Pelastustieto 5/2023 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

OOPPERAJUHLIEN turvallisuus kunnossa PALOMIESHISSI auttaa pelastajia VAATIVA PELASTUSTEHTÄVÄ 50 metrin korkeudelta voimalinjapylväästä 5/2023 PELASTUSTOIMI, ENSIHOITO JA VARAUTUMINEN kokeilivat siipiään Porissa Opiskelijat
Ominaisuuksiensa ansiosta se on helposti siirrettävissä helikopterilla tai henkilö-, pakettija kuorma-autoyhdistelmällä. trailerin (Painot perusvarustein 6000–10 000 mallit) • Työpaine 2–16 bar • 120–150 litran PA-säiliö/toiminta-aika kuormasta riippuen 3–5 tuntia Lisäsäiliön käyttöönotto tai tankkaaminen onnistuu jopa laitteen käydessä täydellä teholla • Lisävarusteena RTP tai erillinen vaahtolaite, korkeapainepumppu 40 bar/250–400 litraa • Asiakaskohtainen modifiointi mahdollista • Valmistetaan kokonaan Suomessa, Esteri Groupin tehtaassa ESTERI GROUP tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuodenkokemuksella. Antti Kalliomäki • +358 40 487 8023 • antti.kalliomaki@esterigroup.fi Lasse Moisio • +358 40 359 1676 • lasse.moisio@esterigroup.fi Peter Kallio • +358 40 734 0308 • peter.kallio@esterigroup.fi Iivari Kalliomäki • +358 40 076 4486 • iivari@esterigroup.fi. PÄÄKIRJOITUS ESTERI – MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA Esteri ASL on maailman pienin ja kevein 6000 tai 10 000 litran tuottoluokan siirrettävä palopumppuyksikkö. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. OMINAISUUDET • Kokonaispaino 2 200–2 600 kg sis
Helsingin Pelastuskoulu sai maininnan ohjel maan. Antti Kalliomäki • +358 40 487 8023 • antti.kalliomaki@esterigroup.fi Lasse Moisio • +358 40 359 1676 • lasse.moisio@esterigroup.fi Peter Kallio • +358 40 734 0308 • peter.kallio@esterigroup.fi Iivari Kalliomäki • +358 40 076 4486 • iivari@esterigroup.fi Petteri Orpon hallitus ryhtyy kesälomakauden jälkeen toteuttamaan ennen juhannusta julkista maansa ohjelmaa. Siihen tar vitaan rahaa, ja nyt se pitäisi kaivaa valtion pussista. On mahdollista, että ruotsinkielisestä koulutuksesta puuttuva maksuton majoitus – toisin kuin Kuopion kampuksella – täyttää yhdenvertaisuusvaltuutetun mielestä syrjinnän tunnusmerkit. Sen toimintaa luvataan kehittää erityisesti eteläisen Suomen tarpeita silmällä pitäen. Silloin voivat pienetkin rahantarpeet jäädä jyrän alle. Opisto seuraa koulutus tarvetta. Koulu tusmääriä lisätään Pelastusopiston johdolla. Pelastusala ei ole ainut, joka huutaa lisää työvoimaa.. PELASTUSTIETO-LEHTI ILMESTYI ENSIMMÄISEN KERRAN VUONNA 1950. Hallitus lupaa muun muassa korjata pelastaja pulan ja huolehtia alan veto ja pitovoimasta. Tuore sisäminis teri Mari Rantanen totesi, että myös poliittinen johto auttaa asiassa, jos ei muuten onnistu. 044 7280401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaajapalvelu p. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. ESTERI – MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA Esteri ASL on maailman pienin ja kevein 6000 tai 10 000 litran tuottoluokan siirrettävä palopumppuyksikkö. 044 7280401 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino PunaMusta 2023 ISSN 1236-8639 (painettu) ISSN 2954-1840 (verkkojulkaisu) Kansi Tomi Vastamäki Pelastustieto on Aikakausmedia ry:n jäsen Painopaperi kannet UPM Finesse Silk 250 g, sisus Berga Classic Preprint 90 g PÄÄKIRJOITUS PELASTUSTIETO ON MEDIA, JOKA KATTAA PELASTUSALAN KOKO KENTÄN. Muutokseen vaikuttanee myös se, että yhdenvertaisuusvaltuutettu katsoo lakia Pelastusopistosta eri tavalla kuin sisäministeriö. Hallituksen päätehtävä on sopeuttaa julkista taloutta useilla miljardeilla. OMINAISUUDET • Kokonaispaino 2 200–2 600 kg sis. trailerin (Painot perusvarustein 6000–10 000 mallit) • Työpaine 2–16 bar • 120–150 litran PA-säiliö/toiminta-aika kuormasta riippuen 3–5 tuntia Lisäsäiliön käyttöönotto tai tankkaaminen onnistuu jopa laitteen käydessä täydellä teholla • Lisävarusteena RTP tai erillinen vaahtolaite, korkeapainepumppu 40 bar/250–400 litraa • Asiakaskohtainen modifiointi mahdollista • Valmistetaan kokonaan Suomessa, Esteri Groupin tehtaassa ESTERI GROUP tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuodenkokemuksella. Ruotsinkielistä pelastajakoulutusta ei enää järjes tettäisi osana Pelastusopiston, vaan Helsingin Pelas tuskoulun toimintaa. Ominaisuuksiensa ansiosta se on helposti siirrettävissä helikopterilla tai henkilö-, pakettija kuorma-autoyhdistelmällä. Asian käsittely on siirretty yhdenvertaisuus ja tasaarvolautakunnalle. 044 7280402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi, Marko Partanen p. Pelastustoimea ja siinä sivussa hätäkeskuslaitosta käsittelevä osuus vie ohjelmassa vajaat kaksi sivua. Jääkin nähtä väksi, miten opisto tätä seuraa ja millaisin kriteerein se järjestää alueellisia koulutuksia. Hallitusohjelmaan kirjatut asiat ovat enää toteut tamista eli rahoitusta vaille valmiit. 5/2023 Pelastustieto 3 Aika toteuttaa Päätoimittaja Esa Aalto, p. 0400 674 208 marko.partanen@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin p. Ohjel massa velvoitetaan Pelastusopistoa seuraamaan koko maan pelastajatarvetta ja järjestämään tarpeen vaatiessa myös alueellisia koulutuksia. 0505620735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu, p. KÄSITTELEMME MYÖS ENSIHOITOA JA VARAUTUMISTA. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja
K U V A : JO N I H Y Y R Y L Ä IN E N 36 Evykertausta ilman muodollisuuksia vartiolaiva Turvalla
5/2023 Pelastustieto 5 3 Pääkirjoitus 6 Ajassa 10 Pelastusalan maailma 12 Pelastustehtävä voimalinjapylväässä 14 Ensihoidon tulevaisuus Savonlinnassa 16 Tulipaloja ja riskejä Olavinlinnassa 18 Tehtävä taiteessa: Savonlinnan oopperajuhlat 24 Perehdy palomieshissien toimintaan 31 Lintuperspektiivistä 32 Mirafoni 34 Elvytyssymposium Tanskassa 40 Keskustelua: Tulipalot puoleen nykyisestä 41 Uusi koulutus kriisinkestävyyteen 42 Väsynyt lanssari 44 Palontorjuntatekniikka on kokonaisuus 46 Puheenjohtajalta 52 Aarne & Dave 54 Oppilaitosten antoisa yhteisharjoitus 58 Opinnäytteitä 60 Ulkomailta 62 Kalustonurkka: Ajo-oppia ja Pedimetri 64 Näistä tykkään: Toni Hautamäki 65 Arkistojen aarteita 66 Seuraavassa numerossa ja nimityksiä 28 Työharjoittelu Keniassa oli antoisa ja haastava 22 Ensimmäinen ohje aurinkosähkö järjestelmistä 26 Tekoäly avuksi myös pelastusalan viestintään 50 Turvallisuus tulitöissä syntyy yhteistyössä 20 Heikki Levón kaasutti eläkkeelle K U V A : H E IK K I V IIA
Torstaina 12.10. Kotka Pelastusalan ammattitapahtuma Turvallisuus 2023 -messut järjestetään 11.– 12.10.2023 ensimmäistä kertaa Helsingin Messukeskuksessa. Samaan aikaan järjestetään myös FinnSec, Kiinteistö ja Avita AudioVisual Expo -messutapahtumat.. (2–3 t + web.) • Väestönsuojan hoitajan verkkokurssit 18.1.–31.12. Oppiminen korostuu myös onnettomuuksista oppimalla. Niin ikään jatkuvuuden hallinnasta puhutaan myös huoltovarmuuden näkökulmasta, kuinka varaudutaan mahdollisiin kriiseihin ja häiriötilanteisiin poikkeusoloissa. ”Toimialan varautumiseen liittyy myös tulevaisuuden tekijät ja ammatillisen osaamisen ylläpito. Turvallisuus 2023 -messujen ensimmäisen päivän ohjelmassa nousee opiskelijoille suunnatut aiheet, kuten turvallisuusja pelastusalan työmahdollisuudet, joita esitellään muun muassa uratarinoiden kautta. Päivä paloasemalla PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO www.sppl.fi • Tunti turvaa: Säteilyn käyttö ja riskit – pelastustoimen näkökulma, 6.9. Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa vuoden alussa. Mynämäen urheilukeskus • 25.11. 8.9.2023 TAYS, taitokeskus, Tampere • Olhava Emergency Medicine Camp 19.–22.9. Keskiviikkona 11.10 aiheesta puhuu Onnettomuustutkintakeskuksen Kai Valonen. (Lähde: Esa Kokki, Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy, tiedot on koottu Prontosta) ALALLA TAPAHTUU SPEK www.spek.fi • Rakenteellisen palonehkäisyn opintopäivät 27.–28.9. Silja Line -risteily PELASTUSOPISTO www.pelastusopisto.fi • Kansainvälisen pel.toiminnan as.tuntijakoulutus 14.–15.12. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen laatuja turvallisuusjohtaja Sam Vuorinen puhuu jatkuvuudenhallinnasta ja häiriötilanteiden hallinnan menettelyistä hyvinvointialuetasolla. Teams • Pelastusalan työterv.huollon ja työturvallisuuden ajankohtaispäivät 20.–21.9 Helsinki • Yritysturvallisuusfoorumi 15.–17.11. ”Ohjelma on alan ammattilaisille ja alasta kiinnostuneille maksuton”, Jussi Kivikari Helsingin Messukeskuksesta sanoo. Aiheesta puhuu Huoltovarmuuskeskuksen turvallisuusja valmiuspäällikkö Andreas Schneider. Pirkanmaan hyvinvointialueen hankintajohtaja Anniina Tirronen avaa asiaa Turvallisuus-lavalla. • PVAT1-kurssin vastaavan kouluttajan koulutus, 25.10. Toivomme, että alan esihenkilöt hyödyntävät tilaisuuden itselleen ja alaisilleen maksuttomaan koulutukseen, ja että saamme paikan päälle myös alasta kiinnostuneita nuoria”, Tomi Timonen Suomen Palopäällystöliitosta sanoo. PALOKUNTAAN.FI www.palokuntaan.fi • Kansalliset CTIF-kilpailut 9.9. Hankinnat ja hankintayhteistyön muodot uudessa hallintorakenteessa kiinnostavat niin elinkeinoelämän kuin jatkuvuuden varmistamisen näkökulmista. Oulu • Turvallisempi koti -verkkokoulutus 1.1.–31.12. JKL ENSIHOITOALA • Suomen elvytysneuvoston elvytyskilpailu. 6 Pelastustieto 5/2023 TAPAHTUMA Viiden vuoden odotus päättyy AJASSA AJANKOHTAINEN LUKU 14 prosentissa vuoden 2022 rakennuspaloista rakennuksen tuhoutunut pinta-ala oli vähintään puolet rakennuksen kokonaisalasta. Ajankohtaisissa ohjelmissa sukelletaan turvallisuuteen niin varautumisen ja huoltovarmuuden kuin koulutuksen ja työurien näkökulmista. Repovesi, Kouvola • Valtakunnalliset Traumapäivät XIX 27.–29.9
Yksi hälytystehtäviin lähtevistä on myös puheenjohtaja. Paikalliset kollegat oli meitä täällä vastassa. (X) Varhaisnuoriso-osasto on kasvanut Porin VPK:ssa ja nyt mukana on jo parikymmentä alle kymmenvuotiasta lasta. ”Liityin palokuntaan kahdeksan vuotta sitten nimenomaan kiinnostuksesta osallistua hälytystehtäviin.” Palokunta on hänelle myös verenperintöä. Ville Tuovinen 16.8. Ja kyllä, sata vuotta sitten tähän rivitaloon tehtiin vesikatteen ylittävä palo-osasto. (X) ” Suomen yksi vanhimpia puisia rivitaloja täytti sata vuotta #Tampere’ella. Lisäksi teemme yhteistyötä paikallisen konservatorion kanssa. Ensimmäisessä valmiussiirrossa Suomi lähettää 24 pelastustyöntekijän ryhmän. Soittajat vaihtuvat ja myös soittokunnan soittajien määrä on lisääntynyt. Siksi nuorempia haluttiin mukaan palokuntaan jo varhaisemmassa vaiheessa. Samanlaista huolehtimista tulee edellyttää pelastuslaitoksilta kotimaassa. Toiseksi vanhin vapaaehtoinen palokuntamme Porin VPK elää 160-vuotiaana ajassa ja muun muassa parisen vuotta sitten perustetun varhaisnuoriso-osaston ansiosta jäsenmäärä on noussut. Se on Ristin mukaan palokunnalle sopiva määrä. Tällä hetkellä mukana hyvässä harrastuksessa on noin 200 jäsentä. Uusia jäseniä palokuntaan tulee paitsi kaverien houkuttelemana, myös erilaisten tapahtumien kautta, joissa vpk käy esittelemässä toimintaansa. Matka jatkui vuokra-autoilla kohti paloasemaa. ”Varhaisnuoriso-osastossa on tällä hetkellä 20 alle kymmenvuotiasta lasta. Turvallista matkaa Portugaliin lähteville! Isto Kujala 15.8. Enemmänkin olisi tulijoita, mutta kouluttajia tarvittaisiin enemmän”, puheenjohtaja SiniVuokko Risti kertoo. Soittooppilaat voivat suorittaa yhteismusisointiopintojaan Porin VPK:n soittokunnassa.” Porin VPK:lla on vuosittain noin 100–120 hälytystehtävää. ?. Sisäministeriö 14.8. ”Nyt päivätyötä tekevälle opettajalle palokuntaharrastus sopii hyvin.” Esa Aalto. ”Uusia jäseniä tulee myös palokunnan oman soittokunnan kautta. 5/2023 Pelastustieto 7 SOME VPK TOIMII AJASSA Toiseksi vanhin elää ajassa K U V A : A N N E -M A R I S A N T A LÄ H D E ” Ensimmäinen ryhmä pelastajia lähtee tällä viikolla auttamaan Portugalia maastopalojen hallinnassa. Pelastusopisto 17.8. (X) ” Iltapäivällä saavuttiin Lissaboniin. (X) ” Kuvasta päätellen valtio huolehtii Portugaliin lähtevien pelastushenkilöiden työturvallisista varusteista. Miksi tästä tavasta luovuttiin. Antti Määttänen 13.8. Aikaisemmin palokunnassa oli nuorisoosasto 10–17-vuotiaille, mutta myös nuorempia haluttiin mukaan, koska kymmenvuotiaat ovat jo hyvinkin sitoutuneita jo hon kin tiettyyn harrastukseen. (X) ” Ensimmäinen putoamisvaarallisella alueella työskentelyn kouluttajakoulutus on saatu maaliin ?. Ristin isä ja isoisä ovat olleet mukana muualla palokuntatoiminnassa, mutta hän ei vielä nuorena ollut kiinnostunut tuolloin enemmän pojille suunnatusta harrastuksesta
Vanha elvytysnukke on jo muutaman kerran liimattu kasaan. Kun ensihoitoa koskeva laki muuttui, pelastus ei arvioinut, onko sen toimintatapa yhä oikea. Pelastuksessa ja ensihoi dossa ei tunneta kunnolla terveydenhuoltolakia, jonka mukaan vastuu äkillisesti loukkaantuneesta on ensihoidolla. 2 ”Kun saavuimme kohteeseen näin savua ja kolmen pienen lapsen lähtevän nuotion ympäriltä karkuun. Hän on pitkään selvitellyt epäkohtaa ensivasteyksiköiden (evy) hälyttämisessä. #sarpirkanmaa #meripelastus #vapaaehtoistyö #veneily #viisaastivesillä #turvallisestivesillä #rahankeräys AJASSA MITÄ KUULUU. Miksi ajankohtainen. K U V A : V E E R A K O R H O N E N Avun saanti ontuu Sakari Aalto on eläkkeellä oleva ensihoidon opettaja ja sopimuspalokuntalainen. 3 ”Sitten kun pelastajat ja ensihoito tulevat paikan päälle, katsotaan miten toiminta menee. Tampereella 25kpl ja Valkeakoskella 2kpl. 8 Pelastustieto 5/2023 INSTAGRAM @sarpirkanmaa Heinäkuun aikana Meripelastus Pirkanmaalla oli yhteensä 27 tehtävää. Savon Sanomat 2.8. Muistutus: Meripelastus Pirkanmaa käynnisti pienkeräyksen yhdistyksen käytössä olevien pelastusalusten ensiapuvälineistön päivittämiseksi. Henkilövahinkoon johtaneessa pelastustehtävässä pelastusyksikön lisäksi ei hälytetä evy:ä, vaikka sen käyttö muuten olisi vakiintunutta. Hyvinvointialueet tekevät parhaillaan pelastuksen ja ensihoidon palvelutasopäätöksiä, joissa evy-toiminnasta tulisi päättää synkronoidusti, mutta se tuppaa jäämään vähälle huomiolle molemmissa päätöksissä. Yle 3.8. Pyörät ja reput jäivät nuotiopaikalle”, kertoo vanhempi pelastaja Jouni Laukkanen Kiuruveden asemalta lasten sytyttämästä nuotiosta, joka sammuttamattomana olisi voinut levitä maastoon. Tavoitteena on hankkia defibrillaattori sekä siihen harjoitteluvälineet ja Little Anne QCPR elvytysnukke. Mistä tämä johtuu. Pelastusyksiköiden potilastyötä ei tällöin johda terveystoimi, hoitoa ei dokumentoida, eikä potilas ole potilasvahinkovakuutuksen piirissä. Eli osataanko tehdä kaikki toimenpiteet, joita on harjoiteltu ja mitä kuuluu protokollaan”, kertoi palopäällikkö Jyrki Paunila Pirkanmaan pelastuslaitokselta ennen raitiovaunupelastusharjoituksen alkua. POIMINNAT K U V A : K A R I A LE N T O LA. Mikä on ongelma. 1 ”Ei varmaan miellyttävä tapaus ollut, olivat itse yrittäneet saada sitä pois”, kertoo päivystävä palomestari Jukka Saarelainen kyyn poikasen seikkaluista polvijärveläisessä kodissa HS 15.8
”Olemme valmistelleet viestintäsuunnitelmaa. (LÄHDE: ESA KOKKI, HYVINVOINTIALUEYHTIÖ HYVIL OY, TIEDOT ON KOOTTU PRONTOSTA) Rakennuspalojen lukumäärä vähentynyt Suomi lähettää valmiussiirtona yhteensä 48 pelastustyöntekijää Portugaliin. Meillä ei ole voimavaroja osallistua jokaiseen tapahtumaan. Kohderyhmäanalyysin perusteella esimerkiksi Turvallisuus-messut eivät ole tässä mielessä hyvä tapahtuma. ”Puolustusvoimat on eräs hyvä yhteistyökumppani. AJASSA TILASTO Suomalaiset auttamassa Portugalissa Rakennuspalojen lukumäärä on vähentynyt vuoden lähes 6000 palosta noin 5000 paloon vuosikymmenen aikana. Siellä kohderyhmänä ovat turvallisuusalan ammattilaiset, eivätkä potentiaaliset opiskelijaksi hakevat.” Millaista yhteistyötä toivotte pelastuslaitosten kanssa, koulutuspäällikkö Pekka Lindholm. Pelastushenkilöstön tehtävänä on avustaa ja tukea paikallisia viranomaisia maastopalojen sammuttamisessa. Vähenemistä on tapahtunut kaikissa muissa rakennustyypeissä lukuun ottamatta teollisuusja varastorakennuspaloja, joita on ollut keskimäärin 777 paloa vuodessa. Lisäksi pelastusalalta eläköityy tulevina vuosina 1400 pelastajaa, joiden tilalle on palkattava uusia osaajia. Pelastajakoulutuksesta kiinnostuneita opiskelijoita pitää löytää entistä enemmän. Ensimmäinen ryhmä saapuu takaisin elokuun lopussa ja toinen ryhmä lähtee syyskuun alussa. Miten Pelastusopistossa on valmisteltu potentiaalisten pelastajaopiskelijoiden etsintää, koulutusjohtaja Minna Hirvonen. Kesän 2023 maastopalotilanne on ollut eteläisessä Euroopassa haasteellinen, ja edellisten vuosien kokemusten perusteella Portugali on valikoitunut tänä vuonna Suomen tukikohteeksi. Tämä on koko toimialan yhteinen asia, ei yksinomaan Pelastusopiston.” Mitä muita yhteistyömuotoja on suunniteltu. 5/2023 Pelastustieto 9 HYVÄ KYSYMYS UUTINEN Miten innostaa pelastajakoulutukseen. Siellä on myös paljon alan koulutuksen käyneitä, jotka ovat mitä parhaimpia kertomaan koulutuksestaan ja työstään. Valmiussiirtoihin osallistuu pelastajia useista EU-maista ja niihin osallistumisesta on sovittu ennen maastopalokautta. ”Toivomme, että pelastuslaitokset toisivat omilla alueillaan tilaisuuksissaan esille alan koulutusmahdollisuutta. Suomalaiset pelastajat auttavat Portugalia maastopalojen hallinnassa. Meidän on myös arvioitava, millaisiin tapahtumiin meidän kannattaa osallistua. Portugali pyysi apua maastopalojen hallintaan EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta. Tärkeitä kohderyhmiä ja yhteistyökumppaneita ovat pelastuslaitokset ja sopimuspalokunnat.” Millaisiin tapahtumiin Pelastusopisto on suunnitellut osallistuvansa. Yhteensä tarve nousee siis yli kahteen tuhanteen. ”Muun muassa marraskuussa järjestettäville Studia-messuille olemme menossa esittelemään pelastajakoulutusta. EU toteuttaa tänä vuonna valmiussiirtoja myös Kreikkaan ja Ranskaan. Esimerkiksi Kainuun Prikaatissa järjestetään siviiliin siirtyville varusmiehille tilaisuus, jossa oppilaitokset pääsevät esittelemään toimintaansa ja sinne mekin nyt menemme.” Esa Aalto. Sisäministeriön selvityksen mukaan Suomeen tarvitaan tuhat uutta pelastajaa vuoteen 2030 mennessä
Kuva: AFP/Lehtikuva.. PELASTUSALAN MAAILMA 18°24’4 P 70°46’3 L Palomiehet sammuttavat tulipaloa kauppakeskuksen räjähdysonnettomuudessa, jossa kuoli kolme ihmistä ja 39 loukkaantui San Cristobalissa Dominikaanisessa tasavallassa 14. elokuuta 2023
Pelastustehtävä 50 metrin korkeudessa voimalinjapylväässä piti hoitaa 62 metriin ulottuvalla nostolaitteella.. Valvomon kanssa varmistimme, että molemmat toi mijat ymmärtävät turvallisen toimintata van, kyseessä oli kuitenkin 110 kilovoltin avojohto”, Strandberg kertoo. Se tasattiin maantielle apukuljettajanpuoleinen kylki kohtee seen päin paikkaan, jossa nostolaitteen kääntöpöydästä oli noin 20 metrin etäi syys pylvään juureen. Paikalle hälytettiin 62 metriin ylettyvä nostolavaauto. 12 Pelastustieto 5/2023 Pelastustehtävä voimalinjapylväässä Helsingin pelastusyksiköt hälytettiin tehtävälle: Ihmisen pelastaminen ylhäältä, henkilö voimalinjapylväässä. Valvomon kytkettyä johtimet jännitteettömäksi, on sähköalan ammattihenkilön vielä koestettava jän nitteettömyys ja sen jälkeen maadoitet tava johtimet. Vasta sitten voitiin aloittaa varsinainen pelastustehtävä. Ensimmäisessä aallossa pai kalle tulleen nostolavaauton kuljettaja totesi, että kohde on liian korkealla hänen 42 metriin ylettyvälle nostolaitteelleen. Voimalinja kytkettiin nopeasti tapahtumapaikalla jännitteet tömäksi. 110 kilovoltin jännite ja pylvään korkeus sanelivat tehtävän kulkua. ON PÄÄSTÄVÄ KORKEAMMALLE Voimalinjapylvääseen kiivenneen henki lön etäisyyttä selvitettiin etäisyysmitta rilla, joka näytti hänen olevan 48 metrin korkeudella. ”Työturvallisuuden takia toiminta on tarkoin ohjeistettu. Paikalle tullut päivystävä palomestari Petri Strandberg otti heti yhteyttä voimalinjaa hallitsevan yhtiön valvomoon. Teksti: Marko Partanen · Kuvat: Helsingin pelastuslaitos AJASSA H elsingin pelastuslaitoksen yksiköt hälytettiin autta maan voimalinjapylvää seen kiivennyttä henkilöä
Tuovila peruutti nostolavaauton apu kuljettajanpuoleisen takakulman niin lähelle voimalinjapylvästä kuin mahdol lista, noin kymmenen metrin etäisyy delle. 5/2023 Pelastustieto 13 Muutenkin johtimien välissä oli vähän pujoteltava. ”Meillä on nostolavaautossa kiinteä 30 metrin mittainen maadoitusjohto, joka voidaan selvittää kääntöpöydän vieressä olevasta laatikosta. ”Varasuunnitelmana meillä oli, että henkilön luokse kiivetään ja hänet aute taan köysien avulla alas”, Strandberg kertoo. Poliisi olisi halunnut koriin työpa rin. Toisella puolella Tuovila tuki takatukijalan ison maaalus levyn avulla tienpientareelle, jossa ei ollut päällystettä. ”Kun maadoitimme ylimpiä johtimia, nostolaite alkoi varoittaa, että olimme tulleet sen ulottuman rajalle, eikä sillä voinut enää mennä ylemmäs. Koestus ja maadoitusoperaatio saa tiin valmiiksi noin 40–50 minuutissa. ”Teleskooppivarren kanssa jouduin vähän vekslaamaan, että sain ohitettua alimmat johtimet. ”Tuovila oli ilmoittanut, että korissa voi tehtävän aikana olla maksimissan kolme henkilöä, joten poliisi sai valita, meneekö nostolavan koriin kuljettajan ja autettavan lisäksi poliisi vai pelastaja”, Strandberg sanoo. Henkilön noutaminen tapahtui rauhallisesti ja hyvässä yhteis ymmärryksessä. Toinen etutukijalka sai tukea asfaltista. Hän käänsi varsiston ajoneuvon perästä katsoen noin 45° kulmaan ja alkoi nousta poliisin kanssa maadoitettujen johtimien väliin. Siitä tukijalat avautuivat kokonaan työn puolelle, mikä myös on ulottuman kannalta tärkeää. ”Tehtävällä haastavinta oli yksikön sijoittaminen ja tukeminen siten, että asiakas tavoitetaan”, Tuovila sanoo. Tällöin nostolaitteella voitaisiin nousta mah dollisimman korkealle pylvääseen, eikä sivuttaisulottuma vähennä yhtä paljon korkeusulottumaa kuin kauempaa ope roitaessa. ”RAUHALLISUUS ON VALTTIA” Tuovila alkoi operoida nostolaitteella. Hän sai ajettua korin autettavan hen kilön tasalle niin, että tämä saattoi vain astua koriin. Voimalinjojen lisäksi tehtävällä maadoitettiin myös nostolava-auto sen kalustoon kuuluvalla kiinteällä maadoitusjohdolla.. VOIMALINJAT MAADOITETTIIN Tuovila ja sähköasentaja nousivat korilla johdinparien väliin. Johdon toi sessa päässä on kiristin ja toinen pää on liitettynä tukijalan ja ajoneuvon rungon liitoskohtaan”, nostolavaauton kuljet taja, ylipalomies Petteri Tuovila kertoo. Sitä ennen poliisi auttoi autettavan ylle efalenkin, joka oli kyt kettynä korin kiinnityspisteessä olevaan turvavaijeriin. Ylöspäin mentäessä johdinparien etäi syys toisistaan kapeni siten, että ylim män johdinparin välissä koria piti siirtää enää vain vähän sivuttaissuunnassa, jotta molemmat johtimet saatiin koestettua ja maadoitettua. Ensin hän maadoitti nostola vaauton voimalinjapylvääseen. KAIKKI EIVÄT MAHDU KORIIN Kyseessä oli poliisijohtoinen tehtävä, joten palomestari Strandberg neuvotteli poliisin kenttäjohtajan kanssa työtaktii kasta. Sen jälkeen Tuovila ja asentaja palasivat suunnitellusti maan pinnalle. Olisi ollut mahdollista, että Tuovilan, kahden poliisin ja autettavan henkilön kanssa operoitaessa laitteen ulottuma ei olisi riittänyt. Työkorilla voidaan operoida viidenkin henkilön voimin (500 kg), mutta tämä vähentää nostolaitteen ulottumaa. Voimalinjaa hallitsevan sähköyhtiön päivystäjä saapui tilannepaikalle noin 15 minuutissa. Työn puolella tukijalat voitiin tukea asfaltille. Muutenkin johtimien välissä oli vähän pujoteltava”, Tuovila sanoo. AJASSA AJONEUVO MAADOITETTIIN ”Hyväksyimme, että tehtävän turvallinen suorittaminen ottaa nyt aikaa, emmekä kiirehtineet ollenkaan mutta emme myöskään viivytelleet”, Strandberg sanoo. ”Tämänkaltaisissa tilanteissa rauhal lisuus on valttia, vaikka työn suorittami nen kestää, se pitää hyväksyä”, Tuovila sanoo. Johtimien maadoittaminen kuitenkin onnistui, mutta pylvääseen kiivenneen henkilön luokse oli vielä vajaat kymmenen metriä matkaa”, Tuovila kertoo. Suunnitelmana oli, että asentaja varmistaa johtimien vaa rattomuuden koestamalla ja maadoitta malla, minkä jälkeen Tuovila tuo hänet alas ja varsinainen pelastustehtävä polii sin kanssa aloitetaan. Sähköasentaja koesti ja maadoitti vuoron perään alimman joh dinparin johtimet. Tuovila ajoi korin noin 20 metrin kor keudessa olevan ensimmäisen johdinpa rin väliin, niiden etäisyys toisistaan oli arviolta 5–6 metriä. NOSTOLAVA-AUTO TUETTIIN UUDELLEEN Nostolavaauto oli tuettava uudelleen, lähemmäksi voimalinjapylvästä
Kriittisten potilaiden sairaalatasoiset hoidot viivästyvät, sillä lähin sairaala sen jälkeen olisi sadan kilometrin päässä Mikkelissä. Potilasvirta on sen verran suuri, että kumpikaan sairaala ei pystyisi yksin hoitamaan kaikkia potilaita”, Nuop ponen sanoo. ”Tänne on yhä vaikeampi saada työn tekijöitä. Keskussairaalan lähtö tuntuisi myös ensihoitajien nahoissa, sillä yhä useampi potilas kuljetettaisiin pitkän matkan päässä oleviin sairaaloihin: Mikkeliin (100 km), Kuopioon (160), Joensuuhun (140) tai Lappeenrantaan (160). Teksti ja kuvat: Marko Partanen E teläSavon hyvinvointialue (Eloisa) muiden hyvinvoin tialueiden tavoin on säästö paineiden kourissa. ”ISOT POTILASVIRRAT” Savonlinnassa työskentelevä ensihoidon vastaava kenttäjohtaja Simo Nuopponen kuvaa mahdollisia sairaalan supistamisia suoraan potilaisiin tuntuvaksi heiken nykseksi. Hyvinvointialue ei suunni telmassaan määrittele, mistä päin aluetta Ensihoidon vastaava kenttäjohtaja Simo Nuopponen arvioi, että keskussairaalan toimintojen supistaminen lisää ensihoidon tehtäväsidonnaisuutta.. Hän arvelee, että sairaalan supistamisen jälkeen tarvitaan lisää yksi köitä, jotka siirtävät potilaita yhteis työsairaaloihin. Savonlinnan keskussairaalan toiminta on ollut katkolla vuodesta 2022 alkaen. Leikkuri käy keskussairaalassa ja ehkä ensihoidossakin. Molemmissa on keskus sairaala ja 24/7 yhteispäivystys. LISÄYKSIKÖILLE EHKÄ TARVE Keskussairaalapäivystyksen lakkautta minen lisäisi Nuopposen mukaan ensi hoidon tehtäväsidonnaisuutta Savonlin nan alueella. Hänen mukaansa epävarmuuden kuva tulevasta vaikuttaa ainakin sairaalan hen kilökunnan rekrytointiin. Mikke lissä hoidetaan keskimäärin 137 potilasta päivässä, Savonlinnassa sama luku on 74. Sillä saataisiin 400000–750000 euron säästö. Eloisan säästösuunnitelma juttelee päinvastaisesti. ”Jos Savonlinnassa ei enää olisi leik kaustoimintaa, niin samalla lähtisivät päivystävät kirurgit ja anestesialääkärit. Alueen isoimmat kaupungit ovat 52000 asukkaan Mikkeli ja 33000 asuk kaan Savonlinna. Sen mukaan tavoite on säästää yhden päivystävän ambulanssin verran. Silloinen eduskunta myönsi sairaalalle erikoisrahoituksen kymmeneksi vuo deksi, mutta nykyinen hallitus leikkasi uudeksi deadlineksi 31.12.2025. Etelä-Savon hyvinvointialue haluaa säästöjä. Vaikutusta saattaa olla myös koulutukseen, sillä opiskelijoille ei enää ole harjoittelupaikkoja”, Nuopponen sanoo. Työn luonteen muuttumisella saattaa olla vaikutuksensa myös ensihoitajien pito ja vetovoimaan. 14 Pelastustieto 5/2023 ENSIHOITO Savonlinnassa jännät paikat Savonlinnan alueella puhuttaa ensihoidon tulevaisuus
Suunni telmassa ei mainita, onko tarkoituksena ajaa jompikumpi päivystysrinki alas vai saada leikkaus aikaiseksi jotenkin muu ten. Kenttäjohtajaresurssi saate taan säästön sijasta siirtää kiireettömien ensihoitotehtävien käsittelyyn ja hoidon tarpeen arvioinnin virtuaaliyksikön käyt töön. Eloisa kuitenkin mainitsee suunni telmassaan, että se voisi säästää 350000 euroa vuodessa, jos se siirtyisi yhden päi vystävän kenttäjohtajan malliin. Kent täjohtaja Pöyhönen on tyytyväinen yhtei seen tahtoon, jota on löytynyt niin työn antajalta kuin työntekijäjärjestöiltäkin. On mietittävä, että laitanko sinne valmiussiirtoa menemään puolen tunnin ajomatkan päästä”, Pöyhö nen kuvailee. Se on toinen ääripää, kun toisessa ääripäässä he ajavat 150 tehtävää. Se operoi itäisellä hyvinvointialueella. HARMONISOINTIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Eloisa harmonisoi ensihoitohenkilöstön palkat rivakasti puolessa vuodessa. Elottomiin, tajuttomiin ja vammoihin lähdemme matalalla kyn nyksellä.” Kenttäjohtajien yksiköissä on paine luelvytys ja hengityslaitteet sekä hätäve ret, niitä ei ole muissa yksiköissä. Eloisa suunnitteleekin muokkaavansa ensihoidon palvelurakennetta kokonai suudessaan. ”Mikäli alueella päädyttäisiin yhden kenttäjohtajan malliin, se saattaisi mer kitä muokkauksia alueen koko järjes telmään. Malli on peräisin hyvinvointialueen muodostaneista kah desta sairaanhoitopiiristä. Kenttäjohtajat tukevat alueen ensihoitoyksiköitä, joilla ei ole yhtä pit källe vietyä valmiutta yksinään”, ensi hoidon kenttäjohtaja Joonas Pöyhönen arvelee. ”Hoitoohjeita mietimme yhteistyö aluetasoisiksi, mutta hyvinvointialueella ne ovat toistaiseksi muuttumattomat ja vastuulääkärin näköiset”, Nuopponen sanoo. ”Tämä on palapeli, jossa yritän olla askeleen edellä. Kahta kenttä johtajaa hyvinvointialueelle esitti myös asiaa viime vuonna (2022) tutkinut vir kamiestyöryhmä, joka selvitti toimintaa yhden ja kahden päivystävän kenttäjoh tajan välillä. Vasteisiin heitä ei ole mer kitty. Lissuniminen yhden hoi tajan yksikkö aloitti viime huhtikuussa. 5/2023 Pelastustieto 15 Palkat harmonisoitiin puolessa vuodessa. Joitakin muutoksia hoitoohjeisiin on kuitenkin tullut. EteläSavossa on 14 asemaa, joilla on ambulanssi. SOPIMUSPALOKUNTIA KÄYTTÖÖN Sopimuspalokuntien ensivastetehtäviä on ollut vähemmän, ehkä 100 tehtävän vuositahdilla. Kenttäjohtajat lähtevät tukemaan tehtäviä oman harkintansa mukaan tai pyynnöstä. Isoimmat niistä koske vat lääkkeitä, jotka penthroxia, magne siumia, kepraa ja pro epanutia myöten ovat nyt kaikkialla samat. SÄÄSTÖJÄ KENTTÄJOHTAJISTA Eloisan alueella päivystää yhtä aikaa kaksi ensihoidon kenttäjohtajaa, Mikke lissä ja Savonlinnassa. Alueella tullaan arvioimaan yhden henkilön yksiköiden, vaativan ensihoidon yksikön ja lääkäriyksikön tarvetta. ENSIHOITO kaavailtu ambulanssisäästö tehtäisiin, mutta toteaa leikkauksen osuvan joko 12 tunnin tai 24 tunnin yksikköön. ”Kyllä sitä enemmänkin saisi käyt tää, maaseudulla se on elintärkeä apu, se tavoittaa potilaan ensimmäisenä”, Pöyhönen sanoo. ”Saamme Atehtävistä ja moniviran omaistehtävistä INFOviestin, mikä helpottaa päätöksen tekoa tehtävälle osallistumisesta. Hän ottaa esimerkiksi Punkaharjun yksi kön, joka oli äskettäin ajanut kaksi tehtä vää ja käyttänyt niin kuusi ja puoli tuntia aikaa. Kenttäjohtaja Joonas Pöyhönen arvioi, että sopimuspalokuntalaisten ensivastetta tulisi käyttää nykyistä enemmän.. Jos laitaalueelle tulee tehtävä, kiinnostun jo ajoissa, onko siitä tulossa X vai kuljetus. ”PYRIN OLEMAAN ASKELEEN EDELLÄ” ”Näppituntuma on, että kiireisimmät ambulanssit ajavat kymmenen tehtä vää vuorokaudessa, sivummalla ajetaan vähemmän.” Pöyhösen mukaan tehtävä määrät eivät kuitenkaan kerro kaikkea. Niistä hiljaisimmilla alueilla, Sulkavalla, Punkaharjulla ja Puumalassa on pelastajan ja ensihoitajan miehittämä hybridiyksikkö. Sen lisäksi olemassa olevat hyvät käy tännöt on haluttu ottaa koko alueella käyttöön, esimerkiksi ambulanssien varustelua on pyritty saamaan yhtenäi seksi
Venäjänsodassa (1656– 1658) itänaapuri poltti Savonlinnan kau pungin, mutta linnaan he eivät hyökän neet. Lähinnä havupuuta poltettaessa syntyvä kipinöinti oli laajasti tiedossa ja laivojen savupiippuihin alettiin vaatia kipinäverk koja. Teksti ja kuvat: Marko Partanen R uotsin kruunu rakensi Ola vinlinnan 1400luvun lopulla puolustaakseen levotonta itärajaansa. Molempien palojen arvellaan sytty neen höyrylaivan savupiipusta linnan tervatulle katolle lentäneistä kipinöistä. Lähes kaikki aiem masta palosta säästyneet puuosat tuhou tuivat. Vuoden 1654 palo sai voimaa myrs kystä ja tuhosi huomattavan osan linnan puurakenteista. Riskialttiisiin paikkoihin, kuten sahojen läheisyyteen pystytettiin kylt 90 metriä pitkä ja 3 metriä leveä ponttonisilta on ainoa kiinteä poistumistie Olavinlinnasta. Vuoden kuluttua elokuussa paloi taas. Linnan historia tuntee värikkäitä tarinoita paitsi puolustuskäytöstä, myös linnaa kurittaneista tulipaloista. Palossa tuhoutui linnan perus tamisjulistuksen sisältänyt kivilaatta. Myös linnan nykyinen käyttö on tuonut omat riskinsä. Palojen jälkeen linna korjattiin vain välttävästi, päälinna jäi rauniotilaan. HÖYRYLAIVOJEN KIPINÖINTIÄ 1800luvun puolivälin jälkeen linna oli jo päätynyt nähtävyydeksi. Tulipalo levisi kovassa tuulessa esteettä Kellotor nin kupeessa olevista katetuista portaista Vesiportin bastioniin, Komendantin ja Adjutantin rakennuksiin, Kellotorniin, länsimuuriin, päälinnan vesikattoon ja kirkon kellotorniin. Elokuussa 1868 kaksipäiväinen tulipalo tuhosi esilinnan pihan rakennuksista puuosat. 16 Pelastustieto 5/2023. 16 Pelastustieto 5/2023 VARAUTUMINEN Tulipaloja ja riskejä Olavinlinnassa Olavinlinnan liki 550-vuotinen historia tuntee monia tulipaloja. Kirjallisten lähteiden mukaan vuonna 1631 syttyneen palon epäillään saaneen alkunsa linnan pihalla olevan keittiön tulisijasta
Kapeat kulkuaukot ja epätasainen lattia tarjoilevat haasteita linnasta pois tuttaessa. Paikalle saadaan nopeasti lisääkin veneitä sopimuspalokunnista ja Järvipe lastajilta. Ne voidaan laukaista sekä musiikinjärjestäjän luona olevasta padista että Päykkönen päivystyspis teestä. Se on ainoa kiinteä kulkureitti linnaan. Pelastaja toimii musiikinjärjestäjän viestittäjänä ja ilmoittaa Päykköselle, jos automaatti alkaa hälyttää. Janne Päykkönen työskentelee pelastusryhmän johtajana Olavinlinnassa tapahtumien aikaan.. Palo saatiin nopeasti hallin taan eikä se levinnyt. Liekit löivät linnan sisäpi halta yli muurin, kun ohikulkijat hälytti vät apua. Pelastuslaitoksen lähimmät veneet ehti vät paikalle noin kymmenessä minuu tissa. Hän sukkuloi katsomo ja lavarakenteissa tottuneesti ja tihen tää askeliaan tullessaan kuilumaiseen kongressisaliin, etteivät esiintyjät häi riinny ja siksi, ettei tilaan kuulu Virve. Niistä tunnetuin on Savonlinnan oopperajuhlat. Pahimmassa tapauksessa pyydetään lisäapua ja linna tyhjennetään. Niiden alitse kulkee uusi syväväylä. NYKYRISKINÄ POISTUMISTIET Olavinlinna on yksi Suomen suosituim mista nähtävyyksistä, jossa pidetään paljon tapahtumia. VIIMEISIN PALO Viimeksi linnassa paloi uhkaavasti vuon na 2016. Sillä voidaan hätä tilanteessa evakuoida väkeä pois linnasta. Tapahtu massa, jossa on 600–1200 henkeä, edel lytetään kahden pelastajan valmiutta. YHTEISPELIÄ MUSIIKINJÄRJESTÄJÄN KANSSA Kongressisalin päässä tila käy ahtaaksi. Fasiliteetit vaativat sopeutumista niin yleisöltä, esiintyjiltä kuin henkilökun naltakin. Tapaus sattui tal vella, jolloin linnassa ei ollut katsomoa eikä tapahtumaa. Katsomoa ja näyttämöä tarkkaileva Päykkönen paikantaa hälytyksen. Järjestely oli haastava niin vesiliikenteelle kuin Ola vinlinnan turvallisuudellekin. ”Ennen sammutusvesijärjestelmän rakentamista tulimme tänne pelastus laitoksen veneellä, jossa on tehokas pumppu”, Päykkönen sanoo. Esityksiä voi seurata yli 2200päinen yleisö ja väki määrä saattaa enimmillään nousta 2800 henkilöön. Heidän takanaan seinällä on pieni padnäyttö, paloilmoittimen alakes kus. VAATIVA YMPÄRISTÖ Lähes 550vuotiasta linnaa ei ole suunni teltu tämän päivän tapahtumapaikaksi. LINNAN OMA SAMMUTUSJÄRJESTELMÄ Kaksi muuta pelastajaa päivystää lavara kenteen alla, jossa on paljon tekniikkaa ja isoin riski. Käskyn antaa Päykkönen, mutta musii kinjärjestäjä toimeenpanee sen. Ongelma väistyi, kun 500 metriä pitkät Laitaat salmen sillat valmistuivat helmikuussa 2021. Sen takia linnaan on tapah tumien ajaksi määrätty pelastusvalmius ja rakennettu oma sammutusjärjes telmä”, palopäällikkö Antti Peltonen sanoo. Linnan ja sitä lähimmän saaren välillä kulkee kolme metriä leveä ja noin 90 met riä pitkä ponttonisilta. Linnan pihalle rakennetaan kesäisin katettu lava ja katsomo. Muurin korjaustöissä käytetty lämmitin oli sytyttänyt pressun, joka oli ehtinyt jo hiillyttää varaston puisia räys täslautoja. Katsomoa suojaavassa väliaikaiskat teessa on savunpoistoluukut ja savun poistopuhaltimet. Pelastajilta edellytetään aina savusukel lusvalmiutta. Siitä voi paikantaa automaattihäly tyksen mutta ei kuitata sitä. ”Aikoinaan hälytyksiä tuli pyroteknii kan takia, nyt sitä ei enää käytetä”, Päyk könen sanoo. Tilassa on linnan sammu tusvesijärjestelmä, jonka pumppu tuot taa työjohtoon 6 barin paineen. Aiheettoman hän kuittaa ja aiheellisissa ryhtyy asianmu kaisiin toimiin. Poistumistiet riittävät, jos väkeä on alle 600 henkilöä. Yli 1200 henkilön tapahtumissa linna miehi tetään 1+3vahvuisella pelastusryhmällä. Sinne on asettautunut musiikinjärjes täjä, joka vastaa esityksen tekniikasta ja on tapahtuman aikana Päykkösen tärkein yhteistyökumppani. Poistuminen erilaisissa tilanteissa on simuloitu. Pelastusryhmän johtaja Janne Päykkönen esitteli esityksen ajaksi suunnitel lun taktiikan. 5/2023 Pelastustieto 17 VARAUTUMINEN tejä, joissa laivahenkilöstöä kehotettiin sulkemaan kipinäverkot. Niin ei ole koskaan tarvinnut tehdä. Linnassa työskennellessään he eivät ole EteläSavon pelastuslaitok sen palveluksessa, mutta saavat työnan tajaltaan käyttöönsä varusteita. TARVITAAN PELASTAJAVALMIUS ”Linnan suurin riski on riittämättömät poistumistiet. Lisäksi linna sijaitsee saaressa, minne kuljetaan toisen saaren kautta. Oopperajuhlien aikaan pelastusryhmä on paikalla lähes jokaisena heinäkuun päivänä. Musiikinjärjestäjän vieressä on koko tapahtuman ajan yksi pelastaja. Paloilmoitin laite kytketään irti esityksen ajaksi, joten ilmoitukset eivät välity hätäkeskukseen. EVAKUOINTI VESITEITSE Linnan pihalta on nopea pääsy laiturille, jossa on tavaralautta. Vielä vuonna 2020 ponttonisilta tai tettiin moottorin avulla pois laivalii kenteen tieltä, sillä linnaa hipoen kulki kaupungin ohittava syväväylä. Lisäksi ulkopuolella, rannan läheisyydessä on moottoriruisku
Orkes teri näytti nousseen montusta lavalle ja pumppaavan musiikkiaan siinä. Kun pukua ei tar vittukaan, oli muodollisuuksien aave manattu pois. ILMEET, ELEET JA YKSITYISKOHDAT ”Isojen ryhmäkohtausten yksityiskohdat olivat mielenkiintoisia. Myöhemmin he esiintyivät oopperan muissa rooleissa. ”Halusin silti lähteä mukaan”, hän sanoo. Asia oli poikkeuksellinen: ”Lähtisittekö Savonlinnan oopperajuhlille?” Teksti: Marko Partanen · Kuvat: Jussi Silvennoinen ja Marko Partanen ”Oopperan lähestyessä huomasin jo odottavani sitä”, Teemu sanoo. Teemu konsultoi pukukoodista isäänsä, joka oli monesti yrittänyt häntä mukaan oopperaan. 18 Pelastustieto 5/2023 TEHTÄVÄ TAITEESSA T eemu on asunut kymme nen vuotta Savonlinnassa, mutta ei ollut koskaan käy nyt oopperassa. Paketti levisi huvittavasti ja soittajat keräsivät instrumenttinsa ja kävivät pois. Figaro parturoi oopperaepäilyt hauskasti Ensihoitajapariskunta Jonna Pylkkänen ja Teemu Vihma yllättyi, kun pomo soitti vapaapäivänä. Totuus oli toinen, sillä jo alkusoiton aikana soittajat näyttivät tunteneen niin paljon erilaista hätää ja tarvetta, että samalta istumalta oli vaikea edes huo mata kaikkea. Oikea orkes teri jatkoi soittoa montussaan. Ensi kertalainen ajatteli, että tyypillisesti hil lityille ja soittoon keskittyville orkesterin soittajille oli kirjoitettu hauskoja näytel mällisiä pikkurooleja. Jonna oli joskus kauan aikaa sitten nähnyt yhden oopperan, joka oli tehnyt nihkeähkön vaikutuksen. Niissä jokaisella lavalla olevalla tuntui olevan oma tärkeä Tohtori Bartolo (Marco Filippo Romano) ja taloudenhoitaja Berta (Päivi Pylvänäinen) pyrkivät kaikin keinoin estämään tohtorin kasvattitytärtä Rosinaa (Gayane Babajanyan) lähtemästä kreivi Almavivan kelkkaan.. AHDASTA MIELIKUVAA KÖNIIN Mielikuvaa vakavailmeisestä ja eliittilei maisesta oopperaviihteestä lyötiin kun nolla köniin heti, kun Kari Heiskasen ohjaama Sevillan parturi alkoi
Onneksi tuli läh dettyä.” Väliajalla oltiin jo odottavalla kan nalla – voiko esitys vielä kasvaa väliajan jälkeen. Jonna Pylkkänen ja Teemu Vihma pitivät Sevillan parturia kevyenä, hauskana ja helposti seurattavana. Sevillan parturia, Figaroa esittävä Ville Rusanen ja kreivi Almavivaa esit tävä Vassilis Kavayas tulivat kertaalleen niin lähelle yleisöä, että välillä rooliasua soviteltiin jo katsojallekin. KEVYT, VOIMAKAS JA HAUSKA Sevillan parturi oopperassa rysähti kolme kertaa isommin. Teemu oli asiasta varma jo väliajalla: ”Voin jo nyt sanoa, että tämä ei jää vii meiseksi oopperaksi. Silti lau lajat lauloivat 45jäsenisen orkesterin säestämänä 2200päiselle yleisölle ”TÄMÄ EI JÄÄ VIIMEISEKSI OOPPERAKSI” Savonlinnan oopperajuhlien Sevillan parturi vakuutti ensihoitajat. ”IHO NOUSI KANANLIHALLE” Heiskasen Sevillan parturin suosiota ei tarvitse ihmetellä. ”Voimakkaasti yhdessä soivat äänet kuulostivat massiiviselta.” Ensihoitajat yrittivät bongailla laula jien mikrofoneja mutta tuloksetta. ”Ooppera oli hyvin näytelty ja mieles täni solistien ilmeet ja eleet olivat hieno osa isoa kokonaisuutta. He vaikuttuivat kokemastaan, ooppera tuskin jää heidän viimeisekseen.. Jonnan mieleen painuivat huikeat kohtaukset, joissa oli useampia laulajia. Ensihoitaja ei voinut olla panematta merkille, kun kenttäsairaanhoitaja onnis tui tehokkaan näköisessä yksinelvytyk sessä, ja sai niin potilaan kuin omankin sydämensä suorastaan pamppailemaan. ”Voin suositella tätä kokemusta kai kille”, Teemu sanoo. Ooppera voi olla samalla kevyt, voimakas ja hauska. Ne oli hyvä nähdä läheltä”, Teemu sanoo. Jonna ja Teemu kuvasivat kokemuk siaan hyvällä tavalla hämmentäviksi. Kaksi niistä jää köön paljastamatta, mutta kolmas tapah tui silloin, kun ensihoitajien ennakkoluu lot murenivat. Se on taita vien huippuammattilaisten tekemistä, josta jokainen katsoja voi löytää isosta kokonaisuudesta oman suosikkiulottu vuutensa. Muuta missa Rosinan ( Gayane Babajanyan) ja Figaron (Rusanen) sooloissa tuntui, että nyt mennään jo rajoilla – wau, mutta reserveistä löytyi vieläkin voimakkaam paa laulua. 5/2023 Pelastustieto 19 TEHTÄVÄ TAITEESSA ja hauska roolinsa, vaikka monesti koh tauksen päätapahtuma oli toisella puo lella lavaa”, Jonna sanoo. Ääni vaikutti tulevan laulajan kohdalta, eikä sivuilla olevista kovaäänisistä. Mahtavaa antia olivat myös kohtaukset, jotka kasvoivat laulajasta tai kahdesta ryminällä isoksi massakohtaukseksi. Kun ääni tuli koko kehon voi malla, ihoni nousi kananlihalle”, Teemu kertoo. Parturi Figarolta (Ville Rusanen) eivät konstit lopu, kun hän pyrkii auttamaan kreivi Amavivaa saamaan rakkaansa. ”Myös se, kun iso hässäkkä rauhoit tui, oli tehty toimivasti ja loi vastapainon räiskyvälle toiminnalle”, Teemu sanoo. ”Tunnelma kasvoi ja kasvoi
Ojan pohjia pitkin pakenimme paikalta”, hän muistelee. 20 Pelastustieto 5/2023 ELÄKKEELLE T urvesuopalon sammuttami nen Haapaveden Piipsanne valla 48 vuotta sitten on jää nyt ikuisesti Heikki Levónin mieleen. Myös hänestä oli tulla opettaja. Liekkien keskelle jäi jumiin myös Kärsä mäen paloauto. Samoihin aikoihin pääsin myös paloesimiesluokalle ja sinne sitten lähdin. Kärsämäeltä tie vei Kuusamon kautta Ouluun. Siitä jäi opiksi otettavaa, mutta muu toin se oli tapaus muiden joukossa. ”Pääsin opiskelemaan Turun yliopis toon Rauman tulosyksikköön. Heikki Levón kuvattuna eläkekyydityksessä käytetyssä Chevroletissa vuosimallia 1937.. Kun tuuli kääntyi, meidät yllätti se, miten rajusti palo eteni. ”Siellä riehui kautta aikain yksi suu rimmista turvesuopaloista. Liekit nielivät myös erilaista kalustoa, myös ajoneuvoja. Valmistuttuani sieltä minut valittiin Kärsämäelle vaki naiseen palopäällikön virkaan.” Pienemmillä ei ole voimavaroja. Kun hän nuorena miehenä pyöri huol tamassa ajoneuvoja Kärsämäen paloase malla, häntä keksittiin kysyä kunnan väli aikaiseksi palopäälliköksi. Palokuntaharrastus sai lisää vauhtia ajokortin saamisen jälkeen. Sammutus työkurssin jälkeen pääsi mukaan myös keikoille. Turvesuopalon kokemus opetti Pitkä työura pelastustoimessa päättyi, kun erityisesti Koillismaalla vaikuttanut Heikki Levón jää eläkkeelle syyskuun alussa. Teksti: Esa Aalto · Kuvat: Heikki Viia Heikki Levón liittyi Kärsämäellä palokuntapoikaosastoon 54 vuotta sit ten. Kodin perua palokunta ei ollut, sillä Levónin vanhemmat olivat opettajia. Laki velvoitti tuolloin kuntiin palopäällikön ja erityi sesti pieniin kuntiin niitä oli vaikea saada
Kaverin kehotuksesta hain palomestarikurssille ja sen käytyäni alkoi näyttää vahvasti sille, että paloalasta tulee työura.” ”Kun perhe alkoi samalla kasvaa, aja tus Turkuun muuttamisesta jäi. Vastaavanlaista yhteistyötä ei ole näköpiirissä. Pelkona oli se, miten Oulussa nähdään syrjäseu tujen kehittäminen. Kun sikäläinen virkamies vaihtui, oli asioiden läpikäynti aloitettava aina alusta”, Heikki Levón sanoo. ”Sellaista en lupaa, mutta kyllähän vuosikymmenten aikana meillä oli tii viitkin yhteistyösuhteet Kostamuksen ja Petroskoin alueen viranomaisten kanssa.” ”Yhteisiä harjoituksiakin järjestettiin. Kalustoa kierrätettiin ja virkoja perustettiin tasapuolisesti.” ”Taloudellisesti Koillismaan kunnat olivat nettosaajia uudistuksessa. Olin kunnallisen järjestelmän kannattaja. Esimerkiksi hallinnollista johtami sorganisaatiota virtaviivaistettiin ja palo kuntasopimukset yhdenmukaistettiin.” ”Kun lähdimme uuden alueellisen laitoksen perustamisessa puhtaalta pöy dältä, alkoi pian näyttää, että tästä tulee hyvä uudistus. ”Toimintaa kehitettiin muun muassa tehostamalla koulutusta ja Kuusamon alueen sivukylissä toimivista pienistä sammutusryhmistä muodostettiin vpk.” ”Rukan matkailutoimintaa kehitettiin vauhdilla 1980–90lukujen taitteessa ja siellä tehostettiin myös sammutusval miutta. KUTSUI KUUSAMO Kärsämäellä vietetyn vajaan kymmenen vuoden jälkeen hän haki palopäälliköksi Kuusamoon. Ei tullut siis kansankynttilää, vaan palomies. Liikenneonnettomuusharjoituksia Kos tamuksen tiellä, metsäpaloharjoituksia ja henkilöstömme kävi antamassa ensia pukoulutusta venäläisille palomiehille.” ”Tosin oli se välillä kovin ”pitkäpii mäistäkin”, eivätkä asiat aina edenneet toivotusti. Parempi olisi, jos meillä olisi yksi valtakunnallinen toimija eli valtio tai suurempiin alueisiin perustuvat erityis vastuualueiden mukaiset alueet. Heikki Levón sanoo aluksi pelän neensä, miten Koillismaan käy alueelli sessa järjestelmässä. Silloin on ymmär rettävää, ettei järjestelmästä voida tehdä kovinkaan yhdenmukaista”. Vuosittain sinne myönnettiin 800–900 rakennuslupaa ja paikallinen pelastusviranomainen kulki rakennus tarkastajan kanssa tutkimassa paikat ja teki hormikatselmukset. Pienem millä alueilla ei ole voimavaroja kehittää omaa toimintaansa. ”Aluksi taistelimme siitä, ettei Kuusa mon seutua liitetä Kainuuseen, sillä se on epäluonnollinen asiointisuunta.” ”Päättäjät saatiin hyväksymään se, että Koillismaa kuuluu Ouluun. Isommalla paikkakunnalla työmaa oli erilainen ja erityisesti tehtäviä oli jakamassa myös muu henkilöstö. Linnainmaan paloaseman henkilökunta saatteli Heikki Levónin eläkkeelle kesäkuussa.. Nyt tuo kaikki on muisto vain. Oma käsitykseni muuttui, ja tunnustin jo sil loin, että olin aluksi väärässä vastustaes sani uudistusta.” SUUREMMAT PÄRJÄÄVÄT Heikki Levón harmittelee sitä, että edel leen laitokset valtakunnallisesti toimivat kovin eri tavalla ja toimintamallit ovat erilaisia. Yllättävän suuri työmaa.” ALUELAITOS HIRVITTI ALUKSI Kunnallisesta palotoimesta siirryttiin alueelliseen pelastustoimeen 20 vuotta sitten. YHTEISTYÖTÄ VENÄLÄISTEN KANSSA Eläkepäivikseen Heikki sai pilke silmä kulmassa tehdyn ehdotuksen muistel mien kirjoittamisesta yhteistyöstä venä läisten kanssa. En tiedä, olisiko minusta kuitenkaan ollut kansankynttiläksi”, hän hymyilee nyt, kun työura pelastusalalla on päättynyt. Myös päättäjät ymmärsi vät, että vastuu on koko alueen turvalli suudesta. Pelkäsin Kuusa mon alueen itsenäisyyden menettämistä, mutta en omasta henkilökohtaisesta näkökulmastani.” ”Valmistelutyö Oulun silloisen pääl likön Jouni Kreusin ja kaupungin hal lintolakimies Keijo Rantasen kanssa oli hyvää ja teimme radikaalejakin uudistuk sia. ”Suuremmat ja taloudellisestikin vah vemmat alueet voivat tehdä omalla taval laan asioita. 5/2023 Pelastustieto 21 ELÄKKEELLE ”Vielä silloinkin mietin ammatinva lintaa, sillä pienessä kunnassa työ oli aika puuduttavaa
Uusi ohje julkaistiin avuksi. ”Se on kuitenkin pelastuslaitosten yhteinen näkemys siitä, miten pelastus lakia sovelletaan aurinkosähköjärjestel miin liittyvissä asioissa.” Työryhmän jäsen, palomestari Vesa Läderberg PäijätHämeen pelastuslai tokselta teki opinnäytetyön aurinko sähköjärjestelmien turvallisuudesta jo Pelastuslaitosten kumppanuusver kosto julkaisi alkuvuonna aurinkosäh köjärjestelmien paloturvallisuusohjeen. Ohjetta valmistelleen työryhmän puheenjohtaja, EteläSavon pelastus laitoksen riskienhallintapäällikkö Jani Jämsä muistuttaa, että ohje ei ole juridi sesti sitova. Teksti: Esa Aalto · Kuvat: Kimmo Kaisto & Esa Aalto CTIF teki toimintaohjekortin. Siinä käydään seikkaperäisesti läpi järjes telmää ja sen aiheuttamia riskejä pelas. Tilastojen valossa aurin kosähköjärjestelmien palojen syyt ovat moninaisia. Paloja on tapahtunut niin pienissä kuin suu rissa rakennuksissa, jolloin uhattuna olleet omaisuusarvot ovat olleet suuria. Järjestelmä tuo myös oman haasteensa pelastustehtäviin. tustyöntekijöille sekä riskeihin varautu mista pelastustehtävissä. Uusi ohje avuksi aurinkosähköjärjestelmiin Aurinkosähköjärjestelmät ovat yleistyneet erityisesti tänä vuonna, kun sähkön hinta on noussut. Pääosin palot ovat tapahtuneet kevät ja kesäaikaan. 22 Pelastustieto 5/2023 PALOTURVALLISUUS V iime vuosina Suomessa aurinkosähköjärjestelmistä on aiheutunut vuosittain noin kymmenkunta tuli paloa. Aurinkosähköjärjestelmien tulipaloja ovat aiheuttaneet muun muassa kaape listot, akustot, vaihtosuuntaajat ja muut komponentit
Jani Jämsä toteaa, että suuremmissa kohteissa pelastusyksiköillä pitäisi olla valmius lähestyä kohdetta kahdesta suunnasta. Tieto aurinkosähköjär jestelmistä lisääntyy.” TURVALLISUUS ON TÄRKEINTÄ Työturvallisuus on pääasia ja se osataan onneksi ottaa myös huomioon. Vesa Läderberg pitää tätä hyvänä. Lisäksi toivoisin, että tätä asiaa tutkittaisiin esimerkiksi opinnäytetöissä ja kehit täisimme omaa osaamistamme erilaisia tilanteita varten”, Vesa Läderberg pai nottaa. Aurinkosähköjärjestelmien paloturvallisuusohjeeseen voit tutustua: www.pelastuslaitokset.fi/tietopankki Espoossa sijaitseva huonekalujätti Ikea rakentaa omaa aurinkovoimalaa.. ”Siinä on hyvää tietoa aurinkosähkö järjestelmistä. Sammutusvettä alkoi kertyä katolle ja pelastustyöntekijät eivät olleet var moja, johtiko vesi sähköjännitettä. ”Tällaisissa tilanteissa syntyy varmasti epäselvyyttä siitä, miten tulee toimia, joten kaikki toimenpiteet tehdään mah dollisimman turvallisesti. Virheelliset asen nukset voivat aiheuttaa tulipalon ja sähköiskun vaaraa”, ylitarkastaja Sakari Hatakka toteaa. Saman on huomannut Vesa Läder berg palotarkastuksia tehdessään. Kolmisen vuotta sitten Lahdessa Prisman katolla syttyi aurinkosähköjärjestelmässä tuli palo. ”Pelastus ja sähköalan olisikin hyvä yhdessä pohtia sitä, miten tätä yhä enem män lisääntyvää sähköntuotantojärjes telmää voidaan viedä turvallisempaan suuntaan”, Läderberg toteaa. Säh köturvallisuuslaki puolestaan säätelee järjestelmien sähköturvallisuutta. Niissä pitää olla toimivat mahdollisuudet rajoittaa paloja ja siksi niihin pitää toteuttaa pelastus teitä. ”Sähkö ja paloturvallisuuden kan nalta on olennaista, että aurinkosähkö järjestelmien asennuksissa noudatetaan standardien turvallisuusvaatimuksia sekä laitteiston osien valmistajien anta mia asennusohjeita. Vesa Läderberg katsookin, että pelas tustoimi kykenee toimimaan onnetto muustilanteessa, jossa on aurinkosäh köjärjestelmä osallisena tai aiheuttanut onnettomuuden. 5/2023 Pelastustieto 23 PALOTURVALLISUUS vuonna 2017. ”Lisää koulutusta tarvitaan. ”Tarkkoja toimintaohjeita erilaisiin tilanteisiin on vaikea laatia, mutta ylei siä ohjeita noudattamalla pystymme toimimaan turvallisesti onnettomuusti lanteissa.” Myös isoja aurinkopaneelikenttiä rakennetaan ja niissä pitäisi ottaa huo mioon se, miten pelastustyöntekijät voi vat päästä sammuttamaan niissä mahdol lisesti syttyviä tulipaloja. Järjestelmien toimintaperiaatteet ovat pääsääntöisesti selvillä, mutta välttämättä ei ymmärretä kaikkia turvallisuuteen liittyvien laittei den toimintaa. Lupaprosessissa rakennusvalvonta tekee yhteistyötä myös pelastustoimen kanssa ja ohje on tehty sitäkin varten. Näin tietoa vielä uudesta asiasta on enemmän tarjolla. Palomies keksii kuitenkin keinot ja veden päälle rakennettiin puisista kuor malavoista kulkusillat. Kuten Tukesinkin selvitys osoitti, esimerkiksi johtojärjestelmiä asennetaan virheelli sesti. Järjestelmät pitäisi ulottaa myös vesitykkikantaman päähän. ”Pelastustoiminnan mahdollisuudet tällaisen uuden kohteen pelastustehtä vässä ja siihen liittyvä työturvallisuus on ohjeen päätarkoitus. Turvallisuus ja kemikaalivirasto Tukesin tekemässä valvontaprojektissa paljastui, että aurinkosähköjärjestelmien asennuksia tehdään huolimattomasti ja jopa ammattitaidottomasti. ”Pelastustehtävässä pitääkin toimia aina pahimman skenaarion kautta ennen kuin varmuudella tiedetään, että työtur vallisuus ei ole uhattuna.” Hänen mielestään pelastusalalla kan nattaa perehtyä aurinkosähköjärjestel miin paitsi pelastustehtävien turvalli semman toteutuksen takia myös siksi, että riskienhallinnan pitää ymmärtää mitä onnettomuuksien ehkäisyn näkö kulmasta vaaditaan. Ylipäätään laitoksissa olisi hyvä ottaa yhdenmukainen linja suhtau tumisessa aurinkosähköjärjestelmiin.” ERILAISIA JÄRJESTELMIÄ Läderberg pitää ongelmallisena sitä, että standardien ja määräysten mukaan voi daan tehdä erilaisia järjestelmiä ja pelas tustehtävässä pelastustyöntekijöiden on hankalaa selvittää se, millaisesta järjes telmästä on kyse. Hän kannustaa pelastuslai toksia tutustumaan ja ottamaan käyttöön uuden ohjeen. ”Siksi olemme nyt tehneet ohjeen ja suosituksen, mutta tällainen asia voisi olla hyvin sovellettavissa myös pelastus laissa”, Jämsä sanoo. Pelastustoimintaan liittyvät säädökset eivät ota suoraan kantaa aurinkosähkö järjestelmiin ja niiden rakentamista sää telee maankäyttö ja rakennuslaki. Riski oli ainakin olemassa. CTIF:N TOIMINTAOHJEKORTTI Kansainvälinen pelastusalan järjestö CTIF julkisti tänä vuonna hollantilaisen projektijohtaja Mark Bokdamin laati man toimintaohjekortin aurinkosähkö järjestelmien pelastustehtäviä varten. Esimerkkinä voin sanoa, että pelastuslaitoksen henkilökunta puhuu turvakytkimistä, mutta eivät välttämättä tiedä, mistä sähkö katkeaa ja missä sähkö vielä kulkee turvakytkintä käytettäessä
Hän alentaisi vaatimusta ja toivoisi, että pelastusviranomaiset antaisivat Perehdy palomieshissien toimintaan Suomessa yli 38 metriä korkeaan uudisrakennukseen vaaditaan palomieshissi. RAJA ON LIIAN KORKEALLA Palomieshissien tarve syntyi käytännön pelastustyössä. ”Pohdinta alkoi siitä, kun palomies työvälineineen kapuaa tulipalotilan teessa 7–8 kerrosta, on hänen toiminta kykynsä alentunut eikä mahdollisimman tehokas sammuttaminen enää onnistu. Toiminto käynnistetään tyypillisesti sisääntulokerroksessa hissinoven lähellä olevasta luukusta, joka aukeaa kolmio mallisella hissiavaimella. Sen takia palomieshissi on jo jonkin aikaa vaadittu yli 38 metriä korkeisiin uudisrakennuksiin. ”Jos kohteessa on riski väärinkäytölle, voi kytkinkoteloon olla oma avain. PÄÄSY KAIKKIIN KERROKSIIN ”Palomieshissillä saadaan palomie het vähemmällä vaivalla lähemmäksi pa loaluetta, tyypillisesti palavan kerrok sen alapuolelle, mutta sillä päästään palon aikana kaikkiin muihinkin kerroksiin.” Ketosen mukaan olemassa on korkeita taloja, joissa hissi ei pysähdy ensimmäi sen kymmenen kerroksen aikana ollen kaan, mutta palomieshissillä tulee saa vuttaa kaikki kerrokset paitsi ylimpiä ilmanvaihtokonehuonekerroksia. ”Kerrosten lukumäärä ja 38 metrin raja palomieshissin vaatimukselle eivät mene yksiin”, Ketonen sanoo. TOIMINTO KYTKETÄÄN PÄÄLLE Tarkkaan ottaen palomieshissi on toi minto, joka kytketään päälle rakennuk sessa normaalistikin operoivaan hissiin eli samannäköinen hissi saattaa olla käy tössä ilman palomieshissitoimintoa. Myös nostolavalaitteilla alkoivat noissa korkeuksissa tulla rajat vastaan”, Keto nen sanoo. ”Vaatimus voisi olla tiukempikin, ja palomiesten kannattaisi harjoitella olemassa olevilla palomieshisseillä”, sanoo hissinvalmistaja Koneen johtava asiantuntija Ari Ketonen. Nykyisessä palo mieshissikannassa on muuttuneista stan dardeista, merkistä ja mallista riippuvia eroja”, Ari Ketonen kertoo. Sinä aikana standardit ovat muut tuneet pariin kertaan. 24 Pelastustieto 5/2023 PALOTURVALLISUUS ”P alomieshissejä on rakennettu parin kymmenen vuoden ajan. Teksti: Marko Partanen · Kuvat: Kimmo Kaisto Palomieshissien tarve huomattiin käytännön pelastustyössä. asiassa painetta rakennusviranomaisten suuntaan. Kytkin voi olla myös hissikorissa.”
”Hissin ovissa olevat optiset lu kijat kytkeytyvät pois päältä. Se toimii palomieshissin tavoin, mutta sitä ei voi käyttää tulipaloti lanteessa. Tämän jälkeen hissi liikkuu normaalisti haluttuun ker rokseen, jossa kori jää paikoilleen ovet auki, eikä sitä voi kutsua mui hin kerroksiin. Korissa on tikkaat tai askelmat, joilla pääsee käsiksi katossa olevaan poistumis luukkuun. Se saattaa olla piilossa alas lasketun katon alla, jolloin katto tulee irrottaa piilotetuista lukitusvivuista vääntämällä. Korkearakentamisen myötä on huomattu tarve liikkua kerrosten välillä vähällä vaivalla jo alempana kuin yli 38 metrin korkeu della. Suomessa hissinovet ovat palo luokiteltuja ja niiden edessä on palo osasto, joka suojaa hissiä ja pelastus henkilöstöä. Ei tu le tilannetta, että hissinovet eivät toimi”, Ketonen sanoo. Hissin ovet sulkeutuvat vain painamalla ”ovet kiinni” painiketta tai ”kerros”pai niketta niin kauan, kunnes ovet sulkeutuvat. Palomieshissin tunnistaa pienestä punaisesta kyltistä, jossa on liekki ja kypärä. Hissin käytöstä päättää pelastustoimen tilannepai kan johtaja”, Ketonen sanoo. Palomieshissin tavoin myös ope raatiohissi on toiminto ja sitä käyte tään kolmiomallisella hissiavaimella. Palomieshissi kantaa 1000 kiloa, kun normaali kapasiteetti on 630 kiloa. Kyltti on kiinnitetty his sinoven viereen tai hissikoriin. Hissikorin katolta on pääsy jatkettaviin tikkai siin, joilla voidaan nousta seuraa vaan kerrokseen. 5/2023 Pelastustieto 25. KOMENTOJA VAIN KORISTA Kun palomieshissitoiminto kytke tään päälle, hissi tottelee vain korista ohjattuja komentoja eikä sen auto matiikka ole käytössä. PALOTURVALLISUUS Palomieshissitoiminnon käyn nistyessä tai kun rakennuksen palonilmoitin ilmoittaa palosta, järjestelmä kutsuu hissikorin auto maattisesti sisääntulokerrokseen. ”Operaatiohissiä voidaan käyttää silloin, kun toimintaympäristö on todettu turvalliseksi. Varsi nainen kattoluukku avataan korista kolmioavaimella. Siksi hissin pituus on 200 cm, kun se normaalisti on 140 cm. Jos korin katolle tai hissi kuiluun kuitenkin päätyy vettä, se juoksee katolta pois hissikuoppaan ja sieltä edelleen ulos. Toiminnon aikana korista avautuu puheyhteys sisään tulokerrokseen. Lisäksi hissin oven edessä oleva lattiakaivo estää veden pääsyn hissikuiluun ja koriin. VAATIMUKSIA Suomessa edellytetään, että palo mieshissiin on mahduttava paarit. Operaatiohissin tunnistaa valkopoh jaisesta ja punareunaisesta kyltistä, jossa lukee ”operaatiohissi”. SAVU JA VESI EIVÄT LAMAUTA Palomieshissitoimintoa käytet täes sä savu ei lamauta hissin toi mintaa. Hissikuiluissa, korissa ja ohjaus paneeleissa oleva sähkötekniikka on suojattu tippuvalta vedeltä. HISSISTÄ VOIDAAN POISTUA Toimintahäiriön tullen palomieshis sistä voidaan poistua. OPERAATIOHISSI Operaatiohissi on alan uusin tulo kas. Kerroksessa kuilun puolella, oven yläreunan lähellä on lukkorullat, joista puristamalla lukitus aukeaa ja oven voi liu’uttaa auki. Palo mieshissit varustellaan varavoi malla, laitteen omalla generaatto rilla tai tuplaamalla sähkönsyöttö. Tikkaatkin voivat olla korissa katseilta suojassa tai eri tavoin asennettuina
Eettinen harkinta säilyy edelleen viranomaisella tekoälystä huolimatta”, Nahkamäki painottaa. Tekoäly avuksi viestintään Tekoälyn hyödyntäminen viranomaisviestinnässä kiinnostaa Keski-Suomen pelastuslaitoksella ensihoitoesimiehenä ja viestinnän asiantuntijana työskentelevää Iiro Nahkamäkeä. ”Tekoäly voi hoitaa rutiineja, mutta tiedottamisesta vastaavan pelastustoi minnan johtajan pitää varmistaa sisällön oikeellisuus ja harkita, mitä liikenneon nettomuudesta tai tulipalosta voidaan kertoa. TASALAATUISEMPAA TIETOA KeskiSuomen pelastuslaitoksessa on päivitetty viestintäsuunnitelma, jonka liitteenä on talon sisäiseen käyttöön tarkoitettu onnettomuustiedottamisen ohjekirja. Pelastuslaitoksen viestintäkalente riin on merkitty esimerkiksi, milloin viestitään jäiden lähtöön liittyvistä tur vallisuusasioista. Siten sisältöjä voidaan tehdä entistä tarkoituksenmu kaisemmiksi ja säästetään aikaa vähem män osuvan aineiston tuottamiselta”, Nahkamäki sanoo. ”Tehostetaan viestinnän koordinoin tia määritellen ketkä pelastuslaitoksella tuottavat sisältöä ja millaista sen tulisi olla”, Nahkamäki sanoo. Hänen mukaansa tekoäly antaa viran omaisille mahdollisuuden kohdentaa tur vallisuusviestintää kansalaisille. Pelastuslaitoksella on käytettävissä KeskiSuomen hyvinvoin tialueen konsernin viestintäpalvelut. ”Kielitaidon puute ei ole viestinnän esteenä. ”Oman toimen ohella tapahtuvasta viestinnästä mennään suunnitelmalli sempaan ja tasalaatuisempaan viestin tään”, Nahkamäki kertoo. Tekoälyä voisi hyödyntää onnet tomuustiedotteen automaattikäännök sissä esimerkiksi Jyväskylässä järjestet tävän Suomen MMrallin aikana, kun tapahtumassa on suuri määrä yleisöä monista eri maista”, Nahkamäki havain nollistaa. Iiro Nahkamäki toimii myös viestinnän asiantuntijana Keski-Suomen pelastuslaitoksella.. Hän muistuttaa, että tekoäly ei korvaa ihmistä. Lisäksi turvallisuusviestintää varten pelastuslaitokselle aukeaa yksi työpaikka. Pelastuslaitoksen viestintää kehittävä Nahkamäki tunnetaan muun muassa ensihoidon arjesta kertovista videoistaan Youtubessa. 26 Pelastustieto 5/2023 VIESTINTÄ T ekoälyllä Nahkamäki tar koittaa tietokoneohjelmia tai järjestelmiä, joilla on kyky käyttää ihmisälyk kyyttä vaativia taitoja. Teksti ja kuva: Mika Rinne ”Voidaan seurata ja arvioida, mitä materiaalia tai muuta tietoa käyttäjät etsivät nettisivuiltamme
Ole avoin. ”Vaikuttajatoiminnasta on tullut hyvää palautetta, sillä pelastustoimi on muutoin melko kasvoton viranomaistoi mija. Pelastajat ja ensihoita jat tuottavat hyvää sisältöä, mutta esimies kuitenkin hyväksyy julkaistavaksi mene vän materiaalin”, Nahkamäki selvittää. Kaikkea ei voida kertoa, mutta totuudessa on pysyttävä. Hänestä on hyvä asia, että somevaikut tajat on otettu osaksi pelastuslaitoksen viestintää. ”Ne täytyy olla kunnossa ennen kuin jotain pahempaa tapahtuu. ”Meillä on selkeä ketju, että onnetto muustiedottaminen pyörii pelastustoi minnan johtajan kautta, jota viestintä voi tarvittaessa tukea. Säilytä oma status ja rooli tiedottamisessa. 5. Onnettomuuksista tiedotetaan myös matalammalla kynnyksellä, jotta ollaan asian päällä. Hän pitää myös hyvien mediasuhtei den rakentamista tärkeänä. Tarvittaessa myös päivystävä päällikkö osallistuu tiedottamiseen. Esimerkiksi jyväskyläläisellä paloesimiehellä Sami Huovilalla on Palo mies Sami kanava YouTubessa. 2. Se on hyvää resurssien käyttöä”, Nahkamäki katsoo. Potilastietoasioita ei voi kommentoida. 3. 4. Kasvollisella viestinnällä vahvis tetaan kansalaisten luottamusta meitä kohtaan ja saadaan tulevaisuuden teki jät kiinnostumaan hyvästä työpaikasta”, Nahkamäki kertoo.. Media kaivaa joka tapauksessa tiedon jostakin”, Nahkamäki toteaa. Jatkossa laitoksen viestinnässä aio taan ottaa tehokkaammin käyttöön eri sosiaalisen median kanavia. Päivittäisonnettomuuksista voi daan viestiä poliisin tapaan aktiivisem min viestipalvelu X:ssä, jota uutismediat seuraavat. ”Kannattaisi nykyistä enemmän poh tia, mitä muualla oleva kollega voisi tehdä yhteisen viestinnän käyttöön. ”Siten tavoitetaan eri ikä ja kohde ryhmiä. Kunnioita toisen yksityisyyttä. VIESTINTÄ AKTIIVISEMPAA VIESTINTÄÄ Onnettomuusaikainen tiedottaminen tapahtuu pitkälti KeskiSuomen tilanne ja johtokeskuksen palomestarin kautta. Tiedon pitää olla selkeää ja vastata yhteisön tarpeeseen. Yhteistyön syventämiseksi toimittajia voidaan kut sua paloasemille keskustelemaan vies tinnällisistä teemoista puolin ja toisin.” 5 NEUVOA VIESTINTÄÄN: 1. Tunnista viestintäkanavat, missä tiedotetaan. KASVOT LISÄÄVÄT LUOTTAMUSTA Turvallisuusviestintäaineiston teke misessä Nahkamäki toivoo enemmän yhteistyötä eri pelastuslaitosten ja viran omaisten kesken
Sillä korvat tiin veripankista potilaalle otettu veri. Hoitajat kuitenkin saattoivat vastata hyvin asialli sesti ja lempeästi, mikäli heiltä päädyttiin kysymään apua. Mansinde Murilon yliopisto aloitti maassaan ensimmäisenä kouluttaa paramedicammattinimikkei siä ensihoitajia vuonna 2016. OPISKELIJAT OMILLAAN Osastoilla hoitotyö erosi suuresti koti maamme työskentelytavoista. Kohtelu saattaa vaikuttaa siihen, etteivät opiskelijat uskalla kysyä neuvoa. Kokemus oli sitä, mitä haimmekin: erilainen. Katetrointiin käytettiin usein pienten Steriili pöytä leikkaussalissa. Synnytysosastolla ei useinkaan ollut syn nytyssettejä valmiina, vaan synnytykset hoidettiin parilla napaklipsillä ja kirur gisella veitsellä. Aloitimme kolme kuukautta kestä neen harjoittelun päivystyksestä ja vie railimme ambulanssissa. Kokemuksemme mukaan ohjaus oli tiukkasanaista, joskus jopa nöy ryyttävää, mihin emme olleet tottuneet. Terveyssiteiden virkaa hoitivat pum pulitupot, ja vastasyntyneet kuivattiin sekä kiedottiin äidin tuomiin kankaisiin. Kanyloinnin yhteydessä saatettiin käyttää kumihanskaa staassina tai toisi naan verensiirron yhteydessä pyydettiin verta potilaan sukulaiselta. RAMPOJA RESURSSEJA Resurssien puutteen vuoksi kaikki sai raalan työntekijät joutuivat soveltamaan paljon. Pääsimme luennoille yhdessä neljän nen vuoden ensihoitajaopiskelijoiden kanssa sekä harjoitteluun paikalliseen sairaalaan, jossa teimme lyhyitä jaksoja eri osastoilla. Jatkoimme leikkaussalien kautta synnytys ja vasta syntyneiden osastolle sekä vierailimme vielä orpokodissa, syöpäkeskuksessa ja HIVkeskuksessa. 28 Pelastustieto 5/2023 ENSIHOITO H aimme vaihtoon Keniaan Masinde Muliron yliopis toon, joka on Oulun ammat tikorkeakoulun yhteistyöt aho. Osastoilla oli paljon opiske lijoita, mutta vain vähän henkilökuntaa. Kuva: Janna Miettinen.. Teksti: Malla Forbus & Janna Miettinen tamatta osaamisensa rajoja ja neuvoa kysymättä. Opiskeli jat toimivat itsenäisesti, välillä tunnis ENSIHOITO Ensihoitajaopiskelijat Keniassa Terveisiä Afrikasta! Suoritimme viimeiset opintomme työharjoitteluvaihdossa Masinde Muliron yliopistosta Kakamegan kaupungissa, Keniassa. Opiskelijoilla ei ollut omaa ohjaajaa, eikä opiskelijan ohjaus ollut sairaalassa suu ressa roolissa
Tilanne eteni elvytykseksi ja me, kaksi suomalaista opiskelijaa aloitimme elvytyksen. Keniassa on yleinen hätänumero, joka välittää viestin ensihoi topalveluille. ENSIHOITOA EI TUNNETA Saamamme vaikutelman mukaan ensi hoitajia pidetään enemmänkin sairaan kuljettajina, koska Keniassa ei vielä kun nolla tunneta ensihoitajan ammattia. Kauhistuimme myös, kun keuhko pöhöä pidettiin vain flunssaisena ane miana. Näissä hetkissä tunsimme avuttomuutta, suuttumusta ja melkoista tunteiden myrskyä. Meidän kuitenkin täytyi nou dattaa paikallisia ohjeistuksia, vaikka se tuntui meistä väärältä. Potilaat tai heidän omaisensa ostivat itse suurimman osan potilaan hoitoon käytettävistä välineistä, kuten hanskat, kanyylit, katetrit ja taitokset. Paikal liset protokollat erosivat suomalaisista usein monella tavalla. Tilanteet olivat erityisen haastavia, koska olisimme voineet auttaa ja yrittää pelastaa potilaan. SYNNYTYKSIÄ JA KRIITTISIÄ POTILAITA Saimme Keniassa paljon Suomesta poikkeavia oppimiskokemuksia, kuten kokemusta ja itsevarmuutta sairaalan Harjoittelupäivä sektiosalissa alkaa. Vastaan tuli tilanteita, joissa meidän osaamisemme ja arvomme sotivat vah vasti paikallisia ohjeita vastaan. lasten ruokintaletkua, koska katetreja ei ollut tarpeeksi. Esimerkiksi vastasyntyneen virvoittelu ja elvytysprotokolla poikkesivat oppimas tamme tavasta, eivätkä ne useinkaan riit täneet stabiloimaan potilaan tilaa. Monet ambulanssit ovatkin varusteltu lähinnä sairaankuljetusta varten, eikä niinkään potilaan hoidon aloittamiseksi. Vaikutti siltä, että avun ja ensihoidon saaminen hätätilanteessa voi olla hyvinkin haastavaa. Koko ensihoitosysteemi tuntui hyvin monimutkaiselta. 5/2023 Pelastustieto 29 ENSIHOITO ENSIHOITO Kohtasimme kriittisessä tilassa olevia potilaita vauvasta vaariin. TUNTEIDEN MYRSKYÄ Haastavinta työharjoittelussa olivat kokemamme eettiset ristiriidat. Julkisessa terveydenhuollossa ei ollut kaikkia nykyaikaisia välineitä ja laitteita, eivätkä käytössä olleetkaan välttämättä toimineet. Lisäksi on useita yksityis ten ambulanssien numeroita, joihin voi soittaa suoraan. Kuva: Janna Miettinen.. Kertakäyttöiset hapen antovälineet desinfioitiin ja kuivattiin ämpäreissä uutta käyttöä varten. Kävimme mielen kiintoisia keskusteluja protokollista hoi tajien kanssa ja toimme esiin tutkimuk siin perustuvan eriävän näkemyksemme. Käy tettyjä välineitä käytettiin lähinnä hätä tilanteissa. Vaikka he ymmärsivät näkemyksemme, tuli heidän kuitenkin noudattaa sairaalan protokollia
Päivystyksessä hoidimme paljon eri laisia traumatapauksia, joten saimme myös niihin enemmän tuntumaa. Henkilökunta ja opiskelijat kommunikoivat hyvin eng lanniksi, mutta osa potilaista puhui ja ymmärsi vain swahilia. Toisessa kulttuurissa ja maan käytänteiden mukaan työsken tely osoittautui eettisesti haastavaksi ja se herätti monenlaisia tunteita. Kuvat: Fredrick Makhatsa Mukasa. Uudet seikkailut haastavat oman ammattiidentiteetin, suosittelemme vahvasti! Päivystystä ambulanssilla juoksukilpailuissa (myös kuva alla). Tuntuu, että harjoittelun jälkeen on helpompaa kohdata potilaita, joiden kanssa emme puhu samaa kieltä. Myös kynnys hakeutua töihin ulkomaille madaltuu. Palasimme Keniasta myös harjaantuneen englannin kielen ammattisanaston kanssa. Monet potilaat hakeutuivat sairaalaan vasta oireiden tai sairauden kehityttyä hyvin vakavaksi, joten kohtasimme kriittisessä tilassa olevia potilaita vauvasta vaariin. Opimme näiden kokemusten kautta itsestämme paljon, ehkä omat arvot vahvistuvat. Vieraassa ympäristössä erilaisin re surssein työskentely haastaa luovaan ajatteluun ja ongelmanratkaisuun, josta on paljon hyötyä tulevaisuudessa – vaik kapa poikkeusoloissa tai kriisin keskellä Suomessa. Kuva: Janna Miettinen.. LISÄÄ ITSEVARMUUTTA Uskomme, että Kenian kokemusten jäl keen työskentelemme kotona hienosti varustelluissa ambulansseissa paljon itsevarmemmin. Harjoittelu opetti paljon synnytyksen etenemisestä, itse synnytyksestä ja synnytyksen jäl keisestä vaiheesta työskentelemällä itse kätilön roolissa. Siivotaan vanhoja veriä, mutta tuleeko tällä puhdasta. 30 Pelastustieto 5/2023 ENSIHOITO ulkopuolisiin synnytyksiin. Huomasimme, että tällaisissa tilanteissa saatoimme edesaut taa kommunikointia kehonkielen, ilmei den ja kosketuksen avulla. Yhteisen kielen puuttuessa tuli kiinnitettyä aiempaa enemmän huomiota omaan ja potilaan olemukseen ja kehonkieleen. SWAHILIN, ENGLANNIN JA KEHONKIELTÄ Keniassa käytetään kahta virallista kieltä: swahilia ja englantia
Itä ja PohjoisSuomen väestön väheneminen sekä ehtyvät veroroposet eivät olisi kannatelleet pelastus laitoksia enää vuosikymmentä pidempään. Tässä mielessä hallintouudistus patistaa toimi alaa oikeaan suuntaan. Virkamiehen harras toive on, että seuraava pelas tustoimen rakenteita muuttava peliliike tehdään pelastusalan tulevaisuutta rakentaen, ei mennei syyttä haikaillen. Näppäimistö on hehkunut punaisena eri hallinnon tasoilla ja ilmassa on selkeitä väsymisen ja turhautumisen merkkejä. Hyvinvointialueet lisäävät painetta kattilaan, kun pelastustoimen on oltava mukana hyvinvointialueen strategiatyössä. Pelastustoimen suurimmat ongelmat liittyvät päätoimisen ja sopi mushenkilöstön riittävyyteen, pelastustoiminnan toimintavalmiuteen, ympäristövahinkojen torjun taan sekä väestönsuojeluvalmiuteen. Sote on hyvinvointialueilla keskimäärin 40 kertaa pelastustoimea isompi aviopari, mikä luo suhteeseen epätasapainoa. Muutos olisi ollut silti edessä. Ongelma on kuitenkin siinä, että nykyisen kokoiset pelastuslaitokset ovat liian pieniä viemään kehitysprosessia kunnialla maaliin. Pelastustoimen palvelut tuotettiin jo aiemmin likipitäen samoilla maantieteellisillä alueilla. Pelastuslaitokset pärjäsivät kuntien järjestäminä alueellisina toimijoina liki kaksi vuosikymmentä suhteellisen hyvin. Pelastustoimelle uudistus on tuonut lisävelvoitteita muun muassa omavalvonnan, vuosit taisten selvitysten, asiantuntijaarvioiden ja neuvot teluiden sekä uudenmuotoisten palvelutasopäätös ten muodossa. SOTEn kanssa avioliittoon asteltiin nyt käytännössä siitä syystä, että palokunta on perinteisesti hoitanut monella alueella ensihoitopalvelua. Päällystöllä on jo nykyisellään monta hattua päässä eikä kehittämis prosesseja pyöritetä ilman osaavia ihmisiä. 5/2023 Pelastustieto 31 ENSIHOITO Uudistuksen hinta Kalliit ovat lanssin ajamisen kapiot. Vaalitaan niitä perinteitä sitten vaikka saunailloissa.. Sotepalveluissa muutos oli isompi, kun monessa paikassa palveluita järjes tettiin kuntakohtaisesti. Puoli vuosikiertoa on hallintouudistuksesta, jossa pelastustoimi asteli hyvinvointialueille yhdessä so siaali ja terveyspalveluiden kanssa. Kalliit ovat lanssin ajamisen kapiot. Pelastustoimen on aika miet tiä, onko järkevää tehdä asiat niin kuin aina ennenkin on tehty. Vaikka muutos oli tarpeen, ei liittoa solmittu pe lastustoimen omista tarpeista. Tästä perinteestä halut tiin pitää tiukasti kiinni eikä uudistusta tehty omilla ehdoilla. Kokoerosta huolimatta molempia toimialoja ohjaa samankaltainen hyvinvointialueen lainsäädäntö. LINTUSPERSPEKTIIVISTÄ Sampsa Lintunen on pelastusylitarkastaja Etelä-Suomen aluehallinto virastossa. Pelastustoimi ei ole perinteisesti kunnostautunut sillä, että asioita suunniteltaisiin pitkälle etukäteen tai mennyttä analysoitaisiin toiminnan kehittämi seksi
P.S. Ihmisen intuitio, empatia, kokemus ja päätöksentekokyky ovat edel leen korvaamattomia. Tekoäly voi kuitenkin toimia arvokkaana työkaluna ja tukea pelastusviranomaisia työssä. Tekoäly on viime vuosien aikana kehittynyt valta vasti ja sen sovellusmahdollisuudet ovat laajentu neet lähes kaikilla elämänalueilla. mirafoni112@ gmail.com Tekoälystä osa pelastustoimen resursseja. Tekoäly voi myös analysoida kuvia ja videoita auto maattisesti ja tunnistaa esimerkiksi potilaita tai vaa rallisia aineita. Mira Leinonen työskentelee pelastusylitarkastajana Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. Dronet voivat lähettää reaaliaikaista videokuvaa ja antaa tarkempaa tietoa tilanteesta. Yksi kappale tästä kolumnista on kirjoitettu CHATGPT:n avulla, tunnistatko mikä. Vastaus löy tyy sivulta 66.. Voi siko siitä olla pelastusalalle jotakin etua. 32 Pelastustieto 5/2023 MIRAFONI Analysoi valtavan määrän dataa nopeasti. Työvuorosuun nittelu voidaan hoitaa jatkossa tekoälyn avulla – esi henkilöiden työkuorma kevenee. On kuitenkin tärkeää muistaa, että tekoäly ei voi korvata ihmisiä pelastustoimessa. Myös pelastustoi meen tekoälyllä voi olla merkittävä vaikutus, vaikka se äkkiä ajateltuna kaukaiselta voi tuntuakin. Onkin tärkeää, että pelastusviranomai set ja teknologiaalan asiantuntijat tekevät yhteis työtä, jotta tekoälyä kyetään kehittämään edelleen pelastustoimen tarpeisiin. Esimerkiksi tekoäly voi optimoida pelastus yksiköiden sijoittelua ja reittisuunnittelua, jolloin voidaan suorittaa nopeampia ja tehokkaampia pelas tustoimenpiteitä. Tekoälyn mahdollisuudet pelastustoimelle ovat siis valtavat. Tämä johtaa nopeampiin ja tehokkaampiin toimenpiteisiin, mikä puolestaan voi pelastaa ihmishenkiä ja vähentää omaisuusvahinko jen määrää. Resurssien hallinta entistä paremmin on myös elementti, missä tekoäly voi olla avuksi pelastus alalla. Tekoäly voi myös auttaa pelastusviranomaisia tehokkaamman tiedonkeruun ja jakamisen avulla. Tämä tarkoittaa sitä, että se voi auttaa pelastusviranomaisia tunnista maan vaaratilanteita ja ennakoimaan niiden kehit tymistä. Se voi myös seurata sosiaalisen median viestejä ja havaita nopeasti esimerkiksi suuronnettomuuden tai terroriiskun tapahtumapaikan. Sen avulla voidaan parantaa vaarati lanteiden ennakointia, tiedonkeruuta ja jakamista sekä resurssienhallintaa. Tekoäly pystyy analysoimaan valtavia määriä dataa nopeasti ja tehokkaasti. Esimerkiksi droneja voidaan käyttää tilanteissa, kuten rakennuspaloissa tai kadonneen ihmisen tie dusteluissa, siis tilanteissa, joissa ihmisten on vaikea päästä paikalle. Tekoäly voi myös auttaa ennus tamaan ihmisten liikkumista ja käyttäytymistä vaa ratilanteissa, jolloin pelastusviranomaiset voivat suunnitella toimintansa paremmin. Esimerkiksi tekoäly voi analysoida säädataa ja antaa varoituksia mahdollisista myrskyistä tai tul vista. Miten tekoälyä pelastustoimessa voitaisiin hyödyntää
klo 9–16 YHTEISTYÖSSÄ. Varmista paikkasi syksyn maksuttomassa huipputapahtumassa rekisteröitymällä ennakkoon osoitteessa turvallisuus.messukeskus.com Ohjelmassa mm. klo 9–16, afterwork klo 16–19, to 12.10. Tapahtuma kokoaa alan ammattilaiset ja päättäjät sekä yritysten turvallisuudesta vastaavat henkilöt Helsingin Messukeskukseen. klo 16 alkaen. Turvallisuus-lavalle nousee Suomen paras bilebändi Phil Harmonic Band. MIRAFONI w w W w w w w TURVALLISUUS 2023 on vuoden tärkein paloja pelastusalan ammattitapahtuma. REKISTERÖIDY MAKSUT TA KÄVIJÄKSI Samaan aikaan Messukeskuksessa Avoinna: ke 11.10. ajoneuvosta pelastamisen näytös, jatkuvuuden hallinta huoltovarmuuden näkökulmasta ja sähköautojen tulipalot! Tervetuloa myös After Work -tilaisuuteen keskiviikkona 11.10
10–20 minuuttia kestävä jälkipurku pidettiin ”Yhden tauon taktiikalla” Lääkintälaitteiden toimittaja Medidyne esitteli Kööpenhaminan elvytyssymposiumissaan muun muassa elvytyksen yhden tauon taktiikkaa ja hot defusingia. Tanskassa on ymmärretty, että elvytetyt potilaat ja heidän omaisensa tarvitsevat kotiutu misen jälkeen vertaistuen lisäksi tukea myös sosiaali ja terveyspalveluilta. Teksti: Mats Stenström · Kuva: Medidyne. Olen ollut useasti tiimissä, joka on saanut potilaan sydämen käynnis tymään ja jopa pysymään käynnissä sairaalaan asti. 34 Pelastustieto 5/2023 ENSIHOITO Ä kkielottomuudesta onnis tuneesti elvytetty Stefan Jutterdal ja hänen vai monsa jakoivat kosket tavan tarinan elämän laadusta tapahtuman jälkeen. Johan Israelsson jatkoi aiheesta tutkimus tiedolla. HOT DEFUSING Tanskalaisensihoitaja Rasmus Meyer Lyngbyn pilotissa tiiminvetäjä piti jokaisen elvytyksen jälkeen tilanteen niin salliessa hot defusingin. Muuten tie dot potilaiden voinneista ovat jääneet hyvinkin suppeiksi. ”Ääripäistä” löytyivät potilasryhmät, joista oli laitettu terveys ja ihmissuhde kuntoon ja elettiin kii tollisena sekä se toinen, jossa pelättiin uutta sydänpysähdyksen ja pidettiin tilannetta toivottomana. Tanskalaisten sekundääriselviyty jien elämänlaatu oli hyvin pitkälti valta väestön kaltaista. Kerran olen potilaan aloitteesta kohdannut elvyttämäni sekundääriselviytyjän
Keskeisessä roolissa oli defibrillaatto rista saatava elvytysdata, paineluiden onnistuminen ja hands off aika. 5/2023 Pelastustieto 35 ENSIHOITO heti tilanteen jälkeen ja siinä puhuttiin onnistumisista ja kehityskohteista. Palosuojelurahasto myöntää vuosittain noin 12 miljoonaa euroa avustusta tulipalojen ehkäisyä ja pelastustoimintaa edistäviin hankkeisiin. Tanskalaiset esilataavat defibrillaat torin painelusyklin viimeisen neljän neksin aikana. Pääsin tanskalaiskollegan kanssa nopeasti jyvälle heidän mallistaan. JÄLKIPURKUA Elisabeth Hunt ja Sandra Viggers puhuivat onnistuneesta jälkipurusta. Mer kittävä osa ensihoitajista suhtautui purkuihin myönteisesti. Mie luusti näkisin elvytysdatan tehokkaam paa käyttöä enemmän työssänikin. Palautteen pitää olla rakentavaa, eikä se saa pakot taa puolustuskannalle. Yksi huolenaihe kuitenkin jäi: Kun hiotaan sekunnin osia pois hands off ajasta, käy äkkiä niin, ettei rytmianalyysiä tehdä riittävän laadukkaasti. Olin samaa mieltä monen näkökannan kanssa. ”Stop” tarkoittaa: lopeta painelu ja irti potilaasta, ”start”ko mennolla painelu jatkuu. Mitä siinä voi ja ei voi sanoa, ja mitä kannattaisi sanoa silläkin uhalla, että joku pahoittaa mielensä. Hakuilmoitus ja ohjeet: Erityisavustukset tutkimusja kehittämishankkeisiin 2023 ylimääräinen haku (palosuojelurahasto.fi) Vuoden 2024 ensimmäinen haku TK-hankkeisiin avataan syksyllä 2023, ja tämä haku päättyy 15.12.2023.. ”YHDEN TAUON TAKTIIKKA” Työpajassa tutustuin Tanskassa käytet tävään ”yhden tauon taktiikkaan” ryt min analysoinnissa ja defibrillaatiossa. Esityshetkellä otanta ja pilotin kesto oli vähäinen ja jäinkin pohtimaan, oliko hot defusing parantanut elvytyksen laatua. Vaikka jälkipurkujen peruspilarina on positiivinen ilmapiiri, niin puhtaita kehumistilanteita ne eivät voi olla, jos laadun halutaan paranevan. Haun päättymispäivä on 15.10.2023. Jos iskulle ei ole tarvetta, defibrillaattorin varaus pure taan. Palosuojelurahaston hallitus on avannut 15.6.2023 ylimääräisen haun valtakunnallisiin tutkimusja kehittämishankkeisiin. Kun meillä sanotaan: ”lataan, en iske”, Tanskassa todetaan: ”esilataan”. Painelusyklin lopussa defibrillaatto ria käyttävä ensihoitaja sanoo: ”stop”, tekee rytmianalyysin ja iskee tarvit taessa välittömästi
Tätä ennen on Porvoon alueella hankittu kokemusta ensivas teesta toisen kymmenen vuoden ajalta. Taitoja ylläpidetään säännöllisesti kertauskoulutuksin. 36 Pelastustieto 5/2023 ENSIHOITO R ajavartiolaitoksen merivarti jat ja Helsingin venepoliisit harjoittelivat ensivastetai toja ensihoidon kenttäjoh tajan Miika Hokkasen joh dolla. Testejä ei pidetty eikä latinaa puhuttu, myös muodollisuudet riisuttiin. EI TESTEJÄ, EIKÄ LATINAA Ensivasteen kertauskoulutus koostui kolmesta harjoittelupisteestä aiheinaan elvytys, potilaan siirto ja tukeminen sekä verenvuodon tyrehdytys. Harjoituksessakin on motivaatio kohdallaan.. Hierarkia ja muodollisuudet on unoh dettu.” KOULUTTAJAN KOKEMUS MOTIVOI Motivaatiota lisää myös kouluttajien kokemus. Hok kanen esitteli harjoitetta ja kehui kurssi laisten motivaatiota: ”Tässä nuori kadettiupseeri painelee, 30 vuoden kokemuksen omaava veneen kuljettaja ventiloi ja poliisi antaa raport tia ensihoidon kenttäjohtajalle. Miika Hokkasella on selvä näkemys, miten harjoitus tulee viedä läpi: ”Tässä ei kannata pitää mitään alku ja lopputestejä eikä varsinkaan puhua sanaakaan latinaa. Kouluttajina toimivat ensihoitopalvelun kenttäjohta jat. Teksti: Jarmo Turva · Kuvat: Joni Hyyryläinen Taitoja ylläpidetään säännöllisesti. Se vie saman tien kou lutettavien motivaation.” MUODOLLISUUDET UNOHDETAAN Varsinaisen ensivastekoulutuksen sisältö vastaa yksittäisen potilaan hoitamisen kannalta lähinnä sopimuspalokuntien ensivastekurssia merellisiin olosuhtei siin sovellettuna. Kaikki tietävät, että tositilanteessa uhrin selviy tyminen saattaa olla kiinni juuri heidän yhteistoiminnastaan ja osaamisestaan. Osallistujat olivat erittäin kokeneita poliiseja sekä merivartioasemien ja var tiolaivan työntekijöitä. Kun kouluttaja kertoo ensin yksityiskohtaisesti omista kokemuksis taan lävistävän rintakehävamman tai murskaantuneen raajan hoitamisessa, kiertyy ”iipposide” raajantynkään harjoi Evy-kertausta ilman muodollisuuksia Rajavartiolaitoksen ja Helsingin venepoliisin henkilöstö kertasi ensivastetaitojaan vartiolaiva Turvalla. Henkilöt ja toiminta ovat toisilleen tuttua, sillä Suomenlahden Merivartiosto on toteuttanut sopimuksen mukaista ensivastetoimintaa alueellaan jo kymme nen vuoden ajan. Konkarit sen tietävät: lisäapu kestää kauan, oma toiminta ratkaisee
Hänet on palkittu ansioistaan Vuoden ensihoitaja tunnustuksella ja hänellä on nykyisin keskeinen rooli koko Suomenlahden Merivartioston alueen ensivastetoiminnasta. Hokkanen on osal listunut lukuisiin kansainvälisiin meripe lastuksen ja rajavalvonnan harjoituksiin sekä operaatioihin. PALKITTU KOULUTTAJA Hokkanen on pitänyt merellisiä ensi vastekoulutuksia parinkymmenen vuo den ajan. OHJEITA PUOLIN JA TOISIN Jokaisessa ensivastetehtäviin osallis tuvassa yksikössä on samanlainen väli neistö sekä hyvin yksikertainen ja selkeä laminoitu toimintaohjekirjanen. 5/2023 Pelastustieto 37 ENSIHOITO tuksessa huomattavalla huolellisuudella eikä kiristyksessä säästellä. Yhtenä vaikuttavim mista harjoituksista Hokkanen muistelee tilannetta, jossa vartiolaivalta evakuoitiin seitsemällä helikopterilla yhteensä sata 5/2023 Pelastustieto 37 Miika Hokkanen on kouluttanut ja suunnitellut merellistä ensivastetoimintaa yli 20 vuotta.. Vastaavasti ensihoi toyksiköistä löytyy samanlainen ohje kos kien venetoimintaa ja valmistautumista merialueen ensihoitotehtävään. Ohjetta noudattamalla tehdään nopea ensiarvio, jonka perusteella valitaan toimintamalli ja otetaan yhteys lähtöä johtavaan tai potilaan hoidosta vastaavaan ensihoito palvelun yksikköön. Muodollinen ja tiukasti johdettu koulutus ei sovellu tähän, vaikka sotilaallisesti johdetussa organisaatiossa toimitaankin
Poikkeuksena saaritehtävälläkin on sovittu, että johtovastuu siirtyy meri vartijoille, kun potilas siirretään tapah tumapaikalta kuljettavaan yksikköön, vaikka jalkojen alla olisikin kovaa maata. PUOLET TEHTÄVISTÄ EVY-VOIMIN Porvoon kenttäjohtoalueella ensihoi dossa on jo kymmenen vuoden ajan käy tetty toimintamallia, jossa hätäkeskus hälyttää saaristoon tulevaan ensihoito tehtävään ainoastaan ensihoidon kent täjohtajan ja kohteen nopeimmin tavoit tavan meripelastuskeskuksen alaisen yksikön. SELVÄT JOHTOSUHTEET Johtosuhteet merellisellä ensihoidon tehtävällä ovat muodostuneet hyvin sel keiksi. Jos potilas on saaressa, hoidosta ja hoitoresurssien järjestelyistä vastaa ensi hoitopalvelun kenttäjohtaja. Porvoon sairaanhoitoalueella yhteis työ alkoi kehittyä parikymmentä vuotta sitten, kun muutama henkilö ryhtyi teke mään asioita toisin, kun oli totuttu. Lumilahti kehuu oman organisaa tionsa toimintaa uudistuksen alkuaikana: ”Linjaorganisaatiostakin löytyi muka vasti tilaa kehittämiselle. 300 TEHTÄVÄÄ Ensihoitopalvelun ei kannata ylläpitää omaa ambulanssivenettä, vaikka saa Eniten tekemistä on vammapotilaan hoidossa. 38 Pelastustieto 5/2023 ENSIHOITO kunta ”uhria” Hokkasen toimiessa tria gejohtajana. Kenttäjohtaja suorittaa yhdessä työparinsa kanssa tarkennetun vastear vion sovitun työnjaon mukaan. Tämän jälkeen sovitaan resurssien käytöstä yhdessä meripelastuskeskuksen kanssa ja annetaan tarkennetut tiedot paikalle meneville yksiköille. Organisaatioiden välisestä reviiriajattelusta ei enää ole Suomessa tietoakaan, yhteistyötä pidetään täysin luonnollisena ja itsestään selvänä toi mintana. Tästä suomalaisten on syytä olla erityisen ylpeitä, korostaa Lumilahti. Siksi sitä harjoitellaan paljon. Homma oli hie nosti valmisteltu, eikä epäilyksen sijaa onnistumiselle jäänyt.” Ensihoitoasetuksen astuttua voimaan kymmenisen vuotta sitten toiminta viral listettiin Porvoon kokemusten perus teella samanlaisena koko HUSalueelle. Tämän toimintamallin on havaittu paran tavan selkeästi sekä potilas että työtur vallisuutta. Yli puolet tehtävistä hoituu pelkän ensivasteyksikön voimin ilman ensihoitopalvelun henkilökunnan lähtöä kohteeseen. Hok kanen otti yhteyttä Porvoon silloiseen ensihoidon vastuulääkäriin, jonka suosi ollisella avustuksella ja päätäntävallalla merellinen ensivastetoiminta siunattiin. AINUTLAATUISTA YHTEISTYÖTÄ Pelastustoiminnan toimialajohtaja Jukka-Pekka Lumilahti Suomenlahden Merivartiostosta kertoo suomalaisen merellisen moniviranomaisyhteistyön olevan ainutlaatuista jopa maailman laajuisesti. ”Linjaorganisaatioonkin saadaan uudistuksia, kunhan valmistelu tehdään huolella”, Jukka-Pekka Lumilahti sanoo.. Jos potilas on aluksella, kyseessä on meripelastus tehtävä ja toimintaa johtaa meripelastus keskus
Suomenlahden alueella ensihoito ja meripelastustehtäviä, joissa annetaan ensihoitoa, kertyy vuosittain noin 300. AINA VALMIS YLEISVIRANOMAINEN Lumilahti painottaa merivartioston olevan se ”yleisviranomainen”, jolla on kyky tulla apuun tilanteeseen kuin tilan teeseen vuoden tai vuorokaudenajasta riippumatta. Rajavartiolai toksen meripelastuskopterin ensihoitaja hoitaa ison osan korkean riskin potilaista yhdessä ensivasteyksiköiden kanssa. Production Oy Myynti: Marko Oikarinen marko.oikarinen@cpe.fi 045-1109967 Tuotepäällikkö: Claudia Turkki claudia.turkki@cpe.fi 044-0599999 haix.com Kun tarvitset järeämpää suojaa, valitse moottorisahasuojalla varustetut F2A-luokan korkealaatuiset ja kestävät HAIX-palokengät.. 100 % MADE IN EUROPE Maahantuoja: C.P.E. Harvinaisesta erikoistilanteesta ei kerry käytännön kokemusta. Potilasevakuoinnit ensihoitoineen mat kustaja tai rahtialuksilta kuuluvat myös helikopteriensihoitajan toimenkuvaan. Suurin hyötyjä on luonnollisesti kuitenkin potilas, joka apua tarvitsee. Lumilahti ja Hokkanen sanovat ensi vastetoiminnan kehittymisen olevan winwintilanne merivartiostolle ja ensihoitopalvelulle. Harjoittelulla on suuri merkitys. Ensihoitopalvelu saa nopeutetun vasteen potilaan luo sekä toimivia tuki ja kuljetuspalveluita. Vilkkaana kesäpäivänä päällekkäistehtä väkään ei ole harvinaisuus. On aivan sama, onko tilanne iso vai pieni eli murtaako naapurin isäntä nilkkansa rantakalliolla tai annetaanko valtakunnallinen määräys poikkeusoloi hin siirtymisestä. ENSIHOITO ristossa on ympärivuotista asutusta ja kaunis kesäpäivä lisää veneliikennettä ja mökkiläisten määrää todella paljon. Meri vartiosto puolestaan saa lisäosaamista lakisääteisiin tehtäviinsä. Valmius on olemassa
Toi von myös, että ideoita keksiessänne, ette piilottele niitä vaan jaatte auliisti yli toi mialueiden. Autero toteaa, että ongelma on niin moninainen, että pelastustoimella on vain rajallinen mahdollisuus vastata ongelmaan. Jos ei penkkitulos nouse sataan, on tehtävä jotain toisin. Aikoinaan lento koneiden ilmassa pysyminen oli hieman heikompaa, kunnes CRMajattelu (crew resource management) otettiin käyttöön. Pelastuslaitosten turvallisuuspalve luihin listattiin taskutilastossa 351 hen kilötyövuotta vuonna 2020, ja samaan aikaan pelastustoimintaan 3796 htv:tä. Antoisia keskusteluja toivoen. 40 Pelastustieto 5/2023 KESKUSTELUA Hallitus antoi kovan tavoitteen tulipalo jen määrän puolittamisesta. Se on hyvä tavoite ja sen pitäisi suunnata pelastus alan toiminnan painopistettä. Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka kutsuikin myös muut yhteis työkumppanit mukaan toimintaan. Olisiko nyt aiheellista kysyä virkanimikkeeseen tai asemaan katsomatta, millä keinoin sinä edistäisit hallituksen asettamaa tavoitetta. Maunu Eerikinpojan kau punkilain tulenkäyttöä koskevista mää räyksistä, vuosittaisiin palokatselmuk siin ja nykypäiväiseen onnettomuuksien ehkäisyyn sekä turvallisuusviestintään. Tällä pitkäjänteisellä työllä on taskuti laston mukaan saavutettu tulipalojen Vanhat hyvät keinot ja nippu uusia suhteen noin 12000 vuosittaisen palon määrä. En mis sään tapauksessa väitä, että nykymallinen palonehkäisytyö olisi jotenkin huonoa. Hallituk sen tavoite haastaa kuitenkin tekemään asioita toisin. Hän tutki palokuolemien vähenemistä, palo turvallisuuspolitiikan ja tulosohjauksen yhteyttä. Tulosohjausta ja julkisjohtajan mah dollisuutta vaikuttaa tulokseen var sinkin pelastustoimessa on Anniina Autero pohtinut väitöskirjassaan. Kun tulevista linjauksista palonehkäisytyön suhteen päätetään, tulisi ajatus saada niksautettua uuteen asentoon, vanhan toistamisella ei voi odottaa uudenlaisia tuloksia. Esimerkki terveydenhuollosta ja CRM:stä. Samuli ”Hemmo” Taira Pelastusalan tutkija/pelastaja Näin tilaat Pelastustiedon > Helposti se käy lähettämällä tietosi osoitteeseen: tilaukset@pelastustieto.fi > Voit myös mennä verkkosivullemme: www.pelastustieto.fi Sivun oikeasta laidasta löydät keltaisen painikkeen: Tilaa Pelastustieto Mukavia lukuhetkiä!. Olemme yhteisen savotan äärellä. Leikkaavan kirurgin keinot loppuvat kesken. On selvää, että palonehkäisytyötä pää toimisesti tekevät omaavat siinä asian tuntijaaseman, mutta on myös selvää, että ideoiden tasolla heillä on alivoima. Pelastuslaitoksiin kenties sopii punt tisalivertaukset. Tämä ei ole mitenkään huonosti tehty, mutta siihen palojen määrä näyttää asettuneen. Hän kääntyy selin poti laaseen ja kysyy paikalla olevalta henkilö kunnalta, mitä voidaan vielä tehdä poti laan pelastamiseksi. Il man heitä tavoitteessa lienee mahdo ton ta onnistua. Täysin ulkopuolinen siivooja tekee ratkaisevan huomion ja potilas pelastuu. Uskon, että sitä tehdään suurella sydä mellä ja parhaimpaan pyrkien. Pelastuslaitoksilla ja niiden edel täjillä on tehty palonehkäisytyötä jo vuosisatoja. Tuskin jokainen idea kultaa on, mutta yhteisten keskustelujen kautta niistä voidaan löytää ainakin osa tarvittavista keinoista tulipalojen vähenemiseen. Tulipalo kuukaudessa piristää työtä, näin ajattelen pelastajana täkillä. Optimi tilanteessa pelastustoimi tekisi itsensä tarpeettomaksi operatiivisen toiminnan suhteen, mutta haaveilu sikseen. Muilla kin pelastusyksikössä istuvilla on paljon kokemusta tulipaloista ja sitä myöten kertynyt mielipiteitä, miten tämäkin palo olisi voitu välttää. Voisiko tämän ajattelun tuoda myös palonehkäisytyöhön
Heidän toimintansa on hyvin tärkeässä asemassa niin onnistuneessa varautumisessa, toi mintavarmuuden ylläpidossa, valmiuden konkretisoitumisessa kuin tapahtumien jälkeisissä toipumisprosesseissakin. On visioitu, että Kriisinkestävän soten YAMKkoulutuksesta valmistu neet voivat toimia esimerkiksi erilaisissa varautumisen ja valmiuden asiantunti jatehtävissä osana laajempaa toimija verkostoa. https://www.xamk.fi/koulutukset/ kriisinkestava-sosiaali-jaterveydenhuolto-yamk. Uudella koulutusohjelmalla on tiiviit työelämäyhteydet. Skannaa kännykällä QR-koodi ja tutustu koulutukseen tarkemmin. Ydinosaamisen opinnot (40 op) painotta vat sotekriisinkestävyyden monipuoli sen asiantuntijuuden ja verkostoosaami sen kehittymistä. 5/2023 Pelastustieto 41 KESKUSTELUA M aailma ympärillämme muuttuu ja kehittyy jatkuvasti, ja se aiheut taa myös sosiaali ja terveydenhuollolle tar peen varautua erilaisiin riski ja uhkaske naarioihin. Täydentävien opintojen (20 op) puolella on mahdollista valita omien tavoitteiden mukaisesti esimer kiksi johtamisen tai viestinnän opintoja. Soteammattilaisten oman kriisinkestävyysosaamisen on tärkeä pysyä mukana kehityskulussa. Kokonaisuudessaan verkossa toteutet tava 90 opintopisteen laajuinen Krii sinkestävä sosiaali ja terveydenhuolto YAMKkoulutus alkaa KaakkoisSuomen ammattikorkeakoulu Xamkissa tammi kuussa 2024. Teksti: Hilla Nordquist Kuva: Getty Images Kirjoittaja on dosentti, hän työskentelee yliopettajana Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa. Myös erilaiset TKI (tutkimus, kehitys, innovaa tio) tehtävänkuvat mahdollistuvat, kun opintojen aikana kerryttää vahvan tutki mus ja verkostoosaamisen perustan. Tutkimusorientaatio on sisäänrakennet tuna koulutuksessa. Valtakunnallisen tason varau tumisen ja valmiuden linjaukset yhä kehittyvät sekä laajat toimialat ja orga nisaatiorajat ylittävät yhteistyöverkostot vahvistuvat. Osaamistarpeeseen on vastattu syk syn 2023 yhteishakuun tulevalla koulutustarjonnalla, joka sopii myös ensihoitajataustaisille ammattilaisille. Opinnäytetyön (30 op) voi tehdä omalle työpaikalleen tai halutessaan kytkeä erilaisiin val takunnallisen tason tutkimuksellisen kehittämisen tavoitteisiin sekä yhdessä erilaisten asiantuntijoiden kanssa tun nistettuihin vaativiin tietotarpeisiin. Sisällöissä huomioidaan kattavasti aiheen ajankohtaista tutkimusta ja opis kelijat myös pääsevät tuottamaan tut Kriisinkestävyyden asiantuntijuutta sote-ammattilaisille KOULUTUS kimustietoa, kukin oman tavoitteensa mukaisella syvyydellä. On kuitenkin todennäköistä, etteivät tulevat työskentelymahdollisuudet rajoitu vain näihin, sillä varautumiseen ja valmiuteen kytkeytyviä soteammattilaisille soveltu via työnkuvia on syntynyt Suomessa val tavasti viime aikoina, eikä kehityskululle näy loppua. Valmistuneet asiantuntijat voivat sijoittua myös erilaisiin organi saation toimintavarmuutta vahvistaviin vastuurooleihin, koulutustehtäviin tai henkilöstöhallinnollisiin tehtäviin. Suomalaiset sote varautumisen ja valmiuden verkostot näkyvät sekä kuuluvat opintojen aikana. Tieteelliseen julkaisuun tähtäävät opin näytetyöt ovat myös mahdollisia, aiheesta riippuen jopa suositeltavia
Pari kyytiä pitää vielä ajaa ennen kuin voi asettua oloneuvok seksi. Myös kaksivuorotyöstä löytyvät omat suden kuoppansa, kuten yövuorojen ja vapaiden suhde sekä työvuorojen säännöllisyys. 42 Pelastustieto 5/2023 VÄSYNYT LANSSARI Henkilöstöä tulisi johtaa palvellen. Pitkän uran metsästys Mats Stenström on isä, poika, veli ja vanhan liiton Florence. Toisille ne sopivat, toiselle eivät ja jotkut rimpuilevat siinä välillä. Kun rakkaus kutsumusammattiin paloi, oi niin kirkkaalla liekillä, hän teki töitä liian paljon. Työmme on henkisesti raskasta. Se nuori ja reipas sairaankuljettajapoika täyttää ensi vuonna 50 vuotta. Valtion minulle asettama tavoiteeläkeikä on 68 vuotta ja risat. Ymmärtääkseni monella työpaikalla johtaminen on edelleen vanhanaikaista ja hierar kista, vaikka johtajien tulisi olla helposti lähestyttä viä. Siinä jatkuvasti syntyvää kuormaa tulisi purkaa työnohjauksella, joka huomioisi myös työyhteisön ja johtamisen ongelmat. Yksittäisen tehtävän pur kuun tarkoitettu defusing ei aja työnohjauksen asiaa. Itsesuojeluvaisto estää minua sanomasta, että meillä on hyvät palkat, mutta 90lukuun verrattuna ne ovat kehittyneet huomattavasti. Osamaksuillekin on saatu korkokatto. Heidät tulisi nähdä resurssina, jolle annetaan tarvittavat työkalut ja tuki, jotta he voivat onnistua ja menestyä tehtä vissään. Johtaminen. On pakko myöntää, että vaikka ”Florence” on vahva, niin maihinnousukengän askel toisinaan pai naa, varsinkin yön pimeinä tunteina. Paikka Sprinterin jakkaralla, kiireellisessä sai raankuljetuksessa kiilsi silmissä. Onneksi ajat ovat parantuneet. Miksipä ei, kun intoa ja jaksamista riitti. Ja monet heistä, jotka niin tekevät, ovat leipiintyneet vailla vilpitöntä mielenkiintoa ylläpitää ja päivittää osaa mistaan tai ylipäätään tehdä työtään. Tänä päivänä on täysin realistista elättää itsensä ja perheensä tekemällä yhtä työtä. Joskus muinoin, ei niin kaukaisessa kylässä eli ja ahkeroi nuori ja reipas sairaankuljettajapoika. Tässä on minun TOP3: Työvuoroergonomia. Miksei se voisi olla normi myös ensihoidossa. Esitin joskus Systolen kolumnissa huoleni siitä, että harvat ensihoitajat suunnittelevat työelämän mittaista uraa ensihoidon kenttätöissä. Työnohjaus. Lienee selvää ja tutkittuakin, että isommilla käyttöasteilla 24 tunnin vuorot eivät ole terveellisiä eikä turvallisia. Kilpailu jakkara paikoista oli kovaa ja 50 % koron osamaksulla ostettu televisio piti saada maksettua. Meillä ei ole varaa menet tää kokeneita ja osaavia ammattilaisia ilman, että teemme kaikkemme heidän pitämisekseen.. Henkilöstöä tulisi johtaa palvellen. Työnantajien markkinat ovat hiipuneet, ja vakituisen työpaikan saa ilman, että unohtaa kaiken muun elämän vuo siksi. Tulisikin miet tiä, miten ensihoitajan jaksamista voitaisiin tukea. Huonon palkkauk sen takia niin teki moni muukin. Sen kuuma peruna on vuo rokauden mittaiset työvuorot. Hyvin monessa vaativassakin ammatissa teh dään työelämän mittaisia uria. Itsekin olen niitä tehnyt, jopa paljon pidempiäkin
Asiantuntijamme auttavat mielellään. Avullamme löydät oikeat ja riittävät ratkaisut paloturvallisuuden, turvavalaistuksen, rikosilmoittimien ja kameravalvonnan sekä kulunvalvonnan järjestelmiin. Avullamme löydät oikeat ja riittävät ratkaisut paloturvallisuuden, turvavalaistuksen, rikosilmoittimien ja kameravalvonnan sekä kulunvalvonnan järjestelmiin. VÄSYNYT LANSSARI Hedengren Security on alan kotimainen turvatekniikan asiantuntija. Security hedengrensecurity.fi I security@hedengren.fi I 0207 638 635 I Turvaa henkilökuntasi Turvaa kiinteistösi Turvaa asiakkaasi Turvaa omaisuutesi Hedengren Security – Turvatekniikan edelläkävijä Hedengren Security on alan kotimainen turvatekniikan asiantuntija. Asiantuntijamme auttavat mielellään. Security hedengrensecurity.fi I security@hedengren.fi I 0207 638 635 I Turvaa henkilökuntasi Turvaa kiinteistösi Turvaa asiakkaasi Turvaa omaisuutesi Hedengren Security – Turvatekniikan edelläkävijä Turvaa kiinteistösi Turvaa asiakkaasi Turvaa henkilökuntasi Turvaa omaisuutesi
Haaste osuu ylläpitoon, kun jokaisella laitteistolla tulisi olla laitteisto ja kohde kohtainen asiantuntija, joka on nimetty hoitaja”, sanoo Lauri Lehto Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEKistä. Tällä hetkellä on yleistä, että yhdellä huoltohenkilöllä on useita laitteistoja hoidettavana. Asia tulee ilmi vasta tarkastuksia sovittaessa. Tärkeää on, että yhteistoiminta laitteistojen välillä varmistetaan säännöl lisesti ja perustana toimii hyvin laadittu kunnossa pitoohjelma. ”Riittävän aikainen valmistautuminen tarkastuksiin on näköjään edelleen haas teellista ja tietoja toimitetaan viime het. 44 Pelastustieto 5/2023 Palontorjuntatekniikka on kokonaisuus Paloilmoittimet ja sammutuslaitteistot muodostavat kokonaisuuksia, joiden toiminta pitää varmistaa. Kun laitteisto toimii suunnitellusti, rakennuksessa olevat ihmiset ehtivät toimia ja apu tulee ajoissa paikalle. Asennushank keen prosesseissa löytyy siis vielä kehitet tävää, jotta suunnittelutiedot käsitellään tarpeeksi aikaisin. ”Jotta myös pelastuslaitos pystyy tar kastuksillaan varmistamaan ylläpidon aikaisen suunnitelmallisuuden toteutu misen ja osaamisen, on tukeuduttava pal jolti olemassa olevaan dokumentaatioon. ”Asennus ja huoltoliikkeiltä toivottai siin laitteistokohtaisen asiantuntemuk sen korostamista – tällä hetkellä näyttää siltä, että niin asentajien kuin ylläpitoa PALONTORJUNTATEKNIIKKA tekevien huoltajien vaihtuvuus on suurta. TARKASTUKSILLA VARMISTETAAN ASIANMUKAINEN TOIMINTA, EI KORJATA Pelastuslaitoksen näkökulmasta laitteis toista jää toimittamatta ennen käyttöön ottoa kohdekortit ja sen liitteenä toimi tettavat kaaviokuvat. Huomioitavaa on, että integroitujen turvallisuusjär jestelmien merkitys kasvaa jatkuvasti. Laitteistojen dokumentointi ja erityi sesti kunnossapitoohjelmat sekä osaa misen jalkauttamiseen liittyvät puutteet ovat edelleen yksi merkittävimmistä ja yleisimmistä puutteista, joita tarkastuk silla havaitaan jo ennen käyttöönottoa. Niin käyttöönotossa kuin käytön aikana pitäisi muistaa, että palontorjuntatek niikka muodostaa kokonaisuuden, jota tulisi tarkastella – ei vain yksittäisiä lait teistoja. Valitettavan yleistä on, että kunnossapi toohjelma ja sen sisältämä hoito ja huol toohjelma puuttuu tai sitten niitä ei ole päivitetty ja noudatettu”, toteaa Kimmo Kartano Pelastuslaitosten kumppanuus verkostosta. Teksti: Lauri Lehto ja Kimmo Kaisto · Kuva: Kimmo Kaisto P alontorjuntatekniikan ke hi tysryhmä on koonnut havaintoja paloilmoitti mien ja sammutuslaitteis tojen varmennus ja mää räaikaistarkastuksilta
Erittäin tärkeää olisi tehdä hankinta ajoissa ja että yhteyden asentaja tarkastaa oman työnsä sekä kirjaa asiasta asianmu kaiset tiedot hyvissä ajoin ennen tarkas tusta. Käyttöönoton ja oman asennustyön tarkastusten lisäksi asennusliikkeen tulee toimittaa tilaajalle tiedot huollosta ja kunnossapidosta valmistajan ohjeen mukaan – samoin toimenpideohjeet eri tilanteisiin ja ohjaustoiminnon määrit telyt tehdään käyttäjän tarpeiden mukai sesti paloilmoittimen elinkaarikirjaan. Hätäkeskusyhteyksien lisäksi kunnos sapidossa on varmistettava, että myös muut hälytykset, huolto ja vikailmoituk set välittyvät kunnossapitoohjelmassa määritellyille tahoille. Kun nossapitoohjelmaan olisi myös sisälly tettävä säännöllisten koestusten lisäksi toimenpiteet, joilla varmistetaan vika ja palohälytystietojen välittyminen ja oikea järjestys”, Lauri Lehto toteaa. Hyvää dokumentaatiota tulee jatkaa käyttöönoton jälkeen myös ylläpidossa, jotta laitteistojen asianmukaisesta toi minnasta saadaan riittävä kuva. Kyse ei siis ole erilli sistä järjestelmistä vaan kokonaisuudesta, jota koskevat paloilmoittimesta annetut määräykset tarkastuksineen ja ylläpito velvoitteineen. Toimimaton hätäkeskusyhteys on vakava puute ja estää laitteiston käyttöönoton. TIETO PALOSTA VÄLITTYY MYÖS MUILLE ”Yhteyksien säännöllinen koestami nen on perustoimenpiteitä, jotka pitää tehdä kuukausittain ylläpidon aikana. Asennuksen tekevän tahon ja tilojen käyttäjän tulee tehdä perusmäärittely riittävän aikaisin. Tällä hetkellä esimerkiksi paloilmoittimia on hätäkeskusyhteydessä arviolta noin 20500 kappaletta.. Selkeä dokumentaatio on kaiken A ja O”, painot taa Petri Puttonen tarkastuslaitokselta (ALCO). Paloil moitinliike kokoaa kuulutuslaitteiston toteutuksesta dokumentit ja pöytäkirjat. Tämä heijastuu muuhunkin laadunvalvonnan ja doku mentaation – kuten kohdekorttien ja avainsäilösopimusten – asianmukaiseen toteutumiseen. Yhteyskokeet tekee nimetty ja laitteis tokohtaisesti koulutettu hoitaja. ”Tarkastuslaitoksen tulee voida luot taa laadittuun dokumentaatioon. Vaikka suuremmassa kuvassa laitteis tot useammin läpäisevät tarkastukset pienemmillä huomioilla ja korjausvaati muksilla, niin silti joukkoon mahtuu yhä vakavia puutteita eikä laitteistokokonai suutta voida silloin ottaa käyttöön. Hyvä suunta on ollut, että asennus liikkeen dokumentaatio jo useimmiten löytyy ja sen laatu on kehittynyt. 5/2023 Pelastustieto 45 PALONTORJUNTATEKNIIKKA kellä ennen käyttöönottoa. Kuulutusten ja hälytys ten toiminta on testattava laitetoimitta jan ohjeiden mukaisesti kuukausittain samalla, kun paloilmoitinkin testataan. Vaikka paloilmoitin ja ilmoituksen siirto ovat kaksi eri asennusta, ne muo dostavat yhdessä tärkeän kokonaisuuden. Hälytysten tulee välittyä suunnitelmien mukaisesti, jotta apu saadaan paikalle. HAVAINNOT POISTUMISHÄLYTYSJA TURVAKUULUTUSJÄRJESTELMISTÄ Paloilmoittimeen liitettyjä poistumis, hälytys ja turvakuulutusjärjestelmiä käy tetään yhä enemmän. Toimimattomuus huomataan aika taulusyistä valitettavasti vasta tarkastuk sella. Laitteistojen käyttöympäristössä voi tapahtua muutoksia, jotka vaikuttavat signaalien voimakkuuksiin. Haaste näkyy esimerkiksi laitteistojen yhteistesteissä ja ohjausten varmistamisessa”, Kimmo Kartano kertoo. Nyt tarkastuksilla tulee vastaan asennuk sia, jotka eivät toimi kuten pitäisi. Mer kittävin seuraus on, että hälytykset eivät välity oikeaan paikkaan. Kaikki paloilmoittimen ohjaaman kuulu tusjärjestelmän tiedot kirjataan laitteis ton elinkaarikirjaan. Pitää myös tuntea yhteiset laadunvarmis tusmenettelyt ja tehdä eri käyttöönotot halutun aikataulun puitteissa. ”Asia on otettu tarkasteluun alan toi mijoiden kanssa, koska on selvästi nähty kehitettävää yhteyksien laadunvalvon nassa ja käyttöönotossa”, toteaa Jan Meszka Turvallisuus ja kemikaalivirasto Tukesista. Laitteistot pitää asentaa ja tarkastaa laitevalmistajan ohjeiden mukaan. Tekniset asiat, kuten hälyttimien toimintatavat tai mahdolli set viiveiden käytöt pitää sopia ajoissa. Palontorjuntatekniikan kehitysryhmän kokoamat tarkastustilastot ja aikaisempien vuosien tarkastelut ovat kehitysryhmän verkkosivuilla www.palontorjuntatekniikka.fi Tehdyt tarkastukset ovat jatkuneet tasaisena. Edelleen suunnitteluperusteita eli lähtötietoja ja paloilmoittimen nykyisen elinkaarikirjan tietoja käsitellään liian lähellä käyttöönottoa. Suunta on positiivinen, mutta ohjausten dokumentointia voisi vielä parantaa eri tyisesti käyttäjäystävälliseen suuntaan. Aikatauluhaasteet tulevat usein vastaan. Vaikka huolto ja koestustoimissa ja niiden laa juudessa näyttäisi olevan parannettavaa, on ollut hyvä huomata, että yleiset haas teet dokumentaatiossa ja käyttöönotossa näyttäisivät olevan tapauskohtaista
Lisäksi Suomen liittyminen Natoon tuonee uusia tuulia myös siviilivalmiuden suunnitteluun. Tällä on väis tämättä vaikutusta yhteistyöhön venäläisten kolle goiden kanssa. Venäjän viranomaisten kanssa paitsi asiakirjojen, niin myös hyvien henkilösuhteiden on oltava ajan tasalla, jos ongelmilta halutaan yhteistyötilanteessa välttyä. Lisäksi on tiedostettava myös mahdollisen tiedustelutoimin nan kohdistuminen pelastusviranomaisiin, mikä on huomioitava entistä huolellisemmin kaikessa toiminnassa. 46 Pelastustieto 5/2023 Venäjän kahdet kasvot PUHEENJOHTAJALTA Entinen yhteistyö mennyttä. Näin on ollut myös PohjoisKarjalan pelastuslaitoksen ja Karjalan tasavallan palohallinnon välillä. Aika näyttää palautuuko yhteistyö enää koskaan aiemmalle tasolle. Oma veikkaukseni on, että ei, ja yksi historianlehti on nyt sulkeutunut, ehkäpä pysyvästi.. Kansainvälinen turvallisuustilanne on kiristynyt ja muuttunut viime vuosina merkittävästi. Painopisteenä on ollut erityi sesti väestönsuojelutilanteeseen sekä valmius ja alueellisiin evakuointeihin liittyvät suunnitelmat, joita on päivitetty tiiviissä yhteistyössä puolustus voimien, Rajavartiolaitoksen ja muiden yhteistyö kumppaneiden kanssa. Markus Viitaniemi on Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja ja Paloja pelastustieto ry:n hallituksen puheenjohtaja. Venäjän hyökkäys sodan myötä tiivis yhteistyö itänaapurin kanssa on muuttunut varautumiseksi sotilaalliseen uhkaan ja sen aiheuttamiin ”lieveilmiöihin”, kuten erilaiseen hybridivaikuttamiseen Suomea kohtaan. Sitten se Venäjän toinen puoli. Sujuvan yhteistyön ja rajan ylityksen edel lytyksenä ovat säännölliset tapaamiset sekä pelas tusviranomaisten että yhdessä molempien maiden rajavartiolaitoksen ja tullin kesken. Pelastustoiminnasta rajaalueella sekä keskinäisestä avunannosta on sovittu valtioiden välisillä sopimuksilla ja paikallisin yhteistyöasia kirjoin. ALANSA AMMATTILAISET Itärajalla on tehty tiivistä yhteistyötä venäläisten kollegoiden kanssa vuosikymmenten ajan. Poh joisKarjalalla on yhteistä rajaviivaa Venäjän kanssa reilut 300 kilometriä ja laajoja yhtenäisiä metsä alueita. Lisäksi oman toiminnan jatkuvuuden varmistamiseen on kiinnitetty entistä enemmän huomiota. PohjoisKarjalan osalta jatkoimme kuitenkin videoneuvottelukokouksia ja keskinäistä tiedonvaihtoa rajaalueen turvallisuus tilanteeseen, kuten metsäpaloihin liittyen. Paitsi pelastuslaitoksella, niin myös hyvinvointialueella on tehty hartiavoimin töitä varautumisen eteen yhdessä sotetoimialojen kanssa, ja tästä haluan kiittää kaikkia varautumisen parissa työskennelleitä. PohjoisKarjalassa on maantiede ja historia huomioiden aina varauduttu sotilaalli seen uhkaan, mutta nyt varautumisessa on menty aiempaa syvemmälle. Tilanne muuttui yhteistyön osalta merkittä västi Venäjän hyökätessä Ukrainaan ja käytännössä yhteistyö sekä molemminpuoliset vierailut laitet tiin Suomen puolelta jäihin. Lisäksi alueellamme on Euroopan unionin mantereen alueen itäisin piste ja kansainvälinen rajanylityspaikka
ALANSA AMMATTILAISET Hälytysja viestintälaitteet Valovoimaisin varoitusvalaisin www.standby.eu L56 2C Hälytysja viestintälaitteet HÄLYTYSAJONEUVOT Hälytysja komentovahvistimet Tehokaiuttimet Valopaneelit Integroidut valoratkaisut Vilkkumajakat Ruuhkavilkut LED-valot VÄESTÖNSUOJELU Suurtehohälyttimet Myynti: 050 5499 661 . sähköposti:sarco@sarco.fi www.sarco.fi | puh. HÄLYTYSja VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaativaan ammattikäyttöön • • SNP statusja navigointiohjelmistot • YLLI VIRVE-liitäntäyksiköt ja DisplayAlert & SALSA asemahälytysohjelmistot • SKL statuslähettimet ja GARMINälynavigaattorit • TEHO-ULVO väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRA äänija valohälyttimet • TETRA/VHF/LTE ym. ??????????. ?????????–???????????????????. ?????-???????. ?????????????????. ????????. (09) 777 1500 Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. ????????. radiolaitteistot • VIRVE/GNSS sisäkuuluvuusratkaisut PETO tilanne-/johtokeskusjärjestelmä hälyttämiseen, tilanteenseurantaan, viestintään ja laitevalvontaan Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet ?????????????????. (03) 630 830 www.elektro-arola.. ??????????. Erikoislaukku Oy – Specialbags Ltd Kotimaiset tuotteet ammattikäyttöön Kysy tarjous! • varustelaukut • reput • ensihoitolaukut • suojat • vesitiiviit suojat • kantolaitteet • tuotekehitys ja mallisuunnittelu Teemme erikoisia laukkuja. ??????-????????. Teollisuuskatu 3, 32200 Loimaa +358 2 7692 800 erikoislaukku@specialbag.net www.specialbag.net Väestönsuojat ja vss-varusteet Lemuntie 7 A, 00510 HELSINKI www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Alkusammutuskoulutus FIREBOX KOULUTUSLAITE Oy Interenergy Ltd PRESSO CENTER Puh.(019)340451 Fax.(019)340460 www.suomenpelastuskeskus.fi. ??????. ??????
Tuloksena oli todennäköisesti voi makkain räjähdys, jota ei ole aiheutettu ydinlatauksella. Kahdesti. ”Jos tuollaisessa ympäristössä on hitsattu, se riittää räjähdykseen. TEORIOITA PIISAA Tämän tason katastrofit poikivat aina lukuisia keskenään kilpailevia teorioita, myös salaliitoista. Varastorakennus kärsi mittavia vaurioita jo ensimmäisessä räjähdyksessä, mutta noin 30 sekuntia myöhemmin seuran neen toisen räjähdyksen paineaalto pais koi ihmisiä sinne tänne, hajotti raken nuksia kilometrien matkalta ja aiheutti miljardien vahingot. Teksti: Jarkko Sorjonen · Kuva: AFP/Lehtikuva V arastorakennuksen numero 12 oveen tehdystä tulityöstä ei ole saatavilla juuri muuta lisätietoa kuin se, että hit saajat lopettivat työnsä 4. Se vavisutti maata läpi Beirutin aina Israelin pohjoisosiin ja Kyprokselle yli 200 kilometrin päähän. Noin 45 minuuttia myöhemmin varas tosta nousi savua, ja paikalle hälytettiin yhdeksän pelastajan ryhmä sekä ensihoi taja. Kolme syyrialaista hitsaajaa määrättiin elokuun 2020 alussa korjaamaan Beirutin satamassa Libanonissa sijainneen varastorakennuksen eteläisellä seinustalla ammottanutta aukkoa. RUTKASTI RÄJÄHDYSKUORMAA Lukuisten lähteiden mukaan Beirutin satamahalliin numero 12 oli varastoitu ainakin tuhansia tonneja ammonium nitraattia ja tonneittain ilotulitteita, joi denkin mukaan myös pienempiä määriä öljyä, kerosiinia, ruutia, maalia ja suola happoa. Räjähtikö Beirutin satama tulitöiden seurauksena. 48 Pelastustieto 5/2023 TULITYÖT Tappoi yli 200 ja vavisutti tannerta yli 200 kilometrin päässä. Ihmisen mentävä aukko sijaitsi ilmeisesti sijoiltaan vääntyneessä isossa varasto-ovessa. Yli 200 kuoli. Hitsausryhmä lähti töihin vajain tiedoin. Kaikki tarvittavat ainekset ovat kasassa”, kertoi fysiikan professori Van Romero New York Timesille. elokuuta noin kello 17 paikallista aikaa. Noin 6500 loukkaantui. Ryhmä raportoi valtavasta ja epän ormaalia ääntä tuottaneesta tulipalosta. Ensin räjähtivät ilmeisesti ilotulitteet, ja ne toimivat sytykkeenä valtavalle mää rälle ammoniumnitraattia, joka ei itsek seen ole kovin räjähdysherkkää. Heille ei kerrottu mitä varasto sisälsi. Jonkinlaista asekätköäkin ja kai ken ylimääräisen takavarikoidun materi aalin sijoituspaikkaa on epäilty. Onnettomuutta tutki vat paitsi paikalliset viranomaiset, myös ainakin Yhdysvaltain liittovaltion poliisi FBI, uutistoimistot, journalistit, asian. Noin 300000 menetti kotinsa. Tragediaa sysättiin hitsaajien kontolle. Iltakuuden jälkeen räjähti. Jordanian seismologinen observatorio kertoi räjähdyksen voiman vastanneen 4,5 magnitudin maanjäristystä Richterin asteikolla
Lasti siirrettiin satamavarastoon, jossa se 4. 5/2023 Pelastustieto 49 tuntijat, monet tiedejulkaisut ja ihmis oikeusjärjestöt. Hitsaajat ja kymmeniä muita sata massa ja sen organisaatiossa vaikutta neita pidätettiin. Päätelmä palon syttymäkohdasta muualla kuin hitsatun oven läheisyydessä paitsi kumoaisi paikallisten viranomaisten ja FBI:n tulkinnan hitsaajien tietämät tään aiheuttaneesta räjähdyksestä, myös antaisi entistäkin enemmän pontta kilpai leville teorioille räjähdyksen juurisyystä. elokuuta 2020 räjähti. Varastorakennus oli heppoinen ja ränsistynyt, sitä ei oltu varustettu palo varoittimilla tai sprinklereillä. Keskellä näkyvät Beirutin sataman viljasiilot.. Forensic Architecture, Mada Masr ja Kindling Safety päättelivät 3Dmallin nuksen, satelliittikuvien, videoanalyysin, lämpökarttojen ja varastorakennuksen kattoikkunoista purkautuneen savun muodostuksen avulla, että tulipalo tus kin syttyi sillä puolella rakennusta, jolla hitsaajat aiemmin olivat työskennelleet, vaan toisella puolella varastoa. Tai ainakaan tarpeeksi. Ainakin ammoniumnitraatti, jota käytetään pää asiassa maataloudessa, mutta voidaan käyttää myös räjähteissä, oli peräisin laivasta, joka jäi Beirutiin maksamatto mien satamamaksujen vuoksi vuonna 2013. Viralliset tutkimukset laahasivat ja oikeudenkäynnit keskey tyivät tämän tästä. Kukaan ei vaan tehnyt mitään. Aihe oli poliittisesti arka, sillä monen johtavassa asemassa olevan väitettiin vuosikausia tienneen satamavarastossa lojuneesta hengenvaa rallisesta lastista. Selvisi muun muassa se, että Beirutin satamavarastossa numero 12 oli ainakin kuuden vuoden ajan varastoitu vaarallisia aineita hengenvaarallisen huolimatto masti. Lukuisista selvityksistä ja tutkimuk sista tuoreimmasta ja mielenkiintoi simmasta päästä on brittiläisen, Gold smithsopistossa vaikuttavan Forensic Architecture laitoksen, egyptiläistaus taisen tutkivan journalismin Mada Masr ryhmän ja amerikkalaisen Kindling Safety palontorjuntajärjestön maalis kuussa 2023 julkaisema laaja tutkinta, joka kyseenalaistaa hitsaajien osuuden katastrofissa. Kuva on otettu päivä räjähdyksen jälkeen eli 5. elokuuta 2020. Yhden havainnon mukaan varaston muoviset kattoikkunat sulivat ensin siellä, missä tulipalo alkoi ja päästivät eniten savua ulos sieltä, missä ei ollut hitsattu. Lähteet: Reuters, AFP, Forensic Architecture, Mada Masr, Kindling Safety, New York Times, BBC, AP, CNN, Spiegel, Al Jazeera Ainakin kuuden vuoden ajan oli varastoitu vaarallisia aineita huolimattomasti
E rikoistutkija Tarja Ojala Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä on tutkinut useista eri tietolähteistä tulityövahinkojen laadullista ja määrällistä kehitystä. Laajempi artikkeli on luettavissa tämän lehden kanssa jaettavassa Palotutkimuksen päivien erikoisnumerossa. Määrältään ne eivät ole merkittävä ongelma, mutta sen sijaan niiden joukossa on suurpaloja ja muuten tuhoisia tulipaloja. Hän puhuu aiheesta Palotutkimuksen päivillä 5.–6. Tarja Ojala on tutkinut tulityövahinkojen lisäksi myös liesipaloja ja erityisryhmien asumisessa syttyneitä paloja. Niiden ehkäisyyn on olemassa koulutusta, mutta sitä kohtaan on kritiikkiä. Samalla siellä näkyy osaamisen niukkuuden tuomat isot vahingot.” ”Tulityövahinkoja koskeva tutkimus on osa omaa työtäni ja pidän sitä tärkeänä teemana”, Tarja Ojala toteaa. ”Tulitöitä ehkäistään parhaiten turvallisuusyhteistyöllä. Tämän tutkimuksen tuloksissa näkyy sekä myönteinen turvallisuuskehitys että vahinkojen seurausten moninaisuus vaaratilanteista vakaviin henkilövahinkoihin. Ja osaamisen avulla vältetään tällaisen suurvahinkojen syntymistä.” ”Tulitöiden osalta teen aika laajan tutkimuksen eri aineistojen perusteella. ”Tulityövahinkojen määrä on alhainen. Siellä näkyy osaamisen ja varautumisen etu. syyskuuta. Esimerkiksi koulutuksen kustannuksia paheksutaan, vaikka kustannus on minimaalinen tulitöistä syttyvän palon kustannuksiin verrattuna. Tarja Ojala valmistelee parhaillaan tulityötutkimusta, jossa tämäkin asia tulee tarkemmin esille. Ojala painottaa kahta keskeistä asiaa tulityövahinkojen ennalta estämisessä. Kun on kyse tuotannollisesta toiminnasta, tulityövahinkojen ennaltaehkäisy on osa turvallisuusjohtamista.” ”Lisäksi tulityövahingot ovat vähentyneet erityisesti arkipäivisin. Siitä ovat seuranneet vahingoiltaan miljoonien eurojen suuronnettomuudet ja sietämättömät lopputulokset. Tiedon puutteesta vahingoista oppiminen ei ainakaan jää kiinni. Teksti: Esa Aalto Kuva: Kimmo Kaisto Palopäällystöliitto ja If Vakuutus kuvasivat maaliskuun lopulla uutta koulutusvideoaineistoa Stadin ammattiopistolla Haagan toimipisteen korikorjaamolla.. 50 Pelastustieto 5/2023 TULITYÖT Turvallisuusvaatimukset tulitöissä ovat välttämättömiä, sillä tulitöistä syttyvät palot voivat aiheuttaa merkittäviä vahinkoja. Kokonaiskuvan perusteella tulityövahinkojen ehkäisy edellyttää hänen mielestään osaamista ja toimenpiteitä kaikilta osapuolilta. Sen sijaan sunnuntaisin tulityövahinkojen määrä on ollut jopa kasvava.” Tulityöturvallisuudesta ei saa tinkiä Silloin tulitöitä tekevät useimmiten niin sanotut tee se itse -miehet. KAIKKIEN OSAAMINEN TARPEEN Tapausesimerkit osoittavat tulityövahinkojen laaja-alaisuuden, vahinkojen ehkäisyn merkityksen, mutta myös eri toimijoiden tulityöosaamisen tarpeen
Toimipaikalla oli sattunut muutama läheltä piti -tapaus sekä myös yksi vakavampi tulitöistä alkunsa saanut kipsikuljettimen tulipalo. Palon aiheuttajaksi epäillään vahvasti hitsausta – jälleen kerran! TULITYÖT Peräkärryistä tulityöpaikka. Kello on 18.24. On navakka tuuli ja vähän pakkasta. Päätimme tuolloin, että riskien tunnistamista sekä olosuhteiden vaikutusta tulitöiden tekemisessä tulee kehittää.” ”Toimipaikalla tehdään päivittäin kymmeniä tulitöitä. Lähtövahvuutemme oli 1+5, yksi nykyaikainen hyökkäysauto, jossa 2000 litraa vettä, nokkapumppu 2000 l/min, moottoriruisku 1000 l/min.” Näin kuvailevasti aloittaa palopäällikkö Pentti Hiltunen onnettomuusselostuksensa lukijoille. Lisäksi palosta aiheutuu jo kuukauden aikana noin 5 miljoonan markan keskeytysvahingot. Asiasta on hyvä keskustella myös yrityksen vakuutusyhtiön kanssa”, kertoo vanhempi asiantuntija Ilpo Leino SPEKistä.. Monessa mukana Mikko Katajisto toimii HESQ-tiimissä turvallisuusasiantuntijana Yara Suomi Oy:n Siilinjärven toimipaikalla. Tuolloin kävin tulityökorttikoulutuksen silloisia rakennustuoteteollisuuden työtehtäviäni varten. Runsaassa kahdessa tunnissa oli 337 ihmisen työpaikka palanut maan tasalle. päivän iltana raivonnut tulipalo. Noin 15 miljoonan markan palovahingot aiheutti Oy Enso-Gutzeit Ab:n Uimaharjun sahalla helmikuun 28. Tulin paloasemalle, jossa ensimmäistä autoa ajetaan ulos. Tulityökorttikouluttajaksi kouluttauduin 2021 työskennellessäni Yaralla. Annoin käskyn tulla koko kalustolla. Lähdettiin. On alkamassa johtosääntöni edellyttämä vapaa viikonloppu. Tiesin kohteen palon arkuuden. Peräkärryä ei saa kuitenkaan viedä rakennuksen sisälle tulitöiden tekemiseksi. (Lähde: Toimenpidetilasto Pronto) AJANKOHTAINEN LUKU Uimaharjun sahapalosta miljoonien palovahingot HISTORIA KYSY TULITÖISTÄ K U V A : K IM M O K A IS T O Skannaa QR-koodi kännykällä ja lue koko juttu pelastustieto.fi:n arkistojutuissa. Voiko peräkärrystä rakentaa vakituisen tulityöpaikan. ALAN TOIMIJA 24% tulityöpaloista on aiheutunut ajoneuvon korjaamisesta ajalla 1.1.–15.8.2023. Vastuualueeseen kuuluvat muun muassa työja liikenneturvallisuus, turvallisuuskoulutukset ja perehdytysmateriaalit. Asunnoltani on matkaa paloasemalle 60 metriä. ”Vakituinen tulityöpaikka olisi teknisesti mahdollista toteuttaa peräkärrynä tai vaikka konttina, jos kaikki vakituisen tulityöpaikan vaatimukset täyttyvät ja asia on selvitetty yrityksen tulityösuunnitelmassa. ”Olen ollut tulitöiden kanssa tekemisissä vuodesta 2012 saakka. Kuulin pojilta, että palo on Uimaharjun sahalla. 5/2023 Pelastustieto 51 ”Eletään helmikuun viimeistä päivää 1975. Viime vuosina olemme lisänneet riskienarviointikoulutusta henkilöstöllemme, jotta riskit pystyttäisiin arvioimaan mahdollisimman hyvin jo töiden suunnitteluvaiheessa.” Katajiston mukaan onnistunut lopputulos edellyttää, että kaikki tulitöiden osapuolet ovat motivoituneita saamaan työn turvallisesti päätökseen. Kirjo on laaja, kattaen lähes koko repertuaarin suljetun tilan säiliötöistä aina putoamisvaarallisiin kattotulitöihin. Syntyi liikettä. 005:stä, Joensuun kaupungin palolaitokselta annetaan palohälytys
”Ei ne täällä käy kuin AVI:n tarkastajien kanssa. Heittomies ottaa kupposen sijaan nokosia, kunnes työpari löytyy. 52 Pelastustieto 5/2023 Heitto maassa heittomaan tavalla. Siviilikännykkä soi. Iltapäivällä puoli kolmen aikaan REMunen keskeyt tää reilumpi mainoskatko. ”Mitä jos päälliköt tulevat?” Dave huudahtaa. Tänne ei kuulu propaganda eikä näy päätösten val koinen savu”, kuuluu vastaus. Kauppa on portista vasemmalle ja kuppila portista oikealle.” Dave miettii hetken, miten reagoisi. ”Funtsaa fiilistä. Kun on fiilis, että se on kunnossa, enempää et tarvitse.” ”Mä jollain lailla diggaan tästä paikasta.”. Heittomies havahtuu näläntunteeseen. Ei tullut statuksia ja auto palasi talliin vartissa?” ”Yksi äksä muiden joukossa.” ”Ehditkö sä nähdä potilaan?” ”Sain riittävän tarkan raportin.” ”Mitä ihmeen touhua tuo on?” ”Heittomaassa heittomaan tavalla.” Aamulla verkkarikaveri kiittää Davea työpanok sesta. ”Ota miehistöauto, siinä on hyvä työkalupakkikin. Tää on ku turvallisuus. ”Ota talon pikkuauto, avain on keskikonsolissa.” Ambulanssi viuhahtaa pillit päällä kuppilan ohi. Kiireinen, verkkareihin sonnustautunut henkilö hiihtelee häntä vastaan, ja suostuu pysähtymään vain, koska hänen tiellään on Dave. Dave haukkaa pari kertaa rivakammin rohinansa välissä. Hän palaa asemalle ja selälleen. Dave katsoo ikkunasta ja haarukoi viimeisen pala sen. Hän kävelee kahvilaitteelle, ehkä joku ilmoittautuu hänen työparikseen, jotta pääsisi syömään. Dave laahustaa käs ketyssä paikassa varustesäkki olallaan. Dave laskee säkkinsä lattialle ja kävelee kahville. Oliskohan mitään saumaa päästä kauppaan tai kuppilaan?” Dave kysyy. ”Mikä toi äskeinen keikka oli. Jos keikka tulee, me noudetaan sut.” Samassa ohjeis taja liikkuu jo harppovin askelin. Hätyyttelijä on kenttäjohtaja Aarne, joka ei ole saanut yhteyttä kumpaankaan yksikön kännyköistä. ”Olis nälkä. ”Älä turhaan pura sitä säkkiä. On vain puolillaan oleva pannu, ei muita. Ota kahvia ja omia hommia voit tehdä rauhassa.” Dave on ihmeissään ja toteaa leikillään, ettei hänellä lähistöllä ole kuin yksi terassityömaa. Sivuasema Teksti: Marko Partanen · Piirros: Miia Toronen AARNE & DAVE Henkilöstövaje käskee Aarnen kenttäjohtajan toi mistolle ja Daven sivuasemalle. Mutta paikalla on vain verkkarihiihtäjä. ”Kukakohan mun työpari oli?” Dave kysyy. ”Siitä vaan
+358 50 4718305 info@sos-asu.com www.sos-asu.com/rescue SOS-Asu Ky Koivulantie 4 90450 KEMPELE Pelastamisen ammattilaisille RESCA RESCARI OY www.rescari.fi • 040 5950 164 Pelastustarvikkeet Kuivapukujen testauslaitteistot kemikaalipuvuille sukelluspuvuille pintapelastuspuvuille pelastuspuvuille Myös räätälöitynä kohteeseen. Tero Huovinen | 010 569 3670 Pekka Paananen | 010 569 3628 VEHOTRUCKS.FI Paloja pelastusautomyynti Laitehuollot Huoltajakoulutukset Jälleenmyynti 0405290849 /Kalle www.regu.fi Kunnossapito Varautuminen Säteilyturvallisuus. 010 616 1400 | www.saurus.fi SCANIA SUOMI OY, ERITYISMYYNTI Petri Surakka Puh. 017 264 7220 myynti@savonpalokalusto.fi www.savonpalokalusto.fi Palokunta-asut Työasut ensihoitoon, ensivasteeseen ja asemapalveluun Puh. Voivalantie 26 C, 20780 Kaarina info@miltest.fi • 040 5464 243 www.miltest.fi Hengitysilmakompressorit myynti huolto varaosat ilma-analyysit ostamme ja myymme myös käytettyjä koneita Mittauslaitteet ja kompressorit . 010 555 5299 sähköposti: etunimi.sukunimi@scania.fi www.scania.fi Raskaat paloja pelastusajoneuvot PALOJA PELASTUSKALUSTON erikoisliike vuodesta 1967 Liipasintie 8, 70460 KUOPIO p. 5/2023 Pelastustieto 53 AARNE & DAVE ALANSA AMMATTILAISET Pelastustarvikkeet Paloja pelastusautot Saurus Oy Saunatie 5, 40900 Säynätsalo Puh. 010 555 5273 Timo Iltanen Puh
”Törkeän hieno kokemus”. ”Ensihoitajat sanoivat, että tosi hyvin meni”, hän iloitsee. Vamia saapui paikalle ainokaisen perus tason ensihoitaja luokkansa kanssa. Ajattelin, että koulussa annetusta näytöstä on jo aikaa ja että jäikö siitä mitään mieleen?” Jännitystä lisäsi johtajan rooli, jossa Joukainen onnistui jakamaan tehtävät ja pitämään tiimin tilannetietoisena. ”Oli oikeasti ideaa, ettei ambulans seilla ajettu vain ajamisen riemusta. Ohjaus oli aivan mahtavaa ja se herkisti tällaisen vanhan kyytimiehen”, Vamian tuntiopettaja Sami Pienimäki sanoo. Harjoituksen jälkeen he ilmoittivat, että haluavat tulla uudes taankin”, TAI:n opettaja Mikko Virtanen sanoo. ”OPISKELIJANOHJAUS HERKISTI” Harjoitushätäkeskus jakoi tehtäviä kol melle ambulanssille, joissa opiskelijatyö parin lisäksi operoivat työelämän opiske lijanohjaajat. ”Turkulaiset ohjaajat tarjoutuivat itse mukaan harjoituksiin, kun olivat ohjaa jakoulutuksessa. En ollut nähnyt vastaavaa aiem min”, Vamian opiskelija Angelika Raagmaa sanoo. Teksti: Marko Partanen · Kuvat: Tomi Vastamäki HARJOITUS JA KOULUTUS T urun ammattiinstituutti (TAI) ja vaasalainen Vamiaammattioppilaitos järjestivät perustason ensi hoitaja opiskelijoilleen harjoituksen, joka ei unohdu. ”Adrenaliini nousi pintaan. ”En nähnyt yhtään myrtsiä naamaa”. Paikkana oli kaupunkiolosuhteet yökerhoineen, kaup poineen ja päivystyspoli klinikoineen käsittävä Turvallisuuskeskus, harjoitus alue Porissa. Pelko osoittautui turhaksi ja harjoitus meni hemmetin hyvin. He mentoroivat ja ohjasivat toimintaa tarvittaessa oikeaan suuntaan. Ohjaajat olivat hoitotason ensihoita jia, kaksi Turusta ja yksi Vaasasta. Hän sai työskentelystään hyvää palau tetta, ja mieleen jäi erityisesti kiireetön kaatumistehtävä, joka toi Joukaisen ja hänen parinsa syliin elvytyksen. 54 Pelastustieto 5/2023 Koulut kimpassa – ei mikään perussetti Kahden koulun perustason ensihoitaja -opiskelijat harjoittelivat yhdessä. Harjoituksen oppimismotivaatiosta on tekeillä tutkimus. TAI masinoi Poriin ison lähdön, ensimmäistä vuotta opiskelevat tulivat maaliryhmäksi ja toista vuotta opiske levat tekivät sovellettuja harjoitteita. ”Ympäristö oli kiva – kuin pieni kau punki. Sain kokeilla siipiäni – mihin asti ne kantavat”, TAI:n opiskelija Laura Joukainen sanoo. Myös Vamian opiskelija Angelika Raag maa kehuu ohjaajiaan.. SIIVET KANTOIVAT ”Jännitti lähteä harjoituksiin, pelkäsin, että meneekö se vain arvosteluksi
Huikea harjoitus. Kokemus oli hänen mielestään ”törkeän hieno”. Se loi uskoa omaan opiskeluun, kun itsellä osaamista ei vielä ole”, Jokinen sanoo. ”Paras oppini oli yhteistyö. Samanlai set ihmiset ajautuvat samoihin töihin. Hän laskee arvoa myös opiskelukave rien kanssa hengaamiselle. HARJOITUS JA KOULUTUS ”Ohjaajan palaute oli kullanarvoista, sain tietää missä on kehitettävää.” Hänen mieleensä jäi erityisesti mopon ja pakettiauton kolari, josta pahasti louk kaantunut mopoilija kuljetettiin päivys tykseen. ”SE LOI USKOA OPISKELUUN” Ensimmäistä vuotta perustason ensihoi tajaksi TAI:ssa opiskeleva Juho Jokinen osallistui harjoitukseen maaliryhmässä. Muutamat opiskelijat, mukaan luettuna Joukainen ja Jokinen, pääsivät vinssausharjoitukseen. ”Opin parhaiten tekemällä tai vierestä seuraamalla, tämä oli siksi hyvää oppia.” Jokinen seurasi opiskelijaryhmässä suuronnettomuusharjoitetta. ”Mieleeni jäi, kuinka hyvin he osasi vat. Paras oppini oli työskentely vieraan työparin kanssa. ”Tuli tunne, että ensihoitajat ovat kaik ki samassa veneessä. Vaikka välillä oli joutoaikaakin, niin se kin oli hauskaa.” YLLÄTYS, YLLÄTYS Harjoituksessa olleet ehtivät jo har mitella, kun ensimmäiseksi päiväksi suunniteltu Rajavartiolaitoksen Super Puma meripelastushelikopterin vie railu peruuntui hälytystehtävien takia. Sain koke muksen siitä, minkälaista on työsken nellä täysin vieraan työparin kanssa”, Raagmaa sanoo. Seuraavana päivänä opiskelijat saivat balsamia haavoilleen, kun kopteri teki paikkovierailun. Samassa ryhmässä oli vanhemman vuosiluokan opiskelijoita, jotka selostivat tilannetta: mitä tapahtuu ja miksi ja mitä he tilan teessa tekisivät. Jos potilas sai adrenaliinia, sen vaikutuksen tunsivat kehoissaan myös Laura Joukainen, Cuskic Abid, Ella Laamanen ja Juho Tinnis.
”Opiskelijat saivat peruskäsityksen, mitä tapahtuu ja missä järjestyksessä ja miten johtovastuu jakautuu”, Virtanen sanoo. Opettajat laittoivat kaiken peliin: käyttivät suunnitteluun vapaaai kaansa ja lainailivat välineitään. Työelämän ohjaajat kertoivat heille, missä he ovat jo hyviä ja mitä vielä kannattaa harjoitella”, TAI:n koulutus päällikkö Kalle Ojanen sanoo. Sille on paikka ken TAI:n koulutuspäällikkö Kalle Ojanen löysi elottoman. TUKEA KAVERILLE Porissa harjoitteli kaikkiaan 50 TAI:n ja Vamian opiskelijaa, jotka toimivat myös eri koulusta tulevien työparien kanssa. ”Opiskelijat olivat vielä eri tasoilla ja harjoituksen avulla heille näytettiin, mitä pitää osata. ”Perustason ensihoito on tärkeä osa ensihoitopalvelua. Fanny Koskisen (vasemmalla) ja Sofianna Pohjolan potilas on kyydissä. Jouni Loukasmäki (selin) ja Sini Toiviainen (oikealla) luovuttavat potilaana olevaa Jenna Uusitaloa päivystykseen. HARJOITUS JA KOULUTUS. Hänen mukaansa oppilaitosten erot tulivat esiin raadollisestikin: mihin toi sessa koulussa on panostettu enemmän ja mihin vähemmän. Pian alkaa mentoroitu kuljetus. Pienesti tekemällä se ei olisi onnistunut. Hän on ilahtunut myös harjoituksen saamasta medianäkyvyydestä. Kalustoesittelyn jälkeen otettiin rauhassa step by step mallinen auton raivaaminen ja evakuointi. Ojanen nostaakin ensi vuoden kehityskohteeksi sen, että opiskelijat tukisivat toisiaan paremmin, kun osaamiseroja käy ilmi. Mido Taha tulkitsee, miltä EKG-käyrä näyttää. ”Sen sijaan, että havaitaan toisen osaa mispuute, voitaisiin auttaa tätä omaksu maan asia.” KAIKKI PELISSÄ – SE NÄKYI ”Harjoitus vaatii paljon, mutta se myös antaa paljon. Kaikki halusivat onnistua”, Ojanen sanoo. 56 Pelastustieto 5/2023 ”Olen pienestä pitäen halunnut päästä helikopterin kyytiin”, Jokinen hehkuttaa. Talkoissa olivat myös opiskelijat. Toive täyttyi korkojen kera, kun hänet vinssattiin kyytiin ja takaisin maan kama ralle. ”Koulumme olivat laittaneet paljon peliin tätä harjoitusta järjestäessään”, Joukainen kiittelee. Päätöspäivänä tutustuttiin Nakkilan VPK:n johdolla tieliikennepelastamiseen
Opiskelijapalautteen mukaan harjoi tus on ensi vuonna kolmipäiväinen. Näkemyksissä on hieman eroa riippuen siitä, ovatko vastaajat ensimmäisen vai toisen vuoden opiskelijoita. tällä ja koulutukseen kannattaa hakea.” LUKUVUODEN KOHOKOHTA Vamia ja TAI käynnistelivät yhteistyötä aluksi muissa merkeissä, mutta varsin nopeasti keskustelu kääntyi yhteishar joitukseen, Vamian koulutuspäällikkö Toni Borén sanoo. Opiskelijat vastasivat ennen ja jälkeen harjoituksen kirjallisiin kysymyksiin, minkä lisäksi heidät haastateltiin. Ojanen pohtii muunkin yhteistyön laajentamista. ”Haluamme tietää, ovatko mielipiteet harjoitusten järjestämistä vastaan vai sen puolesta”, TAI:n opettaja ja tutkija Mika Alhonkoski sanoo. Ensi vuonna TAI:n ja Vamian seuraan liittynee pori lainen Winnova. Tutkimus valmistuu yhteistyössä Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen ja kasvatustieteen laitoksen sekä TAI:n kanssa. Alhonkoski arvioi ammatillisesta kou lutuksesta aloittamaansa tutkimusta pio neerimaiseksi, sillä ammattioppilaitok sissa tällaista on tehty vähemmän, vaikka tarkasteltaisiin mitä alaa tahansa. Vamian opiskelijat ovat antaneet opetta jilleen pelkästään positiivista palautetta ja pitivät harjoitusta lukuvuoden koho kohtana. ”Kun tulokset ja vertaisarvioitu jul kaisu valmistuu, pääsemme tekemään päätöksiä tutkittuun tietoon perustuen eikä mututiedon varassa.” Tutkimuksia jatketaan ensi vuonna järjestettävässä vastaavassa harjoituk sessa. JATKOA SEURAA Yhteistyö jatkuu varmasti. ”Ehkä meillä on jatkossa yhteisiä kou lupäiviä verkon välityksellä tai opiskelija vaihtoa kotimaassa.” EIKÄ SIINÄ VIELÄ KAIKKI Harjoituksen yhteydessä kerättiin tietoa tutkimukseen, jossa selvitetään opiske lijoiden oppimismotivaatiota suhteessa oppimisen tavoitteisiin. Tutustu paloteknisten tuotteidemme laajaan valikoimaan! HARJOITUS JA KOULUTUS. ”Halusimme, että opiskelijat näkevät, mitä perustason ensihoitajilta vaaditaan.” Samalla toiminnan haluttiin motivoivan arjen keskellä, tuovan toiminnallista muutosta ja tarjoavan verkostoitumista. ”Kilpailemisessa ei ole mitään järkeä, yhteistyössä on”, Ojanen sanoo. Sen opettajat olivat tänä vuonna tarkkailemassa harjoitusta ja oli vat vaikuttuneita. ”Saamme silloin järjestettyä yhden kokonaisen harjoituspäivän”, Virtanen sanoo. Tuloksia ei ole vielä päästy analysoi maan, mutta Alhonkosken mukaan niistä huokuu ilmeisen positiivinen henki. Tuomme turvaa kaikkialle • Kodit • Toimistot • Julkiset tilat • Matkustajalaivat • Tunnelit ja parkkihallit » Lue lisää www.flaktgroup.fi Pelastajan avuksi ELÄMÄN TURVAKSI FläktGroup on paloturvallisuuden ja savunpoistoratkaisujen rohkea edelläkävijä
Sopimuspalokunnan yhteyshenkilötoiminnan kartoitus ja kehittäminen EteläKarjalassa Laivureiden harjoitusmahdollisuudet Satakunnassa SALMINEN, JUHO: Kotimaanliikenteen laivureiden harjoittelumahdollisuudet Satakunnan pelastuslaitoksella urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051310582 Tässä opinnäytetyössä oli tavoitteena selvittää Satakunnan pelastuslaitoksella työskentelevien kotimaanliikenteen laivureiden harjoittelutarvetta ja harjoittelumahdollisuuksien lisäämistä. Lisäksi tavoitteena oli antaa kehitysehdotuksia harjoittelumahdollisuuksien järjestämiseksi jatkossa yhä useammin. Henkilöstöjohtaminen sekä työpaikan toiminnan kehittäminen huomioiden eteläkarjalainen pelastusala on monisäikeinen kokonaisuus, joka muodostaa laajan kokonaisuuden 2020-luvun kehittyvässä maakunnassa. Tämä opinnäytetyö pyrki löytämään ratkaisuja harjoittelumahdollisuuksien kehittämiseksi. Sopimuspalokuntatoiminnan merkityksellisyys ja sen tukeminen ovat keskeisiä viranhaltijatyötä tehtäessä. vissa myös muilla saman ongelman kanssa kamppailevilla pelastuslaitoksilla soveltuvilta osin. Tulosten perusteella sopimuspalokunnan yhteyshenkilön toiminta asemoituu henkilöstöjohtamisen sekä työturvallisuuslain 49 § mukaiseen yhteisen työpaikan välimaastoon ennen yhteyshenkilön tehtävän tarkempaa määrittelyä. Asiaa arvioitiin tarkastelemalla meritoimintatehtävien sekä pelastusja öljyntorjunta-alusten päällikkötoiminnan harjoitusten määriä. Opinnäytetyö antaa pohjan tulevaisuuden tutkimus-, kehittämisja innovointimenetelmille kyseiseen kontekstiin. 58 Pelastustieto 5/2023 OPINNÄYTTEITÄ Julkaisemme palstalla tiivistelmiä pelastusja ensihoitoalaa koskevista opinnäytetöistä. Johtopäätökset on tehty haastatteluiden ja erilaisten pelastuslaitosten meritoimintaa käsittelevien dokumenttien perusteella. Anna vinkki valmistuneesta opinnäytetyöstä osoitteeseen toimitus@pelastustieto.fi. F-luokan öljyntorjunta-alus (Rintala). Kyselyn tulokset analysoitiin ja vastauksista muodostettiin johtopäätelmät, jotka on raportoitu tässä opinnäytetyössä. Yksinomaan sopimuspalokunnan yhteyshenkilöiden toiminta ei riitä yhteydenpitoon, vaan toimintaan tarvitaan kaikkien viranhaltijoiden panosta. Kuvakaappaus opinnäytetyöstä. Pelastusalan opinnäytteet löytyvät osoitteesta peo.verkkokirjasto.fi ja ensihoidon opinnäytteet osoitteesta theseus.fi. Pelastuslaitoksilla työskentelevät laivurit eivät liiku työkseen merellä aluksilla yhtä paljon kuin muut ammattimerenkulkijat, joten tällöin harjoittelun merkitys korostuu, koska taito ei pysy yllä päivittäisen toiminnan ohella. Opinnäytetyötä varten haastateltiin myös sisäministeriön erityisasiantuntijaa ja pyydettiin tietoa muilta pelastuslaitoksilta heidän harjoittelukäytännöistään meritoiminnan osalta. Lähteinä käytetyt dokumentit olivat muiden pelastuslaitosten meritai venetoimintaohjeita, Onnettomuustutkintakeskuksen tutkintaraportteja pelastuslaitosten aluksille sattuneista onnettomuuksista sekä olemassa olevaa tietoa pelastusja öljyntorjunta-aluksella työskentelyn osaamisvaatimuksista ja toimintamalleista. Satakunnan pelastuslaitos ei ole ainut, joka kamppailee kotimaanliikenteen laivureiden tai ylipäätään meritoiminnan harjoitteluongelman kanssa. Toimintaan tarvitaan kaikkien viranhaltijoiden panosta.. Henkilöstöjohtamisen elementit alkaen läsnäolosta ja tuen tarpeesta ovat selkeitä löydöksiä opinnäytetyön tuloksena. Opinnäytetyössä tehtiin survey-tutkimus kyselylomakkeella alueen sammutusja pelastustehtäviä hoitaville sopimuspalokuntalaisille. Opinnäytetyö on laadittu Satakunnan pelastuslaitokselle, mutta sen johtopäätökset ovat sovellettaFORSMAN, TERO; TARKIAINEN, PASI: Sopimuspalokunnan yhteyshenkilötoiminnan kartoitus ja kehittäminen – Etelä-Karjalan pelastuslaitos urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051210376 Opinnäytetyön aiheena oli tutkia kokemuksia Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen sopimuspalokuntien yhteyshenkilötoiminnasta ja antaa havaintojen perusteella toimenpide-ehdotuksia laadun yhtenäistämiseen sekä kehittämiseen. Haastatteluihin osallistui kokeneita kotimaanliikenteen laivureita Satakunnan pelastuslaitokselta sekä aluskalustosta ja työvuorosuunnittelusta vastaavia henkilöitä niin ikään Satakunnan pelastuslaitokselta
Ensihoitoyksiköt Suomessa suorittavat tämän toimenpiteen kuitenkin harvoin kentällä. HAGLUND, SARAH; LINDBLAD, JULIA: Upplever förstavårdare att den prehospitala säkerheten gynnas av ett flaggningssystem?: en kvalitativ intervjustudie www.theseus.fi/handle/10024/797981 Opinnäytetyössä selvitettiin syvällisemmin varotietojärjestelmää ja tutkittiin, kokevatko ensihoitajat hyötyvänsä varotietojärjestelmästä ja edistääkö se turvallisuutta ensihoidossa. Kuinka oleellista on, että suomalaisilla ensihoitajilla on intubaatio-osaamista. Tämän oppimisnäytteen tavoitteena oli saada kuva suomalaisten ensihoitajien osaamisesta ensihoidollisessa intubaatiossa ja selvittää, kuinka usein he ovat suorittaneet intubaation ja kuinka tärkeän he kokevat toimenpiteen olevan. Opinnäytetyön teoreettisena viitekehyksenä käytettiin ”Theoretical Principles of Job Safety” -artikkelia, joka esitelee ”Accidental Theory” -teorian. Onko varotietojärjestelmästä ensihoitajien mielestä turvallisuushyötyä. Asiaa olisi tutkittava lisää. Opinnäytetyö pyrkii vastaamaan tähän ongelmaan valmiilla koulutusmateriaalilla ja tuomaan myös helpotusta koulutuksen järjestämiseen. Tavoitteena on antaa pelastustoiminnan johtajille perustiedot tehtävistä, joilla lentosammutuspäällikköä voi hyödyntää, sekä tieto siitä, mitä tulee ottaa huomioon lentosammutuspäällikön käytössä ja lentosammutustoiminnassa. Syynä tähän on usein ollut pelastustoiminnan johtajan tietämättömyys lentosammutuspäällikön hälyttämisestä ja toiminnan hyödyistä. Viisi vastaajista koki, että varotietojärjestelmä edisti heidän turvallisuuttaan, kun taas kaksi vastasi tähän kysymykseen kielteisesti. Haittoina mainittiin, että potilaan oikeudet kärsivät ja että järjestelmä ei toimi aukottomasti. Tutkimuksemme ensihoitajat eivät myöskään koe, että ensihoidollinen intubaation osaaminen olisi erityisen tärkeää.. Koska vaihtoehtoiset Ensihoitajien kokema pätevyys intubaatiotilanteissa menetelmät hengitysteiden hallintaan ovat tulleet yhä suositummiksi, tämä on johtanut myös intubaation vähenemiseen kentällä. He kertoivat tarkkaavaisuutensa, mahdollisuutensa valmistautua, tietoisuutensa, asenteensa ja työturvallisuutensa paranevan. Haastattelut analysoitiin kvalitatiivisella sisällönanalyysilla. 5/2023 Pelastustieto 59 OPINNÄYTTEITÄ LAURÉN, PENINNA: Koulutusmateriaali lentosammutuspäällikön käyttämisestä pelastustoiminnan johtajille urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305027100 Lentosammutuspäälliköitä hyödynnetään melko vähän pelastustoimen tehtävillä, vaikka heidän käytöstään voisi monesti olla merkittäviäkin hyötyjä lopputuloksen kannalta. Varotietojärjestelmällä tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä, että ensihoitajat saavat tiedon mahdollisesta vaarallisesta henkilöstä tai mahdollisesta vaarallisesta kiinteistöstä tai alueesta jo hälytyksen yhteydessä. Tutkimuskysymykset ovat: kokevatko suomalaiset ensihoitajat, että heillä on pätevyyttä ensihoidollisessa intubaatiossa. Tulokset osoittivat, että ensihoitajat kokevat itsellään olevan osaamista potilaan hoidossa ensihoidollisessa intubaatiossa, mutta he eivät koe olevansa hyviä intubaation fyysisessä suorittamisessa. AALTO, ANDREAS; GRANROTH, ROBIN: Finska förstavårdares upplevda kompetenser inom prehospital intubering: en enkätstudie www.theseus.fi/handle/10024/794649 Endotrakeaalista intubaatiota voidaan pitää hengitysteiden hallinnan kultaisena standardina. Opinnäytetyössä haastateltiin seitsemän ensihoitajaa, joista kaksi oli työskennellyt ensihoidossa vain Tukholmassa, Ruotsissa, yhdellä oli kokemusta sekä Suomesta että Tukholmasta ja loput neljä olivat työskennelleet vain Suomessa. Koulutusmateriaali perustuu pitkälti lentosammutuspäällikkökoulutuksen koulutusmateriaaliin, ohjeisiin ja lakeihin. Koulutuksen järjestäminen pelastuslaitoksilla on ollut suurelta osin lentosammutuspäälliköiden oman motivaation ja kiinnostuksen sekä heidän laatimansa materiaalin varassa. Samalla opinnäytetyö selvittää perusteellisesti varotietojärjestelmän taustalla olevan oikeudellisen tuen. Toisaalta mainittiin, että Tukholmassa varotietojärjestelmän rinnalle kehittyy epävirallisia järjestelmiä. Lisäksi ensihoitajat ilmoittivat intuboivansa harvoin. Opinnäytetyön toiminallisena osuutena ja työn tuloksena oli pelastustoiminnan johtajille suunnatun koulutusmateriaalin tuottaminen. Valmista pelastustoiminnan johtajille suunnatun koulutuksen tueksi tuotettua materiaalia lentosammutuspäällikön käytöstä ei juurikaan ole ollut. Tulokset osoittivat, että haastateltavat kokivat varotietojärjestelmässä olevan etuja. Koulutusmateriaali lentosammutuspäällikön käyttämisestä pelastustoiminnan johtajille Tavoitteena oli lisätä pelastustoiminnan johtajien tietoisuutta lentosammutuspäälliköiden käytöstä pelastustoimen tehtävillä. Opinnäytetyössä painotetaan erityisesti, että uhkaja väkivaltatilanteita tulisi tuoda esiin ensihoidon toiminnassa
Palokunnilla on akkukäyttöisiä valaisimia, hydraulisia pelastusvälineitä, poria ja savutuulettimia”, markkinointipäällikkö Wolfgang Fennen sanoo. Kuvakaappaus: FWM 1/22.. 60 Pelastustieto 5/2023 ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski 1/2022 Akkukäyttöiset savutuulettimet SAKSA Sammuttajalle sähköisku ”Akkujen laatu ja suorituskyky ovat viime vuosina parantuneet valtavasti. Sammutuksen aikana palomies seisoi 1,5 metrin etäisyydellä jännitteisistä kiskoista, jotka olivat tulleet esiin, kun palo oli sulattanut kaappien väliseinän. Lisäksi ne ovat meluisia. ”Aluksi kiinnitimme huomiota akkukäyttöisten tuulettimien bensiinikäyttöisiä pienempiin puhallustehoihin. Teksti: Thomas Weege Automaattisen paloilmoituksen jälkeen asentaja soitti hätäkeskukseen ja kertoi aiheuttaneensa sen. Toisen iskun yhteydessä hänestä tuntui ikään kuin sähkövirta olisi noussut lattiasta hänen jalkojaan pitkin. Valmistajien ilmoittamat käyttöajat ovat 40–85 minuuttia. Polttomoottorikäyttöiset savutuulettimet tuottavat haitallisia savukaasuja, mikä aiheuttaa ongelmia, kun niitä käytetään poistumisreiteillä. + Ei pakokaasuja. HAITTOJA: – Kalliimpi hinta. Sähköasentaja avasi huoneen oven. Siksi ne toimivat tehokkaammin kuin ulko-ovelle sijoitetut polttomoottorikäyttöiset tuulettimet. + Hiljainen ääni. Tästä on hyötyä, kun tuuletettavaan tilaan, kuten viemärikaivoon ja ullakolle, ei pääse. Yksi palomies pystyy vaivatta viemään tuulettimen käyttöpaikalle. + Yksi palomies voi viedä kohteeseen. Teksti: Mattias Sjöström RUOTSI 54/2022 Ulko-ovelle sijoitettu savutuuletin puhaltaa neljännen kerroksen huoneistopalon savun ulos rakennuksesta. + Voidaan sijoittaa minne tahansa. Hänellä oli tavanomainen savusukellusvarustus: paloasu, paineilmahengityslaite, palokäsineet ja kumisaappaat. Lämpökamera osoitti, että yksi laitekaapeista oli muita selvästi lämpimämpi. ETUJA: + Pieni koko. Jotkut mallit voidaan liittää 230 voltin verkkovirtaan. Akkukäyttöisiä savutuulettimia voidaan viedä sisälle suurempiin rakennuksiin, kuten sairaaloihin, hoitokoteihin ja virastoihin. Koska kaapissa oli liekkipalo, savusukeltaja teki kaksi lyhyttä iskua hiilidioksidisammuttimella. Tämä helpottaa myös porraskäytävien tuuletusta. – Pienempi puhallusteho. Sähkökäyttöisten savutuulettimien kaapeleihin saattaa kompastua varsinkin portaissa. Akun varaus riittää hyvin asuntopaloissa. Huoneessa oli hieman savua, mutta paloa ei näkynyt. Hiilidioksidisammutinta käytettäessä sen suuttimeen saattaa muodostua korkea jännite. + Ei kaapeleita eikä letkuja. Parin käyttökerran jälkeen olemme innostuneet laitteen keveydestä”, Nordenin palokunnan palomestari Thomas Kettler kertoo. – Jos akku on kiinteä, akkuvika estää käytön. + Voidaan käyttää myös pystyasennossa. Jännite riitti purkamaan varauksen saappaiden lävitse lattiaan. Todellinen aika riippuu siitä, millä teholla puhallinta käytetään. Tuuletusta ei kuitenkaan pidä aloittaa ennen kuin palo on hallinnassa. ”Akkukäyttöinen tuuletin voidaan viedä rakennukseen ja se soveltuu sekä ainoaksi että täydentäväksi savutuulettimeksi”, Hanaun palolaitoksen kouluttaja Christian Müller sanoo. Lisäksi siitä tippui lämpimiä pisaroita. – Akku on tarkastettava tai ladattava säännöllisin välein. Pelastajia vastassa ollut henkilö kertoi, että kellarihuoneessa olevassa kytkinlaitoksessa oli aikaisemmin päivällä työskennelty ja nyt huone oli savun täyttämä. Asentajan kanssa käydyn neuvottelun jälkeen avattiin neljä suurehkoa katkaisinta. Hän heittäytyi ulos huoneesta. Akkukäyttöiset tuulettimet voidaan portaattomasti kallistaa puhaltamaan ylöspäin. – Eräiden akkujen pitkä latausaika. Tutkijat päättelivät, että sähköiskun aiheutti hiilidioksidisammutuksen savusukeltajaan synnyttämä staattinen varaus, joka kuivan ilman ja eristävän suoja-asun vuoksi oli tavallista suurempi. + Ei bensiinin käsittelyä. Kun asentaja kertoi, että sähköiskun vaaraa ei ollut, savusukeltaja meni huoneeseen avaamaan kuumentuneen kaapin oven. + Voidaan käyttää tavanomaisilla työkaluakuilla. Vaikka Ruotsin pelastuslaitokset käyttävät hiilidioksidisammuttimia sata kertaa vuodessa, tällaista tapausta ei aikaisemmin ole raportoitu
Selvitys osoitti, että älykellon vastaanottama ja välittämä GPS-signaali oli epätarkka.. Rouva kertoi, että hänen sairaalassa olevalla miehellään oli myös älykello. Suunnittelimme, miten pelastettavien turvallisuus voidaan taata turvakaarien avaamisen jälkeen. Onneksi heitä ei ollut useampia. ”Hälytin 30 metrin korkeuteen ulottuvan tikasautomme. He luottivat meihin ja pysyivät rauhallisina. Kerroimme tytöille, mitä aiomme tehdä. Maassa he olivat huojentuneet ja lupasivat, että eivät enää käytä laitetta.” Teksti: Jos van Duinen 6/2022 AMSTERDAM, HOLLANTI Kello 13.55 tulleen hätäilmoituksen mukaan krematorion savukaasujen hajunpoistosuodatin paloi. Kun imu aloitettiin kello 9.30, puuromaisen seoksen lämpötila oli 30 °C. Palokuntalainen pääsi tikkailla asunnon makuuhuoneen ikkunasta sisään ja herätti nukkuvan vanhan rouvan. Selvitimme sen avulla, mitkä ruuvit on irrotettava turvakaaren avausta varten. Hiilidioksidia syötettiin läpilyöntisuihkuputken kautta säiliöön. Mies oli pudonnut vuoteestaan ja hälyttänyt apua älykellollaan. Hän vakuutti, että istuimet eivät voi yhtäkkiä pudota. Vanhuksella oli tosin älykello, mutta hän ei ollut tehnyt sillä hälytystä. Sitä ennen aktiivihiileen sekoitettiin fluoritonta vaahdotetta. Huvipuiston edustaja kertoi, että jokin turvajärjestelmän vika oli pysäyttänyt laitteen eikä istuimia voinut liikuttaa. Lentokenttäpalokunnan hiilidioksidisammutusauto, jonka kahdessa pullopatterissa oli yhteensä 540 kg kaasua, tuotiin paikalle. Perillä osoittautui, että pelastettavat istuivat kahdestatoista istuimesta juuri niillä, joiden luo työkori voitiin nostaa”, paloesimies Michael Sevenhuysen kertoo. Pelastustoiminnan johtaja päätti poistaa eristyksen jäänteet ja jäähdyttää säiliötä varovasti vedellä. Hiilidioksidin puhaltaminen aluksi jäähdytti aktiivihiiltä, mutta mukana tullut ilma sytytti sen uudelleen palamaan. Asiantuntijoiden neuvojen perusteella päätettiin toimia seuraavasti: Alennetaan säiliön happipitoisuutta aktiivihiilen jäähdytystä varten. Hiilidioksidin syöttöä jatkettiin sen 270 kg:n pullopatterista. Sairaalaan soitettiin ja hoitaja kävi miehen huoneessa. Vaikka ilma virtasi jatkuvasti uunista piippuun, aktiivihiilen lämpötila laski niin alas, että säiliön tarkastusluukku voitiin avata. Pelastustoiminta lopetettiin kello 12. Savukaasujen puhdistuslaitteisto oli krematorion kellarissa. Kukaan ei vastannut ovikellon soittoon. Vaikka lämpötilaa ei saatu alennettua vaadittuun arvoon (100 °C), pelastustoiminnan johtaja päätti tyhjentää säiliön. Luukusta puhallettiin säiliöön hiilidioksidia. ”Toisen ajolaitteen istuimet olivat alhaalla. Hätäkeskus hälytti palokunnan. Sen eristys oli sulanut ja sisällön lämpötila oli ainakin 500 °C. Suljetussa säiliössä oli 3–4 m³ aktiivihiiltä. Pullot tyhjenivät kahdessa tunnissa, mutta lämpökamera osoitti aktiivihiilen olevan yhä kuumaa. Hätäkeskuspäivystäjä selvitti kellon omistajan osoitteen, joka sijaitsi 1300 metrin päässä hätäviestin paikasta. Sairaankuljettajat eivät löytäneet ketään viestin koordinaattien määrittelemästä paikasta. Aamulla lämpötila oli enää 50 °C. 5/2023 Pelastustieto 61 ULKOMAILTA 4/2022 ZÜRICH, SVEITSI Aktiivihiilisuodatin paloi Teinit pelastettiin pysähtyneestä ajolaitteesta DÜSSELDORF, SAKSA Ei kovin älykäs kello Kello 16.30 tulleen hätäilmoituksen mukaan huvipuiston ajolaite oli pysähtynyt ja kaksi asiakasta oli jäänyt 20 metrin korkeuteen. Säiliön avaaminen ei tullut kysymykseen aktiivihiilen korkean lämpötilan (arviolta 1000–1200 °C) vuoksi. Myöskään turvakaaria ei saanut avattua. Puhdistuslaitteiston sähköt katkaistiin ja 60 metrin pituinen imuletku vedettiin kellariin. Työskentelyolosuhteiden helpottamiseksi kellaria jäähdytettäisiin savutuulettimilla. Teksti: Jan Bauke, Alexander Troch 9/2022 Palokunnan hätäkeskukseen tuli kello 3.36 älykellon lähettämä viesti, jonka mukaan henkilö oli kaatunut. Kun ensin avasimme työkorin kaiteen ja sitten istuimen turvakaaren, pelastettava teinityttö saattoi turvallisesti astua työkoriin. Päätimme sitoa tikasauton työkorin istuimeen. Kun lämpötila on 100 °C, säiliö tyhjennetään imuautolla. Koska sammutusauton pullopatterien vaihto olisi kestänyt liian kauan, pelastustoiminnan johtaja hälytti lentokenttäpaloauton
Kurssilla edetään omaan tahtiin, sil loin kun itsellä on aikaa. Tai pitäisikö jokaisen risteyksen kohdalla todeta risteys ja toisen vielä kuitata se. Isoa vahinkoa ei synny, vaikka käynnissä oleva verkkoluento keskey tyy, sillä muutaman minuutin mittaista sessiota ei ole iso kynnys aloittaa alusta. Jokaisen luentovideon alla on lähde Ajo-opppeja sopivina annospaloina Ajaminen ja varsinkin hälytysajo on ensihoidon pyhä lehmä. Olisi liian helppoa sanoa, että tämä on ajanhukkaa eikä siitä ole hyötyä. LYHYITÄ VIDEOLUENTOJA Aiheeseen luodaan perusteellinen kat saus ja mikä parasta: tutkittuun tietoon perustuen. Aikoi naan kun RSIintubaation tarkistuslistat tulivat, niitäkin epäiltiin. Kaikkiin luentoihin ja kokonaisuuksiin voi palata koska tahansa uudelleen. Myöhemmin on todettu, että aikaa se ei vie merkittävästi enempää, mutta sen käyttö lisää huomat tavasti turvallisuutta. Teksti: Marko Partanen · Kuva: Darcmedia/Xamk viitteet käsiteltyyn aiheeseen sekä link kejä, vaikkapa vapaasti saataviin aihetta perusteleviin tutkimuksiin tai sitä mää rittelevään lakitekstiin. Pitäisikö jokaiselle kei kalle lähtiessä lukea tarkistuslista läpi. Samoin on varmasti ajamisen kanssa. Eihän kuljettajavuorossa oleva ensihoi taja välttämättä älyä hiljentää nopeutta, koska uskoo ajavansa turvallisesti.. Ajatellaan, että siihen ei tulisi kajota, vaikka välillä pitäisikin. Näin aiheesta väitöskirjaa valmisteleva ensihoitaja Antti Jakonen aloittaa Miehistöyhteistyö ja turvallisuuskriittisyys hälytysajossa kurssiin, jonka kuka tahansa voi hankkia Xamkammat tikorkeakoulun Eduficationverkkoym päristöstä. Opintosisältö on jaettu nel jään kokonaisuuteen, jotka puolestaan koostuvat pienistä, maksimissaan muu taman minuutin luennoista. Eduficationin verkkokurssi murtaa tätä myyttiä pieni pala kerrallaan. Jos omistaa älypuhelimen ja kuulokkeet, oikeastaan vain mielikuvitus on rajana, missä voi opiskella. Se tekee opintokokonaisuudesta helposti lähes tyttävän ja sellaisen, mihin on vaivatonta palata. PISTÄÄ POHTIMAAN Kurssin sisältö on käytännönläheistä, se pistää pohtimaan. Samalla ensihoitajat kertovat ajonaikaisesta turvattomuuden tunteesta, vaikka suurin osa kuljettajista arvioi suoriutuvansa tehtävästään täysin turvallisesti. Tällöin hänen olisi mahdol lista kyseenalaistaa kentälle pinttyneet vähemmän turvalliset tavat, siltikin, vaikka toteamuksella: ”tilannenopeus”, ei välttämättä ilmaannu haluttua vastetta. Ambulanssit liikkuvat paljon, joten olisi suorastaan hölmöä olla ottamatta käyttöön turvallisuutta lisääviä käytänteitä ja miehistöresursseja. 62 Pelastustieto 5/2023 KALUSTONURKKA A mbulanssia kuljettavan ensihoitajan ajosuorituk seen puuttuminen saattaa nostattaa ratin takana tun teita. KURSSI KAIKILLE Kurssia voi suositella ihan jokaiselle ensi hoitajalle, mutta vähintään senkaltaisten oppien pitäisi olla käytynä, kun opiskelija lähtee ensimmäiseen ambulanssihar joitteluun
den ikäinen vauva kouristi läsnä olles samme toistamineen, tilanteeseen ei löytynyt kättä pitempää oikein mistään. MITTANAUHA JA RÄÄTÄLÖINTIÄ Kaartinen ja Jeskanen keräsivät lasten ensihoitotehtäviin liittyvät tärkeimmät tiedot Pedimetriin, joka ohjaa valitse maan oikeat ohjeet iän, pituuden ja pai nokilojen mukaan. ”Olen konsultoinut FinnHEMS 60:n lääkäriä laryngiittilapsesta sekä mata latajuntaisesta kouristelevasta lapsesta. Se on painettu opaskirjanen, joka syntyi käytännön tarpeeseen. Testiversion jälkeen Pedimetri on päivittynyt pariin ottee seen. Tavoitteena on löytää yhteistyötaho, jonka kanssa tuotetta voitaisiin kehittää ja laajentaa sovellukseksi. Hyvinvointialueiden toisistaan poik keavat hoitoohjeet on ratkaistu räätälöi mällä jokaiselle alueelle oma Pedimetri. Opas on levinnyt käyttöön monille hyvinvointialueille, ensihoitoon, päivys tyksiin, lastenosastoille, oppilaitoksiin ja FinnHEMS 60:een. Katsoimme annokset omista Pedimet reistämme, ja saimme asiasta potilastur vallisen tuplavarmistuksen”, Petri Jeska nen sanoo. 5/2023 Pelastustieto 63 KALUSTONURKKA M ikko Kaartinen ja Petri Jeskanen suunnitteli vat yamktyönään las ten ensihoitotehtävillä opastavan Pedimetrin. Pedimetri tarjoaa harvakseltaan kohdattavan lapsipotilaan hoitamista varten tiedot, joita yleensä etsitään hoi toohjeista, omista muistiinpanoista tai monista eri paikoista. Mallia otettiin maailmalta, jossa vastaavan kaltaisia tuotteita oli jo käytössä monin paikoin. ”Itsellä kävi niin, että kolmen kuukau Pedimetri auttaa lapsipotilaan hoitamisessa Monet ensihoitajat avaavat lapsipotilaan luokse mennessään Pedimetrin, joka opastaa hoitamaan oikein pienten potilaiden iän ja koon mukaisesti. LAAJASTI KÄYTÖSSÄ Pedimetrin tie kentän työkaluksi oli heti valmis. KALUSTONURKKA. Alueen oma Pedi metri painetaan vasta, kun paikalliset lää kärit ovat hyväksyneet tehdyn sisällön”, Kaartinen sanoo. Teksti: Marko Partanen · Kuva: Petri Jeskanen Tähän asti Pedimetrit on kustantanut Mikko Kaartisen koulutusyritys. Molemmilla kerroilla lääkäri totesi, että katsotaan Pedimetristä lääkeannokset. ”Räätälöinnit tehdään paikallisten lää kärien ohjeistamana. Se jäi vaivaamaan”, Kaartinen sanoo. Pedimetrissä on lapsen kokoon perus tuvat vitaaliarvo ja palovammataulukot, hoitovälineet, ERC:n hoitoelvytysohje, lääkkeen annosteluohje sekä lasten aikaisen varoituksen pisteytysjärjestelmä (PEWS). Se kehitettiin testiversioksi Eksoten (nykyään EteläKarjalan hyvin vointialue) käyttöön. Kaartinen ja Jeska nen ovat saaneet Pedimetristä kentältä vain positiivista palautetta. Värikoodatut ikäluokat helpottavat ohjeen seuraamista, joten lapsipotilaan lääkeannostelut laskukaavoineen ja lai mennosohjeineen löytyvät vaivattomasti. Mikäli mitään näistä ei saada tietoon kysymällä, arviointia helpottaa Pedimetrissä oleva mittanauha
Ykkössuosikki on okonimyaki, jossa pääraaka-aineet ovat muna, kaali, nuudelit ja pekoni. MITÄ KUUNTELET. Monimutkaista ei vielä synny, mutta tanssittavaa kyllä. Heitä vihannekset pannulle ja paista korkeahkolla lämmöllä öljyssä. Ensimmäinen kesä ensihoitotyössä on kulunut hymyillen ja työ tuntuu omalta ja hyvältä. Leikkaa perunat kahtia ja siivuta ne. LEMPIHARRASTUKSESI. Sekoittele. Tee munista ja raejuustosta seos ja lorottele se pannulle. Tuli tappio tai voitto, on hymy aina naamalla. EM-karsinnan Tanska-matsiin (10.9.) hankin liput noin vuosi sitten ja vapaapäiväkin on jo varmistettuna. Tykkään väsäillä musiikkia myös itse. 64 Pelastustieto 5/2023 ARKISTOJEN AARTEITA Tanskankaat omunakas • 1 Tanskan pelipaidan värinen (punainen) paprika • 6–7 munaa • 100 g raejuustoa • 5–7 perunaa (paras on puikula, vältä yleisperunaa) • 1 sipulinvarsi tai makea sipuli • 200 g maustamaton ta tuorejuustoa • tuoretta oreganoa/basi likaa/rucolaa tms. Jokin aika sitten hankin biittikoneen. Kun Huuhkajilla on stadikalla peli, niin huudan ja laulan pohjoiskaarteessa ääneni käheäksi. Pese perunat mutta älä kuori niitä. LEMPIRUOKASI. Hän halusi pankkialalta merkityksellisempään työhön. Parhaillaan kuuntelen Slift-bändin Ummon-levyä sekä Ursus Factorya. Hauskinta kannattamisessa on yhteishenki, jota ei normipäivänä koe. Laske lämpöä ja aseta pannulle kansi. NÄISTÄ TYKKÄÄN Ensihoitajaopiskelija laulaa stadionilla Metropolia ammattikorkeakoulussa opiskeleva Toni Hautamäki on alanvaihtaja. Kumoa valmis munakas lautaselle. Lisää yrteistä puolet, kun osa munakkaasta on vielä löysää. Heitä loput yrtit päälle ja viimeistele suolalla ja pippurilla. Veikkaa matsin lopputulos (muista sinivalkoiset lasit) ja koristele annos piirtämällä sriracha-kasti kkeella lukemat munakkaan päälle. Kun perunassa on väriä ja se on miellyttävän pehmeä, lisää sekaan tuorejuusto ja liraus vettä. Mausta suolalla ja pippurilla. Sipuliin riittää tavanomainen pilkkominen. Nauti ja Tanska kaatuu varmasti. Teksti: Marko Partanen · Kuvat: Toni Hautamäen albumi ja Marko Partanen. Voit auttaa kypsymistä tökkimällä munaseosta välillä. • suolaa, pippuria, rypsi-/rapsiöl jyä Pilko Tanskan pelipaidan värinen paprika niin pieneksi, ettei se sieltä enää nouse. Munakkaat. Löysin sen Japanin-reissulla. Kuulun Suomen jalkapallomaajoukkueen kannattajayhdistykseen
llmoitus osoittautui todelliseksi tulipa loksi tehtaan varastossa 2. Tässä vaiheessa varastossa ei ollut kuuma eikä paloa ollut havaitta vissa. Jos sinulla on vanha palokuntatai ensihoitoaiheinen valokuva ja haluat jakaa sen muillekin, ota yhteyttä sähköpostitse: toimitus@ pelastustieto.fi Sinulla pitää myös olla oikeudet julkaista kuva ja mieluusti jotain tarkempia tietoja kuvasta. Tutkija ryhmän kehittämisehdotuksiin palaamme yksityiskohtaisesti seuraavassa numerossa. Sisäasiainministeriö asetti pelastustoimilain nojalla tutkijaryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää palon kehitykseen, peKierreporras koitui sammuttajan turmaksi Eurassa marraskuussa 1999 lastustoiminnan suorittamiseen sekä kuolemantapaukseen vaikuttaneet tekijät. Sammutusjoukot saivat teh täväkseen vesiselvityksen ja tiedustelun varastoon 2. (Varas to 2 on pieni, noin 1/30 koko Jaa j asta tehdasrakennuksesta, toim. Todettuaan keskus kojeelta hälyttävän kohteen molemmat jatkoivat välittömäs ti sen jälkeen tehtaan sisäkautta varastolle 2. Menehtynyt savusukeltaja on tarkistanut paineilmalaitteen säiliöpainetta ja lähtenyt ennen varailmapillin viheltämistä vetäytymään matalana työjohtoa pitkin tilanteen muuttuessa ja kuumuuden kasvaessa. Lue molemmat eli Pelastustieto 9/1999:n ja 4/2000:n jutut sekä monta muuta osoitteessa: pelastustieto.fi/arkistojuttu Euran kuolonpalosta laaja tutkintaraportti Åkerlund & Rausing Oy:n pakkaustehtaalta Euran Kauttuasta tuli Rauman hätäkeskukseen auto maattisella paloilmoitin järjestelmällä paloilmoi tu s 6 . He tekivät tiedus telua palokohteessa ja sen ym pärillä. 1999 syttyi tulipalo Åkerlund & Rausing Oy:n Kauttuan pakkausteh taan paperija kartonkivaras tossa. Häly tys tuli paloilmoituksena varas tosta 2, jossa osa sprinklereistä oli lauennut. Kauttuan Paikallispalvelut Oy:n palomies-kalustonhoitaja oli paloilmoittimen keskusko jeella kello 20.20.16 ja Euran kunnan päällystöpäivystäjänä toiminut, apulaispalopäällikkö (EP3) oli samassa paikassa kello 20.22.30. Sammutustyössä me nehtyi yksi savusukellukseen osallistuneista Kaut tuan tehtaiden VPK:n sammutusmiehistä, Ville Jantunen, 19. Kolme muuta sammutusmiestä loukkaantui. Tulipalojen antama kokemus ei pidä ammattitaitoa yllä missään palokunnassa, vaan peruskoulutuksessa saatua ammattitaitoa on vaalittava jatkuvalla harjoittelulla ja täydennyskoulutuksella. Tiedustelu keskitettiin varasto 2:n kulmauksessa ollee seen trukkien akkujen latauspis teeseen ja "öljybaariin". Häkämiehelle 28.4.2000. Palomies-kalustonhoi taja kävi avaamassa katolta sa vunpoistoluukut. Vaahtoauto E54 oli kohteessa kello 20.34.34 vahvuudella 0+2, ja säiliöauto El4 kello 20.36.20 kello20.35.55)vahvuudella 1+1. 11. 5/2023 Pelastustieto 65 ARKISTOJEN AARTEITA NÄISTÄ TYKKÄÄN Hälytyspäivystäjän työpiste ja keskuksen operaatiotaulu syksyllä 1990. Tehtaan katettu pinta-ala on yli 50 000 m2• Erityisriskin muo dostavat palavat nesteet ja ke mikaalit. Tässä kitjoituksessa keskity tään niiden seikkojen selvittä miseen, jotka olivat vaikutta massa nuoren sammutusmie hen menehtymiseen. Kolme muuta sammutusmiestä loukkaantui. llmoitus osoit tautui todelliseksi tulipa /aksi tehtaan varastossa 2. Sammutustyössä me nehtyi yksi savusukelluk seen osallistuneista Kaut tuan tehtaiden VPK:n sammutusmiehistä, Ville Jantunen, 19. Tiedustelun helpottami seksi ja vesivahinkojen välttämi seksi EP3 sulki varaston sprinklerin. EP3 ohjasi sammutusjoukkojen ajoreitiksi tehtaan sivuportin. Pois lieskahduspalon alta kiiruhtamaan joutunut sammuttaja suistui nurin kapeassa portaikossa ja juuttui varusteineen niin pahoin kiinni, ettei omin eikä toverinsa avuin päässyt irti. Tutki jaryhmä jätti raporttinsa sisämi nisteri Kari . Ensimmäisinä sammutusjoukkoina lähtivät Euran palo asemalta Kauttuan tehtaiden VPK:n sammutusauto E5 l vah vuudella 1 +5 ja Euran V PK:n sammutusauto El 1 vahvuudel la 1 +4. Varaston 2 poh japinta-ala on 1600 m2 ja ker rosala 2000 m2• Savusukeltaj at havaitsivat välitasanteella palon ja he ryh tyivät sammuttamaan palopePllllHUrnuu 4;2000. huom.). Automaattihälytys otet tiin vastaan Rauman hätäkes kuksessa kello 20.16.47. Tiedustelua jatket tiin varaston reunassa olleelle välitasanteelle. Kiitos! Åkerlund & Rausing Oy:n pakkaustehtaalta Euran Kauttuasta tuli Rauman hätäkeskukseen automaattisella paloilmoitinjärjestelmällä paloilmoitus 6.11.1999 kello 20.16.47. ONNETTOMUUDEN YLEISKUVAUS Lauantaina 6.11. S isäasiainministeriö asetti pelastustoimilain nojalla tutkijaryhmän, jonka teh tävänä oli selvittää palon kehi tykseen, pelastustoiminnan suorittamiseen sekä kuoleman, tapaukseen vaikuttaneet teki jät. Hätäilmoitus väli tettiin Euran paloasemalle ja Åkerlund & Rausing Oy:n suo jeluorganisaatiolle automaatti hälytyksenä.' Åkerlund & Rausing Oy:n Kauttuan tehtaat jalostaa elin tarviketeollisuuden käyttöön joustopakkauksia ja koteloita. 1999 kello 20.16.47. Tutkintaryhmän arvion mukaan hän on toiminut savusukeltajana ja savusukeltajan parina täysin opetetulla tavalla. E5 l oli palokohteessa kello 20.26.11 ja El 1 20.27.51. Vesiselvitykset tehtiin tehtaan omasta sammu tusvesijätjestelmästä sisäkautta sekä tehtaan letkuja ja suihku putkia että sammutusautojen ka lustoa käyttäen. Varastossa oli vaaleanharmaata savua ja vesi höyryä. TUTKINTARYHMÄN RAPORTISTA TOIMITTANUli JUHANI KATAJAMÄKI 10 Välitasanteelle johtava kierreporras pian palon jälkeen kuvattuna. Saatujen tietojen pohjalta tut kijaryhmä on tehnyt esityksiä palonehkäisyn ja pelastustoi minnan kehittämiseksi sekä sel vittänyt mahdollisuuksia ra kenteellisen paloturvallisuu den ja savusukellusturvalli suuden parantamiseksi. Kuva: Juhani Katajamäki
Varmista ilmoituspaikkasi lehdestä Minnalta numerosta 044 728 0401 tai meilaa osoitteeseen ilmoitukset@pelastustieto.fi. • Vieraanamme Mikko Terho Rajavartiolaitokselta. 11.–12. 24.10. 31.10. 5.12. 66 Pelastustieto 5/2023 Lokakuun numerossa: NIMITYKSIÄ • Seuraava lehti on tuhti messunumero. 19.9. vk 41 7 15.11. SUOMEN PELASTUSALAN KESKUSJÄRJESTÖ Hallintoja koulutusassistentti Tiina Kumlin aloitti elokuussa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön sisäisissä palveluissa. VASTAUS MIRAFONIN KYSYMYKSEEN SIVULLA 32 Viimeinen kappale Mirafonissa on kirjoitettu CHAT-GPT:n avulla. Hän työskentelee omatoimisen varautumisen tutkimusraportoinnin ja Barentsin alueen lentotähystystoiminnan selvityksen parissa. Hän huolehtii muun muassa järjestön koulutusja asiantuntijapalveluiden sekä palokuntatoiminnan hallinnollisista käytännöistä. vk 47 8 27.12. Meilaa aineisto: toimitus@pelastustieto.fi Tilaa uutiskirje, niin tiedät missä mennään: pelastustieto.fi/uutiskirje. Vilma Ristikangas aloitti projektityöntekijänä SPEKin asiantuntijaja kehittämispalveluissa heinäkuussa. lokakuuta järjestetään Turvallisuus-messut Helsingin messukeskuksessa. 12.9. • Hälytysilmoituksessa kävelysillan romahtamisen pelastustyöt Espoossa. 12.12. ”Estonian haamu seuraa minua läpi uran”. vk 52 Lisätiedot: pelastustieto.fi/ilmoita-meilla tai ilmoitukset@pelastustieto.fi. Pelastustieto julkaisee veloituksetta nimitysuutisia, muistokirjoituksia ja tietoja eläkkeelle siirtyneistä. Pelastustieto 6/2023 ilmestyy 4. lokakuuta. Muista myös nettibannerit ja uutiskirje! Pelastustiedon aikataulut vuonna 2023 Nro Ilmestyy Varauspvm Aineisto Uutiskirje 6 4.10. PELASTUSOPISTO Pelastusopiston tutkimusjohtajaksi on nimitetty FT Mimmi Tolvanen. • Pelastusalan yritystoiminta ja huoltovarmuus
Oy Veljekset Kulmala Ab Linjatie 4, 01260 Vantaa • Puh. TFT-Laatu mm. NIMITYKSIÄ Nyt täällä! TFT Blitzfire HE OSC siirrettävä vesitykki Tuotto 380-2400 L/min. 5 V takuu. Pikakiinnitys mahdollistaa myös suihkun ylhäältä alaspäin Suihkun säätö 360 astetta. Suihkukulmat 10 86 astetta ja vaakaliike säädettävä 40 astetta. mm. automaattinen turvaventtiili. Tuotto valinnan mukaan 350 -2500 L/min Anodisoitua alumiinia joka jauhe maalataan sisäja ulkopuolelta. 5 V takuu. TFT Tornado RC vesitykki langattomalla kauko-ohjaimella Sähköisesti ohjautuva vesitykki 12/24 V. Tuotto 20006000 L/min valinnan mukaan. Erinomainen käyttöturvallisuus. TFT-Laatu mm. 09 875 1800 • sales@veljeksetkulmala.fi • www.veljeksetkulmala.fi Radius vesitykki Mekaaninen vesitykki uutuus säiliöautoihin. TFT Hemisphere vesitykki teollisuuteen Tuotto 380-2400 L/min. TFTLaatua mm. Useita kiinnitysvaihtoehtoja. 5 V takuu. TFT-Laatu mm 5 V takuu. Nopea kääntää käyttö/kuljetusasentoon. Kulmala Pelastustieto huhtikuu TFT 215x275.indd 1 13.4.2021 14.46. Langaton kauko-ohjaus
Eli yhden tuuman metsäpalokalustolla ja erikoiserän edulliseen metsäpaloasuun sonnustautuneina. Mutta toimi heti, asuja riittää vain nopeimmille! UUT TA SUO MES SA: YHD EN TUU MAN KAL UST O MET SÄÄ N EDU LLIN EN ERÄ NOP EIMM ILLE ! MSA F2XR -KEVYTKYPÄRÄ Hyväksynnät: EN16471 / EN16473 / EN12492 / EN 1385 / PAS028. kynsiliitin / 1” Storz-liitin / 2” kotim. / 1” ruots. Lue lisää osoitteesta www.turvata.fi. TÄNÄ KESÄNÄ METSÄRETKILLE VARUSTAUDUTAAN YKSISSÄ TUUMIN KEVYESTI! TEXPORT WILDLAND Maastoja metsäpalojen erikoispuku EN 15614:2007 A1+A2 EN 1149-5:2008 EN 11612:2015 A1 B2 C2 Väri: hiekka Koot: yleisimmät ALKU-JAKOLIITIN 1” 1-111 DAFO PERMEX 3F -PALOLETKU 25 mm, 20 m, valk. kynsiliitin ALKU-JAKOLIITIN 1” 1-11 ALKU-MOOTTORIRUISKU 6.0 H 510 ltr@6bar WATERAX MINI-STRIKER -MOOTTORIRUISKU 120 ltr@4bar Palvelemme alan ammattilaisia sekä suoraan että Palokamu-ketjun välityksellä ja yrityksiä ja kuluttajia Turvanasi-ketjun kautta