Pelastustieto 4-5/2020 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

SÄHKÖAUTOPALO parkkihallien uusi uhka 14 LAITOSTA HANKKII YHDESSÄ SUOJAIMIA 4–5/2020 PELASTUSTOIMEN, ENSIHOIDON JA VARAUTUMISEN MEDIA uusi Helsingin pelastuskomentaja Tässä tulee. MITEN ONNISTUI viikkoharjoitus etänä
PÄÄKIRJOITUS Esteri Group tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. · Vaippa: 100 % polyesterilanka, vahvistettu. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. OMINAISUUDET · Otsonin, sään, UV-säteilyn ja hapettumisen kestävä. · Erinomainen hinta-laatusuhde. Iivari Kalliomäki • +358 40 076 4486 • iivari@esterigroup.fi ERITTÄIN KESTÄVÄÄ LAATUA Todella hyvin kulutusta kestävät Patu Nordic T -paloletkut ovat saatavilla meillä valmistetuilla ja sidotuilla RPL-paloliittimillä. · Sopiva vedelle, merivedelle ja useille kemikaaleille. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. · Sisäpinta: korkealaatuista, täyssynteettistä EPDM-kumiseosta.. Malliston letkut ovat 100 % polyesterikudosta, EPDM-kumioituja ja MED-hyväksyttyjä 3F-letkuja
Toivottavasti maakuntien valmistelussa pelastustoimi pystyy nyt parempaan yhteistyöhön kuin edellisellä kierroksella. 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaajapalvelu p. Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan. PELASTUSTIETO-LEHTI ILMESTYI ENSIMMÄISEN KERRAN VUONNA 1950. · Sopiva vedelle, merivedelle ja useille kemikaaleille. Ainakin alkuvaiheessa rahoitus tulee valtiolta. Toivottavasti tämän ei anneta toteutua. 044 728 0402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi, Kaisu Puranen (äitiysvapaalla), Petri Vanhanen, p. Iivari Kalliomäki • +358 40 076 4486 • iivari@esterigroup.fi ERITTÄIN KESTÄVÄÄ LAATUA Todella hyvin kulutusta kestävät Patu Nordic T -paloletkut ovat saatavilla meillä valmistetuilla ja sidotuilla RPL-paloliittimillä. Helsingissä on alettu suunnitella palvelutason parantamista muutenkin kuin onnettomuuksien ehkäisytyöllä eikä jääty odottamaan hallintooikeuden ratkaisua. Paloja pelastustieto ry:n hallitus päätti siirtää juhlat viiden vuoden päähän, jolloin juhlitaan 75-vuotiasta alan ammattilehteä. Kymmenvuotissuunnitelmalla on tarkoitus perustaa uusia paloasemia ja parantaa näin toimintavalmiutta. Rahankäyttö on kuluvalla vuosikymmenellä varmasti tarkan luupin alla, koska valtio velkaantuu valtavasti. Se kurittaa myös jo ennestään heikkoa kuntataloutta. · Vaippa: 100 % polyesterilanka, vahvistettu. PÄÄKIRJOITUS PELASTUSTIETO ON MEDIA, JOKA KATTAA PELASTUSALAN KOKO KENTÄN. · Erinomainen hinta-laatusuhde. Esa Aalto Esteri Group tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. Samassa julkisen talouden kurimuksessa siis ollaan. 050 562 0735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu, p. Tavoitteena on edelleen, että tämä hallitus onnistuu siinä, missä edeltäjänsä eivät ole onnistuneet. Malliston letkut ovat 100 % polyesterikudosta, EPDM-kumioituja ja MED-hyväksyttyjä 3F-letkuja. Koronakriisi esti Pelastustiedon 70-vuotisjuhlat huhtikuussa Pelastusopistossa. Se voi horjuttaa palvelutasoa ja pelastustoimen antamaa palvelua. (03) 4246 5358 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino PunaMusta 2020 ISSN 1236-8639 Tietosuoja Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakas rekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon. Suunnitelmien toteuttamista ei helpota se, että alkaneesta vuosikymmenestä tulee julkisen talouden kannalta entistäkin synkempi. Järjestämislaki pian lausunnolle. Kansi: Ossi Pietiläinen. Yhteinen ääni kantaa paremmin suuren soten varjossa. KÄSITTELEMME MYÖS ENSIHOITOA JA VARAUTUMISTA. Maakuntien pelastustoimeakin koskeva järjestämislaki on lähdössä lausuntokierrokselle kesäkuun puolivälissä. Se vaatii taloudellisia satsauksia paitsi investointien rakentamiseksi, myös tarvittavan henkilöstön palkkaamiseksi. · Sisäpinta: korkealaatuista, täyssynteettistä EPDM-kumiseosta.. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. Pahimmillaan se voi tarkoittaa myös pelastuslaitosten henkilöstön lomautuksia. 4–5/2020 Pelastustieto 3 Talouskurimus hirvittää Päätoimittaja Esa Aalto, p. Korona-ajalla on ennenkokemattomat vaikutukset talouteen. OMINAISUUDET · Otsonin, sään, UV-säteilyn ja hapettumisen kestävä. Siksi sillä on vaikutusta myös pelastustoimeen. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun. 044 7280403, petri.vanhanen@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin p. Koronakriisin varjossa hallituksen yhtä suurta rakenneuudistusta, soteja maakuntauudistusta, viedään eteenpäin
Kuva: Kimmo Kaisto.. SISÄLTÖ 32 Pirkanmaalla harjoitellaan puhtaasti maakaasulla Tyytyväisinä Kangasalan koulutuspaloaseman uuden rakennus palosimulaattorin edessä huoltoasentaja Aleksei Kyrölä (vas.), paloesimies Vesa-Pekka Kemppainen, huoltoasentaja Arto Valkama, vs. paloesimies Olli Sahi, palomestari Antti Koskela ja paloesimies Iiro Wennberg
4–5/2020 Pelastustieto 5 SISÄLTÖ 14 Viikkoharjoitus etänä –paluu normaaliin kesällä 30 Käyttövoimatarra parantaa pelastajien työturvallisuutta 20 Tehokkaampi asemaverkko tekoälyllä 60 Turvallisuutta ja näkyvyyttä ST-putkella 26 Akkupalojen riskit suuria K U V A : M A R K O N IE M IN E N 3 Pääkirjoitus 6 Ajassa 10 Pelastusalan maailma 12 Suojaimet yhteishankintana 22 Automatiikka pelastaa 24 Luotettavia turvaajia 36 Mirafoni 38 Tapasimme: Jani Pitkänen 42 Metsäpaloihin oppia Portugalista 46 Mokkatakkimaisteri 48 Liian tummaa paahtoa 49 Esko Kautto eläkkeelle 50 Turvallisuutta vapaaehtoisvoimin 52 Hallituksen kynästä 54 Opinnäytteitä 58 Ulkomailta 62 Tätä tutkin: massatapahtumat 64 Keskustelua 66 Ristikko
” Moikka. 6 Pelastustieto 4–5/2020 TAPAHTUMA Tapahtumien syksy tulossa AJASSA AJANKOHTAINEN LUKU 26 prosenttia on vähentynyt hätä keskusten pelastus laitoksille välittämien tehtävien määrä 16.3.– 24.5. Myös tiedolla johtamisen mahdollisuuksista ja pelastus toimen suorituskyvystä kuullaan asiaa. Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Suomen Palopäällystöliitto, Suomen Pelas tusalan Keskusjärjestö ja Finnsecurity sekä Suomen Paloinsinööriyhdistys. ” Täs on nyt muutama pvä ja yö kulunut H:gin khs:n pel.kom. Lähinnä kiinnostaa mikä on niin kiireellinen tehtävä tarkastajalle, jotta tällä on kiire paikalle. Sii tä tulee uuden alku. lokakuuta. Teemu Seppänen, Twitter 21.5. Olo on onnellinen, iloinen ja erityisesti kiitollinen luottamuksesta sekä kaikesta tsempistä pitkän kevään aikana. Moni varmasti odottaa, että pääsee tapaamaan kollegoita ja voi daan myös vaihtaa ajatuksia siitä, miten pe lastustoimi on koronakriisin keskellä toimi nut”, SPPL:n toiminnanjohtaja Ari Keijonen sanoo. Tiedot on koottu toimenpidetilasto Prontosta) SOME ” Uutisia seuratessa yhä useammin mainitaan tietoturva ja yksityisyys. Messujen teeman mukaisesti myös foo rumin aiheena ovat kaupunkien älykkäät tur vallisuusratkaisut ja niiden yhteys yritystur vallisuuteen. ” Pelastustoimen häly tystehtävät ovat vähen tyneet 27 % ajasta ennen koro naa. Palopäällystöpäivät järjestetään 18.– 20. Erityi sesti koronan aikana some ja yleisen teknologiaaktiivisuuden lisäännyttyä. elokuuta Helsingissä, jos tautitilanne sallii lähiosallistumisen. Esa Kokki, Twitter 20.5. Sami Laitinen, Twitter 23.5. Palopäällystöpäivät noudattelee pää asiassa maaliskuussa pidettäväksi suunni tellun tapahtuman ohjelmaa. Palopäällystöpäivillä luodaan katse tule vaisuuteen ja pelastustoimen kehittämiseen mentäessä kohti 2030lukua. Muistakaa, että tieto on jokaiselle tärkeä pää oma. ”Lähdemme siitä, että tapahtuma järjes tetään Pasilassa, Sokos Hotel Triplassa. Ens vkolla luvassa henki löstölle snadi purasu tulevaisuu den ajatuksistani ;) Jani Pitkänen, Twitter 22.5. ”Ajankohtaan sopivaa uuttakin on tulossa ohjelmaan. Olenpa tässä pohtinut, että mihin palotarkastajille merkityt ajo neuvot tarvitsevat hälytysajo oikeuksia. varautumisen preseminaarilla, jossa aiheena on siviiliviranomaisen toimin ta häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. vuoden 2020 alkuun verrattuna. (Lähde: Esa Kokki, sisäministeriö. Vahingontorjuntatehtävät vähentyneet 73 %,ensihoidon ensivastetehtävät 60 %, liiken neonnettomuustehtävät 46 %, automaattisen paloilmoittimen tarkastus ja varmistustehtä vät 15 %. päätöksestä. Teemoina ovat myös ennakoin ti, resilienssi turvallisuuden näkökulmasta sekä turvallisuusteknologian mukanaan tuo mat uhat ja mahdollisuudet ja mihin suun taan niitä viedään. Pelastustoimen uudistus on elo kuussa nytkähtänyt liikkeelle ja siitä kuulem me myös asiaa”, Keijonen sanoo. Tulevana syksynä järjestetään myös Yri tysturvallisuusfoorumilaivaseminaari Tuk holmaan 20.–22. Esa Aalto. Tapahtuma al kaa 18.8. Samalla on mahdollisuus tutustua Skyddmessuihin
Markus Aarto Twitter 20.5. Rajoituksia on noudatettu hy vin. Tilanteen parantami seksi Hätäkeskuslaitoksen ja sen palveluita käyttävien viran omaisten on tehostettava vies tintää. ”Sijaitsemme LänsiHelsingissä. Niinpä VPK tarttui asiaan ja aloitti oman alkeiskoulutuksen uusille jäsenille. Taisto Hakala, Twitter 24.5.. Rekryllä lisävoimia riviin K U V A :H A R R I LA P P I/ LA U T T A S A A R E N V P K Lauttasaaren VPK:ssa huomattiin viime vuonna, että 26 hengen hälytysosasto kai paisi täydennystä. ”Monet heistä asuvat vielä lähiseudul la. Viime vuonna rekisteriin kirjattiin muun muassa myrskyjen ja kaatosateiden aiheut tamia tapauksia. ja vielä hälytystehtäväkin säiliöauton kuskina. Kukaan ei ole nurissut asiasta. ”Aika hyvin on sopimuspalokuntapuo li verkostoitunut. Meidän pelastus toimialan jokaisen tekijän focus tulee olla asiakkaassa. ” Viikko on puolessa, mutta paljon on tehty. Alkeiskurssilla olleista kahdeksan jäi lo pulta riveihin varsinaiselle koulutusjaksolle. Meillä on ollut tiukkaa (saada porukkaa ajoissa kokoon) päivälähdöissä, kun ruuh kaaikana on paljon muitakin liikenteessä.” Koronan vuoksi on pitänyt sopeutua uu teen. Todella hyvin todettu. Henkilöstöasioita, tulvaan varautumista, viranomaisyh teistyötä, sidosryhmä ja kunta päättäjätapaamisia ym. Hälytetty vaste on saatu liik keelle edelleen 98 % tehtävistä. Pelas tuslaitoksen suunnaltakin on sanottu, että se on sen verran hienostunutta aluetta, ettei siellä satu mitään”, Lappi naurahtaa. Jari Lepistö, Twitter 21.5. 4–5/2020 Pelastustieto 7 SOME VPK TOIMII AJASSA Lauttasaaren VPK harjoitteli viime kesänä pumpun käyttöä ottamalla vettä merestä. Käytämme whatsappeja ja muita. Hienoa yhteistyötä on ol lut alalla!” Tehtävien puolelta ei suurta ruuhkaa ole ollut. ” Hätänumeron 112 soite tuista puheluista lähes 1/3osa ei koske hätätilanteita. Järjes tämme myös kerran viikossa harjoituksen etänä. Ne heikentävät hätäkeskuksen valmiutta ja kuormittavat päi vystäjiä. Lisäksi oli myös rakennuspalo suuri tehtäviä ja eläintehtäviä.” Petri Vanhanen ” Pelastustoimen pelas tustoiminnan toimin tavalmiusaika on parantunut ajasta ennen koronaa: keski määräisestä 11:40 minuutista 11:37 minuuttiin. Esa Kokki, Twitter 20.5. Asiakkaan avunsaantiaika on pysynyt ennallaan: keskim. Vuosittain lähtöjä tulee vähän, ja nyt koronakriisin vuoksi ne ovat entisestäänkin vähentyneet. ”Ne tuottivat pumppausta ja puitten sa hailua. Kuntotestit kun teimme heille, niin kaikki menisivät saman tien vaikka savusukeltajina”, kertoo Lautta saaren VPK:n päällikkö Harri Lappi. 13:57 min. ”He valmistuvat kohta. Niukkojen resurssien laitoksella on pelastusjohtajan kin oltava valmis kaikkeen. ”Otimme pelastuslaitokselta annetut oh jeet käyttöön. ” ”Tärkeintä on asiakkai den palvelu”. Omasta väestämme joku vetää sen.” Alan yhtenäisyys koronakriisin aikana saa Lapilta kiitosta
Mökillä olen tehnyt pientä puuhailua, muu rannut kukkapenkin.” Mitä terveisiä lähetät uudelle seuraajallesi, pelastuskomentaja Jani Pitkäselle. Näppärä kaksikko huolsi kaasutti men ja virranjakajan. Korona ajan kotiaresti on rankkaa, mutta lap set ja lastenlapset pitä vät huolta ja käyvät kau passa. Mitä kuuluu. K U V A : V IH D IN V P K Kukkapenkin muurausta Helsingin entinen pelastuskomentaja Rainer Alho täyttää 24. Myös me kaivoimme museopaloauton talviteloilta. Kun sen ajan osaa hyödyntää, pär jää kyllä. Fyysisesti olen hyvässä kunnossa. Pientä huoltoa Hoppa kuitenkin kaipasi tänä keväänä. "Ei pidä tehdä sellaisia aloitteita, jotka eivät mene läpi. 1 Palokuntien ja ensi hoidon hälytystehtä vien määrä on vähentynyt huomattavasti EteläSa vossa koronapandemian aikana. Selusta kannattaa turvata. kesä kuuta 85 vuotta. Aika ei tosin ole uudelle johtajalle helppo, mutta ei muuta kuin pai naa päälle vaan.”. 2 ”Koronaepidemia ei ole vielä ohi. AJASSA POIMINNAT MITÄ KUULUU. Pelas tuspalveluihin kohdistu villa [Oulun kaupungin tavoittelemilla] säästöillä voi olla sekä välittömiä että kauaskantoisia seurauksia pelastustoimen ja ensihoi don toimintakyvylle ja sitä kautta asukkaiden turvalli suudelle ja terveydelle.” – SPAL:n johtaja Kim Nikula, SPAL.fi 15.5. 3 ”Luonnollisesti alalla on kovat vaatimuk set fyysisen suorituskyvyn osalta, mutta varmasti kin on mahdollista tarkas tella kriittisesti sitä, miten se fyysinen suorituskyky mitataan, jotta hakijat oli sivat sukupuolesta riip pumatta tasaarvoisessa asemassa.” – Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka, Yle 15.5. Osa virranjakajan osista oli alkuperäisia vuo delta 66. ”Vaimoni kuoltua lesken elämään tottuminen on ollut rankempaa kuin luu linkaan, mutta kyllä tässä pärjätään. Uudella johtajalla on usein kuherruskuukau tensa, jolloin johtaja saa eri puolilta tukea. ”Luvuissa näkyy erityisesti se, että työpaikat ovat hil jentyneet ja automaatti sia palohälytyksiä tulee vähemmän.” – EteläSavon pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Tuomo Halmeslahti, Yle 2.4. Nyt hoppa käy ja kukkuu kuin uusi! Museopaloauto on yhteisomistuksessa @nummelanvpk kanssa. 8 Pelastustieto 4–5/2020 INSTAGRAM @vihdinvpk Kesäautot on kaivettu esille kevään myötä
Mitä pitäisi parantaa. ”Meille on tullut viestiä sii tä, että pelastusalan johtavissa tehtävissä on tarvetta maisterin tutkinnolle, ja ettei alalle ole so pivia yliopistollisia maisteriopin toja. Pelastuslaitos ten ja sisäministeriön pelastusosaston pitäisi muodostaa yhteistyön ydin, joka laajaalaisesti käsittelisi alan asioita. TIEDOT ON KOOTTU TOIMENPIDETILASTO PRONTOSTA) Pelastusalan päällystötut kinnon (amk) tai palopäällystön koulutusohjelmassa insinöö rin (amk) tutkinnon suorittaneet pääsevät pian maisteriopintoi hin ItäSuomen yliopistossa. AJASSA TILASTO Ensivastetehtävät laskeneet kolmasosaan aiemmasta Alalle maistereita Pelastusjohtajien puheenjohtaja Pekka Tähtinen kirjoitti kumppanuusverkoston uutiskirjeessä yhteistyön parantamisesta. ”Maisteriväylä tarjoaa mah dollisuuden syventää pelastus alan osaamista. Hallintotieteiden maisterin tut kintoa suorittamaan otetaan viisi opiskelijaa keväällä 2021. Kun meillä ei ole pelas tushallitusta, me korvaamme sen tekemällä laajaa yhteistyötä alan kaikkien toimijoiden kanssa.” Pitäisikö sisäministeriön pelastusosaston ja pelastuslaitosten yhteistyötä syventää. Kehitys usein vahvistaa itseään ja nyt olisi aika päästä hedelmällisen yhteistyön asteelle.” Mitä mieltä yhteistyön kehittämisestä on pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka. Siihen tarvitaan mukaan myös valvova viranomainen eli aluehallintovirastojen edustajat ja joissakin asioissa myös Pelastusopisto.” Esa Aalto Pelastuslaitoksille tulee eniten häly tyksiä ensivastetehtäviin. ”Toivoisin parempaa yhteistyötä niin pelas tuslaitosten kesken kuin niiden ja sisäminis teriön pelastusosaston välillä. Pelas tustoimen kovan ytimen eli ministeriön ja pelastuslaitosten yhteyden pitäisi olla vahva ja luonteva. Johtajakokouksessa halutaan saada valtakunnallisesti esille alan yhteistä näkemystä. ”Yhteistyön perinne ei ole niin hyvä kuin olisi suotavaa ja asiat myös henkilöityvät. päivittäisten ensivastetehtävien määrä on vähen tynyt eniten verrattuna vuoden 2020 alkuun tai vastaavaan ajanjaksoon aiempina vuosina. Olemme tyy tyväisiä tästä yhteistyöavauk sesta, joka tukee tulevaisuudes sa myös pelastusalan koulutus järjestelmän kehittämistyötä”, Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen sanoo. 10 20 30 40 50 60 70 80 Pelastuslaitosten ensivastetehtävät ajalla 16.3.–15.5.2020 2020 2015–2019 (keskiarvo) 10 20 30 40 50 60 70 80 Pelastuslaitosten ensivastetehtävät ajalla 16.3.–15.5.2020 2020 2015–2019 (keskiarvo) 10 20 30 40 50 60 70 80 Pelastuslaitosten ensivastetehtävät ajalla 16.3.–15.5.2020 2020 2015–2019 (keskiarvo) 16.3.–24.5.2020 2015–2019 (keskiarvo). Yhteistyörakenne sinällään on hyvä ja sitä kannattaa pitää yllä, mutta vas tuuviranomaisten pitää käsitellä yhdessä tiet tyjä asioita.” Miten voitaisiin jatkossa parantaa yhteistyötä. Sitä varten pitää olla säännönmukaiset rakenteet. (LÄHDE: ESA KOKKI, SISÄMINISTERIÖ. Siellä ei voida käsitellä kaikkia asioita, koska mukana on esimerkiksi edunvalvontajärjestöjä. Olemme halunneet vasta ta tähän kysyntään”, toteaa oi keustieteiden laitoksen johta ja Matti Turtiainen ItäSuomen yliopistosta. ”Viranomaisten yhteistyötä pitäisi syven tää ja siinä on oltava mukana niin valtion kuin alueen pelastustoimen viranomaiset. Parempaa yhteistyötä tarvittaisiin myös eri viran omaisten välillä, muuten kin kuin kentällä, käytännön työssä.” Mikä merkitys on pelastustoimen ja siviilivalmiuden johtajakokouksella. ”Se on seminaarityyppinen tilaisuus. ”Yhteistyötä ei ole koskaan liikaa. 4–5/2020 Pelastustieto 9 HYVÄ KYSYMYS UUTINEN Parempaa yhteistyötä. Korona pandemiasta seuranneiden rajoitus ten aikana, 16.3.–24.5
Viime marras kuussa palomiehet taistelivat tulta vastaan Santa Pau lassa Kaliforniassa. Kuva: Lehtikuva/AFP.. PELASTUSALAN MAAILMA 34°19’6 P 119°03’7 L Metsäpalokaudesta tulee entistäkin vaikeampi Yhdys valloissa, kun palomiehet joutuvat ajattelemaan myös suojautumista koronapandemian takia
PELASTUSALAN MAAILMA
”Ainakin Pohjois-Savossa varusteet hankitaan kaikkien tarpeisiin, myös sivutoimisen henkilöstön ja sopimuspalokuntien. Teksti: Esa Aalto · Kuva: Ossi Pietiläinen Vahvuudet ovat pysyneet hyvinä. Lisäksi hankintaan toivottiin mukaan suojakäsineitä, käsihuuhteita ja -desejä sekä suojavisiireitä ja silmäsuojaimia. 12 Pelastustieto 4–5/2020 Suojaimia hankitaan yhdessä Pelastuslaitokset varautuvat tulevaan hankkimalla yhdessä suojavarusteita. Koronakriisin alkaessa joissakin pelastuslaitoksissa tilanne henkilökohtaisten suojavarusteiden osalta oli huono ja oltiin jo riskirajoilla. Arvioidut suojavarusteiden tilausmäärät ovat useita satoja tuhansia ja rahallinen arvo on merkittävä. HYVÄ VALMIUS JA VÄHÄN TEHTÄVIÄ Koronakriisi ei kuitenkaan pelastustoimessa toteutunut pelätyllä tavalla. Uskon näin olevan myös muissa pelastuslaitoksissa”, hän sanoo. ”Pelastustoimen henkilöstö on tottu. AJASSA ”P elastuslaitokset va rau tuvat mahdolliseen seuraavaan tautiaaltoon ja hankkivat yhdessä suojavarusteita. Koronakriisin aikana toimintavalmius on ollut parempi kuin koskaan. ”Sairastumisia ei onneksi ole ollut eivätkä niukat voimavarat ole joutuneet koetukselle”, pelastusneuvos Janne Koivukoski sisäministeriön pelastusosastolta sanoo. Itse asiassa toimintavalmius ei ole ollut koskaan näin hyvä. Tässä vaiheessa kaikkiaan 14 pelastuslaitosta osallistuu yhteishankintaan. Jotkut pelastuslaitokset ovat jo mukana kuntiensa hankintarenkaissa eivätkä mahdollisesti sen takia lähteneet pelastuslaitosten yhteishankintaan. valmiuspäällikkö Antti Haataja, joka on valmistellut hankintaa pelastuslaitosten puolesta. Hankinta sisältää FFP2 ja FFP3-tasoisia hengityssuojaimia, kirurgisia suu-nenäsuojaimia ja kertakäyttösuojapukuja (tyvek). ”Vakinaisen henkilöstön vahvuudet ovat olleen normaaliolojakin paremmat ja sopimuspalokuntien henkilöstöäkin on ollut saatavilla normaalia paremmin.” ”Me emme ole tässä tapauksessa olleet ensimmäisenä tulilinjalla, kuten terveydenhuollon henkilöstö”, Koivukoski arvioi syitä pelättyä paremmalle tilanteelle. Hankinnan kilpailuttaa julkisten toimijoiden hankintayhtiö Sansia Oy. ”Jokainen pelastuslaitos arvioi omat tarpeensa ja sen mukaan varusteita hankitaan”, sanoo Pohjois-Savon pelastuslaitoksen vs
Niitä on ollut yli 30 tehtävää normaalia vähemmän. ”Kun pelastustoimen tehtäviä on normaalisti viikoittain 150, on niitä korona-aikana ollut 110–130”, sanoo pelastuskomentajana aloittava Jani Pitkänen. Suojavälineitä voidaan joutua käyttämään paljon, jos tautitilanne äityy oikein pahaksi.. Ainakin Varsinais-Suomessa ja Kainuussa käytössä on myös kompressorikäyttöinen puhdistuslaite, joka mahdollistaa sujuvammin erityisesti isompien pintojen puhdistamisen. Taso on toistaiseksi määrittelemättä, mutta näkisin, että vähintään siihen tulee joko ministeriön tai valtioneuvoston antama asetus”, Koivukoski sanoo. Toimintavalmiuteen liittyy riskiperusteisuus ja se on osa rahoitusta. Asemapalveluksessa parempi desinfiointi ja puhdistaminen on hieman lisännyt työtä. Kysymys on paitsi ihmisen tekemästä työstä, myös siitä, millaista välineistöä ja laitteita on tulevaisuudessa käytössä ihmisten pelastamisessa. Isompiin riskeihin varautumiseen pitää saada enemmän rahaa.” Pelastuslain esiselvityksen yhteydessä kartoitetaan asiaa ja myös laitelain uudistamisella on vaikutuksensa pelastustoimen toimintavalmiuteen. Ensihoidossa tehtävämäärät ovat pudonneet kymmenen prosenttia. TOIMINTAVALMIUS MUKAAN VÄHINTÄÄN ASETUKSEEN Toimintavalmiuden suunnitteluohjeen uudistamista pohditaan lakiuudistusten yhteydessä. Kalusto ja välineistö puhdistetaan vähintään kevyesti, kuten tässä Helsingin pelastuslaitoksella. ”Nyt odotamme, mitä ravintoloiden avaaminen tuo mukanaan”, Pitkänen sanoo. Onneksi yllättävän vähän pelastustoimen henkilöstöä on joutunut karanteeniinkaan.” ”Kun tehtävämäärät ovat myös vähentyneet, pelastuslaitoksissa on ollut parempi valmius hoitaa vähäisetkin tehtävät.” Tämä on näkynyt myös Helsingissä, jossa neljä pelastuslaitoksen henkilökunnasta on sairastunut tautiin. Desinfiointia tehdään pyyhkimällä. Toistaiseksi käyttökokemukset ovat vähäiset. ”Kun pelastustoimen maakuntauudistukseen liittyvä järjestämislaki ja maakuntien rahoituslaki saadaan hyväksyttyä, voidaan edetä tässäkin asiassa. ”Palvelutasossa ja riskien määrittelyssä normitasoa tullaan nostamaan. Pelastusneuvos Janne Koivukoski pitää todennäköisenä, että toimintavalmiutta tullaan riskiperusteisuuden mitoittamisen yhteydessä säätelemään jatkossa joko lailla tai asetuksella. 4–5/2020 Pelastustieto 13 nut myös suojaamaan itsensä ja potilaan, joten siltäkin osin toimintatapamme on auttanut tässä tilanteessa. Toimintavalmiuden suurempaa velvoittavuutta tarvitaan Koivukosken mukaan, jotta perusteet eivät ole kenelläkään jatkossa epäselvät
14 Pelastustieto 4–5/2020 14 Pelastustieto 4–5/2020
Hallitus lievensi koronarajoituksia myöhemmin toukokuun alussa, ja tämä helpotti tamperelaisten tilannetta. Myös nykyisten jäsenien pakollisesti muutaman kerran vuodessa uusittavat savusukellusharjoitukset olivat jääneet koronan vuoksi pitämättä. Pienryhmissä saa huomattavasti yksilöllisempää valmennusta ja treeniä kuin 20 hengen perinteisissä harjoituksissa.” Etänä harjoituksiin Kokoontumisrajoituksien vuoksi viikkoharjoituksia ei voitu järjestää entisen tapaan, joten pelastusala kääntyi Teamsin ja muiden etäyhteysvälineiden puoleen. On joku saattanut joitain solmujakin harjoitella kotona”, kertoo Tampereen VPK:n päällikkö Immo Nylander toukokuun alkuviikon haastatteluhetkellä hetkeä ennen rajoitusten ensimmäistä höllentämistä. Itselläni ei ole sydäntä lähellä Teamsit eikä tietokoneet – sillä se etäyhteyksien pitäminen on vähän jäänyt. Istunto sinällään sujui mainiosti ja osallistujiakin oli reilut 20 henkeä, mutta halu käytännön pariin oli kova. Miten asiaan sopimuspalokunnissa ja tukijärjestöissä sopeuduttiin. Nylander arvioi, että se ei todennäköisesti vaikuta viikkotreeneihin juurikaan. ”Jatkamme keväästä kesään pienryhmissä, jotka ovat osoittautuneet erittäin pidetyiksi ja tehokkaiksi treeneiksi. Hallituksen tuolloin asettamat kokoontumisrajoitukset laittoivat suunnitelmat uusiksi harjoitusten järjestämisessä. Kokoontumiskielto oli kova isku, sillä tammikuussa aloittaneiden harjoittelijoiden sisäänajoon keskeytyi. ”Aloitimme tuolloin välittömästi pienryhmäharjoittelun, ja niitä on pidetty siitä eteenpäin joka viikko.” Kesäkuun alussa rajoituksia höllennetään lisää. 4–5/2020 Pelastustieto 15 HARJOITUS JA KOULUTUS P aloletkut saivat maaliskuusta toukokuulle maata paikoillaan viikkoharjoitusten aikana. Teksti: Petri Vanhanen · Kuvankäsittely: Petri Vanhanen. Tamperelaiset olivat tehneet etäyhteyslaitteiden kanssa pieniä kokeiluja. ”Vinkkejä ja linkkejä on lähetetty WhatsAppissa ja omatoimisesti kukin on tehnyt mitä haluaa. ”Omasta porukasta puheenjohtaja-yksikönjohtaja piti koulutuksen. Olen vältellyt niitä laitteita, olen enemmän käytännön tekemisen ihminen.” Etäyhteyden käyttö jäi yhteen kertaan. Teamsia testattiin ja käytiin läpi teoriapainotteisesti täydentävät sammutusmenetelmät. Pohjakuvat: Pixabay ja Kimmo Kaisto. Tampereen VPK:n puolella kokoontumisrajoituksien asettaminen johti taukoon lähes kaikesta johdetusta harjoittelusta
Etäyhteyksiä on tarkoitus käyttää jatkossa enemmänkin. Aktiivisena on oltu myös Savion VPK:ssa Keravalla. Teoriapainotteisissa etäharjoituksissa käytiin läpi muun muassa tieliikenneonnettomuuksissa toimintaa ja liikenteenohjausta, vammapotilaan tutkimista ja MentalFireFitiä. Viimeinen etäharjoitus pidettiin toukokuun puolivälissä. Yhteisiä harjoituksia ei ole ennen ollut Jokelan VPK:n kanssa, mutta sellaista päätettiin kokeilla. Etäyhteyksien kautta keskityttiin teoriapuolen asioihin. ”Tarkoitus on kehittää kaikille kursseillemme etäsuoritusmahdollisuus.” Lähiopetuksien ovet avautuvat toki myös UPL:ssä rajoitusten lievennysten myötä. ”Linjoilla on ollut kuulijoita yli kymmenestä palokunnasta. Jokaisella osallistujalla olivat käytössä omat laitteet ja niiden avulla otettiin yhteyksiä muiden osallistujien laitteisiin. Ryhmänjohtajakurssille haki jopa enemmän kuin normaalisti. Seuraavalla kerralla tarjoiltiin teoriaa ensiavusta ja ensivasteesta. UPL KOKEILEE ROHKEASTI Koronarajoitusten tultua voimaan myös Uudenmaan Pelastusliitto toimi pelastuslaitosten ohjeistuksen mukaan ja siirsi käytäntöä edellyttävät, keväällä olleet palokuntakoulutukset syksylle. Olemme ”Pieniä ongelmia on ollut, mutta se ei ole haitannut.”. Lisäksi teoriatreenien aiheistossa on ollut vesihuollon järjestämistä, korkeiden rakennusten pelastustoimintaa, hälytysajoa ja tulvien ja maastopalojen hoitamista. Mielestäni etäyhteily on lopulta ollut erinomainen vaihtoehto verrattuna siihen, että jäätäisiin vain odottelemaan”, kertoo Oulun VPK:n päällikkö Patrik Willberg. ”Kesäkuussa toteutuu jo yksi kurssi lähiopetuksena. Olemme suunnitelleet, että jatkossa se osuus lähetetään etäyhteydellä myös niille, jotka eivät ole päässeet paikalle.” Koronarajoitusten höllennyttyä toukokuussa myös Savion VPK pääsi pienryhmien kautta yhteen ja käytännön pariin. Vastaus löytyi etäyhteydestä. Helatorstaina treenattiin ensimmäisen kerran pienryhmässä ja kesäkuun alussa harjoitukset jatkuvat normaaliin tapaan. ”Joitain pieniä ongelmia on ollut yhteyksien ja äänien osalta, mutta se ei ole menoa haitannut. Ryhmänjohtajakurssin teoriaosuus toteutuu ensin etäyhteyksinä ja myöhemmin syksyllä jatketaan käytännön osuuteen. Koronarajoitukset höllentyivät toukokuun alkuviikolla, mutta oululaiset päättivät odottaa kesäkuun alkuun saakka lähiharjoittelun aloittamiseen. Sen jälkeen pohdittiin, miten teoriapuolen voisi hoitaa. VPK:n väki on ollut tyytyväinen etäharjoitteluun, ja yhteydet ovat toimineet pääosin moitteetta. Samaan fyysiseen tilaan kokoontumista ei tarvittu. Etäyhteyksien kautta järjestyi ryhmänjohtajakurssi ja kaksi viestiliikennekurssia. Etätreenien yhteistyö alkoi entisten tuttavuuksien perusteella. Ensimmäisessä kokoontumisessa järjestettiin yleispäivitys koronatilanteesta ja kerrattiin siihen liittyvää ohjeistusta. ”Meillä on ollut normaaliaikojen treenienkin alussa yleisiä asioita vartin ajan. Kursseilla painotettiin teoriaa, mutta viestiliikennekurssiin yhdistyi aiheensa kautta sattumalta myös käytännön opetus. Kurssit ovat ensimmäiset laatuaan, joten liitto kerää niitä koskevan palautteen tarkalla korvalla. Session jälkeen esitys tallennettiin pelastuslaitoksen käyttämälle Moodle-alustalle muidenkin jälkikatsottavaksi. Hakijamäärät yllättivät UPL:n positiivisesti. Se järjesti virtuaalisia kokoontumisia useammankin alueella sijaitsevan VPK:n voimin. Se on arviolta ainakin 80–125 osallistujaa”, kertoo Savion VPK:n koulutuspäällikkö Severi Uurasmaa. Etätreenien vetäjä vaihtui vuoroviikoin alueen eri palokunnista. ”Emme jääneet perumisia ihmettelemään, vaan etsimme etänä toteutettavat kurssit ja niihin vapaaehtoiset kouluttajat”, kertoo palokuntakoulutuksen koulutuspäällikkö Johanna Vuorensyrjä Uudenmaan Pelastusliitosta. Ensimmäiset etäharjoitukset olivat maaliskuun lopulla, joten toimeen ryhdyttiin heti kokoontumisrajoitusten säätämisen jälkeen. 16 Pelastustieto 4–5/2020 HARJOITUS JA KOULUTUS OULU JA SAVIO AKTIIVISIA ETÄNÄ Oulun VPK:n hälytysosasto oli melko aktiivinen Teams-käyttäjä. Mahdollisesti johtuen siitä, että samaan fyysiseen paikkaan kokoontumista ei osallistujilta edellytetty. Järjestämme tuolloin metsäpalontorjuntakurssin, jossa on teoriaa ja käytännön harjoituksia
”Pari viikkoa sitten järjestettiin pa lokuntalaisten etätapaaminen Pohjois-Suomen ja Lapin alueelle. ”Todennäköisesti kursseja järjestetään lähiopetuksena vasta elokuusta alkaen, mikäli tilanne sen sallii.”. Ensimmäiseksi kerraksi olin hyvin tyytyväinen. Siellä oli parhaimmillaan lopulta 24 henkeä – Haapajärveltä Utsjoelle saakka. Epidemia saapuu pohjoisen suuntaan viipeellä, joten se vaikutti perumispäätökseen.” Vaihtoehtoisten koulutusja harjoittelutapojen etsintä on vielä kesken, mutta pelastusliitto on järjestänyt kuitenkin etäyhteyksien kautta vapaamuotoisia keskusteluhetkiä Teamsissa. Siihen osallistui vajaat 20 henkeä.” Hyvien kokemusten jälkeen kolmas kerta on suunnitteilla kesäkuulle. Hän toimii myös Pohjois-Suomen pelastusliiton toiminnanjohtajana. ”Peruimme leirin järjestämisen jo maaliskuun lopulla (kaksi viikkoa kokoontumisrajoitusten säätämisen jälkeen). 4–5/2020 Pelastustieto 17 ”Olen enemmän käytännön ihminen.” varautuneet toteuttamaan teoriaosuuden tarvittaessa myös etänä, mutta nyt näyttää siltä, että niin ei tarvitse tehdä. Kurssin harjoitusosuuden osalta maastossa on myös helppo noudattaa turvavälejä.” UPL:n ja Helsingin Pelastusliiton yhteistyössä järjestämät kesäleirit peruttiin koronan vuoksi, mutta UPL:n suunnitelmissa on järjestää syysleiri. POHJOIS-SUOMI ODOTTAA VIELÄ Myös Pohjois-Suomen pelastusliitossa kurssitus jäi kesken koronan vuoksi. Koronarajoitusten lieventäminen ei heti vaikuta Pohjois-Suomen Pelastusliiton kursseihin. ”Sen toteuttamista on tässä mietitty, miten sen jäljellä ollut toinen viikonloppu pidetään”, kertoo Patrik Willberg. En osannut yhtään odottaa, onko siellä ketään minun lisäkseni. Nuoriso-osaston kouluttajakurssi ehti puoliväliin saakka. Myös nuorille järjestettävä kesäleiri osoittautui hankalaksi järjestää nykyisessä tilanteessa. Toinen järjestettiin toukokuussa
18 Pelastustieto 4–5/2020 Saurus Oy | Saunatie 5, 40900 Säynätsalo | Puh. SPEK jatkaa webinaarejaan myös syksyllä.. ”Suuren suosion on saavuttanut Teams tehokäyttöön -verkkokurssi, jossa on jo yli 200 kurssilaista ja lisää tulee päivittäin. ”Se on ollut meillä jo pidempään työn alla, mutta nämä poikkeusolot antoivat etenemiselle vahvan sysäyksen.” Kesäkuusta alkavat kokoontumisrajoitteiden lievennykset alkavat kesän jälkeen normalisoida liiton koulutustarjontaa pienempien tapahtumien osalta. 010 616 1400 | www.saurus.fi 24/7 LUOTETTAVUUTTA, OSAAMISTA JA HUOLTOVARMUUTTA S uomen Palopäällystöliitto SPPL joutui kokoontumisrajoitusten vuoksi muuttamaan koulutuskalenteriaan. SPEK auttaa myös muita palokuntia järjestämään omia webinaareja ja etäyhteyslähetyksiä. Molemmat kurssit toteutettiin ensimmäistä kertaa verkossa. Verkkotarjonnan puolella SPEK esimerkiksi tarjosi yhteistyössä Pohjanmaan Pelastusalan Liiton kanssa kaksi palokuntanaisille suunnattua verkkokurssia: palokuntanaisen peruskurssin ja hälytysmuonituskurssin. Savolainen uskoo, että etäyhteyksien käyttö kurssituksessa ja ideavaihdossa tulee yleistymään SPEKin ja pelastusliittojen puolella jatkossakin. SPPL on tarjonnut etäyhteyksien kautta muun muassa keskustelutilaisuuksia, opastusta etäyhteyksien käyttöön ja tietoa metsäpaloista sekä RPAS-lennätyksestä. ”Teknisesti toteutukset ovat onnistuneet erinomaisesti. ”Käytännössä kaikki suunnitellut lähikoulutustilaisuudet kevään ja kesän osalta on peruttu tai siirretty. Jonkun verran olemme kuitenkin saaneet siirrettyä koulutuksia verkkoon”, kertoo SPEKin kehittämispäällikkö Markku Savolainen. HARJOITUS JA KOULUTUS SPPL ja SPEK: "suunnitelmat uusiksi” SPEK PANOSTAA YHTEISTOIMINTAAN Myös Suomen Pelastusalan Keskusliitto SPEKin puolella kokoontumisrajoitukset muuttivat kuvioita. Lisäksi SPEK on toteuttanut HAKAkou lutuksia, täydentävien sammutusmenetelmien webinaarin, yleisiä palokuntatoimintaan liittyviä webinaareja ja yhteistyössä UPL:n ja palokuntien kanssa pidettyjä webinaareja. Ensisijaisesti tilaisuuksia on pyritty siirtämään ja yhdistelemään, mutta ehkä joitakin joudutaan myös perumaan tämän vuoden osalta”, kertoo Palopäällystöliiton koulutusjohtaja Tomi Timonen toukokuun alun haastatteluhetkellä. ”Kaikki tapahtumat peruttiin, mitä keväälle oli suunniteltu. Webinaarien osallistujamäärät ovat luonnollisesti vaihdelleet huomattavasti aiheesta riippuen, muutamasta hengestä yli 150 osallistujan.” Liitto uskoo lisäävän jatkossa etäkoulutuksen käyttöä. Tämän kurssin liitto halusi tarjota ilmaiseksi tukeakseen etätyöskentelyn sujuvuutta pelastustoimessa.” Saadut kokemukset ovat olleet hyviä
Saurus Oy | Saunatie 5, 40900 Säynätsalo | Puh. 010 616 1400 | www.saurus.fi 24/7 LUOTETTAVUUTTA, OSAAMISTA JA HUOLTOVARMUUTTA
Siihen valjastettiin käyttöön tietokoneen laskentavoimat. Tehokkaan onnettomuuksien hallinnan osana pelastustoimen pitää ehtiä erityisen nopeasti paikalle, jos riskiryhmään kuuluvien terveys on uhattuna. Apua aiheeseen löytyi Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston LUT:n puolelta. 20 Pelastustieto 4–5/2020 E telä-Karjalan pelastuslaitos ja Etelä-Karjalan sosiaalija terveydenhuollon kuntayhtymä Eksote havaitsivat, että maakunnan ikärakenne muuttuu ja että pelastustoimen tehtäväkenttä muuttuisi siinä ohessa. Teksti: Petri Vanhanen · Kuva: Jani Sourander onnettomuuksien ehkäisystä. Tekoäly selvitti Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen alueella, miten nopeasti eri puolille maakuntaa ehditään. Tekoälyllä tehokkaampi asemaverkko TIEDOLLA JOHTAMINEN. Mitä käytännössä tehtiin. Kaksikko alkoi yhteistyökumppaneineen etsiä siihen vastauksia. Mallinnos kävi läpi yli 60 000 rakennusta. Kotona asumisen turvallisuus (KAT) -toimintamallin keskiössä on kysymys ikääntyvien asumisturvallisuudesta ja Yhä ikääntyvämmän väestön kotona asumisen turvallisuutta voi parantaa nopeammin apuun ehtivällä paloasemaverkolla. Tutkimusryhmä päätti tutkia pelastuslaitoksen asemaverkoston vasteajat
Sen avulla voisi esimerkiksi rakentaa vasteaikojen painotuksia lähitulevaisuudessa ikääntyvien alueille. Lopulta laskenta saatiin hoidettua muutamassa kymmenessä minuutissa. • Paloasemien asemat syötettiin GPSpisteinä. • Tekoäly laski etäisyydet lähim mältä paloasemalta Prontoon kir jatuille tapahtumapaikoille linnun tietä pitkin. Pelastustoimi kun ei toimi tyhjiössä.” Tilastot ja tietokannat taipuvat moneen. KAT-työryhmällä on tarkoitus jatkaa laskurin kehittämistä. Vaikkapa näin: kone testaisi järjestelmällisesti eri rakennuksia mahdollisina yksiköiden sijaintipaikkoina. LASKENNALLE TULOSSA JATKOA Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston kehittämä laskuri oli tutkimustiimille uusi aluevaltaus ja sen kehittäminen toi omat haasteensa. Kone testaisi eri yhdistelmiä niin pitkään, että se löytäisi keskiarvoisesti parhaat sijainnit. Syksyllä 2021 on alkamassa KAT-toiminnan seuraava hankevaihe, jossa data-analytiikkaan perustuva kehittäminen etenee pelastustoimen suorituskyvyn tehostamiseksi”, kertoo KAT3-hankkeen projektipäällikkö Heidi Huuskonen Etelä-Karjalan pelastuslaitokselta. Työn määrä yllätti. Hanke ei ihan vielä tuo muutoksia käytäntöön. Tekoälyä hyödyntävän laskurin pohjaksi syötettiin muun muassa Etelä-Karjalan alueen kartta ja pelastuslaitoksen paloasemien sijainnit. Ensimmäisessä mukana olivat vain vakinaiset paloasemat (yhteensä neljä asemaa). Laskentaprosessi kulki karkeistaen näin. Tekoälyn opetuksessa on käytetty alueellisen väestörakenteen sisältävää Paavo-tietokantaa. Mallinnuksen läpikäymiä rakennuksia kertyi yli 60 000, ja alkuun laskuajat olivat tunteja. • Opettamisessa hyödynnettiin muun muassa ilmaisia data aineistoja ja Pronton tehtävä rekisteriä. Tutkimusryhmä on lopputulokseen kuitenkin tyytyväinen. Toisessa oli nykyinen paloasemaverkko, johon kuuluivat vakinaiset ja sopimuspalokunnat (yhteensä 22 asemaa). Näin vasteajat syntyivät • Vasteaikojen laskenta hoitui teko älyllä, jota piti ensin opettaa tutkit tavista asioista. Pohdinnassa on muun muassa laskurin käyttö yhdistettynä Prontosta ja soteaineistosta saatuun dataan. Saimme aikaan toimivan ja suhteellisen hyvän mallin”, kertoo LUT-yliopiston liiketalouden ja johtamisen yksikön apulaisprofessori Mika Immonen. Mallinnus on KAT-hankkeen kolmas osio, ja myöhemmin hanke jatkuu muiden selvityskohteiden pariin. Suurin vaiva oli laskurin säätämisessä. ”Tarvitsemme lisää tutkittua tietoa, jotta voimme tehdä resursointiin ja johtamiseen liittyviä ohjeita. 4–5/2020 Pelastustieto 21 Vasteajat testattiin kolmella eri asemien sijoittelutavalla. Tämän tyyppisen laajan aineiston analyysin tie on kuitenkin se, jota kautta vastauksia pystytään tieto-ohjattavuuden kautta rakentamaan. Prontoja sotedatan perusteella konelaskennalla voisi esimerkiksi painottaa niiden alueiden vasteaikoja, joissa tehtäviä tapahtuu lukumääräisesti eniten. Kolmannessa oli nykyinen paloasemaverkko, johon oli vakinaisten ja sopimuspalokuntien lisäksi otettu mukaan vielä muutamia asuinkeskittymien yhteyteen sijoitettuja monikäyttöisiä lisäyksiköitä (yhteensä 29 asemaa). • Lopuksi laskentaprosessi käytti Google Mapsin tapaisen ilmais palvelu Open Street Mapsin reitti hakua ajoajan selvittämiseen. Siispä voisiko kone tulevaisuudessa laskea myös asemien ja yksiköiden sijoittelun parhaimpia sijainteja vasteaikojen optimoimiseksi. Sen jälkeen se laskisi vasteajat samaa reittihakupalvelua käyttäen. ”Pääosin tämä oli onnistunut projekti. ”Koneoppimiseen perustuvaa palveluverkko-optimointia tullaan jatkamaan tulevaisuudessa, sillä nämä ensimmäisen vaiheen tulokset antavat siihen hyvät perusteet. Kyllä voisi. Seuraavassa vaiheessa mallia viedään lähemmäs reaaliympäristöä, jossa pelastustoimen palveluvasteessa täytyy huomioida muiden toimijoiden, erityisesti sote-sektorin, tuottama palveluvaste. TIEDOLLA JOHTAMINEN. Matka-aikojen laskenta tapahtui Google Mapsin tapaisen ilmaispalvelu Open Street Mapsin reittihaulla, joten kone sai yksityiskohtaisesti selville tieverkon ja kaupunkisuunnittelun vaikutukset ajoaikoihin. KONEET SELVITTÄMÄÄN YKSIKÖIDEN JA ASEMIEN SIJOITTELUJA Tuloksien perusteella paljastui, että vasteajoiltaan tehokkain ratkaisu on asemaverkko, jossa asemia oli lukumääräisesti eniten. Laskennan perusteella havaittiin, että vaikka asemien määrää lisättiin, vasteaika ei lyhentynyt kaikilla riskialueilla samassa suhteessa. Näin saattoi ehkä olettaakin, mutta tulokseen vaikuttaa myös asemien sijainti. Valtavasti nopeammin kuin mihin pelkin ihmisvoimin kyettäisiin. Datan syöttämisen ja laskentatestien jälkeen kone alkoi käydä läpi kartalla olevia rakennuksia ja laskea niihin matka-aikoja lähimmältä paloasemalta optimaalisissa ajo-olosuhteissa
Näillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka olivat palon syttymishetkellä joko syttymistilassa tai syttyneessä palo-osastossa. Näin ei päässyt kehittymään hengenvaarallisia olosuhteita. Laitteisto olisi hyvin suurella todennäköisyydellä sammuttanut useammankin tulipalon, jos laitteisto olisi ehtinyt toimia hieman pidempään. Se yllätti, että 40 eli yli puolet tulipaloista arvioitiin tahallaan sytytetyiksi. Teksti ja kuva: Kimmo Kaisto. Yksi asia yllätti. Näissäkin tapauksissa laitteisto saavutti tavoitteen rajoittamalla paloa ja estämällä leviämisen syttymiskohdan ulkopuolelle. Pisti silmään myös, että näistä monessa tapauksessa saattoi motiivina olla itsetuhoisuus", Pirkanmaan pelastuslaitoksella työskentelevä Stén kertoo. TUPAKOINTI VUOTEESSA KOITUI KOHTALOKSI Tulipaloissa oli osallisina noin 400 ihmistä. "Tällaisia tulipaloja koko maassa oli kahdeksan vuoden aikana 77 kappaletta. Muutamassa tapauksessa sammutuslaitteisto ei pystynyt sammuttamaan kuivausrummun tai pesukoneen sisällä ollutta paloa. Näissä paloissa laitteisto sammutti 60 paloa ja rajoitti paloa 15 tapauksessa. 22 Pelastustieto 4–5/2020 PALOTURVALLISUUS T apio Sténillä oli tietolähteenä valtakunnallinen pelastustoimen resurssija onnettomuustilastojärjestelmä PRONTO sekä tarvittaessa pelastusviranomaisten, toiminnanharjoittajien ja rakennusten omistajien haastattelut. Tavoitteena oli selvittää automaattisen sammutuslaitteiston aktivoitumisen vaatineiden tulipalojen määrä henkilöturvallisuuskohteissa, automaattisen sammutuslaitteiston vaikutus etenkin henkilövahinkoihin ja laitteiston luotettavuus. Paloissa aiheutui yksi palokuolema Automatiikka toimii ja pelastaa Palotarkastusinsinööri Tapio Stén selvitti vuosina 2012–2019 hoitolaitoksissa tai vastaavissa kohteissa tapahtuneet tulipalot, joiden yhteydessä automaattinen sammutuslaitteisto aktivoitui. Näissä tapauksissa joko työntekijät tai palomiehet sammuttivat loput kytevästä palosta
ILMANVAIHDON PALOTURVALLISUUS KÄSIKIRJA ON ILMESTYNYT! FläktGroup auttaa luomaan parhaat edellytykset turvalliseen asumiseen, työskentelyyn ja asioimiseen. Automaattisella sammutuslaitteistolla on ratkaiseva vaikutus henkilöäja omaisuusvahinkoihin, jos henkilökunta ei ehdi tehdä alkusammutusta." Stén toivoisi rakentamismääräyksiin ja pelastuslakiin pykälät pakollisista automaattisista sammutuslaitteistoista tukiasumiskohteisiin ja hoitolaitoksiin. "Kymmenissä tapauksissa henkilökunta oli paikalla palon syttyessä ja paloilmoittimet oli kytketty hälyttämään suoraan hätäkeskukseen. Sammutuslaitteisto Automaattinen sammutuslaitteisto on raken nukseen kiinteästi asennettu ja pelastustoimintaa helpottava laitteisto, jonka tarkoituksena on palo tilanteessa itsenäisesti sammuttaa palo jo alku vaiheessaan tai vähintään rajoittaa sekä pitää hal linnassa alkanut palo, kunnes lopullinen sammutus tehdään tarvittaessa muilla menetelmillä. » Lue lisää www.?aktgroup.com/?/paloturvallisuuskasikirja FläktGroup tekee pitkäjänteistä paloturvallisuuskehitystyötä, minkä ansiosta paloteknisten tuotteidemme valikoima takaa tiukimpienkin turvallisuusvaatimusten toteutumisen. Henkilöt olivat palon alkaessa niin lähellä itse paloa, että he ehtivät saada palovammoja ennen kuin sammutuslaitteisto ehti reagoida lämmönnousuun. Vierailimme myös Helsingissä Antinkodissa, jossa turvallisuudesta pidetään hyvää huolta. Ilman automaattisia sammutuslaitteistoja henkilövahinkoja olisi todennäköisesti ollut paljon enemmän", Stén uskoo. Asukas tupakoi vuoteessaan ja hänen vuodevaatteensa syttyivät palamaan. Sammutuslaitteisto toimi suunnitellusti ja sammutti palon, mutta ei ehtinyt estää asukasta saamasta kuolettavia palovammoja. Yleinen henkilökunnan toimintamalli oli evakuoida ihmiset ulos tai toiseen tilaan. Henkilökuntaa on niin niukasti, että ei riitä erikseen väkeä evakuointiin ja alkusammutukseen. Vakavasti loukkaantuneet asukkaat olivat nukahtaneet todennäköisesti tupakoidessaan ja heidän vuodevaatteensa olivat syttyneet palamaan. Asiantuntijoille laatimamme Ilmanvaihdon paloturvallisuus-käsikirja kertoo konkreettisesti nykyaikaisten, paloturvallisten ratkaisujen suunnittelussa ja toteutuksessa. Asukas menehtyi sairaalassa seuraavana päivänä. Sammu tuslaitteiston toimintaa tuetaan harjoitelluilla alku sammutustoimenpiteillä sekä tarvittaessa pelas tuslaitoksen sammutustoimenpitein.. PALOTURVALLISUUS Tapio Sténin selvitys julkaistaan kokonaan SPEK Puheen vuoroja julkaisusarjassa kesäkuussa. Ilman laitteistoa he olisivat todennäköisesti menehtyneet. "Jokainen tulipalo on erilainen. Lue seuraavalta aukeamalta palontorjuntatekniikan kehitysryhmän ajatuksia paloturvallisuuslaitteistoista. ja kaksi henkilöä loukkaantui vakavasti
Kaikissa kohteissa tarvitaan teknisten ratkaisujen lisäksi toiminnallinen suunnitelma siihen, miten palotilanteessa toimitaan ja ensiarvoisen tärkeää on, että koko henkilökunta tuntee toimintaohjeet ja on perehdytetty toimintaan. Palotilanteessa sammutuslaitteiston suuttimet laukeavat yksi kerrallaan, kun tulipalon suora vaikutus ulottuu suuttimeen. Sammutuslaitteisto sammuttaa palon murto-osalla siitä vesimäärästä, jonka palokunta käyttää sammutuslaitteistolla suojaamattomissa kohteissa. Tulipalo on aina vaarallinen. Yhdysvaltalaisen FM Globalin tilastojen mukaan laiteviasta aiheutuva vuotoriski on yksi tapaus 16 miljoonaa suutinta kohti vuoLähihoitaja Hannu Rasinkangas perehdytti kesätöihin tulevaa lähihoitajaopiskelija Shakila Banua turvallisuusasioihin Antinkodissa Helsingissä. Laitteistot ovat hyvin toimintavarmoja ja viat erittäin harvinaisia. Paloturvallisuustekniikan kehitysryhmä painottaa, että niin vesisumukuin sprinklerisuojaus on tehokkain tapa ehkäistä varsinkin toimintarajoitteisten ihmisten palokuolemia. Tehostetun palveluasumisen yksikön hoito-osastot on sprinklattu, henkilökunta motivoitunutta ja turvallisuusasiat kunnossa. TOIMINTAVARMAA TEKNIIKKAA Automaattiset sammutuslaitteistot ovat osoittautuneet erittäin luotettaviksi tulipalotilanteissa. Valtaosassa paloja laukeaa vain yksi suuLuotettavia turvaajia Teksti: Palontorjuntatekniikan kehitysryhmä · Kuva: Kimmo Kaisto tin, joka riittää palon sammuttamiseen tai vähintään rajaamiseen. Palontorjuntatekniikan kehitys ryhmä on asiantuntijaryhmä, jonka jäsenten yhteisenä tavoitteena on edistää paloturvallisuutta ja kehit tää palontorjuntatekniikan ylläpi toa, laatua ja teknisiä mahdolli suuksia. Erityistä vaaraa henkilöturvallisuudelle aiheuttavat lämpötilan nousu sekä myrkylliset palosta muodostuvat kaasut ja savu. 24 Pelastustieto 4–5/2020 PALOTURVALLISUUS P aloturvallisuuslaitteistojen toiminnan merkitykselle ja kohteen henkilökunnan osaamiselle tulisi saada enemmän huomiota. Todellisuudessa sammutuslaitteiston laukeaminen ei suurenna tulipalojen kokonaisvahinkoja. Sammutuslaitteistoja arvostellaan usein vesivahingoista. Sammutuslaitteisto toimii heti palon alkuvaiheessa, jolloin vettä tarvitaan vähemmän. Asianmukainen turvallisuuskulttuuri on avainasemassa. Sammutuslaitteisto tukee rakenteellista palonkestävyyttä ja antaa aikaa poistua turvallisesti. Toimintavarmuudessa korostuu ylläpito, jotta laitteiston luotettavuus säilyy koko elinkaaren. Tärkeimmät tehtävät ovat turvata ihmishenkiä ja omaisuutta sekä varmistaa toiminnan jatkuvuutta. Tositilanteessa automaattisten sammutuslaitteistojen kuuluukin tuottaa suuttimesta vettä, kunnes ne kytketään pois. Osittain yhä pelätään, että sammutuslaitteiston vesi aiheuttaa enemmän vahinkoa kuin tulipalo. Paloturvallisuus on kokonaisuus, jossa teknisten ratkaisujen lisäksi tuetaan ihmisten, erityisesti kohteen henkilökunnan toimintamahdollisuuksia. www.palontorjuntatekniikka.fi. Ilman automaattista sammutuslaitteistoa palon aiheuttamat vahingot johtavat toiminnan hetkelliseen keskeytymiseen tai jopa päättymiseen. Toiminnasta johtuvat vesivahingot ovat todennäköisesti pienemmät kuin vapaasti edenneen tulipalon aiheuttamat paloja savuvahingot. Palo halutaan havaita ja sammuttaa aina mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta vahingot jäisivät mahdollisimman pieniksi. Laitteiston kaikki suuttimet eivät siis laukea kerralla koko rakennuksessa. VANHOJA KÄSITYKSIÄ LAITTEISTOISTA Palontorjuntatekniikasta on valitettavasti vieläkin vallalla vääriä käsityksiä
Toiminnanharjoittajilla on yleensä liian optimistinen käsitys henkilökunnan mahdollisuudesta pelastaa ihmisiä syttyneestä tilasta. Kaikilla osas toilla henkilökunta on todella sitoutunutta turvallisuusasioi hin. 4–5/2020 Pelastustieto 25 PALOTURVALLISUUS dessa. Jokainen työntekijä pe rehdytetään turvallisuus ja pelastussuunnitelmaan. Kaikki tarvitsevat vähintäänkin ohjausta päivit täisissä toiminnoissa. Avainhenkilöiden on saatava heti tarvittava tieto tilanteesta ja ihmisten kohteessa on pystyttävä toimimaan itse. 1990luvulla remontoidussa kohteessa paloturvallisuudes ta huolehtivat paloosastoin ti, automaattiset paloovet, osoitteellinen savuun ja läm pöön reagoiva paloilmoitin järjestelmä ja automaattinen sprinklersammutuslaitteis to. Palohälytykset tule vat henkilökunnan dectpuhe limiin ja jokaisessa kerrokses sa on paloilmoitintaulu. Kerran vuodes sa järjestetään myös pelas tuspatjaharjoitukset", Eriks son kertoo. "En muista, että edes yh tään ennakkohälytystä olisi tapahtunut. Kohteessa toimivien henkilöiden on ensimmäisenä pystyttävä reagoimaan alkaneeseen paloon. Antinkodin henkilökunta erittäin motivoitunutta. Antinkoti Helsingissä on Helsingin Seniorisäätiön tehostetun palveluasumisen yksikkö, jossa asuu 94 ikään tynyttä. Hoitotyötä tehdään kolmessa vuorossa. "Koko henkilökunta kou lutetaan viiden vuoden vä lein Mellunkylän paloasemal la paloturvallisuuteen teorioi neen ja sammutusharjoituk sineen. Tulipalon syttyessä asukkaat eivät pystyisi poistu maan asukashuoneista, ryh mäkodeista tai palvelutalosta ilman henkilökunnan ohjausta ja apua. Henkilökuntaa tarvitaan toimimaan niin palotilanteessa paloilmoittimen hälyttäessä kuin sammutuslaitteiston lauetessa, jotta laitteistojen toiminnan tavoite saavutettaisiin tarvittavan turvallisen toiminta-ajan tuottamisessa. Viimeinen koulutus oli keväällä 2020. Laitteistot tarvitsevat aina ihmistä pysyäkseen toimintakuntoisina ja saavuttaakseen tavoitteet silloin, kun toimintaa tarvitaan. Mikko Nieminen on sprinklerilaitteistojen luotettavuutta koskevassa diplomityössään todennut, että sammutuslaitteistojen luotettavuusarvio on 98,1 prosenttia, kun verrattiin rakennuspalojen tapahtumatilastoja vuosilta 1996–2016. Henkilökuntaa on usein paikalla liian vähän tarvittaviin toimenpiteisiin palotilanteen tullessa vastaan. Illalla asunnolle päästyään he alkoivat sitten kokkaamaan sienisaalistaan ja saivat ai kaan palohälytyksen." Usein on vallalla harhakäsitys, että paloilmoittimen kellojen soidessa pelastuslaitos on heti paikalla. Läheltä piti tilanteita heillä ei ole ollut. Joitakin vääriä hä lytyksiä on ollut vuosia sitten ennen kuin paloilmoitinkes kus uusittiin. HENKILÖKUNNAN OSAAMINEN TÄRKEÄÄ Palontorjuntatekniikka ilmoittaa vaarasta mahdollisimman varhain ja antaa aikaa toimia kriittisimpinä minuutteina. Meillä oli joskus aikoinaan vaihtoa japanilai sen vanhainkotisäätiön kans sa. Myös kansainvälisessä vertailussa on yhdysvaltalainen NFPA selvityksessään nostanut esille, että paras tulos palon aiheuttamien vahinkojen minimoimisessa on saavutettu kohteissa, joissa on ollut automaattinen sammutuslaitteisto ja paloilmoitin. Vaihdossa olevat majoitet tiin Antinkotiin. Paikalla on työvuorossa ai na vähintään 17 ja yöaikana 3 työntekijää", kertoo hoitotyön johtaja Maarit Eriksson. Asuk kaista noin 45 prosenttia on autettavia tai täysin autettavia kaikissa päivittäisissä toimin noissa. TEKNIIKKA OSANA KOKONAISUUTTA Harjoittelu, ennakointi, varautuminen sekä itse laitteistojen ja niiden ylläpidon osaaminen ovat palotilanteessa tarvittavan toiminnan kannalta tärkeitä, jotta haluttu turvallisuustaso saavutetaan. Ylläpidon aikaiset puutteet konkretisoituvat usein päivittämättömiin laitteistodokumentteihin ja suunnitelmiin sekä henkilökunnan perehdyttämisen. Jokaisessa ryhmäkodissa on oma turvallisuusvastaava, joka perehdyttää uudet työn tekijät paloturvallisuuteen ja tekee heidän kanssaan turval lisuuskävelyn. Ensisijaisen tärkeitä ovat alkusammutustaidot ja säännöllinen harjoittelu. Myös pohjoismaiset selvitykset tukevat tätä näkemystä. Vaihdossa ole vat pojat vietiin sienestämään. Myös riski itse laitteiston aiheuttamiin vesivahinkoihin on erittäin pieni. On myös sammuspeittei tä, pikapaloposti ja käsisam muttimia. "Antinkodissa työskentelee noin 70 työntekijää. Kohteen oma suunnitelmallisuus ja osaamisen kehittäminen korostuvat sillä laitteistojen ylläpito vaatii osaamista niiden kanssa työskenteleviltä. Tulipalossa sammutuslaitteisto kuitenkin rajoittaa paloa, joka vapaasti kehittyessään voisi aiheuttaa täydellisen tuhon ja vaarantaa ihmishenkiä. Keskiikä on reilut 85 vuotta. Tilanteeseen koulutettu henkilökunta reagoi ja tekee ratkaisevimmat toimet tilanteissa ensimmäisenä, sillä pelastuslaitos on tältä kannalta katsottuna myöhässä. Myös ruotsalaisen MSB:n selvityksessä sammutuslaitteiston luotettavuus on ollut yli 99 prosenttia
Syövyttävät aineet ovat uhka. Akkupaloissa voi syntyä happea, jolloin palo ruokkii itse itseään. Teksti: Petri Vanhanen · Kuva: Marko Nieminen, Päijät-Hämeen pelastuslaitos Y li vuosi sitten Lahden Saksalassa olevan autoliikkeen pihassa roihahti. "Sähköautopaloihin liittyy arvaamattomuus. Tuli oli hankala sammuttaa ja se sitoi Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen resursseja pitkäksi aikaa. Sähköauto palaa, mikä neuvoksi. Mutta jos se on tulevaisuudessa mahdollista, meidän pitää miettiä keinot, miten me operatiivisesti asian ratkaisemme.” Paloturvallisuussuunnittelun konsultti Ari Mattila on samoilla linjoilla. Auto näytti päällisin puolin täysin sammutetulta. Kennon jäähdytys on keino estää palon leviäminen. Myrkylliset savut, uudelleensyttyminen ja auton paikalta poistamisen ongelmat arveluttavat. Koskimaa arvioi sellaisen olevan haastava operaatio. Sähköauto on erittäin hankala sammutettava ja aina erityisen vaativa savusukellustehtävä, joka sitoo valtavan määrän resursseja. ”Palava auto ahtaassa parkkihallissa on palokuntien painajainen. Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen palomies Esa Koskimaa oli keikalla tuolloin. Jo kertaalleen sammutettu auto syttyi kaksi kertaa uudelleen. Paloturvakonsultti Ari Mattila toivoisi tarkempia säädöksiä sähköautojen sijoitteluun parkkihalleissa. Vesi on tehokkain sammutusaine tähän, mutta sillä sammuttaminen nielee tuhansia litroja yhtä sähköautoa kohden. ”Tuntuu hurjalta, että sähköautoa saisi ladata kolme kerrosta maanpinnan alapuolella, sillä lataaminen on suurin riski syttymiselle. 26 Pelastustieto 4–5/2020 PALOTURVALLISUUS Akkutekniikka on yleisellä tasolla turvallista. Palava auto maan alla, josta sitä ei voi hinata pois, sitoo sammutustehtävään ainakin vuorokaudeksi.” SAMMUTUSKONTTI APUUN Akkupalon räjähdysmäinen kasvu johtuu akun pienten kennojen ylikuumenemisesta, jossa kennot sytyttävät toisensa. Mittasimme lämpökameralla, että auton lämpötilat olivat jo laskeneet ja savunmuodostus lakannut. Siitä huolimatta se syttyi räjähdyksenomaisesti hetken kuluttua uudelleen." Entäpä jos se tapahtuisi parkkihallissa. Lisäksi sammutusvesi myös saastuu joutuessaan kosketuksiin akustoaineen kanssa. Jäähdytimme ja sammutimme auton. Palo leviää nopeasti ja aiheuttaa paljon hengenvaarallisia kaasuja. Sähköautopalo saattaa äityä yli tuhannen asteen kuumuuteen. Sähköauto syttyi tuleen
Lava viedään onnettomuuskohteeseen, täytetään sammutusvedellä ja lopuksi auto nostetaan lavalle. Myöskään ympäristöministeriön luonnostelemiin uusiin rakennusmääräyksiin ei ole tällä tietoa tulossa sähköautoja koskevia muutoksia. Siirtolevyä voisimme käyttää, mutta siinä on pienet pyörät ja ne saattavat tarttua ritilöihin kiinni", Koskimaa kertoo. Mikä siis avuksi. Mutta kun auton upottaa sammutuskonttiin, auto on jatkuvasti vesijäähdytyksen kohteena ja sammutusvesi ei karkaa. Näin myrkkykaasut ohjautuisivat ulos rakennuksesta – tai eivät päätyisi sinne ollenkaan – ja palava auto olisi pelastuslaitoksen helpommin siirrettävissä. Tarvittaessa sitä lainataan myös naapurilaitosten tehtäviin. Sähköautot saadaan näille paikoille kahdella tavalla. 4–5/2020 Pelastustieto 27 PALOTURVALLISUUS Päijät-Hämeen pelastuslaitos on kehittänyt oman sammutuslavan. LAINSÄÄDÄNTÖ MUUTOKSESSA Sähköautoja koskevaa lainsäädäntöä muokataan parhaillaan ympäristöministeriössä. Kontti jää maanpinnalle ja auto hilataan sen luo palopaikalta. Eivätkä haasteet siihen lopu. Ympäristöministeriön rakennusneuvos Jorma Jantusen mukaan sähköautojen riskit on tiedostettu luonnoksia valmisteltaessa, mutta valmistelussa olevassa laissa ei oteta kantaa itse latauspisteiden sijoitteluun. Tällä hetkellä latauspisteet ovat yleensä rakennuksen sisäänkäynnin vieressä. Toinen tapa olisi kieltää sähköautojen pysäköinti muualle kuin niille tarkoitetuille paikoille. Mattila tutustui viime marraskuulle päivättyihin, lausuntokierroksella olleisiin luonnoksiin ja kaipaisi lisää konkretiaa tuolloin ehdotettuihin säädöksiin. Kontin vieminen ei tosin sovellu kaikkialle. Käsittelyssä ovat juurikin sähköautojen latauspisteitä ja yleisten autosuojien rakennusmääräyksiä koskevat uudet lakiehdotukset. ”Kaikki on esitetty yleisellä tasolla, kuten että 'kiinteistön omistajan tulee. Operaatio tosin on sitä vaikeampi, mitä kauempana maanpinnasta palo tapahtuu. ”Joidenkin parkkihallien kulkurampit voivat olla ahtaita jopa henkilöautoille. Sähköautojen tulisi siksi sijaita alueella, johon kontin tai siirtolaitteen kanssa pääsee helposti. Jos tulipalo syttyy, myrkkykaasut voivat matkata sisään rakennukseen ja ihmisten pariin. Lahden sähköautopalon aikana konttia ei ollut käytössä, mutta nyt sellainen Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta löytyy. Parkkihallin uumenissa syvemmissä kerroksissa tulee haasteita. Parkkihalleja ajatellen parempi sijainti latauspisteille olisi lähellä maatason pääuloskäyntiliuskaa – tai mieluiten ihan parkkihallin ulkopuolella ulkoilmassa. Sammutuskontteja kuljettavilla kuorma-autoilla ei ole niihin tällöin mitään asiaa”, kertoo Mattila. ”Toimintamalli on nyt hiottu ja olemme valmiita tehtäviin”, Koskimaa kertoo. luonnonvesille ja rakennuksen materiaaleille. Ensimmäinen tapa on sijoitella autojen latauspisteet ainoastaan niille paikoille. "Sähköauton kaikki pyörät lukittuvat ja se ei rullaa
Akkujen ja lataustekniikoiden tehojen kasvaminen, akkujen ikä, niissä käytettävät lataustavat ja akustoon kohdistuvat ulkoiset iskut voivat lisätä riskiä. Nopeus on tärkeää, ja sammutuslaitteiston avulla saadaan hankittua lisäaikaa pelastuslaitoksen paikalle ehtimiselle. ”Ehkä pelastusosasto jossain vaiheessa ottaa kantaa täsmällisemmin. Teknologiat myös kehittyvät vielä. Akun kunto ratkaisee, joten SPEK ja Mattila korostavat auton omistajan valveutuneisuutta. Suomessa on tällä hetkellä noin 5000 täyssähköautoa ja noin 25000 ladattavaa hybridiautoa. Sähköautojen lisääntyminen huolettaa heitä. Minimissään tulisi ohjeistaa latauspisteiden sijoitteluun liittyvät rajoitukset. Jos palo syttyy, se pitää tukahduttaa mahdollisimman varhain. 28 Pelastustieto 4–5/2020 PALOTURVALLISUUS huolehtia ja niin edelleen'. Suurilla kiinteistön omistajilla on kiinteistöjä koko Suomessa jokaisella pelastustoimen alueella. Ladattavien hybridiautojen ja täyssähköautojen määrä on lähes kaksinkertaistunut joka vuosi viimeisen kolmen vuoden ajan. Jos sijoitteluun tulee ohjeistus muutaman vuoden päästä niin, voi olla, että nykyisiä latauspisteitä pitää silloin siirrellä. Myöskään latauspisteiden lakiehdotuksen päivitetty versio ei poistanut Mattilan huolta riittävästä paloturvallisuuden huomioimisesta. Teknologiat kehittyvät, joten tilanne voi muuttua. Henkilökuntaa pitää myös kouluttaa toimimaan palotilanteessa oikein, jotta he voivat johtaa ihmismassoja oikeisiin suuntiin tulipalon aikana. Sen tulisi tapahtua melko nopeasti, koska niiden rakentamisia suunnitellaan nyt. Myös osastoivat rakenteelliset ratkaisut ovat tärkeitä, jotta palo ja myrkkykaasut eivät leviäisi laajemmalle muiden ihmisten suuntaan. Sähköautojen akkujen arviointia hankaloittaa se, että niiden riskeistä, palovaaroista ja palon käyttäytymisestä ei vielä ole saatavilla riittävää tutkittua tietoa. Kuinka suuri sähköautopaloriski on. Sähköautojen latauspisteet ovat Suomen Pelastusalan Keskusliitto SPEKin ja ruotsalaisen palotutkimuskeskus RISEn mukaan turvallisia, tosin vain silloin, jos käytetyt latauslaitteet ovat suositusten mukaisia. Lisätietoa: spek.fi > vaikuttaminen > palontorjuntatekniikka tai skannaa QR-koodi.. SPEK julkaisi toukokuun lopussa raportin litiumakkujen turvallisuudesta. Autojen määrä jatkaa kasvuaan, ja silloin myös riskit kasvavat. Kiinteistöjen omistajat varmaan huolehtisivatkin, jos tietäisivät, mitä tarkkaan ottaen vaaditaan”, Mattila kertoo. Raportti toppuuttelee paloriskin huolta siinä mielessä, että litiumakkutekniikka on yleisellä tasolla kuitenkin turvallista. Akun kuntoa tulisi siis seurata. Ei ole järkevää, että suunnittelijoiden pitää kaikkien kohteiden osalta suunnitella eri tavalla paloturvallisuuteen liittyvät ratkaisut.” Paloturvallisuutta koskeva asetus olisi annettavissa eduskunnan käsittelyyn alkusyksystä ja latauspisteiden esitys on jo parhaillaan eduskunnan tutkinnassa. Sammutuslaitteisto rajoittaa paloa, mutta ei todennäköisesti saa sitä sammumaan, koska akkupalossa palo tuottaa itselleen palamiseen tarvittavan hapen. Paloja syttyy harvoin, mutta syttyessään se palaa räjähdysmäisesti. AKUN KUNTO RATKAISEE Millaisia vaatimuksia sähköautopalojen varalle pitäisi olla. Näin esimerkiksi parkkihallissa estetään palon leviäminen useampiin autoihin ja samalla myös myrkyllisten kaasujen muodostuminen. Palo jatkuu, kunnes tarvittava jäähdyttävä vaikutus on saatu termisen reaktion dominoefektin pysäyttämiseksi. Samasta syystä myös sulkujen ja ilmanvaihtoja savunpoistolaitteiden toimivuus pitää varmistaa. Mutta immuniteettia ei tällöinkään saavuteta: akkupalo voi syttyä, vaikka käyttäisikin sertifioitua ja oikeaa latauspistettä. Edestakaisin muuttaminen on kallista.” ”Mikäli päätöksen tekeminen jää yksittäisten pelastuslaitosten harkittavaksi, olemme siinä tilanteessa, että on 22 erilaista tulkintaa. Kun autot lisääntyvät, myös tulipalon riski kasvaa. Mattilan asiakkaina on ollut useita toimisto-, kauppakeskusja hotellirakennusten omistajia. Tämä ei palvele kenenkään etua
PALOTURVALLISUUS
Yhdellä kaasuajoneuvoa kuvaaEtelä-Karjalan pelastuslaitos haluaa näyttää esimerkkiä käyttövoimatarroillaan. Dieselja bensa-autoista tiedämme, että ne ovat tietyssä pisteessä varmasti sammuneet." Tarrat ovat jälkiheijastavia. Esimerkiksi kaasutai vetyauto voi muuttua "liekinheittimeksi" täyden palamisen vaiheessa. Hän on CTIF:n ISO 17840 -projektin suomalaisedustaja. Raskaassa ajoneuvossa voi olla kaksikin eri käyttövoimatyyppiä, kuten diesel ja kaasujärjestelmä. Erilaiset hybridit yleistyvät koko ajan.. Ne ovat helppo keino parantaa pelastajien työturvallisuutta. Käyttövoimatarrat otettiin ensimmäistä kertaa käyttöön Belgiassa vuonna 2018 julkisessa liikenteessä ja pelastusajoneuvoissa", kertoo vuoromestari Mikko Saastamoinen Etelä-Karjalan pelastuslaitokselta. Komission tavoitteena on luoda maailmanlaajuinen turvallisuusstandardi. Nopeaan tiedusteluun tarra on erinomainen keino. Teksti: Kimmo Kaisto · Kuvat: Mikko Saastamoinen ja Kimmo Kaisto "K yseessä on kansainvälisen palokuntakomission CTIF:n Commission for Extrication and New Technology:n hanke, joka aloitettiin vuonna 2014. Erilaiset symbolit ja värit erottavat ne toisistaan. Tarran avulla havaitaan heti käyttövoima ja voidaan tehdä oikeansuuntainen toimintasuunnitelma. 20 vuotta vanhat opit eivät enää välttämättä päde. Hyökkäävä sammutustaktiikka ei ole tällöin turvallinen. "Pelastamisen ja sammuttamisen taktiikka muuttuu ajoneuvon käyttövoiman mukaan, vanhat metodit eivät enää välttämättä toimi. On hyvä tietää, miten kannattaa lähestyä esimerkiksi maakaasukäyttöistä palavaa linja-autoa. 30 Pelastustieto 4–5/2020 TYÖTURVALLISUUS Työturvallisuutta tarroilla Ajoneuvojen käyttövoimatarrat ovat tulossa myös Suomeen. Sähköauto voi palaa kauankin, vaikka palo välissä näyttäisikin sammuvan
JULKISTUS JA TARRAT YHTEISTYÖSSÄ "CTIF Suomi julkistaa hankkeen kesäkuussa. Yksi vaihtoehto olisi lisätä tarra rekisterikilpeen. Symbolit ovat kaikkialla samat. Tavoite on saada muutkin pelastuslaitokset mukaan", Mikko Saastamoinen kertoo. Tavoitteena on saada käyttövoimamerkinnät myös henkilöautoihin. Hanke on hyvässä vauhdissa Euroopassa, mutta tavoite on levittää käyttövoimamerkinnät ympäri maailmaa. Erilaiset hybridit yleistyvät koko ajan. "Pelastustoimen ja Pelastustieto-lehden sosiaaliset mediat ovat hyviä tiedonjakokanavia. Asia on esillä myös elokuulle siirtyneillä päivillä. Koronan aikana tämä on korostunut, ja tämä tiedonjakomuoto tulee yleistymään entisestään tulevaisuudessa." CTIF-komissiossa on myös ehdotettu perustettavaksi avoin, kansainvälinen tietokanta, johon kirjattaisiin opiksi kaikki läheltä piti -tilanteet turvatyynyjen laukeamisista lähtien. Alun perin käyttövoimatarra piti julkistaa Palopäällystöpäivillä maaliskuussa – ennen kuin maailmantilanne muuttui. +358-41-4407349 VAT # FI04601057 www.origopro.com -tuotanto, tukkuja vähittäismyynti Höyläämötie 18 A, 00380 Helsinki email: tuoriniemi@gmail.com puh. Yhteistyössä on mukana muun muassa Suomen Palopäällystöliitto, joka järjestää asiasta luentoja sekä tarjoaa pelastuslaitoksille mahdollisuuden ostaa heiltä tarroja pelastusajoneuvoihin", Saastamoinen kertoo. Palomiehet ympäri maailmaa ovat kääntäneet materiaalin omille kielilleen." CTIF on luonut hankkeen yhteydessä myös uuden rescue sheetin eli pelastuskortin ja pelastusoppaan. Olemme teipanneet Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen autoja. valla tarralla (jossa on polttoainepumpun kuva) ajoneuvo merkitään joka suunnasta, myös katolta. "Ensimmäisenä autojaan tarroitti Pohjolan liikenne. Suomessa Kuorma-autoliitto on jo lähdössä mukaan ja neuvotteluja on käyty myös Linja-autoliiton sekä Paikallisliikenneliiton kanssa. Vedos kuvana tai kuvakaappauksena Veijo Tuoriniemi Ilmoitus Pelastustieto-lehteen 4-5 ORIGOPRO OY Höyläämötie 18 A FI-00380 HELSINKI FINLAND email v.tuoriniemi@gmail.com Tel. Vuoromestari Mikko Saastamoinen on suomalaisedustaja CTIF:n ISO-projektissa, jossa on tavoitteena maailmanlaajuinen turvallisuusstandardi. +358-41 440 1450 -HiVis-väriset kotelot Virve-puhelimille, ja pienvälinetaskuille Varusteliivi EN 20471, lk2 Ajoneuvojen käyttövoimatarrat ovat helppo keino parantaa pelastajien työturvallisuutta. 4–5/2020 Pelastustieto 31 TYÖTURVALLISUUS Lehden koko: 215 x 275 mm, leikkausvarat 3 mm Painomenetelmä: O set, linjatiheys 60 l/cm, liimasidonta Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu, FINLAND Aineistot: Press quality PDF 1.6 (CMYK, PSO_Uncoated_ISO12647_eci.icc) tai asetuksilla PDF/X-1a:2001. Tulossa on myös ilmainen sähköinen sovellus yhdessä Euro NCAPin kanssa, joka arvioi uusien, Euroopassa myytävien autojen turvallisuutta. "CTIF on jo tehnyt sopimuksia Euroopassa joukkoliikennetoimijoiden kanssa käyttövoimamerkinnän käyttöönotosta. Mukana on nyt parikymmentä maata. Lisätietoa nettiosoitteesta: ctif.org > ISO 17840. CTIF:n ajatuksena on, että pelastuslaitokset näyttävät pelastusajoneuvoilla esimerkkejä käyttövoimatarroista ja näin on tehtykin muualla Euroopassa
Palokohteita sekä kaukosäätimiä on viisi ja kaikkia voidaan käyttää samanaikaisesti. 32 Pelastustieto 4–5/2020 HARJOITUS JA KOULUTUS 32 Pelastustieto 4–5/2020 Nelikerroksinen palotalo muodostuu yhdeksästä 12 metrin ja kahdesta 6 metrin merikontista, jotka ovat liitetty yhteen. Etualalla näkyvien lavojen päälle tulee esimerkiksi vaneeri, huopa tai pelti. Yhteispinta-ala on 270 m 2 . Kiinnityspisteitä on paljon ympäri taloa ja ne maalataan vihreiksi. Kohteessa voidaan harjoitella myös ikkunoista, parvekkeilta ja kellarista pelastamista. Lapekaton kolmesta aukosta kaksi voidaan täyttää yhdellä FIN-lavalla ja suurin kolmella. Lisäksi on erillinen valvomo, jossa on muun muassa pääkäyttäjän operointipääte. Kattotyöskentelyyn on länsipuolella oma lappeensa. Simulaattorissa on myös savunpoistoluukut ja niin sanottu kissanvintti. Palokohteiden edessä on vaihdettavia kulisseja, joita tulee vastaan tavanomaisissa savusukellustehtävissä. Vaativuutta on lisätty siirrettävillä väliseinillä. Kerroksissa on tehokkaat keinosavukoneet, joilla pudotetaan näkyvyyttä turvallisesti. Lähtökohtaisesti sammutukseen käytetään vettä, ei vaahtoa. Porrashuone on tiivis ja sen joka kerroksessa on sähköpistoke. Henkilökunnan toiveita ja kokemuksia on kuunneltu alusta lähtien ja kaikkien osaamista hyödynnetty.. Päätteellä luodaan erilaisia harjoitussuunnitelman mukaisia skenaarioita, joita savuparien mukana liikkuva kuumakouluttaja käyttää kaukosäätimellä. Myös kyltityksiä on vielä työn alla
Alueelle tulee muun muassa palanen moottoritietä ja ratikan maadoitusrasti.. Täällä on myös verstas koko Pirkanmaan pelastuslaitoksen autokaluston huoltoon ja koulutuskalustoa. Se on suunniteltu muunneltavine tiloineen ammattilaisten koulutukseen. Nyt tehdään viimeistelyjä ja koulutetaan kuumakouluttajia. Viralliset avajaiset pidetään elo–syyskuussa. P arivuotias asema on myös perinteinen kahden yksikön ympärivuorokautinen paloasema, joka on rakennettu täysin puhtaan paloaseman periaatteiden mukaan. 4–5/2020 Pelastustieto 33 Ammattilaiset harjoittelevat puhtaasti maakaasulla Uudehkon Kangasalan koulutuspaloaseman vieressä Pirkanmaalla kiiltelee nelikerroksinen rakennuspalosimulaattori – maakaasukäyttöisenä ensimmäinen laatuaan. Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto HARJOITUS JA KOULUTUS 4–5/2020 Pelastustieto 33 Rakennuspalosimulaattorin projekti on pitänyt palomestari Antti Koskelan kiireisenä pari viime vuotta. Tavoitteena on täysiverinen harjoitusalue tulevaisuudessa
Koskelan mukaan ensimmäiset kolme kuukautta ovat tärkeitä, jotta kaikki toimii sujuvasti seuraavat 10–15 vuotta. Sen ja mahdollisten muutosten jälkeen talo esitellään koko henkilöstölle. Olen myös ollut 24 vuoden aikana useaan otteeseen tuntiopettajana Pelastusopistolla. Uskon, että saimme aikaan oikeaa kilpailua ja se näkyi myös hinnassa", Koskela sanoo. Parivuotinen projekti huipentuu avajaisiin elo–syyskuun vaihteessa. Olemme tehneet koepolttoja ja testanneet talon toiminnallisuuksia. "Tämä on ollut mielenkiintoinen ja haastava projekti johtaa. Sisälle tulee erilaisia lavasteita aina häkkikaapista lähtien isoihinkin kalusteisiin huoltoluukkujen kautta. Esimerkiksi 1.–3. Kesällä alkaa kuumakouluttajien koulutus. Uuden pohjaratkaisun voi muokata parissa päivässä parin miehen voimin. Tarjouksia tuli Suomesta ja muualta Euroopasta, yhteensä kuusi. Olemme kuunnelleet käyttäjien kokemuksia ja toiveita. Tulevaisuudessa voidaan pitää yhteistoimintaharjoituksiakin poliisin ja ensihoidon kanssa. "Uskon yhdessä tekemiseen. Harjoitussuunitelmia tehtiin ensimmäisessä prosessivaiheessa. "Antti pyysi minua mukaan pitkän savusukelluskokemukseni takia. Kun antaa vastuuta, lopputulos on hyvä." Koskela arvostaa ja kiittää koko henkilöstöä, joka on ollut motivoitunutta ja innostunutta jo suunnitteluvaiheesta. Kuumakouluttaja pystyy tuuletuksella liikuttelemaan savuja. Tiloissa on murrettavia ovia ja kattoluukkuja. 34 Pelastustieto 4–5/2020 HARJOITUS JA KOULUTUS Kangasalan paloasema lämpiää maakaasulla ja siitä nousi idea myös maakaasukäyttöiseen palotaloon. "Hanskat kädessä vähän haastavaa käyttää, mutta muutaman päivän jälkeen alkaa sujua hyvin.". Teemana oli huoneistopalo. Työturvallisuuden vuoksi ne kiristetään vielä kattoon trapetsiruuvilla. Puhtaasta palamisesta ei juuri tule jäämiä ja harjoituksissa altistuminen on minimissään. Viidellä polttopisteellä päästään vain 250 asteen lämpötiloihin, joten painopiste harjoituksissa on rakennuspalojen taktiikassa, tekniikassa ja toimintamalleissa. Vahvuuksia on käytetty hyvksi. TOIVEITA JA ARVOKKAITA KOKEMUKSIA "Oppia on haettu Pelastusopistoa ja Trondheimia myöten. Siirreltävillä L-mallisilla väliseinillä voidaan muunnella rutiineja rikkovia harjoituksia. Kuivanousu tulee kaikkiin kerroksiin. L-malliset siirreltävät väliseinät eivät pääse kaatumaan. Eilen testasimme pienpisarasammutusta, jossa saatiin pienoinen löylyvaikutus." Kun koekäyttöporukka on ahkeroinut valmiiksi, Kangasalan vuorot pääsevät tekemään 0-treenin. Olen päässyt nyt kokeilemaan projektija prosessikurssin sekä osaamisen johtamisen asioita käytännössä, 34-vuotias koulutuspalomestari Antti Koskela iloitsee. Olen suorittanut samaan aikaan uudistavan johtamisen YAMK-tutkintoa. kerroksissa on murrettavia ovia. Ideoita on jo lukuisia, mutta etenemme maltilla yksi teema kerrallaan. Pyrimme jatkuvaan kehitystyöhön", Antti Koskela sanoo. "Nyt simulaattoria testataan ja säädetään. Työryhmä on pitkälti itse suunnitellut tekniset ratkaisut rakennuspalosimulaattorissa. Väliseinät kiinnitetään kattoon trapetsiruuvilla. Perinteiseen kuumaharjoitukseen verrattuna kaasu käyttäytyy eri tavalla. "Henkilöstö on todella innoissaan, kun on päässyt vaikuttamaan. Simulaattori on muutenkin pioneerityötä, meidän suunnittelemamme ja Interfiren toteuttama. Kun kaikki on ajettu sisään, saamme mainiot olosuhteet harjoitella esimerkiksi savun seasta etsimistä, sammuttamista, savutuuletusta ja kattotyöskentelyä", kertoo paloesimies Vesa-Pekka Kemppainen, 52. Näkyvyys saadaan pois niin ylhäältä kuin alhaalta. Paloesimies Vesa-Pekka Kemppaisen kädessä on yksi viidestä kuumakouluttajien kaukosäätimestä
kerros 1. kerroksessa on mahdollisuus lähes sadan neliön yhtenäiseen tilaan tai esimerkiksi rivitalohuoneistoihin.. Vastaavien rakennuspalosimulaattoreiden hinnat riippu vat automaation tasosta. Koulutettavien altistuminen on ohjannut jo vuosia simu laattorihankkeita maailmalla. ”Pirkanmaan pelastuslaitos on tehnyt huolellista työtä pa lotalon suunnittelussa. Ulkomaisten komponenttien osuus noin viisi prosenttia”, ker too Mika Järvenpää Interfire Products Oy:stä. Hätäseispainikkeilla voi daan lopettaa harjoitus nopeasti ja käynnistää tuuletus. Valmistajan kannalta on ollut hienoa huomata henkilöstön sitoutuminen hankkeeseen.” Kilpailu on Järvenpään mukaan kansainvälisesti erittäin tiukkaa ja kilpailijat ovat suuria toimijoita. Pirkanmaan pelastuslaitoksen ver sio Kangasalla maksoi noin puoli miljoonaa euroa. Finavia on ollut kaasukäyttöisten palokoulutussimulaattorien edelläkävijä. Turvallisuutta parantavina laitteina on jokaisessa tilassa savunpoistoimurit ja sälesulkimet, joiden avulla saadaan sa vu ja lämpö nopeasti poistettua tarvittaessa. Projekti on ollut hänen mielestään erittäin mielenkiintoi nen. Kaasun ja läm pötilan mittausjärjestelmät näyttävät sisällä olevat olosuh teet realiaikaisesti pääkäyttäjälle. Suomessa se on noussut esille vasta parina viime vuonna. Palosimulaatto rin kotimaisuusaste on rakentamisen osalta sata prosenttia. Vakio ratkaisuja löytyy lähinnä lentoyhtiöiden koulutussimulaatto reista, joissa käytetään mitoituksena Airbusin tai Boeingin kabiineja tai runkojen mittoja. Ilmoitus ja hälytysrajat on asetettu siten, että puhaltimet käynnistyvät automaattisesti, jos olosuhteet uhkaavat muuttua. 4–5/2020 Pelastustieto 35 HARJOITUS JA KOULUTUS Ursuit ® Kuivapuvut Ammattikäyttöön Altistusta välttäen ”Kyllä maakaasua on käytössä maailmalla, mutta Suo messa ei minun tiedossani ole vastaavaa. 1. Suomen sijainti li sää rahtikuluja merkittävästi. "Toisaalta pienen yhtiön kus tannustehokkuus, ketteryys ja joustavuus ovat monesti nos taneet meidät isojen toimijoiden edelle.” Pelastustoimen simulaattorit ovat Järvenpään mukaan useimmiten protyyppejä, eli asiakkaan suunnittelemia
Ratkaisuja tuli. Ketä tämä asia koskee. mirafoni112@ gmail.com Ennen koronan iskemistä täydellä voimallaan koko yhteiskuntaamme, ennakoitiin eri kahvipöytäkeskusteluissa alan kuumaksi keskusteluaiheeksi varallaoloon liittyviä oikeustapauksia ja niistä annettavien ratkaisujen mukaan muokattua pelastustoimen palvelutuotantoa. Keskustelu varallaolosta ei kuitenkaan ole täydessä mitassa käynnistynyt alalla. Mira Leinonen työskente lee pelastusylitarkastajana EteläSuomen aluehallinto virastossa. Onhan se laajuudeltaan sitä luokkaa, että siitä tulee päättää palvelutasopäätöksessä. Ennen kuin varallaolosta aletaan edes syvällisemmin keskustella, on syytä jäsentää keskustelulle raamit, jotta lähtökohdat ovat yhteneväiset: mitä varallaololla ylipäätänsä tarkoitetaan, millaisia malleja on käytössä. MIRAFONI On syytä jäsentää keskustelulle raamit. Osan pelastuslaitoksista puolestaan tarvitsee mukauttaa palvelutuotantomallinsa annettujen ratkaisujen mukaan. Vasta tämänkaltaisen jäsentelyn jälkeen pääsemme toimialalla pohtimaan yhdessä kaikkien toimijoiden kesken, mitä tulee muuttaa ja mikä olisi tehokkain malli järjestää palvelumme. Olemassa olevien varallaoloratkaisujen kannalta ne olivat kielteisiä, varallaolon katsottiin olevan työaikaa. Toisten palvelutuotantoon varallaolon lopettaminen ei vaikuta lainkaan. Toiset puolestaan ovat kauhuissaan, mitä varallaolon lopettaminen tarkoittaa luotettavalle pelastustoimen palvelujen tarjoamiselle ja maalaavat kuvaa ”pelastustoimen loppuna”. Tämä tarkoittaa sitä, ettei käsillä olevaan ongelmaan ole yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua. Mitä tämä tarkoittaa kansalaisen saaman palvelun kannalta. Ongelmanratkaisuvaihtoehdoiksi nakellaan hälytysrahaa, Pirkanmaan mallia – aivan kuin kaikki olisivat heti samalla sivulla, mitä milläkin ratkaisukeinolla tarkoitetaan. Näkemykset varallaoloasiasta tuntuvat vaihtuvan sen mukaan, missä roolissa sitä tarkastelee. 36 Pelastustieto 4–5/2020 Varallaolo – pelastustoimen kuuma peruna. Varallaolo koskee pelastustoimen viranhaltijoita niin miehistössä kuin päällystössä, samoin kuin osaa sopimuspalokuntia. Osa varallaolijoista näkee sen 60-luvulta asti periytyneenä erään aikakauden jäänteenä. Varallaoloasian ratkaiseminen ei kuitenkaan ole vain alan sisäinen asia. Varallaoloproblematiikka on eriytynyt paitsi roolien suhteen, myös maantieteellisesti Suomessa. Pelastustoimen on tulevaisuudessakin tuotettava palvelut arvojensa mukaan – ammatillisesti, inhimillisesti ja luotettavasti.
MIRAFONI 8.–10.9.2020 TAMPEREEN MESSUJA URHEILUKESKUS EUROSAFETY.FI #EUROSAFETY2020 8.–10.9. TURVALLISUUSTUTKIMUKSEN SYMPOSIUM 2020. veli-pekka.rouvali@tampereenmessut.fi . SAMASSA YHTEYDESSÄ UU TTA ME SSU ILL A Mu kan a pel ast ust oim i ja ens iho ito Yhteistyössä: HENKILÖNSUOJAIMET TYÖTURVALLISUUS TYÖSUOJELU TYÖHYVINVOINTI ENSIAPU ERGONOMIA TYÖKALUT TYÖVAATTEET YMPÄRISTÖTURVALLISUUS VÄESTÖNSUOJELU & VARAUTUMINEN PELASTUSTOIMI & ENSIHOITO TURVATEKNIIKKA VELI-PEKKA ROUVALI . 9.–10.9. 050 516 4005 NÄYTTEILLEASETTAJA, VARAA PAIKKASI NYT » 10.9
38 Pelastustieto 4–5/2020 Jani Pitkäsen ura stadin brankkarina alkoi parikymmentä vuotta sitten. 38 Pelastustieto 4–5/2020
Pitkänen valmistui kurssin 24 priimuksena. ”Komentajan tehtävässä kiinnostuksen kohteesta on päästettävä irti. ”Mietin, haenko uudestaan. Siinä hetkessä syntyi ajatus: palomiehen homma voisi olla makeeta.” Sattumalla oli enemmänkin sijaa. Siinä. Sellainen johtaja haluaa olla Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen uusi pelastuskomentaja Jani Pitkänen. Teksti: Esa Aalto · Kuvat: Ossi Pietiläinen S attumalla on usein suuri merkitys. ”Ismo kehotti tulemaan palokuntaan tsiigaamaan toimintaa. Ammatillinen tavoite täyttyikin parisen vuotta sitten. ”Komentaja johtaa koko laitosta ja tehtäväkenttä on laajempi kuin pelkästään pelastuslaitos. Metromatka 1990-luvun alussa antoi parikymppiselle Jani Pitkäselle kipinän ammatinvalintaan. ”Harjoittelin pääsykokeita varten ja pyrin opiskelemaan lähihoitajaksi. Nuori mies sisuuntui ja päätti pyrkiä uudestaan. Syksyllä 1992 liityin mukaan.” Siellä kipinä syttyi lopullisesti. Osastopäälliköt vastaavat omista osastoistaan enkä halua mikromanageerata.” Toki komentajalla on vaikutusmahdollisuutensa. Datanomin koulutustakin kokeilin, mutta ykköset ja nollat eivät kiinnostaneet.” Kummitäti kehotti kummipoikaansa pitämään unelmistaan kiinni. Urapolku alkoi opiskelemalla päällystön amk-tutkinnon, jossa siihen aikaan valmistui myös paloesimieheksi.” Pelastustoimen osastopäällikön tehtävä kiinnosti, koska siinä sai olla lähellä operatiivista kenttää. Armeijan jälkeen hän työskenteli Helsingin telakan palokunnassa ja haki Helsingin pelastuskouluun, mutta ensimmäisellä yrittämällä ovet eivät auenneet. Helposti lähestyttävä Avoin, keskusteleva ja osallistava. Ylipalomiehenä nykyään Helsingissä työskentelevä Ismo Airio oli Janin kavereita ja Ismo kuului Pakinkylän VPK:hon, jossa hänen isänsä toimi päällikkönä. Niissä hän totesi silloiselle yksikön päällikölle Keijo Mökköselle valmistuvansa kurssin parhaana, jos sisälle pääsee. TAVOITE PELASTUSJOHTAJAKSI ”Uran alkuvaiheessa päätin, että tähtään pelastusjohtajaksi. Siitä alkoi ura stadin brankkarina. Pitkänen sanoo harkinneensa pitkään, lähteekö tavoittelemaan pelastuskomentajan virkaa. Hän asetti tavoitteensa kuitenkin korkeammalle. Siitä sai lisäpisteitä ja samalla pätevyyden ensihoitotehtäviin.” Toisella yrittämällä hän laskeskeli mahdollisuuksiensa kasvavan, jos pääsee haastatteluihin asti. 4–5/2020 Pelastustieto 39 TAPASIMME En ole muutosjohtaja. ”Paloautot kiitivät hälytystehtävään ja näin, miten palomies valmistautui höökin täkillä keikkaan
Molemmat tukevat toisiaan ja kaikkia työtehtäviä pitää arvostaa yhtä paljon. Siihen liittyy myös aito läsnäolo ja luottamus.” Komentaja haluaa olla helposti lähestyttävä. Vaikka sinistä, joka peittää pelastusjohtajan työhuoneen seinät. Nämä harjoitukset toteutetaan pelastuslaitoksen laajalla sisäisellä yhteistyöllä eri henkilöstöryhmien kesken.. Myös komentajan kulmahuoneessa, jonne Pitkänen sanoo muuttavansa, vaikka viihtyisi nykyisessä huoneessaankin. Korona-aika on jo osoittanut, että esimerkiksi valvontatoimintaa on kyettävä tekemään tulevaisuudessa myös etänä ja turvallisuuskoulutusta laajemmin verkkoympäristössä.” TASA-ARVOISET TEHTÄVÄT ”Onnettomuuksien ehkäisyä tullaan jatkossakin tekemään laajasti koko pelastuslaitoksen henkilöstön toimesta, mutta millä keinoin, siitä käydään vuoropuhelua henkilöstön kanssa”. Silloin he tulevat kertomaan myös mahdollisista ikävistä asioista, joihin minun pitää puuttua.” JÄMÄKÄSTI JA RENNOSTI Pelastuslaitos on hierarkkinen viranomaisorganisaatio, jota voi komentajan mielestä johtaa jämäkästi, mutta samalla myös rennosti. Vain harmaille seinille pitää ensin laittaa väriä. Ovi on auki ilman kynnystä. ”Mitä enemmän henkilöstö tulee juttelemaan minulle arkisistakin asioista, tiedän onnistuneeni tavoitteissani paremmin. ”Pelastustoimi tarvitsee enemmän tietoa toimintansa johtamiseen ja palveluidensa kehittämiseen, jotta voimme vastata tulevaisuuden haasteisiin paremmin. Samalla linjalla jatketaan, mutta laajemmalla yhteistyöllä muiden pelastuslaitosten kanssa. ”Aloin kasvaa tehtävään ja näin, että on mahdollista tuoda laitoksen arkeen modernia johtamiskäytäntöä.” OVI AUKI ILMAN KYNNYSTÄ Uutta pelastuskomentajaa kiinnostaa työhyvinvoinnin kehittäminen, jotta henkilöstö jaksaa tehdä arkista työtään. ovat mukana kaupunkiorganisaatio, pelastustoimen kansallinen ja myös kansainvälinen toiminta.” Jani Pitkäsen mieli alkoi muuttua, kun kaupungin johto valitsi hänet väliaikaiseksi pelastuskomentajaksi. Kaikesta tästä huolimatta hän ei koe olevansa muutosjohtaja, vaan kokeilunja kehittämishaluinen johtaja. 40 Pelastustieto 4–5/2020 TAPASIMME Uuden polven pelastuskomentaja haluaa muuttaa johtamistapaa inhimillisemmäksi. ”Sitä on ilo jatkaa.” Pitkänen pitää tiedolla johtamista ja riskianalyysien kehittämistä hyvänä asiana. ”Siihen ei kuulu autoritäärinen johtamistapa.” Sen sijaan tarvitaan inhimillisempää toimintatapaa. Edeltäjänsä kaudelta hän nostaa onnistuneeksi toimintastrategiaksi tutkimusja kehittämistoiminnan vahvistamisen erityisesti onnettomuuksien ehkäisyssä. Moderniin johtamistapaan kuuluvat komentajan mielestä avoin vuorovaikutus, osallistaminen, yhdenvertaisuus ja keskusteleva kulttuuri. Uutta on jo aloitettukin, sillä viime vuonna pelastuslaitoksella käynnistettiin POTS-harjoitukset, joissa kohdennetaan valvontatoimintaa, turvallisuuskoulutusta ja pelastustoiminnan harjoittelua kohteisiin, joiden tulee laatia poistumisturvallisuusselvitys. Meillä on vielä muutama vuosi aikaa opetella uudenlainen toimintakulttuuri”, pelastuskomentaja sanoo. ”He nostavat kytkintä, jos heitä johdetaan autoritäärisesti.” ”Vanhanaikaisen johtamisen takia emme ole kilpailukykyinen työnantaja. Jani Pitkäsen mielestä uudenlaista toimintakulttuuria vaaditaan erityisesti uuden sukupolven, milleniaalien, vuoksi. Komentajan mielestä onnettomuuksien ehkäisyn ja pelastustoiminnan pitää kulkea rintarinnan
HENKILÖSTÖN SAANTI UHATTUNA Pitkänen pitää henkilöstön saannin turvaamista lähitulevaisuuden tärkeimpänä asiana. 4–5/2020 Pelastustieto 41 TAPASIMME Nopeat KUKA OLET JA MISTÄ TULET. Hänellä on pitkä kokemus myös Finn Rescue Teamin joukkueenjohtajan tehtävästä ja siksikin hän näkee näiden resurssien hyödyntämisen tarpeen myös kansallisesti.. Epärehellisyys ja epätasa-arvo. Siinä pitää hyödyntää myös pelastustoimen kansainvälisiä voimavaroja. Tällaisen käynnistäminen vaatii juuri modernia johtamistapaa, jotta saa henkilöstön innostumaan asiasta.” Komentaja katsoo toiminnan soveltuvan hyvin myös sopimuspalokunnille. Kaksilla rattailla ei voida ajella”, hän sanoo ja kuvailee nyt tarvittavan uuden liikennemerkin mukaista toimintaa, jossa kaksi kaistaa yhdistyvät yhdeksi. Pelastusalan kaistat yhteen. HARRASTUKSET. Jani Pitkänen. Siksi Helsingissä on käynnistetty päättäjille esitelty palveluverkoston kymmenvuotissuunnitelma, jolla Helsinkiin perustetaan neljä uutta paloasemaa: Konalaan, jossa jo avattiin väliaikainen asema, Kontulaan sekä lisäksi Tapanilaan ja Vuosaareen. ”Meillä on nyt hyvä keskusteluyhteys aluehallintoviraston kanssa ja olemme esittäneet suunnitelman, miten asiat saadaan kuntoon. Hän ymmärtää valvovan viranomaisen roolin pitkään käsitellyssä asiassa. Haasteet, onnistuminen haastavissa tehtävissä ja itsensä haastaminen. Jos ratkaisut syntyvät vasta 2023 tai 2024, se on meille liian myöhään.” Pitkänen sanoo, että hänellä on hyvä keskusteluyhteys myös sisäministeriön pelastusosaston johtoon. Sitä ei edistä se, että oman koulun kohtalo on edelleen auki vuoden 2023 jälkeen. Maastopyöräily, alamäkipyöräily, salibandyn tuomarointi, kuntosali, luonnossa liikkuminen ja lukemaan opettelu. Palomiehet voisivat kertoa omasta toiminnastaan ja tukea näin kaupungin strategisia tavoitteita. Ennen kuin perustetaan asemat ja saadaan niihin palkattua henkilöstö, toimintavalmiutta parannetaan kärkiyksiöillä. Sopimuspalokuntien henkilöstömäärät ovat laskeneet uhkaavasti viime vuosien aikana, ja se on komentajan mielestä huolestuttavaa. Työhyvinvoinnin kehittäminen, toimintavalmiuden parantaminen ja henkilöstön saannin turvaaminen lähitulevaisuudessa sekä palkkauksen nostaminen naapurilaitosten tasolle. ”Helsingissä on 15 sopimuspalokuntaa ja niiden toimintaa tulee jatkossakin tukea, sillä ne ovat edelleen merkittävä tuki pelastuslaitokselle niin operatiivisissa kuin onnettomuuksien ehkäisyn ja turvallisuusviestinnän tehtävissä”. Sillä on merkitystä myös pelastustoimen kansallisen kehittämisen kannalta. ”Varmasti tästäkin pääsemme pian keskustelemaan.” Uusi komentaja korostaa hyvän yhteistyön merkitystä. Vaimo ja kolme lasta. Pelastuslaitoksen tavoitteena on yhdessä sopimuspalokuntien kanssa kehittää yhteistyötä laaja-alaisesti, jotta sopimuspalokuntien tarjoama resurssi ja osaaminen ovat jatkossakin pelastustoimen ja Helsingin kaupungin käytössä. Meidän kehittämissuunnitelmamme edellyttävät jopa sadan palomiehen rekrytointia, mutta mistä saamme ne, jos oma koulumme lopetetaan.” ”Odotan ratkaisuja valtakunnalliselle koulutusuudistukselle. ”Asia hoidetaan kuntoon muutoinkin”, sanoo Jani Pitkänen ja huomauttaa, että oikeuskäsittely olisi voitu välttääkin. Se vaatii enemmän aikaa, kuin mitä meiltä on edellytetty.” Pitkänen on samaa mieltä siinä, että toimintavalmiuden parantaminen vaatii muutakin kuin onnettomuuksien ehkäisyn keinoja. 45 vuotta. TOIMINTAVALMIUS KUNTOON Etelä-Suomen hallinto-oikeuden päätöstä toimintavalmiusasiassa ei ole jääty odottelemaan. MIKÄ SAMMUTTAA. Hänen mielestään palomiehen brändiä voitaisiin hyödyntää laajemminkin kaupungin strategiassa ja turvallisuusympäristössä. ”Esimerkiksi syrjäytymisen ehkäisyssä. Lumi, koska en ole talvi-ihmisiä. ”Sen asemaa pitää joko vahvistaa kansallisesti tai sitoa se johonkin muuhun toimintaan. Jani Pitkäsen mielestä pelastustoimi tarvitsee nyt valtakunnallisesti laajaa yhteistyötä, jossa voimavaroja voidaan käyttää kansallisesti tarpeen mukaisesti. IKÄ JA PERHE. TÄRKEIN ASIA JUURI NYT HELSINGIN PELASTUSLAITOKSELLA. Siksi tarvitaan laajaa ja hyvää yhteistyötä myös kumppanuusverkoston toiminnassa. Itä-Helsingistä Kontulasta ja olen ylpeä, että juureni ovat sieltä. MIKÄ SYTYTTÄÄ. ”Huolena on pelastajien riittävyys. Kaupungin johto on evästänyt uutta komentajaa etsimään ratkaisut ja siksi hän katsookin, että palveluverkoston investointisuunnitelmat on nyt mahdollista sopia entistä paremmin kaupungin kanssa
Koneen ponttooneissa olevat vesisäiliöt voidaan täyttää ”scooppaamalla”. Kuva: ANECP.. Asiantuntijavaihdon järjestelyistä vastasivat sisäministeriö ja Suomen Palopäällystöliitto. Air Tractor AT 802 -lentokoneita käytetään laajalti maastopalojen sammutuksessa Portugalissa. Vierailua isännöi Portugalin Civil Protection Agency, Autoridade Nacional de Emergência e Proteção Civil Portugal (ANECP). Vierailun tarkoituksena oli syventää tietoja sekä vaihtaa kokemuksia asiantuntijoiden kesken maastoja metsäpalontorjunnassa. Teksti ja kuvat: Sami Kinnunen, Suomen Lentopelastusseura Vuoden 2017 maastopalot olivat kansallinen selviytymistaistelu. Asiantuntijavaihdon ohjelma oli suunniteltu yhteistyössä Portugalin Civil Protection Agencyn kanssa ja se keskittyi kolmeen asiakokonaisuuteen: 1) miten pelastustoimi on organisoitu Portugalissa kansallisen järjestelmänsä, käytettyjen moduulien, suorituskyvyn, koulutuksen, taktiikan, Host Nation Supportin sekä strategisen näkökulman kautta vastatakseen maastoja metsäpaloihin 2) minkälainen rakenne pelastustoimella on Portugalissa maastoja metsäpalojen näkökulmasta ja Oppia metsäpalojen varalle Portugalista Suomalaiset metsäpaloasiantuntijat vierailivat Portugalissa maaliskuussa 2020 hankkimassa ideoita, joilla parantaa kotimaista metsäpalontorjunnan suorituskykyä. 42 Pelastustieto 4–5/2020 OPERATIIVINEN TOIMINTA A siantuntijavaihto oli osa Euroopan Unionin Civil Protection -mekanismin alla toimivaa Exchange of Experts -ohjelmaa
Yksikkö tekee läheistä yhteistyötä muiden muassa Portugalin merenja ilmakehäntutkimusinstituutin eli IPMA:n kanssa. Metsäpalojen riski voi kasvaa myös Suomessa ja samalla tulee varautua kehittämään strategista, taktista ja teknistä metsäpalojen torjunnassa käytettävää osaamista. Tilastollisesti arvioituna ensi-iskun onnistumisprosentti vuonna 2019 oli 96,35. Vaikka kanadalainen metsäpaloindeksi on kehitetty boreaalisen vyöhykkeen olosuhteisiin, se soveltuu käytettäväksi myös Välimeren alueella, vaikka kasvillisuus on erilaista ja kuiva vuodenaika suhteellisen Petri Surakka puh. Viiden henkilön ensi-iskuryhmä on viiden minuutin lähtövalmiudessa metsäpalotehtävälle helikopterilla. 4–5/2020 Pelastustieto 43 OPERATIIVINEN TOIMINTA 3) miten Portugali käyttää maaja ilmasuorituskykyään maastopalojen sammuttamisessa. Pitäisi myös arvioida käytettyjen menetelmien tehokkuutta ja miettiä myös joustavaa valmiutta sekä lähettää henkilöstöä Suomen ulkopuolelle että vastaanottaa apua ulkomailta. Ryhmän tulee saada maastopalo sammumaan 90 minuutin kuluessa. ILMASTONMUUTOS NÄKYY JA TUNTUU Ilmastonmuutoksen myötä kesien odotetaan muuttuvan lämpimämmiksi ja samalla kuivemmiksi. Yksikössä työskentelevät asiantuntijat keräävät tietoja eri lähteistä ja laativat näiden perusteella raportteja sekä ennusteita varautumisen työkaluiksi kentällä työskenteleville pelastuspäälliköille. ANECP:n päämajassa toimii erityinen analyysiyksikkö. Se näkyi useiden toimintaan osallistuvien organisaatioiden ja rahoituksen kautta itse toiminnassa. Esitysten aikana kävi selväksi, että tämä kymmenen miljoonan asukkaan maa on asettanut strategisen johtamisen kautta maastopalot erittäin korkealle tärkeysasteelle. IPMA käyttää niin sanottua kanadalaista metsäpaloindeksiä (FFI), kuten useat muut eurooppalaiset ilmatieteestä vastaavat viranomaiset. VIIDEN MINUUTIN ENSI-ISKURYHMÄ Kesäkausina, jolloin maastopalojen riski on suurimmillaan, saadaan lisää kalustosekä henkilöresursseja käyttöön esimerkiksi Guardia Nacionale Rebuplicanalta (GNR), jossa poliisit toimivat osana nopeaa iskuryhmää maastopaloja vastaan. 010 555 5273 petri.surakka@scania.fi www.scania.fi SCANIA paloja pelastusajoneuvot. Vierailu käynnistyi kansallisen tason esityksillä siitä, miten pelastustoimi Portugalissa on organisoitu. Tarvitaan uuden sukupolven tekniikkaan perustuvia digitaalisia sovelluksia, karttapalveluita ja tilannekuvan ylläpitoon liittyviä ratkaisuja, jotta ilmiöön voitaisiin vastata tulevaisuudessa tehokkaammin
Vieraillessamme Cartaxon kaupungin pelastusasemalla oli ilahduttavaa huo5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 35 000 40 000 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 NUMBER OF FIRES 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 300 000 350 000 400 000 450 000 500 000 550 000 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 BURNED AREA (ha) WILDFIRE STATISTICS (2000 2020) Maastopalojen määrä ja pinta-ala ovat olleet selkeässä laskussa. Maastopaloja ja niihin liittyviä asioita käsitellään videokouksissa kolmen päivän välein ja maastopalokaudella jatkuvasti. OPERATIIVINEN TOIMINTA Koska Portugalissa luonnonvesilähteitä on vähän, käytetään sammutuksessa vettä säästeliäästi. Koko maassa on määritelty yhdenmukainen letkukalusto. Maastopalojen tähystys toimii koko maassa pitkälti valvontatorneihin sijoitetuilla kameroilla ja silmäpareilla. pitkä. Vuosi 2017 oli todella kuiva ja maastopalokausi jatkui vaikeana lokakuuhun asti. Palomiehillä on käytössään erilaisia haravia, kuokkia, lapioita ja hosia, joilla paloja sammutetaan ja rajoituslinjoja rakennetaan. Käytössä on helikoptereita, lentokoneita ja erityisesti maastopalojen sammutustoimintaan suunniteltuja Canadair ja Air Tractor -ilma-aluksia. KESKEISET EROT MAIDEN VÄLILLÄ Keskeinen ero Portugalin ja Suomen taktiikassa maastopalonsammutuksessa on se, että Portugalissa sammutushenkilöstöllä on käytössään kevyt, erityisesti maastopalojen sammuttamiseen suunniteltu välineistö. Väliin on mahtunut kuitenkin erittäin vaikeita vuosia, jotka näkyvät piikkeinä tilastoissa. Ajoneuvokalusto on pääosin maastokelpoista tarkoittaen korkeita 4 x 4 tai 6 x 6 -alustoilla toimivia sammutusyksiköitä. Maastopaloissa käytetään halkaisijaltaan pieniä tuuman paksuisia letkuja keveyden ja paremman liikuteltavuuden vuoksi. Palotilanteessa ensimmäinen sammutusisku tehdään yleensä helikopterilla ja niillä voidaan myös kuljettaa sammutusmiehistöä palopaikalle. 44 Pelastustieto 4–5/2020 Kuvassa vasemmalta Harri Paldanius Lapin pelastuslaitos, Sami Kinnunen Suomen Lentopelastusseura, Pekka Tiainen sisäministeriö, Jani Kareinen Kainuun pelastuslaitos, Mika Haverinen Oulu-Koillismaan pelastuslaitos, Miguel Cruz ANECP, Tuomo Bergman Ilmatieteen laitos, Duarte da Costa ANECP, Teemu Veneskari Kymenlaakson pelastuslaitos, Mika Viertola Pohjois-Karjalan pelastuslaitos ja Mika Kurvinen Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto. Letkut ovat kumipintaisia ja ne on varustettu Torx-liittimillä. Kuva: ANECP.. Muovisten letkujen huoltoa pidettiin helpompana ja niiden kestävyyttä paikallisiin maastopaloihin soveltuvampana. Yleisimpiä ovat MAN:n, Renaultin ja Volvon valmistamat autot. Portugalilaiset asiantuntijat ovat laatineet vakiotoimintamenetelmät myös lentosammutusta varten. Pitkäkestoisten maastopalojen sammutus vaatii jatkuvaa analyysiyksikön toimintaa tukemaan sammutuksen johdon taktista suunnittelua
Cartaxon palomiehet olivat rakentaneet ahtaisiin tiloihin soveltuvan potilaan kuljettamiseen soveltuvan taittuvan gedin ja muuntaneet teknisen kevytkuorma-auton soveltuvaksi USAR-tehtävien toteuttamiseen ensiyksikkönä. Toivomme myös, että Portugalin pelastuspalvelu lähettää delegaationsa Suomeen vastavierailulle. OPERATIIVINEN TOIMINTA mata, kuinka Suomessakin edelleen vallalla oleva kulttuuri pelastajien kädentaidoista näkyi paloasemalla käytössä olevissa työkaluissa ja yksiköissä. Tässä tapauksessa mukana oli asiantuntijoita kaikilta tasoilta kotimaisista pelastuslaitoksista ja -viranomaisista, vapaaehtoisjärjestöstä ja Ilmatieteen laitokselta. Tästä syystä tuotteen paino on markkinoiden pienin, eikä siinä ole tingitty lujuudesta eikä joustavuudesta. Exhange of Experts -ohjelman puitteissa järjestetty vierailu Portugaliin oli hyvä esimerkki, kuinka voidaan saada tietoa hyvistä käytännöistä ja siten uudenlaisia ratkaisuja kotimaisiin haasteisiin osallistamalla asiantuntijoita eri organisaatioista. Esimerkkinä mainittakoon meteorologisiin olosuhteisiin perustuvan nopean analyysija raportointimenetelmän kehittäminen pelastusviranomaisille. Saatavilla erimittaisina, aina 200 metrin osiin asti Erittäin kevyt asentaa Neljä henkilöä voi asentaa 1000 metriä alle neljässä tunnissa Standardiosa voi pidättää 80 cm:n vedenkorkeutta. NoFloods tulvapuomiratkaisut on suunniteltu siten, että niiden asennus ja purku käy helposti ja nopeasti. LAMOR CORPORATION Rihkamatori 2, 06100 Porvoo, Finland Puh: 020 765 0100, info@lamor.com www.lamor.com ENVIRONMENTAL SOLUTIONS NoFloods-tulvasuoja – mullistavan tehokas TAISTELUUN VEDELLÄ VETTÄ VASTAAN NoFloods tulvasuojaratkaisu korvaa raskaat ja tehottomat hiekkasäkit ja kuuluu samalla alansa kestävimpiin ratkaisuihin. Cartaxon palomiehet esittelivät toimintaansa ja maastopalotehtävissä käytettävää kalustoa.. Asiantuntijavaihdon myötä saimme uudenlaisia ideoita parantaa suorituskykyämme ja alamme tehdä niistä suunnitelmia lähitulevaisuudessa verkostomme avulla
Päivittäisen kanssakäymisen puuttuessa herkkyys ja rutiinit tunnistaa yhteistyömahdollisuuksia heikkenevät. Varautumisosaaminen tulee nyt totisesti käyttöön.. Miten tulevina kuukausina tai vuotena, kahtena huolehditaan henkilöstön koulutuksesta ja muustakin kuin työvuoroharjoittelusta. Näistä uhkakuvista huolimatta luotan täysin siihen, että pelastustoimi löytää uudet, epidemiaturvalliset toimintatavat. Pelastustoimintaa ja kiireellistä avunsaantia epidemia ei missään vaiheessa keskeyttänyt ja palvelukyky sekä henkilöstötilanne on pysynyt pelastustoimessa hyvänä. Kättelykielto, turvavälit, tavanomaista väljemmät kokousja koulutustilat, käsien jatkuvalta tuntuva peseminen, käsidesit, suu-nenäsuojaimet, korostunut toimitilahygienia, tapaamisten määrällinen vähentäminen, osallistujamäärien pienentyminen erilaisissa tilaisuuksissa ja esimerkiksi ulkotilojen suosiminen erilaisiin tilaisuuksiin silloin, kun se on mahdollista – kaikki tämä vähentää tartuttavuutta ja mahdollistaa toiminnan jatkuvuuden. Pelastusviranomaisilla on edelleen velvollisuus huolehtia kaikista heille annetuista tehtävistä ja organisaatioilla on yhä esimerkiksi tarve huolehtia henkilöstönsä osaamisen kehittämisestä. Sami Kerman on sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) erityisavustaja. Vaikka rajoitustoimia on asteittain purettu ja kesäkuun alussa esimerkiksi ravintolat voivat avata rajoitetusti ovensa ja kokoontumisrajoituksia kevennetään, on pelastustoimenkin syytä sopeuttaa toimintaansa siihen, että paluuta epidemiaa edeltäneeseen tilanteeseen ei ole ennen kuin saadaan rokote. Meillä on pelastustoimessa kuitenkin paljon muutakin tärkeää toimintaa. Se voi viedä aikaa vuoden tai pari. Tämä on myös hetki, jossa voi ilman sarvia ja hampaita arvioida, onko kaikki, mitä aiemmin on tehty, ollut välttämätöntä tai edes tarpeellista. Osaa toiminnasta voi olla vaikeaa käynnistää uudelleen, jos toiminnan keskeytys venyy pitkäksi. Tämä tarkoittaa, että siinä missä lyhytaikaisesti voimme rajoittaa yhteiskunnan toimintaa voimakkaastikin, on yhteiskunnallisesti kestämätöntä jatkaa tiukkoja rajoitustoimia pitkään. Negatiivisena seurannaisvaikutuksena päädytään organisaatioiden sisälläkin pakertamaan kukin tahollaan ja yhteishenki hiipuu. ALANSA AMMATTILAISET Koronaepidemian aiheuttamat poikkeusolot jatkuvat. 46 Pelastustieto 4–5/2020 Uusi, ainakin väliaikainen, normaali MOKKATAKKIMAISTERI Ei ihmisten tarve tavata toisiaan ole poistunut mihinkään. Monet kokoukset voi järjestää verkossa, mutta joskus on perusteltua järjestää lähikokouksiakin. Ja vaikka R0-luku on ollut viikosta toiseen alle 1 ja epidemia voidaan hyvinkin, vähintään hetkittäin, saada tukahdutetuksi, on opittava tekemään uudella, epidemiaturvallisella tavalla asioita. Valvontatoimintaa, turvallisuuskoulutusta ja nuohousta voi lykätä viikoilla, mutta ei vuosilla. Ei ihmisten tarve tavata toisiaan ole poistunut mihinkään. Mitä pikemmin löydetään uudet tavat toimia, sitä vähemmän ”korjausvelkaa” tilanne meille aiheuttaa
????????. (09) 777 1500 Myynti: 050 5377 027 . ??????. HÄLYTYSja VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaativaan ammattikäyttöön • PETO-tilannekeskusjärjestelmä • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt ja SALSA-asemahälytysohjelmistot • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja JULUEN-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • TETRA/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät Hälytysja viestintälaitteet Pelastustieto on myös Instassa, Facebookissa ja Twitterissä. ??????. (03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.. ??????????. Työturvallisuus Tiedustelut| 040 847 3298 info@hygio.fi | www.hygio.fi Älä altistu! Turvaamme varustehuoltosi Palopelastusasut Kypärät ja valjaat Ensihoitolaukut Työasut ja kengät Luotiliivit Elektroniset laitteet Desinfiointi ja hajunpoisto HELPPO | NOPEA | TEHOKAS Hälytysja viestintälaitteet. ??????-????????. ?????????????????. ALANSA AMMATTILAISET ?????????????????. sähköposti:sarco@sarco.fi Mini Blue väyläsahköjärjestelmä miehistöja johtoyksiköihin www.standby.fi SINUNKIN ILMOITUKSESI VOISI OLLA TÄSSÄ. ??????????. HÄLYTYSAJONEUVOT Hälytysja komentovahvistimet Tehokaiuttimet Valopaneelit Integroidut valoratkaisut Vilkkumajakat Ruuhkavilkut LED-valot VÄESTÖNSUOJELU Suurtehohälyttimet www.sarco.fi | puh. PYYDÄ TARJOUS NUMEROSTA 044 728 0401. 4–5/2020 Pelastustieto 47 MOKKATAKKIMAISTERI Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. ????????. ?????????–???????????????????. ?????-???????
”Unohda se toimisto-etuliite, niin oot lähempänä totuutta”, ensihoitaja kuittaa. Alussa kerrotaan, kuinka ikääntyville palomiehille pitäisi keksiä uusia mahdollisuuksia selviytyä urastaan. Toi pointti jutussa on ihan sairas”, esimies sanoo. Ei mustakaan olisi toimistohommiin”, takapenkin mies sanoo. On aivan sama, ketä näitä hommia jatkossa tekee, kunhan tekijöillä on riittävä suorituskyky ja hyvä asenne”, takapenkin kaveri sanoo. Uusien testien tulee vastata oikeita tarpeita, eikä perustua siihen, että joku ei tällä hetkellä viitsi hakea testiin, koska ei kuitenkaan yllä rajoihin. 48 Pelastustieto 4–5/2020 Puhuit vähän mutta asiaa, tää on ehtaa kuraa. Eiks ne tajuu, että toi yhtälö ei toimi”, ylipalomies sanoo. ”Tiedätkö miltä Taskuopas maistuu?” Virtuaalinen alleviivauskynä löytää lisää korostettavaa. Paloesimies kannattaa testipatterin avaamista. Aseman kahvipöytäpaneeli on sitä mieltä, että uran alussa tarvitaan kovempaa suorituskykyä, jotta suorituskyvyllä on vanhemmiten rapistumisvaraa. ”Tää juttu on todella ristiriitainen. ”Hei, täällä pelastusylijohtajamme sanoo, että pelastusala on hyvin miesvaltainen. Pannaanko testi sitten taas uusiksi?” takapenkin kaveri kysyy. Jutun lopussa taas pohditaan, miten alalle pitäisi päästä helpommilla fyysisillä testeillä. ”Laita sä se puusti suuhun ja kahvia perään.” Pienen rönsyilyn jälkeen palataan asiaan. ”On järkevää tarkistaa, että vastaavatko testit nykyisiä alan tarpeita. ”Mun mielestä se vaikuttaa jonkinlaiselta sekasikiöltä?” ensihoitaja ehtii vastata haastateltavan puolesta. Niitä, jotka haluavat alalle, mutta eivät selviä testistä, on molemmissa sukupuolissa. ”Ainahan tänne on voinut kaikki hakeutua. Jatkossa halutaan, ettei sukupuolta nähtäisi esteeksi hakeutua alalle”, ylipalomies lukee ääneen. On tutkittava alaa nykyään ja arvioitava sitä vuosikymmenien päähän. Jokainen ei voi olla soveltuva kaikkiin töihin. Muutospuuroa väärässä kurkussa Teksti: Marko Partanen LIIAN TUMMAA PAAHTOA ELÄKKEELLE Ylen netissä on pelastusalan uutinen, jota puidaan aseman kahvipöydässä. ”Sulle pitäs siinä tapauksessa antaa kenkää”, ensihoitaja sanoo ja alkaa kiiruhtaa jo hallin puolelle.. Kun uuteen vaatimustasoon totutaan, on olemassa taas se porukka, joka ei aivan yllä rajoihin, mutta haluaisi kuitenkin palomieheksi. ”Täällä pelastusylijohtaja sanoo, että nykyisen fyysisen suorituskyvyn testaamisen tapa on vaikuttanut jopa niin, ettei ole edes lähdetty hakemaan alalle, koska jo ennalta on pidetty valintakoetta ja etenkin fyysisiä testejä niin haastavina.” ”Aijaa! Eikö se ole testien tarkoituskin. ”Samaa mieltä. Ei siinä mitään sukupuoliestettä ole ollut. Takapenkin kaveri muistelee pöytään yhden argumentin lisää: ”Mun käsittääkseni nykyinen testi perustuu viisaiden ihmisten tutkimuksiin.” ”Joo, varsinkin se traktorinpyörän mätkiminen vaikuttaisi sopivan vaikka teidän alan äo-testiksi.” ”Voitko sä esimies tehdä tolle työpaikkakiusaajalle jotain?” Pöytäseurue on sitä mieltä, että testistä on paha tehdä sellaista, etteikö se olisi fyysisemmälle sukupuolelle helpompi. ”Jos tähän halutaan vetää tasa-arvokortti, niin se vilkkuu kyllä sitten aina. Sitä paitsi tänne on päässyt sikoja ja apinoitakin”, takapenkin kaveri aloittaa. ”Kumpi sinä olet?” ylipalomies kysyy
Järjestöissäkin tuli työskenneltyä Palopäällystöliiton koulutussuunnittelijana ja toiminnanjohtajana. KUNNAT HYÖTYIVÄT Pirkanmaalla hän oli muun muassa Ei tullut palomiestä mukana valmistelemassa alueellista uudistusta. Kotiseutu veti kuitenkin takaisin ja nyt Pirkanmaalle Tampereen apulaispalopäälliköksi 1990-luvun puolivälissä. Entisellä palokuntapojalla oli pelastuspäällikkönä vastuullaan myös sopimuspalokunnat ja niiden kanssa tehtävät sopimukset. ”Kuntien kannalta parasta ovat olleet kustannushyödyt. ”Ihan nappikaupasta ei ole kyse.” Teksti: Esa Aalto, kuva: Veijo Kaján. Sitten hänet houkuteltiin taas Pohjois-Karjalaan ja Joensuun apulaispalopäälliköksi. Yhteistyö sujui hyvin ja alun pienet ongelmat rauhoittuivat, kun huomattiin, ettei paloautoja viedäkään pois.” ”Olimme myös veturina järjestämässä pelastuslaitosten talousseminaareja alueellisen toiminnan alkuaikoina yhdessä Kuntaliiton ja sisäministeriön pelastusosaston kanssa.” ”Myös varallaoloringit hiersivät alkuvaiheessa ja niistä luopuminen aiheutti tuskaa. Kysyä sopii, tuoko sote mitään lisäarvoa pelastustoimeen.” Hän toivoo, että uudessa maakuntavalmistelussa pelastustoimi olisi valtakunnallisesti yhtenäisempi. Pelastuslaitokset tukevat hänen mukaansa hyvin sopimuspalokuntatoimintaa. Hän jäi kesäkuun alussa eläkkeelle pelastuspäällikön virasta Pirkanmaan pelastuslaitoksella. Sellaisen tien on kulkenut Esko Kautto. Kesäsijaisena sainkin enemmän tehdä töitä hallinnossa ja väsäsin muun muassa ministeriölle lähetettäviä kehittämissuunnitelmia.” Niinpä Esko Kautto lähti suoraan esimieskurssille ja opiskeli myös palomestariksi. ”Hyviäkin esimerkkejä löytyy, kuten valvonta-asiat tai yhteiset toimintaohjeet ja kuntotestit, mutta erityisesti ICTasioissa tarvittaisiin laitosten välistä yhteistyötä. Sieltä hän palasi muutaman vuoden jälkeen takaisin Hämeenlinnaan. Hän toimi alusta alkaen myös kumppanuusverkostossa. 4–5/2020 Pelastustieto 49 LIIAN TUMMAA PAAHTOA ELÄKKEELLE H ämeestä Pohjois-Karjalaan ja takaisin. Tai miksi esimerkiksi kaluston huoltoja seuranta-ohjelma ei voisi kaikkialla olla samanlainen, kun kalusto ei kuitenkaan ole erilaista eri laitoksissa.” ”Usein kompastuskivenä on raha, mutta varmasti siihenkin löydettäisiin tasapuoliset keinot, esimerkiksi asukaslukuun perustuvat.” EI OLE NAPPIKAUPPAA Viimeiseksi kehittämistyöksi jäi pelastuslaitoksen siirtäminen sosiaalija terveyspalveluiden kanssa osaksi uutta maakuntaa. Olemme Pirkanmaalla halunneet tukea toimintaa ja olemme onnistuneet vaikuttamaan jopa siihen, että uusiakin on perustettu.” ”Erityisesti harvaan asutuilla seuduilla ne ovat tärkeitä.” Kauton mielestä erityisesti nuorisotyöhön satsaaminen on tärkeää, mutta valitettavasti vetäjiä on vaikea löytää. Myöhemmin hän pääsi palomiehen lomasijaiseksi Hämeenlinnaan ja armeijasta päästyään viransijaiseksi. Hänen mielestään on valitettavaa, että valtakunnallinen yhdenmukaisuus on jäänyt enemmänkin sanahelinäksi. Palomiehen virka jäi kuitenkin haaveeksi. ”Koska olin ylioppilas, palopäällikkö ilmoitti, ettei ota minua palomiehen virkaan. ”Sopimuspalokunnat ovat tärkeä osa pelastustoimea ja sen valmiutta. Kollegoita tilaisuuksissa tavatessa minulta usein kysyttiinkin, että missä nyt olet töissä”, hän sanoo. ”Ensihoito vie meitä soteen. ”Olimme eturivissä käynnistämässä alueellista pelastustointa, koska se oli arkea Tampereen kaupunkiseudulla vuodesta 1994 alkaen.” Vuosien jälkeen valmistelija on tyytyväinen saavutettuun alueelliseen laitokseen. ”On ollut rikkaus nähdä niin maaseutukuin kaupunkipalokuntia, vaikka outonahan minua pidettiin 1980-luvulla, kun suhasin eestaas. Palokuntataipaleensa hän aloitti vuonna 1964, kun kymmenvuotiaana liittyi enonsa innoittamana Idänpään ja ympäristön VPK:hon. Hän työskenteli hetken Hollolassa, kun nuoren hämäläisen palomestarin houkutteli Lieksaan palopäällikkö Yrjö Sarkasuo. Pirkanmaallakin palokunnat ovat hyvin mukana hälytysvasteissa ja sopimuskorvauksia maksetaan vuosittain 2,8 miljoonaa euroa. Nythän koko varallaolokysymys on joutunut valokeilaan ja sen tulevaisuus on vaakalaudalla.” Esko Kautto ehti olla mukana monissa pelastustoimen valtakunnallisissa kehittämishankkeissa ja työryhmissä
T avoitteena on edistää maaseudun asukkaiden ja toimijoiden hyvinvointia ja asumisen turvallisuutta sekä vähentää alueellista eriarvoisuutta. Auttajaryhmien valmennuksen sisältönä on pelastuslaitoksen hätäensiapukoulutuksen osioita: hätäilmoituksen tekeminen 112:een, elottomuuden toteaminen, painelupuhalluselvytys, sydäniskurin käyttö, tajuttoman potilaan hoito sekä sydäninfarktin, eteisvärinän ja aivohalvausoireiden tunnistaminen. NaApurit-hanke edistää sydäniskureiden hankintaa, väestön elvytystaitoja ja valmentaa yhteistyössä pelastusviranomaisten kanssa maaseutukylille auttajaryhmiä hätäensipuun ja alkusammutukseen. Kutsujärjestelmää selvitellään. Valmennuksissa on tehty tiivistä yhteistyötä ensihoidon ja pelastuslaitoksen kanssa. Ryhmäläiset saavat kutsun vain elottomasta ihmisestä tai rakennuspalosta. Auttajaryhmän muodostumisen edellytyksenä on vähintään viiden henkilön sitoutuminen ryhmän toimintaan. Harvaan asutulla maaseudulla vasteaika voi olla 30–40 minuuttia. 50 Pelastustieto 4–5/2020 VARAUTUMINEN Lisää turvallisuutta vapaaehtoisten voimin NaApurit eli Nopean avun Apurit -hankkeella halutaan lisätä vapaaehtoisten auttajien kansalaistaitoja Keski-Suomessa. Mukaan tulevat maaseutukylät valikoituvat sairaanhoitopiirin ja pelastustoimen riskiarvioinnin perusteella alueilta, jonne ambulanssin ja paloauton vasteaika on pitkä. Kuva: Kim Suokas.. Tähän pyritään kehittämällä kylien omaehtoista turvallisuustoimintaa ja vapaaehtoisen lähiavun saavutettavuutta sydänpysähdysja tulipalotilanteissa. Muutamissa kylissä on herätty perustamaan kylän yhteisen WhatsVapaaehtoiset ovat saaneet muun muassa elvytyskoulutusta. Valmennuksen toisena osiona on tulipalon alkusammutus ja kodin paloturvallisuuden edistäminen
Tuotesarjaan kuuluvat desinfiointiaineet alkaen käsikäyttöisistä suihkepulloista ja kertakäyttöisistä puhdistusliinoista aina vaativimpaan ammattikäyttöön tar koitettuihin desinfiointijärjestelmiin. ”Niistä saa rohkeutta mennä auttamaan. Profile Vehicles Oy | PL 78, 74101 IISALMI Yrittäjäntie 1, 74130 IISALMI Tel.+358 17 821 7411| Fax+35717 8217436 www.profilevehicles.com. Profile DecoEco -tuotesarja on ekologinen, myrkytön ja vaaraton sekä ihmisille että ympäristölle, jonka vuoksi tuotteita voidaan käsitellä turvallisesti ilman erityisiä suojain varusteita. Profile DecoEco tuotesarja on testattu ja hyväksytty virallisissa testauslaboratorioissa ja se täyttää korkeimmat kansainvälisesti tunnustetut US FDA ja USDAstandardit. He kertoivat, että kylällä on ennenkin autettu toinen toisiaan. 112 Suomi -sovellusta tehdään myös tunnetuksi. Kouluttajina ovat pelastustoimen henkilöstö ja ensihoidon avainhenkilöitä hankevalmentajien lisäksi. Maksuton yksipäiväinen koulutus on suunniteltu yhdessä ensihoidon ja pelastustoimen kanssa. Sydäniskureiden määrä on lisääntynyt merkittävästi maakunnassa. Hankkeen tavoitteena on tehdä palvelu tunnetuksi ja rekisteröidä sydäniskurit. Auttajaryhmän perustamisen jälkeen kylä saa hankkeen investointiosuudella kaksi käsisammutinta ja sydäniskurin, ellei sitä ole jo kylällä. Irma Ahokas-Kukkonen Projektipäällikkö, KeskiSuomen Sydänpiiri Kaisu Paalanen Projektikoordinaattori, lehtori Jyväskylän ammattikorkeakoulu Profile DecoEco -tuotteet mullistavat työskentelytilojen puhdistuksen! Ne desinfioivat kaikki pinnat helposti ja no peasti, eliminoiden kaikki tavallisimmat bakteerit, virukset ja muut mikrobit alle 30 sekunnissa ja hidastaen näiden uudis kasvua merkittävästi. 4–5/2020 Pelastustieto 51 VARAUTUMINEN App-ryhmä toiminnan edistamiseksi. Näissä kahden tunnin valmennuksissa on ollut mukana vajaat 300 henkilöä. Defi.fi-palveluun rekisteröimättömiä sydäniskureita on hankkeen aikana löydetty paljon. Vuonna 2016 laitteita oli 32 ja huhtikuussa 2020 vajaat 200. Hankkeen aikana ovat eri toimijat hankkineet 24 uutta sydäniskuria Keski-Suomeen. HALU AUTTAA Kylän auttajaryhmän jäsenillä ei ole päivystystai varallaolovelvollisuutta. Hanketta rahoittaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Keski-Suomen ELY-keskuksen kautta. Maaliskuun alussa pidettiin auttajaryhmävalmennus Pihtiputaan Elämäjärven kylätalolla, jossa oli mukana kyläläisistä Erkki Korpelin ja Kari Parkkonen. NaApurit-hankkeen päätoteuttajana on Keski-Suomen Sydänpiiri ry ja osatoteuttajana Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Vaikka elvytysopetusta on saatu ennenkin, niin kertaus tuo aina jotain uutta.” Auttajaryhmätoiminnan ohella hankkeessa valmennetaan vapaaehtoisille myös painelu-puhalluselvytystä ja sydäniskurin käyttöä. Hankkeen päätyttyä kylien auttajaryhmät saavat määrävälein kertauskoulutuksen paikallisella paloasemalla. ”Väestö ikääntyy jatkuvasti ja arjen tarpeet ja riskit kasvavat.” Kylän ja kyläläisten turvallisuuden lisääminen oli motiivina lähteä mukaan ja he kokivat valmennukset tarpeellisiksi. Haja-asutusalueilla kylän vapaaehtoinen auttaja voi ehtiä hätätilanteeseen nopeammin kuin viranomainen, joka voi olla toisella tehtävällä tai pitkä matka hidastaa avun saantia. Mukana on ollut 13 kylää ja auttajaryhmiin on sitoutunut 69 henkilöä. Sydäniskurin saatavuus on edellytys auttajaryhmän toiminnalle. Hankkeessa on valmennettu kolmen kunnan alueella vapaaehtoisia auttajia
Innovaatioiden kehitysja testiympäristöt odottavat valmiina kuntapalveluissa. Ikääntyneiden, sairaiden ja syrjäytyneiden selviytymisestä kannetaan huolta. Halusimme huolehtia heikoimmista ja pystyimme tekemään töitä yhteisen tavoitteen eteen, vaikka ideologiat ja arvomaailmat eivät aina yhtyneetkään. Kuka kantaa vastuun vaikeista päätöksistä tai hyvästä huomisesta – poliitikot, virkamiehet, tutkijat, yritykset, kunnat, työnantajat, työntekijät vai kuluttajat. Ne kykenivät luomaan avauksia, joille tässä ajassa on kysyntää. Käsi sydämellä, ovatko ainoat vaihtoehdot lomauttaa henkilöstöä ja heikentää palveluja. Huoli on aiheellinen, sillä verotulot ovat pudonneet yritysten elinvoiman hiipuessa ja kuntalaisten ostovoiman heikentyessä lomautusten aallossa. Kaupungeissa ja kunnissa odotetaan pelokkain mielin koronakululaskua. Samanaikaisesti kunnissa tikittää moni muukin aikapommi. Ihmiset kyseenalaistivat ja oivalsivat, kenen joukkoihin he haluavat kuulua. Niiden lisäksi tarvitaan rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta, sillä uuden normaalin mahdollisuutta ei kannata hukata. Koronan jälkeenkin on ratkaistava suuria haasteita, kuten ilmastonmuutos ja yhteiskunnan eriarvoistuminen. Myös kuntien on katsottava eteenpäin ja panostettava ilmastonmuutoksen torjuntaan, kestävämpään talouteen sekä kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä lisääviin palveluihin. Yhteistä haasteille on vastuullisuuden vaatimus ja ratkaisujen löytämisen välttämättömyys. Kaikista kehittynein organisaatio luo kilpailuetua vastuullisuudella. Paineessa syntyi timantteja, vaikka kriisi aluksi halvaannuttikin. Todennäköisesti nämä edelläkävijät ovat myös voittajia kisassa, jossa houkutellaan parhaita työntekijöitä, asiakkaita ja rahoittajia, tai kuntaorganisaation ollessa kyseessä, veronmaksajayrityksiä ja -asukkaita. Vai olisiko julkisorganisaatioiden nyt aika astua vastuullisuuden korkeimmille tasoille rakentamaan yhdessä yritysten ja kuntalaisten kanssa uutta yritystoimintaa, työpaikkoja ja ihmisten hyvinvointia lisääviä palveluja. Avunantajat ja inhimilliset teot saavat suitsutusta. HALLITUKSEN KYNÄSTÄ Tuula Kukonlehto on Palo ja pelastustieto ry:n hallituksen jäsen. Osaamista ja asiantuntemusta löytyy yritysten lisäksi kuntaorganisaatioiden toimialoilta. Talouden kurimuksessa näkymät ovat yhä synkeät, mutta pysyvässä epävarmuudessa on kyettävä luomaan positiivinen näköala tulevaan. Selviytyjäorganisaatiot halusivat toimia vastuullisesti työntekijöitä, asiakkaita ja yhteistyökumppaneitaan kohtaan. Uudistumiskykyisimmät organisaatiot olivat rohkeita, nopeita ja tarjosivat parasta osaamistaan. 52 Pelastustieto 4–5/2020 Uusi normaali jo ovella Kaikista kehittynein organisaatio luo kilpailuetua vastuullisuudella. Vastuullisuuden edistyneimmillä tasoilla organisaatio pystyy vaikuttamaan laajemmin yhteiskunnan toimintaan muuttamalla toimialansa vakiintuneita käytäntöjä ja olemalla esimerkkinä muille. Poikkeusaikana päättäjät ja kansalaiset nousivat yhdessä vastuullisuuden testipenkkiin. Kotimaisuus ja lähiruoka ovat nousseet arvoonsa ja tuotteiden alkuperällä on vihdoin merkitystä. Hän edustaa Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL ry:tä. Vastuullisuusstrategioille ja vuoropuhelulle on nyt selkeä tilaus. ALANSA AMMATTILAISET
4–5/2020 Pelastustieto 53 Alkusammutuskoulutus Palokalusto Väestönsuojat ja vss-varusteet Mittauslaitteet ja kompressorit Kuivapukujen testauslaitteistot kemikaalipuvuille sukelluspuvuille pintapelastuspuvuille pelastuspuvuille Myös räätälöitynä kohteeseen. teemalla Työhyvinvointi ja terveys Varmista ilmoituspaikkasi 11.8. Voivalantie 26 C, 20780 Kaarina info@miltest.fi • 040 5464 243 www.miltest.fi Hengitysilmakompressorit myynti huolto varaosat ilma-analyysit ostamme ja myymme myös käytettyjä koneita ALANSA AMMATTILAISET FIREBOX KOULUTUSLAITE Oy Interenergy Ltd PRESSO CENTER Puh.(019)340451 Fax.(019)340460 Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh. mennessä! Soita Minna Kamotskinille numeroon 044 728 0401 tai meilaa ilmoitukset@pelastustieto.fi. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Laitehuollot Huoltajakoulutukset Jälleenmyynti 0405290849 /Kalle www.regu.fi Kunnossapito Pelastustieto 6/2020 ilmestyy 2.9
Hankkeen pohjalta luotiin myös kansalaisaloite, jonka tulokset jäävät vielä nähtäväksi. Kyselytutki muksen pohjalta analysoitiin tuloksia ja saa tiin tietoa pelastuskortin hyödyllisyydestä. Hankkeessa tuotiin esille tarve pelastus kortille ja esiteltiin laajasti sen eri käyttö mahdollisuuksia myös tulevaisuudessa, esi merkiksi hyödyntämällä erilaisia ohjelmia pelastuskorttiin liittyen. RANINEN, EERO: Pikapalopostit sammutustoiminnassa http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003103280 Opinnäytetyön aiheena oli tutkia pika palopostien käyttöä niin kiinteistön käyttä jien kuin pelastusalan ammattilaisten näkö kulmasta. Kyselytutkimuk sen perusteella on selkeä tarve saada yhte näiset ohjeistukset alkusammutuskaluston suunnitteluun pikapalopostien osalta sekä niiden huollon ja kunnossapidon valvontaan. Ajoneuvon turvavarusteiden paikantaminen on ensiarvoisen tärkeää niin pelastettavan kuin pelastustyöntekijänkin näkökulmasta. 13 Minulla oli opinnäytetyötä tehdessäni käytössäni vain erään ohjelmiston testiversio (lisensoitu tuote), mutta jo siitä saa todella hyvän kuvan, mitä kaikkea tietoa ohjelmistosta saadaan. Ajoneuvon malli haetaan ohjelmiston tiedoista tai kehittyneimmissä versioissa se voidaan jopa saada suoraan ajoneuvon rekisterinumerosta (ei vielä käytössä Suomessa). Kansalaisaloit teen ja muutoksen pohjalle haettiin tausta tukea kyselytutkimuksella, joka järjestettiin kahdelle eri pelastuslaitokselle. Visiona oli, että osana opinnäytetyötä laitettiin vireille kansalaisaloite, joka johtaa lakimuutok seen tai asetukseen joka vaatii, että Rescue Sheet kortti (pelastuskortti) tulee pakol liseksi varusteeksi jokaiseen autoon Suo messa. Pelastuskortti jokaiseen autoon Suomessa PARTANEN, PETRI: Pelastuskortti (Rescue Sheet) jokaiseen autoon Suomessa:Turvallisuutta autoilijoille sekä pelastushenkilökunnalle http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003123395 Tarkoituksena oli tutkia pelastuskortin tämänhetkistä käyttöä niin kansalaisten kuin pelastuslaitoksen näkökulmasta. Opinnäytetyö kokonaisuuden rakennetta kuvaa parhaiten toiminnallinen opinnäytetyö. Pikapaloposte ja voisivat käyttää enemmän niin kiinteistö jen käyttäjät kuin pelastusalan ammattilai set. Turvallisuuteen liittyvien komponenttien sijainti vaihtelee valmistajan ja ajoneuvon mukaan. CRS-tietolomake on interaktiivinen kuva, jossa näytetään kaikki pelastustyöhön liittyvät komponentit. Onnettomuustilanteessa yleensä paljastetaan ajoneuvon verhoiluja, jotta voidaan paikantaa autossa olevat kaasupatruunat. Tutkimusongelmana voitiin pitää si tä, että kaikki informaatio ja teknologia pe lastuskortin käyttämiselle on jo olemassa, mutta sitä ei vain hyödynnetä. Pikapalopostit on liitetty kiinteistön vesi johtoverkostoon, joten veden paine määräy tyy vesijohtoverkoston paineen mukaan ol len normaalisti noin 4–6 baria. Tämä parantaisi kansalaisten turval lisuutta ja pelastushenkilöstön työturvalli suutta huomattavasti. Tulokset näistä tutkimuksista osoittivat, et tä pikapaloposteja hyödynnetään vähän ver rattuna niiden potentiaaliin. Ajoneuvon eri osia voidaan poistaa virtuaalisesti näytöltä ja osia kuvaava symboli on usein liitetty tekstiin, valokuvaan tai grafiikkaan. Pelastuskortin tietojen avulla Kuva 2. Sammutuskokeet osoittivat, että pika palopostit toimivat hyvin pelastuslaitoksen ensitoimenpiteenä alkusammutuksessa. Mercedes-Benz E-Class E 300. Yksi näistä ohjelmistoista, joka on jo käytössä eri pelastuslaitoksilla, on nimeltään CRS (Crash Recovery System). CRS. Palokunnan toimintakäsikirjan (2018, 14) mukaan esimerkiksi sivuturvatyynyn vahingossa leikattu kaasupatruuna voi puhaltaa täyttöaineen jopa 500 asteen kuumuudella. Tutkimuksissa nousi esille myös pikapa lopostien ristiriitaisuus rakennusten suun nittelussa ja valvonnassa. Pikapaloposteista haettiin tietoa tilas totutkimuksen, kyselytutkimuksen, sähkö postihaastattelujen ja käytännön kokeiden avulla. Hanke toteutettiin tapaus ja toimintatut kimuksena, jossa pyrittiin saamaan muutos olemassa oleviin käytäntöihin ja toimintata poihin. 54 Pelastustieto 4–5/2020 OPINNÄYTTEITÄ Pikapalopostit sammutustoiminnassa Pikapaloposteja hyödynnetään vähän verrattuna niiden potentiaaliin. Tavoitteena oli löytää peruste lut pikapalopostien olemassaololle ja niiden käytön lisäämiselle myös tulevaisuudessa. Erityiskoh teissa pikapaloposteihin voidaan asentaa myös vaahto sammutusaineeksi, mutta se on melko harvinaista. Kuvakaappaus opinnäytetyöstä. Esimerkkikuva. (Moditech 2014.) Kuvassa 2 oikealla olevista ”painikkeista” painamalla saa yhdellä kosketuksella vaihdettua näkymää sekä piilotettua osan auton rakenteista. Käytännön kokeissa mitattiin pikapalo postien veden paineita sekä virtauksia erilai sissa kohteissa ja tehtiin sammutuskokeita. Pi kapalopostin letku koettiin kevyeksi liikutella ja sammutusteho riittäväksi, kun palo ei ole vielä ehtinyt kasvaa liian suureksi. Opinnäytetyö osoitti selkeän tarpeen li sätä pikapalopostien koulutusta ja valistusta kiinteistöjen käyttäjille.
Haastattelut tehtiin ryhmä haastatteluina kahdessa eri tilaisuudessa. Kuuden palomes tarin päivystysringeillä pystytään paranta maan KeskiSuomen pelastuslaitoksen pal veluiden laatua ja samalla lisäämään palo mestareiden työhyvinvointia ja työssä jak samista. Tutkimustuloksien perus teella oli tarkoitus tuottaa perusteellinen sel vitys uuden osaamisen kehittämisen strate gian pohjaksi. Pelastustoimen tehtävien asian mukainen hoitaminen vaatii pelastustoimen johtamisen organisoinnin. 4–5/2020 Pelastustieto 55 OPINNÄYTTEITÄ Julkaisemme palstalla tiivistelmiä Pelastusopistosta valmistuneista opinnäytetöistä. KISKOLA, TUOMAS: Osaamisen kehittäminen Satakunnan pelastuslaitoksella – Henkilökunnan näkemys osaamisen kehittämisestä. Siitä onko varallaolo työaikaa vai ei, on tällä hetkellä vireillä useita oikeustapauksia Suomessa. Opinnäytetyön pohdinnassa tuotiin esil le näkemys siitä, miksi kuuden palomesta rin päivystysrinki on hyvä vaihtoehto nyky tilanteeseen verrattuna. Työnantajalta toi vottiin resurssit ja tilat osaamisen kehittämi seen. Tärkeimmiksi kehi tyskohteiksi nähtiin työntekijöiden osaami sen vaatimuksien selkeyttäminen, selkei den perustoimintamallien luominen, yhteis ten, kaikkien saatavilla olevien koulutusma teriaalien laatiminen, videoiden hyödyntämi sen lisääminen sekä teoria että käytännön harjoitteissa ja oppitunneilla sekä olemassa olevien tietojen ja taitojen tehokkaampi jaka minen koko Satakunnan pelastuslaitoksen työntekijöiden käyttöön. Varallaolos ta ja tulkinnasta, onko varallaolo työaikaa vai ei, on tällä hetkellä vireillä useita oikeusta pauksia Suomessa. Opin näytetyössä käsitellään myös KeskiSuo men pelastustoimen johtamisvalmius ja päällystöresurssien nykytila. Tuomioistuimet antavat myöhemmin ratkaisun asiasta, mutta Kes kiSuomen pelastuslaitoksen tulee varautua siihen, että varallaoloa varsinaisen työajan lisäksi ei pystytä jatkossa tekemään päällys tön osalta. Opinnäytetöitä voi etsiä Pelastusopiston kirjaston tietokannasta: https://peo.erikoiskirjastot.fi/peo/lib_portal_a_fi.html Pelastuslaitoksen työntekijät ovat motivoituneita kehittämään omaa ja organisaationsa osaamista. KeskiSuomen pelastuslaitoksen pelas tustoimen johtamisvalmius perustuu osit tain varallaolojärjestelmään. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003103218 Opinnäytetyön tavoitteena oli esitellä KeskiSuomen pelastuslaitoksen päällystö henkilöstön työaikamalleja ja vertailla, miten ne soveltuvat työajan suunnitteluun. Ryhmähaastatteluissa olivat läsnä sellaiset työntekijäryhmät, jotka ovat avainasemassa osaamisen kehittämisessä. Henkilöstön näkemys osaamisen kehittämisestä Satakunnan pelastuslaitoksella Päällystön työaikamallien vertailu Keski-Suomen pelastuslaitokselle LUOMA-AHO, JANNE: Päällystön työaikamallien vertailu Keski-Suomen pelastuslaitokselle. Tutkimustulokset osoittivat, että Sata kunnan pelastuslaitoksen työntekijät ovat motivoituneita kehittämään omaa ja orga nisaationsa osaamista. Kyselyyn vastaajat valittiin satunnaisotannalla, mut ta kuitenkin niin, että jokainen Satakunnan pelastuslaitoksen paloasema oli edustet tuna kyselyssä. Pelastuslaitoksen on hoidettava asian mukaisesti pelastuslain sille määrittämät tehtävät onnettomuus ja vaaratilanteissa sekä onnettomuuksien seurausten rajoitta misessa. Mallinnuksessa käytettiin KeskiSuomen pelastuslaitoksella olemassa olevia resursseja. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003103220. Tutkimuksessa tuli selkeästi esille, et tä myös työntekijällä itsellään on vastuuta oman osaamisensa kehittämisessä.. Keskeinen tavoite oli tutkia, miten Sata kunnan pelastuslaitoksen työntekijät koke vat osaamisen kehittämisen nykytilan ja miten työntekijät parantaisivat osaamisen kehittämisen prosesseja Satakunnan pelas tuslaitoksella. Tietoa tätä opinnäytetyötä varten kerät tiin kyselytutkimuksen sekä haastatteluiden avulla. Kirjalliseen kyselyyn vastasi 20 pa lomiestä ja kaksi paloesimiestä. Opinnäytetyössä mallinnettiin erilaisia vaihtoehtoja päivystävien palomestareiden työajan järjestämiseksi
56 Pelastustieto 4–5/2020 PALONTORJUNNASTA
Johtuuko unohtaminen sitten tulipalon yhteyteen liittyvien valoilmiöitten maagillisesta vaikutuksesta suihkujemme suuntaukseen vai johtuuko unohtamisemme liian herkästi ahtaasta näkökulmastamme tekemästämme liian optimistisen tilanteen arvosteluumme luottamisesta. Hätäilmoituksen tekijä kertoi selkeästi kohteen osoitteen ja kuvasi onnettomuustilanteen seuraavasti: ”…rakenteilla olevasta laivasta tuli automaattihälytys ja näyttää paloa…” ”Palokohde laivassa oli 50 metriä leveä, 60 metriä pitkä ja käsitti 12 kerrosta. Yhteensä sammutustyössä oli runsaat 170 henkilöä noin 40 sammutusja pelastusyksikön voimin. helmikuuta 1999 klo 14.59.41 hätäilmoituksen Masa Yardsin Turun telakalta. Sammuttamassa olivat lähes kaikki palolaitoksen yksiköt, kaikki Turun kaupungin viisi sopimuspalokunta-VPK:ta, Raision vakinainen palolaitos sekä Kaarinan kaupungin Rantakulman sopimuspalokunta. Lue koko Pelastustieto 3/1999:n juttu osoitteessa pelastustieto.fi/arkistojuttu ja lataa sieltä korkealaatuinen PDF-tiedosto. 4–5/2020 Pelastustieto 57 PELASTUSTIETOON Yksi Turun palolaitoksen historian pahimmista paloista Turun aluehälytyskeskus vastaanotti 19. Laiva oli keskeneräinen ja kansilla olevien reikien ja aukkojen turvanarut ja kaiteet olivat sulaneet tai palaneet poikki, mikä aiheutti loukkaantumisriskin. Palopäällikkö E. Sen kalustossa sen paremmin kuin miehistössäkään ei ole mitään erityistä huomautettavaa.”. Nurmi (1957) Olli Lyly valittiin Helsingin palopäälliköksi 1962 Helsingin kaupunginvaltuusto valitsi puolimiljoonaisen pääkaupungin uudeksi palopäälliköksi palomestari Olavi (Olli) Oskari Lylyn. Voit myös lukea ilmaiseksi kaikki näköislehdet vuosilta 1950–2009 rekisteröitymällä ja kirjautumalla pelastustieto.fi:hin. Palo oli yksi Turun palolaitoksen historian pahimmista. Mitä tapauksesta opittiin. Musta läpinäkymätön savu ja valtava kuumuus vaikeuttivat palokohteen löytymistä. ”Helsingin nykyinen palokunta on itsessään hyvä. Perusteita palon rajoittamiseksi Tulipalon onnistuneen sammutustyön perussääntö on tänään sama kuin edelliselläkin sammuttajapolvella: Muista rajoittaa palo! Muista aina ensinnä rajoittaa palo, rajoittaa senkin uhalla, että alkuvaiheissasi menetät monen monta herkullista kohdetta sammutussuihkultasi! Vasta tämän salamannopeasti toteutetun varmistustyön jälkeen voimme herkutella suorittamalla tehokasta ja iskevää sammutustyötä. Sammutus kesti yli neljä tuntia”, raportoi palopäällikkö Jari Sainio Turun telakalla helmikuussa tapahtunutta loistoristeilijä Voyager Of The Seas’n tulipaloa. Koruton perussääntö – mutta miten monta kertaa unohdamme rajoittamisen ensihetken tärkeän tehtävän
Myös veteen perustuvissa asuntokohtaisissa sammutus. Riskiryhmiin kuuluvat asukkaat pyrittiin sijoittamaan tarkoituksenmukaisiin asuntoihin ja kytkemään niiden palovaroittimet turvahälytysjärjestelmiin. Tönsbergin kaupungissa on todettu olevan paljon halvempaa pitää ihminen asumassa kotonaan turvallisesti hoitolaitoksen sijaan. Normaalia korkeampi hiilidioksidi ylläpitää hengitystoimintaa. Kaupunki päätti vuonna 2017 asentaa Inergenlait teistot näihin rakennuksiin. ”Inergen soveltuu hyvin asuntoihin, joissa palo on ha vaittava nopeasti. Norjalaisartikkelissa kerrotun vesisammutuslaitteiston lauet tua huonetilaan voi kyllä ehtiä tulla vettä siten, että joudutaan kuivaamaan. Lisäksi sen piti sammuttaa palo nopeasti ja täysin. Hoitoa tarvitsevien henkilöiden uusien asuintalojen paloturvallisuutta varten päätettiin etsiä parempia rat kaisuja. Asuntokohtaisia, vettä sam mutteina käyttäviä laitteita löy tyy myös Suomesta. Jos laitteisto sammuttaa palon yhdessä osastos sa, sen asukas siirretään toiseen. Vas taanotto on ollut hyvä. Laukaisun jälkeen huoneilmassa on 12,5 % happea ja 4 % hiilidioksidia. Tavoit teena oli löytää kustannuste hokkaita keinoja paloturvalli suuden parantamiseksi kotona. Tämä ei tarkoita, etteikö niitä voisi käyttää, mutta vesi sammut teena on osoittanut tehonsa ja toiminut luotettavasti. Ko keet ovat osoittaneet, että ihminen pystyy oleskelemaan pitkään tilassa, jonka happipitoisuus on 9 %. Kattavan paloilmaisinjärjestelmän täydennyk seksi pyydettiin tarjouksia kahdentyyppisistä sammu tuslaitteistoista. Oletettavasti näillä toimenpiteillä on jo pelastettu useita ihmishenkiä. Inergensammutuskaasu si sältää 52 % typpeä, 40 % argonia ja 8 % hiilidioksidia. Vertailuna automaattisten vesi sammutuslaitteistojen kohdal la, kun laitteistosta suoran pa lon vaikutuksesta laukeaa 1–2 suutinta niin tilaa saatetaan kui vata keskimäärin yhdestä kah teen viikkoa. Se alentaa huoneilman happipitoisuutta niin paljon, et tä palo sammuu. Asuntokohtai sissa ratkaisuissa ollaan muita pohjoismaita ”jäljessä” ja käyt töön otetut laitteistot ovat mark kinoilla vielä suhteellisen uusia tulijoita. Kun palovaroittimet ja liesivahdit eivät riitä, on mah dollista asentaa asuntokohtaisia sammutuslaitteistoja. Tarkoi tushan on toimia riittävän ajois sa ja pysäyttää tilanne viimeis tään tukevilla toimenpiteillä. Tätä varten tehtiin useita toimenpiteitä, kuten poistumisreittien ja asuntojen paloosastointi, paloilmoitin, automaattinen sammutuslaitteisto raken nuksissa, joissa on useita riskiryhmiin kuuluvia asuk kaita, ja siirrettävä vesisumulaite rakennuksissa, joissa on yksi riskiryhmään kuuluva asukas. Tyypillisiä kohteita ovat ol leet sähkötilat, käyttökeskukset ja serverihuoneet sekä tietojen käsittelytilat. Vastaanotto kaasusammutus laitteelle on ollut Tanskassa varautunut ja yleisesti kaasu sammutuslaitteistoista ollaan vielä Suomessa varovaisia hen kilöturvallisuuskohteissa. Ratkaisuksi valittiin kaasusam mutuslaitteistot. Inergenlaitteisto mitoitetaan siten, että se tuottaa kaasua puolet huoneen tilavuudesta. 58 Pelastustieto 4–5/2020 ULKOMAILTA TÖNSBERG, NORJA NÄIN SUOMESSA Käännökset Risto Lautkaski Suomessa luotettu vielä vesipohjaisiin ratkaisuihin Sammutuskaasun käyttö rakennuksissa Sen jälkeen, kun kaksi Tönsbergin kaupungin vuok ralaista oli kuollut tulipaloissa vuosina 2012–2014, tavoitteeksi asetettiin estää palokuolemat kaupun gin asunnoissa. Toinen käyttäisi vesisumua ja toinen sammutuskaasua. Kaasusammutus järjestelmä edellyttää asianmu kaista suunnittelua ja mitoitusta, joissa otetaan huomioon suo jattavan tilan materiaalit, palo kuorma ja henkilöturvallisuus. Kaasu ei saanut olla haitallista ja sen käytölle tällaisessa talossa tuli olla perustelut. Vesisumulaite laukeaa vasta lämpö Meille Suomessa asuntosuo jauksessa käytetyt kaasusam mutuslaitteistot nousivat esille ensimmäistä kertaa 2019 Nor dic Fire Safety Days tilaisuu dessa Tanskassa. Lisäksi keit tiöihin asennettiin 800 liesivahtia. Rakennukset jaettiin kymmeneen sammutusosas toon. LISÄÄ TURVALLISUUTTA EDISTÄVIÄ RATKAISUJA Suomessa asuntokohtaisiin sammutuslaitteistoihin on ollut käytössä nykyisin vain vesipoh jaisia ratkaisuja. Caverionil la on ollut asuntokohtaisia ve teen perustuvia sammutuslait teistoja Pirkanmaan pelastus laitoksen kanssa käytössä. Käyttö kohteita löytyy myös norjalais ten esiin nostamalla vesisumul la (Qfog, Everon). Täälläkin on kuitenkin havaittu tarve uudenlaisille asu misen turvallisuutta lisääville ratkaisuille. Voi miettiä, on ko tuo ”ainakin viikko” asunnon kunnostamiseen sitten paljon vai vähän, jos henkilö ja omai suusvahingot on estetty. Tällä hetkellä kaasusam mutusjärjestelmää käytetään yleensä tiloissa, joissa vettä ei voida käyttää sammutusainee na
Toiminnallisesti kaasu sammutuslaitteistojen etuna voi olla suhteellisen nopea sammutus, mut ta myös vesisammutus laitteistot ovat osoitta neet tehokkuutensa. Olemme huolissamme turhista laukaisuista, kun hen kilökuntaa ei ole paikalla." Teksti: Lars Brenden 3/2019 Säiliöauton kuormana oli 17 m 3 pienmoot toribensiiniä. Pölylle herkät asukkaat ehkä haluaisivat muuttaa.” ”Inergenlaitteisto soveltuu parhaiten rakennuksiin, joissa päivisin on hoitohenkilökuntaa. 4–5/2020 Pelastustieto 59 ULKOMAILTA SÖDRA DALARNA, RUOTSI 43/2019 tilassa 70 °C. ”Paperit pysyivät pöydällä. Sammuttaminen olisi tuottanut suu ren määrän saastunutta vettä, jota olisi päässyt pohjaveteen. Palo alkoi heiketä kahden tunnin kuluttua ja neljän tunnin kuluttua voitiin saastuneen pinta maan poisto aloittaa. Vesisumu laitteiston toiminnan jälkeen asunnon kunnostamiseen kuluu ainakin viikko”, palo ja ympäristöpäällikkö Karsten Tollefsen selittää. Voimme käyttää asuntoa heti sammutuksen jälkeen. Kannettavalla PIDmitta rilla mitattiin pintamaan haihtuvien hiilivetyjen pitoisuudet, jotka välitettiin Ruotsin geologisel le tutkimuslaitokselle. Tästä lähtökohdasta en näe selvää eroa kaasu sammutuslaitteiston ja vesisammutuslaitteiston välillä, kuten tekstissä hie man esitetään. Sitä ennen palo on jo saattanut aiheuttaa haittaa asukkaille ja vahingoittaa rakennusta. Molemmat versiot tarvitsevat asun toon asennettavan yksi kön. Lisäksi harju oli tärkeällä pohjavesi alueella. Tosin palvelumal liratkaisuissa tämä ei tuo eroja ylläpidossa asiak kaalle, jos kustannukset ovat kiinteät. Palokunta sammutti liekkien lämpösäteilyn aiheuttamat syttymät. Erilaisia teknisiä ratkaisu ja ilmaisuun ja laukaisuun voidaan käyttää kummas sakin, joten toiminnan no peuden lisäksi ylimääräi set laukeamiset olisivat uskoakseni hyvinkin estet tävissä laitteistotyypistä riippumatta. Valtatie avattiin liikenteelle. Lauri Lehto, turvallisuus asiantuntija, palontorjun tatekniikka, SPEK. Kesä oli ollut poikkeuksellisen kuuma ja kui va. Takapyörän laakerivika johti ren kaan räjähtämiseen ja tulipaloon. Kah den kilometrin päässä ollut vesilaitos lopetti varmuuden vuoksi pohjaveden oton. Kuljettaja teki hätäilmoituksen ja yritti sammuttaa paloa ajo neuvon sammuttimilla. Näissä asunnoissa ei vielä ole syttynyt tulipaloja, mutta harjoitukset ovat tuottaneet lisätietoa. Poliisi eristi palopaikan ja säiliöauton annettiin palaa loppuun asti. Pelastustoiminnan johtaja aloitti sammu tuksen, mutta lopetti sen pian. Psykiatrisilla poti lailla ja huumeiden käyttäjillä on tapana kopeloida häly tyslaitteita, mikä aiheuttaa turhia hälytyksiä tai laukaisu ja. Säiliöauto paloi pohjavesialueella Haluatko lukea lisää. Onnettomuustutkinnan mukaan pelastustoi minnan johtaja toimi oikein. Pöly tosin lensi, mutta kuulosuojaimia ei tarvittu. Valtatie kulki sora harjulla, jonka maaperä oli erittäin vettä läpäisevää. Tavoitteeksi asetettiin ympäristön ja pohja veden suojaaminen. 331 tonnia saastunutta maata kuljetettiin erityiskaatopaikalle. Teksti: Mattias Sjöström Paljon mielenkiintoisia ja lehdessä julkaisemat tomia ulkomailtajuttuja on vapaasti luettavissa osoitteessa pelastustieto.fi > PELASTUSTOI MINTA > Ulkomailta. laitteissa on vika ja häly tysvalvonnat ja tiedot ovat välitettävissä sekä huol to järjestetty. Puolen tunnin oleskelu huoneessa kuivasi silmät, mutta ei aiheuttanut muita oi reita. Yh tä lailla kaasusammutuk sella sopivassa tilantees sa palo voisi ehtiä sattu maan vahinkoja, jos ver taillaan tilannetta, jossa asukas on ollut niin lähel lä paloa, että vahinkoja on ehtinyt syntymään, vaik ka sammutuslaitteisto on toiminut kuten pitääkin. Mielenkiin toista olisi verrata asun tokohtaisia huoltokustan nuksia. Pelastustoiminnan kustannukset olivat vähäiset verrattuna kustan nuksiin, joita pohjaveden saastuminen olisi ai heuttanut
Hyvin aikaisin todettiin, että yhdysvaltalainen malli ei soveltuisi hyvin Suomen olosuhteisiin. Sen jälkeen myös näkyvyys paranee, ja on paljon turvallisempaa mennä sisään sammuttamaan. ST-putki oli käytössä Pelastusopistolla täydentävien sammutusmenetelmien kurssilla keväällä 2020. Tyllin mukaansa pelastuslaitokselle tehty malli on lyhyempi kuin yhdysvaltalainen HydroVent. Vedellä toimiva alipainetuuletusja sammutusjärjestelmä luo pelastajille turvallisemmat työolosuhteet ja nopeasti paremman näkyvyyden. Putkessa on sammutussumu sisäänpäin ja tuuletussumu ulospäin. Täydentävien sammutusmenetelmien kurssilla Pelastusopistolla käytettiin sammuttamiseen muun muassa Cobra-sammutinleikkuria. Kotimaisen ST-putken suihkukulma on lukittu, jolloin se ei pääse liikkumaan vahingossa. Savukaasut ulos, lämpö alas Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto käyttöä. "Idea tuli Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitokselta, joka oli myös vahvasti kehitystyössä mukana. Se sammuttaa ja tuulettaa yhtä aikaa. %) • Video STputken toiminnasta: https://youtu.be/7wvFMySgfQU ALANSA AMMATTILAISET KALUSTONURKKA S T-putki eli sammutusja tuuletusputki poistaa palotilasta tehokkaasti lämmön, savut ja vesihöyryn alipainetuuletuksen avulla. 60 Pelastustieto 4–5/2020 HydroVentEurope • Sammutus ja tuuletusputki • Tuuletuskapasiteetti noin 300 kuutiometriä minuutissa • Pituus 1950 mm, jatkoputken pituus 1590 mm, kokonaispi tuus 3540 mm, paino 7 kiloa • Valmistusmateriaali alumiini • Hinta: 1900 euroa (alv. Sitä valmistaa lisenssillä Kokkolassa KR Lift Oy tuotenimellä HydroVentEurope. Sen sammutussumun vedenkulutus on 120 litraa minuutissa yhdysvaltalaismallin kuluttaessa 360 litraa minuutissa. Suurimmiksi ongelmiksi koettiin korkea vedenkulutus ja tarve koota suihkuputki kahdesta osasta ennen. Kyse ei ole täysin uudesta laitteesta, sillä ST-putki on suomalainen muunnos amerikkalaisen palomiehen Kevin O' Donnellin keksinnöstä. Yhdysvaltalaisen HydroVentin suihkukulma on säädettävä. Se vaatii tuekseen muuta sammutustoimintaa, vaikka se olisikin vain ulkoapäin sammuttamista. Sitä on käytetty paljon kylmäsavuharjoituksissa, talonpoltoissa ja myös hälytyksissä. Myös Kevin O'Donnell jakoi hänelle tietojaan", kertoo Kenneth Tylli KR Lift Oy:stä. Lyhyemmän pituuden ansiosta ST-putki mahtuu suomalaisen paloauton kaappiin ja on heti käyttövalmis ilman kokoamistarvetta. "Jokaisella paloasemalla meidän laitoksellamme on sellainen, yhteensä 20 kappaletta. ST-putkella saa nopeasti savukaasut tuuletettua ulos ja lämpötila alas. ST-PUTKI JOKAISELLA ASEMALLA Asemamestari Malin Åminne Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitokselta tuntee ST-putken. Valmistimme koemalleja, joissa näitä ongelmia pyrittiin korjaamaan. Ilman lämpökameraakin näkee, missä palo on." Åminnen mukaan ST-putki on hyvä varuste varsinkin asemilla, joilla ei ehkä ole savusukeltajia. Miikka Kivelä tuli mukaan kehitystyöhön tekemällä ST-putkesta alipäällystön koulutusohjelman opinnäytetyön. ST-putki on täydentävä sammutusmenetelmä, jonka pääkäyttökohteena ovat huonepalot
010 555 5273 Timo Iltanen Puh. Rekisteröitymällä pelastustieto.fi:ssä voit lukea ilmaiseksi kaikki lehdet vuosilta 1950–2009. 4–5/2020 Pelastustieto 61 Pelastustarvikkeet Paloja pelastusautot Saurus Oy Saunatie 5, 40900 Säynätsalo Puh. Paloja öljyntorjuntaveneet Palokunta-asut Työasut ensihoitoon, ensivasteeseen ja asemapalveluun Puh. Huoltotöiden varaukset ja tiedustelut puh. 010 555 5299 sähköposti: etunimi.sukunimi@scania.fi www.scania.fi Raskaat paloja pelastusajoneuvot Nostolava-autot HYDRAULISET NOSTOLAVAT Suoritamme myös huoltoja korjaustyöt sekä vuosikatsastukset. 050 395 8567 Vema Lift Oy, Voivalantie 30, 20780 Kaarina puh. PYYDÄ TARJOUS 044 728 0401. 010 616 1400 | www.saurus.fi SCANIA SUOMI OY, ERITYISMYYNTI Petri Surakka Puh. 040 544 5495 info@sos-asu.com www.sos-asu.com/rescue SOSAsu Ky Koulukatu 38 A1 90100 OULU www.suomenpelastuskeskus.fi Hälytysja viestintälaitteet ALANSA AMMATTILAISET Pelastustieto on myös Instassa, Facessa ja Twitterissä. 010 616 1500 • www.vema.fi SINUNKIN ILMOITUKSESI VOISI OLLA TÄSSÄ. Lukuiloa! KALUSTONURKKA Pelastamisen ammattilaisille RESCA RESCARI OY www.rescari.fi • 040 5950 164 PALOJA PELASTUSKALUSTON erikoisliike vuodesta 1967 Liipasintie 8, 70460 KUOPIO p. 017 264 7220 myynti@savonpalokalusto.fi www.savonpalokalusto.fi Paloja pelastusautomyynti Tero Huovinen | 010 569 3670 Pekka Paananen | 010 569 3628 www.vehotrucks.fi Pelastustarvikkeet
Tulosten mukaan massatapahtumiin varautumisessa olisi hyvä huomioida kolme pääteemaa: yhteistyö suunnitteluvaiheessa, pelastussuunnitelmaan kirjattavat sisällöt ja tapahtumanaikainen toiminta. K aakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa on käynnissä kolmivuotinen Pelastusviranomaisten varautuminen massatapahtumiin – tutkittu tieto käytännön työkaluiksi -tutkimusja kehittämishanke. Vastauksia haetaan kolmivuotisella tutkimusja kehittämishankkeella. Preparedness for Mass Gatherings: Factors to Consider According to the Rescue Authorities keskeisimmät annit. Tehtäväkuormitus näyttää kohdistuvan erityisesti ensihoitoon ja poliisiin. 2020. YHTEISTYÖ SUUNNITTELUVAIHEESSA Suunnitteluvaiheessa on tärkeää, että viranomaiset jakavat varautumiseen tarK U V A : T E E M U H E IK K IL Ä Menossa on Flow-festivaalin palotarkastus Helsingin Suvilahdessa. 62 Pelastustieto 4–5/2020 TÄTÄ TUTKIN Miten pitäisi varautua massatapahtumiin. Tutkimuksessa selvitettiin, mitä tekijöitä massatapahtumiin varautumisessa tulee huomioida pelastusviranomaisten näkökulmasta. Päärahoittaja on Palosuojelurahasto. Tutkimukseen haastateltiin viittätoista asiantuntijaa eri puolilta Suomea, ja kerätylle aineistolle tehtiin sisällönanalyysi. Tässä artikkelissa esitellään hankkeen ensimmäisen osatutkimuksen Koski ym. Miten pelastusviranomaisen pitäisi varautua massapahtumiin. Aiheesta oli juttu numerossa 6/2016.
Massatapahtumat lisäävät viranomaisten kuormitusta tapahtuma-alueen ulkopuolella, ja lisääntynyt väkimäärä voi vaikeuttaa kohteiden saavutettavuutta. Tapahtumien jälkeiset palautetilaisuudet koettiin myös hyödyllisiksi. Järjestäjän toteuttama omavalvonta on myös tärkeä tilannekuvan muodostamisessa. Hankkeessa tullaan tutkimaan tarkemmin myös tapahtumanaikaista kuormitusta. Väkimassan liikkumisen alueelle ja pois tulisi olla jouhevaa. Väkivaltaiseen sabotaasiin liittyen ajoesteet tulisi sijoittella viranomaisyhteistyönä. Anssi Koski Projektipäällikkö, KaakkoisSuomen ammattikorkeakoulu Tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto Anne Kouvonen Professori, Helsingin yliopisto Hilla Sumanen Yliopettaja, KaakkoisSuomen ammattikorkeakoulu Dosentti, Helsingin yliopisto Järjestäjän toteuttama omavalvonta on myös tärkeä. Poistumisteiden selkeä merkintä ja riittävä kapasiteetti tulisi varmistaa, samoin huomioida erityisryhmien tarpeet. Järjestäjän tulisi toimittaa alueen yksityiskohtainen kartta viranomaisille etukäteen. Viestiliikenne tulee suunnitella etukäteen ja mahdollista uhkatasoa sääolosuhteisiin tai turvallisuusuhkiin liittyen tulee päivittää jatkuvasti. Tapahtumapaikkaan liittyen tulee huomioida esimerkiksi vesistöt ja saavutettavuus, jotka vaikuttavat myös järjestäjän omatoimisen varautumisen vaatimuksiin. Kansalliset kokemukset ja kansainvälisistä onnettomuuksista kertynyt oppi on myös tärkeää ottaa huomioon. Sijoittamalla viranomaisten resursseja etukäteen tapahtuma-alueelle voidaan vaikuttaa palvelutasoon ja parantaa varautumista mahdolliseen suuronnettomuuteen. Aitojen sijoittelussa alueen sisällä olisi vältettävä pullonkauloja. Viranomaisten tarjoama ohjaus ja neuvonta tulee mitoittaa järjestäjän tarpeiden mukaan. Ennakkopalaverit keskeisten tahojen kesken ja yhteisharjoittelu onnettomuustilanteen varalta koettiin myös hyödyllisiksi. Alueella järjestettävien tapahtumien, kuten erillisten konserttien osalta tulisi varata tyhjä evakuointialue, jotta yleisöä ei ohjata jo täynnä olevalle alueelle. Jatkuvan oppimisen ja kehittämisen näkökulmasta suunnittelussa olisi hyvä hyödyntää edellisvuosilta kertyneitä tilastoja. Tietoa voidaan tulevaisuudessa hyödyntää varautumissuunnittelun tukena ja näin resurssit saadaan tehokkaampaan käyttöön. Esimerkiksi moottoriurheilutapahtumissa erityispiirteet aiheuttavat riskejä, jotka osaltaan vaikuttavat ensiapuvalmiuden vaatimuksiin. TAPAHTUMANAIKAINEN TOIMINTA Tilannekuvaa tapahtuman aikana voidaan parantaa tapahtumapaikan tilannekeskuksella, jossa on paikalla pelastustoimen, poliisin, ensihoidon ja tapahtuman turvallisuusorganisaation tilannejohto. Saavutettavuus turvataan järjestämällä pelastustiet monelta suunnalta – huomioiden liikkumisen rajoitteet alueen ulkopuolella. Järjestyksenvalvonnan ja lääkinnällisen tason todettiin vaikuttavan viranomaisten kuormitukseen. Palvelutason ylläpito voi vaatia yhteistyötä myös sidosryhmien, kuten vpk:n kanssa. 4–5/2020 Pelastustieto 63 TÄTÄ TUTKIN vittavaa tietoa toisilleen ja vuoropuhelu valvontasektorin, operatiivisen sektorin ja sidosryhmien välillä toimii. Suunnitteluprosessi edellyttää riittäviä resursseja ja se tulisi aloittaa hyvissä ajoin. Sään seuranta ja toimenpiteet poikkeavan säätilan iskiessä tulisi suunnitella ennakkoon ja olisi varaudeuttava matkapuhelinverkon mahdollisiin häiriöihin. Käynnissä olevassa hankkeessa massatapahtumiin varautumisessa huomioitavien asioiden selvittämistä jatketaan vielä tarkemmissa tutkimuksissa. PELASTUSSUUNNITELMAAN KIRJATTAVAT SISÄLLÖT Tapahtuman erityispiirteisiin ja osallistujaprofiilin vaikutuksiin liittyen järjestyksenvalvonta ja ensiapukapasiteetti tulee mitoittaa oikein. JATKOTUTKIMUKSET Pelastusviranomaiset toivat esille runsaasti erilaisia massatapahtumiin varautumiseen liittyviä tekijöitä. K U V A : A N S S I K O S K I. Tehtäväkuormitus näyttää kohdistuvan erityisesti ensihoitoon ja poliisiin, pelastustoimen kuormitukseen jäädessä vähäiseksi. Infrastruktuurin osalta tulisi huomioida yksityiskohdat, kuten rakenteiden mitoitus ja kestävyys
Oma päätoimi tuo sivutoimisilla lisäksi monesti erityisosaamista pelastustoimen tehtäviin. Itsenäinen ja voittoa tavoittelematon palokuntayhdistys on pelastuslaitoksen kumppani. Hälytyksillä käyvät osallistuvat myös esimerkiksi nuorten kouluttamiseen. YHDISTYSTOIMINTA TURVATTAVA Palokuntayhdistyksissä palokuntalaiset tekevät lisäksi paljon pelastustoiminKESKUSTELUA taan liittyvää yleishyödyllistä työtä tukitoiminnoissa, naistoiminnassa, lasten ja nuorten kouluttamisessa sekä veteraanitoiminnassa. NIMITYKSIÄ. Sillä ei ole työn tekemisen kannalta merkitystä, onko kyse päätoimesta vai sivutoimesta. Pelastaja kuvaa parhaiten monipuolista ja laajaa tehtäväkenttää. Erityisesti yhdistyskorvaus on erityinen piirre. Tässä avataan kumppanuusnäkökulmaa erilaisia näkemyksiä yhteen sovittaen avoimin mielin. Erityispiirteiden huomioiminen ja yhdistysosaaminen turvataan ottamalla valmisteluun ja päätöksentekoon mukaan sopimuspalokuntaedustus myös pelastuslaitostasolla ja alueiden välillä pelastuslaitosten kumppanuusverkostossa. Työnantajavelvoitteet ja -vastuu olisi hyvä voida siirtää pelastuslaitokselle, jos yhdistys pitää sitä parhaana vaihtoehtona. Erilaiset mallit on hyvä säilyttää, lisätä mahdollisesti valinnanvaraa ja jättää paikallisille palokuntayhdistyksille valta päättää omista asioistaan parhaaksi katsomallaan tavalla. Palokuntayhdistyksen monipuolinen toiminta tekee siitä erityisen ja tämä erityisyys on säilyttämisen arvoista myös lainsäädännössä, ettei toimintaa kutisteta vain epäitsenäiseksi alihankinnaksi ja palvelutuotannoksi. Tässä erilaiset roolit limittyvät ja pelastajan rooli muuttuu yhdistystoimijaksi, palokuntalaiseksi. Palokuntalaiset ovat nostaneet myös esiin halun purkaa vanhaa osastojaottelua ja osallistua eri osastojen toimintoihin nykyistä vapaammin. Tämä työ on yhtä tärkeää kuin hälytystehtävien hoitaminen. Esimerkiksi naisten henkisen tuen osaamisen ottaminen hyötykäyttöön hälytystehtävissä auttaisi kohtaamaan hädässä olevat ihmiset inhimillisesti. Tämä on osallistavaa lähidemokratiaa parhaimmillaan. Palokuntayhdistys on yhteisö, jonka osa on hälytystehtävien hoitamisesta tehty hyvin pitkälti keskinäiseen luottamukseen perustuva sopimus pelastuslaitoksen kanssa. Outi Toivonen Ylöjärven VPK Palokuntayhdistykset pelastuslaitosten kumppaneina Pelastaja kuvaa parhaiten monipuolista ja laajaa tehtäväkenttää. Päätoimiset pelastajat ovat toki suorittaneet pelastusalan ammattitutkinnon ja sivutoimiset vain vaaditut tai täydentävät kurssit. 64 Pelastustieto 4–5/2020 Pelastustoimea uudistettaessa on hyvä pitää esillä moniäänisyyttä soveltuvien vaihtoehtojen punnitsemiseksi. Kumppanuusnäkökulmasta kaikille pelastustoimen operatiivista toimintaa tekeville sopisi sama työn luonteesta parhaiten kertova pelastajan nimike vapaa(ehtoisen) palokuntalaisen ja vanhentuneiden koulutustasoa ja kapeaa tehtäväkenttää osoittavien sammutusmies-nimikkeiden sijaan. Erilaiset perinteet ovat muodostaneet erilaisia käytänteitä. Ensisijaiset motivaation lähteet ovat yleensä auttamishalu ja hyvä yhteishenki. Hälytyksiä suorittavien työntekijäasema ja -oikeudet tässä tapauksessa olisi hyvä varmistaa lainsäädännöllä. OSALLISTAVAA LÄHIDEMOKRATIAA Lainsäädännöllä voidaan varmistaa kaikkien hälytyksille osallistuvien oikeuksien toteutuminen työntekijöinä erilaisissa malleissa ja ottaa huomioon pelastustoimen järjestämisen erityispiirteet, eli vahva palokuntayhdistysten verkosto ammattipalokuntien rinnalla. TYÖNTEKIJÄASEMA VARMISTETTAVA Operatiivinen toiminta on yksi osa-alue yhdistyksen kokonaisuutta ja tietysti erittäin tärkeä osa-alue. Kansalaisille viestiminen olisi selkeää ja helposti ymmärrettävää, kun pelastajat tulevat hälytystehtäville suoraan pelastuslaitokselta ja/tai kumppaneina palokuntayhdistyksistä (VPK/TPK). Osassa yhdistyksiä esimerkiksi maksetaan henkilökohtaista palkkaa ja osassa yhdistys saa korvauksen. Hälytystehtäviä hoitavat sivutoimisesti yhdistysten jäsenet ja toimenpidepalkkaiset henkilökohtaisen sopimuksen tehneet pelastuslaitoksen työntekijät. KAIKKI PELASTAJIA. Henkilökohtaisessa palkassakin lähinnä maksetaan eräänlaista haittakorvausta altistumisesta työn vaaroille ja erilaisille sairauksia aiheuttaville yhdisteille. Palokuntayhdistys nähdään kokonaisuutena
Alanko on suorittanut alipääl lystötutkinnon ja päällystötutkinnon sekä AMKtutkinnon. Uusi laskuja nostolaite Kun yhdistetään laskeutumislaitteen ja lukkiutuvan taljapyörän parhaat ominaisuudet, syntyy PETZL MAESTRO L – Uuden aikakau den lasku ja nostolaite. Hän on koulutukseltaan MBA ja työs kenteli aikaisemmin Uudenmaan Pelastus liiton toiminnanjohtajana ja Pelastusopistolla varautumi sen yliopettajana. SUOMEN PELASTUSALAN KESKUSJÄRJESTÖ Mika Gröndahl aloitti toukokuun alussa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön asiantuntija ja kehittämispalveluiden johta jana. 18.8. Hän siirtyi tehtä vään VarsinaisSuomen pelastuslaitokselta aluepalopäällikön tehtävästä. 7 7.10. Interfire Products Oy www.interfireproducts.com · 0440 430491 APUVÄLINEETVESIPELASTUKSEENJAKORKEALTAPELASTAMISEEN TELESKOOPIT5M,9M13M17M Katsolisääwww.reachandrescue.com www.interfireproducts.com 0440-430491 DE-Wipe -puhdistuspyyheet Tehokas keino pienentää pelastajan altistumista jo keikkapaikalla DE-Wipe puhdistuspyyheet Tehokas keino pienentää pelastajan altistumista jo keikkapaikalla. 1.12. Interfire Products Oy www.interfireproducts.com KESKUSTELUA SISÄMINISTERIÖN VIESTINTÄ Pihla Pitkänen on nimitetty määräaikaiseen viestintäasiantuntijan virkaan sisäministe riön viestintäyksikköön 11.5.2020 alkaen. 4–5/2020 Pelastustieto 65 Pelastustieto vuonna 2020 Nro Ilmestyy Varauspvm Aineisto 6 2.9. 24.11. 8 11.11. Näin myös nostaessa. 20.10. 27.10. Viestit toimitukselle: toimitus@pelastustieto.fi. Hän on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri. Alangon tehtävänä on johtaa pelastus toiminnan vastuualuetta. Ennen pelastusalaa Gröndahl toimi useita vuosia kansainvälisissä tehtävissä yrityselämässä. 1:1suhteella lasketaan 280 kg ja 2:1suh teella 560 kg. UUDENMAAN PELASTUSLIITTO Teresa Pentikäinen, 41, on Uudenmaan Pelastusliiton uusi toiminnanjohtaja. SUOMEN KANSALLINEN CTIF-KOMITEA Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka valit tiin Suomen kansallisen CTIFkomitean uudeksi puheenjohtajaksi. 11.8. Katso tarkemmat tiedot: pelastustieto.fi > Ilmoittajalle. Hän työskenteli aikaisemmin Cetus Espoo ry:n palvelutoimen johtajana. Hän on työsken nellyt eri urheiluseuroissa myynnin ja kehi tyspäällikön tehtävissä ja toiminnanjohtajana. PIRKANMAAN PELASTUSLAITOS Kari Alanko aloitti kesäkuun alussa Pirkan maan pelastuslaitoksen pelastuspäällik könä. Vain "taljames tarin" taidot ja köyden lujuus asettavat rajat, kunhan lait teeseen kohdistuva maksimi kuorma on 280 kg. Kansallinen komitea valitsi varapuheenjohtajaksi Varsi naisSuomen pelastusjohtajan ja SPEKin hallituksen puheenjohtajan Jari Sainion. Sisämi nisteriössä Pitkänen vastaa pelastustoimen viestinnästä. 9–10 16.12. 15.9. Lisätietoja: info@karnaoy.fi NIMITYKSIÄ. Pitkänen siirtyi sisäministeriöön Helsingin hallintooikeuden tiedottajan tehtävistä. Hän on aloit tanut työuransa Suomen Uimaopetus ja Hengenpelas tusliitossa ja toiminut myös Suomen Uimaliiton ja Suomen Ratsastajainliiton työryhmissä. 22.9. Hän on koulutukseltaan sotatieteiden maisteri
LAAJA SISÄLTÖPALVELU TIMO KOKKO ENSIHOIDON KÄYTÖSSÄ USEIN KATISKASSA TAI KURKUSSA ITARALLA OLI RAHA LATVIASSA K A R A T A LAMA RAVIPELI JOSKUS VOITOIN TÄMÄN PUUTE VOI AIHEUTTAA VAARATILANTEITA TUTTUJA MUURARILLE M U S T I A PALOMIEHILLÄ OMANSA FANTASTISIN VALTAVA VOIMA PERÄJÄLKI PIENTÄ PUUHAA SELFIET LÄÄKKEILLE VAPPUNA SARVETON JOOGASSA MÖKKI OHJASI CITIZEN KANEN VILJAN KUORIOSA J Ä L L E E N UPPINISKAISILLA SAVUSUKELTAJIEN SÄILIÖISSÄ ONNET L A S K E A PELASTAJILLE OMA POLUT NELIÖIN TAMMALLE VAJOTA TULIPALOISTA KHARIITTI OSANA PELASTAJIEN TYÖTÄ 1 2 3 4 VEDEN SIJASTA VOI VAARA OVAT LUJALUONTEISIA KIELTÄYTYJIÄ VERKOISTA MIETE TAI POIKA PALOMESTARILLA VOI KYVYN TASAAVIA ISOISÄ TUTKIMUKSESSA. 66 Pelastustieto 4–5/2020 RISTIKKO JUUSTO KILPA X2 PULLA X2 KUVIA POROENSIHOIDOLLA HÄTÄ VASAT NEUVOO NÄTTI SAVU-VOIMA 2x VÄYLÄ -RIIHI HYLLY 29.9
RISTIKKO Mesvac Oy, Jorvaksen myllytie 5, 02420 Jorvas Puh. Tuotteemme voidaan asentaa erittäin vaativiinkin kohteisiin ja kytkeä sulkeutumaan ovien mukana toimitettavista savutai lämpöilmaisimista tai asiakkaan järjestelmästä. Tutustu laajaan tuotevalikoimaamme osoitteessa: www.mesvac.fi. Olemme muun muassa Länsimetron ensimmäisen ja toisen vaiheen paloliukuja palorullaovien toimittaja. Tuotteissamme yhdistyvät pitkä kokemus, innovatiivisuus, varmatoimisuus sekä ainutlaatuinen tekninen osaaminen. MESVAC PALO-OVITUOTTEET PALOLUOKAT Palorullaovet, kangas E 30, E 60, E 90, E 120, EI 60, EI 120 Palorullaovet, lamelli EI 60, EI 90, EI 120 Paloliukuovet EI 30, EI 60, EI 90, EI 120 Palonosto-ovet EI 60, EI 120 Savuverhot Suomen laajin palo-ovivalikoima!. Eja EI-luokitelluilla ja testatuilla tuotteillamme suojaat omaisuutesi palon kohdatessa tehokkaasti ja turvallisesti. Valikoimassa nyt myös Hörmann CE-merkityt FST-paloliukuovet ja FlexFire-palorullaovet Soita numeroon 010 836 3000 niin kerromme Sinulle lisää, tai tutustu osoitteessa www.mesvac.fi. 010 836 3000, Huolto 010 836 3100 Faksi 010 836 3099, www.mesvac.fi Mesvac tarjoaa maan kattavan palveluverkostonsa kautta Suomen laajimman valikoiman CE-merkittyjä palo-ovia