1. 20 14 13 :5 4: 03 PA L. SUUR JULKAISU PAIKANNUKSEN uudet ratkaisut TOIMI OIKEIN JÄLKIVAHINGOISSA > murrot ja ilkivalta > paloja vesivahinko > tietoturva OSAAVA HENKILÖSTÖ turvaa sairaalan Lentokentällä TURVATEKNIIKKA kuukausimaksulla YMPÄRISTÖRIKOKSET kansainvälistyvät PELASTUSOPISTOON tutkimuksen keskus VAARALLISET työtehtävät Pelastusja turvallisuusalan 3/2014 5/2014 11 € Tu rva llis uus EA N-k ood it vuo del le 201 4 6 41 48 88 56 44 33 1 4 1 856443-14-01 6 41 48 88 56 44 33 1 4 2 856443-14-02 6 41 48 88 56 44 33 1 4 3 856443-14-03 6 41 48 88 56 44 33 1 4 4 856443-14-04 6 41 48 88 56 44 33 1 4 5 856443-14-05 6 41 48 88 56 44 33 1 4 6 856443-14-06 TU RV A LL IS U U S_ EA N _k oo di t_ 20 14 .in dd 1 9. VK O 20 14 -3 3 Jos laskuteline ei aukea, mitä tapahtuu TEHOKAS evakuointi
Mikä nimeksi tällaiselle lehdelle. Turvallisuus & Riskienhallinta 3. Pääkirjoitus kesäkuu 2014 Käsissäsi on kahden lehden yhteisjulkaisu Turvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Turvallisuuden parantamiseksi on luotu ohjelmia ja strategioita, joista valtakunnan tasolla merkittävimpiä ovat sisäisen turvallisuuden ohjelma ja yhteiskuntaturvallisuuden strategia. Se saattaa olla monelle epämääräinen käsite, ja siksi haluamme tässä kahden eri julkaisun yhteisessä näytelehdessä tuoda esille, mitä kokonaisturvallisuus on ja voisi olla eri toimijoiden näkökulmasta katsottuna. Lehden sisällössä keskeinen lähtökohta on käytännönläheisyys. 020 741 9888, jasenasiat@ttlry.fi Yhteystiedot: Business Center Colosseum Turvallisuus ja Riskienhallinta -lehti Rajatorpantie 8, 01600 Vantaa Julkaisijat: Paloja pelastustieto ry. Turvallisuuden ja Riskienhallinnan (T&RH) Tietopalvelu Oy Kirjapaino: PunaMusta 2014 ISSN 1236-8639 (Pelastustieto) ISSN 1799-697X (Turvallisuus ja Riskienhallinta) Tietosuoja Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakasrekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon. Oppimalla toisiltamme voimme laajentaa osaamistamme oikeaan suuntaan. Yhteistyössä on kyse kokonaisturvallisuudesta. Toivomme teiltä palautetta ja lehdelle nimiehdotuksia! Suomessa tehdään monin paikoin jo nyt hyvää yhteistyötä turvallisuuden hyväksi – esimerkiksi onnettomuuksissa eri tehtävissä toimivat viranomaiset. Se on muutenkin tärkein lähestymistapa molempien lehtiemme sisällössä. 050 917 8147 jouko.laitinen@finnsecurity.fi Tietotekniikan liitto ry:n jäsentilaukset puh. Turvallisuutta tulee tehdä yhdessä, mikäli Suomesta aiotaan tehdä Euroopan turvallisin maa. Lisäksi yritykset tekevät erittäin merkittävää turvallisuustyötä ympäri Suomen ja myös globaalisti. Myös järjestöt, vapaaehtoiset ja yritykset tekevät saumatonta ja tehokasta yhteistyötä. Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan. Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun. Suositeltavaa on pyrkiä pois poteroista ja hyötyä yhteisen ymmärryksen ja yhteistyön hedelmistä. Timo Lahtinen Esa Aalto Päätoimittaja Päätoimittaja timo.lahtinen@turvallisuus.com esa.aalto@pelastustieto.fi Esa Aalto Päätoimittaja, 050 5620 735 Kimmo Kaisto Toimittaja, 044 728 0402 Minna Kamotskin Myynti ja markkinointi, 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaajapalvelu: YAP-Solutions Oy, 0303 9778 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot: Pasilankatu 8, 00240 Helsinki www.pelastustieto.fi etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi www.facebook.com/pelastustieto Timo Lahtinen Päätoimittaja, 050 594 2718 Paula Koskivirta Tuottaja, 040 584 0212 paula.koskivirta@turvallisuus.com ilmoitukset Mediakonsultti Kia Kangas 044 728 0401, kia.kangas@bookers.fi Tilaajapalvelu: Marianne Ylitalo, (03) 424 65340 tilaajapalvelu@turvallisuus.com Finnsecurity ry:n jäsentilaukset Jouko Laitinen, puh. Minkälaista sisältöä haluaisitte lehdessä nähdä. Pelkästään avoin ja utelias mielikin auttaa näkemään uusia mahdollisuuksia. Teidän, lukijoiden, palautteenne vaikuttaa siihen, ilmestyykö tällainen kokonaisturvallisuuden lehti myös jatkossa. Jotta voimme tehdä turvallisuustyötämme kokonaisvaltaisesti, meidän on ymmärrettävä riittävästi myös niistä turvallisuuden osa-alueista, joissa emme ole asiantuntijoita. Turvallisuustyössä viranomaisten, järjestöjen ja yritysten välinen yhteistyö onkin tärkeää
64 Pelastajilla paljon työtapaturmia......................................... 26 Millainen on hyvä pelastussuunnitelma. 67 Yritysturvallisuusstrategia etenee ...................................... 78 Tiriän VPK voitti taas palokuntien SM:n .............................. ............................ 29 Paikannus tuo turvallisuutta ................................................30 Osaava henkilöstö turvaa sairaalan ..................................... 87 SRV panostaa turvallisuusviestintään .................................89 Turvaurakoitsijaliitto panostaa toimintaansa .....................90 Finnsecurity monessa mukana ............................................ 36 Turvajärjestelmä kuukausimaksulla ....................................40 Kieltoja, käskyjä vai neuvontaa. 62 Poliisin ja vartijan työturvallisuus ....................................... 12 Lento-onnettomuusvaara, suuri Selvitimme kuvitteellisen esimerkin avulla, miten toimisivat lentokoneen laskeutumisessa tapahtuvassa vaaratilanteessa Helsinki-Vantaan lentokentällä pelastustoimintaan osallistuvat henkilöt, lentäjät, lennonjohto, lentokenttä, vartiointikeskus ja hätäkeskus. 81 Turvatarkastuksen historiaa ................................................84 Vaiettu murhenäytelmä .......................................................85 Tapasimme Petri Kelon ........................................................86 Tapasimme Camilla Volasen ................................................ 96. 6 Lentoturvallisuutta yhteistyössä ......................................... 12 Harjoittele poistumista vaihe kerrallaan .............................20 Tekniikka – poistumisen tehokas apu .................................24 Hallitse onnettomuusriskit .................................................. 3 Ajassa ...................................................................................... 51 Murto ja jälkivahinkojen torjunta ........................................ 70 Pelastusopistosta tutkimuksen keskus ............................... 92 Tuoteuutiset ......................................................................... Sisällys 4 Pääkirjoitus ............................................................................. 76 Uudet keinot turvallisuuspalveluiden konseptointiin .........77 Kokonaisturvallisuus paremmaksi ....................................... 74 Viisi merkittävää havaintoa uudesta pelastuslaista ........... 52 Tulipalon ja vesivuodon jälkivahinkojen torjunta ...............54 Ympäristörikokset kansainvälistyvät ..................................58 Väestönsuoja – turhake vai hyödyke. Miten on suomalainen lentoturvallisuus rakennettu. .........................................42 Turvallisuusammattilainen huomioi tietoturvan ................44 Rajoita tietovuotojen vahingot minimiin .............................48 Näin estät kännykkäsi salakuuntelun ................................. 91 Ihmisiä ja tapahtumia ........................................................... ................................
Apu tulee oikeaan paikkaan nopeasti – jopa vain kännykkää ravistamalla. Tekniikka soveltuu myös teollisuuteen, kaupan alalle ja kouluihin. Paikannusratkaisut sopivat hyvin ulkona ja sisällä paikantamiseen. s. 64 20 30 Turvallisuus & Riskienhallinta 5. 74 Paikannus tuo turvallisuutta Paikannuspalvelut yleistyvät vauhdilla sairaaloissa, terveydenhuollossa ja palvelutaloissa. Poliisilla ja vartijoilla on lukuisia erilaisia tehtäviä, joiden työturvallisuusriskit vaihtelevat merkittävästi. 20 Vaaralliset työtehtävät Turvallisuusalan työntekijöiden työturvallisuus on useasti uhattu. s. s. S. Pelastajat joutuvat muita useammin työtapaturman uhriksi. 20 miljoonalla eurolla saataisiin 20 henkilötyövuotta. 30 Harjoittele poistumista vaihe kerrallaan Poistumisharjoitusten tarkoitus on testata pelastussuunnitelman toimivuus ja auttaa organisaatioita hallitsemaan tilanteet, joissa ihmiset on evakuoitava nopeasti ulos. 3/2014 5/2014 74 64 Pelastusopistosta tutkimuksen keskus Pelastustoimen tutkimusja kehittämistoimintaa selvittänyt professori Jorma Rantanen esittää, että Pelastusopistoon koottaisiin resurssit tutkimusja kehittämistoimintaa varten. Verkostoitumalla mukaan halutaan saada muita turvallisuustutkimusta tekeviä ja myös kansainvälistä yhteistyötä pitää tehostaa. Joskus väki on evakuoitava nopeasti ulkoa takaisin sisälle
AJASSA Poliisi ja Puolustusvoimat etsivät toukokuun lopussa sodanaikaisia pommeja Jyväskylän Kankaan vanhan paperitehtaan alueella. Yksi junan vaunuista suistui raiteilta. Laskuri ohjaa työpaikkoja löytämään myös piilokustannukset. Alueella ei ole räjähdysvaaraa, mutta siellä aloitetaan kaukolämpötyöt kesän aikana. Alueelta löytyi kuitenkin maastoon kertynyttä metalliromua. Erityisen arvokkaaksi koettiin kokemukset yhteistyöstä viranomaisten välillä ja kokemus tilanteen johtamisesta.” Harjoituksessa testattiin myös uutta kalustoa, muun muassa lämmitettyjä telttoja loukkaantuneille ja toimintaa helikopterin kanssa. ”Ulkomailta johdettu hit and run -tyyppinen rikollisuus selittää pitkälti omaisuusrikosten kasvun. Eniten kasvua oli kiireellisimmissä A-luokan tehtävissä. ”Harjoitus eteni sujuvasti ja realistisesti. ”Toivon, että yritykset innostuvat kokeilemaan laskuria ja huomaavat, kuinka kannattavaa työturvallisuuteen sijoittaminen on myös taloudellisesti”, sosiaalija terveysministeri Paula Risikko sanoo. Tapahtuman järjestelyistä vastasivat Hyvinkään Laurean liiketalouden projektijohtamisen (P2P) opiskelijat. Omaisuusrikoksia poliisin tietoon tuli tammi-maaliskuussa yli 12 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Yli 150 vapaaehtoista toimivat tarkkailijoina, järjestystehtävissä ja esittivät potilaita. Laskurille etsitään testaajia. Varsinainen maastotutkimus tehtiin Puolustusvoimien laitteistolla, jolla mahdollinen räjähde havaitaan useiden metrien syvyydestä. Tutkimuksella varmistetaan kaivamisen turvallisuus”, kertoo komisario Jari Lindholm Sisä-Suomen poliisilaitokselta. Laurea järjesti Valtakunnalliset Suuronnettomuuspäivät nyt kolmannen kerran. Uudentyyppisen laskurin avulla on tarkoitus saada tietoa työtapaturmien aiheuttamista kustannuksista sekä työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin liittyvien investointien kannattavuudesta. Tapaturmalaskurille testaajia Työtapaturmalaskurilla työpaikat voivat laskea työtapaturman aiheuttamat suorat ja epäsuorat kustannukset. Monet työpaikat eivät välttämättä tunnista kaikkia tapaturmiin liittyviä kustannuksia, ja siksi tapaturmakustannukset arvioidaan todellista alhaisemmiksi. ”Kankaan aluetta pommitettiin joulukuussa 1939. Pauli Naukkarinen ja Rami Immonen Keuruun Pioneerirykmentistä varmistivat, ettei Jyväskylän Kankaan alueella ole räjähtämättömiä sodanaikaisia pommeja. Kokonaiskustannusten tietäminen auttaa, kun työpaikat vertaavat tapaturmien torjuntatoimenpiteiden hyötyjä. ”Harjoituksessa keskityttiin erityisesti ensihoitoon ja tilannejohtamiseen, johtokeskustyöskentelyyn, viestiliikenteeseen ja viranomaisyhteistyöhön”, kertoo harjoituksen johtaja, yliopettaja Jorma Jokela Laurea-ammattikorkeakoulusta. Kyseessä ovat sarjoina tehdyt ryöstöt, murrot ja varkaudet, joissa tekijät tulevat Suomeen vain toteuttamaan ennalta suunnitellut rikokset ja poistuvat saman tien”, toteaa poliisiylijohtaja Mikko Paatero. www.ttl.fi/tapaturmakustannuslaskuri Poliisin hälytystehtävät lisääntyivät alkuvuodesta yli kymmenellä prosentilla. Puolustusvoimat toi paikalle NH90-helikopterin. Suuronnettomuusharjoituksessa mallinnettiin tilannetta, jossa matkustajajuna oli törmännyt tasoristeyksessä henkilöautoon. Lähellä Jyväskylän kaupungin keskustaa sijaitseva alue oli ilmapommitusten kohteena viime sotien aikana. Pommeja etsittiin Jyväskylässä VR:n Hyvinkään konepajan alueella huhtikuussa toteutettuun suuronnettomuusharjoitukseen osallistui noin 300 viranomaista ja 150 vapaaehtoista. Poliisin hälytystehtävät kasvussa alkuvuodesta 6. Viranomaiset olivat tyytyväisiä. Suuronnettomuusharjoituksessa korostui johtaminen ja yhteistyö Harjoitukseen osallistui 21 pelastusyksikköä HUS ensihoidosta, Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta ja VR:ltä. Mukana oli myös SPR, Vapepa ja Hyvinkään Kriisipalvelu
”Vahvuutemme oli toimia tulkkina loppukäyttäjien ja tekniikkaa tarjoavien yritysten välillä, sillä tunnemme molempien osapuolten toimintatavat ja kielen”, toteaa hanketta vetänyt Laurean yliopettaja, tekniikan tohtori Jyri Rajamäki. Jos poistumisturvallisuusselvitystä ei ole päivitetty vuonna 2011 voimaan tulleen pelastuslain voimassaoloaikana, se täytyy päivittää kesäkuun loppuun mennessä. ”Suomessa rekisteröitiin vuonna 2013 yli 400 omaisuusrikosta, joissa tekijöiden epäiltiin olleen liettualaisia”, kertoo poliisijohtaja Kari Rantama Poliisihallituksesta. Maat lisäävät reaaliaikaista tilannekuvaa maiden välillä liikkuvista rikollisista ja anastetusta omaisuudesta. Mobi-tutkimushanke esittää hälytysajoneuvokonseptin, joka mahdollistaa uusien digitaalisten palveluiden kehittämisen ja toimittamisen poliisija pelastusajoneuvoille. Espoo edellytti tarjouspyynnössä, että valmistajan täytyy olla tehnyt 15 raivausja sammutusautoa kolmen edellisen vuoden aikana. ”Se edistää yritysten, julkisen sektorin ja opinahjon keskinäistä kommunikaatiota, mikä on välttämätöntä kehityksen turvaamiseksi.” Hankkeen mukaan ongelmat ovat samanlaisia kaikissa maissa: hälytysajoneuvoihin joudutaan kehityksen myötä lisäämään jatkuvasti uusia ict-laitteita ja -järjestelmiä. ”Liikevaihtomme kasvoi 13 prosenttia ja liikevoittomme peräti 12 prosenttia”, kertoo konsernijohtaja Johan Molin. Ajeco Oy:n toimitusjohtajan John Holmströmin mukaan Mobi-hanke on ollut mielenkiintoinen. ”Leimallista oli selvä parantuminen Euroopassa, mutta lievä heikkeneminen Yhdysvalloissa. Hankkeen tuloksista on tehty julkaisu Mobile Object Bus Interaction. Erityisen suuri palokuoleman riski on niillä, joiden toimintatai havainnointikyky on normaalia heikompi. Siihen liitettiin myös sateliittiyhteys. Espoo tilasi Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselle yhden raivausauton ja kuusi sammutusautoa Rosenbauer International AG:lta. Markkinaoikeus totesi tämän vaatimuksen ylimitoitetuksi, kun hankittavana on ollut vain sammutusautojen lisäksi vain yksi raivausauto. Arvioitavaksi tulee myös nykyinen tarve ja aikataulu Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen paloautohankinnalle. Hälytysajoneuvokonsepti poliisin ja pelastajien avuksi Assa Abloy jatkoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä erinomaisen tuloksen tekemistä. Kerroksisuus mahdollistaa yhteiset moduulit: vaikka ambulanssi on erilainen kuin poliisiauto, niillä on samanlaiset tietoliikennetarpeet ja yhteisiä digipalveluita. Espoon kaupunki ei valita korkeimpaan hallintooikeuteen markkinaoikeuden päätöksestä kumota paloautohankinta. Assa Abloyn alkuvuosi hyvä Konsernijohtaja Johan Molin on erittäin tyytyväinen alkuvuoteen. Esimerkiksi kehitys hotellialalla suuntautuu vahvasti kohti virtuaaliavaimilla ohjattuja lukitusjärjestelmiä, joissa olemme innovointien kärkeä”, Molin toteaa. 7. Kotimainen paloautovalmistaja Sammutin Oy valitti hankinnasta markkinaoikeuteen yhtenä perusteluna hankinnassa käytetty referenssivaatimus. Hanketta rahoitti Tekesin Turvallisuus-ohjelma. ”Se tuo meille ainutlaatuista osaamista ja patentoitua biometriateknologiaa.” ”Uudet tuotteemme ovat voittaneet myös useita palkintoja Yhdysvaltain suurimmilla turva-alan messuilla ISC Westissä. Nousevien markkinoiden tulos oli edelleen erittäin hyvää Etelä-Amerikassa ja Afrikassa, kun taas Aasiassa kasvu oli hitaampaa.” Molinin mukaan konserni on jatkanut yrityshankintoja vuonna 2014 neljällä pienellä yritysostolla, joista kiinnostava on varsinkin Lumidigmin osto Amerikassa. Heille asumispalveluja tarjoavat varmistavat poistumisturvallisuuden erityisellä selvityksellä. Liiketoimintajohtaja Mauri Suuperkon mukaan Espoon kaupunki valmistelee tämän vuoden aikana uuden tarjouspyyntökilpailun, jossa otetaan huomioon markkinaoikeuden tuomio. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön seurannan mukaan toukokuun loppuun mennessä tulipaloissa on kuollut 46 ihmistä. Mobi-hankkeessa olivat mukana Airbus Defence and Space, Ajeco, Sunit, Insta Defsec, Poliisin Tekniikkakeskus, Poliisihallitus, Poliisiammattikorkeakoulu, Pelastusopisto ja Laurea. Hankkeessa varusteltiin yksi demo-ajoneuvo, johon kehitettiin esimerkiksi uutta akkutekniikkaa ja monikanavareititykseen perustuva tietoliikennejärjestelmä. Poistumisturvallisuudesta selvitys kesäkuun aikana Liettua lähettää poliisin yhdyshenkilön Suomeen Suomen ja Liettuan poliisit tehostavat yhteistyötään rikollisuuden torjunnassa. Mobi-hankkeessa kehitettiin uudenlaista hälytysajoneuvokonseptia. Hälytysajoneuvon sähköja elektroniikkalaitteet sekä informaatioja viestiteknologia jaetaan modulaarisesti eri kerroksiin, joiden välissä on standardoidut rajapinnat. Espoo ei valita paloautohankinnasta KHO:een Tulipalon uhri kuolee usein, koska ei kykene poistumaan tulipalosta tai havaitsemaan paloa ajoissa
Tämän vuoden teemana kokouksessa oli Lupa puhua, jonka toivotaan laajemminkin edistävän keskustelevaa ja vuorovaikutteista toimintakulttuuria palokunnissa. Teknoware suunnittelee ja valmistaa turvavalaistustuotteet yhtiön Lahden tehtailla. Kuva on Helsingin ydinkeskustasta Kaisaniemestä. Päälliköiden toimenkuva on kuitenkin muuttunut aluepelastuslaitosten muodostumisen jälkeen operatiivisesta johtamisesta yhä enemmän hallinnolliseksi johtajaksi ja yhdistyksen toiminnanjohtajaksi. Nyt jo monessa palokunnassa on mielekkäitä vaihtoehtoja hälytystoiminnalle. ”Palokuntien merkitys monipuolisina kansalaistoiminnan mahdollistavina yhdistystoimijoina on voimistunut. Näin FSM:n tarjonta laajenee verkonrakennukseen. Tärkeitä teemoja kokouksessa olivat palokuntatoiminnan tunnettuus, identiteetti, rekrytointi ja osaaminen. Ne houkuttelevat mukaan myös muita harrastajia, joilla ei ehkä ole hälytyskelpoisuutta tai halua toimia hälytysvalmiudessa. ”Uusien ihmisten mukaan saaminen ja mukana pitäminen on entistä haasteellisempaa nyky-yhteiskunnassa. Nyt olisi tärkeää varmistaa, että sitoutuneita vapaaehtoispohjalta toimivia palokuntaharrastajia riittää jatkossakin”, pohtii SPEKin palokuntajohtaja Petri Jaatinen. Panduit tarjoaa ratkaisuja konesaleihin ja telelaitetiloihin, rakennusten tietoverkkotarpeisiin, turvallisuuteen, teollisuusautomaatioon sekä teolliseen rakennusja huoltotoimintaan FSM:n tuotehallinnasta vastaava Markus af Hällström kertoo, että Panduitin tuotteet tukevat FSM:n asiakkaita. Tämä toiminnan monipuolistuminen haastaa myös palokuntien päällikköperinteen”, huomauttaa Jaatinen. FSM:stä Panduitin Suomen jakelija FSM Oy ja yhdysvaltalainen Panduit ovat aloittaneet yhteistyön, jonka seurauksena FSM on Panduitin virallinen jakelija Suomessa. Laadukasta toimintaa matalan kynnyksen osallistumismahdollisuudella olisi hyvä suunta tulevalle toiminnalle”, Jaatinen toteaa. Päälliköllä tulee olla osaamista niin johtamisesta, toiminnan suunnittelusta, taloudesta, työturvallisuudesta, markkinoinnista ja viestinnästä, rekrytoinnista sekä oman palokunnan kiinteistöhoidosta. Sen jälkeen yhtiö on tuonut markkinoille tuhansia tuotteita. Asia nousi esille, kun sopimuspalokuntien päällikkökurssin opetussuunnitelma oli lausuntokierroksella”, Jaatinen toteaa. Palokunnan päälliköstä palokunnan toiminnanjohtajaksi Toiminnanjohtajuus on kuvaavampi termi palokunnan päällikölle ja kertoo palokuntien toimintaympäristön muutoksesta. Ksenos on turkulaisen Valvova Oy:n kehittämä suomalainen videovalvonta-ohjelmisto. 8. Kansalaistoiminnan jatkuvuuden kannalta on tärkeää, että mukaan tulee uusia ihmisiä jakamaan vanhojen työtaakkaa sekä tuomaan tuoreita ajatuksia. Toivomme alalle sisäistä keskustelua asiasta. Meidän tulee palokunnissa jatkaa monipuolisen toiminnan kehittämistä ja tarjota erilaisia tapoja harrastaa. Toimitukset alkavat keväällä 2014 ja jatkuvat vuoden 2015 puolelle. Ovatko palokunnat valmiita muutokseen. Metroa aiotaan jatkaa länteen Espooseen. AJASSA Ksenos USA:n markkinoille Valvova Oy ja Jet Stream Systems, Inc. ”Me olemme SPEKissä kyllä valmiita panostamaan tämän kaltaisen muutoksen tukemiseen niin koulutuksen kuin työvälineiden kehittämisenkin osalta. ”Yhtenä suurena huolenaiheena meillä on keskusjärjestön näkökulmasta vapaaehtoistoimijoiden riittävyys tulevaisuudessa. Velvoitteet hälytystoimintaan osallistuville eivät saa karsia potentiaalisia harrastajia, vaan heille tulisi tarjota muita mielekkäitä ja kiinnostavia vaihtoehtoja. Aikaisemmin on ollut tarpeellista, että sopimuspalokunnan päällikkö on operatiivinen johtaja, joka johtaa joukkoja onnettomuustilanteissa. Panduit perustettiin vuonna 1955 innovaation pohjalta. Ksenoksen kansainvälinen jakeluverkosto on kasvanut tasaisesti. Verkosto kattaa muun muassa Suomen, Eestin, Latvian, Liettuan, Ruotsin, Puolan, Tsekin, Unkarin, Saudi-Arabian, Yhdistyneet Arabiemiraatit ja Venezuelan. Kesäkuun alussa palokuntalaiset kokoontuivat Yleiseen palokuntalaiskokoukseen Helsinkiin keskustelemaan palokuntatoiminnan tulevaisuudesta. ovat sopineet Ksenos videovalvonta-ohjelmiston jakelusta Yhdysvalloissa. Teksti: Tiia Fredriksson Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Teknoware toimittaa Länsimetroon turvavalaistuksen Teknoware on valittu Länsimetro-hankkeen kaikkien turvavalaistusjärjestelmien toimittajaksi
Hyötysuhteeltaan tehokkain vaihtoehto www.stanleysecurity.fi/stanleyassure paloturva tuotesuojaus henkilöturva äänievakuointi TURVALLISUUSPALVELUT ylläpitoja huoltopalvelut ASP -palvelut hälytysvalvonta etäkuvavalvonta pääkäyttäjäpalvelut ohjelmistotukipalvelut vikadiagnostiikka dokumentointi. TURVALLISUUSRATKAISUT kulunvalvonta työajanseuranta kameravalvonta murtosuojaus STANLEY ASSURE™ STANLEY ASSURE™ kokonaisratkaisu on palvelukokonaisuus, jossa muuttumattomaan kuukausimaksuun sisältyy tarkasti asiakkaan tarpeisiin mitoitettu turvajärjestelmätoimitus, huoltoja ylläpitopalvelut, etähallintaja etävalvontapalvelut sekä näiden edullinen rahoitus
Mitä aidompia tilanteet ovat, sitä enemmän harjoituksesta on hyötyä”, Henttu sanoo. Evakuointikeskusta ei voitukaan perustaa pitkään suljettuna olleeseen sairaalaan, sillä siellä hometta”, kertoo Henttu. Lentoasemilla työskentely vaatii paloja pelastusvahvuudessa mukana olevalta henUusi lentokonepalojen simulaattori Pelastusopistoon Finavian johtaja Juha-Pekka Pystynen ja Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen ovat tyytyväisiä yhteistyön käynnistymisestä. Maastossa pelastusketjuun kuului pelastuslaitoksen pintapelastajia sekä meripelastusseuran, Vapaaehtoisen pelastuspalvelun ja puolustusvoimien väkeä. Yli 6000 kotitaloutta oli yli kahdeksan tuntia ilman sähköä. Harjoituksen jälkeen järjestettyyn palautekyselyyn osallistuneet antoivat harjoitukselle nelosen (asteikolla 1–5). Evakuointikeskuksessa vastaanotosta huolehtivat vapepalaiset, ensiavusta ja hoidosta vastasivat sote-piirin lääkäri ja sairaanhoitajat. Lemiltä evakuoidut ”vanhukset” paistattelevat päivää Mäntylän sairaalan pihalle pystytetyssä pakolaiskylässä. Vuositasolla Pelastusopisto järjestää koulutusta lentoasemien pelastushenkilöstölle noin 500 koulutettavapäivän verran, eri kursseja järjestetään useita kertoja vuoden aikana. ”Johtokeskuksessa esikuntapäällikön tuolia ei saa jättää tyhjäksi hetkeksikään. Vesi-, ilmaja maantiekuljetusten ketju toimi, kuten pitikin. Lentokonepalosimulaattorin vihkiäiset toimivat lähtölaukauksena ensimmäiselle Pelastusopiston ja Finavian yhteistyössä järjestämälle johtamiskoulutukselle. Simulaattorin käyttöönotto oli Pelastusopistolle sekä toiminnallisesti että taloudellisesti merkittävä askel, jota edelsi mittava koulutusyhteistyösopimus suomalaisia lentokenttiä isännöivän Finavia Oyj:n kanssa. ”Muutoksiakin teimme viime tingassa. Kaatuneet puut katkaisivat Lappeenrannasta pohjoiseen johtavat maantiet. Teltta ja kolme lomalaista murskaantuivat kaatuneen puun alle. ”Erilaisten toimintakulttuurien yhteensovittaminen on aina haaste. Hermoileminenkaan ei hänestä ole pahasta, sillä sitähän sattuu tositilanteissakin. ”Tämä oli yhteistoimintaharjoitus isolla Y:llä. Myrskyn jälkeen tuli kirjaimellisesti poutasää. Harjoitukseen osallistuvat mm. Koulutukseen kuuluu perusja kertauskursseja sekä taitoja ylläpitäviä sammutusharjoituksia. Koulutuksen käytännön toteuttajana toimii Pelastusopisto, koulutuksen ohjauksesta vastaa Finavian konsernipalvelut. AJASSA Pelastusopiston harjoitusalueelle Kuopioon valmistunut lentokoneen palosimulaattori sai nimekseen Firebird vihkiäistilaisuudessa 12.5.2014. Koulutukset koostuvat perehdytyksestä omalla lentoasemalla, verkko-opiskelusta sekä lähijaksoista Pelastusopistolla. Joukkojen vahvuus oli yhteensä noin 250 henkilöä. Lämpötila hipoo +30 astetta. Puhelimet eivät toimineet. Etelä-Karjalan pelastuslaitos, Etelä-Karjalan maakuntakomppania, puolustusvoimat, Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiiri ja Vapaaehtoinen pelastuspalvelu. Evakuointikeskus siirrettiin homeen takia sairaalan pihalle. Harjoitus vahvisti paitsi viranomaisten ja vapaaehtoisten yhteistoimintaa myös järjestäjien näkemystä johtajan roolista. Saimaalla seitsenhenkinen venekunta joutui veden varaan. 10. Veden varaan joutuneet pelastettiin, nostettiin rannassa helikopteriin ja vietiin evakuointikeskuksen läheiselle pallokentälle, josta Lappeenrannassa harjoiteltiin ”myrskyn jälkeen” heidät välittömästi siirrettiin autoilla turvaan ja hoitoon. Samoin kentällä toimivien johtajien on oltava tavoitettavissa koko ajan”, Henttu sanoo. Viikon mittaiseen koulutukseen osallistui henkilöitä lentoasemilta eri puolilta Suomea. Koulutettavaa henkilöstöä Finavialla on noin 300 henkilöä. Etelä-Karjalan suuronnettomuusharjoituksessa myrsky iski perättäisinä päivinä maakunnan länsiosiin. Vihreäja sinipukuisten ja keltaliivisten yhteistyö sujui. Taipalsaaren Vehkataipale jäi kokonaan mottiin. Mitään ei tehty näytösluontoisesti, vaan itseä varten”, kuvailee harjoitusta johtanut valmiuspäällikkö Joni Henttu Etelä-Karjalan pelastuslaitokselta. kilöstöltä paloja pelastuskelpoisuuden ylläpitämistä säännöllisin koulutuksin. Kuva Tanja Helminen. Evakuointikeskus siirrettiin ulos, ja sairaalan pihalle pystytettiin puolijoukkuetelttoja sekä ilmakaariteltta sairastuvaksi. Toukokuun puolivälissä järjestetty suuronnettomuusharjoitus ”Myrskyn jälkeen” osoitti, että maa-, vesija ilmakuljetusten ketju toimii
• Parannettu WDR – tuottaa erittäin hyvän kuvanlaadun ilman epätarkkuuksia • Valähtö – lähtö x 2 Full HD 1080p kuvaus samanaikaisesti ÄLYKÄSTÄAJATTELUA INTEGROIDULLA KASVOJENTUNNISTUKSELLA ETUJA PROFIILINÄKYMÄSTÄ. Peitä määritellyt alueet ja sivuuta kohteet, jotka eivät täytä toivottuja vaatimuksia • Kehittynyt äänitunnistus – kamera tunnistaa epätavalliset äänet, mikä takaa paremman suorituskyvyn ja vähemmän hälytyksiä • Pika-asennus – nopea asennus uuden irrotettavan kaapelointirakenteen ansiosta • SSLE (Samsung Super Light Enhancer) erinomainen suorituskyky heikossa valaistuksessa – CMOS-anturi takaa kirkkaat kuvat heikoissa valaistusolosuhteissa. www.samsungsecurity.co.uk Viisas valinta ammattilaisille... • Kasvojentunnistus – tunnistaa kasvot edestä ja profiilista • P-iiris – tarkka himmentimen säätö tarjoaa parannetun kontrastin, resoluution ja kirkkauden • Monirajaus – valitse ja rajaa jopa 5 kiinnostuksen kohdetta ja käytä tehokkaasti kaistanleveyttä • De-Fog – parantaa huonoissa sääolosuhteissa tallennettujen kuvia laatuaa • Kehittynyt liiketunnistus – parannettu kohinansietokyky
Lentäjä ei yrityksistään huolimatta saa laskutelineitä laskeutumaan. Kun laskuun on aikaa enää vajaat kaksi minuuttia, ohjaamossa varoitusvalo alkaa vilkkua ja summeri soida. 12 12. LENTO-ONNETTOMUUSVAARA, SUURI Embraer 190 –matkustajalentokone lähestyy Helsinki-Vantaan lentokenttää
Lentäjä tekee koneen ylösvedon ja nostaa sen Helsinki-Vantaan lentokentän ylösvetokorkeuteen 3000:een jalkaan. Lentäjä ilmoittaa lennonjohdolle, että laskutelineet eivät laskeudu. Monitoroiva lentäjä, joka hoitaa navigoinnin ja avustaa lentämisessä, nostaa laskutelinevivun ylös ja yrittää laskea laskutelineet uudelleen. Yksi jalka on 0,3048 metriä, joten ylösvetokorkeus on noin 914 metriä. Vilkkaimpina päivinä matkustajia liikkuu jopa 60000. Sittenkään ne eivät lukitu ala-asentoon. Oma VHF-kanava käyttöön Lennonjohto aloittaa yleiseurooppalaisen Assist-muistilistan ja keltaisen tarkistuslistan mukaisen toiminnan. Kaikki muu radioliikenne ohjataan muille jaksoille. Hätäkeskus odottaa lennonjohtajalta tarkentavaa soittoa. Apu ryhmittyy suunnitellusti Finavian paloautot ehtivät kiitotien äärelle ensimmäisenä, viimeistään kolmessa minuutissa hälytyksestä. Lankapuhelinlinjalle ei pääse kukaan muu, eikä linja joudu koskaan hätäkeskuksessa jonoon. Tarkistuslistan mukaan Monitoroiva lentäjä tarkistaa Quick Reference Handbookin mukaisesti, että laskutelineiden käyttövipu on alhaalla. Hätäkeskus tarkentaa tiedot pelastustoimelle, ensihoidolle ja poliisille. Ohjaamossa alkaa tapahtua Kone lähestyy Helsinki-Vantaan lentokenttää, mutta yhtäkkiä kaikki ei ole, kuten pitäisi. Lentäjän kanssa tällä kanavalla keskustelee vain lennonjohto. Sen jälkeen hän yrittää laskea telineet sähköisen pakkokytkennän avulla, mutta telineet eivät laskeudu. Painonapista lähtee hälytys myös muille viranomaisille. Lennonjohtotornista annetaan lentokenttäkuulutus, joka hälyttää Tarkasti tehtyä lentoturvallisuutta liikkeelle lentoaseman pelastuspalvelun paloautot. Yhteistyössä Tekstit: Marko Partanen Kuvat: Hanna Raijas, Marko Partanen, Jussi Tapionlinna, Finavia, Flybe Grafiikka: Peter Bange Helsinki-Vantaalla operoidaan päivittäin 600 lentoon lähtöä tai laskua. Työpaikkoja lentoasemaalueella on 20000 ja yrityksiäkin 1300. Lentokoneelle varataan VHF-ilmailuradiosta oma jakso eli ”kanava”. Ennen mahalaskuun joutumista on vielä yksi keino: laskutelineiden vapaapudotus. 13. Myös Keski-Uudenmaan pelastuslaitos ja lentokentällä operoiva poliisi saavat ensimmäiset yksikkönsä muutamassa minuutissa paikalle. Mayday – punainen väri käyttöön Jos laskutelineet eivät vivustakaan aukea, lentäjä tekee Mayday-hätäkutsun. Lennonjohdossa lentokone asetetaan tarkempaan UFBS-tutkaseurantaan. Mikäli tilanne päätyisi lento-onnettomuuteen, lennonjohdossa painettaisiin nopeasti punaista painonappia. Monitoroiva lentäjä vetää käsijarrun tapaisesta kahvasta, ja jos laskutelineet laskeutuvat, kaikki on lopulta hyvin. Lentäjä keskittyy lentämiseen. Kone kääntyy kohti Porvoota Lentäjän on suunnattava kone kohti Porvoon majakkaa, jonka yllä on niin kutsuttu lentokoneiden odotuskuvio. Lennonjohtaja painaa myös keltaista painonappia, joka ilmoittaa Keravan hätäkeskukseen lento-onnettomuuden vaarasta. Siinä on tarkistuslistat siitä, miten ongelmatilanteissa pitää toimia. S elvitimme tällaisen kuvitteellisen esimerkin avulla, miten toimisivat vaaratilanteessa Helsinki-Vantaan lentokentällä pelastustoimintaan osallistuvat henkilöt, lentäjät, lennonjohto, lentokenttä, vartiointikeskus ja hätäkeskus. Kun lennonjohto on saanut lentäjältä riittävästi tarkentavaa tietoa, lennonjohto välittää tiedot lankapuhelinlinjaa pitkin hätäkeskukseen. Jos kone häviäisi tutkasta, laite pystyisi kaappaamaan koneen viimeisimmän sijaintitiedon karttapohjan kuvasta. Nyt otettaisiin käyttöön punaiset tarkistuslistat ja toimittaisiin punaisten ohjeiden mukaan. Miten on suomalainen lentoturvallisuus rakennettu. Monitoroiva lentäjä avaa Quick Reference Handbookin (QRH). Ruuhkapiikit ovat kello 6.00 ja 9.00 sekä kello 15.00– 18.00. Lentäjät tekevät Porvoon yllä odotuskuviossa tarkistuslistan mukaiset toimenpiteet ja päättävät, milloin kone yritetään tuoda uudelleen laskuun
Jos teline ei laskeudu, tee laskutelineen vapaapudotus. Lennonjohdon Assist-muistilista Acknowledge – kuitataan lentäjän ilmoittama ongelma. . Jaamme tietoa lentoaseman henkilöstölle, medialle ja matkustajille. ”Kun lentäjät ilmoittavat poikkeamasta, se on meille aina merkittävä tapahtuma”, Pystynen korostaa. va rti oi nt i ja au tta jat hä lyt et ää n Henkilöstölle ja matkustajille tietoa Kun lentäjä on vetänyt koneen ylösvetokorkeuteen, lentäjä kertoo matkustamohenkilökunnalle ylösvedon syyn. Ihmiset tulivat katsomaan isoa lentokonetta. . Pakkolaskusuunnitelman mukaan Jos laskeutuminen tapahtuisi ilman vahvistettua tietoa siitä, että laskutelineet ovat alhaalla ja lukittuna, matkustamohenkilökunta aloittaisi pakkolaskuvalmistelun. . Tarkista, onko laskutelineen käyttövipu alhaalla. Inform – tiedota – eteenpäin ongelmasta. . ”Esimerkiksi ison Airbus-koneen saapuminen Helsinki-Vantaalle aiheutti Tuusulan moottoritien tukkeutumisen molempiin suuntiin. Silloin henkilövahingot vähenevät. toimintojen jatkuvuuden hallintaan”, Pystynen korostaa. . Jos lentäjä vetää koneen ylös korkeammalta kuin tuhannesta jalasta eli noin 304 metristä, matkustajat eivät välttämättä huomaa ylösvetoa, sillä koneen tehoja ei tarvitse lisätä, eikä sen nokkaa tarvitse nostaa äkillisesti. Support – avusta lentäjää. Tilanteen vakavuudesta riippuen Finavia suunnittelee viranomaisten kanssa, onko lentokenttä suljettava ja miten kenttä sulkemisen jälkeen vapautetaan käyttöön. Time – järjestä aikaa lentäjille tehdä päätöksiä. Lentokentällä tapahtuvat poikkeamat aiheuttavat riskejä lähiympäristöönkin, kertoo Finavian riskienhallintajohtaja Juha-Pekka Pystynen. min 10 min Va ro itu s oh jaa m os sa Ko ne en ylö sv et o Tie to len no jo ht ot or ni lle Ku ul ut us pe las tu sp alv elu un To rn i so itt aa HÄ KE N Pe las tu sp alv elu ko ht ee ss a HÄ KE EN hä lyt ys ilm oi tu s Po liis i ko ht ee ss a Pa las tu sla ito s ko ht ee ss a POLII SI To rn i hä lyt tä ä HÄ KE N, va rti oi nn in ja vir an om ais et . ”Operaatiokeskus kerää jatkuvasti tietoa ja muodostaa tilannekuvaa. Pienimmillään poikkeustilanne voi olla lentokoneen lintutörmäys ja suurimmillaan lento-onnettomuus. Vaikutus muuhun yhteiskuntaan Kaikki lentokenttään liittyvät poikkeamat eivät ole lentoturvallisuuden riskejä, mutta silti poikkeamat vaikuttavat usein myös ympäröivään yhteiskuntaan. Lentäjä voi vielä pienentää koneen maanopeutta, jos lasku tehdään vastatuuleen. ”Lentoliikenne on todettu kaikista turvallisimmaksi matkustusmuodoksi”, Pystynen muistuttaa. Laskutelineongelman tarkistuslista ohjaamossa 14. . . Jos teline laskeutuu, voi koneen laskua jatkaa lennonjohdon määrittelemällä tavalla. Suurin osa lentokoneiden automaattisista vaaratilanneilmoituksista on vaarattomia, todelliset vaaratilanteet ovat harvinaisia. Kaikki toiminnot tähtäävät lentokenttäLähiympäristönkin riskit hallittava Finavian riskienhallintajohtaja Juha-Pekka Pystynen kertoo, että ison Airbus-koneen saapuminen tukki Tuusulan moottoritien molempiin suuntiin. Separate – porrasta työt – älä unohda ongelmaa. Henkilöstö pyrkii pitämään tilanteen rauhallisena. Jos tilanne ei ole ajallisesti kriittinen, lentäjä kuuluttaa matkustajille tapahtuneesta lyhyesti. Lento-onnettomuus saisi varmasti aikaan ehkä vieläkin suuremman liikennetukoksen”, Pystynen pohtii. Jos teline ei laskeudu, on kone laskettava ilman laskutelineitä. . . Nosta laskutelineiden käyttövipu uu destaan ylös ja laske vipu uudelleen alas. Tee sähköinen pakkokytkentä: laskuteline alas. Silence – hiljaisuus – järjestä oma jakso ilmailuradiossa. Lentäjä käy matkustamohenkilökunnan kanssa läpi tulevat menettelytavat. . . Matkustajille kerrottaisiin pakkolaskuasento, koneesta ulos pääseminen ja mitä ulosmenon jälkeen tapahtuu
Kriittisessä tilanteessa lentäjillä ei ole aikaa miettiä toimintaansa. ”Ratkaisevan tärkeää on ymmärtää tilanteiden nopeus. ” ”Harjoittelemme ongelmatilanteita kaksi kertaa vuodessa lentosimulaattorissa. Ilmoita vuorovastaavalle kohdan 1 tiedot. 5. Allekirjoitus ja päiväys Helsinki-Vantaan lentokentällä on noin 20 lento-onnettomuuden vaaratilannetta vuodessa. Kun tilanne on ohi, muista peruutukset 13. Ilmoita asematasopalveluun 8. min 10 min Va ro itu s oh jaa m os sa Ko ne en ylö sv et o Tie to len no jo ht ot or ni lle Ku ul ut us pe las tu sp alv elu un To rn i so itt aa HÄ KE N Pe las tu sp alv elu ko ht ee ss a HÄ KE EN hä lyt ys ilm oi tu s Po liis i ko ht ee ss a Pa las tu sla ito s ko ht ee ss a POLII SI To rn i hä lyt tä ä HÄ KE N, va rti oi nn in ja vir an om ais et . Toimintamallien pitää olla sisäänrakennettuja ja usein harjoiteltuja. Viimeisin laskutelineistä johtuva todellinen onnettomuus tapahtui yli 20 vuotta sitten. konetyyppi . 14. Kytke radio ja vararadio jaksolle 121.5 11. vaaralliset aineet 2. Kytke UFBS-varatutkajärjestelmä karttanäytöllä päälle. kiitotie/paikka . va rti oi nt i ja au tta jat hä lyt et ää n Kun lennonjohtoon tulee lento-onnettomuuden vaarailmoitus, on toimittava heti oikein. arvioitu laskuaika . Soita hätäkeskukseen ja kerro kohdan 1 tiedot. Hän muistaa uraltaan vain muutaman järjestelmäongelman, joissa Quick Reference Handbookin tarkistuslistaa on käytetty tarkasti. Valmistaudu määrittämään paikka tutkan kursorilla ja kiinnitä vektori ilmaalukseen. Flyben lentokapteeni Sebastian Lindström on lentänyt 13 vuoden aikana noin 8000 lentoa. Jos niitä ei hoiLentäjän toimittava heti oikein Sebastian Lindström painottaa, että lentäjien toimintatapojen pitää olla sisäänrakennettuja. 9. Kriittisessä tilanteessa ei ehdi miettiä. ”Kriittisessä tilanteessa ei ennätä miettiä”, hän korostaa. Lennonjohdon tehtävä on tukea lentäjän päätöstä”, Hannula sanoo. Niistä noin 20:ssä on vaaratilanne. Lähetä tämä lomake….. Kun kuulet hälytyksen: 1. Assist-kansio: käy läpi tilanteen mukainen tarkistuslista. radiokutsu . Parikymmentä ongelmatilannetta vuodessa Finavian lennonjohdon päällikkö Karri Hannula kertoo, että laskutelineongelmia Helsinki-Vantaan lentokentällä sattuu muutama vuodessa. ” ”Lentäjä päättää, koska kone tuodaan laskuun ja mille kiitotielle. ”Yleensä ne ovat indikaatiovirheitä, tai laskutelineet laukeavat varajärjestelmällä. Paina keltaista nappia 3. Se tarkoittaa vajaata 220000 nousua ja laskua vuodessa. Odota pelastuspalvelun palomestarin kutsua Virven pelastus 1 -puheryhmässä tai ilmailuradion jaksolla 121.9 ja kerro kohdan 1 tiedot. Kaikkiaan Helsinki-Vantaan lentokentältä tehdään noin 600 nousua ja laskua päivässä. Varaa kunnossapito kiitotien ja rullaustien tarkistusta varten 7. Selvitä . 10. Niistä laskutelineongelmia on muutama. matkustajamäärä 1–4, 5–20, yli 20, jos et tiedä, käytä paikkalukua . 4. Pitää toimia heti oikein. Lentäjien toiminta on pitkän koulutuksen ja kokemuksen tulosta”, Lindström selvittää. 15. 6. 12. tilanteen kuvaus . polttoainemäärä . 14 lennonjohdon toimenpidettä deta, turha on hoitaa muutakaan”, Lindström sanoo. ”Ongelmatilanteissa tärkeimpiä ovat lento, navigointi ja kommunikointi
He vastaavat sammutuksesta, ihmisten pelastamisesta ja logistiikasta. Tehtävät jaetaan valmiiksi Pelastuslaitoksen palomestari määrää kolme kaistanjohtajaa. Lennonjohdosta saamiensa tietojen perusteella hätäkeskuspäivystäjä täydentää hälytyksen yleensä ”suureksi”. Paloautot ajetaan ennalta suunnitelluille paikoille, ellei vuoromestari käske toisin. Hälytyksen ovat saaneet myös kolme muuta ambulanssia ja FinnHEMS 10 -lääkärikopteri. ”Ensimmäisenä otan esiin ilmaliikenneonnettomuus SURO-manuaalin (suuronnettomuus) käteen ja tarkistan, ovatko kaikki Virve-radiot oikeissa puheryhmissä”, ensihoidon kenttäjohtaja, lääkintäesimies Simo Ekman sanoo. Heti tilannekeskuksen ilmoituksesta pelastuslaitoksen henkilöstö siirtyy ajoneuvoille. Lisäksi hätäkeskus on tiedottanut asiasta Espoon, Helsingin ja Hyvinkään ensihoidon kenttäjohtajia, Helsingin lääkäriyksikköä ja Töölön sairaalaa. Laaja hälytys Pelastuslaitokselle tulee kaksi hälytystä. Ensihoidon kenttäjohtaja kuulee palomestarin antaman käskyn Virvestä, jossa on pelastustoimen puheryhmät. Pelastusväen pitää tietää, mille kiitotielle kone on laskeutumassa, matkustajamäärä ja koneen ongelma. Se minimoi esimerkiksi radioliikenteen määrän", Kilo havainnollistaa. Samalla päivystävä ensihoidon kenttäjohtaja kuulee pelastustoimen viestiliikenteen omasta Virve-radiostaan. Palomestari Ari Koivu työskentelee Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella. Kun pelastuslaitoksen yksiköt siirtyvät määrättyiPelastajat ja vartijat liikkeelle ”Lähdemme aina koko vahvuudella liikkeelle”, kertoo Finavian vuoromestari Aki Kilo. Kaikki on määritelty ennalta laaditussa ohjeessa. ”Ennalta suunniteltujen mallien takia voimme toimia näin. Kun lennonjohto antaa Finavian pelastuspalvelulle tiedon vaaratilanteesta, myös muissa organisaatiossa alkaa tapahtua. Pelastuslaitoksen palomestari Ari Koivu käskee pelastusyksiköiden siirtyä Virven suuronnettomuuspuheryhmiin, jos laskuun on aikaa yli viisi minuuttia. Kaikki tietävät paikkansa etukäteen. Ensihoidon kenttäjohtaja Ekman antaa samanlaisen käskyn ambulanssihenkilöstölle: ensihoitajat siirtävät radionsa ensihoidon SURO-puheryhmiin jo matkalla lentokenttäalueelle. ”Lähdemme aina koko vahvuudella liikkeelle”, kertoo Finavian vuoromestari Aki Kilo. ”Kertaamme lento-onnettomuusvaaran tiedot, ja mahdollisesti ehdotan pelastuslaitoksen palomestarille ajoreittiä ja sijoittumispaikkaa”, Kilo sanoo. Finavian vuoromestari ottaa yhteyttä Virve-radiopuhelimellaan Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen päivystävään palomestariin. 16. Minuutin, pari myöhemmin tulee hätäkeskuksen hälytysilmoitus, joka sekin tulee ensin koodilla ”pieni”. Toinen tulee suoraan lennonjohdon painonapista tilannekeskukseen, jonka hälytyspäivystäjä kuuluttaa Vantaan paloasemien kaiutinverkkoon: ”Huomio – ilmaliikenneonnettomuusvaara, pieni”. Samalla ensihoidon kenttäjohtaja ja samalla asemalla päivystävä ambulanssi siirtyvät lentokenttäalueelle
Tärkeimmän päämiehemme, Panasonicin, tuotteita olemme edustaneet jo lähes 40 vuotta. tallennukseen, monitorointiin, kasvontunnistukseen sekä video-, ikäja sukupuolianalyysiin. System 970 -ohjelmistolla voidaan hallita saumattomasti sekä Panasonicin ipettä analogijärjestelmiä ja ohjelmistoon voidaan myös integroida mm. Lisätietoja kameravalvontajärjestelmistä ja ajanvaraus tuote-esittelyyn: puh 09-521 5057 tai juhani.kartano@kaukomarkkinat.com Kaukomarkkinat Oy Esittelytila, huolto ja varasto: Koskelontie 20 02920 Espoo Puh. 09 5211 www.kaukomarkkinat.com Panasonic System 970 on VMS-ohjelmisto, joka skaalautuu käyttäjän tarpeiden mukaan satojen tai jopa tuhansien kameroiden järjestelmäksi ilman kamera-, monitorointitai käyttäjäkohtaisia lisenssimaksuja. Lisäksi valikoimassa on kuvansiirto-, tallennusja ohjauslaitteita sekä erilaisia ohjelmistoja mm. Tule tutustumaan Panasonicin valvontakameratuotteisiin, System 970 VMS-ohjelmistoon sekä muihin valvomoratkaisuihimme esittelytilaamme Espoon Koskeloon. Panasonicin mallistosta löytyy noin 60 ip-kameramallia sekä kymmenittäin analogikameroita erilaisiin käyttötarkoituksiin. murtohälytys-, palohälytyssekä kassajärjestelmä jne.. Oma huoltomme vastaa takuuhuolloista, korjauksista sekä tuotetuesta. http://panasonic.net/security/ Kustannussäästöä suurten järjestelmien hallintaan Kaukomarkkinat Oy maahantuo ja markkinoi videovalvontatuotteita ja –järjestelmiä
hin puheryhmiin, he ilmoittautuvat siellä kaistanjohtajilleen. Lentokonehuolto kunnossa – viat eivät ehdi syntyä tuspisteelle, josta Keski-Uudenmaan pelastuslaitos tulee sisään alueelle. Suurin osa häiriöistä syntyy, kun laskutelineiden asennonosoitusjärjestelmästä rikkoutuu äkillisesti anturi. Turvallisuustoiminnot perustuvat niihin. ”Sen jälkeen otan yhteyttä bussikoordinaattoreihin. Pelkästään Embraer 190 -lentokoneen laskutelinejärjestelmää huolletaan järjestelmällisesti ja tarkasti. ”Kun järjestelmät varmistetaan moneen kertaan, todellisia vaaratilanteita ei telineiden vuoksi juurikaan tapahdu. Embraer 190 on ”onnettomuuskoneen” tyyppi. Informaatio kulkee tekstiviestinä, jonka pohjan väri kertoo tilanteen vakavuudesta. Operaatiokeskuksen tarkoitus on kerätä kaikki lentoasemalla kulkeva tieto ja välittää oikeat viestit oikeisiin paikkoihin. Tässä tapauksessa se on keltainen – kolmesta riskivaihtoehdosta keskimmäinen. Finavian vuoromestari ottaa Virve-radiolla yhteyttä lentokentän turvavalvomoon, joka saa käskyn viestittää lento-onnettomuusvaarasta johdolle, viestinnälle ja muille ennalta määritellyille tahoille. 18. Sen toimintakyky varmistetaan noin 50 erilaisella tarkistuksella ja huoltotoimenpiteellä. Niin kauan kuin lentokone on ilmassa, lennonjohto johtaa tilannetta. Tiedot analysoidaan säännöllisesti, ja niitä käytetään huolto-ohjelman kehittämiseen. Muilta paloasemilta tulevat yksiköt jäävät tulokynnykselle lentokentän ulkopuolelle Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen paloaseman pihaan. vankkurimuodostelmaan, josta sivuovet avaamalla saadaan näköja puheyhteys yhteistyökumppaniin. Läheiseltä pelastuslaitoksen asemalta lentokenttäalueelle tulleet yksiköt ryhmittyvät myös kiitotien viereen seuraamaan koneen laskua. Operatiivisella johtopaikalla Pelastuslaitoksen palomestari, ensihoidon kenttäjohtaja ja poliisista tehtävään osallistuva tilannejohtaja ryhmittyvät lentoasema-alueella ns. Lääkintäesimies Simo Ekman toimii ensihoidon kenttäjohtajana. Vartiointiliike saattaa pelastuslaitoksen yksiköt oikeaan paikkaan, ja yksiköt ovat niin kauan saatossa, kunnes ne poistuvat alueelta. Pelastuslaitoksen palomestari purkaa tilanteen ja antaa yksiköille luvan palata asemilleen. Muutama bussi varataan valmiiksi mahdollisia käveleviä potilaita varten”, Kilo kertoo. Kun kone laskeutuu kiitotielle, vastuu siirtyy pelastuslaitoksen palomestarille. Koossa on toimintaalueen johtoelin (TOJE). Kerron heille lisätietoja tarpeen mukaan”, lääkintäesimies Ekman sanoo. Koska viat eivät ennätä syntyä. Lentokenttäalueelta poistutaan vartiointiliikkeen saattamina. Huolto toimii. Se näyttää vikaa, jota ei ole.” ”Anturivikoja ei ennakoivalla huollolla voi havaita.” Sipolan mukaan Embraer 190 -kone tuottaa itsestään paljon valvontatietoa, joka tallentuu koneen huoltotietokoneeseen. Muutkin tarkastuspisteet varustetaan ajoneuvoilla. ”Ilmaliikenneonnettomuusvaara on vaarailmaisusta huolimatta vartiointiliikkeelle, kuten muullekin turvallisuusorganisaatiolle, perustoiminto. ”Lentokonehuolto korjaa mahdolliset viat jo ennen kuin ne vaikuttavat lentokoneen operointiin”, Flyben fleet manager Jussi Sippola kertoo. ”Vasta myöhemmin toiminta mukautuu tilanteen vaatimaksi." Kumara muistuttaa, että lentoaseman turvallisuutta sääntelevät kansainvälinen ilmailulainsäädäntö. ”Olen ottanut tavaksi myös kokeilla Virveyhteyttä Töölön sairaalaan. Kuljetusjohtajaa ei vielä määrätä, sillä resursseja ei ole vielä tarpeeksi. Sillä on kolme jatkuvasti päivystävää vartiointiajoneuvoa, joista yksi ajaa ilmaliikenneonnettomuusvaarassa sille tarkisMiksi lentoturvallisuus on korkeatasoista. Ihmisiä tulee ja menee.” Kumara kertoo, että vartioinnille toimintamalli on aina aluksi sama, oli kyse isosta tai pienestä vaarasta. Myös lentoaseman operaatiokeskus saa vuoromestarilta tiedoksiannon. Tarkistuspisteellä työskentelee myös vartioin tiyritys. Lentokentällä olevat muut matkustajat eivät välttämättä huomaa mitenkään, että vaaratilanne on käynnissä”, kertoo Helsinki-Vantaan turvallisuuspäällikkö Ari Kumara. Lääkintäesimies valmistelee suuronnettomuusohjeen mukaisen organisaation: ensimmäisestä ambulanssin hoitajasta tulee luokittelujohtaja ja FinnHEMSin lääkäristä hoitojohtaja. Kone rullaa siististi kiitotietä pitkin. Vartiointiliike saattaa pelastusajoneuvot Helsinki-Vantaan lentoasemalla on kolme tarkistuspistettä, joista myös paloja poliisiautot sekä ambulanssit tulevat sisään. ”Vaaratilanne saattaa tulla kesken ruuhkaajan, jolloin kaikkien toimintojen täytyy pyöriä moitteettomasti
Silti Trafi jatkaa edelleen valvovana viranomaisena. EI TYKKÄÄ. Hän kiittelee Helsinki-Vantaan lentokenttätoimintoihin liittyvää eri tahojen välistä yhteistyötä. ”Kaikille toimijoille on kuvattava meidän toimintamalli”, Haapanen kertoo. Varautumista pahimpaan Finavian pelastuspäällikkö Veli-Matti Sääskilahti vastaa siitä, että kaikki Finavian lentokentät toimivat ilmailujärjestö ICAO:n, EU-viranomaisen EASA:n ja kotimaisen Trafin säännösten mukaisesti. Aidatuista pihoista ja suljetuista lastauslaitureista. ”Harjoittelemme ja suunnittelemme yhdessä säännöllisesti. Suomessa on todennäköistä, että potilaita joudutaan kuljettamaan muihin maihin hoitoon. Lue lisää if.fi/turvallisuus. Roska-astioista, jotka ovat kaukana talon seinistä. Finavian pelastuspäällikkö Veli-Matti Sääskilahti vastaa kaikkien Finavian lentokenttien turvallisuustoiminnasta. Asi t , st ilkiva lan ekijä Pienet keinot ehkäisevät suuria vahinkoja – jopa ihmishenkien menetyksiä. ”Meillä on kirkkaana mielessä, että onnettomuuksiin liittyvät toiminnot tähtäävät ihmisten pelastamiseen”, Sääskilahti sanoo. Ne löytyvät suomeksi ja englanniksi. ”Suunnitelmissa haasteellisinta on kuvata suomalainen toimintakulttuuri, kuten johtovastuu. 2. Jokaisella lentokenttätoimijalla, mukaan lukien eri lentoyhtiöt, on oltava turvallisuussuunnitelma. Päivittäiset asiat on helppo hoitaa, kun henkilöt ovat tuttuja.” Jos lentokentän tapahtumien takia muodostetaan pelastustoiminnan johtokeskus, Haapanen edustaa lentokentän näkemystä. ”Kun lento-onnettomuuden vaaratilanne tulee, valmistaudumme pahimpaan.” Sääskilahti tähdentää, että kaikki viranomaiset ja tahot tekevät omat suunnitelmansa onnettomuustoiminnasta, mutta ne kytkeytyvät lentoaseman suunnitelmiin. EASA:n ohjeistukset on otettava kokonaisuudessaan käyttöön viimeistään vuonna 2017, jolloin Trafin säännöksiä ei enää noudateta. Helposti syttyvästä materiaalista, jota ei ole rakennusten vieressä. 19. 3. Isossa onnettomuudessa Suomen sairaanhoidon rahkeet eivät ehkä riittäisi. 1. Potilaita hoitoon ulkomaille Pelastuspäällikkö Marko Haapanen toimii Helsinki-Vantaan lentoaseman pelastuspalvelussa. Jos onnettomuudessa tulisi paljon palovammapotilaita, esimerkiksi USA:ssa potilaat pystytään hoitamaan omassa maassa. Meillä on pienemmät resurssit kuin vaikkapa USA:ssa, mutta samat lentokoneet ja riskit”, kertoo Helsinki-Vantaan lentoaseman pelastuspalvelun pelastuspäällikkö Marko Haapanen
Laajempi, koko kiinteistöä koskeva harjoitus kerran kahdessa vuodessa.” Myöhemmin harjoitukseen voi tarvittaessa pyytää mukaan pelastuslaitoksen neuvomaan ja opastamaan. Tekstit Merja Kihl ja Ari Mononen Kuvat Ari Mononen ja Suomen Palopäällystöliitto Harjoittele poistumista vaihe kerrallaan Poistumisharjoitusten tarkoitus on testata pelastussuunnitelman toimivuus ja auttaa organisaatioita hallitsemaan tilanteet, joissa ihmiset on evakuoitava nopeasti ulos. Usein sitä annetaankin, mutta liian kiireellä ja vasta, kun viranomainen on muistuttanut poistumisharjoituksen tarpeellisuudesta”, toteaa Suomen Palopäällystöliiton koulutusjohtaja Tomi Timonen ja jatkaa: ”Usein organisaatiot myös pitävät yhdellä kertaa liian massiivisen harjoituksen. Kaikille perustason koulutus Timosen mielestä koko henkilöstö kannattaisi kouluttaa perustasolle, jolloin kaikki osaisivat toimia oman kerroksensa evakuoinnin vastuuhenkilönä. Parempi olisi ensin tunnistaa poistumisturvallisuuden puutteet, ja vasta sitten ryhtyä poistamaan epäkohtia.” ”Harjoitukset kannattaisi järjestää vaiheittain, aluksi pienemmissä ryhmissä, esimerkiksi kerros kerrallaan. Silloin turvallisuusorganisaation rakenne ja poistumisreitit tulisivat kaikille tutuiksi.” ”Vasta sen jälkeen kannattaisi järjestää laajempi poistumisharjoitus, jolloin nähtäisiin, kuinka suuren joukon poistuminen onnistuu yhdellä kertaa”, Tomi Timonen selittää. 20. Joskus väki on evakuoitava nopeasti ulkoa takaisin sisälle. ”Vaiheittaisia harjoituksia kannattaisi järjestää pari kertaa vuodessa. ”On tärkeää, että henkilöstö tuntee myös vaihtoehtoiset poistumisreitit”, korostaa koulutusjohtaja Tomi Timonen. ”H yvä evakuointi tarvitsee koulutusta
Tomi Timosen mukaan tyypillisesti hyvä suojautumispaikka esimerkiksi omassa työtilassa on oven puoleinen seinusta, kauimmainen nurkka. ”Kuulutuspisteitä tulisi olla useita. Aaltosen mukaan onnistunut poistuminen tarvitsee huolellista harjoittelua ja valmistelua. Palokunnan savusukeltajat pelastivat yhden asiakkaan, joka oli jäänyt loukkuun savun keskelle. ”Osaaminen on vuosien mittaan parantunut, mutta esimerkiksi poistumissuunnitelmien laatiminen ulkoistetaan yhä useammin konsultille, jolloin oma väki ei aina pysy ajan tasalla. Organisaatio ajan tasalle Yksi ongelma tehokkaassa poistumisessa on, että organisaation turvallisuusvastaavat eivät ole ajan tasalla. Tulipalossa savu nousee ensin ylöspäin, ja jos poistumisopasteet löytyvät vain ovien päältä tai katon rajasta, savukaasut peittävät ne nopeasti.” ”Portaikon ovenpieleen voi kiinnittää myös tarroja, jotka kieltävät menemästä savuiseen porraskäytävään”, Timonen mainitsee. Ovet ovat takalukossa, ja poistumisväylillä on esteitä.” ”Ongelmat johtuvat yleensä kiinteistön käyttäjistä.” ”Kulkureittien onkin oltava puhtaat. Oma väki tuntee kuitenkin paremmin oman organisaation toiminnan luonteen ja rakennuksen riskitekijät”, Timonen muistuttaa. 21. Ulkoa sisälle turvaan Joskus on osattava poistua nopeasti myös toisin päin: ulkoa sisälle. Miten käyttäydymme stressaavassa tilanteessa. ”Hotellien evakuoinnissa oikeat ensitoimenpiteet ja henkilökunnan koulutus ovat tärkeimpiä asioita.” Sokos Hotel Presidentissä järjestettiin poistumisharjoitus maaliskuussa 2014. Opinnäytetyön Aaltoselta tilasi Securitas Oy. Harjoituksessa mallinnettiin tilanne, jossa hotellihuoneessa syttynyt palo aiheutti koko kerroksen täyttymisen savulla. Ensitoimenpiteet ja henkilöstön koulutus ovat keskeisiä asioita. Silloin sisällä on osattava suojautua. ”Myrkkykaasut ovat usein ilmaa raskaampia, joten niiltä on suojauduttava yläkerroksiin.” ”Jos taas suojaudutaan yllättävää väkivaltaa vastaan, irtokalusteet tulee siirtää nopeasti oven eteen.” Erityishuomiota kriittisiin kohteisiin Maaliskuun 2014 lopulla Suomen Palopäällystöliitto ja Helsingin pelastuslaitoksen pelastuskoulu järjestivät Sokos Hotel Presidentissä poistumisharjoituksen. Toki harjoituksissa pyritään kerta kerralta parempiin suorituksiin”, Camilla Volanen Suomen Palopäällystöliiton viestintäosastolta kertoo. Liitto on myös julkaissut aihetta käsittelevän opaskirjan ja vapaasti YouTubesta ladattavan poistumisturvallisuusvideon”, Timonen sanoo. ”Harjoitus sujui hyvin. Hallitse kuulutus, opasteet lattiatasoonkin Kun rakennuksesta joudutaan poistumaan nopeasti, henkilöstön tulee tietää myös ulkona oleva kokoontumispaikka ja toimintatavat. Tutkimusta voi tiedustella Katri Aaltoselta, puhelin 050 505 6926, katri.aaltonen@kolumbus.fi tarroja ja maaleja tai merkkivaloja. ”Suomen Palopäällystöliitto on jo pitkään tehnyt työtä tehokkaan hätäpoistumisen edistämiseksi. Koko henkilöstö kannattaisi kouluttaa perustasolle, jolloin kaikki osaisivat toimia oman kerroksensa evakuoinnin vastuuhenkilönä. ”Yleensä on käytössä kaksi vaihtoehtoista poistumistietä, ja ne tulee tuntea”, Tomi Timonen selostaa. Suojautumiskäsky annetaan kuulutuslaitteella. ”Esimerkiksi ovien lukitus ei aina toimi poistumisturvallisuuden näkökulmasta oikein. Opasteet ovat yleensä itsestään heijastavia Laurean opiskelijan Katri Aaltosen uusi opinnäytetyö Poistumisturvallisuus liikeja toimintorakennuksista tuo uutta näkökulmaan poistumisturvallisuuteen. Stressi ohjaa ihmisen käyttäytymistä. Esimerkiksi myrkkypäästö on tällainen tilanne. ”Joissakin tilanteissa ulkoikkunoita on myös tiivistettävä ja ilmanvaihto suljettava”, Timonen korostaa. Henkilökuntaa tulisi ehdottomasti myös kouluttaa kuulutuslaitteistojen käyttöön erilaisia tilanteita varten.” ”Poistumisopasteita kannattaa sijoittaa myös työpaikan seinien alareunoihin ja lattioihin. Poistumismerkintöjen ja -opasteiden on oltava kunnossa. Poistumisen tulee ehdottomasti sujua ilman avainta”, Tomi Timonen korostaa. Huomiota kiinnitettiin erityisesti henkilöstön toimintaan. Opinnäytetyö paneutuu erityisesti ihmisen käyttäytymiseen hätätilanteissa voimakkaan stressin aikana
Toisaalta tarvittavat varusteet sijoitetaan evakuointivälinepakkaukseen, jota ei pidetä lukkojen takana, vaan näkyvällä paikalla, esimerkiksi työpaikan käytävän seinällä. Näin kuka vain voi ottaa johtovastuun oman kerroksensa henkilöstön evakuoinnista. Silloin sisältö on tarkistettava uudestaan”, Leino suosittaa. Spekin uusi varasysteemi avuksi Silloin evakuointi on alusta asti paremmin organisoitua. Poistumisturvallisuusselvityksen laatimisesta vastaa toiminnanharjoittaja. Joka tapauksessa on syytä päivittää lista evakuoinnin vastuuhenkilöistä. Selvitys pitää päivittää vähintään kolmen vuoden välein. Evakuointipakkaus seinälle Poistumisturvallisuusselvitys on nyt pakollinen 22. On myös varmistettava, että poistumisreittien opasteet ja poistumistievalaistus ovat lain mukaisia”, Leino muistuttaa. Poistumisreitit merkittävä Spekin evakuointivälinepakkaus sisältää heijastusliivit, valaisimen, pillin, lyhyet toimintaohjeet ja tarralappuja, joilla voi merkitä jo tarkastetut työtilat. Silti jonkun pitää vastata siitä, että ihmiset saadaan turvaan.” Pahimmassa tapauksessa turvallisuushenkilöstön varusteetkin – kuten taskulamput ja heijastusliivit – ovat jossakin lukkojen takana, eikä niitä tositilanteessa saada käyttöön. Heijastusliivi on tarpeen, jotta oma henkilöstö ja pelastuslaitoksen edustajat voivat heti tunnistaa evakuoinnista vastaavat henkilöt. Vuoden 2014 toukokuun alussa astui voimaan uusi asetus, joka määrää, että sairaaloilla, vanhainkodeilla ja muuta laitoshuoltoa antavilla kohteilla, kuten palveluja tukiasumisen kohteilla sekä myös rangaistuslaitoksilla, pitää olla poistumisturvallisuusselvitys. Spekin konseptiin kuuluu, että organisaation koko henkilöstölle annetaan suojelutoiminnan peruskoulutus. Selvityksessä on määriteltävä rakennuksen käyttötapa, asukkaiden ja hoidettavien toimintakyky ja poistumisturvallisuuteen vaikuttavat tekijät. ”Yrityksissä on yleensä nimetty vastuuhenkilöt, jotka omalla sektorillaan varmistavat henkilöstön poistumisen rakennuksesta hätätilanteessa”, kertoo Spekin turvallisuuspäällikkö Ilpo Leino. Konsepti soveltuu erityisen hyvin toimistoympäristöön. ”Ongelma kuitenkin on, että kaikki vastuuhenkilöt eivät aina ole paikalla onnettomuuden tapahtuessa. Jos tarrat ovat irti, joku on avannut pakkauksen. Evakuoitavien alueiden on oltava riittävän rajattuja, jotta yksi henkilö ehtii varmistaa henkilöstön turvallisen poistumisen tiloista mieluiten alle viidessä minuutissa. ”Yritysten omasta turvallisuuskulttuurista riippuu, otetaanko näitä evakuointipakkauksia käyttöön. Teollisuustyöpaikoilla on usein omat sammutusryhmänsä ja jopa tehdaspalokuntansa. Yrityksissä pakkaukseen lisätään evakuointialueen pohjapiirros, josta näkee poistumisteiden sijainnit. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Spek on kehittänyt konseptin, jolla selkeytetään ja tehostetaan henkilöstön poistumista työpaikalta evakuointitilanteessa. ”Pakkauksessa on lisäksi sinetöintitarrat. Spekin evakuointivälinepakkaus sisältää heijastusliivit, valaisimen, pillin, lyhyet toimintaohjeet, evakuointialueen pohjapiirroksen sekä tarralappuja. ”Ulkomailla – vaikkapa Yhdysvalloissa – poistumisharjoituksia järjestetään paljon useammin kuin Suomessa”, Leino sanoo. Kolmas osa konseptia ovat poistumisharjoitukset, joita työpaikalla voidaan pitää omatoimisesti – mutta riittävän usein ja jatkuvasti. ”Niinpä ryhdyimme kehittämään varasysteemiä”, Leino kertoo. ”Uusi innovaatio on, että evakuointivälinepakkaus voidaan kiinnittää esimerkiksi toimistokäytävän seinälle”, turvallisuuspäällikkö Ilpo Leino esittää
Nyt meillä on se parkkipaikalla. Ihmisten, ajoneuvojen ja kohteiden tunnistaminen – jopa kaukaa – on kohentunut suunnattomasti. Axis HDTV verkkokameroilla saamme nyt täydellisen tarkkoja, yksityiskohtaisia kuvia kiinteistömme sisäja ulkotiloista. Tämä on korvaamatonta, kun olet minun laillani vastuussa lentokentän turvallisuudesta. axis_ad_iu_hdtv_turvallisuus_a4_fi_1404.indd 1 28/03/2014 1:19:30 PM. Tutustu HDTV teknologiaan, videokuvan käytettävyyteen ja juuri sinulle sopiviin valvontaratkaisuihin osoitteessa www.axis.com/imageusability Meillä on jo vuosia ollut HDTV kotona
Tekniikka – poistumisen tehokas apu Laitevalmistajat kehittävät koko ajan uudenlaisia ratkaisuja, joissa uusi tekniikka tehostaa tiloista poistumista. Aalto Control -järjestelmän yksikkövalaisimet voidaan varustaa joko perinteisellä akulla tai Teknowaren Escap-superkondensaattoritekniikalla. Selvitimme muutaman laitevalmistajan ratkaisuja. Se voidaan myös kytkeä äänentoistojärjestelmiin, jolloin kuulutukset saadaan heti toimimaan. Järjestelmää on kehitetty jatkuvasti, ja kesällä 2014 tulee markkinoille sen toinen sukupolvi nimeltä Prodex Firescape. H edengren Security Oy on jo vuosia sitten tuonut markkinoille turvavaloratkaisun, joka auttaa poistumisessa. ”Systeemi soveltuu myös vanhojen turvavalaistusja paloilmoitinjärjestelmien saneeraukseen. Niissä on mukana edistyksellistä elektroniikkaa”, Malinen kehuu valaisimia. Nykyään järjestelmä osaa pysäyttää tulipalotilanteessa automaattisesti hissit kerroksiin, sillä hissien käyttö tulipalotilanteessa on hengenvaarallista. ”Länsimetro on iso projekti, jossa tarvitaan monen tyyppisiä turvavalaisimia. Järjestelmä toimii langattomasti ja hyödyntää Ethernet-verkkoa, joten tietokonepääte ja ohjelmisto voivat sijaita eri rakennuksessa kuin valvottavat valaisimet”, Teknowaren tuotemarkkinointipäällikkö Mikko Malinen kertoo. Lisäksi järjestelmä osaa avata ja sulkea savupeltejä ja pysäyttää ilmastoinnin. Poistumisvalaistus liitetään edelleen samaan kaapeliin ja samaan keskukseen paloilmoitinjärjestelmän kanssa”, Malmelin selostaa. Esimerkiksi Saksa edellyttää opastevalaisimissa 500 cd/m 2 pintakirkkautta, ja se vaatii jo valaisimelta paljon.” Tehokkaamman led-elektroniikan ansiosta turvavalaisinten asennusväliä voidaan pidentää valotehosta tinkimättä, joten uusimmilla led-turvavalaisimilla päästään jopa 24 metrin asennusväleihin. Laitteet valmistetaan osittain Englannissa ja osittain Suomessa. ”Turvavaloista tulee kondensaattoriversiot, joissa ei ole akkuja laisinkaan. ”Uusissa opastevalaisimissa käytetään useita ledejä, jolloin valo saadaan jakautumaan tasaisesti ja EN 1838 -normin kontrastivaatimukset täytettyä. ”Toimme huhtikuussa 2014 markkinoille uuden version yksikkövalaisinten langattomasta Aalto Control -etähallintajärjestelmästä, jolla voidaan valvoa jopa viittä tuhatta turvaja opastevalaisinta ja jakaa ne kolmeen kymmeneen eri verkkoon. ”Siinä yhdistyi ensimmäisen kerran akkuja väylätekniikka”, kertoo Hedengren Securityn tuotepäällikkö Peter Malmelin. 24. Olemassa olevat laitteistot voi päivittää vaiheittain hyödyntämällä olemassa olevaa kaapelointia.” ”Järjestelmä tarkkailee myös paloilmaisimien likaisuusarvoja sekä turvaja opastevalojen ledien ja akkujen kuntoa, minkä ansiosta huolto helpottuu huomattavasti.” Järjestelmä on suunniteltu Hedengrenin tuotekehitysyksikössä Espoossa. Valoilla ohjataan poistumista. Järjestelmässä on myös antureita, jotka seuraavat savunmuodostusta porraskäytävissä. Kaikkiaan Länsimetroon tarvitaan noin kymmenentuhatta led-pohjaista turvaja opastevalaisinta. ”Nykyajan opastevalaisimet myös antavat valoa entistä tasaisemmin. Uusi järjestelmä ohjaa palohälytystilanteessa turvavalaistuksen täyteen tehoon ja opastaa ihmiset turvallisinta reittiä ulos kiinteistöstä. Ratkaisussa turvavalojärjestelmä integroitiin paloilmoittimeen. Escap tuli markkinoille kuusi vuotta sitten, ja siitä on hiljattain julkistettu kolmannen sukupolven versio. Opastevalot heijastuvat myös ylhäältä alaspäin ja kertovat nuolikuvioiden avulla, mikä on sallittu kulkureitti ulos rakennuksesta. Lisää valotehoa – ja tasaisemmin Lahtelaisessa Teknoware Oy:ssä on kehitetty uutta tekniikkaa muun muassa turvavalaistuksen ohjaukseen ja valonjakoon. Malisen mukaan ennen oli tapana korvata turvavalaisimien loisteputket led-elektroniikalla, mutta nyt turvaja opastevalaisimet suunnitellaan suoraan led-käyttöä varten. Ne kestävät ainakin 15 vuotta, eikä niitä tarvitse vaihtaa kertaakaan. Kauppakeskuksesta poistumisessa turvavalotekniikalla ja äänievakuointijärjestelmillä on tärkeä rooli. Silloin saadaan aikaan sirompia valaisinmalleja, jotka samalla säästävät energiaa aiempaa paremmin. Hedengren Securityn ratkaisussa paloilmoitin ja turvavalojärjestelmä on integoitu yhteen. Jos portaikossa on liikaa savua, opasteet muuttuvat siten, että vihreän valonuolen päälle syttyy punainen valorasti: tästä ei saa kulkea! Järjestelmä valvoo laitteiden kuntoa ”Prodex FirEscapen kaltaista järjestelmää ei ole aiemmin ollut markkinoilla”, Malmelin toteaa. Suunnittelemme sinne aivan uusia, tunnelioloihin tarkoitettuja turvaja opastevalaisimia”, Malinen mainitsee. Parhaillaan Teknoware toimittaa turvavalaistusjärjestelmiä Länsimetro-hankkeeseen
Käyttäjää ei ole "lukittu" tiettyyn tuotevalintaan järjestelmän seuraavassa kehitysvaiheessa", toteaa Uumajan yliopiston turvallisuuspäällikkö Jörgen Sandström. Kentiman Ethiris®-videovalvontaohjelmiston ansiosta heillä on hyvä yleiskuva yliopiston kampusalueesta ja sitä voidaan valvoa helposti. Umea_universitet_FI.indd 1 2014-05-14 14:32:30 ILMOITUS. Näin käyttäjän ei tarvitse koskaan maksaa enemmän kuin on tarvetta, ja järjestelmä on erittäin kustannustehokas. Laitoksia ja yksiköitä on 47. "Turvallisuuskustannukset ovat säilyneet samalla tasolla riippumatta valvottavan alueen huomattavasta kasvusta", kertoo Jörgen Sandström. Videovalvonnan tarve on lisääntynyt pikku hiljaa, ja tänä päivänä kameroita on useissa paikoissa, mukaan lukien yliopiston kahdessa tiukan turvavalvonnan kohteessa. Projekti sai alkunsa sen jälkeen, kun Uumajan yliopistossa oli ongelmia ilkivallan, graffitien ja muiden vahingontekojen kanssa. Näitä ominaisuuksia on hyödynnetty Uumajan yliopiston järjestelmää suunniteltaessa, ja niiden ansiosta on esimerkiksi voitu helposti liittää järjestelmään eri valmistajien kameroita. Ethiris ® -ohjelmiston sähköpostitoiminto mahdollistaa järjestelmän tapahtumien hallinnan ilman jatkuvaa verkkoyhteyttä. Tällä hetkellä järjestelmä on suljettu, mutta suunnitelmissa on yhdistää Ethiris yliopiston omaan kulunvalvontaja liikeilmaisinjärjestelmään, jolloin käytössä on kaiken kattava turvallisuusratkaisu. Ethiris ® -videovalvontaohjelmisto ja noin 40 kameraa muodostavat turvallisen työskentelyja opiskeluympäristön. Operaattoreiden lisäksi videovalvontajärjestelmän käyttäjiin kuuluu useita vartijoita. "Kentima on merkittävä yritys ja heidän tuotteensa ovat laadukkaita. Operaattorit arvostavat myös sitä, että järjestelmän mukauttaminen juuri heidän omiin tarpeisiinsa onnistuu helposti. Ethiris ® tarjoaa turvallisen oppimisympäristön info@kentima.com www.kentima.com LYHYESTI Uumajan yliopiston henkilökuntaan kuuluu 4 300 henkilöä ja opiskelijoita on 34 000. Tämä asettaa tiukat vaatimukset tietoliikenneyhteyksille. Yksi Ethiris-ohjelmiston merkittävistä vahvuuksista on sen monikäyttöisyys ja joustavuus. Sen vuoksi eräs Ethiris-järjestelmän tärkeä ominaisuus on mahdollisuus lähettää kuvia sähköpostin välityksellä, jotta kaikki käyttäjät saavat tiedon tapahtumista. Ohjelman skaalautuvuus tarkoittaa, että järjestelmän kapasiteettia voidaan kasvattaa saumattomasti. Uumajan yliopisto on ollut hyvin tyytyväinen Ethiris-järjestelmään ja he uskovat valvottavien tilojen lisääntyvän entisestään jatkossa. Ethiris-ohjelmiston lisensointimallissa käyttäjä maksaa ainoastaan järjestelmässä tarvittavissa ominaisuuksista lisenssitason ja kameroiden lukumäärän perusteella. Valvottava alue kattaa useita rakennuksia. Eräs osa heidän missiotaan on luoda työskentelyja opiskeluympäristö, jossa turvallisuus on aina etusijalla. Uumajan yliopistossa on 4 300 työntekijää ja 34 000 opiskelijaa ympäri maailmaa
”Nyt annamme myös suosituksia. Tarkastukset ovat vuorovaikutteista toimintaa. H elsingin pelastuslaitoksen uutta toimintamallia kutsutaan nimellä omatoimisen varautumisen auditointimalli. ”Uuden auditointimallin laati opinnäytetyönään aiemmin palotarkastajana Helsingin pelastuslaitoksella toiminut suunnittelupäällikkö Tuomas Pylkkänen.” Syyja seuraussuhteiden syvällistä läpikäyntiä Tanja Mannila kertoo, että Helsingin pelastuslaitos ryhtyi käyttämään auditointimallia järjestelmällisesti palotarkastuksissa vuoden 2013 alussa. Sen mukaan yritysten ja organisaatioiden on tunnistettava ja arvioitava onnettomuusriskinsä, ja lisäksi riskejä on ehkäistävä ja toimintavalmiutta kehitettävä onnettomuuksien varalle. Mallista on etua kaiken kokoisille yrityksille. Asiakkaamme ovat yhä enemmän mukana tarkastuksissa ja turvallisuuden arvioinnissa. Puutumme syyja seuraussuhteisiin syvällisesti”, Mannila havainnollistaa. Sen avulla pelastuslaitos ja yritykset arvioivat yhdessä ja erikseen, miten hyvin yrityksissä on toteutettu vaadittava turvallisuuden taso eri toiminnoissa, ja missä on vielä kehitettävää. Nykyiseen muotoonsa malli valmistui joulukuussa 2012”, kertoo Helsingin pelastuslaitoksen palotarkastaja Tanja Mannila. Teksti Merja Kihl ja Ari Mononen Palotarkastaja Tanja Mannila kertoo, että luokituksen viisi eri tasoa ovat heikko taso, puutteellinen taso, lakisääteinen taso, omaehtoinen taso ja edistyksellinen taso. Myös yritykset käyttävät uutta auditointimallia itsearvioinnin työkaluna pitkäjänteisen turvallisuustoiminnan kehittämiseen. ”Kun aiemmin kävimme yrityksissä, työmme oli lähinnä puutelistojen kokoamista. 26. ”Suosittelemme omatoimisen varautumisen tason itsearviointia säännöllisesti. Auditointimallia käytetään kaikissa palotarkastuskohteissa, lukuun ottamatta asuinkiinteistöjen omavalvontaa. Tulipalojen ja onnettomuuksien sattuessa pelastuslaitos antaa tukea yrityksille, mutta riskeihin varautuminen ja yritysten oma toiminta riskin toteutuessa ovat yrityksen vastuulla. ”Alun perin omatoimisen varautumisen auditointimalli kehitettiin vuonna 2008 käyttöön otetun auditoivan palotarkastusmallin pohjalta. Malli onkin vapaasti hyödynnettävissä, ja sen löytää myös internetistä Helsingin pelastuslaitoksen sivuilta”, Mannila sanoo. Omatoiminen varautuminen auttaakin toimimaan poikkeustilanteissa oikein. Näin esimerkiksi yrityksen ja pelastuslaitoksen edustajat voivat vertailla tuloksia palotarkastuksen aikana.” Hallitse onnettomuusriskit Varautumisen kuusi osa-aluetta ja viisi tasoa Helsingin pelastuslaitos on kehittänyt uuden toimintamallin, joka auttaa yrityksiä mittaamaan ja kehittämään turvallisuusjohtamistaan, onnettomuusriskien hallintaa, turvallisuusasiakirjojen laadintaa, rakenteellista paloturvallisuutta, turvatekniikkaa ja turvallisuusviestintää. Teimme omia riskiarviointejamme, emmekä käyneet syvällisemmin läpi sitä, mistä turvallisuuspuutteet johtuivat”, Mannila toteaa. Auditointimanuaali antaa eväitä turvallisuustyön prosessimaiseen kehittämiseen. ”Mallin käyttö ei aiheuta lisäkustannuksia, sillä auditointi on osa palotarkastusta, josta pelastuslaitokset laskuttavat muutenkin. Uusi toimintamalli tehostaa onnettomuusriskien hallintaa pelastuslaitoksissa ja yrityksissä. Pelastuslaitokset tukevat – yrityksilläkin vastuunsa Omatoiminen varautuminen määritellään pelastuslaissa
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK • www.spek.fi Osaaminen on työpaikkasi turvallisuuden perusta Tutustu tuotteisiin: verkkokauppa.spek.fi Puh. (2. jakso) • CFPA-Europe palontorjuntatutkinto 27.11.2014 • Pelastusalan neuvottelupäivät 10.–12.12.2014 Hanki ammattikirjoja ja tuotteita Valikoimistamme löydät paljon hyviä tuotteita turvallisuuden edistämiseen. (1. jakso), 28.-29.10. Tule tutustumaan tuotteisiimme Turvallisuus -messuille Jyväskylään 3.-5.9.2014. Tuotteissa on kattavasti pelastusalan ammattikirjallisuutta, turvallisuusviestintäesitteitä, kiinteistön turvamerkkejä, palovaroittimia, alkusammuttimia ja väestönsuojelumateriaalia. 09 4761 1337 ® Euroopan palontorjuntaliittojen yhteisjärjestö CFPA Europe (The Confederation of Fire Protection Associations Europe) yhdistää kansallisia palontorjuntaja paloturvallisuusjärjestöjä 19 Euroopan maassa. 09 4761 1300 Tutustu koulutusvalikoimaan: koulutus.spek.fi Puh. Myymälä on avoinna arkisin klo 9-15:00. Verkkokaupassamme voit maksaa helposti ja turvallisesti haluamallasi maksutavalla.Toimitukset hoidamme nopeasti ja kätevästi postitse vaikka kotiovellesi. Koulutus ja tuotteet.indd 1 28.5.2014 12:21:36. Tuotteita voi ostaa myös myymälästämme Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki. Kouluta turvallisuustehtävissä toimivat • Turvallinen työpaikka I – pelastussuunnittelu 6.–7.11.2014 ja 10.-11.2.2015 • Turvallinen työpaikka II – jatkuvuudenhallinta 24.-25.3.2015 • Turvallinen työpaikka III – poistumisturvallisuus 17.9.2014 • Turvallisuusjohdon palontorjuntakurssi 1.-2.10. jakso), 25.-26.11.2014 (3
”Pelastussuunnitelma pitää ehdottomasti olla”, Mannila muistuttaa. Valtaosa on ollut myönteistä, mutta jotkut ovat kritisoineet sitä, että varautumisen kehittäminen vie työaikaa. ”Pelastuslaitos viestii palotarkastusten yhteydessä yhä enemmän omatoimisen varautumisen velvoitteesta ja vaatii tarkastuskohteelta itseltään perillä olemista ja selvityksiä asioista. Siinä täytetään lain vaatimukset ja on kehitetty jatkuvuutta organisaation turvallisuustoiminnassa. Lisäksi palotarkastuksessa havaitut puutteet tietenkin määrätään korjattaviksi ja korjaustoimet varmistetaan jälkivalvonnalla.” Tarkastukset kriittisyysluokkien mukaan Mannila kertoo, että palotarkastuksissa pelastuslaitokset kiinnittävät huomiota myös siihen, minkä luonteinen kiinteistö on. ”Ensimmäiseksi on kartoitettava riskit. ”Perehdytämme väkeämme varsinkin siihen, miten auditointimallia sovelletaan. Viides taso on edistyksellinen taso, joka on korkein mahdollinen luokitus. Kohteiden palotarkastus vaatii myös pelastuslaitoksilta erityistä osaamista. Sitä vastuuta ei voida ulkoistaa pelastushenkilöstölle.” 28. Asiakirjat ajan tasalle Auditoinnin yhteydessä on esitettävä myös asiakirjoja. Palotarkastajille sisäistä koulutusta Helsingin pelastuslaitos järjestää koulutusta auditointimallin käytöstä myös valvontatyötä tekevälle henkilöstölleen. Varautumisen taso mitoitetaan suhteessa yritystä uhkaaviin riskeihin.” ”Sen jälkeen valvotaan, että turvallisuustoiminta pysyy riittävällä tasolla”, Mannila tiivistää. Vastuuhenkilöiden on tunnettava lain vaatimukset sekä kiinteistönomistajan ja toiminnanharjoittajan lakisääteiset vastuut.” Päätösvaltainen taho on aina viime kädessä vastuussa asioista. Neljäs eli omaehtoinen taso tarkoittaa, että organisaatio täyttää pelastuslain vaatimukset ja on vielä kehittänyt toimintaansa yksittäisillä ja selkeillä toimenpiteillä yli lain vaatiman tason. ”Pelastuslaitos suosittelee yrityksille pyrkimistä nelosja viitostasoille, jotta auditointimallista saisi parhaan hyödyn sekä kokonaisturvallisuuden että jatkuvuuden hallinnan näkökulmasta”, Mannila tähdentää. Niiden toiminnan luonne on myös riskialtista, esimerkiksi onnettomuus voi laajeta suuronnettomuudeksi. ”Joka organisaatiossa ei ole turvallisuusjohtamiseen koulutettua henkilöä, mutta silti jonkun on pystyttävä vastaamaan siitä, että asiat hoidetaan pelastuslain määräysten mukaisesti. Myös kokonaisturvallisuus otetaan huomioon. Arvioimme esimerkiksi yrityksen turvallisuusjohtamista”, Mannila selostaa. Kakkostaso eli puutteellinen taso tarkoittaa, että toiminnassa on yksittäisiä selkeitä puutteita. Luokituksen viisi eri tasoa Alin luokitus on heikko taso. ”Auditoinnissa selvitämme myös toimintaan liittyviä seikkoja, emme siis pelkästään tekniikkaa tai rakenteita, kuten entisen ajan palotarkastuksissa. Yrityksillä on lainkin mukaan vastuuta turvallisuusasioissa.” ”Ajatus on, että itse kukin on viime kädessä vastuussa omasta turvallisuudestaan. Silloin yrityksen tai organisaation turvallisuustoiminnassa on havaittu merkittäviä puutteita ja siten myös onnettomuusriskejä. ”Omatoimisen varautumisen auditointimallia sovelletaan jo yhteensä kymmenessä Suomen 22:sta aluepelastuslaitoksesta.” Tieto lisää turvallisuutta Mannila uskoo, että auditointimalli hyödyttää kaikkia osapuolia. Malli jakautuu kunkin osa-alueen kohdalta viiteen tasoon, ja tarkastuskohteen kokonaisarvio määritetään tulosten keskiarvon mukaan. ”Jos kohde kuuluu kriittisyysluokkaan 1, kuten sairaalat, vanhainkodit, kemiantehtaat, lentoterminaalit ja yli 10000 neliön liiketilat, turvallisuustaso tutkitaan erityisen tarkasti.” Kriittiset kohteet ovat tyypillisesti suuria, ja niissä on haastavaa tekniikkaa. ”Viitostason saavuttaminen osoittaa, että organisaation toiminnassa on jo otettu huomioon erilaisia kriisitilanteita ja myös varauduttu tuotannon keskeytymisiin.” Yritysten varauduttava sopivalla tavalla Mannilan mukaan yritysten pitäisi löytää itselleen parhaiten soveltuvat omatoimisen varautumisen keinot. Rakenteellisen turvallisuuden osiossa tarkastelemme perinteisiä palotarkastuskysymyksiä, kuten uloskäyntien esteettömyyttä ja palo-osastoinnin toimivuutta”, Tanja Mannila selvittää. Kolmas taso – lakisääteinen taso – on jo varsin hyvä, koska silloin täytetään pelastuslain edellyttämät vaatimukset kaikilta osin. Asiakkaille malli tulee tutuksi tarkastusten yhteydessä”, Mannila selvittää. ”Esimerkiksi riskienhallinnassa kiinnitetään huomiota siihen, miten kattavasti erilaiset riskit on tunnistettu. Varautumisessa kuusi osa-aluetta Auditointimallin avulla tarkastellaan kuutta eri osa-aluetta: turvallisuusjohtamista, onnettomuusriskien hallintaa, turvallisuuteen liittyviä asiakirjoja, rakenteellista paloturvallisuutta, turvallisuustekniikkaa sekä turvallisuusviestintää ja -osaamista. ”Jos yrityksen varautuminen auditoidaan ykkösluokan tasolle eli heikoksi, teemme jo seuraavana vuonna samassa yrityksessä uuden palotarkastuksen. ”Lisäksi kohteesta riippuen on oltava esimerkiksi poistumisturvallisuusselvitys ja -suunnitelma, turvallisuusselvitys, ilmoitus vaarallisten kemikaalien ja nestekaasun käytöstä ja varastoinnista sekä räjähdyssuojausasiakirja.” ”Edelleen on esitettävä turvallisuuteen liittyvien teknisten järjestelmien huoltoja kunnossapito-ohjelmat sekä määräaikaistarkastusten pöytäkirjat.” ”Myös sisusteiden syttyvyysluokasta voidaan kysellä todistusta.” ”Ennen palotarkastusta lähetämme tarkastuskohteisiin kirjeen, johon listaamme ne asiakirjat, jotka tarkastuksessa on esitettävä”, Mannila selostaa. Palautetta auditointimallista on jo saatu. Pääosa pelastuslain 379/2011 vaatimuksista on kuitenkin täytetty. ”Ensi alkuun auditointimanuaali voikin vaikuttaa raskaalta, mutta kun siihen perehtyy, siitä on yrityksille taatusti apua. Turvallisuustoiminnan parantaminen tätä ylemmille tasoille on vapaaehtoista, mutta toki suositeltavaa. Kyse ei ole siitä, että pelastuslaitos pyrkisi selviämään vähemmällä työllä, vaan siitä, että tuotamme yrityksille arvokasta tietoa turvallisuuden tueksi”, hän tähdentää
3. Rakennuksen ja sen toiminnassa käytettävien tilojen turvallisuusjärjestelyistä. Suunnitelman tulisi oikeasti kuvata juuri sitä kohdetta, jossa suunnitelmaa tarvitaan.” ”Suunnitelmasta tiivistettyjen toimintaohjeiden selkeys ja helppo saatavuus ovat keskeisiä onnistumisen edellytyksiä. ”Kohteen haltija vastaa pelastussuunnitelman laatimisesta. Tietoon pääsee kiinni monin tavoin: linkkien tai intrasivujen kautta tai vaikkapa sähköpostitse.” ”Asiakas voi pyytää myös lukukuittauksen, jolloin turvallisuusvastaavat voivat varmistua siitä, että perusasiat on läpikäyty.” Suunnitelman oltava muokattavissa Eero Lesosen mukaan pelastussuunnitelmassa olevaa tietoa on myös pystyttävä muokkaamaan. Pakollinen se on myös asuinkiinteistöissä, joissa on vähintään kolme huoneistoa samassa rakennuksessa. Monissa yrityksissä puhutaan jo muutakin kuin suomea, joten ruotsinja englanninkieliset versiot saattavat myös olla aiheellisia.” Teksti Timo Lahtinen 29. Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta määrittelee lisäksi reilun kymmenkunta muunlaista kohdetta, joihin pelastussuunnitelma on tehtävä. Millainen on hyvä pelastussuunnitelma. ”Olemme esimerkiksi omassa Pelsu-palvelussamme panostaneet paljon käytettävyyteen. Asukkaille ja muille henkilöille annettavista ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuusja vaaratilanteissa toimimiseksi. ”Suomi on koko ajan muuttumassa monikulttuurisemmaksi. Mahdollisista muista kohteen omatoimiseen varautumiseen liittyvistä toimenpiteistä. Mahdollisista muista kohteen omatoimiseen varautumiseen liittyvistä toimenpiteistä. Suunnitelma on usein pakollinen Pelastussuunnitelma on pakollinen yrityksissä, joissa yleensä työskentelee yli 50 henkilöä. 4. ”Pakollisten elementtien lisäksi suunnitelmaan tulee sisällyttää lisäyksiä ja painotuksia kohteen ja tilanteen mukaan”, Lesonen vastaa. Kaikille ei ole selvää, minkälaiset turvallisuussuunnitelmat yrityksille ja asuinkiinteistöille ovat pakollisia ja miten erilaiset suunnitelmat eroavat toisistaan. ”Usein kohteen toimintaympäristö muuttuu, tilojen käyttö muuttuu, ihmiset vaihtuvat ja riskitkin muuttuvat”, Lesonen kuvailee. Jos kohteessa toimii useampia organisaatioita, kohteen haltijan tulee laatia pelastussuunnitelma yhteistyössä toisten organisaatioiden kanssa”, Lesonen täsmentää. Pelastuslain viidestoista pykälä määrittelee pelastussuunnitelman minimisisällön. Mikäli toimintaohjeita ei löydy helposti, ihminen ei yleensä jaksa niitä kauan etsiäkään”, Lesonen toteaa. Puhekielessä suunnitelmilla onkin monta nimeä, joilla yleisimmin tarkoitetaan nykylain mukaista pelastussuunnitelmaa”, kertoo Plan Brothers Oy:n yhteyspäällikkö Eero Lesonen. Siinä on oltava selostus vähintään seuraavista asioista: 1. Hyvä suunnitelma on kohdistettu Mikä sitten on olennaista hyvässä pelastussuunnitelmassa. Kysyimme Plan Brothersilta eroista ja siitä, mikä tekee pelastussuunnitelmasta hyödyllisen ja helppokäyttöisen. Jos suunnitelma on sähköisessä muodossa, sen olisi hyvä olla yhteensopiva asiakkaan oman verkkoympäristön kanssa”, Lesonen mainitsee. ”Kaikkialle soveltuvasta suunnitelmasta ei ole merkittävää hyötyä. Siinä on oltava selostus vähintään seuraavista asioista: Vaarojen ja riskien arvioinnin johtopäätelmistä. Asukkaille ja muille henkilöille annettavista ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuusja vaaratilanteissa toimimiseksi. Suurin haaste suunnitelman toteuttamisessa on sen jalkauttaminen. Neljä minimivaatimusta ”Esimerkiksi henkilöja huoltoyhtiötiedot tulee aina olla ajan tasalla.” ”Pelastussuunnitelma tulisi myös toteuttaa tietoturvallisesti. Suunnitelman sisältämän tiedon perehdyttämiseen on olemassa erilaisia työkaluja, esimerkiksi niin kutsuttuja turvallisuuskävelyitä ja erimuotoisia koulutuksia.” Minimisisältö on määritelty Pelastuslain viidestoista pykälä määrittelee pelastussuunnitelman minimisisällön. Plan Brothersin yhteyspäällikkö Eero Lesonen kertoo, että suurin haaste pelastussuunnitelman toteuttamisessa on sen jalkauttaminen. Vaarojen ja riskien arvioinnin johtopäätelmistä. ”Pelastussuunnitelman tulee antaa käyttäjilleen riittävä valmius toimia onnettomuustai vaaratilanteissa. Rakennuksen ja sen toiminnassa käytettävien tilojen turvallisuusjärjestelyistä. ”Yritykset puhuvat turvallisuussuunnitelmista, suojelusuunnitelmista ja pelastussuunnitelmista. 2
Uusi paikannustekniikka ei vaadi enää kalliita laitteita ja erillisiä kaulassa roikkuvia paikantimia ja hälytyslaitteita, kuten ennen. Kun tulee hälytys, lisäapu saadaan nopeasti oikeaan paikkaan”, Kivini toteaa. P aikannustekniikka auttaa hallitsemaan vaarallisia tehtäviä ja tilanteita. 30. Nyt ylläpitokustannuksetkin pysyvät minimissä. Paikannuksen avulla sairaanhoitaja löytää nopeasti sairauskohtauksen saaneen potilaan ja hoivakodin muistisairaan. Yleisimmät käyttöalueet ovat terveydenhuollossa ja teollisuudessa, mutta paikannuksen avulla voi myös pitää kirjaa vartijoiden ja vaikkapa pelastajien sijainnista kauppakeskuksissa, maanalaisissa tiloissa ja tavarataloissa. Myöskään kalibrointeja ei vaadita. ”Paikannus ja hälytysjärjestelmä eivät välttämättä vaadi erillisiä hälytysnappeja ja rannekkeita, vaan avunpyyntö voi tapahtua vain älypuhelinta kallistamalla”, kertoo Avack Oy:n toimitusjohtaja Tapani Kivini. Tarjolla on useampia erilaisia hälytysmenetelmiä ja paikannuksen aktivointitapoja. Tarkkuus on myös jo huippuluokkaa. Kaupan alalla vartijat tulevat nopeasti juuri oikeaan paikkaan kauppakeskuksessa. Hoitajat, ambulanssikuljettajat ja esimerkiksi sosiaalityöntekijät ovatkin uusien haasteiden edessä: he kokevat yhä enemmän vaaratilanteita kotikäynneillä. Kohti joustavaa kotihoitoa Yhteiskunnassa säästetään, mikä tarkoittaa, että yhä enemmän mielenterveyspotilaita, kehitysvammaisia, muistisairaita ja päihdeongelmaisia hoidetaan kotona. Paikannusratkaisut sopivat hyvin ulkona ja sisällä paikantamiseen. ”Kotikäyntejä tekevillä tulisi aina olla turvajärjestelmä, joka tietää automaattisesti heidän sijaintinsa. Kotimaisen paikannustekniikan pioneereihin kuuluvan Avack Oy:n toimitusjohtaja Tapani Kivini miettii, miten nykytekniikka voisi tehdä kotikäynneistä turvallisempia. Nykyinen yhden napin hälytys on Teksti Pekka Tolonen Apua paikalle ja heti! Paikannus tuo turvallisuutta Paikannuspalvelut yleistyvät vauhdilla sairaaloissa, terveydenhuollossa ja palvelutaloissa. Apu tulee oikeaan paikkaan nopeasti – jopa vain kännykkää ravistamalla. Tekniikka soveltuu myös teollisuuteen, kaupan alalle ja kouluihin. ”Esimerkiksi ongelmatilanteessa kännykällä ei saa välttämättä tehtyä hätäsoittoa, eikä kotikäynnillä oleva aina osaa hädässä opastaa apua oikeaan paikkaan. Silloin avunpyyntö voisi aktivoitua automaattisesti älypuhelimen asentoanturin perusteella, tai myös, jos kotikäynnillä oleva painaa erillistä hätäpainiketta”, Kivini sanoo Hälytys ja paikannus puhelinta heilauttamalla Kivini on kartoittanut erilaisia tarjolla olevia ratkaisuja. Hälytysnapin painallus tuo myös viranomaiset ja ambulanssinkuljettajat nopeinta reittiä paikalle teollisuuden tai koulujen kriisitilanteissa
Mutta muutaman sekunnin kuluttua kollega koputtaa ovelle ja tarkistaa tilanteen. Sairaalat ja hoitokodit voivat määritellä alueet, minne potilaat pääsevät päivällä ja illalla. ”Nykytekniikalla voi jo tehdä ennakkovaroituksen vain heilauttamalla matkapuhelinta ja aukaisemalla avunpyyntösivun, josta voi valita avunpyynnön tyypin. ”Hälytykseen voi käyttää myös puhelimen asentoa, esimerkiksi laittamalla puhelin 45 asteen kulmaan pöydälle. Paikannus ja hälytysjärjestelmä eivät välttämättä vaadi erillisiä hälytysnappeja ja rannekkeita, kulkeehan puhelin aina mukana taskussa. 31. tarkoitettu äärimmäisen vakaviin hälytystilanteisiin, joissa apua pitää saada heti. Myös kuvaa voidaan hyödyntää hälytyksen lisätietona, jolloin pelastajat saavat tarkan tilannekuvan jo ennakkoon.” Älypuhelimissa on tulevaisuus Avackin paikannusratkaisut hyödyntävät myös jo olemassa olevaa laitekantaa. +358 (0)10 569 4700 Läntinen teollisuuskatu 2 02920 Espoo, Finland OTA YHTEYTTÄ MYYNTIPALVELUUMME Ursuit Heavy Chem –kemikaalisuojapuku on SFS-EN 943-2 tyypin 1b ET mukaan testattu ja hyväksytty suojapuku, jonka valmistus ja huolto tapahtuu Suomessa. Hälytys avaa puheyhteyden, ja hälytyksen vastaanottaja saa kuunneltua tilanteen vakavuuden. Paineilmalaite on puvun ulkopuolella. Älypuhelin on tärkeä osa Avackin kehittämää paikannusratkaisua. Ovien lukitus säätyy tosiaikaisesti paikannuksen mukaan”, korostaa 9Solutions Oy:n markkinointijohtaja Michael Szücs. ”Älypuhelimissa on tulevaisuus. Ulkoisesti matkapuhelimen esille kaivaminen näyttää siltä, että soittaja tarkastaa, onko viestejä tullut. Lisäksi, jos vastaanotolla esimerkiksi asiakas alkaa puristella käsiä nyrkkiin, mistä voi tietää, onko kyse aidosta uhkasta. UUSI KOTIMAINEN URSUIT HEAVY CHEM KEMIKAALISUOJAPUKU info@turvata.fi I www.turvata.fi tel. CE-tyyppihyväksyntä henkilösuojaindirektiivin 89/ 686/EEC mukaan ja täyttää siten eurooppalaiseen lainsäädäntöön perustuvat turvallisuusvaatimukset. Ilmastoitu, kaasutiivis puku sopii nestemäisiä ja kaasumaisia kemikaaleja vastaan. Hyväksynnät on suorittanut Työterveyslaitos. Joskus apua tarvitsevalla voi olla myös korkea kynnys tehdä kriittinen hälytys. Hälytystä annettaessa matkapuhelin paikantaa itsensä ja ”Terveydenhoidon paikannusratkaisumme toimivat yhteen videovalvonnan ja kulunseurannan kanssa. Vaikutus on myös psykologinen: tieto muiden läsnäolosta rauhoittaa tilannetta”, Kivini sanoo
”Olemme panostaneet muuhunkin kuin hoitohenkilökunnalle tarkoitettuun raportointiin. Uusin paikannusjärjestelmä on kehitetty yhdysvaltalaisten koulujen turvallisuusratkaisuksi, ja sen hyödyntämistä voisi harkita myös Suomessa. ”Koulujärjestelmään kuuluu tällä hetkellä noin kymmenen amerikkalaista High School -oppilaitosta. Paikannusta kouluihin. Yhtiön markkinointijohtaja Michael Szücs muistuttaa, että esimerkiksi sairaaloissa on alueita, joissa kännykän käyttö on kielletty sähkömagneettisten häiriövaaran takia. Hoitaja voi myös tarkistaa puhelimitse potilaalta, onko kyse aidosta hädästä”, Szücs mainitsee. Myös omaiset saavat raportteja Järjestelmää voidaan myös laajentaa jälkeenpäin, kun tarvitaan lisää toimintoja tai raportointia. ”Toiminta perustuu bluetoothiin, joka tarjoaa erittäin korkean paikannustarkkuuden. Järjestelmä tallentaa tapahtumat lokiin, jonka avulla tapahtumia voi tutkia aikajärjestyksessä myöhemmin.” ”Ekahaun paikannusratkaisut toimivat wlan-verkon päällä, joten paikannus ei edellytä johtojen vetämistä. Esimerkiksi sukulaiset voivat seurata, onko hoitokodissa asuva mummo käynyt tänään jumpassa ja minkälaisia hoitoja hän on saanut. ”Lisäksi järjestelmä skaalautuu laitepaikannukseen, jolloin pyörätuolit ja sairaalasängyt saadaan tehokkaammin käyttöön: tiedetään, missä ne ovat. Suomessa muun muassa Itä-Savon Sairaanhoitopiiri Sosteri käyttää Ekahaun järjestelmiä. Bluetooth-noodit asennetaan niihin tiloihin, joissa henkilöstö halutaan paikantaa. Paikannuslaitteilla voi myös lähettää ja vastaanottaa tekstiviestejä kriisitilanteissa. Erityisesti poikkeustilanteissa laitteiden pitää olla helppoja käyttää ja täysin toimintavarmoja. Asennuksessa ei siis tarvita erillistä kaapelointia. Ovien lukitus voidaan ohjata tosiaikaisesti, ja sairaalat ja hoitokodit voivat itse määritellä alueet, joilla potilaat voivat liikkua päivisin ja iltaisin”, Szücs selvittää. Opettajilla on paikannuslaitteet, joilla he voivat hälyttää nopeasti apua. Myös henkilökunta voi tehdä hätäkutsuja, mikä tehostaa yksintyöskentelevien hoitajien omaa turvallisuutta. Sisällä voidaan käyttää yrityksen wlan-verkkoa tai tiloihin voidaan sijoittaa pienet bluetooth-majakat, joiden avulla matkapuhelin saadaan paikannettua vaikka huoneen tarkkuudella. Ulkona paikannus tapahtuu gps:n avulla. ”Jos etsitään minimi-investointia, sisätiloissakin voi käyttää puhelimen gps-paikannusta. Asiaa selvittää Ekahaun markkinointipäällikkö Hannele Anttila. Uutena aluevaltauksena Ekahau luotsaa koulujen turvallisuuden parantamiseen räätälöityä paikannusjärjestelmää. Ratkaisu käyttää asiakkaan jo olemassa olevaa verkkoa, joten järjestelmän rakentaminen ja aktivointi tapahtuvat nopeasti”, Anttila kertoo. 32 Ekahau Oy on toimittanut sisätilaja potilasturvaratkaisuja terveydenhuoltoon jo vuosia. Viesti välittyy kaikille hoitajille. Kaukomarkkinat Oy:n markkinointipäällikkö Matti Peltola muistuttaa työnantajan lakisääteisistä velvollisuuksista huolehtia yksintyöskentelevien turvallisuudesta. kertoo turvajärjestelmälle paikkatiedot. Tietokoneen usbliitäntään voi myös liittää langallisen tai langattoman hälytysnapin, jonka avulla hälytys saadaan paikannettua työaseman tarkkuudella”, Kivini toteaa. Tehtävän vastaanottanut hoitaja kuittaa viestin järjestelmään, jolloin muutkin näkevät, että asia on hoidossa. Paikkatiedot saadaan rannekkeesta.” ”Järjestelmä voidaan asentaa isoonkin tilaan parissa päivässä, sillä noodit kytkeytyvät langattomasti ja automaattisesti ketjuun. Kaikkien olinpaikkaa voidaan myös seurata kartalla tosiaikaisesti”, Szücs kertoo. Paikannus rannekkeen avulla Oululainen 9Solutions Oy kehittää terveydenhuoltoon paikannusratkaisuja. Tiedosta ei voi päätellä kerrosta ja tarkkaa sijaintia, mutta tiedoista selviää, miltä puolen rakennusta hälytys tulee. Laitteet ovat luottokortin kokoiset henkilökuntatagit, tulitikkurasian kokoiset tagit sairaaloiden laitepaikannukseen ja tavallisen rannekellon kokoiset potilaskäyttöön suunnitellut rannekepaikantimet. ”Asiakkaat voivat myös kutsua apua henkilöpaikannustunnisteella tai hätänapilla. ”Paikkatietojen keräys voidaan tällöin tehdä bluetooth-rannekkeen avulla.” Michael Szücs kertoo yhtiön kehittämästä IPSC-ratkaisusta. Tietojen keräys tapahtuu automatisoituna. Samalla laitevarkaudet vähenevät”, Szücs toteaa. Hälytys näkyy suoraan kartalta”, Kivini selvittää. Yhtiön pääkonttori sijaitsee nykyisin Yhdysvalloissa, ja asiakkaat ovat sairaaloita, hoivakoteja ja tehtaita. Paikannusratkaisuun kuuluu erilaisia wlan-paikantimia ja Ekahau VisionTM -paikannusohjelmisto. Ylläpitoa tarvitaan vain kerran kahdessa vuodessa paristojen vaihtoon.” ”Järjestelmä on avoin, ja se voidaan myös integroida videovalvontaan ja Abloy Optima -kulunseurantaan. Yksin työskentelevän voitava hälyttää Kaukomarkkinat Oy:n myyntipäällikkö Matti Peltola korostaa, että laki määrää työnantajan järjestämään yksintyöskentelevälle välittömän Kotimainen Ekahau Oy kehittää sairaaloiden henkilöja potilaspaikannusta
Myös silloin, kun jotain odottamatonta tapahtuu. Abloy Oy Wahlforssinkatu 20 | 80100 Joensuu Puh. 020 599 2501 | WWW.ABLOY.FI An ASSA ABLOY Group brand 13 000 katsojaa poistuu tätä kautta ottelun loputtua. ABLOY ® EXIt. onhan heidän turvallisuudestaan huolehdittu
”Tähän tähtää uusi yksintyöskentelyn turvajärjestelmämme”, Peltola kertoo. Radiopuhelimissa on myös paikannus. Työtapaturmia tapahtuu jatkuvasti, ja pelko onnettomuudesta saattaa haitata työtilanteeseen keskittymistä”, Peltola korostaa. Puhelimilla voi antaa monia erilaisia hälytyksiä, ja lone worker -tilassa kuittaukset voi pyytää automaattisesti esimerkiksi kerran tunnissa. Radiopuhelimien etu on, että ne toimivat joka säässä ja viestit menevät aina perille. Taajuus on aina varattu organisaation käyttöön, ja viesti tulee aina perille. Radiopuhelimilla voi puhua sekä lähettää ja vastaanottaa viestejä. Kaukomarkkinoidenkin ratkaisussa paikannus toimii ulkona gps:llä ja sisällä bluetoothia tai wlania käyttäen. Hälytys voi aktivoitua napista, lone worker -kuittauksella tai automaattisesti mies maassa -periaatteella, kun puhelimen kallistuskulma ylittää raja-arvon”, Peltola selvittää. Käyttökohteiksi Peltola mainitsee riskialttiit tehdaslinjat, kemian alan ja yövuorot. Silloin järjestelmä hälyttää itsenäisesti apua. Kuva havainnollistaa Kaukomarkkinoiden ratkaisua. Paikannusja hälytysrannekkeet ovat myös hankalia käytännössä. Erityisesti poikkeustilanteissa laitteiden pitää olla helppoja käyttää ja täysin toimintavarmoja.” ”Radiopuhelin toimii kaikissa olosuhteissa ja hanskatkin kädessä. ”Moni teollisuuden ala vähentää työntekijöitä ja lisää työvuoroja. Ohella voidaan käyttää myös täysin ruggeroituja tablettitietokoneita ja älypuhelimia, esimerkiksi työnohjauksen apuna.” Radiopuhelin toimii hanskoillakin Peltola ei suosittele tavallisia gsm-matkapuhelimia yksintyöskentelyyn. Käyttö kasvaa myös kaupan alan uhkatilanteissa, joissa vartijat pitää saada nopeasti paikalle. ”Laitteet sisältävät puheen, paikannuksen, tekstiviestit ja erilaiset hälytysmahdollisuudet, kuten henkilöturvahälytykset, kiinteistöhälytykset ja prosessihälytykset tuotantokoneista. Tilanteesta riippuen paina hätäpainiketta, ota hätäpuhelu tai kytke yksintyöskentelytila päälle. mahdollisuuden yhteydenpitoon. On myös paljon vaarallisia työympäristöjä, joissa työntekijät eivät työskentele yksin, mutta heillä on oltava nopea hälytysmahdollisuus tai he tarvitsevat ohjausta vaarallisen työn suorittamiseen.” ”Käytämme hälytysja paikannusratkaisussamme noin 500 euron digitaalisia Hyteran, Kenwoodin ja Funkwerkin radiopuhelimia. Järjestelmän ei tarvitse olla järeä; sen voi toteuttaa vain kahden radiopuhelimen avulla”, Matti Peltola tähdentää. Samoin on varmistettava, että yksintyöskentelevällä on jokaisessa tilanteessa mahdollisuus hälyttää apua. Tarvittaessa hälytykset ohjataan media-gatewayn avulla gsmja ip-verkkoihin. ”Syy on, että gsm toimii viiveellä, ja välissä on aina operaattorin verkko, jonka toimivuudesta ei ole sataprosenttista takuuta. 34. Järjestelmä tunnistaa esimerkiksi sen, jos ihminen ei liiku eli makaa vaikkapa tajuttomana maassa. ”Tärkeä asia yksintyöskentelyssä on myös subjektiivinen näkemys eli se, minkä tehtävän työntekijä itse kokee vaaralliseksi. Paikkatieto aktivoituu vasta hälytystilanteessa
”Olemme tiivistämässä turvallisuusasioiden raportointia sairaanhoitopiirin johdolle. Tekniset järjestelmät ovat apuna. Esimiesten koulutuksessa huomioidaan tulevaisuudessa entistä paremmin turvallisuusasiat, jotta he ymmärtävät oman vastuunsa. ”Riskeistä ollaan tietoisia, ja yleisesti potilasturvallisuuden merkitys tunnustetaan. Näiden kaikkien pitää olla kunnossa.” Turvallisuus hoitohenkilöstön peruskoulutukseen Aaro Toivosen mielestä sairaalahenkilökunnan eli lääkärien ja hoitajien peruskoulutukseen pitäisi kuulua myös jonkinasteinen turvallisuuskoulutus. Potilaiden hoitotilojen lisäksi suojattavia kohteita on maan alla, ja ne voivat olla myös tärkeitä varastotiloja. Myös henkilökunnan turvallisuuskoulutuksesta pidetään huolta. On tärkeää, että koulutustarjontaa on henkilökunnalle riittävästi.” ”Tärkeää on huolehtia myös siitä, että koko sairaanhoitopiirin alueella on yhteiset toimintamallit, ja turvajärjestelmien vaatimukset määritellään yhtäläisiksi joka paikassa. Turvallisuuskoulutuksen toivottaisiin kuuluvan jo hoitohenkilökunnan peruskoulutukseen. Yhdenmukaisesti toteutettuna se palvelisi parhaiten hyvää toimintakulttuuria kaikissa terveydenhuollon toimipaikoissa. Luomme muun maussa yhteisiä koulutusjärjestelmiä ja toimintamalleja.” Esimieskoulutukseen lisää turvallisuutta Toivosen mielestä on välttämätöntä, että turHenkilöstö takaa turvallisuuden sairaaloissa Henkilöstön osaaminen ja koulutus ovat turvallisuuden tae maamme sairaaloissa. Laajan sairaanhoitopiirin alueella on paljon erilaista rakennuskantaa ja yli 20000 ihmistä töissä. H elsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) turvallisuus on monisyinen asia. vallisuus ei ole ulkopuolinen osa kokonaisuutta, vaan kiinteä osa jokapäiväistä toimintaa. Yhtenäisistä toimintatavoista voidaan tapauskohtaisesti myös poiketa, jos tilanne mahdollistaa sen.” ”Turvallisuuden kokonaisuudessa on neljä päätekijää: toimitila-, henkilö-, potilasja tietoturvallisuus. ”HUS:ssa turvallisuutta koordinoi turvallisuusasioiden yhteistyöryhmä. Siitäkin ollaan huolissaan, miten kyetään poikkeustilanteissa toimimaan riittävän hyvin.” ”Asenne turvallisuuteen on kohdallaan, mutta valmiuksia toimia pitäisi olla vielä nykyistäkin enemmän. HUS:n turvallisuuspäällikkö Aaro Toivonen sanoo, että turvallisuusvaatimuksissa on otettava huomioon erilaiset tilat ja erilaiset toiminnot. Turvallisuuden lainsääHädän hetkellä osattava toimia Tekstit: Esa Aalto Kuvat: Timo Jerkku/TS-Yhtymä, Esa Aalto 36
Tulipalosta on ikäviä kokemuksia. Nyt kun palotarkastuksia ei enää tehdä joka vuosi, HUS:ssa on otettu käyttöön välivuosille omatoimisen palotarkastuksen malli.” ”Hälytysja paikannusjärjestelmät ovat paloturvallisuuden kannalta tärkeitä. ”Näihin on lisätty automatikkaa, jolloin ovet toimivat sähköisesti ja sulkeutuvat esimerkiksi savuun reagoidessaan. Niissä ei saa olla viivettä, virheellisten hälytysten uhallakaan.” Poistumisturvallisuutta selvitetään Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdään tämän vuoden aikana uusi poistumisturvallisuusselvitys. Ilman sähköistä kytkentää tällaisia ovia ei voi pitää auki”, hän tähdentää. TYKS:n henkilökunnan onnistunut evakuointi esti henkilövahingot uhkaavassa tulipalossa syyskuussa 2011. Myös paljon däntö on riittävä, mutta koulutuksen edistämiseksi valtakunnallisen ohjeistuksen tarve on ilmeinen.” Uhkailut ja sairaalapalot vakavimpia uhkia Arto Toivonen nostaa esiin myös henkilöstön joutumisen uhkailun kohteeksi ja sairaalapalot. ”Kun tulipalo syttyi, 200 potilasta onnistuttiin evakuoimaan hyvin. ”Turvallisuus on läsnä jokapäiväisessä arjessa. Perusasioiden pitäisi vähintään olla hallinnassa.” ”Pelastussuunnitelmassa lukee, mitä jokaisen tulee hallita – esimerkiksi miten toimia palo-oven kanssa, reagoida hälytysääneen ja osata alkusammutustaidot.” Lämmin vuodenaika helpotti evakuointia Henrik Jalo kiittelee, että tosi tilanteessa eli vuoden 2011 tulipalossa henkilöstö osoitti osaamisensa. Sitä voisi toki olla enemmänkin. Palokuorma pitää tiloista poistaa ja materiaalien olla palosuojattuja.” Suurin uhka toteutui palokuormaa sisältävät tilat on sprinklattu, kuten tavaraterminaali. Lämpimänä vuodenaikana evakuointi hoitui nopeasti ulos sairaalarakennuksesta.” Turvallisuuteen vaikuttavaa lainsäädäntöä Henrik Jalo pitää tarvittavana tukena, jos homma ei muutoin hoidu. ”Henkilöstön kouluttaminen on kuitenkin aina ratkaisevaa, jotta henkilöstö osaa hätätilanteessa toimia oikein. Automaattiset sammutuslaitteistot löytyvät uudesta sairaalarakennuksesta. ”Sairaalahenkilökunnan joutuminen uhkailun kohteeksi ei saa olla vain työntekijän vastuulle jäävä asia, vaan työnantajan tehtävä on suojata työntekijää, eikä jättää häntä yksin sellaisessa tilanteessa.” ”Uhkailutilanteet ovat valitettavan yleisiä sairaaloissa, mutta silti laajin ja pahin turvallisuusuhka on tulipalo.” ”Siihen varautumisessa henkilökunnan valmius toimia on tärkein, ja siksi esimerkiksi alkusammutustaitoja harjoitellaan säännöllisesti. Siinä tullaan arvioimaan, miten poistumisturvallisuus alueen sairaaloissa nyt hoituu. ”Turvallisuusasiat pitää tehdä niin hyvin kuin osataan. Sprinklerit voivat aiheettomasti lauetessaan aiheuttaa myös hankalia vesivahinkoja.” ”Sen sijaan paloilmoitinlaitteistot ovat välttämättömiä. Tärkeintä on tunnistaa mahdolliset riskit etukäteen ja pyrkiä poistamaan ne.” Omatoiminen palotarkastus käytössä HUS:ssa Toivonen pitää tärkeänä hyvää turvallisuustasoa. ”Turvallisuusuhkista suurin on tulipalo. Esimerkiksi kaikkien alueen sairaaloiden palokatkoja tarkistettiin ja kunnostettiin.” Paloseinien ja -ovien merkitys ymmärrettävä Henrik Jalo pitää myös tärkeänä, että sairaalan henkilöstö tietää paloseinän ja palo-ovien merkityksen. Palo voi syttyä vian tai inhimillisen syyn takia, kuten meillä, mutta myös ilkivallan takia.” Turun yliopistollisessa sairaalassa syyskuussa 2011 syttynyt tulipalo vaikutti Jalon mukaan siihen, että turvallisuuskoulutuksiin tuli paljon väkeä. 37. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri turvallisuuspäällikkö Henrik Jalo sanoo, että turvallisuus koostuu sairaalassa monista erilaisista asioista. Helsingin pelastuslaitos järjestää säännöllisesti paloturvallisuuskoulutusta HUS:n henkilöstölle Helsingissä. Osaaminen on jo nyt hyvällä tasolla. Hyvä tukijalka ovat myös automaattiset sammutusjärjestelmät tietyissä tiloissa. Tosin talvella tilanne olisi ollut hankalampi. Valitettavasti meillä on tästä ikävät kokemukset. ”Myös teknistä välineistöä lisättiin turvallisuuden varmistamiseksi. Huippusuorituksia ei tarvita. Mieluiten paremmin kuin mitä lain vähimmäistaso määrää”, Henrik Jalo sanoo. Poistumisteiden pitää olla selkeät ja myös palokatkojen on oltava kunnossa. Siinäkin yhteydessä pohditaan Jalon mukaan erilaisia ratkaisuja, myös automaattisten sammutusjärjestelmien lisäämistä. ”Hoitotiloissa sprinklaus ei ole välttämättä paras ratkaisu, eikä esimerkiksi leikkaussaleja varusteta niillä. Tosin ongelma on siinä, että kiinnostuneet ja asian hallitsevat osallistuvat aktiivisesti, kun taas ne, joiden pitäisi parantaa osaamistaan, eivät käy juuri lainkaan näissä koulutuksissa
Leikkaussaleihin ja teho-osastolle tulee sammutuslaitteistoon vesivahinkojen estojärjestelmä”, Tamminen kertoo. ”Tulipaloihin olemme varautuneet hyvin, mutta myös esimerkiksi tietojärjestelmät on nostettu riskienhallinnan painotuksissa kärkeen.” Anna Tamminen soisi myös, että turvallisuuskoulutusta saataisiin mukaan terveydenhuollon koulutusohjelmiin. ”Sprinklerit eivät pelasta potilaita, vaan ne rajoittavat omaisuusvahinkoja. ”Meillä koulutus toimii hyvin. Vuoden 2013 loppuun mennessä hankkeeseen oli käytetty noin seitsemän miljoonaa euroa. Sammutusharjoituksia ja osastokohtaisia palokoulutuksia järjestetään säännöllisesti. Kahden tunnin koulutuksen käy jokainen työntekijä kolmen vuoden välein”, kertoo turvallisuuspäällikkö Jorma Korhonen. Tässä mielessä myös koetut myrskyt voivat olla suuri uhka. Olemme toki pyrkineet vahvistamaan sitä, ja varavoimaa on vuosien aikana jatkuvasti lisätty ja myös lisätään jatkossakin.” Jorma Korhosen mielestä varautumisja valmiussuunnitteluun tarvitaan modernisointia. ”Silloin henkilöstöllä olisi paremmat valmiudet omaksua turvallisuusasiat, kun he tulevat sairaalaan töihin.” Hänen mielestään sairaalahenkilökunnan kokemasta laittomasta uhkauksesta pitäisi tulla yleisen syytteen alainen rikos, josta työnantaja voi tehdä ilmoituksen. Yksi merkittävämmistä on myös tietojärjestelmien toimimattomuus. Hänen mukaansa sammutusjärjestelmä nähdään potilaiden lisäturvana. ”Kun sairaanhoitopiirin alueella rakennetaan uutta, otetaan myös turvallisuusasiat tarkoin huomioon”, turvallisuuspäällikkö Anna Tamminen kertoo. Alkusammutuskoulutusta annetaan uudessa, ajanmukaisessa tilassa. Siinä pitää katsoa mennyttä ja arvioida tulevaa. ”Vahvuutemme on, että sairaalat ovat turvallisia paikkoja ja toivottavasti myös pysyvät sellaisina”, Anna Tamminen sanoo. Niilläkin on vaikutus potilasturvallisuuteen. Sammutusjärjestelmä nähdään potilaiden lisäturvana. Henkilöstön osaaminen tärkeintä ”Henkilöstön osaaminen on tärkein turvallisuutta takaava tekijä, myös potilasturvallisuudessa”, Korhonen painottaa. Ihmiset pelastavat ja siksi henkilökunnan koulutuksia järjestetään ihan yhtä paljon sprinklauksesta huolimatta.” Evakuointiharjoituksia ja investointeja Pirkanmaan sairaaloissa on jo 1700 henkeä osallistunut kahden tunnin evakuointiharjoitukseen, jossa todentuntua luodaan teatterisavulla. Sprinklerit ovat keskeinen paloturvallisuusratkaisu myös sairaaloissa. ”Myös sairaalassa tapahtuva pitkäaikainen sähkökatko on vaarallista. ”Siihen on parannusta tulossakin. ”Turvallisuus ei ole irrallinen projekti, vaan osa uudistamisohjelman kokonaisuutta. Riskikohteet, kuten varastoja arkistointitilat on varustettu niillä. Sammutusjärjestelmähanke aloitettiin 2007. Keskussairaalassa suunnitelmasta on toteutettu noin 75 prosenttia, Pitkäniemen psykiatrisessa sairaalassa ja Vammalan ja Valkeakosken aluesairaaloissa sata prosenttia. välttämättä riitä kaikkeen. Tietojärjestelmissä piilee uhka Tulipalo ei ole Tammisen mukaan ainut sairaaloiden turvallisuusuhka. Myös tietotekniikkatilat on sprinklattu.” Hoitotiloja ei Korhosen mukaan ole varustettu sprinklereillä, koska siihen ei ole nähty tarvetta. Pirkanmaalla sprinklataan Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella Tampereen yliopistosairaalassa on parhaillaan menossa uudistamisohjelma, joka tulee suunnitelmien mukaan koskettamaan lähes kaikkia yksiköitä. ”Turvallisuuden varmistamiseksi käytetään myös tekniikka. Jos ulkopuolinen energia loppuu, varavoima ei Varautumissuunnitelmat pitkäjänteisemmiksi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin turvallisuuspäällikkö Jorma Korhonen sanoo kokonaisvaltaisen riskienhallinnan syntyvän sairaalassa siitä, että työsuojelujärjestelmät ovat kunnossa, suunnitelmat ovat hyvät ja ajantasaiset, koulutus on jatkuvaa ja töitä on tekemässä päätoiminen turvallisuushenkilöstö. Se alkaa jo toiminnallisesta suunnittelusta ja mitä lähemmäs valmista rakennusta tai remontoitua osastoa päästään, sitä yksityiskohtaisemmaksi turvallisuuteen liittyvät asiat tulevat.” Sammutusjärjestelmät laajasti käytössä Pirkanmaa tunnetaan hoitoja hoivalaitosten tehokkaasta varustamisesta automaattisilla sammutusjärjestelmillä. 38. Nyt esimerkiksi sote-uudistuksen yhteydessä tätä kokonaisuutta on arvioitava huolella”, Jorma Korhonen korostaa. Pidemmälle ulottuvaa, kokonaisvaltaista riskienhallintaa ja varautumista tarvitaan. ”Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä on tehty linjaus kaikkien hoitotilojen varustamisesta automaattisella sammutusjärjestelmällä. Kulunvalvonta ja hyvä avainhallinta ovat tärkeä osa sitä.” ”Olemme selvittäneet myös yhdessä viranomaisten kanssa automaattisten sammutuslaitteistojen tarpeen. Pahimpina turvallisuusuhkina hän pitää ulkopuolelta tulevaa ja hoitajiin kohdistuvaa väkivallan uhkaa sekä tulipaloja
Ensimmäistä kertaa järjestettävässä Awards Party’ssa jaetaan mm. Vuoden rakennustyömaa -palkinto ja Ympäristön hyväksi -palkinto. Osastokokonaisuuden tuottaa Finnsecurity ry ja mukaan on ilmoittautunut jo toistakymmentä turvallisuusalan yritystä. KOSKETUS TULEVAISUUTEEN. Messukeskuksessa Helsingissä järjestettävässä tapahtumassa huomioidaan aiempaa laajemmin myös rakentamisen ja rakennusten turvallisuusnäkökohdat. Messuosastojen lisäksi tapahtumassa on lukuisia seminaareja, tietoiskuja ja keskusteluja, jotka toteutetaan yhteistyössä eri alojen yritysten, liittojen, yhdistysten ja järjestöjen kanssa. FinnBuild-messut on rakennusja talotekniikka-alan ammattilaisten kohtaamispaikka. Viisi erillistä tapahtumaa muodostavat kokonaisuuden, joka tarjoaa mahdollisuuden moniin uusiin kontakteihin ja yhteistyöhön eri toimialojen välillä. Joka toinen vuosi järjestettävä tapahtuma on laajentunut kattamaan talonrakentamisen lisäksi myös muita rakentamisen osa-alueita. kesäkuuta. Mukana ovat muun muassa kameraja muut valvontajärjestelmät, turvallisuuspalvelut sekä rakennusten kulunvalvonta. Rakennus ei ole valmis ennen kuin turvajärjestelmät ovat kunnossa ja Security City -kokonaisuus tarjoaa rakennusteollisuuden yrityksille sekä suunnittelijoille helpon tavan kohdata turvallisuusalan asiantuntijayrityksiä. Tapahtumissa oli viime kerralla mukana yli 500 näytteilleasettajaa ja 32 500 ammattilaiskävijää. Security Cityn yritykset edustavat erilaisia turvallisuusalan tuotteita ja palveluja. FinnBuildin kanssa samaan aikaan järjestettävä InfraExpo pureutuu infrastruktuuriin ja ViherTek viherrakentamiseen. Turvallisuusala kohtaa rakennusalan 1.–3.10.2014 Messukeskuksessa Helsingissä Samanaikaisesti: VIHERTEK. Tapahtumien sisäänpääsy ja suurin osa ohjelmista ovat kävijöille maksuttomia. AITOJA ELÄMYKSIÄ. Verkostoitumisen, hyvän ruoan ja viihteen lisäksi illan aikana palkitaan rakennusalan vuoden onnistujia ja hyviä suorituksia. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluvat liikuntapaikkarakentamisen Arena ja ympäristöalan messutapahtuma EnviroExpo. 1.-3.10. FinnBuildin uutuutena nähdään turvallisuusalan yritysten muodostama Security City, joka kokoaa alan yritykset yhteen omaksi kaupunkimaiseksi alueekseen. kerran. Lippujen myynti iltatapahtumaan alkaa 1. Kävijät saavat hyvän kuvan tällä hetkellä markkinoilla olevista rakentamiseen liittyvistä turvaratkaisuista. Tapahtumakokonaisuuden huipentaa yhteinen iltajuhla, FinnBuild Awards Party, joka järjestetään Messukeskuksessa torstaina 2.10. Suomen suurin rakentamisen messukokonaisuus Rakentamiseen ja talotekniikkaan keskittyvä FinnBuild järjestetään tänä vuonna jo 21. www.finnbuild.fi OIKEITA KOHTAAMISIA
Jos hälytykset estyvät laitevian takia, turvallisuus voi vaarantua ja taloudelliset menetykset olla suuria. Asiakkaalle etu on, että laitteisto on aina viimeistä tekniikkaa ilman, että hänen tarvitsee uusia laitekantaa.” Tarjolla monipuolisia palveluita Mutta milloin kannattaa hankkia laitteet itse ja milloin taas maksaa palvelusta kiinteää kuukausihintaa. ”Monille yrityksille taas kuukausivuokraus tarjoaa parasta laatua, joka yhdistyy edullisempiin elinkaarikustannuksiin. Toimintaa hallitaan etäpalvelun avulla”, Stanley Security Oy:n myyntijohtaja Kim Starck tähdentää. Asiakas saa käyttöönsä räätälöidyn avaimet käteen -palvelun, jolla konesaliin sijoitettuja laitteita voidaan helposti etähallita. Näin kiinteistössä ei tarvita uusia kaapelointeja, eikä erillisiä järjestelmiä. Yritysten sisäiset verkot ovat jo kunnossa, ja yhteydet toimivat nopeasti sisäja ulkoverkkojen välillä. Kun laitteistot keskitetään yhteen ip-pohjaiseen siirtolinjaan, päästään pienempiin kustannuksiin ja parempaan tietoturvaan”, Kaaronen kertoo monipuolisuudesta. Palvelun kuukausimaksu määräytyy sen mukaan, mitä hälytyksiä siirretään ja mitä laitteita asiakas tarvitsee. 113 toimii eri tavoin kuin 112 Turvatiimi Oyj:n ja Insta DefSec Oy:n perustama Responda 113 Oy puskee myös hälytyspalvelumarkkinoille. Tähtäimessä on tarjota ”Turvallisuusjärjestelmät voi hankkia kuukausittain maksettavana palveluna, mikä helpottaa merkittävästi yrityksen budjettisuunnittelua”, kehuu TanSec Oy:n toimitusjohtaja Vesa Kaaronen. Oma laitekanta mahdollistaa täysin räätälöidyn ratkaisun. ”Idea on, että hyödynnämme kiinteistön omaa ip-verkkoa. ”Ne ovat suunta, johon ollaan menossa. Turvaratkaisun voi nyt hankkia kuukausittain maksettavana palveluna ilman suuria kertainvestointeja”, kertoo Elisa-konserniin kuuluvan ja turvallisuuteen erikoistuneen Tansec Oy:n toimitusjohtaja Vesa Kaaronen. Viimeistä tekniikkaa tasarahalla Kaaronen painottaa, kuinka palvelu nopeuttaa turvaratkaisujen toteutusta ja keventää investointikustannuksia. Etu on myös, ettei asiakkaan tarvitse investoida arvokasta pääomaa arvoltaan alenevaan laitekantaan, sillä me vastaamme laitteiden toimivuudesta ja kunnosta koko sopimusajan”, Kaaronen muistuttaa. Laitteet sijoitetaan TanSecin konesaliin, ja niitä etähallitaan keskitetysti kuukausimaksun hinnalla. 40. Tekniikan kärjessä pysyminen tietää isoja investointeja, tai vastapainona tyytymistä vanhempaan, eikä aina täysin optimaalisesti toimivaan laitteistokantaan. Tälle infralle on nyt luotsattu uusia turvallisuuspalveluita, jotka tarjoavat tekniikan ja palvelut kuukausimaksun hinnalla. Yhtiön palvelupaketit kattavat rikosilmoitus-, kameravalvonta-, kulunvalvonta-, työajanseurantaja hoivakotisovellukset. T ietokoneita, hälytyssiirtojärjestelmiä, palvelimia ja tallentimia pusketaan vauhdille markkinoille. Entäpä jos täysiverisen ja varmennetun turvallisuusjärjestelmän ja siihen liittyvät palvelut voisi vuokrata kuukausimaksun hinnalla. Riskit voi minimoida laitteiston kahdennuksella, mutta se tuo mukanaan myös kaksinkertaiset laitteistokustannukset. Hälytysja etähallinta on viranomaisten hyväksymää, ja hälytykset siirretään suoraan hätäkeskukseen, kiinteistökeskukseen ja kiinteistöhuoltoon.” TanSec tekee yhdessä asiakkaan kanssa tarvekartoituksen. ”Palvelu takaa myös sen, että järjestelmä toimii kellon ympäri vailla käyttökatkoja. Kauppaliikkeissä on paljon hälytyksiä siirtäviä laitteita, ja niiden hallinta lisää kustannuksia ja tietoturvariskejä. ”Voimme etähallita myös kiinteistön lämmityksen ja valaistuksen, eikä huoltomiehen tarvitse enää mennä paikan päälle tekemään säätöjä. Monilla yrityksillä onkin perusteltua kehittää omia hyviksi havaittuja ratkaisuja eteenpäin. Helppoa kiinteistönhallintaa ilman laitehankintoja Turvajärjestelmä kuukausimaksulla Selkeät kuukausikustannukset poistavat tarpeet investoida nopeasti vanhenevaan laitekaantaan. Laitteiden monitorointi on tulossa loppuvuodessa”, Kaaronen lupaa. Ennakoiva valvonta parantaa toimintavarmuutta ja säästää huoltokustannuksia. ”Laitteista voidaan myös kerätä tilannekuva, josta nähdään, toimivatko kaikki laitteet kuten pitää. Ratkaisuja on jo kentällä. Ja langattomat 3/4G-yhteydet toimivat lähes katkotta. Palvelu sisältää asiakkaan tarvitsemien laitteiden hankinnan, asennuksen, päivitykset ja vastaa niiden toimivuudesta kellon ympäri. ”Palvelu skaalautuu myös kauppaympäristöihin
”Toimintamallimme kattavat sekä toiminnan asiakkaan tiloissa asiakkaan laitteilla että 113:n tiloissa asiakkaan laitteilla tai toiminnan täysin 113:n laitteilla”, Murtopuro vahvistaa. Entä voiko asiakas jopa tuoda palvelun toimitiloihin omia laitteistojaan. Hoivahenkilöiden paikannus . 113:n palveluvalikoima on kattava: kybervalvonta, hissien vikailmoitukset, teollisuusalueiden porttien avaukset, tuotantokoneiden ja prosessien valvonta, kulunvalvonnan ohjaus , parkkihallien yhteydenotot, liikenteen ja järjestyksen kameravalvonta, sähköjärjestelmät, kaukolämpö, ilmastointi, energianja vedenjakelu sekä vesijärjestelmät ja viemäröinti. Myös paikantavien hoivaja turvarannekkeiden hälytyksien vastaanotto, tarkastuskäyntien ohjaus ja hätäpuhelut saadaan nyt keskitettyä 113-palveluun. Ympärivuorokautinen hälytysten vastaanotto . Sähköja vedenjakeluinfran valvonta . Tämä eroaa perinteisestä tietoverkkovalvonnasta, joka keskittyy vain verkkoinfran valvontaan ja verkkolaitteiden toiminnan varmistamiseen”, Murtopuro selventää. Kybervalvonta . ”Palvelun käyttö ei sido organisaatiota käyttämään jotakin tiettyä vartiointiliikettä. Monessa tapauksessa on edullisempaa hankkia hälytysten hallinta palveluna kuukausivuokralla”, kertoo Turvatiimin toimitusjohtaja Juha Murtopuro. Kameravalvonta . Hoitajakutsut ja kenttähenkilöiden työnohjaus . Se takaa myös sen, että palvelu toimii kellon ympäri vailla käyttökatkoja. Hälytyskeskus 113 keskittää hälytykset yhteen paikkaan. Assure räätälöidään asiakkaan tarpeiden mukaisesti, ja sen toiminta pidetään aina ajan tasalla. Perusfilosofia on, että oman 24/7-valvonnan järjestäminen on kallista, koska siinä tarvitaan varmennettu laitekanta ja ympärivuorokautinen miehitys vuoden jokaisena päivänä. ”113-palvelun käyttö ei edellytä, että asiakas käyttäisi Turvatiimiä vartiointiyrityksenä”, kiteyttää Turvatiimin toimitusjohtaja Juha Murtopuro. 113 keskittää hälytysten valvonnan Murtopuro painottaa etuja, joita 24/7-valvomopalvelun ulkoistus tarjoaa. Valvontapalvelut lisääntyvät 41. Huolto ja ylläpito sisältyvät palvelupakettiin, ja laitteiden toiminta taataan koko sopimusajan”, myyntijohtaja Kim Starck kertoo. Turvatiimin ja Insta DefSecin yhteistyö yhdistää Turvatiimin valvomo-asiantuntemuksen ja DefSecin laitteistopuolen teknisen osaamisen. Valvottavat laitteet voivat sijaita maantieteellisesti jopa ympäri maailman, mutta palvelu huolehtii valvonnasta keskitetysti. ”Käyttö voi edellyttää pieniä investointitarpeita ilmaisinsiirtojen integrointia varten”, Murtopuro kertoo. ”Kyberturvallisuuden valvonta tarkoittaa sitä, että 113 valvoo yrityksen tietoverkkoja ulkopuolisten epäluotettavien yhteydenottojen, häirintäyritysten ja väärinkäytösten osalta. Toimintaa hallitaan etäpalvelun avulla”, Starck tähdentää. Samalla lvija automatiikkahälytykset saadaan lähetettyä suoraan asentajien kännyköille”, Murtopuro selvittää etuja. Näitä on kiinteistöhallinnossa, hoivapuolen kenttähenkilöstön ohjauksessa ja yritysten ja yhteisöjen valvomoissa sekä pienissä vartiointiliikkeissä. Valvonta kattaa myös koneet, laitteet ja kyberturvallisuuden. Responda 113 on kuitenkin täysin riippumaton toimija, joka toimii itsenäisenä yrityksenä. Asiakkaan käyttämän vartiointiyrityksen ei siis tarvitse olla Turvatiimi. Kulunvalvonta ja työajanseuranta . Jos tarvitaan lisää laitteita tai tietoliikennekapasiteetti, ne hinnoitellaan erikseen. Laitteistojen etähallinta . 113 toimii kuitenkin vartiointiliikkeiden hälytyskeskusten tavoin, ja käyttö vaatii kirjalliset sopimukset kaikkien asiakkaidensa kanssa”, Murtopuro korostaa. Selkeä elinkaari, ei yllättäviä menoeriä Turvatiimi ja DefSec luotsaavat 113-valvontakeskuspalvelua julkiselle sektorille, viranomaisille ja yrityksille. ”Nimi voi antaa vaikutelman, että 113-palvelu toimisi puhelimitse, kuten 112-hälytyskeskus. Tuotantokoneja prosessivalvonta . ”Tämä poistaa yritykseltä myös tarpeet investoida nopeasti vanhenevaan laitekantaan. Kiinteistöjen lvi-valvonta . ”Kuukausikustannukset tuovat selkeän elinkaaren, jossa ei tarvitse ennakoida yllättäviä menoeriä laitteiden uusimisen takia. Rikosilmoitusja murtohälytys . Palvelua ilman käyttökatkoja Stanley Security Oy:n Stanley Assure-palvelu panostaa myös valvomopalveluihin. Turvapalvelut rakentuvat asiakkaan olemassa olevan itinfran päälle, eikä palveluiden käyttö yleensä edellytä lisäinvestointeja laitteistoihin. Palvelujen kuukausiveloitukset määräytyvät kiinteästi asiakaskohtaisesti. Kun 113 valvoo kohdetta, vartiointipalvelu voidaan tilata toiselta vartiointiyritykseltä. Tarvittaessa Assure-palvelu tarjoaa myös laitteiden rahoituksen osana kuukausipakettia. ”Monille yrityksille ja julkisen sektorin organisaatioille 24/7-valvonnan toteutus ei ole mahdollista, tai se on järjestetty puutteellisesti.” ”Paloilmoitukset menevät yleensä vartiointiliikkeisiin, ja kiinteistöautomaation hälytykset menevät yleensä omiin valvomoihinsa. Kansainvälisessä valvonnassa paikalle lähtee paikallinen vartiointiliike tai kenttähenkilöstö siitä yrityksestä, jota asiakas haluaa käyttää”, Murtopuro sanoo. Mistä idea lähti liikkeelle. Vartiointiyrityksen voi valita vapaasti 113-palvelu perustuu aitoon tietoverkkoperiaatteeseen. Teksti Pekka Tolonen . Budjetointi on helppoa, koska tasetta ja poistoja ei tarvitse miettiä. julkiselle sektorille, viranomaisille ja yrityksille keskitettyä hälytysvalvontaa, joka kattaa myös hoivahenkilöiden tilanneohjauksen. ”Suomessa on paljon hälytyskeskuksia, jotka toimivat vajaateholla tai eivät ole teknisesti edistyneitä. Se tunnetaan kentällä aputoiminimellä Hälytyskeskus 113
Huolimatta siitä, että joskus ratkaisut pitävät paloturvallisuutta pilkkanaan. Palotarkastuksissa keskitytään paljolti henkilöturvallisuuteen, mikä on luonnollista. Toimintamme on globaalia. Silloin palavien jätteiden sijoitteluun oli kiinnitetty huomiota, mutta kun eri palotarkastajat olivat seuraavien seitsemän vuoden aikana käyneet neljästi paikan päällä, asiaan ei ollut kertaakaan kiinnitetty huomiota. Muuan ravintolapalo saattoi syttyä ja levitä palavista jätteistä. Luvut ovat melko kehnoja siihen nähden, että helposti syttyvää materiaalia koskeva pykälä on ollut pelastuslaissa nykymuotoisena jo kymmenen vuotta. Jos palotarkastuksessa on erikseen hyväksytty pelastuslaista poikkeava käytäntö, vakuutusyhtiö harvemmin lähtee sitä haastamaan. Juridisesti ei, mutta entäpä käytännössä. Pelastuslaki ja sen pohjalta tehdyt, vakuutusehtoihin liittyvät suojeluohjeet kieltävät palavien jätteiden säilyttämisen rakennusten seinustoilla. Niinpä esimerkiksi palamaton rakenne, jäteastioiden lukitseminen tai piha-alueen aitaaminen lukitulla aitauksella ovat turvaetäisyyteen verrattavia toimenpiteitä. Jos taas palotarkastuspöytäkirjassa ei asiaan oteta kantaa, korvausta pienennetään melko varmasti. Paitsi jos varsinainen paloriski kuorrutetaan tukituilla poistumisteillä. Vaikka laki ottaa periaatteessa kantaa vain etäisyyteen, ollaan vakuutusyhtiöissä vähän lievempiä. 42. Siinä ei ollut minkäänlaista lukitusta, eli mahdollisella tuhotyöntekijällä oli sinne vapaa pääsy. Vaikka tulipalo aiheuttaa aina jonkinlaisen henkilöriskin, totta on sekin, ettei esimerkiksi ravintorakennusten jäteastiapaloista juuri kuolonuhreja kerry. Pääkonttorimme sijaitsee Porvoossa ja toimistoja on Englannissa, Kiinassa, Omanissa, Venäjällä ja Yhdysvalloissa. Ifille esimerkiksi riittää, että satunnaisten ohikulkijoiden aiheuttama tuhopolton mahdollisuus tai sen leviäminen on estetty. Saattoiko yrittäjä olettaa, että asiat ovat kunnossa, kun ei niistä enää mainittu. Teksti: Niko Satto Vahingontorjuntapäällikkö If Vahinkovakuutusyhtiö Oy Kieltoja, käskyjä vai neuvontaa. Palotarkastajilla, kuten vakuutusyhtiöilläkin, on tärkeä valmentajan rooli. Rahallisesti se tarkoittaa varsin merkittävää seurausta. Lamorin edustajaja jakeluverkko kattaa yli 90 maata. Jätteet sijaitsivat ravintolan takaseinään kiinni rakennetussa erillisessä katoksessa. Vain kerrostaloyhtiöissä on selvästi parempi tilanne. Lähes kaikilla niistä jäteastiaryhmät ovat riittävän kaukana rakennuksista. Jos suojeluohjeita laiminlyödään ja sen seurauksena rakennus palaa, vakuutusyhtiöllä on oikeus vähentää korvausta. Lain, suojeluohjeiden ja erilaisten ohjeiden lisäksi käytännönläheisten turvallisuusratkaisujen tunteminen ja tarjoaminen asiakkaille edistää asioita tehokkaimmin. Pelkkä vaatiminen ei edesauta asioita, jos kiinteistöjen haltijat eivät osaa ratkaista ongelmaa. Jos asiasta on kertaalleen huomautettu, muttei enää seuraavilla neljällä käynnillä, voiko yrittäjä olettaa, että asia on kunnossa. Laki kieltää Asiassa on toinenkin puoli. Sitä kun ryydittää säännöllisellä seurannalla ja epäkohtiin puuttumisella, Suomi on taas piirun paloturvallisempi. Niistä vähän alle puolet pitää sytykkeensä seinustoilla. Harmillista tämän ravintolapalon taustoissa on, että ravintolassa oli tehty palotarkastus seitsemän vuotta ennen paloa. Your oil spill solution expert YYoouu YYYY ur ooiill ssppill uurr oo ppiillll www.lamor.com Lamor Corporation, Urakoitsijantie 12, 06450 Porvoo, puh: 020 765 0100, fax: 020 765 0129, info@lamor.com Lamor Corporation on maailman markkinajohtaja öljyntorjuntaja ympäristöalalla. Myös palamattomat jätekatokset tai paloturvalliset astiasuojat ovat hyviä vaihtoehtoja sellaisille tonteille, joissa turvaetäisyydelle ei ole tilaa. Nykykäytännöt ja ammatti-isännöitsijöiden osaaminen ovat edistäneet kerrostalojen roskakatosturvallisuutta. Tyypillinen vähennys tulipalotapauksessa on 25 prosenttia. Yrityskiinteistössä luku on vähän parempi. Yhteistuumin talkoisiin Vakuutusyhtiö Ifin tekemän selvityksen mukaan jopa kuudessa rivitaloyhtiössä kymmenestä jäteastioita säilytetään lain ja suojeluohjeiden vastaisesti
Hyödynnä asennustarjous!
Jos aiheeseen liittyviä lakeja ei tunne, kannattaa aluksi perehtyä oman organisaation ohjeisiin ja koulutusmateriaaliin. ”Myös ilkivallan ja onnettomuuksien yhteydessä tietoa voi kadota. Entä miten he ovat riskeihin varautuneet. ”Sen ajantasaisuus rapautuu, jos tietoja ei pidetä aktiivisesti yllä. Miten turvallisuusammattilaiset oman organisaationsa tietoturvallisesta toiminnasta huolehtivat. Selvitimme asian viideltä erilaisia turvallisuustehtäviä hoitavilta ammattilaisilta. Esimerkiksi vain luvan saaneet henkilöt voivat tehdä tietoihin muutoksia”, linjaa Helsingin VPK:n varapäällikkö, tietoturva-asiantuntija Perttu Halonen. K ysyimme turvallisuusalan ammattilaisilta ja vapaaehtoista turvallisuustyötä tekeviltä, millaisia tietoturvallisuusriskejä tai yksityisyyden suojaan liittyviä uhkia heidän työssään esiintyy. ”Paloja pelastustehtävissä tiedon oikeellisuuteen voi vaikuttaa vaikkapa silloin, kun kirjoittaa Pronto-raporttia.” Halonen muistuttaa, että dokumentointia tulee tehdä jo operaation aikana kuvaamalla, äänittämällä ja tekemällä muistiinpanoja niin, että syntyy totuudenmukaista tietoa. Kysymyksiimme vastasivat palomestari Taisto Hakala Helsingin pelastuslaitokselta, ensihoidon kenttäjohtaja Simo Ekman KeskiUudenmaan pelastuslaitokselta, Poliisiammattikorkeakoulun tietotekniikan opettaja JuhaPekka Oksanen, Securitas Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Mikkonen ja Helsingin VPK:n ensimmäinen varapäällikkö Perttu Halonen, joka on siviilityössään Nokia Oyj:ssä tietoturvaasiantuntijana. Varmuuskopiointi on välttämätöntä.” Ensihoitotiedot ovat salaisia Ensihoidon kenttäjohtaja Simo Ekman kertoo, että sähköisestä potilastietojärjestelmästä on käytännössä mahdotonta tuhota tietoa, Teksti Piatta Rulja ja Timo Lahtinen Kuva Mikko Kukkanen Turvallisuusammattilainen huomioi tietoturvan Turvallisuustehtävissä jokainen toimija vastaa siitä, että tietoa käytetään ja suojataan asianmukaisesti. Niillä pääsee jo alkuun. ”Organisaatiossa käsiteltävän tiedon tulisi olla eheää ja totuudenmukaista. Oikeaa tietoa oikeille ihmisille Jotta turvallisuusammattilainen voi kontrolloida tietoa ja sen käyttöä, hänen tulee ensin tietää, mikä tieto on arvokasta ja salaista ja miksi. 44. ”Myös raportointi on syytä hoitaa heti tehtävän jälkeen, jotta oleelliset seikat eivät unohdu.” Halosen mukaan vapaaehtoisesti toimivissa palokuntayhdistyksissä yksi keskeinen tiedon eheyden tärkeydestä kertova esimerkki on jäsenmatrikkeli. Vanhentunut tieto on sama kuin ei olisi tietoa lainkaan”, hän kärjistää
”Usein tehtäviimme kuuluu suojella tietoa onnettomuuspaikalla. 45. Vasta viime vuosina digitaalisuuden myötä hoitokertomusten tietoturva on parantunut hurjasti. Tai jos vapaaehtoista työtä tekevä näkee ja kuulee salassa pidettäviä asioita, niitä www.pelastusopisto.fi Ensihoidon opetustiimimme järjestää täydennyskoulutusta syksyllä 2014 seuraavasti: • Ensihoidontilannejohtaminen18.-20.8. • Teemaseminaari:MoviranomaisyhteistyöTunneketjukaverisitoiminta27.11. Laki on selkeä, ja sääntöjä on helppo noudattaa. Jätämme esimerkiksi poliisille todistusaineistoa, jota yritämme kaikin tavoin säästää tuhoilta tai leviämiseltä vääriin käsiin.” Ekman kertoo, että ulkopuoliset ihmiset ovat erityisen kiinnostuneita tiedoista silloin, kun potilas on julkisuuden henkilö. Onnettomuuspaikoilla pelastuslaitokset ja poliisi tekevät laajaa yhteistyötä. Verkossa tieto kulkee yhä useammin salattuna datana, jota ei voi lukea tai kuulla. Näkösuojia rakennetaan mahdollisuuksien mukaan”, Ekman selvittää. Joudumme esimerkiksi varoittamaan onnettomuustilanteessa poliisia ja pelastushenkilöstöä potilaan veriteitse tarttuvasta sairaudesta, vaikka potilastiedot ovat salaisia”, Ekman kertoo esimerkin. ”Julkisella paikalla yksityisyyden suojaa ei kiireessä aina voi taata, mutta esimerkiksi liikerakennuksissa vartija tulee tarvittaessa pitämään ulkopuolisia loitolla. Tilannepaikka luovutetaan kirjallisesti Palomestari Taisto Hakala muistuttaa tilannepaikan luovuttamisesta pelastusviranomaiselta toiselle taholle. On huolehdittava, ettei pelastushenkilöstö toimi tiedon avaajana tai jakelijana. ”Terveydenhuollon salassapitosäädösten vuoksi liikumme joskus 'harmaalla alueella'. ”Silloin teemme sopimukset oikeuksista ja velvollisuuksista. Pelastuslaitos suojaa potilaan yksityisyyden eristämällä alueen, jos poliisi ei jo ole tehnyt sitä. Nykyään myös dokumentoidaan paljon enemmän kuin aikaisemmin.” Alue eristetään, ulkopuoliset ulos Ensihoidon kenttäjohtaja Simo Ekman kertoo, että onnettomuuspaikoilla pelastuslaitokset pyrkivät turvaamaan potilaan yksityisyyden suojan eristämällä alueen, jos poliisi ei jo ole eristänyt sitä. Lisäätietoakoulutuksistamme,ks.pelastusopisto.fi >Ensihoidontäydennyskoulutus Poliisi on julkaissut oppaan tietoverkkorikosten torjunnasta. sillä kaikki järjestelmään syötetyt tiedot voi palauttaa. ”Emme vastaa puhelimitse tulleisiin kysymyksiin, koska kuka tahansa voi esiintyä vaikka poliisina. ”Jonkin aikaa sitten esimerkiksi hoitokertomukset olivat vielä paperisia. Hänen mukaansa myös vapaaehtoista turvallisuustyötä tekevien on muistettava, että tiedon on pysyttävä luottamuksellisena. • Simulaatio-ohjaajakurssi-Tavoitteista toteutukseen23.-25.9. Tietotekniikka on lisäksi parantanut merkittävästi potilaiden yksityisyyden suojaa. ”Esimerkiksi palokuntayhdistysten taloudelliset tiedot eivät saa vuotaa yhdistysten ulkopuolelle. ei voi levittää eteenpäin vaikkapa sosiaalisessa mediassa, vaikka kuinka haluaisi kertoa harrastuksestaan.” Hakalan mukaan huomioitava on sekin, jos opiskelija tai tiedostusvälineiden edustaja päästetään seuraamaan pelastustapahtumaa läheltä. • Ensihoitopalvelunhälytysajoneuvonkuljettaminen-Kouluttajakurssi17.-20.11. Onnettomuuspaikalle voi myös päästä ulkopuolisia, mikä on huomioitava”, Hakala selvittää. ”Huomioimme erityisesti kriittiset asiat, joihin yhä useammin kuuluu myös kohteen tietosuojasta huolehtiminen.” Hakalan mukaan pelastuslaitosten henkilökunta käsittelee ja näkee työssään luottamuksellista tietoa paitsi onnettomuustilanteissa, myös varautumisen ja valvontatyön yhteydessä. Luovutus pitää tehdä kirjallisesti. ”Kyse on asiakkaiden salaisista tiedoista. Lisäksi heidän osallistumistaan pelastustoimen tehtäviin valvotaan ja rajoitetaan turvallisuusja tietosuojasyistä.” Taisto Hakala on salassapitosäädöksiin tyytyväinen. • Simulaatio-ohjaajanjatkokurssi2.-4.12. Myös toimittajat ja median edustajat tiedustelevat joskus yksityiskohtaisiakin tietoja, mutta pelisäännöt ovat selvät.” Ekmanin mukaan salassapitosäädökset toisaalta myös vaikeuttavat viranomaisten välistä yhteistyötä
Yksityisyyden suojaus ristiriitaista Helsingin VPK:n varapäällikkö, tietoturva-asiantuntija Perttu Halonen muistuttaa, että myös oman organisaation työntekijöiden terveystietoja tulee säilyttää lukituissa tiloissa, johon on pääsy vain nimetyillä henkilöllä. Oksanen ei usko, että aiemmin mediassakin esiin nousseet ongelmat olisivat enää mahdollisia. Myöskään oman henkilöstön sairauspoissaolotodistuksia ei ole syytä jättää pöydille lojumaan.” Aina tietoturvan ja yksityisyyden suojan välinen suhde ei ole yksiselitteinen. Lisäksi yritykset eivät usein halua imagosyistä rikostiedon valuvan oman talon ulkopuolelle.” Oksanen kaipaisikin poliisin ja yritysten väliseen tietoturvallisuusyhteistyöhön yhtenäistä yrityskohtaista kohdekorttia. ”Työtehtäviin liittyvät tiedot eivät kuulu ulkopuolisille. • Noutaessaan tavaraa paloasemalle • Vieraillessaan lastentarhassa tai koulussa • Sopimuspalokunnan paraatissa • Varainhankinnan tehtävissä tai elokuvan kuvaustehtävissä emerco_ilmoitus_pelastustieto_2014.indd 1 27.5.2014 18.15 osa-alueet liittyvät yleensä siihen, kun vartijoiden toimenpiteiden kohteeksi joutuneiden henkilöiden yksityisyyttä suojataan, sekä myös vartijoiden yksityisyyttä suojataan. Kun radiota kuunnellaan, sammutusauton ikkunat on muistettava pitää kiinni, tai vaihtoehtoisesti kuskilla on hyvä olla korvanappi.” Asiakastietojen pysyttävä salassa Securitas Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Mikkonen korostaa, että vartiointiliikkeitten toiminnan tietoturvallisuusriskejä arvioitaessa tärkeintä on varmistaa asiakastietojen pysyminen vain sallittujen tahojen tiedossa. Kuitenkin, kun hän käy naapurihuoneessa lainaamassa vaikkapa kynää, kollega voi vahingossa nähdä asioita, joita hän ei saisi nähdä.” ”Tietoturvavaikeudet liittyvät usein myös siihen, että esimerkiksi suuri osa verkkorikosten uhreista ei tiedä joutuneensa rikoksen uhriksi. ”Hälytyskeskukset ja vartijat käyttävät luottamuksellista tietoa. Suhtaudumme vakavasti salassapitoon ja tietoturvaan. Poliisi kouluttaa tietoturvaa Myös poliisille on kriittisen tärkeää ylläpitää korkeatasoista tietoturvaa. ”Laissa yksityisistä turvallisuuspalveluista yksityisyyden suojan merkitys korostuu siinä, että vartijoiden laatimien tapahtumailmoituksien ja niissä ilmoitettujen kohdehenkilötietojen on pysyttävä salaisina”, Mikkonen toteaa. ”Kun joku jättää sähköpostiohjelmansa ja työhuoneensa oven auki, hän ei välttämättä ajattele, että se on turvallisuusuhka. ”Moni on samassa työpaikassa vuosikymmeniä, ja sinä aikana kertyy valtavasti tietoa esimerkiksi kehityskeskusteluista. Varmistamme koulutuksella, asennekasvatuksella ja valvonnalla, että tietoturvaohjeitamme ja tietoturvapolitiikkaamme noudatetaan mahdollisimman hyvin.” Mikkosen mukaan yksityisyyden suojaamisen tärkeimmät + Emerco Oy Oppiminen pelastaa ihmishenkiä emerco.fi I info@emerco.fi I p. ”Kun poliisi tekee työtä yritysten ja muiden organisaatioiden kanssa, ja varsinkin kun poliisi tutkii tapahtumia, tieto on lähes aina salassa pidettävää. ”Samanlaista ristiriitaa on onnettomuuskohteista Prontoon kirjattavien tietojen suhteen. ”Poliisi myös ennaltaehkäisee, torjuu ja tutkii tietoturvaja tietoverkkorikoksia sekä tutkii monenlaisia digitaalisia aineistoja. ”Esimerkiksi kuntotestaajilla on hyvä olla useamman vuoden ajalta salassa pidettäviä mittaustietoja hälytysosastolla työskentelevien soveltuvuudesta pelastustoimintaan. ”Kun oma työntekijämme ja hänen omaisensa joutuvat pelastustai hoitotoimien kohteeksi, heidän tietosuojastaan huolehtiminen vaatii kyvykkyyttä omalta organisaatioltamme. Näin poliisin tietorikostutkijat saisivat nopeasti käsityksen kohteen todellisesta tilanteesta samalla ajatusmallilla kuin pelastuslaitos saa etukäteen tietoa riskikohteista.” ”Kun joku jättää sähköpostiohjelmansa ja työhuoneensa oven auki, hän ei välttämättä ajattele, että se on turvallisuusuhka.” 46. Omien työntekijöiden yksityisyyttä on suojeltava samalla tavalla kuin kaikkien muidenkin potilaittemme yksityisyyttä”, Hakala muistuttaa. 050 – 441 77 61 Pelastustoimelle suunnattuja ammattipätevyyskoulutuksiamme: • Maastossa ajaminen raskaalla ajoneuvolla • Hälytysajo raskaalla ajoneuvolla • Raskaan liikenteen ennakoiva ajo • Kuorman varmistaminen ja ajoneuvotekniikka • Kappaletavaranosturin turvallinen käyttö Tiesithän, että paloauton kuljettaja tarvitsee ammattipätevyyden syyskuusta 2014 alkaen. Lisäksi poliisi jakaa tietoa, kuten ohjeita ja neuvoja erilaisille turvallisuusvastaaville.” Pekka Oksasen mukaan poliisilla on tällä hetkellä tarkka kontrolli yksityisyyden suojaan. ”Siinä olisi kuvattuna yrityksen tietoja tietoturvajärjestelmä, ylläpitoja etäyhteysjärjestelyt, operaattorija muut tärkeät tiedot. Toisaalta tämä on riski testattujen yksityisyyden suojalle”, Halonen mainitsee esimerkin. Samaan aikaan on tarve kehittää pelastustoimea ja ehkäistä onnettomuuksia, ja toisaalta onnettomuudesta kärsineillä on oikeus yksityisyyteensä.” Vaitiolovelvollisuus on koetuksella Palomestari Taisto Hakala tähdentää, että henkilökunnan vaitiolovelvollisuutta koetellaan erityisesti silloin, kun omalle työtoverille sattuu jotakin. Yhä useammin salassa pidettävä tieto on myös digitaalisessa muodossa”, Poliisiammattikorkeakoulun opettaja Juha-Pekka Oksanen kertoo. ”Satsaamme tietoturvakoulutukseen jo poliisiopintojen alusta saakka.” ”Ihmiset ovat nykyään myös yhä valveutuneempia ja vaativat poliisiltakin läpinäkyvyyttä ja vastuullista toimintaa.” Kansalaistenkin syytä varautua Pekka Oksanen korostaa myös ihmisten omien toimintamallien merkitystä tietoturvallisessa toiminnassa
Turvallisuusalan messut tarjoaa tietoa, järjestelmiä ja laitteita yritysten, yhteisöjen ja laitosten turvallisuudesta vastaaville sekä paloja pelastustoimessa työskenteleville. Katso lisää: Samanaikaisesti: • Tarjolla yli 1000 yrityksen tuotteita ja palveluita kaikille toimialoille • Messuilta neuvot ja ratkaisut yli tuhannelta alan ammattilaiselta: Kilpailukyvyn parantamiseen Tuotannon tehostamiseen Riskien minimointiin Oman osaamisen kehittämiseen Verkottumiseen muiden ammattilaisten kanssa Tietoturvallisuuden parantamiseen MESSUJEN PÄÄTUOTERYHMÄT: • Paloja pelastustoimi • Paloturvallisuustekniikka • Työturvallisuus • Ensihoito/-vaste • Turvatekniikka • Kulunvalvontaja turvajärjestelmät Tavataan Jyväskylän Paviljongissa 3.-5.9.2014 www.jklturvallisuusmessut.fi 47. PALO-, PELASTUSJA TURVALLISUUSSEKÄ TYÖTURVALLISUUSALAN AMMATTIMESSUT 3.-5.9.2014 VARAA AIKA KALENTERIISI NYT! Me odotamme Sinua
”Esimerkiksi verkkorikolliset onnistuvat huijaamaan yritysten tietolaitteiden ja verkon käyttäjiä eri tavoin. Toiminta kadonneiden laitteiden kohdalla. ”Huijaukset toteutetaan esimerkiksi täydellisellä suomen kielellä, niissä kopioidaan lähes täydellisesti yksi yhteen yritysten kotisivuja, ja huijari esimerkiksi lähettää sähköpostia ’luotettavana kollegana’, vaikka on oikeasti kollegaksi naamioitunut verkkorikollinen.” ”Käyttäjät putoavat suoraan sudenkuoppiin”, Karinen harmittelee. 48. Kansantajuiset ja hyvät tietoturvaohjeet henkilöstölle. Henkilöstön riittävä tietoturvakoulutus. Huijaukset ovat usein jo niin ammattimaisesti ja laadukkaasti toteutettuja, ettei kokenutkaan käyttäjä aina osaa epäillä huijausta”, Ilari Karinen kertoo. Huijaukset ovat ketjutettuja Ilari Karinen haluaa avata tarkemmin sitä, mitä hän tarkoittaa käyttäjien toiminnan ymmärtämisellä. ”Järjestelmällinen pohjatyö vähentää vahinkoja.” Neljä asiaa ensin kuntoon Ilari Karinen nostaa esiin neljä ensin kuntoon laitettavaa asiaa: Verkon ja laitteiden käyttäjien toiminnan ymmärtäminen. Se liittyy siihen, että moni tietoturvaongelma johtuu käyttäjien toimista. Se johtaa lähes täydellisesti kopioiduille ’pankin sivuille’. Jos oikeasti käy niin huonosti, että riski toteutuu, miten vahingot voi minimoida. Hän sanoo, että esimerkiksi verkkopankkihuijauksissa käyttäjä saa tyypillisesti sähköpostin, jossa kerrotaan, että käyttäjän pankkitunnukset ovat vaarantuneet ja käyttäjää pyydetään varmentamaan henkilöllisyytensä ja tunnuksensa painamalla annettua linkkiä. ”Jos oikeasti haluaa rajoittaa vahingot minimiin, on huolehdittava siitä, että ensin moni muu asia on kunnossa”, Karinen aloittaa. Hän kertoo, että tietoriskien vahinkojen minimoiminen on asia, johon liittyy paljon erilaisia asioita. Kun työntekijä painaa linkkiä, huijaTeksti Paula Koskivirta Rajoita tietovuotojen vahingot minimiin Tietoturvariski voi toteutua yhtä hyvin pelastuslaitoksella, yrityksessä kuin missä tahansa muussakin organisaatiossa. S aan Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen tietoturva-asiantuntijan Ilari Karisen kiinni puhelimitse. Huijaustapoja on ällistyttävän paljon, ja huijaukset ovat mitä ovelampia. Käyttäjistä johtuva ongelma on myös se, että he kadottavat läppäreitään, älypuhelimiaan ja tablettejaan
Hän ostaa hiljaisuudessa uuden laitteen tilalle ja jatkaa kuin katoamista ei olisi tapahtunut”, Karinen selvittää. Sivuston avaamisen yhteydessä ne nuuskivat tietokoneen ja nettiselaimen tiedot ja lähettävät sen jälkeen juuri sopivan haittaohjelman käyttäjän tietokoneelle. Kun huijari on ujuttanut haittaohjelman työntekijän kotikoneelle, huijari saa tietokoneen haltuunsa. ”Huijaukset ovat usein erittäin monimutkaisia ja ammattimaisesti rakennettuja ketjuja. Eikä henkilöstö ole saanut edes tarpeeksi tietoturvakoulutusta.” Suorituskykyisimmät ja erittäin lujarakenteiset Toughpad-tietokoneet taskuun, kannettavaksi tai ajoneuvoon telakoitavaksi. ”Samankaltainen kaava pätee yritysvakoiluun.” Viesti ”luotettavalta” työtoverilta ”Ensin huijari lähestyy työntekijää hänen kotisähköpostinsa kautta. ”Yleensä pieleen menee esimerkiksi se, että henkilöstölle laaditut tietoturvaohjeet ja niiden hyvä jalkauttaminen joka ikisen työntekijän tietoon on hoidettu puutteellisesti. ”Toki käyttäjät hukkaavat myös yrityksen omistamia laitteita.” ”Samalla, kun käyttäjä kadottaa laitteen, hän kadottaa kaikki laitteessa olevat tiedot, myös esimerkiksi asiakastiedot. 09 521 5400 myynti@kaukomarkkinat.com www.toughbook.fi Läpimurto liikuteltavuuteen 49. Teknisesti ne on toteutettu korkeatasoisesti.” Työntekijät siirtävät vakoiluohjelmat yritykseen Karisen mukaan toinen käyttäjistä johtuva ongelma ovat käyttäjien eksyminen esimerkiksi sosiaalisen median kautta murretuille sivustoille. ”Kun käyttäjä kadottaan esimerkiksi oman laitteensa, hän ei kerro katoamisesta työnantajalle, vaikka on tallentanut omaan henkilökohtaiseen laitteeseensa myös yrityksen tietoja. ”Verkkorikolliset käyttävät haittaohjelmien tartuttamiseen hyvin kehittyneitä levitysjärjestelmiä. Kollega avaa sähköpostin, koska se tulee hänen ’luotettavalta kollegaltaan’.” ”Näin hyökkääjä saa käyttöönsä yrityksen verkossa toimivan sähköpostiosoitteen, eikä kukaan edelleenkään epäile mitään. Sen jälkeen hän lähettää työntekijän kotikoneelta työntekijän kollegalle yrityksen sisäverkkoon sähköpostia työntekijän nimissä. Huijari haalii tietoa yrityksen eri työntekijöiltä ’kaikkien tuntemana luotettavana kollegana’ ja usein hän myös siirtää yrityksen verkkoon haittaohjelman, joka tekee juuri sitä, mitä ohjelma on ohjelmoitu tekemään.” Karinen kertoo, että tämän kaltaiset esimerkit ovat vaarallisimpia tietoturvariskejä, vaikka sitä ei edelleenkään ymmärretä. ”Eräässäkin tapauksessa käyttäjä kytki oman muistitikkunsa yrityksen tietokoneeseen, ja muistitikussa ollut haittaohjelma levisi yrityksen verkkolevyjärjestelmän kautta useisiin muihinkin yritysten tietokoneisiin.” Kappas, löysin älykännykän! Käyttäjistä johtuva ongelma on myös, että käyttäjät kadottavat läppäreitään, älypuhelimiaan ja tablettejaan. Laitteen löytäjä voi olla onnen poika.” Mikä oikeasti voi mennä pieleen. ri kaappaa työntekijän pankkitunnukset”, Ilari Karinen yksinkertaistaa. Kun käyttäjä kytkee laitteen seuraavaksi yrityksen sisäverkkoon, tietoturvariski toteutuu”, Karinen varoittaa. ”Jos organisaatio tekee tietoturvan riskikartoitusta ja miettii, mikä voi mennä pieleen, pitää oikeasti miettiä, mikä oikeasti voi mennä pieleen”, Karinen kärjistää. Panimmillaan käyttäjä ei edes huomaa haittaohjelman tarttumista. 7ja 10-tuumaiset Windows 8 -tabletit. Kaukomarkkinat Oy Puh
Hakkereilla on myös tapana kerskua eri foorumeilla.” ”Vahingot olisivat huomattavasti pienemmät, jos organisaatio kertoisi heti avoimesti, että on joutunut verkkohyökkäyksen kohteeksi ja asia on tutkinnassa”, Karinen alleviivaa. Yrityksen pitää varmistaa, että kaikki laitteet, jotka tietoa käsittelevät, keräävät lokitietoja: mitä tapahtui, mihin kellonaikaan”, Karinen neuvoo. Lisäosista erittäin suosittuja ovat Adoben Flash ja Oraclen Java. ”On muutamia perusasioita, jotka yritysten pitää tietää, jotta jälkivahingot pysyvät minimissä.” Ensimmäinen on organisaation tietoturvakulttuuri. ”Onko organisaatiossa selkeät ohjeet, millaisia liitetiedostoja yrityksessä saa avata. Salakirjoitus eli kryptaus kannattaa ottaa käyttöön. ”Sen jälkeen ammattilaiset selvittävät työntekijältä, mitä hän teki, missä surffasi ja mitä tapahtui. ”Tapahtumat on kirjattava huolella. Vahinko on jo tapahtunut, ja esimerkiksi haittaohjelma jatkaa leviämistään yrityksen verkossa. Niitä ovat esimerkiksi .exe-päätteiset tiedostot.” ”Onko annettu ohjeet, miten pitää toimia, jos saa tämän tyyppisen tiedoston. ”Tietoliikenne on salattava”, hän korostaa ja muistuttaa, että kaikki älylaitteet tarjoavat hyviä salausratkaisuja. ”Kun tapausta tutkitaan, äärimmäisen tärkeätä tietoa antavat erilaiset lokit. Jos käyttäjällä on vaikkapa päivittämätön Java tai Flash, se on iso tietoturvariski”, Karinen havainnollistaa. Jos esimerkiksi verkkorikollinen vie organisaatiosta yrityssalaisuuksia, asiakastietoja, hälytystietoja tai vaikkapa ensihoitotietoja, ja organisaatio on hiljaa asiasta, se voi johtaa tuhoon. Samoin on kirjattava, mitä tapahtumasta opittiin, ettei ainakaan sama toistu”, Ilari Karinen opastaa. On muitakin asioita, jotka on varmistettava. Tapaus on kartoitettava”, Karinen selvittää. Ammattilainen tulee tarkistamaan asian. Onko sallittua avata esimerkiksi suoritettavia tiedostoja. On tapauksia, joissa verkkorikollinen on myöhemmin kiristänyt rahaa: maksa tai paljastan, mitä on tapahtunut. Pystytään päättelemään, mitä oikeasti tapahtui ja mikä oli tietoturva-aukko, jota kautta verkkorikollinen pääsi yrityksen sisäverkkoon.” ”Tietoturva-aukko tukitaan viipymättä ja vahingot rajataan”, Ilari Karinen jatkaa. ”Iso virhe on, jos työntekijä esimerkiksi vetää nopeasti vain töpselin seinästä ja toivoo, ettei kukaan tiedä. Tyhmiä kysymyksiä ja ilmoituksia ei ole. Töpselin irti vetämisellä työntekijä tuhoaa ensimmäiset todisteet tapahtuneesta”, Karinen korostaa. Tiedonkulun on oltava kristallinkirkas kaikille”, Karinen painottaa. Laaja yhteistyöverkostomme Suomessa ja ulkomailla auttaa. ”Paras lopputulos vaatii, että tiedottaminen on avointa. Se tarttui tietokoneeseen nettiselailun aikana. ”Onko esimerkiksi huomioitu nettiselainten lisäosien tietoturvariskit. ”Yrityksen on tiedettävä, mitä selainlaajennuksia henkilöstö käyttää, jotta laajennuksia voi pitää ajan tasalla!” Karinen sanoo, että tärkeää on myös suojata tiedonsiirtoyhteydet. Sen on siis oltava avoin. Jos tietoa siirretään yrityksen verkon ja älylaitteen välillä, on käytettävä suojattuja yhteyksiä. ”Myös Kyberturvallisuuskeskus antaa erilaista apua: muun muassa teknistä apua, ajantasaista tietoa uhkista ja ohjelmistoriskeistä. Ohjelma salakirjoitti kaikki tietokoneen tiedot ja vaati lakifirmalta lunnaita niiden avaamisesta. Vain kone irti tietoverkosta Kone pitää kuitenkin irrottaa mahdollisimman nopeasti yrityksen tietoverkosta. Harvoin ongelma rajoittuu vain Suomeen, sillä netti ei tunne karttaan piirrettyjä rajoja.” ”Tietoturvariskin toteutuessa tiedonkulun on oltava kristallinkirkas kaikille työntekijöille”, Kyberturvallisuuskeskuksen tietoturvaasiantuntija Ilari Karinen painottaa. Onko painotettu, milloin on syytä epäillä jotakin olevan pielessä?” ”Millaisilla sivustoilla henkilöstö saa surffailla työnantajan laitteilla. ”Työntekijän pitää tietää menetelmät ja väylät, miten hän kertoo asioista eteenpäin. ”Äskettäin esimerkiksi yhdysvaltalainen lakifirma menetti kaikki sähköiset arkistonsa kiristyshaittaohjelmalle. ”Fyysiset laitteet on suojattava salakirjoituksella ja suojakoodilla. ”Lokien pohjalta tiedetään, että tuohon-jatuohon-aikaan alkoi tällainen-ja-tällainen tapahtumaketju. Tapaus opettaa – älä päädy kiristyksen kohteeksi Kun tilanne on rajattu, on aika järjestää lessons learned eli mitä tapahtumasta opittiin. Yksikään internetiä hyödyntävä yritys ei ole immuuni tietoriskeille.” ”Avoin tietoturvakulttuuri on avainasemassa”, Ilari Karinen painottaa. Koska ne ovat suosittuja, ne ovat suosittuja myös verkkorikollisten kiikareissa. Työntekijöiden pitää todella tietää, miten eri tilanteissa pitää toimia myös silloin, kun tietoriski on toteutunut. Saako työntekijä käyttää omia laitteitaan yrityksen verkossa ja yrityksen tietojen tallentamiseen?” ”Millaisia tietoja työntekijät ylipäätään saavat käsitellä?” ”Onko yrityksessä mietitty, mitkä ovat yrityksen kriittisiä järjestelmiä ja miten ne on suojattu?” Ongelma: päivittämättömät selainlaajennukset Ilari Karinen muistuttaa, että iso osa tietoturvaongelmista juontaa siitä, että organisaatiot käyttävät vanhentuneita ohjelmistoja ja laitteistoja. Lakifirma maksoi lunnaat, mutta tietoja ei palautettu”, Karinen kertoo. 50. Vaikka joku purkaisi laitteen atomeiksi, vahvaa salausta käyttävän laitteen tietoja ei pystytä nykymenetelmin palauttamaan ilman oikeaa salasanaa.” Työntekijöiden pitää todella tietää Ilari Karinen haluaa nostaa esiin yhden kaikkein tärkeimmistä asioista: onko tiedotus henkilöstölle kunnossa
Muitakin salausohjelmistoja toki on, esimerkiksi Wicker. Nolo juttu. M ikko Hyppönen selittää, miksi kännykkäpuhelu on yhtä helposti salakuunneltavissa kuin lankapuhelukin: ”Puhelu menee salattuna signaalina kännykästä vain tukiasemaan asti. Mutta eikö esimerkiksi Suomen perustuslaki takaa kansalaisten puhelusalaisuuden. Takaako perustuslaki puhelusalaisuuden. Mutta se on äärimmäisen helppokäyttöinen, kun se on kerran asennettu.” Silent Circle on maksullinen ohjelma, mutta ei kovin kallis. Angela Merkelin kännykkää kuunneltiin yhdeksän vuotta. 51. Yhden vuoden lisenssi maksaa alle sata euroa. Sen takaa löytyy salauksen asiantuntija ja tuotekehittäjä Phil Zimmermann. Muun muassa on käynyt ilmi, että brittivakoojat ovat murtautuneet belgialaisen matkapuhelinoperaattorin verkkoon. ”Jos kaikki maapallon tietokoneet pantaisiin purkamaan yhtä viestiä, ja kun kaikki vaihtoehdot olisi kokeiltu, aurinkokin ehtisi sammua! Ehkä itse viestilläkään ei enää siinä vaiheessa olisi niin suurta väliä!” Hyppönen tuumaa. Salakuuntelun kerrotaan päättyneen vasta viikkoa ennen Barack Obaman Saksan vierailua vuonna 2011. Skypekin käytti vahvaa salausta aikaisemin, mutta neljä vuotta sitten salauksen tasoa huononnettiin yhdysvaltalaisten tahojen vaatimuksesta – sekin tiedetään”, Mikko Hyppönen muistuttaa. Se soveltuu soittamiseen, tekstiviestien lähettämiseen, sekä videopuhelujen välittämiseen. ”Tämä Silent Circle löytyy ainakin Iphonelle ja Androidille. Julkisuuteen vuodetuista Yhdysvaltain tiedustelupalvelun asiakirjoista on käynyt ilmi, että Merkeliä kuunnellut salakuuntelukeskus sijaitsi Yhdysvaltain suurlähetystössä Berliinin sydämessä, aivan Brandenburgin portin vieressä. On tiedossa, että kansainvälisillä tiedusteluorganisaatioilla on pääsy ainakin joihinkin näistä – joko kansallisista tai kansainvälisistä – linjoista.” ”Kännykkäpuhelun kuuntelu ei näin ollen ole yhtään sen vaikeampaa kuin lankapuhelujenkaan kuuntelu”, Hyppönen tähdentää. Vastaavia salakuuntelukeskuksia kerrotaan olevan yli 80 ympäri maailmaa. Niinpä. Hyppösen suositus: salausapplikaatio ”Itse käytän älypuhelimissa applikaatiota, joka salaa puhelut. Siitä se jatkaa matkaansa kuin ihan mikä tahansa muukin puhelu, tavallisia lankalinjoja pitkin. Hyppönen kertoo, että vuoden aikana on tullut paljon lisää tietoa kännykkäverkkoihin murtautumisista. Yhdysvaltain presidentin kanslia kieltäytyi kommentoimasta saksalaislehtien väitteitä. Kännykkäpuhelun salakuuntelu on kuitenkin tehokkaasti estettävissä. Toisin kuin luullaan, kännykkäpuheluita voi salakuunnella siinä missä muitakin puheluita. Salakuunteluhan ei silloin tapahdu Suomessa.” Tähän voisi lisätä, että jos jokin rikollinen taho salakuuntelee puheluita, sitä kuuntelijaa eivät minkään maan lait kiinnosta pätkääkään. ”Itse käytän tuotetta nimeltä Silent Circle eli ’Hiljainen Ympyrä’. Vahva salaus ei avaudu nykykeinoilla Mikko Hyppönen kertoo, että PGP-salausjärjestelmä käyttää vahvaa AES-salausta tarpeeksi pitkällä salausavaimella. Niin takaa, mutta Hyppönen kertoo asian arkisemman puolen: ”Täytyy muistaa se, että kun esimerkiksi jokin vieras valtio seuraa jonkun suomalaisen puhelua muualla kuin Suomessa, niin siellä Suomen lait eivät päde. Saksa lienee Yhdysvaltain merkittävin liittolainen Euroopassa, mutta silti piti salakuunnella liittokansleri Angela Merkelin kännykkäpuhelut. Teksti Lauri Kotilainen Viime aikojen kenties tunnetuin kännykkäpuheluiden salakuunteluskandaali lienee Saksan liittokanslerin Angela Merkelin tapaus. Sanotaan, että jos Zimmermaniin ei voi salausasioissa luottaa, niin ei sitten keneenkään”, Hyppönen sanoo. Se tarkoittaa, ettemme oikeastaan soita perinteistä puhelua lainkaan, vaan teknisessä mielessä ikään kuin soittaisimme esimerkiksi Skypellä”, Hyppönen vertaa. Kaiken varalta… Tietoturva-asiantuntija Mikko Hyppönen: Näin estät kännykkäsi salakuuntelun Tutkimuspäällikkö Mikko Hyppönen F-Secure Oy:stä viittaa erittäin moniin viime aikoina paljastuneisiin matkapuhelinten salakuuntelutapauksiin. Ehkä Silent Circle on kuitenkin niistä tunnetuin”, Mikko Hyppönen sanoo. Vasta kolme vuotta myöhemmin hänet valittiin liittokansleriksi. ”Kännykkäpuhelun salakuuntelu ei ole yhtään sen vaikeampaa kuin lankapuhelujenkaan kuuntelu”, Mikko Hyppönen muistuttaa. Väitetään, että Yhdysvaltain tiedustelupalvelun NSA:n johtaja Keith Alexander sai kuunteluvaltuudet itseltään Yhdysvaltain presidentiltä Barack Obamalta vuonna 2010. ”On saatavana softaa, jota pidetään eritäin luotettavana. ”Zimmermanin kehittämä salausjärjestelmä on PGP. Saksalaiset lehdet Bild am Sonntag ja Der Spiegel kertoivat lähteisiinsä viitaten, että Angela Merkelin salakuuntelu alkoi jo vuona 2002, kun hän oli vielä oppositiojohtaja. Näyttää siltä, että Merkelin kännykkäpuheluita on järjestelmällisesti salakuunneltu vuosikausia. Salaus tosin vaatii, että yhteyden molemmissa päissä on se sama softa eli applikaatio
”Eristäminen pitää tehdä riittävän laajalta alueelta, mieluummin liikaa kuin liian vähän”, Mäkelä neuvoo. ”Varsinkin, jos olosuhteet rikospaikalla ovat jostakin syystä muuttumassa, on hyvä ottaa valokuvia tai videoita, tehdä kaaviokuvia sekä tehdä havaintoja poikkeuksellisista henkilöistä tai muista poikkeamista”, Mäkelä neuvoo. Pauli Mäkelän mielestä onnet52. ”Tarvittaessa tilan käyttäjille pitää selittää ja perustella eristämisen syy ja merkitys. ”Jos murtopaikalla oleva vastuuhenkilö ei tiedä tai muista mitään poliisin tutkinnallisista menetelmistä, hänen pitää ainakin huolehtia siitä, että rikoksen kohteeksi joutunut tila välittömästi eristetään siten, etteivät fyysiset todisteet häviä, mene pilalle tai menetä todistusarvoaan.” Eristäminen omalla vastuulla Eristäminen on murron kohteeksi joutuneen organisaation omalla vastuulla. Joissakin tilanteissa on järkevää asettaa tilaan vartiointi, jotta varmistetaan eristämisen pitävyys.” Minimoi liikkuminen Jos koko tilaa ei voida eristää esimerkiksi toiminnallisista syistä, pitää Mäkelän mukaan tutkia, voiko ainakin kriittisimmän osan eristää siten, että kohteen toiminta voi jatkua. ”Kaikki silminnäkijähavainnot kannattaa kirjoittaa muistiin ja lisäksi muistaa, etteivät silminnäkiPoliisi haluaa käyttökelpoisia todisteita, vartiointiliikkeet havainnoivat ja ehkäisevät lisävahinkoja Kun murto tapahtuu, ihmiset saavat kolahduksen turvallisuuden tunteeseensa. T aktista rikostutkintaa ja kuulustelua opettava Poliisiammattikorkeakoulun opettaja, ylikomisario Pauli Mäkelä korostaa rikospaikan eristämisen merkitystä. Myös rikospaikalla ennen poliisin tuloa olleiden ihmisten havainnot ovat tärkeitä. Murto sotkee arkea monin tavoin. ”Sähköinen rikosilmoitus soveltuu hyvin pieniin rikostapauksiin. Vähänkin merkittävämmissä rikostapauksissa kannattaa rikosilmoitus tehdä henkilökohtaisesti”, Mäkelä opastaa. ”Tuolloin kulku pitää järjestää mahdollisimman kaukana alueista, joissa voi olla todisteita. Kaikki ylimääräinen liikkuminen pitää minimoida.” Poliisi etsii todisteita Rikospaikkatutkinnassa poliisi hakee sormenjälkiä, jalkineiden jälkiä, vääntöja muotojälkiä, erilaisia kuituja ja dna-jälkiä. Ne ovat: mitä, missä, milloin, kuka, miten, millä, miksi. Poliisilla ja vartiointiliikkeillä on omat keinonsa auttaa rikoksen kohdetta selvittämään, mitä on tapahtunut ja miten toiminta saadaan taas normaaliksi. Jos tapahtuu murto jät saa käydä havainnoista keskinäistä keskustelua, koska muuten havaintoihin liittyvät muistikuvat alkavat sotkeutua keskenään ja värittyä käyttökelvottomiksi.” Tee myös rikosilmoitus Rikoksesta tulee tehdä myös rikosilmoitus. Poliisilla on muistisääntö siitä, mihin kysymyksiin rikosilmoituksessa tulisi vastata
Lisäksi he varoittavat muita tapahtumasta ja pyrkivät rajoittamaan vahinkojen laajenemisen. Tärkeää havainnoida ja dokumentoida Murroissa vartijoiden tekemät havainnot ja dokumentointi ovat tärkeitä. Kaikki vastaanottamamme datatieto on tutkijoiden käytettävissä myöhemmin. Lisäksi hälytysajoihin lähtevien vartijoiden olisi hyvä tehdä satunnaisia käyntejä myös sellaisissa kohteissa, jotka ovat vain hälytysvalvonnan piirissä. ”Millään järjestelyllä ei voida täysin estää vahinkoja, onnettomuuksia ja rikoksia”, toteaa Securitas Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Mikkonen. ”Vahinkojen tallentaminen kuvatai videotallenteeksi on nykyään helppoa. Hälytystilanteen hoitamisesta tulisi tehokkaampaa.” ”Satunnaiskierroksilla vartijat tekevät huomioita kaikista olennaisista muutoksista ja poikkeamista kohteessa.” Jälkivahingot muistettava Vartijat pyrkivät myös mahdollisuuksien mukaan pelastamaan ihmisiä ja omaisuutta sekä antamaan hätäensiapua. ”Ennaltaehkäisy on kuitenkin halvinta vahinkojen torjuntaa. Vartijat myös opastajina Jos tapahtuu isompi rikostai onnettomuus, vartijat opastavat paikalla olevia pois vaara-alueelta ja viranomaiset paikalle. ”Piirivartijat oppivat nopeasti kohteensa. Sovimmekin asiakkaan kanssa, miten erilaisten tapauksien jälkitoiminnassa toimimme”, Mikkonen kertoo. tomuusja palotilanteissa poliisin ja pelastuslaitoksen välinen yhteistyö toimii hyvin. Vartijat tekevät kohteissa havaintoja kaikista olennaisista poikkeamista. Hänen mukaansa mukaan moni asiakas myös haluaa, että vartiointiyritykset valmistelevat asiakkaan puolesta rikosepäilytapauksissa kuvatallenteet ja rikosilmoitukset. ”Kentällä toimivat vartijat ottavat tekijän mahdollisesti myös kiinni, jos se on mahdollista. ”Vartijat tekevät havaintoja vartiointikierroksillaan ja myös etäpalveluna paikallisista valvomoista tai suuremmista palvelukeskuksista. Haaste kuitenkin on, ettei vartijalla ole aina varmaa tietoa, mikä häntä kohteessa odottaa”, Mikkonen selostaa. Näin hekin oppisivat tuntemaan kohdetta. Käytämme eristämisessä tilapäisvälineitä tai tilaamme esimerkiksi lasija lukkoliikkeen paikalle”, Jarmo Mikkonen selvittää. Erityisen tyytyväinen poliisi on siihen, että pelastusväki tekee omaa havainnointiaan kohteesta ja ympäristöstä, ottaa paljon valokuvia ja antaa ne myös poliisin käyttöön. Vartiointiasioiden tulee olla kunnossa jo ennen kuin jotain tapahtuu.” Teksti Timo Lahtinen 53. ”Talvella rikottu ovi tai ikkuna voi vähäpätöiseltä tuntuvassa murrossa aiheuttaa jäätymisvahinkoja, joiden korjauskustannukset ovat suurempia kuin pelkkä uusi ikkuna. Lueta älypuhelimellasi alla oleva QR-koodi ja totea kuinka kätevästi ja helposti turvaohjeen voi välittää. Vartiointi on ennaltaehkäisyä Vartiointiliikkeitten tehtävä on lisätä asiakkaan turvallisuutta ja luoda valmiudet reagoida vahinkoihin, onnettomuuksiin ja rikoksiin. Vartioinnissa se on tyypillisesti sitä, että vartiointi näkyy, vartioinnista tiedotetaan ja vartioinnin avulla luodaan valmiusjärjestelmä, jonka avulla murtoihin voi reagoida tehokkaalla tavalla.” Vartijat tekevät havaintoja Mikkonen kertoo, että vartijat havaitsevat kohdekäynneillään usein vahinkoja, onnettomuuksia ja rikosepäilyjä aiheuttavia poikkeamia. Viime kädessä se todetaan vasta oikeudessa”, Mikkonen muistuttaa. Notecrow on uusi mobiilikäytettävä viestitaulupalvelu, jolla voi täydentää tiloihin ja tapahtumiin liittyvää (turvallisuus)viestintää vaikka havainnollisilla video-ohjeilla. Rikospaikkatutkinnassa poliisi hakee sormenjälkiä, jalkineiden jälkiä, vääntöja muotojälkiä, erilaisia kuituja ja dna-jälkiä. ”Turvallisuus on ennen kaikkea kulttuuria ja varautumista. On selvää, ettei vartijan ole aina helppoa arvioida, onko jossakin tilanteessa tapahtunut rikos. ”Vartijat toteuttavat myös alueen tai tilan kulkuväylien vartioinnin ja liikenteen ohjauksen, jos erikseen niin on sovittu. Palvelukeskuksista tehdään esimerkiksi kuvavalvontaa, kulunvalvonnan etäohjauksia ja puhelinpalvelua.” Kun murtohälytys tulee, vartiointiliike ilmoittaa tapahtumasta tarvittaessa hätäkeskukseen ja asiakkaan yhteyshenkilölle. Kohteen tuntemiseen panostettava Mikkonen antaa neuvon, jonka mukaan asiakkaiden kannattaa arvioida, miten hyvin vartijat oikeasti tuntevat kohteet. ”Olemme sopineet joidenkin asiakkaittemme kanssa, että määritellyn toimistoajan ulkopuolella vartijat selvittävät, onko kohteessa tavatuilla ihmisillä oikeus olla kohteessa”, Mikkonen lisää
”Tilanne on nähty mieluummin niin, että vahinkosaneeraajille tulee enemmän töitä, kun pelastuslaitos tekee alkutoimet onnistuneesti. Sellainen olisi myös kalliimpaa.” Teksti Esa Aalto Kuva Minna Kamotskin Ensitoimien jälkeenkin tulipaloja vesivahinkoja voidaan torjua Laki ei estä auktorisoidun laitoksen työtä Palomestari Arto Lappi pitää välttämättömänä, että haja-asutusalueilla pelastusviranomainen voi auttaa ensitoimia pidemmälle jälkivahinkojen torjunnassa. Se pitää tehdä tiettäväksi myös omistajalle. Auktorisoitu pelastuslaitos tai VPK voi tehdä myös laskutettavaa jälkivahinkojen torjuntaa tulipaloja vesivahinko-onnettomuuksissa, koska pelastuslaki ei anna tästä yksiselitteistä toimintaohjetta. Tärkeintä on esimerkiksi veden estäminen valumasta alas rakenteissa”, Arto Lappi sanoo. ”Kohteen omistaja tilaa sen jälkeen paikalle vahinkosaneeraajan.” Yhteistyö toimii ”Onnettomuuskohteessa on tärkeää, että irtainta omaisuutta ei pelastustöiden yhteydessä hävitetä tai siirretä mihinkään. Mitään tutkinnan kannalta tärkeää tietoa ei saa tuhota, kuten esimerkiksi keittiön koneita tai jopa astiakaapin sisältöä.” Arto Lapin oman kokemuksen mukaan yhteistyö jälkivahinkotorjuntaa tekevien yritysten kanssa on toiminut hyvin. Vakuutusyhtiön edustaja tulee nopeasti mukaan tilanteeseen. Näin kuitenkin edelleen monet pelastuslaitokset tekevät. Uutta lakia voitaisiin tulkita niin, että auktorisoinnin piiriin kuuluva pelastuslaitos ei voisi enää tehdä laskutettavaa jälkivahinkojen torjuntaa. ”Liian veden käyttämistä pitäisi välttää. ”Kun suuremmat vahingot on hoidettu, kohde siirtyy kiinteistön omistajan vastuulle. Se helpottaa veden suuntaamista oikeaan paikkaan.” Alipaineistus on myös työturvallisuutta Palokohteen, kuten esimerkiksi kerrostalohuoneiston nopea alipaineistaminen on välttämätöntä, jotta tilasta saadaan savu johdettua pois ja näin vältytään myös raskaimmilta jälkivahinkojen torjuntatöiltä. ”Turhat viiveet voivat tuoda myös lisäkustannuksia.” Hän ei ole kuitenkaan kuullut tällaisesta eripurasta. Kolmisen vuotta sitten voimaan tulleessa pelastuslaissa määritellään pelastusviranomaisen työ päättyneeksi, kun onnettomuuspaikka on savuton ja vedetön. Vastuu kohteesta siirtyy tänä päivänä useimmiten kirjallisesti, tarkoitukseen soveltuva lomake täytettynä.” ”Pelastuslaitos voi tässä yhteydessä myös kertoa omistajalle jatkosta ja millaisia vaihtoehtoja on olemassa.” ”Jälkivahinkotorjunnassa ei mitään saa esimerkiksi purkaa ilman poliisin lupaa. ”Sammutusveden myötä hankaluutena on sen kulkeutuminen palokaasujen yhteydessä höyrystyneenä. Se ei esimerkiksi silloin ole helposti vältettävissä, jos kyse on ihmishengistä.” ”Huono näkyvyys johtaa myös siihen, että vesisuihkulla on kokeiltava eri suuntiin palokaasujen lämpötilaa. Ensitoimenpiteiden teko on aina tärkeää ja niitä pitää aloittaa jo sammutustyön yhteydessä. ” ”Tuotantovälineiden vaurioitumisen estäminen on myös välttämätöntä. Käytössä ovat esimeriksi korroosion suoja-aineet, mutta elektroniikkalaitteiden saneeraus on erikoisliikkeiden työmaata.” Arto Lappi sanoo, että monia vahinkosaneerausyrityksiä on arveluttanut pelastuslaitosten tekemä jälkivahinkojen torjunta, mutta hän myös huomauttaa, että haja-asutusalueilla saneerausliikkeitä ei ole samalla tavalla saatavilla kuin taajamissa. Jos pelastuslaitos tai esimerkiksi tehtävään erikoistunut sopimuspalokunta on auktorisoitu, se voi tehdä pidemmälle jälkivahinkojen torjuntaa. ”Usein olemme auttamassa järjestämään siivousta, väliaikaista asuntoa tai muuta väistötilaa sekä olemme yhteydessä muihin tarvittaviin toimijoihin. 54. Jälkivahinkojen torjunnan asiantuntija palomestari Arto Lappi PohjoisSavon pelastuslaitokselta sanoo, että pelastuslaitokset ovat monin paikoin jatkaneet entiseen tapaan työtä. ”Näin esimerkiksi vahinkosaneerausliike pääsee nopeammin tekemään työtään.” ”Jos kohteen omistaja haluaa, myös pelastusviranomainen voi jatkaa välttämättömien toimien jälkeen jälkivahinkojen torjuntaa, esimerkiksi rakentamalla tukia kantaviin rakenteisiin, poistamalla märkiä eristeitä tai levyttämällä ikkunoita.” Tärkeää onnettomuuskohteessa on pyrkiä minimoimaan keskeytykset asumisessa tai tuotannossa. Se voi levitä pahoin ja tarttua myös noen mukana pintoihin.” Lappi korostaa myös palomiesten sammutustekniikan merkitystä vahinkojen estämisessä. Pelastusviranomaisten tärkein tehtävä on kuitenkin hoitaa akuutit toimenpiteet ja estää lisävahinkojen syntyminen. Sen jälkeen riittää jälkivahinkojen torjunta eikä tarvitse alkaa purkaa vanhaa ja rakentaa uutta. Tosin lämpökamera on tullut tässä hyväksi avuksi. Siitä syntyy laskutettavaa työtä. Alipaineistaminen parantaa Arto Lapin mukaan myös työskentelyolosuhteita palotilassa
Jo nyt Pelastustiedon Facebook-sivuilla on huimasti seuraajia. Nyt kannattaa tutustua uudistuvaan lehteen! Tilaa tutustumishintaan 34 €/vuosikerta! Voit tilata soittamalla numeroon 0303 9778 tai meilaamalla: tilaukset@pelastustieto.fi Koskee vain uusia tilauksia. Uudistus alkaa messulehdestämme, joka ilmestyy 100-sivuisena tuhtina luku pakettina 27.8. Pelastustieto alkaa näkyä paremmin myös netissä. Tilaus jatkuu ensimmäisen jakson jälkeen normaalina kestotilauksena.. Pelastustiedon videoita voi nytkin katsella Youtubessa. Suositun hälytysilmoitus-juttusarjan tekijä Marko Partanen on ansiokkaasti niitä sinne tehnyt. Jutut rytmitetään uudella tavalla ja lehteen tulee myös uusia palstoja. Uudet tuulet puhaltavat elokuussa! Pelastustieto toivottaa kaikille lukijoilleen hyvää kesää! Kuva: Kimmo Kaisto PELASTUSTIETO UUDISTUU Uudistamme lehden ulkoasua ja raikastamme sisältöä
Käräjäoikeus pidensi 22. (Kuva Esa Aalto) Kannonkosken tuhotyö poiki lisää rikosepäilyjä Keski-Suomen käräjäoikeus on pidentänyt syytteen nostamisen määräaikaa Kannonkosken tuhotöistä epäillyn miehen osalta. Yleensä tällaisissakin kohteissa siitä vastaava taho löytyy.” Heleniuksen mukaan yhteistyö viranomaisten kanssa aikaansaa parhaan lopputuloksen vahinkokohteissa. Mies on ollut tutkintavankina maaliskuusta asti ja syytteet olisi pitänyt nostaa toukokuun loppuun mennessä. ”Turhaan viranomainen varoo, että suora tilaus johtaisi maksusitoumukseen. Öljyvahingoissa pelastuslaitoskin voi olla pitkään paikalla, kun taas esimerkiksi asuntopaloissa yritys tulee paikalle myöhemmin, jolloin palomiehet ovat jo poistuneet paikalta. 39-vuotias epäilty on toiminut sivutoimisen palomiehenä ja sairaankuljettajana useilla eri paikkakunnilla. Myös kalustoa erilaisiin tilanteisiin löytyy. Tulipalotai vesivahinkokohteessa voi olla pelastustyöt käynnissä, kun vahinkosaneerausliikkeen edustajat tulevat paikalle. ”Vahinkotyypeistä riippuen toiminta etenee eri tavalla. Lassila & Tikanoja avasi Vantaalla tänä vuonna uuden vahinkosaneerauskeskuksen, johon voidaan aikaisempaa järjestelmällisemmin varastoida vahinkotilanteessa tuhoutunutta omaisuutta. Poliisin mukaan epäiltyjen tuhotöiden määrä on nyt noin kymmenen, kun niitä oli maaliskuussa viisi. Jälkivahinkojen torjunta vaatii järeää kalustoa, jotta tarvit taviin toimenpiteisiin päästään heti käsiksi. toukokuuta määräaikaa elokuun loppuun asti, sillä esitutkinnan aikana on ilmennyt uusia rikosepäilyjä. Lassila & Tikankojan vahinkopäivystysyksikkö on jatkuvassa valmiudessa. Kohteen saneerauksessa riittää kuitenkin työmaata vahinkosaneeraajille. ”Jos kohde on laaja, eikä ole turvallisuusriskiä, voidaan olla yhtä aikaa paikalla”, sanoo yksikönpäällikkö Timo Helenius Lassila & Tikanojalta. ”Siellä pitää onnettomuuspaikan ylle saada suojaa ja kuivureita käyttöön.” Lassila & Tikanojalla on koko maassa 27 toimipistettä, joista pohjoisimmat ovat Kuusamossa ja Kemissä. Aiemmin poliisi on kertonut epäilevänsä miestä muun muassa kunnantalon ja hoitokodin tuhotöistä Kannonkoskella. Kosteuden aiheuttamat vauriot ja nokilaskeuman leviäminen kiinteistössä on syytä saada rajattua mahdollisimman pian.” Timo Heleniuksen mielestä haja-asutusalueilla voi olla järkevää, että pelastuslaitos tekee pidemmälle menevää jälkivahinkojen torjuntaa, koska vahinkoVaurioiden nopea rajaus auttaa saneerausyrityksen edustajia voidaan joutua odottamaan pidempään. 56. Kokonaisuuden kannalta voi hänen mukaansa olla myös järkevää, että ensitoimia jatketaan pidemmälle, jotta vahingot ovat pienemmät. Uuden välineistön myötä tärveltynyttä omaisuutta voidaan entistä paremmin myös puhdistaa ja palauttaa ennalleen. Helenius pitäisi suotavana, että etenkin yhteiskunnallisissa kohteissa pelastusviranomainen voisi hälyttää yrityksen paikalle, jos katsoo sen aiheelliseksi. ”Mitä nopeammin kohteen vaurioiden rajaus ja ensitoimet käynnistyvät, sitä paremmin ja edullisemmin kohde saadaan kuntoon
Tiivis kangas on sekoitus polyesteria (65%) ja puuvillaa (35%). Tiivis kangas suojaa lähes sataprosenttisesti auringon alfaja betasäteilyltä. UV-suoja. Fjällrävenin kehittämällä ympäristöystävällisellä vahakyllästeellä voit itse parantaa kankaan hylkivyyttä ja pitää huolta G-1000®-vaatteistasi. Kyllästetty kangas suojaa hyvin purevalta tuulelta.. Hyttystiivis. Tuulenpitävä. Tiivis G-1000®-kudos suojaa myös ärsyttäviltä hyttysten pistoilta, joten G-1000®-vaatteita kannattaa käyttää sekä metsissä että tuntureilla. Vaikka kangas kastuisikin, se kuivuu nopeasti. Kovaksi kehrätyt kuidut tekevät G-1000®-kankaasta lähes täysin tuulenpitävän. Fenix Outdoor Finland Oy • (09) 877 1133 • www.fjallraven.fi VAATEKLASSIKKO jo vuodesta 1969 G-1000® on Fjällrävenin vaateklassikko. G-1000®-kangas kestää erinomaisesti kulutusta. Se on yli kolme kertaa kestävämpää kuin farkkukangas. Kestävä. Sen ansiosta tuote on tuulenpitävä ja kestää hyvin kulutusta. Kestävä kangas päästää kehon kosteuden ulos hyvin ja sopii erinomaisesti aktiiviseen ulkoilmaelämään. G-1000®-tuotteemme löydät Trekking-tuotesarjasta. Vettä hylkivä. Kyllästämällä siitä tulee myös vettä hylkivä ja kipinänkestävä. Greenland-vaha. Greenland Wax -kyllästäminen tekee G-1000®-vaatteista erittäin vastustuskykyisiä sadetta ja kosteutta vastaan
Mieheltä takavarikoitujen lintujen munien arvo oli noin 780000 euroa. Pakastimessa oli lisäksi 200 pakastettua eläintä, enimmäkseen lintuja. Vaasan Tulli perusti esitutkintaryhmän, ja Pohjanmaalla asuvan suomalaisen kotiin ja liiketiloihin tehtiin kotietsintä. Vaasan Tullille selvisi pian, että suomalainen mies oli kerännyt jo vuosia rauhoitettujen lintujen munia. Ympäristöministeriö asetti korvaushinnaksi miehelle noin 100000 euroa. Tulli takavarikoi peräti 9000–10000 tyhjennettyä linnunmunaa ja noin 70 täytettyä lintua. Tapaus on ehkä Suomen kansainvälisesti tunnetuin ympäristörikos, joka tunnetaan nimellä Case Birdie. Miksi niiden tutkiminen on haastavaa. Mistä ympäristörikoksissa oikein on kyse. Seuraavaksi Uudellemaalle Vuonna 2012 Case Birdie sai jatkoa. Asiointi liittyi linnunmunien siirtelyyn Ruotsin ja Suomen välillä. V aasan Tullin rikostorjuntaryhmä sai vuoden 2011 lokakuussa Ruotsin poliisilta tiedustelutietoa. Muna edustaa 400 vuotta sitten Madagaskarissa sukupuuttoon kuollutta elefanttilintulajia, ja munien vienti Madagaskarin rajojen ulkopuolelle on maan lakien mukaan ankarasti kielletty. Muunkinlaisia esimerkkejä on. Eräs ruotsalainen oli asioinut erään suomalaisen Pohjanmaalla asuvan miehen kanssa. Lintujen munia oli kerätty Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Islannissa, Virossa ja USA:ssa. Yksi takavarikoiduista munista oli Aepyornis Maximus -linnun muna, joka oli alun perin hankittu Madagaskarista. Miksi ne ovat entistä useammin rajat ylittävää kansainvälistä rikollisuutta. 58. Teksti Paula Koskivirta Kuvat Niina Viitala ja Tulli Case Birdiesta Afrikkaan päätyvään elektroniikkaromuun Ympäristörikokset kansainvälistyvät Ympäristörikoksissa kiinnijäämisen riski on pieni, ja rikoksen motiivi on lähes aina raha. Ruotsin poliisi oli saanut munien siirrosta tietoa jo pari vuotta aiemmin Iso-Britannian poliisilta. Case Birdie on vain yksi esimerkki siitä, miten kansainväliset ympäristörikolliset toimivat: heillä on keskinäisiä yhteyksiä ja laajaa yhteistoimintaa. Mies tyhjensi munista sisällön, joka vaihteli alkiosta jo pidemmälle kehittyneisiin poikasiin. Tulli takavarikoi Uudellamaalla asuvalta mieheltä 700 linnunmunaa ja joitakin täytettyjä lintuja. Suomen Vaasan Tullissa tapaus alkoi hämmästyttää yhä enemmän
harvinaisten eläinten ja eläinlajien laiton keräily ja maastavienti ja maahantuonti. Helsingin Sanomat kirjoitti helmikuussa 2013, että Perhossa paljastunut laiton susijahti on vain jäävuoren huippu, sillä salametsästys on yleistä ympäri Suomea. maatalouden lietteet ja niiden käsittely, . Taustalla oli rikosepäily: yritys olisi laiminlyönyt ympäristövelvollisuuksiaan monin tavoin. Jäte on kultaa Jäte on kultaa, on tunnettu iskulause, joka pätee erityisesti Italiaan. Väkivallalla rikolliset yrittävät peittää toimintaansa. maa-ainesten luvaton otto ja läjitys, . rakennusja purkujätteen laiton hävittäminen, . Moni nimittääkin Suomea susivihan maaksi. suurpetojen metsästysrikokset, . Suomi – susivihan maa Ympäristörikoksia ovat myös metsästykseen liittyvät salakaadot. Vuonna 2013 hovioikeus tuomitsi A.Lokapojat Oy:n johtajat neljäksi vuodeksi vankilaan törkeästä ympäristön turmelemisesta ja kahdesta törkeästä petoksesta. Ruralia-instituutin mukaan susien salakaadoista 90 prosenttia ei tule poliisin tietoon, sillä suurpetojen salakaatajia tukee seudun yhteisö. Virolaiset havaitsivat öljypäästön Elokuussa vuonna 2012 Viron rajaviranomaisen valvontakone havaitsi SLAR-tutkallaan öljypäästön Suomenlahdella ja ilmoitti asiasta Suomen viranomaisille. Salametsästäjät ovat yrittäneet tappaa ainakin kymmenen sutta viimeisen vuoden aikana. Miten laajalle rikollinen ongelmajätebisnes on Suomessa levinnyt. Pesun yhteydessä mineraalipohjaista voiteluöljyä pääsi mereen. Suomen Rajavartiolaitos kävi ottamassa päästöstä vesinäytteet ja kuvasi päästön videotallenteelle. Poliisin tietoon tulleista ympäristörikoksista vain noin kolmannes selvitetään. Yritys laski asumisjätevesiä eli ulostetta ja virtsaa sisältäviä jätevesiä sadevesiviemäreihin ja toimitti rasvajätteitä muualle kuin laillisiin jätteenkäsittelypisteisiin. Toinen kysymys on, ovatko susien taljat . Siellä järjestäytynyt rikollisuus on jo päässyt onnistuneesti ja laajasti soluttautumaan ongelmajätebisnekseen ja sen dumppaukseen. Samalla Rajavartiolaitos teki Ruotsin merenkulkuviranomaisille pyynnön tarkastaa alus, kun se saapuisi maan satamaan. sähköja elektroniikkalaiteromun laittomat kuljetukset, . A.Lokapojat Oy on tunnetuin esimerkki. Rajavartiolaitos määräsi alukselle öljynpäästömaksun, ja vasta kun se oli maksettu, alus sai luvan jatkaa matkaa Ruotsiin. Savukaasut saastuttivat ympäristöä Kolmannessa tapauksessa suomalaisen yhtiön lämpökeskus ja pellettitehdas päästivät ilmaan vaarallisia savukaasuja. Heitä ei ilmianneta, jos itsekin pitää susia ongelmana”, kertoo ympäristöpolitiikan professori Pertti Rannikko Helsingin Sanomien artikkelissa. ongelmajätteiden epäasiallinen varastointi ja käsittely, . Yli kymmenen muutakin ihmistä sai tuomion jutun yhteydessä. Tässä kansainvälisessä ympäristörikoksessa saasteet levisivät ilmaa pitkin Suomen rajojen ulkopuolelle. Nyt, keväällä 2014, Perhon susijahti on siirtynyt syyttäjälle, joka pohtii, onko susien tappamisessa tapahtunut ympäristörikos. Savon Sanomat kirjoitti maaliskuussa 2013, miten salametsästäjät ovat yrittäneet tappaa susia, sillä kuolleista susista oli löytynyt vanhoja hauleja. Selvisi, että päästö oli lähtöisin Kotkasta Ruotsiin matkalla olleesta öljytankkerista, ja aluksen lippuvaltio oli Norja. Ympäristö alkoi pilaantua, ja ihmisille tulla terveyshaittoja. Dumppauksen taustalla on usein järjestäytynyt rikollisuus, joka käyttää rikosprosesseissa todistajia ja muita asianosaisia vastaan laittomia vaikuttamisen keinoja, kuten väkivaltaa ja sillä uhkaamista. Mikä alus päästön oli tehnyt. ”Salametsästäjät voivat olla tuttuja tai sukulaisia. Näin he välttävät jätteiden käsittelystä aiheutuvat kulut ja saavat siitä kilpailuetua. Tuomitut joutuvat maksamaan valtiolle yli miljoona euroa rikoshyötyä ja eri tahoille vahingonkorvauksia 270000 euroa. Asia eteni käräjäoikeuteen. roskaamisen ja jätehuollon laiminlyönnit, . Tämänkin kansainvälisen ympäristörikoksen vaikutukset ulottuvat eri valtioiden alueille. Esimerkiksi dumppauksessa ongelmajäte upotetaan maaperään ja peitetään maa-aineksella. Syyttäjä valitti käräjäoikeuden tuomiosta hovioikeuteen, joka langetti yritykselle maksettavaksi rikoksesta ja laiminlyönneistä yhteensä yli 260 000 euron korvaukset. Kun Ruotsissa ja Suomessa tehdyt tutkimukset valmistuivat, selvisi, että aluksen miehistö oli tehnyt merellä säiliöiden pesua. Tulli löysi ällistyttävän määrän rauhoitettujen lintujen munia ja täytettyjä rauhoitettuja lintuja Case Birdiessa. 59. laittomat autopurkaamot ja romunkerääjät, . Ympäristörikosten uhkia Poliisi tekee teknistä tutkintaa maanottoalueella. pohjaja pintavesialueilla tapahtuva epäasiallinen toiminta, . Dumppaus tarkoittaa, että rikolliset upottavat maaperään ongelmajätettä ja peittävät sen maa-aineksella
”Laittomat jätekuljetukset, uhanalaisten eliöiden laiton kauppa ja hävittäminen, laittomat päästöt ilmaan ja vesistöön ovat kansainvälisiä ongelmia.” ”Ympäristörikosten sivutuotteena ympäristö pilaantuu”, Hankilanoja korostaa. Ympäristörikoksia selvitettäessä joudutaan usein ottamaan näytteitä, tekemään kairauksia, koneellista kaivuuta, teknistä tutkintaa, valvontaa ja laboratoriotestejä. ”Jos rikostutkinta laahaa vuosia perässä esimerkiksi läjitysja dumppaustyyppisissä ympäristörikoksissa, rikolliset ennättävät käyttää saamansa rikoshyödyn ennen kuin tutkinta vasta alkaa. Vuonna 2012 Suomessa kirjattiin rikoslain 48 luvussa säädettyjä ympäristörikoksia 444 kappaletta, mutta se on vain pieni osa todellisten ympäristörikosten lukumäärästä. Suomen kansallinen ympäristöseurantaryhmä on asiantuntijaryhmä, johon kuuluu edustajia poliisista, Tullista, Rajavartiolaitoksesta, syyttäjänvirastosta ja ympäristöviranomaisista. Ympäristörikokset kansainvälistyvät Vuoden 2013 lopulla Suomen kansallinen ympäristörikosseurantaryhmä julkaisi raportin Ympäristörikoskatsaus vuodesta 2012. Lisäksi ympäristön valvontanäytteenotoissa ollaan siirtymässä itsevalvontaan, mikä ei tuo ympäristörikosten torjuntaan minkäänlaista lisäarvoa rikoksen paljastumiseen ja rikollisen kiinnijäämiseen liittyen. Useat edellä mainituista tapauksista on otettu suoraan katsauksesta. Kunnallispoliitikko päättää rikosilmoituksesta Outo lainsäädäntö: 60. kansainvälistä bisnestä. Siihen ei ole valmista vastausta. Sen mukaan esimerkiksi kunnissa tekniset ja ympäristölautakunnat päättävät usein, saako kunnan valvova työntekijä tai ELY-keskus tehdä rikosilmoituksen kunnan puolesta. Miksi. ”Ympäristörikollisuus on piilorikollisuutta, jonka katsotaan kuuluvan talousrikollisuuteen”, korostaa ympäristörikosseurantaryhmän puheenjohtaja, poliisiylitarkastaja Arto Hankilanoja Poliisihallituksesta. Mikäli kynnys ylittyy, poliisi käynnistää esitutkinnan”, muistuttaa poliisiylitarkastaja Arto Hankilanoja. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kunnissa lautakuntien kunnallispoliitikot – siis ihmiset, jotka ovat päivätyössä vaikkapa päiSuomen esitutkintaviranomaisten kirjaamat rikoslain luvun 48 mukaiset ympäristörikokset 2010–2012 väkodissa – päättävät rikosilmoitusten tekemisestä jopa ilman minkäänlaista ympäristökoulutusta. Sen jälkeen poliisi arvioi, onko syytä epäillä rikosta. Suomessa poliisille ilmoitetaan vähän ympäristörikoksia verrattuna muihin Pohjoismaihin. Ympäristörikoskatsaus vuodelta 2012 nostaa esiin myös, että jotkin suuret suomalaiset kunnat käyttävät vuodessa vain satoja, korkeintaan muutaman tuhat euroa ympäristörikosten selvittämiseen. Rikoshyötyä ei saada enää kerättyä pois”, Arto Hankilanoja toteaa. Miksi ympäristörikokset on alistettu kunnallispoliitikoille. Tiedetään, että susiturkkeja ja turkiksia myydään maailmalla kalliilla, mutta viedäänkö Suomesta taljoja maailman huutokauppoihin. Ryhmä julkaisee ympäristörikoskatsausta vuosittain. Ongelma juontaa osittain Suomen lainsäädäntöön. ”Jos yritys jättää väliin esimerkiksi ympäristönsuojeluinvestoinnit ja jätteen käsittelyn, siitä tulee laitonta rikoshyötyä, mikä vääristää myös yritysten välistä tervettä kilpailua.” Elektroniikkaa Suomesta Afrikkaan Ennen vuotta 2011 Suomessa ei havaittu laittomia sähköja elektroniikkaromun siirtymisiä maasta toiseen. Miten kummassa isot kunnat selviävät urakasta parilla satasella. Rikoslain ympäristörikokset 2010 2011 2012 Ympäristön turmeleminen 181 177 164 Törkeä ympäristön turmeleminen 7 8 Ympäristörikkomus 210 207 235 Tuottamuksellinen ympäristön turmeleminen 6 7 4 Luonnonsuojelurikos 59 41 36 Rakennussuojelurikos 4 2 5 Yhteensä 467 444 444 Case Birdien kotietsinnässä löytyneitä eläimiä. Vuonna 2012 tilanne oli jo toinen. ”Tulli havaitsi useampia tapauksia, joissa käytettyä elektroniikkaa ja kylmälaitteita kuljetettiin Suomesta Afrikan maihin”, Arto Hankilanoja toteaa. Salakaatoihin liittyvät myös karhujen ja porojen luvattomat kaadot. Katsaus on julkaistu myös Interpolin nettisivuilla. Ympäristörikokset ovatkin vuosi vuodelta kansainvälisempää bisnestä. Muiden rikosten osalta näin ei ole! ”Toisaalta, kuka vain tavallinen kansalainen voi tehdä rikosilmoituksen poliisille. Sivun vasemmalla puolella näkyy kartta, joka havainnollistaa ympäristörikosten kansainvälisyyttä. Kolmanneksi kuntien ympäristövalvojia on jäämässä eläkkeelle, eikä heidän tilalleen juurikaan rekrytoida uutta väkeä
Koulutus räätälöidään aina organisaation tarpeisiin”, painottaa toimitusjohtaja Jani Pihl Lis Group Oy:stä. Koulutuksen lähtökohta on lakien, asetusten ja standardien vaatimusten mukainen toiminta. He saavat Ympäristöturvallisuuskortin kautta osaamista käytännön ohjeita ja malleja, miten turvallisuushavaintoja voi tehdä esimerkiksi jätteiden ja kemikaalien hallinnasta. Koulutus laajeni merkittävästi Jani Pihlin mukaan alunperin ympäristöturvallisuuskorttikoulutus oli tarkoitus rakentaa vain Suomen laajuiseksi yhtenäiseksi tavaksi perehdyttää työntekijöitä ympäristövastuuseen, mutta vuonna 2012 korttikoulutus levisi jo Venäjälle, Viroon ja Latviaan. Suomalaisen iLOQ Avaimen kopiointisuojaus ei perustu patentin voimassaoloaikaan, vaan vahvaan elektroniseen salaukseen, aivan kuten kulunvalvontatunnisteissa. Yhtiön alaisuudessa toimii ympäristöturvallisuuskorttikoulutusta antava Symke eli Suomen ympäristöturvallisuuden kehittämiskeskus. ”Koulutus lähtee siitä, että työntekijät oppivat tunnistamaan työtehtävissään esiintyvät ympäristön vaaratekijät. ”Suomesta saadut tulokset olivat niin hyviä”, Pihl toteaa. ”Koulutuksesta saatava hyöty on kokonaisturvallisuuden kehittyminen ja ympäristöriskien pienentyminen. Esimerkiksi valtakunnallisessa ympäristöturvallisuuskorttikoulutuksessa yritysten henkilöstöä opetetaan ymmärtämään ympäristövastuullinen toiminta ja oikea asenne. Suojaus ei perustu patenttiin, vaan elektroniseen salaukseen. Pääsyoikeudet ohjelmoidaan digitaalisesti salattuina avaimen mikrosiruun. Paras tapa suojautua ympäristörikoksia vastaan on henkilöstön koulutus. www.iLOQ.com Koska näistä avaimista päättyy suojaus. ”Tavoite on kouluttaa miljoona ihmistä vuoteen 2023 mennessä.”. Se tarkoittaa myös kustannushyötyjä, maine-etuja, sekä vaatimusten ja lupaehtojen helpompaa täyttämistä”, Pihl kertoo
Teksti Esa Aalto Kuvat: Helpe ry 62. Lisääntyneet ohjeet, määräykset ja ennen kaikkea vastuu saavat ihmiset tarkoin harkitsemaan ryhtymistään näihin hallinnon tehtäviin”, Helsingin Pelastusliiton kurssisihteeri Pekka Tervala lisää. ”Toimihenkilöiden saaminen vapaaehtoisiin tehtäviin, niin taloyhtiöiden hallintoon kuin turvallisuustiimeihin, on niin ikään vaikeutunut vuosi vuodelta. On mallikelpoisia, hyvin hoidettuja ja toimintakuntoisia suojia, Väestönsuoja – turhake vai hyödyke. mutta valitettavasti myös suojia, joissa ei ole huoltotöitä ja tarkastuksia tehty vuosikausiin”, Uudenmaan Pelastusliiton koulutuspäällikkö Aulis Partanen kertoo. Väestösuojan varustaminen Väestönsuojassa tulee olla valmiina suositusten mukainen materiaali, johon kuuluu työkaluja, joilla suoja voidaan laittaa kuntoon sekä hätätilanteessa sieltä ulos murtautumiseen. Lain mukaan väestönsuojia tulee rakentaa uusiin kiinteistöihin ja vanhatkin suojat on pidettävä toimintakuntoisina. Asukkaiden tarvitsemat suojaa ja suojautumista koskevat tiedot hallitus jakaa pelastussuunnitelman avulla. Aikavaatimus edellyttää käytännössä suojan ja sen välineiden hyvän kunnon jatkuvaa ylläpitoa, testaamista ja seurantaa. ”Niin sisällöltään kuin opetusmetodeiltaankin uudistuvalla kurssitarjonnalla pyrimme kasvattamaan mielenkiintoa omatoimisen varautumisen opiskeluun. Niitä asioita on vaikea oppia ilman kurssille osallistumista. ”Omatoimisen varautumisen koulutus Helsingissä on haasteellinen tehtävä, huolimatta nopeasta nykyaikaisesta tiedonvälityksestä. Poikkeukset näihin määräyksiin ovat aina luvanvaraisia. Jonkun talossa olevan täytyy osata johtaa suojan käyttöönottoa ja toimintaa suojautumisen aikana. Nykyaikaiset informaatiokanavat tavoittavat kyllä suuren joukon lukijoita, mutta viestinnän määrä ja ennen kaikkea laatu on johtanut siihen, että vakavampaa ja paneutumista vaativaa tekstiä ei ehditä lukea”, Helsingin Pelastusliiton toiminnanjohtaja Olli-Veikko Kurvinen toteaa. ”T aloyhtiöiden vastuuhenkilöt ovat väestönsuojista kiinnostuneita – pelastuslain mukaan suoja on kyettävä ottamaan käyttöön 72 tunnin sisällä. Kuitenkin väestönsuojan kunnossapito ja käyttökuntoon laittaminen on talossa olevien ihmisten vastuulla. Sitä varten tarvitaan myös etukäteen hankittua tietoa. ”Hyvin erilaisia väestönsuojia tulee vastaan kiertäessäni kouluttamassa väestönsuojan hoitaija pääkaupunkiseudulla. Mielenkiinnon puute ja yleinen asenne väestönsuojien tarpeellisuudesta on havaittu Helsingin ja Uudenmaan pelastusliitoissa. Pelastusliittojen järjestämillä Väestönsuojan hoitajakursseilla osallistujien lukumäärä on jo vuosia ollut laskusuunnassa. Kurssilla keskitytään vielä enemmän käytännön taitoihin, sillä talosuoja tulee tarvittaessa saada kuntoon asukkaiden voimin ja suojan vuositarkistuksetkin on järkevää hoitaa omin voimin”, Helsingin Pelastusliiton koulutuspäällikkö Jaana Kivistö kertoo. Väestönsuojien tarve nykypäivänä herättää keskustelua puolesta ja vastaan. Ammattilaisen vinkki on, että pistäkää homma kuntoon, ei se sen kummempaa ole”, Helsingin pelastuskoulun varautumisen opettaja Tomi Rask sanoo. Kursseihin pyritään saamaan mahdollisimman paljon kohdekohtaista koulutusta sekä viemään koulutusta suoraan taloyhtiöiden omiin tiloihin räätälöityjen kurssien avulla
200 mm pelastusköysi, d=12 mm, 20 m kiintoavainsarja putkipihdit linjapihdit Talon turvallisuushenkilöstön materiaali: ensiside 2 kpl suojakypärä 2 kpl suojalasit 2 kpl suojapuku 2 kpl kumisaappaat 2 paria suojanaamarit 2 kpl huomioliivi 2 kpl talon turvaopas (kirja) ensiapulaukku joditabletit 2 tablettia/ henkilö säteilymittari (yli sadan asukkaan kiinteistöihin) Varautumista, väestönsuojelua ja väestönsuojia koskevaa lainsäädäntöä: > Pelastuslaki 379/2011 > Valtioneuvoston asetus väestönsuojista 408/2011 > Valtioneuvoston asetus väestönsuojan laitteista ja varusteista 409/2011 > Sisäasiainministeriön asetus väestönsuojien teknisistä vaatimuksista ja väestönsuojien laitteiden kunnossapidosta 506/2011 Suomessa on noin 40000 väestönsuojaa, joissa on yli neljä miljoonaa väestönsuojapaikkaa. Uudenmaan Pelastusliitto ry. HELPE:n jäsenistöön kuuluu muun muassa kaupungin 15 sopimuspalokuntaa (VPK), Helsingin Väestönsuojeluyhdistys sekä Helsingin kaupunki. HELPE:n tehtäviin kuuluu myös Helsingin sopimuspalokuntien perusja täydennyskoulutus kaupungin pelastuslaitoksen koulutusja suoritusvaatimusten mukaisesti. Järjestöpuolella toimintamuotoja ovat yleinen palokuntatoiminta sekä palokuntien nais-, nuorisoja veteraanityö. Lisätietoa: www.upl.fi. Suojan materiaalin lisäksi on hankittava turvallisuushenkilöstölle materiaalia, joilla voidaan suojautua ulkona käytäessä sekä suojan toiminnassa. kita 35mm ruuvitaltta ristipääruuvitaltta kirvesmiehen vasara, n. Väestönsuoja lukuina Pelastusalan liitot jakavat tietoa väestönsuojista ja varautumisesta sekä antavat kansalaisille monipuolista turvallisuuskoulutusta. Talon väestönsuojan materiaali: käsivalaisin rautakanki taittopaarit + kantohihnat huopa tai lämpöpeite palosanko sankoruisku tai käsisammutin suojan merkitsemiskilpisarja vedensäilytysaine suojan työkalusarja väestösuojan huoltoja käyttö-opas kemiallisen käymälän tarvitsemat kemikaalit Suojan työkalusarja: pajavasara, 2 kg katkaisutaltta, 300 mm voimaleikkuri, 600 mm veistokirves, n. Lisätietoa: www.helpe.fi. 2 kg, 60 ja 75 mm puukko, n. 0,5 kg nauloja n. 400 mm kenttälapio, n. eli UPL edistää toiminnallaan turvallisuutta normaalija poikkeusoloissa sekä arjen häiriötilanteissa yhdessä jäseninään olevien alueyhdistysten, kuntien, palokuntien, yhteisöjen ja yritysten sekä muiden jäsentensä kanssa. Nykyaikainen väestönsuoja suojaa ammusten, pommien ja niiden sirpaleiden sekä polttotaisteluaineiden vaikutuksilta, rakennussortumilta, radioaktiiviselta säteilyltä, kemiallisilta ja myrkyllisiltä aineilta. 63. Toimintaan kuuluu sopimuspalokuntien koulutus sekä turvallisuuskoulutus niin yksityisille henkilöille, yhteisöille että yrityksille. Nykymuotoisia väestönsuojia on rakennettu Suomeen vuodesta 1958 alkaen. Helsingin Pelastusliitto kouluttaa ja opastaa taloyhtiöiden isännöitsijöitä, hallituksia ja turvallisuushenkilöstöä asuinkiinteistöjen turvallisuusympäristön parantamiseksi. Helsingin Pelastusliitto ry, HELPE, on pelastusalan kattojärjestö Helsingissä toimiville pelastusja väestönsuojelutyön rekisteröidyille yhdistyksille. 500 mm taitettuna sorkkarauta, 600 mm käsisaha, terä 500 mm rautasaha, terä 310 mm rautasahan teriä 5 kpl varalle jakoavain, max. Materiaalit tulee olla asianmukaisesti pakattuina ja osassa tarvikkeista on kestoaika, jonka jälkeen ne tulee uusia
Riskien tunnistaminen ja ennakointi, välineiden oikeaoppinen hallinta, läheltä piti -tilanteista oppiminen, ihmisarvoa kunnioittava käyttäytyminen ja taktisen ajattelun jatkuva kehittäminen minimoivat hankaliin tilanteisiin joutumista ja vähentävät voimankäytön tarvetta”, Huhta listaa. Teksti Timo Lahtinen 64. Miten poliisi ja vartijat hoitavat työturvallisuuttaan. ”Defusingja debriefing -käytännöillä varmistamme, ettei väkivallan, onnettomuuden tai vaikkapa lapsiin liittyvän tilanteen kokeneelle poliisille jää posttraumaattisia stressioireita tai muita käsittelemättömiä tuntemuksia.” Defusing tarkoittaa ryhmäkeskustelua, joka tapahtuu muutaman tunnin – viimeistään kahdeksan tunnin – sisällä kriisitilanteesta. ”Kenttätyötä tekevät poliisit eivät voi työvuoron alussa tietää, minkälaisiin tilanteisiin he vuoronsa aikana joutuvat.” Huhta kertoo, että tilastojen mukaan poliisit kohtaavat vuosittain niin kutsuttua virkamiehen väkivaltaista vastustamista yli 400 kertaa. Yllätys voi johtaa ikäviin seurauksiin.” Suojavälineillä fyysistä suojaa Poliisi käyttää suojaukseensa useita erilaisia suojavälineitä, joilla voi torjua vahinkoja ja loukkaantumisia. Vaarallisempia ovatkin usein tapaukset, joissa vaaraa ei osata odottaa. Kriisit käsitellään heti ja myöhemmin Juha-Matti Huhdan mukaan poliisi panostaa yhä enemmän myös kriisitilanteista johtuvaan jälkihoitoon. ” P oliisin työturvallisuuteen liittyvässä varautumisessa on vaikeaa määritellä sitä, miltä suojaudutaan”, aloittaa Poliisiammattikorkeakoulun voimankäytön ja erityisvalmiuksien opettaja Juha-Matti Huhta. Selvitimme, miten he suojautuvat uhkia vastaan. ”Kun poliisit lähtevät tiettyihin osoitteisiin, he osaavat varautua hankaluuksiin ja pyrkivät ehkäisemään niitä taktisella toiminnalla. Debriefing puolestaan tarkoittaa ryhmäkeskustelua, joka tapahtuu aikaisintaan vuorokauden kuluttua kriisitilanteesta. ”Panostamme erityisesti myös työhönohjaukseen, koulutukseen ja asennekasvatukseen. Poliisilla ja vartijoilla on lukuisia erilaisia tehtäviä, joiden työturvallisuusriskit vaihtelevat merkittävästi
Toiseksi yhä enemmän on häiriintyneitä riehujia ja huumeiden käyttäjiä, joilla aineiden vaikutuksen alaisensa tuntuu joskus olevan jopa yliluonnolliset voimat.” ”Kolmanneksi poliisin toiminta on myös julkisuudessa yhä näkyvämpää, ja yksittäisistä Youtube-pätkistä voi helposti syntyä väärinkäsityksiä tai yksipuolisia mielikuvia.” Vartijoilla ja asiakkailla samankaltaisia uhkia Vartijoiden työturvallisuushaasteet ovat samantapaisia kuin poliisissa. -SOFTWARE SYSTEM Kulmala_BullardECO_PTT_90x270mm_v1_paths.indd 1 22.1.2014 14.16 Poliisille tulee vastaan virkamiehen väkivaltaista vastustamista keskimäärin yli 400 kertaa vuodessa. Vartiointivuoron alussa vartija ei voi tietää, mitä päivän aikana tulee vastaan. Työturvallisuusuhkat lisääntyvät Opettaja Huhdan mukaan poliisin työssä on nähtävissä kolme selvästi voimistuvaa työturvallisuusuhkaa. ”Työturvallisuuden huomioiminen on tärkeää vartijoiden oman turvallisuuden ja asiakkaiden turvallisuuden varmistamisessa”, toteaa Securitas Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Mikkonen. ”Hälytystehtäviä on yhä enemmän. 65. Yhä useammat vartijat osaavat nykyään käyttää defibrillaattoreita
Securitaksen työturvallisuustilasto vuosilta 2011–2013 2011 2012 2013 Voimankäyttötilanteet Poistot ja kiinniotot 33 % 30 % 55 % Sairauspäivät 64 % 26 % 53 % Voimankäyttökoulutukset Koulutukset ja punttisaliharjoittelu 8 % 12 % 4 % Sairauspäivät 5 % 13 % 4 % Liukastumiset, kompastumiset kolhimiset, astumiset "ohi" / teräviin esineisiin 30 % 27 % 18 % Sairauspäivät 24 % 32 % 40 % Portit, ovet, ikkunat, ostoskärryt Litistymiset, ruhjoutumiset, väliin jäämiset 6 % 6 % 3 % Sairauspäivät 5 % 19 % 1 % Kiertoliikkeet Autosta nousut ja autoon laskut, kääntymiset 2 % % 2 % Sairauspäivät 1 % % % Nostot (nostotyöt) 3 % 3 % 4 % Sairauspäivät 1 % 2 % 1 % Putoavat esineet / esineisiin satuttaminen 4 % 3 % 3 % Sairauspäivät 1 % 1 % % Autokolarit työssä 1 % 4 % 3 % Sairauspäivät % 2 % 1 % Vahingot muilla kulkuvälineillä Potkulaudat, polkupyörät 2 % 1 % % Altistukset Kemikaalit, palokaasut 1 % % % Ei tietoa tai muu pieni tapaturma Hylkäykset, ei työliike, ei tietoa 9 % 14 % 8 % Kuvateksti tilastoon: ”Vartijoiden työtapaturmat sattuvat lähes aina asiakkaan kohteissa. Tukipalvelumme ovat henkilöstön käytettävissä kaikessa laajuudessaan.” Avoimuuteen on panostettu Securitas panostaa työturvallisuuden avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen. Vaarallisimpia ovat täysin yllättävät tilanteet. Yhtiö on julkaissut tapaturmatilastoja henkilöstöraporteissaan jo vuosia. Hän sanoo, että vartijatkin joutuvat yhä useammin vaarallisiin ja traumaattisiin tilanteisiin, jolloin jälkihoito on tärkeää. Tukea on annettava. Olemme myös uudistamassa koko työtapaturmaprosessiamme tämän vuoden aikana”, Mikkonen kertoo. ”Työturvallisuudessa voi käydä positiivista kilpailua, josta kaikki hyötyvät”, Mikkonen kiteyttää. ”Seuraamme läheltä piti -tilanteita ja pyrimme ottamaan niistä kaiken mahdollisen opin. 66. ”Pienemmissäkin tapauksissa esimiesten tulee varmistaa alaisten vointi traumaattisen tapahtuman jälkeen. Securitaksen työturvallisuustilasto vuosilta 2011–2013 Ilmiselvissä vaaratilanteissa poliisit osaavat varautua riskeihin jo paikalle tullessaan. ”Esimerkiksi sairaskohtauksissa vartijat voivat joutua käyttämään defibrillaattoreita.” Työturvallisuustavoite: jatkuva parantaminen Securitaksen tavoite työturvallisuudessa on jatkuva parantaminen. Jos vartijan turvallisuus on kohteessa uhattuna, on myös vaara, että muidenkin kohteessa työskentelevien tai muuten olevien ihmisten turvallisuus on uhattuna.” Mikkosen mukaan vartiointihenkilöstö opettelee koulutuksessaan myös ensiaputaitoja ja joskus myös laajempaa ensiapuosaamista
Vähennä taustamelua säätämällä mikrofonin herkkyyttä, käytä isoja näppäimiä vaikka hanskat kädessä ja pidä molemmat kädet vapaana Smart PTT -toiminnolla. Riskiarvion merkitys on erityisen suuri työpisteen ja pelastusryhmän esimiestehtävissä”, Höök korostaa. ”Toiseksi eniten turvallisuuspoikkeamia tapahtuu pelastussukellustyössä. Se sisältää tyypillisesti savusukellusja kemikaalisukellustehtäviä.” ”Kolmantena erityisen vaarallisena työtehtävänä tulivat esiin ensihoitotai ensivastetyöt.” Loukkaantumisilla on syynsä Höökin mukaan pelastustehtävissä työympäristön muutokset eivät aina ole hallittavissa, vaikka hallintaan pyritään. Pelastajille sattuu muita aloja enemmän työtapaturmia. ”Tehtävien aikana tulee tehdä jatkuvaa riskien arviointia ja pyrkiä minimoimaan työympäristöstä ja työtavoista aiheutuvat riskit. Kun on kuultava Uusi, sotilasstandardit täyttävä Savox XG C-C1 on suunniteltu varmistamaan, että kuulet kovassakin melussa. Lisätietoja: savox.com tai sales@savox.com Olisi tärkeä luoda valtakunnallinen läheltä piti -seuranta Pelastajilla muita enemmän työtapaturmia Vuonna 2013 valmistuneen Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijan Juha Höökin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö nostaa pelastustoimen vaarallisimmiksi tehtäviksi sammutustyöt, pelastussukelluksen ja ensihoitotyöt. ”K yselytutkimustulosten pohjalta voin todeta, että pelastustoimessa eniten työturvallisuuspoikkeamia tapahtuu sammutustyötehtävissä, kuten rakennuspaloissa, maastopaloissa ja esimerkiksi autopaloissa”, toteaa opinnäytetyön tehnyt Juha Höök. Teksti Esa Aalto Kuva Lassi Rinne
Tilastoissa ovat mukana kaikki vahingot, joissa vakuutusyhtiö on maksanut hoitokuluja hoitolaitoksille tai muita korvauksia. Juha Höökin mukaan suuri haaste on luoda pe68. Seuraavaksi eniten loukkaantumisia aiheuttavat putoamiset, hyppäämiset, liukastumiset ja kaatumiset. ”Jos lukua vertaa muiden alojen tapaturmataajuuteen, voi todeta, että pelastustoimessa vallitsee ikävän korkea tapaturmataajuus”, Höök toteaa. Kolmanneksi ryhmäksi kipusivat erilaiset väkivaltatilanteet. www.zenitel.com Kun pelastustoimen työturvallisuuspoikkeamia ja vahingoittumistapoja tarkastellaan Tapaturmavakuutuslaitosten Liiton luokittelumallin mukaisesti, voidaan todeta erilaisten liikkuvien aiheuttajien, kuten osumien esineisiin tai törmäämisten ajoneuvoihin olevan yleisimpiä vahingoittumistapoja. Seurantajärjestelmä puuttuu Pelastustoimella ei ole valtakunnallista läheltä piti -tilanteiden seurantajärjestelmää. Ikävän paljon työtapaturmia Vuosina 2005–2010 palomiehille on sattunut Tapaturmavakuutuslaitosten Liiton tilastojen mukaan keskimäärin 588 työpaikkatapaturmaa vuosittain. Vuonna 2010 pelastustoimen tapaturmataajuus oli yhteensä 133 tapaturmaa miljoonaa tehtyä työtuntia kohden. Pelastuslaitoksilla on toki omia seurantajärjestelmiä, mutta niiden toimivuus ja käytännön hyödyntäminen vaihtelevat suuresti alueittain
(Tampereen ammattikorkeakoulu 2013). Työturvallisuusepäkohtien havainnointia voisi merkittävästi tehostaa ja luoda todellinen kuva pelastustoiminnan riskeistä ja luonteesta sekä todellisista poikkeamaja tapaturmataajuuksista.” Lisää aitoa työturvallisuusajattelua Tehokas käytännön työturvallisuustyö perustuu oikeanlaisiin asenteisiin. Paljon on kuitenkin vielä tekemättä.” 48 5.3.2 Työturvallisuuspoikkeamien määrä ”Läheltä piti” -tilanteeseen (työturvallisuuspoikkeama) pelastusalan työtehtävässään vastasi joutuneensa reilusti yli puolet kyselyyn vastanneista (kuvio 6). KUVIO 6. ”Sen etu olisi tiedonkulun tehostaminen koko alalla. Vaaratilanteita on totuttu pitämään työhön kuuluvana itsestäänselvyytenä. ”Esimerkkejä ovat monet lehtiartikkelit alan eri lehdissä, työryhmät, seminaarit ja keskustelut aiheen tiimoilta. Vastaajista 35,4% (n = 57) kertoi joutuneensa ”läheltä piti” –tilanteeseen työssään 2-5 kertaa, 6-10 kertaa 4,5% (n = 12) ja useammin 5% (n = 8). Yhteensä 67,1 % (n = 108) kertoi joutuneensa jonkinlaiseen ”läheltä piti” -tilanteeseen työtehtävissään. lastustoimeen yhtenäinen ja kattava valtakunnallinen poikkeamaraportointijärjestelmä. ”Pelastusala kaipaa läpi organisaation työturvallisuusajattelun ja -kulttuurin muutosta. Työturvallisuuslaki lähtee kuitenkin siitä, että myös vaarallista työtä tulee pystyä tekemään turvallisesti.” Höök toteaa, että pelastusalan työturvallisuudesta on onneksi vähitellen alettu pitää enemmän ääntä. Useammin kuin yhden kerran ”läheltä piti”tilanteeseen oli joutunut yhteensä 47,8 % (n =77) vastaajista. 69. ”Ei kertaakaan” ilmoitti yli vastaajista eli yhteensä 56,5% (n = 91). ”Läheltä piti” -tilanteeseen (työturvallisuuspoikkeama) pelastusalan työtehtävissä joutuneet (kpl, n=161) Pelastusalan työtehtävissä läheltä piti -tilanteeseen vastasi joutuneensa reilusti yli puolet. Lähde: Juha Höökin opinnäytetyö ”Pelastustoimen työturvallisuuden poikkeamaraportointi – Nykytilan kartoitus ja kehittäminen”. Tähän kysymykseen vastasi kaikki 161 kyselyyn vastannutta henkilöä
Keskusrikospoliisi on tutkinut muun muassa rikoskokonaisuutta, jossa rikolliset kaappasivat noin 80 uinuvaa yritystä väärentämällä muutosrekisteröinnin edellyttämät asiakirjat. ”Yritysturvastrategiassa kaupparekisterin luotettavuutta kohennetaan, jotta rikolliset eivät pääse esimerkiksi kaappaamaan uinuvia yrityksiä”, ylitarkastaja Ari Evwaraye sisäministeriöstä sanoo. Rekisterissä on esimerkiksi lukuisia niin kutsuttuja uinuvia eli ei toiminnassa olevia yrityksiä, jotka rikolliset ovat onnistuneet kaappaamaan. ”Yritys voi esimerkiksi aktivoida hälytyspalvelun, joka ilmoittaa, jos joku laittaa vireille muutoksia yrityksen rekisteritietoihin, kuten nimenkirjoitusoikeuteen.” ”Hälytyspalvelua käytetään kuitenkin harmittavan vähän, vaikka sen avulla voisi reagoida nopeasti ongelmiin.” Uinuvia yrityksiä kaapataan Kaupparekisteriin liittyy muitakin vakavia ongelmia. ”Yksilöiviä henkilötietoja portaalissa ei välitetä, koska laki kieltää sen. 70 70. ”S trategia etenee”, aloittaa yritysturvallisuusstrategian toimeenpanon seurannasta vastaava ylitarkastaja Ari Evwaraye sisäministeriöstä. Rikos tulee ilmi usein vasta, kun rikoksen avulla saatu taloudellinen hyöty on jo käytetty tai saatettu viranomaisten ja velkojien ulottumattomiin”, Evwaraye selvittää. Silloin rekisteristä luultavasti poistuisi sellaisia uinuvia yrityksiä, jotka eivät enää kiinnosta omistajiaan.” Tilannekuvaportaali toimii jo Evwarayen mukaan yritysturvallisuusstrategian toimeenpanossa on edetty erityisen hyvin Huoltovarmuuskeskuksen ylläpitämän yritysturvallisuusportaalin kanssa. ”Sen tarkoitus on vaihtaa ajantasaista tietoa viranomaisten ja yritysten välillä valtakunnallisesti. Portaalia on pilotoitu Pirkanmaalla myös päivittäiskäytössä.” Tilannekuvaportaalin kautta rikoksia, niiden tekijöitä ja tekotapoja koskevia tietoja välitetään kauppojen, yksityisen turvallisuusalan ja poliisin välillä Huoltovarmuuskeskuksen ylläpitämän Huovi-portaalin kautta. Mutta sellaista tietoa esimerkiksi välitetään, jos joku vaYritysturvallisuus strategia etenee Suomeen laadittiin pari vuotta sitten sisäministeriön johdolla yritysturvallisuusstrategia. Siihen kirjattiin 28 toimenpidettä, joilla viranomaiset ja yritykset yhdessä parantaisivat yritysten turvallisuutta. ”Uinuvat yritykset ovat rikollisille otollisia kohteita. ”Työn alla on muun muassa kaupparekisterin luotettavuuden kohentaminen. Kaupparekisterin riskit liittyvät erilaisiin paperimuotoisten ilmoitusten ja niiden liitteiden väärentämisen mahdollisuuksiin.” Evwarayen mukaan väärennöksiä voitaisiin vähentää, jos rekisteriin muutoksia haluavan henkilön identiteetti varmennettaisiin esimerkiksi vahvalla sähköisellä tunnisteella, käytännössä siis pankkitunnisteilla. Selvitimme, miten toimenpiteitä on alettu toteuttaa. ”Tämä on myös yksi syy, miksi on esitetty, että yritysten lopettamisen voisi tehdä nykyistä helpommaksi. Lisäksi on pohdittu, että kaupparekisterissä oleville yrityksille asetettaisiin maltillinen vuosimaksu. ”Paperilla tehdyn ilmoituksen oikeellisuuden todistamisessa on se ongelma, että oikeellisuuden voi varmistaa vasta riitatilanteessa, kun sähköisellä varmenteella sen voi tehdä heti.” Evwarayen mukaan kaupparekisterikäytäntö on jo nyt parempi kuin aiemmin. ”Sähköisellä varmistamisella päästäisiin siitä ongelmasta, että rikolliset kaappaavat väärennetyillä asiakirjoilla myös toimiviakin yrityksiä hallintaansa ja tekevät yrityksen nimissä sopimuksia, hankintoja ja ottavat lainaa”, Evwaraye täsmentää
”Strategiassa on mainittu esimerkiksi valtakunnallinen yhdenmukainen kriteeristö, jonka tarkoitus olisi kohentaa yritysten omatoimisia valmiuksia pelastussuunnitelmien tekemiseen. Perinteisesti yritystoiminnan turvallisuus on nähty yritysten omana asiana. Portaalista saatavan tiedon avulla kauppaliikkeet osaavat varautua ennalta koplan mahdolliseen saapumiseen ja osaavat esimerkiksi lisätä ajoissa myyjiä ja vartiointia”, Ari Evwaraye kuvaa. Poliisin osalta käytännöt on uudistettu vuonna 2012. Oikeusministeriö on todennut, että toimenpide ei edellytä lainsäädäntömuutoksia. Oikeusministeriön selvitys asiasta valmistuu tänä keväänä. Kriteeristön oli määrä tukea myös pelastuslaitoksia, jotta nämä voisivat tehdä valvontasuunnittelua yhdenmukaisten riskiarvioiden pohjalta. Laiton uhkaus virallisen syyttäjän alaiseksi rikokseksi. ”Tarkoitus on käynnistää lainvalmistelu, jotta laiton uhkaus saataisiin yleisen syyteoikeuden piiriin”, Evwaraye selvittää. Usein varaskoplilla on selkeät toimintamallit, jotka toistuvat kauppaliikkeistä toiseen. Sisäministeriön ylitarkastaja Ari Evwaraye vastaa. 4. Lisäksi rikosprosessiin osallistuvan työntekijän henkilötietoja haluttaisiin suojata.” Kriteeristö yritysten varautumiseen takkuilee Yritysturvallisuusstrategiassa on myös toiViranomaisten ja elinkeinoelämän yhteinen yritysturvallisuusstrategia edustaa uutta ajattelua. Tuomioistuinlaitoksessa käynnistetään käytäntöjen uudistaminen. Kaupparekisteri, henkilötietojen saantia rajoitetaan. Esitutkintaja julkisuuslainsäädäntö, asianosaisten henkilötunnusten ja kotiosoitteiden saantia rajoitetaan. Se on esimerkiksi jo maamme yleisin naisiin kohdistuva väkivallan muoto. Miten yritysturvallisuusstrategian toimenpiteitä on lähdetty toteuttamaan. Viranomaisilla on ollut vain laillisuusvalvojan ja hälytyspalveluiden tarjoajan rooli. Teksti Matti Valli Malli edustaa uutta ajattelua 2. Yritysturvallisuusstrategiaan on kirjattu 28 toimenpidettä, josta 17 on suoraan sisällytetty sisäisen turvallisuuden ohjelmaan. Osa laajempaa strategiaa Yritysturvallisuusstrategia on niin kutsuttu alaohjelma valtioneuvoston hyväksymälle sisäisen turvallisuuden ohjelmalle. Laiton uhkaus syyteoikeuden piiriin Yritysturvallisuusstrategia puuttuu myös kasvavaan ongelmaan: työssä kohdattuun väkivaltaan. Nyt jokapäiväinen turvallisuus nähdään yhteisenä asiana ja yhteisenä tavoitteena. ”Pohdinnan alla on myös, miten itse työpaikkaa voidaan suojata saman tekijän toistuvasti aiheuttamilta rikoksilta ja häiriöiltä. raskopla on liikkeellä. Lähestymiskielto työpaikoille. 3. 28 toimenpide-ehdotuksen tilanne menpiteitä, jotka eivät toteudu ainakaan tällä hallituskaudella. On ajateltu, että yritysten on itse hoidettava turvallisuusriskinsä. Oikeusministeriön selvitys asiasta valmistuu tänä keväänä. ”Yritysturvallisuusstrategia on viranomaisten ja elinkeinoelämän kumppanuutta”, Evwaraye täsmentää. ”Pelastustoimi kuitenkin totesi, että kriteeristön luomiseen ei tällä hetkellä ole valmiutta”, Ari Evwaraye toteaa. Toteutunut. Opetusvälineet neuvontaan ja valistukseen Kattilapalo > nestekaasutoiminen > 12 V, akulla > kansi > uunipelti > sammutuspeite Liikuteltava ja kustannustehokas Interfire Products Oy www.interfireproducts.com Asemanrinne 11, 08500 Lohja 0440 430 491 71. 1
9. 6. Pienyrittäjien suojaaminen vilpilliseltä ja harhaanjohtavalta markkinoinnilta. Kaupparekisterimerkinnän oikaisu. Toteutunut. Poliisin ja suurimpien kauppakeskusten välisen yhteistyön lisääminen (kattaa Suomen 15 suurinta kauppakeskusta). Mietinnössä on nyt esitetty vaihtoehtoisia menetelmiä. Pelastussuunnittelukriteeristö. Työryhmämietintö on valmistunut. 19. 27. Yrityksiin kohdistuneet suurpalot ja viranomaisyhteistyö. 18. Tilannekuvaportaali Huovin tekniselle alustalle. 25. 17. Yrityksille raportoidaan tietoturvauhkista. Tämän lisäksi selvitetään yrityksiin kohdistuvan rikollisuuden katsaukset kaksi kertaa vuodessa. Yritysuhritutkimus. Startup-yritysten julkisrahoituksen tietoturvallisuuteen liittyvä kannustin. 20. Työssä kohdattu väkivalta (selvitys työturvallisuuslain 10 §:n mukaisen työnantajan arviointija selvitysvelvoitteen toteuttamisesta). Suomen Yrittäjät ja tietosuojavaltuutettu ovat laatineet yhteistyössä ohjeen, joka on julkaistu keväällä 2013. 15. Työja elinkeinoministeriö tarkastelee erilaisia toimeenpanovaihtoehtoja. 22. Ei ole toteutunut. Rekisterin tiedonsaantiin liittyvät kysymykset viedään osaksi Pronto-järjestelmää seuraavan tietojärjestelmän teknisiä määrityksiä. 16. 11. 8. Tutkintayhteistyön kehittäminen on epävarmaa. Bensiinikauppiaat toteuttavat suojausta osana omaa liiketoimintaansa. Työryhmämietinnön mukaan asiaa ei voida vaikeuksitta toteuttaa. Esitutkintaviranomaisten tiedonanto. Toteutettu osana toimenpidettä kohdassa 5 tässä yläpuolella. Yritysrikollisuuteen kohdistuvan tilastointijärjestelmän uusiminen. Ei ole toteutunut. Viety osaksi poliisin uudistuvan VITJA-tietojärjestelmän teknisiä määrityksiä. Päivitetty vuodenvaihteessa 2012/2013. Yritysten tietopääomaan kohdistuneiden rikosten laadun ja määrin säännöllinen selvittäminen. 12. Poistumisharjoitukset kauppakeskuksista. 23. Palvelualojen ammattiliitto PAM ja Kaupan liitto ovat yhteistyössä hoitaneet asiaa osana Opetushallituksen tutkintotoimikuntia. Henkilötietolain mukainen tarkastusoikeus yrityksille. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos on laatinut sakon muuntorangaistuksen osittaisen poistamisen seurantatutkimuksen yhteydessä. Toimeenpantu. Asiaan on odotettavissa lähivuosina EU-tasoista sääntelyä. Kehitys jatkuu. Jatkossa yrityksillä on ehkä mahdollisuus rajata asiointinsa sähköiseksi. Lainsäädäntöä ei voida vaikeuksitta muuttaa. Yritysturvallisuusstrategia on viranomaisten ja elinkeinoelämän kumppanuutta 72. Ei ole yhteistä toimeenpanoa. Tekniset suojautumiskeinot polttoainetta myyvillä asemilla. 5. Toteutetaan osana yritysuhritutkimusta. Sakkopalvelu. Kansallisella lainsäädännöllä asiaan ei toistaiseksi puututa. 14. Kaupparekisterin muutosrekisteröinnin haavoittuvuudet. 13. Oikeusministeriössä selvitetään parhaillaan muuntorangaistukseen ja sen toimeenpanoon liittyvää lainsäädäntökokonaisuutta. 10. Tätä toteutetaan osin osana yritysturvallisuusportaalia sekä erillisillä tiedotteilla. Turvallisuuskoulutuksen lisäysja päivitystarpeet kaupan ja eri palvelualojen peruskoulutuksessa. 7. Kaupparekisterin muutosilmoitusten luokittelu riskiperusteisesti. Sivusto on uudistettu ohjelman mukaisesti, löytyy www.pk-rh.fi 26. Myös pelastuslaitokset ja muut tahot ovat mukana. Toteutuu osana yritysturvallisuusportaalia. Ministeriöiden neuvottelut rahoituksesta ovat käynnistymässä parhaillaan. Toimeenpano on kesken. Säännöllistä toimintaa. Pohjoismainen vertailututkimus myymälävarkauksista. Yritysten omatoiminen varautuminen. Suunniteltu toteutettavaksi aikataulun mukaisesti vuonna 2015. 28. Alueellinen pilottihanke nopeutetusta esitutkintamenettelystä myymälävarkaustapauksissa. Kannustetaan sähköiseen asiointiin. Ei toteuteta. 24. Sisällöntuottajia ovat muun muassa Cert-Fi ja Supo. Poliisihallitus on vuonna 2014 määrännyt poliisiyksiköt yhteistyöhön alueensa kauppakeskusten kanssa. 21. Mietinnössä on esitetty vaihtoehtoisia menetelmiä, mukaan lukien hälytyspalvelu. Korruption torjunnan ohje, yritysten rikosturvallisuusmalli
Turvallisuusalan yhteistyötä halutaan tehostaa parantamalla edellytyksiä tehdä laaja-alaista tutkimusja kehittämistyötä. 20 henkilötyövuotta, 20 miljoonaa euroa Pelastusja turvallisuusalan tutkimusja kehittämiskeskus koordinoisi alan tutkimustoimintaa ja vastaisi pelastustoimen tutkimuksen strategisesta suunnittelusta, toteuttaisi osaltaan alan tutkimustyötä, pitäisi yllä keskeisiä tietovarantoja ja rekistereitä, toimisi alan kansallisena informaatiopalvelukeskuksena ja tukisi alan koulutusta tutkimuksellisesti sekä yhdessä pelastusalan toimijoiden kanssa. P elastusja turvallisuusalan tutkimusta selvittäneen Jorma Rantasen mielestä tutkimuksen aihealueita pitää myös laajentaa, erityisesti sosiaalija käyttäytymistieteisiin. Tutkimusja kehittämiskeskuksen henkilöstövahvuus muuttuisi vähitellen edustamaan erilaisia tieteen aloja ja lisättäisiin noin 20 henkilötyövuoteen. Se merkitsisi noin 20 miljoonan euron vuosittaista kokonaispanostusta pelastusalan T&K-toimintaan. Monikanavarahoitukseen voidaan Pelastusopiston budjettivarojen lisäksi kerätä rahoitusta useista lähteistä, kuten Palosuojelurahastosta, TEKESin ohjelmista, Suomen Akatemian turvallisuustutkimusvaroista ja EU:n Teksti ja kuva Esa Aalto Pelastusja turvallisuusalan tutkittuun tietoon Yhtenäistä potkua 74. Jorma Rantanen esittää myös, että tutkimuskehittämiskeskuksen tueksi koottaisiin alan kannalta tärkeiden tutkivien ryhmien yhteistyöverkosto. Myös pelastuslaitoksissa tapahtuva tutkimustyö tulisi liittää tähän verkostoon. Rahoitusta tulisi lisätä siten, että se vastaisi noin 4–5 prosenttia koko pelastusalan taloudellisesta kokonaisvolyymistä. Tutkimuksen laadun varmistamiseksi ja arvioimiseksi Tutkimusja kehittämiskeskuksen yhteyteen esitetään ulkopuolisista asiantuntijoista koostuvaa Tutkimusneuvostoa. Samalla Pelastusopiston ja Kansainvälisen kriisinhallintakeskuksen organisaatiota muutettaisiin yhdistämällä tutkimusja kehittämiskeskus niiden kanssa kolmen itsenäisen yksikön muodostamaksi Pelastusalan valtakunnalliseksi Tutkimus-, koulutusja kehittämiskeskukseksi (PTKK), jolla olisi yhteinen johto, hallintoja tukipalvelut, mutta jonka kolme "pilaria" toimisivat omilla sisältöalueillaan itsenäisesti ja tulosvastuullisesti. Tutkimuksen valtakunnalliseksi kehittämiseksi ja vahvistamiseksi selvitysmies esittää perustettavaksi sisäministeriön alaista Pelastustoimen tutkimusja kehittämiskeskusta (PT&K). Nykyisen Pelastusopiston tutkimusyksikön tehtäväkuvaa laajennettaisiin ja monipuolistettaisiin PT&K:ssa sekä tutkimuksen aihealueiden, alan tietohuollon, koordinaatiotoiminnan että kansainvälisen toiminnan osalta. Pelastustoimen tutkimuksen hyödyntämistä käytäntöön ja kehittämistyöhön voidaan tehostaa lisäämällä pelastusalan koulutusohjelmien tutkimustukea, lisäämällä kouluttajien tutkimuskokemusta ja käyttämällä hyväksi tutkimustehtäviä varsinkin pidemmälle edenneen opiskelijan koulutuksessa. Tietopankki tulisi liittää osaksi Pelastusalan informaatioja tietopalvelukeskusta. Alan tutkimustoiminnasta pitää tehdä laaja selvitys ja toimintaa on kehitettävä jatkuvaksi ja sitä varten tarvitaan myös tutkimustietopankki
Selvitysmies esittää myös, että yhteistyötä alan tutkimustiedon jakamisessa tehostetaan järjestämällä vuosittain yhteinen tilaisuus, jossa voidaan luoda myös yhteistyökontakteja. Tärkeää Koskisen mukaan on saada hanke mukaan seuraavan hallituksen ohjelmaan. Selvityshankkeeseen on mahdollista lausua oma mielipide: www.otakantaa.fi > Pelastustoimen tutkimusja kehittämistoiminnan selvityshanke. Pelastusjohtaja Simo Tarvainen pitää tärkeänä, että Palosuojelurahasto tukee mahdollisimman laajasti tällaista hanketta. Simo Hostikan mielestä tässäkin toiminnassa on pidettävä huolta toiminnan ja rahoituksen läpinäkyvyydestä. Vaikka muuta todetaan, on hänen mielestään vaarana kuitenkin toiminnan jääminen keskustelukerhoksi. Sen saavuttamiseksi hän toivoo alan yksimielistä tukea. Hän suhtautui myös hieman kriittisesti laajaan yhteistyöverkostoon. Tärkeää on myös, että pelastuslaitosten työntekijät voivat työskennellä määräaikaisesti keskuksessa. Sisäministeriön selvityshankkeella haluttiin tehostaa ja monipuolistaa pelastustoimen tutkimustoimintaa. Ei ole kilpailija Pelastusylijohtaja Esko Koskisen mukaan tutkimusja kehittämistoiminnan uudistaminen ei kilpaile muiden toimijoiden kanssa, vaan tällä halutaan tiivistää yhteistyötä. Säätytalolla työnsä tuloksia esitellyt Jorma Rantanen painotti, että kehittämisessä on katsottava riittävän pitkälle, vähintään viiden vuoden päähän. Rehtori Mervi Parviainen korostaa yhteistyön merkitystä tutkimusja kehittämistoiSelvitysmies Jorma Rantanen esitteli työnsä tuloksia Säätytalolla ja sitä kommentoivat Teija Mankkinen (vas.), Jussi Rahikainen, Mervi Parviainen ja Simo Hostikka. Nyt hänen mielestään rahasto avustaa liikaa esimerkiksi paloasemarakennushankkeita. Lisäksi selvitystyön aikana vierailtiin tutustumiskäynneillä Alankomaiden, Englannin, Ruotsin, Saksan, Skotlannin ja USA:n pelastustoimen tutkimusta toteuttaviin organisaatioihin. Elinkeinoelämältä myös tukea Professori Simo Hostikka toivoo, että uutta keskusta ei perusteta kilpailijaksi, kun jaossa on muutenkin niukasti voimavaroja. Tämän ansiosta voidaan paremmin hyödyntää myös EU-rahoitusta. Myös voimavaroista on huolehdittava, vaikka taloudelliset ajat ovatkin vaikeat. tutkimusja kehitysohjelmista sekä kansainvälisiltä järjestöiltä. Kuntapuolella toimivalla pelastusalalla ei ole siihen riittävästi resursseja verrattuna esimerkiksi poliisiin ja rajavartiolaitokseen. Myös kansainvälisen yhteistyön vahvistamisessa pelastusja turvallisuusala tarvitsee Koskisen mukaan tukea. Rahoituksen perusta valtion budjetissa on kuitenkin tärkeää, jotta pelastusalan tarpeet tulisivat parhaimmin varmistettua. Hän pitää tärkeänä myös, että rahoituspohja ei vaaranna tutkimusja kehittämiskeskuksen itsenäisyyttä. Kehittämispäällikkö Jussi Rahikainen toivoo, että budjettirahoitusta voidaan kasvattaa vähitellen, esimerkiksi hyödyntämällä Aluehallintoviraston uudelleen organisointia. Selvitysmies professori, Työterveyslaitoksen emerituspääjohtaja Jorma Rantanen haastatteli pelastustoimen, pelastuslaitosten, alan järjestöjen, tutkimuslaitosten ja naapurihallinnonalojen edustajia. Tällä hetkellä huseerataan liikaa omilla tonteilla ja on myös päällekkäisyyttä. Aikataulu on 13.6.2014– 31.8.2015. Tietoa välityttävä laajasti Jotta tutkittu tieto välittyy laajasti, pitäisi Pelastustoimen tutkimus-, koulutusja kehittämiskeskukseen perustaa ajanmukainen pelastustoimen valtakunnallinen informaatioja tietopalvelukeskus. minnassa. Toiminnanjohtaja Isto Kujala kysyi professori Hostikan näkemystä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden varmistamiseksi hankkeessa. 75. Turvallisuuden hän kuvaili yhteiseksi hyväksi, jota ei kannattaisi ajatella pelkästään taloudellisista lähtökohdista. Tutkimusja kehittämispäällikkö Teija Mankkinen huomautti myös vapaaehtoistoiminnan merkityksestä ja huomioimisesta tutkimusja kehittämistoiminnassa. ”Pahin vaihtoehto on säästää tutkimuksesta ja innovoinnista”, hän toteaa. Hänen mielestään elinkeinoelämän rooli on kuitenkin paremmin huomioitava. Pelastustoimen tutkimusja kehittämistoiminnan kansainvälistä yhteistyötä pitää vahvistaa erityisesti Pohjoismaiden, mutta myös EU-maiden sekä muiden teollistuneiden maiden kanssa
Pelastuslaitoksella on käytössä auditoiva palotarkastusmalli. Auditoiva palotarkastusmalli edistää palotarkastuskohteen turvallisuuskulttuuria. Palotarkastuksia suorittaville henkilöille tulisi järjestää valtakunnallinen koulutus, jotta toimintaja menettelytavat olisivat yhdenmukaisia kaikissa pelastuslaitoksissa. Auditoiva palotarkastusmalli tuottaa kattavaa riskienarviointia. Erhe-maksun positiivista tuloksista huolimatta pelastuslaitokset kokivat, etteivät sallitut pakkokeinot ja sanktiomahdollisuudet ole riittäviä, vaan niitä tulisi kehittää tehostamalla ja keventämällä nykyisiä menetelmiä. Vastaajien mukaan sisällön puutteet ovat tärkeämpiä kuin suunnitelman myöhästyminen. Silti noin kolmasosa vastaajista koki, etteivät uudistusta kohtaan asetetut odotukset toteutuneet kattavasti. Auditoiva palotarkastusmalli on yleistymässä palotarkastusmenetelmänä, ja se koettiin hyväksi menetelmäksi tuottaa laadukasta riskien arviointia. Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä Viisi merkittävää havaintoa pelastuslakiuudistuksesta Vuoden 2011 pelastuslakiuudistuksen taustalla oli tavoite edistää onnettomuuksien ehkäisyä. 76. Palotarkastusmenetelmiä tulisi yhdenmukaistaa valtakunnallisesti. Rangaistavaa sen sijaan on se, jos pelastussuunnitelman toimittaminen myöhästyy. Suunnitelman suoma pelastuslaitoskohtainen liikkumavara koettiin myös hyväksi tavaksi kohdistaa valvontatoimia sinne, missä valvonnasta saadaan suurin hyöty. 3. Osa vastaajista koki, että valvontasuunnitelmien soveltaminen heikentää valtakunnallista yhdenmukaisuutta. Kuvio 1: Pelastusviranomaisten näkemykset palotarkastusmenetelmien kehittämistarpeesta ja auditoivasta palotarkastusmallista (N=103). 1. 2. Kansalaisten omatoimisuuden lisääminen on valvontasuunnitelman ja erhe-maksun ohella yksi Pelastusviranomaisten näkemykset palotarkastusmenetelmien kehittämistarpeesta ja auditoivasta palotarkastusmallista (N=103). Auditoivassa palotarkastusmallissa tulisi olla valtakunnallisesti yhtenäinen arviointikriteeristö. Valvontasuunnitelma sai kuitenkin osakseen myös kritiikkiä. Lakiuudistus onkin täyttänyt tavoitteet valvontatoimien tehostamisessa, etenkin riskikohteiden osalta. Voimme nostaa tuloksista esiin viisi keskeistä näkökulmaa uudistuksen vaikutuksista. 4. Kaikista vastaajista lähes puolet olivat kokeneita palotarkastajia. Uudistus tarpeellinen, odotukset eivät täyty Pelastusviranomaiset kokivat lakiuudistuksen tarpeelliseksi. Hallituksen esityksessä esitetyt arviot erheellisten palohälytysten vähentymisestä ja niistä perittävien maksujen määrästä pitävätkin paikkansa. Valvontatoimista kansallisesti yhdenmukaisia Tarve ja halu valvontatoimien tarkemmalle ja yhtenäisemmälle sääntelylle esiintyi tutkimustuloksissa laajalti. Palotarkastusmenetelmien kohdalla vastaajat olivat lähes yksimielisiä siitä, että valvontamenetelmiä tulisi yhdenmukaistaa kansallisesti. Erhe-maksuilla positiivinen vaikutus, muttei riittävä Pelastuslaitosten mahdollisuudella periä erhemaksu on positiivisia vaikutuksia erhehälytysten määrään ja omavalvonnan tehostamiseen. Lakiuudistus edistänyt omatoimisuutta Lakiuudistuksella on ollut myönteinen vaikutus omavalvonnan edistämiseen. Lakiuudistuksessa ei säädetty rangaistavaksi esimerkiksi sitä, jos yleisötapahtumien pelastussuunnitelmia pyydettiin täydennettävän, mutta täydennys laiminlyödään. Auditoiva palotarkastusmalli edistää yhteistyötä palotarkastuskohteiden ja viranomaisen välillä. 20 15 1 5 3 5 16 1 55 37 7 9 16 17 7 2 21 41 38 65 63 58 22 51 4 7 54 21 18 20 55 46 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Palotarkastuskohteissa on riittävä osaaminen suorittaa sisäinen auditointi. Lisäksi maamme sisäisen turvallisuuden ohjelma oli asettanut tavoitteeksi nostaa Suomen turvallisuuden kärkimaaksi Euroopassa. Pelastuslaitoksessa on riittävä osaaminen suorittaa auditoivaa palotarkastusmallia. T eimme vuoden 2013 maalisja huhtikuussa kyselytutkimuksen pelastusviranomaisille ja tiedustelimme heidän näkemyksiään pelastuslakiuudistuksen vaikutuksista. Valvontasuunnitelman tehostaminen onnistunut Suurin osa vastaajista koki valvontasuunnitelman olevan lakiuudistuksessa merkittävin. Vastaajien mukaan auditoivaa palotarkastusta tulisi kouluttaa sisäisesti pelastuslaitoksissa ja myös palotarkastuskohteille, jotta kohteissa osattaisiin tehdä myös itsenäisesti sisäistä auditointia. Nyt on tutkittu, miten pelastuslakiuudistus on tavoitetta edistänyt. Kyselyyn vastasi 103 pelastusammattilaista lähes kaikista Suomen pelastuslaitoksista. Uudistuksen katsottiin myös auttavan onnettomuuksien ehkäisyä. Eniten vastauksia saimme Helsingin kaupungin pelastuslaitokselta, 27 prosenttia, ja LänsiUudenmaan pelastuslaitokselta, 20 prosenttia. 5
Opinnäytetyö on luettavissa ammattikorkeakoulujen julkaisuarkistossa www.theseus.fi. Onkin vaikea tehdä selkeää ennustetta siitä, tuleeko palokuolemien määrä pitemmällä aikavälillä vähenemään vai kasvamaan. lakiuudistuksen merkittävimmistä onnistumisista. Hankkeessa tehdään käytännön kokeiluja, joissa turvallisuuspalveluiden tarjoajat, asiak kaat, tutkijat ja palvelumuotoilijat yhdessä suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat uudenlaisia turvallisuuspalvelukonsepteja. Palvelumuotoilutoimistoja, jotka haluavat kehittää osaamistaan turvallisuuspalvelusektorilla ja osallistua kokeilukulttuurin kehittämiseen palvelumuotoilussa. 2. Nyt hankkeeseen haetaan partnereita. Hankkeeseen haetaan rahoitus Tekesistä. Prosessissa pidetään auki samanaikaisesti useita ajattelutapoja ja tarkastellaan niiden kautta vaihtoehtoisia tapoja asian ratkaisemiseksi. Ensimmäiset kokeilut toteutetaan keväällä 2015, ja tulokset saadaan käyttöön heti. Tuloksia pitäisi saada keväästä 2015 lähtien. 1. Yksi kokeilu voi kestää viikosta kuukauteen. Lisäksi vuoden 2014 alkukuukaudet ovat olleet synkät. Palturia!-hankkeessa tutkitaan, missä muodossa turvallisuuspalveluiden asiakaslähtöisyys toteutuu parhaiten erilaisissa asiakasryhmissä. Vuoden 2013 palokuolematilasto oli rohkaiseva ja ylsi jo vuoden 2015 tavoiteluvun tasolle. Turvallisuuden kehittämiseen palveluna liittyykin aivan erityisiä haasteita. Teksti Jyri Paasonen ja Mikko Poutala Laurea-ammattikorkeakoulun turvallisuusalan tradenomiopiskelija Mikko Poutala on tehnyt opinnäytetyön kyselytutkimuksen pohjalta. 2011 ja 2013 hyvien tulosten välissä on vuoden 2012 palokuolemien korkea määrä. Kansalaisten oman vastuun merkitys on korostunut ja nyt myös selkiytynyt. Vuosien P alturia tulee sanoista palvelumuotoilulla parempaa turvallisuutta ja riskienhallintaa. Konseptit toteutetaan niin aidoissa palvelutilanteissa ja -ympäristöissä kuin mahdollista. Asiakas osallistuu aina kokeiluihin. Ratkaisut kytketään osaksi kestävän ja taloudellisesti kannattavan liiketoiminnan kehittämistä. Lisäksi hankkeeseen osallistuvat yritykset rahoittavat hanketta työpanoksellaan tai rahallisesti. Jyväskylän yliopisto vastaa palvelumuotoilun kehittämisestä ja soveltamisesta kokeiluissa yhdessä palvelumuotoilutoimistojen kanssa. 77. Silti palokuolemien vuosittainen määrä on heittelevä. Palveluja kehitetään monialaisessa suunnittelu-, ideointija kokeiluprosessissa, jossa käyttäjän näkökulma on tärkeä. Turvallisuuspalveluita hankkivia asiakasyrityksiä, jotka haluavat parantaa turvallisuuspalveluidensa laatua, kerätä turvallisuuspalveluiden käyttäjäkokemuksia henkilöstöltään tai kehittää uudenlaisia turvallisuuspalvelukonsepteja yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa. Turvallisuusalan yrityksiä, jotka haluavat kehittää palveluistaan asiakaslähtöisempiä, keLisätietoa Palturia!-hankkeesta antaa Mervi Murtonen, VTT, mervi.murtonen@vtt.fi Palturia!-hankkeeseen haetaan partnereita Uudet keinot turvallisuuspalveluiden konseptointiin Vuoden 2014 lopulle alkavaksi suunniteltu uusi Palturia!-hanke kehittää palvelumuotoilun keinoin uusia turvallisuuspalvelukonsepteja ja selvittää kokeilujen avulla konseptien toimivuuden eri asiakasryhmissä. Turvallisuuspalveluissa asiakkaan kokemukseen ja myös palvelun kokemukseen vaikuttavat osittain eri tekijät. 3. Hankkeen osallistujat Palturia!-hankkeessa VTT toimii koordinaattorina ja vastaa turvallisuuspalveluiden sisällön kehittämisestä ja hankkeessa toteutettavien kokeilujen koordinoinnista. Hankkeeseen haetaan kolmenlaisia partnereita Hankkeeseen haetaan mukaan partnereita. Palveluja kehitetään monialaisesti Mistä Palturia!-hankkeessa on tarkemmin kyse. Huhtikuun loppuun mennessä on kuollut jo peräti 42 ihmistä tulipaloissa, kun koko vuonna 2013 palokuolemissa menehtyi vain 58 ihmistä. Eri tutkimuksissa on osoitettu, etteivät turvallisuusalan yritykset kykene vaikuttamaan turvattomuutta aiheuttaviin syihin, vaan lähinnä turvattomuuden aiheuttamiin oireisiin. rätä asiakaspalautetta, suunnata palveluitaan uusille asiakasryhmille ja kokeilla uusia palvelukonsepteja tai sparrata palveluideoita asiantuntijoiden kanssa. Tavoitelukuihin päästy, mutta vain hetkellisesti Sisäisen turvallisuuden ohjelman tavoitelukuihin on toistaiseksi päästy
Siten valtiot eivät pääse käsiksi toisten valtioiden verkkoihin kokonaisuudessaan, vaan kommunikaatio tapahtuu ainoastaan sille varatuilla kanavilla. Huomio kiinnitetään tietoturvaan Erityistä huomiota projektissa kiinnitetään verkkojen tietoturvaan. 78. Projektista vastuussa ranskalaiset, suomalaiset mukana Projektista vastaa ranskalainen Airbus Defence & Space (entinen Cassidian), mutta mukana on myös suomalaista osaamista. Näiden kaltaisissa tilanteissa eri valtioiden viranomaisten välisen kommunikaation tärkeys korostuu. Esimerkiksi rajan yli karkaavat rikolliset tai erämaa-alueille eksyneet vaeltajat ja heidän pelastusoperaationsa ovat Macicon kannalta kiinnostavia. Tarkoitus onkin kehittää teknologiaa, jossa verkot yhdistetään yksityisen terminaalin kautta. Toistaiseksi yhteistyötä suunnitellaan vain raja-alueille. Projektin parissa työskentelee Laurea-amValtioiden rajat ylittävä viranomaisten verkko kehitteillä Kokonaisturvallisuus paremmaksi Hyötyisivätkö esimerkiksi Suomi ja Ruotsi viranomaisverkkojensa välisestä kommunikaatiosta. Myös luonnonkatastrofit, kuten tulvat ja maanjäristykset vaativat usein eri maiden välistä erityistä yhteistyökykyä. Käytännössä tämä tarkoittaa yhteensopivuutta myös Tetraja Tetrapolstandardeihin perustuvien verkkojen välisessä kommunikaatiossa. Käytäntö on usein hidas ja kankea. Macico-projektin tarkoitus on kehittää teknologia, jonka kautta eri maiden viranomaisverkot pystyvät standardista riippumatta kommunikoimaan keskenään. Nykyongelma: hitaus, kankeus ja tietoturvariskit Tällä hetkellä eri maiden viranomaiset kommunikoivat keskenään usein matkapuhelimien, faksien ja radiopuhelimien välityksellä. Tehokas yhteistyö tehostaa operaatioita ja johtaa parempiin tuloksiin. Macico-projektin tavoite on paitsi kehittää rajat ylittävää kokonaisturvallisuutta, luoda myös uusia liiketoiminnan muotoja ja kehittää kaupallista teknologiaa yritysten ja julkisen sektorin käyttöön. P rojektin merkitys kiteytyy eri maiden viranomaisten yhteistyöhön valtioiden rajaalueet ylittävissä operaatioissa. Tietoturvariskit ovat myös ilmeiset. Macico-projekti pyrkiikin haastamaan ongelmallisen nykytilanteen ja tarjoamaan viranomaisille tehokkaamman valtioiden rajat ylittävän kommunikaatioalustan. Macicon eli Multi-Agency Cooperation in Cross-Border Operations -projektin työryhmä uskoo vastausten molempiin kysymyksiin olevan kyllä. Kasvattaako eri maiden välinen viranomaisverkkojen yhteistyö kokonaisturvallisuutta. Valtiot ja viranomaiset ovat luonnollisesti huolissaan oman verkkonsa koskemattomuudesta
Koulutus sopii erityisesti turvallisuusalalla toimiville palvelupäälliköille sekä liiketoimintavastaaville. Koulutus alkaa 10.10.2014 Turvallisuustekniikan valmennus ohjelma Turvallisuustekniikan valmennus ohjelma antaa valmiudet suunnitella ja toteuttaa tekniseen turvallisuus valvontaan käytettäviä turvallisuus järjestelmiä. Tämä vaatii vanhojen mallien uudelleenajattelua, mikä saattaa aluksi johtaa muutosvastarintaan.” Macicon tekniikkaa ja toimintaa testataan seuraavan kerran palokuntanuorten Viksu 2014 -tapahtumassa kesäkuussa. Vartijan ammattitutkinto antaa vahvat tiedot turvallisuustoiminnoista, paloja pelastustoiminnasta, viranomaistoiminnasta ja lainsäädännöstä sekä alalla käytettävästä tekniikasta. Laurean osuudesta vastaa lehtori ja projektipäällikkö Seija Tiainen. Tehokkaammin toimiva rajat ylittävä yhteistyö on jokaisen etu”, Tiainen sanoo. Haasteina kustannukset ja uudelleenajattelu Haasteitakin projektilla on. Koulutus alkaa 28.10.2014. Macicoa vetävät ranskalaiset, mutta suomalaiset ovat hyvin projektissa mukana.. Vartijan ammattitutkinto Koulutus on tarkoitettu sinulle, joka jo työskentelet vartijan työtehtävissä ja omaat vartijakortin. ”Viranomaisverkkojen teknologia tulee nostaa korkealle tasolle, jotta Macicon kehittämät järjestelmät voidaan ottaa käyttöön”, hän sanoo. ”Ja tämäkin on vasta ensimmäinen taso. Cassidian toimittaa tapahtumaan eri standardeihin pe”Jos työryhmän visio toteutuu ja organisaatiot ovat avoimia ajatukselle uusista käytännöistä, Macico on ensimmäinen merkittävä askel kohti kansainvälisten viranomaisverkkojen yhteistyötä”, projektipäällikkö Seija Tiainen kertoo. Koulutus alkaa 21.10.2014 Turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinto Turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinto käsittelee monipuolisesti yrityksen turvallisuus toimintoja ja riskien hallintaa. Koulutuspäivä on 4.11.2014. ”Jos Macicon kehittämä teknologia otetaan käyttöön, se tulee takuulla kehittämään yhteistyötä raja-alueilla ja lisäämään kokonaisturvallisuutta. Suomen työryhmä suhtautuu projektiin positiivisesti. Turvallisuusalan sopimusjuridiikka Turvallisuusalan sopimusjuridiikka (1 pv) perehdyttää sopimusoikeuden peruskysymyksiin, sopimuksien ehtoihin ja liitteisiin sekä salassapitosopimuksiin. ”Yksinkertaistaen Suomen vastuulla on tekniikan käyttöönottamiseen ja käytön toimintaan liittyvä tutkimus sekä tiedon kerääminen esityskelpoiseen muotoon”, Tiainen kommentoi. Suurin kysymys Macicon menestyksessä liittyy kustannuksiin. Teknologian käyttöönoton jälkeen organisaatioiden toiminta ja johtaminen täytyy rakentaa yhteistyön ympärille. Koulutus on suunnattu yritysten turvallisuusvastaa ville, vartioi misliikkeen henki lös tölle sekä pelastus-, tullija tur val li suusalalla työskente le ville. SYVENNÄ OSAAMISTASI Turvallisuusalalla ajantasainen ammattitaito on ehdoton edellytys. Tiaisen mukaan teknologian käyttöönotto vaatii suurehkon investoinnin. Tervetuloa arvostettuihin turvallisuusalan koulutuksiimme! OMISTAUTUNUT SINULLE Katso kattava lista koulutuksista sekä tarkemmat tiedot koulutuskokonaisuuksien sisällöistä osoitteesta www.rastor.fi HELSINKI Sturenkatu 21 00510 Helsinki KUOPIO Microkatu 1 70210 Kuopio OULU Lentokatu 2 90460 Oulunsalo TURKU Eerikinkatu 17 C 0100 Turku Työpaikan turvallisuustason arviointi ja kehittäminen Työpaikan turvallisuustason arviointi ja kehittäminen (3 pv) antaa kattavan kuvan työpaikan turvallisuusja työsuojelutehtävistä aina pelastussuunnitelman ja turvallisuusohjeiden laatimisesta turvallisuuden johtamiseen ja lainsäädäntöön. Koulutus alkaa 6.10.2014 Rastor_turvallisuusala_210x146_190514.indd 1 22.5.2014 14.12 mattikorkeakoulussa palkattua henkilökuntaa sekä opiskelijoita
Myös projektijohtaja Seija Tiainen pitää opiskelijaintegraatiota merkittävänä osana projektia. Palopäällystöpäivät – Näköalapaikka tulevaisuuteen lisätiedot: www.sppl.fi Palopäällystöpäivät 2015 Tampere 19.–21.3.2015 ”Jos työryhmän visio toteutuu ja organisaatiot ovat avoimia ajatukselle uusista käytännöistä, Macico on ensimmäinen merkittävä askel kohti kansainvälisten viranomaisverkkojen yhteistyötä”, Seija Tiainen painottaa. Se tarkoittaa, että opiskelijoita palkataan työskentelemään projektiin työharjoitteluja tutustumistarkoituksessa. ”Projekti on loistava mahdollisuus päästä tutustumaan työelämään ja projektityöskentelyyn”, hän toteaa. ”Työntekijöiltä vaadittiin täsmällisyyttä ja oma-aloitteisuutta, eikä näiden harjoitteleminen mene koskaan hukkaan.” Opiskelijat työskentelevät projektissa tiedotustehtävissä ja avustavissa toimistotehtävissä. ”Työharjoittelu oli inspiroiva kokemus ja tärkeä osa oppimista”, hän vakuuttaa. Koski on päässyt työskentelemään myös sihteerinä projektiryhmän kokouksissa. Teksti ja kuvat Johannes Laaksonen Opiskelija Elina Koski työskenteli projektissa syksyllä 2013 ja kertoo, että projekti on loistava mahdollisuus päästä tutustumaan työelämään ja projektityöskentelyyn.. ”Opiskelijat pääsevät lähelle tosielämän projekteja ja työelämää.” Kohti kansainvälistä verkkojen yhteistyötä. Opiskelijat palkattuina työharjoittelijoina Macico on myös osa Laurea-ammattikorkeakoulun työelämän opiskelijaintegraatiota. Macicon verkkosivujen päivittäminen ja tiedotteiden kirjoittaminen ovat usein nuorten opiskelijoiden vastuulla. rustuvia paikallisverkkoja, joiden välistä kommunikaatiota harjoitellaan elävässä elämässä. Syksyn aikana www.macico.com -sivuilla julkaistaan kattava kirjanen projektin etenemisestä ja tavoitteista. Opiskelija Elina Koski työskenteli projektissa syksyllä 2013. Macicon kehitystyö jatkuu Suomessa vuoden 2014 loppuun asti
Positiivisena yllätyksenä joukkueelle tuli oikeiden ponien käyttö kilpailutehtävässä. Vaativa rata Kalustokilpailua ennen olleessa välikaranteenissa suunnitelmat ja odotukset kuitenkin muuttuivat, kun esikäskyn mukaan joukkueen ensimmäisen parin piti valmistautua savusukellukseen ja toisen kattotyöskentelyyn. Kokemus ja hyvä henki auttoivat Kokonaisuudessaan Tirilän tämän vuoden suoritus onnistui erittäin hyvin ja vähissä harjoituksissa harjoiteltiin selkeästi oikeita asioita. Tirilä onnistui suorituksessaan jakamaan tehtävät niin, että radasta selvittiin nopeimmalla ajalla. Tällä kertaa päätettiin ilta käyttää yhteishengen kohottamiseen, joka tehtiin frisbeegolfin, saunomisen ja yhteisen illanvieton merkeissä. Yhteishenkeä haettiin frisbeegolfilla. Itse kilpailussa Tirilän VPK:n joukkueen kokemus ja hyvä yhteishenki näkyivät erityisesti taitoja kalustokilpailuradoilla, joissa tehtäviä jouduttiin muokkaamaan alun perin suunnitelluista. Palopäällystöpäivät – Näköalapaikka tulevaisuuteen lisätiedot: www.sppl.fi Palopäällystöpäivät 2015 Tampere 19.–21.3.2015 Palokuntien Suomen mestaruus ratkaistiin tällä kertaa Nivalassa. Kun aiemmissa kilpailuissa on virheellinen suoritus vain keskeytetty, kertoivat tuomarit nyt heti mikä joukkueella on vialla. Toivottavasti ensi vuonna nähdään yhtä hyvin järjestetyn kilpailupäivän merkeissä. Siinä harjoituksissa läpikäydyt asiat osuivat kuitenkin melko hyvin kohdilleen ja tuloksena oli toinen sija joukkuetietokilpailussa. Hyvää oli myös alun perin kattotyöskentelynä tulleen tehtävän muuttuminen ensisijaisesti pelastustehtäväksi. Kilpailijoiden kannalta oli järjestetty jälleen onnistuneet ja monipuoliset kilpailut, jossa testattiin joukkueiden osaamista kilpailun teeman mukaisissa tehtävissä. Nykyisin käytössä oleva malli tulosten julkaisemiseen on erittäin hyvä ja näin jännitys sijoituksista säilyy loppuun asti. Itse kilpailupäivä alkoi avajaispuheiden jälkeen vaativalla tietokilpailulla, joka tiedettiin ennalta joukkueen heikoimmaksi osakilpailuksi. Tänä vuonna päästiin pitkästä aikaa harjoittelemaan myös yhdessä toisen joukkueen kanssa, kun Lappeenrannan VPK lähti pitkästä aikaa mukaan kilpailuun. Ennen tulosten selviämistä oltiin omaan suoritukseen joka tapauksessa tyytyväisiä ja kokonaiskilpailun tuloksia jouduttiin jännittämään palkintojenjakoon asti. Taitokilpailun jälkeen joukkueessa oltiin varmoja siitä, ettei ainakaan kattotyöskentelyä tule enää toista kertaa kalustokilpailuradalla tehtäväksi. Arvailuja kilpailun tuloksista jatkettiin ennen palkintojenjakoa muiden joukkueiden kanssa saunoessa. Esimerkiksi palavaan rakennukseen ei päästetty ilman paineilmalaitteita ja joukkueelle ilmoitettiin ”Seis – puutteellinen varustus.” Näin suoritus ei keskeytynyt turhaan pohtimiseen, vaan asia voitiin heti korjata. Parit ja tehtävät jaettiin tässä vaiheessa joukkueen sisällä uudelleen, mutta kovin paljoa sekään ei kokenutta joukkuetta loppujen lopuksi häirinnyt. Tirilän joukkueen kilpailuviikonloppu alkoi jo hyvissä ajoin perjantaina, kun joukkue saapui majapaikkaan Ylivieskaan. Joukkueen kilpailuviikonloppu päätettiin virallisilla jatkoilla joissa juhlittiin yhdessä Inkeroisten VPK:n ja kilpailun järjestäjien kanssa. Kisajoukkueessa olivat joukkueen johtaja Ville Hirvonen, konemies Jukka Sillanpää, ykkönen Kalle Lantta, kakkonen Olli Hirvonen, kolmonen Terhi Sillanpää ja nelonen Hanna Tirronen. Teksti Ville Hirvonen Kuvat Pasi Tanskanen ja Tirilän VPK Lue Tirilän VPK:n Jehu-kisaan valmistautumisjutut: www.pelastustieto.fi Tirilän VPK voitti taas palokuntien SM:n Tirilän VPK kisan tuoksinnassa matkalla kohti voittoa. Joukkueet harjoittelivat ennen kilpailua kerran yhdessä ja tätä tullaan varmasti jatkamaan tulevaisuudessakin. Saunassa ehdittiin spekuloida muiden joukkueiden kanssa myös lauantain mahdollisia tuloksia ja oman valmistautumisen onnistumista. Itse kalustorata oli kilpailun teeman mukainen ja vaikka rata oli vaativa, saivat joukkueet suoritettua sen hyväksytysti tuomareiden hyvän toiminnan ansiosta. 81. Tietokilpailun ja karanteenin jälkeen siirryttiin taitokilpailuun, jossa osaamista testattiin monipuolisesti lähdemateriaalin pohjalta. Voittajajoukkue oli jälleen Tirilän VPK Lappeenrannasta, jonka valmistautumista kilpailuun on seurattu Pelastustiedon viime numeroissa. Mukavaa oli kalustokilpailun aikana huomata muiden joukkueiden kannustus, tuntui aivan kuin Tirilällä olisi ollut paikalla oma kannustusryhmä
HÄLYTYSja VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaativaan ammattikäyttöön • PETO-tilannekeskusjärjestelmä • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt ja SALSA-asemahälytysohjelmistot • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja JULUEN-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • TETRA/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät Huippulaatua kaikkiin käyttötarkoituksiin Veho Hyötyajoneuvot | Erikoismyynti www.vehotrucks.fi Hannu Gunnar puh. (02) 2162 112 20780 KAARINA Fax (02) 4692 115 www.veikkonummela.fi esteri@veikkonummela.fi. MYÖS -HÄLYTYSVALOT! 040 358 8936 040 561 7689 www.fernonorden.fi 3” dieselkäyttöinen pumppu Ready-sarja Helppo tapa pumpata Tammivilkut * PREMIER HAZARD -> maahantuonti * LED paneelit, ruuhkavilkut & majakat * Valomastot ja LED työvalot * Äänilaitteet ja kaiuttimet * Laaja mallivalikoima * Myynti, huolto, asennus ja maahantuonti Virusmäentie 47 puh. 010 569 3623 Palopumput www.mediseam.fi V A H I N G O S S A M U K A N A C M Y CM MY CY CMY K plastusilmo58x50lop.pdf 1 20.1.2012 10.51 Mini Blue väyläsahköjärjestelmä miehistöja johtoyksiköihin www.standby.fi LAAJA JA LAADUKAS VALIKOIMA VÄLINEITÄ ENSIHOITOON JA PELASTAMISEEN. Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet Hälytysja viestintälaitteet www.suomenpelastuskeskus.fi Hälytysajoneuvot • Hälytysja komentovahvistimet • Tehokaiuttimet • Valopaneelit • Integroidut valoratkaisut • Vilkkumajakat • Ruuhkavilkut • LED-valot Väestönsuojelu • Suurtehohälyttimet Alkometrit ja -lukot TAATTUA TURVALLISUUTTA Katso lähin jälleenmyyjäsi www.sarco.fi tai soita (09) 777 1500 Paloja pelastusautot Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. www.tammivikkut.com PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. 010 569 3628 Markku Andersson puh. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. www.INSALKO.fi -PALOPUMPUT Autoilijankatu 8 Puh. (03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.. 020 792 4880 20300 Turku tapio.tammi@co.inet.
017-368 4000 | www.peltaco.com Kemikaalinkestävä Eccotarp-ALLAS www.pelastustieto.fi Koko vuodet 2011– 2012 kovissa kansissa 1 kirja à 20 € 2 kirjaa yhteensä 30 € – Hintoihin lisätään alv. 044 728 0401 83. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. mukaan. 050 395 8567 Vema Lift Oy, Voivalantie 30, 20780 Kaarina puh. pajunen@pajunen.fi • www.pajunen.fi Palokunnan virkapuvut Savenvalajantie 2 | 85500 Nivala Puh. Rullapaloverhot PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. Kilvet PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. + postimaksu Tilaus: toimitus@pelastustieto.fi tai puh. (02) 572 1082, 050 598 1057 Helsingin toimipiste: Pohjoinen Rautatiekatu 29 Avoinna sop. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Pelastustarvikkeet Katso video eri käyttötarkoituksista: www.peltaco.com/ altaat Tilavuus 25 35 000 l Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio Puh. Huoltotöiden varaukset ja tiedustelut puh. Soita ja sovi tapaaminen. Väestönsuojat ja vss-varusteet Palokunta-asut HYDRAULISET NOSTOLAVAT Suoritamme myös huoltoja korjaustyöt sekä vuosikatsastukset. 010 616 1500, fax 010 616 1501, www.vema.fi Nostolava-autot Pajunen Oy, PL 141, 38700 Kankaanpää Puh. 08-442 131 | Fax 08-443 061 myynti@turvakilvet.fi | turvakilvet.fi Uusi turvakilpikuvasto Tilaa tai tutustu turvakilvet.fi Suomen Turvakilvet Oy Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh
Turvatarkastus muuttui saman tien tiukemmiksi. Myös laaduntarkkailusta on tehty säännöllistä toimintaa. Matkatoimistot ja lentoasemien kotisivut kehottivat matkustajia ottamaan etukäteen selvää, miten voi valmistautua jo matkatavaran pakkausvaiheessa turvatarkastukseen. Suuria röntgenlaitteita tarvittiin yhä enemmän, sillä käsimatkatavaroiden tarkastusvälineet eivät soveltuneet suurien pakaasien tarkastukseen. Syyskuun yhdestoista mullisti lentohistorian Todellinen harppaus turvatarkastuksissa eri puolilla maailmaa tapahtui syyskuun 11. Teksti Pirjo Heikkanen Artikkelin kirjoittaja Pirjo Heikkanen on toiminut Securitas Oy:ssä useissa turvallisuustehtävissä yli 20 vuoden ajan ja vastannut uransa aikana myös Securitaksen turvatarkastuspalveluista Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Matkustajien valitukset lisääntyvät Monet matkustajat kokivat tiukennetut tarkastukset epämiellyttävinä, ja valitukset lisääntyivät. Tietokoneet, matkapuhelimet ja vyöt tarkastetaan erikseen. Lentoyhtiöillä ja lentokentillä ei ole varaa joutua matkustajien tai viranomaisten boikotoimaksi. Luku siis lähes tuplaantuu 16 vuodessa! Pientäkin kerrointa käyttäen lentoturvallisuus maksaa ja paljon. Missä ”sota käydään”. 84. Menetelmät ovat 40 vuodessa kehittyneet, mutta ilmailun turvallisuustuotteissa odotellaan edelleen suurta läpimurtoa. Yhä odotetaan ilmailualan tuotteissa suurta läpimurtoa. Turvatarkastuksesta selviäminen oli muuttumassa matkan jännittävimmäksi hetkeksi. Läpivalaisulaitteen kuvia käsimatkatavarasta. Matkustajat jopa vertaavat kokovartaloskannerista saatavia kuvia pornoon ja käsin tehtyjä tarkastuksia kopeloimiseen. Karsinoidut jonot tätä päivää Nykyään matkustajat odottavat turvatarkastuksia karsinoiduissa tarkastusjonoissa ja riisuvat päällysvaatteensa läpivalaisulinjastolle. Siitä alkaen asetuksin ja ohjein turvatarkastuksiin on alettu määritellä jatkuvasti lisätoimenpiteitä, jotta turva-aukkoja voidaan poistaa. päivän jälkeen vuonna 2001, kun WTC-torneihin oli tehty terrori-isku. Uusinta tekniikkaa ovat nykyään haistelijat ja kokovartaloskannerit. Myös ”lintukoto-Suomessa” lentokentät ottivat käyttöön matkustajien turvatarkastukset. Silti se oli vasta alkua. Turvatarkastajat pyytävät siirtämään metalliesineet mieluimmin päällysvaatteiden taskuihin ennen läpivalaisua. Kun matkustajamäärät jatkuvasti vain kasvoivat, myös turvallisuusyritykset alkoivat tehdä turvatarkastuksia. Avuksi tulivat räjähdeaineiden löytämistä helpottavat analysaattorit. Tarkastuslaitteet perustuivat alkuaikoina pääosin läpivalaisuun ja metallinilmaisuun. Helsinki-Vantaa -lentoaseman johtaja on ilmoittanut, että matkustajien tulisi selviytyä koko turvatarkastuksesta alle 15 minuutissa. Tarkastukset suoritti poliisi. Nykyään hän on eläkkeellä. Tarkastus perustuu edelleen henkilötyöhön. Tuleeko jossakin raja vastaan. Erityistilanteissa myös pommikoirat olivat apuna. Ilmailuala on myös kovassa talousmurroksessa. Ruumaan menevän matkatavaran tarkastukset alkoivat. Vuonna 2030 heitä on jo yli kuusi miljardia vuodessa. Turvatoimia suunnataankin oikeastaan kaikkialle, koska ei tiedetä, missä ”sota käydään”. Myös matkalle varatut teräesineet jouduttiin jättämään lentoasemalle tuhottavaksi tai itse postittamaan kotiin. Vielä 70-luvun lopulla poliisi vastasi turvatarkastuksista. Vuonna 1973 matkustajien turvatarkastukset kohdistuivat silloisella Helsingin lentoasemalla vain ulkomaanliikenteeseen ja käsimatkatavaraan. Turvatarkastusta käsimatkatavaroista kokovartaloskannauksiin Kun Münchenin kesäolympialaisissa vuonna 1972 tapahtui verilöyly, lentoasemat ympäri maailman nostivat turvallisuustasoaan. Lisäksi matkustaja saattaa joutua satunnaisotannalla käsin tehtävään lisätarkastukseen. Asemille jätettiin vuosittain kontillisia tuhottavia esineitä. ICAOn tilastojen mukaan maailmalla lentomatkustajien määrä on jo yli kolme miljardia vuodessa. HISTORIA Tällä palstalla Turvallisuusmuseo Kannatusyhdistys ry:n jäsenet kirjoittavat tietoa ja tarinoita vuosien ja vuosikymmenten takaa. Myös kaikki koneissa kuljetettava rahti määrättiin tarkastettavaksi. Turvallisuusyritykset toimivat aluksi poliisin alaisuudessa, ja poliisi valvoi toimintaa, mutta myöhemmin vastuun ottivat lentoasemat ja ilmailuviranomainen. Siihen on tullut yhä vain tarkempia lisävaatimuksia, muun muassa pakollista kertausta, testejä ja pätevyyden voimassaoloaikoja. Tarkastus 15 minuuttia, 3200 matkustajaa tunnissa Vaikka teknisiä järjestelmiä on kehitetty ja niihin investoitu maailmanlaajuisesti miljardeja, tarkastushenkilökunnan määrää ei ole voitu vähentää. Moni matkustaja kokee turvatoimien jo loukkaavan yksityisyyden suojaansa. Silti turvatoimia vaaditaan yhä lisää, sillä rikolliset ovat usein askeleen edellä. Turvatarkastuskoulutus oltava Vuonna 2004 turvatarkastuksia tekevällä henkilökunnalla piti olla hyväksytysti suoritettu turvatarkastajan koulutus. Ruumaan menevä läpivalaisuun Vuonna 2003 tapahtui turvatarkastusten seuraava isompi muutos. Ruuhka-aikoina kentällä tarkastetaan yli 3200 ihmistä tunnissa. Lentoturvallisuus maksaa maltaita Suomessa lentoturvallisuuden toimenpiteet kohdistuvat yli 14 miljoonaan matkustajaan vuodessa
Kihlakunnanoikeus tuomitsi hänet 31 kuolemantuottamuksesta vuodeksi vankeuteen, ja hänelle määrättiin 1,3 miljoonan markan korvaukset rautatiehallitukselle ja lisäksi korvauksia uhrien omaisille ja turmassa loukkaantuneille. Etelään matkalla ollut juna sivuutti Iittalan aseman, vaikka sille aseman henkilökunnan mukaan näytettiin pysähtymismerkki. Junanlähettäjälle määrätty sakko pysyi voimassa. Kyläläisiä oli ollut onnettomuuden pelastusja raivaustöissä. Oikeudessa veturinkuljettaja ja junanlähettäjä kiistelivät, oliko junalle näytetty pysähtymismerkkiä vai ei. Tampereelta lähteneen pikajunan matkustajista kuoli kahdeksan, joukossa lomalta palaavia sotilaita. Muistomerkki Malmilla Sotalasten siirtoja organisoinut Pohjoismaisen avun Suomen keskus pystytti 1944 Malmin hautausmaalle hautamuistomerkin, johon on kaiverrettu 22 nimeä: ”Tässä haudassa lepää Suomen suuren ahdistuksen aikana Ruotsin matkalla ollessaan Iittalan rautatieonnettomuudessa 4. Evakuoitujen luetteloista koottiin tieto surmansa saaneista lapsista ja heidän saattajistaan. Syytettynä ollut veturinkuljettaja väitti asemahenkilökunnan sepittäneen pysäytystarinan omaksi puolustuksekseen. 85. Syytöksiä puolin ja toisin Käräjillä syytteessä olivat junan kuljettaja ja Iittalan junanlähettäjä. Junanlähettäjän katsottiin toimineen huolimattomasti, ja hänet tuomittiin vaaran tuottamisesta rautatien käytössä. Vaiteliaisuus jatkui myös sodan jälkeen, vaikka esimerkiksi Iittalassa turmasta yleisesti tiedettiin. Ensin tuomio, sitten vapautus Junankuljettajan katsottiin laiminlyöneen tähystysvelvollisuutensa. Junat törmäsivät 1,5 km Iittalan aseman eteläpuolella niin rajusti, että molempien veturit ja ensimmäiset vaunut murskaantuivat. Myöskään mahdollista palotoimen raporttia onnettomuudesta ei ole löytynyt. Veturinkuljettaja puolestaan kertoi tähystäneensä huolella ja nähneensä, kuinka hänelle näytettiin vihreätä valoa. Junat törmäsivät keskellä yötä. Käräjäoikeuden papereista selviää, että pääradan junat kulkivat onnettomuusyönä myöhässä. Lapsia kuljettaneen junan etupää syttyi räjähdysmäisesti tuleen, ja suurin osa junan matkustajista paloi kuoliaaksi. Saman lehden sisäsivulla oli pieni uutinen Iittalassa tapahtuneesta kahden junan yhteentörmäyksestä, joka ”vaati eräitä kuolonuhreja”. Vaiettu murhenäytelmä Hämeen Sanomat kertoi etusivullaan 8.3.1940 italialaisen ammusvaraston räjähdyksestä, jossa kuoli kuusi henkilöä. Sekä asema että juna oli pimennetty sota-ajan määräysten mukaisesti. Hautamuistomerkki Malmin vanhalla hautaus maalla Helsingissä kertoo millaisiin tilanteisiin poikkeusoloissa voivat joutua myös täysin syyttömät, lapset. Sotasensuuri pimitti Sotasensuuri esti laajemman uutisoinnin talvisodan viimeisinä päivinä (rauha tuli 13.3.) sattuneesta turmasta. Toinen törmäysjunista kuljetti sotalapsia evakkoon Helsingistä Haaparantaan talvisodan alta. Rangaistus oli sata päiväsakkoa. Pikajuna numero 50 lähti Tampereelta etelään yli tunnin aikataulusta jäljessä. Myös junan kaikki kolme veturimiestä menehtyivät. Evakuoituja lapsia ja heidän hoitajiaan kuljettanut ylimääräinen juna numero 69 pohjoiseen oli liikenteessä joka kolmas yö. Päätöslauselman mukaan oikeudenkäynnissä ei saatu luotettavaa tietoa siitä, että Iittalan asemamies olisi näyttänyt pysähtymismerkkiä ja että veturinkuljettaja olisi laiminlyönyt tähystysvelvollisuutensa. Hovioikeus vapautti kuljettajan. Pikku-uutisen takaa paljastuu Suomen historian siihen asti pahin rautatieonnettomuus, jossa puolenyön jälkeen 4.3.1940 sai surmansa 31 ihmistä. Sen kulusta ja aikataulusta piti ilmoittaa joka kerta erikseen muille junille. Teksti ja kuva: Juhani Katajamäki Muistomerkki on kirjoitussarja unohtuneista, vanhoista tai erilaisista suuronnettomuuksista. Viidentoista Ruotsiin matkalla olleen sotalapsen lisäksi surmansa saivat kolme heidän hoitajiaan ja kaksi äitiä. III. Seuraavan kerran asia oli lehdessä, kun onnettomuudesta oli kulunut kymmenen vuotta. Osaa ei pystytty tunnistamaan. Törmäys täydessä vauhdissa Junien kohtaaminen sovittiin Iittalaan, mutta kummankaan junan veturinkuljettajat eivät ehtineet saada tästä tietoa. Junan veturimiehet loukkaantuivat pahoin. Lapset saattajineen olivat kaikki kotoisin Helsingistä. 1940 henkensä antaneet”. Iittalan asemalla olleet rautatieläiset ja kaksi sotilasta kertoivat junalle näytetyn pysähtymismerkkiä, mutta heidän mukaansa kukaan veturissa ei ollut tähystämässä. Heistä 15 oli lapsia
Suurimmaksi osaksi rönsyily johtui siitä, että kuvittelin osaavani kaiken. Petri, olet hakeutumassa yrittäjästä takaisin palkolliseksi. 86. Yritys on nyt kannattava, mutta veri vetää Keloa takaisin kansainvälisiin tehtäviin. Suurin haaste oli henkisellä puolella. Vahvaa henkistä tasapainoa, jatkuvaa sinnikkyyttä, periksiantamattomuutta, paineensietokykyä ja uskoa omaan juttuunsa ja eritoten omaan itseensä. Ensimmäisenä karsitaan yleensä konsultointi. Sen jälkeen hän toimi 15 vuotta TNT Expressin turvallisuusjohtajana ja vastasi Suomen, Venäjän, Baltian ja Skandinavian kuljetusturvallisuudesta. Ensimmäiset vuodet olivat epävarmoja. Hän on varmasti yhtä osaava ja ammattitaitoinen kuin minäkin, ellei vielä parempi (hymyä). Todellisuudessa olisi pitänyt keskittyä heti alusta alkaen omaan liikeideaani. Kuljetusturvallisuuden ammattilainen TAPASIMME Vuonna 2009 Kelo perusti oman LogiSec Oy:n. Miksi kansainväliset tehtävät kiinnostavat uudestaan. Teksti Timo Lahtinen Petri Kelo tunnetaan Suomessa ja Euroopassa kuljetusja logistiikkaturvallisuuden kansainvälisenä osaajana. Miten LogiSec jatkaa, jos poistut yrityksestä. Yhtiön liikevaihto on jo kolmatta vuotta peräkkäin yli miljoona euroa. Yritykset karsivat kaiken sellaisen pois, mitä ei ole aivan pakko hankkia. Kaikki tekemiseni tähtää nyt siihen, että viimeistään syksyllä joku kiinnostuisi palkkaamaan minut kansainvälisiin tehtäviin. Loin LogiSecin aikoinaan tyhjästä kovien haasteiden kautta. Mitkä asiat olivat haasteita yrityksen perustamisessa. Onneksi minulla oli jo tuolloin laaja yhteistyöverkosto ja hyvä ja kansainvälinen maine. Mitä yrittäjänä oleminen opetti. Mikä on menestyksen avain. En toistaisi ensimmäistä virhettäni eli ”rönsyilyä”. Nyt kun yritys tuottaa voittoa ja menestyy, haluaisin palata kansainvälisten tehtävien pariin. Etsin uusia tuulia ja samalla pyrin verkostoitumaan yhä laajemmin. Mitä seuraavaksi. Yrittäminen on raakaa työntekoa. Yrittäjän tulee ymmärtää omat vahvuudet ja heikkoudet. Vain siten hän saavuttaa terveellä pohjalla olevan liiketoiminnan. Jos osaat antaa vastuuta, arvostusta, kiitosta ja osaat myöntää omat virheesi, saat onnistuneen lopputuloksen. Petri Kelolla on pitkä kokemus logistiikan kansainvälisestä turvallisuudesta. Millainen menestyvä yrittäjä on luonteeltaan. Se on tiettävästi ainoa kuljetusja logistiikkaturvallisuuteen erikoistunut yritys Pohjois-Euroopassa. Sitoutunut ja motivoitunut henkilökunta on A ja O. Kuten tähänkin asti, mutta uuden toimitusjohtajan vetämänä. Vuonna 2009 hän perusti oman yrityksen, LogiSec Oy:n. Miksi. Hän on toiminut kuusi vuotta lentoliikennepalveluja tarjoavan Nurminen Ground Services Oy:n palveluksessa. Toki henkilöstölle tulee tarjota myös kilpailukykyistä palkkaa ja muita etuuksia työtyytyväisyyden ja jaksamisen mahdollistamiseksi. Se pelasti. Koen, että minulla on paljon annettavaa suurempiin kuljetusja logistiikkaturvallisuustoiminnan kuvioihin. Loin kuitenkin mahdollisimman laajan portfolion turvallisuuden jokaiselle osa-alueelle. Alkuvuosina se oli todella 24/7-toimintaa. Olen ikuinen haasteiden etsijä ja positiivisen muutoksen peräänkuuluttaja. Jos voisit aloittaa yrittäjänä alusta, mitä tekisit toisin. Mitä vaaditaan. Jatkan uuden oppimista. Lisäksi vuonna 2008 alkoi taantuma, joka jatkuu edelleen. Olen silti äärimmäisen tyytyväinen lopputulokseen, vaikka virheitä tulikin tehtyä. Onko hyvää henkilökuntaa vaikea saada. Minulla oli jatkuva huoli perheen elättämisestä, ja se oli välillä raastavan tuskallista. Hyvä, osaava ja motivoitunut henkilökunta. Henkilökunta on juuri niin hyvä tai huono kuin sinä itse olet yrittäjänä
Itse en juuri mieti, millaista on olla nainen tai mies pelastusalalla. Etäopintojen jatkuvasti lisääntyessä sijoittuminen tiettyihin tehtäviin vaikeutuu. Määrärahoja vähennetään ja opintojen sisältöön se tulee vaikuttamaan varmasti. Perinteitä pitää olla, mutta palokunta on paljon muutakin, kuin jatkuvaa valmiutta ja valvontatyötä. Pahin virhe, mitä nainen voi tehdä tullessaan palokuntaan, on yrittää muuttua mieheksi. Olin ylioppilaskirjoitusten jälkeen kovasti suuntaamassa lääketieteelliseen. Näin koulutuksen säilymisen ja kehittämisen ”puolustaminen” olisi tehokkaampaa ja jatkossakin voitaisiin taata alamme arvot ammatillisesti ja luotettavasti. Mitkä ovat tulevaisuuden suunnitelmasi. Tässä kohtaa vetoan nuoruuskorttiin! Tulevaisuus on osittain melko avoin ja nautin siitä. Onko naisen helppo toimia pelastusalalla. Erilaisia tekijöitä tarvitaan. Useamman vuoden kouluputki saa nyt riittää hetkeksi ja ainakin seuraavan vuoden vietän pelastuslaitosmaailmassa, urheilen, harrastan ja matkustan. Naiset ja miehet ovat erilaisia. Kansainvälinen yhteistyö on muutakin kuin vierailumatkoja. Leireiltä, kursseilta ja viikkoharjoituksista saadut hyvät ystävät, mielekäs tekeminen, mahdollisuus edetä ja kouluttautua sekä, totta kai, ainutlaatuiset kokemukset innostivat osallistumaan aktiivisesti sekä nuorisoettä hälytystoimintaan, mutta ”harrastuksesta ammatti” ei ollut itsestään selvyys. Mitä teet nyt. Palopäällystön koulutuksen avaaminen myös alan ulkopuolisille on tuonut paljon uutta osaamista pelastuslaitoksille ja esimerkiksi yksityiselle sektorille. Tietynlainen sooloilu ei meidän alalle sovi ja hyvin toimivaa työyhteisöä, esimerkiksi yhden aseman henkilöstöä, voi kuvata urheilujoukkueeksi. Koetun ja opitun tiedon ja osaamisen lisäksi alamme tutkimustoimintaa on viety eteenpäin. Monesti olen miettinyt asiaa ja lopulta hymyillen todennut, että hyvinkin pienet asiat voivat joskus muuttaa kurssia huomattavasti alkuperäisestä. Muutos parempaa on tapahtunut asiantuntijuuden kehittämisessä ja tutkimustoiminnassa. Tähän kysymykseen tuntuu yllättävän haastavalta vastata. Olen viimeisiä hetkiä kolmen kuukauden harjoittelujaksosta Suomen Palopäällystöliitossa ja illat kuluvat käytännön järjestelyitä tehdessä. Viime vuodet olen esitellyt itseni opiskelijana, mutta toukokuun lopussa koitti valmistumispäivä ja sain opintoni Pelastusopistolla päätökseen. Terveisesi pelastusalan tämän hetken päättäjille! Itselle koulutusasiat ovat selvästi ajankohtaisimpana mielessä. Tärkeintä minusta on oikeanlainen asenne työtä kohtaa, jatkuva halu oppia ja kyky toimia ryhmässä tai osana suurempaa kokonaisuutta. Opintojen jatkaminen tai toisen ammatin lukeminen nykyisen tutkintoni tueksi on hyvin todennäköistä. Viimeinen yhteishaun ilta, tutulta saatu vinkki ja opintooppaan selailu veivät kuitenkin pääsykokeiden kautta Kuopioon ja insinööritutkintoa Pelastusopistolle lukemaan. Pelastustoimen maine ihmisten silmissä on positiivinen ja esimerkiksi palomiehen ammatti on edelleen arvostettu ja haluttu. Mitä tekisit, jos et olisi pelastusalalla. Alan näen kuitenkin edelleen kiinnostavana ja vetovoimaisena. Uudet aluejaot, valtiolle vai samaan malliin kuin nykyään. Miksi olet hakeutunut palokunta-alalle. Niin sanotusti pakkaan elämääni valmiiksi seuraavaa kotikaupunkia Vaasaa, työtä ja seikkailuja varten. Olen aina ollut kiinnostunut monenlaisista asioista, halunnut haastaa itseni ja aivonystyräni, ja kai sana elämyshakuinen kuvaa minua – ainakin uravalinnoissa. 87. Valmentajan eli päällikön tai esimiehen tehtävä on löytää parhaiten yhdessä pelaavat itselleen soveltuvimmilla pelipaikoilla olevat pelaajat. Se on tällekin alalle mielestäni vain etu. Käytännön kokemusta alasta ei välttämättä ole kertynyt opiskeluaikana, aikaisemmassa työelämässä tai harrastuksen kautta. Teksti ja kuva Esa Aalto Ei tullut lääkäriä, vaan insinööri Camilla Volanen on 22-vuotias Heinolasta kotoisin oleva nuori nainen, joka valmistui äskettäin palopäällystökoulutuksesta ja muutti Vaasaan töihin. Vapaaehtoisten koulutusjärjestelmää ylläpidetään ja kehitetään vastaamaan yhteiskunnan tarpeita. Vapaaehtoistoiminnassa olisin todennäköisesti joka tapauksessa mukana, mutta aikaisempia haaveita noudattaen olisin joko suorittamassa soitonopettajan tai lääkärin opintoja tai töissä ensimmäisiä vuosia merenkulkualalla. Millaisena näet pelastusalan 20 vuoden kuluttua. Jossain kohtaa on aika asettua hetkeksi ja toivottavasti elää perhe-elämää. Palokunta-alalle hakeutumiseni on tapahtunut monelle niin tutun reitin eli VPK-toiminnan kautta. Toiveeni olisi, että pelastuslaitokset yhdessä määrittelisivät, mihin työtehtäviin eri tutkinnoilla tulisi sijoittua ja millaisiin tehtäviin tulee valmiudet olla. Pätkän elämästäni haluaisin viettää ulkomailla, joko vakituisesti asuen ja töitä tehden tai reppu selässä kiertäen
88. System Reaction to Alarm Events E-mail with attachment, saving file on FTP server IR LED Number 36 Range 20 m Angle 90° INTERFACES Video Output 1 x BNC, 1.0 Vp-p, 75 Ohm Audio Input/Output 1 x Jack (3,5 mm)/Network Interface 1 x Ethernet RJ-45 interface, 10/100 Mbit/s INSTALLATION PARAMETERS Dimensions (mm) 87 (Ø) x 219 (L) Weight 601 g Enclosure Aluminium, white, mounting bracket and sunshield in-set included Power Supply PoE, 12 VDC Power Consumption 3.6 W, 7 W (IR on) Operating Temperature -40°C ~ 50°C Degree of Protection IP 66 B-Viewer 219 mm 87 mm (Ø) ip series 3000 UUDET NOVUS IP-KAMERAT KOLMEN VUODEN TAKUULLA!! . Turvamarkkinat Suomen Turvakilvet Oy Savenvalajantie 2 | 85500 Nivala Puh. Illumination 0.14 lx/F=1.4 color mode, 0.03 lx/F=1.4 B/W mode, lx IR on Wide Dynamic Range (WDR) Yes Digital Noise Reduction (DNR) Yes LENS Type Varifocal, f=2.8 ~ 12 mm /F=1.4 Angle of View (H) 99° ~ 33° DAY/NIGHT Type Mechanical IR cut filter Switching Mode Auto/manual NETWORK Stream Resolution 1920 x 1080 (1080p), 1280 x 720 (720p), 640 x 480 (VGA), 320 x 240 (QVGA) Frame Rate 30 fps for each resolution Multistreaming Mode 2 streams Video Compression H.264 Number of Simultaneous Connections Max. TURVALLISUUSLEHTI.indd 1 23.5.2014 10:22:13 – WWW.ALCO.FI – Turvamarkkinat on Turvallisuus & Riskienhallinta -lehden tehokas tuoteja palveluhakemisto. Helpommin kuin koskaan aikaisemmin. NVR -tallentimet 4-36CH Maahantuonti Siitek Security Oy 02 9193 3860 info@siitek.com www.siitek.com I-Valo Oy 010 501 3000 info@i-valo.com www.i-valo.com I-VALO VEGA SAFETY LED LED 9701 Merkki-, turva-, ja varavalovalaisimia vaativaan ympäristöön. 4 Network Protocols Support ONVIF (2.3), TCP/IP, DHCP, PPPoE, DDNS, SMTP, UPnP, RTSP, NTP PC Software NOVUS NMS, Internet Explorer, Google Chrome, Opera, Mozilla Firefox OTHER FUNCTIONS OSD IE browser, Polish, English, Russian and others Privacy Zones 4 Motion Detection Yes Prealarm/postalarm -/5 s ~ 2 min. Jos olet kiinnostunut ilmoittamaan näillä sivuilla, ota yhteyttä Kia Kankaaseen, puhelin (09) 773 821, kia.kangas@bookers.fi. 08-442 131 | Fax 08-443 061 myynti@turvakilvet.fi | turvakilvet.fi Uusi turvakilpikuvasto on ilmestynyt! Tilaa tai tutustu osoitteessa turvakilvet.fi Kalustelukitukseen Turvallisuutta Älykkyyttä Laatua Luksusta LOXURY I Prosella Scandinavian Oy Puh. Illumination from 0.03 lx (0 lx, IR on) • Varifocal lens, f=2.8 ~ 12 mm/F=1.4 • IR LED, range up to 20 m Mpx 2 f=2.8 mm 20 m IR Lux 0.03 IR-cut D/N NVIP-2DN3020H/IR-1P IMAGE Pick-up Element 1/3” CMOS imager Number of Effective Pixels 1280 (H) x 1080 (V) Min. www.novuscctv.com 26 Dimensions Bullet IP Camera NVIP-2DN3020H/IR-1P Key Features • Resolution 2 MPX • D/N function IR cut filter • Min. Vandaalidomet . Liiketunnistinja hämäräkytkinohjausmahdollisuus LED-moduulilla. 020 780 9370 www.safetyset.fi Luotettavaa ja turvallista kameraja kulunvalvontaa. 010 2311 270 www.prosella.com info@prosella.com Safetyset Oy | p. 20 v 1994-2014 Jo 20 vuotta turvallisempi ote elämään. IR -bulletkamerat
Sellaista ei ole aiemmin ollut markkinoilla. Se sisältää halutun informaation, jonka sisällön voi lukea ja purkaa älykännykässä nopeasti. SRV päätti kokeilla viestinnässään uudenlaista Notecrow-nimistä viestintäpalvelua, joka ei tarvitse laisinkaan sähköä. Palvelu toimii työntekijöiden älypuhelimien kautta, jolloin jokainen, jolla on älypuhelin, voi palvelua käyttää. Testaamme ratkaisua nyt ensin Koivusaaren työmaalla, ja jos se toimii, voimme 'monistaa' käytön muille SRV-työmaille”, Jari Korpisaari sanoo. Kävimme tutustumassa yhtiön länsimetron Koivusaaren aseman rakennustyömaahan. SRV:n aluevastaava Jussi Lahti testaa, miten Notecrow-palvelussa älypuhelimella voi kuvata esimerkiksi QReli Quick Response (nopea vastaus) -koodin. ”Myös työntekijöiden kansalaisuuksien kirjo lisää riskejämme merkittävästi, erityisesti työmaahan perehdyttämisessä”, Jari Korpisaari kertoo. SRV panostaa turvallisuusviestintään SRV:n turvallisuuspäällikön Jari Korpisaaren mukaan yhtiön turvallisuusajattelun voi tiivistää sanoihin nolla tapaturmaa ja ”harmaata taloutta” ei suvaita. Mobiilikäytettävä viestintätaulupalvelu, jonka avulla älypuhelimeen voi ladata esimerkiksi työsuojeluohjeita, yhteyshenkilöitä, aikataulumuutoksia ja muuta tärkeää tietoa. Sen haasteisiin liittyvät hankkeen sijainti jo rakennetun ympäristön naapurustossa, rajapinnat muihin Länsimetro-hankkeisiin ja työmaan hektinen aikataulu. Onnistunut turvallisuus, onnistunut viestintä ”Onnistuneessa turvallisuudessa on oltava onnistunut viestintä”, Jari Korpisaari painottaa. SRV toteuttaakin tavoitteitaan myös uudentyyppisillä turvallisuusratkaisuilla. Teksti Timo Lahtinen 89. ”Jos suunnitelmiimme ja ohjeisiimme tulee muutoksia ja päivityksiä, päivittämme ne palveluun. Notecrow on täysin uudentyyppinen palveluratkaisu. ”Palvelu auttaa meitä vahvistamaan sisäistä ja ulkoista viestintäämme työmaalla. Viestit voi ladata myös QRja NFC-koodeista. Itse rakentamisessa merkittävimpiä riskejä ovat muun muassa työmaalogistiikan hallinta, nostotyöt sekä muottija elementtiasennustyöt. Parilla näppäilyllä tieto saadaan älypuhelimen näyttöön. Palvelun avulla työntekijöiden älypuhelimiin saadaan kaikki olennainen työturvallisuusja hallintotieto. Tutustuimme yhteen niistä, älypuhelimella toimivaan viestitauluun. Palvelun kautta voi välittää myös video-ohjeita, puhelinja sähköpostiyhteyksiä, sähköisiä kyselyjä ja kuvallisia viestejä. Näin uudet ajantasaiset ohjeet ovat välittömästi työntekijöiden älypuhelimissa. Palvelussa on myös esimerkiksi ajo-ohjeet kohteeseen, ja jopa tavarantoimittajille ja vierailijoille tarkoitettu video, johon on kuvattu alueelle tulevat ajoreitit eri suunnista” Notecrew-palvelu lyhyesti Mikä Notecrew-palvelu oikein on. SARCO LED VAROITUSJA TYÖVALOT Katso lähin jälleenmyyjäsi www.sarco.fi tai soita (09) 777 1500 0707_Advert_Design_1.indd 1 8/16/12 3:40 PM Suomalaiset hyväksytyt LED pohjaiset varoitus ja työvalot 2013 3.10.2013 Sarco LED Sarco Oy Varoitus ja Työvalot Sarco Oy www.sarco.fi or call 00358 9 777 1500 www.sarco.fi: 09 777 1500 Suomalaiset hyväksytyt LED-pohjaiset varoitusja työvalot SRV:n toiminta perustuu turvallisuuden osalta riskienhallintaan, henkilöstön jatkuvaan turvallisuuskoulutukseen ja turvallisuusviestintään sekä yhteistyöhön viranomaisten kanssa
Hän on aiemmin toiminut Suomen Sairaankuljetusliitto SSK ry:n toiminnanjohtajana, Suomen Kiinteistönvälittäjäliitto SKVL ry:n toimitusjohtajana ja ERA Finland Kiinteistönvälitys Oy:n johtajana. Työterveysja johtamisjärjestelmä jo käytössä Turvaurakoitsijaliitto on edistänyt jäsentensä etuja muillakin tavoin. Alkuvuodesta liiton jäsenyrityksille järjestettiin ensimmäinen oman turvaurakan koulutusseminaari. Seuraava koulutusseminaari pidetään syksyllä 2014. Mullistavaa on, että kyse on ELY-keskuksen puolelta yhteishankintakoulutuksesta, joka lähtee yritysten tarpeista. Liiton hallitustakin on uudistettu. Vuoden 2014 alusta osa liiton jäsenyrityksistä on jo ottanut käyttöön OHSAS 18001 -työterveysja turvallisuusjohtamisjärjestelmän ISO 9001 -laatujärjestelmän ja ISO 14001 -ympäristöjärjestelmän rinnalle. Ongelmia on varsinkin eri urakoiden rajoissa, projektinhallinnassa ja vastuissa. Viimeksi kulunut vuosi on ollut Suomen Turvaurakoitsijaliitolle muutoksen aikaa. Turvaurakoita varten on laadittu jo vakioehdot, ja pian laaditaan myös hankeasiakirjat. Jäsenten etuja ajetaan nyt monella rintamalla. Koulutus kestää kuusi kuukautta. Liitto on uudistanut kotisivunsa, ottanut käyttöön sähköisen AvainUutiset-lehden, tehostanut viestintäänsä Facebookin kautta, uudistanut palvelukonseptinsa ja neuvotellut uraa uurtavan rekrytointikoulutuksen. Suomen Turvaurakoitsijaliitto on kehittänyt yhdessä yritysten, Helsingin kaupungin, viranomaisten ja AEL:n kanssa ainutlaatuisen rekrytointikoulutuksen. Tämän vuoden aikana järjestetään vielä useita koulutustapahtumia, ja lisäksi liiton laatujärjestelmää kehitetään. Turvaurakoitsijaliitto uusi organisaationsa Suomen Turvaurakoitsijaliiton toimitusjohtaja on vuoden 2013 syksystä alkaen ollut varatuomari Mikael Söderlund, mikael@lukkoliikkeet.fi. Turvaurakoitsijaliitto panostanut voimakkaasti toimintaansa 90. Teksti Mikael Söderlund JÄRJESTÖT Turvaurakoitsijaliiton nykyinen toimitusjohtaja Mikael Söderlund (vas) sekä aiemmat toimitusjohtajat Tuomas Kaján, Peter Östman ja Ilkka Laine, sekä järjestökoordinaattori Ona Gardemeister ja liiton puheenjohtaja Jouni Vesanto (toinen oikealta) olivat kuuntelemassa eduskunnassa hallituksen esitystä laista yksityisistä turvallisuuspalveluista. Koulutuksen jälkeen oppilas on tarkoitus saada työllistettyä yritykseen. Suurissa urakoissa ongelma on edelleen, että turvaurakan suunnittelun ja toteutuksen hallinta koko urakan kannalta on puutteellista. Koulutuksen rahoitus jakautuu ELY-keskuksen ja yritysten välillä niin, että mukana olevat yritykset maksavat koulutuksen kokonaiskustannuksista noin kolmanneksen. Uudessa lakiehdotuksessa laki yksityisistä turvallisuuspalveluista ehdotetaan, että turvasuojaajille myönnettävään turvasuojaajakorttiin tulisi pakolliseksi veronumero ja merkintä siitä, toimiiko turvasuojaaja työsuhteessa vai itsenäisenä ammatinharjoittajana. Liitossa on muutenkin tapahtunut merkittäviä uudistuksia. Siihen osallitui noin 45 ihmistä liiton 142 toimipisteestä. ELY-keskus maksaa koulutuksessa olevalle oppilaalle työttömyyskorvausta vastaavan summan sekä lisäksi pienen päivärahan. Työnantajan nimi tulisi näkyä kortista. Julkinen puoli rahoittaa loput. Sen toteuttavat yhteistyössä turvaurakointialan yritykset, Uudenmaan työja elinkeinokeskus, Helsingin kaupunki ja AEL. Lähiopetuspäiviä on parikymmentä. Turvaurakointi omaksi projektiksi Turvaurakoitsijaliitto on edennyt merkittävästi myös niin kutsutussa turvaurakkaprojektiasiassaan, jonka tavoite on, että turvaurakat ovat omia projektejaan, eivätkä aliurakoita. Turvasuojaajakorttiin muutoksia Liitto on ollut aktiivisesti mukana myös lainsäädännössä. Siihen kuuluvat nyt puheenjohtajana Jouni Vesanto Riihimäen Lukkohuolto Oy:stä, ensimmäisenä varapuheenjohtajana Tommi Sutinen Turvaykköset Oy:stä, toisena varapuheenjohtajana Johanna Blom Järvenpään Lukko Oy:stä ja jäseninä Jyri Aho, Avain-Asema Oy, Ari Hyykoski Arvolukko Oy, Minna Järvenpää Laatulukko Oy, Juha Koivu Lukko-Tiimi Oy, Jari Kröger Anvia Securi Oy ja Jukka Nevalainen BLC Turva Oy. Tavoite on, että turvaurakoitsijat istuvat muiden urakoitsijoiden kanssa samoissa pöydissä, jolloin turvaurakoitsijat pystyvät vaikuttamaan paremmin kokonaisuuteen. Suurin osa koulutusta on työssä oppimista
Uutta on, että järjestämme sen nyt ensi kertaa yhteistyössä Palopäällystöliiton kanssa. Uutta on myös, että Finnsecurityn yritysjaosto on 1. Tule kehittämään toimintaamme ja houkuttele muitakin, verkostoidu ja ota kaikki hyöty jäsenyydestä. Toimintaa myös yhdistyksen ulkopuolella Puheenjohtajana kannan aivan erityistä huolta siitä, että yhdistys pystyy tarjoamaan jäsenistölleen riittävää vastinetta jäsenmaksuille. Tavoitteemme on jatkossa järjestää enemmän yritysvierailuja siitäkin huolimatta, että vierailuja ei ole yhtä vaivatonta järjestää kuin aiemmin. Osallistujia oli vähän, jos lukua vertaa aiempiin kevätkokouksiin. lokakuuta alkavilla Finnbuildmessuilla Finnsecurityn omalla Security City -osastolla, jossa jäsenyrityksemme ovat näytteilleasettajina. Toki Tampere kokouspaikkanakin saattoi vaikuttaa, sillä suurin osa jäsenistä tulee pääkaupunkiseudulta. Teetimme pari vuotta sitten myös jäsenkyselyn, jonka mukaan jäsenet pitivät yhdistyksen arvokkaimpana antina seminaarija yritysvierailuja, sekä verkostoitumista muiden alalla toimivien kanssa. Osallistumalla voit vaikuttaa Yhdistyksen kevätja syyskokoukset ovat päätöksentekofoorumeita ja osallistumalla kokouksiin voi vaikuttaa, kuten vanha sanonta kuuluu. Jollet jo ole jäsen, liity mukaan. Olemme mukana muun muassa poliisihallituksen Turvallisuusalan neuvottelukunnassa (muun muassa laki yksityisistä turvallisuuspalveluista, sekä tuotamme erilaisissa hankkeissa ohjeistusta, esimerkiksi Kameravalvontaopas), oikeusministeriön Rikoksentorjuntaneuvostossa (teemme selvityksiä ja esityksiä rikostentorjunnasta), sisäisen turvallisuuden ohjelman työryhmissä (Yritysturvallisuuden yhteistyöryhmä, tilannekuvatyöryhmä), Suomen Pelastusalan Keskusliiton jäsenenä Spekin valtuustossa (käsittelemme toimintaja taloussuunnitelman ja strategian), opetushallituksen Turvallisuusalan koulutusja tutkintotoimikunnissa, Huoltovarmuuskeskuksen ICT-poolissa Näistä tiedottamisessa olisi varmaankin parantamisen varaa. Haluaisimme tarjota niin kiinnostavia seminaareja ja tapahtumia, että jäsenistöä tulisi runsaasti paikalle. Hallituksen jäsenet vetävät omien jaostojensa työvaliokuntia, jotka puolestaan toimivat ”käsinä ja jalkoina” tapahtumia toteutettaessa. Kaikki Finnsecurityn sääntöjen määrittämä toiminta ei näy jäsenistölle koko laajuudessaan. Finnsecurity muodostaa oivallisen foorumin kaikille turvallisempaa yhteiskuntaa rakentaville tahoille. Yhdistyksen toimisto ja hallitus puolestaan hoitavat yhteistyössä ja keskitetysti suuremmat tapahtumat ja hankkeet, kuten FinnSec-messut ja Skydd-seminaarimatkat. Puheenjohtajana kannan erityistä huolta siitä, että yhdistyksemme pystyisi tarjoamaan jäsenistölleen jäsenmaksua vastaan riittävää vastinetta. Uudenlaista toimintaa vireillä Finnsecurityn toimintaa kehittävät pitkälti yhdistyksen eri jaostot. Mitä useamman mielipiteet voimme huomioida, sen parempi on lopputulos. Sen on ehdotettava syksyllä hallitukseen uusia jäseniä erovuoroisten tilalle ja myös yhdistykselle uusi puheenjohtaja. Tule rohkeasti mukaan! Aktiivisesti toimivat jäsenet mahdollistavat Finnsecurityn toiminnan. Varsinkin yritysvierailuja jäsenet toivoivat lisää. Finnsecurityn kevätkokouksen ehkä merkittävin päätös oli, että yhdistykselle valittiin uudet ”kuninkaantekijät” eli vaalivaliokunta. Toivotan kaikille lehden lukijoille hyvää kesää. Silti kevätkokoukseen Tampereelle osallistui vain 24 jäsentä. Teemme myös ensi syksynä perinteisen Skydd-seminaarija messumatkan Tukholmaan (15.–17.10.). 91. Yhdistys kaipaa myös lisää aktiivisia ja motivoituneita jäseniä. Finnsecurity ry:ssä on 609 henkilöjäsentä ja 80 yritysja yhteisöjäsentä. Esa Oksanen puheenjohtaja Finnsecurity ry www.finnsecurity.fi Finnsecurity – monessa mukana Kaikista Finnsecurity ry:n tapahtumista saa lisätietoa yhdistyksen verkkosivuilta, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Esa Oksanen ja lisää, että yhdistys aikoo aktivoitua toiminnasta tiedottamisessaan myös Turvallisuus & Riskienhallinta -lehden kautta. Sääntöjen 2§ määrittää toimintamme tarkoituksen, ja se sisältää asioita, jotka käytännössä toteutuvat vaikuttamisena eri toimija neuvottelukunnissa sekä työryhmissä, joissa yhdistyksemme on edustettuna. Taistelemme myös yhä enemmän jäsenistömme ajankäytöstä: yritysvierailuun hurahtaa helposti päivä matkustamisineen, ja kaikille kokonaisen työpäivän poissaolo ei aina sovi
Pelastuslaitos tuo messujen ajaksi paloaseman paviljonkiin. Tietoturva ry:n hallituksen puheenjohtaja Antti Pirinen toteaa, että valinnassa painoi erityisesti vuoden 2013 aikana toteutettu korkean turvatason tuotantolaitoksen muutto, jonka yhteydessä laitos täytyi sertifioida useiden vaativien turvallisuusstandardien mukaiseksi. 92. Lisäksi kuvattiin myös pelastusalan tuotteista mainosvideo Turvallisuusmessuja varten. Turvallisuusviestinnän kannalta tällainen messupäivä on tärkeä. Messut järjestetään 3.-5.9. Kaupungissa on myös vahva kyberturvallisuuden yritysja oppilaitosverkosto”, kertoo Jyväskylän Messut Oy:n toimitusjohtaja Leo Potkonen. on yleisöpäivä, jota pelastuslaitos parhaillaan valmistelee. Palkinto myönnettiin sairaanhoitopiirin suunnitelmallisesta ja pitäaikaisesta toiminnasta kokonaisvaltaisen turvallisuuden kehittämisestä yhteistyössä eri turvallisuustoimijoiden kanssa. Hän on kehittänyt ansiokkaasti tietoturvallisuuden edellytyksiä voimakkaasti säädellyissä korkean turvatason ympäristöissä, edistänyt tietoturva-ammattilaisten verkostoitumista ja puolueettoman tiedon jakamista toimimalla aktiivisesti alan asiantuntijaverkoistoissa ja luennoimalla yhdistysten ja oppilaitosten koulutustilaisuuksissa. Turvallisuus 2014 -messujen teemoja ovat paloja pelastus, paloturvatekniikka, työturvallisuus, ensihoito sekä ja ensivaste sekä turvatekniikka. Palkinnot luovutettiin Sosiaalija terveysalan turvallisuusfoorumissa Lappeenrannassa toukokuussa. Keski-Suomen pelastuslaitos järjestää liikenneonnettomuudenja vesipelastuksen näytökset. Lauantaina 6.9. Tunnustuspalkinnot saivat Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri panostuksista turvallisuuden kehittämiseen ja Vantaan kaupungin Simonkodin vanhainkoti, joka on luonut uusia ja ennakkoluulottomia turvallisuutta kehittäviä toimintatapoja. Turvallisuus laajasti esillä messuilla Jyväskylän Seppälän paloasemalla kuvattiin koulutusvideo, jossa nähdään kuinka liikenneonnettomuudessa puristuksiin joutunut potilas irrotetaan ketjuveto menetelmällä eli tehdään niin sanottu nopea irrotus. Gemalto Oy:n juuret ovat Setec Oy:ssa ja sitä edeltävässä Suomen Pankin setelipainossa, joka on Suomen ainoa erittäin korkean turvatason sertifioitu turvapaino. Luvassa on myös yritysten järjestämää ohjelmaa alkaen öljyntorjuntanäytöksistä.” Keski-Suomen pelastuslaitos on näkyvästi mukana messujen järjestelyissä. ”Jyväskylä on luonteva paikka kyberturvallisuusmessuille, sillä kaupunki toimii työja elinkeinoministeriön Innovatiiviset kaupungit 2014–2020 -ohjelman kyberturvallisuusteeman kansallisena koordinaattorina. Seppälä paloasemalta siirretään päiväajaksi yksi pelastusyksikkö ja yksi ensihoitoyksikkö messukeskukseen. Kyberturvallisuus-messut keskittyvät teollisuuden ja yhteiskunnan tietoturvallisuuteen sekä kyberuhkiin. Syyskuussa Jyväskylän Paviljongissa pidetään Suomen ensimmäiset Kyberturvallisuusmessut. Heti palkitsemisensa jälkeen Salminen piti esityksen tietoturvallisuussertifiointien merkityksestä. Vaasan sairaanhoitopiirille turvallisuuspalkinto Sosiaalija terveysministeriö, aluehallintovirastot, Terveydenja hyvinvoinninlaitos, Suomen Palopäällystöliitto ja Spek-ryhmä ovat myöntäneen Vaasan sairaanhoitopiirille Sosiaalija terveysalan Turvallisuuspalkinnon 2014. Helvi Salmisesta vuoden tietoturvapäällikkö Vuoden Tietoturvapäällikkö -palkinto luovutettiin Helvi Salmiselle ICTexpo Helsinki 2014 -messuilla. Kyberturvallisuusja Turvallisuus-messuilla on laaja seminaarija tietoiskutarjonta. Messujen suunnittelu ja toteutus ovat lähteneet hyvin käyntiin. Messutiloissa toimintaa esitellään kuvatuilla videoilla. Juhani Costiander Turvallisuusmessutoimikunnasta kertoo, että C1ja C2-hallit ovat jo lähes täyttyneet, ja ulkoaluenäytöksiäkin on luvassa runsaasti. Samaan aikaan Jyväskylän Paviljongissa pidetään teollisuusautomaatioon keskittyvät Tekniikka 2014 -messut ja Turvallisuus 2014 -messut. Viereinen Jyväsjärvi tarjoaa myös mahdollisuuden vesipelastusnäytöksille. Vaasan sairaanhoitopiirissä on järjestelmällisen turvallisuuskoulutuksen lisäksi huomioitu erinomaisesti rakenteelliset ratkaisut ja tekniset apujärjestelmät. Pääteemoja ovat tietoja kyberturvaratkaisut, konsultointi, koulutus, palvelut, järjestelmät ja laitteistot sekä viranomaiset ja järjestöt. Tietoturva ry on valinnut Vuoden Tietoturvapäälliköksi Gemalto Oy:n tietoturvapäällikön Helvi Salmisen. Kuva Mika Rinne. ”Ulkona järjestetään esimerkiksi liikenneturvallisuusnäytöksiä. Tapahtuman näytteilleasettajat tuottavat ratkaisuja yritysten ja yhteisöjen tietoturvallisuushaasteisiin. Ne ovat osa Turvallisuus 2014ja Tekniikka 2014 -messuja
”Ensi vuosi on vaalivuosi. Projektin aikana on syntynyt toimiva kouluturvallisuusverkosto kuntien ja eri toimijoiden välille. ”Esimerkiksi hitsauksessa tarvitaan aidosti työturvallisia tuotteita. ”Tällä hetkellä jäseninä on kolmisenkymmentä turvallisuudesta kiinnostunutta ihmistä, laajasti erilaisista turvallisuusalan yrityksistä ja yhdistyksistä sekä viranomaistoimijoista.” Seura haluaa puheenjohtajansa mukaan olla aktiivinen keskustelija turvallisuusasioissa ja tarjota kaikille kiinnostuneilla kanavan osallistua turvallisuuden eteen tehtävässä työssä. Turvallisuuspalkinnon sai myös Honganpalon alakoulu Raahessa jo vuosien ajan toteutetusta turvallisuustoiminnastaan. Katso lisää: www.ykts.fi Turvallisuudesta puhutaan hyvässä seurassa Tampereen Messuja Urheilukeskuksessa pidetään kansainväliset turvallisuusmessut syksyllä jo 14. Turvallisuusja puolustuspoliittiseen selontekoonkin on otettu jo laajempi kokonaisturvallisuusnäkökulma. Arjen turvallisuus on tärkeä osa yhteiskuntaamme. Samalla kaikkien muidenkin alojen työsuojeluihmiset saavat tietoa. ”Messujen tarjonta tukee toisiaan. On myös tärkeää, että turvallisuuskysymyksissä ei lokeroiduta eri poteroihin. Turvallisuuskansio on koulun perustietopankki erilaisista turvallisuuteen liittyvistä asioista. Opetusalan turvallisuuspalkinnon sai myös opettaja Tommi Kuusisto Orivedeltä. Hitsausalan päättäjät saavatkin nyt oman hitsausalan tapahtumansa ohella myös kattavan läpileikkauksen työsuojeluun. Scania Suomi Oy Erityismyynti Paloja pelastusajoneuvot Puh 010 555 5273 www.scania.fi Seitsemän vuotta sitten perustettu Yhteiskuntaturvallisuuden seura haluaa puheenjohtaja Harriet Longan mukaan olla riippumaton ja laaja-alainen turvallisuusasioiden keskustelufoorumi, johon eritaustan omaavat ihmiset voivat liittyä. Tapahtumaan on ilmoittautunut näytteilleasettajia myös Ruotsista, Norjasta ja Sri Lankasta, joten tapahtumasssa saa tietoa myös muiden maiden tapahtumista ja voi verkottua”, Rouvali kertoo. Turvallisuus on jatkuvasti tärkeä teema ja me haluamme luoda mahdollisuuden siitä keskustelemiseen. Turvallisuus on koko Suomen asia”, Yhteiskuntaturvallisuuden seuran puheenjohtaja Harriet Lonka sanoo. Hän toimi esimerkillisesti Oriveden yhteiskoulun kouluampumatapauksessa. Pian seura on mukana myös facebookissa. Kuusiston toiminta pelasti todennäköisesti usean oppilaan hengen. Turvallisuuskansio palkittiin 93. Työsuojelun merkitys kasvaa koko ajan.” Rouvali kertoo, että Eurosafety-tapahtumassa ovat esillä perinteinen safety, security, työsuojelu, työhyvinvointi ja työturvallisuus. Tavoitteena on saada kynnys niin matalaksi kuin mahdollista kansalaisten osallistua ajankohtaiseen turvallisuuskeskusteluun.” Tätä varten Yhteiskuntaturvallisuuden seura on nettisivunsa lisäksi avaamassa oman näkyvyytensä sosiaalisessa mediassa. Messujen uusi nimi on Eurosafety 2014. ”Turvallisuus on arjen hallintaa ja turvallisuuden tunne tulee myös siitä, että kykenee hallitsemaan omaa turvallisuuttaan. ”Mukana on myös useita yrityksiä, jotka tarjoavat ratkaisuja esimerkiksi paloja pelastuspuolelle sekä riskienhallintaan. Käytössä on esimerkiksi turvallisuuskasvatussuunnitelma, vuosittainen teemaviikko ja teemapäivät. Siksi suunnittelemme turvallisuusaiheista keskustelutilaisuutta kansanedustajaehdokkaille.” ”Liian usein turvallisuuskeskustelu on yhtä kuin keskustelu NATOsta. Turvallisuus on meidän kaikkien yhteinen asia ja ansiokasta alan tutkimusta on syytä saada käännettyä kansankielelle”, Harriet Lonka sanoo. ”Olemme järjestäneet tähän mennessä monia tilaisuuksia, jotka ovat saaneet erittäin myönteistä palautetta. Synergiahyödyt ovat merkittäviä”, kertoo Tampereen Messut Oy:n projektipäällikkö Veli-Pekka Rouvali. Samaan aikaan pidetään kaksi muuta kansainvälistä ammattimessutapahtumaa: Työhyvinvointi 2014 -messut ja hitsausalan Pohjoismaiden suurin tapahtuma Nordic Welding Expo. Kansion avulla voi havainnollistaa turvallisuusnäkökulmia henkilökunnan perehdytyksessä ja oppilaiden opetuksessa sekä auttaa tietojen nopeaa löytymistä myös kriisissä. kerran. Se kuuluu kansalaistaitoihin ja sitä edes auttaa tutkittu tieto.” Harriet Lonka sanoo Yhteiskuntaturvallisuuden seuran haluavan aktivoida myös päättäjiä. Turvallisuus-, työhyvinvointija hitsausala samoilla messuilla Pirkanmaan perusopetuksen Koulujen turvallisuuskansio -projekti on valittu vuoden 2014 Opetusalan turvallisuuspalkinnon saajaksi. ”Tavoitteenamme on myös edistää turvallisuustutkimusten julkaisutoimintaa ja pyrkiä kansantajuistamaan sitä. Siviilija sotilaallinen turvallisuus ovat yhtä tärkeitä
Kurssin tavoitteena on tutustuttaa 13–17-vuotiaat nuoret palokuntatoimintaan. Hän toimii edelleen Helsingissä palomiehenä. Yritys työllistää tällä haavaa viisi työntekijää. Palomieheksi Virolainen päätyi vähän vahingossa Helsingin Sanomissa olleen mainoksen innoittamana. Kurssilla nuoret tutustuvat palokuntaan ja oppivat kansalaistaitoja ja saavat turvallisuuskasvatusta. ”Suomalainen kulttuuri on hieman vaatimatonta. Ahonen on keskittynyt vaatteisiin ja Virolainen korusuunnitteluun. Vaatimuksiakin hakijoille oli, nimittäin toivottiin 5–6 vuoden ikää. VIKSU –leirin varmasti hauskin työpaikkailmoitus ilmestyi muutama viikko sitten niin Viksun nettikuin facebook-sivuilla. Ahonen ja Virolainen eivät ainoastaan pyöritä bisnestä, vaan osallistuvat myös aktiivisesti tuotteiden suunnitteluun. Ilmapiiri vaatemerkin ympärillä on silminnähden rento ja lämminhenkinen. Kello kymmenestä alkaen leiriläiset odottavat vanhempiaan ja tuttaviaan leirille tutustamaan. Viksulassa toimii oma palokunta – Viksulan VPK. Yöambulanssissa syntyy villejä ideoita. Mies huomasi pian kuuluvansa omien sanojensa mukaan siihen vähemmistöön, joka oikeasti nauttii ensihoitotehtävistä. Keskiviikkona 2.7. Leiritoimikunta on pohtinut mistä johtuu, että leireille osallistuu joka vuosi vähemmän ja vähemmän leiriläisiä. Toivottavasti vierailupäivänä nähdään myös paljon palokuntalaisia ympäri Suomen tapaamassa tuttuja ja tutustumassa Suomen tuoreimpaan palokuntaan, Viksulan VPK:hon. Jarno Ahonen ja Atte Virolainen saivat oman ajatuksensa vuonna 2011, eikä tuo ajatus jäänyt tällä kertaa pelkäksi heitoksi. on leirin vierailupäivä. Näin saadaan uusia harrastajia. Viranomaistorilla on monia tahoja esittelemässä toimintaansa ja tapahtumatorilla nimensä mukaisesti tapahtuu koko päivän jotain. Jenkeissä on ihan eri meininki, siellä työvuorossa olevat palomiehet pääsevät kauPalomiesten perustama vaatemerkki Jarno Ahosen ja Atte Virolaisen Firefighter Streetwearin kesämallistossa on ensimmäistä kertaa vaatteita myös naisille. Kurssin sisältö leirillä painottuu itse tekemiseen ja elämyksiin, joita palokunnat tarjoavat. Ennen haaveen toteutumista päätetiin kuitenkin avata liike kotimaahan Helsinkiin. Yrityksen verkkokauppatuotteet ovat myyneet itsensä läpi varsinkin Pohjois-Amerikassa, jossa yritys tavoittaa päivittäin yli viisi miljoonaa ihmistä, ja parivaljakko suunnittelee jo oman kaupan avaamista Los Angelesiin. Vaatemerkki kantaa tätä nykyä nimeä Firefighter Streetwear. Pitäisi olla ylpeämpiä omasta työstä. Viksula on leirin yhteydessä toimiva lapsiparkki. Nuorille annetaan mahdollisuus mukaansa tempaavaan harrastukseen. Ahonen puolestaan halusi ennen kaikkea liikunnalliselle alalle, jossa voi auttaa ihmisiä. Nähdään leirillä! Eija Holmberg-Lehto tiedotuspäällikkö VIKSU 2014 –palokuntanuortenleiri VIKSU 2014 -palokuntanuorten leirillä nähdään! 94. Oman työn arvostuksessa meillä on sieltä opittavaa”, Virolainen tuumaa. Firefighter Streetwearin myymälä osoitteessa Eerikinkatu 42 on auki arkisin klo 12–16. päivä palokuntanuorten vuoden kohokohta VIKSU 2014 -palokuntanuorten suurleiri alkaa. Miehet päättivät perustaa oman vaatemerkin palomiehille ja ”kaikille muille hyville tyypeille, joilla ei pipo kiristä”. Kurssinjohtaja Marika Äijälä toivoo, että kurssi otettaisiin valtakunnallisesti käyttöön ja näin nuoret pääsisivät tutustumaan palokuntanuorisotoimintaan sekä saamaan turvallisuuskasvatusta myös tätä kautta. Jokainen Viksulassa leiriviikkoaan viettävä lapsi pääsee osallistumaan viikon aikana erilaisiin palokunnan tehtäviin työvuorolistan mukaisesti. Suomeen on puolestaan suunnitteilla ensi vuodelle palomieskalenteri, jonka tuotto menee lyhentämättömänä lastensairaalan hyväksi. Leirille on ilmoittautunut 3000 palokuntalaista, voisi jopa sanoa ympäri maailman, koska leirille on tulossa palokuntalaisia ainakin Bulgariasta, Saksasta, Venäjältä, Espanjasta, Ruotsista ja Sveitsistä. pan kassoilla jonon ohi. Mallikappaleet saatiin paikalle suuren maailman malliin, kun palomies Jarno Lehtoranta laskeutui kerrostalon katolta vaatteita sisältävä musta salkku lanteillaan. Bisneksellä ei ainakaan toistaiseksi ole päässyt rikastumaan, mutta paljon hyvää on saatu aikaiseksi: Vuonna 2013 yritys lahjoitti Arizonassa maastopalotehtävällä kuolleiden palokuntalaisen perheille yhteensä 34000 dollaria. Tuotteita markkinoidessaan molemmat miehet kuuluttavat ammattiylpeyden perään. Ammattipalomiehet ja veparit tekevät tosi tärkeää työtä ja vaarantavat samalla oman terveytensä. Palokunnassa on huikeat 90 jäsentä eli eiköhän maamme palokuntanuorisotyö ole turvattu. Voisiko yksi keino saada leireille lisää väkeä olla VIKSUlla järjestettävä uusi Palokunta tutuksi -kurssi. Viksulan paloasema on valmistunut keväällä 2014 ja ajoneuvokalusto on täysin uutta. Toukokuun alussa avatussa Eerikinkadun liikkeessä jännittyneen oloinen mutta selvästikin innostunut ja asialleen omistautunut Ahonen esittelee julkimoiden ja toimittajien keskellä kesän uutuustuotteita, joista löytyy omansa ensimmäistä kertaa myös naisille. Nyt hän opiskelee firman pyörittämisen ohessa kolmatta vuotta lääkäriksi. Teksti Piatta Rulja Kuva Lassi Rinne Kesäkuun 29. Osallistujatavoite 4000 leiriläistä ei aivan toteutunut. Vuosien suunnittelu on päättynyt ja on aika laittaa suunnitelmat käytäntöön. Viksulan VPK nimittäin haki palokunnanpäällikköä, joka vastaa palokunnan operatiivisestä toiminnasta
Kurssien opetussisällöstä antavat tietoa kurssien johtajat, jotka on nimetty yhteystietoineen kurssikuvauksien yhteydessä, puh. Vahingonteot 10 % . Vuonna 2013 tehtiin 17 700 lapseen kohdistuneeseen pahoinpitelyyn liittyvää rikosilmoitusta . Vuonna 2012 tehtiin 5518 viharikoksiin liittyvää rikosilmoitusta Lähde: Brottsförebyggande rådet, 2014 www.pelastusopisto.fi Nro Kurssi Aika Hinta € Haku päättyy 20290 Väestönsuojan tarkastajan kurssi 12.-14.8.2014 435 13.6.2014 20004 Rakenteellinen paloturvallisuus 9.-11.9.2014 445 15.8.2014 20258 Ilmanvaihtolaitteistojen paloturvallisuus 30.9.-2.10.2014 150/pv 12.9.2014 20351 Turvallisuuskouluttajan peruskurssi 11.-13.11.2014 435 24.10.2014 20639 Ensihoidon tilannejohtaminen 18.-20.8.2014 650 31.7.2014 20640 Simulaatio-ohjaajakurssi tavoitteista toteutukseen 23.-25.9.2014 600 25.8.2014 20034 Korkealla työskentelyn kouluttajakurssi 8.-12.9.2014 610 8.8.2014 20236 ATV-maastoajoneuvojen (mönkijä) kuljettajakurssi 16.-18.9.2014 366/606 15.8.2014 20628 Vesisukeltajien täydennyskoulutus pelastuslaitoksille 29.-30.9.2014 379 5.9.2014 20028 Johtaminen vaarallisten aineiden onnettomuuksissa 2.-4.9.2014 445 7.8.2014 20024 Paloja ylipalomiesten pelastustoim:n johtamisen täyd.koul. Lisätietoja: ideagarden.fi G4S:n markkinointipäällikkö Juha YliKoski odottaa paljon lokakuun uudesta turvallisuutapahtumasta. Ruotsin kuulumisia 85 % väkivaltarikoksista on miesten tekemiä. . Kurssitarjonnassa kurssin kuvauksen yhteydessä on sähköisesti täytettävä ilmoittautumislomake. Tapahtuman näyttämönä on sisätiloihin rakennettu klassinen ranskalainen katukahvila. Ilmoittaudu kurssille verkkosivuillamme. Huumausainerikokset 7 % . Hakuajan päätyttyä vapaita paikkoja voi tiedustella opintotoimistosta, puh. Varkaudet ja murrot 38 % . 50 % nuorista on ollut tekemisissä varkauksien kanssa viimeisen vuoden aikana (varastaneet, ostaneet varastettua tavaraa, tai vastaavaa). 8.-12.9.2014 735 8.8.2014 20549 CBRNE-kurssi ensivasteen toimijoille 10.-12.11.2014 570 17.10.2014 Koko koulutustarjonta on nähtävillä Pelastusopiston verkkosivuilla > Täydennyskoulutus. Miehet ovat enemmistönä myös uhrimäärissä. Liikennerikokset 5 % . Koulutustarjontaamme syksyllä 2014 Ammatillinen täydennyskoulutus IdeaGarden Turvallisuus -tapahtuma on uusi formaatti tavata turvallisuusihmisiä. Vuonna 2013 tehtiin 80400 pahoinpitelyyn liittyvää rikosilmoitusta . Vuonna 2013 tehtiin 27 100 naiseen kohdistuneeseen pahoinpitelyyn liittyvää rikosilmoitusta . Vuonna 2013 kuoli 87 ihmistä väkivaltaisesti . Väkivaltarikokset 18 % . Petokset 11 % . ”Olen itse käynyt Management Eventsin tapahtumissa ja tunnen heidän vahvan osaamisensa. 0295 453 492. Tapahtuman taustalla on Management Eventsin luoma elämyksellinen b-to-b-tapahtumakonsepti, joka toteutetaan ensimmäisen kerran 2.10.2014. G4S:n markkinointipäällikkö Juha Yli-Koski odottaa syksyn tapahtumalta paljon. 20 % kaikista seksuaalirikoksista ilmoitetaan poliisille Minkälaisia rikoksia Ruotsissa tehdään. 0295 450 201. Muut rikokset 11 % . Ennalta sovittuja digitaalisesti ohjattuja tapaamisia rytmittävät tapahtumatilan seinillä olevilta isoilta näytöiltä näkyvät videot ja rentouttava väliohjelma. IdeaGarden Turvallisuudessa ostajat ja myyjät kohtaavat 95. Idea on, että tapahtuma saattaa palveluntarjoajat ja -ostajat yhteen. IdeaGardenin tarjoaman elämyksen lisäksi tapahtuma myös aktivoi kävijöitä”, Yli-Koski kertoo
Pumpun työkaluliitin on valaistu ja pyörii vapaasti 360 astetta käytön helpottamiseksi. Lisäksi kaikkia vanhoja Core-liitännällä varustettuja työkaluja voidaan käyttää pumpun kanssa. Pumpuissa käytetään Core-liitintekniikkaa, jolloin työkalujen liittäminen on nopeaa, liittimet likaantuvat vähemmän ja työkalut voidaan kytkeä ja irrottaa virtaus päällä. Sähkökäyttöiset pumput ja akkupumppu ovat hiljaisia ja ympäristöystävällisiä, joten ne voi viedä kohteen lähelle työskentelyä häiritsemättä. EAL4+ käsittää joukon testejä, joiden tarkoitus on it-tuotteen toimitusketjun turvallisuuden takaaminen. Deltabit Idis yhdistää viimeisimmän sormenjälkitunnistustekniikan uusimman kosketusnäyttöteknologian kanssa. Spider-sarjan pumppuun ja akkukäyttöiseen pumppuun on saatavana lisävarusteena ajoneuvoteline. Paineilmalaite on puvun ulkopuolella. Tuote tarjoaa muun muassa porttien välisen sähköisen eristyksen tiedon eristämisen helpottamiseksi. Testattu suojapuku kemikaaleja vastaan Älykäs pääte työajan kirjaukseen Deltabit on julkaissut uuden sukupolven älypäätteen työajan kirjaukseen. Pumpuissa on iso 4 litran hydrauliöljysäiliö, jolloin öljy riittää hyvin isoillekin tankolevittimille ja usean työkalun käyttöön. Tuote on Tempest-hyväksytty ja Nato (NIAPC) -tuotevalikoimassa korkeimmalla turvaluokituksella. Spider-sarjan pumppuyksiköissä on yksi tai kaksi työkaluliitäntää, akkupumppu SPU 16:ssa yksi liitäntä. Lisätietoja: www.turvata.fi Suomessa valmistettu kemikaalisuojapuku. Pumppu painaa 17,7 kg akkuineen, joten se on helppo siirtää ja ottaa mukaan pelastustehtäville esimerkiksi veneeseen tai helikopteriin. Näin esimerkiksi tankolevitin voidaan jättää ajoneuvon oviaukkoon ja jatkaa pelastustyötä muilla työkaluilla samaa pumppuyksikköä käyttäen. Lisätietoja: jyrki.ala-konni@blackbox.fi KVM-kytkin turvalliseen työasemien hallintaan. Puvun testaus ja huolto tehdään Suomessa, mikä lyhentää huomattavasti puvun huoltoaikaa. Ilmastoitu ja kaasutiivis puku suojaa nestemäisiä ja kaasumaisia kemikaaleja vastaan. Puku on myös CE-hyväksytty ja täyttää henkilösuojaindirektiivin 89/686/EEC:n vaatimukset. ServSwitch Secure DVI USB EAL4+ on työasemien turvalliseen hallintaan tarkoitettu KVM-kytkin, joka on sertifioitu vastaamaan Common Criteria Evaluation Assurance -tasoa 4+. Hyväksynnät on suorittanut Työterveyslaitos. Tempest on lyhenne sanoista Telecommunications Electronics Material Protected from Emanating Spurious Transmissions. Lopputulos on kokonaan kosketuksella toimiva työajanseurantapääte, jolla leimaukset sujuvat nopeasti ja luotettavasti. Lisätietoja: www.dafo.fi Kevyemmät pumput Turvata Oy:n markkinoille tuoma kemikaalisuojapuku Ursuit Heavy Chem on SFS-EN943-2 tyypin 1bET mukaan testattu ja hyväksytty. Akkukäyttöinen SPU 16 BC -pumppuyksikkö tuottaa saman tehon työkalulle kuin polttomoottorikäyttöiset Holmatron pumput. Siihen kuuluvat tekniset turvatoimet, standardit ja välineistö, joilla estetään ja minimoidaan haavoittuvien tietoliikennelaitteiden tekninen valvonta ja salakuuntelu. ”Sormenjälkitunnistus ja uusin kosketusnäyttötekniikka takaavat nopean ja miellyttävän leimauskokemuksen työntekijälle”, kertoo Deltabitin toimitusjohtaja Jukka Hosio. TUOTEUUTISET Spider-sarjan pumppuja saa sekä sähköettä polttomoottorikäyttöisinä. ”Työaikaa seurataan tuotteillamme jo nyt rakennustyömailla, teollisuudessa kuin toimistoissakin.” Lisätietoja: www.deltabit.fi Työaikaleimaus hyödyntää sormenjälkitunnistusta ja kosketusnäyttötekniikkaa
Tehtävässä tarvitaan oma-aloitteisuutta ja pitkäjänteisyyttä sekä hyviä ihmissuhdetaitoja. Tehtävänä on johtaa paloaseman toimintaa ja kehittämistä sekä osallistua onnettomuuksien ehkäisyyn, pelastustoimintaan ja varautumiseen. Kelpoisuusehtona on pelastustoimesta annetun asetuksen 407/2011 6 §:n mukainen alipäällystöltä tai päällystöltä vaadittava kelpoisuus. Henkilöstöhallinnon osaaminen katsotaan eduksi. Näytönsäästäjäksi voi valita kompassin tai nopeusnäytön. Yhdessä Mobotix MxActivitySensor -liiketunnistusohjelman kanssa on mahdollista havaita luotettavasti liikkeet myös yöllä. Tehtävässä noudatetaan 4 kuukauden koeaikaa. Päivällä terminen moduuli on hyödyllinen, sillä se havaitsee varjoissa, hämärässä tai pensaiden takana liikkuvat kohteet. Ennen valintaa hakijan tulee antaa suostumus suppean turvallisuusselvityksen hankkimiseen ja tarvittaessa vapaamuotoiseen varallaoloon sekä sitoutua pelastuslaitoksen päihdeja huumeohjelmaan. Kirjan julkistamistilaisuus pidetään Jyväskylän Turvallisuusmessuilla 3.9.2014. 044 701 9989, 044 701 3421. Työpaikat GPS-kojelautakamera ikuistaa kolaritkin DOD-autokamera käynnistyy automaattisesti auton käynnistyessä ja tallentaa teräväpiirtokuvaa jokaisesta hetkestä. Vesa toimii ylipalomiehenä Helsingin pelastuslaitoksella, ja on viimeisen parinkymmenen vuoden ajan erikoistunut eläinten pelastamiseen. Kamera ikuistaa mahdolliset kolarit ja muut ei-toivotut tilanteet. Hakuun liittyviä ohjeita p. Porin kaupunki on savuton työpaikka. Lisätietoja: www.peltaco.com/elainpelastus Kirja eläinpelastuksesta Ip-kameramallistolla 360 asteen näkymä Schneider Electricin Pelco ja Oncam Grandeye ovat solmineet kumppanuussopimuksen, jonka myötä yhtiöt tuovat Evolution 360 degree -kameravalikoiman markkinoille globaalisti. Lisätietoja: knk@related.dk Luotettavaa havainnointia yöaikaan 97. Lisätietoa: miika.havu@schneider-electric.com Termografisen kameran uudet moduulit mittaavat esineiden ja ihmisten lämpösäteilyn ja toimivat sen ansiosta myös täysin pimeässä. Kamerassa on myös mikrofoni ja kaiutin. Kirjan kirjoittajana on Suomen eläinpelastuksen huippuasiantuntija, eläinpelastusvastaava Vesa Nurminen. DOD-kojelautakameran ominaisuuksia ovat gps-sijaintitallennus ja reaaliaikainen nopeudennäyttö. Kirja sisältää ohjeita turvalliseen eläinpelastukseen ja tuo tietoon tähän saakka ainoastaan pienen piirin tiedossa olleet parhaat eläinpelastuksen tekniikat ja vinkit. Yhteyshenkilö: aluepalopäällikkö Juha Suonpää p. 044 701 7383, juha.suonpaa@satapelastus.fi Hakuaika päättyy 30.6.2014 Työpaikka hakuohjeineen on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.pori.fi/tyopaikat. Tehtävänä on toimia Rauman päätoimisen paloaseman vastuuhenkilönä, henkilöstön esimiehenä ja työnantajan edustajana. Autokamera soveltuu myös yrityskäyttöön, kuten omaisuuden ja kuljettajien seurantaan. Uusi ip-valvontakamerasarja tarjoaa 360 asteen näkymän ja erinomaisen tilanneherkkyyden. Se auttaa selvittämään erimielisyyksiä kolarin osapuolten välillä ja voi suojata jopa vakuutuspetoksen uhriksi joutumiselta. Tavoitteena on turvallinen eläinpelastustilanne sekä eläimelle että pelastajalle! Kirja on tarkoitettu kaikille eläinten kanssa työskenteleville, jotka voivat joutua toimimaan eläinpelastamisen hätätilanteessa, kuten pelastushenkilökunnalle, maatiloille, talleille, eläinlääkäreille ja vapaaehtoistyöntekijöille. PORI Etsimme kehityskykyistä pelastusalan ammattilaista vakinaiseen PALOMESTARIN VIRKAAN . 360 degree -ip-kamerat ovat yhteensopivia esimerkiksi useimpien kaupunkien, vähittäiskauppojen ja pelisalien valvontaan tarkoitettujen sovellusten kanssa. Työaika on yleistyöaika (38,25 t/vk). Dewarping-ominaisuuden avulla käyttäjä voi palata tapahtumissa taaksepäin ja tarkastella tapahtumia niiden alkuperäisessä muodossa sekä laajentaa, kääntää tai zoomata (PTZ) kuvaa 360-asteen näkökentässä. Lisätietoja: www.fsm.fi Eläinpelastuksesta julkaistaan opaskirja! Kirja on osa Peltacon eläinpelastus-projektia, ja kirjan julkaisun myötä kolme vuotta kestänyt Eläinpelastus-tuotekehitysprojekti päättyy
Lisätietoja: www.axis.com Uudessa painoksessa Sisäinen tarkastus on huomioitu muutokset lainsäädännössä ja sisäisen tarkastuksen ammattistandardeissa. Lisätietoja: janne.saari@siemens.com TUOTEUUTISET Iveco Daily -sarjan uudessa pakettiautossa on eri ominaisuuksien suorituskykyä parannettu: käsittelyä ja kantokykyä parannettiin optimoitujen tavaratilan tilavuuksien avulla ja käyttöä helpotettiin suunnittelemalla helppopääsyisempi kulku tavaratilaan. SPC hälytinpaketti soveltuu kesämökeille, omakotitaloihin, asuinhuoneistoon, toimistoon, liikehuoneistoon, myymälään, varastoon, pankkiin ja vaikkapa tehtaaseen. Kaikki mallit 3,5 tonniin asti on varusteltu etujousituksella, mikä mahdollistaa ajoneuvon hallinnan ja mahdollisimman suuren kuormituskyvyn. Yhdessä Mobotix MxActivitySensor -liiketunnistusohjelman kanssa on mahdollista havaita luotettavasti liikkeet myös yöllä. Pakettia voi täydentää halutuilla lisätarvikkeilla. Lisätietoja: www.safetum.fi Turvallisuusluokittelulla Turvallinen Kiinteistö -sertifiointi Huipputarkka 4K-teknologian ip-kamera Axis P1428-E -verkkokamera on kompaktin AXIS P14 -sarjan huippumalli. Turvallisuusluokittelun tavoite on saada Turvallinen Kiinteistö -sertifiointi. Pakettiauton kapasiteettia on parannettu arvioimalla uudestaan akselivälin, koko pituuden ja kuljetustilan pituuden suhde. Kaistanleveyden käytön hallitsemiseksi käyttäjät voivat seurata livevideota HD 1080p -resoluutiolla ja hyötyä 4K-teknologiasta tallenteita tutkittaessa. 4K-standardi tekee tuloaan elokuvatuotantoon ja kuluttajalaitteisiin. Teos on kattava kokonaisesitys sisäisestä tarkastuksesta ja sen merkityksestä organisaatioiden toiminnassa. Lisätietoja: www.tietosanoma.fi Luotettavaa havainnointia yöaikaan Termografisen kameran uudet moduulit mittaavat esineiden ja ihmisten lämpösäteilyn ja toimivat sen ansiosta myös täysin pimeässä. Lisätietoja: www.iveco.com Uusi pakettiauto Safetum Oy on aloittanut kiinteistöjen turvallisuusluokittelun. Keskiössä on myös suurten organisaatioiden sisäisen tarkastuksen, hallituksen, tarkastusvaliokunnan ja ylimmän johdon yhteistyö. Hälytinpaketti on joustava moduulirakenteinen kokonaisuus, jonka keskukset ja kenttälaitteet voi päivittää etänä. Sertifikaatti koostuu turvallisuusasiantuntijan suorittamasta auditointikäynnistä, turvallisuustilanteen kuvaavasta turvallisuustodistuksesta, sertifikaatista ja näkyvyydestä turvallinenkiinteisto.fi-sivustolla. Se perustuu omatoimisen varautumisen auditointimalliin ja lainsäädännön asettamiin velvoitteisiin. Päivällä terminen moduuli on hyödyllinen, sillä se havaitsee varjoissa, hämärässä tai pensaiden takana liikkuvat kohteet. Lisätietoja: knk@related.dk Sisäisen tarkastuksen opas Hälytinpaketti soveltuu lähes minne vain 98. Uuden mallin pidennettyjen akselivälien ja lyhemmän takaylityksen ansiosta uusi Daily takaa ajettavuuden luopumatta ketteryydestä ahtaissa paikoissa. 4K-teknologian ansiosta uutuustuote tarjoaa viimeisimmät HDTV-standardit ja -ominaisuudet resoluutiolla, joka on neljä kertaa tarkempi kuin HDTV1080p. Siemensin hälytinpaketti sisältää ip-murtoilmaisukeskuksen SPC4320, käyttölaitteen SPCK420, liikeilmaisimen MAGIC PDM-I12, magneettikoskettimen MK4400, sisäsireenin SP203 ja 7 Ah:n akun. Teoksessa käydään sisäisen tarkastuksen työprosessit läpi yksityiskohtaisesti esimerkkien avulla ja arvioidaan alan ammatillisia vaatimuksia. Teknologian ansiosta mitä tahansa kuvan osaa voidaan suurentaa menettämättä yksityiskohtia. Kiinteistö on oikeutettu Turvallinen Kiinteistö sertifikaattiin, kun turvallisuustaso on vähintään lakisääteisellä tasolla. P1428-E soveltuu suurten alueiden, kuten pysäköintialueiden ja julkisten aukioiden valvontaan
kerran Turvallisuusja työsuojelualan kansainväliset ammattimessut Lue lisää: www.eurosafety.fi EuroSafety-messut järjestää Tampereen Messut Oy yhteistyö kumppaninaan Suomen Työsuojelualan Yritysten liitto STYL ry Ilmailunkatu 20, PL 163, 33901 Tampere www.tampereenmessut.fi, info@tampereenmessut.fi etunimi.sukunimi@tampereenmessut.fi www.eurosafety.fi/osasto p. työsuojelupäälliköille ja -valtuutetuille, hrja työhyvinvointivastaaville sekä erityisesti hitsauksen ja tuotannon asiantuntijoille ja hankinnoista päättäville. Turvallisuuden, työhyvinvoinnin ja hitsauksen ammattilaisille Tarjolla on monipuolisesti työsuojeluratkaisuja yritysten tarpeisiin yhdellä käynnillä unohtamatta työhyvinvointia, jonka merkitys on kasvussa alasta riippumatta. 0207 701 233 Jukka Järvinen Työhyvinvointi Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ammattimessut tar joavat mahdollisuuden päivittää tietoja ja vahvistaa omaa osallisuutta työpaikan hyvin voinnin rakentamisessa! Nordic Welding Expo Pohjoismaiden suurin hitsausalan messutapahtuma tuo yhden suurimmista työsuojelua ja -hyvinvointia käyttävistä teollisuuden haaroista messuille. Hyödyllinen kokonaisuus esim. 0207 701 212 Veli-Pekka Rouvali p. Sam aan aik aan Varaa nyt osastopaikkasi. 5.–7.11.2014 Tampereen Messuja Urheilukeskus www.eurosafety.fi Turvallisuusalan ammattilaisten kohtaamispaikka Tampereella jo 14
Turvatekniikkaa parhaalla palvelulla! fsm.fi Ovi sähköisen turvatekniikan maailmaan FSM Group on sähköisen turvatekniikan johtava maahan tuoja. Suuren varastomme ansiosta takaamme nopeat toimitukset. HUOM! Verkkokaup an tilaukset ilman toimitusku luja heinäkuun loppuun asti, käytä etu hyväksesi!. Suomen suurin turvatekniikan verkkokauppamme palvelee joustavasti ja ammatti taitoisesti juuri silloin ja siten kuin sinulle sopii. Markkinajohtajan valikoi masta löydät kattavasti kaikki kiinteistön turvateknisessä valvonnassa tarvittavat laitteet ja järjestelmät