin eri alueet ovat turvallisia paikkoja ihmisille.” Pelastuskomentaja lukee pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjetta, jolla uhkasakkovaatimusta perustellaan. ”Helsingin kaupungin palvelutasopäätös perustuu kansalliseen strategiaan ja sen omaan riskianalyysiin, joka perustuu alueen erityispiirteiden tuntemukseen ja joka on ministeriön suunnitteluohjeessa esitettyä yksityiskohtaisempi
ONNETTOMUUKSIA ON EHKÄISTY ”Me olemme nimenomaan tehneet onnettomuuksien ehkäisytoimintaa. Kun meitä tämän perusteella moititaan, on syytä kysyä, mitä tämä vaatimus tarkoittaa.” Hän korostaa myös, että tilastollisesti Helsingissä on kolme kertaa vähemmän vakavia henkilövahinkoja kuin muilla suurilla alueilla ja taloudellisia vahinkoja aiheuttavia onnettomuuksiakin kaksi kertaa vähemmän. Saavutettavuus ei siis takaa vahinkojen vähäistä määrää.” Weckstén tukeutuu myös kansainvälisiin tutkimuksiin, jotka evät tue kuuden minuutin tai muutakaan tarkkaa aikarajaa. ”Tällaisia tutkimuksia ei ole hyödynnetty ohjetta laadittaessa.” Hän huomauttaa myös, että henkilövahinkojen todennäköisyys kasvaa voimakkaasti heti tilanteen alkuvaiheessa. ”Meillä on 20 minuutin päivittäisessä lähtövalmiudessa yli 60 ensihoitokelHelsinki valittaa valvovan viranomaisen määräämästä uhkasakosta.. ”Ensimmäisen yksikön saapumisajassa olemme neljänneksi nopeimpia, mutta kun vertailuun otetaan suuremmat resurssit, olemme parhaimpia.” Weckstén arvostelee ylipäätään nykyistä pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjetta, jossa ykkösriskialueet pitää saavuutta kuudessa mi nuutissa. ”Pitääkö toimintavalmiutta lisätä myös, kun onnettomuudet ovat merkittävästi vähentyneet”, hän kysyy. Se on kansainvälisestikin vertailtuna epärealistinen. 4–5/2019 Pelastustieto 23 OPERATIIVINEN TOIMINTA jos se ei onnistu, parannetaan pelastustoimen toimintavalmiutta. Käytännössä ennen kuin tapahtuneesta on tehty hätäilmoitustakaan. ”Vahinkoja sattuu enemmän niillä alueilla, jotka yksikkömme saavuttavat ohjeen mukaisesti. Ja tässä huomioidaan yhden minuutin vähentäminen toimintavalmiusajassa koko Helsingin alueella, jota aluehallintovirastokaan ei ole vaatinut.” RESURSSEJA RIITTÄÄ Suuronnettomuusvalmius on komentajan mukaan huippuluokkaa Helsingissä. ”Tutkimus myös osoittaa, että yhden minuutin muutos toimintavalmiudessa vähentäisi yhdellä prosentilla henkilövahinkojen todennäköisyyttä. ”Esimerkiksi Ruotsissa käytössä on 11 minuutin toimintavalmiusaika ja siinä ajassa saavutamme Helsingissä kaikki alueet.” Hän pitää kummallisena myös sitä, että Helsingiltä vaaditaan toimintavalmiuden parantamista alueilta, joissa tilastojen mukaan tapahtuu erittäin vähän vahinkoja. Kun Helsingissä vakavia henkilövahinkoja on alle kymmenen vuodessa, säästettäisiin meillä noin yksi vakava henkilövahinko reilussa kymmenessä vuodessa, mutta sen vaatimat kustannukset olisivat jopa satoja miljoonia euroja tuossa ajassa
”Valvovan viranomaisen meiltä vaatimat toimenpiteet aiheuttavat jopa useiden kymmenien miljoonien eurojen kustannukset eikä siinä ole huomioitu ensihoidon vaatimia toimenpiteitä.” ”Pelastusylijohtajakin on korostanut tutkimuksen merkitystä. Katkosta ei voi olla eikä voida odottaa vuosien kuluttua käytäntöön tulevaa koulutusuudistusta. Talousarviossa Helsingin laitoksella on suunniteltu sellaisia kevytyksiköitä, joissa otettaisiin huomioon myös ensihoidon ja onnettomuuksien ehkäisyn tarpeet. ”Vastakkainasettelua eivät halua myöskään henkilöstöjärjestöjen edustajat. Jos se ei sisälly Kuopion antamaan perusopetukseen, Helsinki ei tule sitä erillisenä järjestämään. ”Ainakin siltä osin päätöstä voitaisiin muuttaa, että koulutus siirtyisi Kuopioon vasta sitten, kun voidaan varmistaa, että ensihoitokoulutuksessa ei tule katkosta.” KOULUTUKSESTA HUOLEHDITAAN Ohjausja kehittämisjohtaja Taito Vainio sisäministeriön pelastusosastolta sanoo, että ensihoitokoulutukseen ei ole tarkoitus tulla katkosta. Riskianalyysi pitää saada järkevälle pohjalle, sillä nyt se perustuu tulipalojen todennäköisyyteen asukasluvun mukaan. Huutoäänestyksellä asioita ei järjestellä, vaan kaiken toiminnan ja suunnittelun takana pitää olla tutkittu tieto”, Simo Weckstén sanoo. Näin se olisi mahdollista eri puolilla maata ja pitää myös varmistaa, että se on osa tutkintokoulutusta. Tämän lisäksi saamme nopeasti yksiköitä naapurialueilta sekä sopimuspalokunnista. ”Pelastusopistossa huolehditaan siitä, että ensihoitopätevyys voidaan suorittaa missä tahansa sairaanhoito-oppilaitoksessa. On suuri riski, että ensihoitopätevyys häviää pelastajilta.” Komentaja kantaa myös huolta siitä, saako Helsinki tulevaisuudessa riittävästi pelastajia riviinsä, jos ja kun se ei niitä enää pysty omassa koulussa kouluttamaan. Jos tämä hyvä tapa järjestää ensihoitokoulutus romutetaan, ajetaan alas nykyinen valmius hoitaa monipotilastilanteita. SUURIN UHKA Suurimman uhan toimintavalmiuteen tuo Simo Wecksténin mielestä edellisen sisäministerin Kai Mykkäsen (kok) päätös lakkauttaa Helsingin pelastuskoulu. Suurimmillaan saamme hälytettyä virka-ajan ulkopuolella 183 henkilöä ja 55 yksikköä.” ”En osaa sanoa, miksi nämä todelliset luvut eivät pure aluehallintovirastoon”. ”Jos huomioimme aluehallintoviraston vaatimukset, Helsinkiin tarvitaan yli 300 palomiestä lisää.” Hän toivookin, että koulun kohtalo ei olisi vielä lopullinen. Voi olla, että vuosi 2021 tulee silloin liian nopeasti, jos ennen sisällöllistä uudistamista tehdään suorituskykyanalyysi.”. Aikaa on tämä vielä järjestää.” ”Mahdollisesti asia voidaan toteuttaa myös koulutusuudistuksen yhteydessä. Sitähän ei ole uudistettu, koska sisäministeriön vuonna 2016 antaman ohjeen mukaan niin ei haluttu tehdä maakuntauudistusta odoteltaessa.” Pelastuskomentajan mukaan toimintavalmiusasiassa ei ole henkilöstön kanssa erilainen näkemys. Tulipalojen määrä on vähentynyt ja asukaslukuperuste ei ota huomion sitä, että esimerkiksi Helsingissä on päiväaikaan paljon enemmän ihmisiä.” Myös Uudenmaan pelastuslaitosten HIKLU-yhteistyössä suunnitellaan paloasemia alueen kokonaisuus huomioiden omassa paloasema 2030 -hankkeessa ”Meitä arvosteltiin myös siitä, että emme ole suunnitelmiamme esitelleet palvelutasopäätöksessä. 24 Pelastustieto 4–5/2019 OPERATIIVINEN TOIMINTA poista pelastajaa ja lisänä pelastuslaitoksen tuottama ensihoito sekä johtokeskus eli yhteensä 17 pelastusyksikköä ja lisäksi ensihoitoyksiköt. ”Ministeri Mykkänen lupasi, että ensihoitokoulutus järjestetään Kuopiossa Helsingin mallin mukaisesti heti, kun 15 opiskelijan resurssit siirretään Pelastusopiston tutkintokoulutukseen vuonna 2021.” ”Tällä hetkellä on epäselvää, aletaanko Kuopiossa toteuttaa samanlaista perusopetukseen sisällytettyä ensihoitojaksoa kuin on tehty Helsingissä
Keskustella voidaan, vaikka se ei välttämättä ole niin hedelmällistä.” Ykkösriskin alueet kuntoon Miksi ei paloasemia ole rakennettu?. Hän myös huomauttaa, että pelastuslaki edellyttää nopeaa ja tehokasta apua. Kirvesniemi viittaa lain 28 §:ään, jossa todetaan, että palvelutason tulee vastata paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia. ”Puutteisiin ei ole puututtu ja tehtävämäärä ovat vuodesta 2013 lähtien lineaarisesti lisääntyneet, vaikka vuosissa onkin ollut vaihteluita.” Suuronnettomuusvalmiudella on Kirvesniemen mielestä toki merkitystä, mutta ei niinkään siinä, kun kyse on ensimmäisten yksiköiden saavutettavuudesta kuuden minuutin aikana ykkösriskialueilla. Henkilöstö seuraa kiinnostuneena ja ristiriitaisin ajatuksin, miten uhkasakkoasia etenee. Myös laissa säädetyt tehtävät on suunniteltava ja toteutettava siten, että ne voidaan hoitaa mahdollisimman tehokkaalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla sekä viivytyksettä ja tehokkaasti. ”Eniten henkilöstö toivoo sitä, että nyt viimeistään resursseihin kiinnitetään huomiota.” ”Vuosikausia on suunniteltu ainakin neljän uuden aseman rakentamista ja sitä ihmetellään, miksi näitä suunnitelmia ei ole toteutettu.” ”Henkilöstö pitää tärkeänä myös, että mahdollisten uusien asemien myötä huolehditaan myös riittävistä henkilöstöresursseista.” ”Tiedämme toki, että kyse on viime kädessä poliittisesta päätöksestä. 4–5/2019 Pelastustieto 25 OPERATIIVINEN TOIMINTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto vaatii ainoastaan, että Helsinki saattaa nopean avun saannin pelastuslain edellyttämälle tasolle. ”Osa katsoo, että valvovan viranomaisen vaatimus on oikea ja osa on eri mieltä”, sanoo pääluottamusmies Jari Aalto. Pelastusylitarkastaja Markku Kirvesnimi muistuttaa, että valvova viranomainen on seurannut Helsingin tilannetta jo vuosikausia eikä ensimmäisen yksikön saavutettavuudessa ole tietyillä ykkösriskialueilla parantunut, vaan pikemminkin huonontunut. ”Yksi riskiruutu ei ole niinkään merkityksellistä, mutta kun alueet alkavat olla laajempia, sillä on merkitystä”, Kirvesniemi sanoo ja ottaa esimerkiksi Malmin, Pohjois-Haagan, Malminkartanon, Lauttasaaren ja Vuosaaren alueet, joissa on laajoja alueita, joita yksiköt eivät saavuta ohjeen mukaisesti
”Akkukäyttöisten pelastusvälineiden käyttöönotettavuus on ykkösasia hydraulisiin välineisiin verrattuna. Akkuvälineet saa selvitettyä helpommin ilman letkuja tilannepaikalle ja pelastustyöt päästään aloittamaan nopeammin”, Kemppi perustelee. Teksti ja kuvat: Mika Rinne Kuvassa on sekä hydrauliset että akkukäyttöiset pelastusvälineet. Saksassa patruunaa leikattiin. Näissä kaikissa on akku paikoillaan.. Kempin mukaan ammattitaito on ratkaisevaa työvälineiden käsittelyssä. Ennen työskentelyä ajoneuvon ikkunat pitää hajottaa hallitusti. ”Ei saa jättää ikkunoita ehjäksi, sillä pelastustyöstä voi aiheutua jännitteitä ja ikkunat saattavat räjähtää pelastustyöntekijöiden silmille.” Myös autojen sivutörmäyssuojien patruunat täytyy etsiä, paljastaa ja merkata, jotta niitä ei leikata vahingossa. Se kimposi pelastustyöntekijän kypärään, johon tuli reikä. Vaikka akkukäyttöinen väline on noin kolme kiloa hydraulista painavampi, niin ilman letkun ja pumpun painoa se on kevyempi kuljettaa paloautossa. Hänestä akkuvälineiden etuna on myös, että niiden kanssa ei tarvitse aina palata samaa reittiä, kuten hydraulisten välineiden letkujen kanssa täytyy. BABY-OTE Palomiehen käsissä akkukäyttöiset pelastusvälineet ovat isompia ja painavampia kuin hydrauliset välineet. ALKUVALMISTELUT Kempin mukaan hydraulisilla ja akkukäyttöisillä pelastusvälineillä on samat työskentelytekniikat. Leikattavat kohdat pitää paljastaa sisäpuolelta ja parantaa siten työturvallisuutta”, Kemppi muistuttaa. Kuvassa vasemmalla ovat hydraulisten välineiden tarvitsema pumppu ja letku sekä itse työkalut eli leikkuri ja levitin. 26 Pelastustieto 4–5/2019 KALUSTO N äin arvioi Keski-Suomen pelastuslaitoksen tieliikennepelastamisen pääkouluttaja Samu Kemppi. Keski-Suomen pelastuslaitoksella on noin kymmenen akkukäyttöistä ja noin 50 hydraulista pelastusvälinettä. ”Potilaat pelastetaan hydraulisilla vehkeillä vielä kymmeniä vuosia. Pelastusvälineen runko ei saa osua leikatessa kappaleeseen, sillä se saattaa vääntää akun tai välineen muoviosat rikki. Niillä voidaan levittää painavampia taakkoja ja päästä isompiin pituuksiin kuin akkuvälineillä”, Kemppi sanoo. Akkukäyttöisillä pelastusvälineillä ei voi työskennellä veden alla niin kuin hydraulisilla välineillä. Välinettä kannattaa pitää mahdollisimLetkuttomat yleistyvät Akkukäyttöisten pelastusvälineiden käytön nopeus ja helppous lisäävät niiden yleistymistä pelastuslaitoksissa. ”Patruunoita ei saa leikata missään nimessä. Oikealla ovat akkukäyttöiset vehkeet eli monitoimityökalu, levitin ja leikkuri. Siinä oli vakava tapaturma lähellä. Kempin mukaan tähän on tulossa muutos, sillä Lukas-tuotemerkki on tuonut Yhdysvalloissa messuilla markkinoille veden alle sopivat akkutyökalut
Hän neuvoo, että isoja työvälineitä pitää käyttää rauhassa, jotta potilaalle ei aiheudu lisävammoja pelastusmenetelmistä. ”Käytetään niin sanottua baby-otetta eli pidetään välinettä kuin vauvaa sylissä. Puukkosahaa voidaan käyttää muun muassa pilareiden katkaisuun, peltien sahaamiseen, ratin puolan tai niskatukien katkaisuun. ”Ketjuvetosarjan suunnittelussa idea oli, että sitä voidaan käyttää myös muuhun kuin ketjuvetoon. Kehitystyön tuloksena Kemppi toi omistamansa yrityksen kautta markkinoille tieliikennepelastamisessa käytettävän ketjuvetosarjan oheistuotteineen vuonna 2014. ”Monikäyttöisyytensä takia se on erittäin kilpailukykyinen muihin ketjusarjoihin verrattuna. ”Siinä tehdään niin sanottu nopea irrotus ketjuilla ja vinssillä, jolloin hengenvaarassa oleva potilas saadaan varmemmin pois autosta kuin perinteisillä menetelmillä”, Kemppi vakuuttaa. Sarjani liittimet ovat aukeavia ja kilpailijalla kiinteät”, Kemppi kertoo. Levitysteho on yleensä kolme kertaa isompi kuin puristusteho. Sovimme kaupat tuotteesta ja koulutuksesta. Toisella kädellä kannatellaan työkalua altapäin ja toisella kädellä ohjaillaan käyttökahvaa”, Kemppi sanoo. SAMANLAINEN KÄYTTÖTEKNIIKKA Kempin mukaan leikkuria voi käyttää henkilöauton ja raskaan ajoneuvon kaikkiin pilarirakenteisiin. Palomiehen ja paloesimiehen työkemusta on kertynyt yhteensä noin 15 vuotta. Riittävä levityskapasiteetti on Kempistä erityisen tärkeää nykyisissä pelastustekniikoissa. Silloin työväline on valmiina seuraavan kappaleen leikkaamiseen ja pelastustoiminta nopeutuu.” Levittimellä saadaan kappaleita toisistaan erilleen tai voidaan puristaa niitä. Lisäksi olen työskennellyt perheemme kuljetusyrityksessä, josta sain kipinän tieliikennepelastamiseen ja yrittäjyyteen.” Pelastajakurssin jälkeen hän suoritti alipäällystötutkinnon. Leikkaaminen tulisi tehdä 90 asteen kulmassa työkaluun ja kappaleeseen nähden.” ”Pilaria leikatessa terät ajetaan yhteen ja työkalua irrottaessa terät avataan täysin auki. PALKITSEVAA KEHITTÄMISTYÖTÄ Kempin kiinnostus tieliikennepelastamista ja yrittäjyyttä kohtaan on kasvanut uran aikana. Lisäksi vähintään 1300 millimetrin tankolevitin kuuluu Kempin mukaan pelastusvälinesarjaan. Kappaletta ei saisi jättää kärjille. ”Levityskapasiteetin tulisi olla mielellään 600–800 millimetriä. 20 kiloa painavaa ketjuvetosarjaa on myyty Suomen pelastuslaitoksille yli 50 kappaletta. Se käy myrskytuhoissa puiden raivaamiseen tai vetämiseen, ajoneuvojen hinaukseen tai ankkurointiin. Kempin pitkäjänteinen kehittämistyö on tuottanut tulosta myös käytännön ketjuvetopelastamisessa Suomessa. ”Pitäisi pyrkiä leikkaamaan leikkurin tyviosalla eli mahdollisimman läheltä keskipulttia. ”Tein yhteistyötä erään pelastuslaitoksen kanssa. Kemppi korostaa, että pelastusvälineet on huollettava aina käytön jälkeen valmistajan ohjeiden mukaisesti. Hän on kehittänyt ketjuvetopelastamista siitä lähtien, kun menetelmä tuli uudestaan Suomeen 2012. Pienemmistä välineistä puukkosaha sopii Kempin mielestä hyvin autojen rakenteiden leikkaamiseen. Esimerkiksi ajoneuvon oven avaus ikkunan pielistä tarvitsee suuren levityskapasiteetin, jotta tekniikka toimii”, Kemppi sanoo. Tämmöinen tieto on palkitsevaa.” Ketjuvetopelastamisen kehittäjä Samu Kemppi kehitti ketjusarjan.. Auto-onnettomuudessa puristuksiin joutuneen potilaan irrottaminen sujuu nopeasti ketjuvedolla, tietää SK Rescue Finland Oy:n toimitusjohtaja Samu Kemppi. Tämän jälkeen ketjujen pituuksia ja liittimiä muunneltiin useita kertoja.” Nykyinen Kempin ketjuvetovetosarja on ollut käytössä samoilla pituuksilla ja liitinratkaisulla viitisen vuotta. 4–5/2019 Pelastustieto 27 KALUSTO man lähellä omaa vartaloa, joka vähentää lihasten kuormitusta. Vetosarjojen lisäksi hänen yrityksensä markkinoi liikennepelastamisen koulutuksia, käsityökaluja sekä liinaja vetokalustoa. ”Minulla on autoalan ammattikoulutus ja yhdistelmäajoneuvon ammattitutkinto. ”Ketjuvetopelastaminen tultua Suomeen otin siitä selvää ja mietin, että minkälaisia vanhoja ketjuja meillä on paloautoissa. Sillä voidaan vetää myös kuumia kappaleita”, Kemppi selvittää. Niistä tehtiin ensimmäiset vetosarjat. Tämän jälkeen he ovat pelastaneet ihmisen romuttuneesta ajoneuvosta ketjuvedon avulla
Bronto Skylift lämpeni ajatukselle ja heillä on hyvät koulutusmahdollisuudet”, kertoo Mika Mäkelä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä. Sallisen työuralta on jäänyt hyvin mieleen Porvoon kirkkopalo vuonna 2006. Henkilökohtaisten etätehtävien purku ja yhteisten työkavereiden tapaaminen eri puolilta Suomea oli hienoa.” OMA YKSIKKÖ TUNNETTAVA Sallisen mukaan taitojen ylläpito vaatii harjoittelua, oman yksikön erittäin hyvää tuntemista ja paljon omaa kiinnostusta. ”Työnantaja tukee toimintaa hyvällä ja turvallisella puomitikaskalustolla, henkilökohtaisilla suojavarusteilla, koulutuksella Pelastusopistolla sekä valmistajan asemakoulutuksilla.” Haasteita pelastustoiminnassa ovat hänen mukaansa eri vuodenajat, yksikön turvallisesti kohteeseen kuljettaminen, petaamiset pimeässä ja pakkasilla sekä liukkaat ajokelit. Turvallisuusmessuilla tuli puhetta, että olisi hyvä jakaa tietoa ja verkostoitua. Uutta tietoa tuli nyt vikatilanteista, -koodeista ja niiden ratkaisuista. Hän on myös palomestari Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella. Työhön liittyy myös ensihoitajien avustaminen, heidän työturvallisuutensa sekä potilaiden nostot ja laskut. 28 Pelastustieto 4–5/2019 HARJOITUS JA KOULUTUS ”A lalla on puhuttu kurssin tarpeesta jo pidempään. Palomies Kari Sallinen Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta aloitti työt Järvenpään palolaitoksen nostolavalla 1984. Nostolavojen tekniikka on kiinnostavaa ja haastavaa. Samoin syysmyrskyt, näkyvyydet tulipaloissa, vaaralliset savukaasut ja näkyvyys. Toiseksi me saimme tietoa, miten kehittää tuotteitamme ja palvelujamme. Lisäksi on muistettava työkorissa työskentelevät työkaverit ja heidän työturvallisuutensa sekä sähkölinjat. SPEKin ja Bronto Skylift Oy:n nostolavatoiminnan täsmäpäiville oli selvästi kysyntää. ”Ennen palo-opistoa minulla oli jo raskaskoneasentajan ammattitutkinto sekä yhdistelmäajokortti. Tarkoitus oli myös luoda foorumi, jolla jakaa tietoa ja kokemuksia”, kertoo tuotetukipäällikkö Jouni Haapaniemi Bronto Skylift Oy:stä. Teksti ja kuva: Kimmo Kaisto Vikatiloja etsimässä Nostolavatoiminnan kurssilla käytiin läpi mahdollisia vikatilanteita ja niistä selviämistä.. Motivaationa on opiskella uutta sekä jakaa saatu tieto työvuoroissa. Kokemuksia vaihdettiin, saatiin uuttakin tietoa vikatilanteista ja verkostoiduttiin. ”Koulutuksella oli kolme pääkohtaa, eli tarjota käyttäjille tietoa, miten selvitä poikkeavissa tilanteissa
Simulaattori oli todenmukainen, mutta oikeassa tilanteessa voi kurkata korin yli mihin ollaan menossa.” MARGINAALIA LAITOKSILLAKIN Mika Mäkelän mukaan nostolavan kanssa työskentelevät ovat erikoisosaamista vaativaa marginaalia pelastuslaitoksillakin. Erinomainen käyttömukavuus, sopii myös pitkäaikaiseen käyttöön. On hyvä nähdä, mitä voi oppia muiden tavoista toimia.” Simulaattorirastilla ensimmäisenä puikkoihin tarttui rohkeasti ylipalomies Tero Matikainen Oulu-koillismaan pelastuslaitokselta. Ylipalomies Harri Koski Keski-Suomen pelastuslaitokselta aloitti aikoinaan ”nivelpuomilla” ja nykylaitteistakin on 20 vuoden kokemus. Kurssilla tuli hyvää kertausta, uusia laitteita tutuksi ja varmuus siitä, että on itse vastuuhenkilönä opettanut oikeita asioita. Olemme hakeneet oppia Helsingistä, jossa on paljon keikkoja. Kaikkien yhteistyöllä onnistuttiin todella hyvin”, Sallinen muistelee. Monikäyttöinen kypärä mm. ”Kaksipäiväinen kurssi oli suunnattu kokeneille nostolavankäyttäjille. Kevyt ja tasapainoinen rakenne. Aiheet ei lopu kesken.” Dräger HPS 3500 Turvakypärä, hyväksytty standardien EN 16471, EN 16473, EN 12492 ja EN 1385 mukaisesti. Laitteet ovat luotettavia, usein on kyse uuden käyttäjän virheestä. Koulutuksia on vedetty myös Tampereen kavereiden kanssa. Runsaasti lisävarustevaihtoehtoja. Opisto järjestää peruskoulutusta nostolavankäyttäjille. Vieressä palavan kirkon kattorakenteista tuli erittäin voimakas lämpösäteily. Brontolla on osaavaa porukkaa ja kurssi oli hyvä. Toinen 20 hengen kurssi tulisi varmasti täyteen.” Mairittelevissa palautteissa todettiin esimerkiksi näin: ”Oli aivan mahtava asiantuntemus ja kokemus kouluttajilla ja mikä parasta, he osasivat esittää asiat ymmärrettävästi”, ”Laitteet kehittyy, vaatimukset kasvaa. ”Nyt SPEKille jää enemmän mahdollisuuksia täydennyskoulutuksiin. Kaikki eivät voi tehdä kaikkea, jotta toiminta on laadukasta ja ammattimaista. metsäja maastopalojen sammutustöihin ja tekniseen pelastukseen. Yksikön hyvä sijoitus mahdollisti yksikön 42 metrin maksimikorkeuden ja luukut saatiin avattua. ”Nostolavaan kouluttaminen on pitkä prosessi. HARJOITUS JA KOULUTUS ”Sain yksikön peruutettua työparin avustamana senttien tarkkuudella erittäin vaativasta kiviportista kirkon sisäpihalle ja sijoitettua oikeaan paikkaan. Tehtävänä oli päästä tuomiokirkon kellotapulin huipulle, avata tapulin kellojen luukut ja saada kuumat palokaasut pois samalla, kun sisäpuolelta jäähdytettiin. Paino oli vian etsinnässä, paikantamisessa ja vikatilanteiden korjaamisessa. Ota yhteyttä ja kysy lisää: Dräger Suomi Oy I 0207 119 600 mo nipuolinen Dräger HPS 3500 kypärä pelastustehtäviin LUE LISÄÄ!. Etätehtävänä käytiin läpi työssä vastaan tulleita vikatilanteita.” Sopimuspalokuntalaisten kouluttajakoulutus siirtyi Pelastusopistolle vuoden alusta. Mukautetaan yksilöllisiin tarpeisiin. ”Täällä on tullut rasteilla esille uusiakin vikatilanteita, joita ei ole sattunut omalle kohdalle
Teksti ja kuvat: Pauli Mörsky Koulutustilaisuudessa kokeiltiin myös raskaan kaluston jarrutusmatkoja.. AsiakaspalvelupäälRaskaan kaluston kimpussa Vaihtoehtoiset polttoaineet raskaassa kalustossa ja ajoneuvojen tekniikka olivat aiheina Jurvassa järjestetyssä koulutustilaisuudessa. Scania Suomi Oy:n tuotepäällikkö Peter Wickström kertoi vaihtoehtoisista polttoaineista raskaissa ajoneuvoissa. ”Tärkeintä on, että tuli ei pääse tekemisiin kaasulaitteiden kanssa. Järjestelmät ovat olleet markkinoilla jo useita vuosia, mutta ei välttämättä kaikissa pelastusajoneuvoissa”, kertoo yksi kurssin vetäjistä, Scania Suomi Oy:n myyntipäällikkö Petri Surakka. Markkinoilla on jo kaasukäyttöisiä raskaita ajoneuvoja sekä niin sanottuja hybridimalleja. Tapahtuma järjestettiin Etelä-Pohjanmaalla Jurvassa Botniaring-moottoriradan yhteydessä olevalla PRT Testirata Oy:n testiradalla. 30 Pelastustieto 4–5/2019 KALUSTO S cania Suomi Oy järjesti ensi kertaa pelastuslaitoksille suunnatut tekniset koulutuspäivät, joiden ohjelma koostui kolmesta eri osiosta. Lisänä sai kyytiä Ruotsista lainassa olleessa, apupyörillä varustetussa Scanian ”kaatokärryssä”, jolla havainnollistettiin vetoauton kallistusta ajettaessa jyrkkään mutkaan. Testiajoa tehtiin kahdella puoliperävaunulla, joissa oli lastia noin 30 tonnia. Niissä käsiteltiin muun muassa kaasuautoa onnettomuustilanteessa, kuorma-auton turvavarusteita ja erilaisia tekniikkaa, kuten ajovakaudenhallintaajärjestelmiä, edistynyttä hätäjarrutusjärjestelmää sekä ABS-jarrujärjestelmää. Hän korostaa, että koulutuksessa tuodaan esille esimerkiksi raskaan kaluston käyttäytymistä liukkaalla ja tämän vaikutusta jarrutusmatkaan sekä miten tekniikka avustaa kuljettajaa. VAIHTOEHTOISET POLTTOAINEET HAASTE Myös vaihtoehtoiset polttoaineet ajoneuvoissa herättivät mielenkiintoa. ”Lähtökohtana oli, että pelastustoimelta on tullut jonkin verran kyselyjä muun muassa automaattisista hätäjarrutusjärjestelmistä sekä ajovakautta säätelevistä järjestelmistä, jotka puuttuvat peliin, kun olosuhteet niin vaativat. Paineistetussa kaasussa haasteena on korkeapaine, joka vaihtelee 50:stä 200 bariin.” Wickström toteaa, että onnettomuustilanteissa ollaan turvassa, jos kohteessa ei ole paloa. ”Pyritään opastamaan pelastuslaitosta toimimaan erilaisten polttoaineiden kanssa oikealla tavalla palotilanteessa. Nesteytetyn biotai maakaasun lämpötila on noin –130 astetta. ”Onnettomuustilanne voi aiheuttaa vakavia palovammoja, jos ei ole selvillä, millä polttoaineella sammutettava ajoneuvo toimii. Juuri akkujen ja kaasun käyttäytyminen onnettomuustilanteissa puhuttivat. Niiden sammuttamisessa on huomioitava tiettyjä seikkoja.” Wickström sanoo, että oma alueensa ovat hybriditoimiset ajoneuvot, joissa käyttöenergia voi esimerkiksi olla sähkö ja kaasu. PUOLIPERÄVAUNUN KÄSITTELYÄ Ajoneuvoesittely kohdennettiin raskaankaluston ohjaamoon. Meillä on käsiteltävänä kaasuajoneuvo, jossa on polttoaine, joko nesteytettynä tai paineistettuna
ÄÄRIRAJOJEN TESTAUSTA Paloesimies Marko Salminen Pohjanmaan pelastuslaitokselta oli tyytyväinen päivän antiin ja aurinkoon. Katso myös video koulutustilaisuudesta: www.pelastustieto.fi Ylipalomies Ari Mäkimurto sai todellista tuntumaa, kun auto alkoi kallistua kuin purjevene.. Sain käytännössä kokeilla auton rajoja ja jarrutusmatkoja. Yllättävän kallellaan pitää olla, ennen kuin tuo apupyörä ottaa maahan. ”Antoisa päivä. Se on silloin menoa, jos pyörä ei ota vastaan.” Mäkimurto kertoo ajaneensa lähes 30 vuotta raskasta kalustoa tienpäällä silloin tällöin, mutta ei ole joutunut vastaavaan tilanteeseen, jossa auto olisi kallistunut kyljelleen. 4–5/2019 Pelastustieto 31 KALUSTO likkö Frank Nylund kertoi tämän hetken ohjaamotekniiksta. Sääkin suosi.” Hän lisää, että kaasuajoneuvokoulutusta on Pohjanmaalla pelastuslaitoksen henkilöstölle annettu ja annetaan yhä, koska maakunnassa on liikenteessä esimerkiksi kaasukäyttöisiä linja-autoja. ”Auto keikkui melko lailla. Puoliperävaunun tutka tarkkaili edellä ajavaa kohdetta ja hidasti välittömästi, kun ajoneuvojen välimatka supistui liikaa.” KUNNON KALLISTUKSET Rovaniemeltä lakeudelle saapunut ylipalomies Ari Mäkimurto totesi saaneensa todellista tuntumaa, kun auto alkoi kallistua kuin purjevene. Olen saanut kokeilla äärirajoja, mitä liikenteessä ei saa eikä pysty harjoittelemaan – kuitenkin vaaratilanteita sattuu ajoittain. Lisäksi havainnollistettiin ajoneuvon AEB:n eli hätäjarrutuksen toimintaa. Lisäksi annamme tuotetietoa pelastuslaitoksille, miten tulee toimia, jos esimerkiksi joudutaan leikkaamaan ajoneuvosta ovi irti, tai kuinka saadaan ajoneuvon sähkölaiteet suljettua nopeasti onnettomuuspaikalla. Käytännössä kurssilaiset saivat testata puoliperävaunua liukkaalla, kuinka jarrujärjestelmä toimii, kun pito on erilaista joka renkaan alla. ”Tuntu, että pää loppuu iteltään, ku ottaa niin kallelleen. ”Käymme läpi Scanian ohjaamoiden uusia suurlujuusteräsrakenteita, turvavarusteita ja ajonvakautusjärjestelmiä
Kun hööki ehti paikalle, vaaleaa savua tuprutti kauttaaltaan koko auton pohjasta. Auton syttymisestä oli kulunut noin tunti. Kuvassa hiilikuitukuorinen, täyssähköinen BMW, jota leikatessa täytyy suojautua paineilmalaittein.. Palokunta poistui, paikalle jäi autoliikkeen edustaja. ”Se oli hyvin kaasumainen palo, voimakasta liekkiä työnsi takapenkin alla olevasta huoltoerottimen luukusta. Teksti: Kaisu Puranen · Kuva: Mikko Saastamoinen CTIF-järjestön Extrication and new technology -materiaalintuottoviikolla viime vuonna Brysselissä leikattiin yli 20 autoa. Ilmoituksen mukaan latauksessa ollut sähköauto oli alkanut savuttaa. Sähköauto syttyi kolmesti – akkupalo on arvaamaton Ei sammu millään, syttyy aina uudelleen ja aiheuttaa ympäristötuhoja. Auto päätettiin hinata irti seinästä kauemmaksi muista autoista. Pelastusala tarvitsee ohjeet sähkö-, hybridija kaasuautojen sammuttamiseen. Kun palomiehet tulivat takaisin palopaikalle, auto paloi aukealla kentällä. ”Onneksi minä ja esimieheni olimme käyneet edellisenä syksynä Road Rescue -koulutuksen, jossa käsiteltiin myös akkutekniikkaa. Kun tätä operaatiota tehtiin, auto leimahti äkkiarvaamatta liekkeihin. Välillä se sammui ja välillä syttyi uudelleen. Se näytti sammuneen täysin, savunmuodostus oli lakannut ja akuston lämpötila laskenut. 32 Pelastustieto 4–5/2019 OPERATIIVINEN TOIMINTA P äijät-Hämeen pelastuslaitoksella työskentelevä palomies Esa Koskimaa oli vuorossa eräänä viime huhtikuun aamuyönä, kun paikallisen autokaupan pihaan tuli hälytys. Pitkäkestoisen jäähdyttelyn jälkeen auto päätettiin siirtää asfalttikentälle, jossa mahdollinen uudelleensyttyminen ei aiheuttaisi leviämisvaaraa. Liekkipalo sammutettiin ja akustoa jäähdyteltiin aktiivisesti auton alta, kabiinin puolelta ja jalkotilasta”, Koskimaa kertoo. ”Savun värin muutoksesta täyteen liekkiin kului aikaa vain muutama sekunti. ”Savuttaminen lakkasi, ja auto näytti kauttaaltaan aika pahasti palaneelta. Savunmuodostus väheni, mutta lämpökameran mukaan akuston lämpötila oli edelleen kohtalaisen korkea, noin 200 astetta. Palo oli muutenkin epämääräinen. Me laskimme sinne vettä, mutta aika huonolla sammutusteholla.” Autoa jäähdyteltiin jälleen pitkään, puolisen tuntia. Sellainen on sähköauton akkupalo. PALOI RÄJÄHTÄEN Noin vartin kuluttua auto syttyi kuitenkin räjähdyksenomaisesti uudelleen. Jo alkuvaiheessa auton syttymiseen varauduttiin tekemällä selvitykset. Molemmilla oli selvä ajatus siitä, että akussa on alkanut reaktio, jonka pysäyttäminen palokunnan keinoin olisi hyvin hankalaa”, Koskimaa kertoo
”Kun yksi kenno palaa, lämpötila nousee korkeaksi ja lämmittää viereisiä kennoja. Prosessi alkaa, jos akku vaurioituu tai sen lämpötila ylittää 120 astetta esimerkiksi latausvirheen takia. Palo näyttää sammuneen, mutta terminen karkaus on käynnissä muissa kennoissa. Sammutus ja jälkivartiointi kesti vielä pitkään. Kun miehet olivat vuoronvaihdossa, kuljettajalta tuli tieto, että auto syttyi uudelleen täyden palon vaiheeseen. Palokaasut ja palossa vapautuvat kaasut eivät ole terveellisiä ihmisille eivätkä ympäristölle.” ”Yksi vaihtoehto on jättää sammuttamatta. Hassinen kertoo, että akateemista tutkimusta aiheesta on paljonkin, mutta korkealentoinen tutkimus ei jalkaudu kentälle. ”Sinne on todella vaikea saada mitään sisälle. Silti markkinoille tulee jatkuvasti uusia rakenteita ja järjestelmiä. ”Meillä pitää olla A4-paperin neljäsosalle selkokielisesti kirjoitetut ohjeet, ja niiden täytyy riittää kenttäkäyttöön. ”Koko genre vaatii ohjeet. ”Se ei ole palamistuote, vaan erittäin palavaa kaasua, jossa on korkea häkäpitoisuus”, Hassinen tähdentää. Miksi palo vaikuttaa kertaalleen sammutetulta, mutta syttyy uudelleen. ”Sammutettu sähköauto on epävakaa pitkään. Hänen mielestään Päijät-Hämeen tapauksessa on erittäin todennäköistä, että sähköauton akustossa on tapahtunut terminen karkaaminen. Sama koskee myös esimerkiksi aurinkopaneeleiden akkuja. ”Palon ennustettavuus ja kehittyminen poikkesi kaikista muista palotyypeistä, mitä tässä on tavattu”, Koskimaa sanoo. Hassinen kertoo, että palo voi syttyä spontaanisti uudelleen 48 tunnin ajan. Oikein kenelläkään ei ole tietoa, miten näitä pitäisi sammuttaa. ”Hollannissa kollegat ovat upottaneet ajoneuvon pariksi vuorokaudeksi merikontista tehtyyn altaaseen. Akkua suojaa myös kuori. Tärkeintä olisi saada akusto jäähtymään. Tyypillistä on, että alkuvaiheessa ajoneuvosta tulee valkoista, savun näköistä kaasua. Olisiko hyvä polttaa auto hallitusti loppuun, vai pitääkö ruveta haalimaan siirtolavoja?” hän kysyy. Sen jälkeen ajoneuvo ja vesi on viety jätteenkäsittelyyn.” Suomessa kontteja ei ole käytössä, koska sähköja hybridiautotkaan eivät vielä ole yleisiä. Aine on nimenomaan kaasua, ei savua. Myös täydennyskoulutusta tarvitaan. ”Auto pitäisi saada paikkaan, jossa vesi voidaan johtaa käsiteltäväksi, ettei se pääse luontoon. Sähköauton litium-akusto muodostuu sadoista pienistä kennoista, ja kun terminen karkaaminen alkaa yhdessä kennossa, se siirtyy dominoefektin tavoin aina uuteen kennoon. Siinä vaiheessa lähdettiin asemalle vuoronvaihtoon.” Säiliöauton kuljettaja jäi paikalle vahtiin. Reaktiosarja johtaa yleensä lopulta akun repeämiseen. Yksi kenno saa saman prosessin syntymään seuraavassa kennossa. Yleensä kennot on kuitenkin tiukasti pakattu, eikä esimerkiksi vettä pääse akun sisään. Palavan sähköauton upottaminen luonnonvesistöön on paloteknisesti hyvä, mutta ympäristöteknisesti hyvin arveluttava ratkaisu. ”Kun terminen karkaaminen käynnistyy jossakin kennossa, vie aikaa, ennen seuraava kenno alkaa palaa. Siksi auto pitäisi siirtää paikkaan, jossa palo ei voi levitä. 4–5/2019 Pelastustieto 33 OPERATIIVINEN TOIMINTA Lämpö laski matalaksi ja kaikki näytti taas siltä, että se olisi sammunut. Repeämisessä akusta purkautuu kaasuja, jotka syttyvät palamaan. Se etenee niin pitkään kuin kennoja on, ellei sitä pystytä jotenkin jäähdyttämään”, Hassinen kertoo. Palossa kennon lämpötila nousee helposti jopa yli 1000 asteen. Voimme ainoastaan käyttää niin paljon vettä, että se lopulta menee akun sisään.” UPOTUS VESIKONTTIIN. Maailmalla upottavat niitä vedellä täytettyihin siirtolavoihin. Tehtävään oli mennyt jo kolme tuntia. Meillä on aukko olemassaolevan tiedon ja pelastusalalle soveltuvien ohjeiden välissä.” Hassisen mukaan tätä aukkoa täyttämään tarvittaisiin hanke, kansallinen tai kansainvälinen. ”Ulkomaisten kollegoiden kanssa keskustelua on ollut jo pitkään, että saataisiin aikaiseksi yhteiseurooppalainen hanke, joka ei keskity siihen, mikä paras tapa sammuttaa, vaan riittävän yksinkertaisiin ohjeisiin, jotka toimivat 97,9 prosentissa tapauksista.” Karkeasti ottaen hybridiautoihin pätevät samat toimenpiteet kuin täyssähköautoihin, kaasu taas on pelastajille muuten tuttu aine. Millainen paikka on, aiheuttaako vaaraa ympäristölle tai ihmisille, voiko sen vain antaa palaa?” HAUSSA SELVÄ OHJEISTUS Pelastustoimessa ei vielä olla kovin tietoisia sähkö-, kaasutai hybridiautojen käyttäytymisestä tulipalossa. Sammutettu sähköauto on epävakaa pitkään.. Suomen Palopäällystöliitto on tehnyt hyvää työtä Road Rescue -koulutuksessa, mutta sitä tarvitaan lisää”, Hassinen painottaa. Se ei vain näy päälle päin.” Sähköauton akkupalo on haasteellinen sammutettava. TAUSTALLA TERMINEN KARKAAMINEN Pelastusopiston TKI-palveluiden erikoistutkija Marko Hassinen on tutkinut litium-akustojen paloturvallisuutta
Pelastustoimea tuo raportti ei tuntunut heilauttavan – mielenkiintoisia, jopa ilmastonmuutoksen kieltäviä kommentteja on jossain yhteyksissä ilmoille heitetty, mutta ei varsinaisesti minkäänlaisia konkreettisia toimenpiteitä. Koko yhteiskuntaan peilaten pelastustoimi on varmasti pieni tekijä, mutta julkisena toimijana meillä on myös vastuumme kantaa kortemme kekoon ilmastonmuutosta vastaan. MIRAFONI Pelastustoimea tuo raportti ei tuntunut heilauttavan. mirafoni112@ gmail.com Kansainvälisen IPCC:n raportti ilmastonmuutoksesta julkistettiin lokakuussa 2018. Aikaa on kulunut jo useampi vuosi tuon ohjelman julkistamisesta, mutta se ei ole juurikaan johtanut ympäristötietoisuuden lisääntymiseen alallamme. Emme elä kuplassa, me resonoimme yhdessä ympäröivän yhteiskunnan kanssa.. Sammutusvaahtojen ympäristövaikutukset tulisikin tietää entistä tarkemmin, jotta oikeanlaiset sammutusjätevesisuunnitelmat voitaisiin toteuttaa. Kättä erinomaisesti pelastustoimen pulssilla pitävä Palopäällystöliitto julkaisi jo vuonna 2013 hankkeensa pohjalta kehitetyn ohjelman ”Kestävä pelastustoimi”. Tuossa ohjelmassa esiteltiin pelastustoimen osalta toimenpiteitä, jotka tulisi ottaa huomioon kestävän pelastustoimen toimeenpanemiseksi. Pelastustoimen tulisi reagoida ilmastonmuutokseen ottaen selvää asioista ja pohtien omia toimiamme sekä laittaen niitä entistä enemmän käytäntöön. Näissä kaikissa toiminnoissa ympäristön tulisi olla aina yksi päätöksenteon näkökulmista. Nuo toimenpiteet koskivat niin asemapalvelua, pelastustoimintaa ja jälkivahinkojen torjuntaa sekä onnettomuuksien ehkäisyä. 34 Pelastustieto 4–5/2019 Pitäisikö meidän reagoida ilmastonmuutokseen. Ympäristönäkökulmasta taas asia, joka tulisi toiminnassamme huomioida, mutta mikä saa aikaan suurimman osalle pelastustoimen toimijoista reaktion: ”Häh – siis mikä?” Sammutusvaahtoja tulisi käyttää harkitusti, esimerkkinä tästä mainittakoon, että jotkut toimijat ovat ympäristösyistä luopuneet niiden käytöstä jo kokonaan harjoituksissa. Valtakunnallinen ohjeistus olisi tarpeen tässäkin. Myös pelastusajoneuvojen käyttövoiman ympäristötekijöitä on syytä tarkastella hankintoja tehdessä ja etätöiden tekeminen olisi suositeltavaa sellaisissa tehtävissä, missä ne ovat mahdollisia. Kestävä pelastustoimi -ohjelman lisäksi ympäristöasioista tietojamme on lisätty, sillä vuonna 2018 Pia Nyman Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselta teki YAMK-opinnäytetyön sammutusjätevesien hallinnasta ja sammutusvaahdoista. Tuo raportti käynnisti ennennäkemättömän intensiivisen yhteiskunnallisen keskustelun toimista, joita tulisi toteuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Mira Leinonen työskentelee pelastusylitarkastajana Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. Elämmekö kuplassa vai tulisiko ilmastonmuutokseen reagoida yhdessä toimialana. Toimenpiteet olivat hyvin konkreettisia, esimerkiksi: jätteet tulee lajitella, paloasemien valaistuksen, lämmitystapojen ja oman energiantuotannon valintaan tulee kiinnittää huomiota ja sammutusvettä ja -aineita käyttää harkitusti
Vesitiivis. PINNAN ALLA. MIRAFONI eDRAULIC. TEKNOSAFE OY | Sauramonkuja 1, 55800 Imatra | Puh. /LUKAS.Rescue | www.lukas.com NOPEAMPAA JA TURVALLISEMPAA PELASTAMISTA. 05 680 7700 | info@teknosafe.fi | /Teknosafe | www.teknosafe.fi. Tehokas
Metsäkoneen avulla sammutuskykyä voi parantaa huomattavasti kohtuullisin kustannuksin. ”Pelastuslaitoksella ei välttämättä tarvitse olla kaikkea suorituskykyä, vaan voimme tehdä yritysten kanssa yhteistyötä.” Metsäkoneesta muotoutui apu maastopaloihin Etelä-Savo varautuu metsäpaloriskiin metsäkoneella, joka sammuttaa paloja. Lokka painottaa, että pelastustoimen on varauduttava ilmastomuutoksen myötä paheneviin metsäpaloihin. ”Mietimme, voisiko metsäpalojen sammutussuoritusta kehittää. Etelä-Savon pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Seppo Lokka sanoo, että idea metsäpaloja sammuttavasta metsäkoneesta syntyi viime vuonna. Pohjois-Savon pelastuslaitos sekä Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitokset ovat olleet mukana ideoimassa kokeilua. Sitten tuli idea, että metsäkoneesta voisi rakentaa sammutuskoneen lisäämällä mukaan vettä ja tekniikkaa”, Lokka kertoo. 36 Pelastustieto 4–5/2019 KALUSTO E telä-Savon metsäpaloja saattaa pian sammuttaa metsäkone, sillä Etelä-Savon pelastuslaitos kehitti yhteistyökumppaneidensa kanssa metsäkoneesta metsäpalonsammutusmetsäkoneen. Pumppukaluston avulla säiliö voidaan täyttää itsenäisesti luonnonvesilähteestä, ja käyttää vesitykkiä metsäpalon sammuttamiseen. Palopaikalla palomies ja metsäkoneenkuljettaja muodostavat työparin. ”Etelä-Savo on Suomen metsäisin maakunta. Metsäkoneen päälle on tehty erikseen asennettava vesisäiliö, pumppukalusto ja vesitykki. Ilmastonmuutoksen myötä on ennustettu, että suurten metsäpalojen riski kasvaa. Sehän on nähty viime vuosina Suomessa ja Ruotsissakin.” Lokka sanoo, että metsäkoneessa konkretisoituu hyvällä tavalla yksityisen ja julkisen toimijan yhteistyö. Teksti: Kaisu Puranen · Kuva: Etelä-Savon pelastuslaitos
Pelastuslaitos tuo paikalle säiliön, joka kiinnitetään metsäkoneen päälle. ”Metsäkone on metsään tehty, joten se on hyvin maastokelpoinen. +358 201 55 8411 info@standby.fi | www.standby.eu SUORITUSKYKYÄ MAASTOON Lokka kertoo, että uusi kone on vielä prototyyppi. Säiliö on suunniteltu siten, että se voidaan siirtää nopeasti palopaikalle ja saattaa toimintakuntoon yhdessä metsäkoneen kanssa. Moniväri valaisimet. Kaikki tämä vain 9mm ohuena. Palopaikalla palomies ja metsäkoneenkuljettaja muodostavat työparin ja aloittavat metsäpalon sammuttamisen pelastustyönjohtajan ohjeiden mukaisesti. Standby Oy Ab Sinimäentie 10B 02630 Espoo, Suomi Puh. Kun metsäpalosta tulee hälytys, metsäkoneen kuljettaja ja metsäkone tulevat palopaikalle metsäkoneyrittäjän ja pelastuslaitoksen tekemän sopimuksen perusteella. Konetta on tarkoitus operoida yhteistyössä. Samassa valaisimessa keltainen/ sininen-varoitusvalo tai sininen varoitusvalo sekä työvalo. Metsäkone tuo aika lailla suorituskykyä maastoon. tyy menemään maastoon, ja toisaalta, kun siinä on vettä mukana, se voi vähentää letkulinjojen tekemistä sekä miestyövoimatarvetta maastossa. Sillä pysMukaan lisätään vettä ja tekniikkaa. Kokeilussa käytetään Kangasniemellä toimivan Veljekset Hokkanen Oy:n Ponsse Buffalokuormatraktoria.. 4–5/2019 Pelastustieto 37 KALUSTO W3 – VALOPANEELI L52 2C – VAROITUSVALO Samaan paneelin saatavana monia eri väriyhdistelmiä, myös työ-, jarru-, parkkija suuntavalot. ”Pyrimme saamaan selvyyden, mitä kaikkea metsäkoneella pystyy tekemään. Lokan mukaan metsäkone tuo sammutukseen monenlaisia hyötyjä. Siitähän voi tulla toimintakonsepti, jossa koneita ja säiliöitä keskitetään sinne, missä niitä tarvitaan”, Lokka sanoo. Mukana on Etelä-Savon ammattiopisto, jossa koulutetaan metsäkoneen kuljettajia. Siinä on paljon etuja verrattuna perinteiseen letkuselvitykseen tai siihen, että otetaan vettä luonnonvesilähteestä irtoruiskulla.” OPINNÄYTE TEKEILLÄ Myös Pelastusopisto on mukana projektissa, ja aiheesta on tekeillä jo yksi opinnäytetyö. Sitä testataan kesäkuussa oikeissa olosuhteissa kulotuksissa. Säiliössä olevien pumppujen ja muiden laitteiden käyttövoima saadaan metsäkoneen hydrauliikasta
38 Pelastustieto 4–5/2019 TAPASIMME 38 Pelastustieto 4–5/2019
Teksti: Kaisu Puranen · Kuvat: Teemu Heikkilä 4–5/2019 Pelastustieto 39. 4–5/2019 Pelastustieto 39 TAPASIMME Maailmaa parantamassa Kansanedustaja Mari Rantanen on nähnyt ensihoitajana ihmiselämän varjopuolia, ja tyttärensä omaishoitajana byrokratian solmuja. Nuo kokemukset näkyvät myös hänen politiikassaan
”Huomasin, että apuvälineiden ja palveluiden suhteen olimme eriarvoisessa asemassa Helsinkiin verrattuna. 40 Pelastustieto 4–5/2019 TAPASIMME En usko valtiollistamiseen. Kuntapolitiikka alkoi aikoinaan kiinnostaa Rantasta oman, vaikeasti vammaisen tyttären myötä. ”Ensihoitajan työ ei tuntunut enää ollenkaan ahdistavalta. ”Hallitusneuvottelut ovat vasta menossa. Ensihoitajaksi hän päätyi oikeastaan yläasteen ammatinvalintaoppaan ohjaamana. Lasku kansanedustajan arkeen on ollut pehmeä, sillä vielä, toukokuun lopussa, ei ole ehtinyt tapahtua juuri muuta kuin perehdyttämistä uuteen työhön. M ari Rantanen on ehtinyt totutella uuteen työpaikkaansa eduskuntataloon vasta parin kuukauden ajan. Sittemmin pituusraja poistui vaatimuksista, ja Rantanen korjautti näkönsä laserleikkauksella. Olettaisin, että syksyllä tulee hoppua. Se herätti mukaan politiikkaan. Ajattelin, että tämähän onkin todella mielenkiintoista. Hän on 23-vuotiaan tyttärensä omaishoitaja. Hän kuitenkin ymmärsi itse pian, että lähihoitajan tutkinto ei riittänyt työhön.. Rantanen valittiin ensimmäiselle kaudelleen perussuomalaisten riveistä. Ennen kuin ikäni riitti hakea sinne, tutkinto vaihtui lähihoitajaksi.” Lähihoitajaksi valmistumisen jälkeen Rantanen työskenteli jonkin aikaa ambulanssissa. Rantanen muistelee loppujen työllistyneen saman kevään ja kesän aikana, mutta nekin työt olivat määräaikaisia pätkiä. Perheellisenä ja asuntovelkaisena en oikein voinut jäädä vakituisista töistä pois, roikkumaan määräaikaisuuksiin.” Rantanen oli poliisiksi valmistuessaan jo työskennellyt tovin ensihoitajana Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella. Tällä hetkellä hän on valtuutettu Helsingin kaupungin valtuustossa. Kymmenisen vuotta sitten he asuivat sadan kilometrin päässä Helsingistä. ”Kun sitten hain, pääsin sisään ensiyrittämällä.” JÄNNITYSMOMENTTI KIEHTOO Rantasen valmistuessa kurssilta valmistui 35 poliisia, joista vain yksi sai heti töitä. Siinä vaiheessa kalenterit ovat täynnä.” Politiikassa Rantanen on ollut mukana vuodesta 2007. Jotkut asiat toimivat hyvin, mutta esimerkiksi kriittiset erikoissairaanhoidon asiat eivät toimineet kuten olisi pitänyt.” Seuraavissa kuntavaaleissa Rantasesta tulikin valtuutettu. Rantanen palasi takaisin omaan ensihoitajan virkaansa Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselle. Viime vaalikaudella äänisaalis riitti varakansanedustajan paikkaan, ja kuntapolitiikkaa hän on tehnyt liki kymmenen vuoden ajan. Siitä paikasta hän tosin joutui luopumaan, sillä samana keväänä hän oli hakenut ja päässyt poliisikouluun. Se oli hänen toiveammattinsa, mutta kun hän nuorena valitsi ensimmäistä ammattiaan, poliisikoulun pääsyvaatimuksissa oli vielä pituusraja ja tietyt vaatimukset näkökyvylle. ”Sitä pläräämällä huomasin lääkintävahtimestari-sairaankuljettajan ammatin. Valiokuntapaikat jaetaan, tulee erilaisia muita luottamustehtäviä. Rantanen on tehnyt ensihoitajan uransa Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella, mutta hän on kouluttautunut myös poliisiksi
Se on työ ja harrastus. Politiikka. Nuorille kertyy varhaisella iällä aikamoisia ongelmavyyhtejä.” Rantanen näkee, että perussuomalaisten arvomaailma on oikeudenmukainen: suomalaisten ongelmat pitäisi hoitaa ensin. ”Minulla oli aivan liian vähän tietoa työskennellä silloisessa hoitotason ambulanssissa. Häntä ajaakin eteenpäin luottamus vaikuttamisen mahdollisuuksiin. Nyt törmään tehtävillä todella hankaliin ongelmiin. Siinä on tiettyä jännitysmomenttia. Hän valmistui vuonna 2003. IKÄ. Hänen mielestään esimerkiksi syrjäytyneiden nuorten määrä on kasvanut ja heidän ongelmansa ovat pahentuneet. MIKÄ SAMMUTTAA. HARRASTUKSET. ”Ei ole rutiineja. MIKÄ SYTYTTÄÄ. KETÄ IHAILET. ”Se on vähän kuin lentokoneessa. Tuntui, ettei se ole hanskassa, että teen asiaa, jota en tunne riittävästi.” Kun ensihoitajan ammattikorkeakoulutasoinen tutkintokoulutus aloitettiin Helsingissä, Rantanen haki ja pääsi opiskelemaan. Mari Rantanen Helsingistä. PERHE. 4–5/2019 Pelastustieto 41 TAPASIMME Nopeat KUKA JA MISTÄ. Mari Rantanen uskoo, että asioihin pystyy vaikuttamaan, kun saa riittävästi ihmisiä taakseen. Kaksinaamaisuus. Hän muistuttaa, että eri budjetteihin varatut määrärahat nimenomaan ovat yhden etu ja toisen menetys. Aviomiestäni, että hän jaksaa olla tässä rallissa mukana. ”Kun aikoinaan menin tekemään pitkiä työharjoitteluja, ei mielestäni ollut niin paljon niin huonosti voivia nuoria. Sielläkin happinaamari pannaan ensin omille kasvoille, ja sitten autetaan kaveria.” Rantasen mukaan väite, että yhden auttaminen ei olisi toiselta pois, on virheellinen. Hyvä huumori. HAPPEA ENSIN ITSELLE Ensihoitajana Rantanen on nähnyt elämän varjopuolia, mikä puolestaan on ohjannut hänen poliittista kantaansa. Onhan se kiehtovaa. Ei koskaan aamulla tiedä, mitä päivällä tapahtuu. ”Kun määrärahoja annetaan toisille, ne otetaan pois toisilta. Rahaa ei tule seinästä kaikille.”. 43. Rantasta kiehtoo niin poliisin kuin ensihoitajan töissä selkeä ammatinkuva ja vaihteleva käytännön työ. Uusperhe
Jos meillä on tilkkutäkki erilaisia toimijoita eri alueilla, se on entistä hankalampaa.” Rantasen mielestä pelastustoimen ei missään nimessä pitäisi olla valtiollinen. Pääkaupunkiseudulta voi olla vaikeampi lähteä Kuopioon, vaikka asia kiinnosRantanen on ehtinyt totutella eduskuntataloon vasta parin kuukauden ajan. Siten yhteistyö voisi kai jotenkin toimia. Se pätee sekä ilmastoon että huono-osaisuuteen.” LÄÄNIJAKO TOIMI Tulevana vaalikautena Rantanen työskentelee erityisesti sen eteen, että kiireellinen ensihoito ja pelastustoimi kytkettäisiin yhteen. ”Jos jotain halutaan laittaa yhteen, niin ehkä alueet menisivät järkevimmin erva-alueiden ympärille. 42 Pelastustieto 4–5/2019 TAPASIMME Rantanen pitääkin puheita kaikkien auttamisesta epäreiluna. Tällöin yhteistyö toimii myös suurissa ja vaativissa tilanteissa. Samoin hän uskoo käyvän maakunnalliselle pelastustoimelle. ”Näen pelastustoimen varsin luonnollisena järjestäjätahona. Kuntapolitiikassa hän on ollut mukana liki kymmenen vuotta.. ”Sillä on pitkät perinteet, ja tuntuuhan se vähän hullunkuriselta, että koulutus keskitetään yhteen paikkaan Suomessa. ”Yksi maakunta olisi samankokoinen kuin Leppävaara, ja toisaalta pelkästään Uudellamaalla olisi 1 600 000 ihmistä. Rantanen ennustaa, että ensihoidon ja pelastustoimen yhteenkytkemisessä riittää vielä tekemistä. ”Tänä päivänä työ on muutakin kuin kiireellistä hätäensiapua. Kyllähän se kertoo sen mielettömyyden.” Rantanen vastustaa ylipäätään sitä, että pelastustoimesta tulisi maakunnallinen. ”Tiedämme, ettei se ole aivan yksinkertaista. ”Lääneissä oli poliisija pelastusosastot sekä terveydenhuolto. Helsingin Pelastuskoulussa jo suoritettava kaksoistutkinto voisi sopia Kuopioonkin. Nyt esimerkiksi kalusto on huomattavasti paremmassa kunnossa kuin valtiollisessa koskaan tulisi olemaan. Silti meille jäisi edelleen kuusi hätäkeskusta ja 12 poliisilaitosta”, hän miettii. En usko valtiollistamiseen.” Rantasen mukaan valtiollinen pelastustoimi ei pystyisi huomioimaan alueellisia erityispiirteitä. Kyllä se jotenkin tuntuu karulta.” Mitä ongelmia me emme voi ratkaista. Ensihoito paikkaa kotihoidon ja vanhustenhuollon puutteita. Kun maakunnat ovat jälleen kerran tulossa, on syytä pitää huoli siitä, että se järjestetään järkevällä tavalla.” Rantasen mielestä 18 maakuntaa ei ainakaan ole järkevä tapa järjestää pelastustoimi. Hänen mielestään rajojen pitäisi olla luonnolliset, kuten vanhassa läänijaossa. Silloin täytyy olla pelisilmää laajemminkin miettiä, mikä ihmistä vaivaa, ja mikä olisi järkevin tapa auttaa.” Rantanen toivoo, että Pelastuskoulu säilyy Helsingissä Kuopioon siirron sijaan. Siitä tulee synergiaetuja, ja sama organisaatio pystyy vastaamaan monenlaisiin tehtäviin.” Rantanen uskoo, että samassa organisaatiossa yhteistyö on helpompaa, kun ihmiset tuntevat toisensa ja kouluttaminen on helpompaa. ”Meillä pidetään ylevänä toimintana sitä, että perehdytään ongelmiin, joita emme tosiasiassa voi ratkaista, ja samaan aikaan potkitaan omaa kansalaista, joka makaa maassa. ”Emme me voi koko maailmaa pelastaa. PIENESTÄ KIINNI Rantasen mielestä pelastajien koulutukseen kannattaa kytkeä lähihoidon tasoinen tutkinto. ”Kunnallisesti se on vähän lähempänä päätöksentekijöitä, mikä tarkoittaa, että dialogi toimii paremmin myös rahoituksen suhteen
Kannatan ehdottomasti lakimuutosta ja aion viedä sitä eteenpäin.” Omaishoidon asiat ovat lähellä Rantasen sydäntä, ja perussuomalaisetkin on ajanut muun muassa omaishoidon tuen verottomuutta. TAPASIMME taisi. ”Valitettavasti ne ovat poliittisesti sellaisia asioita, että jos ihmisellä ei ole niihin henkilökohtaista kytköstä, aika harva lopulta ymmärtää, mitä päätökset tarkoittavat arjessa ja käytännössä. Meillä on edelleen menossa huutolaismarkkinat”, Rantanen sanoo. Pääkaupunkiseudulla on myös omat erityispiirteensä.” Rantanen muistuttaa, että pääkaupunkiseutu kasvaa valtavaa tahtia. Se oli pienestä kiinni, ettei meillä olisi ollut hallitustunnustelijan rooli.” Suomen suosituimman nostolavan valmistaja tarjoaa vahvalla kokemuksella myös räätälöidyt huoltoja koulutuspalvelut. Olen lohduttanut kaikkia, että seuraavalla kerralla pitää äänestää kahta kauheammin. Rantanen kokee, että tärkeiksi pitämiinsä asioihin pystyy vaikuttamaan, kun saa riittävästi ihmisiä taakseen. Safety above all Skannaa itsesi uudelle verkkosivulle! ww.brontoskylift.com. Poliittisella urallaan Rantanen on vääntänyt niin omaishoidon kriteereistä kuin kehitysvammaisten asumisen kilpailuttamisesta. Hän kysyy, kasvavatko ensihoidon resurssit samaa vauhtia. Kampanjoissa ihmiset tulevat kertomaan omia tarinoitaan, soittavat ja laittavat postia, siitä saan virtaa.” Rantasen puolue jäi tällä vaalikaudella oppositioon. Jos uskoa ja toivoa paremmasta ei olisi, ei kai sitä jaksaisi. ”Ihmiset ovat kysyneet, kannattaako ollenkaan äänestää. Se on tosi harmillista.” ”Kun kehitysvammaisten asumista kilpailutetaan hinta edellä, he ovat käytännössä myytävänä, jatkuvalla syötöllä. ”Ja kun kun katsoo tilastoja ensihoitajien uhkaja väkivaltatilanteista, niin on selvä asia, että hoitotyötä tekevää ihmistä kohtaan hyökkäämisen pitäisi olla paheksuttavampi teko, kuin niin sanotun tavallisen nakkikioskipahoinpitelyn. ”Kai se on lapsenomainen usko siihen, että maailmaa voidaan parantaa osallistumalla päätöksentekoon. Häntä ajaakin eteenpäin luottamus vaikuttamisen mahdollisuuksiin. Työ on muutakin kuin kiireellistä hätäensiapua
”Yhteinen alusta tiedonjakamiseksi hyvistä käytänteistä on tärkeä osa tätä kokonaisuutta”, Pihlaja sanoo. Tähän mennessä siinä on edustettuna noin puolet kunnista”, projektipäällikkö Aki Pihlaja kertoo. Varautuminen onkin noussut keskeisempään asemaan myös maakuntauudistuksen ansiosta. Teksti ja kuva: Esa Aalto Aki Pihlaja on vetänyt kuntien varautumishanketta.. ”Hankkeen yksi osa on Turvallinen ja kriisinkestävä kuntaverkosto. Hankkeen rahoituksesta on tähän mennessä vastannut Huoltovarmuuskeskus. Sillä tavalla on hänen mukaansa mahdollisuus lisätä kuntien yhteistyötä. Tämän yhteistyön Pihlaja toivoo mieluusti lisääntyvänkin. 44 Pelastustieto 4–5/2019 VARAUTUMINEN K untien varautumisen kehittämiseksi on luotu oma toimintamalli viisi vuotta sitten käynnistyneellä KUJA1-hankkeella. ”Tätä varten on aloitettu ohjeistuksen päivittäminen ja se valmistuu ensi vuoden keväällä.” PELASTUSLAITOKSILLA TÄRKEÄ ROOLI Yhteistyötä tehdään myös paikallistasolla toimivan pelastusviranomaisen kanssa. Pysyvän toiminnan tavoitteina on muun muassa kuntien varautumisen käytäntöön saattaminen ja varautumisohjeistuksen kehittäminen. Kuntien jatkuvuuden hallinnasta nimensä saaneella projektilla tuetaan kuntien varautumisen kehittämistä ja edistetään kuntien ja keskeisten sidosryhmien yhteistoimintaa. ”Emme ole toistaiseksi hyödyntäneet tässä työssä pelastuslaitoksia. Hanke jäi soteja maakuntauudistuksen jalkoihin. Kysymys on myös varautumisen yhteensovittamisesta ja yhteisestä näkemyksestä varautumisessa. Tarkoitus on vakiinnuttaa sen toiminta ja saada siihen mukaan niin paljon kuntia kuin mahdollista. Nyt on menossa KUJA2-hanke, josta on ensi vuoden loppuun mennessä tarkoitus saada pysyvä toiminta Kuntaliiton suojiin. ”Pelastuslaitokset voisivat olla apuna viemässä varautumisen sanomaa kuntiin ja näin mukaan verkostoon voitaisiin saada myös sellaisten kuntien edustajia, jotka eivät vielä ole mukana.” Syksyllä järjestetään Porissa kaksipäiväinen seminaari, jossa pyritään viemään uudelleen tietoa kuntiin ja saamaan mukaan verkostoon myös uusia kuntia. ”Kun varautumisessa nostetaan perustasoa esiHyvää yhteistyötä varautumisessa KUJA-hanke edistää kuntien yhteistyötä varautumisessa. Nyt toivottavasti saamme asiaa ponnekkaammin esille.” Verkostomainen yhteistyö on varautumisessa tärkeää
Sitten on isompia kaupunkeja, joissa ei ehkä pärjättäisi niin hyvin, jos jokin yllättävä poikkeustilanne syntyisi.” Pelastuslaitoksille hän näkee luontevana koordinoivan roolin. M I L L O G OY ENSILUOKKAISET KALUSTON ELINKAARIPALVELUT Tarjoamme alan kehittyneimmät elinkaaripalvelut paloja pelastustoimen kalustolle ja laitteille sekä CBRN-järjestelmille: KUNNOSSAPITO ELINKAAREN HALLINTA ELINKAARIPÄIVITYKSET . TUTUSTU PALVELUIHIMME JA TURVAA KALUSTOSI! merkiksi kunnissa, se lisää koko yhteiskunnan varautumisen tasoa.” ”Kuntien varautumista ajettiin hankkeen ensimmäisessä vaiheessa sisään, mutta kunnissa ei silti vieläkään tiedosteta, millainen merkitys on niiden omalla varautumisella.” Aki Pihlaja on kuitenkin tyytyväinen siihen, että varautuminen on sote-maakuntauudistuksestakin johtuen noussut keskeiseksi keskustelun aiheeksi. ”Siitä olemme saaneet vauhtia omaankin toimintaamme.” Hanke sai myös Turvallisuuskomitean myöntämän Timanttiteko-palkinnon. ”Vaikka eteenpäin onkin menty kuntien varautumisessa.” ”Uhkakuvatkin ovat muuttuneet paljon viimeisen kymmenen vuoden aikana ja niin ne tulevat muuttumaan lähitulevaisuudessakin. Jos aletaan johtaa, siitä seuraa helposti vastareaktio. Paikallisen ja alueellisen tason varautuminen nähdään entistä tärkeämmäksi. Haasteellista on luoda kaikkia varten sellaisia toimintamalleja, jotka ovat käyttäjäystävällisiä ja toimivia.” Varautumisen taso vaihtelee eri kunnissa, mutta Aki Pihjalan mukaan kuntien koko ero ei ole tässä selittävänä tekijänä. ”Kun saadaan laajalti eri toimijat innostumaan varautumisesta, se on paras tapa levittää asiaa. Resurssimme on mitoitettu kestämään myös poikkeusoloja ja toimimme TUVEturvallisuusverkossa, joka täyttää korkean varautumisen ja turvallisuuden vaatimukset. Siksi yhteensovittaminen on hyvä sana kuvaamaan tuloksellista toimintaa.” Tulevaisuudessa Aki Pihlaja toivoo, että varautumisen perustaso olisi entisestään noussut. Sellaisesta hän sai hyvää kokemusta työskennellessään Imatralla, jossa Etelä-Karjalan EK-Turva -hankkeessa palopäälliköt hoitivat paikallistasolla hyvin yhteyshenkilön tehtävää muihin toimijoihin. WWW.MILLOG.FI LUOTETTAVA KOTIMAINEN TOIMIJA. Yhteistyömme Puolustusvoimien strategisena kumppanina luo vankan pohjan osaamisellemme. Sitä se on tulevaisuudessa varmastikin entistä enemmän ja siihen meidän pitää kunnissakin varautua”, Aki Pihlaja sanoo.. SUUNNITTELUSTA TOTEUTUKSEEN Pitkä kokemuksemme ja toiminnan jatkuva kehittäminen ovat laadukkaan palvelumme tae. Ilmastomuutokseen sopeutuminen ja varautuminen on turvallisuuskysymys jo nyt. Teknologian myllerrys tuo mukanaan paljon uusia uhkia. ”On pieniä kuntia, joissa varautumista on mietitty hyvin ja tehdään hyvää yhteistyötä esimerkiksi järjestöjen kanssa. TASO VAIHTELEE ”Pienissä kunnissa resurssit ovat usein rajalliset
Työvuorot ja yksiköt ovat hioutuneet tiimeiksi, jotka toimivat hyvin yhteen onnettomuustilanteissa ja se osaaminen on kyllä lähtökohtaisesti kunnossa. Aina parempi jos päätös voidaan tehdä porukalla niiden henkilöiden kanssa, jotka asian kanssa päivittäin työskentelevät. Sami Kerman työskentelee kehittämispäällikkönä Suomen Palopäällystöliitossa ja tekee väitöskirjaa osaamisen johtamisesta. Tämä on vain laiska argumentti, jolla peitellään sitä, että suurten asiakokonaisuuksien johtaminen on monimutkaista ja erilaista. Kuten kaikessa muussakin, on hyvä johtaminen ja avoin, osallistava päätöksenteko enimmäkseen hikeä ja raadantaa, joskus vähän verta ja kyyneliäkin.. Kokoukset (ei siis palaverit) ovat hyvä tapa päättää asioista isollakin joukolla, ja niissä voidaan valtuuttaa osaavat ja halukkaat henkilöt valmistelemaan päätöksiä. Avoimuus on tavoite, josta kukaan ei ainakaan julkisesti ole eri mieltä, mutta olisi tärkeää arvioida, mitä se kulloisessakin tilanteessa tarkoittaa. En osta ajatusta. Mutta eihän se niin mene. Tällaisiin teksteihin lataa itsekin aina kovasti odotuksia, että nyt kiteytetään johtamisen ja päätöksenteon viisastenkivi pariin yksinkertaistukseen, jotka ratkaisevat kaikki tilanteet. Myös rakenteissa on kehittämistä. Että asemavaltaan ja suoriin käskyihin perustuva johtamistyyli jää sitten päälle myös asemapalvelussa. Vähintään isoimmissa päätöksentekohetkissä on erikseen arvioitava, ketä päätös koskettaa ja miten siitä olisi luontevinta viestiä. Eikä sillä, esimiesten kouluttaminen ja tukeminen on kuin laittaisi rahaa pankkiin, ja alan esimiesaines on mitä mainiointa. Mutta odotukset esimiehiä kohtaan ovat paikoin lähes kohtuuttomia, monista suunnista. 46 Pelastustieto 4–5/2019 Parempaa johtamista ja päätöksentekoa MOKKATAKKIMAISTERI Odotukset esimiehiä kohtaan ovat paikoin lähes kohtuuttomia, monista suunnista. Pelastustoiminnan johtamista on harjoiteltu paljon ja Pelastusopiston koulutus antaa siihen hyvät valmiudet. Isojen, monitahoisten asiakokonaisuuksien johtamisessa korostuvat ihan eri tavalla vuorovaikutustaidot ja kyky paitsi perustella, myös aidosti kuunnella ja huomioida muiden kriittisetkin näkökulmat. Hyvin fasilitoidut ja jäsennellyt työpajakokoukset ovat kuitenkin yhä alikäytetty menetelmä kompleksisten asioiden ratkaisemisessa. Viestinnän ja avoimuuden merkitys on lähivuosina ilahduttavasti korostunut, mutta pelastusalan arvoja päivitettäessä kävi ilmeiseksi, ettei avoimuus vielä toteudu riittävällä tavalla alan sisäisessä toiminnassa. On kankeita ja hitaita päätöksentekoprosesseja, joiden kanssa kaikki ovat oppineet elämään, mutta kukaan ei valitsisi rakentaa sellaisia. Lähiesimiehet nähdään keihäänkärkenä, jonka toiminta ratkaisee osaamisen, työhyvinvoinnin, tiedonkulun ja kaiken muunkin. Pelastustoimessa ylläpidetään mielikuvaa, että henkilöjohtamisen puutteet johtuvat pelastustoiminnan käskyttävästä johtamisesta
MOKKATAKKIMAISTERI
Hänen mukaansa eväät menestykseen eivät synny kahden viime viikon aikana ennen kilpailua. ”Meillä on ollut sama kilpailujoukkue jo kolmena vuonna. Kymmenen hengen porukasta valikoituu sitten kuuden hengen kisajoukkue. Teksti: Kimmo Kaisto · Kuva: Jyri Nousiainen K ilpailun ajankohtaisena teemana olivat pelastusryhmän ensitoimenpiteisiin kuuluvat selvitykset sammutustehtävissä ja täydentävät sammutusmenetelmät. Saimme myös kiertopalkinnon taitokilpailussa, joka on ollut meille vähän mörkö aiempina vuosina.” Myös Niemisen äiti, isä ja sisko ovat palokuntalaisia. Tuli uutta selvitystaktiikkaa ja -tekniikkaa vanhojen konstien lisäksi. Anjalan VPK ylsi taas kokemuksella voittoon. 48 Pelastustieto 4–5/2019 PALOKUNTIEN SM-KILPAILUT Jo neljäs voitto putkeen! Pelastusopisto ja Suomen Palopäällystöliitto järjestivät palokuntien SM-kilpailut Kuopiossa toukokuussa. ”En ole lukijatyyppi enkä koskaan koulussa saanut kymppejä. Porukka on hitsautunut yhteen ja määrätietoinen harjoittelu on tuottanut tulosta”, Nieminen kuvailee. ”Viimeinen kuukausi ennen kisaa oli. Palokunta on Anjalassa koko kylän juttu. Saimme myös hyviä ideoita omaan palokuntaan.” Nieminen yllättyi iloisesti henkilökohtaisen tietokilpailun voitosta. Aiemmin on kysytty paljon palofysiikasta, mutta en näe sitä niin tärkeäksi vapaaehtoisille perussammutustyötä tekeville.” SM-kisojen merkitys on paljon isompi kuin vain päivän kestävä kilpailu. Säännölliset viikkoharjoitukset ratkaisevat. ”Järjestelyt Pelastusopistolla olivat tosi hyvät ja kilpailun aihepiiri alkusammutustiedusteluineen mielenkiintoinen ja käytännönläheinen. Puoliso sentään ei. Hän oli mukana voittoisassa Anjalan VPK:n joukkueessa jo kolmatta vuotta peräkkäin, joten mies tietää varmasti huiman menestysputken salaisuuden. Koko joukkueella on tahto taistella Jehumaljasta ja harjoituksissa kilpaillaan myös keskenään. Henkilökohtaisen tietokilpailun voittajaksi nousi Anjalan VPK:n sammutusmies Janne Nieminen, 24. ”Tekee hyvää tuoda uusia asioita koko pelastustoimeen. Nyt tuli melkein täydet pisteet, kun aineisto oli niin mielenkiintoinen
Viereisen sivun kuvassa Anjalan VPK:n voittojoukkuees sa ylärivissä vasemmalta: Tuukka Ahtiainen, Mika Jonsson, Janne Nieminen, Tommi Sihvola. Opiskelijat mukana tuomareina ja monissa tukitehtävissä kovaa rutistusta. Voittajan kokonaispisteet olivat 177 ja kakkonen hävisi 22 pisteellä. Alipäällystöopiskelijoilla kilpailu liittyi koulutustaidon opintokokonaisuuteen. Hänen mukaansa oli haastavaa ruokailusta lähtien, että tietokilpailu järjestettiin kampuksella ja taitosekä kalustokilpailu harjoitusalueella. He olivat hyvin motivoituneita, kuten kaikkeen muuhunkin tekemiseen. Iso tunnustus kuuluu opiston myös henkilökunnalle valtavasta ponnistuksesta oman päivätyön lisäksi”, Savolainen kiittää. Taitokilpailun paras oli Anjalan VPK. Nyt pidetään vähän hermolomaa ja herätetään taas keväällä kilpailujoukkue henkiin.” Yleisen sarjan kokonaiskilpailun voiton ja Jehumaljan sai haltuunsa Anjalan VPK, toinen oli Naantalin VPK ja kolmas Kotkan VPK. Alhaalla vasemmalta: Jani Leonen ja Miikka Leinonen.. He toimivat ratatuomareina. Rasteilla oli aina myös yksi opettaja. Veteraanisarjan voitti Jämsänkosken VPK, toinen oli Anjalan VPK ja kolmas Tirilän VPK. ”Tilannekeskus seurasi koko ajan. Kilpailuun osallistui 32 yleisen sarjan ja seitsemän veteraanisarjan joukkuetta ympäri Suomea. Teimme sopimuksen oppilasyhdistyksen kanssa ja opiskelijat toimivat mainiosti virallisen organisaation tukena. Parasta antia oli henkilökunnan yhdessä tekeminen ja se, että onnistuimme tarjoamaan kilpailijoille jotain uutta.” Kaikki tulokset löytyvät Jehumalja-kisojen nettisivuilta: www.palokuntiensmkilpailut.fi/fi/Tulokset.html Ensi vuonna palokuntien SM-kisat järjestetään yhteistyössä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa. (03) 8730 150 info@lahdenpalokalusto.fi www.lahdenpalokalusto.fi StyPak-, MaPakja SäiliöPak-sarjat, myös malli VR Vuotohaavit ja -sukat Laipat, sulkulevyt Liitin / venttiilisarjat Vuotoaltaat ELRO-letkupumput Palvelevalta paloturvallisuuden asiantuntijaltasi. ”Järjestelyihin osallistui viitisenkymmentä alipäällystö-, päällystöja pelastajaopiskelijaa. Paras yksikönjohtaja oli Miikka Leinonen Anjalan VPK:sta. PALOKUNTIEN SM-KILPAILUT Lahden Palokalusto Oy Laatukatu 15, 15680 Lahti puh. Kalustokilpailun voitti puolestaan Naantalin VPK. Joukkuetietokilpailun paras oli Anjalan VPK. Pelastusopiston henkilökunnan kanssa luku meni vähän yli sadan”, kertoo kilpailun projektipäällikkö, suunnittelija Kirmo Savolainen Pelastusopistosta. ”Tehtävä oli vastuullinen, mutta jo ammattilaisina heidät uskalsi laittaa tuomareiksi
”Uudistushankkeessa sopimuspalokuntatoiminta käsitellyt työryhmä esitti monia hyviä asioita, joita on toteutettava täysimääräisinä.” Puheiden, musiikin ja muistamisten lisäksi juhlassa nähtiin voimistelua. Näin Mikkelin VPK on myös osa kansallista ja kansainvälistä toimintaa, jolla on kyky kehittää omaa suorituskykyään ja valmiuttaan”, totesi pelastusjohtaja Seppo Lokka palokunnan juhlassa. Sairilan Mieswoimistelijat esittivät palokunta-aiheisia voimistelunäytöksiä, joihin pyydettiin myös yleisön apua. Juhlapuheen pitänyt pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka muistutti pelastuslaitoksia siitä, että ne tekevät toimivaa yhteistyötä alueensa palokuntayhdistysten kanssa. Mikkelin VPK juhli 140-vuotista olemassaoloaan. Pelastusjohtaja Seppo Lokka toimi ”väestöhälyttimenä”.. ”Sopimuspalokuntatoiminta on elimellinen osa suomalaista pelastustoimintaa, onnettomuuksien ehkäisyä ja turvallisuustoimintaa.” Kohvakan mielestä alan on yhdessä etsittävä ratkaisuja, joilla rekrytointitarpeisiin voidaan vastata. Mikkelin VPK:lla oli viime vuonna 69 hälytystehtävää. ”Mikkelin VPK voi tänä päivänä hyvin ja toiminta on virkeää. Samanlaiset arvot ohjaavat toimintaa nykyäänkin. Mukana oli myös Mikkelin VPK:n sopimuspalokuntalaisia yhdessä yli 300 asiantuntijan ja viranomaisen sekä muiden sopimuspalokuntien kanssa toteuttamassa mittavaa harjoitusta. 50 Pelastustieto 4–5/2019 SOPIMUSPALOKUNNAT 140-vuotias voi hyvin Mikkeliin yritettiin perustaa palokunta neljä vuotta ennen kuin Mikkelin VPK:n viralliset syntysanat lausuttiin vuonna 1879. Sillä on myös alueen palokunnista ainoana hälytysvasteeseen merkitty drone eli kauko-ohjattava ilma-alus”, totesi kunniapäällikkö Esko Hurri. Toimintaa ohjasi palokuntatoimintaan osallistuvien halu auttaa ihmisiä kaikissa eteen tulevissa tilanteissa. Nyt niitä on jo yli 40. Hän otti esimerkiksi palokunnan uuden kehittämisestä myös drone-toiminnan, jossa Mikkelin VPK on ollut aktiivinen. ”Mikkelin torilla järjestettiin toukokuussa suuri kansainvälinen kaasuonnettomuuteen perustuva harjoitus. Teksti: Esa Aalto · Kuva: Petri Lyytikäinen V apaaehtoinen palokunta syntyi kasvavaan Mikkeliin paikallisesta tarpeesta
SOPIMUSPALOKUNNAT Holmatron kevyt ja tehokas akkutyökalusarja > Sarjassa on 8 leikkuria, 4 levitintä, 4 tankolevitintä ja 5 yhdistelmätyökalua Kysy lisää ja pyydä esittely! DAFO OY l Puutarhatie 22 C l 01300 Vantaa Puh. +358 10 666 5120 l info@dafo.fi l www.dafo.fi Tehokkaita ratkaisuja öljyntorjuntaan • Nopeasti asennettava öljynkerääjä työveneisiin • Suunniteltu erityisesti kevyen öljyn keräykseen LAMOR CORPORATION Rihkamatori 2, 06100 Porvoo, Finland, Puh: 020 765 0100, info@lamor.com, www.lamor.com
Olisi vain helvetin iso halli, jota kuivataan. TUOTEHAKEMISTO ”Jätkät, kahvin jälkeen on sitten tallinpesu”, palokersantti muistuttaa. Työ saa palomiehen filosofoimaan: ”Tallinpesua pitäisi olla enemmän. Ylipalomies tekee kantansa selväksi myös päällikölle: letkulla veden roiskiminen lattialle on älytöntä. ”Turha narista. Joku vedätys tässä täytyy olla”, päällikkö ihmettelee. Se olis terapeuttista.” ”Sä oot ollut liian kauan palokunnassa”, ylipalomies sanoo. ”No sähän oot perehtynyt. Se työntää märkää lattiakaivoon. Talliin selvitetään työsuihku. ”No niin jätkät. ”Siinä sitä on typerä, vuosikymmeniä pitkä perinnetyö, joka vain pysyy muttei parane”, ylipalomies muistuttaa. ”Jätkät marisi täällä hallin pesusta?” palokessu ilmoittaa päällystön edustajalle. Lastapartio aloittaa. Vain lastoitetulla matkalla olisi väliä, työnjäljellä ei niinkään. Seuraavassa vuorossa jatkettaisiin siitä, mihin on päästy. ”Tiedät varsin hyvin, että me tehdään mitä käsketään, mutta nyt on kyse ihmisten ja rakennuksen terveydestä”, ylipalomies sanoo. Tallinpesu”, esimies käskee. ”Mieti nyt. Kahva asetetaan tuttuun takanojaan. ”Jos homma ei kiinnosta, niin portilla on tulijoita jonoksi asti”, päällikkö sanoo. 52 Pelastustieto 4–5/2019 Puolentoista tuuman pesu LIIAN TUMMAA PAAHTOA Vesi lentää kaaressa ja lattiat lainehtivat. Vesi lentää kaaressa ja lattiat lainehtivat. Eivät lotraa enää veden kanssa”, ylipalomies sanoo. Toivoa sopii, että sellanen letkulla lotraus tulee vielä muotiin. ”Pohjois-Karjalassa asemille ne on hankkinut lattianpesukoneita. ”Ehkä, mutta se ei ole tappanut innovatiivisuuttani.” Marko Partanen. Järkeä siinä ei ole.” ”Miten niin?” palokersantti kysyy. ”Mistä lähtien susta on tollanen terveysintoilija tullut?” ”Kun katsoo tämänkin aseman saikkujen syitä, niin luulisi intoilun kiinnostavan muitakin kuin mua”, ylipalomies sanoo. Myös päällikkö astuu kahvihuoneeseen. ”Itse asiassa kone hidastaa siivousta, eikä oikeastaan helpotakaan sitä, mutta työn jälki on parempi”, ylipalomies tietää. Aseman toisessa siivessä mietitään ratkaisua homeelle ja sisäilmaongelmalle ja toisessa siivessä työnnetään paloletkulla vettä lattialle.” Lusikka laittaa mokkaa pyörivään liikkeeseen. Voisi vain mennä ja tehdä, eikä ajatella ollenkaan. ”Totta, ja se pysyy siinä maailman tappiin asti. Välillä voisi pysähtyä katsomaan, että tuolta asti olen tullut. ”Silläkö saikut lähtee laskuun, kun lakataan siivoomasta. Vesi imeytyy lattian ja seinien rakoihin. ”Ai jaa, sä et viitsi tehdä töitä, kun haluat koneen, jolla pääsee helpommalla”, päällikkö sanoo. Se kuuluu viikko-ohjelmaan ja piste”, esimies vastaa. Seinätkin saavat roiskeita. Älä unta näe”, päällikkö sanoo
Parantaa kiinteistöjen turvallisuuua tuomalla sammutusjärjestelmän edot paloilmoiimen yhteyteen. | toimisto@?n-inventors.. Ensihoitolaukut Työasut ja kengät Elektroniset laitteet Palopelastusasut Kypärät ja valjaat Aluasut Kunnossapito Kunnossapidon kumppani TUOTEHAKEMISTO Sähköjärjestelmät cmelux.fi Litium -tehoyksiköllä korvaat perinteisen ajoneuvoon rakennetun 230V järjestelmän. Uudista Varustehuoltosi D esinfioi varusteet ja ensihoidon välineet Hygio a40 Medi –laitteessa ilman varusteita kuluttavia kemikaaleja ja vettä. LIIAN TUMMAA PAAHTOA Työturvallisuus FIREBOX KOULUTUSLAITE Oy Interenergy Ltd PRESSO CENTER Puh.(019)340451 Fax.(019)340460 Alkusammutuskoulutus Palokalusto Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh. Kasvauaa pelastajien turvallisustasoa. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Väestönsuojat ja vss-varusteet Mittauslaitteet ja kompressorit Kuivapukujen testauslaitteistot kemikaalipuvuille sukelluspuvuille pintapelastuspuvuille pelastuspuvuille Myös räätälöitynä kohteeseen. Voivalantie 26 C, 20780 Kaarina info@miltest.fi • 040 5464 243 www.miltest.fi Hengitysilmakompressorit myynti huolto varaosat ilma-analyysit ostamme ja myymme myös käytettyjä koneita www.?n-inventors.. Painoa vain 1/3 perinteiseen järjestelmään verrattuna, samoin kokoa. Lisäksi meiltä myös 230V siniaaltoinvertterit ja Smart Charger -akkuvaraajat.. Ohjausja valvontakeskus Sammutusjärjestelmät Käsisammuttimet Presto Sammutinlaskurilla™ lasket helposti suosituksen kiinteistön käsisammuttimista! www.presto.fi /sammutinlaskuri lehtimainos_60x58.indd 1 31.10.2016 16:48:11 Tiedustelut| 040 847 3298 info@hygio.fi | www.hygio.fi Älä altistu Palopelastusasujen käsittely Hygio a40 Medi otsonointikaapissa pesun jälkeen poistaa vaarallisia PAH -yhdisteitä jopa 70 prosenttia
54 Pelastustieto 4–5/2019 Yhteistyö jää helposti sanahelinäksi Pohjois-Pohjanmaalla sote-maakuntauudistukseen osallistuneet hallinnonalat tekivät hyvää yhteistyötä. Pelastusjohtajalle oli nimetty viransijainen. Hieman ihmetyttää tällainen hiekkalaatikkoleikki, sillä valmistelussa mukana olevana päätoimisena henkilönä minulla olisi voinut olla annettavaa muille.” LAKEJA ODOTELTIIN Helisten myöntää, että nihkeys asioiden eteenpäinviemiseksi johtui myös siitä, että odoteltiin lakien hyväksymistä. ”Muilla hallinnonaloilla ihmeteltiin sitä, miten huonot valtakunnalliset verkostot pelastustoimella on. Se antoi hyvää kokemusta maakunnallisesta poikkihallinnollisuudesta. ”Esitin, että olisin voinut osallistua näihin kokouksiin edes silloin, kun käsiteltiin maakuntavalmisteluun liittyviä asioita, mutta sitäkään ei katsottu tarpeelliseksi. Sitä perusteltiin sillä, että silloin olisi pitänyt hyväksyä mukaan kaikki valmistelussa olevat henkilöt. ”Puhuimme asiasta myös kumppanuusverkostossa, mutta puheen asteelle se jäi, vaikka joidenkin mielestä nimenomaan kumppanuusverkoston pitää olla se foorumi, jossa asioita käsitellään. Sen sijaan valtakunnallisesti olisi kaivattu pelastustoimelta yhteistyötä. Ensin hyväksytään lait ja sitten vasta asiat toteutetaan”, Petteri Helisten sanoo. Lopulta pienen kädenväännön jälkeen pääsin osallistumaan kokouksiin etäyhteydellä, kun käsiteltiin maakuntavalmisteluun liittyviä asioita. ”Toivon, että enää ei tehdä näin mammuttimaisia uudistuksia. ”Monet tekivät valmistelua oman työn ohella eikä haluttu alkaa tehdä turhaa työtä.” ”Myös sisäministeriöltä kysyttiin vetovastuun ottamista, mutta tässäkin jäätiin Petteri Helisten toivoo, että tulevassa maakuntauudistuksessa myös pelastustoimen valtakunnallinen yhteistyö toimii paremmin.. Verkoston heikkous onkin juuri se, että pelastusjohtajien kokouksissa monet asiat jäävät puheiden tasolle”, Helisten sanoo. Valmistelu sujui hyvin, mutta ainut jarru oli odottaa lakien hyväksymistä. Teksti: Esa Aalto · Kuva: Kimmo Kaisto PELASTUSTOIMI V arautuminenkin otettiin yhteiseksi asiaksi. Oulu-Koillismaan pelastusjohtaja Petteri Helisten toimi vajaan vuoden ajan päätoimisena projektipäällikkönä. Sen sijaan pelastustoimen valtakunnallinen yhteistyö uudistusta valmisteltaessa ei sujunut jouhevasti. Oulu-Koillismaan pelastusjohtaja oli toinen niistä, jotka siirtyivät maakuntauudistuksen päätoimiseksi valmistelijaksi. Tämän takia pelastusjohtajien kokouksiin sai osallistua ainoastaan virkaa tekevä sijainen. Jokainen puuhasteli omiaan maakuntauudistuksessa.” Samaa asia oli mietitty muun muassa Etelä-Savossa ja yhteistyössä luotiinkin verkosto valmistelun tueksi
”Laadimme maakunnan pelastustoimen ja varautumisen koetalousarvion. ”Toivon, että pelastusylijohtaja saa vietyä tätä nyt eteenpäin. Oulu-Koillismaan ja Jokilaaksojen yhteistyötarpeita käytiin läpi laajasti ja hyviä käytäntöjä etsittiin molemmista laitoksista, jotka voitaisiin ottaa yhteiseen käyttöön. Erityisen hyvänä Helisten pitää palvelujen saatavuuden ja rahoituksen riittävyyden arviointia. ”Osa edelleen vastustaa sisäministeriön johtavaa roolia.” Sellainen sillä pitää Helistenin mukaan kuitenkin olla, koska alalla on paljon muitakin toimijoita kuin pelastuslaitokset. Myös valtakunnan tasolla yhdistettäessä samanlaisia pelastuslaitoksia.” Kumppanuusverkosto oli pelastusjohtajien puheenjohtajan Simo Wecksténin mielestä ennen ehkä liikaa ”keskustelukerho”, mutta hänen edeltäjänsä Jaakko Pukkinen kehitti yhteistyössä Kuntaliiton toimihenkilöiden Vesa-Pekka Tervon ja Terhi Virtasen kanssa voimakkaasti yhteistä tekemistä ja ohjauksen tehostamista. Hallitus vastaa ja ohjaa toimintaa, joka linjataan pelastusjohtajien kokouksissa. Kumppanuusverkoston palvelualueet voivat olla valmistelijoina.” ”Kehitys voisi johtaa myös siihen, että pelastusjohtajien johtama kumppanuusverkosto tulisi tiensä päähän.” Petteri Helisten myöntää, että kunnallinen itsehallinto on vuosien saatossa nähty rajoitteena. 010 555 5273 www.scania.fi odottamaan lakien hyväksymistä.” Petteri Helistenin mielestä sisäministeriön olisi pitänyt olla painokkaammin tukemassa pelastustoimen järjestämistä ja hän korostaa sisäministeriön vetovastuuta mahdollisissa tulevissa uudistuksessa. Tämä ei sido laitoksia, mutta toivottavasti tuo lisäarvoa niiden toiminnan kehittämiseen.” ”Nyt tarvitsemme paremmat yhteistyömuodot sisäministeriön kanssa. Katsoipa sisäministeriö itse omaa rooliaan, kun pelastuslaitokset ovat toivoneet siltä voimakkaampaa roolia tai päinvastoin. Pelastustoimi ei voi olla kuitenkaan vapaamatkustaja, kun sosiaalija terveyspalveluista joudutaan säästämään Pohjois-Pohjanmaalla jopa 70 miljoonaa euroa vuodessa.” ”Yritimme myös kannustaa tekemään uusia avauksia sopeuttamistoimenpiteiksi, mutta sellaisia ei tullut.” Pohjois-Pohjanmaalla tehtiin maakuntavalmistelussa paloasemaverkon ja erikoiskaluston alustava tarkastelu ja tehtiin kahden laitoksen yhdenmukaiset ja vertailukelpoiset kiinteistötiedot. Samalla kartoitimme myös mahdollisia pelastustoimen sopeuttamistoimenpiteitä. Mekanismi on yksinkertaisempi. ”Miten saadaan nykyjärjestelmässä luotua ohjausmekanismi, jossa tavoitteena on yhdenmukainen toiminta ja sen myötä rakenteet. Tästä saimme arvostelua, koska joidenkin mielestä valtiovarainministeriö alkaa vaatia säästöjä ja olisi ollut parempi olla ottamatta asiaa lainkaan esille. Tietojärjestelmät ja -palvelut sekä sopimukset kartoitettiin. ”Nyt toiminnassa on parempi koordinointi ja ohjaus. Meillä on tässä hyvä alusta ja rakenne jo olemassa.” Aikaisemmin ”keskustelukerho”. Valtiollinen pelastustoimi ratkaisisi tässä mielessä monta asiaa.” HYVÄÄ AIKAANSAANNOSTA Maakuntavalmistelusta jäi Petteri Helistenin mielestä montaa hyvää aikaansaannosta. Sisäministeriö muistutti pelastuslaitoksille lähettämässään kirjeessä aivan oikein, että säädökset eivät tunne pelastuslaitosten verkostotoimintaa.” ”Sisäministeriön johdolla toimivan yhteistyöverkoston pitää olla toimeksiantojen tekijä. 4–5/2019 Pelastustieto 55 PELASTUSTOIMI SCANIA SUOMI OY Erityismyynti Paloja pelastusajoneuvot Timo Iltanen puh. ”Valmistelemaamme projektisuunnitelmaa voidaan hyödyntää, jos rakenteellisia muutoksia päätetään tehdä esimerkiksi täällä Pohjois-Pohjanmaalla tai laajemmin Pohjois-Suomessa. 010 555 5299 Petri Surakka puh. Kumppanuusverkostoa voidaan toki hyödyntää, mutta se on toimija muiden joukossa
tämme kasvattaa osaamistamme ja tulojamme ulkomailla. Kangasniemi sanoo, että SPLY palvelee tällä tavoin kaikkia jäseniään. Näyttelytilaa on yli 400 neliömetriä. Pelastustieto seuraa yhteisosaston edistymistä tulevissa numeroissaan.. Hyödyttää myös kotimarkkinoilla toimivia, että suomalaiset näkyvät ja kuuluvat ulkomailla. Messuille yhteisosastolla osallistuvat yritykset maksavat luonnollisesti näyttelynsä kustannukset itse. Näyttelytilan myyntiä koordinoinut Leo Potkonen sanoo, että mukaan mahtuu vielä yhdestä kahteen yritystä. Sehän on todistetusti parasta ja kansantalouttamme kasvattavaa toimintaa.” VIELÄ MAHTUU MUKAAN Tällä hetkellä yhteisosastolle ovat ilmoittautuneet Juha Snell Oy, Lamor Corporation Oy, Veikko Nummela Oy, Rauplan Oy, Sarco Oy, TR-Vesitykit Oy, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK, Suomen Palopäällystöliitto SPPL, Hygio Oy ja Thinger Solutions Oy. Hänen mukaansa paviljonkiin on tulossa tällä hetkellä kymmenkunta yritystä. 56 Pelastustieto 4–5/2019 TUOTEHAKEMISTO INTERSCHUTZ 2020 ”O lemme koonneet ryhmän Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys SPLY:n jäsenyrityksistä, jotka jo ovat maailmalla tai ovat kiinnostuneita laajentamaan liiketoimintaansa ulkomaille kotimaan kaupan lisäksi. Kaikille jäsenyrityksille tarjotaan yhdistyksen messumatkaa ja yhdistys osallistuu kustannuksiin. Teksti ja arkistokuva: Kimmo Kaisto Näyttelytilaa on yli 400 neliömetriä. Yksittäiset yritykset pienissä, omissa poteroissaan ympäri messualuetta eivät näy isojen rinnalla”, SPLY:n puheenjohtaja Timo Kangasniemi kertoo. ”Koko Suomen etu on siinä, että yriYhdessä näkyvyyttä Suomalaiset palokalustoliikkeet ja alan järjestöt esiintyvät isolla yhteisosastolla kesäkuussa 2020 järjestettävillä Interschutz-messuilla Saksassa. Toiminnan messuilla pitää olla riittävän näyttävää, jotta erotumme
Niin myös me. ??????. 050 591 9278 07140437-Scott_Safety_Morethanready_banner_57x100mm.indd 1 25/01/2019 7.52 Mini Blue väyläsahköjärjestelmä miehistöja johtoyksiköihin www.standby.fi TUOTEHAKEMISTO INTERSCHUTZ 2020. Pelastustieto on myös Instassa, Facebookissa ja Twitterissä. ????????. HÄLYTYSja VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaativaan ammattikäyttöön • PETO-tilannekeskusjärjestelmä • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt ja SALSA-asemahälytysohjelmistot • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja JULUEN-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • TETRA/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät Hälytysja viestintälaitteet Pelastustarvikkeet Rullapaloverhot ?????????????????. HÄLYTYSAJONEUVOT Hälytysja komentovahvistimet Tehokaiuttimet Valopaneelit Integroidut valoratkaisut Vilkkumajakat Ruuhkavilkut LED-valot VÄESTÖNSUOJELU Suurtehohälyttimet www.sarco.fi | puh. ??????????. ?????-???????. Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. ?????????????????. (03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.. sähköposti:sarco@sarco.fi More than ready. ??????. (09) 777 1500 Myynti: 050 5377 027 . ????????. ??????????. ??????-????????. Lue lisää www.3mscott.com Ota yhteyttä: Suomen 3M Oy, puh. ?????????–???????????????????. Olet valmis joka haasteeseen työssäsi
Keskeisimpiä tutkittavia muuttujia olivat pelastuslaitoksien nykyiset toimintamallit. Kuvakaappaus STOP-pelistä (STOP-peli, 2019). Kyselyssä havaittiin oleellisia tekijöitä, joiden perusteella on tuotettu suosituksia toiminnan kehittämiseksi. Opinnäytetyön kuvakaappaus STOP-pelistä. Näiden toimintamallien avulla operointi ja datan tulkinta kyettäisiin toteuttamaan tehokkaasti ja turvallisesti. (Sisäisen turvallisuuden opetuspeli 2018; Rescuebusters 4.4.2019.) KUVA 1. Sisäministeriö on kehitellyt peliä, joka herättelee nuoria turvallisuustaitojen pariin. Alateemat ovat videoiden ja kuvien. Opinnäytetyön toteuttamiseksi haastateltiin 32 henkilöä, jotka työskentelevät Nouhätä!-kampanjan parissa tai antavat kyseistä turvallisuuskoulutusta nuorille. Lisäksi tavoitteena oli tuottaa suosituksia, joiden perusteella jo RPAS-toimintansa aloittaneet organisaatiot voivat kehittää toimintamallejaan tehokkaammiksi. HaasERVASTI, SAMULI RPAS-laitteiden tehokas hyödyntäminen pelastustoiminnassa http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904155002 Opinnäytetyön aiheena oli miehittämättömien ilma-alusten eli RPAS-laitteiden tehokas hyödyntäminen pelastustoiminnassa. tateltavat edustavat monipuolisesti Nouhätä!-turvallisuuskoulutusta antavaa henkilöstöä. Pelissä saa pisteitä sen mukaan, millaisia turvallisuutta koskevia valintoja tekee tilanteissa, joita nuoret kohtaavat päivittäisessä elämässään somessa ja kouluelämässä. daan paras mahdollinen hyöty pelastustoiminnan johtamisen apuvälineenä. Peli on hyvin yksinkertainen, mutta mielestäni toimiva. Sähköiseen Webropol-kyselyyn vastanneita oli 18 pelastuslaitoksen alueelta. Keskeisimmän suosituksen mukaan RPAS-ryhmän tulisi toimia yhtenä pelastusryhmänä ja tuottaa valmiiksi analysoitua tietoa pelastustoiminnan johtajalle. Tutkimusongelmaksi oli asetettu, millä edellytyksillä RPAS-laitteesta saakäyttö koulutuksen tukena, kouluttajan esiintymistaito, vuorovaikutteisuus ja keskusteluyhteys nuoriin, koskettavat esimerkit, toiminnalliset harjoitteet, virkapuvun käyttö koulutustilanteessa, pelit sekä opetuksen tasalaatuisuudesta huolehtiminen. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904104757 Hyviä koulutuskäytänteitä nuorille Keskeisimmän suosituksen mukaan RPAS-ryhmän tulisi toimia yhtenä pelastusryhmänä. Tulosten perusteella turvallisuuskoulutusta voidaan kehittää myös muiden ikäryhmien parissa. Sisäisen turvallisuuden peli (STOP) on opetuspeli, jossa on tarkoitus nostaa esiin muun muassa syrjäytymiseen, vihapuheeseen ja medialukutaitoon liittyviä kysymyksiä, mutta tarjota myös ratkaisun avaimia arjen vaikeisiin asioihin. Haastatteluihin osallistui pelastusliittojen ja -järjestöjen edustajia sekä pelastuslaitosten edustajia kymmeneltä pelastuslaitokselta ympäri Suomen. Lopuksi peli antaa kannustavaa palautetta. Tavoitteena oli edistää RPAS-laitteiden tehokasta käyttöä osana pelastustoimintaa ja sen johtamista sekä tuottaa suosituksia toimintamallin luomiseen tai kehittämiseen. Opinnäytetyössä saavutettiin sen tavoitteet. Työn tuloksena saatiin kahdeksan alateemaa hyviksi koetuiksi koulutuskäytänteiksi. RPAS-laitteiden tehokas hyödyntäminen pelastustoiminnassa Tavoitteena oli selvittää pelastuslaitosten hyväksi todettuja käytänteitä nuorille kahdeksasluokkalaisille annetussa Nouhätä!-turvallisuuskoulutuksessa. Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä tarkasteltiin miehittämättömän ilmailun nykytilaa sekä RPAS-laitteiden vaikutusta tilannetietoisuuteen ja tilannekuvan luomiseen ja täten pelastustoiminnan johtamiseen. Tutkimustyöni perusteella on helpompi kohdistaa huomiota nuorison kanssa toimimisen haasteisiin Nouhätä!-kampanjassa. Valinnat ovat loppupeleissä haastavia, niissä ei ole aina suoranaisesti oikeita ja vääriä vaihtoehtoja. Tämän lisäksi haastattelujen avulla nousi esille vahvasti resurssien, yhteistyön ja motivaation merkitys kouluttamiseen. Sisäministeriö on kehitellyt peliä, joka herättelee nuoria turvallisuustaitojen pariin. Kyselyllä onnistuttiin selvittämään lähes kaikkien pelastuslaitoksien RPAS-toimintaa. Pääideana pelissä mielestäni on vain herätellä ajattelemaan mahdollisesti vastaan tulevia tilanteita, peliä ei ole kovin mielekästä pelata useaan kertaan. Opinnäytetyön selvitys tehtiin määrällisin eli kvantitatiivisin tutkimusmenetelmin. Tuloksia voidaan hyödyntää laajasti turvallisuuskouluttamisen kehittämisessä nuorten parissa. Nouhätä!-kampanja on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEKin pelastustietokampanja yläkoululaisille. 58 Pelastustieto 4–5/2019 OPINNÄYTTEITÄ Savunpoiston vaikuttavuus omaisuusvahinkoihin ESKELINEN, ANNA Hyvät koulutuskäytänteet nuorten Nouhätä!-pelastustietokampanjassa . 13 3.2.1 Turvallisuusaiheiset pelit Turvallisuusaiheisia opetuspelejä on kehitelty hyvin vähän verrattaessa muihin oppiaineisiin. Niiden vaikutusta tehokkuuteen selvitettäessä keskeisimpiä muuttujia olivat hälytysviiveet sekä laitteesta saatavan datan tulkintaan liittyvät tekijät, esimerkiksi se, missä ja kuka tulkitsee RPAS-laitteesta saatua dataa
Kyselytutkimus tehtiin Webropol-kyselytyökalulla pelastuslaitosten työntekijöille, jotka käyttivät työtehtävissään TOKEVA-ohjetta. Opinnäytetyö oli osa TOKEVA 2020 -uudistushanketta. Työn tuloksia voidaan hyödyntää TOKEVA-ohjeen kehitystyössä osana TOKEVA 2020 -hanketta.. Kehitettävinä kohteina tulosten perusteella nousi esille TOKEVA-ohjeen eri toiminnallisuudet käyttöliittymän ja sisällön osalta sekä ohjeen hyödynnettävyys pelastustoimessa kokonaisvaltaisesti. PARTANEN, JOONATAN TOKEVA 2012 –ohjeen käyttökokemukset ja kehityskohteet http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904124919 Vaarallisten aineiden onnettomuudet ovat pelastustoiminnan ja sen johtamisen kannalta haastavia onnettomuuksia, joissa joudutaan usein turvautumaan vakiintuneiden toimintatapojen lisäksi ohjeisiin ja oppaisiin. Analyysin perusteella saatiin toteuttamiskelpoisia kehitysehdotuksia TOKEVA 2020 -tietokantaan. Tavoitteena oli selvittää TOKEVA 2012 -ohjeen käyttökokemuksia ja kehityskohteita ohjeen loppukäyttäjiltä. Opinnäytetyö toteutettiin tekemällä vertaileva analyysi neljästä ulkomaisesta tietolähteestä, jotka vastasivat asetettuihin vaatimuksiin. Tavoitteena oli löytää tietokannoista seuraavia asioita: ovatko ne luotu ainekohtaisesti vai aineluokittain, onko niissä linkityksiä muihin tietokantoihin sekä mitä materiaalia voitaisiin hyödyntää TOKEVA 2020 -tietokannan rakenteessa ja käytettävyydessä. Tuloksia pystytään hyödyntämään TOKEVA 2020 -tietokannan suunnitteluvaiheessa. TOKEVA-tietokantaa käytetään onnettomuuksissa, joissa on osallisena vaarallisia aineita. 4–5/2019 Pelastustieto 59 OPINNÄYTTEITÄ Julkaisemme palstalla tiivistelmiä Pelastusopistosta valmistuneista opinnäytetöistä Kaikki palopäällystön koulutusohjelman työt: https://www.theseus.fi/handle/10024/1737 Vertaileva analyysi ulkomaisista vaarallisten aineiden tietolähteistä TOKEVA 2012 –ohjeen käyttökokemukset ja kehityskohteet Tulosten perusteella TOKEVA 2012 -ohjeeseen oltiin pääosin tyytyväisiä. Analyysin perusteella saatiin toteuttamiskelpoisia kehitysehdotuksia TOKEVA 2020 -tietokantaan. Kuitenkin analysoitujen tietokantojen käyttöalusta, käytettävyys ja ulkoasu ovat merkittävästi parempia. Tulosten perusteella TOKEVA 2012 -ohjeeseen oltiin pääosin tyytyväisiä. Tulosten perusteella löydettiin myös TOKEVA-ohjeen vahvuuksia ja kehityskohteita. Tuloksien perusteella analysoidut ulkomaiset tietokannat eivät pääse ohjekorttien tuottaman sisällön perusteella samalle tasolle TOKEVA 2012 -tietokannan kanssa. SCHRODERUS, JAAKKO Vertaileva analyysi ulkomaisista vaarallisten aineiden tietolähteistä http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904084550 Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli saada vuoden 2019 lopulla julkaistavaan TOKEVA 2020 -tietokantaan kehitysehdotuksia vastaavanlaisista ulkomaisista tietolähteistä. TOKEVA-ohjeen perusrakenne ja toimintaohjeet sisältöineen olivat jo valmiiksi hyvällä tasolla, ja sellaisena ne toivotaan jatkossa säilytettävän. TOKEVA-ohjeet on luotu pelastuslaitosten työkaluksi helpottamaan torjuntatoimia ja pelastustoiminnan johtamista vaarallisen aineen onnettomuudessa sekä kemikaalionnettomuuksien varautumiseen ja harjoitteluun
”Ei tarvitse ostaa koukkuja kaupasta, josta niitä ei saa sadalla eurolla. Kaluston rakentelu tuo Jari Ruokolaiselle vaihtelua palomies-ensihoitajan työhön.. Siinä oli kaikkiaan noin kolmen päivän urakka. Nyt koukkuja on Nurmeksen, Lieksan, Juuan, Valtimon, Kolin ja Viekin paloautoissa. ”Kätevä palomies rakentaa itse, jos siihen on taitoa ja välineet. ”Tein 20 koukkua pelastuslaitoksen käyttöön. Nurmeksen paloaseman työpajasta löytyvät muun muassa metallivannesaha ja hitsausvälineet. Teksti ja kuva: Mika Rinne tuli kappalehinnaksi noin 15 euroa”, Ruokolainen laskee. 60 Pelastustieto 4–5/2019 KALUSTONURKKA TUOTEHAKEMISTO ”K atollaan olevan auton ylös nostamisessa käytetään pushereita ja siinä työssä koukuista on apua. ”Idean metallikoukkujen rakentamiseen löysin katselemalla YouTube-videoita Ruotsin palokunnista, joissa vastaavia koukkuja on ollut käytössä”, Ruokolainen paljastaa. Nurmeksessa on monipuolista metalliteollisuutta, joten työstöä ja pintakäsittelyä tarvitsevissa töissä apu löytyy hyvin läheltä”. Viimeistelynä koukuille tehtiin pulverimaalaus paikallisessa yrityksessä. ”Tämä rakentelu on vähän kaksipiippuinen juttu. Koukut ovat kestäviä ja niillä voidaan kannatella esimerkiksi painavaa auton kattoa”, Ruokolainen kertoo. Hän on rakentanut myös savusukelluskontin Nurmekseen, Lieksaan ja Liperiin sekä yli kymmenen paineilmapullojen säilytyskaappia Pohjois-Karjalan alueelle. Taitaa olla katoava kansanperinne ja toisaalta nykyisin ollaan aina kyselemässä tuotehyväksynnän perään”, Ruokolainen tuumii. Palomies-ensihoitaja Jari Ruokolainen on tehnyt pajassa RH-Pusher -kaadonsuuntaajiin apuvälineeksi metallisia tukitankoja ja koukkuja. Ruokolainen arvelee, että itse rakentelemalla voidaan saada jonkin verran taloudellista hyötyä. Minulle kaluston rakentelu antaa vaihtelua työhön.” Koukut eivät ole suinkaan ainoa asia, jonka parissa Ruokolainen on ahkeroinut. Ruokolaisen mielestä paineilmakäyttöiset nostotyynyt ovat kalliita ja monissa tapauksissa epävakaampia koukkuihin verrattuna. Ne ovat erittäin käteviä myös auton stabiloinnissa. Nyt niille ”Kätevä palomies rakentaa itse” Nurmeksen paloaseman työpaja on ollut ahkerassa käytössä. Ainakin meillä Nurmeksessa on hyvin varusteltu työpaja ja tilaa rakenteluun
017 264 7220 myynti@savonpalokalusto.fi www.savonpalokalusto.fi Paloja pelastusautot Saurus Oy Saunatie 5, 40900 Säynätsalo Puh. PYYDÄ TARJOUS 044 728 0401. 010 616 1400 | www.saurus.fi SCANIA SUOMI OY, ERITYISMYYNTI Petri Surakka Puh. 010 555 5273 Timo Iltanen Puh. 050 395 8567 Vema Lift Oy, Voivalantie 30, 20780 Kaarina puh. KALUSTONURKKA Pelastustarvikkeet PALOJA PELASTUSKALUSTON erikoisliike vuodesta 1967 Liipasintie 8, 70460 KUOPIO p. Paloja pelastusautomyynti Tero Huovinen | 010 569 3670 Pekka Paananen | 010 569 3628 www.vehotrucks.fi Paloja öljyntorjuntaveneet Palokunta-asut Työasut ensihoitoon, ensivasteeseen ja asemapalveluun Puh. 010 616 1500 • www.vema.fi SINUNKIN ILMOITUKSESI VOISI OLLA TÄSSÄ. 010 555 5299 sähköposti: etunimi.sukunimi@scania.fi www.scania.fi Raskaat paloja pelastusajoneuvot Nostolava-autot HYDRAULISET NOSTOLAVAT Suoritamme myös huoltoja korjaustyöt sekä vuosikatsastukset. Huoltotöiden varaukset ja tiedustelut puh. 040 544 5495 info@sos-asu.com www.sos-asu.com/rescue SOS-Asu Ky Koulukatu 38 A1 90100 OULU Pelastamisen ammattilaisille RESCA RESCARI OY www.rescari.fi • 040 5950 164 TUOTEHAKEMISTO www.suomenpelastuskeskus.fi Hälytysja viestintälaitteet
62 Pelastustieto 4–5/2019 Sähköautopalon sammutus ULKOMAILTA REUTLINGEN, SAKSA NÄIN SUOMESSA 118 swissfire.ch 10/2018 Käännökset Risto Lautkaski Akusto on hankala sammuttaa – tapauksia useita Kaksipaikkainen Elektro-Smart -henkilöauto oli seissyt kaksi viikkoa akku tyhjänä yrityksen pihalla. Koska tavanomaisilla sammutusmenetelmillä ei ollut mitään vaikutusta paloon, yksikönjohtaja hälytti päivystävän palomestarin. Tästä ja muista tapauksista löytyy tietoa kansainvälisiltä tieliikennepelastamisen Facebook-sivuilta CTIF Commission for Extrication and New Technology. Koska yrityksen työntekijä oli kytkenyt akun irti turvakytkimellä, vain akun ympäristö saattoi olla jännitteinen. Lämpökamerakuva osoitti, että vain akku oli kuumentunut. Paikallinen jälleenmyyjä kertoi, että Elektro-Smart oli muunnettu sähkökäyttöiseksi sijoittamalla akku bensiinimoottorin paikalle. APU VESITIIVIISTÄ VAIHTOLAVASTA Akkua jäähdytettiin ensin vedellä ja sitten märällä vedellä. Sa ma auto juoksutti heitä vielä viisi kertaa uudelleen, lopulta he työnsivät auton kanavaan. Vain harvalla automerkillä on niin sanottu palomiesluukku akustolle, ja senkin jälkeen akuston tehokas sammuttaminen on hankalaa. Lisäksi kuumentuneesta tai palavasta litiumioniakusta saattaa muodostua myrkyllistä fluorivetyä. VANHAT KONSTIT JOPA VAARALLISIA Kannattaa huomioida, että uuden teknologian ja uusien käyttövoimaratkaisujen myö tä perinteiset sammutusja pelastustoimet liikennevälinepaloissa ja liikenneonnettomuuksissa eivät enää välttämättä toimi tai saattavat olla jopa vaarallisia. Lämpökamerakuva kuitenkin osoitti, että akun lämpötila nousi pari minuuttia jäähdytyksen lopettamisen jälkeen noin 20 °C. Eurooppalaisissa tapauksissa onkin hyödynnetty paikallisia kuljetusliikkeitä, nosturia ja vaihtolavojen vuokrausta. Eurooppalaiset kouluttajat kertovat, että palavaa autoa on pidetty vedellä täytetyllä vaihtolavalla jopa kaksi vuorokautta. Latauksen aikana autosta kuului outoa ääntä ja sen lähellä tuntui palaneen käryä. Pelastustoiminnan johtaja tunnisti seuraavat vaarat: • Sähkö. Palavien muoviosien savussa on samoja myrkyllisiä kaasuja kuin polttomoottoriauton palossa. Sen lähellä ei ollut muita autoja eikä rakennuksia. Paikalle hälytetty palokunta toimi vastaavalla tavalla kuin mainitussa jutussa ja upotti auton vesitiiviiseen vaihtolavaan. Näennäinen sammuttaminen ei riitä, uudelleensyttyminen on erittäin todennäköistä. • Myrkylliset kaasut. He sammuttivat auton ja palasivat paloasemalle. AUTO KANAVAAN Amsterdamissa sattui useita vuosia sitten tapaus, jossa palokunta hälytettiin sammuttamaan sähköautoa. Palokunnan saapuessa autosta lähti runsaasti valkoista savua. Sivullisten suojaamiseksi savulta eristettiin yrityksen alue. Sähköiskuvaaran vuoksi akkua ei irrotettu. Tämän jälkeen palomiehet poistivat akun muovisen suojakannen. Kirjoittaja Mikko Saastamoinen työskentelee vuoromestarina Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella. Akun lataus aloitettiin kello 10. Palomiehet suojautuivat paineilmahengityslaitteilla ja varautuvat riisumaan asunsa palopaikalla, jossa ne pakattaisiin säkkeihin. Lataus keskeytettiin ja akku kytkettiin irti turvakytkimellä. Kello 16 yritys teki hätäilmoituksen ”käryävästä sähköautosta”. Palomestari päätti selvittää, miten akkua voitaisiin jäähdyttää kauan ilman, että palokunnan tarvitsisi olla paikalla. Ongelma on, että harvoilla palokunnilla on tyhjiä vaihtolavoja. Akusto palaa voimakkaasti räiskyen ja kauan. Huoltokorjaamosta tilattiin asentaja korjaamaan mahdollinen vika. Hän on erikoistunut tieliikennepelastamiseen ja autojen uusiin teknologioihin.. Reutlingenin palokunnalla oli vesitiivis vaihtolava, Sveitsiläislehden juttua vastaavia tapauksia on ollut nyt useita Euroopassa – esimerkiksi maaliskuussa 2019 Hollannissa, jossa autoliikkeessä ollut BMW i8 alkoi savuta. Toimintamalli on hyvä, koska akusto on hankala sammuttaa. Jos tätä ei olisi tehty, myös auton metalliosat saattaisivat olla jännitteisiä. Palomestari päätti kaataa palavan auton kyljelleen haarukkatrukin avulla, jotta akkua voitaisiin helpommin jäähdyttää
Kaksikerroksisessa talossa oli kahdeksan asuntoa. Hiilistä vapautui häkää, jota levisi kellarista rakennukseen. Kun sairaankuljettajat menivät asuntoon, heidän häkävaroittimensa hälytti. Sammutuksen jälkeen palokunta tuuletti käytävän ja tarkasti viereiset huoneet sekä ullakon. Tämä kehotti täyttämään vaihtolavan vedellä. Rouva koki tilanteen pelottavaksi, koska hän oli liikuntarajoitteinen eikä kukaan tullut kertomaan, että vaaraa ei ollut. Koska koko perhe oli altistunut hiilimonoksidille, heidät kuljetettiin sairaalaan tarkkailtaviksi.. KELLARIIN JÄÄHTYMÄÄN Viisihenkinen perhe oli valmistanut ruokaa puuhiiligrillillä ja vienyt sen kellariin jäähtymään. Poliisit, palomiehet sekä muut paikalla olleet kertoivat, että he eivät olleet havainneet savua ensimmäisen kerroksen käytävällä. Tätä varten vaihtolavan sisäpinta oli pinnoitettu. Kukaan ei ottanut yhteyttä häneen. Vesi laskettiin viemäriin. Poliisin kenttäjohtaja ja pelastustoiminnan johtaja eivät kuitenkaan syyllistyneet virkavirheeseen. Tämän jälkeen veden laboratorioanalyysi osoitti, että siinä ei ollut haitallisia aineita. Palomestari sai puhelimella neuvoja litiumioniakkujen paloja ja sammutusmenetelmiä tutkivalta asiantuntijalta. Palokunnan nosturi laski sähköauton perä edellä lavalle. Savua levisi käytävään vain, kun savusukeltajat menivät huoneeseen. Poliisin kenttäjohtajan ei todettu syyllistyneen mihinkään. Lisäksi hän suositteli sekoittamaan veteen tiesuolaa ja kalkkia tai liitua, molempia noin 25 kiloa. Teksti: Lars Brenden HAMPURI, SAKSA Häkämyrkytys grillistä FeuerwehrMagazin 7/2018 39-vuotias nainen hä lytti yöllä ambulanssin huimauksen ja pahoinvoinnin takia. Teksti: Adrian Röhrle Palokunta ja poliisi hälytettiin toukokuussa 2016 pienkerrostalon huonepaloon. • Kalkki tai liitu neutraloi fluorivetyhappoa, jota muodostuu akusta vapautuvan fluorivedyn liuetessa veteen. Sairaankuljettajat hälyttivät palokunnan. Ensimmäisessä kerroksessa asunut 81-vuotias rouva oli melkein tunnin kauhun vallassa, koska pelkäsi kuolevansa. Päätöksessään oikeus totesi, että sen jälkeen, kun palokunta ja poliisi olivat saapuneet, palo ei aiheuttanut hengenvaaraa asukkaille. Hänen entinen aviomiehensä teki rikosilmoituksen virkavirheestä. • Tiesuola nopeuttaa akun korroosiota ja lyhentää siten jäähdytykseen tarvittavaa aikaa. Palon jälkeen normaalikäynnille tullut kodinhoitaja kertoi, että rouva oli kauhun vallassa, mutta asunnossa ei ollut savua. Palokunta sammutti nopeasti toisen kerroksen huonepalon. Syyttäjä vaati, että myös palokunnan toiminta on tutkittava. Palaneen asunnon viereiset asunnot tarkastettiin ja toisen kerroksen asukkaat tuotiin ulos, vaikka kukaan heistä ei ollut vaarassa. Toisessa kerroksessa oli vähän savua ja porrashuoneessa sekä ensimmäisen kerroksen aulassa savun hajua. Pelastustoiminnan johtaja kertoi, että kun hän saapui kohteeseen, savusukeltajat olivat jo sammuttaneet palon. Mutta mitä pitäisi tehdä tavallisen henkilöauton, maastoauton tai bussin akkupalolle. 4–5/2019 Pelastustieto 63 ULKOMAILTA ÅSGÅRDSTRAND, NORJA Brannmannen 1/2018 Rikosilmoitus pelastustoiminnan johtajasta jonka tilavuus oli 28 m³ ja jolla kuljetettiin muun muassa öljyn ja muiden vaarallisten aineiden vuotavia astioita. Koska auton akku oli vanhanmallinen, siinä ei ollut suojalaitteita muun muassa sisäisen oikosulun varalta. Elektro-Smart voitiin upottaa palokunnan vaihtolavaan. Elektro-Smart jätettiin viikoksi veden alle
Heistä isä oli aika tekevän oloinen ihminen, joka omistautui ammatilleen hyvässä mielessä. Viran tuloksellinen hoitaminen edellyttää laaja-alaista pelastustoimen tuntemusta ja johtamiskokemusta pelastustoimen tehtävistä, kehittämishalukkuutta, kykyä verkostomaiseen työskentelyyn, oma-aloitteellisuutta ja kykyä itsenäiseen työskentelyyn, hyviä vuorovaikutustaitoja, hyvää suullista ja kirjallista esitystaitoa sekä tietoteknistä perusosaamista. Pelastuspäällikön viran palkkaus ja työaika määräytyvät kunnallisen teknisen henkilöstön virkaja työehtosopimuksen mukaisesti ja eläke-edut Kuntien eläkevakuutuksen eläkesäännön mukaisesti. Mika Rinne Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella tarjoamme hyvähenkisen ja eteenpäin katsovan työyhteisön. Linkki työpaikkailmoitukseen: https://www.kuntarekry.fi/fi/tyopaikat/pelastuspaallikko-228660. Lisätietoja antaa pelastusjohtaja Erkki Hokkanen, puh. Kirjalliset hakemukset tulee osoittaa Etelä-Karjalan pelastuslautakunnalle ja toimittaa määräaikaan mennessä osoitteeseen PL 11, 53101 Lappeenranta, tai Asiakaspalvelukeskus Winkkiin, osoitteessa Villimiehenkatu 1, 53100 Lappeenranta. Hän viihtyi hyvin Rautavaaran Lapinmäen kotitilalla. Lappeenrannassa 23.5.2019 Etelä-Karjalan pelastuslautakunta ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS hakee palvelukseensa osaavaa ja innostunutta PELASTUSPÄÄLLIKKÖÄ, jonka ensimmäinen sijoituspaikka on Lappeenrannan toimialue.. Metsästys, kalastus, marjastus sekä valokuvaus olivat mieluisia harrastuksia. Nuorukaisena Rossinen kulki savottatöissä. Positiivisena ja sovittelevana miehenä hän tuli hyvin toimeen ihmisten kanssa. Pelastuspäällikkönä pääset avainpaikalle kehittämään pelastuslaitoksen palvelutuotantoa, henkilöstön hyvinvointia ja Etelä-Karjalan turvallisuutta. Olemme aktiivisesti mukana pelastusalan valtakunnallisessa yhteistyössä. Maakunnassamme pääset asumaan keskellä kauneinta luontoa hyvien yhteyksien ja palvelujen äärellä. Pelastuspäällikkö on virkasuhteessa Lappeenrannan kaupunkiin. Pitkäaikaisen työkaverin mukaan Rossinen oli mukava mies ja aina valmis lähtemään hälytyksiin. Haluaisitko sinä olla yksi meistä. Virkaa haetaan ensisijaisesti sähköisesti Kuntarekryn kautta 8.7.2019 klo 15.00 mennessä. 040 541 6810. 1970-luvun puolivälissä Rossinen suoritti Valtion palokoulussa maalaiskuntien palopäällikkökurssin ja hänet valittiin Rautavaaran kunnan palopäälliköksi. Rossista jäivät kaipaamaan lapset perheineen, Marjatta, työkaverit, ystävät ja lukuisat palokuntaharrastuksen kautta maailmalle kiertäneet rautavaaralaiset. Hakijan tulee sisällyttää hakemukseensa suostumus perusmuotoisen turvallisuusselvityksen tekemiseen (turvallisuusselvityslaki 726/2014). Viran täyttöön sisältyy kuuden (6) kuukauden koeaika. Työavain 228660. Katsomme eduksesi muun soveltuvan lisäkoulutuksen. Hän oli syntynyt Rautavaaralla 18.10.1940. Eteläkarjalaiset tunnetaan avoimina, eloisina ja vieraanvaraisina ihmisinä. 64 Pelastustieto 4–5/2019 MUISTOISSA Eläkkeellä ollut entinen palopäällikkö Erkki Rossinen nukkui pois 23.3.2019 hoivayksikkö Päivänsinessä Rautavaaralla. Virka täytetään 1.6.2020 alkaen. Mukava mies on poissa Rossisella oli vuonna 2006 kuolleen Raija-vaimon kanssa kaksi poikaa. Pelastuspäällikön viran kelpoisuusvaatimuksena on pelastustoimesta annetun asetuksen (407/2011) 6 §:ssä säädetty päällystöön kuuluvalta vaadittava pelastusalan tutkinto sekä tehtävän edellyttämä voimassa oleva B-luokan ajokortti. Virkaan sisältyy velvollisuus osallistua tarvittaessa päällikköpäivystykseen ja varallaoloon erillisen sopimuksen mukaisesti, josta tulee antaa suostumus. Virkaan valitun tulee ennen viran vastaanottamista esittää hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. Pelastuspäällikön keskeisimpänä tehtävänä on johtaa pelastustoiminnan vastuualueen toimintaa sekä vastata vastuualueen toiminnallisesta, laadullisesta, tuloksellisesta ja taloudellisesta kehittämisestä, sekä valvoa, että vastuualueelle määrätyt tehtävät hoidetaan lainsäädännön sekä hyväksytyn palvelutasopäätöksen mukaisesti mahdollisimman tehokkaasti, taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Myöhemmin hän toimi huoltoaseman huoltomiehenä ja myyjänä sekä hautausurakoitsijana. Pelastuspäällikön tehtävistä ja ratkaisuvallasta säädetään pelastuslaitoksen toimintasäännössä. Eläkkeelle Rossinen jäi pian sen jälkeen, kun Pohjois-Savon pelastuslaitos aloitti toimintansa vuonna 2004. Tarkoituksena on, että pelastuspäällikön virkaan valittu toimii pelastuspäällikön sijaisena ajalla 1.1.–31.5.2020
NIMITYKSIÄ PALOPÄÄLLYSTÖLIITOSSA Jyväskylässä järjestettiin 40. Hänen tehtäviinsä kuuluvat viestinnän monipuoliset ja laaja-alaiset tehtävät Palopäällystöliitossa. Apelli-podcast. 4–5/2019 Pelastustieto 65 Ristikon 3/2019 oikea ratkaisu Saimme reippaasti vastauksia vuoden toiseen ristikkoon. Salintäyteinen yleisö kuuli mielenkiintoista asiaa terveydestä. Kuva: Esa Aalto.. Palkinnon sai Risto Jouttimäki Nummelasta. Voit lähettää lyhyen tekstin mieluiten erilliseen tiedostoon (rtf tai doc) tai suoraan viestiin kirjoitettuna ja siihen liittyvän kuvan omana tiedostonaan esimerkiksi jpg-muodossa. Suomen paloveteraanien valtakunnallinen Kuusiapilakongressi. Hänen tehtäviinsä kuuluvat kuuluvat taloushallinto, järjestöja jäsenasiat, myyntitoiminta sekä muut monipuoliset toimistotehtävät Palopäällystöliitossa. Kiitos kaikille ahkerille ristikkonikkareille! Haluatko Pelastustiedon uutiskirjeen. Oikeat ratkaisu sanat olivat ”julkisivu”, ”tapahtuma”, ”lapsillekin” ja ”kalusto”. Tilaa itsellesi osoitteesta pelastustieto.fi/uutiskirje. Kuuntele! Kirjoita osoitteessa pelastustieto.fi hakusanaksi podcast. Tilaa uutiskirje & kuuntele podcastit! MUISTOISSA Pelastustieto julkaisee veloituksetta nimitysuutisia, muistokirjoituksia, tietoja eläkkeelle siirtyneistä sekä lähinnä tasavuosia täyttävien syntymäpäivätietoja. Aineiston voi meilata: toimitus@ pelastustieto.fi tai postittaa: Pelastustieto, Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki. Muista liittää mukaan yhteystietosi. Suomen Palopäällystöliiton viestintäpäälliköksi on nimitetty Siiri L’Ecuyer 1.1.2019 alkaen. Arvoimme oikein vastannaiden kesken palkinnoksi Pelastustiedon tukevan parkkikiekon. Talousja hallintoassistentiksi on nimitetty Jaana Kovero 25.3.2019 alkaen
Oikea ratkaisu julkaistaan seuraavassa Pelastustiedossa 28. Merkitse kuoreen ”ristikko” ja anna yhteystietosi. elokuuta.. 66 Pelastustieto 4–5/2019 RISTIKKO Pelastustieto julkaisee taas värikkään ristikon iltojen iloksi. Kun olet ratkaissut sen yksin tai porukassa, lähetä katkoviivoilla merkityille ruuduille tulevat ratkaisusanat sähköpostilla osoitteeseen toimitus@pelastustieto.fi, kirjoita aihekenttään ”ristikko” ja muista kirjoittaa myös yhteystietosi. Oikean vastauksen lähettäneiden kesken arvomme yllätyspalkinon. Voit myös lähettää käsin täytetyn ristikon 6. elokuuta mennessä osoitteella Pelastustieto, Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki
RISTIKKO Saurus Oy | Saunatie 5, 40900 Säynätsalo | Puh. 010 616 1400 | www.saurus.fi 24/7 LUOTETTAVUUTTA, OSAAMISTA JA HUOLTOVARMUUTTA