40 Ylöjärven VPK voitti ensimmäisensä s.34 5 2012 21 .6 .. 8 Savunpoistoaukko kuormausnosturin risukouralla s. ”La planche” testaa s. ELOKUUTA TUHTINA TURVALLISUUSMESSUJEN ERIKOISNUMERONA Kunto kohdallaan. 26 Viisi pelastuslaitosta etsii keinoja syventää yhteistyötänsä s. PELASTUSTIETO 6/2012 ILMESTYY 30
459 € m en oy 60 62 01 2 Forerunner-sarja Tarpeen mukaan pelastustieto5-2012-garmin.indd 1 6.6.2012,23 11.10. 1349 € GPS 62 -sarja nüvi 2595LMT GPSMAP 720-sarja Forerunner 910XT sh. Puh 03 2531900 • www.suomenpelastuskeskus.fi. 319–559 € nüvi 2595LMT sh. 1149 € GPSMAP 720s sh. 249 € GPSMAP 720 sh. www.garmin.fi GPSMAP 62 sh. Pettämättömän laadukasta tekniikkaa kovaan käyttöön maailman johtavalta GPS-valmistajalta
saakka. Meriturvallisuutta pyritään pitämään yllä alusliikennettä valvomalla, mutta miten on hoidettu terroritai sabotaasiuhan torjunta laivoissa. Toivottavasti ehdotuksia tulee paljon ja toivottavasti alan yhteinen tunnustus saa kaikkien jakamattoman arvostuksen. Esimerkiksi Suomenlahdella liikkuu paljon laivoja, joissa matkustaa vuosittain miljoonittain ihmisiä. vuosikerta TOIMITUS: Esa Aalto päätoimittaja 050 5620 735 Kimmo Kaisto toimittaja, taitto & ulkoasu 044 728 0402 ILMOITUSMYYNTI JA TILAUKSET: Minna Kamotskin 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi KIRJANPITO JA TILAAJAPALVELU: Sinikka Toivonen 044 728 0400 tilaukset@pelastustieto.fi JULKAISIJA: Paloja pelastustieto ry. Pelastustoimessa on pyritty ottamaan haltuun entistä paremmin viranomaisten yhteistyötä erilaisissa tilanteissa. Jehumaljasta alettiin kilpailla 60 vuotta sitten. Pasilankatu 8, 00240 Helsinki Veijo Pursiainen kehittämispäällikkö 050 5123 369 INTERNET: www.pelastustieto.fi etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi KIRJAPAINO: Forssa Print 2012 ISSN 1236-8639 Aikakauslehtien liiton jäsen KANSI: Lasse Moisio johti Ylöjärven VPK:n ensimmäiseen Jehumaljavoittoon. PÄÄKIRJOITUS esa.aalto@pelastustieto.fi 5 /2 01 2 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti, 63. Kaikkien yhteinen vuoden palomies Vuoden palomies valittiin ensimmäisen kerran 30 vuotta sitten. Erilaisia, yllättäviäkin, tilanteita varten pitäisi kyetä varautumaan. 40 Ylöjärven VPK voitti ensimmäisensä s.34 5 2012 21 .6 . Vuoden palomies nimetään syyskuussa Tampereella järjestettävillä Turvallisuus-messuilla. Kuva: Janne Strömmer. Koska näemme kilpailemassa rintarinnan ammattilaiset ja vapaaehtoiset?. Maineikkaaseen historiaan kannattaa tutustua: www.vuodenpalomies.fi P.S. Uudessa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa todetaan, että turvallisuusviestintää pitää kehittää maahanmuuttajille selkokieliseksi turvallisuuspalveluiden saatavuuden varmistamiseksi ja heikosti suomen tai ruotsin kieltä osaavien henkilöiden asema tulee huomioida paremmin kansalaisten turvallisuuteen liittyvässä viranomaisviestinnässä. Laivoissa ei ole järeitä turvatarkastuksia, vaan niin halutessaan, pahaa aikova saa melkoisen helposti sellaista myös aikaiseksi. Olisiko turvallisuuteen merellä syytä kiinnittää myös tässä mielessä huomiota. 26 Viisi pelastuslaitosta etsii keinoja syventää yhteistyötänsä s. Merellä seilaa turvallisuusriski Onnettomuudet ja muut poikkeustilanteet yllättävät aina. 8 Savunpoistoaukko kuormausnosturin risukouralla s. Lentoturvallisuuteen on erityisesti vuoden 2001 syyskuun terrori-iskujen jälkeen kiinnitetty paljon huomiota. PELASTUSTIETO 6/2012 ILMESTYY 30. Vuoden palomies on hyvä ja pitkät perinteet omaava tunnustus. ”La planche” testaa s. Tänä vuonna kisan voitti ensimmäisen kerran Ylöjärven VPK. P.S. Tästä on hyvänä esimerkkinä tässä lehdessä esiteltävät harjoitukset Kotkassa ja Kurikassa. ELOKUUTA TUHTINA TURVALLISUUSMESSU JEN ERIKOISNUMERONA Kunto kohdallaan. Ehdotuksia tämän vuoden palomieheksi voi tehdä 31.7. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella työskentelee turvallisuuskouluttajana Somaliassa syntynyt Mohamed Hussein Mohamed, joka osaltaan toteuttaa tätä hallituksen hyväksymää tavoitetta. Viime vuosina meitä ovat järkyttäneet nuorten henkilöiden tekemät joukkosurmat, joista viimeisin koettiin Hyvinkäällä
40 Ylöjärven VPK voitti ensimmäisensä s.34 5 2012 21 .6 . Pitäisikö pelastusjohtajan kelpoisuusehtona olla vain ylempi korkeakoulututkinto. Hätäkeskuksia on kohta kuusi. 8 Savunpoistoaukko kuormausnosturin risukouralla s. Helsingin pelastuslaitos aloitti syyskuussa 2011 pelastajien pätevöittämisen lähihoitajiksi oppisopimuskoulutuksena uuden ensihoitoasetuksen mukaisesti. Valitse kysely Pitäisikö pelastustoimen vakinaisen henkilöstön varallaolojärjestelmä lopettaa. 21 harjoitus Laajin viranomaisten tänä vuonna järjestämä yhteistoimintaharjoitus toteutettiin Kotkassa Mussalon sa tamassa toukokuussa. Pitäisikö pelastuslaitoksia olla yhtä paljon. Ei 70.8% Kyllä 29.2% Paloja pelastustieto ry, Pasilankatu 8, 00240 Helsinki, puh 044 728 0400 ETUSIVU MEDIATIEDOT TILAUKSET ARKISTO JULKAISIJA LINKIT YHTEYSTIEDOT Ovatko pelastustoimeenkin tulevat uudet yksikkötunnukset tarpeelliset. 16 Somaliasta Suomeen muuttanut Moha med Hussein Mohamed on työskennellyt helmikuusta alkaen turvallisuuskouluttajana LänsiUudenmaan pelastuslaitoksella. Hän totesi juhlapuheessa myös, että val tiosta tulee pelastustoimen isäntä s. Klikkaa www.pelastustieto.fi ja anna äänesi seuraavassa nettigallu pissa! Ehdota mistä aiheesta haluaisit tulevan gallupin. 26 Viisi pelastuslaitosta etsii keinoja syventää yhteistyötänsä s. Pelastusyli tarkastaja Einari Kapiainen pahoitteli avustuksen epäämistä. Remontissa kun ei tehty tallipaikkoja paloautoille. Mikä seuraavista, ei välitöntä vaaraa, aiheuttavista tehtävistä on mielestäsi turhin pelastuslaitoksille. Pitäisikö pelastustoimen vakinaisen henkilöstön varallaolojärjestelmä lopettaa. Tekevätkö pelastuslaitokset paljon sellaisia tehtäviä, jotka eivät niille tosiasiallisesti kuuluisi. Piatta Rulja 34 Ylöjärven VPK nappasi ensimmäisen voiton 36 Kilpailukulttuuri rantautuu Saviolle Elina Lindholm 38 40vuotias SPLY esittäytyy 40 Savunpoistoaukko risukouralla 42 Palokuntatyötä rapakon takana Kalle-Erik Vähäkylä 48 Nou Hätä! voitto Kuopioon Eevi-Kaisa Yrjölä 58 Suomalainen malli pärjää Euroopassa Ari Vakkilainen 59 "Hemmetin hieno mies" Marko Partanen 60 Pelastusopistossa kaikui suvivirsi Mervi Parviainen VAKIOT 33 Vieraanamme: Hannes Markkula 54 Mirafoni: Mira Leinonen 55 Keskustelua: Kari Sankkila, Raija Kuosmanen 56 Ulkomailta: Risto Lautkaski uusi paloasema nettigallup Kysyimme nettigallupissa ”Pitäisikö pelastustoimen vaki naisen henkilöstön varallaolojärjestelmä lopettaa. ”. kuukauden kasvo tässä numerossa PELASTUSTIE TO 6/2012 ILMESTYY 30. Ranskasta Suomeen muuttanut Lounes iloitsee bonusammatista. s. Virolahden VPK:n paloasema oli päässyt jo huonoon kuntoon, mutta palokunta ei saanut Palosuojelura hastolta rahaa aseman korjaamiseksi. Hän on kertonut erityisesti ensihoitajille, miten pitää toimia, kun työtehtävässä kohtaa maahan muuttajan, erityisesti muslimin. ELOKUUTA TUHTINA TURVALLISUU SMESSUJEN ERIKOISNUM ERONA Kunto kohdallaan. s. 45 SIVU 51 Opinnäytteitä Pelastusopistosta 5 /2 01 2 21.6.2012 8 Viisi pelastuslaitosta syventämässä yhteistyötä 13 Kalustetehdas tulessa Kurikassa Matti Peurala 18 Onnettomuuksien ehkäisy kehittynyt suotuisasti Olavi Kallio ja Reijo Tolppi 22 Kukaan ei jumppaa toisen puolesta Piatta Rulja 24 Paluu liikuntaharjoittelun perusteisiin Piatta Rulja 26 Erilainen ranskalainen punnerrus 28 Kylmää maratonkyytiä Tukholmassa 30 Tavoitteena positiivinen elämäntapa Sari Järvinen 32 Tyhjiä lupauksia täynnä. 10 Keskiviikko, 13.06 2012 10:42 Etusivu Palaute Sivukartta Pitäisikö pelastustoimen vakinaisen henkilöstön varallaolojärjestelmä lopettaa. s. Mukana oli kaikkiaan 14 toimijaa. Harjoituksessa käytettiin myös Karhulan VPK:n suur tehoruiskua. Pitäisikö pelastustoimen vakinaisen henkilöstön varallaolojärjestelmä lopettaa?. Selvä enemmistö vastaajista on säilyttämisen kannalla. koulutus Karim Lounes oli juuri valmistumassa pelastajakurssilta, kun hän sai kuulla kymmenen kuukauden lisäopinnoista. ”La planche” testaa s
päivän iltana valitsi Helsingin kaupunginvaltuusto puolimiljoonaisen pääkaupungin uudeksi palopäälliköksi edesmenneen palopäällikkö Tor Sundquistin seuraajaksi palomestari Olavi (Olli) Oskari Lylyn. 5) Antennin alastulojohdon saa asentaa vain yhteen huoneistoon avautuvaan ilmahormiin, ei kuitenkaan höyrynpoistohormiin. Palontorjunta – Brandvärn 50 vuotta sitten 5/2012 5 Suomen Palopäällystöliiton paloteknillinen valiokunta on antanut TV-antennien kiinnityksestä seuraavan selvityksen: Yleensä on ulkoantenni kiinnitettävä rakennuksen runkoon. Sen kalustossa sen paremmin kuin miehistössäkään ei ole mitään erityistä huomautettavaa, mutta jokaisessa laitoksessa on luonnollisesti aina parantamisen varaa.”, kertoi Lyly lehdellemme. Tämän vuoden kosteiden heinänkorjuusäiden perusteella on pelättävissä latoihin korjattujen heinien itsesytytysvaara lähestyvän syksyn aikaan. 6) Mikäli ilmahormi muurataan alhaalta umpeen, voidaan sen kautta vedetty antennin alastulojohto haaroa tarvittaessa eri huoneistoihinkin hormiin tehtävien aukkojen kautta, mitkä aukot on kuitenkin tiivistettävä. 2) Antennien ja sen osien pienin sallittu etäisyys katolla olevista kulku teistä saa vaakaAntennien Kiinnityksestä suorassa suunnassa olla 0,5 m pystysuorassa suunnassa 2 m. Vanha keino on suolata heinät varastoitaessa. 4) Jotta savupiippuun tai ilmanvaihtohormiin tulevien antennikiinnikkeiden rasitus ei kohdistuisi vain kahteen tiiliriviin, on piipun se kulma, jossa kiinnikkeet ovat, varustettava kummankin kiinnikkeen alle ulottuvalla kulmaraudalla. se, että kaupunki hankkii pian täysin uuden konetikasauton, jonka nostokorkeudeksi tulee 37 metriä. Kevytrakenteisen yksityisen antennin kiinnitys voidaan sallia paloviranomaisen erityisellä luvalla savupiippuun tai ilmanvaihtohormiin ottaen huomioon seuraavaa: 1) Antenni on sijoitettava piipputikkaiden vastakkaiselle puolelle siten, ettei se ole tiellä piipulle noustessa. Ruiskuautokantaa uusitaan määräaikasuunnitelman mukaisesti ja uusia ruiskuautoja hankitaan pian kolme kappaletta. Lämpö syvällä heinissä voi esimerkiksi aiheuttaa heikkoa savua tai paahdettujen jyvien tai kahvin tuoksun. ”Kalustopuolelta kannattaa mainita mm. Suunnitelmiin kuuluu vielä koko ruiskuautokannan lisääminen nykyisestään. Pistokokeen voi suorittaa vaikkapa pitkällä rautatangolla, joka tungetaan heiniin ja jonka lämpötila tarkastetaan muutaman tunnin kuluttua. Mainittakoon, että sähkötarkastuslaitokselta on tulossa ”Määräykset vastaanottoantennien rakenteista”, jotka muun ohessa sisältävät myös edellä mainitut asiat. Palopäällikkö Olli Lyly on syntynyt Oulussa 9.7.-07 ja ollut paloalalla 55:stä ikävuodestaan 35 vuotta. Soratien kirjoittama ”Palotarkastajan opas”, joka on lähinnä tarkoitettu käytettäväksi oppaana kuntien sekä teollisuusja liikelaitosten palotarkastustyössä ja oppikirjana jatkokursseilla.. Tarvittaessa voidaan kulmarauta vaatia sijoitettavakoi myös piipun muiden kulmien kiinnikkeiden tai kiinnitysvanteiden alle. Hän torjui lisäksi ne julkisuudessakin esiintyneet väitteet, joiden mukaan kaupungin palokunta syyllistyisi liian runsaaseen veden käyttöön: ”Meillä otetaan huomioon palon laatu ja palokuorma samalla tavoin kuin muuallakin, enkä sen vuoksi katso vedentuhlausväitteessä olevan perää.” Kaluston määrän ja laadun kohentamiseksi on suunnitelmia ja samanaikaisesti tullaan lähitulevaisuudessa nostamaan myös miehistön koulutustasoa. Hän on aloittanut palouransa syntymäkaupungissaan, jatkanut menestyksellisesti Viipurissa ja siirtynyt sieltä 17 vuotta sitten Helsingin kaupungin palolaitoksen palvelukseen. Itsesytytysvaara voi syntyä varastoinnin jälkeen myös vuotavasta katosta, seinistä ja lattiasta. Jos itsesytytysvaara on olemassa, on syytä päivittäin tarkkailla mahdollisia merkkejä syttymisestä. 3) Antennin ja sen osien pystysuoran etäisyyden savupiipun tai ilmanvaihtohormin yläpäästä tulee olla vähintään 2 metriä. Jos korjattujen heinien kosteusprosentti on ollut suurempi kuin 20-25 prosenttia, syntyy heinissä helposti bakteeriprosessi, heinät saavat "kuumetta" ja syvällä heinämassojen puristuksessa nousee lämpötila aina hehkumispisteesen asti. OLLI LYLY VALITTIIN HELSINGIN PALOPÄÄLLIKÖKSI Myöhään kesäkuun 27. Varoitus kosteiden heinien itsesytytyksestä Mikäli itsesytytysmerkkejä havaitaan, ei pidä ryhtyä omin avuin hajoittamaan heinäkasaa, sillä silloin pääsee ilma vapaaseen kosketukseen hehkuvien heinien kanssa ja seurauksena on kuumentuneiden heinien roihahtaminen paloksi. ”Helsingin nykyinen palokunta on itsessään hyvä. Tähän hormiin ei saa tehdä muihin tiloihin johtavia aukkoja. Oikein on sen sijaan kutsua välittömästi paikalle palokunta ja antaa sen ensin kostuttaa hehkuvia heiniä ja sen jälkeen poistaa ladosta märkä heinäkerros kunnes paloherruus saavutetaan. SUOMEN PALOSUOJELUYHDISTYS Palotarkastajan opas Suomen Palosuojeluyhdistyksen toimesta on elokuussa ilmestynyt yhdistyksen puheenjohtajan dipl.insinööri A. Uuteen virkaan valittaessa hän toimi Helsingin toiseksi suurimman paloaseman, Kallion paloaseman, päällikkönä
Tarkoituksena on, että koko C-halli tyhjennetään ihmisistä eri poistumisreittejä käyttäen. Jatkotyössä selvitetään myös yleisten ammatillisten oppilaitosten hyödyntäminen jatkokoulutusväylinä. V altio ei tule rahoittamaan Helsingin pelastuskoulun toimintaa. Pelastusylijohtaja Pentti Partanen toimii sisäministeriön kansliapäällikkönä 1.6.-31.8.2012 tai siihen asti , kun uusi kansliapäällikkö aloittaa virassaan. Tässä olisi tarkoitus selvittää koulutuksen kokonaisuutta, Oksanen sanoo. Siinä tarvitaan myös pelastuslaitosten, Pelastusopiston sekä opetushallituksen ja opetusministeriön sekä sosiaalija terveydenhuoltoalan oppilaitosten hyvää yhteistyötä. Siksi sitä kannattaisi jatkaa. Syksyllä ryhdytään omissa hankkeissaan selvittämään tutkimusja kehittämistoiminnan verkostomaista yhteistyötä. Tilannetta seurataan tulossopimuksen toteutumisen yhteydessä. – Yhteistyössä SPEKin kanssa päätimme toteuttaa Turvallisuus-messuilla tiettävästi Suomen suurimman poistumisharjoituksen ensimmäisenä messupäivänä. Tarkoituksena on testata käytännössä, kuinka suuri messuhalli saadaan tyhjennettyä nopeasti ihmisistä ison tapahtuman aikana. Tampereen Messut Oy ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK toteuttavat Suomen suurimman poistumisharjoituksen turvallisuusalan suurmessutapahtuman avajaispäivänä 5.9.2012 klo 13.30. – Myös lisäja täydennyskoulutuksen työnjakoa tulee selkiyttää opiston ja koulutusta antavien järjestöjen kesken, Tarja Oksanen toteaa. Ensimmäisen kerran pelastusosaston osastopäällikkö toimii kansliapäällikkönä. Partanen on kansliapäällikön ensimmäinen sijainen. Myös ensihoitotehtäviin vaadittavaa lisäkoulutusta pohditaan, siinähän Helsingin pelastuslaitos on näyttänyt mallia muille. Poistumisharjoitus sopii myös erinomaisesti Pohjoismaiden suurimman turvallisuusalan messutapahtuman teemaan. Koulutustyöryhmän esiin nostama ajatus ei toteudu, koska valtionavustukset vedetään pelastustoimesta ensi vuoden alusta lukien. – Lisäksi lähinnä virkatyönä tullaan selvittämään ammattikorkeakouluja koskevan lainsäädännön ja rahoituksen vaikutus pelastustoimen koulutukseen. – SPEK on aloittanut oman koulutusselvityksensä, joka on mielestäni tarpeellinen, koska siinä on tarkoitus käydä läpi koulutussisältöjä. Turvallisuusalan kolmipäiväinen suurmessutapahtuma täyttää kokonaisuudessaan Tampereen Messuja Urheilukeskuksen kolme hallia ja ulkoalueet, mutta poistumisharjoitus tullaan järjestämään vain C-hallissa. Sisäasiainministeriön johtoryhmä linjasi jatkotoimenpiteet koulutusselvityksessä. Hanke tullaan perustamaan myös vapaaehtoisten palokuntalaisten koulutuksen tulevaisuuden suunnittelua varten. – Pelastusopiston opiskelijoiden aloitusiän alentamiseksi Pelastuskoulu jää ilman valtionapua opisto etsii mahdollisia keinoja. Sisäministeriön edellinen kansliapäällikkö Ritva Viljanen siirtyi kesäkuun alussa Helsingin kaupungin apulaiskaupunginjohtajaksi. Kansainväliset Turvallisuus-, Securityja Työhyvinvointi-messut järjestetään 5.–7.9.2012 Tampereen Messuja Urheilukeskuksessa. Partanen toimii kansliapäällikkönä Turvallisuusmessuilla järjestetään poistumisharjoitus 6 5/2012. Hallitusneuvos Tarja Oksasen mukaan mahdollista voi olla palkata päätoiminen henkilö vetämään hanketta. Toivomme, että näytteilleasettajat ja messuvieraat osallistuvat aktiivisesti tähän harjoitukseen, joka tulee olemaan paitsi erittäin hyödyllinen, myös erinomaisesti messujen sisältöön sopiva ohjelmanumero, kertoo Turvallisuusja Työhyvinvointi-messujen projektipäällikkö Veli-Pekka Rouvali Tampereen Messut Oy:stä. Hän on kansliapäällikkyytensä ajan virkavapaalla pelastusylijohtajan tehtävästä ja hänen ensimmäisenä sijaisenaan toimii hallitusneuvos Esko Koskinen
Hidastusmatto hidastaa onnettomuuspaikan ohimenevän liikenteen nopeutta huomattavasti. Liian suurella tilannenopeudella ajavat autoilijat aiheuttavat usein lisäonnettomuuksien riskin ja hengenvaaran palomiehille. Palvelujen turvaamiseksi on tärkeää löytää ratkaisuja esille tulleisiin ongelmiin yhteistyössä palokuntayhdistyksen, pelastuslaitoksen, kunnan, työnantajatahojen ja muiden toimijoiden, kuten esimerkiksi kyläyhdistysten kesken. Vapaaehtoisten saatavuutta halutaan vahvistaa Helsinkiin hidastusmatot. Hidastusmaton korkeus on viisi senttiä, jonka kanssa käytetään sulkupylväitä. Sopimuspalokuntien toimintavalmiudesta on sovittu palokuntasopimuksissa ja palokuntien tulee lähteä hälytyksiin palokuntasopimuksessa sovitussa ajassa ja vahvuudella. Turvallinen Suomi – Pro Securitate -tunnustuksella huomioidaan vuosittain henkilö, yhdistys tai yritys, joka on toiminnallaan tehnyt Suomea turvallisemmaksi, edistänyt pelastustoimen tai hätäkeskuslaitoksen ammattilaisten asemaa, tai toiminut esimerkillisesti pelastusja hätäkeskusalalla. Palomiestyön ohessa Tiitta opiskeli diplomi-insinööriksi ja valmistuttuaan teki työjaksoja työturvallisuusja koulutustehtävissä Tampereen teknillisellä korkeakoululla, Työterveyslaitoksella ja UPM Kymmenessä. Vuonna 1996 Paavo Tiitta aloitti 16 vuotta kestäneen työuransa Kuopion pelastusopistossa, jossa hän toimi muun muassa yliopettajana ja apulaisrehtorina. Helsingin pelastuslaitokselle on hankittu hidastusmatot, joita tullaan käyttämään liikenneonnettomuuspaikoilla, joissa pelastusyksiköt työskentelevät. Tähän on väestön vähenemisen ja työelämän vaatimusten lisäksi voinut vaikuttaa moni tekijä, kuten työssäkäyntialueen laajeneminen ja työn luonne. Toukokuun alussa hän siirtyi Pohjois-Savon pelastuslaitoksen riskienhallintapäälliköksi. Viimeksi mainittu on voinut johtaa tilanteisiin, että hälytyksiin ei etäisyyden johdosta ehditä tai työstä ei sen luonteen vuoksi voida irrottautua. Sen myöntää Suomen Palomiesliitto. 5/2012 7 Vuoden 2012 Turvallinen Suomi -tunnustuksen sai Pohjois-Savon pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Paavo Tiitta. Hän tuli pelastusalalle vuonna 1984 ja toimi uran alkuvaiheessa palomies-sairaankuljettajana Tampereella ja Vantaalla. Tunnustuksen myöntämisessä ratkaisevinta oli Tiitan työura, joka kokonaisuudessaan on ollut pitkä ja vakuuttava. Vastaavan valmiuden saavuttaminen ammattihenkilöstöä palkkaamalla on taloudellisista ja tehokkuussyistä ongelmallista. Paavo Tiitan kanssa tunnustusta oli juhlimassa vaimo Liisa. Valtioneuvoston hyväksymässä ohjelmassa toteutus on ajoitettu ensi vuodelle. Helsingin pelastuslaitos on Suomen ensimmäisiä pelastuslaitoksia, joissa hidastusmatot otetaan käyttöön. On arvioitu, että viime vuosina sopimuspalokuntien on ollut aikaisempaa vaikeampaa saavuttaa palokuntasopimusten mukaisia vahvuuksia erityisesti päiväsaikaan. Uhkana on sopimuspalokuntien määrän väheneminen ja niiden paloasemaverkoston harveneminen. Kuntien vastuulla olevat pelastuslaitokset ylläpitävät alueensa riskien edellyttämää toimintavalmiutta vuorokauden ympäri kaikkina päivinä. Erilaisissa kansallisissa ja kansainvälisissä työryhmissä toimiessaan, Tiitta on pitänyt aktiivisesti esillä pelastustoimen kentän näkökulmaa. Harvaan asutuilla alueilla toimintavalmius on pääosin vapaaehtoishenkilöstön varassa. Hän on tunnettu paitsi uusien palomiessukupolvien kasvattajana, myös pelastusalan vaikuttajana ja käytännönläheisenä kehittäjänä, joka ei ole unohtanut omia juuriaan. Kolmannessa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa halutaan vahvistaa vapaaehtoisten saatavuutta turvallisuusja hälytystehtäviin ja selvittää, kuinka palokuntasopimuksiin kirjatut vahvuusvaatimukset täyttyvät maan eri osissa. Pelastuslaitosten toimintaa valtakunnallisesti ohjaavaa sisäministeriön toimintavalmiusohjetta hän on ollut työstämässä pariinkin otteeseen. – Paavo Tiitta on säilyttänyt kyvyn katsoa asioita pelastuslaitosten miehistön näkökulmasta, ja pyrkii työssään tekemään asioita kentän hyväksi, kertoo TurvalliTurvallinen Suomi tunnustus Paavo Tiitalle nen Suomi -palkintolautakunnan puheenjohtaja Ilkka Mustakangas. Taajamissa sopimuspalokunnat ovat ammattihenkilöstölle tärkeänä tukena ja reservinä. Taajamissa toimintavalmius rakentuu päätoimisen ammattihenkilöstön varaan. Hidastusmatot ovat olleet Helsingin pelastuslaitoksella kokeilussa 1,5 vuotta ja kokemukset niistä ovat olleet myönteiset
8 5/2012 M ukana yhteistyötä suunnittelemassa ovat Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Etelä-Karjalan sekä Kymenlaakson pelastuslaitokset. Myös sisäministeriö ja Puolustusvoimat ovat mukana tukemassa hanketta. Itä-Suomen alueen pelastuslaitokset ovat aloittamassa muutakin yhteistä, sillä Tekes antoi 84 000 euroa teknologiahankkeelle, jolla pyritään parantamaan alueen CBRNE-valmiutta. – Kaiken lähtökohta on palvelujen tuottaminen entistä paremmin ja tehokkaammin. Myös joku laitos voi muiden puolesta hoitaa joitakin tehtäviä, joista muut maksavat tietyn korvauksen. Juuri nyt emme ole kuitenkaan käynnistäneet muuta yhteistyötä varten mitään erillistä hanketta, vaan valmistelua on tehty normaalina virkatyönä. Meillä on vastuu kehittää omaa palvelukonseptia, kun tiedämme, miten isoja muutoksia ympärillämme tapahtuu. Resurssit niukkenevat Hän huomauttaa, että palveluja on kyettävä tuottamaan jatkossa entistä niukemmilla resursseilla. Kysymys voi olla yhteisen yrityksen, esimerkiksi osaamiskeskuksen, tai poolin perustamisesta. – Yhteistyötä olemme tähänkin asti tehneet muutoinkin kuin kalustoja varustehankinnoissa. Olemme tuottaneet yhteistä koulutusmateriaalia ja yhteistä palvelutuotantoakin on jonkin verran ollut. Lokka sanoo, että tavoitteena ei ole perustaa yhtä, yhteistä pelastuslaitosta, mutta hallinnollistenkaan rajojen muuttamista ei suljeta pois, jos käytäntö osoittaa, että siten toimimalla saavutetaan suurimmat hyödyt. Mitä hyötyä saavutamme sillä, että tuottaisimme joitakin toimintoja yhteistyönä. Viisi laitosta syventämässä yhteistyötä Itäja Kaakkois-Suomen viisi pelastuslaitosta suunnittelee syventävänsä yhteistyötä. – Etukäteen emme sulje pois mitään vaihtoehtoja, hän korostaa. Nyt selvitämme, onko tarpeen syventää sitä. Teksti: Esa Aalto. Toteuttamistapoja on useita erilaisia. Etelä-Savon pelastusjohtaja Seppo Lokka sanoo, että nyt on käynnissä alustava selvitys, miten yhteistyötä aletaan viedä eteenpäin. Tähän asti yhteistyötä on tehty erityisesti kalustohankinnassa. Saavutammeko systemaattisemmalla toimintatavalla suurempia hyötyjä. Ne tulevat toimimaan uuden ItäSuomen hätäkeskuksen alueella, joka luo viitekehyksen toiminnalle. Mahdollisesti jo ensi vuonna ne toteuttavat yhdessä jonkinlaista palvelutuotantoa. – Sekin hanke voi tuoda mukanaan yhteistyömuotoja tähän tarpeeseen
– Kesän aikana asiaa valmistellaan. Laajempi toimintapa voi myös tarjota työntekijöille mieleistä tehtäväkiertoa. Tekes rahoittaa 84000 eurolla pelastuslaitosten CBRNE-valmiuden kehittämistä.. Kun jokaisen laitoksen ei tarvitse varata resursseja kaikenlaisiin tehtäviin, pitää Lokka myönteisenä sitä, että esimerkiksi kenttätyöhön voitaisiin vapauttaa lisää resursseja. – Ihmiset voivat keskittyä omiin tehtäviinsä, kun nyt on paljon tilanteita, joissa yksi työntekijä joutuu hoitamaan montaa erilaista osaamisaluetta. Joka tapauksessa toiminnan pitää olla hyvin johdettua ja järjestelmällistä. 5/2012 9 Viisi laitosta syventämässä yhteistyötä Ei raskaita organisaatioita Seppo Lokka korostaa, että yhteistyöllä hoidettavia asioita varten ei pidä perustaa raskaita organisaatioita, vaan toiminnan pitää olla joustavaa ja tehtävät määrittelevät sen tarpeen. Yhteistyö voi lähteä liikkeelle myös vaiheittain kun löytyy sopivat tehtävät. – Tulosvastuullisuus on myös aina huomioitava. Alueellisten yhteistyökokonaisuuksien etsiminen on hänen mielestään järkevää, sillä kaikkia tehtäviä ei kannata keskittää valtakunnallisiksi. – Poliittisen ja virkamiesjohdon kanssa olen asiasta keskustellut ja he ovat näyttäneet vihreää valoa, Seppo Lokka sanoo. – Alueellisessa osaamiskeskuksessa voisi olla esimerkiksi viestinnällistä osaamista tai se voisi antaa tukea johtamisjärjestelmän tarpeita varten. Pelastusjohtajat ovat keskustelleet viiden pelastuslaitoksen yhteistyön syventämisestä, kertoo pelastusjohtaja Seppo Lokka
Kyse oli myös Seveso-toiminnanharjoittajien harjoituksesta. Toisesta vaunusta alkoi vuotaa kemikaalia, joka syttyi palamaan ratapihalla. Lastauksen yhteydessä lastausletku repeytyi ja samalla laiturille valui herkästi haihtuvaa kemikaalia. (International Maritime Organisation) IMO-kenttä on alue, jolla säilytetään IMO:n vaaralliseksi luokittelemaa tavaraa. Harjoitusta johtanut pelastuspäällikkö Ilpo Tolonen sanoo, että viranomaisyhteistyö sujui hyvin, ja isossa harjoituksessa suunnittelu toimi. Harjoituksen kohteena oli kemikaalilaivan lastauksessa tapahtunut onnettomuus. K ymenlaakson pelastuslaitokselta harjoitukseen osallistui 81 henkeä ja lisäksi pelastuslaitoksen nimeämät tarkkailijat seurasivat harjoitusta. – Harjoitus osoitti, että pitää edelleen hioa toimintamenetelmiä ja kalustoa, jotta saadaan suuri määrä vettä kulkemaan 500 metrin päähän ongelmitta. Suunnitellut vaahtoiskut toimivat, kun kiinteät sammutusjärjestelmät ovat satamissa toiminnassa, kuten on HaminaKotka Satama Oy:n satamissa. Lyhyemmällä matkalla se ei tuota ongelmaa. Mukana oli kaikkiaan 14 toimijaa. Räjähdys johtuu kiehuvan nesteen ja höyryn laajenemisesta. Kymenlaakson pelastuslaitos vastasi harjoituksen yleisjohdosta johtokeskusautosta. Vaahtoiskun tavoitteena oli siirtää paloletkuilla noin 500 metrin päähän merestä vettä 22 000 litraa minuutissa yhden satama-alueen toimivan yrityksen terminaaliin. Laki antaa ohjeet toiminnalle: Pelastuslaki 46§ yhteistyö pelastustoiminnassa Pelastuslaki 48§ erityistä vaaraa aiheuttavien kohteiden ulkoinen pelastussuunnitelma Pelastuslaki 14§ ja 15§ omatoiminen varautuminen ja pelastussuunnitelma BLEVE (lyhenne sanoista Boiling liquid expanding vapour explosion) on paineellisille nestekaasusäiliöille ominainen räjähdystyyppi. Sataman portilta annettiin koko alueelle yleinen vaaramerkki. IMO YK:n alainen organisaatio, jonka tavoitteena on edistää meriturvallisuutta, ehkäistä ympäristövahinkoja ja vähentää merenkulkua koskevia rajoituksia. 10 5/2012 Laajin viranomaisten tänä vuonna järjestämä yhteistoimintaharjoitus toteutettiin Kotkassa Mussalon satamassa toukokuussa. Portit suljettiin. – Sammutusvesiputkiston kapasiteetti niissä on esimerkiksi Mussalon satamassa 57 000 litraa minuutissa ja silloin palokunnan vaahtoiskujen toteuttamisessa ei ole ongelmia. Operatiivista toimintaa oli viidessä kohteessa. Muutamaa minuuttia myöhemmin kemikaaliratapihan eteläpäässä suistui tuntemattomasta syystä vaihteessa kaksi vaunua raiteilta. Toiminnanharjoittajat määräsivät henkilökuntansa ja muuta alueella olevat henkilöt sisätiloihin. Satama käynnisti välittömästi oman pelastussuunnitelman mukaisen toiminnan. Yhteistoimintaharjoituksessa testattiin sataman ISPS-valmiutta, eli ohjeistusta, jonka tarkoituksena on lisätä meriturvallisuutta satamissa ja laivoilla. Samalla käytiin myös kemikaaliratapihaharjoitus, koska kyseessä on vaarallisten aineiden kuljetusta ja tilapäistä säilytystä harjoittava satama-alue. Kemikaalia pääsi laiturilta myös mereen useiden minuuttien ajan. Viranomaisyhteistyö sujui Kotkan suurharjoituksessa Suuren vesimäärän kuljettaminen 500 metrin matkalla tuottaa ongelmia Teksti: Esa Aalto Kuvat: Kymenlaakson pelastuslaitos Harjoituksessa käytettiin Karhulan VPK:n suurtehoruiskua.. VR ryhtyi hätäilmoituksen tekemisen jälkeen siirtämään lähimpiä vaunuja pois vahinkopaikalta
Säiliö määrättiin käyttökieltoon siihen saakka kunnes asianomainen tarkastusviranomainen on tarkastanut säiliön rakenteet ja hyväksynyt säiliön takaisin käyttöön. Syttyneen säiliön tilavuus on 225 m³ ja korkeus noin 8 sekä halkaisija 6 metriä. Bleve poltti kaiken palamiskelpoisen suojaamattoman materiaalin noin 300 metrin säteellä. Samassa vallitilassa on toinen lähes vastaavanlainen säiliö. Säiliön tyhjennyksen valmistelut toteutetaan siten, että lämmöt lasketaan alle 100 ºC:een. Tehdas alue määrättiin eristettäväksi ja VR Transport määrättiin siirtämään läheisellä kemikaaliratapihalla olevat vaunut kauemmaksi. Paineaalto särki ikkunoita 500 metrin säteellä. Säiliössä tapahtui itsesyttyminen ja säiliöpalo havaittiin 17.08 ja siitä tehtiin heti hätäilmoitus. Säiliössä on paloeristys. Teksti: Ilpo Tolonen pelastuspäällikkö Kymenlaakson pelastuslaitos Kuva on otettu viereisen yhtiön katolta. Vaahdotus suoritettiin irtotykein ja heti oli havaittavissa, että osa vaahdosta lentää säiliön yli ja osa jää ”lyhyeksi”. Paikalle kello 17.27 saapunut päällystöpäiBitumisäiliö paloi Haminan nestesatamassa vystäjä P3 laajensi jo matkalla hälytettyä vastetta. Säiliössä oli syttymishetkellä arviolta 40–50 tonnia bitumin kiintoainesta. Vaahtoautossa on 10000 litraa vaahtoa. Vesi vaahtoauton pumpulle otettiin terminaalin vesiasemasta. L&T Recoil on uudehko laitos, jossa jalostetaan käytettyjä voiteluöljyjä uusiokäyttöön. Vaahtoisku I muutettiin vaahtoisku II:ksi, kun paikalle saapui vaahtoauto ja nostolavaauto. Pelastusyksiköt saapuivat paikalle 15 minuuttia vuodon syttymisestä. Vaahtoisku I:n teho on noin 1200–2500 litraa vesivaahtoseosta minuutissa riippuen käytettävistä kärjistä. 5/2012 11 Haminassa syttyi bitumisäiliöpalo 19.3.2012 kello 17.08 L&T Recoilin terminaalissa. Eristämisen jälkeen vahinkopaikalle jäi neljä vaunua. Aika-ajoin joudutaan jähmettynyt osa poistamaan kauhomalla ja toimittamaan hävitettäväksi. TOJE toiminta ja sen henkilöstön toiminta oli erinomaista tilanteen aikana. Säiliön katto saatiin nostettua takaisin kello 20.30, mutta jälkivartiointia jatkettiin seuraavaan aamuun kello 8.00 saakka. Käytössä oli lähes uusi johtokeskusauto johtamisvälineineen. Paikalle saapunut P20 otti yleisjohdon tilanneselvityksen jälkeen kello 17.54 ja samalla perustettiin TOJE johtokeskusautoon. Uhkana bleveräjähdys Harjoitukseen osallistui kaikkiaan 24 pelastusyksikköä ja kuusi ensihoitoyksikköä sekä yksi ensivasteyksikkö. Palon sammuttamisen jälkeen jouduttiin sammuttamaan ja raivaamaan kyteviä eristeitä noin kahden tunnin ajan. Kuumien pisteiden etsimisessä käytettiin lämpökameraa. ja otettu ensimmäinen 25 tonnin kuorma ja laitettu kansi paikalleen. Kaikkiaan paikalla oli 16 pelastustoimen ajoneuvoa. Nyt kansi oli avattu 14.3. Laitos sijaitsee HaminaKotka Satama Oy:n Haminan nestesatamassa. ja säiliöstä otettiin noin 15–20 tonnia. P3 arvioi, että lisäveden selvitys vie liikaa aikaa. Prosessissa säiliöön siirretty bitumimassa ei ole tasalaatuista ja bitumista osa jähmettyy huonosti pumpattavaksi. Vaahto syötettiin nostolava-auton korin kiinteään tykkiin, jolloin kaikki vaahto saatiin ohjattua säiliöön. P3 määräsi selvitykseksi vaahtoisku I:n, joka voidaan toteuttaa lähdön mukana kulkevan säiliöauton vedellä ja vaahdolla. Ihmiset päätettiin pitää sisätiloissa. Työ keskeytettiin kello 16.00, mutta säiliö jätettiin avoimeksi jäähtymään. Kun lämmöt on alle sadan asteen, poistetaan typetys ja avataan säiliön kansi (katto) ja tyhjennys voidaan toteuttaa. Säiliöautossa on noin 1 000 litraa vaahtoa. Säiliöpalo sammui noin 18.30 ja vaahtoa kului säiliöautosta noin 500 litraa ja vaahtoautosta noin 2500 litraa. Yhteistoiminta sataman, VR:n ja poliisin kanssa oli hyvää. Mukana oleva säiliövesi käytettiin jäähdytykseen ja sammutusiskuun VR:n toiminnan turvaamiseksi. Uhkana oli mahdollinen bleve -räjähdys ja P3 päätti eristää paloalueen 1000 metrin säteellä. Alueella on useita kiinteitä vesivaahtotykkejä, mutta lähimmän kauko-ohjatun tykin ”kuollut kulma” osui juuri kyseisen säiliön kohdalle ja henkilökunta ei voinut käyttää tätä tykkiä. Silminnäkijähavainnon mukaan säiliöstä oli noussut arviolta 30–40 metriä korkea liekki palon alkuvaiheessa ja sitten palo jatkui normaalilla liekillä. Liekkien kuumentama vaunu räjähti bleven seurauksena 30 minuutin kuluttua syttymisestä. Harjoituksen johtokeskus koottiin pelastuslaitoksen johtokeskusautoon.. Lisävesi otettiin terminaalin vesiasemasta. Säiliön lämmöt ovat normaalisti noin 250 ºC. Työtä jatkettiin 19.3. Palo saatiin hallintaan nopeasti ja vaahtoiskut toimivat harjoitellulla tavalla. Hälytetty vaste oli alimitoitettu, mutta lähtöä johtanut P3 oli ajan tasalla ja määräsi tarvittavat lisähälytykset. Lisäselvityksenä oli viereisen säiliön suojaaminen jäähdyttämällä vesitykeillä
Hoitoketju jatkui Kymenlaakson keskussairaalassa, jossa tarkoituksena oli harjoitella sairaanhoidon johtamista, potilaiden vastaanoton ja alkuhoidon logistiikkaa, yksikkökohtaisia hälytystoimintoja sekä erisuuntaista tiedotusta. Poliisilla oli harjoituksessa todellinen tehtävä. Yhdellä satama-alueella sijaitsevalla varastolla syttyi tulipalo, josta henkilökunta teki hätäilmoituksen. Alueella toimivien yritysten henkilöstö siirtyi alueen itäpäähän turvaan savukaasuilta ja säteilylämmöltä. Laivojen henkilöstö on suojautunut sisätiloihin. Puolustusvoimien NH90-helikopteri laskeutumassa kemikaalisatamaan. Ne syttyivät palamaan ja palosta syntyi myrkyllisiä savukaasuja. Säiliön sisältö vuosia vallitilaan ja syttyi palamaan. Puoli tuntia alkaneen onnettomuusketjun seurauksena kemikaalilaivojen lastaus ja purkaus on saatu keskeytettyä. Sataman IMO-kentältä tuli ilmoitus oudosta paketista, joka on kiinnitetty 20 m³:n säiliökonttiin. 12 5/2012 Tulipalo John Toimistorakennus säiliövaunuräjähdykset IMO-kentällä outo säiliöja vallialuepalo Nurminen 14 varastolla IMO kentällä outo paketti vallialuepalo Rajan kopteri kemikaalivuoto mereen Pv:n kopteri Räjähdyksen seurauksena vaunun toinen pää lensi porttirakennukseen ja aiheutti sortumisvaaran rakennukseen. Mussalon satama oli harjoituksen kuluessa yhden tunnin ajan kokonaan suljettu sekä maaettä meriliikenteeltä. Kohteissa toimii seitsemän ensihoitoyksikköä lääkintäesimiesten johtamina. Harjoituksen johtaja Ilpo Tolonen muistuttaa yritysten valmistautumisen tärkeydestä poikkeustilanteita varten. Puolustusvoimat vastasi osin onnettomuuskuvauksista ja henkilökuljetuksista NH90-helikopterilla sekä avusti poliisia sataman ulkopuolisen liikenteen ohjauksessa ensimmäisen tunnin aikana. Kemikaalit syttyivät palamaan Paikalle jääneistä vaunuista kaksi vaurioitui ja niistä vuosi kemikaalia maahan. Harjoituksessa loukkaantuneita oli kolmessa eri kohteessa. Kotkan Mussalon sataman vesialue suljettiin kaikelta merenkululta ja veneilyltä harjoituspäivänä yhden tunnin ajaksi kolmen kilometrin säteellä. Vaunun toinen pää lensi läntisen varaston vallialueelle palavan nesteen säiliöön vaurioittaen vallitilan sammutusjärjestelmän. Rajavartiolaitos toteutti Liikenneviraston asettamaa todellista vesialueen sulkupäätöstä. He käynnistivät myös sammutusjärjestelmän. Rajan helikopteri ei päässyt paikalle.. Viereiset säiliöt vaurioituivat palon säteilylämmön vaikutuksesta ja niiden sisältö vuosi vallitilaan ja edelleen varastoalueelle levittäen paloa. Poliisi joutui ohjaamaan satamaan tulevaa liikennettä oikeasti kuten se joutuisi tekemään myös todellisessa tilanteessa. koska sataman portit olivat suljettuina ensimmäisen tunnin aikana kello 9:30– 10:30. Tämän jälkeen pelastusviranomainen antoi määräyksen sataman sulkemiseksi laivaliikenteeltä. Sammutusjärjestelmiä ei voitu käyttää. Myös ihmisiä loukkaantui. Rajavartiolaitoksen helikopteri ei päässyt paikalle, koska oli todellisessa tehtävässä. – Jos yleinen vaaramerkki alkaa soida alueella, pitää siitä olla annettu selkeät toimintaohjeet ja niitä pitää myös noudattaa. Rajavartiolaitos suoritti myös kemikaalisataman puomituksen öljyntorjuntapuomilla yhdessä satamalaitoksen kanssa Harjoituksessa keskityttiin myös pelastusja terveystoimen viranomaisten yhteistyöhön käytännön tasolla. Tulli tiedotti jo etukäteen rajasemilla suuronnettomuusharjoituksesta, jotta osa rekoista olisi voinut hidastaa tuloaan satamaan ja välttää mahdollinen liikenneruuhka. Kuvaus harjoituskohteesta satama-alueella. – Yritysten on päivitettävä pelastussuunnitelmat ja käytävä läpi henkilöstön tehtävät. On myös huolehdittava esimerkiksi henkilöstön ensiapu-, tulityöja alkusammutuskoulutuksesta. Harjoitus itsessään kesti nelisen tuntia
Kalustetehdas tulessa Kurikassa Teksti: Matti Peurala Kuvat: harjoitukseen osallistuneet Harjoitus testasi monen toimijan yhteistyötä 5/2012 13 5/2012 13 NH-90 kuljetti kahdella lennolla yhteensä 18 loukkaantunutta jatkohoitoon.. Harjoituksen koordinaattorina toimi Suojelusuunnittelu Matti Peurala Oy:n turvallisuussuunnittelija Matti Peurala sekä turvallisuusinsinööri Harri Hamm. Yhtiön omistajat ja johtoryhmä on satsannut yrityksen turvallisuuteen. Työ oli tiivistä ja rakentavaa. K urikassa järjestettiin Pohjanmaan Kaluste Oy:n toimitiloissa alueellinen pelastustoimen harjoitus toukokuun puolivälissä. Alueen paloasemia oli harjoituksessa mukana yhdeksän, yksiköitä oli useampia alueen paloasemilta. Harjoittelua oli seuraamassa myös sosiaalija terveysministeri Paula Risikko. Mielestäni Pohjanmaan Kaluste on maassamme esimerkillisesti huomioinut turvallisuuskulttuurin vuosikymmenien ajan ja se jatkuu edelleenkin. Pohjanmaalla Lentosotakoululla on tärkeä merkitys myös pelastustoiminnassa mutta nyt sitä uhkaa lopettaminen Puolustushallinnon säästöpaineiden takia. Kurikan kaupungin johtoryhmä kaupunginjohtaja Paavo Tyrväisen johdolla kokoontui myös pohtimaan Pohjanmaan Kalusteen tulipalotilannetta ja sen vaikutusta Kurikkaan ja sen elinkeinoelämälle. Nyt toteutettu pelastustoimen harjoitus antaa erittäin myönteisen kuvan yrityksen turvallisuusajattelusta. Koska kysymyksessä oli laaja harjoitus, tuli siihen mukaan kaikki alueen sidosryhmät. 5/2012 13 Kalustetehtaan tulipalon harjoitus oli laaja monen eri toimijan yhteistyön voimannäyte. Yhtiön henkilökuntaan kuuluu 500 työntekijää. Harjoituksen suunnittelussa hyvänä yhteistyökumppaneina olivat palomestari Juha Turkulainen ja kiinteistöpäällikkö Jimmy Laakso sekä kehityspäällikkö Harri Pakka. Harjoituksessa oli mukana Puolustusvoimien Lentosotakoulusta raivaajaryhmä, pelastusyksikkö, ambulanssi ja varusmies sotilaspoliiseja. Pohjanmaan Kaluste ja Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen sekä Pohjanmaan hätäkeskus aloittivat harjoituksen yhteisen suunnittelun jo tammikuussa. Minulle on muodostunut näköalapaikka Pohjanmaan Kalusteen turvallisuuskulttuuriin ja henkilökunta on ottanut omakseen sen vaalimisen joka sektorilla. Näin saimme kokonaisvaltaisen viranomaisorganisaation valmiuteen. Minulla on ollut mahdollisuus seurata ja tehdä töitä Pohjanaan Kalusteelle kahden vuosikymmen ajan. Nyt toteutettu pelastustoimen harjoitus oli valtakunnallisesti mittava harjoitus. Harjoituksen päävastuu oli Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksella. Tehtaalla hyvä turvallisuuskulttuuri Pohjanmaan Kaluste Oy on maamme johtavia sohvakalusteiden valmistajia
Yhteistyö oli erittäin motivoivaa ja kehittävää. Ministeri Paula Risikko toi harjoitukseen osallistujille valtiovallan tervehdyksen. Aiemmin harjoituksissa oli mukana Mi 8 -helikopterit, jotka nyt on poistettu käytöstä. Jatkossa ensiapuryhmä aloittaa säännölliset harjoittelut. Edelleen on kehitettävä eri toimijoiden yhteisiä tietojärjestelmiä. Jatkossakin uudet helikopterit tulevat olemaan pelastusviranomaisten tukena eri pelastustoimen tehtävissä maassamme. Risikon mukaan tulisi varmistaa, että kaikki kunnan asukkaat on rekisteröity. Myös harjoituksen kohteena olleet yrityksen edustajat pitivät toteutettu harjoitusta hyvänä. Kauhajoen koulusurmatkin osoittivat, että yhteistoiminnan harjoittelu kannattaa. Uudet helikopterit puolustivat paikkansa. Loukkaantunut työntekijä siirrettiin turvaan. Palopäällikkö Ahti Yli-Mannila ja apulaispoliisipäällikkö Vesa Nyrhinen toimivat harjoituksen asiantuntijana ja kertoivat harjoituksesta sosiaalija terveysministeri Paula Risikolle.. Turvallisuuskulttuurin vaaliminen on tärkeätä. Näitä tilanteita on sattunut aiemminkin, kun luotetaan liikaa savukoneisiin ja niiden turvallisuuteen. – Pohjanmaan Kaluste Oy:n harjoitus on hyvä esimerkki eri organisaatioiden yhteistyöstä ja yrityksen panostuksesta oman yrityksen turvallisuuskulttuurin ylläpitämiseksi. Paula Risikko seurasi harjoitusta apulaispoliisipäällikkö Vesa Nyrhisen ja palopäällikkö Ahti Yli-Mannilan seurassa. – Yhteistyön sujumiseksi johtamisen tulee olla selkeää ja tiedon kulku on varmistettava. Meillä oli mahdollisuus toimia yhteistyössä Utin jääkärirykmentin kanssa. Kriisitilanteissa läpikäyminen jatkuu vielä pitkään muun muassa kouluissa. Samalla alueen eri viranomaiset oppivat tuntemaan kohteen ja sen riskit. Tehtaan oma ensiapuryhmä vauhdissa. 14 5/2012 Työntekijät ovat täysin omaksuneet yrityksen turvallisuuskulttuurin osana työtehtäviä. Yrityksen ensiapuryhmä sai tulikasteen harjoituksessa. Risikon mukaan myös elinkeinoelämä ja järjestöt tulisi ottaa tiiviimmin mukaan suunnitteluun ja yhteistyöhön. Mukaan saimme uuden sukupolven helikopterin NH-90 sekä uuden sukupolven lentäjät. Mahdollisesti eräs työntekijä sai liikaa savukoneen savua, hän joutui turvautumaan lääkäriin apuun ja joutui olemaan muutaman päivän sairaslomalla. Hätäkeskuslaitoksen luotsaamana kehitellään uutta toiminnanohjausjärjestelmää. Hän korosti puheessaan pelastustoimen harjoittelua käytännössä, paperilla näitä asioita ei opita. – Uuden terveydenhuoltolain mukaan kunnan on järjestettävä psykososiaalinen tuki kriisitilanteissa. – Kriisin hallinta edellyttää harjoittelua. – Esimerkiksi sähkökatkojen aikana meni jopa viisi vuorokautta ennen kuin kaikki ihmiset tavoitettiin. Häiriötilanteisiin on varauduttava kehittämällä yhteistoimintaa, viestiliikennettä ja jälkihoitoa. Ministeri korosti harjoittelemisen tärkeyttä Pohjanmaan Kaluste Oy sai vieraaksi sekä seuraamaan harjoitusta sosiaalija terveysministeri Paula Risikon
Viestiliikenteessä ongelmaksi muodostui jo kolmenkin puheryhmän käyttö samassa laitteessa. Yrityksen henkilökuntaa ja tilanteen mukaan myös muita siviilejä olisi pyrittävä käyttämään aktiivisemmin tukitehtäviin, jos omat voimavarat eivät riitä. Harjoituksen päätavoitteet olivat tehtaan oman turvallisuusorganisaation harjoittelu ja viranomaisten kanssa tehtävän yhteistyön kehittäminen. Tiivistelmä harjoituksen johtajan, palomestari Juha Turkulaisen arviointiraportista Hyvää oppia yhteistoiminnasta 5/2012 15 Loukkaantuneita siirretään helikopteriin.. Yhteistoimintaan harjoitusta Yhteystiedot löytyvät helposti, jos pelastussuunnitelman yhteenvetosivu säilytetään paloilmoitinkeskuksella. Sammutusvesihuollon testaaminen keskisuuren palon varalle. Viestiliikennettä sekoitti myös kovan tuulen aiheuttamat lukuisat päällekkäiset todelliset tehtävät, jolloin info-puheryhmässä oli paljon liikennettä. Sammutusyksiköitä opastamaan kutsutut tehtaan edustajat eivät olleet sisäistäneet omaa rooliaan, joten niiltä osin yhteistyöhön jäi kehitettävää. Harjoitus, sen suunnittelu ja siihen liittyvät etukäteisvalmistelut olivat opettava ja monella tapaa valmiuksia kehittävä kokonaisuus, josta saimme kokemusta päivittäisen toimintavalmiuden kehittämiseen ja yhteistyön toteuttamiseen elinkeinoelämän, järjestöjen ja viranomaisten välillä. Harjoituksen aikana tehtaan edustaja oli tiiviisti yhteydessä pelastustoiminnan johtajaan, joka selkeytti tilannekuvaa ratkaisevasti. Valmisteluvaiheessa tehtaan edustajille annettiin ohje varata henkilöstöä pelastustoimen eri johtotasojen käyttöön. Viestiyhteyksien ongelmien vuoksi EPP451 ei saanut yhteyttä P3:een tehtaan ensiapuryhmän pyytämiseksi avustustehtäviin. Hyvän sään vuoksi ulkona toimiminen oli helppoa. Viestiliikenne takkuili Tilanpuutteen vuoksi johtamista jouduttiin tekemään paljon ulkona, joten tilannekuvan ylläpito ja yhteydenpito joukkueenjohtajiin ja yhteistyöviranomaisiin katkeili. Harjoitusta varten tehty työ ja itse harjoitus olivat kaikille osallistujille ennen kaikkea valmistautumista mahdollisen tositilanteen varalle. Ruuhkautuneen radioliikenteen vuoksi käytettiin paljon myös GSM-yhteyksiä. Henkilökohtaisten kontaktien myötä yhteistyö toimintojen suunnittelussa ja mahdollisissa tositilanteissa on jatkossa huomattavasti helpompaa. Eri puheryhmiä käyttävät organisaatiot ja -tasot eivät tiedä muilla puheryhmillä tapahtuvasta liikenteestä, joten vastaamattomuus tulkittiin usein toimimattomaksi yhteydeksi. K alustetehtaalla järjestetyssä onnettomuusharjoituksessa pyrittiin huomioimaan tilanteen kokonaisvaltainen hoitaminen. Viestiliikenteen toimivuudessa puheryhmien prioriteetit osoittivat jälleen merkityksensä. Pelastuslaitoksen henkilöstö kulutti paljon aikaa ja energiaa potilaiden hoitopaikalle siirtoon. Yhteistoiminnan kehittäminen ja ylläpito muiden viranomaisten ja järjestöjen välillä. Yhteistoimintaa auttoi huomattavasti harjoittelun suunnitteluvaiheessa pidetyt yhteiset neuvotteluja tiedotustilaisuudet, jotka auttoivat erityisesti nopeassa aikataulussa edenneen harjoituksen yhteistoimintaa. Harjoitukseen osallistui pelastuslaitoksen päivittäisiä ja vieraampia yhteistyökumppaneita. Pelastustoiminnan johtajan kannalta ongelmaksi muodostui nopeasti käynnistynyt viranomaisyhteistyö ja omien joukkojen samanaikainen organisoituminen, joka ruuhkautti viestiliikennettä ja omaa johtamistoimintaa. Pelastustoiminnan johtamisen harjoittelu ja kehittäminen. Harjoituksen kokemukset eivät saisi jäädä unohduksiin, vaan jokaisen olisi syytä ottaa ne huomioon kehittäessään oman vastuualueensa toimintaa. Jo suunnitteluvaiheessa korjattiin monia esiin tulleita puutteita ja varsinaisessa harjoituksessa esiin nousseet ongelmat olivat kokonaisuuden hoidon kannalta melko vähäisiä, mutta ilman ennakkovalmisteluja ongelmia olisi varmasti ollut enemmän. Tätä mahdollisuutta olisi tuotava enemmän esiin myös koulutuksissa. Kunnan valmiuden kehittäminen suuronnettomuuksien varalle, joka palvelee myös valmiussuunnittelua. Tässä tehtävässä olisi hyvin voitu käyttää tehtaan väkeä. Itse harjoituksessa yhteistoiminta olikin sitten joustavaa, sillä vastuuhenkilöt tunsivat toisensa ainakin jollain tavalla ja eri toimijoiden roolit ja yhteistyömahdollisuudet olivat selvät. Saapumiskynnyksellä saapuville joukoille annettiin tilannekuvaus, ilmoitettiin vastuualueet, muodostelmat ja käytettävät puheryhmät suullisesti. Tärkeintä harjoituksessa oli tilannetietoisuuden hankkiminen, tiedon välittäminen ja eri osapuolten yhteistoiminta. Melko nopeasti saatiin käyttöön myös rakennuksen pohjakuvat, joita voitiin jakaa joukkueenjohtajille ja yksiköille. Monia samanaikaisia tehtäviä hoidettaessa ovat esiin tulleet hetkittäiset tiedonkatkokset ja viestiongelmat yksi osa toimintaa, jotka eivät kuitenkaan ennakoituina vakavasti häirinneet minkään osapuolen tehtävistään suoriutumista. Varsinaisessa harjoituksessa testattiin organisaatioiden oman toiminnan lisäksi ennen kaikkea yhteistyön toimivuutta. Toinen ongelma oli välittömän ensiavun anto, joka sitoi liikaa pelastuslaitoksen henkilöstöä alkuvaiheessa, sillä tehtaan oma ensiapuryhmä olisi voinut ottaa potilaita hoitoon
E nsihoitoasetuksessa määritellään ensihoidossa työskentelevän henkilöstön pätevyysvaatimukset. Hän työskenteli viisi vuotta palomiehenä Pariisissa ennen Suomeen muuttoaan vuonna 2009, mutta halusi suorittaa kokonaan myös suomalaisen tutkinnon. Pelastuslaitos aloitti syyskuussa 2011 pelastajien pätevöittämisen lähihoitajiksi oppisopimuskoulutuksena uuden ensihoitoasetuksen mukaisesti. Viime vuoden toukokuussa voimaan tullut ensihoitoasetus tuli yllättäen tutuksi Karim Lounesille. Hän arvostaa Karim Lounesin opintointoa ja sitä, että tämä suoritti kokonaan myös suomalaisen pelastajatutkinnon, vaikka oli työskennellyt palomiehenä Ranskassa viisi vuotta ennen Suomeen muuttoaan. ENSIHOITOASETUS 1.5.2011 Muutoksia Helsingin pelastuslaitoksen toimintaan aiheutti 1.5.2011 voimaan tullut ensihoitoasetus, jossa määritellään ensihoidossa työskentelevän henkilöstön pätevyysvaatimukset. Palomestari Jari Korkiamäki toimii Pelastuskoululla vakiopettajana ja vetää alipäällystöja pelastajakursseja. Ensihoitoasetus edellyttää perustason yksikön toiselta ensihoitajalta terveydenhuollon tutkintoa. Hän ei lannistunut vaan päin vastoin iloitsee bonusammatista. Ensihoitoasetus edellyttää jatkossa perustason yksikön toiselta ensihoitajalta terveydenhuollon tutkintoa. Ranskassa pidettiin aina samat vahvuudet, vaikka oli sairauslomia.. 16 5/2012 Palomies-ensihoitajia. Hän on myös kentällä päivystävänä palomestarina, joten ote käytäntöön on vahva. Helsingissä valmistuville palomiehille myös lähihoitajan tutkinto oppisopimuksella Teksti ja arkistokuva: Kimmo Kaisto Palomies Karim Lounes työskentelee Käpylän paloasemalla Helsingissä. Helsingin pelastuslaitos aloitti syyskuussa 2011 pelastajien pätevöittämisen lähihoitajiksi oppisopimuskoulutuksena uuden asetuksen mukaisesti. Keikat lähihoitajana ovat myös laajentaneet näkemystä. – Suomessa miehistövahvuudet ovat liian pienet. Hän oli juuri valmistumassa pelastajakurssilta 34 Helsingin Pelastuskoulussa, kun tuli tieto kymmenen kuukauden lisäopinnoista, joilla suoritetaan myös lähihoitajan tutkinto
– Kaikki oppilaat luulivat valmistuvansa syksyllä 2011, mutta tuli tieto, että päälle tulee vielä kymmenen kuukauden lähihoitajan opinnot, Jari Korkiamäki kuvailee ja jatkaa. Yhteistutkinto voisi tarjota toisen asteen tutkintona hyvät mahdollisuudet jatko-opintoihin. Tutkinto voisi olla ylioppilastai ammattikoulupohjainen. – Valmistuminen tietysti näin siirtyi ja työajat sekä harjoittelu vaativat järjestelyjä. Hän olisi myös voinut ottaa palomiehen paperit käteensä ilman lähihoitajan tutkintoa ja lähteä töihin muualle Suomeen. – Kentällä ensihoidon ja pelastuspuolen synergia on helppo, mutta ne kuuluvat kahden eri ministeriön alaisuuteen ja siellä raja-aidat näkyvät hankaloittaen kenttätoimintaa. Nyt käyttöön otettu oppisopimusjärjestelmä on ensimmäinen askel kehittää sitä. Ei parempi palomies, mutta... Jo kesäkuun alussa Hesotesta tuli ensimmäinen esitys lähihoitajan lisätutkinnosta ja 5.9.2011 aloitettiin. – Kentällä on helppo johtaa toimia, kun kaikki tulevat samasta organisaatiosta ja puhuvat samaa kieltä, Korkiamäki lisää. Jatkossa kaikki valmistuvat suorittavat automaattisesti myös lähihoitajan tutkinnon. – Pelastajien pitäisi pystyä toimimaan keskenään perustason ensihoitoyksikössä. Molemmat toimivat nopeasti ja hienosti, kun kehitimme koulutusta yhdessä, Korkiamäki kehuu. Osaaminen osoitetaan näyttöinä työvuoroissa. Uusi ammatti avaa myös silmiä Pelastajakurssille 34 tieto ensihoitoasetuksen vaatimista lisäopinnoista tuli siis yllätyksenä, mutta Karim Lounes ei pelännyt lisätöitä. Oppisopimustoimisto maksaa rahoituksen ja järjestely toimii hyvin. – Kyseessä on tavallaan kaksoistutkinto ja pitäisikin muodostaa esimerkiksi palomiesensihoitajan yhteistutkinto, jossa olisi myös lähihoitajan tutkinto. – Myös vanhat konkarit ovat olleet kiinnostuneitä lähihoitajan tutkinnosta. Hänen vastuualueena on muun muassa ensihoidon osaamisenhallinta ja operatiivisesti hän toimii ensihoidon kenttäjohtajana. – Siinä vaiheessa sai ottaa tutkintopaperit käteensä, mutta piti jatkaa, jos halusi töihin Helsingin kaupungin pelastuslaitokselle. Se korjattiin peruskoulutuksen päälle tulevalla lähihoitajan koulutuksella, lääkintämestari Nils Vikström kertoo. Valmistuuko tulevaisuudessa palomies-ensihoitajia. Kolmen vuoden opintoaika olisi hyvä ja toisen asteen tutkintona sen voisi rinnastaa myös yleiseen koulujärjestelmään. Ennen 1.5.2011 valmistuneet ovat nykyiselläänkin päteviä työhönsä siirtymäsäännöksellä ja saavat toimia parina perustason ensihoitoyksikössä. Se on avannut silmät sille, mitä potilaalle tapahtuu jatkossa esimerkiksi päivystyksessä ja kotihoidossa. – Kyllähän tätä valmistumista pitää juhlia saunaillan merkeissä. 5/2012 17 Lääkintämestari Nils Vikströmin vastuulla on muun muassa ensihoidon osaamisenhallintajärjestelmä ja sen kehittäminen. Olisi ollut vaikeaa, jos ei olisi saanut palkkaakaan lisäajalta. Opinnot on jaettu osioihin, joita ovat kasvun tukeminen ja ohjaus, hoito ja huolenpito, kuntoutumisen tukeminen, osaamisala/ensihoito ja päivystyspolikliininen hoitotyö. Tämä näkyy myös Pelastusopistolla. Olen tehnyt keikkojakin lähihoitajana. Laajempi ymmärrys koko hoitoketjusta – Vanhat opinnot antoivat hyvät valmiudet hoitaa hätäpotilasta, mutta eivät niin laajaalaista ymmärrystä koko hoitoketjusta. Pelastajatutkinto on ollut paikallaan 1990-luvun alusta. – Lähihoitajan tutkinnosta pystyttiin viilaamaan pois kaikki perusaineet, koska palomiehillä on jo ammattitutkinto pohjalla. Se, että ensihoito ja pelastustoiminta ovat eri ministeriöiden alaista toimintaa ei saa haitata palomiesten peruskoulutuksen rakentamista ja suunnittelua. Pelastuslaitos on kuitenkin hoitanut kaiken hienosti ja nopeasti. – Otin asian positiivisesti, sillä tuleehan siinä samalla uusi ammatti, jos haluaa vanhempana tehdä jotain muuta. Helsingin pelastuslaitoksen ja sen lääkintäyksikön sekä Pelastuskoulun näkemys on se, että pelastajatutkinnosta tulee muodostaa uusi palomies-ensihoitajatutkinto, joka on nimikesuojattu ylioppilas/ ammattikoulupohjainen toisen asteen tutkinto, joka pitää sisällään palomiesosan sekä lähihoitajatutkinnon ensihoidon suuntautumisella. Töissä jatkan palomiehenä Käpylän paloasemalla, Karim Lounes kertoo tulevaisuudestaan. Pitää vastata nykyajan tarpeisiin, Korkiamäki painottaa. Saimme palkan myös neljällä harjoittelujaksolla ja harjoittelupaikoista on tullut hyvää palautetta. Opinnoissa on myös laskettu hyväksi se 24:ää opintoviikkoa vastaava aika, mitä jo nyt on opiskeltu ensihoitoa Metropoliassa pelastajatutkintoon kuuluvana, Nils Vikström kertoo. Siksi koulutus pystytään vetämään läpi kymmenessä kuukaudessa. Näin tulisi hyvä mahdollisuus myös jatko-opintoihin. Suhtaudumme tosissamme ensihoidon kehittämiseen. Hätäpotilaiden eteen tehty työ istuu meille hyvin, Vikström kuvailee. Palomestari Jari Korkiamäki kehuu Helsingin oppisopimustoimiston ja Helsingin sosiaalija terveysalan oppilaitos Hesoten ripeyttä suunnitella ja toteuttaa pelastajien lähihoitajan pätevöittämisopinnot.. – Uusi laajennettu koulutus sopii pelastuslaitokselle, koska olemme muutenkin kriisiorganisaatio. Suomessa taitaa olla nyt maailman pisin palomieskoulutus, mutta palkassa se ei näy. Ministeriöi den pitäisi pelata paremmin yhteen, kuten kentällä tehdään. – Jännitimme loppuun asti ja ennen lopullista asetusversiota kävimme jatkuvasti ministeriön ovea raapimassa. Haluttiin nostaa myös koulutuksen tasoa. Meistä 15 valmistuneesta jo kahdella oli valmiiksi sairaanhoitajan tutkinto. Hesote ja oppisopimustoimisto ripeitä – Teimme sopimuksen lähihoitajan lisäopinnoista Helsingin oppisopimustoimiston ja Helsingin sosiaalija terveysalan oppilaitos Hesoten ja kanssa. Koulutuksen piti olla sellaista, että kukaan ei pääse sanomaan palomiehille annettavasta oikotiestä lähihoitajan tutkintoon. Kaikki perusaineet, kuten matematiikka, kielet ja liikunta viilattiin pois. – Palomiehillä on jo ammattitutkinto pohjalla. Tuskin olen nyt parempi palomies, mutta kyllä parempi hoitoalan ihminen. Emme voi jäädä makaamaan, kun muut alat ja opinnot kehittyvät koko ajan. Toistaiseksi tähän ei ole mahdollisuutta, mutta jatkosta ei vielä tiedä, Vikström kertoo. Hänen mielestään pelastajan ja lähihoitajan tutkinto pitäisi sisällyttää toisiinsa omaksi tutkinnokseen. Ensihoito on kuitenkin se isompi puoli tätä työtä. Pelastuskoulun rehtori Matti Waitinen totesi Pelastustiedossa 7/2011 alan koulutusta pohtiessaan, että pelastajan osaamista on kehitettävä myös vastaamaan ensihoitoasetusta
Vuosien 2006 ja 2010 käyrät ilmaisevat muutoksen perusvuoteen verrattuna. Kirjoituksessa tarkastellaan pelastustoimen palvelutasoa ja sen muutoksia alueuudistuksen jälkeen tilastojen perusteella sekä kuntien edustajien arvioiden mukaan 2001–2010. Verrattaessa vuosien 2006 ja 2010 käyriä toisiinsa positiivista kehitystä on tapahtunut valistuksen ja neuvonnan osallistumisasteessa, turvallisuussuunnittelun kattavuudessa sekä toimintavalmiusajassa vahvuudelPelastustoimen palvelutaso alueuudistuksen jälkeen Onnettomuuksien ehkäisy kehittynyt suotuisasti Turvallisuuskoulutusta annetaan paljon muun muassa päiväkodeissa. Pelastustoimien toimintavalmiudessa ei ole tapahtunut oleellista muutosta puoleen eikä toiseen, ja väestönsuojelun palvelutaso on alueellistamisen aikana pudonnut lähtötason alapuolelle. Kuviossa nämäkin mittarit on käännetty siten, että kaikki esitetyt arvot ovat sitä parempia, mitä kauempana ne ovat ytimestä. Kunnille aikaisemmin kuuluneet pelastustoimen tehtävät siirtyivät vuonna 2004 alueellisten pelastuslaitosten hoidettavaksi. Pelastustoimen palvelutasoa määrittävät tekijät ja niiden mittarit määriteltiin seurantatutkimuksen I-vaiheessa vuonna 2001. Kuviossa vuoden 2001 tulokset ja niitä kuvaava käyrä on peruslähtökohta, joka on vakioitu luvuksi 100. 18 5/2012 P elastustoimen alueellistamisesta tehdyn tutkimuksen viimeinen osa kertoo, että pelastustoimen palvelutaso on onnettomuuksien ehkäisyn osalta kehittynyt suotuisasti alueellistamisen jälkeen. Kuvion kymmenestä mittarista kolme (toimintavalmiusaika, toimintavalmiusaika vahvuudella 1+3 ja kaluston keski-ikä) ovat sellaisia, että toivottava kehityssuunta on aleneva. Teksti: Olavi Kallio, yliopistotutkija, Tampereen yliopisto; Reijo Tolppi, rehtori, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Toimintavalmiudessa ei ole tapahtunut oleellista muutosta. Vastaavasti muutos on ollut kielteinen, jos vakioitu tulos on pienempi kuin 100. Palvelutaso PRONTOn perusteella Pelastuslain mukaan pelastustoimen palvelutason tulee vastata paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia, ja palvelutasoa määriteltäessä on otettava huomioon myös toiminta poikkeusoloissa. Palvelutasopäätöksessä on selvitettävä alueella esiintyvät uhat, arvioitava niistä aiheutuvat riskit, määriteltävä toiminnan tavoitteet ja käytettävät voimavarat sekä palvelut ja niiden taso. Tarkasteltaessa otosalueiden (Länsi-Uudenmaan, Kainuun, Keski-Suomen ja Pirkanmaan alueet) palvelutasoa saadaan tulokseksi oheisen kuvion mukainen yhteenveto 10 palvelutasomittarista. Alueen kuntien solmimien sopimusten mukaan pelastuslaissa mainituista tehtävistä vastaa isäntäkunnan tai maakunnan liiton ylläpitämä aluepelastus. Alueen pelastustoimi päättää pelastustoimen palvelutasosta kuntia kuultuaan. Palvelutasoa kuvaat tiedot on poimittu PRONTO-tietokannasta. Jos vakioitu tulos on suurempi kuin 100, kehityssuunta kyseisellä mittarilla mitattuna on ollut myönteinen vuoteen 2001 verrattuna
Palvelutasoa hyvänä pitävien vastausten osuudet eri ajankohtina (2001, 2006 ja 2010). Onnettomuuksien ehkäisy A1 Valistus ja neuvottelutilaisuuksiin osallistuneet A2 Turvallisuussuunnitelmat A3 Palotarkastukset B. Pelastustoimen palvelutasoa hyvänä pitävien osuudet osoittavat toteutuneen muutoksen suuntaa kuntien näkökulmasta. Esitetyt kysymykset ovat pitkälti samansisältöisiä kuin seurantatutkimuksen aikaisemmissa 1. Kaiken kaikkiaan pelastustoimen palvelutaso on onnettomuuksien ehkäisyn osalta kehittynyt suotuisasti alueellistamisen jälkeen. Kuviossa nämäkin mittarit on käännetty siten, että kaikki esitetyt arvot ovat sitä parempia, mitä kauempana ne ovat ytimestä. vaiheessa esitetyt. Mutta tämän jälkeen on vastaajien mukaan tapahtunut voimakasta palvelutason heikentymistä: palvelutaso hyvänä pitävien osuus on pudonnut 72 prosentista 55 prosenttiin eli pienentynyt 17 % -yksikköä (muutos 2). ja 2. Alueuudistuksen jälkeisinä vuosina odotukset kunnissa olivat myönteisiä, mikä näkyi 2. ja 2. Palvelutasoa koskevia vastauksia tarkastellaan nk. -vaiheessa. 2. Vertailut mahdollistavia tuloksia on siis käytettävissä kolmelta eri ajankohdalta: 1) 2001–2003, 2) 2004– 2006 ja 3) 2008–2010. summaindeksinä, jossa ovat mukana samalla painoarvolla 1) valistus ja neuvonta, 2) palotarkastus, 3) tulipalojen sammutus, 4) liikenneonnettomuuksien hoito, 5) suuronnettomuuksien hoito, 6) väestönsuojelutehtävien hoito, 7) ensihoitopalvelu (kiireellinen sairaankuljetus) ja 8) öljyvahinkojen torjunta. Väestönsuojelun (VSS.) palvelutaso C1 VSS. Pelastustoimien toimintavalmiudessa ei ole tapahtunut oleellista muutosta puoleen eikä toiseen, ja väestönsuojelun palvelutaso on alueellistamisen aikana pudonnut lähtötason alapuolelle. Kuntaedustajien vastauksia selittää ainakin osaksi erilaiset olosuhteet asutusrakenteen ja sijainnin suhteen. Tästä syystä otosalueiden kuntien johtavien luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden arviot pelastustoimen palvelutasosta ovat tärkeitä. Taulukko. Alueen pelastustoimi päättää pelastustoimen palvelutasosta kuntia kuultuaan. Millaisena otosalueiden kuntaedustajat näkevät ja kokevat pelastustoimen alueellistamisen ja palvelutason kehittymisen. Sama kysymys esitettiin vuonna 2002 tutkimuksen 1.vaiheessa ja vuonna 2006 tutkimuksen 2. Sama kysymys esitettiin vuonna 2002 tutkimuksen 1. Palvelutaso otosalueisiin kuuluvien kuntien edustajien arvioiden perusteella Pelastustoimen tehtävien kohdalla alueen kuntien tulisi harjoittaa omistajaohjausta. Kuntien edustajien arviot palvelutasosta Pelastustoimen tehtävien kohdalla alueen kuntien tulisi harjoittaa omistajaohjausta. Vuosien 2006 ja 2010 käyrät ilmaisevat muutoksen perusvuoteen verrattuna. Palotarkastusten ja vakinaisen henkilöstön määrän osalta tilanne ei ole muuttunut kumpaankaan suuntaan ja muilla viidellä kriteereillä tarkasteltuna kehitys on ollut negatiivinen. Kuvio. Kaiken kaikkiaan pelastustoimen palvelutaso on onnettomuuksien ehkäisyn osalta kehittynyt suotuisasti alueellistamisen jälkeen. Mutta tämän jälkeen on vastaajien mukaan tapahtunut voimakasta palvelutason heikentymistä: palvelutaso hyvänä pitävien osuus on pudonnut 72:sta 55 prosenttiin eli pienentynyt 17 prosenttiyksikköä (muutos 2). vaiheen palvelutasoarvioita. Verrattaessa vuosien 2006 ja 2010 käyriä toisiinsa positiivista kehitystä on tapahtunut valistuksen ja neuvonnan osallistumisasteessa, turvallisuussuunnittelun kattavuudessa sekä toimintavalmiusajassa vahvuudella 1 + 3. Palvelutasoa kuvaat tiedot on poimittu PRONTO -tietokannasta. Parannus oli suhteellisen pientä, noin 5 % -yksikköä. Alueellistamisuudistuksen käytännön toteutus alkoi toimintaa ohjaavien uudistussuunnitelmien valmistuttua vuosina 2007–2008. Yhteenveto palvelutason mittareista 2001, 2006 ja 2010. Kuntien edustajien näkemyksistä saa havainnollisen yleiskuvan tarkastelemalla eri ajankohtina niiden vastausten osuutta, joiden mukaan pelastustoimen palvelutaso on ollut hyvä tai erittäin hyvä. vaiheessa. summaindeksinä, jossa ovat mukana samalla painoarvolla 1) valistus ja neuvonta, 2) palotarkastus, 3) tulipalojen sammutus, 4) liikenneonnettomuuksien hoito, 5) suuronnettomuuksien hoito, 6) väestönsuojelutehtävien hoito, 7) ensihoitopalvelu (kiireellinen sairaankuljetus) ja 8) öljyvahinkojen torjunta. Yhteenveto palvelutason mittareista 2001, 2006 ja 2010. -tehtäviin sijoitettujen henkilöiden lukumäärä /tavoitemäärät C2 Suojapaikat ja tarkastetut suojapaikat Tarkasteltaessa otosalueiden (Länsi-Uudenmaan, Kainuun, Keski-Suomen ja Pirkanmaan alueet) palvelutasoa saadaan tulokseksi seuraavan kuvion mukainen yhteenveto 10 palvelutasomittarista. Palvelutaso_Pelastustieto -lehteen.docx 2 7.6.2012 Kuvio. Esitetyt kysymykset ovat pitkälti Palvelutaso_Pelastustieto -lehteen.docx 3 7.6.2012 samansisältöisiä kuin seurantatutkimuksen aikaisemmissa 1. Kuntavastaajien arviot pelastustoimen palvelutasosta vuosina 2001, 2006 ja 2010. Palvelutasoa määrittävä tekijä Palvelutason mittari A. Kuntien edustajien näkemyksistä saa havainnollisen yleiskuvan tarkastelemalla eri ajankohtina niiden vastausten osuutta, joiden mukaan pelastustoimen palvelutaso on ollut hyvä tai erittäin hyvä. Alueen kuntien solmimien sopimusten mukaan pelastuslaissa mainituista tehtävistä vastaa isäntäkunnan tai maakunnan liiton ylläpitämä aluepelastus. Seuraavissa taulukoissa on näiden kolmen kyselyn tulokset ja niiden väliset erot. Tästä syystä otosalueiden kuntien johtavien luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden arviot pelastustoimen palvelutasosta ovat tärkeitä. Kuntien edustajilta pyydettiin arviota pelastustoimen palvelutasosta: ”Millainen pelastustoimen palvelutaso oli kunnassa vuonna 2010. vaiheessa esitetyt. Pelastustoimen palvelutasoa määrittävät tekijät ja niiden mittarit. Palvelutasopäätöksessä on selvitettävä alueella esiintyvät uhat, arvioitava niistä aiheutuvat riskit, määriteltävä toiminnan tavoitteet ja käytettävät voimavarat sekä palvelut ja niiden taso. Kirjoituksessa tarkastellaan pelastustoimen palvelutasoa ja sen muutoksia alueuudistuksen jälkeen tilastojen perusteella sekä kuntien edustajien arvioiden mukaan 2001 2010. Palotarkastusten ja vakinaisen henkilöstön määrän osalta tilanne ei ole muuttunut kumpaankaan suuntaan ja muilla viidellä kriteereillä tarkasteltuna kehitys on ollut negatiivinen. vaiheen kyselyn tulos 3. Nämä muutokset eivät ole olleet kaikkien vastaajien mielestä hyviä ja tämä on heikentänyt 3. 2001 – 02 2005 06 Muutos 1 2009 10 Muutos 2 Hyvä 67 % 72 % 5 % 55 % -17 % Keskinkertainen 27 % 23 % -4 % 32 % 9 % Huono 6 % 5 % -1 % 13 % 8 % Kuntaedustajien vastausten mukaan alueuudistuksen jälkeen palvelutaso parani hieman (muutos 1). Vertailut mahdollistavia tuloksia on siis käytettävissä kolmelta eri ajankohdalta: 1) 2001 – 2003, 2) 2004 – 2006 ja 3) 2008 – 2010. Kuntaedustajien vastausten mukaan alueuudistuksen jälkeen palvelutaso parani hieman (muutos 1). vaiheen vastauksia tarkastellaan ryhmäkeskiarvoina tilastollisen kuntaryhmityksen mukaan, jossa kunnat jaPelastustoimen palvelutasoa määrittävät tekijät ja niiden mittarit. Pelastustoimen palvelutasoa määrittävät tekijät ja niiden mittarit määriteltiin seurantatutkimuksen I vaiheessa vuonna 2001. Kuviossa vuoden 2001 tulokset ja niitä kuvaava käyrä on peruslähtökohta, joka on vakioitu luvuksi 100. Palvelutasoa koskevia vastauksia tarkastellaan nk. Pelastustoimen toimintavalmius B1 Toimintavalmiusaika B2 Henkilöstö, sen määrä ja laatu B3 Kalusto, sen lukumäärä ja keski-ikä C. Pelastustoimien toimintavalmiudessa ei ole tapahtunut oleellista muutosta puoleen eikä toiseen, ja väestönsuojelun palvelutaso on alueellistamisen aikana pudonnut lähtötason alapuolelle. Palvelutaso tilastotietojen (PRONTO) perusteella Pelastuslain mukaan pelastustoimen palvelutason tulee vastata paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia, ja palvelutasoa määriteltäessä on otettava huomioon myös toiminta poikkeusoloissa. 5/2012 19 Palvelutaso_Pelastustieto -lehteen.docx 1 7.6.2012 Olavi Kallio, yliopistotutkija. Vastaavasti muutos on ollut kielteinen, jos vakioitu tulos on pienempi kuin 100. Kuntavastaajien arviot pelastustoimen palvelutasosta vuosina 2001, 2006 ja 2010.. Tampereen yliopisto Reijo Tolppi, rehtori. Kuvion kymmenestä mittarista kolme (toimintavalmiusaika, toimintavalmiusaika vahvuudella 1+3 ja kaluston keski-ikä) ovat sellaisia, että toivottava kehityssuunta on aleneva. Taulukko. 67% 72% 55% 50% 60% 70% 80% 1. Jos vakioitu tulos on suurempi kuin 100, kehityssuunta kyseisellä mittarilla mitattuna on ollut myönteinen vuoteen 2001 verrattuna. Kun 3. Millaisena otosalueiden kuntaedustajat näkevät ja kokevat pelastustoimen alueellistamisen ja palvelutason kehittymisen. vaiheen kyselyn tulos 2. vaiheen kyselyissä. Kuntien edustajilta pyydettiin arviota pelastustoimen palvelutasosta: ”Millainen pelastustoimen palvelutaso oli kunnassa vuonna 2010. Oheisissa taulukoissa on näiden kolmen kyselyn tulokset ja niiden väliset erot. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Pelastustoimen palvelutaso alueuudistuksen jälkeen Kunnille aikaisemmin kuuluneet pelastustoimen tehtävät siirtyivät vuonna 2004 alueellisten pelastuslaitosten hoidettavaksi. vaiheessa ja vuonna 2006 tutkimuksen 2. Parannus oli suhteellisen pientä, noin viisi prosenttiyksikköä. 1. vaiheen kyselyn tulos Palvelutasoa hyvänä pitävien osuus la 1 + 3
vaiheen kyselyissä. Seuraavissa taulukoissa on näiden kolmen kyselyn tulokset ja niiden väliset erot. Ensimmäinen näkökulma on hallitsevana otosalueiden kuntavastaajien arvioissa ja jälkimmäinen pelastuslaitosten johdon – erityisesti pelastusjohtajien arvioissa. Taulukko. -vaiheessa. Taulukko. Tämä tavoite on parhaiten saavutettu isoilla ja väkirikkailla pelastusalueilla. Erot kuntaryhmien välillä olivat kohtuullisen selviä: keskimääräistä tyytyväisimpiä palvelutasoon olivat kaupunkimaisten kuntien edustajat ja vastaavasti vähiten tyytyväisiä olivat maaseutumaisten kuntien edustajat. Kuntien edustajilta pyydettiin arviota pelastustoimen palvelutasosta: ”Millainen pelastustoimen palvelutaso oli kunnassa vuonna 2010. Tuolloin 2. Kuntaedustajien arviot pelastustoimen palvelutasosta vuonna 2010 tilastollisen kuntaryhmityksen mukaan.. Mutta tämän jälkeen on vastaajien mukaan tapahtunut voimakasta palvelutason heikentymistä: palvelutaso hyvänä pitävien osuus on pudonnut 72 prosentista 55 prosenttiin eli pienentynyt 17 % -yksikköä (muutos 2). vaiheen kyselyn tulos 2. 20 5/2012 kautuvat kaupunkimaisiin, taajaan asuttuihin ja maaseutumaisiin. Vastaavasti pelastustoimen toimintavalmiudessa ei ole juurikaan tapahtunut muutosta suuntaan tai toiseen, ja väestönsuojelun palvelutaso on laskenut. Alueellistamisuudistuksen käytännön toteutus alkoi toimintaa ohjaavien uudistussuunnitelmien valmistuttua vuosina 2007 – 2008. Tämän jälkeen riskialuekartoitusten tulosten pohjalta on tapahtunut pelastustoimen resurssien uudelleensijoituksia, jotka kuntaedustajien mukaan merkitsivät harvan asutuksen alueilla resurssien siirtoa muualle – enemmän riskejä omaaville alueille. 67% 72% 55% 50% 60% 70% 80% 1. Tulosten mukaan kuntaedustajien arvioiden kriittisyys lisääntyy asteittain siirryttäessä kaupunkimaisista kunnista taajaan asuttuihin ja edelleen maaseutumaisiin kuntiin. Kuntien edustajien mukaan pelastustoimen palveluja on kehitetty pääasiassa kaupunkimaisten kuntien ehdoilla, jolloin etäällä aluekeskuksista sijaitsevat maaseutumaiset kunnat ja alueet ovat jääneet ”lapsipuolen” asemaan. Eräiden palvelutason kriteereiden mukaan on tapahtunut selvää parantumista (erityisesti onnettomuuksien ehkäisy). Kuntien edustajien mukaan pelastustoimen palveluja on kehitetty pääasiassa kaupunkimaisten kuntien ehdoilla, jolloin etäällä aluekeskuksista sijaitsevat maaseutumaiset kunnat ja alueet ovat jääneet ”lapsipuolen” asemaan. Erot kuntaryhmien välillä olivat kohtuullisen selviä: keskimääräistä tyytyväisimpiä palvelutasoon olivat kaupunkimaisten kuntien edustajat ja vastaavasti vähiten tyytyväisiä olivat maaseutumaisten kuntien edustajat. summaindeksinä, jossa ovat mukana samalla painoarvolla 1) valistus ja neuvonta, 2) palotarkastus, 3) tulipalojen sammutus, 4) liikenneonnettomuuksien hoito, 5) suuronnettomuuksien hoito, 6) väestönsuojelutehtävien hoito, 7) ensihoitopalvelu (kiireellinen sairaankuljetus) ja 8) öljyvahinkojen torjunta. Sama kysymys esitettiin vuonna 2002 tutkimuksen 1.vaiheessa ja vuonna 2006 tutkimuksen 2. vaiheessa esitetyt. Pelastusjohtajien mukaan nämä uudelleensijoitukset ovat koskeneet ensisijassa päällystöä (aikaisemmin jokaisessa kunnassa oli palopäällikkö) – eivät niinkään varsinaisia pelastusyksiköitä. vaiheen kyselyn tulos 3. vaiheen vastauksia tarkastellaan ryhmäkeskiarvoina tilastollisen kuntaryhmityksen mukaan, jossa kunnat jakautuvat kaupunkimaisiin, taajaan asuttuihin ja maaseutumaisiin. 3. Tilastotarkastelu ja toisaalta pelastusjohtajien omat arviot ovat tästä voimakkaasti eroavia. Eräiden palvelutason kriteereiden mukaan on tapahtunut selvää parantumista (erityisesti onnettomuuksien ehkäisy). Pelastustoimen alueellistaminen kokonaisuutena – ottaen huomioon 2000-luvulla tapahtuneen yleisen keskittävän ja polarisoivan yhteiskunnallisen kehityksen – on ollut tarkoituksenmukainen uudistus. vaiheen palvelutasoarvioita. Sitä voidaan pitää onnistuneena uudistuksena – innovaationa, joka on edistänyt voimavarojen tehokasta käyttöä sijoittamalla pelastusyksiköitä ja päällystöön kuuluvia osa-alueille olemassa olevien riskien mukaan. 2001 – 02 2005 06 Muutos 1 2009 10 Muutos 2 Hyvä 67 % 72 % 5 % 55 % -17 % Keskinkertainen 27 % 23 % -4 % 32 % 9 % Huono 6 % 5 % -1 % 13 % 8 % Kuntaedustajien vastausten mukaan alueuudistuksen jälkeen palvelutaso parani hieman (muutos 1). Erot voi tiivistää kahteen erilaisen näkökulmaan, joista ensimmäistä voidaan nimittää kuntakeskeiseksi oman kuntaa korostavaksi näkökulmaksi ja toista alueelliseksi riskirationaaliseksi näkökulmaksi, jossa asioita tarkastellaan onnettomuuksien todennäköisyyksiin ja riskeihin perustuvana ilman kuntarajoja. vaiheen kyselyn tulos Palvelutasoa hyvänä pitävien osuus Palvelutaso_Pelastustieto -lehteen.docx 4 7.6.2012 Pelastustoimen palvelutasoa hyvänä pitävien osuudet osoittavat toteutuneen muutoksen suuntaa kuntien näkökulmasta. Kuntaedustajien vastauksia selittää ainakin osaksi erilaiset olosuhteet asutusrakenteen ja sijainnin suhteen. Otosalueiden kuntien edustajien mukaan pelastustoimen palvelutaso on heikentynyt vuosien 2007–2010 aikana selvästi. Vastaavasti pelastustoimen toimintavalmiudessa ei ole juurikaan tapahtunut muutosta suuntaan tai toiseen, ja väestönsuojelun palvelutaso on laskenut. Vertailut mahdollistavia tuloksia on siis käytettävissä kolmelta eri ajankohdalta: 1) 2001 – 2003, 2) 2004 – 2006 ja 3) 2008 – 2010. vaiheen kyselyssä kuntavastaajat vielä katsoivat ja myös odottivat silloisten voimavarojen säilyvän pitkälti ennallaan. Parannus oli suhteellisen pientä, noin 5 % -yksikköä. Palvelutasoa hyvänä pitävien vastausten osuudet eri ajankohtina (2001, 2006 ja 2010). Resurssien käytön tehostaminen ei olisi ollut ainakaan samassa laajuudessa mahdollista kuntavetoisessa pelastustoimessa – ilman alueuudistusta. Palvelutasoa koskevia vastauksia tarkastellaan nk. 65,2 % 57,0 % 49,3 % 25,0 % 33,9 % 34,1 % 9,8 % 9,1 % 16,6 % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % Kaupunkimaiset Taajaan asutut Maaseutumaiset Palvelutaso summaindeksinä 2010 Huono Keskinkert. Kuntien edustajien näkemyksistä saa havainnollisen yleiskuvan tarkastelemalla eri ajankohtina niiden vastausten osuutta, joiden mukaan pelastustoimen palvelutaso on ollut hyvä tai erittäin hyvä. Hyvä Pelastustoimen alueellista koskevan 3-vaiheisen seurantatutkimuksen perusteella ensimmäisistä vuosista on selviydytty kohtuullisen hyvin. Nämä muutokset eivät ole olleet kaikkien vastaajien mielestä hyviä ja tämä on heikentänyt 3. Kun 3. Kuntaedustajien mielestä palvelutaso on laskenut Pelastustoimen palvelutasossa tilastoihin (PRONTO) perustuen ei ole tapahtunut alueellistamisen kaudella oleellista muutosta. Kuntaedustajien arviot pelastustoimen palvelutasosta vuonna 2010 tilastollisen kuntaryhmityksen mukaan. Alueuudistuksen jälkeisinä vuosina odotukset kunnissa olivat myönteisiä, mikä näkyi 2. Kuntaedustajien mukaan alueellistamisen ensimmäisinä vuosina (2004–2006) rakenteellisia muutoksia (muun muassa pelastusyksiköiden ja kaluston uudelleensijoittamisia) tapahtui suhteellisen vähän. Kuvio. Tällaiset rakenteelliset muutokset – vaikka ne olivat riskikartoitusten perusteella tarkoituksenmukaisia – näyttäytyvät kuntavastaajien arvioissa palvelutason heikentymisenä. Tulosten mukaan kuntaedustajien arvioiden kriittisyys lisääntyy asteittain siirryttäessä kaupunkimaisista kunnista taajaan asuttuihin ja edelleen maaseutumaisiin kuntiin. Alueellistamisella on ensisijaisesti pyritty olemassa olevien resurssien (paloasemat, kalusto ja pelastusyksiköt) entistä tehokkaampaan käyttöön. Kuntavastaajien arviot pelastustoimen palvelutasosta vuosina 2001, 2006 ja 2010. Palvelutasoa hyvänä pitävien vastausten osuudet eri ajankohtina (2001, 2006 ja 2010). Voimavarojen käytön tehostaminen ja sen edellytyksenä olevien uudelleensijoitusten tekeminen on toimivaa kohtuullisen isojen aluekokonaisuuksien (väestöpohjan ja pinta-alan) puitteissa. Johtopäätöksiä pelastustoimen alueellistamisesta palvelutasoon perustuen Pelastustoimen palvelutasossa tilastoihin (PRONTO) perustuen ei ole tapahtunut alueellistamisen kaudella oleellista muutosta. Palvelutaso_Pelastustieto -lehteen.docx 3 7.6.2012 samansisältöisiä kuin seurantatutkimuksen aikaisemmissa 1. ja 2
M ohamed Hussein Mohamed, 40, on työskennellyt helmikuusta alkaen turvallisuuskouluttajana Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella. Erityisesti hän on jakanut tietoa alueen muslimeille, jotka edustavat useita eri kansallisuuksia. Turvallisuuskoulutusta hän on jo ehtinyt käydä antamassa maahanmuuttajaryhmille. Mohamed on kertonut erityisesti ensihoitajille, miten pitää toimia, kun työtehtävässä kohtaa maahanmuuttajan, erityisesti muslimin. On tärkeää kertoa kodin turvallisuudesta myös naisille ja lapsille. Mohamed Hussein Mohamed – turvallisuuskouluttaja Espoossa Teksti ja kuva: Esa Aalto – Olen ollut mukana seuraamassa myös palotarkastajien työtä. Jopa kahdeksan ihmistä kuukaudessa kuolee tulipaloissa. Mohamed on asunut Kuopiossa ja Espoossa. Mohamed sanoo jo nyt kertoneensa maahanmuuttajille esimerkiksi palovaroittimen merkityksellisyydestä. Henkilökohtainen kohtaaminen on tärkeää, yhdessä keskusteleminen on monille somalialaisille luontevin tapa oppia uutta turvallisuusoppaiden lukemisen sijaan. Mohamed Hussein Mohamed tuli Suomeen Somaliasta vuonna 1999. Puoli vuotta kestäneen työttömyyden aikana hänelle sanottiinkin, että hänen pitäisi tehdä töitä, kun on hyvä koulutus. – Se on pieni, mutta tärkeä kodin turvallisuusväline. – En tiennyt mitä turvallisuuskouluttaja tekee. – Suomen me koemme turvalliseksi ja rauhalliseksi maaksi. Esimerkiksi musliminaiset haluavat naishoitajan ja muslimimies kättelee vain toista miestä ja musliminainen toista naista, Mohamed Hussein Mohamed kertoo. Espoossa paljon ulkomaalaistaustaisia Ulkomaalaistaustaisia asuu paljon Espoossa ja turvallisuustiedon jakaminen heille on tärkeätä. Työ kestää ainakin vuoden loppupuolelle. Päiväkodissa hän on jo käynytkin, mutta nyt kun koulut ovat lomalla, voisi naiset ja lapset tavoittaa esimerkiksi jollakin yleisellä ulkoilmapaikalla, kentällä tai puistossa järjestettävässä tapahtumassa. Hänen vaimonsa oli tullut jo muutamaa vuotta aikaisemmin. Myös hätänumeron käyttöä käydään läpi. 5/2012 21. Esimerkiksi miten toimia vesivahingon sattuessa, tai mikä merkitys on kotivakuutuksella. Kun kuulin millaista työtä turvallisuuskouluttaja tekee, tehtävä alkoi heti kiinnostaa. Hän on käynyt muun muassa Espoon Suvelan moskeijassa pitämässä turvallisuuskoulutusta. Mohamed on koulutukseltaan sairaanhoitaja. Kotien ja vapaa-ajan turvallisuudessa on kuitenkin parantamisen varaa Suomessakin. Hän opiskeli Suomessa, Laurean ammattikorkeakoulussa sairaanhoitajaksi. Meillä on tapana, että samassa taloudessa asuu paljon ihmisiä. Samalla Mohamed myös opastaa pelastusalan työntekijöitä maahanmuuttajien kohtaamisessa. Espoon kaupungin maahanmuuttajien työllistämisprojektissa eri hallintokunnat voivat tarjota maahanmuuttajalle projektiluonteisen työpaikan, josta palkan maksaa Espoon kaupunki. Viikonloppuisinkin hän voi lähteä pitämään turvallisuuskoulutusta, esimerkiksi moskeijoissa on silloin paljon väkeä koolla. Pelastustoimen tehtäviinkin hän on ehtinyt tutustua. – Me tulemme maasta, jossa turvallisuutta ei tunneta, somalitaustainen Mohamed sanoo. Täällä kuolee paljon ihmisiä esimerkiksi tulipaloissa ja muissa onnettomuuksissa. Kirjasto on myös hyvä paikka turvallisuusviestinnälle. Mohamed oli yksi kahdeksasta hakijasta turvallisuuskouluttajaksi. Mohamedin tavoitteena on kohdata maahanmuuttajia ja kertoa heille kodin turvallisuusasioista. Hän kertoo maahanmuuttajille myös käytännön toimista, jos vahinko sattuu. Turvallisuuskoulutusta moskeijassa Mohamed on työnsä alussa perehtynyt turvallisuusviestintään ja -koulutukseen sekä työyhteisöönsä. Koulutusta on suunnitteilla myös Luksian aikuisoppilaitokseen, jossa opiskelee paljon maahanmuuttajia. Hän on työskennellyt kotihoidossa lähihoitajana. Erityisesti ensihoitajat kohtaavat heitä työtehtävissään. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella nähtiin tarve tavoittaa maahanmuuttajia ja tarjota heille tukea turvallisuusasioissa. Hänellä on neljä lasta. – Somalialaisten keskuudessa turvallisuusuhat ovat toisenlaisia. – Muslimimaahanmuuttajat eivät pelkää viranomaisia, mutta heillä on tietyt tavat. Sen takia kodeissa on myös erilaisia riskejä. Sammutuspeitteen ja käsisammuttimen käyttöä opetellaan myös. Afrikassa, mistä olen kotoisin, ei ole julkista paloturvallisuusvalistusta, kuten Suomessa
Loikkanen: Käyn kävelyllä ja lenkeillä, pyöräilen ja hiihdän. Joitakin työkavereita olen kritisoinut, jos ovat käyneet pelkästään puntilla, vaikka kyllä salillakin pystyy treenaamaan aerobista kuntoa. Olisi vaikeaa olla ilman, ja tulee kyllä urheiltua työajan ulkopuolellakin. Lahjoilla ja geeneilläkin on ollut oma osansa. Kuinka ikä näkyy liikkumisessasi. Vuodesta 1981 palomiehenä toiminut Loikkanen oli 1970-luvun lopulla ja 1980-alkupuoliskolla Suomen menestyneimpiä 800 ja 1500 metrin juoksijoita. Ei palomies voi olla liikkumatta. Entinen huippujuoksija, ylipalomies Antti Loikkanen liikkuu nykyään fiilispohjalta. Yhteinen liikunta tekee hyvää päälle ja antaa kuntoakin. Välillä kahvakuulaa ja välillä levypainoja, joskus oman kehon painollakin. Voiko työpaikalla harrastaa riittävästi liikuntaa. Välillä kun on vähän tiukempia pelejä, näkee kavereiden luonnetta, että onko ärripurreja ja sen semmoista. Teksti: Piatta Rulja kuvat: Lassi Rinne. Loikkanen: Olen nyt kolme kuukautta vuorotteluvapaalla, ja elokuussa katsotaan uudelleen, miten sitten jatkossa. Jyrkämö: On minulle, ja varmaan monelle muullekin. Joukkuepelit sopivat brankkareille, koska niiden parissa oppii tuntemaan työkavereita. Minun on tietysti helppoa sanoa, kun olen liikkunut nuoresta saakka ja aina tykännyt liikkua. Tähän ikään mennessä aina jossakin päin kehoa on jotain remppaa, ja niiden ehdoilla tietysti mennään. Siima-nimelläkin tunnettu Jyrkämö harrasti jo nuorena ahkerasti liikuntaa yleisurheilun, jääkiekon ja jalkapallon muodossa, ja päälajina miehellä oli kolmentoista vuoden ajan karate. Jyrkämö: Minulla on treeniohjelma, mutta kun ennen hain tuloksia, nyt on tärkeintä, että pysyn hyvässä kunnossa. Pelaan lätkää ja sählyä, käyn salilla, treenaan liikkuvuutta ja lihaksistoa. Nykyisin liikun fiilispohjalta, eikä minulla ole paperille kirjattua harjoitusohjelmaa. Palomiehellä pitää olla ammattiylpeyttä pitää huolta omasta kunnostaan, eikä kukaan jumppaa toisen puolesta. Jyrkämö: Töissä pystyy harrastamaan hyvin liikuntaa. Voi uida, käydä puntilla ja pelata joukkuelajeja. Nuorena olen jo tehnyt omat toimistohommani. Lenkillä en oikeastaan käy. Mielenkiinnolla jään odottamaan tulevaa... Tällä hetkellä Jyrkämö on pelastuslaitoksensa ikähankkeen toimintakyky-ryhmän jäsen. Loikkanen: Iän myötä urheiluun kiinnittää vain enemmän huomiota. Hän neuvoo muistamaan myös aerobiset treenit. Jyrkämö: Kaikkensa yrittää, mutta saa nähdä, riittääkö se vanhetessa. Y lipalomies Mika Jyrkämö (52) Helsingin kaupungin pelastuslaitokselta aloitti palomiesuransa läpäisemällä Helsingin pelastuskoulun kuntotestit vuonna 1982. Noudatatko jotakin treeniohjelmaa. Untakin tarvitsee enemmän. Jaksaako brankkarin työtä eläkepäiviin asti. Jos en jossakin vaiheessa pysty enää tekemään palomiehen hommia, niin tämä ura on kyllä sitten siinä. Vaikka olisihan se hienoa, jos liikunnanohjaajat ehtisivät testaamisilta keskittyä enemmän liikunnanohjaamiseen. 22 5/2012 Jotkut ne vain porskuttavat samalla, kun eläkeiät puhuttavat ja tukija liikuntaelinsairauksista kärsivät yhä useammat. En kaipaa mitään lisää. Hyvä fyysinen kunto auttaa myös kantamaan työn henkistä kuormaa. Millaista liikuntaa harrastat nykyisin. Välillä vedetään radalla vetoja. Monipuolisuus ja vaihtelu tekevät harjoittelusta hauskaa. Onko vanheneville äijänkäppänöille riittävästi vapaita paikkoja valvomoissa ja kuskeina. Palomiehen työ on poikkeuksellista, ja sen huomaa, ettei palaudu enää vuoron jälkeen niin kuin nuorena. Haastattelussa kaksi kovakuntoista ikääntyvää palomiestä. Loikkanen: Pitäisi ainakin olla. Ei riitä, että liikkuu töissä. Jyrkämö: Harjoitteluni on monipuolista. En juurikaan käy puntilla. Onko liikunta palomiehelle elämäntapa. Helsingin Kukaan ei jumppaa toisen puolesta MM-kisoissa 1983 ja kolmissa olympialaisissakin (1976, 1980 ja 1984) kilpaillut Loikkanen voitti Euroopan mestaruuden sisäratojen 1500 m matkalla vuonna 1978 ja sijoittui kahdesti pronssille vuosina 1982 ja 1983. Ylipalomies Antti Loikkanen (57) on vuorotteluvapaalla Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta
5/2012 23 5/2012 23
Miehellä on vankka kokemus palomiehen liikunnanohjauksesta: hän testaa yhdessä työparinsa kanssa vuosittain kaikkien helsinkiläisten palomiesten kunnon, laatii pyynnöstä harjoitusohjelmia ja on mukana muun muassa ikähankkeessa, jossa etsitään keinoja ikääntyvän miehistön työssä jaksamiseen. On kylmä tosiasia, ettei fyysisen kunnon kasvattamisessa ole poppakonsteja, Katajisalo sanoo. Kurkatessamme liikunnanohjaaja Jorma Katajisalon kanssa ovelta sisään näemme, että ykkösvuorolla on salibandymatsi kesken. Ei viitsitä kauheasti häiritä. – Muoti-ilmiöt tulevat ja menevät, aika harva niistä kantaa. Palomiehelle ei ole normaaleissa olosuhteissa välttämätöntä treenata maksimivoimaa. Kekkonenkin sanoi aikanaan, että kaikki syyt, jotka estävät meitä harrastamasta liikuntaa, ovat tekosyitä. Ylipäätään on edettävä. Miestä ärsyttää urheilun nousevat ja laskevat trendit – kaikki se median tuputtama turhanpäiväinen hifisPaluu liikuntaharjoittelun perusteisiin Vaikka jokaiselle kuntoilijalle luodaan henkilökohtainen harjoitusohjelma, Jorma Katajisalo käyttää saliohjelmia laatiessaan tiettyjä perussääntöjä. 24 5/2012 Palomiehen ei tarvitse olla lihaskimppu tai maratoonari, vaan monipuolisesti harjoitteleva ja kehonsa tunteva ammattilainen. Kestävyysharjoittelun tärkeys unohtuu liian helposti Ensimmäinen, ja ehkä tärkein askel on otettava kestävyysharjoittelun suuntaan. – Kuntoilija on kuin vuorikiipeilijä, sen on edettävä hitaasti pienin askelin. Katajisalo haluaisi palauttaa ympärillämme vellovan urheilukeskustelun takaisin liikkumisen perusasioihin. H elsingin keskuspelastusaseman valoisalla punttisalilla on hiljaista, mutta viereiseltä liikuntasalilta kuuluu pelikenkien tömähtelyä lattiaan. Katajisalo siirtyi pelastuslaitokselle töihin kuusitoista vuotta sitten liikuntavirastolta. Monilla paloTeksti: Piatta Rulja kuvat: Lassi Rinne. tely, jota kaipaa vain huippu-urheilija, ei tavallinen palomies. Liian helposti jumiudutaan vanhoihin tottumuksiin ja unohdetaan perustyön tärkeys
Katajisalo kysyy ja naurahtaa apeasti. Salitreenissäkin pitäisi muistaa keskittyä välillä kuntopiirimäiseen oman kehon painolla harjoitteluun. Suurimmalle osalle tekisi erittäin hyvää reipas parin, kolmen tunnin kävelylenkki silloin tällöin. – Kestävyyspuolella pitäisi ottaa vauhtia pois ja pidentää lenkkiä. Iän myötä palautuminen hidastuu entisestään, sillä vanheneva keho ei jaksa yövalvomista ja fyysistä rasitusta kuten nuoren miehen kroppa. On tärkeää tunnistaa omat heikkoudet Palomiehen työ vaatii liikuntaharjoittelua läpi työuran, mutta kun luvut kasvavat mittarissa, liikunnan määrää saa ja pitääkin hieman vähentää. Ainakin meidän läsnä ollessamme ykkösvuoron peli näyttää varsin herrasmiesmäiseltä.. 5/2012 25 miehillä riittää voimaa kuin nuorella härällä, mutta yleiskestävyyden puolella on ongelmia, eikä tukilihaksista pidetä riittävää huolta. Varsinkin vanhempana pitää myös ymmärtää panostaa omiin heikkouksiin, eikä erilaisia sairauksia tai tukija liikuntaelinvammoja voi jättää huomiotta. Monipuolistumista on viime vuosina tullut. – Palomiehen pitäisi kiinnittää erityistä huomiota siihen, miten hän liikkuu. – Vaikka nostaisi 150 kg penkistä, voi olla niin huono hapenottokyky, ettei jaksa nousta viidenteen kerrokseen ja murtaa ovea. – Toisaalta meillä on jo kohtuullisen hyvät välineet aerobiseen harjoitteluun täälläkin. Kenelle tahansa on hyväksi liikkua vähintään kolmesti viikossa puoli tuntia niin, että hikoilee ja hengästyy, Katajisalo sanoo. Funktionaalinen harjoittelu on niin sanotusti valloittanut suosiota ykköspenkiltä ja palomiehet kiinnittävät huomiota siihen, että koko ajan pitää olla lähtökunnossa. – Kyllähän sen voimaharjoittelun suosion ymmärtää, kun työvuorosta ei niin vain lähdetä lenkille, Katajisalo pohtii. On hölmöä rasittaa oma elimistö puhki. Työvuoroliikunnassa ei saisi tulla yhtään tapaturmaa. Jos jotakin Katajisalo haluaa erityisesti korostaa, niin liikunnan monipuolisuuden ja vaihtelevuuden tärkeyttä. Liikuntasalissa ykkösvuoro jatkaa peliään. Silti Katajisalo näkee liian usein turhan kovaa harjoittelua, josta palautuminen on hidasta. Jos kahdestatoista palomiehestä yksi loukkaa sählyssä nilkkansa, muut saavat aika paljon treenata, että harjoittelu korvaa yhden miehen kolmen viikon sairasloman. Palomiehen ei tarvitse olla lihaskimppu tai maratoonari, toisaalta mikään suorituskyvyn osa-alueista ei saisi olla rappiolla. Toisaalta kun harrastetaan liikuntaa tapaturmia kuitenkin sattuu joskus, Katajisalo toteaa. Mitä sillä voimalla tekee, jos sitä ei jaksa käyttää. Katajisalosta työvuorossa pelattava salibandy on sosiaalisesti tärkeä laji, mutta hampaat irvessä ja sata lasissa otteleminen johtaa vain turhiin tapaturmiin. Löytyy fillari, soutulaite ja juoksumatto. Kestävyyden, voiman, liikkuvuuden tai taidon ei tarvitse olla huipputasoa, mutta Cooperissa pitäisi pystyä juoksemaan 2800 metriä ja penkistä olisi parasta nousta 80–100 kg. Kymmenestä liikuntasuorituksesta kolmesta neljään pitäisi olla voimaharjoittelua, kolme tai neljä kertaa kestävyysharjoittelua, yhden tai kahden liikkuvuusharjoittelua ja loput yksi tai kaksi kertaa taitoharjoittelua
”La planche” vaatii voimaa ja tekniikkaa. Se on pakollinen testi joka työpäivä noin klo 10.30 ja 13. Pelastajakurssi 36:n oppilas Lauri Rusama näyttää kuvissa ylhäällä kelpo suorituksen ja ylikin. Ranskassa esimies näytti mallia ja suoritti testin aina aina ensimmäisenä. Palomies Karim Lounes on tuonut laitteen myös Suomeen. 26 5/2012 Ranskalainen punnerrus on tuttu ojentajalihaksia kehittävä liike palomiehille ja muillekin punttisalien ystäville. Täydet 20 pistettä saa näillä ohjeilla: 1) Roiku lankulla käsien varassa niin, että kämmenet ovat lankun päällä. Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto. Jotkut eivät ehkä uskalla yrittää uudestaan, kun muut katsovat, Lounes arvelee. Samaa nimeä voisi käyttää kahdesti työpäivän aikana tehtävästä pikakuntotestistä. Lounes toimi myös viisi vuotta palomiehenä Pariisissa ja muutti Suomeen vuonna 2009. Lankun reunaan lisätty karhennus aiheuttaa myös asfaltti-ihottumaa. Tätä voi harjoitella kotona, kunhan varoo kattokruunuja. Y ksinkertaisen pirullinen laite löytyy jokaiselta paloasemalta Ranskassa. 2) Vedä itsesi lankun päälle yhdellä vedolla niin, että kyynärpäät eivät ota tukea lankusta ja suorista kyynärvarret. Asemilla ei ole Erilainen ranskalainen punnerrus Ranskasta muuttanut palomies Karim Lounes lisäisi ohjattua liikuntaa PK36-kurssin oppilas Lauri Rusama näyttää mallia ranskassa laajasti käytettävästä pikakuntotestistä Pelastus koululla Helsingissä. – Tämä ei ole keskeisin asia palomiehen ammatissa, mutta kädet ovat tärkeä työkalu. Hiertymät kyynärvarsissa todistavat, että laitetta on käytetty ahkerasti. Voima ei todennäköisesti riittänyt ja tämä vaatii myös oman tekniikkansa ja treenausta. Tiettävästi Suomen ainoa lankku löytyy Helsingin Pelastuskoulun taukotilasta. Jos ei päässyt ylös, piti treenata. – Omalta kurssiltamme Pelastuskoulusta kaikki selvittivät lankkutestin, mutta kukaan ei saanut maksimipisteitä. Perinne on elänyt voimakkaana jo pari sataa vuotta. – Meillä olisi kyllä asemalla aika hiljaista, palomestari Jari Korkiamäki naurahtaa ja jatkaa. Ensimmäisen kerran testataan sammutusasu päällä ja myöhemmin väliasussa. Tässä näkee helposti päivän kunnon. Testiä läpäisemätön ei päässyt sammutusyksikköön vaan joutui ambulanssiin tai toimistohommiin, kertoo Karim Lounes. Tavoite on, että palomies pääsee tukalassa tilanteessa omin voimin ylös esimerkiksi ikkunalaudalle. Hän työskentelee palomiehenä Käpylän paloasemalla Helsingissä. Kunto rapistuu työelämässä – Suomessa ei olisi mahdollista määrätä tätä testiä pakolliseksi, kun ajattelee palomiesten ikää ja liikuntamäärää. Vapaa käännös lankku kuvaa sitä hyvin. Seuraavaksi mentiin virkavuosien mukaan vanhimmasta päästä. Jo vuosisatojen perinne – Laitetta käytettiin etenkin Pariisissa
Suomessa menee toisin päin, Lounes harmittelee. Vaikutukset näkyisivät varmasti niin työkyvyn kuin terveyden ylläpidossa ja työssä jaksamisessa. pakko liikkua, jos ei halua. www.fj allraven.. KEB Teknisesti edistykselliset vaellushousut stretchiä ja kestävää G-1000® Eco -kangasta. Moni tavallinenkin kansalainen pystyy palomiesten minimivaatimuksiin. Malleissa voi olla pieniä eroja, mutta periaate on sama. Palomiehellä ei ole koskaan tarpeeksi hyvä kunto! Hänen mukaansa paloasemilla Suomessa on hyvät liikuntamahdollisuudet, kunhan niitä vain käytettäisiin enemmän hyväksi. Ranskassa kuntotestien tulokset olivat kaikkien nähtävillä ja oli paljon myös asemien välisiä kilpailuja. Ei muuta kuin timpuroimaan ja harjoittelemaan! Palomiesvoimistelua 1930-luvulta Palomies Karim Lounes lisäisi palokuntiin ohjattua liikuntaa. ABISKO Upeat ja istuvat miesten housut vahvasta G-1000®-kankaasta. 10 pisteen suorituksella pääsee läpi, mutta 20 pisteen suoritus on tavoite. Vahvikkeet, 7 käytännöllistä taskua ja raakapituus. Kun valmistuin palomieheksi Ranskassa, kunto nousi työelämässä. – Jos hakee Pelastuskouluun 25-vuotiaana ja juoksee 12 minuutissa 2800 metriä, 30-vuotiaana tulos voi olla vain 2500 metriä. Karim Lounesin mukaan lankku on käytössä yli 20 maassa. Ohjattua liikuntaa on ollut menneinä vuosikymmeninä Helsingissäkin, mutta ei enää. Neljä tuntia ohjattua liikuntaa työvuorossa telinevoimistelusta jalkapalloon olisi hyvä asia. GREENLAND Perinteiset vaellushousut kulutusta kestävästä G-1000®-kankaasta. Nykymenolla kunto rapistuu työelämässä, kun pitäisi käydä toisin päin.. Stretch-osiot oikeissa paikoissa takaavat loistavan liikkuvuuden. Viime kesänä hän osallistui myös CrossFire-kisoihin Helsingin rautatientorilla. 7 taskua ja joustavat lahkeensuut, joissa säätö. Olisi hyvä, että testitulokset pysyisivät Pelastuskoulussa testatulla tasolla. Optimoitu istuvuus, tuuletusaukkoja ja taskuja. 5/2012 27 FJÄLLRÄVEN G-1000 ® Todennäköisesti ulkoilumaailman kulutusta kestävin kangas. BARENTS PRO MEN G-1000®-kankaasta valmistetut, kestävät vaellushousut, joissa on matala vyötärö. Hyväkuntoinen Lounes on itse juossut hopeavauhtia 10 kilometrin maastojuoksussa palomiesten PM-kisoissa ja sadalla metrillä pronssia
Lähdössä oli vain neljä astetta lämmintä, sateista ja tuulista. Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto. Miesten kisassa ennakkosuosikit eivät kestäneet kylmiä oloja ja kisaan saatiin yllätysvoittaja. Ensikertalaisena lähti mukaan Salla Tikkanen Kuopiosta. Naisten kisan voitti Etiopian Derebe Godanalle ajalla 2.40.19. Rajuista olosuhteista huolimatta 92 prosenttia matkaan lähteneistä saapui maaliin. Hän työskentelee yliopettajana Pelastusopistolla. – Olen ollut liikunnallinen pienestä tytöstä KYLMÄÄ KYYTIÄ 8. Muun muassa jätesäkit olivat oiva apu kylmää ja märkää vastaan. Kaksi sairastui juuri pahimmoilleen ennen juoksua. Paras suomalainen oli Tiina Puranen, joka sijoittui kahdeksanneksi ajalla 2.54.00. Matkaan lähti 15968 juoksijaa ja maaliin asti selvisi 14686 sitkeää taistelijaa. – En uskonut, että voittaisin, en ymmärrä tätä, kommentoi jordanialainen Methkal Abu Brais. Voittaja oli maalissa aivan puhki, kylmissään sekä hämillään voitostaan ajalla 2.19.16. Myös palopäällystömaratoonarit selvisivät hienosti. Liikunta tuntuu ja näkyy Palopäällystömaratoonareista kovimman ajan 3.23.08 kellotti pelastuspäällikkö Esko Hätinen Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta. 21 juoksijaa saapui maaliin. palopäällystömaratonilla TUKHOLMASSA Salla Tikkanen on valmis uhmaamaan Tukholman ennätyskylmää maratonsäätä. Jo Lontoon joukkueeseen valittu Leena Puotiniemi sairastui vatsatautiin edellisenä päivänä, jolloin kuumettakin oli 37,9 astetta. Paras suomalainen oli jälleen Marko Vaittinen sijoittuen 26:ksi ajalla 2.38.23. Vuoden 2012 Tukholman maratonista muodostui kaikkien aikojen kylmin kisa. Hän lähti kuitenkin matkaan ja keskeytti 32 km:n kohdalla
Ravinto on ollut monipuolista ja luonnollista kotiruokaa. Viime vuoden alussa ilmoittauduin juoksukouluun tavoitteena juosta maraton ja päästä jälleen kiinni liikunnan riemuihin. Minulle liikunta on tuonut sisäistä rauhaa ja levollisuutta, mikä auttaa muun muassa stressinsiedossa. Kunnon ylläpitämisessä voi elämänkulun aikana olla haasteita niin elämänmuutosten kuin ikääntymisen vuoksi. – Liikunta on itselleni enemmän elämäntapa kuin harrastus. Hiihtämistä haluan myös harrastaa enemmän kuin nyt. Aion jatkaa harrastusta ja osallistua juoksutapahtumiin! – Pelastusalalla ei pärjää ilman hyvää kuntoa. – Mielestäni ihmisten kiinnostus omasta kunnosta on kasvanut viime vuosina ja pelastustoimessa työskenteleväthän ovat aina huolehtineet kunnostaan. Juoksusta kiinnostuin uudelleen alipäällystökurssilla, kun huippuvalmentaja Tommi Peiponen piti meille juoksukoulua koko kurssin ajan. Juokseminen on Sallalle vielä nuori tuttavuus, mutta hän on jo hurahtanut siihen. Viime syksynä hän pinkoi ensimmäisen puolimaratoninsa ja tänä syksynä on tavoitteena kokonainen. Tommi valmistautui Tukholmaan lisäämällä hieman juoksukilsoja. – Olosuhteet juoksussa olivat vähintäänkin haastavat, normaali lenkki olisi saattanut jäädä tekemättä. Juoksen ja teen kotiin hankitulla crosstrainerilla harjoituksia päivittäin. Se tuntui ja näkyi myös kropassa. Viikossa on ollut muutama 60–90 minuutin lenkki, väliin vauhtikestävyyttä ja pitkäkestoinen, 2–3 tunnin lenkki matalilla sykkeillä. Kesämökin järvimaisemia ihailen tekemällä pitkäkestoisia harjoitteita trampoliinilla. Olen tottunut juoksemaan säässä kuin säässä, mutta Tukholman talvisää jäädytti pahanpäiväisesti. Kesämökillä kertyy runsaasti hyötyliikuntaa metsäja pihatöissä. – Kuljen 16 kilometrin työmatkan fillarilla ja muita lajejani ovat juoksu, kuntosali, ja erilaiset joukkuelajit. Menin koulun voimisteluseuraan alle viisivuotiaana ja siitä asti harrastin naisvoimistelua, erityisesti aerobicia. Edellisestä maratonista oli aikaa seitsemän vuotta, joten aika nöyränä oli matkaan lähdettävä ja suuremmilta yllätyksiltä vältyttiin. Reissusta jäi matkan suhteen ja järjestelyjen osalta erittäin hyvät fiilikset. Palopäällystömaratonina tämä oli ensimmäinen. 5/2012 29 saakka. Liikunta ylläpitää hyvää fyysistä ja psyykkistä olotilaa, mikä säteilee elämään kokonaisvaltaisesti. Jos olisin lähtenyt juoksuun lyhyemmällä aikatavoitteella, en olisi ehtinyt paleltua. Hyvä fyysinen kunto on yksi tärkeimpiä tekijöitä pitämään mieli ja keho kunnossa. Liikunta on jokaisen henkilökohtaisella vastuulla, mutta työnantaja voi tukea ja innostaa työntekijöitään pitämään huolta itsestään, Salla kannustaa. – Jäi positiivinen muisto, vaikka jouduin keskeyttämään vajaassa 33 kilsassa hypotermian vuoksi. Lisätietoja ja kaikki tulokset: www.stockholmmarathon.se Ajat Tukholmassa 2012: Veera Heinonen 4.25.14 Sami Häkkinen 3.49.41 Kari Häkli 3.26.02 Esko Hätinen 3.23.08 Simo Jämsén 3.57.27 Ari Keijonen 4.01.21 Tero Kuittinen 5.35.18 Pasi Markkanen 3.31.15 Jari Martikainen 4.32.27 Tommi Martikainen 3.49.01 Tuija Martikainen 4.32.15 Petri Maunula 4.10.53 Juha Rajala 3.52.20 Riku Rantala 3.52.20 Rami Ruuska 4.35.16 Johanna Saario 3.53.45 Juha Saario 3.53.45 Matti Soutua 4.58.59 Tuukka Tuuli 3.24.05 Kimmo Vaani 4.06.03 Taito Vainio 3.39.50 Tommi Martikainen jaksoi vielä tervehtiä lähes neljän tunnin kylmän kyydin jälkeen Olympiastadionia lähestyessään.. Elokuussa Tommilla on ohjelmassa Helsinki City Marathon ja hyvin todennäköisesti ensi vuonna myös palopäällystömaraton. – Olin valmistautunut tähän maratoniin noudattamalla osittain juoksukoulusta saamiani harjoitteluohjeita. Liikunta kuitenkin jäi taka-alalle useiksi vuosiksi. Enemmän elämäntapa kuin harrastus Vuoromestari Tommi Martikainen Etelä-Karjalan pelastuslaitokselta oli juossut aiemmin kaksi maratonia ja muutaman puolikkaan. Keskeyttäminen ei ollut tappio, vaan lisäsi kipinää harjoitella ja valmistautua seuraavaan koitokseen. Kuntosalilla pyrin käymään yhä enemmän. Syön päivittäin magnesiumia ja otan D-vitamiinia. – En ottaisi enää takaisin niitä vuosia, kun en liikkunut. Varusteet olivat hiukan kesäiset kyseiseen keliin, ja kylmyys meinasi kangistaa menoa. Iloistaa Sallaa ei harmita, vaikka maali jäi tällä kertaa saavuttamatta
30 5/2012 Tavoitteena positiivinen elämäntapa – ja 350 kiloa rautaa Veikko Järvenmäelle liikunta on osa positiivista elämäntapaa.
Kun voimaharjoittelu jäi ja aerobinen, rasvaa polttava kestävyysliikunta alkoi, palomies laihtui 20 kiloa. Hän jää eläkkeelle 62 vuoden ja 7 kuukauden ikäisenä. Järvenmäki harjoittelee kolmesti viikossa, sillä tavoitteena on nostaa 130 kiloa penkiltä ja 220,5 kiloa maasta. Se on tärkeää, sillä pelkkä voimaharjoittelu on keholle yksipuolista. En ole vieläkään kovin kilpailuhenkinen. Se on ihan tuntematon asia, Järvenmäki nauraa. Hänelle se on osa positiivista elämäntapaa. Hän hankki lumilaudan ja painui rinteeseen. Antaa hevosen murehtia. Varsinkin peleissä innostutaan helposti yrittämään enemmän kuin kroppa kestää. – Ensimmäisen viikon takapuoli oli mustana. Muista hengästyä Järvenmäki nosta rautaa myös Elixian Liikunta ja hyvinvointikeskuksessa. päivä: olkapäät ja kädet 3. Vaikka komean kokoinen Järvenmäki on kuin luotu voimamieheksi, lajivalinta ei ollut itsestäänselvyys. päivä: jalat > Vuodenajan mukaan pyöräilyä, rullaluistelua, hiihtoa > Hyötyliikuntana kauppamatkat kävellen tai polkupyörällä. – Vaikka liikuin paljon, en harrastanut kilpaurheilua. Neljäkymmentä täytettyään Järvenmäki vaihtoi lajia. Aerobinen liikunta parantaa hapenottokykyä, verenkiertoa ja polttaa rasvaa. Teksti: Sari Järvinen Kuvat: Sari Järvinen ja Kimmo Kaisto Järvenmäen viikko-ohjelma > Kuntosali kolmesti viikossa, eri päivinä eri teemat 1. Lisäksi Järvenmäki liikkuu vaimonsa ja kahden lapsensa kanssa ja pyrkii tekemään kauppamatkat kävellen tai polkupyörällä. Hän nauttii sen ilmapiiristä, joka tuo vaihtelua työpaikan kuntosalille. Sen päällä pian 50-vuotias palomies viilettää alas Norjan rinteitä, eikä haittaa, vaikka joskus kaatuisi. Hyppyrit palomies jätti väliin. Urheiluharrastus on kulkenut perintönä, sillä Järvenmäen lapset harrastavat trampoliinihyppyjä ja yleisurheilua. Minulle lumilautailu on lupa leikkiä. Hän on kokeillut myös maratonia. Mutta jos kuvittelee turkulaisen irvistelevän kaiken vapaa-aikansa punttisalilla kasvattamassa lihaksia ja käyttävän vastustajan valokuvaa laudeliinana, erehtyy. Palkintopallille kiipeämisestä Järvenmäellä on kokemusta, sillä hän on aiemmin voittanut kisoista pronssia. Lihasmassaa hävisi. Se tuntuu Järvenmäestä paljolta, mutta mies ilmoittaa samaan hengenvetoon, ettei aio paloasemalta lähteä kulumallakaan pois. Järvenmäki ei koe olevansa omituisuus rinteessä, sillä hän kuvailee lautailua pappojen lajiksi. Hyvän yleiskunnon myötä muu harjoittelu on miellyttävämpää. päivä: rintaja selkälihakset 2. Laudalla kaatuminen kuuluu asiaan. Silloin hyvä pohjakunto takaisi, ettei työssä tarvitse liikkua äärirajoilla, jolloin turvallisuus kärsii. Lupa leikkiä Kymmenvuotiaana Järvenmäki harvoin viihtyi pitkään kotona läksykirjojen parissa. – Eräs kaveri, joka ei ollut nähnyt minua pariin vuoteen, kysyi, onko minulla syöpä. 5/2012 31 Veikko Järvenmäen saavat liikkeelle positiivinen elämäntapa, punttisali ja lumilauta. Se on paljon juoksijalle, ja selkä ja polvet alkoivat kiusata. Nuoriso on vaihtanut laudat temppusuksiin. Sillä on isompi pää. – Juokseminen oli virhe. Poika vilahti pihalle, potki palloa, juoksi ja leikki kavereiden kanssa. Kilpailen kisoissa itseäni vastaan ja haluan parantaa omaa suoritusta. Järvenmäelle urheilu ei ole yksipuolista puurtamista eikä vastustajan nujertamista. – Minulle liikunta ei ole elämäntapa, mutta se on osa positiivista elämäntapaa. Raju aloitus on vaara Järvenmäen mielestä palomiehet voisivat liikkua enemmän. Siellä palomies Veikko Järvenmäki on laskenut levypainot lattialle, sillä kolme huonetta on muutettu aina auki olevaksi kuntosaliksi. T urun paloaseman entisessä pyykkituvassa kolahtaa. Hangella massa ei haitannut, eikä lautailu hakannut polvia, kuten juoksu oli tehnyt. Jos kaatuu suksilla, katselee ympärilleen, että ei kai kukaan nähnyt. – Aikuisten miesten leikkimielinen pelaaminen – sellaista en ole ikinä nähnyt. Hän pyöräilee, rullaluistelee ja hiihtää, jotka ovat juoksemista lempeämpiä lajeja nivelille. Palomies pitää huolta liikkumisen monipuolisuudesta harrastamalla myös aerobista liikuntaa. Painoin alussa 95 kiloa. Liikunnan aloittaminen ei ole hänestä ongelma, mutta jos yhtäkkiä aloitetaan harjoittelu täysillä, voi keho joutua liian koville. Sillä tuloksella World Police and Fire Games -kilpailuissa 50–54-vuotiaiden Grand Master A-sarjassa saatetaan nousta palkintokorokkeelle Belfastissa vuonna 2013
Kovassa rasituksessa kuluu myös vitamiineja ja kivennäisaineita, mutta niiden tarve on ahkerasti liikkuvillakin vain hieman normaalia tarvetta suurempi. Tavallisista elintarvikkeista monipuolisesti koottu ruokavalio on kunnollisen ravitsemuksen perusta. Kreatiini lisää harjoitustehoa ja suorituskykyä, mutta hyöty on riippuvaista kreatiinin alkuperäisestä pitoisuudesta elimistössä. Raskaan rasituksen aikana haihtuu nestettä, kulutetaan hiilihydraatteja lihaksista ja maksasta, käytetään proteiineja, stimuloidaan proteiinisynteesiä sekä kulutetaan rasvoja lihaksista ja rasvakudoksesta. L isäravinteilla tarkoitetaan erityisruokavaliovalmisteita ja ravintolisiä. Palautumisen aikana energiavarastot täyttyvät, nestehukka korjaantuu ja elimistö saavuttaa ravitsemuksellisen tasapainon. Pienet vitamiinien ja kivennäisaineiden lisäannokset ovat turvallisia, mutta liikasaanti on haitallista. Muut ravintolisät ovat vähän sellaisia, että tuskinpa sieltä hyötyä löytyy. Esimerkiksi magnesiumlisä on kyllä hyödyllinen, jos magnesiumia ei saa ruokavaliosta, vaikka pitäisi saada. Käyttämättä jättäminen ei ole menetys Ravitsemusasiantuntija Patrik Borg, proteiinilisistä, kreatiinista, kofeiinista ja betaalaniinista voi olla hyötyä treenaavalle pelastajalle. Teoriasta käytäntöön (Edita, 2004) sekä Aleksi Niemen kirjoittamaa teosta Ravitsemus kuntoon (WSOYpro, 2006). Erityisruokavaliovalmisteiden ravintoainekoostumus ja valmistumenetelmät eroavat tavallisesta elintarvikkeesta, mutta ne eivät sisällä sellaisia ravintoaineita, joita ruoasta ei voisi saada. Tyhjiä lupauksia täynnä. Se toimii niin sanotusti happopuskurina, joten hyötyä havaitaan lähinnä kovatehoisessa harjoittelussa, jossa maitohapoille meneminen on tavallista. Ovatko muut lisäravinteet täysin turhia. Palautumisjuomia ei välttämättä tarvita Kehittyminen edellyttää palautumista. Liikasaanti puolestaan aiheuttaa heikotusta sekä heikentää suorituskykyä. Varsinkin rasvaliukoisten vitamiinien pitkäaikainen yliannostus on erittäin vaarallista. Ravintolisillä puolestaan tarkoitetaan puristeena, kapselina, pastillina, tablettina, pillerinä, jauheena, tiivisteenä, uutteena tai nesteenä myytävää valmiiksi pakattua valmistetta, jota nautitaan pieninä mitta-annoksina ja josta saatavalla energiamäärällä ei ole merkitystä ruokavalion kannalta. Onko lisäravinteista jotakin erityistä hyötyä tai haittaa pelastajan työssä, jossa rasitteita koetaan epätasaisin väliajoin ja vaihtelevalla intensiteetillä työvuoron aikana. Kuntoilijan ei tarvitse välttämättä käyttää palautumisjuomavalmisteita, koska suorituksesta palautumisella ei tavallisesti ole kiire ja kaikki ravintoaineet saadaan kiinteästä ruoasta. Eri asia ovat tietysti vitamiinija mineraalilisät, jos niillä korjataan ravitsemuksellista puutetta. Tieteellisissä tutkimuksissa on löydetty näyttöä lähinnä kolmen ravintolisän hyödyistä: 1. Lisäravinteita hankkiessa tulisi suosia sellaisia tunnettujen valmistajien tuotteita, joista löytyy kunnollinen tuoteseloste. Suuria lisäannoksia ei siis saa käyttää varmuuden vuoksi, vaan ainoastaan diagnosoitujen puutostilojen hoitoon. Kofeiini piristää ja parantaa siten suoritusja keskittymiskykyä. 2. Lisäravinteiden käyttö on kasvanut menneinä vuosina räjähdysmäisesti, mutta niitä ei tarvita terveellisen ruokavalion koostamiseen. Epämääräisin merkinnöin merkatut tuotteet, jotka lupaavat kuun tanssivan ripaskaa ja syöjänsä saavuttavan huippukunnon kahdessa viikossa, tuskin täyttävät lupauksensa. Hiilihydraattia ja proteiinia sisältävän palautumisjuoman nauttiminen on kuitenkin perusteltua, jos kiinteää ruokaa ei ole saatavilla, halutaan esimerkiksi työvuorossa nopeuttaa palautumista, halutaan varmistaa maksimaalinen proteiinisynteesi tai halutaan ylläpitää lisääntynyttä lihasmassaa. Beta-alaniini parantaa suorituskykyä. No ei niistä ainakaan haittaa ole, mutta hyöty itse työtilanteessakin on aika olematon, vaikka rankkoja paikkoja varmasti on. Kreatiini, kofeiini ja beta-alaniini ovat ”hyödyllisiä”, mutta niidenkin osalta vaikutus on sen verta pieni, ettei kenenkään kannata miettiä menettävänsä jotain, jos niitä ei käytä. 3. Ravinto kestävyysja lihasvoimaharjoittelun yhteydessä Kestävyysharjoittelu (yli 1 t) 5–60/90 min ennen rasitusta > nestettä 3–6 dl > hiilihydraatteja 10–30/50 g > proteiinia 5–20 g Rasituksen aikana kestosta ja tehosta riippuen > nestettä 5–8 dl > hiilihydraatteja 0–50 g/t 0–30 min rasituksen jälkeen > nestettä 5–10 dl/t > hiilihydraatteja 0,5–1 g/kg > proteiinia 10–25 g > rasvaa parin tunnin sisällä normaalin aterian mukana Lihasvoimaharjoittelu (alle 1,5 t) 5–60 min ennen rasitusta > nestettä 2–4 dl > hiilihydraatteja 0–30 g > proteiinia 10–20 g Mikäli edeltävää välipalaa ei ole nautittu, rasituksen aikana > nestettä 0–5 dl/t > hiilihydraatteja 0–20 g/t > proteiinia 10–20 g 0–60 min rasituksen jälkeen > nestettä 4–8 dl/t > hiilihydraattia 0,3–1 g/kg > proteiinia 20–50 g Teksti: Piatta Rulja Kuva: Kimmo Kaisto 32 5/2012. Ravintolisän tarkoitus on sille ominaisten ravintoaineiden vuoksi täydentää ruokavaliota tai muulla tavalla vaikuttaa ihmisen ravitsemuksellisiin tai fysiologisiin toimintoihin. Enemmän näen hyödyn paikat pohjakunnon rakentamisessa ja sitä kautta saaduissa hyödyissä työtilanteessa – en niinkään siinä, että ravintolisä auttaisi heti jotain työtilannetta. Jutussa on käytetty lähteinä Patrik Borgin, Mikael Fogelholmin ja Hannele Hiiloskorven teosta Liikkujan ravitsemus
Itse iloitsen kolmesta saamastani tunnustuksesta: Stadin paloalan eläkeläisten plakaatista, Nipen ja Nagelin ostamasta Tulitaistelija-veistoksesta ja Suomen Palopäällystöliiton myöntämästä mitalista.. Väsyneet, mutta urhoolliset palosotilaat ovat huoltamassa varusteitaan. Hän kielsi ehdottomasti sellaisen tilanteen kuvaamisen, että palomiehet olisivat muka uupuneita. Elettiin Messuhallin (nyk. Palomiesten eläkeikä Suomessa balettitanssijat pääsevät varpaat murskana eläkkeelle jo hieman yli kolmekymppisinä. Avun saanti kestää entistä kauemmin, autot ajavat vääriin osoitteisiin ja paikallistuntemus on täysin unohdettua pääomaa. Tahdomme siviilinimikkeet ja erottautua puolustusvoimista. Näistä monista toimittajan epäonnistumisista huolimatta toivotan paloja pelastusalalle taistelumieltä tavallisen ihmisen auttamiseksi ja pelastamiseksi. Herätti näet aikoinaan närää, kun takista ja housuista siirryttiin yhtenäiseen suojapukuun. 5/2012 33 Vieraanamme Ilta-Sanomien uutispäällikkö Hannes Markkula siirtyi eläkkeelle toukokuun lopussa 68-vuotiaana Hänen erikoisalaansa oli muun muassa paloja pelastusalan sektori. Harva virkamies kun ei ole yli kuusikymppisenä koettanut kiivetä kahdeksankerroksisen talon ullakolle savusukeltajan varusteet selässä. Joku oli makaamassa penkillä kovan ponnistelun jälkeen. Tulipalotoimittajan kolme epäonnistumista J o pitkään paloja pelastusalan historiassa on tapahtunut paljon muutakin kuin tulipalojen sammuttamista. Myös sotilaallinen kurimenettely katosi vähitellen ja sotilaallinen vartiokoppi Helsingin pääpaloaseman edustalta. Heidän asiansa oli selkeä: ”Haluamme luopua sotilaallisista palonimikkeistä. Tilanne on uhkaava! Kolmas epäonnistuminen Koen kolmanneksi epäonnistumiseksi sen, että maan tärkein pelastuslaitos Helsingissä lähtee siihen rintamaan, että pelastuskomentajalla – palopäällikkö on parempi nimi – ei tarvitse olla muuta kuin joku akateeminen loppututkinto, eikä lainkaan palopäällystön virkatutkintoa. Lisäksi palopäälliköt irrotetaan kokonaan pois operatiivisesta toiminnasta, mikä myös on huono asia etenkin suurissa katastrofeissa. Seurasin keskustelua eläkeiän nostamisesta tarkoin. Toinen epäonnistuminen Sanon tämän nopeasti ja selkeästi: hätäkeskusuudistus on susi; etenkin tavallisen apua tarvitsevan ihmisen kannalta. Sairaankuljetukset työllistivät tabiksia koko ajan kasvavalla paineella. Enpä siis ihmetellyt lainkaan, että myös palomiehillä oli muita kunnallisia virkamiehiä alempi eläkeikä aikoinaan: 55 vuotta. Autamme kaikella muulla tavalla sanomalehteä, mutta emme halua antaa itsestämme väsyneen ja likaisen kuvan, luennoi Nageli. Aika pian alkoi esiintyä erilaisia öljyonnettomuuksia huolimattomien laivojen jäljiltä. Yhä harvemmat keskukset luulevat hallitsevansa koko maan hokkus-pokkus. Paikalle rymisti silloinen palokersantti Narvanne. Emme halua enää olla palosotilaita, palokorpraaleita tai palokersantteja. Kisahalli) vuoden 1966 suurpalon jälkeistä aikaa. Tuttua on myös armeijan lentäjien varhainen reserviin siirtyminen. Tästä lähti liikkeelle byrokraattinen vyöry, joka varsin pian johtikin sotilasarvoista luopumiseen. Itse koetin useilla kirjoituksilla vaikuttaa asiaan, muiden tukijoittenne kanssa, mutta valtiovalta pysyi jääräpäänä. Minut pyydettiin Espoon kauppalan palomiesyhdistyksen luo erään tulipalon jälkeen. Kun itse aloitin IltaSanomien kesätoimittajana 1965, hälytyksiä oli varsinaisesti kahdenlaisia: tulipalot ja sellaiset onnettomuudet, joissa palomiehet antoivat erilaista virka-apua poliisille alkaen kadulle valuneen polttoaineen puruttamisesta aina ihmisten irrottamisesta kolariautoista. Se, että aloin kiinnostua punaisista paloautoista ja hyväkuntoisista, rohkeista palomiehistä saa syyttää kahta alanne edustajaa: edesmennyttä palomestaria Martti ”Nageli” Narvannetta ja toisen polven palomiestä, hälytysmestari Niilo ”Nippe” Hyytiäistä. ”Emme tahdo olla palosotilaita” Yhden merkittävimmistä alan jutuistani kirjoitin 1967. Olen yksi niistä, jotka hämmästyivät, kun valtiovalta yhtäkkiä nosti palomiesten eläkeikää kymmenellä vuodella 65:een ja nykyisin jopa 68:aan. Nippe puolestaan oli avuksi myöhemmin monissa hälytystehtävien selvittelyissä ja ohjaamassa oikeiden henkilöiden puoleen niin operatiivisissa asioissa kuin vaikkapa palomiesten kiistellyissä varusteasioissa. Päädyin siihen, että kateelliset virkamiehet ja poliitikot eivät halunneet ymmärtää paloalan erikoisluonnetta. Kaikki kirjoitukset paloalan puolesta olivat turhia. Olin yhdessä valokuvaajan kanssa silloisen pääpaloaseman pihalla uutistyössä
Hän naurahtaakin vetäytyvänsä nyt huipulta eläkkeelle. Lisäksi joukkueesta kolme jäsentä oli henkilökohtaisessa tietokilpailussa kymmenen parhaan joukossa. – Vuosikaudet on tätä varten tehty töitä, 12 vuotta joukkueen johtajana toiminut Moisio sanoo. – Värisuorakin on saavutettu, kun olen ollut voittamassa kaikkia mitalisijoja. 34 5/2012 Ylöjärven VPK:n joukkue voitti Lahdessa pidetyissä palokuntien Suomen mestaruuskilpailuissa kultaa. Ylöjärven VPK 165 2. – Kisa oli vaativa ja kalustoosuuden jälkeen emme uskoneet pärjäävämme. Kilpailu koostui kolmesta osiosta, tieto-, taitoja kalustokilpailusta. Konsultiksi uusille kisaajille Jatkon turvaaminen joukkueen menestyksen tiellä on tällä hetkellä vielä turvaamatta, mutta voittajajoukkueen kippari lupaa toimia konsulttina, jotta menestystä saadaan jatkosakin. Se oli meille heikoin kohta, mutta nyt alan kirjallisuutta lukemalla olemme paikanneet osaamista. Vahdon VPK 148 8. Nousiaisten VPK 149 7. – Muutoin on riittänyt valmistautumiseen osallistuminen palokunnan normaaleihin viikkoharjoituksiin. Ylöjärven VPK oli paras tietokilpailussa, seitsemäs taitokilpailussa ja kolmas kalusto-osiossa. Kotkan VPK 136 Kilpailun tehtävät ja täydelliset tulokset löytyvät osoitteesta: www.palokuntiensmkilpailut.fi Teksti: Esa Aalto Kuvat: Esa Aalto, Janne Strömmer, Jorma Honkala. Ylöjärven joukkueessa kilpailivat Lasse Moisio (johtaja), Rami Vina (konemies), Jarkko Haapala (ykkönen), Marko Konttinen (kakkonen), Sami Lindfors (kolmonen) ja Noora Koivisto (nelonen). Aikaisemmin Ylöjärvi on saavuttanut kisoissa kaksi hopeatilaa, mutta nyt rävähti ensimmäinen ykköstila kahden kestomenestyjän, Anjalan ja Tirilän sijoittuessa toiseksi ja kolmanneksi. Puolet Ylöjärven VPK:n voittaneesta joukkueesta on osallistunut aikaisemmin SM-kisaan Tampereen VPK:n riveissä. Savion VPK 151 6. Inkeroisten VPK 141 9. Kaikkiaan kovatasoisessa kisassa oli mukana 33 joukkuetta. Tässä alkaa jo ikä painaa ja pari vuotta sitten olin jo luovuttamassa kilpailemisesta, 38-vuotias Moisio kertoo. – Tavoite oli nyt ottaa voitto kisassa. Tirilän VPK 158 4. K ilpailun teemana tänä vuonna oli pelastustoiminta taajama-alueella. – Erityisesti olemme valmistautuneet tietokilpailuun aikaisempaa paremmin. UPM Myllykosken TPK 154 5. Joukkuetta johtanut Lasse Moisio sanoo, että voitto oli määrätietoisen työn tulosta. Anjalan VPK 159 3. Kilpailutehtävää Moisio kehuu hyväksi ja monipuoliseksi. Jämsänkosken VPK 136 10. Ylöjärven VPK nappasi ensimmäisen mestaruuden Tuloksia: 1
Sen sijaan hän toivoo, että kilpailun järjestäjänä Palopäällystöliito ottaisi aktiivisemman roolin. Tampereen aluepelastuslaitoksen kanssa tehdyn sammutussopimuksen mukaisesti palokunnan hälytysosasto miehittää 5 minuutin lähtövalmiudella sammutusauton vahvuudella 1+3 ja säiliöauton vahvuudella 0+1. Palokuntien miehistönkuljetusautot voivat olla penkkien sijoituksiltaan hyvinkin erilaiset ja nopeatempoisessa kilpailulähdössä se on toisille epäoikeudenmukaisempaa kuin toisille, kun kilpailuun lähtö voi tämän takia viedä enemmän aikaa. – Lähdemateriaali tietokilpailua varten on myös aivan liian mittavaa. Hänen mielestään esimerkiksi veteraanisarjan osanottajia ei kilpailussa arvosteta riittävästi ja kilpailujen ennakkovalmistautumisessa olisi toivomisen varaa. Jollakin tavalla kynnystä osallistua pitäisi saada madallettua, sillä olen varma, että moni sadan hälytystehtävän palokunta olisi mestari tekemään kilpailutehtäviä. Mekin lähdimme aamuyön tunteina liikkeelle, kun kisa alkaa varhain. – Ehkä kilpailemisessa ja siinä mahdollisesti huonosti pärjäämisessä pelätään kasvojen menettämistä. Jos aikoo pärjätä, se vaatii paneutumista valmistautumiseen. Parhaimmaksikin kehuttiin Palopäällystöliiton toiminnanjohtaja Ari Keijonen kertoo tämänvuotisesta kisasta kirjallisesti annettujen palautteiden olleen voittopuolisesti myönteisiä. – Toivon, että joskus kilpailemassa voisivat olla keskenään ammatikseen palomiestyötä tekevät sekä sopimuspalokuntalaiset, Lasse Moisio sanoo. – Siellä muun muassa 21:ssä jehussa kisaillut totesi kilpailun yleisjärjestelyiden olleen ehdottomasti parhaat verrattuna edellisiin vuosiin. 5/2012 35 – Kun taitokilpailussa aikaisemmin huonommin pärjänneet joukkueet nousivat kärkisijoille, se nosti kokonaistuloksissa esimerkiksi meidän osakkeita. Muutama keskeinen alan teos varmaankin riittäisi. Siksi esimerkiksi kaikille samanlaisesta kalustoruudusta lähteminen olisi ollut tasapuolisempaa. – Jehumalja-kisa on Suomen suurin palokuntakilpailu ja osanottajamäärä ovat kuitenkin aivan hyvä. Ylöjärven VPK:n hälytysosastoon kuuluu noin 30 jäsentä ja osaston keski-ikä on 38 vuotta. Miten tämänvuotisen voittajajoukkueen johtaja houkuttelisi uusia palokuntia mukaan kilpailuun. opistotasoiseen kokeeseen valmistautuisi. Vuosittain on yli sata hälytystä. Palokuntien SM-kilpailu on kilpailutehtäviensä osalta muuttunut hänen mielestään hyväksi. Kotkan VPK:n joukkueen johtaja Toni Alatalo antaa käskyjä kalusto-osuudessa. Nyt pohjana ovat todelliset tehtävät eikä enää kaadella keiloja eikä pudotella numeroita. Tiedottamisessa puolestaan todettiin tapahtuman yleisten kotisivut olevan hyvä ja selkeä tapa tiedottamiselle jatkossakin. Ensi vuonna palokuntien Suomen mestaruudesta kilpaillaan Jyväskylässä toukokuussa. – Kilpailureissu vaatii myös jaksamista. – Tätä pitäisi vain yrittää paremmin markkinoida palokunnille, että uskaltaisivat tulla mukaan. – Olin itsekin mukana muutama vuosi sitten järjestetyssä seminaarissa, jossa puitiin kilpailun kehittämistä, mutta en ole huomannut, että siellä puhutut asiat olisivat tulleet käytäntöön. Pieni asia, mutta osa kokonaisuutta kuitenkin. – Nytkään ei esimerkiksi joukkueille tullut etukäteen tietoa siitä, että kilpailuun lähdetään miehistönkuljetusautoista. Kun pitää kahlata läpi 1580 sivua läpi, se on kuin yliYlöjärven VPK on vuonna 1949 perustettu sopimuspalokunta Pirkanmaalla. Kilpailusuoritukset vievät myös aikaa. Palokunnassa toimii myös nuoriso-, naisja veteraaniosasto. Esimerkiksi sen hyvänolon tunteen, kun tehdyn työn jälkeen pärjää. Jehumaljan sai nyt haltuunsa Ylöjärven VPK.. Kilpailun osanottajamäärä on vuosien saatossa pysynyt samansuuruisena, vaikka uusiakin palokuntia on tullut mukaan. Onhan siihen valmistautuminen kuitenkin aikamoinen voimainponnistus palokunnille. Kaikki yhdessä kisaamaan Maamme yli 700 sopimuspalokunnasta vain runsaat neljä prosenttia osallistuu jo 60 vuotta järjestettyyn Jehu-malja eli palokuntien SM-kilpailuun. Huomionarvoista hänen mielestään on myös se, että kilpailujoukkueissa on entistä enemmän mukana myös päätyökseen paloalalla työskenteleviä henkilöitä. Pitää jaksaa esimerkiksi odotella ja maata kahdeksan tuntia vaikkapa koulun lattialla. Missä on seminaarin anti. Palokunnan hälytysosasto vastaa paloja pelastustehtävien hoidosta. Mutta jos haluaa kilpailla, se myös antaa paljon
Sunnuntaina klo 12,00--16,00 suoritettiin Mus tanlahden satama-alueella k ai u s t k i 1 p a i 1 U. Kuva 3: Muuta kalustoa viedään este aidan yli, 3" letku aidan alitse. Sitä oli seuraamassa edustajia monesta palo kunnasta ympäri maata sekä huomattavasti etupääs sä nuorehkoa yleisöä. Rii, konen. Grönholm, Tikkurilan Silkin VPK, 81,0 (sai Tampereen seudun palopäällystöker hon lahjoittaman erikois p alkinnon); 2) E. Kata jamäki ja P. Sen jälkeen moottori ruisku sijoitettiin laiturille 'n. Asenneilmasto oli Taavitsaisen mukaan kuitenkin suotuisa: kilpailuihin valmistautumisesta tuli koko palokunnan yhteinen hanke. Vanninen. Tietokilpailun tulokset olivat seuraavat: 1) Toijalan VPK 57,5 pisto 2) Tikkurilan Silkin VPK ja Valmet Oy:n Jyväskylän TPK 52,0 " 4) Naantalin VPK 47,12 " 5) Vaajakosken tehtaan VPK 45,0 " 6) Porin VPK 43,5 " 7) Tervakosken VPK 42,25 " 8) Säteri Oy:n TPK 32,5 " 9) Mäntän VPK 31,25 " Tietokilpailun mieskohtaisesti parhaat päällystös tä ja miehistöstä: Päällystö : 1) L. 3. Juvakoski ja Einar Nurmi. Kilpailuun otti osaa tällä kertaa ainoastaan yhdeksän palokun taa. 52. Kuka perusti maailman ensimmäisen virallisen palokunnan. Lauantaina suoritettiin kilpailujen 1. 2. Säteri, Toijalan VPK, 73,0 (sai Tampereen seudun palopäällystökerhon lahjoittaman erikoispalkinnon); 2) T. Kun on kaadettu kaksi keilaa ja täytetty toinen vesitynnyri suihkun avulla, on tehtävä suoritettu loppuun. Saviolla se ei ollut, ja tosi paljon paukkuja käytettiin siihen että ymmärrettiin, mihin ollaan menossa, yksikönjohtajana kisoissa toiminut Taavitsainen valottaa. .... Mitä Saviolla tehtiin. n. Kuvassa 10 Jehu-malja ja muut palkinnot sekä taustalla jämerä voittajajoukkue, Säteri Oy:n TPK, kesko palokunnan päällikkö O. 2" letkua. Montako ilmakehää (mikä paine) tarvitaan nos tamaan veden 30 metrin korkeuteen. Kuvat 8 ja 9: Kolmas haara on nostettu palonarun avulla samoin ratapenkereelle, vedetty kiskojen alitse radan toiselle puolelle. Kuva 5: Palloa ohjataan suihkun avulla portin lävitse. Bergström, Tikkurilan Silkin VPK, 71,0. Milloin perustettiin Suomen ensimmäinen palo. Toteutamme täten toimiohjelmaamme, jonka päämää ränä on • vähemmän vahinkoja • halvemmat vakuutusmaksut . Saviolta kilpailuissa on käyty ainoastaan nuoriso-osaston kanssa. Tähän kirjoitukseen liit tyvä kuvasarja antaa selvän kuvan kilpailun kt.!lusta ja eri tehtävistä. Aarnio, Naantalin VPK, 69,0; 3) A. Muu kalusto oli sen jälkeen vietävä esteEnnakolta ehkäisevällä palosuojelutoiminnalla tärkeä merkitys Vastuiden paloturvallisuuden parantamiseksi s uorittaa paloteknillinen osastomme määrätietoista työtä, Se on tuottanut vuosien kuluessa hyviä tuloksia. Kontrastia Taavitsaisen entiseen elämään siis oli. 36 5/2012 KUVASATOA ENSIMMÄISESTÄ JEHU-MALJAKILPAILUISTA TAMPEREELLA 27-28. Paljonko vettä kuluttaa 12 mm:n suihku 4 ik:n paineessa. ”Onko tässä mitään järkeä?” Seitsemäntoista Jehumalja-kilpailun kokemuksella Taavitsainen aloitti joukkueen kanssa harjoitKilpailukulttuuri rantautuu Saviolle Teksti: Elina Lindholm Kuvat: Heli Rantala ja Esa Aalto Ensimmäisestä Jehumalja-kilpailusta kerrottiin Palontorjunnassa vuonna 1952. 6. Mikä on palokatu. 4. 5. 9. ....... Aiemmin kilpailujen lähtölistoilla tuntematon palokunta ilmestyi kuin puskista Lahdessa käytyihin palokuntien SM-kilpailuihin ja selvitti tiensä ensi yrittämällä viidennelle sijalle. kunta. Kuva 2: Moottoriruisku on siirretty rantaan. Kotkan VPK:ssa pitkän kilpailukokemuksen hankkinut Taavitsainen sai aloittelevaan harjoitusrinkiin kahdeksan motivoitunutta, mutta palokuntakilpailujen suhteen melkoisen kokematonta sammutusmiestä. Mikä saa aikaan veden nousun imuletkuun ja ruiskuun. Miehistö: 1) O. – Ei minun Kotkassa tarvitse selittää kenellekään, mitä se kilpaileminen on, koska kilpailukulttuuri on siellä osa palokuntatoimintaa. Kuinka korkea on normaali 3-kerroksinen ra kennus. Mikä on työjako ryhmässa, olkoon tehtävä mikä tahansa. Lue juttu: www.pelastustieto.fi > arkisto > lehtiarkisto.. osa, n.k, t i e t k i I p a i I u, jossa joukkueen johtajan ja kol men arvalla määrätyn miehen oli kirjallisesti .. vastat tava seuraaviin kymmeneen kysymykseen: 1. Kannatusjoukot kulkivat kilpailijoiden rinnalla kisakevään harjoituksissa, joiden järjestämisessä ne auttoivat parhaan taitonsa mukaan. Kilpailujen tuomariston johtajana toimi palopäällikkö A. Kuva 4: Jakoliitin, josta haaroitettiin 3 kpl. N: o 6/1952 PALONTORJUNTA 259 Säteri Oy:n tehdaspalokunta lehu"måljan ensimmäinen voittaja Ensimmäiset kilpailut Jehu-maljasta pidettiin Tampereella syyskuun 27 ja 28 päivinä. Kuva 1: Kilpailu on alkanut. 9. HeJsI.nk:! Tampere Turku Lahti – Vuosi takaperin kun pojat saivat minut saunassa puhuttua tähän, sanoin, että tämä on kolmen vuoden projekti. Lumme, Naantalin VPK, 73,0; 3) P. Minä vuonna palolaki säädettiin. Keravalainen palokunta ylitti suorituksellaan kaikki julki lausutut ja lausumattomat tavoitteet. Kaluston selvitys autosta oli ensim mäisenä tehtävänä (kuva.,. S illä puheella Mika Taavitsainen otti luotsattavakseen Savion VPK:n aloittelevan kilpailujoukkueen. 7. Larkka ja tuomaristoon kuu luivat hänen lisäkseen palokunnan päälliköt A. Kuva 6: Toinen haara on viety jatkotikkaita pitkin jyrkännettä ylös ja ikkunasta oh jatulla suihkulla täytetään kannellinen tynnyri pienestä kylkeen poratusta reiästä. 8. 'Millaisessa savussa voit käyttää savunaamaria. 20 m, päähän autosta (kuva 2}. Säteri, Toijalan VPK, 68,0. 10. Osaaottavat palokunnat saivat vuoron perään suori tettavakseen saman selvitystehtävän, joka mieles tämme oli erittäin onnistuneesti valittu ja asetti kil pailijat kovalle koetukselle. Kilpailulautakunnan muodostivat (lahjoittajan toi vomuksesta) palopäälliköt Leo Pesonen, 1
Palaamme Taavitsaisen ajatukseen pitkähköstä projektista. Tavoitteena on myös värvätä harjoitusrinkiin lisää väkeä, jotta hyvin alkaneella toiminnalla olisi jatkuvuutta. – Esimerkiksi tuomarikyltti ei ollut kenellekään tuttu asia, kunnes tällaiset nimenomaan kilpailuihin liittyvät seikat sitten kevään myötä selvisivät. Itse kilpailuissa saviolaisilta hienosti sujunutta tietokilpailua varten treenattiin harjoitusilloissa, joissa opeteltiin muun muassa vastaustekniikkaa; sen hallitsemisella tuodaan Taavitsaisen mukaan helpot pisteet kotiin. Oikeaoppiset suoritteet ja perustaidot – niitä me harjoiteltiin emmekä mitään muuta, Taavitsainen toteaa. Mitään sirkustemppuilua Savion harjoitusohjelmaan ei näytä sisältyneen. Mukava oravanpyörä Ennen SM-kilpailujen lähtölaukausta joukkue kävi vielä päästelemässä pahimpia höyryjä ulos KASPELIn mestaruuskilpailuissa niin kutsuttuna nollajoukkueena. Taavitsaisen keriessä auki kilpailuihin valmistautumisen kaarta siitä hahmottuu selkeä filosofia: kaiken takana on hyöty. Se on aika mukava oravanpyörä, Taavitsainen luonnehtii. – Se on myös tämän kilpailun suola, että joskus suoritus on yhdestä kääntövivusta kiinni. ALUMIINIA AMMATTILAISILLE telun, jonka huipentuma alkoi maaliskuussa – mieskohtaisten taitojen hiomisella. Yksikönjohtaja myös valmisti arviolta tuhatsivuisesta kilpailumateriaalista tiivistelmiä joukkueen jäsenille. Joukkueessa kisasivat Mika Taavitsainen (vas.), Henri Peurala, Antti Riepponen, Tommi Leino, Tommi Karlsson ja Severi Uurasmaa. – Palokunnan perustoiminta, viikkoharjoitukset ja hälytykset, tukee kilpailuihin valmistautumista, ja kilpailuihin harjoittelu takaa sen, että uudet toimintamallit jalkautuvat perustoimintaan. Aika pitkälle se oli vanhasta pois oppimista. Myös harjoitusratoja rakentamassa ja valvomassa ollut porukka eli mielenkiintoisia aikoja, sillä senkin kokemus kilpailutoiminnasta oli kovin vähäistä. – Aika ei vain riitä kaiken harjoitteluun, pitää keskittyä perusvarmuuteen. Laput pois silmiltä Jatkosuunnitelmatkin Saviolla on jo selvillä, ja joukkue aloittaa pian harjoittelun Kaakkois-Suomen Vipu-kisoja varten, joihin se sai SM-kisoissa kutsun tulla testaamaan rataa, nollajoukkueena. – Useana iltana meillä istui poikia kahvilla, ja silloin pystyin hyvin myös kohdentamaan harjoittelua. Kilpailukulttuuri rantautuu Saviolle Saviolaisten vilpitön onni. – Siinä eivät kokeneetkaan miehet välttyneet virheiltä. Taavitsainen povaa joukkueelleen kehittymisen lisäksi myös karvaita pettymyksiä: kilparadalla ravaavan hevosen silmälaput eivät asetu sopivaan kulmaan kuin kokemuksen kautta. Se kantoi hedelmää: kisan jälkeen Savion yksikönjohtaja kuittasi tuomareiden kehut taitokilpailun parhaasta elvytyksestä. Anjalan joukkuetta johti jälleen Mira Leinonen ja johtaja osallistui räväkästi kalusto-osuuden suoritukseen.. Samalla pantiin kello käyntiin, mikä oli Taavitsaisen mukaan mielenkiintoinen vaihe. – Aloitimme saman tien taitokilpailun painopisteiden haltuun ottamisen. Anjalan vahvat kannustusjoukotkaan eivät nyt riittäneet toista sijaa korkeammalle. Kolme harjoituskertaa kului tämän tyyppisten harjoitteiden parissa; sitten siirryttiin ulos, kilpailunomaisiin olosuhteisiin. Ei Saviolla vieläkään ole mitään kilpailukulttuuria, mutta tietoa on paljon enemmän. – Väitän, että koko yhdistys tietää nyt enemmän, ja ensi vuonna starttaamme paremmilla pohjatiedoilla. Harjoituksissa mukana ollut palokunnan väki tuki mutta mietti varmaankin, onko tässä mitään järkeä, Taavitsainen naurahtaa. Taitoja kalustokilpailua varten harjoiteltiin ahkerasti muun muassa elvytystä. 5/2012 37 www.fasterworkboats.. Joitakin painopisteitä Taavitsainen nimeää vielä näiden lisäksi: tietokilpailua varten tehtiin perusteellinen tietojen päivitys ja otettiin uusin terminologia haltuun. Loppu on historiaa. Puoli päivää kestäneissä harjoituksissa opeteltiin muun muassa moottorisahan nostamista katolle
Myös alan vetovoimasta on pidettävä huolta, jotta uusia osaajia saadaan koulutettua alalle. Preston päätoimipiste Suomessa sijaitsee Helsingissä ja muut omat palvelupisteemme ovat Ilmajoella, Ulvilassa ja Lappeenrannassa. Yhdistyksen tehtäviksi määriteltiin muun muassa edistää ajanmukaisten palokalustojen valmistusta ja kauppaa sekä valvoa ja edelleenkehittää paloalan arvostusta. Pelastustieto julkaisee vuoden aikana lyhyet esittelyt kaikista jäsenyrityksistä ympäri Suomen. Jäsenyritykset ovat tämän alan erityisosaajia. SPLY:n hallituksen jäsenenä sekä kansainvälisiin työryhmiin kuuluvana pyrin omalta osaltani lisäämään tietoa paloturvallisuudesta sekä siihen liittyvästä kasvavasta koulutustarpeesta. huhtikuuta 1972. Pääkonttorin yhteydessä on käsisammuttimien tuotantoyksikkö sekä keskusvarasto. Presto Paloturvallisuus Oy Toimitusjohtaja Juuso Blomqvist Presto Paloturvallisuus Oy on paloturvallisuustuotteiden ja -palveluiden valtakunnallinen toimittaja sekä samalla yksi Suomen suurimmista alkusammutuskaluston ja oheistuotteiden maahantuojista. Lisäksi Presto tarjoaa kokonaisvaltaista turvallisuuden osaamista, koulutusta, määräaikaistarkastukset sekä huoltoja yrityksille että yhteisöille. Viranomaiset voisivat mielestäni käyttää paljon tehokkaamminkin yhdistystämme esimerkiksi tuotteiden testaamisessa ja määräysten laatimisessa.. Pidän SPLY:n toimintaa Suomessa hyvin tärkeänä. SPLY oli syntynyt. perustettu” otsikoi Palontorjunta-lehti numerossaan 4/1972. Jälleenmyyjäverkostomme kattaa loputkin Suomesta. Alan tulevaisuuden näkymistä sen verran, että turvallisuusosaamista tarvitaan aina, mutta kuka ne työt tekee tulevaisuudessa, millaisia töitä ja miten koulutettuna. Alkusammutuskalustopuolella on jo kauan puhuttu siitä, kuinka yritysten pitäisi kehittää yhtenäistä koulutusjärjestelmää ammattitaidon lisäämiseksi ja myös sen säilyttämiseksi. Preston palopostit valmistetaan puolestaan Gnosjössä. Piti huolehtia myös jäsenten yhteisistä eduista ja olla yhteistyössä niin kotimaisten kuin ulkomaisten viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Kymmenen alan yritystä kokoontui keskustelemaan yhdistyksen perustamisesta 5. 38 5/2012 40-vuotias SPLY esittäytyy ”Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys ry. Palvelemmekin asiakkaitamme jo yli 50 vuoden kokemuksella. Päätuotteemme ovat itse valmistamamme erityyppiset käsisammuttimet, pikaja palopostit sekä sammutuslaitteistot. SPLY täyttää siis tänä vuonna 40 vuotta. Yhdistys juhlii pitkää taivaltaan Turvallisuusmessuilla Tampereella syyskuussa. Presto-konsernin pääkonttori ja tehtaat sijaitsevat Ruotsissa, Katrineholmissa. Tällä hetkellä pohjoismaissa työskentelee yli 300 prestolaista, joista 20 Suomessa. SPLY on myös yksi yhdeksästä Paloja pelastustieto ry:n jäsenyhdistyksestä. Yhtiö on osa yksityisessä ruotsalaisomistuksessa olevaa Presto-konsernia, joka aloitti toimintansa vuonna 1959
1000 auton luovutus 2005 • uuden tehtaan avaus 2005 • AQAP 2010 -sertifiointi 2009 Sammutin Oy yritys on osa suomalaista ajoneuvojen valmistukseen keskittynyttä konsernia, johon kuuluvat hydraulisia nostolavalaitteita valmistava Vema Lift Oy ja muun muassa lentokenttien jäänpoistoajoneuvoja valmistava Kiitokori Oy. Viennin osuus liikevaihdosta (noin 10 miljoonaa euroa) on noin kolmannes. 30-vuotiseen historiaan sisältyy monia merkkipaaluja, mutta koko toiminnan ajan yrityksen toiminta-ajatus ollut selkeä – valmistaa asiakaslähtöisesti Suomen olosuhteisiin soveltuvia laadukkaita pelastusajoneuvoja. Turussa on siis toimittu jo 34 vuotta. Suurimmat mahdollisuudet näen viennissä myös välillisten toimijoiden kautta, kuten Venäjän telakkateollisuus, erilaiset rakennusprojektit maailmalla jne. Tuotevalikoimamme kattaakin lähes kaiken palokunnan tarpeen. Maailman ja markkinoiden yhdentyessä meidän suomalaisten on vedettävä yhtä köyttä, vain sillä turvaamme olemassaolomme ja kilpailukykymme niin täällä kotimaassa kuin viennissäkin. 1 auton luovutus maalikuussa 1983 • viennin avaus 1990-luvun alussa • ISO 9001 -laatusertifiointi 1998 • no. Rauplan Oy:llä on Turussa konepaja jossa on kuusi CNC-sorvia, monitoimisorvi, koneistuskeskus, automaattisahoja ym., joten oma valmistus on erittäin tärkeä osa liikevaihtoa. 5/2012 39 Rauplan Oy Myyntija markkinointipäällikkö Ville-Pekka Suorsa Sammutin Oy Saurus®-paloautotehdas perustettiin Jyväskylän Säynätsaloon 1982. SPLY:n toiminnassa on tärkeätä kehittää alan normien ja standardien seurantaa maailmalla ja niistä ja muutoksista tiedottamista jäsenistölle.. Jo seuraavana vuonna se osti pienen valimokoneistusyrityksen Turusta ja siirtyi Turkuun. Suomi voittaa aina! Rauplan Oy:llä on 28 työntekijää ja kotipaikka on Turku. Vientiä on yli 20:een maahan, joista tärkeimpiä ovat naapurit Norja, Ruotsi, Viro ja Venäjä. Myymämme paloletkut valmistaa Euroopan suurin letkutehdas OSW ja laajan armatuurivalikoiman ranskalainen POK. Toiminta on ISO 9001 -sertifioitu vuonna 2008. 1990-luvun alkupuolella perustettiin Tallinnaan Rauplan Balti Oü, jossa on tällä hetkellä kahdeksan työntekijää. Tältä pohjalta on hyvä ponnistaa kohti tulevaisuutta ja haasteita, joita yritystoiminnassa aina riittää. Valmistamme muun muassa 12:ta erilaista paloliitinstandardia (suomalaista, ruotsalaista, norjalaista, venäläistä ym.), suihkuputkia sammutusja pesukäyttöön, laivoihin palopostiventtiilit ja palopostikaapit. Amerikan tuontia puolestaan edustavat Ramfan-savutuulettimet ja Cutters Edge -pelastussahat. Saurus tuotemerkkinä ja Sammutin Oy yrityksenä onkin saavuttanut vankan aseman alalla ja asiakkaiden keskuudessa luotettavana toimijana. Tämäkin ala on suurien haasteiden edessä, mutta uskon että turvallisuus kaikilla tasoilla pitää pintansa huolimatta Euroopan talouden myllerryksistä. Myös välillistä vientiä on eri toimijoiden kautta. Päämarkkinat ovat kuitenkin Suomessa, Viennin osuus on noin 30 prosenttia. Yritys on perustettu 1977 Raumalle. Sammutin Oy työllistää 50 hyvin sitoutunutta ja motivoitunutta ammattihenkilöä. Juhani Härkönen Sammutin valmistaa vuosittain 60–70 raskasta pelastusajoneuvoa. Pelastusalan tuotteita tarvitaan kuitenkin aina ja kalusto vanhenee, joten työtä tekevälle riittää. Merkkipaaluista voi mainita muun muassa: • no. Tuotteitamme tarvitaan edelleenkin ihmisten ja omaisuuden suojaamiseen. Oman valmistuksen lisäksi tuomme maahan paloja pelastusalan tuotteita kymmeniltä eri valmistajilta ulkomailta, pääasiassa Euroopasta ja USA:sta. Voidaan todeta, että Sauruksella on hyvä tiimi ja henki päällä. Ajankohtaisia toimintaan vaikuttavia ympäristötekijöitä on meneillään useita, kuten Euro-alueen kriisi sen vaikutukset Suomeen, puolustusvoimaja kuntauudistus ja niiden vaikutukset alan hankintoihin. Asiakkaitamme kotimaassa ovat LVI-tukkurit ja teollisuuden tukkurit, puolustusvoimat, sammutinhuoltoliikkeet, teollisuusja pelastuslaitokset
Risukouran kynsien kärkien välissä ei ole yhdyssiltaa, vaan kukin kynsi on itsenäinen. ”I dea aiheeseen tuli Mikko Karvosen tapauksen (PT 2/2007) jälkeen. – Lain mukaan työnantajan on annettava käyttöön välineitä ja laitteita, joilla parannetaan työturvallisuutta. Teksti: Kimmo Kaisto Kuvat: Saku Tauriainen. Risukoura ja normaali tukkikoura eroavat hieman toisistaan. Sen ansiosta kouran kynsillä voi läpäistä kattomateriaalin kattotuolien suuntaisesti, tämä ei tukkikouralla onnistu. Kokeessa löydetty tekniikka osoittautui toimivaksi ja helpoksi. Normaalisti savunpoistoaukko tehdään nostolavasta käsin, mutta jos sitä ei saada kohteeseen pedattua syystä taikka toisesta, on siirrytty varsin suoraan köysien varassa tehtävään kattotyöskentelyyn ja savunpoistoaukon tekemiseen. Suoritus kuvattiin ja Taurianen analysoi sen kuvauksen jälkeen. – Kattotyöskentelyssä riskit ovat suuret jo pelkän tulipalon ja sen vaikean arvioinnin Katemateriaali siirtyy kuormausnosturin risukouralla turvallisesti ja työntekijää fyysisesti kuormittamatta. Kattotyöskentely köysien varassa on koettu aina oikeissa kohteissa hankalaksi, varsin vaativaksi ja aikaa vieväksi. Hän teki kehittämishankkeensa Pelastusopiston alipäällystön koulutusohjelmassa. Kun sain tietää, että minut on hyväksytty alipäällystökurssi 33:lle, ei kehittämishankkeeni aihe ollut epäselvä. Yhden omakotitalon kohdalla teimme aamupäivän kestäneen kokeilun kuormausnosturilla ja risukouralla. Se kolautti ajatuksia kovemman lailla, koska itse palomiehenä saattaisin joutua vastaavaan tilanteeseen. Nyt saadaan yksi uusi mahdollisuus tehdä savunpoistoaukko. Usein tilannepaikoilla yläontelopaloissa ensimmäiseksi tavoitteeksi on asetettu savunpoistoaukon tekeminen – palokaasujen jäähdytys on unohdettu kokonaan. Hänellä on pelastajatutkinnon lisäksi kuljetusalan perustutkinto ja hän on myös lähihoitaja. – Teimme kokeet Kymenlaaksossa Pyhtäällä. – Olen sekä keikoilla että harjoituksissa törmännyt tilanteisiin, jossa on ollut hankala löytää luotettavia kiinnityspisteitä ja niiden puutteessa on tehty jopa kyseenalaisia ratkaisuja. Tauriainen toimii niin palomiehenä kuin ensihoitotehtävissä, nostolavan kuljettajana ja myös korkealla työskentelyn kouluttajana. – Tällä esittelemälläni tekniikalla, jos millä parannetaan työturvallisuutta huomattavasti. Nosturi on sijoitettu Kymenlaakson pelastuslaitoksen Kotkan toimipisteen raivausyksikköön. 40 5/2012 Savunpoistoaukko risukouralla Saman asian voi tehdä monella tavalla ja eri keinoja tarvitaan vaihteleviin tilanteisiin. Siitä lähtien olen pohdiskellut uutta – ja ennen kaikkea turvallisempaa menetelmää, jolla voitaisiin välttää vastaavanlaiset työtapaturmat. Tauriainen työskentelee palomiehenä Kymenlaakson pelastuslaitoksessa Kouvolan toimipisteessä. Katolla jo valmiiksi suuret riskit Kokeissa tarkoituksena oli löytää risukouralle oikea suoritustekniikka katon aukaisuun. Jos työntekijä keksii tai löytää turvallisemman tai terveellisemmän menetelmän suorittaa vaarallinen työsuoritus, hänellä on oikeus tehdä ehdotus turvallisuutta ja terveellisyyttä parantavissa asioissa ja saada niihin työnantajalta vastine, mihin toimiin aiotaan ryhtyä. Kuormausnosturia on käytetty kyllä jälkiraivauksessa, mutta varsinaisen suunnitellun tekniikan hyödyntämistä ensivaiheen savunpoistoaukon tekemisessä on käytetty harvemmin. Siellä valtatie 7:n parannustyön alle jää useita rakennuksia, joita pelastuslaitos sai harjoituskäyttöön. Lisäksi pelastustoimen hallinnon oppitunneilla käsiteltiin hyvin työturvallisuuslakia, Saku Tauriainen kertoo. Saku Tauriainen on paneutunut työturvallisuuteen ja työn kuormittavuuteen tutkimalla, miten tulipalossa savunpoistoaukon voi tehdä kuormausnosturin risukouralla. Lisäksi sahalla tehty savunpoistoaukko jää auttamattomasti aina liian pieneksi, kun tavoitteena on 3–4 neliömetrin aukko
Laite on tarkoitettu pääsääntöisesti henkilöiden nostoihin ja laskuihin, jolloin ei mielestäni edes olisi suotavaa käyttää laitetta noin kovan rasituksen kuormittamiseen, Tauriainen painottaa. – Kuormausnostureita on ostettu pelastuslaitoksille kautta maan erilaisiin yksiköihin, mutta niiden lisävarusteeksi on valittu risukouran sijasta perinteinen tukkikoura. Siksi esittäisinkin kalustohankinnoista päättäville henkilöille kysymyksen. Saku Tauriainen on ideoinut kuormausnosturiin myös lisälaitteita, joiden ansiosta ei tarvitse lähettää miehiä katolle ja työturvallisuus paranee huomattavasti. Juttu Mikko Karvosesta löytyy kohdasta ”Arkistojutut”. Reiän pistosuihkuputkille voi tehdä vaikka akkuporakoneella. – Pelastuslaitoksilla tulisi järjestää mahdollisuus rauhalliseen harjoitteluun niin, ettei keikalle lähtö olisi pelkona. – Kokeisiin osallistui Kymenlaakson pelastuslaitoksessa asemamestarina toimiva Harri Liljeqvist. Kouran kynnet läpäisevät katteen kattotuolien suuntaisesti. Samalla vapautuisi kaksi henkilöä muihin yhtä tärkeisiin tehtäviin, kuten savusukellusparin vaihtomiehistöksi tai ennakoivaan jälkivahinkojen torjuntaan. – Kattotyöskentelyssä savunpoistoaukon tekee usein savupari köysien varassa. Harri toimi työelämän edustajana ja ohjaajana kehittämishankkeessani. Tästä on helppo laajentaa savunpoistoaukkoa. Suunnitteluasteella on myös kuormausnosturin lisälaitteita, joita voitaisiin hyödyntää yläontelopohjan sammutuksessa niin, ettei miehiä tarvitsisi lähettää katolle. Nostolavan suuri massa ja kääntösäde rajoittavat sen käyttöä ahtaissa kohteissa. Onko terveyden tai ihmishengen menettäminen halvempi, kuin toimintaa tehostavan ja työn kuormittavuutta helpottavan sekä työturvallisuutta parantava laiteen hankinta. 5/2012 41. Tutustu koko työhön > www.pelastustieto.fi. takia, lisätään siihen vielä rakennuksen korkeus ja moottorisaha. Kuormausnosturia voidaan hyödyntää esimerkiksi rakennuksen päälle kaatuneen puun turvallisessa raivauksessa. Tälle tulisi antaa enemmän painoarvoa perusteltaessa harjoitusten tärkeyttä ja siihen varattavaa aikaa. – Suoritustekniikkana savunpoistoaukko kuormausnosturin risukouralla yllätti helppoutena ja vahvisti omaa mielikuvaa suoritustekniikasta. – Savunpoistoaukon tekemiseen käytetään nykyisin nostolavaa aina, kun se on mahdollista turvallisen työskentelyn takaamiseksi. – Toisena virheenä pidän sitä, ettei kyseistä toimintaa harjoitella riittävästi aidoissa olosuhteissa. Kuormausnosturia voidaan käyttää myös erilaisten taakkojen nostossa, kuten liikenneonnettomuudessa mukana olleiden ajoneuvojen siirrossa ja stabiloinnissa. Nostolavan petaus ei kuitenkaan onnistu joka paikkaan. Työskentelyä palavan rakennuksen katolla voi verratta savusukellukseen, jolloin se vaatii oman suojaparin. Hankkimalla kuormausnosturi oikeanlaisilla lisävarusteilla saataisiin henkilöt pois palavien rakennusten katoilta. Näin säästetään palomiesten ja sammutusmiesten selkiä kevennettäessä työkuormaa sekä estetään loukkaantumiset käsin tehtävissä nostoissa. Olisi hyvä harjoitella sellaisilla katoilla, joissa ei ole valmiita aukkoja tai kiinnityspisteitä, vaan ne jouduttaisiin etsimään oikeasti katon alta itse. Palokaasuja voi jäähdyttää Fognail-pistosuihkuputkilla. Hanke ja kehitystyö ei olisi onnistunut ilman Kymenlaakson pelastuslaitoksen rahoitusta. Kuormausnosturin käytössä vaaditaan mekaniikan ymmärtämistä ja hahmotuskykyä tehokkaan työskentelyn onnistumiseksi. Se luonnollisesti aiheuttaisi ylityökustannuksia tai tuntien kertymistä tuntipankkiin ja niiden tasoittaminen omat ongelmansa. Pelastuslain 39 § velvoittaa pitämään pelastustoimeen osallistuvia yllä tehtävien edellyttämää perustaitoa ja kuntoa. Teimme kokeilut yhteistyössä ja aloitimme tämän työn ohessa niin sanotun kylmäjatkoprojektin. Risukouran kynnet lävistävät melko vaivattomasti peltikatteen ja sen alla olevan ruodelaudoituksen, vaikka kyseessä olisi ponttilaudoitus. Mahdollinen nostolavan tukijalan painuminen maan sisään aiheuttaisi vakavan vaaran. Tehtäviä kyllä riittää vähenevän henkilöstön myötä. Jäähdytys tulisi aloittaa yläontelon kuumimmasta kohdasta. ”Pelle Pelottomalla” riittää ideoita Ideat eivät Tauriaiselta tähän lopu. Ontelopaloja on tutkinut muun muassa Pelastusopiston opettaja Juha Ronkainen, joka oli ohjaavana opettajana kehittämishankkeessani. Sahaa heilutetaan köysien välissä, joiden varassa työskennellään ja työtapaturma ei ole kuin pienen huolimattomuuden päässä. Lopputulos yhdellä vedolla. Ne voi asentaa tikkailta paloa lähimpänä olevasta päätykolmiosta ennen katolle siirtymistä. Nopea jäähdytys voi jopa sammuttaa palon Tauriaisen mielestä heti alkuun palokaasuja jäähdyttämällä annetaan itselle enemmän toiminta-aikaa. Parhaimmassa tapauksessa jopa sammutetaan palo, kun höyrystynyt vesi saa rauhassa vaikuttaa ontelotilassa. – Nykyinen tekniikka luo paljon mahdollisuuksia, jos vain niitä hoksataan hyödyntää, ”Pelle Peloton” vakuuttaa. ”Kylmäjatko” pitää sisällään hydraulisylinterin, jonka avulla voidaan Fognail-pistosuihkuputken tyyppinen pistin työntää kuormausnosturin avulla yläontelotilaan ja jäähdyttää kuumia palokaasuja ennen varsinaista savunpoistoaukon tekoa. Projekti on vielä tehtaalla ja sen valmistumista odotetaan kuumeisesti. – Hankintaperusteluna käyttäisin kuormausnosturin monipuolisuutta pelastustoimessa. Läpäisyä voi tehostaa myös teroittamalla kynsien kärkiä ja hyödyntämällä hydraulijatkeen liikettä. Työturvallisuuslaki antaa varsin vahvat perustelut hankinnalle työn kuormittavuutta helpottavana laitteena ja työturvallisuutta parantavana menetelmänä. Itse kuormausnosturi riittävällä nostokapasiteella, ulottuvuudella ja vaadittavilla lisävarusteilla maksaa uutena noin 50000 euroa ja siitä ylöspäin. Soveltuu myös muuhun raivaukseen ja työturvallisuus paranee huomattavasti Tauriaisen mukaan työturvallisuutta voisi parantaa ja työtehokkuutta lisätä huomattavasti koneilla sekä laitteilla, mutta raha menee usein edelle. Harjoituksissa oikean keikan tasoista psyykkistä painetta tuskin saadaan kuvattua, joka todellisuudessa olisi se tapaturman aiheuttama syy huomion herpaantumiseen, Tauriainen kuvailee. Tällöin olisi ensisijaisen tärkeää muistaa palokaasujen jäähdytys katolla työskenneltäessä. Cobra-sammutinleikkurin liittämistä hydraulipuomin kärkeen on myös harkittu
Se on koti ja vapaa-ajanviettopaikka kahdelletoista ihmiselle, ei työpaikka sanan perimmäisessä merkityksessä. Päivisin paloasemakohtainen vahvuus on neljä ammattipalomiestä ja 4–6 vapaaehtoista. Laitoksessa hänellä on pätevyydet savusukellukseen, liikenne-, vesija köysipelastamiseen, vaarallisten aineiden tukitoimintaan ja ensivasteeseen. Suurimpana resurssina ovat asemalla asuvat vapaaehtoiset, ”Live-In Volunteers”. Paloja pelastustoimesta Monroevillessä ja neljässä ympäröivässä kunnassa vastaa Monroeville Fire Department, viiden paloaseman palolaitos. Teksti ja kuvat: Kalle-Erik Vähäkylä. 42 5/2012 Yhdysvaltain Pennsylvaniassa sijaitseva Monroevillen palokunta on ollut oiva oppipaikka suomalaiselle palokuntalaiselle. Tämän jälkeen istumapaikat kopioidaan ajoneuvohallin taululle. Esimerkiksi asemalla 5 on jatkuvasti välitön lähtövalmius ilman ammattipalomiehiä. Viikon näkymät kesMonroeville Fire Department, MFD Palokuntatyötä rapakon takana kustellaan läpi ja selvitetään, paljonko vapaaehtoisia on paikalla. Ammattimiehet voivat vapaasti käyttää näitä tiloja, eikä yläkerrassa ole pakko käyttää univormua tai pitää muutenkaan kaulusta tiukalla. Asemat 1, 4 ja 5 ovat välittömässä lähtövalmiudessa 24 tuntia vuorokaudessa. Vuonna 2010 asemalla oli 1930 paloja pelastustehtävää sekä 4947 ensihoitotehtävää. Myöhään nukkuneet vapaaehtoiset heräävät ja liukuvat tankoja pitkin yläkerrasta ajoneuvohalliin. Asema 6 on välittömässä lähtövalmiudessa virka-aikaan ja asema 3 on jatkuvasti vapaaehtoisten kotipäivystyksessä. Ammattimiehille ei kuulu oikeastaan mitään vakioitua ohjelmaa kalustotarkastuksia lukuun ottamatta. Ammattipalomiehiä on päivävuorossa asemilla 1, 6 ja 4 – jokaisella kolme kappaletta. Kalusto tarkastetaan mestarin autosta ambulanssiin. Hereillä ei ole pakko olla, ja päiväunien lisäksi monet harrastavat kuntoilua. Kirjoittaja on suomalainen 22-vuotias Monroevillen nelosasemalla asuva opiskelija. UPMC Mercy on kaikkien läheisten piirikuntien ensimmäisen tason traumakeskus, jossa on välittömässä valmiudessa jokaisen kirurgisen erikoisalan osaaminen. Osa vapaaehtoisista on määrätty vuoroihin, kun taas loput tulevat asemille vapaasti, kun ehtivät. Alueen tärkein sairaala on West Penn Allegheny Health System Forbes Regional Hospital, joka sijaitsee keskellä Monroevilleä. Ennen varusteiden hakemista jokainen kipaisee taululle katsomaan oman istumapaikkansa ja tämänkertaisen toimenkuvansa. Yläkerran asuintiloissa on videopelihuoneita, televisiohuone, makuuhuoneet, suuri keittiö ja iso opiskelutila kylpytilojen lisäksi. Esimies laittaa tussilla toimiston seinälle olevaan ajoneuvolistaan jokaisen istumapaikan virka-ajalle, paikalla olevien vapaaehtoisten perusteella. Käytännön työn kautta on päässyt näkemään, miten töitä hoidetaan rapakon takana. Lisäksi 1ja 4-asemilla on yksi vuorokautista työaikaa tekevä palomies. Useimmat pukeutuvatkin shortseihin ja t-paitoihin. Tehtävän jälkeen kalusto huolletaan ja ajoneuvot pestään. University of Pittsburgh Medical Centerin erikoissairaalat, UPMC Mercy Trauma Center ja UPMC Children’s Hospital ovat noin viidentoista kilometrin ajomatkan päässä Pittsburghin keskustasta. Kuvaus arjesta Vuoronvaihto vuorokausirytmiselle ja työviikon aloitus päivävuorolle on maanantaisin kello 7. Iltaisin ja öisin vapaaehtoisia on enemmän. Päivät kuluvat Allegheny County Fire Academyllä, aseman päivittäisissä askareissa ja pohtiessa sitä, mihin tulevaisuus vie. Kello 8.33 tulee ilmoitus kahden henkilöauton kolarista Pennsylvania Turnpikella. A rkipäivisin Monroevillen alueella liikkuu 65000 ihmistä: ostoksilla, töissä tai läpikulkumatkalla Pittsburghiin
Kevinin päivät koostuvat nykyään apulaispäällikölle ominaisesta paperisodasta, palotarkastusten ja pelastussuunnitelmien laatimisesta, yksikön esimiehenä tehtävien suorittamisesta ja koulutuksesta Allegheny County Fire Academyllä. – Rahaahan ei pelastustoimen parissa ole tarjolla ollut koskaan, joten päätös tehdä päätyöni sairaalassa ja toimia vain vapaaehtoisena palomiehenä oli helppo. Hälytyskelloja ja tehtävänäyttöjä on jokaisessa huoneessa. Lievänä yllätyksenä on se, että vaimoni on yhä suostuvainen menemisiini paloasemalla. Näin 50-vuotiaana taaksepäin katsoessa ei menneisyyttä voi kutsua muuksi kuin elämäntapavalinnaksi. Assistant Chief Kevin Bacco Firefighter/Paramedic David Palmer Kuusitoistavuotias David halusi ajaa ambulanssia. Jokainen asema suoritti erikoistumisen ja tänä päivänä laitos antaa mallia ympäröiville kunnille ja kaupungeille, jotka yrittävät pyristellä aluelaitoksia vastaan. Lukion jälkeen mies suuntasi kohti terveydenhuoltoalaa, perfusionisti-opintoihin. Alleghenyn piirikunta, Pennsylvania > Pittsburghin kaupungin itäinen esikaupunkikunta, Monroeville > Pinta-ala 51,3 km² , asukkaita reilut 28000 > Osavaltion suurimmat moottoritiet ja valtatiet risteävät alueen keskellä > US Route 22 Business, Interstate 376, Pennsylvania Turnpike ja PA Route 48 muodostavat osavaltion kolmanneksi kiireisimmän risteysalueen Kuvassa perjantain päivävuoro, vasemmalta oikealle: Paramedic Dannielle Cagliouso, Paramedic Ryan Filipkoski, Assistant Chief Kevin Bacco, Firefighter Kalle-Erik Vähäkylä, Sergeant Debra Gowans, Paramedic Robert Gowans, Paramedic Adam Palmer, Engineer Cory Geoffrey ja Firefighter Benjamin Olsen. Molemmilla asemilla ahkera panostus ja innokkuus palkittiin ensin luutnantin asemalla vuonna 1989, minkä jälkeen Kevin nousi muutaman vuoden kuluessa kapteenin paikan kautta apulaispäälliköksi. Nostolavoissa, raskaissa pelastusyksiköissä, vaarallisten aineiden torjunta-autoissa ja vastaavissa on miehistötila ja takapenkkejä vähintään kolmelle. Ei ole tavatonta, että isä istuu poikansa kanssa samassa ambulanssissa tai paloautossa. Muuttaakseen unelmansa todellisuudeksi vuonna 1977 Davidilla oli edessään vapaaehtoistyörupeama palokunnassa Monroevillessa. Myös ambulanssi tulee tutuksi päivittäin. Truck Company -esimies savusukeltaa ryhmänsä mukana. Raskas pelastusauto muodostaa Rapid Intervention Teamin, RIT:n, joka vapauttaa ensisijaisen sammutusauton turvaparin ja toimii siitä hetkestä lähtien neljän. Paloautot tai liekit eivät liiemmin kiinnostaneet, mutta halu päästä tutustumaan hoitotyöhön houkutteli pienestä pitäen. Vapaaehtoisilla on kiertävä lista aseman tehtävistä, joihin kuuluvat muun muassa huolto, tarkastukset, siivoaminen ja muut arjen askareet. Täysi-ikäiseksi päästyään miehelle ei yksi paloasema riittänyt, joten hän hankki paikan myös Monroevillen asemalta 3. Taktiikkakatsaus Suurimmassa osassa Yhdysvaltoja ei ole sellaista tukiyksikkökonseptia, jollaista Suomessa käytetään, vaan kaikki ajoneuvot muodostavat omia yksiköitään. Viikonloppuisin uravanhin asemalla asuvista on aseman esimies ja vapaaehtoiset kantavat päävastuun tehtävien hoitamisesta. Myös ventilointi käskettäessä. Vaikka vaimokin on sairaalassa töissä, vain yksi kolmesta lapsestani on päätynyt alalle. Sairaala ja paloasema ovat olleet toinen kotini. Ensimmäisenä paikalle saapuva nostolavatai konetikasauto aloittaa etsinnän, pelastuksen, kattotyöskentelyn ja kohteen turvaamisen esimerkiksi katkaisemalla sähköt tai kaasun. Davidin vapaa-aika jäi olemattomaksi, mutta palkkana oli kaksi arvostettua koulutusta verrattain nuoressa iässä. – Parempaa työparia en tältä planeetalta voisi toivoa. Asemalla asuvat osallistuvat hälytystehtäviin aina asemalla ollessaan, elleivät sitten ole juuri poistumassa asemalta sovitusti. Päivisin aika kului näissä opinnoissa, iltaisin taas samassa koulussa opiskellessa Paramediciksi. Vastineeksi tästä ja jatkuvasta valmiudesta asukkaat saavat ilmaisen kodin, käyttöoikeuden aseman autoihin ja korkean ammattitaidon, jolla on painoarvoa haettaessa ammattipalomiehen töitä. len alueella esimerkiksi rakennuspalotehtävälle kokoonpano on seuraava: Ensimmäinen saapuva sammutusauto aloittaa sammutushyökkäyksen ja ensisijaisen pelastuksen, mikäli sille on tarvetta. Poika, Adam Palmer on tällä hetkellä 20-vuotias palomies-paramedic ja töissä sekä vapaaehtoisena että osa-aikaisena. Kolmannen sammutusauton tehtävä on sammutushyökkäys ensisijaisen sammutushyökkäyksen vastakkaiselta puolelta. Käytännössä etenkään ensihoitohälytyksille, ei kuitenkaan arkipäivisin tarvitse lähteä, elleivät tehtävät sitten satu olemaan päällekkäisiä. Leikkaussalityö on vaativaa, alati mielenkiintoista ja palkitsevaa samalla tavalla, mutta lisäksi siitä oli tiedossa leveä leipä, jolla elättää perhe omassa kodissa. Täysipäiväiseksi työksi pelastustoimi muuttui miehelle vuonna 2006, jolloin alkoi pesti päivävuorossa. Täällä ammattipalomiehet ja vapaaehtoiset ovat kuin perhe, joka turvaa Monroevillen arjen. – Monroevillessa on uniikki ilmapiiri. Vasta vuonna 2000 vanhat jäärät hellittivät ja Bacco siirtyi asemalle 4. Palokuntien väkinäisten yhdistämisien tai sooloilevien paloasemien sijasta Monroevillen palokunnat muodostuivat täysin vapaaehtoisesti yhdeksi palolaitokseksi päälliköiden yhteistyön ansiosta. Sammutusyksikön esimies ei lähtökohtaisesti savusukella miestensä mukana, vaan johtaa ulkopuolelta. MonroevilKevin Bacco oli 16-vuotias nuori mies, kun hän käveli sisään Pitcairnin kunnan paloasemalle vuonna 1984. Toisena paikalle saapuva auto pysähtyy palopostin kohdalla ja varmistaa vesihuollon. Erilaisilla tehtävillä ajoneuvoilla on oma määrätty toimenkuvansa. Tällaisissa tapauksissa vapaaehtoiset saavat tunnin suoja-ajan, jolloin heidän ei tarvitse osallistua tehtäville. Naimisiinmenon yhteydessä 1992 Kevin muutti Monroevillen asema 4:n viereen, mutta asenteiden ja henkilökemioiden vuoksi siirtyminen asemalle ei heti onnistunut. Öisin paikalla olevat päättävät keskenään, kenen vuoro on sinä yönä toimia parina vuorokausirytmin palomiehelle ambulanssin lähtiessä tehtävälle. 5/2012 43 Univormutakkeja ja kauluspaitoja pidetään naulakossa liukutankojen vieressä. Olen ylpeä pojastani
Tämän lisäksi se on varustettu hoitotason ensihoitotarvikkeilla perustason ambulanssien tukemista varten. Se antaa pätevyyden palotoimintaan, muttei sisällä ensihoitokoulutusta tai mitään pelastukseen liittyvää. Ennen RIT:n saapumista suojaparina on ”2-in, 2-out” -sääntö, joka määrää suojaparin. Muut tehtävät riippuvat auton kalustuksesta, joka vaihtelee alueesta riippuen. Vapaaehtoisilta palomiehiltä kuntotestiä ei tässä kaupungissa valitettavasti vaadita. Asema 3: Sammutusauto ja kevyt pelastus-/metsäpaloauto. Sen sijaan se on erillinen miehitetty yksikkö, jolla on omat tehtävänsä. Mukana on myös perustason ensihoitovälineet ensivastetehtäviä varten. Erikoispelastustehtävällä ajoneuvon tehtävä on olla ”Rescue Company”, kun taas rakennuspalolla sen toimenkuva on toimia Truck Company -tehtävässä, tosin ilman mahdollisuutta konetikkaan käyttöön. Lisäksi hänen tulee läpäistä CPAT-kuntotestaus. Vapaaehtoisen tulee käydä vähintään Emergency Medical Technician Basic -koulutus, jonka laajuus on noin 350 tuntia, sekä Basic Vehicle Rescue Technician, laajuudeltaan noin 100 tuntia. Nostolava nousee 30 metrin korkeuteen konetikkaan kärjessä. Miehistötilasta voi kävellä kalustotilan sisälle, jossa on tilaa pukea vesisukellustai kiipeilyvarusteet. Mikäli pelastusautoa ei ole saatavilla, voi mikä tahansa toinen yksikkö muodostaa RIT:n, kuitenkin useimmiten konetikasauto tai nostolava. Miehitykseen kuuluu koneenkäyttäjä, esimies ja kaksi palomiestä. Heavy Rescue 4 Raskas pelastusajoneuvo on varustettu kuuden hengen miehistötilalla ja rakennettu pelastustehtäviä varten. Auton edessä, sivuilla ja takana on valmiiksi katolle tai puskuriin laskostettuja hyökkäyslinjoja nopeaa aloitusta varten. hengen turvaryhmänä tilannepaikalla. 44 5/2012 Kalusto: Asema 1: Konetikasauto, paineilmahuoltoauto ja ambulanssi. Engine 42 Tällä alueella sammutusauto on sammutukseen erikoistunut yksikkö, jossa on sammutuskaluston lisäksi vain perustarvikkeita liikenneonnettomuuksia varten. Koulutus Jotta on savusukelluskelpoinen interior firefighter, täytyy olla Firefighter 1 -taso, tai vastaava, johon kuuluu noin 200 tuntia koulutusta Allegheny County Fire Academyllä. Asema 6: Vaarallisten aineiden sammutusauto ja ambulanssi. Rakennuspalossa ”Engine Companyn” pääasiallinen tehtävä on tulipalon sammutus. Hydraulisia työkaluja siinä ei ole. Täydennyksinä ovat esimerkiksi Hazardous Materials Awareness ja Basic Rope Rescue – lyhyitä kursseja, joita voi suorittaa viikonlopun kestävissä koulutuksissa vaikka omalla asemallaan. Kaikki sivukoulutukset, ensihoidon opinnot sekä täydet opinnot palomestariksi ja asemien päälliköiksi asti ovat saatavilla Fire Academystä.. Vedensaannin turvaamiseksi auton katolla on viisituumainen syöttöletku, joka kiinnitetään palopostiin. Ammattipalomiehellä tulee olla suoritettuna Fire 2 -taso, ensihoitopätevyys ja kaikki pelastuskurssit. Tässäkin ajoneuvossa on ensivastetehtäviä varten ensihoitovälineitä. Noin kolmasosa vapaaehtoisista on paramedic-tasolla. Monroevillessä nostolavassa on kalusto sammutukseen, korkeanpaikanpelastukseen, liikennepelastukseen, vaarallisten aineiden torjuntaan ja eläinpelastukseen. Rakennuspalossa ”Truck Company” vastaa etsinnästä, pelastuksesta, ventiloinnista ja sähkö-, vesija kaasulinjojen katkaisusta. Valitettavasti tällä alueella ei ole minkäänlaista kehittynyttä savusukellusvalvontaa, ainoastaan valvonta siitä, missä kukakin on milläkin hetkellä. Asema 4: Kaksi sammutusautoa, nostolava-auto, raskas pelastusauto, kolme hoitotason ambulanssia ja massatuho-/ lentokenttätraileri. Asema 5: Sammutusauto, taittuvarunkoinen konetikasauto, säiliöauto ja kaksi hoitotason ambulanssia. Tower Ladder 4 Yhdysvalloissa nostolava tai konetikas ei ole pelkkä tukiyksikkö, toisin kuin Suomessa
5/2012 45 V ihkiäisjuhlassa puhunut pelastusylitarkastaja Einari Kapiainen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta paitsi onnitteli palokuntaa uudesta tilasta, esitti myös pahoittelunsa. Virolahdelle uudet tilat parantavat paitsi palokunnan toimintaedellytyksiä myös kyläläisten ja muiden yhteisöjen kokoontumista ja keskinäistä vuorovaikutusta. Hankkeen perustarvetta ei ole kukaan kieltänyt. Remontissa kun ei tehty tallipaikkoja paloautoille. – Toimitilat ja niiden olemassaolo tai puuttuminen on hyvin merkityksellinen tekijä vapaaehtoistoiminnan motivaation ja toimintavalmiuden ylläpidossa ja toiminnan pyörittämisessä. Henkilökohtaisen näkemykseni mukaan avustuksen myöntäminen ei saa eikä voi olla yksinomaan kiinni siitä, syntyykö uusia ajoneuvopaikkoja, hän sanoi. Vapaaehtoistyön merkitystä ja tärkeyttä yhteiskunnalle korostetaan juhlapuheissa, mutta työn arvostuksen tulee näkyä myös hallinnollisissa lausunnoissa ja päätöksissä. Tilat yhdistävät, lujittavat ja luovat yhteisöllisyyttä. Nyt vpk-laisilla on hyvät peseytymismahdollisuudet omalla paloasemalla.. – Kohdallanne ei ole toteutunut pelastustoimen oman avustusjärjestelmän tuki eikä vanha tuomarin ohje: ”parempi huono laki ja sen hyvin tulkitseva tuomari kuin hyvä laki ja huono tuomari”. – Palokunnalla tulee olla toiminnalliset edellytyksen paitsi paloautojen tallitiloille myös jäsenistönsä työhön sekä toimintaan liittyvään taitojen kouluttamiseen, harjoitteluun sekä yhteisön sosiaaliseen kanssakäymiseen. – Olen pahoillani, että perusteltuun ja palokuntanne toiminnan kannalta välttämättömään hankkeeseen ei ole ollut Etelä-Suomen aluehallintoviraston puoltoa Palosuojelurahastolle osoittamaanne avustushakemukseenne. Ongelmana on ollut äärimmäisen tiukka hakuohjeiden tulkinta avustuksen puoltolausunnossa. Vihkiäisjuhlaa vietettiin auringonpaisteessa toukokuun lopussa. Virolahden VPK:n uusittu asema kimalteli kilpaa auringon kanssa Teksti ja kuvat: Esa Aalto Virolahden VPK:n paloasema oli päässyt jo huonoon kuntoon, mutta rahaa aseman korjaamiseksi palokunta ei saanut Palosuojelurahastolta. Se on yksi toiminnan elinehdoista. Vanhaa asemaa saatiin kunnostettua ja uutta tilaa rakennettua EU-tuella
46 5/2012 – Hankkeen lopputuloksena olette kuitenkin menestyneet neuvokkuutenne, sijaintinne ja hyvien yhteistyösuhteiden johdosta avustuksen saamisen suhteen, oletan jopa paremmin kuin alun perin osasitte odottaakaan. – Vastaavasti merialueella kyse voi olla matkustajaliikenteen poikki Suomenlahtea kulkevan nopean aluksen ja rahtiliikenEinari Kapiainen Virolahdella: Valtiosta pelastustoimen isäntä Pelastusjohtaja Vesa Parkko puhui aluepalopäällikkönä 13 vuotta sitten samassa paikassa, kun edellisen kerran juhlittiin Virolahden VPK:n aseman vihkiäisjuhlaa, samasta teemasta kuin Einari Kapiainen nyt. En usko järjestämisvastuun olevan myöskään lopullinen, vaan kohtuullisen ajan jälkeen nousee vielä pöydälle kysymys, kunnan vai valtion velvollisuusko on järjestää pelastustoimen tehtävien hoito. Rohkenen arvioida, että ei myöskään pelastustoimessa olla lopullisessa toimintamuodossa. Virolahden kunta antoi 30000 euroa, Virolahden seurakunta 6000 euroa ja Kymenlaakson pelastuslaitos 5000 euroa. Se voi tapahtua lähellä kulkevalla E18-maantiellä tai Suomenlahden meriliikenteessä. – Yhteensä rahaa ja työtä on palanut projekteihin vähintään 160000 euroa. Pelastustiedossa 8/2010 kerrottiin Virolahden VPK:n suunnitelmista paloaseman remontoiVanha asema 127 m² Laajennus 82 m² = yhteensä 219 m² miseksi, kun perinteiset rahoituskanavat olivat suljettu. Lisäksi tulevat pihatyöt, noin 10000 euroa, joita ei ole budjetoitu. Pahimpana skenaariona on kahden raskaan henkilöliikenteen ajoneuvon, bussien, tai bussin ja rekan yhteentörmäys, Kapiainen totesi. Sen ajankohta on päivä päivältä lähempänä. Vanhan puolen saneerauksen kustannukset ovat noin 50000 euroa. – Ongelma on tiedostettu ja harvaan asuttujen alueiden pelastustoimen palvelujen turvaamista on selvitetty ja pohdittu ratkaisuksi erilaisia keinoja. Suuronnettomuus uhkaa rajalla – En halua maalata synkkää tulevaisuutta, mutta ennustan, että emme voi välttyä varotoimista huolimatta siltä tosiasialta, että jossakin vaiheessa rajan lähialueella, Suomessa tai Venäjällä, tapahtuu vakava suuronnettomuus. – Tärkein ja isoin haaste pelastustoimelle on kuitenkin se, että toiminnan järjestämisvastuusta huolimatta, pystymme tuottamaan ja turvaamaan kaikissa tilanteissa mahdollisimman hyvän ja nopean palvelun kansalaisille hätätilanteessa. Tästä 66000 euroa tulee EU:n Leader-ohjelmasta, noin 20000 euroa laitetaan palokunnan rahaa ja loput on työnosuutta. V irolahden kirkonkylän VPK:n uusitun paloaseman vihkiäisissä puhunut Etelä-Suomen aluehallintoviraston pelastusylitarkastaja Einari Kapiainen uskoo pelastustoimen alueiden lukumäärän vähenevän ja järjestämisvastuun muuttuvan. Vastaan: vastuu siirtyy valtiolle, hän sanoi. Vapaaehtoistoiminnan laajennus ja toimintojen monipuolistaminen viranomaistehtävissä ovat varteenotettavia toimia. Puheenjohtaja Markku Savolainen (vas.) ja päällikkö Timo Kouki ovat tyytyväisiä uusiin tiloihin, joka on myös kylän omaolohuone.. Pontimenanne ovat olleet ahkera talkootyö sekä halu osoittaa toimintanne tarpeellisuus alueen asukkaiden, kunnan ja pelastustoimen hyväksi, Einari Kapiainen painotti. Ennustan, että pelastusalueiden lukumäärä pienenee ja alueiden koko kasvaa. Lisäksi tulee vielä parikymmentätuhatta euroa viimeistelyihin ja muihin puuttuviin töihin, Timo Kouki sanoo. Palokunnan päällikkö Timo Kouki kertoo, että paloaseman laajennusosan kustannukset ovat noin 110000 euroa. Erityinen haaste tulee hänen mielestään olemaan palvelujen turvaaminen ikääntyvien ihmisten asuttamilla maaseudun harvaan asutuilla alueilla. Hallintorakenteet muuttuvat ja organisaatiot uudistuvat. – Varsinkin tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa. Tuen olette saaneet Euroopan Unionin maaseudun kehittämisen maaseuturahastosta kehittämisyhdistys Sepran Leader-hankkeena. Osapuolina voi maantieliikenteen onnettomuudessa olla molempien maiden kansalaisia tai heidän ohella kolmansien maiden kansalaisia. Muutoksia tulee, hyvinkin radikaaleja ja nopeasti. Vesa Parkko vastasi nyt Kapiaiselle, ettei pidä valtiollistamista hyvänä erityisesti siksi, että siten ei voida turvata kolmannen sektorin, eli VPK:den toimintaedellytyksiä. Loppuosan, noin 9000 euroa palokunta maksaa omasta pussistaan
. Hätäkeskusuudistus varmennettava – Meillä on 2000-luvulla tapahtunut ja tapahtumassa monia merkittäviä muutoksia, joilla on ollut ja tulee olemaan merkitystä pelastustoimen, mutta myös kokonaisturvallisuuden kentässä. Teknisesti pysyttäisiin toimimaan jopa kahden hätäkeskuksen määrällä, mutta toiminnan varmistukset on järjestettävä lukumäärästä riippumatta. Teksti ja kuva: Esa Aalto KYMEN SANOMAT MAANANTAINA 26. Virolahden kirkonkylän vpk:n hälytysosaston vahvuus on 20 ja koko jäsenmäärä noin 30. Olisiko valtiollinen palvelu yhtä hyvää vai yhtä huonoa. Syy on kuntien klJyM talous. – Lopullisesti asian tärkeys tullaan todistamaan sitten kun onnettomuus on jo tapahtunut. 5/2012 47 Kolminkertaista turvallisuutta! Pohjoismaiden suurimmat TURVALLISUUSMESSUT 5.–7.9.2012 Tampereen Messuja Urheilukeskus www.turvallisuusmessut.fi www.securitymessut.fi www.tyohyvinvointimessut.fi Turvallisuus, Security, Työhyvinvointi teen pitkittäin kulkevan nestetankkerin törmäys. sesti parantuisi. Kunnassa on vpk lisäksi Klarnilassa ja Ravi joella. Suomen Kuntaliiton nyt aloit tamasta pelastustoimen valtiol listamiskeskustelusta hän mairutsi, että nyt se olisi käytävä vih doin jonkinlaiseen loppuun . Alue paloplJl1l1ikklJ Vesa Parkko sa noi, ettei nykyl1l1n kovinkaan usein palokunnalle rakenneta uutta paloasemaa. Kun ta maksoi tarvikkeista 80 000 markkaa ja vpk käytti omiaan 10 000 markkaa. Paloasemalaajennuksen tal kootyöt aloitettiin viime juhan nuksena ja brujannostajaiset pi dettiin jo syyskuun alussa. Näissä kohtaamisissa on Kapiaisen mukaan pyritty hiomaan sekä käytännön tason yhteistyötä, toimivien muodollisuuksien ja ilmoitusjärjestelmien testaamista ja maiden toimintakulttuurien tuntemusta ja toimintaa onnettomuustilanteiden varalta. tiollistamisesta seuraisi. Sitä saatetaan tarvita, kukaties, vaikkapa jo huomenna, hän huomautti. Viesti ei saa jäädä matkalle tai johtaa väärään osoitteeseen. Kahdelle autolle nyt tallipaikka Virolahden kirkoukylän vpk:n paloasema on vain reilun sadan metrin päässä historialli . Jos onnettomuu dessa olisi EU-kansalaisia, heillä olisi mitä ilmeisin halu päästä hoitoon Suomen puolelle. Jokainen lenkki on varmistettava häiriötilanteiden varalta, jotta perimmäinen tarkoitus, avunsaanti hätätilanteeseen, varmennetaan riittävästi, Einari Kapiainen painotti. Ti lanpuute alkoi jo suorastaan ma. "liki. Sellainen työllistäisi palo kunnat Kotkasta Viipuriin ja ai heuttaisi kovia paineita sairaan kuljetukselle. VIROLAHTI • Kymen Sanomat Teksti ja kuvat SEPPO HONKANEN Tulipalojen s amm uttajina venäläisten ammattitaito on suh teellisen korkea, multa esimer kiksi liikenneonnettomuuksien pelastustoiminnassa siellä on musta aukko, saaoo aluepalopa lopäällikkö Vesa Parkko. – Riski on tiedostettu. Nykyään valitet tavasti on avun nopeudessa ja laadussa eroja sen mukaan kum malla puolen kuntarajaa kansa lainen joutuu liikenneonnetto muuteen. Nyt 130 neliön korotetussa rakennuksessa on tallip aikk a myös säiliöautolle,joka on Mie hikkälän vpk:n entinen auto. Säiliöauto on maaseudulla tuiki tärkeä, kun kesämökkejä kin on alueella tiheään. Vpk:n päällikkö Timo Kon ki kertoo, että paloaseman laa jentamista kaivattiin jo Idpeästi. Tällaisia onnettomuuksia varten E18-tien turvallisuuspro jektin kalustohankkeeseen kuu luu lämmitettäviä ilmakaaritelt toja, joista yksi sijoitetaan Viro lahdelle toukokuussa, kertoi Parkko. -Kuvitellaanpa, jos Heinolaa äskettäinen vakava bussionnet tomuus olisi sattunut itärajan tuolla puolen Säkkijärvellä 20 asteen pakkasessa. taa. Onnettomuuksiin on varauduttu niin itse omin toimenpitein kuin venäläisten pelastustoimen kollegoiden kanssa keskinäisin neuvotteluin, seminaarein ja erityyppisin vuosittaisin harjoituksin. Kotka tulee silloin ensimmäiseksi mieleen. Hän puhui Virolahden kir konkylän paloaseman laajennuk sen vihkiäisissä sunnuntaina. Sen eteen on toimittu. Olemme silloin toimistamme ja valmiuksistamme paitsi oman, niin myös kansainvälisen median tarkastelun kohteena. On saatava ratkaisu suuo taan tai toiseen. Jo 1990-luvun alusta on käsitelty sekä pelastustoimen järjestämisvastuuta että hätäkeskusuudistusta ja parhaillaan on uuden hätäkeskusaluejaon muutoksien valmistelu. Juhli". sä Virojoen palokunnalla on oma sammutusauto, säiliöauto ja miehlstöauto. .•. Kymmenen kilometrin pää.Harvinainen tapaus. Virolah della paloasema uusittiin tal koilla. Palonsuojelu rahastolta anottua 50 000 mark kaa ei saatu. Muna olisiko valtiol listamisen jälkeen palvelu kaik kialla sitä parempaa laatua vai olisiko se kailtkialla yhtä huo noa, kyseli Parkko. Kansalaisten tasapuolisuus pelastuspalvelujen saajina jhnej. Hätäkeskukset pitäisi sijoit taa paikkakumtille, joissa on vi ranomaisvoimia eniten hoita maan esikuntatyöt isoissa onnet tomuuksissa. Siksi toivon, että kyseisten onnettomuustilanteiden varalle on paitsi henkistä asennetta myös toiminnallista valmiutta. – En vastusta uudistuspäätöksiä, mutta peräänkuulutan varmennuksia. Hänen mielestään valtiollis tettaviksi joutaisivat lähinnä vain hätäkeskukset, 'koska niiden hy vänä yhteistyökumppanina on jo mm. Korostan, että Kymenlaakson pelastuslaitos ja Virolahden palokunnat ovat erityisesti pelastustoimen etuvartiossa tällaisissa tilanteissa. Pelastettavia voi silloin olla maalla tai vedessä ja lisäksi mahdolliset suojelulliset toimenpiteet rannoilla öljyonnettomuuden varalta. HUHTIKUUTA 1999 Pelastusalan valtiollistaminen . Hän ei usko nopeaan ratkaisuun, koska kysymys on erittäin vaikea. Ketju on juuri niin heikko, kuin on sen heikoin lenkki ja tässä ketjussa jokaisen lenkin on oltava vahvoja. Miestyötunteja kertyi 2 000. Hätäkeskus on tärkein ja oleellisin koko avun hälyttämisen ja toimittamisen toimintaketjua. sesti arvokkaasta Virolahden kirkosta. Hän arvelee, ettei kukaan osaa vastata, mitä pelasrustoimen val. Virolahden kirkonJo/ll1n vpk:n talo t!jytfyi sunnuntaina. poliisi. Yksittäisiä pieniä onnettomuustilanteita on ollut useampia, joissa apua on toimitettu yli rajan ja samalla testattu ylitysmuodollisuuksien toimivuutta. Paloasema on seura kunnan vuokratontilla. pitäisi puida ratkaisuun asti Virolahden kirkonkylän vpk:n juhlassa puhunut aluepalopäällikkö Vesa Parkko otti esille myös E18-tien riskit. Hallitusohjel massa tästä on maininta. Asia on käsiteltävä objektiivisesti ilman tunteita, jotta lopputulos on paras kaikille, saaoo Parkko. Hyvinä yhteistyökumppaneina ovat olleet rajavartiolaitos ja tulli, hän korosti. – Merkittävää on, että hätäkeskusten hälytyshenkilöstön paikallistuntemus loittonee itse työskentelyssä, mutta teknisillä ratkaisuilla on perusteltu pystyttävän parantamaan toimintaa sekä turvaamaan keskusten paikkaaminen toisiaan tehtävissä. Omaa ja talkooväkeä kyläl tä oli töissä yhteensä puolen sa. sentaa, kun talliin mahtui vain miehistöauto, sanoo Kouki
Turvallisuustaitoja opiskeli kevään aikana arviolta 34000 yläkoululaista. Tämänkaltainen asennoituminen parantaa koko yhteiskunnan turvallisuustasoa. Turvallisuusvalistukseen käytetty aika ja vaiva voivat pitkällä tähtäimellä kääntyä kunnan eduksi, kun kuntalaisten turvallisuusosaaminen lisääntyy. sena osana kahdeksasluokkalaisten pelastustaitokilpailu. Kilpailu on tärkeä osa kampanjaa Pelastuslaitokset ja palokunnat tarjosivat tänäkin vuonna yläkouluissa ahkerasti Nou Hätä! -opetusta pitkin kevättä. Monissa kunnissa pelastuslaitokset ja palokunnat tarjosivat tänäkin vuonna ahkerasti opetusta yläkoululaisille, ja opetuksen vaikutukset näkyivät etenkin kilpailun kovassa tasossa. Pelastuslaitokset, -liitot ja pa. Nou Hätä! -kilpailuvoitto meni tänä vuonna ensimmäistä kertaa Pohjois-Savoon. Kampanjassa oli tänä vuonna mukana 407 yläkoulua, mikä on vähemmän kuin viime vuoden ennätykselliset 462 koulua. Voittajajoukkue tuli Kuopiosta Minna Canthin koulusta. Jotkut yläkoululaiset opiskelivat turvallisuusasioita myös itsenäisesti. Koulujen lukumäärä on jonkin verran vuoden aikana pienentynyt, mutta tuhansien oppilaiden ”vajeen” selittänee se, että joillain paikkakunnilla oli yhteistuumin päätetty olla osallistumatta. Kamppailu mestaruudesta alkoi tammi-helmikuussa kuntien alkukarsinnoilla, joihin saivat osallistua kaikki halukkaat kolmen hengen joukkueina. Monissa kunnissa opettajat kilpailevat ajan kanssa niukoilla resursseilla saavuttaakseen heille asetetut tavoitteet. Kampanjaan kuuluu olennaiTeksti: Eevi-Kaisa Yrjölä, tiedottaja, SPEK Kuvat: Eevi-Kaisa Yrjölä ja Pelastusopisto Nuorten pelastustaitokampanja tukee kuntien turvallisuustyötä Ensiaputaitoja testattiin yhdellä kilpailurastilla. kerran. Pelastuslaitosten ja palokuntien Nou Hätä! -vastaavat karsivat kuntien parhaat joukkueet edelleen aluekilpailuihin. 48 5/2012 N ou Hätä! -pelastustaitokampanja käynnistyi vuoden alussa jo 16. Tilanne on harmillinen, koska nuorten turvallisuuskasvatus voi olla järkevä panostus tulevaisuuteen jo taloudellisestikin. Se on hieno luku, vaikka onkin noin 5000 vähemmän kuin edellisvuonna
Voittajajoukkueessa kilpailivat Annika Kovanen, Rosariina Suhonen ja Emmiroosa Sipponen. Neljännellä rastilla joukkue vietiin seisomaan rakennuksen ulkopuolelle, kun yllättäen alkoi kuulua yleisen vaaramerkin ääni. Aluekilpailuihin osallistui noin 240 joukkuetta, joista loppukilpailuihin selvitti tiensä 22, paras ryhmä jokaiselta pelastustoimen alueelta. Heti kun joukkue tunnisti äänen, heitä pyydettiin siirtymään sisätiloihin ja toimimaan siellä tilanteen vaatimalla tavalla. PohjoisSavo sai ensimmäisen loppukilpailuvoittonsa Loppukilpailuvoitto ratkesi lopulta Kuopion Minna Canthin koulun hyväksi. Palkinnon jakoivat toimitusjohtaja Kimmo Kohvakka (vas.), rehtori Mervi Parviainen, opetusneuvos Pekka Iivonen ja riskipäällikkö Sampo Martiskainen.. Hän toteaa, että Tapiolan tavoitteena on parantaa yhteiskunnan turvallisuutta pitkällä aikavälillä. Ainakin yksi keskusteluihin nouseva teema on uudenlaiset koulu-uhkat. 5/2012 49 Tilaukset ja tiedustelut: Suomen Palopäällystöliitto puh. Parhaimmillaan kouluissa tapahtuva turvallisuuskasvatus lisää nuorten itsevarmuutta ja luottamusta omiin kykyihin auttaa toisia ihmisiä, jos jotakin tapahtuu. Voittajien mieleen jää varmasti myös hetki parrasvaloissa. (09) 2522 9200, faksi (09) 2522 9222 www.sppl.fi, toimisto@sppl.fi Uutuus: KIRVESTAULU TAMMIALUSTALLA Koko: 40 x 53 cm, hinta: 290,00 € (kaiverruslaatta ei sisälly hintaan) lokunnat järjestivät huhtikuussa yhteisvoimin aluekilpailut 12 paikkakunnalla ympäri Suomen. Viimeisellä rastilla täytyi pelastaa savua hengittänyt henkilö palavasta rivitalorakennuksesta ja hoitaa tarvittavat pelastustoimet. Kilpailijoiden osaamista arvioitiin teoriakokeella ja käytännön tehtävillä. Suomalaisten onnettomuusja vahinkotilastoissa on kuitenkin vielä paljon korjattavaa, mikä onnistuu hänen mielestään turvallisuuskoulutuksella ja perehdytyksellä. Seuraavaksi heidät kuljetettiin Pelastusopiston harjoitusalueelle suorittamaan tehtävärasteja. Siellä kilpailijoiden täytyi pelastaa hukkumisvaarassa oleva uimari vain pelastusrengasta käyttäen. Sisällä talossa kilpailijoiden tuli kerätä pöydälle kotivara. Tämänkeväiset dramaattiset tapahtumat ovat horjuttaneet kansalaisten turvallisuudentunnetta. Ei mennyt tuntiakaan, kun tieto voitosta oli saavuttanut paikalliset tiedotusvälineet. Kampanjan yhteistyökumppani vakuutusyhtiö Tapiola lahjoitti voittajajoukkueen koululle 2000 euron pelastustaitopalkinnon. Paikallislehdet olivat huomioineet kilpailun muillakin paikkakunnilla, joissa pelastuslaitokset saivat kiitettävästi huomiota lehtikirjoittelussa. Kilpailujärjestelyt kuuluvat päällystökurssin toisen vuoden opiskelijoiden opintoihin. Voittajajoukkueen kuva komeili ainakin Yle Savon ja Savon Sanomien etusivuilla. Sen luovutti palkintojenjakotilaisuudessa riskipäällikkö Sampo Martiskainen. Loppukilpailuissa kokeillaan oikeita pelastustaitoja Joka vuoden toukokuussa kampanja huipentuu loppukilpailuihin Kuopion Pelastusopistolle. Tarvikkeet oli piilotettu talon huoneisiin ja kaappeihin, joista ne piti mahdollisimman nopeasti löytää. Ensimmäisellä tehtävärastilla kilpailijat elvyttivät sähköiskun saanutta henkilöä ja toisella he auttoivat liikenneonnettomuudessa loukkaantunutta mopoilijaa. Tänä vuonna kilpailupäivä alkoi avajaisilla, jonka jälkeen joukkueet kokoontuivat tarkasti laadittuun teoriakokeeseen. Kolmas rasti oli lavastettu rannalle. Pelastusalan ammattilaiset huomasivat nopeasti harjaantuneilla silmillään, olivatko nuoret omaksuneet kevään aikana oppimansa ja kuinka hyvin. Voittajajoukkue palkittiin myös henkilökohtaisesti iPadeilla ja kiertopalkinnolla, kromatulla palomiehen kypärällä. Opetuksen ja oppimisen onnistunut lopputulos näkyi aluekilpailukokeiden yllättävän korkeina pistemäärinä. Kampanjan ohjausryhmässä mietitään kesän aikana ensi vuoden suunnitelmia. Voittajajoukkueessa kilpailivat Annika Kovanen, Rosariina Suhonen ja Emmiroosa Sipponen. Kun tämäntyyppinen itsevarmuus lisääntyy, kasvaa usko siihen, että maassamme voi edelleen elää turvallisin mielin. Nou Hätä! -kampanjan tukeminen on olennainen osa Tapiolan vastuullista liikeja yritystoimintaa. Tämä oli Nou Hätä! -historian ensimmäinen voitto Pohjois-Savolle
50 5/2012
Jatkossa laadittavissa kartoituksissa lopputulosta voidaan tarkentaa lisäämällä laskennallisia tekijöitä sekä optimoida nykyisten tekijöiden nykyisiä painotuksia. Tekijä: Santtu Lahma Työn nimi: Kemikaaliriskikartoituksen laatiminen EteläPohjanmaan pelastuslaitoksella. Tiedot löytyvät myös Pelastusopiston kotisivuilta: www.pelastusopisto.fi Tekijä: Anssi Kuhlman Työn nimi: Palotarkastajan osaamisvaatimukset – Osaamiskartoituksen laadinta. Työssä korostuu paloturvallisuuden lisäksi turvallisuuskulttuurin ja sen ilmentymien tuntemus, asiakaspalvelutaidot, rakennustekniikan tuntemus sekä kemikaaliasioiden tietämys. Laskennassa huomioitiin koko pelastuslaitoksen alueella asutuskeskittymät, teiden riskiluokitus, pohjavesialueet sekä merkittävimmät vaarallisten aineiden kuljetusreitit. Tässä opinnäytetyössä esitettävä kemikaalikartoitus mahdollistaa vaikeasti lähestyttävän kokonaisuuden esittämisen yksittäisenä kuvaajana, jonka perusteella voidaan erityisesti korostuvia alueita tarkastella yksityiskohtaisemmin. Tutkimuksessa käytettiin aineistonkeruumenetelminä tiedonhakua kirjallisuudesta sekä puolistrukturoidusta haastattelusta mukailtua ryhmätyömenetelmää, jossa palotarkastustyötä tekevät henkilöt pohtivat itse tarvitsemaansa osaamista palotarkastuksen osa-alueilta. Eri lähteistä hankittujen tietojen perusteella laskettiin kullekin paloasemalle muodostuva suhteellinen kemikaaliriskiluku. 5/2012 51 Pelastustieto julkaisee lyhyitä esittelyjä Savonia ammattikorkeakoulun palopäällystön koulutusohjelmassa valmistuneista opinnäytetöistä. Lisäksi tuloksena saatiin luotua osaamiskartoituslomake, joka on käyttöönotettavissa joko paperiversiona tai siirrettävissä sähköiseen tietokantaan. Aluepelastuslaitoksen velvollisuus on oltava ajan tasalla alueellaan esiintyvistä riskeistä sekä oltava varautunut niihin johtamissuunnittelun, koulutuksen, kalustohankintojen ja hälytysvasteiden suunnittelun osalta. Palotarkastustyötä tekevä henkilö tarvitsee työssään laaja-alaista osaamista myös muilta osaalueilta kuin pelastustoimesta. T ämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia palotarkastajan osaamisvaatimuksia valvontasuunnitelman mukaisten määrätyin väliajoin tehtävien valvontakäyntien osalta. Opinnäytetyön tuloksena saatiin kartoitettua palotarkastajalta vaadittava osaaminen valvontatehtävään liittyen. Kirjallisuuslähteinä käytettiin voimassaolevan lainsäädännön lisäksi ohjetta valvontasuunnitelmasta, kumoutunutta palotarkastusohjetta TU-33 sekä yhdysvaltalaista NFPA:n standardia 1031 ”Standard for Professional Qualifications Fire Inspector and Plan Examiner 2009 edition”. T ämän opinnäytetyön tavoitteena oli laatia Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen kemikaaliriskikartoitus. Opinnäytetöitä opistosta 5/2012 51. Kemikaalilaitosten osalta kartoituksessa huomioitiin 95 kohdetta erikseen määriteltyjen kriteerien mukaisesti. Kemikaaliriskikartoitusta voidaan hyödyntää myös aluepelastuslaitoksen laatiman palvelutasopäätöksen liitteenä. Työssä haluttiin selvittää Jokilaaksojen pelastuslaitoksen henkilöstön sitoutuminen ja ajatukset omasta harjoitusalueesta. Kemikaalikartoitus kuvaa kevään 2012 tilannetta Etelä-Pohjanmaalla ja yleisesti se kannattaa päivittää vähintään kahden vuoden välein. Työssä selvitettiin myös Palosuojelurahaston harjoitusalueavustusten hakuprosessi sekä hankkeen suunnitteluun liittyvät asiat. Tutkimuksen tavoitteena oli määritellä palotarkastustyötä tekevän henkilön tarvitsema osaaminen näillä tarkastuksilla sekä luoda osaamiskartoituspohja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen käyttöön palotarkastajien osaamisen kehittämiseksi. Palotarkastajaa voidaankin pitää turvallisuusalan moniosaajana, jonka ammattitaidon säilyminen vaatii osaamisen suunnitelmallista kehittämistä. Tekijä: Tapani Lehtelä Työn nimi: Harjoitusalueselvitys Jokilaaksojen pelastuslaitokselle. T ämän opinnäytetyön aiheena oli selvittää Jokilaaksojen pelastuslaitoksen tarve omalle harjoitusalueelle
Lisäksi tutkimustyön tavoitteena oli koulutusmateriaalin tuottaminen yrityksen käyttöön. Myös sanalliset selitykset oikeista työskentelymenetelmistä kuvien lisäksi selventävät opinnäytetyön tavoitetta. T ämän opinnäytetyön lähtökohta oli Yara Suomi Oy:n tekemä tilaus suljetun tilan työskentelyn turvasuunnitelmien sekä pelastamismenetelmien laatimiseksi. Tavoitteena oli saada aikaiseksi oikeita ergonomisia työskentelymenetelmiä esittelevä työ. Työssä haastateltiin useita asiantuntijoita pelastuslaitosten harjoitusalueisiin liittyen ja selvitettiin kahden muun pelastuslaitoksen harjoitusalueen perustaminen. T ämän opinnäytetyön aiheena oli saada ohjaava teos pelastajille, jotka työskentelevät pelastustöissä raskailla pelastusvälineillä. Tekijä: Timo Oikkonen Työn nimi: Suljetun tilan työskentelyn turvasuunnitelmat ja koulutus kemianteollisuuden yrityksessä. Eri liikuntamuodot ovat kuitenkin suurin vaikuttaja, jolla voidaan ehkäistä tukija liikuntaelimistön oireista ja sairauksista johtuvia sairauslomia sekä ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymistä. Tässä opinnäytetyössä käytettiin tutkimusten taulukoiden lisäksi valokuvia oikeista ja ergonomisista työskentelyasennoista. Pelastajien tukija liikuntaelinten sairauksiin ei löytynyt varsinaisia ammattialakohtaisia syitä. Kyselyn perusteella harjoitusalueen sijainnilla on suuri merkitys harjoitusalueen käyttöasteeseen. 52 5/2012 Opinnäytetöitä opistosta ten perusteella pelastajien työperäisiä tukija liikuntaelinten oireita sekä sairauksia. Harjoitusalueen sijainti määrittelee myös pelastuslaitoksen eri paloasemien tasapuolisen mahdollisuuden käyttää harjoitusaluetta sisäisessä koulutuksessaan. Kirjallisuuskatsauksen pohjalta opinnäytetyöhön muodostettiin yleinen teoriaosa, joka toimi lähtökohtana tutkimustyön toiminnallisen osuuden toteuttamiselle. Harjoitusalueiden sijainnista tehtiin MapInfolla tavoitettavuuskarttoja, joita voidaan hyödyntää harjoitusalueen paikkaa mietittäessä. Työn tulosten perusteella Jokilaaksojen pelastuslaitoksen alueelle on järkevää rakentaa neljä erillistä pientä harjoitusaluetta. Jokilaaksojen pelastuslaitokselle tehdyn kyselyn perusteella henkilöstön suhtautuminen ja sitoutuminen harjoitusalueen käyttöön on myönteinen. Jokilaaksojen pelastuslaitoksen henkilöstölle tehtiin kysely, jossa tutkittiin henkilöstön sitoutumista harjoitusaluehankkeeseen. Tutkimustyö toteutettiin perehtymällä suljetun tilan työskentelyyn liittyvään kirjallisuuteen, lainsäädäntöön sekä yrityksen sisäiseen puiteohjeistukseen. Tekijä: Timo Lehtonen Työn nimi: Ergonomia pelastustyössä raskailla pelastusvälineillä. Tutkimuksessa haastateltuja tahoja olivat muun muassa yrityksen tehTyössä käytettiin pohjana Palosuojelurahaston selvitystä harjoitusalueiden tarpeellisuudesta sekä pelastustoimen strategioita pelastuslaitosten harjoittelun suhteen. Kyselyiden ja tutkimusten tulokset olivat yhteneväisiä ja vertailukelpoisia, ja niistä saatiin osaksi lopputulos tukija liikuntaelinten oireiden ja sairauksien syihin. Tutkimustyön tavoitteena oli luoda vaatimusten mukaiset suljetun tilan työskentelyn turvallisuusasiakirjat yrityksen sisäiseen käyttöön. Oikeilla ergonomisilla menetelmillä voitaisiin ehkäistä väärien työskentelyasentojen aiheuttamia sairauslomia sekä ennenaikaista eläkkeelle siirtymistä. Liikunnassa pitäisi ottaa huomioon voimaja kestävyysharjoittelu sekä liikkuvuusja tasapainoharjoittelu. Näillä tuloksilla ja ohjeilla pyritään saamaan pelastajille mahdollisimman pitkä ja terve työelämä. Tutkimuksen toiminnallinen osuus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimustyönä. Ergonomiset työskentelymenetelmät yhdessä liikunnan kanssa muodostavat parhaan pohjan ehkäistä sairaspoissaoloja sekä ennenaikaisia eläkkeelle siirtymisiä. Työn tuloksia voidaan käyttää Jokilaaksojen pelastuslaitoksen harjoitusaluehankkeessa apuna toimivan harjoitusalueen perustamisessa. Työssä käytettiin useita eri tutkimuksia ja sähköpostilla tehtyä kyselyä TYK-kurssille ja kurssilaisia ohjanneelle fysioterapeutille. Toiminnallisen osuuden tutkimusmenetelmänä olivat teemahaastattelut sekä avoimet haastattelut. Tutkimustyössä selvitettiin aikaisempien tutkimus52 5/2012. Tutkimuksen päätavoite oli yhdenmukaistaa ja tarkentaa Yaran suljetun tilan työlupakäytäntöä Suomessa ja saattaa työlupakäytäntö yrityksen sisäisen ohjeistuksen mukaiseksi. Harjoitusalueavustusten hakuprosessi on työssä avattu selkeäksi ohjeeksi, jota voidaan käyttää myös muiden pelastuslaitosten vastaavissa hankkeissa
Toteutustapana oli aineistotutkimusta sekä henkilöhaastattelut. Lisäksi opinnäytetyössä tuotettiin koulutusmateriaalia turvallisuusasiakirjojen laatijan tueksi. Samalla onnettomuuksien ehkäisyn resurssit on mahdollista kohdentaa entistä paremmin. Jälkivahinkojen torjunnan vastuujaon selvittämisen perimmäisenä lähtökohtana olivat muuttunut lainsäädäntö ja kirjavat lain tulkinnat aihealueella toimijoiden kesken. Turvallisuusasiakirjat parantavat myös suljetun tilan työskentelyn ja pelastustoiminnan turvallisuutta Yaran toimipaikoilla. Toisena tavoitteena oli selvittää pelastuslaitosten velvollisuus ennallistamisprosessissa, sekä mahdollisuus lainsäädännön puitteissa osallistua ennallistamisprosessin hoitoon velvollisuuden päättymisen jälkeen. Työssä havaittiin, että pelastuslaitosten lakisääteinen tehtävä onnettomuustilanteessa päättyy pelastustoiminnan johtajan päätöksellä, kun pelastustoiminta ei enää vaadi pelastuslaitoksen kiireellisiä toimenpiteitä. Näin valvontatyötä keskityttiin tutkimaan kokonaisuutena yksittäisten tarkastustapahtumien sijaan. Jatkossa pelastusviranomaisen suorittaman valvonnan on perustuttava olemassa oleviin riskeihin ja oltava lisäksi laadukasta, säännöllistä ja tehokasta. Tarkasteltava aineisto koostui pääasiassa pelastusalan uudesta ja vanhasta lainsäädännöstä. Tämä kvalitatiivinen opinnäytetyö toteutettiin tekstianalyysin sekä historiallisen tarkastelun keinoin. Uusi pelastuslaki poikkeaa jälkivahinkojen torjunnan osalta edeltäneistä laeista. Lain muutokset vaikuttivat myös onnettomuuden ehkäisyyn sisältyvään palotarkastustoimintaan eli pelastusviranomaisen suorittamaan valvontatyöhön. Työn yhtenä tavoitteena oli ennallistamisprosessin ymmärtämisen ja esimerkkien myötä osoittaa lukijalle jälkivahinkojen torjunnan ensitoimenpiteiden merkitys toiminnan kokonaistulokseen. 5/2012 53 daspalokuntien edustajat, kunnossapitotöiden asiantuntijat sekä paikalliset pelastusviranomaiset. Pelastuslaitoksilta ei selvityksen mukaan voitaisi kieltää osallistumista jälkivahinkojen torjuntaan lakisääteisen tehtävän päätyttyä, mutta virallista tulkintaa uudesta laista ei kuitenkaan ole olemassa. Koulutusmateriaalia testattiin tehdaspalokunnan harjoituksessa. Ennallistamisprosessin kuvaus luotiin sekä kirjallisuuteen, että tekijän omaan havainnointiin ja työkokemukseen nojaten. Opinnäytetyön tuloksena laadittuja turvallisuusasiakirjoja ovat suljetun tilan turvallisuussuunnitelma, esimerkkikappale suljetun tilan työn turvallisuusanalyysistä, suljetussa tilassa sisällä olevien rekisteri sekä suljetun tilan työkohteen pelastussuunnitelma. Lain vaatimusten lisäksi laatuvaatimuksia valvontatyölle saattaa tulla aikaisempaa enemmän myös asiakkaiden suunnalta, etenkin jos valvontataksat päätetään ottaa käyttöön. Tekijä: Pulmu Waitinen Työn nimi: Uuden pelastuslain muutokset palotarkastustoiminnassa. T ämän opinnäytetyön aiheena oli tutkia jälkivahinkojen torjuntaan liittyvää vastuunjakoa pelastuslaitoksen ja kohteen omistajan välillä, sekä tutkia pelastuslaitosten tekemien kiireeliisten jälkivahinkojen torjunnan ensitoimenpiteiden merkitystä ennallistamisprosessiin. Tämä opinnäytetyö käsitteli uuden pelastuslain palotarkastustoimintaan tuomia muutoksia. Pelastuslaitosten osallistuminen lisäja seurannaisvahinkojen torjuntaan lakisääteisen tehtävän aikana ja sen jälkeen voitiin osoittaa olevan merkittävä esinevahingon kannalta. Pelastuslain uudistukset antavat hyvän mahdollisuuden pelastusviranomaisen valvontatyölle muuttua entistä yhdenmukaisemmaksi ja suunnitelmallisemmaksi. U usi pelastuslaki (379/2011) tuli voimaan heinäkuun alussa vuonna 2011. Tavoitteena oli selvittää, miten uudistunut pelastuslaki vaikuttaa pelastusviranomaisen valvontatyöhön ja palotarkastusten suorittamiseen. Uudistuksen yksi tärkeimmistä tehtävistä oli ajastaan jälkeen jääneen onnettomuuksien ehkäisyn osuuden päivittäminen ja uudistaminen. Kohteen omistajan vastuu alkaa siitä hetkestä, kun pelastustoiminnan johtaja luovuttaa kohteen omistajalle. Jälkivahinkojen torjunnan ensitoimenpiteiden vaikutusta verrrataan työssä esinevahinkoon. 5/2012 53. Tekijä: Saku Paloaro Työn nimi: Jälkivahinkojen torjunnan vaikutus ennallistamisprosessiin. Tutkimuksen tuloksena syntyneet turvallisuusasiakirjat yhdenmukaistavat Yaran tehtaiden työlupakäytäntöä suljetun tilan työskentelyn osalta. Työn tuloksena voidaan todeta, että palotarkastustoiminnan merkittävimmät uudistukset tiivistyvät kahteen pelastuslain pykälään, pelastuslaitosten valvontasuunnitelmavelvollisuuteen sekä mahdollisuuteen maksullistaa kaikki valvontasuunnitelman mukaiset valvontatehtävät pelastuslaitoksen niin halutessa. Uuden lain tarkastelu rajattiin niin, että mukaan otettiin ainoastaan tarkastustoimintaa yleisesti sääntelevä osuus ja varsinaiset tarkastuksilla havainnoitavat tekniset yksityiskohdat jätettiin vähemmälle huomiolle. Lisäksi työssä pohdittiin mahdollisia kehitystarpeita, joita nämä muutokset jatkossa luovat valvontatyön suunnitteluun ja kehittämiseen
H.W. Tapaturmista ja vaaratilanteista ilmoittamisen suhteen kynnys pitää luoda matalaksi ja ilmoitusväylät helppokäyttöisiksi ja turhaa byrokratiaa tulee välttää. Heinrichin teorian mukaan vahingot tapahtuvat siis kello kaulassa. Tapaturmien ja vaaratilanteiden tutkinta on yksi turvallisuusjohtamisen peruselementeistä, joka ehdottomasti tulee olla turvallisuuden ammattilaisilla hallussa. Organisaation tulisi olla oppiva ja ottaa opikseen joko itselleen tai muille tapahtuneista tapaturmista ja vaaratilanteista. Pelastusalalla on tapahtunut vuosien varrella useita vakavia, jopa kuolemaan johtaneita, tapaturmia. Mitä pelastustoimen työntekijöiden työturvallisuuden eteen sitten voisi tehdä. Näin ei kuitenkaan ole. Pelastustoimen tehtävät mielletään niin tavallisen kansan kuin alan ammattilaisten keskuudessa usein korkeariskiseksi työksi, jossa aina sattuu ja tapahtuu ja johon kuuluu tapaturmat ja vaaratilanteet. On siis suoranaista typeryyttä maksaa samankaltaisista tapauksista uudelleen ja uudelleen. Näiden vakavien tapaturmien osalta tutkinnan ovat suorittaneet poliisi ja aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue (entinen työsuojelupiiri) tai jopa erikseen tapahtuman tutkintaa varten perustettu, sisäasiainministeriön nimeämä tutkintalautakunta. Tapaturmiin ja vaaratilanteisiin pitäisi kuitenkin päästä kiinni ennen kuin mitään vakavaa ehtii tapahtumaan ja tällaisten poikkeamien tutkinnan osalta organisaation itsensä tulisi olla aktiivinen ja ottaa jokainen tapaus tutkittavakseen. Pelastustoimen kulurakenteessa henkilöstömenot muodostavat merkittävän osuuden. Muilla aloilla organisaatiot, jotka ottavat työturvallisuusasiat vakavasti, jopa palkitsevat työntekijöitään ilmoitetuista vaaratilanteista ja tapaturmista. Tutkimalla tapahtuneita poikkeamia voidaan löytää työntekijöiden turvallisuutta vaarantavia menettelyjä, toimintamalleja, työvälineitä tai jopa ajoneuvotyyppejä, joista viestiminen koko alan kesken olisi enemmän kuin järkevää. Yksi turvallisuusjohtamisen kuuluisista, mutta paikkansa pitävistä, kliseistä kuuluu, ettei mikään aika maailmassa riitä kaikkien muiden tekemien virheiden ja vahinkojen toistamiseen. Tutkinnan osalta organisaatiossa tulisi aivan ensimmäisenä olla ilmoitusväylät näiden asioiden ilmoittamisiin liittyen kunnossa ja koulutettuna kaikille työntekijöille. Tapaturmien ja vaaratilanteiden systemaattisesta ilmoittamisesta ja niiden tutkimisesta ja ennen kaikkea tapahtuneista oppimisesta tulisi aloittaa jokaisessa pelastustoimen organisaatiossa. 54 5/2012 Mirafoni Vahinko tulee kello kaulassa Kirjoittaja Mira Leinonen työskentelee pelastusylitarkastajana Länsija Sisä-Suomen aluehallintovirastossa. Miksi vatvoa asioita, jotka ovat jo tapahtuneet. Tutkinnassa tulee pohtia toimenpiteitä, joilla ennalta ehkäistään vastaavanlaisten tapausten tapahtuminen uudelleen ja näistä toimenpiteistä tulee tiedottaa avoimesti koko organisaatiossa. Heinrich tutki jo 1930-luvulla erilaisia tapaturmia ja vaaratilanteita ja päätyi kuuluisassa jäävuoriteoriassaan lopputulokseen, että jokaista kuolemaan johtanutta tapaturmaa kohden tapahtuu noin 600 vaaratilannetta. Tutkinnan tulee tapahtua niin, että keskitytään syiden etsimiseen syyllisten sijaan – aivan kuten palontutkinnassakin. Työturvallisuuslain nojalla kuitenkin kenellä tahansa, pelastustoimen osalta vakinaisilla, toimenpidepalkkaisilla ja sopimuspalokuntalaisilla, on oikeus ja velvollisuus tehdä työnsä turvallisesti omaa henkeään vaarantamatta. Kun ilmoituksia vaaratilanteista ja tapaturmista tehdään, on esimiestason linjaorganisaation mukaisesti otettava tapaukset mahdollisimman lyhyellä viiveellä tutkittavaksi ja tutkinnan tulee tapahtua yhteisesti sovittujen pelisääntöjen mukaan. Useimmissa pelastustoimen organisaatioissa näin ei tällä hetkellä toimita. Tutkimalla ja pohtimalla tapahtuneita poikkeamia sekä toteuttamalla toimenpiteitä, joilla vastaavanlainen poikkeama voidaan jatkossa estää, luodaan organisaatioon entistä parempaa työturvallisuutta, mikä näkyy entistä matalampana tapaturmataajuutena ja vähempinä sairausoloina, mitkä puolestaan näkyvät selvinä kustannussäästöinä. Entisen Kaakkois-Suomen työsuojelupiirin työsuojelutarkastajan Asko Munukan sanoin: ”Vaikka tapaturmien ja vaaratilanteiden tutkinta on jälkiviisautta, on se viisautta kuitenkin.”. Asenne vaaratilanteista ja tapaturmista ilmoittamista kohtaan tulee olla kunnossa organisaation jokaisella tasolla, siihen on kannustettava ja viestinnässä on korostettava, että vaaratilanteiden ja tapaturmien tutkinnassa todella keskitytään tapahtumien syiden etsimiseen syyllisten etsimisen sijaan. Tapaturmien ja vaaratilanteiden tutkinta vaatii organisaatiolta panostusta, mutta se maksaa itsensä takaisin, kun työntekijöitä ei loukkaannu tai materiaa ei rikkoudu. Jos tapahtuneet vaaratilanteet ja tapaturmat tutkitaan järjestelmällisesti, voidaan päästä kiinni sellaisiin toimintamalleihin, työvälineisiin tai laitteisiin, jotka pahimmillaan voivat aiheuttaa vakavan tapaturman ja estää ennalta tämän ikävän tapahtuman toteutuminen. Moni tätä lukeva on varmasti miettinyt, mitä hyötyä tapaturmien ja vaaratilanteiden tutkinnasta voisi ylipäätänsä olla. ”Paloauto suistui ojaan”, ”Palomies loukkaantui sammutustöissä” – ovat otsikkoja, joita on luettu viimeisten vuosien aikana päivälehtien sivuilla. Tapaturmista ja vaaratilanteista ilmoittaminen on ensiarvoisen tärkeässä osassa näiden poikkeamien tutkinnassa
”Tykkää ja Liity porukkaan, osallistu keskusteluun, kerro mistä haluaisit lehdessä lukea ja anna arvokasta palautetta! KIITOS ja turvallista kesää! 5/2012 55. ”Nähdäkseni on nyt mahdollista, että käytävää keskustelua voitaisiin seurata enemmänkin tarkkaillen.” Kaikki ovat varmaan tietoisia hallitusohjelmasta, ja mihin se tähtää kuntakentässä. Lisäarvoa tasapuolisesti kaikille koko maahan riskit huomioiden. Sisäministeri Päivi Räsänen vertaa poliiseja palomiehiin ja sairaanhoitajiin”. Turvallisuusministeriötä on esitetty, mutta miksi perustaa uusi, kun pelastustoimi, rauhan ajan kriisinhallintaorganisaatio voitaisiin yhdistää sodan ajan kriisinhallinta organisaatioon. Keskustelua Tie tasapuolisempaan pelastustoimintaan Pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojanen kirjoitti Pelastustiedossa 4/2012 kuntauudistukseen ja siitä heränneeseen pelastustoimen tulevaisuuteen kantaa ottavaan keskusteluun mielipiteensä. Ne on aina asetettu niin, että lopputulos on ollut varmasti valtavirran näkemysten mukainen. Kuntien taloudellinen tilanne ei parane eikä valtionkaan ihan lähitulevaisuudessa, jos on uskominen talousekonomisteihin. Ovatko nämäkään asiat kuntaisäntien toimesta ja laitosten johdon toimesta edenneet. Paloasemat ja palomiehet eivät mihinkään häviäisi, asiakkaitahan varten me olemme. Mitä puolustusvoimille meno mahdollisesti toisi. Olisiko nyt koko maankattavan pelastustoimen perustaminen lakisääteisesti ja ennen kaikkeaan poliittisesti hyväksyttävää. Kokonaistaloudellista hyötyä. Isoja asioita jotka koskevat koko kenttää Helsingistä Rovaniemelle, milloin Kuntaliitto toimii. Palvelussuhteen kuluessa kertynyt oikeus ammatilliseen eläkeikään oli kuitenkin varallisuusarvoinen etuus eikä sitä olisi saanut muuttaa tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä, vaan asia olisi vaatinut perustuslainsäätämisjärjestystä. Euroopasta löytyy kuralla ja pahemmassakin jamassa olevia. Kuntaliitto taistelee olemassa olostaan, sillä esimerkiksi 70 kuntaa pystynee parempaan yhteistoimintaan ilman nykyisen mallista Kuntaliittoa. Varsin epäoikeudenmukaiselta tuntuu perustella poliisien eläkeiän nostoa palomiesten eläkeiällä, joka pohjautuu vääriin tietoihin, ja jota ei ole säädetty edes oikeassa lainsäätämisjärjestyksessä. Ei vain vauraimmille kunnille. Mukana on myös aina vaaran elementti. Asia tulisi kuitenkin harkittavaksi siinä tapauksessa, ettei kunnallisten alueellisten pelastustoimien muodostaminen lakisääteisesti olisi poliittisesti hyväksyttävää.” Lisäksi Myllyniemi teki Palomiesten vaihtoehtoiset urapolut -loppuraportin vuonna 2010. Vuosien varrella moninkertaistuneita pelastustehtäviä hoitaa nykyisin aina vain suppeneva joukko ammattityöhönsä kykeneviä palomiehiä. Vaikka samanlaista vaaran elementtiä ei sisälly, ainakaan näin rauhan aikana, puolustusvoimien eikä rajavartiolaitoksen työhön, sisäministeri Räsänen ei näe tarpeelliseksi puuttua näiden virkamiesten eläkeikään. Pekka Myllyniemi mainitsi Onnettomuusriskit hallintaan -loppuraportissaan vuonna 2000, jolloin ympäröivä maailma nähtiin osin toisin, ”Selvitysmies ei esitä pelastustoimen siirtämistä kunnilta valtion hoidettavaksi. Kari Sankkila, palomies, työsuojeluvaltuutettu, provosoija Vantaa Nykypäivä 11.5. Poliisien eläkeikää tutkineen työryhmän kokoonpanoa en tiedä, mutta väkisinkin tulevat mieleen vastaavat palomiesten työtä tutkineet ryhmät. Eli pelastustoimi kytkettäisiin Puolustusvoimiin kiinteästi omana puolustushaaranaan. Suomen talous on heikoilla. Mutta, kuten hyvin tiedämme, palomiehet ja suurin osa poliiseista tekee työtään kaukana kirjoituspöydistä. Pystyttäisiinkö tuolla rahalla yhden koordinoijan kautta saamaan enemmän hankinnoissa, parempaa hallinnointia, parempaa ja laadukkaampaa toimintaa asiakkaille on hän sitten Vantaalla tai Iniössä. Nyt rypistelevät kuntakentässä ne kunnat joilla menee, omasta mielestään, muita paremmin. Ei kuntarajoja. Palomiesten entinen 55 vuoden eläkeikä nostettiin kaikista tutkimustuloksista ja elämän realiteeteista piittaamatta 65 vuoteen. otsikoi ”Poliisien eläkeikä nousee. Jaana Määttälä teki Turun yliopistolla tutkimuksensa Pelastustoimen tilinpäätös, jonka yhteenvedossa hän toteaa kaiken pelastustoimeen liittyvän kustannuksen olevan vuonna 2009 noin 500 miljoonaa euroa. Kuntaliitto olisi jopa kokonaan kieltäytynyt viimeisimmistä työryhmistä, jos niissä olisi ryhdytty käsittelemään palomiesten eläkeikää. Valtiolla menee huonosti ja kunnat ovat osa sitä. Tästä huolimatta eläkeikää ei ole vieläkään lähdetty korjaamaan, vaan ”kepillä” (= uuden pelastuslain § 39) pakotetaan vanhenevia miehiä pysymään kuosissa, vaikka raskas työ ja väärä eläkeikä vievät väkisinkin kunnon. KHO on perustellut poliisien eläkeiän korotusta yhdenvertaisuudella. Kuntohan on osa palomiesten ammattitaitoa. Siinä olisi synergiaa pelastustoimen tehtävänmuutoksiin, voimavarojen käytön tehostamiseen, johtamisen kehittämiseen ja pelastustoimen tehostamiseksi. Raija Kuosmanen Palotar 112 Hyvinkää Poliiseille ja palomiehille kuuluisivat alemmat eläkeiät Pelastustieto on myös Facebookissa. Jos palomiesten ja poliisien työ tehtäisiin yksinomaan kirjoituspöydän takana, voitaisiin puhua työhön liittyvästä tasa-arvosta ja sen jatkeena myös yhtenäisestä eläkeiästä. Keskeisempi toimija kansallista turvallisuutta koskevissa asioissa
Tällä kertaa kohteeseen saatiin 13 palokuntalaista. Noin 20 minuutin kuluttua palo oli sammunut. Selvitimme, minne puutarhan lannoitteet, klooripitoiset puhdistusaineet sekä muut vaaralliset aineet oli sijoitettu. Näiden tietojen sekä kohteen tiedustelun perusteella päätin luopua sammutushyökkäyksestä, keskittyä suojaamaan öljysäiliöitä ja estää palon leviäminen. Hän ajoi suorinta tietä Gilchingin VPK:n paloasemalle. Kolmen kasvihuoneen yhteinen pinta-ala oli 3200 m² ja niihin kuului lisäksi kellaritiloja. Palo sammui noin kuuden tunnin kuluttua. He olivat säikähtäneet nähdessään savupatsaan nousevan paloaseman ylle. Koska poliiseilla ei ollut kirjallisia ohjeita asetyleenipullon vaarattomaksi tekemisestä ampumalla, Bergenin palolaitos antoi heille tätä koskevan pikakoulutuksen. Sammutuksen onnistumista tarkkailtiin lämpökameralla. Kasvihuoneen ulkopuolella oli kaksi suurta kevyen polttoöljyn säiliötä noin 5 metrin päässä seinästä, josta liekit löivät ulos. Akryylimuovilevyjen palo tuotti valtavasti savua. Tämä antaa viitteitä palokuormasta siinä kellaritilassa, jossa palo syttyi. Jätekuorma paloi Gilching (Saksa). Osin VPK:n vahvuus vaihtelee viiden ja 24 palokuntalaisen välillä. Teksti: Palopäällikkö Stein Gjøsund Valokuvat: Kenneth Svenningsen, Os og Fusaposten Brannmannen 2/2008 Osin kasvihuonepalo oli vaativa tehtävä. Palomiehet paikansivat pian kaasupullot ja niiden valelu aloitettiin. Palokuntalaisten oli kiivettävä tikkailla auton päälle ja sammutettava palo kahdella vaahtoputkella lavan luukusta. Kasvihuoneiden lattia oli valmistettu esijännitetyistä betonielementeistä. Jäteauton kuljettaja havaitsi savun nousevan autonsa lavalta. Rakennuksessa oli myös nestekaasua. Jäteauton lavan takaluukun ohjauselektroniikka oli jo sulanut palon kuumuudessa. Myös Bergenin apulaispalopäällikkö Karl Otto Nesdal tuli palopaikalle vaarallisten aineiden ja kaasujen asiantuntijaksi. Samoihin aikaan tuulen suunta muuttui ja savua levisi läheiselle asuntoalueelle, mikä aiheutti poliisille lisätöitä. Näiden palaminen tuotti valtavasti mustaa savua. Pyysin Bergenin palolaitokselta yhtä sammutusja yhtä säiliöyksikköä. Jonkin ajan kuluttua savun väri muuttui kellanruskeaksi, mikä kertoi savussa olevan typen oksideja. 56 5/2012 ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski Tulipalo kasvihuoneessa vaatii ammattitaitoa T ulipalo tuhosi kolme kasvihuonetta Osin kunnassa Bergenin eteläpuolella Norjassa 15.3.2008 aiheuttaen noin 1,7 miljoonan euron vahingot. Kun savu hälveni, asetyleenipullo tuli näkyviin. Yhdeksän tunnin kuluttua evakuoidut asukkaat saattoivat palata koteihinsa. Noin kahden tunnin kuluttua palon syttymisestä osia lattiasta romahti paukahdellen kellariin. Puutarhassa oli varastoituna suuret määrät pakkausmateriaalia. Sammutusauto ajettiin nopeasti ulos, mutta palon sammuttaminen osoittautui hankalaksi. Palo syttyi luultavasti kellarissa. Sitten hän soitti hätäkeskukseen ja pian alkoi palokuntalaisia saapua henkilöautoillaan paikalle. Hän soitti ovikelloa ja jyskytti ovea, mutta kukaan ei tullut avaamaan. Puutarhan työntekijät kertoivat, että paloalueella oli sekä happiettä asetyleenipulloja. FWM 7/2010. Vaikka ohjeen mukaisia valojuovaluoteja ei ollut, pulloon saatiin ammuttua kolme reikää. Lisäksi osa kasvihuoneiden seinistä ja katoista oli valmistettu akryylimuovilevyistä. Jälkivartiointi jatkui seuraavaan aamuun saakka
FWM 3/2010 Lämpökamera löysi murtovarkaat Schwäbisch Gmünd (Saksa). Palokunta hälytettiin, mutta se totesi oven murtamisen liian hankalaksi. "Ympäristönsuojelun kannalta saattaa tietyissä tilanteessa olla parempi antaa palaa kuin sammuttaa, jos palosta ei ole vaaraa ihmisille. Vain hänen kätensä näkyi. FWM 3/2010 Hengitysilmapullo lensi kuin raketti Rietberg (Saksa). Useita poliisipartioita hälytettiin, mutta murtomiehiä ei löytynyt. Asiantuntija selvittää tapahtuman syyn. "Niistä ei juuri puhuta. FWM 3/2010 Lentävät lelut Stuttgart (Saksa). Lämpökamera havaitsi pian kaksi katolle kiivennyttä miestä, jotka poliisi pidätti. Vuoto ei aiheuttanut ympäristövahinkoa; käytetäänhän kalkkia maanparannusaineena. Esimerkiksi kantavat seinät ovat usein pettäneet. Ylipaineinen savutuuletus sekä muut menetelmät, jotka eivät alkuvaiheessa edellytä savusukellusta, ovat jo pitkään olleet vaihtoehtoina erityisesti pienissä ja keskikokoisissa rakennuksissa. "Alallamme on jo 30 vuoden ajan painotettu rakennuspalojen sammuttamista sisältä käsin. Ne aiheuttavat 4000 euron vahingot talon eteen pysäköidylle BMW:lle. "Palossa muodostuvien myrkyllisten aineiden tyypit ja määrät riippuvat palokuormasta ja hapen saannista. Nämä aineet leviävät joko kaasuina tai savuhiukkasiin sitoutuneina. Mutta kun hän vilkaisi ikkunasta ulos, hän näki naapuritalosta nousevan sakeaa savua. Lisäksi tilattiin autonosturi pitämään onnettomuusautoa paikallaan ja nostamaan se tielle sitten, kun kuljettaja oli irrotettu. Palomies valmistautui savusukellukseen. Ruotsin pelastusvirasto MSB pitää tärkeänä, että sammutusmenetelmää valittaessa pidetään silmällä myös ympäristövaikutuksia. Tietenkin savusukeltajia yhä tarvitaan, mutta vaihtoehtoiset menetelmät pitäisi sisällyttää palokuntien sammutustaktiikkaan. Pullo lensi kuin raketti leikkikentän yli ja laskeutui kävelytien reunaan. "Emme sulje pois perinteisiä sammutusmenetelmiä emmekä usko, että ammattilaiset käyttävät turhan paljon vettä sammuttaessaan esimerkiksi omakotitalon paloa. Sitten palomies meni tikasauton avulla sisään avoimesta ikkunasta ja tapasi kaksivuotiaan pojan. Uusia menetelmiä kannattaisi kokeilla esimerkiksi suljettujen tilojen paloissa. Palomies ei loukkaantunut. Perävaunu jäi pyörilleen, mutta vetoauto kaatui ylösalaisin. Hän hälytti palokunnan ja varoitti paritalon asukkaita. Sairaalasta kerrottiin, että hän oli selvinnyt erittäin hyvin onnettomuudesta. Koska hän oli ollut vinossa asennossa pää alaspäin, hänen sydämensä oli vaarassa pysähtyä sen jälkeen, kun hänet oli vapautettu puristuksesta. Niissä sanotaan myös, että ennen kuin päätös savusukelluksesta tehdään, on harkittava muita vaihtoehtoja. Huomattava osa haitallisista aineista kulkeutuu sammutusveteen liuenneena tai sekoittuneena", sanoo Claes-Håkan Carlsson MSB:stä. Päiväkodin hoitaja hämmästyi. Ammattikoulun talonmies ilmoitti poliisille, että kouluun oli murtauduttu ja tekijät olivat yhä koululla. Kuitenkin toivoisimme, että vaihtoehtoisia menetelmiä käytettäisiin enemmän tietyissä kohteissa. Muussa tapauksissa palo olisi kestänyt ainakin neljä vuorokautta ja levittänyt suuret määrät nokea kaupungin keskustaan", Carlsson sanoo. BrandSäkert 5/2010 Hedemora (Ruotsi). Kun poika heräsi, hän alkoi heitellä lelujaan ikkunasta ulos. Sitten hälytettiin palokunta. Vetoauton säiliöstä vuoti 3–4 m³ lietettä. Tietääksemme sammutusleikkurin käyttö ei koskaan ole aiheuttanut enemmän vahinkoa kuin perinteiset menetelmät", hän jatkaa. Jos rakennuspalon sammutusvesi valuisi järveen, jossa on pintavedenottamo, vedenottamon menetyksestä aiheutuva vahinko olisi moninkertainen talon arvoon verrattuna", hän jatkaa. Äskettäin valmistunut raportti perustuu yli 10 vuoden tutkimukseen ja osoittaa, kuinka tehokkaita vaihtoehtoiset menetelmät ovat ja kuinka niillä voidaan vähentää sammuttajien riskejä sekä välttää suuret vesija savuvahingot", Wahlbeck sanoo. Kuljettaja oli puristuksessa kokoon painuneessa ohjaamossa. Poliisin helikopteria ei voinut käyttää sumuisen sään takia. "Uusimmat työsuojelumääräykset sanovat selvästi, että savusukellusta käytetään ihmishenkien pelastamiseen eikä palon rajoittamiseen. Täysperävaunullinen säiliöauto, jonka kuormana oli kalkkilietettä, suistui tieltä. Kerrostalon asukkaat ilmoittivat, että joku heittelee leluja neljännen kerroksen ikkunasta. Myöhemmin kävi ilmi, että poika oli nukkunut, kun äiti lähti asioille. Savusukellusryhmät lähetetään aina sisälle harkitsematta muita vaihtoehtoja. Valitettavasti näin ei aina tehdä", sanoo Bo Andersson MSB:stä. "Joissakin tapauksissa on tärkeintä saada palo sammumaan mahdollisimman nopeasti. Päiväkoti evakuoitiin. Tällöin hengitysilmapullon venttiili irtosi ja törmäsi riisuttuun palokypärään puhkaisten sen. 5/2012 57 Tervetuloa uudet sammutusmenetelmät! Tarkkaavainen lapsi "Täällä haisee niin kuin uudenvuoden aattona", lapsi sanoi. Tarkoituksena on, että jokainen pelastuslaitos ottaa nämä määräykset huomioon laatiessaan savusukellusohjeitaan. Raskaiden ajoneuvojen pelastusyksikkö hälytettiin Borlängesta. Jotkut eivät ymmärrä, miksi palavaan rakennukseen pitäisi puhaltaa suuria ilmamääriä, mutta tämä johtuu siitä, että he eivät tunne tarpeeksi palon dynamiikkaa. Rakennuksen katto tarkastettiin tikasauton avulla. Palokunnan savusukellusryhmä sai palon pian sammumaan. Poliisit pyrkivät sisälle asuntoon, mutta kukaan ei tullut avaamaan ovea. Kun vuonna 2001 Malmössä syttyi suuri rengastehdas palamaan, palolaitos upotti palavat renkaat satama-altaaseen saadakseen palon sammumaan kohtuullisessa ajassa. Hiukkaset laskeutuvat maahan. "Nostokaluston käyttöä vaikeutti se, että auto oli savipellolla", kertoo Hedemoran puolivakinaisen palokunnan yksikönjohtaja Lars-Åke Rosén. Happirajoitteisessa 'kylmässä' palossa muodostuu enemmän haitallisia aineita kuin 'kuumassa' palossa. Kun parin tunnin työn jälkeen kuljettaja saatiin ulos ohjaamosta, hän pystyi seisomaan ja nousemaan ambulanssiin. Pelastajat purkivat ohjaamon osia oikealta puolelta, minkä jälkeen oli helpompi arvioida kuljettajan tilaa. FWM 4/2010 "Ruotsin rakentamismääräykset pyrkivät pelastamaan ihmishenkiä tulipalossa, mutta suojaavat huonosti omaisuutta. Tämä on hyvin riskialtis ja fyysisesti erittäin rasittava taktiikka myös nykyisiä suojavarusteita käytettäessä", sanoo Södra Älvsborgin pelastuspäällikkö Kjäll Wahlbeck. Teksti: Sven Thomsen Swedish Firefighters 3/2010 Kuljettaja oli kaksi tuntia puristuksessa. Toisin sanoen, jäähdyttäminen ja tukahduttaminen lisäävät haitallisten aineiden päästöjä. Auton voidaan ehkä antaa palaa pohjavesialueella, vaikka asfaltoidulla pysäköintialueella palo joka tapauksessa sammutettaisiin. Seurauksena on ollut vakuutuskorvausten rakettimainen nousu", toteaa vakuutusyhtiöiden edustaja Palosuojeluyhdistyksen hallituksessa Hans-Eric Zetterström. Varastohuoneessa oli jääkaappi syttynyt palamaan ja sytyttänyt muita kalusteita
Luokan 1 mukavat, kevytnahkaiset saappaat eivät ole soveltuvia sisäsammutukseen. Luokassa 1 on nahkajalkineet ja luokassa 2 kumitai muovijalkineet. Tuo saaste nyt vaan on syöpää aiheuttavaa. Myös vapaaehtoisten palokuntien käytössä ja vasteajoissa meihin verrattuna on merkittäviä eroja. EU on ajamassa kokonaistyöajaksi viikossa maksimissaan 48 tuntia. Senhän me jo tiedämmekin. Meillä on silti asioita kehitettävänä. Myös meille tulisi ongelmia, sillä 40 tuntia omassa ”siviiliammatissaan” tekevä vpklainen voisi tehdä vain 8 tuntia muuta työtä viikon aikana. Ammattimiehet kaikkialla Euroopassa toteavat, että liiallinen standardisointi pelkästään operatiivisessa toiminnassa on vaikeaa, koska koskaan ei ole kahta samanlaista onnettomuutta, vaan tilanteiden johtajien on osattava improvisoida. 58 5/2012. Tuo maksimituntimäärä ei saisi ylittyä. Kemikaalit ovat samoja. On myös huomattava, että yhden EU-maan sisälläkin saattaa olla suuria eroja edellä mainituissa asioissa. Kypärällä, käsineillä ja jalkineilla on omia tarvikekohtaisia luokituksiaan. Erilaisten taloudellisten tilanteiden vuoksi on eri maissa erilaiset eläkeiät ja viikkotyöajat. Kuumuuden ja savun aiheuttamat riskit ovat samat. Tulipalo on yhtä kuuma kaikkialla maailmassa. Maanjäristykset tuovat oman osionsa varautumiseen. Tämä ei ole uutta, mutta sen merkitys kaluston teknistyessä lisääntyy entisestään. Käsite työajasta on erilainen Euroopassa. Yksiköiden miehityksessä, vasteajoissa, yksiköiden määrissä samankaltaisiin tilanteisiin on olemassa selkeitä eroja. Tämä on siis kokonaistyöaika, mitä työntekijä saa tehdä viikossa töitä. Myös pelastustoimen isäntä vaihtelee kunnista valtiollisiin organisaatioihin. On tietenkin tunnustettava, että kyllä Euroopassa palomiehen työtä myös tutkitaan, muttei sitä ole tehty TTL:n tasoisesti. Työterveyslaitos ja eritoten Sirpa Lusa ovat tehneet mittavaa työtä suomalaisen palomiehen terveyden eteen. Naapurimaassamme Ruotsissa ja Englannissa tuo prosentti on vielä suurempi vaikkakin alamme on hyvin machokulttuurinen. On maita, joissa päivystäminen paloasemalla ei ole kaiken aikaa työaikaa, joten tässäkin tapauksessa harmonian aikaan saaminen on vaikeaa. Otsikossa puhutaan palomiehestä, mutta Euroopassa on noin neljä prosenttia naispalomiehiä. Helpostikos se ylittyy metsäpalossa huoltotöineen. ETUI esittää, että onnettomuuspaikoilla tapahtuvaa työskentelyä varten perustettaisiin niin sanotun turvallisuusupseerin virka (incident safety officer), joka valvoisi, että sammutusja pelastustyö tehdään työturvallisuussäädökset huomioiden. Tarkoitan tällä sitä, miten hätäkeskus neuvoo ja kuinka se on ohjeistettu yksiköiden käyttöön. Riskien tunnistamiseen täytyy kiinnittää entistä enemmän huomiota. On pakko sanoa, että olemme monessa suhteessa pelastustoimen eturintamassa kun verrataan palomiehen työturvallisuuteen, työolosuhteisiin, kalustoon, varusteisiin ja kunnontestaukseen liittyviä asioita muiden maiden vastaaviin asioihin. Suomi muihin verrattuna Kukas sen kissan hännän nostaisi, jos ei kissa itse. Olen aiemmin jo puuttunut tulipalon jälkeisiin likaisten haalareiden ja työvälineiden käsittelyn huonoon malliimme, kun vertaamme vaikkapa Ruotsin Skellefteån mallia. E uropean Trade Union Institute (ETUI) ja European Federation of Public Service Union (EPSU) julkaisivat yhteistyössä kirjasen Firefighters: Feeling the heat, jonka kokosi tutkija Fabienne Scandella. Sertifiointihan edellyttää tuotteelta vaativien testien läpikäyntiä ja hyväksyntää. Selviytyäkseen työstään on palomiehen silti oltava kaikissa Euroopan maissa hyväkuntoinen niin fyysisesti kuin henkisestikin, kaluston ja varusteiden on oltava olosuhteisiin nähden hyvää. Niillä ei ole työturvallisuusluokitusta. Tällä hetkellä sammutusasun housut ja takki ovat saaneet sertifiointinumeron. JHL on käännättämässä sitä myös suomeksi. Saksa ja Hollanti vastustavat tätä, koska heidän pelastustoimestaan suuri määrä perustuu vapaaehtoisten ihmisten käyttöön. Olen toimittanut Sirpan materiaalia myös Eurooppaan. Meillä sankari on edelleen sitä kovempi mitä likaisemmat haalarit hänellä on. Lievää karrikointia. Tietojen oikeellisuuden tarkistin pelastusosastolta. JHL:n paloalan Unionin jäsenenä annoin tiedot Suomen osalta. Suuret maastopalot Espanjassa ja Kreikassa ovat muokanneet niin kalustoa kuin henkilöstön käyttöä kausiluonteisesti. Vaatimukset palomiehelle, varusteille ja kalustolle Euroopan ilmastolliset ja maantieteelliset erot ovat muokanneet myös pelastustoimea. Silti sinne putkahti kirjoittajalta yksi hallintomallivirhe meiltä ja Ruotsista. Ainoa soveltuva sisäsammutusjalkine on kuminen. Kirjanen tehtiin englannin ja ranskankielisinä versioina. Turvallisuusupseeri valvomaan työturvallisuutta Meillä ei ole Euroopassa yhteneväistä, luotettavaa tilastointia palohenkilöstön työtapaturmista eikä kuolemantapauksista eikä vähältä piti-tilanteista. Koulutukseen ja harjoitteluun tulee kiinnittää lisääntyvää huomiota. Pohjolan kovat pakkaset ovat puolestaan kauhistus etelän palomiehelle. Sammutusvarusteet ovat pääosin Euroopan Neuvoston luokittelemia ja sertifioimia. Yhteenvetona on uudelleen toistettava, että suomalainen malli on hyvä, kunhan vähän vielä hiotaan sitä. Hyvänä esimerkkinä mainittakoon sammutusjalkineet. Hänelle toimitettiin tietoja Euroopan maiden palomiesten työhön liittyvistä asioista, työolosuhteista, terveysja työturvallisuusriskeistä. Niissä on kaksi luokitusta ja kolme tyypitystä EN 15090:2006:n mukaisesti. Samankaltaisen eurooppalaisen pelastustoimen kehittämisessä on monta karikkoa, jos siihen yleensäkään ryhdytään. Myös hätäkeskuksien rooleissa on eroavaisuuksia. Tätä työtähän meillä Suomessa on myös ansiokkaasti jo tehty. Suomalainen malli pärjää Euroopassa Teksti: Ari Vakkilainen Onnettomuuspaikoille esitetään turvallisuusupseeria
Aikataulut pitävät, ja kun Repo saapuu, voidaan tarkistaa, että ovatko kellot oikeassa ajassa. Eräällä asemalla lähtevälle pöydälle oli laitettu korjattavaksi vietävä pintapelastuspuku. Kerta toisensa jälkeen, viimeiseen työpäivään asti Repo kaivoi rintataskustaan keltaisen, 2–3 senttiä paksun tarralappunipun. Hän ei perusta haastatteluista tai esillä olemisesta, sillä hän on toiminnan mies. Koko haastattelua ei meinannut syntyä, sillä Repo on vaatimaton mies. – Pauli helpotti esimiesaikaani kummasti. Pauli Repo eläkkeelle ”Hemmetin hieno mies” Teksti ja kuva: Marko Partanen Pauli Repo palasi ensimmäisenä eläkepäivänään asemalle. Hän oli omillaan pärjäävä ja ajatteleva työntekijä, Saaristo sanoo. Saaristo muistaa Revon myös sanavalmiina ja huumorintajuisena ihmisenä. Pauli kuitenkin muisti, ja hän kertoi vuosien takaisista Katajanokalla pidetyistä synttäreistä, jossa hänellä oli kyyditettävänä Vänskän lisäksi pelastusylijohtaja Pentti Partanen. Työelämän näkymätön mutta kiistaton sankaritarina on päättynyt! Keski-Uudenmaan pelastuslaitos kiittää hemmetin hienoa miestä, Paulia. Repo teki töitä 67-vuotiaaksi asti. Hän kertoi, että täsmällisyys vaati loppuaikoina jo veronsa. K un logistiikkatyötä tekee minuutintarkka, täsmällinen, tunnollinen, perusteellinen, sosiaalinen ja kohtelias henkilö, syntyy huippulaatua. – Silloin tällöin olin kouluttajanakin, vaikkei se ihan sallittua ollutkaan, Repo muistaa. Yleensä tällainen puku menee varusvarastolle ja lähetetään sieltä asianmukaiseen paikkaan. Alkuaikoina hän auttoi paljon koulutuksissakin, esimerkiksi alkusammutusvälineistön logistiikassa ja järjestelyissä. Kun Pauli kulki logistiikkavaraston ohi, niin tuli haikea olo. Ominaisuudet keskittyvät korjaamoapulaisen toimesta eläkkeelle jääneeseen Pauli Repoon. Korjaamoapulainen kuvaa huonosti Revon työnkuvaa, joka oli puoliksi tavaran hankintaa ja kuljetuksia. Lopulta hän soitti Partasen kännykkään ilmoitti, että olisi syytä pikku hiljaa ilmaantua, mikäli aikoo hänen kyydillään kotiin. – On oltava valmis joka hetki palvelemaan toista. Vänskä kertaili eläketilaisuudessa Paulin kyytejä, ja totesi ettei muistakaan missä kaikissa paikoissa he ovat yhdessä olleet. Pauli tiesi, että rikkinäinen vetoketju on korjattava Ursukilla, joten hän lähetti puvun sinne itse. Loputon lista hyviä ominaisuuksia ei tunnu todelliselta, ei se sitä olekaan ennen kuin on tavannut Paulin. Ja silloin kun Repo toimii, niin työ tehdään varmasti ja jämptisti. Valajärvi ihmetteli, että miksi mies eläkkeellä työpaikalle tulee. Reissun jälkeen hän ilmoitti varusmestarille, että homma on hoidettu. Takuuvarma tarralappunippu Säntillinen työ vaati tuekseen luotettavan tietojärjestelmän, sellaisen joka ei mennyt kaatunut tai ollut altis viruksille. Pelastusjohtaja Pekka Vänskä luonnehti Revon työtä siten, että pelastusjohtaja voi olla töistään pois puolikin vuotta, niin kukaan ei välttämättä huomaa mitään, mutta Revon poissaolo huomataan parissa päivässä varmasti. Monet nauroivat tarralappupinolle, mutta tiettävästi se ei pettänyt koskaan. Työt hoituivat aina kellontarkasti ja sovitusti. Tässä on jatkuva meno päällä, jos aikoo hoitaa homman kunnolla, Repo kuvaa omaa työtään. Kun keikka tulee, niin se on hoidettava. ”Olisi tehnyt mieli ottaa sieltä jotakin matkaan.”, hän sanoo.. Hänellä oli tapana venyä työn mukaan. Aluksi eläkkeellä Repo ei aio tehdä mitään, hän lepää. Kun varusmestari Sanna Rasilta kysytään, minkälainen työkaveri oli Pauli Repo, vastaus tulee kuin apteekinhyllyltä: Mahtava! Samankaltaiset muistikuvat on Revon entisellä pomolla Janne Saaristolla. Juhlijat eivät saapuneet ajallaan ja Repo odotteli pitkään autossa. 5/2012 59 Sota ei yhtä miestä kaipaa, sanotaan, mutta Keski-Uudenmaan pelastuslaitos jää kaipaamaan yhtä miestä, Pauli Repoa. Viimeisenä työpäivänä Repo suunnitteli tulevansa seuraavana päivänä asemalle käymään. Esimerkiksi viestimestari Erkki Valajärven kanssa hänellä oli jatkuva kilpailu, kumpi pääsee piikittämään toista hyvässä hengessä. Hän näki uransa aikana muunkinlaisia korjaamoapulaisia. Siihen Repo merkkasi tulevat työt, niiden välivaiheet ja tarvittaessa nipusta oli tarkistettavissa minä päivänä ja mihin kellonaikaan työ oli suoritettu. – Puhelimeen vastaili närkästynyt kaveri, mutta kyllä sieltä tultiin, Repo muistaa. – Kai sitä nyt käymään saa tulla, käymäänhän sinäkin aina vain töihin tulet, Repo kuittasi. – Kovatahtisista työpäivistä ja viikoista toipuminen vei lähes kaiken vapaa-ajan. Jokaisella paloasemalla on lähtevän ja tulevan tavaran hylly, Repo tarkisti ne aina käydessään. Varusmestaria hän häiritsi vain sen verran, että korjaustyöntilaukseen saatiin asianmukaiset leimat. ”Hemmetin hieno mies”, kiteyttää varusmestari Sanna Rasi. Muuhun elämään ei enää tahtonut riittää paukkuja. Koskaan ei tarvinnut vahtia, tuleeko homma tehtyä. Yhteystiedoiksi hän laittoi oman puhelinnumeronsa, ja kun korjattu puku palasi korjauksesta Matkahuoltoon, hän vei sen takaisin oikealle asemalle
Kiitos kaikille juhlavuoden tapahtumiin osallistuneille, erityiskiitos Helsingin Palokunnan Soittokunnalle, joka soitti juhlakonsertissamme itsensä yleisön sydämiin. Hätäkeskuspäivystäjäkurssi 21 Vesa Korhonen. Syksyllä juhlavuosi jatkuu muun muassa elokuisella toimintailtapäivällä, jonka aikana opiskelijat ja henkilökunta vievät kuopiolaisia vanhuksia ulkoilemaan. 60 5/2012. Henkilökohtaisesti pidän tärkeänä, että pelastajatutkintoon sisältyvät ensihoidon opinnot tulee pystyä hyväksilukemaan valtakunnallisesti yhteneväisesti, jos pelastajatutkinnon suorittanut jatkaa opintojaan terveydenhuollon puolella. Opiston kannalta se näyttää myönteiseltä, joskin paljon on kysymyksiä, jotka odottavat ratkaisua. Ikävähkön lisämausteen kevääseen toi päällystöopiskelijan tapaus: opintorekisterin väärentämisestä seurasi vuoden määräaikainen erottaminen. Alkukeväästä saatiin pelastustoimen koulutuksen vaihtoehtoja selvittäneen työryhmän raportti. Kuvat: Tanja Helminen Priimusopiskelijat palkittiin päätösjuhlassa stipendein. Positiivisena voi pitää kaikesta huolimatta asian saamaa julkisuutta. Päättävien opiskelijoiden puheenvuoron käyttänyt pelastajakurssilainen teki varmaan yhden elämänsä rohkeimmista teoista kosiessaan liki viisisataisen joukon edessä tyttöystäväänsä, joka oli saapunut tilaisuuteen autuaan tietämättömänä tulevasta. Tarinalla oli happy end: daami antoi myöntävän vastauksen. Mutta ennen sitä kaikille lämmintä ja turvallista kesää! Mervi Parviainen, rehtori Rehtori Mervi Parviainen luovuttaa Suomen leijonan ritarikunnan ansioristin opettaja Ari Kivarille. Kyseessä on laaja, noin kaksi miljoonaa euroa maksava hanke. Keväällä sisäilmaongelmat ajoivat toistakymmentä opiskelijaa evakkoon kaupungille. Toivottavasti tämän remontin jälkeen pystymme tarjoamaan turvalliset ja terveelliset asuinolosuhteet opiskelijoillemme. Käytettävissä olevien eurovarantojen kapeikko pakottaa tarkastelemaan kriittisesti, mitkä ovat opiston ydintoiminnot ja miten asioita toteutetaan kustannustehokkaasti kuitenkaan säästämättä toimintaa kuoliaaksi. Pelastusopisto ei ole mikään irrallinen saareke ympäröivästä maailmasta. Kuopiossa on annettu 20 vuotta pelastustoimen opetusta. Entistä enemmän haluan kiinnittää huomiota myös siihen, että me Pelastusopistolla toimimme opettamiemme arvojen mukaisesti. Iso kysymys, jota kuluneen kevään aikana on pohdittu, on pelastajien ensihoidon opetus. Kulunutta kevättä on leimannut arkisen aherruksen lisäksi juhlavuoden vietto. Vesikatto korjataan ja huoneistoissa vaihdetaan lattiamatot ja uusitaan keittiökalusteet. Toivon asian saavan selkiytyneempää muotoa jo syksyn aikana. Opiskelijoiden lähdettyä tontti ei suinkaan hiljentynyt. Tässä vaiheessa odotamme, millaisia sopimuksia tehdään ja mikä on pelastuslaitosten rooli ensihoitopalvelujen toteuttajana. Tapaus on saanut ainakin itseni miettimään, miten saamme pelastustoimen arvot niin sanotusti menemään jakeluun, etteivät ne jää vain pelkäksi sanahelinäksi, vaan muodostavat pohjan jo opiskelijoiden toiminnalle. Koko kevään suunnittelimme yhteistyössä Senaatin kanssa opiskelija-asuntolan remonttia, joka todella tulee tarpeeseen, onhan sisäilmaongelmista kärsitty jo vuosien ajan. Rahoituskysymyksessä on saatava aikaan pysyvä ratkaisu, jotta päällystön koulutusohjelmaa voidaan toteuttaa nykyPelastusopistossa kaikui suvivirsi muodossaan. Jotain muutakin uutta ja ennen kokematonta sisältyi juhlaamme. Kuvassa taustalla myös kunniamerkein palkitut toimistovirkailija Sirpa Manunen sekä vanhempi opettaja Ilkka Kaarakainen. Alipäällystökurssi 33 Jyrki Valkama. Laitoksissa ja opistolla ollaan hereillä ja tapauksiin puututaan, millä toivon mukaan on ennalta ehkäisevä vaikutus. Syksyllä taas jatkamme. Valmistujaistilaisuudessa kuultiin ensimmäisen kerran suvivirsi – ihan kuin koulussa ikään. Ja ehkä samalla voidaan käyttää tilaisuus hyväksi turvallisuusviestinnänkin näkökulmasta. Lisäksi asennetaan huoneistokohtaiset ilmastointilaitteet. Pelastajakurssien 74–75 Tero Lantela. Tätä kirjoittaessani tiedossa on Savonia AMK:n leikkauk set, jotka varsin rajuina kohdistuvat osaltamme jo ensi vuoteen. P elastusopiston kevätlukukausi huipentui 25.5.2012 valmistujaistilaisuuteen, jossa 111 opintonsa päättävää sai todistuksensa ja kirmasi soveltamaan saamiaan oppejaan työelämässä. Niinpä meilläkin painiskellaan samanlaisten säästöja talouspaineiden alla kuin muualla
Erikin pohjoismainen ajokortti ei kelpaa lainkaan Chilessä, eli hän ei voi tehdä omaa työtään. Toivon, että tarinani herättää ihmisissä auttamisenhalun, jonka avulla pääsen palaamaan Suomeen, ja pääsen jälleen itse auttamaan muita, Erik Nyman sanoo. Nyt Erik on itse apua vailla! Erik Nyman on ammatiltaan linja-autonkuljettaja. Erik onkin ainoa suomalainen palomies Chilessä. Linja-autoa hän on ajanut ammatikseen yli kolmekymmentä vuotta. Mutta mitä sitten kun palokuntalainen tarvitsee apua, eli auttajasta tulee autettava. alv) Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK • www.spek.fi Täysin uudistettu opas automaattisista sammutuslaitteistoista Palokuntalainen on tottunut auttamaan aina, kun toisella on hätä. Palokunta ei saa Chilessä valtiolta mitään tukia, vaan palokunnan pitää itse ansaita kaikki rahat kuluihinsa. Hän liittyi myös paikalliseen palokuntaan. – Oma äitini on pahasti dementoitunut sekä holhouksessa, joten lähisukulaisilta ei myöskään saa apua. Ruotsikaan ei ole halukas auttamaan Suomen kansalaista kotiinpaluussa, vaan käskee kääntymään Suomen lähetystön puoleen. Mikäli on halua auttaa Erik Nyman takaisin Suomeen töihin, niin häneen saa yhteyden yhdyshenkilö Saku Rouvalin kautta meilitse saku@maasturi.net tai puhelimitse 0500 110 110. Ainoa ongelma on vain se, että Erik on vaimonsa kanssa täysin varaton. Opas antaa tulkintaohjeita asuntosprinklerilaitteistojen suunnittelua, asentamista ja huoltoa koskevan standardin SFS 5980 sekä automaattisten sprinklerilaitteistojen suunnittelua, asennusta ja huoltoa koskevan standardin SFS-EN 12845 sekä A2 käytöstä. Kirjan liitteenä on muistikortilla Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkimukseen Asuntosprinklaus 3 liittyvä video. Käytännössä tämä tarkoittaa talkootöitä ja ovelta ovelle kerjäämistä, joka työllisti Erikin täysin. Kun auttajasta tulee autettava!. Siitä lähtien tämä avulias herra on ollut monessa vapaaehtoistyössä mukana, kuten Vapaaehtoisessa pelastuspalvelussa, SPR:ssä, Autoliiton Tiepalvelussa, Meripelastusseurassa, Pelastuskoirat-yhdistyksessä ja VPK:ssa. Suomen Santiagon suurlähetystökään ei pysty auttamaan häntä kotimaahan palaamisessa, sillä suurlähetystön mahdollisuudet taloudelliseen auttamiseen ovat rajalliset. Työ bensanmyyjänä kuitenkin päättyi työn vähyyden vuoksi. Mitään rikosta Nyman ei ole tehnyt, päinvastoin, hän on aina auttanut muita hädässä olleita. Suomessa odottaa häntä vakituinen työpaikka linja-autonkuljettajana, mutta kukaan ei ole halukas lainaamaan Erikille reilua tuhatta euroa Suomeen tuloa varten. Chilessä ei ole lainkaan sosiaaliturvaa, eikä työttömyyskorvauksia. Erik Nyman ei ole myöskään oikeutettu siihen, että Suomen lähetystö ostaisi hänelle matkalipun Suomeen, sillä Nyman on viimeksi asunut Ruotsissa. 09 4761 1300 Automaattinen sammutuslaitteisto asunnoissa ja hoitolaitoksissa Oppaan tarkoituksena on helpottaa sammutuslaitteiston toteuttamista erityyppisissä asunto-, majoitusja hoitolaitosrakennuksissa. Oppaassa selvennetään osapuolten rooleja ja annetaan toteutusesimerkkien avulla perustietoa oikeiden suunnitteluperusteiden määrittämiseksi. Videossa selvennetään automaattisen sammutuslaitteiston merkitystä asuntopaloissa, erityisesti ihmisen pelastamisen näkökulmasta. Erik Nyman liittyi Oulun VPK:n poikaosastoon vuonna 1972. Vaimo on sairastellut kovasti, ja Erik olisi vaimonsa kanssa palaamassa Suomeen, jossa voisi työskennellä linja-autonkuljettajana. Kaikki ei kuitenkaan mennyt Chilessä putkeen. Muistikortilla lisäksi lomakepohja: Selvitys sammutuslaitteiston suunnitteluperusteista. 51-vuotias oululainen Erik Nyman on hankalassa tilanteessa. Siellä hän tapasi nykyisen vaimonsa Vivianin. – Tuntuu siltä että minut on petetty! Olen itse aina auttanut muita ja nyt kun tarvitsen itse apua, minua ei auteta, Nyman sanoo. Erik Nyman onkin yrittänyt Facebook-yhteisössään pyytää ihmisiltä apua ja tehnyt videovetoomuksen, mutta avunpyyntö ei ole tuottanut tulosta. Nyman ajoi bussia myös Ruotsiin ja Norjaan ja muutti pysyvästi Ruotsiin. SPEK opastaa 26, 2012 42 sivua • Hinta 20 € (sis. 5/2012 61 Tilaa: verkkokauppa.spek.fi Puh. Pari vuotta sitten Nyman muutti vaimonsa kanssa Chileen, ja alkoi työskennellä Viña Del Marissa bensiiniasemalla. Samoin heidän asuntonsa yhteyteen perustama kioski tuottaa vain 50–80 euroa kuukaudessa, josta pitää maksaa kahden henkilön eläminen. Koko ikänsä vapaaehtoistyötä tehnyt Erik on ”vankina” Etelä-Amerikan Chilessä tahtomattaan
Harjoituskierros Caddiemaster 044 566 1999, tunnus: palogolf Mikäli ilmoittautuneiden määrä ylittää 120, on järjestäjillä oikeus karsia osanottajia tasoitusjärjestyksessä, aloittaen suuremmasta. Ilmoittautuminen tapahtuu maksamalla kilpailumaksu 20.7.mennessä. KILPAILUKUTSU PALOHENKILÖSTÖN SM-GOLF 15.–16.8.2012 JÄRVISEUDUN GOLF, LAPPAJÄRVI Lyöntipeli 36 reikää scr SARJAT: Yleinen, yli 55v ja joukkuekilpailu (3 pelaajaa/joukkue) Kilpailumaksu 90 €. Hakuaika päättyy 27.06.2012 kello 16:00. TERVETULOA LAPPAJÄRVELLE! Lisätietoja: Hannu Övermark 040 595 4261, hannu.overmark@seinajoki.fi Messulehti on jaossa myös Turvallisuus-messuilla 5.–7.9.2012 Varaa oma ilmoituspaikkasi messujen tärkeimmästä mediasta viimeistään 10.8.2012! 75 % lukijoista kokee Pelastustiedon ilmoitukset tärkeiksi päätöksenteon kannalta! (Lukijatutkimus 2011: Innolink Research Oy) TUPLAPAINOS! Ota yhteys Minna Kamotskiniin, puh. 044 728 0401 • ilmoitukset@pelastustieto.fi • www.pelastustieto.fi Pelastustiedon Turvallisuus-messujen MESSULEHTI ilmestyy torstaina 30.8.2012 Pelastustieto julkaisee veloituksetta nimitysuutisia, tietoja eläkkeelle siirtyneistä ja muistokirjoituksia sekä lähinnä tasavuosia täyttävien syntymäpäivätietoja. Aineiston voi lähettää sähköpostitse: toimitus@pelastustieto. Virka on vakinainen ja se alkaa sopimuksen mukaan, arviolta viimeistään 1.1.2013. fi tai postitse: Pelastustieto, Toimitus, Pasilankatu 8, 00240 Helsinki. Järjestäjä ei vastaa vakuutuksista. Lisätietoja tehtävästä ja rekrytointiprosessista antavat apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri, 0500 433 464 sekä Psyconin seniorikonsultti Anu Säilä-Kiukas, 020 710 1272. HUOM! Viestikenttään tarkasti seuraavat tiedot: Nimi, sarja, pelastuslaitos, tasoitus ja seura – jokaisen osalta jota maksu koskee. Varaustunnus: Palogolf. Julkaisemme veloituksetta.... Helsingin kaupunki toimii savuton työpaikka -periaatteen mukaisesti. Maksetaan tilille: FI4647460010022342 / Lappajärven palomiehet ry. jpgmuodossa tai perinteisenä paperikuvana. Joukkueiden kokoonpanot ilmoitettava kilpailupäivän aamuna caddiemasterille. fi Pelastuskomentajan virka Helsingin kaupungin pelastuskomentajan virka on haettavana. (06) 561 5000 Hinta kahden hengen huoneesta on 59 €/yö. Starttiajat viikkoa ennen osoitteessa JGS kotisivut. www.jgs.fi Majoitus: KYLPYLÄ KIVITIPPU, Nykäläntie 137, 62600 Lappajärvi p. Katso lisätiedot ja jätä hakemuksesi sähköisesti www.hel.fi/ hki/Rekry työavain 27-11-12. 62 5/2012 Avoimia virkoja & toimia w w w .h el si n ki re kr y. Voitte lähettää lyhyen tekstin mieluiten erilliseen tiedostoon (rtf tai doc) tai suoraan viestiin kirjoitettuna sekä kuvan omana tiedostonaan esim. Kilpailumaksu sisältää greenfeen, kärryn, ruokailun ja saunan molempina päivinä
seuraavat koulutustilaisuudet: Koulutustarjonta on nähtävillä Pelastusopiston www-sivuilla www.pelastusopisto.fi Ilmoittautumiset kursseille on suositeltavaa tehdä siten, että hakija täyttää ja lähettää kurssikuvauksen yhteydessä olevan sähköisen ilmoittautumislomakkeen. rakentaminen 3.–5.9.2012 540 € 20.8.2012 20080 Suomen Elvytysneuvoston hoitoelvytyskurssi 2.10.2012 230 € 18.9.2012 20258 Ilmanvaihtolaitteistojen paloturvallisuus 2.–4.10.2012 390 € 14.9.2012 20028 Johtaminen vaarallisten aineiden onnettomuuksissa 2.–4.10.2012 390 € 14.9.2012 20034 Korkealla työskentelyn kouluttajakurssi 15.–19.10.2012 500 € 21.9.2012 20236 ATV-maastoajoneuvojen kuljettajakoulutus 23.–25.10.2012 500 € 28.9.2012 (jos oma ajoneuvo mukana, hinta 300 €) 20382 Voidaanko haittatapahtumista oppia 24.–26.10.2012 450 € 10.10.2012 20512 Henkilöstökoulutuksesta osaamisen johtamiseen 19.11.2012 140 € 2.11.2012 Järjestämme syksyllä 2012 mm. Koulutusta Nro Kurssi Aika Kurssimaksu Haku päättyy Ammatillinen täydennyskoulutus 20290 Väestönsuojan tarkastajan kurssi 21.–23.8.2012 380 € 3.8.2012 20008 Palontutkinnan peruskurssi 4.–7.9.2012 520 € 10.8.2012 20024 Palomiesten ja ylipalomiesten pelastustoim. 071 875 0201. Kurssien opetuksen sisällöstä antavat tietoja kurssien johtajat, jotka on nimetty yhteystietoineen kurssikuvauksien yhteydessä, puh. 071 875 0201 (vaihde) www.pelastusopisto.fi Nimityksiä PRESTO PALOTURVALLISUUS OY Pentti Varis on nimitetty Itä-Suomen aluepäälliköksi uuteen toimispisteeseen Lappeenrantaan.. Pelastusopisto PL 1122 (Hulkontie 83), 70821 KUOPIO Puh. johtamisen tk 10.–14.9.2012 650 € 10.8.2012 20004 Rakenteellinen paloturvallisuus 11.–13.9.2012 390 € 24.8.2012 20134 Raskaan kaluston liikenneonnettomuudet -kurssi 19.–20.9.2012 235 € 30.8.2012 20352 Viranomaistiedotteiden lähettäminen ja välittäminen 27.9.2012 maksuton 21.9.2012 20366 Simulaatio-oppimistapahtuman järj
(03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.fi Palo ja pelastusautot Tammivilkut * PREMIER HAZARD -> maahantuonti * LED paneelit, ruuhkavilkut & majakat * Valomastot ja LED työvalot * Äänilaitteet ja kaiuttimet * Laaja mallivalikoima * Myynti, huolto, asennus ja maahantuonti Virusmäentie 47 puh. Varaa ilmoituspaikkasi 16.8.2012 mennessä numerosta 044 728 0401. 020 792 4880 20300 Turku tapio.tammi@co.inet.. Soita ja sovi tapaaminen. Ensihoito, pelastus ja hälytysvälineet Hälytys ja viestintälaitteet Kilvet Hälytys ja viestintälaitteet Henkilökohtaiset suojaimet ja varusteet www.suomenpelastuskeskus.fi Palokuntaasut Pajunen Oy, PL 141, 38700 Kankaanpää Puh. 017-368 4000 | www.peltaco.com HUIPPUUUTUUS! www.mediseam.fi V A H I N G O S S A M U K A N A C M Y CM MY CY CMY K plastusilmo58x50lop.pdf 1 20.1.2012 10.51 www.INSALKO.fi. www.tammivikkut.com PT 6/2012 ilmestyy 30.8. MYÖS -HÄLYTYSVALOT! 040 358 8936 040 561 7689 www.fernonorden.fi Koulutustarvikkeet Kokoontaitettava Eccotarp-ALLAS Allas ja muut pelastuskalustouutuudet PELTACOLTA! Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio Puh. Yli 1000 turvakilpeä hintoineen Tilaa uusin kuvastomme tai tutustu kauppapaikassa turvakilvet.. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. pajunen@pajunen.fi • www.pajunen.fi Palokunnan virkapuvut Hälytysajoneuvot • Hälytysja komentovahvistimet • Tehokaiuttimet • Valopaneelit • Integroidut valoratkaisut • Vilkkumajakat • Ruuhkavilkut • LED-valot Väestönsuojelu • Suurtehohälyttimet Alkometrit ja -lukot TAATTUA TURVALLISUUTTA Katso lähin jälleenmyyjäsi www.sarco.fi tai soita (09) 777 1500 Hälytysja viestintätekniikkaa vaativaan ammattikäyttöön • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja DELTA-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • VOIP-liitäntäiset radiopuhelinjärjestelmät • VIRVE/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. Suomen Turvakilvet Oy Yli 1000 Tilaa uusin kuvastomme tai tutustu LAAJA JA LAADUKAS VALIKOIMA VÄLINEITÄ ENSIHOITOON JA PELASTAMISEEN. (02) 572 1082, 050 598 1057 Helsingin toimipiste: Pohjoinen Rautatiekatu 29 Avoinna sop. 64 5/2012 www.pelastustieto.fi PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. mukaan
(09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Tämä ilmoitus 10 Pelastustiedossa maksaisi vain 480 € + alv. 8 – pakkanen iso haaste sammutustöille Sammuttimien myynti ja huolto Väestönsuojat ja vssvarusteet Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh. Hallinnollinen johtaminen Johdon tahto Itsearvio Vir.om. Tilaa numerosta 044 728 0400. TURVALLISUUSMESSUJEN ERIKOISNUMERO ILMESTYY 31. arvio Toiminnalliset riskit Johdon tahto Itsearvio Vir.om. ELOKUUTA TUHTINA TURVALLISUUSMESSU JEN ERIKOISNUMERONA Kunto kohdallaan. arvio Dokumentaatio Johdon tahto Itsearvio Vir.om. 26 Rakenteet pettivät tavaratalopalossa s. / . PELASTUSTIETO 2/2011 ILMESTYY 10. 26 Viisi pelastuslaitosta etsii keinoja syventää yhteistyötänsä s. Rasvakeittimestä sitkeä kattopalo s. ELOKUUTA ”Pelastusalan avauduttava, ei käperryttävä” s. Missä se taas on...?!. 20 1/ 20 11 10.2. arvio 4.1 Koulutuksen suunnittelu ja organisointi Paloja pelastusturvallisuuden 5.1 Tavoitteet ja ohjeistus 4.2 Koulutuksen riittävyys sekä varautumisen 5.2 Riskienhallintajärjestelmä ja TURVALLISUUSTASO 0,0 0,0 0,0 kokonaisvaltaisuus 5.3 Riskien tunnistaminen 5.4 Toteutus ja vaikuttavuus Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 23 kohdan profilointi Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Viestintä Johdon tahto Itsearvio Vir.om. 16 Raskaat pelastustehtävät tehdään öisin s. (02) 2162 112 20780 KAARINA Fax (02) 4692 115 www.veikkonummela.fi esteri@veikkonummela.fi AWG jakoliittimet suihkuputket vaahtokalusto Bioversal ympäristötuotteet Chiba sammutuskäsineet Delta Fire automaattisuihkuputket Eschbach paloletkut Hughes dekontaminaatiosuihkut ISG lämpökamerat Sthamer vaahtonesteet Firedos vaahdonsekoittajat PALOKALUSTON LAATUMERKIT Teknosafe Teknosafe Oy Sauramonkuja 1, 55800 IMATRA | Puh. arvio Tulokset ja vaikutukset Johdon tahto Itsearvio Vir.om. MAALISKUUTA TEEMALLA HÄLYTYSAJONEUVOT JA KALUSTO Vuoden palomies lähtee Geneveen s. Mira johti taas Anjalan VPK:n Jehu-mestariksi s. 8 Savunpoistoaukko kuormausnosturin risukouralla s. . arvio Johdon tahto Itsearvio Vir.om. arvio 1.1 Suunnittelu ja ohjaus 2.1 Toimintamallit 3.1 Tekniset järjestelmät 1.2 Johdon tietoisuus 2.2 Lakisääteiset asiakirjat ja -suunnitelmat 3.2 Pelastustoiminnan edellytykset 1.3 Seuranta ja valvonta 2.3 Koulutusrekisteri ja -suunnitelma 3.3 Varautuminen 1.4 Resurssit ja turvallisuusorganisaatio 3.4 Ulkoistetut toiminnot 1.5 Yhteistyö sidosryhmien kanssa Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Koulutus Johdon tahto Itsearvio Vir.om. 010 3877 200 Vaativiin kohteisiin kevyt ja tehokas Presto PG6 uuden teholuokan 6kg jauhesammutin (55A 233B C) • Presto®jauhe-, vaahto-, rasvapalo-, CO2ja harjoitussammuttimet • Presto®pikapalopostit, suihkusuuttimet, palopostien letkut • Kauttamme myös Sthamer vaahtonesteet www.presto. ”La planche” testaa s. www.weh.com Edustus Suomessa: www.colly.fi KLIKKAA liitin kiinni ! » CLICKMATE ™ TW154 Pikaliittimet hengitysilmapullojen täyttöön. Hinta vain 10 € alveineen + postimaksu. 5/2012 65 PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. Nyt löytyy! Pelastustiedon säilytyskansioon mahtuvat koko vuoden tuhdit lehdet. Palopumput -PALOPUMPUT Autoilijankatu 8 Puh. arvio Kiinteistöja turvallisuustekniikka Johdon tahto Itsearvio Vir.om. Rullapaloverhot PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. 40 Ylöjärven VPK voitti ensimmäisensä s.34 5 2012 21 .6 . Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. 05 680 7700 Fax 05 680 7750 | info@teknosafe.fi | www.teknosafe.fi Pelastustarvikkeet Pelastustarvikkeet PELASTUSTIETO 6/2012 ILMESTYY 30. arvio 6.1 Turvallisuusviestinnän toteutus 7.1 Turvallisuuteen liittyvät lakisääteiset 8.1 Seuranta ja mittaaminen 6.2 Turvallisuusviestintä vaatimukset ja muut vaikuttavat ohjeet 8.2 Analysointi ja parantaminen erityistilanteissa Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keski-Uusimaa kehitti oman TUTORinsa s. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. Presto Paloturvallisuus Oy Teerisuonkuja 7, 00700 Helsinki puh. arvio Vaatimusten täyttyminen Johdon tahto Itsearvio Vir.om. ”Pelastusalan avauduttava, Mira johti taas Anjalan VPK:n ”Sopimuspalomiesten palkkio ei saa olla työttömyysturvasta pois” s
441 428 PAINOTUOTE AMMATTIJA JÄRJESTÖLEHDET PEFC/02-31-162 Kehitä lehteä kanssamme! T U N T E M A T O N P A L O S O T I L A S Tuntematon palosotilas sisältää lainauksia ja muokattuja kohtia Väinö Linnan romaanista Tuntematon sotilas. 5.10. ................ Ensivaste ja sairaankuljetus 8 ..... 044 728 0400 tilaukset@pelastustieto.fi Ilmoitushinnat 2012 Koko (sivua) ................. ............ 30.11. 400 € 1/8 ..............................................90 x 65 ..................................... Tällä kertaa. 23 %. 2.11. – Kenenkäs vuoro mennä ambulanssiin. koko mm (l xk) .......................Neliväri 1/1 ...........................................184 x 270 ............................... S'oon korkeemmas käres.. 7.9. 800 € 1/4 .................................184 x 65 (90 x 135) ........................ ................ Uustalo! S'oon sun vuoros. En pelkää! Mennähän rauhas, ei s'oo ihmises. 600 € 1/6 .............................................90 x 90 ..................................... 11.10. 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaushinnat 2012 Kestotilaus 57 €/vsk, vuositilaus 64 €/vsk Kirjanpito ja tilaajapalvelu Sinikka Toivonen, Puh. 8.11. 050 5620 735 Ilmoitusmyynti ja tilaukset Minna Kamotskin, Puh. ..............10.8. 13.9. 20.12. Kehitä lehteä kanssamme ja meilaa: toimitus@ pelastustieto.fi! Tutustu myös Pelastustiedon wwwja Facebooksivuihin ja arkistokuviin menneltä vuosilta ja vuosikymmeniltä. – Tietysti! Me kerran ittekkin niin näät mitä se on. Kyllä sitä joka mies toista käskemässä on. Pelastuskalusto ja -varusteet 10 ... – Kröhöm, minä menen. .............. Kuva: Arto Pääkkönen, teksti: Väinö Linna ja Marko Partanen. 16.8. 9 22.11. www.pelastustieto.fi Julkaisija: Pasilankatu 8, 00240 Helsinki sähköpostit: etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi Päätoimittaja Esa Aalto, Puh. Työpaikkailmoitukset 2,10 €/pmm (4-väri) Sekalaiset 2,50 €/pmm (4-väri) > Ilmoitushintoi hin lisätään alv. 2500 € IV-kansi ....................................................................................... Lisätöistä aiheutuvista kustannuksista veloitetaan työmäärän mukaan. Mistä aiheista haluaisit lukea lehdestä lisää. 30.8. 2400 € 2/3 ...........................................184 x 180 ...............................1600 € 1/2 ................................184 x 135 (90 x 270) ....................1200 € 1/3 ............................................184 x 90 ................................... 200 € II/III-kansi ................................................................................... 7.12. .............. ............Turvallisuus 2012 -messut 7 27.9. Pankit: Nordea IBAN: FI89 2058 1800 0118 30 • BIC/SWIFT: NDEAFIHH Sampo Pankki IBAN: FI13 8000 1901 3930 75 • BIC/SWIFT: DABAFIHH Kirjapaino: 2012 ISSN 1236-8369, Aikakauslehtien liiton jäsen PALOJA PELASTUSTIETO RY Mikä oli mielestäsi uusimman Pelastustiedon kiinnostavin sekä vähiten kiinnostava juttu ja miksi. Ilmestymisajat 2012 N:o Ilmestyy Varauspvm Valmis aineisto Teema 6 ....... 25.10. 2600 € Aukeaman ilmoitukset sopimuksen mukaan. 300 € 1/12 ...........................................90 x 35 ..................................... Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti 63. > Edellämainitut hinnat edellyttävät painovalmiin aineiston mieluiten PDF-muodossa (PDF-versio 1.4, värit CMYK Coated FOGRA39). vuosikerta
www.manninen.info ThermoCut on tieteellisesti kehitetty laihdutusvalmiste, joka lisää energiankulutusta, tehostaa rasvavarastojen purkua ja vähentää ruokahalua. Kliinisesti testattu laihdutusvalmiste