4–5/2021 PELASTUSTOIMEN, ENSIHOIDON JA VARAUTUMISEN MEDIA ASTRONAUTEILTA tehoa varustepesuun TYÖVOIMAPULA uhkaa räjähtää käsiin HELSINGIN PELASTUSKOULUN kohtalo ratkeaa tulevana syksynä Sammuva liekki – miten palokunnat pelastetaan?
Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. Soveltuvin osin ja tapauskohtaisesti myös muiden valmistajien merkit. Huolto on tuotteidemme valmistajien kouluttama ja sertifioima, mikä takaa työturvallisen laitteen, pienemmät ylläpitokustannukset, luotettavan toiminnan sekä takuun voimassaolon. PÄÄKIRJOITUS ASIANTUNTEVAA HUOLTOA YMPÄRI SUOMEN Esteri Groupin asiantuntevat huoltopalvelut ovat käytettävissäsi joustavasti koko Suomessa. MUISTA LAITTEIDEN ENNAKKOHUOLTO! Esteri Group tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. Huollamme Esteri-pumput, TR-vesitykit, Tohatsumoottoriruiskut, Hose Master -letkunhuoltolaitteet, Holmatro-, Cobra-, Paratech-tuotteet sekä CAFSlaitteet/One Seven. Jukka Vartiainen +358 50 3593307, jukka.vartiainen@esterigroup.fi Antti Kalliomäki +358 40 487 8023, antti.kalliomaki@esterigroup.fi
Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. Soveltuvin osin ja tapauskohtaisesti myös muiden valmistajien merkit. Tulevaisuus tehdään yhdessä. Nykyisen hallituksen ohjelmaan on kirjattu sopimuspalokuntatoiminnan vahvistaminen erityisesti pelastuslaitosten kumppanina. Se on lyhyt aika. 044 7280401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaajapalvelu p. 044 7280403, kaisu.puranen@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin p. KÄSITTELEMME MYÖS ENSIHOITOA JA VARAUTUMISTA. Sopimuspalokuntatoiminta tai perinteinen VPK-toiminta, kuten suuri yleisö asian tuntee, saa kysyttäessä monelta vastaajalta myönteisen arvion. Varmasti mukana olevat kokevat myös tilanteita, joissa ei koe saavansa arvostusta pyyteettömälle toiminnalleen. Huollamme Esteri-pumput, TR-vesitykit, Tohatsumoottoriruiskut, Hose Master -letkunhuoltolaitteet, Holmatro-, Cobra-, Paratech-tuotteet sekä CAFSlaitteet/One Seven. (03) 4246 5358 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino PunaMusta 2021 ISSN 1236-8639 Tietosuoja Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakas rekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon. Aikaa on vain vajaat 15 vuotta. Jukka Vartiainen +358 50 3593307, jukka.vartiainen@esterigroup.fi Antti Kalliomäki +358 40 487 8023, antti.kalliomaki@esterigroup.fi. Siksi barometrin tulokset kuppikuntaisuuden lisääntymisestä eivät ole omiaan auttamaan asiassa, vaikka yhteisöllisyys yleisesti hyvällä tolalla onkin. Esimerkiksi sopimuspalokuntakentässä aika ajoin viriävä huoli arvostuksen puutteesta tuntuu oudolta. Toki kokemus on aina henkilökohtainen. 044 7280402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi, Kaisu Puranen, p. Kolmen tulevaisuuskuvan avulla punnitaan, millaista sopimuspalokunta on vuonna 2035. Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun Kansi: Teemu Heikkilä, Pixabay, kuvankäsittely Petri Vanhanen Pelastustieto on Aikakausmedia ry:n jäsen PÄÄKIRJOITUS PELASTUSTIETO ON MEDIA, JOKA KATTAA PELASTUSALAN KOKO KENTÄN. Koska toimintaan tarvitaan myös uutta väkeä, pitää palokunnissakin puhaltaa yhteiseen hiileen. Samalla tavalla kuin koko pelastusala. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. Samalla kun pelastuslaitosten lähitulevaisuuden voimavaroista huolehditaan, pitää muistaa myös hallitusohjelmankin kirjaus. Sopimuspalokuntatoiminnan tulevaisuutta arvioitiin Palopäällystöliiton julkaisemassa tulevaisuuskatsauksessa. 0505620735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu, p. PELASTUSTIETO-LEHTI ILMESTYI ENSIMMÄISEN KERRAN VUONNA 1950. MUISTA LAITTEIDEN ENNAKKOHUOLTO! Esteri Group tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. Esa Aalto ASIANTUNTEVAA HUOLTOA YMPÄRI SUOMEN Esteri Groupin asiantuntevat huoltopalvelut ovat käytettävissäsi joustavasti koko Suomessa. 4–5/2021 Pelastustieto 3 Kumppania pitää arvostaa Päätoimittaja Esa Aalto, p. Vastaukset kertovat siitä, missä juuri nyt mennään. Huolto on tuotteidemme valmistajien kouluttama ja sertifioima, mikä takaa työturvallisen laitteen, pienemmät ylläpitokustannukset, luotettavan toiminnan sekä takuun voimassaolon. Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan. Sopimuspalokunnat nähdään pelastuslaitosten kumppaneina. Sopimuspalokuntien Liitto julkaisi äskettäin kolmannen barometrin, jossa kysyttiin toiminnasta palokuntalaisilta. Siihen on saatava tarpeellinen tuki. Tulevaisuus tehdään yhdessä. Erilaisissa kyselyissä ala on aina kärkisijoilla
24 Puhtaan paloaseman periaatteet tulevat jo selkäytimestä K U V A : K IM M O K A IS T O
4–5/2021 Pelastustieto 5 3 Pääkirjoitus 6 Ajassa 10 Pelastusalan maailma 27 Talotekniikka tukemaan puhdasta paloasemaa 34 Harjoituksella yhtenäiset toimintamallit tutuksi 38 Sovelluksen avulla osaaminen haltuun 44 Mirafoni 50 Mokkatakkimaisteri 52 Liian tummaa paahtoa 56 Opinnäytteitä 58 Ulkomailta 60 Kalustonurkassa kestävä puhelin 62 Skismaa koronarokotuksista 64 Nurkat puhtaaksi ja aarteet talteen 66 Keskustelua 68 Uusi savusukellusopas 70 Arkistojen aarteita 72 Näistä tykkään 74 Ristikko 30 Metsäpaloista haihtuu kemikaalicocktail 20 Pelastajan vaarallisin tehtävä on tien päällä 54 Paloauto saa polttoainetta poikkeusoloissakin 40 Tulitöistä tulipalo museoidussa torninosturissa 46 Anni Muukkonen auttaa merihädässä K U V A : T E E M U H E IK K IL Ä
”Paloja pelastustoimen ammattilaisilla ja alan toimijoilla on selkeää tarvetta päivittää tietoja ohjelman kautta ja tutustua uuteen kalustoon,” sanoo Timo Kangasniemi Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistyksestä. Esillä on myös muun muassa vuokrataloyhtiöiden paloturvallisuustekniikat, käyttövoimatarrojen merkitys ajoneuvopelastamisessa, onnettomuuksista ja kriiseistä oppiminen sekä omavalvonta jatkuvuuden hallinnassa. Kuopio • Leiritoiminnan jatkokurssi 25.8. ”Nyt näyttää todella hyvältä. Vuonna 2017 vastaava osuus oli 21 prosenttia. Turvallisuus 2021 -messujen teemana on Luomme huomisen turvallisuutta. Messujen ohjelmalavalla esitellään Pelastusopiston tutkimushanketta pelastajan työvälineistä sekä suojaimista metsäpaloissa ja esitellään keikkakeskustelun toimintamalli ja pelastustoimen toimintaympäristöanalyysi. Lisäksi yleisö voi seurata Road Rescue -pelastusharjoituksia. Turvallisuusmessujen yhteydessä järjestetään Palopäällystöpäivät ja Tulityöseminaari. koko Suomi PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO www.sppl.fi • Tulitöiden kurssinjohtajien täydennyskoulutus 10.6. Turvallisuusmessut järjestetään nyt samaan aikaan FinnSec 2021 -messujen kanssa 6.–7. Pori • Kaikki eri paloturvallisuuslaitteiden sekä väestönsuojan hoitajan kurssit löytyvät SPEKin verkkosivuilta. Kuopio • Sopimuspalokunnan päällikkökurssi 27.8. K U V A : K IM M O K A IS T O. (Lähde: Saal, Harinen, Puustinen: Suomalaisten pelastusasenteet 2020) ALALLA TAPAHTUU PALOKUNTAAN.FI www.palokuntaan.fi • MiniEldis 22h 7.8. 6 Pelastustieto 4–5/2021 TAPAHTUMA Turvallisuus 2021 luo huomisen turvallisuutta AJASSA AJANKOHTAINEN LUKU 44 prosenttia suomalaisista piti vuonna 2020 todennäköisenä, että kohtaa tulipalon elämänsä aikana. Messukeskuksessa uskomme vahvasti, että tapahtumat käynnistyvät syyskuussa ja pääsemme taas kohtaamaan kasvokkain”, Messukeskuksen myyntipäällikkö Virpi Jokitalo kertoo. Vantaa PELASTUSOPISTO www.pelastusopisto.fi • Kansainvälisen pelastustoiminnan peruskurssi 31.8. Kuopio SPEK www.spek.fi • Käsisammutinliikkeen vastuuhenkilön tutkinto 2021 17.8. Mikäli tapahtumaa ei voida järjestää pandemian ja viranomaisten määräysten vuoksi, yritysten osallistumiset siirtyvät tai peruuntuvat ilman kustannuksia. Nyt poikkeuksellisena vuotena osallistumispäätöstä helpottavat pandemiaehdot. Teams • Tulitöiden kurssinjohtajien täydennyskoulutus 17.6. Teams • Koulutusuudistus-webinaari 14.6. lokakuuta Messukeskuksessa Helsingissä. Kuopio • Tuhotyörikosten tutkintakurssi 16.8. Ohjelmaa ovat rakentamassa Suomen Palopäällystöliitto ja SPEK sekä Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto. Ohjelman suunnittelu ohjelmatyöryhmässä etenee vauhdilla. Ohjelma puhujineen julkaistaan elokuussa. Kuopio, Tampere • Pelastushenkilöstön kertauskurssi 4.8. Se näkyy myös elokuussa julkaistavassa ohjelmassa. Messuille on ilmoittautunut jo iso joukko alan yrityksiä. Osastomyynti sujuu odotusten mukaan ja sitä tukevat erinomaiset pandemiaehdot
Otamme varhaisessa vaiheessa mukaan hälyksiin ja annamme vastuuta, jolloin nuorten mielenkiinto pysyy yllä.” Sopimuskorvauksilla on hankittu muun muassa henkilökohtaisia varusteita, kuten kevytasuja. ”Valtatie 25:lla on paljon raskasta liikennettä. Sisäministeriö, Twitter 24.5. ”Saimme alkuvuodesta kierrosta uudemman sammutusauton vm. Viime vuonna tutustuttiin myös sopimuspalokuntatoimintaan Virossa. Kimmo Kaisto Rakennusja maastopalot ovat tyypillisiä Virkkalan VPK:n tehtäviä. 4–5/2021 Pelastustieto 7 SOME VPK TOIMII AJASSA Omat kasvatit aktiivisia K U V A : JO U N I H IE T A N E N ” Ensihoitoa ja pelastamista pitää saada tehdä rauhassa! Koskemattomuuden loukkaaminen on työtehtävien vuoksi virallisen syytteen alaista toimintaa. ”Varoja kerätään esimerkiksi tulityökorttija alkusammutuskoulutuksilla. Vaikka eläin osaisikin uida, se voi veteen pudotessaan hätääntyä ja joutua pinnan alle. Helsingin kaupungin pelastuslaitos, Facebook 28.5. Nuorisoja varhaisnuoriso-osastossa jäseniä on noin 30. Virkkalan VPK on erikoistunut öljyvahinkojen torjuntaan. Autot kalustetaan ja varustellaan ensin Malmin pelastusaseman yhteydessä olevalla korjaamolla. ” Pelastustoimi on vahvasti miesten toimiala. Pelastusliivin kahva helpottaa myös pudonneen kaverin nostamista takaisin veneeseen. Tavoitteena on, että pelastustoimi edustaa laajemmin koko väestöpohjaa. Alalla työskentelee myös hyvin vähän maahanmuuttajataustaisia henkilöitä. Säiliöauto on kahdeksan ja sammutusauto 12 minuutin lähtövalmiudessa ympäri vuorokauden. Petri Eronen, Twitter 25.5. Säiliöauto on tullut uutena 2004 ja miehistönkuljetusauto 2019”, iloitsee palokunnan päällikkö Jouni Hietanen. Toinen menee Kontulan uudelle pelastusasemalle ja toinen jää varayksiköksi. Korona siirsi toukokuulle aiotun kutsu vierasjuhlan lokakuulle. Liikenteenohjaukseen on hankittu erillinen peräkärry isompien tilanteiden varalta.” Palokunnan tilat ovat osin alkuperäisessä kunnossa 1950-luvulta ja nykyvaatimusten mukaan vanhentuneita. Suomen Meripelastusseura, Facebook 26.5. 2011, ja myös irtokalustoa uusittiin isolla kädellä. Koronatilanteen salliessa satavuotiasta palokuntaa juhlistetaan Virkkalapäivien ohessa, jotta kaikki kyläläiset pääsevät mukaan.. ” Fantastisia uutisia! Saimme kaksi uutta kärkiyksikköä Helsinkiin. ” Myös musteilla ja mirreillä pitää olla laadukkaat ja hyvin istuvat pelastusliivit. Länsi-Uudellamaalla Lohjalla on aktiivinen satavuotias Virkkalan VPK. Omat kasvatit ovat pysyneet mukana ja aktiivisina jäsenininä. ”Mielellään otamme hälytysosastoon lisää porukkaa. Naisosasto vuokraa myös astiastoja ja hoitaa tarjoiluja.” Tänä keväänä palokunta on harjoitellut pienryhmissä ja oppitunteja on pidetty myös etänä. ”Näyttäisi siltä, että parin vuoden sisällä Lohjan kaupunki saneeraa tiloja talouden niin salliessa.” Hälytysosastossa on 25 jäsentä, joista viitisentoista aktiivisia. Hälytyksiä on vuodessa noin 70, joista valtaosa rakennusja maastopaloja, vahingontorjuntaa, automaattikeikkoja ja liikenneonnettomuuksia. Iso määrä vanhempia alkaa jäädä lähivuosina pois, mutta viime vuosina on tullut kohtuullisen hyvin väkeä nuoriso-osaston kautta hälytysosastoon
Uudet yksiköt ja asemat tarvitsevat henkilöstöä. 8 Pelastustieto 4–5/2021 INSTAGRAM @mariaohisalo Oulunkylän VPK:n palokuntanuoret ja pumppuharjoitus pitkän koronatauon jälkeen. Hän jäi eläkkeelle 2013, mutta työt eivät siihen loppuneet. K U V A : M A R IA O H IS A LO 3 Jäimme ensimmäistä kertaa alle sen määrän, mitä haimme. Pelastuskomentaja Jani Pitkänen Uudenmaan massiivisesta työvoimapulasta, Pelastusalan ammattilainen 2/2021 1 Ari Huusela tai Tapio Lehtinen voivat mielestäni hyvin lähteä yksin maailmanympäripurjehdukselle. #OLKVPK #asema45 #palokuntanuorisotyö #sopimuspalokunta AJASSA MITÄ KUULUU. Kiitos tärkeästä työstänne. Miten TOKEVA syntyi. Yli puolet vastanneista oli pohtinut alanvaihtoa muuhun kuin hoitoalan työhön vähintään useamman kerran vuodessa. Tämä on huolestuttavaa jatkoa ajatellen. Se on vankkumaton turvallisuusajattelu. Iloa ja yhdessä tekemisen riemua oli selvästi ilmassa! Pääsin moikkaamaan ja jututtamaan iltakävelyllä. Etsin ulkomaisista alan lehdistä kiinnostavia juttuja ja kirjoitan niistä tiivistelmät Pelastustiedon ulkomailta-palstalle.. Teen myös seurausanalyysejä yrityksille Tukesin lupahakemusten ja sisäisten pelastussuunnitelmien liitteeksi. Työssäsi oli parasta. Päivitin OVA-ohjeiden vaara-alueet ja laadin ehdotuksen TOKEVA 2020 -ohjeiden vaara-alueiden valinnasta. Pelastusopisto tilasi 1993 VTT:ltä työn, jossa laadittiin kemikaalionnettomuuksille torjunta ohjeet. Asiantuntijat laativat menetelmäohjeet. Harri Sane, Trossi-lehti 1/2021 2 Kaikenikäiset ensihoitajat riippumatta paikkakunnasta tai työnantajasta miettivät huomattavan paljon alanvaihtoa. Sain jatkuvasti oppia uusia asioita ja välittää tietoa sitä tarvitseville. Projektipäällikkönä sovitin taktiset ohjeet oppikirjan yleisen torjuntataktiikan mukaisiksi. Eivät hekään tiedä kaikkea, mutta yksi tärkeä ominaisuus heitä yhdistää. TOKEVA-ohjeiden ensipainos valmistui alkuvuodesta 1995. Ensihoitajista yli 70 prosenttia miettii alanvaihtoa, Systole 2/2021 POIMINNAT K U V A : E S A A A LT O TOKEVA vie yhä Risto Lautkaski oli tutkija ja erikoistutkija VTT:llä melkein 40 vuotta
Liekkipalon sammuttaminen ei juurikaan vaikuta akun sisällä etenevään prosessiin, joten liekkien sammuttaminen ei ratkaise alkuperäistä ongelmaa akun sisällä. Artikkeli synnytti heti kommentteja isommista ajoneuvoista. Ainoa tapa saada prosessi pysähtymään, on saada akun sisäinen lämpötila laskemaan niin alas, että prosessi ei enää etene kennosta toiseen. Juhlavuotensa kunniaksi yritys jakoi paikalliselle lasten ja nuorten harrastustoiminnalle kannustusstipendit. AJASSA TILASTO Joka kymmenes tarkistaa palovaroittimen kerran kuussa Imatralaiselle Teknosafelle 40 vuotta täyteen Vain noin joka kymmenes suomalainen tarkistaa palovaroittimensa kunnon vähintään kerran kuukaudessa ja noin joka toinen muutaman kerran vuodessa. Tämä ei onnistu enää upotusmenetelmällä, ja luonnonvesilähteeseen upottaminen on ympäristösyistä varsin huono vaihtoehto. Kerran kuukaudessa palovaroittimen kunnon tarkastavien osuudessa on havaittavissa, ei toivottava, laskeva trendi. Pelastusopiston erikoistutkija Marko Hassinen, miten toimitaan oikein raskaan kaluston akkupalon kanssa. Tänään yritystä vetävät Eskon tyttäret Anna Helminen ja Elina Metsi, jotka ovat käytännössä kasvaneet isänsä perustaman yrityksen kanssa. Nyt odotetaan, että korona-aika hellittää, jotta yrityksen neljää vuosikymmentä päästään juhlimaan perinteisellä tavalla tapaamalla yhteistyökumppaneita. Liekkipalo on vain yksi vaihe tässä prosessissa. Johtopäätöksenä oli, että sähköauton palossa, jossa litiumioniakku (todennäköisesti) kuumenee, paras ratkaisu on sijoittaa auto vaihtolavalle ja täyttää lava vedellä. Näin ollen keinovalikoimaan jää lähinnä akun jäähdyttäminen ulkoapäin runsaalla vesimäärällä. Akun sisäiseen jäähdyttämiseen on suunniteltu pistosuihkuputkia, mutta niiden käytöstä on vielä varsin vähän kokemuksia. Pelastustieto.fi:ssä julkaistiin hiljattain käännös hollantilaislehden artikkelista, jossa käsiteltiin veteen upottamista ja muita litiumioniakkupalojen sammutusmenetelmiä. Raskaan kaluston akkupaloihin periaatteet ovat toki samat, eli akku ja etenkin sen sisällä olevat akkukennot pyritään jäähdyttämään, jotta akussa etenevä prosessi pysähtyisi. Nimi vaihtui Teknosafeksi 16 vuotta sitten. Kuusi prosenttia vastaajista ei tarkista palovaroitintaan koskaan. RAPORTTI: HTTP://INFO.SMEDU.FI/KIRJASTO/SARJA_B/B2_2021.PDF) Kesäkuun alussa tuli 40 vuotta siitä, kun Esko Metsi perusti Imatralla Sammutinhuolto -nimisen yrityksen. Kimmo Kaisto Kuva: Pekka Toivanen 10 20 30 40 50 60 1999 2002 2005 2008 2011 2014 2017 2020 Palovaroittimen tarkastusaktiivisuus 1999-2020 (%) Vähintään kerran kuukaudessa Muutaman kerran vuodessa Harvemmin Ei koskaan 52 % 26 % 11 % 6 % Palovaroittimien tarkistusaktiivisuus 1990–2020 prosentteina. Yritys on kasvanut erityisesti maahantuonnin alettua samoihin aikoihin, kun yrityksen nimeksi tuli Teknosafe. Ajoneuvon valmistajan ohjeet akkupalon osalta ovat olennaisessa roolissa, kun akun kuoren lävistäviä jäähdytysmenetelmiä harkitaan. Litiumioniakun palo on monivaiheinen kemiallinen prosessi, joka etenee akussa kennosta toiseen. Toinen asia onkin sitten, mistä nämä ohjeet taiotaan esille sammutustehtävällä. 4–5/2021 Pelastustieto 9 HYVÄ KYSYMYS UUTINEN Miten sammutetaan raskaan kaluston akkupalo. (LÄHDE: SAAL, HARINEN, PUUSTINEN: SUOMALAISTEN PELASTUSASENTEET 2020
PELASTUSALAN MAAILMA
Kuva: Lehtikuva/AFP.. PELASTUSALAN MAAILMA 45°52’1 P 8°32’2 I Pelastajat köysiradalla Stresan lomakohteessa Pohjois-Italiassa, jossa köysiradalla kulkenut vaunu romahti alas 23. Onnettomuudessa kuoli 14 ihmistä. toukokuuta
Turvallisuusala kiinnosti, vaikka en ajatellutkaan palomiehen työtä kutsumusammattina. Harri Jalonen on 31-vuotias helsinkiläinen, joka halusi vaihtaa automaalarin työn toiseen ammattiin. 12 Pelastustieto 4–5/2021 Pelastuskoulun kohtalo ratkeaa syksyllä Helsingin Pelastuskoulun tulevaisuus pelastajien koulutuspaikkana ratkeaa syksyllä. Käytännönläheinen koulutus kiinnosti.” Jalonen haki ensin opiskelemaan turvallisuusalaa ammattikorkeakouluun, mutta sinne ovet eivät auenneet. Heille pelastajakoulutuksessa parasta on ollut käytännönläheisyys. Sitten Rufus Saikku (edessä) ja Harri Jalonen valmistuvat pelastajaksi syksyllä. Käytännönläheinen koulutus on ollut heidän mieleensä.. Takana on kahden vuoden koulutus ja työt odottavat Helsingin pelastuslaitoksella. Teksti ja kuva: Esa Aalto Kouluttajat kouluttavat itselleen työkavereita. ”Yksitoikkoinen työ kävi raskaaksi ja halusin jotain uutta. AJASSA H arri Jalonen ja Rufus Saikku valmistuvat ensi syksynä pelastajiksi Helsingin Pelastuskoulusta. Minulla ei ollut myöskään ennakkokäsityksiä työstä, joten odotuksiakaan ei ollut. Myös monipuolinen työnkuva ja mahdollisuus kehittää itseään erilaisille erikoistumisalueille tekee tulevasta ammatista kiinnostavan. Sisäministeriössä selvitetään työvoimaja koulutustarve, jonka perusteella ratkaisut tehdään
Hän myös pelkää, että valmistelussa olevassa koulutusuudistuksessa hukataan hyvä käytännön koulutus. ”Välimatka ei innostanut.” Rufus Saikku on myös 31-vuotias ja asuu Espoossa. Valtakunnallinen valmius taas edellyttää sitä, että tarvittaessa Lapin pelastajia on voitava käyttää Helsingissä ja päinvastoin." Hän pitää selvänä, että Pelastusopisto on jatkossakin kansallisesti kehitettävä osaamiskeskus, vaikka käytännön tuotantoratkaisuja voidaan miettiä laajemminkin. ”Mitään aloitetta meiltä ei Kirkkokadulla toivota, vaan tämän selvityksen perusteella asia päätetään”, pelastuskomentaja Jani Pitkänen sanoo. ”En ymmärrä sitä, että peruskoulutuksessa olisi jokin alueellinen erityispiirre, ettei koko maan pelastajien koulutusta voitaisi järjestää Pelastusopistossa, jossa annetaan kansainvälisestikin arvioituna korkeatasoista koulutusta.” "Kaikilla alueilla on alueellisia erityispiirteitään, joihin perehdyttämisestä on työnantajan huolehdittava jatkoja täydennyskoulutuksessa ja harjoittelussa. Hän pitää myös tärkeänä, että oppilaitokset eivät kilpaile keskenään, kun valtiovallan rahoituksesta aikanaan päätetään. Pelastuspäällikkö Jari Korkiamäki toivoo, että syntyneessä työvoimapulatilanteessa Helsingin koulutusta ei heitetä hukkaan. He toivovat, että myös tulevaisuudessa Helsingissä voidaan kouluttaa pelastajia. Samalla ratkaistaan se, miten tarpeesta huolehditaan. ”Mitään vaihtoehtoa ei suljeta tässä vaiheessa pois”, hän sanoo ja viittaa siihen, että myös Helsingin Pelastuskoulun jatko ratkaistaan tässä yhteydessä. Pelastajan ammatti tuntui luontevalta, koska siinä voi myös hyödyntää ensihoitajan tutkintoa. ”Viimeistään syksyllä on päätökset tehtävä.” Parhaillaan sisäministeriössä selvitetään tarve koulutukselle. Hän lähti aina mielellään töihin, joten esimerkki ei ainakaan vieroittanut työstä.” He arvostavat hyvää yhteistyötä ja yhdessä tekemistä. 4–5/2021 Pelastustieto 13 Mitään vaihtoehtoa ei suljeta tässä vaiheessa pois. AJASSA hän huomasi, että Helsingissä koulutetaan palomiehiä. ”Valtio vastaa jatkossa paitsi hyvinvointialueiden myös koulutuksen kustannuksista eikä voida hyväksyä kalliita ratkaisuja, jotka eivät ole perusteltuja.” Hän ei hyväksy vastakkainasettelua koulutuspaikkakysymyksessä. ”Toki palkallakin on merkitystä. Pandemia siirsi tutustumisjaksoa muun muassa Korvaharjun harjoitusalueelle tähän kesään. ”Palkalla pitää toki pystyä pärjäämään, kun tiedetään, että Helsingissä on myös korkeat elinkustannukset. Kohvakka korostaa, että ratkaisun on oltava myös taloudellisesti tehokkain. ”Palomiesten osaaminen vaatii kädentaitoja. Ollaan melkein kuin oikeissa töissä.” Valtakunnalliseen oppilaitokseen Kuopiossa he pääsevät tutustumaan ennen kuin valmistuvat. Kun niin tehdään, meitä estetään jatkamasta työvoiman kouluttamista.” Korkiamäki muistuttaa myös, että lisääntyneestä työvoimatarpeesta on huolehdittava myös senkin jälkeen, kun akuutein tarve on täytetty. Palomiehet tarvitsevat nykyistä tasokkaamman koulutuksen, mutta sen pitää olla työelämälähtöistä.” ”Keskeisiä kädentaitoja ei voi oppia lukemalla.” RAHA MYÖS RATKAISEE Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakan mukaan koulutusmäärätilannetta tarkasteltaessa otetaan huomioon myös se, mikä on koulutustuotanto tulevaisuudessa. Hän löysi myös Pelastusopiston tiedot, mutta Kuopioon hän tuskin olisi lähtenyt opiskelemaan. ”Parasta täällä on se, että kouluttajat kouluttavat itselleen työkavereita ja sillä asenteella toimitaan. Hänellä on ensihoitajan amk-tutkinto, mutta sen lisäksi hän halusi kouluttautua lisää. ”Jos opiston koulutusmäärää kasvatetaan, siitä riittää työntekijöitä kaikkiin pelastuslaitoksiin”, Parviainen painottaa.. ”Isäpuoleni on työskennellyt palomiehenä. Aikaisemmassa työssäni tienasin tuplasti enemmän, mutta tärkeää on sekin, että työssään viihtyy”, Harri Jalonen sanoo. Rehtori Mervi Parviainen painottaa erityisesti Pelastusopiston erinomaisia harjoitusolosuhteita. Sisäministeriössä selvitetään työvoimaja koulutustarvetta. Samalla ratkaistaan myös pelastuskoulun kohtalo. Onneksi palkkaa on nyt vähän nostettu ja oikeaan suuntaan ollaan menossa”, he sanovat. ”Pelastusopisto on ilmoittanut hoitavansa koulutuksen, jos saa resurssit, mutta epäilen, onnistuuko se siinä.” ”Omituista on se, että Helsinkiä vaaditaan ensin uhkasakon voimalla lisäämään resursseja. Sillä on iso merkitys työssä viihtymisen ja jaksamisen kannalta. Tärkeintä on löytää järkevä ja kustannustehokas ratkaisu. EI HEITETÄ HUKKAAN Helsingin Pelastuskoulu on saanut jatkoaikaa vuoteen 2023. Toki teoriaakin tarvitaan, mutta nykyisenkaltainen amk-koulutus on liikaa teoriapainotteinen
Eri ikäisten ja -taustaisten ihmisten on helppo tulla mukaan, ja harrastus näyttäytyy heille houkuttelevana. Vai ehkä sittenkin näin: vuonna 2035 Kuorolahden VPK-yhdistys on liittynyt osaksi alueellista yhdistystä. Palokuntatoiminta on hiipunut olemattomiin. Sopimusvelvoitteista on ollut vaikea pitää kiinni. Teknologian kehittymisen ansiosta tehtäväkenttä on monipuolistunut, ja ihmisten erilaisia kykyjä voidaan hyödyntää tehokkaasti.. Tekstit: Kaisu Puranen · Kuvitus: Petri Vanhanen SOPIMUSPALOKUNNAT 4–5/2021 Pelastustieto 15 O n vuosi 2035. Nyt maalaiskunnan paloasema seisoo tyhjänpanttina. 4–5/2021 Pelastustieto 15 Tuntematon tulevaisuus Sopimuspalokunnat säilyvät elinvoimaisina myös tulevaisuudessa, jos niillä on kunnolliset asemat ja kalusto, pelastuslaitosten tuki sekä hälytystoimintaa laajempi toimintapohja. Palkattu henkilöstö hoitaa hallinnolliset työt, ja palokuntalaiset voivat keskittyä olennaiseen toimintaan. Kylälle on perustettu omatoiminen hälytysryhmä, joka tekee, mitä pystyy ennen kuin viranomaiset saapuvat paikalle. Tiukat vaatimukset sitoutumiselle, ammatillisuudelle ja fyysiselle kunnolle ovat karsineet suurimman osan harva-alueen kiinnostuneista. Joskus sopimuspalokuntatoiminta oli virkeää Kuorolahdellakin
Hallinnollista taakkaa voisi keventää vaikkapa sopimuspalokuntien yhteisesti palkatuilla resursseilla. Sammuvassa skenaariossa sopimuspalokunnat ovat taantuneet, hiipuvassa ne taistelevat olemassaolostaan ja liekehtivässä skenaariossa ne voivat hyvin. Hän näkisi mielellään, että tulevaisuudessa palokunnat olisivat laajemmin läsnä pelastustoimessa, onnettomuuksien ehkäisyssä ja turvallisuusasioiden edistämisessä varsinkin paikallistasolla. Entä tarvitaanko sopimuspalokuntia lainkaan, nyt tai tulevaisuudessa. ”Sopimuspalokunnat ovat keskeinen SOPIMUSPALOKUNNAT. Horelli uskoo, että tällä hetkellä sopimuspalokuntien toiminta on ehkä liian suppeaa. ”Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö sopimuspalokuntien toiminta pelastustoimen tehtävissä voisi olla laadukasta, osaavaa ja ammattitaitoista. Ihmisille pitäisi tarjota nykyistä enemmän tekemisen paikkoja.” Harrastuksena sopimuspalokuntatoiminnan pitäisi tuoda vastapainoa työlle, ei olla toinen työ. ”Jos sopimuspalokuntatoiminta keskittyy pelkästään pelastustoimen tehtävien hoitamiseen, on vaara, että toiminta supistuu ja menetämme jotakin sopimuspalokuntien kannalta elintärkeää. Horelli on huomannut, että hallinnolliset työt vievät nykyisin ison osan sopimuspalokuntalaisten, varsinkin palokuntien päälliköiden, ajasta. Pelastusalalla tämä tukiverkosto muodostuu järjestökentästä. Mutta kun toiminnan peruspohja on riittävän laaja, sieltä kumpuaa voimaa myös hälytystoimintaan.” Horelli korostaa, että vapaaehtoisorganisaatiot, kuten sopimuspalokunnat, tarvitsevat tuekseen vahvan tukiverkoston. TOIMINTAA PITÄISI LAAJENTAA Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Ilkka Horelli arvioi, että paraikaa palokuntien tilanne Suomessa on vaihteleva. Hän pohtii, ettei ole olemassa yhtä patenttiratkaisua sopimuspalokuntien elinvoimaisuuden säilyttämiseen. Katsauksessa tarkastellaan kolmen skenaarion kautta, miltä sopimuspalokuntien tulevaisuus voisi näyttää. M uun muassa tällaisia tulevaisuudenkuvia maalailtiin Suomen Palopäällystöliiton Sopimuspalokuntien tulevaisuuskatsauksessa, joka ilmestyi huhtikuun lopulla. Lisäksi pitäisi miettiä, miten pelastuslaitokset pystyisivät tukemaan sopimuspalokuntia nykyistä paremmin. Seuraava askel vahvempaan sopimuspalokuntakenttään voisi olla esimerkiksi sopimuspalokuntatoiminnan oma strategia, jossa toimintaa tarkasteltaisiin sopimuspalokuntien itsensä näkökulmasta. Tarvitaan paikallisia, juuri tietyn palokunnan tarpeisiin sovitettuja ratkaisuja, mutta myös valtakunnallista ohjausta. 16 Pelastustieto 4–5/2021 Suomi vanhenee, harva-alueilla väki vähenee
Yleisesti toimintaa motivoivat kunnolliset puitteet ja hälytyksille pääsy. Se tehdään eri keskusteluissa ja kammareissa. ”Sopimuspalokunnat tekevät täällä valtavan työmäärän. ”Tärkein asia, jonka pitää olla kunnossa, on päänuppi. 4–5/2021 Pelastustieto 17 osa Suomen pelastustoimen järjestelmää ja ovat olleet sitä jo lähes 200 vuotta. Erittäin vaativissa tehtävissä voisi olla eri vaatimukset kuin pelastustoimen peruskurssilla. Barometristä kävi ilmi, että jopa 30 prosenttia vastanneista pohtii toiminnan lopettamista. Oman pelastuslaitokseni näkökulmasta sopimuspalokunnat ovat keskeinen voimavara nyt ja varmasti 20–30 vuoden päästäkin.” Aarto sanoo, että ongelma on joidenkin alueiden elinvoiman hiipuminen, mikä hiivuttaa sopimuspalokuntatoiminnankin. Hän ehdottaa, että voimavaroja voisi kohdentaa niihin tehtäviin, joita palokunnilla eniten on. Turvallisuusalalle ei pysty ottamaan ihan kaikkia mukaan, mutta jäsenistö voisi olla monipuolisempaa, kuin se tällä hetkellä on.” SSPL:n kolmas sopimuspalokuntabarometri valmistui keväällä, ja sen keskeinen viesti on, että koronaa lukuunottamatta palokunnilla menee hyvin. Merkittävästi ylipainoinen henkilö ei ehkä läpäise savusukellustestejä, mutta hän voisi olla loistava yksikön kuljettaja. Suurimmassa osassa aluetta palokuntien tilanne on oikein hyvä.”. ”Minimivaatimukset pitää olla, se on päivänselvää. Maskonen nostaa motivaatioon vaikuttavaksi asiaksi myös esimerkiksi varallaolon, joka sitoo palokuntalaisia lähtövalmiuden ylläpitoon. Suomi on harvaan asuttu maa, eikä meillä ole mitään muuta kustannustehokasta järjestelmää, jolla pelastustoimen palvelut pystyttäisiin tuottamaan nykyisellä tasolla”, Horelli painottaa. ”Jos haluamme turvata turvallisuuden lähipalvelun, meillä ei ole varaa menettää sopimuspalokuntia.” VAATIMUKSET TARKASTELUUN, YHTEISTYÖ TIIVIIMMÄKSI Suomen Sopimuspalokuntien Liiton toiminnanjohtaja Ari Maskonen sanoo, että tulevaisuuskatsaus pitäisi lähettää jokaiselle kuntapäättäjälle, pelastuslaitokselle ja sisäministeriön pelastusosastolle, sillä SSPL ei pysty yksin saamaan muutosta aikaan. ”Mutta se ei johdu ehkä niinkään sopimuspalokuntatoiminnasta itsestään vaan joidenkin kuntien elinvoiman heikkenemisestä.” Lapissa noin puolet tehtävistä hoidetaan käytännössä kokonaan sopimuspalokuntien voimin. Keskustelemme siitä, missä on alaraja. Maskonen kysyy, täytyykö sopimuspalokuntalaisilta ja ammattipelastajilta edellyttää täysin samoja asioita. ”En itse osaa nähdä sellaista maailmanloppua. Ongelma on silloin, onko pelastustoimella tarjota riittävästi järkevää tekemistä.” Hän uskoo, että suurin osa sopimuspalokunnista on nytkin liekehtivässä vaiheessa. Mutta teemme joka päivä töitä sen eteen, että sopimuspalokuntatoiminta olisi elinvoimaista.” Maskonen arvioi, että nykytilanne monilla palokunnilla on ihan hyvä, vaikkakin korona on hetkellisesti suuri ongelma. Meillä ei ole työkaluja liittona muuttaa tätä suuntaa. Tulijoita palokuntiin on kyllä. ”Palokunnan ja muun elämän yhteensovittaminen on ehkä muuttunut kompleksisemmaksi”, Maskonen arvioi. Palokuntien elinvoimaan vaikuttaa myös se, pystyykö sopimuspalokuntalainen yhdistämään työn ja perhe-elämän, ja tukeeko työ palokuntatoimintaa. Hänen mielestään tulevaisuus on silti katsauksen skenaarioita valoisampi myös harva-alueilla, ainakin Lapissa. Hiipumassa on ehkä parisenkymmentä prosenttia sopimuspalokunnista. Jäsenrekrytointi on silti iso haaste joka puolella. Näin on nyt, ja aivan varmasti myös tulevaisuudessa. Jos työaikana tuleva tehtävä vähennetään palkasta, motivaatiokin voi kadota. ”Jos meidän ihmisemme osoittavat kahdessa–kolmessa tutkimuksessa sen, että tarvetta olisi, voidaan kysyä, miksi asiat eivät parane.” SUURIN OSA LIEKEHTIVÄSSÄ VAIHEESSA Lapin pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Markus Aarto näkee, että sopimuspalokuntien tulevaisuuskatsauksen skenaariot ovat paikoin turhankin synkkiä. Selvää parannusta ei ole myöskään tapahtunut yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa, työturvallisuudessa tai varusteissa. Tätä pitää vahvasti tutkia ja määritellä.” Maskonen pohtii, voisiko motivoitunut henkilö osallistua palokuntatoimintaan, vaikka hänellä olisi jokin fyysinen rajoite. ”Suomi vanhenee, ja harva-alueilla SOPIMUSPALOKUNNAT väki vähenee. ”Ja kaupungeissahan elinvoimaongelmaa ei ole
”Ei tätä voi tehdä puolivillaisesti. ”Toimivat ja käyttökelpoiset paloasematilat ja kelvollinen kalusto ovat tärkeitä. Lapin mallissa pelastuslaitos ostaa sopimuspalokunnilta palvelua. Aarron mukaan pelastuslaitos voi tukea sopimuspalokuntien toimintaa ennen muuta turvaamalla hyvät fasiliteetit. Sen sijaan muiden tehtävien lisääminen tekee harrastuksesta täysipäiväisen työn. Se sitoo porukkaa yhteen ja kasvattaa tervettä me-henkeä.” Aarto ei usko, että hälytystoimintavelvoite ajaa ihmisiä toiminnan parista, päinvastoin. Mutta jos mennään liian lähellä ammattilaistasoa, karkotetaan toiminnan piiristä runsaasti henkilöitä, joilla olisi muuten paljon annettavaa hälytysosastoille, eikä siihen ainakaan harva-alueella ole varaa.” Hän kertoo, että Lapissa esimerkiksi rakennuspalojen osuus on vain parisen prosenttia kaikista hälytystehtävistä, eikä niissäkään kaikissa savusukellus ole aina tarpeen tai mahdollista. ”Jos pelastuslaitoksen kippariosastolta ei kukaan edes kerran vuodessa kiitä perheen kärsivällisyyttä siitä, että perheenjäsen on pystynyt ansiokkaasti osallistumaan tehtäville, käy pian niin, että hän ei pääse.” Heinilän mukaan päivälähdöt ovat ongelma jokaisessa palokunnassa. Siis itsestäänselvyytenä. Harrastus sitoo, ja siinä on tietyt osaamisvaatimukset. Heinilän mukaan moni pelastuslaitos suhtautuu sopimuspalokuntiin kuin työvuoroon, joka tulee aamulla yhdeksään ja lähtee seuraavana päivänä pois. Kari Heinilä tähdentää, että kaikkien kurssiputkien pitäisi toimia, ja pelastuslaitosten pitäisi varata rahaa sopimuspalokuntien kouluttamiseen.. Monesti yhteisöllisyys moninkertaistuu vaikkapa uuden paloaseman tai uuden auton ympärille. Heinilä on palokuntaurallaan nähnyt parempia ja huonompia aikoja, mutta yksi asia Päivälähdöt ovat ongelma jokaisessa palokunnassa LIIKA KUORMITUS VOI TAPPAA TOIMINNAN Lapissa on normaalioloissa yli kolme miljoonaa matkailijayöpymistä vuosittain, mikä tuo palokunnille valtavan tehtävämäärän. 18 Pelastustieto 4–5/2021 SOPIMUSPALOKUNNAT Kuusiston VPK:n päällikkö Kari Heinilä arvioi, että kaikki sopimuspalokuntien tulevaisuuskatsauksen skenaariot voivat olla mahdollisia. ”Sopimuspalokuntatoiminnan voi tappaa, jos kuormittaa ihmisiä liikaa.” Aarron mukaan osaamisja erityisesti kuntovaatimuksista on syytä käydä tarkkaa keskustelua. ”Osaaminen on tärkeää, kuten hyvä terveys ja riittävä kunto. Hän painottaa, että sopimuspalokuntatoiminta on erilaista kuin monet muut harrastukset. Työnantajan ja yhteiskunnan pitäisi tulla vastaan niin, että päivälähdöt olisivat helpompia. Yhdistykset keräävät myös itse varoja, ostavat kalustoa ja pitävät yllä valmiuttaan. Ja silloin täytyy osata ja tietää, silloin ei voi harjoitella.” PELASTUSLAITOKSEN TUKI TÄRKEÄ Heinilä nostaa yhdeksi sopimuspalokuntien elinvoimaisuuteen vaikuttavaksi asiaksi pelastuslaitoksen tuen. Hälytyksiä ei voi sopia etukäteen, vaan silloin mennään, kun joku on hädässä ja tarvitsee apua
4–5/2021 Pelastustieto 19 SOPIMUSPALOKUNNAT on pysynyt: väkimäärä on liian vähäinen. Nyt tarvitaan toimenpiteitä ja rahaa.” K U V A : E M E O Y Työnantajan ja yhteiskunnan pitäisi tulla vastaan.. Heinilä korostaa, että sopimuspalokuntien elinvoimaisuus on kaikkien vastuulla. Hän ei silti ajattele, että ainakaan ammattillisuuden vaatimus ja sitoutuminen karkoittaisivat ihmisiä. Heinilä tähdentää, että kaikkien kurssiputkien pitäisi toimia, ja pelastuslaitosten pitäisi varata rahaa sopimuspalokuntien kouluttamiseen. Molempia voisi ulkoistaa. ”Toimintaa vaaditaan ihan yhtä lailla ministeriöstä, pelastuslaitoksilta, kunnilta kuin sopimuspalokunnilta. Myös loputon hallinnollisten tehtävien suo saattaa uuvuttaa, samoin tukitoiminnot. ”Ihminen tarvitsee pysyvyyttä ja pitkiä suhteita tänäkin päivänä.” VAROJA KOULUTUKSEEN Motivaatiota voi syödä se, jos itseään ei pääsekään kehittämään
Moottoritie 120 km/t, 4 yksikköä: raivausauto ja toinen hööki tehtäväpaikalla, toinen hööki suoja-autona. 20 Pelastustieto 4–5/2021. Ambulanssi on lähtövalmiina edessä. TYÖTURVALLISUUS Kuva on työturvallisuutta parantavasta ATSIhankkeesta, josta kerrottiin Pelastustiedossa 7/2019. Tehtäväpalaveri menossa
Onnettomuudessa vältyttiin henkilövahingoilta, mutta säiliöauto vaurioitui hinauskuntoon. ”Ongelma vain on, että työskentelyaikamme tiealueella on valtaosassa onnettomuuksista 20–30 minuuttia maksimissaan. Vuonna 2016 kolme pelastushenkilöstöön kuuluvaa henkilöä menehtyi tiealueella Ruotsissa. Siellä on tehty paljon asioita, jotka parantavat näkyvyyttä liikenteessä ja luulen, että keskustelu törmäysvaimentimien käytöstä alkaa uudelleen meilläkin.” Virolainen huomauttaa, että sopimuspalokuntien törmäysvaimentimet ovat ehdottomasti hyödyllisiä pitkäkestoisemmilla tehtävillä. Lisäksi tiellä voidaan toimia myös esimerkiksi liikennevälinepaloissa tai myrskyjen aiheuttamissa raivaustehtävissä. Sopimuspalokunnilla on toki erilaisia sopimuksia, mutta viivettä tehtävälle lähtemiseen on olemassa. Leppävaaran VPK teetti vanhasta sammutusautosta TMA-ajoneuvon, johon on integroitu törmäysvaimennin. ”Tällä hetkellä liikennevirtaa ei saada hidastettua siinä määrin, kuin työturvallisuuden näkökulmasta pitäisi.” Pelastuslaitokset ovat valtakunnallisesti tiedostaneet tieliikennepelastamisen työturvallisuusriskit. Teksti: Kaisu Puranen · Kuva: Karjalohjan VPK suojaustoimia, kuten tilapäisiä liikennejärjestelyjä, liikenteenohjausta ja viranomaisyhteistyötä on kehitetty. ”Todennäköisyys siihen, että pelastushenkilöstö joutuu onnettomuuteen tai käy jonkinlainen työtapaturma, kasvaa koko ajan.” Suurin ongelma on autoilijoiden liian suuri tilannenopeus onnettomuusalueilla. Pelastuslaitoksen hankkimien ajoneuvojen tulisi olla monikäyttöisiä suorituskykyvaatimuksien mukaisesti. ”Tämän jälkeen voidaan perustaa työryhmä, jossa ovat edustajat kaikilta viranomaisilta. Virolainen sanoo, että idea on erittäin hyvä. Yhteinen valtakunnallinen ohje tiealueilla toimimiseen parantaisi turvallisuutta. 4–5/2021 Pelastustieto 21 TYÖTURVALLISUUS P elastajien työturvallisuus tieliikenneonnettomuustehtävillä nousi jälleen puheenaiheeksi, kun rekka törmäsi onnettomuuspaikan raivaustöissä suojana käytettyyn palokunnan säiliöautoon huhtikuun puolivälissä Vihdissä. ”Voimme vielä kehittää omaa näkyvyyttämme tiealueella, ja parantaa yhteistyötämme muiden viranomaisten kanssa.” Tieliikennepelastamisen toimikunta on laatinut esityksen, jossa ehdotetaan yhteisen valtakunnallisen ohjeen laatimista tiealueilla toimimiseen. Mitä ihmisten liikennekäyttäytymiseen tulee, Virolainen arvioi, että se on muuttunut, koska elämme niin hektistä aikaa. ”Ihmisten pitää olla tavoitettavissa koko ajan ja mielellään myös ajaessa. TMA-AJONEUVO ON HYVÄ IDEA Virolainen sanoo, että pelastustoimen yhtenevät ohjeet työskentelyyn tiealueella sekä kaikkien viranomaisten yhteiset toimintamallit auttaisivat parantamaan työturvallisuutta. ”Ruotsissa tällaisia menettelytapoja on. Kuitenkin kaikki, mitä autossa tehdään ajamisen lisäksi, lisää onnettomuuden riskiä.”. Se toimitetaan kesäkuussa sisäministeriölle. Suomen Palopäällystöliiton tieliikennepelastamisen toimikunnan puheenjohtaja, palomestari Juha Virolainen arvioi, että pelastustöissä tiealueilla tapahtuu läheltä piti -tilanteita vähintään muutamia viikoittain. Erilaisia Tiealueella työskentely on pelastajan vaarallisin tehtävä Pelastuslaitokset ovat jo kehittäneet erilaisia suojaustoimia. ”Jonkinlainen TMA-peräkärryratkaisu voisi olla kustannustehokkaampi ja käytännöllisempi ratkaisu pelastuslaitokselle kuin ajoneuvon perään integroitu kokonaisuus”, Virolainen pohtii. ”Määrittäisin pelastajien työskentelyn tiealueella vaarallisimmaksi tehtäväksi, ihan siksi, että tehtäviä on niin paljon.” Virolainen kertoo, että yli 15 prosenttia kaikista pelastustoimen tehtävistä on tieliikenneonnettomuuksia, joissa toimitaan aktiivisesti tiealueella. Saamme varmasti kokonaisvaltaisen ohjeen, jota pelastuslaitokset pystyvät toteuttamaan omilla alueillaan.” Myös sopimuspalokunnat ovat reagoineet työturvallisuuteen tiealueilla. Se on vähän kuin joutoaikaa, joka käytetään esimerkiksi puhelimessa puhumiseen, palaveriin ja niin edelleen. Hyötysuhde ei välttämättä ole niin suuri, kuin jos törmäysvaimennin olisi lähdön ensimmäisessä aallossa heti mukaan otettavissa.” AJAMINEN KUIN JOUTOAIKAA Vakinaisella palokunnalla ei välttämättä ole riittäviä resursseja hankkia varsinaista TMA-ajoneuvoa
Mallia haettiin Ruotsista, jossa törmäysvaimentimet ovat yleisessä käytössä pelastustöissä. Lisäksi siitä löytyy monenlaisia liikenteenohjaukseen tarkoitettuja varusteita, kuten hidastimia ja ennakkomerkkejä. Törmäysvaimentimen yläpuolella on kauas Vanhasta höökistä TMA-ajoneuvo näkyvä taulu, jossa on keltavilkuilla varustettu liikennettä ohjaava nuoli. Törmäysvaimennin on rakennettu alumiinikennoista, jotka painuvat kasaan ja imevät energian itseensä törmäyksessä. ”Siinä vaiheessa, kun yksikkö pysähtyy kaistalle tekemään turvaamistyötä, se on täysin valmis käyttöön, eikä muuta operointia tarvita”, palokunnan hälytysosaston varapäällikkö Ilkka Taivassalo kertoo. Vaimennin rakennutettiin yrityksellä, joka on erikoistunut ajoneuvojen päällisrakenteisiin. Lisäksi siinä on palopostikalusto. Piti päättää, mitä tehdä vanhalle, vuosimallin 1996 Mercedes-Benzille. Noin viisimetrinen törmäysvaimennin kulkee normaalisti yksikön perässä ylös nostettuna, mutta se lasketaan alas jo hyvissä ajoin ennen pysähdystä, kun lähestytään onnettomuuspaikkaa. Jäsenistöä koulutetaan paraikaa törmäysvaimentimen käyttöön. Palokuntalaisilla on asiantuntemusta yksityisen tienpidon alalta, ja he ideoivat yksikön perään törmäysvaimennintyynyn, jota voidaan käyttää tieliikenneonnettomuuksissa suojaamaan niin pelastushenkilöstöä kuin mahdollista törmääjääkin. Auto sopii varustuksensa puolesta myös myrskyvauriotehtäville, ja palokuntalaiset voivat suorittaa yksiköllä c-kortin. Se pääsee tositoimiin arviolta kesäkuussa. Uudistunut TMA-ajoneuvo on varustettu sekä siniettä keltavilkuilla. VPK:n vanha sammutusyksikkö jäi viime vuonna ylimääräiseksi, kun palokunta sai pelastuslaitokselta uuden höökin. Henkilöauton törmätessä vaimentimeen henkilövahingoilta todennäköisesti vältytään. Törmäysvaimentimia käytetään Suomessa esimerkiksi tietöissä, mutta pelastuslaitoksilla sellaisia ei tähän mennessä ole ollut. Noin viisimetrinen törmäysvaimennin kulkee normaalisti yksikön perässä ylös nostettuna, mutta se lasketaan alas jo hyvissä ajoin ennen onnettomuuspaikkaa. 22 Pelastustieto 4–5/2021 TYÖTURVALLISUUS Leppävaaran VPK:lla on pelastajien työturvallisuuden parantamiseksi uusi ratkaisu, törmäysvaimennin. TMA-ajoneuvosta löytyy myös liikenteenohjaukseen tarkoitettuja varusteita.. VPK toivoo törmäysvaimentimen suhteen tiivistä yhteistyötä LänsiUuden maan pelastuslaitoksen kanssa
Suunnittelussa on myös huomioitu käyttöönotonja käytön jälkeisen huollon helppous. TYÖTURVALLISUUS CAFS CUBE on uusi, liikkuva ja tehokas sammutusratkaisu juuri Sinulle. 2021 215x275.indd 1 26.5.2021 10.03. Voit käyttää vettä, vesi/vaahtoseosta tai CAFS vaahtoa (märkä tai kuiva). Ohjauspaneeli LCS on tuttu Fox 4/S moottoriruiskusta ja antaa tarpeellisen informaation yhdestä paikasta. Oy Veljekset Kulmala Ab Linjatie 4, 01260 Vantaa • Puh. 09 875 1800 • sales@veljeksetkulmala.fi • www.veljeksetkulmala.fi Siirrettävä CAFS CUBE on moottoriruisku vaahdonsekoitusjärjestelmällä ja ruuvikompressorilla. Rosenbauer CAFS CUBE Kulmala Pelastutieto kesakuu Rosenb. CAFS CUBE on helppo käyttää
Tällainen voi olla esimerkiksi perinteinen ”nakit ja Sammutusauto ajetaan pesuhalliin paloaseman likaiselle puolelle aina sellaisen tehtävän jälkeen, jossa palomiehet ovat altistuneet. Nokisia, likaantuneita varusteita käsitellessä käytetään hengitysmaskia ja suojakäsineitä. Asemalla hööki ajetaan pesuhalliin, ja kaikille likaantuneille varusteille tehdään raakapesu ritilän päällä. Palomies Markus Sirkka pitelee jätesäkkiä, johon on jo keikkapaikalla riisuttu likaiset sammutusvarusteet. Otsonointikaappi sopii sellaisille teh täville, jonka jälkeen vaatteet eivät tarvitse vesipesua, mutta niihin on tarttunut epämiellyttävä haju. Näin sammutusauton miehistötilat eivät likaannu. Likaantuneet varusteet laitetaan jätesäkkeihin. Suojautuminen alkaa jo tehtäväpaikalla, jossa palomiehet vaihtavat li kaantuneet sammutusvarusteet varustekassissa kulkeviin uusiin varusteisiin. 24 Pelastustieto 4–5/2021 PUHDAS PALOASEMA Keikkapaikalta suoraan pesukoneeseen Keravan ja Tuusulan paloasemalla puhtaan paloaseman periaatteet tulevat jo selkäytimestä. Likaiselle puolelle, huoltotiloihin ajetaan aina sellaisen tehtävän jälkeen, jonka aikana on altistuttu esimerkiksi savulle tai kemikaaleille. Puhdas paloasema -ajattelu oli mukana jo ase man rakentamisen alusta alkaen. Kypärät ja kasvo-osat pestään omassa huoltotilassaan ja laitetaan sitten kuivauskaappiin. Asema vihittiin käyttöön tammikuussa 2018. Paloesimies Mika Lönnqvist kertoo, että asemalla on käytössä likainen ja puhdas puoli. Sitten ne pestään koneellisesti tarpeen mukaan. Teksti: Kaisu Puranen · Kuvat: Kimmo Kaisto K eravan ja Tuusulan paloasema Keski-Uudellamaalla toimii puhtaan paloaseman periaatteiden mukaan. Sitten sammutushaalarit ja paineilmalaitteet viedään pesuun omiin pesukoneisiinsa. Varasammutusasut kulkevat mukana autossa omassa kassissaan.. Altistumisen minimointi alkaa tehtäväpaikalta. Letkut puolestaan viedään suoraan ulko-ovesta paljuun likoamaan
Korona näkyy asemalla muun muassa ambulanssien säännöllisinä koronapesuina ja muina suojaustoimina ennen ja jälkeen niiden tehtävien, joilla epäillään koronaa. ”Olen ollut alalla vasta puolitoista vuotta, ja nämä käytännöt on opetettu hyvin jo koulussa. On hyvä huomata, että myös työpaikalla asiat on huomioitu.” Altistumiskuor ma voi kasvaa vuo sien aikana suureksi, jos siihen ei kiinnitetä huomiota. Edessä on pitkä työura, ja asiat pitää tehdä oikein, jotta tulevaisuudessakin olisi terve.” Pesuhallissa tehdään ensin ritilän päällä raakapesu kaikelle likaiselle kalustolle ja varusteille. Kaikki tehtäväpaikalla käytetyt paineilmalaitteet pestään omalla ohjelmallaan. Paloasemalla työskentelvä palomies Jyri Lankinen pitää hyvänä, että palomiesten altistumiseen kiinnitetään huomiota. Kun varusteet on pesty, ne kuivataan kuivaushuoneessa.. Kumihanskat estävät ihoaltistuksen. Kun kaikki varusteet on saatu pesuun, tullaan aseman puhtaalle puolelle, jossa pesukoneeseen laitetaan henkilökohtaiset vaatteet, ja mennään itse suihkuun. Itsellänikin on jo sen verran virkavuosia takana, että voin kertoa, että aika paljon ollaan vuosien varrella edistytty”, Lönnqvist arvioi. Jyri Lankinen asettelee paineilmalaitetta pesukoneeseen. Markus Sirkka laittaa sammutushaalareita suoraan jätesäkistä pesukoneeseen. Palomiehet Jyri Lankinen (vas.) ja Markus Sirkka siirtyvät likaisten varusteiden kanssa pesupaikoille. 4–5/2021 Pelastustieto 25 PUHDAS PALOASEMA muusi” -keikka, eli liedelle unohtunut, käryävä ruoka. ”Näillä toimintamalleilla on varmasti merkitystä. ”Tämä toimintamalli alkaa olla henkilöstöllä jo hyvin selkäytimessä
< Lopuksi pelastajat laittavat pesukoneeseen omat, henkilökohtaiset vaatteensa ja käyvät peseytymässä. > Kalustohallissa jokaisella yksiköllä on oma pakokaasuimuri, joka estää pakokaasun pääsyn halliin.. Otsonointikaapilla voidaan puhdistaa kevyesti hajuja saaneet vaatteet. 26 Pelastustieto 4–5/2021 PUHDAS PALOASEMA Paineilmalaitteiden huoltotilassa pestään puhtaaksi likainen kypärä. Myös kasvo-osa pestään ja kuivataan pesun jälkeen paineilmalla. Markus Sirkka nostaa likaisia letkuja paljuun likoamaan. Ne pestään tarpeen mukaan taustalla näkyvällä letkunpesukoneella
Kun riskinä on työstä johtuva altistuminen ja altistumisen aiheuttama mahdollinen terveyshaitta, tulee altistumista aiheuttavat tilanteet hallita ja poistaa parhaalla mahdollisella tavalla ja tekniikalla. ”Vaikka paloasemilla ei jatkuvasti olekaan altistumista aiheuttavia olosuhteita, niin toimiva ilmanvaihto poistaa tiloissa olevat epäpuhtaudet niiden lähteistä riippumatta. Teksti: Esa Aalto · Kuva: Ulla Ylönen käyttäjät pystyvät riittävän selkeästi kuvaamaan hankesuunnittelijoille puhdas paloasema -mallin ja sen tavoitteet”, Saastamoinen painottaa. ”Talotekniikka on osaltaan toteutettu varmistamaan, että olosuhteet paloasemalla ovat terveelliset. Siksi talotekniikassa tai sen teknisessä toteutuksessa ei saisi olla kompromisseja, kun puntarissa voi olla työntekijöiden terveys”, Yrjö Saastamoinen painottaa. Useilla paloasemilla ollaan ympäri vuorokauden ja siksi ilmanvaihdon käyntiaikaan pitää kiinnittää huomiota. ”Rakennusmääräysten ja rakennusten ilmanvaihdon perusperiaatteiden mukaan sisäilman pitäisi siirtyä puhtaammalta puolelta likaisemmalle. ”Pelastustoimessa tehdään usein pitkiä työuria alan eri tehtävissä eikä altistumista esimerkiksi sammutustehtävissä voida useinkaan välttää. Hän teki opinnäytetyön Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ympäristöteknologian opetusohjelmassa insinööriopintoihin liittyen. Puhdas paloasema -malli auttaa tässä tavoitteessa. Ilmanvaihdon osalta tulisi olla mahdollista, että henkilökunta saa kytkettyä ilmanvaihdon täydelle teholle, silloin kun sitä tarvitaan käyntiaikaohjelmasta riippumatta.” Saastamoisen mielestä myös käyttäjät olisi syytä perehdyttää paloaseman talotekniikkaan, jotta heillä on käsitys siitä, miten se on toteutettu ja miten se toimii. ”Ilmanvaihdon toteutukseen on syytä kiinnittää huomiota puhdas paloasema -mallissa, koska jälkikäteen on hankalaa säätää ilmanvaihdon toimintaa.” Hän painottaa myös, että ilmanvaihdon käyntiaika on hyvä huomioida, jotta epäpuhtaudet kunnolla poistuvat tilasta. Tutkimuksessa tehdyt mittaukset osoittivat kuitenkin, että paine-ero ohjasikin likaista ilmaa puhtaalle alueelle.” ”Paloaseman sisäilman laatu täytti kuitenkin yleensä hyvän yleisen teollisuusilman ja työpaikan sisäilman suositustason.” Yrjö Saastamoisen mielestä puhtaan paloaseman mallinmukaisia paloasemia rakennettaessa kannattaisi suunnittelussa ottaa huomioon myös se, miten rakennustekniikka voi paremmin tukea mallia. Lavolan paloasemaa, kuten myös muita 24/7 miehitettyjä paloasemia, tulisi mielestäni pitää jatkuvakäyttöisinä tiloina paloaseman kaikkien tilojen osalta. 4–5/2021 Pelastustieto 27 PUHDAS PALOASEMA P alomestari Yrjö Saastamoinen selvitti omassa kotilaitoksessaan Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella, miten vuonna 2016 valmistuneella Lavolan paloasemalla toimintamalli toteutuu. Lavolan paloasema valmistui viitisen vuotta sitten.. Virheellisillä toimenpiteillä tai huolimattomuuttaan käyttäjät saattavat vahingossa luoda olosuhteet, joissa altistumisen mahdollisuus lisääntyy ja epäpuhtaudet leviävät alueille, joihin niitä ei haluta.” Saastamoinen huomauttaa, että paloasemia saadaan tuskin koskaan kokonaan sellaisiksi, etteikö niissä hetkellisesti esiintyisi palojäämien aiheuttamia epäpuhtauksia. Miten rakennustekniikka tukee puhdasta paloasemaa. KÄYTTÄJÄT PEREHDYTETTÄVÄ ”Rakennusja taloteknisesti toimivimmat ratkaisut löydetään, kun tilojen Talotekniikka tukemaan puhdasta paloasemaa Puhdas paloasema -mallia toteutetaan jo monella paloasemalla ja henkilöstö on ottanut toimintamallin hyvin käyttöön
”Kahden viimeisen altistumisreitin kautta tapahtuvan altistumisen torjunPelastustiedossa 2/2019 kerrottiin Työterveyslaitoksen ja Pelastusopiston hankkeesta, jossa testattiin asbestille altistuneiden työvaatteiden varustehuollon toimivuutta ja pesutuloksia. Myös perfluoratuille sammutusvaahdoille altistuttaessa välitön sammutusasujen pesu on tärkeää heti tehtävän jälkeen. Amsterdamin pelastuslaitoksen kanssa tehdyissä testeissä vain noin 40 prosenttia palopukuun pinttyneistä myrkyllisistä yhdisteistä lähti pois vesipesussa, kun pukuja ei oltu välittömästi pesty likaantumisen jälkeen. Desinfiointimenetelmien kirjavuus pelastuslaitoksilla arveluttaa henkilökuntaa ja desinfiointimenetelmien tehosta ei ole puolueetonta tutkimustietoutta”, Laitinen kuvailee. ”Selvityksen mukaan palomiesten kokonaisaltistumisesta merkittävä osa tulee varustehuollosta. VESIPESUSSA HAASTEITA Pullonkaulana puhtaan paloaseman toimintamallissa ovat edelleen palopukujen pesutulokset. Pandemian aikana etulinjassa työskentelevien sairastumisen ehkäisemiseksi on kaluston puhtaudelle asetettu uudet normit ja desinfioinnin merkitystä on korostettu perinteisen puhdistuksen lisäksi. Altistuttaessa asbestille varustehuollolta vaaditaan erityisen tarkkaa toimintamallia, jotta turhilta altistumisilta ja epäpuhtauksien leviämiseltä vältyttäisiin. Astronauttien varustehuollossa käytetty pesumenetelmä poistaa myös mikrobiologisia altisteita sammutusasuista. Epäpuhtaudet kulkevat elimistöön hengitysteiden, ihon ja ruoansulatuksen kautta. Teksti: Kimmo Kaisto · Kuva: Marko Hassinen, Pelastusopisto nassa sammutusvarusteiden huolellinen puhdistus on ensiarvoisen tärkeää. Jos. Ensimmäinen ohjeistus tähän suuntaan oli ruotsalainen Skellefteå-toimintamalli”, kertoo tutkija ja hankkeen projektipäällikkö Juha Laitinen Pelastusopistosta. Varusteita käsitteli Tero Kallinen Sakupe Oy:stä, jonka voi sanoa olevan Pelastusopiston ”hovipesula”. Astronauteilta tehoa varustepesuun ja desinfiointiin Onko nestemäinen hiilidioksidi kenties se ihmeaine, jolla saadaan vihdoinkin mainoksissa luvattua ”syväpuhdasta”. 28 Pelastustieto 4–5/2021 PUHDAS PALOASEMA P itkästä hankenimestä SAVE – Varusteiden ja kaluston puhdistusja desinfiointimenetelmien arviointi ja kehittäminen huolimatta tavoite on selkeä: kehittää pelastuslaitoksille tekokkaampia ja edullisempia puhdistusmenetelmiä, joilla altistuminen haitallisille yhdisteille olisi mahdollisimman vähäistä
Saatujen tulosten perusteella annetaan suositukset tulevaisuudessa käytettävistä pesuja desinfiointitekniikoista pelastuslaitoksille ja samalla tuotetaan koulutusmateriaalia Pelastusopistolle ja pelastuslaitoksille.. Liian voimakkaasti hapettavat menetelmät voivat aiheuttaa herkkien materiaalien ja siten niiden suojausominaisuuksien heikkenemistä. Silloin tehoaine ei aiheuta ongelmia ensihoitajille tai potilaille. Esimerkiksi paineilmalaitteiden kasvoosan puhdistumistehokkuutta arvioidaan suihkutusja rumpumenetelmällä. Vastausta haetaan siihen, säilyykö desinfioinnin tehokkuus ja saavuttavuus eri kohteisiin, jos nopeut ta nostetaan. Ei vesipesua sietävistä sammutusvarusteista tarkastellaan lämpökameroiden puhdistumistehokkuutta perinteisen pyyhinnän ja pyyhinnan sekä vetyperoksidikäsittelyn jälkeen. Palosuojelurahasto rahoittaa varusteiden puhdistumisen testausta ja ambulanssien desinfiointiosuus on Pelastusopiston sekä yritysten rahoittama projekti. Normaalissa vesipesussa epäpuhtauksia kertyy ajan mittaan kosteutta ja lämpöä eristäviin kerroksiin, jolloin myös vaatteen hengittävyys kärsii ja lämpökuorma kasvaa. TARVE OHJEISTUKSELLE ”On tarve selkeälle ohjeistukselle, kuinka pelastuslaitosten ambulanssit tulisi tulevaisuudessa desinfioida ja mitä menetelmiä niihin tulisi käyttää”, Laitinen sanoo. Pesutekniikoiden nykytilannetta pelastuslaitoksilla kartoitetaan sähköisellä kyselyllä. ”Yksi hankkeen pontimista on nestemäisestä hiilidioksidista saadut alustavat kansainväliset tutkimustulokset. Tammikuussa 2021 alkanut hanke kestää elokuun 2022 loppuun Hankkeesta tietoa ja suosituksia vetyperoksidija otsonointikäsittelyä. Ambulansseihin testataan kolmea desinfiointitekniikkaa, jotka perustuvat vetyperoksidiin, vetyperoksidin ja hopean yhteisvaikutukseen sekä natriumhypokloriittiin. Vesipesun sietävien varusteiden lisäksi on elektronisia varusteita, kuten Virve-puhelimet, lämpökamerat ja muut kommunikaatiovälineet, joita tulee puhdistaa rajoitukset huomioiden. Ohjausryhmässä ovat mukana SPPL, SSPL, SPAL, SM:n pelastusosasto, pelastuslaitosten kumppanuusverkosto sekä Sakupe Oy ja Laatupesu Oy. Prosessissa ei käytetä vettä ja hiilidioksidi kerätään talteen pesun jälkeen. • Tuottaa pelastuslaitoksille ja Pelastusopistolle suositukset käytettävistä pesuja desinfiointitekniikoista, ja samalla tuottaa koulutusmateriaalia toimivimmista ja edullisimmista huoltokonsepteista • Hanketta koordinoi Pelastusopisto. Hankkeessa tarkastellaan perinteisen vesipesun tehokkuuden parantamista pesuja kuivausohjelmia optimoimalla ja lisäämällä prosessiin mahdollisesti uusia tekniikoita, kuten • Tavoitteena selvittää kyselyllä pesutekniikoiden nykytila erilaisille sammutusvarusteille pelastuslaitoksilla • Etsiä keinoja vesipesun tehokkuuden parantamiseksi, kokeilemalla erilaisia pesuohjelmia ja kuivaustekniikoita sekä yhdistelemällä prosessiin vetyperoksidija otsonikäsittelyä • Tutkia nestemäisen hiilidioksidin puhdistustehokkuutta sammutusasuille • Tutkia kokeellisesti suihkutusja rumputekniikan puhdistustehokkuutta hengityssuojaimen maskeille • Tutkia kokeellisesti pyyhinnän sekä pyyhinnän ja vetyperoksidikäsittelyn puhdistustehokkuutta lämpökameroille • Tarkastella varustehuollon kustannustehokkuutta eri pesumenetelmillä • Testata kolmea desinfiointitekniikkaa ambulansseihin arvioiden niiden varoaikaa, desinfiointitehokkuutta ja kemiallista saavuttavuutta sekä työhygieniaa. Menetelmien puhdistusja desinfiointitehokkuuden lisäksi tarkastellaan niiden kustannuksia. Tehoaineet levitetään sumuna tai kuivasavuna ambulanssiin. Pandemian aikana etenkin ensihoidon ambulanssien kaluston desinfioinnin tehokkuus ja nopeus ovat nousseet tärkeään rooliin. Myös muiden henkilökohtaisten suojavarusteiden, kuten suojahuppujen, alusvaatteiden, paineilmalaitteiden, kypäröiden ja muiden tarvittavien työvälineiden puhtaan paloaseman mukaisiin huoltokonsepteihin tarvitaan uusia tekniikoita. On tärkeää myös, että ambulanssin tuuletus hoidetaan hyvin ja varoajat käsittelyn jälkeen ovat oikein mitoitettuja. Hankkeessa hyödynnetään pesukokeita, asiantuntija-arvioita ja käyttäjäpalautteita. Menetelmä puhdistaa palopuvuista myös huokoset. Suositus on, että likaiset ja pestävät asusteet pakataan jo keikkapaikalla itsesulavaan pesusäkkiin, jolloin altistuminen jää mahdollisimman pieneksi. Lisäksi palopuvuista irronnut myrkyllinen lika voidaan kerätä talteen, jolloin se ei joudu takaisin ympäristöön.” Tämä astronauttien käyttämä pesutekniikka on vielä kallis, mutta Suomessa voisi Laitisen mukaan toimia pesula, johon vaatteet lähetettäisiin keskitetysti kerran vuodessa ”syväpesuun”. ASTRONAUTTIEN IHMEAINE. 4–5/2021 Pelastustieto 29 PUHDAS PALOASEMA samassa pesukoneessa oli likaisempi ja puhtaampi sammutusasu, toinen näytti likaantuvan vähän ja toinen vastaavasti puhdistuvan. Tutkimuksella haetaan siis tekniikoita, joilla on hyvä puhdistuskyky ja joita materiaalit sietävät, mutta kustannukset eivät nouse liian korkeiksi. Pesumenetelmään on oma pesukoneensa, jossa pyykit pyörivät koneessa hitaasti
Tutkimukset tehtiin viime kesänä Pelastusopistolla sekä maastossa kulotuksen yhteydessä Pieksämäellä ja Kuhmossa. Tämä selvisi, kun Pelastusopistolla tutkittiin pelastajien kemiallista altistumista metsäpaloissa. Lisäksi hänellä on kemiallista altistumista mittaavat mittarit ja reppuruisku. ALTISTUMINEN. 30 Pelastustieto 4–5/2021 Metsästä irtoaa ikävä kemikaalicocktail Pelastusopisto testasi sammuttajien kemiallista altistumista metsäpaloissa. Teksti: Kaisu Puranen · Kuva: Juha Laitinen, Pelastusopisto M etsäpalojen sammuttajat altistuvat monille terveydelle haitallisille, jopa syöpävaarallisille aineille. Hänellä on yllään metsäpalopuku varustettuna puhallinavusteisella hengityksensuojaimella ja yhdistelmäsuodattimella. Testeissä havaittiin häkää, syöpävaarallisia aineita ja jopa Tšernobylin aikaista radioisotooppia. Lisäksi Pelastusopiston harjoitusalueella testihenkilöille rakennettiin erityinen maastopalorata. Koehenkilö seisoo rajoituslinjalla Pelastusopiston tutkimuksissa Pieksämäellä. Altistumistutkimus on osa edelleen käynnissä olevaa hanketta nimeltä Pelastajien työvälineet ja suojavarusteet metsäpaloissa. Pieksämäellä poltettiin kolme aluetta, Kuhmossa kokonainen saari. Suojautumisen kannalta järkevin on metsäpalopuku
Lisäksi hetkellisesti suuria pitoisuuksia mitattiin useita kertoja tunnin aikana. ALTISTUMINEN. Lisäksi määrällisesti eniten PAH-yhdisteistä havaittiin naftaleenia. ”Varautumisessa tulisi huomioida sam muttajien hyvät suojavarusteet, metsäpalopuvut, tekniset alusvaatteet ja kunnolliset hengityksensuojaimet.” Pitkissä metsäpalorupeamissa korostuu huollon merkitys. Laitinen nostaa esimerkiksi ulkomailla käytettävät dekontaminaatiorekat, joihin palomiehet menevät likaiselta puolelta, ja tulevat puhtailla vaatteilla ulos puhtaalta puolelta. Suojautumisen kannalta järkevin on metsäpalopuku, jonka alla on pitkähihainen ja -lahkeinen tekninen alusasu. Lämpökuormitus liittyy vahvasti kemialliseen altistumiseen, sillä jos ihon lämpötila nousee viisi astetta, altistuminen nelinkertaistuu. Metsäpalojen todettiin kuitenkin lisäävän radioaktiivisuutta alueilla, jonne laskeumaa on tullut. Pieksämäen kulotustestissä löydettiin yllättäen myös radioaktiivista radioisotooppia, joka on muisto vuoden 1986 Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta. ”Metsässä on kosteampiakin paikkoja, joissa materiaalit palavat kituuttaen.” Mittauksissa todettiin myös syöpävaarallista bentso[a]pyreeniä. ”Rakennuspaloihin suunniteltu palopuku ei sovellu metsäpalojen sammuttamiseen”, kertoo tuloksista Pelastusopiston tutkija Juha Laitinen. Aldehydejä syntyy, jos palaminen ei ole aivan täydellistä. Palamisessa yleensäkin syntyvää syöpävaarallista bentseeniä löydettiin myös metsäpalosta. Keskimääräinen sammuttajien altistuminen oli 80 prosenttia hiilimonoksidin kahdeksan tunnin haitalliseksi tunnetusta pitoisuudesta. SUURIIN METSÄPALOIHIN VARAUDUTTAVA Laitinen painottaa, että suuriin metsäpaloihin ja pitkäkestoisiin sammutuksiin pitää ehdottomasti varautua Suomessakin. 4–5/2021 Pelastustieto 31 Pelastusopistolla tutkittiin ensin koehenkilöiden lämpökuormitusta neljällä eri puvulla laboratorio-olosuhteissa ilman kemiallista altistumista. Laitinen kertoo yllättyneensä siitä, että palopaikalta löytyi myös mahdollisesti syöpävaaraa aiheuttavia ja syöpävaarallisia aldehydejä. ”Kemikaalionnettomuuksissa käytettävien suihkujen tai retkisuihkujen tuominen metsäpalopaikoille ei ole huono asia, unohtamatta kosteuspyyhkeitä kasvojen puhdistukseen.” Pelastusopiston testien perusteella metsäpaloissa altistuminen on merkittävä riski sammuttajille. Alusasua käytettäessä ihoaltistuminen väheni 90 prosenttia nilkoissa ja reisissä. Niiden pitoisuudet olivat hyvin lähellä haitallista pitoisuutta. Näiden lisäksi koehenkilöiden päät suojattiin pelastuskypärällä, kädet työkäsineillä ja jalat varsinkengillä. HÄKÄÄ, ALDEHYDEJÄ JA RADIOAKTIIVISUUTTA Kulotusmittauksissa selvisi, että sammuttajat altistuivat merkittävästi hiilimonoksidille eli häälle huolimatta siitä, että he käyttivät häkäilmaisimia. Vaikka yksittäisen aineen määrät olisivat pieniä, kokonaiskuormitus voi nousta suureksi. ”Niistä syntyy ikävä cocktail”, Laitinen sanoo. On vain ajan kysymys, milloin Suomessakin ollaan Ruotsis ta tuttujen, massiivisten metsäpalojen äärellä. ”Häkää pystyy välttelemään vain käyttämällä häkäilmaisinta, koska häkä on hajuton kemikaali, joka pääsee hengityksensuojaimenkin läpi”, sanoo Laitinen. Kiinnostuneita oltiin siitä, millaisia lämpökuormituseroja löydetään rakennuspaloihin suunnitellun palopuvun ja kolmen metsäpalopuvun välillä, joiden alla käytettiin pitkälahkeisia ja -hihaisia teknisiä alusasuja. ”Kemianteollisuudessa työnantaja on velvollinen hankkimaan sellaiset suojaimet, että työntekijöiden altistuminen saadaan kuriin. Lisäksi asun alla ei lämmön takia voi pitää pitkiä, teknisiä alusvaatteita, jotka taas suojaavat ihoaltistumiselta. Pitoisuuden terveydellinen merkitys oli kuitenkin vähäinen, koska se oli vielä kaukana Säteilyturvakeskuksen toimenpiderajoista. Nyt mitatut pitoisuudet sammuttajan hengitysvyöhykkeellä olivat jopa 18000-kertaisia normaaliin taustapitoisuuteen verrattuna. Raskas sammutuspuku antaa hyvän suojan, mutta sen lämpökuormitus on niin suuri, että haitat kumoavat hyödyt. Samalla tavalla metsäpalon sammuttajallekin pitää löytyä kunnolliset suojaimet, ettei työssä tarvitse pilata omaa terveyttään.” Jos ihon lämpötila nousee viisi astetta, altistuminen nelinkertaistuu. Rinnassa ja selässä vaikutus oli 70 prosenttia. Alueelle levisi tuolloin yksi pahimmista laskeumista Suomessa. Ilmastonmuutos tuo meillekin pitkiä, kuivia kausia. Hikinen, kostea iho puolestaan läpäisee kemikaaleja jopa kahdeksankertaisesti normaaliin verrattuna. Suojautumista tehostaa puhallinavusteinen hengityksensuojain. Lisäksi kulotustesteissä savusta löytyi paljon pölyhiukkasia, jotka nekin ylittivät haitalliseksi määritellyt pitoisuudet. Metsäpaloissa syntyvät aineet on hyvä noteerata, sillä ne lisäävät palomiesten syöpäriskiä
Pelastuspäällikkö Kari Alanko Pirkanmaan pelastuslaitokselta pitää välttämättömänä, että ala on ketterä ja muutoskykyinen taistellakseen hyvästä ja motivoituneesta henkilöstöstä. Valmistumisen jälkeen palataan sitten takaisin töihin sinne toimipisteeseen mistä on hakeuduttu eteenpäin.” Etelä-Savossa on pelastusjohtaja Seppo Lokan mukaan uudessa palvelutasopäätöksessä päätetty kehittää toimintaa siten, että jatkossa on yhdeksän ympärivuorokautista paloasemaa. 32 Pelastustieto 4–5/2021 PELASTUSTOIMI T arve työvoimalle on monin paikoin tunnustettu, mutta vielä joiltain alueilta puuttuvat päätökset siitä, että rahat työpaikkojen perustamiseksi löytyvät. ”Pirkanmaalla tarve on noin sadalle henkilölle seuraavan viiden vuoden aikana.” VUOROTÖIHIN LÖYTYY TEKIJÖITÄ Etelä-Karjalan pelastusjohtaja Erkki Hokkanen huomauttaa, että pelastusalan vuorotöihin löytyy hyvin tekijöitä. ”Alan houkuttelevuuteen ja työnantajakuvaan on keskityttävä.” Itä-Uudenmaan pelastusjohtaja Peter Johansson sanoo varallaolon päättymisen vaikuttavan erityisesti tarpeeseen palkata uusia pelastajia. Helsingin pelastuskomentaja J ani Pitkänen muistuttaa, että kilpailu työvoimasta tulee olemaan kovaa laajemminkin kuin pelkästään pelastustoimessa. Teksti: Esa Aalto · Kuva: Kimmo Kaisto Ratkaisuksi Peter Johansson näkee sen, että Helsingin koulutuksesta tehdään koko Uudenmaan koulutuspaikka ja samalla siellä voidaan kouluttaa ruotsinkielisiä pelastajia esimerkiksi joka kolmas vuosi. ”Esimerkkiä voitaisiin ottaa myös Virosta, jossa ensimmäisenä hakeudutaan paloasemalle töihin ja tämän jälkeen siirrytään koulutuspolulla eteenpäin. Myös tällaiselle koulutukselle on tarvetta, sillä edellisestä kurssista on jo aikaa.” Huutava pula häämöttää Pelastajista on pian huutava pula, ellei koulutusmääriä saada nostettua. Kesäsijaisistakin alkaa jo nyt olla joissain laitoksissa pulaa. ”Meille on toki tärkeää saada myös kaksikielisiä pelastajia. Hän kehittäisi koulutusta moduulityyppiseksi tai jopa oppisopimuskoulutuksen kaltaiseksi. Pirkanmaalla työvoimatilanne on toistaiseksi hyvä. Päivystysjärjestelmien lopettaminen, kaupunkirakenteen muuttuminen ja harva-alueen valmiuden takaaminen vaativat tulevaisuudessa isojakin määriä vakinaista henkilöstöä. Henkilöstön määrä kasvaa noin kymmenellä Ammattiin valmistuvat pelastajaopiskelijat harjoittelevat Korvaharjun harjoitusalueella.
Tämän vuoden huhtikuussa laskelma oli noussut 15,6 miljoonalla eurolla. Oulu-Koillismaan pelastuspäällikkö Mika Haverinen pitää alan yhtenä vetovoimana kohtuullisen lyhyttä koulutusaikaa ja siitä on pidettävä kiinni jatkossakin. Siksi koulutusmääriä pitää lisätä ja arvioida uudelleen myös pelastajakoulutuksen kelpoisuusja toimintakykyvaatimuksia. Oppilaspaikkojen suunnittelun pitää olla myös pitkäjänteistä. Keski-Suomen pelastuslaitoksella on tällä hetkellä varsin hyvä tilanne. Samalla voidaan siirtää henkilöstön rekrytointitarvetta tuonnemmaksi. Pohjois-Savon pelastuslaitoksella työvoimaa saadaan hyvin vuorokautista työaikaa tekeville asemille. Aluehallintoviraston toteamien palvelutasopuutteiden korjaaminen ja varallaolosta luopuminen muuttivat tilannetta nopeasti. Työaikaratkaisut, osaamisenhallinnan mahdollistaminen, mahdollisuudet erikoisosaamisen kehittämiseen ja hyvä henkilöstöjohtaminen ovat pelastusjohtaja Ville Mensalan mukaan auttaneet asiassa. Hankalaksi arvioinnin tulevaisuuden henkilöstötarpeista tekee Kohvakan mukaan se, että joissakin laitoksissa on tarve osoitettu, mutta päätöksiä resursoinneista ei ole tehty. Näin kunnat ovat vastanneet siihen huutoon, mitä valtiovalta on hyvinvointialueita perustaessaan kunnilta edellyttänyt. ”Valtio vastaa koulutuksesta, joten jos meillä on lakisääteiseen palvelutasoon liittyviä puutteita, niihin on vastattava. ”Pienemmille maakunnan pelastusasemille, joissa tehdään yleistyöaikaa, Pelastusopiston käyneitä kelpoisuusehdot täyttäviä hakijoita on ollut hyvin vähän. Pohjanmaalla tarve on pelastusjohtaja Tero Mäen mukaan myös kaksikielisellä koulutuksella. Erityisesti Helsingin kaupungin tekemät satsaukset näkyvät tässä.” Kohvakka kiittelee, että kunnat ovat olleet oikeaan aikaan liikkeellä, koska rahoitustaso vaikuttaa suoraan hyvinvointialueiden rahoituslaskentaan. Kanta-Hämeen pelastusjohtaja Esa Pulkkinen katsoo myös, että pelastajien koulutusmääriä pitää lisätä ja opetussuunnitelmaa tulisi muuttaa siten, että ensihoidon jakso olisi vasta kolmannella vuosikurssilla, jolloin toisen vuosikurssin pelastajat olisivat valmiimpia tulemaan töihin. Nyt pitää löytää voimavarat niin, että pelastuslaitokset pystyvät myös jatkossa huolehtimaan lakisääteisestä tehtävästään. 4–5/2021 Pelastustieto 33 PELASTUSTOIMI henkilötyövuodella. Joko valtion ensi vuoden talousarviossa tai mahdollisesti jopa lisätalousarviossa. Myös julkisen talouden suunnitelmaan voidaan tehdä esityksiä.” Useammassa laitoksessa on jo tehty päätöksiä henkilöstöresurssien vahvistamisesta. Harvaan asutuissa maakunnissa kuten Pohjois-Karjalassa on jo nyt orastavaa pulaa pelastustoimen ammattilaisista. Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakan mielestä alan olisi pitänyt hallita tilanne paremmin. ”Lisäksi on arvioitava myös valtakunnallinen tarve suuronnettomuustai poikkeusolojen valmiuden takia.” Ylijohtaja pitää tervetulleina tietoja siitä, että kunnissa on alettu satsaamaan pelastustoimeen. Etelä-Pohjanmaalla haasteena on pelastusjohtaja Harri Setälän mukaan virkojen täyttäminen haja-asutusalueilla. Kainuussa tarvitaan parisenkymmentä uutta pelastajaa.. ”Tulevaisuudessa pitää kansallisissa ohjausprosesseissa asiat ottaa ennakoidummin haltuun. Varsinais-Suomen pelastusjohtaja Jari Sainio pitää välttämättömänä, että opiston resurssit vastaavat kentän tarvetta. Vielä pari vuotta sitten Pelastusopiston säännöllisesti tekemässä työvoimatarvekyselyssä laitokset ilmoittivat tarpeen syntyvät ainoastaan luonnollisen poistuman seurauksena. YHDESSÄ TEHDÄÄN Pohjois-Karjalan pelastusjohtajan Markus Viitaniemen mukaan tilanne on jo huolestuttava, sillä henkilöstön riittävyys on suurin tulevaisuuden toiminnallinen riski. Kainuun pelastusjohtaja Anssi Parviainen painottaa, että jo tämän vuoden aikana pitäisi saada alueelliset pelastajakurssit käyntiin, koska työvoimatarve on huutava. Sama pelastustoimen virka on ollut usein haettavana useamman kerran tai virka on täytetty muiden sisäisten järjestelyiden kautta”, henkilöstöja hallintopäällikkö Laura Natunen kertoo. ”Rahoituslaskelmissa kokonaissumma oli viime vuoden lopulla vuoden 2020 tilinpäätösarvion ja vuoden 2021 talousarvion perusteella 458 miljoonaa euroa. Yhteinen viestintäpäällikkö ja työn alla oleva rekrytointiviestintä tukee tätä tavoitetta.” Päijät-Hämeen pelastusjohtaja Jari Hyvärisen mielestä ratkaisu pitää löytyä koulutusmäärien lisäämisestä ja pelastuslaitosten on luotava ikääntyville Erityisesti pelastajia koskeva työvoimatarve on noussut nopeasti esille. Pian valmistuu lopullinen tarvekartoitus, jonka perusteella lähdetään hakemaan voimavaroja alan koulutuksen lisäämiseksi. ”Itä-Suomen alueella lähdemme myös siitä, että emme kilpailisi työvoimasta, vaan lisäisimme yhdessä harva-alueiden vetovoimaa kiinnostavana alueena ja työnantajana. Työvoimapula yllätti palomiehille urapolkuja oman laitoksen sisällä ja näin pidentää henkilöstön työuraa. Tähän auttaa myös se, että valtiovalta paitsi rahoittaa myös ohjaa järjestäjää hyvinvointialueilla.” Äskettäin julkistetussa sisäisen turvallisuuden selonteossa todetaan, että työvoimatarve vuoteen 2030 mennessä on 750 henkilötyövuotta. Esitykset tilanteen korjaamiseksi on tehtävä pikaisesti
Harjoitusrupeaman aikana kuvattiin koulutusja turvallisuusviestintäkäyttöön uutta materiaalia. Samoin pelastuslaitoksen alueella on tapahtunut onnettomuuksia, joissa palontutkintaraporteista on noussut esille seikkoja, jotka tukivat savusukellusharjoituksia aidossa ympäristössä. Ensin SOP-työryhmässä. ”Selkeitä osaamispuutteita voitiin osoittaa esimerkiksi savukaasujen hallinnan, toimimisen ovilla, savuverhon asentamisessa sekä selkeän, järjestelmällisen etsinnän osalta. Myös täydentävien sammutusmenetel(SOP =perustoimintamallit) olevat pa lo esimiehet kouluttivat kaikki paloesi miehet ja sen jälkeen siirryttiin työvuorokoulutuksiin. Palontutkinnan ja riskienhallinnan demopolttoja kohteessa tehtiin helmikuun puolivälistä harjoituksen loppuun asti. SOP-työryhmä on myös työstänyt pelastuslaitoksen SOP-ohjetta. Pelastustoiminnalliset savusukellusharjoitukset toteutettiin kahdessa vaiheessa. Kouluttajat eivät olleet työvuorossa, joten he pystyivät keskittymään koulutukseen täysipainoisesti. 34 Pelastustieto 4–5/2021 HARJOITUS JA KOULUTUS Harjoituksella yhtenäiset toimintamallit tutuiksi Kun savusukelluksen osaamiskartoituksessa ilmeni selkeitä osaamispuutteita, Turussa pantiin töpinäksi. Teksti: Kimmo Kaisto · Kuvat: Kristian Eloluoto, Varsinais-Suomen pelastuslaitos Kohde oli ainutlaatuinen. Koulutettavat tulivat mien kouluttaminen koko henkilökunnalle koettiin tärkeäksi tavoitteeksi”, kertoo suunnittelija Terhi Kivijärvi Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta. A idossa ympäristössä harjoittelu voittaa kontit mennen tullen – ja sille oli tarve. Pelastuslaitos sai TVT Asunnot Oy:ltä Varissuolta Konradinkujalta kolme purettavaksi menevää kerrostaloa harjoituskäyttöön
Lisäksi kohdetta hyödynnettiin täydentävien sammutusmenetelmien harjoittelemiseen niiden sopimuspalokuntien kanssa, joissa on tai on suunniteltu kärkiyksikkötoiminnan aloittamista eli Karinaisten VPK:n ja Halikon VPK:n. ”Annoimme perusteet ja toimintamallit. ”Erityiset kiitokset Varsinais-Suomen pelastuslaitokselle, joka toimi aktiivisesti projektin turvallisen toteutuksen järjestämisessä. Samaan aikaan myös poliisi hyödynsi kohdetta. Pitää olla kykyä reagoida muuttuviin tilanteisiin. ”Alustava havainto on, että vaikka laitteistot toimivat suunnitellusti, on huoneistopalo aina pelastuslaitoksen toimia vaativa tilanne – ja palotilanne on haastava erityisesti asukkaalle. Olohuoneen sohvapalon ja keittiön liedellä tapahtuvan syttyvän materiaalin (patakintaat, talouspaperi ja niin edelleen) palon avulla tutkittiin, missä vaiheessa paloa laitteistot aktivoituvat ja millaisiksi olosuhteet muodostuvat palon ja laitteistojen toiminnan aikana. Perustoimintamallien SOP-kouluttajatyöryhmässä olivat hänen lisäkseen paloesimiehet Aleksi Pulkkinen, Janne Frantti, Samu Valdolin ja Roni Sillanmäki. Testiraportti kirjoitetaan yhteistyössä Tampereen yliopiston rakennustekniikan tutkimusryhmän kanssa. Testeistä kuvatut videot luovutetaan vapaasti käytettäviksi samassa yhteydessä loppuraportin julkaisun kanssa”, Lauri Lehto lupaa. Ainakin meidän kouluttamamme kouluttajaporukka sai ahaa-elämyksiä ja syntyi hyviä keskusteluja.” ”Moni kiitti palautteissa, että tuli päivitettyä tiedot ajan tasalle”, Terhi Kivijärvi iloitsee.” Palautteissa paloesimiesten avovastauk sissa moni oli nostanut uudeksi opik si peruselvityksen alkusammutustiedustelulla: ” Osa tiedettiin jo ennestään. Koronatilanteen vuoksi jokaisesta palokunnasta sai osallistua kuusi savusukelluskelpoista. 4–5/2021 Pelastustieto 35 HARJOITUS JA KOULUTUS Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö selvitti Turussa käytännön testein, miten uudella teknologialla – mukaan lukien paloilmoittimet – voidaan tunnistaa palon kehittymistä asunnossa ja miten huoneistokohtaiset sammutuslaitteistot toimivat erilaisissa tilanteissa. Osa on tullut alalle 1980-luvulla ja paljon on peruskoulutuksessa muuttunut. Harjoittelemassa kävi kaikkien kymmenen jatkuvassa hälytysvalmiudessa olevien paloasemien koko operatiivinen pelastushenkilöstö sekä kolmen aseman päiväpalomiehet, yhteensä noin 230 henkeä. Jokaiselle vuorolle oli varattu kaksi koulutuspäivää. Myös kollegat tulivat paremmin tutuiksi. Emme koskaan ole paikalla syttymisen aikana, joten oli myös mielenkiintoista seurata ilmiöitä aidossa ympäristössä”, kertoo paloesimies Juha Nieminen. MELKEIN KAIKKI SAVUSUKELSIVAT Kohteessa harjoiteltiin tammi–maaliskuussa kaksi kuukautta melkein joka päivä. Siksi on arvioitava miten ja missä vaiheessa vaikutetaan palon ketjuun – sekä kuinka kehittyvä vaaratilanne voidaan tunnistaa ja saada asukasta tukeva toiminta käyntiin riittävän ajoissa ja apua paikalle. YHTENÄISET TOIMINTAMALLIT ”Kohde oli ainutlaatuinen, oli helppo suunnitella ja tehdä hyviä harjoituksia. ”Oli hyvä, että saimme tarjottua koko henkilöstölle yhtenäisen koulutuksen yhteisillä toimintamalleilla. Jokaiselle ryhmälle annettiin yksi asunto ja ”taiteellista vapautta” raamien puitteissa. Perusselvitys alkusammutustiedustelulla hyvä uusi juttu. Yhteensä 17 sopimuspalokunnalle järjestettiin kolmena päivänä samansisältöinen savusukellusharjoitus, jonka työvuorotkin suorittivat. Se helpottaa yhteistoimintaa ja siirtymistä asemalta toiselle.” Niemisen mukaan harjoituksessa haluttiin rohkaista omaan järjen käyttöön eikä tarjota heti valmista mallia. Pelastuslaitoksen savusukelluskelpoisesta pelastushenkilöstöstä lämpimät savusukellusharjoitukset suoritti kolme vajaa täydet. Teknologialla turvallista asumista vuorosta. Samoin patonkia päästiin treenaamaan porraskäytävässä.”, ”vanhan kertaus on aina hyvä, kaikille ei ollut tietoa käytännöistä siksi hyvä harjoitus. Tavoite on, että puhumme samaa kieltä perusasioista. Heidän mukaansa olosuhteet huoneistossa kehittyvät nopeasti sellaisiksi, että omatoiminen poistuminen on vaikeaa tai asukas tarvitsee tukea poistumiseen. Puolustusvoimat harjoitteli täydentäviä sammutusmenetelmiä pelastuslaitoksen SOP-työryhmän vetämänä. Asukkaan kannalta tärkeintä on pyrkiä poistumaan tilasta mahdollisimman pian”, kertovat vanhempi asiantuntija Ilpo Leino ja turvallisuusasiantuntija Lauri Lehto SPEKistä. Testeissä haettiin todellisuutta vastaavia olosuhteita.. Jos nyt saataisiin käytännöt hiukan samanlaisiksi alueella, hyvä alku!” Savukaasuille altistumisen ehkäisytoimiin toivottiin tarkempaa ohjeistusta: ” Täytyy olla selkeät toimintaohjeet ja esimiehen kyky suorittaa ja valvoa niitä.” SPEKin Ilpo Leino sytyttämässä olohuonepaloa
Itsestään sammuvista savukkeista havaittiin, että ne jatkavat palamista filtteriin asti, jos ovat jonkin pinnan päällä. Kehitettävää aina on, mutta kokonaisuutena ja loppupalautteen perusteella voi todeta kohteen ollen toimiva ja harjoitusten onnistuneen jokseenkin hyvin. Videomateriaalin avulla voidaan selkeästi osoittaa rakennuslupavaiheessa, miten rappukäytävään rakennetut vesijohtoja viemäröintiratkaisut osallistuvat tulipaloon onnettomuustilanteessa. Kylmälaitteen eristeistä palo humahtaa nopeasti ja on kiivas. OKA2-HANKE – ESA 38–39. Eikä turhaan! ”Sytytin vaunut palamaan ja lähdin kävelemään kolmanteen kerrokseen. Liesituulettimesta alkanut ja keittiön kaapistoihin leviämässä ollut alkava huoneistopalo sammui alkusammutustiedustelulla”, Juha Nieminen kertoo. Palovaroittimen kuuluvuus oven taakse voi olla vaimea. Yksi harjoitusten tavoite oli tutustua täydentäviin sammutusmenetelmiin ja tehdä yhtenäiset perustoimintamallit kaikille tutuiksi. Kuvattua koulutusmateriaalia hyödynnetään niin pelastuslaitoksen henkilökunnan (ensihoitajat, pelastajat ja sopimuspalokunnat) kuin ulkopuolisten toimijoiden koulutuksessa, jossa opetetaan paloriskiasuntoon liittyvästä pelastuslain määrittelemästä ilmoitusvelvollisuudesta ja paloriskiasuntoon liittyvistä riskitekijöistä. Terhi Kivijärvi kiittää hienosta harjoitusmahdollisuudesta TVT Asuntoja, joka oli alusta lähtien aktiivinen ja järjesti taukotilat vessoineen sekä lämpimine vesineen ja liukkaudenestoja pihamaille. Rappukäytävässä poltettiin erilaisia vesijohtoja viemäröintitarvikkeita. Turvallisuusviestinnän osuudessa lavastettiin yksi paloriskiasunto, jossa videoitiin suuren palokuorman vaikutus tulipalon voimakkuuteen ja leviämiseen. Tuli kiire päästä asuntoon sisälle, koska koko porraskäytävä täyttyi savusta muutamassa minuutissa. Paloriskiasunnossa tutkittiin esimerkiksi liedellä olevien tavaroiden syttymistä ja palamista. ”Koulutuksen jälkeen yksikölle oli tullut illalla keikka huoneistopaloon, johon mentiin näillä opeilla. Siksi varoitin pitäisi sijoittaa nimenomaan sinne, missä ollaan vaaralle alttiina, eli nukutaan. Näin on hyvät mahdollisuudet selvitä, kunnes palokunta tulee paikalle”, kertoo palopäällikkö Pasi Paloluoma. Riskienhallinnan osalta kohteessa tehtiin hyvin lyhyellä varoitusajalla polttokokeita, joiden tarve tuli rakennusvalvonnan kautta tietoon. PORRAS TÄYTTYI NOPEASTI SAVUSTA Usein kerrataan, että porraskäytävissä ei saa säilyttää lastenvaunuja tai muuta tavaraa. Harjoituspäiviä siirrettiin ja informaatio suunnittelijan, vuoromestareiden ja sopimuspalokuntien välillä ei ollut riittävää. Erityisen hyvää palautetta sai SOP-ryhmän pitämä kouluttajakoulutus. Yksikössä on laajennettu alkusammutuskalusto. Polttokokeilla testattiin erilaisia paloriskejä ja kuvattiin koulutusaineistoa. Savutuuletus toimi hyvin”, kuvailee johtava palotarkastaja Olli Suominen. ”Makuuhuone pysyi yllättävän pitkään savuttomana tai vähäsavuisena, kun keittiössä paloi ja makuuhuoneen ovi oli kiinni. Ovi kannattaa sulkea nukkumaan mentäessä. Sopimuspalokuntalaisten kouluttaminen ei käytännön järjestelyjen osilta sujunut moitteetta. Kokeissa saatiin myös kuvamateriaalia siitä, miten rakennusratkaisut vaikuttavat porraskäytävän savunmuodostukseen. 36 Pelastustieto 4–5/2021 HARJOITUS JA KOULUTUS OPIT HETI HYÖTYKÄYTTÖÖN Jaanin uusi kärkiyksikkö oli hiomassa toimintamallia ja testaamassa täydentäviä sammutusmenetelmiä
HARJOITUS JA KOULUTUS OKA2-HANKE – ESA 38–39
”Samalla saadaan tietoa paitsi hyvin menevistä asioista myös niistä, jotka vaativat osaamisen vahvistamista.” Savonrannan VPK:n jäsenet osallistuivat Matti Honkasen vetämään testaukseen. Samoin sovelluksen avulla voidaan analysoida joko koko pelastuslaitoksen tasolla tai eri johtamistasoilla tapahtuvia suorituksia Sovelluksen avulla osaaminen haltuun Enää ei pelastustoiminnan johtamisen osaamisen arviointia tarvitse kirjoittaa paperille. OKA 2 -hankkeessa toteutettiin kaikille johtamistasoille sähköinen arviointityökalu, mistä saadaan laadullinen henkilökohtainen palaute henkilölle. Lisäksi ohjekortteihin on koottu koulutukselle sisältö ja tavoitteet. Myös videolle tehdyt simulaatioharjoitukset tukevat koulutusta. Hän pitää oppimisalustaa hyödyllisenä, koska näin voidaan yhdenmukaisesti arvioida osaamista ja myös osaamisen tasalaatuisuutta. Osaamista arvioidaan tiedollisen ja taidollisten kriteerien perusteella”, Pelastusopiston yliopettaja Matti Honkanen kertoo. Tämä kaikki helpottaa kouluttajan työtä.. Ne ovat lavastuksia oikeista onnettomuuksista.” Honkanen painottaa, että harjoitteet on koottu simulaatiovideoihin sen jälkeen, kun tavoitteet erilaisista onnettomuustyypeistä on koottu käsikirjaan. 38 Pelastustieto 4–5/2021 HARJOITUS JA KOULUTUS N yt myös alipäällystölle ja sopimuspalokuntien ryhmänjohtajille on tehty osaamisen kartoittamiseksi arviointimallit. tilastojen avulla. Kouluttajalle on tehty työkaluksi myös pelastustoiminnan johtamisen arvioinnin käsikirja. Sen perusteella voidaan arvioida johtamisen osaamista esimerkiksi rakennuspaloissa, vaarallisten aineiden onnettomuuksissa tai liikenneonnettomuuksissa. Pari vuotta sitten valmistui päällystölle samalla tavalla Koulumaali-alustalle tehty arviointimalli. ”Aineistossa on kaikkiaan 38 erilaista onnettomuustyyppiä, joista on rakennettu erilaista harjoitustilanteita yhteensä 76 kappaletta. Nyt tiedot on koottu yhteen sovellukseen. Teksti: Esa Aalto ”Onnettomuustyypit on valittu Hätäkeskuslaitoksen riskinarvioinneista ja Prontosta
Ohjausryhmän jäsen, Etelä-Pohjanmaan pelastusjohtaja Harri Setälä kiittelee mallia, jolla osaamista kartoitetaan. ”Monipuolinen harjoitusalusta, josta löytyy kaikki tarvittavat pelastustehtävät.” ”Tässä on vain pantava itsensä kunnolla likoon ja pitää heittäytyä mukaan. ”Parasta on ollut yhdessä tekeminen. Hän pitää oppimistilannetta itselleen hyvänä ja oman osaamisen kannalta malli on toimiva. Pohjois-Savon pelastuslaitoksella ylipalomiehen viransijaisena toimiva Mikko Vihtola sijaistaa myös paloesimiehiä. ”Ehdottomasti suosittelen tätä kaikille palokunnille. Parhaimmillaan tämän ansiosta pelastustoiminnan johtamisen laatu yhdenmukaistuu ja paranee.” Matti Honkasella on ollut osaamisen kartoittamisessa iso työmaa. ”Tällaista on odotettu 20 vuotta.” ”Tämän avulla ryhmänjohtajien osaamista voidaan kartoittaa ja nähdään osaamisen taso erilaisissa tilanteissa. Nyt on käytössä sellainen työkalu, jolla pelastustoiminnan johtamisen osaamista on mahdollisuus arvioida yhdenmukaisesti jokaisella alueella. Palosuojelurahaston rahoittama hanke valmistuu ja Matti Honkanen toivoo, että se otetaan käyttöön jokaisella alueella. Tällä saat selville ne tehtävät, joita pitää kerrata ja osaamistaan lisätä”, Mikko Vihtola sanoo. ”Myös opistolle tämä on ollut merkittävä asia ja hieno työnäyte”, Harri Setälä sanoo. Ne on tehty teemoittain, joten arvioitavat osuudet on helppo valita. Hän kuvailee sitä haasteelliseksi ja työlääksi, mutta mielenkiintoiseksi. Meillä tämä otetaan jatkuvaksi käytännöksi. Osaamiskartoituksessa käytettävän arviointityökaluna toimivan sovelluksen toteutti Mediamaisteri Oy. ”Meillähän on alalla ollut paljon erilaisia testejä, mutta tämä on käytännönläheisenä hyvä ja toimiva.” ”Tällä tavalla osaaminen saadaan hyvin esille ja ainakin meillä tämä on otettu erittäin hyvin vastaan.” Setälä toivookin, että malli otettaisiin säännöllisesti käyttöön jokaisella pelastuslaitoksella. Tätä oli myös yllättävän helppo käyttää.” Hän painottaa, että koulutukseen pitää suhtautua myönteisesti ja osata heittäytyä simulaation äärellä kuin oikeassa tilanteessa. Näin saadaan yhdenmukaisuutta ja laatua toimintaan. ”Aineisto on käännetty myös ruotsiksi”, Matti Honkanen sanoo. Arviointityökalussa on laaja kysymyspatteristo, sillä ensimmäisen osa mukaan lukien kysymyksiä on yli 500. Savonrannan VPK:n puheenjohtaja ja ryhmänjohtaja Kari Jääskeläinen oli muiden palokuntansa testitilaisuuteen osallistuvien kanssa yhtä ihastunut. Koulutettava saa osaamisen kartoituksesta oman arviointiraportin. 4–5/2021 Pelastustieto 39 Monipuolinen oppimisympäristö LAAJASTI HYÖTYÄ Sähköistä arviointityökalua voidaan jatkossa hyödyntää myös niin pelastuslaitosten kuin Pelastusopiston tutkintoja täydennyskoulutuksessa. Hän katsoo, että julkisen talouden ahtaassa tilanteessa hanketyö on yhä merkittävämpää. Ainakin pari kertaa vuodessa voisi ajaa keikkoja tällä tavalla ja kartoittaa omaa osaamistaan.”. Hän muistuttaa, että sitä varten on rahaa jaossa myös EU-tasolla ja tämän rahoituksen hyödyntämisessä niin opistolla kuin laitoksilla olisi paljon tehtävää. Kaikkiaan on käyty kolme pilotointikierrosta, joista viimeisin on juuri tehty. Tarkoitus on perustaa pääkäyttäjien verkosto, jossa käydään läpi kokemuksia ja kehittämistä vaativia asioita.” Myös pelastustoiminnan johtamisen sähköistä käsikirjaa aletaan valmistella. ”Sovellukseen pystyy myös itse lisäämään uusia johtamiseen liittyviä onnettomuustyyppejä.” Osaamisen kartoitushanketta (OKA 2) on valmisteltu laajassa yhteistyössä pelastuslaitosten ja sopimuspalokuntien kanssa. Viimeisessä vaiheessa on käyty läpi kokonaissuoritusta. Siitä saadaan erilaisia tilanteita varten joustava ja hyvä työväline. Hienoa on se, että tämä on nähty hyvänä henkilökohtaisena kehittämisen työkaluna.” Hankkeen onnistumisen kohtia tarkastellaan rehtorin mukaan myös opiston muita hankkeita silmällä pitäen. Simulaation kautta oppiminen vaatii eläytymistä, kun tuijotat tietokoneen ruutua.” ”Tämä ei ole työkalu, jolla vahditaan ja rangaistaan, vaan oppimisväline itselle. Matti Honkanen on kiertänyt eri alueilla kertomassa hankkeesta. ”Tätä voidaan päivittää tarpeen mukaan. HYVÄ TYÖKALU Ohjausryhmän puheenjohtaja, rehtori Mervi Parviainen pitää hankkeessa hyvänä sitä, että se antaa eväitä myös täydennyskoulutukseen ja syötteitä tutkintokoulutukseen. Kakkososassa on 253 kysymystä. ”Ensimmäinen osa on otettu hyvin käyttöön. Tämä kaikki on saatu aikaiseksi yhteistyössä Pelastusopiston henkilöstön, pelastuslaitosten ja sopimuspalokuntien kanssa.” ”Toivottavasti koulutusalusta otetaan laajasti käyttöön niin pelastuslaitoksissa kuin sopimuspalokunnissa. ”Valmista on ennen kesälomia ja valmis sovellus on käytössä sen jälkeen”, Honkanen kertoo
Teksti ja kuva: Jarkko Sorjonen N ostureista huolehtii Forum Marinum -merikeskus. Mattila toimi työn tilaajana ja valvojana. Myös pohjalevyn vaihto piti tehdä vain ja ainoastaan ulkopuolelta”, Mattila taustoittaa. Tulityön jälkivartiointi hoidettiin Mattilan mukaan asiaankuuluvasti. Kutsumanimeltään ”25-tonnisen” nivelpuominosturin puisessa kopissa on metalliset pariovet. ”Sitten hän huusi: NYT ON PAHA!” Mattilalla oli onneksi autossa pikkusammutin, jonka hän haki ja tuhautti palonalun hinaajan ulkopuolelta pienestä raosta sammuksiin. Forum Marinumin yli sadan aluksen laivueeseen kuuluu vuonna 1891 rakennettu höyryhinaaja Vetäjä V, jonka pohjalevyjä korjattiin telakalla. Hinaajan sisäpuolelle pilssiin vanhan kattilan alle oli kertynyt ilmeisesti vaseliinia tai erilaisia voiteluöljyjä, jotka syttyivät palamaan. Hän istus vessanpöntöllä itkemässä, että nyt hän on polttanut laivan”. Sitä en tiedä, mistä syystä tällainen virhe tapahtui”.. ”Sitten lähdin etsimään tulityöntekijää. Otti toisen sammuttimen, siitäkään ei tullut mitään, otti kolmannen sammuttimen ja siitäkään ei tullut mitään”. Tulityön tekijäksi valittiin kaiken kokenut ja nähnyt mies, joka työskenteli aluksen ulkopuolella pohjan alla. Se havaittiin viereisestä kerrostalosta tunteja työn jälkeen, ja pelastuslaitos hälytettiin paikalle. Mikä sitä rajoittaa, jos puhumme palavasta materiaalista, hapesta ja lämmöstä. ”Sammutinhuollon ulkopuolella oli kaksi lavaa: toisessa oli huolletut ja toisessa käytetyt eli huoltamattomat. Yksi niistä joutui ei-toivotun huomion kohteeksi maaliskuun lopussa, kun sen kopissa syttyi tulipalo. Sen takia tulitöiden turvallisuutta ei voida perustaa jälkivartiointiin, vaan se täytyy perustaa muihin seikkoihin”, Virolainen linjaa. Oviin tehdystä tulityöstä jäi kipinä, joka sytytti palon. VETÄJÄ V EI PALANUT Mattila muistaa menneiltä vuosilta toisenkin mielikuvituksen rajoja kutitelleen tulityötapauksen. ”Loppujen lopuksi telakan työnjohtaja oli löytänyt kyseisen henkilön vessasta. Vastaus oli hitsaamalla salvat kiinni niin, että niitä ei ilman rälläkkää tai jotain muuta työkalua saisi auki”, kertoo keskuksen huoltomestari ja työnjohtaja Pekka Mattila. Vahingot jäivät pieniksi, koska palo havaittiin ajoissa ja saatiin sammutettua, vaikka kymmenien metrien korkeudessa palava kohde oli haastava. Sekin selvisi, että sammuttimet olivat tyhjiä, koska niitä kuljettanut trukkikuski oli tuonut ne väärästä kasasta. ”Lattia siinä alla oli metallilevyä ja muuttunut sellaiseksi ruostepesäksi ja harsomaiseksi, jonka alla oli rasvaa ja pölyä näkymättömissä”. Joko maalinpoistoon käytetystä laikkakoneesta tai salpojen hitsauksesta oli päässyt kipinä pohjalevyyn tai eräänlaisen akselin laakerikomeroon, jota on vuosien mittaan rasvattu. Jälkivartiointi ei tee autuaaksi Kolme museoitua telakkanosturia kurottaa kohti taivasta Aurajoen itärannalla. Mattila myöntää, että onnettomuuteen johtaneet syyt koettelevat mielikuvituksen rajoja. 40 Pelastustieto 4–5/2021 TULITYÖT Syyt koettelevat mielikuvituksen rajoja. Paikalle tuli telakan palokuntaa, työnjohtoa, sammutinta ja vesiletkua ja kaikennäköistä, mutta sitä miestä ei löytynyt mistään”. ”Miten pitkään palo voi kyteä. Sitähän ei rajoita aika. ”Vanhan kattilan ja pilssin välinen tila on joitakin senttejä tai kymmeniä senttejä, mutta joka tapauksessa paikka, johon ei millään pääse kukaan käymään mitenkään niin kauan kuin alus on ehjä. Loppus keinot kesken, että miten se voidaan lukita. Tulityön tekijä toimi niin kuin pitikin, lopetti työt ja otti sammuttimen. ”Sinne oli murtauduttu useita kertoja talven aikana ja aina samalla tavalla. ”Sammuttimesta ei tullutkaan mitään. Kulunvalvonnan mukaan hän oli yhä telakka-alueella, mutta missä. Paikalle edellisestä tehtävästä irrottautunut palomestari Marko Virolainen muistuttaa, että pykälien mukainen jälkivartiointi ei ole autuaaksi tekevä varotoimi
Yleensä korvataan vähintään puolet vahingosta”, kertoo tuotekehityspäällikkö Petri Parviainen Pohjantähti-vakuutusyhtiöstä. Jos paineellista vesiletkua ei ole saatavilla, tulee varata 50 litraa vettä irtoastioihin. Jos tulityön tilapäinen tekeminen on välttämätöntä, alkusammutuskalustoksi on varattava vähintään kuuden (6) kilon A-B-C -teholuokan käsisammutin, sammutuspeite ja paineellinen vesiletku. Tulitöinä teräsveneistä esimerkiksi poistetaan vanhoja maaleja tai asennetaan keulapotkuria.” Mökeillä harrastetaan usein samoja asioita hitsauksineen kuin omakotitaloissa. Yhtiön suojeluohjeissa todetaan esimerkiksi: Tulitöitä ei saa tehdä veneessä tai vesi skootterissa, niiden välittömässä läheisyydessä tai tilassa, jossa venettä tai vesiskootteria säilytetään... Ei ajatella, että kupariputki kulkee rutikuivan seinän sisällä, jossa eristeenä mahdollisesti oleva sahanpuru syttyy herkästi.. ”Niitä tehdään kuitenkin aika harvoin. ”Vanhoissa kohteissa pitää ennakoida paremmin, ettei vahinkoja pääse syntymään.” ”Tulitöitä tekevät tulityökorttikoulutuksen käyneet henkilöt. ”Usein tapauskohtainen suojeluvähennys tulee yllätyksenä, jos vahinko sattuu. Mökeillekin on omat suojeluohjeensa, jos tilapäiset tulityöt ovat välttämättömiä. 42 Pelastustieto 4–5/2021 TULITYÖT Mökeille ja veneille omat suojeluohjeensa MENETELMÄ K U V IT U S K U V A : K IM M O K A IS T O Vanhojen rakennuskohteiden restauroinneissa joudutaan joskus myös tekemään tulitöitä. Heidän pitää myös ymmärtää restaurointia. Me koulutamme heidät tarpeen vaatiessa. Haemme tulityölupia nelisen kertaa vuodessa”, vanhojen rakennusten restaurointia, konservointia ja korjausrakentamista tekevän Restart Oy:n Lauri Leppänen kertoo. Meidän vakuutuskannassa ei ole tulityövahinkoja veneille sattunut, mutta tiedän kokonaisten säilytyshallien tuhoutuneen. Tulityö restauroinnissa Kesälomakausi lähestyy ja on hoppu kunnostaa veneitä sekä kesämokkejä. Syttyvät kohteet on suojattava ja syttyvä irtotavara on poistettava. Tulityölupa haetaan kiinteistön edustajalta ja sieltä paikalle tulee myös tulityövartija. Kuluttajat eivät juuri etukäteen kysele, mitä töitä saa tehdä ja mitkä lasketaan tulitöiksi. Historiallisessa kohteessa pitää muistaa, ettei töiden kanssa saa kiirehtiä ja tulityö pitää tehdä huolellisesti”, Lauri Leppänen sanoo. ”Venekerhojen kommodorit yleensä valvovat hyvin, että vahinkoja ei satu. Parviaisen mukaan oma lukunsa ovat esimerkiksi jäätyneitä putkia kuumailmapuhaltimilla ja kaasupolttimilla sulattavat. Paikkaa on vartioitava työn aikana ja sen jälkeen vähintään kahden tunnin ajan. Säännökset voivat olla vakuutusyhtiötä tarkemmat. Turun linnassa on myös oma alkusammutuskalusto. ”Vesikattoa paikataan tinaamalla ja rälläkällä tai puukkosahalla leikataan rautaosia. Parhaillaan yritys tekee korjaustöitä Turun linnassa, jossa tulitöitä tehdään poikkeuksellisen paljon. Varalla on vaadittavat kaksi 12 kilon käsisammutinta
He osaavat arvioida ja toimia sen mukaisesti. Palo oli alkanut polttoleikkauksesta aiheutuneista roiskeista. Myös alkusammutus epäonnistui. Siellä toimitaan hänen mukaansa hyvin pitkään vakituisella tulityöpaikalla, kunnes esimerkiksi polttoaineet tai alueiden valmius sen estää. Me annamme henkilöstöllemme tulityökorttiin oikeuttavan koulutuksen. Voit lähettää tulitöihin liittyviä kysymyksiä tai tietoa kiinnostavista tapauksista osoitteeseen toimitus@pelastustieto.fi Palovartija poistui paikalta HISTORIA AJANKOHTAINEN LUKU Jouni Janhunen työskentelee palopäällikkönä Helsinki Shipyard Oy:llä ja on myös tulityökouluttaja. Syttymiskohta oli vesirajan tuntumassa. Palovartija ei jäänyt riittävän pitkäksi ajaksi vahtimaan, vaan poistui paikalta työn loputtua. Lue koko Palontorjunta 1/1990:n artikkeli: pelastustieto.fi/arkistojuttu. Mikäli kattoja vedeneristysalan tulitöissä eristettävät tai niiden läheisyydessä olevat rakenteet ovat syttymättömiä, eikä rakenteessa ole ontelotiloja tai tuuletusvälejä, tulityöntekijä voi tällöin tehdä tulityön aikaisen tulityövartioinnin itse oman tulityöpaikkansa osalta. ”Olin 2006 ensimmäistä kertaa kurssinjohtajakoulutuksessa.” Telakan palopäällikölle laivojen rakentamisenaikainen paloturvallisuus on tärkeää ja läheistä. Remonttimiehet käyttivät autokantta työtilanaan. Tilapäisissä tulitöissä vaaditaan yleensä aina tulityövartija, mutta miksi kattoja vedeneristystöissä voi kuitenkin tehdä tulitöitä ilman vartijaa. Laivan autokannella ollut palokuorma ja veto-olosuhteet tarjosivat parhaan mahdollisen yhdistelmän palolle levitä nopeasti. Tulityöluvassa kerrotaan, miten tulityövartiointi toteutetaan käytännössä. Alus oli nostettu kuivatelakalle huoltoa varten. Tällöin tulityöympäristö on siis todettu niin turvalliseksi, ettei syttymävaaraa pitäisi olla eikä erillistä työnaikaista tulityövartijaa tarvita. Savusukeltajien hyökkäyksille sisään oli niukasti edes teoreettisia kulkuväyliä ja sammutusaluksetkin jäivät katveeseen. Myös telakan päätoiminen palokunta on jatkuvassa valmiudessa. Kuten kaikissa tilapäisissä, myös kattoja vedeneristysalan tulitöissä tulityövartiointi tehdään vaarojen tunnistamisen ja riskien arvioinnin perusteella. Palo sai muhia pitkään. Kurssinjohtajat kouluttaa Suomen Palopäällystöliitto. Sammuttajat olivat koko ajan askeleen jäljessä. ”Laivanrakennus on pitkälti käsityötä, johon liittyy paljon kuumatyöstämistä. ”Oman turvallisuusperehdytyksemme lisäksi”, hän sanoo. Alus tuhoutui romutuskuntoon konehuonekerroksesta ylöspäin. Olennaista on siis nimenomaan työskentelykohteen rakenteiden ja niiden syttymisherkkyyden tunnistaminen. ”Tulityöntekijöillä on tieto riskeistä. Myös yhteistyökumppanimme voivat osallistua samaan koulutukseen.” Telakalla on vakiintuneet työskentelytavat. 4–5/2021 Pelastustieto 43 TULITYÖT 731 kurssinjohtajaa, jotka antavat tulitöiden turvallisuuskoulutusta. (Lähde: SPEKin turvallisuuskorttirekisteri) ALAN TOIMIJA Laivat rakennetaan turvallisesti KYSY TULITÖISTÄ Tulitöitä ilman tulityövartijaa. ”Kaikki tulityöt vaativat tulityökortin ja telakan palomiehet myöntävät tulityöluvan tilapäisellä tulityöpaikalla.” Janhunen pitää tulityökorttikoulutusta ehdottoman tärkeänä osana telakan turvallisuutta. Sally Albatrossin melkein kokonaan tuhonnut tulipalo Finn bodan telakalla Ruotsissa 9.1.1990 alkoi tulitöistä
Työtyytyväisyys on asia, mihin pelastustoimessa kannattaa todella panostaa ja samalla kannustaa työntekijöitä omalla esimerkillä kertomaan työstä ja työyhteisöstä – mikä onkaan parempi tapa saada hyvä kello kuulumaan ympäriinsä ja eri kanavissa kuin omat työntekijät. Ensimmäiset johtopäätökset tulevaisuuden urasta tehdään ensimmäisen kerran 5–7-vuotiaana. Työntekijälähettilyys ei ole yleisesti ottaen uusi asia, mutta pelastustoimessa sitä näkee vielä valitettavan harvoin. Työnantajaan ollaan tyytyväisiä ja työyhteisössä viihdytään. Kaikki keinot on käytettävä, työntekijälähettilyys on yksi niistä keinoista. Suosittelisitko sinä työnantajaasi jollekulle toiselle henkilölle, jos saisit vapaat kädet?. Paikkapaikoin eletään vielä uskomuksessa, että tulijoita avoinna oleviin tehtäviin alallamme on kuin meren mutaa. Rekrytointimielessä tämä ei ole kovin vaikuttavaa. Työikäisiä on merkittävästi vähemmän kuin mitä eläkepoistuma on. Mistä pelastustoimi saa tulevaisuudessa tekijät ja houkuteltua parhaat osaajat alalle. Mira Leinonen työskentelee pelastusylitarkastajana Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. Työntekijälähettilyys on sitä, että kuka vain voi toimia työnantajansa lähettiläänä omien henkilökohtaisten verkostojensa keskellä. 44 Pelastustieto 4–5/2021 MIRAFONI Orastava osaajapula näkyy jo horisontissa. Noiden ensimmäisten johtopäätösten jälkeen niitä ajatuksia vahvistetaan pitkin nuoruutta kohti aikuisuutta. Pelastustoimen eri organisaatiot näyttäytyvät usein vain organisaatioiden virallisten kanavien tai korkeintaan ylimmän johdon kautta. Pelastustoimen orastava osaajapula näkyy jo horisontissa. Pysähdy hetkeksi miettimään, mitkä vaikuttivat omalla kohdallasi omiin valintoihisi: olitko varma jo ensihetkestä lähtien vai perustitko näkemyksesi jonkun toisen ihmisen sanomaan tai luomaan mielikuvaan. Aikuisena puolestaan alanvaihtoa saatetaan harkita jossakin vaiheessa uraa ja tämä on yksi tapa saada uusia tekijöitä. Väestöennusteen mukaan väestö keskittyy entisestään isoimpiin kaupunkeihin ja maaseutu tyhjenee tyhjenemistään; silti pelastustoimen palveluita tarvitaan ympäri Suomea. Työntekijälähettilyyteen ei voi kuitenkaan pakottaa ketään. Pelisäännöistä on sovittava ja sen pitää perustua aitouteen. mirafoni112@ gmail.com Työntekijät käyntikortteina Väestömuutos vuoteen 2040 mennessä muuttaa työmarkkinoitamme merkittävästi. Ikäluokat pienenevät ja samaan aikaan yhden merkittävän asiakasryhmän, ikäihmisten, määrä kasvaa. Toistelemme usein, kuinka pelastustoimi on luotetuin turvallisuusviranomainen
KUMPPANISI AMMATTILAISVIESTINTÄÄN JA KALUSTON KUNNOSSAPITOON millog.fi . 010 555 5273 petri.surakka@scania.fi www.scania.fi SCANIA paloja pelastusajoneuvot. MIRAFONI Palvelemme toimialoja, joille valtakunnallinen turvallisuus, huoltovarmuus ja kumppanuus ovat kriittisiä menestystekijöitä. Petri Surakka puh. YOUTUBE
Se on todella monipuolista”, Anni Muukkonen kertoo.. 46 Pelastustieto 4–5/2021 46 Pelastustieto 3/2021 46 Pelastustieto 4–5/2021 ”Tämä on tuonut joka vuosi jotain uutta. Pitää pystyä johtamaan aina uusia meripelastajia, samoin heitä, jotka ovat itse päälliköitä
”Joku voisi luetella syyksi yleviä asioita, mutta minä halusin vain päästä merelle.” Muukkonen purjehti isänsä kanssa lapsesta asti, mutta kun hän aikuistui, pitkille kesälomille saaristossa tuli stoppi. ”Isä oli jostain syystä sitä mieltä, etten voi olla neljää viikkoa heidän kanssaan merillä, koska he haluavat viettää myös omaa aikaa. Vesillä muut roolit unohtuvat, sillä siellä ollaan meripelastusta varten. 4–5/2021 Pelastustieto 47 TAPASIMME Minä halusin vain päästä merelle. ”Päällikkönä olo on tuonut joka vuosi jotain uutta. Kaipuu merelle oli syy siihen, että hän rupesi meripelastajaksi. Muukkosta ei kiehdo niinkään aava ulappa, vaan nimenomaan saaristo eläimineen ja lintuineen. Teksti: Kaisu Puranen · Kuvat: Teemu Heikkilä H aahkojen potpotus ja lokkien kirkuna keväällä saaristossa. Ja että minulla on tällainen mahdollisuus”, Espoon Meripelastajien Resmed-aluksen päällikkö sanoo. Pitää pystyä johtamaan aina uusia meripelastajia, samoin heitä, jotka itsekin ovat päälliköitä. Hän työskenteli Nokiassa, ja vaikka työ oli mielekästä, hänellä oli välillä sellainen olo, että kukaan ei huomaisi, vaikka työt jäisivät tekemättä. Se on tosi monipuolista.” Espoon Meripelastajissa noin 30 prosenttia aluksilla toimivista on naisia. Nyt Muukkonen on ensimmäinen ja tällä hetkellä ainoa naispäällikkö Espoon Meripelastajissa. Meillä on nais. Ne ovat äänimaisema, jossa Anni Muukkonen herkistyy. Sitten menin naimisiin maakravun kanssa, eikä miestä kiinnostanut veneily.” Muukkonen halusi tehdä jotain, josta olisi hyötyä ihmisille. ”Uskallan väittää, että tiettyyn pisteeseen asti naiset myös pyörittävät yhdistystä. ”Joka kerran, kun lähden vesille, ja lähden aika pirun monta kertaa, jaksan miettiä, kuinka hieno paikka saaristo on. Meripelastajissa toiminnan naiseksi Anni Muukkonen toimii päällikkönä Espoon Meripelastajissa. Sitten hän kuuli meripelastuksesta. Päällystöuraa hän ei itse ajatellut, mutta kun yhdistys ehdotti sitä, hän lähti kouluttautumaan. Tai ehkä pikemminkin elämäntavan. Toukokuussa tuli kymmenen vuotta siitä, kun hän aloitti harrastuksen. Pian Muukkosesta tuli kansimies ja osa aluksen minimimiehistöä
puheenjohtaja, sihteeri, tiedottaja ja koulutusvastaava, nuorisotoimintaa vetävät naiset. ”Merellä ollaan meren armoilla, ja jostain syystä kone leikkaa kiinni. Kausi alkaa huhtikuun puolivälissä ja kestää loka–marraskuun vaihteeseen. Emmi-aluksen minimimiehistö on 1+2, Resmedin 1+1. Yhteistyötä ja vastavuoroisia koulutuksia on varsinkin vesillä liikkuvien VPK:iden, kuten Sökö-Sommarö FBK:n kanssa. Heidän vastuullaan on miehistön kerääminen hälytyksen tullessa. Operatiivisen puolen johdossa on sitten miesvoittoista.” YLEISIN TEHTÄVÄ ON KONERIKKO Espoon Meripelastajilla on kolme partiovenettä, nuorten koulutuksessa käytettävä Furuno, rib-tyyppinen alus Resmed ja iso alus Emmi. ”Auringonpaiste ja tyyni keli, 25 astetta lämmintä. Heidän toiminta-alueensa ulottuu Lauttasaaresta Porkkalanniemeen. Huonolla kelillä tehtäviä on vähemmän, koska sunnuntaiveneilijät ymmärtävät pysyä satamassa. Meripelastajat tekee paljon yhteistyötä pelastuslaitoksen ja sopimuspalokuntien kanssa. Viime vuonna tehtäviä oli ennätysmäärä. Voi olla bensa loppu, laiminlyöty huolto tai sitten huollettu vene, mutta jokin pultti on unohdettu kiristää tai joku tiiviste vuotaa. ”Tämä ei ole mikään tunti tennistä viikossa -harrastus”, painottaa Muukkonen.. Tärkein kriteeri meripelastajalle on se, että hän on valmis viettämään aikaa vapaaehtoistyön parissa. Ongelma on maanlaajuinen, ja sitä aletaan pikku hiljaa toivon mukaan purkaa.” Espoon Meripelastajien toiminta on päivystysja kausiluontoista. Meripelastajilla on myös oma saaritukikohta Herrökobben Espoonlahden suulla. Se tuntuu ihan absurdilta, mutta silloin vesille lähtevät kaikki mahdolliset saippuakipot”, Muukkonen kuvailee. Meripelastuksen johtokeskuksesta kotihälytys menee päällikölle, ja hän kutsuu miehistön kokoon tekstiviestillä. ”Emme pysty kouluttamaan kaikkia, jotka haluaisivat mukaan. Meille hakee joka kevät 30–40 henkilöä, joista voimme ottaa maksimissaan kymmenen.” Harjoittelijoista pitäisi ehdottomasti kouluttaa kansimiehiä, mutta koronan takia koulutuksia ei ole voitu järjestää. Ideaali kuitenkin olisi, että miehistöä saataisiin kokoon enemmän. PALAAN, ENNEN KUIN TAAS LÄHDEN Eniten havereja sattuu hyvällä säällä. ”Tuntui, että koko Suomi oli vesillä, koska minnekään muualle ei päässyt. Muukkonen arvioi, että 40–50 henkilöä pyörittää varsinaista toimintaa. Yleensä partioajolta palataan kello 18:n maissa, mutta usein myös kahdelta yöllä. Ensiaputehtäviä on vähemmän, koska Espoon Meripelastajat eivät tee ensivastetta, vaikka ensiapuvalmius heillä onkin. ”Meillä on karmea koulutusvelka. Muukkonen kertoo, että systeemi on samantyyppinen kuin sopimuspalokunnilla. Niitä tuli 161, kun yleensä niitä kertyy kauden aikana noin sata. 48 Pelastustieto 4–5/2021 TAPASIMME Meripelastajan täytyy pystyä sitoutumaan. Jotta meripelastajat olisivat tarpeeksi nopeasti kohteessa, he ajavat alueellaan partioajoa arki-iltaisin noin kello 18:sta alkaen ja viikonloppuisin koko päivän. Maastopalon sammuttamistakin voi tulla vastaan. On yhteisharjoituksia, ja meripelastajat saavat apua kalustoon, kuten sammutusvarusteisiin. Tästä vuodesta odotetaan samanlaista, mutta kausi on lähtenyt liikkeelle rauhallisemmin.” Yleensä tehtävät ovat konerikkoja. Tulijoita riittäisi. Päälliköt päivystävät yhden viikon kerrallaan. Vene on hätäankkuroitu jonnekin, tai sitten tuuliajolla.” Myös karilleajoja sattuu. Meripelastajien aktiivilistalla on noin sata henkeä, joista miehistössä toimii noin 70. Jos hälytys tulee pelastuslaitokselta, se menee suoraan kaikille miehistön jäsenille. Tavoite on, että kaikki jäsenet voivat toimia kaikilla aluksilla
Jonkin verran rahoitusta tulee Sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:lta ja hinauspalvelu Trossin jäsenmaksuista. Päinvastoin, siitä voi olla jopa haittaa. Uusi on suunnitteilla yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa, mutta rahoitus on vielä auki. Valtio puolestaan maksaa kulukorvauksen tehtävistä. Esimerkiksi nykyinen asemarakennus Haukilahdessa alkaa olla huonossa kunnossa. Sanoi, että duunissa oli ollut kauhea viikko, hän oli muun muassa joutunut irtisanomaan ihmisiä.” Meripelastajat pukivat varusteet ylleen, valmistelivat aluksen ja lähtivät merille. Toisaalta meillä on toimitusjohtajatason tyyppejä, jotka ovat todella onnellisia, kun tulevat tänne kansimiehiksi, eikä tarvitse ottaa vastuuta kaikesta.” Merellä haihtuvat myös toimiston huolet, koska meripelastaminen vie ajatukset niin kokonaisvaltaisesti. Perheeseen kuuluu maakrapu aviomies. ”Kun ajan pimeällä merellä 30 solmua, minun pitää vain luottaa siihen, että vieressä oleva osaa navigoida meidät oikeaan paikkaan.” Siviiliminä lakkaa merkitsemästä myös siinä mielessä, että kun ihminen pukee meripelastajan asun, hänestä tulee meripelastaja. Muukkonen kertoo, että meripelastajat tekevät asiat pikkutarkasti ja särmästi. HARRASTUKSET. Hän oli ihan harmaa ja onneton. Yhteistyökyky ja hyvät kommunikointitaidot. Osasta on tullut elämän mittaisia ystäviä.” Hän on myös oppinut, että tietyssä pisteessä henkilön taustat tai poliittiset kannat lakkaavat merkitsemästä. 4–5/2021 Pelastustieto 49 TAPASIMME Nopeat KUKA OLET JA MISTÄ TULET. Navigointikäskyt pitää ymmärtää, ohjaamotyöskentely ja tähystys sujuvat tiettyjen protokollien mukaan. Muukkonen kertoo, että vapaaehtoisten meripelastajien rahoitus on jatkuvasti vaakalaudalla. ”On ihan hyvä, jos ihmisellä ei ole sellaista painolastia taustallaan, että ’minä olen aina tehnyt solmut näin’”. ”Itse olen asiantuntijaroolissa töissä, koska esimiestyö ei ole juttuni. Meripelastajissa päällikkönä toimiminen on kuitenkin todella mukavaa. Vapaaehtoistyöstä voi myös saada vaihtelua vaikkapa omaan työrooliinsa. Hän on oppinut varsinkin tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Onnistunut tehtävä. On sanonta, että kun meripelastaja lähtee kotoa, hän sanoo, että palaan, ennen kuin taas lähden.” Sitoutumisen lisäksi ei tarvita mitään muuta, ei edes aikaisempaa veneilykokemusta. Yhteistyökyvyttömyys. Vapaaehtoinen meripelastus sekä kuntosalitreeni. ”Parin tunnin vesilläolon jälkeen ystävä sanoi: ’vitsit miten hyvä päivä, on muuten hyvä fiilis!’”. Köydet pitää saada auki pakkasessa, lumessa, sateessa ja pimeässä. Sellainen, jossa ei alun perinkään ollut suurta hätää, mutta saatettiin pelastaa jonkun perheen kesäpäivä saapumalla esimerkiksi antamaan apuvirtaa. ”Sitloodassa istuessa isä voi yhtäkkiä ruveta reivaamaan purjeita samalla kun on ruorissa, vaikka minä istun vieressä toimettomana.” Hän pitää purjehduksessa pitkistä reissuista, saaresta toiseen matkaamisesta. Kaikkia löytyy duunarista toimitusjohtajaan, opiskelijasta työttömään. MIKÄ SAMMUTTAA. Ja isän veneessä asiat tehdään vanhanaikaisella tavalla: miehet purjehtivat, naiset laittavat ruokaa. Tietyt standardit ovat olemassa, koska asioiden pitää toimia varmasti ääriolosuhteissa. Olen Anni, Vantaalla asuva espoolainen meripelastaja. ”Meitä on todella moneen junaan tässä porukassa. Nuorimmat juniorit ovat 12-vuotiaita, vanhimmat seitsemänkymppisiä. TOIMINNAN NAINEN Entinen purjehtija Muukkonen ei juuri kaipaa köysien natinaa. MIKÄ SYTYTTÄÄ. Hänestä on edelleen mukavaa päästä isänsä kanssa merille, mutta Meripelastajissa hänestä on omien sanojensa mukaan tullut toiminnan nainen. ”Muistan aina, kuinka ystäväni tuli tänne töistä, ja olimme juuri lähdössä partioimaan. 41 vuotta. Varoja ei kuitenkaan koskaan ole liikaa. Muukkonen arvelee, että meripelastajien toiminta on kasvattanut häntä paljon henkisesti. Voi vierähtää viikkoja, ettei tehtäviä tule, mutta toisaalta partioajossa täytyy aina varautua viettämään koko ilta. IKÄ JA PERHE. ”Ei ole harvinaista, että olemme ajatelleet tulevamme 18:n maissa satamaan, ja palaamme yhden– kahden maissa yöllä. Muulla ei ole väliä. Merellä siviiliminä lakkaa olemasta. MERIPELASTAJAN PARAS OMINAISUUS. Ihan kuin hänestä olisi puserrettu kaikki voimat. ”Mutta itse purjehdus tapahtumana… Oikeastaan minusta on tullut moottoriveneilijä”, hän myöntää
Tämä ei tarkoita onnettomuustiedottamista, vaan sitä miten organisaatiosta leviävä negatiivinen viesti saadaan nöyrällä, uskottavalla ja lähestyttävällä tavalla katkaistua. Miten moninaisessa ihmisjoukossa viedään läpi arvomuutoksia ja eletään yhteiskunnallisessa ajassa. Miten sitä momentumia, jonka ikävä uutinen aiheuttaa, voi käyttää tarpeelliseen kehittymiseen. Edellä mainittu hyvä brändi ja luottamus antaa hyvät lähtökohdat, mutta ne voivat tehdä myös valmistautumattomiksi. Tämä kaikki vaatii vahvaa arvojohtajuutta kaikilta työtovereista ja lähiesihenkilöistä aina johtajiin asti. Miten kohua voidaan hyödyntää muutoksessa. Onko organisaatio valmis siihen, että sosiaalisessa tai perinteisessä mediassa muuttuu viraaliksi tapaus, joka on pelastustoimen arvojen vastainen. Yksi asia, jonka merkitys on nykyisessä tehtävässäni näyttäytynyt ajoittain kriittisen tärkeänä, ja jonka osalta pelastustoimi on saanut olla osaltaan varsin rauhassa, on yhteiskunnallinen viestintä. Sen ei tarvitse perustella olemassaoloaan ja alalla on vahva ammatillinen identiteetti ja brändi, jotka toimivat myös rekrytoinnin tukena. Viimeksi mainitussa pelastustoimen järjestöillä on oma olennainen tehtävänsä, ja tuota työtä on syytä arvostaa. Edellä mainituilla keinoilla ehkäistään sitä, ettei pelastustoimen ”sauna pala” kovinkaan usein, mutta on hyvä ja tärkeää, että organisaatioissa on myös kriisiviestintäosaamista. Kuitenkin ala on osa julkisia palveluita ja osa yhteiskuntaa, mikä tarkoittaa, että henkilöstön moninaisuus, yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys, ympäristöja ilmastotavoitteet ja esimerkiksi palveluiden saavutettavuus ja digitaalisuus ovat asioita, jotka koskevat myös pelastustoimea. Sami Kerman on sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) erityisavustaja. MOKKATAKKIMAISTERI Osaavissa käsissä ne ovat myös mahdollisuuksia. Miten huolehditaan, että isoissa organisaatioissa ja laajoissa vapaaehtoisten joukoissa toimiva moninainen ryhmä ihmisiä osaa rakentaa pelastustoimen hyvää luottamusta ja mielikuvaa jokapäiväisissä kohtaamisissa. 50 Pelastustieto 4–5/2021 Onko viestintämme varautunut kohuihin. Jokainen tällainen kriisiviestintätapaus on myös mahdollisuus uudistumiseen. Supervahva kansalaisluottamus ja julkinen keskustelu, jota käydään yleensä lähtökohtaisesti positiivisesta lähtökohdasta, eivät aiheuta painetta pelastustoimelle muuttumiseen. Vaikka kriisiviestintätilanteet ovat organisaatiolle uhka, osaavien ihmisten käsissä ne ovat myös mahdollisuuksia.. ALANSA AMMATTILAISET Moniin muihin aloihin nähden pelastustoimi on siitä onnellisessa asemassa, että sillä on selvä yhteiskunnallinen tehtävä. Lisäksi tarvitaan yhteisiä tarinoita ja sanoitusta arvoista. Välillä tämä voi aiheuttaa tilanteita, joissa pelastustoimen voi olla haastavaa tunnistaa yhteiskunnan muuttumisen merkitystä sen omalle toiminnalle
??????-????????. ????????. Max käyttöpaine 8 bar. HÄLYTYSAJONEUVOT Hälytysja komentovahvistimet Tehokaiuttimet Valopaneelit Integroidut valoratkaisut Vilkkumajakat Ruuhkavilkut LED-valot VÄESTÖNSUOJELU Suurtehohälyttimet www.sarco.fi | puh. ????????. HÄLYTYSja VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaativaan ammattikäyttöön • • SNP statusja navigointiohjelmistot • YLLI VIRVE-liitäntäyksiköt ja DisplayAlert & SALSA asemahälytysohjelmistot • SKL statuslähettimet ja GARMINälynavigaattorit • TEHO-ULVO väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRA äänija valohälyttimet • TETRA/VHF/LTE ym. sähköposti:sarco@sarco.fi Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. (09) 777 1500 Myynti: 050 5377 027 . 4–5/2021 Pelastustieto 51 MOKKATAKKIMAISTERI ALANSA AMMATTILAISET Hälytysja viestintälaitteet Palokalusto Puh. radiolaitteistot • VIRVE/GNSS sisäkuuluvuusratkaisut PETO tilanne-/johtokeskusjärjestelmä hälyttämiseen, tilanteenseurantaan, viestintään ja laitevalvontaan Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet ?????????????????. Voimakkaan rekyylin vuoksi sulkuventtiiliä ei saa avata ennen kuin Hydrovent on asetettu tuuletusaukkoon. VVAARR OOIITTUU SS!! VVAARR OOIITTUU SS!! VVAA RRNN IINNGG !! VVAARR NNIINN GG!! 50 x 130mm 35 x 340mm UUSI VAIHTOEHTOINEN SAMMUTUSMENETELMÄ Valovoimaisin varoitusvalaisin www.standby.eu L56 2C Hälytysja viestintälaitteet Pelastustieto on myös Instassa, Facebookissa ja Twitterissä. ??????. P.g.a. ?????????????????. ?????-???????. kraftig rekyl får inte ventilen öppnas innan Hydrovent har placerats i ventilationsöppningen. ??????. Erikoislaukku Oy – Specialbags Ltd Kotimaiset tuotteet ammattikäyttöön Kysy tarjous! • varustelaukut • reput • ensihoitolaukut • suojat • vesitiiviit suojat • kantolaitteet • tuotekehitys ja mallisuunnittelu Teemme erikoisia laukkuja. 050 516 6610, 050 552 8650 info@hydroventeurope.fi HYDRO ENT EUROPE .FI Hydrovent Europea ei saa käyttää ennen kuin on tutustunut käyttöohjeisiin. ?????????–???????????????????. ??????????. Max arbetstryck 8 bar. Hydrovent Europe får inte användas innan man har bekantat sig med bruksanvisningarna. (03) 630 830 www.elektro-arola.. Teollisuuskatu 3, 32200 Loimaa +358 2 7692 800 erikoislaukku@specialbag.net www.specialbag.net. ??????????
”Se tarkoittaa onnettomuusajoneuvoa.” ”Pidetäänkö kuitenkin se altistunut, koska se määritellään kuitenkin ERICAn ja STM-ohjeistuksen tehtävänkäsittelyohjeessa?” mestari esittää. Altistunut, pelastettava, potilas ja uhri Teksti: Marko Partanen LIIAN TUMMAA PAAHTOA Tuore pelastusalan aviisi on parkkeerannut pöytälevylle kahvikupin viereen. Älkää puhuko tästä enempää. Mun mielestä altistua on huono sana.” Se, jolla on eniten nappuloita hihassaan puuttuu peliin: ”Kysymyksenasettelu ontuu. Sitten päivystävä organisaatio päättää äänestää. Liikenneonnettomuuksissa tulee harvemmin uhreja. Tuliko toi kommentti ammattijargontoimikunnan pysyväisjäseneltä vai filosofian laitokselta?” ”Se on kyllä fysiikkaa”, nappulat tarralaattaansa opiskellut korjaa. Lukijan katse palaa takaisin lehtijuttuun. Mihin me päädytään. Osalliseenko. Osalliseenko?” lehden lukija kysyy. Suurin osa selviää kuitenkin säikähdyksellä.” ”Miten olis pelastettava?” ”Samaan menee edelleen. Pelastatko sä sen röökiä vetävän hemmon penkalta ambulanssiin vitaalien tarkastukseen. Ne vetää aina röökiä penkalla, kun me tullaan paikalle. Pelastettava sopis silloin, kun siellä auton romussa on kummelimallisesti ihminen sisällä.” Pelastettava, potilas ja uhri ovat paneelin mukaan termejä, jotka toimivat silloin, kun potilas on saanut kipeää. Musta tuntuu, että me ollaan altistuttu ammattijargonille.” ”Joo joo, mutta älä nyt sentään uhriudu!”. Suurimmalla osalla niitä ei ole.” ”Entä potilas?” ”Se on sama kuin toi uhrikin. Jutun mukaan Pelastusopiston opettajatkin kyseenalaistavat altistunut-termin. Mä kun oon luullut, että sieltä ne altistuneet häkepäivystäjien mukana kentälle tulevat.” Asian käsittely altistaa hämmennykselle. Lehdessä oleva juttu saa lukijan mielen liikehtimään: ”Voiko altistua liikenneonnettomuudelle, kysyy alamme erikoislehti?”, lukija avaa keskustelun. 52 Pelastustieto 4–5/2021 Mihin me päädytään. Potilaan pitää potea onnettomuuden jäljiltä jotain muutakin kuin perussairautta. ”Miten olis uhri?” ”Ei käy. ”Kyllä menee vaikeaksi. Liikenneonnettomuuksissa olevat ihmiset altistuvat äkillisesti hidastuvalle liike-energialle, eivät siis liikenneonnettomuudelle.” Aviisiin suunnattu katse kohdistuu nyt mestariin. ”Tossa alati uudistuvassa termistöviidakossa eivät pysy kukaan mukana.” ”Pitäs varmaan perustaa työryhmä…” joku ehdottaa, mutta hänet keskeytetään heti. Lanssissakin puhutaan jo asiakkaista, potilaat unohdetaan kohta sieltäkin.” ”Totta, potilas ja uhri toimivat, kun syntyy vamma. ”Nyt riittää. On otettava mokkakupista neuvoa antavat. ”Voi tietysti, miten niin?” joku vastaa heti ja saa toiselta puolelta pöytää välittömän kommentin: ”Miten niin tietysti. Mun mielestä uhrilla pitäs olla onnettomuuteen liittyvää vammaa, vaivaa ja kärsimystä. Häneen tarkentuu pari muutakin silmäparia. Nyt kuulosti vaikuttavalta. ”Oho. ”Kuunnelkaa – tää on ihmeellistä. Sen sijaan yleispätevä nimike onnettomuuteen joutuneelle on vielä hakusessa
Se kokoaa paloja pelastusalan ammattilaiset tutustumaan alan uusiin tuotteisiin ja palveluihin, päivittämään tietonsa ja verkostoitumaan. MUKANA KAIKKI ALAN PARHA AT !. Esillä Turvallisuus 2021 -messuilla muun muassa: • Paloja pelastustoimen tuotteet ja palvelut • Ensihoito • Ympäristöturvallisuus • Liitot ja järjestöt • Koulutus ja julkaisut • Muut alan tuotteet ja palvelut • sekä teidän yrityksenne! Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan tapahtumaan: b2b.messukeskus.com/turvallisuus-2021 Tapahtuma on kävijöille ilmainen. LIIAN TUMMAA PAAHTOA w w TURVALLISUUS 2021 on vuoden tärkein paloja pelastusalan ammattitapahtuma
Perustuotanto-osaston johtaja Jaakko Pekki pitää kuitenkin hyvänä, että järjestelmää on alettu rakentamaan paikallisesti, kuten Pirkanmaalla on tehty. Tällaisille asemille on asennettu polttoaineen jakelun mahdollistava varavoimalähde sekä erityistilanteissa toimivat maksujärjestelmät. Varavoimalla varustetut tankkausasemat ovat Parkanossa, Orivedellä, Valkeakoskella ja Sastamalassa. Tätä varten jakeluyhtiö tarjoaa palveluaan myös pelastuslaitoksille. 54 Pelastustieto 4–5/2021 VARAUTUMINEN P irkanmaan pelastuslaitoksella pystytään pelastusajoneuvot tankkaamaan neljällä tankkausasemalla varavoimajärjestelmän turvin, jos esimerkiksi tulee pitkäkestoinen sähkökatko. ”Olimme yhteydessä useampiin jakeluyhtiöihin, mutta Neste oli halukas tekemään kehitystyötä yhdessä meidän kanssamme ja tämä työ johti sopimukseen”, pelastuspäällikkö Teemu-Taavetti Toivonen kertoo. Vallitsevissa oloissa hanke on kuitenkin jäänyt jäihin. Polttoainetta poikkeusoloissa Pitkäkestoisia häiriötilanteita, kuten sähkökatkoja varten, pelastuskaluston polttoaineen saanti pitää turvata. Teksti: Esa Aalto · Kuva: Pirkanmaan pelastuslaitos selvittää omat vaihtoehdot toimintavarmuutemme takaamiseksi”, Toivonen toteaa. OMAA VARAUTUMISTA Sopimuksellisen varautumisen lisäksi tarvitaan myös omaa varautumista. Pilottivaiheessa on perustettu poikkeusoloissa toimivat tankkausasemat Forssaan, Siilinjärvelle, Ouluun ja Vierumäelle. Tätä varten tehtiin sopimus jakeluyhtiön kanssa. Pirkanmaalla on varauduttu polttoaineenjakeluhäiriöihin noin kolmen viikon varmuusvarastolla, kun ajoneuvoja käytetään ainoastaan hälytystehtäviin ja muihin välttämättömiin ajoihin. Ilman väliin tullutta pandemiaa liikkeelle olisi päästy viime vuonna. ”Meille lähimmälle tällaiselle asemalle on matkaa niin paljon, että päätimme. Lokakuussa 2020 pelastuslaitos otti ensimmäisenä viranomaisena käyttöön Neste Häiriöturva -palvelun. ”Meillä on keskuspaloasemalla varavoimalla varmennettu jakeluasema ja parhaillaan rakenteilla olevalle Hämeenkyrön paloasemalle tulee oma varavoimalla varmennettu jakeluasema ja muutaman TULOSSA 70 ASEMAA Huoltovarmuuskeskuksessa aloitettiin muutama vuosi sitten polttoaineen jakelun kehittämisprojekti, jossa tavoitteena on perustaa valtakunnallisesti noin 70 asemaa, joista laajojen sähkökatkojen aikana muun muassa hälytysajoneuvot voidaan tankata. Pirkanmaan pelastuslaitos käyttää hälytyksissä ja tehtävissä vuosittain 400000 litraa dieseliä ja 15000 litraa bensiiniä. Tarkoitus on edetä, kun tilanne taas sallii
Carlson sanookin, että myös muilla pelastuslaitoksilla ollaan tekemässä samanlaisia häiriöturvasopimuksia kuin Pirkanmaalla. Myös muut asiakassegmentit kuin pelastuslaitokset näkevät tarpeelliseksi varmistaa polttoaineen saanti häiriötilanteissa.” MUUALLAKIN TEHDÄÄN Pari vuotta sitten kartoitettiin pelastuslaitosten polttoainejakelun varmistamista. Häiriöturvasopimus jakeluyhtiön kanssa on kuitenkin hyvä, koska niillä on kunnollinen säilytyskapasiteetti, toimiva logistiikka ja polttoaineen kiertoakin tapahtuu. Työryhmän puheenjohtaja, pelastuspäällikkö Juhani Carlson Kymenlaakson pelastuslaitokselta kertoo, että pelastuslaitoksille tehtiin yhteinen polttoainejakelun turvaamisohje. Pirkanmaan pelastuslaitoksen ajoneuvot voidaan takana poikkeusoloissa neljällä varavoimalla varustetulla jakeluasemalla.. ”Joillakin tarvetta määrittelee lainsäädäntö ja joillakin sopimukset.” ”Meille se on yksi asiakkaille tarjottava palvelumuoto ja osa liiketoimintaamme. ”Sopimuksissa pitäisi ottaa huomioon myös sellaiset tilanteet, joissa jakeluyhtiö ei voi toimia. Siksi laitoksilla pitää olla erilaisia ratkaisuja polttoaineen saannin turvaamiseksi. Pieniä häiriötilanteita pitää olla myös omaa varautumista”, Juhani Carlson tähdentää. Ne saattavat usein olla myös sellaisia tilanteita, jolloin laitokset tarvitsevat polttoainetta. Säiliöt alittavat vaarallisen aineen kuljetuksen (D) vapaarajan, jotta säiliöitä voidaan kuljettaa normaalioloissa ilman ADR-ajolupaa”, Toivonen kertoo. ASIAKASPALVELUA Juha Vasko, palveluista ja ratkaisuista vastaava päällikkö Nesteen Marketing & Services -liiiketoimintayksiköstä sanoo, että jakeluyhtiössä on tunnustettu tarve tarjota ratkaisuja polttoainejakelun varmistamiseksi poikkeusolosuhteissa erilaisille toimijoille. Säiliöt on varustettu pumpulla, tankkauspistoolilla, camlock-täyttöyhteellä ja erilaisilla siirtokoukuilla. 4–5/2021 Pelastustieto 55 vuoden päästä valmistuvalla uudelle Tampereen eteläiselle paloasemalle tulee oma jakeluasema. ”Toivottavasti pian pandemian helpottaessa päästään Huoltovarmuuskeskuksen kehittämisprojekti ja perustamaan suunnitellut varavoimalla toimivat jakeluasemat.” Siitä huolimatta pelastuslaitosten on itse tehtävä myös tarvittavia toimenpiteitä. Lisäksi olemme varautuneet omatoimiseen polttoaineen jakeluun hankkimalla peräkärryihin tai pakettiautoihin sijoitettavia tuhannen litran polttoainesäiliöitä. Siirrettäviä polttoainesäiliöitä voidaan hyödyntää myös esimerkiksi pitkäkestoisissa maastopaloissa
Palokuntakäyttöön soveltuvien pumppujen etsinnässä määriteltiin ensin pumpulta vaadittavat ominaisuudet. Lisäksi järjestettiin työturvallisuuden työpaja Pelastusopistolla. Lisäksi saatiin esille useita muita työturvallisuuteen liittyviä tarpeita, joissa korostui työturvallisuuteen liittyvien ohjeistuksien ja järjestel mien saaminen valtakunnallisesti yhtenäiseksi sekä työturvallisuusvastuiden selventäminen onnettomuustilanteissa. Kriteereiksi asetettiin palavien, syövyttävien ja myrkyllisten nesteiden kestävyys. Selvitystyön tuloksena löytyi myös muutamia uusia pumpputyyppejä ja uusia käyttötapoja jo käytössä oleville pumpuille.. Tärkeimpänä tuloksena voidaan pitää, että pelastuslaitoksissa nähtiin tarvetta luoda oma käytännönläheinen työturvallisuuden harjoitusalue pelastustoimelle. Työ rajattiin palokuntakäyttöön soveltuviin kemikaalipumppuihin. Seuraavaksi selvitettiin tarkempia tietoja kiinnostavista pumpuista soittamalla pumppujen myyjille. Yhtenä osa-alueena oli arvioida, koetaanko pelastuslaitoksissa tarvetta omalle käytännönläheiselle työturvallisuuden harjoitusalueelle. Kaikki TOKEVAssa olevat kemikaalipumput ovat edelleen markkinoilla. Erilaisista pumpuista haettiin tietoa internetistä sekä suomenettä englanninkielisillä hakusanoilla. Toimialojen lohkoja on yhteensä seitsemän kappaletta. KARPPINEN, TATU: Työturvallisuuden nykytila ja kehittämistarpeet pelastuslaitoksilla http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202101261547 Tavoitteena oli selvittää pelastustoimen työturvallisuuden nykytilaa ja kehittämistarpeita. Kuvakaappaus opinnäytetyöstä. Tavoitteena oli löytää mahdollisimman laajan kirjo erilaisia kemikaaleja kestävä pumppu. Harjoituskohteet (TTHA 2020). Toiminnassa hyödynnettävät harjoituskohteet sijaitsevat toimialakohtaisissa lohkoissa (kuva 1 ja 2). Voi todeta, että pumppujen materiaalit ovat kehittyneet. Lisäksi sen oli oltava siirrettävä ja kenttäoloihin soveltuva. Opinnäytetyössä käydään aluksi läpi työn taustat, työturvallisuuteen liittyviä lainsäädäntöjä, työturvallisuuden organisointia ja yleisimpiä tapaturmia sekä ammattitauteja pelastustoimessa. Se sijaitsisi Pelastusopiston harjoitusalueella Korvaharjussa, ja harjoitusaluetta hyödynnettäisiin Pelastus opiston tutkintoja täydennyskoulutuksissa. 11 Kyseistä työturvallisuuden harjoitusaluetta on tähän mennessä hyödynnetty eri sopimuskumppanien käyttöön, esimerkiksi teollisuuden ja rakennustoimialan työturvallisuuskoulutuksiin. Selvitystyötä tehtiin pelastuslaitoksien työturvallisuudesta vastaaville henkilöille lähetetyllä Webropol-kyselyllä sekä kahdella työpajalla, jotka järjestettiin Skype-palaverina pelastuslaitosten edustajien kanssa. HAUTALA, TEEMU: Tokeva 2021 Kemikaalipumput ja -letkut http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120426101 Tavoitteena oli päivittää TOKEVA 2020 -ohjeissa olevat kemikaalipumput ja selvittää, onko markkinoille tullut uusia kemikaalipumppuja ja letkuja. Nykyinen TOKEVA 2020 -ohjeiston yhteenveto on peräisin 1990-luvulla tehdystä alkuperäisestä TOKEVA-ohjeesta, joten päivitys oli ajankohtainen. Erilaisista materiaaleista valmistettuja pumppuja on tarjolla runsaasti. (TTHA 2020.) Kuva 1. Tavoitteena oli myös, että työstä saatavaa tietoa voitaisiin hyödyntää Pelastusopiston tutkintoja täydennyskoulutusten kehittämisessä pelastustoiminnan työturvallisuuteen liittyen. 56 Pelastustieto 4–5/2021 OPINNÄYTTEITÄ Työturvallisuus ja kehittämistarpeet pelastuslaitoksilla Kemikaalipumput päivitettiin TOKEVA-ohjeisiin Löytyi myös muutamia uusia pumpputyyppejä ja uusia käyttötapoja jo käytössä oleville
Tiiviillä yhteistyöllä ja etukäteissuunnittelulla eli valmistautumalla pyritään ennaltaehkäisemään vakavampi traumatisoituminen sekä turvaamaan riittävä avun saanti jokaiselle työntekijälle. Kyselytutkimuksen kysymykset laadittiin niin, että niihin oli verrattavissa oleva teoreettinen viitekehys. Näkökulmia sopimuspalokuntien ryhmänjohtajien osaamisvaatimuksiin IMPIÖ, EVELIINA; IMPIÖ, REETTA: Traumaattiset työtehtävät pelastusalalla – Pelastustoiminnan pelastuspäälliköiden näkemyksiä traumaattisten työtehtävien käsittelemisestä pelastusalalla http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103233703 Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää pelastustoiminnan pelastuspäälliköiden näkemyksiä traumaattisten työtehtävien käsittelemisestä pelastusalalla. Osaamisenkartoitushankkeen kohteena oli alipäällystö sekä sopimuspalokuntien ryhmänjohtajat. Vastauksia tuli yhteensä 81 kappaletta. Opinnäytetyön yhteydessä toteutettiin kyselytutkimus Webropol-ohjelman kautta. Opinnäytetyö antoi tietoa psyykkisen huollon järjestelmien ja toimintamallien suunnitteluun ja kehittämiseen niin pelastustoimessa kuin muuallakin kriisityössä. Aineisto kerättiin haastattelemalla kuutta eri pelastustoiminnan palvelualueella työskentelevää pelastustoiminnan pelastuspäällikköä. Tutkimukseen osallistuneiden pelastustoiminnan pelastuspäälliköiden mukaan traumaattisten työtehtävien käsitteleminen on järjestetty tiiviissä yhteistyössä niin pelastuslaitosten sisällä kuin ulkopuolisten toimijoiden ja organisaatioiden kanssa. Kyselytutkimuksen vastausten perusteella selvisi, että omasta sekä toverin osaamisen tasosta oltiin huolissaan. TANSKA, TEEMU: Näkökulmia sopimuspalokuntien ryhmänjohtajien osaamisvaatimuksiin http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102192473 Tämä opinnäytetyö liittyi osaksi valtakunnallista osaamisenkartoitushanketta. Opinnäytetyössä tarkasteltiin sitä, millä tavalla traumaattisten työtehtävien käsitteleminen on järjestetty pelastuslaitoksissa, sekä sitä, millainen on esimiehen rooli kyseisessä käsittelyprosessissa. Tutkimukseen osallistuneiden pelastustoiminnan pelastuspäälliköiden näkemysten pohjalta on mahdollista tarkastella oman organisaation valmiutta traumaattisten työtehtävien käsittelemiseen. Löydät kattavasti pelastusalan opinnäytteet ja julkaisut osoitteessa: https://peo.verkkokirjasto.fi OPINNÄYTTEITÄ Opinnäytetyö liittyi osaksi valtakunnallista osaamisenkartoitushanketta. Tämän opinnäytetyön myötä rakentui näkemys siitä, että etukäteen suunnitellut järjestelmät ja toimintamallit sekä esimiesten toiminta mahdollistavat ja luovat edellytykset traumaattisten työtehtävien käsittelemiselle. Vastausten perusteella sopimuspalokuntien ryhmänjohtajat kokivat osaamisenkartoituksen hyvänä asiana. Tutkimushenkilöiden näkemyksissä painottui se, että traumaattisten työtehtävien käsitteleminen on ehdottoman tärkeää työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Traumaattiset työtehtävät pelastusalalla – pelastuspäälliköiden näkemyksiä Traumaattisten työtehtävien käsitteleminen on ehdottoman tärkeää työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi. 4–5/2021 Pelastustieto 57 OPINNÄYTTEITÄ Julkaisemme palstalla tiivistelmiä Pelastusopistosta valmistuneista opinnäytetöistä. Opinnäytetyön yhteydessä toteutetun kyselytutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa muun muassa osaamisen kartoituksessa sekä yleisesti osaamisen kehittämisessä.. Vastauksista ilmeni, että jatkokoulutuksen kautta osaaminen turvataan tulevaisuudessa. Kyselytutkimukseen osallistui neljän eri pelastuslaitoksen sopimuspalokuntien ryhmänjohtajat. Opinnäytetyön keskeinen tavoite oli selvittää kyselytutkimuksen avulla sopimuspalokuntien ryhmänjohtajien osaamisvaatimuksia, tuottaa tausta aineistoa osaamisenkartoitushankkeelle sekä selvittää ryhmänjohtajien käsityksiä osaamisen kartoituksesta
Jokaiselle kemikaalille soveltuvia fluorittomia vaahtoja ei vielä ole”, projektipäällikkö Marcel Verspreek kertoo. Olemme havainneet, että vaahdote-erien laatu vaihtelee, minkä vuoksi emme aina pysty valmistamaan tarvittavaa vaahtoa. Kaikki palomiehet on koulutettu kolmipäiväisellä jauheja vaahtosammutuskurssilla käyttämään uutta vaahtoa. Teksti: Jildou Visser 4/2020. Teemme kuitenkin kokeita vaahtoautollamme, jonka ylimääräisessä säiliössä on 500 litraa fluoritonta vaahdotetta. ”Vaahdotteen fluoriyhdisteiden ansiosta vaahtopatja leviää palavan lammikon päälle ja peittää sen. ”Uusi vaahto levitetään toisella tavalla. Fluorittomaan vaahdotteeseen siirtyminen on oma projektinsa. Jokaisen kemikaalin sammutus on testattava. Kukaan ei tiedä, saadaanko sen palo sammumaan vaahdolla, joka sammuttaa kaksimetrisen altaan. Toivottavasti löytyy yksi fluoriton vaahdote, joka sammuttaa kaikkien kemikaalien kaikenkokoiset palot. Kului aikaa ennen kuin olimme osoittaneet, että se toimii jokaisella autolla. Lisäksi sammuttajat on koulutettava käyttämään uutta sammutusmenetelmää.” LENTOASEMAN PALOKUNTA Schipholin lentoaseman palokunta käynnisti vuonna 2016 uusien paloautojen hankintaprojektin. Fluorittomilla vaahdotteilla tätä ominaisuutta ei ole, mikä tekee sammuttamisesta vaikean. Useat myyjät tarjosivat C-luokan vaatimukset täyttäviä fluorittomia vaahdotteita. Alueemme suurimman säiliön halkaisija on 89 metriä. Pahimmassa tapauksessa vaahtoautossa pitäisi olla neljää tai viittä vaahdotetta. Fluorittoman vaahdon tuotto edellyttää sopivan ilmamäärän sekoittamista. On mahdotonta sanoa, sammuttaako vaahto sellaisen kemikaalin palon, johon sitä ei ole testattu. ”Päätimme samalla siirtyä fluorittomiin vaahdotteisiin. Siksi lähetämme joka erästä näytteen laboratorioon, joka varmistaa sen laadun pienen mittakaavan kokeilla”. ”Kokeilemme, kuinka eri vaihtoehdot toimivat, kuinka ne sammuttavat, kuinka helppoa niiden pumppaus on ja miten viskositeetti sekä tiheys vaihtelevat. Se ei riitä, koska liekit on saatava sammumaan minuutissa. Vaahtoauton pumput ja sekoittimet on vaihdettava tai muunnettava uudelle vaahdolle soveltuviksi. ”Useimmissa tapauksissa fluorittomat vaahdot toimivat hyvin, mutta ne eivät sovellu kaikkiin teollisuuden paloihin. Toinen ongelma on, että sammutuskokeet tehdään yleensä halkaisijaltaan vain 60 senttimetrin altailla. Hollannin pelastusopisto IFV tutkii, miten palokunnat voivat siirtyä fluorittomiin vaahdotteisiin. Jos autoa tarvitaan, käytämme nykyistä fluorattua vaahdotetta”, Raymond Bras kertoo. Joskus halkaisija on sentään kaksi metriä. Samalla tulisi suunnitella, miten käytetty vaahto kerätään käsiteltäväksi. Nykyinen sammutusmenetelmämme fluoratulla vaahdotteella täyttää kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAO luokan B vaatimukset. Vaikka sammutamme ainoastaan lentopetrolipaloja, sopivia vaahdotteita löytyi vain yksi tai kaksi. Tämä on iso ongelma alueellamme. Pelastuslaitosten on kartoitettava oman alueen sa riskit. On tärkeää, että henkilöstömme on omin silmin nähnyt sen toimivan”, Bruinstroop sanoo. ROTTERDAMIN YHTEISPALOKUNTA (Rotterdamin yhteispalokunta De Gezamenlijke Brandweer on Rotterdamin teollisuusja satama-alueella toimivien noin 60 yrityksen sekä kaupungin yhteinen teollisuuspalokunta, jolla on yhdeksän paloasemaa. Terminaaliyritykset varastoivat kaikenlaisia kemikaaleja säiliöissään. Useat tuotteet ovat liian paksuja ja lähes mahdottomia pumpata. Auton ja vaahdon on yhdessä läpäistävä testi. Suomentajan huomautus.) Se on jäsenenä Lastfire (Large Atmospheric Storage Tank Fires) -organisaatiossa, joka testaa suurten vallitilapalojen sammutusmenetelmiä ja seuraa myös fluorittomien vaahdotteiden kehitystyötä. Valitettavasti emme voi tehdä jokaiselle niistä sammutuskokeita sopivan vaahdotteen valitsemiseksi. ”Nykyisellä kalustolla sopivan seossuhteen saavuttamiseen kuluu 30 sekuntia. Tavoitteemme on, että uusilla vaahtoautoilla ja fluorittomalla vaahdotteella pääsemme korkeimpaan eli C-luokkaan. 58 Pelastustieto 4–5/2021 ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski HOLLANTI, PELASTUSOPISTO Fluorattuja vaahdotteita tarvitaan yhä Kuvakaappaus: Brand en Brandweer 4/2020. Vuonna 2018 kokeilimme, toimivatko ne ja selvitimme, ovatko ne todella fluorittomia. Fluoriton vaahdote on meille vielä tulevaisuuden unelma”, Bras sanoo. Lopulta vain yksi niistä täytti molemmat vaatimukset ja valitsimme sen”, Arjan Bruinstroop kertoo. ”Mielestämme työ etenee liian hitaasti emmekä vielä voi siirtyä fluorittomiin vaahdotteisiin. Jos alueella on suurteollisuutta, sen kanssa tulisi yhdessä varautua paloihin, joissa fluorattua vaahtoa tarvitaan
Joulukuussa kahta palomiestä syytettiin liikenneonnettomuuden aiheuttamisesta. Jotta peli olisi kiinnostavampi, se esittelee myös palomiesten työympäristöä, elämäntapaa ja verkostoa. Pisteillä voi avata uusia tehtäviä ja ladata ”akkua”. Mitä teen sydänpysähdyksen tai verenvuodon sattuessa. Kertynyt kokemus määrää pelaajan saavutustason. Soldats du Feu 100/2020. 4–5/2021 Pelastustieto 59 ULKOMAILTA Hollannin hälytysajo-ohjeen mukaan punaista valoa päin saa ajaa enintään nopeudella 20 kilometriä tunnissa. Yksikköjä ja johtokeskuksia hankkimalla pelaaja tutustuu samalla pelastustoiminnan käsitteisiin: henkilöstöön, vahvennuksiin, erityisyksiköihin ja tilanteen laajenemiseen”, Soubelet kertoo. Tietojen ja taitojen lisääntyessä pelaaja voi liittyä pelastusryhmään. Jos pelaaja vastaa väärin, ”kouluttaja” antaa hänelle kaikki oikeaan vastaukseen tarvittavat tiedot. Kysymysten vaikeusaste vaihtelee ja pelaajat voivat kilpailla keskenään pisteistä. Pelaaja saa kokemusta ja pisteitä jokaisesta suoritetusta tehtävästä, joka arvostellaan vähintään yhdellä tähdellä. Toinen palomies ajoi risteyksessä päin punaista valoa nopeudella 20–76 kilometriä tunnissa. Miten toimin tulipalossa tai tulvassa. Sitä seuraavat vauvan tukehtumisvaara, sisäinen verenvuoto, haava ja palovamma. Peliä voi pelata älypuhelimella. ”Toisin kuin englanninkielisessä Monopolissa, pelimme tavoitteena ei ole hankkia kiinteistöjä, koska emme halua muuttaa paloasemia tai -autoja rahaksi. Alussa peli neuvoo, miten hälytetään apua sydänkohtaukseen. Tietokilpailun tavoin pelin ”kouluttaja” kysyy erilaisia todenmukaisia tilanteita koskevia kysymyksiä. Itse asiassa pelastustoimintaan osallistuminen vaatii sisua ja kuluttaa voimia. Palomies sai 500 euron sakon ja kolmen kuukauden ajokiellon. Pelaaja kohtaa vaaratai kriisitilanteita, joissa hänen on valittava eri toimenpiteistä. Hän törmäsi henkilöautoon, jonka kuljettaja kuoli. Jos haluaa edistyä ryhmässä, pitää harkita vastauksiaan ja tarkkailla jaksamistaan. Pelaajan saavuttamat pisteet näkyvät ”sydän”-kuvakkeen vieressä. Oikeus tuomitsi hänelle sata tuntia yhdyskuntapalvelua. HOLLANTI Palomiehet oikeudessa 1–2/2019 RANSKA Nettipeli valmentaa tositilanteisiin RANSKA Palomiesten Monopoli Ranskan palomiesliiton kehittämä nettipeli sauvequiveut.fr [sauve qui veut = pelastakoon ken haluaa on sanonnan sauve qui peut = pelastautukoon ken voi muunnos, suomentajan huomautus] opettaa uusia pelastusmenetelmiä. Teksti: Michael Werner 4/2020 ”Palomiesten Monopolin tarkoituksena on kertoa yleisölle palokunnan tehtävistä ja työstä”, Véronique Soubelet Ranskan palomiesliitosta kertoo. Kuvailemme tehtävien osatekijöitä ja erityispiirteitä. Erityisesti, kun pelaaja nostaa rahakortin, hän saa sillä mahdollisuuden suorittaa tietty tehtävä. Sen sijaan esittelemme palokunnan tehtäviä ja keinoja helpoista (palopostien tarkastus) vaikeisiin (öljyntorjunta). Hän törmäsi pyöräilijään, joka sai vakavia vammoja. Ensimmäinen palomies ajoi moottoritien liittymässä päin punaista valoa nopeudella 94–101 kilometriä tunnissa. Väärät vastaukset vain purkavat ”akkua”. Tietyt toimenpiteet (suojele, hälytä) ovat olennaisia. Jokaisen saavutetun pisteen jälkeen onkin kokeiltava ”akku”-kuvaketta
Viestimestari Jaakko Asikainen pitää puhelimien tärkeimpänä ominaisuutena kestävyyttä. ”Jos puhelimet ovat niin kestäviä, kuin valmistaja lupaa, niiden hankinta kannattaa. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella palomestarit kokeilivat matkapuhelinta, jossa on esimerkiksi lämpökameraominaisuus. Siksi ambulanssissa puhelinta kokeillaan pidempään. 60 Pelastustieto 4–5/2021 KALUSTONURKKA Kestävä puhelin Erityisesti ensihoitajilla matkapuhelimet ovat kovassa käytössä. Esimerkiksi ensihoitajat eivät ole saaneet poimittua suoraan viestistä puhelinnumeroa, mutta nyt se on saatu korjattua.” LÄMPÖKAMERA PUHELIMESSA Ensihoidossa puhelin onkin kovassa käytössä. Teksti ja kuva: Esa Aalto L änsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella saatiin kevään aikana käyttöön neljä CAT-erikoismatkapuhelinta, jotka ovat paitsi kestäviä, niissä on myös erilaisia käyttöominaisuuksia. Tosin se on hieman painavampi kuin tavalliset puhelimet, jolloin taskussa tuntuu puhelimen paino.. Meilläkin puhelimia rikkoutuu lähes viikoittain ja jos tämän mallin ansiosta puhelinten uusimistahti hidastuu, siitä koituu merkittäviäkin kustannussäästöjä.” Testikäytöstä on Asikaisen mukaan tullut myönteistä palautetta. Puhelin on kestävä ja käytettävyydeltään hyvä. Hektisessä työssä puhelin luiskahtaa usein helposti taskusta ja kolahtaa maahan. Kun sellaista sattuu riittävän usein, puhelin lakkaa toimimasta. Palomestari Clas Tallberg on kokeillut myös CAT-puhelinta ja hyväksi sen havainnut. ”Joitain ongelmia on ollut toiminnallisuudessa
Esimerkiksi suojakuoret ovat puhelimisissa hankalia taskuun laitettavia. Jos tilanne sitä edellyttää, hänellä on myös mahdollisuus lähettää lämpökameran ottamia kuvia esimerkiksi johtokeskukseen”, Asikainen toteaa. TAVOITTEENA SÄÄSTÖT Käytössä olevissa puhelimissa on suojakuoria ja panssarilasia. Siksi puhelimia myös usein menee rikki. Kestävyys on siellä hyväksi todettu. TEHTY KESTÄMÄÄN Valmistaja lupaa, että matkapuhelin on vesitiivis eikä pölykään estä sitä toimimasta. Kun rakennuspalossa pitää arvioida tilannetta lämpökameran avulla, mestarin ei tarvitse muistaa noutaa lämpökameraa, vaan hän voi käyttää puhelintaan. Palomestarien käyttökokemukset esimerkiksi lämpökameraominaisuuden hyödyntämisestä ovat toistaiseksi vähäiset. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos tullee mahdollisesti hankkimaan muutamia kymmeniä puhelimia. Näin saavutetaan tarpeellisia säästöjä.” Keskustelua käydään myös siitä, että erikoismatkapuhelimia hankitaan alueen sopimuspalokunnille. ”Puhelimessa oleva lämpökamera on käyttökelpoinen, koska puhelin kulkee aina mukana. Hankinnalle tarvitaan kuitenkin aikaa eikä sitä voida tehdä kädenkäänteessä”, Jaakko Asikainen huomauttaa. ”Kestävyys on tuotteen tärkein ominaisuus”, Jaakko Asikainen sanoo. Puhelimet on valmistettu militarististen erityisvaatimusten mukaisesti. ”Näin viestintäkalusto on yhtä kestävää ja yhdenmukaista koko laitoksen alueella. 4–5/2021 Pelastustieto 61 KALUSTONURKKA Alkusammutuskoulutus Palokalusto Väestönsuojat ja vss-varusteet FIREBOX KOULUTUSLAITE Oy Interenergy Ltd PRESSO CENTER Puh.(019)340451 Fax.(019)340460 Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh. Se on myös kolhunkestävä. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Laitehuollot Huoltajakoulutukset Jälleenmyynti 0405290849 /Kalle www.regu.fi Kunnossapito ALANSA AMMATTILAISET Pelastuslaitoksella on saatu hyviä käyttökokemuksia myös rakennusalalta, jossa kestäviä erikoismatkapuhelimia on käytetty jo pidempään. Kestävyys on tärkein ominaisuus.. Puhelimet ovat kestävää muovia ja materiaalina on muun muassa polykarbonaatti sekä alumiini. ”Kestävämmän puhelinmallin an sios ta laitteita ei tarvitse uusia entiseen tapaan ja mahdollista on myös vähentää varastossa olevien puhelinten määrää. Puhelimien hinnat liikkuvat halvimman perusmallin alle sadasta eurosta, kalleimman mallin lähes 700 euroon, jossa on muun muassa lämpökameraominaisuus. Ensihoidon kenttäjohtajat ja päivystävät palomestarit ovat testanneet puhelimia Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella
Etelä-Karjalassa ensivastetta tekevät palomiehet saavat rokotteensa vasta ikäjärjestyksessä. Eksote ei lue ensivastetta tekeviä palomiehiä tähän ryhmään kuuluviksi, eikä Koronarokotusten järjestys hiertää Etelä-Karjalassa Sairaanhoitopiirit soveltavat rokotestrategiaa eri tavoin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koronarokoteohjeistuksessa mainitaan ensimmäisenä rokotettavien joukossa muun muassa kiireellistä hoitoa antava sosiaalija terveydenhuollon henkilöstö. ”Asetus on selkeä. Hoitohenkilökunta ja riskiryhmät siihen kuuluvat. valmiuspäällikkö Tuomas Pylkkänen Etelä-Karjalan pelastuslaitokselta. Pelastuslaitosten henkilöstön rokottamisen suhteen Suomessa on kuitenkin paljon eroja. 62 Pelastustieto 4–5/2021 PELASTUSTOIMI T ulkinta koronarokotusten järjestyksestä hämmentää Etelä-Karjalan pelastuslaitoksessa. Joissakin laitoksissa on rokotettu koko henkilöstö pelastusjohtajia myöten”, sanoo vs. Kaikki ensivasteeseen koulutetut sopimuspalokunnat eivät tarjoa ensivastepalvelua. Etelä-Karjalan palomiehet eivät ole ensihoitajia, mutta tekevät ensivastetta Eksoten kanssa tehdyn sopimuksen mukaan. Tällä hetkellä Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiiri Eksote on rokottanut alueella toimivat ensihoitajat, mutta palomiehiä ei. Alueen palomiehet saavat rokotteensa ikäjärjestyksessä, kuten muukin väestö. Etelä-Karjalassa on noin 210 ensivastekoulutettua sopimuspalokuntalaista sekä noin 90 työvuoroissa työskentelevää palomiestä ja esimiestä sekä muuta vakinaista henkilöstöä. ”Työvuorot, eli palomiehet ajavat Imatran ja Lappeenrannan kaupunkien alueilla yli puolet vuosittaisesta ensivastetehtävien määrästä”, Pylkkänen kertoo. Teksti: Kaisu Puranen · Arkistokuva: Pohjois-Karjalan pelastuslaitos asetuksessa mainita turvallisuusviranomaisia. ”Kuitenkaan tämän toiminnan ei ole katsottu liittyvän potilaiden kanssa toi. Palomiehet toimivat Eksoten ensihoitajien kanssa samoilla paloasemilla ja käyvät samoilla tehtävillä esimerkiksi tieliikenneonnettomuuksissa ja antamassa kantoapua
”Jos maakunnassa on pystytty rokottamaan 20000 ihmistä kuukauden aikana, miksi turvallisuusviranomaisia ei oteta lainsäädännön käsittelyssä huomioon. Jotkut pelastuslaitoksen henkilöstöstä ovat saaneet rokotteen tällä tavalla.” SAIRAANHOITOPIIREILLÄ ERI TULKINTOJA Karhula kertoo, että arvioiden mukaan ensivastetta tekeville henkilöille tulee potilaaseen kajoavia tehtäviä vain yhdestä kahteen kertaan vuodessa henkilöä kohti. Siihen on hyvät perusteet, sillä valtaosassa maata pelastuslaitokset vastaavat kiireellisestä ensihoidosta sekä ensivasteesta.” Esimerkiksi Helsingin pelastuslaitoksen alueella on rokotettu operatiivinen henkilöstö, eli pelastustoimintaan ja ensihoitoon osallistuvat työntekijät. 4–5/2021 Pelastustieto 63 PELASTUSTOIMI mimiseen. Todennäköisyys sille, että he joutuvat kohtaamaan koronaepäilyn, on hyvin pieni.” Karhulan mukaan asialle ei ole tapahtumassa mitään ainakaan lähiaikoina. ”Tämä tieto tuli meille toista kautta, jonka jälkeen toimitimme rokotuksista vastaaville henkilöille yhteystiedot operatiivisesta henkilöstöstämme. Eihän heidän määränsä maakuntatasolla ole iso.” Pylkkänen sanoo, että kentällä rokotusjärjestys ihmetyttää varsinkin, kun palomiehet tietävät, että monien muiden pelastuslaitosten alueilla koko henkilöstö on rokotettu. ”Erikseen suosituksessa oli mainittu ensihoidon henkilökunta, muttei esimerkiksi pelastustoimen työntekijöitä. Samoin rokotestrategiaa sovelletaan hieman eri tavoin eri sairaanhoitopiireissä. Muun muassa Vantaallakin on tulkittu asiaa kuten Etelä-Karjalassa, ja se on oikein.” Sisäministeriön pelastusosaston erityisasiantuntija Jarkko Häyrinen kertoo, että varsinaiset päätökset eri ryhmien rokottamisjärjestyksestä tekevät sairaanhoitopiirit. Päivien teemoina ovat ennakointi ja kriisinkestävyys liiketoiminnan jatkuvuuden elinehtona sekä älyteknologia ja omatoimisuus riskienhallinnassa. ”Kysyin asiaa THL kokouksessa 18. Tule mukaan kasvavaan joukkoomme! Lue lisää ja ilmoittaudu: www.yritysturvallisuusfoorumi.fi. toukokuuta ja vastaus oli, ettei ole kyse sellaisesta ryhmästä, joka kuuluisi rokotettavaksi ennen ikäryhmiä. ”Kuuntelen herkällä korvalla ryhmän jäseniä, muun muassa infektioylilääkärimme ja sairaalan johtajan tulkintaa.” Karhula kertoo, että Etelä-Karjalassa on pyritty noudattamaan valtioneuvoston ja THL:n suosituksia hyvin tarkasti. Hän kertoo sähköpostitse, että alueella kokoontuu säännöllisesti Eksoten rokotenyrkki, jonka puheenjohtajana hän toimii. Hänen mukaansa rokotteita tarjottiin koronapotilaita hoitavalle terveydenhuollon henkilöstölle sekä ympärivuorokautisen hoivan henkilöstölle ja asukkaille heti vuodenvaihteessa ensimmäisen rokoteohjeistuksen tullessa. ”Muu henkilöstö on mennyt valtakunnallisen rokotusohjelman mukaan, talon johto mukaan lukien.” Yritysturvallisuusfoorumi – Yhdessä kohti turvallista tulevaisuutta! 24.–26.11.2021 m/s Silja Symphonylla Yritysturvallisuusfoorumi tuo tänäkin vuonna yhteen turvallisuusalan asiantuntijat ajankohtaisten aiheiden äärelle. ”Rokotukset etenevät hieman eri tahtiin. ”He eivät varsinaisesti hoida koronapotilaita. helmikuuta, että pelastustoimi ei ole rokotusvuorossa. Ohjeistimme kyllä rokottajia, että jos päivän päätteeksi rokotteita uhkaa jäädä käyttämättä, esimerkiksi pelastustoimeen kannattaa olla yhteydessä”, Karhula kertoo. Pelastusjohtaja Vesa Halonen kertoo, että Helsingin kaupungin pelastuslaitoksella lähes kaikki ylipalomiehet ja palomiehet osallistuvat ensihoitoon. Me emme ole koskaan saaneet vastausta siihen, onko ensivastetoiminta hoitotyötä”, Pylkkänen sanoo. Tapaa kollegoitasi yritysturvallisuuden eri sektoreilta, kartuta tietojasi ja kasvata ammatillista verkostoasi. EKSOTE NOUDATTAA SUOSITUKSIA Tilanne on Pylkkäsen mielestä omituinen ja epäreilu. Tiedän, että joissain sairaanhoitopiireissä pelastuslaitoksen henkilöstö on rinnastettu sosiaalija terveydenhuollon henkilöstöön. ”Kun tulee kyselyjä, milloin meidän rokotuksemme alkavat, on hankala vastata, etteivät ne ala koskaan.” Etelä-Karjalan alueella rokotuksista vastaa Eksoten terveyspalvelujen johtaja, lääkäri Tuula Karhula. THL:ltä saimme selkeän vastauksen 12. Tuomas Pylkkänen huomauttaa, että pelastuslaitosta ei informoitu kyseisestä ohjeistuksesta
Sitä tulee näkyvillä myös ensi syksynä avattavassa näyttelyssä. Sen tarkoituksena oli kartoittaa Pirkanmaan pelastustoimen historiallinen aineisto ja kirjoittaa pelastuslaitoksille ohjeistus siitä, miten materiaalin haltuunottoa voi jatkossa toteuttaa. Tällainen tilanne on myös monella pelastuslaitoksella, joilla on vuosien saatossa kerätty pelastustoimen työhön liittyvää aineistoa. Teksti: Varpu Lius · Kuva: Jarmo Ruotsalainen N urkkiin kertyy helposti kaikenlaista. Osalla pelastuslaitoksista on tehty jo paljon museoaineiston suhteen, osalla työ on vielä alussa. Valtakunnallisesti laitokset etenevät eri tahdissa museoaineiston kanssa. Osana hanketta tehtiin valtakunnallinen kysely pelastustoimen historiallisen aineiston nykytilasta. KIERROS PIRKANMAALLA Syksyllä 2020 kartoitettiin Pirkanmaan päätoimisilla paloasemilla oleva Jutun kirjoittaja Varpu Lius toimi projektityöntekijänä pelastuslaitoksen historiallisen aineiston kartoituksessa.. 64 Pelastustieto 4–5/2021 PELASTUSTOIMI Nurkat puhtaaksi ja aarteet talteen Pirkanmaan pelastuslaitoksella kartoitetaan historiallinen aineisto. Varastojen läpikäynti voi olla haastavaa, ja toisen romu on toisen aarre. Joskus kuitenkin pitää tehdä päätös: säilytänkö vai heitänkö pois. Sekalaiset varastot voivat olla työn sujuvuuden kannalta haasteellisia. Kyselyn perusteella haasteita ovat vastuuhenkilön puute, materiaalin luettelointi ja sen laatu, kontekstitietojen selvittäminen, sekä asianmukainen varastointi. Tähän haasteeseen on yritetty vastata kesällä 2020 Pirkanmaan pelastuslaitoksella alkaneessa Palosuojelurahaston rahoittamassa hankkeessa
581 Espoossa Ilmoituksen on maksanut ehdokas itse. Pelastustoimen historian valjastaminen osaksi tulevien sukupolvien työtä on arvokas teko. Näyttelyssä on esillä ainutlaatuista esineistöä Vapriikin historiallisista kokoelmista. Onkin tärkeää huolehtia siitä, että aineistoa säilyy myös lähimenneisyydestä. Esineet karsittiin, puhdistettiin, luetteloitiin, pakattiin ja siirrettiin erilliseen varastoon. lokakuuta 2021. Muuton yhteydessä aineistoa on joko siirretty muualle tai hävitetty. Tulevaisuudessa pelastustoimen historian tallentamista tehtäisiin hallitusti ja ajatuksella. Pääsääntöisesti uudemmilla asemilla on joko hyvin vähän tai ei ollenkaan historiallista materiaalia. Verrattain pienellä panoksella on mahdollista tehdä arvokasta kulttuurihistoriallista työtä niin pelastustoimen itsensä, kuin myös asiakkaidemme eli kansalaisten näkökulmasta. Tampere liekeissä Tampere liekeissä -näyttely avautuu Museokeskus Vapriikissa 1. Näyttely on esillä Vapriikissa noin kahden vuoden ajan. Vastaus on helposti perusteltavissa. Hankkeessa käytiin läpi Hämeenkyrön muuttoon valmistautuvalla paloasemalla sijaitseva aineisto. Esimerkiksi sadan vuoden takaista sammutuskalustoa on säilytetty, kun taas muutaman viime vuosikymmenen ajalta esineistöä on saatettu hävittää. Pirkanmaan pelastuslaitos toimii näyttelyn yhteistyökumppanina. Vanhemmilta asemilta aineistoa löytyy uusia enemmän. Tavoitteena on pyrkiä mahdollisimman hyvään tilanteeseen niin esineiden säilytyksen, kuin tietojen tallentamisen suhteen. Historiaa voidaan hyödyntää myös turvallisuusviestinnässä ja sosiaalisessa mediassa. Se on yksi tapa kertoa yleisölle pelastuslaitosten toiminnasta sekä kansalaisten roolista turvallisen ympäristön ja toiminnan ylläpitämisessä. Kuka tai mikä organisaatio tuntisi pelastustoimen historian paremmin kuin paikalliset pelastuslaitokset itse. Jatketaan innolla ja ylpeydellä kulttuurihistoriallisen aineiston säilyttämistä. TIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI Mikä sitten on tarpeeksi vanhaa. Tampere liekeissä -näyttely esittelee viisi tunnettua tulipaloa ja pohtii, miten ne ovat muuttaneet kaupunkilaisten elämää. Anders Blomberg Turvallisen kaupungin puolesta. Esille saadaan runsaasti esineitä ja valokuvia myös pelastuslaitoksen kokoelmista. Kartoituksen perusteella on helpompi tehdä vertailua ja esimerkiksi karsia samanlaisia esineitä. Hankkeen myötä tiedämme paremmin, minkälaista aineistoa Pirkanmaan pelastuslaitoksen alueella säilytetään. Se kertoo tamperelaisen palontorjunnan historiasta. Tulipalojen aiheuttamat suuronnettomuudet ovat myös kiinnittäneet huomiota paloturvallisuuden puutteisiin. Lähihistoriaa voi olla vaikea mieltää säilyttämisen arvoiseksi. Se kertoo alalle tulleille työn historiasta ja antaa perspektiiviä nykypäivään. Tampereella on vuosien saatossa varauduttu tulipaloja vastaan monin eri tavoin, mutta siitä huolimatta tuli on päässyt valloilleen taloissa ja tehtaissa aiheuttaen tuhoa ja kärsimystä. Pitkän ajan tavoitteena tulisi pitää sitä, että laitoksilla oleva historiallinen aineisto olisi dokumentoitu ja asianmukaisesti säilytetty. Muuttotilanteessa on suuri riski sille, että pelastustoimen historiaa häviää. Näyttelyvieraille kerrotaan myös pelastuslaitoksen työstä tämän päivän kaupungissa. Se luo työyhteisöön ammattiylpeyttä, yhteenkuuluvuutta ja yhteistä tarinaa. (lähde: vapriikki.fi) Menneisyyttä voidaan valjastaa moneen käyttöön. Kaiken säilyttäminen ei ole mahdollista eikä mielekästäkään. Tärkeää ovat tiedot esineen käytön ja valmistuksen historiasta. HISTORIALLA ON VÄLIÄ Joku voi kysyä, miksi pelastuslaitoksen tulisi tallentaa historiaansa. 4–5/2021 Pelastustieto 65 PELASTUSTOIMI historiallinen aineisto
Aineiston voi meilata: toimitus@pelastustieto.fi tai postittaa: Pelastustieto, Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki. ja murrot. Saatoin tässä oman väestönsuojelumieleni pahoittaa. Turvallisuuden tunne on tärkeä osa sisäistä turvallisuutta ja vahva kokemus turvallisuudesta suojaa yhteiskuntaa myös uudenlaisilta turvallisuusuhkilta.” Selontekoa selatessa alla olevilla hakusanoilla voisi päätellä lyhyesti, mitkä ovat ne uhat ja riskit, jotka laskevat turvallisuuden tunnetta. Kohderyhmänä kaupunki ja sen asukas. Suomi on maailman turvallisin maa. Turvallisuus tuotetaan turvaamalla, varmistamalla ja selvittelyllä käyttäen keinona siviilivalmiutta ja väestönsuojaamista. Löytyy myös työskentelytapa, jolla Suomi edelleen pidetään maailman turvallisena maana. Kari Leino valmiuspäällikkö Varsinais-Suomen pelastuslaitos Pelastustieto julkaisee veloituksetta nimitysuutisia, muistokirjoituksia, tietoja eläkkeelle siirtyneistä sekä lähinnä tasavuosia täyttävien syntymäpäivätietoja. Selonteon tavoitteena on varmistaa sisäisen turvallisuuden kehittyminen edelleen niin, että Suomi on tulevaisuudessa entistä turvallisempi maa kaikille ihmisille ja ihmisryhmille. Voit lähettää lyhyen tekstin mieluiten erilliseen tiedostoon (rtf tai doc) tai suoraan viestiin kirjoitettuna ja siihen liittyvän kuvan omana tiedostonaan esimerkiksi jpg-muodossa. Taulukon sanat haettu Ctrl+F hakutoiminnolla MS Edge selaimella avatusta pdf julkaisusta. Kohderyhmänä kaupunki ja sen asukas. Turvallisuuden tunne on tärkeä osa sisäistä turvallisuutta ja vahva kokemus turvallisuudesta suojaa yhteiskuntaa myös uudenlaisilta turvallisuusuhkilta.” Selontekoa selatessa alla olevilla hakusanoilla voisi päätellä lyhyesti, mitkä ovat ne uhat ja riskit, jotka laskevat turvallisuuden tunnetta. Pandemia ja syrjäytyminen ovat uhkana ohittaneet perinteisemmät kotitapaturmat, liikenneonnettomuudet, tulipalot, varkaudet. Turvallisuutta tuotetaan poliisin ja pelastuksen ja sosiaaliviranomaisten toimesta yhteistyöllä. Kansalaisen omatoiminen suojelu, hätänumero, vaaramerkit, sisälle suojautuminen ja kotivara sekä väestönsuojan kuntoonlaitto on tyystin unohdettu. Suomen sisäisen turvallisuuden politiikka perustuu ensisijaisesti ennaltaehkäisyyn. Selonteon tavoitteena on varmistaa sisäisen turvallisuuden kehittyminen edelleen niin, että Suomi on tulevaisuudessa entistä turvallisempi maa kaikille ihmisille ja ihmisryhmille. Pandemia ja syrjäytyminen on uhkana ohittaneet perinteisemmät kotitapaturmat, liikenneonnettomuudet, tulipalot, varkaudet. ja murrot. Saatoin tässä oman väestönsuojelumieleni pahoittaa. Löytyy myös työskentelytapa, jolla Suomi edelleen pidetään maailman turvallisena maana. Kari Leino valmiuspäällikkö Varsinais-Suomen pelastuslaitos Selonteko vss-silmin luettuna Sisäisen turvallisuuden selonteon kuvailulehti alkaa seuraavasti: Selonteossa arvioidaan Suomen sisäisen turvallisuuden tilaa ja siihen kohdistuvia muutosvoimia, sekä määritellään sisäisen turvallisuuden tavoitteet ja kehittämisen suunta alkaneelle vuosikymmenelle. Taulukosta ilmenee myös ne toimijat, jotka lisäävät turvallisuuden tunnetta. Nykyhetkessä väestönsuojelu on liiallista, mutta kun sitä tarvitaan se saattaakin olla riittämätöntä. Turvallisuutta tuo tetaan poliisin ja pelastuksen ja so siaa liviranomaisten toimesta yhteistyöl lä. Muista liittää mukaan yhteystietosi. Turvallisuus tuotetaan turvaaSelonteko vss-silmin luettuna KESKUSTELUA malla, varmistamalla ja selvittelyllä käyt täen keinona siviilivalmiutta ja väestönsuojaamista. Sanojen esiintymisen lukumäärän perusteella voi nopeasti vetää johtopäätöksen, että suurin uhka on rikollisuus ja toisena onnettomuus. Suomen sisäisen turvallisuuden politiikka perustuu ensisijaisesti ennaltaehkäisyyn. Nimityksiä, muistokirjoituksia ja eläköityviä veloituksetta lehteen Taulukon sanat on haettu Ctrl+F -hakutoiminnolla MS Edge -selaimella avatusta pdf-julkaisusta.. Nykyhetkessä väestönsuojelu on liiallista, mutta kun sitä tarvitaan, se saattaakin olla riittämätöntä. 66 Pelastustieto 4–5/2021 Sisäisen turvallisuuden selonteon kuvailulehti alkaa seuraavasti: ”Selonteossa arvioidaan Suomen sisäisen turvallisuuden tilaa ja siihen kohdistuvia muutosvoimia, sekä määritellään sisäisen turvallisuuden tavoitteet ja kehittämisen suunta alkaneelle vuosikymmenelle. Taulukosta ilmenee myös ne toimijat, jotka lisäävät turvallisuuden tunnetta. Sanojen esiintymisen lukumäärän perusteella voi nopeasti vetää johtopäätöksen, että suurin uhka on rikollisuus ja toisena onnettomuus. Suomi on maailman turvallisin maa. Kansalaisen omatoiminen suojelu, hätänumero, vaaramerkit, sisälle suojautuminen ja kotivara sekä väestönsuojan kuntoonlaitto on tyystin unohdettu
Nauti auringosta Syö mansikoita Kastele varpaat Relaa Löydät meidät koko pitkän ja kuuman kesän osoitteesta pelastustieto.fi KESKUSTELUA
Perusteellisesti uusittua opasta täydentävät kymmenet opetusvideot. Siihen vastasi peräti 1635 pelastusalan henkilöä. Hänellä on pitkä työkokemus pelastushenkilöstön altistumiseen liittyen Työterveyslaitoksella ja nyt Pelastusopistolla. Se on hyödyllistä luettavaa myös pelastushenkilöstön sidosryhmille, kuten työterveyshuollolle ja kuntapäättäjille”, kertoo oppaan kirjoittanut suunnittelija Ville Ala-Kokko Pelastusopistosta. Sähköisen version voi ladata ilmaiseksi PDF:nä. Ammattilaisen kuvaamia ja editoimia videoita on pari tuntia. Savusukellusopasta päivitetään sen mukaan tarpeen vaatiessa. Hänen lisäkseen ydintyöryhmään ovat kuuluneet suunnittelija Kirmo Savolainen, opettaja Teemu Pietilä ja yliopettaja Ismo Huttu. Ei siis savusukelleta itse savusukelluksen takia, se on yksi keino toteuttaa sammutusja pelastustehtävä”, Ala-Kokko muotoili oppaan julkistamiswebinaarissa. Savusukellusopas toteutettiin hankkeessa Savusukellusosaamisen kehittäminen Suomessa, kuten myös savusukellusja sammutustekniikan osaamiskysely. Oppaassa keskitytään savusukelluksen vaaroihin, työturvallisuuteen, suojavarusteisiin, sisäsammutustekniikkaan, pelastamiseen ja savusukellustekniikkaan. Sähköisestä versiosta pääsee näihin suoraan klikkaamalla tai QR-koodin lukemalla. Oppaan ja uusien oppien myötä viime syksystä alkaen Pelastusopistolla on muutettu opetuksen sisältöä siten, että painotus on 50/50 lämpökamerasavusukelluksen ja perinteisen välillä. Teksti: Kimmo Kaisto kerrasta kahteen vuodessa. Tiivistelmä kertaa luvun keskeiset asiat. ”Opas sisältää tietoa savusukeltajille, sammutusmiehille, palomiehille ja paloesimiehille sekä ryhmänjohtajille, tilannepaikan johtajille ja pelastustoiminnan johtajille. Tähän saakka savusukellusopetus on perustunut hyvin pitkälti niin sanottuun sokkosavusukellustekniikkaan, jolloin savuisessa tilassa edetään joko vasemman tai oikean kautta edeten. Savusukellustekniikkaa on kehitetty käytännönläheisemmäksi, tehokkaammaksi ja turvallisemmaksi. Lämpökamera on otettu vahvasti mukaan. Ruotsinkielinen versio ilmestyy kesäkuussa. Hankkeessa toteutettiin savusukelluskurssi (2 op, 54 h) Pelastusopiston sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmään, tutkimus savusukellusosaamisen nykytilasta, 50 savusukeltamisen opetusvideota, uusi Savusukellusopas ja uuden kurssin määrittäminen sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmään. Nyt tekniikan rinnalle on tuotu lämpökamera ja suoraviivainen savusukellustekniikka. Uutta ovat myös savusukellusoppaan 36 opetusvideota selostuksineen. ”On tärkeä tunnistaa tärkeimmät altistavat tekijät, mitata pitoisuustasot, löytää toimenpiteet altistumisen vähentämiseksi ja tiedottaa työntekijöitä näistä vaaroista ja niiden välttämisestä.” Teos löytyy Pelastusopiston verkkokauppasta. Tätä hanketta ja Savusukellusoppaan julkaisua on avustanut Palosuojelurahasto. Luvut lämpökameran käytöstä ja savusukellustekniikasta sen avulla on kirjoittanut savusukelluksen vastuuopettaja Teemu Pietilä. Opas nostaa esille tärkeitä asioita, kysymyksiä ja lisätietoa erillisissä laatikoissa, jotka erottuvat hyvin tekstistä. ”Savusukeltaminen sattuu harvoin kohdalle – kyselytutkimuksen perusteella savusukeltajille keskimäärin vain Uusi savusukellusopas Ensimmäisen savusukellusoppaan julkaisusta ehti kulua 13 vuotta. Uuden pelastussukellusohjeen on tarkoitus ilmestyä vuonna 2022. Tekniikka on kehittynyt paljon muun muassa lämpökameroiden osalta. Kaksipalstainen taitto helpottaa lukemista. A OPPIMATERIAALI Savusukellusopas Ville Ala-Kokko. Opas antaa tietoa myös altistumisesta, suojaimista ja vaaroista kaikille pelastustyöhön osallistuville. Suhteellisen uutena esitellään myös sammutustaktinen nelikenttämalli Hollannista. 68 Pelastustieto 4–5/2021 ALANSA AMMATTILAISET P elastusopisto on julkaissut perusteellisesti uudistetun Savusukellusoppaan Työturvallisuutta korostava opas on tarkoitettu pelastusalan ammattija sopimushenkilöstön perusja täydennyskoulutuksen oppikirjaksi. Luvun Savusukeltamisen vaarallisuus ja sen huomioiminen tekstit kemiallisista ja biologisista altisteista on kirjoittanut tutkija Juha Laitinen. Savusukelluspari sammuttaa ja pelastaa
040 544 5495 info@sos-asu.com www.sos-asu.com/rescue SOS-Asu Ky Koulukatu 38 A1 90100 OULU Pelastamisen ammattilaisille RESCA RESCARI OY www.rescari.fi • 040 5950 164 Pelastustarvikkeet Mittauslaitteet ja kompressorit Kuivapukujen testauslaitteistot kemikaalipuvuille sukelluspuvuille pintapelastuspuvuille pelastuspuvuille Myös räätälöitynä kohteeseen. 4–5/2021 Pelastustieto 69 ALANSA AMMATTILAISET Pelastustarvikkeet Paloja pelastusautot Saurus Oy Saunatie 5, 40900 Säynätsalo Puh. 010 616 1500 • www.vema.fi PALOJA PELASTUSKALUSTON erikoisliike vuodesta 1967 Liipasintie 8, 70460 KUOPIO p. 017 264 7220 myynti@savonpalokalusto.fi www.savonpalokalusto.fi Paloja pelastusautomyynti Tero Huovinen | 010 569 3670 Pekka Paananen | 010 569 3628 www.vehotrucks.fi www.suomenpelastuskeskus.fi Hälytysja viestintälaitteet Maastopelastus Palokunta-asut Työasut ensihoitoon, ensivasteeseen ja asemapalveluun Puh. Huoltotöiden varaukset ja tiedustelut puh. 050 395 8567 Vema Lift Oy, Lakimiehenkatu 2, 20780 Kaarina puh. 010 616 1400 | www.saurus.fi SCANIA SUOMI OY, ERITYISMYYNTI Petri Surakka Puh. 010 555 5299 sähköposti: etunimi.sukunimi@scania.fi www.scania.fi Raskaat paloja pelastusajoneuvot Nostolava-autot HYDRAULISET NOSTOLAVAT Suoritamme myös huoltoja korjaustyöt sekä vuosikatsastukset. 010 555 5273 Timo Iltanen Puh. Voivalantie 26 C, 20780 Kaarina info@miltest.fi • 040 5464 243 www.miltest.fi Hengitysilmakompressorit myynti huolto varaosat ilma-analyysit ostamme ja myymme myös käytettyjä koneita
Lentolehtisiä tullaan painattamaan uudessa asussa. Sairasautot tulivat palokunnan autorivistöön 1930-luvulla. Ratkaisevaa sammutuksessa oli, että käytettävissä oli sekä nostolavaettä tikasauto, joita ilman palo kerroksessa olisi muodostunut pidempiaikaiseksi ja aiheuttanut ehkä yllätyksiä, joita nyt ei Aluksella oli tehty korjauksia tulevaa purjehduskautta varten. koettu. Lue koko Palontorjunta Palontorjunta 10/1981:n juttu ja monta muuta arkistojen aarretta osoitteessa pelastustieto.fi/arkistojuttu leisesta ikkunasta, mikä osoittaa palon nopeutta. Voi vain kuvitella, mikä tilanne olisi ollut, jos palo olisi alkanut kaksi tuntia aikaisemmin. Jyväskylän palolaitokselta lähti heti palopaikalle koko hälytysvalmius: johtoauto, kaksi paloautoa, säiliöja nostolava-auto sekä 16 miestä. Oikosulusta alkanut palo sai kyteä tunteja ennen kuin sea havaittiin. Sprinklerijärjestelmä ei ollut toimintavalmiina jäätymisvaaran vuoksi. Palontorjunta 3/1978 Koko kansa tulen tuhoja torjumaan Viking 2 paloi Maarianhaminassa Tänä vuonna vietetään palontorjuntapäivää 27.5.–3.6. Viimeiset henkilökuntaan kuuluneet olivat poistuneet tiloista vähän kahden jälkeen. Lisäksi paikalle tuli ajossa ollut sairaankuljetusauto. 70 Pelastustieto 4–5/2021 ARKISTOJEN AARTEITA Ravintola Ukkometso paloi Jyväskylässä marraskuussa 1981 Jyväskylän keskustassa olevassa Keskimaa Sokoksen ravintola Ukkometsossa syttyi sunnuntaina 29.11.1981 aamuyöstä erittäin nopeasti rajuksi kehittynyt tulipalo, joka tuhosi tavaratalon viidennessä kerroksessa olleet ravintolatilat lähes täysin. Perillä liekit löivät jo ulos kaikista Vapaudenkadun puoleisista ravintolasalin ikkunoista sekä kahdesta tai kolmesta Kauppakadun puoArkistokuvassa Tampereen palokunnan ajoneuvokalustoa 50-vuotisjuhlien alla. Palokunnan lähtöja ajoaika palokohteeseen oli noin viisi minuuttia. Helatorstai on normaalia aiemmin, jolloin ainakin pohjoisemmilla paikkakunnalla on todennäköisesti pahin kelirikko. Palontorjunta 2/1951 K U V A : P E LA S T U S T IE D O N A R K IS T O. Palokuntien toimintaa 20 asteen pakkasessa hankaloitti lisäksi se, että alus oli perä laituria vasten. Tilanteen laajuuden selvitessä jo matkalla, komennettiin paikalle vielä tikasauto ja annettiin määräys sopimuspalokuntien sekä vapaavuorolaisten hälyttämisestä. Ravintolassa oli edellisenä iltana vietetty osuuskauppaliikkeen oman väen pikkujoulua. Pääasia kuitenkin on, että maan jokaisella paikkakunnalla koko kansa saataisiin herätetyksi tulen tuhoja torjumaan. Miten tapahtumat etenivät
ARKISTOJEN AARTEITA Onko mielessäsi miestä tai naista, joka ansaitsisi tunnustuksen hyvästä työstä ja toiminnasta paloja pelastusalalla. www.vuodenpalomies.fi esitykset@vuodenpalomies.fi Vuoden Palomiestoimikunta c/o SPEK, Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Nyt valitaan Vuoden Palomies 2021 -arvonimen saaja.. Kenelle Sinun mielestäsi tulisi antaa Vuoden Palomies tunnustus vuonna 2021. Verkkosivuilla www.vuodenpalomies.fi on lomake, jolla voit kätevästi ehdottaa sopivaa henkilöä arvonimen saajaksi. Voit myös lähettää sähköpostilla tai postitse ehdokkaan tiedot (nimi, ikä, asema ja aikaisempi ammatillinen toiminta) sekä perustelut siitä, miksi juuri hän on sopiva Vuoden Palomies 2021-arvonimen saajaksi. Sivuilta löytyvät myös valintaperusteet sekä Vuoden Palomiestoimikunnan jäsenet. Muista liittää viestiin myös omat yhteystietosi! Muista liittää viestiin myös omat yhteystietosi! 31.8
NÄISTÄ TYKKÄÄN Palokuntanainen suurella sydämellä Marika Metsä-Tokila on osallistunut palokuntatoimintaan 26 vuotta. Kreikkalainen keittiö on lähellä sydäntä ja olen hyvä tuunaamaan reseptejä, koska kaapissa ei aina ole sitä mitä pitäisi, mutta jotain sinne päin... Lisää maito sekoittaen. 3. Tarkista, että perunat ovat kypsiä. Mausta suolalla. Ison osan vapaa-ajasta vie asuntovaunuilu suht tuoreena karavaanarina. Hienonna sipulit. Lisää pekonilastut. Olen kaikkiruokainen myös musiikin suhteen. Hän toimii myös palokuntanaisten verkoston puheenjohtajana. Peruna-peko ni -moussaka • 1 kg perunoita (keltainen pussi) • 400 g jauheliha • 1–2 pkt (à 150 g) pekonilastu ja • 1–2 sipulia • 1 tl suolaa • mustapippu rirouhetta • 2 tl basilikaa • 1 tlk (500 g) tomaattimu rskaa Juustokastik e • 2 rkl öljyä • 3 rkl vehnäjauhoj a • 5 dl maitoa • ½ tl suolaa • 1 ps (150 g) emmental-m ozzarellajuustoraaste tta. Kypsennä perunamouss aka 175 asteisessa uunissa alimmalla tasolla noin 60 minuuttia. Teininä olin intohimoinen Dingoja Warlock-fani, joten osaan sanat parhaista biiseistä edelleen ulkoa. Kaada joukkoon tomaattimurska. Ruskista jauheliha paistokasariss a. Kotimaisesta musiikista kuuntelen kaikkea Kotiteollisuudesta ja Klamydiasta oman kylän poikaan Jussi Rainioon. MITÄ KUUNTELET. Keitä kastiketta pari minuuttia koko ajan sekoittaen. Sopimuspalokuntatoiminnan lisäksi olen koronaaikana löytänyt kokkailun, villasukkien kutomisen (meillä päin kudotaan) ja ulkoilun riemun Suomen kauniissa luonnossa. Kuumenna öljy kattilassa ja sekoita joukkoon vehnäjauhot puuhaarukall a. Ulkomaisista hyvin kolahtaa Metallica, Queen ja Volbeat. Kuori ja viipaloi perunat. LEMPIRUOKASI. LEMPIHARRASTUKSESI. Tarjoa lisäksi salaattia ja leipää. Lisää sipulisilppu. Mausta suolalla, mustapippurilla ja basilikalla. Sekoita joukkoon juustoraaste. 2. Anna hautua noin 10 minuuttia. Ohessa onkin ohje, jota en ole vielä kokeillut. Tosin en osaa laulaa :). Lado päälle loput perunaviipale et ja kaada pinnalle juustokastike. Teksti: Kaisu Puranen · Kuvat: Marika Metsä-Tokila Valmistus 1. Levitä voidellun vuoan pohjalle puolet perunaviipaleista ja kaada päälle jauheliha-pek oniseos. Hän on Kalannin VPK:n varhais nuorten osastonjohtaja, nuorten kouluttaja, tukiosaston vetäjä, naisosaston varajohtaja sekä palokunnan hälytysmuonituksesta vastaava
elokuuta teemalla. Tilaa itsellesi tai lahjaksi pelastustieto.fi/tilaa-lehti PELASTUS– JA ÖLJYNTORJUNTA-ALUKSELLA TYÖSKENTELYN PERUSTOIMINTAMALLIT Pelastustieto 6/2021 ilmestyy 25. Seurasimme myös Kauklahden VPK:n ja Espoon Meripelastusseuran yhteisiä harjoituksia. Hälytysilmoitus-sarjassa juttua Pansiontien tuhoisasta rakennuspalosta Turussa. 4–5/2021 Pelastustieto 73 NÄISTÄ TYKKÄÄN VAARALLISET AINEET Tutustuimme Etelä-Savossa paikan päällä miehistön koulutukseen pelastusja öljyn torjunta-aluksilla. Lehden tilaajat saavat veloituksetta lehden kanssa pussitettuna Palotutkimuksen päivien erikoisjulkaisun
Tuotevalikoimamme auttaa meitä palvelemaan asiakkaitamme niin, että uhkaavia tilanteita voidaan mahdollisimman hyvin ehkäistä jo ennen kuin ne johtavat onnettomuuksiin. Tehtävämme on aina ollut varmistaa ihmisten turvallista elämää työssä, kotona ja vapaalla, vuodesta 1981 alkaen, joka päivä edelleen perheyrityksenä. Luotettavat palokaluston, pelastuskaluston ja työturvallisuuden tuotteet tulevat valikoimiimme alan johtavilta toimittajilta. RISTIKKO Juhlimme tänä vuonna 40-vuotista taivaltamme. Esko Metsi Anna Helminen Elina Metsi Koko henkilökunta Enemmän kuin tarpeeksi Teknosafe Oy // Tiedonkatu 4, 55420 Imatra // Puh. Vaikka vuosien saatossa moni asia on muuttunut, tärkeimmät eivät lainkaan. Kiitämme asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme yhteisistä vuosista. 05 680 7700 // info@teknosafe.fi // www.TEKNOSAFE.FI. Matka jatkuu