Pelastustieto 5/2024 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

KYSYNTÄ SANELEE jalkineiden valmistusta TILGMANNIN PALO yli 60 vuoden takaa MONIAMMATILLINEN YKSIKKÖ sai kyselyssä kipakkaa palautetta 5/2024 PELASTUSTOIMI, ENSIHOITO JA VARAUTUMINEN on EU:n pohjoisin paloasema Utsjoella
PÄÄKIRJOITUS PÄÄKIRJOITUS
Se ottaa kantaa myös nelihenkistä pelastusryhmää pienempiin yksiköihin. PÄÄKIRJOITUS Kärkija monitoimiyksiköt osaksi ohjetta Kärkiyksikkö on hyvä lisä ja tuki. Marko Partanen 4041 0955. Vuoden lopussa meillä tulisi olla selkeä toimintavalmiuden suunnitteluohje. Moniammatillisen yksikön tapaan kahden pe lastajan miehittämät kärkiyksikötkin ovat mieti tyttäneet. PELASTUSTIETO-LEHTI ILMESTYI ENSIMMÄISEN KERRAN VUONNA 1950. Myös riskiruu dut on syynätty tarkemmin. 0505620735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu, p. 5/2024 Pelastustieto 3 PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja Esa Aalto, p. Miten ne pystyvät tuomaan parannusta toimintavalmiusaikaan, kun kyseessä on vaativa pelastustehtävä, kuten savu, kemikaali tai vesisu kellustehtävä. 044 7280402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi, Marko Partanen p. Kun sen mukaan perustetaan kaksihenkisiä yksiköitä, tärkeimpiä perusteina tulisi olla tarpeenmukaisuus, pystyvyys ja asiakaslähtöisyys. Kustannustehokkuus tulee vasta sitten. Lopuksi ilmainen vinkki: Henkilöstöä kannattaa kuunnella aidosti. Ensihoitajan ja pelastajan miehittämästä moniam matillisesta yksiköstä tehtiin kysely, jossa yksikön saama kyyti oli kylmää. 0400 674 208 marko.partanen@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin p. Kalliiksi ambulanssiksi titu leeratun yksikön kerrottiin hoitavan lähes yksin omaan ensihoidon tehtäviä, hyöty pelastustoimelle koettiin ohkaiseksi. 044 7280401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaukset tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino Grano Oy 2024 ISSN 1236-8639 (painettu) ISSN 2954-1840 (verkkojulkaisu) Kansi Antti Korhola Pelastustieto on Aikakausmedia ry:n jäsen Painopaperi kannet MAXI Silk 250 g, sisus Multi Offset 90 g PELASTUSTIETO ON MEDIA, JOKA KATTAA PELASTUSALAN JA ENSIHOIDON KOKO KENTÄN. Lisäkriteereillä määri tellään tarkemmin, milloin pienempi vahvuus riittää ja milloin tarvitaan pelastusryhmä. Kär kiyksikkö onkin hyvä lisä ja tuki, mutta sen rooli on määriteltävä tarkasti. Vaativan tehtävän koittaessa kaksi henkinen yksikkö voi ennen lisäyksikön tuloa tehdä vain valmistavia toimia, vaikka monesti juuri silloin tehokkaan pelastustoiminnan tarve on suurin. Sisäministeriön tuleva toimintavalmiuden suun nitteluohje on parhaillaan lausuntokierroksella. Lausuntokierroksella onkin hyvä tarkastella ohje luonnosta huolellisesti. Onkin mielenkiintoista, kuinka monessa ruudussa riski madaltuu ja lisään tyy, ja onko sillä vaikutusta kärki tai monitoimiyk siköiden perustamiseen. Tulevan ohjeen mukaan pienempiä yksiköitä voidaan edelleen käyttää yllä pitämään toimintavalmiutta
Vastanneiden kesken arvotaan lahjakortti ja yllätyspalkintoja. Nyt voit vaikuttaa! Vastaa lukijatutkimukseen! Tutkimus on suunnattu pelastusalalle. QR-koodista pääset suoraan kyselylomakkeeseen. Minkälaisena Pelastustiedon haluat. Siihen on myös linkkibanneri osoitteessa pelastustieto.fi K U V A : D IM IT R I L IS IT S Y N
K U V A : M A R JU T M A K K O N E N 14. 5/2024 Pelastustieto 5 3 Pääkirjoitus 6 Ajassa 10 Pelastusalan maailma 12 Pelastusosaston uusi organisaatio 26 Liikuntaa ensihoitotyön vaatimusten mukaan 32 Kärkiyksiköt käyttöön Keski-Suomessa 34 Ääni kentältä 36 Kymenlaaksoon SHQS-laaduntunnustus 38 Mietitään ensin, mennään sitten 41 Massatapahtumiin pitää varautua 42 Lintusperspektiivistä 43 Onni on turvallinen koulu 44 Mirafoni 46 Väsynyt lanssari 48 Puheenjohtajalta 49 Muistoissa: Ari Viili 50 Tulityöt 52 Aarne & Dave 54 Palojalkinevalmistus Sievissä 56 Turvajalkineita Jokipiistä 60 Ulkomailta 62 Opinnäytteitä 66 Näistä tykkään: Nina Piela-Tallberg 67 Arkistojen aarteita 68 Tilgmanin raju palo runteli ja kehitti 71 Utsjoen VPK elää kotiseuturakkaudesta 74 Seuraavassa numerossa & Roger 28 Uusi suunnitteluohje yhdenmukaistaa toimintavalmiutta 64 Todentuntuista harjoittelua simulaattorissa 22 Uusi tapa hoitaa ensihoidon hätäpuhelut toimii 58 Palojalkineissa pitäisi olla varaa valita Hybridistä on moneksi – vai onko
• Väestönsuojelun peruskurssi 23.–24.10. • Väestönsuojan hoitajan verkko kurssit >31.12.2024 PALOKUNTAAN.FI www.palokuntaan.fi • Huoltovarmuudesta sopimuspalokuntien ja pelastustoimen näkökulmasta -webinaari 2.9. 6 Pelastustieto 5/2024 TAPAHTUMA Monipuolinen EuroSafety syyskuussa AJASSA AJANKOHTAINEN LUKU 11 minuuttia ja 1 sekunti oli keskimääräinen pelastustoiminnan toimintavalmiusaika vuonna 2023 koko maassa. Samalla painopiste siirtyy normaaliin toimintaan ja ihmisen toiminnan ymmärtämiseen turvallisuuden luojana. Kansanedustaja ja kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnéll Aalto-yliopistosta avaa tiistaina 10.9. Se tarkoittaa aikaa ensimmäisen yksikön hälyttämisestä siihen, kun tehokas pelastustoiminta alkaa. • Viranomaispäivät 25.–26.9. (Lähde: Esa Kokki, Hyvinvointi alueyhtiö Hyvil Oy, tiedot on koottu Prontosta) ALALLA TAPAHTUU SPEK www.spek.fi • 72 tuntia -kouluttajakoulutus, webinaari 1.–2.10. Työterveyslaitoksen 11.9. • PTT – Roolitettu traumapotilaan ensihoito 2.–3.10. järjestettävä EuroSafety-koulutus työsuojelutehtävissä toimiville. Samaan aikaan 10.–12. puheenvuorossaan turvallisuusnäkymiä ja varautumisen merkitystä muutoksen keskellä. klo 9 ja 18 • CTIF SM-kilp. Uutta messuilla on 12.9. tekoälyn käytön asiantuntija Antti Merilehto kertoo tekoälyn perusperiaatteista, soveltuvuudesta eri aloille ja esittää konkreettisia esimerkkejä tekoälyn mahdollisuuksista työturvallisuuden kehittämisessä. Keskiviikkona 11.9. K U V A : T A M P E R E E N M E S S U T. • Täydentävät ja uudet sammutustekniikat 5.–7.11. Kemijärvi PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO www.sppl.fi • Sammutustekniikka ja -taktiikka -webinaari 4.9. Uuden ajan vastuu luodaan vakuuttavalla riskienhallinnalla, tulevaisuuden turvallisuusteknologialla sekä uusiutuvin materiaalein. järjestämässä Nolla tapaturmaa -seminaarissa verkostoidutaan ja kuullaan työpaikkojen ajankohtaisia esimerkkejä työturvallisuuden edistämisestä. Sustainability Communications Manager Laura Heinovaara Kiillosta kertoo, miksi monimuotoisuutta kannattaa johtaa tietoisesti. Hän avaa kokemuksia ja kertoo, millaisia toimenpiteitä satavuotiaassa perheyrityksessä on tehty. syyskuuta Tampereen Messukeskuksessa järjestetään myös Työhyvinvointi-messut. 14.9. Risteily. Yhteistyössä ovat mukana Työterveyslaitos, Työturvallisuuskeskus, STYL ja Finnsafe ry. Lisätietoja maksuttomasta tapahtumasta: www.eurosafety.fi Kimmo Kaisto Vuoden 2022 messuilla oli liki 200 näytteille asettajaa ja lähes 8000 kävijää. PELASTUSOPISTO www.pelastusopisto.fi • Vastaavan kouluttajan pedagoginen koulutus 1.–3.10. Moderni turvallisuusajattelu painottaa vahingoista oppimisen rinnalla keinoja, joiden avulla voi ylläpitää turvallisuutta. Myös uudet innovaatiot palkitaan EuroSafety-messuilla. hybriditapahtuma/Helsinki • Yritysturvallisuusfoorumi 23.–25.10. Tuusula • Palokuntanaisten SM-Iines -kilpailu 28.9. ENSIHOITOALA • WEM Conference 2024 16.–18.11., Edinburgh • Traumahoitajapäivät 14.–15.11., Joensuu Turvallisuusalan EuroSafety-messuilla puhuttaa tänä vuonna erityisesti turvallisuuden tulevaisuus sekä vastuullisuus
(X) ” Tänään olimme turvaamassa pienten koululaisten koulumatkaa ympäri maakunnan. Hälytysosastoon on tullut paljon uusia jäseniä – sekä muualta muuttaneita sopimuspalokuntalaisia että uusia kiinnostuneita. Arvokas kiinteistö vaatii paljon työtä ja talkootunteja. Hälytysosastossa on kirjoilla nelisenkymmentä, nuoriso-osastossa parikymmentä ja järjestöosastossakin yli kaksikymmentä. ”Kilpailuihin harjoitteleva porukka kehittää samalla koko palokunnan osaamista.” Kimmo Kaisto. Ilman ensivastesopimusta ensiapukalustomme on tosin melko niukkaa.” Vanha historiallinen palokunnantalo on Kotkan VPK:lle ylpeys ja haaste. Pelastusopisto 5.8. Liikenne sujui mallikkaasti, tosin pieni kertaaminen suojatiesääntöjen ja matkapuhelimen käytön suhteen osalla autoilijoista olisi paikallaan. ”Vuokraamme juhlatilojamme monenlaisiin tapahtumiin. Vaarallisia kemikaaleja liikkuu Kotkan ja Haminan alueella paljon satamien, rautatien ja teollisuuden vuoksi”, palokunnan päällikkö Ilkka Kiili ja varapäällikkö Jaakko Linko kertovat. Yhteistyö ammattihenkilöstön kanssa sujuu keikoilla mainiosti, sitä saisi olla enemmän myös harjoittelussa. Vaarallisten aineiden onnettomuuksien erikoisyksikkö toimii tarvittaessa myös sammutusautona. 5/2024 Pelastustieto 7 SOME VPK TOIMII AJASSA Voittoisa kotkalainen ” CBRN hanke etenee, ja täten myös @stadinbrankkari valmius vastata erilaisiin haasteisiin. (IG) Palokuntasopimuksen mukaisesti ensimmäinen yksikkö lähtee tallista seitsemässä minuutissa. Kuva on otettu viikkoharjoituksissa Kantasatamassa. (FB) ” Ensihoito Ysikymppi Oy Ensihoitoja sairaankuljetuspalvelut täyttää ISO 9001:2015 standardin vaatimukset. @EUSA rahastot tuki on merkittävä. Erityisen lisän tuovat vaarallisten aineiden onnettomuudet erikoisyksikkömme ansiosta. Marko Rostedt 5.8. Vuosittain näitä tehtäviä on noin kymmenen. Kotkan VPK:ssa on tekemisen meininki. Haasteena on pitää tehtävämäärä ja -profiili sellaisena, että toiminta säilyy mielekkäänä ja osaaminen rutiinin kautta riittävänä. ensihoitoysikymppi 11.6. Nuorisotyö on tärkeää tulevaisuudenkin kannalta. ”Kotkan Meripäivien paraatissa meidät palkittiin parhaana ryhmänä – varmasti suurelta osin reippaiden nuortemme ansiosta.” Tämänvuotisen palokuntien SM-kisan voiton toi vuosikymmeniä jatkunut järjestelmällinen harjoittelu ja jatkuvasti osaamistaan kehittävät sopimuspalokuntalaiset. ekhva.ensihoito 3.8. K U V A : S A M P P A S IV U LA . (IG) ” Pelastajalisäyksen myötä opintonsa aloitti kahden sijaan neljä pelastajakurssia. (FB) ” Tänä kesänä ensihoidossakin on huomattu ampiaisten ja herhiläisten ärhäkkyys, ja allergisen reaktioon liittyviä tehtäviä on ollut useita. Meillä on myös paljon ensihoidon ammattilaisia ja opiskelijoita. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos 7.8. Aktiivisia hälytysosastossa on parikymmentä, välillä harjoitusiltoina meinaa olla jopa tungosta. ”Pelastuslaitos on antanut vastuullemme kemikaalisukeltajien puhdistuspaikan perustamisen vaarallisten aineiden onnettomuuksissa. Sammutusautosta muokattuun ajoneuvoon olemme sijoittaneet itse muun muassa vahingontorjuntakalustoa.” ”Vaarallisten aineiden tehtäviin harjoitellaan säännöllisesti ja henkilöstön siviiliammatit tuovat omaa erikoisosaamista. Opintonsa aloittivat pelastajakurssit 129, 130, 131 ja 132 sekä hätäkeskuspäivystäjäkurssi 45 ja alipäällystökurssi 52. Paloaseman puolella tallit ovat ahtaat, mutta olemme kehittäneet niitä varsin toimiviksi.” Kaksikko uskoo, että sopimuspalokuntaa tarvitaan myös keskisuuren kaupungin keskustassa. ”Meillä on vuosittain 70–110 hälytystehtävää, tyypillisimpiä keskisuuret rakennuspalot, automaattihälytykset ja vahingontorjuntatehtävät
Erityisesti kaupunkilaiset ottavat turhan herkästi yhteyttä hätäkeskukseen, pohtii palomestari Juha Nieminen hylätyn hälytyksen jälkeen. Mitä miinusta. Pelastuksen tehtävällä meidät on kiire vapauttaa ensihoidon resurssiksi. Henkeä pelastava toiminta, nopea vaste ja toimintavalmiusaika sekä tiedustelu. Saamme ovet auki liikenneonnettomuusja ensihoitotehtävillä. Hän pitää yksikköä monipuolisena ja mielekkäänä työpaikkana. Savon Sanomat 18.7.2024 3 Ihmiset tekevät helposti omia tulkintojaan, kun eivät tiedä miten luonto toimii. 2 Pelastusaseman lähellä asuminen voi olla keski määräistä turvallisempaa, vaikka pelastusasemien verkosto onkin tiheä ja paikkaan kuin paikkaan ehditään sukkelasti, palomestari Tarmo Helander sanoo. Nämä asiat on tunnettava myös tilannekeskuksissa. Se välillä vähän ärsyttää ja turhauttaa. Matkalla huomattua. Tarvitaan yksikön kyvykkyyden huomioivat selkeät ohjeet ja perustoimintamallit. Turun Sanomat 1.8.2024 POIMINNAT @palokuntaan Palokuntanuorille järjestettiin heinäkuussa yhdeksän leiriä eri puolilla Suomea. 8 Pelastustieto 5/2024 INSTAGRAM AJASSA MITÄ KUULUU. Aika iso ja työläs operaatio se on, kun kaikki kalustot ja irtaimistot siirretään uudelle pelastusasemalle, sanoo Pohjois-Savon pelastusjohtaja Jukka Koponen. Mielekäs monitoimiyksikkö Ensihoitaja Timo Köykkä on seitsemän monitoimiyksikövuoden aikana nähnyt pelastuksen ja ensihoidon yhteensovittamishaasteet sekä toiminnan potentiaalin. Tiimiytyminen on tärkeä, jotta toimintaan ja kehittämiseen motivoidutaan. HS 10.8.2024 1 Varkauden pelastusaseman muutto ei ole sillä valmis, että ajetaan paloautot kilometrin päästä vanhalta asemalta uusiin talleihin. ?. Ensihoitopainotteisuus. Selkeimmät hyödyt. Heinäkuun ensimmäisten viikkojen aikana lapset ja nuoret pääsivät suorittamaan kursseja, joilla opeteltiin esimerkiksi ensiapua, savusukeltamista, jokaisenoikeuksia ja varautumista. Rakennuspaloissa muodostamme suojaparin ja automaatit hoidamme jopa itsenäisesti. #palokuntanuoret #palokuntaleirit @palokuntaleirit K U V A : R IIK K A V IH A V A IN E N
Tutkimushanke alkoi lokakuussa 2023. Kysely: link.webropolsurveys. Paloristilla ja väestönsuojelun ansiomitalilla on jo pitkät perinteet ja erityisesti paloristin myöntämisperusteet ovat varsin tiukat. Toisaalta sisäministeriön kiintiöstä jää vuosittain esittämättä toistasataa valtiollista mitaliehdotusta. vuonna Sisäministeriön pelastusosastolla on valmisteltu asetus pelastustoimen uudesta valtakunnallisesta ansiomitalista, joka on tarkoitus ottaa käyttöön ensi vuoden alussa. Mahdollisesti myöhemmin voidaan pohtia, olisiko perusteita tarpeen sanoittaa uudella tavalla.” Miksi eri mitalien nauhat ovat erivärisiä. (LÄHDE: ESA KOKKI, HYVINVOINTIALUEYHTIÖ HYVIL OY, TIEDOT ON KOOTTU PRONTOSTA) Saunarakennusten tulipalot ovat vähentyneet Kyselytutkimus epäasiallisesta kohtelusta ”Pelastusopiston tutkimushanke Pelastustoimen nollatoleranssi syrjinnälle ja häirinnälle – faktaa vai fiktiota. Niitä onkin jaettu vuosikymmenten aikana vain noin 250 kappaletta. Aukkoa paikataan tarkkaan kehitetyillä kysymyksillä. Esimerkiksi poliisilla ja puolustushallinnolla on vastaava laajempi kunniamerkkikäytäntö.” Kuka voi saada tällaisen kunniamerkin. ”Kunniamerkkinauhassa niiden pitää erottautua ja olla yksilöllisiä. Kyselytuloksia julkaistaan syksyn ja talven mittaan. Miksi uutta valtiollista kunnia merkkiä aletaan jakaa, pelastus ylijohtaja Kimmo Kohvakka. Näitä mitaleita tulisi kahta eri luokkaa. com/s/pelastus-nollatoleranssi 50 100 150 200 250 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 Saunarakennusten tulipalot ovat vähentyneet Lukumäärät tammi–heinäkuulta ko. Niissä on pitkät ja arvokkaat perinteet, eikä niihin ole tarkoituksenmukaista tehdä muutoksia. Kysely kohdentuu niin operatiiviselle henkilöstölle kuin johtajille, asiantuntijoille, järjestöaktiiveille ja opiskelijoille. Nähtäväksi jää, millaisia ovat esittäjien perustelut ja uskon, että perinne muovautuu, kun mitaleita on alettu jakaa.” Koska jaetaan ensimmäiset mitalit. 5/2024 Pelastustieto 9 HYVÄ KYSYMYS UUTINEN Miksi uusi ansiomitali. ”Se voitaisiin myöntää pelastustoimen tehtävissä ansioituneille henkilöille. AJASSA TILASTO Erillisten saunarakennusten palot ovat vähentyneet 20 viime vuoden aikana. ”Kun asetus tulee voimaan ensi vuoden alussa, on mahdollista, että ensimmäiset jaetaan pelastusosaston ensi helmikuussa järjestettävässä 50-vuotisjuhlassa.” Muuttaako tämä aikaisempien mitalien jakoperusteita. Lausuntokierroksella asetus sai pääasiassa myönteistä palautetta, mutta ritarikuntien lausunnossa todettiin, että paloristin myöntämisperusteita kehitettäisiin vastaamaan paremmin nykyisiä tarpeita. ”Ei muuta. Vuonna 2005 saunoja paloi lähes joka päivä, yhteensä 329 saunarakennusta. Uusi ansiomitali tulee paloristin oheen, mutta keskinäisessä järjestyksessä sen alapuolelle. Tammi–heinäkuussa 2024 Suomessa paloi 134 saunaraken nusta. Kyselytutkimus käsittelee epäasiallisen ja väkivaltaisen kohtelun kokemuksia ja vaikutuksia, mutta myös organisaatioiden toimenpiteitä, muita toimenpide-ehdotuksia sekä koulutusten toteuttamista työyhteisötasolla. Viime vuonna saunapaloja oli 196. ”Pelastustoimen palkitsemisjärjestelmää halutaan laajentaa. Varsinaista heraldista syytä en tunne.”. on havainnut systemaattisen tutkimustiedon puutetta”, sanoo projektipäällikkö Oliver Saal
PELASTUSALAN MAAILMA
40°21’0 P 121°29’6 L Palomies sytyttää vastatulta, jotta lähenevä maastopalorintama saataisiin katkaistua Mill Creekissa Tehaman piirikunnassa Kaliforniassa Yhdysvalloissa 7. elokuuta 2024. Kuva: AP/Lehtikuva.
Uudella organisaatiolla pyritään vas taamaan tehokkaammin ja tulokselli semmin kansallisen ja kansainvälisen toimintaympäristön sekä lainsäädännön muutoksista aiheutuviin tarpeisiin. Ylijohtajan mukaan SM:n hallinnonalalle. P elastusylijohtaja Kimmo Kohvakka sanoo, että uudistuksen toteuttami nen venähti pandemian ja Ukrainan sodan vuoksi. 12 Pelastustieto 5/2024 Kolmen tulosyksikön uusi organisaatio Sisäministeriön pelastusosaston pitkään valmisteltu uusi organisaatio otettiin käyttöön elokuun alussa. Hallituksen kehysriihessään keväällä antamat valtionhallinnon säästövaati mukset eivät ole uudistuksen taustalla. Virtaviivaistetummalla organisaatiolla tavoite on saada enemmän irti. Myös valtionhallinnon tuottavuustavoitteet ovat edellyttäneet osaston rakenteiden tarkastelua ja uudistamista. Tulosyksiköitä on nyt viiden sijaan kolme. Teksti: Esa Aalto · Kuva: Minna Saarnio, sisäministeriö AJASSA Välttämätöntä myös muuttuneiden tehtävien takia. Ne lisäsivät myös pelastusosaston perus tehtäviä, jolloin muuta kehittämistoimin taa oli siirrettävä
”Hallintouudistus toi meille uuden ohjaustehtävän, kun sisäministeriö ohjaa pelastustoimen osalta hyvinvointialueita. Säädösvalmistelu on yksi ydintehtävistämme ja voimava rat on turvattava. KOLME TULOSYKSIKKÖÄ Pelastustoimen yksikön tehtäviin kuu luvat onnettomuuksien ehkäisy ja pelas tustoiminta, kansainväliset asiat sekä pelastustoimen tietohallinto. Ylijohtaja on tyytyväinen jouk kueeseensa. Tästä ei pelastusylijoh tajan mukaan laadukas säädösvalmistelu kärsi. 5/2024 Pelastustieto 13 AJASSA osoitetut säästöt ovat edellyttäneet nii den tarkastelua myös ministeriön osas toilla. Lisäksi yksikköön on sijoitettu pelastustoimen valtakunnallinen tilanne ja johtokeskus toiminto sekä RescEUhankkeet. ”Tehtäviimme ovat kuuluneet säädös ja budjettivalmistelun ja ohjaustehtävien lisäksi valtion pelastusviranomaisen teh tävät ja valtakunnallisesta johtamisval miudesta huolehtiminen. Strategia ja ohjausyksikön tehtä viin kuuluvat strateginen suunnittelu ja ohjaus, oikeudelliset asiat sekä osas ton johdon tukitoiminto. Juristivoima on tärkeä ja ydinsegmentti, mutta muu takin asiantuntemusta myös säädösval mistelussa tarvitaan. ”Saimme hyvinvointialueohjaami seen ja valtakunnalliseen kehittämiseen 16 uutta virkaa. Yksikkö vas taa myös hyvinvointialueita koskevien asioiden koordinaatiosta ja valmistelusta. ”Päinvastoin, voimme hyödyntää laa jemmin erilaista asiantuntemusta, jota lainvalmistelussa tarvitaan. Organisaation uudistaminen oli pelas tusylijohtajan mukaan välttämätöntä myös muuttuneiden tehtävien takia. Sisäministeriön pelastusosasto juhlii ensi vuonna 50 vuottaan Kalevalan päi vänä 28.2. Määräaikaisuuksia onkin nyt niin paljon, että osastolla työskente lee 60 henkilöä. Vaikka tehtäväkenttä onkin laaja ja voimavarojen kanssa on oltu lujilla, ei resursointia ole ylijohtajan mukaan ve detty minimiin. ”Pelastusopiston osalta koulutuksen si sältöohjauksesta vastaavat myös eri yk siköt omien toimintojensa mukaisesti”, Kimmo Kohvakka kertoo. Siviilivalmiusyksikön tehtäviin kuu luvat väestönsuojelun valtakunnalliset järjestelyt ja kehittäminen, pelastus osaston varautuminen ja valmiusasiat, aluehallinnon yhteinen varautuminen, huoltovarmuusasiat sekä siviilivalmiu den koulutus. Ministeriössä voitaisiin keskittyä sen ydintehtäviin.” TALOUDELLINEN PAKETTI Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka kuvailee pelastusosaston olevan yhteis kunnalle taloudellinen paketti kaksois roolinsa takia. Nyt oikeudelliset asiat ovat strategia ja ohjausyksikössä. Juhlassa vihitään myös pelas tusosaston lippu. Yksikön päällikkönä toimii Tiina Snellman. He ovat myös toimialalle jo tuttuja. Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakan johtaman sisäministeriön pelastusosaston uusien tulosyksiköiden johdossa ovat Tiina Snellman (vas.), Pauliina Eskola sekä Jussi Korhonen. Miten voimme tätä tehtäväkenttää jalostaa jatkossa”, hän pohtii. Yksikön johtajille halutaan myös enem män mahdollisuuksia sidosryhmätyöhön ja kanssakäymiseen kentän kanssa. Yksiköiden johtajat valittiin kokemuk sen, osaamisen ja johtamisominaisuuk sien perusteella. Yksikön päällikkönä toimii Pauliina Eskola. Silti on todettava, että säästöpaineet koskettavat toki jokaista toimintaa.” Sisäministeriön pelastusosasto ohjaa ja valvoo myös kahden erillisen viraston eli Hätäkeskuslaitoksen ja Pelastusopis ton toimintaa. Yksikön päällikkönä toimii Jussi Korhonen. ”Vaikka hyvinvointialueillakin eletään tiukkojen resurssien kanssa, eikä rivistä mielellään asiantuntijoita otettaisi pois, osaajat eri tehtäviin löytyvät tältä yhtei seltä alaltamme.” Aikaisemmassa organisaatiossa mi nis teriön yksi keskeisistä tehtävistä eli sää dösvalmistelu oli omassa tulosyksikössä. Hätäkeskusylitarkastaja on nimetty erikseen ja virassa toimii Rami Ruuska. Pelastusopiston osalta ei samanlaista mainintaa ole, mutta tehtä västä vastaa pelastusylitarkastaja Mirva Kahlos. Parhaillaan osasto operoi historiallisen suurta 305 miljoo nan euron budjettia kahden suuren RescEUhankkeen takia. Myös pelastustoimen uusi järjestämislaki toi meille uusia tehtäviä.” Pelastusosastossa on nyt kolme tulos yksikköä, joiden johtajat toimivat valtion hallinnon nykyisen käytännön mukaan määräaikaisissa viroissa 31.7.2029 saakka. Niiden päätyttyä henki löstömäärä vähenee kymmenellä.” JURISTIVOIMA JATKOSSAKIN TÄRKEÄ Kohvakka uskoo, että jatkossakin hanke kokonaisuuksia varten voidaan määräai kaisuuksia toteuttaa. ”Kaiken kaikkiaan tavoitteena on pyrkiä hyödyntämään koko toimialan asiantuntijuutta nykyistäkin paremmin. Aikaisemmin tulosyksiköitä oli viisi ja nyt voimavaroja pienempään yhdistele mällä halutaan Kohvakan mukaan saada pienistä resursseista enemmän voimaa. Tavoitteena on pyrkiä hyödyntämään koko toimialan asiantuntijuutta.
14 Pelastustieto 5/2024 Hybridiyksiköt eli moniammatilliset yksiköt herättävät voimakkaita tunteita puolesta ja vastaan. Teksti: Dimitri Lisitsyn ja Anu Venesoja · Kuvitus: Marjut Makkonen Hybridistä on moneksi – vai onko. Selvä enemmistö 270 vastaajasta ei liputtanut yksikön puolesta. Vastauksia kertyi yhtä paljon yksikössä työskennelleiltä kuin sellaisiltakin, jotka eivät koskaan olleet työskennellet yksikössä. Pelastustiedon kyselyssä selvitettiin kokemukset ja tuntemukset. Vapaan sanaisen arkun avasi yli puolet vastaajista. KYSELY: MONIAMMATILLISET YKSIKÖT
Toisaalta on huo lestuttavaa, että jopa kolmannes (33 %) aktiivisesti moniammatillisissa yksi KYSELY: MONIAMMATILLISET YKSIKÖT. Molemmissa rooleissa työskenteleviksi ilmoittautui 12,5 prosenttia vastaajista. Vastaajista 39 prosenttia arvioi yksi kön heikentävän ensihoidon palveluita, lähes yhtä usea vastaaja (35 %) katsoi, ettei yksikkö vaikuta ensihoidon tar joaman palvelun tasoon. Pelastuspuo lelta saatiin lähes identtinen tulos, jossa vastaajista 37 prosenttia arvioi yksikön tuovan parannusta palveluihin ja 35 pro Paljon tyytymätöntä henkilöstöä senttia arvioi, ettei yksikkö vaikuta pelas tuksen palveluiden tasoon. HAJONTAA KANNATUKSESSA Enemmistö kaikista työntekijävastaajista (56.5 %) ei kannattanut moniammatillista yksikköä. Hieman yli viidennes vastaajista (22 %) työsken teli alueella, jossa on moniammatillinen yksikkö, mutta eivät itse yksikössä. AKTIIVISET KANNATTIVAT ENEMMÄN Jos työntekijävastaajista tarkasteltiin vain aktiivisesti työskenteleviä henki löitä (75 kpl), heistä 55 prosenttia kan natti yksikköä. Heistä 58 prosenttia ilmoitti työskentelevänsä ensihoitajina, 25 prosenttia pelastajina. Kolme vastaajaa ilmoitti, että he eivät työsken tele lainkaan kentällä. Hieman alle viidennes vastaajista (18 %) totesi, että heille ei ole väliä työskentelevätkö kyseisessä yksikössä vaiko eivät. Lähes neljännes vastaajista (24 %) ilmoitti, että ei työskentele moniammatillisessa yksi kössä eikä heidän alueellaan ole kyseistä yksikköä. Enemmistö heistä (56%) ilmaisi myös haluavansa työskennellä kyseisessä yksikössä. Tästä huolimatta suurin osa heistä ei kannat tanut moniammatillista yksikköä (47 %) eikä haluaisi työskennellä siinä (40 %). K yselyssä 232 henkilöä luo kitteli itsensä moniamma tillisen yksikön henkilös töksi. He ilmoittivat tyypillisimmin taustakseen esimerkiksi VPK:n, kenttäjohtajan, tilannekeskuspäi vystäjän tai ennalta ehkäisevän toimin nan tehtävät. Pieni osa (9 %) ei ottanut asiaan kantaa. Hieman alle puolet vastaajista (49 %) ilmoitti, että eivät haluaisi työs kennellä lainkaan moniammatillisessa yksikössä, kun hieman alle kolmannes (32 %) ilmoitti haluavansa työskennellä moniammatillisessa yksikössä. 35 %). YKSIKÖSSÄ NYT TAI JOSKUS Kun vastauksissa otettiin huomioon pel kästään ne vastaajat (125), jotka työsken televät tai olivat joskus työskennelleet moniammatillisessa yksikössä, huomat tiin, että moniammatillista yksikköä kan natti hieman suurempi osa kuin kaikista vastaajista yhteensä (43 % vs. 5/2024 Pelastustieto 15 Noin puolet vastaajista ei haluaisi työskennellä moniammatillisessa yksikössä. ”Muu, mikä” vaihtoehdon valitsi vajaat 5 prosenttia vastaajista. Moniammatillisessa yksikössä työs kentelevistä vastaajista 11 prosenttia ei halunnut ottaa kantaa yksikkönsä toi mintaan, ja 19 prosenttia totesi, että heille ei ole väliä työskentelevätkö kyseisessä yksikössä vai eivät. Yli puolet kaikista vastaajista (55 %) työskentelee tai oli joskus työskennellyt moniammatillisessa yksikössä
Eräs vastaaja kommentoikin, että jos moniammatil lisessa yksikössä työskentelisi motivoi tunutta porukkaa, olisi yksikössä todella mielekästä työskennellä. Vastaajat kuvailivatkin pelastajan olevan moniammatillisessa yksikössä usein pakotettuna. Kriittisimmät vastaajat kuvasivat moniammatillista yksikköä täysin toimimattomaksi konseptiksi, jossa työntekijät ja potilas kärsivät. VAIKUTTAVUUTTA Työntekijät arvioivat moniammatillisen yksikön vaikuttavuutta Likertasteik koa käyttäen. PALJON ENSIHOITOA Vastaajien mukaan ensihoitotehtävät ovat yksikön suurin työllistäjä ja monet pohtivatkin, että yksikkö näyttää pelas tuksen kannalta paremmin ”paperilla” kuin realistisena toimintana. Vastaajien mukaan kokemus ensihoitotehtävien suuresta osuudesta voi johtaa irtisanoutumiseen, toiseen yksikköön siirtymiseen tai huonoon työ motivaatioon. Asian koettiin vaikuttavan kielteisesti työhyvinvointiin. Vajaa kolmasosa ei osannut sanoa, tuoko moniammatillinen yksikkö talou dellista säästöä. Pelas tuksen ja ensihoidon toivottiin pysyvän toisistaan erillisinä tehtävinä, jotta ensi hoitajat voisivat keskittyä potilaiden hoitamiseen ja pelastajat pelastuksen tehtäviin. Enemmistö totesi hybridiyksikön saavuttavan paremmin sille asetetut tavoitteet ensihoidon kuin pelastuksen osalta. HAITTAA REKRYTOINTIA Enemmistö vastaajista koki työskentelyn moniammatillisessa yksikössä vaikut tavan negatiivisesti työmotivaatioon, työhyvinvointiin ja työssäjaksamiseen. Vastaajat totesivatkin, että moniamma tillisissa yksiköissä työskentelyn tulisi perustua vapaaehtoisuuteen ja työnte kijän omaan haluun, ei pakkoon. Monien vastaajien mukaan yksikkö ei tuo mitään mielenkiintoista pelastajan työkuvaan. Henkilöstön näkemyksen mukaan moniammatillinen yksikkö heikentää selkeästi rekrytoinnin houkuttelevuutta, mutta parantaa alojen välistä synergiaa. 16 Pelastustieto 5/2024 köissä työskentelevistä vastaajista ei kannata yksikkönsä olemassaoloa. Enemmistö vastaajista totesi moniam matillisen yksikön lyhentävän ensihoi don ja pelastuksen viivettä ja nopeut tavan ensihoidon aloittamista mutta hidastavan pelastustoiminnan aloitta mista. He totesivatkin mieluummin vaihtavansa alaa, jotta pääsisivät moniammatillisesta yksiköstä pois. Viidennes vastaajista (20 %) ilmoitti, että heidän alueellaan ei ole moniamma tillista yksikköä. Avoimissa vastauksissa yksikön kuvattiin vaikuttavan kielteisesti erityisesti pelastajien rekrytointiin. Monet ensihoitajat ilmaisivatkin huolensa pelas tajan huonosta motivaatiosta ja osaami sen tasosta, minkä takia vastuu ensihoi totehtävillä jää yksin ensihoitajalle ja lisää tämän kuormitusta. Asteikon vastaukset “täy sin samaa mieltä”, ”jokseenkin samaa mieltä”, ”täysin eri mieltä” sekä ”jokseen kin eri mieltä” on tässä jutussa yhdistetty “parantaa” ja ”heikentää” vastauksiksi. Eräs vastaaja totesikin: ”En halua olla koskaan enää moniamma tillisessa yksikössä töissä.” PELASTAJIEN MOTIVAATIO ALHAALLA Ensihoitotaustaisten vastaajien kom menteissa mainittiin useasti pelastajien heikko motivaatio ja osaamisen taso, mikä näkyi työparityöskentelyssä. Yli neljännes (28 %) aktiivisesti moniam matillisessa yksikössä työskentelevistä ei haluaisi työskennellä kyseisessä yksi kössä. Toisaalta lähes yhtä iso osa vastaajista piti vaikutuksia työhyvinvointiin ja työs säjaksamiseen neutraalina. Myöskään huono palkkaus, perehdytyksen puute, vähäinen pelastuksen tehtävänmäärä ja ”pienellä asemalla nököttäminen” eivät ainakaan lisänneet vastaajien työmotivaatiota. He ihmettelivät, miten neljän vuoden ensihoidon opinto jen jälkeen vain yhden kurssin suoritta malla voi toimia pelastuksen tehtävillä. Enemmistö vastaajista, jotka ottivat kantaa yksikön taloudelli suuteen, totesivat, että yksikkö ei tuonut taloudellisia säästöjä. Loput vastaajista eivät ottaneet kantaa tai totesivat, että heille ei ollut väliä työskentelevätkö yksikössä vai eivät. Henkilöstön ja vahvuuksien pienentyessä entisestään, monet kuvailivat yksikköä ”pelastusalan ruumisautoksi”, ”ammattipalomiehen kuolemaksi” ja ”ammatilliseksi itsemur haksi”. RAJUA KRITIIKKIÄ PELASTAJILTA Vastaajat kuvailivat yksikön syövän vain pelastuksen resursseja. Pelasta jatutkinnon tarpeellisuus kyseisessä yksikössä kyseenalaistettiin, kun vastaa jien mukaan 98 prosenttia tehtävistä on ensihoitoa. Samalla ensihoitajat kuvasivat tehtävien monipuolistumisen myötä työmotivaa tionsa jopa parantuvan. Vastaajat kokivat tämän jopa pelastajien ammattitaidon väheksymisenä. KYSELY: MONIAMMATILLISET YKSIKÖT Pelastajat ovat moniammatillisessa yksikössä usein pakotettuna.. SEKAVA KONSEPTI Useat kuvailivat moniammatillisen yksi kön olevan epämääräinen sekamelska, jossa pelastajien työnkuvaa ei ole tehty selkeäksi
Esihenkilötehtävissä työskentelevistä henkilöistä enemmistö (63 %) ilmoitti Esihenkilöt: Tuoko hybridi ollenkaan säästöjä. Arvioimme, että esihenkilöillä on käytössään näkemyksiä, jotka perustuvat myös muuhun kuin pelkkään omaan olet tamukseen. Enemmistö esihenkilöistä (58 %) vastusti moniammatillista yksik köä, yksikön kannalla oli 29 prosenttia vastaajista ja 13 prosenttia ei halunnut ilmaista kantaansa. Esihenkilöistä kymmenen ilmoitti työskentelevänsä alueella, jossa ei ole moniammatillista yksikköä. Kuusi esihenkilöä ei osannut ottaa asiaan kantaa. SÄÄSTÖT JAKOIVAT NÄKEMYKSIÄ Moniammatillisten yksiköiden yhtey dessä puhutaan usein mahdollisuudesta saavuttaa taloudellisia säästöjä ja paran taa palveluja. 5/2024 Pelastustieto 17 P elastustiedon moniam matillisia yksiköitä koske vaan kyselyyn vastasi 38 henkilöä, jotka mainitsi vat työskentelevänsä joko ensihoidon tai pelastustoimen esihenki lötehtävissä. Esihenkilöt kuvasivat, että moniammatilliset yksi köt ovat talouden näkökulmasta tarkas teltuna kustannustehokas tapa tuottaa valmiutta ja suorituskykyä molemmille toimialoille ja että ne ovat erityisesti har vaalueil la ”pakon sanelema juttu”. toimivansa esihenkilönä pelastajille ja loput vastaajista (37 %) toimivat ensi hoitajien esihenkilöinä. Vastausten perusteella näin ei näyttäisi kuitenkaan olevan. Toi saalta moniammatillisen yksikön kuvat. Taloudellisten säästöjen osalta esihen kilöiden näkemykset jakautuivat tasan puolesta ja vastaan. Lähes kaikki heistä ilmoitti työskentelevänsä vakituisessa työsuh teessa
Työhyvin voinnin osalta esihenkilöiden vastaukset jakautuivat pääosin ”ei vaikutusta” (39 %) tai ”heikentää / heikentää erittäin paljon” (45 %) välille. Toisaalta synergiaetujen nähtiin useimmiten toteutuvan vain yksipuoli sesti. HYVÄÄ SYNERGIALLE, HUONOA REKRYLLE Suurin osa esihenkilöistä (61 %) arvioi moniammatillisten yksiköiden olevan kielteinen asia houkuttelevuudelle, kun organisaatioon rekrytoidaan henkilöstöä. Esimerkkeinä mainittiin muun muas sa, että moniammatillisen yksikön pelastajalla ei aina välttämättä ole osaa mista toimia pelastuksen tilannepaikan johtajana, tilannepaikalla voi myös olla tarve sekä ensihoidolle että pelastukselle eikä pelastaja näissä tilanteissa voi toimia molemmissa tehtävissä. Sen sijaan yli puolet (53 %) esihenkilöistä katsoi, että moniammatillisilla yksiköillä on selkeästi työmotivaatiota heikentävä vaikutus. Sen sijaan moniammatillisten yksiköiden arvioitiin pitävän ennallaan (34 %) tai parantavan (50 %) alojen välistä syner giaa. Vain muutama esihenkilöistä ilmaisi, että moniammatillinen yksikkö voisi parantaa työhyvinvointia, työssä jaksamista tai työmotivaatiota. Kehitysehdotuksina mainittiin, että ensihoitoyksiköiden ensihoitajia voi taisi täydennyskouluttaa esimerkiksi heittoliinan tai muun kelluttavan pelas tusvälineen ja yksinkertaisten sammu tusvälineiden käyttöön, jolloin voidaan saavuttaa sama tai jopa parempi koko naishyöty kuin moniammatillisella yksi köllä. KYSELY: MONIAMMATILLISET YKSIKÖT. Jakauma työssäjaksamisen näkökulmasta oli lähes sama. Pelastustehtävien osalta vastaajien näkemykset jakautuivat voimakkaasti erityisesti viiveiden osalta. NEGATIIVISTA HENKEÄ Työhyvinvointi, työssäjaksaminen ja työmotivaatio kulkevat useimmiten käsi kädessä. Esimerkkeinä heikentyneestä työmotivaatiosta mainittiin yksikön hen kilöstön haluttomuus lähteä joko pelas tuksen tai ensihoidon tehtäville. ENSIHOITO HYÖTYY, PELASTUS HÄVIÄÄ Esihenkilöiden enemmistön näkemysten mukaan moniammatillinen yksikkö on lyhentänyt ensihoidon viiveitä, nopeut tanut ensihoidon aloittamista ja autta nut saavuttamaan ensihoidon tavoitteet. Enemmistö esihenkilöistä katsoi, ettei moniamma tillinen yksikkö nopeuta pelastustoimin nan aloittamista ja että tavoitteet pelas tuksen osalta eivät täyttyneet toivotulla tavalla. 18 Pelastustieto 5/2024 tiin olevan vain kalliimpi ambulanssi, jossa säästöt valuvat ensihoidolle. Pelastuksen esihenkilöt olivat kriittisempiä pelastuksen tavoitteiden täyttymisen osalta. Esihenkilöiden näke mysten mukaan pelastusyksiköt tulisikin pitää pelastusyksikköinä ja ambulanssit ambulansseina. Toisaalta esihenkilöt pitivät yksi köitä jopa välttämättöminä yhteistoi minnan ja synergiaetujen kehittämisen vuoksi. Yksikön nähtiin palvelevan pääasiassa ensihoidon tarpeita ja esihenkilöt poh tivatkin sitä, että palveleeko se lainkaan pelastuksen tarpeita, sillä yksikön tehtä vistä suurin osa on ensihoidon tehtäviä
Ensihoidon parissa työskentelevät henkilöt suhtautuivat turvallisuuteen ensihoidon tehtävillä hieman pelastustaustaisia henkilöitä kriittisemmin. Taustoistaan riippumatta vastaajat arvioivat, että moniammatilli sella yksiköllä ei ole juurikaan vaikutuk sia ensihoidon työturvallisuuteen tai että yksikkö voi jossain määrin jopa parantaa työturvallisuutta ensihoidon tehtävillä. Tosin moniamma tillisena yksikkönä toimivan ajoneuvon mainittiin olevan ”epäkäytännöllinen möhkäle”, jonka käytettävyys kaikissa olosuhteissa on huono kokonsa ja köm pelyytensä vuoksi. Kehi tysehdotuksena vastaajat mainitsivatkin ensihoidon koulutuksen lisäämisen yksi kössä työskenteleville pelastajille. Pelastustaustaiset henkilöt suh tautuivat kriittisemmin yksikön työtur vallisuuteen pelastuksen tehtävillä kuin ensihoitotaustaiset. PELASTAJILLE EI RIITTÄVÄÄ TUKEA Vastaajia mietitytti kovasti, miten työ turvallisuus pelastustehtävillä todelli suudessa toteutuu, jos yksikössä on vain yksi pelastajakoulutuksen saanut hen kilö. Vastaajat totesivat, että pelastuksen ensilähtö ei voi perus tua nykymuotoiselle moniammatilliselle yksikölle, sillä yksikön henkilöstö ei mah dollista tehokasta ja työturvallista toi mintaa vaativilla pelastustehtävillä. Vastaajat kuitenkin totesivat, että savusukellusta ei voi turvallisuussyistä aloittaa ennen kuin paikalle on saatu moniammatillisen yksi kön lisäksi lisää savusukelluskelpoisia henkilöitä paineistetun letkun kanssa. Jatkuu seuraavalla aukeamalla Turvallisuus ei välttämättä toteudu Pelastajilta ei aina saa riittävää tukea potilaan hoitamisessa.. Jos potilasturvallisuusnäkökulmasta toivottiin, että molemmat yksikön työn tekijät olisivat ensihoitoon koulutettuja, niin sama päti pelastuksen näkökulmasta. Suurin osa vastaajista katsoi, ettei moniammatilli sella yksiköllä ole juurikaan vaikutuksia potilasturvallisuuteen tai että moniam matillinen yksikkö voi heikentää potilas turvallisuuden toteutumista. Vastaajat katsoivat, että yksikön hoidollinen osaaminen laskee huomat tavan paljon, mikäli siinä työskentelee pelastajan sijaan ilman pelastajan tutkin toa oleva sopimuspalokuntalainen. AVOIMISTA VASTAUKSISTA EI TUKEA Vastaajien näkemyksille siitä, että ensi hoidon työturvallisuus pysyy ennallaan tai jopa hieman paranee moniammatil lisessa yksikössä, ei saatu selitystä avoi mista vastauksista. ENSIHOITAJILLE EI RIITTÄVÄÄ TUKEA Vastaajien mukaan ensihoito on tervey denhuollon toimintaa ja he kokivat, että pelastajalta ei välttämättä saa riittävää tukea potilaan hoitotilanteissa – varsin kaan, jos tämä ei ole kiinnostunut ensi hoidosta. Pelastajan lyhyen koulutuksen ei katsottu tuovan riittävää osaamista ensihoidon tehtäville, joista esimerk keinä nostettiin kiireettömiin ensihoito tehtäviin liittyvä hoidon tarpeen arviointi ja kiireelliset tehtävät, joissa hoidollisen lisäavun paikalle saapuminen voi kestää pitkään. Toisaalta iso osa vastaajista ilmaisi huolensa pelastuksen työturvallisuuden toteutumisesta moniammatillisessa yksi kössä pelastuksen tehtävillä. Toi saalta vastaajat toivat esiin myös sen, että vakuutustekniset asiat voivat estää ensi hoitajan savusukeltamisen, vaikka hän olisikin savusukelluskelpoinen ja toimisi alueen sopimuspalokunnassa. Toivomus oli, että molemmat yksikössä työskentelevät olisivat savusukelluskel poisia, jotta heistä saisi muodostettua sammutustehtäville turvaparin. 5/2024 Pelastustieto 19 V astaajien näkemykset jakautuivat tarkastelta essa moniammatillisten yksiköiden toimintaa työ ja potilasturvallisuuden näkökulmasta
Vastausten perusteella näyttää siltä, että moniammatillisten yksiköiden teh tävistä suurin osa on nimenomaan ensi hoidon tehtäviä. Osit tain syynä voi olla, että kaikkia käy tännön asioita ei ole mietitty loppuun asti. HYVÄ VAIN PAPERILLA Monien vastausten perusteella jää vai kutelma, että moniammatilliset yksiköt näyttävät hyvältä vain paperilla. Vaikka talous onkin yksi peruste moniammatilliselle yksikölle, niin konk reettista tutkimustietoa taloudellisuu desta ei tällä hetkellä ole. TALOUDELLISUUDESTA EI TAKEITA Avoimissa vastauksissa tuotiin ilmi, että erityisesti ensihoidon viiveisiin liittyen vastaaminen oli hankalaa. Merkille pantavaa on, että useimmilla alueilla moniammatillisia yksiköitä on perustettu nimenomaan pelastuksen aloitteesta. Vaikuttaisi siltä, että useammalla alueella moniammatillinen yksikkö on käytännössä yksi ensihoidon yksiköistä, jolloin pelastajalle suunnitellut tehtävät Tulokset kriittisessä valossa KYSELY: MONIAMMATILLISET YKSIKÖT. Siitä huolimatta pelastustaustaiset vastaajat suhtautui vat kriittisemmin yksiköiden hyötyihin nimenomaan pelastuksen näkökulmasta. Voidaankin siis kysyä: kuinka taloudellinen kyseinen yksikkö todellisuudessa on. Toki tällöin on luonnollista vastata, että yksiköllä ei ole vaikutusta tai että vaikutus viiveisiin on positiivinen. 20 Pelastustieto 5/2024 M oniammatilliset yksiköt jakoivat kyselyssä voi makkaasti mielipiteitä. Poikkeuksellisen suuri määrä (137) avoi mia vastauksia kertoi, että vastaajilla oli sanottavaa. Aiemmista selvityksistä poiketen tämän kyselyn vastaajat suhtautuivat moniammatillisiin yksiköihin huomattavasti kielteisemmin. Vastaajien vaakakupissa näyttäytyi vain kaksi vaih toehtoa, joko moniammatillinen yksikkö tai ei yksikköä lainkaan. Tästä syystä vastaajat pohtivat, onko kyseessä vain kallis eri koisvarusteltu ambulanssi, jonka väli neistölle ei ole todellista käyttöä ja joka voi viedä rahaa pois muulta pelastustoi melta
Tämä herättää huolen siitä, että miten työ ja varsinkin potilasturvalli suus kyseisessä yksikössä toteutuu. Yksiköitä tulisi kehittää systemaat tisesti ja niiden vaikuttavuutta tulisi seu rata. ONNISTUMISISTA OPPIMISTA Vastauksista oli nähtävissä, että joillakin alueilla moniammatillisten yksiköiden kanssa oli onnistuttu. Joil lakin alueilla pelastajan tilalle on palkattu ensihoitaja, joka käytännössä muuttaa moniammatillisen yksikön perinteiseksi ensihoidon yksiköksi. PEREHDYTYS PUUTTEELLISTA Vastaajat kokivat, että perehdytys moniammatillisen yksikön toimintaan on ollut puutteellista. Näyttäisi siltä, että yksiköiden käytettävyyttä tai kuka ylipää tään päättää moniammatillisen yksikön käytöstä eri tehtävillä ei ole sovittu. Ensimmäisen yksikön nopeampi kohteeseen saapumi nen ei kuitenkaan aina tarkoita sitä, että myös todellinen pelastustoiminta alkaisi nopeammin. Perehdytys ja koulutus on osa sekä työ, että potilasturvallisuutta ja ne kuuluvat yksiselitteisesti työnantajan vastuulle. Vaikuttaisi siltä, ettei moniamma tillisten yksiköiden vaikuttavuutta ole seurattu millään tavalla alueellisesti tai valtakunnallisesti. Työntekijän tulee noudattaa annettuja ohjeita sekä ilmoittaa mahdollisista tur vallisuuspuutteista ja poikkeamista esi henkilölleen. Mikäli alueella on moniammatillinen yksikkö tai niitä suun nitellaan alueelle, on erittäin tärkeää, että yksikössä työskentelevät henkilöt ovat myös itse motivoituneita työskentele mään kyseisessä yksikössä. Vastaajat kuvasivat, että moniamma tillinen yksikkö saattoi olla pois omalta alueeltaan tuntikausia esimerkiksi siirto kuljetuksella, jolloin alueella ei tosiasial lisesti ollut pelastustoimen valmiutta. Yksikköön liittyvät johtosuhteet tulisikin sopia kirjallisesti, jotta asioita ei täytyisi ratkoa kriittisissä tilanteissa. Tämä koski niin ensihoidon kuin pelastuksenkin erityis piirteitä. Voidaanko aidosti sanoa, että pelas tuksen viiveet joillakin alueilla ovat lyhentyneet yksikön myötä. 5/2024 Pelastustieto 21 ja pakolliset harjoitukset jäävät ensihoi totehtävien jalkoihin. Pelastajapulan vaikutukset moniammatillisen yksikön toimintaedel lytyksiin tulisi arvioida ja raportoida eri tyisen kriittisesti. Siksi onkin syytä arvioida kriittisesti, onko pelastajan työpanosta järkevää käyttää moniammatillisissa yksiköissä, sillä yksikön tehtävistä suurin osa on ensihoidon tehtäviä. On huolestuttavaa, mikäli ainoa lähtökohta yksikön käyt töönotolle on taloudelliset säästöt eikä sen toimintaa muuten mitata tai kehi tetä. Tai jos ollaankin, niin vain valikoiden. EPÄSELVÄT JOHTOSUHTEET Avointen vastausten perusteella jää vai kutelma, että moniammatillisten yksi köiden johtosuhteet ovat epäselvät. On selvää, että eteen tulee tilanteita, jolloin pelastuksen ja ensihoidon tarpeet eivät moniammatillisessa yksikössä kohtaa. Erityisesti pelastustoimen näkökulmasta moniam matilliset yksiköt vaatisivat todellisen vaikuttavuuden puolueetonta selvittä mistä ja tulosten julkaisemista avoimesti. VAIKUTTAVUUSTUTKIMUSTA TARVITAAN Moniammatillisia yksiköitä on ollut jo pitkään käytössä. Vaikuttaisi siltä, että motivoitunut henkilöstö on yksi onnistumisen kulmakivistä. Vastaajat pohtivat myös, miten hen kilöstön vakuutusasiat toimivat eri teh tävillä. Moniammatillisten yksiköiden henkilöstön perehdytykseen ja ylläpito koulutukseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota luomalla henkilöstölle oma perehdytysohjelma ja vuosikoulutus suunnitelma. Päättäjien ja esihenkilöiden tulisi kuunnella henkilöstöltä tulevaa kriittis täkin palautetta, sillä ilman sitä toiminta ei voi kehittyä paremmaksi. KRITIIKKIÄ KUULTAVA Moniammatillinen yksikkö voi kaikesta huolimatta joissain tapauksissa olla perusteltu osa hyvinvointialueiden pal velua. Jotta onnistumi sista olisi mahdollista oppia, olisi tärkeää, että alueet, joilla moniammatillisia yksi köitä on käytössä, jakaisivat avoimesti hyviä käytäntöjään. Hyvinvointialueiden olisi perustel tua ar vioi da ja julkaista ne tiedot, joilla voi olla vaikutuksia yksikön oletettuihin hyötyihin. Esihenkilöstön tulisikin selvittää yksikköön liittyvät vakuutustekniset seikat ja saattaa ne tiedoksi yksikön hen kilöstölle jo perehdytyksen yhteydessä. Vas taajien mukaan yksikön käytöstä määrää ensisijaisesti ensihoidon kenttäjohtaja, joka käyttää yksikköä ensihoidon tarpei den mukaan eikä välttämättä huomioi lainkaan yksikön pelastustoimen statusta. Katso kaikki kyselyn vastaukset.. Ministeriötason ohjeet aset tavat raamit sille, milloin esimerkiksi savusukelluksen saa aloittaa. Varmasti voidaan, mikäli mittarina käytetään sitä, kuinka nopeasti ensimmäinen pelas tusyksikkö on kohteessa. Vastausten perus teella näyttää siltä, että joillakin alu eilla pelastajapula on jo todellinen, sillä ammattipelastajan sijaan yksikköön on saatettu sijoittaa sopimuspalokunta lainen. Vaikka kaik kia ei voi miellyttää ja talous asettaa omat haasteensa, päättävissä asemissa olevien henkilöiden tulisi kuunnella erityisen herkällä korvalla moniammatilliseen yksikköön liittyviä turvallisuushuolia. Vastausten perusteella näyttäisi vahvasti siltä, että moniammatilliselta yksiköltä puuttuu valtakunnallisesti määritellyt laadulliset ja määrälliset tavoitteet sekä niiden mittaamiseen soveltuvat työkalut. PULA PELASTAJISTA Pelastajista on valtakunnallinen pula
22 Pelastustieto 5/2024 HÄTÄKESKUS
EI TOIMINUT Esimerkiksi yleistilan arvioinnissa päivystä jillä oli kolme kategoriaa: potilaan asento, iho ja kuinka nopeasti yleistila on muuttunut. Tietokonemainen kylmyys tai musta valkoisesti ajatteleva Erica ei ottanut huomioon, edelsikö hikisyyttä saunominen tai liikunta. Tehtävien käsittelyn ideologia muuttui päälaelleen, kun Erica otettiin käyttöön. Laite alkoi yli ja aliarvioida riskejä, eivätkä hätäkeskuspäivystäjät voineet muuta kuin hälyt tää, mitä kone tarjoaa. 5/2024 Pelastustieto 23 H ätäkeskuslaitoksen Ericatietojär jestelmä otettiin käyttöön vuosien 2018 ja 2019 aikana. Päivys täjät hankkivat vastaukset jokaiseen kolmeen kategoriaan, mutta he saattoivat valita niihin vain yhden vaihtoehdon, minkä jälkeen kone jatkoi prosessia eteenpäin. HÄLYTTÄMISEN FILOSOFIA UUSIKSI Esitys uudesta terveystoimen tehtävänkäsitte Häken uusi ensihoito toimii Hätäkeskuspäivystäjät ottivat käyttöön uuden tavan hoitaa ensihoidon hätäpuheluja. Ennen Ericaa hätäkeskuspäivystäjät määrit telivät hätäpuhelun aikana, miten tehtävä muo dostuu. ”Monesti tilanne oli se, että mikään vaihtoeh doista ei sopinut, vaan piti valita vähiten huono vaihtoehto.” ”RASTIA RUUTUUN” Kiireettömien potilaiden kiireellisyysluokka saattoi pompsahtaa D:stä A:han, kun kone arvioi ihon hikisyyden perusteella, että potilas on sokissa. Ensihoitajat kiittelevät tuoretta toimintamallia. ”Meillä oli hyvä ymmärrys siitä, mikä tekee tehtävästä korkeariskisen ja ohjeet olivat olleet jo pitkään olemassa. Mutta elävä elämä ei ollut niin mustavalkoista”, Ekstrand sanoo. ”Ensihoidon tehtävät lisääntyi vät ja niiden yhteydessä ilmeni ris kien yliarviointina, joka oli pikemminkin sääntö kuin poikkeus”, Hätäkeskuslaitoksen toimiala päällikkö Ari Ekstrand sanoo. Ajatuksena oli, että syötämme kysymykset ja vastaukset Erican algorytmiin, minkä jälkeen tietokone tekee riskinarvion päi vystäjää tasalaatuisemmin. Lopulta pelk kää yleistilaa arvioitiin kolmessa kategoriassa, jotka tuottivat yhteensä yli 150 vastauskombi naatiota. Teksti: Marko Partanen · Kuva: Hätäkeskuslaitos HÄTÄKESKUS. Työ oli muuttunut pääasiassa muuksi kuin hätätilapo tilaan tunnistamiseksi, jota vasten koko järjes telmä nojasi. Yksioikoista tehtävänkäsittelyä pyrittiin pa rantamaan lisäämällä kysymyksiä. ”Päivystäjät laittoivat vain rasteja ruutuun. He eivät voineet muuta kuin hälyttää, mitä kone tarjosi.” Ensihoidon hätäpuheluiden määrä kasvoi vuosi vuodelta, kunnes Hätäkeskuslaitoksessa huomattiin, että ensihoidon tehtävän käsittely ei enää vastaa terveydenhuollon tarpeita. ”Nyt on hyväksyttävä, että oikea hätä on har vinaista”, Ekstrand sanoo
”Tulokset näyttävät hyviltä, mutta meillä ei ole tutkittua tietoa. Puhelun aikana soittajalle annetaan tajuttomuu den hoitoohjeita.” Ensimmäinen yksikkö saa Btehtävän ja Avaste hälytetään tietojen tarken tuessa. ”Tehtävämäärien ja riskinarvion osu vuuden osalta palautteiden yleisilme on positiivista.” Ensihoitajat ovat olleet erityisen tyy tyväisiä hätäkeskuspäivystäjien kirjauk sista ja selvittämistä henkilötiedoista. KRITEEREJÄ UUSIKSI Ekstrand sanoo, että osa uudistuksista on vielä ensihoitajille epäselviä. He ovat pystyneet välittä mään oleellisia asioita, ja henkilötietojen avulla potilaan hoito on voinut alkaa jo matkalla kohteeseen.” TAUSTATIEDOT SELVITETÄÄN Erican esihoitotehtävien käsittelyä on muokattu muutoinkin. ”Päivystäjän ammattitaitoista har kintavaltaa on lisätty eikä nopea hälyttä minen ole hätätilapotilasta lukuun otta matta oleellista.” PÄIVYSTÄJÄ HAASTATTELEE TARKASTI Päivystäjät eivät enää valitse vaihtoeh doista, vaan dokumentoivat asiat vapaalla sanalla ytimekkäästi sekä selvittävät poti laan henkilötiedot. Liikenneonnettomuustehtäviä ei enää määritetä oletetun nopeuden tai ajoneu von statuksen perusteella, vaan päivystä jät selvittävät, miten potilas voi. He ovat myös ehdottaneet muutoksia ohjeistukseen, jota he hyödyntävät toi selta näytöltä samalla kun käsittelevät hätäpuhelua. Hätäkes kuksessa tiedettiin, että noissa tehtävissä on paljon turhia sekä riskiltään yliarvioi tuja tehtäviä. 24 Pelastustieto 5/2024 lyohjeesta nytkähti liikkeelle marras kuussa 2022. ”HYVÄLTÄ NÄYTTÄÄ” Ennen uudistusta hätäkeskuspäivystäjät ottivat vastaan noin miljoona ensihoidon hätäpuhelua vuodessa, niistä välitettiin yksiköille noin 85 prosenttia. Hätäkeskuspäivystäjät opettelivat uuden tavan tehdä töitä. Nyt päivystäjät hakevat itse tehtävälajin ja kertovat kii reellisyyden koneelle eikä päinvastoin kuten ennen. Tulokset ovat pysyneet samankaltai sina alkuvuoden ajan. Kyseessä on keskiarvo, A ja Btehtä ville hälytys annetaan edelleen ripeästi. Nykyohjeistus myös korostaa panosta maan niihin tehtäviin, joissa puhelua ei välitetä eteenpäin, kun aiemmin pää paino oli hälyttämisessä. Ympärivuorokau tinen palveluasuminen termin avulla asiakasryhmä pyritään tunnistamaan paremmin. Esimerkiksi joitakin Akriteerejä on muuttunut Bkri teereiksi. Tehtävämääriksi muu tettuna muutos on noin 50000 tehtävää vuodessa. Tehtävien ali ja yliarviointia ei vielä ole selätetty, mutta suunta vaikuttaa hyvältä. Välttämättä Atehtäväkään ei ole niin kiireellinen, et teikö ehdittäisi kirjaamaan huolellisesti.” Tarkoituksena on, että paikalle hälyte tään aina tarkoituksenmukaisin yksikkö. Uuden ideologian myötä hälyttämis viive on lisääntynyt vajaalla puolella minuutilla. ”Yksi niistä on tajuttomuus, jotta siitä tulee Atehtävä, on tajuttomuuden täy tynyt kestää viisi minuuttia. ”Kentältä päivystäjien dokumentoin tia on kiitelty. Aiemmin tieto järjestelmä saattoi esimerkiksi käsitellä potilasta hoito tai hoivakodin asukkaana, joka ei kerro potilaan tilasta mitään, sillä näissä yksiköissä asuu terveydentilaltaan kovin erilaista väkeä. ”Toki epäilyjä ja epävarmuuttakin on ollut, sillä uusi malli vaatii enemmän har kintaa kuin vanha malli. ”Nykyään päivystäjät kysyvät tämän puhelussa, joten tälle potilasryhmälle voidaan määritellä tarkoituksenmukai nen vaste. ”Tämä oli odotettua ja tie dostettua”, Ari Ekstrand sanoo. Haluamme olla päivystäjien tukena uudistuksessa.” Ekstrand arvioi, että uudistus on onnistunut. Jos kyseessä on kiireetön teh tävä, päivystäjät selvittävät, onko hoiva laitoksen omaa lääkäriä konsultoitu.” Taustatiedot selvitetään ja varmiste taan, täytyykö potilaan luokse hälyttää heti ambulanssi vai hoituuko ongelma jollakin muulla tavalla. Tavoitteena on ollut vähen tää molempia. Meillä on ensihoidon kanssa peli merkit hyvin järjestyksessä.” HÄTÄKESKUS Tulokset näyttävät hyviltä, mutta tutkittua tietoa ei ole.. Sitä varten piti valmistaa Ericaan riskinarviotyökalu, koulutusma teriaali sekä järjestää koulutus. ”Tällä on vaikutuksensa ambulans sien tehtäväsidonnaisuuteen ja samalla valmiuteen hoitaa kiireellisiä tehtäviä.” Samalla A ja Btehtävien osuus kai kista tehtävistä väheni 31,5 prosentista 24,4 prosenttiin. Ekstrandin mukaan myös hätäkes kuspäivystäjät pitävät uudistuksesta. ”Nyt panostetaan siihen, että puhelu hoidetaan laadukkaasti. PALAUTETTA VÄHÄN Ensihoidon kentältä on tullut vähän palautetta. Tehtävät ovat siirtyneet Ckiireellisyysluokkaan, Dtehtävät eivät ole lisääntyneet. ”Oleellista onnistumisessa on, että se tehtiin kiinteässä yhteistyössä toimialan kanssa. Emme voi varmasti sanoa, johtuuko hyvät tulokset kokonaan tai osittain uudistuksesta.” Kun uutta mallia oli käytetty kuukau den ajan, välittämättä jääneiden puhelui den osuus oli lisääntynyt 14 prosentista 20 prosenttiin
HÄTÄKESKUS
Se huomioi potilaan voimavarat ja luonnolliset liikemallit. Potilas saattaa kuitenkin tarvita selkeämpiä ohjeita, jotka voivat kuulostaa käskyttämiseltäkin, kuten: nouse ylös ja istu tuohon tuoliin. Hagströmin kokemuksen mukaan nopeat siirrot, joissa lasketaan kolmeen ja potilas siirtyy, vaikuttaa kaikkiin osa puoliin, niin potilaaseen kuin henkilö kuntaan negatiivisesti. Myös päivystykseen tulevat potilaat ovat usein kivuliaita ja huonossa kunnossa, jolloin omatoimi nen siirtyminen päivystyksen sänkyyn ei onnistu. Voimme oppia pois painon nostamisesta potilas työssä”, fysioterapeutti ja kinestetiikan kouluttaja Kirsi Hagström sanoo. Monesti potilasta voidaan ohjeistaa ys tävällisesti mutta epämääräisesti, kuten: noustaanpa tästä ja otetaanpa askelia tuonne päin. ”Autettava pystyy osallistumaan siir totilanteeseen ja auttaja voi hyödyntää hänen kehoaan ja liikettään. 26 Pelastustieto 5/2024 Potilas siirtyy kinestetiikalla Kinestetiikka helpottaa potilaiden siirroissa niin potilasta kuin auttajaakin. Kursseilla hän on nähnyt, kuinka asenne potilaan siirtämiseen muuttuu. ”Koetaan, että raskaita potilaita ei enää olekaan.” Autettavan painoa siirtämällä ja kehoa liikuttelemalla tilanteesta tulee helpompi niin potilaalle kuin avustettavallekin. TUKIPINNALTA TOISELLE Liike on painon siirtoa kehon tukipin nalta toiselle. ”Erityisesti silloin, kun kognitio on alentunut, on tärkeää pitää ohjeistus selkeänä – se on toki tärkeää silloinkin kun potilas ottaa ohjeita vastaan”, Sula nen sanoo. ”Esimerkiksi istuvaa potilasta ohja taan ensi kumartamaan eteen päin, jol loin paino siirtyy takapuolelta jaloille”, Sulanen selventää. Esimerkiksi selällään olevaa potilasta kannattaa auttaa nousemaan ohjaamalla hänet ensin kyynärpäästä toiselle kyljelle, jolloin rotaatio keventää painoa. Avustaja liikkuu avustettavan henkilön peilikuvana. Auttaja liikkuu potilaan liikkeen mu kana ja ohjaa siirtymistä kosketuksella. Tämän ymmärtäminen auttaa, kun ihmistä liikutetaan hänen voimavarojaan hyödyntäen. ”Kinestetiikka ei ole tekniikkaa ja temppuja, vaan vuorovaikutusta, joka helpottaa potilaansiirtotilanteita”, fysio terapeutti ja kinestetiikan kouluttaja Minna Sulanen sanoo. ”Ajatuksena on, että autettava käyttää omaa painoaan hyödykseen”, Sulanen sanoo. On tärkeää, että molem mat pyrkivät samoja asioita tehden samaan lopputulokseen. Paino siirtyy eteenpäin jaloille, jolloin takapuoli kevenee ja siirtyminen onnistuu kevyesti niin, että avustettava henkilö pystyy osallistumaan siirtymistilanteeseen.. Potilaan nostelua voidaan vähentää reilusti. Jos autettavan kognitio on vaikkapa muistisairauden tai deliriumin takia heikko, sitä tärkeämpää kosketuksella ohjaaminen on. ”Jos mennään suoraan nostamaan kai naloista ja toinen ei ymmärrä, mitä tapah tuu, voi syntyä aggressiivisia tilanteita.” VOIMALLA SIIRTÄMINEN STRESSAA Tehoosastolla potilaat eivät aina pysty liikuttamaan itseään – he ovat kriittisessä tilassa ja saattavat olla hengityskonee seen kytkettyinä. EI HYÖKÄTÄ AUTTAMAAN ”Kaikista tärkeintä on arvioida tilanne ensin eikä hyökätä suin päin avusta maan”, Sulanen sanoo. Ote kyynärpäistä. Teksti: Marko Partanen · Kuvat: Niina Westerqvist ja Kirsi Hagström ERGONOMIA K inestetiikka on voimavara lähtöinen toimintamalli, joka perustuu ihmisen luon nollisten liike ja aistimal lien ymmärtämiseen sekä ihmisen kunnioittavaan kohtaamiseen. Kosketuksella ohjaaminen tapahtuu laajalla otteella luiselta kehonpinnalta auttaen. Siitä voi daan päästä kontalleen ja edelleen seiso maan. PUHE ON TÄRKEÄ Potilaan kanssa keskustelu on tärkeä osa kinestetiikkaa
Kontrolli siitä mitä ollaan tekemässä, heikkenee”, Hagström sanoo. Potilaasta tulee aktiivisempi ja avun tarve vähenee. Sen sijaan potilas voidaan liikuttaa lakanan avulla vaiheittain sivusuunnassa, jolloin liike on aaltomainen. TEMPO ON TÄRKEÄ Potilaan siirroissa edetään usein terveen ihmisten tempolla, mikä stressaa sairasta ihmistä, jonka liikkeet ovat hidastuneet. Kontrolli omasta liikku misesta ja kivun hallinnasta häviää ja samalla monet vitaalitoiminnot kuormit tuvat. Painonsiirrot kehossa myötäilevät potilaan omia luonnollisia liikemalleja ja liikkumisesta tulee kont rolloidumpaa, rauhallisempaa ja vähem män kuormittavaa”, Hagström kertoo. Sama tilanne syntyy, kun siirrytään sängystä toiseen laskemalla kolmeen, jossa siirtäjien eriaikaisuus ja erivoi maisuus saattaa synnyttää siirrettävässä stressaavan tilanteen. Potilas kuntoutuu ja hoitohenkilökunnan työ kevenee.. Näin avustettava henkilö tunnistaa liikkeen kehossaan ja pystyy paremmin itse nousemaan seisomaasentoon. Kun ihminen on huonossa kunnossa, on hän huomattavasti hitaampi kuin terve ihminen. ”Tällöin liike ja liikkuminen ei ole luonnollista ja saattaa olla, että potilas ei jatkossakaan osaa auttaa siirroissaan.” Potilas passivoituu ja hoitohenkilökun nan työ lisääntyy. Nostaminen on tukipintojen pois ottamista ja rasittaa niin avustajaa kuin avustettavaakin. Keho toimii paremmin, kun ihminen saa kehoonsa liikettä ja pääsee pystyasen toon. Liike suunnataan eteenpäin, ei ylöspäin. Tämä kuor mittaa hoitohenkilökuntaa fyysisesti ja altistaa monille vammoille muun muassa selkä, niska ja hartiaseudun alueilla. ”Kun potilaan liikkumista ja omatoi misuutta tuetaan kaikissa hoidollisissa tilanteissa, saa potilas päivän aikana pal jon liikkumisen kokemuksia. Monet hoidot, kuten esimerkiksi ylimääräinen neste keuhkoista poistuu pleuradreenin kautta paremmin pysty asennossa kuin makuulla. Toinen kal listaa, eli keventää yhtä kehonosaa ja toi nen jatkaa liikettä vedolla. ”Ei auteta liikaa, vaan annetaan poti laan tehdä itse niin paljon kuin hän pys tyy, ja autetaan tarvittaessa. Varsinkin akuuttipuolella asioissa on paljon pet rattavaa”, Hagström sanoo. Potilas pidättää hengitystä, mikä nostattaa hengitystaajuutta, sykettä ja verenpainetta. Näin para nemisprosessi ja kuntoutuminen lähtee paremmin etenemään”, Hagström sanoo. 5/2024 Pelastustieto 27 ERGONOMIA Potilaasta tulee aktiivisempi ja avun tarve vähenee. Avustaja liikkuu mukana, jolloin paino siirtyy avustettavan henkilön jaloille. Kainalosta avustaminen ohjaa liikkeen väärään suuntaan, eli ylöspäin, jolloin paino ei siirry eteenpäin jaloille ja avustaminen tapahtuu nostamalla. ”Näin potilasta liikuttamalla kaikilla osapuolilla säilyy tunne siitä, mihin ollaan menossa. Yhdessä tekemistä syn tyy winwintilanne. Oikein: Avustajan ote on avustettavan kyynärpäässä. ÄLÄ LIIKU Kirsi Hagström on usein huomannut, kuinka potilasta ohjeistetaan olemaan liikkumatta, koska auttajat tekevät kai ken hänen puolestaan. Väärin: Seisomaan avustettaessa ei koskaan saa ottaa kainalosta kiinni. ”Kun liikkeet tehdään rauhallisesti, ehditään reagoida, jos liike tekee kipeää. Hänen mukaansa monesti potilasta autettaessa pitäisi edetä vaihe vaiheelta ja edetä sen mukaan, mitä potilas juuri sillä hetkellä pystyy tekemään. Nopeat siirrot ja liikkeet ovat keholle luonnottomia ja stressaavia. ”Mitä nopeammin siirto tehdään, sitä enemmän käytetään voimaa. Kivun kontrolli pysyy myös potilaalla itsellään hallinnassa”, Hagström sanoo
Suunnitteluohjetta uudistetaan sisä ministeriön elokuussa 2022 asettamassa työryhmässä. MITTAVA PÄIVITYS TÄHÄN PÄIVÄÄN ”Pelastustoimen kentältä ovat olleet mukana parhaat asiantuntijat, jotta saamme ohjeen vastaamaan nykypäivää ja muuttuvaa maailmaa”, kertoo työryh män puheenjohtaja Tommi Luhtaniemi. Hän työskentelee pelastusylitarkastajana sisäministeriön pelastusosastolla. Tavoitteena on, että pelastuslaitokset suunnittelevat ja kuvaavat toimintaval miutensa uuden ohjeen mukaan vuoden 2025 aikana. Siinä on jäseniä ministe riön lisäksi pelastustoiminnan yhteistyö alueiden pelastuslaitoksilta, Aluehallin tovirastosta ja Pelastusopistolta. Palveluiden riskiperustei Toimintavalmiuden suunnitelmaa täydentävät pelastuslaitosten olemassa olevat ohjeet esimerkiksi pelastustoiminnan valmiudesta, johtamisesta ja resurssien hälyttämisestä.. Ohjeluonnokseen liitettiin kattava 95sivuinen perustelumuistio, joka saattaa valmistelutyön näkyväksi. Teksti: Kimmo Kaisto · Kuva: Teemu Heikkilä T avoitteena on ohjata ja tukea pelastustoiminnan palvelui den suunnittelua ja järjestä mistä niin, että palvelutaso toteutuu yhdenvertaisesti ja laadukkaasti koko maassa, ottaen huo mioon eri alueiden riskit, uhat ja erityis piirteet. Tietoja ei ole kopioitu vanhan päälle, taustatyötä on tehty paljon ja asioista on työryhmässä keskusteltu perusteellisesti. Ohjeesta tulee myös ruotsinnos. Peräti 54sivuinen ohjeluonnos lähti lausuntokierrokselle pari viikkoa sitten elokuussa, ja lausuntojen perusteella työ ryhmä tekee tarvittavat korjaukset lop puvuoden aikana. Muistiossa kerrotaan ja perustellaan, miten ohjeluonnokseen on päädytty. Tavoite on antaa raamit yhtenäisiin toimintamalleihin ja taata riskejä vastaavat yhdenmukaiset palvelut koko maahan. Mukana on ollut myös työryhmien ulkopuolisia asiantuntijoita. 28 Pelastustieto 5/2024 PELASTUSTOIMINTA Ei pelkkiä minuutteja sekä riskiruutuja Uusi pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje on parin vuoden työn jälkeen lausuntokierroksella. Vuoden 2012 ohje olikin jo aika päivittää
Yksiköllä ei ole kyseisen tehtävän edellyttämää suorituskykyä, mutta se aloittaa tilanteen tiedustelun sekä nyt jo upoksiin vajonneen kohdehenkilön paikan määrityksen. Tehtäväpaikan saavuttaa ensimmäinen pelastustoimen yksikkö, jollaisena voi toimia esimerkiksi kärkiyksikkö tai sopimuspalokunnan yksikkö. RISKIEN JA UHKIEN MUKAAN ”Iso kuva ei muutu. ”Alueilta on tullut viestiä, että riskit kyllä tunnistetaan, mutta ne eivät ole aina vaikuttaneet toimintavalmiuden suunnitteluun. Riskiruudukkojen sattumanvaraisia rajoja on pyritty hälventämään. Painopiste on suorituskyvyn suunnittelussa.. ”Saimme työryhmässä vahvistuksia omille ajatuksillemme myös ulkomailta. Rannalla on vain vähän ihmisiä, jotka eivät kykene aloittamaan vaarassa olevan henkilön pelastamista. Koko ohje lähtee siitä, että pelastuslaitos on tehnyt toimintaympä ristö ja riskianalyysiä ja hoitaa onnetto muuksien ehkäisytyöllä niin paljon kuin mahdollista. Olen naista on, että suunnittelu ei perustu pel kästään riskiruutuihin, vaan painopiste olisi todellisessa toimintaympäristössä ja siinä tapahtuvissa muutoksissa. Jollain alueella voi olla isoja kiinteistö massoja, mutta tyhjinä ne eivät juuri muodosta riskiä. Suuri ideologinen muutos on, että painopiste on suorituskyvyn suunnittelussa. Sen jälkeen katsotaan, mihin riskeihin pelastustoiminnalla pitäisi vai kuttaa. Tavoite on, että jokaisen hyvinvointi alueen pelastuslaitoksen ei tarvitse kehit tää ja miettiä asioita omalla tavallaan”, Luhtaniemi sanoo. Jos alueella on esimer kiksi valtatie, joka on IVriskialuetta, pitää miettiä miten toimia, jotta saadaan riittävän nopeasti apu paikalle.” Luhtaniemen mukaan päivittäistoi mintoihin tarvitaan toki riskiruutujen mukainen peruspalveluverkko. Myös laskenta on uudistunut, ja vanhan ruudukon päälle on tuotu uudet aineistot. Vuoden 2012 ohjeessa lähinnä annettiin ensimmäiselle pelastustoimen yksikölle toimintavalmiusaikoja. Seuraavana tilannepaikalle saapuu pelastusryhmä, jolla on kyky ihmisen pelastamiseen pinnalta. Hänen mukaansa painopiste on nyt enemmän toimintaympäristön analyy sissä ja riskien ymmärtämisessä – ovatko ne esimerkiksi erilaisia vuorokauden ja vuodenajasta riippuen sekä liittyvätkö ne tiettyihin tehtävätyyppeihin. Ensimmäisen pelastustoi men yksikön toimintavalmiusaikavaati mus pysyy ennallaan. Ohjeluonnoksessa myös käytännön esimerkkejä IHMISEN VEDESTÄ PELASTAMISEN SUORITUSKYVYN KOKOAMISESTA suutta aletaan arvioida uuden ohjeen mu kaisesti vuodesta 2026 eteenpäin. SUURI IDEOLOGINEN MUUTOS Työryhmän jäsen, pelastusylitarkastaja Johannes Ketola ItäSuomen Aluehal lintovirastosta kommentoi työtä ja luon nosta omasta puolestaan. Uusi malli muodostuisi kerrosalasta ja viiden vuoden onnetto muushistoriasta, eli missä tapahtuu pal jon päivittäisillä tehtävillä, riski on kor keampi.” Riskiruudukossa Suomi on jaettu yhä 1 x 1 km kokoisiksi riskiruuduiksi. Pintapelastaja aloittaa välittömästi kohteeseen saavuttuaan alueen pintaetsinnän ensimmäisen yksikön välittämän paikkatiedon perusteella. ”Vanha ohje ennusti vain rakennus paloja, ei muita onnettomuustyyppejä, kuten esimerkiksi vakavia liikenneon nettomuuksia. 5/2024 Pelastustieto 29 PELASTUSTOIMINTA Esimerkkitehtävässä III-riskialueella sijaisevalla uimarannalla on havaittu ihminen räpiköimässä veden pinnalla noin 50 metrin päässä uimarannasta. Siitä pyrimme antamaan hyvinvointialueiden pelastuslaitoksille hyvän esimerkin”, Ketola kuvailee. Kolmantena tilannepaikalle saapuu pelastusryhmä, jolla on kyky pinnan alle vajonneen ihmisen etsintään. Kullekin ruudulle määritellään riski luokka I–IV. Yksikkö välittää tietoa tilannepaikalta pelastustoiminnan johtajalle. Lasken nallisesti otetaan huomioon myös ympä röivät alueet, jotka vaikuttavat tämän yksittäisen riskiruudun luokkaan.” ”Uusi ohjeluonnos on paljon entistä laajempi. Uuden ohjeen mukaan riskiruutuja päivitettäi siin vuosittain. Onnistunut onnettomuuksien ehkäisy pudottaa suoraan riskiluokkaa. Tässä esimerkkitehtävässä kolmantena saapuva yksikkö tuo kohteeseen kyseisen tehtävän edellytettävän suorituskyvyn. Edelleen alueen ris kien ja uhkien mukaan huomioidaan riittävä pelastustoimen suorituskyky. Yksikön henkilöstö aloittaa vesisukelluksen, jonka avulla henkilö löydetään ja tuodaan rantaan. Riskiruutuja käytetään vain ensimmäisen pelastustoimen yksikön toimintavalmiuden ajassa eikä tukeuduta niihin siitä eteenpäin. ”Nykyinen riskiruutumalli määräytyy kerrosneliöiden ja asukkaiden mukaan
Ohjeluonnoksessa on myös esimerk kejä ja vinkkejä, kuten ” Toimintavalmius aikojen puutteiden korjaaminen ei edellytä aina uutta paloasemaa. Ohjeluonnos ei ota suoraan kantaa automaattihälytyksiin. Paikalle pitää saada koko tarvittava muodostelma riittävällä suorituskyvyllä”, Ketola kuvailee. Suunnittelu pitää tehdä niin, että ensimmäiselle yksikölle määriteltäi siin suorituskykyvaatimukset. K U V A : LA S S I R IN N E K U V A : K IM M O K A IS T O Työryhmässä pohdittiin, voisiko määritellä, missä ajassa pelastustoiminnan pitäisi alkaa esimerkiksi liikenneonnettomuuksissa. Jos on C tai Bluokan tehtävä, ei ole niin kiire.” Ketolan mukaan toimintavalmiuden suunnitteluohje ei ole oikea paikka mää ritellä vasteiden kokoa. Myös hälytys vasteiden ja ajoreittisuunnittelun opti moinnilla voi olla merkitystä.” Samoin todetaan, että ” Joissain ta pauksissa kärki tai moniammatillinen yksikkö on kustannustehokas tapa varmis taa ensimmäisen yksikön riittävän nopea toimintavalmiusaika.” Luonnoksen liitteissä on lueteltu en simmäisen pelastustoimen yksikön suo rituskyvyn vähimmäisvaatimukset, teh tävän edellyttämän pelastustoiminnan aloittamisen suorituskyvyn vähimmäis vaatimukset ja esimerkki pelastuslaitok sen pelastustoiminnan toimintavalmius suunnitelman rungosta. Sii nä ajatellaan asiakkaan saamaa palve lua”, Ketola sanoo. Koko suorituskyvyn suunnittelu jakaantuu päi vittäis ja suurempiin onnettomuuksiin sekä poikkeusoloihin asti. KÄRKIYKSIKKÖ YKSI TYÖKALUISTA ”Kärkiyksikkö on uudenkin ohjeen mukaan yksi mahdollinen työkalu, jota voi käyttää. Ensimmäisen pelastustoimen yksikön toimintavalmiusaika on ohjeessa edel leen mukana ja keskeinen tekijä. ”Toimintavalmiusajoissa pelastustoi minnan osalta mediaani on vähän kas vanut, mutta toimintaympäristökin on muuttunut. Hyvinvointialueilla tunnetusti menoja riittää. Suomessa vanhan ohjeen mukaiset mallit ovat aika toimivia. Uutta höökiä ei tilata tuosta vain. Sen pitää olla sellainen, jotta tehtävästä suoriudutaan. ”Toinen keskeinen tekijä on, että suunnittelu tehdään suorituskyvyittäin. Sen myötä palomieskin ehkä tietää paremmin, miksi juuri tällä omalla asemalla on esimerkiksi nostolavayk sikkö”, Johannes Ketola sanoo. ”Toivottavasti uusi yhdenmukainen ohje lisää suunnitelmallisuutta ja tuo talouskysymyksiin mallit, millä voidaan jatkossa tarpeet ja hankinnat perustella paremmin. Vuoden 2012 ohje vaikutti lähinnä paloasemien sijaintiin, mutta paloasemia ei ole aina rakennettu nopean toimintavalmiuden edellyttämään lähei syyteen. Ohjeen laadinnassa on hyödynnetty tietoja, joita saatiin Pelastustoimen ja siviilivalmiuden suorituskyky ja suunnit teluperusteet hankkeesta 2020–21. PELASTUSTOIMINTA. Eri tyisesti eri tavalla ajattelevia ei juuri löy detty”, Ketola sanoo. Ensimmäisen yksikön toimintaval miudessa tavoitteena on, että kohteeseen saapuva yksikkö tavoittaa kaikki maan tieteelliset alueet tarpeeksi nopeasti ja siihen on apuna riskiruudukko. Ei ajatella niin, että ensimmäinen yksikkö voisi hoi taa koko tehtävän. Lähtöaikojen nopeuttaminen, liikennejärjestelyiden sekä liikennevaloohjauksien paranta minen voivat vaikuttaa merkittävästikin toimintavalmiusaikoihin. Voisi olla, että talous ja muut paineet olisivat heiken täneet kokonaisuutta”, Ketola arvelee. ”Ajatuksena on, että A tai Bkiireel lisessä pelastustoimen tehtävässä pitää saada nopeasti pelastustoimen yksikkö paikalle. 30 Pelastustieto 5/2024 Esimerkiksi toimintavalmiusajan vaikut tavuustutkimuksia on tehty Ruotsissa pitkällekin. Tehtäväkenttä on niin laaja ja monitahoinen, että minuuttiarvojen määrittely eri tehtävätyypeille ei ollut tässä vaiheessa mahdollista. Emme toki tiedä, mikä tilanne olisi ollut ilman ohjetta
VANDERNET SAFETY Henkilösuojainten maahantuonti ja koulutukset www.vandernet.com/interstatic Interstatic Protect 11 mm on viiltoja kestävä, vähäjoustoinen köysi pelastusalalle putoamisvaarallisiin olosuhteisiin. Ainutlaatuinen rakenne, jossa suurilujuuksisia aramidikuituja on punottu köyden mantteliin. Edelrid Megawatt > Interstatic Protect Halkaisija 11 mm Materiaali: Polyamidi-Aramidi BlueSign-ympäristösertifioitu Valmistusmaa: Saksa Pituudet ja tuotekoodit 25 m, 832380010170 50 m, 832380500170 100 m, 832381000170 200 m, 832382000170 Toimitukset nopeasti Suomen varastosta! Viiltosuojattu köysi Testattu terävän reunan yli! PelastustietoEdelrid.indd 1 PelastustietoEdelrid.indd 1 7.3.2024 11.39.26 7.3.2024 11.39.26 Osasto A850 PELASTUSTOIMINTA. Yhteensopiva kaikkien yleisimpien nousuja laskeutumislaitteiden kanssa esim. peltikatoilla ja teräviä pintoja sisältäviin työympäristöihin sekä kuumiin olosuhteisiin. Merkittävästi lisäturvaa mm. Dräger FPS® 7000 -kasvo-osaan on integroitu FPS® In-mask -näyttö, joten lämpökuva on näkyvissä ensi hetkestä alkaen, myös näkyvyyden ollessa olematon. Uusi Dräger UCF® FireCore Handsfree -lämpökamera FireCore takaa jatkuvan näkyvyyden lähiympäristöön
Teksti ja kuvat: Mika Rinne M uutoksessa Laukaan monitoimiyksikkönä toiminut ajoneuvo kierrätettiin Muura meen, jonka vanha monitoimiauto poistettiin käytöstä. 32 Pelastustieto 5/2024 Kärkiyksiköt käyttöön Keski-Suomessa Keski-Suomen pelastuslaitos luopui ensihoidon ja pelastustoimen yhteisistä monitoimiyksiköistä Laukaassa ja Karstulassa viime toukokuun alussa. PALVELUTASOPÄÄTÖS TAUSTALLA Ensimmäinen KeskiSuomen pelas tuslaitoksen monitoimiyksikkö aloitti toimintansa Muuramessa vuonna 2018. Siellä on nyt yksi monitoimiyksikkö, jonka toiminta lakkaa vuonna 2026. Kes kiSuomessa kärkiyksikkönä toimii taval linen sammutusauto, joka on miehitetty ylipalomiehellä ja palomiehellä. Työparin muodostivat ensihoitaja ja palomies. Suurin muutos on, että yksikkö on nyt miehitettynä kahdella palomiehellä ympäri vuorokauden.” Monthanin mukaan tavoitteena on, että arkipäivinä kärkiyksikön vahvuus olisi kolme henkilöä. ”Kärkiyksikön toimintamalli ei ole uutta. Monthanin mukaan monitoimiyksi köistä ei luovuttu hyvinvointialueen sääs töjen takia vaan muutoksen taustalla on palvelutasopäätös. Pelastuksen osuus jäi todella pieneen rooliin.” Myös monitoimiyksiköihin rekry tointi oli hankalaa, joten pelastuslaitos sekä hyvinvointialue muuttivat yksiköt ensihoitajille ambulansseiksi ja ottivat palomiehille kärkiyksiköt käyttöön. Monitoimiyksiköissä oli sammutus ja pelastuskalusto. Monitoimiautojen tilalle tulivat kärkiyksiköt, joiden sijoituspaikkana ovat Laukaan ja Saarijärven paloasemat. Tämän jälkeen niitä otettiin käyttöön Laukaassa ja Karstulassa. ”Kärkiyksikköön voi lähteä myös täysi vahvuus, jos asemalla on esimer kiksi sopimuspalokuntalaisia hälytyk sen aikaan. OPERATIIVINEN TOIMINTA. KeskiSuomen pelastuslaitoksen pa lopäällikkö Mikael Monthan kertoo, että molemmat yksiköt ovat valmiudessa 24/7periaatteella. ”Virkoja ei saatu täytettyä. Kahden hengen vahvuutta täydennetään aina vakituisella ja sopi mushenkilöstöllä”, hän sanoo. Lisäksi molemmilla asemilla päivystää ensihoi tajien miehittämä ambulanssi. ”Monitoimiyksikön suhteen oli hyvä toimintaajatus, mutta käytännössä nii den toiminta painottui 95prosenttisesti ensihoitotehtäviin. Henkilös tön kokemukset monitoimiyksiköistä Aluepalomestari Juha Hämäläinen (vas.) ja palopäällikkö Mikael Monthan kertoivat kärki yksiköiden toiminnasta Laukaan paloasemalla
Laukaan yksiköllä on saatu estettyä rakennuspalo ja onnistumisia on tullut vesipelastustehtävillä. OPERATIIVINEN TOIMINTA. Nyt kärkiyksikkö työllistää kahdeksan vakituista palomiestä. ”Paikat täytettiin sisäisillä siirroilla, joten uusia palomiehen virkoja ei tarvin nut perustaa”, Juha Hämäläinen toteaa. ”Henkilöstön toiveena oli, että jat kettaisiin sammutusautoilla. Työnkuva on laajaalaisempi kuin isolla paloasemalla, jossa kuhunkin tehtävään on oma henkilönsä”, Kapanen hehkuttaa. Ympärivuorokautisesti miehitetty yksikkö antaa puolestaan hyvän tuen sivutoimiselle henkilöstölle.” Laukaan lakkautettu monitoimiyk sikkö työllisti viisi palomiestä ja viisi ensihoitajaa. Esimerkiksi Helsingin kärkiyksiköt ovat kevyitä ajoneuvoja, mutta KeskiSuomessa on päädytty käyt tämään sammutusautoja. Kahdessa kuukaudessa Laukaan yksiköllä on ollut noin 70 hälytystä, joista noin 20 prosenttiin on hälytetty myös sivutoimi sia sopimuspalomiehiä.” Hämäläisen mukaan sivutoimiset pa lokuntalaiset on huomioitu Laukaassa siten, että heille on hankittu yksi sammu tusauto. Pelastuslaitoksen kehittämissuunni telman mukaan Keuruulle tulee kärkiyk sikkö vuonna 2025 ja Jyväskylään vuonna 2027. Tulipalossa kärkiyksikkö voi tehdä sopivalla sammutusmenetelmällä nopean ensiiskun ilman savusukellusta. SAMMUTUSAUTOILLA JATKETAAN Kärkiyksiköt poikkeavat toisistaan eri puolilla Suomea. Siellä on koettu, että palomies ei pääse toteutta maan kaikkea, mitä haluaa ja ensihoito vie suurimman osan työajasta”, Monthan selvittää. Emme kui tenkaan alkuvaiheessa ole hankkineet kärkiyksiköiksi kevyitä ajoneuvoja vaan keräämme kokemuksia sammutusau toista”, Mikael Monthan linjaa. Lisäksi työpari voi tiedustella ja vetää perussel vityksen valmiiksi. ”Tilannepaikalla ollaan kahden hen gen miehityksellä parikymmentä mi nuuttia ennen kuin miehistö täydentyy. 5/2024 Pelastustieto 33 ovat olleet hyvin ristiriitaisia. Yksikkö toimii myös suojaautona liiken neonnettomuuksissa”, Kapanen mainit see. ”Se on paikallaan. Ne antavat kalustonsa puolesta useita vaihtoehtoja kohteessa toimimiseen”, Hämäläinen kertoo. ”Pakettiauton tyyppinen ajoneuvo voisi toimia kaupungin ytimessä sam mutusautoa ketterämmin. LISÄÄ TYÖN MIELEKKYYTTÄ Ylipalomies Juha Kapanen on innoissaan Laukaan kärkiyksikössä työskentelystä. MIEHITYS SISÄISIN SIIRROIN KeskiSuomen pelastuslaitoksen alue palomestari Juha Hämäläinen kertoo Laukaan kärkiyksikön alkutaipaleen tehtävämäärästä. Myös palomies Mikko Vuorenmaa on tyytyväinen kärkiyksikköön. Monthanin mukaan Jyväskylän kes kustaalueella kärkiyksikkö voisi olla jotain muuta kuin sammutusauto. ”Tehtäviä on ollut yllättävän paljon. On mie lekästä lähteä töihin joka vuoroon ja me nen innolla kohti uusia haasteita. ”He voivat osallistua samalle kärki yksikön tehtävälle, mikä tuo toimintaan joustavuutta. Sen sijaan Laukaan ambulanssia var ten tarvitaan viisi uutta ensihoitajan toi mea. On ollut mukava aloittaa, kun on saanut tukea kehittämistyöhön ja meitä kuunnellaan esimiesportaassa”, Vuoren maa kiittelee. ”Olen kuin uudestisyntynyt. Kärkiyksikkö on monipuolistanut ylipalomies Juha Kapasen (vas.) ja palomies Mikko Vuorenmaan työnkuvaa. Vastuuta on tullut lisää ja saa kehittää uusia toimintamal leja
Tapahtuma on rekisteröityneille ilmainen. Sydämenlyönnit rauhoittuvat ja hengitys tasaan tuu. Tämä huojennus jättää jälkensä ja auttaa jaksa maan tilanteissa, jotka eivät päätykään niin onnel lisesti. Niissä hetkissä, kun pelastusryhmä saapuu pai kalle ja tilanne osoittautuu odotettua lievemmäksi, koko ryhmän huojennus on käsinkosketeltavaa. Eritoten uran alussa suurin osa matkasta sinisten valojen välkkeessä kuluu siihen, kun mieli koittaa kerrata aiemmin opittua, jotta voisit tuottaa parhaan mahdollisen avun sitä tarvitseville. Kun näkee, miten nopeasti tilanteet voivat kääntyä päälaelleen, oppii kunnioit tamaan tavallisen päivän rauhaa. Ihminen hälytyksen takana Olli Luukkola työskentelee pelastajana Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella. 34 Pelastustieto 5/2024 ÄÄNI KENTÄLTÄ Maailma pysähtyy hetkeksi. Se on voimakas muistutus siitä, että vaikka varautuminen pahimpaan on osa työtä, on yhtä tärkeää osata hengittää syvään ja arvostaa niitä hetkiä, jolloin kaikki päättyy hyvin. Silloin oppii erityisesti näkemään ihmisen hälytyskoodin takana. Enää ei tarvitse keskittää kaikkia aivosoluja tekniseen suorittamiseen ja opetetun teo rian kertaamiseen, vaan kykenee arvioimaan tilan teen laajemmin. Tervetuloa kävijäksi, rekisteröidy tästä Tervetuloa kävijäksi, rekisteröidy tästä ALANSA JOHTAVAT AMMATTIMESSUT TYÖELÄMÄ. Pelastajana työskentely tuo kiitollisuuden paitsi omasta elämästä, myös siitä, että ympärilläsi olevilla ihmisillä on kaikki kunnossa. Sen myötä tulee myös vahvempi ymmärrys elämän ainut laatuisuudesta ja siitä, kuinka tärkeää on arvostaa jokaista päivää ja hetkeä. Useimmiten alallamme on ajateltu, että uni vor mu toimii haarniskan tavoin auttaen pitämään tie tyn etäisyyden, jotta tätä aika ajoin hyvinkin raa dollista työtä kykenee tekemään vuorosta toiseen. Pukiessa varus teita pohdit, miten toimit, jos tilanne onkin juuri niin paha kuin hälytyskoodi antaa ymmärtää. Tuon haarniskan halkeilu ei kuitenkaan vaadi muuta kuin jonkin pienen arkipäiväisen yksityiskohdan, joka tekee hetkestä henkilökohtaisemman. Tilanne saattaa liipata läheltä yksityiselämääsi esimerkiksi niin, että potilas on puolisosi ikäinen, onnettomuus ajoneuvon takapenkillä on samanlainen turvaistuin kuin omalla lapsellasi tai apua hälyttäneen vanhem man pariskunnan keittiön pöydällä on samanlaiset ”Mamma” ja ”Pappa” mukit kuin omilla vanhem millasi. Hän kirjoittaa erityisesti käytännön työelämästä. Jokainen pieni voitto, jokainen pelastettu elämä, jokainen helpottunut hengenveto – ne muis tuttavat, miksi on valinnut tämän työn.. Vaikka työssämme pyritään aina valmistautu maan pahimpaan, ei ole mitään helpottavampaa kuin huomata, että ennakoidut kauhuskenaariot eivät toteutuneet. Millainen on tulevaisuuden Yhteistyössä: Suomen Työturvallisuuden liitto ry 10.–12.9.2024 TAMPEREEN MESSUJA URHEILUKESKUS Kun Virve piippaa tai hälytysvalo aseman katossa syt tyy, maailma pysähtyy hetkeksi. Kuitenkin jo vähäisen kokemuksen karttuessa toimintatavat vakiintuvat ja jatkuvan harjoittelun myötä perusteet tilanteissa toimimiseen alkavat tulla selkärangasta. Kun on ollut hetkenkin pelastajana, alkaa käsittää, kuinka kapealla nuoralla me kaikki kuljemme. Riippumatta siitä, syötkö lounasta, istutko vessassa vai roikutko par haillaan kallion kielekkeellä köysien varassa kesken korkealtapelastamisharjoituksen, hälytyksen tultua on minuutti aikaa istahtaa paloautoon tai ambulans siin valmiina kaikkeen mitä eteen tulee. Pohjoismaiden laajin työturvallisuus tapahtuma Lue lisää: Suomen suurin työkykyyn ja tapahtuma syyskuussa Tampereella Lue lisää: Tapahtuma on rekisteröityneille ilmainen
ÄÄNI KENTÄLTÄ Pohjoismaiden laajin työturvallisuus tapahtuma Lue lisää: Suomen suurin työkykyyn ja tapahtuma syyskuussa Tampereella Lue lisää: Tapahtuma on rekisteröityneille ilmainen. Tapahtuma on rekisteröityneille ilmainen. Tervetuloa kävijäksi, rekisteröidy tästä Tervetuloa kävijäksi, rekisteröidy tästä ALANSA JOHTAVAT AMMATTIMESSUT TYÖELÄMÄ. Millainen on tulevaisuuden Yhteistyössä: Suomen Työturvallisuuden liitto ry 10.–12.9.2024 TAMPEREEN MESSUJA URHEILUKESKUS
”Sitä ei tokikaan olisi ollut pakko tehdä, mutta halusimme saada ulkopuolisen arvioinnin siitä, että palvelutuotantomme on kunnossa.” Carlson painottaa, että pelastuslaitoksissa on laatutyötä tehty ennenkin. Pelastusjohtaja Juhani Carlson sanoo, että samalla kun pelastuslaitoksen prosessit oli päivitettävä hyvinvointialueella vastaa viksi, toteutettiin myös laatujärjestelmän auditointi. 36 Pelastustieto 5/2024 K ymenlaakson hyvinvointialueella on sosiaali ja terveystoimessa ollut SHQSlaatusertifiointi (Social and Health Quality Standard) käytössä jo aikaisemmin. Pelastusjohtaja sanoo uudenlaisen raportoinnin lisäävän joillekin enemmän, joillekin vähemmän työtä, mutta kun raportointi, esimerkiksi työsuojeluriskeistä teh dään kerralla kunnolla, ei jatkokyselyitä tarvitse enää tehdä. ”Emme ehkä ole itse ymmärtäneet, että olemme Kympe auditoi laatunsa ensimmäisenä Kymenlaakson pelastuslaitos otti vastaan ensimmäisenä pelastuslaitoksena SHQS-laaduntunnustuksen toukokuun lopussa. Esimerkiksi yhteiset palvelutasopäätökset ja valvontasuunnitelmat ovat sellaisia ja dokumentointi on ollut hyvällä mallilla. Standardi on kehitetty tukemaan sosiaalija terveydenhuollon sekä pelastustoimen laadunhallintaa ja johtamista. Ne raportoivat järjestel mään tiedot omasta toiminnastaan. Jokaisen on syytä ymmärtää, mitä tarkoittavat vaikuttavat palvelut oman työn osalta.” Palvelun laatu ja tiedolla johtaminen koskettavat myös sopimuspalokuntia. ”Kaikkien tulisi tietää hyvinvointialueen strate gia ja tavoitteet. PELASTUSLAITOKSET. Teksti: Esa Aalto · Kuva: Kymenlaakson pelastuslaitos aikaisemminkin täyttäneet laatujärjestelmän kri teereitä.” Pelastusjohtaja painottaa, että laatujärjestelmän auditointi ei ole autuaaksi tekevä asia, vaan kysymys on arkisesta työstä, johon koko henkilöstö sitoutuu. Kysymys on arkisesta työstä
Fyysiset tunkeutumisharjoitukset osana yritysturvallisuuden kehittämistä Jari Mattila, Red Team Lead, Seclion Oy . ”Esimerkiksi työsuojeluriskien arvioinnin osalta päätettiin tällä työsuojelun toimintakaudella tarkas tella riskienarvion perusteella yksin suoritettaviin tehtäviin liittyvät riskit sekä kelpoisuustarkastukset uuden työterveyshuollon palveluntuottajan kanssa”, Juhani Carlson sanoo. Polyja permakriisit haastavat yritysten turvallisuusriskien hallintaa Petri Uusikylä, tutkimusjohtaja, Vaasan yliopisto . SHQSstandardi ei tule juurikaan näkymään pelas tuslaitoksen arkisessa tekemisessä, eikä se pelastus johtaja Carlsonin mukaan ole tarkoituskaan. Tukholman SKYDD-messuille osallistuminen Pohjoismaiden suurin turvallisuusalan kohtaamispaikka Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan! yritysturvallisuusfoorumi.fi YTF:n järjestävät yhteistyössä: Suomen Palopäällystöliitto Finnsecurity Suomen Paloinsinööriyhdistys Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Viking Line Cinderella, Helsinki–Tukholma–Helsinki Ulkopuolinen palveluntuottaja seuraa satunnaiso tannalla myös säännöllisesti laadun toteutumista. PELASTUSLAITOKSET. Ekostruktuurin rakentamista elinkeinolle, varautumista viranomaiselle Erkko Mäenpää, kiinteistöpäällikkö, Valtatie 30 Marko Konttinen, kriisija jatkuvuudenhallintatiimin johtaja, Nokia Networks . Samalla haluamme myös tunnistaa hyviä käytäntöjä, etsiä kehittämiskohteita ja kannus taa kehittämiseen.” Pelastusjohtaja Juhani Carlsonin mielestä oli hyvä saada ulkopuolisen tekemä arvio siitä, että laatu palvelutuotannossa on kunnossa. TEHDÄÄN SYSTEMAATTISEMMIN Auditoinnin teki SHSQ LabQuality. Auditoinnin yhtey dessä pelastuslaitokselta pyydettiin lisänäyttöjä stra tegian jalkauttamisesta henkilöstölle, palotarkastajien tehtävänkuvien selkeyttämisestä, työsuojeluriskien arvioinnista sekä poikkeamisen tunnistamisesta. Yritysturvallisuusfoorumi 23.–25.10. ”Palvelujen laadun kehittämiseen tarkoitettuja työvälineitä ei ole kuitenkaan ollut riittävästi käytössä pelastustoimessa.” Laatujärjestelmä on pelastuslaitoksille tärkeä työ kalu tuottamaan tietoa siitä, miten palveluja ja johta mista pitää kehittää. 2024 Ristiriitainen yritysturvallisuus: Tervettä vainoharhaisuutta vai tuottamuksellista epäluottamusta. The crisis from within – how to act when the crisis is a fact Mårten Westlund, Crisis Communications Strategist Commentary: Mats Bohman, Senior Advisor, Murphy Solutions . Turvallisuustutkinta yrityksessä Kai Valonen, Manager Incident Investigations & Learnings, Safety and Security Fortum Oy . ”Kyse on siitä, että teemme työtämme systemaat tisemmin ja toimintaa tarkastellaan säännöllisesti ulkopuolisen kriteeristön avulla. ”Sitä on Kymenlaakson lisäksi toteutettu pilottina PohjoisKarjalassa ja Pohjanmaalla. Myös muita laa tujärjestelmiä on hyvinvointialueilla käytössä, mutta SHQS on yleisin.” Tervon mielestä oleellista on laatujärjestelmän käyttöönotto eikä niinkään se, millainen järjestelmä on käytössä. Hybridiuhat kasvavana haasteena Euroopan turvallisuudelle Minna Ålander, tutkija, Ulkopoliittinen instituutti . LAATU TÄRKEÄÄ Kehittämispäällikkö Vesa-Pekka Tervo Hyvil Oy:stä kertoo, että kumppanuusverkostossa on käytetty pal jon aikaa SHQSstandardin päivittämiseen, jotta se palvelisi myös pelastustointa mahdollisimman hyvin. Yritysturvallisuusfoorumi tuo yhteen turvallisuusalan asiantuntijat ajankohtaisten aiheiden äärelle. Kun teemme tässä havaittuja korjauksia, emme korosta tekevämme näitä SHQS:n takia vaan siksi, että tavoitteenamme on kehittää toimintaa. ”Laadun arviointiin ja kehittämiseen on haastettava mukaan koko henkilöstö”, VesaPekka Tervo painottaa. Tule tapaamaan kollegoitasi yritysturvallisuuden eri sektoreilta, kartuta tietojasi ja kasvata ammatillista verkostoasi! Ohjelmassa . Avauspuheenvuoro: Laaja-alaisen vaikuttamisen vaikutuspiirissä Janne Huusko, lippueamiraali, Pääesikunta
Ainoat pelastusviranomaiset päivystävät Ivalossa. Usein matka tehtäville lasketaan kym menissä kilometreissä. Miehistövalmius hoidetaan kokonaan sopimuspalokuntien voimin, samoin suurin osa tilannepaikan johta mistoiminnasta. EI KIIREELLÄ KEIKALLE Jokaisella asemalla on vähintään sam mutusauto, moottorikelkka, mönkijä ja pelastusreki. ”Monet miehistöstä työskentelevät matkailualalla. Lisäksi Nuorgamissa on paloasema, jossa toimii Utsjoen vpk: hon kuuluva kyläosasto. Isoin kyläkeskittymä on Inariin kuu luva 3250 asukkaan Ivalo. Antaa kavereiden hoi taa, he osaavat kyllä”, palomestari Jukka Harmanen sanoo. Mietitään ensin, mennään sitten Pohjois-Lapissa on pitkät välimatkat ja hankalakulkuinen maasto. Iriskialueen ta voittamisajassa, kuudessa minuutissa ei monestikaan liikuta asemalta vielä mi hinkään. 38 Pelastustieto 5/2024 I narin ja Utsjoen kunnat muo dostavat 22700 km² laajan Poh joisLapin. ”On kuitenkin tarkkaan pohdittava, mihin säiliöautoja alueellamme kannat taa ajattaa. Alueemme on haastava ja se vaatii jokaiselta virkamieheltä myös johtamis kykyä”, Harmanen sanoo. HATUNNOSTO Inarissa, Ivalossa, Karigasniemellä, Saari selällä ja Utsjoella toimii oma pieni, mutta sitkeä vpkyhdistys. PELASTUSTOIMI. Toiseksi eni ten väkeä on Utsjoen kunnan samanni misessä kylässä, jossa on 700 asukasta. SOPIMUSPALOKUNNAT PALJON VARTIJOINA Sekä Inarissa että Utsjoella on kolme pelastusasemaa ja yksi ensihoitoasema. Harmanen nostaa sopimuspalokunta laisille hattua. Usein keikoille ei lähdetä minuutissa, vaan pohditaan pitempään, miten kohde saavutetaan. Saariselkä tekee ainoan poikkeuksen, siellä on säiliösammutus auto. Ympäristöoppi menee hankalaksi, kun menemme tieltä pois. Lisäksi Ivalossa ja Utsjoella on säi liöauto. Teksti ja kuva: Marko Partanen · Grafiikka: Helmi Partanen Hän vastaa Lapin pelastuslaitoksella Inarin ja Utsjoen paloasemaryhmästä. Nuorgamin palo asema on Suomen ja Euroopan Unionin pohjoisin. ”Jos Utsjoella sattuu onnettomuus, ei täällä Ivalossa kannata ottaa mitään joh tamiskohtausta. Se on lähes yhtä iso kuin PohjoisSavon maakunta lisättynä kymmenellä Helsingillä. Kiireisimmän matkailu sesongin aikana he hoitavat myös kaksi kolmasosaa pelastustoimen tehtävistä.” Sopimuspalokuntaasemilta operoi daan 8–20 hengen vahvuudella. ”Sen suhteen tilanne alkaa olla jo aika hyvä. Heitä on kerrallaan vahvuu dessa kaksi päällystö ja alipäällystöteh täviä varten. Rakennuspalot kaukaisim missa paikoissa ovat liian pitkällä, että hyötyä saataisiin, jäljelle jää vain liiken teelle aiheutettu riski”, Harmanen sanoo. Pian jokaisessa työvuorossa on esimies ja ylipalomies. PohjoisLapin isoimpien kylien väliin mahtuu 160 kilometriä ja kahden tunnin ajomatka. Alueella on hiljattain täytetty uudet paloesimiehen ja ylipalomiehen virat
Keikalle lähtö oli Oulusta Lappiin siir tyneelle ylipalomies Risto Väänäselle kulttuurisokki. Ohjelma muistaa aina viimeisimmän pisteen, missä onlinetilassa on liikuttu. ”Silloin on etsittävä jokin nyppylä, jolloin yhteys saattaa löytyä”, Harmanen sanoo. Laajoja erämaita ja luon nonpuistoja halkoo vain muutama punai sella merkitty tie. ”Jos joku voi huonosti Lemmenjoen kansallispuistossa, saattaa mennä 3–4 tuntia ennen kuin hänet tavoitetaan”, palomestari Harmanen sanoo. Mietitään ensin, millä mennään vai päästäänkö ollenkaan.” PIKKUAUTOLLA MAASTOPALOON Maastopaloihin mennään pienemmällä ajoneuvolla. PELASTUSTOIMI PELASTUSASEMA-ALUE INARI-UTSJOKI Asemat: Inari, Ivalo, Saariselkä, Utsjoki, Karigasniemi ja Nuorgam • 22705 km2 • 8220 asukasta • 7 pelastusviranomaista • 7–20 sopimuspalokuntalaista/ pelastusasema • 350–400 tehtävää/vuosi • 536000 yöpyvää matkailijaa/vuosi Jukka Harmanen (vas.), Risto Väänänen ja Juha Huttunen työskentelevät Ivalon paloasemalla, joka on Pohjois Lapin ainoa asema, jossa työskentelee viranhaltijoita.. Esimerkiksi vuonna 2022 koko isolla alueella oli vain yksi rakennuspalo, kun viiden viime vuo den tarkastelujaksolla huippulukema on kymmenen. Iva lon lentoaseman läpi kulkee vuosittain 200000 matkustajaa. Sen vesialueille ja 3318 saareen ope roidaan kahdelta kiinteältä venepaikalta. ”Olin tottunut, että jokaiselle keikalle lähdetään äkkiä. Vain niillä voidaan ajaa myös talvella, mutta niitäkään pitkin ei monesti päästä lähellekään kohdetta. ”Meidän ympäristöoppi menee hanka laksi, kun menemme tieltä pois”, Harma nen perustelee. Täällä toppuuteltiin, että ei vielä. 5/2024 Pelastustieto 39 Jukka Harmanen esittelee kartalta PohjoisLappia. Täppä ei enää paikallistu kartalle eikä Virveradion punaisen napin painaminen auta. Raken nuspaloja on vähemmän. Kun teistä tai kylistä mennään sivuun, navigointilaitteet ja Virve putoavat verkosta. Tyypillisesti niitä on ajettu 50–90 teh tävän vuositahdilla. Silloin on hyvä käyttää aikaa pohtiak seen, miten potilas saavutetaan nopeim min. ”Venettä trailerilla vetäen tuskin saa vutettaisiin aikasäästöä, asia voisi olla toisin päin”, Harmanen arvelee. PohjoisLapissa oleva Saariselän hiih tokeskus vetää vuosittain 334000 yö py jää, muualla yöpyjiä on 202000. Maastopelastusteh täviä kertyy vuosittain 40–70. Sillä pääsee vielä, kun isolla ei enää pääse etenemään. TYYPILLINEN ENSIVASTETEHTÄVÄ PohjoisLapin pelastusmiehistö hälyte tään tyypillisimmin ensivastetehtävälle. APUA NAVIGOINTIIN Luonnon oikkuiluun sekä maaston ja tek niikan haasteisiin on varauduttava myös pelastustoimessa. Lyhimmän reitin tavoittelu tuottaa harvoin tulosta. Navigointiongelma on osaltaan rat kaistu hankkimalla Mapitarekarttaso vellus, joka toimii myös offlinetilassa. Oma lukunsa on 1084 km² laaja Inari järvi. Auton perään pakataan kärryllinen maastopalotarvik keita, erityisesti kellupumput ovat näyt täneet Lapissa kyntensä
Se on ymmärrettävää, sillä ensisijaisesti ne ovat valmiina Nor jan tehtäviä varten”, Harmanen sanoo. Ajoin kelkalla paikalle ja pakkasin poti laan rekeen. Kun ihminen joutuu luonnon armoille, se tapahtuu usein huo nossa säässä. ”Kerran soitettiin, että oletko lähellä. Sovellukseen ei voida vastaanottaa hätä keskuksen hälytyksiä. Se on ymmärrettävää, sillä Poh joisLapista on vaikea löytää töitä. ”Meidän alueemme on hyvä sellaisille, jotka tykkäävät luonnosta. ”Norjalaiskopterit liikkuvat lähinnä silloin, kun ihmishenki on uhattuna. Samasta syystä PohjoisLapissa päi tielle. Etsintöihin tai maastopaloihin ne eivät juurikaan lähde. Maan toimintakykyisimmät kopterit ovat sijoitettuna Suomen etelärannikolle, josta matka PohjoisLappiin kestää, ja välillä kone on tankattava. Heille, jotka tykkäävät viettää aikaansa joukkoliiken teen ja taiteen parissa, tämä ei sovellu”, palomestari Jukka Harmanen sanoo. POROMIESTÄ AINA TARVITAAN Lapin paras erämaatuntemus löytyy poromiehiltä. Ensihoitajana työskentelevä poromies Jari Sarre on saanut soittoja paikallisilta avuntarvitsijoilta jopa ennen hätäkes kukseen soittoa. PELASTUSTOIMI Utsjoki Ivalo Rovaniemi Oulu Nuorgam Välimatkat ja ajoajat: Utsjoki – Kirkkoniemi 200 km, 2 t 45 min Utsjoki – Hammerfest 330 km, 4 t 50 min Utsjoki – Tromssa 660 km, 9 t Utsjoki – Rovaniemi ks 450 km, 5 t 30 min Utsjoki – Ivalo tk 160 km, 2 t Utsjoki – Oulu OYS 670 km, 8 t Ivalo – Oulu 510 km, 6 t Ivalo – Rovaniemi 290 km, 3 t 30 min 40 Pelastustieto 5/2024 vystävät kopterit Aslak, FinnHEMS 51 ja Rajavartiolaitos eivät pääse ilmaan. Hän toivoisi, että vaihdot pelastus laitosten välillä voisivat olla helpompia, mutta ymmärtää hyvin realiteetit. Ominaisuutta käytetään hyväksi luonnonpuistoissa ja erämaissa, kun harjoituksissa ja keikoilla tallennet tuja, todennäköisesti tarvittavia reittejä voidaan hyödyntää tulevilla keikoilla. Soitin palokunnalle, että ei tarvita evakuointiapua, ja kuljetin poti laan ambulanssin luo.” HELIKOPTERIT POHJOIS-LAPISSA Helikoptereiden apua tarvitaan etsintöi hin, evakuointeihin, sammutukseen ja ensihoitotehtäviin. Heiltä saatu apu on kul lanarvoista. Sovellukseen voidaan myös tallentaa kul jettuja reittejä. Kerroin, että käyn katsomassa tilanteen. IKÄRAKENNE ON HAASTE Nuoret ihmiset suuntaavat pohjoisesta etelään kouluihin ja monesti jäävät sille. Liike heijastuu myös sopimuspalokuntalaisiin ja pelastusvalmiuteen. ”He liikkuvat erämaissa päivittäin ja tietävät, miten maastossa kannattaa liik kua eri vuodenaikoina”, Jukka Harmanen sanoo
Tätä tutki väitöskirjassaan Anssi Koski, filosofian tohtori, lääketiede, joka työskentelee ensihoitopäällikkönä Kymenlaakson pelastuslaitoksella. Palvelutaso tulisi turvata riittävin resurssein ja pyrkiä varmista maan kohteiden saavutettavuus sekä viranomaisten todellinen kyky ottaa tilanne tarvittaessa hallintaan. ”Pelastustoimen ja ensihoitopalve lun toimintaympäristö on murroksessa. 5/2024 Pelastustieto 41 PELASTUSTOIMI S uuria ihmismääriä keräävät tilanteet vaativat myös pelas tustoimelta ja ensihoidolta erityistä varautumista. Väitöskirjan kansainväliset osajulkaisut toteutettiin hankkeen tutki musosan toimenpiteinä. Ajankohtaisena kiinnostuksen kohteena ovat toimialo jen yhteiset monitoimiyksiköt ja niihin liittyvä kehityspotentiaali. Vastavä ittäjänä toimi professori Sirpa Virta Tampereen yliopistolta ja kustoksena professori Tea Lallukka Helsingin yli opiston Lääketieteellisestä tiedekun nasta. Massata pahtumat voivatkin aiheuttaa suuronnet tomuuden vaikutukset ilman varsinasta onnettomuutta. Väitöstilaisuus järjestettiin touko kuussa Helsingin yliopiston perinteik käässä päärakennuksessa. Tohtorin tutkintoon pääsemi nen vei reilut kuusi vuotta. Lisäksi Suomen konteksti ja toimijoiden oma näkökulma varautumi sessa huomioitavista tekijöistä puuttui kokonaan, ja aihe on myös kokonaistur vallisuuden toimijoita yhdistävä. Väitöskirjan puolusta minen oli todella hieno kokemus, ja olen erityisen tyytyväinen siitä, että en päässyt helpolla. Kunnon haaste kruunasi pitkän taipaleen hienolla tavalla”, hän sanoo. Sen tuotoksena oli muun muassa kansainvälinen tiede artikkeli. Lisäksi KOULUTUS massatapahtumiin liittyvään suuronnet tomuusriskiin tulisi varautua tiiviissä yh teistyössä erityisesti suurimmissa ja kor keariskisimmissä massatapahtumissa.” Väitöskirjan tuloksia voidaan hänen mukaansa hyödyntää aiheeseen liittyvän valmiussuunnittelun kehittämiseen, toi mintamallien harmonisointiin ja resurs sien optimoidumpaan käyttöön massata pahtumien aikana. ”Tutkimuksen tuloksissa korostuvat monialaisen yhteistyön tärkeys ja mas satapahtuman ympäröivään yhteiskun taan aiheuttamien heijastevaikutusten huomiointi. Tavoitteenani on jatkaa pelastustoimen ja ensihoitopalvelun yhteistyön kehittämistä tutkimuksellisen kehittämisen keinoin. Anssi Koski valitsi väitöskirjansa aiheeksi massatapahtumat, koska aihetta ei ole juurikaan aiemmin pelastustoi men ja ensihoitopalvelun näkökulmasta tutkittu. Tärkeinä kokonaisturvallisuuden osa tekijöinä toimialat tarvitsevat tutki muksellista kehittämistä haasteisiin vastaamiseksi. Kaak koisSuomen ammattikorkeakoulussa käynnistyi vuonna 2019 aihetta käsitte levä TKIhanke, jossa Koski toimi projek tipäällikkönä. Ajankohtaisena asiana myös laajamittainen, mahdollisesti välineel listetty maahantulo voi olla sellaista.” Ilmiö voi aiheuttaa Kosken mukaan piikin palvelukysyntään ja ylikuormit taa resurssit paikallisella, alueellisella tai jopa valtakunnallisella tasolla. Pidemmän aikavälin henkilökohtaisena tavoitteena on laventaa tutkimuksellista näkökulmaa laajemmin kokonaisturval lisuuden kenttään.” Teksti: Esa Aalto Arkistokuva: Kimmo Kaisto Massatapahtumiin pitää varautua Ensihoitopäällikkö Anssi Koski väitteli toh toriksi massatapahtumiin varautumisesta. ”Tällaisia massatapahtumia ovat suur ten järjestettyjen yleisötapahtumien lisäksi organisoimattomat tapahtumat ja tilanteet, kuten kalenterijuhlat ja pako laisvirrat. Anssi Koski kertoo innostuneensa tutkimusmaailmasta YAMKopintojensa aikana, jolloin hän pääsi opintojen ohessa projektitutkijaksi hälytysajon riskejä kar toittavaan hankkeeseen. Ensihoitopäällikön virassa olen pääs syt jo hyödyntämään tutkimusosaamista laajasti tieteellisenä asiantuntijana esi merkiksi toimialan hankevalmisteluissa. Kuva: Kati Kemell.. Lisäksi ilmiöön liittyvä suuronnettomuusriski korostaa varautu misen ja yhteistyön merkitystä. ”Mentaalinen valmistautuminen oli ilmeisen onnistunut, sillä päärakennuk sen vahtimestari sanoi salin ovella juuri ennen tilaisuutta, että ei ole koskaan nähnyt yhtä rauhallista väittelijää vastaa vassa tilanteessa
42 Pelastustieto 5/2024 Yhteistyö – vaikeaa ja helppoa Kaikki eivät pääse erästä jatkoon. Tämäkin ikitotuus huo mioiden alamme on ajautunut tuskaiseen altavastaa jan asemaan. Julkisella sektorilla on aina hankalaa, eikä sillä ole ollut koskaan tarpeeksi rahaa. Näistä kolme nousee sellaiseksi, joissa meillä on pelastustoi messa paljon kehittämistä. Onhan meille kai kille kuitenkin tärkeämpää turvata pelastustoimen palvelut kansalaisille kuin kerätä rintapieleen kun niamerkkirivistöä. Tekoälysovellus kirjaa kymmenen asiaa, jotka ovat yhteistyön perusedellytyksen taustalla. Suomessa on käynnistynyt julkisten palveluiden kujanjuoksu, jossa kaikki eivät pääse erästä jatkoon. Helppo sanoa ja vaikea tehdä, mutta jokainen voi edistää sitä omalta osaltaan. Luottamus, toisten kun nioittaminen sekä yhteishenki ovat kaikki asioita, jotka eivät parane somessa piikittelyllä, takinkään tötempuilla tai kiertotien kautta tehtävällä poliitti sella vaikuttamisella. Näihin verrattuna pelastustoimen järjestelmä on Suomessa monimutkainen. Samaan aikaan turvallisuustilanteen muutos edellyttää, että pelastustoimen perustehtävien hoitamiseen on varauduttava ihan oikeasti. Ne paranevat rehellisyydellä, avoimuudella ja uskolla siihen, että jokainen tekee omassa tehtävässään tärkeää ja merkityksellistä työtä. Ilman tätä motivaatiota osa on mukana vain pakosta ja liike laahaava. Onhan.. Kuulostaako tutulta. Yhteistyön perusedellytys on, että jokainen osallistuja kokee saavansa omalle työpanokselleen voittoa. Myös sotilaallisen konfliktin uhka ja väestönsuojeluun varautuminen on pakko ottaa tosissaan. Toiminnan kehittäminen ja kulujen säästäminen voidaan viedä läpi suoraa hallintomallia pitkin. Poliisin, Rajavartiolaitoksen, Puolustusvoimien ja Tullin hallintolankojen päät ovat yksissä käsissä. LINTUSPERSPEKTIIVISTÄ Sampsa Lintunen on pelastusylitarkastaja Etelä-Suomen aluehallinto virastossa. Koneistossa muutosten läpivienti yhtä kampea pyörittämällä on mahdotonta, kun kitkaa ja kapuloita on rattaissa. Näin se on ollut, ja tuskinpa se siitä miksikään Suomessa koskaan muuttuu. Pelastustoimi taistelee rahoituksesta sekä valtio että hyvinvointialuetasolla selkeästi isompien organisaatioiden rinnalla. On helppo vetää johtopäätös, että menestymisen edellytys on hyvä organisaatioi den välinen yhteistyö, jossa jokainen osapuoli pitää oman rattaansa vauhtia yllä ja voitelun kunnossa. Rahakirstun päällä istuu valtiovarainministeriö, toimintaa johtaa ja ohjaa val takunnallisesti sisäministeriö, valvontaa ja arviointia hoitaa vielä ensi vuoden loppuun asti kuusi aluehal lintovirastoa ja varsinaiset työt tehdään 21 pelastus laitoksessa. Ilmiö on helppo huomata videopalavereissa, joissa tietyt osallistujat ovat kerta toisensa jälkeen pelkkänä kuvakkeena Teamsin osal listujalistassa. Aina säästetään jos tain
Laulan karaokea, mutta en juurikaan julkisesti. Spekuloin tärkeitä asioita kavereiden kanssa – esi merkiksi sitä, miksi Rauman Lukko ei ole pärjännyt tänä vuonna jääkiekon miesten SMliigassa niin hyvin kuin odotin. Fokusryhmähaastatteluissa huomasimme, miten tärkeä rooli rehto rilla on turvallisuuskulttuurin ja siihen liittyvien menettelyjen käynnistäjänä. Välillä puhun puhelimessa jonkun hanke porukan jäsenen kanssa. Yleensähän on niin, että turvallisuus näkyy vasta silloin, kun sitä ei enää ole. Tuloksia voi lukea ONNIhank keen loppuraportista. Mietin, miten digitalisaa tiota, simu laatioita ja tekoälyä voitaisiin toteuttaa pelastustoimessa. Viranomaiset pyrkivät juuri ennakointiin monin tavoin, ja niin pitäisi tehdä meidän kaikkien, myös organisaa tioiden. Tutkin oppi laitosten turvallisuuskult tuuria, ja olen kehittänyt oppilaitoksille työkalun turvallisuuskulttuurin itsear viointiin. Myös sopimuspalokuntatoiminta on kehitty nyt kovasti. Toisinaan rehtori on myös ratkaisemassa käytännön ongelmia, kuten hakkaamassa jäätä koulun pihalta tai kiinnittämässä naulakkoja pora kädessä. Olemme esitelleet tutkijoita ja heidän työtään. Toivon, että alalle saataisiin käyttäy tymistieteiden professuuri. On tärkeää, että pelastusala näkyy laajasti yhteiskunnassa – ikääntynei den asu misturvallisuuden asiantuntijoina, kou lulaisten rohkaisijana ja opettajana, hal lintokulttuurissa sekä teknisillä aloilla. Kouluissa olisi hyvä käsitellä poikkea mia ennakoivasti. Iltapäivällä käyn syömässä Rymättylän Tuulisolmussa. Koonnut: Siiri Pohjoinen Kuva: Klaus Somerkoski Brita Somerkoski toivoo, että pelastustoimi voisi kehittyä laajemmin yhteiskunnalliseksi toimijaksi. Apunani on ollut tutkimus ryhmä. Olen myös mukana tutkimassa Nou Hätä!hankkeen vaikuttavuutta. Nuoret pelastajat ovat kielitaitosta, nohevaa porukkaa. Seuraan itse somesta, mitä Rymättylän VPK milloinkin tekee. Siinä turvallisuuskulttuuri on jaettu 12 alakohtaan, joista jokaista ar vioidaan viisiportaisella asteikolla. Olen yllättäen ruvennut kovasti neulomaan, ja äskettäin opettelin huovutusta. Työni on hiljaista ja keskeytymätöntä. Tykkään tästä. Eräs poliisi sanoi ker ran puheessaan, että ”jos suunnitelmaa ei ole, pitää johtaa satulasta”. Yleensä jos tutkimustulos aiheuttaa jotakin konkreettista, olen hyvilläni. Tur vallisuuskulttuuri koostuu mielestäni turvallisuusjohtamisesta, ennakoinnista, osaamisesta ja sosiaalisesta ympäristöstä koulussa. Näin tapahtui, kun esimerkiksi aiemmin tutkimani Tulipysäkkitoiminta otet tiin useilla hyvinvointialueilla osak si Ank kuritoimintaa. Pyrimme löytämään asioita, joissa turval lisuus näkyy. Tutkimushankkeessamme oli mukana 20 koulua. Koulujen osalta me no on mennyt sen verran villiksi, että kaikki korjaavat käytänteet, joita kouluihin luo daan, alkavat hiukan takamatkalta. Sellaista tilannetta en tutkijana toivo yhteenkään kouluun. 5/2024 Pelastustieto 43 TUTKIJA ESITTÄYTYY Onni on turvallinen koulu Tutkimustulokset timanteiksi, tiedoksi ja toiminnaksi (4T) on hiljattain päättynyt kehittämishanke, joka vahvistaa pelastusalaa koskevan tutkimuksen vaikuttavuutta tukemalla tutkimusviestintää. Tyypillisenä työpäivänä istun yleensä tietokoneella kotona ja polttelen takkaa. Se on ollut mielenkiintoista tieteidenvälistä työtä tärkeästä, kaikille pelastusalalla tutusta asiasta. Tällaisia asioita ovat esimer kiksi oppilaiden ja vanhempien osallista minen turvallisuustyöhön, poikkeamien käsittely ja sidosryhmien – esimerkiksi poliisin ja pelastusalan näkyminen kou lun turvallisuusjohtamisessa. Tällaisia on muissa Pohjoismaissa ja Euroopassakin. O len erikoistutkija, turvalli suuspedagogiikan dosentti Brita Somerkoski Turun yliopistosta. Kannan huolta siitä, miten pelastuslai toksilla työskentelevät saisivat enem män koulutusta varhaiskasvatusikäisten lasten kohtaamisessa ja opettamisessa. Professuuri avaisi käyttäytymistieteiden osalta mahdollisuuden tutkimusryhmien kokoamiselle, väitöskirjatutkimusten lisääntymiselle, Akatemian rahoituksille ja sille, että pelastustoimi voisi kehittyä laajemmin yhteiskunnalliseksi toimi jaksi. Turvallisuus näkyy vasta silloin, kun sitä ei enää ole.. Välillä lomaa ja työntekoa on vaikea erottaa toisistaan
Pienellä alallamme yhteisillä seminaareilla, koulu tuksilla ja muilla ammattitaitoa ylläpitävillä tapah tumilla on tässä ollut tärkeä ja keskeinen rooli. 44 Pelastustieto 5/2024 MIRAFONI Innovaatiot tapahtuvat, kun ihmiset kohtaavat. Ilman riit tävää koulutusta ja kehittämistä – sitä alan ihmis ten tapaamista ja verkostoitumista – ei myöskään ala kehity ja tieto liiku. Koulutuksesta ja kehittämisestä säästäminen on helppo säästötoimenpide, mutta pitemmällä aika tähtäimellä se on varsin lyhytnäköistä. Päätoimista henkilöstöä, joiden tehtävänä on alan kehittäminen, on hyvin vähän. Toimialamme on verrattain pieni. Kun ei osallistuta, poistuu samalla myös mahdollisuus verkostoitua, jakaa tie toa ja oppia uusia taitoja. Alan uusista kehityssuun nista pyritään pysymään kartalla käytännössä vain sosiaalisen median ja eri viestimien kautta. Näihin meidän tulee olla varautuneita ja se vaatii kouluttautumista. mirafoni112@ gmail.com Säästäminen katkaisee tulevaisuudelta siivet Pelastustoimi on yhteiskunnan kannalta tärkeä toi mija, jolla on keskeinen vaikutus ihmisten turvalli suuteen ja hyvinvointiin hädän hetkellä. Oma pelkoni on, että koulutuksesta ja kehittämi sestä säästäminen voi katkaista pelastusalan tulevai suudelta siivet, kun pelastusalan ihmiset eivät enää samalla tavoin kouluttaudu, tapaa ja verkostoidu ja itse kukin työskentelee omassa poterossaan. Pitkän tähtäimen suunnittelu ei ole ollut alan vahvuuksia, mutta alan keskinäinen yhteistyö, tiedonvaihto ja verkostot ovat. Yhteiskuntamme on uusien haasteiden edessä niin ilmastonmuutoksen, tekno logisen kehityksen kuin varautumisen ja väestönsuo jelun kanssa. Pidetään huolta, että siipemme kantavat myös tulevaisuudessa! Innovaatiot tapahtuvat, kun ihmiset kohtaavat.. Tämä tarkoittaa samalla panostamista koulutukseen ja kehittämiseen sekä tiedon jakamiseen verkostoissa. On totutusti tukeuduttu yhteisiin tilaisuuksiin ja kou lutustapahtumiin. Pelastusalan toimijat ovat aina läsnä ja valmiina auttamaan – oli kyse sitten päivittäisestä onnettomuudesta, tulipa losta tai liikenneonnettomuudesta tai sitten laaja mittaisesta ja pitkäkestoisesta luonnononnettomuu desta. Mira Leinonen työskentelee pelastusylitarkastajana Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. Olemme myös kansainvälisesti kat sottuna omissa tapahtumissamme ja kehittämistoi missamme varsin sisäänpäin kääntyneitä – koulutus ja kehitystyö tapahtuu suomeksi ja Suomessa. Pelastustoimen on joka tilanteessa vastattava yhteiskunnan muuttuviin haasteisiin, pidettävä itsensä ajan tasalla ja ammattitaitoisena. Nyt taloustilanne on monissa organisaatioissa ajanut siihen, ettei ole rahaa osallistua mihinkään tapahtumaan, kehittämisestä karsitaan ja monesta tilaisuudesta on lähettävien organisaatioiden mie lestä tullut liian kalliita. Niukkoja resursseja on kohdennettava myös koulutukseen ja kehittämiseen, sillä ne ovat olennainen osa ammat titaidon ylläpitämistä, ja siihen on annettava koko henkilöstölle myös voimavaroja. Inno vaatiot tapahtuvat, kun pelastusalan ihmiset kohtaa vat, vaihtavat ajatuksia ja sparraavat toisiaan. Kouluttaminen ja kehittämistoiminta voi vaatia investointeja, mutta ne voivat pidemmällä aikavä lillä tuoda kustannussäästöjä alallemme
Myös pelas tus ja ensihoitohenkilöstön työturvallisuuteen on kiinni tettävä uudenlaista huomiota. haix.com Kun tarvitset järeämpää suojaa, valitse moottorisahasuojalla varustetut F2A-luokan korkealaatuiset ja kestävät HAIX-palokengät. Kaikki tämä vaikuttaa pelastustoi mintaan – esimerkiksi auto jen korirakenteet ovat entistä vahvempia ja turvalaitteita on yhä enemmän. Suomen Palopäällystöliitto järjestää Road Rescuen 3. Production Oy info@cpe.. Koulu tuksessa opitaan parantamaan kaikkien työturvallisuutta, osaamista ja yhteistyötä tielii kenneonnettomuuspaikalla. ja 4. Henkilöautojen ja raskaiden ajoneuvojen tekninen kehitys on nopeaa, ja liikenteessä on yhä enemmän sähkö, hybridi ja kaasuajoneuvoja. Road Rescue koulutuk sissa käsitellään jatkuvasti uusiutuvan autoteknologian pelastustoiminnalle asettamia vaatimuksia, turvallisuutta pelastustoiminnassa ja poti laan turvallista siirtämistä. lokakuuta Turvallisuuskes kuksessa Porissa. Lisätietoja: sppl.fi/roadrescue2024 Teksti: Olli Korteniemi Kuva: Tomi Vastamäki Myös ensihoitajat Road Rescuella. 100 % MADE IN EUROPE Maahantuoja: C.P.E. Pelastajille suunnatussa Road Rescue ohjelmassa on nyt omat rastinsa ensihoi tajille, kenttäjohtajille sekä ensihoitolääkäreille
Jos ensimmäisenä päivänä rikottiin (oma kieli kuva), niin seuraavina päivinä rakennettiin ihmi nen takaisin kokonaiseksi. 46 Pelastustieto 5/2024 VÄSYNYT LANSSARI Pakko todeta, että olin väärässä. Ammattikuntamme koh taa työssä rankkoja asioita, emmekä voi ummistaa silmämme tältä tosiasialta.. Pajassa sadulle onnellinen loppu Mats Stenström on isä, poika, veli ja vanhan liiton Florence. Toivon hartaasti, etteivät ajankohtaiset ja ensihoi toon kohdistuvat isot säästöt ole esteenä pajojen järjestämiselle jatkossa. En käsitellyt kuormaa, vaan pystyin täysillä elämään hetkessä ja nauttimaan siitä. Se ei siihen jäänyt, vaan sielu oli keventy nyt paljon jo lähtiessäni kotimatkalle. Kerroin alkuvuoden Pelastustiedossa kovan kuor mituksen aiheuttamasta uupumisestani. Matkalla pajaan ajattelin, että se olisi käännekohta, josta oloni lähtee hitaasti para nemaan. En myöskään ole ikinä nähnyt tiiviin yhteishengen muodostuvan näin nopeasti. Erittäin vahva suositus posttraumatyöpajalle. Jaoin synkkiä taak koja ja riittämättömyyden tunteita yhteisössä, joka oli muodostunut vain tunteja aikaisemmin. Lähdin matkaan hyvin erilaisena miehenä, kuin mitä olisin ollut ilman pajaa. Nyt kerron, miten tarina loppui. Uskon jälkipurku ja posttraumatyöpajojen kal taisiin asioihin. Onneksi työyhteisöstäni löytyi hyviä ihmisiä, jotka osasivat. Viime kesänä ja syksynä kohdalleni osui ensihoi dossa useita erittäin raskaita tehtäviä ja jälkipurkuja. Syntyi ajatus posttraumatyöpa jaan osallistumisesta, jonne pääsin muutamien mut kien kautta viime huhtikuussa. Sain kaipaa mani irtioton ensihoidosta. Päivät koostuivat muun muassa luennoista, ryhmäkeskusteluista ja yksilö tapaamisista terapeuttien kanssa. Käsittelimme kohdallani myös muuta kuin työn ai heuttamaa kuormaa, sillä ihminen on kokonaisuus, eikä vain työ ja siviiliminä. Totesin odotellessani valitaanko minut pajaan, että vaikka valintaa ei tulisi, pääsisin silti alkukesästä neljän viikon lomalle kier tämään Eurooppaa moottoripyörällä. Kuukautta myöhemmin kiipesin moottoripyöräni päälle, ja otin suunnan kohti Italiaa. Saku herätti minut tästä haitallisesta ajatusmaailmasta – lomalla ei kuulu parantua, vaan levätä, kerätä voimia ja naut tia. Sain EMDRte rapiaa, ja vaikka minussa asuva pieni skeptikko ei välttämättä olisi halunnut uskoa tuohon silmien crossfitharjoitukseen, niin on pakko todeta, että olin väärässä. Ei tullut prinsessoja tai puolik kaita valtakuntia, mutta muuten ihan onnellinen loppu kuitenkin. Niin Saku oli pari kuukautta aiemmin ennus tanut. Loma on irtiotto töistä eikä sen aiheuttaman kuorman käsittelyä. Itse en osannut yhdistää pisteitä, joista olisi syntynyt kuva väsyneestä lanssarista. En usko, että olen ikinä itkenyt niin paljon, en edes oman isäni kuolemanpäivänä melkein 30 vuotta sitten. Työnantajani järjesti syksyllä jälkipurkuja vetä ville koulutuspäivän, jossa sain kunnian tutustua Sutelaisen Sakuun. Pääsin pajaan, jonka ensimmäinen päivä oli mo nella tavalla elämäni rankimpia
??????. ??????????. ?????-???????. Teollisuuskatu 3, 32200 Loimaa +358 2 7692 800 erikoislaukku@specialbag.net www.specialbag.net Väestönsuojat ja vss-varusteet Lemuntie 7 A, 00510 HELSINKI www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Alkusammutuskoulutus FIREBOX KOULUTUSLAITE Oy Interenergy Ltd PRESSO CENTER Puh.(019)340451 Fax.(019)340460 www.suomenpelastuskeskus.fi Hälytysja viestintälaitteet Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. (09) 777 1500 Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet ?????????????????. ?????????????????. sähköposti:sarco@sarco.fi www.sarco.fi | puh. HÄLYTYSja VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaativaan ammattikäyttöön • • SNP hälytysajoneuvojen statusviestintä-, navigointija telematiikkaohjelmistot • GECCO/YLLI asemahälytysjärjestelmät ja DisplayAlert ohjelmistot • SKL statuslähettimet ja ACTIS älynavigaattorit • TEHO-ULVO väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRA äänihälyttimet ja hälytysvalot • TETRA/VHF/LTE kriittinen radioviestintä • VIRVE/GNSS sisäkuuluvuusratkaisut GEDAA/PETO tilanne-/johtokeskusjärjestelmät hälyttämiseen, tilanteenseurantaan, viestintään ja laitevalvontaan Laitehuollot Huoltajakoulutukset Jälleenmyynti 0405290849 /Kalle www.regu.fi Kunnossapito ALANSA AMMATTILAISET VÄSYNYT LANSSARI. (03) 630 830 www.elektro-arola.. ??????????. ??????. ??????-????????. 5/2024 Pelastustieto 47 Hälytysja viestintälaitteet Valovoimaisin varoitusvalaisin www.standby.eu L56 2C HÄLYTYSAJONEUVOT Hälytysja komentovahvistimet Tehokaiuttimet Valopaneelit Integroidut valoratkaisut Vilkkumajakat Ruuhkavilkut LED-valot VÄESTÖNSUOJELU Suurtehohälyttimet Myynti: 050 5499 661 . ????????. ????????. Erikoislaukku Oy – Specialbags Ltd Kotimaiset tuotteet ammattikäyttöön Kysy tarjous! • varustelaukut • reput • ensihoitolaukut • suojat • vesitiiviit suojat • kantolaitteet • tuotekehitys ja mallisuunnittelu Teemme erikoisia laukkuja. ?????????–???????????????????
Meillä on käsissämme äärimmäisen arvokas ”tuote”, jonka kautta voimme parhaimmillaan antaa nuorille hyviä eväitä elämään ja kasvattaa pelastustoimen arvon sisäistäneitä turvallisuusorientoituneita nuoria sekä tulevia aikuisia. Se kliseinen auttamisen halun palo, kutsumustyö, elää minussa tänäkin päivänä samanlaisena kuin se aikanaan palo kuntanuorisotoiminnassa syttyi. Päällimmäisenä tun teena vierailusta jäi hyvä mieli ja kiitollisuus. No, tuo palopäällikön tehtävä on niitä harvoja tehtäviä, mitä en ole koskaan tehnyt, mutta pelastusjohtajaksi päädyin lopulta kuitenkin. Matka jat kui pienen tauon jälkeen sopimuspalokuntalaisena, ja siitä alan koulutusputkeen pelastajakurssille ja edelleen jatkoopintoihin. Se innokkuus ja yhteisöllisyys, joka leiriläisten keskuudessa vallitsi, oli käsin kosketeltavissa. Ja mitä pienemmille paikkakunnille mennään, sitä arvok kaampaa työ on. Näin monen leiriläisen silmissä sitä samaa paloa kuin itsessäni aikanaan alalle ensikosketuksen saaneena. Markus Viitaniemi on Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja ja Pelastustietoa julkaisevan Paloja pelastustieto ry:n hallituksen puheenjohtaja. Ja tähän meitä kaikkia myös pelastus alalla kannustan, koska nuorissa on pelastustoimen tulevaisuus.. Lisäksi palokuntanuorisotoiminta tarjoaa nuo rille yhteisön ja kaveriporukan, johon kuulua sekä kokemuksen merkityksellisestä tekemisestä. Nuoriso toiminta on matalan kynnyksen harrastustoimintaa – se on mahdollinen lähes kaikille nuorille. Leirin taustalla touhusi PohjoisKarjalan Pelastusalanliiton henkilöstön lisäksi iso joukko vapaaehtoisia, joista moni uhrasi vapaaaikaansa leirin järjestämiseksi. Syvä kumarrus ja kiitos heille kaikille. Tänä päivänä vain autan toisten ihmisten, henkilöstömme ja sopimus palokuntalaisten kautta, ja minun tehtäväni on luoda heille siihen parhaat mahdolliset puitteet. Itse asiassa sieltä nuorisotoiminnasta allekirjoit taneen omakin ura alalla on saanut alkunsa. Tarina kertoo, että 1980luvun lopulla allekirjoittanut oli palokuntanuorten leirillä päässyt radiohaastatte luun. MUISTOISSA Vierailin kesällä ItäSuomen palokuntanuorten lei rillä Joensuun Niittylahdessa. Ennen kaikkea sydäntä lämmittivät nuoret, jotka osallistuivat lei rille. Itse koen edelleen joka päivä tekeväni työtä ihmi sen parhaaksi ja turvallisuuden hyväksi. Kun toimittaja oli kysynyt, että mikä minusta tulee isona, oli nuori herra Viitaniemi vastannut, että palopäällikkö. 48 Pelastustieto 5/2024 Nuorissa on tulevaisuus PUHEENJOHTAJALTA Käsissämme on arvokas ”tuote”. Mutta mikä parasta, voimme saada myös potentiaalisia sopimuspalokuntalaisia sekä pelastustoimen ja ensihoidon ammattilaisia alallemme, joka kärsii työvoimapulasta. Mukaan lukien palokuntanuorisotyön tukeminen ja sen mah dollistaminen. Kipinä alalle kuitenkin syttyi nimenomaan palokuntanuo risotoiminnan kautta, ja se jäi kytemään läpi villien nuoruusvuosien aina aikuisikään saakka. Emme ehkä ihan täysin ymmärrä pelastuslaitok silla palokuntanuorisotoiminnan arvoa. Voimme tarjota hyvän harrastuk sen sekä jatkuvuutta sopimuspalokuntatoiminnan ja alan ammattilaisten turvaamiseksi tulevaisuudessa
Nuorisoosaston toiminta oli Arille aina tär keää. Kaipaamaan jäivät puoliso Tarja, tytär AnniMartta ja lukuisat palokuntalaiset Liedossa, muualla Suo messa ja kansainvälisesti. Sekä tietysti muut ystävät, työkaverit ja sukulaiset. Ari oli syntynyt Liedossa 13.9.1960. CTIFjärjestön kansainvälisissä nuorten kilpailuissa hän toimi myös Suomen päätuomarina useita vuosia. Palokunta jäsenistöineen ei unohda. 5/2024 Pelastustieto 49 Liedossa satoi rakeita taivaan täydeltä, kun palo kuntamme kunniajäsen Ari Viili keskiviikkoiltana 12.6.2024 nukkui pois Turun Karinakodissa sai rauden uuvuttamana. On ollut hienoa, että on ollut olemassa hen kilö, jolta on voinut koska tahansa tarkistaa mitä tahansa muotoseikkoja mitalien järjestyksestä pelastuslakiin asti. Aktiivisen kilpailutoiminnan lisäksi hän toimi muun muassa sihteerinä 18 vuotta ja oli pitkään varapäällikkönä sekä hallituksessa. Vuosien varrella on joskus rii deltykin, mutta Arin kanssa aina asiat riitelivät, eivät henkilöt. Palokuntaan hän liittyi vuonna 1973 ja 1977 sen hälytysosastoon. Ensimmäiselle viikon leirille hän osallistui Piikkiössä 1974 ja viimeiseksi jäi 45. Jukka Lehtinen Hallituksen puheenjohtaja Liedon VPK MUISTOISSA Palokunnan miehellä nuoriso aina sydäntä lähellä Telkolta saat maailman johtavan valmistajan Orchidee Europen palontorjuntavaahdot. Usein nämä asiat tulee sanottua liian myöhään, mutta kiitos näistä vuosista. 09 5211, chemicals@telko.com telko.com/fi/tuotteet/ymparistoturvallisuus A-luokan tuotteet palonja vuodontorjuntaan. Omassa palokunnassamme Ari ehti moneen mukaan. Tunsin Arin noin 35 vuoden ajalta. Ansioistaan Ari sai 11 kunniamerkkiä, kuten SPEKin 1. Nuor ten kilpailutoiminta oli olennainen osa Arin palokuntauraa. luokan ansiomitalin. leiri Koskella 2023. Tämä on asia, mistä moni saisi ottaa oppia. Valikoimastamme löydät myös öljynja kemikaalien torjuntaan tarvittavat imeytysaineet ja laitteistot: Pig, Desmi, Sorbix. Telko Oy, p. kesäkuuta Liedon kirkossa palokuntahautajaisissa. Hän osallistui vähän kaikkeen, mitä palokunnassa suun niteltiin ja tehtiin. BlueFoam-sammutusvaahtotiiviste · Sammuttaa palavat nesteet ja alkoholipalot tehokkaasti · Täysin fluorivapaa ja biohajoava · Suojaa ympäristöä ja ruokaketjua kuormitukselta · Täyttää Itämeren suojelustandardit Telkolta nyt myös litiumioniakkujen turvalliseen säilytykseen ja lataamiseen sertifioidut kaapit, jotka tarjoavat 90 minuutin palosuojauksen. Ari siunattiin haudan lepoon 29. Koko tuon ajan Arin voi sanoa olleen palokunnan miehiä. Työuransa Ari teki Telesten palveluksessa ja ehti työsken nellä siellä 40 vuotta pidettynä työkaverina. luokan ansioristin, Palo päällystöliiton ansioristin, LSPeL:n kultaisen ansiomitalin ja AlaItävallan palokuntaliiton 3. Jollain tavalla hyvin ihmistä kuvaa toive hautajaismusiikista: ”Jos vaikka Tulta päin” (Juha Vainio). Myös LänsiSuomen Pelastusalan Liitossa Arilla oli useita tehtäviä vuodesta 1985 alkaen, viimeksi hän toimi hallituksessa
”Vastuu perehdytyksestä tehtävään on hänen omalla työnantajallaan. (Kuvakaappaus: OTKESin tutkintaselostus). Hän oli kokenut työssään ja saanut koulutuksen muun muassa suljetuissa tiloissa työskentelyyn sekä siihen liittyviin lupaja valvontamenettelyihin. Tekniset ratkaisut menevät aina kehotusten, kieltojen ja ohjeiden edelle. Hitsaaja ei todennäköisesti tiedostanut suojakaasun ja putkirakenteen yhdessä muodostamaa vaaraa. Työntekijät laskivat yhden työntekijöistä valjailla ja köydellä alas putkeen. Opastamisen osalta on jätetty varmistamatta, että henkilö(t) ymmärtää tämän ja työn suorittamisen kautta valvomatta, että hän toimii näin.” Myös riskien arviointi on yksi kysymysmerkeistä. Työskentelyn edellytyksenä oli muun muassa työmaakohtainen perehdytys sekä työturvallisuuskortti tai kansainvälinen muu vastaava koulutus. Suojakaasu oli argonkaasua, jonka tehtävänä on syrjäyttää happi hitsauskohdasta ja parantaa hitsaussauman laatua. Pelastuslaitoksen yksikkö saapui paikalle noin 10 minuutin kuluttua siitä, kun hätäkeskus oli saanut ilmoituksen. Putken alapäästä sisään ryöminyt toinen työntekijä huomasi, että hänen ja uhrin välissä oli mekaaninen hitsauskaasutulppa. Muut vetivät tajuntansa menettäneen auttajan köydellä ylös putkesta. ”Jos putki oli suunniteltu riskin takia hitsattavaksi ulkopuolelta, miksi pääsyä putkeen ei ollut estetty. Onnettomuustutkintakeskuksen tutkintaselostuksen mukaan suojakaasu ei päässyt tuulettumaan putkirakenteesta painovoimaisesti. Rakennustyömaan työntekijävahvuus oli onnettomuushetkellä noin 3800 työntekijää yli 50:stä kansalaisuudesta. Yleisiä turvallisuusohjeita käytiin läpi viikoittaisissa työmaapalavereissa. Työn opastaminen on ollut vajavaista, sillä henkilö ei olisi saanut mennä näin vaaralliseen suojattuun tilaan yksinään. Hänet löydettiin kuolleena hitsaustyökohteena olleen 700-millisen titaaniputken sisältä. Ensihoidon yksikkö saapui paikalle noin 25 minuutin kuluttua. Tässä tapauksessa riskin seuraus on niin kohtalokas, että kiinteä este putkeen menemiselle olisi ollut oikea ratkaisu ohjeen sijaan.” Työturvallisuuslain näkökannasta keinot, joilla tapahtuma estetään ovat: suunnittelu, perehdytys, valvonta ja ohjeiden mukainen toiminta. Muut työntekijät vetivät molemmat putkesta ulos ja aloittivat elvytyksen. Putken happipitoisuutta ei missään vaiheessa mitattu. Hitsaaja havaittiin putken käännöskohdassa lähellä lattiatasoa. 50 Pelastustieto 5/2024 TULITYÖT Biotuotetehtaan rakennustyömaalla Kemissä sattui 25.2.2023 työtapaturma, jossa kuoli 28-vuotias hitsaaja. Myöskään henkilöt, joille hän ilmoitti menevänsä putkeen, eivät vaaraa tunnistaneet. Noin tunti myöhemmin hänet löydettiin elottomana. Hän oli kertonut muille työntekijöille menevänsä tarkastamaan tekemäänsä hitsaussaumaa. Perehdytyksessä tulisi käsitellä asiat niin selkeästi, että työtä tekevä tietää työnsä haittaja vaaratekijät sekä kuinka niiltä suojaudutaan. Rakennustyömaalla työskenteli viitisenkymmentä tämän yrityksen työntekijää. Elvytys ei tuottanut tulosta. Teksti: Kimmo Kaisto Lähde: OTKESin tutkintaselostus Hitsaaja menehtyi työtapaturmassa Havainnekuva onnettomuustilanteesta. Työntekijät palasivat putken yläpäähän ja laskivat toisen työntekijän alas. Putkeen laskettu menetti tajuntansa ennen kuin ehti sitoa köyden uhrin ympärille. Työmaan päälaitetoimittaja vastasi asennustöiden yleisestä valvonnasta. Työmaan putkitöistä vastasi saksalainen teräksen jälkiprosessointiin erikoistunut yritys, jonka aliurakoitsijana toimi slovenialainen hitsausyritys. Tässä tapauksessa vaaraa ei ole tunnistettu tai siltä ei ole osattu suojautua. Hän havaitsi, että putkeen johdetun TIG-hitsauslaitteen suojakaasun syöttö oli päällä ja käski muita sulkemaan kaasunsyötön. On pääteltävissä, että uhri toimi tietoisesti ohjeiden vastaisella tavalla. Laippaliitoksen avaamisen jälkeen osa suojakaasusta poistui putkesta. Tapaturmassa kuoli tämän yrityksen työntekijä. PEREHDYTYS JA RISKIEN ARVIOINTI Työturvallisuuskeskuksen erityisasiantuntija Eero Honka nostaa vaillinaisin taustatiedoin esiin kysymyksen, miten henkilö oli perehdytetty työhönsä. Suljetussa tilassa työskentelyyn tarvittiin erillinen säiliötyölupa, jota kohteeseen ei ollut haettu. Näitä koskevat työturvallisuuslain lukujen 2 ja 4 pykälät 8, 10, 11, 14, 18 ja 22
Vuonna 2022 niitä oli 24,8 prosenttia. paineilmaa, jotta hitsaajan hapentarve tulee täytetyksi. Ilmoittautuminen tulityöseminaareihin avataan myöhemmin SPEKin koulutuskalenterissa osoitteessa koulutus.spek.fi KOULUTUS. Asiasta tekee erityisen merkittävän se, että puutteellisesti toteutettu tulityökoulutus voi johtaa onnettomuuksiin sekä henkilöja omaisuusvahinkoihin.” ”On kaikkien etu, että tulityökoulutukset toteutetaan tiettyjen kriteerien mukaisesti. Kuvakaappaus: Hitsauksen aiheuttama palon ja tapaturmanvaara. Hitsattaessa on seistävä säiliön sivussa, sillä räjähdyksen sattuessa päätylevyt tavallisesti sinkoutuvat irti. SPEK valvoo tulityökoulutuksien laatua jatkuvasti, jotta tulityöt pysyisivät myös jatkossa mahdollisimman turvallisina. Suoritettaessa hitsausta tai leikkaustyötä ahtaissa säiliöissä on ehdottomasti huolehdittava siitä, että säiliöön johdetaan lisää ilmaa, esim. Tulpanaukkoon kiinnitetään avoin polviputki siten, että se hitsattaessa on ylöspäin. 2. Jos astia on sisältänyt tu lenarkaa nestettä (esim. SPEK muistuttaa kurssinjohtajia siitä, että tulityöseminaariin osallistuminen on vaihtoehtoinen tapa suorittaa kurssinjohtajien vuosittaisen osaamisen kehittämisen tehtävä. Mitä kaikkea työtehtäviisi kuuluu. 3. Astia huuhdotaan huolellisesti höyryllä tai juoksevalla vedellä ja täytetään sen jälkeen vedellä, niin että hitsauskohdan alapuolelle jää pieni ilmatila. Toimintaa myös kehitetään ja keinomme laatupoikkeamien havaitsemiseen paranee tasaisesti.” AJANKOHTAINEN LUKU 16,8 prosenttia tulityöpaloista vuonna 2023 syttyi hitsauksesta tai polttoleikkauksesta. Missä paineilmaa on saatavissa voidaan käyttää paineilmanaamaria. ”Päävastuualueenani ovat tulityöt, niiden kurssinjohtajat ja tulityökoulutuksiin liittyvien asiakokonaisuuksien hallinnointi. Hengityksen kautta elimistöön pyrkiviä myrkkyjä vastaan, hitsaajan on syytä suojata itsensä riittävällä tuuletuksella. Ulkomailla on sattunut hitsaajille kuolemantapauksia, kun säiliöön johdetun happikaasun ansiosta hitsaajan rasvaiset vaatteet ovat syttyneet tuleen. Hämeenlinnan tulityöseminaari järjestetään 20.11.2024 ja Oulun seminaari 29.1.2025. Lisäksi työhöni kuuluu sidosryhmien asiakaspalvelua, laadunvalvontaa ja eri koulutusten kehittämistä.” LAADUKAS KOULUTUS MYÖS PARANTAA TURVALLISUUTTA ”Itseäni kiinnostaa erityisesti tulitöiden laadunvalvonnan kehittäminen. On selvää, että kaikilla toimialoilla ja kaikissa tehtävissä voi esiintyä joko laiminlyöntejä tai väärinkäytöksiä. 5/2024 Pelastustieto 51 TULITYÖT K U V A : K IM M O K A IS T O ALAN TOIMIJA HISTORIA Uusilla urapoluilla SPEKin pääkonttorin käytävillä kulkee uusi innokas mies. Happikaasua ei palamisja räjähdysvaaran takia saa johtaa säiliöön. Kyseessä on SPEKin uusi turvallisuuskoordinaattori Samu Jääskeläinen. Missä epäillään työkappaleessa olevan myrkyllisiä aineita, on ennen työhön ryhtymistä hankittava siirrettävät ulosimulaitteet vaarallisten kaasujen poistamiseksi. 1957. Niiden yhteydessä järjestetään kurssinjohtajille suunnatut työpajat, joissa keskustellaan uudistettavasta tulityökoulutuksesta ja koulutusmateriaalista. (Toimenpidetilasto Pronto) Räjähdysvaara tyhjää säiliötä hitsattaessa. bensiiniä, bentsolia, asetonia, petroolia, naftaa, voiteluöljyä, alkoholia) tai rikkihappoa, on meneteltävä seuraavasti: 1. Hitsattava tai leikattava kohta voidaan myös puhdistaa vapaaksi vaarallisista kaasua synnyttävistä aineista, mikäli aine ei sisälly varsinaiseen perusaineeseen. Valitettavasti edes tulityöt tai niiden kurssinjohtajat eivät ole immuuneja tälle ilmiölle. Usein käytetään raitisilmanaamaria; se on kasvonaamari, joka notkealla letkulla on yhteydessä raittiiseen ilmaan. Hyvä on käyttää erikoista tuuletinta tähän tarkoitukseen, jolloin ilman hapentarve turvautuu
Toisin käy Davelle. ”Kyllä mun nyt kelpaa huristella”, Dave sanoo.. ”No kelpaa, kelpaa”, Jaska innostuu ja virittää hymyn kaikilla hampailla. Sitten pärähtää Ckeikka. Davea hermostuttaa sekä auton vaihto että yltiöpositiivisuus, joka HymyJaskalta ei lopu, vaan se kääntää paskamyrskytkin voitoksi. Viiden minuutin rivakan hälytysajon jälkeen yksikkö saa peruutuksen. On vaikea erottaa, kumpi on äänekkäämpää, miehen puhina vai mopin suhina. Dave käy heti ranskalaisten kimppuun, hyper hamppari jää reserviin. Dave jyristää uusilla kumipyörillä kohti omaa ase maa. ”Olisko kuitenkin sapuskapaussin aika, alkaa jo hiukoa”, Dave ehdottaa. 52 Pelastustieto 5/2024 Voidaan me toki roolejakin vaihtaa. Äkkiä se menee, kun pannaan hihat heilumaan. ”Makeeta joo”, Dave vastaa. Kelpaa huristella Teksti: Marko Partanen · Piirros: Miia Toronen AARNE & DAVE Kiireisen aamun kruunasi ajoneuvorikko. Annoksensa saatuaan Dave kiirehtii autolle ja val taa hoitajan paikan. ”Voidaan me toki roolejakin vaihtaa, mikäs tässä on huristellessa”, Jaska hymyilee ja alkaa ajaa. ”Mutta pakasta vedetyt renkaat, kyllä meidän poi kain nyt kelpaa huristella”, Jaska kenkäisee varaau ton tuoretta takarengasta ja hymyilee. Ihan kiva katko tähän hieman yksitoikkoiseen vaikkakin tärkeään tsekkaukseen. Äkkiäkös me yksi sisäpesu ja tsekkaus hoi detaan, kelpaa sitten taas huristella keikalle”, Jaska sanoo ja hänen hymynsä muistuttaa laryngoskoopin kieltä. Tarkastus etenee nopeasti puoliväliin, mutta Virve keskeyttää. Kun on siisti auto ja tavarat ojen nuksessa, kelpaa taas huristella keikalle.” ”Kelpaako?” Dave kysyy. Dave kuuraa lattiaa. Mikäs tässä oli autoa pyöritellessä, kun on kiva kelikin.” Dave kurvaa kyselemättä auton grillikioskille. ”Tää on aina yhtä hanurista”, Dave tuo esiin oman näkemyksensä. ”Voi harmi, olis ollu kiva käydä keikalla, mutta on tietysti hyvä, että ihmisille ei sattunut mitään vaka vaa. Kun varaauto oli varusteltuna, Dave peitteli jo korviaan, sillä HymyJaska löytäisi varmasti auton vaihdostakin positiivista. Hoitajan puhelin soi. Mies alkaa ahtaa naama riinsa hyperhampparia ja samalla syy hoitajanpaikan valtaukseen paljastuu koko komeudessaan. ”Täähän passaa vallan mainiosti”, Jaska innostuu. ”Selvä. Dave ymmärtää, että puhelu oli tullut pomolta, ja koska tämän antamia lisähommia ei oikein pysty laistamaankaan, alkaa häntä taas sapettaa. Dave tietää, että luurin sointi tietää liian usein lisää töitä. Bkeikka. ”Tää on just tätä”, Jaska väläyttää ehtymätöntä hymyään, vaikka hänen eväänsä tulevat jäähtymään pussiin. ”Hiphop keikalle. Makeeta käydä välillä keikalla”, Jaska innostuu. ”Kyllä näkee, että äijällä on väkevä hygieniakoke mus”, HymyJaska sanoo aidosti innoissaan. ”Tsekataan vaan nopeesti samaan syssyyn, niin sekin on sitten tehty. Dave ja Aarnen tuuraaja, HymyJaska vaihtavat kalustoa ajo neuvosta toiseen
Lakimiehenkatu 2 20780 Kaarina Vema Lift Oy +358 50 395 8509 sales@vema.fi SCANIA SUOMI OY, ERITYISMYYNTI Petri Surakka Puh. Voivalantie 26 C, 20780 Kaarina info@miltest.fi • 040 5464 243 www.miltest.fi Hengitysilmakompressorit myynti huolto varaosat ilma-analyysit ostamme ja myymme myös käytettyjä koneita Mittauslaitteet ja kompressorit Pelastustarvikkeet PALOJA PELASTUSKALUSTON erikoisliike vuodesta 1967 Liipasintie 8, 70460 KUOPIO p. +358 50 4718305 info@sos-asu.com www.sos-asu.com/rescue SOS-Asu Ky Koivulantie 4 90450 KEMPELE Pelastamisen ammattilaisille RESCA RESCARI OY www.rescari.fi • 040 5950 164 Pelastustarvikkeet Kuivapukujen testauslaitteistot kemikaalipuvuille sukelluspuvuille pintapelastuspuvuille pelastuspuvuille Myös räätälöitynä kohteeseen. 017 264 7220 myynti@savonpalokalusto.fi www.savonpalokalusto.fi Säteilyturvallisuus NOSTOKOURA tarraa kiinni ja nostaa sieltä, mihin näpit eivät yllä! www.nostokoura.com Paloja pelastusautot Saurus Oy Saunatie 5, 40900 Säynätsalo Puh. Tero Huovinen | 010 569 3670 Pekka Paananen | 010 569 3628 VEHOTRUCKS.FI Paloja pelastusautomyynti Korkeampaan hätään. 5/2024 Pelastustieto 53 Palokunta-asut Työasut ensihoitoon, ensivasteeseen ja asemapalveluun Puh. 010 616 1400 | www.saurus.fi . 010 555 5273 sähköposti: petri.surakka@scania.com www.scania.fi Raskaat paloja pelastusajoneuvot ALANSA AMMATTILAISET
Ne tulivat tuotevalikoimaan tuotekehityksen seu rauksena, kuten tuotteita kehitetetään myös kuusi vuosikymmentä myöhem min. Hän oli työkeikalla telakalla, jossa näki tarpeen turvajalkineille. Vaikka asiakas on aina kriittinen hinnan suhteen, tuotevalintoja tehdään erilaisin kriteerein. Helppokäyttöisyys on myös palojalkineissa tärkeää, ja niissä kin malleissa löytyy vetolenkkejä, vaikka perinteisesti niissä on nauhat. Kun tänään tilataan, tuote on huomenna asiakkaalla”, Heikkilä kertoo. Asiakkai den tarpeista syntyi siis tämäkin tuote kehitys”, myyntipäällikkö Markku Heikkilä kertoo. Heistä 150 työskentelee Oulaisissa, jossa on perustyövaiheiden valmistus eli leikkaaminen ja ompelemi nen. Esimer kiksi ensihoitajat käyttävät perinteisesti nauhakenkiä. Teksti ja kuvat: Esa Aalto Jalkaan sopiva Sievistä maailmalle P ienessä Sievin kunnassa Poh joisPohjanmaalla alettiin valmistaa kumiteräsaappaita 73 vuotta sitten. ”Lauri Jokinen oli myyntimies ja ajoi taksia. Suuressa automaattivaras tossa on tilaa noin 260000 parille jal kineita. Teknisesti on mahdollista tehdä erilaisia jalkineita, olivatpa ne sitten lyhyt tai pitkävartisia.” Myös tuotteen käytettävyys nousee aika ajoin esille. Päivittäin valmistuu 5500 kenkäparia eli runsaat miljoona paria vuodessa. Myös vastuullisuus on asiakkaalle nykyään entistä tärkeämpää, ja siksi tuotteiden kierrätys on tärkeää. Turvajalkineita on Pohjois-Pohjanmaalla valmistettu jo 60 vuotta. Turva ja ammattijalkineiden val mistusta säätelevät eurooppalaiset ENstandardit. Tällä hetkellä Sievin valikoimassa ei ole F2Aluokan jalkineita. Jokin testiryhmä voisi käy tettävyyttä hyvinkin miettiä ja selvittää. Sievissä on perinteisesti valmistettu myös palojalkineita ja niihin vaikuttavat myös omat, tiukemmat luo kitukset. 54 Pelastustieto 5/2024 PALOJALKINEET Monella paloasemalla palomiehet vetävät jalkaansa Sievissä valmistetut palosaappaat. KÄSITYÖVALTAISTA VALMISTUSTA Jalkineiden valmistaminen on käsityö valtaista toimintaa. ”Toimintaidea perustuu nopeaan toi mitukseen. Lauri Jokinen perusti Sievin Jalkine Oy:n ja neljä suutaria teki tuotteita pirt tikamarissa. Erillistä varastoa ei ruuhkaSuomen alueella tarvita. Omistus on pysynyt Jokisen suvulla. ”Tuotteiden kuljettaminen toimii riit tävän nopeasti. Savusukelluksessa käytettävään jalkineeseen vaaditaan F2Aluokan stan dardi. Puolet valmis tuvista tuotteista menee vientiin. KYSYNTÄ RATKAISEE ”Yleisin malli palojalkineissa on pitkä vartinen saapasmalli. Sellai nen ei olisi hallinnollisestikaan järkevää. ”En tiedä, tuoko kiristysnauha saap paissa käytettävyyteen erityisempää nopeutta. Joka päivä varastosta läh tee tavaraa kohti etelää. Vahvemmat mate riaalit lisäävät tuotteiden käyttöikää ja sillä on myönteinen vaikutus elinkaari kustannukseen. Markku Heikkilä korostaa laadun merkitystä kilpailuvalt tina. Valta osa valmistuvista tuotteista on työjalki neita. Aika ajoin asiakkailta tulee kyselyjä kyseisen luokan tuotteiden osalta, joten näitäkin asiakas tarpeita täytyy pohtia tulevia valikoimia mietittäessä. Savusukellusjalkine mietinnässä.. Nykyisellä paikallaan yritys on ollut 61 vuotta ja 60 vuotta sitten alet tiin valmistaa turvajalkineita. Kuten yleensäkin, kysyntä ratkaisee sen, millaisia kannattaa tehdä. Jalkinetoiminnan liikevaihto on reilu sata miljoonaa euroa. Tänään yrityksessä on runsaat 500 työntekijää
”Jonkin verran tulee palautetta, mutta ne ovat enemmänkin yksittäisiä kuin ylei sempiä vaatimuksia.” ”Erityisesti toivottaisiin korkeamman F2Aluokituksen jalkineita, mutta niiden valmistaminen vaatii nykyisten tuottei den jatkokehitystä savusukellusstandar divaatimusten täyttämiseksi. KÄYTETTÄVYYDESTÄ PALAUTETTA Palojalkineissa ohjeet ja määräykset ohjaavat tuotteiden valmistusta ja siksi ne on otettava tuotekehityksessä huo mioon. Leena Rieskaniemi leikkaa päälistoja kenkään. Valmistuksessa on kaikkiaan 80 eri työvaihetta yhdessä kengässä. Takana on jo yli 40 vuoden työura Sievissä, joten työt sujuvat rutiinilla. Samaa työvaihetta voidaan tehdä eri työpisteissä.. 5/2024 Pelastustieto 55 PALOJALKINEET Käytännön kautta kun toteutusta aina mietitään”. Nykyinen jalkine kelpaa perustehtäviin”, Markku Heikkilä toteaa. Markku Heikkilän kädessä AI GT Fire jalkineen päällinen. Markku Heikkilä katsoo, että jalkinei den vaatimuksista ja käytettävyydestä voisi olla enemmänkin keskustelua pelas tusalan kanssa. Tästä syntyy valmis palojalkine
Savusukellusteh täviin tar vitaan F2Aluokan saapas, jota emme valmista”, Suninen kertoo. Jalas-tuotemerkin jalkineita alettiin valmistaa 1930-luvulla. Haasteensa tuo myös se, että eri maiden välillä on myös eroja palojalkineiden vaa timuksissa eurooppalaisesta standardista huolimatta.” ”Tuotetta pitää pystyä hyödyntämään myös laajemmilla markkinaalueilla, jotta sitä kannattaa valmistaa.” Vaativammissa jalkineissa standar dien lisävaatimukset edellyttävät Suni sen mukaan jatkuvaa tuotekehitystä. ”Jotta tuotanto on kannattavaa, pitää toki olla kysyntää. Nykyään ruotsalaisomisteisessa yrityksessä tehdään pelkästään työja turvajalkineita. Teksti ja kuvat: Esa Aalto Turvajalkineita Jokipiistä STANDARDI OHJAA Yksi työ ja turvajalkinevalikoiman tuote on palojalkineet. Jokipiin tehtaalla valmistetaan entiseen tapaan jalkineita ammattilaisille. Tehtaan johtaja Juha Pentinmäki ja tuotepäällikkö Anniina Suninen sano vat, että uusi omistus on tuonut parem mat mahdollisuudet investointeihin ja kasvuun. Siksi pitää punnita Helppoa ja mukavaa käyttää.. ”Olemme paikallinen toimija. Turvajalkineet tuli vat pääasialliseksi tuotesegmentiksi 40 vuotta sitten, kun yritys osti Aaltosen kenkätehtaan. ”Kaikki työ ja turvajalkineet tehdään niille määriteltyjen ENstandardien vaa timusten mukaisesti, mutta palojalki netta määrittelee lisäksi ammattialastan dardi. Jalaksen tuotteet ovat olleet tuttuja käyttökengissä, esimerkiksi hiihtomonoissa. 56 Pelastustieto 5/2024 PALOJALKINEET U rho Viljanmaa Oy myytiin ruotsalaiselle Ejendalsille 16 vuotta sitten. ”Tällaista tuotetta meiltä aika ajoin kysytään. Perinteistä palomiehen saapasta valmistetaan Jokipiissä. Jotta sellaisia kannattaisi alkaa valmistaa, pitäisi kysyntää olla riittävästi. Siinä on kolme erilaista luokitusta, ja me valmistamme täällä F1PAluokan saapasta, joka soveltuu esimerkiksi maasto palojen sammuttamiseen sekä henkilöpelastamiseen. Urho Viljanmaa alkoi käsitellä nahkaa vuonna 1916 Jalasjärvellä eli nykyisessä Kurikassa perustamassaan yrityksessä. Erityi sesti kuumuus aiheuttaa lisävaatimuksia tuotteelle, mikä yhdistää eri ammattialo jen vaatimuksia, paloalan lisäksi esimer kiksi valimotyössä. Jokipiin tehtaalla työskentelee 120 työntekijää koko Ejendals Groupin 450 työnteki jästä.” Yritys ilmoittaa koko konsernin liike vaihdoksi 200 miljoonaa euroa ja toimin taa yrityksellä on yli 20 maassa
”Robotiikka ja konenäkö kehittyvät ko ko ajan. Tuure Männi huolehtii tuotteiden laadusta omassa laboratoriossa. Hän kuvaileekin olevansa tuotekehi tyksessä kentän ääni, joka tuo suunnit telutyöhön asiakaskäynneillä saamansa kehittämistoiveet. Senkin avulla voidaan Juha Pentinmäen mukaan huo lehtia tuotannon kehittämisestä, tehok kuudesta, laadusta ja toimitusvarmuu desta. KILPAILU ON KOVAA Työ ja turvajalkineissa kilpailu on heidän mukaansa kovaa. 5/2024 Pelastustieto 57 PALOJALKINEET sitä, kuinka kapeita sektoreita halutaan palvella. Esimerkiksi kulutuskestävyy den osalta olemme asettaneet omat vaati muksemme standardeja korkeammalle.” Asiakkaita pyritään palvelemaan myös erilaisilla malleilla. Lyhytvartisempia mallejakin on tarjolla, mutta ei sammu tustöihin, jonne sellaiselle ei ole kysyn tääkään. Jokipiin tehtaalla on jo vuosien ajan investoitu automaatioon. Logistiikka toimii kol mostien varrella sijaitsevassa tuotanto laitoksessa, ja tavaraa saadaan nopeasti liikkeelle. Palomiehen saapas ei ole meille massatuote, mutta haluamme tarjota asiak kaillemme myös näitä tuotteita. ”Laatu ja mukavuus on meille kilpailuvaltti.” ”Materiaalimme ovat perusteellisesti testattuja. Näin työvoimaa voidaan siirtää muihin tehtäviin. ”Uusia valmistajia tulee koko ajan, mutta hyvällä tuotteella ja kilpailukykyi sellä hinnalla pärjätään.” Anniina Suninen painottaa Jalaksen pitkää perinnettä, jossa tärkeää on huo lehtia tuotteiden ergonomiasta ja istu vuudesta. Robotiikalla voidaan korvata ihmisille raskaita, toistuvia työvaiheita. AUTOMAATIO YLEISTYY Valmistuksessa kotimaisuus on korkeaa. ”Tuotekehityksessä puntaroidaan myös käytettävyyden helppoutta ja käyt tömukavuutta halutaan yleisesti. Kaikkia töitä sillä ei voida tehdä.” Juha Pentinmäki ja Anniina Suninen esittelevät valmistusprosessissa olevaa palomiehen saapasta. Se on meille tärkeä tuote, vaikka ilmankin sitä pärjäisimme”, Pentinmäki ja Suninen toteavat. Meillä on vuoden loppuun men nessä valmistumassa uusi projekti, jossa automaatiota entisestään hyödyn netään. Merja Laitamäki tekee lopputarkastusta valmistuville tuotteille yli 40 vuoden työrupeaman kokemuksella.. Vaatimuksilla on toki vaikutusta myös tuotteen hintaan, silloin kun ne vaativat tavallista enemmän komponentteja ja työpanosta”, Suninen sanoo. Nahka ja tekstiilimateriaalit tuodaan ulkomailta, mutta esimerkiksi kenkien pohjissa käytettävä kumiseos saadaan kotimaasta. Tuotteet ja komponentit varastoidaan Jokipiin tehtaalla
UUDEN EDESSÄ Saapasmallista poikkeavien jalkineiden käyttö edellytti pelastajilta uuden opette lua. Pelastajat testasivat neljää jalkinemallia, joista yksi oli perinteinen saapasmalli ja loput kolme edustivat matalampivartisia tai maiharityyppisiä jalkineita. Pelastajien tulisikin voida valita jalkineensa useammasta vaihtoehdosta, sillä vaativassa toimintaympäristössä jalkaan istuva malli on myös työturvallinen. Vuoden käytön aikana jalkineen tukeva varsi veltostui hieman, mutta säi lytti ryhtinsä ja se on silti tukevampi kuin aiempien saappaiden varret uutenakaan. Perintei nen saapasmalli on pelastajalle helppo valinta, sillä sen kanssa oli totuttu toimi maan. Jalkineet toimivat kaikissa teh tävälajeissa hyvin. Ainoa mutta selvä miinus oli jalkineen rajoi tettu käyttö, sillä sitä voi palojalkines tandardinsa (F1PA) mukaan käyttää vain ulkopalojen sammutuksessa. Yhtä lailla nauhal lisia ja vetoketjullisia jalkineita testattiin suurella mielenkiinnolla. Testaajat kuvasivat jalkineen istuvaksi ja tukevaksi sekä isojen vetolenkkiensä ansiosta helposti puettavaksi. Haix Firefighter Pro ja Steitz Secura jalkineet muokataan jalkoihin sopiviksi nauhoilla, minkä jälkeen niitä käytetään vetoketjulla. Joillekin tietty jalkine ei välttämättä istu ollenkaan. NAUHOJA JA VETOKETJUJA Muut testin jalkineet olivat lyhyempi vartisia ja joko pelkästään nauhoilla tai nauhoilla ja vetoketjulla kiinnitettäviä palojalkineita. P elastustiedon palojalkine testiin osallistuneet pelas tajat olivat ennen testiä työskennelleet vain työn antajan heille valitsemilla palojalkineilla. Rajoitteesta huolimatta jalkinetta käytettiin testissä myös sisäpalojen sammutuksessa, pisto liekkiharjoituksessa sekä monipuolisesti erilaisissa pelastajan tehtävissä ja harjoi tuksissa. Jokainen jalka on kuitenkin erilainen eikä yksi ja sama jalkine toimi kaikille yhtä hyvin. Istuvuus jalkineessa on säilynyt edelleen erinomaisena, ja jalkine on rikkomatto man pintansa takia helppo puhdistaa. Pelkästään nauhakiin nitteiset Sievi AL GT Timber jalkineet soveltuvat palojalkinestandardinsa (F1PA) takia vain ulkopalojen sammut tamiseen, mutta nauhoilla ja vetoketjulla kiinnitettävät Haix Firefighter Pro ja Steitz Secura jalkineet ovat sisäpalonkin sammutukseen soveltuvia, F2Astandar doituja jalkineita. Toimenpide ei vie saapasmallin pukemiseen verrattuna juurikaan enem pää aikaa, ja sen ennättää tehdä helposti ennen ajoneuvoon nousua. TOIMIVA SAAPAS Testissä ainoana saapasmallia edusti Sie vin AL GT Fire, jonka testaajat kuvasivat lähes täydelliseksi palojalkineeksi. Nauhat ja vetoketju aiheuttivat sel västi ennakkoasenteita, sillä toiset kiel täytyivät ehdottomasti testaamasta niillä varustettuja jalkineita. Teksti ja kuva: Marko Partanen Palojalkineisiin kiinnitettävä huomiota Hyvän istuvuuden lisäksi jalkineelta edellytetään monenlaista suojaavuutta. Kevyemmillä tehtävillä pelastajat eivät välttämättä vetäneet vetoketjua kiinni ollenkaan, sillä. Jokainen testaaja otti Sievi Fire jal kineen käyttöönsä myös testin jälkeen oman harkintansa mukaisille tehtäville. Takana oli lyhyitä ja pitkiä uria, joissa pelastaja ei ollut voinut vai kuttaa omiin työjalkineisiinsa. MIKÄ IHMEEN MAIHARI. Haluttiin jopa selvittää, voisiko tällainen jalkine tuoda lisää tukevuutta ja istuvuutta jalkaope raation jälkeen. Jalkineiden pukemiseen tar vittiin yksi nopea toimenpide lisää, lah keiden nosto ja vetoketjun kiinni vetämi nen. 58 Pelastustieto 5/2024 PALOJALKINETESTI Palojalkinevalinnassa kannattaa olla ennakkoluuloton, jotta löytää itselleen parhaan mahdollisen mallin
SAHASUOJA PLUSSAA Sievi AL GT Timber jalkineet sidotaan aina nauhoilla. YKSILÖLLISET OMINAISUUDET HUOMIOITAVA ”Hyvän työkengän ominaisuudet eivät ole vakio, vaan valinnassa on otettava huomioon työnkuvan lisäksi henkilön yksilölliset ominaisuudet ja niiden edel lyttämät vaatimukset kengän ominai suuksien suhteen. Jalkineet voidaan lukita esikiristykseensä niin hyvin, että ne ovat tukevat, vaikka jättäisi loppukiristyksen tekemättä. Kaikkeen on mahdotonta varautua, mutta kaikkeen todennäköiseen ja mah dolliseenkaan ei aina varauduta. Jokaisen ihmisen jalka on erilainen. Sievi AL GT Fire Steitz Secura Firefighter Gore II Sievi AL GT Timber Haix Special Fighter ® Pro. Ehkä Timberin ominaisuudet tulevat kuitenkin esiin paremmin kiireettömäm mässä toiminnassa – pelastustoimessa se voisi olla palotarkastus tai palontutkin tatoimintaa. Kaikki Timbereitä käyttäneet pelastajat ottivat testin jälkeen jalkineen käyttöönsä työtehtävillään soveltuvin osin. Kokemukset yksilöllisistä, hyvin istuvista ja tukevista Haix Firefighter Pro ja Steitz Secura jalkineista ja niiden käytettävyydestä myös sisäpaloissa sai vat testaajat luopumaan aiemmin käyt tämistään saapasmallisista ja jatkamaan työarkeaan testin matalampivartisilla jalkineilla. Siten hyvän jalkineen löytämisessä oikean koon lisäksi sopivan mallin löy täminen on tärkeää. 5/2024 Pelastustieto 59 PALOJALKINETESTI jalkine oli avonaisenakin riittävän tukeva. Kaikki Haix Firefighter Pro ja Steitz Secura jalkineita käyttäneet pelastajat pitivät uutta matalampivartista jalkinetta selvänä parannuksena aiemmin käyttä miinsä saapasmallin jalkineisiin verrat tuna. Vetoketjua ei kuitenkaan kannata jättää vetämättä, koska niin voi säästää vain sekunteja aikaa, mutta häviää paljon jal kineen tuessa ja istuvuudessa. Testin jälkeen saapasmallin käytön helppoutta ei enää pidetty tär keimpänä ominaisuutena. Timberin iso plussa on myös sahasuoja, mitä muissa testin palojalki neissa ei ole. Tätä suojausta ei myöskään ollut kenenkään testiin osallistuneen pelastajan aiemmissa palojalkineissa, vaikka niillä työskenneltäessä saatetaan edellyttää moottorisahan käyttöä myös sammutustehtävillä. Jalkineiden muokattavuus omaan jalkaa hyvin istu vaksi ja lähes yhtä nopea pukeminen saappaiden kanssa puhuivat puolestaan. Palojalkinesti päättyy tähän. Monilla ihmisillä on jalkaterissään ja varpaissaan poikkeamia, jotka myös tulisi huomioida jalkinemallin valinnassa. Sama kenkämalli ei voi koskaan olla kaikille hyvä ja sopiva”, todetaan Duodecimin terveyskirjas ton Hyvien työkenkien ominaisuudet jutussa. Lisäksi oikean jalkinemallin valintaan liittyvät jalkate rien koko ja malli, jalkakaaren korkeus, päkiän ja kantapään leveys sekä päkiän ympärysmitta. Hälytyksissä onkin kätevää toimia niin, että latinki puetaan nor maalisti ja esikiristetyt jalkineet sidotaan lopullisesti vasta ajoneuvossa istuessa, jos mahdollista. Erityisesti jalki neen istuvuuden tulisi olla hyvä päkiän leveimmältä kohdalta. Pelastusalalla jalkinetta käytetään ennalta arvaamattomissa paikoissa, jol loin hyvän istuvuuden lisäksi jalkineelta edellytetään monenlaista suojaavuutta. Pelastajat käyttivät Tim bereitä myös paljon maastossa, jossa ne pitivät märällä kalliolla ja tukeva varsi tarjosi apua kulkemiseen epätasaisessa maastossa. Testin aiem mat jutut löytyvät numeroista 4/2023, 8/2023 ja 3/2024
Kuitenkaan ei räjähtänyt. Yhtäkkiä räjähti ja ovet lensivät ulos” Rakennuksessa oli aikaisemmin toiminut lihapakkaamo. Mikä skenaario niihin liittyy. KEHITYS VAATII TOISENLAISTA TOIMINTAA ”Olemme käyttäneet palavia eristysmateriaaleja, jotka lisäävät palokaasuräjähdyksen riskiä. 5. Risto Lautkaski on suomen tanut Hollannin pelastus opiston vuonna 2020 kon sultilta tilaaman raportin palokaasuräjähdyksistä:. JOSKUS SUMU JA KIILTÄVÄ LATTIA VAROITTAVAT Kuumuuden vaikutuksesta polyuretaani, polystyreeni ja bitumi vapauttavat kaasuja, jotka näyttävät sumulta. Kaikki palokaasut eivät päässeet ulos. Mutta turvallisuus ennen kaikkea. 1. 60 Pelastustieto 5/2024 ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski Petollinen palokaasuräjähdys HOLLANTI 6/2023 Hollannin pelastusopisto (NIPV) tutkii, onko palokaasuräjähdyksillä yhteisiä piirteitä. Etsi vastaukset seuraaviin kysymyksiin: Millainen rakennus on. ”Palokaasuräjähdykseen voi tuskin varautua. Savua muodostui paljon, mutta se pääsi ulos katon ja seinien aukoista. Palopesäke oli kahden palo-osaston takana.” Palokaasuräjähdyksen vaara oli ilmeinen. Kysy itseltäsi: Tiedämmekö, missä palaa. Mitä se merkitsee toiminnalleni. ULKONÄKÖ VOI PETTÄÄ Peter Verwaal oli toukokuussa 2021 sammuttamassa ikkunatehtaan paloa. Emme pysty mittaamaan palokaasuja. Neuvo: noudata tinkimättä ohjeita. Tutkimustuloksia ei vielä ole, mutta kokemusten perusteella voimme antaa joitakin neuvoja. Entisten kylmähuoneiden katoissa ja seinissä oli yhä paljon eristyksiä. Ehkä molemmat tekijät vaikuttivat.” 4. Johtuiko se tuuletuksesta vai eikö seos ollut syttyvä. Siellä oli polystyreenilevyjä sekä palavia nesteitä ja bitumia tynnyreissä. Ennen oli toisin. ”Rakennus oli täydessä palossa. Se on myös petollinen. Myös palomies halua palata terveenä perheensä luo”, Koedoot sanoo. Sitten toimiston tietokoneessa sattui oikosulku. Mitä hitaammin ilma vaihtuu, sitä nopeammin palosta tulee happirajoitteinen. Teksti: Anje Romein Ikkunatehtaan palokaasuräjähdys yllätti sammuttajat. Jos vastaat johonkin näistä ”ei”, niin anna palaa. Siksi meidän on aloitettava tiedustelulla”, Koedoot sanoo. Annoimme palaa ja suojasimme naapurirakennuksia. Voimmeko sammuttaa ulkoa. Olemme tottuneet tarttumaan heti toimeen, mutta palot ovat yhä monimuotoisempia. 3. Koedoot siirsi paloautot kauemmaksi rakennuksesta. Palomestari Rick Koedoot kertoo:”Autokorjaamon halli oli täynnä pahanhajuista, keltaista ja rasvaista savua. Tosin kapea katu esti varautumasta sortumavaaraan riittävällä (1,5 kertaa rakennuksen korkeus) suojaetäisyydellä”, Verwaal kertoo. Palokaasuräjähdys tarkoittaa palohuoneen viereiseen tilaan kertyneiden, osittain palaneiden, pyrolyysikaasujen erittäin nopeaa palamista. On sattumanvaraista, räjähtääkö vai ei”, paloesimies Peter Verwaal sanoo. Lisäksi lattialle muodostuu öljymäinen kerros. 2. Rasvainen lattia kiilsi. Pystymmekö jäähdyttämään tarpeeksi. ”Sitten aloitin savutuuletuksen. NOUDATA OHJEITA, VAIKKA SE OLISI HANKALAA ”Noudatimme nelikenttämallin ”puolustava-ulkoa” -taktiikkaa. ÄLÄ HÄTÄILE, ARVIOI TILANNE Perusperiaate ”Pysähdy, harkitse ja tiedustele ulkoa” soveltuu erinomaisesti, kun varaudutaan palokaasuräjähdykseen. Millaisia eristelevyt ovat. Mutta toisaalta se kasvattaa hään ja muiden myrkyllisten kaasujen pitoisuuksia. Kuvakaappaus: B&B 6/2023. Neuvo: hanki rakennuksesta mahdollisimman paljon tietoa. ”Parin minuutin tilannearvio voi huomattavasti nopeuttaa toimintaa ja estää henkilövahingot
Projektipäällikkö Chalid el Dsoki kertoo: Palokunnat kysyvät jatkuvasti, aiheuttavatko puhelimet vaaraa sammuttajille. Palo sammui kahdessa tunnissa. Paloa sammuttamaan hälytettiin 30 yksikköä 16 paloasemalta. Toisaalta laitteiden muovikotelo alkoi pullistua lämpötilassa 140 °C. Palomiehet selvittivät kahdeksan suihkua, joista kolme tikasautojen työkoreihin. Vetoauto riippui takapyöriensä varassa ja vain sen etupyörät koskettivat vedenpintaa. Teksti: Jan-Erik Hegemann 12/2023 Puolenpäivän aikaan puoliperävaunullinen rekka ajoi yrityksen alueella. Äkkiä kuljettaja pyörtyi. Tämä on selvä varoitus, vaikka puhelin vielä toimii normaalisti. 5/2024 Pelastustieto 61 ULKOMAILTA BERLIINI, SAKSA Miten palo vaikuttaa puhelimiin. Kokeet osoittivat, että akun varaus pieneni 6 prosenttia, kun sen pintalämpötila nousi 20 °C. Tässä pintalämpötilassa lämpötila akun sisällä oli noin 150 °C. ”Varauduimme kiivaaseen paloon”, pelastustoiminnan johtaja Thierry Lefevre kertoo. Käytetty sammutusvesi kerättiin hulevesiverkostoon eikä sitä päässyt merenlahden luonnonsuojelualueelle. Tulos oli erittäin huojentava. Palokunnan lääkäri ja kaksi ensihoitajaa elvyttivät miehen sydän iskurin avulla. Halusimme selvittää, miten sammutuksen aikainen lämpökuormitus vaikuttaa puhelinten käyttöikään, turvallisuuteen ja toimivuuteen. Lämpötilat akkujen sisällä olivat 10–30 °C alempia. Rakensimme testilaitteen, jossa puhelinta kuumennetaan infrapunasäteilyllä. Kun Lefevre tuli kohteeseen, osa rakennuksesta oli jo romahtanut. Kaikki kokeet kestivät 30 minuuttia, joka on sammuttajien pisin toiminta-aika meno ja paluu mukaan luettuina. Koelämpötilat olivat 100, 120, 140, 160 ja 180 °C. Jälkivartiointia jatkettiin seuraavaan päivään asti. Romahdusvaaran ja kuumuuden vuoksi sisälle ei voinut hyökätä. Tätä tutkittiin BAM-tutkimuslaitoksen projektissa. Seuraamme myös akkujännitettä, jotta saamme selville lämpötilat, joissa akkujännite romahtaa ja mahdollisesti häviää. Palokunnan tikasauton työkorilla kohotettiin auton etupyöriä. Emme vertailleet eri malleja. Koska puhelinta kannetaan rinnalla, akun syttyminen tai räjähtäminen aiheuttaisi vakavia vammoja. Ensimmäinen yksikkö saapui vain 200 metrin päässä olevalta paloasemalta. Tajuton kuljettaja pelastettiin vetotikkaiden avulla. Kanavan vastakkaisella puolella sijaitsevan yrityksen omistaja teki hätäilmoituksen. Akkujännite ei alentunut lämpötiloissa 100–140 °C. Kanavan vedenpintaa laskettiin. Lämmitimme akkujen pinnan 10 minuutissa koelämpötilaan ja jatkoimme koetta 20 minuutin ajan. Koska marketin ympäristö oli avoin, kaikkia seiniä sekä kattoa pystyttiin suihkuttamaan. Myöhemmin saatamme testata toisia puhelinmalleja. Ensihoitolääkäri saattoi hänet ambulanssilla sairaalahoitoon. Toisin sanoen puhelin olisi toiminut normaalisti. Lisäksi videokameralla tallennamme akun mahdollisen lämpökarkaamisen seuraukset. 113/2022 GRÖDIG, ITÄVALTA Rekka ajoi kanavaan 5/2023 TRANCHE-SUR-MER, RANSKA Supermarketin palo Miten tulipalon kuumuus vaikuttaa palokunnan puhelimiin. Palomiehiä oli 83. Yksikään akku ei toiminut lämpötilassa 180 °C. Tarkoituksemme oli selvittää, aiheuttaako tämän mallin käyttö vaaraa sammuttajille. Lämpötilassa 160 °C jännite hävisi joka kolmannesta akusta. Paloilmoitus supermarketista tuli kello 20.30, pian sulkemisen jälkeen. Otimme testattavaksi 20 Motorolan valmistamaa ja Berliinin pelastuslaitoksen käyttämää MTP850 Ex ATEX-puhelinta, sekä uusia että käytettyjä. Palokunta onnistui suojaamaan marketin toimiston, mutta koko myymälä tuhoutui. Aiheuttaako se litiumioniakun lämpökarkaamisen. ”Sammutusvettä saatiin tarpeeksi paloposteista”, Lefevre kertoo. Tutkimuksen perusteella tätä puhelinmallia voidaan pitää turvallisena tulipaloissa. Varasto paloi kiivaasti ja koko myymälä oli savun täyttämä. Lisäksi useat tutkijamme ovat myös palokuntalaisia. Onnettomuuden huomanneet palokuntalaiset kiirehtivät paloasemalle. Rekka jatkoi kulkuaan maantien sekä kevyen liikenteen väylän poikki, puhkaisi kaiteen ja pysähtyi vasta kapean kanavan vastakkaiseen reunamuuriin. Tuuli kuljetti savun poispäin asuntoalueesta. Tämän jälkeen urakoitsijan ajoneuvonosturin silmukka voitiin pujottaa etuakselin alle. Akkujännitteen äkillinen häviäminen voisi aiheuttaa vaaratilanteita. Silminnäkijä kertoi, että marketin varastosta nousi liekkejä. Teksti: Sèverine Battesti-Pardini. Tutkimuksen seurantaryhmä koostui pelastuslaitoksen ja vapaapalokunnan edustajista. Mitään kipinöintiä, kaasun muodostusta tai syttymistä ei kuitenkaan tapahtunut. Yhtä aikaa nostamalla ja hinaamalla vetoauto saatiin takaisin maanpinnalle. Neljä anturia mittaa puhelimen eri kohtien lämpötilaa
Kuvakaappaus opinnäyte työstä.. Vaikka syttymispitoisuudet olivat matalia, mittauksissa havaittiin terveydelle haitallisten aineiden pitoisuuksia. Hyvä perehdyttäminen vaikuttaa myös paljon puhuttuun pitovoimaan. 62 Pelastustieto 5/2024 OPINNÄYTTEITÄ Julkaisemme palstalla tiivistelmiä pelastus ja ensihoitoalaa koskevista opinnäytetöistä. Pelastusalan opinnäytteet löydät osoitteesta peo.verkkokirjasto.fi ja ensihoidon sekä muut opinnäytteet osoitteesta theseus.fi. Tutkimustulosten mukaan pitoisuudet alemmasta syttymisrajasta olivat varsin matalia, ja niissä huomattiin pitoisuuksien laskua ajan kuluessa, jolloin myös raakaöljyn syttymisriski pieneni. Kiekkokeräi mellä nostettu puhdas raakaöljy (Justiina Halonen). urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404166609 Opinnäytetyössä tutkittiin raakaöljyyn liittyviä riskejä ja torjuntakeinoja merellisissä onnettomuuksissa. Vallitsevien sääolosuhteiden, vapautuneen öljyn määrän ja sen muodostaman höyrystymispinta-alan arvioitiin olevan yhteydessä haihtumiseen. urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404247528 Tarkoituksena oli tutkia kokemuksia päivystävän palomestarin perehdyttämisestä ja kerätä ajatuksia sen kehittämiseksi. Tulokset osoittivat, että palomestarin perehdyttäminen Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella koetaan epäonnistuneeksi ja sitä tulisi kehittää. Tutkimuksessa mitattiin veden pinnalla olevasta raakaöljystä muodostuvien kaasujen pitoisuuksia sekä ajan vaikutusta öljyn säistymiseen ja ominaisuuksien muutoksiin. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelulla. Hyvällä perehdyttämisellä voidaan vaikuttaa organisaation toimintaan, organisaation ulkopuolelle näkyvään työnantajakuvaan ja tärkeimpänä työhyvinvointiin. Lisäksi selvitettiin ja tutkittiin parhaiten soveltuvia mekaanisia menetelmiä raakaöljyn keräämiseksi ja talteen ottamiseksi. Tavoitteena oli tuottaa tietoa raakaöljyntorjuntaan liittyvistä riskeistä ja terveydelle haitallisista aineista, parantaa työturvallisuutta sekä kehittää tehokkaampia toimintamalleja öljyvuotojen torjuntaan meriympäristössä. Tulosten perusteella voitiin arvioida torjuntatehtäviin osallistuvan henkilöstön suojaustasoa ja varautua asianmukaisten henkilösuojainten hankintaan. Keräämiseen ja talteenottoon liittyvässä vertailussa kiekkokeräin todettiin harjakeräintä toimivammaksi. Hyvällä perehdytyksellä organisaatio saa uusia osaavia ja motivoituneita työntekijöitä. Perehdyttäminen ja työnopastus ovat tärkeimpiä työpaikoilla toteutettavia koulutuksia. Toiminnallisten menetelmien avulla hyödynnettiin mittausaineistoa raakaöljyn syttyPerehdyttäminen koetaan epäonnistuneeksi. Sitä varten haastateltiin seitsemää Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen palomestaria, jotka ovat läpikäyneet perehdyttämisen päivystävän palomestarin tehtävään vuosina 2019–2023. Perehdyttämisen avulla luodaan edellytykset sille, että työntekijä pysyy kunnossa, on tyytyväinen, sairastaa vähemmän ja huolehtii omalta osaltaan työn tuottavuudesta. Näillä toimilla on kansantaloudellisesti suuri merkitys. vyydestä ja terveydelle haitallisten kaasujen pitoisuuksista. Niiden merkitys työmotivaatioon, työn tuloksiin, työturvallisuuteen ja työyhteisön hyvinvointiin on kiistaton. Tässä tutkimuksessa ei käsitelty vuorotyötä tekevien palomiesten, paloesimiesten tai päivätyötä tekevien päällystön perehdytystä. Työhygienia ja keräysmenetelmät raakaöljyonnettomuudessa JÄRVISALO, ESA-PETTERI: Työhygienia ja keräysmenetelmät raakaöljyonnettomuudessa. Kohderyhmänä olivat pelastuslaitosten öljyntorjuntaa tekevät henkilöt sekä öljyntorjunnassa työskentelevät muut ammattilaiset ja vapaaehtoiset. Tulevaisuudessa olisi mielenkiintoista tutkia perehdyttämistä eri pelastuslaitosten ja muiden viranomaisten välillä. Tutkimustuloksiin perustuen laadittiin raakaöljyn ainekortti, jonka toimii muistilistana raakaöljyonnettomuudessa. Päivystävän palomestarin perehdyttäminen Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella WIIALA, PASI: Päivystävän palomestarin perehdyttäminen Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella. Anna vinkki valmistuneesta opinnäytetyöstä osoitteeseen toimitus@pelastustieto.fi. Laadukas perehdyttäminen auttaa uutta työntekijää saavuttamaan täyden työkykynsä mahdollisimman pian uudessa toimintaympäristössä. Laadullisen tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella, millainen on toimiva perehdyttämisprosessi ja millaiseksi Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen uudet työntekijät ovat sen kokeneet
Opinnäytetyössä esiteltiin sovellutuksia tietomallien käytölle sekä kerrottiin oleellisia perustietoja, jotka ovat löydettävissä tietomallien tarjoamasta informaatiosta. TULE-sairauksien ennaltaehkäisyllä on suora positiivinen vaikutus pelastajien työkykyyn ja työuran pituuteen. Toinen osa koostui kuntosaliharjoitteluohjeista, joissa pyritään tuomaan esille erilaisten harjoitteiden hyötyjä, haittoja ja turvallisia tekniikoita. Jotta pelastustoiminta myös tulevaisuudessa on tehokasta ja tuloksellista, tarvitaan nykyaikaisten tietojärjestelmien lisäksi myös pelastustoiminnan johtajilta avarakatseisuutta sekä halua oppia ja kehittyä digitaitojen osalta.. Osaamisen kehittämisen tarpeet eivät rajoitu vain pelastuslaitokseen, vaan esimerkiksi hallituksen esityksen 139/2022 lausuntopalautteessa sekä opinnäytetyön tietopohjan kartoituksessa on todettu tarpeita rakennusvalvontaviranomaisten koulutukselle. urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404156594 Tietomallipohjainen suunnittelu ja rakennuslupaprosessit lisääntyvät rakennushankkeissa lähitulevaisuudessa. Ensimmäisessä osassa tarkastellaan, kuinka tukija liikuntaelinsairaudet esiintyvät pelastajan ammatissa, mistä ne saattavat johtua ja kuinka niitä voidaan ehkäistä. Pelastustoiminnan johtamisen tueksi kaivataan myös yhtenäistä, helppokäyttöistä ja reaaliaikaista tilannekuvajärjestelmää. Opinnäytetyön aikana selvisi, että tietotekniikkaa hyödynnetään pelastustoiminnan johtamisen tukena vaihtelevasti. Pelastustoimen tietojärjestelmät ja sovellukset vaativat tarkastelua ja päivittämisTietotekniikan hyödyntäminen pelastustoiminnan johtamisessa tä uusiin. Tiedot yhdistettiin omiin kokemuksiin kuntosaliharjoittelusta ja pelastusalasta. Hallituksen esityksen 139/2022 mukaisesti tietomallipohjaisella suunnittelulla pystytään vastaamaan esimerkiksi rakennusten hiilijalanjälkeä koskeviin kysymyksiin ja lisäämään rakennusten elinkaariajattelua. Rakennusten tietomallit ovat hyödynnettävissä niin riskienhallinnan kuin myös pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön osalta. Tarkoituksena oli tuoda esille, kuinka yleisiä TULE-sairaudet ovat pelastusalalla ja herättää ajatuksia, kuinka niitä voi itse ehkäistä oman uransa aikana. urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404116287 Opinnäytetyön aiheena oli pelastajien tukija liikuntaelimistön vahvistaminen. Lisäksi pohditaan TULE-sairauksien ennaltaehkäisyn nykytilaa ja toimivuutta sekä kuntosaliharjoittelun merkitystä ennaltaehkäisyn kannalta. Tulevaisuudessa pitäisi panostaa enemmän ennaltaehkäisyyn kuntouttamisen sijasta. Työ on suunnattu kaikille pelastajille, mutta siitä hyötyvät eniten nuoret pelastajat. Rakennusten tietomallit tarjoavat valtavasti potentiaalia myös pelastusviranomaisen käyttöön ja osaamisen kehittämiseen. Maailma on muuttunut 2020-luvulla ja sisäisen turvallisuuden toimijoihin kohdistuu uudenlaisia uhkia, joiden myötä nopeita, luotettavia, helppokäyttöisiä sekä turvallisia tietojärjestelmiä ja sovelluksia tarvitaan myös pelastustoiminnan johtamisen tueksi. GRANBERG, JARI: Tietotekniikan hyödyntäminen pelastustoiminnan johtamisessa. Tässä opinnäytetyössä selvitettiin, kuinka tietotekniikkaa hyödynnetään pelastustoiminnan johtamisen tukena nykypäivänä ja minkälaista tietoa pelastustoiminnan johtaja tarvitsee tulevaisuudessa. Työssä hyödynnettiin valmiita tilastoja TULE-sairauksista pelastusalalla, internetistä löytyviä tietoja ja tunnettuja kirjoja kuntosaliharjoittelusta. Kyselytutkimuksen perusteella tarvittavien tietojen tulee ennen kaikkea löytyä helposti sekä nopeasti yhdestä paikasta ja useiden eri tietojärjestelmien rinnakkaiskäyttöä pitää pyrkiä välttämään. Opinnäytetyö pyrkii herättämään kiinnostusta, tarjoamaan perustietopaketin rakennusten tietomallien hyödynnettävyydestä sekä kannustamaan jatkotutkimuksen tekemiseen. Tulevien pelastustoimen tietojärjestelmien pitääkin olla valtakunnallisesti yhteneväisiä. Sen tarve korostuu, koska etäjohtamisen on pelastustoiminnassa yleistynyt 2020-luvulla merkittävästi. urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404197016 Teknologia on kehittynyt 2000-luvulla erittäin nopeasti. Etenkin kuntosaliharjoitteluoppaan tarkoitus on antaa pelastajille tietoa hyvistä harjoitteista, jotka auttavat vahvistamaan tukija liikuntaelimistöä vääränlaisen rasittamisen sijasta. Pelastajien tukija liikuntaelimistön vahvistaminen: opas kuntosaliharjoitteluun PARTANEN, JIMI: Pelastajien tukija liikuntaelimistön vahvistaminen: opas kuntosaliharjoitteluun. Kuntosaliharjoittelulla on suuri vaikutus TULE-sairauksien ennaltaehkäisyssä, koska pelastajien työn on hyvin arvaamatonta ja kaikkia tilanteita ei voida ennakoida. Tämä on luonut uudenalaisia vaatimuksia myös pelastustoiminnan tietojärjestelmille ja sovelluksille. Tämä kasvattaa pelastusviranomaisen osaamisvaatimuksia asiantuntijana rakennuslupaprosesseissa. 5/2024 Pelastustieto 63 OPINNÄYTTEITÄ Tietomallien hyödyntäminen riskienhallintatyössä MYLLYLÄ, JARI: Tietomallien hyödyntäminen riskienhallintatyössä
Kuulokkeita käyt tämällä voi kuulla oikealta kuulostavat nostolaitteen äänet. Simulaattori voi olla ratkaisu myös hankalasti löydettä ville harjoituspaikoille eikä varsinaista ajoneuvoa tarvitse ottaa harjoituskäyt töön, vaan se pysyy jatkuvassa valmiu dessa. Kun katsoo taakse, voi tarkistaa nostolaitteen varsien asen non. Uusi harjoite voidaan aloittaa ja toistaa nopeasti, mikä tekee harjoittelusta teho kasta”, Bronto Skyliftin Jari Tikka sanoo. Harjoitteita voidaan tehdä muun muassa erilaisissa rakennuksissa tai vaikkapa ajamalla kori rakenteilla olevan rakennuksen sisään. Simulaattoriin kuuluvat VR-lasit ja kuulokkeet, avaavat näkymän virtuaaliseen maailmaan, jossa nostolaiteharjoittelu onnistuu häiriöttä ja turvallisesti. Kokeneemmat voivat ylläpitää tai tojaan haastavampien ja pidempien har joitusten avulla. PALJON ETUJA KAIKEN TASOISILLE Jari Tikan mukaan harjoitusten nopea toistettavuus ja oikeanlaisen tuntuman saavuttaminen nostolaitteen ohjainkah voihin ja nostolaitteeseen tuo käyttäjälle varmuutta oikeisiin tilanteisiin. Simulaattoriin kuuluu VRlasit, kuulokkeet, oikea ohjainyk sikkö, jalkapoljin sekä ajoneuvon ratti ja polkimet. KATTAVA PALAUTE Harjoitteen päätteeksi simulaattori antaa raportin, josta käy ilmi, kuinka optimaali Simulaattorin hallintalaitteet ja varusteet.. Sen virtuaalimaailmassa (VR, virtual reality) avautuu laaja kaupunki, jossa nostolavaauton kuljettajat voivat harjoitella todentuntuisesti. Harjoitukset voidaan jakaa osiin, kuten ajo, paikoitus, tasaus ja varsistoajoharjoitukseen. Esteen kohdalle sattuessa tukijalka tulee kävelyttää sen yli. Aloittelijat voivat opetella ohjauskahvojen liikkeitä yksinkertaisten ja helppojen harjoitusten avulla. Virtuaalikaupungissa on myös vesistöä, jossa voidaan harjoitella vesipelastusta. ”Simulaattorilla voidaan harjoitella immersiivisessä virtuaaliympäristössä. Harjoittelu onnistuu myös tavallisen näytön kautta ilman VRlaseja ja kuulok keita. Korkealta pelastamista voidaan harjoi tella maailmanpyörän gondoleissa tai tehtävä voidaan hoitaa matkapuhelin verkon tukiaseman mastossa sekä tuuli voimalassa. Teksti: Marko Partanen · Kuvat: Bronto One -koulutussimulaattori B ronto One on Bronto Sky lift Oy:n lanseeraama digi taalisten palveluiden alusta, sen yksi osa on vuonna 2022 julkaistu koulutussi mulaattori. Myös ajoneuvoa voidaan kuljettaa VRlaseja käyttäen. HÄIRIÖITTÄ VR-LASEILLA VRlasien avulla voidaan uppoutua pel kästään virtuaaliympäristöön ja harjoi tella siellä häiriöittä. Simulaattori sopii kaikentasoisille nostolavaauton käyttäjille. Kynnys harjoitella madaltuu, kun kaiken voi tehdä sisätiloissa, säältä suojassa ja itsel leen sopivaan aikaan. AIDONTUNTUISTA TOIMINTAA Tehtävä alkaa kuljettamalla ajoneuvo toimintapaikalle, jossa se paikoitetaan ja tasataan ennen työskentelyn aloitta mista. Harjoittelu on turvallista eikä virheestä seuraa henkilö tai kalustovahinkoja. Maanpinnan kan tavuutta selvitellään koputtelemalla rau takangella ja tukijalkojen alle asetetaan maaaluslevyt. 64 Pelastustieto 5/2024 Aidontuntuista nostolavaharjoittelua KALUSTONURKKA Nostolava-autonkuljettajat voivat harjoitella ajoneuvon ja nostolaitteen käyttöä todentuntuisesti Bronto One -koulutussimulaattorilla. Päätä kääntämällä korista voidaan katsella kaupunkia: ala puolella maassa, yläpuolella taivasnä kymä ja molemmilla sivuilla maisema vaihtuu realistisesti
Har joituksen aikana käyttäjä kokee todella olevansa laitteen työkorissa. Lyhyen kokeilun ja esittelyn jälkeen he ovat olleet vakuuttuneita siitä, että simulaattori todella voi tehostaa ja nopeuttaa uusien käyttäjien kouluttamista sekä syventää kokeneempien taitoja”, Tuomisto sanoo. ”Moni on aluksi epäillyt simulaattorin mahdollisuuksia koulutuksessa. ”Simulaatioharjoituksista ja teoria koulutuksista syntyy toisiaan tukeva ko konaisuus”, Bronto Skyliftin Henri Tuomisto sanoo. BRONTO ONE TRAINER ON SIELU Bronto One Trainer ohjelma on kou lutussimulaattorin sielu, jolla hallitaan simulaattoria, koulutusta ja sen suun nittelua. Ensimmäisessä kuvassa työkori on laskettu veden pintaan. Henri Tuomisto kertoo, että asiakkaat ovat olleet innoissaan siitä, kuinka tar kasti simulaattori toistaa oikean laitteen toimintaa. Simulaattorin kanssa on kierretty kymmeniä messuja ympäri maailman. Tällaiseen ratkaisuun on päätynyt Australiassa ja UudessaSeelannissa toimiva Bronto Skyliftin kumppaniyritys, joka kouluttaa paikallisten pelastuslaitosten nostolava kuljettajia. Raportti kertoo, montaako liikettä on yhtäaikaisesti käytetty, kuinka kauan varret ovat olleet liikkeessä ja työkori paikoillaan sekä nähdään korilla ajettu liikekartta alhaalta, ylhäältä ja sivuilta katsottuna. Profiiliin sisällytetään asiakkaan hankkima koulutusmateriaali ja harjoitukset. KOKEILU KARISTI EPÄILYT Uutta simulaattoria on myyty muutama kappale, viimeisimpänä Islantiin Reykja vikin pelastuslaitokselle. ”Varsinkin koulutuksen alkuvaiheessa simulaattori on korvannut oikean lait teen tarpeen, jolloin oikea nostolava voi daan pitää hälytyskäytössä. Jokainen käyttäjä kirjautuu omaan Bronto One Trainer profiiliinsa ja har joittelu voi alkaa. Myös virtuaaliympäristön immersiivisyys on saanut kehuja. Saadun palautteen avulla voi daan arvioida omaa ohjaustyöskentelyä ja saada tietoa osaamisen kehittämiskoh teista. Ohjelmalla luodaan koulutus ohjelma, opetusmateriaali, harjoitusten kuvaukset, oppimistavoitteet sekä itse simulaatioharjoitukset. Simulaattorin voi myös vuokrata käyttöönsä. 5/2024 Pelastustieto 65 KALUSTONURKKA sin liikkein ja turvallisesti työtehtävät on tehty. Lopulta palautekin tulee Bronto One Trainerin kautta, jossa oppi las ja kouluttaja voivat seurata koulutuk sen etenemistä. Simulaattori myös mahdollistaa suuren oppilasmää rän kouluttamisen nopeammin”, Tuo misto kertoo. SIMULAATTORI KÄYTÖSSÄ Simulaattorin käyttöönsä hankkineet ovat kertoneet olevansa tyytyväisiä sen monipuolisuuteen ja siihen, että sitä voi daan käyttää koulutuksen eri vaiheissa. Toisessa kuvassa nostolaitteella operoidaan rakenteilla olevan rakennuksen sisällä.. Koulutuksen loppuvaiheessa oppilaat harjoittelevat toki myös oikeilla ajoneu voilla ja laitteilla, jolloin he ovat jo var mempia ja tehokkaampia käyttäjiä sekä valmiimpia oppimaan oikealla laitteella. Pelastustoimintaa harjoitellaan F45XRnostolaitteella
Lempikukkiani ovat pelargoniat ja pionit, joita löytyy myös mökin pihamaalta. LEMPIRUOKASI. Lisää raparperit pohjan päälle. Tärkeimpiä ovat mökkeily, veneily ja puutarhas sa puuhastelu. Koonnut: Kimmo Kaisto · Kuvat: Nina Piela-Tallbergin albumi ja Pixabay Voimaa luonnosta NÄISTÄ TYKKÄÄN Raparperipiira kka (pellillinen) • 8 dl vehnäjauhoja • 4 dl sokeria • 250 g sulaa voita • 1 tl soodaa • 1 tl vaniljasokeria Valmistus: Sekoita kaikki aineet keskenään ja siirrä 1/3 taikinasta toiseen kulhoon (piirakan päälle tuleva murukerros) ja jätä sivuun. Lisää taikinamurus eos päällimmäise ksi. Levitä taikina pellille, jossa on leivinpaperi. Luonnon äänet, tuulen humina, laineiden liplatus, lehtien havina ja sateen ropina lataavat akkuja. Uudet perunat kalan ja salaatin kera on ehkä lempiruokani. Koska asumme Espoossa kerrostalossa, niin mökillä luonto on kaikessa mukana. Lisää suurempaan puolikkaaseen seuraavat aineet: • 2 dl kermaviiliä (tai rahkaa, sekin toimii, kokeiltu on) • 1 kananmuna Sekoita kananmuna ja kermaviili hyvin keskenään ja lisää taikinaan – sekoita. Kuuntelen autossa radiota ja vaihtelen kanavaa musiikin, kiinnostavien aiheiden ja uutisten mukaan. Gluteenittoma ksi piirakan saa vaihtamalla jauhot gluteenittoma an jauhoseokseen . Olen ollut tähän asti kirjojen lukija, mutta äänikirjat ovat myös käteviä kuunneltavia. Turvallisuutta hän edistää myös Palosuojelun edistämissäätiössä ja Palotutkimusraadissa. Ä ID IN R A P A R P E R IP IIR A K K A (P E LL IL LI N E N ), A N N IN U U N IS S A .F I. Nina Piela-Tallberg työskentelee pelastuspäällikkönä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella. 66 Pelastustieto 5/2024 ARKISTOJEN AARTEITA LEMPIHARRASTUKSESI. Paista 200-asteisessa uunissa 30 min. Marjoista mustikka on ihan parasta superfoodia ja kesän raparperi sadosta tulee ihanaa piirakkaa ja kiisseliä. Ehkä mieluiten kuuntelisin kyllä luonnon ääniä. Käytä jauhoa apuna, jos taikina tarttuu sormiin. Pidän kirjoista ja mieluusti lukisin enemmän. Kävelylenkit ja ystävien kanssa jutusteluhetket tuovat myös jaksamista arkeen. Luonnon äänet ovat parasta musiikkia korville. Olen musiikin suhteen kaikkiruokainen. Kotona harrastukset liittyvät tällä hetkellä pitkälti arjen askareisiin ja perheeseen liittyviin tekemisiin. MITÄ KUUNTELET. • noin 500 g raparperia Pese ja pilko raparperit
Mikäli laivan matka olisi jatkunut vielä runsaat 10 metriä, se olisi uponnut yli 15 metrin syvyyteen. Paikalle yritettiin hälyttää myös poliisivenettä, mutta sitä ei saatu liikkeelle. Pelastusliivit riittivät, niitä oli runsaasti yli tarpeen. Laivassa oli 17 matkustajaa ja 13 hengen miehistö. Nyt se jäi karikon kupeeseen peräosan jäädessä vedenpinnan yläpuolelle. Osa noukittiin vedestä, osa pelastettiin laivan kannelta. Laivan toinen pelastusvene oli ehditty irroittaa, samoin veteen oli heitetty useita pelastuslauttoja. Kuva: Matti Peurala. Pohjakosketuksen aiheutti laivan poikkeaminen ahtaalta väylältä, jolta tukkilautta oli samana päivänä vienyt länsireimarin. Jos sinulla on vanha palo kunta aiheinen valokuva ja haluat jakaa sen muillekin, ota yhteys toimituk seen sähköpos titse: toimitus@ pelastustieto.fi Sinulla pitää myös olla oikeu det julkaista kuva ja mieluusti jotain tarkempia tietoja kuvasta. Lue koko juttu pelastustieto.fi:ssä.Rekisteröitymällä ja kirjautumalla voit lukea ilmaiseksi kaikki näköislehdet vuosilta 1959–2009.. 5/2024 Pelastustieto 67 ARKISTOJEN AARTEITA S/S Imatra upposi Saimaalla kesäkuussa 1977 K U V A K A A P P A U S : P A LO N T O R JU N T A 6 –7 /1 9 7 7 Kanadalainen vesipommittaja Paloopiston harjoituksessa keväällä 1984. päivän iltana vuonna 1977 noin klo 21.30 puksutteli 70 vuotta Saimaalla seilaillut S/S Imatra kesän toista reittivuoroaan kohti Mikkeliä, kun laiva yht’äkkiä törmäsi vedenalaiseen kariin ja alkoi välittömästi upota. Paloja sairaankuljetusautot ajoivat noin 800 m onnettomuuspaikasta olevan Heimarin lomakodin rantaan. Saareen ei ole tieyhteyttä. Onneksi paikalle sattui hinaajan lisäksi pari tehokkailla moottoreilla varustettua yksityisvenettä. Palokunnan oma vene jäi näin ollen sammakkomiesten käyttöön. Onnettomuuspaikka oli UkonseIän Papinsaaren edustalla. Palokunnalla oli tehtävää varten yksi pieni vene, mikä on hankittu lähinnä kaupungin uimarantojen pelastustehtäviin. Pelastustehtäviin hälytettiin Mikkelin kaupungin palokunta sekä Mikkelin VPK. Onnettomuspaikan lähistöllä ollut hinaaja ryhtyi heti pelastustehtäviin. Kiitos! NÄISTÄ TYKKÄÄN Kesäkuun 9
Iltavuoron työnte kijät olivat kuitenkin vielä talossa. PALON SIJAINTI SELVILLE Lönnrotinkadun puolella huomattiinkin nopeasti maan tasossa olevista matalista kellariikkunoista tulevan myös kel lertävää savua. Palokunnan urheilutunti oli jo päättynyt, miehet puuhailivat omia askareitaan. Hyökkäysautosta tehtiin perusselvitys ja sammutuspari palokersantin johdolla lähti etenemään palonarulla sekä paineilmalaitteilla varustautuneina kohti palavaa tilaa. 68 Pelastustieto 5/2024 Tilgmanin kirjapainossa paloi rajusti heinäkuussa 1960. Letku oli juuri ennen räjähdystä tarttunut ovenkarmiin ja palomestari Karuvaara oli irrottanut sen. PÄÄTÖS TAKTIIKASTA Myös palopäällikkö Thor Sundqvist saapui tässä vaiheessa palopaikalle ja otti yhteyden palomestari Karuvaaraan. Ajatuksena oli, että tässä on edessä tunnin tai parin urakka ja sitten päästään saunaan. Olihan palo vankassa kivitalon kellarissa, josta leviämisen vaaraa ei pitäisi olla. Pääpaloaseman rauhan olivat rikkoneet ainoastaan kaksi pienempää hälytystä iltapäivän aikana. Palomestari Oiva Karuvaara saapui let kan kärjessä kohteeseen hyvin nopeasti. Yhdessä he valitsivat taktiikaksi kellarin ikkunoiden rikko misen, savutuuletuksen aloittamisen sisäpihalta sekä sammutushyökkäyksen työjohdolla sisäpihan oven kautta. Teksti: Jarmo Turva · Kuvat: Palomuseon kokoelmat Raju palo runteli ja kehitti H einäkuinen arkiilta oli Helsingin kaupungilla sekä paloasemilla rau hallinen. Port tivahti kiiruhti saman tien painamaan lähintä paloilmoituspainiketta ja siirtyi kadun varteen opastamaan palokuntaa. Porttivahti tiesi oven vievän Lönnrotinkadun puoleiseen kel lariin ja Karuvaara määräsikin autot siir tymään sinne. NOPEA TIEDUSTELU Hälytyslähtöön kuuluivat läheisen pää paloaseman päivystävä palomestari sekä hyökkäys, ruisku ja pioneeriautot. Lönnrotinkadun puoleiset kellarin ikku nat oli myös rikottu palokaasujen ulos päästämiseksi, ja niiden ulkopuolelle oli selvitetty hyökkäysautosta korkeapaine suihku. Talo oli ihmisistä lähes tyhjä, työt olivat loppuneet jo muutamaa tuntia aikaisemmin. Sundqvist tiesi kohteen vaarallisuuden ja oli kuullut hälytyksen pääpaloaseman kolmannessa kerroksessa sijaitsevaan virkaasuntoonsa. Helsingin Palomuseon intendentti Jari Auvinen kertoo palon taustat. Hän on tutkinut tapahtunutta asiakirjojen ja aikalaishaastatteluiden avulla. Tässä vaiheessa palon sijainti oli suurin piirtein selvillä ja sam mutustyöhön voitiin ryhtyä. Päivä oli ollut heltei nen, illalla kello 19:n jälkeen lämmintä oli vielä 21 astetta. SELVITYKSIÄ Pioneeriauto siirtyi sisäpihalle ja selvitti savutuulettimen ovelle. Ruiskuautolle hän antoi tehtäväksi vesihuollon Annankadun ris teyksessä sijaitsevasta palopostista. Varsinaiseen palokohteeseen päästäkseen heidän olisi pitänyt avata vielä kaksi ovea. RÄJÄHDYS Hyökkäysryhmä oli saanut vasta ensim mäisen oven avattua, kun tapahtui valtava räjähdys. Hän tiesi palokunnan saapuvan parin korttelin päästä hyvin nopeasti eikä ryhtynyt muihin toimiin palon suhteen. Loput työntekijät poistuivat talosta palo hälytyksen kuultuaan. Ruiskuauton miehistö oli selvittänyt palopostista lisäveden hyökkäysautolle. Vastassa olleen porttivahdin kanssa hän juoksi sisäpihalle ja nopeasti totesi nurk kaovesta tulevan tummaa, mutta oudon kellertävää savua. Savutuuletin oli käynnistetty ja myös vesi oli saatu letkuun juuri ennen räjähdystä. Palomestari Karuvaara havaitsi samaan aikaan myös sisäpihan porttikäytävän ilmanvaihtohormeista tupruavan savua. SAVUA, HÄLYTYS Osoitteessa Annankatu 18, isossa van kassa kivitalossa sijaitsevassa kirjapai nokiinteistössä, porttivahti havaitsi kel larikerroksen nurkkaoven alareunasta tulevan savua. Räjähdyspaine purkaantui pääosin Lönnrotinkadun puoleisista jo rikotuista ikkunoista sekä pihan puolen latauslai PELASTUSTOIMINTA
Iltavuorossa olleet kirjapainon työntekijät kuvasivat räjähdystä kaameaksi. Hän oli räjähdyksen sattuessa juuri saapunut sisäpihalle, mistä räjähdyspaine heitti hänet takaisin porttikäytävään. Kuvan pioneeriauto ei vielä ole ehtinyt siirtyä sisäpihalle. Palokersantti Eino Jaale on kerto nut kuulleensa hälytyksen palolaitoksen asuintalossa sijaitsevaan kotiinsa ja juos seensa siviilivaatteissa palopaikalle. 5/2024 Pelastustieto 69 turin ovista, jotka sortuivat. PELASTUSTOIMINTA. PAINE VISKOI TAVARAA JA IHMISIÄ Sisäpihan lastauslaiturilla ollut savutuu letin lensi päin palopäällikkö Sundqvistia, joka sai vaikean kallovamman menettäen tajuntansa. Hän on kertonut lentäneensä ilmaan ja siirtyneensä tämän jälkeen sisäpihalle auttamaan uhreja. Toivut tuaan hän lähti siirtämään lastauslaitu rilla olleen ja kylkeensä iskun saaneen palomestari Karuvaaran kauemmas suojaan. Juuri sisään mennyt sammutusryhmä jäi sortuvien rakenteiden alle. Lisäksi sisä pihalla sattumalta ollut pikkutyttö louk kaantui vaikeasti. Lisähälytyksenä paikalle tulivat pää paloaseman tapaturmaauto, Kalliosta kolme ambulanssia, tapaturmaauto sekä neljä paloautoa. Myös kella rikerroksen katto ja väliseinät sortuivat sekä kellariin varastoidut 200 kilon pai noiset paperipaalit lensivät ympäriinsä. Palomies Kalevi Laakso toimi ruisku auton kuljettajana ja oli käyttämässä pumppua Lönnrotinkadun palopostilla. Palomies, myöhemmin pelastuskomentaja Rainer Alho kertoo muistelmissaan olleensa paloauton mie histössä tässä lähdössä mukana ja parin Kellarin ikkunoita lyödään rikki juuri ennen räjähdystä. Lentävä tuuletin mursi myös yhden palomiehen säären. Palomies Paul Lassila on kertonut lentäneensä sisäpihalla pioneeriauton takimmaiselta ovelta päin naapuritalon aitaa mutta ei loukkaantunut
Kadulla olleista sivullisista kävi kym menkunta hoidattamassa vammojaan sairaalassa. Valokuvaajat ja toi mittajat olivat kävellen paikalla palokun taakin nopeammin. Palomiehen henkilökohtaiseen varus tukseen kuului bakeliittikypärä, nahka saappaat ja sarkapuku. Räjähdyksen sattuessa kaikki oli vat vapaana. 70 Pelastustieto 5/2024 tunnin työn jälkeen saaneensa kaivettua työtoveriensa ruumiit raunioista. Jälkeenpäin on aina helppo jos sitella. Paineilmahengityslaitetta oli tapana käyttää vain, jos muuten hengit täminen ei onnistunut. Hyökkäysauto Volvo, ”myrskylintu” oli valmistunut käyttöön vuonna 1956 ja siinä oli normaalin kaluston lisäksi eri koisuutena kelalta selvitettävä korkea paineruisku. Kalliossa oli valmiudessa miehitettynä kaksi ambulanssia, mutta mukaan tehtävään otettiin myös vara auto sekä miehittämätön päiväauto. Paloautokalusto oli myös varsin van haa. PELASTUSTOIMINTA Toisena ambulanssina paikalle saapuneen Kallion tapaturmavaunun miehistö siirtää loukkaantunutta sisäpihalta. Loukkaantuneista yhdek sän oli vuosilomasijaisia. Jos olisi tiedetty, jos olisi ollut parhaat varusteet, jos oli valittu toinen taktiikka. Pääpaloaseman tapaturma vaunu oli 1950luvun alussa hankittu Volvo. Takapenkki oli poistettu ja tilalle ruuvattu paarikiskot. Tilgmanin räjähdyksellä oli selvä vaikutus myös sairaanhoidon päi vystysvalmiuksien kehitykseen. MEDIA NOPEASTI PAIKALLA Valtakunnan kolmen päälehden toimi tukset sijaitsivat kaikki parinsadan met rin säteellä palopaikasta. SOPIMUSPALOKUNNAT. Sairaanhoitokapasiteetti joutui mel koisen koetuksen eteen. Tämän päälle oli tarkoitus pukea vielä amerikkalaistyyli nen kumitakki, mutta hellepäivänä sitä ei käytetty. Kirurgisen sairaa lan päivystys valmistui kymmenen vuo den päästä. Jopa yksit täiset kansalaiset lahjoittivat merkittä viä summia yrityksistä puhumattakaan. Pääpaloaseman tapaturmavaunu oli ainoa, joka edusti tuolloin nykyaikaa. Se oli Fordpaketti auto varustettuna kaksilla vierekkäisillä paareilla. Taustalla poliisi auttaa loukkaantunutta lehtimiestä. Auto oli erittäin ahdas. Vaikean kallo vamman saanut palopäällikkö Sundqvist toipui ja palasi töihinkin, mutta kuoli myöhemmin kallovamman seurauksiin. Tuohon aikaan varsinainen päivystyspoliklinikka oli ainoastaan Marian sairaalassa, ja sekin koostui vain parista toimenpidehuo neesta sekä pienestä seurantatilasta ennen laajennuksen valmistumista 1960 luvun lopulla. Palonsyyntutkinnassa selvisi sytty missyyksi itsesyttyminen. Sammutusryhmä ei siis ollut vielä pääs syt lähellekään varsinaista palokohdetta. Varsinainen räjähdys tapahtui palokoh teen viereisessä isossa varastotilassa. Palopäällikkö Sundqvist oli itse tehnyt palotarkastuksen kyseisessä kohteessa jo 1939 ja vaatinut jo silloin palokuorman vähentämistä. Tämän vuoksi tilanne tuli erittäin hyvin dokumentoi duksi alusta alkaen. Muut ensilähtöön osallis tuneet autot oli hankittu jo ennen sotaa. Myös hautajaiset ja näyttävä saatto läpi kaupungin keräsivät suuren julkisuuden. Vanhat sellu loidilevyt kehittivät palaessaan erittäin syttymisherkkiä kaasuja, jotka voimisti vat normaalia palokaasujen syttymistä. Koko turvallisuusalan pahin vihol linen on rutiinitehtävällä eteen tuleva yllätys. PALJON HENKILÖVAHINKOJA Palokunnan miehistöstä räjähdyksessä kuoli heti kolme ja loukkaantui yhteensä 14 miestä. Vaikeammin loukkaantui näistä neljä. Lisäksi myöhemmässä sammutustyössä kolme miestä sai savumyrkytyksen. Tässä jutussa tapahtumat on kuvattu mahdollisimman todenmukai sesti, vaihtoehtojen pohdinta ja sovelta minen nykyaikaan jäävät lukijalle. KALUSTOA JA VARUSTEITA Ambulanssit olivat MB 190 farmari autoista rakennettuja. Töölön sairaalan tapatur maasema oli jo suunnitteilla ja valmistui parin vuoden kuluttua. TUKIKERÄYS JA TUTKINTA Tapahtuman jälkeen järjestettiin laaja kansalaiskeräys menehtyneiden palo miesten perheiden hyväksi
Oman työn ohessa tehtävän pelas tustoimen tarpeen ymmärtävät hienosti myös hälytysosastolaisten työnantajat. Täälläkin pitää olla pelastus ja turvallisuuspalveluita. Vuonna 2000 Aikio oli toinen kahdesta ryhmänjohtajasta, jotka alkoivat pitää yllä ryhmänjohtajapäivystystä. Muuten pienen kyläosaston olisi hankala saada hälytyksen tullen jalkeille yksikköä. Kuukausi kerrallaan ja sitten oli vaihto. Utsjoen VPK:hon kuuluu kaksi kyläosas toa: Nuorgam ja Utsjoki. Teksti ja kuva: Marko Partanen ”S e, mikä minut pitää sopimuspalokun nassa mukana, on kotiseuturakkaus. ”Muistan palkankin vielä, se oli kuin Simo Vaatehuoneelta, 1,99 euroa tun nilta”, hän sanoo ja nauraa makeasti päälle. Lähimmät viranomaiset päivystävät Ivalossa 160 kilometrin päässä. Asemien väliin mahtuu noin 40 kilometrin matka, ja aktiivisia hälytysosastolaisia niillä on yhteensä 15. Kuvassa vasemmalta Tapio Guttorm, Juha Huttunen, Mika Aikio ja Topi Reinola.. Utsjoen Karigasniemen kylässä toimii oma VPKyhdistys, toisi naan kunnan kaikki sopimuspalokunta laiset kokoontuvat yhteisiin harjoituk siin. HÖÖKILAINA TAATTIIN ITSE Kun Utsjoen VPK perustettiin vuonna 1981, perustajat takasivat itse pankki lainan, jolla hankittiin sammutusauto. Jos me ei sitä hoideta, niin sitä ei hoida kukaan”, sanoo Utsjoen VPK:n päällikkö, 25 vuotta palokunnassa vaikuttanut Mika Aikio. PELASTUSTOIMINTA SOPIMUSPALOKUNNAT Utsjoen VPK elää kotiseuturakkaudesta 43 vuotta sitten Utsjoen VPK:n perustajat takasivat lainan, jolla ostettiin hööki. Enää kalustoa ei tarvitse ostaa itse, mutta päällikkö Mika Aikio arvioi, että jos VPK ei hoitaisi kunnan turvallisuuspalveluja, niitä ei hoitaisi kukaan. 5/2024 Pelastustieto 71 Haluamme varmistaa, että kyläläiset pärjäävät
Voin kehittää toimintaa omilla vahvuuksillani ja osaamisellani”, Reinola sanoo. Varteenotettavat vaihto ehdot ovat Rovaniemi tai Oulu. ”Täällä elämä on verkkaista. HENKINEN JOHTAJA Mika Aikio kävi palokuntien päällikkö kurssin 2013, siihen liittyen auton mitta riin kertyi 5000 kilometriä. Hänestä huokuu pienen kylän henki ja yhteenkuuluvuuden tunne. Hän näkee, että palokunnan päällikkö on henkinen johtaja. Tie yhdisti Nuorgamin paitsi isän täkuntaansa Utsjokeen, myös Suomeen. Ensimmäinen Suomen puolelta tullut tie vedettiin sinne vuonna 1970. VPK:laisille hän vastaa aina kun pystyy, oli virka tai vapaaaika. Siitä oli pudonnut osa, joka piti vaihteen päällä. ENIMMÄKSEEN ENSIVASTETTA Parhaaseen aikaan Utsjoen VPK:n Nuor gamin kyläosastoon kuului kymmenen prosenttia kylän asukkaista, nykyään prosentti on puolet vähemmän. Mat kaa työpaikalta paloasemalle on ehkä 50 metriä ja kotoa alle kilometri. 72 Pelastustieto 5/2024 SOPIMUSPALOKUNNAT ”Kannoimme P3kansiota muovipus sissa, kunnes kunnanjohtaja näki tämän ja lahjoitti tarkoitusta varten repun.” Aikio ei halua palata nihilistiseen kun taaikaan, sillä nyt asiat ovat selkeästi paremmin. ”Riippuen tehtävästä, saatan hypätä Utsjoen pelastusyksikköön esimieheksi tai liikkua johtoautolla”, hän sanoo. Kuva: Antti Korhola.. ”Tämä on monipuolinen ja mielen kiintoinen harrastus, jossa on koko ajan opittavaa. ASEMAMESTARI VASTAA Lapin pelastuslaitoksen asemamestari Juha Huttunen vastaa Utsjoen paloase mien toiminnasta. Hallinnosta en ole kiinnostunut.” Kerran mönkijä sanoi sopimuksensa irti Kevon luonnonpuistossa. Koska etäisyydet ovat pitkiä, Huttusen puhelin soi usein. Hän ajaa toisinaan Ivalosta Utsjoelle asioille ja päivystämään. Pohjoiseen Huttusen tie on käynyt usean etelässä olevan pelastuslaitoksen kautta. Kotoisin hän on Savosta. Laitteella pystyi aja maan, kun kuljettaja piti itse vaihdetta silmässä.” Reinola haluaa olla osa kylän omaa turvallisuutta. POHJOISIMMALLA PALOASEMALLA Suomen ja Euroopan Unionin pohjoi sin kylä, 170 asukkaan Nuorgam on aina elänyt Norjasta. Aurala on paikallisen autohuoltamon esimies ja Euroopan Unionin pohjoisim man paloaseman yksikönjohtaja. ”Kun ilmenee tyytymättömyyttä pe lastuslaitokseen tai ryppyjä henkilö kemioiden kanssa, asiat on nostettava pöydälle mahdollisimman äkkiä. Hälytys osastossa on kahdeksan 24–62vuotiasta kyläläistä, heistä neljä osallistuu myös Erämaassa kuljettavaa matkaa voi kertyä satakin kilometriä. Tallista löytyy sammutus ja säi liöauto, mönkijä, kaksi moottorikelkkaa sekä pelastusreki. Aamulla lähtee yksi bussi, ja se tulee illalla takai sin”, sanoo 30 vuotta paikallisessa palo kunnassa vaikuttanut Ari Aurala. ”Olen mielelläni tekemässä käsillä, tunnen koneita ja tekniikkaa. ”Ryhmässä on persoonia ja on iso asia ymmärtää, että he ovat mukana vapaaeh toisesti. Silti hänen kin mielessään on joskus käynyt etelään muuttaminen. Tämänkokoinen yksikkö ei kestä jäsen menetyksiä.” Aikio toimii usein vaistolla. ”Laitoin pääni konehuoneeseen ja huomasin, että vaihdekeppi oli irronnut laatikosta. Ilman paikallistuntemusta eksyneitä ja loukkaantuneita olisi vaikea löytää erä maista ja tuntureista. Mitä kauemmin asiat muhivat, sitä pahempaa jälkeä tulee.” Toisinaan Aikio huomaa, että päällikön pitäisi tietää kaikesta kaikki, mutta koska se ei ole mahdollista, hän lupaa aina sel vittää asiat. Jos niitä alkaa kyrsiä, ne lähtevät. Tarvitaan joku, joka tulee paikalle, kun jotain sattuu. ”Mun pitää aistia, millä mielellä po rukka on ja välittää tietoa asemamme vastaavalle.” Utsjoen kylän hälytysosastossa on seitsemän aktiivista jäsentä. KIINNOSTUKSEN MUKAAN VASTUUTA Utsjoen VPK:ssa on jaettu vastuuta mielenkiintojen ja osaamisen mukaan. Hälytysosastossa olevan Topi Reinolan mielestä siinä on onnistuttu. Asema on kymmenisen vuotta vanha, se tuli paikalle rekoilla kahtena kappaleena. Noista ajoista palokuntasopimuksen mukainen raha on kuusinkertaistunut ja Utsjoen kylän asema on tilava ja toi miva
Hän kaipaisi siihen vetoapua pelastuslaitoksen ammattihen kilöstöltä, sillä ideat tuppaavat toista maan itseään. Hälytysosastoon tarvitaan kaikki kynnelle kykenevät. Poti las on lähes jokaisella kerralla tuttu. 5/2024 Pelastustieto 73 SOPIMUSPALOKUNNAT ensivastetoimintaan. ”Harjoittelemme säännöllisesti, mitä olemme oppineet, jotta osaaminen pysyy yllä. KAIKILTA KYSYTÄÄN ”Kylällä kaikki ovat sukua toisilleen”, Aurala naurahtaa. Hekkasella on erityisosaamista. Hän järjestää turisteille elämyksiä paikalli sessa luonnossa, joten erämaissa ja tun tureilla liikkuminen on hänelle arkipäi vää. ”Kavereita saattaa kyllästyttää, kun minä aina vedän harjoitukset omasta päästäni.” Auralan mukaan vieraat vetäjät tai jonkun muun tekemät harjoitussuunni telmat auttaisivat asiassa. Nuorgamilaiset saavat 16 hälytystä vuodessa, reilu puolet niistä on ensivas tetehtäviä. ”Erämaassa kuljettavaa matkaa voi kertyä satakin kilometriä. Siksi palokunnan kyläosasto eli Aurala lähestyy kaikkia täysiikäiseksi tulevia. Emme hifistele”, Aurala sanoo. Sitä vedettiin keikoille VPK:laisten omilla autoilla. Toi mintamalli oli käytössä 1990luvun puo leen väliin asti, Aurala muistelee. ”Haluamme varmistaa, että kyläläiset pärjäävät surunsa keskellä, he ovat kylä yhteisöä”, Aurala sanoo. Henkilöstön ja kaluston on oltava kunnossa”, Aurala sanoo. 5/2024 Pelastustieto 73. KAIKKI ALKOI PERÄKÄRRYSTÄ Kun Ari Aurala liittyi Utsjoen VPK:hon, Nuorgamin asemalla oli vain moottori ruiskun, letkuarsenaalin, rautakangen ja lapion käsittävä peräkärry. VETOAPUA HARJOITUKSIIN Auralan tehtävänä on vetää Nuorgamin asemalla harjoitukset. Lähin suomalainen ambulanssi ja palo kunta löytyvät samasta kunnasta, Utsjoen kylästä, minne on matkaa 43 kilometriä. Lähin naapuriapu on 27 kilometrin päässä Norjan puolella, Tana Brussa. Parin kilometrin päästä aukeaa Kaldoaivin erämaa, johon eksytään, louk kaannutaan ja jossa palaa. Kylätieltä poikkeaa tie, jota pitkin voi ajaa Isonkivenvaaran yli Pulmankijärven taakse. Ensi vastehenkilöt huolehtivatkin potilaan omaisista tämän lähdettyä sairaalaan. Auralalle VPK on elämäntapa ja pie nen kylän ainoa harrastus. Viimeksi kuusi vuotta sitten haaviin jäi Auralan sukulaismies, paikallinen mat kailuyrittäjä Eemeli Hekkanen. Jäljelle jäävistä pelastusteh tävistä suurin osa on maastopelastusta. Nyt tal lissa on sammutusauto, moottorikelkka, mönkijä ja pelastusreki. Ensivastetehtävillä nuorgamilaiset palokuntalaiset työskentelevät pitkään omillaan ennen ambulanssin tuloa
17.9. Lähetä nimesi, osoitteesi ja puhelinnumerosi osoitteeseen: tilaukset@pelastustieto.fi Voit myös mennä verkkosivullemme www.pelastustieto.fi Sivun oikeasta laidasta löydät keltaisen painikkeen: Tilaa Pelastustieto Mukavia lukuhetkiä! Pelastustieto julkaisee veloituksetta nimitysuutisia, muisto kirjoituksia, tietoja eläkkeelle siirtyneistä sekä lähinnä tasavuosia täyttävien syntymäpäivätietoja. 74 Pelastustieto 5/2024 Numerossa 6/2024 SEURAAVASSA NUMEROSSA • Hälytysilmoitus: Portsan puutalopalo Turussa • Vuoden Palomies on maailmalla tunnettu • Varusteet henkilökohtaisten tarpeiden mukaan • Ensihoitajaopiskelijat: Etiikka hiertää • Taitokeskus – pirkanmaalaisten koulutuskeidas • Miksi yksikön pitää soittaa 112:een. 10.9. Nimityksiä, muistokirjoituksia & eläköityviä veloituksetta lehteen H E LM I P A R T A N E N Tsekkaa Roger-kilpailu Instagramissa ja TikTokissa!. 8 18.12. Pelastustieto 6/2024 ilmestyy 2.10.2024 Varmista ilmoituspaikkasi Minnalta numerosta 044 728 0401 tai meilaa ilmoitukset@pelastustieto.fi. 25.11. 29.10. Muista liittää mukaan yhteystietosi. Voit lähettää lyhyen tekstin mieluiten erilliseen tiedostoon (rtf tai doc) tai suoraan viestiin kirjoitettuna ja siihen liittyvän kuvan omana tiedostonaan esimerkiksi jpg-muodossa. Muista myös näkyvät nettibannerit ja uutiskirje! Nro Ilmestyy Varauspv Aineisto 6 2.10. PELASTUSTIEDON ILMESTYMISPÄIVÄT 2024 Näin tilaat Se käy helposti. Aineiston voi meilata osoitteeseen: toimitus@pelastustieto.fi tai postittaa: Pelastustieto, Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki. 7 13.11. 22.10. 2.12
PROFIX Tuentajärjestelmät EDD Akkupelastusvälineet CRIBBLOCK Tukipalasarja Leikkaava ja levittävä terävaihtoehto. tukitangot voit yhdistää NH Hybrid nostotyynyn kanssa nosto/tukijärjestelmäksi. SEURAAVASSA NUMEROSSA Innovaatioita ammattipelastajille jo vuodesta 1972. Nappaa mukaan, kohdista ja nosta. Huippulaatu a! Uutuus! Lisävarusteena NT-Hybrid nostotyynyyn kuljetuskärry Helppo liikutella, asentaa kohteeseen ja antaa hyvän suojan tyynyn ja alustan väliin. Kohdistusta helpottaa LED valo. Mukana 6 m sulkuletku. Oy Veljekset Kulmala Ab Linjatie 4, 01260 Vantaa • Puh. 09 875 1800 • sales@veljeksetkulmala.fi • www.veljeksetkulmala.fi Kulmala Resqtec Pelastustieto elo 2024 215x275.indd 1 12.8.2024 15.26
UUTUUS, JOLLA TURVAAT TERVEYTESI! Tiedät varmasti, että PAHyhdisteet aiheuttavat syöpää. Se on saippuaton, dermatologisesti testattu ja pH-neutraali, joten se sopii myös herkälle iholle sekä hiustenkin pesuun. Pelastustoimen henkilöstö altistuu näille vaarallisille yhdisteille savusukelluksessa, maastopalossa, palopaikan jälkiraivauksessa, palatessaan palopaikalta varusteissaan asemalle sekä varusteiden huollossa. Koska saippuat ja desinfiointiaineet avaavat ihohuokosia, ne itse asiassa edistävät aineiden imeytymistä verenkiertoon. Päästessään iholle, PAHyhdisteet imeytyvät sen läpi verenkiertoon. KUINKA PALJON PAH-YHDISTEITÄ JÄÄ IHOLLE PESUN JÄLKEEN: Dekontaminaatiopyyhkeet 1 > 77 % Saippua 1 > 56 % Pak-ex < 4 %. Etenkin pelastajan kasvot, kaula ja niska, kädet, nivuset ja polvitaipeet altistuvat vaarallisille yhdisteille. Toimi heti – taistele tehokkaasti sekä tulta että syöpää vastaan! Lisätietoa ja tilaukset: info@turvata.fi Palomiehet syöpää vastaan -järjestön tukema 1 Keir JLA et al. Saksalainen uutuus Pak-ex on tehokas puhdistusaine PAH-yhdisteille. Hyg. 2023 Jan 23:1-11. doi: 10.1080/15459624.2022.2150768 DermaPurge c/o Leibniz Institute for Polymer Research e.V