TURVALLISUUSMESSUJEN ERIKOISNUMERO ILMESTYY 31. 18 Rasvakeittimestä sitkeä kattopalo s. ELOKUUTA ”Pelastusalan avauduttava, ei käperryttävä” s. 15 Mira johti taas Anjalan VPK:n Jehu-mestariksi s. 38 5/ 20 10 24.6. 8. ”Sopimuspalomiesten palkkio ei saa olla työttömyysturvasta pois” s
Vuoden palomies Raimo Silvander muutti pysyvästi alan käytäntöjä s. Pelastusopiston harjoitusalue Rajan helikopteri osallistui turvetuotantotehtaan sammutustöihin s. / . Paloasemien homeongelma Rutiinikeikasta pullosade s. – WWW.PELASTUSTIETO.F I > ÄÄNESTÄ VUODEN 2009 PARAS KANSI JA VOITA YLLÄTYSPALKINTOJA Poistumista harjoiteltiin maaja metsätalousministeriössä s. PALO-, PELASTUSJA VÄESTÖNSUOJELUAL AN JOHTAVA AMMATTILEHTI Vuosilomasijaisten määrä vaihtelee rajusti alueittain s. ”Pitkäaikaisella kansainvälisellä kokemuksella voin sanoa, että Pelastustieto kestää vertailun minkä tahansa muun maan alan lehteen.” Palomestari Arto Latvala Keski-Uudenmaan pelastuslaitos ”Pelastustieto on Suomen ainut tämän alan ammattilehti. / . / . Pelastustieto toimii osaamisen edistäjänä. . Pelastustieto juhli vuottaan s. – Pelastusopiston harjoitusalue rakennettu EU-tuella s. Esimerkiksi siinä olevat erittäin luetut jutut, joissa käydään läpi erilaisten onnettomuuksien pelastustehtäviä, ovat myös oppimisen näkökulmasta tehtyjä. Valtaosa eläimistä pelastettiin Loimaan sikalapalossa s. . Vuosilomasijaisten määrä Köysiä, hikeä & opiskelua s. Lehden aineistossa on alalla toimiville paljon opiksi otettavaa.” Toiminnanjohtaja Ari Keijonen, Suomen Palopäällystöliitto. Poistumista harjoiteltiin maaja Kahdeksan VPK:ta irtisanoi Vuoden palomies Raimo Silvander Vuositilaus 56 €/vsk Kestotilaus 50 €/vsk Eläkeläistilaus 28 €/vsk Nuoriso-/opiskelijatilaus 28 €/vsk Soita numeroon (09) 2293 3811 tai meilaa tilaukset@pelastustieto.fi www.pelastustieto.fi Tutkitusti luettu ja luotettava ammattilehti! ALAN JOHTAVA AMMATTILEH TI – TEEMANA PELASTAJAN KALUSTO JA VARUSTEET Paloasemien homeongelma voi viedä työkyvyn s. Kahdeksan VPK:ta irtisanoi sammutussopimuksen Lapissa s. Lehden artikkelit kertovat pelastusalan ajankohtaisista asioista. . Valtaosa eläimistä pelastettiin Palontorjuntatekniikka-sivuilla kerrotaan Permin yökerhopalosta s
Pasilankatu 8 00240 Helsinki Veijo Pursiainen toiminnanjohtaja (09) 229 33 822 050 5123 369 TILAUKSET: Minna Kamotskin (09) 229 33 811 tilaukset@pelastustieto.fi KASSA: Sinikka Toivonen (09) 229 33 815 ILMOITUKSET: Veijo Pursiainen (09) 229 33 822 050 5123 369 FAKSI: (09) 229 33 833 INTERNET: www.pelastustieto.fi etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi KIRJAPAINO: Forssan Kirjapaino Oy ISSN 1236-8639 Aikakauslehtien liiton jäsen KANSI: Hampurilaisravintolan rasvakeittimestä syttynyt tulipalo oli tuhota historiallisen arvokiinteistön Tampereen keskustassa. Tähän ei kerrota sisältyvän minkäänlaista dramatiikkaa tai poliittista kädenvääntöä, vaikka hallitus haluaakin vielä tarkastella väestönsuojien rakentamisperiaatteita.. PÄÄKIRJOITUS esa.aalto@pelastustieto.fi 5 /2 01 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti, 61. Uusi polvi näyttää näin hienosti vanhemmille, miten pitää ekologisesti kestävällä tavalla kokoontua yhteen. Pelastustehtävässä saadulla tiedolla on mahdollisuus ehkäistä onnettomuuksia. P.S.1 Palokuntanuorten kansainvälinen suurleiri Palotarus 2010 järjestetään heinäkuun alussa Padasjoella. vuosikerta TOIMITUS: Esa Aalto päätoimittaja (09) 229 33 880 050 5620 735 Kimmo Kaisto toimittaja, taitto & ulkoasu (09) 229 33 812 JULKAISIJA: Paloja pelastustieto ry. Siksi muistetaan korostaa, että pelastuslaitoksissa tarvitaan henkilöstöä niin raskaimpiin pelastustehtäviin kuin ennalta ehkäisevään toimintaan. PRONTO-järjestelmä on vasta muutaman vuoden ajan ollut aktiivisessa kehitystyössä Pelastusopistossa ja varmasti siitä kehitetään siellä entistä toimivampi työkalu myös onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn. Hallituksen linjaus painottaa pelastuslaitosten työkentäksi yhä enemmän yleistä turvallisuustoimintaa unohtamatta palokuntien tekemiä erilaisia pelastustehtäviä. Tätä varten on olemassa Pelastustoimen resurssija onnettomuustilasto PRONTO, johon tiedot kirjaamalla voidaan välittää tarpeellista tietoa myös riskienhallintaan. Vierailupäivänä tulevat arviolta 5000 vierasta ottavat toivottavasti opiksi. Kaikilla töillä ehkäistään onnettomuuksia Hallitus linjasi pelastuslaitosten tulevaisuuden kehittämistä turvallisuusalan tavarataloiksi ikään kuin ohjelmansa loppuyhteenvetona. Kuva: Hannu Vallas. Erityisesti pienemmissä laitoksissa kaikki ovat tehneet kaikkea eli operatiivisessa tehtävässä toimivat palomiehet ovat tehneet myös palotarkastuksia. Leirin järjestelyissä on huomioitu erityisesti ympäristönsuojelu. Kun tiedot PRONTOon kirjaava pelastusviranomainen tietää, että hänen antamallaan tiedolla on vaikutusta, se innostaa myös täyttämään tiedot huolella. Palotarkastaja paikalle talkoopäivänä ja turvallisuustietoisuus leviää. Sivu 8. Siksi erilaisia onnettomuuksia kohtaavan ja pelastustehtävistä tietoa onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn saavan palomiehen pitäisi siirtää kokemansa yleiseen käyttöön. Talkooväelle turvallisuustietoa Paloasemien toivotaan avautuvan, mutta myös palokunnista voidaan varmasti nykyistäkin paremmin jalkautua kansan pariin. Talkoita on ympäri Suomen. Lyhyt visiitti innosti asukkaita; keskustelua ja kysymyksiä riitti. Ei muuta kuin paloasemilta yhteys isännöitsijöihin tai taloyhtiöihin: tarjoamme mahdollisuutta turvallisuusinfoon. Yleistä turvallisuustyötä ei pitäisi kuitenkaan nähdä vain jompanakumpana, vaan pelastustoimen kaikkien tehtävien tulisi palvella samaa tarkoitusta eli onnettomuuksien ehkäisyä. Esimerkki Keski-Uudeltamaalta: Taloyhtiön väki keksi talkoopäiväksi kutsua palotarkastajan kertomaan turvallisuusasioista. P.S.2 Uutta pelastuslakia ei annettu enää kevätistuntokaudella, vaan sen antaminen eduskunnalle siirtyi syyskaudelle
s. 24 Kuopiolainen Eskelisen perhe sai idean rakentaa turvallinen koti asuntomessuille Pelastusopiston järjestämässä koulutustilaisuudessa. Turvallisuudesta huolehtii oma leiripalokunta. 12 Kansainvälinen palokuntanuorten suurleiri Palotarus 2010 Padasjoella panostaa ympäristönsuojeluun. s. / . Pelastuslaitoksen savusukeltajat pelastivat kaksi tajutonta vanhusta palosta viime hetkellä. Mira johti taas Anjalan VPK:n Jehu-mestariksi s. Klikkaa www.pelastustieto.fi ja anna äänesi kuulua seuraavassa nettigallupissa! Keskiviikko, 16.06 2010 15:32 Etusivu Palaute Sivukartta Pitääkö palotarkastukset tehdä maksullisiksi. 20 SIVU 55 Opinnäytetöitä Pelastusopistosta 5 /2 01 24.6.2010 8 Onnistunut palopesäkkeiden raivaus Kari Vilkko 15 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen toivoo laitosten avautuvan ulospäin 18 Sisäministeri toivoo ratkaisuksi suojaosuutta 25 Nuorisotyö palokunnan kivijalkana Pauliina Kankare 27 Venekaluston hankintaan ja käyttöön viranomaisyhteistyötä 28 Näin naapurissa Ulla Ylönen 30 Yhteistyössä on voimaa merellä Jukka-Pekka Lumilahti 34 Tulva yllätti Perniössä Suvi Vainio 36 Hädässä ystävät ja työpaikka tunnetaan Juha Höök 38 Anjalan VPK mestariksi näytöstyyliin Johanna Suutari, Henriikka Krasila 42 Turvallisuustoimelle selkeä hintalappu Teija Mankkinen 44 Pohjarannat mukana palokunnassa monessa polvessa 46 Rastikoulutusta valmiusharjoituksessa Sanna Räsänen 50 Opettajilta vinkkejä valistustyöhön Jari Turunen 56 Paloveteraanit saivat porilaisia maistiaisia Juhani Katajamäki 58 Petri Asikainen on SPLY:n uusi puheenjohtaja 59 Uusitulla reitillä ennätysvauhtia 60 Jouko Allinniemi im memoriam Juhani Katajamäki 64 Erotuomarin tehtävä kouli esimieheksi 65 Lähialueyhteistyö merkittävin työsarka VAKIOT 3 Pääkirjoitus 33 Vieraanamme: Kim Nikula 52 Ulkomailta: Risto Lautkaski 53 Keskustelua: Juha Höök, Jussi Jokinen, Kim Waenerberg 57 Palontorjunta-Brandvärn 50 vuotta sitten 58 Keskustelua: Kari Hauhia 61 Keskustelua: Veikko Lindberg asumisturvallisuus keikalla nettigallup Kysyimme viime nettigallupissa ” Pitääkö palotarkastukset tehdä maksullisiksi?” Enemmän kuin joka neljäs viidestä vastaajasta ei halua palotarkastuksia maksullisiksi. Ei 82.1% Kyllä 17.9% Paloja pelastustieto ry, Pasilankatu 8, 00240 Helsinki, Puh (09) 229 33 80, Fax (09) 229 33 833 ETUSIVU MEDIATIEDOT TILAUKSET ARKISTO JULKAISIJA LINKIT YHTEYSTIEDOT. ”Pelastusalan avauduttava, Mira johti taas Anjalan VPK:n ”Sopimuspalomiesten palkkio ei saa olla työttömyysturvasta pois” s. s. Suurleiri on vaatinut kymmeniä tuhansia talkootunteja. ELOKUUTA ”Pelastusalan avauduttava, ei käperryttävä” s. kuukauden kasvo palokuntanuoret Eläkeläisten vuokrakerrostalon iäkkäitä asukkaita joutui Turussa hengenvaaraan tulipalon vuoksi. s. Päivässä valmistuu esimerkiksi noin 18000 ruoka-annosta ja jätevuori olisi valtava ilman ympäristöohjelmaa. tässä numerossa TURVALLISUU SMESSUJEN ERIKOISNUM ERO ILMESTYY 31. Poistuvat talon asukkaat olivat savun vuoksi vaarassa. Paras oppi Erkki Eskelisen mielestä oli havainto siitä, että moni perhe voisi etukäteen jotenkin varautua ja keskustella asioista; mitä tehdään, jos tulee joku hätä kotona, katastrofi tai tulipalo. Pitääkö palotarkastukset tehdä maksullisiksi. Rasvakeittimestä sitkeä kattopalo s. Valitse kysely Pitääkö palotarkastukset tehdä maksullisiksi. . Verkko-opetusta pitäisi opistossa saada kehitettyä, näin sanoo rehtorin tehtävät jättänyt Reijo Tolppi. 48 Pelastusopisto sopisi hyvin osaksi laajempaa turvallisuusalan koulutusta yhdessä Poliisiammattikorkeakoulun ja Rajavartijakoulun kanssa
10 cm korkea lupsakka palomieshahmoinen stressilelu. SPEK on suljettuna 12.7. Hinta 35 € (35 €) Vyö Nahkainen kääntövyö, musta /viininpun., soljessa palokypärä/kirves -tunnus. 09 476 112, telefax 09 4761 1400 www.spek.fi verkkokauppa.spek.fi Tule ostoksille kauppaamme Palotarus 2010 suurleirille 5.-10.7.2010. Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puh. Hinta 15 € (15 €) Savua ja Tulta musiikkiCD 15 kuumaa, tunnettua biisiä tiukkoihin tilanteisiin 11 € (11 €) Solmioneula Kullattua hopeaa, keskellä palokypärä/kirves -tunnus. tikkaat Hinta 25,70 € (32 €) Suluissa hinnat alkaen 1.7. 25.7.2010. Nyt myös lasten/nuorten koko. Aurinkoista ja turvallista kesää kaikille! Kesätuotteet puoli sivua 2010.indd 1 15.6.2010 10:31:23. Hinta 8 € (8,50 €) Palokypärä korvakorut Hinta 26 € (26,20 €) Palomies stressilelu n. Lisätietoja messuista: www.turvallisuusmessut.fi Merkitse kalenterii si! Suomen johtavat ammattimessut Tampereen Messuja Urheilukeskuksessa 8.-11.9.2010 Vuoden tärkeimmät päivät! Saman katon alla myös: KESÄLAHJAT SPEKISTÄ Muki Pieniä paloautokuvioita mukin pinnassa Hinta 9 € (10,30 €) Palokypärä -riipus Hopeinen kaulakoru. Hinta 4,70 € (4,70 €) Palo-olkaimet Punaiset henkselit, joissa palokypärä/kirves -tunnus
Suomesta oli mukana kahdeksan näytteilleasettajaa: Bronto Skylift, Interfire Products, Juha Snell, Marioff, Mica Elektro, Sammutin, Savox Communications ja Vema Lift. Messuilla oli yli 1350 näytteilleasettajaa 46 maasta. 6 5/2010. Esittelimme uusina tuotteina Vema 34F-nostolaLeipzigissä 125000 messuvierasta vamallin sekä hydraulisella voimansiirrolla toteutetun Saurussammutusyksikön – Kaupallisesti messu oli meille menestys, joskin myös merkittävä panostus kansainväliseen markkinointiin, Härkönen sanoo. V iiden vuoden välein järjestettävillä Interchutz-messuilla kävi kuuden päivän aikana kaikkiaan 125000 ihmistä. Myös Bronto Skyliftin toimitusjohtaja Esa Peltola sanoo messutapahtumaa kansainvälisillä markkinoilla toimivalle yritykselle tärkeäksi ja hyödylliseksi. Sammutin Oy:n vientijohtaja Juhani Härkönen kehuu messuja onnistuneiksi. Sopimuksessa on sovittu muun muassa johtamistoiminnan käynnistämisestä siten, että se mahdollistuu tarvittaessa myös naapurialueilla. kesäkuuta 2010. Viisi laitosta syventää yhteistyötään Sopimuksen allekirjoitustilaisuuteen osallistuivat pelastuspäällikkö Jyrki Landstedt Keski-Uudeltamaalta (vas.), pelastusjohtaja Esa Pulkkinen Kanta-Hämeestä, pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki Länsi-Uudeltamaalta, pelastusjohtaja Leif Ahlqvist Maarianhaminasta ja pelastusjohtaja Jari Sainio Varsinais-Suomesta. Lisäksi testasimme kameroiden lämpökestävyyttä ihan tavallisessa sähköuunissa 300 asteen lämmössä. Messut järjestettiin tällä kertaa Leipzigissä, massiivisessa messukeskuksessa, jossa maailman suurin paloja pelastusalan messutapahtuma levittäytyi 90000 neliön suuruiselle alueelle. Valmistelun lopputuloksena syntyi sopimus, jonka avulla operatiivisten pelastustehtävien johtamisja vastesuunnittelu tehostuvat merkittävästi. – Osaston sijainti ulkoalueella oli hyvä nostolavojen käyttöä ajatellen. Vastesuunnittelua tehostetaan siten, että vasteet määritetään kohteiden ja tehtävätyyppien osalta lähimmän ja tarkoituksenmukaisimman muodostelman periaatteella. – Olemme herättäneet kiinnostusta ja jälleen kerran toimme maailmanennätyskorkeuteen, 112 metrin työskentelykorkeuteen ulottuvan nostolavan, Peltola kertoo. L apin pelastuslaitoksen aluepalopäällikkö Harri Paldanius sai messuilla muistoksi kypärän Bullard -merkkisen lämpökameran hankinnasta ensimmäisenä pelastuslaitokselle Suomessa – Testasimme erimerkkisiä lämpökameroita erilaisin simulaatioin, joissa kameran ominaisuuksien lisäksi huomioimme kylmyyden, kuumuuden, savun, veden ja kemikaalien vaikutukset. Sopimuksen valmistelussa olivat mukana Länsi-Uudenmaan, KantaHämeen ja Varsinais-Suomen pelastuslaitosten lisäksi KeskiUudenmaan pelastuslaitos sekä Maarianhaminan pelastuslaitos. Sopimus allekirjoitettiin LänsiTurunmaan kaupungin saaristossa 1. Vuonna 2009 käynnistettiin asiaa koskeva laajempi suunnittelu, jonka tavoitteena oli tehostaa pelastuslaitosten rajanaapureiden operatiivista valmiutta ja valmiuteen liittyvää suunnittelua. ”Sähköuunitesti” oli erityisesti jäänyt mieleen Bullardin Pohjoisja ItäEuroopan markkinoista vastaavalle myyntijohtajalle Erik Machowskille, joka yhdessä Oy Veljekset Kulmala Ab:nVille Luojukosken kanssa muisti Paldaniusta messuilla. Lisäksi sopijaosapuolet pitävät toisensa tietoisina merkittävistä suunnitelmista ja tapahtumista. Seuraavat Interschutz-messut järjestetään 8.–13.6.2015 Hannoverissa Saksassa. 6 5/2010 L änsi-Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Maarianhaminan ja Varsinais-Suomen pelastuslaitoksilla on ollut operatiivisessa pelastustoiminnassa muutaman vuoden voimassa yhteistyömuistiot, joiden pohjalta on kehitetty keskinäistä pelastustoimintaa. Keskinäistä yhteydenpitoa tehostetaan määräaikaisilla eri sektoreiden asiantuntijatapaamisilla
Uusimuotoisen lentosammutuspäällikkökoulutuksen lento-osuuden aikana lentosammutuspäälliköt harjoittelevat ilmasta käsin tehtävää, metsäpalojen sammuttamiseen liittyvää johtamisja sammutustoimintaa viranomaishelikoptereiden kanssa. toukokuuta. Tasapainoilimme toisinaan historiatiedon ja valistustiedon välillä. Myös Pelastusopiston toteuttama Tulipalosimulaatio oli hitti, samoin omaa tuotantoamme oleva Minustako palomies. Esimerkiksi LUP:n pitämät valistustunnit yläkoululaisille saivat suuren suosion. Pyrkimyksenä on järjestää ensi vuonna toinen vastaava kurssi lentosammutuspäälliköille. Saimme suurenmoista apua Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta. Malin Ekebom esitteli opettavaista Tulipalosimulaatiota Elias (vas.) ja Eetu Lehmoselle sekä Jan Hellstenille. Teoriajakso oli Pelastusopistolla huhtikuussa. Lentosammutuspäälliköiden koulutuksesta vastaa sisäasiainministeriön pelastusosasto yhdessä Pelastusopiston kanssa. Näyttelyn yhteydessä järjestettiin kouluja päiväkotiryhmien opastuksia yhteensä 183. -työpaja, kertoo asiakkuuspäällikkö Marianne Långvik-Huomo. Tavoitteena on, että jokaisella aluepelastuslaitoksella on vähintään yksi koulutettu lentosammutuspäällikkö 1.5.2011 mennessä. Perinteisten maayksiköiden tueksi saadaan melkoinen lisäresurssi, kun ajatellaan pelkästään sammutusveden siirtoa palokohteeseen. – Palaute oli oikein positiivista. Koulutuksen tavoitteena on, että lentosammutuspäällikkö osaa johtaa lentosammutustoimintaa tehokkaasti ja turvallisesti. Kuva: Kimmo Kaisto. synttärija muita tilattuja opastuksia vedettiin yhteensä 250 kertaa. Museosynttärit – Palomiehen pirskeet – järjestettiin 13 kertaa. Päivä palomiehenä -työpajaopastuksia järjestettiin myös ruotsinkielisinä yhteensä 11 kertaa. Räyskälässä pidetyn lentoosuuden jälkeen pelastuslaitokset voivat käyttää lentosammutusjärjestelmää metsäpalojen sammutuksessa. 5/2010 7 V altakunnallista lentosammutusjärjestelmää tehostetaan pelastuslaitosten lisäresurssiksi metsäpalojen sammutukseen. Johtokoneiden käytöstä aiheutuneet kulut maksaa sisäasiainministeriön pelastusosasto. Yleisö-, Savua ja tulta kiinnosti lähes 35000:tä Palomestari Markku Rissanen Helsingin kaupungin pelastuslaitokselta oli yksi lentosammutuspäälliköiden kouluttajajista. Koulutukseen osallistuvat myös Rajavartiolaitoksen Super Puma ja Maavoimien NH90 -he likopterit, jotka on varustettu sammutusvesisäiliöillä. elokuuta 2010. Ilmoittautumisohjeet: www.ctif.fi > Toiminta > Kilpailutoiminta Lisätietoja myös: www.posionvpk.com > Ajankohtaista. Lentosammutuspäälliköitä koulutettiin Räyskälässä S avua ja tulta -näyttely Espoon kaupunginmuseon Weegeessä kiinnosti vuoden aikana melkein 35000:ta kävijää. Yhteistyössä mukana POSION KESKUSURHEILUKENTÄLLÄ 6-8.8.2010 Järjestää: Posion VPK Lisätietoja: www.ctif.fi, www.posionvpk.fi CTIF kansalliset kisat pidetään Posiolla 6.–8. Ilmoittautuminen päättyy 7. Räyskälän lentokentällä ja sen läheisyydessä järjestettiin toukokuussa lentosammutuspäällikkökoulutuksen lento-osuus. Kuva: Kati Kottila. Laajoissa metsäpaloissa voidaan käyttää useita helikoptereita. Maavoimien NH90-helikopteri täyttämässä Bambi bucketsammutusvesisäiliötä. Koulutus myös yhdenmukaistaa eri toimijoiden toimintaa ja lentosammutuspäällikkö osaa toimia pelastusmuodostelman osana. Lentosammutuspäällikkö osaa käyttää ilma-aluksia tarkoituksenmukaisesti ja kustannustehokkaasti pelastustoimen tehtävissä. Kuva: Puolustusvoimat. Huomasimme toki, että näyttelyn aihe oli joillekin yllättävä, ei mikään perinteinen museonäyttely. Yksi keskiraskas helikopteri pystyy kuljettamaan palokohteeseen noin 40000 litraa vettä tunnissa, jos järvi tai joki on kilometrin päässä palopaikalta. Säiliöiden tilavuus vaihtelee 1000:sta 2000 litraan konetyypistä riippuen. Näyttely päättyi 18. Muita oheistapahtumia olivat esimerkiksi ”Kerrotaan tulitarinoita nuotiolla, ”Tule testaamaan ilmatorjuntasireeniä” ja ”Tule testaamaan entisajan tulentekovälineitä”. Johtokoneina käytetään Suomen Lentopelastusseura ry:n koneita sekä kyseiseen toimintaan koulutuksen saaneita ohjaajia. heinäkuuta
Jo keskuspaloaseman läheisyydessä sijaitsevalta Satakunnan sillalta palomestari Timo Korpela (P3) havaitsi, että kohteen katolla puhalsi voimakas hormipalo palokaasuineen ja liekkeineen. T31 sai määräyksen A-portaan evakuointiin ja sammutushyökkäykseen. Rasvakeittimestä hormiin Palo sai alkunsa hampurilaisravintolan rasvakeittimestä perjantaina 14. T11 oli aloittanut sammutushyökkäyksen ravintolaan, joka oli lähellä täyden palamisen vaihetta. Henkilövahingoilta vältyttiin, mutta suurpalo aiheutti miljoonatuhot arvoasunnoille ja koko rakennukselle. Teksti: Kari Vilkko Kuvat: Kari Vilkko, Hannu Vallas. Hälytys nostettiin komppanialähdöksi. Samaan aikaan Hämeenkadulle sijoitettu nostolavayksikkö (T16) ilmoitti, että vesikatolla poistoputken juuressa palaa: hormi oli pettänyt ja tuli eteni ullakkokerroksen ilmanvaihtokonehuoneen vierestä tuuletuskanavia pitkin peltikaton ruoteiden alla olevaan avoimeen tilaan. Palopäällikkö Martti Honkala (P2) saapui yleisjohtajaksi vastaten lisätiedon hankkiOnnistunut palopesäkkeiden raivaus pelasti Commercen talon Hampurilaisravintolan rasvakeitin oli tuhota historiallisen arvokiinteistön Tampereen ytimessä Suomen ensimmäisen McDonald´s-ravintolan rasvakeittimestä syttynyt suurpalo oli tuhota Tampereen Keskustorilla sijaitsevan, 1899 valmistuneen, ullakon osalta juuri remontoidun Commercen talon kokonaan. Korpela kiersi porttikongista rakennuksen taakse ja havaitsi, että rasvakanavan poistoputki seinän läpiviennin kohdalta oli repeytynyt liitoksestaan ja hormissa paloi voimakkaasti. Hätäpuhelun perusteella hälytys muutettiin joukkuelähdöksi kello 6.48. Henkilökunta yritti sammuttaa, onnistumatta. – Sieluni silmin näin sodanaikaiset kuvat, joissa vanhat talot palavat sisältä päin luurangoiksi. He poistuivat tilasta ja soittivat hätäkeskukseen. Pian yksikkö ilmoitti savuhavainnoista toisessa kerroksessa. toukokuuta ennen aamuseitsemää. Lämpöilmaisimet olivat jo antaneet automaattihälytyksen. Lämpökameran ja muun muassa Cobra-sammutinleikkurin avulla sammuttajat onnistuivat rajoittamaan välipohjan palopesäkkeiden etenemisen juuri ennen kuin tuli olisi edennyt koko rakennuksen tuhoksi. Vesikaton ja välipohjan painajaismaiset palopesäkkeet tiesivät pelastajille hikistä työpäivää. Ikätovereidensa tapaan Commercen talon välipohja sisältää oljilla ja rakennusjätteillä eristettyjä ilmavia onkaloita, joita pitkin palo saattoi edetä salakavalasti. Pahemminkin olisi voinut käydä. Onneksi näin ei käynyt nyt, sammutusja pelastustyönjohtaja, palomestari Timo Korpela Tampereen aluepelastuslaitokselta huokaisee. 8 5/2010 C ommercen peltikatto hohti uutuuttaan. Osa arvoasunnoista oli vielä myymättä. Ullakkotiloihin oli rakennettu unelma-asuntoja, jotka pyöreine torneineen ovat Tampereen kalleimpia. Remontti oli valmistunut vain puolisen vuotta aikaisemmin
Vesikattoa avattiin parisataa neliötä käytPalomestari Timo Korpela havaitsi, että kohteen katolla puhalsi voimakas hormipalo palokaasuineen ja liekkeineen.. Myös IV-konehuoneen yläpuolisessa välipohjassa, kolmannessa kerroksessa, oli palopesäkkeitä. Hellettä katolla Helteinen raivaustyö jatkui vesikatolla. Tunsin välipohjan rakenteen. Käytettävissä heillä kullakin oli 3–5 yksikköä. Fyysinen raivaustyö oli haastavaa kuumuuden ja katon monimuotoisuuden vuoksi. Samanaikaisesti todettiin palon edenneen ravintolan katon läpi toisen kerroksen välipohjaan, muun muassa ilmanvaihtokonehuoneen lattian alle. – Uhkakuvat alkoivat toteutua. Etelä P3, Tampere P30 ja uuden vuoron P3 saapuivat paikalle. 5/2010 9 misesta ja tiedotuksesta. Cobra näytti hampaansa Vesikatolla alkoi rajoituslinjan raivaaminen. Käyttöön otettiin lämpökamera-Cobra-sammutinleikkuri -työpari. Jyrkille reunuksille ei ollut asiaa muuten kuin nostolavayksiköistä operoiden. Rakenteet jäähtyivät nopeasti. Laite osoitti näin ansionsa, Korpela arvioi. Tulosta syntyi: palopesäke toisensa jälkeen tunnistettiin lämpökameralla ja sammutettiin Cobran korkealla paineella. Vain ilmanvaihtokonehuoneen lattiassa on jälkeenpäin asennettu betonivahvennus. Commercen välipohjan kantavana rakenteena on puu ja hirsi. Heidän johdettavakseen määrättiin omat painopistealueet: vesikatto, porraskäytävä ja ravintola. Onkaloissa on puoli metriä olkia ja 10–15 cm ilmarakoa, Korpela sanoo. Sokoksen puoleista rajoituslinjaa tukemaan selvitettiin läpimenosuihkuputkilinjasto. – Cobraa hankittaessa keskeinen perustelu oli juuri keskustan kohteiden vanhat puupohjaiset, suljetut rakenteet. Sammuttajat kiinnittyivät leveälle kattosillalle toimintaohjeiden mukaisesti. Tiedotuspainetta olikin, sillä ydinkeskustassa riehuva palo sai osakseen tuhatpäisen yleisön, puhumattakaan paikallisesta ja valtakunnallisesta mediasta
Sammutus jatkui pesäkkeiden sammutusraivauksella sekä vesikaton ja ullakkohuoneistojen palovartioinnilla. Commercen palon vaiheet ovat vielä arvailujen varassa. Niin nopeasti rasvapalo yleensä menee läpi, ettei pelti ehdi reagoida siihen, Mutikainen toteaa. Joitakin letkuja vaurioitui, kun ne raapaisivat nauloja tai teräviä peltejä. Otsoni pitää puhtaana. Teksti: Kari Vilkko Palontutkintaraportista vastaus miksi-kysymyksiin Palomestari Timo Korpela (vas.), johtava palotarkastaja Pekka Mutikainen ja palopäällikkö, operatiivinen johtaja Martti Honkala (oik.) tutkivat rakennuspiirustuksista Commercen talon monimuotoista kattoprofiilia. Vielä yön aikana löytyi välipohjasta yksi palopesäke. Julkisuudessa on keskusteltu eikö Commercen talon McDonald´s-ravintolan rasvakanavassa ollut paloa katkaisevaa palopeltiä. Raportti sisältää erityisesti toimenpide-ehdotukset vastaisen varalle. Sammutustyön painopiste siirtyi vesikatolta etenkin A-portaikkoon ja rakennuksen Hämeenkadun ja Aleksis Kiven kadun kulman asuinja liikehuoneistoihin. Operaatio jatkui koko yön ja seuraavaan päivään kello 18.30 saakka. Rikkoutumiset eivät juuri sammutusta hidastaneet, sillä linjoja oli aina kaksi. Peltikaton lämpötila sai sammuttajat varomaan saappaiden sulamista. – Raportti valmistuu syyskuussa, Mutikainen valottaa. 10 5/2010 täen sekä tarraimia että luotisahoja. Rajoituslinjaa raivattiin myös ullakkoasunnoista käsin. Henkilöstöja kalustoresurssi laskettiin pelastuskomppaniasta pelastusjoukkueeksi kello 18.30. Toinen paineilmalaitehuoltajista toimi kontissa, toinen asemalla. Raivausvälineet huollettiin kontissa. Vaikka palopesäkkeet toinen toisensa jälkeen saatiin esiin ja tilanteen uskottiin olevan jo hallinnassa, uusia kohteita ilmaantui. Sen sijaan Mutikainen – ja varmasti jokainen palotarkastaja – näkisi mielellään rasvakanavat nykyistä puhtaampina. Pelko laajemmasta tuhosta edelleen kyti. Miksi tuli eteni rasvakanavaan. – Kyseinen rasvakanava oli toteutusperiaatteeltaan tavanomainen. Sammutusvettä otettiin säiliöyksiköihin kahdesta palopostista. – Enpä ole vielä omin silmin nähnyt, mutta käyttäjien kommenteista saa käsityksen, että otsonigeneraattorilla todella on merkitystä kanavan puhtaana pysymiseen. Siinä ei ollut palopeltiä, vain putki suoraan ulos. Lainsäädäntömme ei vaadi tällaista peltiä rasvakanaviin eikä se kanavan rasvassa edes hyvin toimisikaan. Yksi kolmesta nostolavayksiköstä oli varattu kuljettamaan sekä miehiä että huollettavaa kalustoa. Miksi kanava irtosi liitoksestaan ja petti yläpäästään. Huollolle haastetta Tilanteen aikana Commercen talon viereen Keskustorille rajattiin alue, jonne sijoitettiin huoltokontti. Kiinteistöjen huoltomiehet Tampereen alueella ovat kertoneet sen toimivan hyvin, Mutikainen kommentoi. LämpöM iksi rasvakeitin syttyi. Johtavan palotarkastajan Pekka Mutikaisen mukaan palo oli monella tapaa poikkeuksellinen ja palontutkintaraportin arvoinen. Tampereen VPK vastasi sopimuksen mukaisesti ruokaja nestehuollosta. Markkinoilla on tuotteita, joiden luvataan pitävän röörit kirkkaina. Paineilmapulloralli keskuspaloaseman ja Keskustorin välillä alkoi. Korpela luovutti tehtävänsä palomestari Teemu-Taavetti Toivoselle. Miksi-kysymyksiin saadaan selvyys palonsyyntutkinnan ja erityisesti palontutkintaraportin myötä. Tampereen VPK vastasi sopimuksen mukaisesti ruokaja nestehuollosta.. Yksi ratkaisu on otsonigeneraattori rasvakanavan poistoilman puhdistamisessa, tällainen on esimerkiksi AirMaid-otsonipuhdistusjärjestelmä. Viimein kello 13.40 palon arvioitiin olleen hallinnassa. Palopeltiä ei ollut Ainakin Tampereella on herätty keskustelemaan ravintoloiden rasvakeittimien turvallisuudesta. Luotisaha puri konesaumattuun peltikatteeseen hyvin. Palontutkintaraportti prosessoi rakennustekniset seikat, havainnot palopaikalta, ennen paloa tehdyt huoltoja kunnossapitoja koulutustoimenpiteet sekä pelastusviranomaisten oman toiminnan tilanteessa
– Olisipa vielä ollut jokin keino, ettei vettä olisi tarvinnut käyttää. Suomen ensimmäinen McDonald´s avattiin talossa 1984. – Palokunnan toiminta oli erittäin ammattitaitoista. Keväthelle, jopa +28 o C, vaati huolellista nestehuoltoa. Useimmissa kohteissa oli kaksoismiehitys: kun toiset raivasivat, toiset levähtivät ja vaihtoivat uudet paineilmapullot. Myös vesikaton rakentaminen on marssijärjestyksessä ensimmäinen. Pelastustyönjohtajan mukaan itse viestiliikenne sujui hyvin ja puuroutumatta. Hälytysajankohta oli suosiollinen, sillä vuoronvaihdon tienoille sattuneena se mahdollisti kahden työvuoron käytön ilman kotoa hälyttämisiä. Viimeisin julkisivusaneeraus kuoriutui pressujen alta alkuvuonna 2009. On myös positiivista, ettei henkilövahinkoja sattunut. Vesikaton uudelleenrakentaminen käynnistyi ensimmäisenä. Kukin sammuttaja kulutti 5–6 painepullollista. ”Palokunta toimi erittäin ammattitaitoisesti”. Valtaosa Commercen liikehuoneistoista, Aportaikkoa lukuun ottamatta, on jälleen käytössä. Suurpaloa oli sammuttamassa parisenkymmentä yksikköä, 60–70 henkilöä. 5/2010 11 M onen Commercen tulipaloa seuranneen mielestä palokunta onnistui tehtävässään hyvin. Työ oli raskasta sekä katolla että sisätiloissa. Teksti: Kari Vilkko COMMERCEN TALO: • rakentamisvuosi 1899 • suunnittelija arkkitehtitoimisto Andersin-Jung-Bomansson, Helsinki • 58 huoneistoa, joista noin kolmessakymmenessä on liiketoimintaa • Suomen ensimmäinen McDonald´s avasi talossa ovensa 14.12.1984 laukusta tarjoiltiin valmiita kenttäannoksia. Rakennus on jälleen telineiden ympäröimä, mikä Parviaisen mukaan harmittaa Commercen väkeä suunnattomasti. Vesivahingot kun ovat palovahinkoja laajemmat. – Voi vain arvailla, miltä nyt tuntuu, isännöitsijä muotoilee. Sammutusveden aiheuttamat vahingot varsinkin A-portaikossa ovat mittavat. Saatavilla oli pullovettä ja kuntojuomaa. Lisärasituksen toivat portaiden kiipeäminen kuudenteen kerrokseen ja se, että raivattaessa vanhan rakennuksen huoneiden korkeus vaati ylimääräistä kurottelua kattoon. Commercen taloa on remontoitu monta kertaa. Se sai rajatuksi palon, ettei tuli päässyt leviämään B-siipeen, Aleksis Kiven kadun puolelle. Sammutustyö hoitui aluepelastuslaitoksen Tampereen toiminta-alueen omin voimin. – Alustavien purkutöiden jälkeen selviää vasta se, kuinka paljon varsinaista purettavaa löytyy. Pitkäkestoinen tilanne aiheutti haasteita myös viestivälineiden akkujen lataukseen. Samaan käsitykseen yhtyy Kiinteistö Oy Commercen isännöitsijä Timo Parviainen. Nyt rakennus on jälleen telineiden ympäröimä. Commercen talo kuoriutui remonttipressujen alta vasta viime vuonna. Purkutöiden ohella käynnissä on LVIStyöt. Ullakkokerros arvoasuntoineen valmistui syyskuun lopussa 2009. – Pelastajien toiveena on nykyistä korkeammat työtasot. – Kun seurasin palomiesten työtä läheltä, tuli mieleeni, miten tuosta 60-vuotias selviäisi, Parviainen puntaroi keskustelua palomiesten eläkeiästä. Vasta sitten voidaan alkaa laatia kustannusarviota uudisrakentamisesta, Parviainen kertoo. Pyrimme ne hankkimaan, palopäällikkö, operatiivinen johtaja Martti Honkala sanoo. Eli puolet talosta säilyi suuremmitta vahingoitta
Hälytys tuli E-talon kolmanteen kerrokseen. Selvitys oli valmiina kahdeksassa minuutissa hälytyksestä. Savusukeltajat tutkivat koko käytävän, mutta muita henkilöitä ei löytynyt. Lääkintäesimies Sami Stenman pyysi matkalla hätäkeskusta hälyttämään yhden sairaankuljetusyksikön lisää. Myös kierreportaan torni alkoi täyttyä savusta. Hänet kannettiin ensihoitohenkilökunnan huostaan. – Torni oli suunniteltu umpiperäksi. Hänet kannettiin alas, missä hän pääsi ensihoitoon, Salminen kertoo. Säätiön asuinkerrostalot on rakennettu kiinni toisiinsa sekä keskellä sijaitsevaan kaupungin palvelukeskukseen. 12 5/2010 Eläkeläisten vuokrakerrostalon iäkkäitä asukkaita joutui Turussa hengenvaaraan tulipalon vuoksi. Apu ehti heille todennäköisesti viime hetkillä. Soittaja oli sanonut, että palohälytin huutaa käytävällä, palomestari Jukka-Pekka Salminen kertoo. Pelastuslaitoksen savusukeltajat pelastivat kaksi tajutonta vanhusta palosta viime hetkellä. Säätiö omistaa myös rivitaloja samalla alueella.. – Hälytyksestä ei ilmennyt tarkalleen mikä oli tilanne. Umpiperä esti tuuletuksen – Menimme talon päädyssä kulkevan kierreportaan kautta kolmanteen kerrokseen. Vanhukset vietiin hoitoon Turun yliopistolliseen sairaalaan. Hälytys oli tullut Lehmusvalkamasäätiön suuresta kerrostalokokonaisuudesta. Ensimmäisenä perille saapunut pelastusyksikkö teki perusselvityksen. P elastuslaitos sai hälytyksen Turun Vasaramäen kaupunginosaan kymmeneltä aamupäivällä 17. Vasta kun rikoimme ikkunan, savutuuletus onnistui. He eivät kuitenkaan päässeet kuin palo-ovesta käytävään, kun he savussa törmäsivät maassa makaavaan ihmiseen. Pyysin vielä lisää yksiköitä, hän kertoo. Tehtävään hälytettiin päivystävä palomestari, lääkintäesimies, kolme pelastusyksikköä, säiliöja puomitikasyksiköt sekä ambulanssi. Heti tämän jälkeen he löysivät pian vielä toisen tajuttoman henkilön lattialta. – Ajatuksenani oli, että he kulkevat ensimmäistä paria vastaan. Poistuvat talon asukkaat olivat savun vuoksi vaarassa. Yhteensä kuusi sairaankuljetusyksikköä osallistui tehtävään. – Heti paikalle saavuttuani näin tilanteen vakavuuden. kerros PIIRROS Pahaniemiyards.com Palo-ovi Teksti: Suvi Vainio Kuvat: Varsinais-Suomen pelastuslaitos ja Suvi Vainio Piirros: Erkki Mikkola Lehmusvalkamasäätiön kuusi eläkeläisille tarkoitettua kerrostaloa muodostavat kiinteän kokonaisuuden, jonka keskellä toimii kaupungin palvelukeskus. Savusukeltajapari lähti etenemään käytävää, jossa näkyvyyttä ei ollut yhtään. Kun avasimme oven käytävään, se oli täynnä savua, palomestari Salminen kertoo. Säätiön asunnoissa asuu 430 eläkeläistä. Käytävän kymmenestä huoneesta kahdesta löytyi Vanhukset pelastettiin uhkaavasta palosta Turussa Kierreporras Palo-ovi 4. Myös Medi-Helin yksikkö hälytettiin Lehmusvalkamaan. maaliskuuta. Lehmusvalkamasäätiö omistaa samalla alueella myös rivitaloja. Salminen lähetti palokerrokseen toisen savusukeltajaparin käytävän toisesta päästä. kerros Ohjeistettu poistumistie Poistujien käyttämä reitti = Hissi/portaat A, B, C, D, E, F, kerrostaloja P = Palvelukeskus 3
Silloin asukas menehtyi. Meille tuli tietokatkos, missä vanhukset olivat, palontutkija Frans Schaper kertoo. Vastaan voi tulla tilanne, että kaikki asukkaat ovat huonokuntoisia. Yksiön palo saatiin nopeasti hallintaan. Heidät saatettiin hyvässä kunnossa ulos, kun käytävä oli saatu tuuletettua. Pelastusviranomaiselta vaaditaan taitoa neuvotella eri alojen toimijoiden kanssa. 5/2010 13 asukas sisältä. Muut kulkivat omaa reittiään talon läpi palvelukeskuksen ruokalaan. Kolme savua hengittänyttä ikäihmistä kuljetettiin terveyskeskuksen päivystykseen. Omaa tietä kanttiiniin Neljännen kerroksen asukkaat paloasunnon yläpuolelta evakuoitiin. – Rakennusvalvonnan kanssa yhteistyö sujuu ainakin meillä hyvin. Onko se paljon verrattuna siihen, että asukas, omaiset ja toiminnanharjoittaja voivat olla levollisin mielin. Palveluasuntoja jonotetaan. Tilannetta huonontaa, että vanhusten palveluissa ei ole tarpeeksi kilpailua. Kun selvisi, että asukkaat olivat menneet palvelukeskukseen, lääkäri ja sairaankuljettajat siirtyivät sinne etsimään potilaita. Senioritalot sudenkuoppa Uusissa rakennushankkeissa senioritalot ovat syrjäyttäneet vanhainkodit. Vain yksi yhdestätoista asukkaasta toimi näin. – Valitettavan usein turvallisuuskysymyksistä aletaan keskustella vasta, kun jotain todella ikävää on sattunut, johtava palotarkastaja Mika Viljanen Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta sanoo. Palaneen asunnon syttymispaikka oli vuodesohvanurkkaus.. Niissä asukkaat saattoivat olla parhaillaan esimerkiksi ruokailemassa. Annoimme ohjeet mennä rappusia alas ja ovesta ulos. Lääkintähenkilöstö odotti poistuvia asukkaita alaovella turhaan. – Turvallisuus pitää nähdä mahdollisuutena. – Kävimme koputtamassa asukkaiden ovelle ja kehottamassa lähtemään ulos. Asunto tuhoutui palossa täysin. Myös puolitoista vuotta sitten taloissa paloi yksiö. Esimerkiksi palovaroittimet käytävän katossa sulivat. Ilmeni että savuvahinkoja oli laajasti myös ylemmissä kerroksissa. – Silloin muistutan, että riski on laminaattilattian hinta. Kuumuus nousi korkeaksi myös käytävässä. Viljanen kaipaa palveluiden harjoittajien asenteisiin muutosta. Korkea turvallisuustaso koko taloon on ainoa kestävä ratkaisu, Viljanen sanoo. Aina kun turvallisuudesta puhutaan, keskustelu kääntyy rahaan. Vanhusten poistuminen asunnoista ei kuitenkaan sujunut pelastajien suunnitelmien mukaan. – Palvelutaloja suunnitellaan esimerkiksi niin, että alimmat kerrokset on varusteltu huonompikuntoisille, yläkerrosten asunnot ovat lähes tavallisia kerrostaloasuntoja. Tämän takia sprinkleri ja muut turvaratkaisut useimmiten puuttuvat. Vanhusten asumiseen tarvitaan asennemuutosta Ensihoitohenkilöstö suorittaa asukkaiden tarkastuksen evakuoinnin aikana. Myös julkinen kuva toiminnasta pysyy hyvänä, hän perustelee. Sosiaalipuolen kanssa vuoropuhelua saisi olla enemmän, hän sanoo. Maaliskuussa sattunut palo ei ollut säätiön asunnoissa ensimmäinen. Esimerkiksi sprinkleriä vieroksutaan vesivahingon pelossa. Entä kun parempikuntoiset asukkaat vanhenevat tai sairastuvat. Savuisista asunnoista asukkaita kehotettiin poistumaan, ja niitä alettiin tuulettaa. – Osa asunnoista oli täysin savuttomia. – Kun peruskorjaukseen tai laajennukseen haetaan rakennuslupaa, otamme esille turvallisuustason nostamisen koko kiinteistössä, Viljanen kertoo. Rakennuttajien pitäisi katsoa 50 vuotta eteenpäin. Heitä ei tietenL aki ei vaadi hankkimaan automaattista sammutusjärjestelmää vanhuksille suunnattuihin asuntoihin tai laitoksiin. Turkulaisessa Lehmusvalkamasäätiössä suunnitelmat turvallisuustason nostamisesta ovat tänä keväänä edenneet. Nykymeno ei ole ongelmatonta. Kun riskit ovat hallinnassa, toiminnanharjoittajalta vapautuu aikaa ja voimia. Palomiehet tarkastivat kaikki kahdeksankerroksisen talon asunnot. Vanhojen kiinteistöjen turvallisuutta tulisi parantaa remonteissa
Väliaikaisena evakuointikeskuksena toimi palvelukeskus. Palon syttymissyy ei täysin selvinnyt pelastuslaitoksen palontutkinnassa. Savun tulviessa käytävään hän tuupertui lattialle. Tekniset ratkaisut ovat heikkokuntoisten asukkaiden ainoa luotettava turva. Asukas on ollut tupakoija. Lehmusvalkamasäätiön asunnoissa Turussa on sattunut puolentoista vuoden aikana kaksi yksiön tuhoisaa tulipaloa. Palomiehet löysivät hänet tajuttomana käytävästä. Sammutusyksikkö sai palon nopeasti hallintaan. Esimerkiksi yöaikaan koko Lehmusvalkamassa on vain hyvin vähän henkilökuntaa paikalla, Nurmi toteaa. Palavan asunnon oven auki jääminen oli kenties merkittävin tekijä. He jäivät odottamaan pelastushenkilökuntaa. – Näin ison vanhusjoukon turvallisuus ei voi perustua myöskään siihen, että hädän tullen löytyy auttajia. Toiseksi umpinainen kierreporras edisti savun leviämistä ylempiin kerroksiin. Rikkomalla parvekelasit palomiehet pääsivät sammuttamaan parvekkeen puolelta. Toinen käytävältä löydetty vanhus oli lähellä hissiä asunut, 88-vuotias nainen. Tekniset ratkaisut ainoa tepsivä turva Onnettomuustutkintakeskus tekee suppean D-tutkinnan Lehmusvalkaman palosta keskittyen asukkaiden evakuointiin. Useimmat asukkaat pääsivät takaisin asuntoihinsa tuuletuksen jälkeen vielä samana päivänä. Asukkaiden korkea ikä vaikeutti evakuointia lisää. Vanhus oli lähtenyt rollaattorillaan pakenemaan liekkejä ja jätti asunnon oven takanaan auki. 14 5/2010 kään ajettu ulos, Salminen sanoo. Hänet löydettiin savua hengittäneenä, ja toimitettiin terveyskeskukseen. Muutama asukas oli tapahtumahetkellä poissa kotoa, Schaper kertoo. – Rakennus on jo kokonsa vuoksi vaativa. Asuntoihin savua pääsi myös ilmanvaihtokanavia pitkin, Schaper sanoo. Myös hän liikkui rollaattorilla. Lehmusvalkaman kaltaisessa kohteessa ei voida odottaa, että asukkaat pystyvät itse pelastautumaan. – Asuntoihinsa jääneet asukkaat toimivat viisaasti, kun palohälyttimet alkoivat soida. Sosiaalitoimen tehtäväksi tuli etsiä korvaava majoitus asukkaille, joiden koti oli savun vuoksi mennyt asuinkelvottomaan kuntoon. Pelastuslaitoksen ja sosiaalitoimen toiminnasta pyritään tunnistamaan hyviä käytäntöjä ja kehittämiskohteita, tutkintaryhmän vetäjä Veli-Pekka Nurmi sanoo. Yksi kerroksen asukkaista oli onnistunut pelastautumaan palvelukeskukseen. Uhrien löytöpaikat käytävällä.. Savun laajaan leviämiseen vaikuttivat sekä ihmisen toiminta että talon rakenne. Säätiön vanhimmat talot on rakennettu vuonna 1979, uusimmat 1995. – Savu pääsi porrastornista kerroksiin paloovien tuuletusluukkujen kautta. – Automaattinen palonilmaisu, automaattinen sammutuslaitteisto, toimiva savunpoisto sekä ovipumput, Nurmi luettelee. Vanhukset pakenivat rollaattoreilla Palo sai alkunsa 85-vuotiaan naisen yksiöstä
– Se pakottaa miettimään millä tavalla toiminta organisoidaan, niin että lain edellyttämä toimintavalmius turvataan. Siitä ei voi tinkiä. Partanen painottaa myös kuntien halua saada pelastuslaitoksista itselleen varautumisen asiantuntijoita. Pelastuslaitosten työterveysja työturvallisuustoimintaa kehitetään osana johtamista. Hän huomauttaa, että pelastuslaitokset ovat kuntien ylläpitämiä eikä valtion tehtävänä ole eikä voikaan olla tehdä niiden tehtäviä. Hallitus linjasi loppuun ohjelmansa pelastustoimen asiat – Pelastusylijohtaja Pentti Partanen perää alalta avautumista ulospäin ”Ennakkoluulottomuutta, ei käpertymistä” Teksti: Esa Aalto Kuvat: Kimmo Kaisto, Jyrki Nikkilä, Jani Talasmäki, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos 5/2010 15 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen sanoo, että uusi laki lisää pelastuslaitosten vapautta järjestää palotarkastukset.. P elastustoimen voimavarat organisoidaan pelastushenkilöstön toimintakyvyn perusteella mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti. Mukaan kutsutaan myös työmarkkinajärjestöt. Selvityksessä arvioidaan tutkintorakennetta ja opetussuunnitelmien kehittämistarvetta ottaen huomioon myös onnettomuuksien ehkäisyn näkökulma. 5/2010 15 Hallitus linjasi iltakoulussaan toukokuussa pelastusalan tulevaisuuden kehittämistä. Hallitus edellyttää selvitystyön seurauksena toimenpiteitä, jotka alentavat ammattiin valmistuvien palomiesten keskimääräistä ikää. Myös pelastustoimen tutkimusja kehittämistoimintaa vahvistetaan. Valvontasuunnitelman perusteella tehtävistä tarkastuksista pelastuslaitoksilla on niin halutessaan mahdollisuus periä myös itse määrittelemänsä maksu. – Pelastuslaitosten rooli tulee nähdä turvallisuusalan tavaratalona, jossa niillä on keskeinen tehtävä niin onnettomuuksien ennaltaehkäisyssä kuin varautumisessa ja sen edistämisessä. Pelastuslaitoksissa tarvitaan henkilöstöä sekä raskaisiin pelastustehtäviin, muihin pelastustehtäviin että ennalta ehkäisevään toimintaan. Olen kyllä ihmetellyt esitettyä kritiikkiä, sillä ammattiylpeydenkin kannalta luulisi jokaisen lähteneen siitä, että määrä ei saa vähentää laatua, vaan työ tehdään aina kunnolla. Eduskunnalle ennen syksyä annettavaksi suunniteltu esitys uudeksi pelastuslaiksi konkretisoi tätä asiaa. Uusi vapaus ei missään nimessä saa johtaa laadun heikkenemiseen, vaan pikemminkin sen paranemiseen. Pelastusalan ammatillisen koulutuksen järjestämistä selvitetään. Hallituksen linjauksen mukaan kehittämistyön tavoitteena on, että palomiesten uran jatkuminen eläkeikään asti on mahdollista siten, että ansiotaso ei merkittävästi laske. Lisäksi selvitetään jatkoja täydennyskoulutuksen tarpeet. Operatiivista valmiutta on hänen mielestään tarkasteltava myös siitä näkökulmasta, että laitosten väki ikääntyy. – Siksi linjauksen mukaiset toimenpiteet on pääosiltaan kuntien toteutettava. – Se on laitosten ja niiden toiminnasta päättävien kuntien asia järjestää. Pelastuslaitoksista kehitetään turvallisuusalan tavarataloja, jotka ottavat nykyistä suuremman roolin yleisestä onnettomuuksien ehkäisystä ja varautumisesta. Sisäministeriö perustaa syksyllä valtakunnallisen pelastuslaitosten työhyvinvointia kehittävän yhteistyöelimen, joka muodostuu pelastusalan toimijoista. Valvontasuunnitelman avulla onnettomuuksien ennaltaehkäisyn kohteita ja toimintatapaa arvioidaan uudella tavalla. Valvontasuunnitelma tarkastustyökaluksi – Uuden pelastuslain myötä ennaltaehkäisyyn kaavaillaan uudenlaista tarkastelua. Nykyisin keskimääräinen palomiesten valmistumisikä on noin 27 vuotta. Sisäasiainministeriön johtama pelastusalan johdon foorumi koordinoi kehittämistyötä. Valtio voi lainsäädännöllä ja toimintavalmiutta koskevilla ohjeilla edistää sitä ja samalla voidaan arvioida myös operatiivista valmiutta ja vaatimuksia. Linjaus perustuu selvitysmies Pekka Myllyniemen ja sisäasiainministeriön asettaman toimintakykyhankkeen raportteihin. – Alalla on kritisoitu määriin perustuvaa tarkastustoimintaa. Uusi lainsäädäntö tulee poistamaan tiukat normit ja vastuu toiminnan mitoituksesta ja laadusta tulee konkreettisena laitoksille ja niille resursseja osoittaville kunnallisille päättäjille. – Ja vaikka operatiivisesta valmiudesta huolehtiminen on välttämätöntä, on pelastustoimen eri tehtävät nähtävä samanarvoisina. Erilaisilla toimenkuvilla olevien työntekijöiden osaaminen tukee kokonaisuutta. Hallitusohjelman lopputulema Pelastusylijohtaja Pentti Partanen sanoo, että hallituksen linjaus on lopputulema siihen, mitä hallitus lupasi ohjelmassaan pelastustoimen osalta. Valtiolla on koordinoijan ja tietyiltä osin myös paimentajan rooli. – Yhteistyöelin tulee itsenäisesti määrittelemään oman toimintansa ja tekee aloitteita ja ehdotuksia, pelastusylijohtaja Pentti Partanen toteaa. Hän korostaa, että pelastuslaitoksissa tulee voimavarat organisoida henkilöstön toimintakyvyn perusteella mahdollisimman hyvin
Pitää pystyä vakuuttamaan muut osaamisestaan. Onko tarpeen säilyttää sisäasiainhallinnon oma ammatillinen koulutusjärjestelmä vai olisiko olemassa perusteita liittää se tiiviimmin yleiseen opetushallinnon alaiseen koulutusjärjestelmään, hän pohtii. Työnantajavelvoitetta ei voida kirjata lakiin Eduskunnan käsittelyyn syksyllä saatavaa pelastuslakiluonnosta on moitittu muun muassa sopimuspalokuntalaisten unohtamisesta, erityisesti siltä osin, ettei siinä ole tarkoitus mainita mitään sopimuspalokuntalaisten mahdollisuudesta tai oikeudesta päästä päätyöstään hälytystehtäviin. Pitää pystyä vakuuttamaan muut osaamisestaan.. Koulutustaustaa laajemmaksi Hän toteaa kuitenkin, että palotarkastajien koulutus on jäänyt lapsipuolen asemaan ja että jatkossa pelastuslaitoksissa tarvitaan useamman koulutustaustan omaavia ihmisiä. Hän ei kuitenkaan sulje pois sitä, että myös sisäasiainhallinnon yhteisen koulutusjärjestelmän tarve ja toteutusvaihtoehdot voitaisiin selvittää. Esimerkiksi terveydenhuoltolaissa pelastustoimen asema keskeisenä palvelun tuottajana saataneen säilytettyä, mutta nyt on kyettävä tekemään toimivaa yhteistyötä toiminnan järjestäjän kanssa ja vakuuttamaan sairaanhoitopiirit omasta osaamisesta. – On hyvä muistaa, että jo nyt pelastusalan AMK-insinööritutkinto ei ole sisäasiainhallinnon, vaan Savonia -ammattikorkeakoulun tutkinto, vaikka Pelastusopisto onkin koulutuksen käytännön toteuttaja. – Tehtävässä selvityksessä pitäisi katsoa koulutusohjelmia ja koulutusrakenteiden osia, unohtamatta jatkoja täydennyskoulutusta. 16 5/2010 Ei kaapata muiden tehtäviä – Uudella lainsäädännöllä ei olla kaappaamassa tehtäviä muilta viranomaisilta. Oppilaitokset ovat eri paikkakunnilla eikä niillä ole paljon yhteisiä opintosisältöjä. Ylipäätään pelastuslaitosten tulisi mennä näkyvämmin mukaan kaikenlaiseen turvallisuussuunnitteluun. – Kun hallituskin toteaa työurien pidentämisen myös alkupäästä olevan tärkeätä, pitäisi tämän tavoitteen onnistumisen edellytyksiä pohtia tarkoin. – Miten kykenisimme tuottamaan alalle määrällisesti riittävästi koulutusta. Kuitenkin pelastuslaitoksissakin on paljon työtehtäviä, kuten henkilöstöja taloushallinnossa sekä riskienhallinnassa, joihin tarvitaan osaavaa väkeä muita koulutusväyliä pitkin. – Esimerkiksi paikallisessa turvallisuussuunnittelussa laitosten tulisi olla aktiivisempia. Ilman uutta lainsäädäntöäkin pelastuslaitoksilla on kaikki edellytykset olla vahva vaikuttaja turvallisuusasioissa. Hän ei näe perusteltuna sisäasiainhallinnon alalla toimivien oppilaitosten yhdistämistä. Pentti Partanen ei myöskään lämpene ajatukselle, että alan peruskoulutus olisi kaksijakoinen; yksi tie veisi operatiiviselle ja toinen ennaltaehkäisevälle työuralle. Esimerkiksi kaavoituskysymyksissä siihen olisi tarvetta. – On tärkeätä, että jokainen palomies kykenee tekemään kaikkea ja ymmärtää myös ennaltaehkäisyn merkityksen ja tuntee käytettävät työkalut. Yhteistyölle sen sijaan on tarvetta, Partanen sanoo. On olemassa myös muita koulutusväyliä esimerkiksi AMK:ssa, joista valmistuu turvallisuusalan ihmisiä ja joita rekrytoidaan pelastuslaitoksiin. Ilman uutta lainsäädäntöäkin pelastuslaitoksilla on kaikki edellytykset olla vahva vaikuttaja turvallisuusasioissa. Siihen ei hänen mielestään ole tarvettakaan. – Vain vähän aikaa sitten pelastus-, poliisija rajavartio -oppilaitosten rehtorit selvittivät asiaa ja päätyivät siihen, ettei yhdistämiseen ole tarvetta. Tiukoista kelpoisuusehdoista ollaankin luopumassa yhä enemmän esimerkiksi kuntien ja valtion viroissa, mutta esimerkiksi pelastustoimessa, missä käytetään julkista valtaa, on haluttu säilyttää lakiin kirjatut kelpoisuusehdot. Koulutusta pohdittava ennakkoluulottomasti Pelastusalan koulutusta tulisi pelastusylijohtaja Pentti Partasen mielestä pohtia ennakkoluulottomasti ja eri vaihtoehtoja punniten. Siltä osin koulutuksen rahoitus tulee opetushallinnolta. Tiedän, että esimerkiksi vankeinhoidon osalta tehtiin joitakin vuosia sitten perusteellinen selvitys koulutusjärjestelmän toteutusvaihtoehdoista, mutta päädyttiin säilyttämään oma koulutusjärjestelmä
Nyt se on merkittävä turvallisuusviranomainen, joka huolehtii meripelastustoiminnasta ja öljyvahinkojen torjunnasta merialueilla ja passintarkastuksesta rajanylityspaikoilla. Palokuolemaongelma on siitä huolimatta myös pelastuslaitosten huolenaihe, ja yhteistyössä muiden kanssa niitä pitäisi saada vähennettyä. – Vuorokautista työaikaa joudutaan jatkossa myös arvioimaan uudelleen. Hän tuli ja kertoi talon asukkaille pelastussuunnitelmasta sekä erilaisista turvallisuuteen liittyvistä asioista. – Työnantajat eivät sellaista hyväksyisi ja pelkään, että sellaisella vaikeutettaisiin myös sopimuspalokunnissa toimivien työnsaantimahdollisuuksia. Vain mielikuvitus on rajana toteuttaa kaikkea sellaista, millä voidaan kansalaisten turvallisuutta parantaa. – Me nyt vain olemme huonoja siinä, kun mittarina ovat muut läntisen Euroopan maat. Pentti Partanen sanoo, että lakiin ei voi kirjata sellaista velvoitetta, että työnantajien pitäisi päästää sopimuspalokuntalaiset hälytystehtäviin. Hän myös korostaa, että isojen kaupunkien pelastuslaitokset ovat olleet uraa uurtavia kehittäjiä esimerkiksi lääkinnällisessä ensihoidossa ja poikkeusolojen varautumisessa sekä riskienhallintaan liittyvissä asioissa. Eikä unohtaa sovi hänen mielestään myöskään kotija vapaa-ajan tapaturmia, joiden ennaltaehkäisyssä pelastustoimella on muiden mukana oma keskeinen roolinsa. Hän ottaa jälleen esimerkiksi Rajavartiolaitoksen. Synergian hakeminen muiden toimijoiden kanssa on viisasta. Paloasemien tulisi avautua niin sisälle kuin ulos. Ihmiset olivat kiinnostuneita ja kysyivät paljon. Valtiosihteeri Antti Pelttarin mukaan aikataulun siirtoon ei sisälly dramatiikkaa. Ei ole viisas tapa kehittää toimintaa käpertyen vain ydintoimintaan. Hänen mukaansa hallituksessa ei käydä poliittista kädenvääntöä pelastuslain sisällöstä, vaikka ympäristöministeriössä onkin ollut erilainen kanta väestönsuojien rakentamisperiaatteista. Tutkimukset osoittavat selvästi, että operatiivisen toiminnan keinoin ei valtaosaa palokuolemista olisi voitu estää. Se pitää tehdä operatiivisen toimintavalmiuden sekä myös työurakysymyksen takia. Partanen muistuttaa, että julkinen talous supistuu ja senkin takia on oltava avoin ja ennakkoluuloton. Tähän liittyy osaltaan myös pelastustoimessa tehtävä työaika. Valtioneuvosto esitti kannanotossaan toiveen, että pelastustoimen uusien työjärjestelyjen takia ansiotaso ei laskisi, mutta se on työmarkkinajärjestöjen välinen asia eikä se ole helppo ratkaista. – Siihen perustuu hallituksenkin linjaus turvallisuusalan tavarataloista. Hän ottaa esimerkiksi omassa kotitalossaan Keski-Uudellamaalla talkoopäivänä toteutetun valistusidean. Palokuolemiin ei ole jumiuduttu Partanen kummeksuu ajatusta, että meidän synkkiin palokuolemalukuihin olisi jumiuduttu turvallisuusajattelussa. – Hallitus haluaa vielä katsoa lain yksityiskohtia, erityisesti väestönsuojarakentamista koskevia määräyksiä. – Joka tapauksessa pelastuslakiesitys ei olisi ehtinyt kevätistuntokaudella eduskunnan käsiteltäväksi, joten oli perusteltua ottaa aikalisä sen antamisessa eduskunnalle, Antti Pelttari sanoo. Esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on ilmaissut olevansa hyvin tyytyväinen tähän asti pelastuslaitosten kanssa tekemäänsä yhteistyöhön, Pentti Partanen sanoo.. On kumma jollei sen korjaamiseksi haluttaisi tehdä mitään. Palokuolemaluvuilla ei moitita pelastuslaitosten operatiivista toimintaa. – Tässäkin on syytä mennä reippaasti mukaan paikalliseen turvallisuussuunnitteluun, koko väen voimin, niin vakinaiset kuin vapaaehtoiset. Noin vartin kestänyt tilaisuus oli todella hyvä ja onnistunut. 5/2010 17 Pelastuslakiesitys eduskunnalle syysistuntokaudella H allituksen esitys uudeksi pelastuslaiksi annetaan eduskunnalle kesälomien jälkeen. – Jos ongelma alkaa haitata toimintavalmiutta joillakin alueilla, on se kai ratkaistava rahalla ja palkattava päiväajalle lisää väkeä laitoksiin. – Isännöitsijämme pyysi laitokselta palotarkastajaa paikalle. – Pelastusalan pitää tarjota omia palvelujaan. – Jos siellä olisi käperrytty vain maastorajojen valvontaan, se olisi nyt aivan toisenlainen laitos. – Esimerkiksi monitaitopelastajakonsepti on kehitetty isoissa kaupungeissa ja jotakin samanlaista, mutta uudella tavalla, tarvitaan nyt. Hänen mielestään aineelliset palovahingot ovat yhtä tärkeä mittari ja onnettomuustarkastelussa myös teollisuuden riskit ja liikenneonnettomuudet ovat tärkeitä. – Ratkaisu ongelmaan ei ole pakottaminen vaan neuvotteleminen, yhteistyössä pelastuslaitosten, työnantajien ja sopimuspalokuntien kesken. Hyviä esimerkkejäkin on jo olemassa, kuten esimerkiksi Etelä-Savossa aloitettu yhteistyö terveydenja sosiaalihuollon kanssa. Toivoa sopii, että löydetään niin toimialan kuin yksittäisen ihmisenkin kannalta toimiva ratkaisu. Alkuperäisen aikataulun mukaan laki oli tarkoitus antaa eduskunnalle ennen kesälomakautta. Ulospäin tulisi avautua Pentti Partanen toivoo, että pelastusala alkaisi entistä näkyvämmin avautua ulospäin. Pelastuslaitoksilta suorastaan odotetaan sitä, sillä niiden tiedetään toimivan koko valtakunnassa. – Myös muutoin alan pitää katsella avoimesti ympärilleen. Tiedämme myös, että riski kasvaa, kun väestö ikääntyy
Suojaosuus takaisin Sisäasiainministeriö on hänen mukaansa esittänyt, että sosiaalija terveysministeriö ryhtyisi toimiin työttömyysturvalainsäädännön kehittämiseksi työttömyysturvan ja sopimuspalomiesten palokuntatoiminnasta saamien korvausten yhteensovittamisen osalta. Vaikka yhteiskunta on jatkuvasti muuttunut ja kehittynyt, on vapaaehtoisilla palokunnilla edelleen merkittävä asema maamme pelastustoimen hoitamisessa. S uojaosuuden korottamista 300 euroon esittänyt sisäasiainministeri Anne Holmlund (kok.) sanoo, että vapaaehtoisella palokuntatoiminnalla on maassamme pitkät ja ansiokkaat perinteet. – Pidän tärkeänä, että sopimuspalokuntalaisten työttömyysturvan sovittamiseen liittyvät ongelmat ratkaistaan. Sisäasiainministeriössä olemme arvioineet, että tämä on yleisesti kasvava ja vakavakin ongelma etenkin alueellisesta tai paikallisesta näkökulmasta, eikä nykyistä työttömyysturvan yhteensovittamisjärjestelmää voida pitää myöskään kannustavuuden näkökulmasta ongelmattomana, hän korostaa. On vaikeaa verrata sopimuspalokuntien turvallisuustyön merkittävyyttä muiden alojen yhteensovittamiskysymyksiin, sillä toiminta-alueen laajuus ja yhteiskunnallinen merkittävyys ovat aivan omaa luokkaansa, ministeri Holmlund toteaa. Se rikkoo kansalaisten yhdenvertaisuusperiaatetta. – Pelastustoimen kentällä on koettu ongelmalliseksi tilanne, jossa sopimuspalomies joutuu työttömäksi tai lomautetuksi ja hänen saamansa työttömyysturvalain mukaan soviteltu työttömyysturvaetuus leikkaa puolet hänen palokuntatoiminnasta saamastaan korvauksesta. Sopimuspalokunnilla on hänen mielestään kiistatta merkittävä asema pelastustoimen kokonaisjärjestelmässä. 18 5/2010 Toimenpidepalkkaisten palomiesten työttömyyskorvauksen suojaosuutta pohditaan edelleen, vaikka edellinen sosiaalija terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk.) eduskunnassa kirjalliseen kysymykseen antamassaan vastauksessa totesi, ettei suojaosuutta voida yhdelle ryhmälle nostaa. Pelastuslakia valmisteltaessa on keskusteltu monista vapaaehtoistoiminnan ja siviilityön sekä toisaalta palokuntatoiminnasta saatavien korvausten ja työttömyysturvan yhteensovittamiseen liittyvistä kysymyksistä. Päätoimisia pelastustoimintaan osallistuvia henkilöitä on yhteensä noin 4000 ja sopimuspalokuntalaisia hälytysosastoihin kuuluvia noin 15000. – Kohtuullisen palokuntatyöstä saatavan palkkion ei pitäisi vähentää työttömyysturvaa. Tämä asia on nyt sosiaalija terveysmiSisäasiainministeri Anne Holmlundin mielestä työttömyysturvaongelma ratkaistava ”Sopimuspalokuntalaisten turvallisuustyö omaa luokkaansa” Teksti ja kuvat: Esa Aalto
5/2010 19 nisteri Juha Rehulan käsissä. Sosiaalija terveysministeriö osallistuu sisäasianministeriön selvitystyöhön, mutta selvittää myös laajemmin, mitä vaihtoehtoja työttömyysturvan kannustavuuden lisäämiseksi on löydettävissä. Lakiin esitetään uusia säännöksiä, jotka koskevat muun muassa työturvallisuutta, työterveyshuoltoa ja toimintakykyä. Juankoskella toimintansa lopettaneen kartonkitehtaan työntekijät Markku Räsänen ja Ville Martikainen joutuivat jäämään pois palokuntatyöstä, koska muutoinkin pieniin tuloihin tuli tuntuva lovi. Nämä esitykset on otettu vakavasti huomioon lainvalmistelun yhteydessä, ministeri sanoo. – Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö on sisäasiainministeriön esityksestä toteuttanut hankkeen, jonka tavoitteena on pelastustoimen vapaaehtoishenkilöstön määrän lisääminen. – Sisäasiainministeriön hoidossa ja valvonnassa toimiva Palosuojelurahasto on vapaaehtoisen palokuntatoiminnan keskeinen rahoittaja. Nämä kannanotot on ministeriön arvion mukaan otettu hyvin huomioon rahaston avustuskäytännössä. Sisäasiainministeri Anne Holmlund sai virkakautensa ensi kosketuksen palokuntatoimintaan Aitoon VPK:n 125-vuotisjuhlassa kolme vuotta sitten. Vapaaehtoistoiminnan edistämistä koskevat tavoitteet ja toimenpiteet tulee kirjata myös pelastuslaitosten toimintasuunnitelmiin, Holmlund toteaa. Toivon, että siihen saataisiin mahdollisimman pian myönteinen ratkaisu. Paloesimies Marko Marjoniemi oli huolestunut tilanteesta myös pienen paikkakunnan palokunnan toimintavalmiuden takia. Sopimuspalokunnat huomioidaan uudessa laissa – Uudessa pelastuslakiehdotuksessa on sopimuspalokuntien ja vapaaehtoisten oikeudet ja velvollisuudet määritelty aikaisempaa kattavammin. Edellinen sosiaalija terveysministeri Liisa Hyssälä totesi vastauksessaan kirjalliseen kysymykseen sopimuspalokuntalaisten toimenpidepalkkaa ja työttömyysturvaa koskevassa asiassa, että varsinaisesti siinä on kysymys vapaapalokuntien toimintaedellytysten turvaamisesta. Valtiosihteerit selvittävät S opimuspalokuntalaisten toimenpidepalkan suojaosuuskysymystä pohditaan sosiaalija terveyssekä sisäasiainministeriön valtiosihteerien välisissä neuvotteluissa. Tämä työ koskee myös vapaaehtoishenkilöstöä. Tämä voi käsittää taloudellista tukea, koulutusta tai muuta yhteistyötä. Meillä on seuraava kokous vielä kesäkuussa. Hankkeeseen kuuluu tutkimus pelastustoimen vapaaehtoishenkilöstön osallistumiseen vaikuttavista tekijöistä sekä rekrytointikampanjan suunnittelu ja toteuttaminen. Milloin ja miltä pohjalta ratkaisu voisi syntyä, on vielä auki, ministeri Rehulan valtiosihteeri Eeva Kuuskoski toteaa ja sanoo tasavallan hallituksen uudelleenorganisoitumisen jälkeen asiaa koskevia neuvotteluja vietävän jälleen eteenpäin. Niitä tarvitaan jatkossakin turvaamaan yhteiskuntaa ja ihmisiä. Sisäasiainministeriö on hänen mukaansa selvittänyt osana laajempaa palokuntien toimintakykyä koskevaa hanketta tarvetta uudistaa pelastustoimen toimintavalmiutta ja yksiköiden suorituskykyä koskevia ohjeita. Niinpä valtaosa sopimuspalokuntien toimintaedellytyksiä, taloutta, operatiivisia käyttöperiaatteita ja muita käytännön asioita koskevista ratkaisuista on kuntien ja asianomaisten pelastuslaitosten johdon ratkaisuista ja toimintalinjauksista riippuvia. Tarkoituksena on optimoida pelastushenkilöstön käyttö onnettomuustilanteissa ja määrittää henkilöstöltä eri tehtävissä vaadittava suorituskyky. Lainsäädäntöä, yleistä linjanvetoa ja valvontaa koskevat asiat ovat valtiovallan, lähinnä sisäasiainministeriön vastuulla. Sisäasiainministeriö tekee parhaansa, jotta vapaaehtoinen palokuntatoiminta säilyisi ja kehittyisi tästä eteenpäinkin elinvoimaisena liikkeenä, sisäasiainministeri Anne Holmlund sanoo. Yksi vaihtoehto olisi palauttaa lainsäädäntöön siitä vuoden 1997 alussa poistettu ns. suojaosuus, hän huomauttaa. Sisäasiainministeriö on lisäksi selvittämässä konkreettisia toimenpiteitä vapaaehtoisten palokuntien toiminnan turvaamiseksi. – Vapaaehtoisilla palokunnilla on tunnustettu asema ja niiden arvostus on perinteisesti hyvä. Vapaaehtoistoiminnan merkitystä pelastustoimen järjestelmälle ja sen toimivuudelle on erityisesti korostettu säännöksellä, jonka mukaan pelastusviranomaisten tulee edistää pelastustoimessa käytettävien vapaaehtoisorganisaatioiden toimintaedellytyksiä. Ministeri otti yhdessä pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojasen kanssa vastaan palokuntalaisten paraatin.. – Pelastustoimen lainsäädännön valmistelun yhteydessä vapaaehtoisen palokuntatoiminnan edustajat ovat saattaneet valmistelijoiden tietoon useita tärkeiksi katsomiaan esityksiä, joilla vapaaehtoisen palokuntatoiminnan edellytyksiä voidaan parantaa ja sen asemaa selkeyttää pelastustoimen kentässä. – Vastuu pelastustoimesta ja varsinkin sen toimintaorganisaation ylläpitämisestä kuuluu pelastuslaitoksia ylläpitäville kunnille. – Asia on edelleen valtiosihteerien ja virkamiesten selvittelyssä. Hyssälä korosti, että on tarkoituksenmukaista, että sisäasiainministeriö selvittää vielä muitakin keinoja, joilla voitaisiin turvata pelastustoimen toimintavalmius ja saada vapaapalokuntiin riittävästi henkilöitä. Sisäasiainministeriö on rahaston suunnitteluasiakirjoista antamissaan lausunnoissa ja tilinpäätöskannanotoissaan kiinnittänyt rahaston hallituksen erityistä huomiota vapaaehtoisen sopimuspalokuntatoiminnan jatkuvuuden turvaamiseen
Lähtö osuu hyvään saumaan Lähtö opiston rehtorin paikalta osuu Tolpin mukaan myös hyvään saumaan, koska ensi syksynä alkaa uuden strategiasuunnitelman valmistelutyö. Missään nimessä en ole kyllästynyt työhöni. Hän kuvailee Pelastusopiston olevan sen toiminnasta vastaavan sisäministeriön suojeluksessa. Kerromme heti kaikki meitä koskevat asiat eivätkä ne tule ulkoapäin yllätyksenä ministeriölle. Reijo Tolppi Pelastusopistosta Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun rehtoriksi ”Turvallisuusalan yhteiselle oppilaitokselle on tarvetta” Teksti ja kuvat: Esa Aalto. – En ole kyllästynyt pelastusalaan. Verkkoopetusta pitäisi opistossa saada kehitettyä, jotta esimerkiksi alipäällystötutkinnon voisi suorittaa muutoinkin kuin tulemalla Kuopioon. Päinvastoin kuin esimerkiksi Hätäkeskuslaitoksen tai Poliisiammattikorkeakoulun, jonka tulosohjausta joutuu ministeriössä hoitamaan useampikin henkilö. – Uusi rehtori saa määrittää sen. Hän siirtyy elokuun alussa Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun rehtoriksi. P elastusopiston rehtorina vuodesta 2003 alkaen toiminut Reijo Tolppi jättää tehtävänsä. Toimintavaltuudet ovat suuret, Tolppi sanoo. Joskus hämmästelenkin sitä, että Kirkkokatua moititaan alalla vastustajaksi. Pelastusopiston rehtori pystyy päättämään ja vaikuttamaan. 20 5/2010 20 5/2010 Pelastusopisto sopisi hyvin osaksi laajempaa turvallisuusalan koulutusta yhdessä Poliisiammattikorkeakoulun ja Rajavartijakoulun kanssa. – Paras esimies mitä minulla on koskaan ollut. Teemme tulossopimuksen ja sen mukaan toimitaan. Voin sanoa tunteneeni itseni etuoikeutetuksi saadessani tehdä tällaista työtä ja tällaisessa työympäristössä. Koska olen pohjoisesta kotoisin, haluan hakeutua sinne uusiin tehtäviin. Tulosohjauksen helppous on myös hänen ansiotaan. – Me olemme lojaaleja ministeriölle. Mielestäni on harvinaista, että julkishallinnossa on mahdollista näin itsellisesti viedä asioitaan eteenpäin. Meillä on suora yhteys ministeriöön. Koskaan ei ole ollut tylsää lähteä töihin. Reijo Tolppi kehuu myös esimiestään pelastusylijohtaja Pentti Partasta. Tolpin mielestä kaikki perustuu luottamukseen. Tolppi sanoo, että kiehtovalta ja mielenkiintoiselta alalta hän ei katoa minnekään. Sitä se ei ole. Tolppi huomauttaa myös, että Pelastusopiston tulosohjausta varten ei sisäasiainministeriöön tarvita montaa henkilöä. Seitsemän vuotta on riittävä aika pystyäkseen antamaan työssään sen, mitä on annettavaa. – Tässä on helppo toimintaympäristö. Tälle saa hakea vertaista koko maassa. Kun se on täytetty, homma toimii
Nyt rahat tulevat kahdelle toimijalle eri tahoilta. Verkko-opetuksessa olemme jääneet jälkeen ja sitä pitää jatkossa kehittää. Koulutukseen tulee väkeä eri puolilla maata eikä ole aina välttämätöntä tulla Kuopioon opiskelemaan, vaan sitä voidaan tehdä omalla työpaikalla verkon välityksellä. Reijo Tolppi kiittelee esimiestään pelastusylijohtaja Pentti Partasta. 5/2010 21 – Olavi Kallion kanssa olemme jättäneet rahahakemuksen alueellistamisen vaikutusten kolmannen osan tekemiseksi. Vaikka voidaankin sanoa, että leivomme täällä turhan kalliita tavaratalojen turvallisuuspäälliköitä, on hyvä, että ollaan luomassa yleistä turvallisuuskulttuuria ja valtio rahoittaa heidänkin koulutuksensa. – Se on ammattimaistunut. Sen pitäisi valmistua ensi vuonna. – Silloin ajateltiin, että aluelaitoksella ei enää alipäällystöä tarvita. Hänen mielestään oli hyvä, että pelastustoimen kansainvälisestä valmiudesta vastaaminen siirtyi Kriisinhallintakeskukselle. Verkko-opetukseen panostettava – Koulutusrakenteessa päällystökoulutuksen tilanne on hyvä. Aihe kiinnostaa kovasti. – Mutta ei se välttämättä ole paras mahReijo Tolppi jätti seitsemän vuoden jälkeen Pelastusopiston rehtorin tehtävät. Pelastusopisto on tehnyt yhteistyötä Savonia ammattikorkeakoulun kanssa ja yhteistyö Tolpin mielestä toimii. Tolppi sanoo, että tässä toimintaympäristössä on hyvä tehdä tulosta, kun hakijamäärätkin ovat kasvusuunnassa. Poliiseilla on oma maisteritutkintokin. Toisinhan siinä on käynyt. Vetovoima säilyy Hän uskoo, että opiston vetovoima säilyy korkeana jatkossakin. Se ei ole minusta huono asia. – Me emme kilpaile keskenämme. Suhde Poliisiammattikorkeakouluun tulee entisestään tiivistymään yhteisten opintojaksojen myötä. Hätäkeskuspäivystäjäkoulutuksen auditointi on hiljattain tehty ja sieltä tuli Reijo Tolpin mukaan erittäin hyviä kehittämisehdotuksia. Viime vuoden lopulla Vuoden palomies -kunniataulun julkistustilaisuudessa myös pelastusjohtaja Vesa Parkko.. Se on vain vaatinut päätoimisen tekijän. – Opiston tutkimustoiminta on hieno menestystarina, rehtori jatkaa toimintojen luettelemista. Se yhdistää opistoa ja keskusta. Viimeksi taisi lopputulos kiinnostaa niin paljon, että en oikein malttanut kirjoittaa tekstiä, vaan huomio kiinnittyi tulosten selvittämiseen. Tuo siis mukanaan lisää käyttökapasiteettia ja tuloja. Meiltä saatu tutkintotodistus antaa ammattiin valmistuvalle töitä, myös yleensä turvallisuusalalle. Tolppi myös toivoo, että ensihoito pysyy osana pelastusalaa, sillä sen poisjääminen olisi vakava isku myös Pelastusopistolle. – Toki puitteita voi ja pitää edelleen kehittää. PRONTO on nyt hyvin hoidettu, toisin kuin ennen. Hän muistuttaa, että ala on kehittynyt ammatillisesti paljon vuosien saatossa. – Pelastusopisto olisi siinä saavana osapuolena. Erityisesti sitä voitaisiin hyödyntää alipäällystöopetuksessa. – Oletetaan, että Kriisinhallintakeskus lähtisi omiin tiloihinsa, niin me emme tässä tilanteessa niitä tiloja tarvitsisi. Myös opiskelijat ilmaisevat kyselyissä kiinnostuksensa ensihoitokoulutukseen ja pitävät sitä mielenkiintoisimpana koulutuksena. 22 aluelaitokselta on helpompi saada koulutustarvetietoja kuin yhdestä Hätäkeskuslaitoksesta, hän virnistää. Hän pitää tämän hetkisen tilanteen kannalta onnekkaana sitä, että alipäällystötutkintoa ei vuosikymmen sitten saatu lopetettua, vaikka sitä yritettiinkin. Ammattiin pitääkin valita muilla kriteereillä kuin, että on paikkakunnallaan menestyvä urheilija. – Se on muuttunut kirjavarastosta pelastustoimen keskuskirjastoksi. – Pelastusopisto on noin 130 hengen työyhteisö josta Kriisinhallintakeskuksen väkimäärä on 30 henkeä. – Perusasiat tuntuvat vain olevan hukassa eli se, kuinka paljon päivystäjiä pitäisi kouluttaa. Tietenkin hankaluuksia yhteiselossa voisi olla, jos kilpailisimme samoista rahoista. Pelastusopisto hyötyy aivan konkreettisesti siitä, että sen kyljessä on tällainen uusi toimija. Meillä ei myöskään olisi varaa edes vuokrata niitä. Hänen mielestä esimerkiksi poliisija palopäällystön kouluttamisessa on paljon samanlaista, esimerkiksi henkilöstöjohtamisessa. Olisihan se alankin kannalta erinomaista, että pelastustoimitaustainen henkilö voisi päätyä esimerkiksi kunnan johtotehtäviin. Se käyttää meidän fasiliteetteja, kuten harjoitusaluetta, ja vieläpä sellaiseen aikaan, kun itse emme sitä tarvitse. Viimeksihän ne olivat alalle imarreltua luettavaa. Tässä alassa on jotakin hienoa ja vetovoimaista, kunhan se vain osataan jalostaa koulutustuotteeksi. Reijo Tolppi muistuttaa myös, että tuottavuusohjelman mukaan opistolta pitäisi vähentää kymmenen hengen työpanos vuoteen 2015 mennessä. – Tehdyn selvityksen perusteella Kriisinhallintakeskus pysyy ainakin vuoteen 2015 saakka osana opistoa. Meillä ei esimerkiksi ole nyt oikeutta antaa AMK-todistusta. – Täällä on sellaista osaamista koulutukseen, jota ei saisi hukata. Eikä hän halua unohtaa opiston kirjastoakaan. – Varmasti minä ja monet muutkin ovat kiinnostuneita myös nyt kuulemaan kyselyn tulokset. Tulevaisuus näyttää hyvälle Reijo Tolpin mielestä Pelastusopiston tulevaisuus näyttää hyvälle. Se ei ole häntä joka heiluttaa koiraa, hän huomauttaa. Meillä on hyvä ja toimiva kumppanuuteen perustuva suhde. – Se on nyt vakavasti otettava rahoituksen hakija ja tekee työtä, jolle löytyy asiakkaita. Turvallisuusalan yhteinen koulu Reijo Tolpin mielestä turvallisuusalan oppilaitokset, eli Poliisiammattikorkeakoulu, Rajavartijakoulu sekä Pelastusopisto, pitäisi yhdistää yhdeksi oppilaitokseksi. Koulutustarjonta onkin suunniteltava aina työelämän kanssa ja sen tarpeita varten. Pelastustoimessa ei ole tarjolla ylempää korkeakoulututkintoa
– Ajoharjoitteluradan suhteen on paljon odotuksia. Ennaltaehkäisytyöhön pitäisi valita turvallisuusviestintäRehtori tutustumassa konkreettisesti opiston harjoitusalueeseen. – Tieto kulkee kurssilta toiselle tietyistä harjoituksista eikä kukaan ole koskaan valittanut niitä liian rankoiksi, sen sijaan, jos joku harjoitus jääkin koulutusohjelmasta pois, siitä valitetaan. Koulutustarpeitakin Tolpin mielestä on, mutta uusien kurssien aloittaminen ei onnistu ilman, että jotakin olemassa olevaa karsittaisiin pois. Tilanteen torjumiseksi on joko lisättävä tuloja tai vähennettävä menoja. Myös turvallisuus vaatii panostusta. Palotarkastuskoulutus uupuu Hänen mielestään opiskelijoiden asenne koulutukseen on ihailtava. Se on kalliimpia ammatillisia tutkintoja koko maassa. – Voidaan sanoa, että Pelastusopisto on tässä mielessä alkanut elää niin kuin monet muut oppilaitokset ovat jo aikoja eläneet Opiston talous on hänen mielestään vielä nyt hyvällä mallilla, mutta kehityssuunta ei ole hyvä. – Työn jälki on silloin hyvä. Hän ei pidä ulkopuolisen rahoituksen hankkimista mitenkään tavattomana. Voisimme tietysti kouluttaa kauemmin, jolloin syntyisi vähemmän kustannuksia, mutta kuka siitä hyötyisi. Hiljattain irtisanoimme sieltä teollisuuspalosimulaattorin vuokrasopimuksen, josta kertyy 120000 euron vuosisäästöt. Opiston toiminta ei pyörisi ilman ulkopuolista rahoitusta. Toivomme täällä kuitenkin, että erityisesti saisimme hälytysajoneuvon kuljettajakorttikoulutukseen VPK:oita, joita ei asiakkaanamme ole tähän mennessä juurikaan ollut. Siellä turvallisuusasiat ovat nousseet erittäin keskeisiksi. Näin voidaankin sanoa, että opiskelupaikan vuosikustannukset ovat korkeat, mutta itse tutkinto ei olekaan. – On kuitenkin huomioitava, että tutkinto on lyhyt ja aika pitää käyttää tehokkaasti. 22 5/2010. Myös niiden yhdistelmä tulee kyseeseen ja niin on tarkoitus tehdäkin. Siitäkin syntyy kustannuksia. Jotenkin näkisin, että myös siellä pitäisi olla vastaanottavaisempi pelastusalan yhteistyön käteen, kuten nyt ollaan kouluampumisten jälkeen kouluissa. Lisää rahaa ei kuitenkaan ole luvassa, joten ei ole uutta koulutustakaan, hän toteaa realiteetit. Kun ulkoinen varainhankinta vuonna 2003 oli 30000 euroa, olemme vuoden 2010 ensimmäisen puolen vuoden aikana saaneet yli 3 miljoonaa euroa. Esimerkiksi palokuolemien torjunta pitäisi kohdistaa riskiryhmiin ja tässä työssä on myös sosiaaliviranomaisten oltava mukana. Siksi tarvitsemme esimerkiksi saman kaluston kuin työpaikoilla. – Esimerkiksi lääkinnällisen pelastustoimen johtamiselle on ollut kysyntää ja myös palotarkastuskoulutus on ollut lapsipuolen asemassa. Pelastusalan koulutus on kallista. 22 5/2010 dollinen tapa. – Vuokrat ja palkat nielaisevat pian koko budjettikehyksen. – Onnettomuuksia voidaan ehkäistä, siitä on esimerkkejä olemassa maailmalta. Se ei suinkaan tarkoita suoraa voittoa, vaan sillä katetaan neljännes koulutuksen kuluista. Sen täydennyskoulutusarvo voisi olla noin miljoonaa euroa vuodessa. Voikin sanoa, että heti kun lähdetään ulos luokkatilasta, se aiheuttaa kustannuksia. Nopeatempoisella koulutuksella saadaan väki nopeasti työelämään tuiki tarpeellisiksi veronmaksajiksi. Suurin tuki on EU, mutta muitakin on. Koulutuksen hinnoittelu perustuu maksuperusteasetukseen. Pelkästään palokuolemia mittarina käyttäen se on hävittyä sotaa, mutta on myös pään pensaaseen pistämistä, kun sanotaan, ettei ala yksin pysty ehkäisemään onnettomuuksia. – Opetus perustuu tekemisen kautta oppimiseen. Yksi opiskelupaikka maksaa noin 30000 euroa vuodessa. Harjoitusalueesta lisätuloja Reijo Tolppi lataa paljon toiveita harjoitusalueen laajemmalle käytölle ja sen turvin lisättävälle tulorahoitukselle. Nykyinen laki ja erityisesti tuleva korostavat onnettomuuksien ehkäisyä, joten se koulutus pitäisi olla nykyistä paremmin järjestetty. Henkilöstömenoja karsitaan tuottavuusohjelman mukaisesti irtisanomatta ketään ja harjoitusalue ei ole jatkuvan lisäinvestoinnin kohteena. Jotakin joudutaan karsimaan poiskin. Myös yhtä opiskelijaa kohden on enemmän opettajia kuin yleensä ammatillisissa tutkinnoissa. Tarvitaan palonehkäisyn spesialisteja Reijo Tolppi sanoo uskovansa pelastusalan työtehtävissä erikoistumiseen. Pelastustoimen tärkeinä tehtävä on ehkäistä onnettomuuksia, ja Reijo Tolppi sanoo tässä uskovansa myös tulevan pelastuslain henkeen. Elämme EU:n ykköstukialueella ja väitän, että alemmalla tukialueella, esimerkiksi Espoossa harjoitus alueen kehittäminen ei olisi onnistunut. – Esimerkiksi harjoitusalueen uudet investoinnit on saatu tehdyksi pääasiassa EU-tuella
Reijo Tolppi sanoo, että sitä voidaan jo nyt tarkastella valintatilanteessa ja hänen mielestään opiskelija-aines on jo nyt valmiimpia sosiaalisilta taidoiltaan kuin menneet polvet. Sitä olen miettinyt, hän tuumii. Myllyniemi ehdottaa myös täydennyskoulutuskursseja pitkään alalla olleille ja Tolpin mielestä opistossa voitaisiin tällaista kokeilla. On valitettavaa, että ammattiylpeys ei nouse siitä, että koetaan itsensä hyväksi, vaan siitä, että on parempi kuin joku toinen. – Suhtautuminen syntyy ulkopuolelle opiston järjestäytyneen elämän, saunailloissa. Reijo Tolppi ymmärtää tämän siten, että työhön ymmärrettäisiin kuuluvan esimerkiksi asemapalvelusta, johon voi kuulua esimerkiksi autojen ja lattioiden pesua. Pelastajien käden taitojen koulutukseen Tolppi ei olisi nykyistä enempää panostamassa. Urapolkuasiaa selvitellyt Pekka Myllyniemi nosti esille muutamia koulutukseen liittyviä asioita, joilla voitaisiin tukea myös urapolkuja. Rehtori Reijo Tolppi esitti pari vuotta sitten pelastustoimintayksikön johtajaa Ismo Huttua vuoden palomieheksi.. – En ole oikea henkilö arvioimaan, olivatko kustannukset ja hyödyt kohdallaan, mutta olivathan ne loppujen lopuksi aika päällekkäisiä. – Olemme yrittäneet tähän puuttua, mutta huonoin tuloksin. – Tähän maahan tarvittaisiin palonehkäisyn spesialistit. – Sellaisia voisivat olla vaikkapa uusien työmenetelmien, kuten cobran käyttökurssi. Myllyniemi haluaisi koulutuksessa panostettavan enemmän muun muassa sosiaalisiin taitoihin. Emmehän me oikein odottamistakaan voi opettaa. Helsinki on tässä muuta maata edellä ja voin vain ihailla, miten pelastuskoulu tuottaa pienellä väellä huomattavan määrän valistusmateriaalia. Reijo Tolppi myöntää, että väitteessä on perää. Emme kanna maaliin Hän ei ymmärrä Myllyniemen raportissaan lausumaa siitä, että kaikkia pelastajakokelaita ei saisi automaattisesti päästää peruskurssilta, vaan karsintaa pitäisi tehdä koulutuksen aikana. – Meillä ei ole ollut maaliin kantamisen periaatetta, Tolppi sanoo ja korostaa, että valmistumattomia opiskelijoita on ollut vain hyvin vähän. VPK-vastaisuus viriää opiskelijoissa Aika ajoin kuulee väitteen, että Pelastusopisto ruokkii VPK-vastaisuutta. Pitää tuntea tehtävä omakseen, jotta siinä pärjää ja onnistuu. Ei ole näköpiirissä, että valtio ottaisi sitä huostaansa. Reijo Tolppi kuitenkin huomauttaa, että vastavoimat panevat hanttiin tätä tavoitetta. Kun olemme opiskelijoilta kysyneet opiskelutavoitteita ja sitä onko valmis yhteistyöhön VPK:n kanssa, vastaukset eivät ole olleet mieltä lämmittäviä. – Täytyy toivoa, että Helsingin kaupunki jaksaa ylläpitää pelastusalan koulutusta. – Työvoimahallinnon uudet säännöt sallivat, että 25-vuotias alaa vaihtava saa työttömyyskorvausta opintojensa ajan. Uutta rehtoria aletaan hakea ensi vuoden alkupuolella ja valittu rehtori aloittaa tehtävässä ennen seuraavaa lukuvuotta eli vuonna 2011. Sen avulla opiskelijat pääsevät näkemään asemapalvelun arkea ja se voi olla keino arkipäiväistää tehtäväkuvaa. Fyysisesti ja kädentaidoiltaan he voivatkin olla heikompia. – Osa porukkaa koulutettaisiin sitten tarpeen mukaisesti operatiivisiin tehtäviin. – Tuliko tästä sitten jotakin lisäarvoa. Myös virve-radion käyttöönkin olisi koulutustarvetta. Nyt meiltä opiskelijat käyvät Helsingin pelastuskoulussa viikon pituisella valistusjaksolla. On vaikea nähdä, että palomiesuran jälkeen voisi helposti tehdä toisen uran toisessa tehtävässä. Pelastusopiston vt. – Vuonna 2011 työkokemusvaatimus putoaa pois. – Sitä tekevät kaikki. Näin olisi mahdollisuus lisätä ikääntyneemmän väen työmotivaatiotakin. Uudet sukupolvet on menneitä innokkaampia olemaan esillä ja esiintymään. – Monitoimipelastaja ei ole spesialisti missään, mutta osaa jonkin verran kaikkea. Joku voi työelämässä kokea pettymyksen, kun keikkoja ei jatkuvasti olekaan. Merkillinen asia, joka tuntuu kulkevan sukupolvelta toiselle. Näin pitäisi opiskelijoiden aloituskeski-ikää saada vuodella alemmas, eli 24 vuoteen. Hän tyrmää täysin sen, että opettajakunnassa olisi VPK:oita vähättelevää suhtautumista. Pelastusopiston on omalta osaltaan kyettävä vaikuttamaan siihen, että opiskeluikää saataisiin alemmas. Hän kuvaileekin opiston ja koulun suhdetta lämpimäksi ja veljelliseksi. Tässä suhteessa toivon apua tulevan Pohjois-Savon pelastuslaitoksen uudesta paloasemasta, joka tulee opiston alueelle. Reijo Tolppi katsoo, että Myllyniemen työn tehtäväannossa oli se ongelma, että meneillään olleessa toimintakykyhankkeessa käsiteltiin samoja asioita. En ole keksinyt keinoa vaikuttaa. Tämän ansiosta voi helposti nähdä, että 25-vuotiaiden määrä ei tule ainakaan laskemaan, Reijo Tolppi harmittelee. 5/2010 23 koulutukseen oma porukkansa. rehtorina toimii tulevan lukuvuoden ajan koulutusjohtaja Pekka Rantala. Ja uskallan olettaa, että opiskelijat vastaavat tähän tosissaan. – Tunnistan ilmiön siinä, että opiskelijakunnassa esiintyy tällaista asennetta eivätkä VPK:t aina nauti siellä ansaitsemaansa arvostusta. Siksi on välttämätöntä käydä katsomassa viisaammilta miten tätä hommaa hoidetaan. Reijo Tolppi jakaa Myllyniemen näkemyksen siinä, että valistuksen merkitystä pitää korostaa opetuksessa. – Ongelma on ehkä siinä, että emme oikein saa koulutukseen mukaan asemapalvelun tuntua. Myllyniemen raportissa todettiin myös, että perustutkintoa suorittavat pitäisi saada ymmärtämään, ettei todellisuus ole täynnä sankaritöitä ja hälytystehtäviä, vaan työn luonteeseen kuuluu muutakin. – Meidän etumme on myös, että voimme valintatilanteessa seuloa sellaisen opiskelijaaineksen kuin haluamme. Se on tärkeä avu siinä työssä
Koulutusta ja yhdessä oloa – Koulutus on leiritoiminnan tavoitteissa ykkösjuttu. – Kansainvälisyys näkyy täällä esimerkiksi opasteissa siten, että kaikki on kuvattu symbolein. – Suomeen mahtuisi lisääkin kansainvälisyyttä. Jätesodassa telttakuntien tehtävänä on järjestää oman alueensa lajittelu kuntoon, pitää alue siistinä ja keksiä jätteille uusiokäyttökohteita. Leirin vierailupäivänä keskiviikkona odotetaan noin 5000:tä vierasta. Innokkaina leirille rientävät myös palokuntaveteraanit, jotka esittelevät museoajoneuvoja ja järjestävät näytöksiä. Rakentamisessa ja kulutuksessa rasitetaan ympäristöä mahdollisimman vähän. MPK ry on perustanut leiriradion ja järjestää muonituskursseja. Padasjoella leiriläisistä huolehtii muun muassa kaksi lääkäriä vuorokauden ympäri ja noin 30 terveydenhuollon ammattilaista. Pelastussuunnitelmaan kuuluu myös liikennesuunnitelma. On ollut opettavaista huomata, miten luonnon lisäksi säästyy myös rahaa lajittelemalla jätteet tehokkaasti. Tällaisen suurleirin järjestäminen nielee 650000–700000 euroa. Torstaina pidetään rastikilpailuna palokuntanaisten SM-Iines. Suurleiriä ovat olleet suunnittelemassa ja rakentamassa vapaaehtoiset palokuntalaiset, pelastusliitot ja pelastuslaitokset sekä SPEK. Turvallisesti Rovaniemen suurleirillä 2006 terveydenhuollon puolella kertyi noin 150 käyntiä päivässä lähinnä pikku naarmujen ja nyrjähdysten takia. Telttojen turvaväli on neljä metriä. Muista lukuisista oheisohjelmista voi mainita discon, jossa esiintyy Fintelligens. Leirin viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi. Suihkujen ja muonituksen harmaat jätevedet käsitellään biologisesti. Suurin haaste leirin järjestämisessä on Vesalaisen mukaan talous. – Tilasimme esimerkiksi leivät läheltä Lahdesta irtotavarana, ei muovipusseissa. Oma leiripalokunta toimii kolmessa vuorossa vahvuudella 1+5 ja käytössä on VIRVE-verkko. 24 5/2010 Palotarus 2010 palokuntanuorten kansainvälinen suurleiri 5.–10. Päivässä valmistuu esimerkiksi noin 18000 ruoka-annosta ja jätevuori olisi valtava ilman ympäristöohjelmaa. Muiden maiden tavoista oppii aina uutta. Nyt järjestetään myös maailman ensimmäinen kansainvälisille palokuntanuorille räätälöity pelastuskurssi International Rescue, jonka koulutuskieli on englanti. Ohjelman neljä teemaa ovat ympäristökasvatus, ympäristönsuojelu, kierrätysja jätehuolto sekä materiaalitehokkuus. Padasjoelle on tulossa kolmisensataa kansainvälistä leiriläistä ainakin Saksasta ja Venäjältä. Ystävyyspalokunnat majoitetaan keskenään vierekkäin. Palokuntanuorten uusi koulutusjärjestelmä otetaan ensimmäistä kertaa käyttöön valtakunnallisesti. Suunnitelmissa on varauduttu Suomen vaihteleviin säihin. Kaikille leiriläisille jaettavat t-paidat tulevat myös ilman pussia. Lisätietoa: www.palotarus2010.fi Teksti: Kimmo Kaisto, kuva: Juha Hassila Suurleirin valmistelut ovat tätä kirjoitettaessa kuumimmillaan ja kymmeniä tuhansia talkootunteja on takana. H ämäläiseen erämaaluontoon kokoontuu noin 2500 palokuntanuorta eri puolelta Suomea ja ulkomailta. Kaikille jätetyypeille on omat lajittelupisteet, kertoo leirin johtaja, projektipäällikkö Risto Vesalainen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä. Myös sosiaalinen ja kansalaiskasvatus ovat tärkeitä. Leirin viestinnässä on liki 20 henkeä ja päivittäin ilmestyy leirilehti. Ympäristövisa testaa puolestaan leiriläisten ympäristötietoutta. leirin valmistelut aloitettiin jo kolme vuotta sitten ja viimeinen vuosi on työskennelty tukka putkella. Miksi harjoitella takapihoilla, kun meillä on hieno tuote. Wc-tiloista tulevat mustat jätevedet kerätään umpisäiliöihin ja kuljetetaan jätevedenpuhdistamolle. Vierailut ulkomailla, leireillä ja kilpailuissa sekä muu kv-toiminta antavat paljon. Leivät ja t-paidat ilman muovipusseja Leirin ympäristöohjelma on ensimmäinen laatuaan ja se on syntynyt Suomen ympäristöopisto SYKLIn ja SPEKin yhteistyönä. – Suurimman osan saamme ilmoittautumismaksuista, loput tulevat Palosuojelurahastolta ja säätiöistä. Leirillä on kuusi koulutusaluetta ja 19 kurssia aina alkukursseista naistyön mahdollisuuksiin ja vesipelastuskurssiin. Silloin järjestetään esimerkiksi sankoruiskun SM-kilpailut. Ohjaajien ja muiden leiriläisten kanssa tapahtumaan osallistuu nelisen tuhatta henkeä. Viestinnässä pitää muistuttaa hienosta palokuntoiminnasta. Moottoripelien sijasta alueella suositaan polkupyöriä. Englanti on toimialamme yhteinen kieli. Paloturvallisuus ei ole ollut leireillä ongelma ja tämä leiri on täysin päihteetön. Kansainväliset leiriläiset majoittuvat kuten muutkin eli aivan ”sekaisin”. heinäkuuta Opettaa ympäristönsuojeluun Kansainvälinen palokuntanuorten suurleiri Padasjoella SPEKin leirikeskuksessa on suuri haaste järjestäjille miten tahansa mitattuna. Leirille osallistuu yli 250 palokuntaa. Ympäristörasitusta kevennetään myös koulutusalueen rajaamisella ja poltettavan materiaalin sekä sytytyksessä että sammutuksessa käytettävien aineiden valinnalla. Yhteistyössä ja kumppanuudessa panostamme turvallisuusajatteluun, Vesalainen kertoo. 13. Viikonlopputalkoisiin on ajettu jopa Kuusamosta ja Taivalkoskelta! – Harrastuksesta saadut taidot ovat käyttökelpoisia joka päivä, ja palokuntalaisten osaaminen punnitaan myös kriisitilanteessa, totesi leirin suojelija, kulttuurija urheiluministeri Stefan Wallin leirikutsussa. Ruotsissa ja Saksassa järjestettäviin leireihin. Leiriläiset osallistuvat myös kahteen ympäristöaiheiseen kilpailuun. Leirikoulun kursseihin kuuluu myös rippikoulu, jota varten erämaaluontoon on rakennettu kirkko. Tämä on ensimmäinen kerta, kun niin nuoret kuin aikuisetkin osallistuvat täysipainoisesti koko leirin ohjelmaan, kertoo leirin kansainvälisten asioiden päällikkö Kalle Lehtonen ja jatkaa. – Aiemminkin on ollut ulkomaisia leiriläisiä. Suomalaiset osallistuvat ahkerasti mm. Kulunvalvontaranneke pitää ulkopuoliset poissa leirialueelta. 24 5/2010. Saamme kyllä hyvin osaavaa väkeä leirityöhön. Leirillä on oma ympäristövastaava ja ympäristöohjelma palvelee myös tulevilla leireillä
– Toivottavasti suurin osa osaston vanhimmista tulee meille kouluttajiksi, kun siirtyvät hälytysosastoon. Kolmikon mielestä kaikki palokunnassa saadut opit ovat mielenkiintoisia ja tärkeitä. Perinteisestä palokuntajuhlasta voi myös poiketa, kun juhlan pääaiheeksi ottaa nuoriso-osaston ja sitä kautta palokunnan tulevaisuuden. Silloin tietää mitä tekee, eikä vain kävele ohi. – Täällä on kavereita ja yleensä hauskaa. Puoli vuosisataa nuorisotyötä on euralaisille niin tärkeä asia, että toukokuussa pidetty juhla oli kokonaan nuoriso-osaston. Näin päätettiin tehdä Euran VPK:ssa, jossa tänä vuonna on tuplaten aihetta juhlaan. Sofia on tullut palokuntaan enonsa houkuttelemana ja isoveljensä jalanjälkiä seuraten. Siinä sivussa oppii tärkeitä taitoja elämän varrelle. VPK:n pyöreiden vuosien lisäksi myös nuoriso-osasto täytti maaliskuussa 50 vuotta. jääkiekko-ottelut ja uintireissut, joita tehdään vuosittain. Hän sekä parinsa Aleksi Elo aikovat jatkaa myös hälytysosastoon, jonne Olli Ukkonen on jo siirtynyt.. Ohjelman kruunasi nuorten suunnittelema näytelmä, jossa kiteytyi karrikoidusti palokuntatyön tärkeys. Lisäksi he pitävät Rauman alueen palokuntanuorten tapahtumista kuten kilpailuista, sählyturnauksista ja leireistä. Eritoten ensiapu ja savusukellus kiinnostavat. Nimittäin se, että palokuntalainen lähtee hälytykseen vaikka kesken omien häidensä. Satakuntalainen Euran VPK on yksi Suomen vanhimpia maaseutupalokuntia, joka toimii edelleen varsin vireästi. Pari kertaa on jäänyt huono mieli, kun kouluttajat ovat olleet vähän tiukkoja, hän tunnustaa ja kertoo, että silloin on yleensä tehty jotain tyhmää. Tositoimintaa ja mukavaa vaihtelua Valtteri, Aleksi sekä 12-vuotias Sofia Stenroos sanovat kaikki lähes yhteen ääneen palokunnan olevan hyödyllinen harrastus. 130 vuotta vapaaehtoista palokuntatoimintaa on niin mittava ajanjakso, että sen kunniaksi voisi pitää prameat juhlat. Juhlatilaisuus olikin mukavan rento ja nuorekas. – Täällä oppii kaikkea uutta ja saa hyvät valmiudet tositilanteisiin, jos joskus taitoja tarvitsee. Virkistystä viikkoharjoituksiin tuovat mm. Valtteri puolestaan tuli kaverinsa vanavedessä. Valtteri Aaltonen mielipuuhassaan. 130-vuotiaan Euran VPK:n turvattu tulevaisuus Nuorisotyö palokunnan kivijalkana Teksti ja kuvat: Pauliina Kankare Sofia Stenroosin, Valtteri Aaltosen ja Aleksi Elon mukaan Euran VPK:n nuoriso-osastossa on hyvä porukka. Näytelmää seuratessaan ymmärsi, kuinka loistava porukka ja yhteishenki voi palokunnan nuoriso-osastossa parhaimmillaan olla. 5/2010 25 VPK on hyödyllinen ja mukava harrastus, tuumaavat 130-vuotiaan Euran VPK:n nuoret. Muuten porukka hajoaa ja iso pala osastosta lähtee heidän mukanaan, toteavat neljättä vuotta palokuntaa käyvät kaverukset Valtteri Aaltonen, 13, ja Aleksi Elo, 14. Pyöreät vuodet tulivat täyteen toukokuussa, ja juhliva VPK päättikin antaa juhlissaan etusijan 50-vuotiaalle nuoriso-osastolle. Aleksi puolestaan aukaisi paloaseman ovet isänsä kehotuksesta, eikä ole sen jälkeen pois pysynyt
26 5/2010 V apaaehtoinen palokuntatyö vie jäsenet mukanaan vaikkapa mökin rakentamiseen. Talkoilla virikettä toimintaan. Ammattilaisiksi tällä porukalla ei ole hinkua, mutta harrastuksena palokunta tulee säilymään mukana vielä pitkään. Sofia vielä vähän empii, sillä jalkapalloharrastus menee palokunnankin edelle. Seuraavaksi viisikymppiset nuoret suuntaavat valtakunnalliselle palokuntanuorisoleirille Padasjoelle. Teemme vuosittain myös pari kolme retkeä esimerkiksi laivalle ja kylpylään. Nimi vaihtui nuoriso-osastoksi vuonna 1977, kun myös tytöt pääsivät mukaan. Tällä hetkellä osastossa on mukana 14 nuorta, jotka osallistuvat aktiivisesti myös alueellisiin tapahtumiin. Tiloissa toimivat myös Kauttuan Tehtaiden VPK sekä Satakunnan pelastuslaitoksen Euran toimipiste. Mutta näyttää siltä, että toiminta on turvattu pitkälle tulevaisuuteen. – Hälytysosastoon ja ehkä kouluttajiksi. Palokärki-nimiselle tontille rakentuvan mökin on tarkoitus valmistua syksyllä. Harjoituksia alettiin pitää säännöllisesti kerran viikossa, ja parhaimmillaan poikaosastossa harjoitteli liki 50 poikaa. Kullanarvoiset nuoret Tositoimiin onkin päässyt moni Euran VPK:n nuoriso-osaston kasvatti. Tämä on todettu ainakin Euran VPK:ssa, jossa on talkootöillä urakoitu mökkiä Säkylän Pyhäjärven rannalle. Se on jatkuva haaste, jossa ilman nuorisotyötä tuskin onnistuttaisiin, kiteyttää Rostedt. Poikaosastoa yritettiin saada aikaiseksi useita kertoja 50-luvulla. – Moni nuori löytää palokunnasta mielekkään ja yhteiskunnan kannalta erittäin sopivan, elinikäisenkin harrastuksen. Hänen mukaansa nuoriso-osastossa nuori oppii mielekkään toiminnan ohella toimimaan kriittisissäkin tilanteissa, oppien samalla toisten auttamista ja huomioonottamista. Heitä on mukana palokuntatyössä niin valtakunnallisesti kuin edelleen omissakin riveissä. Kiinnostus säilynyt läpi vuosien Palokuntatoiminta kiinnosti kylän poikia kovasti jo 1950-luvulla, jolloin ihailtiin harjoituksia. Ensimmäiseksi johtajaksi valittiin Aimo Salminen. Toivomme mökin lisäävän paitsi kiinnostusta palokuntatoimintaan, myös sitoutumista siihen. Löytyypä VPK:n hälytysosastosta edelleen kolme jäsentä, jotka ovat aloittaneet poikaosastossa vuonna 1960. Yksin hälytyksissäkin riittää työsarkaa, sillä viime vuonna Euran VPK:lla oli 160 hälytystä. Silloin olikin tapana, että kaikki, jotka autoon ehtivät, otettiin mukaan hälytyksiin ikää kysymättä. Erityisesti haluamme nuorten perheiden viihtyvän siellä, sanoo Euran VPK:n hallituksen puheenjohtaja Pertti Rostedt. Poikajoukon kiinnostuksen vuoksi heräsi palokunnan johtohenkilöillä ajatus nuorisotoiminnan aloittamisesta. Lähes 40 jäsenen voimin toimiva hälytysosasto on VPK:n neljästä osastosta aktiivisin. Palopillin soidessa poikaset kärkkyivät päästä mukaan tositoimiin. Hälytysosastossa kiinnostaa vähän kaikki, siellä on erilaista ohjelmaa ja ihan oikeaa toimintaa, iloitsevat Aleksi ja Valtteri. Kasperi Laine valmiina auttamaan sammutuspariaan Sonja Tuomista. Mutta pojilla on selvät suunnitelmat. Tietysti harjoituksetkin ovat tärkeitä, huomauttaa Aleksi. – On tärkeää, että meillä on muutakin yhteistä tekemistä ja toimintaa kuin harjoitukset. Nuoriso-osastossa jäseniä on tällä hetkellä 14, naisosastossa 11 ja veteraaneja on kymmenen. Hänen mukaansa väki on innoissaan hankkeesta, vaikka aiemmin hälytyksistä ja harjoituksista maksettu pieni palkka meneekin nyt yhteiseen hyvään. – Mittava hanke tehdään 130-vuotiaan palokuntamme kunniaksi. Toukokuun sateisena torstai-iltana harjoituksiin osallistuivat Sini Virta (vas.), Oskari Elo, Matias Puputti, Reetta Tuominen, Sofia Stenroos, Sonja Tuominen, Olli Laitila, Kasperi Laine, Valtteri Aaltonen ja Aleksi Elo sekä kouluttajat Olli Ukkonen (vas.), Valtteri Stenroos, Joni Huhtavaara ja Aleksi Kallio. Miehistöön siirtyessään nuori on kullan arvoinen jäsen, toteaa hallituksen puheenjohtaja Pertti Rostedt. – Voisi ajatella, ettei monikaan ryhdy vapaaehtoisesti vaativaan pelastustyöhön, jossa ollaan valmiudessa kaikkina vuorokauden aikoina. Ei aina tarvinnut olla palokuntalainenkaan. – Hiukan erilainen ohjelma on kivaa ja antaa vaihtelua. Viisikymppiset nuoret kouluttajineen suuntaavat seuraavaksi Padasjoen leirille. Se perustettiin kuitenkin vasta hallituksen kokouksessa maaliskuussa 1960. Euran paloasema sijaitsee keskustan tuntumassa
Venekaluston hankintaan ja käyttöön viranomaisyhteistyötä Teksti: Esa Aalto Kuva: Kimmo Kaisto 5/2010 27. Marcus Hintze . Työryhmä esittää myös venekalustoyhteistyöfoorumin asettamista ja sille jätetään erikseen seurattavaksi viranomaisvenekaluston hankinnan ja ylläpidon palveluiden ja ulkoistamismahdollisuuksien kehittyminen. Pelastustointa työryhmässä edustanut Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Jari Sainio kehuu työryhmän työtä hyvähenkiseksi ja asiaa hyväksi. Työryhmän esitysten pohjalta on otettavissa käyttöön valmistelun ja päätöksenteon rakenne, jossa hankinnat ja käyttö tarkastellaan aina yhteiskunnallisen vaikuttavuuden näkökulmasta. Veneen pituus on alustavasti noin 20–23 metriä ja se kykenee kulkemaan 10–15 cm:n vahvuisessa jäässä. V iranomaisten yhteistyötä merellä käytettävän venekaluston hankinnassa ja käytössä pohdittiin sisäasiainministeriön asettamassa työryhmässä, jota johti pelastusylijohtaja Pentti Partanen. Operatiivisia suorituskykyjä sovitetaan yhteen, poistetaan suunnitelmista epätarkoituksenmukaisia päällekkäisyyksiä, kehitetään yhteisiä hankintaprosesseja ja alusteknisiä palveluja sekä lisätään yhteisja monikäyttöisyyttä. +46 8 54444430 . marcus.hintze@interzon.se . nfo@interzon.se Interzon AB, Finland . Sisäasiainministeri Anne Holmlundille raporttinsa luovuttanut työryhmä esittää viranomaiskäyttöön tarkoitetun venekaluston hankintojen ja operoinnin tehostamista käynnistämällä pelastustoimen erillisselvitys kunnallisten pelastuslaitosten hankintayhteistyön ohjauksen ja hallinnon kehittämiseksi. 5/2010 27 PUHTAAT RASVAKANAVAT AIRMAID OTSONAATTOREILLA ! Interzon AB . Työryhmän esitykset ovat Valtioneuvoston vuosille 2011–15 antaman kehyspäätöksen linjauksen mukaiset. Yhteistyössä jatketaan myös venekaluston luokittelua ja konseptissuunnittelua. Tässä yhteydessä työryhmä oli kuitenkin sitä mieltä, ettei ole tarkoituksenmukaista eikä käytännössä mahdollista ulkoistaa merellisten viranomaisten keskeisimmän työvälineen kehittämistä ja ylläpitoa kokonaisuudessaan ulkoiselle palvelun tuottajalle. Propellervägen 4 A . Työryhmän pohdinnoissa pelastuslaitoksilla voisi yhdessä SYKE:n kanssa olla ensisijaista vastuuta työvenetyyppisen kaluston suorituskyvystä samalla kun pelastuslaitokset ylläpitävät olosuhteiden edellyttämää nopeaa toimintakykyä pelastustehtäviin rannikon ja erityisesti taajamien lähistöllä. +358 40 3721 378 • PUHDISTUSTARVE MINIMOITU • RASVAPALORISKI PIENENEE RATKAISEVASTI • TEHOKAS ENERGIAN TALTEENOTTO RASVAKANAVAN POISTOILMASTA MAHDOLLINEN AirMaid otsonigeneraattorit voidaan helposti asentaa sekä uusiin kohteisiin että jälkiasennuksena jo toimiviin rasvakanavoihin. Hyvä hanke Työryhmässä oli esillä myös Rajavartiolaitoksen, tullin, poliisin ja Puolustusvoimien sekä pelastuslaitosten RIB-tyyppisten veneiden yhteneviä käyttöja hankintatarpeita. Työryhmätyön aikana todettiin myös, että öljyntorjunnan suorituskyvyn kehittämiseksi ja käyttöikänsä päässä olevan raskaan viranomaisvenekaluston korvaamiseksi on välitön tarve käynnistää yhteiskäyttöisten ns. Lisää tietoa AirMaid tuotteista ja ratkaisuista saatte kotisivuiltamme www.interzon.se tai Marcus Hintze, Interzon Finland, +358 40 3721378. Työryhmä esittää, että sisäasiainministeriö käynnistää yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa veneen konseptisuunnittelun ja ensimmäisen veneen rakentamisen. Hanke toteutettaisiin Suomen ympäristökeskuksen, Rajavartiolaitoksen ja pelastusosaston yhteistyössä. I-veneen konseptisuunnittelu. Valmisteltavaksi tulee myös yhteistyösopimukset venekaluston hankinnoista ja käytöstä sekä valtion ja kuntien venekalustotietojen ylläpidon organisointi. Osastomme Kiinteistöturvallisuus messuilla 8-10.9.2010 D215. Huomio tehokkuuteen Työryhmän näkemyksen mukaan toiminnan vaikuttavuutta voidaan parantaa kiinnittämällä huomiota investointien tehokkuuteen ja kaluston käyttöasteeseen. – Pelastustoimelle tästä on myös paljon hyötyä esimerkiksi öljyntorjunnassa käytettävien alusten yhteistyössä. Uuteen alustyyppiin on tarkoituksenmukaista sisällyttää sekä merivartiostojen, rannikkovartioveneiden että pelastuslaitosten tarvitsemien kelirikko-, sammutus-, hinausja öljyntorjuntakyky. Hankkeeseen on sisällytettävä kalustotyypin operatiivisen yhteiskäytön tarkempi suunnittelu. Yhteistyöhankkeen avulla voimme myös tarkastella sitä, millaista venekalustoa eri viranomaisilla on käytössään, Sainio toteaa. Hankkeessa voidaan ottaa huomioon Öljysuojarahaston, Palosuojelurahaston sekä Rahaautomaattiyhdistyksen ja muiden budjetin ulkopuolisten rahastojen rahoitusmahdollisuudet. SE-18362 Täby . Sweden
– Meillä on 32 palotarkastajaa. Aluetta halkovat vilkasliikenteinen Pietarin valtatie, Saimaan kanava ja Vuoksi. Katutasossa sijaitsevat myös kaluston ja autojen huoltotilat. Viipurin pelastuslaitoksen toimialueella on noin 190000 asukasta, joista yli puolet asuu Viipurissa. 28 5/2010 Pohjois-Savon aluepelastuslautakunta kävi tutustumassa Viipurin pelastustoimeen, ja sai tietää, että Venäjällä palomiehet pääsevät eläkkeelle 21 palvelusvuoden jälkeen. Viime vuonna Viipurissa suljettiin 35 yritystä ja kaksi päiväkotia paloturvallisuuspuutteiden takia. Nelikerroksinen kivirakennus sijaitsee Viipurin keskustassa, Kutuzovin bulevardin ja Pervomajskaja-kadun kulmassa. Myös nykyisin hälytysajoneuvoja säilytetään katutason tallissa, neljän kaarevan, puisen parioven takana. Toiminta-alueella 13 palokuntaa ja paloasemaa Viipurin pelastuslaitoksen toiminta-alue on noin 7500 neliökilometriä. Sen laidalla kohoavassa uusrenessanssityylisessä kivirakennuksessa on toiminut palo-opisto. Popugaev pahoittelee, että hänen esimiehensä joutui lähtemään virka-asioissa Pietariin, mutta lupaa kertoa vierailleen Viipurin paloja pelastustoimesta kaiken tietämisen arvoisen. Vapaapalokuntia on joissakin kylissä ja esimerkiksi kesäleireillä. Paloja pelastustoimen tehtävissä toimii lähes 600 henkilöä. Ensihoitoja sairaankuljetustehtäviin eivät viipurilaiset palomiehet puutu, sillä ne kuuluvat terveydenhoitoviranomaisille. Federaation, oblastin ja yritysten rahoittamia palokuntia Pääpaloaseman ja Viipurin toisen paloaseman toiminnan rahoittaa Venäjän federaatio. Alue ulottuu lännessä Suomen rajaan ja idässä Pietarin alueeseen. Nykyisin talossa on koulu. Rakennuksen ylimmissä kerroksissa tehdään parhaillaan peruskorjaustöitä. Ja jos oikein kiire tulee, voi ydinkeskustaan oikaista vastapäätä sijaitsevan aukion ohi. Alun perin talossa oli myös palopäällikön virka-asunto. Miehistön tilat, pukuhuoneet ja toimistot ovat ylemmissä kerroksissa. Yhteydet hälytysdeskiin toimivat myös paloaseman remontin aikana.. Pohjois-Savon pelastusjohtaja Jorma Westerholm haluaakin heti tietää, millaisella miehistöllä Viipurissa tehdään palotarkastuksia. Viipurin pelastuslaitoksen toiminta-alueella on yhteensä 13 palokuntaa ja paloasemaa. Palo-opisto aikoinaan kadun toisella puolella Sijainti Viipurin ydinkeskustassa ei everstiluutnantti Aleksandr Popugajevin mukaan aiheuta ongelmia; päinvastoin hälytykseen on helppo kaartaa leveää bulevardia pitkin. Loput noin 90000 ovat levittäytyneet maaseudulle ja alueen pikkukaupunkeihin ja kyliin, joita on yhteensä 185. Letkujen kuivaustorni (kuvan keskellä) on lisätty rakennuksen julkisivuun 1930-luvulla. Hänen oma vastuualueensa on palotarkastus. Viipurin pelastuslaitoksen hälytysajoneuvot palvelevat usein kauemmin kuin miehet. Palkkalistoilla 32 palotarkastajaa Kuopiosta Mikkelin ja Lappeenrannan kautta Viipuriin opintomatkalle saapuneet suomalaiset vieraat otetaan vastaan palopäällikön tilavassa työhuoneessa. V iipurin pelastuslaitos toimii vuonna 1905 valmistuneessa rakennuksessa, jonka arkkitehti Johan Blomkvist 1800-luvun lopulla suunnitteli suomalaisen Viipurin pääpaloasemaksi. Muu henkilökunta ei palotarkastuksia tee, kertoo Popugaev. Oman haasteensa asettavat asuinrakennuksissa käytettävät kaasulaitteet ja Viipurin ympäristön datshat ja muut kesäasunnot. Pietarin aluehallinto (Leningradskij oblast) Viipurin alueella palaa noin neljä kertaa päivässä Näin naapurissa Teksti ja kuvat: Ulla Ylönen Viipurin paloaseman pihalla tehtiin näytösluonteinen hälytyslähtö. Viipurin pääpaloaseman henkilövahvuus on 80. Lomakaudella alueen väkiluku nousee 250000:een. Kaupunginosa oli ennen sotia nimeltään Kaleva, ja paloaseman osoite Kullervonkatu 47
Järjestäytymisruuduissa on omat paikat palomiehille, autonkuljettajille, vuoromestarille ja sammutusvastaaville (vasen kuva). Päällystö tekee yleensä viisipäiväistä työviikkoa. Poliisin ja vakuutusyhtiön edustajan matkailija joutuu itse kutsumaan erikseen, neuvoo Popugaev. Muut palolaitokset saavat rahoitusta muun muassa paikallisilta teollisuuslaitoksilta ja yrityksiltä. Varsinaisia riskikohteita ovat Suomenlahden rannalla sijaitsevat öljyterminaalit, maantiekuljetukset ja isot tehtaat, joiden prosesseissa käytetään kemikaaleja ja muita vaarallisia aineita. Soittajan olinpaikasta riippuen kännykästä soitetut hätäpuhelut saattavat ohjautua Pietariin. Palomiesten eläkeikä on Venäjällä 45 vuotta, mutta federaation viroista miehistön jäsenet pääsevät eläkkeelle jo 21 palvelusvuoden jälkeen. Tutustumiskäynti aloitettiin päiväteellä. Yhtä työvuorokautta seuraa kolme vapaapäivää. Palovaroittimet ovat pakollisia ainoastaan tietyissä kohteissa, kuten hotelleissa, sairaaloissa ja muissa julkisissa laitoksissa. Viipurin hälytykset otetaan vastaan pääpaloasemalla. Upseeriksi aikovat joutuvat opiskelemaan 1,5–2 vuotta lisää. Suomalaisturisteille sattuvat onnettomuudet työllistävät Viipurin palomiehiä jonkin verran. Hälytystehtävät painottuvat kesällä metsäpalojen taltuttamiseen. Aleksandr Popugaev on itse kotoisin Murmanskista. 5/2010 29 rahoittaa puolestaan neljää Viipurin alueen palolaitosta. Vaikka toisen maailmansodan pommituksissa pahasti vaurioituneita rakennuksia on kovasti korjattu, on Viipurissakin nyt lama ja restaurointityöt seisovat. Hän kertoo, että asuntotilanne ratkaisee monen nuoren palomiehen tulevaisuuden. Eläkeikä 45 vuotta Federaation ja kaupungin pelastuslaitosten palomiehiltä vaaditaan kolmen vuoden perusopinnot. Muilla paloasemilla on mahdollista päästä nk. 5/2010 29. Tulipaloja sattuu vuosittain puolisentoistatuhatta, ja esimerkiksi tänä vuonna niissä oli marraskuun puoliväliin mennessä menehtynyt 25 ihmistä. Noin 1500 tulipaloa vuodessa Tulipalot työllistävät Viipurin alueen palomiehiä enemmän kuin mitkään muut tehtävät. Viipurin paloasemalla työvuorossa on kerrallaan seitsemän palomiestä. Pöydän ympärillä Pohjois-Savon pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Jukka Koponen (vas.), lautakunnan jäsenet Riikka-Mari Helveranta ja Johanna Nuutinen, pöydän päässä everstiluutnantti Aleksandr Popugaev ja päivystävä palomestari, PohjoisSavon aluepelastuslautakunnan puheenjohtaja Mikko Mustonen, jäsen Heikki Hiltunen ja pelastusjohtaja Jorma Westerholm. Lankapuhelimesta soitettaessa hätänumero on 01 ja matkapuhelimesta 1121. – Liikenneonnettomuuksissa paikalle tulevat automaattisesti ambulanssi ja palokunta. Viipuriin hän mieltyi jo harjoitteluaikanaan, ja haki sitten valmistuttuaan virkaa Viipurista. – Monet haluaisivat tietenkin palata valmistuttuaan kotiseudulleen, mutta asuntopulan takia se ei läheskään aina onnistu. – Federaation palkkalistoilla olevien palomiesten on kuitenkin pystyttävä suoriutumaan savusukellustehtävistä koko työuransa ajan, hän muistuttaa. Niiden puolesta viime kesä oli harvinaisen hiljainen eikä Saimaan kanavan vuokraalueel lakaan ole sattunut peltivaurioita vaatineita kolareita vakavampia onnettomuuksia. Federaation palomiehillä parhaat edut Venäjän federaation työpaikat ovat suosituimpia, sillä niiden työntekijöillä on parhaat edut. – Lisäksi he osallistuvat vuorotellen päivystystehtäviin, kertoo Popugaev. Miehistön lepohuoneessa vallitsee järjestys (oikea kuva). Suomalaisvieraita kummastuttaa, kun katukuvassa on edelleen rakennuksia, joille ei ole tehty mitään sen koommin, kun Viipurista vuonna 1944 tuli neuvostoliittolainen kaupunki. – Onnettomuustilanteissa toimimme tietenkin yhdessä, sanoo Popugaev. Paloturvallisuuspuutteet puhuttavat savolaisvieraita varsinkin menomatkalla tehdyn kaupunkikierroksen jälkeen. helpompiin tehtäviin, jos savusukellus ei enää suju. Kamazin kyytiin rakennetulla Brontolla pääsee 30 metrin korkeuteen. Metsäpaloja taltutetaan suomalaisten kanssa yhdessä Viipurin pelastuslaitos tekee yhteistyötä suomalaisten – erityisesti Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen – kanssa
Yhteistyöllä muodostuu kaksi yhteistä meriyksikköä, jonka ylläpitoon kummallakin yksinään ei olisi mahdollisuuksia. Helsingissä Laajasalon VPK ja Helsingin Meripelastusyhdistys ovat ratkaisseet ongelman uudella kustannustehokkaalla tavalla. – Tästä syystä yhteistyö VPK:n kanssa mietittiin uusiksi, jatkaa Vesiluoma. – Alkuaikoina meripelastusyhdistyksen venekalusto rajoitti yhteistyötä, sillä silloiseen pelastusveneen kannelle piti aina erikseen Teksti: Jukka-Pekka Lumilahti Kuvat: Nina Hiltunen, J-P Lumilahti, Helsingin Meripelastusyhdistys ja Mikko Lumilahti nostaa raskas moottoriruisku, muistelee Laajasalon VPK:n hälytysosaston varapäällikkö ja meritoimintavastaava Mikko Lumilahti. Tästä syystä veneessä on myös runsas sammutusvarustus, joka pitää sisällään muun muassa hydrauliikan avulla toimivan kiinteän palopumpun ja kiinteän vesitykin. 30 5/2010 Yhteistyössä on voimaa merellä Tulipalon sammuttaminen saaristossa on yleensä hankalaa ja kaluston ylläpitäminen kallista. Yhteistyön ideana on, että molemmat tahot tuovat yhteiseen pelastusyksikköön oman vahvuutensa. – Sammutustehtäviä merellä on suhteellisen vähän, eikä veneiden miehistön kouluttaminen savusukelluskelpoiseksi ollut mielekästä, sanoo Helsingin Meripelastusyhdistyksen operatiivisen toiminnan vastuuhenkilö Tuula Vesiluoma. Pelkkä kalusto ei kuitenkaan takaa yksikön toimintakykyä. 30 5/2010. Vaikka veneen pääasiallinen käyttötarkoitus onkin meripelastus, niin veneen monikäyttöisyyttä haluttiin korostaa. Pelastusveneen suunnittelun lähtökohtana oli toimintakyky pahoissakin olosuhteissa avomerellä ja paaripotilaan kuljetusmahdollisuus ohjaamosta erillään olevassa hoitotilassa. H elsingin Meripelastusyhdistyksen ja Laajasalon VPK:n yhteistyö alkoi jo 1990-luvun alkupuolella. Heti alkuaikoina yhteistyö sai vauhtia Villingin saaressa tapahtuneesta tulipalossa, jossa iso hirsihuvila paloi purkukuntoon. Uusi pelastusvene Kaksi vuotta sitten Helsingin Meripelastusyhdistys sai uuden ison pelastusveneen
Saaressa tapahtuvassa tehtävässä johtovastuu on pelastusviranomaisella, eli HelSaaristossa maastopalojen sammuttaminen on aina haastavaa. Ensiavun antamiseen käytetään meripelastusyhdistyksen miehistöä, sillä miehistöön kuuluu ensivastekoulutettuja henkilöitä. – Vuosittain palokunnalla on hälytyksiä Helsingin alueella kolmisenkymmentä, jatkaa Lumilahti. Yhteistyön perusidea on, että kumpikin yhdistys tekee sen, minkä parhaiten osaa. Veneessä tapahtuvaa toimintaa johtaa veneen päällikkö, ja sammutustehtävää johtaa VPK:n yksikönjohtaja, määrittelee Lumilahti. – Venemiehistön lähtövalmiutta pyritään parantamaan kesäaikaan siten, että miehistöt päivystävät mahdollisimman paljon valmiiksi merellä tai Helsingin Matosaaressa sijaitsevalla meripelastusasemalla. Vuosittain Helsingin Meripelastusyhdistyksellä on noin sata erilaista pelastusja avustustehtävää ja yhdistys onkin yksi eniten tehtäviä suorittavista vapaaehtoisista meripelastusyhdistyksistä. Isompi on HSM71 PV Rautauoma ja pienempi HSM77 PV Nihti. 5/2010 31 – Laajasalon VPK:lle merellinen yhteistyö sopi erinomaisesti, sillä sijaitseehan VPK:n tukikohtakin saarella, kertoo Mikko Lumilahti. Kalustona VPK:lla on vuodelta 1999 peräisin oleva Scania-sammutusyksikkö (HS711), 1983 valmistunut Scania-säiliöyksikkö (HS73) ja miehistönkuljetusauto (HS 771). Taustalla erilliset yhdistykset Helsingin Meripelastusyhdistyksellä on käytössään kaksi venettä. Sen mukaisesti Meripelastusyhdistyksen miehistö vastaa yksikön turvallisesta liikkumisesta vesillä, kun taas VPK:n sammutusmiehet hoitavat sammutuksen ja pelastamisen kohteessa. – VPK:iden erikoistuminen on Helsingissäkin tärkeää, joten meritoiminta tuo Laajasalon VPK:lle toimintaa, jota muilla VPK:illa ei Helsingissä tässä mittakaavassa juuri ole, pohjustaa Lumilahti. – Suuresta miehistön määrästä saaristossa onkin usein vain hyötyä, koska esimerkiksi letkujen selvitysmatkat ovat helposti varsin pitkiä, sanoo Lumilahti. – Aktiivisia toimijoita palokunnan hälytysosastossa on 25, joista savusukelluskelpoisia on 18, kertoo Mikko Lumilahti. ”Virvet ovat käytössä myös meripelastusyhdistyksellä’, kertoo meripelastusyhdistyksen operatiivisesta toiminnasta vastaava Tuula Vesiluoma. Ulkoisesti yksikkö on sen viranomaisen johdettavana, minkä tehtävää yksikkö suorittaa. Näin veneet ovat välittömästi lähtövalmiina tehtävän tullessa, valottaa Tuula Vesiluoma meripelastusyhdistyksen lähtövalmiutta. – Yksikön sisäinen johtovastuu on selkeä. Aktiivisia venemiehistön jäseniä on noin 50, joista avovesikautena päivystää jatkuvasti kuusi henkilöä. HSM77 PV Nihdillä (edessä) ja HSM71 PV Rautauomalla sammutetaan yhteistyössä tulipaloja.. Laajasalon VPK:lla on Helsingin pelastuslaitoksen kanssa sopimus, jonka mukaan se osallistuu pelastustehtäviin pelastusja säiliöyksiköillä. Yhteistyöllä homma sujuu Hälytyksen tullessa VPK:lla ja Meripelastusyhdistyksellä on heti käytettävissään 16 henkilöä pelastustehtäviin. Kohteeseen rantautumisen jälkeen meripelastusyhdistyksen miehistö auttaa tarvittaessa VPK:n sammutusmiehiä muun muassa selvityksen tekemisessä, veneen pumpun käytössä ja muissa tehtävissä, joissa ei vaadita savusukelluskelpoisuutta
Taloudellinen yksikkö Pelastuslaitosten ja VPK:iden veneyksiköiden yleinen ongelma on, ettei niille tule kovin montaa meritehtävää kauden aikana. – Yhteistyön ansiosta Helsingissä on käytössä kustannustehokas yksikkö, joka pystyy vaativiinkin sammutusja pelastustehtäviin vesillä ja saaristossa, toteavat Lumilahti ja Vesiluoma lopuksi. Kustannuksia lisää myös veneiden miehistöjen tarvitsema koulutus, sillä ilman koulutusta vesillä on mahdotonta toimia. HSM 71 PV RAUTAUOMA Valmistumisvuosi: 2008 Pituus: 16,8 m, Leveys: 4,5 m Syväys: 0,8 m, Uppouma: 19 tonnia Koneteho: 2 x 715 hv Maksiminopeus: 35 solmua Toimintamatka: 600 mpk Meripelastuskalusto: • Hinausmahdollisuus purjejaalan kokoisiin aluksiin saakka • Meressä olevan ihmisen nostolaite • Pintapelastusvarusteet • Etsintävalonheittimet (3 kpl) + rungossa olevat etsintävalot Sammutusja raivauskalusto: • Kiinteä palopumppu 4000 litraa/min 10 barin paineella • Kiinteä vesitykki • Palopumpun ulostulot 2 X 3” ja 1 X 1,5” • 10 litran vaahtopistooli • Lisäkalusto tehtäväkohtaisesti HS711-sammutusautosta, kuten paineilmalaitteet, monipuolinen raivauskalusto Ensivastekalusto: Ohjaamosta erillään oleva paaripotilaan kuljetusja hoitotila Kiinteä ja kannettava happi, defibrillaattori Verenpaine, verensokeri ja happisaturaatiomittarit Tyhjiöpatja ja tyhjiölastat, paarit ja kauhapaarit HSM 77 PV NIHTI Valmistumisvuosi: 1999 Pituus: 8,70, Leveys: 2,85 Syväys: 0,5, Uppouma: 3,2 tonnia Koneteho: 415 hv Maksiminopeus: 31 solmua Toimintamatka: 140 mpk Meripelastuskalusto: • Hinausmahdollisuus pieniin vesibusseihin saakka • Matala peräkansi ihmisen vedestä pelastamista varten • Etsintävalonheitin (1 kpl) • Sähköinen uppopumppu • Pintapelastusvarusteet Ensivastekalusto: • Kannettava happi, defibrillaattori • Verenpaine-, verensokerija happisaturaatiomittarit, tyhjiölastat Talvella yhdistykset järjestävät yhdessä hätärakettien ammuntaharjoituksia. 32 5/2010 singin pelastuslaitoksella ja meripelastustehtävässä Rajavartiolaitoksen meripelastuslohkokeskuksella. ”Yhteiset harjoitukset luovat perustan toiminnalle”, sanoo Mikko Lumilahti (3. Veneiden hankkiminen ja ylläpito on kuitenkin erittäin kallista, joten tehtäväkohtainen kustannus on huomattavasti suurempi maalla toimivaan yksikköön verrattuna. – Vapaaehtoisille meripelastajille vesillä liikkuminen ja veneiden ylläpito on osa ydintoimintaa, sanoo Tuula Vesiluoma ja jatkaa vielä: – Saaressa tapahtuvien tulipalojen sammuttaminen on kuitenkin niin vaativaa, ettei vapaaehtoisilla meripelastajilla ole siihen mahdollisuutta ilman erikoiskoulutusta. Laajasalon VPK:n ja Helsingin Meripelastuksen yhteistoiminnassa yhdistyy VPK ja vapaaehtoinen meripelastustoiminta. Esimerkiksi HSM71 PV Rautauoman hankintahinta on noin miljoona euroa ja HSM77 PV Nihdinkin useamman satatuhatta euroa. – Tällainen koulutus ja osaaminen, sekä oikeat varusteet ovat puolestaan VPK:n miehistöjen ydinosaamista, lisää Mikko Lumilahti. oikealta) Kuva Helsingin Meripelastusyhdistys.
Kun pelastusalalta vaadittu uudistuminen on vaikuttamassa omaan työntekoomme, miksi emme olisi vaikuttamassa siihen, tekemässä itsellemme entistä parempaa työyhteisöä. Pelastusalan kehitys -uravaihtoehdot, koulutuksen kehittäminen, pelastuslaitosten uudet tehtävät -nähdään mahdollisuutena, jota henkilöstö on itse tekemässä. Virallisten neuvottelukanavien lisäksi hyödynnetään epävirallisia väyliä, jolla ennakoidaan ja ratkaistaan asiat ennen niiden kärjistymistä. Samalla pidetään kiinni ansiotasosta ja sen kehittymisestä sekä järkevistä työtehtävistä pelastuslaitosten sisällä. Miksi siis jälleen kerran puhumme pelastustoimeen kohdistuvista muutospaineista. Vuoden 2004 uudistuksessa yli 400 palokuntaa lakkautettiin ja tilalle perustettiin 22 alueellista pelastuslaitosta. Silloin edessä on näivettyminen. Pelastustoimen tulee kasvaa, osoittaa merkityksensä, vaikuttavuutensa ja tehokkuutensa päättäjille ja kansalaisille. * * * Uudessa pelastustoimessa on paljon suuria linjoja ja yksityiskohtia, joista kukaan ei vielä tiedä, mihin suuntaan ne menevät ja mikä on lopputulos. Pelastustoimi kykenee tuottamaan lisäarvoa kunnille laaja-alaisen viranomaistoiminnan kautta. Mitään työturvallisuuteen ja työtapoihin liittyviä ohjeita ja vaatimuksia ei tule enää entisestään heikentää. Suuntaus on kaikilla sektoreilla kohti tehokkaampia ja suurempia yksiköitä. Ainoastaan näin se pystyy kilpailemaan yhteiskunnan panoksista, yhteisistä verotuloista kerätyistä resursseista. Jaettava kakku pienenee jatkossa, ja jos pelastustoimi kääntyy kuoreensa, jumiutuu asemiinsa, eikä pysty kertomaan yhteiskunnan toimivuuden kannalta elintärkeästä työstään ja perustelemaan määrärahavaatimuksensa, niukat resurssit ohjataan toisille aloille. Pelastuslaitokset ovat aluelaitoksina olleet liikkeellä jo vuosia sitten, mutta edelleen pelastustoimen on omalla kehityksellään lunastettava paikkansa pöydissä, joissa julkisen talouden määrärahoja jaetaan. Olen varma, että pelastustoimelle riittää tehtäviä kokonaisvaltaisessa yhteiskunnan turvallisuuden koordinoinnissa, suunnittelussa, varautumisessa ja koulutuksessa. Turvallisuuden tavaratalo on suuri kysymysmerkki. Keskustelua käydään keskusjärjestötasolla, mutta myös liittotasolla, eikä pelastushenkilöstön edunvalvonta poikkea tästä. Kunnat pyrkivät kaikin keinoin varmistamaan palveluidensa rahoituspohjan, tasapainottamaan budjettinsa ja kattamaan alijäämänsä. Vaihteluväli on alan totaalisesta alasajosta vahvaan ja kehittyvään pelastustoimeen. Itse kirjoitin, että pelastustoimen ydintehtävät eivät tule suuresti muuttumaan, mutta pelastuslaitos kehittyy laajaksi turvallisuuden osaajaksi. Sitä kautta löytyvät perusteet sille, että pelastustoimeen on investoitava lisää rahaa – investoinnit palautuvat moninkertaisesti yhteiskunnalle takaisin, onnettomuuksien ehkäisyn hallinnan ja jopa aidosti tapaturmien ja onnettomuuksien vähenemisenä. Pelastustoimesta on tähän saakka puuttunut aito keskustelukulttuuri, jossa henkilöstö on ymmärretty voimavaraksi ja todelliseksi yhteistyökumppaniksi. Pelastuslaitoksilla on omat haasteensa ikääntyvien palomiesten työurien kehittämisessä, mutta merkittävimmät syyt uudistumiselle tulevat hyvinvointiyhteiskunnan taloudellisesta pohjasta ja sen heikkenemisestä. P elastustieto-lehti kysyi 60-vuotisjuhlansa kunniaksi pelastustoimen vaikuttajilta, mihin suuntaan ala kehittyy, ja millainen pelastustoimi Suomessa on vuonna 2025. Jäädäänkö rukkaset suorina vanhoihin poteroihin, vai ymmärretäänkö, että ympäristö on muuttunut ja ulkopuolelta tulevat vaatimukset uudenlaisia. Parhaimmillaan yhteistoiminta perustuu luottamukseen. Sen tulee kehittää ja ottaa vastuulleen uusia turvallisuustehtäviä. Vastausten perusteella pelastustoimia on useita erilaisia – niin paljon näkemykset vaihtelevat. Jälleen kerran vaaditaan muutosta. * * * Ammattiyhdistysliikkeen sisällä käydään keskustelua siitä, millaisen roolin henkilöstöjärjestöt ottavat toimintaympäristön muuttuessa. Sen varmistamiseen on löydyttävä riittävästi palomiesten virkoja ja niihin koulutettuja ammattilaisia, jotka pystyvät raskaisiin pelastustehtäviin turvallisesti. Alalla siis on näyttöjä uudistumisesta. 5/2010 33 Vieraanamme Kirjoittaja Kim Nikula on Suomen Palomiesliitto SPAL ry:n puheenjohtaja. Pelastustoimen tulevaisuus tehdään yhdessä. Pelastushenkilöstön ammatillisen edunvalvonnan kannalta on vain yksi vaihtoehto: muutokseen osallistutaan määrätietoisesti, edistämällä niitä asioita, jotka jäsenille ovat tärkeitä. Tärkeintä on, että alan toimijat yhdessä osallistuvat suunnitteluun saman pöydän ääressä avoimin kortein ja rehellisesti. Esitetty uusi laaja-alainen pelastustoimi tulee rakentaa nykyisen pelastuslaitoksen ydintoiminnan eli toimintavalmiuden ympärille. Syystäkin kysytään, eikö mikään uudistus ole riittävä, eikö pelastuslaitosten hyvin tehty perustyö riitä. Se ei ole aivan helppoa, sillä samalla murretaan pelastuslaitosten perinteisiä toimintatapoja. Vastaajien yhteinen näkemys on muutos
Sadevesi valui peltojen lomassa kulkevaan ojaan, joka on alun perin syntynyt valumavesistä. Liikerakennuksen jyrkän ajorampin ja viereisen portaikon kohdalle muodostui vuolaasti virtaava koski. Nyt pellot olivat kylvön jäljeltä sileitä, mikä edisti valumista. Tulvan aiheutti poikkeuksellinen säärintama. Suurtehopumpulla tulva kuriin Koska vettä tuli Perniön keskustaan jatkuvasti, pumppausta ei heti aloitettu. Kun tien alla kulkeva siltarumpu ei vetänyt tarpeeksi, vesimassa raivasi esteet tieltään. Kun pelastustoimet alkoivat, rankkasade oli muuttunut tavalliseksi sateeksi ja loppui vähitellen kokonaan. Keskustassa ihmisiä oli saarroksissa veden ympäröimissä taloissa. Kantatie 52:lla oli vettä tiellä ja tiessä sortumavaara. Juopa kerää vettä satojen hehtaarien alueelta. Kohteessa odotti kaaos. E telä-Suomen yli kulki voimakas ukkossaderintama lauantaina iltapäivällä 22.5. Paikallisten asukkaiden tietojen mukaan vettä kertyi jopa sata millimetriä tunnissa. Mutainen vesimassa päätyi keskustan lampeen, joka alkoi tulvia yli. Tässä vaiheessa tulvavesi alkoi valua keskustan kaduille. Vesimassat vyöryttivät läheisten peltojen maaaineksen keskustan kaduille. – Kovalla voimalla tullut vesi ei imeytynyt maahan. Pelastajille tuli useita päällekkäisiä hälytyksiä eri puolilta tulva-aluetta. Tulvan äkillisyydestä kertoo, että eräässä kellarissa sijaitsevassa Kebab-ravintolassa olivat leivät jääneet uuniin, kun vesi oli syöksynyt sisään ilmahormeista ja katon rajassa olevista ikkunoista. Kaoottinen näkymä Päivystävä mestari Markus Rautio tuli kohteeseen suoraan toisesta tehtävästä Perniössä, salaman sytyttämästä rakennuspalosta. Odotimme, että tulvavesi alTulva yllätti Perniössä Teksti: Suvi Vainio Kuvat: Kaarinan VPK. Veden nousu tapahtui erittäin nopeasti. Ensimmäiseksi tehtäväksi tuli ohjata autoja pois tulvasta ja rajata alue, että sinne ei enää ajaisi lisää ajoneuvoja. Veden pinta kaduilla kuitenkin nousi edelleen. Myös ennen vesisadetta maahan kertynyt raekerros mahdollisesti lisäsi vaikutusta, päivystävänä päällikkönä toiminut Jorma Elovaara Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta kertoo. – Paineen noustua liikaa vesi vyöryi tien yli vieden mukanaan maa-aineksen siltarummun ympäriltä. Veden saartamasta pienkerrostalosta evakuoitiin seitsemän asukasta ja R-kioskin myyjä, Rautio kertoo. – Luonnonvoimien kanssa oli turha alkaa kilpailla. Autot koettivat edetä kaduilla, joilla oli vettä puolisen metriä. Koskesta vesi syöksyi kovalla paineella kiinteistöön. – Lähetin lisää joukkoja kantatielle katkaisemaan liikenteen ja järjestämään kiertotien. Vettä valui yläjuoksulta keskustaan koko ajan lisää. Keskusta oli veden peitossa noin hehtaarin alalta. – Tulvavesi kertyi ensin lammeksi kantatie 52:n länsipuolella olevan pihatien yläpuolelle. Kun aluepelastuslaitos sai hälytyksen kello 17.21, tulvavesi oli jo kaduilla, Elovaara kertoo. Autoja pyrki tulva-alueelle koko ajan lisää, hän kertoo. 34 5/2010 Tulva nousi useisiin rakennuksiin Salon kaupunkiin kuuluvan Perniön keskustassa. Perniössä taivaalta satoi ensin rakeita ja niiden perään rankasti vettä. – Näkymä oli uskomaton
Tulvan kouriin joutui kymmenkunta kiinteistöä. Lammesta kulkee yliS uurtehopumppu on Kaarinan VPK:n puheenjohtaja Jari Hyötilän mukaan ollut tarpeellinen monessa tilanteessa. Savivellin joukossa lillui erilaisia veden repimiä istutuksia, oksia ja aidan kappaleita. Esimerkiksi Helsingin pelastuslaitosta myrskytuuli työllisti, koska tehtäviä kertyi jonoksi asti lyhyen ajan sisällä. Tulvahuipussa putken suun tarkastaminen tai edes löytäminen kuitenkin onnistui huonosti. Kadun pinta saatiin näkyviin kymmeneltä illalla. Kun vesi aikanaan laski, putken suu oli täysin avoin, Elovaara kertoo. – Veneistä veden pumppaaminen on tuttua. Sähköt saatiin palautettua yhteen kiinteistöön jo illalla. VPK-laiset ajoivat suurtehopumpun joeksi muuttuneen noron yläjuoksulle, kevyen liikenteen sillalle. Liikennekatkos kesti 45 minuuttia. Helsingin pelastuslaitoksella oli 14 tunnin aikana 172 myrskyn aiheuttamaa tehtävää. Tunneli ei riittänyt vesimäärälle Perniön tulvaan vaikutti mahdollisesti myös poistovesijärjestelmän hetkellinen tukkeutuminen. Tätä siivotessa myös palomiehet olivat lopulta yltä päältä liejussa. Tulvavesi täytti lounaissuomalaisen Perniön keskustan rankkasateen jälkeen toukokuussa. Suurtehopumpun avulla tulvaveden laskua saatiin merkittävästi nopeutettua. Tällöin päätoimiset palomiehet voivat tarvittaessa keskittyä esimerkiksi pelastamiseen. Veden ja kuran vuoksi tärveltyi noin puolitoista tuhatta neliötä alakerrosten huoneistoja ja kellareita, joissa sijaitsi erilaisia liiketiloja. Vettä pumpattiin kadulta ja ruiskutettiin virran uomaan, Kaarinan VPK:n päällikkö Pekka Koskinen kertoo. Hänen mukaansa vesi pääsi koko ajan virtaamaan myös tunnelia pitkin. Myös kadun omat viemärit alkoivat loppuillasta vetää. Alkupäästä halkaisijaltaan metrinen putki ei riittänyt valtavalle vesimäärälle. Seitsemältä illalla tulvan voima oli heikentynyt tarpeeksi. Kiinteistöjä tyhjennettiin moottoriruiskuilla, kellupumpulla sekä lukuisilla uppopumpuilla ja vesi-imureilla aamukolmeen. Kiinteistöjä alettiin tyhjentää vedestä sitä mukaan kun vedentulo niihin loppui. – Paikalliselta asukkaalta kuulimme heti aluksi, että padosta lähtevän putken suu on ennenkin kerännyt tavaraa ja se tulisi saada auki. kesäkuuta kaataen puita ja repien taloista julkisivuremonttien suojina olleita peitteitä. Tulvaa alettiin suitsia pumpun sekä kahden noin 300 metriä pitkän neljän tuuman letkun avulla. VPK:lla on sopimus Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen kanssa. Tuulen aiheuttamia vahingontorjuntatehtäviä oli 154 ja muita pelastustoimen tehtäviä oli 18. Sen avulla VPK-laiset vastaavat tehokkaasti vesihuollosta. Pelloilta virtaava noro on padottu lammeksi keskustaan. Liikenne kantatie 52:lla pääsi kulkemaan jälleen kello 19. Tulvantorjunnasta kaupungissa tuli Perniöstä jälleen yksi kokemus lisää, Hyötilä toteaa. Yritimme nopeasti tarkastaa tilanteen paikalle saadulla kaivuritraktorilla. Tulvaa olivat taltuttamassa Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vakinainen yksikö Salosta sekä Perniön, Salon, Teijon, Kaarinan ja Kuusiston VPK:t. 5/2010 35 kaa luontaisesti laskea, ennen kuin otimme pumput käyttöön, Markus Rautio sanoo. menoputki keskustakorttelin ali. – Avustimme jokea kulkemaan oikeaa reittiään. Vesihuolto VPK:n vahvuus Kesämyrskystä keikkaruuhka Helsingissä Kesämyrsky riehui pääkaupunkiseudulla 12. Ensimmäisiä sisätiloja päästiin tyhjentämään iltakahdeksan aikaan. Sähköt katkaistiin turvallisuuden vuoksi kolmesta tulvan valtaamasta kiinteistöistä. Suurtehopumpulla vettä liikkuu neljä tuhatta litraa minuutissa. Kaarinan ja Kuusiston VPK:iden yhdessä muodostama vesihuoltoryhmä tilataan paikalle, kun liikutellaan suuria määriä vesiä. Vesihuollon tehtäviin voivat osallistua kaikki palokuntalaiset, toisin kuin esimerkiksi savusukellukseen. Likainen työ yön tunteina Tulva jätti Perniön keskustan kaduille ja kiinteistöjen kellareihin paksun kerroksen liejua. Myös sopimuspalokunnat osallistuivat tehtävien hoitoon.. Luvan liikennöinnin jatkamiseen antoivat Destian päivystäjä ja poliisi. Pumppauksen ansiosta veden pinta alkoi vähitellen laskea. Seuraavana päivänä kaupunki ja Destia puhdistivat katuja useamman harjakoneen voimin, Elovaara kertoo. Vesihuollon osaajaksi keskittyminen on hyvä myös palokunnan omalta kannalta. Hän oli heti ensitietoja kuultuaan hälyttänyt kohteeseen vesihuoltoon ja suurtehopumpun käyttöön erikoistuneet Kaarinan VPK:n Turusta ja Kuusiston VPK:n Kaarinasta. Tavallisesti pelastustoimen tehtäviä on päivässä 15–20. – Katujen puhdistuksen jouduimme jättämään seuraavaan päivään, sillä paksu savikerros ei lähtenyt paineella suihkuttamalla, eikä harjakoneita ollut yöllä saatavana. Omistajat pääsivät tarkastelemaan kiinteistöjen tuhoja seuraavana aamuna
Nämä henkilöt ovat menettäneet henkensä pelastusalan operatiivisissa tehtävissä Suomen itsenäisyyden aikana. Tilastollinen tosiasia Työpaikalla sattuneissa tapaturmissa menehtyy noin 40 ihmistä vuosittain. • Antaako tapahtunut aiheen vain sisäiselle tiedottamiselle vai vaatiko se myös ulkoista tiedottamista. Kuka ilmoittaa kotiin. Samalla joudutaan pohtimaan kenelle tapahtuneesta ilmoitetaan. Liki sadan henkilön nimet on luettavissa Pelastusopistolla sijaitsevasta Turvallisuuden puolesta muistotaulusta. Olisikin syytä olla olemassa selkeä käsikirjoitus miten asian kanssa edetään vaihe vaiheelta. Teksti ja kuva: Juha Höök. Tiedätkö esimiehenä onko sinulle laadittu selkeät ohjeet tilanteisiin jossa tapahtuu vakava työtapaturma. Vakavan onnettomuuden sattuessa itse uhrin lisäksi tapahtuma koskettaa suurta joukkoa, kuten lähiomaisia, ystäviä sekä koko työyhteisöä, jotka tulisi osata huomioida. Kirjoittajan perusteluista huolimatta, olisiko pelastuslaitoksissa kuitenkin syytä pohtia päätoimintalinjoja, jos se pahin tapahtuu. Tilastot puhuvat siis selkeää kieltä siitä, että aika-ajoin Suomessakin joudutaan valitettavasti pohtimaan tätä pelastusalan ammatin nurjaa puolta. Kun tilanne selviää, käy myös selville se, että koskeeko tapahtunut koko pelastuslaitosta, päällystöä, esimiehiä, paloasemia vai yksittäisiä työntekijöitä. Pelastusalan ammattilaiset joiden kohdalle on sattunut vakava työtapaturma ja jotka ovat kokeneet loukkaantumisen aiheuttaman prosessin puhuvat samaa kieltä. 36 5/2010 O heinen teksti on lainaus vuonna 1973 ilmestyneestä teoksesta Punainen piruetti – New Yorkilaisen palomiehen raportti. Hädässä ystävät ja työpaikka tunnetaan "Paloaseman keittiössä on taulu. Tässä yhteydessä on luonnollisesti tärkeää selvittää mistä tieto on tullut, onko tieto tarkistettu ja luotettava sekä onko jotain tukitoimia jo käynnistetty. Juuri työnantajan ensitoimet ja työyhteisön rooli työtapaturman sattuessa korostuu. Haastateltujen mielipiteet ovat olleet selkeän yksisuuntaisia – pelastuslaitoksilla tulee olla selkeät ohjeet työntekijän jouduttua vakavaan tapaturmaan. Esimiehen on tehtävä päätös onnettomuudessa osallisena olevan henkilöstön mahdollisesta vapauttamisesta tehtävästään. Tämä tulee kysymykseen silloin kun tilanne on mahdollinen tai jos henkilöstö ei ole kykenevä toimimaan normaalilla tavalla. Mitä järkeä olisi puhua sellaisesta, minkä emme toivo ikinä tapahtuvan itsellemme ja perheellemme". Tiedätkö, onko sinun työyhteisössäsi mietitty valmiiksi miten menetellään kun se pahin tapahtuu. Se on ripustettu huomaamattomaan paikkaan ja siinä lukee ajatukseltaan melkoisen epäselväksi jäävä lause: Tämä saattaa olla SE yö. Keneen tulisi ottaa yhteyttä. Myös New Yorkin palokunnassa on jouduttu kyseisistä asioista puhumaan vuoden 1973 jälkeen. Mistä ohjeistus löytyy. Kuka toimii tiedottajana (P1/P2/P3/P4), tarvitaanko tiedottamisessa apua sekä päätetään miten asiasta ilmoitetaan ja miten ilmoittaa niin, ettei asiasta synny sensaatiota tai huhuja. Pelastusalalla kuolemaan johtaneita tapaturmia on sattunut vuosittain 0–3, vuosina 1996–2007 yhteensä 10. Me emme yleensä puhu palomiehen ammatin varjoista. Tekemistä on paljon Vakavan työtapaturman sattuessa on pelastustoiminnan johtajalla/esimiehellä paljon pohdittavaa. Tilannetta kartoitettaessa selviää mitä ja kenelle on tapahtunut
Helsinki. Optima-oppimisympäristö. Saari, S. 1994. 5/2010 37 EH-Tek Oy:n ja Finn Sammutin Oy:n yhdistymisen tuloksena syntyi vuodenvaihteessa entistä vahvempi ja monipuolisempi Finnsa Oy. • Laaditaanko lehdistötiedote. Otava Smith, D.1973. Onko muistotilaisuus avoin myös työntekijän omaisille. Katastrofipsykologian perusteet. • Onko tarvetta järjestää erillinen tiedostustilaisuus. Selviydyn. 2008. Vastapaino. Laurea-Leppävaara. www-aineisto. 0290 074 130 www.?nnsa.. 2008. Kuoleman tapauksen sattuessa on lisäksi pohdittava miten muistotilaisuus (pelastuslaitoksessa) järjestetään. Kuinka kauan tukitoimia tarvitaan ja kuka apua antaa miten, missä ja milloin. • Aiheuttaako tapahtunut valtakunnallista huomiota. 2008. 1999. Toimintamme kattaa koko Suomen. Turvallisuuden puolesta -pelastusalan muistotauluun, on kiinnitetty liki sadan henkilön nimet, jotka ovat menettäneet henkensä pelastusalan operatiivisissa tehtävissä. Dyregrov, A. T:\Yhteiset tiedostot\ Hallinto ja talous\Yt-ryhmä ja työsuojelu\TYÖTERVEYSHUOLTO Keski-Uudenmaan Pelastuslaitos. Lähteet: Ayalon, O. Onko se tarkoitettu vain omalle ryhmälle, työvuorolle vai koko pelastuslaitokselle. Finnsa Oy:n toimipaikat sijaitsevat Vantaalla, Turussa ja Muuramessa. Pelastuslaitosten ja -henkilöstön toimintakykyhankkeen loppuraportti, SM julkaisu 39/2009 http:// toimintakyky.pelastustoimi.net/ Rautava, M. • Mikä on työterveyshuollon rooli asiassa. Helmikuun alussa uusi Finnsa Oy vahvistui entisestään, kun siihen yhdistyi ATS Safety Companyn tuotevalikoima. • Huomioitavaa on myös että työssä tapahtuneesta vakavasta onnettomuudesta tai kuolemantapauksesta on aina ilmoitettava poliisille. TOIMINTAOHJE. Keitä asia koskettaa läheisesti ja keitä kauempaa (avio-/avopuoliso, sisarukset, ystävät, työtoverit, jne.). 1995. Keski-Uudenmaan Pelastuslaitos. Kuin Salama kirkkaalta taivaalta. 5/2010 37. Mitä seuraamuksia on mahdollisesti odotettavissa ja onko tapahtuneesta tulossa kuulusteluja tai oikeudenkäynti sekä mistä voi saada juridista apua. • Missä laajuudessa tietoja annetaan medialle jotta asianosaiset saadaan suojattua. Myös kolmikantapalaverit yhdessä lääkärin, työnantajan, loukkaantuneen ja vakuutusyhtiön välillä ovat työhön paluun tai uudelleen koulutuksen kannalta tärkeitä. Keski-Uudenmaan Pelastuslaitos. Koulun kriisisuunnitelman laatiminen. WSOY. info@?nnsa.. Artikkeli pohjautuu lähdeaineiston lisäksi, haastatteluihin sekä palomies Mikko Karvosen laatimaan koulutyöhön ”Kriisitoimintaohjeistus Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksessa”. 0290 074 140 Korjasmäenkatu 9 20360 TURKU puh. Muistotaulu sijaitsee Pelastusopistolla, Kuopiossa. FINNSA OY Myynti Tiilenpolttajankuja 6 01720 VANTAA puh. Koska tapahtunut usein koskee laaja-alaisesti eri tahoja olisi pohdittava millaisia tukitoimia tarvitaan. Defusing-toiminta Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella. Punainen piruetti. Yhteisön tuki ja selviytyminen. Millaista tukea omaiset tarvitsevat ja miten huomioidaan työtoverit sekä muu työyhteisö. Päätettävä on myös ketkä osallistuvat hautajaisiin. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen työsuojelun toimintaohjelma 2006–2009. Toimitamme järeää palokalustoa sekä paloja pelastusalan varusteita ammattikäyttöön pelastuslaitoksille ja muille alan ammattilaisille. [luettu 21.4.2008]. • Kuka vie suruviestin tai ilmoittaa tapahtuneesta omaisille. Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Punainen Risti ja Suomen Mielenterveysseura. Missä ja koska muistotilaisuus järjestetään sekä kuka tilaisuuden toteuttaa. Työtapaturman yhteydessä pohdittavaksi tulevat myös pelastuslaitoksen oikeudelliset vastuut tapahtumassa. Uutuuksina valikoimastamme löytyvät nyt esimerkiksi Lancier –hydrauliikkatuotteet sekä Jolly –turvajalkineet. 0290 074 120 Myynti/suorat numerot Ekman Ilkka 044-522 3408 Kallio Peter 040-734 0308 Kivioja Petteri 040-508 4687 Sallavo Ari 040-702 3488 Tuori Ari 0400-807 696 Väisänen Heikki 044-534 4507 Varasto/myynti Punasillantie 24 40950 MUURAME puh. WATEROUS -KELLUPUMPPU PYROTEX -PALOLETKU Pyrotex 2F/3F Laadukas, kestävä, edullinen ja standardit ylittävä paloletku suoraan varastosta! • Minkälaisia reaktioita uutisesta on odotettavissa. Samalla työnantajan tulisi huolehtia loukkaantuneen edunvalvonnasta vakuutusyhtiön suuntaan
P alokuntien SM-Kilpailut järjesti nyt ensimmäistä kertaa Etelä-Savon Pelastuslaitos. Tänä vuonna Jehu-maljakilpailun teki aiempaa massiivisemmaksi kilpailun kanssa samanaikaisesti Mikkelin Paloasemalla järjestetty Turvallisuuspäivä. Uusia tuulia ja opetustehtäviä Kilpailupäivä käynnistyi Urheilupuiston koululla ilmoittautumisen jälkeen avajaisilla ja tietokilpailulla. Järjestäjänä toimi Etelä-Savon Pelastuslaitos ja Suomen Palopäällystöliitto. Yhdessä tapahtumat herättivät Mikkelin alueella runsaasti mielenkiintoa ja keräsivät noin 3000 kävijää. – Kilpailun aktiivisen suunnittelun alettua vuosi sitten, paluumatkallamme Vaasan SMkilpailuista, keksimme yhdessä teeman, joka sopisi erityisen hyvin omalle kilpailullemme. Halusimme, että teema kuvastaa juuri EteläSavoa ja että kilpailutehtävät kuvaisivat tyypillisiä työtehtäviä juuri meidän alueellamme, kertoo Etelä-Savon Pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Seppo Lokka, joka toimi myös v. 38 5/2010 Palokuntien SM-kilpailun, Jehu-maljan voitto meni tuttuun tapaan Anjalan VPK:lle. Tietokilpailuun valmistautumista oli pyritty tuomaan 2000-luvulle. – Teema oli jotain uutta kaikille kilpailujoukkueille ja toimi siten kilpailutehtävien myötä hyvänä oppimismahdollisuutena, Lokka jatkaa. palokuntien SM-kilpailut käytiin toukokuun lopussa Mikkelissä. Järjestyksessään 59. Kilpailuihin osallistui yleiseen sarjaan 27 joukkuetta, veteraanisarjaan ennätykselliset 6 joukkuetta ja kansainväliseen sarjaan venäläinen Leningrad Oblastin joukkue. 2010 Palokuntien SM-kilpailujen järjestelytoimikunnan puheenjohtajana. – Lähtökohtana suunnittelulle pidimme tietokilpailun opetuksellista tehtävää, joten kysymykset opettivatkin tämän vuoden teemasta paljon, Lokka summaa. Järjestäjät olivat pyrkineet rakentamaan tietokilpailunkin mahdollisimman tiiviisti kilpailun teeman ympärille. Kilpailun teema ”Luonnonvoimien aiheuttamat onnettomuudet” sopii Etelä-Savoon kuin nyrkki silmään. Teema onkin saanut myös kilpailujoukkueilta paljon kiitosta. Turvallisuuspäivää oli mukana järjestämässä 17 eri turvallisuusalan järjestöä ja yhteisöä. Kilpailua käytiin kolmessa eri paikassa: Urheilupuiston koululla, Mikkelin Paloasemalla sekä Mikkelin Ammattikorkeakoulun kampusalueella. Järjestäjät olivatkin hyödyntäneet lähdeaineistona paljon yleisesti Internetistä löytyvää sähköistä materiaalia, joka on kaikkien helposti saatavilAnjalan VPK mestariksi näytöstyyliin Teksti: Johanna Suutari, Henriikka Krasila Kuvat: Mira Pesonen Suomen mestaruudesta kilpailtiin Mikkelissä 38 5/2010
Yksikönjohtajan tuli jakaa tehtävät ennen varsinaisen suorituksen alkamista, eikä suorittajia saanut vaihtaa jälkikäteen. Taitokilpailu koostui tänä vuonna viidestä eri arvioitavasta osaalueesta, jotka muodostuivat yksikönjohtajan johtamistaidoista sekä muiden joukkueen jäsenten suorittamista neljästä perustehtävästä. – Taitokilpailun tulos muodostui yksittäisten kilpailijoiden ”kädentaidoista” ja asetti suuren haasteen yksikönjohtajalle, jonka piti tuntea oma porukkansa hyvin tehtävien jaon onnistumiseksi, kertoo tehtävää suunnitellut palopäällikkö Pekka Piirainen. Sitä tarvittiin seuraavaksi kalustokilpailussa. Kilpailijat suorittivat ensimmäisenä koitoksenaan henkilökohtaisen tietokilpailun.. Ensivaste-tehtävässä tuli antaa ensihoitoa moottorisahalla itseään loukanneelle potilaalle. Kalustokilpailun tehtävänannossakin oli tämä asia huomioitu ilmoittamalla, että seuraava paikalle saapuva yksikkö on puolen tunnin matkan päässä. Kilpailusuorituksen ajanotto alkaa yksikönjohtajan saadessa tehtäväkäskyn. Perussolmut-tehtävässä tuli tehdä viisi pelastustoiminnassa yleisesti tarvittavaa solmua. Etelä-Savossa tällaiset ukkosmyrskyjen aiheuttamat tilanteet ovat hyvin tavallisia, sillä alueella sijaitsee paljon suuria vesistöjä, jotka mahdollistavat tavallista voimakkaampien rajuilmojen synnyn. Kilpailusuorituksen lähtö tapahtuu muodosta lähtöviivalta. Mikkelin Ammattikorkeakoulun kampusalueella pidetyssä kalustokilpailussa kilpailujoukkueet joutuivat tilanteeseen, jossa raju ukkosmyrsky Etelä-Savon alueella oli aiheuttanut erään lomamökin läheisyydessä vaurioita: puita oli kaatunut, salama oli sytyttänyt rakennuspalon ja maastopalon. Kysymykset olivat myös kilpailun teeman mukaisia ja niissä oli käsitelty lähdemateriaalia monipuolisesti. Moottorisahan käsittely -pisteellä tuli vaihtaa moottorisahan teräketju. Vaaran arviointi -tehtävässä kilpailijan tuli määritellä tuntemattoman aineen pH-arvo ja sen vaarallisuus. Kilpailu alueella olevia lippusiimoja, nauhoja tai muita ratarajoitteita ei saa ylittää, alittaa, siirtää, kiertää eikä katkoa. Esikäsky: Kilpailujoukkue odottaa kalustokilpailuradan sisääntulokynnyksellä. Ratatuomareiden sanallisia ja kirjallisia ohjeita, määräyksiä ja käskyjä tulee noudattaa! Kun kilpailujoukkue saapuu kilpailun lähtöalueelle, tulee sen siirtää mukanaan oleva kalusto ripeästi joukkueelle varattuun kalustoruutuun. Näin ollen kun tehtävä tuli suorittaa 20 minuutissa, yksikön oli selviydyttävä koko tehtävästä yksin. Ensivaste-tehtävä suoritettiin parityöskentelynä ja muut yksilösuorituksina. Tehtävä alkoi tielle kaatuneiden puiden raivauksella ja jatkui erilaisilla sammutustehtävillä, uhrin pelastamista edellyttävällä savusukelluksella ja lisäveden selvityksellä läheisestä kuvitellusta järvestä. Joukkueelle ei ole odotettavissa avustavia pelastusyksiköitä ainakaan puoleen tuntiin. Kilpailun järjestäjä on varannut kalustoa Jehu 2010 kalustoruutuun, joka on kilpailujoukkueen vapaasti käytettävissä.. Joukkueeseen kuuluivat yksikönjohtaja Mira Leinonen, konemies Miikka Leinonen, sekä sammutusmiehet Jere Siven, Tommi Sihvonen, Jani Leinonen ja Mika Siitonen. Hän selviytyi urakasta aikaan 00:27:49 pistein 84. Kilpailujoukkueen jäsenillä on paineilmahengityslaitteen käyttövalmiina selässä, kasvo-osa ei saa olla puettuna. Muutama joukkue menikin tässä lankaan ja erehtyi vaihtamaan suorittajia todellisen tehtävänkuvan selvittyä. Parhaan yksilösuorituksen tietokilpailussa teki Ville Hirvonen Tirilän VPK:sta. – Tänä vuonna lukeminen ja kysymykset sattuivat paremmin kohdalleen kuin muilla tietokilpailijoilla. Tietysti materiaalia on luettukin useamman kuukauden ajan. Yksi kalustokilpailun tehtävistä oli sammuttaa sammutuspeitteellä palavan nesteen allas, joka symbolisoi salaman sytyttämää rakennuspaloa. Tilanne oli pyritty luomaan mahdollisimman samanlaiseksi kuin tyypillinen tehtäväkäsky Etelä-Savon alueella toimivalle yksikölle olisi. Tyypillistä Etelä-Savolle on myös se, että välimatkat ovat pitkät ja ensimmäisenä paikalle saapunut yksikkö joutuu usein selvittämään tilanteen omin neuvoin. Joukkueen konemies saa pikaopastuksen sammutusauton palopumpun käsittelystä. Jos sahaa oli käsitelty huolimattomasti tai väärin, se hidasti kalustokilpailun suorittamista. Kädentaidot esillä Tällainen tehtävä on uudenlainen Jehu-maljakilpailuissa, joten järjestäjät tulivat näin luoneeksi uudenlaisen konseptin taitokilpailuosuudelle. Ajanotto päättyy kun kaikki kilpailutehtävät on suoritettu hyväksytysti ja koko kilpailujoukkue on maaliruudussa. Etelä-Savon maakunnan yli on liikkunut voimakas ukkosmyrskyrintama, jonka jäljiltä on syttynyt rakennusja maastopaloja, paikallisten trombien jäljiltä on myös puustoa kaatunut. Seuraavaksi vuorossa oli taitokilpailuosuus Mikkelin paloasemalla. Hirvonen toteaa suorituksestaan. Kilpailutehtävän yksittäissuoritukset osoitetaan onnistuneesti suoritetuksi rastivalvojan laskemalla ja alas jäävällä numerokyltillä. Tehtävien aiheina olivat ”Ensivaste”, ”Moottorisahan käsittely”, ”Pelastustoiminnassa tarvittavat perussolmut” ja ”Vaaran arviointi”. Tehtävän suoritus käynnistyi yksikönjohtajan saamalla tehtäväkäskyllä, jonka mukaisesti hänen tuli jakaa otsikkotasolla ilmoitetut perustehtävät muille joukkueenjäsenille. Vaikka sudenkuoppia ei tahallaan yritetty järjestää, oli yhtenä nakkina taitokilpailussa se, että moottorisahan käsittelyn tuli onnistua. Onnea kilpailuun! Anjalan VPK voitti Jehu-maljakilpailun 2010. 5/2010 39 la, eikä sen hankkiminen ole kallista kilpailujoukkueille
Aika hyvin tiesimmekin mitä tuleman pitää, kun kilpailujen järjestäminen vahvistui, ja siihen oli myös varauduttu. Kilpailun järjestämisestä saatiin uutta intoa ja yhteishenkeä Jehu-maljakilpailu sujui järjestelytoimikunnan mielestä varsin mallikkaasti ensimmäistä kertaa järjestetyksi tapahtumaksi. Turvallisuuspäivä ja Palomiesten SM-kilpailut herättivät laajalti kiinnostusta Mikkeliläisissä paitsi pelastusalaa kohtaan, mutta myös sen sisällä. Tämä huomattiin myös kalustokilpailussa: nopein joukkue suoritti tehtävän 6 minuutissa, kun taas muutamalla joukkueella tehtävän suorittamiseen varattu aika ylittyi. Kaikki yksikönjäsenten perustehtävät ovat harjoiteltavissa etukäteen ja ne ovatkin usein hyvin hallussa, mutta kun kaikkien tulisi toimia samanaikaisesti, yksikönjohtajan johtamistaidot ovat suuressa osassa. Anjala mestariksi ennätyspistein Kilpailun voitti Anjalan VPK, joka onnistui parhaiten sekä joukkuetietokilpailussa että kalustokilpailussa, ja taitokilpailussakin joukkue sijoittui toiseksi. – Positiivinen kuva on palautteen perusteella jäänyt ja uskon että onnistuimme järjestämisessä hienosti, vaikka tietenkin saimme myös negatiivista palautetta, Seppo Lokka toteaa. – Tämän vuoden kisoissa oli erilainen teema kuin mihin on totuttu. – Tällaisissa pimeissä kilpailuissa, kun tehtävä on entuudestaan tuntematon, korostuu erittäin paljon yksikönjohtajan rooli ja joukkueen yhteistyötaito. – Tietenkin tämä oli myös hieno oppimistilanne meille, sillä jouduimme itsekin lukemaan lähdeaineistoa ja perehtymään kilpailutehtävien suunnittelun takia aiheeseen perinpohjaisesti, hän jatkaa. – Aikataulu päivän mittaan hiukan venyi ja tulospalvelussa oli pieniä ongelmia, mutta mitään isompia mokia ei tapahtunut. Jos yksikönjohtaja ei osaa käskyttää tai tulkita tehtäväkäskyä oikein, koko joukkue kompastelee, Piirainen toteaa. Pisteitä kertyikin huimaavat 177 kappaletta. Lokka uskookin, että ensi syksynä kun vapaapalokuntien nuorisotoiminta kesäloman jälkeen käynnistyy, uusia innokkaita aloittajia on paljon. Myös roolijakomme joukkueen kesken toimii hyvin; minä käskytän ja pojat tekee. Kun tehtäväkäsky on kiireetön, myös tekijä on suojattava, ja se unohtui tänä vuonna usealta joukkueelta, Piirainen valottaa. Joukkueessamme on huippuhyvä yhteishenki ja olemme tunteneet toisemme jo vuosien ajan. Jehu-maljakilpailun järjestämisestä saadaan paljon kokemusta. Lisäksi Turvallisuuspäivän myötä saimme toteutettua pelastuslaitoksemme perustehtävää eli turvallisuusviestinnän välittämistä, vieläpä yhdellä kertaa hyvin suurelle joukolle, Seppo Lokka kertoo. – Tällaisen tapahtuman järjestäminen hitsaa organisaatiota tiiviimmin yhteen, vahvistaa yhteishenkeä ja antaa tietenkin positiivista julkisuutta järjestäjälle. 40 5/2010 Tehtävän onnistunut suorittaminen vaati joukkueelta perustaitojen hallintaa, työturvallisuusasioiden osaamista ja toiminnan jatkuvuuden turvaamista. – Kilpailun korkea taso pitää meidänkin tason korkeana. Sen lisäksi Etelä-Savosta odotetaan ensi vuoden kilpailuihin Ouluun osallistuvan pitkän tauon jälkeen ainakin yksi joukkue. Mielestäni kaikki asettamamme tavoitteet saavutettiin, Lokka miettii. Emmekä voi unohtaa valmentajiamme, Markku Leinosta ja Vesa Leinosta, sekä kotijoukkojemme tukea ilman heitä emme olisi tässä! yksikönjohtaja Mira Leinonen kertoo syistä Anjalan VPK:n menestyksen takana. Vaihtelu oli terHenkilökohtaisen tietokilpailun voitti Tirilän VPK:n yksikönjohtaja Ville Hirvonen.. – Etelä-Savossa työturvallisuusasiat ovat hyvin hallussa, joten kilpailutilanne toimi järjestäjän puolesta samalla myös opetustehtävänä muille palokunnille. Moni joukkue kompastelikin sekä savusukelluksen valvomisen kanssa että puunkaato-tehtävässä
Turvallisuuspäivästä tuli menestys Sija TPK Sija Palokunta Tietokilpailu Taitokilpailu Kalustokilpailu Yhteensä 1 Anjalan VPK 60 57 60 177 1 2 Myllykoski Paper Oy TPK 51 60 55 166 3 Tirilän VPK 57 47 57 161 4 Kotkan VPK 52 49 52 153 5 Inkeroisten VPK 48 57 46 151 6 Nousiaisten VPK 47 49 53 149 7 Ruskon VPK 45 53 43 141 8 Kaarinan VPK 55 41 39 135 9 Vahdon VPK 43 41 50 134 10 Harjunalustan VPK 53 35 44 132 11 Helsingin VPK 46 52 33 131 12 Sauvon VPK 34 47 49 130 13 Tampereen VPK 49 41 40 130 14 Jämsänkosken VPK 50 32 47 129 15 Imatran VPK 37 38 52 127 16 Vaajakosken VPK 44 47 36 127 17 Oulun VPK 40 52 34 126 2 18 Stora Enso Oyj Imatran TPK 41 47 37 125 19 Kuusankosken VPK 38 38 48 124 20 Selänpään VPK 39 52 33 124 21 Piikkiön VPK 33 47 42 122 22 Paattisten VPK 32 47 41 120 23 Karhulan VPK 35 38 45 118 24 Rautpohjan VPK 36 47 31 114 25 Lahden VPK 42 33 38 113 26 Lapin VPK 30 30 35 95 27 Naantalin VPK 31 32 31 94 Valkealan Jokelan VPK Stora Enso Oyj Anjalankosken TPK Esikäsky: Kilpailujoukkue odottaa kalustokilpailuradan sisääntulokynnyksellä. Taitokilpailussa oli tärkeää myös tuntea oman joukkueen heikkoudet ja vahvuudet, Leinonen jatkaa. Onnea kilpailuun! Sija Nimi Palokunta Aika Pisteet 1 Ville Hirvonen Tirilän VPK 0:27:49 84 2 Mika Taavitsainen Kotkan VPK 0:27:22 83 3 Tommi Sihvola Anjalan VPK 0:47:06 83 Henkilökohtaisen Tietokilpailun Tulokset Kokonaiskilpailun tulokset Sija Palokunta Pisteet 1 Kaarinan VPK 1517,18 2 Anjalan VPK 1487,73 3 Tirilän VPK 1481,66 Hämeenmalja 2010. Turvallisuuspäivä koettiin hyväksi ratkaisuksi, koska se sopi teemaltaan kilpailun yhteyteen. Tehtävänannot vaativat harjaantunutta silmää erottamaan mikä oli olennaista ja mikä ei, homma piti saada heti rullaamaan ja kaikki joukkueen jäsenet työllistettyä. Kilpailun järjestäjä on varannut kalustoa Jehu 2010 kalustoruutuun, joka on kilpailujoukkueen vapaasti käytettävissä.. Puunkaadon työturvallisuus meinasi monelta joukkueelta unohtua. Etelä-Savon maakunnan yli on liikkunut voimakas ukkosmyrskyrintama, jonka jäljiltä on syttynyt rakennusja maastopaloja, paikallisten trombien jäljiltä on myös puustoa kaatunut. Ajanotto päättyy kun kaikki kilpailutehtävät on suoritettu hyväksytysti ja koko kilpailujoukkue on maaliruudussa. – Tapahtuma oli mielestämme niin suuri menestys, että aiomme tulevaisuudessa järjestää vastaavia tapahtumia samalla konseptilla, pelastusjohtaja Seppo Lokka kertoo. Järjestäjät esittelivätkin omaa toimintaansa sekä järjestivät tietoiskuja kävijöille. Kilpailutehtävän yksittäissuoritukset osoitetaan onnistuneesti suoritetuksi rastivalvojan laskemalla ja alas jäävällä numerokyltillä. Joukkueelle ei ole odotettavissa avustavia pelastusyksiköitä ainakaan puoleen tuntiin. Kilpailujoukkueen jäsenillä on paineilmahengityslaitteen käyttövalmiina selässä, kasvo-osa ei saa olla puettuna. Idea tällaisen tapahtuman järjestämisellä lähti ajatuksesta, että Jehu-maljakilpailut ovat aiemmin olleet ”sisäpiirin juttuja”, mutta se varmasti kiinnostaisi myös isompaa yleisöä. Joukkueen konemies saa pikaopastuksen sammutusauton palopumpun käsittelystä. Tuloslistat täydellisinä: www.palokuntiensmkilpailut.fi Pelastusyksikön työn jatkuvuuden varmistaminen kalustokilpailussa edellytti lisäveden selvitystä kuivana." Kalustokilpailussa tuli kaataa pelastustien tieltä kuusi suunnattuna kaatona. Kilpailu alueella olevia lippusiimoja, nauhoja tai muita ratarajoitteita ei saa ylittää, alittaa, siirtää, kiertää eikä katkoa. vetullutta ja teemassa onnistuttiin pysymään läpi kilpailun, Leinonen kertoo kilpailujoukkueensa kokemuksista. Tapahtuman yhteyteen haluttiinkin tuoda jotain joka varmasti keräisi paljon yleisöä paikalle. Kilpailusuorituksen lähtö tapahtuu muodosta lähtöviivalta. Ratatuomareiden sanallisia ja kirjallisia ohjeita, määräyksiä ja käskyjä tulee noudattaa! Kun kilpailujoukkue saapuu kilpailun lähtöalueelle, tulee sen siirtää mukanaan oleva kalusto ripeästi joukkueelle varattuun kalustoruutuun. 5/2010 41 P alokuntien SM-kilpailujen kanssa samanaikaisesti järjestettiin ensimmäistä kertaa Turvallisuuspäivän nimellä kulkenut tapahtuma, jota oli Etelä-Savon pelastuslaitoksen lisäksi järjestämässä 17 eri eteläsavolaista turvallisuusalan järjestöä ja yritystä. Ideana oli, että katsojat voisivat kilpailun yhteydessä tutustua myös tarkemmin paikalliseen pelastusalan toimintaan. – Tänä vuonna johtajan kannalta haastavaa oli ”normaalia” pidemmät tehtäväkäskyt. Kilpailusuorituksen ajanotto alkaa yksikönjohtajan saadessa tehtäväkäskyn. Turvallisuuspäivää olivat järjestämässä: Etelä-Savon Pelastuslaitos, Liikkuva Poliisi, Liikenneturva, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK, Autoliitto, Palveluskoirayhdistys, Länsi-Saimaan Järvipelastajat ry, Puolustusvoimat, Maakuntajoukot, MPK ja reserviläisjärjestöt, Hätäkeskus, Naisten Valmiusliitto, Etelä-Savon Alueneuvottelukunta, Palokuntanaiset, Sotilaskotisisaret, SPR ja Savon Sotilassoittokunta
Hankkeen toteutuksesta vastaa pelastusjohtaja Pekka Vänskä Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksesta oman toimensa ohella. Asioita tarkastellaan näin ollen alueellisesti kokonaisuuden, ei yksittäisen organisaation, näkökulmasta. sateenvarjohankkeeksi eri aihepiiriä käsitteleville tutkimusja kehittämishankkeille, jotta tiedot olisivat hyödynnettävissä mahdollisimman laajalti. Parhaillaan käynnissä olevan käynnistämisvaiheen aikana tullaan: • rakentamaan tietojen keräämisen tavat yhteistyössä pelastusalan toimijoiden ja muiden tutkimusja kehittämishankkeiden kanssa • kertomaan hankkeesta pelastusalan toimijoille (viestintä) • keräämään tarvittavat aineistot • aloittamaan aineistojen analyysi. Perusteeksi ei enää riitä, että näin on aina tehty. P elastustoimen tilinpäätöshankkeen tavoitteena on laatia pelastustoimen tilinpäätös vuosilta 2008 ja 2009. Tämänhetkinen vaihe Hanke jakautuu kahteen vaiheeseen: käynnistymisvaiheeseen, joka kestää tammikuun 2011 loppuun sekä varsinaiseen analyysivaiheeseen ja tulosten raportointiin, joka kestää vuoden 2011 loppuun (rahoitus on vielä auki). €€ Pelastustoimen tilinpäätöshanke on käynnistynyt Turvallisuustoiminnalle selkeä hintalappu Teksti: Teija Mankkinen Kuva: Tapio Sovijärvi Teija Mankkinen. Tällöin on tärkeää, että pelastustoimen järjestelmästä, toiminnasta, kustannuksista sekä kehittämistarpeista on olemassa tarkkaa, ajantasaista ja analysoitua tietoa. Hankkeen loppuraportti on tarkoitus julkaista kirjana. 42 5/2010 Pelastustoimi ei ole enää samanlainen itsestäänselvyys kuin aiemmin. Tällaisia ovat esimerkiksi Suomen Sopimuspalokuntien liiton ”Palvelusopimuksia koskeva kehittämishanke” sekä Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön ”Kustannuslaskennan nykytila, erityisesti henkilöresurssien kohdentaminen pelastustoimessa”. Kunnissa turvallisuustoiminnalle halutaan löytää selkeät hintalaput. Lisäksi tekeillä on kaksi diplomityötä Tampereen teknilliseen yliopistoon, joissa selvitetään vapaaehtoispalokuntien operatiivista toimintaa ja onnettomuuksien ehkäisytyötä (Laukkanen 2010; Oksanen 2010). Osa tarvittavasta aineistosta kerätään SSPL:n hankkeessa (esimerkiksi aluepelastuslaitosten sopimuspalokunnille maksamat maksuosuudet). Hankkeessa panostetaankin tietojen validiteetin varmistamiseen eri lähteistä. Hankkeessa hyödynnetään muita käynnissä olevia tutkimusja kehittämishankkeita ja niistä saatuja tietoja. Hankkeen ohjausryhmään kuuluvat ylijohtaja Pentti Partanen (SM), kehittämispäällikkö Markku Haiko (Kuntaliitto), valmiuspäällikkö Markku Haranne (AVI), toimitusjohtaja Kimmo Kohvakka, (SPEK), toiminnanjohtaja Isto Kujala, (SSPL) sekä pelastusjohtaja Vesa Parkko, (SPPL). Tarvittaessa kerätään tietoa myös esimerkiksi haastatteluin. Jo alustava tarkastelu kuitenkin osoittaa, että tietojen yhdenmukaistaminen on haasteellista. Käytettävät aineistot Aineistoina käytetään sähköisiä tietokantoja (PRONTO, HAKA jne.), tilinpäätösja toimintakertomustietoja ja muita dokumentteja. Pelastustoimen tilinpäätöksessä yhdistetään valtion (ministeriö, Avi, Pelastusopisto), aluelaitosten, vapaaja sopimuspalokuntien sekä järjestöjen (SPEK, PSR, SSPL, SPPL) tilinpäätösja tasetiedot, henkilöstötiedot, kalustoja kiinteistötiedot sekä toimintatiedot. Vaikka pelastustoimessa on jo käytössä erilaisia sähköisiä tietorekistereitä, on todennäköistä, että hankkeessa joudutaan tekemään tietojen tarkistamista ja yhdenmukaistamista. Hankeorganisaatio Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK) toimii hankkeen hallinnoijana ja kotipesänä. Hankkeessa työskentelee yksi kokopäiväinen tutkija, Teija Mankkinen. Tavoitteena on, että tilinpäätöshanke rakentuisi ns. Näin ollen tavoitteena on selvittää, kuinka paljon pelastustoimessa työskenteli kaikkiaan ihmisiä esimerkiksi taloushallinnon tehtävissä vuosina 2008 ja 2009 tai millaista kalustoa pelastustoimessa on ollut käytössä. Pelastustoimea tarkastellaan hankkeessa kokonaisuutena
Aluepelastuslaitoksen ja VPK-yhdistyksen välisen sopimuksen lisäksi on myös samaan aikaan olemassa aluepelastuslaitoksen ja VPK-yhdistyksen jäsenen välillä sopimus eli työsopimus. – Ei ole olemassa valtakunnallisesti koottua tarkkaa tietoa palokuntien ja henkilökohtaisen sopimuksen sopimuspalokuntalaisten sopimuksista, Isto Kujala sanoo ja kertoo tällä hankkeella pyrittävän saamaan tällaista tietoa. Sitä tarvitsevat paitsi laitokset itse ja kuntien poliittiset päättäjät, myös sisäasiainministeriö saadakseen kuvan toimialan valtakunnallisesta tilanteesta. 5/2010 43 P elastusylijohtaja Pentti Partanen pitää tärkeänä, että pelastuslaitosten toiminnan tukemiseksi voidaan luoda taloudelliset ja toiminnalliset mittarit, joilla voidaan vertailla pelastuslaitoksia ja alasta saadaan tutkittua tietoa. Erillisessä tilaisuudessa on tarkoitus tavata myös sopimuspalokuntien vastuuhenkilöitä ja henkilökohtaisen sopimuksen sopimuspalokuntalaisia. Tarkoituksena on kerätä tietoa myös muista sopimuspalokuntien pelastustoimelle aiheutuvista kustannuksista. Hankkeessa tarvittava tieto kerätään suoraan aluepelastuslaitoksilta siten, että hankkeen vetäjä käy henkilökohtaisesti kussakin aluepelastuslaitoksessa tapaamassa palokuntien sopimukset hyvin tuntevaa tai tuntevia virkamiehiä. Hankkeen vetäjä, SSPL:n toiminnanjohtaja Isto Kujala kertoo, että alueilta kerättyjen tietojen perusteella päästään arvioimaan, millaisia sopimuksia on tehty ja onko niissä kaikki vastuut sovittu. Meiltä on jostakin syystä puuttunut itsetunto puhua kokonaisuudesta. Pelkät tilinpäätöstiedot eivät anna välttämättä oikeaa kuvaa. Nyt selvitetään palokuntien sopimusten rakenne ja sopimuskorvaukset, henkilökohtaisen sopimuksen sopimuspalokuntalaisten sopimusten rakenne ja korvaukset sekä sopimuspalokuntatoiminnan kustannukset koko maan osalta. Tämän hankkeen myötä syntyy mahdollisuus saada kuva kokonaisuudesta. Tänä vuonna käynnistynyt ja ensi vuoden loppuun kestävällä pelastustoimen tilinpäätöshankkeella tämä on mahdollista saavuttaa. – Kyse pelastuslaitosten vertailussa ei ole kauneustai tehokkuuskilpailusta vaan suunnittelun ja kehittämisen lähtökohdasta. – Uskon, että myös meillä on tähän halua ja tarvetta. Aluepelastuslaitoksen ja yksittäisen henkilön välisten sopimusten (työsopimukset) lisäksi on olemassa samaan aikaan yksittäisten sopimusten tehneiden henkilöiden palomiesyhdistyksen tai vastaavien ja aluepelastuslaitoksen välisiä sopimuksia. Taloudesta vastaavat tekevät sitä joka tapauksessa ja on myös hyvä itse tietää nämä asiat. Isto Kujala kuvailee puuttuvan tiedon saamista kivijalan rakentamiseksi jatkotyölle. On hyvä verrata itseänsä muihin, mutta toki alueiden erilaisuus huomioiden; suurkaupunkialue on erilainen kuin maaseutualue, Pentti Partanen korostaa. – Tämän perusteella saadaan työkalu sopimusasioihin koko maassa ja voidaan tarkastella sitä, mitä johtopäätöksiä kerätty tieto aiheuttaa. Tieto kootaan aluepelastuslaitoksista ja sopimuspalokunnilta saadusta tiedosta. Tämä on työkalu ja väline, ei lopputulos. – Pelastuslaitosten kumppanuushankkeessa ovat talouden ja hallinnon vastuuhenkilöt tehneet jo paljon tilinpäätösten vertailtavuuden edistämiseksi, mutta tällä hankkeella halutaan lisätä kokonaisnäkemystä sekä vertailtavuutta, hän huomauttaa. – Positiivisinta tässä on se, että saatavien tietojen pohjalta tiedetään mistä puhutaan. Myös aluepelastuslaitoksen ja yrityksen tai vastaavan välillä voi olla palokuntasopimus. – Vertailua voidaan tehdä suorituskyvyn tai taloudellisen tehokkuuden perusteella. Palosuojelurahasto on myöntänyt hankkeelle rahoituksen. Hankkeella saadaan tieteelliset kriteerit täyttävää tutkimusta. Hankkeen toteuttamisen tukemiseksi on perustettu ohjausryhmä, johon kuuluu 12 jäsentä. – Toki kuvan muodostamista helpottaa myös se, että pelastusala muodostuu nykyisin pienemmästä määrästä alueellisia toimijoita eikä yli 400:stä kuntakohtaisesta toimijasta. Tällä hankkeella on yhteys myös pelastustoimen konsernitilinpäätöshankkeeseen. Pelastusylijohtaja Partasen mielestä tilinpäätöshankkeella on alalle myös psykologinen merkitys. €€ Koko maan palokuntasopimukset selvitetään Pelastusylijohtaja Pentti Partanen: ”Työkalu monenlaiseen tarpeeseen” 5/2010 43. – Esimerkiksi Englannissa pelastuslaitoksia vertaillaan systemaattisesti tietyin määräajoin. Esimerkiksi työsuojeluun ja työterveydenhuoltoon liittyvät asiat ovat usein sopimatta. Myös aluepelastuslaitoksen ja yksittäisen henkilön välisiä sopimuksia eli työsopimuksia on olemassa. – On ollut erilaisia tapoja hoitaa esimerkiksi taloushallintoa ja kirjanpitoa, siksi vertailu ei tähän mennessä ole ollut helppoa eikä yksiselitteistä, mutta se on tarpeellista, hän tähdentää. Hanke on alkanut 1.4.2010 ja se päättyy 31.1.2011. Me olemme esimerkiksi Rajavartiolaitosta suurempi ja sitä laitosta tuskin kukaan pitää pienenä toimijana. Tällä hetkellä pelastuslaitosten, palokuntayhdistysten ja sopimuspalokuntalaisten välillä on aluepelastuslaitoksen ja VPK-yhdistyksen välinen sopimus. Esimerkiksi sopimusten mahdollinen yhdenmukaistaminen arvioidaan hankkeesta saadun tiedon perusteella. Teksti: Esa Aalto S opimuspalokuntien ja henkilökohtaisen sopimuksen tehneiden sopimuspalokuntalaisten sopimustilanne selvitetään valtakunnallisessa hankkeessa. Niitä rankataan liikennevalomaisesti järjestykseen niin toiminnallisen suorituskyvyn kuin taloudenkin perusteella. – Pelastustoimi on useissa kommenteissa nähnyt itsensä vaatimattomana ”prosenttiliikkeenä.” Nyt voidaan tämänkin hankkeen avulla nähdä, ettei kyse ole kokonaisuudessaan pienestä toimijasta. Hänen mielestään on myös tarpeen, että laitoksille syntyy mahdollisuus vertailla toisiaan. Tarkkaan selvitetään tieto aluesopimuksista ja palokuntasopimuksista
Tällä hetkellä asemalla työskentelevät palomiehinä veljekset Marko (41 vuotta), Jarkko (39) ja Sauli (35) Pohjaranta. Nyt on sitten kasvamassa uutta palokuntasukupolvea, sillä Markon poika Severi, 9 vuotta ja Jarkon poika Otto, 7 vuotta, ovat aktiivisia nuoriso-osastolaisia. He kuitenkin pääsivät mukaan ja osallistumaan, josta syntyi kipinä toimintaan. Edessä ovat Jarkon poika Otto sekä Markon poika Severi.. Heidän isänsä Aimo Pohjaranta (65) aloitti palokuntatoiminnassa 40 vuotta sitten ja on edelleen joka kahdeksas viikko rivissä yksikönjohtopäivystyksessä. – Viiden minuutin lähtövalmiudessa on Somerolla 5–6 vapaaehtoisista koostuvan sammutusmiehen porukka. Esimerkiksi Pohjarannat mukana palokunnassa monessa polvessa Palomiesveljekset miehittävät paloaseman Somerolla Teksti ja kuva: Esa Aalto hälytystehtäviin pääsee nykyisin mukaan vain 18 vuotta täyttänyt, kun aikaisemmin paikkakunnan oma päällikkö saattoi, hieman omalla riskilläänkin, ottaa hieman ikärajan alapuolella olevia kavereita mukaan hälytyksiin. 44 5/2010 S omeron paloaseman miehittävät Pohjarannat. Hänen veljensä Mikko Pohjaranta (70) on myös ollut mukana palokuntatoiminnassa. Ja tästä on huoli, että porukkaa riittää jatkossakin lähtemään riittävästi tällaisella valmiudella. Silloin paikkakunnalla toimi vireästi vielä VPK. Nykyään palokuntatoimintaa pyöritetään palomieskerhon puitteissa. Saivat kenties olla vähän letkunvarressakin kiinni, Pohjarannat sanovat. Suuri laitos etääntynyt pikkukunnasta Heidän mielestään isompi aluelaitos on vieraannuttanut toimintaa kunnissa. Mikko ja Aimo Pohjaranta innostuivat palokuntatoiminnasta isänsä esimerkistä. – Näki kuinka hän aina lähti hälytyksiin ja tietenkin se poikia kiinnosti. – Ensin mentiin kukin vuorotellen isän esimerkin mukaisesti puolivakinaiseen palokuntaan ja siitä tie on vienyt ammattiin, vuodesta 1988, 1996, 2003 Someron asemalla työskennelleet veljekset sanovat. Eivät veljesten vaimotkaan ole välttyneet palokunnalta, vaan ovat olleet aktiiveja sen naisosastossa. Pohjarannan veljekset työskentelevät virka-aikana asemalla ja ovat vuorotellen joka neljäs viikko päivystysvuorossa. Olisi pidettävä huolta, että heitä löytyy jatkossakin. Myös Mikon tyttäret ovat olleet mukana palokuntatoiminnassa nuoriso-osastossa. Somerolla palokunta toimii pääasiassa puolivakinaisen väen voimin. Toiminnasta on jotenkin kadonnut sellainen vetovoimaisuus, jolla erityisesti uutta porukkaa saataisiin houkuteltua mukaan. Siihen vaikuttaa heidän mielestään jo Pohjarannan palomiessukua Somerolta: Mikko Pohjaranta (vas.), Aimo Pohjaranta, Jarkko Pohjaranta, Sauli Pohjaranta ja Marko Pohjaranta. Huoli vapaaehtoisten riittävyydestä He kantavat huolta siitä, miten jatkossa Someronkin kaltaisella maaseutupaikkakunnalla on riittävästi vapaaehtoisia sammutusmiehiä. Näin serkukset voivat vaikka joskus olla miehittämässä kotikuntansa paloasemaa. – Meidän toimintamme perustuu vapaaehtoisten, kuten puolivakinaisten palomiesten innokkuuteen osallistua tehtäviin. – Halu auttaa, reipas meininki ja porukkahenki, siinä ovat ne syyt, miksi halusi tällaiseen mukaan, he sanovat, ja seuraava polvi nyökyttelee. Heille palokunnasta ei tullut ammattia, mutta Aimon pojille tuli. Heidän isänsä Väinö Pohjaranta oli puolestaan VPK:n perustajahahmoja
Yksittäiseen kuntaan saadaan tarpeen mukaan hyvää uutta kalustoa. Haluaisitko lukea vanhan jutun uudestaan. Ehdota meille, minkä 60 vuoden aikana Palontorjuntatai Pelastustieto-lehdissä julkaistun jutun haluaisit lukea! Kerro, milloin juttu on julkaistu – me etsimme sen ja julkaisemme jutun nettisivuillamme pdf-tiedostona. Ilmoittaudu 20.8. – Siksi on tärkeätä, että porukalla on valmius näihinkin tehtäviin, he huomauttavat. – Mutta on suuremmasta kokonaisuudesta myös hyötyä. Somerolla on vuosittain 200 paloja 100 ensitehtävää. Palokunta siis yhdistää ihmisiä Somerolla.. 5/2010 45 Ensimmäistä kertaa Suomessa Kestääkö reidet ja kantti. Kun Someron VPK:n toiminta aikoinaan hiipui vetäjäpulan vuoksi, ei palomieskerhon pyörittämässä toiminnassa juuri nyt ole tätä uhkaa. Meilaa: toimitus@pelastustieto.fi tai www.pelastustieto.fi > Postia toimitukselle tomuuksien määrä on kasvanut. – Ihmiset jopa odottavat sitä. Myös 1980-luvulla täällä aloitettu ensivastetoimintaa on paljon. Hakatikkaan SM-kilpailut! yksistään oman päällikön puuttuminen paikallistasolla. Somerolla aloitettiin ensivastetoiminta ensimmäisten joukossa. Raskaita tehtäviä usein vähälle väelle He myös muistuttavat, että pienemmällä alueella pienemmälle väelle osuu myös isojen paikkakuntien monilukuisempaa henkilökuntaa useammin raskaita pelastustehtäviä, kuten savusukelluksia. – Nuoriso-osastolaisia on parikymmentä ja kun omat lapsetkin ovat innostuneet toiminnasta, sitä toimii mielellään vetäjänä, palomiesveljekset tuumivat. mennessä: www.ctif. – Esimerkiksi liikenneonnetMitä juttua kaipaat. Samalla on tilaisuus jakaa myös valistusta. Saadaan toimintaan laajempaa perspektiiviä ja kalustohankinnassa siitä on ollut paljonkin hyötyä. Olisi todella paha juttu, jos palotarkastukset lopetettaisiin kokonaan, Pohjarannat sanovat. Myös palotarkastustoiminta on tärkeätä. Myös veteraanija naisosastot toimivat aktiivisesti
Täysin ilman ongelmia ei harjoituksesta selvitty – ja se oli Pousin mielestä positiivista. Viking Linen risteilyalus oli poiminut pienemmän laivan matkustajat yön aikana turvaan ja satamassa heitä otti vastaan Punaisen Ristin ensihuollon vapaaehtoiset. – Meille Punaisen Ristin työntekijöille on ilmiselvää, miten toimimme tavallisessa arjessa, mutta sitä pitää vielä miettiä huolellisemmin, miten jaamme työt, kun on katastrofitilanne, Virtanen jatkaa. – Vapaaehtoiset olivat motivoituneita ja heidän toimintansa oli esimerkillistä. Kokonaisuudessaan evakuointirastin vapaaehtoisten todettiin suoriutuneen urakastaan hienosti. Harjoitus käynnistyi kuvitteellisella tilanteella, että Suomeen oli saapunut vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen voimakas matalapaine, jonka seurauksena merellä oli annettu myrskyvaroitus ja maa-alueella puhalsi vaarallisen voimakas tuuli 30 m/s. toukokuuta, sitä, miten Punaisen Ristin vapaaehtoiset auttaisivat, jos Varsinais-Suomeen iskisi kova myrsky. Lisäksi viranomaiset ovat kiitelleet, että hekin pääsivät harjoittelemaan omia tehtäviään. LounaisSuomessa satoi runsaasti ja merivesi nousi jopa metrin. 46 5/2010 T urussa, Naantalissa ja Paraisilla harjoiteltiin perjantaina 14. – Harjoitus ja yhteistyö oli suunniteltu hyvin, ja se näkyi kaikessa, Pousi sanoo. – Moni joutui harjoituksessa sellaiseen rooliin, johon todellisuudessa tuskin joutuisi. Kuvitteellisessa katastrofissa perehdyttiin liikenneonnettomuuden uhrien ensiapuun, saastuneen veden puhdistamiseen, merihätään joutuneen aluksen matkustajien evakuointiin, ensihuoltoon ja henkiseen tukeen sekä saaristossa maastoon eksyneiden ihmisten etsintään. Tarkkailijana ja ohjaajana evakuointirastilla mukana ollut Hanna Uurasmaa löysi suorituksista myös parannettavaa. – Oppimisen kannalta on hyvä, että ihmiset havaitsevat ongelmia ja joutuvat etsimään tapoja ratkaista niitä, Pousi sanoo. – Olen saanut harjoitukseen osallistuneilta vapaaehtoisilta ja viranomaisilta todella myönteistä palautetta, kertoo Myrskytuuli 2010 -valmiusharjoituksen operatiivinen johtaja, Punaisen Ristin Varsinais-Suomen piirin valmiuspäällikkö Tommi Virtanen. Harjoituksen päätyttyä bussionnettomuusharjoituksen johtajana toiminut Jouni Pousi oli tyytyväinen. Ensimmäinen rasti: ensiapua bussionnettomuuden uhreille Särkänsalmen sillalla Naantalissa oli sattunut kuvitteellinen bussionnettomuus, jossa 40 matkustajaa oli loukkaantunut eri tavoin. Pousi toimii ensihoidon lehtorina Metropolia-ammattikorkeakoulussa. Harjoituksessa oli mukana myös pelastuslaitos ja kaksi vapaapalokuntaa. – Ensiapuryhmien asenne oli kunnossa, kiitteli viranomaisten puolelta Varsinais-Suomen Pelastuslaitoksen lääkintäesimies Jussi Vaittiniemi. Toisaalta tässä harjoiteltiin niin isoa onnettomuutta, ettei siitä yksikään organisaatio selviäisi yksin, Vaittiniemi jatkaa. Tietysti harjoituksessa kävi ilmi myös asioita, joita meidän pitää kehittää, Virtanen jatkaa. Kuva: Taina Keinänen.. Toinen rasti: hätääntyneiden laivamatkustajien evakuointi Matkustaja-alus oli joutunut yöllä merihätään. Ensiapuryhmäläiset ja Punaisen Ristin kansainväliset avustustyöntekijät harjoittelivat, miten loukkaantuneita bussimatkustajia voi parhaiten auttaa. Myrskytuuli 2010 keräsi Turkuun yli 500 vapaaehtoista ja lukuisia viranomaisia Rastikoulutusta valmiusharjoituksessa Teksti: Sanna Räsänen, tiedottaja, Punainen Risti Punaisen Ristin vapaaehtoinen Mona Heikkurinen mittaa pulssia päänsä loukanneelta potilaalta Myrskytuuli 2010 –valmiusharjoituksessa
– Koira nauttii etsinnöistä silminnähden, Aino Hirvonen kertoo ja palkitsee suojattinsa koirankekseillä. – Jos koiraa johonkin kouluttaa, miksei sellaiseen työhön, missä voi olla oikeasti hyödyksi, Hirvonen perustelee innostustaan Vapepan toimintaan. – Harjoitus oli mielenkiintoinen ja haastava. Hälytysryhmään päästäkseen sekä koiran että emännän tai isännän täytyy suorittaa useita kursseja ja testejä mm. Kuva: Marianne Holmström. Voitto-koira löysi kadonneen henkilön etsintäharjoituksessa. Ensimmäistä kertaa evakuointiharjoituksessa mukana ollut Leila Järvi Helsingistä jännitti harjoitusta etukäteen, mutta jälkeenpäin tunnetila oli positiivinen. Välttämättä ei tehty virheitä, mutta asioita voisi tehdä toisin, että olisi helpompaa. Kadonnutta esittää Mari-Anne Eerikäinen. Vähän suolaista siitä tuli, koska näin lähellä merta joki on jo murtovettä, mutta ihan hyvää vettä se silti oli, Keskinen jatkaa. Kimmo Färm, Ville Vihersalo, Juuso Tähkäpää ja 5000 litraa juomakelpoista Aurajoen vettä. Lue lisää Punaisen Ristin vapaaehtoistyöstä osoitteessa www.punainenristi.fi Suomen Punaisella Ristillä on vedenpuhdistuslaitteistoa. Koiran työ palkittiin noin vartin päästä: kadonnut nuori nainen eli Punaisen Ristin vapaaehtoinen Mari-Anne Eerikäinen löytyi rantakalliolta hyvässä kunnossa. Kadonneen omainen oli tehnyt ilmoituksen viranomaisille, jotka olivat hälyttäneet apuun Vapaaehtoisen pelastuspalvelun. Ihmiset kyselivät kaikenlaista. Tavoitteena oli loihtia Aurajoesta juomakelpoista vettä kolmessa pisteessä Tuomiokirkkopuistossa, Kristiinankadulla ja Forum Marinumilla. Evakuointirastin osallistujilla oli monessa mielessä tärkeä rooli, sillä harjoituksen avulla Punainen Risti luo satamiin evakuointitilanteisiin sopivan toimintamallin, jota voi soveltaa kaikissa satamissa. 5/2010 47 – Tämä oli oppimistilanne kaikille. Myrskytuuli 2010 -valmiusharjoituksessa vedenpuhdistusyksiköt otettiin käyttöön Aurajoen rannassa. – Ainakin siitä päätellen, että Aurajoen vettä vapaaehtoisesti maistaneet kutsuvieraat ovat edelleen hengissä ja hyvissä voimissa. Kuva: Heidi Hakkarainen.. Kuva: Liisa Flinck-Vasama. – Meillä on ollut laivalla sekä satamissa suunnitelma tällaisiin tilanteisiin, mutta tämä harjoitus on ensimmäinen laatuaan, Viking Linen terminaalipäällikkö Lars-Gustav Hellman kertoo. Etsijöinä Aino Hirvonen, Voitto ja Jussi Huhtanen. Mukana harjoituksessa oli ihmisten lisäksi myös koiria, joilla oli keskeinen rooli pieniin rämeikköisiin saariin suuntautuvassa etsinnässä. Etsijät pääsivät nopeasti paikalle Voiton haukkuessa villisti löytönsä kunniaksi. Huhtanen varmisti etsittävän alueen kartalta ja Hirvonen lähetti Voiton matkaan. Kuva: Johanna Lassy-Mäntyvaara. Jos ajattelee, että mukana oli paljon ensikertalaisia, meni mielestäni ihan hyvin, Uurasmaa sanoo. Etsijät eläytyivät kuvitteelliseen tarinaan, jossa kolmen hengen seurue oli jäänyt palaamatta yön yli kestäneeltä kalastusreissultaan. Kolmas rasti: saaristoon eksyneiden etsintää Punaisen Ristin, Vapaaehtoisen pelastuspalvelun (Vapepa) ja Meripelastusseuran vapaaehtoiset jalkautuivat Länsi-Turunmaan saaristoon. suunnistuksesta ja maastoetsinnästä. Neljäs rasti: Aurajoen vedestä juomakelpoista Vedenpuhdistusrasteilla Punaisen Ristin vapaaehtoiset harjoittelivat sellaisten tilanteiden varalle, joissa puhdasta vettä ei syystä tai toisesta olisi käytettävissä. Hierarkia, miten tehtävässä toimitaan, alkaa selvitä minulle pikku hiljaa. Punaisen Ristin vapaaehtoinen Petra Turu antaa henkistä tukea kuviteelliseen merihätään joutuneen laivan matkustajaa esittävälle Päivi Laurilalle. Myrskytuuli 2010 keräsi Turkuun yli 500 vapaaehtoista ja lukuisia viranomaisia Rastikoulutusta valmiusharjoituksessa Voitto on toiminut hälytyskoirana vasta vuoden, mutta ehtinyt olla jo mukana oikeissakin etsinnöissä. Voitto-koira rantautui saareen Meripelastusseuran veneellä, yhdessä emäntänsä Aino Hirvosen ja Vapepan Tampereen osaston vapaaehtoisen Jussi Huhtasen kanssa. Vapepa-johtaja Markku Evala jakoi alueen tottuneesti kartalla ja lähetti etsijät ja koirapartiot matkaan. – Se lopputulos saatiin mikä haluttiinkin, vedenpuhdistusharjoitusta johtanut Petri Keskinen sanoo
Onnettomuus voi olla tulipalo tai jokin muu vaaratilanne, joka vaatii välitöntä poistumista asunnosta. Kumpikin on kiinnostunut sammuttimien käytöstä: olisi tärkeää harjoitella ennakolta niiden käyttöä. – Jos edes tämän jokainen tekisi taloudessaan, niin se olisi paljon eteenpäin. Suunnitelmaan liittyvän omatoimisen riskienarvioinnin ja turvallisuustarkastusten avulla kodin turvallisuutta on mahdollista lisätä entisestään. Ministeriöltä ohjeet Sisäasiainministeriön pelastusosaston ohjeiden mukaan Kodin pelastautumissuunnitelma on etukäteen tehty suunnitelma onnettomuustilanteen toimista kotona. Koulutus tuotti suunnitelman Koulutuksen innostamina Eskelisten tekemä pelastautumissuunnitelma on hyvä pohja oman perheen turvallisuudelle. Muita messurakentajia siellä ei tainnut olla, koulutus oli päiväsaikaan ja siksi vähän hankala aika. Perheet voisivat varautua etukäteen Paras oppi koulutuksesta Erkki Eskelisen mielestä oli havainto siitä, että moni perhe voisi etukäteen jotenkin varautua ja keskustella asioista; mitä tehdään, jos tulee joku hätä kotona, katastrofi tai tulipalo. Ennakkoon suunniteltu ja harjoiteltu hätäpoistuminen rakennuksesta ulos Eskelisen perhe teki asunto messuille TURVALLISEN KODIN Eskelisen kuusihenkinen perhe on kiireinen; valmistuva talo on Kuopion Asuntomessujen yhtenä käyntikohteena. Tulipalo on onneksi aika harvinainen tapahtuma, pienemmät onnettomuudet ovat paljon todennäköisempiä. Pelastuslaitoksen edustaja suosittelee Pohjois-Savon pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Jukka Koponen korostaa ihmisten omatoimista kotien turvallisuusasioihin perehtymistä ja pelastautumissuunnitelmien laatimista. Sitten ei tarvitse ruveta sokkona ryntäilemään sinne tänne. Perheeseen kuuluvat myös 18-vuotiaat Joonas ja Niko Nissinen sekä pieni valkoinen Roosa-koira.. – Olisi varmasti hyvä käydä läpi asioita konkreettisesti, harjoitus toisi siihen vielä lisäarvoa. Sen voisi vielä hioa sellaiseksi, että siitä tulisi selkeä, valmis toimintamalli. Kuvassa ovat myös perheen äiti Päivi Eskelinen sekä perheen nuorin lapsi, 10-vuotias Luukas. Ajattelen, että on parempi mennä pienillä askelilla kuin harpata sellaiseen täydellisyyteen, joka aika monelta jää saavuttamatta, Erkki Eskelinen toteaa. – Niiden tavoitteena on vähentää kotona tapahtuvia tulipaloja ja onnettomuuksia sekä kehittää ihmisten omatoimisuutta vaaraja onnettomuustapauksia varten. Olisi hyvä myös tietää maksimiasukasmäärä, kuinka paljon porukkaa talossa voi olla. 48 5/2010 Teksti: Jussi Kekäläinen Kuvat: Hannu Miettinen K uopiolaisen Eskelisen perheen vanhemmat Päivi ja Erkki osallistuivat asuntomessurakentajille suunnattuun turvallisuuskoulutukseen. Maatiloilta mallia Maatiloilla käytössä oleva Pelastusinfo-taulu saattaisi Erkki Eskelisen mielestä olla hyvä ratkaisu myös pientaloissa. Hyvin mietittynä, laadittuna ja käytäntöön saatettuina suunnitelmat vähentävät onnettomuuksia ja tulipaloja sekä pienentävät niistä johtuvia henkilöja omaisuusvahinkoja. Tänä keväänä Pelastusopiston järjestämä koulutustilaisuus oli Erkki Eskelisen mukaan tosi hyvä. Eikä pelastautumissuunnitelmamallikaan ole vielä täydellinen. Harjoittelu tarpeen Erkki Eskelinen pitää harjoittelua käytännössä tarpeellisena. – Asiat voisivat olla mietittyinä jo etukäteen. Ennalta tehdyn ja harjoitellun pelastautumissuunnitelman etuna ovat välittömät oikeat toimet onnettomuuden sattuessa. Siitä näkisi missä makuuhuoneet ovat; eiväthän palomiehet voi tietää, ovatko ne ylävai alakerrassa. – Pientaloissa voisi olla taulu, jossa olisi talon pohjapiirustus. Selkäytimessä pitää olla ajatus siitä, että ensin mennään pihalle ja sieltä soitetaan apua. 14-vuotias Eerik Eskelinen on isänsä Erkin kanssa sitä mieltä, ettei pelkkä pelastautumissuunnitelma vielä riitä, on tiedettävä myös apuvälineistä. Jokainen katsoo toisensa perään ja tietää ketä on paikalla, sitten tarvittaessa herättää ja huolehtii, että kaikki pääsevät turvaan. – Olimme vaimoni kanssa koulutuksessa yhtenä päivänä. Ensinnäkin siellä havahtui ajattelemaan asioita turvallisuuden kannalta ja lisäksi oli ensiapukoulutusta sekä sammutusharjoituksia ruiskulla ja sammutuspeitteellä. TUAS-hankkeen eli Turvallisen rakentamisen ja asumisen edistämisen hankkeesta vastaavat Pelastusopisto, PohjoisSavon Pelastusalan Liitto ry, Pohjois-Savon pelastuslaitos ja Savon ammattija aikuisopisto
Vesihälytyksen sattuessa käyttöveden syöttö katkaistaan vesivahinkojen estämiseksi. Palohälytyksen sattuessa turvajärjestelmä katkaisee automaattisesti sähköt pois riskialttiista sähkölaitteista, kuten liedestä, kiukaasta ja keittiön työtason pistorasiasta. Avaimissa on kaukosäädin autonavaimien malliin. Kuopion asuntomessujen Sami-talo on kokonaisturvallinen Tuomo Kettunen korostaa, ettei Sami-talon turvavarustelussa ole mukana mitään business-ajattelua oppilaitoksen puolelta. Teksti ja kuva: Jussi Kekäläinen kokoontumispaikalle lisää kodin henkilöturvallisuutta. Turhan hälytyksen jälkeen sähköt ja käyttövesi saadaan palautettua kuittaamalla hälytyskäyttöpaneelista henkilökohtaisella koodilla. Käytössä on sähköverkossa olevat peruspalovaroittimet, yläja alakerrassa, molemmissa kaksi. 5/2010 49 S avon ammattija aikuisopiston koulutuspäällikkö Tuomo Kettusen mukaan turvallisuus on asuntomessuilla nyt ehkä enemmän esillä kuin aikaisemmin. Järjestelmää ohjataan ulko-oville sijoitetulla käyttöpaneeleilla, joissa on kaksirivinen LCD-näyttö. Kuopion messualueella ei niitä tietääkseni ole missään muussa talossa. Verkkovirralla toimiva turvajärjestelmä sisältää murtovalvonnan, palohälytystoiminnat sekä vesivahinkosuojauksen. Turvalliseen kotiin kuuluvat niin jauhesammutin kuin sammutuspeitto. Eskelisten talon arkieteisen seinälle on tarkoitus sijoittaa sammutusvälineet, samaan tilaan kävisivät hyvin myös se infotaulu sekä ensiapuvälineet. Erkki ja Päivi Eskelinen halusivat painottaa turvallisuuden merkitystä uudessa kodissaan. Turvallisen rakentamisen ja asumisen edistämishanketta (TUAS) hallinnoiva Pelastusopisto halusi ammattiopiston mukaan hankkeeseen ja sen seurauksena Kuopion asuntomessuille rakennettiin Sami-talo. Liesikuvussa on myös oma sammutusjärjestelmä. Savon ammattija aikuisopistossa pyritään olemaan ajan tasalla tässäkin opetuksessa.. – Enimmäkseen sprinklereitä on liikeja toimistokiinteistöissä. – Ihmiset haluavat turvajärjestelmiä ja varmennuksen siitä, että vahingon sattuessa se ei pääse laajenemaan. Talosta saatiin kokonaisturvallinen rakentamalla siihen monenlaisia turvajärjestelmiä. Huoltovapaa sprinklerijärjestelmä Tuomo Kettunen korostaa, ettei automaattinen sprinklerijärjestelmä, mikä Sami-talossa nyt on, ole kovinkaan yleinen omakotitaloissa. – Talossa ei ole mitään erikoista extraa. Tulevien asukkaiden opastus Sami-talossa on muutenkin tekniikkaa sen verran, että tulevat asukkaat tarvitsevat asumiseensa opastusta. Asuntomessuilla on hyvä esitellä, että tällainenkin vaihtoehto on olemassa. Ulko-ovia on mahdollisuus ohjata järjestelmän kautta, ulko-ovessa ja parvekkeen ovessa on sähkölukot. Laitteisto on huoltovapaa, ja käyttöikä on sama kuin kaikilla muillakin talon putkistoilla. Vesihälytyksen anturit sijaitsevat kaikissa riskialttiissa paikoissa. On huomioitu ihan normaalit lupavaatimusten asiat. Perheenisän suunnittelema Arkkitehti Erkki Eskelinen on itse suunnitellut perheensä uuden talon
50 5/2010 O ppiminen on aktiivista toimintaa. Oppivaisina olentoina siirrämme helposti opittua eteenpäin samalla tavoin. Ajatus yhteistyöstä poliisin kanssa heräsi koulujen uhkatilannekoulutuspäivillä syyskuussa 2009. Yksi ryhmä esitti kuinka asian olisi opettanut ja opetus Koulutusoppia poliisija pelastusviranomaisille Joensuussa Opettajilta vinkkejä valistustyöhön Teksti ja kuva: Jari Turunen, riskienhallintapäällikkö, Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Perinteisesti pelastuslaitosten valistustyötä arvioidaan toteutuneen valistusprosentin avulla. Olennaista on kuitenkin myös valistuksen perille meno. Kouluille nimetyt yhdyshenkilöt poliisista ja pelastuslaitokselta tutustuivat toisiinsa ja saivat arvokasta tietoa toistensa toiminnasta esimerkiksi koulu-uhkaustilanteissa. Päivä oli rakennettu siten, että eri-ikäisten opettajat kertoivat lyhyissä alustuksissa ydinasioita opettamisesta kullekin ikäryhmälle. Moni meistä on saanut koulutuksensa vanhalla ”hauki on kala” – riittävän monta kertaa toistettuna – tyylillä. Aivan aluksi oli luento siitä mikä opettamisessa, opetustilanteessa ja oppimisessa on olennaista. Molemmilla toimijoilla oli samanlaiset tarpeet. Varsinaiseen valistustyöhön suunnataan paljon resursseja – valistustyön laadun parantamiseen on myös resursoitava. Koulutuspäivä järjestettiin Joensuun paloasemalla 23.3.2010 ja päivään osallistui noin 40 poliisija pelastusviranomaista. Itä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) tarjosi auttavan kätensä. Päivä ideoitiin pienellä työryhmällä, jossa aktiivisesti toimi sivistystoimentarkastaja Kari Lehtola. Yhdyshenkilöille päätettiin järjestää pedagoginen koulutuspäivä. Nykyiset oppimiskäsitykset poikkeavat suuresti vanhasta ajattelusta, jolloin ajateltiin tietoa voitavan ”kaataa” oppijan päälle. Elämä on monelle opettanut, ettei oppi välttämättä menekään aina perille. Pedagogisen koulutuksen toteuttamiseen ei poliisilla eikä pelastusviranomaisilla ole riittäviä valmiuksia. Hän on oppinut, että paloauto on punainen.. Pelastuslaitos esitteli ”turvallisuuskumppanit”, kertoi ja keskusteli heidän toimenkuvastaan; poliisi jalkautti koulu-uhkauksiin liittyvän materiaalin ja esitteli omat yhteyshenkilönsä. Olemme oppineet esimerkiksi työn ja mahdollisesti omien lasten kautta uudenlaisen opetustavan. Eri ikäryhmien opettaminen on haasteellista, koska eri ikäinen oppii asioita eritavalla ja opettajan on tiedettävä perusasiat oppijoistakin. Päivän luennoitsijoiksi saatiin eriikäisten oppilaiden kanssa toimivia opettajia. Ikäryhmät oli jaettu päiväkoti-, alakoulu-, yläkouluja lukio ja ammatillisen koulutuksen ikäisiin. Voi olla, että pienen ihmisen mielenkiinto kohdistuu ainoastaan punaiseen paloautoon. Esittämämme aiheet ovat usein kuulijoille mielenkiintoisia, mutta se mitä oppija todella oppii, ei ole mitenkään mitattavissa. PohjoisKarjalan pelastuslaitos toteutti tammi-helmikuussa yhdessä Pohjois-Karjalan poliisilaitoksen kanssa laajan koulutuskierroksen, jossa kohdattiin yli 200 koulujen turvallisuusvastaavaa kahdeksassa eri tilaisuudessa. Koulutuspäivän tarkoituksena oli antaa pedagogisia valmiuksia opettaa ja kohdata eri-ikäisiä ihmisiä. Yhteistyö poliisin kanssa Sisäasiainministeriö ja poliisin ylin johto ovat esittäneet, että kouluille nimetään yhdyshenkilöt. Pedagogista koulutusta tarvitaan. Opettajan haasteellinen tehtävä on saada oppijan oppimisprosessi käyntiin. Pienryhmissä, joissa oli sekä poliiseja että pelastusviranomaisia valmisteltiin pikaisesti opetustuokio annetusta aiheesta vuorossa olevalle ikäryhmälle
Kapinahenkeä, näsäviisautta ja esittämistä esiintyy hormonimyrskyn keskellä elävissä mukavissa lapsissa. Kuusivuotiaalla puheen merkitys korostuu. Vuosia oppilaiden kanssa työskennelleen opettajan kokemusta ei ole varaa olla hyödyntämättä. Luentoa on katkottava mielenkiinnon säilymiseksi. Monelle päivä toi uskonvahvistusta opettamiseen. Vierailu itsessään on lapselle elämys ja liiat tehokeinot mielenkiinnon herättäjänä saattavat suunnata huomion pois opetettavasta asiasta. Erot eri ikäisten päiväkotilasten välillä ovat suuria. Lapsi tietää oikean ja väärän ja syyt ja seuraamukset ovat lasten tiedossa. Opetustuokiossa opitun arviointiin ei ehkä ole perinteisesti kiinnitetty riittävästi huomiota. Itse ainakin sovin koulutuspäivän jälkeen palotarkastuksen poikani päiväkotiin. Palaute oli positiivista ja henkilöstö oli täysillä mukana omina persooninaan. Ryhmät ovat hyvin erilaisia, erityisoppilaat ovat mukana. Havainnollistavat kuvat, videot ja esimerkit nuorten elämänpiiriin liittyvistä asioista toimivat hyvin. Opetustuokio Anu Hartikainen, FM, FT, Lehtori, Itä-Suomen yliopiston filosofisesta tiedekunnasta kertoi opetustuokion rakentamisesta alkusuunnittelusta loppuarviointiin. Oppilaan voi ottaa avuksi opetukseen. Parasta päivässä oli toisilta oppiminen, hyvä yhteistyö ja tunnelma. Varsinaisen tarkastuksen jälkeen harjoittelemme lasten kanssa mitä tehdä jos kynttilä kaatuu. Toteutusmalli oli toimiva. Päiväkotilaiset Mutalan päiväkodin johtajan Marja Ruohon mukaan päiväkoti-ikäisten opettamisessa on käytettävä aina leikkiä. Harjoittelemme sen leikin avulla – päiväkoti-ikäinen oppii leikkimällä. Liian voimakas juttu tai pelkkä sanakin voi viedä kaiken huomion ja sana voi tarttua lapselle ja hallitsee opetustuokiota. Päivä itsessään antoi ammattiopettajien innostavaa työskentelytapaa seuratessakin jo paljon opetusopin puolellekin. Alle 5-vuotias jaksaa keskittyä noin 10–15 minuuttia kerrallaan. Nuori elää minäkeskeisessä maailmassa ja haastaa tiedollaan aikuista. Alle 5-vuotias jaksaa keskittyä noin 10–15 minuuttia kerrallaan.. Kaiken ei tarvitse perustua meille rakkaisiin power pointteihin. luokat. Opetustuokion eri vaiheet – suunnittelu, opetusprosessi ja arviointi omine vaiheineen – tulivat hyvin selviksi. Opetustuokiossa keskitytään ehkä perinteisesti eniten itse opetusprosessiin. Tulitikkuleikkien vaaroista ja seurauksista kertominen soveltuu kaikille alakoululaisille. 1.–2.-luokkalainen näkee maailman oman pihan, perheen ja kodin kautta. Omat kokemukset, tarinat, sadut roolileikit ovat toimivia opetuksessa. Opettajien elävät esimerkit auttavat maailman katsomisessa muutenkin kuin suihkuputken läpi. Ryhmän varsinaisen opettajan kokemus kannattaa hyödyntää ennakkovalmistautumisessa, opetustuokiossa ja loppuarvioinnissa. Riittävää oppilastuntemusta ei yhden tunnin aikana saavuteta. Eri vaiheet tulee käydä aina läpi opetustuokiota rakennettaessa. Yhteistyön merkitystä onnettomuuksien ehkäisyssä ei voi liikaa korostaa. 2–3-vuotias oppii tilanteiden kautta, aikuinen puuttuu tilanteisiin tarvittaessa. 5.–6.-luokkalaisille opetussisällöt voivat olla jo kohtuullisen vaativia. On tärkeää olla jonkin verran perillä siitä, miten kuulija asioita ajattelee. Kannattaa olla aikuinen, eikä kaveri. Tärkeää vierailussa on lopetus johonkin myönteiseen asiaan. Asiat opitaan toistojen kautta pikkuhiljaa. Kun 3.–4.-luokkalainen kirjoittaa, hän ei voi kuunnella samanaikaisesti. Samaa asiaa on syytä kertoa erilaisin sanakääntein ja varmentaa perille menoa. Pelastusviranomaisille tuttu Palovaroitin pelastaa -filmi soveltuu näytettäväksi alakoululaisille pois lukien 1.–2. Turvallisuusteemapäivät voisivat sisältää havainnollistetun luentomaisen osuuden lisäksi esimerkiksi käytännönharjoituksia erilaisissa hätätilanteissa ja turvallisuusalan koulutuksen esittelyä. ARVIOINTI SUUNNITTELU Interaktiivinen vaihe OPETUSPROSESSI OPETUS OPISKELU OPPIMINEN Interaktiivinen vaihe OPETUSPROSESSI OPETUS OPISKELU OPPIMINEN OPETUSPROSESSI OPETUS OPISKELU OPPIMINEN OPPIMINEN Opetus-opiskelu-oppimisprosessi Poliisija pelastusviranomaiset kuulivat opetustyötä tekeviltä, miten on paras jakaa tietoa eri kohderyhmille, jotta tieto menisi perille mahdollisimman hyvin. Ajattelu ja moraali ovat kehittyneet ja opetuksessa voidaan hyvin käyttää pohdintoja. Yläkoululaiset Pielisjoen koulun apulaisrehtori Antti Kasurisen mielestä yläkoululaisenkohtaaminen ei ole hankalaa. Puolituhmakin tarina voi auttaa asioiden perille menoa. Kiitos kuuluu yhteistyötahoille, joita ilman ei riittävää tietoa ja taitoa olisi ollut. Ajan rajallisuus auttoi siinä, että päivä keskittyi ydinasioihin. 5/2010 51 arvioitiin ammattipedagogien ja osallistujien toimesta. Mitä henkilöstö sai koulutuspäivästä Päivä auttoi hahmottamaan eroja eri ikäisissä. Hyöty tulee myös koulupuolelle joka saa mahdollisesti laadukkaampaa valistusta. Arviointi jää vähäiseksi, vaikka sillä on suuri vaikutus oppimiseen ja opetuksen kehittämiseen. Päivä oli pintaraapaisu pedagogiikkaan, jatkokoulutusta tarvitaan. ”Learning by shock” – alku voi olla huono – ensimmäisen minuutin aikana arvioidaan vierailijan persoonaa. Alakoululaiset Nepenmäen koulun rehtori Jyrki Huusko kertoi, että opetettavia asioita on yksinkertaistettava. Kaikkien lasten kanssa opetuksessa kannattaa käyttää paljon havaintovälineitä. Toisen asteen opiskelijat Joensuun yhteiskoulun lukion apulaisrehtori Katri Kuosmanen kertoi, että 16–19-vuotiaan nuoren elämänhallinta koulun, kodin, harrasteiden ja kavereiden ristipaineessa ei aina ole helppoa. Tämän ikäiset nuoret voivat keskittyä opetettavaan asiaan jopa 75 minuuttia. Tulevaisuuden tavoitteet, kehityspaineet, tunteet ja muutokset ovat mielessä oppitunneillakin. Opettajan ja oppilaan suorittama arviointi syventää oppimista ja toisaalta on syytä myös itsearvioida jokainen opetustuokionsa ja kehittää sillä toimintaansa. Jos päivästä jäi jotakin jota hyödyntää käytännön työssä, oli päivä onnistunut. Alakoululaisten kehityksessä on suuria eroja; 1.–2.-luokkalaisille ei voi puhua esimerkiksi mittayksiköistä
Alle viiden minuutin kuluttua liekit ovat lähes metrin korkuiset ja niiden lämpösäteily tuntuu iholla. Testitulokset yllättivät jopa BAMin kokeneet palotutkijat. Ne myös palavat hitaammin ja hallitummin kuin muovilelut.” Tämä vaikuttaa erityisesti aikaan, joka on käytettävissä huoneesta poistumiseen. Lämpökynttilän liekki kosketti vaahtomuovipatjaa, joka syttyi heti. Sulanutta ja osaksi palavaa polyuretaania tippui lattialle. Palo leviää nopeasti palikoista sankoon, muovi sulaa ja syntyneestä aukosta liekit lyövät ylös. Näimme myös, mihin suuntaan savu kulkeutui ja mitä siinä suunnassa oli. Ilmakuvat siirretään johtoauton järjestelmään.” Helikopterin avulla voidaan > muodostaa tilannekuva koko toimintaalueesta tai sen osasta > johtaa joukkoja tehokkaammin > seurata tilanteen kehitystä > paikantaa kuumat alueet > tallentaa paikkatiedot (GPS-koordinaatit, kellonaika, lentokorkeus ja suunta) sekä kuvat palontutkintaa varten. (FWM 9/2008). Helikopterin toimintasäde on 500 m, suurin lentokorkeus 120 m ja toiminta-aika 15–20 min. Palo kehittyi kiivaasti ja 4,5 minuutin kuluttua huoneessa tapahtui yleissyttyminen. ”Puulelut syttyvät huomattavasti vaikeammin. ”Muovi palaa kuumemmalla liekillä kuin puu. Pelastustoiminnan johtaja Carlton Kerr kertoo: ”Helikopterin ansiosta näimme, mihin suuntaan palo levisi ja minne se saattaisi levitä. Tutkijat, palokunnat ja vakuutusyhtiöt vaativat Saksaan yhdenmukaisia tuotteiden paloturvallisuusmääräyksiä. Toisessa kokeessa Anja Hofmann sytytti muovisen leluauton tavallisella tupakansytyttimellä. Helikopteria käytettiin ensimmäistä kertaa huonekaluja suunnittelevan yrityksen tulipalossa 29.6.2008. Palolaitoksen harjoitusalueelle oli lavastettu tyypillinen lastenhuone. Rakennusmiehet kiinnittivät huomionsa työmaan torninosturiin, joka liikkui täysin hallitsemattomasti. ”Täällä laboratoriossa kohdepoisto kerää savun, mutta kotona huone olisi jo sakean savun ja muovipalossa muodostuvien mustien kuitujen täyttämä”, Berliinin palolaitoksen tiedottaja Wolfgang Rowenhagen kommentoi. Myös patjat menestyivät huonosti testeissä. Tämä johtuu ennen kaikkea muovien osuuden kasvusta keskimääräisen asunnon sisustuksessa. Lapset ja nuoret aiheuttavat Saksassa noin 7500 asuntopaloa vuodessa. Anja Hofmann ottaa toiseen käteensä tähtisadetikun ja toiseen legopalikan. Vastaava mestari teki hätäilmoituksen ja kiipesi itse nosturin ohjaamoon estääkseen kuljettajaa putoamasta avoimesta ikkunasta. Hampshire lentää korkealla Korkean tason tehtävä St. Dominique Kreuzkam (FWM 8/2008) Palovaaralliset leikkikalut Emsworth (Englanti) Hampshiren pelastuslaitos on hankkinut radio-ohjattavan helikopterilennokin. Näissä paloissa kuolee joka vuosi noin 600 saksalaista. Martin (Itävalta). Auto syttyi erittäin nopeasti ja paloi kokonaan. ”Erityisesti nopeus, jolla lelujen muovi paloi, yllätti meidät”, kertoo Anja Hofmann. Tämä pieni koe toi esille muovin vaaratekijät: se syttyy erittäin helposti, palo leviää nopeasti ja tuottaa hyvin myrkyllisiä palokaasuja. Kun potilaan tila on vakiintunut, hänet laskettiin nostolavalla alas. Tutkija vie sen leikkisangossa olevien toisten palikoiden viereen. ”Useimmat ihmiset eivät tule ajatelleeksi, kuinka kuumalla liekillä tähtisadetikku palaa, sen lämpötila voi olla jopa 1080 o C.” Palikka syttyy hetkessä. Martinin ja Trosskolmin palokunnat sekä Riedin palokunnan nostolavayksikön. Englannissa on vuodesta 1988 ollut voimassa tiukat vaatimukset tuotteiden paloturvallisuudelle. Tuotteiden on kestettävä useiden minuuttien ajan kaasupolttimen liekin vaikutusta syttymättä. Nämä tiedot auttoivat kohdistamaan voimavaramme oikein.” Hampshiren pelastuslaitos selvittää nyt, mihin muihin tarkoituksiin helikopteria voitaisiin käyttää. Ambulanssilääkäri hoiti potilasta. Vuonna 2006 BAM oli television ohjelmaa varten tehnyt vastaavanlaisen kokeen. Saksan vakuutusyhtiöiden liitto GDV on siksi teettänyt BAM-tutkimuslaitoksella lastenhuoneen paloriskeihin liittyviä testejä. Lisäksi muovi suli ja lelusta tippui palavia pisaroita alustalle. Vielä 1970-luvulla asukkailla oli jopa 17 minuuttia aikaa poistua palavasta asunnosta. Saksassa patjoille ei toistaiseksi ole asetettu tällaisia vaatimuksia. Ilmeisesti nosturinkuljettaja oli saanut kaatumatautikohtauksen. Lämpötila on jo yli 1000 o C,” Hofmann lisää. EU päätti tammikuussa 2008, että lelujen valmistajille on asetettava tiukempia vaatimuksia tuotteiden paloturvallisuuden osalta. Helikopteri leijuu suoraan tai vinosti kohteen yläpuolella. Nykyään kuluu vain kahdesta neljään minuuttia, kun myrkylliset palokaasut ja liekit tekevät poistumisen mahdottomaksi. (Fire Magazine 9/2008). 52 5/2010 ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski B AM-tutkimuslaitoksen testit tuottivat hätäännyttäviä tuloksia: muovilelut syttyvät helposti, palavat kiivaasti ja tuottavat valtavasti savua. Teknisiä laitteita sekä muita muoviesineitä on huomattavasti enemmän. Hätäkeskus hälytti sairaankuljetusyksikön lisäksi St. Muovien määrä on kasvanut myös lastenhuoneessa. Helikopterin ohjaaja Graham Libby kertoo: ”Järjestelmän avulla pelastustoiminnan johtaja saa suurista tulipaloista reaaliaikaista tietoa videoiden sekä valoja lämpökamerakuvien välityksellä. Nostolava ulottui nosturin ohjaamon luo
Tilanne päättyi pelastusyksikön osalta klo ??.??. Olemme useassa yhteydessä yrittäneet tuoda esille väkivallan uhkatilanteiden yleistymistä pelastusalalla sekä tilanteisiin varautumisen merkitystä osana alan kokonaisvaltaista työturvallisuuskulttuuria. Tilanteen edetessä poliisipartioita pyydettiin paikalle useita lisää. Näyttääkin siltä, että aina tarvitsee sattua jotain, ennen kuin asioihin herätään. Toisin kävi, Juha Kaija kertoo. Mitä tarvitsee tapahtua ennen kuin jo kerättyä ja olemassa olevaa tietotaitoa aletaan hyödyntää pelastuslaitoksillamme. – Henkilöstömme toimi vaikeassa tilanteessa erittäin hyvin säilyttäen malttinsa. Periaatteena oli vaahdottaa kohde, jotta lavoja ei saisi tuikattua uudestaan tuleen. (?+?) oli palaamassa sairaankuljetustehtävää tukevalta keikalta asemalleen. Toisinkin olisi voinut toimia, ja silloin seuraukset olisivat voineet olla katastrofaaliset, palopäällikkö Ari Vakkilainen vetää yhteen. 80) esitettiin, että; > väkivaltatilanteiden ennakointi tulee ottaa osaksi pelastuslaitosten työsuojelua, > viranomaisten yhteistyötä, yhteiskoulutusta sekä yhteisiä toimintaohjeita esimerkiksi väkivaltatilanteissa toimimiseksi on kehitettävä alueellisesti, > väkivaltatilanteiden kohtaaminen tulee ottaa huomioon Pelastusopiston perusja täydennyskoulutuksessa (myös työpaikkakoulutus), Yhteistyö Pelastusopiston ja Poliisiammattikorkeakoulun alipäällystökurssien välillä on aloitettu tarkoituksena juuri viranomaisyhteistyötoiminnan kehittäminen esimerkiksi uhkatilanteiden varalle. Samaa tekivät poliisipartiot, joita paikalla oli kaksi. Jaosto totesi pelastusalan olevan ala jossa tilastollisesti on keskimääräistä korkeampi väkivallan uhka. Kuin näkymättömästä käskystä tie sammuttajien edessä katkesi iskulauseita huutavaan väkimuuriin: ”Valtion siat”. Hänen mukaansa toimintamalleja aletaan välittömästi laatia yhdessä poliisin kanssa, jotta pelastajien työturvallisuus ja kaluston koskemattomuus taataan. Pelastusalan uhkatilanteisiin on myös perehtynyt VTT sekä työturvallisuussäännöksiä valmistelevan neuvottelukunnan väkivallan uhka-jaosto vuonna 2009. ”Nuoret tarttuivat kiinni letkuun, Prokki horjahti ja vaahtoseos suihkusi Juha Kaijan silmiin. Peruuttaessa pulloja iskeytyi aurinkolippaan, tuulilasiin, etumaskiin, kuljettajan sivulasiin ja katolle. Näsinkalliolle kokoontunut, äänekkäästi yhteiskuntaa vastustava monisatapäinen nuorisojoukko esti yksikön pääsyä kohteeseen, haittasi tönimisellään sammutustehtävää ja lopulta tehosti vastalausettaan sankalla pullosateella. Alipäällystön ja päällystön kautta koulutus, ja toimintaohjeiden luominen saadaan käynnistymään helpommin myös alueittain. Toki mainitaanhan artikkeleissa Helsingin Makasiinien tapahtumista vuonna 2006 sekä mahdollisista Ruotsin Malmön kaltaisista tulevaisuuden uhkakuvista. Yksikkö perääntyi puiston käytäviä pitkin turvaan, missä mellakkavarusteinen poliisi järjestyi hajottamaan mielenilmauksen. haitat. Työntekijällä on myös oikeus pidättäytyä hengen ja terveyden vaaraa (vaikkapa väkivallan uhkaa) aiheuttavasta työstä (Työturvallisuuslaki 738/2002). Pullosateessa Käsirysyistä sammutuskamppailua kesti muutaman minuutin. paloesimies, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Jussi Jokinen, vs. Tässä vaiheessa esimies Kaija antoi poistumiskäskyn. Aihetta on käsitelty tiedotusvälineissä, useissa alan julkaisuissa (myös Pelastustietoja Pelastusalan ammattilainen -lehdissä) ja siitä on tehty puolenkymmentä opinnäytetyötä sekä pelastusettä sosiaalija terveydenhoitoaloilla. Jokaisella työntekijällä on velvollisuus tehdä riskiarvio, jossa arvioidaan tehtävän suorittamisesta syntyvä hyöty vs. ” Periaatteena oli vaahdottaa kohde, jotta lavoja ei saisi tuikattua uudestaan tuleen. Rutiinikeikka. Työtehtävillä kohdattava väkiIlo irti ja hymyä huuleen vaikka huudammekin vastatuuleen / / / P elastajat selvisivät yllättävästä tilanteesta vähäisin henkilövahingoin. ”Luuletteko olevanne sankareita?” Osalla nuorista oli kasvot peittävä kommandopipo. Useita pulloPainava kuohuviinipullo poksautti pelastusyksikön tuulilasin vaihtokuntoon. – Rauhallisesti, provosoitumattomasti. Tuon esityksen pohjalta työntekijään kohdistunut lieväkin pahoinpitely tulisi virallisen syytteen alaiseksi. Vuonna 2007 EU:n rahoittamassa TYÖTURVA07hankkeessa kartoitettiin muun muassa pelastusalan uhkatilanteiden yleisyyttä Suomessa. Jossain vaiheessa saatiin suihkutettua kaaressa kokko sammuksiin. Tilanteen rauhoituttua yksikkö kävi varmistamassa, että läheisessä museorakennuksessa kaikki oli kunnossa. Onko velvollisuutemme suorittaa meille annettu tehtävä väkivallankin uhalla vai huolehtia ensisijaisesti työturvallisuudestamme. / valta tulee mietittäväksi pelastuslaitoksissa viimeistään vuodenvaihteessa, mikäli edellä mainittu hallituksen eduskunnalle jättämä esitys rikoslain muutoksesta toteutuu. Sammuttaisimme nuotion ripeästi ja sen jälkeen väki saisi jatkaa juhlimistaan. – Pullot olisivat voineet sattua meihin tosi pahasti, toteaa ylipalomies Juhani Prokki, joka sai nyrkiniskun silmäkulmaansa sammutustyön aikana. Lisäksi julkaisut yhdessä antavat perustiedot uhkatilanteiden riskiarvioon osana pelastusalan työturvallisuutta. Juhani Prokki lähti kuljettamaan vaahdotuspistoolia letkuineen palomiesten Ville Varjorannan ja Juha Jänneksen tukemana. Mutta muuten pelastajien kohtaamaa väkivaltaa ihmetellään ja kummastellaan, vaikka alamme työturvallisuusongelmat ovat olleet tiedossa jo pitkään. paloesimies Tampereen aluepelastuslaitos Kim Waenerberg, paloesimies, Helsinki-Vantaa lentoasema pelastuspalvelu TYÖTURVA07-tutkimusraportti löytyy sähköisenä Pelastusopiston internetsivuilta osoitteesta: http://www.pelastusopisto.fi/pelastus/images.nsf/files/1610DB681053093DC22574910038849F/$fi le/Hook&Huttunen2007.pdf Työpaikkakoulutukseen soveltuvat aiheesta tehdyt opinnäytetyöt (voit tiedustella Pelastusopiston monistamosta): Uhkaja väkivaltatilanteiden ennakointi pelastusalalla, Kim Waenerberg, Opinnäytetyö, Alipäällystökurssi 28, Pelastusopisto Toiminta pelastusalan uhkaja väkivaltatilanteissa, Jussi Jokinen, Opinnäytetyö, Alipäällystökurssi 29, Pelastusopisto. – Pyysimme vellovaa väkijoukkoa väistymään, mutta jouduimme perääntymään ainakin kolme kertaa, Prokki muistelee. Palomiehet seurasivat jalkamiehinä poliisin toimintaa. Keski-Euroopassa, Tanskassa ja Ruotsissa on tavallista sytytellä paloja, jotta voisi kivittää paloautoja ja palomiehiä. Palopäällikkö Ari Vakkilainen inventoimassa vaurioita. – Rutiinikeikka, ajattelimme. Poliisipartio pyysi apua Hämeenpuiston pohjoispuolella sijaitsevalle Näsinkallion puistoalueelle, jossa juhliva nuorisojoukko oli koonnut läheiseltä rakennustyömaalta evakuoimansa puiset kuormalavat tienoon valaisevaksi kokoksi. Ja vaikka kuinka vaatimattomalta tehtävä tuntuisi, suojavarusteet ylle: kypärät päähän, silmikot eteen, takit päälle, hanskat käteen, Juha Kaija opastaa vastaisen varalle. Vakava jälkipyykki Poliisi pidätti kymmenkunta nuorta ja jatkaa Näsinkallion tapahtumien tutkimuksia. Aluksi tilanne näytti normaalilta. Palokunta on hyvä vihollinen, koska se tulee kutsusta eikä tarjoile poliisin tavoin pamppua. Kalustoon syntyi muutaman tuhannen euron vauriot. paloesimies Juha Kaija Tampereen aluepelastuslaitokselta kiteyttää nopeasti syntyneen toimintakäskynsä. Usein alipäällystö on operatiivisilla tehtävillä yhteistyössä keskenään. Hulinoiva nuorisojoukko tarttui kuitenkin kiinni letkuun. Pahin oli kuitenkin vielä edessä: – Kuulimme napsahduksia. – Pelastusjohtajan aloitteesta on perustettu työryhmä, joka laatii yhteistyössä poliisin kanssa ohjeistuksen. Vaahdotuspistooli hajosi kahteen osaan säiliön repeydyttyä. Kevyempiä pulloja iskeytyi aurinkolippaan, etumaskiin ja kylkeen. 5/2010 53 Keskustelua H uomiomme kiinnittyi Pelastustieto-lehden 4/2010 ja Pelastusalan ammattilainen 3/2010 -lehden artikkeleihin Tampereella vappuna sattuneesta nuorten hulinoinnista ja artikkeleiden tavasta tuoda esille pelastajiin kohdistunut työväkivalta. Toisin kävi Tapahtumasarja alkoi vappuaattona klo ??.??, jolloin pelastusyksikkö T?. Jo vuonna 2007 TYÖTURVA07-raportin suositukset osiossa (s. Sen pohjalta hallitus teki eduskunnalle kesäkuussa esityksen rikoslain (39/1889) muuttamisesta. Oikeusministeriö sai tänä vuonna valmiiksi lausuntokoosteen koskien pahoinpitelyrikoksia läheissuhteissa sekä työpaikalla. Pelastusalan tulee valtakunnallisesti antaa julkisuuteen selkeä viesti siitä, että sillä on nolla toleranssi työväkivallan suhteen! Juha Höök, vs. Miksi. Konemiehenä toimi palomies Sami Rantanen. Kädet kävivät ja yleisömassasta alkoi sadella pulloja, palomiehet huomasivat kauhukseen. Rikoslain määrittelemät väkivaltatilanteisiin liittyvät oikeudet sekä rajoitteet olisi meidän kaikkien hyvä tuntea. Pahaa oloa puretaan poliisin lisäksi palomiehiin, koska nuorten lähtömaassa pelastusviranomaiset ovat Palomiehet pullosateessa – Maltti pelasti loukkaantumisilta Taitava tilanteen lukeminen ja rauhallisuus pelastivat pelastusyksikön vakavilta loukkaantumisilta Tampereella vappuaattona. Viimeistään silloin pelastuslaitosten työsuojeluorganisaatioiden tulisi herätä tämän ongelman ennakointiin. Aiheesta on tehty TYÖTURVA07-hankkeen pohjalta ainakin kaksi alipäällystön opinnäytetyötä, jotka yhdessä raportin kanssa antavat hyvän teoriapaketin uhkatilanteiden ennakointia varten esimerkiksi työpaikkakoulutuksia silmällä pitäen. Kaija sokaistui hetkeksi. Prokki sai nyrkiniskun ja poistettiin ajoneuvon katolta ja renkaiden takaa. Varjoranta yritettiin kaataa selkäpuolelta, jolloin sammutusasun huppu repesi. Vaahdotuspistooli hajosi kahteen osaan säiliön repeydyttyä. – Ulkomailla kyseessä on pääsääntöisesti yhteiskuntaan pettyneitä maahanmuuttajia. Arvostelematta Tampereella sattunutta tilannetta, saimme juttua lukiessamme käsityksen, ettei alan uhkatilanteista olisi koskaan ennen puhuttukaan. He huomasivat, että painava kuohuviinipullo oli särkenyt pelastusyksikön tuulilasin. Palopäällikkö Ari Vakkilainen kertoo, ettei väkivaltaa pelastusviranomaisia kohtaan tässä mittakaavassa ole aikaisemmin esiintynyt Tampereella saati sisämaassa. – Porukka kokoon, hallitusti autoon ja pakki päälle, vs. Nuoret tarttuivat kiinni letkuun, Prokki horjahti ja vaahtoseos suihkusi Juha Kaijan silmiin. Juha Kaija yritti rauhallisella olemuksellaan saada väkijoukkoon järjestystä. Teksti: Kari Vilkko Kuvat: Matti Vassinen, Kari Vilkko kasvoihin ja vaahtoista maata silmikkoonsa
Aluejako pysäytti, mutta toisaalta myös vapautti. Aluejakouudistukset tehdään vuosien 2011–2015 aikana. Osa on lähdössä opiskelemaan uutta ammattia, osa taas on miettinyt paluuta vanhaan ammattiinsa. 54 5/2010 Linjalla M uutamia kuukausia on hätäkeskuksissa eletty tiedon kanssa, että ollaan menossa kohti uusia muutoksia. Vaikka työtä uudella paikkakunnalla olisi, puolisolla välttämättä ei. Iloinneet siitä, että oman paikkakunnan keskus jää, mutta toisaalta surreet sitä, että nyt on osalla työntekijöistä edessä muutto kauas, eikä välttämättä edes isommalle paikkakunnalle. Lyhyimmillään nykyiset hätäkeskukset ovat toimineet vasta neljä vuotta. Uuden HAKMU-hankkeen pitää ensin voittaa hätäkeskusten työntekijät puolelleen, ja todistaa että TOTI-hankkeen kaltaista moniammatillista ja poikkitieteellistä yhteistyötä tulevaisuuden suhteen voidaan myös aluejakoon liittyvissä asioissa tehdä. Miten Suomen hätäkeskusten henkilöstö voi. Miten saadaan nykyinen osaava työvoima pysymään talossa. Aluejako kosketti hätäkeskuksissa työskentelevien lisäksi heidän puolisoitaan ja perheitään. Salilogistiikka, eli miten hätäkeskus tekee työtään, peruslähtökohdaltaan ei muutu, mutta muun muassa tehtävänseuraajien, eli ”tesejen” roolia tullaan entisestään korostamaan. * * * Muutoksessa on hätäkeskuksiin päin korostettu, että perustetaan täysin uusi hätäkeskusmalli. Sekä hallinto, johtaminen ja siten todennäköisesti toimintatapakin voi muuttua. Myös muut työpaikat ovat olleet harkinnan alaisia vaihtoehtoja. Toisaalta niin kauan kuin on työnantajan palkkalistoilla, on työnsä hoidettava, riippumatta jokaisen omista henkilökohtaisista ratkaisuista. Pysyväksi opiskeltu ammatti ei ehkä jääkään pysyväksi. Ruotsinkielisyys taattiin jättämällä ainakin kahteen ruotsinkieliseen keskukseen hätäkeskus. Ja se, mitä ei ole julkisuudessa ainakaan vielä otettu esille, on se, että joka tapauksessa osa henkilöstöstä haluaa tehdä tätä vaativaa hätäkeskustyötä ja tulee olemaan laitoksen palveluksessa myös jatkossa. Yllätyksiä tuotti myös se epäloogisuus, että isoja keskuksia lakkautettiin ja yhdistettiin pieniin. Edellinen hätäkeskusuudistus toteutettiin pitkän liukuman aikana, viimeiset valtiolliset hätäkeskukset aloittivat manner-Suomessa toimintansa vuoteen 2006 mennessä. Käytännössä muutokseen liittyvä suunnittelutyö aloitettiin saman tien heti poliittisten päätösten jälkeen. SisäSuomeen ei juuri jäänyt hätäkeskuksia. Epävarmuus siirtyi aikatauluihin; milloin muutos tapahtuu ja myös ”miten minun käy”. Aluejaot oli tehty tavalla, jota suurin osa ei pitänyt todennäköisenä. Kaikille on luvattu töitä, mutta mitä työtä se konkreettisesti on. Hätäkeskusuudistus 8.6.2010. Kenties paikkakunnalle, jossa ei tunne ketään eikä siellä ole sukulaisia. Miten saadaan motivoitua jäljelle jäävät ihmiset ja houkuteltua alalle uusia opiskelijoita. Yksilötasolla päivystäjät ovat aluejaosta sekä itkeneet että iloinneet. Haasteita ja kysymyksiä on kuitenkin vielä melkoisesti voitettavaksi. Kukaan ei ole sanonut, että muutos olisi aina pelkästään pahaksi. Keskukset sijoitettiin pääsääntöisesti rannikolle. Työnkuvat ja ammattinimikkeet saattavat muuttua isompien vastuu-alueiden myötä. Tämä on lyhyt aika mille tahansa organisaatiolle muovautua ja järjestää rivinsä. Kirjoittaja Susanna Sankala toimii asiantuntijana Länsi-Uudenmaan hätäkeskuksessa. Epävarmuus jäljelle jäävistä paikkakunnista on ohi. Tätä työtä miettimään on Hätäkeskuslaitoksella käynnistynyt erillinen HAKMU-hanke huhtikuussa. * * * Suuri yllätys aluejako oli varmasti kaikille hätäkeskusten työntekijöille
Erityisen suuren painoarvon suunnittelu ja dokumentaatio saa pelastustoimen harjoitusstrategian toimenpideehdotusten kautta, jossa Pelastusopistolle kaavaillaan myös verkko-opetuksen kehittämistä ja harjoituspankkia. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää oikea lakisääteinen varautumisen taso pelastuslaitoksissa sellaisten maanalaisten rakennustyömaiden varalle, joissa pääsääntöisesti on vain yksi maan päälle johtava ajotunneli sekä löytää kehitysehdotuksia riittävän varautumisen tasoksi lakisääteisen lisäksi. Hyvin etukäteen suunniteltu simulaatio sisältää käsikirjoituksen ja dokumentaation, jolla myös muut simulaatioiden käyttäjät voivat helposti ottaa tehdyn simulaation koulutuskäyttöön. E rilaiset lait ja määräykset velvoittavat pelastuslaitoksia harjoittelemaan pelastustoiminnan johtamista, mutta kyselytutkimuksen mukaan harjoittelu on todella vähäistä. 5/2010 55. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka tutkimusaineisto muodostui kolmeen eri maanalaiseen kohteeseen ja niiden pelastustoimenalueiden viranomaisille tehtyjen auditointien ja haastattelujen materiaaleista. Pelastustoimen harjoitusstrategiassa 2015 on otettu esille virtuaalimaailman ja simulaatioiden käyttö koulutuksessa. Tietokoneavusteisten simuloitujen johtamisharjoitusten käyttö lisääntyy nopealla vauhdilla alueellisilla pelastuslaitoksilla, mutta ohjeistusta ei ole laadittu. Tiedot löytyvät myös Pelastusopiston kotisivuilta: www.pelastusopisto.fi Tekijä: Jukka Ekholm Työn nimi: Pelastustoiminnan tietokoneavusteinen johtamisharjoitus – Fire Studio. Kirjallisuutta tutkimalla on havaittavissa oppimisen tapahtuvan tehokkaasti tekemällä ja kokemalla. Laadukkaan simulaation tekemisessä on elementtejä ohjelmiston ja multimedian tuottamisesta. Tutkimuksen mukaan ei lakisääteinen pelastustoimen varautumisen taso ole pääsääntöisesti riittävä maanalaisissa rakennuskohteissa, mutta varautumisen taso on nostettavissa riittäväksi ennakkosuunnittelulla ja harjoittelulla ilman merkittäviä lisähankintoja. Pedagogisesti oikein laadittu simulaatioavusteinen pelastustoiminnan johtamisharjoitus on turvallinen ja tehokas tapa oppia. Mentaalisen mallin kautta opittu taito siirtyy oppimisen siirtovaikutuksena työelämään. Ongelma on tiedostettu pelastuslaitoksissa muun muassa pelastustoiminnan johtamisen laadun parantamisen ja pelastustoiminnan johtamisharjoitusten määrän kasvattamisen tarpeena. 5/2010 55 Opinnäytetöitä opistosta Pelastustieto julkaisee lyhyitä esittelyjä Savonia ammattikorkeakoulun palopäällystön koulutusohjelmassa valmistuneista opinnäytetöistä. Komppanian ja sitä suurempien muodostelmien johtamisharjoittelu on lähes olematonta. Tietokoneavusteisessa simuloidussa johtamisharjoituksessa oppijat pääsevät realistisesti ja mahdollisimman tarkasti simuloituihin onnettomuustilaisiin harjoittelemaan johtamistaitojaan. Tämän toiminnallisen opinnäytteen lopputuotteena on yleispätevä ohje tietokoneavusteisen simuloidun johtamisharjoituksen laadukkaaseen tuottamiseen ja auttaa harjoituksen läpiviemiseksi pedagogiset lähtökohdat huomioon ottaen. M aanalaisen rakentamisen lisääntyminen Suomessa sekä maanalaisen rakentamisen meneminen yhä syvemmälle ja pidemmälle maan alle on tuonut mukanaan pelastustoimelle uuden toimintaympäristön onnettomuustilanteissa haasteineen. Tutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa pelastustoimen operatiivisen toiminnan suunnitteluun maanalaisissa kohteissa, joissa pääsääntöisesti on vain yksi maan päälle johtava ajotunneli. Tekijä: Kari Kankaanpää Työn nimi: Operatiivisen toiminnan suunnittelu maanalaisissa rakennuskohteissa. Oppiminen tapahtuu kouluttajan antaman palautteen, kouluttajan ohjaaman simulaation tuottaman kokemuksen sekä oikean suoritustavan ymmärtämisen ja sisäistämisen kautta. Näistä haasteista on pelastuslaitosten ympäri Suomen kyettävä selviytymään, mutta lakisääteinen varautumisen taso on yhä epäselvä sekä paikoin alimitoitettu maanalaisten rakennustyömaiden riskit huomioon ottaen
Näiltä osin tarvitsemme mukaan yhteistyökumppanin. N eljänkymmenen vuoden ikään ehtivä Porin palolaitoksen veteraanit ry järjesti Suomen paloveteraanien 31. Runsaat sata Espoon, Helsingin, Jyväskylän, Lahden, Oulun, Porin, Seinäjoen, Rauman, Tampereen, Turun, Uudenkaupungin, Vaasan ja Vantaan yhdistyksen jäsentä kokoontui Yyterin kansallismaisemaan toukokuussa. Sitä voivat käyttää myös muut pelastuslaitokset ja VPK:t ja myös poliisi ja armeija. Ensivaste kirjattu uuteen lakiin Satakunnan pelastuslaitoksen ensihoitopäällikkö Jyri Lilja pohti, onko kaikissa aluepelastuslaitoksissa oivallettu millainen kiire ensihoitopalvelujen tehokkaalla järjestämisellä jo on. Harjoituskenttien valinnassa näkyvät Satakunnan pelastustoimen erityishaasteet. Harjoitushalli puolestaan on säältä suojaava tila, joka antaa tilan peruskoulutukselle ja ns. 56 5/2010 Moderni pelastusharjoitusaluesuunnitelma ja maan huippua oleva ensihoito. Alue on jaettu katujen rajoittamiin neliömäisiin kortteleihin, kenttiin. – Uuden terveydenhuoltolain mukaan ensihoito on osa terveydenhoitopalvelua. Ensi vuonna Oulussa Päivän päätteeksi Kuusapilakokous päivitti yhdyshenkilöluettelon ja luovutti kokousnuijan vuoden 2011 edustajalle. Ensimmäiset harjoituskentät ovat käytettävissä jo tänä syksynä, Hannus lupasi. Karismaa! Pelastusopiston opettajana, pelastustarkastajana, aluepalopäällikkönä, palomiessairaankuljettajana, paloesimiehenä ja palomestarina työskennellyt nykyinen Hätäkeskuslaitoksen pelastustoiminnan toimialapäällikkö Pertti Mäenpää kertoi hätäkeskusten ja viranomaisten yhteistyöstä. Paloveteraanit saivat porilaisia maistiaisia Oulun paloveteraanien edustaja Jouni Kreus on vastaanottanut vuoden 2011 järjestelynuijan Porin paloveteraanien puheenjohtajalta Kalevi Stenroosilta (kesk.) ja sihteeri Veijo Savinaiselta. Alueelle rakennetaan usean hehtaarin suuruiset harjoituskentät sekä harjoituskohteita. Teksti ja kuva: Juhani Katajamäki. Harjoitusalueen ensimmäisen rakennusvaiheen (2010–2013) kustannusarvio on 2,2 miljoonaa euroa. Porin pitkäaikainen apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus on tunnetusti pelastustoimihenkinen virkamies. Toisessa rakennusvaiheessa toteutetaan lentopelastukseen tarkoitettu kohde. Rantanen toivoi, että Oulussa keskustellaan tutkimuksesta, jossa seurataan palomiehen elämänkaarta työssäoloajasta eläkevuosiin asti. Helsingin Matti Rantanen lupasi pääkaupungin ottavan vuoden 2012 järjestelyvastuun jo valitun Lohjan ilmoittaessa luopumisestaan. Pori oli kokousisäntänä jo kolmatta kertaa. ensivaste on nyt ensimmäisen kerran kirjattu lakiin, Lilja painotti isoa periaatteellista asiaa. Näissä sairaanhoitopiirien perustamien keskusten suunnittelussa, suunnitelmissa ja toiminnassa on pelastuslaitosten oltava aktiivisesti mukana. Kortteleita Aluepalomestari Tapio Kumpulainen esitteli aluetta havainnekuvin. muodolliseen koulutukseen. Jouni Kreus toivotti veteraanit tervetulleeksi Ouluun. Alueelle on kohoamassa teollisuusja satamaonnettomuuksien kenttä, teollisuuspalokenttä, liikenneonnettomuuskenttä, vaarallisten aineiden onnettomuuskenttä, pelastusja raivauseli rauniokenttä, kulissikaupunki, harjoitushalli ja korkeanpaikan harjoituskenttä. – Järjestelyillä on kiire, jos alueellinen pelastustoimi haluaa hoitaa tämän tärkeän tehtävän, hän muistutti ja kertoi lain edellyttävän esimerkiksi ensihoitokeskuksen perustamista pelastustoimen alueelle. Viranomaiskenttää palvelevan Hätäkeskuslaitoksen tyytyväisyysselvitykset osoittavat, että juuri pelastustoimen viranomaisten keskuudessa tyytymättömyyttä on eniten – ei huomattavan paljon mutta eniten kuitenkin. Tuttuja tilastolukuja esittelevän Mäenpään mielenkiintoisesta esityksestä jäi ensimmäisenä ja hieman kysymysmerkinomaisesti korviin soimaan lause: pelastustoimessa kaivataan karismaattisia johtajia. – Porin lentokentän maastoon, vain parin kilometrin päähän keskuspaloasemasta ja kaupunkikeskustasta, rakennetaan tulevien vuosien aikana aivan uusi ja yleiseen käyttöön tarkoitettu harjoitusalue, Hannus kertoi tuoreesta hankkeesta. Siinä Porin virkeitten paloveteraanien päällimmäisin anti tämän päivän satakuntalaisesta pelastustoimesta veteraanikollegoille. – Alueen pääkäyttäjinä ovat luonnollisesti Satakunnan pelastuslaitos ja alueen VPK:t. – Taloudellista toteutusta varten on perustettu Länsi-Suomen Pelastusharjoitusalueen Säätiö. Kuusapilakongressin. Näin mm. Tuskinpa ilman hänen voimakasta panostaan kaupunkiin ei suunniteltaisi modernia pelastusharjoitusaluetta. Harjoitusalue Porin lentokentän maastoon – Toivon kokouksen täyttävän odotuksenne: vaihtelua arkiseen aherrukseen, tuttujen tapaamista ja hieman pelastustoimiasiaakin, Porin veteraanien puheenjohtaja Kalevi Stenroos saatteli kuulijakunnan päivän antiin
Onneksi kuplan muodostuminen tapahtui n. Tapauksen sattuessa oli palomies joutunut työskentelemään kovan säteilykuumuuden alaisena, jolloin kypärän ohuemman ulkokerroksen ja vahvemman sisäkerroksen väliin kehittyi kaasua ja muovikerrosten irtaantuessa toisistaan tapahtui ”jysähdys” edellä mainituin seurauksin. Sen vuoksi kuntien paloviranomaisten on tarkoin noudatettava sisäasiainministeriön ohjeita, jotta kunkin kunnan sammutustoimi olisi valmistautunut pahimman vaMetsäpalot on torjuttava ralta ja todella pystyisi toimimaan mahdollisimman suurella voimalla ja teholla.. Kun hyvin monet palokunnat käyttävät mainittuja kypäreitä palokuntakypäreinä, tulee 5/2010 57 luonnollisesti esille kysymys, ovatko ne tähän tarkoitukseen sopivia. MUOVIKANNUT EIVÄT SOVI BENSIINIJA ÖLJYASTIOIKSI Koneviesti-lehdessä n:o 9/11.5.1960 oli oheinen teksti: ”Muovi valtaa jatkuvasti uusia aloja. L.A. 5/2010 57 Palontorjunta – Brandvärn 50 vuotta sitten Palokypärä ”jysähti” Haukiputaan kunnassa 9.4.1960 sattuneessa tulipalossa sattui harvinainen tapaturma, kun palomiehen päässä ollut muovinen kypärä ”jysähti” hyvin voimakkaasti. Nimenomaan metsiemme suojelemisen tärkeys ja merkitys oivalletaan yhä paremmin kun esim. Oman turvallisuutenne tähden välttäkää edellämainittuja kanistereita autoissanne ja moottoriveneissänne. Metsäpalojen aiheuttajat vaarantavat koko kansan toimeentulon. viime ja tänä kesänä raivonneet metsäpalot ovat kouriintuntuvasti osoittaneet valloilleen päässeen tulen hirvittävän voiman ja huolimattomasta tulen käsittelystä koituvan vaaran, joka pitempiaikaisen kuivuuden vallitessa voi uhata jopa laajojakin asutusalueita. Metsäpalojen syttymistä ei kuitenkaan voida täysin estää, syttyyhän niitä usein salamaniskuistakin ja kulotuksia sekä retkeilijöiden kahvitulia tulee jatkuvasti palamaan, joista tuli voi päästä valloilleen. 10 cm oikean korvan yläpuolella, joten palomies välttyi vaikeammalta tapaturmalta. Mainitulla kypärällä suoritettu koe osoitti, että aine on palavaa. Tällaista pientä kipinöintiähän syntyy usein muoviesineitä käsiteltäessä. Musta pinta imee lämpöä ja lämpösäteilyn alaiseksi jouduttuaan lämpenee kypärä helposti edellä esitetyin seurauksin. Muoviastiat soveltuvat veden ja lukuisten kemikaliliuosten kuljetusastioiksi, mutta eivät sovellu sen sijaan bensiiniastioiksi. Jos kypärä olisi väriltään valkoinen, heijastaisi tämä pinta huomattavasti paremmin lämpösäteilyä kuin nykyisin käytössä oleva musta kypärä. staattinen sähköpurkaus, aiheuttaen räjähdyksen. Ulkomaiset muovikannut eivät ole myöskään tässä mielessä, eivätkä muussakaan kotimaisia parempia.” Kirjoituksen johdosta on todettava, että edellytykset palojen syttymiselle ja yleistymiselle ovat kauhistuttavan hyvät. Eräiden väriltään valkoisten kypärien suhteen on syytä olla varovainen, sillä vaikka ne ovatkin lasikuituvahvisteisia on niissä käytetty muovinen sideaine helposti syttyvää. Metsäpalojen torjuntaan olemme joutuneet puuttumaan lehtemme palstoilla viime aikoina useaan otteeseen ja monin kirjoituksin. PL. Ulkopuolisesti aiheutti tapaus jäljen ja kipua. Edullisin pinta olisi kirkas alumiinipinta, joka heijastaa lähes 90 % tulevasta lämpösäteilystä kuten alumiinipintaiset suojapuvut osoittavat. Muovi pitää vettä ja muita nesteitä, mutta bensiini suotautuu vähäisessä määrin kuoren läpi ja kaasuuntuu. Tapauksen vuoksi joutui mies käymään lääkärin vastaanotolla, mutta isku ei ollut aiheuttanut mitään sisäisiä vaurioita. On sattunut lukuisia onnettomuuksia, jotka ovat tapahtuneet kaadettaessa polttoainetta tankkiin ja samalla on syntynyt ns. Jos kaasukuplan muodostuminen olisi sattunut epäedullisemmassa kohdassa leukaremmin ollessa kireällä, olisi tapaus voinut aiheuttaa vakavampiakin vaurioita. Tämäkin saattaa aiheuttaa räjähdysonnettomuuden. Se ei tosin syty erikoisen helposti, mutta tarpeeksi lämmenneenä palaa muovi ilman ulkoa päin tuotua liekkiä; tässä suhteessa se siis on sopimaton palokypäräksi. Eräänä epäedullisena tekijänä on pidettävä kypärän mustaa väriä. Lempeämielisyys heidän kohdallaan ei mitään hyödytä, vaan on heidät asetettava todella vastaamaan aiheuttamastaan vahingosta. Kypärää tarkastettaessa havaittiin siinä noin 10 cm laajuinen kupla, jonka sisäänpäin taipunut osa oli noin 3 cm syvyinen ja ulospäin olevan osan syvyys noin 1 cm
Kari Hauhia, palomies evp. Petri Asikainen sanoo, että palokalustokauppaa valtaosin säätelevä laki julkisista hankinnoista määrittelee toimintaa ja toimintaympäristöä. omaan käyttöön ja myydä kiinteistön sitten, kun se on verojen kautta edullista. Ainoat, jotka saavat vamman sieluunsa, ovat kateelliset kollegat, sekä muiden alojen ihmiset. Hän sanoo edustamansa yrityksen hakevan uusia toimintamalleja muun muassa tuotteen elinkaariaikaisesta palvelusta. Kokemukseni on omalta kohdalta, ja kun vertaan aikaan entiseen, hankkisin reilusti yli 30000 euroa vuositasolla. Syynä tähän lienee se, että hankintoja on alettu keskittää ja yhä useampia alueita liitetään hankintasopimusten piiriin. Tai ainakin oli. Käsitykseni mukaan nykyisistä palomiehistä on vehnäleipä vienyt sisun, sekä taidon oppia erilaisia asioita, niin teoriassa kuin käytännössä. Ravintolabisneksen hoidosta ei julkisuudessa ole ollut tietoa. Palomies on toiminut myös katsastusmiehenä tai naapurikunnassa palotarkastajana. – Alan yritysten vastaanottamat tarjouspyynnöt vaihtelevat sisällöltään aika lailla. Asuessaan kahta vuotta talossaan, hän voi rakentaa uuden talon ja aloittaa asumisen siinä. – Yhdistyksen jäsenyritysten edustajat ovat mukana lukuisissa kotimaisissa ja eurooppalaisissa alan työryhmissä. On tärkeää olla vaikuttamassa alan normeihin, ne kuitenkin ohjaavat toimintaa ja ovat esillä päivittäisessä työssämme. Kannattaa myös huomioida palomiesten (siis operatiivisten) työaika 24 tuntia töissä 72 tuntia vapaalla. Verottaja tutki asiaa muutaman kuukauden ja tuli loppu toteamaan, ettei tietoja luovuteta. – Olemme päättäneet panostaa jäsenyritysten hankintaan. Viime vuosi oli siinä mielessä merkittävä, että jäsenyrityksissä tapahtui omistajavaihdoksia ja uusia yrityksiä perustettiin. 58 5/2010 Petri Asikainen johtaa SPLY:tä ”Verkkotoimintaa kehitettävä” F insatec Oy:n toimitusjohtajana viime syksynä aloittanut Petri Asikainen on Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistyksen (SPLY) uusi puheenjohtaja. Tässä suhteessa muutosta on saatava tapahtumaan niin, että kaikki alan yritykset ovat tarjouspyyntövaiheessa tasavertaisessa asemassa. Paikalliset SAK:n kunnallisjärjestön edustajat paperimiesten, sähköja putkimiesten, muurarien, rakennusmiesten voimalla yrittivät vaikeuttaa ja lopettaa palomiesten sivutyöt. Palomies voi ajaa taksia ns. Onko hän palkallisella virkavapaalla paloesimiehen virasta. Mielestäni ketään ei haittaa mitenkään, vaikka palomiehet sivutöitään tekevätkin. Näin toimittiin ainakin 1990-luvulle asti. 58 5/2010. Palomiehen jolla ei peukalo ole keskellä kämmentä, uskon pääsevän helposti 15000– 20000 euron vuosituloon. Tarkoituksena oli verottajan kautta selvittää, kuinka paljon palomiehellä on tuloja päätoimesta sekä mahdollisista sivutoimista. kansainvälinen turvallisuusasiantuntija, Nilsiä Keskustelua Onko palomiesten sivutöistä mitään haittaa. Tällä hetkellä Larikka on kokoomuksen kansanedustajana eduskunnassa. Tämän päivän tulotaso on allekirjoittaneelle hieman epäselvä. Teksti ja kuva: Esa Aalto S yksyllä 2009 kunnallinen työmarkkinalaitos esitti tutkimuksen suorittamista siitä, miten laajalti palomiehillä on sivutöitä, jotka saattavat hankaloittaa varsinaisen palomiehen ammatin suorittamista. Hänen mielestään tavoitteena on toiminnan jatkuva kehittäminen. – Yhdistyksen hallitus on kokenut osittaisen nuorennusleikkauksen ja sen myötä on luonnollista, että toimintatapoihin tulee uusia näkemyksiä ja ideoita, Asikainen sanoo ja ottaa tästä esimerkiksi yhdistyksen internetsivujen kehittämisen. Pääsääntöisesti työ painottuu alan normityöhön. Meillä Imatralla yritettiin palomiesten sivutöitä saada kuriin ammattiyhdistysveljien voimalla. 30 % keikalla. Taantuma on vaikuttanut jossain määrin kaupan volyymiin julkishankinnoissa, mutta nähtäväksi jää mitkä ovat vaikutukset ensi vuoden hankintoihin, toteaa Asikainen. SPLY:n jäsenmäärä on parin vuoden ajan pysynyt kokolailla samana. 30 % isännälle, 30 % autolle (verottajalle), 30 % palomiehelle. Siis sivutöillä. Hänen sivutoimensa koostuvat tiettävästi ravintolabisneksestä, jossa hän toimii omistajana ja toimitusjohtajana. Se suorastaan innostaa jotain vapaa-aikana puuhastelemaan. – Nettisivujen avulla voidaan nykyaikaisesti ja tehokkaasti viestiä omasta toiminnasta. palomestari evp., palopäällikkö evp. Maamme tunnetuin sivutyöläinen lienee Jari Larikka, jonka päätoimi on Kymenlaakson pelastuslaitoksen paloesimiehen virka Kouvolassa. Kanneltiin työnantajalle (Imatran kaupungille), eri viranomaisille kuten sähkötarkastuslaitokselle, sähkölaitoksille, verottajalle jne. Palomies voi rakentaa taloja ns. Palomies voi toimia niin ikään palkattuna valmentajana. Mikään ei auttanut, hommat jatkuivat entiseen malliin. Hän voi olla osa-aikainen urheilija pesäpallossa tai yleisurheilussa. Palomies voi olla ammattiurheilija jääkiekossa tai jalkapallossa. Palokunta maksoi palkan harjoituksista ja urheilumatkoista ja seura palkan. Hän sanoo, että yhdistyksen tärkein tehtävä on luonnollisesti jäsentensä edunvalvonta sekä tiivis yhteistyö alan viranomaisten ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Kaikki tämä tiivistää yhteistyötä ja hyvästä yhteistyöstä saadaan voimaa. Palomies voi tehdä monenlaista keikkaa, joista ei tule verottajalle merkintöjä, sillä kahden kassan periaate on useissa pikkufirmoissa käytössä. Osa pyynnöistä on enemmän ja osa vähemmän julkisen hankintalain hengen mukaisia. Palomies joka taitaa ja osaa erilaisia asioita on työnantajalle todellinen ”helmi”. – Tuotteesta ja asiakkaasta kannetaan huolta myös sen jälkeen, kun kauppa on tehty, Asikainen sanoo
palopäällystömaratonille. Kimppajuoksu toi keskinäistä sparraamista ja toisia kannustettiin, kertoo toiminnanjohtaja Ari Keijonen Suomen Palopäällystöliitosta. Teksti: Kimmo Kaisto, kuvat: Tomi Timonen ja Kimmo Kaisto Palopäällystömaratoonarit valmiina 42195 metrille. maratonilla. Vaimo Suzanne juoksi sen sijaan erinomaisen ensimmäisen maratoninsa ajalla 3.46.29. Elohopea kipusi pitkästä aikaa vain 19 asteeseen ja vaihteleva pilvisyys armahti juoksijoita. Uutta reittiä pohdittiin laivan kannella pari tuntia ennen lähtölaukausta. Ministeriön tekemän kartoituksen perusteella tarkoitukseen sopiva paloauto, vuoden 1988 Mercedes-Benz 1626 sammutusajoneuvo, löytyi Tampereen aluepelastuslaitoksen Kangasalan aluepaloasemalta. Innokkaimmat ovat jo ilmoittautuneet Keijoselle ensi vuoden 7. Suomen Leena Puotiniemi juoksi erinomaisesti kahdeksanneksi ajalla 2.47.39. Lisätietoa ja tuloksia: www.stockholmmarathon.se U nkarilaiset saivat lahjoituksena suomalaisen paloauton, kun valtiosihteeri Antti Pelttari, pelastusylijohtaja Pentti Partanen sekä Tampereen aluepelastuslaitoksen Esko Kautto ja Heikki Seppälä kävivät lahjoittamassa Savukosken ystävyyskunnalle Iszkaszentgyörgyille paloauton. Sanotaan, että maraton alkaa vasta 30 km:n jälkeen ja tuntemukset vaihtelevatkin riemusta tuskanirvistyksiin. Veho Oy sitoutui ajoneuvon huoltoon sekä modifioimiseen Unkarin tarpeisiin ja auton kuljetuttamiseen Unkariin Balatonin kupeelle. Ohjelmassa oli osallistuminen palomiesten päivään ja juhlallinen paloauton luovutus. Hankkeen yhteistyökumppaniksi tulivat sisäasiainministeriö ja sen pelastusosasto, Tampereen aluepelastuslaitos sekä autoliike Veho Oy. Unkarilaiset olivat valmistautuneet hyvin uuden paloauton vastaanottamiseen. Naisten sarjassa suursuosikki Ruotsin Isabellah Andersson aloitti varovasti, mutta voitti lopulta täysin ylivoimaisesti. Aloitteen paloauton luovuttamisesta teki Suomen Unkarin-suurlähettiläs Jari Vilén, kun pienen Iszkaszentgyörgyin kunnan pormestari Attila Gáll kertoi hänelle kunnan vapaaehtoispalokunnan ongelmista ja siitä, että kunnassa ei enää ole toimintakuntoista paloautoa 36 vuotta vanhan paloauton tultua hylätyksi tarkastuksessa. Lagat voitti kisan lopulta ajalla 2.12.48. – Otollisissa oloissa ainakin puolet omasta porukasta paransi ennätystään. Autoon myös maalattiin uuden kotikunnan sekä suomalaisten lahjoittajien tunnukset. Hän otti kolmannen peräkkäisen voittonsa ajalla 2.31.35. Hän joutui kuitenkin keskeyttämään oman suorituksensa vatsavaivojen takia. Parhaana suomalaisena saapui maaliin sijalla 19 Vörå IF:n Johan Ehrs ajalla 2.32.44. Paloauto Suomesta Unkariin. Kenian Joseph Lagat oli reittiennätystahdissa, mutta viiden viime kilometrin osuudella hän menetti vauhtiaan. Kaikki 20 juoksijaa pääsivät maaliin, tunnelma oli mahtava. Maalilinjan saavutti 14714 juoksijaa, joista 11436 miestä ja 3279 naista – nämäkin uusia ennätyksiä. Ilmoittautuneita oli ennätykselliset 20136 ja matkaan lähti 15468 maratoonaria. Suomen ulkoministeri Alexander Stubb tervehti ennen juoksuun lähtöä osallistujia seitsemällä kielellä. 5/2010 59 Uusitulla reitillä ennätysvauhtia Palopäällystömaratoonareiden tulokset Tukholmassa 2010: Himanka Kauko 3:29:09 Häkli Kari 3:29:09 Hätinen Esko 3:28:37 Järvinen Jarmo 4:41:31 Kaisto Kimmo 4:33:44 Keijonen Ari 3:43:10 Kähäri Reijo 3:44:53 Lindström Torbjörn 4:24:18 Mäkinen Helena 4:57:39 Rajala Juha 3:49:26 Rantala Riku 3:43:09 Ruuska Rami 4:24:56 Saario Johanna 3:33:19 Saario Juha 3:30:27 Soutua Matti 4:40:18 Tammela Erja 5:14:27 Vaani Kimmo 3:55:33 Vainio Taito 4:47:07 Vanhamaa Tero 3:55:29 Viitaniemi Markus 3:27:47 E nnätykset ropisivat Tukholman 32. Paikalliset palomiehet oli valmiiksi koulutettu uuden kaluston käyttöönottoon, ja uuden paloaseman ovetkin oli rakennettu uuden auton mittojen mukaan. Uusi reitti sai positiivista palautetta, sillä lyhyempi ensimmäinen kierros johti kierrosongelmien häviämiseen kokonaan
Opin tuntemaan Joukon tinkimättömyyden. Olin kesämiehenä Tampereen palolaitoksessa, jonne Jouko oli hakeutunut seitsemäksi kuukaudeksi hankkimaan kokemusta ison palolaitoksen palomiehenä. Hilkka-vaimonsa kanssa hän riensi varhain keväällä Iittalan kesämökille. Ankara sairaus pakotti Joukon eläkkeelle vuotta aiemmin kuin hän oli alun perin suunnitellut. Juhani Katajamäki Pelastusjohtaja Jouko Allinniemi 11.4.1946–27.5.2010 ka murskasi rakennuksen kalkkihiekkatiiliset seinät. Hänellä oli selkeät näkemykset kehittää laitostaan niin johtamiensa kuntien palopäällikkönä kuin alueellisen pelastuslaitoksen johtajana. Jouko Allinniemestä tuli valtakunnallinen vaikuttaja, joka kehitti ammattialaansa muun muassa kirjoittamalla neljä tietokirjaa, joista näkyvimmät ovat ”Uhat ja mahdollisuudet” sekä ”Toimi varmasti, palokuntien etikettija suhdetoimintakirja”. Vapaa-aikana Allinniemen lempiharrastus oli mökkeily. Hänen puoleensa käännyttiin kun tarvittiin analyyttista onnettomuustutkintaa Jokelan ja Jyväskylän kaltaisissa junaturmissa tai asiantuntijaa ministeriön toimikuntiin. Siihen kuului, että hän halusi lähteä viimeiselle matkalle puolisona, isänä sekä Aaron ja Eelin taatana, ei pelastusjohtajana ja palopäällikkönä. Myös Palontorjunta ja Pelastustieto sai Joukosta ahkeran avustajan. Ansioistaan hänet palkittiin alan korkeimmalla tunnustuksella, sisäministerin myöntämällä paloristillä. huhtikuuta 1946 Vammalassa. Tästä virasta hän jäi eläkkeelle syyskuussa 2008. Kuntalaisten pelastustoimen etu kulki aina tinkimättömänä kaiken edellä. Vammalasta tie vei Sampo-yhtiöitten palosuojeluosaston palomestariksi Turkuun 1981. Nurmesta. Jouko oli ensimmäisen jaoston puheenjohtaja 1990–93. Tavoilleen uskollisena Jouko oli suunnitellut kaiken valmiiksi. Myös ulkomaanmatkailu oli arkipäivää joka vuosi. Isora Ky:n tehdaspalon jälkivaiheessa kesäkuussa 1974 sattui styrox-siilossa täysin yllättävä ja voimakas räjähdys, joYstävyytemme tiivistyi Joukon ollessa Pelastustiedon päätoimittajavuosinani julkaisija yhdistys Paloja pelastustieto ry:n hallituksen puheenjohtaja kymmenen vuotta. Mikään ihme ei tietenkään ole, että kirjahyllystä löytyy maan laajin yksityishenkilön kokoelma paloja pelastusalan kirjallisuutta. Veri veti takaisin syntymäkaupunkiin, ja kun palopäällikön virka avautui, hänet valittiin tehtävään 1972. Noiden vuosien väliin jäi vaikuttava 53 vuoden ura paloja pelastusalan moninaisissa tehtävissä. Allinniemi jäi onnekseen pystyasentoon, ja hänet ehdittiin kaivaa esille. Palonalun havainnut tp. Innoittajansa Einar V. Kouluopinnot Tyrvään Yhteiskoulussa lopetettuaan hän hakeutui Valtion palokouluun ja suoritti maalaiskuntien palopäälliköiden peruskurssin 1964 ja alipäällystöluokan 1966. Nurmen karun osuviin sanoihin uskon Joukon tunteneiden pelastusalan toimijoiden yhtyvän: ”kunnioittaen kalautan yhteen kuluneet kantapääni”. Hän oli 64-vuotias, syntynyt 11. Kaikkia viimeksi hankkimiaan kirjoja hän ei enää ehtinyt lukea. Kesäkuussa 2003 hänet nimitettiin pelastusjohtajaksi 1.1.2004 aloittaneeseen Kanta-Hämeen pelastuslaitokseen. Joukon vankalle ammattikokemukselle ja laaja-alaiselle käytännön ja teorian tietoudelle löytyi jatkuvasti käyttöä. Jouko otti tuntumaa paloalaan yhdeksänvuotiaana poikasena 1955 ja jäi eläkkeelle 2008. 60 5/2010 Kuolleita K anta-Hämeen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja, Hämeenlinnan pitkäaikainen palopäällikkö Jouko Allinniemi kuoli vaikeaan sairauteen 27. Paluu kunnalliseen palotoimeen oli edessä 1986, kun hänet valittiin Hämeenlinnan palopäälliköksi. Jouko Allinniemestä tuli maan nuorin palopäällikkö, kun hänet 21-vuotiaana valittiin Oriveden kunnan palopäälliköksi 1968. Palokunta oli Allinniemen tavoite jo nuoresta pojasta lähtien. Ku va : St ud io Ta rja H ei no ne n. Tiedotusansioistaan hänet palkittiin Pelastustiedon Palokärki-veistoksella 1996. Sieltä he kävivät päivittäin töissä pitkälle syksyyn asti. Hän liittyi Vammalan kaupungin puolivakinaisen palokunnan poikaosastoon 1955, ja 16 vuoden iässä hänet nostettiin palokunnan miehistöjäseneksi. palomies ja hänen kanssaan tilannetta tutkimaan lähtenyt palopäällikkö, kumpikin paineilmalaittein varustautuneina, paiskautuivat ja hautautuivat sortuvien seinien ja monen metrien korkuisen styrox-raemassan alle. Seuraavina vuosikymmeninä yhteydenpitomme tiivistyi, kun palopäällikkö ja ammattilehden toimittaja tapasivat useissa yhteyksissä, kuten Palopäällystöliiton tilaisuuksissa. Esimerkiksi Thaimaassa he lomailivat seitsemänä talvena peräkkäin. Tiilien alle pahasti jääneelle työparille apu tuli liian myöhään. Aina kun pienessä piirissä juttelimme, huomasimme puhuvamme Tampereen ajoista ja erityisesti legendaarisesta palopäälliköstä Einar V. Saman työvuoron ja ykköskämpän samanhenkisinä nuorinamiehinä sai alkunsa pitkä ystävyytemme. Samanhenkisyyttämme lisäsi kiinnostus kirjoittamiseen ja tiedottamiseen. Jouko Allinniemi siunattiin maan poveen Vanajan kirkossa 19. toukokuuta Hämeenlinnassa. Tutustuin Joukoon 1965. Alliniemi toipui, hakeutui jatkamaan opintoja ja suoritti palomestarin tutkinnon vuonna 1975. Vammalassa hänen palokuntauransa oli myös päättyä. Johtajana Allinniemi oli oman tiensä kulkija. kesäkuuta. Allinniemi oli kirjojen suurkuluttaja laidasta laitaan
Jos noin ei tapahdu, muutokset ovat pelkkää ”puuhastelua” tai sitten niillä haetaan yksityistä etua yleisen edun asemesta. Kaikkia organisaatioita koskee tämä: jos organisaation toiminta-ajatus, siis olemassaolon tarkoitus unohdetaan, tuloksekas toiminta muuttuu puuhasteluksi. Julkisten ja hyvinvointialojen liiton (JHL) huhtikuisessa lehti-ilmoituksessa kerrottiin lyhyesti näin: ”Rohkeutta on perua tyhmät päätökset! Hätäkeskusten lähtökohtana oltava ihmisten turvallisuus.” Vallankäytön tarkoituksena tulee olla yhteisen edun vaaliminen. Valta on palvelun väline. Ihmisten välinen, siis kansalaisten, viranomaisten ja poliitikkojen kesken vallitseva luottamus on hyvin toimivan yhteiskunnan perusta. Silloin pelastustoimen ja poliisitoimen erillään olleet hälytysjärjestelmät yhdistettiin perustamalla maahamme 15 valtiollista hätäkeskusta. Voidaankin kysyä, mitä erinomaista etua kansalaisille on koitunut läänien lakkauttamisesta. Organisaatioita luomalla sovitaan yhteisesti mitä tarkoitusta varten jokin organisaatio on, ketkä siinä toimivat ja miten toiminta rahoitetaan. Kaksi esimerkkiä muutoksista Läänien aikakausi maassamme alkoi vuoden 1634 hallitusmuodosta, jossa lääninhallitukset määrättiin alueellisiksi hallintoviranomaisiksi. Uudistuksen tavoitteeksi on ilmoitettu ”kansalaisja asiakaslähtöinen alueellinen hallinto”. Ne toimivat samoilla alueilla kuin läänitkin, tehtävät ovat samoja kuin lääninhallituksilla ja kansalaisten lukumääräkin on sama kuin ennen muutosta. Kulttuuri on jatkuvuuttakin Kulttuurilla tarkoitetaan tiettynä ajankohtana vallitsevaa ihmisyhteisön henkisten ja aineellisten saavutusten tasoa. 5/2010 61 Keskustelua K irjailija Paavo Haavikko on sanonut, että Suomessa ei merkitse paljoakaan se, mitä sanotaan, mutta se on tärkeää, kuka sanoo… Haavikon satiirinen huomautus on kehnon yhteiskunnallisen keskustelukulttuurin arvostelua. Aina pitää jättää itselleen mahdollisuus selittää aiemmat sanomiset ja päätökset itselleen parhain päin, menivätpä asiat lopulta miten tahansa. Sääliksi käy hätäkeskusten henkilöstöä tässä jokseenkin mielettömässä muutosten myllerryksessä! Muutosten teko on vallankäyttöä Muutokset ovat edistystä silloin, kun ne perustellaan pätevästi ja ne saavat hyväksynnän niiltä, joita muutokset välittömästi tai välillisesti koskevat. Muutos kahdestatoista läänistä niiden lakkauttamiseen on siis tapahtunut vain vajaan yhden ihmisiän aikana – muutosvauhti on ollut hirmuinen! Lääninhallitusten tilalle on perustettu aluehallintovirastot (AVI) ja elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukset (ELY). Muinaisina aikoina sammutusväki kutsuttiin koolle milloin mitenkin. Erilaiset muutokset voivat merkitä joko edistymistä tai rappeutumista. Vuoden 1975 paloja pelastustoimilaissa määrättiin kunnat perustamaan alueittain yhteisiä aluehälytyskeskuksia. Toinen esimerkkimme koskee palokuntien hälyttämistä. Ennen kuin nyt päätetty hätäkeskusmuutos on saatu edes alkuun, on sisäministeri Holmlund kertonut jo seuraavasta muutoksesta; hänen mukaansa maassamme tultaisiin toimeen vain yhdellä tai kahdella hätäkeskuksella. Uusin muutos on hallituksen tammikuinen päätös, jonka mukaan nykyisistä viidestätoista hätäkeskuksesta karsitaan pois yhdeksän. Eikö tuollaista tavoitetta sitten ollutkaan lääninhallituksilla. Alussa mainittu oikeusoppinut pitää kulttuurin rappion yhtenä merkkinä organisaatioiden jatkuvaa muuttamista. Poliitikko ei myöskään hevin myönnä tehneensä virheellistä päätöstä. Aluehälytyskeskusten (AHK) aikakausi jäi kuitenkin varsin lyhyeksi, sillä eduskunta valtiollisti koko hälytyslaitostoiminnan 2000-luvun alussa. Sisäministeri Anne Holmlundin (kok) päätös tulevien kuuden hätäkeskuksen sijaintipaikoista on herättänyt kritiikkiä, mutta keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Timon Kallin mukaan Holmlundin päätöksellä on eduskunnan tuki. Mitä enemmän valtaa käytetään itsekkäiden pyyteitten ajamiseen, sitä enemmän kulttuuri rappeutuu ja se on lopulta kaikille vahinko. Poliitikon suurin pelonaihe on kasvojensa menettäminen. Veikko Lindberg Savukoski Jatkuva organisaatiomuutos on rappion merkki 5/2010 61. Korkeatasoisen kulttuurin ehdoton tuntomerkki on se, että kaiken vallankäytön tarkoituksena on yhteisen hyvän edistäminen. Sivistykseen kuuluu historian taju, sen ymmärtäminen, että nykyisyys on seurausta menneisyyden tapahtumista ja että tulevaisuuteen ponnistaessamme kannamme aina mukanamme menneisyyttämme, historiaamme. Hätäkeskuslaitosorganisaation toimintaa ovat koko vuosikymmenen ajan vaikeuttaneet resurssien niukkuus ja jatkuvat muutokset tai muutosten uhka. Organisaatiot ovat yhteiskunnan tukirakenteita, eivät itsetarkoituksia. Luottamusta tarvitaan, jotta yhteiskunta voisi säilyttää palveluluonteensa eikä muuttuisi pelkäksi rahastusyhteiskunnaksi. Siksi poliitikot välttävät selkokielen käyttämistä. Jääköön siis paljastamatta, kuka erittäin korkeassa oikeuslaitoksen virassa ollut henkilö on nähnyt yhteiskunnassamme seuraavan ilmiön: ”Kulttuurin rappeutumisen merkkejä ovat erilaisten organisaatioiden jatkuva muuttaminen ja pornografian yleistyminen.” Edellä viitatun henkilön tunnistamisen sijasta olkoonkin pohdiskelumme aiheena organisaatioiden jatkuvan muuttamisen vaikutus kulttuuriin. Palveluluonteensa säilyttävässä yhteiskunnassa ihmisellä on ihmisarvo, itseisarvo eikä se ole rappeutunut välinearvoksi. Yhteisten asioittemme hoitamista varten maassamme on keskushallinto, aluehallinto ja paikallishallinto ja näillä kaikilla on erilaisia rakenteita niille määrättyjen tehtävien suorittamista varten. Huonosti perustellut muutokset kielivät sivistyksen puutteesta. Vuonna 1960 maassamme oli 12 lääniä, 1997 läänien määrä oli enää 6. Vuoden 2010 alusta läänit lakkautettiin tykkänään. Puhelinten yleistyttyä ja palosireenin käyttöön oton jälkeen hätäilmoitukset alettiin ottaa vastaan jossakin jatkuvasti päivystetyssä paikassa, kuten puhelinkeskuksissa, rautatieasemilla jne
mukaan. Palokunta-asut Pajunen Oy, PL 141, 38700 Kankaanpää Puh. (03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.fi Hälytysja viestintätekniikkaa vaativaan ammattikäyttöön • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja DELTA-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • VOIP-liitäntäiset radiopuhelinjärjestelmät • VIRVE/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät Hälytysajoneuvot • Hälytysja komentovahvistimet • Tehokaiuttimet • Valopaneelit • Integroidut valoratkaisut • Vilkkumajakat • Ruuhkavilkut • LED-valot Väestönsuojelu • Suurtehohälyttimet Alkometrit ja -lukot TAATTUA TURVALLISUUTTA Katso lähin jälleenmyyjäsi www.sarco.fi tai soita (09) 777 1500. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. Soita ja sovi tapaaminen. Whelen Hälytysvalot . fax i insalk rvikkeet uvoradiot istimet t it t O AB 09?6850 920 09?6853 870 ko@insalko.fi Henkilökohtaiset suojaimet ja varusteet . puhela • Astratec Li?I • Savox?puhela • Panorama?an • Icom vhf?uhf • MICROBUS?A • REXON metsä OY IN Niittyläntie 5 00620 Helsinki www.insalko.fi itteet ja tar E?käsi. pajunen@pajunen.fi • www.pajunen.fi Palokunnan virkapuvut V • • • • • • • • • N w Viestintälai • Sepura VIRVE • Gateway?rad • CAPE . HAD ja Thomas Ensihoitolaukut . ja ajoneu iot ja DMO ?toi aitteet ja laturit on akku?testeri aitteet ntennit radiopuhelime Ajoneuvo PC ästysradiot NSALKO puh. www.suomenpelastuskeskus.fi Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet Hälytysja viestintälaitteet Kilvet Nostolava-autot Hälytysja viestintälaitteet Palopumput -PALOPUMPUT Autoilijankatu 8 Puh. Ferno Paarit . 040-561 7689 Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. (02) 2162 112 20780 KAARINA Fax (02) 4692 115 www.veikkonummela.fi esteri@veikkonummela.fi TAMMIVILKUT tel +358 2 4697888 Virusmäentie 47 fax +358 2 4697889 20300 Turku gsm +358 400 520596 tapio.tammi@co.inet.. (02) 572 1082, 050 598 1057 Helsingin toimipiste: Pohjoinen Rautatiekatu 29 Avoinna sop. www.tammivilkut.com vilkkupaneelit, Premier Hazard ruuhkaja varoitusvilkut, sireenit, kaiuttimet Tekliteja Night Scan -valomastot Cell2Solutions led-valot ja -paneelit, sireenit Useita eri malleja ja merkkejä maahantuonti, myynti, huolto ja asennus Paloja pelastusautot PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. Weinmann Ventilaattorit, Imut, Hapetus LAAJA JA LAADUKAS VALIKOIMA ENSIHOITOJA PELASTUSVÄLINEITÄ P
. SEURAAVA PELASTUSTIETO ILMESTYY 19. Pelastustarvikkeet www.pelastustieto.fi Väestönsuojat ja vss-varusteet www.turvanasi.fi Rullapaloverhot PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. 09-615 8701 Fax 09-6158 7285 Tiilenpolttajankuja 6, PL 45, 01721 Vantaa A UTC Fire & Security Company Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh. . / . Hinta vain 10 € alveineen + postimaksu. Palomiesten eläkeikä ei laske – urapolkuja selvitetään s. Valtaosa eläimistä pelastettiin Palontorjuntatekniikka-sivuilla kerrotaan Permin yökerhopalosta s. Vuosilomasijaisten määrä Köysiä, hikeä & opiskelua s. / . ELOKUUTA Erheelliset paloilmoitukset vähentyneet alkuvuonna s. Kolmen VPK:n kimppatreenit s. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. Valtaosa eläimistä pelastettiin Loimaan sikalapalossa s. PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. Missä se taas on...?!. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA AWG jakoliittimet suihkuputket vaahtokalusto Bioversal ympäristötuotteet Chiba sammutuskäsineet Delta Fire automaattisuihkuputket Eschbach paloletkut Hughes dekontaminaatiosuihkut ISG lämpökamerat Sthamer vaahtonesteet Firedos vaahdonsekoittajat PALOKALUSTON LAATUMERKIT Teknosafe Teknosafe Oy Sauramonkuja 1, 55800 IMATRA | Puh. Savua ja tulta -näyttely valottaa palontorjunnan historiaa s. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. PALO-, PELASTUSJA VÄESTÖNSUOJELUALAN JOHTAVA AMMATTILEHTI Vuosilomasijaisten määrä vaihtelee rajusti alueittain s. Valtaosa eläimistä pelastettiin Palontorjuntatekniikka-sivuilla kerrotaan Permin yökerhopalosta s. . 05 680 7700 Fax 05 680 7750 | info@teknosafe.fi | www.teknosafe.fi Tämä ilmoitus 10 Pelastustiedossa maksaisi vain 480 € + alv.. Vuosilomasijaisten määrä Köysiä, hikeä & opiskelua s. / . . – Kevytyksikön sammutinleikkurille Millä mittareilla Suomi on Euroopan Pelastusalueita voidaan tarkastella kustannusten ja palvelutason perusteella koko = Asukkaita alueella 6 1) Bruttokustannukset ilman vuokria ”Halpa – hyvä palvelutaso” ”Halpa – huono palvelutaso” ”Kallis – hyvä palvelutaso” ”Kallis – huono palvelutaso” Savua ja tulta -näyttely valottaa Sammuttimien myynti ja huolto www.kidde.fi • Huolto • Koulutus • Käsisammuttimet • Palovaroittimet • Palopostit • Sammutusjärjestelmät Kidde Finland Oy Puh. Nyt löytyy! Pelastustiedon säilytyskansioon mahtuu koko vuoden tuhdit lehdet. / . Erheelliset paloilmoitukset Helsinkiin saapuva Madonna vaatii Palomiesten eläkeikä ei laske Oppisopimuksella vesipelastajaksi s. PALO-, PELASTUSJA VÄESTÖNSUOJELUALAN JOHTAVA AMMATTILEHTI Vuosilomasijaisten määrä vaihtelee rajusti alueittain s. Helsinkiin saapuva Madonna vaatii erikoista myös turvajärjestelyissä s. Soita ja tilaa numerosta (09) 2293 3811. Millä mittareilla Suomi on Euroopan turvallisin maa vuonna . TEEMANA PELASTAJAN KALUSTO JA VARUSTEET Kevytyksikön sammutinleikkurille yllättävän vähän keikkoja s. Seuraava lehti ilmestyy 31.8. Valtaosa eläimistä pelastettiin Loimaan sikalapalossa s. s
Pekka Myllyniemen tekemästä urapolkuselvityksestä Kari Koskela ei ole järin innoissaan. Keski-Pohjanmaalla palotarkastustoimintaa ovat tehneet kaikki jo vuosikausia. – Työaikaa pitäisi muuttaa, mutta monipuoliseksi. 64 5/2010 Eläkkeelle K eski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Kari Koskela, 59, jäi eläkkeelle nelikymmenvuotisen työuran jälkeen. Välittämisen kulttuuria ei tunnu oikein olevan nuoremmallakaan väellä. Päällystön nuorisolinjalta valmistuvista ei ole siihen, koska heiltä puuttuu operatiivinen kokemus. Kun tällä alalla alkaa puhua pehmeistä arvoista, saa välittömästi osakseen mulkoilua, että mitä se on. Tehtaalle kerroin olevani menossa, mutta hän vinkkasi, että tule paloasemalle; vuorotyö mahdollistaa hyvin harjoittelun. Ihmisistä on pidettävä huolta, kaikin tavoin. Arsenalin, Werden Bremenin ja Bayern Levernkusenin seuranimet muiden muas sa vilahtavat hänen kertoessaan erotuomariurastaan. Emme edelleenkään osaa keskustella asioista. Yhteiskunnalla ei ole yksinkertaisesti varaa pitää yllä sellaista järjestelmää, jossa odotetaan vain hälytystehtäviä. Osataan kyllä vaatia oikeuksia, vaikka niitä ei edes oikein olisikaan. Nyt jokainen katoaa omaan maailmaansa työvuoron jälkeen. – Me osaamme kyllä hoitaa fyysisen puolen, mutta psyykkisten asioiden kanssa olemme hukassa. Toivon, että ala itse uudistaa toimintatapojaan, ettei sitä tarvitse muiden tehdä. Ja niinhän yksi vuorokausi töitä ja kaksi vapaata mahdollistikin, hän naurahtaa. – Tulin toukokuussa 1971 kesämieheksi kotikaupunkini Pietarsaaren paloasemalle ja sen jälkeen ala veikin nuoren miehen mennessään, hän sanoo. Niitä ei edes ole niin paljon ainakaan pienemmillä alueilla. – Siinä ei ollut mitään sellaista, mitä emme jo olisi tienneet. Jotenkin on sellainen ”vanha brankkari-henki” kadonnut, jossa välitettiin kaverista ja oltiin kiinnostuneita siitä, mitä toiselle kuuluu. – Se otti aluksi koville eikä siihen työhön vieläkään nurisematta lähdetä, mutta asenteet ovat kuitenkin muuttuneet suopeimmiksi. Kari Koskelan piti pelaajauransa jälkeen ryhtyä valmentajaksi. Elämme yhteisessä EU:ssa, miksi ei tätä koulutusta voida tehdä yhteistyössä, hän kysyy. – Enää ei voida vain odottaa tehtäviä, vaan on lähdettävä ulos asemilta tekemään töitä ja tapaamaan ihmisiä; jakamaan turvallisuustietoa. – Sellainen itsekeskeisyys näyttää olevan jotenkin vallalla. Uusien virkojen saaminen laitoksiin on tuskaista, kun tiedetään, että kuntien talous on kuralla. – Liekö isommat aluelaitokset ja sen myötä tulleet uudistukset tuoneet henkilöstölle epävarmuutta. – Meiltäkin on parhaillaan kavereita siellä koulutuksessa ja ruotsalaiset ottavat avosylin vastaan koulutettaviksi. Myös alipäällystökoulutusta pitäisi lisätä. Kari Koskela sanoo pelastuslaitosten kumppanuushankkeen antavan mahdollisuuksia hyvään kehitystyöhön. Kari Koskelan mielestä alalla vaaditaan tiettyä karskiutta ja sitä halutaan pitää myös yllä, mutta karskimmankin jätkän takana on tunteva ihminen. Pitkät vapaat mahdollistavat muiden hommien tekemistä, on sitten oman talon rakentamista tai sivubisneksen tekoa. Pelastusopiston hän toivoisi jalkautuvan myös alueille. Puheenjohtaja oli paloesimies ja kysyi, onko minulla kesätöitä. – Esimerkiksi meidän alueelle vaikuttavan ruotsinkielisen pelastajakurssin järjestäminen olisi opiston toimintaa eikä se ole sitä saanut aikaiseksi. Hän pitää pelastusalan keskeisimpinä kehityskohteita koulutuksen ja työtehtävien uudistamista. Hän on hieman huolestunut nykymenosta. Vietettiin yhdessä jopa aikaa työajan ulkopuolella. – Ikääntynyt ei jaksa enää tällaista työaikaa tehdä. Hän onkin toiminut erotuomarina Suomen pääsarjoissa ja hänelle on takanaan jopa 27 jalkapallon kansainvälistä tuomaritehtävää. Työaikaa muutettava Kari Koskelan mielestä pelastusalan vuorokautinen työaika eriyttää palomiehiä myös muusta yhteiskunnasta. Tarve ammattitaitoisille pelastustehtävien johtajille on huutava. Siinä ei myöskään annettu mitään ratkaisumalleja. Henkilöstöstä pidettävä huolta Hänen mielestä pelastusalalla pitää jatkossa kiinnittää erityistä huomiota henkilöstöhallintoon ja työhyvinvointiin. Suurena kysymyksenä alalle Kari Koskela Kari Koskelan ura kesti 40 vuotta Keski-Pohjanmaalla Erotuomarin tehtävä kouli esimieheksi. – Sitä varten oli käytävä erotuomarikurssi, mutta erotuomarin tehtävä alkoikin kiinnostaa enemmän. – Olin aluksi epäileväinen sen suhteen, mutta kun sain siitä riittävästi tietoa, se on osoittautunut erittäin hyväksi kehitystyökaluksi pelastusalalla. Jos ikääntyneille pitää perustaa uusia tehtäviä, mistä saadaan varat operatiivisen väen palkkaamiseen. Kari Koskela tuli aikaisemmin tuttua reittiä pitkin palomieheksi. Samalla tavalla pitää osata käsitellä pelissä maailmantähtiä kuin vaikkapa alaisinaan palomiehiä. – Pelasin jalkapalloa Suomi-sarjassa JBK:n rivissä. Kari Koskelan mielestä erotuomaritehtävä antoi myös hyvät valmiudet toimia esimiestehtävissä palokunnassa. Ruotsinkielinen koulutus yhdessä Ruotsin kanssa Ruotsinkielisessä pelastajakoulutuksessa hän kehottaa Pelastusopistoa tarttumaan yhteistyöhön Ruotsin kanssa. Raha ohjaa nykyiseen järjestelmään, ja ymmärrän hyvin nuoria kavereita, jotka haluavat tehdä tällaista työaikaa. – Se on myös ihmisten johtamista ja sääntöjen tulkitsemista sekä noudattamista
Miksi esimerkiksi merivartiostolla on omaa hätäkeskustoimintaa. – Toimintojen järjestämisessä olisi tarvittu ohjausta, esimerkiksi sisäministeriön toimesta. Äskettäin saamani paloristi tuntui upealle tunnustukselle tehdystä työstä, hän sanoo. – Olen tyytyväinen, että sain tehdä hienon työrupeaman loistavalla alalla. – Mielestäni eri turvallisuusorganisaatiot pitäisi yhdistää; pelastus-, poliisija rajavartiolaitos sekä hätäkeskustoiminta. Ongelma Reino Sihvolan mukaan on se, että palokuntalaisiksi koulutetut nuoret muuttavat opiskelun tai työn perässä etelään. Pohjois-Karjalan Pelastusalanliitto, joka tänään on SPEK:n aluejärjestö, on pelastuslaitoksen kanssa tekemänsä palveluhankintasopimuksen perusteella hoitanut sopimuspalokuntalaisten koulutuksen. Nuorille suunnattu valistustoiminta on heillä hyvää. Teksti: Esa Aalto Kuva: Carmelita Forsander-Hakunti P ohjois-Karjalan Pelastusalanliiton toiminnanjohtajan tehtävästä eläkkeelle elokuun alussa jäävä Reino Sihvola sanoo Venäjän kanssa tapahtuneen lähialueyhteistyön olleen merkittävä työsarka hänen 13 vuotta kestäneellä urallaan. Hän sanoo joskus ajatelleensa, että oma aluelaitoksensa on liian pieni, mutta toimintoja on kuitenkin kyetty hyvin kehittämään. Viime vuoden lopulla järjestetty päivä paloasemalla – tapahtuma oli vetovoimainen Pohjois-Karjalassa. Paras tulos ja hyöty saadaan siitä, kun pelastuslaitoksen kouluttajat käyvät vapaa-ajalla kouluttamassa vapaaehtoisia. – On haaste saada heitä tulevaisuudessakin kiinnostumaan tästä hommasta. Vuoden 2008 joulun alla sairaus pysäytti Kari Koskelan. Sen myöntämä avustus on liitoille erittäin tärkeä. Tulevaisuudessa kehitystyö jatkuu. Jos se tehtäisiin virkatyönä, tämä pitäisi korvata ylitöinä tai vapaana. Kerran järjestömies on aina järjestömies, eikä Reino Sihvolakaan hevin jätä antoisaa järjestöelämää. 5/2010 65. – Olo on hyvä ja reipas. Toivon, että laitokset ja ministeriö tulevat entistä lähemmäs toisiaan, kehityssuunta on ollut viime vuosina siinä mielessä hyvä. – Pisimmälle koulutusasioissa on edetty savusukelluskoulutuksessa sekä ensihoitoon liittyvissä asioissa. – Nyt katselen mökkivesillä uiskentelevia joutsenia ja nautin elämästäni. Yhteistyö venäläisten kanssa on ollut toimivaa ja antoisaa. Siinä olemme tehneet hyvää yhteistyötä, nytkin kesällä Padasjoen leirille on tulossa palokuntanuoria Karjalan Tasavallasta Venäjältä. – Kaveria ei ole jätetty, hän iloitsee. – Olemme myös kertoneet heille omasta vapaaehtoistoiminnastamme ja heilläkin on jo vastaavaa toimintaa. – Tärkeä ulottuvuus on ollut myös järjestötoiminta. – Lions-toiminta työllistää nyt ainakin seuraavan vuoden. Mutta avustukseen hakuun ja raportointiin liittyvä byrokratia vie kohtuuttoman ajan juuri siltä työltä, johon avustus myönnetään, Reino Sihvola sanoo. Se olisi valtion ylläpitämää toimintaa. – Ja monesti pienemmät laitokset toimivat tehokkaammin kuin isot. Nyt se puuttui kokonaan. Toivon, että liitto vastaa koulutuksesta jatkossakin. Esimerkiksi valistusmateriaali heillä on hyvää ja he ovat meitä paremmin ottaneet eri kohderyhmät näissä asioissa haltuun. Hoidot loppuivat vuosi sitten ja juuri nyt on odotettavissa tietoa viimeisimmästä tarkastuksesta. Turvallisuusorganisaatiot yhteen Kari Koskelan mielestä 22 aluelaitoksen synnyttäminen oli ensimmäinen askel. Teksti: Esa Aalto Kuva: Pohjois-Karjalan Pelastusalanliitto ”Lähialueyhteistyö merkittävin työsarka” Lähialueyhteistyö on ollut merkittävin työsarka Reino Sihvolalle. – Tämä järjestelmä on toimiva. – Liitto on hoitanut eri hankkeiden koordinoinnin ja taloushallintoon liittyvät asiat ja pelastuslaitos käytännön yhteistyön. Meillä on laajoja harvaan asuttuja alueita, joissa jo nyt kysytään, mistä saadaan turvallisuuspalvelut. – Pelastustoimi on tällä hetkellä ainoa eri puolilla maata toimiva jatkuvassa, ympärivuorokautisessa valmiudessa oleva turvallisuusviranomainen. Taloudellisesti tämä on järkevin tapa, Sihvola sanoo. – Uusia joudutaan heidän tilalleen jatkuvasti hakemaan ja kouluttamaan. 5/2010 65 Eläkkeelle pitää myös sopimuspalokuntien toiminnan turvaamista. Hänen mielestään kuusi vuotta sitten toimintansa aloittaneista aluelaitoksista tuli toiminnoiltaan liian erilaisia. Hän kiittelee kollegoita, jotka ovat tukeneet häntä sairauden aikana. Tästä on olemassa selviä esimerkkejä. Tunnen, että voin jatkuvasti paremmin. Toki nyt voi valita, mihin kaikkeen haluaa mennä ja voi ja saa sanoa myös ei, Reino Sihvola tuumii. Tämä kaikki olisi saatava laajan kokonaisuuden hyödynnettäväksi. – Sen avulla olemme saaneet paljon uusia jäseniä sopimuspalokuntiin ja näille on pitänyt järjestää tämän kevään aikana peruskoulutus. Erityisesti sikäläiset VPK:t tekevät valistustehtäviä. – He ovat myös alkaneet perustaa syrjäseuduilla vapaaehtoisia sammutusjoukkoja, joilla kalustona on vesipumppuja. – Vuosien mittaan suurimmaksi ongelmaksi työssä on muodostunut Palosuojelurahaston toiminta. Näin apu on lähellä, kun pelastusyksiköiden tulo kestää kuitenkin kauan. – Sain joululahjaksi nielurisasyövän, hän ironisoi. Lähinnä kyse on ollut koulutusyhteistyöstä, jossa olemme kertoneet venäläisille Suomen tavasta hoitaa näitä asioita, Reino Sihvola kertoo. Me olemme pyrkineet pitämään vapaaehtoisista huolen ja siksi teimme heti aluelaitoksen alussa uudet palokuntasopimukset
Palomiesaate syttyi Pitkäjärven VPK:n riveissä 50-luvun alussa. 14.10. 4.11. (09) 2293 3822, 050 512 3369 Faksi (09) 2293 3833 s-posti: ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaushinnat 2010 Vuositilaus 56 €/vsk , kestotilaus 50 €/vsk Tilaukset Minna Kamotskin, puh. Turvallisuus 2010 -messut 7 30.9. Isojen yritysten omatoiminen varautuminen ja henkilöstön kouluttaminen vahinkotapauksien varalle olivat hänelle avainasioita. Neliväri 1/1 1900 2300 2/3 1270 1530 1/2 950 1150 1/3 635 760 1/4 475 575 1/6 320 385 1/8 240 280 1/12 160 195 II/III kansi 2500 IV kansi 2600 Aukeaman ilmoitukset sopimuksen mukaan. Lisätöistä aiheutuvista kustannuksista veloitetaan työmäärän mukaan. Tapahtumakalenteri 2011 Pankit: Nordea 205818-11830 Sampo 800019-1393075 Toimisto Kassa: Sinikka Toivonen, puh. Urheilu täytti nuoren Unto Pekurisen vapaa-ajan. Kohta tulevissa hautajaisissani en ole enää mukana”. Kuolleita Unto Pekurinen. 66 5/2010 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti 61. Työpaikkailmoitukset 2,00 €/pmm (mustavalk.) Sekalaiset 2,40 €/pmm (mustavalk.) Ilmoitushintoi hin lisätään alv. Tässä asiassa Unski oli väärässä: hänen itse toivomassaan vaatimattomassa siunaustilaisuudessa Unto Pekurinen oli eniten läsnä kuin koskaan eläessään. vuosikerta Julkaisija: Pasilankatu 8, 00240 Helsinki Puh. 8 28.10. Ilmestymisajat 2010 N:o Ilmestyy Varauspvm Valmis aineisto Teema 6 31.8. Yllämainitut hinnat edellyttävät painovalmiin aineiston mieluiten PDF-muodossa (PDF-versio 1.3, värit CMYK). 11.11. Tehtäväkohtainen palkka on 3092,28 € ja työaika toimistotyöaika. Seppo Pekurinen, vahingontorjuntapäällikkö, Finanssialan Keskusliitto P.S. (09) 2293 380, faksi (09) 2293 3833 sähköpostit: etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi Toiminnanjohtaja Veijo Pursiainen Ilmoitukset Veijo Pursiainen Puh. Täyttäessään 80 vuotta hän järjesti isot juhlat ja totesi Unskimaiseen tapaansa: ”Näissä juhlissa olen itse pääosassa. Kuopiossa 4.6.2010 Pelastusjohtaja E spoossa eläkkeellä ollut palomestari Unto Pekurinen kuoli 28. Ollessani hänen työvuorossaan kesämiehenä Unski ”antoi ymmärtää” mitä kesämiehen seuraavaksi tuli tehdä. (09) 2293 3811 s-posti: tilaukset@pelastustieto.fi Ilmoitushinnat 2010 Koko (sivua) Mustav. 22 %, 1.7.2010 alkaen 23 %. Unto ”Unski” Pekurinen oli Espoon ensimmäinen virkaan palkattu palomies, kun Espoon maalaiskunta perusti vakituisen palokunnan 1.3.1956. huhtikuuta pitkällisen ja vaikean sairauden murtamana. 9.12. Työn ohessa Unto Pekurinen suoritti keskikoulun ja kävi Otaniemessä Palo-opistolla ensin esimiesluokan ja myöhemmin palomestariluokan hyvin arvosanoin. Kylän raitilla oli tuttu näky Unski pinkaisemassa asemalle vaikka kesken perunanistutuksen. Esimerkiksi letkujen pesukomento keikan jälkeen saattoi kuulua: kas tuohonkos ne letkut on jääny. Pelastuskalusto ja -varusteet 10 23.12. Virkaa haetaan Kuopion kaupungin sähköisen työpaikkahaun kautta, osoite: www.kuopiorekry.fi Viran hakuaika päättyy 16.7.2010 klo 12.00. Haluan kiittää tässä yhteydessä kaikkia isääni muistaneita, erityisesti Espoon palomiesveteraaneja. 16.9. Sammutustyönjohtajana hän havaitsi työssään, ettei vettä ruiskuttamalla tulipalot maailmasta lopu. (09) 2293 3815 Kirjapaino: Forssan Kirjapaino Oy ISSN 1236-8369 Aikakauslehtien liiton jäsen 441 612 Painotuote 66 5/2010 Avoimia virkoja & toimia P O H J O I S S AV O N PELASTUSLAITOS APULAISPALOPÄÄLLIKÖN VIRKA Viran alkusijoituspaikka on Pohjois-Savon pelastuslaitoksen Kuopion paloasema. Unto Pekurinen aloitti myös palomestarina ollessaan ennaltaehkäisevän palontorjuntatyön Espoon suurissa riskikohteissa. Tämä työstä yllättävä vapautuminen ilahdutti meitä lapsia ja opimme suhtautumaan palokunta-asioihin myönteisesti jo hyvin nuorina. 2.12. Tehtäviin kuuluu avustaa toimialueen palopäällikköä ja sektoripäälliköitä toimintasäännön mukaisesti sekä toimia Kuopion toimialueen palopäällikön sijaisena. 7.10. Hän oli kuollessaan 82-vuotias, syntynyt Juvalla 16.1.1928. 13.8. Palomestarina Unski oli enemmänkin työtoveri kuin määräilevä pomo. 6.8. Myöhemmin Unski toimi VPK:n eri johtotehtävissä vakinaisesta palomiesvirastaan huolimatta, mitä kaikki palomiehet eivät ymmärtäneet. 9.9. Ensihoito ja -kalusto 9 25.11. Eläkkeellä hän omistautui rakkaalle harrastukselleen raviurheilulle
Lisäksi keskus vastaa onnettomuustutkinnan yleisestä järjestämisestä, suunnittelusta ja koulutuksesta. 071 875 0201 (vaihde) www.pelastusopisto.fi Nimityksiä Onnettomuustutkintakeskus Valtioneuvosto on nimittänyt onnettomuustutkintakeskuksen johtajan virkaan tekniikan tohtori Veli-Pekka Nurmen 1. Kurssien opetuksen sisällöstä antavat tietoja kurssien johtajat, jotka on nimetty yhteystietoineen kurssikuvauksien yhteydessä, puh. 071 875 0201. Nro Kurssi Aika Kurssimaksu Haku päättyy Ammatillinen täydennyskoulutus 20174 Pelastustoimen ajankohtaispäivät 16.–17.8.2010 190 € 30.7.2010 20134 Raskaan kaluston liikenneonnettomuuskurssi 18.–19.8.2010 200 € 30.7.2010 20316 Mielenterveyden ensiapu, henkisen ensiavun 18.–19.8.2010 255 € 9.8.2010 täydennyskoulutus auttamistyötä tekeville 20034 Korkealla työskentelyn kouluttajakurssi 16.–20.8.2010 440 €/680 € 23.7.2010 20034 Korkealla työskentelyn kouluttajakurssi 23.–27.8.2010 440 €/680 € 23.7.2010 20290 Väestönsuojan tarkastajan kurssi 23.–25.8.2010 350 € 30.7.2010 20032 Hengityssuojainten huoltajakurssi (Dräger) 24.–26.8.2010 250 € 30.7.2010 20315 Toiminta paloteknisillä laitteistoilla 3.–5.11.2010 300 € 15.10.2010 20004 Rakenteellinen paloturvallisuus 14.–16.9.2010 300 € 20.8.2010 20008 Palontutkinnan peruskurssi 20.–23.9.2010 440€ 3.9.2010 20024 Palomiesten ja ylipalomiesten pelastustoiminnan 13.–17.9.2010 550 € 20.8.2010 johtamisen täydennyskurssi 20356 Hengityssuojainten huoltajakurssi (Scott) 22.–23.9.2010 180 € 27.8.2010 20020 Puomitikkaan kuljettajakurssi 27.9.–1.10.2010 485€ 27.8.2010 20028 Johtaminen vaarallisten aineiden onnettomuuksissa 5.–7.10.2010 360 € 10.9.2010 20350 Julkisuus ja salassapito pelastustoimessa 6.10.2010 110 € 17.9.2010 Sivutoimisen ja vapaaehtoisen henkilöstön täydennyskoulutus 20040 Sopimuspalokunnan päällikkökurssi 11.–15.10.2010 (1.jakso) 800 € 10.9.2010 (kurssin hintaan sis. Nimitysasian vuoksi Nurmi on 27.5.2010 eronnut Fennovoima Oy:n ydinturvallisuuskomitean jäsenyydestä ja puheenjohtajan tehtävästä. myös majoitus) 8.–12.11.2010 (2. Onnettomuustutkintakeskus toimii oikeusministeriön yhteydessä. heinäkuuta lukien. seuraavat koulutustilaisuudet: Kurssimaksu sisältää opetuksen, oppimateriaalin ja lounaan kurssipäivinä. Onnettomuustutkintakeskuksen tehtävänä on tutkia Suomessa sattuneet suuronnettomuudet ja kaikki ilmailu-, vesiliikenneja raideliikenneonnettomuudet tai niiden vaaratilanteet. jakso) Järjestämme 2010 alkusyksystä mm. Koulutustarjonta on nähtävillä Pelastusopiston www-sivuilla www.pelastusopisto.fi Ilmoittautumiset kursseille on suositeltavaa tehdä siten, että hakija täyttää ja lähettää kurssikuvauksen yhteydessä olevan sähköisen ilmoittautumislomakkeen. Pelastusopisto PL 1122 (Hulkontie 83), 70821 KUOPIO Puh. Koulutusta. Veli-Pekka Nurmi (46) on työskennellyt toimitusjohtajana ja johtavana asiantuntijana yksityisessä konsulttiyrityksessä kesäkuusta 2009 alkaen
Muista liittää viestiin myös omat yhteystietosi! Muista liittää viestiin myös omat yhteystietosi! esitykset@vuodenpalomies.fi Nyt valitaan Vuoden Palomies 2010 -arvonimen saaja.. Verkkosivuilla www.vuodenpalomies.fi on lomake, jolla voit kätevästi ehdottaa sopivaa henkilöä arvonimen saajaksi. Sivuilta löytyvät myös valintaperusteet sekä Vuoden Palomiestoimikunnan jäsenet. Voit myös lähettää sähköpostilla tai postitse ehdokkaan tiedot (nimi, ikä, asema ja aikaisempi ammatillinen toiminta) sekä perustelut, siitä miksi juuri hän on sopiva Vuoden Palomies 2010 -arvonimen saajaksi. 29.10 Onko mielessäsi miestä tai naista, joka ansaitsisi tunnustuksen hyvästä työstä ja toiminnasta paloja pelastusalalla. Kenelle Sinun mielestäsi tulisi antaa Vuoden Palomies tunnustus vuonna 2010