Pelastustieto 5/2011 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

ELOKUUTA Piteneekö pelastajien koulutus tulevaisuudessa. PELASTUSTIETO 6/2011 ILMESTYY 25. s. Palokuntakin teki JVT-työtä kerrostalon kattopalossa s. 30 Uusi ohje: Pelastusryhmä voidaan koota kohteessa s.8. 12 5/ 20 11 23.6. 14 Kallistuva lentobensiini uhkaa kesän kulolentoja s
Klikkaa ja ”tykkää”! > Jos sinulla on mielessä joku vanha aihe, josta haluaisit lukea, meilaa meille osoitteeseen arkisto@pelastustieto.fi. Sukella historiaan! > Palontorjunta-Brandvärnja Pelastustieto-lehden sähköinen arkisto vie lehden lukijat aikamatkalle merkittäviin onnettomuuksiin ja tapahtumiin vuosikymmenien varrelta. Juttuja lisätään koko ajan, joten surfaa vaikka joka päivä osoitteeseen www.pelastustieto.fi > arkisto > lehtiarkisto. Arkistojutut. Linkit juttuihin löytyvät myös Pelastustiedon Facebook-sivulta
vuosikerta TOIMITUS: Esa Aalto päätoimittaja 050 5620 735 Kimmo Kaisto toimittaja, taitto & ulkoasu 044 728 0402 ILMOITUSMYYNTI JA TILAUKSET: Minna Kamotskin 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi KIRJANPITO JA TILAAJAPALVELU: Sinikka Toivonen 044 728 0400 tilaukset@pelastustieto.fi JULKAISIJA: Paloja pelastustieto ry. Pelastuslaitokset valmistelevat riskianalyysiin perustuvan palvelutasopäätöksen, jonka kuntien päättäjät hyväksyvät. Alkukesän helteillä maastopaloja syttyi ennätystahtiin. PÄÄKIRJOITUS esa.aalto@pelastustieto.fi 5 /2 01 1 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti, 62. Kuva: Ilkka Luoma PELASTUSTIETO 6/2011 ILMESTYY 25. heinäkuuta. Millaisin voimavaroin riennetään erilaisiin tehtäviin. Kun puhutaan erilaisten toimintojen kustannuksista, voidaan pelastustoimessa tuoda voimakkaasti esille, miten vähäiset lopultakin ovat sen aiheuttamat kustannukset veronmaksajille. Kun nyt esimerkiksi toimintavalmiusaikaa rukataan uudella tavalla, pidetään sitä heikennyksenä asiakkaille annettavassa palvelussa. 12 5/ 20 11 23.6. Toivottavasti ohje tulee mahdollisimman laajalti lausuttavaksi. P.S.1. Sen perusteella järjestetään pelastustoiminta. Julkinen talous elää jatkuvassa kurimuksessa, vaikka esimerkiksi viime vuoden tilinpäätöksissä joissakin kunnissa saatiin iloisia yllätyksiä, kun verokertymät olivat odotuksia suuremmat. Jos siitä joudutaan luopumaan, sillä voi olla arvaamattomat seuraukset maastoissa sattuvien palojen torjunnassa.. Lienee selvä, että palautetta tulisi enemmän kuin kevättalvella esillä olleesta pelastustoimen strategiasta, josta vaivauduttiin antamaan vain yksi palaute. Ohjetta valmistellut työryhmä on nyt työnsä tehnyt. Niitä voitaisiin ottaa huomioon myös päätettäessä ohjeesta lopullisesti. Toimintavalmiusohjetta monet pitävät alan tärkeimpänä asiakirjana, sillä sen perusteella järjestellään maamme palokunnissa operatiivisen toiminnan valmiutta. Kysymys onkin siitä, miten pelastuslaitosten johto pystyy päättäjille perustelemaan alueidensa riskikohteet ja niiden tarvitseman palokunnan toimintavalmiuden. Nykyisen mahdollisimman suurta läpinäkyvyyttä korostavan toimintatavan aikana olisi ehdottoman tärkeätä, että myös paljon mielipiteitä herättävästä toimintavalmiusohjeesta voisi jokainen lausua mielipiteensä. ELOKUUTA Piteneekö pelastajien koulutus tulevaisuudessa. Pelastustoiminnasta vastaavat kunnat. 30 Uusi ohje: Pelastusryhmä voidaan koota kohteessa s.8 Toimintavalmiusohje saatava kaikkien lausuttavaksi Toimintavalmiusohjetta on uudistettu sisäasiainministeriön pelastusosaston johtamassa työryhmässä. Toisaalta sanotaan, että kyse on ohjeesta eikä laista, ja ohjetta paremminkin saa asiat tehdä. Uusi ohje lähtee elokuun aikana lausuntokierrokselle ja tavoitteena on saada se hyväksyttyä vuoden loppuun mennessä. Lentobensiinin kallistuminen uhkaa nyt tätä toimintaa. Maastopalovahinkojen ehkäisyssä tähystyslennoilla on ollut tärkeä merkitys. Palokuntakin teki JVT-työtä kerrostalon kattopalossa s. Pasilankatu 8, 00240 Helsinki Veijo Pursiainen toiminnanjohtaja 050 5123 369 INTERNET: www.pelastustieto.fi etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi KIRJAPAINO: Forssa Print 2011 ISSN 1236-8639 Aikakauslehtien liiton jäsen KANSI: Helsingin Herttoniemessä parvekegrillauksesta syttynyt tulipalo tuhosi pahoin kerrostalon kattoa. P.S.2. s. 14 Kallistuva lentobensiini uhkaa kesän kulolentoja s. Huolenaihe on erityisesti se, että ykkösriskikohteissa palokunnan toimintavalmius laskee. Toimintavalmiusohje herättää alalla suuria intohimoja. Esimerkiksi muut turvallisuustoimijat ovat yhteiskunnalle paljon kalliimpia. Uusi pelastuslaki astuu voimaan 1. Näihinkin kysymyksiin ohjeen uudistamista pohtinut työryhmä on yrittänyt etsiä vastauksia. Jatkossa esimerkiksi palotarkastukset tehdään riskien mukaan ja hoitoja hoivalaitosten turvallisuusvaatimukset täsmentyvät. Pelastuslaista saattoi sanoa mielipiteen otakantaa.fi-sivustolla. Toivottavasti laki tuo lisää työkaluja pelastuslaitoksille parantaa alueen asukkaidensa turvallisuutta
s. s. s. s. 26 Täyttä toimintaa -tapahtumaviikon aikana 176 palokuntaa ympäri Suomen järjesti 242 tapahtumaa, joissa ihmiset pääsivät tutustumaan palokuntatoimintaan. http://www.pelastustieto.fi/site/ index.php/component/poll/25-on ko-vae... Hän kehuu alipäällystökoulutusta hyväksi ja siitä sai paljon valmiuksia työelämää varten. Valitse kysely Onko väestönsuojelu ja varautum Onko väestönsuojelu ja varautuminen pelastustoimelle tärkeä tehtävä. 1 / 1 15.6.2011 11:03. täyttä toimintaa! tässä numerossa PELASTUSTIE TO 6/2011 ILMESTYY 25. Lopputulokset muuttuivat alkuperäisestä siten, että Anjalan VPK tuli toiseksi ja Kaarinan VPK kolmanneksi, kun Anjalan VPK protestoi järjestäjien kirjausta siitä, ketkä kuuluivat heidän joukkueeseensa tietokilpailussa. Lehden mukana tulee myös Palotutkimuksen päivien Palontorjuntatekniikka-erikoisnumero. 30 Uusi ohje: Pelastusryhmä voidaan koota kohteessa s.8 Pelastustieto pitää kesätauon. Yhteystietomme löytyvät kotisivultamme sekä pääkirjoituksen vierestä sivulta 3. Palokuntakin teki JVT-työtä kerrostalon kattopalossa s. kuukauden kasvo Etelä-Savon pelastuslaitoksella Mikkelin paloasemalla pelastajana työskentelevä Heli Hyttinen, 39 on ensimmäinen alipäällystötutkinnon suorittanut nainen. Pelastustieto 6/2011 ilmestyy 25. Toivotamme kaikille lukijoillemme hyvää ja rentouttavaa kesää! SIVU 54 Opinnäytteitä Pelastusopistosta 5 /2 01 1 23.6.2011 8 Toimintavalmiusohje lähtee lausunnolle 12 Koulutusjärjestelmää selvitetään 14 Ullakkopalo on muutakin kuin sammuttamista Jani Pitkänen 20 JVT iso työmaa kattopalon jäljiltä 21 JVT-sopimus Pohjois-Karjalassa 22 Rautaisella motivaatiolla jälkivahinkojen torjuntaan Piatta Rulja 27 Yhteistyö toimii Etelä-Karjalassa Ulla Ylönen 28 Uusi aluskalusto parantaa torjuntavalmiutta 30 Huippukallis lentobensiini uhkaa palolentoja Juhani Katajamäki 32 Maastopalojen torjunta haaste pelastuslaitoksille Veikko Lindberg 35 Pelastuskortti joka autoon 36 Ensihoidolle lentävä lähtö Marko Partanen 45 Asiakas loukkaa, mistä sisäistä voimaa. Kyllä 86.2% Ei 13.8% Paloja pelastustieto ry, Pasilankatu 8, 00240 Helsinki, puh 044 728 0400 ETUSIVU MEDIATIEDOT TILAUKSET ARKISTO JULKAISIJA LINKIT YHTEYSTIEDOT Onko väestönsuojelu ja varautuminen pelastustoimelle tärkeä tehtävä. Klikkaa www.pelastustieto.fi ja anna äänesi kuulua seuraavassa nettigallupissa! Ehdota mistä aiheesta haluaisit tulevan gallupin. Tuula-Maria Ahonen 46 Palopäällystömaraton pilvisäässä 48 Virkeät paloveteraanit koolla jo 32.kerran Juhani Katajamäki 49 Pitkänlinjan virkamiehet eläkkeelle 50 Sammutustaktiikkaan uusia toimintamalleja Arto Latvala 52 Lappeenrannan Palopäällystökerho 70-vuotias Teppo Puhakainen 57 Palomiehen ammatti työnä ja elämäntapana osa 3 Teija Mankkinen 59 Haalarit jäätyivät avoauton kyydissä Launo Päivätie 61 Sata vuotta työuraa täyteen 61 Tyytyväisenä eläkepäivien viettoon Tanja Uusitalo VAKIOT 29 Vieraanamme: Olli Tarhonen 53 Mirafoni 56 Ulkomailta: Risto Lautkaski hyvää kesää! nettigallup Kysyimme nettigallupissa ”Onko väestönsuojelu ja varautuminen pelastustoimelle tärkeä tehtävä. 42 palokuntien sm Jehu-malja eli palokuntien SM-kilpailu päättyi tänä vuonna lappeenrantalaisen Tirilän VPK:n voittoon. Jäkärlän VPK on yksi Turun kuudesta sopimuspalokunnasta. 12 5/ 20 11 23.6. Jäkärlään toukokuinen kolea sunnuntai houkutteli paikalle lapsiperheitä ja muutamia pariskuntia. ELOKUUTA Piteneekö pelastajien koulutus tulevaisuudessa. elokuuta. 14 Kallistuva lentobensiini uhkaa kesän kulolentoja s. 38 Keskiviikko, 15.06 2011 11:02 Etusivu Palaute Sivukartta Onko väestönsuojelu ja varautuminen pelastustoimelle tärkeä tehtävä. Toimistomme on suljettu 18.–31.7. Pelastustieto on myös Facebookissa. ” Selvä enemmistö oli sitä mieltä, että kyllä on
Ruotsissa vastaa vat säiliöt ovat kiellettyjä. Muovi seinämä voi myös läpäistä ben siinihöyryjä ja seurauksena täs tä on räjähtävän seoksen syn tyminen tavaratilaan. Millainen vaara tästä on autossa istuville ja mahdolli sesti muillekin tiellä liikkuvil le on itsestään selvä. repeä minen ei aiheuttanutkaan tuli paloa. P.P. On myös huo mattava, että bensiini liuottaa polyeteenimuovia ja jo tästäkin syystä on vaara suuri. Lehti mainitsee vielä erään esimerkin tapauksesta, jolloin aurinkoise na päivänä eräs muovitankki repesi ja bensiini valui tavara säiliöön. Leh ti huomauttaa, että käytettäes sä näitä säiliöitä auton tavara tiloissa saattaa kuumana kesä päivänä bensiinin höyrynpaine nousta niin suureksi, että muo vitankki repeää muodonmuu tosten johdosta. Brandskydd 5/61: Muoviset bensiiniastiat vaarallisia. Leh den toimitus on kirjoitukses saan kehystänyt punaisella ky symyksen miten kauan viran omaiset sallivat suuren yleisön käyttää muovitankkeja autojen varapolttoainetankkeina. Jos tällaisia tapauksia sattuu muuallakin, saattaa ben siini syttyä vaikka em. Kirjoituksessa to detaan, että muoviasiantun tijat ovat itse asiasta tietoisia ja ovat varoittaneet valmista jia ja viranomaisia, ettei näi tä astioita saa käyttää bensii nitankkeina. Lehti huomauttaa vielä lo puksi, että Tanskan muoviyh distys on jo toisen kerran esit tänyt viranomaisille varoituk sen ettei muovitankkeja saa käyttää bensiinin säilyttämi seen. Palontorjunta – Brandvärn 50 vuotta sitten 5/2011 5 Tanskalaisessa aikakausleh dessä Plastic 5/1960 oli kir joitus, joka käsitteli muovis ten polttoainesäiliöiden vaa rallisuutta
Me emme hyväksy sitä, että nykyistä ohjetta heikennetään sen vuoksi, että vapaaehtoispohjalta toimivat eivät läpäise kuntotestejä tai eivät pysty toimimaan toimintakykyisellä yksiköllä. . Aivan erityistä huomiota olemme kiinnittäneet järjestelmän toiminnan takaamiseen erilaisissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa, Hammar toteaa. Suomessa pelastustoiminta on viranomaistoimintaa, mutta siitä huolimatta vaikuttaa siltä, että eniten ollaan huolissaan vapaaehtoispohjalta toimivien asemasta. Mallilla varmistetaan onnistunut ja kustannustehokas hankinta, sanoo Insta DefSec Oy:n Defence and Security Solutions -liiketoimintayksikön johtaja Timo Hammar. Tämä luo hyvän pohjan rakentaa moderni ja monipuolinen järjestelmäkokonaisuus kaikkien turvallisuudesta vastaavien viranomaisten käyttöön, toteaa Hätäkeskuslaitoksen TOTI-hankkeen hankejohtaja Tapio Saarinen. Käyttökustannusten osalta säilytämme nykyisen tason, Saarinen tarkentaa. Palomiesliiton puheenjohtaja Kim Nikulaa ihmetyttää keskustelu, jota toimintavalmiusohjeen valmistelun yhteydessä on käyty. Toimitusvaiheen hankinnan kokonaisarvo on noin 30 miljoonaa euroa. – Hätäkeskustietojärjestelmä tulee olemaan meidän kaikkien turvallisuuden kannalta merkittävä järjestelmä ja siihen kohdistuvat erittäin korkeat luotettavuusvaatimukset; hätäilmoituksia pitää pystyä käsittelemään kaikissa tilanteissa. TOTI-hankkeessa ovat olleet mukana Hätäkeskuslaitoksen lisäksi kaikki päivittäiseen 112-toimintaan osallistuvat tahot: poliisi, pelastustoimi, sosiaalija terveystoimi sekä Rajavartiolaitos. Liitto hyväksyy sen, että sopimussuhteisilta palokuntalaisilta ei voida vaatia samoja velvoitteita kuin pelastuslaitosten ammattipalomiehiltä. Ratkaisumme yhdistää hätäkeskuspäivystäjän tarvitsemat toiminnallisuudet yhdeksi integroiduksi kokonaisuudeksi, joka tukee ilmoitusten käsittelyä ja nopeuttaa avun perille saamista. Tämän johdosta ammattimiesten ohjetta ei tule heikentää, vaan sopimusja vapaaehtoishenkilöstölle tulee tehdä oma ohje, Nikula toteaa. Hankittava kokonaisuus pitää sisällään uuden hätäkeskustietojärjestelmän toimittamisen (v. Uusi tietojärjestelmä yhdessä viranomaisradioverkon (VIRVE) ja rakenteilla olevan turvallisuusverkon (TUVE) kanssa vahvistaa Suomen edelläkävijän asemaa viranomaisyhteistyössä kansainvälisestikin arvioituna, toteaa Saarinen. Sopimussuhteisilla ei ole kyse virkavastuusta tai ammatista, vaan useimmiten harrastuksesta. Silti totista totistakin työtä tekevilläkin saa seuran mielestä joskus olla jokin sopiva määrä pilkettä silmäkulmassa – kunhan se ei syty pahasti palamaan. – Nykyinen elinkaarensa päähän tuleva hätäkeskustietojärjestelmä ei tällä hetkellä tue viranomaisten yhteistyötä parhaalla mahdollisella tavalla. H ätäkeskuslaitoksen vuonna 2008 käynnistämä hätäkeskustoiminnan ja tietotekniikan kehittämishanke (TOTI) on edennyt uuden hätäkeskustietojärjestelmän osalta hankintapäätökseen. Kunniapalomiehiksi nimitettiin: Reijo Äikäs, Korson VPK, Markku Koskinen, Korson VPK, Lasse Gustafsson, Pitkäjärven VPK, Marko Palokangas, Lauttasaaren VPK ja Juho Luukko, Lauttasaaren VPK Epätieteilijät haluavat korostaa, että kaikkien palomiesten työ on totista työtä. Käytetty hankintamalli, jossa tietojärjestelmähankinnan lisäksi sopimus sisältää koko elinjakson hallinnan mukaan lukien käyttöpalvelun, on Suomen turvallisuusviranomaisten kriittisten järjestelmien osalta uraa uurtava. . Kaikki Kunniapalomiehen tittelin ja arvonimen ansainneet palomiehet ovat kunnostautuneet seuran lähes 20 vuoden taipaleella toimimalla urheina paloautojen miehistöinä keskellä Kaivopuiston vappuhulinaa ja liki vappuhulinan keskipistettä. – Eduskunnan keväällä 2011 tietojärjestelmän hankintaan myöntämä käyttövaltuus riittää kattamaan investointikustannukset. Hätäkeskustietojärjestelmähankinta on Insta DefSec Oy:lle strategisesti tärkeä. Perusteellisten määrittelyjen ja kilpailutusprosessin pohjalta saimme valittua luotettavan järjestelmätoimittajan, jolla on vuosikymmenten kokemus suurten kriittisten tietojärjestelmien kehittämisestä puolustusja turvallisuustoimialalla. Hätäkeskusten tietojärjestelmästä päätös SPAL ei hyväksy heikennyksiä toimintavalmiusohjeeseen Suomen Epätieteellinen Seura luovutti Kunniapalomiehen tittelin ja arvonimen viidelle huumoriin ansioituneesti suhtautuneelle palomiehelle Lauttasaaren VPK:n 95-vuotisjuhlassa. Toimintavalmiusohje on sisäministeriön ohje, joka ohjaa pelastustoimen suunnittelua käytännön tasolla kunnissa. . Nikula pitää ensiarvoisen tärkeänä, että toimintavalmiusohjeessa määritellään jatkossakin tietyt raja-arvot, kuten minimivahvuus ja toimintavalmiusaika. Koska kuntien taloustilanne määrittelee myös pelastuslaitoksien tilannetta, tarvitaan tulevaisuudessakin normiohjausta. 2011–2015) sekä elinjakson aikaisen palvelutuotannon kuuden ensimmäisen vuoden osalta (v. – Hätäkeskustietojärjestelmä on luonnollinen jatkumo toiminnallemme ja meille tärkeä, strateginen hanke. 6 5/2011 Suomen Palomiesliitto ei hyväksy uudistustyön alla olevaan toimintavalmiusohjeeseen heikennyksiä, joita tehdään kansalaisten ja pelastushenkilöstön turvallisuuden kustannuksella. Kuva: Aija Lehtonen Epätieteilijät palkitsivat viisi Kunniapalomiestä WWW.PELASTUSTIETO.FI. – Tuntuu hyvältä, että lähes kolmen vuoden tiivis viranomaisyhteistyö on saavuttanut yhden tavoitteistaan, ja vielä aikataulussa. Hätäkeskustietojärjestelmän kokonaisvastuulliseksi toimittajaksi on valittu kotimainen Insta DefSec Oy, joka on kokenut puolustusja turvallisuusjärjestelmien toimittaja valtionhallinnossa. Palvelutuotannon osalta kustannukset ovat noin 25 miljoonaa euroa. Järjestelmä mahdollistaa myös hätäkeskusten välisen kuorman tasaamisen sekä viranomaisten välisen saumattoman yhteistoiminnan. 2016–2021). Ammattipalomiehet toimivat virkavelvollisuuden ja -vastuun velvoittamina
– Henkilökunta ansaitsee suuren kiitoksen vaativasta ja hyvin onnistuneesta usean ihmisen hengen pelastamisesta. Onni oli myös, että iso osa yksiköistä oli juuri ennen tätä tulipaloa saatu vapautettua kahden omakotitalon yhtäaikaisesta palosta. Jännitteiset myrskypuut ovat arvaamattomia ja tapaturmia sattuu. Mikäli nämä palot olisivat olleet yhtä aikaa, olisivat sekä miehet, että yksiköt loppuneet kesken. Viime keväänä opetettua sahan käyttöä oli hyvä kerrata, ja kyllä kertausta olisi työturvallisuuden vuoksi tarpeen tehdä tulevaisuudessakin. Pelastusja viheralan ammattilaiset sekä sähköyhtiöiden asentajat joutuvat työssään erityisosaamista vaativiin tilanteisiin. Palossa oli suuren ullakkopalon ainekset, hän sanoo. Pelastuslaitoksen kohteeseen tullessa palo oli jo kiinni kattorakenteissa sekä viereisen asuinrakennuksen ullakkotiloissa. FIREscape pohjautuu Hedengren Securityn kehittämään PRODEX FireLux -paloilmoitinja turvavalojärjestelmään. Palomiesten koulutus on osa puuston turvallisen käsittelyn järjestelmällistä kehittämistä. TTS, Hyria koulutus ja Sedu Aikuiskoulutus tarjoavat tämän vuoden aikana kiinnostuneille mahdollisuutta osallistua puuston käsittelyn pilotointikoulutuksiin. Koulutuksien avulla vähennetään eri alojen ammattilaisten työtapaturmia. Naapurikunnat olisivat tulleet kyllä apuun, mutta avun saanti olisi oleellisesti viivästynyt, Tuominen toteaa. Hyödyllistä koulutusta ja motivoituneita oppilaita Syksyllä Helsingin Mellunkylään palomies-sairaankuljettajiksi siirtyvät Ilmari Forsblom ja Marko Sakko sahasivat puita jo kesätöissä viime vuonna. kesäkuuta klo 1:26 huumevieroitusosastolla syttyneeseen tulipaloon, jossa paloi ylimmän kerroksen noin 5x15 metrin kokoinen parveke/oleskeluterassi ilmiliekeissä. Yhdellä keskuksella ja yhdellä kaapeloinnilla hallitaan kiinteistön kahta keskeisintä turvallisuusjärjestelmää. Opettaja Pekka Sivonen seuraa tarkasti Ilmari Forsblomin sahaa ja puun liikkeitä. PRODEX FireLux -evakuointijärjestelmässä paloilmoitinja turvavalojärjestelmä on integroitu yhdeksi kokonaisuudeksi. Kyllä ne sähkölinjojen puut alas saataisiin, mutta ei näin hienolla tavalla. Henkilökunta aloitti välittömän evakuoinnin ja teki hätäilmoituksen. Koulutusta he pitävät hyödyllisenä: – Tämä on ihan uutta. Oppaassa on nostettu esiin pelastuslaitosten nykyisen toiminnan periaatteita ja työsuojelun velvoitteita, vastuita ja hyviä käytäntöjä, mutta myös kipupisteitä, esimerkiksi puolivakinaisen palokunnan debriefing ja sen toteutuminen käytännössä. Lisätietoa osallistumismahdollisuuksista saa http://www.metsavastaa.net/ ajankohtaista-1. Alkusammutus ei onnistunut koska palon ja savun muodostus oli jo kehittynyt niin voimakkaaksi. Tavoitteena on luoda usealle ammattiryhmälle koulutusta ja erillispätevyyksien osoittamisen mahdollistava järjestelmä. Rakennuksen kahdessa ylimmässä kerroksessa oli yhteensä 28 asiakasta sekä neljä henkilökuntaan kuuluvaa. Hedengren Securityn ja Hochikin yhteistyön tulos palkittiin Pelastuskoululaisille oppia turvallisesta puun kaadosta Helsingin pelastuslaitos sai hälytyksen yöllä 9. 5/2011 7 Pelastajaopiskelijat aloittivat toukokuussa koulutuspilotointien sarjan, jonka avulla viimeistellään tulevia puuston turvallisen käsittelyn koulutusohjelmia. Oppaan erityinen näkökulma on käsitellä pelastusalaa kokonaisuutena, joka muodostuu vakinaisen, puolivakinaisen ja vapaaehtoispalokuntien kokonaisuudesta. Kuva: Marjukka Haavisto. – Palo saatiin sammutettua yhdistettynä sekä ulkopäin nostolavasta, että sisältäpäin tapahtuvalla sammutuksella. – Toivon että opas auttaa pelastuslaitoksia hallitsemaan paremmin työympäristön riskejä ja kohdistamaan työturvallisuustoimintaa koko henkilöstön hyväksi; vakinaisista puolivakinaisiin ja sopimuspalokuntien palomiehiin, oppaan tekijä, Paavo Tiitta kertoo.. Kehitystyö tehdään Euroopan sosiaalirahaston tukemassa Puuske II-hankkeessa yhteistyössä oppilaitosten, Tapion ja Jukka-netin kanssa. – Pelastuslaitokselta tulipaloa oli sammuttamassa noin 10 yksikköä. Mikäli palo olisi kehittynyt hieman kauemman ja nukkumassa olleet ihmiset olisivat olleet savussa kauemman, emme olisi välttynyt kuolonuhreilta. Henkilökunta oli havainnut tulipalon turvakameroistaan. Uhkaava palo huumevieroitusosastolla Työturvallisuuskeskus on julkaissut Paloja pelastusalan työturvallisuus ja työhyvinvointi-oppaan. Kaikki henkilöt oli saatu juuri evakuoitua ulos pelastuslaitoksen tullessa kohteeseen, päivystävä palomestari Kimmo Tuominen kertoo. Oppaassa tuodaan esiin työkaluja ja aihealueita työturvallisuustyön tehostamiseksi sekä työsuojelutoiminnan organisoimiseksi koko pelastuslaitoksen alueella. Kurssilla on selvästi kädentaitoihmisiä, ja he oppivat nopeasti. Yli 20 vuotta puuston käsittelijöitä kouluttaneet opettajat Pekka Sivonen ja Jari Hämäläinen Hyria koulutuksesta kehuvat palomiehiä erityisryhmäksi: – Opiskelu on motivaatioasia. Viereisen asuinrakennuksen palomuurin ansiosta palo oli myös helpompi pysäyttää eikä se päässyt leviämään viereiseen asuinrakennukseen. Useilla paikkakunnilla toteutettavat koulutukset ovat osa työnantajien toivomaa pätevöitymisjärjestelmää. Hochiki UK:n FIREscapejärjestelmä on palkittu parhaana evakuointipuolen uutuusratkaisuna Birminghamin kansainvälisillä FIREX-turvallisuusmessuilla toukokuussa 2011
– Tämä on laajempi alue kuin mihin perustuu nykyinen toimintavalmiusohje ja kilometriruudussa pelastustoimen kiireellisiä tapahtumia on enemmän ja se on myös tilastollisesti merkittävämpi. Apu mahdollisimman pian Hänen mielestään on välttämätöntä, että uusi ohje antaa mahdollisuuden myös avun mahdollisimman nopeaan aloittamiseen vaikka yhden hengen voimin. Alueet jaetaan regressiomallin perusteella neljään riskiluokkaan. Regressiomalli on kehitetty rakennuspalojen perusteella. Ei välttämättä samassa sammutusautossa istuvista palomiehistä. Muut kiireelliset onnettomuudet osuvat samoille alueille, mutta tämän lisäksi toimintavalmiusohjeessa on mainittu, että alueen tulee seurata onnettomuuskehitystä ja mahdollisesti tarkentaa regressiomallia, jos siihen löytyy perusteita. – On toki myös todettava, että työryhmässä oli erilaisia näkemyksiä asioista ja senkin takia työn edistyminen ei olisi onnistunut viime vuoden vaihteeseen mennessä, mikä oli alkuperäinen aikataulu. Olennaista kuitenkin on se, että apua saadaan paikalle eikä se, mistä ja miten se tulee, Taito Vainio huomauttaa – Ihmisen on tarvitessaan saatava apua mahdollisimman pian, mutta hänen kannaltaan sillä ei ole merkitystä, antaako avun vakinainen vai vapaaehtoinen ja mistä apu tulee, Vainio toteaa. Pohdittavana on myös, että jokainen asiasta kiinnostunut voisi antaa mielipiteensä uudesta ohjeesta netin välityksellä. 8 5/2011 Uuden toimintavalmiusohjeen perusteella 1+3-vahvuinen pelastusryhmä voidaan koota tilannepaikalle tulevista, tehtävään kykenevistä henkilöistä. Pelastustoiminnan muodostelmia ovat uuden ohjeen mukaan yksikkö, pelastusryhmä, pelastusjoukkue, pelastuskomppania ja pelastusyhtymä. Toimintavalmiusohjetta määrittelee pelastuslain 32§ ja siitä erityisesti onnettomuuden uhrien ja vaarassa olevien ihmisten, ympäristön ja omaisuuden suojaaminen ja pelastaminen, tulipalojen sammuttaminen ja vahinkojen rajoittaminen sekä näihin tehtäviin liittyvät johtamis-, viestintä-, huoltoja muut tukitoiminnat. T oimintavalmiusohjeen uusimista pohtinut työryhmä on saamassa työnsä päätöksen ja elokuussa uusi ohje lähtee lausunnolle. Samaan tapaan kuin pelastuslaista saattoi tehdä ota kantaa.fi-sivustolla. Ryhmän puheenjohtaja, pelastusylitarkastaja Taito Vainio sisäministeriön pelastusosastolta sanoo, että uusi toimintavalmiusohje on kytketty uuteen pelastuslakiin, ja kun sen voimaantulo venyi alkuperäisestä aikataulusta, sai myös toimintavalmiusohje lisää aikaa. – Pelastusryhmän vahvuus on 1+3 ja se voidaan muodostaa tilannepaikalla kelpoisuusvaatimukset täyttävistä henkilöistä. – Lausunnolle lähtevän ohjeen yhteyteen liitetään mukaan myös tuoreimmat tilastokeskuksen asukasja rakennustiedot, sillä riskialuejako perustuu regressiomalliin, jonka perustana ovat kerrosalaja asukastiedot kilometrin suuruisella alueella. Ei tarvitse asemilla odotella, että minimivahvuuden muPelastusryhmä kootaan kohteessa, tehtävät kiireellisyysluokkiin Teksti: Esa Aalto Kuvat: Ilkka Luoma Uusi toimintavalmiusohje lähtee elokuussa lausuntokierrokselle. – Pelastusryhmän voisivat tarpeen niin vaatiessa muodostaa myös vakinainen ja vapaaehtoinen henkilöstö. Pelastusryhmän jäsenet voivat siis esimerkiksi tulla tilannepaikalle eri asemilta. – Esimerkiksi harvaan asutuilla alueilla meillä rientää usein ensimmäisenä onnettomuuspaikalle sopimuspalokunta ja siellä jo yksi mies, vaikkapa yksikönpäällikkö, voi käynnistää tiedustelun, jolloin on enemmän tietoa siitä, mitä on tapahtunut ja miten voimavarat olisi järkevintä jakaa, kun ryhmä paikalle muodostuu. Ryhmässä keskusteltiin paljon siitä, voiko ryhmä muodostua onnettomuuskohteessa vai pitäisikö ryhmän olla yhdellä asemalla. Myös pelastustoimen tehtävät haluttaisiin jakaa neljään kiireellisyysluokkaan
Pelastustoiminnan kehittämiseksi on tärkeää alkaa mitata myös palokunnan selvitysaikoja, Vainio painottaa. Hän myös ihmettelee sitä, että pelastustoiminnassa on pidetty hankalana mitata selvitysaikaa. – Kiireellisyysluokat ovat käytössä jo esimerkiksi ensihoidossa ja poliisitoimessa, joten on sekä pelastustoimen että hätäkeskuksen etu, että ne otetaan käyttöön myös pelastustoimessa. Toimintavalmiusaikakäsitteet Onnettomuus Ilmoitus Hälytys Lähtö Saapuminen Apu alkaa tapahtuu Ilmoitusaika Hälytysaika 2 min. Fyysisiä vaatimuksia korostetaan Taito Vainio pitää myös perusteettomina väitteitä, että uudessa ohjeessa oltaisiin alentamassa pelastushenkilöstön fyysisiä vaatimuksia, koska toimintavalmiusohjeessa ei määritellä yksittäisten henkilöiden fyysisiä vaatimuksia. Ensihoidossa on jo kauan mitattu kohteeseen saapumisaikaa ja aikaa, jolloin olUudessa toimintavalmiusohjeessa on laskettu selvitysajaksi laskennallisesti I-riskiluokassa 6 minuuttia, kun nykyisessä ohjeessa laskennallinen aika on 3–4 minuuttia. – Ohjeen tarkoitus on kiinnittää huomiota, miten pelastustoimen toimintavalmius tulisi rakentaa, mutta ohjeella ei voida asettaa minkäänlaisia ehdottomia vaatimuksia. Toimintavalmiusaikakäsitteet Minuutti maksaa noin 7000 euroa laan potilaan luona. SPPL:n teettämän tutkimuksen mukaan henkilövahinkojen kannalta merkitystä oli silloin, jos toimintavalmiusaika olisi 2 minuuttia tai alle. – Ja on sanottava, että sopimuspalokuntien harteille ei voida sälyttää liikaa tehtäviä, sillä niiden toiminta saattaa loppua liian suuren tehtävätaakan alle, Taito Vainio korostaa. – Tällä halutaan ohjata palokunta kiireellisesti tärkeämpiin tehtäviin, esimerkiksi useiden yhtä aikaa tapahtuvien onnettomuuksien yhteydessä, jolloin A-tehtävä nousee muiden ohi, Vainio sanoo. On selvää, että varsinaisiin pelastustehtäviin, kuten esimerkiksi savusukellukseen, voidaan ryhtyä vasta sitten, kun riittävä määrä porukkaa on paikalla. Lähtöaika 1 min. Ohjeessa annettava uusi toimintavalmiusaika on 15 minuuttia, jota Taito Vainio kuvailee juuri sellaiseksi asiakaslähtöiseksi, jota on alalla kovasti kaivattu. 5/2011 9 Kuva 1. Päätoimisia palomiehiä tarvitaan niillä alueilla, missä heitä on jo nyt. Hätäkeskuksen toimintavalmiusaika Onnettomuus Hätäilmoitus Yksikkö Yksikkö Yksikkö havaittu vastaanotettu hälytetty lähtenyt saapunut onnettomuuspaikalle Pelastustoiminnan toimintavalmiusaika kainen määrä olisi täyttynyt, ennen kuin voidaan edes lähteä onnettomuuspaikalle. Ohje antaa toimintavalmiuden suunnittelulle perusteet, jotka palvelutasoa valmisteltaessa tulisi ottaa huomioon. Ohjeella ei voida määrätä, miten pelastustointa pitää eri alueilla hoitaa, vaan omistajat päättävät palvelutasopäätöksessään, miten hommat on hoidettava. Nyt on tosin jo ehditty kritisoida sitä, miksi hätäkeskuksen toiminta ja palokunnan selvitykset on otettu mukaan toimintavalmiusaikaan, hän hymyilee. Selvitysaika 6 min. – Päätoimisten ei ole syytä pelätä, että ohje jotenkin heikentäisi heidän asemaansa. Ajoaika 6 min. – Tällä tasolla olemme tarkastelleet toimintavalmiuden ja vahinkojen välistä riippuvuutta. Tämä tutkimus tehtiin SPPL:n hankkeena, jossa olin toimintakykyhankkeen edustajana mukana johtoryhmässä. – Toimintakykyhankkeen aikana tehtiin yksi tutkimus toimintavalmiusajan ja vahinkojen suhteesta. Tätä pitäisi verrata siihen, kuinka paljon pitää investoida, jotta yhden minuutin parannus toimintavalmiusajassa saataisiin siis koko maassa. 6 minuuttia on aika pitkä aika ja todellisuudessa pelastuslaitokset todennäköisesti pystyvät suurimmassa osassa tehtäviä nopeampaan toimintaan, Taito Vainio toteaa. – Jos käyttäisimme laskennallisena selvitysaikana samaa kuin nykyisessä ohjeessa aika olisi 12–13 minuuttia eli lähes sama. – Sen laskenta alkaa soitosta hätäkeskukseen ja päättyy siihen, kun pelastustoiminnassa tarvittavat selvitykset on onnettomuuspaikalla tehty ja varsinainen pelastustoiminta alkaa. Ohjeella ei ajeta alas pelastustointa Taito Vainio kumoaa valmistuvasta ohjeesta esitetyn kritiikin, että sillä ajettaisiin alas pelastustointa. – Esimerkiksi vuonna 2010 rakennuspaloja on ollut 2786 eli yhden minuutin toimintavalmiusajan parannuksella koko maassa olisi tämän mukaan säästetty 1450000 euroa ja vuodessa olisi säästynyt 5,5 henkeä. Omaisuusvahinkojen kannalta tilanne oli se, että minuutti maksaa noin 6000–7000 euroa taloudellisina vahinkoina. Näitä todellista vaikuttavuutta mittaavia tutkimuksia ei oikein ole tehty alalla, Taito Vainio kertoo. – Nykyisessä ohjeessa ei muodostelmille ole määritelty muuta kuin toimintavalmiusaikavaatimukset, mutta uuden ohjeen muUusi toimintavalmiusohje edellyttää, että palomiehen on kyettävä kaikkiin pelastustehtäviin.. Pelastustoimen tehtävät jaotellaan uudessa ohjeessa neljään kiireellisyysluokkaan. Olemme laittaneet laskennalliseksi selvitysajaksi 6 minuuttia, koska haluamme, että saisimme todelliset selvitysajat kirjatuiksi
II-riskiluokassa tavoitteena on, että tehokas pelastustoiminta pelastusryhmällä alkaisi 15 minuutin kuluessa siitä, kun hätäilmoitus on teknisesti otettu vastaan hätäkeskuksessa. Pelastusryhmän tulisi kyetä henkeä pelastavaan toimintaan asuinhuoneistopaloissa ottaen huomioon pelastussukellusohje ja työturvallisuusohjeet. Toimintavalmiusohjeessa todetaan myös, että pelastustoimen alueen palvelutasopäätöksessä tulee päättää, missä ajassa suuronnettomuusvalmius ja poikkeusolojen valmius kyetään perustamaan. Yksiköitä ovat esim. – Toimintavalmiusohje etenee nyt siis lausuttavaksi, vaikka on levitelty jopa huhuja, että ministeriö ei aikataulusyistä antaisi sitä lausunnolle. Palvelutasopäätöksestä tulee selvitä, miten poikkeusolojen toiminta on alueella organisoitu. Uudella toimintavalmiusohjeella pyritään siihen, että pelastustoiminnan toimintavalmiusaikaa arvioidaan vuoden mittaisella aikavälillä eikä yksittäisen tilanteen perusteella. Kiireellisyysluokat A-kiireellisyysluokan tehtävä vaatii välitöntä ihmisen tai suurien omaisuusarvojen pelastamista. Pelastuskomppania koostuu johtajasta, pelastustoiminnan johtajaa avustavasta esikunnasta, vähintään kahdesta ja enintään viidestä pelastusjoukkueesta. Pelastusjoukkueen tulisi olla kokonaisuudessaan paikalla 20 minuutin kuluessa hätäilmoituksesta. pelastusyksikkö, sammutusyksikkö, raivausyksikkö, säiliöyksikkö, tikasyksikkö. Uuden pelastuslain mukaan pelastustoimintaan kuuluvien eri tehtävien edellyttämien perustaitojen ja kunnon tasosta sekä kuntotestien järjestämisestä voidaan antaa tarkempia säännöksiä sisäasiainministeriön asetuksella. Ohjeessa korostetaan myös, että kaikista pelastustoimen tehtävistä täytetään asianmukaiset raportit. Työryhmässä käytiin paljon keskustelua siitä, onko ohje valvonnan vai ohjauksen työkalu. Pelastusryhmä koostuu johtajasta, vähintään kolmesta ja enintään seitsemästä henkilöstä sekä tehtävän mukaisista ajoneuvoista ja kalustosta. B-kiireellisyysluokan tehtävä on varmentamaton, mahdollisesti henkeä pelastava tai suuria lisävahinkoja estävä tehtävä. Pelastusjoukkueen tulisi olla kokonaisuudessaan paikalla 30 minuutin kuluessa hätäilmoituksesta. Tällaisia tehtäviä voivat olla esimerkiksi: tavanomaiset onnettomuudet ja tulipalot tuntemattoman riskin tehtävät ilmoitinlaiteilmoitukset kohteesta ja olosuhteista riippuen kiireellinen virka-apu toiselle viranomaiselle Siirtyminen onnettomuuspaikalle tapahtuu hälytysajona. Pelastusryhmä, pelastusjoukkue, pelastuskomppania ja pelastusyhtymä ovat Aja Bkiireellisyysluokan tehtäviin hälytettäviä pelastustoiminnan muodostelmia. Tehtävässä on pelastettava tai pelastettavan olemassaolo on erittäin todennäköistä tai pelastettavana ovat suuret omaisuusarvot. Omistajan suunnitteluasiakirja Jo ennen työryhmän työn valmistumista uusi toimintavalmiusohje on saanut kritiikkiä osakseen, erityisesti ammattijärjestöiltä. Palomiesten fyysistä kuntoa on nyt määritelty ainoastaan pelastussukellusohjeessa. IV-riskiluokan asutuilla alueilla tehokas pelastustoiminta voi alkaa pidemmänkin ajan kuluessa kuin I–III-riskiluokassa. C-kiireellisyysluokan tehtäviä ovat staattiset onnettomuudet, joissa ei ole todennäköistä, että tapahtuu välittömästi merkittäviä lisävahinkoja. Ei kukaan halua tavoitella huonoa järjestelmää. Kaikki ministeriön asiakirjat menevät lausunnolle, Vainio huomauttaa. Tällaisia tehtäviä voivat olla esimerkiksi: pieneläintehtävät lisävahinkoja estävät raivaustai jälkivahinkojen torjuntatehtävät Siirtyminen onnettomuuspaikalle ei tapahdu hälytysajona. Pronton tietoja käytetään arvioitaessa pelastustoiminnan tehokkuutta sekä tehtäessä johtopäätöksiä pelastustoiminnan kehittämistarpeista alueellisesti ja valtakunnallisesti.. Siirtyminen onnettomuuspaikalle tapahtuu hälytysajona. Raportin täyttäjä vastaa raportin huolellisesta laatimisesta. Pelastustoiminnan muodostelmat Yksikkö on henkilön tai henkilöstön, kulkuneuvon ja kaluston muodostama toimintakokonaisuus, joka kykenee itsenäiseen toimintaan. Jos pelastustoimintaa ei kyetä aloittamaan alle 40 minuutissa, on kyseisille alueille suunniteltava tarvittavat korvaavat järjestelyt, kuten onnettomuuksien ehkäisyyn panostaminen ja kerrottava alueen asukkaille, että palokunnan tulo paikalle vie aikaa enemmän kuin 40 minuuttia. Yksiköllä on johtaja. D-kiireellisyysluokan tehtävä ei edellytä välittömiä toimia, mutta se on hoidettava toiminnallisesti sopivana tai asiakkaan kanssa erikseen sovittuna ajankohtana. – Lähtökohta oli, että pelastustoimen edustus tulee muutoin, kun kysymys on suunnitteluasiakirjasta, josta työnantaja ja omistaja vastaa. III-riskiluokassa tavoitteena on, että tehokas pelastustoiminta pelastusryhmällä alkaisi 20 minuutin kuluessa siitä, kun hätäilmoitus on teknisesti otettu vastaan hätäkeskuksessa. – Pelastuslaitokset ovat ottamassa yhdenmukaista kuntotestausjärjestelmää FireFitjärjestelmää käyttöön. – Nykyisen ohjeen perusteella on tehty kanteluita, jos palokunnan toimintavalmiusaika on yksittäisessä tapauksessa ylittänyt ohjeessa mainitun ajan jollakin riskialueella. Riskiluokat I-riskiluokassa tavoitteena on, että tehokas pelastustoiminta pelastusryhmällä alkaisi 15 minuutin kuluessa siitä, kun hätäilmoitus on teknisesti otettu vastaan hätäkeskuksessa. Pelastusjoukkueen tulisi olla kokonaisuudessaan paikalla 30 minuutin kuluessa hätäilmoituksesta. 10 5/2011 kaan pitäisi esimerkiksi 1-riskiluokan kohteissa pelastusryhmän pystyä kaikkiin pelastustehtäviin. Pelastuslain mukaan pelastustoimintaan osallistuvalla tulee olla tehtäviensä edellyttämä taitotaso ja kunto. Sopimuspalokuntien edustus sen sijaan katsottiin tarpeelliseksi, koska suuri osa pelastustehtävistä maantieteellisesti on sopimuspalokuntien varassa, Vainio tähdentää. Niiden edustusta ei ollut työryhmässä. Pelastusryhmän tulisi kyetä kaikkiin pelastustehtäviin lukuun ottamatta vesisukellusta ottaen huomioon työturvallisuusohjeet. Tällä asetuksella, jos se päätetään antaa, määritetään pelastustoimintaan osallistuvien kunto, kuntotestit ja tarvittavat perustaidot. Tässä suhteessa pelastustoiminnan aloittavan muodostelman vaatimukset ovat kovemmat kuin nykyisessä ohjeessa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää pelastustoimen onnettomuustietokannan Pronton edellyttämien tietojen täyttämiseen viivytyksettä ja oikein. Tällaisia tehtäviä voivat olla esimerkiksi: ilmoitinlaiteilmoitukset kohteesta ja olosuhteista riippuen savuava tolpparoskis kytevä maastopalo vähäinen öljyvahinko kiireetön virka-apu toiselle viranomaiselle Siirtyminen onnettomuuspaikalle ei tapahdu hälytysajona, ellei pelastustoiminnan johtaja katso sitä saamiensa tietojen perusteella tarpeelliseksi. Pelastusjoukkue koostuu johtajasta, vähintään kahdesta ja enintään viidestä pelastusryhmästä. – Uskon siihen, että jokaisen tavoitteena on tehdä pelastustoimen järjestelmästä paras mahdollinen. Pelastusyhtymä koostuu johtajasta, johtokeskuksesta ja vähintään kahdesta pelastuskomppaniasta tukimuodostelmineen. Se on selvää, että pitää tarkastella sitä, mikä on taloudellisesti järkevintä ja toiminta muutoinkin tarkoituksenmukaisinta, myös huomioiden alueelliset eroavaisuudet
Sen sijaan Tiitta ei innostu siitä, että uusi ohje mahdollistaa pelastusryhmän muodostamisen kaikista toimintaan kykenevistä tilannepaikalle tulevista pelastajista. – On kuitenkin huomioitava alueelliset erityispiirteet, esimerkiksi vilkkaimpien ja hiljaisimpien aikojen osalta. – Ohjeen perustana käytetty regressiomalli on hyvä ja viimeinkin mitoitus perustuu kunnolliseen tietoon. Hän kantaa kuitenkin huolta 1-riskialueen pelastustehtävistä, jotka ovat usein nopeatempoisempia ja joissa kamppaillaan myös vahvuusongelmien kanssa, jotka eivät aina täyty. Paavo Tiitta toivoisi myös, että ohjeesta tulisi määräävämpi, sillä siten se toimisi paremmin Aluehallintoviraston työkaluna valvontatehtävässä. Toimintavalmiusohjeen lähtökohtaa hän pitää hyvänä, kun siinä keskiöön otettiin Pelastusjohtaja Seppo Lokka, joka edusti työryhmässä Palopäällystöliittoa, muistuttaa ohjeen olevan ohje ja palvelutasopäätöksessä päätetään toiminnasta. Tiitan mielestä vakinaisten ja vapaaehtoisten välinen yhteistyö yhteisessä pelastusryhmässä on arkipäivää jo nyt pienemmissä kunnissa. – Nykyisessä ohjeessa ongelmana on ollut se, että ohjeessa on määritelty nämä keinot. Sopimuspalokuntien Liittoa toimintavalmiusohjetyöryhmässä edustanut Pekka Koivunen olisi toivonut ohjeeseen laajempaa käsittelynäkökulmaa kuin vahvuusja aikalähtökohdat. – Johtamisjärjestelmät poikkeavat laitoksittain hyvinkin paljon ja olisin toivonut, että esimerkiksi niistä olisi ollut selkeät määritelmät toimintavalmiusohjeessa. Esimies ei tunne tilannepaikalla olevia ja se saattaa haitata pelastustoiminnan aloittamista. Myös moniviranomaisyhteistyön merkitystä näiden alueiden pelastustehtävien hoitamisessa pitäisi tuoda selkeämmin esille yhtenä varteenotettavana vaihtoehtona toiminnan tuloksekkaaksi toteuttamiseksi. – Mielestäni 3ja 4-riskiluokkien alueilla tapahtuvan pelastustoiminnan turvaaminen on yhtä tärkeä asia. On hyvä, että uudessa ohjeessa lausutaan selkeästi se, mitä niillä alueilla pitäisi tehdä, jos ohjeessa todettu 40 minuutin toimintavalmiusaika ei toteudu. Myös selvitys voidaan tehdä valmiiksi odottamaan pääjoukkoa. – Ohjeen tulee olla sellainen, että se palvelee koko yhteiskuntaa ja siinä on mitattavuutta ja yhdenmukaisuutta. – Nyt kunnat päättävät pelastustoimen palvelutason ja tämä päätösasiakirja on toiminnan järjestämisessä tärkeä. Länsija Sisä-Suomen aluehallintoviraston pelastustoimen ja varautumisen johtaja Taneli Rasmus katsoo toimintavalmiusohjetta valvovan viranomaisen kannalta ja hänen mielestään on tärkeää, että uusi ohje anna siihen työhön riittävästi työkaluja. 5/2011 11. Toimintavalmiuskeskustelu pyörii liiaksi 1ja 2-riskiluokkien alueilla. Paavo Tiitta on työryhmän jäsen. – Kysymys onkin nyt lähinnä mitoitusohjeesta, hän sanoo. Myös esimerkiksi kalustolliset vahvuudet puuttuvat kokonaan ohjeesta. Yhtäältä kansalaisten odotukset palvelua kohtaan ovat kovat ja toisaalta toimintaa määrittelevän kuntatalouden paineet ovat kovat. Kuntaliiton kehittämispäällikkö Markku Haiko kertoo Kuntaliitolla tavoitteena olleen, että ohjeesta tulisi riittävän joustava, jolloin kunnille jäisi mahdollisuus päättää keinoista, joilla pelastustoimen palvelunsa mitoittavat. Lähtökohdan pitää hänen mielestään olla kuitenkin aina sen, että pelastustoimen palvelutason pysyy korkeana. Lokan mielestä hälytyksiin pitää voida mennä myös muualta kuin asemalta, jolloin tarkastusja valistustoimintaa voidaan tehdä paremmin ja hälytyksen tullessa lähteä sinne myös sieltä. ”Pelastusryhmän muodostaminen johtamisongelma” ”Erilaisuus pitää huomioida” ”Riittävän joustava” ”Mitoitusohje” ”Valvontaan työkalu” asiakas, jonka kannalta palvelua lähdettiin tarkastelemaan. Lokka toivoo, että pelastustoimintaa varten saataisiin myös laajempaa tutkimusja analyysitietoa, jonka perusteella toimintaa voidaan järkevästi suunnitella. Sen merkitystä pelastustoiminnan käynnistämisessä tulisi korostaa entistä enemmän. Tämä mahdollistaa haluttaessa kohteen nopean tavoittamisen ja tiedustelun. – Kun mietitään pelastustoimen resursointia toimintavalmiudenkin näkökulmasta, eletään haastavissa olosuhteissa. Hän pitää kuitenkin hyvänä, että uudessa ohjeessa puhutaan toimintavalmiudesta nimenomaan onnettomuuskohteessa. Hän pitää hyvänä, että nyt on paikallisesti ryhdyttävä tekemään riskianalyysiä, jossa Pronton käyttöä opiskellut nuorempi polvi pystyy ohjeistamaan suunnittelua, jossa mietitään kunkin alueen riskikohteita. – Pidän sitä ongelmallisena nimenomaan johtamisen kannalta. Hän myös korostaa, että toiminnan järjestämisessä on aina pidettävä mielessä työntekijöiden työturvallisuus eikä siitä saa koskaan laistaa. – Tavoitteeksi olen nähnyt sen, että toiminta voi ohjeen perusteella olla joustavaa ja nähdään se, että meillä on erilaisia pelastustoimen alueita ja on myös erilaisia tapoja toimia. 5/2011 11 Yliopettaja Paavo Tiitta Pelastusopistosta pitää uusittavan ohjeen hyvänä puolena joustavuuden lisäämistä suunnittelussa. – Tiedustelun merkitys on jäänyt liian vähälle huomiolle tässäkin ohjeessa. Pekka Koivunen on harmistunut siitä, että etenkään ammattipalomiehiä ei kiinnosta se mitä tapahtuu 3ja 4-riskiluokan alueilla. Se vaatii joka tapauksessa hyvää etukäteissuunnittelua. Sen tulisi olla myös riittävän konkreettinen. – Näkisin, että alan kannalta tulevat tärkeät asiakirjat toiminnan suunnittelussa ovat valvontasuunnitelma, palvelutasopäätös sekä toimintavalmiusohje
Lopputulos voi myös olla, että koulutusta jatketaan nykyiseen tapaan. Myös se selvitetään, miten ammatilliseen tutkintoon johtava koulutusjärjestelmä soveltuu yleiseen ammatilliseen koulutusjärjestelmään. Koulutusta pohtiva työryhmä käy läpi koko alan koulutusjärjestelmän ja arvioi nykyisen järjestelmän toimivuutta ja miten se täyttää sekä määrälliset että laadulliset tarpeet. – Toki voidaan selvittää myös vapaaehtoisen väen koulutusta. Mallia pelastustoimeen on haettu oikeusministeriön alaisesta vankeinhoidon tehtävien koulutuksesta, joka selvitettiin muutaPelastusalan koulutusrakenne selvitetään vuoden loppuun mennessä Järjestelmä voi muuttua tai sitten ei Teksti: Esa Aalto Kuvat: Jyrki Nikkilä, Kimmo Kaisto Pelastusopistossa annettava koulutus voi tulevaisuudessa olla opetushallinnon alaista koulutusta.. Ohjausryhmän puheenjohtaja, pelastusylijohtaja Pentti Partanen kertoo, että pääpaino selvitystyössä on päätoimisen työvoiman koulutuksessa sekä jatkoja täydennyskoulutuksessa. 12 5/2011 Pelastusalan koulutus käydään vuoden loppuun mennessä perusteellisesti läpi ja sen jälkeen koulutus ja sen rakenne voivat muuttua. Hänen mielestä tämänhetkinen vapaaehtoisten koulutusjärjestelmä toimii hyvin ja tuottaa hyviä tuloksia, mutta on hyvä sekin arvioida. On kuitenkin tarkasteltava sitä, millä edellytyksillä Pelastusopiston roolia olisi mahdollista siinä lisätä, Partanen sanoo. Ehkä tähän saadaan selvyys myös tämän työryhmän työskentelyn yhteydessä. Toivoisin Kuntaliitolta tarkennusta siihen, mitä he tarkoittavat esityksellään, että valtio lisäisi vastuutaan vapaaehtoisen väen kouluttamisessa. P elastusalan koulutuksen tulevaisuutta pohditaan työryhmässä, jonka tulisi antaa esityksensä koulutustoiminnan kehittämisestä vuoden loppuun mennessä. Hän korostaa, että maailma ja koulutusjärjestelmät ovat muuttuneet ja nyt on otollinen aika pohtia, onko nykyinen malli toimiva. – Tämä ei tokikaan tarkoita sitä, että nykyjärjestelmä olisi jotenkin huono, mutta nyt on aika katsoa kaikki mallit läpi avoimesti. – Pelastustoimen kokonaisuutta on vuonna 2004 alkaneessa alueellisessa järjestelmässä käyty nyt muutoin läpi varsin seikkaperäisesti – koulutusta ei sen sijaan nykymuotoisen alan koulutuslaitoksen, Pelastusopiston aikanakaan. Määräaikaistarkastuksen paikka Pelastusylijohtaja Partanen sanoo, että nyt on aika käydä koulutusjärjestelmä läpi, tehdä sille ikään kuin määräaikaistarkastus
Kuka hallinnoi koulutusta. – Pelastusopistossa toteutettava insinöörikoulutus tehdään yhteistyössä Savonia ammattikorkeakoulun kanssa. – Voi sanoa, että vihdoin ja viimein, sillä sitä on yritetty jo pitkään. – Mitkä ovat tarpeet koulutettavalle väelle ja mikä on niiden tuleva henkilöstörakenne sekä eri tehtäviin vaadittavat kelpoisuusehdot. Koulutusbudjetointi haasteellista Pentti Partanen sanoo, että koulutuksen budjetointi on välillä ollut vaikeata, kun se on osa pelastustoimea hallinnoivaa sisäasiainministeriötä. Jos esimerkiksi koulutuskysyntä äkkiä kasvaa, budjetoinnin kannalta reagointi on hidasta ja kasvaviin tarpeisiin vastaaminen vaikeata. Millainen on lääkinnällisen ensihoitopalvelun koulutuksen osuus koko järjestelmässä. Useimmilla muilla aloilla mennään suoraan toisen asteen koulutuksesta pidempään ammatilliseen koulutukseen. Mutta nyt koulutuksen aloittavat Pohjanmaan alueen pelastuslaitokset yhdessä Pelastusopiston kanssa. Ammattitutkinnon suorittamista etäkoulutuksessa hän ei näe hyvänä. On kuitenkin todettava, että tiukka internaattikoulutus ei tulevaisuudessa ole välttämättä ainut tapa toteuttaa koulutusta. – Ei pidä lähteä muuttamaan tai korjaamaan sellaista, mikä on jo kunnossa. On todettava, että nytkin on jatkokoulutustarjontaa, ettei nykyinenkään peruskoulutus ole mikään umpiperä, hän tähdentää. Mitä mieltä pelastuslaitoksissa ollaan tästä kaikesta, Partanen pohtii. Se vain valitettavasti osoittaa, miten jäykkä on järjestelmämme. Eräs hyvä yhteistyökumppani olisi Maanpuolustuskorkeakoulu, jonka kanssa tehtävää yhteistyötä olisi syytä selvittää. Koulutusta pohtivassa työja ohjausryhmässä on laaja-alainen alan edustus, mutta myös muun muassa opetushallinnon edustus. Lopputulos selvittelyssä oli, että vankeinhoidon koulutusta jatkettiin pääasiassa entiseen tapaan. Siksi työn aikana tullaan kysymään laitosten tarpeita ja tyytyväisyyttä nykyiseen järjestelmään. Saadaan selville, mitä vaihtoehtoja on olemassa alan koulutuksen järjestämiseksi. Ongelmana tässä on myös se, että pelastajakoulutukseen tullaan ja valmistutaan keskimääräistä iäkkäämpinä. Pentti Partanen muistuttaa, että nyt tehtävä selvitys tehdään yksinomaan pelastuslaitoksia varten. Onko Helsingillä myös jatkossa halu ja kiinnostus ylläpitää omaa pelastusalan oppilaitosta. Mutta pitää tietää, mikä ei ole kunnossa ja miksi niin ei ole. – Myös koko koulutusrakenne ja sen suhde jatkokoulutukseen käydään läpi, millaisia väyliä se antaa jatkokoulutukseen. Niitä on lähinnä turvallisuusalan koulutuksessa. – Sen sijaan yhteistyömahdollisuudet on selvitettävä tarkoin, vaikka sitä jo nyt hyvin tehdäänkin. – Siellä käytiin läpi koulutuksen laadulliset ja määrälliset tarpeet, sijoittuminen yleiseen koulutusjärjestelmään sekä millaiset ovat opintososiaaliset vaikutukset ja henkilöstön etenemisja jatkokoulutusmahdollisuudet. – Pitäisikö sitä olla enemmän ja millainen rooli laitoksilla ja opistolla on tässä tehtävässä; niin materiaalin tuottajana, kurssien, koulutuksen ja tutkintojen järjestäjinä. – Kuntaliitosta on todettu oikein, että sillä olisi vaikutusta kustannusvastuun muutoksille valtion ja kuntien välisessä suhteessa. Pitääkö rakennetta muuttaa. Hän ottaa kuitenkin esimerkiksi hätäkeskuspäivystäjäkoulutuksen, jossa on onnistuttu nopeisiinkin koulutusmäärien lisäyksiin ja pian on alkamassa myös uusi, ruotsinkielinen pelastajakoulutus. Erityisesti alipäällystötutkintoa lähdetään suorittamaan nihkeästi, koska etenkin perheellisille lähtö Kuopioon tuntuu vaikealta. On selvitettävä myös, millaista väkeä tarvitaan esimerkiksi haja-asutusalueen paloasemille; millainen on pienen maalaiskunnan palomies. – Tässä yhteydessä selvitetään toki myös opintososiaaliset seikat koulutuksen kokonaisuudessa, hän painottaa. Palotarkastajille ei ole omaa koulutusjärjestelmää, mutta pitäisikö olla. Se on osa ammattikorkeakoulun tutkintorakennetta. Partanen huomauttaa, että on monia muitakin aloja, joissa urakehitykseen sisältyy koulutustarve poissa kotiseudulta. Mitä sitten tarkoittaisi se, jos koulutus olisi osa opetushallinnon alaista yleistä ammatillista koulutusjärjestelmää. Voisiko tämä olla helpompaa, jos pelastusalan koulutus olisi osa yleistä, opetushallinnon alaista koulutusjärjestelmää, hän pohtii. – Sotilaat käyvät pitkiäkin koulutusjaksoja muualla. – Koulutusrahat otetaan pelastustoimen osuudesta valtion budjetissa. – Lähtökohta pitää olla, että väkeä koulutetaan sopivasti ja oikeisiin tehtäviin. Partanen toteaa, että selvitettävänä on muun muassa se, onko tarvetta koulutusrakenteen muuttamiselle. Selvitys laitoksia varten Pentti Partanen pitää tärkeänä, että nyt selvitetään myös systemaattisen jatkoja täydennyskoulutuksen tarve. – Meillä on nyt puolentoista vuoden pituinen pelastajakoulutus, johon tullessaan monilla opiskelijoilla on jo toinen ammatillinen koulutus. Hän myös muistuttaa, että jo nyt pelastustoimessa toteutetaan koulutusta osana yleistä ammatillista koulutusjärjestelmää. Pentti Partanen muistuttaa, että koulutusselvitys tehdään yksinomaan pelastuslaitoksia varten.. Tarkoitus on tutustua koulutuspoliittiseen järjestelmään ja siksi sen edustus on tarpeen. – Pitääkö tälle asialle tehdä jotakin, ja jos pitää, sillä on vaikutuksensa kurssisisältöihin, ja niiden pituuteen. Mikä pitää olla kelpoisuusehto tällaisiin tehtäviin, mikä on oltava hänen osaamisesta ja mikä on työnkuva. Samalla tulee hänen mukaansa selvitettäväksi myös se, pitääkö koulutuksen tapahtua sisäasiainministeriön hallinnoimassa oppilaitoksessa. Tietoverkon välityksellä tapahtuvaan etäkoulutukseen hän näkee hyvät mahdollisuudet juuri jatkoja täydennyskoulutuksessa sekä myös vapaaehtoisten koulutuksessa, josta on saatavissa hyviä esimerkkejä Ruotsista. – Halusimme mukaan myös Helsingin kaupungin edustajia ohjausryhmään, koska tarkoitus on tarkastella myös Helsingin ylläpitämän pelastuskoulun tulevaisuutta. – On kuitenkin huomioitava, että tarkasteltavana on paljon muutakin. Hän sanoo eri turvallisuusalan oppilaitosten yhdistämistä selvitetyn jo kahdesti eikä sitä ole nähty järkeväksi. – Vastaavia järjestelmiä ei meillä ole kovinkaan paljon. 5/2011 13 ma vuosi sitten. – Sen sijaan modulaarista koulutusta voidaan kehittää, että opiskelija voi tehdä erilaisia opintokokonaisuuksien vaihtoehtoja tutkintoa suorittaessaan
P4 saapui heti perään kohPalokunta teki myös ansiokasta JVT-työtä Helsingin Herttoniemessä Ullakkopalo on muutakin kuin sammuttamista Teksti: Jani Pitkänen, palomestari, Helsingin pelastuslaitos Kuvat: Ilkka Luoma ja Helsingin pelastuslaitos Huolimattomuus ja välinpitämättömyys, otolliset olosuhteet ja alkupalon sijainti, mitä muuta tarvitaan ullakkopaloon. Todettakoon jo tässä vaiheessa, että en usko tämän viivästyksen seurauksilla olevan merkitystä palon leviämiseen ullakolle, sillä tuuliolosuhteet eivät olisi voineet olla huonommat. Mielessäni kävi ajatus ylimmän kerroksen parvekepalon mahdollisuudesta levitä ullakolle, mutta en pitänyt sitä kohdetta näkemättä kovinkaan todennäköisenä. Vasteena paikalle hälytettiin päivystävän palomestarin (HP4) lisäksi kaksi pelastusyksikköä (H51, H61), pioneeri(H15), nostolava(H16), säiliö(H53) ja sairaankuljetusyksikkö (H791). Ensitiedot sisälsivät tiedot liekeistä ja savusta neljännen kerroksen parvekkeelta. HP61 aloittikin porrashuoneen tiedustelulla, jossa haisi savu. Seuraavassa tiivis selostus Helsingin Herttoniemen Siilitiellä tapahtuneesta ullakkopalosta, jossa merkittävässä roolissa oli myös sammutustyön aikana suoritettu jälkivahingontorjunta.. Hätäkeskuksen antaessa lisätietoja P4:lle (allekirjoittaneelle) Cobra vapautui sopivasti tehtävästään ja pyysin liittämään vasteeseen. Keskisuuriin rakennuspaloihin on lisäksi hälytetty Cobralla varustettu pelastusyksikkö (H41), joka oli kuitenkin kiinni toisessa tehtävässä. Mellunkylän pelastusaseman yksikkö H61 saapui kohteeseen rakennuksen itäpuolelta ja yksikön saapumissuuntaan ei näkynyt ulospäin mitään palon merkkejä. 14 5/2011 S uomi oli selviytynyt edellisenä iltana jääkiekon MM-finaaliin ja kansalaisten mieliala oli 14.5.2011 lauantai-iltapäivällä varsin korkealla. Hieman kello 15.00:n jälkeen Helsingin hätäkeskus antoi pelastuslaitokselle hälytyksen Siilitielle rakennuspaloon. Murphynlain mukaisesti lähin – noin 1,5 km asemalta kohteeseen – mahdollinen pelastusyksikkö Herttoniemen pelastusasemalta oli harjoituksissa merellä, joten lähin ”hööki” saapui kohteeseen reilut neljä kilometriä kauempaa
JVT
Olikin sattumaa, että HP15 törmäsi asukkaaseen, joka tiesi reitin talon sisältä ullakkotilan kautta katolle. Seuraavaksi kohteeseen saapui H15, jonka tehtäväksi tulikin löytää nopein ja suorin reitti ullakolle. Liekkien korkeus katolla kasvoi samassa suhteessa kuin keltakypärien määrä. Huoneisto itsessään ei kärsinyt savuja palovahingoista. Näin ollen länsipäässä oli vähemmän menetettävää kuin itäpäässä. Tarkoitus oli porata Cobralla katon läpi ja antaa aikaa läpilyöntisuihkuputkien rakentamiselle. Tässä vaiheessa voidaan kysyä, miksi alkuvaiheessa sijoitin kolme pelastusyksikköä samalle rajoituslinjalle. Päästyäni parvekkeen alle oli jo selvää, että palo on päässyt ullakolle. Itäpäässä oli suurempi uhka laajemmille tuhoille kuin länsipäässä, vaikkakin tuulen suunta oli idästä länteen. Kaluston koosta on joskus haittaa, sillä uusi 61-metrinen H16-nostolava ei yksinkertaisesti mahtunut haluamaani paikkaan, joten 32-metrinen H26 oli siihen paremman kokoinen. Syynä oli yksinkertaisesti palon sijainti. 16 5/2011 JVT teeseen rakennuksen länsipuolelta, josta parvekkeille oli näköyhteys. H51 sai tehtäväkseen rakentaa rajoituslinjan länsipään palo-osaston kohdalle käyttäen kulkureittinään H161:n tikkaita. Myös H41 Cobralla saapui kohteeseen, ja myös se sijoitettiin samalle rajoituslinjalle. Palomiesten määrä katolla kasvaa – liekitkin kasvavat! Kasvatin jo alkuvaiheessa vastetta siten, että lisäsin lähtöön vielä yhden pelastusyksikön (H11), johtokeskusyksikön (H10), ”skidin” H161 ja toisen pienemmän nostolavan H26:n. H61 sai käskyn siirtyä katolle yhdessä H15:n kanssa tekemään itäpään rajoituslinjaa. Asia voi vaikuttaa toiminnastamme tietämättömien silmissä varsin oudolta, mutta letkulinjojen vetäminen katolle ei yksinkertaisesti tapahdu sormia napsauttamalla. Reitti oli ahdas ja vaikeakulkuinen eli hidas, mutta se sijaitsi tuulen yläpuolella palo-osaston ”oikealla” puolella, joten reittiä kyettiin käyttämään. H161 on taas 16 metriin ulottuva, sisäpihoille tarkoitettu tikasyksikkö, jonka tikkaita pitkin on turvallisempaa kiivetä katoille kuin äärimittaan vedetyillä vetotikkailla. Liekit näkyivät selvästi, ja ne ulottuivat jo kattorakennelmien aluslaudoitukseen. Lisäksi kova puuskittainen tuuli painoi liekit välillä kokonaan pois näkyvistä, kun taas ajoittain ”Liekkien korkeus katolla kasvoi samassa suhteessa kuin keltakypärien määrä.”. Palokohteen palo-osasto sijaitsi siten, että sen länsipuolella (todennäköinen leviämissuunta) oli ennen talon päätyä vain yksi palo-osasto, kun taas itäpäässä niitä oli neljä. Käskin HP61:ta viipymättä murtautumaan huoneistoon ja sammuttamaan parvekkeella roihuavan alkupalon. H61:n sammuttaessa parvekkeen paloa, alkoivat kattomateriaalina olevat mineriittilevyt räjähdellä, ja katto paloi hyvin nopeasti puhki. H26 sijoitettiin HP15:n komentoon tehtävänä kattorakenteiden jäähdyttäminen. Rakennuksessa ei ollut talotikkaita, mikä viivästytti katolle pääsyä
Erityisesti puuskittainen tuuli painoi liekkejä räystäslaudoituksen läpi kohti ylimmän kerroksen asuntojen ikkunoita. Tämä viesti saavutti hyvin pelasTuli riistäytyi irti kattorakenteisiin. Toisaalta ne asukkaat, jotka olivat jääneet asuntoihinsa palon al kaessa, soittivat oikeaoppisesti hätäkeskukseen kertoen sijaintinsa ja tilanteensa, joka oli muuttunut alkuvaiheesta asuntoon tunkeutuvan savun vuoksi. H11:n saavuttua paikalle, tuli sen ensimmäiseksi tehtäväksi tarkistaa kaikkien palokohteen alla olevien porrashuoneiden ja asuntojen tilanne. Kuten kaikki tiedämme, ullakkopalojen haittana on ajoittain suureksikin nousevan sammutusvesimäärän aiheuttama vesivahinko alapuolisissa tiloissa. Pelastustoiminnan johtajalle muodostui ajoittain kylmä hiki otsalle – minkä viestiliikennettä kuunnelleet voivat todistaa – sillä en todellakaan halunnut sammuttaa ullakkopalon lisäksi huoneistopaloja. Toisin sanoen varmistaa, että kaikki ihmiset ovat poistuneet asunnoista. Onneksi poliisi oli tehtävien tasalla ja pitivät eristysrenkaan tiiviinä. Lauantai-iltapäivän huumassa osa asukkaista yritti väkisin asuntoihinsa, kuuntelematta pelastusviranomaisten määräyksiä. Asukkaita evakuoitiin palon tieltä.. Kun pelastuslaitokset törmäävät usein vuoden aikana ihmisten epätoivottavaan käytökseen tulipalossa, tapahtui tässä palossa niin oikeita kuin vääriä toimintoja. ”Hallitun polttamisen” haittana on alapuolisiin tiloihin kohdistuva voimakas lämpösäteily. Jo sammutusvaiheessa veden käyttöä pyrittiin tarkoituksella minimoimaan, mutta osa vesikatkoksista johtui väärinkäsityksistä ja käskyjen perille menemättömyydestä. 5/2011 17 5/2011 17 niiden korkeus ja voima näyttivät varsin vaikuttavilta
Noin viisi minuuttia ajoneuvojen siirrosta romahti noin 25 metriä räystästä maan tasalle lähelle pelastusyksikköjen alkuperäistä paikkaa. Ullakkopalojen haittana on aina alaspäin valuva sammutusvesi. Alkuvaiheessa myös sopimuspalokunnat osallistuivat huoneistojen tyhjentämiseen, keskittyen erityisesti palon oletetun leviämissuunnan alapuolisiin asuntoihin, jotka eivät alkuvaiheessa olleet uhattuina. Mielestämme emme Siilitiellä edes käyttäneet suurta määrää vettä, sillä kylmän ullakkotilan palokuorma ei ole kovinkaan suuri verrattuna käyttöullakkoon verkkokomeroineen ja siellä tarvittavaan vesimäärään. Sammutinleikkuria käytettiin katolla sammutustöissä.. Kun he illalla vihdoin pääsivät tarkastamaan asuntonsa asumiskunnon, havaitsivat he muun muassa kirjahyllyjen ja sänkyjen olleen suojattuina muovilla ja nostettuina puukiilojen päälle, jolloin vesi ei päässyt imeytymään itse irtaimistoon. Ongelmaksi muodostuivat räystäät, jotka aikaisemmin olivat saaneet tukensa kattotuoleista. JVT vs. JVT-työn aloittaminen yhdessä sammutustyön aikana oli hyvä ratkaisu, sillä viisi asuntoa kärsi vedestä sen verran pahasti, ettei niissä pystynyt enää asumaan. Niissä ollut omaisuus pelastettiin kuitenkin suurilta osin. Saadessamme rajattua palon kahden palo-osaston väliin, paloivat kattorakenteet siltä alueelta kokonaan. Pelastuslaitosten nykyisillä JVTvalmiuksilla voidaan mielestäni sammutustoiminnan aikana pelastaa ja suojata omaisuutta sekä säästää maksettavissa korvauksissa paljon euroja. sammutustyö Alapuolisten tilojen JVT-toimintoihin hälytettiin tunnin päästä vakinaisen hälyttämisestä kolme sopimuspalokuntaa, joiden tehtävänä oli aloittaa omaisuuden suojaaminen sammutusvedeltä ja samalla pitää P4 ajan tasalla ylimpien kerroksien tilanteesta. Kattotuolit paloivat poroksi, ja näin ollen räystäät jäivät roikkumaan ulkoseinän ulkopuolelle jäljelle jääneiden kattotuolirunkojen varaan. JVT Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen raivausyksikkö IU15 tuli avuksi palonjälkeisessä raivaustyössä. Valitettavasti sammutusveden aiheuttamat vesivahingot eivät rajoittuneet vain näihin viiteen asuntoon, sillä lisäksi useissa asunnoissa havaittiin pieniä määriä vettä siellä täällä. 18 5/2011 tustoiminnan johtajan, joka keskitti resursseja näiden henkilöiden pelastamiseksi. Aikaisella JVT-työllä uskon vakuutusyhtiöiden säästävän sievoisen summan rahaa irtaimiston korvauksissa sekä asukkaiden olevan tyytyväisiä omaisuutensa säilymisestä. Jos mietimme historiassa tapahtuneita ullakkopaloja, joissa porrashuoneessa on ylöspäin mentäessä tullut vastaan ”lohiportaat”, ovat sammutustyön seurannaisvaikutukset olleet suuremmat kuin itse vahinko ullakolla. Tietysti tulee muistaa, että jokaisessa palossa on omat erityspiirteensä ja hankaluutensa, mutta varmasti jokainen pelastustoiminnan johtaja pyrkii johtamaan sammutustyön siten, ettei ullakkoa yritetä hukuttamalla sammuttaa. Räystäiden romahdusvaaran vuoksi pelastusyksikköjä jouduttiin siirtämään välittömän vaaran alueelta sivummalle. Palaute JVT:stä asukkailta oli kuitenkin hyvin myönteistä. Roikkuvat räystäät ongelma Jos sammutusveden aiheuttamat vahingot olivat riesana, aiheutti palo myös muita ongelmia
Tämäkin räystäs kyllä romahti itsekseen, mutta sen purkaminen katon kautta käsin ei tullut kysymykseen, sillä se jäi roikkumaan ikävästi parvekkeiden varaan. On vain rohkeasti kysyttävä ”kaverilta” apua. Sitä varmasti annetaan, mikäli omat resurssit siihen vain antavat mahdollisuuden. Räystäs, joka sijaitsi parvekkeiden puolella, muodostuikin haasteellisemmaksi. Totesin kourien olevan ainut turvallinen vaihtoehto räystään purkuun, ja otinkin yhteyttä IUP3 Timo Tähtiseen, joka tilanneselvitykseni saatuaan alkoi valmistella yksiköitä matkalle Helsinkiin. 5/2011 19 . Koko räystäs 25 metrin matkalta oli purettu turvallisesti reilussa tunnissa! Käsityönä työturvallisuusriskit olisivat nousseet sietämättömiksi ja työ olisi jäänyt tekemättä. Alueella asuu paljon lapsiperheitä ja asukkaat haluavat kuitenkin tarkastaa parvekkeidensa kunnon, joten alueen pelkkä eristäminen olisi ollut mahdotonta. Reilun tunnin kuluttua soitostani yksiköt saapuivat kohteeseen, ja lyhyen tehtävänannon ja tiedustelun jälkeen alkoivat työskennellä yhden yksikön voimin (IU15). nland@polygongroup.com www.polygongroup.. Pelastuslaitosten välinen yhteistyö nykypäivää Naapuripelastuslaitosten erikoiskaluston hyödyntäminen kuuluu nykypäivän pelastustoimintaan. Tällä kertaa havaitsimme tulevan ongelman ajoissa ja vältyimme vahingoilta. Auktorisoitu vahinkoalan urakoitsija Vesija palovahingot Polygon Finland Oy (ent. ”JVT-työn aloittaminen sammutustyön aikana oli hyvä ratkaisu.” 5/2011 19 Pelastustoiminnan johtaja, jutun kirjoittaja Jani Pitkänen neuvonpidossa poliisien kanssa.. Huoneistopalon sammutusta ajatellen olivat, mutta eskaloituneen ullakkopalon osalta eivät todellakaan. Tilanteessa kävi juuri niin (kuin on varmasti käynyt usein, ja tulee tapahtumaan vielä uudestaan) eli palo leviää kohteen saavuttamisen jälkeen niin nopeasti, ettei yksiköitä yksinkertaisesti voi alkaa enää siirtää muun muassa välittömän veden tarpeen vuoksi. Kouran ja sitä ohjaavan paloesimiehen työskentely oli erittäin ammattitaitoista ja harkittua. Näkisin, että tulevaisuudessa määrättyä erikoiskalustoa tullaankin jakamaan usean alueen kesken, joten kalustoyhteistyöstä emme pääse eroon. Ongelmana olikin se, ettei ympäristön vuoksi räystästä yksinkertaisesti voinut jättää roikkumaan. Mieleeni muis tui ravintola Helsingen palo talvella, jonka purkutöissä käytimme ItäUudenmaan pelastuslaitoksen IU15:tä ja IU18:aa purkukourineen. Munters Oy) 24 H 0400 439 964 Kuivaus ja jälkivahinkojen torjunta Pirkanmaa 040 560 7300 päivystys Tutkimukset ja kartoitukset Korjaus rakentaminen Asbestityöt Rakennuspurku Ilmanvaihdon puhdistukset, huolto ja asennukset Vinssikatu 3, 15700 Lahti puh.(03) 782 8091, 0400 418939 Lylykoskentie 17, 80130 Joensuu puh.(013) 871023, 0400 203385 Satulasepänkatu 6, 70700 Kuopio puh.(017) 3622400, 0400 243202 A-Kuivaus Oy Moni varmasti miettii tässä vaiheessa, olivatko pelastusyksiköt oikeassa paikassa
Tulipalon syy, eli parvekkeella grillaus on taloyhtiön säännöissä yksiselitteisesti kielletty. JVT Teksti ja kuvat: Esa Aalto K errostalon kattopalo Helsingin Herttoniemessä oli iso operaatio myös jälkivahinkotöiden osalta, mutta työhön päästiin käsiksi normaalia pidemmällä hälytysajalla, koska kiinteistön omistaja hälytti hyvissä ajoin jälkivahinkojen torjuntaa tekevän yrityksen paikalle vielä sammutustöiden ollessa kesken. Mertaniemi ja Rantala kertovat kohteessa aloitetun JVT-työt katon suojauksella sekä tilojen kuivaamisella. Romut pois ja telineet pystyyn Siilitien kerrostalon kattopalossa kapealle pihakäytävälle kertyi myös romua sammutustöiden takia ja myös jälkivahinkojen torjuntaa tekevien oli raivattava piha puhtaaksi. Ylipäätään jälkivahinkojen torjuntaa on päästävä tekemään nopeasti, jotta vahingot voidaan mahdollisimman paljon minimoida. – Tämä oli sillä tavalla selkeä työmaa, että oli helppoa suojata kohde, ettei vettä päässyt valumaan alempiin kerroksiin. Tässäkin kohteessa kuivaukseen kuluu aikaa ainakin puolitoista kuukautta, Mertaniemi sanoo. – Palanutta kattoa raivataan ja tehdään vahinkokartoitus. – Siinä sanotaan, että lämpimän ruoan valmistus parvekkeilla on kielletty, Idman toteaa. Satojen tuhansien vahingot Siilitien Kiinteistöt Oy:n isännöimissä taloissa ei ole aiemmin sattunut näin isoja onnettomuuksia, mutta pienemmistä huoneistopalovahingoistakin on saatu kokemusta vastaavista tilanteista. Sen jälkeen alkoi telineiden pystyttäminen, jotta katto päästiin suojaamaan väliaikaisilla peitteillä. Jos ajatellaan esimerkiksi kauppakeskusta tai jotakin teollisuuslaitosta, niin ne ovat paljon haasteellisempia kohteita, joissa tilanteet voivat JVT-töissä vaihdella kiivaastikin. Myöhemmin katon suojaksi tehtiin kunnollinen sääsuoja, ennen kuin varsinaisiin korjaustöihin päästään. – Normaalisti emme saa vasteaikaa JVT-joukkojen paikalle saamiseksi kuin kaksi tuntia tai jopa tunnin. Irtaimiston vahingot jäivät tämän ansiosta selvästi pienemmäksi. – Saimme ruhtinaalliset 7 tuntia aikaa resursoida työtä, vahinkosaneerauksesta vastaava tuotantojohtaja Heikki Mertaniemi ja vastaava työnjohtaja Toni Rantala Lassila & Tikanoja Oyj:stä kertovat. – Toiminnan sujumista Siilitiellä osoittaa sekin, että olimme JVTtöissä jo silloin, kun jälkisammutustyöt olivat vielä käynnissä. Yläkerran huoneistot kärsivät vesivaurioita. – Toivomus olisi, että korjaustyö saataisiin valmiiksi marraskuuhun mennessä, jolloin sijaisasuntoja ei jouduta järjestelmään uudelleen. – Yllättävän vähän niitä kuitenkin oli, sillä yläpohjan harjamainen rakenne valutti vettä maahan ja myös palokunnan toimenpiteet auttoivat ehkäisemään vahinkojen syntymisessä. – On selvää, että vahingot ovat useita satoja tuhansia euroja. Palokunta toimi mallikelpoisesti Helsingin kaupungin omistaman vuokratalo kohteen isännöinnistä vastaavan Siilitien Kiinteistöt Oy:n isännöitsijä Anne Idman ja tekninen isännöitsijä Hannu Halme kiittelevät myös palokunnan toimintaa sammutustöissä. – Kyllähän tästä pitkä remontti tulee, sillä palaneet kattotuolit pitää uusia, Anne Idman kertoo. Palomiehet onnistuivat kaiken sammutustyön keskellä myös esimerkiksi peittelemään asukkaiden kalusteita ja siirtelemään niitä sammutusvedeltä suojaan. Hienosti toimittu, he kiittelevät. Pelkästään pääkaupunkiseudulla syttyy reilut parikymmentä tulipaloa kuukaudessa, joten jälkivahinkojen torjujilla riittää töitä ja kiirettä. Tulipalon jäljiltä rakenteiden avaaminen ja kuivaaminen on aikaa vievintä. Meillä on nyt käytössä peruskorjauksia varten varatut sijaisasunnot, mutta ne tarvittaisiin silloin remontin tieltä muuttavien asukkaiden kodeiksi, Idman sanoo. Tarkempaa kustannusarviota niistä ei ole vielä tehty, Hannu Halme sanoo. Palomiehet rakensivat muun muassa väliaikaisia rakenteita, joilla sammutusvettä saatiin johdettua siten, että vältyttiin pahemmilta vahingoilta. – Kympin arvoinen suoritus. Jälkivahinkojen torjunta iso työmaa kattopalon jäljiltä. 20 5/2011 Heikki Mertaniemi (vas.) ja Toni Rantala kertovat, että palossa tuhoutunut katto piti saada nopeasti suojattua väliaikaisella peitteellä. Niissä vahingot myös aiheuttavat tuntuvampia taloudellisia vahinkoja, esimerkiksi toiminnan keskeytyksenkin takia. Lassila & Tikanoja Oyj:n Mertaniemi ja Rantala sanovat, että oman työpaineensa kohteen suojaamistöissä yritykselle toivat myös samanaikaisesti tapahtuneet hälytykset, joita kertyi kuusi saman lauantai-illan aikana. Parvekkeella olleesta grillistä alkunsa saanut palo humautti kerrostalon kattoa palamaan muutaman kymmenen metrin matkalta
Corroventa, Heylo, Korvent, Lifa Air, Polartherm, Vortex. Tuotemerkkejämme ovat mm. Palomiehet ovat muuntaneet vm. Auktorisointi vaatii kaluston, henkilöstön, koulutuksen ja toimivan hälyttämisjärjestelmän. Lisäksi vakuutusyhtiöistä tuli toiveita pelastuslaitoksen JVT-toiminnan aloittamiseksi, kertoo palomestari Lari Parkkinen Joensuun paloasemalta. – Alueella ei ole kilpailua, keskitymme alkuvaiheen torjuntaan, jota jatkaa paikallinen yrittäjä, Parkkinen kertoo. lutettu 2–4 miestä JVT-johtajiksi. Vuoroista on kouTilakuivaimet Pikakuivaimet Imuja puhalluskuivaimet Lämmittimet Alipainelaitteet www.ramirent.fi Ramirentiltä kuivaus-, lämmitysja ilmankäsittelylaitteet ammattikäyttöön. Pelastuslaitoksen tarjoamassa JVT-toiminnassa seurausvahingot pyritään minimoimaan mahdollisimman hyvin ja antamaan asiakkaalle hyvää palvelua. Autosta ja peräkärrystä löytyy mm. 5/2011 21. Toiminnasta vastaa palomestari Jukka Saarelainen, Parkkinen kuvailee. Tavoitteena on, että tilannepaikalle lähtee kaksi miestä, jotka käyttävät paikallisia palomiehiä apuna. – JVT toimintaa pohdittiin palvelutasoa laadittaessa ja todettiin, että se voisi olla yksi palvelumuoto lisää. Palvelun hinnoittelu päivitetään vuosittain johtokunnan päätöksellä. 2005 Ford Transit -ambulanssin JVT-yksiköksi. – JVT-keikkoja on ollut alkuvuoden aikana reilut kymmenen, ja ne ovat liittyneet tulipaloihin, sähkökatkoihin, vesivahinkoihin ja kattosortumiin. Alkutoimenpiteitä ovat myös vartioinnin järjestäminen ja lukitukset varmistaminen, raivaustyöt, irtoveden poistaminen ja rakenteiden kosteustilanteen kartoitus. Kalusto on keskitetty Joen suun paloasemalle ja siihen on mennyt karkeasti 30000 euroa. Tarjoam me tilannepaikalla palvelua asiakkaalle esimerkiksi sammutustöiden päätyttyä, Lari Parkkinen kertoo. 5/2011 21 JVT-sopimus Pohjois-Karjalassa P ohjois-Karjalan pelastuslaitos on saanut auktorisoinnin jälkivahinkojen torjuntaa tekeväksi pelastuslaitokseksi. – Emme mainosta palvelua ulkoisesti vaan olemme sopineet asiasta yhteistyösopimuksella vakuutusyhtiöiden kanssa. Kalusto keskitetty Joensuuhun – Vanha ambulanssi on muunnettu JVT-yksiköksi. Pelastuslaitos tarjoaa ensivaiheen JVT-toimintaa, kuten kuivaamista, savujen poistoa, rakenteiden ja kalusteiden tilapäistä suojaamista, generaattorilla lisävirtaa ja korroosion estoa suojaaineilla. Teksti: Kimmo Kaisto Kuvat: Lari Parkkinen, palomestari, Pohjois-Karjalan pelastuslaitos JVT Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen JVT-kalusto on keskitetty Joensuun paloasemalle. Helmikuussa yhteistyösopimuksen allekirjoitti kuusi vakuutusyhtiötä ja sen lisäksi sopimus tehdään myös neljän muun yhtiön kanssa. vesi-imuri, uppopumppuja, kompressori, aggregaatti, suojahaalareita ja savutuuletin
Ensimmäisen JVT-töiden sopimuksensa Pitkäjärven VPK teki Suomen vakuutusyhtiöiden keskusliiton kanssa vuonna 2001. 22 5/2011 JVT J VT-töihin erikoistunut sopimuspalokunta on kustannustehokas lisäarvo yhteiskunnalle ja alueelliselle pelastustoimelle. – Usein sammutusja pelastustoiminnan aikana aloitettu JVT-työ on merkittävästi alentanut toiminnan keskeytymisaikaa, kustannuksia, laiteja irtaimistovahinkoja sekä rakenteellisia vaurioita, Pitkäjärven VPK:n varapäällikkö Mika Jäntti kertoo. Jäntti vastaa vuonna 1936 perustetun Pitkäjärven VPK:n JVT-toiminnasta, jota on jatkunut jo kymmenen vuoden ajan. Sisäistä koulutusta, työturvallisuutta sekä erilaisten onnettomuustyyppien harjoitteita ja toimintamalleja on kehitetty vuosi vuodelta. Tällä hetkellä VPK toimii Rautaisella motivaatiolla jälkivahinkojen torjuntaa JVT Teksti: Piatta Rulja Kuvat: Juhana Hietaranta ja Pitkäjärven VPK Espoon Laaksolahdessa sijaitseva Pitkäjärven VPK tekee normaalien pelastustehtävien lisäksi sekä sammutustöiden yhteyteen liittyvää tavallista vahingontorjuntaa että jälkivahinkojen torjuntaa. JVT-tehtävien osuus tehtävistä on suuri: vuonna 2010 reilusta viidestäkymmenestä työtehtävästä jopa neljä viidesosaa oli JVT-tehtäviä. Palokunnan JVT-töihin kuuluu muun muassa vesikaton suojaus.
Auktorisoinnin tavoitteena on varmistaa, että jvtja kuivausalan toimijoilla on vaadittava ammattitaito ja toiminnalliset edellytykset. Kuten kaikessa palokuntatoiminnassa, myös JVT-töissä on ensiarvoisen tärkeää halu osallistua ja auttaa lähimmäistä. Työtehtävät ovat yllättävänkin erilaisia. Jäntti painottaa, että eritoten panostetaan hyvään ja huolelliseen työn lopputulokseen. – Pyrimme siihen, että paikallaolomme aikana yksi henkilö on vahingon kärsineen henkisenä tukena. Varapäällikkö Mika Jäntti vastaa Pitkäjärven VPK:n JVT-toiminnasta. Ensivaiheen jälkivahinkojen torjuntaa VPK:n hälyttämisestä ja JVTtyön aloittamisesta päättää päivystävä palomestari tai paloesimies, ja VPK:n suorittamat JVT-työt käsittävät ensimmäisten tuntien kiireelliset työvaiheet. Kun vahinko on tapahtunut, soitto numeroon 010 636 2000 riittää. Tavoitteenamme on palauttaa kiinteistö alkuperäiseen kuntoon vahingon jälkeen. kahdentoista minuutin lähtövalmiudessa. Pitkäjärven VPK:n JVT-toiminnan painopisteitä ovat lisävahinkojen torjuminen ja rajoittaminen, omaisuuden suojaus ja pelastaminen sekä toiminnan keskeytymisajan ja aineellisten vahinkojen minimointi. Vahinkotilanteissa saat L&T:ltä avun ripeästi paikalle vuorokaudenajasta riippumatta. JVT-töihin kuuluu olennaisesti veden poisto asianmukaisella kalustolla.. Kun vahinko on tapahtunut, soitto L&T:lle riittää. 5/2011 23 Kun vahinko on tapahtunut, soitto L&T:lle riittää. Tämän jälkeen vastuu jatkotoimista siirtyy kiinteistönomistajalle tai -edustajalle, ja lähes poikkeuksetta jokaisessa kohteessa tarvitaan arkipäivänä jälkivahinkojen torjuntatöihin erikoistunut ammattiliike. Normaalien vesi-, myrsky-, paloja savuvahinkojen hoitamisen lisäksi esimerkiksi poistetaan vaurioituneita materiaaleja, tuetaan sortumavaarallisia rakenteita, tehdään irtaimiston hätäsiirtoja ja rikkoutuneen vesikaton sääsuojauksia, levytetään ikkunoita ja ovia, osastoidaan tiloja, järjestetään väliaikaista sähköistystä, valaistusta ja lämmitystä, asennetaan väliaikaisia lukituksia sekä dokumentoidaan. Yksi tärkeimmistä JVT-tehtävistä onkin asiakkaiden henkinen huolto ja jatkotoimissa avustaminen. Usein jo pelkkä lämpimässä pelastusajoneuvossa istuminen, juoman tarjoaminen ja puhuminen parantavat asiakkaan oloa traumaattisessa kokemuksessa, ja joskus toiveetkin ovat hyvin pieMyös JVT-töissä henkilökohtainen suojautuminen on tärkeätä. Osa palokunnan jäsenistä on osallistunut alan perusja täydennyskoulutukseen, mikä on tarpeen siksikin, että JVT-työt vaativat Vahinkoalan auktorisointiryhmän hyväksynnän. Tähän olemme saaneet koulutusta kirkon ja seurakunnan kriisiavusta sekä pelastuslaitokselta, Jäntti kertoo
020 7780 790 Puh. Toiminnasta ei makseta kenellekään palkkaa. Tulevana syksynä keskitytään erityisesti putkitöihin sekä erilaisiin sähköjärjestelmiin. 24 5/2011 JVT Toimintakonsepteja: . Yksiköihin on lastattu muun muassa korkeanpaikan työskentelyn välineitä, moottoroidut hengityssuojaimet, lämmittimiä, uppoja poistopumpulla varustettuja vesi-imureita, ilmakuivaajia, valaisimia, alipainetuulettimia, kattomassoja, korroosionestoaineita, puuja levytavaraa, vesilastoja, kevytpeitteitä, vesiastioita, rakennusja suojamuovia, sähkötarvikkeita, putkenpaikkausvälineitä sekä teleskooppitikkaat. – On ollut ilo kuulla jälkikäteen vahingonkärsineeltä positiivista palautetta hyvin hoidetusta, alkuvaiheessa hyvinkin epätoivoiselta näyttäneeltä tilanteesta, Jäntti jatkaa. Kuivaukseen ja tuuletukseen . VAR-hyväksyntä mahdollistaisi JVT-töiden laskutuksen, mutta laskutus on vähäistä. Ilmanvaihtolaitteiden puhdistukseen . Suojaamiseen ja suojautumiseen . Pitkäjärven VPK:lla on käytettävissään neljä avoneuvoa, joista vahingontorjuntayksikkö ES582 on Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen omistuksessa. Koulutus, ASTQ Academy A.Seppälä A.Seppälä Total Total Quality Quality Oy Oy ASTQ ASTQ Supply Supply House House -ammattilaisten tavarantoimittaja ammattilaisten tavarantoimittaja Luoteisrinne 4 C Luoteisrinne 4 C 02270 Espoo 02270 Espoo Puh. Pölyn ja haitta-aineiden hallintaan . 24 5/2011 Vesivahingon jälkiä korjataan muun muassa alipainetuuletuksella.. – Palokunta on pääasiassa omalla varainhankintatyöllään hankkinut välineistöä ja kalustoa JVT-töiden suorittamiseen. Kahvinkeittimen ja mikron lisäksi muukin kalusto on hieman tavanomaisesta poikkeavaa. Palopäällikkö Veijo Nuppola yhtyy Jäntin sanoihin: – Ei moitteen sijaa, päinvastoin. – Motivaatio on kunnossa, kun pohjatyö on kunnossa. – Pelastuslaitoksella on merkittävä rooli JVT-töiden jouhevassa sujumisessa. Viikkoharjoitukset kestävät kolme tuntia, ja niihin osallistuu kerrallaan viitisentoista jäsentä. Toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja useimmiten motivaatiolähteinä ovat mukavat kaverit ja toiminnan monipuolisuus, Jäntti sanoo. Positiivinen palaute antaa intoa jatkaa eteenpäin, ja kiittävä palaute kertoo hyvin tehdystä työstä. Tilapäislämmitykseen/jäähdytykseen . Myös pelastuslaitokselta kehutaan yhteistyötä. Aktiivisella ja hyvällä varainhankinnalla on ollut suuri merkitys kattavan välineistön ja kaluston hankkimisessa, Jäntti kertoo. Töitä paiskitaan kovalla motivaatiolla Painopistealue on hyväksytty palokunnassa yhdessä ja jäsenistö osallistuu aktiivisesti toimintaan. Hajunpoistoon ja desinfiointiin . Kosteusja mikrobivaurioihin . Yhteistyön sujuvuuden huomaa esimerkiksi siinä, että tehtäväpaikalla toimitaan tiiviissä yhteistyössä. Länsi-Uudenmaan toimialueella toimii noin 40 vapaaehtoista sopimuspalokuntaa, jotka on jaettu kolmeen palvelualueeseen. Yksiköiden lisäksi palokunnalla on käytettävissä erilaisia välineitä materiaalin ja kaluston siirtoon. Kohteeseen jätetyn materiaalin korvaa useimmiten kiinteistönomistaja yhdessä vakuutusyhtiön kanssa. Pääasiassa itse hankittua kalustoa Erikoistuneen hälytysosaston toiminta vaatii laajan jäsenpohjan ja monipuolisen erikoiskoulutuksen, mutta Jäntin mukaan JVTtoiminnan vahvuus on siinä, että usein itse tehtävä onnistuu pienilläkin resursseilla. Sekä Espoon että Raaseporin palvelualueella on jo JVT-toimintaan erikoistunut VPK, ja nyt suunnitellaan samanlaista yhteistyötä myös Lohjan palvelualueelle. Sopimuksen mukaan toimitaan ja homma pelaa. He ovat kannustaneet ja tukeneet palokuntaa JVT-töihin erikoistumisessa, Jäntti kertoo. Yhteistyö laitoksen kanssa toimii Pitkäjärven VPK toimii LänsiUudenmaan pelastuslaitoksen alaisuudessa yhdessä laaditun palokuntasopimuksen mukaisesti. JVT-toiminta ei ole VPK:lle rahasampo tai erityinen menoeräkään. 020 7780 790, , Fax Fax 09 09--524 509 524 509 www.astq.fi www.astq.fi Logon väri: CMYK: C, 100 M 0, Y 67, K 29 RGB: R 0, G 130, B 101 Pantone: Pantone 341C Pantone 3415U Logo 1 (lomakkeisiin, nettiin ja virallisiin dokumentteihin) Logo 2 (autoteippauksiin ja markkinointihenkisiin materiaaleihin) WD Kuivaus Oy / logoversiot niä: kärsineestä asunnosta halutaan puhelin, silmälasit, lääkkeet tai vaikkapa tekohampaat. Sekä ES582 että pelastusja sammutusauto ES512 on kalustettu JVT-kalustolla, ja usein ne toimivat tehtäväpaikalla yhtenä kokonaisuutena. Pitkäjärven VPK:ssa on 26 hälytysosastolaista, joista usein jo muutama osaava henkilö riittää tehtäväpaikalla, sillä JVT-toiminta on useimmiten tiimityötä ja yksinkertaisten asioiden soveltamista
Suomessa asuu reilut viisi miljoonaa asukasta. Jossain vaiheessa huomattiin, että kyseistä joukkoa tai ryhmää valmistelemalla ja opettamalla pystyttiin vastaamaan ehkä jopa paremmin tuleviin tilanteisiin. Muun muassa toimintavalmiusohje A:71 pyrki ohjaamaan pelastustoimintaa ja antamaan ohjeessa mainitun riskiruudukkomääritelmän perusteella ohjeellisia aikoja, missä ajassa pelastustoiminnan tuli milläkin riskiryhmän alueella alkaa. Erikoista ajassamme on myös se, että organisaatio joka tuottaa palvelut keskimäärin 62 €/asukas joutuu vielä miettimään kuinka säästettäisiin lisää. Eko-nykyajassa eläminen on vähentänyt Opistoltakin niin hyödyllisiä talonpolttoharjoituksia, joissa pystyttiin luomaan todelliset ”kuumat” olosuhteet. Väittäisin että ihmisten perusturvallisuudesta. Sisäministeriön pelastusosasto on erilaisilla ohjeistuksilla ja tietenkin pelastuslain puitteissa pyrkinyt luomaan raamit kunnille. Pelastuslaitokset saatiinkin toimimaan ja ongelmia pyrittiin ratkomaan niiden tullessa esiin. Rakennettaisiin suurempia yksiköitä ja taas saataisiin säästöjä. Oleellista ensihoidon ja muutenkin pelastajan työn kannalta on tärkeää ymmärtää ihmisen fysiologiaa ja anatomiaa. Ettei vaan oltaisi niin eriarvoisessa asemassa.. jossain vaiheessa köysi sitten napsahtaa. Koulutusvastuu on viimeiset vuosikymmenet ollut Pelastusopistolla Kuopiossa sekä Pelastuskoululla Helsingissä. Samaan aikaan Puolustusvoimien kulut ovat noin 330 €/asukasta kohden ja tuo organisaatio on nyt pitänyt valmiutta yllä noin 70 vuotta, jos jotakin sattuisi. Väittäisin, että verovaroja valuu jo moneen aika paljon turhempaankin asiaan. Mutta eihän se niin olekaan mennyt. Pitäisiköhän aluepelastuslaitoksille vielä antaa aikaa muovata toimintojaan paremmin asiakkaitaan palveleviksi. Kuka, Mitä, Häh. Mitä palveluja on järkevä tuottaa ja mistä ei kannattaisi tinkiä. Nimittäin aina se vanha palokunnan viisaus, että jos taito/tieto loppuu, niin lisätään vaan lineaarisesti voimaa, ei toimi. 5/2011 25 Vieraanamme Kirjoittaja Olli Tarhonen on vs. Kyseessä on kuitenkin toiminnallinen organisaatio, mikä tavoittaa tarvittaessa jokaisesta niemennotkosta ja kadunkulmasta kansalaisen, joka apua tarvitsee. Samaan aikaa pelastustoimen pitkäaikainen yhteistyökumppani Hätäkeskuslaitos on muuttanut organisaatiotaan jatkuvasti melko lyhyellä syklillä ja varmasti moni pelastusjohtaja on miettinyt, että mitäs jos mekin. Muutamia vuosia aiemmin valtion tasolla palomiesten eläkeikäasia sementoitiin vähintään 65 vuoteen ja todettiin, että hyvin menee. Palvelutasopäätöksellä luotiin linjausta kuntien kesken ja samaan paperiin pyrittiin saamaan myös kehityssuuntauksia. vuoromestari Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella. MM-huumasta ( – humalasta) ja ilmaveiveistä toivuttuamme voidaan todeta, että Leijonat tarvitsivat kuusitoista vuotta MMkullan uusimiseen. Ei pärjätty, tosin kello on armoa antamaton, kuten vanha legendaarinen ”Punakone” itäisestä naapurimaastamme. Jos samaa asiaa kysyy yksittäiseltä ihmiseltä, aika harva on valmis tinkimään äärimmäisessä hädässä joitakin minuutteja. Kuitenkin mielestäni pelastajakoulutuksen kannalta ongelmallista ei ole ensihoitokoulutus vaan esimerkiksi se, kuinka vähän valmistuvalla pelastajalla on käsitystä kuinka kuumaa on, kun alkaa olla jo liian kuuma ja kohteessa palaa muutakin kuin pieni alkupalo huoneiston kulmassa. Ainakin Hätäkeskuslaitoksen uudistusten onnistumisesta voidaan olla montaa mieltä. Jos asioita aletaan tasapäistää, mielestäni esimerkiksi kunnalliset vesija viemäripalvelut tulee saattaa välittömästi tarjolle myös kaikille IV-riskialueen asukkaille, ne kun löytyvät I-riskialueella ihan automaattisesti, peruskoulutuspalveluista nyt puhumattakaan. Tämän vertailukohdan tarkoituksena ei ole väheksyä Puolustusvoimia toimijana vaan pyrkiä osoittamaan kustannuspoliittinen ero kahden eri organisaation, toimijan ja varautujan välillä. Tultiin siihen johtopäätökseen, että nykyisellään riskialueiden saavuttaminen vaatisi huimia satsauksia. Sairaanhoitopiirien ottaessa hoitaakseen ensihoidon järjestämisen, tuntuvat pelastajan ensihoitotaidot kovin vähäpätöiseltä asialta, mitä ne eivät kuitenkaan ole. Alueellinen pelastuslaitos päättää nostaa kädet pystyyn seitsemän vuoden kohdalla toimintavalmiuden saavuttamisen kohdalla. Alkutaival lienee ollut jossain määrin tuskaista, kun saman katon alle ryhdyttiin sovittamalla luomaan kaikille soveliaita tehtäväkuvauksia. Hän teki yhdessä Sami Tammen kanssa opinnäytetyön tuloksellisten pelastustehtävien jakautumista vuorokaudenajan ja viikonpäivän mukaan. Suomessa vastaava järjestelmä on toiminut kautta aikojen valtion ohjauksessa ja pääsääntöisesti kuntien toteuttamana. Joissakin foorumeissa on myös väläytelty IV-riskialueella asuvien eriarvoistumista pelastustoiminnan viiveiden kannalta. Olisikohan aika palata perusasioiden pariin ja miettiä oikeasti mitä tämän päivän eriarvoisessa Suomessa tapahtuu. Jossain työryhmässä keksittiin, että jos aikoihin ei päästä, olisiko helpompaa nostaa kädet pystyyn ja muuttaa aikamääreitä sopivammiksi. Toiset laitokset saavuttivat riskialueensa paremmin kuin toiset, jotkut jopa yrittivät parantaa palvelutasoaan esimerkiksi hajauttamalla asemia riskialueilleen. Mutta vastavirrassa on aika ikävä kulkea. Ei silti, eivät ne Leijonatkaan varsinaisesti mitään uutta keksineet, sama sapluuna hivenen tuoreemmalla ilmeellä. Potilaan kannalta oleellista on, että pelastajat tietävät kuinka toimia ja mitkä ovat mahdollisuudet. 2004 synnytettiin alueelliset pelastuslaitokset, joita Suomen maassa on tätä kirjoitettaessa 22 kappaletta. Yhteiskunnan kannalta saattaa jopa näyttää järkevämmältä hyväksyä riskin kasvu, kunhan riskin ottaa yksittäinen kansalainen. Yhtäkkiä pelastaja-koulutusta pitäisi muuttaa huomattavasti vastaamaan muuttuneita tarpeita. Tällä väestöpohjalla saadaan tilastoitua sellaiset tehtävämäärät, joita pelastuslaitokset hoitavat näyttämään niin pieneltä määrältä, että kannattaako taloudellisessa mielessä pitää valmiutta yllä, vai hyväksyä pieni viive avun perille saattamiseen; antaa vaan talon palaa ja onnettomuuden uhrien odottaa. Havaittiin selkeä tarve pitää valmiudessa tietynlaista joukkoa erilaisia ihmistä kohtaavia yllättäviä tilanteita sekä onnettomuuksia varten. Säästöjä mistä. Jokainen tietää vanhan sanonnan, mitä tapahtuu, kun köyttä tarpeeksi kiristetään. P aloja pelastustoimen voidaan hyvinkin katsoa saaneen alkunsa puhtaasta tarpeesta. Aiemmin Suomessa jokaisella kaupungilla ja kunnalla oli oma palolaitos, joka tuotti kuntalaisille palvelua heidän sitä tarvitessa
– Töissä on usein aikamoinen kiire. Heli Hyttinen kehuu alipäällystökoulutusta hyväksi ja siitä sai paljon valmiuksia työelämää varten. Pitkää vapaata en itse kaipaa kuitenkaan siksi, että tekisin silloin jotakin muuta työtä. Heli Hyttinen ensimmäinen nainen alipäällystötutkinnosta Teksti: Esa Aalto Kuva: Kari Kumpulainen Etelä-Savon pelastuslaitoksella Mikkelin paloasemalla pelastajana työskentelevä Heli Hyttinen, 39 on ensimmäinen alipäällystötutkinnon suorittanut nainen. – Työelämä opettaa sitten lisää. Se on tärkeää työssä etenemisen ja työnkuvan laajentamisen takia. Myös esimiestehtävässä nainen on otettu hyvin vastaan. Nainen on toistaiseksi harvinaisuus erityisesti pelastusalan operatiivisissa tehtävissä. Sitä mieltä oltiin yleisesti kurssilla. Hyvä esimies pitää hänen mielestään oman persoonansa eikä yritä olla jotakin muuta. Kun on aidosti innostunut siitä mitä tekee, sitä on kuin ”yksi jätkistä”, hän naurahtaa. Se aika on lepäämistä varten. Harjoittelua saisi olla kyllä enemmänkin. – Ensimmäinen ajatus palomiesammatista virisi jo 1990-luvun alussa, kun lääkintävahtimestarikoulutuksen yhteydessä kävimme harjoittelemassa Pelastusopistossa. – Kun olin valmistunut pelastajaksi, oli mielessä hyvin pian, että haluan jatkaa opintoja. Näin pystyn vastaamaan paremmin niihin haasteisiin, mitä työura vaatii, kun ei aikanaan enää pysty fyysisesti vaativampiin tehtäviin. 26 5/2011 H än valmistui pelastajakurssilta vuonna 2004 ja jo sitä ennen hän opiskeli lääkintävahtimestariksi ja sairaanhoitajaksi. Hälytysten välissä ehtii tehdä kaluston huollot ja myös jonkin verran järjestää koulutusta. En ole koskaan myöskään törmännyt siihen, että alaiset kohtelisivat huonosti usein omista riveistään esimieheksi noussutta entistä palomiestä. Silloin alalle opiskeli ensimmäinen nainen eli Sari Rautiala, Heli muistelee. Esimies ei saa olla itsevaltias, vaan pyrkii käyttämään tehtävään osallistuvien osaamista hyväksi, jotta tilanteen hoitaminen onnistuu parhaiten. – Eniten kaipaisi lisää henkilöstöjohtamiseen koulutusta. – Tilanteissa tärkeinä on tiimityöskentely. Hän pitää vuorokautista työaikaa operatiivisessa työssä parhaimpana tapana tehdä töitä. Keikoilla on usein mukana pitkänlinjan ammattilaisia, osaavia alaisia ja ainakin minä nojaudun tehtävän hoidossa myös heihin. – On hyvä, että ollaan kunnolla töissä ja sitten on vapaata. 26 5/2011. – Olen tuntenut oloni kotoisaksi niin työelämässä kuin opiskelussakin. Suomessa työskentelee niissä tehtävissä viisi naista. Esimiestyössä hän pitää haastavimpana juuri henkilöstöjohtamista. Miten sitten nainen tulee kohdelluksi yhä kuitenkin miehisellä alalla. – Hyvin, vastaa Heli Hyttinen. Joskus pyrin todennäköisesti opiskelemaan myös päällystötutkintoon, mutta nyt se ei ole ajankohtaista. – Ihmiset ovat erilaisia persoonia ja esimiehen pitää yrittää tulla toimeen alaisten kanssa
Paloa olivat sammuttamassa Lappeenrannan vakinainen työvuoro, Lappeenrannan VPK sekä Tirilän VPK. Ne saavat Hirvoselta kiitosta, sillä yhteistyö toimii tositilanteissakin paremmin, kun osaaminen tiedetään puolin ja toisin. toukokuuta iltakuuden jälkeen. Meidän porukkaa koulutetaan jatkuvasti. Pelastustoimen kalustostrategia tekeillä Jokaisella Etelä-Karjalan sopimuspalokunnalla on pelastuslaitoksella oma yhteyshenkilö. Ajoneuvojen keski-ikä nousee koko ajan, koska sammutuskalustoa saadaan uusittua vain yhden auton verran vuodessa, sanoo Etelä-Karjalan pelastuspäällikkö Ulf Westerstråhle. distetty säiliö-sammutusauto. Toiminta-alueella riittää auttamistehtäviä kaikille Savusukelluskelpoisten sopimuspalokuntalaisten määrä putosi Etelä-Karjalassakin, kun hälytysvasteessa mukana olevien vapaapalokuntalaisten työja toimintakyvyn vaatimustaso nostettiin vakinaisten palomiesten tasolle. Esimerkiksi Lemillä P5-varallaolo päiväsaikaan loppui, kun savusukelluskelpoisia vpk:laisia ei ole riittävästi. Maaseudulla sopimuspalokunnat hoitavat ensivastetehtäviä, ja monet niistä ovat erikoistuneet maastoja raivaustehtäviin.. – Uuden ja modernin kaluston hankkiminen kaikille sopimuspalokunnille on mahdotonta. Asukas kuljetettiin loukkaantuneena Etelä-Karjalan keskussairaalaan, jossa hän muutaman päivän kuluttua menehtyi saamiinsa vammoihin. Lappeenrannan Ratakadulla vanhusten palvelutalossa syttyi uhkaava tulipalo 22. 5/2011 27 T irilän VPK:n hälytysosastossa on kirjoilla kolmisenkymmentä vapaapalokuntalaista, joista 25 osallistuu säännöllisesti sekä harjoituksiin että hälytystehtäviin. Tiriläläiset osallistuvat pääasiassa rakennuspalojen sammutukseen. Meillä on muun muassa 16 savusukeltajaa, Hirvonen sanoo. Laajalla toiminta-alueella tehtäviä kuitenkin riittää kaikille. – Jos Lappeenrannan paloaseman työvuoro lähtee hälytykseen pidemmäksi aikaa, varikkovalmius siirtyy meille, Hirvonen kertoo. Siinä otetaan muun muassa kantaa siihen, onko jokaisessa palokunnassa oltava sekä sammutusauto että säiliöauto vai voidaanko hankkia esimerkiksi yhYhteistyö toimii Etelä-Karjalassa ”Ja taas saatiin homma hoidettua ripeästi” Teksti ja kuvat: Ulla Ylönen Vapaapalokuntien Suomen mestaruuden vastikään voittanut lappeenrantalainen Tirilän VPK osallistuu hälytyksiin keskimäärin kaksi kertaa viikossa. Huoneisto kärsi tuntuvia paloja savuvahinkoja. Onnistuneiden ja ripeiden pelastustoimien ansiosta palo rajoittui yhteen huoneistoon. Etelä-Karjalan pelastustoimelle laaditaan parhaillaan kalustostrategiaa. – Ensivastelähtöihin meiltä löytyy päivällä kaksikin yksikköä, ja muissakin tehtävissä on tavoitevahvuus saatu aina täyteen, kertoo Lemin VPK:n päällikkö Juha Junnonen. Nämä vakinaisesta päällystöstä nimetyt joukkueenjohtajat toimivat tiedonvälittäjinä, käyvät vetämässä harjoituksia ja pitävät tarvittaessa oman sopimuspalokuntansa puolia vaikkapa kalustohankinnoissa. Tiriläläisten hälytystehtävien määrä on viimeisen kymmenen viime vuoden aikana seitsenkertaistunut. Ensivastetehtäviä he eivät hoida. Aktiivisuus tuo uusia tehtäviä Päällikkönä toimivan Ville Hirvosen mukaan sopimuspalokunnan oma aktiivisuus on noteerattu pelastuslaitoksella muutenkin kuin VPK:n käyttöä lisäämällä. Pelastuslaitos sai pelastettua asukkaan palavasta huoneistosta. Vapaapalokuntalaisten mielenkiinto vaativaa harrastusta kohtaan säilyy, kun käytössä on ajanmukainen kalusto, koulutusta järjestetään säännöllisesti ja tieto kulkee pelastuslaitoksen ja sopimuspalokuntien välillä. Palo rajattiin ripeällä yhteistyöllä Lemin VPK:n päällikkö Juha Junnonen on tyytyväinen, kun kolmaskin mies läpäisi savusukellustestin. Hirvosen veljeksistä Ville (vas.) toimii palokunnan päällikkönä, Olli on VPK:n puheenjohtaja. Sopimuspalokunnat osallistuvat Etelä-Karjalassa pelastuslaitoksen järjestämiin yhteisharjoituksiin. – Kalustoja tarvikehankinnoissakaan ei ole tarvinnut kättä vääntää, kun olemme osoittaneet, mitä osaamme
Harjoituksen johtaja, palopäällikkö Tero Vanhamaa kertoo, että merellä tapahtuneen käytännön toiminnan lisäksi harjoitus antoi hyvää koulutusta TOJE-työskentelyyn. Yhden aluksen rikkoutuminen tuli yllätyksenä, sillä ennen harjoitusta kaikki alukset koekäytettiin ja siinäkin mielessä pitäisi olla enemmän toimintavarmuutta. – Puomitettua saatiin kolme kilometriä, kun harjoitus piti keskeyttää. Haverin seurauksena säiliölaivasta on päässyt mereen raskasta öljyä noin 30 000 tonnia. – Ei ole kuitenkaan varmaan, saadaanko tällaista kalustoa tosipaikan tullen käyttöön. H arjoituksen lähtökohtatilanteena oli Suomenlahdella tapahtunut kuvitteellinen haveri öljyä kuljettavalle säiliölaivalle. Kovassa merenkäynnissä puomi ei kestä ja aalto pyyhkäisee sen yli. Pelastuslaitos kerää käyttökokemuksia loppusyksyn aikana muun muassa jäissäkulkuominaisuuksista. Harjoituksessa käytettiin myös yksityiseltä hankittua aluskalustoa, joka oli sijoitettu Haminan öljyntorjuntavarikolle. Toisin olisi syysmyrskyävällä merellä, jolloin torjuntatyö olisi mitä ilmeisimmin mahdoton tehtävä. 12 kilometriä puomia Kymenlaakson pelastuslaitoksen öljyvahinkojen torjuntasuunnitelmassa (2009–2013) on esitetty hankittavaksi 12 kilometriä öljyntorjuntapuomia joista osa on jo hankittu. Huoltotehtäviin osallistui viisi sopimuspalokuntalaista kahdesta palokunnasta eli Kotkan ja Siltakylän VPK:sta. Emme olisi kyenneet enää saamaan aikataulun puitteissa puomeja ylös merestä. Syynä tähän oli hänen mukaansa yksinkertaisesti se, että käytettävissä oleva aluskalusto ei ollut riittävä ja käytössä olleeseen alukseenkin tuli harjoituksen aikana tekninen vika. – Olosuhteet keväisellä merellä olivat hyvät. Näiden alusten prototyyppi keräys/puomitusalus valmistuu tänä syksynä ja se sijoitetaan Haminaan. Öljylautta lähti vallitsevan tuulen nopeudella etenemään kohti KotkaHamina välistä rannikkoaluetta. Harjoitus osoitti puutteita Harjoitus onnistui hänen mukaansa siinä mielessä hyvin, että se osoitti puutteet valmiudessa vastata tämänkaltaisiin onnettomuuksiin. – Kaikki tietysti muuttuisi otollisemmaksi torjuntatyölle, jossa öljy saataisiin rajattua merellä, jossa torjuntatöistä vastaa Suomen Ympäristökeskus. Puomeista 3 km sijoitetaan Virolahdelle, 4 km Haminaan ja loput Kotkaan. – TOJE-työskentelyä tehtiin usean henkilön voimin ja alueen 12 palomestarista yhdeksän osallistui harjoitukseen, Vanhamaa kertoo. Harjoitukseen osallistui noin 70 pelastuslaitoksen työntekijää ja lisäksi avustavissa tehtävissä toisena harjoituspäivänä viiden hengen ryhmä Etelä-Karjalan pelastuslaitokselta. Ankkurointikin voisi pettää ja toisaalta olosuhteet toiminnalle olisivat pimeässä ja kylmässä hankalat. 28 5/2011 Kymenlaakson pelastuslaitos järjesti kaksipäiväisen öljyntorjuntaharjoituksen, jonka aikana oli tarkoitus testata, onnistuuko 12 tunnin aikana puomittaa alueen rannikkoa viiden kilometrin matkalta. – Emme päässeet tavoitteeseen eli laskemaan viisi kilometriä öljyntorjuntapuomia 12 tunnin kuluessa. – Ilman teknistä vikaa puomia olisi ehditty laskea noin 4,5 kilometriä. Siinä mielessä toimintamme on nyt markkinoiden armoilla, Vanhamaa kuvailee. Toimintavalmius on muuttumassa paremmaksi Kymenlaaksossa, sillä vuoteen 2013 mennessä laitokselle on toiveissa saada kaksi uutta keräys-/puomitusalusta – Ne sijoitetaan Kotkaan ja Virolahdelle, mikäli öljysuojarahastosta saadaan myönteinen päätös ennakkohakemukseen, harjoituksen suunnittelutyöryhmän johtaja pelastuspäällikkö Ilpo Tolonen kertoo. Siellä vastattiin pelastustoiminnan johtamisesta, pidettiin viranomaisten yhteistä tilannekuvaa ja koordinoitiin yhteistyötä, vastattiin tiedottamisesta sekä harjoituksen aikaisesta ensihoitoja pelastusvalmiudesta. – Yhteistoiminta kaikkien viranomaisten Kymenlaakson öljyntorjuntaharjoituksessa jäätiin tavoitteista Uusi aluskalusto parantaa torjuntavalmiutta Teksti ja kuvat: Esa Aalto
Sama toimintamalli on nyt leviämässä jokaiseen rannikkoalueen pelastuslaitokselle. Huolimatta organisoidusta toiminnasta voi puhdistustyö kestää kuukausia jopa vuosia. – Heidän helikopterista saimme puomituksen tilannekuvaa ilmasta. Merellisissä olosuhteissa vältyttiin myös työtapaturmilta. Vanhamaa kiittelee myös yhteistoimintaa Rajavartiolaitoksen kanssa. – Täsmällisen ja kattavan tiedon saanti on tärkeää, sillä vain siten voidaan tietää kokonaisuudesta johtokeskuksessa. Vanhamaa kiittelee henkilöstön työmotivaatiota harjoituksessa hyväksi. Öljyntorjuntapuomia lastataan keräys/puomitusalukseen. – Siinä on laadittu suunnitelma, jolla voidaan kuukauden kuluessa käynnistää iso organisaatio, jolla rantojen puhdistustoimet voidaan toteuttaa. Rajan helikopteri välitti ilmasta tilannekuvaa. Öljyntorjuntapuomia ehdittiin laskea mereen 3,5 kilometriä ennen kuin alusrikko keskeytti harjoituksen. Harjoituksen johtaja Tero Vanhamaa ja palomestari Harri Uuttala (vas.) ja Jukka Viipuri (takana vas.) pitivät tilannekuvaa yllä TOJE:ssa. – Suunnitelmaluonnoksen ”Toiminta isoissa alusöljyvahingoissa” mukaan saisimme jo saman vuorokauden aikana naapuripelastustoimialueilta merija rannikkopuomia 10 km ja sitä seuraavan vuorokauden aikana vielä 30 km, Tolonen kertoo. 5/2011 29. Pelastuslaitosten yhteistyö öljyntorjunnassa on hänen mielestään välttämätöntä ja yhteisharjoittelukin olisi paikallaan. – Öljylautta voi nopeastikin muuttaa radikaalisti suuntaa ja tilannekuva voi nopeasti muuttua. 5/2011 29 kesken onkin tässä välttämätöntä, mutta haverin sattuessa on ylipäätään aika rajalliset resurssit käytössä, Tero Vanhamaa toteaa. – Käytössämme oli myös VIRVE-laitteet, joiden avulla saimme puomituksiin osallistuvilta aluksilta paikkatietoa, joka auttoi tilannetiedon kokoamisessa. – Kun katsoo rannikkoaluetta, on viiden kilometrin pituinen puomitus kokonaisuuden kannalta kuitenkin aika pieni. – Meillä on myös omassa organisaatiossamme sellaista asiantuntemusta, jota on hyvä käyttää hyödyksi ja on tärkeätä tehdä tiivistä yhteistyötä, Vanhamaa sanoo. Pitää siksi tietää, mihin puomit kannattaa laittaa. – Harjoitus osoitti, että kalustoa ja sen toimintavarmuutta tarvitaan lisää ja muutoinkin riittävät voimavarat. Mereen laskettiin 3,5 kilometriä öljyntorjuntapuomia. Pelastuspäällikkö Ilpo Tolonen kertoo Kymenlaaksosta alkaneessa SÖKÖ-hankkeessa laaditun rantojen puhdistamisoperaation, joka perustuu pahimpaan öljyvahinko-onnettomuuteen. Tilannetiedustelulla on suuri merkitys, jotta osataan tehdä oikeita ratkaisuja. Leviämisennuste on tärkeä Vanhamaan mielestä SYKE:n Ilmatieteen laitoksen ennusteen perusteella antama öljyn leviämisennuste on tärkeä
tu. Yhdistys järjestää vuosittain toimintaan liittyvää koulutusta Ilmavoimien lennostossa MaanpuolustuskouKesän palolentotoimintaa varjostaa yllättävä uhka, lentobensiinin pilviin kohonnut hinta. Kun paloon päästään nopeasti käsiksi, saavutetaan sammutustoiminnassa huomattavia säästöjä. Lentobensiinin 40 prosenttia korkeam pi hinta syö katteen olemattomiin. Bisnestä palolentotoiminta ei tähänkään asti ole ollut. Vapaaehtoistoimintaan perustuva harrastelentäjien harjoittama toiminta uhkaa mennä taloudellisesti miinuksen puolelle. Pienkoneiden käyttämä korkeaoktaaninen menovesi on viime vuodesta kallistunut 40 prosentilla. Ilma-alukset ovat tärkeitä toimijoita myös pelastusja etsintätöissä. Viime kesänä lentokoneesta tehtiin 57 ensihavaintoa ja noin 400 savuhavaintoa. Palolentoja harjoittavien kanssa PSAVI teki viime vuonna sopimuksen, johon sisältyi varaus toiselle vuodelle. Suomen ilmatilaan on laadittu 26 tähystysreittiä. Korkeaoktaanisen lentobensiinin hinta on lähinnä muuttuneen energiaverouudistuksen vuoksi noussut viime vuoden aikana peräti 40 prosenttia. Suomen Lentopelastusseura Suomen Lentopelastusseura ry perustettiin vapaaehtoiseen palolentoja pelastuslentotoimintaan sitoutuneitten lentokerhojen keskusjärjestöksi viranomaisten avuksi keväällä 2009. Kustannukset ponkaisivat pilviin Metsäpalontorjunnassa ilmasta tapahtuva tarkkailu on tehokkain ja nopein havainnointikeino. Lentokerhojen jäsenille yhteiskunnan maksamat tähystyslennot ovat tärkeän työn ohessa olleet lentotaidon ylläpitoa ja lentorutiinin kartuttamista. PSAVI maksaa lentotunnista kaluston ja olosuhteiden mukaan, keskituntihinta on 239 euroa. Tähystyslennoilla kaartelevat pienkoneet kuluttavat polttoainetta 30–40 litraa tunnissa. Yllättäviin kustannusmuutoksiin ei ollut varaudutTeksti: Juhani Katajamäki Kuvat: Ismo Aaltonen ja Timo Heikkilä Huippukallis lentobensiini uhkaa kesän palolentoja Vapaaehtoistoimintaan perustuva harrastelentäjien harjoittama toiminta uhkaa mennä taloudellisesti miinuksen puolelle. SLPS kehittää ja ylläpitää valmiutta jäsenkerhojen kautta. PSAVI maksoi viime vuoden kuuman kesän tähystyslennoista lähes 400000 euroa. Maan tasalla tehtävään etsintään verrattuna ilmasta palon paikantaminen palokunnille on varmaa, nopeaa ja tarkkaa. Niistä neljä on kahden lentoyrityksen hoidossa, loput lennetään ilmailukerhojen vastuulla. Tarkkailulentoja kertyi 780, ja niihin käytettiin 1620 lentotuntia. Niinpä kalliimpaa menovettä ei voida korvata sopimusperusteisesti. Lentobensan hinta on suuri kuluerä. 30 5/2011 M etsäpalojen tähystyslentojen järjestelyt keskitettiin viime vuonna Pohjois-Suomen aluehallintoviraston huoleksi. Samalla bensiinin jakelu on vaikeutunut.
Edessä taskut. Vesipesu 60 asteessa. Vesipesu 40 asteessa. Yhteiskunnan etu on pitää järjestelmä kunnossa. Mutta aivan varmaa on, että metsäpalojen lentotähystys toimii nykyisessä muodossaan tehokkaasti. 1950-luvulla alkoi lähes koko maan kattava paloSAR-kurssilla Rovaniemellä valmistauduttiin tuleviin tähystysja pelastuslentoihin toukokuun lopussa. Tämän vuoden alussa yhdistyksen jäseninä oli 42 ilmailukerhoa. Huppu kiristysnyöreillä. Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puhelin 09 4761 1300, telefax 09 4761 1400 verkkokauppa.spek.fi KESÄLAITUMELLE www.spek.fi T-paita 24365 Mustaa, pehmeää 100% puuvillaa. Kerhot ovat joutuneet itse hankkimaan varastotankkeja turvatakseen mm. Tekijöitä hyvään kehitykseen on toki muitakin: metsien hoidon uudistus, metsät ovat aiempaan verrattuna tasarakenteisia, metsäautotieverkosto tiivistynyt ja palokuntien valmiudet maaseudulla parantuneet. Vuosina 2001–2009 vastaavat luvut olivat 1509, 643 ja 0,4. Palokohtainen paloala on pienentynyt 11 hehtaarista vaatimattomaan 0,4 hehtaariin. Merkki: Fruit of the Loom Super Premium. Lentobensiinin jakelu pienimmillä kentillä on lopetettu. Pienlentokoneiden käyttö koki uuden nousun ulkomailta saatujen esimerkkien perusteella 1960-luvun lopulla. Kestävä metallinen vetoketju. 5/2011 31 lutuksen Ilmapuolustuspiirin avustamana ja Ilmavoimien tukemana. Kuva on viime kesän koulutustilaisuudesta, kun kaikki vielä oli hyvin. Niiden paloala oli 5760 ha/vuosi, ja palokohtainen paloala 11 ha. Kulontorjuntalentoja käytettiin ensi kerran Lapissa jo 1920-luvulla. Merkki: Fruit of the Loom. Laajamittainen lentovalvontakokeilu Oulun läänissä 1968–69 vakuutti lentotoiminnan paremmuudesta. Lentotähystys on vähin erin syrjäyttänyt tornitähystyksen kokonaan. Suomen Lentopelastusseuran jäsenkerhot operoivat vapaaehtoispohjalta 22 tähystyslentoreittiä tänä kesänä. Turvallista kesää! Puoli sivua kesä.indd 1 6/13/2011 2:26:01 PM. Niiden 1400 lentäjää/ tähystäjää operoi yli 80 pienkoneella. Myös satunnaisten kulkijoiden ja metsässä liikkuvien paloilmoitukset saadaan matkapuhelinten ansiosta entistä nopeammin. 70% puuvillaa ja 30% polyesteriä. Palojen määrä on vuositasolla kolminkertaistunut, mutta paloala kutistunut vajaaseen yhdeksänteen osaan. Lentotilastot vakuuttavat Paloja pelastusalan hyvin tuntema, ennen eläkkeelle jäämistään viimeksi sisäministeriön pelastusosastolla projektisihteerinä toiminut metsäpalohavainnoinnin uranuurtaja ja itsekin palolentäjänä toiminut Timo Heikkilä kertoi palotähystystoiminnan historiaa vakinaisten palokuntien paloveteraanien tilaisuudessa Ou lussa 24. toukokuuta. Vuosina 1952–60 metsäpaloiksi kirjattuja tuhoja oli vuositasolla 514. Kouluttaja Timo Heikkilä lentotehtävän valmistelussa tähystäjän roolissa. tähystystornien rakentaminen. Hinta 7,90 € Collegetakki 24365 Mustaa, pehmeää puuvillaa. Timo Heikkilä kertoi vakuuttavia lukuja metsäpalovahinkokehityksestä. Tilaa ajoissa niin saat haluamasi kokoisen, olemme suljettuna 11.7.-24.7.2011. Hinta 36,60 € Molemmissa tuotteissa on pesun kestävä 24365 -painatus, jolla tuot upeasti esille että kuulut vapaaehtoispalokuntaan. Saatavilla koot XS-XXXL. Enimmillään niitä oli 131 vuonna 1966. Saatavilla koot S-XXL. tähystyslentotoiminnan jatkuvuuden. Joustoresorit helmassa ja hihansuissa. Kerhojen toimintaa vaikeuttavat bensiinin hinnankorotusten lisäksi bensiinin saannissa tapahtuneet muutokset
palopäällikkö: ”Me menemme sammuttamaan sen.” Lääninhallituksen mies: ”Onkohan noin?” Kyselyn taustana on se, että tuolloin odotettiin vuoden 1983 alusta tulevaksi voimaan lakia Urho Kekkosen kansallispuistosta ja tuon lain yksityiskohdista ei vielä ollut täyttä tietoa. Vähänkin suuremmaksi levitessään metsäpalo on pitkäaikainen ja paljon resursseja vaativa savotta. 32 5/2011 O tsikon ajatuksella aloitettiin puusta tehtyjen kuitulevyjen käyttöä esittelevä valistuselokuva, jota tämän kirjoituksen tekijä 1960-luvulla eri oppilaitoksissa ja rakennusalan messuilla esitti. Syy metsien säilymiseen suomalaisomistuksessa on ilmeinen: ne tuottavat (valtion metsät siis) varsin vähäisillä investoinneilla valtiolle vuosittain muhkean taloudellisen tuloksen. Pelastuslaki (ja em. palopäälliköltä, mitä Savukosken palokunta tekee, jos UK-kansallispuistossa syttyy metsäpalo. ajankohtana PPL vuodelta 1975) määrää palokunnat sammuttamaan tulipalot eikä UK-kansallispuistolaki aseta palokuntien Kansallisrikkautemme palontorjunta suuri haaste pelastuslaitoksille ”Metsät ovat rikkautemme ” 32 5/2011 Teksti: Veikko Lindberg Kuvat: Timo Lindholm, Marko Karvonen. Tietenkin P2-päivystys on tarkoitettu kaikenlaisten suurten onnettomuuksien varalle eikä vain suurten metsäpalojen varalle ja P2:n tehtävänä noissa suurissa tilanteissa on nimenomaan riittävien resurssien hankkiminen, kuten pelastusjohtaja Martti Soudunsaari on maininnut. P3-tasoinen johtamismalli ei enää silloin riitä. Lapin Kansa kertoi pääkirjoituksessaan 10.3.2011, että Metsähallituksen liikevaihto kasvoi 2010 neljänneksellä ja että valtiolle tuloutettiin viime vuonna 102,2 miljoonaa euroa. Samaa vastuullisuutta metsäpalojen torjumisessa tuntevat tietenkin palokunnat kaikkialla maassamme. Vastuun kantaminen todentuu muun muassa kesän kynnyksellä kulontorjuntasuunnitelmien päivittämisenä, kaluston trimmaamisena täyteen iskuun ja uusien kalustojen ja toimintatapojen kehittelemisenä. Metsät ovat todellakin kansallisaarteemme, uusiutuva luonnon varallisuus, jota ei ainakaan vielä ole ulkomaiseen omistukseen haaskattu, kuten on käynyt lähes kaikelle maaperästä louhittavalle omaisuudelle. Lapin pelastuslaitoksessa on vuoden 2011 alusta aloitettu jatkuva päivystys P2-tasolla. ”Menettekö puistoon?” Kemijärven paloasemalla pidettiin syksyllä 1982 kulontorjuntaseminaari, johon osallistunut lääninhallituksen edustaja kysyi Savukosken vs. Vs. Valtion metsistä ylivoimaisesti suurin osa sijaitsee Lapissa, jossa palokunnat tuntevatkin erityisen haasteellisena kansallisrikkautemme suojelemisen
UK-kansallispuisto rajoittuu valtakunnanrajaan, mikä merkitsee tiivistä yhteistyötä palomiesten ja rajamiesten välillä. Savukosken pitkäaikainen, nyt jo eläkkeellä oleva palopäällikkö Veli Kalliskota onkin asian johdosta sanonut, että puistoon mennään vaikka caterpillareilla raivauslinjaa tekemään, jos tarve vaatii. Sodankylästä lähteneestä kulokoneesta havaittiin joitakin vuosia sitten metsäpalon alku Savukoskella koneen lentoreitin itäisimmässä päässä. Niiltä jalansijoiltaankin sammutussuihku ylsi naapurin puolelle ja palo saatiin sammutettua. 5/2011 33 4/2011 33 perustehtävän suorittamiselle mitään rajoituksia. Lentokoneesta tiputettiin ihmisille viestikapula ja näin saatiin jo ennen palokunnan tuloa edes muutamia ihmisiä paloa rajoittamaan. Tornitähystyksestä siirryttiin 1980-luvulla lentokonetähystykseen, joka on osoittautunut ehdottomasti tehokkaaksi tavaksi. Metsäpalo on luonnon tapa uudistaa metsäluontoa. Paikalle lentäneet lentotähystäjät näkivät lähellä paloaluetta sijainneen loma-asumuksen pihalla ihmisiä, jotka eivät ilmeisesti olleet itse vielä havainneet syttynyttä paloa. Kulotuksia toteutettiin 1960-luvulla paljon, sitten niitten osuus väheni koneellisten metsänuudistustapojen lisääntyessä. Säiliön vasemmalla puolella olevasta perävaunusta voidaan ajamalla selvittää 280 metrin letkujohto. Kulotuksella jäljitellään luontoa metsiä uudistettaessa. Rajamiesten luvalla ja valvonnassa sammuttajat etenivät aivan raja-aukolle, mutta ei metriäkään pitemmälle. Lentotähystyksen tehokkuutta kuvatkoon seuraava tositapaus. Ei ole onneksi vaatinut. Ankara ukonilma sytytti 9.8.2009 – siis loppukesällä – metsäpalon rajavyöhykkeellä lähellä Ainijärven entistä rajavartioasemaa. Vanha John Deere -pyörämaasturi on jo vanha, mutta yhä käyttökelpoinen, kunhan jättää kiireen pois.. Säiliön varusteena oleva pienen pieni moottoriruisku kykenee antamaan riittävän paineen yhteen työsuihkuun. Tammela 1997 (250 ha), Kemijärvi 2006 (70 ha). Puiston alueella tuon yhteistyön toimivuutta ei ole tarvinnut testata, muualla kylläkin. Tästä on tehnyt hienon kertomuksen metsänhoitaja, kirjailija Veikko Huovinen kirjassaan ”Puukansan tarina”, kannattaa lukea. Kulotuksen vastuuhenkilönä on aina metsäalan ammattilainen, joten palokunnat eivät toimi kulotuksissa vastuullisina, vaan avustavat vastuuhenkilöä hänen pyytämällään tavalla. Suurten metsäpalojen vähäiseen määrään on selityksenä tietenkin tehostunut metsäpalojen havaitsemisjärjestelmä. Palokunnalla oli matkaa ensin autoilla noin sata kilometriä ja sitten pyörämaastureilla vielä muutama kilometri. 5/2011 33 Pyörämaasturin vetämä vesisäiliötraileri on Savukosken palokunnan uusin väline metsäpalojen torjuntaan. Metsäpalotähystys ja kulotukset Merkittävimpiä metsäpaloja viimeisen puolen vuosisadan ajalta ovat: Honkajoki-Isojoki 1959 (1700 ha), Tuntsa 1960 Sallassa (120000 ha, josta Suomen puolella 20000 ha), Kalajoki 1970 (1600 ha). Nyt kulotuksia on taas ruvettu suosimaan ja niihin osallistuminen antaa palokunnille verrattoman mahdollisuuden oppia tulen käyttäytymisestä metsäpalossa, erilaisten kalustojen käyttötavoista ja metsäpalojen sammutustaktiikasta. Palo ehti levitä rajalinjalle ja vähän myös Venäjän puolelle
Vuosi 2010 Vuosi 2011 Kuukausi Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tilaston selitys Tilasto sisältää hätäkeskuksille ilmoitetut onnettomuudet ja tapahtumat, joihin pelastustoimi on osallistunut. Yksikkö toimii metsäpalojen jälkisammutuksessa tai myös rajoituslinjoja tehtäessä painopistesuunnassa. kohteita. Tilasto on ajettu 14.6.2011 1:32:49 Maastopalot kuluvana, edeltävänä ja aikaisempina vuosina https://prontonet.fi/Pronto3/onlin e1/Tp23S.htm 1 / 1 15.6.2011 10:14. Muuna metsäpalokalustona Savukoskella on 1989 hankittu John Deere -merkkinen pyörämaasturi, joka tuo ”toisessa aallossa” kalustoa metsäpalon sammuttajien käyttöön. Lue Pelastustiedossa julkaistuja juttuja metsäpalojen sammutuskalustosta: www.pelastustieto.fi 34 5/2011 Kesäkuun puoliväliin mennessä on sisäasiainministeriön pelastusosaston julkaiseman Pronton tietoihin perustuvan tilaston mukaan syttynyt 388 maastopaloa. Jos tarvitaan vieläkin enemmän kalustoa, otetaan käyttöön vielä yksi kalustoperävaunu, jossa on moottoriruiskuja, letkuja ja muuta tarpeellista sammutuskalustoa. ”Savukoski special” esiteltiin Pelastustiedossa 5/1999. Maasturi toimi siis pumppuaseman perustajana. Se on jo toistakymmentä enemmän kuin koko viime vuoden kesäkuussa. Tehokkaalla yhteistoiminnalla vaikkapa edellä kuvatulla pyörämaasturikalustolla saataisiin – jos ei ihmeitä – niin ainakin paljon hyvää aikaan. Viime vuoden heinäkuussa maastopaloja syttyi kaikkiaan 779, joten nähtäväksi jää, millainen on kuluvan kesän heinäkuu. Vaunun välipohjan päällä on moottoriruisku ja muuta sammutuskalustoa. Käytön opastajana toki toimii palomies. Vesisäiliö viedään tyhjänä toimintaalueelle ja täytetään siellä paloautosta tai säiliön mukana olevalla moottoriruiskulla luonnon vedenottopaikasta. Nyt ei enää Savukoskella tarvitse turvautua lainakalustoon, sillä palokunta on saanut 4x4-pyörämaasturin ja sille kaksiakselisen kalustoperävaunun. Välipohja tyhjentämällä vaunu toimii potilaankuljetusvälineenä maastopelastustehtävissä. Edellä mainitut Pellon, Ranuan ja Savukosken pyörämaastureitten matkassa kulkevat vesimäärät ovat suhteellisen vähäisiä. Sen tilavuus on 620 litraa, varsin vähäinen määrä siis, mutta enemmän kuin esimerkiksi joitakin vuosia sitten muodissa olleiden niin sanottujen kärkiyksikköjen vesimäärä. 34 5/2011 Sammutuskaluston kehittelyä Yksikin kipinä rutikuivaan metsään saattaa tietää pitkää työrupeamaa palomiehille, kun taas ”kipinä” palomiehen rinnassa tietää monenlaista kehitystä paloalalla (”pelastustoimialalla”). Alavus: Vuosia sitten oli Pelastustiedossa pikku-uutinen Alavuden palokunnan 6x6-pyörämaasturista, jonka lavalle oli laitettu tehokas moottoriruisku ja letkuja. Maastopalot kuluvana, edeltävänä ja aikaisempina vuosina Koko maa Vuosi Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Yhteensä Vuosien 2007-2009 k.a. Vuosi 2010 Vuosi 2011 Kuukausi Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Maastopalot kuluvana, edeltävänä ja aikaisempina vuosina Koko maa 3000 2000 1000 208 224 684 976 542 189 518 779 370 630 339 388 820 379 3000 2000 1000 2907 2997 1608 Vuosien 2007-2009 k.a. Tuolla tarkoitettiin avolava-Hiluxia, jonka lavalle oli laitettu 1000 litran muovisäiliö ja pieni moottoriruisku. Kalustona vaunussa on kahdessa kasetissa yhteensä 280 metriä 2”:n letkua, jotka voidaan ajamalla selvittää. Tuolla yhdistelmällä myös menestyksekkäästi sammutettiin erään metsäpalon jälkivaiheessa kyteviä kantoja ym. Tälle kalustolle ei kuitenkaan enää palomiehiä käyttäjiksi riitä – kalusto onkin tarkoitettu ”siviilistä” sammutustyöhön tulevien käyttöön. Kannattaa hakea tuo lehden numero uudelleen luettavaksi, kuvat ja teksti antavat hyvän käsityksen ranualaisten sammutustrailerista. Vähäisetkin vesimäärät saattavat kuitenkin olla ratkaisevan tärkeitä jossakin metsäpalon kukistamisen vaiheessa, kun saadaan ilman kenties pitkiäkin letkuselvityksiä vettä kriittisiin paikkoihin. Pello: 6x6-vetoisen Polariksen lavalle on laitettu pieni vesisäiliö ja pikkuriikkinen moottoriruisku. Viime vuonna helteet hellivät ja koettelivat pitkään laajoilla alueilla. Veden sammutusvaikutusta kuitenkin lisätään jollakin pintajännitystä alentavalla liuoksella, tensidillä, kuten Veli Hyttinen aikoinaan VPO:ssa opetti. 16 10 28 542 976 684 224 208 125 59 22 13 2907 Vuosi 2010 8 2 1 339 630 370 779 518 189 133 19 9 2997 Vuosi 2011 11 6 4 379 820 388 1608 Maastopalot kuluvana, edeltävänä ja aikaisempina vuosina Koko maa 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 16 28 976 224 125 22 8 1 630 779 189 19 11 4 820 10 542 684 208 59 13 2 339 370 518 133 9 6 379 388 Vuosien 2007-2009 k.a. Vähälläkin muistelemisella palautettakoon mieliin seuraavat sammutuskalustoinnovaatiot. Palokunnilla tulisi olla eräänlainen tietopankki, johon talletettaisiin tiedot esimerkiksi kulontorjunnan erityiskalustosta. Ranua: Pelastustiedossa 5/2009 esiteltiin 4x4pyörämaasturin vedettäväksi Ranualla rakennettu kaksiakselinen perävaunu, jossa on 500 litran vesisäiliö ja pieni moottoriruisku. Vaihtoehtoisena vedettävänä edellä mainitun perävaunun ohella on kaksiakselisen trailerin päälle istutettu vesisäiliö
Pelastajien pitäisi päästä harjoittelemaan autoilla, joissa on haasteellista nykytekniikkaa. Kaikilla pelastusyksiköillä ei ole käytössään sähköistä tietokantaa ja väritulosteesta näkee kertasil mäyksellä pelastamisen kannalta tärkeät tiedot. Vakavissa henkilöonnettomuuksissa puhutaan kultaisesta tunnista, jonka aikana potilas pitäisi saada hoitoon. On leikattava juuri oikasta kohdasta nopeasti ja turvallisesti. tuskortin ja laittaisi sen autoonsa. Pyydämme myös uusia kolariautoja pelastuslaitosten käyttöön, Autoliiton viestintäpäällikkö Jukka Tolvanen sanoo. Hybridi-Mersun konepellin alla riitti ihmeteltävää Pelastuskoululla, jossa pelastuskorttia esiteltiin. Uusissa autoissa ei voi heti ulkopuolelta päätellä, miten rajusti on törmätty. Pelastuskortti tulee sijoittaa kuljettajan aurinkolippaan, josta se on helposti löydettävissä. Tiedotamme asiasta myös automaahantuojille, autoliikkeille ja pelastuslaitoksille, jotta pelastuskortti yleistyisi autoissa ja sitä osattaisiin hyödyntää pelastustyössä. Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto Pelastuskortti joka autoon! Tiedot pelastuskortteihin ovat tulossa myös suomeksi. – Pyrimme siihen, että mahdollisimman moni autoilija tulostaisi oman automallinsa pelasInterne Teilenummer Datum der Erstellung Datum der Aktualisierung Versions Nr. Myös turvatyynyt ja niiden panokset ovat pelastustyön aikana lauetessaan turvallisuusriski niin uhrille kuin pelastustajille. Tieliikennepelastamisen tietoa ja kalustoa on hankittu Ruotsista. Kaikilla pelastuslaitoksilla tai yksiköillä ei kuitenkaan ole järjestelmää käytössään. Tietoa pelastuskortista ja linkit tulostettaviin sivuihin löytyvät osoitteesta www.rescuesheet. Pelastustoimelle ovat isoja haasteita turvalaitteiden nopea kehitys, raskaan kaluston onnettomuudet ja hybridi-, sähköja maakaasuajoneuvot, joista tarvitaan lisää tietoa, listaa asemamestari Kari Nurminen Helsingin kaupungin pelastuslaitokselta. Autoliitto alkaa edistää Suomessa Kansainvälisen autoliiton säätiön FIA Foundationin kehittämän pelastuskortin (Rescue Sheet) käyttöä. Miten tekisit tämän auton virrattomaksi?. 5/2011 35 U usien autojen turvallisuus on parantunut huimasti ja uudet autot korjaavat jopa kuljettajan virheitä. Pelastuslaitoksilla on käytössään sähköinen ajoneuvotietokanta Crash Recovery System, joka näyttää selkein kaavakuvin ajoneuvon vahvistetut rakenteet, turvatyynyjen ja niiden panosten sekä akun ja polttonestesäiliön sijainnit. Jos onnettomuus kuitenkin sattuu, uusi turvatekniikka ja erikoisvahvat rakenteet ovat potilaan irrotuksessa iso haaste pelastajille ja riski myös potilaalle. Vanhemman auton katto on helppo leikata pois, mutta nykyauton erikoisvahvat rakenteet voivat rikkoa hydrauliset leikkurit. Pelastuskortti aurinkolipassa voi säästää arvokkaita minuutteja. – Jos ajoneuvo on kolarissa menettänyt muotoaan, suurlujuusteräksisiin rakenteisiin voi syntyä voimakkaita jännitteitä. Mitä uudempi auto, sitä hitaammin käy pelastustyö. Pelastuskortti on yksinkertainen internetistä veloituksetta tulostettava värillinen sivu, josta näkyvät auton kriittisten kohteiden sijainnit. ESPACE RESERVE A LA VUE DE DESSUS ESPACE RESERVE A LA VUE DE PROFIL Legende Peugeot 307 SW (2002 bis 2008) 01365_10_00048 21/07/2010 21/07/2010 V1 Pelastuskortti tulee sijoittaa aurinkolippaan. info. Lisätietoa myös Autoliitosta www.autoliitto.fi. Saksassa pelastuskortti löytyy jo miljoonasta autosta. Myös hybridija erityisesti sähköautojen sähkövirta aiheuttaa päänvaivaa. Taistelemme aikaa vastaan
Tiedetään myös, että elvytyslääkkeistä tai intuboinnistakaan ei ole äkkielottomuudessa välttämättä hyötyä. – Painantaelvytys elää uutta renessanssiaan pitkän kuivan sähköisen kauden jälkeen, lääkintämestari Jorma Riihelä kuvailee runollisesti. Lääkintämestari Tuomas Taskinen esittelee lääkintöyksikköä Dr Anthony J Handleylle.. Porthanin mukaan kansalaisille on jo järjestetty muun muassa hätäensiapukoulutusta. Merkkipaalua juhlistetaan koko vuosi erilaisilla tapahtumilla ja tilaisuuksilla. Hänen mukaansa nykyään on niin paljon välineitä, radioita ja puhelimia, että elvyttäjän kädet ovat helposti jossain muualla kuin rintakehällä. Temppuja tehtiin jo ammoisina aikoina, kun potilaita intuboitiin erilaisilla sarvilla ja sähköä kokeiltiin ensin kanoille. Kammiovärinöitä vähemmän Kammiovärinöiden esiintyminen on vähentynyt, ja toisaalta kammiovärinäpotilaiden selviytyminen on parantunut, luennoi Teksti: Marko Partanen Kuva: Juha-Pekka Laakso ja Helsingin pelastuslaitos Helsingin pelastuslaitos 150 vuotta Ensihoidolle lentävä lähtö Helsingin pelastuslaitos täyttää syksyllä 150 vuotta. Isobritannialainen kardiologi Dr Anthony J Handley kertoi ensin elvytyksen merkkipaaluista. Ensihoito sai juhlaan lentävän lähdön, sillä se järjesti toukokuussa kansainvälisen seminaarin. Sinne haluttiin ulkomaalaisia yhteistyökumppaneita, mutta osallistuminen jäi vaisuksi. Juhlavuoden aikana pelastuslaitoksen ensihoito jalkautuu enemmän kansalaisten pariin. Ensihoidon päätapahtumana järjestettiin kansainvälinen ensihoitoseminaari. Lääkintäyksikön päällikkö Kari Porthan pitää ensihoidon asemaa pelastuslaitoksella vankkana ja arvostettuna. Lääketieteellinen teema kulki elvytyksen tahdissa. Nyt on palattu tempuista perusasioiden pariin: tärkeintä on nopeasti aloitettu ja taukoamaton painantaelvytys. 36 5/2011 E nsihoidollakin on Helsingin pelastuslaitoksella yli satavuotiset perinteet
Ensivastetoimintaa valvoo koulutuksen ja toiminnan laadun osalta LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 10.6.2011 klo. Pohjois-Karjalan hätäkeskus hälytti ennen pilotointia harvaan asutulla alueelle tehtävään aina lähimmän pelastuslaitoksen yksikön. Ensivastetoimintaa valvoo koulutuksen ja toiminnanlaadun osalta Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, joka on myös antanut luvan ensivastetoiminnan pilotointiin ja toiminnan käynnistämiseen. Ensivastetoiminnasta on laadittu yhteinen viranomaisten välinen yhteistyösopimus ja se allekirjoitetaan Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän suostumuksella. Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, joka myös antoi luvan ensivastetoiminnan pilotointiin ja toiminnan käynnistämiseen. 12.00-12.45 Paikka Pohjois-Karjalan pelastuslaitos, Joensuun paloasema Noljakantie 4, Joensuu Tervetuloa tilaisuuteen! Susanna Wilen, Ensihoidon vastuulääkäri, Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Tero Kaakinen, Komentaja, Eversti, Pohjois-Karjalan Rajavartiosto Tommi Kivilaakso, Johtaja, Itäinen tullipiiri Jorma Parviainen, Pelastusjohtaja, Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Yli sata vuotta sitten Helsingin palomiehet alkoivat hoitaa sairaankuljetustehtäviä. Pilotoinnin kokemusten ja tulosten perusteella Pohjois-Karjalan rajavartiosto ja Itäinen tullipiiri/SavoKarjalan liikkuva valvontaryhmä (tulli) päättivät ottaa ensivastetoiminnan mukaan toimintoihinsa täydentämään harvaan asuttujen alueiden palveluja yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa. Työryhmästä käytettiin nimitystä HARVA-työryhmä. Yhä useammin aloitetaan myös maallikkoelvytys. Pohjois-Karjalassa pilotoinnissa olivat mukana viranomaiset laajalla rintamalla ( rajavartiolaitos, pelastustoimi, poliisi, hätäkeskuslaitos, tulli ja terveystoimi ). Hintaan sisältyy päivillä jaettava aineisto, lounaat sekä kahvit ja ensimmäisen päivän päätteeksi järjestettävä cocktail-tilaisuus. Ensivasteyksikössä toimivalla henkilöstöllä on Sosiaalija terveysministeriön edellyttämä koulutus. Boyd arveli, ettei parantunut tilasto johdu siitä, että ensihoito valikoi potilaita ja jättää jollain kriteerillä hoitamatta maallikon havaitsemia kammiovärinöitä, jolloin huonoimmat potilaat jäisivät elvyttämättä. Vaikuttaako asiaan tilastollinen aaltoilu vai sairaalan sisällä aloitettu hypotermiahoito, varmaa vastausta ei ole kenelläkään, mutta ainakin he selviytyvät paremmin, eikä trendi näytä olevan laskussa, Boyd sanoo. Pelastajakoulutuksen rinnalSisäasiainministeriö asetti kesäkuussa 2009 työryhmän kehittämään sisäiseen turvallisuuteen liittyvää operatiivista yhteistyötä harvaan asutuilla alueilla. PALOTUTKIMUSRAATI BRANDFORSKNINGSRÅDET RY Lääkintämestari Esa Rantanen kertoi lääkintäyksikön toiminnasta Pensi Rescuen myyntijohtaja Niko Vuorenojalle, Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen sairaankuljetusesimies Frank Högströmille ja Helsingin kaupunginvaltuutetulle, pelastuslautakunnan varajäsen Nina Hurulle.. Erityisesti päiville toivotaan pelastustoimen laajaa osallistumista. 5/2011 37 osastonlääkäri James Boyd HYKS ensihoidosta. le täytynee saada terveydenhuoltoalan tutkinto. Allekirjoitus ja tiedotustilaisuus aiheesta: Aika 10.6.2011 klo. Nyt se hälyttää ennalta laaditun hälytysohjeen mukaisesti lähimmän viranomaisensivasteyksikön. Kustannukset Osallistumismaksu on 240 euroa. Pohjois-Karjalan hätäkeskus hälytti ennen pilottia harvaan asutulla alueelle tehtävään aina lähimmän pelastuslaitoksen yksikön. Operatiivisessa toiminnassa mukana olevasta eri viranomaistahon miehittämästä ajoneuvoyksiköstä käytetään tässä tapauksessa nimitystä ensivasteyksikkö. 050 362 5103 http://www.pelastusopisto.fi/pelastus/hankkeet/ptr/home.nsf Kutsu seminaariin PALOTUTKIMUKSEN PÄIVÄT 2011 Espoo, 23.–24.8.2011 Aika ja paikka Palotutkimusraati ry järjestää 23.–24.8.2011 seitsemännet Palotutkimuksen päivät Espoon Hanasaaren kulttuurikeskuksessa. Työryhmä antoi tarpeelliset ohjeet pilotoinnista ja se rajattiin alueellisesti Lapin ja Pohjois-Karjalan maakuntien alueille ja 1.7.2009 30.4.2010 väliselle ajanjaksolle. Pohjois-Karjalassa pilotissa olivat mukana viranomaiset laajalla rintamalla eli rajavartiolaitos, pelastustoimi, poliisi, hätäkeskuslaitos, tulli ja terveystoimi. Palomiehet työskentelevät ambulanssissa jatkossakin. Työryhmää kutsuttiin HARVA-työryhmäksi. Nyt se hälyttää hälytysohjeen mukaisesti lähimmän viranomaisensivasteyksikön. Ensivasteyksikössä toimivalla henkilöstöllä on sosiaalija terveysministeriön edellyttämä koulutus. Ensivastetoiminnasta viranomaisten välinen yhteistyösopimus LISÄTIETOJA: asiamies Esa Kokki, puh. 12.00 Sisäasiainministeriö asetti kesäkuussa 2009 työryhmän kehittämään sisäiseen turvallisuuteen liittyvää operatiivista yhteistyötä harvaan asutuilla alueilla. Ensivasteyksikkö on hätätilapotilaan ensimmäisenä tavoittava yksikkö, joka pystyy potilaan tilan ensiarvioon, hätäensiapuun ja äkillisen sydänpysähdyksen hoidon aloittamiseen. Siirtymisajan jälkeen uusien työntekijöiden kanssa ollaan uudessa tilanteessa. Pelastajat pysyvät ambulansseissa Uusi terveydenhuoltolaki ja asetus ensihoidosta mahdollistaa jatkossakin konkareiden työskentelyn ensihoidossa, vaikka koulutusvaatimukset eivät täyttyisikään. Operatiivisessa toiminnassa mukana olevasta eri viranomaisten miehittämästä ajoneuvoyksiköstä käytetään tässä tapauksessa nimitystä ensivasteyksikkö. – Jos elottomuus sattuu, on ensivaste ripeästi paikalla. Hän pohtii, että ovatko potilaat paremmin hoidettuja jo perusterveydenhuollossa, eikä vaikeimpia tapauksia näin ollen tulisi niin paljon. – Olemassa on vaihtoehtoja, jotta lain ja asetuksen henki täyttyy. Pilotointi rajattiin alueellisesti Lapin ja PohjoisKarjalan maakuntien alueille ja 1.7.2009–30.4.2010 väliselle ajanjaksolle. Seminaarissa esitellään kattavasti viimeaikaisia paloja pelastusalan tutkimuksen kotimaisia saavutuksia ja niiden hyödyntämistä. Sisäisen turvallisuuden ohjelma sisälsi tähän liittyviä tavoitteita kuten: Varmistetaan harvaan asuttujen alueiden turvallisuuspalvelut sekä lisätään viranomaisten ja järjestöjen yhteistoimintaa erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Ilmoittautuminen Päiville ilmoittaudutaan 9.8.2011 mennessä osoitteeseen palotutkimusraati@pelastusopisto.fi. Helsingin pelastuslaitos haluaa jatkossakin säilyttää rivissä monitaitopelastajat, jotka työskentelevät myös ambulanssissa. Pilotoinnin kokemusten ja tulosten perusteella päättivät Pohjois-Karjalan rajavartiosto ja Itäinen tullipiiri/Savo-Karjalan liikkuva valvontaryhmä (tulli) päättivät ottaa ensivastetoiminnan mukaan toimintoihinsa täydentämään harvaan asuttujen alueiden palveluja yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa. Perinteestä aiotaan pitää tiukasti kiinni. Kohderyhmä Seminaari on tarkoitettu laajasti kaikille paloja pelastusalasta kiinnostuneille henkilöille. Ensivastetoiminnasta on laadittu yhteinen viranomaisten välinen yhteistyösopimus ja se allekirjoitettiin 10. kesäkuuta Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän suostumuksella. Asiaa ratkaistaan parhaillaan, missään tapauksessa emme lyö hanskoja tiskiin, Porthan sanoo. Kammiovärinään päästään iskemään nopeasti ja elvytys aloitetaan. On todettu, että kammiovärinästä hyvin selvinneiden sydämet käynnistyvät elvytystoimien aloittamisen jälkeen nopeasti. Työryhmän asettamisen taustalla oli, että edellinen hallitus oli ohjelmassaan sitoutunut edistämään harvaan asutun ja syrjäisen maaseudun kehittämistä muun muassa turvallisuutta parantaen
38 5/2011 38 5/2011
Kilpailussa oli mukana 30 joukkuetta. Järjestelyorganisaatio muodostettiin OuluKoillismaan pelastuslaitoksen henkilöstöstä. SääoloKisapaikkana Ouluhalli Tirilän VPK nappasi Jehu-voiton Teksti: Antti Kärppä, apulaispalopäällikkö, sisäinen tiedottaja, Oulu-Koillismaan pelastuslaitos Kuvat: Antti Kärppä ja Oskari Ervasti Jehu-malja eli palokuntien SM-kilpailu päättyi tänä vuonna lappeenrantalaisen Tirilän VPK:n voittoon. Kilpailu oli Jehu-maljan 60-vuotiskilpailu. Pelastuslaitoksen toimintaympäristö ulottuu mereltä tuntureille asti. 5/2011 39 O ulu-Koillismaan pelastuslaitos järjesti yhdessä Suomen Palopäällystöliiton kanssa Jehu-malja palokuntien SM-kilpailun Oulussa lauantaina 28.5.2011. Varsinaisia henkilöresursseja ei ollut tähän tehtävään varattu. Tietoja taitokilpailut pidettiin Teuvo Pakkalan koululla ja kalustokilpailu Ouluhallissa. Varsinkin kalustokilpailuun saimme täydentyvän yksikön toimintaperiaatteet kuvatuksi, Haverinen sanoo. Järjestelytoimikunnan ydinryhmä hoiti vastuullisen ja runsaasti aikaa vieneen tehtävän oman työnsä ohella. Järjestelytoimikunnan puheenjohtaja, pelastuspäällikkö Mika Haverinen totesi aiheen syntyneen järjestäjäpelastuslaitoksen yhdestä ominaisuudesta ja myös haasteesta. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen 16 kunnan ja 270000 asukkaan alueella toimiva pelastuslaitos rajoittuu lännessä Ruotsin ja idässä Venäjän rajaan. Tämän vuoden kilpailun teemana oli ”Pelastustoiminta harvaan asutulla alueella”. Ylituomarin tehtävissä toimi pelastusjohtaja Piia Vähäsalo ja järjestelytoimikunnan puheenjohtajana pelastuspäällikkö Mika Haverinen. – Meillä joudutaan hyvin usein toimimaan sellaisissa olosuhteissa, jotka ovat harvinaisia ruuhka-Suomen pelastuslaitoksille. Jehumalja 2011-kilpailut järjestettiin Oulussa Raksilan kaupunginosassa. Voittajajoukkue: I-Henri Häkkinen (vas.), johtaja Ville Hirvonen, II-Olli Hirvonen, IV-Hanna Tirronen, III-Kalle Lantta ja konemies Jukka Sillanpää.. Kilpailujen suojelijana toimi hallintoja kuntaministeri Tapani Tölli. Siksi päädyimmekin toimintaan osavahvuisella ja täydentyvällä pelastusyksiköillä. Edellisen kerran Jehumalja-kilpailut järjestettiin Oulussa vuonna 1983
Kalustokilpailun esitietona annettiin, että Pohjois-Pohjanmaalla syrjäisellä järven rannalla sijaitsevalta mökiltä oli tullut hätäilmoitus maastoliikenneonnettomuudesta ja rakennuspalosta. Tirilä johto tietokisan jälkeen Tietokilpailun jälkeen joukkuekilpailun johtoaseman otti Tirilän VPK. Suojapari ja savusukellusvalvonta pitää olla kunnossa koko ajan, totesi rastivalvoja Marko Hottinen palautteessaan kilpailujoukkueelle. – Myös suihkuputki pitää olla selvitettynä katolle ennen kuin voidaan ryhtyä katon aukaisuun. Kaikki sammutusvesiselvitykset tehtiin kuivina, mutta lisävesi sammutusautoon tehtiin säiliösarjakytkennällä moottoriruiskuselvityksellä. Kuitenkin moottorisaha oli monesti kiinnittämättä ja silti yritettiin ryhtyä sahaamaan. Järjestäjien puolesta palkinnot jakoivat Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen johtokunnan puheenjohtaja Juhani Nikula ja pelastusjohtaja Petteri Helisten. Hyvin monella joukkueella suoritus eteni jouhevasti potilaan ensihoidon osalta ja siirtokuntoon laittamisessa. Pelastustoiminta harvaan asutulla alueella -teeman mukaisesti onnettomuuspaikalle ei ollut odotettavissa avustavia pelastusyksiköitä ainakaan puoleen tuntiin. Kalustokilpailutehtävä piti aloittaa vahvuudella 1+3, joka vahventui kolmen minuutin kuluttua, kun kohteeseen saapui loput yksiköstä vahvuudella 0+2. Kilpailutilanteessa mönkijä oli käynnissä pyörillään potilaan vieressä. Siirryttäessä taitokilpailuun oli yksikönjohtajien tehtävänä jakaa oman yksikkönsä henkilöstölle tehtävät. Veteraanisarjan ainut radan läpi mennyt joukkue oli Helsingin Palopäällystöliitto ry ajalla 33:31. – Kalustokilpailun kilpailusuorituksissa huomiota kiinnitettiin kattotyöskentelyongelmiin. Nyt kysymyksessä ei ollut juoksukilpailu vaan palokuntataitoihin ja -tietoon perustuva todentuntuinen pelastustehtävä. Siinä sitten tuhrautui aikaa, kun tarkasteltiin kiinnitykset ja varmistukset. 40 5/2011 suhteet eivät vaikuttaneet kilpailujen kulkuun, koska suoritukset tehtiin sisätiloissa. Kokonaisuudessaan kalustokilpailusta annettiin paljon positiivista palautetta. Kalustokilpailuun jonottaminen hieman pitkitti odotusaikaa, mutta se kuuluu usein tämän kilpailun kuvaan. Siksi toiminta keskeytettiin aina, kun lähdettiin viemään potilasta pois suojaparin voimin. Mutta korkean paikan työskentelyssä oli ongelmia ja rastivalvojat joutuivat keskeyttämään suorituksen ”työturvallisuus”-komennolla. Osallistujia oli 30 joukkuetta, joten onnistumisprosentti oli 36,7. Järjestäjät olivat asettaneet ihanteelliseksi tavoiteajaksi noin seitsemän minuutin aikana tehtyä hyväksyttyä kokonaissuoritusta. Kohteeseen saapuessaan kilpailujoukkueilla oli tehtävää. Sääntöjen mukaan taitokilpailussa kilpailuyksikön sijoitus muutetaan sijoituspisteiksi yhteispistemäärän laskemista varten ja saman pistemäärän saavuttaneille kilpailuyksiköille annetaan samat sijoituspisteet, mutta kilpailuyksiköiden sijoitus arvotaan. – Rakennuspalossa suojaparilla pitää olla laitteet päällä lähellä toimialuetta. Paloja pelastustehtävä kalustokisassa Kalustokilpailun päätehtävinä olivat rakennuspalo ja maastoliikenneonnettomuus, jotka sai suorittaa vapaasti valittavassa järjestyksessä. Tuloksiin muutos Palokuntien SM-kilpailun taitokilpailuosuuden sijoituspisteiden laskennassa tapahtui inhimillinen virhe. – Yleisellä tasolla yksikönjohtajat toimivat taitokilpailussa hyvin ja jakoivat tehtävät johdonmukaisesti. Varmuus siihen, mitä ja miten tehdään, puuttui osalta kilpailujoukkueita, vaikka ennakkoon oli ilmoitettu mukaan otettavaan kalustoon korkealla työskentelyn kalusto. Lisäväriä kilpailutehtävään toi yhtäaikainen maastoliikenneonnettomuus, jossa kyydissä ollut henkilö oli jäänyt kaatuneen mönkijän alle. Yleiskilpailusarjassa onnistuneita, aikarajan alittaneita suorituksia oli 11. Usean joukkueen suoritusaika umpeutui siihen, että tarkasteltiin köysipelastuskaluston selvityksiä ja varsinkin sammutusparin omaa kiinnittäytymistä. Kalustokilpailu pidettiin Ouluhallin sisätiloissa, johon oli rakennettu kolme samanlaista rataa. Kesämökin katolle piti tehdä savunpoistoaukko. Katon korkeus maasta oli viisi metriä, joten työskentelyssä piti noudattaa korkealla työskentely pelastustoimessa A:72-ohjetta. Tehtäväannot olivat selkeitä ja toteutuskelpoisia, totesi taitokilpailun päätuomari Pasi Ryynänen. Kokonaiskilpailun voiton korjasi tänä vuonna Tirilän VPK. Kilpailun kokonaisaikataulu toteutui ja kello 16:n jälkeen päästiin palkintojen jakotilaisuuteen. Tasatuloksissa olleiden kilpailuyksiköiden määrä pois40 5/2011. Hieman yllättävääkin oli epävarmuus kattotyöskentelyn määräyksien osalta
Ville Hirvonen piti hyvänä järjestäjien ideaa aloittaa kilpailusuoritus pienemmällä vahvuudella. – Hälytysosastomme jäsenet ovat käyneet myös Pelastusopiston järjestämän kattotyöskentelykurssin. Tulokset ja muuta aineistoa löydät sivulta: www.palokuntiensmkilpailut.fi Kattotyöskentely hanskassa Heikki Sederholmista vuoden ensihoitaja Kuopiolainen Heikki Sederholm valittiin Vuoden ensihoitajaksi 2011. taa vastaavan määrän alenevia sijoituspisteitä. Anjalan VPK teki asiasta oikaisupyynnön kilpailulautakunnalle. Kokonaisuuden kannalta hänen mielestään kalustokisan tehtävä ei ollut paras mahdollinen, sillä vain 11 joukkueen suoritus hyväksyttiin. – Viimeksi vastaavanlainen kalustokilpailutehtävä oli neljä vuotta sitten Uudessakaupungissa ja silloinkin voitimme, Hirvonen sanoo. Heikki Sederholm valittiin ensimmäiseksi Vuoden ensihoitajaksi Valtakunnallisilla Akuuttihoitopäivillä Seinäjoella. Sederholm jäi viime vuoden lopulla eläkkeelle Pelastusopistosta, mutta ura ensihoidossa jatkuu. Kilpailupaikka oli sisätiloissa, Ouluhallissa. Taitokisaa hän olisi laajentanut hieman; lisännyt siihen arvosteltavia osioita. Ohjausryhmä valitsee lopullisen pitopaikan elokuun puoliväliin mennessä.. Ville Hirvonen suosittelee kaikille palokunnille osallistumista SM-kisaan. – Nyt se oli liiaksi kuin jatkoa tietokilpailulle. Oulun taitokilpailuosuudessa saman pistemäärän saavuttaneiden kilpailuyksiköiden sijoitus arvottiin, mutta kilpailuyksiköille merkittiin virheellisesti suoraan järjestyksessä laskevat sijalukupisteet arvotun sijoituksen mukaisesti. Vastauksia toivotaan kaikista pelastusliitoista, jotta koko Suomen näkemys hyvästä ja mielenkiintoisesta leiristä tulisi otetuksi huomioon. Liiton nuorisotyövaliokunnasta ryhmään on valittu Esko Lehtonen ja Juho Ansio sekä liiton hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio. Liiton sivuilla täytettävällä lomakkeella pystyy hakemaan niin leirin johdon, koulutuksen, järjestelyn, turvan, huollon, muonituksen, kanttiinin, ohjelman, viestinnän, toimiston kuin kansainvälisen toiminnan toimialavastaavaksi tai varavastaavaksi. Tämän lisäksi Anjalan VPK ilmoitti joukkuetietokilpailun pisteiden julkaisemisen jälkeen, että heidän kilpailuyksikkönsä kokoonpano oli merkitty järjestäjän taholta virheellisesti ja että joukkuetietokilpailun yhteispisteisiin oli laskettu kilpailuyksikköön kuulumattoman henkilön pisteet. Ville Hirvosen mielestä paikka oli hyvä. Anjalan VPK nousi lopputuloksissa toiseksi ohi Kaarinan VPK:n. Työnsä tärkeimmäksi perustaksi hän on uransa jokaisessa vaiheessa maininnut potilaan. – Se on osa nykyistä toimintaa ja kun kisa piti aloittaa neljällä hengellä ja kaksi tuli mukaan vasta myöhemmin, oli joukkueen johtajan pakko miettiä, miten tehtävä tehdään. Leiri järjestetään Satakunnassa, Porin kaupungissa. 5/2011 41 Tirilän VPK:n päällikkö Ville Hirvonen kehuu kisaa heille mieluisaksi, sillä heidän palokuntansa osallistuu aktiivisesti muun muassa kattotyöskentelytehtäviin rakennuspaloissa. Siitä innostuimme ja aloimme harjoitella. – Me olimme etukäteen päättäneet, että jos tehtävään liittyy köysityöskentelyä, aloitamme siitä tehtävän. – Harjoittelemme sitä säännöllisesti ja rakennuspalovasteissa olemme mukana tekemässä myös katoilla tapahtuvaa sammutustyötä. Tulimme mukaan harjoittelematta ja katsomaan millaista se on. Ensimmäisen voittonsa Tirilän VPK otti vuonna 2006. Alkuvaiheessa, ennen leirityöryhmän järjestäytymistä, leiriä suunnittelee projektihenkilön ohella ohjausryhmä, johon kuuluu liiton työntekijöistä järjestöpäällikkö Anssi Lamminen ja toiminnanjohtaja Antti AliRaatikainen. Vähitellen uusimme joukkuetta ja innokkaita löytyy, Ville Hirvonen sanoo. Toimialoja leirillä on 11. – Me osallistuimme ensimmäisen kerran yhdeksän vuotta sitten. Ainutlaatuinen ura sisältää suomalaisessa ensihoidossa lähes kaiken: vapaaehtoistyötä, ensihoitajan perustyötä, alan kehittämistä niin paikallisella kuin valtakunnallisellakin tasolla, järjestötoimintaa, vaikuttamista, opettamista ja opetuksen kehittämistä sekä esimiestyötä kentällä ja oppilaitoksessa. Kilpailulautakunta päätti pitämässään kokouksessa oikaista taitokilpailun pisteet oikean pistelaskun mukaisesti. Haku toimialavastaaviksi loppuu 4.9.2011. – Siitä joukkueesta on vielä puolet mukana kilpailujoukkueessa. Tutustuttuaan selvityksiin ja dokumentteihin, kilpailulautakunta oikaisi Anjalan VPK:n kilpailuyksikön kokoonpanon sekä korjasi joukkuetietokilpailun tuloksen 416 pisteestä 438 pisteeseen. Kilpailulautakunta pyysi kilpailujoukkueen oikean kokoonpanon selvittämiseksi selvitykset Anjalan VPK:lta ja kilpailun ylituomarilta Piia Vähäsalolta sekä kaiken mahdollisen asiaan liittyvän materiaalin kilpailun järjestäjältä. – Ei oltu sään armoilla, sillä ulkona sattui juuri silloin olemaan kurja sää. – Tiedämme kokemuksesta, että se vie enemmän aikaa. Sederholm vaikuttaa aktiivisesti järjestötoiminnassa potilaiden ja enValtakunnallisen Palokuntanuorisoleirin 2014 pääjärjestäjäksi on valittu Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto ry. Leirin valmistelut on jo aloitettu ja projektivastaavaksi on valittu Länsi-Suomen Pelastusalan Liiton koulutuspäällikkö Terhi Kivijärvi ja leirityöryhmän kokoaminen on aloitettu valtakunnallisella haulla. Valtaosan joukkueista kilpailusuoritus piti turvallisuuden takia keskeyttää. Näin siinä kävikin, sillä toisena, päällekkäisenä tehtävänä olleen onnettomuuden uhrien pelastustyön jälkeen katolla olleet tulivat vasta alas. Valtakunnallinen palokuntanuorten leiri järjestetään Porissa 2014 tamushenkilöitä. Muut jäsenet ovat liiton luotsihoitajien hyväksi
Hälytyksiä palokunnalle tulee vuodessa noin kymmenestä kahteenkymmeneen. Jos saamme nuoret pidettyä harrastuksessa mukana teini-iän yli, ovat he muNuoriso-osaston jäsen Eemu Hyvönen on kolmannen polven vapaapalokuntalainen. Täyden toiminnan päivä – VPK on koko perheen yleishyödyllinen harrastus Jäkärlän VPK esittäytyi – Haluamme osoittaa, että tämänkaltainen vapaaehtoistoiminta ei ole niin ihmeellistä ja erikoista, etteikö jokaisella halukkaalla olisi siihen mahdollisuus osallistua haluamallaan tavalla. Paasikivi on tyytyväinen luotsaamansa VPK:n aktiivisesta nuoriso-osastosta. Koulutuspäällikkö Jiri Salmenoja kertoo vieressä vastaavanlaisen tehtävän olevan yksi osa savusukelluskurssin testirataa, jossa aikaa renkaan siirtämiseen on kaksi minuuttia. Evesti on joskus haaveillut työstä palonaisena. Vapaaehtoiset palokuntalaiset kertovat toiminnastaan testiratojen ja kalustoesittelyn kautta sekä jakamalla turvallisuustietoa. – Savusukeltajalla kuntovaatimukset ovat kovat. Palokunnan päällikkö Veli-Matti Paasikivi kertoo palokunnan lähteneen mukaan Täyttä toimintaa -tapahtumaviikkoon tähtäimessään saada jatkossa muutama uusi palokuntalainen hälytysosastoon. 42 5/2011 V oi vitsi, että tämä on raskasta, saati jos päällä pitäisi olla lisäksi palomiehen varusteet ja paineilmapullo selässä, toteaa Leena Evesti moukaroidessaan liikkeelle suurta kuorma-auton rengasta hiekkakentällä. Teksti ja kuvat: Marianne Mäkitalo ”. Toimintaa on hälytys-, naisja nuoriso-osastoissa. Tarve on suuri, sillä viiden viime vuoden aikana hälytysosastojen kuormitus on kasvanut merkittävästi. – Nuoria on tällä hetkellä kymmenisen kappaletta. Ennen tätä koulutusta on käytävä muita kursseja, kuten ensiapukursseja ja sammutustyökurssi, Salmenoja listaa. Tällä hetkellä palokunnan hälytysosastossa on mukana kymmenen vapaaehtoista. Jäkärlään toukokuinen kolea sunnuntai on houkutellut paikalle lapsiperheitä ja muutamia pariskuntia. Lisää väkeä kaivataan Jäkärlän VPK on yksi Turun kuudesta sopimuspalokunnasta. Sammutussopimus sillä on Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen kanssa. Toinen motiivi osallistumiseen oli halu tuoda alueen asukkaille näkyvästi esille paikallisen VPK:n toimintaa, jotta kynnys lähestyä VPK:ta madaltuisi. Eero Kangas kuulee Hyvösen kertomuksia paloautoista. Päivä on osa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEKin alkuun panevaa Täyttä toimintaa -tapahtumaviikkoa, jonka avulla etsitään uusia palokuntalaisia vapaaehtoispalokuntiin. Menossa on Turussa sijaitsevan Jäkärlän VPK:n elämyksellinen toimintapäivä
Nyt odotan jo ikää, jolloin voin pyrkiä kurssittamaan itseni hälytysosastoon. Tämän jälkeen uuden asuinpaikkakunnan VPK:sta otettiin yhteyttä ja pyydettiin mukaan sen toimintaan ja harjoituksiin. Yksityisyydensuojan vuoksi ei voitu antaa näiden henkilöiden yhteystietoja, mutta aikaisemman kotipalokunnan päällikköön yhteyttä ottamalla saatiin toiselle paikkakunnalle muuttaneeseen palokuntalaiseen ja kysyttiin lupaa hänen yhteystietojensa antamiseen. Tämä tapahtuu vuoden kuluttua. Monet muuttaessaan toiselle paikkakunnalle pysyvät kuitenkin kirjoilla entisen kotikuntansa palokunnassa. Hajonta on ollut melko suurta esimerkiksi kävijöiden määrässä, mikä on ymmärrettävää jo paikkakuntien ja palokuntien kokoeroista johtuen. Uusia jäseniä on tullut keskimäärin kaksi per palokunta. Näin saamme jatkuvuutta hälytysosastolle. Tapahtumia oli erilaisia, muun muassa tapahtumanäytöksiä toreilla, rakennuspaloharjoituksia, joita yleisö pääsi seuraamaan, ja toimintaratoja palokunnissa. Tämän ansiosta VPK sai muutaman uuden henkilön mukaan toimintaan. Täyttä toimintaa -tapahtumaviikkoa edelsi myös valtakunnallinen mediakampanja. Pojan äiti Kati Kangas naurahtaa kaikkien pikkupoikien olevan kiinnostunut paloautoista ja palomiehen työstä. Kampanjan yhtenä keulakuvana on Munamies, joka lupasi lahjoittaa 42 tuntia vapaaehtoiseen palokuntatoimintaan kuluvan vuoden aikana. Palokuntatoiminnan merkittävyydestä kertoo se, että useat mediat tekivät oma-aloitteisesti jutut Täyttä toimintaa -tapahtumaviikosta, palokuntatoiminnan merkityksestä – erityisesti pienemmille paikkakunnille – sekä uusien jäsenten rekrytointitarpeesta. Uskon, että fyysisiltä ominaisuuksiltani sovellun työhön, Hyvönen miettii ja kertoo samalla paloautoista kolmevuotiaalle Eero Kankaalle, joka on juuri asettunut pienen leikkipaloauton kuskin paikalle. Myös kaikki leirit ovat mukavia. Vieressä kankaan puoliso Markku Karppinen kiittelee vapaapalokuntalaisten pyyteetöntä työtä ja halua olla mukana vapaaehtoisesti auttamassa. Mainoksia oli paikallisissa ja valtakunnallisissa lehdissä sekä MTV3-kanavalla. Palokuntalainen kolmannessa polvessa Yksi aktiivisista nuorista on viisitoistavuotias Eemu Hyvönen, joka kertoo olevansa palokuntalainen jo kolmannessa polvessa ja seuraavansa isoisänsä ja isänsä jalanjälkiä. Palautekyselyn tulokset eivät ole vielä saapuneet, mutta alustavia vastauksia on saatu jonkin verran. Täyttä toimintaa liki 200 palokunnassa. Näkyvyyttä kampanja on saanut kevään mittaan jo aiemminkin, sillä vapaaehtoinen palokuntatoiminta on yksi osallistuja EU:n vapaaehtoistoiminnan teemavuoden kampanjassa. – Vapaapalokunnassa oleminen on sopivasti jännä harrastus. Näin ollen kampanja vaikuttaa erinomaiselta avaukselta palokuntien jäsenmäärän kasvattamisessa. Valtakunnallisen mediakampanjan lisäksi merkittävää oli palokuntien, pelastusliittojen ja pelastuslaitosten panostus paikallislehtija paikallisradiomainontaan. Siinä hyödynnetään Haka-palokuntarekisteriä niin, että poimitaan toisella paikkakunnalla asuvien palokuntalaisten yhteystietoja uuden asuinpaikkakunnan palokunnan käyttöön. Tämä on syy, miksi perhe on tullut paikalle tutustumaan asuinalueensa VPK:n toimintaan. Lisäksi useat palokunnat jakoivat mainoksia suoraan kotitalouksiin. Tästä hyötyy myös alkuperäinen kotipalokunta, sillä monet viettävät yhä esimerkiksi lomansa entisellä asuinpaikkakunnallaan ja voivat olla tuuraamaan silloin hälytysringissä, kun uuden asuinpaikkakunnan palokunnan harjoituksissa saa tiedot ja taidot pysymään yllä. Teksti: Timo Sovanen Projektikoordinaattori Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Naisosastossa mukana oleva Marja-Liisa Paasikivi (keskellä) toteaa vapaapalokunnan usein olevan koko perheen yhteinen harrastus. Suurin osa palokunnista mainosti tapahtumaa omilla kotisivuillaan, Facebookissa, ilmoitustauluilla ja muilla julkisilla paikoilla kampanjaan varta vasten tuotetuilla ja HakaExtra-materiaalipankista saamillaan materiaaleilla. Jokainen palokuntalainen, joka asui alueella, oli tyytyväinen, kun otettiin yhteyttä ja pyydettiin – me suomalaisethan olemme vähän sellaisia, ettemme mielellämme ”tuppaudu” ennen kuin pyydetään. Täyttä toimintaa -tapahtumaviikon aikana 176 palokuntaa ympäri Suomen järjesti 242 tapahtumaa, joissa ihmiset pääsivät tutustumaan palokuntatoimintaan. Kuvassa mukana myös Emmi Hyvönen (vas.) ja Heli Lehtonen. Hieno asia oli, että kampanjan aikana eräästä palokunnasta nousi uusi idea, jonka pohjalta tehtiin pilottikokeilu toisella paikkakunnalla asuvien, valmiiksi koulutettujen palokuntalaisten mukaan saamiseksi uuden paikkakunnan palokuntaan. 5/2011 43 kana vapaaehtoistoiminnassa usein myös aikuisena. Näkyvyyttä toi myös yhteistyö Subin Pelastajat-ohjelman kanssa, missä ohjelman ja sen printtimainosten yhteydessä näkyi Palokuntaan.fi-tunniste. Parhaimmissa tapahtumissa kävijöitä on ollut yli 200, keskiarvo on kuitenkin noin 30 kävijän paikkeilla. Täyttä toimintaa -tapahtumaviikkoa edelsi valtakunnallinen infokiertue, jossa projektikoordinaattori kiersi yli 6000 kilometriä 20 eri paikkakunnalla ympäri Suomen kertomassa kampanjasta, jakamassa materiaalia ja kuulemassa palokuntien näkemyksiä kampanjaan liittyen. Täyttä toimintaa -kampanja oli myös siinä mielessä tärkeä, että suurin osa palokunnista aikoo alustavien tietojen mukaan järjestää vastaavanlaisen rekrytointitilaisuuden tai -kampanjan omassa palokunnassaan uudestaan lähiaikoina hyödyntäen HakaExtra-materiaalipankista myös jatkossa saatavia materiaaleja. Idea osoittautui toimivaksi ja sitä aletaan tulevaisuudessa hyödyntää laajemmin
Hän toteaa kuorma-auton renkaan moukaroinnin olevan raskasta. – En usko, että minulla riittää enää kuntoa, voimia ja aikaa hälytystehtäviin, mutta toki esimerkiksi naisjaostossa toimiminen voisi olla kiinnostavaa. Se on enemmän kuin osasimme odottaa. On tärkeää, että apua on tarvittaessa saatavilla lähellä. – Jos mies on mukana hälytysosastossa, lähtee vaimo usein mukaan naisjaoston toimintaan ja lapset nuorisojaostoon. Päivän päätteeksi Veli-Matti Paasikivi on tyytyväinen vapaapalokuntansa järjestämään tapahtumaan. Turussa sijaitsevan Jäkärlän VPK:n päällikkö Veli-Matti Paasikivi halusi tuoda palokuntaansa esille Täyttä toimintaa -tapahtumaviikolla ja samalla mahdollisesti rekrytoida uusia vapaapalokuntalaisia. Seuraavaksi Heikkiset suuntaavatkin testaamaan vesiletkua sekä tutustumaan paloauton kalustoon. Väkeä kävi odotuksia enemmän Hiekkakentällä Leena Evesti onnistui moukaroimaan suurta rengasta vaaditun matkan tyttären ja puolison, Juulia ja Marko Evestin, kannustaessa vieressä. Organisoimme myös varainkeruuta järjestämällä esimerkiksi myyjäisiä. Jani Heikkiseltä sujuu alkusammutus ripeästi. – Tämä oli ensimmäinen kerta, kun järjestimme itsenäisen tapahtuman. Paloautot kiinnostavat Paikalle Heikkiset on saanut pojan kiinnostus paloautoja kohtaan. Marja-Liisa Paasikivi korostaa, miten vapaapalokuntalaisuus on omalla alueella oleva kiva ja helposti lähestyttävä yleishyödyllinen ja edullinen harrastus, joka tarjoaa yhdessä tekemistä ja olemista koko perheelle. Nuorisotoimessa olemme mukana pitämässä vaikkapa pitsailtaa tai ruuanlaittokursseja kerhohuoneellamme. – Olen ennenkin kokeillut alkusammuttamista. Ohjeeksi riitti tieto aloittaa tuulen yläpuolta. Paasikiven tyytyväisyyttä lisää myös se, että päivän aikana hänelle jäi tuntuma, jonka mukaan ainakin pari ihmistä on nyt aidosti kiinnostunut VPK:n toiminnasta ja ehkä halukas osallistumaan mukaan vapaaehtoisten joukkoon. Arvioin, että paikalla vieraili noin satakunta ihmistä, jos laskee lapsetkin mukaan. 44 5/2011. Hän toteaa, että monesti VPK:sta tulee koko perheen yhteinen harrastus, kuten hänenkin tapauksessaan on käynyt. Yleensä esittelemme toimintaamme jonkin muun tapahtuman yhteydessä. Itselläni eivät kunto ja aika tosin anna myöden osallistua mukaan toimintaan, Karppinen sanoo ja hymyilee. Marja-Liisa Paasikivi kertoo yleisölle naisjaoston toiminnasta. 44 5/2011 – Pidän tärkeänä, että tällaisella toiminnalla on jatkuvuutta maaseudulla ja kaupunkien reunamilla, jossa Jäkärläkin on. Vapaapalokunnan toimintaan tutustumaan tullut Leena Evesti on joskus haaveillut palonaisen työstä. Koulutuspäällikkö Jiri Salmenoja neuvoo aloittamaan tuulen yläpuolelta. Taustalla ovat Eero ja Kati Kangas. Se on hyvä taito hallita, Jani Heikkinen perustelee nopeaa toimintaansa. Kahvija makkarapisteellä naisjaosto jakaa muonituksen lisäksi turvallisuustietoa ja esitteitä. – Esimerkiksi naisjaosto on avuksi monessa asiassa, kuten vaikkapa tukemassa hälytystehtävissä muonittajina. Alkusammutuspisteellä Jani Heikkinen onnistuu tukahduttamaan liekin nopeasti sankoruiskulla pienen pojan, Kristian Heikkisen, seuratessa vieressä. Evestit ovat ehtineet tutustumaan myös paloaseman halliin, paloauton kalustoon sekä työssä vaadittaviin palomiehen varusteisiin. Vieressä Eemu Hyvönen neuvoo, kuinka renkaan saa liikkumaan. Leena Evestiä jää pikkuisen mieleen kutkuttamaan nuoruuden haave olla palonainen
Kuvitellessa voi pitää esimerkiksi peukaloa ja etusormea vastakkain, ja tehdä sama, kun tositilanteessa aktivoi kuvitelmansa. Toisille ihmisille on luontevampaa käyttää kuulotai tuntoaistia kuin näköaistia. Kaikki osaavat kuvitella oman keittiön pöydän mielessään. – Toisaalta puhelintyöntekijä voi myös verrata tilannettaan niihin työntekijöihin, jotka joutuvat kohtaamaan psyykkisesti ja fyysisesti väkivaltaisia asiakkaita silmästä silmään. Avoimuuden kulttuuri leviää. Vedenkivi suosittaa valmistautumaan etukäteen, kehittämällä keinoja luoda itselle turvallisempi olo. – Tällainen kupu kannattaa kuvitella etukäteen, sellaisessa tilanteessa, jossa kaikki on hyvin. Tästä se lähtee, ja kuvittelukykykin kehittyy harjoituksen myötä. Jaetut ongelmat voivat tuottaa myös yhteisiä ratkaisuja. Työyhteisöstä tukea Monissa työyhteisöissä pelätään paljastaa omia ”heikkouksia”, koska kuvitellaan toisten olevan vahvempia ja kestävän paremmin sietämättömiäkin tilanteita. Kokemus erilaiseksi erilaisin tavoin Jotkut ihmiset sanovat, etteivät he osaa kuvitella. – Oman tunteen paljastaminen auttaa myös muita, Vedenkivi toteaa ja rohkaisee aloitteellisuuteen. Sinne on kuviteltu mummoja, pappoja, enkeleitä ja Äiti Teresa, Vedenkivi hymyilee. Oma olo tuntuu levolliselta ja turvatulta. – Nimittely ei ole normaalia käytöstä. Omassa hätäännyksen ja ahdistuksen tilassa aistii hyvin herkästi työntekijän asenteen ja reagoi siihen. 5/2011 45 – Kun kolme ensimmäistä soittajaa haistattelee ja huorittelee, päivä on pilalla, sanoo hätäkeskuksen työntekijä. Toimittajakokemuksena lisäisin, että itse olen hammaslääkärillä helposti ahdistuva asiakas. Kahdestaan voi kertoa eteenpäin seuraavalle. Mutta jos hammaslääkäri pysyy omassa sisäisessä rauhassaan, minäkin alan rauhoittua, ja yhteistyömme sujuu hyvin. Vedenkivi kehottaa näitä ihmisiä miettimään, mitä jäi keittiön pöydälle, kun he lähtivät kotoa. Mutta jos kuvittelee, että asiakas soittaa hyvin kaukaa, vaikkapa Marsista asti, saa mielessään sisäistä rauhaa tuottavaa etäisyyttä, Vedenkivi toteaa. – Kannattaa etsiä työyhteisöstä luottohenkilö, jolle uskaltaa kertoa omia todellisia kokemuksiaan. Tampereella on talven aikana suojattu patsaita kuvuilla. Mutta tietenkin jos asiakas uhkailee tulevansa tappamaan työvuoron jälkeen, ahdistus voi olla hyvin todellista. Toimittaja huomaa tämän eräässä erityisopettajatuttavassaan myös siviilielämässä. Mistä sisäistä voimaa pelastaa työpäivä. Voi myös etukäteen rakentaa mielessään itselleen voimaa antava paikka. Samalla saa lahjaksi keskittymiskyvyn lisääntymisen, mikä auttaa monissa arjen tilanteissa. – Mitä enemmän muistaa olevansa ammattihenkilö, sitä helpompaa on kestää asiakkaiden oireilua. – Tästä omasta todellisuudesta on huomattavasti helpompaa kohdata asiakkaan oireileva käytös. Meille syntyi ajatus, että työntekijä voisi loukkaavassa asiakastilanteessa kuvitella päälleen suojaavan kuvun. Parhaimmillaan jaetut ongelmat voivat synnyttää yhteistä huumoria, mikä puolestaan antaa voimaa. Kuvun sisälle voi kuvitella myös itselleen vaikkapa taustakonsultin. – Jos työntekijä suosii tuntoaistin käyttöä, kannattaa vaikkapa kuvitella, kuinka istuu kaikessa rauhassa omassa voimapaikassaan. Teksti: Tuula-Maria Ahonen toimittaja, sosiaalipsykologi Kuva: Kimmo Kaisto Asiakas loukkaa, mistä sisäistä voimaa?. Tämä elävöittää ja vahvistaa kuviteltua todellisuutta. Erityisopettajahan joutuu sietämään hyvinkin paljon sekä lasten että vanhempien epäasiallista käyttäytymistä. T yönohjaaja Terhi Vedenkiven mukaan asiakkaiden loukkaava käytös on yleistynyt viimeisten vuosien aikana. – Vaikka asiakas oireilee ja heittää märkää rättiä päälle, ne osuvat kupuun. On todellakin tärkeätä, että työntekijä kehittää ja vahvistaa kykyään tuottaa turvallista rauhaa tilanteeseen. – Mielessään voi muuttaa myös asiakkaan puhetta. Tällainen pelko tekee helposti työyhteisöstä heikomman kuin se voisi olla. Kun tämä erityisopettaja kohtaa joskus vastaavaa suhtautumista yksityiselämässään, hän lohduttautuu:” Onneksi minä olen erityisopettaja!” Olisiko hätäkeskuksissakin syytä ottaa käyt töön iskulause ”Onneksi minä olen hätäkeskustyöntekijä!”. Tarpeen vaatiessa korttia lyödään lujastikin pöytään ja kaikki ymmärtävät mistä on kyse. Omaa oloa voi helpottaa, kun nopeasti mielessään uudelleen määrittelee tilanteen asiakkaan oireiluksi, Vedenkivi toteaa. Puhelintyöntekijä on ainakin fyysisesti turvassa, etäisyys on myös todellista. – Jos tulee päivä, jolloin on erityisen väsynyt, kannattaa kuvitella itselleen silloin erityisvahva suoja ja olla armahtava itselleen. NLPterapiaan, eli oman kokemuksen rakenteen muuttamiseen erikoistunut Vedenkivi pohtii kysymystä. – Omalla ajattelullamme on yllättävän paljon voimaa. Jos puhe tuntuu tulevan hyvin lähelle, se satuttaa enemmän. Keskustelimme jokin aika sitten tamperelaisten työporukan kanssa tästä kysymyksestä. – Hyvä työyhteisö kantaa yhteistä ammatillisuutta ja ammattiylpeyttä, Vedenkivi sanoo. Haastavana päivänä voi mielessään mennä hetkeksi voimapaikkaan lepäämään. Ympärille voi kuvitella esimerkiksi hyvää rauhoittavaa tuoksua. Työntekijä on kuvun sisällä suojassa ja turvassa loukkauksilta. Tämä saattaa vuorovaikutustakin rakentavampaan suuntaan. Toimittaja on kuullut opettajaporukasta, joka pelaa korttia yhdessä ja pelin ohessa jakaa myös haastavia työkokemuksiaan. Jos hammaslääkäri ahdistuu minun ahdistuksestani, olemme pahenevassa noidankehässä, jota asiakkaana en osaa siinä tilanteessa yhtään helpottaa
Toiseksi paras oli kokenut Lauri Friari ajalla 2.32.42 sijoittuen 20:nneksi. – Alalla liikutaan hyvin ja monipuolisesti. Kevättalvesta hiihdin kaikkiaan noin 500 km ja juoksin 3–4 lenkkiä viikossa. 46 5/2011 R uotsin Isabellah Anderssonista tuli kisan historian ensimmäinen nelinkertainen naisvoittaja. Ruuhkaa riitti silti maaliin asti ainakin vähän hitaammalla juoksijalla. Ison osallistujamäärän takia lähdettiin kahdessa ryhmässä, joista toinen kymmenen minuuttia kärkijoukkoa myöhemmin. – Juoksuharrastus on hyvä vastapaino työlle. Kaikki 21 palopäällystömaratoonaria pääsivät maaliin ja useimmat omalla ennätysajalla. Puolikkaita tuli juostua pari Liperissä aikoinaan. päiväna, kun ennätykselliset 16131 juoksijaa odotti lähtölaukausta 33:nnelle Tukholman maratonille. Suomen Leena Puotiniemi juoksi hienosti neljänneksi ajalla 2:41:21. Sielu lepää juosTeksti: Kimmo Kaisto Kuvat: Kimmo Kaisto sekä nimetön risteilytoveri tessa ja fiilis on lenkin jälkeen hieno, on siitä tainnut tulla kyllä osin pakkomielle :) Peruskunto kestää kyllä, sillä joka vuosi on tehtävä toimintakykyja lihaskuntotestit, kun toimin Liperin paloasemalla sivutoimisena yksikönjohtajana. Meni seitsemän minuuttia yli, mutta olen tyytyväinen. – Alkutalvesta vedin pari lenkkiä ja kuntosalilla 3–4 punttitreeniä viikossa. Tero Kuittinen paljastaa, että alustavasti suunniteltiin jo pa7. Tänä vuonna lähtöä oli aikaistettu klo 11.30:een, mikä vähensi turhaa odottelua laivalla. Vaimo Elisan kanssa juostaan monesti porukassa ja siinä tulee samalla hoidettua parisuhdettakin, Kuittinen naurahtaa. Paras suomalainen oli jälleen Marko Vaittinen sijoittuen 17:nneksi ajalla 2:28:04. Tavoite oli alittaa tällä sadan kilon massalla viisi tuntia. Etiopian Shumi Gerbaba pysyi kuitenkin mukana ja veikin voiton ajalla 2:14:07. Miesten kisassa kahdeksan afrikkalaista juoksijaa saavutti puolimatkan ajassa 1:08:37. Lämpöä oli vain 14 astetta ja aurinko pääosin pilvessä. palopäällystömaratonilla tehtailtiin ennätyksiä pilvisäästä nautiskellen Sää oli ihanteellinen toukokuun 28. Esimerkkinä se, että pelastusjohtaja lähetti maratonin jälkeen onnitteluviestin ja kyseli, että kaikki on kunnossa. Andersson lisäsi vauhtia voimakkaasti 35 km:n jälkeen eivätkä Japanin Eri Okubo ja Venäjän Irina Permitina pystyneet samaan tahtiin. Dominic Pius Ondoro Keniasta nykäisi 25 km:n jälkeen ja veti seuraavat 5 km aikaan 14:55. Kolmantena suomalaisista oli Marko Heiskanen ajalla 2:34:18. Ongelmia ei juuri ollut, ainoastaan toiseen nivuseen tuli kalsareista hiertymä, joka on hoidettu rakkolaastarilla. Kenialaissyntyinen Andersson oli polvileikkauksessa myöhään maaliskuussa ja pääsi aloittamaan harjoittelunsa kuusi viikkoa sen jälkeen. Pisin lenkki oli 25 km kuukautta ennen hhetkeä. Siitä huolimatta hän suoriutui kisasta loistavasti. Markus Viitaniemi pysäytti kellon huimaan aikaan 3.10.32 Tero Kuittinen nauttii juoksemisesta hyvänä vastapainona työlle.. Sata kiloa ja viisi tuntia Ensimmäistä kertaa Palopäällystöliiton väreissä juoksi Tero Kuittinen, Pohjois-Karjalan Pelastusalanliitto ry:n toiminnanjohtaja. Treenasin myös kuntopiiriä salilla pari kertaa viikossa. Kaiken kaikkiaan suomalaisia saapui maaliin 5545 juoksijaa, kun ilmoittautuneita oli 5604 eli keskeyttäneitä oli hyvin vähän. Pelastuslaitos ja liitto tukevat hienosti harrastusta. – Tämä oli kaikkiaan neljäs maratonini ja ensimmäinen palopäällystöliiton leivissä
Juoksu antaa hienoja elämyksiä luonnon keskellä mutta myös kaupunkiympäristössä, niin matkoilla kuin kotona, Juha Saario kertoo. – Se on paikkana hieno ja yleisö sekä juoksijat ovat tosi ystävällisiä. Olen kuitenkin sitä mieltä, että päällystövirassa olevankin tulee näyttää esimerkkiä paloja esimiehille, joiden täytyy pysyä hyvässä kunnossa koko pitkän työuran, aina 65-vuotiaaksi. – Vietimme tosiaan 6-vuotishääpäivää Tukholman maratonilla ja juoksimme koko matkan yhdessä. Tapa huolehtia työkunnosta – Juoksu on lajina helppo, koska lenkille voi lähteä suoraan kotiovelta. Palopäällystömaratoneilla olen tainnut olla neljä kertaa. Vaikka työpäivät ovat usein pitkiä, se ei ole vähentänyt sisäistä poltetta liikkua. Juoksin ehkä liian nopeasti, sillä maratonilla kannattaa viettää aikaa koko rahan edestä; joutuuhan siitä sentään maksamaan 80 euroa! Loppuaikani oli tällä kertaa 3:37. Kaiken kaikkiaan pelastuslaitosten liikuntakulttuuria voisi mielestäni kehittää monipuolisemmaksi, siinä olisi hyvä haaste työnantajille, Saario esittää. – Pelastusalan ammattilaisen näkökulmasta juoksuharrastus on myös erinomainen keino pitää yllä työkuntoa. Hartiaja selkäongelmia voitaisiin vähentää säännöllisellä liikunnalla. Tankkaus onnistui kaikilla ja useimmat paransivat myös ennätystään ihanteellisessa juoksusäässä. Pikemminkin joutuu perustelemaan itselleen, miksi tänään on parempi olla liikkumatta, Juha Saario kertoo. Työnantajahan tarjoaa miehistölle hyvän mahdollisuuden liikkua työaikana. Juha ja Johanna Saario juhlistivat hääpäiväänsä juoksun merkeissä, loppuaikakin oli sama. – Työskentelen tällä hetkellä Pelastusopistolla ensihoitoja pelastustoimintaopetusyksikön opettajana. Olen virkavapaalla Keski-Suomen pelastuslaitoksen palomestarin virasta. Harrastan kuntoilumielessä juoksun lisäksi lihaskuntoharjoittelua ja uintia. 5/2011 47. Kiitos kaikille reissukavereille, oli mukava olla porukassa mukana! Maraton juhlisti hääpäivää Maratonin jälkeen laivalla ruokaili onnellisen näköinen pariskunta. Moni kaipaa nippusiteitä. Miehistö liikkuu, päivätyöläisille lisää kannustusta – Jotkut kritisoivat pelastuslaitoksia siitä, etteivät ne kustanna työntekijöille esimerkiksi kuntosalijäsenyyksiä. Yhteinen lenkki on oiva tilaisuus keskustella ja viettää aikaa yhdessä arjen kiireiden keskellä. Työantaja voisikin kannustaa päivätyötä tekeviä liikkumaan enemmän ja monipuolisemmin. Ensi vuoden Tukholman maraton on jo asetettu tavoitteeksi, syksyllä ehkä Helsingin tai jokin kansainvälinen maraton. Maratonin juokseminen ei ole minulle itsetarkoitus, mutta toki se tuo tavoitteellisuutta juoksuharrastukseen. – Hieman huolestuttavaa on se, että päätöksentekijöinä on henkilöitä, jotka eivät itse harrasta liikuntaa. 21 iloista palopäällystömaratoonaria valmiina starttiin. 5/2011 47 luumatkalla Tukholman maratonia ensi vuonnakin. Juoksu on ollut tärkeä osa yhteisellä taipaleella, mistä kertonee sekin, että ensimmäisillä treffeillä 15 vuotta sitten emme suunnanneet elokuviin tai ravintolaan vaan juoksulenkille. Ajanottosirun kiinnitys tarraliuskoin tossuihin nakkisormilla on haastavaa. Vastuullani on vesipelastus ja suurin osa työajastani kuluu vesisukelluksen parissa. Matkustelemme paljon ja pidämme aina lenkkivarusteet mukana myös matkoilla. – Pelastajakoulutuksessa saa nykyään hyvät valmiudet monipuoliseen liikunnan harrastamiseen, mistä kuuluu kiitos Kinnusen Karille. Tänä vuonna ei kauan lepäilty, sillä neljän päivän jälkeen maratonista kävin vesipelastajien kanssa aamulenkillä. – Tukholmassa minulla oli kymmenes maraton, kaikkiaan olen juossut ehkä 15–17 maratonia. Ikääntymisen kannalta tärkeää olisi kestävyysominaisuuksien harjoittaminen, mutta myös lihaskuntoa ja lihashuoltoa tarvitaan. Päällystökoulutuksen suorittaneena voisin tosin hakeutua myös sellaisiin tehtäviin, joissa ei tarvitse vuosittain todistaa fyysistä toimintakykyään. Palokunnissa sen sijaan palomiesten ja paloesimiesten liikkuminen rajoittuu käsitykseni ja kokemukseni mukaan usein sählyyn. Lisätietoja ja kaikki tulokset: www.stockholmmarathon.se Johanna ja Juha Saario juhlistivat maratonilla 6-vuotishääpäiväänsä. Maratonille valmistaudun lisäämällä ohjelmaan noin 5–6 pitkää lenkkiä (max 2 tuntia) kolmen kuukauden aikana ennen maratonia. Päivähenkilöstön kohdalla tilanne on usein toinen eli liikunta työpaikalla on usein enemmän poikkeus kuin sääntö – huolimatta paloasemien hyvistä liikuntamahdollisuuksista. Silloin kun liikunnan ilo lähtee sisältä, ei ole tekosyitä liikkumisen esteeksi. Pelastuslaitokset työnantajana kuitenkin tukevat vuorossa työskentelevien liikuntaa erinomaisesti moniin muihin työnantajiin verrattuna. Tavoitteena oli juosta rennosti kelloa katsomatta, ja siinä tavoitteessa onnistuin hyvin. – Olen liikkunut aktiivisesti koko ikäni. Mikäli liikkuu ainoastaan työvuoroissa, liikunta voi olla liian vähäistä ja yksipuolista eikä välttämättä aina edes niin sanottua hikiliikuntaa. Tästä voi seurata, ettei johtotasolla ymmärretä liikunPalopäällystömaratoonareiden tulokset Tukholmassa 2011: Sami Häkkinen 3.32.59 Esko Hätinen 3.22.39 Marco Juselius 3.47.18 Jarmo Järvinen 4.31.53 Kimmo Kaisto 4.26.52 Ari Keijonen 3.33.00 Tero Kuittinen 5.07.00 Pasi Markkanen 4.08.41 Petri Maunula 4.05.10 Helena Mäkinen 5.08.37 Juha Rajala 4.07.23 Rami Ruuska 4.18.32 Johanna Saario 3.37.29 Juha Saario 3.37.29 Jouni Sorvari 4.09.51 Matti Soutua 4.43.44 Erja Tammela 5.08.37 Tuukka Tuuli 3.19.34 Kimmo Vaani 3.46.56 Taito Vainio 3.26.12 Markus Viitaniemi 3.10.32 nan valtavaa merkitystä työssä jaksamiselle ja työtehtävistä selviytymiselle. Nykyisessä kunnossani haluan enemmän nautiskella maratonista ja sen tunnelmasta kuin asettaa tiukkoja aikatavoitteita, Saario kuvailee. Jalat eivät kipeytyneet kovasti, ja nautin matkasta alusta loppuun
Ministeri ei eduskuntakiireiden vuoksi ehtinyt paikalle. Alansa ainoa siksi, että rikosylikonstaapeli Pasi Rissasen palkan maksaa puoliksi Oulun kaupunki. 48 5/2011. Suunnitelman lähtökohtana on kaupunkilaisen turvallisuuden parantaminen kaupunkilaisten arjen turvallisuuteen vaikuttamalla. Oman tervehdyksensä ohella hän luki kuntaja hallintoministeri Tapani Töllin paloveteraanityötä arvostavan tervehdyksen. ”Juomanpanijat kuriin” Kaupungin tervehdyksen tuonut apulaiskaupunginjohtaja Timo Kenakkala oli koonnut hersyvän katsauksen Oulun varhaisesta palosuojelusta. Suunnitelman tavoitteina ovat perheja lähisuhdeväkivallan vähentäminen, katuturvallisuuden ja viihtyisyyden parantaminen, lasten ja nuorten tukeminen sekä syrjäytymisen estäminen, kotitapaturmien vähentäminen ja ”turvallisuuskulttuurin kehittäminen”. – Tavoitteemme on olla pohjoisen johtava keskus, turvallinen ja puhdas. Seitsemisenkymmentä konkaria etelästä pohjoiseen kokoontui mielenkiintoisten esitysten lomassa vaihtamaan toukokuisia kuulumisia. Rissanen on keskeinen henkilö Oulun turvallisuussuunnitelman toteuttamisessa. kerran Teksti ja kuvat: Juhani Katajamäki Suomen 20 paloveteraanijärjestön perinteisen Kuusapila-kongressin järjesti tänä keväänä Oulun pelastustoimen Veteraanit ry puheenjohtajansa Jouni Kreusin johdolla. Asukkaiden näkökulma ja mielipiteet on otettu mukaan järjestämällä keskustelufoorumi ja toteuttamalla turvallisuuskysely. Tavoitteena on Turvallisempi Oulu 2013. Palopäällikkö evp. – Usein on sanottu, että tänne on pitkä matka ja se rajoittaa. Jouni Kreus iloitsi kuinka palokuntatyö kantaa tekemisen iloa vielä eläkevuosina ja kokoaa runsaan osanoton kerta toisensa jälkeen. 48 5/2011 P ohjoisen Oulu oli nyt ensi kertaa isäntävuorossa. Haukipudas, Kiiminki, Oulu, Oulunsalo ja Yli-Ii muodostavat väkiluvultaan maan viidenneksi suurimman, noin 200000 asukkaan uuden Oulun 1.1.2013. Prioriteettina arjen turvallisuus Oulun kaupungissa työskentelee alansa ai noa na turvallisuustyön yhteyspäällikkö. Vanhin – ja tuolloin myös ainoa – merkintä vuonna 1605 perustetun Oulun kaupungin paloturvallisuudesta vuodelta 1610 on: ”Kaupungissa olkoon määrätyt juomanpanijat ja panimohuoneet niin ettei jokainen saa panna oman mielensä mukaan niin kuin tähän asti on tapahtunut vaan ne, jotka siihen määrätään, asettakoot tulenvaaran vuoksi panimohuoneensa ja pirttinsä kaupungin ulkopuolelle.” Oulun pelastustoimi on kokemassa uusia järjestelyjä, kun Kenakkalan esittelemä uusi Oulu aloittaa. Suunnitelmassa on huomioitu monikulttuurillisuus, uhrin asema, väestön ikääntyminen, väkivallan lisääntyminen, rakennetun ympäristön suunnittelu ja seurannan järjestäminen. Rissanen kertoi pelastusalan hyVirkeät paloveteraanit koolla jo 32. Mutta aivan yhtä pitkä reissu meillä on ollut sinne etelän rintamaille, Jone piikitteli pilke silmäkulmassa
Tähän vaikuttaa Partasen mukaan myös valtion tuottavuusohjelma. On hyvä, että ihmisillä on halu jatkaa työelämässä, kun on terveyttä ja työtehtävät tuntuvat kiinnostavilta. Eläkkeelle siirtyneiden tilalle ei Kopareen virkaa lukuun ottamatta rekrytoida uutta väkeä, vaan työtehtävät jaetaan uudella tavalla. Katsokaapa valokuva. Ylijohtaja miettii vielä eläköitymistä Myös osaston johto on lähivuosina vaihtumassa. Martti Rantanen kutsui paloveteraanit merelle toukokuussa 2012. Puheenjohtaja Martti Rantanen sai järjestelynuijan haltuunsa ja kutsui veteraanit ensi keväänä kokousmatkalle Helsingin kautta Suomenlahdelle ja Tallinnaan. Veikko Peltonen aloitti myös väestönsuojelukoulun opettajana ja ministeriössä hän vastasi tutkimusja kehittämistoiminnasta. S isäasiainministeriön pelastusosastolla vietettiin kolmen, pitkään alalla toimineen virkamiehen eläkkeellelähtöjuhlaa, kun neuvotteleva virkamies Harry Frelander, pelastusylitarkastaja Tarmo Kopare ja suunnittelujohtaja Veikko Peltonen jäivät eläkkeelle. Mutta millaiselle paloasemalle. Isojen ikkunoiden paikalla olivat kalustohallin ovet Uusikadulle. Teksti: Esa Aalto Kuva: Perttu Vepsäläinen Pitkänlinjan virkamiehet eläkkeelle Pelastusylijohtaja Pentti Partanen toivotti hyviä eläkepäiviä neuvotteleva virkamies Harry Frelanderille (vas.), suunnittelujohtaja Veikko Peltoselle ja pelastusylitarkastaja Tarmo Kopareelle. Mietteliääksi pani Oksan tutkimustulos 15 palomiehen kuumatyöskentelykokeesta: täydellinen palautuminen rasituksesta saattoi kestää 22 tuntia, vaikka koehenkilö itse arvioi palautumisen tapahtuneen jo kahdessa tunnissa. – Peruslähtökohta on, että julkishallinnossa ja yhteiskunnassa ylipäätään pidennetään työuria ja meillä on hyvä ja joustava eläkeikäjärjestelmä. 5/2011 49. – Henkilökohtainen eläkeikäni tuli täyteen toukokuussa, joten teenkin nyt vapaaehtoistyötä, Partanen hymyilee. Aihetta on käsitellyt muun muassa Sirpa Lusa Pelastustiedon sivuilla. PS. Tiedetään ja tunnetaan miten erilaisissa asioissa on edetty, kun niitä joudutaan uudestaan käsittelemään. 5/2011 49 Eläkkeelle vin tunteman tosiasian: tulipaloissa menehtyy vuosittain noin sata suomalaista, mutta kotitapaturmissa 30 kertaa enemmän. Tutkija Juha Oksa palautti kuulijoiden mieleen tutun ongelman omilta työvuosilta, kuuman ja kuuman vaikutuksen toimintakykyyn. Esimerkiksi kansainväliset asiat siirtyvät Kriisinhallintakeskukseen ja tutkimuskoordinaatiotehtävät jaetaan osaston sisällä ja myös Pelastusopiston tutkimusyksikön roolia tältä osin vahvistetaan. Suojellussa talossa toimii Ravintola Vanha paloasema. – Paljon kokemusta siirtyy siis pois. Tarmo Kopare toimi opettajana niin väestönsuojelukoulussa kuin palo-opistossa ennen siirtymistään ministeriöön, jossa hän kehitti voimakkaasti muun muassa poikkeusolojen järjestelmiä. Harry Frelanderilla on palomiestaustaa Turusta ja hän työskenteli Palontorjuntaliitossa ennen siirtymistään ministeriöön, jossa hänen vastuualueellaan oli toimialan koulutukseen liittyvät asiat sekä kansainvälisen avustustoiminnan rakentaminen. Henkilövaihdokset ovat osa luonnollista kehitystä ja monet alan ulkopuoleltakin tulevat henkilöt pääsevät nopeasti tutuiksi asioissa, kun ovat innostuneita ja kiinnostuneita tekemästään työstä. Jokainen tekee päätöksensä omista lähtökohdistaan, kun on halu ja aika siirtyä eläkkeelle. Seuraava kokoontuminen Suomenlahdella Kokousasiana todettiin kahden seuraavan vuoden järjestelypaikkakunnat: Helsinki ja Jyväskylä. Seuraavassa numerossa alkaa uusi kirjoitussarja – Veteraanin ääni – henkilökuvia merkittävällä tavalla vaikuttaneista entisistä ja nykyisistä veteraaneista eri palokuntamuodoissa. Oman päätökseni eläköitymisestä teen hyvissä ajoin, kun katson, että olen työpanokseni tehnyt. Vielä ei ole sen aika, enkä ole asiassa toistaiseksi päätöstä tehnyt, Partanen sanoo. Eläkkeellelähtötilaisuudessa puhunut pelastusylijohtaja Pentti Partanen totesi, että pelastusosastolla moni eläköityy lähiaikoina, sillä palveluksessa on paljon suurten ikäluokkien edustajia, jotka tulevat pian eläkeikään. Pohjoisen shamaani – kylmää ja kuumaa Alun juomanpanija-aihekenttään luontevasti liittyen johtaja Riku Räätäri esitteli letkeäs ti maailman pohjoisimman viinatislaamon ja laatuliköörivalmistajan, Tyrnävällä sijaitsevan Shaman Spirits -viinatehtaan. Päätöskahville Jouni Kreus kutsui veteraanit Vanhalle Paloasemalle. Hän hoiti myös suunnittelutehtäviä ja huolehti alan toimintaympäristön analyyttisestä tarkastelusta. Tärkeätä onkin sellaisen hiljaisen merkitys, että työtä jatkavat tuntevat erilaisten prosessien todellisen kulun. Oulun Jouni Kreus luovutti ensi vuoden järjestelyvuoron Helsingin paloveteraaneille. JK Tätä tilaa hallitsivat vuonna 1982 paloautot ja 1920-luvun alkupuolella hevoset. Miksi kotitapaturmien torjunnalla ei ole keskusjärjestöä?, hän kysyi. Nyt halli ja koko rakennus ovat yhtä ja samaa ravintolatilaa. – Työurat ovat selvästi pidentyneet myös osastollamme, sillä esimerkiksi hallitusneuvos Timo Viitanen jatkaa työelämässä niin kauan, että eläkeiän yläraja tulee vastaan
Pitäisikö myös SAKU-yksiköiden 6 kg:n jauheet vaihtaa helppokäyttöisiin vaahtosammuttimiin, joilla voi tarvittaessa tehdä myös suojavaahdotuksen palavan nesteen vuodolle liikenneonnettomuuspaikalla. Suomessa tunnetuimpien merkkien muun muassa Glorian, Eurosisun, Dafon ja Preston uudet vaahtosammuttimet ovat kaikki melkein samanlaisia ja niissä on samat teholuokat. Vaahtosammuttimien säiliöiden sisäpinta lisäksi muovitetaan kuumennusmenetelmällä, jotta metalli ei syövy. 50 5/2011 Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen uusissa pelastusyksiköissä on pääsääntöisesti jokaisessa seuraavat EN3-käsisammutinstandardin mukaiset käsisammuttimet: > 1 kpl 6 kg:n 55A 233BC -luokan jauhesammutin (pitäisikö kuitenkin olla mieluummin 12 kg:n samanmerkkinen, jossa on suurempi purkausteho ja toiminta-aika, joita ominaisuuksia tarvitaan muun muassa täyden palon vaiheessa olevaan huonetilaan tai isoon autopaloon). EN3-standardin mukaisissa laboratoriotesteissä laadukkaat jauhesammuttimet saavat huomattavasti parempia teholuokkia kuin vastaavan kokoiset vaahtosammuttimet, mutta minulla on käsitys, että kyseisillä testeillä ei ole paljoakaan tekemistä todellisen tilanteen kanssa, jossa kokematon henkilö yrittää sammuttaa paloa. Vaahtoja jauhesammuttimien säiliöt ja ulkomitat ovat nykyään Euroopassa useimmilla merkeillä samanlaiset, koska säiliövalmistajia on vain yksi tehdas. > 1 kpl 5 kg:n 89B -teholuokan CO2 sammutin (pitäisikö tulevaisuudessa olla mieluummin 113B -teholuokka, jota on ollut saatavilla 2010 lähtien). Jauhesammutinta käytettäessä näkyvyys häviää nopeasti ja kun jauhetta menee silmiin tai suuhun, niin Pelastusyksiköiden alkusammutuskalusto – vaihtoehtoiset sammutusmenetelmät Sammutustaktiikkaan uusia toimintamalleja Teksti: Arto Latvala, palomestari, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Kuvat: Esa Aalto 50 5/2011. Toki löytyy erityistarpeeseen muun muassa pakkasenkestäviä jollakin muulla nesteellä täytettyjä sammuttimia, mutta me emme tarvitse sellaisia). Muitakin merkkejä on ja nimike saattaa olla hieman erilainen, myös etiketit ohjeineen vaihtelee. > 1 kpl 6 l:n 27A 233B -luokan vaahtosammutin (ko. laitteesta käytetään myyjästä riippuen niemeä kalvovaahtosammutin tai nestesammutin, mutta lähes kaikissa noissa on samat aineet sisällä eli yli 90 prosenttia vettä ja jonkinlainen vaahdote. Olen jo vuosia puhunut, kirjoitellut ja meilaillut, että ammattimiehillä tulee olla tehokkaimmat ja laadukkaimmat käsisammuttimet autoissa ja olen ollut sitä mieltä, että tuo ylläkuvattu setti tulee olla myös raskaassa pelastusyksikössä, säiliöyksikössä, tikasyksikössä, kemikaaliyksikössä
Tarvitaan vain yksikönjohtajan tai P3:n riskin arviointi tilanteesta ja päätös oikeiden välineiden käytöstä. Aihetta käsiteltiin Pelastustiedossa 6/2010. Jotkut yksittäiset opettajat saattavat lisäksi mainita, että järkeä voi tilanteessa käyttää, mutta mitään varsinaisia selvitysmalleja ei ole pohdittu. Saattaa olla, että jo ensi syksynä näillä otsikoilla on opetusta myös Pelastusopistolla – toivottavasti. 50 kg:n jauheaggregaatteja ja kuvitelkaapa, minkä vahingon sillä voi saada aikaiseksi esimerkiksi Blue1-lentokoneiden huoltohallissa, jossa myös sellainen on. Palomestari Arto Latvalan mielestä sammutustaktiikkaa pitäisi miettiä myös uudella tavalla.. Into, raha ja halua järjestää edes kerran vuodessa päällystön ja alipäällystön yhteinen seminaari, joissa tällaisia asioita puidaan. Luonnollista tietenkin on, että hetkessä tällainen muutos ja uusi ajatus ei voi tapahtua ja muun muassa palotarkastuksien yhteydessä tulisi yhä enemmän asettaa vaatimuksia kiinteistöjen omalle turvallisuuskulttuurille, toimivalle pelastussuunnitelmalle ja turvallisuusorganisaatiolle, jota koulutetaan aktiivisesti ja laadukkaasti vähintään pari kertaa vuodessa. Vastaavasti vaahtosammuttimia käytettäessä, näkyvyys säilyy ja tilanteesta on tarvittaessa helppo perääntyä. Huomioitavaa on, että muun muassa voimalaitoksella, maalitehtailla ja muutamissa muissakin isoissa kohteissa on ns. Samanlaista keskustelua tarvittaisiin laajemminkin ja jostain täytyisi löytyä takaisin operatiivisen toiminnan arvostus. Teimme erilaisia sammutuskokeita purkutaloissa jo 1980– luvulla ja silloin tällöin iskimme myös huoneistopaloissa kyseisillä konsteilla, mutta mikä on osaamisen tilanne tänään alallamme mukaan lukien Pelastusopisto. Vaihtoehtoisia käytetään yhä nihkeästi Vaikka vaihtoehtoisista sammutusmenetelmistä on puhuttu vuosia, niin kovin suuria virallisia muutoksia tai toimintatapojen vaihtamisia ei ole tapahtunut alallamme. Kerran sen täällä Keski-Uudellamaalla teimme ja palaute oli todella hyvä, mutta aikaa on kulunut jo vuosia. Myös riskienhallintaosastoilla tulisi käydä keskustelua siitä, millaisia alkusammutusvälineitä kiinteistöihin määrätään – pelkkä viranomaismääräyksen teholuokan määrittäminen näyttää useimmiten johtavan vieläkin jauhesammuttimiin, mikä ei ole aina paras ratkaisu. Tosin on aika harvinaista, että me tai kukaan mukaan käyttää noita kiinteistöjen pikapaloposteja, vaikka suuri osa rakennuspalojen aluista sammuisi niillä. Vaihtoehtoisia sammutusvälineitä testattiin viime kesänä Vantaalla. Niinpä meidän ei tulisi ammattimiehinä aiheuttaa ylimääräistä vahinkoa pienissä paloissa, vaan hoitaa tilanteet nopeasti ja siististi erilaisilla vaihtoehtoisilla menetelmillä. Esimerkiksi Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella on edelleen Cobra Tuusulassa ja DSPA-heittosammuttimia kokeilussa muutamissa yksiköissä – siispä käyttöön vain, kun kohde on sopiva. Alkusammutuskoulutusta korostettava Kaikkeen edellä mainittuun liittyen toivon, että me Keski-Uudellamaalla voisimme olla edelläkävijöitä tässä asiassa ja tulevaisuudessa muun muassa kauppakeskuksissa, isoissa varastoissa, teollisuudessa, lentoasemalla (parissa hallissa on jo – osaammeko käyttää?), sairaalassa on valmiiksi sijoitettuna uusia vaihtoehtoisia käsisammuttimia tehokkaampia sammutuslaitteita, joita voi käyttää meidän lisäksi kiinteistön oma turvallisuusorganisaatio, vartijat, tullimiehet, rajavartijat. Pienet palot hoidettava nopeasti Kiinteistöjen turvallisuustekniikka on oleellisesti muuttunut 30 viime vuoden aikana ja muun muassa meillä Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella on paljon erilaisia korkean teknologian yrityksiä, joissa esimerkiksi jauhesammuttimella voi saada aikaiseksi satojen tuhansien eurojen vahingot ja pitkät tuotantokatkokset. Myös poliisin ja SAKU-yksiköiden henkilöstön jatkuva maallikkoa pitemmälle viety alkusammutuskoulutus on tarpeellista, sillä aika usein he ovat paikalla ennen pelastusyksikköä ja pystyisivät sammuttamaan pienet palot ajoneuvojen sammuttimilla. Kävin huhtikuussa puhumassa asiasta Kuusamossa palopäällystöliiton päivillä reilulle sadalle alan kollegalle ja asia herätti runsaasti keskustelua ja kirjallistakin palautetta on tullut, joka on ollut pääsääntöisesti positiivista. Lisäksi pelastajien alkusammutuskalustoa tukee ja tuo lisää turvallisuutta kiinteistön omat sammuttimet ja pikapalopostit sekä mahdollinen vesisprinklerisammutusjärjestelmä. Tosin vaahtosammuttimien (nestesammuttimien) myynti on oleellisesti lisääntynyt viime vuosina ja muun muassa Kidde myy jo enemmän vaahtosammuttimia kuin jauheita. Osataanko me muuten itse käyttää noita erilaisia käsisammuttimia. Sitten kun palaa täysillä – ”so what”, mutta se on totuuden nimissä kuitenkin harvinaisempaa, kuin nuo pienet lähes päivittäiset palon alut. Toki kaikissa työvuoroissa aina silloin tällöin käytettään käsisammuttimia joissakin tilanteissa, mutta muut vaihtoehtoiset sammutusmenetelmät, välineet ja taktiikka ovat jääneet ilmaan leijumaan. Hiilidioksidisammuttimia tarvitaan siellä, missä on kallista elektroniikkaa tai elintarvikkeita, kuten suurkeittiöt. 5/2011 51 se on sen sammutuksen loppu ja on myös riskitilanne maallikolle. Tähän liittyen olimme täysin samaa mieltä, että se järki on sitä, että pienissä tilanteissa esimerkiksi esimies ja yksi palomies kävelee rakennukseen sisään oikeat käsisammuttimet mukana ja sammuttaa palon 4–5 minuuttia ennen kuin perusselvitys on kohteessa. Minua hieman harmittaa, ettemme ole edes käyneet kunnollisia keskusteluja muista vaihtoehtoisista laitteista uusia pelastusyksiköitä suunnitellessa, vaikka jo viime syksynä ja myöhemminkin asiasta on puhuttu ja kirjoiteltu. Kävimme myös Pelastusopiston opettajien kanssa keskustelua aiheesta ja yllätykseksi sain kuulla, että pelastajien ja paloesimiesten koulutuksessa mennään vain niinsanotusti perinteisellä tavalla erilaisia letkuselvityksiä tehden tavoitteena vaativan kohteen sammutus
60 vuotta – aktiivinen toiminta jatkui Toiminta jatkui edelleen aktiivisena palokuntia yhdistävänä elimenä ja järjestettiin myös kerhon 60-vuotisjuhlat Kaukaan tehtaan työnjohtajakerholla 5.5.2001. Juhlassa palkittiin ansioituneet kerhon jäsenet Ossi Imeläinen, Veijo Partanen, Vesa Monto, Markku Niemenmaa, Pentti Kittelä, Valde Oikkonen ja Martti Koho. 1970-luku oli kerhon 30-vuotistoimintavuosi, puheenjohtajaksi valittiin Kaukaan tehtaan palopäällikkö Åke Nordström. Valde Oikkonen, Lappeenrannan Esikaupunkien VPK Rahastonhoitaja Risto Pääkkönen, Armilanja Kourulanmäen VPK Leikekirjan hoitaja, Timo Tuominen, Lappeenrannan VPK Nuoriso-osastot: Nuoriso osastojen yhteyshenkilönä on toiminut Pasi Hirvonen Lappeenrannan VPK:sta. Teppo Puhakainen Lappeenrannan Palopäällystökerhon johtokunnan ja Etelä-Karjalan pelastuslautakunnan jäsen Lappeenrannan Palopäällystökerho 70-vuotias Palo-kihot perustettiin kaukaan tehtaan ruokalassa 70-vuotias Lappeenrannan Palopäällystökerho muisti ansioituneita jäseniään.. Hentunen Lauritsalan VPK:sta. Lasse Pääkkönen, Armilanja Kourulanmäen VPK Jäsen Jari Lohko, Lappeenrannan Esikaupunkien VPK Jäsen Marko Pousi. Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen tervehdyksen toi Pelastusjohtaja Erkki Hokkanen. Arto Mäkelä, Etelä-Karjalan Pelastuslaitos Siht. Peltomaa Lappeenrannan VPK:sta. Pelkonen Lappeenrannan palokunnasta ja palopäällikkö S. Kaapro Lappeenrannan Esikaupungin VPK:sta. 1991 nimi muutettiin Lappeenrannan Yhteistoimintaalueen palopäällystökerhoksi. huhtikuuta 1941 Kaukaa-tehtaan ruokalassa. Viljo Pesälä toimi kerhon puheenjohtajana 20 vuotta ja luovutti puheenjohtajuuden Lappeenrannan VPK:n puheenjohtajalle Uuno Lallolle. Kerho on järjestänyt perinteiset kilpailut ja koulutustilaisuudet vuosien kuluessa. Tilintarkastajiksi valittiin V. Harjoitusalueen juhlapuheen piti ylijohtaja Pekka Myllyniemi ja kerhon 50 v. Mukana juhlissa oli kaikki alueen sopimuspalokuntien eli VPK:n edustajat ja juhlapuheen piti Heikki Paajanen. Jäseniksi valittiin palomestari V. 50 vuotta – kilpailuja ja koulutuksia Kerhon toiminta jatkui aktiivisena ja perinteitä noudattaen eli edelleen kilpailujen ja koulutustilaisuuksien järjestäjänä. Vuosien kuluessa juhlia järjestettiin kymmenen vuoden välein. Kerhon 50-vuotisjuhla järjestettiin 27.4 1991 ja juhlan yhteydessä pidettiin palokuntien harjoitusalueen vihkiäiset. Vuosien varrella nimi on muuttunut, toiminta alkoi nimellä Palo-kihot. Kerho muisti myös kerhon toiminnassa ansioituneita jäseniä: Valde Oikkonen, Pentti Kittelä, Leo Lahtivesi, Martti Koho, Ossi Imeläinen. Kerholla on pitkä historiallinen taival takana – 70 vuotta aktiivista toimintaa. 1972 uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Lappeenrannan Esikaupunkien VPK päällikkö Valde Oikkonen ja varapuheenjohtajaksi Lappeenrannan palopäällikkö Pentti Kittelä, jonka toiminta on jatkunut 2000-luvulle. Korhonen Tirilän VPK:sta ja F. Varapuheenjohtajana on aina perinteisesti toiminut Lappeenrannan palopäällikkö eli varapuheenjohtaja oli Reino Hilamo. 70-vuotisjuhla järjestettiin Armilanja Kou rulanmäen VPK:n tiloissa. juhlapuheen piti palopäällikkö Rainer Alho. Lappeenrannan Palopäällystökerhon johtokunta: Puheenjohtaja Vesa Monto, Tirilän VPK Varapj. Kirjeenvaihtajaksi valittiin A. Heikki Kettunen, Veijo Partanen, Arto Mäkelä ja Marko Pousi. Karjalainen Lappeenrannan Esikaupunkien VPK:sta. Vuonna 2009 sääntöjä uusittiin ja nimeksi muutettiin Lappeenrannan Palopäällystökerho. Lauritsalan VPK jäsen Pauli Hämäläinen, UPM-kymmene Kaukaan TPK Jäsen Teppo Puhakainen, Lappeenrannan VPK Kunniapj. Veteraanitoimikunta: puheenjohtaja Teppo Puhakainen, Lappeenrannan VPK Jäsenet: Kari Huttunen Lauritsalan VPK, Pauli Karttunen Tirilän VPK. Puhetta johti ensimmäisessä kokouksessa palopäällikkö Vilho Pesälä ja sihteerinä toimi palopäällikkö Lauri Karjalainen. Palopäällystökerhon toiminta on jatkunut yhä aktiivisena ja palokuntia yhdistävänä elimenä. Kerhon toimikuntaan valittiin puheenjohtajaksi Vilho Pesälä Kaukaan tehdaspalokunnasta, sihteeriksi L. Vuosikokouksessa 24.4.1949 nimi muutettiin Lappeenrannan Alueen Palopäällystökerhoksi. Juhlapuheen piti aluehallintoviraston ylitarkastaja Einari Kapiainen. 52 5/2011 K erhon perustamiskokous pidettiin 27. 70-vuotias ja yhä virkeä Edelleen toiminta on jatkunut aktiivisena palokuntia yhdistävänä elimenä. Juhlassa palkittiin ansioituneet kerhon jäsenet, Vesa Monto, Lasse Pääkkönen, Risto Pääkkönen, Teppo Puhakainen ja Pauli Hämäläinen
Kännyköiden markkinoille tulemisen jälkeen viestintävälineet ja -muodot ovat kehittyneet koko ajan eteenpäin. Mikäli pelastustoimessa päätetään lähteä mukaan sosiaaliseen mediaan, on siihen varattava riittävästi resursseja ja yhteinen strategia siitä, mitä viestitään ja miten viestitään. Syytä onkin miettiä, onko turvallisuusviestinnässä varaa olla käyttämättä jotakin viestintäkeinoa. Itse henkilökohtaisesti jään odottamaan, milloin se lähipiirini perusmies kirjautuu Facebookiin. Pelastustoimen osalta Facebookin käyttö operatiivisessa toiminnassa tuskin on tarpeen, mutta Japanin kriisin kaltaisessa pitkäkestoisessa onnettomuudessa sosiaalinen media mielestäni puoltaa paikkaansa. Sosiaalisessa mediassa on tuotettava jatkuvasti sisältöä nopealla aikataululla. Poliisi on ollut Facebookissa jo vuodesta 2008 ja saavuttanut kunnioitettavat 130000 tykkääjää, joille pystytään tykkääjäverkoston kautta viestimään eri asioista. Nyt on päätettävä, hypätäänkö liikkuvaan junaan mukaan, mihin luokkaan vai jäädäänkö kokonaan asemalle. Pelastustoimen turvallisuusviestintä on ollut toistaiseksi vielä varsin kaukana kaverillisesta tyylistä ja liittyypä sosiaaliseen mediaan tietty epäluottamus: ovatko kaikki asiat, mitä sosiaalisessa mediassa esitetään, myös totta. Pitäisikö pohtia vielä vaihtoehtoa esimerkiksi Facebookin käytöstä alan sisäisessä viestinnässä eli pelastustoimen asiantuntijat jakaisivat tietoa ajankohtaisista asioista keskenään kehittäen kollektiivisesti älykkyyttään. Nyt kaikenlaiset perusmiehet pohtivat sosiaaliseen mediaan mukaan lähtemistä. Osallistutaan, keskustellaan ja vuorovaikutetaan. Suosittelen sosiaalista mediaa käyttäviä tai mukaan lähtemistä pohtivia henkilöitä tutustumaan Leinosen työhön. Sosiaalisen median vahvuus onkin ihmisten tavoitettavuus, esimerkiksi Facebookissa on jo kaksi miljoona suomalaista, joilla jokaisella on keskimäärin noin 130 kaveria. Jos sosiaaliseen mediaan luotaisiin ensin aktiivisesti pelastustoimen sisäinen verkosto ja harjoiteltaisiin siellä keskenämme pelastusalan arvojen mukaista inhimillistä, ammatillista ja luotettavaa viestintää ja saataisiin käsitys sosiaalisen median vaatimasta aktiivisuudesta, olisi tason nosto isoa yleisöä varten hieman helpompaa. Yhteinen linja ja yhdessä kootut resurssit ovat ehdottomia edellytyksiä toiminnalle. Sosiaalisen median tuomat mahdollisuudet on ottanut käyttöön jo Suomen poliisi, joka liikkuu aina siellä, missä kansalaisetkin liikkuvat. * * * Pelastustoimella on omat internet-sivunsa, mutta sosiaalisessa mediassa pelastustoimea ei ole näkynyt, ainoastaan muutamien organisaatioiden ja pelastustoimessa työskentelevien henkilöiden kautta. Japanin maanjäristysja ydinvoimalakriisin aikana Suomen Japanin suurlähetystö pyysi Facebookin kautta Japanissa asuvia suomalaisia ilmoittautumaan viranomaisille ja kertoi siellä muun muassa joditablettien noutopisteet. Pelastustoimi ja sosiaalinen media ovat nyt kavereita…. 5/2011 53 Mirafoni V iitisentoista vuotta sitten eräs lähipiiriini kuuluva henkilö ilmoitti julkisesti: ”Perusmies ei kännykkää kaipaa!” Vuonna 2011 kännykkä on lähes kaikilla suomalaisilla vauvasta vaariin eikä kukaan kyseenalaista sen tarpeellisuutta. Uusin viestinnän muoto on sosiaalinen media: Twitter, Facebook, Youtube, Habbohotel ja monet muut sivustot ovat tulleet jäädäkseen. Internetin käytöstavat eli netiketti ja viranomaisvastuu on muistettava Facebookissakin. Erona perinteiseen internet-maailmaan sosiaalisessa mediassa on se, että käyttäjät osallistuvat sisällön tuottamiseen. Mahdollisuuksia uusiin pelastustoimen turvallisuusviestinnän keinoihin on siis olemassa. Englanniksi tyylisuuntaa kutsutaan: ”from yelling to telling”. * * * Turvallisuusviestinnän kannalta sosiaalisen median heikkous on viestintätapa – tutkimuksien mukaan vaikuttaminen sosiaalisessa mediassa onnistuu vain, kun asiat viestitään kuin kirjoitettaisiin kaverille. * * * Sosiaalisen median suhteen on tehtävä yhteisesti päätös siihen siirtymisestä, sillä sosiaalisen median juna liikkuu jo. Kirjoittaja Mira Leinonen facebookkailee lähes päivittäin ja pitää hauskoista statuspäivityksistä.. Jatketaan juttua Pelastustiedon Facebook-sivuilla. Tämän kolumnin rustannut Leinonen haluaisi kuitenkin vielä nostaa keskusteluun näkökulman: jos sosiaaliseen mediaan käytettävät resurssimme ovat vähäiset, onko pelastustoimen lähdettävä sosiaaliseen mediaan isoa yleisöä varten. Ihmisten välinen verkosto on huikea ja tieto leviää sosiaalisessa mediassa erittäin nopeasti. Pienellä toimialalla, kuten pelastustoimessa, on uhkana resurssien riittämättömyys ja sitä kautta koko sosiaalisen median hankkeen kokoon kuivuminen. Mira Leinonen on pelastusylitarkastajana Länsija Sisä-Suomen Aluehallintovirastossa. Pelastustoimessa työskenteleviä henkilöitä löytyy Facebookista jo monia, mutta kaikki ovat mukana yksityishenkilöinä. Leinosen työn johtopäätöksenä oli, että pelastustoimen tulisi lähteä sosiaaliseen mediaan mukaan ja hän esittää asiaan muutamia vaihtoehtoja. * * * SPEK:n ja SPPL:n yhteishankkeena valmistui juuri kuluneena keväänä Janne Leinosen tekemä pro gradu-työ ”Pelastustoimi sosiaalisessa mediassa”, jossa käsitellään pelastustoimen vaihtoehtoja sosiaalisen median suhteen. Esimerkkinäni käyttämä Suomen poliisi on resursoinut pelkästään sosiaaliseen median toimintaan täyspäiväisesti työskentelemään kolme poliisia
Työn tietolähteistä suuri osa on suullisia. E rilaiset luonnonkatastrofit, kuten maanjäristykset ja tulvat, sekä teknologiset – ihmisen aiheuttamat onnettomuudet ovat lisääntyneet maailmalla viimeisten kuluneiden kahdenkymmenen vuoden aikana huomattavasti. Työn keskeisenä pyrkimyksenä oli aiheuttaa keskustelua ja saada pelastusalalle opiskelevat ja muut asiasta kiinnostuneet ajattelemaan. T ämän toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen mediayhteistyötä. Mitoitusosiossa käsiteltiin yleisimmät mitoitustyökalut eli Suomen rakentamismääräyskokoelman E-osien arvot ja mitoituskaavat sekä vakiopalotehoon ja oletettuun palon kehitykseen perustuvat menetelmät. Tuotteena luotiin Kanta-Hämeen pelastus54 5/2011. Järjestelmät ja niihin liittyvät käytännöt ovat jatkuvassa muutoksessa jonka vuoksi kaikkea ei ole kirjoitettuna, vaan asiantuntijat pidetään ajan tasalla jatkuvalla koulutuksella sekä sisäisellä tiedottamisella. Seuraavaksi käytiin läpi suunnitteluun merkittävästi vaikuttavia asioita kuten automaatiotasot, suojaustasot, savunpoistoluokat sekä palovaarallisuusluokat. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli koota yhteen käsikirjaksi sellaiset tiedot, joita UNDACtai EU-pelastustoimimekanismin asiantuntija tarvitsee kotimaan valmiuksien ylläpitämiseksi, sekä mahdolliseen hälytystehtävään lähtemiseksi. Vääränlainen turvallisuuden tunto ja luottamus oppaisiin ja normeihin voi viedä alan oppijan harhaan, oman ajattelukyvyn jäädessä taka-alalle. Tiedot löytyvät myös Pelastusopiston kotisivuilta: www.pelastusopisto.fi Tekijä: Ville Estlander Työn nimi: UNDAC ja Euroopan pelastustoimimekanismin asiantuntijan käsikirja – Suomi. Työ sisältää savunpoiston mitoitusperusteiden ymmärtämiseen tarvittavaa tietoa, jota on pyritty jäsentelemään helposti omaksuttavaan muotoon. Savunpoiston mitoittamista lähdettiin pohtimaan esittämällä aluksi yleisiä asioita paloturvallisuussuunnittelusta. 54 5/2011 Opinnäytetöitä opistosta Pelastustieto julkaisee lyhyitä esittelyjä Savonia ammattikorkeakoulun palopäällystön koulutusohjelmassa valmistuneista opinnäytetöistä. Teos alkoi savunpoistoa määrittelevien normien esittelystä. Tämän opinnäytetyön tärkein tulos on se, että nämä järjestelyt on koottu ja kirjattu nykymuodossaan yhteen asiakirjaan, jota voidaan jakaa Kriisinhallintakeskuksesta asiantuntijoille sekä muille kiinnostuneille ihmisille käytettäväksi tietolähteeksi. Työn aloituksen ja sen valmistumisen välisenä aikana, vuosina 2007–2011, suomen kansalliset järjestelyt kotimaan valmiuksien ylläpitämiseksi UNDACja EU-pelastuspalvelumekanismin osalta ovat muuttuneet asiantuntijoiden kannalta merkittävästi. Samassa yhteydessä esiteltiin myös käytettävimpiä oppaita sekä standardeja ja pohdittiin niiden merkitystä ja asemaa viranomaisen päätöksenteon tukena. O pinnäytetyön tarkoituksena oli pyrkiä yhdenmukaistamaan alalle valmistuvien opiskelijoiden tietämystä savunpoistosta ja sen mitoittamisesta. Toteutustapana oli kirjallisuustutkimus sekä henkilöhaastattelut. United Nations Disaster Assessment and Coordination team (UNDAC) ja EU:n pelastuspalvelumekanismi ovat tuohon tarpeeseen kehitettyjä työkaluja. Suomessa on kymmeniä kansallisia asiantuntijoita, jotka ovat jatkuvassa valmiudessa lähteäkseen UNDACtai EU-pelastuspalvelumekanismin hälytykseen lyhyellä varoitusajalla. Samalla tarve kansainväliselle, koordinoidulle ja suunnitelmalliselle asiantuntija-avulle onnettomuusja katastrofitilanteiden hoitamiseksi on lisääntynyt. Tekijä: Kalle Hakamäki Työn nimi: Pelastuslaitos tiedottaa Ulkoisen tiedottamisen kehittämistyö Kanta-Hämeen pelastuslaitoksella. Työhön on myös koottu yleistiedot molempiin järjestelmiin kouluttautumisesta ja hakeutumisesta, tämän ansiosta sisältö palvelee myös toiminnasta kiinnostuneita ihmisiä heidän hakiessaan tietoja toiminnasta suomessa. Yhtenä keskeisenä tavoitteena oli havainnollistaa lukijalle savunpoistoa ohjaavien määräysten vähyys ja sitä kautta viranomaisten suuri vastuu asiaan liittyen. Valmiudessa olo näissä järjestelmissä edellyttää henkilökohtaisia henkisiä ja materiaalisia valmiuksia, sekä tietoa siitä, miten asiantuntijan on toimittava hälytyksen tullen. Tekijä: Mikko Granström, Timo Paterno Työn nimi: Savunpoiston mitoitus Suomessa
13 kuukautta kestäneeltä kurssilta valmistui seitsemän kurssilaista. Ongelmana on ollut riittävien tietojen puute oppisopimusmuotoisten vesipelastuskurssien järjestämisestä aiheutuvista kuluista. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö tuottaa erinomaista materiaalia vapaaehtoispuolen palokuntakoulutuksen kurssien pitämiseen, mutta opetuspakettien ”VPK”-leima on estänyt tai paremminkin niitä ei ole haluttu käyttää ammattihenkilöstön opetuksessa ja viikkoharjoituksissa. Pintapelastuskurssi on pelastustoimessa osaalue, joka vaatii kurssin opiskelijalta ja työn tekijältä tiettyjä ehdottomia fyysisiä edellytyksi palokuntamuotoon ja paikkakuntaan katsomatta. Valmiissa opinnäytetyössä on yhdistetty, päivitetty ja muokattu tällä hetkellä niin Pelastusopistossa kuin sopimuspalokuntalaisten käytössä olevaa materiaalia. Opinnäytetyössä tutkittiin pelastuslaitoksen uutta tiedotusohjetta ja pelastuslaitoksen tiedotuskäytäntöjä tiedotusvälineille suunnatulla kyselyllä. Pelastustoiminnan perustiedot ja -taidot ovat molemmat saaneet jo ennen kurssia, joten kursseille valitut oppilaat ovat taustasta huolimatta kykeneviä omaksumaan kurssilla annettavan opetuksen. Pintapelastustaitojenopettamisessa keskitytään vain pinnalta ja välittömästi sen alapuolelta tapahtuvaan pelastamiseen. Työhön liittyvä liite (PowerPoint-muotoinen opetuspaketti) muodostaa oppimateriaalin 23 tunnin kurssille, jolla voidaan kouluttaa tulevia pintapelastajia taustasta huolimatta. Kyselytutkimuksen otannan kapeudesta huolimatta työ palveli tarkoitustaan toimien yhteistyön käynnistäjänä ja keskusteluyhteyden avaajana Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen ja alueen tiedotusvälineiden kanssa. Koulutukseksi käy Puolustusvoimien kurssi, ammatillinen koulutus tai Pelastusopiston vesipelastuskurssi. Ulkoinen tiedottaminen koetaan usein pelastuslaitoksen yksittäiseksi toiminnoksi, sitä ei käsitetä tiiviiksi osaksi pelastuslaitoksen strategiaa. Haastattelujen perusteella voidaan todeta, että vesipelastuskurssin järjestäminen oppisopimuskoulutuksena vaatii pelastuslaitokselta taloudellista panostusta sekä henkilöstön että kaluston suhteen. Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen tulee rohkeasti nostaa ulkoinen tiedottaminen ja mediasuhteet pelastuslaitoksen kriittisiksi menestystekijöiksi sekä toteuttaa ulkoisen tiedottamisen kehittämissuunnitelmassa esitetyt kehittämistoimet. Työssä vertailtiin oppisopimustyyppisen kurssin ja Pelastusopiston vesipelastuskurssin hyötyjä ja haittoja pelastuslaitoksen näkökulmasta, kustannuksista ja panostuksesta. Oppisopimuskurssin haittapuolista tuli ilmi muun muassa henkilöstöjärjestelyiden haasteellisuus. Tekijä: Ari Kujala Työn nimi: Valtakunnallinen pintapelastuskurssi. Kustannukset kurssien välillä riippuvat paikallisista järjestelyistä, mutta kurssien välillä ei ole kustannusten puolesta merkittävää eroa. Lisäksi oli saatava selville, mitä aineetonta pääomaa kurssin läpivieminen tuottaa pelastuslaitokselle. T ämän opinnäytetyön aiheena oli luoda valtakunnallisesti yhteensopiva opetuspaketti pintapelastuskurssin opetusmateriaaliksi. Selvitystyö suoritettiin haastattelemalla kurssin kouluttajia ja esimiesasemassa olevia henkilöitä, joilla oli riittävät tiedot ja kokemukset kyseisten kurssien vaikutuksista pelastuslaitoksen toimintaan. Onnettomuustiedottaminen on osa pelastuslaitoksen ulkoista tiedottamista. Johtopäätöksinä todetaan tiedotusvälineillä olevan suurta kiinnostusta pelastustointa kohtaan ja yhteistyö koetaan pääsääntöisesti hyvänä. Opinnäytetyössä käsitellään onnettomuustiedottamista pelastuslaitoksen näkökulmasta ja tuodaan esille viranomaistiedottamisen perusteet. Suomessa on kolme eri koulutusvaihtoehtoa pelastuslaitoksen I-tason vesisukeltajaksi. S elvitystyön tavoitteena oli selvittää, onko oppisopimusmuotoinen vesipelastuskurssi järkevä ja kustannustehokas tapa kouluttaa vesisukeltajia pelastuslaitokselle. Opinnäytetyössä avataan strategista johtamista ja esitetään hyviä kokemuksia ulkoisesta tiedottamisesta strategisena menestystekijänä. Haastatteluissa kävi ilmi, että oppisopimuskurssin läpivieminen tuottaa pelastuslaitokselle nopeasti useita sukeltajia ja lisäksi paljon aineetonta pääomaa ja selkeää hyötyä. Pelastusopiston vesipelastuskurssi on mahdollista järjestää myös oppisopimusmuotoisena. Tekijä: Ville Leinonen Työn nimi: Vuodessa vesipelastajaksi – Selvitystyö PohjoisKarjalan pelastuslaitoksen oppisopimuskurssista. Haastattelut suoritettiin teemahaastattelumenetelmällä joko yksilöhaastatteluna tai puhelimitse. 5/2011 55. Strategisen johtamisen suurimpana ongelmana on kriittisten menestystekijöiden avaaminen mitattavaan muotoon. Toistaiseksi niin pelastustoimen ammattihenkilöstölle kuin sopimuspalokuntalaisille on molemmille olemassa oma kurssimateriaali näiden taitojen opettamiseen. 5/2011 55 laitoksen ulkoisen tiedottamisen kehittämissuunnitelma. Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella järjestettiin vuonna 2010 vesipelastuskurssi oppisopimuksena yhteistyössä Pelastusopiston ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän kanssa. Kehittämissuunnitelmassa on huomioitu tehdyn kyselyn tulokset ja Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen ulkoisen tiedottamisen SWOTanalyysi
Henkilöauton vauriot tukivat kertomusta: vain henkilöauton oikea etunurkka oli pahoin vaurioitunut. Porraskäytävä täyttyi savusta ja palokaasuista. Kotona olivat perheen viisi tytärtä, joista vanhin oli 16-vuotias ja nuorin muutaman kuukauden ikäinen. Palon arveltiin syttyneen teknisestä viasta. He huusivat ja hakkasivat toisten asuntojen ovia. Tjugofyra7, 3/2009 Porraskäytävästä tuli kuolemanloukku Eläkeläiset hengenvaarassa Bernkastel-Kues (Saksa). Keskus käyttää uusinta digitaalivideotekniikkaa sekä äänija tuoksutehosteita. Porraskäytävän katossa oli savunpoistoluukku, mutta sen avauslaite ei toiminut. Viidennen kerroksen asunnossa asui kymmenhenkinen perhe. Asuntoon pääsi porraskäytävän ensimmäisestä kerroksesta ja asunnon sisäiset portaat veivät toisen kerroksen huoneisiin. Henkilöauto törmäsi moottoritiellä kuorma-auton perään. Kun poliisi tuli paikalle, ohjaajan paikalla oli vainaja. Kuorma-auton kuljettaja kuitenkin oli selvillä tapahtuneesta. Heidän oli palattava tyhjin käsin antamaan ensiapua ja odottelemaan naapuripalokunnan ensivasteen antajia sekä ambulanssia. Lokakuussa 2009 Tyne and Wearin pelastuslaitos yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa avasi entiseen huonekalutehtaaseen rakennetun ja kaupungin asukkaille tarkoitetun SafetyWorks!-turvallisuuskoulutuskeskuksen. Sitten hän johdatti tyttärensä ulos asunnosta. Paikalla olleet ensivastekoulutuksen saaneet palokuntalaiset juoksivat paloasemalle hakemaan hoitovälineitään, mutta he eivät saaneet ovea avattua – avain ei käynyt lukkoon. FWM 7/2009. Vaikka keskus painottaa vakavia onnettomuuksia ja rikoksia, se opastaa myös tunnistamaan kodin riskejä, välttämään pikku rikoksia ja epäsosiaalista käyttäytymistä julkisilla paikoilla. Yhdeksän matkustajaa vietiin sairaalaan tarkkailtaviksi mahdollisen savumyrkytyksen takia. Tällä välin savu oli muuttunut sakeammaksi. Loput 39 hoidettiin palopaikalla. Tulipalo syttyi kello 22 aikoihin kuusikerroksisen talon suuressa kaksikerroksisessa asunnossa. Äiti oli kylässä viereisen portaan asunnossa. Tilausbussi kuljetti eläkeläisiä laivaristeilylle. Uusien lukkojen avaimia ei kuitenkaan vielä ollut jaettu ja palokuntalaiset saivat ne vasta kaksi päivää tapahtuneen jälkeen. FWM 4/2009 Newcastle-upon-Tyne (Englanti). Todellinen kuljettaja puhalsi 1,8 promillea ja häntä epäillään lisäksi kuolemantuottamuksesta. Yhteinen tavoitteemme on suojella heitä niiltä. Vierailijat voivat nähdä, kuulla, haistaa ja kokea erilaisia vaaratilanteita täysin turvallisesti. Myöhemmin kävi ilmi, että bussi oli jättänyt jälkeensä pitkän dieselöljyvanan. Vieressä istuva mies sen sijaan voi hyvin. ”Usein samat ihmiset ovat eniten alttiita rikoksen, tulipalon ja liikenteen riskeille. Ensimmäinen hätäilmoitus tuli kello 22.15 ja ensimmäiset sammutusyksiköt olivat paikalla kymmenen minuuttia myöhemmin. Myöhemmin tulleiden yksiköiden palomiehet avasivat luukun katolta käsin. Äiti ja 13-vuotias tytär pystyttiin vielä elvyttämään, mutta kumpikin kuoli sairaalassa. Tyttäret eivät ilmeisesti ymmärtäneet vaaraa, mutta äiti ryntäsi läpi savun täyttämän porraskäytävän heidän luokseen. 56 5/2011 ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski Schmalenberg (Saksa). Valtion onnettomuustutkintalautakunta selvittää kaikki paloon liittyvät seikat. Keskus on erinomainen osoitus siitä, kuinka viranomaisten yhteistyöllä voimme tehdä kaupungistamme turvallisemman”, palopäällikkö Iain Bathgate sanoo. Bussiin jäi viisi rollaattoria. Nainen sai sydäninfarktin ravintolassa. Lisäksi opiskelijat avustavat eri rooleissa. Palokunnan saapuessa palo oli jo levinnyt bussin koko sisätilaan. Keskukseen on lavastettu katunäkymä, valintamyymälä, poliisiasema, sairaala, rautatieasema, puisto, järvi, rakennustyömaa, pimeä kuja sekä talo, jossa on palava huone, palanut huone ja huone, jonka lattialla on tulvavettä. Kouluttajina toimivat eri viranomaisten asiantuntijat. Muutaman päivän kuluttua nainen kuoli sairaalassa. Kunnallinen asuntoyhtiö oli omassa palotarkastuksessaan havainnut laitteen vian, mutta vikaa ei vielä ollut korjattu. Kuljettaja rauhoitteli matkustajiaan ja auttoi heidät yksi kerrallaan ulos. Oman asunnon ovi jäi kuitenkin auki. Tällöin liekit löivät ulos palavan asunnon ikkunoista. Osoittautui, että Schmalenbergin paloaseman lukot oli kahta päivää aiemmin vaihdettu, koska kunta oli päättänyt yhdenmukaistaa paloasemien lukitukset. Hän kertoi, kuinka henkilöauton todellinen kuljettaja oli raahannut vainajan kuljettajan istuimelle ja sitten istuutunut viereen. Kaikki he jäivät tajuttomina neljännen kerroksen porrastasanteelle. Kun savusukeltajat pääsivät neljänteen kerrokseen, he kohtasivat kuusi kuollutta naista ja tyttöä. Yhtäkkiä kuljettaja tunsi dieselöljyn hajua ja pian sen jälkeen liekit löivät ulos moottoritilasta. Fire, April 2010 Turvallisuuskoulutuskeskus avattu Paloasema oli lukittu Tukholma (Ruotsi). Kun perheen jäsenet huomasi palon, he ryntäsivät porraskäytävään varoittamaan naapureitaan. Porraskäytävässä oli jo niin kuumaa, että savusukeltajat eivät pystyneet nousemaan portaita. Koulutus on suunnattu lapsille, vanhuksille, etnisille vähemmistöille, vammaisille sekä niille, joilla on oppimisvaikeuksia. Näissä ympäristöissä voidaan simuloida tulipalosta, väkivallasta, päihteiden käytöstä ja rikoksesta aiheutuvia vaaratilanteita. FWM 4/2009 Vainaja oli syypää Lichtenbusch (Saksa)
Muutos itsessään ymmärretään vääjäämättömäksi yhteiskuntakehityksen osaksi. Tällöin muuttunut työ asettui ristiriitaan perinteisen palomiehen työn ja siihen liittyneen identiteetin kanssa. Tutkimuksen merkittävin tulos – kahden erilaisen palomiestyöhön, -yhteisöön ja -identiteetteihin liittyvän jäsentämistavan, diskurssin, tunnistaminen – on merkityksellistä siksi, että jäsentämistavat tuottavat osaltaan todellisuutta. Tutkimukseen osallistuneiden palomiesten puheessa nousi esiin, että palomiehen työssä muutokset alkoivat valtaosassa laitoksia 1990-luvun alussa suomalaisen yhteiskunnan laman, lainsäädännön, ensihoidon kehittymisen ja uusien tehtävien myötä. Erilaiset jäsentämistavat tuottavat sen, miten ihminen näkee oman asemansa muuttuneessa tilanteessa esimerkiksi työntekijänä tai miten hän muutoksiin asennoituu. Lähtemispäätöksen määrittelee se, onko muutos hyödyllinen palomiesten näkökulmasta. T oimintaympäristössä ja yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset muuttavat totuttuja käytäntöjä ja tapoja toimia. Muutosten hallinta määrittyy pitkälti muutosten syiden ja seurausten ymmärtämiseksi ja sitä kautta tapahtuvaksi oman toiminnan uudelErilaiset jäsentämistavat tuottavat sen, miten ihminen näkee oman asemansa muuttuneessa tilanteessa. Esimerkiksi työntekijät joutuvat pohtimaan, miten he työssään tapahtuneisiin muutoksiin suhtautuvat: ovatko muutokset heidän näkökulmastaan kannatettavia vai eivät. Sen sijaan palomies, jolle palomiestyö määrittyy myös kiireettöminä tai uusina tehtäväryhminä, tarkastelee palomiestyön muuttumista suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan ja sen muuttumiseen. Myös palomiestyön kehittäminen tapahtuu suhteessa muihin ja yhteiskunnan kehittymiseen. Jäsentämistapaan liittyy myös ajatus siitä, että muutoksiin suhtautumisesta päätetään itse: niihin joko lähdetään haluttaessa mukaan tai ollaan lähtemättä. 5/2011 57 Palomiehen ammatti työnä ja elämäntapana osa 3 Teksti: Teija Mankkinen Kuvat: Esa Aalto (kuvat ja henkilöt eivät liity suoraan juttuun) Kahdessa edellisessä Pelastustiedossa on esitelty Palomiehen ammatti työnä ja elämäntapana -tutkimusta. Seuraavassa taulukossa tutkimuksessa esiin nousseen kahden erilaisen jäsentämistavan Erilaiset jäsentämistavat määrittävät suhtautumista kehittämiseen ja muutoksiin Jäsennettävät asiat Elämäntapadiskurssi Työdiskurssi Palomiestyön määrittelyn perusta mennyt (70ja 80-lukujen) palomiestyö yhteiskunnallinen muutos Työn tarkastelunäkökulma palomiehen näkökulma yhteiskunnallinen näkökulma Suhtautuminen muutokseen muutokset oman organisaation sisäisiä asioita yhteiskunnan kehitykseen liittyvä asia eroja on tarkasteltu kolmesta näkökulmasta: Toisin sanoen palomies, jonka mielestä palomiehen työtä tulisivat olla vain kiireelliset tehtävät, tarkastelee työtään pitkälti menneen palomiestyön näkökulmasta. Palomies tarkastelee työtään tällöin useimmiten oman pelastuslaitoksensa ja erityisesti palomiesten näkökulmista. Tässä jutun kolmannessa osassa keskitytään siihen, mikä on tutkimuksen anti pelastustoimen kehittämisen ja johtamisen näkökulmista. Palomiestyön kehittäminen tarkoittaa näin ajattelevalle palomiehelle joko paluuta ”vanhaan hyvään aikaan” tai kiireellisten tehtävien suorittamisen kehittämistä
Ne tarjoavat erilaisia rakennusaineksia pohdinnoille siitä, keitä me palomiehet olemme ja mitä meidän työmme tulisi olla. Keskustelun seurauksena syntyneet pureskellut johtopäätökset toimivat puolestaan lähtökohtina muun henkilöstön strategiatyölle. Kehittämisen edellytyksistä Tutkimus herättää ajatuksen työn kehittämisen tai muutosprosessien onnistumisen edellytyksistä. Tutkimus osoittaa, että myös työyhteisön historian ymmärtäminen on tärkeä tekijä kehittämistyön onnistumiselle. Toisin sanoen jäsentämistapojen ymmärtäminen avaa mahdollisuuden puhua samoista asioista samalla kielellä. Kertomus ei toista elämää sellaisenaan, eikä kaikkea voi edes aina kertoa. Kertomuksen voidaan ajatella olevan välittäjä elämän ja identiteetin välissä. Myös johto jäsentää muutoksia usein strategiatyön yhteydessä, mutta prosessointi – eli muutosten haltuunotto – jää johdon sisäiseksi keskusteluksi. Ei niinkään käydä muutosten vaikutuksista keskustelua eri näkökulmista. Jos jäsentämistä tapahtuu, se tehdään vain tietyllä porukalla ja puheen ideana on useimmiten kertoa, miten huonosti asiat muuttuneessa tilanteessa ovat. Vaikka identiteettiä rakennetaan jatkuvasti osana päivittäistä vuorovaikutusta, on työssä tapahtuvien muutosten ja niistä johtuvien häiriöiden jäsentäminen usein työpaikoilla satunnaista. Palomiehet pohtivat työssään kohtaamia ristiriitoja ja jännitteitä, kun he pohtivat esimerkiksi sitä, mistä palomiestyössä ja sen tekemisessä oikeastaan on kysymys. Esimerkiksi tutkimuksessa 1990-luvun alun käännekohdasta oli aineiston keruuhetkellä kulunut aikaa 6–8 vuotta, mutta palomiesten puheessa muutosta työstettiin ja elettiin aineistonkeruun hetkellä yhä. Viive identiteettityön ja muutoksien välillä oli enimmillään siis lähes kymmenen vuotta. Palomiehet eivät ole tyhjiä tauluja, joihin uudet ajatukset ja toimintamallit liimataan, vaan omia identiteettejään, tarinoitaan, historioitaan ja kokemuksiaan mukanaan kantavia työntekijöitä. Haasteena on myös se, miten saada kiinni jäsentämistapojen muuttumisesta tai rakentumisesta. Kertomuksen mielekkyys onkin identiteetissä, jota vasten ihminen vastaa kerrontahetken kysymyksiin tai tarpeisiin. (Löyttyniemi 2004, 47 – 48.). Hyvä esimerkki tällaisesta identiteettiä käsittelevästä puheesta tutkimuksessa on niin sanottuja turhia keikkoja koskeva puhe, jossa palomiehet pohtivat, ottavat haltuun tai torjuvat työnsä muuttuneita kriteerejä ja luonnetta. Erilaiset jäsentämistavat määrittävät sitä, miten eri asioihin tai kehittämiseen suhtaudutaan. Asetelmaa voidaan verrata tilanteeseen, jossa eri kulttuureista tulevat ihmiset kohtaavat, eikä heillä ole yhteistä kieltä, jolla kommunikoida. 58 5/2011 leenjäsentämiseksi. Kertominen on aina valitsemista ja tulkitsemista. uudet toimintatavat toimivat rinnakkain ja OnnettomuuksienErilaisia turvallisuuteen rinnakkain ja konfliktituvat Onnettomuuksienehkäisytehtävät liittyviä ja valmiutta edellyttävät tehtävät telijat aidosti joutuvat miettimään mielipiteitään ja asenteitaan. Käytännön johtamisessa usein ongelmana on se, miten työssä tapahtuvat muutokset ja identiteettityö – siis hyvin eritahtisesti etenevät prosessit – saadaan nivotuksi yhteen. Myös palomiestyön tulevaisuus rakentuu erilaiseksi: elämäntavallisessa jäsentämistavassa palomies määrittyy uhriksi ilman mainittavaa kykyä puolustautua, kun taas jäsentämistavassa, jossa palomiestyötä tarkastellaan työnä, palomiehille haetaan uudentyyppistä asemaa turvallisuustoimijoiden kentällä. Lopulta voi olla sattumaa, kohtaavatko nämä tavoitteet vai eivät. Ilman ymmärrystä erilaisista jäsentämistavoista, niiden taustoista ja eroista, kehittäminen ja johtaminen eivät kiinnity ihmisten todellisuuteen tai maailmaan. Se, millaisen kertomuksen ihminen kertoo elämästään tai työhistoriastaan, on monessa suhteessa mielenkiintoista niin johtamisen kuin kehittämisenkin näkökulmista. Haasteena on myös se, miten saada keskustelussa riittävästi esille vallitsevaa mielipidettä haastavia näkemyksiä, jotta keskusPalomiehet eivät ole tyhjiä tauluja, joihin uudet ajatukset ja toimintamallit liimataan Ensihoito, sairaankuljetus Pelastaminen Perinteiset ja uudet MITÄ PALOMIES TEKEE, MILLAINEN PALOMIES ON. Tämän seurauksena voi olla se, että johto ja henkilöstö jatkavat omia keskusteluitaan omilla erilaisilla kielillään omia työnsä tavoitteitaan rakentaen
– Ymmärsinhän minä, että leikkiähän se oli. Alkuaikoina palokunnan kuri ja järjestys muistutti armeijan touhua. Päivätie jäi eläkkeelle 55-vuotiaana yli 30 vuoden palomiespalveluksen jälkeen vuonna 1976. 5/2011 59 Palomiesten nykyinen eläkeikä on ehdottomasti liian korkea. Vuoteen 1949 asti palokunnan ykkösauto90-vuotias palomies Jaakko Päivätie muistelee: Haalarit jäätyivät avoauton kyydissä Teksti ja uudet kuvat: Launo Päivätie Vanhat kuvat: Jaakko Päivätien kotialbumi ja P. Sotaan hänet oli komennettu 19-vuotiaana nuorukaisena vain kahden kuukauden varusmiespalveluksen jälkeen. Savonlinnan palokunnalla oli vastuullaan kaupunkia ympäröivä laaja maaseutu. Matkaa paloasemalta Kiviapajan perukoille kertyi yli 70 kilometriä. Työvälineet ja työmenetelmät sekä olosuhteet pistivät miehistön usein kovalle koetukselle. Tuttavat viisastelivatkin tuolloin pysyvään vapaavuoroon siirtyvälle palomiehelle, että tämä on yhteiskunnalle kallis mies. Mutta pian tuli paikka auki palokuntaan, menin tarjolle ja tulin valituksi, hän muistelee. Loppuajasta meno muuttui vapaammaksi. Ansaitsemaansa eläkettä Päivätie on saanut nauttia pitempään kuin suomalaiset keskimäärin. Päälliköt ja vanhemmat palomiehet kouluttivat nuorempiaan. Vaarallista ja rankkaa Ennen vanhaan palomiehen työ paitsi vaarallista, myös rankkaa. Kouluja palomiehen tehtävään Päivätie ei käynyt. ”. Heinäkuun ensimmäisenä päivänä hän täyttää 90 vuotta. Palokuntaan Päivätie pestautui pian jatkosodan päätyttyä. Kyllä se on nuorempien miesten hommaa, hän tuumaa. – Vuoronvaihdossa seistiin suorassa rivissä asennossa ja tehtiin ilmoitus päällikölle. Etenkin Paavo Soini piti huolen siitä, että järjestys oli armeijamaisen tarkkaa. MV-kuva: Kirvusta evakkoon Savonlinnaan tullut Chevrolet oli tuttu ajokki ratin takana istuvalle Jaakko Päivätielle. Merkkipäiväänsä teräsvaari viettää perhepiirissä Savonlinnassa. Sihvonen/Savonlinnan maakuntamuseon arkisto – Marjapensaisiin on tulossa hyvä sato, Jaakko Päivätie toteaa. E n kyllä laittaisi yli 60-vuotiasta palomiestä enää katoille kiipeilemään. Vuodesta 1971 hän on asunut Saimaan rannalla, 16 kilometriä Savonlinnan keskustasta. Tätä mieltä on itse jo 35 vuotta eläkkeellä ollut paloesimies Jaakko Päivätie. Jatkosodassa Päivätie oli viestiyhteyksien rakentajana etulinjassa. Eivät ne tosissaan sitä sanoneet. – Rauhan tultua menin konepajalle, josta olin sotaan lähtenytkin. Ammatillinen koulutus tapahtui työn ohessa
Iloa pirteän leskimiehen elämään tuovat viisi lasta, 12 lastenlasta ja yksi lapsenlapsenlapsi. 60 5/2011 na oli vuoden 1936 avomallinen Chevrolet. – Talon ullakolla pelotti, että katto sortuu päälle. Se on maalla asuvalle välttämättömyys. Veteraanimoottoripyöräklubi Pinnankiristäjät entisöi maakuntamuseon omistaman auton arvoiseensa kuntoon. Forssista tuli palopäällikkö vuonna 1969.. Yli kuuskymppiset palomiehet ovat turvallisuusriski niin itselleen kuin pelastettavilleenkin. Palomiehenä ollessaan Päivätie ajoi myös sairasautoa. – Palomiehen pätevyydellä. Lähimpään naapuriin on matkaa nelisen kilometriä. Suurista tulipaloista hän muistaa hyvin muiden muassa Savonlinnan Seurahuoneen tuhoisan talon marraskuussa 1947. Minun ikäluokkani miehillä oli takanaan lisäksi raskaat sotavuodet. – Äiti voihki synnytystuskissaan, ja lapsi meinasi tulla väkisin maailmaan kesken automatkan. Pitkän ikänsä ja hyvän terveytensä salaisuudeksi Päivätie paljastaa terveet elämäntavat. Oli pakkanen ja välillä piti käydä kuivia vaatteita vaihtamassa. – Istuessa piti pidellä tiukasti kiinni, ettei pudonnut kyydistä kesken matkan. Kerran Päivätie oli yksin sairasautolla noutamassa synnyttäjää Enonkoskelta, Hanhivirran lossilta. Ensimmäinen vaimo kuoli 34 aviovuoden, toinen 28 vuoden jälkeen. Seurahuoneen suurpalo oli nuoren palomiehen todellinen tulikaste. Kuva: P. Nyt sitä säilytetään paloasemalla kuin silmäterää. – Se iso palo aivan kaupungin keskustassa. Raskaasta ja vaativasta ammatistaan huolimatta Päivätie on säilyttänyt hyvän terveytensä näihin päiviin asti. Kuin ihmeen kaupalla siitä kuitenkin selvittiin. Sihvonen/Savonlinnan maakuntamuseon arkisto Vuoden 1936 Chevrolet palveli Savonlinnan palokuntaa 1970-luvulle saakka. Muu miehistö istui auton molemmilla sivuilla pitkittäisillä puupenkeillä. Tulikaste suurpalossa Yli 30 vuotta kestäneen työuransa aikana Päivätie ennätti olla mukana monenlaisissa pelastustehtävissä. – Se oli sopiva ikä silloin ja olisi sitä nytkin. Avoauton kyyti ei ollut talvipakkasilla palomiehille herkkua. – Ei silloin ollut nastarenkaita. Päivätie on ollut kahdesti naimisissa. Sopiva eläkeikää 55 Eläkkeelle Jaakko Päivätie jäi paloesimiehenä vuonna 1976, palomiesten vanhan eläkejärjestelmän mukaisesti 55-vuotiaana. Vielä 90-vuotiaana hän asuu yksin omakotitalossaan Saimaan rannalla 16 kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Ei silloin tunnettu ensihoitajia, eikä sairaanhoitajiakaan mukaan saatu kuin joskus ihan urani loppuvaiheessa. Talvikelillä autoon laitettiin lumiketjut. Vuonna 1949 palokunnan ykkösautoksi tuli kuvan Volvo ja Chevrolet jäi kakkosautoksi. Puuvillakankaiset haalarit kastuivat sammutustöissä, ja kun miehet palasivat takaisin paloasemalle, haalarit jäätyivät matkalla niin, ettei autosta tahtonut päästä pois. Hotellin asukkaat pakenivat tulta yöpukeissaan. Viime vuodet hän toimi vaikeasti sairaan vaimonsa omaishoitajana. Seurahuoneen palo marraskuussa 1947 oli palomiehille haasteellinen sammutuskohde. Chevroletin etupenkille mahtui kuljettaja ja esimies. Ei täältä muuten mihinkään pääse. Ne jättivät jälkensä. Minkä minä siinä yksin olisin mahtanut, jos emme olisi ennättäneet sairaalaan ajoissa. Uuden auton edessä vasemmalta Leo Siljander, palopäällikkö Einar Raninen, Yrjö Suomalainen, Jaakko Päivätie ja Paavo Forss. – Ajokortinkin uusivat hiljattain vielä kahdeksi vuodeksi. Palo keräsi paljon yleisöä sitä ihmettelemään. Siinä ennätti navetta palaa moneen kertaan ennen kuin palokunta ehti paikalle, Päivätie muistelee. Kätilöksi minun ei sentään tarvinnut ryhtyä. – Lopetin aikoinani tupakanpolton ja syön paljon kalaa ja kasviksia. Kirjoittaja on Jaakko Päivätien veljenpoika. Suurpalo kaupungin keskustassa keräsi paljon yleisöä
5/2011 61 Y hteensä sata vuotta työuraa tuli täyteen, kun johtava palotarkastaja Kari Rauhaniemi, 65 sekä pelastajat Kimmo Laakso, 59 ja Markku Virtanen, 55 jäivät eläkkeelle Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta. – Ikääntyville palomiehille löytyy varmasti myös muita töitä paloasemilta. Teksti ja kuva: Tanja Uusitalo Tyytyväisenä eläkepäivien viettoon 5/2011 61 Eläkkeelle. Laakso ja Virtanen ovat syntyperäisiä lohjalaisia ja heidän tiensä palokuntaan vei Lohjan palokunta ry:n kautta. Toimenkuvamuutosta yhdistyminen ei aiheuttanut, vaan työt jatkuivat samoina. – Hommiakin toki riittää, sillä tytär on pyytänyt tekemään saunaremonttia. Siitä työura jatkui hälytysmestarina Lohjan aluehälytyskeskuksessa ja viimeiset työvuotensa hän on ollut johtavana palotarkastajana Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella. Tärkeintä on, että ketään ei ajeta pois paloasemalta, vaan työtä löytyy omalta ammattialalta. 1970-luvulla hän oli mukana työpaikan ensiapuryhmän lisäksi SPR:n toiminnoissa sekä vuodesta 1984 vuoteen 1993 hän oli mukana Vahdon VPK:n toiminnassa, jonka aikana hän suoritti muun muassa yksikönjohtajan kurssin. Wärtsilän konkurssin jälkeen hän siirtyi työskentelemään väestönsuojeluohjaajaksi Turun kaupungin väestönsuojenyt viimein suunnitella siten, että ikääntyvät kouliintuvat hyvissä ajoin esimerkiksi valistusja tarkastustehtäviin. Onneksi työterveyslääkäri näki tilanteen ja hänen ansiostaan pääsen nyt eläkkeelle, Virtanen kertoo. – On hyvä, että työuria aletaan Markku Virtanen (vas.), Kari Rauhaniemi ja Kimmo Laakso viettivät yhteisiä eläkkeellelähtöjuhlia Lohjan paloasemalla. Työuran loppuvaiheessa olevalle, vuorokautista työaikaa tekevälle palomiehelle raskainta on Kimmo Laakson mukaan yötyöt. Myös erilaisten ajoneuvojen kuljettajia tarvitaan ja siihen fyysisesti vaativampiin tehtäviin kykenemättömät pystyvät. – Siitä sitten tulikin itselleni ammatti ja vielä maaliskuussa olin mukana työvuorossa sammuttelemassa tulipaloja. Hänen eläkejuhlassaan paloasemalla oli mukana myös 81-vuotias isänsä Erkki Virtanen, joka on aikanaan jäänyt Lohjan paloasemalta eläkkeelle palomesSata vuotta työuraa täyteen tarin virasta. Markku Virtanen jää 7 vuotta ennen varsinaista eläkeikäänsä eläkkeelle työtapaturman takia. Espoon kaupunki yritti etsiä jopa korvaavia töitä, mutta nekin olisivat olleet vaikeita kipeän jalan vuoksi. Sammutustöissä ollut silloinen palopäällikkö Johannes Forsman käski poikaporukkaa liittymään välittömästi palokuntaa ja niinhän me häntä toteltiin, Laakso naurahtaa. V arsinais-Suomen pelastuslaitoksen valmiussuunnittelija Mikko Malmi jää eläkkeelle kesäkuun viimei-senä päivänä, tasan kaksikymmentä vuotta sen jälkeen, kun hän aloitti uransa Turun kaupungin väestönsuojelutehtävissä. Ennen pelastuslaitokselle tuloaan Mikko Malmi työskenteli Wärtsilän meriteollisuudessa, jossa hän toimi viimeiset vuodet työsuojeluteknikkona ja oli muutenkin mukana kaikessa työturvallisuusasioita koskevissa asioissa muun muassa telakan ensiapuryhmässä. Malmin työnkuvaan kuului yritysten-, laitosten ja taloyhtiöiden pelastussuunnitelmien suunnittelu, opastus, neuvonta ja ohjaus sekä toimiminen turvallisuuspäällikkökurssien kouluttajana. Mikko Malmi jatkaa Turun seudun väestönsuojeluyhdistyksen toiminnassa vielä tämän vuoden loppuun saakka ja toimii myös hallituksen puheenjohtajana. Kari Rauhaniemen työura Raumalla, josta hän siirtyi Karjalohjan ja Sammatin palopäälliköksi. – Onhan tässä ollut hyvin aikaa asennoitua eläkkeelle jäämiseen. Ennen laki määräsi miten työsuojeluasioiden pitää olla, nykyään se suosittelee, Mikko kertoo. – Olen toiminut myös päivystävänä palomestarina, viimeksi vappuna. Se on ollut mukavaa vastapainoa kirjoituspöytätyölle, Rauhaniemi sanoo. – Jos miettii mitä muutoksia matkan varrella on tapahtunut, niin mieleen tulee laki, asetukset ja määrä-ykset. Väestönsuojelu liitettiin palokuntaan vuonna 1997, mutta muutto keskuspaloaseman tiloihin tehtiin jo vuonna 1995. – Olin nuorena poikana mukana porukassa, josta joku sytytti palonalun ojan pientareella. – Satutin sammutustyössä muu tama vuosi sitten polveni niin pahasti, että en ole enää fyysisesti vaativiin tehtäviin voinut osallistua. – Tarkoituksena on vetää syksyn turvapäällikön kurssit ja tarvittaessa asukastiedotustilaisuuksia, hän tarkentaa. – Itseni pyrin tietenkin pitämään hyvässä fyysisessä kunnossa jatkossakin pyöräilemällä ja hiihtämällä aina olosuhteiden mukaan, hän sanoo. Takana on pitkä uraputki ja hän on nauttinut jokaisesta hetkestä. Työturvallisuusasiat, paloja ensiaputoiminta on ollut lähellä sydäntä sekä työettä harrastuspuolellakin. Mikko Malmi jää hyvillä mielin eläkkeelle. – Tämän takia on välillä aika haasteellista perustella asiakkaalle, että miksi pitää olla juuri näin, hän poh-tii. Teksti ja kuva: Esa Aalto lutoimistoon, heinäkuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1991. Kun työvuosia on takana jo viisikymmentäyksi, on aika levätäkin, hän jatkaa. Sen sijaan jokaisen nyt eläköityneen mielestä palomiesten oikea eläkeikä olisi 58 vuotta. Nyt on jo aika rauhoittua, nautiskella muistakin elämänalueista ja jättää työkuviot nuoremmille
09?6850 920 00620 Helsinki fax 09?6853 870 www.insalko.fi Hälytysajoneuvot • Hälytysja komentovahvistimet • Tehokaiuttimet • Valopaneelit • Integroidut valoratkaisut • Vilkkumajakat • Ruuhkavilkut • LED-valot Väestönsuojelu • Suurtehohälyttimet Alkometrit ja -lukot TAATTUA TURVALLISUUTTA Katso lähin jälleenmyyjäsi www.sarco.fi tai soita (09) 777 1500 Hälytysja viestintätekniikkaa vaativaan ammattikäyttöön • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja DELTA-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • VOIP-liitäntäiset radiopuhelinjärjestelmät • VIRVE/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. 62 5/2011 PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. Tämä ilmoitus 10 Pelastustiedossa maksaisi vain 480 € + alv. LAAJA JA LAADUKAS VALIKOIMA VÄLINEITÄ ENSIHOITOON JA PELASTAMISEEN. Fire Dos -järjestelmien asennus Bronto Skylift Oy:n valtuuttama huolto Mobile Lift Oy Piilipuunkatu 11, 21200 RAISIO Tel. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. huoltoja korjaustyöt . vuositarkastukset . Katso myös kauppapaikka www.turvakilvet.fi VIRVE?puhelimet ja tarvikkeet • SEPURA VIRVE?käsi. Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet Hälytysja viestintälaitteet Kilvet Hälytysja viestintälaitteet Henkilökohtaiset suojaimet ja varusteet www.suomenpelastuskeskus.fi Turvakilpiä. 010 3878 877 | 040 7624 560 www.mobilelift.fi Suoritamme nostolava-autojen. 040 358 8936 ja 040 561 7689 MYÖS HÄLYTYSVALOT! Nostolava-autot . ja ajoneuvoradiot, dataradiot, gatewayt ja toistimet • Savox?puhelaitteet • PROCOM suotimet ja antennit • Panorama?antennit • ICOM savusukellusradiot • MICROBUS?PC VIRVE?datalla Tuotteitamme käyttävät jo suurimmat pelastuslaitokset OY INSALKO AB Niittyläntie 5 puh. Varaa ilmoituspaikkasi numerosta 044 728 0401. P. www.tammivikkut.com PT 6/2011 ilmestyy 25.8. perusteelliset tarkastukset . (03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.fi Paloja pelastusautot Koulutustarvikkeet Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio | www.peltaco.com Tammivilkut * PREMIER HAZARD -> maahantuonti * LED paneelit, ruuhkavilkut & majakat * Valomastot ja LED työvalot * Äänilaitteet ja kaiuttimet * Laaja mallivalikoima * Myynti, huolto, asennus ja maahantuonti Virusmäentie 47 puh. 0400 520596 20300 Turku tapio.tammi@co.inet.. 08-442 131 Uusi kuvasto hintoineen
ELOKUUTA ”Pelastusalan avauduttava, ei käperryttävä” s. arvio 4.1 Koulutuksen suunnittelu ja organisointi Paloja pelastusturvallisuuden 5.1 Tavoitteet ja ohjeistus 4.2 Koulutuksen riittävyys sekä varautumisen 5.2 Riskienhallintajärjestelmä ja TURVALLISUUSTASO 0,0 0,0 0,0 kokonaisvaltaisuus 5.3 Riskien tunnistaminen 5.4 Toteutus ja vaikuttavuus Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 23 kohdan profilointi Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Viestintä Johdon tahto Itsearvio Vir.om. arvio Dokumentaatio Johdon tahto Itsearvio Vir.om. . arvio Tulokset ja vaikutukset Johdon tahto Itsearvio Vir.om. PELASTUSTIETO 2/2011 ILMESTYY 10. Mira johti taas Anjalan VPK:n Jehu-mestariksi s. Missä se taas on...?!. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. MAALISKUUTA TEEMALLA HÄLYTYSAJONEUVOT JA KALUSTO Vuoden palomies lähtee Geneveen s. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Palopumput Palokunta-asut -PALOPUMPUT Autoilijankatu 8 Puh. 20 1/ 20 11 10.2. arvio Toiminnalliset riskit Johdon tahto Itsearvio Vir.om. Hallinnollinen johtaminen Johdon tahto Itsearvio Vir.om. 16 Raskaat pelastustehtävät tehdään öisin s. TURVALLISUUSMESSUJEN ERIKOISNUMERO ILMESTYY 31. kuivapaino Kelluva ja helppo käsitellä Kotimainen uutuus www.weh.com Edustus Suomessa: www.colly.. (02) 572 1082, 050 598 1057 Helsingin toimipiste: Pohjoinen Rautatiekatu 29 Avoinna sop. Soita ja sovi tapaaminen. Hinta vain 10 € alveineen + postimaksu. 8 – pakkanen iso haaste sammutustöille Sammuttimien myynti ja huolto Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh. ”Pelastusalan avauduttava, Mira johti taas Anjalan VPK:n ”Sopimuspalomiesten palkkio ei saa olla työttömyysturvasta pois” s. pajunen@pajunen.fi • www.pajunen.fi Palokunnan virkapuvut A UTC Fire & Security Company • Huolto • Koulutus • Käsisammuttimet • Palovaroittimet • Palopostit • Sammutusjärjestelmät www.kidde.fi Tiilenpolttajankuja 6, PL 45, 01721 Vantaa Kidde Finland Oy Puh. Nyt löytyy! Pelastustiedon säilytyskansioon mahtuvat koko vuoden tuhdit lehdet. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. Rasvakeittimestä sitkeä kattopalo s. (02) 2162 112 20780 KAARINA Fax (02) 4692 115 www.veikkonummela.fi esteri@veikkonummela.fi Pajunen Oy, PL 141, 38700 Kankaanpää Puh. 5/2011 63 PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. arvio 1.1 Suunnittelu ja ohjaus 2.1 Toimintamallit 3.1 Tekniset järjestelmät 1.2 Johdon tietoisuus 2.2 Lakisääteiset asiakirjat ja -suunnitelmat 3.2 Pelastustoiminnan edellytykset 1.3 Seuranta ja valvonta 2.3 Koulutusrekisteri ja -suunnitelma 3.3 Varautuminen 1.4 Resurssit ja turvallisuusorganisaatio 3.4 Ulkoistetut toiminnot 1.5 Yhteistyö sidosryhmien kanssa Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Koulutus Johdon tahto Itsearvio Vir.om. Pelastustarvikkeet www.pelastustieto.fi Väestönsuojat ja vss-varusteet Rullapaloverhot PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. 26 Rakenteet pettivät tavaratalopalossa s. (09) 615 8701 Fax (09) 6158 7285 UUTUUS Prestolta Harjoitussammutin koulutuskäyttöön • Presto® jauhe-, vaahto-, rasvapaloja hiilidioksidisammuttimet • Alkusammutuskaluston myynti ja huolto • Opasteet ja kohdemerkit • Palo-, häkäja kaasuvaroittimet • Tulityö-, kattotulityöja työturvallisuuskurssit. Soita ja tilaa numerosta (09) 2293 3811. 05 680 7700 Fax 05 680 7750 | info@teknosafe.fi | www.teknosafe.fi Ylä-Satakunnantie 20, 39930 Karvia Puh: 040-540 2333 / 040-419 5221 www.konto.fi Öljynimeytyshuopatuotteet pintaturpeesta Imukyky 15-20 krt. mukaan. arvio Johdon tahto Itsearvio Vir.om. arvio Vaatimusten täyttyminen Johdon tahto Itsearvio Vir.om. Presto Paloturvallisuus Oy Teerisuonkuja 7, 00700 Helsinki puh 010 3877 200 www.presto.fi AWG jakoliittimet suihkuputket vaahtokalusto Bioversal ympäristötuotteet Chiba sammutuskäsineet Delta Fire automaattisuihkuputket Eschbach paloletkut Hughes dekontaminaatiosuihkut ISG lämpökamerat Sthamer vaahtonesteet Firedos vaahdonsekoittajat PALOKALUSTON LAATUMERKIT Teknosafe Teknosafe Oy Sauramonkuja 1, 55800 IMATRA | Puh. arvio 6.1 Turvallisuusviestinnän toteutus 7.1 Turvallisuuteen liittyvät lakisääteiset 8.1 Seuranta ja mittaaminen 6.2 Turvallisuusviestintä vaatimukset ja muut vaikuttavat ohjeet 8.2 Analysointi ja parantaminen erityistilanteissa Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keski-Uusimaa kehitti oman TUTORinsa s. arvio Kiinteistöja turvallisuustekniikka Johdon tahto Itsearvio Vir.om. KLIKKAA liitin kiinni ! » CLICKMATE ™ TW154 Pelastustarvikkeet. /
Tämä näkyi esimerkiksi kiinnostuksena vapaaehtoistyötä kohtaan. Ollin suuri ja lempeä sydän oli oikea hedelmäja kukkatarha. Olli oli luonteeltaan myös todellinen elämäntutkija. Kirsi Teittinen, Marja-Liisa Paananen ja Annukka Saine-Kottonen. Lisätietoja antaa 1.8.2011 alkaen pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki, puhelin (09) 8162 6800, etunimi.sukunimi@espoo.. toukokuuta. Tornin portaita kiivetessä kuulee vieläkin korvissaan tutut vauhdikkaat askeleet ja vihellyksen. Ollin työ oli usein haastavaa ja vaikeaa, uusien asioiden käsittelyä ja näkökulmien hahmottamista pelastustoimen moninaisessa tehtäväkentässä. Hän oli yhtä aikaa tarkkailija, tiedon moniosaaja, kuuntelija, herkkä ja avoin uusille asioille ja ajatuksille. Espoon kaupunki on savuton työpaikka.. 64 5/2011 Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen tutkimuspäällikkö Olli Taskinen menehtyi 3.5.2011 vaikean sairauden murtamana. Olli oli aina valmiina heittäytymään pitkiin keskusteluihin ja hänellä oli runsaasti ajatuksia ja mielipiteitä. Kumpaankaan tehtävään ei sisälly varallaoloa. Luonteeltaan Olli oli positiivinen, empaattinen ja lämminsydäminen. Usein Olli ilahdutti meitä tuomalla korillisen tuoreita, raikkaita hedelmiä kahvihetkeen tai kokouspöytään. Kevään koittaessa ilmestyivät kymmenet kukkapurkit Ollin työhuoneen ikkunalaudoille ja saimme nauttia kesän ja syksyn kuluessa kukkaloistosta. Pelastuslaitos toimii kunnallisena liikelaitoksena ja on osa Espoon kaupungin organisaatiota. Yhä uudestaan hän myös hämmästytti meidät laajalla tietämyksellään miltei aiheesta kuin aiheesta. Olli Taskisen siu nausja muistotilaisuus oli lauantaina 28. Monet mukavat kahvihetket vietettiin myös keskuspelastusaseman tornin seitsemännessä kerroksessa, ihanien tarjoilujen parissa. Sairauteensakin hän jaksoi suhtautua myös tieteellisellä mielenkiinnolla. . Brankkarin sanoin: kova sporttikundi ja armoton tsemppaaja. Ruuanlaitto ja mökkeily olivat Ollin rakkaita harrastuksia. Palveluksessamme on 400 päätoimista henkilöä. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella on vuoden 2011 aikana tulossa haettavaksi useita avoimia työpaikkoja eritasoisiin tehtäviin. Ystävämme on poissa. Saimme viettää vain hetken yhteistä aikaa ja tutustua Ollin hienoon persoonaan. Mikäli haluat lähettää hakemuksesi postitse, katso ohjeet www-sivuiltamme. Hakuilmoitukset täydellisenä löytyvät työavaimen avulla osoitteesta www.espoonrekry.. Musiikki oli myös Ollille tärkeä harrastus. Hän Tutkimuspäällikkö Olli Taskinen vastasi aina lapsen puhelinsoittoon, vaikka keskellä hektistä kokousta. Häntä oli saattamassa iso joukko omaisia, sukulaisia, ystäviä ja työkavereita. Täytä hakemus 12.8.2011 klo 15.45 mennessä osoitteessa www.espoonrekry.. Olli oli rehti työkaveri ja luotettava ystävä. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos tuottaa pelastustoimen palvelut alueen 12 kunnan yli 420 000 asukkaalle ja ensihoitopalveluja sopimusten mukaisesti. Suruviesti Ollin kuolemasta kosketti meitä työkavereita erityisen voimakkaasti, vaikka tieto vaikeasta sairaudesta olikin tiedossamme. Nimitai syntymäpäivänä saattoi aamulla tullessaan löytää Ollin tuoman kukkasen työpöydältään. Mieleemme jäi monta hyvää muistoa ja lämmintä ajatusta hänestä. Ennen pelastuslaitokselle tuloaan hän toimi tutkijana kansanterveyslaitoksella. Lisätietoja osoitteessa www.espoonrekry.. Hän suhtautui kaikkeen tutkijan analyyttisellä otteella, samalla kuitenkin hyvin lämpimästi. Perhe oli Ollille tärkein. Pelastuslaitoksella Taskinen aloitti 12.2.2007. Innostunut asenne ja liikunnalliset harrastukset näkyivät positiivisena olemuksena. Olli todella kuunteli toisia ja osasi siksi valita aina keskusteluaiheen toisen mielenkiinnon mukaan. Meille tulee ikävä yhteisiä juttelutuokioita ja ammatillisia pohdintoja. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos hakee henkilöstöä PELASTUSPÄÄLLIKKÖ Työavain 5-83-11 Pelastuspäällikkönä toimit palvelualueen päällikkönä ja vastaat pelastuslaitoksen asiakkaille suunnatusta pelastustoimen onnettomuuksien ehkäisyn, pelastustoiminnan ja ensihoitopalveluiden tuotannosta. Työmatkat Olli taittoi polkupyörällä kesät talvet. . Koulutukseltaan Taskinen oli metsänhoitaja. Ulkopuolinen ei voinut arvata voimien olevan ehtymässä. TUKIPALVELUPÄÄLLIKKÖ Työavain 5-84-11 Tukipalvelupäällikkönä johdat pelastuslaitoksen tukipalvelujen palvelualuetta ja vastaat tilanne-, kehittämissekä teknisen yksikön toiminnan yhteensovittamisesta ja kehittämisestä. Hän oli kuollessaan 44-vuotias. Kirjoittajat ovat Olli Taskisen läheisiä työkavereita Kuolleita Espoo haluaa tarjota parhaat työpaikat ja kehittymismahdollisuudet
Viran kelpoisuusehdot ovat pelastuslain ja valtioneuvoston asetuksen pelastustoimesta mukaisesti päällystön kelpoisuus sekä vähintään B-luokan ajokortti ja riittävä kokemus pelastustoimen taloushallintoja johtamistehtävistä. mennessä. Pohjois-savon Pelastuslaitoksessa haet tavana Pelastuslaitos_rekry_140x100.indd 1 9.6.2011 14:26:35 HEI SINÄ PALOKUNTANUORISOTYÖAKTIIVI! SPEKin hallitus on myöntänyt Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto ry:lle vuoden 2014 valtakunnallisen leirin järjestelyvastuun. Lisätiedot: Terhi Kivijärvi, koulutuspäällikkö 050 547 2261 tai terhi.kivijarvi@lspel.fi Nimityksiä KAKSI (2) PALOMESTARIN VIRKAA Toisen viran alkusijoituspaikkana on Pohjois-Savon pelastuslaitoksen Juankosken paloasema ja toisen viran Pielaveden tai vaihtoehtoisesti Keiteleen paloasema. Palomestarin tehtäviin kuuluu vastata paloasemiensa toiminnasta sekä toimintasäännön mukaisista tehtävistä. PRESTO PALOTURVALLISUUS OY Koulutusta VAARALLISTEN AINEIDEN KURSSI 18.–20.10.2011 Jevi-palvelut järjestää vaarallisten aineiden kurssin 18.–20. Seppo Nevanperä jatkaa Preston palveluksessa Etelä-Pohjanmaan aluepäällikkönä 1.4.2011 alkaen. 5/2011 65 Avoimia virkoja & toimia Paloturvallisuusalan pitkän linjan ammattilaisena jo 40 vuotta toiminut Sammutinhuolto Nevanperä Ky Etelä-Pohjanmaalla on siirtynyt osaksi Presto Paloturvallisuus Oy:tä liiketoimintakaupan myötä. Kurssi on tarkoitettu teollisuuden palokuntalaisille, suojeluhenkilöstölle, vuoromestareille ja muulle tuotantohenkilöstölle. Virkaan kuuluu velvollisuus osallistua varallaoloon. 050 5423 017 www.jevi-palvelut.fi Pelastusjohtajan virka Pelastusjohtajan tehtävänä on johtaa ja kehittää pelastuslaitoksen toimintaa. Virkojen kelpoisuusehdot ovat pelastuslain (468/2003) 17§ ja valtioneuvoston asetuksen pelastustoimesta (787/2003) 12§:n mukainen päällystön kelpoisuus. Kuopiossa 10.6.2011 Pelastusjohtaja P O H J O I S S AV O N PELASTUSLAITOS Ota ilmoitusasioissa yhteyttä Minna Kamotskiniin numerossa 044 728 0401 tai meilaa: ilmoitukset@pelastustieto.fi. Pohjois-Savon pelastuslaitos huolehtii maakunnan pelastustoimesta sekä Kuopion, Suonenjoen ja Varkauden ensihoitopalveluiden tuottamisesta. Arvostamme ylempää korkeakoulututkintoa. Hänellä on taustaa 25 vuotta paloturvallisuusalalta. Pelastusopiston, Hätäkeskuksen, sairaanhoitopiirin ja poliisin kanssa. Tehtävät määräytyvät Pohjois-Savon pelastuslaitoksen toimintasäännössä. Tehtäväkohtainen palkka on 2531,01 €/kk ja työaika yleistyöaika 38,25 h/vko. Lisäksi edellytetään BC-ajokorttia sekä yksikönjohtajatehtävissä savusukelluskelpoisuutta. Nyt haemme leirityöryhmään leirijohtoa, toimialapäälliköitä ja -varapäälliköitä. Lisätietoja ja hakuohjeet: www.kuopiorekry.fi Pohjois-Savon maakunta on noin 250.000 asukkaan alue keskeisessä Järvi-Suomessa. Pelastuslaitoksella on tiivis yhteistyö mm. Lisätietoja: Jevi-palvelut, Markku Jeskanen, p. Eduksi luetaan pelastustoimen koulutus, yksikönjohtajakoulutus ja työkokemus pelastustoimesta. Kelpoisuusvaatimuksena on rakennusteknikon tutkinto tai muu virkaan soveltuva tutkinto ja vähintään BC-ajokortti. Viran tehtäväkohtainen palkka on 2290,41 €/kk ja työaika on yleistyöaika 38,25 h/vko. Hakuaika päättyy18.7.2011 klo 12.00. lokakuuta 2011 Pelastusopistolla Kuopiossa. PALOTARKASTAJAN VIRKA Palotarkastajan viran (päällystövirka) alkusijoituspaikkana on Pielaveden tai vaihtoehtoisesti Keiteleen paloasema. Virkoja haetaan Kuopion kaupungin sähköisen työpaikkahaun kautta, osoite: www.kuopiorekry.fi Viran hakuaika päättyy 15.7.2011 klo 12.00. Satakunnan uusi toimipiste on avattu 14.3.2011 ja aluepäällikkönä toimii Timo Selin. Jos tunnet olevasi sopiva henkilö tekemään palokuntanuorille ja heidän ohjaajilleen unohtumatonta kokemusta, käy täyttämässä hakemus Liiton nettisivuilla www.lspel.fi, viimeistään 4.9
Vuonna 2010 tupakoinnista aiheutuneita palokuolemia oli 16, mikä on 43 prosenttia vähemmän kuin kolmena edellisenä vuonna keskimäärin. 5.8. Tulipalon tyyppi 1.4.200931.3.2010 1.4.201031.3.2011 Erotus Rakennus 2.686 2.650 -1 % Liikenneväline, Maasto ja Muu 0.143 0.052 -63 % Tulipalot yhteensä 2.829 2.702 -4 % Teksti ja kuva: Esa Kokki, Pelastusopisto tä liikennevälinepaloja on vuosittain niin vähän ja maastopalovahinkoihin ei lasketa tuhoutuneen maaston tai puuston arvoa. Palokuolemat 2010 2009 2008 2007 Kaikki tulipalot 80 107 107 85 Tupakoinnista syttyneet tulipalot 16 28 33 23 Taulukko 2. Merkittävin muutos on muiden tulipalojen kohdalla. Lohja-hanke oli putkahtanut yllättäen esiin vuoden 1988 valtion tuloja menoarviossa. Savukkeesta syttyneiksi arvioitujen tulipalojen lukumäärät 1.4.2009-31.3.2010 ja 1.4.2010-31.3.2011. Palokuolemien lukumäärät vuosina 2007-2010. Vuoden aineistojen perusteella tehtyjen yhteenvetojen teko ei kuitenkaan anna täyttä varmuutta savukkeista syttyneiden palojen määrän vähentymisestä. Pohjoismaissa pelastusviranomaisten tietoon tulee vain noin 20 prosenttia tulipaloista. Jos tarkastelujaksoksi otetaan huhti–joulukuu, niin vuonna 2010 palokuolleiden määrän vähennys oli vielä suurempi kuin koko vuoden osalta. Savukkeesta syttyneet asuinrakennuspalojen määrä on pysynyt edellisen vuoden tasolla. Lisäksi annetaan ohjeita rikosten ja vuotovahinkojen torjuntaan. Päälliköiden mielestä valtion palo-opiston tilat Otaniemessä olivat sekä sijainniltaan että tiloiltaan riittävät ja tarkoituksenmukaiset. 11.8. Tosin on otettava huomioon, että kaikki tulipalot eivät tule pelastusviranomaisten tietoon. Väkimäärään suhteutettuna viime vuonna palokuolleita oli 15 henkilöä miljoonaa asukasta kohti. vuosikerta Julkaisija: Pasilankatu 8, 00240 Helsinki sähköpostit: etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi Toiminnanjohtaja Veijo Pursiainen Puh. Kolmena edellisenä vuonna oli keskimäärin sata palokuollutta. 34 4/2011 4/2011 35 S isäasiainministeriön pelastusosasto arvioi artikkelissa ”Savukkeiden paloturvallisuusvaatimukset tulevat voimaan 1.4.2010”, että uudet savukkeet vähentävät merkittävästi tulipalojen ja palokuolemien määriä. Rakennuspaloissa ei vielä havaita merkittävää vähennystä. Taulukko 1. Palokuolemien lukumäärät vuosina 2007-2010. Palokuolemien arvioitiin vähenevän 10–15:llä yhden vuoden aikana. Kolmena edellisenä vuonna vastaava luku oli keskimäärin 19. 044 728 0400 tilaukset@pelastustieto.fi Ilmoitushinnat 2011 Koko (sivua) Mustav. Puoli sivua touko.indd 1 5/6/2011 9:53:01 AM 441 428 PAINOTUOTE AMMATTIJA JÄRJESTÖLEHDET PEFC/02-31-162 PARAS JUTTU. Tässä esitetyt omaisuusvahingot perustuvat pelastusviranomaisten arviointiin. Rakennuspalovahingot ovat pysyneet edellisvuoden tasolla. Savukkeesta syttyneiksi arvioitujen tulipalojen omaisuusvahingot (M€) 1.4.2009-31.3.2010 ja 1.4.201031.3.2011. Savukkeesta syttyneiksi arvioitujen tulipalojen lukumäärät 1.4.2009-31.3.2010 ja 1.4.2010-31.3.2011. 6.10. Palokuolemat vähenivät merkittävästi Vuonna 2010 palokuolleiden määrä on vähentynyt merkittävästi edellisvuosiin verrattuna. Savukkeesta syttyneiden maastopalojen määrä on vähentynyt hieman rakennuspaloja enemmän. Savukkeesta syttyneiksi arvioituja tulipaloja oli 12 prosenttia vähemmän kuin vuosi aiemmin. Näin ollen savukkeista syttyneiden palojen määrä voi olla vähentynyt enemmän kuin tässä esitetään. Toisaalta vakuutusyhtiöt ilmoittavat vain korvattavat summat. Tulipalon tyyppi 1.4.200931.3.2010 1.4.201031.3.2011 Erotus Rakennus 288 273 -5 % Asuinrakennus 225 222 -1 % Liikenneväline 13 9 -31 % Maasto 286 266 -7 % Muu 277 214 -23 % Tulipalot yhteensä 864 762 -12 % Taulukko 3. 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaushinnat 2011 Vuositilaus 56 €/vsk , kestotilaus 50 €/vsk Kirjanpito ja tilaajapalvelu Sinikka Toivonen Puh. Tässä artikkelissa esitetyt tiedot perustuvat pelastuslaitosten palontutkintaan. Palokuolemat 2010 2009 2008 2007 Kaikki tulipalot 80 107 107 85 Tupakoinnista syttyneet tulipalot 16 28 33 23 Taulukko 2. Kaikkien tulipalojen aiheuttamat omaisuusvahingot vähenivät neljällä prosentilla edellisvuoteen verrattuna. Vähennys on sama edelliseen vuoteen tai kolmen edellisen vuoden keskiarvoon verrattuna. 28.10. Tulipalon tyyppi 1.4.200931.3.2010 1.4.201031.3.2011 Erotus Rakennus 2.686 2.650 -1 % Liikenneväline, Maasto ja Muu 0.143 0.052 -63 % Tulipalot yhteensä 2.829 2.702 -4 % Taulukko 1. UUTUUS www.spek.fi SPEK opastaa 25 Hinta 23,00 €, sis. Tuloksia voidaan pitää korkeintaan suuntaa antavina. Palopäälliköt esittivät kannanottonsa pelastusosaston ylijohtaja Pekka Myllyniemelle tämän luennoidessa kurssilla. Vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna oli 7 prosenttia. Palontorjunta 8/1988:n juttu luettavissa: pelastustieto.fi > arkisto > lehtiarkisto Arkistojutut Palopäällystökoulutus Otaniemestä Lohjalle Palontorjunta 8/1988: Kuvassa olevat kaupunkikuntien palopäälliköt olivat yksiselitteisen vakuuttuneita Espoon Otaniemen paremmuudesta verrattuna muihin vaihtoehtoihin: Koivuviita (eturivissä vasemmalla), Kauppinen, (Frelander, Laukkanen ja Oksanen eivät olleet palopäälliköitä), Alho, Lehtinen, Vartiainen, Sinisalo (keskellä vasemmalla), Vimpari, Syrjä, Jokinen, Allinniemi, Simola, Pöyry, Heiniä, Aarnio (ylärivi vasemmalla), Kittelä, Pastila, Venäläinen, Talasniemi, Ölander, Kuusinen ja Stenström.. Tapahtumakalenteri 2012 Pankit: Nordea 205818 -11830 • IBAN: FI89 2058 1800 0118 30 • BIC/SWIFT: NDEAFIHH Sampo Pankki 800019-1393075 • IBAN: FI13 8000 1901 3930 75 • BIC/SWIFT: DABAFIHH Kirjapaino: 2011 ISSN 1236-8369, Aikakauslehtien liiton jäsen PALOJA PELASTUSTIETO RY Pelastustieto 4/2011:n kiinnostavimmaksi äänestettiin sivulta 34 alkanut juttu ”Palokuolemien määrä väheni”. Tulipalojen määriin suurin vaikutus on maastopaloissa ja luokassa muut tulipalot. 25.11. Omaisuusvahingot lähes ennallaan Tulipaloista aiheutuneiden omaisuusvahinkojen määrän arviointi on hankalaa. Tupakointi on vuosina 2007– 2009 ollut yleisin kuolinpalon syttymissyy aiheuttaen keskimäärin 28 palokuolemaa vuodessa. Työpaikkailmoitukset 2,00 €/pmm (mustavalk.) Sekalaiset 2,40 €/pmm (mustavalk.) Ilmoitushintoi hin lisätään alv. Opas on tarkoitettu erityisesti rakennuttajille, rakennusurakoitsijoille, rakennusvalvontaja pelastusviranomaisille, vakuutusyhtiöiden asiantuntijoille sekä isännöitsijöille ja kiinteistön turvallisuudesta vastaaville. Palopäällystökoulutuksen siirto Otaniemestä Lohjalle puhutti yhä enemmän vuonna 1988. Otaniemen paremmuudesta päälliköt olivat yksiselitteisen vakuuttuneita. Savukkeesta syttyneiksi arvioitujen tulipalojen lukumäärät 1.4.2009–31.3.2010 ja 1.4.2010–31.3.2011. PARAS JUTTU. Tutustu samalla tuotevalikoimaamme, josta löydät kattavan valikoiman alan ammattikirjoja, kiinteistöjen opasteita, väestönsuojelumateriaalia ja koulutusaineistoa. Ensimmäisen vuoden tulokset ovat kuitenkin varsin lupaavia. Tulipalon tyyppi 1.4.200931.3.2010 1.4.201031.3.2011 Erotus Rakennus 2.686 2.650 -1 % Liikenneväline, Maasto ja Muu 0.143 0.052 -63 % Tulipalot yhteensä 2.829 2.702 -4 % Palokuolemien lukumäärät vuosina 2007–2010. Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puhelin 09 4761 1300, telefax 09 4761 1400 verkkokauppa.spek.fi Oppaassa annetaan tulkintoja Finanssialan Keskusliiton julkaisulle ”Korjausrakentamisen turvallisuus, turvaohje 2008” ja sen keskeisempänä aiheena on korjaustyön aikainen paloturvallisuus. Tulipalon tyyppi 1.4.200931.3.2010 1.4.201031.3.2011 Erotus Rakennus 288 273 -5 % Asuinrakennus 225 222 -1 % Liikenneväline 13 9 -31 % Maasto 286 266 -7 % Muu 277 214 -23 % Tulipalot yhteensä 864 762 -12 % Taulukko 3. Savukkeista syttyneet tulipalot vähenivät maltillisemmin Myös tulipalojen määrä on vähentynyt itsestään sammuvien savukkeiden markkinoille tulon myötä. 23 %. Tulos on kuitenkin hyvä, kun muistetaan että kesä 2010 oli varsin vähäsateinen. Ministeriö arvioi 20 prosentin vähenemistä. 30.9. Palokuolemien lukumäärät vuosina 2007-2010. Paloturvallisuuden kannalta on valitettavaa, että rakennuspalojen ja varsinkaan asuinrakennuspalojen määrä ei ole vähentynyt merkittävästi edellisvuoteen verrattuna. Neliväri 1/1 1900 2300 2/3 1270 1530 1/2 950 1150 1/3 635 760 1/4 475 575 1/6 320 385 1/8 240 280 1/12 160 195 II/III kansi 2500 IV kansi 2600 Aukeaman ilmoitukset sopimuksen mukaan. Savukkeista käytetään nimitystä ”itsestään sammuvat savukkeet”. Savukkeesta syttyneiden liikennevälinepalojen määrä on vuosittain marginaalinen, joten johtopäätösten tekeminen ei ole mielekästä. 66 5/2011 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti 62. Omaisuusvahingoissa ei ole tapahtunut ministeriön arvioimaa myönteistä kehitystä. 7 22.9. Tupakoinnista aiheutuneiden tulipalojen määrien arvioitiin vähenevän 20 prosenttia ja välittömien omaisuusvahinkojen arvioitiin vähenevän 25 prosenttia. 1.12. Savukkeesta syttyneiksi arvioitujen tulipalojen omaisuusvahingot (M€) 1.4.2009-31.3.2010 ja 1.4.201031.3.2011. Edellä mainitut hinnat edellyttävät painovalmiin aineiston mieluiten PDFmuodossa (PDF-versio 1.4, värit CMYK Coated FOGRA39). Muiden tulipalojen määrä on vähentynyt eniten, 23 prosenttia. Tulipalojen syttymissyyt perustuvat pelastusviranomaisten arvioon tulipalon syttymissyystä, tiedot on poimittu pelastustoimen tilastojärjestelmä PRONTOsta. Onnea voittajalle! Mikä oli mielestäsi Pelastustieto 5/2011:n kiinnostavin sekä vähiten kiinnostava juttu ja miksi. Ajanjaksolla huhtikuusta joulukuuhun tupakoinnista aiheutuneiden palokuolemien määrä on vähentynyt 53 prosenttia. Hankkeella oli kiire, koulutus uusissa tiloissa Lohjalla oli tarkoitus aloittaa vuonna 1991. Kurssin yhteydessä 22 suuren kaupungin palopäällikköä laativat kannanoton Otaniemen säilyttämisen puolesta. Vähennys oli kaksinkertainen SM:n arvioon verrattuna. Kaikki tulipalot eivät tule pelastusviranomaisten tietoon. Kuolinpalojen syttymissyyt on varmistettu poliisiasiain tietojärjestelmästä. Viime vuonna palokuolleita oli 80, mikä on 27 henkilöä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Rakennuspaloissa vähennystä oli viisi prosenttia. 9 17.11. Mistä aiheista haluaisit lukea lehdestä lisää. Ensivaste ja sairaankuljetus 8 20.10. Liikenneväline-, maastoja muissa tulipaloissa omaisuusvahingot ovat vähentyneet alle puoleen – 52000 euroon – vuodessa. Kehitä lehteä! Arvomme joka kuukausi palkintoja vastanneiden kesken! Osallistu osoitteessa www.pelastustieto.fi > PARAS JUTTU. Savukkeesta syttyneiksi arvioitujen tulipalojen lukumäärät 1.4.2009-31.3.2010 ja 1.4.2010-31.3.2011. Itsestään sammuvien savukkeiden todellinen vaikutus paloturvallisuuteen nähtäneen myöhemmin, kunhan vertailuaineisto saadaan suuremmaksi. Odotettavaa siis on, että palokuolemien määrä vähenee myös kuluvana vuonna. Omaisuusvahingoissa ei näytä tapahtuneen merkittävää muutosta johtuen rakennuspalojen määrän ja niistä aiheutuneiden omaisuusvahinkojen pysymisestä lähes ennallaan. Tämä on ainoa tulipalon tyyppi, jossa vähennys on myös tilastollisesti merkitsevä. Syyskuun lopulla 1988 järjestettiin Palopäällystön väestönsuojelukurssi valtion väestönsuojelukoululla Lohjalla. 2.9. 8.9. Tulipalon tyyppi 1.4.200931.3.2010 1.4.201031.3.2011 Erotus Rakennus 288 273 -5 % Asuinrakennus 225 222 -1 % Liikenneväline 13 9 -31 % Maasto 286 266 -7 % Muu 277 214 -23 % Tulipalot yhteensä 864 762 -12 % Taulukko 3. spek.fi. Savukkeesta syttyneiksi arvioitujen tulipalojen omaisuusvahingot (M€) 1.4.2009-31.3.2010 ja 1.4.201031.3.2011. Myöhemmin selviää todellinen vaikutus paloturvallisuuteen Itsestään sammuvat savukkeet ovat vähentäneet palokuolemia merkittävästi. Ilmestymisajat 2011 N:o Ilmestyy Varauspvm Valmis aineisto Teema 6 25.8. Savuke täyttää paloturvallisuusvaatimukset, jos korkeintaan 25 prosenttia savukkeista palaa filtteriin saakka ilman imemistä. Ero on myös tilastollisesti merkitsevä. Onnetar suosi arvonnassa Arto Särkijärveä Rovaniemeltä. Näistä suurin osuus muodostuu luokkaan muu tulipalo kuuluvista paloista, sillä savukkeesta syttyneiPalokuolemien määrä väheni itsestään sammuvien savukkeiden myötä Taulukko 1. Savukkeesta syttyneiksi arvioitujen tulipalojen omaisuusvahingot (M€) 1.4.2009–31.3.2010 ja 1.4.2010–31.3.2011. Kun koko vuoden palokuolleiden määrä väheni 25 prosenttia, huhti–joulukuussa palokuolleiden määrä väheni peräti 29 prosentilla. Lisätöistä aiheutuvista kustannuksista veloitetaan työmäärän mukaan. Savukkeista syttyneiden tulipalojen määrä ei tosin ole vähentynyt niin paljoa kuin SM arvioi. 3.11. 050 5123 369 Ilmoitusmyynti ja tilaukset Minna Kamotskin Puh. Pelastuskalusto ja -varusteet 10 15.12. Myös tulevat tarpeet huomioon ottaen ne soveltuisivat hyvin palopäällystökoulutukseen, koska miehistökoulutus tulisi siirtymään Kuopioon. Palokuolemat 2010 2009 2008 2007 Kaikki tulipalot 80 107 107 85 Tupakoinnista syttyneet tulipalot 16 28 33 23 Taulukko 2. 2011, 61 sivua Tilaa kätevästi verkkokaupasta, verkkokauppa. alv
Liity ryhmään, osallistu keskusteluun, kerro mistä haluaisit lehdessä lukea ja anna arvokasta palautetta! SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO Janne Leinonen on aloittanut Suomen Palopäällystöliitossa ICT-kehityspäällikkönä 13.6.2011. jakso 25.–26.10.2011 20356 Hengityssuojainten huoltajakurssi Scott 27.–28.9.2011 200 € 2.9.2011 20034 Korkealla työskentelyn kouluttajakurssi 29.8.–2.9.2011 450/680 € 5.8.2011 20360 Korkealla työskentelyn kouluttajan jatkokurssi 20.–22.9.2011 285 € 26.8.2011 Sivutoimisen ja vapaaehtoisen henkilöstön täydennyskoulutus 20040 Sopimuspalokunnan päällikkökurssi 1. Nimityksiä. Pelastusopisto PL 1122 (Hulkontie 83), 70821 KUOPIO Puh. myös majoitus 2. jakso 27.–29.9.2011 300 € 26.8.2011 2. Hänen tehtäviinsä kuuluu mm. seuraavat koulutustilaisuudet: Kurssimaksu sisältää opetuksen, oppimateriaalin ja lounaan kurssipäivinä. Koulutustarjonta on nähtävillä Pelastusopiston www-sivuilla www.pelastusopisto.fi Ilmoittautumiset kursseille on suositeltavaa tehdä siten, että hakija täyttää ja lähettää kurssikuvauksen yhteydessä olevan sähköisen ilmoittautumislomakkeen. 071 875 0201. jakso 7.–11.11.2011 Järjestämme alkusyksyllä 2011 mm. jakso 10.–14.10.2011 870 € 9.9.2011 kurssin hintaan sis. Kurssien opetuksen sisällöstä antavat tietoja kurssien johtajat, jotka on nimetty yhteystietoineen kurssikuvauksien yhteydessä, puh. 071 875 0201 (vaihde) www.pelastusopisto.fi Pelastustieto on myös Facebookissa. Koulutusta Nro Kurssi Aika Kurssimaksu Haku päättyy Ammatillinen täydennyskoulutus 20020 Puomitikkaan kuljettajakurssi 15.–19.8.2011 485 € 15.6.2011 20134 Raskaan kaluston liikenneonnettomuuskurssi 17.–18.8.2011 220 € 29.7.2011 20290 Väestönsuojan tarkastajan kurssi 23.–25.8.2011 350 € 5.8.2011 20032 Hengityssuojainten huoltajakurssi Dräger 23.–25.8.2011 260 € 29.7.2011 20028 Johtaminen vaarallisten aineiden onnettomuuksissa 30.8.–1.9.2011 390 € 5.8.2011 20008 Palontutkinnan peruskurssi 5.–8.9.2011 520 € 19.8.2011 20024 Palomiesten ja ylipalomiesten pelastustoim. Hän viimeistelee maisteriopintojaan Tampereen yliopistossa Vuorovaikutteisen teknologian maisteriohjelmassa. johtamisen tk 12.–16.9.2011 650 € 26.8.2011 20004 Rakenteellinen paloturvallisuus 13.–15.9.2011 390 € 19.8.2011 20376 Sairaalan turvallisuuspäällikön peruskurssi 1. johtaa ”Pelastustoimi sosiaalisissa medioissa” -hanketta