maastopaloihin tarvittaessa Ruotsista Apua ilmasta 4–5/2022 PELASTUSTOIMEN, ENSIHOIDON JA VARAUTUMISEN MEDIA LINNANMAALLE uusi puhdas paloasema TYÖTAPATURMA opiksi tulevaisuuteen PELASTUSTOIMI VALMISTAUTUU vahvaksi osaksi hyvinvointialueita
Huolto on tuotteidemme valmistajien kouluttama ja sertifioima, mikä takaa työturvallisen laitteen, pienemmät ylläpitokustannukset, luotettavan toiminnan sekä takuun voimassaolon. Jukka Vartiainen +358 50 3593307, jukka.vartiainen@esterigroup.fi Antti Kalliomäki +358 40 487 8023, antti.kalliomaki@esterigroup.fi. MUISTA LAITTEIDEN ENNAKKOHUOLTO! Esteri Group tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. Huollamme Esteri-pumput, TR-vesitykit, Tohatsumoottoriruiskut, Hose Master -letkunhuoltolaitteet, Holmatro-, Cobra-, Paratech-tuotteet sekä CAFSlaitteet/One Seven. PÄÄKIRJOITUS ASIANTUNTEVAA HUOLTOA YMPÄRI SUOMEN Esteri Groupin asiantuntevat huoltopalvelut ovat käytettävissäsi joustavasti koko Suomessa. Soveltuvin osin ja tapauskohtaisesti myös muiden valmistajien merkit. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti
Huolto on tuotteidemme valmistajien kouluttama ja sertifioima, mikä takaa työturvallisen laitteen, pienemmät ylläpitokustannukset, luotettavan toiminnan sekä takuun voimassaolon. Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun Kansikuva Kimmo Kaisto Pelastustieto on Aikakausmedia ry:n jäsen PÄÄKIRJOITUS PELASTUSTIETO ON MEDIA, JOKA KATTAA PELASTUSALAN KOKO KENTÄN. Parhaillaan pohditaan sitä, miten pelastajia ja hätäkeskuspäivystäjiä koulutetaan tulevaisuudessa. ASIANTUNTEVAA HUOLTOA YMPÄRI SUOMEN Esteri Groupin asiantuntevat huoltopalvelut ovat käytettävissäsi joustavasti koko Suomessa. Koulutusuudistuksen tähtäin on myös tulevaisuudessa. 044 7280403 kaisu.puranen@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin, p. Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan. 044 7280401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaajapalvelu p. Koulutusuudistus osuu huonoon ajankohtaan, kun työvoimapula riivaa pian toden teolla. 044 7280401 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino PunaMusta 2022 ISSN 1236-8639 Tietosuoja Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakas rekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon. Miten päättäjiin vaikuttaa särö yksimielisyydessä?. 0505620735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittaja Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu, p. Jukka Vartiainen +358 50 3593307, jukka.vartiainen@esterigroup.fi Antti Kalliomäki +358 40 487 8023, antti.kalliomaki@esterigroup.fi Palomiesten tai nykyisten pelastajien ammattikoulutusta on uudistettu viimeksi 1990-luvulla. Huollamme Esteri-pumput, TR-vesitykit, Tohatsumoottoriruiskut, Hose Master -letkunhuoltolaitteet, Holmatro-, Cobra-, Paratech-tuotteet sekä CAFSlaitteet/One Seven. Tärkeintä on nyt kiihkottomasti arvioida, mitä taitoja työntekijä tarvitsee. Soveltuvin osin ja tapauskohtaisesti myös muiden valmistajien merkit. ”Tarkastelemme kiihkottomasti ja avoimesti vaihtoehtoja, ja kuulemme erittäin mielellämme eri näkemyksiä”, totesi hankkeen projektipäällikkö (Pt 3/2021). Erilaisia näkemyksiä ei pidä kaihtaa, mutta tässä asiassa se on harmillista, kun koulutukseen tarvitaan rahaa ja resursseja. KÄSITTELEMME MYÖS ENSIHOITOA JA VARAUTUMISTA. PELASTUSTIETO-LEHTI ILMESTYI ENSIMMÄISEN KERRAN VUONNA 1950. 044 7280402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi, Kaisu Puranen, p. Koulutustaso jakaa mielipiteitä. Koulutusuudistusta pohtivassa työryhmässä kysymys koulutuksen tasosta jakaa mielipiteitä, ja siksi pelastuslaitokset halusivat tulla ulos huolensa kanssa. Pelastuslaitokset esittivät huolensa, että pelastajien korkeampi ja pidempi tutkinto haittaa työvoimapulan taklaamista. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. Oleellista on löytää järkevä yhteisymmärrys työvoiman osaamisen tasosta, jotta työnantaja eli pelastuslaitokset saavat kyvykkäitä ja osaavia työntekijöitä juuri siihen työhön, mihin heitä tarvitaan. Töihin pitäisi saada nopeasti ja riittävästi kättentaitoisia pelastajia eikä ylikoulutettuja teoreetikkoja. MUISTA LAITTEIDEN ENNAKKOHUOLTO! Esteri Group tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. 4–5/2022 Pelastustieto 3 Amk pulpahti taas pintaan Päätoimittaja Esa Aalto, p. Samassa yhteydessä hän valitti keskustelun jumiutuneen siihen, pitäisikö perustutkinnon olla ammatillinen vai korkeakoulututkinto. Sen sijaan, että keskusteltaisiin siitä, mitä taitoja työntekijä tarvitsee. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. Keskustelu tutkinnon tasosta pulpahtikin jälleen pintaan. Millainen koulutus pitää alan vetovoimaisena. Tämän vuoden loppuun mennessä pitäisi tulla valmista, ja jo vuosien 2023–24 aikana alettaisiin vaiheittain kouluttaa työvoimaa uudella järjestelmällä
K U V A : N IK O H Ä M Ä L Ä IN E N 40 Miten voivat teollisuuspalokunnat Suomessa?
4–5/2022 Pelastustieto 5 3 Pääkirjoitus 6 Ajassa 10 Pelastusalan maailma 12 Murheellinen työtapaturma jäällä 14 Kaikki hyöty irti hyvinvointialueista 28 Millainen koulutustaso riittää pelastajille. 30 Pelastustoimen strategiset tavoitteet 32 Mirafoni 36 Uusi ja komea paloasema Ouluun 38 Puheenjohtajalta 46 Mokkatakkimaisteri 50 Vakituisen tulityöpaikan haasteet 52 Liian tummaa paahtoa 58 Opinnäytteitä 60 Ulkomailta 62 Paloturvallisuustekniikka pidettävä kunnossa 64 Näistä tykkään: Terhi Karhuniemi 65 Arkistojen aarteita 66 Muistoissa 48 Hallin katkaisu kaivinkoneella oli ainoa ratkaisu 34 Asbestivaara voi vaania vanhoissa taloissa 44 Sairaanhoitopiireille viisi samanlaista tehoambulanssia 54 Tavallinen porilainen mies Tampereelta K U V A : E S A A A LT O 22 Lakiuudistus heikentää vanhusten paloturvallisuutta
Myös keittiö on iskussa eikä ruoka lopu, sillä esimerkiksi mehukeittoa on tilattu 800 litraa, margariinia 500 kiloa, 3600 jogurttipurkkia, puurohiutaleita 280 kiloa ja perunakuutioita 1500 kiloa. ( LÄHDE: ESA KOKKI, PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO, TIEDOT ON KOOTTU TILASTOJÄRJESTELMÄ PRONTOSTA ) ALALLA TAPAHTUU PALOKUNTAAN.FI www.palokuntaan.fi • KIVIJALKA 2022 -palokuntalaisristeily 23.–24.9. Helsinki PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO www.sppl.fi • Tapahtumaturvallisuusfoorumi 12.–13.9. 6 Pelastustieto 4–5/2022 TAPAHTUMA Kansainvälinen palokuntanuorten suurleiri täyttää Malmin lentokentän AJASSA AJANKOHTAINEN LUKU 47 prosenttia vapaa-ajan asuinrakennusten paloista syttyy osavuotiseen käyttöön soveltuvissa vapaa-ajan asuinrakennuksissa. Totta kai olemme joutuneet miettimään esimerkiksi mahdollisia koronan vaikutuksia leiriin. Hki SUOMEN PELASTUSALAN KESKUSJÄRJESTÖ www.spek.fi • Käsisammutinliikkeen vastuuhenkilön koe 26.–28.10. Hki • Vaativa kaupunkirakentaminen ja pelastustoiminta -seminaari 18.–19.10. • Ensihoidon tilannejohtaminen 23.–25.11. heinäkuuta Helsingissä. • Ammoniakin turvallisuuskurssi 12.–13.9. ”Leirille tulevat toimihenkilötkin pääsevät viiden tähden lomalle omista töistään valmiiseen pöytään ja telttamajoitukseen. ja 11.–13.10. • Tilannekeskus pelastustoiminnan johtamisessa 3.–4.10. ”Eldis 22 eroaa aiemmista leireistä etenkin koulutuksen osalta, sillä se järjestetään teemapuistoittain. Tiedossa on kivaa ja uutta ikimuistoista ohjelmaa myös koulutuksen ulkopuolella vapaa-ajalla ympäri kaupunkia. ”Leirille on tulossa yhteensä noin 1600 nuorta Suomesta, Saksasta, Tšekistä ja Itävallasta. Leiritoimikunnassa on toimiala nimeltään turva, jossa on mukana reilut sata vapaaehtoista leirille ilmoittautunutta toimihenkilöä mukaan lukien leiripalokuntaan ja -sairaalaan kuuluvat.” Kansainvälinen leiri järjestetään täysin vapaaehtoisten voimin. Palokuntanuorten suurleiri Eldis 22 järjestetään 3.–9. Tre • Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät 18.–19.10. Koko ajan on tehty tiivistä yhteistyötä Helsingin kaupungin kanssa. jatkokurssi 19.–23.9. Tampere • Pelastusalan työterveyshuollon ja työturvallisuuden ajankohtaispäivät 22.–23.9. ”Helsingissä leirin järjestämisen osalta olemme joutuneet laatimaan esimerkiksi entistä tarkemmat turvallisuussuunnitelmat. Panostamme hyvään käsihygieniaan ja muistutamme, ettei leirille saa tulla kipeänä”, kertoo leirin viestinnän varapäällikkö Minttu Pylkkönen. Pori PELASTUSOPISTO www.pelastusopisto.fi • Putoamisvaarallisella alueella työsk. • Lisää lehden sivulla 31 SUOMEN PELASTUSALAN AMMATTILAISET www.spal.fi • Luottamushenkilöiden koulutus 13.10.–14.10. Mikä olisikaan sen parempi tapa viettää lomaa?” Minttu Pylkkönen naurahtaa. Kimmo Kaisto. Lisää teemapuistoista ja koko leiristä voi lukea osoitteesta palokuntaleirit.fi.” Leirillä opitaan uusia taitoja, koetaan elämyksiä, tavataan tuttuja ja saadaan uusia ystäviä
Taina Hanhikoski 23.5. Palokunnalla on parisenkymmentä jäsentä, joista aktiivisia on 15–16. Pirkanmaalainen Kurisjärven VPK viettää kesäkuussa 70-vuotisjuhliaan. Lisäksi siinä on korkeapainesammutusjärjestelmä. Pirkanmaan pelastuslaitoksen sopimuspalokunta on erikoistunut sähköntoimitukseen. Miehistössä on esimerkiksi hevostilallisia. Viedään eläin luontoon ja sitten pintapelastaja palokuntaan kuivattelemaan. Krista Mikkonen 20.5. Tällä hetkellä haasteita tuovat hälytysten vähyys ja heikot päivävahvuudet. Hälytyksiä on ollut noin 30 vuodessa. Jarmo Haapanen 23.5. ” Tämä päättyy hyvin. Asemalla on kaksi generaattoria, 35ja 65-kilowattiset. Pelastusopiston koulutusmäärien nostoa valmistellaan. Hieno idea. L-S poliisi 23.5. T aisto Hakala 23.5. ” Iloksemme hallitus esittää vuoden toisessa lisätalousarviossa rahoitusta pelastajalisäyksen suunnitteluun. Kun tulee lehmä vastaan, ei ensimmäisenä juosta karkuun, vaan ruvetaan miettimään, mitä sille tehdään”, Arola kertoo. Kaisu Puranen Palokuntalaiset Miika Lehtovaara, Mikko Korpela, Piia Sakari, Säde Roive ja Sami Aaltonen Kurisjärven paloaseman edustalla.. ” Positiivista! Varsinaisen koulutuskapasiteetin lisäämisen rahoituspäätös jäänee kuitenkin seuraavalle hallitukselle. 4–5/2022 Pelastustieto 7 TWITTER VPK TOIMII AJASSA Maalaispalokunnalla on omat generaattorit K U V A : A R T O A R O LA ” Pelastustoimelle esitetään väestönsuojelun suunnitteluun ja koulutuksiin lisärahoitusta. Olisi väkeä harjoituksissa ja hälytyksissä. ”Meillä on yleensä tapana pitää juhlat, jos on hyvä syy”, sanoo VPK:n varapäällikkö Arto Arola. Arola kuvailee viiden kilometrin päässä Toijalan keskustasta sijaitsevaa VPK:ta maalaispalokunnaksi, jolla on hyvät valmiudet muun muassa hyötyeläinpelastamiseen. Pelastusopisto 23.5. Peuranvasa on nyt pintapelastajan sylissä maijan takaluukussa. ”Jos tarvitaan sähköä, sitä löytyy. ” Briteissä pelastajien per heille jaetaan lastenkirja, jonka tarkoituksena on hälventää lasten pelkoja ja murheita liittyen vanhemman/ läheisen toisinaan vaaralliseen työhön. Saamme hinata sillä raskasmoottoriruiskua ja generaattoreita.” Arola kertoo, että hälytyspuolella on ollut parin viime vuoden ajan vähän hiljaisempaa. ”Sellainen 50 hälytystä olisi aika mukava määrä vuodessa. Tarvittaessa pystymme sähköistämään jonkinkokoisen maatilankin.” Kalustosta löytyy sammutusauto sekä Puolasta vuodenvaihteessa ostettu kevytsammutusauto, johon ei vielä ole saatu tunnuksia. ” YleAstudio, kun kiinteistössä annetaan palohälytys, tulee rakennuksesta poistua kokoontumispaikalle. Hälytykset kuitenkin aktivoivat toimintaa, eikä pelkillä harjoituksilla pysty pitämään hälytystaitoa yllä”, Arola pohtii. ”Meillä on jonkinlainen käsitys hyötyeläimistä. ”Se on Volkkari, johon menee 200 litraa vettä ja 20 litraa vaahtoa
Mikä on ollut parasta ja ikimuistoisin juttusi. Nyt käsissämme on ammattitaitoisesti tehty lehti verkkosivuineen ja laajalti seurattuine some-kanavineen. 3 ”Eri tasoisia lääkkeitä löytyy pilvin pimein, suurempi autonomia ja laajempi mahdollisuus tehdä potilastutkimusta – esimerkiksi vieritestilaitteilla.” Brittiläinen ensihoitaja opiskelija Trixton May vertailee suomalaista ja englantilaista ensihoitoa Systolessa 2/22. K U V A S S A V A S . Vaikka olo on haikea, tiedän, että lehti jää hyvään vaiheeseen ja hyviin käsiin. Parasta on ollut olla mukana monessa Pelastustiedon uudistuksessa tekemässä lehdestä aina vain parempaa. Toisin sanoen vain reilu 300 kiinteistöä lähes kolmesta tuhannesta kiinteistöstä selviäisi lakisääteisistä velvoitteistaan.” Safetum oy:n toimitusjohtaja Teemu Kajava Turvallisuus & Riskienhallinta -lehdessä 2/22 POIMINNAT. Luotettavat ammattilaiset, ystävällinen kohtelu ja vastaanotto. Millä miettein uuteen. Tiivis yhteishenki. K U V A : T A IN A H A LT T U N E N Uutta kohti Kaisu Puranen aloitti toimittajana Pelastustiedossa syksyllä 2014. U LJ A S K Ä M Ä R Ä IN E N JA D O M IN IC P A LM R O T H . 8 Pelastustieto 4–5/2022 INSTAGRAM @oulunkylanvpk Tänään olimme nuorten kevätkauden viimeisissä treeneissä Malmin pelastusaseman ”leka”tornissa laskeutumassa. Aloitan kesäkuussa toimittajana Yrittäjämedioissa. Muistoissa pysyvät monet erilaiset juttureissut Kainuusta aina Hannoveriin. Mitä jää alasta mieleen. Ja kyllähän toimittajan sydäntä aina lämmittää, jos pienen lehden juttu nousee valtakunnalliseksi uutiseksi. Seuraavaksi Malmin lentokentällä ollaan Eldis-22 palokuntanuorten leirillä heinäkuussa. Nyt on aika uusien haasteiden. 2 ”Paloturvallisuuden hyvin hoitaneita kiinteistöjä oli Suomessa viime vuonna yksitoista prosenttia tarkastamastamme 2846:sta kiinteistöstä. 1 ”Monessa väestönsuojassa lattia on irrotettava, mutta lattian purkamisen sijaan oviaukkoon on kiinnitetty teipin avulla rakennusmuovia, ja tehty tiiveyskoe. Tämä on täysin laiton toimenpide.” Pohjois-Savon pelastuslaitoksen valmiuspäällikkö Antti Haataja Savon Sanomissa 16.5. #kuinsiistii #asema45 #ogeli #palokuntanuoret #eldis22 AJASSA MITÄ KUULUU. Ajattelen, että ammatillisen kehittymisen kannalta on taottava, kun rauta on kuuma
Vuonna 2019 valvonnan palvelutapahtumia oli 7865 ja 8522 vuonna 2020. Lisäksi turvallisuuskoulutusten ja turvallisuusviestinnän painopistettä siirrettiin lähitapahtumista digitaaliseen toteutukseen. (LÄHDE: ESA KOKKI, PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO. Itse operatiivisen toimen kyvykkyydestä ja sen haavoittuvuuksista saatiin arvokasta tietoa Kalajoen Raution metsäpalosta tehdyssä analyysissä > info.smedu.fi/kirjasto/Sarja_D/ D3_2022.pdf. Asiakaskontaktissa tehtyjä toimenpiteitä, joilla ehkäistään onnettomuuksia, varmistetaan pelastushenkilöstön turvallisuus ja vaikutetaan kaupunkiympäristön turvallisuuteen. Seurataksemme ja johtaaksemme toimintaamme ja tavoitteidemme toteutumista, sekä viestiäksemme toiminnastamme ja tuottamistamme palveluista. Mitä pelastuslaitoksella tarkoitetaan onnettomuuden ehkäisyn palvelutapahtumilla, riskienhallintapäällikkö Pekka Itkonen. Tilastot antavat meille ja asiakkaillemme näkymän siihen, millaisia palveluita tuotamme ja kuinka paljon, millaisia trendejä voimme havaita palvelutarpeessa ja mihin asioihin meidän tulee kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Numeerista tietoa ja sen taustalla vaikuttavia tekijöitä täytyy tietysti osata myös analysoida ja tulkita johtopäätöksiä tehtäessä. Myös paloteknisiin laitteistoihin liittyvät toimenpiteet ovat olleet kasvussa, kun laitekanta lisääntyy kaupunkikehityksen myötä. Helsingin kaupungin pelastuslaitos tilastoi onnettomuuksien ehkäisyä monin tavoin, muun muassa tilastoimalla onnettomuuksien ehkäisyn palvelutapahtumia. Mitä viime vuosien luvut kertovat. Viime vuonna paloja oli 180 kappaletta. Lisäksi on testattu metsäpalojen simulointiohjelmaa maastopaloihin pelastustoimen johtamisen avuksi ”Maastopalojen leviämismallit ja jalostettu metsävaratieto osana pelastustoimen tilannekuvan muodostamista” -hankkeessa > info.smedu.fi/kirjasto/Sarja_D/ D6_2022.pdf. Niihin sisältyy valvontaa, ohjausta, neuvontaa, turvallisuuskoulutusta ja turvallisuusviestintää. TIEDOT: PRONTO JA KESÄMÖKKIEN LKM. Niissä näkyy koronan vaikutus: yleisötapahtumia järjestettiin pandemiavuosina selvästi edellisvuosia vähemmän. Kesämökkien määrään suhteutettuna palojen määrä on pysynyt tasolla 32 paloa 100 000 rakennusta kohti. Esimerkiksi toimenpiteiden lukumäärä ei suoraan kerro toimintamme vaikuttavuudesta tai onnistumisestamme. Kaisu Puranen 50 100 150 200 250 199 6 199 7 199 8 199 9 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19 20 20 20 21 Vapaa-ajan asuinrakennusten palot 1996-2021 Suomessa Vapaa-ajan asuinrakennusten palot Suomessa vuosina 1996–2021. Huomattava trendi on ollut pelastuslaitokselle tehtävien paloriski-ilmoitusten määrän kasvu. Miksi näitä palvelutapahtumia tilastoidaan. AJASSA TILASTO Metsäpaloista saatuja oppeja käytäntöön 2000-luvulla vapaa-ajan asuinrakennusten paloja on ollut keskimäärin 170 vuosittain. TILASTOKESKUS) Vapaa-ajan asuinrakennusten palot entisellä tasolla Pelastusopistolta on valmis tunut metsäpalohankkeita, jois sa on selvitetty toimivimpia pelastajan työvälineitä ja suojavarusteita sekä selvitetty sammuttajien altistumista ja lämpökuormittumista erilaisilla suojavarusteilla > info.smedu.fi/ kirjasto/Sarja_B/B1_2022.pdf. 4–5/2022 Pelastustieto 9 HYVÄ KYSYMYS UUTINEN Miten onnettomuuksien ehkäisyä tilastoidaan
Kuva: Eyevine/Lehtikuva.. PELASTUSALAN MAAILMA 29°21’4 P 47°58’6 I Palomies työskentelee tukalissa olosuhteissa markkinatelttojen sytyttyä tuleen Governoraten kaupungissa Kuwaitissa 30. toukokuuta
Tamppari kytkettiin kiinni traktoriin ja pintapelastusvarusteisiin pukeutunut palomies sai ohjeen painaa rautakangella kaasua, mutta palomestari kielsi menemästä sisälle tamppariin. ”Tilannepaikalla pohdittiin tunnin ajan, mikä on turvallisin tapa vetää kone ylös riskejä ottamatta. Hätäkeskus välitti pelastuslaitokselle tehtävän ja paikalle tuli yksikkö, jossa oli paloesimiehen lisäksi neljä palomiestä. Myös palomestari ja paloesimies pitivät suunnitelmaa järkevänä. Kuljettaja poistui vajoavasta laitteesta. Oulunsalon ja Hailuodon välisen jäätien kunnossapito latukoneella eli tampparilla keskeytyi 15. Kuljettajan onnistui peruuttaa konetta muutamia metrejä, mutta jää tampparin alla alkoi kallistua ja koneen jalkatilaan tuli vettä. Onnettomuuspaikalla jäätien kunnossapidosta vastaavan yrityksen toimitusjohtaja esitti suunnitelman jäihin uponneen tampparin vetämiseksi jäistä traktorilla. helmikuuta, kun kone vajosi jään pintakerroksen läpi. Joka tapauksessa kone päätettiin vetää jäistä, koska pelasTampparin nostoon ollaan ryhtymässä. Teksti: Esa Aalto · Kuvat: Oulu-Koillismaan pelastuslaitos AJASSA P ohjois-Suomen aluehallintoviraston työsuojelutarkastuksen mukaan vaarojen arviointi ei ollut riittävää eikä jääolosuhteita varmistettu riittävästi, vaan jääolosuhteissa luotettiin jäätien kunnossapitoa harjoittavan yrittäjän tietoihin. Kunnossapitoa tehtiin jäätien reunoilla, missä kuljettaja oli havainnut railosta purkautuneen vettä jäätien pääl le. 12 Pelastustieto 4–5/2022 Murheellinen työtapaturma Latukoneen eli tampparin nosto sai murheellisen käänteen, kun kone ylös nostettaessa vajosikin nopeasti ja vei mukanaan työtehtävällä olleen palomiehen. Järeä kone ei ollut tavanomainen pelastettava.. Pian paikalle tuli myös palomestari sekä asemamestari Limingan paloasemalta, jonka toimialueeseen Hailuoto kuuluu. Toinen palomiehistä menee painamaan kaasua ja toinen toimii turvamiehenä turvanarun kanssa
Myös turvamies voi siinä tilanteessa hakea pelastajan. Pintapelastustehtäviä varten on harjoiteltu narun katkaisemista, jos joudutaan veden alle ja turvanaru takertuu. Olisiko esimerkiksi tässä tilanteessa palomies pelastunut ilman turvanarua?” Sitäkin pitäisi arvioida, tulisiko vastaavia tehtäviä tehdä vesisukellusvarusteissa. Harvinaislaatuisessa tehtävässä tehtiin useita riskinarvioita. Työsuojelun tarkastuskertomuksessa edellytetään työnantajilta puuttumista työtapojen ja -olojen turvallisuuteen ja epäkohtiin sekä varmistamaan, että työpaikalla käytettävät työtavat ja -välineet ovat käyttäjälleen turvallisia. Myös se tulee ottaa huomioon, että pintapelastajalla on varusteenaan tehtävään soveltuva kypärä.” ”Myös sitä pitää arvioida, mitkä ovat järkeviä menetelmiä erilaisissa tilanteissa. Näinkin järeä kone ei ollut tavanomainen pelastettava, silti työtehtävä jäällä koettiin muutoin rutiininomaiseksikin tehtäväksi. Katsottiin, että pintapelastaja pystyy toimimaan, vaikka laite uppoaisi ja poistumaan siitä. Veden alla olevaa kaasupoljinta oli hankala painaa kangella, joten palomies heitti sen jäälle ja alkoi painaa kaasua jalallaan. Pintapelastaja takertui varusteistaan tamppariin. Jäätien kantavuus oli tienhoitoyrityksen toimitusjohtajan mukaan 12 tonnia ja koneen paino oli neljä tonnia. Lisäksi työntekijät tarvitsevat riittävästi koulutusta jäällä työskentelyn vaaroista ja työskentelyolosuhteet jäällä on varmistettava riittävien mittausten ja havaintojen avulla. 4–5/2022 Pelastustieto 13 AJASSA tuslainkin mukaan omaisuuden pelastaminen kuuluu työtehtäviimme”, palopäällikkö Heikki Levón toteaa. Raskasta tilannetta on puitu ohjatusti ja työkaverit keskenään. Myöskään koneen peräpää ei ollut vajonnut, kuten keula. Palomestarin mielestä oli asennoiduttava siten, että jäätä ei ole tampparin alla kuin osittain. Näin toimittaisiin silloin, kun pelastetaan omaisuutta. Pitäisikö käsin laukaistavissa pelastusliiveissä eli paukkuliiveissä olla kunnollinen kahva vai tarttuuko sellainen helpommin ja voiko liivi laueta itsestään ja olisiko se silloin enää CE-hyväksytty?” ”Entä olisivatko irrotettavat valjaat silmukkaa työturvallisemmat, vaikka ne hankaloittaisivat esimerkiksi uimista?” Asemamestari Jarkko Vaskon johtama sukellusyksikkö haki menehtyneen työtoverin. ”Pitkäaikaisen työkaverin menehtyminen on koskettanut jokaista, mutta vähitellen aletaan päästä eteenpäin.” ”Työyhteisössä on keskusteltu, miten vesipelastustehtäviä voitaisiin tehdä turvallisemmin. ”Tosin sekään ei olisi auttanut tässä tilanteessa”, Heikki Levón toteaa. Nyt näin ei jostain syystä tapahtunutkaan ja se yllätti kaikki. ”Tämä opettaa meille myös, onko työntekijöillä osaamista arvioida jään kantavuutta. KAIKKI HYVÄKSYIVÄT Syytä keulan vajoamiselle pohdittiin, kun tampparia oli ajettu puolen metrin vesisohjokerrokseen, jonka alla pitäisi olla teräsjääkerros. MISSÄ RAJA RISKILLE. Myös vaihtoehtoisia nostotapoja mietittiin, mutta tila, paino ja aikaongelmista johtuen päädyttiin valittuun toimintatapaan. Työhön ryhdyttiin ja palomies yritti rautakangella painaa kaasupoljinta pitäen vasemmalla kädellä kiinni ovipilarin tartuntakahvasta. Laite oli ollut vakaassa tilassa siinä vaiheessa jo puolentoista tunnin ajan. Myös toista traktoria lähdettiin hakemaan vetämään laitetta, mutta työn katsottiin onnistuvan jo kettingillä kiinnitettyllä traktorilla, jossa ei kuitenkaan ollut lumija jääketjuja, kuten haettavana olevassa. Tienhoitokone oli aikaisemminkin vajonnut, mutta ei näin pahasti kuin nyt. Riskinä mietittiin myös sitä, että kone liukuisi eteenpäin ja vajoaisi enemmän ja jopa uppoaisi, mutta tätä ei pidetty mahdollisena, koska kone oli kettingillä kiinni traktorissa. Hänen pelastamistaan yritettiin, mutta sinä ei onnistuttu. Saadun tiedon valossa ja ottamalla huomioon varmuuskerroin tilannetta johtaneet esimiehet päättelivät, että paino oli selvästi alle jään kantavuuden. Pelastusliivi laukaisemalla nousee pintaan. Työterveyshuollon järjestämästä avusta on ollut paljon apua. Pelastuspäällikkö Mika Haverinen pohtii sitä, missä kulkee riskinottamisen raja, kun pelastetaan omaisuutta. Palomiespari jakoi keskenään tehtävän niin, että toinen meni painamaan kaasua ja toinen toimi turvamiehenä, johon toinen oli kiinni turvanarulla. ”Myös varusteita voidaan miettiä. VAJOSI SEKUNNEISSA Kun telaketjut liikkuivat hieman, tamppari alkoi vajota ja ohjaamo vajosi sekunneissa veden alle. Tilanteen ennalta-arvaamattomuuden takia vakavan työtapaturman tutkinta lopetetaan eikä aluehallintovirasto esitä poliisille tutkintapyyntöä työsuojelurikkomuksesta tai -rikoksesta. On esitetty toive, että vesisukellusta harrastavista koottaisiin työryhmä, joka tekisi esityksiä siitä, miten työtä voitaisiin tehdä turvallisemmin.” Tamppari kytkettiin kiinni kettingillä traktoriin.. Silloin tehtävän voisi tehdä ainoastaan vesisukellusvalmiuteen soveltuva yksikkö. Menehtynyt palomies takertui tamppariin turvanarustaan ja todennäköisesti myös pintapelastuspuvustaan, koska siinä oli repeytymiä. Pelastusliivin täyttöpatruunan laukaisu ei myöskään onnistunut. Valitun toimintatavan hyväksyivät kaikki paikalla olijat. Sen takia hän joutui menemään osittain sisälle ohjaamoon
14 Pelastustieto 4–5/2022 PELASTUSTOIMI HYVINVOINTIALUEILLA 14 Pelastustieto 4–5/2022 Huhtikuussa 2019 Vantaalla peltisessä autotallirakennuksessa palokaasut olivat levinneet väliseinien yläosan avoimien ratkaisujen vuoksi jo koko rakennukseen. Talleissa olevat autot sekä muu irtaimisto syttyivät myös palamaan.
Siirtymän myötä pelastustoimella on vahvempi kansallinen ohjaus, jolloin palveluistakin pitäisi tulla yhdenmukaisempia ja -vertaisempia. 4–5/2022 Pelastustieto 15 Kaikki hyöty irti hyvinvointialueista Pelastustoimi siirtyy hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa. Teksti: Kaisu Puranen · Kuvat Kimmo Kaisto ja Esa Aalto PELASTUSTOIMI HYVINVOINTIALUEILLA 4–5/2022 Pelastustieto 15
VAHVEMPAA OHJAUSTA Hyvinvointialueiden aluejako perustuu pääosin nykyiseen maakuntajakoon. ”On tunnistettu, että pelastustoimi on oma rinnakkainen toimialansa sosiaalija terveystoimeen nähden, ei alisteinen sille. Hyvinvointialueet järjestävät sekä pelastustoimen että sosiaalija terveystoimen. Hän arvioi, että pelastuslaitokset ovat lähteneet uudistukseen eri lähtökohdista, mutta pääosin siirtyminen on sujunut hyvin, samoin yhteistyö sosiaalija terveystoimen kanssa. Alkuvaiheessa sitä piti terottaa aika paljon, mutta siitä on päästy eteenpäin, enkä näe, että se on ongelma missään tällä hetkellä.” Pelastustoimen järjestäminen siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille ja Helsingin kaupungille vuoden 2023 alusta. Hän pitää vahvempaa kansallista ohjausta tervetulleena. Organisaatio siirtyy toiselle työnantajalle, tässä tapauksessa hyvinvointialueelle, ja Uudessa nostolava-autossa lukee jo uuden pelastuslaitoksen nimi.. ”Näen sen pelkästään positiivisena asiana.” LIIKKEEN LUOVUTUKSEN PERIAATTEELLA Pelastustoimi viedään hyvinvointialueille liikkeen luovutuksen periaatteella. Viitaniemi näkee, että hyvinvointialueiden myötä pelastustoimella on vahvempi kansallinen ohjaus, jonka avulla palveluistakin tulee yhdenmukaisempia ja -vertaisempia. 16 Pelastustieto 4–5/2022 PELASTUSTOIMI HYVINVOINTIALUEILLA Meidän ei tarvitse miettiä asioita yksin. P elastustoimen valmistautuminen hyvinvointialueille on ollut pääosin sujuvaa ja pysynyt aikataulussa. Pelastustoimessa uudistus näkyy konkreettisesti siten, että Jokilaaksojen ja Oulu-Koillismaan pelastuslaitokset yhdistyvät Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella, ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitos vastaa pelastustoiminnasta sekä Keski-Uudenmaan että Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella. Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Markus Viitaniemi valmistelee siirtymää sisäministeriön pelastusosastolla. Meidän ei tarvitse miettiä asioita yksin, vaan voimme tehdä yhteistyötä sekä kansallisesti että yhteistoiminta-alueilla.” Uudistus jopa pakottaa pelastustoimen olemaan yhtenäisempi ja tekemään tiiviimpää yhteistyötä. ”Saamme siitä paljon irti pienenä toimialana
”Jonkin verran on ollut painettakin siihen, että ensihoidon palvelutuotantoa haluttaisiin ottaa enemmän soten piiriin. 4–5/2022 Pelastustieto 17 PELASTUSTOIMI HYVINVOINTIALUEILLA työntekijät siirtyvät uudelle työnantajalle vanhoina työntekijöinä. Rahoituksemme on niin pieni, että sillä ei soten rahoitushaasteita korjata.” AIKATAULU PITÄÄ Viitaniemi arvioi, että pelastustoimen aikataulu tullee pitämään siirtymässä. Hyvinvointialueen aluevaltuuston ja hallituksen jälkeen pelastustoimen poliittisena päätöksentekoelimenä toimii turvallisuuden ja varautumisen lautakunta. ”Nykyistä rahoituskehystä jaetaan alueille uusin kriteerein. Se käsittelee pelastustoimea, ensihoitoa, varautumista ja koko hyvinvointialueen turvallisuutta. Pääsääntöisesti myös pelastustoimen johto siirtyy hyvinvointialueille vanhoina työntekijöinä. ”Näkisin, että kriittisimmät asiat saadaan valmisteltua, mutta esimerkiksi yhteiset ICT-järjestelmät ynnä muut ovat sen tyyppisiä, että niitä ei ehditä tässä aikataulussa täysin yhdenmukaistamaan.” Ensihoidon järjestämisestä hyvinvointialueilla on käyty paljon keskustelua. Viitaniemi sanoo, että johtajien tehtävänkuva tarkentuu siirtymisen yhteydessä. Näin tehtiin esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla, jonne valittiin uudeksi pelastusjohtajaksi Petteri Jokelainen viime huhtikuussa. Suurin muutos on rahoitusmallin muuttuminen, sillä tulevaisuudessa niin soten kuin pelastustoimen rahoitus tulee valtiolta. ”Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa on ollut jonkin verran itsenäisesti tuotettuja palveluja, kuten taloustai henkilöstöpalvelut. ”Siitä on onneksi jo päästykin eteenpäin. Kategorisesti virat eivät kuitenkaan mene uuteen hakuun, koska liikkeen luovutus koskee myös johtoa. ”Meidän pitää pohtia uusia avauksia avoimin mielin ja innovatiivisesti, eikä tehdä vain, kuten ennen on tehty.” Viitaniemi mainitsee esimerkkinä, että Pohjois-Karjalassa on jo nyt kehitetty ikäihmisten turvallista kotona asumista ja kotiin vietäviä ensihoitopalveluja. ”Rahoitus on yleiskatteellista. LAUTAKUNTA AVAINASEMASSA Tulevilla hyvinvointialueilla pelastuslaitos on oma tulosalueensa, ja pelastusjohtaja on hyvinvointialueen johtajan suora alainen. Itse en usko siihen. Virat voivat mennä julkiseen hakuun myös, kun edellinen pelastusjohtaja eläköityy, kuten esimerkiksi Pirkanmaalla ja Etelä-Karjalassa. Hän arvioi, että rahoituksen yhteydessä yhteisiä palveluja saatetaan tarkastella. Myös palveluntarve muuttuu ja lisääntyy.” Pohjois-Karjalassa muutos on vähäisempi kuin muualla, sillä sote, pelastustoimi ja ympäristöterveydenhuolto ovat jo samassa organisaatiossa. Kysymys on, saammeko säilyttää rahoitustasomme, vai jaetaanko sitä jollakin tavalla. ”Nykyisellä rahoituskehyksellä pystytään ylläpitämään toimintaa, muttei kehittämään sitä”, Viitaniemi sanoo. Hyvinvointialueillakin pelastustoimi rahoitetaan sen omista lähtökohdista ja omin kriteerein. Toisaalta on päinvastaisiakin esimerkkejä, kuten Pirkanmaa tai Pohjois-Karjala, joissa palvelutuotanto pysyy vähintään nykyisessä mittakaavassa tai jopa vahvistuu.” ”Pelastuslaitoksen on mahdollista pysyä mukana palveluntuottajana, mutta se vaatii, että meidän pitää olla valmiita olemaan mukana tulevaisuuden ensihoitopalvelujen kehittämisessä eikä vain Liikkeen luovutus koskee myös johtoa.. ”Toki hyvinvointialue voi silti tarvittaessa päättää, että virka julistetaan haettavaksi.” HAASTEENA RAHOITUS Viitaniemi sanoo, että pelastustoimen isoimmat ongelmat kulkevat mukana myös hyvinvointialueille: rahoitus ja työvoiman riittävyys. Viitaniemi sanoo, että henkilöstölle muutos näkyy vähän. ”Hyvinvointialueella tehtävät ovat laajemmat, koska mukana ovat pelastustoimi sekä ensihoito ja koko konsernin turvallisuussekä varautumisasiat”, Viitaniemi kertoo. Osa pelastuslaitoksista hakee pelastusjohtajaa avoimella haulla. Lautakunta toimii monijäsenisenä pelastusviranomaisena, kuten nykyisin liikelaitoksen johtokunta. Enemmän meidän pitäisi miettiä sitä, miten saamme kaiken hyödyn irti tästä yhdistymisestä, palveluintegraatiota soten kanssa, miten asioita voitaisiin tehdä entistä paremmin.” Viitaniemi näkee, että uudistus tuo mahdollisuuksia parantaa erityisesti onnettomuuksien ehkäisyä, varautumista ja ensihoitopalvelua. ”Tiedämme, että väestö ikääntyy voimakkaasti, ja turvallisuusriskit lisääntyvät. Niitä tarkastellaan tiiviimmin hyvinvointialueiden yhteisten palvelujen kanssa.” KAIKKI HYÖTY IRTI Viitaniemen mielestä muutoksessa olisi tärkeää päästä irti ajatusmallista, että pelastustoimi kilpailee sosiaalija terveys toimen kanssa. ICT-kustannukset kasvavat jatkuvasti, ja lisäksi väestönsuojeluun pitäisi panostaa. Pohjois-Karjalassa tämän hetken laskelmat ovat kohtuullisella tasolla, mutta kansallisella tasolla lisärahoitustarpeet liittyvät erityisesti siihen, että pelastajien koulutusmääriä pitäisi nostaa, koska työvoimapula pahenee varsinkin harvaan asutulla alueella.” Rahoitusta vaatisivat myös toimintavalmiuspuutteiden korjaukset ja varallaolon korvaavat järjestelmät
Hyvinvointialueuudistuksessa pelastuslaitosten johto siirtyy uuteen organisaatioon pääsääntöisesti vanhoina työntekijöinä. Sitten valitaan henkilö, jolla on toki päällystökokemusta jonkin verran, mutta huomattavasti vähemmän kuin minulla. Pohjois-Pohjanmaalla on Oulu vastaan muut -vastakkainasettelua.” Häntä kohdeltiin epäreilusti. Hän ehti jo luulla, että prässi olisi ohi, mutta huhtikuussa haluttiin haastatella vielä kertaalleen kaksi kärkihakijaa, Jokelainen ja Helisten. Hän teki vaaditun ennakkotehtävän ja pääsi haastatteluun viiden muun joukossa, sitten soveltuvuusarvioon kahden muun kanssa. Silloin jo kalskahti mielessä epäluottamuksen osoitus.” Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue halusi hakea pelastusjohtajan avoimella haulla lukittautua siihen, että tuotamme perinteisiä kiireellisiä ensihoitopalveluja.” LAUTAKUNTA KOOLLE ALKUSYKSYSTÄ Vuoden 2023 alusta Keski-Uudenmaan pelastuslaitos toimii kahdella eri hyvinvointialueella, Keski-Uudenmaan sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella. Hän kertoo, että alunperin pelastusjohtajan viran piti tulla sisäiseen hakuun. ”Siinä vaiheessa meni kuppi nurin, ja jäin sairauslomalle. Landstedt kertoo, että pelastuslaitokselle perustetaan yhteinen pelastuslautakunta Vantaan ja Keravan hallinnolliseen organisaatioon. Se ei käynyt, vaan aluehallitus haastatteli pelkästään Jokelaisen, ja valitsi hänet virkaan.” ALUEPOLIITTINEN VALINTA Helisten kokee tulleensa syrjäytetyksi virastaan. 18 Pelastustieto 4–5/2022 PELASTUSTOIMI HYVINVOINTIALUEILLA ”Se oli hirvittävän omituinen, käsittämätön prosessi”, sanoo Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen entinen pelastusjohtaja Petteri Helisten Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen uuden pelastusjohtajan valinnasta. ”Erikoista oli, että sitä perusteltiin kahden erilaisen organisaation yhdistämisellä. Ilmoitin, etten pysty tulemaan haastatteluun, ja sitä pitää siirtää. ”Olen menestyksekkäästi vetänyt valmistelua ja saanut hyvää palautetta. Voisi sanoa, että kamelin selkä katkesi. Helisten on toiminut pelastustoimessa päällikköja johtotehtävissä 30 vuotta. Pelastusjohtajaksi valittiin huhtikuussa Jokilaaksojen pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Petteri Jokelainen. Toistaiseksi ainoastaan Jokilaaksojen ja Oulu-Koillismaan pelastuslaitokset yhdistänyt Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue on hakenut uutta pelastusjohtajaa ulkoisella haulla. Minulla on pelastusjohtajakokemusta 11 vuotta, hänellä kolme kuukautta.” MARKKINA-ARVO SÄILYI Helistenkin siirtyy liikkeen luovutuksella Petteri Helisten.. Maaliskuun alussa Helisten sai tietää, että aluehallituksessa pelastusjohtajan virka päätettiin panna ulkoiseen hakuun. ”Olen ollut 30 vuotta pelastustoimessa päällikköja johtajatehtävissä. Lisäksi hän on ollut puoli vuotta pelastusjohtajana 50 prosentin panoksella. ”Alkusyksystä on mahdollista kutsua yhteinen pelastuslautakunta ensimmäistä kertaa koolle ja ryhtyä valmistelemaan siirtymistä hyvinvointialueille.” KUNTIIN PIDETTÄVÄ YHTEYTTÄ Hyvinvointialueuudistuksessa Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alue ja nykyiset toiminnot säilyvät ennallaan. ”Yhteistoimintasopimuksessa sovitaan, että kahden hyvinvointialueen yhteinen Keski-Uudenmaan pelastuslaitos sijoittuu osaksi Vantaan ja Keravan organisaatiota”, sanoo Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Jyrki Landstedt. ”Koen, että aluepolitiikka tuli mukaan valintaprosessiin. Pelastuslautakunnan puheenjohtaja valitaan Vantaa-Keravan hyvinvointialueelta, varapuheenjohtaja Keski-Uudeltamaalta. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue asettaa siihen kahdeksan jäsentä, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue seitsemän. Työnjako kirjataan kummankin hyvinvointialueen hallintosääntöön, joka on korkein hyvinvointialueen hallintoa ohjaava dokumentti. Se on ontuva perustelu, koska Pohjois-Pohjanmaalla soten puolella yhdistetään 19 organisaatiota, eikä niitä paikkoja tarvitse laittaa ulkoiseen hakuun. Hänen annettiin ymmärtää, että vastuuvalmistelijan tehtävä toimisi jatkumona hyvinvointialueen pelastusjohtajan tehtävään. Pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksestä päättää Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen valtuusto kuultuaan Keski-Uudenmaan hyvinvointialuetta. Hän ei uskonut joutuvansa hakemaan omaa virkaansa ja todistelemaan omaa osaamistaan monipolvisessa valintaprosessissa. ”Luonnollinen syy siihen, miksi perustamme yhteisen pelastuslaitoksen VanKAIKKI KÄÄNTYI PÄÄLAELLEEN Helisten on tehnyt vastuuvalmistelijan työtä oman toimensa ohessa hyvinvointialuevalmistelun alusta asti. Sitten kaikki kääntyi päälaelleen.” Pelastusjohtajan virkaa haki yhdeksän henkilöä, kuusi pelastuslaitoksen sisältä ja kolme ulkoa, heidän joukossaan Helisten. Samoin toimitaan myös talousarvion suhteen
”Tämän takia rekrytointi suoritettiin kuvatulla tavalla. Hänen kokemuksensa hyvinvointialueen valmistelussa painoi paljon. Heillä on ollut sisäinen työnjako ja roolitus, ja lisäksi pelastuksen toimialalla on ollut muutakin henkilöstöä mukana valmistelussa.” Helisten on toiminut pelastusjohtajana 11 vuotta, Jokelainen muutamia kuukausia. Tällaisessa tilanteessa verkostoiden ja ystävien arvon huomaa.” KAKSI AVAINHENKILÖÄ VAIHTOON Helisten ei ole ainoa, joka syrjäytettiin virastaan. ”Myös pelastuspäällikkö Mika Haveriselle kävi samalla tavalla. Saimme sekä nykyisen kahden pelastuslaitoksen sisältä että myös niiden ulkopuolelta erinomaisia hakijoita.” HELISTEN OLI VAHVOILLA Luoma sanoo Helistenin olleen vahva hakija. Hän on ollut pelastuspäällikkönä reilusti toistakymmentä vuotta. ”Johtamiskokemuksella oli oma merkityksensä, sehän on osa ansiovertailua. ”Hän on hoitanut vastuuvalmistelijan tehtävää varsin ansiokkaasti. hyvinvointialueelle, ja hän odottaa, kuinka työtehtävien käy. Se ei ole tässä valintaprosessissa mitätöitynyt, vaikka päätöksen tullessa tuntui, että tässä vedettiin kölin alta.” Helisten on sairauslomalla ainakin kesäkuun puoliväliin asti. Hän on kiitollinen saamastaan tuesta. Pelastusjohtajan valinta, kuten muutkin henkilövalinnat, tehtiin asiaperustein edellä kuvatulla tavalla kokonaisarvion perusteella.”. Henkilöstö, omaisuus ja sopimukset siirtyvät Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle hyvinvointialuelain pykälien mukaan. ”Kun emme ole enää osa kuntaa, meidän pitää kiinnittää erityistä huomiota siihen, miten säilytämme päivittäisen yhteyden.” INFRA ALUSTA ALKAEN Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselle yhteistoimintasopimuksen rakentaminen, neuvotteleminen, kirjoittaminen ja viilaaminen on ollut ylimääräinen hallinnollinen ponnistelu, jota ei Oulu-KoillisYhteys kuntiin pitää säilyttää. Osaaminen ja vuosikymmenten kokemus painaa. Henkilöstön siirtosuunnitelmassa kuitenkin jätettiin aluehallitukselle toimivalta julistaa mainittuja tehtäviä ulkoisesti haettavaksi, mikäli se näkee siihen perusteita. ”Meillä on iso, yhteinen huoli siitä, miten pelastustoiminta saadaan valmisteltua niin, että se mahdollisimman pienin vaurioin jatkaisi hyvinvointialueella.” Uudet henkilöt tarvitsevat tietoa heiltä, jotka valmistelua ovat aikaisemmin hoitaneet. Henkilöstö siirtyy Vantaan kaupungilta liikkeen luovutuksen periaatteiden mukaisesti vanhoina työntekijöinä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle. ”Kun tässä syntyy kokonaan uudenlainen Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen kattava pelastuslaitos, päädyttiin ulkoiseen hakuun. ”Olen saanut valtavasti yhteydenottoja, ihmiset ovat soitelleet ja käyneet kylässä. Hänen pitäisi saada pelastusjohtajaa vastaava virka myös hyvinvointialueella. Huomaan, että markkina-arvoa kuitenkin on. Sen lisäksi painoivat myös menestys haastattelussa, ennakkotehtävässä ja soveltuvuusarvioinnissa, sekä henkilökohtaiset ominaisuudet.” Vaikuttiko aluepolitiikka siihen, että pelastusjohtajaksi valittiin Jokelainen. 4–5/2022 Pelastustieto 19 PELASTUSTOIMI HYVINVOINTIALUEILLA taan ja Keravan hyvinvointialueelle on se, että tällä hetkellä kuntien yhteisesti omistama Keski-Uudenmaan pelastuslaitos on osa Vantaan kaupungin organisaatiota”, Landstedt selittää. ”Olen käynyt keskusteluja parin ulkopuolisenkin tahon kanssa työllistymisestä muualle. Toki myös toinen Jokilaaksojen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Jarmo Haapanen on ollut osavastuussa ja merkittävä henkilö valmistelussa. Kuntien kanssa on tehty yhteistyötä paitsi varautumisessa, myös esimerkiksi rakennusvalvonnassa, koulutoimessa ja kaavoituksessa. ”Ei vaikuttanut. Se, aikooko hän pysyä pelastusalalla, riippuu siitä, millaisia töitä hänelle on tarjota. Landstedt näkee niin oman kuin muidenkin pelastuslaitosten haasteena sen, kuinka yhteys kuntiin säilyy. Hänen tilalleen tuli pelastuspäällikkö Jokilaaksojen alueelta.” Hyvinvointialueen valmisteluun vaihdettiin siis kaksi avainhenkilöä, uusi pelastuspäällikkö ja -johtaja. Valinta tehtiin koulutuksen ja kokemuksen, ansiovertailun, haastattelun sekä siihen liittyvän ennakkotehtävän, soveltuvuusarvion, henkilökohtaisten ominaisuuksien ja sitä kautta muodostuneen kokonaisarvion perusteella.” Luoman mukaan aluevaltuuston hyväksymässä henkilöstön siirtosopimuksessa sovittiin, että pääsääntöisesti johtajaja päällikkösekä asiantuntijatehtävät laitetaan sisäiseen hakuun. ”Voi olla, että tässä on motivaatiovaikeuksia, kun ensin työnnetään sivuun, ja sitten pitäisi kuitenkin tukea valmistelua.” UUSI JOHTAJA UUDELLE ALUEELLE Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen johtaja Ilkka Luoma korostaa, että pelastusjohtaja valittiin johtamaan uutta, kaksi pelastuslaitosta yhdistävää Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen pelastuslaitosta
Hänen mielestään hyvinvointialueuudistuksen onnistuminen riippuu paljon siitä, kuinka pelastustoimen rahoitus toteutuu. ”Se edellyttää luottamusta, ja luottamus edellyttää avoimuutta, jotta pystymme tuottamaan kumpaakin omistajaa tyydyttäviä pelastustoimen palveluja. Myös Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella palomiehistä ja päällystöstä on pulaa. Se vaatii rahoitusta, jota ei nykyisessä pelastustoimen määrärahoissa ole.” KULTTUURIEN YHTEENTÖRMÄYS Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella yhdistyy kaksi pelastuslaitosta, Jokilaaksot ja Oulu-Koillismaa. ”Vaikka kykenisimme rakentamaan uusia paloasemia ja hankkimaan uutta kalustoa toimintavalmiuden parantamiseksi, näköpiirissä seuraavan kolmen-neljän vuoden aikana on se, että todennäköisesti emme kykene rekrytoimaan uusille asemille riittävästi väkeä.” Landstedt sanoo, että myös ruotsinkielisistä kouluttajista on valtava pula. Vantaalla ja Keravalla, LänsiUudellamaalla sekä Itä-Uudellamaalla ollaan haasteellisemmassa asemassa, koska ei ole tukena sairaanhoitopiiriä, jonka jo toimivaan henkilöstöja taloushallintoon sekä tietojärjestelmiin voisi tukeutua. ”Helsinki säilyy Helsinkinä, ja Keski-Uudellamaalla toimii Keusote-kuntayhtymä, joka on tuottanut samat sote-palvelut, joita hyvinvointialue alkaa nyt tuottaa. ”Nyt kun sopimus on saatu tehtyä, olemme samassa tilanteessa kuin muut pelastuslaitokset.” Landstedtin mukaan tilanne on Uudellamaalla muutenkin poikkeuksellinen muuhun Suomeen verrattuna. Tätä täytyy tehdä aidosti yhdessä. maata ja Jokilaaksoja lukuun ottamatta ole ollut muilla pelastuslaitosten alueilla. Pelastustoimelle varattua määrärahaa pitäisi kasvattaa. Helisteniä huolestuttaa tulevalla hyvinvointialueella kahden eri kulttuurin törmääminen. Emme unohda vakituistakaan henkilöstöä, he ovat yhtä lailla meille kriittisen tärkeä voimavara.”. Se asettaa meille kovat haasteet.” Tulevien vuosien aikana on muun muassa tarkoitus parantaa pelastuslaitoksen toimintavalmiutta suunnitteluohjeen edellyttämälle tasolle. Minulla on hirvittävä huoli siitä, miten pelastustoimen valmistelun käy.” Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen johtaja Ilkka Luoma sanoo, että Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen pelastustoimen keskeiset tavoitteet ovat kansalaisten yhdenvertainen asema ja pelastuslaitosten toimintakulttuurin yhtenäistäminen. Koko infra täytyy rakentaa alusta alkaen.” AIDOSTI YHDESSÄ Kahden hyvinvointialueen yhteinen pelastuslaitos rakentuu vapaaehtoisesta yhteistoiminnasta. ”Oulu-Koillismaan alueella tukeudutaan vahvasti ammattipalomiehiin, Jokilaaksoissa sopimuspalokunnat muodostavat toiminnan rungon. ”Meillä on paljon tekemätöntä työtä, valtakunnallisia ja alueellisia toimintamalleja, joita pitäisi kehittää, kalustoa, yhteisiä tilanneja johtokeskuksia... ”Kahdella eri pelastuslaitoksella on erilainen historia, ja tavoitteemme on tukea sopimuspalokuntatoiminnan jatkuvuutta ja löytää hyviä keinoja sopimuksellisesti motivoida ihmisiä pysymään toiminnassa myös tulevaisuudessa. 20 Pelastustieto 4–5/2022 PELASTUSTOIMI HYVINVOINTIALUEILLA Luottamus edellyttää avoimuutta. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen entinen pelastusjohtaja Petteri Helisten toimi oman toimensa ohella uuden hyvinvointialueen vastuuvalmistelijana pitkään, mutta joutui jättämään virkansa ja valmistelun huhtikuussa, kun hänen tilalleen valittiin pelastusjohtajaksi Petteri Jokelainen
www.articboats.. Puh: +358 400 431025. KKuulluuttuussttaa kkeessttäävvää jjaa ssiittkkeeää ppoollyyeetteeeennii oonn ppaarraass m maatteerriiaaaallii kkoovvaaaann aam mm maattttiim maaiisseeeenn kkääyyttttöööönn.. PELASTUSTOIMI HYVINVOINTIALUEILLA KKaarriilllleeaajjoonn kkeessttäävväätt jjaa uusskkoom maattttoom maann m meerriikkeellppooiisseett vveenneeeem mm mee oonn tteehhttyy HHM MW WPPEE ppoollyyeetteeeenniissttää hhiittssaaaam maallllaa.. www.airboats.. NNääiittää kkääyyttttäävväätt m meerriippeellaassttaajjaatt jjaa ppaallookkuunnnnaatt,, ttäääällttää aaiinnaa KKrreeiikkkkaaaann aassttii.
Esityksen käsittely sosiaalija terveysvaliokunnassa on kesken”, sanoo hallitusneuvos Jaana Huhta sosiaalija terveysministeriöstä. ”Kotona asuttaessa paloturvallisuus on välillä todella kyseenalainen, ja se johtaa tilanteisiin, joissa toimintakyvyltään alentuneita henkilöitä menehtyy asuntopaloissa.” Järjestö pelkää myös riskiä, että lakimuutosten myötä poistumisturvallisuusselvityksen laatimisen velvoite häviäisi vanhusten palveluasumisesta. Aidosti yhdessä pohtien saadaan ehjempi ja tyydyttävämpi lopputulos. Esimerkiksi sosiaaliPahimmillaan palokuolemat voivat lisääntyä. ”Jos turvallisuuspalvelu esimerkiksi ulkoistetaan tai palvelutuotannossa on monia toimijoita, herää kysymys, mikä taho kantaa vastuun turvallisuudesta.” Velvoite poistumisturvallisuusselvityksestä ei sinänsä ole lieventymässä tai häviämässä. ”Se on poliittinen linjaus, mutta kustannussäästöt eivät saa tapahtua toimintakyvyltään heikentyneen henkilön turvallisuuden ja asumisen turvallisuuden kustannuksella.” Ojala sanoo, että pääsääntöisesti ympärivuorokautisen hoivan paikoissa paloturvallisuus on ollut hyvällä tasolla, yksityiskodeissa tilanne on toinen. Teksti: Kaisu Puranen · Kuva: Kimmo Kaisto tusylitarkastaja Jari Lepistö sanoo, että lainsäädännön muutosehdotuksissa vastuukysymykset jäävät epäselviksi. VASTUUT EPÄSELVIÄ Sisäministeriön pelastusosaston pelasLakiuudistus heikentää vanhusten paloturvallisuutta Pelastusalan mielestä sosiaalihuolto-, vanhuspalveluja vammaispalvelulainsäädäntöön ehdotetut uudistukset ovat huolestuttavia, vastuukysymykset epäselviä, eikä alan lausuntoja ole huomioitu lainvalmistelussa. Vaikutelma voi tulla juuri uuden lakiehdotuksen vastuukysymysten epäselvyydestä.” Myös sisäministeriön pelastusosasto antoi lausunnon lakikokonaisuuksista. ”Pelastuslainsäädännössä siihen ei ole tullut minkäänlaisia helpotuksia, eikä muilla lainsäädännöillä sellaista voida yksipuolisesti tehdä. Olemme tuoneet huolemme suoraan esille lainvalmistelijoille, mutta huoliin ei ole liiemmin vastattu.” Syksyllä 2021 lausunnolla olleiden lakimuutosten käsittely on kesken. ”Jos pyydetään lausuntoja, ne kannattaisi sisäistää, eikä pitää härkäpäisesti kiinni esitetyistä näkökulmista. ”Sosiaalija terveysministeriö on antanut vastineensa eduskunnalle esityksestä saamansa perustuslakivaliokunnan lausunnon sekä sosiaalija terveysvaliokunnassa kuultujen asiantuntijoiden lausunnoista. SPEKin erikoistutkija Tar ja Ojala näkee, että vanhuspalveluja sosiaalihuoltolain muutosehdotukset edistävät vanhusten kotona asumista, eikä se ole pelkästään positiivinen asia. Lepistö on saanut kuvan, ettei sisäministeriön lausuntoihin tai kuulemisiin ole reagoitu. 22 Pelastustieto 4–5/2022 PALOTURVALLISUUS P ahimmillaan lakiuudistukset jättävät kotona asuvat vanhukset oman onnensa nojaan. INHIMILLISTÄ KÄRSIMYSTÄ SPEKin asumisturvallisuuteen perehtynyt väitöskirjatutkija Kari Telaranta näkee ehdotetuissa muutoksissa myös muita ongelmia
”Yksinäisyys, epätoivo ja tietoisuus siitä, että on aivan yksin, jos jotakin sattuu”, Ojala sanoo. ”Tämä tarkoittaa asiakkaan yksilöllisen tarpeen arviointia ja kirjaamista asiakassuunnitelmaan yhteistyössä asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa, sekä asiakkaan edun huomioon ottamista valittavasta palvelusta ja asumismuodosta päätettäessä.” Jaana Huhdan mukaan asiakasturvallisuus on otettava huomioon myös silloin, kun arvioidaan asiakkaan tarvetta vuorokaudenajasta riippumattomaan kotihoitoon. Siten perustuslakivaliokunta päätyi lausunnossaan siihen, että lakiesitystä ei voi viedä nykymuodossaan eteenpäin poistamatta kokonaan turva-auttamispalvelua ja etäpalvelua koskevaa sääntelyä. Telarannan mukaan apukutsujärjestelmällä, eli käytännössä turvarannekkeella, ei ole merkitystä paloturvallisuuden kannalta. Pahimmillaan palokuolemien määrä lähtee nousuun.” Tilastojen lisäksi asiassa on myös inhimillisen kärsimyksen puoli. Tavoitteena on myös selkeyttää ja täsmentää säännöksiä, jotka koskevat hoitoa ja huolenpitoa turvaavien sosiaalipalvelujen sisältöä ja saantiedellytyksiä. ”Sekä alueellinen politiikka että lakimuutokset voivat johtaa pahimmillaan siihen, että meillä on entistä enemmän niitä ihmisiä, jotka ovat kotonaan todella onnettomassa ja avuttomassa tilassa. Tarja Ojalakin arvioi, että turvallisuuskeskustelu lakiluonnoksista on jäänyt taka-alalle, vaikka monessa lausunnossa todettiin lakien ongelmat. Huhdan mukaan esityksen tavoitteet ovat muun muassa edistää iäkkäiden henkilöiden edellytyksiä elää kodissaan turvallisesti sekä saada tarpeitaan vastaavat kotiin annettavat palvelut oikea-aikaisina, riittävinä ja laadukkaina. Perustuslakivaliokunta päätyi lausunnossaan kiinnittymään siihen, että lakiesitys ei turva-auttamispalvelun ja etäpalveluiden osalta sisällä arviointia vaikutuksista yksityisyyden suojaan. 4–5/2022 Pelastustieto 23 PALOTURVALLISUUS huoltolakiin ehdotetussa muutoksessa turvapalvelu kattaisi vain apukutsujärjestelmän. TAVOITE SELKEYTTÄÄ SÄÄDÖKSIÄ STM:n Jaana Huhta sanoo, että lakiesityksessä ehdotettujen palvelujen järjestämisessä on aina meneteltävä voimassa olevan sosiaalipalveluja koskevan lainsäädännön mukaisesti. Näin ollen niihin liittyvät huomiot liittyen palvelujen sisällön määrittelyyn muun muassa turvalaitteiden osalta lienevät valiokunnan näkemyksen kannalta toissijaisia. Lausunnot kannattaisi sisäistää.. ”Lakiehdotuksen mukaan ranneke näyttäisi olevan ainoa turvalaite, vaikka olisi perusteltua esimerkiksi asentaa liesivahti, jos muistin kanssa on ongelmia.” Ongelmallinen on myös pykälä kotihoidon järjestämisestä. SPEKin mukaan tässä kasvaa riski, että hyvinkin vaativa hoidon tarve olisi vielä kotihoitoa. Kotihoitoa ehdotetaan järjestettäväksi vuorokauden ajasta riippumatta. Nyt sosiaalija terveysvaliokunta pohtii, miten perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta toimitaan. Perustuslakivaliokunta esitti, että lakiesitystä ei pitäisi korjata enää eduskunnassa, vaan palauttaa uudelleen valmisteluun
Rajavartiolaitoksen ja Puolustusvoimien kanssa yhteisten käskyjen ja viestiliikenteen ansiosta homma hoituu niin päivällä kuin yöllä”, kertoo yliopettaja Matti Honkanen Pelastusopistosta. Harjoituksen lentotoimintaa opasti erillinen Airboss-yksikkö. Aikaa säästyi, kun ei tarvinnut lentää tankkaamaan Poriin tai Pirkkalaan. Tiukassa tilanteessa Ruotsista saadaan sammutuslentokoneet apuun maastopalossa. Koko harjoitukseen osallistui Jämijärvellä 88 henkilöä. 24 Pelastustieto 4–5/2022 HARJOITUS JA KOULUTUS Sammutusapua ilmasta – myös länsinaapurista Lentosammutuksen johtamiskoulutuksessa harjoiteltiin toukokuussa ensimmäistä kertaa myös kansainvälistä yhteistyötä. Lentoturvallisuuteen kiinnitettiin korostetusti huomiota. Harjoitusalueet oli eriytetty niin, että sammutuslentokoneet harjoittelivat eri maaliin kuin helikopterit.” Toimintaa sujuvoitti nyt huomattavasti Puolustusvoimilta saatu polttoainetuki. Haimme alueelle myös ilmatilarajoituksen muulta liikenteeltä 3000 jalan korkeuteen asti. Koulutuspäällikkö Sami Kinnunen iloitsi hyvästä yhteistyöstä Ruotsin siviilivalmiusvirasto MSB:n kanssa. Sammutuskapasiteetti on jopa 50000 litraa tunnissa.. ”Työkielenä meillä oli englanti ja MSB oli aktiivisesti mukana valmisteluissa jo viime vuodesta asti. Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto K urssilaisia oli 29, joista suurin osa sen jo aiemmin suorittaneita. Vertaisoppimisessa rasteilla on aina kokeneempia mukana. AT-802F FireBossin säiliöön mahtuu 3000 litraa vettä. Apua Ruotsista olisi saatu heti tarvittaessa. ”Kaikilla on pelastusalan peruskoulutus. Suunnittelussa ja järjestelyissä oli vahvasti mukana Suomen Lentopelastusseura ja sen jäsenyhdistysten vapaaehtoiset. Lentosammutuspäälliköitä voisi hyödyntää nykyistä laajemminkin. Uusia lentosammutuspäälliköitä (LSP) tuli viisi. Pelastusopiston järjestämän kurssin tavoitteena on opettaa johtamaan lentosammutustoimintaa tehokkaasti ja turvallisesti osana pelastusmuodostelmaa. Ruotsilla on Saabin operoimaa neljä sammutuslentokonetta. Suomelle ja Ruotsille ovat yhteistä laajat metsät ja lukuisat järvet, joista saa sammutusvettä nopeasti. Kotimaisen lentosammutuspäällikkökoulutuksen lisäksi mukana oli ensimmäistä kertaa kansainvälinen rescEUosio
Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka kertoo, että Kalajoen maastopalojen aikaan tehtiin alustava pyyntö avusta EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta. On hienoa, kun mukana on niin monta toimijaa viranomaisista ilmailukerhoihin.” ”Lentosammutuspäälliköitä kannattaisi hyödyntää matalalla kynnyksellä. Harjoitusleirit ovat sen verran hektisiä, ettei aikaa keskustelulle juuri ole”, Helin kuvailee. Sami Kinnunen on myös sitä mieltä, että koulutukseen pitäisi varata enemmän aikaa ja määritellä selkeät vähimmäisosaamistavoitteet. rescEU-osio onnistui kaikkien mielestä ja yllätti positiivisesti. He tietävät, mistä hyvä lentosammutuspäällikkö on tehty. Ensisijaisesti käytetään omia voimavaroja sekä Rajavartiolaitoksen ja Puolustusvoimien helikoptereita. ”Asiantuntemus ja laaja-alainen alan tuntemus korostuvat – kokemus niin Kokelaana kurssille tullut palomestari Maria Antila Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitokselta on yksi viidestä uudesta lentosammutuspäälliköstä. Vaikka yhteistyö on ollut jo nyt suhteellisen kivutonta ja toimivaa, olen kaivannut enemmän vuoropuhelua yhteisistä toimintamalleista ja varsinkin käytännöistä tehtävillä. Harjoitusleiri on ollut hyvä tilaisuus kouluttaa ja harjoituttaa omia lentäjiä maastopalotehtävillä toimimiseen. Havaittiin, että suomalaisen lentosammutuspäällikön koulutus on varautunut hyvin myös kiinteäsiipisten koneiden käyttöön. ”Ensimmäiset sammutuslentokoneet tulivat meille vuonna 2019. Suurin ongelma on tällä hetkellä ajanpuute. 4–5/2022 Pelastustieto 25 HARJOITUS JA KOULUTUS ”Vuonna 2018 meillä oli Ruotsissa paljon maastopaloja ja saimme apua muilta EU-mailta, myös Suomesta. Meillä on hyvä yhteistyö sammutuslentokoneita operoivan Saabin, EU:n ja naapurimaiden kanssa”, kertoo Petronella Norell MSB:stä. Autamme toisiamme tarvittaessa. Mentorointiin perustuvaa oppimismallia on käytetty nyt muutama vuosi ja se on koettu hyväksi. ”Muutama vuosi sitten Kauhajoella oli pari isompaa maastopaloa. Viimeiseen turvaverkkoon eli sammutuslentokoneisiin ei tarvinnut turvautua. Koneita siirretään riskiarvion mukaan lähemmäs mahdollista kohdetta. Hän sai opastusta kokeneemmalta lentosammutuspäälliköltä, palomestari Jarmo Myllymäeltä Kanta-Hämeen pelastuslaitokselta. Suomessa oltaisiin apuna tilanteesta riippuen 3–6 tunnissa.. ”Kävimme myös kahdenkeskisiä keskusteluja Ruotsin kanssa, ja apua olisi saatu heti tarvittaessa.” MENTOROINTIA JA ITSEOPISKELUA Paloinsinööri Mika Helin Kanta-Hämeen pelastuslaitokselta on kouluttanut lentosammutuspäälliköitä vuodesta 2018 lähtien. Olin tilannepaikan johtajana ja työkaveri yläpuolella johtokoneessa. Yhteistyöstä maastopalojen sammutustöissä keskustelivat pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka (oik.), kansallisten operaatioiden ja väestönsuojelun yksikön päällikkö Petronella Norell Ruotsin siviilivalmiusvirasto MSB:stä ja Saabilla sammutuslentotoiminnasta vastaava johtaja Pär-Olov Carlsson. Olin itse mukana Kalajoella, sen jälkeen uskaltaa mihin vain”, Myllymäki sanoo. Mietin, että miksenpä minäkin”, Maria Antila kertoo innokkaana.” ”Olen tykännyt kurssilla kaikesta ja erityisesti yhteistyöstä koptereiden kanssa. Ensimmäistä kertaa annoimme apua ulkomaille Kreikkaan viime vuonna”, kertoo Saabilla sammutuslentotoiminnasta vastaava Pär-Olov Carlsson. Arvokasta oppia kokeneemmilta Suomi varautuu entistä voimakkaampiin maastopaloihin tulevaisuudessa. Oma tutkinto on vuodelta 2013. Palomestari Jyri Jäntti ja palotarkastaja Marko Kemppainen Oulu-Koillismaan pelastuslaitokselta olivat lentosammutuspäällikköinä rescEU-puolella, jossa vaadittiin vankkaa osaamista ja kokemusta. Viime vuonna kertyi 250 operatiivista lentotuntia. ”Suomessa on hyvät valmiudet ottaa ulkomainen apu vastaan. Itseopiskelulla onkin suuri merkitys lentosammutuspäällikön koulutuksessa.” ”Rajan ja Puolustusvoimien helikopterien kanssa olemme harjoitelleet jo vuosia
Kokenut kopterimiehistö saattaa olla tehokas sammuttaja ilman aktiivista johtamistakin, mutta juuri lentosammutuksen ja maatoiminnan tehokas yhdistäminen on usein lentosammutuspäällikön ydinosaamista”, Jyri Jäntti kuvailee. ”Parasta antia oli nähdä sammutuslentokoneiden todellinen suorituskyky ilmasta ja palopaikalta maasta. Pitää tuntea hyvin erilaisten maastopalojen sammutustaktiikat ja pelastustoimen resurssit”, jatkaa Marko Kemppainen, joka tekee myös päivystävän palomestarin vuoroja. Kansainvälisessä rescEU-osiossa Jyri Jäntti (vas:), ja Marko Kemppainen Oulu-Koillismaalta sekä Jari Hiltunen Pirkanmaalta suunnittelivat sammutuslentokoneiden ajolinjoja sekä rajoituslinjan paikkaa simuloituun palopaikkaan ja leviämiseen nähden. FireBoss-sammutuslentokoneet toimivat aina pareittain. Hän kaipaisi lentosammutuspäälliköille myös osaamisen tason kartoitusta. Toissa kerralla tulivat mukaan dronet ja nyt kiinteäsiipiset vieraskieliset sammutuskoneet. Sammutusvaikutuksen seuraaminen ja sen ohjaaminen etänä on vaikeaa, siksi johtokoneen käyttö on vähintäänkin suositeltavaa”, Jäntti sanoo. Jämijärvellä ilmassa oli samaan aikaan kaksi helikopteria, kaksi lentosammutuskonetta ja kahdeksan johtokonetta. Osaamisen ylläpitoon voisin suositella vaikka osallistumista palovalvontalennolle. 26 Pelastustieto 4–5/2022 HARJOITUS JA KOULUTUS Mukana Jämijärvellä olivat perinteisesti Rajavartiolaitoksen ja Puolustusvoimien helikopterit. Ilmailukerhojen vapaaehtoiset ovat tärkeä osa toimivaa kurssikokonaisuutta. Tärkeimpien yhteistyöviranomaisten eli Rajavartiolaitoksen ja Puolustusvoimien helikopterimiehistöjen kanssa hän toivoisi enemmän yhteisiä harjoituksia. ”Kattava kokemus eri kokoisista maastopaloista erilaisissa olosuhteissa auttaa hahmottamaan, miten palo mahdollisesti kehittyy ja antamaan käyttökelpoista tilannetietoa pelastustoiminnan johtajalle. maastopalon sammuttamisesta suihkuputken varresta kuin sen johtamisestakin maasta ja ilmasta. Tässä sammutusnäytöksessä NH-90. Se helpottaa taktiikan suunnittelemista. Kansainvälisen avun vastaanottaminen vaatii pelastuslaitoksien rajat ylittävää yhteistyötä, jotta toiminta on tehokasta ja vielä tällä hetkellä rajallinen osaaminen saadaan käyttöön. Kopteri tarvitsee perinteisten vastuualueen tietojen lisäksi esimerkiksi palopaikan, tankkauspaikan, reunaesteiden, mahdollisen lisäaineistuksen, vedenottopaikan ja siirtolennon tiedot jo valmiiksi. Mika Helin Kanta-Hämeestä kiittää Suomen Lentopelastusseuran osaamista ja panosta lentosammutustoiminnassa ja -koulutuksessa. Etäjohtajana LSP-koulutettu pystyy valmistelemaan toimintaa pitkälle kopterin ollessa vielä matkalla palopaikalle. ”Koulutus on sinällään hyvä ja tuntuu kehittyvän vuosittain. Nyt ollaan tuttuja ja on helpompi lentää tarvittaessa apuun.. Lisäksi on tärkeää osata hahmottaa lentokoneesta etäisyyksiä ja pinta-aloja maassa. Yliopettaja Matti Honkasen mukaan tämä onkin suunnitteilla. Len täjät Fred rik Brandt ja Éder Na va cerrada nauttivat visiitistä Suomeen. Täytyy myös kartoittaa käyttökelpoiset vesistöt sammutuslentokoneiden vedenottoon”, Kemppainen sanoo. Nykymallilla itse koulutukseen ei ole tiedossa lisäresursseja, mutta sitä voidaan täydentää ajankohtaisilla asioilla
Ryhmän toiminta-alue olisi koko Suomi, mutta tarvittaessa sitä voitaisiin käyttää myös ulkomailla. ”Nyt palvelua viedään Virve 2:een. ”Saamme myös parempaa tilannekuvaa Virve 2 -verkon toiminnasta, mutta yksittäisen toimijan liikkeitä ei tunnisteta. Meille tulee myös täysi päätelaitehallinta. Esimerkiksi savusukellukseen riittäisi hyvin pelkistetty laite. Avainasiakkuuspäällikkö Harri Virtanen kertoo, että ryhmävideopalvelu on ollut jo käytössä lennoilla. Olemme kiertäneet myös pelastuslaitoksissa. Voimme siten tehdä testit ja päivitykset hallitusti.” Virve 2:sta arvokkaita käyttökokemuksia kentältä mijoina on valtion eli Rajavartiolaitoksen ja Puolustusvoimien kalusto ja toissijaisesti yksityinen helikopterikalusto. Kympen vs. Teoriakurssin laajuus lähitai verkkokurssina on 16 tuntia. Parhaillaan ollaan miettimässä, kuinka valtakunnallinen koordinaatio esimerkiksi lentosammutustoiminnassa ja sen johtamisessa toteutetaan mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti. palomestari Ilpo Kopran tuoreen palopäällystön opinnäytetyön ”Lentosammutuspäällikkön koulutusmalli” yhtenä tavoitteena oli tuottaa koulutusmateriaalia teoriaja käytännön opetukseen sekä luoda lentoleirin tehtävänantotilaisuuteen läpivientisuunnitelma, ohjelmarunko. Käyttäjä voi myös testata verkon toimivuuden. Olemme kartoittaneet myös uusia päätelaitteita. Siinä tullaan varmasti arvioimaan myös Ilpo Kopran esittämän mallin toimintaedellytykset.” Lue Ilpo Kopran koko opinnäytetyö: urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204255835. Kopran mukaan uudelle käytännön opetusmateriaalille on tarve, koska nykyinen on suurpiirteistä jättäen opettajalle liikaa vastuuta ja vaihtoehtoja koulutuksen läpivientiin. Myös tuve-palveluiden hyväksynnän pitää silloin olla kunnossa. Keskitetyssä mallissa, kunhan toimintatavat ja tarvittavat valmistelut olisi sovittu ja tehty, lentosammutuksen johtamiskyky saataisiin paikalle yhtä nopeasti lähes missä päin tahansa valtakunnan alueella. Jos lentosammutusta tarvitaan, tukeudutaan pääsääntöisesti helikoptereilla tapahtuvaan lentosammutukseen, missä ensisijaisina toiToiminnan johtamiseen valtakunnallinen koordinaatio. Käytännön koulutus eli kolmen päivän lentoleiri järjestetään yhdessä Suomen Lentopelastusseuran kanssa. EU-sammutuslentokoneet ovat vaihtoehto vasta, jos omat voimat eivät riitä.” Ruuskan mukaan Jämin harjoituksen jälkeen kansainvälisen avunpyynnön tekemisen kynnys on kuitenkin aiempaa matalampi, kun tiedetään ennalta mitä esimerkiksi sammutuslentokoneiden Suomeen saapuminen käytännössä vaatii. Sujuva viestintä on keskeistä kaikessa pelastustoiminnassa. Pitää olla myös kovaan käyttöön soveltuva, osittain hanskoilla käytettävä, hyvät ja kestävät liitännät, kakkostangenttia, ohjelmoitavia painikkeita ja niin edelleen.” Yllättävänkin positiivista palautetta kurssilla tuli siitä, kuinka hyvin Virve 2 -ryhmäpuhesovellus toimi yhteen nyky-Virven kanssa. ”Kansallinen lentosammutuspäällikkökurssi on kehittynyt joka vuosi ammattimaisempaan suuntaan. Nyt pystyimme huoletta kutsumaan mukaan myös kansainvälisiä joukkoja. Pitkän pelastusalan kokemuksen lisäksi Kopralla on 20-vuotinen kokemus sotilasilmailusta ja hän oli yksi kouluttajista Jämijärvellä. Joka toiseen puutarhapaloon niitä ei kuitenkaan pyydetä. Jämin harjoituksesta saatiin varsin hyvää palautetta niin kotimaisilta kuin varsinkin kansainvälisiltä osallistujilta.” ”Suomessa sammutetaan maastopalot pääsääntöisesti maasta käsin. Mukana Jämijärvellä oli tuttuun tapaan myös Erillisverkot keräämässä käyttäjäkokemuksia. Simkortit siihen saadaan käyttöön vuoden lopussa. Iskukykymme on hyvä. ”Pelastuslain mukaan pelastustoiminnan johtaja on siltä pelastustoimen alueelta, jossa onnettomuus tai vaaratilanne on saanut alkunsa, jollei toisin ole sovittu. Paras tieto tulee kentältä.” Virtasen mukaan vasta vuoden 2024 puolella siirrytään laajemmasti Virve 2:een. Tästä varmasti saamme lähiaikoina lisätietoja, kun pelastustoiminnan johtamisjärjestelmän valtakunnallinen yhdenmukaistaminen ja kehittäminen -hanke aloittaa työnsä. Kun hankimme ensimmäiset testilaitteet, eri viranomaisia oli mukana niitä pisteyttämässä. Ylitarkastaja Rami Ruuska sisäministeriön pelastusosastolta vieraili lentoleirillä. ”Olemme olleet pitkään mukana näilläkin kursseilla ja saamme hyvän otannan pelastustoimen ammattilaisista kehitysideoineen. Näin ollen pelastuslaitoksilla päätetään, kuinka johtamisorganisaatio niin maastopaloissa kuin muissakin onnettomuustyypeissä muodostetaan. Yksi ratkaisu lentosammutuspäällikön ammattitaidon kehittämiseksi ja valtakunnallisen lentosammutuksen johtamiskyvyn varmistamiseksi voisi olla keskitetty kansallinen lentosammutuksen johtamisorganisaatio. Sen etuna olisi lisäksi se, että toimintaa pystyttäisiin ryhmän suuruuden takia jatkamaan huomattavasti kauemmin kuin mitä yksittäinen pelastuslaitoksen lentosammutuspäällikkö jaksaisi tehdä. 4–5/2022 Pelastustieto 27 HARJOITUS JA KOULUTUS Suomessa Pelastusopisto järjestää ja ohjaa lentosammutuspäälliköiden koulutuksen. Ryhmä voisi olla kooltaan noin kymmenen henkilöä ja se toimisi suoraan sisäministeriön alaisena. Ryhmää käytettäisiin pääasiassa laajoissa maastopaloissa tai paloissa, jotka uhkaisivat laajetessaan asutuksia tai muita tärkeitä infrastruktuureja. Johtamiskyky muodostettaisiin ryhmästä henkilöitä, jotka olisivat syvällisesti perehtyneet asiaan, joilla olisi kyky johtaa niin kansallisia kuin kansainvälisiäkin lentosammutusresursseja ja jotka olisivat sopeutuneet muutenkin ilmassa työskentelyyn
Toteutammeko koulutuksen tulevaisuudessa nykyisenkaltaisena ammatillisena koulutuksena vai ammattikorkeakoulututkintona.” Ylijohtajan mielestä tutkintoja koulutusrakenteen pitää perustua pelastajan työuran vaatimuksiin. ”Pelastajien koulutustasoa pitää varmaankin nostaa, mutta tärkeintä olisi nyt turvata työvoiman saanti alalle”, Tähtinen sanoo. ”Emme näe sellaisia laajoja yhteiskunnallisia muutoksia, joiden vuoksi pelastajan työtehtävät edellyttäisivät tulevaisuudessakaan ammattikorkeakoulututkinnon tasoista osaamisen laajuutta tai sen myötä liki kolminkertaista opintosisältöjen määrää sekä kestoa verrattuna nykyiseen pelastajatutkintoon. Teksti: Esa Aalto HARJOITUS JA KOULUTUS vaatiman vankan ammatillisen osaamisen ja kädentaidot. Esimerkiksi opintojen pidentämiseen ei ole otettu yksityiskohtaisesti kantaa. Toki työpaikalla perehdyttäminen ja työpaikkakoulutus ovat tärkeä osa osaamisen kehittämistä.” Kohvakka ymmärtää huolen siitä, että ammattikorkeakoulutasoisessa koulutuksessa on vaara ylikouluttamiseen. 28 Pelastustieto 4–5/2022 P elastuslaitokset ovat huolestuneita koulutusuudistuksen vaikutuksista erityisesti pelastajapulaan, jos koulutustasoa ja -aikaa nostetaan. Pelastuslaitokset ovatkin esittäneet, että alipäällystöja päällystötutkinnot korvattaisiin tulevaisuudessa yhdellä pelastusalan ammattikorkeakoulututkinnolla. Pelastustoimen koulutusuudistuksessa on noussut jälleen kiistan aiheeksi se, millainen koulutustaso pelastajilla pitäisi olla tulevaisuudessa. Hänen mielestään tutkintorakenne on ammattikorkeakoulutasoisenakin mahdollista tehdä niin, että tällainen huomioidaan. ”Koulutusjärjestelmän taso on yksi keskeinen osa tätä uudistusta. Kysymys on siis siitä, onko pelastajatutkinto tulevaisuudessa ammattikorkeakoulutasoinen vai esimerkiksi erikoisammattitutkinnon tasoinen, kuten pelastuslaitokset esittävät. ”Ammattikorkeakoulututkinto on perusteltua esimiesja päällystötehtävissä”, Tähtinen painottaa. ”Nyt pitäisi toteuttaa lyhyellä aikavälillä esimerkiksi mahdollisuudet monimuoto-opiskeluun ja modulimaiseen opintojen suorittamiseen, jotka antaisivat myös kelpoisuuden jatkaa opintoja.” Pelastuslaitokset ovat esittäneet tu levaisuuden pelastusalan koulutusjärjestelmän pohjaksi mallia, jossa pelastajatutkinto säilyisi ammatillisena tutkintona, joka takaisi tulevaisuudessakin pelastajille kohtuullisen nopean työelämään pääsyn sekä riittävän ja laadukkaan työssäoppimisen määrän osana uudistuvaa koulutusjärjestelmää. Hänen mielestään avuksi koulutustarpeen täyttämisessä olisi otettava myös alueellinen koulutus. KESKEINEN OSA Koulutusuudistusta pohtivassa työryhmässä keskustellaan edelleen siitä, minkä tasoinen koulutusjärjestelmä alalle tarvitaan. Pelastuslaitosten edustajana koulutushankkeessa oleva Satakunnan pelastusjohtaja Pekka Tähtinen sanoo, että eniten huolta pelastuslaitoksissa herättää nyt koulutustarpeen täyttäminen. Nykyiseen verrattuna tutkinto olisi erikoisammattitutkinnon tasoinen, jolloin se mahdollistaisi hieman laajemmat oppimissisällöt sekä takaisi edelleen pelastajien työtehtävien Amk vai ei. KÄDENTAIDOT KUNNIAAN Koulutusjärjestelmää uudistettaessa on otettava huomioon, että pelastajan ammatin ja työtehtävien kannalta nimenomaan ammatillisen osaamisen, kädentaitojen ja fyysisen suorituskyvyn on oltava vahva. ”Toki näissä ratkaisuissa pitää ottaa myös huomioon pelastajapula ja millaisella työuramahdollisuuksilla sekä koulutusrakenteella houkutellaan alalle uusia työntekijöitä.” Amk vai ei?. Pelastuslaitokset eivät usko, että ammattikorkeakoulutasoinen pelastajakoulutus itseisarvona tuottaisi työelämän ja pelastajan työtehtävien kannalta merkittävää lisäarvoa alalle, vaan uhkana nähdään ammatillinen perusosaamisen ja palvelutuotannon suorituskyvyn heikentyminen sekä lisääntyvä työvoimapula koulutusajan merkittävän pidentymisen myötä. Hanketyöryhmän puheenjohtaja, pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka sanoo, että hänellä ei ole vielä valmista kantaa asiassa. ”Pelastajan tehtäväkenttä on vaativa ja suorituskykyhankkeessa ilmeni sellaisia haasteita tiedoissa ja taidoissa, joihin nykyinenkään tutkinto ei kunnolla pysty vastaamaan. Tästä syystä ammattikorkeakoulututkinnon osaamistason tavoittelu ei ole perusteltua pelastusalan perustutkintotasoksi”, hän sanoo. Jo nyt ollaan siis takamatkalla tietyissä perustiedoissa ja -taidoissa, joita pelastajalla pitäisi olla, mutta koulutusaika ei riitä niihin vastaamaan. Toisaalta hän huomauttaa, että jo nyt pelastajan toimintaympäristö ja tehtävä on erittäin vaativa eikä koulutusvaatimuksia pidä vähätelläkään
Kysy lisää: Dräger Suomi Oy I 0207 119 600 I asiakaspalvelu@draeger.com I www.draeger.fi Ylivoimaista ergonomiaa Lue lisää täältä: Dräger PSS® Airboss ja Nano paineilmasäiliö HARJOITUS JA KOULUTUS. Sen rungon paino on vain 2,8 kg. Dräger Nano -paineilmasäiliö on erityisesti suunniteltu, edelleen vähentämään kantamaasi painoa palontorjuntaoperaatioissa. PSS® AirBoss paineilmalaitteen ja Nano säiliön keveys ja ergonomisuus vähentää fyysistä rasitusta ja väsymystä. Erityisen kevyet yhdessä: Dräger PSS® AirBoss ja Nano paineilmasäiliö Dräger PSS® AirBoss -paineilmalaitteellamme on luokkansa paras ergonomia. Se on myös yksi kevyimmistä palontorjuntaan tarkoitetuista hengityslaitteista
Pelastustoimen henkilöstöresurssien riittävyys, osaaminen ja hyvinvointi on varmistettu. Myös yhdenvertaisuusperiaatetta haluttiin tuotavan paremmin esille.” Tavoitteet asetetaan neljäksi vuodeksi. Pelastustoimen onnettomuuksien ehkäisy on järjestetty riskiperusteisesti, yhdenmukaisesti ja vaikuttavasti. 8. Teksti: Esa Aalto S trategisten tavoitteiden valmistelua johtanut pelastusneuvos Janne Koivukoski sisäministeriön pelastusosastolta kertoo, että tavoitteet on johdettu liki suoraan järjestämislaista, lukuunottamatta yhdeksättä tavoitetta, joka tulee kaikesta toimintaa säätelevästä lainsäädännöstä. ”Investointien vaikuttavuus palvelutuotantoon herättää kysymään, miten vaikuttavuus määritellään ottaen huomioon myös erilaiset hyvinvointialueet.” Strategiassa puhutaan onnettomuuksien ehkäisyn palvelujen järjestämisestä riskiperusteisesti, yhdenmukaisesti ja vaikuttavaksi, mutta hänen mielestään sen pitäisi koskea kaikkia pelastustoimen palveluja. 7. 30 Pelastustieto 4–5/2022 PELASTUSTOIMI Yhdeksän tavoitetta Pelastustoimen valtakunnalliset strategiset tavoitteet on kirjattu yhdeksään kohtaan. Valtioneuvosto vahvistaa joka neljäs vuosi valtakunnalliset strategiset tavoitteet. ”Koulutuksen osalta haluttiin tuoda esille se, että pelastustoimessa pystytään mahdollistamaan tarvittavan työvoiman saanti esimerkiksi monimuotoisuuden kautta. Tavoitteet tulisivat voimaan 1.1.2023. ”Tätä arvioidaan vuosittain. Strategiatyö aloitettiin virkamiesvalmisteluna vuosi sitten, koska strategisille tavoitteille asetettiin vaatimukset hyvinvointialueen pelastustoimen järjestämistä koskevassa lainsäädännössä. Pelastustoimella on välitön kyky toimia suunnitellusti kaikissa turvallisuustilanteissa, ja se säilyy turvallisuuden lähipalveluna. 5. Kyse on sellaisesta asiakirjasta, jonka valtioneuvosto vahvistaa aina, kun siihen tehdään muutoksia. 2. Lapin pelastusjohtaja Markus Aarto pitää pelastustoimen lausunnolla olevaa strategiaa pääsääntöisesti hyvänä asiakirjana, mutta muutamia pohdituttaviakin kohtia siinä on. Pelastustoimen kansallinen kehittäminen perustuu tiedolla johtamiseen ja kansallisesti yhtenäiseen tiedonhallintaan. 9. Näiden pitää niveltyä hyvinvointialueiden strategioihin ja ottaa huomioon palvelutasopäätöksissä. Hyvinvointialueen pelastustoimi on organisoitu itsehallinnon tarpeet huomioiden siten, että pelastustoimen palvelutaso on turvattu yhdenvertaisesti ja laadukkaasti alueellisesti sekä valtakunnallisesti. 1. Pelastustoimen alueellinen ja valtakunnallinen valmius sekä varautuminen mahdollistaa väestön suojaamisen kaikissa olosuhteissa. Jos toimintaympäristö muuttuu radikaalisti, tavoitteita voidaan myös muuttaa. ”Tällainen asiakirja jää helposti ylätason hienoiksi periaatteiksi. Pelastustoimen hallintoja ohjausjärjestelmä on selkeä.. Ne eivät ole tärkeysjärjestyksessä ja mahdollisesti lausuntojen jälkeen tavoitteiden järjestysnumeroinnista luovutaan. Mukana olivat niin pelastuslaitokset kuin järjestötkin. Pelastustoimella on kyky antaa ja vastaanottaa kansainvälistä apua. 6. Silloin niillä on paremmat mahdollisuudet toteutua ja saadaan myös resurssit niitä varten.” Esitysluonnos valtakunnallisista strategisista tavoitteista pelastustoimen järjestämiselle on lausuntokierroksella 17.6.2022 asti. 4. Pelastustoimen investoinnit tukevat palvelutuotannon vaikuttavuutta. Lausunnolle mennyt versio valmisteltiin konsulttiyrityksen vetämissä työpajoissa.” ”Alkusyksyyn mennessä käymme lausunnot läpi ja sen jälkeen asiakirja viedään valtioneuvoston vahvistettavaksi.” Ennen lausuntokierrosta poliittiset ryhmät ottivat kantaa tavoitteisiin ja esittivät koulutusta ja kielellisten oikeuksien toteutumista käsitelleisiin kohtiin muutoksia. 3. ”Valmistelua tehtiin laajasti alan eri toimijoiden kesken. Henkilöresurssien osalta hän toivoo, että myös rahat saadaan niihin tarpeisiin. Samalla tavalla toimitaan huoltovarmuustavoitteiden kanssa, joita käytimme tässä yhtenä mallina”, Janne Koivukoski sanoo
lähiopetusjakso, alueellinen / paikkakunta avoin 17.-18.9.2022 3. lähiopetusjakso, Pelastusopisto 31.10.4.11.2022. Kurssitarjonnassa kurssin kuvauksen yhteydessä on sähköisesti täytettävä ilmoittautumislomake. ja 11.-13.10.2022 1289 alviton 27.9.2022 20028 Johtaminen vaarallisten aineiden onnettomuuksissa 7.-9.12.2022 798 alviton 21.11.2022 Pelastustoiminta: 20032 Hengityssuojainten huoltajakurssi (Dräger) 20.-22.9.2022 488 + alv 26.8.2022 20052 Ammoniakin turvallisuuskurssi 12.-13.9.2022 816 + alv 23.8.2022 Sovellettuina harjoituksina toteutettavat kurssit (4 §) (Pelastusopistosta annetun lain (607/2006) 36 §:n 2 momentissa tarkoitettuja suoritteita) Pelastustoiminta: 20020 Puomitikkaan kuljettajakurssi 5.-8.9.2022 855 alviton 15.8.2022 20071 Putoamisvaarallisella alueella työskentelyn jatkokurssi 22.-26.8.2022 1332/1776 alviton 9.6.2022 20071 Putoamisvaarallisella alueella työskentelyn jatkokurssi 19.-23.9.2022 1332/1776 alviton 12.8.2022 20069 Raskaan kaluston tieliikennepelastuskurssi 26.-27.9.2022 645/806 alviton 12.9.2022 20038 Uudet sammutustekniikat 8.-10.11.2022 1594 alviton 18.10.2022 Tutustu koulutustarjontaan ja ilmoittaudu kurssille Pelastusopiston verkkosivuilla > Täydennyskoulutus. Kurssien opetussisällöstä antavat tietoa kurssien johtajat, jotka on nimetty yhteystietoineen kurssikuvauksien yhteydessä. PELASTUSTOIMI PL 1122 (Hulkontie 83), 70821 Kuopio pelastusopisto@pelastusopisto.fi PELASTUSOPISTO.FI Ammatillinen täydennyskoulutus Nro Kurssi Aika Hinta € Haku päättyy Ensihoito: 20072 EH-palvelun hälytysajoneuvon kuljettaminen -kouluttaja jatkokurssi 14.-15.11.2022 639 + alv 1.11.2022 20063 Ensihoidon tilannejohtaminen 23.-25.11.2022 1027 alviton 1.11.2022 Pelastustoiminnan johtaminen: 20023 Tilannekeskus pelastustoiminnan johtamisessa -koulutus 3.-4. Koulutustarjonta syksyllä 2022 Sopimushenkilöstökoulutus 20103 Pelastustoiminnan peruskurssin seminaarit Alueellinen / Vantaa 24.-25.10.2022 155 alviton 3.10.2022 20106 Savusukelluskurssin seminaarit Alueellinen / Vantaa 26.10.2022 155 alviton 3.10.2022 20104 Sopimushenkilöstön vastaavan kouluttajan pedagoginen koulutus Alueellinen / Vantaa 7.-9.9.2022 465 alviton 9.8.2022 Alueellinen / Tampere 19.-21.9.2022 465 alviton 21.8.2022 Alueellinen / Jyväskylä 28.-30.11.2022 465 alviton 8.11.2022 20043 Sopimuspalokunnan päällikkökurssi (syksy) 1. Hakuajan päätyttyä vapaita paikkoja voi tiedustella opintotoimistosta, puh. 029 545 3539. lähiopetusjakso, alueellinen / paikkakunta avoin 26.-28.8.2022 1520 alviton 4.8.2022 2
Työvuoron aikana murehditaan, että ollaan taakkana työkavereille, kun työtehtäviä joudutaan muuttamaan muuttuneen toimintakyvyn takia. On myös hyvin todennäköistä pelastajapulan ja eläköitymisen takia, että tulevaisuudessa joudumme entistä voimakkaammin pelastusalalla kehittämään edelleen sammutustaktiikoita, määrittelemään vaatimuksia ja tehtäviä uusiksi sekä kehittämään työvälineitä, jotta pystymme edelleen turvallisesti työskentelemään kaikissa tilanteissa. Pelätään hakeutua lääkäriin jopa säännöllisille terveystarkastuksille, koska pelätään sitä, mitä sieltä selviää. Työurasuunnittelu on syytä käynnistää henkilötasolla jo pelastajakurssilta valmistumisen myötä. 32 Pelastustieto 4–5/2022 MIRAFONI On paljon inhimillistä kärsimystä. Tätä ilmiötä nuo aiemmat luvut eivät huomioi. Pelastajapula on ollut tovin puheenaiheena. Pelastusala killuu valtakunnallisten sairaseläketilastojen kärkipäässä. Mira Leinonen työskentelee pelastusylitarkastajana Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. Huomion tulisi kiinnittyä ennaltaehkäisevässä mielessä jo noin 40-vuotiaisiin: tuossa iässä fyysinen toimintakyky alkaa heikentyä. Moni pyörähtääkin sairaseläkkeen kautta eläkkeelle. mirafoni112@ gmail.com Mitä odottaa uran lopulla. Monelle paloasemalle onkin syntynyt perinne, jossa täysin pelastussukelluskelpoisena eläköityvän henkilön sammutusvarusteet jäädytetään paloaseman katonrajaan – kyse on niin harvinaisesta tapahtumasta. Liian monta kertaa olen kentällä törmännyt uran loppupuolella oleviin palomiehiin päivystävän palomestarin kuljettajana, johtokeskuksessa työskentelemässä tai turvallisuuskouluttajana. On paljon inhimillistä kärsimystä, josta ei puhuta. Harva pelastaja kuitenkaan eläköityy vanhuuseläkkeelle nykyään täysin pelastussukelluskelpoisena. Näin se voi tehdä pitkällä tähtäimellä, mutta tähän eläköitymistahtiin ei koulutusuudistuksenkaan hampaat pure, eikä yksittäinen toimi voi näin monimutkaista ilmiötä ratkaistakaan. Alalla tulee myös osata irrottautua ajatuksesta, että fyysinen toimintakyky on ainoa asia, mitä pelastaja voi tarjota ja jos sitä ei ole, on hyödytön. Pienen haastattelun jälkeen on hyvin usein käynyt ilmi, että opistotason koulutuksen jälkeen uusiin tehtäviin ei ole koulutettu tai annettu edes perehdytystä – ihme ei siis ole, jos tällaista tehtävää ei koeta mielekkääksi. Palautuminen ottaa aikaa enemmän kuin nuorempana. Usein sanotaan, että koulutusuudistushanke ratkaisee tämänkin urapolkuihin liittyvän huolen. Lähivuosien voimakas eläköityminen alallamme ei ole noussut yhtä lailla tuon rinnalla lukuun mukaan: eläköityviä pelastajia on vuoteen 2030 mennessä 1500 henkilöä. Suurimmalla osalla uran loppupuoli sisältää terveyshuolia ja muutoksia työtehtävissä. Lukuina on puhuttu tuhannen pelastajan vajeesta, mikä on aiheutunut esimerkiksi varallaoloon liittyvistä muutoksista ja toimintavalmiuteen liittyvien epäkohtien korjaamisesta. Vuosikymmeniä kestäneellä työuralla on kertynyt valtavasti kokemusta ja kullakin on omat henkilökohtaiset kiinnostuksen kohteet ja osaaminen – näitä hyödyntäen ja tukien jokaiselle pelastusalalla toimivalle työntekijälle on mahdollista tarjota arvokas uran päätös itselle merkityksellisellä alalla.. Se on merkittävästi enemmän kuin tahti, mihin on totuttu. Työurasuunnittelun ja ylipäätänsä johtamisen tulisi mennä henkilötasolle, ja jokainen työntekijä tulisi kohdata yksilönä
(EN 1568-3 1A) Ecopol A – Fluoriton lentokenttien vaahtoneste. Ecopol Premium FFF-AR – Paras mahdollinen 1A1A vaahtoneste sekä hiilivedyille että polaarisille nesteille. MIRAFONI Ecopol FFF-AR sopiin kaikkiin A ja B luokan paloihin. Tietysti kokonaan ilman fluoria. Ecopol F3HC FFF Parempi teho kuin parhailla AFFF nesteillä. ICAO B. Ecopol vaahtonesteet kaikkiin kohteisiin. 09 875 1800 • sales@veljeksetkulmala.fi • www.veljeksetkulmala.fi 10 VUODEN TEHDASTAKUU! Kulmala Pelastutietokesä 2022 BioEx GreenScreen 215x275. .indd 1 23.5.2022 14.27. Oy Veljekset Kulmala Ab Linjatie 4, 01260 Vantaa • Puh. Ecopol vaahtonesteet Sammutustehoiltaan tinkimättömät ja ympäris töystävälliset tuoteet. Erinomainen jälkisyttymisen esto. Yhden vaahtonesteen taktiikalla kaikkiin tehtäviin
ASBESTITYÖT OLI TEHTY Peltolan mukaan vuonna 1939 rakennetussa talossa oli tehty asbestikartoitus ja asbestin purkutyöt ennen harjoitusta. ”Ihan pimeää siellä oli. Käytössä oli perinteinen lekaja murtorautasysteemi, mutta myös moottorisahalla ovia lovettiin letkureittejä varten. 34 Pelastustieto 4–5/2022 Asbestivaara voi vaania vanhoissa taloissa Valmetin tehtaan Rautpohjan VPK pääsi harjoittelemaan Jyväskylässä purkutuomion saaneessa rintamamiestalon tyyppisessä rakennuksessa savusukellusta ja ovien murtamista toukokuun alussa. ”Niin kutsuttu huligaanisetti toimii. Myös tarpeeton konttaaminen jätettiin väliin”, Peltola kertoo. Kohde oli porukalle vieras, ja se lisäsi harjoittelun tehoa. ”Lämpöelementti ja lieskahdusvaara puuttuivat, mutta saimme tehtyä järjestyksessään toisen kylmän savusukellusharjoituksen. Teksti ja kuvat: Mika Rinne TEEMA: PUHDAS PALOASEMA K errostalojen ja omakotitalojen vierellä sijaitsevaa taloa ei saanut polttaa, mutta keinosavua voitiin käyttää. ”Omistajan kanssa oli kierretty talossa ja harjoituksessa vältettiin tilat, joista oli asbesti poistettu. Keskiviikkoillan harjoitus tuli tarpeeseen, sillä sen jälkeen lauantaina VPK hälytettiin tehdaspalokuntana sammuttamaan Valmetin tehtaan suurpaloa Jyväskylässä. ”Onneksi altistuminen ja varusteiden Kellarin ulko-ovi avataan voimalla ja vauhdilla.. Murtorauta lyödään sisään lukon vierestä ja sitten väännetään ovi auki”, vanhempi sammutusmies Arto Nieminen valaisee kellarin oven avaustekniikkaa. Tositilanteessa tämä olisi ollut hankala kohde asutuksen keskellä”, sanoo Rautpohjan VPK:n päällikkö Sakari Peltola. Hän on osallistunut palokuntatoimintaan jo 37 vuotta. Talossa tehtiin useita savusukelluskierroksia. Vanhoissa taloissa voi vaania asbestivaara. Kuuluvuuden kanssa oli haasteita, kun en saanut puheesta selvää”, vanhempi sammutusmies Juha Vimpari tuumii. Kohde oli uusi, joten reittejä ei muistanut tarkkaan useankaan kierroksen jälkeen. Viikkoharjoituksessa avattiin talon ovia eri tekniikoilla. Valaisin ei auttanut
50-vuotias Vimpari on ollut vuosikausia monipuolisesti mukana vapaaehtoisessa pelastusja turvallisuustoiminnassa. Maanpuolustuksen saralla Vimpari kuuluu Jyvässeudun maanpuolustajiin ja on Maanpuolustuskoulutus MPK:n kouluttaja. ”En harrasta mitään vaan vapaaehtoistoiminta on minulle elämäntapa. Tällä hetkellä Vimpari osallistuu harva-alueiden sopimuspalokuntien elinvoimaisuuden kehittämishankkeeseen ja toimii Keski-Suomen Pelastusalan Liiton 72 tuntia -kouluttajana. Asbestia voi olla muunmuassa putkieristeissä, levyissä, palo-ovissa, matoissa, huovissa, tasoitteissa sekä laatoitusten saumaja kiinnitysaineissa. ”ASBESTIKUIDUT LEVIÄVÄT” Pelastusopiston tutkija Juha Laitinen kertoo, että esimerkiksi opiston harjoituksissa kartoitetaan ensin, että löytyykö harjoitustalosta asbestia ennen kuin sitä lähdetään polttamaan. Hän työskentelee pääsuunnittelijana Valmetin Rautpohjan tehtaalla. Katseeni on suunnattu eteenpäin kehittämisen vimmalla”, insinöörimies sanoo. Yleisintä asbestin käyttö oli 1960–70-luvuilla”, Linnanmäki kertoo. Oli edessä mitä tahansa, vaikka isoja tulipaloja. ”Asbestipitoisten rakennusmateriaalien valmistus ja maahantuonti kiellettiin vuoden 1993 alusta ja myyminen sekä käyttö 1994 alusta. PAHANLAATUISIA SYÖPÄSAIRAUKSIA Tutkimuksissa on havaittu Laitisen mukaan, että pesussa asbestikuidut eivät ole siirtyneet seuraavaan pesulastiin. Kaveriakin kannattaa ajatella”, Laitinen sanoo. ”Lähden moneen mukaan, jos koen että voin osallistua kehittämiseen ja vaikuttamiseen. ”Sammutusvarusteet pitää riisua ja paketoida käytön jälkeen. Esimerkiksi VPK:ssa on paljon mukavaa tekemistä ja tekemisen meininkiä. Yrityksen asbestitöistä vastaava työpäällikkö Reko Linnanmäki muistuttaa pelastushenkilöstöä, että jo rakentamisajankohta kertoo jotain asbestivaarasta. Hänen mukaansa ensi syksyksi on suunnitteilla Palopäällystöliiton koulutuskiertue, jossa puhutaan as bestialtistumisesta, varusteiden pe su prosessista ja siitä, miten keikalla pystyisi tunnistamaan asbestia. Isommissa altistumisissa ja varustemäärissä hän ohjaa pesun pesulaan, jolla on kokemusta asbestimateriaaleista. ”Se on projektien vetämistä. ”Altistavin työvaihe on laitettaessa varusteita pesukoneeseen. Asbestikuituja ei löydy juurikaan pesun jälkeen”, Laitinen sanoo. ”Suurin ongelma on, jos asbestin kanssa ollaan tekemisissä ilman hengityssuojainta. Se tukee myös sotilaallista valmiutta. Tämä on elämäntapa Vanhempi sammutusmies Juha Vimpari osallistuu täysillä vapaaehtoistoimintaan.. Hän kannustaa varusteiden asianmukaiseen käsittelyyn ja puhdas paloasema -ajatteluun. Siellä voi olla muutakin kuin nokea. Myös meillä jokaisen kaverin varusteet lähetettiin suurpalon jälkeen keskuspaloasemalle pestäväksi”, Peltola sanoo. Jyväskyläläinen Juha Vimpari on Rautpohjan VPK:n vanhempi sammutusmies. Vapaaehtoistoiminnalla on yhteiskunnallista merkittävyyttä viranomaisen rinnalla. Asbestikuidut leviävät sammutusasun päältä ympäristöön. Se kannustaa osallistumaan”, Vimpari toteaa. Hän korostaa puhdas paloasema -ajattelun tärkeyttä myös harjoitustaloissa, vaikka palomiehet suojautuvat kaikkea mahdollista vastaan. ”Esimerkiksi palo-ovien sisällä ja putkieristeissä voi olla asbestipitoista, mekaanisessa rasituksessa pölyävää materiaalia. Kuituja on löydetty pesukoneen poistovedestä ja kuivausrummun sihdistä. Se kulkeutuu ihmiseen hengityksen kautta, joten oikeaoppinen suojautuminen ja varusteiden asianmukainen puhdistaminen ovat tärkeitä”, Linnanmäki muistuttaa. 4–5/2022 Pelastustieto 35 TEEMA: PUHDAS PALOASEMA käsittelyt huomioidaan nykyisin. Hyvä uutinen on se, että puvut peseytyvät kohtuullisen hyvin teollisuuspesukoneissa. En taistele ajan kanssa tai seuraa televisiota. Olen täysillä mukana. HUOMIO RAKENTAMISAJANKOHTAAN Purkutalon asbestityöt teki Ahosen Palvelut Oy. Hänen mukaansa saumoistaan avautuva pesupussi on havaittu hyväksi varusteiden pesussa. Suomessa asbestia on alettu käyttää rakennusmateriaaleissa 20-luvulta. Minulla ei ole ajankäytön kanssa ongelmia. Viime nelivuotiskauden hän oli Keski-Suomen pelastuslaitoksen johtokunnan jäsen. ”Jos varusteiden asianmukainen käsittely laiminlyödään, niin silloin ei altistu vain itse, vaan myös muutkin työvuorossa tai paloasemalla. Pohjoismaisen tutkimuksen mukaan palomiesten syövistä asbestin aiheuttama keuhkopussin syöpä eli mesoteliooma on yliedustettuna palomiehillä”, Laitinen kertoo. Ne kannattaa pakata itsesulautuvaan pussiin, jotta ei altistuta uudelleen pesuvaiheessa”, Laitinen opastaa. Toimitaan mukavalla toimintaryhmällä harkiten, mutta ripeästi edeten.” Vimpari on vapaaehtoisen pelastuspalvelu Vapepan Keski-Suomen puheenjohtaja ja toiminta on mahdollistanut muitakin kehittämishankkeita, kuten Auttavat kylät ja Lentopelastusyhteistyö
”Rakennuksen suunnittelussa on huoltotilat keskitetty selkeäksi osaksi likaista aluetta. Siinä hyödynnetään muun muassa aurinkosähköä. Mukana ovat myös ensihoitajat, joiden työnantaja on sairaanhoitopiiri. Kun huoltotilat ovat osa tätä punaista aluetta, enää ei huollon takia liikuta likaisissa varusteissa muualle asemalla”, Sipola sanoo. • Kustannukset 21 miljoonaa euroa, jossa mukana myös uusittava Raksilan paloasema. Meillä on ollut koottuna myös pienempiä työryhmiä, jotka ovat olleet suunnittelemassa yksittäisiä toimintoja.” Uudella asemalla työskentelee noin sata henkeä. Asema valmistui viime vuonna ja virallisia vihkiäisiä vietettiin toukokuussa. ”Kaikki sujui todella hyvin ja on sanottava, että meitä käyttäjiä kuunneltiin tässä oikein hyvin. Teksti: Esa Aalto · Kuvat: Esa Aalto ja Sanna Krook TEEMA: PUHDAS PALOASEMA A sema on suunniteltu puhtaaksi paloasemaksi, jossa punainen eli niin sanottu likainen puoli huoltotiloineen on keskitetty pienelle alueelle. Apulaispäällikkö Petri Tuomi työskentelee myös tilannekeskuspäivystäjänä.. 36 Pelastustieto 4–5/2022 Oulun uusi ja komea Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen uusin paloasema sijaitsee Linnanmaalla. Puhdas paloasema -ajatusta eli likaisten varusteiden huoltamista erikseen on toteutettu aikaisemmin jo keikkapaikoilla ja nyt samaa toimintatapaa voidaan toteuttaa kunnolla myös asematilassa. Käyttöikää tällä on jopa 50 vuotta ja elinkaarensa aikana rakennusta kunnostetaan tarpeen mukaan.” Oulun kaupungin rakennuttama paloasemarakennus on ensimmäisiä julkisia rakennuksia Oulussa, joka on suunniteltu ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavaksi. • Bruttoala 6400 neliötä. Linnanmaan osuus kokonaisuudesta on 17 miljoonaa euroa. ”Käyttäjän näkökulmasta rakentamishanke ja sen suunnittelu on sujunut hyvin”, Marko Sipola sanoo. ”Tämä on meillä ensimmäinen paloasemarakennus, jossa pohjaratkaisu on suunniteltu nimenomaan puhdasta paloasemaa ajatellen”, palopäällikkö Marko Sipola kertoo. Siellä tarvikkeet puhdistetaan keikalta tultua eikä savu haise enää muualla paloaseman tiloissa. ”Meitä on kuunneltu hyvin ja voi sanoa, että materiaalit ovat jopa parempia kuin mihin on totuttu. Hän vastasi pelastuslaitoksen osalta uuden aseman rakentamisprojektista
Tilannekeskuksen päivystäjänä työvuorossa ollut apulaispalopäällikkö Petri Tuomi sanoo, että kokemukset uudesta työympäristöstä ovat alun opettelun jälkeen myönteiset. ”Toki uuden käyttöjärjestelmä ja laitteiden kanssa oli aluksi omat haasteensa ja opettelussa meni useampikin työvuoro, mutta kaiken oppii kyllä.” ”Jos lamppu syttyy, alan seurata yksiköitä ja selvitän, edellyttääkö tilanne Oulun kaupunki järjesti hankintakilpailun Linnanmaan paloaseman rakentamisesta ja sen voitti ruotsalainen kiinteistösijoitusyhtiö Hemsö. Muutoinkin järjestelmä on asianmukaisesti suojattu. ”Tilannekeskuksessa työskentelee jatkuvasti päivystäjä, joka seuraa alueen operatiivisia työtehtäviä. Sisäministeri Krista Mikkonen vihki uuden Linnanmaan paloaseman Oulussa.. Myös paloasemarakentamisessa nämä toteutuvat. Hemsö on ruotsalainen kiinteistösijoitusyhtiö, jonka suurin omistaja on Ruotsi kolmanneksi suuri eläkerahasto AB3. tukitoimia. ”Meille tärkeää on myös maltillinen, mutta pitkäjänteinen tuotto. Leinonen sanoo, että he ovat valmiita tekemään kustannustehokkaasti lisää uusia paloasemia Suomeen. ”Kun hyvinvointialueilla on paljon muutakin tekemistä, voisi olla paikallaan, että osa palveluverkosta olisi muiden vastuulla. Hemsön maajohtaja Jarkko Leinonen sanoo, että paloasemat ovat tärkeä osa palveluverkkoa. Jos tilanne edellyttää, otan mukaan muita johtamiseen, ilmoitan tilanteesta aluehallintoviranomaiselle ja sisäministeriöön. 4–5/2022 Pelastustieto 37 TEEMA: PUHDAS PALOASEMA Linnanmaan paloasemalla on myös uudenlainen tilannekeskus, jossa on verkossa toimiva, IP-pohjainen tietojärjestelmä. ”Linnanmaan paloasema on ylivoimaisesti meidän rakennuttamistamme rakennuksista hienoin ja olemme valmiita tekemään sellaisia jatkossakin”, Jarkko Leinonen sanoo. Tampereella on vastaavanlainen järjestelmä ja ehdottomasti tällaisessa keskuksessa pitää olla henkilö, joka kykenee ottamaan tarvittaessa myös johtovastuun”, palopäällikkö Heikki Levón sanoo. Haluamme tehdä oikeita rakennuksia ja vierastamme yksinkertaisia halliratkaisuja, mutta silti pitää vuokratason maltillisena.” Rakennuksen sisällöllinen toimivuus, ratkaisujen varmuus sekä turvallisuus ja terveys ovat hänen mukaansa heille rakennuttajana tärkeitä asioita ennemmin kuin ulkoisesti näyttävät rakennukset. Tarvittaessa tilannekeskuksen päivystäjä voi ottaa johtovastuun, jos esimerkiksi tehtävässä ei ole heti mukana virkavastuulla olevaa henkilöä. Emme hae siis pikavoittoja, vaan keskitymme pitkäjänteiseen omistukseen.” Vastaava hanke sillä on menossa myös Lappeenrannassa. Yhteiskuntakiinteistöt ovat heille tärkeä sijoituskohde ja ne kiinnostavat erityisesti, koska niissä riskitaso on matala ja pitkien sopimusten ansiosta kumppanuuksista ja yhteistoiminnasta tulee pitkäkestoista. (vas.) ja Marko Sipola esittelevät autojen pesupaikkaa, josta löytyy oma pesulinjasto. Katson, että tilanteeseen menee tarkoituksenmukaiset yksiköt. Jos tilanne on sellainen, että media on siitä kiinnostunut, alan järjestellä myös tiedotustilaisuuksia.” Paloasemien uusi rakennuttaja Heikki Levo. Järjestelmä toimii myös mahdollisissa poikkeustilanteissa varavoimajärjestelmän turvin. Tilasta toivotaan myös uutta, alueellista tilannekeskusta. Sen avulla pystytään seuraamaan koko alueen tilanteita sekä jakamaan että vastaanottamaan tietoa
Kuten pelastustoimen viestintäoppaassa todetaan, pelastuslaitoksen kaikki viestintä muodostaa kokonaisuuden, jossa jokainen teko rakentaa pelastustoimen mainetta.. Viestinnän eri osa-alueiden avulla tuetaan esimerkiksi onnettomuuksien ehkäisyä, omatoimista varautumista, alan näkyvyyttä, vaikuttavuutta, yhdenvertaisuutta sekä turvallisuuden tunnetta. 38 Pelastustieto 4–5/2022 Viestintä kymmenenneksi tavoitteeksi PUHEENJOHTAJALTA Viestintä rakentaa mainetta. Sisäministeriö on pyytänyt pelastuslaitoksilta lausuntoa valtakunnallisista strategisista tavoitteista pelastustoimen järjestämiselle vuosille 2023–2026. Pelastustoimen valtakunnalliset strategiset tavoitteet ottavat kattavasti huomioon pelastustoimen kansallisen ja alueellisen toimintaympäristön muutokset ja haasteet. Tavoitteet ohjaavat pelastustoimen valtakunnallista sekä hyvinvointialueen pelastustoimen kehittämistä ja palvelutasopäätöksen valmistelua. Lisäisin kymmenenneksi tavoitteeksi pelastustoimen viestinnän kehittämisen kohti yhdenmukaisempaa ja suunnitelmallisempaa alan viestintää. Markus Viitaniemi on Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja ja Paloja pelastustieto ry:n hallituksen puheenjohtaja. Tärkeitä huomioita tavoitteissa ovat myös yhdenvertaisten palveluiden saatavuus, sekä yhdenvertaisuus ja tasa-arvo alan sisällä. Näiden lisäksi pelastustoimen kehitystyö on aiempaa koordinoidumpaa. Näiden strategisten tavoitteiden avulla voimme pelastuslaitoksina saavuttaa entistä yhdenmukaisempia, laadukkaampia ja kustannustehokkaampia palveluita koko maassa. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa suurimpina toiminnallisina uhkina nähdään pelastustoimen päätoimisen henkilöstön saatavuuden vaikeutuminen sekä rahoituksen riittävyys, jotta lähipalvelut ja riittävä toimintavalmius voidaan turvata. Lisäksi päivittäisonnettomuuksissa, häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa viestintä on avainasemassa kansalaisten informoinnissa ja ohjeiden antamisessa, mutta myös turvallisuuden tunteen luomisessa. Strategisissa tavoitteissa esitetään hyvinvointialueiden pelastustoimen tavoitteita ja valtakunnallisesti merkittäviä palvelujen uudistusja kehittämistavoitteita sekä linjataan lainsäädännön ja suorituskyvyn kehittämisen suuntaviivoja. Tavoitteita on valmisteltu yhteistyössä sisäministeriön pelastusosaston sekä pelastustoimen johdon kanssa, joten pelastuslaitokset ovat osallistuneet strategiaprosessiin jo valmisteluvaiheessa. Lisäksi harvaan asutuilla alueilla erityiseksi haasteeksi muodostuu sopimuspalokuntalaisten saatavuus asukkaiden vähentyessä ja ikääntyessä. Pelastustoimen näkökulmasta on tärkeää, että toimialan kansalliset tavoitteet huomioidaan myös hyvinvointialueen strategiaa laadittaessa, ei pelkästään pelastuslaitoksen tavoitteissa. Inhimillisesti, ammatillisesti ja luotettavasti
Teemme kaikkemme herättääksemme huomiota kaikille teille. G-Force 8 voi täysin varustaa pelastusja palontorjuntavälineillä, kuten sisäänrakennetulla vesipumpulla integroidulla vedenotolla ja laitaan asennetulla vesitykillä. Vene voidaan varustaa vapaasti erilaisiin käyttötarkoituksiin: palontorjunta, öljyntorjunta, miehistö ja kalustosiirrot jne. Koko vene on rakennettu korkealaatuisesta (AW5083) alumiinista, joka on täysin kierrätettävää ja siten ympäristöystävällinen vaihtoehto. Taatusti laadukkaat Standby varoitusvalaisimet ja ohjausjärjestelmät tuovat turvallisuutta ja huolettomuutta koko ajoneuvon elinkaaren ajaksi. www.standbygroup.. Runko mahdollistaa korkean G-voiman sekä kiihdytyksessä että voimakkaissa väistöliikkeissä turvallisuudesta ja korkeasta suorituskyvystä tinkimättä. info @ rtfservices.fi +358 6 3218200 info @ greenbaymarine.com +358 500 66 7755 RESCUE VERSION VUOKRAUS / MYYNTI JA LISÄTIEDOT : VALMISTUS : Haluamme herättää huomiota. 4–5/2022 Pelastustieto 39 G-Force 8 on korkealaatuinen ja ympäristöystävällinen alumiinivene, jossa on muuttuvakulmainen V-pohja keulasta keskiosaan, joka tasaantuu perään, perässä on kantava askelma, joka tarjoaa hienot ajo-ominaisuudet pienillä sekä suurilla nopeuksilla. PUHEENJOHTAJALTA
Tällä hetkellä päätoimisessa palokunnassa työskentelee neljä teollisuuspaloesimiestä ja yhdeksän teollisuuspalomiestä. Alueella toimii 19 teollisuuslaitosta ja noin 60 palveluyriTeollisuuspalokuntien tärkein tehtävä on riskienhallinta. Lisäksi meillä on Pohjois-Euroopan suurin epäorgaanisen kemian keskittymä, akkuteollisuutta ja Suomen suurin kobolttitehdas”, Korkeaniemi kertoo. TEOLLISUUSPALOKUNNAT KIP TPK:n alueella on suuret määrät erilaisia vaarallisia aineita, ja siksi siellä toimiminen vaatii palokunnalta erityisosaamista. Sekä Korkeaniemellä että Nikulalla on vuosikymmenten sopimuspalokuntatausta. Teksti: Kaisu Puranen · Kuvat: Niko Hämäläinen, Topi Kokko/KIP TPK tystä, joissa työskentelee 2300 henkilöä. Pahin skenaario on kemikaalionnettomuus.. 40 Pelastustieto 4–5/2022 Teollisuuspalokunta tuntee tehtaansa K aikki, mitä vastaan tulee, kuvailee Kokkola Industrial Parkin teollisuuspalokunnan teollisuuspalomestari Jouni Korkeaniemi palokunnan tehtäväkenttää. ”Normaali pelastusja ensivastetoiminta, riskikohteiden palovartiointi, sisäiset turvallisuuskierrokset, sammutinhuolto, koulutukset”, Korkeaniemi luettelee. Palokunnan palveluksessa on myös turvallisuusyrityksen henkilökuntaa, joka toimii alueen ulkopuolella. Teollisuuspalomestari Riku Nikula kertoo, että palokunta perustettiin puhtaalta pöydältä vuonna 2016 KIP Service Oy:n turvallisuuspäällikkö Jussi Långin aloitteesta. ”Täällä on kolme satamaa, muun muassa Suomen suurin bulk-satama. Asiantunteva joukko ennaltaehkäisee onnettomuuksia ja välittää tietoa pelastusviranomaisille. Mittavan teollisuuskeskittymän suojana toimii alueen oma teollisuuspalokunta KIP TPK. Korkeaniemi on käynyt Pelastusopistolla sopimuspalokunnan päällikkökurssin ja muut vaadittavat koulutukset, Nikulalla on pelastusalan päällystötutkinto. Kokkolan suurteollisuusalue on pintaalaltaan 700 hehtaaria
Sopimuksettomia, vain tehtaan omia palokuntia tai suojeluryhmiä lienee kymmeniä, arvioi Suomen Sopimuspalokuntien Liiton järjestöpäällikkö Aleksi Peurala. On selvää, että öljyjalostamossa on erilainen tavoitetila kuin pienellä sahalla.” ”Nämä palokunnathan ovat omaehtoisia. ”Viimeksi tänä vuonna rekka syttyi eräässä purkuhallissa palamaan. ”Olen kuullut tilanteista, joissa pelastuslaitos ja teollisuuspalokunta miehittävät tilannetta sammutusparina: toinen on tehdaspalokuntalainen, toinen tulee pelastuslaitokselta. 4–5/2022 Pelastustieto 41 Osaamisen kirjo on laaja. ”Panostamme asiakkaiden kanssa siihen yhä enemmän. Organisointimallit ovat moninaisia. Tulipalot ja kemikaalivuodot on saatu pidettyä kohtuullisen pieninä, sillä palokunnalla on minuutin lähtövalmius. ”Kiireellisiä hälytyksiä emme tietenkään toivo, mutta niitä tulee vuositasolla noin 50 kappaletta”, Nikula sanoo. KIIREELLISIÄ HÄLYTYKSIÄ 50 VUODESSA Palokunnan tyypillisimmät hälytystehtävät ovat automaattiset paloilmoitukset, öljyntorjuntatehtävät, ensivastetehtävät sekä pienet sähkölaiteja liikennevälinepalot. Isoja palokuntia löytyy myös pohjoisen kaivoksista ja Itä-Suomen paperitehtailta. Jos täällä sattuu iso vahinko, se tarkoittaa, että kustannukset ja ongelmat ovat aika massiiviset”, Korkeaniemi sanoo. Yhtiön yritysturvallisuuspäällikkö Kalle Seppänen sanoo, että teollisuuspalokunta toimii isoissa onnettomuuksisssa parhaimmillaan asiantuntijapoolina. Muita kiireettömiä tehtäviä alueen Merlot-järjestelmä lähettää noin 800– 1000 kappaletta vuodessa. Viime vuonna suoritimmekin Rikun kanssa Tukesilla kemikaalien käytönvalvojan pätevyydet”, Korkeaniemi kertoo. ”Yritykset laskevat, mitä toiminnan keskeytys maksaa verrattuna siihen, että oma suojeluorganisaatio pystyy ehkäisemään keskeytyksen.” KULLANARVOISTA TIETOA UPM Kymmene -metsäteollisuusyhtiön Suomen 13 tehdasalueesta kymmenellä on teollisuuspalokunta. Suomessa ei ole rekisteriä, josta tarkan määrän saisi selville. Näistä kolmella on sopimus pelastuslaitoksen kanssa. Se ja onnettomuuksien ehkäisy ovat teollisuuspalomestarien erityisalaa. ”Osaaminen riippuu pitkälti siitä, millainen on tehdaspalokunnan rooli riskienhallinnassa. Laajaa viranomaisvelvoitetta ei ole. ”Pyrimme siihen, ettei alueella tulisi onnettomuuksia, ja sitä silmällä pitäen osallistumme myös alueen riskienhallintaan”, Nikula kertoo. ”Johtamismallin pitäisi tulla mahdollisimman sujuvaksi ja sisältää Virve-laitteiden sekä puheryhmien käytön.” Teollisuuspalokunnan perustaminen on laskutoimituksen tulos KEMIKAALIONNETTOMUUS PAHIN SKENAARIO Riskienhallinta on yksi palokunnan tärkeimmistä tehtävistä. Suurimpia teollisuuspalokuntia ovat Turun Mayerin telakan palokunta, Nesteen Porvoon jalostamon palokunta, Kokkolan KIP TPK, Harjavallan suurteollisuuspuiston palokunta ja Olkiluodon ydinvoimalan palokunta. Myös vakuutusyhtiöt olivat myötämielisiä tehdaspalokunnille. Palokunnan olemassaolo perustuu toiminnanharjoittajan omaan päätökseen.” Seppänen korostaa palokunnan ja pelastuslaitoksen yhteensovittamista riippumatta palokunnan muodosta. Jos esimerkiksi rikkihapon TEOLLISUUSPALOKUNNAT. ”Olemme koko ajan tekemisissä erilaisten kemikaalien kanssa. Aikoinaan teollisuuspalokuntia on perustettu tiettyjen riskiherkkien tehtaiden, kuten sahalaitosten ja kutomoiden yhteyteen toiminnan turvaksi. Pahin skenaario on kemikaalionnettomuus. Sekään palo ei päässyt laajenemaan teollisuuspalokunnan ja pelastuslaitoksen ripeän toiminnan ansiosta”, Korkeaniemi sanoo. Alueella on suuret määrät erilaisia vaarallisia aineita, ja siksi siellä toimiminen vaatii palokunnalta erityisosaamista. Suomessa 18 teollisuuspalokunnalla on palokuntasopimus. Tällaisia ovat esimerkiksi liikenteenohjaus, oven avaukset ja pienet öljyntorjuntatehtävät jonkin koneen hydrauliikkaletkun pettäessä. ”Tieto, jota tilanteen aikana pystytään jakamaan, on kullanarvoista.” Teollisuuspalokunnista voi löytyä esimerkiksi savusukellusja kemikaalintorjuntaosaamista. Ne ovat erinomaisia yhdistelmiä.” Yleisesti teollisuuspalokunnissa käytetään samoja taktisia ja teknisiä menetelmiä kuin valtakunnallisessa pelastustoimessa. TUOTANNON PYSÄHTYMISESTÄ TULONMENETYKSIÄ Monet alueen tehtaat ovat riippuvaisia toisistaan. Paikan päällä sijaitsevilla teollisuuspalokunnilla on paitsi nopea reagointikyky, myös iso ennaltaehkäisevä rooli riskienhallinnassa ja varautumisessa. Palokunnalla täytyy olla ajantasainen tieto vaarallisista aineista ja niiden kanssa toimimisesta
Palokunta käy läpi kaikki pelastusalan lakisääteiset harjoitukset, ja lähes kaikilla on kemikaalisekä savusukeltajan koulutukset. Palokunnalla on yhteistoimintasopimus Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksen kanssa sekä ensivastesopimus alueen sairaanhoitopiirin kanssa. ”Esimerkiksi erilaiset kemikaalit, palotekniset laitteistot ja henkilöstön tunteminen ovat asioita, joissa teollisuuspalokunnasta on varmasti hyötyä”, Nikula sanoo. Nyt näin on harvalla alueella”, Nikula sanoo. Kyllä me treenaamme todella paljon”, Korkeaniemi sanoo. Meidän henkilöstölle niitä tulee useampi. OMA VARAUTUMINEN KOROSTUU Teollisuuspalomestarit uskovat, että tulevaisuudessa suurteollisuuden oman varautumisen tarve korostuu. Suurin osa palokunnan henkilöstöstä kuuluu lisäksi sopimuspalokuntiin, joten pelastustoimintaa kertyy niin töissä kuin vapaalla. Jos teollisuuspalokuntalaiset saisivat oikeanlaisen koulutuksen, heitä pystyttäisiin hyödyntämään paremmin pelastustoiminnassa. 42 Pelastustieto 4–5/2022 ALANSA AMMATTILAISET TEOLLISUUSPALOKUNNAT tuotanto pysähtyy, pysähtyy myös moni muu, rikkihappoa prosesseissaan tarvitseva tehdas. ”Pelastusviranomaiset eivät välttämättä kykene vastaamaan teollisuuden kasvaviin tarpeisiin, koska heidän pitää huolehtia tavallisista veronmaksajistakin.” Korkeaniemi uskoo, että yhä useampi yhtiö haluaa tulevaisuudessa oman, erikoistuneen ja ammattimaisen teollisuuspalokunnan, koska satojen miljoonien omaisuus vaatii suojaamista. Palokunnalla on oma harjoitusalue ja kontti, jossa voidaan tehdä kuumia savusukelluksia sekä muita todenmukaisia harjoitteita. OMA KONTTI HARJOITUKSIIN KIP TPK pitää tietonsa ja taitonsa ajan tasalla. Pelastuslaitoksen vuorojen kanssa tehdään yhteisiä harjoituksia, muun muassa suuronnettomuusharjoituksia yhdestä kolmeen kertaa vuodessa. Vaikka pelastuslaitos käykin harjoittelemassa ja tutustumassa alueella, alueen syvällinen tunteminen on vaikeaa. ”Jos pari tehdasta joutuu tekemään hätäalasajon, myös onnettomuuksien ja ongelmien riski lisääntyy. Myös FireFit-testaus onnistuu KIP Servicen kuntosalilla. ”Kokonaisturvallisuuteen kiinnitetään enenevässä määrin huomiota ja omaisuus halutaan turvata.” Teollisuuspalomestarit Riku Nikula (vas.) ja Jouni Korkeaniemi ovat olleet mukana KIP TPK:ssa sen perustamisesta, vuodesta 2016 asti.. Alueen tunteva teollisuuspalokunta helpottaa myös pelastusviranomaisten toimintaa onnettomuustilanteissa. Erilaisia sopimusmalleja on pelastuslaitosten kanssa useita, eikä kaikilla teollisuuspalokunnilla välttämättä ole lainkaan sopimusta.” Nikula arvioi, että selkeä ohjeistus tai lainsäädäntö teollisuuspalokuntien toimintaedellytyksistä tasoittaisi palveluntarjontaa. Teollisuuspalokuntien vaatimuksia ei tuoda kovin selkeästi lainsäädännöissä ja ohjeissa esille. ”Teollisuuspalokunnissa olisi hyvä reservi pelastuslaitosten käytettävissä. Olemme heti paikalla, ja pystymme aloittamaan ensitoimet tehokkaasti”, Korkeaniemi sanoo. Kahdella alueen tehtaista on vuoropalomiehet, jotka harjoittelevat teollisuuspalokunnan alaisuudessa viisi harjoitusta kuukaudessa, seitsemänä kuukautena vuodessa. ”Siksi teollisuuspalokuntien osaamisen kirjo on Suomessa hyvin laaja. Tuotannon pysähtyminen tarkoittaa massiivisia tulonmenetyksiä. USEITA SOPIMUSMALLEJA Riku Nikula tuntee Suomen teollisuuspalokuntien toimintaedellytykset, sillä hän teki aiheesta opinnäytetyön Pelastusopistolle. ”Ohjeen mukaan vuodessa täytyy olla yksi kuuma savusukellusharjoitus. Kemikaaliharjoituksia on useampi vuodessa. Myös pelastusviranomaiset voisivat hyödyntää teollisuuspalokuntia tehokkaammin. Alueuudistus tulee luultavasti vaikuttamaan pelastuslaitosten taloudellisiin resursseihin harvaan asutuilla seuduilla
HUSin kuljetuspäällikkö Jukka Etelä kertoo, että idea tehoambulansseihin syntyi erva-alueiden poikkeusolojen neuvottelukunnassa. Autoissa on omat aggregaatit, desinfiointijärjestelmät ja tarttuviin tauteihin tarkoitetut infektiokapselit. Ambulanssien rakentaja Profile Vehicles luovutti autot viiden erityisvastuualueen eli Helsingin ja Uudenmaan, Pohjois-Savon, Pohjois-Pohjanmaan, Pirkanmaan sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirien käyttöön huhtikuussa. Teksti: Kaisu Puranen · Kuvat: Eemeli Kiukkonen Tehoambulanssit vaativiin potilassiirtoihin ENSIHOITO S airaanhoitopiirien vaativat siirtokuljetukset sujuvat aikaisempaa helpommin, kun käytössä on viisi uutta, yhdenmukaisesti varusteltua tehoambulanssia. Etelä kertoo, että edellytyksenä ambulanssien tukipäätökselle oli, että ne olisivat päivittäisessä käytössä, eivät pelkästään odottamassa tehosiirtoja, vaikka niihin ne ovatkin pääsääntöisesti tarkoitettu. Ne toimivat infektioambulansseina, niillä voidaan kuljettaa tehohoitopotilaita ja keskossiirrot onnistuvat”, HUSin kuljetuspäällikkö Jukka Etelä luettelee.. 44 Pelastustieto 4–5/2022 Uusilla yhdenmukaisilla ambulansseilla onnistuu vaativienkin potilaiden hoito. Jokainen yksittäinen sairaala tai sairaanhoitopiiri on varmasti ratkaissut asian omalta osaltaan, mutta voisimmeko tehdä sen yhdessä?” Sosiaalija terveysministeriö sitoutui rahoittamaan uudet ambulanssit. ”Korona-aikana rupesimme pohtimaan, millä tasolla kansallinen varautumisemme on esimerkiksi tehosiirroissa. Kun päätös ambulanssien rakentamisesta oli tehty, koostettiin kaksi työryhmää, joista toisessa oli mukana hoitotyön asiantuntijoita kuten tehohoitolääkäreitä, toinen ryhmä taas vastasi ambuYhtenäinen kalusto helpottaa toimintaa. ”Autot ovat hyvin monikäyttöisiä
”Autot ovat hyvin monikäyttöisiä. ESIMERKKINÄ EBOLAPOTILAS Ambulanssien infektiokapseleissa voidaan kuljettaa potilasta, joka sairastaa hyvin tarttuvaa tautia, kuten verenvuotokuumetta. huhtikuuta Iisalmessa Profilen tehtaalla sairaanhoitopiirien käyttöön.. Lisäksi niistä löytyy muun muassa kompressori, joka tuottaa lääketieteellisesti suodatettua ilmaa. Ne toimivat infektioambulansseina, niillä voidaan kuljettaa tehohoitopotilaita, on inkubaattori, joten keskossiirrot onnistuvat, ja sähköpaarien ansiosta hyvin massiivisten potilaiden siirto sujuu”, Etelä luettelee. ”Kapseli on norjalaisten kehittämä. Samoin miehitystä on helpompi siirtää, kun autot ovat samanlaisia eri kaupungeissa. Lisäksi tehoambulansseista löytyy ultraviolettivaloihin perustuva desinfiointijärjestelmä, joka tappaa taudinaiheuttajia auton sisällä. Se antaa myös meille arvokasta tietoa jatkossa, kun suunnitellaan ja valmistetaan tavallisiakin ambulansseja”, sanoo Profilen toimitusjohtaja Ville Repo. Sellaisen avulla haettiin aikoinaan ebolaan sairastunut lääkäri Afrikasta”, Etelä kertoo. Kapselit sopivat myös lentokoneisiin ja helikoptereihin. Yksi tehoambulanssi on yli 300000 euron hintainen. Sosiaalija terveysministeriön rahoittamat viisi uutta, yhdenmukaisesti varusteltua tehoambulanssia luovutettiin 29. Olemme kuunnelleet paljon asiakasta sekä kokenutta henkilöstöämme parhaista käytänteistä ja turvallisista ratkaisuista. ENSIHOITO lanssien suunnittelusta. Ambulansseja on myös helppo tarvittaessa käyttää ristiin sairaanhoitopiirien välillä. Jokaiselta ervaalueelta ryhmiin saatiin yksi edustaja. Loppukesästä tarkoitus on käydä läpi käyttökokemuksia ja mahdollisesti vielä parannella autoja. Etelä kertoo, että itse auto maksaa noin 200000 euroa, lääkintälaitteiden ja infektiokapselin hinta on noin 100000 euroa. ”Jos esimerkiksi toinen yliopistosairaala tarvitsee apua siirrossa, tiedetään, että tulossa on samanlainen auto kuin heilläkin on. Potilaan ympärillä on tilaa niin, että ensihoitajat pystyvät hoitamaan häntä molemmin puolin, itse turvavöihin kiinnitettyinä. PARHAAT KÄYTÄNNÖT YHTEEN Profile Vehicles on aikaisemminkin tehnyt vastaavanlaisia erikoisambulansseja, muttei samassa mittakaavassa. Kilpailutuksen jälkeen autojen rakentajaksi valikoitui iisalmelainen erikoisajoneuvojen suunnittelija ja valmistaja Profile Vehicles. Profile seuraa ambulanssien käyttöönottoa ja kerää dataa, jotta mahdolliset seuraavat autot voidaan rakentaa vieläkin paremmiksi. Näin estetään virusten ja bakteerien leviäminen auton ulkopuolelle. Tai jos pitkää kuljetusta ketjutetaan, tiedetään, että paarit sopivat myös toiseen autoon, ja välineet ovat samat”, Jukka Etelä kuvailee. ”Ne on räätälöity täysin tarpeiden mukaan. Alipainejärjestelmä puolestaan suodattaa ulosmenevän ilman autosta. ”Valmistajan vinkkelistä on ollut mielenkiintoista, että on saanut kerätä parhaat käytännöt eri sairaanhoitopiireistä ja yhdistää ne näihin autoihin. Autoissa on esimerkiksi sähkön tuottamiseen oma aggregaatti, mikäli tavallinen invertteri ei toimi. Kapseleiden avulla potilas pystytään siirtämään turvallisesti niin, ettei hoitajilla tarvitse olla suojapukua yllään. ”Tavalliseen ambulanssiin verrattuna tehoambulanssit maksavat noin tuplasti enemmän”, Etelä sanoo. Kun saamme yhdistettyä parhaat ominaisuudet, takaamme niin hoitohenkilökunnan kuin potilaankin turvallisuuden.” VARAUTUMINEN VIETY PITKÄLLE Yhtenäinen kalusto helpottaa toimintaa sairaanhoitopiirien välillä. 4–5/2022 Pelastustieto 45 Kapselissa haettiin ebolaan sairastunut lääkäri. Hänen mukaansa ambulanssit täytyi suunnitella täysin uusiksi, sillä ne ovat niin erilaisia tavallisiin ambulansseihin verrattuna. Etelä korostaa, että tehoambulansseissa varautuminen on viety pitkälle
Liittouman vahvuus kun syntyy osaltaan siitä, että myös muut maat, joita olemme Nato-artiklojen 4 ja 5 mukaisesti vastaisuudessa sitoutuneet tukemaan ja puolustamaan, ovat huolehtineet osaltaan artiklan 3 mukaisesta varautumisesta.. Entä siviilivalmiuteen liittyvään viranomaisyhteistyöhön. Arviointi johti Suomen ja Ruotsin osalta Nato-jäsenhakemusten jättämiseen 18.5.2022, ja olemme nyt edenneet jäsenyyden hyväksymisja neuvotteluprosessiin. Suomi ei ole heti huomenna Naton jäsen, mutta jo nyt kannattaa ryhtyä miettimään, onko liittouman jäsenyydellä vaikutuksia esimerkiksi väestön hälyttämiseen käytettäviin järjestelmiin tai pelastustoimea koskevaan lainsäädännölliseen kehikkoon. Olennaista on myös muodostaa kansallinen käsitys siitä, millaisia tavoitteita ja mahdollisuuksia pelastustoimi jäsenyydessä ja sen tuomassa syventyneessä yhteistyössä tulevien liittolaisten kanssa näkee. 46 Pelastustieto 4–5/2022 Nato-jäsenyys vaikuttaa myös pelastustoimeen MOKKATAKKIMAISTERI Varautumiskysymykset eivät ole Suomelle vieraita. Se on kuitenkin luonut jäsenmailleen seitsemän yhteiskunnallisen resilienssin perusedellytystä (”Baseline requirements”). Ja kun Ruotsi on tässä hetkessä aivan samojen pohdintojen äärellä, on äärimmäisen fiksua pitää erityisen tiivistä yhteyttä myös sinne, ja mitä toimialan näkökulmasta keskeistä valmistelutyötä siellä ryhdytään tekemään. Nato pitää siviilivalmiuden ylläpitämistä keskeisenä tukipylväänä kollektiiviselle puolustukselle ja arvioi jäsenmaan resilienssiä näitä seitsemää perusedellytystä vasten. Välihuomiona on todettava, että olemme siitä kiitollisuudenvelassa Ukrainalle. Ukraina on taistellut sinnikkäästi, mikä on antanut Suomelle ja Ruotsille aikaa ja tilaa arvioida omaa turvallisuuspoliittista asemaansa. Tuoko liittouman jäsenyys jotain uutta Huoltovarmuuskeskuksen toimintaan ja sen pooliajatteluun. Turvallisuuspoliittinen ympäristö muuttui dramaattisesti, kun Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyksen Ukrainaan. Edellytyksiin kuuluvat 1) hallinnon ja sen kriittisten tukipalveluiden jatkuvuuden turvaaminen, 2) energian saannin varmistaminen, 3) kyky huolehtia tehokkaasti laajamittaisesta maahantulosta, 4) ruoan ja veden saannin turvaaminen, 5) kyky huolehtia terveydenhuoltojärjestelmän valmiudesta ja tarvittaessa suuresta määrästä kaatuneita, 6) siviilitietoliikenteen toimivuuden varmistaminen kriisitilanteissa ja 7) liikennejärjestelmän toimivuuden varmistaminen kriisitilanteissa. Mikään edellä mainituista asioista ei ole pelastustoimen päävastuulla, mutta monissa niistä – erityisesti alueja paikallistasolla – pelastustoimella on oma roolinsa. Nato on ensisijaisesti puolustuksellinen ja sotilaallinen liittouma. Sami Kerman on Suomen Palopäällystö liiton viestintäja yhteiskuntasuhdepäällikö. Oman toiminnan kehittämisen ja muilta saatavan hyödyn lisäksi onkin hyvä miettiä, mitä erityistä osaamista me voimme tarjota muille. Varautumiskysymykset eivät ole Suomelle ja Suomen pelastustoimelle vieraita, osaamistam me ar vostetaan
MOKKATAKKIMAISTERI
Alkuperäistä noin 1600 m 2 :n hallia oli laajennettu viitisentoista kertaa vuoteen 1985 asti. Muiden kuin näiden siporex-hallien osalta paloluokka vastasi nykyistä paloluokkaa P3. Kaikissa eri vaiheiden rakennushankkeissa ei ollut määritetty rakennuksen paloluokkaa. Pääkäyttötarkoitus oli kuitenkin metalliteollisuuteen liittyvä tuotanto, johon kuului hitsaamo sekä kokoonpanoja varastotiloja. Johtava palotarkastaja Sami Lindfors Pirkanmaan pelastuslaitokselta kertoi kohteen palontutkinnasta tulitöiden kurssinjohtajapäivillä Helsingissä. Joissakin 1960ja 70-luvun suunnitelmissa mainittiin laajennuksen paloluokaksi E, joka vastaa nykyistä paloluokkaa P3. Rakennuksen joidenkin osien osalta paloluokka saattoi vastata nykyistä paloluokkaa P2 tai jopa P1.Näin saattoi olla siporex-hallien osalta, joiden kantava runko pilareineen ja palkkeineen oli siporexia eli kevytbetonia. Akaan toimipisteessä oli pieneltä osin työjohdon toimistotiloja, ruokala, sosiaalitiloja, lämpökeskus ja maalaamo. Yläpohja näissä oli kuitenkin puurakenteinen, jonka palonkestoajasta ei ole tietoa. Teksti: Kimmo Kaisto · Kuvat: Pirkanmaan pelastuslaitos Y ritys valmistaa työkoneita ja niihin liittyviä teräsrakenteita, kuten runkoja ja puomistoja. 48 Pelastustieto 4–5/2022 TULITYÖT Päädyttiin katkaisemaan koko halli kahteen osaan. Kohde oli rakennettu vaiheittan vuodesta 1962 lähtien. Palontutkinnassa päädyttiin syttymissyissä kahteen vaihtoehtoon, joista tulityöt ovat sähköistä vikaantumista todennäköisempi. Vielä vuonna 2012 vanhimman osan vesikattoa oli korotettu. Yhtä suurta palo-osastoa Toijala Worksin toimipiste Akaan Toijalassa tuhoutui pahoin tulipalossa tammikuussa 2022. Palon leviäminen korkeaan halliosaan yritettiin estää, mutta lopulta palo pääsi leviämään myös siihen.
Noin klo 18 työntekijä sanoi havainneensa hallin 1 katossa reiän, joka hehkui punaisena/oranssina. Tavallisen alkusammutuskaluston lisäksi oli yksittäisiä paloilmaisimia, joista hälytys meni vartiointiliikkeelle. Palon kokonaisvahingot olivat noin 15 miljoonaa euroa. Eräässä aiemmassa tulityövahingossa pintaverhouksen ja seinärakenteen väliin oli mennyt kipinä, koska rakennesaumat eivät olleet tiiviitä. Se erottui, koska sähköt oli jo katkaistu ja halli oli muuten pimeä. Kaivinkoneen nopeampi saaminen paikalle olisi saattanut helpottaa sammutustyötä jo aiemmassa vaiheessa”, Lindfors arvelee. Kohteessa oli myös kameravalvonta ja vartiointiliikkeen asema. MAHDOTONTA RAJOITTAA PALOA ”Haastavan kattorakenteen vuoksi palo pääsi leviämään korkean halliosan rakenteissa ja sammutustyö oli haasteellista, koska keskelle rakennusta ei päästy nostolavayksiköillä. Illan ja alkuyön aikana palo levisi alkukohdastaan sekä lounaan että kaakon suuntaan sammutusyrityksistä huolimatta. Vakuutusyhtiö teetti muun muassa sähköpalon sekä atex-tutkinnan ja toimitti oman tutkintansa tietoja poliisille. Muilta työntekijöiltä tuli samanlaisia havaintoja koneiden toimintahäiriöstä. Pelastuslaitoksella ei ollut mitään mahdollisuutta rajoittaa paloa. Kattopalo kehittyi nopeasti ja pakotti keskeyttämään rajoituslinjan teon katolla. Hankala sanoa, mitä opittavaa olisi, kun ei tunne tarkemmin yrityksen päivittäistä toimintaa. Ensimmäinen yksikkö oli kohteessa klo 18:29:45 eli toimintavalmiusaika oli 7:17. Se ei toisaalta poista kohteen vastuuta. Saatavilla olevien tietojen mukaan ei ole mitään ilmeistä syytä epäillä ylikuormitusta sähkökaapelissa. Tämän jälkeen puolet sähköstä sammuivat kakkoshallista. Tähän rakenteeseen palo olisi todennäköisesti pysäytetty. 4–5/2022 Pelastustieto 49 MATALA SUOJAUSTASO JA OSASTOINTI ”Rakennuksen kokonaispinta-ala oli noin 13000 m 2 ja se oli käytännössä yhtä suurta palo-osastoa. Syttymiskohta oli hitsaamon lähellä olevassa katossa. Tämän jälkeen kaikki työntekijät lähtivät opastamaan jo paikalle soitettua palokuntaa kohteeseen. Tässä vaiheessa hän ei havainnut mitään poikkeavaa. Kakkoshallissa työskennellyt oli havainnut kertomansa mukaan noin klo 17.30, että sähköt sammuilevat. Hätäilmoitus on tehty klo 18:21:24 ja pelastuslaitos hälytetty klo 18:22:28. Kaivinkoneen avulla päädyttiin katkaisemaan koko halli kahteen osaan tulipalon leviämisen estämiseksi. Suojaustaso oli hänen mukaansa matala. Yleisellä tasolla voi sanoa, että suuri merkitys on ennaltaehkäisevällä työlla, kuten siisteydellä, järjestyksellä ja työnjohdon valvonnalla.” ”Vakituinen tulityöpaikka on siis paljon muutakin kuin rakenteita. Rakennuksen paloluokka, koko rakennuksen pinta-ala sekä rakennuksessa ollut suojaustaso huomioiden rakennuksesta puuttui nykyisin voimassa olevien paloturvallisuussäädösten edellyttämä suureen pinta-alaan perustuva palomuurin vaatimukset täyttävä osastoiva rakennusosa. Tämä onnistui, ja säästettiin merkittäviä omaisuusvahinkoja. Kohteen palotarkastuksessa vuonna 2018 havaittuja puutteita oli määrätty korjattavaksi, mutta niistä ei oltu toimitettu selvitystä. Lindforsin mukaan pelastuslaitoksen määräaikainen valvonta ei ollut tältä osin suunnitelman mukaista – sillä olisi voitu puuttua mahdollisesti korjattaviin asioihin. Rakennuksen katkaisulla säästettiin kymmenisen miljoonaa euroa.. Ykkösja kakkoshallissa oli ollut töissä neljä työntekijää: yksi jauhemaalauksessa, kaksi koneistuksessa ja yksi hitsaamossa. Korjatut sähkökaapelijatkot oli tarkastetty ensimmäisenä ka tolle menon yhteydessä. Alkupalon sijainti oli epäselvä, vaikka savua näkyi. Kohde on 2-riskialuetta, jossa on kymmenen minuutin tavoiteaika. Hallissa 1 oli ollut ullakolla sähkökaapelipalo marraskuussa 2021 ja työntekijä lähti nytkin sinne tarkistamaan tilannetta. Alueelle perustettiin kolme joukkuetta eri tehtäviin ja tiedustelussa hyödynnettiin tehokkaasti myös dronea. Vanhoista rakennusluvista ei löytynyt kantavien rakenteiden palonkestoaikavaatimusta”, Lindfors kuvailee. Kohdetta tiedustellessa avattiin 2–3 kattoluukkua. Palontutkinnassa pelastuslaitos selvitti rakenteellista paloturvallisuutta ja pelastustoiminnan kulkua. Tarkastus olisi ollut tänä vuonna. Koko halli katkaistiin kahteen osaan kaivinkoneella tulipalon leviämisen estämiseksi. Rakennuksen eri osissa oli käytetty erilaisia rakennusmateriaaleja kantavina rakenteina. Ainoastaan eräät, noin 100–150 m2:n kokoiset toimistotilat ja vastaavat oli palo-osastoitu erilleen korkeammista tuotantoja varastotiloista. Palontutkinnassa selvisi, että saumoja tulityöpaikalla oli tiivistetty palouretaanilla tai vastaavalla, mutta työstä ei ollut dokumentointia eikä sen laatua voitu varmistaa. Ensimmäinen yksikkö tiedusteli myös sisätilan ja katossa havaittiin pieni hehkupalo. Myös työntekijällä on vastuunsa työpisteestään, ettei lähellä ole esimerkiksi pahvilaatikoita tai muuta helposti syttyvää”, Sami Lindfors sanoo. En tiedä, onko itse tiedostettu omaisuusriskitekijät, jotta esimerkiksi palo-osastointia olisi parannettu omatoimisesti. ”Kohde on tehty aina silloisen rakennusluvan mukaisesti. Todennäköisimmäksi syttymissyyksi jäivät näin ollen tulityöt. Poliisi puhutti asiaan liittyviä henkilöitä
Suurin osa tehtävistä muutoksista jää varJanne Sirén työskentelee Vantaan ammattiopisto Variassa. Eikä tulityöprosessi ole helppoa riskienhallinnanja rakennusalan ammattilaisillekaan. Koukin mukaan uuteen rakennukseen on jo alkuvaiheen suunnitelmissa mahdollista tehdä hyvä ja toimiva tulityöpiste. Lisäksi haasteensa tuo tilan koko: missä vaiheessa isossa tilassa – esimerkiksi kokoonpanosali – vakituinen tulityöpaikka vaihtuu tilapäiseksi tulityöpaikaksi. ”Jotain on tehty oikein, kun ei tullut yhtäkään tutkintaan johtavaa tulipaloa tulitöiden takia”, Hakala totesi. Jos vanhaan halliin tehdään väliseinistä huone, jossa on tarkoitus tehdä tulitöitä on muutos luvanvarainen.”, kertoi rakennustarkastaja Joni Koskela. Lainsäädännössä on viittaus tulitöitä koskeviin standardeihin. Olennaisiin käyttötarkoituksen muutoksiin tarvitaan rakennuslupa. Laajempi ja kattavampi tapa olisi tietysti saada vakituisten tulityöpaikkojen vaatimukset rakentamista ohjaavaan lainsäädäntöön tai määräyksiin. Lisäksi, että korvaussummia voidaan pienentää, jos varotoimia ei ole noudatettu.” ”Parasta päivillä oli yleinen tietomäärän lisääntyminen tulitöistä. ”Koulut ovat tästä erinomainen esimerkki. Vanhoihin rakennuksiin tehtävät vakituiset tulityöpaikat vaativat aina yksilöllistä suunnittelua ja arviointia. Ongelma on jo siinä, että toisinaan toteuttaminen edellyttää ilmoitusta tai lupaa (rakennusvalvonta) ja toisinaan sen voi toteuttaa omatoimisesti.” Koukille vahvistui käsitys, että tulitöihin tarvitaan yksityiskohtaisempia ohjeita. Yksinkertaiset, mutta monipuoliset ja runsaat ”rautalankaohjeet” helpottaisivat huomattavasti tulitöiden toteuttamista sekä valvontaa”, Kouki sanoo. Tätä kevyempi keino on tehdä vakituisille tulityöpaikoille oma rakentamistapaohje.” ”Vakituisen tulityöpaikan perustaminen ei ole mielestäni rakennusvalvontaviranomaisen kannalta ainakaan yksiselitteinen. On huomioitava, että valtaosalla tulitöitä tekevillä tai niistä vastaavilla ei ole syvällistä riskienhallintaja rakennustapatuntemusta. masti hakematta, koska hankkeeseen ryhtyvä ei tiedosta tekevänsä luvanvaraisia töitä. Keskustelun alusti Vili Heinikoski Suomen Palopäällystöliitosta (oik.) Tulitöiden kurssinjohtajapäivillä Helsingissä huhtikuussa oli monipuolista ohjelmaa. On sitten tapauskohtaista, miten se on toteutettavissa kulloisessakin toiminnassa ja tilassa.” Koukin mukaan vakituisten tulityöpaikkojen osalta olisi hyvä olla oma rakentamistapaohjeensa ”Yksinkertaisimmillaan tämä voisi tapahtua vakuutusalan tarkemmalla ohjeistuksella, joka ottaisi kantaa yksityiskohtaisemmin tekniseen toteutustapaan. Myös Heli Hätönen SPEKistä kaipaa selkeyttämistä. 50 Pelastustieto 4–5/2022 TULITYÖT Tulityöt kaipaavat selkeää ohjeistusta ja rautalankamallia Vakituisen tulityöpaikan turvallisuus -paneelikeskusteluun osallistuivat rakennustarkastaja Joni Koskela Porvoon rakennusvalvonnasta (vas.), palontutkija Jyrki Eskola vakuutustyhtiö If:stä, kehittämispäällikkö Heli Hätönen SPEKistä ja johtava palotarkastaja Timo Kouki Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselta. Paneelikeskustelu vakituisen tulityöpaikan turvallisuudesta innosti vilkkaaseen keskusteluun – eikä yhtä helppoa vastausta tullut. Oli mukava keskustella ja saada eri näkökulmia asioihin.” Lisää tietoa Sirén kaipaisi siitä, minkälaisia onnettomuuksia sattuu tulitöissä ja miksi. Käytännössä niin lainsäädännössä kuin standardeissa ja ohjeissa velvoitetaan sekä ohjataan toiminnanharjoittajaa huolehtimaan tulitöistä aiheutuvien riskien torjuntaan, kuten kipinöinnin hallintaan. Valitettavasti näissäkään ei oteta kovin kattavasti kantaa tulityöpaikan rakenteellisiin yksityiskohtiin. Samoin miten voitaisiin estää kyseiset onnettomuudet, kuten tapaus Toijala Works. ”Meille tulevien kysymysten perusteella tällä hetkellä rakennustai muutoshankkeeseen ryhtyneelle, tai sitten suunnittelijallekaan ei ole aina selvää, mitä vaatimuksia vakituisen tulityöpaikan osalle on.” Kimmo Kaisto. ”Nyt lainsäädäntö sekä ohjeistus on liian laveaa. Johtava palotarkastaja Timo Kouki sanoi, että toiminnanharjoittajalle voi olla hankalaa tunnistaa erityisesti tulityöpaikan rakenteelliset vaatimukset. Pelastusalan ja vakuutusyhtiöiden julkaisuissa on paljon hyviä ohjeita, mutta niissä ei puhuta rakennusluvasta. ”Voimassa olevat rakennuslainsäädäntö sekä -määräykset eivät tunnista tulityöpaikkaa. Vakuutuksiin voisi laittaa selkeät ohjeet varotoimista, mikäli vuokraa tai omistaa asunnon, autotallin tai vastaavan tilan. Tämä oli ensimmäinen kerta kurssinjohtajapäivillä.” ”Minulle vakituisen tulityöpaikan perustamisen prosessi on selkeä, mutta yleisesti yrityksissä ja kotona ihmisiltä puuttuu tietoja turvallisesta toiminnasta tulitöissä. Areva Suomen turvallisuuspäällikkö Kari Hakala kertoi, että Olkiluoto 3:n ydinvoimalatyömaalla kirjoitettiin noin 4,4 miljoonaa tulityölupaa. ”Olen ollut 2,5 vuotta tulitöiden kurssinjohtajana
Ilmastointikonehuoneessa oli hitsattu ja myös katolla suoritettiin pikitöitä paloa edeltävänä iltapäivänä. Lääketehdas on kaksikerroksinen ja tasakattoinen, mitat 245 x 40 metriä. Nämä kaksi dokumenttia menevät usein sekaisin keskenään. Muutaman kerran tuli pääsi rajoituslinjan ali ennen kuin lopullinen rajaus onnistui. Vastaajana turvallisuusasiantuntija Vili Heinikoski Suomen Palopäällystöliitosta. Pitäisi olla huolissaan, jos sitä ei olisi. 4–5/2022 Pelastustieto 51 TULITYÖT KYSY TULITÖISTÄ Tulityöluvan ja -suunnitelman ero. Tulityölupa on tulityökohtainen ja määräaikainen asiakirja, joka laaditaan ennen tulityön aloittamista. Moottorisahat tukkeutuivat ja kirveet jäivät kiinni kuumaan bitumihuopaan kuin tervaan. Ne eivät ole yksi ja sama asia vaan toisiaan täydentäviä turvallisuuden osia. Kyse on siitä, että saa ne häröilijätkin mukaan ja oppimistavoitteet saavutetaan. Määrä oli sama kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Palavan kohdan alapuolella toisessa kerroksessa oli tablettiosasto ja sen alapuolella hormooniehkäisinosasto. Kateaineena on huopa, jonka alla on umpilaudoitus, ilmaväli, lämpöeristevilla ja betonivalvi. Hän voi hyödyntää opetuksessa myös erityisopettajan koulutustaan. Nuorilla riittää virtaa ja annos ”häröilyäkin” on usein mukana. Mitä eroa on tulityösuunnitelmalla ja tulityöluvalla. Tulipalon syttymissyy on todennäköisesti tulityöt. Kattoa ja kattorakenteita tuhoutui noin tuhat neliötä. Pyritään saamaan teoria kohtaamaan käytäntöä, Raistakka kertoo. Koulu tarjoaa oivan ympäristön ja motivointikeinot opiskeluun. Ensimmäisten yksiköiden saapuessa paikalle nousi lääketehtaan keskivaiheilta kymmenien metrien savupatsas. Lue koko juttu: pelastustieto.fi/digilehti/palontorjunta-03-1992/9-179 ALAN TOIMIJA. Tulityölupa varmistaa vielä ennen työn aloitusta sen, että kaikki tulityösuunnitelman mukaiset asiat on käyty läpi ennen kuin tulityöt aloitetaan. Tulityösuunnitelma on kokonaisvaltainen suunnitelma siitä, kuinka tulitöitä tehdään yrityksessä. Kattopalo uhkasi lääketehdasta Turussa 24.3.1992 67 tulitöistä aiheutunutta tulipaloa 1.1.–31.5.2022. Kokonaisvahingot tuotannon keskeytyksineen olivat miljoonia markkoja. Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä kattoi myös katon ilmastointikonehuoneet. Tämä osa rakennuksesta on peruskorjattu 1990. Rakennuksen tässä osassa suoritettiin muutostöitä, joiden tarkoituksena oli tehostaa ilmastointia ja yleensä osaston kapasiteettia. Aktiivinen osallistuminen kiinnostaa nuoria, ja he pääsevät näkemään mitä se tulityö on esimerkiksi vakituisilla tulityöpaikoilla. HISTORIA Häröilijätkin saadaan mukaan Perustutkinnon opiskelijat pääsevät Hyrian ammattikoulussa tulitöiden makuun usein Pertti Raistakan opetuksessa. ”Se kuuluu ikään. He kyllä ymmärtävät, että tietyt asiat tehdään kurinalaisesti ja ohjeiden mukaan ja häröilyvara on käytetty jonnekin muualle.” Nuorten into ja halu kulminoituvat joskus alkusammutusharjoituksessa. Kattorakennetta ei ole varsinaisesti osastoitu. Raistakka istuttaa turvallista tulityöprosessia otolliseen maaperään 16-vuotiaista lähtien. Työt olivat olleet käynnissä noin viikon ja niiden suorittajana oli ulkopuolinen rakennusliike. ”Välillä käy niin, että siinä saa kouluttajakin vettä päälleen”. Vähitellen tuli oli polttanut tiensä myös varsinaisen tehtaan kattorakenteisiin. ”Jalkautan tulityöt teorian viitekehyksessä oppilaitosympäristöön. (Lähde: Toimenpidetilasto Pronto) AJANKOHTAINEN LUKU Turun AHK sai hätäilmoituksen lääketehdas Leiraksen tulipalosta aamuyöllä klo 3.22. Tuli oli kytenyt rakenteissa pitkään
Kisakatsomo räjähtää, kun Mikael Granlund tasoittaa pelin yhteen–yhteen. ”Siellä se pääministeri vaan heiluu kansan piikkiin.” ”Sitähän säkin oot tehnyt koko sun uran ajan. Haastattelija löytää mikrofoninsa ääreen asiakkaan, joka on sonnustautunut Muumimaan Mörkö-hahmoksi. ”Aina sä parjaat vasemmistoa. ”Se kertookin teidän arvostuksestanne kaiken tarpeellisen. ”Mitä tossa nyt on?” palomies kysyy. ”Kyllähän se Marin tuolta äkkiä pääsee hommin, jos tarve vaatii.” ”Mahtaakohan sillä olla työpuhelinta mukana?” ensihoitaja on terävänä. Aseman kuulutuslaitteisto alkaa suhista: ”Ambulanssi, Bertta-keikka.” ”Missäs helvetissä se mun virve on?” ensihoitaja ihmettelee, koska radion hälytysääntä ei kuulu. ”Samalla tavalla tekisit itse, jos olisit tuolla Marinin paikalla. ”Punaisten on turha yrittää vierittää pääministerin viiniselkkausta oikeiston päälle”, ensihoitaja sanoo. Joku bongaa kännykästään Iltalehden videoklipin, joka on kuvattu helsinkiläiskapakan finaalifiiliksistä. ”Sanopas se. ”Mutta ministeri ja alkoholi, pitäs se nyt vähän katsoa, miten ja missä esiintyy, vaikka onhan toi nyt toistaiseksi parempi kuin se Arhinmäen Sotshin reissu”, hän saa sanottua. Tv-kamera löytää Nokia Arenan aitiosta pääministeri Sanna Marinin, joka juhlii maalia viinilasi kädessään. Mikä sulla olis kädessä. Ensihoitaja lampsii kohti ambulanssia. ”Ei noilla Punahilkka-vaatteillakaan patsasta pystytetä”, palomies kuittaa. Media kiinnostuu teistä vasta sitten, kun vedätte päälle lapsille suunnatun vaatekerran”, vanhan liiton ensihoitaja vinoilee. Ministerit ehtii vastailla viesteihinsä usein pienellä viiveelläkin, mutta noihin sun viesteihin pitäs vastata minuutissa. Vanhempi palovakanssi tuijottaa perään ja toteaa: ”Kyllä maailma on mallillaan, kun ministerit juovat suorassa lähetyksessä viinaa, Mörkö-vaatteissa pääsee kapakkaan ja Suomi voittaa aina kultaa.”. ”Ton kaavun sisällä on brankkari”, aseman katsomon palomies tietää. Montako kymmentä vuotta sitä jo olikaan mittarissa?” Ensihoitaja ottaa kahvia hankkiakseen vastaukselleen hieman lisäaikaa. Kaikki me kuitenkin ollaan nähty ne Olympiakomitean touhut, että miten se oikealla puolella oleva sydän sykkii”, palomies hämmentää. ”Tosta nousee hirvee haloo”, ensihoitaja tietää. ”Se hyvä puoli tossa Marinin jutussa on, että ei tarvitse ainakaan selitellä mitään, kun kaikki näki sen tv:stä.” ”Mitä selittelyä toi nyt sitten vaatisi?” ”No ei mitään, ellei tule jotain, mihin ministerin pitäis puuttua äkkiä.” Palomies miettii hetken, miten puolustaisi pääministeriä – ei niinkään aatteen palon takia, vaan lämmittääkseen debattia. 52 Pelastustieto 4–5/2022 Tosta nousee hirvee haloo. Koita nyt vaan pitää se kapula mukanas”, palomies sanoo. Mustamakkarako?” palomies kysyy. MM-finaali Teksti: Marko Partanen LIIAN TUMMAA PAAHTOA ALANSA AMMATTILAISET Asemalla valmistaudutaan lätkäfinaaliin: Suomi– Kanada. ”Ai niin, mutta sitähän ei lasketa, koska ne kähminnät on tehty selvinpäin”, hän jatkaa. Mörkö ilmoittaa olevansa varma, että maajoukkueen lempinimikaima Marko ”Mörkö” Anttila ratkaisee Suomelle mestaruuden
017 264 7220 myynti@savonpalokalusto.fi www.savonpalokalusto.fi www.suomenpelastuskeskus.fi Hälytysja viestintälaitteet Palokunta-asut Työasut ensihoitoon, ensivasteeseen ja asemapalveluun Puh. 050 395 8567 Vema Lift Oy, Lakimiehenkatu 2, 20780 Kaarina puh. Tero Huovinen | 010 569 3670 Pekka Paananen | 010 569 3628 VEHOTRUCKS.FI Paloja pelastusautomyynti. Huoltotöiden varaukset ja tiedustelut puh. Tilaa omasi osoitteessa: pelastustieto.fi/tilaa-lehti Rekisteröitymällä pelastustieto.fi:ssä voit myös lukea ilmaiseksi kaikki lehdet vuosilta 1950–2009. Voivalantie 26 C, 20780 Kaarina info@miltest.fi • 040 5464 243 www.miltest.fi Hengitysilmakompressorit myynti huolto varaosat ilma-analyysit ostamme ja myymme myös käytettyjä koneita Mittauslaitteet ja kompressorit KIINNOSTUITKO LEHDEN SISÄLLÖSTÄ. 010 616 1400 | www.saurus.fi SCANIA SUOMI OY, ERITYISMYYNTI Petri Surakka Puh. 010 555 5299 sähköposti: etunimi.sukunimi@scania.fi www.scania.fi Raskaat paloja pelastusajoneuvot Nostolava-autot HYDRAULISET NOSTOLAVAT Suoritamme myös huoltoja korjaustyöt sekä vuosikatsastukset. 4–5/2022 Pelastustieto 53 LIIAN TUMMAA PAAHTOA ALANSA AMMATTILAISET Pelastustarvikkeet Paloja pelastusautot Saurus Oy Saunatie 5, 40900 Säynätsalo Puh. +358 50 4718305 info@sos-asu.com www.sos-asu.com/rescue SOS-Asu Ky Koulukatu 38 A1 90100 OULU Pelastamisen ammattilaisille RESCA RESCARI OY www.rescari.fi • 040 5950 164 Pelastustarvikkeet Kuivapukujen testauslaitteistot kemikaalipuvuille sukelluspuvuille pintapelastuspuvuille pelastuspuvuille Myös räätälöitynä kohteeseen. 010 555 5273 Timo Iltanen Puh. 010 616 1500 • www.vema.fi PALOJA PELASTUSKALUSTON erikoisliike vuodesta 1967 Liipasintie 8, 70460 KUOPIO p.
Olli-Pekka Ojasen työmaana on ollut arkkitehti Wivi Lönnin piirtämä arvorakennus Tampereen keskuspaloasema eli tuttavallisesti kepalo. 54 Pelastustieto 4–5/2022
Kesämiespestit jatkuivat myös silloin, kun Ojanen pääsi opiskelemaan Turun yliopistoon. Järjestötyön jälkeen hän meni ensin Tampereelle apulaispalopäälliköksi. Opintoja oli tarkoitus jatkaa, ja suunnitelmissa oli tulla fyysikoksi. Kuunteleva suorasuu Kaksi lehti-ilmoitusta johdatti Olli-Pekka Ojasen työuralle, joka nyt tulee päätökseen. ”Huomasin, että Palopäällystöliittoon haettiin Erkki Jaakkolan jälkeen koulutuspäällikköä.” Ojanen työskenteli tuolloin Tamro Oy:ssä tuotepäällikkönä, kun pohdittavaksi tulikin alan vaihto. 4–5/2022 Pelastustieto 55 TAPASIMME Kehittämistä tarvitaan. Moni asia on nuorena myös sattumaa ja päähänpistoa. Edessä on ennakkoluuloton ja hieno tulevaisuuden kuva pelastustoimesta ja ensihoidosta. Armeijan jälkeen olin yhden vuoden sijaispalomiehenä Turussa.” Olli-Pekka Ojanen on koulutukseltaan luonnontieteiden kandidaatti. Ainoana koko maassa pelastustoimi ja ensihoito ovat yhdessä organisaatiokokonaisuudessa osana hyvinvointialuetta.” Samaan hengenvetoon hän muistuttaa, että tämä on saatu aikaiseksi hyvän porukan ja henkilökunnan kanssa. Tulevaisuuden suunta muuttui toisen lehti-ilmoituksen myötä. Ojanen jää eläkkeelle heinäkuun ensimmäisenä päivänä. Hän on ollut rakentamassa kuntien yhteistä pelastuslaitosta Pirkanmaalla, jossa aloitettiin ensimmäisenä koko maassa alueellisen laitoksen toiminta. ”Työskentelin opintojeni aikana kesämiehenä Raision ja Turun palolaitoksilla. Ehkä tässä oli siitäkin kysymys.” Koulutuspäällikön tehtävän jälkeen hän toimi liiton toiminnanjohtajana, opiskeli myös päällystötutkinnon ja valmistui palomestariksi. Hän on nykyisen Pirkanmaan pelastuslaitoksen ensimmäinen pelastusjohtaja. ”Sillä tavalla päädyin ensimmäisen kerran tälle alalle.” Elettiin 1970-luvun puoliväliä. Pelastusjohtaja on toki näyttänyt suuntaa, mutta ei ole mikään sateentekijä.. ”Jokin kipinä kesämiesvuosista oli kai jäänyt takaraivoon, koska päätin hakea koulutuspäällikön tehtävää. Siitä hetkeksi opiskelukaupunkinsa Turun palopäälliköksi, kunnes tuli palopäälliköksi Tampereelle. Eläkepäivät koittavat heinäkuun alussa. Teksti: Esa Aalto · Kuvat: Esa Aalto ja Juhani Katajamäki/Pelastustiedon arkisto O lli-Pekka Ojasen äiti leikkasi Satakunnan Kansasta ilmoituksen, jossa haettiin Porin palolaitokselle vuosilomasijaisia ja antoi sen poikansa käteen. ”Olemme hyvinvointialueiden suurin pelastuslaitos ja asemoidumme suuressa organisaatiossa oikeaan kohtaan. Nyt pitkä ura tulee päätökseen. Eläköityvä pelastusjohtaja sanoo jättävänsä seuraajalleen hyvin toimivan, Suomen kärkipelastuslaitoksen. Aluksi nimenä oli Tampereen alueellinen pelastuslaitos
Meidät on valmistelussa huomioitu ja olemme hyvin yhteensopiva, mutta selkeästi erottuva organisaatio. Toivottavasti ei tämän takia jouduta kaikki kurimukseen.” Tämä on haaste erityisesti sisäministeriön pelastusosastolle, sillä se vastaa sekä ohjeistamisesta ja vaatimuksista että rahoituksesta. Jotain sellaista kuin oli aikaisemmin tulevaisuusluotausraati, jossa alan johto pohdiskeli tulevaisuuden skenaarioita. Esimerkiksi esimieskoulutukseen voitaisiin tuoda sellaisia elementtejä, joissa tuodaan enemmän esille yhteiskunnallista tietoa. ”Osittain vastaa, mutta silti kaipaisin laaja-alaisempaa kehittämistä. ”Tärkeää on palkata pelastuslaitoksiin ennakkoluulottomasti muiden erityisalojen asiantuntijoita. Tosin se on kunnianhimoinen asiakirja talouteen nähden, joten onnea ja menestystä sen toteuttamiseksi.” Hän toivoo, että toiminnan sisäinen laatu paranee sen ansiosta, mutta kehittämiseksi tarvitaan muuta. Pelastusjohtajat ovat ison organisaation kärkikaartissa. Toivon, että muutun rennommaksi.. ”Valtion rahoituksessa ei ole enää laitoskohtaisia eroja, vaan jokainen laitos on saman rahoituksen varassa. ”Jätän hyvässä kunnossa olevan ison pelastuslaitoksen ja edellytän, että hyvä kehitys jatkuu eikä polku katkea.” KOKONAISUUS NÄHTÄVÄ Ojasen mielestä hyvinvointialueiden pelastuslaitoksista on kaikki edellytykset tehdä hyviä ja toimivia. Miten toteutuu erikoinen yhtälö, jossa sama taho ohjeistaa palvelun tasoa ja toimintavalmiutta ja myös rahoittaa näitä vaatimuksia. ”Ne ovat hyvin asemoituneet hyvinvointialueiden isoihin organisaatioihin. Muutoksen saa hänen mielestään aikaiseksi muun muassa koulutusjärjestelmää kehittämällä. Olli-Pekka Ojanen puhui 13 vuotta sitten myös pelastustoimen kehittämistarpeista. Strategia pohjautuu osin vanhaan historiaan ja toimialan strategiana se on toimiva, mutta saisihan se raikkaampikin olla. Tarvitsemme ammattimaisuutta muualtakin kuin pelastustoimesta. Toki tässä on myös tapahtunut myönteistä kehitystä.” YKSIKANAVAISEN RAHOITUKSEN HAASTE Tulevaisuuden tekee Ojasen mielestä mielenkiintoiseksi se, miten yksikanavainen rahoitus vaikuttaa hyvinvointialueiden pelastuslaitoksiin. ”Meillä on nyt aito mahdollisuus kehittää toimialaamme, sillä olemme nousseet hyvään ja oikeaan seuraan. Olli-Pekka Ojanen oli tuolloin luovuttamassa lahjoitusta lehtiyhdistyksen hallituksen puheenjohtajana. ”Toivottavasti he eivät ulkoista päättäjän roolia. Tästä on jo viitteitä, kun puhutaan että valtiovarainministeriö päättää kaikesta.” Hänestä jatko näyttää mielenkiintoiselta. Sen myötä yhteistyökumppanit muuttuivat alueellisimmiksi, ja se on muuttanut myös meidän ajattelutapaamme.” ”Tästä pitää jatkaa ja tuoda yhteiskunnalliseen turvallisuuskeskusteluun laajempia näkemyksiä.” Hän ottaa esimerkiksi kyberturvallisuuden ja ihmisten sosiaalisiin ongelmiin liittyvät asiat, joita ala ei tunne omikseen, vaikka ne ovat turvallisuuden kannalta keskeisiä asioita. Pelastusjohtajat eivät saa olla kiinnostuneita vain omasta toimialastaan, vaan heidän pitää nähdä hyvinvointialueen problematiikka ja mahdollisuudet yhdessä pelastuslaitoksen kanssa.” Ojanen korostaa laajan yhteiskunnallisen kokonaisuuden ymmärtämistä eikä pelkästään saa leikkiä punaisten paloautojen kanssa. Laaja-alaisempi näkemys tuli esille myös 13 vuotta sitten, kun hän kumppanuusverkoston silloisena puheenjohtajana peräsi Pelastustiedon haastattelussa kokonaisturvallisuuskäsitteen parempaa ymmärtämistä. Vastaako tuore, lausunnolla oleva strategia näihin tarpeisiin. 56 Pelastustieto 4–5/2022 TAPASIMME Paloja pelastustieto ry keräsi Leningradissa sattuneen hotellipalon sammutus töissä menehtyneiden palomiesten omaisille rahalahjoituksen vuonna 1991. ”Kyllähän me mielellämme edelleen pölisemme keskenämme, vaikka toki alueellisuuden aikana olemme menneet myös parempaan suuntaan. Mielestäni nyt on otollinen hetki viedä tätä oikeaan suuntaan. Nyt tämä paikka pitää lunastaa ja myös pitää se.” Hän korostaa avarakatseisuutta. Se edellyttää laitoksilta ja erityisesti niiden johtajilta sitoutumista ja kiinnostusta koko hyvinvointialueen asioihin
TOTEUTTAMISOHJELMA TARVITAAN Vuosien aikana alalla on ollut monia erilaisia hankkeita. MIKÄ SAMMUTTAA. Olli-Pekka Ojanen, 66, tavallinen mies Porista. Myös humaani avarakatseisuus on tärkeää, pitää nähdä asioita laajasti ja eteenpäin. Nopeat KUKA JA MISTÄ. Muun muassa hänen kotikaupungissaan Tampereella, jossa Rantatunnelin kustannukset onnistuttiin alittamaan. ”Valitettavasti se hyytyi, kun sisäministeriö halusi tehdä siitä omansa.” ”Mutta tällaisia kokoontumisia tarvitaan, jossa laitosten ja ministeriön johtotaso käyttäisi aikaansa innovatiiviseen toimintaan ja ajatteluun.” Kumppanuusverkoston toimintaa hän pitää hyödyllisenä. ”Tämä pätee kaikkeen muuhunkin. Laaja-alaisempaa mukanaoloa tarvittaisiin ja uskon, että se alkaa nyt toteutua, kun nykyinen päällystöpolvi on kielitaitoisempaa.” KUUNTELEVA EDESTÄ JOHTAJA Millainen johtaja Olli-Pekka Ojanen on halunnut olla. ”Edessäni on mielenkiintoinen prosessi, miten saan uudessa tilanteessa elämäni järjestymään. Jälkeenpäin työnteon tahti harmittaakin. ”Kanssakäyminen kollegoiden kanssa on aina hyödyllistä. PELASTUSJOHTAJAN TÄRKEIN OMINAISUUS. ”Nyt kun niiden tekijä vastaa myös resursseista, on mahdollista mennä eteenpäin.” Taannoisessa haastattelussamme Ojanen kantoi huolta myös hallinnonalojen siiloutumisesta, eikä siitä ole vieläkään päästy eroon. Viimeisimpänä suurena suorituskykyyn liittynyt hanke. Uskon, että hyvin. Vaimo ja kolme lasta, kaksi tytärtä ja yksi poika. Huomaa, että ihmisillä on sellaisia tarkoitusperiä, joita ei sanota ääneen. Se on ollut virhe ja tylsä intohimo.” Eläkkeelle hän jää uteliaana ja hyvillä mielin. Kenties ulkoinen habitukseni on vaikuttanut tähän mielikuvaan, mutta en ole myöskään kovin hyvä antamaan periksi, jos asian koen oikeaksi.” Asioiden hoitamiseen hän hakee esimerkin palo-opiston entisen sammutustaktiikan opettajan Gunnar Broforsin opista, että katto aukaistaan kuumimmasta kohdasta. Hän ottaa esimerkin rakentamishankkeissa toteutetuista allianssihankkeista, joissa jokaisen osallistujan tavoitteena on tehdä työ kustannustehokkaasti ja näin on myös onnistuttu tekemään. Elämä ylipäätään, olen aina yrittänyt katsoa positiivisesti eteenpäin. Kun ei puhuta suoraan, se satuttaa ja sammuttaa. Erityisesti sen hyöty on esille tullut alan erilaisten toimintojen välisessä yhteistyössä. Pitää olla arvopohja työhön kunnossa ja tarkoitus, miksi työtä tekee. ”Olen kotonakin saanut palautetta, että olen ollut liikaa kiinni työssäni. Julkisen talouden paineissa tämän pitäisi olla itsestäänselvyys.” Olli-Pekka Ojaselle eurooppalainen yhteistyö on ollut tärkeää – siitä asti, kun palopäällystön eurooppalainen järjestö FEU perustettiin Tampereella vuonna 1995. Liittyvät paljolti ulkoiluun, tärkein on puuhastelu kesäpaikassa meren rannalla Luvialla. Päätöksentekoelin se ei ole ollut, vaan hyvä keskusteluja verkostoitumiskanava. 4–5/2022 Pelastustieto 57 TAPASIMME Eläkkeelle uteliaana. Toivon, että muutun rennommaksi.”. Myös kuunteleva olen halunnut olla.” ”En ole halunnut olla autoritaarinen johtaja, vaikka tiedän, että minusta on sellainen kuva syntynytkin. ”Sitä samaa on nähty hyvinvointialueuudistuksen valmistelussakin, koska jokainen organisaatio puhuu omista lakisääteisistä tehtävistään ja siksi vain omista asioistaan.” ”Kuinka paljon saataisiinkaan hyötyjä, jos tekisimme enemmän yhdessä eikä jokaisen tarvitsisi tehdä kaikkia itse.” Hän pitää ensihoitoa malliesimerkkinä, jossa ollaan uusilla hyvinvointialueilla samoissa rahoissa ja samalla hyödynnetään toisiamme. Järjestötoiminta on myös edistänyt kansainvälisen avun kehittymistä. ”Miksi emme voisi julkishallinnossakin toteuttaa samaa. Olen halunnut johtaa edestä, vaikka se nykyään onkin vanhanaikaista. Elämän pienet yksittäiset asiat ja ihmiset, viimeksi tämä valtava sosiaalisuus, kun ihmiset kohtasivat jääkiekon merkeissä täällä Tampereella. Hän huomauttaa, että hankkeet ovat lopulta pieni osa ratkaisuja, sillä ne vaativat tuekseen toteutusohjelman. Yleensäkin ihmisten ja eri intressiryhmien väliset ristiriidat, joista ei puhuta suoraan. PERHE. Metsästys koiran kanssa ja golfin pelaaminen. Ongelmiin pitää tarttua kuumimmasta kohdasta.” Hän sanoo olleensa aina kova tekemään töitä ja tulosta pitää syntyä. ”Osa porukkaa, vaikka näyttäydynkin erottuvana ja sanon suoraan. HARRASTUKSET. MIKÄ SYTYTTÄÄ. Elämä on ihmisen parasta aikaa, kuten jyväskyläläinen ”filosofi” on asian ilmaissut
Tutkimusaineiston ja omien kokemuksieni perusteella laadittiin kehittämisideoita meritoimintaresurssin entistä tehokkaammalle käytölle. Pääpaino tässä kehittämistyössä on ollut pelastuslaitoksen toiminnassa ja yksiköissä, unohtamatta kuitenkaan Rajavartiolaitoksen tai muiden kolmansien osapuolien roolia pelastustehtävissä Saaristomerellä. Tämä opinnäytetyö on yksi väline Saaristomeren alueella asuvien, lomailevien tai liikkuvien kansalaisten turvallisuuden parantamiseksi. 58 Pelastustieto 4–5/2022 OPINNÄYTTEITÄ Olemme julkaisseet palstalla perinteisesti tiivistelmiä Pelastusopistosta valmistuneista opinnäytetöistä. Meritoiminta Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella kestää vertailun muihin pelastuslaitoksiin hyvin. Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitokselle on pelastuslaissa säädetty valvontatehtävä, joka velvoittaa valvomaan pelastuslain 2. Tutkimus toteutettiin analysoimalla vuosien 2018–2020 Pronto-tilastoja sekä haastattelemalla meripelastusjohtajaa Turun meripelastuskeskuksesta. Ei kuitenkaan voi unohtaa tulevaisuuden haasteita meritoimintaresurssin käytön suhteen. Tilastollisen tutkimuksen, haastattelun ja omien päätelmien avulla tehtyjen havaintojen perusteella annetaan perusteltu ehdotus keinoista, joilla meritoimintaresurssi saataisiin entistä paremmin käyttöön. Meritoiminta kestää vertailun muihin pelastuslaitoksiin hyvin. Pronton mukaan jossain päin Suomea sijaitsevassa koulurakennuksessa syttyy rakennuspalo tai rakennuspalovaaran aiheuttava tulipalo käytännössä viikoittain. Itsearvioinnin rakenteessa pyrittiin mukailemaan valtakunnalliseen käyttöön laadittua pelastustoimen arvioivaa valvontamenetelmää ARVIa. Löydät kattavasti pelastusalan opinnäytteet ja julkaisut osoitteessa: https://peo.verkkokirjasto.fi Vinkkaa meille myös muista alaa kiinnostavista opinnäytetöistä osoitteeseen toimitus@pelastustieto.fi Meritoimintaresurssin käyttö Varsinais-Suomen pelastuslaitoksessa BROSTRÖM, PETTERI Broström, Petteri: Meritoimintaresurssin käyttö Varsinais-Suomen pelastuslaitoksessa urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205026665 Opinnäytetyön päämääränä oli selvittää, miten Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen meritoimintaresurssia käytetään ja miten sitä voisi tulevaisuudessa tehostaa. Pyrkimys oli laatia itsearvioinnista mahdollisimman opastava ja kattavasti turvallisuustietoa tarjoava, jotta se olisi mahdollisimman hyödyllinen koulun turvallisuudesta vastaaville henkilöille. Se toimii myös pohjana kehitteillä olevalle valtakunnalliselle onnettomuuksien ehkäisyn sovellukselle. Kehittämistyö on tehty Varsinais-Suomen pelastuslaitokselle. Koulussa henkilömäärä on usein suuri ja valtaosa siellä olevista ihmisistä on lapsia ja nuoria, joilla on lakisääteinen oikeus turvalliseen koulunkäyntiin. Koulun paloturvallisuuden itsearviointi HAGQVIST, JUUSO Koulun paloturvallisuuden itsearviointi urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204265998 Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda työkalu Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksen alueella tehtävään peruskoulujen valvontatyöhön. luvun säännösten noudattamista. Kuvakaappaus opinnäytetyöstä.. Ajatus työn tekemiselle lähti pelastuslaitoksen toiminnan mukautumisesta koronaviruspandemian yhteiskunnalle asettamiin rajoituksiin. Koulujen varustaminen oppilasmäärän mukaan joko palovaroittimilla tai paloilmoittimella on tullut pakolliseksi vasta vuoden 2018 alusta voimaan tulleiden rakentamista ohjaavien paloturvallisuusmääräysten myötä. Työn tärkeimpänä tuloksena oli tarkoitus tuottaa itsearviointilomake, jota voidaan hyödyntää pelastuslaitoksen valvonnassa. Arvio rakennuspalon tai rakennuspalovaaran aiheuttajasta. Näin ollen Suomessa lienee paljon kouluja, joissa ei ole mitään palon havaitsevaa tekniikkaa. ja 3. Opinnäytetyö oli kehittämistyö. Tulipalojen havaitsemista nopeuttavat palotekniset laitteet. Koulun paloturvallisuuden itsearvioinnin rakenteen muodostaa kolme käsiteltävää pääkohtaa: turvallisuuden suunnittelu, rakennus ja sen ympäristö sekä laitteet ja varusteet
Viranomaisverkkoa eli VIRVEä on alettu rakentaa Suomessa vuonna 1998, ja se otettiin koko valtakunnassa käyttöön vuonna 2002. On havaittu, että varsinkin myrskyillä on yhteys pelastustoimen vahingontorjuntatehtäviin ja tehtävämäärät voivat vaihdella vuosittain paljon. Moniviranomaistehtävien osalta löytyy vielä parannettavaa. Kaikissa tehtäväluokissa yhteyttä ei pystytty havaitsemaan, muun muassa tehtävämäärien satunnaisuuden tai vähyyden vuoksi. Näiden toiminta vaatii kaikilta yhteistä tilannekuvaa sekä toimivaa vuoropuhelua. Työ toteutettiin pelastustoimen resurssija onnettomuustilastojärjestelmästä PRONTOsta saatavien pelastustoimen tilastojen ja tietojen pohjalta. 4–5/2022 Pelastustieto 59 OPINNÄYTTEITÄ VIRVE ja moniviranomaistehtävät Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen näkökulmasta TIAINEN, KAI; MARTIKAINEN, TOMMI VIRVE ja moniviranomaistehtävät Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen näkökulmasta urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204225648 Pelastustoimen tehtävissä on useasti mukana useita eri viranomaisia. Tutkimus osoitti saman tilanteen myös muiden viranomaisten osalta; viestiliikenne toimii erittäin hyvin organisaation sisällä mutta moniviranomaistehtävien osalta löytyy vielä parannettavaa. Viestiliikenteessä kehitettävää löytyy vielä moniviranomaistehtävissä ja erityisesti normaaliolojen häiriötilanteissa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia haasteita ja kokemuksia käytännön toimivuuden osalta Etelä-Karjalan alueella toimivilla viranomaisilla on viranomaisverkosta moniviranomaistilanteissa. Kahdenkymmen vuoden aikana se on saatu erittäin toimivaksi organisaatioiden tehtävien sisäisessä viestinnässä. Pelastustoimen vahingontorjuntatehtävien ilmeneminen kuukausittaisen tarkastelun perusteella vuosilta 2011–2020. Työssä selvitettiin, miten usein tehtäväluokissa on vaihtelua sääilmiöihin liittyen, minkälaisia tehtäviä niistä on aiheutunut sekä mitä vaikutuksia tilanteilla on ollut pelastustoimen resursseihin. Viestien välittämiseksi toimiva viestiliikenne on erityisen tärkeä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten sään ääri-ilmiöt ovat vaikuttaneet pelastustoimen luonnontapahtuma tai -ilmiö tehtäväluokkaan. Haasteita tulee normaaliolojen häiriötilanteissa ja erityisesti moniviranomaistehtävissä. Sään ääri-ilmiöiden vaikutus pelastustoimen vahingontorjuntatehtäviin HEIDI LIUKKONEN Sään ääri-ilmiöiden vaikutus pelastustoimen vahingontorjuntatehtäviin. On havaittu, että säähän liittyvät tilanteet liittyvät pelastustoimessa vahingontorjuntatehtäviin ja erityisesti luonnontapahtuma tai -ilmiö tehtäväluokkaan, johon kirjataan tuuleen tai myrskyihin, tulvaan, sadeveteen tai kohonneeseen vedenpintaan, alhaiseen vedenpintaan, lumeen tai jäähän, salamointiin, pakkaseen, maanvieremään tai muihin luonnonilmiöihin liittyvät tehtävät. Tutkimuksessa haastateltiin tärkeimpiä yhteistoimintaviranomaisia Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen näkökulmasta. Resurssien osalta kartoitettiin tehtäviin sidottuja henkilömääriä, tilanteissa hyödynnettyä kalustoa sekä tehtävillä käytettyä aikaa. Haastattelu toteutettiin eliittiotannalla. Tämä tehtävien suuri vaihtelu vaikuttaa pelastustoimen toimintaan ja toiminnan järjestelyihin eri tavoin. Tehtävämäärissä havaittuja poikkeamia eli tehtävämäärien poikkeuksellisen isoja nousuja verrattiin ilmatieteenlaitoksen tietoihin. Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena opinnäytetyönä. Isoimpana johtopäätöksenä havaittiin, että toiminnan yhtenäistämisellä voitaisiin kehittää yhteistyötä eri viranomaisten kesken. Tietojen perusteella havaittiin yhteyksiä pelastustoimen vahingontorjuntatehtävien luonnontapahtuma tai -ilmiö tehtäväluokan tehtävistä sään ääri-ilmiöihin. (PRONTO). Koulutustilaisuuksien ja toimintamallien yhtenäistämisellä voitaisiin eri viranomaisten toimintaa viedä kohti sujuvampaa ja tehokkaampaa moniviranomaisyhteistyötä. urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060113140 (Jyväskylän ammattikorkeakoulu, insinööri, ylempi AMK) Sää ja sään ääri-ilmiöt vaikuttavat yhteiskunnan toimintaan, niin myös pelastustoimeen
Jokaisella sammutustekniikalla savupatjan lämpötila saatiin 2,5 minuutissa laskemaan alle 150 °C:n. Haastattelut osoittivat, että palokunnat eivät riittävästi ota huomioon sisään suihkuttamisen negatiivista ejektorivaikutusta. Sammutuskokeesta hetkellä 3 min 50 s otettu lämpökamerakuva (vasemmalla) ja videokuvat (oikealla). Toisenlaisissa palotilanteissa vaahdon muita ominaisuuksia voidaan toki hyödyntää. Vedenkulutus oli molemmilla suunnilleen yhtä suuri. Kokeissa tutkittiin savukaasujen jäähdytystä neljällä sammutustekniikalla: • sammutusleikkuri Coldcut Cobra ja vesi • suihkuputki ja vesi • suihkuputki ja vaahto • pistosuihkuputki Fognail ja vesi Sammutus aloitettiin, kun lämpötila 1,6 metrin korkeudella oli 350 °C. Seinät oli päällystetty OSB-lastulevyllä. Ulkoseinässä oli 0,54 m 2 :n tuuletusaukko. Vahingoittumaton poika luovutettiin äidilleen. Kokeista otetut videot soveltuvat palokuntien koulutukseen. Tämän vuoksi sammuttajien tuli viipyä sisällä vähintään 1,5 minuuttia. Vaahdon jäähdytysvaikutus on huonoin ja uudelleensyttymisaika lyhyin. Tästä pääteltiin, että pelkkä vaahdotus ei jäähdytä kuumaa huonepaloa riittävästi. Hiukkasten ja kaasujen (häkä, hiilidioksidi ym.) pitoisuuksia mitattiin ennen sammutuksen aloitusta. Teksti: Lars Brenden 5/2021 QR-koodin skannaamalla voit ladata koko Risen tutkimusraportin 2021:73. Yhdessä kokeessa käytettiin tavallisia huonekaluja. Palokuormana oli lastulevyjä lattialla ja polyuretaanipatjoja sohvalla. 60 Pelastustieto 4–5/2022 ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski Huonepalojen tehokas, hellävarainen ja ympäristöystävällinen sammutus NORJA Rise Fire Research teki Norjassa seitsemän sammutuskoetta huoneessa, jonka pinta-ala oli 13,5 m 2 ja korkeus 2,4 metriä. Sammuttajan takkiin oli kiinnitetty lämpötila-anturi sekä PAH-yhdisteiden ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) näytteenottoputket. Palomies kiipesi heti pojan luokse ja toverit auttoivat molemmat alas. Tätä yhdistelmää suositeltiin jatkotutkimuksen aiheeksi. Tuuletusaukon kautta kuvattiin myös lämpökameralla. Aukon lähelle sijoitettu suihku tuo ulkoa happea, joka kiihdyttää paloa. Pistosuihkuputkea voidaankin halvemman hintansa vuoksi suositella erityisesti pienille palokunnille. Palomiehet näkivät tiilikaton harjalla vapisevan pojannaskalin, joka saattoi milloin tahansa luisua sieltä alas. Kokeita kuvattiin videokameroilla sisällä ja tuuletusaukon kautta. Vaahtoa käytettäessä palo syttyi uudelleen noin neljän ja muilla tekniikoilla noin kuuden minuutin kuluttua kokeen alusta. Toisaalta, jos jäähdytys aloitetaan ulkoa päin toisella tekniikalla, vaahdolla on oletettavasti parempi vaikutus. Sammutusleikkuri ja pistosuihkuputki olivat tehokkaita silloinkin, kun suihkutuksen kesto oli vain 8–10 sekuntia ja suuntaa muutettiin. Tyttö ilmoitti hätäkeskukseen, että hänen kaksivuotias pikkuveljensä oli kiivennyt kattoikkunan kautta katolle eikä osannut tulla sieltä pois. Kokeen aikana mitattiin vesivirtaa ja lämpötiloja. Kuvakaappaus: Rise Fire Researchin raportti.. Huoneen vieressä oli käytävä, jossa tutkittiin savun leviämistä. 7/2021 Kaksivuotias pikkuveli kiipesi katolle Nürnberg, Saksa. Kun sammutus aloitetaan ulkoa sammutusleikkurilla tai pistosuihkuputkella, saavutetaan savusukelluksessa seuraavaa: • huoneessa on vähemmän nokea ja räjähdysvaarallisia tai myrkyllisiä palokaasuja • sisällä käytettävät sammutteet toimivat tehokkaammin • huoneen lämpötila laskee nopeammin • lievempi löylyilmiö (kuuma vesihöyry voi aiheuttaa vammoja ja pakottaa savusukeltajat vetäytymään) • sammuttajat altistuvat vähemmän syöpävaarallisille aineille (PAH ja VOC)
Palo sammutettiin vedellä ja tulos varmistettiin lämpökameralla. Rekka käytti polttoaineena sekä puristettua maakaasua että dieselöljyä. Kuljettaja ehti ulos ennen kuin liekit ympäröivät ohjaamon. Kuumuus oli sulattanut lastaussillan katoksen valaisimet. Kipinät sytyttivät vuotavan dieselöljyn. Palokunnan painajainen oli ohi. Pelastustoiminta päätettiin kello 12. Palopaikka sijaitsi vain 150 metrin päässä edellisestä. Kuljettaja pääsi ulos autosta. Tähän kului kolme tuntia. Hän hälytti vahvennuksia. Poliisin kanssa sovittiin, että palokunta on varikkovalmiudessa kello 5.30 saakka. 2/2021 3/2021. Auto ja lato syttyivät palamaan. Tiistaiaamuna kello 3 pohjoisesta tuleva, puisia kuormalavoja kuljettava rekka törmäsi kaiteeseen, joka puhkaisi polttoainesäiliön. Sitten palokuntalaiset huomasivat törmänneen rekan kaasusäiliön. Poliisipartio oli jo sammuttanut palon jauheella. Kaikki kolme olivat vakavasti loukkaantuneita. Pelastustoiminnan johtaja määräsi rekkaa suihkuttavat palokuntalaiset vetäytymään B-suihkuputken noin 20 metrin heittoetäisyydelle ja suojautumaan kaiteen taakse. 4–5/2022 Pelastustieto 61 ULKOMAILTA ELLWANGEN, SAKSA Rekan annettiin palaa 10/2021 GALMIZ, SVEITSI Rattijuoppo sytytti ladon FRAUENFELD, SVEITSI Tuhopolttaja juoksutti palokuntaa ja poliisia Moottoritien liikenne kulki kahden 470 metrin pituisen tunnelin kautta. Palo sammutettiin kahdella suihkulla ja puolen tunnin kuluttua palattiin paloasemalle. Omakotitalon asukkaat olivat palokuntaa vastassa. Kun ne oli kulutettu, sammutusvettä pumpattiin tunnelin suulla olevasta altaasta sekä tuotiin vuoroajolla lähimmästä palopostista. Palokunta varmisti sammutuksen puutarhaletkulla. Paikallaolijat pelastivat kuljettajan sekä toisen matkustajan. Kontin huonekalujäte oli jo täyden palon vaiheessa. Kello 4.20 tuli seuraava hälytys pakettiauton palosta. Matkalla sammutusyksikkö huomasi palavan aurinkokatoksen, jonka se nopeasti sammutti. Palot saatiin sammumaan vasta aamulla. Kello 4.41 tuli hälytys jätekontin paloon. Teksti: Heino Schütte 4.12.2020 kello 3.46 tuli hälytys puutarhamajan palosta. Molemmat syttyivät heti. Läntisen tunnelin peruskorjauksen ajan itäisessä tunnelissa oli kaksisuuntainen liikenne. Ohjeen mukaisesti kaasuliekkiä ei sammutettu, vaan sen annettiin palaa. Palokuntalaiset huokaisivat helpotuksesta, kun poliisi ilmoitti pidättäneensä epäillyn tekijän. Pohjoisesta tuleva liikenne ohjattiin itäiselle ajoradalle 600 metriä ennen tunnelia. Vesija vaahtosammutus aloitettiin paloautojen säiliöiden sammutteilla. Tilanne oli selvä: lavalla olleet kaapelirullat, muovisangot ja vastaavat eivät voineet syttyä itsestään. Kello 4.52 tuli seuraava hälytys: poliisipartio oli havainnut ja sammuttanut jäteastiapalon. ”Jo onnettomuuspaikkaa lähestyessämme näimme liekit ja savun”, palomestari Wolfgang Hörmann kertoo. Törmänneen rekan matkustaja sinkoutui ulos. Ennen kuin palokunta ehti paikalle, pohjoisesta tullut, metalliosia kuljettanut rekka törmäsi jonon päässä seisovaan jakelukuorma-autoon. Vuorokaudenajasta huolimatta onnettomuuspaikan kummallekin puolelle muodostui autojono. Teksti: Michael Burger Rattijuopon kuljettama auto suistui kaarteessa tieltä ja kulki niityn poikki törmäten latoon. Iltapäivällä poliisi tiedotti pidättäneensä tuhotöistä epäillyn 36-vuotiaan miehen. Palokunta sammutti auton sekä ladon ja esti näin paloa leviämästä asuinrakennukseen. Sitten palokunta tiedusteli, vuotaako kaasusäiliö tai puhaltaako sen varoventtiili. Kontin ja puoliperävaunun kuormien palojen sammutusta varten niiden seiniin avattiin pelastussahalla aukot, joista suihkutettiin vesisumua
”Kyse ei ole vain hetkellisestä haasteesta huoltojen kannalta. Tässä korostuu pa loilmoitintai sammutuslaitteistojen huoltoliikkeen ja palvelun tilaajan välinen yhteistyö sekä yhdessä laadittu suunnitelma tulevista huolloista. koskevat suunnitelmat ja sopimukset kuntoon ennalta, jotta ongelmatilantilanteisiin voitaisiin varautua jo nyt parhaalla mahdollisella tavalla sekä suunnitella tarvittavia päivitysja korjaustöitä” neuvoo Lauri Lehto SPEKistä. Nyt on tärkeää tehdä huoltoa. 62 Pelastustieto 4–5/2022 PALOTURVALLISUUSTEKNIIKKA Pitkäaikaiset puutteet haasteena tarkastuksilla Henkilökunnan osaamisen varmistaminen ja palontorjuntatekniikan huoltoon varautuminen ovat nyt erityisen tärkeitä, sillä tietyistä varaosista voi olla jo pula. Nykytilanne vaikuttaa myös pidemmälle lähitulevaisuuteen. Teksti: Lauri Lehto ja Kimmo Kaisto · Kuva: SPEK Palontorjuntatekniikan kehitysryhmä on asiantuntijaryhmä, jonka jäsenten yhteisenä tavoitteena on edistää paloturvallisuutta ja kehittää palontorjuntatekniikan ylläpitoa, laatua ja teknisiä mahdollisuuksia. ”Nyt käyttöönottovaiheessa tarkastuksella huomataan puutteita aika paljon: vain 20 prosenttia laitteistoista täyttää vaatimukset puhtain paperein tai ilman puutemerkintöjä pöytäkirjassa. Lisätietoja: www.palontorjuntatekniikka.fi P alontorjuntatekniikan kehitysryhmä on koonnut tiedot paloilmoittimienja sammutuslaitteistojen määräaikaisja käyttöönottotarkastuksilta vuodelta 2021. Säännöllinen ja hyvin tehty huolto vähentää häiriöitä ja vikatilanteita laitteistoissa. Koronapandemian vaikutukset ovat olleet vielä vähäisiä palontorjuntatekniikan tarkastusten toteutumiseen tai huollon laatuun, mutta haastava tilanne ei ole vielä ohi. Laitteistot ovat tarkastushetkellä keskeneräisiä, Erityistä huomiota tulee kiinnittää jo entuudestaan huoltoa ja päivitystyötä vaatineisiin vanhentuviin laitteistoihin. Pandemia on jo vaikuttanut tuotteiden saatavuuteen ja huoli on, että tällä hetkellä osista, esimerkiksi palopainikkeista, alkaa olla myös Suomessa pulaa. Vaihto-osien pitkä odotusaika voi vaikuttaa suoraan laitteiston asianmukaiseen kuntoon ja kiinteistön turvallisuuteen. Puutteet pitäisi korjata heti, sillä liian usein ne tulevat valvonnassa vastaan uudestaan. Laitteistoihin voi tulla vikoja, joita ei osien puuttuessa saada heti korjattua
”Kunnossapito-ohjelmassa tulisi esittää tarvittavat huoltoja hoitotoimet sekä jakaa tehtävät ylläpitoon osallistuvien toimijoiden kesken”, Lauri Lehto muistuttaa. 4–5/2022 Pelastustieto 63 PALOTURVALLISUUSTEKNIIKKA Alkusammutuskoulutus Väestönsuojat ja vss-varusteet FIREBOX KOULUTUSLAITE Oy Interenergy Ltd PRESSO CENTER Puh.(019)340451 Fax.(019)340460 Laitehuollot Huoltajakoulutukset Jälleenmyynti 0405290849 /Kalle www.regu.fi Kunnossapito ALANSA AMMATTILAISET Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA TILAA UUTISKIRJE – ja pysyt ajan tasalla! pelastustieto.fi/uutiskirje Uutiskirjeen mainosbannerilla tavoitat täsmäiskulla ison joukon alan päättäjiä! Soita 042 728 0401 ja kysy lisää. Myös pelastusviranomaisen tulisi puuttua asiaan ja edellyttää ennen käyttöönottoa puutteet korjattavaksi sekä tarvittaessa uutta tarkastuslaitoksen tarkastusta varsinkin pitkien puutelistojen ja vakavien puutteiden tapauksissa.” Kartano toivoo, että tarkastuslaitokset varmistaisivat vielä aktiivisemmin, että laitteistolle on laadittu asianmukainen laitteistokohtainen huoltoja kunnossapito-ohjelma ja että huoltojen dokumentointi on kunnossa. Kohteiden tulee ottaa myös vastuu laitteistaan, niiden toiminnasta ja myös henkilökunnan osaamisesta. Pelastustoimen laitelain tarkastukset 2016 2021 Paloilmoitinja sammutuslaitteistot 6.4.2021 1 Paloilmoitinja sammutuslaitteistojen tarkastukset Tarkastuksia yhteensä 2016 2017 2018 2019 2020 2021 11 684 11 811 12 000 12 450 13 070 13080 Paloilmoittimet Varmennustarkastus 2 091 2 110 2 100 2 130 2 010 1940 Määräaikaistarkastus 5 616 5 500 5 400 5 820 6 340 6260 Yhteensä 7 707 7 610 7 500 7 950 8 350 8200 Sammutuslaitteistot Varmennustarkastus 883 947 900 880 950 890 Määräaikaistarkastus 3 094 3 254 3 600 3 620 3 770 3990 Yhteensä 3 977 4 201 4 500 4 500 4 720 4880 Pelastustoimen laitelain tarkastukset 2016 2021 Paloilmoitinja sammutuslaitteistot 6.4.2021 1 Paloilmoitinja sammutuslaitteistojen tarkastukset Tarkastuksia yhteensä 2016 2017 2018 2019 2020 2021 11 684 11 811 12 000 12 450 13 070 13080 Paloilmoittimet Varmennustarkastus 2 091 2 110 2 100 2 130 2 010 1940 Määräaikaistarkastus 5 616 5 500 5 400 5 820 6 340 6260 Yhteensä 7 707 7 610 7 500 7 950 8 350 8200 Sammutuslaitteistot Varmennustarkastus 883 947 900 880 950 890 Määräaikaistarkastus 3 094 3 254 3 600 3 620 3 770 3990 Yhteensä 3 977 4 201 4 500 4 500 4 720 4880 joten puutelistat ovat pitkiä, vaikka määrä ei sinällään tilastoissa ole kasvanut. Huomiota tulisi kiinnittää asennusliikkeiden oman työn tarkastuksiin, korjaussekä huoltopöytäkirjoihin sekä dokumentaatioon puutteiden korjauksista tai laitteistomuutoksista ja huolloista. Päivittyvästä lainsäädännöstä toivotaan lisää apuja siten, että se selkeyttäisi niin tarkastuslaitosten toimintaa kuin antaisi työkaluja puuttua toistuvasti havaittuihin puutteisiin yhdessä pelastusviranomaisen kanssa. ”Helsingin pelastuslaitoksella on käyttöönoton yhteydessä erityisellä palotarkastukselle pyritty saamaan laitteistojen puutteet korjatuiksi ennen käyttöönottoa ja pitkien puutelistojen osalta edellytetty uutta tarkastuslaitoksen tarkastusta.” Pelastustoimen laitelain tarkastuksissa havaittiin paljon puutteita, joiden perussyy on ollut puutteellinen huolto-ohjelma tai huollon laiminlyönti.. Onneksi vakavien puutteiden määrä on kuitenkin pysynyt entisellään noin 1–1,5 prosentissa. VANHAT PUUTTEET TOISTUVAT Palotarkastaja Kimmo Kartano Helsingin pelastuslaitokselta korostaa, että vastuu kuuluu niin valvontaan kuin myös asennusliikkeille, mutta myös itse toimijalle, jonka tehtävänä on ylläpitää laitteistoa ja korjata elinkaaren aikana havaitut puutteet. Kyse on kiinteistön jokapäiväisen turvallisuuden ja toiminnan jatkuvuuden varmistamisesta. Puutteet hankaloittavat tarkastuslaitoksen toimintaa määräaikaistarkastuksilla, mutta myös pelastuslaitoksen tekemiä tarkastuksia. ”Liian usein vanhat puutteet toistuvat ja jäävät korjaamatta. Vakavuusasteesta huolimatta kaikki havaitut puutteet tulisi korjata viipymättä tai mahdollisimman pian”, toteaa Jan Meszka Tukesilta. Ongelmana on ollut, että ensimmäisessä määräaikaistarkastuksessa ei voida todentaa käyttöönottotarkastuksessa havaittujen puutteiden korjaavia toimenpiteitä tai dokumentaatiota tai pöytäkirjoja ei ole olemassa”, toteaa Pekka Nissinen tarkastuslaitos Kiwasta
Olen antiikkifiikki ja kiertelen kirpputoreja ja huutokauppoja etsiskellen itseä miellyttäviä esineitä ja huonekaluja ja ostan, jos halvalla saa. MITÄ KUUNTELET. Lisää vettä, jos uhkaa kuivua ennen aikojaan. Heitä joukkoon sipulit ja loppu kookosmaito. Kuumenna teflonpannu tai kattila. Paista lihoihin nopeasti väriä. Lisäksi Manse rock kuten Eput, Juice ja Popeda. Maailman kirkkaat vedet värikkäine koralleineen ja eliöstöineen houkuttelevat snorklailemaan. Leikkaa liha suikaleiksi. Olin vuoden vuorotteluvapaalla Aasiassa ja siellä ihastuin tulisiin chilisapuskoihin. Lorauta pohjalle öljy ja 1 dl kookosmaitoa . LEMPIRUOKASI. Kuori sipulit ja lohko neljään osaan. Teksti: Kaisu Puranen · Kuvat: Pixabay ja Terhi Karhuniemi Massamuncu rry – ainekset neljälle: • 400 g naudan, broilerin tai possun lihaa paloina • 1 tlk kookosmaitoa • 3 sipulia • 3 perunaa • 2–3 rkl massamun currytahnaa voi ostaa valmiina tahnana) • 3 valkosipulink ynttä • 2 tl sitruunamehu a • 2 rkl ruokosokeria tai siirappia • 1 rkl öljyä • 3 dl vettä • suolaa ja pippuria LEMPIHARRASTUKSESI. Esimerkiksi Black Sabbath , Uriah Heep ja Electric Light Orchestra sytyttävät. Pilko valkosipuli. Niistä paras lienee massamuncurry. Hän vastaa pelastuslaitoksen viestinnän suunnittelusta, kehittämisestä ja toteuttamisesta. 64 Pelastustieto 4–5/2022 ARKISTOJEN AARTEITA Viestintäpäällikkö innostuu antiikista Terhi Karhuniemi työskentelee viidettä vuotta Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen viestintäpäällikkönä. Vanhanajan hyvä hevimusa on lähellä sydäntä. Keitä niin kauan, että vesi on lähes haihtunut ja perunat kypsiä. Kesät vietän suomalaiseen tapaan mökkeilemällä. Lisää valkosipulisil ppu, loput mausteet, vesi ja perunakuutio t. Välillä on saanut liiankin halvalla ja tavaraa on voinut kertyä jopa riesaksi saakka. Kuori ja kuutio perunat. NÄISTÄ TYKKÄÄN. Anna kiehua hetki. Kiehuta massaman curry uudelleen ja nosta pöytään tekeytymään 10 minuutiksi. Lisää currytahna ja sekoita tasaiseksi
Mutta annetaanpa palomieskerhon jäsenten, puheenjohtaja Jarmo Tarkan, rahastonhoitaja Anneli Kortesalon ja Metsä-Botnian palopäällikön Kari Kykkäsen itsensä kertoa. ”Vaasasta alkoivat vastoinkäymiset. Lehti-ilmoituksen perusteella päädyimme sitten ostohankkeeseen Lindköpingistä Ruotsista Volvo-merkkiseen käytettyyn, mutta hyväkuntoiseen autoon vuosimallia 1969 hintaan 25000 markkaa. Palokuntanaisten rooli poikien (ja miesten) leirien muonittajana on aina ollut suuriarvoinen – eikä vähiten kustannussyystönä. Vuoden alusta oli tullut voimaan uusi asetus, joka kielsi kyseiset dieselmoottorit liian saastuttavina eikä niitä asetuksen voimaan astumisen jälkeen saanut tuoda maahan. Tuntui naurettavalta ajatus, että auto saastuttaisi tuolla ajomäärällä niin että siitä olisi haittavaikutuksia ympäristölle.” Miten kävi poikkeuslupa-anomuksen ja menivätkö talkootunnit hukkaan. Kiitos! Sanotaan, että ihminen saa melkein mitä vain haluaa, kun siihen on luja tahto. Katsastusmies nimittäin ilmoitti, että ajoneuvoasetuksen numero 912 mukaan auton moottori saastuttaa liikaa. Lue koko Palontorjunta 1/1992:n Irene Hännisen kirjoittama juttu ja monta muuta arkistojen aarretta osoitteessa: pelastustieto.fi/arkistojuttu. Jos sinulla on vanha palokunta-aiheinen valokuva ja haluat jakaa sen muillekin, ota yhteyttä sähköpostitse: toimitus@ pelastustieto.fi. Kuva Padasjoen leiriltä 1975. Varaosien taattu saatavuus oli yksi kauppaa puoltava seikka.” Kun kaikki vihdoin oli kunnossa 700 talkootyötunnin jälkeen, täynnä intoa auto ajettiin Vaasaan katsastettavaksi. 4–5/2022 Pelastustieto 65 ARKISTOJEN AARTEITA Luja tahto vie läpi vaikka harmaan kiven – ja byrokratian Kuvassa yhdistyvät palokuntapoikatyö ja palokuntanaistyö. Kuva: Pelastustiedon arkisto. He nimittäin taistelivat byrokratian rattaissa melkein kaksi vuotta hakiessaan rekisteröintiä Ruotsista ostamalleen paloautolIe. Moottorilla oli ajettu vain noin 14000 km. Siitä ei meille kerrottu kysyessämme neuvoja eri viranomaisilta ennen kaupan tekoa. Tuon sanonnan todenpitävyyden voisi todistaa Metsä-Botnian palomieskerho Kaskisista. Asetus oli niin uusi, ettei Kristiinankaupungin katsastusviranomainenkaan ilmeisesti muistanut sitä huomioida antaessaan meille auton maahantuonnista ohjeita.” ”Paloautollamme ajetaan vain Kaskisten saarella ja vain noin 500 kilometriä vuodessa. ”Jossain saunaillassa vuonna 1988 syntyi idea, että mitäs jos hankitaan palomieskerholle oma paloauto. Silloin oli vielä mukana entinen puheenjohtajamme Matti Lepistö. NÄISTÄ TYKKÄÄN Metsä-Botnian palomieskerhon jäsen Vesa Kasari (oik.) ja puheenjohtaja Jarmo Tarkka sekä paloauto, jonka rekisteröimiseen kului puolitoista vuotta. Byrokratian rattaissa pyörimme sitten noin puolitoista vuotta. Sinulla pitää myös olla oikeudet julkaista kuva ja mieluusti jotain tarkempia tietoja kuvasta
Alpon käydessä läpi ruokapaikat, päätetään yhdessä syödä teatterilla ja samalla reissulla haetaan illaksi eväät. Ei edes kiireinen ja raskas työvuoro ollut tekosyy jättää hiihtolenkkiä väliin. Työvuoron harjoituksiin hän osallistui hyvällä asenteella kelistä, päivästä, kellonajasta tai vireystilasta riippumatta. Mitä surkeampi keli, sitä enemmän Alpo nautti. Alpo toimi palomiehenä 20 vuotta ja jätti nelosvuoroon ison ammatillisen aukon. Tuskin on päästy edes ensimmäisiin liikennevaloihin, kun Alpolla on jo kaikki rensselit päällä ja valmiina vaikka savusukeltamaan. Hän oli syntynyt 15.12.1977. Alpo Tihinen menehtyi traagisessa työtapaturmassa 15.2.2022 Hailuodon jäätiellä. Talvisin poikkeuksetta työvuoron jälkeen oli ohjelmassa 20–30 kilometrin hiihtolenkki, pakkasrajaa ei ollut. Alpo oli todella liikunnallinen, kovakuntoinen ja hämmästyttävän energinen palomies. Kauaa ei tarvitse kahvia maistella, kun ensimmäinen palovaroitinkeikka kutsuu. Kuukauden viimeisessä työvuorossa nähtäville jätetty seuraavan kuukauden komennus kiinnosti Apia aina suuresti. Hyvä suunnitelma, näillä mennään. Tulemme muistamaan Alpon aina kaikissa palokunnan rutiineissa, huolloissa, lounaspaikan etsimisessä, liikuntatunneilla ja hälytystehtävillä. Jos palokunnan liikuntasali oli vapaana, pelattiin siellä sulkapalloa, padelia tai jotain pallopeliä joka tapauksessa. Api toimi myös tarvittaessa yksikönjohtajana. Pieni kisa piristää aina mieltä ja se saadaan luotua vaikka sillä, kumpi pukee nopeammin varusteet päälle. Koskaan ei ollut kesällä tai syksyllä niin huonoa keliä, etteikö Api tullut Tyrnävältä asti pyörällä töihin. 66 Pelastustieto 4–5/2022 MUISTOISSA Palomies Alpo "Api" Tihinen Iloinen hyörinä käy Raksilan aseman apellissa. Häntä jäivät kaipaamaan vaimo ja seitsemän alaikäistä lasta. Kaikki kunnossa, seuraavaksi aamukahvi ja kuulumisten vaihtaminen siitä, mitä kaikkea on vapailla kukin tehnyt. Apilla on tuttu virne naamalla, kun reippain askelin hypätään sammutusauton takapenkille. Alpo on monesti ja tulee aina olemaan mukana tarinoissa ja keikoilla, joita yhdessä kahvipöydän ääressä muistellaan ja käydään läpi. Hän oli Oulu Firefightersin aktiivinen talkoojäsen ja osallistui myös vapaaltaan erilaisiin urakoihin ja tapahtumiin yhdistyksen nimissä. Kevään varma merkki oli se, että Alpo veti pään partahöylällä kaljuksi. Talveksi hän antoi hiusten kasvaa vapaasti. En muista, että Api olisi koskaan jättänyt yhtään liikuntatuntia väliin. Alpoa ei tarvinnut koskaan houkutella haasteisiin. Alpon muistoa kunnioittaen, Palomies Harri Minkkinen Asemamestari Jarkko Vasko 4. Alpo piti myös huolen, ettei kukaan muukaan jättänyt treeniä kesken. Näillä ohjeilla meidän on jatkettava eteenpäin. Homma hoidettiin aina suoraviivaisesti ja reippaasti. Kello on melkein kahdeksan perjantaiaamuna ja nelosryhmä on ottamassa 24 h työvuoron vastuulleen. Sama asenne hänellä oli myös keikoilla. Hän tuli kaikkien kanssa toimeen, jutteli aktiivisesti ja ylläpiti keskusteluita jopa tuntemattomien ihmisten kanssa keikkapaikoilla tai kaupassa. Palomiehet viettävät ison osan kaikesta ajastaan työvuoron omien miesten kanssa. Luotettava ja positiivisella asenteella varustettu monitaitoinen ammattimies, kenttäkelpoisuus kiitettävä. Vihje riitti ja homma oli heti täydessä vauhdissa, ja se otettiin tosissaan. Erityisesti Raksilan vilkkaalla asemalla treenit keskeytyvät usein montakin kertaa illan aikana. Kaikkein tärkein asia suunnitellaan kuitenkin ensimmäisenä – nimittäin missä syödään lounas ja mitä syödään illemmalla. Työtehtävällä tapahtunut traaginen onnettomuus oli työyhteisölle ja varsinkin Alpon omalle nelosvuorolle valtaisa järkytys. Hän ehti uransa aikana perehdyttää monta tulevaa ja nuorempaa sukeltajaa vesipelastustehtäviin. vuoron pelastajat. Työvuoron saunailloissa hän oli aina mukana. Hänet muistetaan myös siitä, miten kauniisti hän puhui aina lapsilleen ja vaimolleen puhelimessa kaiken sen kiireen keskellä, mitä Raksilassa monesti oli. Alpo oli ulospäinsuuntautunut ja todella sosiaalinen kaikissa ympäristöissä. Herja lentää, naurunhörähdyksiä kuuluu sieltä täältä ja miehiä pyörii varusteiden kanssa vähän joka suunnassa. Onko paikka toivottu ykköshöökin takapenkin laitahyökkääjä vai sitten jokin muu tehtävä. Oli se sitten mikä tahansa, hoidettiin työt aina kunnialla ja hyvin. Alpo oli aktiivinen vapaapalokuntalainen ja osallistui hälytystehtäville varsinaisen ammattipalokunnan ulkopuolellakin. Toivotetaan lähtevälle vuorolle hyvät vapaat ja aletaan käydä hälytyskamppeita sekä autoa läpi. Esimiehelle Alpo oli kullanarvoinen työkaveri. Vuosien saatossa tästä muodostuu jokaiselle toinen perhe. Api oli se, joka tsemppasi ja kannusti toisia varsinkin liikuntatunneilla. Tämäkään ei Apia haitannut, vaan hän saattoi viettää salilla vaikka viisi tuntia, kunhan sai treeninsä vedettyä loppuun. Toipuminen tulee viemään paljon aikaa, mutta kuten Api olisi halunnut ja sanonut: ”Täytyy pitää pää kunnossa eikä saa jäädä tuleen makaamaan”
05 680 7700 // info@teknosafe.fi // www.TEKNOSAFE.FI. MUISTOISSA HYPPY LIIKENNEP ELASTAMIS EN SEURAAVA LLE TASOLLE Teknosafe Oy // Tiedonkatu 4, 55420 Imatra // Puh