TURVALLISUUS 2010 | KIINTEISTÖTURVALLISUUS 2010 | TYÖHYVINVOINTI 2010 | 8.–11.9.2010 TUHTI MESSULEHTI Turvallisuus 2010 -messuilla Näin suunnistat NYT AUKI MYÖS LAUANTAINA 11.9.!. 6/ 20 10 31.8
Kampanjan ensimmäisenä vuonna keskitytään teollisuuden huoltoja kunnossapitotöiden riskeihin. Julkisia hankintoja koskeva hankintalaki määrittelee pitkälti palokalustokauppaan liittyvää toimintaa. Pohjoismaiden johtava turvallisuusalan messutapahtuma järjestetään jo kahdennentoista kerran. Tarjouskilpailuissa ja valintaperusteissa on valitettavasti yhä edelleen paljon epäselvyyksiä. Tampereen Messuja Urheilukeskuksen täyttävä turvallisuuden suurtapahtuma esittelee kattavasti kaikki turvallisuuden eri osa-alueet, alan viimeisimmät uutuudet ja tuoreimman tiedon. Jäsenyritysten edustajat ovat aktiivisesti mukana useissa alan työryhmissä, joiden kautta voidaan vaikuttaa alan toimintaa ohjaaviin normeihin. Alan yritysten vastaanottamat tarjouspyynnöt vaihtelevat huomattavasti sisällöltään, mikä johtunee pitkälti hankintojen keskittämisestä ja yhä useampien alueiden liittämisestä hankintasopimusten piiriin. Suomessa kampanjaa koordinoi sosiaalija terveysministeriön työsuojeluosasto. Sama idea toteutetaan Tampereen messutapahtuman yhteydessä. Tarjolla on iloista ohjelmaa ja monipuolista nähtävää heille, jotka eivät ehdi tulla tutustumaan messuihin arkena, kuten VPK:laiset. Toivotan kaikki lämpimästi tervetulleiksi Turvallisuus 2010 -messuille Tampereelle! Leo Huttunen messutoimikunnan puheenjohtaja Turvallisuus-messut Hyvät Turvallisuus 2010 -messujen näytteilleasettajat ja messuvieraat!. Kesäkuussa pidettiin Leipzigissa maailman suurin paloja pelastusalan messutapahtuma Interschutz Der Rote Hahn, joka järjestetään joka viides vuosi. Nyt on mahdollisuus tulla viettämään mukava lauantai vaikka koko perheen voimin. He voisivat aluksi käyttää koulutettuja suojainasiantuntijoita apuna työpaikkakäynneillä riskin arvioinnissa ja mahdollisten henkilönsuojainten valinnassa. 3 Kansainväliset Turvallisuus-messut kokoavat turvallisuusalan ammattilaiset Tampereelle jälleen 8.–10. Turvallisuus-messujen C-halli on avoinna lauantaina 11. Näytteilleasettajia on mukana yli 200. Suomen Työsuojelualan Yritysten Liitto (STYL) nostaa ajankohtaisena asiana esille suojainmyyjien koulutuksen kehittämisen. syyskuuta 2010 (palokuntapäivä 11.9.). Toiset tarjouspyynnöt ovat enemmän hankintalain hengen mukaisia kuin toiset, mihin on tultava jatkossa muutos. Parhaillaan on käynnissä Euroopan työterveysja työturvallisuusviraston koordinoima Eurooppalainen kunnossapidon turvallisuuskampanja 2010–2011. STYL:n jäsenet ja heidän osaava henkilökuntansa kykenevät tarjoamaan hyvän panoksen kampanjan vaikuttavuuden varmistamiseksi antamalla tukea riskien arviointiin, suojainten valintaan, suojainten käytön opastukseen ja käyttöasteen nostamiseen. Oikean suojainvalinnan ja suojainten asianmukaisen käytön avulla voidaan merkittävästi vaikuttaa kunnossapidon työturvallisuuden tasoon. Upea tapahtuma tarjosi alan ammattilaisten lisäksi runsaasti nähtävää vapaapalokuntalaisille ja muille asiasta kiinnostuneille lauantaina järjestettynä palokuntapäivänä. syyskuuta, jolloin Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK järjestää palokuntapäivän. Kunnossapitotyön tunnetun tapaturma-alttiuden vuoksi tälle kampanjalle on erityinen tarve. Jatkossa halutaan antaa entistä parempaa koulutusta aiempaa laajemmalle joukolle, kuten työterveyshoitajille. On erittäin tärkeää, että kaikki alan yritykset ovat tarjouspyyntövaiheessa tasavertaisessa asemassa. Uusia haasteita on tuonut e-oppiminen eli verkossa opiskelu, mikä on lisääntynyt merkittävästi. Samaan aikaan pidetään Kiinteistöturvallisuusja Työhyvinvointi-messut. Tulevaisuudessa työterveyshoitajat voisivat hankkia samat pätevyydet itselleen osallistumalla suojainasiantuntijan pätevyyskoulutukseen. Mukana ovat myös Työterveyslaitos ja Työturvallisuuskeskus. Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistyksen (SPLY) tärkein tehtävä on jäsentensä edunvalvonta sekä tiivis yhteistyö alan viranomaisten ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Kampanja toteutetaan yhteistyössä Kunnossapitoyhdistys Promaint ry:n ja STYL ry:n kanssa
Samanaikaisesti järjestetään kolmannen kerran toteutettavat Kiinteistöturvallisuusja Työhyvinvointi-messut. syyskuuta, jolloin Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK järjestää suurelle yleisölle suunnatun Vapaaehtoispäivän. D-halliin rakennetaan noin 50 neliön kokoinen Messutalo, jossa rakentamisen, kiinteistöalan, suunnittelun ja turvallisuusalan ammattilaisilla on erinomainen tilaisuus tutustua seniorija palvelutaloasumisen turvallisuutta edistäviin ratkaisuihin. Ajankohtaisina teemoina esille nousevat erilaiset alan kampanjat ja muut tuoreet aiheet, kuten pelastuslain uudistus. Pääteemoina ovat arvokiinteistöjen suojaaminen ja erityisryhmien asuminen, joten messuilla voi tutustua esimerkiksi perinteisiin sammutusjärjestelmiin ja uusiin innovaatioihin. Toivotan sekä näytteilleasettajat että messuvieraat lämpimästi tervetulleiksi Tampereen Turvallisuus-, Kiinteistöturvallisuusja Työhyvinvointi-messuille! Hannu Vähätalo toimitusjohtaja Tampereen Messut Oy. Työhyvinvointi-messuilla esillä olevia teemoja ovat muun muassa työyhteisöjen ilmapiiri, vuorovaikutus, fyysinen ja henkinen kuormitus, työstressi sekä työn ergonomia. 4 Turvallisuus 2010 -messutapahtuma kutsuu syyskuussa Tampereelle Kansainväliset Turvallisuus-messut järjestetään 8.–10. Kahdennentoista kerran pidettävät messut ovat Pohjoismaiden merkittävin ja laajin turvallisuusalan ammattitapahtuma. Kiinteistöturvallisuus esittelee laajasti omaisuuden suojeluun, turvallisuustoimintaan, rakenteelliseen turvallisuuteen, sähköisiin turvajärjestelmiin, turvallisuuden valvontaan, vakuuttamiseen ja alan koulutukseen liittyviä tuotteita ja palveluita. Turvallisuus-messuilla esittäytyvät pelastustoimi, organisaatioiden pelastustoiminta, ympäristöturvallisuus, työturvallisuus, tuotannon ja toiminnan turvallisuus, työsuojelu sekä henkilöturvallisuus. Lisäksi seminaaritilat täyttyvät useista mielenkiintoisista seminaareista. Tampereen Messut Oy:n puolesta esitän parhaat kiitokset yhteistyökumppaneillemme ja asiakkaillemme hyvästä yhteistyöstä Suomen johtavan turvallisuusalan messutapahtuman suunnittelussa ja toteuttamisessa. Ohjelma-alueilla ja osastoilla messuvieraat voivat seurata erilaisia työja toimintanäytöksiä sekä tietoiskuja. Messuilla puhuttavat myös työurien pidentäminen ja työssä jaksamisen edistäminen. Tänä vuonna C-halli pidetään avoinna myös lauantaina 11. syyskuuta 2010 Tampereen Messuja Urheilukeskuksessa. Alan uusinta tekniikkaa, tuotteita ja palveluita on esillä kolmessa näyttelyhallissa. Turvallisuus on esillä Aja C-hallissa, Työhyvinvointi A-hallissa ja Kiinteistöturvallisuus D-hallissa. Turvallisuusalan suurtapahtuma täyttää koko Messuja Urheilukeskuksen. Tampereen Messuja Urheilukeskuksen uusi lisäpysäköintialue valmistuu syyskuun alussa, joten syksyn messuilla on odotettavissa entistä toimivammat pysäköintijärjestelyt. Luvassa on elämyksiä, näytöksiä ja tiedonjanon sammutusta
12.30 Liikenneonnettomuus-toimintanäytös, Dräger Suomi Oy, C 808 PERJANTAI 10.9. Elämyksiä! Tiedonjanon sammutusta! Iloista ohjelmaa! Ohjelmassa mm. 5 Messuilla esillä maailman korkein nostolavalaite! Suomen johtavat ammattimessut Tampereen Messuja Urheilukeskuksessa 8.-11.9.2010 Vuoden tärkeimmät päivät! Saman katon alla myös: Maksuton sisäänpääsy: rekisteröidy heti messukävijäksi www.turvallisuusmessut.fi Merkitse kalenterii si! Avajaiset Messujen avajaistilaisuus järjestetään keskiviikkona 8.9.2010 klo 11.00–11.30, C-hallin ohjelmalava Tervehdyssanat Toimitusjohtaja Hannu Vähätalo Tampereen Messut Oy Messujen avauspuheenvuoro Sosiaalija terveysministeri Juha Rehula sosiaalija terveysministeriö Juhlapuhe Ylijohtaja Leo Suomaa sosiaalija terveysministeriön työsuojeluosasto Pelastustoimen tervehdys Hallituksen puheenjohtaja Juha Hakola Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK OSASTOILLA TAPAHTUVA OHJELMA PALOJA PELASTUSTOIMI, C-HALLI KESKIVIIKKO 8.9. 12.30 Liikenneonnettomuus-toimintanäytös, Dräger Suomi Oy, C 808 TORSTAI 9.9. 12.30 Liikenneonnettomuus-toimintanäytös, Dräger Suomi Oy, C 808 LAUANTAI 11.9. Tampereen VPK:n soittokunta – vaakabenjirata – hakatikaskilpailu – alkusammutus – palokuntanaisten ja -nuorten lehtikahvila – veteraanipaloautot Tampereen VPK:n soittokunta • Tulta päin! 2010 -tapahtuman lippupiste • Vaakabenjirata – täysillä loppuun saakka! • Palokuntien rekryhanke • Mikä ihmeen CTIF. 12.30 Liikenneonnettomuus toimintanäytös, Dräger Suomi Oy, C 808 VAPAAEHTOISPÄIVÄ la 11.9. • Hakatikaskisa – Suomen ensi-ilta! Alkusammutuskoulutus nyt • Lehtikahvila: Junior ja Leidi • Veteraanipaloautot estradilla • SPEKin järjestötoiminta esittäytyy Järjestäjä: Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK Ohjelmamuutokset mahdollisia.
6 MESSUINFO Paikka: Tampereen Messuja Urheilukeskus Ilmailunkatu 20, 33900 Tampere Aika ja aukioloajat: 8.–10.9.2010 11.9.2010 C-hallin messuosastot avoinna/SPEK:n vapaaehtoispäivä (C-hallissa) ke–to klo 9.30–16.30, pe klo 9.30–16.00 C-halli avoinna myös la klo 10–15 Sisäänpääsy: Veloituksetta rekisteröitymällä ennakkoon osoitteessa www.turvallisuusmessut.fi tai pääsylipulla 20 € (sis. Aikatauluneuvonta puh 0100 0506 Näyttelyhallit: A-halli: Turvallisuus 2010, Työhyvinvointi 2010 C-halli: Turvallisuus 2010 D-halli: Kiinteistöturvallisuus 2010 Messujärjestäjä: Tampereen Messut Oy Ilmailunkatu 20, PL 163, 33901 Tampere puh. Kulkuyhteydet: Tampereen kaupungin keskustasta TKL:n linjat 1, 7 ja 11 Keskustorilta Tampereen Messuja Urheilukeskukseen. 0207 701 222 (ma–pe klo 8–16) asiakaspalvelu@tampereenmessut.fi, www.turvallisuusmessut.fi, www.kiinteistoturvallisuus.fi, www.tyohyvinvointimessut.fi Turvallisuus 2010 • Kiinteistöturvallisuus 2010 • Työhyvinvointi 2010. alv 9 %) Pysäköinti: Maksettaessa lipunmyynnissä 4 €, ulkoalueella 6 €. Pysäköintilipuke esitetään pysäköinninvalvojalle pysäköintialueelta poistuttaessa. 0207 701 200, fax 0207 701 201 info@tampereenmessut.fi www.tampereenmessut.fi Lisätiedot: puh
TERVETULOA vierailemaan jäsenyritystemme osastoille Tervetuloa myös SPLY ry:n omalle osastolle C623. ASIANTUNTEMUSTA LAATUALUOTETTAVUUTTA Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys ry www.sply.fi Bronto Skylift Oy Ab U20 Dräger Suomi Oy A309, C50, C808 Evirta Oy C130, C141 Ferno Norden Oy C239 Finnsa Oy C130, C141 Finsatec Oy A211, C101 Karske Oy Ab A132, A121, C55 Kidde Finland Oy D210 Kurikka T. & Co Oy C521 Lamor Corporation Ab C60 Mica Elektro Oy Ltd Peltaco Oy A71, U60 Pig-Farmi Oy Pig Enviro A64 Pivaset Oy Polarsafety Oy Presto Paloturvallisuus Oy C531 Rauplan Oy C131 Sammutin Oy U50 Sammutustekniikka Oy Sarco Oy C330 Savon Palokalusto Ky Scan-Auto Oy Ab U50 Sea Safety Scandinavia Oy Ltd C340 Tamrex Oy A211, C101 Teknosafe Oy C321 Veho Group Oy Ab C201 Veikko Nummela Oy C101 Vema Lift Oy U50 Viking Life-Saving Equipment Oy C413 YTM-Industrial Oy Örum Oy Ab A530
+358 020 701 200, Fax +358 020 701 201 info@tampereenmessut.fi, www.tampereenmessut.fi Further information: Tampere Trade Fairs Ltd Customer service, Tel. +358 020 701 222 (Mon–Fri 8am–4pm) customerservice@tampereenmessut.fi Liikenneyhteydet: Tampereen Messuja Urheilukeskukselta on hyvät liikenneyhteydet eri puolille Suomea ja joustavat kulkuyhteydet kaupungin keskustaan. 0106 8000 (keskuspaikkavaraamo) Tampereen Messuja Urheilukeskus Näyttelytoimisto, A-halli, puh. 0200 4000 VR: puh. Aikataulut (automaatti 24 h) puh. VAT 9%) Age limit: Under the age of 18 must be accompanied by a supervisor Parking: Visitors: 4 € bought inside (incl. 0207 701 220 (messujen aikana) INFO, pääaula, puh. VAT 9 %) Public transportation: Tampere City Transport bus routes 1 and 7 between the city centre and Tampere Exhibition and Sports Centre Exhibiton Halls: Hall A: Safety and Security 2010, Workplace Welfare 2010 Hall C: Safety and Security 2010 Hall D: Corporate Security 2010 Trade fair organizer: Tampere Trade Fairs Ltd Ilmailunkatu 20, P.O Box 163 FIN-33901, Tampere Tel. 0600 41 900 701 (neuvonta, varaukset, aikataulut, hinnat). Lähiliikenne: Tampereen kaupungin liikennelaitoksen linja numero 1 ja linja numero 7 liikennöivät Keskustorilta Tampereen Messuja Urheilukeskukseen. Admission: Pre-registation free of charge or admission ticket 20 € (incl. 0600 140 140 SAS: puh. 0307 20 906 Taksi: puh. 10041, 010 041 31 Finnair: puh. 0207 701 221 (messujen aikana). VAT 9 %) 6 € bought outside (incl. Aikataulutiedustelut: puhelin (03) 5656 4700 joukkoliikenne Tietoa myös osoitteesta www.tampere.fi/joukkoliikenne Tampereen Matkahuolto (aikataulut): Puh. 8 FAIR INFO Place: Tampere Exhibition and Sports Centre, Ilmailunkatu 20, 33900 Tampere, Finland Time: September 8th–10th 2010 Opening hours: Wed–Thu 9.30am–4.30 pm Fri 9.30 am–4.00 pm Hall C is also open on Saturday from 10 am to 3 pm
Hinta 19,70 € Tuotenumero: 11021 Pelastustoiminta linja-autoonnettomuudessa Julkaisussa läpikäydään linja-auto-onnettomuuden pelastustoimintaa. Hinta 6,30 € Tuotenumero: 61002 Vapaaehtoispalokunnan hallinnollisten tehtävien merkki Kullanvärinen 6-sakarainen teräväkärkinen tähti. 30 sivua, 2010 Hinta 7,00 € Tuotenumero: 11024 VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN MERKIT AMMATTIKIRJAT Uutustuotteet ja paljon muuta löydät Turvallisuus 2010 -messuilta Tampereella 8.-11.9.2010 osastoltamme C623. Hinta 6,30 € Tuotenumero: 61003 Alueellisen palokuntajärjestön hallinnollisten tehtävien merkk i Kullanvärinen 8-sakarainen pyöreäkärkinen tähti. Selkeät ja havainnolliset valokuvat, joiden avulla omaehtoinen harjoittelu onnistuu mainiosti. Lisäksi julkaisussa on omat lukunsa linja-auton osittaisesta nostamisesta, linja-autopaloista ja pelastuskalustosta. Leveys 13,5 mm ja kokonaiskorkeus 17,5 mm. Hinta 6,60 € Tuotenumero: 61004 Valtakunnalliset järjestötehtävät Kullanvärinen 7 cm mittainen 6 mm leveä nauha kiinnitettäväksi olkapolettiin. 9 Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puh. Hinta 6,90 € Tuotenumero: 61001 Vapaaehtoispalokunnan alipäällystön merkki Phoenix-aiheinen tasasivuinen kolmiolaatta. Saatavilla elokuun lopussa. Hanne Vänskä, 80 sivua. Hinta 25,00 € Tuotenumero: 11023 Pelastustyön turvallisuus sähköverkossa Pelastajien on tunnistettava sähköstä aiheutuvat vaaratekijät ja toimittava yhteistyössä verkkoyhtiöiden kanssa riskien välttämiseksi. ODOTETUT UUTUUDET Pelastustoiminnan perustaidot Jokaisen pelastajan käyttöön tarkoitettu kätevä, taskukokoinen ja helposti selattava opas pelastajan perustaidoista. Sivun pituus 14 mm. Tuotenumero: 61005 Laadukkaat, yksittäispakatut merkit on valmistettu kullanvärisestä metallista prässäämällä siten, että kuviot ovat kohokuvioita. 09 4761 1300, Faksi 09 4761 1400 www.spek.fi verkkokauppa.spek.fi Vapaaehtoispalokunnan päällikön merkki Phoenix-aiheinen kullanvärinen vaakunalaatta. Kätevä, taskukokoinen ja helposti selattava opas, johon on koottu keskeisiä tietoja pelastajan turvallisuuden ja pelastustöiden nopean etenemisen varmistamiseksi. Tervetuloa tutustumaan! Kokosivu messunumero.indd 1 16.8.2010 14:56:01. Hinta vahvistuu myöhemmin. Opas on laadittu yhteistyössä SPEKin, Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen, Fingrid Oyj:n ja Vattenfall Verkko Oy:n kesken
10 Kaikkiaan noin 250 näytteilleasettajaa
11 Näyttelypinta-alaa on noin 9000 neliömetriä!
Räätälöity avokuntoutusohjelma työyhteisösi tarpeiden mukaan liiketoimintajohtaja, työterveyshuollon ja yleislääketieteen erikoislääkäri Anne Pinola, Koskiklinikka Työterveyspalvelu TIETOISKUT keskiviikkona 8.9. työhyvinvointi ja -turvallisuus, kaupallinen johtaja Arja Reinikka, Herukka-palvelut, Bridge Between People KIINTEISTÖTURVALLISUUS D-halli, tietoiskulava 10.00?10.30 Cloud Computing, toimitusjohtaja Timo Kuokka, Nordic LAN&WAN Communication Oy 10.30?11.00 Lukituksen uusi elektromekaaninen aikakausi, myyntipäällikkö Jarmo Kvick, Kaba AB, Tulli Business Park 11.00?11.30 Eurooppalaiset poistumistiemääräykset, ABLOY EXIT, avainasiakaspäällikkö Anssi Liski, Abloy Oy 11.30?12.00 Sammutuslaiteratkaisut vesisumuja sprinkleritekniikalla, Softex Oy 12.00?12.30 Ascom NIS . Räätälöity avokuntoutusohjelma työyhteisösi tarpeiden mukaan liiketoimintajohtaja, työterveyshuollon ja yleislääketieteen erikoislääkäri Anne Pinola, Koskiklinikka Työterveyspalvelu 14.00–14.30 Ovi hyvinvointiin . Räätälöity avokuntoutusohjelma työyhteisösi tarpeiden mukaan liiketoimintajohtaja, työterveyshuollon ja yleislääketieteen erikoislääkäri Anne Pinola, Koskiklinikka Työterveyspalvelu 12.00?12.30 Riipu, rentoudu, piristy. TIETOISKUT torstaina 9.9. Ohjelmamuutokset mahdollisia. Taistelukentiltä teollisuuteen, Tommi Kainulainen ja Jouni Salmi, Environics Oy TYÖHYVINVOINTI JA TURVALLISUUS, A-halli, tietoiskulava 10.00?10.30 Ovi hyvinvointiin . Taukopaikkana riipputuoli, Tmi Mikko Laitamo 12.30?13.00 Työkyvyn varhainen tukeminen . helpot ja tehokkaat ratkaisut työturvallisuuden ja -hyvinvoinnin hallintaan, 3T Ratkaisut Oy 13.30?14.00 Hengityksensuojainten suojaavuuden varmistaminen, Suojalaite Oy 14.00?14.30 OIVA . Taistelukentiltä teollisuuteen, Tommi Kainulainen ja Jouni Salmi, Environics Oy TYÖHYVINVOINTI JA TURVALLISUUS, A-halli, tietoiskulava 10.30–11.00 Hengityksensuojainten suojaavuuden varmistaminen, Suojalaite Oy 11.00–11.30 Sairauspoissaolot hallintaan . työhön paluu ajallaan, Suomen Työterveyshoitajaliitto 11.30–12.00 OIVA . työhyvinvointi ja -turvallisuus, kaupallinen johtaja Arja Reinikka, Herukka-palvelut, Bridge Between People 10.30?11.00 Koulutuksella turvallisuutta työelämään Vesa Kotaviita, Kiljavan opisto 11.00?11.30 OIVA . Räätälöity avokuntoutusohjelma työyhteisösi tarpeiden mukaan liiketoimintajohtaja, työterveyshuollon ja yleislääketieteen erikoislääkäri Anne Pinola, Koskiklinikka Työterveyspalvelu 13.00–13.30 3T Online . valpasta turvallisuutta ja kaksisuuntaista viestintää, Account Manager Mika Vattulainen, Ascom (Finland) Oy, Security Communication 12.30?13.00 Seniortek Oy 13.00?13.30 Eurooppalaiset poistumistiemääräykset, ABLOY EXIT, avainasiakaspäällikkö Anssi Liski, Abloy Oy 13.30?14.00 Paloilmaisin osana yhteiskunnan turvallisuutta, Markku Mäkitalo, Paloilmaisualan yhdistys ry 14.00?14.30 Palovaroittimien sijoittaminen ja kunnossapito, tulkintoja uudesta asetuksesta, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK 14.30?15.00 Kameravalvonnan raikas tuulahdus, Ksenos Prime, Rami Valli, FSM Oy 15.00?15.30 Kulkulupien ja ID-korttien hyödyntäminen tietokoneiden suojauksessa – HID on Desktop, myyntipäällikkö Mikko Knutas, Esko Otava Oy TURVALLISUUS, C-halli Ei tietoiskuja TYÖHYVINVOINTI JA TURVALLISUUS, A-halli, tietoiskulava 10.00–10.30 Ovi hyvinvointiin . TIETOISKUT perjantaina 10.9.. työhyvinvointi ja -turvallisuus, kaupallinen johtaja Arja HUOM! Ohjelmatiedot perustuvat 18.8.2010 olleisiin tietoihin. 12 TURVALLISUUS, C-halli Tietoiskuja ohjelmalava 11.00?11.30 Avajaiset 12.00?12.30 Environics . esimiestyö avainasemassa Suomen Työterveyshoitajaliitto 13.00?13.30 3T Online . KIINTEISTÖTURVALLISUUS D-halli, tietoiskulava 10.30?11.00 Cloud Computing toimitusjohtaja Timo Kuokka, Nordic LAN&WAN Communication Oy 11.00?11.30 Eurooppalaiset poistumistiemääräykset, ABLOY EXIT, avainasiakaspäällikkö Anssi Liski, Abloy Oy 11.30?12.00 Sammutuslaiteratkaisut vesisumuja sprinkleritekniikalla, Softex Oy 12.00?12.30 Kulkulupien ja ID-korttien hyödyntäminen tietokoneiden suojauksessa – HID on Desktop, myyntipäällikkö Mikko Knutas, Esko Otava Oy 12.30?13.00 Seniortek Oy 13.00?13.30 Eurooppalaiset poistumistiemääräykset, ABLOY EXIT, avainasiakaspäällikkö Anssi Liski, Abloy Oy 13.30?14.00 Kameravalvonnan raikas tuulahdus, Ksenos Prime, Rami Valli, FSM Oy 14.00?14.30 Palovaroittimien sijoittaminen ja kunnossapito, tulkintoja uudesta asetuksesta, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK 14.30?15.00 Lukituksen uusi elektromekaaninen aikakausi, myyntipäällikkö Jarmo Kvick, Kaba AB, Tulli Business Park TURVALLISUUS, C-halli Tietoiskuja ohjelmalava 10.30?11.00 Environics . helpot ja tehokkaat ratkaisut työturvallisuuden ja -hyvinvoinnin hallintaan, 3T Ratkaisut Oy 13.30–14.00 OIVA
Suomen Työterveyshoitajaliitto 12.00–12.30 OIVA . mukana messuilla osastolla nro C131 Lisätietoa tuotteistamme: www.rauplan.com. uusi kustannustehokas IP-pohjainen kiinteistöhälytysten välitysratkaisu, Technical Sales Specialist Jukka Kilpiö, Ascom (Finland) Oy, Security Communication 13.00?13.30 Eurooppalaiset poistumistiemääräykset, ABLOY EXIT, avainasiakaspäällikkö Anssi Liski, Abloy Oy 14.00?14.30 Palovaroittimien sijoittaminen ja kunnossapito, tulkintoja uudesta asetuksesta, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK TURVALLISUUS, C-halli Tietoiskuja ohjelmalava Tampereen VPK:n soittokunta esiintyy TIETOISKUT lauantaina 11.9. helpot ja tehokkaat ratkaisut työturvallisuuden ja -hyvinvoinnin hallintaan, 3T Ratkaisut Oy 14.00–14.30 OIVA . mitä apua työterveyshuollosta. 13 Reinikka, Herukka-palvelut, Bridge Between People 10.30–11.00 Koulutuksella turvallisuutta työelämään, Vesa Kotaviita, Kiljavan opisto 11.00–11.30 Miten tukea MS-tautia sairastavaa työelämässä?, työllisyyspalvelujen erikoissuunnittelija Marju Toivonen, Suomen MS-liitto ry 11.30–12.00 YT-tilanteet ja muut kriisit . Räätälöity avokuntoutusohjelma työyhteisösi tarpeiden mukaan liiketoimintajohtaja, työterveyshuollon ja yleislääketieteen erikoislääkäri Anne Pinola, Koskiklinikka Työterveyspalvelu KIINTEISTÖTURVALLISUUS D-halli, tietoiskulava 10.30?11.00 Lukituksen uusi elektromekaaninen aikakausi, myyntipäällikkö Jarmo Kvick, Kaba AB, Tulli Business Park 11.00?11.30 Eurooppalaiset poistumistiemääräykset, ABLOY EXIT, avainasiakaspäällikkö Anssi Liski, Abloy Oy 11.30?12.00 Sammutuslaiteratkaisut vesisumuja sprinkleritekniikalla, Softex Oy 12.00?12.30 Ascom GateLink . Räätälöity avokuntoutusohjelma työyhteisösi tarpeiden mukaan liiketoimintajohtaja, työterveyshuollon ja yleislääketieteen erikoislääkäri Anne Pinola, Koskiklinikka Työterveyspalvelu 13.00–13.30 3T Online
”Kansallinen turvallisuusauditointikriteeristö”) sekä linkkejä tiedon lähteille yritysturvallisuustoimiston päällikkö Kalevi Tiihonen, EK Kriisitilannekuva yritysten toimintavalmiuksia palvelemaan – sisäisen turvallisuuden ohjelmahanke yhteiskunnan kriisivalmiuksia parantamaan toimitusjohtaja Kimmo Kohvakka, SPEK OSA II: LOGISTINEN TURVALLISUUS JA TURVALLISET TOIMITUSKETJUT Auktorisoitu taloudellinen toimija (AEO) – kansainvälisiin toimitusketjuihin kohdistuvien turvallisuusvaatimusten hallinnasta yrityksen näkökulmasta, turvallisuusjohtaja Risto Monto, Metsäliitto Tullilaitoksen rooli ja nykytilanne AEO-yhteistyössä – eri viranomaisten välinen yhteistyö sekä tietojen vaihto veronkantopäällikkö Tom Ferm, Tullihallitus Englannin (UK) tullilaitoksen kokemuksia AEO-ohjelman jalkauttamisesta ja yritysten yhteisten pelisääntöjen luomisesta Colin Davies, Englannin (UK) tullilaitoksen edustaja Maksuton seminaari. 10.10 Pelastuslainsäädännön ja tulityöstandardin uudistus tulityötoimikunnan pj. Järjestäjä: sosiaalija terveysministeriö, työsuojeluosasto, Työturvallisuuskeskus, Elinkeinoelämän keskusliitto. Riitta Piironen, SPEK 12.25 Seminaarin yhteenveto tulityötoimikunnan pj. SEMINAARI 7, B-HALLI 10.00–12.00 Pidä kunnossa – takaa turvallisuus 10.00–10.15 Eurooppalainen kunnossapidon turvallisuuskampanja 2010?2011, sosiaalija terveysministeriö 10.15–10.50 Työsuojelu yhteisillä työpaikoilla, TTK:n asiantuntija Jukka Mäntynen, Työturvallisuuskeskus 10.50?11.10 Turvallisuus kunnossapidossa, Promaint Kunnossapidon vaikutus turvallisuuteen Turvallisuus kunnossapitotöissä 11.10?11.35 Kunnossapidon riskiprofiili, TTY ja TTL 11.35?11.55 Suojainten osuus kunnossapidon turvallisuudessa STYL 11.55–12.00 Yhteenveto Maksuton seminaari. KESKIVIIKKO 8.9. Järjestäjä: Tampereen Messut Oy 14.30?15.30 Ajankohtaista työturvallisuuskortista Asiantuntijat Mira Nokelainen ja Jukka Mäkeläinen, TTK Maksuton seminaari. Matti Orrainen, SPEK 10.30 Tulitöiden suojeluohjeen uudistus tulityötoimikunnan jäsen Sampo Martiskainen, Tapiola-ryhmä 10.50 Tulityökoulutuksen uudistus 2011 koulutuspäällikkö Jukka Rämä, Suomen Palopäällystöliitto 11.10 Tulitöiden suojausten kehittymine, työturvallisuus tulityötoimikunnan jäsen Matti Surakka 11.30 TAUKO 11.45 Vahinkokatsaus ja ajankohtaista tulityötoimikunnan jäsen Seppo Pekurinen, Finanssialan Keskusliitto 12.10 Laadunvarmistushavainnot ja sanktiojärjestelmä tulityötoimikunnan siht. Matti Orrainen, SPEK 12.30 Lounas ja Turvallisuus-messuihin tutustuminen Seminaarin hinta: 135 euroa. TÄHTIEN SALI, Seminaarikeskus 2. krs 9.30–12.30 Tulityöseminaari 9.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 10.00 Seminaarin avaus ja huomionosoitukset kansanedustaja Juha Hakola, SPEKin hallituksen pj. 14 SEMINAARIT HUOM! Ohjelmatiedot perustuvat 18.8.2010 olleisiin tietoihin. Järjestäjät: SPPL ja SPEK 12.30–16.30 Tervetuloa avoimeen yritysturvallisuusseminaariin Seminaarin aiheet ja asiantuntijat: OSA I: YRITYSTURVALLISUUDEN KEHITTÄMINEN Turvallisuusportaali-hanke yritysten turvallisuustietoutta ja tietojenvaihtoa edistämään – Tavoitteena ”Yhden luukun -periaatteella” toimiva tiedonjakelukanava, johon keskitetään tiedot yritysturvallisuuden parantamiseen vaikuttavista tukija neuvontapalveluista – Voidaan käyttää myös yritysten ja elinkeinoelämän toimintaa koskevien uhka-arvioiden ja tilannekuvien jakamiseen – Sisältää yritysturvallisuuden kannalta keskeistä informaatiota (esim. Järjestäjät: Elinkeinoelämän Keskusliitto EK, Yritysturvallisuus EK Oy, Yritysturvallisuuden neuvottelukunta. Järjestäjä: TTK. Järjestäjä: Kunnossapidon turvallisuuskampanja, TTK:n asiantuntija Jukka Mäntynen. Ohjelmamuutokset mahdollisia. erityiskohteiden rakentaminen tulevaisuudessa ja turvallisuus näissä kohteissa 12.20–12.40 Automaattinen sammutusjärjestelmä, senioriasu misen perusominaisuus Juha Lehtonen, YH Länsi Oy 12.40–13.00 Muuttuvat asumistarpeet huomioiva turvallinen koti Jorma Hentilä, YIT Kiinteistötekniikka Oy 13.00–13.20 Viranomaisvaatimukset ja -suositukset ko. erikoiskohteissa Kirsi Rajaniemi, sisäasiainministeriö, pelastusosasto 13.20–13.40 Turvallisen ja esteettömän oviympäristön suunnitelu, suunnittelijan puheenvuoro Riitta Nikander-Koivula, Abloy Oy 13.40–14.00 Mitä palveluntuottajan näkökulmasta pitäisi huomioida turvallisuustekniikkaa hankittaessa. SEMINAARITILA MARS, Seminaarikeskus 2. turvajärjestelmien asiantuntija Matti Lamponen Vanhustyön keskusliitto Maksuton seminaari. 13.00?15.30 Työhyvinvoinnin iltapäivä 13.00?13.45 Työelämän psykososiaaliset riskit nyt! ylitarkastaja Olavi Parvikko, sos.ja terv.ministeriö, työsuojeluosasto 14.00–15.00 Suuntana parempi työelämä – työ vie ja tuo mielekkyyttä, asiantuntija Tarja Räty, TTK 15.00?16.00 Työhyvinvointi ja työurat asiantuntija Jyrki Hollmén, EK Maksuton seminaari. krs 12.00?14.00 Seniorija palvelutaloasumisen turvallisuus -seminaari 12.00–12.20 Turvallisuus käytännön työn näkökulmasta toiminnanjohtaja Niina Peltokangas, Viola-kotiyhdistys ry, ko
Asiantunteva huoltoja varaosapalvelumme takaavat laitteiden toiminnan! Osastollamme esillä UUTUUSTUOTTEITA! • Tule Tutustumaan! Autoilijankatu 8, 20780 Kaarina • Puh. (03) 3142 1500 • Fax (03) 3142 1524 www.tamrex.fi Tervetuloa tutustumaan Turvallisuus 2010 messuille osastoon C 101 T e rv e tu lo a tu tu st u m a a n T u rv a ll is u u s 20 10 m e ss u il le o sa st o o n C 10 1 T e rv e tu lo a tu tu st u m a a n T u rv a ll is u u s 20 10 m e ss u il le o sa st o o n C 10 1 Todistettua Tehokkuutta! Useita UUTUUSTUOTTEITA mm. Alansa Ammattilaiset Tervetuloa tutustumaan Turvallisuus 2010 messuille osastoon C 101 Tunnetulla Ammattitaidolla Asiakasta kuunnellen! Olemme Suomen johtava liikkuvaan kalustoon kiinteästi asennettavien sammutusvesipumppujen valmistaja. Barth-letku nhuoltolaitte isiin ja Texport -palopukui hin ON AIKA AJATELLA RASKAASTI! Ainutlaatuinen OCTOPUS-järjestelmä yhdistää nostotyynyt, hydraulityökalut ja tuentavälineet raskaspelastuksessa toimivaksi kokonaisuudeksi.. Tutustu myös uudistunee seen hydraulityö kalujen kunnonval vontaja huoltopalv eluumme! Työsuojelutuotteemme A-hallissa osastolla A 211 Osastollam me voit tutustua myös mm. (02) 2162 112 Fax (02) 4692 115 • www.veikkonumela.fi Työsuojelutuotteemme A-hallissa osastolla A 211 Saunatie 3, 40900 Säynätsalo Puh. WEBER-pelastusvälineitä. (044) 5546 060 • Fax (014) 3100 002 Turvesuonkatu 7, 33400 Tampere Puh. Suoritamme myös pumppujen ja putkistojen asennustyöt. Tarjoamme luotettavia ratkaisuja paloja pelastustoimelle yli 40 vuoden kokemuksella! Valmistamme korkeasta laadustaan ja toimintavarmuudestaan tunnetut ESTERI palopumput, moottoriruiskut ja vesitykit
yritysnäkökulma Ari Takanen, Codenomicon Oy 12.10 Loppuyhteenveto ja ajankohtaista Tekesin Turvallisuus-ohjelmasta, ohjelman puheenjohtaja Suvi Sundquist, Tekes 12.30 Tilaisuus päättyy Tilaisuuden jälkeen Euroopan avaruusjärjestön edustaja on tavattavissa yritysten lyhyitä projektiesittelyitä varten. Miten lainsäädäntö pysyy teknologian vauhdissa mukana. 10.30 Verkostoitumistauko, kahvia, teetä ja voileipiä tarjolla 11.00 Space Assets for Safety and Security Business Applications Dr. Järjestäjä: SPPL 13.00–16.00 Pidä kunnossa – takaa turvallisuus 13.00–13.15 Eurooppalainen kunnossapidon turvallisuuskampanja 2010?2011, sosiaalija terveysministeriö 13.15–13.50 Työsuojelu yhteisillä työpaikoilla TTK:n asiantuntija Petri Pakkanen 13.50?14.10 Turvallisuus kunnossapidossa, Promaint Kunnossapidon vaikutus turvallisuuteen Turvallisuus kunnossapitotöissä 14.10?14.35 Kunnossapidon riskiprofiili, TTY ja TTL 14.35–15.00 Suojainten osuus kunnossapidon turvallisuudessa STYL 15.00–16.00 Parhaat käytännöt työvälineasioissa turvallisuusasiantuntija Jussi Aarnivuo, ABB Oy (Työsuojelupäälliköt ry) Maksuton seminaari. krs 8.30?12.30 Turvallisuus-ohjelman vuosiseminaari TEEMANA TURVALLISUUSLIIKETOIMINTA Tilaisuuden puheenjohtaja: Suvi Sundquist, Tekes 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.00 Tilaisuuden avaus Turvallisuus-ohjelman johtoryhmän pj. Miten ala toteuttaa itse sääntelyä ja riittääkö se. Ohjelmamuutokset mahdollisia. Miten järjestää avoin vuorovaikutus yritysten, viranomaisten ja kansalaisten välille. Järjestäjä: Tekes. Miten hyväksyttävyyttä voi ennakoida uuden tuotteen kehitysvaiheessa. TORSTAI 9.9.2010 TÄHTIEN SALI, Seminaarikeskus 2. Järjestäjä: Kunnossapidon turvallisuuskampanja ja Työsuojelupäälliköt ry SEMINAARI 7, B-HALLI 10.00?12.00 Työhyvinvoinnin aamupäivä 10.00?10.45 Työelämän psykososiaaliset riskit nyt! ylitarkastaja Olavi Parvikko, sos.ja terv.ministeriö, työsuojeluosasto 11.00–12.00 Suuntana parempi työelämä – työterveyshuollosta tukea työhyvinvoinnin johtamiselle asiantuntija Pirkko Mäkinen, TTK Järjestäjä: sosiaalija terveysministeriö, työsuojeluosasto, Työturvallisuuskeskus. Tapaamisaikoja on rajoitetusti. 15.00–16.30 Sisäympäristön kokonaisvaltainen hallinta laboratoriopäällikkö Sanna Lappalainen, tutkimusinsinööri Eero Palomäki 15.00 Sisäympäristön osa-alueet ja sisäympäristöongelmien ratkaiseminen laboratoriopäällikkö Sanna Lappalainen 15.30 Sisäympäristön hallinta, Yrityscase 16.00 Korjausrakentamisen hyvät käytännöt tutkimusinsinööri Eero Palomäki Maksuton seminaari. Markku Wilenius, Finland Futures Research Centre Turku School of Economics 9.40 Paneelikeskustelu Missä menee turvallisuuden ja yksityisyyden raja. Lauri Gorski, Northlake Oy 9.10 Key Note Taming the Dragon: Risk, Chaos and Loss of Security prof. Lisätietoja antaa Miranda Saarentaus, miranda.saarentaus@poyry.com Maksuton seminaari. Järjestäjä: Työterveyslaitos SEMINAARITILA MARS, Seminaarikeskus 2. krs 09.30?12.30 Pelastustoimen työturvallisuusseminaari 09.30–10.10 Työriskien arviointi yliopettaja Paavo Tiitta, Pelastusopisto 10.10–10.50 Työturvallisuusasioiden jalkauttaminen Tampereella ylipalomies Markku Savilahti ja palotarkastaja Sami Lindfors, Tampereen aluepelastuslaitos 10.50–11.00 Tauko 11.00–11.40 Skellefteån malli: Terveempi palomies (luento englanniksi) palomies Stefan Magnusson, Skellefteån pelastuslaitos 11.40–12.15 Laaja-alaisella yhteistyöllä turvallisempaan ja terveellisempään työhön erikoistutkija Sirpa Lusa, Työterveyslaitos 12.15?12.30 Pelastustyön turvallisuus sähköverkossa kemikaaliturvallisuuden ja pelastustoimen asiantuntija Vesa Syrjälä, Fingrid Oyj Maksuton seminaari. 16 SEMINAARIT HUOM! Ohjelmatiedot perustuvat 18.8.2010 olleisiin tietoihin. Tony Sephton, European Space Agency 11.30 Turvallisuusalan pk-yrityksen kansainvälinen kasvu – sijoittajan näkökulma, Juha Mikkola, Eqvitec Partners Oy 11.50 Turvallisuusalan pk-yritys maailmalle . Keskustelemassa: tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio, oikeusministeriö,mar kkinointijohtaja Pertti Woitsch, Mirasys Oy, toimitusjohtaja Timo Kotilainen, Nixu Oy, tietokirjailija Petteri Järvinen, hallituksen jäsen Ville Oksanen, EFFI ry, moderaattori Tuomas Enbuske
Järjestäjä: Rittal Oy. puheenjohtaja Leila Rautjärvi, Suomen Työterveyshoitajaliitto ry Järjestäjä: Suomen Työterveyshoitajaliitto ry 13.00–16.00 Nolla tapaturmaa -foorumin infotilaisuus ”Positiivisin keinoin kohti nollaa” Tilaisuuden puheenjohtaja: tiimipäällikkö Markku Aaltonen, Työterveyslaitos 13.00–13.10 Tilaisuuden avaus Yhdessä kehittämällä Suomen työturvallisuus kohti maailman kärkeä, kehityspäällikkö Hannu Jokiluoma, työsuojeluosasto, sos.ja terv.ministeriö 13.10–13.30 Mitä Nolla tapaturmaa -foorumi voi tarjota erilaisille työpaikoille. porkkana: Onko sairauspoissaoloille vaihtoehtoja. tai soita (09) 777 1500 SARCO LED TYÖVALO CO LED LO Tehokas työvalo ajoneuvokäyttöön Pienikokoinen, kestävä työvalo. porkkana: Esimiesyhteistyö toimivaksi, asiat varhain puheeksi 3. • Ajoneuvohyväksynnät EMC/e17 ja E17 • IP 68 tuotekehitystestattu • 40 x 80 mm, paino 160 g pelastusajoneuvot • mönkijät • moottorikelkat 12.00?12.50 Työurat pidemmiksi . 17 Katso lähin jälleenmyyjäsi www.sarco.. Järjestäjä: Työterveyslaitos TTL BLENHEIM & CONVAIR, D-hallin kokoustilat 2. tiimipäällikkö Markku Aaltonen, Työterveyslaitos 13.30–13.45 Kuulumme Nolla tapaturmaa -foorumiin ja olemme ylpeitä siitä!, Nolla tapaturmaa -foorumin johtoryhmän puheenvuoro 13.45–14.00 Tutkittu juttu: Tapaturmien torjunta Nolla tapaturmaa -foorumin jäsenyrityksissä, tutkimusinsinööri Henriikka Virta, Työterveyslaitos 14.00–14.30 Positiivisin keinoin kohti nollaa: Turvallisuustuokiot turvallisuusja ympäristöpäällikkö Anu Asikainen Oy VR-Rata Ab 14.30–15.00 Positiivisin keinoin kohti nollaa: Työturvallisuuskierrokset ja työturvallisuustehtävä, osastonhoitaja Eerika Tausa-Ollila, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, naistenja lastentautien tulosyksikkö 15.00–15.10 Loppusanat, tiimipääll. krs 10.00–12.00 IT-laitetilan vikasietoisuuden ja turvallisuuden varmistaminen osana kiinteistöä 10.00 Ilmoittautuminen ja kahvi 10.15 IT-laitetilan vikasietoisuuden ja turvallisuuden varmistaminen Oikein suunniteltu ja mitoitettu jäähdytys sekä virransyöttö IT-laitetilan ja muun kiinteistön yhteensovittamisessa huomioon otettavat seikat IT-infran valvonta ja etähallinta IT-laitteiden fyysinen turvallisuus on liiketoiminnan jatkuvuuden edellytys 11.30 Esimerkkejä toteutuneista kohteista Puhuja: projektipäällikkö Janne Puranen, Rittal Oy Ilmoittautumiset: taina.ahti@rittal.fi Maksuton seminaari. porkkanat toimivat keppiä paremmin 1. Markku Aaltonen, Työterveyslaitos 15.10–16.00 Kahvitarjoilu Maksuton seminaari. työhyvinvointiyhteistyöstä apua! . porkkana: Työhyvinvointiyhteistyön osapuolet ja roolit 2. Kolme eri valaisukulmaa, useita asennusvaihtoehtoja
Sprinklerikontin avulla Tampereen aluepelastuslaitos haluaa kumota sprinklereihin liittyviä vääriä mielikuvia. Järjestäjä: Työterveyslaitos (TTL). Tampereen Turvallisuus-messuille yrityksemme tuo MRFFT tyyppisen alkusammutuskoulutusyksikön, jossa messuvieraat voivat tutustumisen yhteydessä harjoitella tulipalon sammutusta todellisissa olosuhteissa ja turvallisesti. Esko Kulmala, Tampereen aluepelastuslaitos 11.00 TAUKO 11.15 Pelastusajoneuvojen rekisteröinti ja vaatimusten mukaisuuden valvonta, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi 11.45 Loppukeskustelu 12.00 Seminaarin päätös Maksuton seminaari. ULKO-OSASTOILLA TAPAHTUVA OHJELMA Bronto Skylift Oy Ab, U 20 Bronto Skyliftin osastolla Turvallisuus-messujen ulkoalueella on nähtävänä maailman korkein kuorma-autoalustainen nostolavalaite F 112 HLA, jonka enimmäispelastuskorkeus on 112 metriä. PERJANTAI 10.9. Paikalla Interfiren ammattikouluttaja paikalla koko ajan. Järjestäjä: Kunnossapidon turvallisuuskampanja. SEMINAARITILA MARS, Seminaarikeskus 2. Metzin puomitikasauto ammattilaisille Itävaltalaisen Rosenbauer AG:n omistaman Saksalaisen Metz pelastusautotehtaan edustajana Interfire Products Oy tuo Tampereen Turvallisuus-messuille ensimmäistä kertaa tehtaan aivan uuden puomitikasauton, joka on suunniteltu vaativiin pelastustehtäviin. kuuluisa posetiivari Markku Savijärvi kääntää kahvasta sointujaan ja kerää vapaaehtoisilta rahaa sydänlasten hyväksi. Järjestäjät: SPPL ja SPLY 13.00–15.30 Hyvinvointia työstä kehittämiskonsultit Saija Koskensalmi, Leena Multanen ja Eeva-Marja Tervala 13.00 Hyvän työelämän puolestapuhuja -palkinto TTT-lehti 13.30 Työn imu -polku; kohti uudistuvaa työyhteisöä vanhempi konsultti Leena Multanen 14.00 Case: Voimavaroja löytyi työn arjesta toimitusjohtaja Arto Maijala, Sonaatti Oy 14.30 Parempi työyhteisö -malli työhyvinvoinnin edistämisessä johtava konsultti Saija Koskensalmi Maksuton seminaari. väitteet, että sprinklerit aiheuttavat suuria vesivahinkoja ja että ne laukeavat silloin tällöin ilman syytä. Ennen kuin palo leviää, laukeaa sprinklerisuutin ja sammuttaa alkaneen tulipalon. Ohjelmamuutokset mahdollisia.. Sprinklerikontissa esitetään tilanne, jossa televisio tai liedelle jäänyt rasvakattila syttyy palamaan ja sytyttää verhot. Samassa yhteydessä, perjantaina 10.9. SEMINAARI 7, B-HALLI 10.00–12.00 Pidä kunnossa – takaa turvallisuus Kunnossapidon turvallisuuskampanja ja Työsuojelupäälliköt ry 10.00–10.15 Eurooppalainen kunnossapidon turvallisuuskampanja 2010?2011, sosiaalija terveysministeriö 10.15–10.50 Työsuojelu yhteisillä työpaikoilla, Työterveyslaitos 10.50–11.10 Turvallisuus kunnossapidossa, Promaint Kunnossapidon vaikutus turvallisuuteen Turvallisuus kunnossapitotöissä 11.10?11.35 Kunnossapidon riskiprofiili, TTY ja TTL 11.35–11.55 Suojainten osuus kunnossapidon turvallisuudessa STYL 11.55–12.00 Yhteenveto Maksuton seminaari. Ohjelmamuutokset mahdollisia. 18 SEMINAARIT HUOM! Ohjelmatiedot perustuvat 18.8.2010 olleisiin tietoihin. Auto esiteltiin ensimmäisen kerran Saksan Interschutz-messuilla kesäkuussa. Interfire Products Oy, U 90 Interfire Products Oy on johtava automaattisten ja ympäristöystävällisten palokoulutusjärjestelmien valmistaja, jonka järjestelmiä on laajasti käytössä kaikkialla maailmassa. Tampereen Aluepelastuslaitos, U 40 Tampereen aluepelastuslaitos esittelee Turvallisuus-messuilla automaattisen sammutuslaitteiston eli sprinklerin toimivuutta tulipalotilanteessa. Näitä ovat mm. Lisäksi osastolla on mahdollisuus tutustua useaan matalampaan Bronto Skyliftin nostolavalaitteeseen. Tamperelainen Bronto Skylift on maailman johtava kuorma-autoalustaisten nostolavalaitteiden valmistaja. Yrityksen uusin 112-metrinen maailmanennätyslaite valmistui kesäkuussa 2010. krs 09.30?12.00 Pelastusajoneuvoseminaari 09.30 Ilmoittautuminen 09.45 Seminaarin avaus koulutusjohtaja Tomi Timonen, Suomen Palopäällystöliitto 10.00 Pelastusajoneuvoasetus ylitarkastaja Alpo Nikula, sisäasianministeriö pelastusosasto 10.20 Pelastusajoneuvojen yleisopas paloautotyöryhmän pj
Tervetuloa Ergomyn maailman ensi-iltaan Turvallisuus-messuille! Let heavy be light Pure ergonomics to every move. 19 Jälleen Pensiltä huippu-uutuus, joka mullistaa sairaankuljettajien arjen. (03) 5125 600 | www.pensi.fi. Katso miten Ergomy lastaa puolestasi: www.pensi.fi Pensi Rescue Oy | Ahertajankatu 5, 38250 Sastamala | Puh. Nyt voit lastata painavankin potilaan autoon yksin – täysin ilman nostoja
STYL A 86 Orelo Oy A 99 3T Ratkaisut Oy A 100 Lindström Oy A 101 Scott Health & Safety Oy A 111 Suojalaite Oy A 116 EARfoon Suomi Oy A 119 Suomen Sterisol Oy A 120 Ergon oy A 121 Karske Oy Ab A 131 BW Technologies by Honewyell A 132 Karske Oy Ab A 201 Sievin Jalkine Oy A 211 Dimex Oy A 211 Tamrex Oy A 218 Jokamuovi Oy A 220 Oy PD-Service Ltd. A 221 Ahlsell Oy A 228 Selected Brands Nordic AB A 231 Tranemo Workwear Finland Oy Ab A 301 Kwintet Leijona Oy A 307 Työsuojelupäälliköt ry A 309 Dräger Suomi Oy A 319 MSA Nordic AB A 321 Kwintet Fristads Ab Turvallisuus 2010 -messujen näytteilleasettajat osastoittain A 328 Båstad-Industri Ab A 329 Oy Teknocalor Ab A 331 Life Safety Distribution AG A 331 North Safety Products Europe B.V. Päivitetyt tiedot: www.turvallisuusmessut.fi, www.tyohyvinvointimessut. fi ja www.kiinteistoturvallisuus.fi. A 401 Multisafe Oy A 406 Laitosjalkine Oy A 419 Sperian Protection Nordic AB A 420 Cederroth Oy A 421 Rostek-Tekniikka Oy A 429 Liikenneturva A 430 Juha Rantanen Oy A 501 Suomen 3M Oy A 509 Skydda Suomi Oy A 520 Arbesko AB A 530 Turvansi / Örum Oy Ab A 540 Suojalaite Oy A 609 Hultafors Group Finland Oy A 619 Urho Viljanmaa Oy Jalas A 621 Famon Oy A 625 Telko Oy, Ympäristötuotteet A 629 Kaukomarkkinat Oy Radiopuhelimet A 631 Abeko Konfektions Ab Cawaltec A 639 Medilaser Oy A 701 Etra Oy A 711 Senveco Oy A 721 Malux Finland Oy A 728 Finscoop A 730 Suojakäsine Oy A 809 Caldomix Oy Ab A 811 Erlatek Oy A 821 Sosiaalija terveysministeriö Työsuojeluhallinto A 824 Fire Medic A 824 Suomen Turvatieto Oy A 831 Kunnossapitoyhdistys Promaint ry A 838 Nikander ja Wiinikka Oy A 839 Berner Oy Sport-osasto A 918 Työturvallisuuskeskus TTK A 921 Työterveyslaitos A 938 V Keskimäki Oy A 939 Medic Ensiaputarvike Oy A 940 T:mi Smart Import A 941 Nordic Trail A1000 Oy Imu-Tec Ab A1018 Markkinointi Hakulinen KY/SafeMax C 50 Dräger Suomi Oy C 55 Karske Oy Ab C 60 Lamor Corporation Ab C 70 Suomi-Tikas Oy C 71 Standby Oy Ab C 73 Oy Insalko Ab C 80 Ursuk Oy C 100 Divetech Compressors t:mi Divetech Oy C 100 Oy Interenergy Ltd Presso Center C 101 Tamrex Oy C 101 Finsatec Oy C 101 Veikko Nummela Oy C 111 Interfire Products Oy C 113 Tamlans Oy Ab C 113 VV-Auto Group Oy C 130 Finnsa Oy C 131 Rauplan Oy C 141 Finnsa Oy C 201 Tamlans Oy Ab C 201 Veho Group Oy Ab Erikoisajoneuvomyynti C 231 Paja Viher-Vehmas Ky C 239 Ferno Norden Oy C 321 Teknosafe Oy C 330 Sarco Oy C 331 Tammed Oy C 339 Konekesko Oy Marine C 340 Oy Sea Safety Scandinavia Ltd C 401 Suomen Erillisverkot Oy C 411 Elektro-Arola Oy C 413 Viking Life-saving Equipment Oy Finland C 420 Pensi Rescue Oy C 423 Autrosafe Oy C 429 Medplus C 429 Waloplast Oy C 439 Oy Veljekset Kulmala Oy Ab C 440 Conlog Oy C 510 Bandercom Oy Ltd C 511 Codea Oy C 513 Dafo Oy C 521 T.Kurikka & Co Oy C 524 Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry C 526 GSE Arctic C 528 Fanttiset Oy C 530 Meriturva Maritime Safety Training Centre C 531 Ammattiviestit Oy / KunnallisSuomi C 531 Presto Paloturvallisuus Oy C 600 Environics Oy C 601 Verseidag Ballistic Protection Oy C 610 Heat-It Oy C 611 Suomen Ensihoitoalan Liitto ry C 621 Suomen Palomiesliitto SPAL ry C 623 Nuohousalan Keskusliitto ry C 623 Pelastustieto-lehti C 623 Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys SPLY ry C 623 Suomen Palopäällystöliitto C 623 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, SPEK C 631 Pelastusopisto C 638 Suomen turvakauppa Oy C 701 Vapaaehtoinen pelastuspalvelu VAPEPA C 710 Rikosseuraamusalan koulutuskeskus C 720 Heijastinasu Oy C 723 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, SPEK C 808 Dräger Suomi Oy C 830 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, SPEK C 845 Vandernet Oy U 20 Bronto Skylift Oy Ab U 30 VV-Auto Group Oy U 40 Tampereen aluepelastuslaitos U 50 Oy Scan-Auto Ab / Scania erikoisajoneuvot U 50 Sammutin Oy U 50 Vema Lift Oy U 60 Peltaco Oy U 90 Interfire Products Oy U 112 Bronto Skylift Oy Ab Huom! Muutokset mahdollisia. 20 A 50 Blåkläder Oy A 58 TH-Teocon Oy A 64 Pig-Farmi Oy A 70 Vandernet Oy A 71 Peltaco Oy A 75 PlugMasters ry A 77 Tampereen Suojainpiste Oy A 79 Suomen Työsuojelualan Yritysten Liitto ry
fi ja www.kiinteistoturvallisuus.fi Teknosafe Oy Sauramonkuja 1, 55800 Imatra Puh. 22 Kiinteistöturvallisuus 2010 näytteilleasettajat osastoittain D 1 Pelco Finland Oy D 9 Turvallisuus-lehti Paulapress Oy D 10 FSM Oy D 20 JotBar Solutions Oy D 22 Finnturva Oy D 24 Turun Turvatekniikka Oy D 26 Kvaliteam Oy D 28 Lemminkäinen Rakennustuotteet Oy 3500 D 30 Scando Oy D 32 Ascom Finland Oy D 101 Firecon Group Oy D 102 Mirasys Oy D 104 Wintel Finland Oy D 110 iLOQ Oy D 111 Admico Oy D 112 STT Condigi Oy D 113 FinnSec 2011 -messut D 115 FinSec D 116 Eurosec Oy D 116 Pusatec Oy D 117 Fitelnet Oy D 117 Javerdel Oy D 119 Tieto-Oskari Oy D 128 Pauner Oy Reelstrap D 130 Isoval Kainuun Puhelinosuuskunta D 132 Uponor Suomi Oy D 201 Megalock Oy D 202 Abloy Oy D 209 Elema Oy D 209 Lismar Oy D 210 Kidde Finland Oy D 210 YIT Kiinteistötekniikka Oy Sammutusratkaisut D 211 Hämeen Lukko Oy D 212 Perel Oy D 215 Interzon AB D 302 Nordic LAN & WAN Communication Oy D 309 Kaba AB D 310 Exilight Oy D 311 Esko Otava Oy D 312 Divacont Oy D 315 Holster Tech Finland Oy D 316 Securi/ Kokkolan Puhelin Oy D 402 Provacuum Oy D 404 Alertum Oy D 409 VTT D 410 Oy ParkPatrol Finland Ab D 411 Seniortek Oy D 412 Bano/Hovila Oy D 412 Safera Oy D 415 MariMils Oy D 502 Rittal Oy D 503 AMT Hakemistot Oy D 509 LogiSec Oy D 510 Softonex Oy D 601 Deltabit Oy D 602 Fin-Alert Electronics Oy D 604 Granite Partners Oy D 604 Tampereen Aikuiskoulutuskeskus D 609 AXNet Finland Oy D 610 Meksport Oy D 701 Avalarm Oy D 702 DEKRA Industrial Oy D 704 Wattiman Oy D 709 Safety House Finland Oy D 710 Hyria koulutus Oy U 80 Bandit Suomi Oy Huom! Muutokset mahdollisia. Päivitetyt tiedot: www.turvallisuusmessut.fi, www.tyohyvinvointimessut. 05 680 7700 | Fax 05 680 7750 info@teknosafe.fi | www.teknosafe.fi Teknosafe Runsaasti uutuuksia! Tervetuloa tutustumaan! Alcotykit ISGlämpökamerat Haagenharjoittelulaitteet Sicorpalokypärät Steitzsammutusjalkineet Hughesdekontaminaatiolaitteet GfGkaasumittarit OSASTO C321
23 Työhyvinvointi 2010 näytteilleasettajat osastoittain A 73 Suomen Terveysmaailma Oy A 90 Bridge Between People A 428 Kiljavan opisto A 708 Kylpylähotelli Päiväkumpu A 709 Pihlajalinnan lääkärit ry A 719 Hotelli Haikon Kartano ja Kylpylä A 725 Oy Vendor Ab A 729 Kuntoutuskeskus Kankaanpää A 738 Trainer4You Oy A 740 Kuntoutumisja liikuntasäätiö Peurunka/ Peurunka Center Kasvu A 808 Suomen Terveysmaailma Oy A 819 Kuntien eläkevakuutus A 820 Omasali Oy A 828 Oy Motoral Ab A 830 Palvelualojen ammattiliitto PAM ry A 901 Kinnarps Oy A 908 MS-liitto A 909 Holiday Club Spa Hotels A 919 Koskiklinikka Työterveyspalvelu A 928 Suomen Työterveyshoitajaliitto Finlands Företagshälsovårdareförbund ry A 930 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. Päivitetyt tiedot: www.turvallisuusmessut.fi, www.tyohyvinvointimessut. 9 %) Tilaukset ja tiedustelut: Suomen Palopäällystöliitto Iso Roobertinkatu 7 A 5, 00120 Helsinki puhelin (09) 2522 9200, faksi (09) 2522 9222 toimisto@sppl.fi, www.sppl.fi. alv. fi ja www.kiinteistoturvallisuus.fi Poistumisturvallisuusopas on tarkoitettu yritysten, virastojen ja laitosten turvallisuudesta vastaaville henkilöille työvälineeksi poistumisturvallisuutta suunniteltaessa ja poistumisharjoituksia järjestettäessä. A 931 Ergolift Oy Ab A1001 A-Lehdet Oy/Kauneus & Terveys A1010 Vilmankämmen instituutti, Haarlan Palatsi A1021 Tmi Mikko Laitamo A1040 Tempur-Med Sleep center Huom! Muutokset mahdollisia. Hinta: 11,00 e (sis
24 Näytteilleasettajat A > Ö 3T Ratkaisut Oy A 99 Kumitehtaankatu 5 004260 KERAVA (09) 68995185 www.3tratkaisut.fi marko.vuorinen@3tratkaisut.fi Abeko Konfektions Ab Cawaltec A 631 Iso Kylätie 21–23 04130 SIPOO 040 511 2220 www.cawaltec.fi Ahlsell Oy A 221 Äyritie 12 C 01510 VANTAA 020 584 5000 http://www.ahlsell.fi info@ahlsell.fi Ammattiviestit Oy/KunnallisSuomi C 531 Itkonniemenkatu 13 70500 KUOPIO (017) 368 6000 ww.ammattiviestit.fi aineisto@ammattiviestit.fi Arbesko AB A 520 Box 1642 SE-70 ÖREBRO +46 19 306 600 www.arbesko.se, arbesco@arbesco.se Autrosafe Oy C 423 Uranuksenkuja 4 b 01480 VANTAA (09) 270 901 20 http://www.autrosafe.fi autrosafe@autrosafe.fi Bandercom Oy Ltd C 510 Hakakatu 2 15520 LAHTI (03) 7330 700 http://www.bandercom.fi info@bander.com Berner Oy Sport-osasto A 839 PL 15 00131 HELSINKI 0207 91 4000 www.bernersport.fi etunimi.sukunimi@berner.fi Blåkläder Oy A 50 Salpakuja 6 01200 VANTAA +358 09 836 5500 www.blaklader.com, info@blaklader.fi Bronto Skylift Oy Ab U 112 Teerivuorenkatu 28 33300 TAMPERE 020 7927 111 http://www.bronto.fi, sales@bronto.fi Bronto Skylift Oy Ab U 20 Teerivuorenkatu 28 33300 TAMPERE 020 7927 111 http://www.bronto.fi, sales@bronto.fi BW Technologies by Honewyell A 131 5 Canada Close, Oxfordshire OX16 2RT Banbury +44 1295 700 300 http://www.gasmonitors.com bwesales@gasmonitors.com Båstad-Industri Ab A 328 CONVERSE / PL 71 00211 HELSINKI 040 5742030 www.bastadindustri.com myynti@bastadindustri.com Caldomix Oy Ab A 809 Luoteisväylä 33, PL 118 00200 HELSINKI (09) 692 3161 www.caldomix.fi, marcus.englund@caldomix.fi Cederroth Oy A 420 Piispansilta 9 B, PL 95 02231 ESPOO +358 20 700 9250 www.firstaid.cederroth.com firstaid@cederroth.com Codea Oy C 511 Katajatie 3 06400 PORVOO 044 209 8060 http://codea.fi, codea@codea.fi
25 CORE™ Technology is quicker, safer and easier: • Tool change under flow • Protected power high-pressure line inside & protected by low-pressure line • Para-aramid reinforced hoses no kinking, no pinholes • Flat face auto-lock couplers no dirt inside couple & lock with just one push Rescue equipment www.holmatro.com Sales & Service Finland: Dafo Oy | E info@dafo.fi T + 358 (0) 10 666 5120 | M + 358 (0) 40 5755 305 | I www.dafo.fi Conlog Oy C 440 Ahmasjärventie 2–4 91300 YLIKIIMINKI +358 0207 699 100 www.conlog.fi, conlog@conlog.fi tai etunimi.sukunimi@conlog.fi Dafo Oy C 513 Puutarhantie 22 C 01300 VANTAA 010 666 5120 http://www.dafo.fi/ hannu.sartovuo@dafo.fi Dimex Oy A 211 Kokoojatie 9 79100 LEPPÄVIRTA +358 040 300 4520 http://www.dimex.fi, dimex@dimex.fi Divetech Compressors C 100 t:mi Divetech Oy Rataskuja 1 03100 NUMMELA 040 505 1146 http://www.divetech.fi jouko.askola@divetech.fi Dräger Suomi Oy C 808 PL 33 00391 HELSINKI 0207 119600 http://www.liitin.fi asiakaspalvelu@liitin.fi Dräger Suomi Oy A 309, C 50 Päiväläisentie 4 PL 33 00391 HELSINKI 0207 119600 http://www.draeger.fi asiakaspalvelu@draeger.com EARfoon Suomi Oy A 116 Savistentie 24 15240 LAHTI 050 3847045 http://www.earfoonsuomi.fi riitta.leivonen@earfoonsuomi.fi Elektro-Arola Oy C 411 Leppäkuja 2 14200 TURENKI (03) 630 830 www.elektro-arola.fi ea@elektro-arola.fi Environics Oy C 600 Graanintie 5 PL 349 50101 MIKKELI 020 143 0430 www.environics.fi sales@environics.fi Ergon oy A 120 Rajaportinkatu 7 33250 TAMPERE 010 66 63 838 www.ergon.fi, info@ergon.fi Erlatek Oy A 811 Lukkokatu 2 05840 HYVINKÄÄ (019) 4584500 www.erlatek.fi nostovalineet@erlatek.fi Etra Oy A 701 Lampputie 2 00740 Helsinki +358 207 65 3026 www.etra.fi safety@etra.fi Famon Oy A 621 Ruosilantie 14 00390 HELSINKI (09) 350 8270 www.famon.fi anne.raisanen@famon.fi Fanttiset Oy C 528 Vainionkatu 6 A 2 40700 JYVÄSKYLÄ (014) 283 127 www.fanttiset.com, info@fanttiset.com Ferno Norden Oy C 239 Lepolantie 11 01830 LEPSÄMÄ 040 5617689, 040 3588936 http://www.fernonorden.com foy@fernonorden.com Finnsa Oy C 130, C 141 Tiilenpolttajankuja 6 01720 VANTAA 02900 74140 www.finnsa.fi petteri.kivioja@finnsa.fi Finsatec Oy C 101 Saunatie 2 40900 SÄYNÄTSALO 044 5546 060 www.finsatec.fi, finsatec@finsatec.fi Finscoop A 728 Viipurintie 32 13210 HÄMEENLINNA 020 758 9966 http://www.finscoop.fi info@finscoop.fi
010 569 16 Nopeisiin lähtöihin. www.mercedes-benz.. Mercedes-Benz Vito ja Sprinter -ambulanssit sekä pelastusautot ovat valmiina no peisiin lähtöihin. Fire Medic A 824 Kaskitie 30 D 6 04410 JÄRVENPÄÄ 040 849 3847 http://www.firemedic.fi info@firemedic.fi GSE Arctic C 526 Korvenperantie 62 36110 RUUTANA +358503091011 gse-arctic@kolumbus.fi Heat-It Oy C 610 Lentoasema / C 96100 ROVANIEMI (016) 379 1843 http://www.heat-it.fi, info@heat-it.fi Heijastinasu Oy C 720 Keijukaistenpolku 5 D 00820 HELSINKI (09) 664639 Hultafors Group Finland Oy A 609 Konalantie 47 F 00390 HELSINKI 020 741 0130 http://www.hultaforsgroup.com info@hultaforsgroup.fi Interfire Products Oy U 90 Asemanrinne 11 08500 LOHJA 29 000 1104 http://www.interfireproducts.com info@interfireproducts.com Interfire Products Oy C 111 Asemanrinne 11, 08500 LOHJA +358 29 000 1104 http://www.interfireproducts.com info@interfireproducts.com Jokamuovi Oy A 218 Pukkilantie 28 62500 EVIJÄRVI +358 6 2113400 www.jokasafe.fi, myynti@jokasafe.fi Juha Rantanen Oy A 430 Örninkatu 11 24100 SALO (02) 727 8500 www.hand1a.fi, juhaoy@nettilinja.fi Karske Oy Ab A 121, A 132, C 55 Nokiantie 2–4 00510 HELSINKI (09) 727 7110 www.karske.fi, karsketurva@karske.fi Kaukomarkkinat Oy A 629 Radiopuhelimet PL 98 00501 HELSINKI (09) 5211 www.kaukomarkkinat.fi/radiopuhelimet radiopuhelimet@kaukomarkkinat.fi Konekesko Oy Marine C 339 PL 145 01301 VANTAA 01053 034 Kunnossapitoyhdistys Promaint ry A 831 Messuaukio 1 00520 HELSINKI (09) 150 9452 toimisto@kunnossapito.fi Kwintet Fristads Ab A 321 Höyläämöntie 18 A 00380 HELSINKI (09) 540 478 13 www.fristads.se Kwintet Leijona Oy A 301 PL 29 57201 SAVONLINNA (015) 475 0500 www.kwintetleijona.fi leijona@leijona-pro.fi Laitosjalkine Oy A 406 Korpitie 15 35320 HIRSILÄ +358 3 336 3111 www.laja.com, info@laja.com Lamor Corporation Ab C 60 Mestarintie 25 06150 PORVOO 020 7650 100 http://www.lamor.fi info@lamor.fi Life Safety Distribution AG A 331 Weiherallee 11a 8610 USTER +41 (0)44 943 4300 Liikenneturva A 429 Polvikatu 2 E 25 33100 TAMPERE 020 728 2372 www.liikenneturva.fi matti.joki@liikenneturva.fi Lindström Oy A 100 Hermannin Rantatie 8 PL 29 00581 HELSINKI 020 111 600 http://www.lindstrom.fi etunimi.sukunimi@lindstrom.fi Malux Finland Oy A 721 Pajatie 4 PL 69 06151 PORVOO (019) 574 5700 http://www.malux.fi, info@malux.fi Markkinointi Hakulinen KY/SafeMax A1018 PL 2206, 96201 ROVANIEMI 044 3030 114 www.safemax.fi max.hakulinen@safemax.fi Medic Ensiaputarvike Oy A 939 Joukahaisenkatu 6 20520 TURKU 0207 920 301 www.duellmedic.com Medilaser Oy A 639 Hämeenkatu 18 33200 TAMPERE (03) 253 7800 http://www.medilaser.fi Medplus C 429 Koskitie 39 90500 OULU 040 4858 750 www.medplus.fi, myynti@medplus.fi Meriturva Maritime Safety C 530 Training Centre Rajapartiokaari 6 08100 LOHJA (019) 2876 600 www.meriturva.fi, info@meriturva.fi MSA Nordic AB A 319 Kopparbergsgatan 29 21444 MALMÖ 0500-451916 www.msanordic.se peter.westerlund@msanordic.se Multisafe Oy A 401 Vajossuonkatu 16 20360 TURKU 0207 920 560 www.multisafe.fi, info@multisafe.fi Nikander ja Wiinikka Oy A 838 Pöytäsarankatu 1 33900 TAMPERE 010 820 3307 www.nikander.com, www.devisys.fi nikander@nikander.com Nordic Trail A 941 PL 2227 96201 ROVANIEMI 020 731 0431 www.nordictrail.fi myynti@nordictrail.fi. Vakio varus tuk sena oleva viimeisen sukupolven ESP ® -ajo vakauden hallintajär jes telmä optimoi auton hallinnan ääritilanteissa. 26 Veho Group Oy Ab | Erikoisautot Lommilanrinne 3, Espoo Puh. Mercedes-Benz
A 331 Anodeweg 1 4338 RA MIDDELBURG +31 (0)118 656400 www.northsafety.com infoNSPE@Honeywell.com Nuohousalan Keskusliitto ry C 623 Katajanokankatu 3 B 9 00160 HELSINKI (09) 6844 160 www.nuohoojat.fi, info@nuohoojat.fi Orelo Oy A 86 Hämeentie 81–83 00550 HELSINKI 040 504 7361 www.orelo.fi, mikko.lankinen@orelo.fi Oy Imu-Tec Ab A1000 Tillinmäentie 1 C 02330 ESPOO (09) 550 700 www.imu-tec.fi Oy Insalko Ab C 73 Niittyläntie 5 00620 HELSINKI (09) 685 0920 http://www.insalko.fi, insalko@insalko.fi Oy Interenergy Ltd Presso Center C 100 PL 40 08701 VIRKKALA (019) 340 451 pressocenter.fi presso.center@kolumbus.fi Oy PD-Service Ltd. Perinteikäs suojaintalo Karske Oy Ab toimii nykyisin myös paloja pelastussektorilla. 27 Tule tutustumaan osastoomme Turvallisuus 2010 -messuille Tampereelle 8.-11.9.2010. Osastollamme C55 esittelemme mm. Mukana myös Argus 4 320 lämpökamera ja Skylotec putoamissuojaimet sekä Scottin paineilmalaite uutuudet. Bragen uudet sairaankuljettajien vaatteet, sammutuskäsineet ja kokovaljailla varustetut palopuvut. 020 7768 505 North Safety Products Europe B.V. P alo ja Pelastusalan suojaimien asiantuntija Karske Oy Ab, Nokiantie 2-4, 00510 Helsinki Puh. 020 7768 501 e-mail: firerescue@karske.fi www.karske.fi Fax. A 220 Niittykatu 1, PL 101 67101 KOKKOLA +358 6 824 2600 www.pd-service.fi asiakaspalvelu@pd-service.fi Oy Scan-Auto Ab/Scania U 50 erikoisajoneuvot Muonamiehentie 1 PL 59 00391 HELSINKI 010 555 010 www.scania.fi etunimi.sukunimi@scania.fi Oy Sea Safety Scandinavia Ltd C 340 Mannerheimintie 17 00250 HELSINKI (09) 454 4600 www.seasafety.net Oy Teknocalor Ab A 329 Sinikellonkuja 4 01300 VANTAA 010 820 1100 http://www.teknocalor.fi teknocalor@teknocalor.fi Oy Veljekset Kulmala Oy Ab C 439 Linjatie 4, 01260 VANTAA (09) 875 1800 http://www.veljeksetkulmala.fi sales@veljeksetkulmala.fi Paja Viher-Vehmas Ky C 231 Hykkiläntie 647, 31300 TAMMELA (03) 434 4054 http://www.pajaviher-vehmas.com pasi.viher-vehmas@surffi.net Pelastustieto-lehti C 623 Pasilankatu 8, 00240 HELSINKI (09) 229 3380 www.pelastustieto.fi, toimitus@pelastustieto.fi Pelastusopisto C 631 Hulkontie 83 70820 KUOPIO 071 875 0201 www.pelastusopisto.fi Peltaco Oy A 71, U 60 Kartanonkatu 6, 70700 KUOPIO (017) 368 4000 www.peltaco.com asiakaspalvelu@peltaco.com Pensi Rescue Oy C 420 Ahertajankatu 5 38250 SASTAMALA (03) 5125 600 http://www.pensi.fi, pensi@pensi.fi Pig-Farmi Oy A 64 Apilatie 10, PL 3 21531 PAIMIO (02) 470 5778 www.pig-enviro.fi marjaana.salmela@pig-enviro.fi PlugMasters ry A 75 PL 205, 00211 HELSINKI 0400 430 547 www.plugmasters.fi, jouni@ojala.fi Presto Paloturvallisuus Oy C 531 Teerisuonkuja 7 00700 HELSINKI 010 3877 200 www.presto.fi asiakaspalvelu@presto.fi
28 Rauplan Oy C 131 Salvumiehenkatu 10 PL 67 20321 TURKU (02) 273 1800 http://www.rauplan.com rauplan@rauplan.com Rikosseuraamusalan C 710 koulutuskeskus Vernissakatu 2 A 01301 VANTAA 010 366 5000 www.rskk.fi Rostek-Tekniikka Oy A 421 Ruukintie 18 02330 ESPOO (09) 863 4250 http://www.rostek-tekniikka.fi info@rostek-tekniikka.fi Sammutin Oy U 50 Saunatie 5 40900 SÄYNÄTSALO 358 010 6161 400 www.saurus.fi Sarco Oy C 330 Niittyläntie 3, PL 41 00621 HELSINKI (09) 777 1500 http://www.sarco.fi, sarco@sarco.fi Scott Health & Safety Oy A 101 PL 501, 65101 VAASA (06) 324 4532 http://www.scottsafety.com miangerman@tycoint.com Selected Brands Nordic AB A 228 Särkiniementie 5 00210 HELSINKI (09) 6824 2626 http://www.selectedbrands.com mikael@selected.nu Senveco Oy A 711 Nuijamiestentie 3 B, 1krs 00400 HELSINKI (09) 530 665 90 www.senveco.fi, enveco@senveco.fi Sievin Jalkine Oy A 201 Korhosenkatu 24 85310 SIEVI AS (08) 488 11 http://www.sievi.com, info@sievi.com Skydda Suomi Oy A 509 Vanhatie 11 , 15210 LAHTI 0201 523 200 http://www.skydda.fi skydda@skydda.fi Sosiaalija terveysministeriö A 821 Työsuojeluhallinto PL 272, 33101 TAMPERE (03) 260 8800 www.tyosuojelu.fi etunimi.sukunimi@avi.fi tai etunimi.sukunimi@stm.fi Sperian Protection Nordic AB A 419 Valimotie 27 A , 00380 HELSINKI (09) 694 9625 www.sperianprotection.fi infonordic@sperianprotection.com Standby Oy Ab C 71 Sinimäentie 10 B 02630 ESPOO 020 155 84 11 www.standby.eu mika.paavola@standby.eu Suojakäsine Oy A 730 PL 20, Vuokonkuja 1 66440 TERVAJOKI (06) 478 4290 http://www.suojakasine.fi suojakasine@suojakasine.fi Suojalaite Oy A 111, A 540 Niittyläntie 3 00620 HELSINKI (09) 777 186 00 http://www.suojalaite.fi suojalaite@suojalaite.fi Suomen 3M Oy A 501 PL 90, 02601 ESPOO (09) 525 21 http://www.3M.fi www.3M.com/fi/yhteydenotto Suomen Ensihoitoalan Liitto ry C 611 PL 80, 00060 TEHY 0400 176048 www.sehl.fi timo.hurskainen@sehl.fi Suomen Erillisverkot Oy C 401 PL 357, 02151 ESPOO 020 740 0500 www.erillisverkot.fi asiakaspalvelu@erillisverkot.fi Suomen Palokalustoliikkeiden C 623 Yhdistys SPLY ry Turvesuonkatu 7 33400 TAMPERE www.sply.fi, elina.metsi@teknosafe.fi Suomen Palomiesliitto SPAL ry C 621 Vernissakatu 6, 01300 VANTAA (09) 867 8880 www.palomiesliitto.fi toimisto@palomiesliitto.fi Suomen Palopäällystöliitto C 623 Iso Roobertinkatu 7 A 5 00120 HELSINKI (09) 252 292 00 www.sppl.fi, oimisto@sppl.fi Suomen Pelastusalan C 623, C 723, C 830 Keskusjärjestö, SPEK Ratamestarinkatu 11 00520 HELSINKI (09( 476 112 http://www.spek.fi, spekinfo@spek.fi Suomen Sopimuspalokuntien C 524 Liitto ry Pallonkatu 20 A 2 53900 Lappeenranta +358 400 752364 www.sspl.fi, isto.kujala@sspl.fi Suomen Sterisol Oy A 119 Susikuja 15 ( PL 33) 04130 SIPOO 010 322 7680 http://www.sterisol.fi myynti@sterisol.fi Suomen turvakauppa Oy C 638 Krossinkatu 9 20780 KAARINA (02) 438 4300 www.turvallisuus2000.fi myynti@turvallisuus2000.fi Suomen Turvatieto Oy A 824 Heleenkatu 44 A 60120 SEINÄJOKI http://www.turvatieto.net Suomen Työsuojelualan A 79 Yritysten Liitto ry. STYL PL 41, 00811 HELSINKI +358 500 363152 www.styl.fi Suomi-Tikas Oy C 70 Korvenrannantie 10 04300 TUUSULA (09) 274 4560 http://www.suomi-tikas.fi etunimi.sukunimi@suomi-tikas.fi T.Kurikka & Co Oy C 521 Perkkoonkatu 9 33850 TAMPERE 010 440 2400 tkurikka@kurikkayhtio.net T:mi Smart Import A 940 PL 14 00381 HELSINKI 0400 579 519 http://www.smartimport.fi smartimport@kolumbus.fi Tamlans Oy Ab C 113, C 201 Niittyhaankatu 4 33720 TAMPERE 010 682 1200 www.tamlans.fi, tamlans@tamlans.fi Tammed Oy C 331 PL 298, 33101 TAMPERE (03) 260 6530 http://www.tammed.fi myynti@tammed.fi Tampereen aluepelastuslaitos U 40 Satakunnankatu 16 33100 TAMPERE (03) 565 612 www.tampere.fi/aluepelastuslaitos Tampereen Suojainpiste Oy A 77 Ilkontie 44, 36220 KANGASALA (03) 379 2574 www.tampereensuojainpiste.fi myynti@tampereensuojainpiste.fi Tamrex Oy A 211, C 101 Turvesuonkatu 7 33400 TAMPERE (03) 3142 1500 http://www.tamrex.fi tamrex@tamrex.fi Teknosafe Oy C 321 Sauramonkuja 1 55800 IMATRA (05) 680 7700 http://www.teknosafe.fi info@teknosafe.fi Telko Oy, Ympäristötuotteet A 625 Lintulahdenkuja 10 PL 80, 00501 HELSINKI (09) 5211 www.telko.com ari.virtanen@telko.com TH-Teocon Oy A 58 Läkkisepäntie 2 00620 HELSINKI (09) 777 2255 www.th-teocon.fi office@th-teocon.fi Tranemo Workwear Finland Oy Ab A 231 Kustaalantie 21 65230 VAASA 0400 566 636 http://www.tranemoworkwear.com christian.rosenlof@tranemoworkwear.fi Turvansi / Örum Oy Ab A 530 Läntinen teollisuuskatu 2 02920 ESPOO 010 569 41 www.turvanasi.fi, info@turvanasi.fi
29 BRONTO SKYLIFT OY AB Teerivuorenkatu 28 33300 TAMPERE puh 020 7927 111 fax 020 7927 300 www.bronto.fi Yli 5900 laitetta yli 120 maahan Työskentelykorkeudet 16 yli 100 m Suurin korikuorma 500kg Yli 2000 lisävarustetta Ylivoimainen paino-työkorkeussuhde Kansainvälinen nostolavojen IPAF koulutus Huolto lähellä ja nopeaa Markkinajohtaja Suomessa ja maailmalla ISO 9001 CERTIFIED ORGANISATION ISO 14001 EN-ISO 3834-2 Työsuojelupäälliköt ry A 307 Purpuripolku 7–9 E 00420 HELSINKI (09) 507 1410 www.finnsafe.net toimisto@finnsafe.net Työterveyslaitos A 921 Topeliuksenkatu 41 a A 00250 HELSINKI 030 4741 www.ttl.fi, etunimi.sukunimi@ttl.fi Työturvallisuuskeskus TTK A 918 Lönnrotinkatu 4 B, 00120 HELSINKI (09) 616 261 http://www.ttk.fi, info@ttk.fi Urho Viljanmaa Oy Jalas A 619 Jokipiintie 127 61280 JOKIPII (06) 214 6111 www.jalas.com, info@jalas.com Ursuk Oy C 80 Teijonkatu 3 20750 TURKU +358 20 779 8850 http://www.ursuit.com info@ursuk.com V Keskimäki Oy A 938 Kaaronojantie 4 60801 ILMAJOKI (06) 282 6288 www.keskimaki.fi virpi.keskimaki@keskimaki.com Waloplast Oy C 429 Kuninkaantie 4 08700 VIRKKALA 019 387 908 http://www.waloplast.fi waloplast@gnet.fi Vandernet Oy A 70, C 845 Pälkäneentie 19 A 00510 HELSINKI 020 7418330 http://www.vandernet.com/ tyoratkaisut etunimi.sukunimi@vandernet.com Vapaaehtoinen pelastuspalvelu C 701 VAPEPA Tehtaankatu 1 A PL 168 00141 HELSINKI (09) 129 3336 www.vapepa.fi jari.honkanen@redcross.fi Veho Group Oy Ab C 201 Erikoisajoneuvomyynti PL 158, 00101 HELSINKI 010 569 12 www.veho.fi, powerline@veho.fi Veikko Nummela Oy C 101 Autoilijankatu 8, PL 29 20781 KAARINA (02) 216 2112 www.veikkonummela.fi esteri@veikkonummela.fi Vema Lift Oy U 50 Voivalantie 30, 20780 KAARINA 010 6161 500 www.vema.fi timo.kangasniemi@vema.fi Verseidag Ballistic Protection Oy C 601 PL 139, 01511 VANTAA (09) 825 501 www.ballisticprotection.fi info@ballisticprotection.fi Viking Life-saving Equipment C 413 Oy Finland Pääskykalliontie 13, 21420 LIETO (02) 489 500 www.viking-life.fi, viking-fi@viking-life.com VV-Auto Group Oy C 113, U 30 PL 80 00811 HELSINKI 09 758 31 www.volkswagen.fi
krs 33200 TAMPERE 010 835 8500 http://www.deltabit.fi Divacont Oy D 312 Ilkontie 1, 36240 KANGASALA (03) 386 1000 www.divacont.com kari.kahila@divacont.com Elema Oy D 209 Kursonkatu 1 33840 TAMPERE (03) 357 8700 www.elema.fi Esko Otava Oy D 311 Laitilankuja 1 00420 HELSINKI (09) 6818420 www.eskootava.fi myynti@eskootava.fi Eurosec Oy D 116 Koronakatu 1 02210 ESPOO 020 7414680 www.eurosec.fi, eurosec@eurosec.fi Exilight Oy D 310 HERMIANKATU 6–8 A 33720 TAMPERE 010 773 5400 www.exilight.fi Fin-Alert Electronics Oy D 602 Kylvöpolku 6 00680 HELSINKI 010 8328 200 www.finalert.fi, myynti@finalert.fi FinnSec 2011 -messut D 113 Messuaukio 1 PL 21 00521 HELSINKI (09) 150 91 www.finnsec.fi info@finnexpo.fi Finnturva Oy D 22 Uranuksenkuja 16 01480 VANTAA (09) 321 3050 www.finnturva.fi espoo.info@finnturva.fi FinSec D 115 PL 4, 06151 PORVOO (019) 581 155 www.akmsecurity.com Firecon Group Oy D 101 Tupalankatu 6 15680 LAHTI 020 7434 888 http://www.firecon.fi, info@firecon.fi Fitelnet Oy D 117 Joukontie 42 01400 VANTAA (09) 239 3400 www.fitelnet.fi etunimi.sukunimi@fitelnet.fi FSM Oy D 10 Tuupakantie 3 01740 VANTAA +358 0207 559500 http://www.fsm.fi etunimi.sukunimi@fsm.fi Granite Partners Oy D 604 Näsilinnankatu 22 A 32 33210 TAMPERE (03) 214 5645 www.granitepartners.fi info@granitepartners.fi Holster Tech Finland Oy D 315 Lahelantie 334 04330 LAHELA 0400-300358 www.holstertechfinland.com sales@holstertechfinland.com Hyria koulutus Oy D 710 Torikatu 18, PL 67 05801 HYVINKÄÄ (019) 778 3000 www.hyria.fi, info@hyria.fi Hämeen Lukko Oy D 211 Vanajantie 9 13110 HÄMEENLINNA 020 741 7741 http://www.hameenlukko.fi iLOQ Oy D 110 Elektroniikkatie 11, 90590 OULU 040 3170 200 www.iLOQ.com, info@iLOQ.com Interzon AB D 215 Propellervägen 4 A 18362 STOCKHOLM +358 40 3721378 www.interzon.se marcus.hintze@interzon.se Isoval Kainuun Puhelinosuuskunta D 130 Pohjolankatu 20, 87100 KAJAANI (08) 617 71 http://www.isoveli.eu Javerdel Oy D 117 Valimotie 13 bB PL 258, 00381 HELSINKI +358 20 7558 600 www.javerdel.fi JotBar Solutions Oy D 20 Lasihytti 1, 02780 ESPOO 075 7530 350 http://www.jotbar.fi, info@jotbar.fi Kaba AB D 309 Åkerlundinkatu 11 A 33100 TAMPERE Kidde Finland Oy D 210 PL 45, 01721 VANTAA +358 09 615 8701 http://www.kidde.fi tai http://kidde.com etunimi.sukunimi@kidde.fi Kvaliteam Oy D 26 Juhanintie 17 D PL 140, 03101 NUMMELA (09) 224 4040 www.servus.fi, info@servus.fi Lemminkäinen RakennusD 28 tuotteet Oy 3500 Wärtsilänkatu 94 04440 JÄRVENPÄÄ (09) 279 7470 http://www.ehtekno.fi omni.sica@lemminkainen.fi Lismar Oy D 209 Telinetie 3 33880 LEMPÄÄLÄ (03) 3124 9110 www.lismar.fi. 30 Näytteilleasettajat A > Ö Abloy Oy D 202 Wahlforssinkatu 20 PL 108, 80101 JOENSUU 020 599 2501 http://www.abloy.com markkinointi.suomi@abloy.com Admico Oy D 111 Heikkiläntie 8, PL 51 00211 HELSINKI (09) 894 66 70 http://www.admico.fi, info@admico.fi Alertum Oy D 404 Kilonrinne 1 02610 ESPOO 044 519 7653 www.alertum.fi alertum@alertum.fi AMT Hakemistot Oy D 503 PL 395, 00811 HELSINKI 040 3547449 www.amt.fi, info@amt.fi Ascom Finland Oy D 32 Pakkalankuja 6 01510 VANTAA (09) 825901 http://www.ascom.fi info@ascom.com Avalarm Oy D 701 Kaaronojantie 10 60800 ILMAJOKI 020 1555 880 http://www.avalarm.fi avalarm@avalarm.fi AXNet Finland Oy D 609 Metsänneidonkuja 10 02130 ESPOO 010 387 7070 http://www.axnet.fi sales@axnet.fi Bandit Suomi Oy U 80 Särkijärventie 60 39200 KYRÖSKOSKI 050 363 8870 www.banditsuomi.fi info@banditsuomi.fi Bano / Hovila Oy D 412 PL 63, 02631 ESPOO (09) 525 9750 www.hovila.fi DEKRA Industrial Oy D 702 Laajaniityntie 3 PL 41, 01621 VANTAA (09) 878 020 http://www.dekra.fi, info@dekra.fi Deltabit Oy D 601 Kuninkaankatu 30 A, 7
Väestön ikääntyminen, erityisryhmien tarpeet ja lisääntyvä talotekniikka tulevat jatkossa lisäämään asumisen turvallisuustarpeita. 31 LogiSec Oy D 509 Snettansintie 23 02740 ESPOO 040 500 1068 MariMils Oy D 415 Ohtolankatu 3 01510 VANTAA 020 750 8600 www.marimils.com Megalock Oy D 201 Henry Fordinkatu 6 00150 HELSINKI 020 741 0330 www.megalock.fi info@megalock.fi Meksport Oy D 610 Ristikiventie 14 04300 TUUSULA 0207 121 222 Mirasys Oy D 102 Atomitie 5 C 00370 HELSINKI (09) 253 333 00 www.mirasys.fi, info@mirasys.fi Nordic LAN & WAN D 302 Communication Oy Sinikalliontie 16 PL 128, 02631 ESPOO +358 9 4243 5555 http://www.lanwan.fi, info@lanwan.fi Oy ParkPatrol Finland Ab D 410 Mannerheimintie 107 00280 HELSINKI http://www.parkpatrol.fi info@parkpatrol.fi Pauner Oy Reelstrap D 128 Vehnämyllynkatu 6 33560 TAMPERE (03) 363 4410 www.reelstrap.com pauner@pauner.fi Pelco Finland Oy D 1 PL 415, 02601 ESPOO 010 446 511 www.pelco.fi, info.fi@pelco.com Perel Oy D 212 PL 230, 05801 HYVINKÄÄ (019) 871 11 http://www.perel.fi, info@perel.fi Provacuum Oy D 402 Haarlankatu 1 E 33230 TAMPERE (03) 348 5629 www.provacuum.fi Pusatec Oy D 116 Purokatu 3 21200 RAISIO (02) 433 8150 Rittal Oy D 502 Valimotie 35 PL 134, 01511 VANTAA (09) 413 4400 http://www.rittal.fi/ asiakaspalvelu@rittal.fi Safera Oy D 412 Muuntotie 1 01510 VANTAA 040 516 6557 www.safera.fi henri.andell@safera.fi Safety House Finland Oy D 709 Teiskontie 20 33540 TAMPERE (03) 222 9925 www.safety-housejpa.fi myynti@safety-housejpa.fi Scando Oy D 30 Sampolankatu 10 04250 KERAVA (09) 6124 4700 www.scando.com info@scando.com Securi / Kokkolan Puhelin Oy D 316 PL 573, 67701 KOKKOLA http://www.securi.fi Seniortek Oy D 411 Koskikatu 27 B, 3. Messutaloon sijoitetaan erilaisia seniorija palvelutaloasumisen turvallisuuteen liittyviä ratkaisuja. D-halliin rakennettava Messutalo tarjoaa rakentamisen, kiinteistöalan, suunnittelun ja turvallisuusalan ammattilaisille ajatuksia siitä, mitä seniorija palvelutaloasumisen turvallisuus voi tulevaisuudessa olla, ja mitä liiketoiminnallisia mahdollisuuksia tämä sektori jatkossa tarjoaa. Tervetuloa tutustumaan seniorija palvelutaloasumisen turvallisuusratkaisuihin Messutaloon D-halliin! Messujen kohokohtana Messutalo 2010 – seniorija palvelutaloasumisen turvallisuus Turvallisuus-lehti Paulapress Oy D 9 Äyritie 8 D Largo-rakennus 01510 VANTAA 050 313 9458 www.turvallisuus.com toimitus@turvallisuus.com Uponor Suomi Oy D 132 PL 21, 15561 NASTOLA 020 129 211 http://www.uponor.fi infofi@uponor.com Wattiman Oy D 704 Mertaniementie 19 36200 KANGASALA 0400 85 85 34 www.wattiman.com Wintel Finland Oy D 104 Hannuksenpelto 12 02270 ESPOO (09) 804 6151 www.wintel.fi, sales@wintel.fi VTT D 409 PL 1300, 33101 TAMPERE +358 20 722 3111 www.vtt.fi, etunimi.sukunimi@vtt.fi YIT Kiinteistötekniikka Oy D 210 Sammutusratkaisut Kihlmaninraitti 1 E 33100 TAMPERE 020 433 4800 http://www.yit.fi. Pyrkimys mahdollistaa ikääntyvien ihmisten asuminen kotonaan entistä pidempään lisää haasteita, joten erilaisten turvateknisten ratkaisujen on tuettava tätä tavoitetta. krs 96100 ROVANIEMI Softonex Oy D 510 Uusi-Littoistentie 1 20660 LITTOINEN (02) 511 3300 http://www.softonex.com etunimi.sukunimi@softonex.fi STT Condigi Oy D 112 Lakalaivankatu 7 33840 TAMPERE (03) 3397 9500 http://www.sttcondigi.com myynti@sttcondigi.com Tampereen Aikuiskoulutuskeskus D 604 PL 15, 33821 TAMPERE (03) 236 1510 www.takk.fi Tieto-Oskari Oy D 119 Syväojankatu 3 B 87700 KAJAANI 0207 64 94 94 www.tieto-oskari.com taito.heikkinen@tieto-oskari.com Turun Turvatekniikka Oy D 24 Orikedonkatu 22 B 20380 TURKU 020 755 1350 www.turunturvatekniikka.fi turva@turunturvatekniikka.fi M essutalo on Kiinteistöturvallisuus 2010ja Turvallisuus 2010 -messuille rakennettava todellinen talo. Tämä noin 50 neliömetrin kokonaisuus on jaettu eri asumistoimintojen mukaan. Messutalon kautta halutaan kiinnittää huomiota ikääntyvien ihmisten lisääntyviin asumisen turvallisuustarpeisiin ja nostaa esiin näkökulmia, joita on otettava huomioon uusien asuntojen rakentamisessa sekä vanhojen asuntojen saneeraamisessa
krs. Sörnäisten rantatie 23 00500 HELSINKI 010 770 31 www.jhl.fi, ulla-mari.lappalainen@jhl.fi Kiljavan opisto A 428 Kotorannantie 49, 05250 KILJAVA (09) 276 251 http://www.kio.fi http://www.kiljavanranta.fi kiljavan_opisto@kio.fi Kinnarps Oy A 901 Åkerlundinkatu 11 A Tulli Business Park 33100 TAMPERE 03 213 3366 http://www.kinnarps.fi kinnarps@kinnarps.fi Koskiklinikka Työterveyspalvelu A 919 Hatanpään valtatie 1, PL 17 33101 TAMPERE (03) 250 6506 www.koskiklinikka.fi tyoterveyspalvelu@koskiklinikka.fi Kuntien eläkevakuutus A 819 Unioninkatu 43 PL 425 00101 HELSINKI 020 61421 http://www.keva.fi Kuntoutumisja liikuntasäätiö A 740 Peurunka/ Peurunka Center Kasvu Peurungantie 85 41350 LAUKAA 014 839 601 Kuntoutuskeskus Kankaanpää A 729 Kelankaari 4 38700 KANKAANPÄÄ (02) 57 333 http://www.kuntke.fi kuntoutuskeskus.kankaanpaa@kuntke.fi Kylpylähotelli Päiväkumpu A 708 Keskustie 121 09120 KARJALOHJA 0306084 100 http://www.paivakumpu.fi/ etunimi.sukunimi@paivakumpu.fi MS-liitto A 908 Seppäläntie 90 PL 15 21251 MASKU (02) 439 2111 www.ms-liitto.fi tiedotus@ms-liitto.fi Omasali Oy A 820 Vehmaksentie 2 B 18 11910 RIIHIMÄKI 045 318 8045 www.omasali.fi markus.katainen@omasali.fi Oy Motoral Ab A 828 Valuraudankuja 1 00700 HELSINKI 09 375 41 www.motoral.fi jede@motoral.fi Oy Vendor Ab A 725 Satakunnankatu 50 33230 TAMPERE (03) 212 5402 www.vendor.fi vendor@vendor.fi Palvelualojen ammattiliitto PAM ry A 830 PL 54, 00531 HELSINKI 020 774 002 http://www.pam.fi, pam@pam.fi Pihlajalinnan lääkärit ry A 709 Kehräsaari B 3. 32 Näytteilleasettajat A > Ö A-Lehdet Oy/Kauneus & Terveys A1001 Risto Rytin tie 33 00081 A-LEHDET (09) 759 61 http://www.a-lehdet.fi etunimi.sukunimi@a-lehdet.fi Bridge Between People A 90 Kolmilammintie 87 12310 RYTTYLÄ 040 7781797 www.sillanrakentaja.fi tiina.latikka@sillanrakentaja.fi Ergolift Oy Ab A 931 PL 90, 02701 KAUNIAINEN (09) 505 5633 www.ergolift.fi ergolift@ergolift.fi Holiday Club Spa Hotels A 909 Fleminginkatu 34 PL 67, 00088 S-RYHMÄ +358 10 7682 713 www.holidayclubhotels.fi sirpa.kutvonen@sok.fi Hotelli Haikon Kartano ja Kylpylä A 719 Haikkoontie 114 06400 PORVOO (019) 576 01 www.haikko.fi hotelli.haikko@haikko.fi Julkisten ja hyvinvointialojen A 930 liitto JHL ry. krs 00520 HELSINKI (09) 417 877 00 www.stthl.net etunimi.sukunimi@stthl.net Tempur-Med Sleep center A1040 Näsilinnankatu 31 33200 TAMPERE 041 449 6222 http://www.sleepcenter.fi janne.nieppola@sleepcenter.fi Tmi Mikko Laitamo A1021 Takahuhdintie 58 as 5 33530 TAMPERE 050 309 1851 www.hamacamundo.fi mikkolaitamo@gmail.com Trainer4You Oy A 738 Limingantie 5 90400 OULU 045 2303171 www.trainer4you.fi heli.kykyri@trainer4you.fi Vilmankämmen instituutti, A1010 Haarlan Palatsi Hatanpään valtatie 2 b 33100 TAMPERE 010 835 6500 www.vilmankammen.fi info@vilmankammen.fi. 33200 TAMPERE (03) 558 3100 http://www.pihlajalinna.fi/ Suomen Terveysmaailma Oy A 73, A 808 Turuntie 8 24100 SALO (09) 4241 1200 www.terveysmaailma.fi myynti@terveysmaailma.fi Suomen Työterveyshoitajaliitto A 928 Finlands Företagshälsovårdareförbund ry Asemamiehenkatu 4 A, 6
Koulutusvaatimus koskee mm. U udistuva tulityöstandardi ja Finanssialan Keskusliiton tuottama Tulityöt suojeluohje 2011 korostavat vaarojen selvitystä ennen tulityöluvan myöntämistä. Tulitöiden aiheuttamat suurpalot vähentyneet Finanssialan Keskusliiton tilastot osoittavat, että tulitöiden turvallisuuskoulutus on vähentänyt tulitöistä aiheutuneiden suurpalovahinkojen määrää. Päästäkseen tavoitteeseen toimikunta selvittelee vakuutusalan suurvahinkotilastoja ja Pronto-tilastoa sekä analysoi teollisuudessa sattuneita tulityövahinkoja. Koulutuksen tavoitteena on, että muutaman vuoden kuluttua tulitöistä ei aiheudu lainkaan suurpalovahinkoja. Tulitöiden aiheuttamien tulitöiden osuus isoista, yli 200.000 euron vakuutuskorvauksiin rjohtaneista tulipaloista on koulutuksen ansiosta vähentynyt merkittävästi. Selvitystyö Tulityökurssi uudistuu Tulityöluvan myöntäjät pääsevät mukaan koulutukseen Tulityökurssin sisältö ja aineisto uudistuvat ensi vuoden alussa. Se ohjaa entistä selvemmin turvalliseen tulitöiden tekemiseen. Koulutuksen sisältöön vaikuttavat vakuutusalan uudistama Tulityöt Suojeluohje 2011 ja lausuntokierroksella oleva kansallinen standardi Tulitöiden paloturvallisuus. Tulityölupalomaketta on parannettu. ammatti-isännöitsijöitä, joilla koulutuksen tulisi olla osana ammattiopintoja. 33. Suurin muutos nykyiseen on se, että tulityöluvan myöntäjällä tulee olla Suomen Pelastuslan Keskujärjestön hyväksymä tulitöiden turvallisuustutkinto ja voimassaolevaa tulityökortti
Uusi tulityökurssi ja koulutusaineisto Uudistettu tulityökurssi ja aineisto otetaan käyttöön asteittain vuoden 2011 alusta. Suomen Palopäällystöliitto vastaa kurssinjohtajakoulutuksesta, SPEK rekisteröinnistä ja tulityökurssien laadunvarmistamisesta. Tampereen tuvallisuusmessujen yhteydessä. . Muutoksia tulitöiden suojeluohjeeseen . SPEKistä voi tarkastuttaa omien kurssinjohtajaoikeuksien voimassaolon. Pohjoismainen yhteistyö Tulitöiden turvallisuuskoulutus on yhteispohjoismaista, johon Islantia lukuun ottamatta muut pohjoismaat osallistuvat. Seminaariin voi ilmoittautua Suomen Palopäällystöliiton internet-sivujen kautta, www.sppl.fi, elokuun loppuun mennessä. Yli miljoona tulityökoulutusta Tulityökurssin on vuosien aikana suorittanut yli 700 000 eri henkilöä ja koulutussuorituksia on reilusti yli miljoona. . SPEK 15.3.2010 Sivu 1 Tulitöiden turvallisuuskurssin suorittaneet 1988-2010 1046 9126 72765 108036 43030 34546 33601 79454 78046 61217 48238 50537 60452 85185 92514 80249 45201 43634 42152 20000 40000 60000 80000 100000 120000 1988 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 1 059 006 Koulutettujen määrä Tulityöseminaari 8.9. . SYYSKUUTA hyödynnetään uudessa tulityökurssiaineistossa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön SPEKin tulityövahinkojen lehdistöseuranta antaa kuvaa myös pienistä tulityövahingoista. Tänä vuonna heinäkuun lopussa ylitettiin 42 000 koulutetun raja. Seminaarissa käsitellään pelastuslainsäädännön, tulityöstandardin ja tulitöiden suojeluohjeen uudistusta. Tämänkaltaisia vahinkoja pyritään torjumaan kouluttamalla ja tiedottamalla. Uusi suojeluohje sisältyy tulityökurssinjohtajakoulutukseen 1.1.2011 alkaen. Kattoja vedeneristysalan tulitöihin vaaditaan vartiointi. Tekijä vastaa työssään tulityöturvallisuudesta. Vakuutusalan koulutuspanos on vähentynyt konsulttien koulutustarjonnan lisäännyttyä. Viime vuonna pidettiin 5 433 tulityökurssia ja koulutettiin yli 80 000 henkilöä. Vähäisen palovaaran tulityöt, kuten kipsin kuivatus ja tinajuotos, eivät edellytä tulityökorttia eivätkä tulityölupaa. Kurssinjohtajakoulutus on voimassa viisi vuotta kuten tulityökorttikin. Heistä kolmannes on päätoimisia opettajia, sillä tulityökurssi sisältyy monella alalla ammatilliseen perustutkintoon. Lisäksi ohjelmassa on vahinkokatsaus ja havaintoja koulutuksen laadusta. . Tulitöistä aiheutuvien vaarojen selvitys ja arviointi tulee tehdä ennen luvan myöntämistä. Pohjoismaisen seminaarin tuloksista kerrotaan Tampereen Tulityöseminaarissa. Tulityöluvan myöntäjällä on oltava voimassaoleva tulityökortti. PELASTUSTIETO 7/2010 ILMESTYY 30. Suomen Palopäällystöliitosta saa lisätietoja järjestettävistä kurssinjohtajakursseista. Uusi kurssilaisen aineisto käännetään tarvittaville kielille ja tuotetaan oppikirjaksi. Pohjoismaissa on lähes miljoona voimassaolevaa tulityökorttia. Pelastusviranomaiset ja teollisuuden palopäällystö ovat edelleen aktiivia kouluttajia. Tilaisuudessa esitellään tulityökoulutuksen uudistusta ja tulitöiden suojausten kehittymistä. On myös mahdollisuus käyttää kortillista asiantuntijaa. . Omakotitalojen putkien sulatus aiheutti tänä vuonna poikkeuksellisen paljon palovahinkoja, kun putkia sulatettiin kuumailmapuhaltimilla pakkasten takia. Tampereen Turvallisuusmessuilla Tulityötoimikunta, johon kuuluvat Finanssialan Keskusliitto, Suomen Palopäällystöliitto ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK, järjestää Tulityöseminaarin 8.9. Luku tarkentuu Suomessa, Palotaruksen kurssija leirikeskuksessa 25.-26.8.2010 järjestettävässä vuotuisessa yhteistyöseminaarissa. Riitta Piironen Koulutuspäällikkö 34. SPEKin rekisterissä on yli 1300 koulutettua kurssinjohtajaa, joilla on oikeus toteuttaa tulityökursseja
SYYSKUUTA Vaihtoehtoiset sammutusmenetelmät hyvä lisä työhön s. 66 Lapissa matka pelastustehtäviin lasketaan tunneissa s. PELASTUSTIETO 7/2010 ILMESTYY 30. 70 Asta ja Veera työllistivät pelastajia s. 76 Vietnamin pelastustoimi kehittyy vauhdilla s. 42 Ajankohtaista ammattiasiaa jo 60 vuotta
Kenelle Sinun mielestäsi tulisi antaa Vuoden Palomies tunnustus vuonna 2010. Verkkosivuilla www.vuodenpalomies.fi on lomake, jolla voit kätevästi ehdottaa sopivaa henkilöä arvonimen saajaksi. Sivuilta löytyvät myös valintaperusteet sekä Vuoden Palomiestoimikunnan jäsenet. Voit myös lähettää sähköpostilla tai postitse ehdokkaan tiedot (nimi, ikä, asema ja aikaisempi ammatillinen toiminta) sekä perustelut, siitä miksi juuri hän on sopiva Vuoden Palomies 2010 -arvonimen saajaksi. 29.10 Onko mielessäsi miestä tai naista, joka ansaitsisi tunnustuksen hyvästä työstä ja toiminnasta paloja pelastusalalla. Muista liittää viestiin myös omat yhteystietosi! Muista liittää viestiin myös omat yhteystietosi! esitykset@vuodenpalomies.fi Nyt valitaan Vuoden Palomies 2010 -arvonimen saaja.
Valitettavasti liian usein turvallisuuden parantamiseen ryhdytään vasta, kun jotakin ikävää on tapahtunut. Pasilankatu 8 00240 Helsinki Veijo Pursiainen toiminnanjohtaja (09) 229 33 822 050 5123 369 TILAUKSET: Minna Kamotskin (09) 229 33 811 tilaukset@pelastustieto.fi KASSA: Sinikka Toivonen (09) 229 33 815 ILMOITUKSET: Veijo Pursiainen (09) 229 33 822 050 5123 369 FAKSI: (09) 229 33 833 INTERNET: www.pelastustieto.fi etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi KIRJAPAINO: Forssan Kirjapaino Oy ISSN 1236-8639 Aikakauslehtien liiton jäsen KANSI: Veera-myrsky aiheutti pahaa tuhoa leirintäalueella Uuraisissa. Viestinviemisessä yhteistyö maakunnallisten radioiden kanssa on kehittämisen arvoinen asia. Keskeinen kysymys on tällä hetkellä asuinkohteiden varustaminen automaattisilla sammutusjärjestelmillä. Se alkaakin olla takaraja, että eduskunta pystyy ennen vaalikauden päättymistä käsittelemään uuden lain. Kysyttäessä siitä ei halua kukaan tinkiä ja monen mielestä siihen pitää erityisesti panostaa. Toivottavasti turvallisuusasioihin ei herätä vasta sitten, kun uusi Virtain tai Maaningan kaltainen katastrofi on tapahtunut. Tätä kirjoitettaessa jää vielä nähtäväksi muutetaanko lain sisältöä hoitoja hoivalaitosten turvallisuusmääräysten ja väestönsuojarakentamisen mitoitusperusteiden osalta. Laista annettujen lausuntojen jälkeenkin sekä sosiaalija terveysministeriössä että ympäristöministeriössä nähdään tarvetta muuttaa lakiesitystä. Se miten siihen panostetaan, jakaakin sitten mielipiteitä. Varmasti tiedottamisen merkitykseen voidaankin pelastuslaitoksissa paneutua, mutta kysymys on kuitenkin hyvin yksinkertaisista asioista. Kansliapäällikkö Ritva Viljanen totesi pitämässään puheessa välttämättömänä sitä, että yhteiskunta ei jätä turvallisuuteen liittyviä asioita pelkästään yksilöllisten valintojen varaan. Suomessa pelastuslain valmistelun yhteydessä on nostettu esille huoli, että poistumisturvallisuus ei saa lain tulkinnan mukaan perustua yksinomaan sprinklereihin. Niihin on vaikutettava myös lainsäädännöllä. Kun ei ole välitön avun tarve, riittävä muonaja juomavarustus sekä patteriradio riittävät pitämään ihmisen elossa ja hengissä sekä ajan tasalla tapahtuneesta. Määräykset helposti synnyttävät vastarintaa, etenkin jos sen takia katsotaan synnytettävän uusia kustannuksia; esimerkiksi alati taloushuolien kanssa kamppailevissa kunnissa. vuosikerta TOIMITUS: Esa Aalto päätoimittaja (09) 229 33 880 050 5620 735 Kimmo Kaisto toimittaja, taitto & ulkoasu (09) 229 33 812 JULKAISIJA: Paloja pelastustieto ry. Norjassa säädettiin hiljattain tätä koskeva laki ja Ruotsissakin on normiuudistus käynnissä. Näin voi nähdä, kun seuraa kolmen ministeriön ja myös Kuntaliiton välistä keskustelua uusittavasta pelastuslaista. P.S.1 Myrskytuhojen jälkeen viranomaisilta toivottiin parempaa tiedottamista. PÄÄKIRJOITUS esa.aalto@pelastustieto.fi 6 /2 01 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti, 61. Ammattilehti kertoo nyt kuultuaan asiasta sivulauseessa: Ne löytyvät osoitteesta: www.pelastuslaitokset.fi. Turvallisuus on tärkeä asia, sanotaan monen suulla. Nyt ne on julkaistu, vaikka niistä ei kovasti meteliä olekaan pidetty. P.S.2: Pelastuslaitosten kumppanuushankkeen yhteydessä kerrottiin julkaistavan internet-sivut. Ratkaisuja pitää miettiä tapauskohtaisesti ja laajasti. Kuva: Hanna Marjanen Ovatko kaikki turvallisen asumisen puolella. Pelastusopistossa järjestettiin Kuopion asuntomessujen yhteydessä seminaari, jossa käsiteltiin turvallista asumista. Paras olisikin, jos kiinteistön omistajat itse ymmärtäisivät turvallisuuden merkityksen ja mitä se heiltä edellyttää. Lakia ei alkuperäisen aikataulun mukaan annettu eduskunnalle kevätistuntokaudella, vaan hallituksen esityksen odotetaan valmistuvan pian, viimeistään syyskuussa
Silloin saisimme paremman kokonaiskuvan paloja aiheuttavista tekijöistä. s. Yhtenä ratkaisuna on, että työnantajat, jotka päästävät työntekijöitään hälytyksiin työpäivän aikana, saavat yhteiskunnalta pienen korvauksen menetetystä työajasta. Neljän vuoden välein järjestettävä suurleiri antaa hienot mahdollisuudet solmia uusia ystävyyssuhteita niin maakuntakuin valtakunnan rajojenkin yli. Valitse kysely Mikä saa osallistumaan Turvallisuus-messuille. Olemme esittäneet, että päivälähtöongelma tutkittaisiin. Vastaavasti liikenneonnett omuuksien ehkäisyssä keinot ovat liikennepolitiik assa. Kodin turvallisuuden parantaminen ja esimerkiksi palokuolemien vähentäminen ovat isoja tehtäviä, jotka eivät yhden hallituksen aikana valmistu. Lapissa ja Pohjois-Karjal assa on toteutettu pilottihanke, jonka toimenpide-esitykset on toteutettava. 84 Heinäkuun 12-13 päivinä Helsingissä Tilgmannin Kirjapainossa sattunut tulipalo, jossa kolme par haassa miehuuden iässä ollutta palomiestä äkkiä temmattiin keskeltämme, heidän ol lessaan juuri suorittamassa jokapäiväistä, suurta tai toa ja rohkeutta vaativaa työtään... Koululaisille pitäisi antaa systemaattisest i turvallisuusope tusta. Asumisen paloturvallisu us liittyy moneen hallinnonalaan , joista opetussektorilla on tärkeä rooli. Jokaisen vahingon syy tulee tutkia. Uudessa laissa ei ole mitenkään ratkaistu sopimuspalok untien päivälähtöjen ongelmaa. Laki ei esitetyssä muodossa edistä turvallisuutta. Joitakin parannuksia, esimerkiksi uusien asuntojen sähköverkkoon kytketyt palovaroittim et, on saatu aikaan. Seuraaviksi syiksi rankattiin näytteilleasettajat, kiinnostava ohjelma ja kollegoiden tapaaminen. Norjassa esimerkiksi on säädetty automaattinen sammutusjärje stelmä pakolliseksi kaikkiin uusiin asuntoihin. haastattelussa . Hän puhuu siinä työnantajien pakottamisest a. Esimerkiksi koululaisten turvallisuustai toja kehittävää ohjelmaa ei ole vielä kaikissa kouluissa otettu käyttöön. Pitäisi tarkemmin määritellä, kenelle vastuu erilaisten onnettomuuksien torjunnasta kuuluu. Varsinais-Suomen pelastuslaitos löysi lisätreenipaikan vasta-avatusta seikkailupuistosta, Flowparkista. Kaikkia pelastushenkilös töön kuuluvia pitäisi kohdella samalla tavalla. Mikä saa osallistumaan Turvallisuus-messuille. Tähän pelastusylijohtaja Pentti Partasen johtamassa lain valmistelussa ei ole haluttu tarttua. Palontorjunta 50 vuotta sitten s. Pitääkö palotarkastukset tehdä maksullisiksi. Sopimuspalok untatoiminna sta saatavat palkkiot eivät esimerkiksi saisi pienentää tilapäisesti työttömän palokuntalaise n ansiosidonnaista työttömyystur vaa. Asennemuutos on asumisturvallis uuden parantamisen tärkein edellytys. Myös nuorten innostaminen mukaan VPK-toimintaan on välttämätöntä. Kuitenkin pienessäkin palossa on ison vahingon siemen. Runsaiden selvitysten sijasta kaipaan konkreettisia toimenpiteitä ja resursseja niiden toteuttamiseen . Päivälähdöt ratkaistava Veli Matti Ojala, johtaja, Finanssialan Keskusliitto: V akuutusalan kannalta kolme asiaa ovat tärkeitä. Esimerkiksi työturvallisuuden ja työterveyshuo llon tulisi koskea kaikkia. Uusia ratkaisuja harvaan asutuille alueille palokunta harjoittelee Korkean paikan työskentelyn taitoa pidetään yllä vuosiharjoituksilla, mikä on köysipelastamisen kouluttaja ja palomies Aleksi Pulkkisen mielestä aivan liian vähän. Muutos lähtee lapsista. palokuntanuoret ”Paras leiri ikinä” ja ”on tosi haikeaa lähteä leiriltä” olivat nuorten suusta kuultuja kommentteja Palotarus 2010 -leirin viimeisenä päivänä. Ensi hallituskaudel la harvaan asutut alueet tulee ottaa erityisesti huomioon. Koska pelastuslaki ei näytä ennakkotiedoista päätellen tuovan parannusta sopimuspalokunti en toimintaedelly tyksiin ja palokuntatoim innan ja työn yhteen sovittamiseen, uuden hallituksen tulee käynnistää tähän liittyviä hankkeita. Asumisen paloturvallisuus on ensimmäinen. Emme ole esittäneet sellaista. Tämä on köyhille kunnille mahdoton tehtävä. Asuminen turvallisemmak si Martti Soudunsaari , pelastusjohta ja, Lapin pelastuslaito s: S isäinen turvallisuus on harvaan asutuilla alueilla jäämässä liikaa kuntien ja kolmannen sektorin tehtäväksi. TURVALLISUU S 2010 | KIINTEISTÖT URVALLISUU S 2010 | TYÖHYVINVO INTI 2010 | 8.–11.9.2010 TUHTI MESSUL EHTI Turvallisuus 2010 -messuilla Näin suunnistat NYT AUKI MYÖS LAUANTAIN A 11.9.! Kysyimme 23 pelastusalan vaikuttajalta mitä he haluavat pelastusalalta mukaan seuraavan hallituksen ohjelmaan. Liian monen palon syy jää nykyisellään selvittämättä. Tarvitaan uudenlainen yhteistoimintamalli , jossa osallisina olisivat sisäasiainminist eriön pelastusosasto , Turvatekniikan keskus ja Onnettomuus tutkintakeskus. s. Onnettomuuk sien ehkäisy on niin laaja ja moniulotteinen kokonaisuus, etteivät pelastusviranom aiset kykene kantamaan vastuuta yksinään. Syrjäytymisen estämisen kuuluu yhteiskunnassa ensisijaisesti sosiaalija terveysviranom aisille. Uusi hallitus aloittaa ensi huhtikuun eduskuntavaalien jälkeen. Tavoitteena tulee olla yhtenäinen käytäntö koko Suomeen. tässä numerossa / . Tuoteuutuudet 50% Näytteilleasettajat 22.2% Kiinnostava ohjelma 11.1% Kollegoiden tapaaminen 11.1% Messutarjoukset 5.6% Paloja pelastustieto ry, Pasilankatu 8, 00240 Helsinki, Puh (09) 229 33 80, Fax (09) 229 33 833 ETUSIVU MEDIATIEDOT TILAUKSET ARKISTO JULKAISIJA LINKIT YHTEYSTIEDOT Pitäisikö FRF-joukkoja käyttää myös kotimaassa. Lue mitä haastateltavat vastasivat Kari Vilkon ja Suvi Vainion esittämiin kysymyksiin. Klikkaa www.pelastustieto.fi ja anna äänesi kuulua seuraavassa nettigallupissa! / Pelastustoimi hallitusohjelma ssa Isto Kujala, puheenjohta ja, Suomen Sopimuspalo kuntien Liitto: O len pettynyt pelastuslain valmisteluun. . Kysymys on tärkeästä, päivittäisestä kansalaisten turvallisuuteen vaikuttavasta sopimuspalokuntatoimin nasta. 83 3 palomiestä kuoli Perjantai, 20.08 2010 18:04 Etusivu Palaute Sivukartta Mikä saa osallistumaan Turvallisuus-messuille. VPK-toiminn an edistämiseen on löydettävissä monia eri toimenpiteitä, joista osa liittyy palkkioihin. Myös eri pelastusalueiden välillä on eroja. Syrjäytymistä pitää ehkäistä myös asuntopolitiikalla. SIVU 89 Opinnäytetöitä Pelastusopistosta 6 /2 01 31.8.2010 42 Asta ja Veera työllistivät pelastajia Launo Päivätie 43 Asta kaatoi metsää ja Veera repi kattoja Etelä-Karjalassa Ulla Ylönen 45 Poikkeustilannetiedottamiseen halutaan ohjeita ja resursseja 48 Vastuuta kannettava myös lainsäädännössä 52 Suomen eteläisin paloasema Hangonniemen kärjessä Teija Aaltonen 53 Venehallin palosta miljoonavahingot Hangossa 56 Uudella asemalla kelpaa harrastaa Pauliina Kankare 58 Turvallisuuskoulutusta ja elämyksiä Palotarus-leirillä 60 Ruotsissa työturvallisuuden yhteistyöhanke Ari Vakkilainen 62 Arvoituksellinen ammatillinen kuntoutus Juha Höök 66 Keski-Uudellamaalla uusien sammutusvälineiden testipäivä 70 Vietnam suuntaa kohti itsenäisiä pelastustoimia Teemu Pietilä 74 Palovaroittimien myynti kasvoi Risto Raitio 76 Lapissa pelastustehtäviin kuluu aikaa Riitta Ahonen 80 Uusi vene helpottaa pelastustoimia Lappajärvellä Tomi Olli 84 Köysiharjoitus seikkailupuistossa Sari Järvinen 92 Yrjö ”Ylli” Sarkasuo siirtyi eläkepäiville VAKIOT 37 Pääkirjoitus 59 Vieraanamme: Taisto Hakala 81 Ulkomailta: Risto Lautkaski 82 Katajamäki 83 Palontorjunta-Brandvärn 50 vuotta sitten 90 Palonehkäisyä tulevaisuus nettigallup Kysyimme viime nettigallupissa ” Mikä saa osallistumaan Turvallisuusmessuille?” Puolet vastaajista tulee erityisesti katsomaan tuoteuutuuksia. Vähiten innostivat messutarjoukset. Toisena asiana epätasa-arvo pelastushenkilöstön sisällä tulisi korjata. Pienemmät vahingot jäävät tutkimatta. Esimerkiksi palokuolemat eivät vähene pelkästään pelastusviranomaist en toimenpitein. Mikä saa osallistumaan Turvallisuus-messuille. Toiseksi pitää palonsyyn tutkintaa tehostaa. Poliisi tutkii osan tapauksista. Sen sijaan Partanen antoi sopimuspalok untien esityksestä virheellisen kuvan Pelastustiedon ?/???. Myös meillä sammutusauto matiikkaa pitää saada enemmän asumiseen. Lain tavoitteena tulee olla sopimuspalokunt ien toimintaedellytys ten parantaminen . Sisäinen turvallisuus ei voi olla pelkästään kolmannen sektorin varassa, mihin suuntaan kehitys nyt näyttää kulkevan. Uudessa pelastuslakiluo nnoksessa korostetaan entisestään onnettomuuks ien ehkäisyn merkitystä. Vapaaehtoisen palokuntatoim innan ylläpitäminen ja kehittäminen on kolmas tärkeä kokonaisuus. Meidän mielestämme tulisi edes selvittää se mahdollisuus, että valtio voisi korvata sopimuspalokuntalaist en työnantajille sen rahallisen menetyksen, minkä heidän poistumisensa työpaikalta päiväaikaan hälytystehtäviin aiheuttaa. Konkreettisia tuloksia tarvitaan lisää. 58. Mikä on pelastustoimen tärkein tehtävä
Vuoden palomies Raimo Silvander muutti pysyvästi alan käytäntöjä s. Köysiä, hikeä & opiskelua s. – WWW.PELASTUSTIETO.F I > ÄÄNESTÄ VUODEN 2009 PARAS KANSI JA VOITA YLLÄTYSPALKINTOJA Poistumista harjoiteltiin maaja metsätalousministeriössä s. Valtaosa eläimistä pelastettiin Loimaan sikalapalossa s. Paloasemien homeongelma Rutiinikeikasta pullosade s. Poistumista harjoiteltiin maaja Kahdeksan VPK:ta irtisanoi Vuoden palomies Raimo Silvander Vuositilaus /vsk Kestotilaus /vsk Eläkeläistilaus /vsk Nuoriso-/opiskelijatilaus /vsk Soita numeroon ( ) tai meilaa tilaukset@pelastustieto.fi www.pelastustieto. . Pelastusopiston harjoitusalue Rajan helikopteri osallistui turvetuotantotehtaan sammutustöihin s. Palontorjuntatekniikka-sivuilla kerrotaan Permin yökerhopalosta s. / . PALO-, PELASTUSJA VÄESTÖNSUOJELUAL AN JOHTAVA AMMATTILEHTI Vuosilomasijaisten määrä vaihtelee rajusti alueittain s. / . Kahdeksan VPK:ta irtisanoi sammutussopimuksen Lapissa s. Tutkitusti luettu ja luotettava ammattilehti! ALAN JOHTAVA AMMATTILEH TI – TEEMANA PELASTAJAN KALUSTO JA VARUSTEET Paloasemien homeongelma voi viedä työkyvyn s. Pelastustieto toimii osaamisen edistäjänä. Köysiä, hikeä & Pelastustieto juhli vuottaan s. . Esimerkiksi siinä olevat erittäin luetut jutut, joissa käydään läpi erilaisten onnettomuuksien pelastustehtäviä, ovat myös oppimisen näkökulmasta tehtyjä. ”Pitkäaikaisella kansainvälisellä kokemuksella voin sanoa, että Pelastustieto kestää vertailun minkä tahansa muun maan alan lehteen.” Palomestari Arto Latvala Keski-Uudenmaan pelastuslaitos ”Pelastustieto on Suomen ainut tämän alan ammattilehti. Lehden artikkelit kertovat pelastusalan ajankohtaisista asioista. Lehden aineistossa on alalla toimiville paljon opiksi otettavaa.” Toiminnanjohtaja Ari Keijonen, Suomen Palopäällystöliitto pelastustieto_5_2010_kopio.indd 2 17.8.2010 9:46:57 Tervetuloa OSASTOLLEMME C623 Kysy messutarjousta!. – Pelastusopiston harjoitusalue rakennettu EU-tuella s. . /
Sammutusauto tulee Louhen piirin pelastustoimen käyttöön. Lain vaikutuksista halutaan hänen mukaansa keskustella myös heidän asiantuntijoiden kanssa. päivänä 2010 Petroskoissa Karjalan Tasavallan päähallinnon tiloissa. K arjalan Tasavallan 90-vuotisjuhlien yhteydessä kesäkuussa 2010 Oulu-Koillismaan pelastuslaitos ja Pohjois-Suomen aluehallintovirasto lahjoittivat käytetyn sammutusauton tasavallan pelastustoimen viranomaisille. Yhteinen näkemys löydetty Kuntaliiton kehittämispäällikkö Markku Haiko kertoo, että keskusteluissa sisäministeriön kanssa on löydetty yhteinen näkemys kyseisestä pelastuslain kohdasta eikä ole olemassa ristiriitaista tulkintaa siitä, että hoitoja hoivalaitosten poistumisturvallisuus vaatisi aina automaattisen sammutusjärjestelmän. – Toivoisin, että tätä tarkasteltaisiin yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. 40 6/2010. Markku Haikon mielestä pelastusalalla ei saisi hirttäytyä kiinni vain siihen, että vaaditaan pakolla varustamaan rakennukset automaattisilla sammutusjärjestelmillä. On paljon kohteita, joissa se voidaan tehdä ilman sprinklereitä, jotka kuitenkin aiheuttavat kustannuksia, Haiko sanoo. Haiko ei ole kuitenkaan varma, ollaanko esimerkiksi sosiaalija terveysministeriössä tämän yhteisen näkemyksen takana, sillä he eivät ole olleet yhteisissä neuvonpidoissa. sprinklerisäännös lisää investointikustannuksia nykyiseen malliin verrattuna. Volvo-merkkinen sammutusauto on viimeksi palvellut Kuusamon alueella. Teksti: Esa Aalto Pelastuslaki eduskunnalle syyskuussa. Asuntoministeri Jan Vapaavuorelle on valmisteltu ehdotusta, jossa väestönsuojarakentaminen tulisi nähdä alueellisten tarpeiden mukaisesti. – Näiden keskustelujen jälkeen ministeri päättää, halutaanko tähän lain kohtaan sisällöllisiä muutoksia ja tekeekö hän muutosesityksen lakiin. – Pakkoa vaatimalla ei saada kuin vastustajia omalle asialle, Markku Haiko huomauttaa. – Sitä ei meidän mielestämme myöskään saa tehdä, vaan on voitava aidosti kohdekohtaisesti tarkastella, miten poistumisturvallisuus voidaan kohteissa taata. Tästä ei voi olla kyse. – Myös henkilökunnan mahdollisuus toimia pitää nähdä turvallisuutta takaavana tekijänä, Haiko sanoo. Hallitusohjelmassa on sovittu pelastuslain uudistamisesta, Pelttari muistuttaa eikä kanna huolta siitä, että laki jäisi tällä vaalikaudella antamatta eduskunnalle. – Haluamme näissä keskusteluissa tarkentaa sitä, mitä lakiin mahdollisesti kirjattava vaatimus näiden kohteiden sprinklaamisesta käytännössä tarkoittaa. Sosiaalija terveysministeriö haluaa vielä käydä sisäasiainministeriön kanssa keskusteluja pelastuslakiesitykseen liittyvästä hoitoja hoivalaitosten turvallisuusvaatimuksista. – Sosiaalija terveysministeriö antoi olettaa, että sisäasiainministeriö vaatii kategorisesti kaikkiin hoitoja hoivalaitoksiin sprinklerit. Näinhän on tehty esimerkiksi energiataloudellisessa rakentamisessa ja hissien rakentamisessa. Tämän mukaan väestönsuojia rakennettaisiin tarveharkinnan perusteella. Mikä olisi tältä osin uuden lain seuraus, peruspalveluministeri Paula Risikon valtiosihteeri Vesa Rantahalvari sanoo. Siihen voitaisiin yrittää saada toki taloudellista tukea. – Autolla on ikää, mutta teknisesti se on hyvässä kunnossa, kertoo johtaja Mauno Mäkäräinen Pohjois-Suomen aluehallintoviraston pelastustoimi ja varautuminen vastuualueelta. Kuntaliitto lähti asiassa liikkeelle, vaikka olikin hyväksynyt laista antamassaan lausunnossa myös poistumisturvallisuusasian. Teksti: Ulla Niemelä Kuva: Mauno Mäkäräinen Sammutusauto Oulusta Karjalan Tasavallan Louhen piiriin Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen ja Pohjois-Suomen aluehallintoviraston edustajat luovuttivat sammutusauton asiakirjat Karjalan Tasavallan 90-vuotisjuhlien yhteydessä kesäkuussa 2010. – Tavoittelemme sitä, että syyskuussa laki voidaan antaa eduskunnalle; mahdollisimman pian kuitenkin. Kuntaliiton toiveena on Markku Haikon mukaan myös se, että poistumisaikavaatimuksesta muodostetaan yhteinen näkemys eikä tätä kriteeristöä tehdä liian tiukaksi. Auto luovutetaan syyskuun 1. Oulu-Koillismaan pelastuslaitokselta vapautui sopivasti sammutusauto, joka päätettiin lahjoittaa kenraalin toiveen mukaisesti. Karjalan Tasavallan pelastustoimesta vastaava viranomainen, kenraali Fedotov esitti suomalaiselle osapuolelle kutsun Karjalan Tasavallan 90-vuotisjuhliin. Silloin se voisi johtaa vain ja ainoastaan siihen, että voidaan todistaa yksinomaan tarve sprinklereille. – Mitään tällaista emme ole täällä valmistelleet, Rantahalvari kertoo. päivänä Pääjärvellä. Pitää voida aidosti pohtia, miten poistumisturvallisuus voidaan eri keinoin varmistaa. Sosiaalija terveysministeriö on nostanut lisäkeskustelun tarpeen esille saatuaan kunnista ja sairaanhoitopiireistä yhteydenottoja, joissa on oltu huolissaan, että uuden pelastuslain ns. – Toiminnan pitää aina olla kustannustehokasta, hän muistuttaa. – Tulkaa sammutusauton kanssa ja unohtakaa se sinne, kuului lisäksi kenraalin toive. 40 6/2010 S isäasiainministeri Anne Holmlundin valtiosihteeri Antti Pelttari sanoo, että pelastuslakiesityksestä käydään keskusteluja niin sosiaalija terveysministeriön kuin ympäristöministeriönkin kanssa. Väestönsuojiin tarveharkinta. – Paras olisi se, että kiinteistöjen omistajat itse saisivat päättää, miten omistamansa kohteen haluavat varustaa. Auton asiakirjat luovutettiin kesäkuun 8. Hanke käynnistyi marraskuussa 2009, kun silloisen Oulun läänin ja Karjalan Tasavallan pelastusviranomaiset tapasivat Sotkamon Vuokatissa ja neuvottelivat tulevasta lähialueyhteistyöstä. Ympäristöministeriössä pohditaan vastaesityksen tekemistä eduskunnalle annettavaan pelastuslakiesitykseen
Kättö huomauttaa, että pelastusviranomaisella on oikeus määrätä uhkasakko tai jos rikkomus on erittäin räikeä ja uhkaa henkeä ja turvallisuutta, oikeus määrätä suljettavaksi koko paikka. – Keinovalikoimaa lainsäädännössä löytyy jo nyt. Myös kuvien ottaminen kohteesta on tärkeää. Uhkasakkomenettelyihin laitoksissa ei hänen mielestään lähdetä kuitenkaan hanakasti, koska se vaatii laitoksilta myös juridista voimaa. Paloaseman vaikutuspiirissä asuu noin 20000 ihmistä, joten jatkuvassa yhden minuutin lähtövalmiudessa olevalle palokunnalle on tarvetta, Westerholm kertoo. – Pelastuslaitoksissa olisikin selkeä tarve hallintojuristille, Mika Kättö toteaa. Rikesakko huono vaihtoehto Lainsäädäntöneuvos Mika Kättö sisäministeriön pelastusosastolta sanoo, että tästä mahdollisuudesta on joskus keskusteltu, mutta se ei tunnu hyvälle. Riskienhallintapäällikkö Kimmo Markkanen toteaa, että vielä ei ole selvitetty, pystyisikö poliisi suoraan kirjoittamaan sakon paikan päällä ja jos asianomainen ei kiistä ja syyttäjä nosta juttua, niin sakko olisi saman tien lainvoimainen. Me pääPaloasema opiston suojissa Oulu-Koillismaan pelastusjohtaja Keijo Rantanen siirtyy Oulun kaupungin hallintolakimieheksi. Vuonna 2009 liikkeessä oli tehty kaksi ylimääräistä palotarkastusta liittyen ongelmiin uloskäytävien suhteen. Palotarkastusta kohteessa tehnyt palotarkastaja Anssi Kuhlman Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta sanoo, että rikosilmoituksen jälkeinen oikeusprosessi oli melko pitkä, mutta sillä olivat ne vaikutukset mitä haluttiinkin. Edellinen pelastusjohtaja Kari Koskela jäi eläkkeelle. Paloasema miehitetään kiertoperiaatteella, jolloin vuorot vuorotellen tulevat Petoselle. Majoitustilat ovat opiston hotellin toisessa siivessä, jossa aseman käytössä on kaksi huonetta. Pelastusjohtaja Jorma Westerholm jututti Petosen aseman vuorossa ollutta henkilöstöä; palomiehet Jari Vehkala ja Jyrki Laakso sekä ensihoitaja Jukka Paavola sekä paloesimies Kari Antikainen. – Täältä lähdetään myös keskisuuriin tehtäviin keskustan alueelle. Teksti ja kuva: Esa Aalto. lokakuuta. Myös Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren pelastuslaitokselle aletaan hakea uutta pelastusjohtajaa. Pelastusjohtaja Jorma Westerholm kertoo asemaa suunnitellun jo pidempään Pelastusopiston tiloihin, mutta nyt se vihdoin saatiin toteutettua. Paloaseman perustaminen opiston tiloihin oli Jorma Westerholmin mukaan kustannuksiltaan edullisempaa kuin jos olisi rakennettu kokonaan uusi asema. Vuosittain tehtävässä palotarkastuksessa oli useita kertoja annettu kehotus siirtää tavaroita pois poistumisreiteiltä, mutta tästä huolimatta näin ei ollut tehty. – Tässä on myös hyvä synergiahyöty opiston kanssa. Viimeisen kahden vuoden aikana liikkeelle annettiin neljä kertaa määräys uloskäytäviin liittyvien puutteiden korjaamiseksi. Teksti: Esa Aalto Pelastusrikkomuksesta sakot – poistumistiet tukittiin tavaroilla P ohjois-Savon pelastuslaitoksen uusin paloasema aloitti toimintansa kesäkuun alussa Petosella Pelastusopiston yhteydessä. Nyt prosessi vei yli vuoden. Petosen aseman vuorovahvuus 1+3: paloesimiehen lisäksi on kaksi palomiestä sekä perustason ensihoitaja. Vuodesta 2004 alkaen pelastusjohtajana toiminut Rantanen aloittaa uudessa tehtävässä 1. Rakenteilla on asemalle johtavat portaat toisessa kerroksessa sijaitsevista majoitustiloista. En ole tosin varma, miten tällainen menisi edes läpi suomalaisessa oikeusjärjestelmässä. Poistumisreitit saatiin vapaiksi. Voimme olla tarjoamassa apuamme opistolle, esimerkiksi opetustoiminnassa ja opiskelijat pääsevät näkemään asemapalvelusta. Edelleen useita uloskäytäviä oli tukossa, joista ainakin kaksi siten, että uloskäytävä ei ollut ollenkaan käytettävissä. Pelastusjohtaja vaihtuu Oulussa ja Keski-Pohjanmaalla semme myös käyttämään opiston kalustoa. Hän korostaa, että palotarkastajan kannattaa vastaavissa tilanteissa tehdä selkeät muistiinpanot, yksilöidä puutteet selkeästi pöytäkirjaan siten, että ei jää tulkinnan varaa. – Petosen alueen kasvu ja erityisesti uuden Saaristokaupungin syntyminen ovat vauhdittaneet tarvetta. – Ei ole pelastusviranomaisen kannalta hyvä, että se tai paikalle kutsuttava poliisi olisi suoraan sakottaja. 6/2010 41 E spoolaisen rautakaupan myymälävastaava tuomittiin sakkoihin pelastusrikkomuksesta Espoon käräjäoikeudessa
Tehtävät tärkeysjärjestykseen Johtokeskuksessa jouduttiin pistämään tehtävät tärkeysjärjestykseen. Matka tyssäsi kuitenkin lyhyeen. Pelastuspäällikkö Jyri Silmäri oli puoliltaöin seurannut Savonlinnan syntymäpäivän kunniaksi järjestettyä ilotulistusta kotonaan Pitkässäniemessä kun taivas repesi. – Meillä oli Savonlinnassa aamulla piikissä 140 pelastustehtävää, Pieksämäellä ja Joroissa noin 70, havainnollistaa Silmäri tuhojen laajuutta. V ähän myöhemmin asialla oli Veera Keski-Suomessa. seitsemän minuuttia yli puolenyön. Kaksi tukkiautoa lähti aukaisemaan valtatietä Savonlinnasta Juvalle ja Parikkalaan. Kesän myrskyt ovat panneet pelastushenkilöstön lujille eri puolilla Suomea. Myrsky oli parturoinut puita keskussairaalan ympäriltä ja tiet sinne olivat tukossa. Jos on kohtuullisen terve, eikä ole hengenhätää, poikkeusoloissa pärjää hetken aikaa omatoimisestikin. – Luonnonmullistuksissa pelastuslaitosten resurssit ovat aina rajalliset. Siellä mottiin jääneille asukkaille ja kesämökkiläisille kunta järjesti pelastuslaitoksen kehotuksesta kuljetusapua. Asta & Veera työllistivät pelastajia Teksti: Launo Päivätie. Silmärin mukaan Asta-myrsky osoitti, kuinka haavoittuvainen nyky-yhteiskunta on luonnonvoimien armoille joutuessaan. Kaikki voimat liikkeellä Alkutilanteessa Astan tuhojen torjuntaja raivaustöihin hälytettiin Savonlinnan ja Pieksämäen paloasemaryhmien alueella kaikki liikenevät resurssit, vakinaiset vapaavuorolaiset ja vapaapalokuntalaiset. Pelastuslaitokselle ei tullut yhtään tehtäväilmoitusta, jossa olisi ollut kyse ihmishengistä. Kokonaiskuva myrskyn tuhoista valkeni vasta aamulla tehdyn valvontalennon jälkeen. Hänen mukaansa on ihme, ettei myrsky vaatinut ihmisuhreja. Sanoin vaimolle, että on parempi lähteä työhön ennen kuin hälyttävät, Silmäri kertoo. Laitteita kuulemma varastoissa on, mutta eihän niitä saada asemille, jos tiet ovat poikki. Sen täsmäisku teki pahaa jälkeä Hietasaaren leirintäalueella Uuraisissa. Naapuri raivasi sen auki moottorisahallaan ja niin pelastuspäällikkö pääsi johtamaan myrskyvahinkojen torjuntaa. Ensimmäinen tehtäväilmoitus Savonlinnan paloasemaryhmän alueelle tuli Punkaharjulta 30.7. – Ennätin juuri sulkea terassin ikkunat, kun alkoi rytistä. Mottiin jääneiltä kesämökkiläisiltä pelastuslaitos sai jälkikäteen jonkin verran kritiikkiä, ettei heille muka tarjottu apua. Kyllä ihmisten on syytä kantaa vastuuta itsekin. – Ymmärrän kyllä ihmisten turvattomuuden tunteen, jos tie on poikki ja apu kaukana. Etelä-Savon pelastuslaitoksen alueella myrsky-yönä hälytettynä oli alun toista sataa henkeä. Syväsataman laituriin ajautuneen risteilyaluksen matkustajat käytiin avustamassa suojaan paloasemalle, mutta hengenhätää ei ollut heilläkään. Ensimmäisenä raivausryhmä lähti aukomaan teitä mahdollisille sairaskuljetuksille. Savonlinnasta niitä alkoi sataa seitsemän minuutin kuluttua. Infra on yhteiskunnan vastuulla, mutta Silmäri heittää haasteen myös kansalaisille. Kulkuväyliä aukoi kaatuneista puista viisi monitoimikonetta. Kaupungissa tunnelma oli kaoottinen. Mutta jos ihmishenget eivät ole uhattuina, kesämökit eivät välttämättä ole ykkösprioriteettia. Tiekuntia kehotettiin järjestämään ammattiraivaajia omille teilleen. Pahinta tuhoa Etelä-Savon pelastuslaitoksen alueella myrsky teki Sulkavalla. Sähköt olivat poikki, 20–30 metrin sekuntivauhtia puhaltanut myrsky riepotteli torille ja sen ympäristöön kokoontunutta tuhatpäistä juhlakansaa, vesillä olleet risteilyalukset ajelehtivat myrskyn vieminä ja satama-altaassa olleet kymmenet pienveneilijät pyrkivät suojaan minkä ennättivät. Kotikatu oli kaatuneiden puiden tukkima. 42 6/2010 Tunnelma oli kuin tykistökeskityksessä, kun Karjalan kannakselta vyörynyt Asta-myrsky pyyhkäisi poikki Suomen heinäkuun lopulla. Elämä järkkyy heti, kun sähköt ovat poikki ja viestiyhteydet pätkivät. – Vaatimuksistamme huolimatta kaikilla matkapuhelimien tukiasemilla ei edelleenkään ole varavoimaa. Seuraavana oli vuorossa valtatie 14
Asta kaatoi satoja hehtaareja metsää, Veera puolestaan pöllytti Simpeleen taajamaa. Pitkää päivää tekivät myös paikalliset urakoitsijat, tukkiautoja motokuskit. Tunteet nousivat pintaan vasta palautetilaisuudessa. 6/2010 43 Myrskyistä oppia ammattilaisille Keskiviikkona 4. Helmisen mukaan pelastustöihin voi myös varautua nostamalla valmiutta jo etukäteen seuraamalla varoituksia ja myrskyn kulua. Varautua voi jo etukäteen Helmisen mukaan Veera-myrskystä on pelastusammattilaisillakin paljon opittavaa. Leirintäalueen tuho priorisoitiin ykköskohteeksi, sillä alueella tiedettiin olleen paljon ihmisiä. Simpeleen hautausmaalle johtava tie, jota reunustaneen tiheän metsän myrsky kaatoi kokonaan.. Kun Veera sitten elokuun 4. päivän iltana vielä viimeisteli hävityksen, joutuu osa Rautjärven ja Parikkalan syrjäkylien asukkaista Asta kaatoi metsää ja Veera repi kattoja Etelä–Karjalassa Teksti ja kuvat: Ulla Ylönen odottamaan sähköjä elo-syyskuun vaihteeseen asti. – Maasotakoulu ja Karjalan Prikaati toimittivat aggregaatteja maatiloille, joilla karjan kanssa muuten oltaisiin pulassa, kertoo Saastamoinen. Lappeenrannassa toimintaa johti palopäällikkö Arto Mäkelä. Henkilövahingoilta säästyttiin Lisähuolta pelastustoimelle aiheuttivat alueen kesämökit, joita on paljon. Pahiten myrskyn silmään joutuneilla alueilla Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen raivaajat etenivät metrin kerrallaan. Lappeenrannasta mukana oli kolme sopimuspalokuntaa, ja ensimmäisen vuorokauden jälkeen avuksi tulivat myös Savitaipaleen ja Luumäen palokunnat. Ne ovat parantuneet huomattavasti. Paikalle hälytettiin helikopterikin, mutta sitä ei tarvittu, kun sekä kadonnut että etsijä löytyivät hyvissä voimissa. – Alussa tilanteen hahmottaminen oli vaikeaa, kun sata asuntovaunua oli alueella sikin sokin kaatuneiden puiden peittämänä, Helminen kertoo. Veeran iskiessä yksi iltasuunnistukseen osallistunut suunnistaja katosi Tähtiniemessä ja hänen etsijänsä jäi autoineen kaatuneen puun alle. Pelastuspäällikkö Risto Helmisen mukaan tuho alueella oli täydellinen. Palomestari Yrjö Saastamoinen osoittaa Simpeleen taajamaa, johon Veera iski rajuimmin. Yhteensä urakkaan osallistui noin sata miestä. Myös puhelimet mykistyivät ja rautatieliikenne katkesi. Astan raivaustöitä johdettiin Lappeenrantaan perustetusta johtokeskuksesta. Molemmista myrskyistä selvittiin EteläKarjalassa ilman henkilövahinkoja. – Torsanjärven uimarannalla auton päälle oli kaatunut puu, mutta kuljettaja oli päässyt itse ulos autosta. Etelä-Karjalan pelastuslaitos sai kahden myrskyn aikana hätäkeskuksen kautta yhteensä 350 raivausja vahingontorjuntatehtävää. – Esimerkiksi Nurmijärven saarissa kävimme jo yöllä tarkistamassa, ettei mökkiläisille ole sattunut mitään, kertoo Saastamoinen. – Ainakin Ilmatieteen laitoksen ennustuksia seurataan nyt entistä tiiviimmin. Rautjärven alueella myrsky kaatoi puita kuutostien molemmin puolin kilometrien matkalta. Raivaustöihin osallistui sata palomiestä Vakinaisen väen rinnalla Astan jälkien raivaamiseen osallistuivat kaikki sopimuspalokunnat Uukuniemeltä Imatralle. Myrskyn silmään lähetettiin heti neljä pelastusyksikköä. Sen sijaan palokunnalta kesti viisi tuntia päästä perille, kun tie oli täynnä kaatuneita puita, kertoo Saastamoinen. Tuhosta huolimatta Hietasaaressa ei syntynyt paniikkia. – Ensimmäisen myrskyn jälkeen ihmiset olivat selvästi huolestuneempia, vaikka ainakin Rautjärvellä Veera rusikoi asuinrakennuksia pahemmin kuin Asta, tiivistää Saastamoinen. – Paikalla aisti hyvän porukkahengen ja sen, että karavaanarit pitävät yhtä. Karavaanarit saavatkin tunnustusta pelastuspäälliköltä. – Veeran kanssa selvisimme puolta pienemmällä porukalla, sillä hävityksen kohteeksi joutunut alue oli huomattavasti suppeampi, Saastamoinen kertoo. – Ainakin henkilöstön koulutukseen ja välineistön hankintoihin voisin kuvitella tämän kesän kokemuksilla olevan vaikutusta. Samalla kaatui sähkön päälinjaa, joten suuri osa Rautjärvestä, Parikkalasta ja Ruokolahdesta meni pimeäksi. Hän osallistui itse molempiin raivausoperaatioihin. H einä–elokuun vaihteessa riehuneet ukkosmyrskyt tekivät Etelä-Karjalassa pahinta tuhoa Rautjärven kunnan alueella. Keski-Suomen pelastuslaitos sai Veerasta noin 150 tehtäväilmoitusta. Esimerkiksi Viitasaarella ja Pihtiputaalla vapaapalokuntalaiset hälytettiin paloasemalle etukäteen jo ennen ensimmäistäkään hälytystä. Asta vei Roihantien kerrostalon katosta puolet ja Veera viimeisteli rullaamalla toisenkin puolen irti. Helminen uskoo, että tämän kesän myrskyt opettavat varautumaan tuleviin myös pitemmällä tähtäimellä. Tuhannet ihmiset viikkokausia sähköttä Puolilta öin Etelä-Karjalan yli pyyhkäisseen Astan jäljiltä pelastajat ja palomiehet keskittyivät valtatien kuuden ja siltä erkanevien maanteiden raivaukseen. – Lisäksi pelastuslaitoksen ja sopimuspalokuntien väki hoiti lennosta noin sata tehtävää, kertoo palopäällikkö Yrjö Saastamoinen Etelä-Karjalan pelastuslaitokselta. Parhaillaan Parikkalassa ja Rautjärvellä tehdään hormien ja tulisijojen tarkistuksia oikein urakalla. elokuuta Keski-Suomen yli pyyhkäissyt Veera-myrsky teki pahinta jälkeä Hietasaaren karavaanarialueella Uuraisilla. Laaja tuhoalue jaettiin pienempiin toiminta-alueisiin, jolloin töiden etenemistä oli helppo ohjata ja seurata
Pelastusopistossa myrskytuhoseminaari Pelastusopistossa järjestetään 27. syyskuuta myrskytuhoseminaari. Menneen kesän aikana ovat sään ääri-ilmiöt aiheuttaneet poikkeuksellisen suurta tuhoa Suomessa. Lisätietoja: www.pelastusopisto.fi Salon VPK juhli 105-vuotista taivaltaan näyttävästi paloautoparaatilla. – Olimme varautuneet isoon yleisötapahtumaan lisäämällä hätäkeskuspäivystäjien määrää. Ammattitaitoista toimintaa Tilaisuudessa todettiin, että viranomaisyhteistyö sujui Porissa erinomaisesti ja kaikki pelastusja turvallisuustoimet hoidettiin ammattitaitoisesti. Paraatissa oli mukana kaikkiaan 20 autoa, mukana Suomen kauneimmaksi paloautoksi valittu Salon VPK:n Hudson Super Six. Pahimmat tuhot aiheutuivat Sonisphere-festivaaleilla, joissa yksi vakavimmin loukkaantunut menehtyi myöhemmin. 44 6/2010 Salon VPK juhli paraatilla Pekka Alanko sai harvinaisen 75-vuotisen harrastusmerkin. – Lievemmin loukkaantuneita hoidettiin festivaalialueen oman lääkintäorganisaation kanssa. Tapahtumassa mukana olleet paikalliset viranomaiset Satakunnan pelastuslaitokselta ja poliisilaitokselta sekä hätäkeskuksesta kävivät yhdessä sisäasiainministeri Anne Holmlundin kanssa läpi onnettomuuden viranomaistoimintaa. – Kehityksen ei voi olettaa tästä muuttuvan, vaan joudumme kohtaamaan jatkossa luonnonvoimien aiheuttamia poikkeustilanteita. Hyviä käytänteitä tällaisten äkillisten tapahtumien osalta on syytä käsitellä ja viedä tietoutta myös eteenpäin, ministeri Holmlund totesi. Porin terveystoimen osoittama kahden ambulanssin lisäresurssi suurien yleisötapahtumien ajaksi osoittautui nyt tarpeelliseksi. – Arvioimme tapahtumaa vielä myöhemmin sisäasiainministeriön turvallisuusasiain johtoryhmässä. Pitkästä palokuntaurasta hänet palkitsi pelastusylijohtaja Pentti Partanen.. Perinteiseen tapaan autot kulkivat halki keskustan kaupunkilaisten ihasteltavina. Seminaarissa kuullaan myös Suur-Savon Sähkön Arto Niemisen esitys myrskytuhojen aiheuttamasta tilanteesta, alustus onnettomuustiedottamisesta ja Ilmatieteen laitoksen Tuomas Bergmanin esitys poikkeuksellisista sääilmiöistä. Mukana oli myös toiseksi kaunein eli Porin VPK:n Benz Gaggenau. Satakunnan hätäkeskus otti ensimmäisen ilmoituksen ukkosmyrskystä vastaan klo 15:53, jolloin lentoaseman kohdalla, valtatie 2:lla, ilmoitettiin olevan puita kaatuneina ajoradalle. Ilmoituksia kaatuneista puista alkoi tulla muualtakin, ja Satakunnan pelastuslaitokselta hälytettiin yksiköitä sitä mukaa, kun tarvetta ilmeni. Lääkinnällinen pelastustoiminta Sonisphere-festivaaleilla sujui hyvässä yhteistyössä festivaalien oman lääkintäorganisaation kanssa. Ukkosmyrsky aiheutti vain pienen piikin hätäpuheluiden määrässä, sillä pelastustoimet saatiin nopeasti käyntiin festivaalialueella eikä hätäkeskukseen tullut paljon päällekkäisilmoituksia, totesi Satakunnan hätäkeskuksen viestipäällikkö Heikki Patjas. Myrskytuhojen raivaamisesta kertoo metsäyhtiön edustaja ja Suomen Erillisverkkojen edustaja kertoo viestiliikenteestä. Suurten yleisötapahtumien turvallisuusjärjestelyt vaativat erityistä huolellisuutta. 44 6/2010 P orissa riehunut ukkosmyrsky teki pienessä hetkessä paljon tuhoja kaataen puita. Rajuilma lennätti festivaalialueen rakennelmia ja noin 40 ihmistä loukkaantui. Satakunnan hätäkeskus ruuhkautui vain hetkellisesti ukkosmyrskyn takia. Festivaalin ennakkojärjestelyt turvallisuustoimien osalta oli hyvin tehty ja suunniteltu niin viranomaisten kuin festivaalin järjesViranomaisyhteistyö toimi hyvin Porin ukkosmyrskyssä täjienkin osalta. Yksipäiväisessä tapahtumassa kuullaan pelastuspäällikkö Risto Helmisen katsaus Uuraisilla tapahtuneesta myrskytuhosta ja sen pelastustöistä. Yhdistyneessä Salon kaupungissa toimii tällä hetkellä juhlineen palokunnan lisäksi yhdeksän palokuntaa. Sen avulla myös pelastustoimia voidaan ennakoida paremmin. Viljanen kiitteli pelastusväkeä myrskytuhojen hyvin hoidetuista pelastustehtävistä ja korosti erityisesti Ilmatieteen laitoksen kanssa tehtävän yhteistyön merkitystä. Turvallisen Asumisen Koti-seminaarissa elokuun alussa Pelastusopistolla puhunut kansliapäällikkö Ritva Viljanen totesi, että sään ääri-ilmiöt ovat viime vuosina lisääntyneet jopa 20 prosentilla. Kaikkia tehtäviä Porin kaupunkialueella pystyttiin hoitamaan tapahtuman aikana ilman suurempia viiveitä, kertoi pelastusjohtaja Pekka Tähtinen Satakunnan pelastuslaitokselta. Kirjurinluodon Areenalle myrsky iski noin kymmenen minuuttia lentoaseman jälkeen
– Pelastusalalla ei myöskään ole tiedottamisen asiantuntijoita. Poikkeustilannetiedottamiseen kaivataan ohjeita ja resursseja Teksti: Esa Aalto Kuva: Pentti Väistö/Lehtikuva. Esimerkiksi mökkiläinen tarvitsee paitsi ylimääräistä muonaa, myös erityisesti radion, jossa on toimivat patterit. Se on siksi myös koulutusja resursointikysymys, mitä laitoksissa oikeasti halutaan. Tiedottamisesta pidettävä huolta ”Helsingin pelastuslaitos varoittaa pääkaupunkiseudun väestöä lähestyvästä voimakkaasta ukkosrintamasta, joka saavuttaa alueen noin klo 22.00. – Jonkinlainen valtakunnallinen verkosto tätä toimintaa varten olisi tarpeen. Selkeät ohjeet olisivat siksi tarpeen. Helsinki on hänen mukaansa panostamassa nyt kriisiviestintään. T ampereen aluepelastuslaitoksen tiedotuspäällikkö Veijo Kaján sanoo, että laitoksissa on epäselvää se, miten pitäisi tiedottaa ja mitä sillä poikkeustilanteissa tarkoitetaan. Yhteistyötä radion kanssa Hänen mielestään tarvittaisiin pelastustoiminnan tiedottamistoimintaan valtakunnallinen kokoava voima, joka antaisi selkeät ohjeet tähän toimintaan. Kumppanuushankkeesta olen myös odottanut apua näihin asioihin, mutta viestintä lienee upotettu siellä muiden asioiden joukkoon. Halutaanko palvella yleisöä ja millä tasolla. – Seurasimme tilanteen kehittymistä hyMyrskytuhoja raivataan Simpeleellä aamuyöllä 30. – Toive olisi, että ministeriö ottaisi vetovastuun, sillä sen on mielestäni helpompi perustella toiminnan tarpeellisuutta valtakunnallisesti. Myrskytuulet kaatoivat puita teille ja kiskoille sekä katkoivat sähköjä laajoilta alueilta. Se on paras viestintäväline poikkeustilanteessa. elokuuta tällaisen lehdistötiedotteen, joka pääsi nopeammin eetteriin kuin samasta aiheesta annettu viranomaistiedote. Voimakkaan tuulen vuoksi ulkona oleville saattaa aiheutua vaaraa tuulen vaikutuksesta kaatuvista puista irtoilevista rakenteista sekä esineistä.” Päivystävä palomestari Reima Roslöf antoi 8. Yhdenmukaista ohjeistusta kaipaa myös. Kokoavaa voimaa tarvitaan Helsingin pelastuslaitoksessa tiedottajana toimiva Päivi Aravuori pitää myös tiedottamiskäytäntöjä nyt valtakunnallisesti epäselvinä. – Se on vähän kuin harmaa alue. Alan kannalta olisi tärkeää, että voisimme yhteistyössä kehittää tiedottamista. Näkisin, että tällainen tarve on monissa asioissa, mutta yksi esimerkki on verkkosivut. – Nykyihminen luottaa liiaksi tekniikkaan. Pelastuslaitosten olisikin syytä tehostaa yhteistyötään esimerkiksi Yleisradion aluetoimitusten kanssa. Kajàn muistuttaa myös, että tiedottamisen taso vaihtelee eri laitoksissa; isoissa laitoksissa resursseja riittää, mutta viikonloppuisin ja iltaisin niitä ei ole oikein kenellekään. heinäkuuta 2010. Tiedottamisen tarpeet ja mahdollisuudet ovat myös erilaiset eri puolilla maata. Yksinkertaisia asioita pitäisi tuoda voimakkaammin esille. 6/2010 45 Myrskytuhojen yhteydessä esille nousseeseen tiedottamistoimintaan kaivattaisiin pelastuslaitoksissa selkeää yhdenmukaista ohjeistusta. Ne olisivat hyödyllinen yhteistyökumppani viestinviejänä, Veijo Kaján korostaa. – Lontoolla on tällaiset sivut, josta on otettu esimerkkiä, Päivi Aravuori kertoo. Poikkeuksellisen raju ukkosmyrsky aiheutti laajoja tuhoja Itä-Suomessa. Hän toivoo myös, että sisäministeriön johdolla aloitettua tiedotusvastaavien toimintaa voitaisiin jatkaa. Väestöä kehoitetaan tarkkailemaan säätilaa ja siirtymään tarvittaessa sisätiloihin. Veijo Kaján huomauttaa myös, että nyt on ajankohtainen tilanne tuoda esille myös varautumisen merkitys. Myrsky kuitenkaan aiheuttanut henkilövahinkoja. Ne voitaisiin tehdä alan toimijoiden kanssa yhteistyössä eikä niin, että jokainen häärää omalla tahollaan. Kaupungin hallintotoimistossa on valmisteilla Internet-sivusto, jossa jaetaan yleisölle erilaista tietoa poikkeustilanteita varten
Partasen mielestä pelastuslaitokset voivat hyvin ottaa poikkeustilanteissa johtokeskustehtävät hoitaakseen, jos niiden omistajat eli kunnat niin haluavat, kunhan sillä ei häiritä pelastuslaitosten lainmukaisia tehtäviä. Pelastusylijohtaja Pentti Partanen: ”Tiedottaminen vaatii resursseja” Teksti: Esa Aalto. Käyttäjätietoja hallinnoi sisäministeriön pelastusosasto ja sillä on myös järjestelmän kehittäjän rooli. Siinä yhteydessä voisi miettiä myös onnettomuuksien ennaltaehkäisyn huomioimista. Ensitiedote lähtee automaattisesti palveluun rekisteröityneelle tiedotusvälineelle, mutta jatkotiedotteen tekeminen on yksinomaan tilanteesta vastaavan viranomaisen päätäntävallassa; toisaalta myös viitseliäisyyden varassa. Yhteistyö poikkeusoloissa selvitettävä Hän pitää myös tärkeänä, että laitosten välinen yhteistyö poikkeusoloissa selvitetään. Hän korostaa, että viestintä liittyy koko johtamisen kehittämiseen, jossa olisi tarpeen tehdä myös yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. – Yksi voi ottaa huolehtiakseen tiedottamisen, kun toinen vastaa operatiivisen toiminnan johtamisesta. Ihmiset tarvitsevat tietoa ja heille sitä pitää jakaa, Reima Roslöf toteaa. – Valmisteilla on sähköinen lomakepohja, joka helpottaisi jatkotiedotteen laatimista. Tätä valmistelemme myös. Tarpeen mukaan tässä voivat toki pelastuslaitokset olla yhteistyössä niiden kanssa koordinoivana tiedottajana. Apua viestinnällisiinkin tehtäviin saa varmasti myös muusta kuntaorganisaatiosta. – Esimerkiksi myrskytuhoista ja niiden vahingoista korjaamisesta vastaavat sähkölaitokset ja puhelinoperaattorit. – Poikkeustilanteissa on myös kyettävä vastaamaan tiedon janoon ja lähetettävä esimerkiksi tiedotteita medialle ja oltava valmiina vastaamaan esitettyihin kysymyksiin. Reima Roslöf painottaa myös pelastustoimen mediapalvelun eli entisen 112-tiedotteen merkitystä ja käyttämistä avuksi. – Näkisin, että tämä vaatii ainoastaan uudenlaista organisoitumista. – Ihmisten tiedon tarve poikkeustilanteissa on lisääntynyt selvästi. – Varmastikin tiedottamistoimintaan tarvittaisiin enemmän resursseja aluepelastuslaitoksissa. Monet ihmisten käyttämät perustoiminnot perustuvat esimerkiksi sähkövirtaan. Esimerkiksi myrskytuhoissa yhteistyö sähköyhtiöiden kanssa on välttämätöntä. – Meidän pitäisi jatkaa vielä senkin jälkeen ja yhteisvoimin muiden asianosaisten kanssa. 46 6/2010 P elastusylijohtaja Pentti Partanen sanoo, että kunnallisissa pelastuslaitoksissa pitäisi tiedottaminen nähdä yhdeksi keskeiseksi tehtäväksi ja organisoida toimintaa se huomioiden. Näin voidaan katsoa paperilla erilaisia toimintamalleja ja kiinnittää huomiota myös viestintään, Pentti Partanen sanoo. – Ihmisiltä pitäisi toisaalta odottaa pitkämielisyyttä, ellei kyse ole välittömästä pelastustehtävästä. Myös tietolähteitä on enemmän kuin aikaisemmin, jolloin ihmiset vaativat saada tietoa entistä nopeammin. Tiedottamisessa olisi syytä tehdä yhteistyötä radion kanssa. – Jatkotiedote voisi hyvin palvella myös onnettomuuksien ehkäisyä. Hänen mielestään maantieteellisesti suuremmissa aluelaitoksissa eri toimialueiden päällystöpäivystäjien olisi myös syytä tehdä yhteistyötä viestinnässä. Sisäasiain ministeriö on kiinnittänyt erityistä huomiota suuronnettomuusvalmiuksien tehostamiseen. Viestinnän kehittämisessä on tarvetta, Partanen sanoo. Hänen mielestään olisi tärkeätä, että viranomaisviestintä ei lopu siihen, kun tilanteen operatiivinen toiminta päättyy. Sillä on johtava koordinoijan rooli myös viestinnässä, paitsi organisaation sisäisessä viestinnässä, kuten kuntien keskushallinnolle, myös kansalaisille tiedottamisessa. – Johtamisen harjoittelemista on viime vuosina hyvin tehtykin, mutta esimerkiksi kevyitä karttaharjoitteita kannattaa varmasti lisätä. Jatkotiedotteelle lomakepohja Pelastustoimen mediapalvelu hoituu hätäkeskuksen kautta. Muutoinkin erilaisista tilanteista jatkotiedotteiden tekemiseen pitäisi panostaa. Verkkopalvelusuunnittelija Perttu Vepsäläinen pelastusosastolta kertoo, että kehitteillä on parempaa ohjeistusta, jotta jatkotiedotteita alettaisiin tehdä enemmän. – Tärkeää on, että poikkeustilanteissa laitosten tapa toimia olisi samanlainen ja myös kansalaisille jaettava tieto olisi samanlaista. Reima Roslöfin mielestä lainsäädäntö ohjaa riittävästi pelastustoimen tiedottamista, mutta toiminta on eri puolilla maata varsin kirjavaa. Nyky-yhteiskunta on haavoittuvampi kuin ennen. Yksittäisestä tapauksesta voi hyvinkin saada kelpo materiaalia turvallisuusviestintää varten, kun viestin sanamuodot osataan oikein laatia, Reima Roslöf pohtii. – Esimerkiksi luonnononnettomuuksissa jatkotiedotteiden merkitys kasvaa ja ne ovat tärkeitä. Ne ovat myös oikeat tahot huolehtimaan viestinnästä jotka koskevat tuhojen korjaamista. Kentältä on myös esitetty toive, että jatkotiedotteen voisi lähettää sähköisesti suoraan tilannepaikalta. – Tiedottamiseenkin on varattava riittävästi henkilöstöä ja kyettävä luomaa hyvä tilannekuva tapahtuneesta. Odotukset saada viestiä mahdollisimman nopeasti ovat myös kasvaneet ja tämä tuo uudenlaista tiedottamishaastetta myös pelastusviranomaisille, jotka vastaavat alkuvaiheen toiminnasta esimerkiksi sään aiheuttamissa poikkeustilanteissa. Sisäasiainministeriön Asta-myrskyn jälkeen välittämässä tiedotteessa todettiin, että suuronnettomuuksiin varautumista ja eri viranomaisten välistä yhteistoimintaa on jatkuvasti mahdollista parantaa. Kysymys on lopulta sisällön tuottamisesta, Perttu Vepsäläinen sanoo. Kysymys on resursoinnista. Apua kuntaorganisaatiosta Hänen mielestään kyse on kuitenkin varsin yksinkertaisesta asiasta. vässä yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen kanssa ja myös Länsija Keski-Uudenmaan hätäkeskukset antoivat koko alueen väestöä koskevan varoituksen. Tämä myös edellyttää kuntien päättäjien myönteistä suhtautumista tarvittaviin määrärahoihin
– Astronautit ja heidän elämänsä ovat aina kiinnostaneet minua. Hänen mielestään toiminta on riittävästi ohjeistettu, kunhan perusasiat huolehditaan kuntoon. Kaitpa olen myös seikkailunhaluinen kuin pikku poika, vielä vanhoilla päivillä, hän naurahtaa kysymykseen, mikä sai hakeutumaan mukaan tv-ohjelmaan. Siinä huomasi, miten jaksamiseen vaikuttaa asenne ja tilanteeseen asennoituminen. – Kuvaukset kestivät 15 päivää. – Olen myös lentäjä, sillä minulla on lentolupakirja. Kun ihminen vietiin myös ääriolosuhteisiin, vuorovaikutustaitojen merkitys korostuu entisestään. Finnautti-ohjelmasarjaan hän kertoo lähteneensä kuin suureen tuntemattomaan. – Henkinen kunto on palomiehen työssäkin tärkeä ja koulutuksessa voitaisiin entistä paremmin ottaa huomioon myös sosiaalisten taitojen opiskeleminen. – Tätä varten tarvittaisiin valtakunnallinen viranomaistiedottamista koordinoiva keskus. – Tiedotustoiminta ei ole hankkeen linjauksissa ollut erikseen esillä. Pohjalainen oli viiden hengen Finnautti-ryhmässä vanhin. Nyt on avattu laitosten yhteiset nettisivut, jossa laitosten viestintää myös toteutuu, Markku Haiko toteaa. Viestinnässä myös patteriradion merkitys on oleellinen, Lokka sanoo. Seppo Lokka uskoo, että pelastustoimessa tiedottamisen merkitys poikkeustilanteissa nousee esille myös yhteistyöhankkeen yhteydessä. Yli 20 vuotta palomiehenä toiminut Pohjalainen uskoo tulleensa valituksia ryhmään monipuolisen taustansa takia. Siinä tarkkailtiin myös sitä, miten ihminen toimii tällaisissa olosuhteissa ryhmässä; yksi voi ottaa johtajuuden, kun toinen vetäytyy enemmän taka-alalle. Pysyykö ihminen niin sanotusti koossa. Hän sanookin, että esimerkiksi pelastusalalla painotetaan ehkä liiaksikin fyysisiä ominaisuuksia, kun henkiset ja sosiaaliset kyvyt jäävät vähemmälle. Meitä esimerkiksi valvotettiin 40 tuntia ja tarjolla oli vain vähän muonaa. Toisaalta niillä on merkitystä myös, kun jaetaan yleisölle turvallisuustietoa. 6/2010 47 ”Tiedottamiseen tarvitaan yhteistyötä” Pelastuslaitosten yhteinen kumppanuushanke päättyi viime vuoden lopussa ja nyt toiminta jatkuu yhteistyöhankkeena, jossa projektia vetää Kuntaliiton kehittämispäällikkö Markku Haiko. Resursseja siihen tarvittaisiin, Lokka pohtii. Silloin kun kyse ei ole välittömästä pelastustehtävästä, kenen tehtävä tulisi olla tällainen keskitetyn tiedon jakaja. Pääsi testaamaan sellaisia asioita, joihin ei ole muuten mahdollisuutta. Kimmo Pohjalainen sanoo, että ohjelmasarja opetti muun muassa näkemään, millainen voimavara on ryhmä. Palomies Kimmo Pohjalainen on yksi Finnautti PE RT TI RA AM I. Etelä-Savon pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Seppo Lokka pitää tärkeänä, että pelastuslaitokset tekisivät yhteistyötä viestinnällisissä asioissa silloin, kun kyseessä suurempi tilanne, joka koskettaa useiden laitosten alueita. Sen lisäksi olen saanut teologin koulutuksen ja toimin helluntaikirkossa pastorina. Kameran edessä oleminen oli kokemattomalle luonnollisesti outoa, mutta kokemuksena mielenkiintoinen. Tärkein ja kaikki edellä mainitut yhteennivoma opetus on hänen mielestään kuitenkin se, miten tärkeä merkitys on vuorovaikutustaidoilla. Kimmo Pohjalainen, 47, sanoo myös, että on halukas testaamaan itseään tällaisissa äärioloissa. – Tässä testataan ihminen paitsi fyysisesti myös sosiaalisilta taidoiltaan ja henkisiltä kyvyiltään. T urkulainen palomies Kimmo Pohjalainen luki Pelastustiedosta, että Yleisradio etsii Finnautti-ohjelmasarjaan halukkaita. Myrskyn kouriin joutuneessa Etelä-Savossa järjestetään useammassa kunnassa yleisötilaisuuksia, joissa ihmisiltä kysytään tietoa ja toiveita, miten viranomaisten ja muiden toimijoiden odotetaan toimivan poikkeustilanteissa. En osaa sanoa, olisiko se pelastuslaitoksen toteutettava. – Vuorovaikutustaidot korostuvat usein meidän tehtävissä, kun ollaan nopeatempoisessa pelastustehtävässä. On sanottava, että kokemus oli mukava. – Nyt on ihmisille tuotava esille, miten tärkeätä on varata ruokaa ja muita tarvikkeita. – Pelastuslaitosten johtokeskuksista voidaan myös perustaa tilannekuvan ja tiedottamisen keskuksia, kunhan toiminnan koordinoinnista eri alueiden kesken sovitaan. Kenen tehtävä jakaa tietoa. Tämän Pohjalainen näkee myös pelastusalalla kehitettäväksi asiaksi. Finnautti-sarja esitetään YLE TV1:llä sunnuntaisin klo 18.15 alkaen 19.9.2010. Ruokaa, tarvikkeita ja patteriradio Seppo Lokan mielestä pelastusviranomaisilla on erinomainen tilaisuus jakaa nyt myös tietoa poikkeustilanteisiin varautumisesta. – Ohjelmassa mukana ollut asiantuntija kertoi, että se on tärkein asia avaruuslentäjillä, jotta hommassa pärjää. – Myös asenteen merkityksestä sai hyvän käsityksen. Hänellä on myös kriisityöntekijän koulutus ja viime syksynä sattuneessa Naantalin viisi nuorta uhria vaatineessa tulipalossa hän toimi omaisten ja läheisten auttajana. – Siksi asiaa on nyt pidettävä esillä ja on myös hyvä, että onnettomuustutkintakeskus otti asian tutkittavakseen
Lainsäädännöllä määritellään kuitenkin asuinympäristön ja rakennusten perusvaatimukset. – Vertailun vuoksi voi todeta, että Suomessa kuolee tulipaloissa miljoonaa asukasta kohti 18 henkeä, kun vastaava luku Ruotsissa on 11, Norjassa 14 ja Englannissa 6. Ne ovatkin neljänneksi yleisin kuolinsyy Suomessa. – Kun riittävän monialaisesti asioihin tartutaan, saadaan myös hyviä tuloksia aikaan. Esimerkiksi 1970-luvun alussa liikennekuolemissa kuoli keskimäärin 1200 ihmistä vuodessa. – Asumisen paloturvallisuuteen liittyvät haasteet lisääntyvät, ja siksi tarvitsemme myös yrityssektorin ennakkoluulotonta paneutumista asumisen turvallisuushaasteiden ratkaisemiseen. Turvallinen elämä kuuluu jokaiselle ja Ritva Viljanen toivoo koko yhteiskunnan olevan turvallisen asumisen puolella ”Vastuuta kannettava myös lainsäädännössä” Teksti ja kuvat: Esa Aalto. Palovahingot aiheut tavat yli 200 miljoonan euron vahingot omaisuudelle. Viljanen totesi todennäköisimmän uhrin olevan tiivistettynä keski-ikäinen kännissä oleva tupakkaa polttava mies, joka asuu yksin. Kuka meillä sitten tyypillisesti kuolee tulipalossa. Tulipalojen aiheuttamat henkilöja omaisuusvahingot ovat meillä myös kohtuuttoman suuret. – Joka päivä keskimäärin seitsemän henkilöä päivässä kuolee kotija vapaa-ajan tapaturmissa. – Palokuolemat tapahtuvat yleensä yksityisissä tiloissa ja yksityisen valinnan vapauden piirissä. Turvallisuudesta huolehtimista ei voi jättää vain yksilöllisten valintojen piiriin kuuluviksi asioiksi. Ritva Viljanen huomautti, että turvallista asumista ei voi jättää vain yksilöllisten valintojen varaan, vaan myös julkisen vallan on lainsäädännöllä kannettava vastuunsa turvallisesta asumisesta. Tavoitteena on, että pitkällä aikavälillä saisimme palokuolemat vähennettyä noin 30:een vuodessa. Lainsäädännön, autojen teknisen turvallisuuden ja ihmisten käyttäytymisen muutoksilla on kuitenkin liikennekuolemien määrä nykyisin keskimäärin vain 350, joka on sekin aivan liikaa. – Vuosittain palokuolemissa kuolee keskimäärin 110–120 ihmistä. Rakentamisen ja asuinympäristön sekä kulttuuristen kohteiden turvallisuudesta ja turvallisuuden mitoitusperusteista tulisi nykyistä tarkemmin säätää lailla. Suomessa asumisen turvallisuustasojen määritykset on kuitenkin kansainvälisestikin verraten jätetty melko pitkälle yksityisille ihmisille ja katsottu, ettei julkisen päätöksenteon tule liikaa rajoittaa ihmisten omaa toimintaa. 48 6/2010 S uomalaisten turvallisuustilanne on jatkuvasti heikentynyt. Nykyisellä automäärällä tämä vastaisi noin 4200 kuollutta vuodessa. Julkinen valta on kuitenkin vastuussa asuinympäristön turvallisuusmäärityksistä ja määrittää niin ikään turvallisen asumisen reunaehdot ja standardit. Yhdessä parempaa paloturvallisuutta Ritva Viljasen mielestä on tavattoman arvokasta, että rakentamisen ja asumisen toimialan yritykset sekä turvallisuusalan toimijat, viranomaiset ja järjestöt kehittävät yhdessä asumisen paloturvallisuutta. Pelastusopistossa järjestetyssä Turvallisen Asumisen Koti-seminaarissa puhunut sisäasiainministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen totesi, että kotija vapaa-ajan tapaturmissa kuolee vuosittain jopa 2700 suomalaista, kun määrä 25 vuotta sitten oli jopa runsaat tuhat vähemmän
Kokonaan toinen asia on hänen mukaansa, voidaanko ennustettavissa olevalla ikääntymiskehityksellä edetä koko ajan kohti kotona asumista, vai käykö niin, että joudumme kehittämään uusia hoivatyön muotoja esimerkiksi entistä yksilöllisemmän palveluasumisen ympärille. Vastauksia kertyi lähes 500, Kosunen kertoo. On kuitenkin selvää, että hoitoja hoivalaitoksien paloturvallisuuden tulee edelleen säilyä keskeisenä teemana paloturvallisuustyössä, sillä tehtävää on vielä runsaasti jäljellä. Turvallisen Rakentamisen ja Asumisen Edistämisen hankkeessa esiteltiin turvallinen Sami-talo. – Osastolla vieraili noin 7000 henkeä ja turvallisuustietous kiinnosti ihmisiä. – Asumisen paloturvallisuuden mitoitusperusteet eivät nykyisellään enää ole riittäviä. Ikääntyminen on haaste Erityinen haaste kansliapäällikön mukaan on nopeasti yhteiskuntaamme muuttava ikääntyminen, siirtyminen yhä enemmän eräänlaiseen senioriyhteiskuntaan. Pelastusopiston johdolla toteutettava pelastusviranomaisen palontutkinnalla tulosten kerääminen ja analysointi on jo vakiintunut erittäin tärkeäksi osaksi paloturvallisuusriskien tunnistamista ja ennaltaehkäisyn toimenpiteiden valintaa. Teknillisillä ratkaisuilla, kuten automaattisella sammutusjärjestelmällä, voidaan osittain varmistaa ikääntyneiden henkilöiden ja muiden erityisryhmien asumisen turvallisuus sekä samalla parantaa hoitolaitosten henkilöstön sekä pelastushenkilöstön työturvallisuutta. Pelastuslaista eväitä turvallisuustyölle – Asumisen paloturvallisuuden kehittämisen suhteen merkittävä askel tulee olemaan seuraava pelastuslain uudistus. Ritva Viljanen korosti myös tutkimustoiminnan merkitystä. Tämä tarkoittaa, että erityisryhmien asumisen turTurvallinen asuminen kiinnosti messuilla Pelastusopisto ja Pohjois-Savon pelastuslaitos olivat aktiivisesti mukana Kuopiossa järjestetyillä asuntomessuilla. Vastaavat turvallisuuden rakenteet, mitkä on rakennettu hoitolaitostyyppisiin asumisen palvelumuotoihin, tulee pystyttää myös kotiasumisen raameihin. Tämänkin vuoksi väitettä, että kotiympäristössä tapahtuvat vakavat palotapaturmat olisivat ikään kuin puhtaasti asianomaisten henkilöiden yksityisen valinnan vapauden piiriin kuuluvia asioita, ei voi pitää perusteltuna, Viljanen painotti. Hän huomautti, että sisäministeriön selvityksen mukaan vuosina 2001–2009 hoitoja hoivalaitoksissa on ollut lähes 800 rakennuspaloa. verrattuna edellisten vuosien keskiarvoon. – Muun muassa ihmisen sosioekonominen asema, koulutus, ikä ja elämäntapa ovat paloriskin kannalta merkittäviä. Hankepäällikkö Soile Kosunen Pelastusopistosta kertoo, että turvallinen asuminen kiinnosti laajasti messuvieraita. Toivottavasti turvallinen asuminen nostetaan näkyvästi esille myös asuntomessuilla ensi vuonna Kokkolassa, Ilkka Itkonen toivoo. – Hoitoja hoivalaitoksista on tällä hetkellä sprinklattu vain 19 prosenttia. Koska riskin muodostuminen liittyy ihmisten erilaisiin elämäntilanteisiin, elinolosuhteisiin ja arvoihin, voidaan ennustaa tulipalojen todennäköisyyttä ja vakavuutta sekä ennen kaikkea kohdentaa tarkoituksenmukaisia ja tehokkaita turvallisuuspalveluja korkean riskin alueille. Myös johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Pohjois-Savon pelastuslaitokselta on tyytyväinen turvallisuuden huomioimiseen messujen järjestelyissä. Uusi laki tulee antamaan uusille turvallisuustyön muodoille entistä paremmat lähtökohdat, hän painotti. Tämä tarkoittaa sadan tupakasta syttyneen palon vähennystä jo tähän mennessä. 6/2010 49 siksi myös yhteisesti, lainsäädännöllä meidän tulisi nykyistä tarkemmin ottaa siitä vastuuta, hän sanoi. Itsestään sammuvat tupakat avuksi Yksi paloturvallisuutta parantava keino ovat Ritva Viljasen mielestä itsestään sammuvat tupakat, jotka Suomi ensimmäisenä Euroopan maana otti lainsäädännöllä käyttöön viime keväänä. Erityistä panostusta on osoitettava myös sellaisten menettelyjen kehittämiseen ja käyttöönottoon, joilla voidaan varmistaa hoivaa tarvitsevien turvallisuus myös kotiasumisessa. Sprinklaus keskeinen keino – Säännönmukaisesti on myös kerätty tietoja turvallisuusselvitysten toteuttamisesta sekä automaattisten sammutuslaitteistojen käyttöönoton toteutumasta Suomessa. Ritva Viljanen tutustui turvallisen asumisen Sami-taloon, jossa kohteesta hänelle kertoivat Jorma Westerholm sekä opiston osastolla työskennellyt opiskelija Saku Paloaro ja talon rakennuttajan edustajat Juhani Kauppinen ja Tuomo Kettunen Savon ammattija aikuisopistosta. Portaat johtavat jyrkästi suoraan eteisestä alas olohuoneeseen.. Jo näiden alustavien tietojen valossa on selvää, että edelleen viipyvän EU:n lainsäädännön odottaminen ei todellakaan olisi ollut järkevää. Erikoisia ratkaisuja asuntomessukohteissa, joissa turvallisuus ei ole ensimmäiseksi huomioitu. – Tilaisuus oli myös hyvä keino tavoittaa ihmisiä ja jakaa turvallisuustietoa. Parinkymmenen vuoden kuluttua väestöstämme neljännes on yli 65-vuotiaita. – Selvitysten perusteella voidaan todeta, että hoitoja hoivalaitoksien paloturvallisuuden eteen tehdyllä työllä on saavutettu konkreettisia tuloksia. – Pelastusopiston tuottamiin palokuolemia koskeviin tutkimusraportteihin on syytä kaikkien asiasta kiinnostuneiden perehtyä, Viljanen painotti. – Kotiasumisen suosiminen hoitolaitostyyppisen asumispalvelun sijaan ei siis saa merkitä, että vastuu asumisen turvallisuudesta katoaisi julkisen hallinnon tavoittamattomiin. Toteutimme myös samanlainen turvallisuustietoon liittyvän palovaroitinkyselyn kuten viime vuonna Valkeakoskella. Kehityssuunnan tulee olla sellainen, että niitä asennetaan hoitoja hoivalaitoksiin siten, että ensi vuonna niitä on 20 prosentissa ja vuoteen 2015 mennessä puolet näistä kohteista on varustettu automaattisella sammutuslaitteistolla. – Tilastojemme mukaan tällä säädöksellä olemme pystyneet vähentämään 19 prosenttia tupakasta syttyneitä paloja tänä vuonna aikajaksolla 1.3.–31.7. – Valtioneuvoston hyväksymässä Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa todetaan, että ikäihmisten ja muiden erityisryhmiin kuuluvien henkilöiden asumisratkaisujen tulee vastata heidän toimintakykyään. Lakimuutos toteuttaa hallitusohjelman edellyttämää palotarkastusten ja muiden turvallisuutta edistävien toimien tarkempaa kohdistamistavoitetta. Vaikeasti liikkuvien ihmisten poistuminen hädän hetkellä on turvattava
www.ds.eads.com/pmr www.virve.com Valtuutettu jälleenmyyjä vallisuuden tulee olla samalla tasolla kuin tavanomaisen toimintakyvyn omaavilla henkilöillä. Suomessa kuitenkin asuu kodeissaan suuri määrä ihmisiä, joilla eri syistä ei ole kykyä omatoimiseen pelastautumiseen palotilanteessa. – Koko yhteiskunnan on otettava vastuuta väestön turvallisuudesta, ja löydettävä kykyä reagoida huolestuttaviin tietoihin ja ennusteisiin. Muiden EADS-radioiden tapaan THR9 on äärimmäisen luotettava ja helppokäyttöinen – vaativimmissakin operaatioissa. Ritva Viljaselle, Juha Hakolalle ja Matti Orraiselle.. Jos päätöksenteon perspektiivi yltää ainoastaan vuosibudjettitasolle ja puolivillaisiin ratkaisuihin, on vaarana, että suunnittelu jää vajavaiseksi, eikä käsillä olevia ongelmia saada ratkaistua pitkän aikavälin tarpeet huomioiden. Lisäisin tähän listaan myös asuntojen teknisen suojaamisen tulipalojen varalta. Haaste on suuri, mutta tekemistä ja tekemisen tapaa ei luonnollisestikaan saa määrittää työn helppous, vaan sen tärkeys ja merkitys. Kimmo Vähäkoski Pelastusopistosta esitteli sprinklereiden toimintaa mm. Päätöksenteko ei kuitenkaan saa olla vain reagointia jo tapahtuneisiin onnettomuuksiin, vaan meidän on kyettävä ennakoimaan jo varhaisessa vaiheessa muutostarpeita. Kaikille sopiva suunnittelu tarkoittaa käytännössä mahdollisimman useille väestöryhmille sopivien ratkaisujen suosimista, esimerkiksi esteettömiä rakennuksia ja helposti saavutettavia elinympäristöjä. For the Security of all. THR9 TETRA -käsiradio: Tehtäväsi koko kuva Uusi EADS THR9 -käsiradio mahdollistaa sujuvan yhteydenpidon kaikissa olosuhteissa. – Yhteiskuntamme on jo nyt täynnä mittakaavoja, odotusarvoja ja sääntöjä, jotka perustuvat ihmisen hyvään toimintakykyyn eri tilanteissa. Suuri ja terävä näyttö auttaa hahmottamaan tilanteen nopeasti, ja kestävän rakenteensa ansiosta laite ei hätkähdä sen enempää pölyä, roiskeita kuin tärskyjäkään. Tämä periaate lisäisi merkittävällä tavalla asuntokannan sopivuutta paitsi erilaisille väestöryhmille myös erilaisiin elämäntilanteisiin. Turvalliset kodit ovat perusta – Esimerkkinä pitkän aikavälin suunnittelun haasteista on niin sanotun kaikille sopivan asuntosuunnittelun huomioon ottaminen rakentamisessa. Tätä nykyä meillä on jo riittävästi tietoa turvallisuuden tilasta ja kehityksestä – tarvitaan rohkeaa tiedon hyödyntämistä. Useita ihmishenkiä vaatineet palot ovat edellyttäneet pelastustoimelta kykyä uudistua ja löytää uusia ratkaisuja. Pitkäkestoinen akku varmistaa virran riittävyyden pitemmänkin työvuoron ajan. – Turvalliset ja onnelliset kodit ovat koko yhteiskunnan turvallisuuden perusrakenne, Ritva Viljanen muistutti. Kääntämällä ajatteluamme siten, että mitoitus perustuisikin erilaisten ihmisten tosiasialliseen toimintakykyyn, vastaisimme itse asiassa paremmin jokaisen ihmisen arjen tarpeisiin, sekä toteuttaisimme asianmukaisella tavalla yhdenvertaisuuden periaatetta, jonka täysimääräinen toteuttaminen turvallisuuskysymyksissä on ollut haasteista vaikeimpia
– Kun puhutaan turvallisuudesta, usein puhutaan monesta asiasta samaan aikaan. Tämä kuvaa hyvin sitä, että kun puhutaan turvallisuudesta, se ei koskekaan automaattisesti pelastustoimea. Siksi tavoitteena olisi oma erityissäädös, joka olisi kaikille toimijoille yhteinen. Laissa tulisi määrittää turvallisuuden johtaminen ja toimijoiden roolit sekä velvoitteet yhteistoimintaan. Kukin viranomainen toimii oman lainsäädäntönsä pohjalta. – Nykyisen pelastuslain määräykset tunnetaan huonosti muiden viranomaisten osalta. Yhteiseen neuvonpitoon ei koeta tarvetta eikä kokonaisuutta johdeta. THR9 TETRA -käsiradio: Tehtäväsi koko kuva Uusi EADS THR9 -käsiradio mahdollistaa sujuvan yhteydenpidon kaikissa olosuhteissa. Valtioneuvosto asetti viime vuoden lopulla korkeimman hallinto-oikeuden presidentin Pekka Hallbergin johtaman komitean laatimaan ”kokonaisvaltaista” selvitystä yhteiskunnan varautumisesta. ”Turvallisuuden johtaminen ja roolit selkeämmiksi”. Kukin viranomainen tai osapuoli toimii yksittäin. Ja se on hänen mielestään vakava yhteiskunnallinen puute. Vänskän mukaan onnettomuustilanteissa on ollut tyypillistä, että moniviranomaistilanteita ei tunnisteta. – Komiteassa ei ole ainuttakaan pelastustoimen edustajaa. Näkisin mielelläni, että ne määriteltäisiin seuraavalla hallituskaudella. Suuri ja terävä näyttö auttaa hahmottamaan tilanteen nopeasti, ja kestävän rakenteensa ansiosta laite ei hätkähdä sen enempää pölyä, roiskeita kuin tärskyjäkään. For the Security of all. Pelastustoimen tehtävä lainsäädännön mukaan on onnettomuuksien ehkäisytoiminta, mutta Vänskän mukaan ei ole selvää, mitä se pitää sisällään. Muiden EADS-radioiden tapaan THR9 on äärimmäisen luotettava ja helppokäyttöinen – vaativimmissakin operaatioissa. Pitkäkestoinen akku varmistaa virran riittävyyden pitemmänkin työvuoron ajan. www.ds.eads.com/pmr www.virve.com Valtuutettu jälleenmyyjä Pelastustoimi hallitusohjelmassa Pekka Vänskä, pelastusjohtaja Keski-Uudenmaan pelastuslaitos: K eski-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Pekka Vänskä toteaa, että Suomessa kuolee vuosittain onnettomuuksissa ja tapaturmissa yli 3000 ihmistä. Kokonaisuutta ei nähdä, hän huomauttaa. Kokonaisturvallisuuskäsittelyssä pelastustoimen pitäisi olla näkyvästi mukana edustamassa onnettomuusturvallisuutta, Vänskä huomauttaa. Turvallisuuden johtaminen ja toimijoiden roolit tulisi Vänskän mielestä purkaa paremmin auki seuraavassa hallitusohjelmassa. Hyvän turvallisuusjohtamisen edellytyksiä ovat selkeät käsitteet ja selkeät roolit viranomaisten välillä. – Onnettomuusja tapaturmaturvallisuus on pirstoutunut monen viranomaisen – osin pelastustoimen – tehtäviin
Hankoon onkin sijoitettu öljyntorjuntavälineistön keskusvarasto. Hanko sijaitsee kolmekymmentä kilometriä pitkän niemen kärjessä, joten lisävoimat tulevat kaukaa. – Teemme tiivistä yhteistyötä merija rajavartiostolaitosten, poliisin ja terveydenhuoltohenkilöstön kanssa. Hangon palveluyksikön paloasema on Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen eteläisin toimipiste. Merivartiosto on aina mukana, kun lähdemme tehtävään merelle. Laivoilla on nykyään hyvä turvallisuuskulttuuri, miehistöt on koulutettu turva-asioihin ja laivoilla pidetään säännöllisesti harjoituksia. Siellä on yksi sukeltaja jatkuvasti valmiudessa. Hangon päivystysalueeseen kuuluvat Raasepori ja Inkoo. Hangossa meillä on lisäksi pintapelastusvalmius, Sopen-Luoma kertoo. Pitkä Hankoniemi erottaa Suomen eteläisimmän paloaseman muusta toiminta-alueesta. Myös meripelastuskeskuksen kanssa on hyvää yhteistyötä. Lähin apu on sopimuspalokunta Lappohjan VPK, jolta matka Hangon kaupunkialueelle kestää kaksikymmentä minuuttia. Kesällä kahta palovenettämme työllistävät Suomen eteläisin paloasema Hangonniemen kärjessä Lisävoimat tulevat kaukaa Teksti: Teija Aaltonen Kuvat: Timo-Pekka Aaltonen Hangon palveluyksikön paloasema on LänsiUudenmaan pelastuslaitoksen eteläisin toimipiste. Vs.paloesimies Toni Pyökäri ja palopäällikkö Jari Sopen-Luoma.. Yksi viime aikojen suurista edistysaskeleista on 24/7 pelastussukellusvalmiuden saaminen lähelle Tammisaareen. Alueellistaminen on rasvannut merkittävästi rattaita tässäkin suhteessa. Rantaviivaa on peräti 130 km ja saaria ja luotoja noin 90 kpl. 52 6/2010 Hanko on satamaja saaristokaupunki, jossa pelastuslaitoksen toimintasäde on laaja. Merikaupungin viranomaisyhteistyö toimii Satamaja saaristokaupungin pelastuslaitoksen toiminta levittäytyy laajalle alueelle. ”S uomen eteläisin kaupunki on erikoislaatuinen paikka verrattuna sisämaan samankokoisiin pikkukaupunkeihin. Raskas ja riskialtis teollisuus on vilkkaan kesäkaupungin vähemmän tunnettu puoli. Toisaalta pelastustoiminta on kehittynyt huomattavasti vuoden 2004 alueellistamisen myötä, joten toimimme hyvässä yhteistyössä. – Toimimme siis omin voimin suhteellisen pitkän ajan ennen apujoukkojen saapumista. – Vesiliikennemäärät ovat lisääntyneet viime vuosina voimakkaasti, ja Hangon satama on monikulttuurinen toimintaympäristö. Kaupungin pinta-ala on noin 800 km 2 ja vesipinta-ala yli 680 km 2 . Tammisaarelaisten matka vie kymmenisen minuuttia kauemmin, kertoo Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen Hangon paloaseman palopäällikkö Jari Sopen-Luoma. Toiminta-alueeseen kuuluu lähinaapurin Raaseporin lisäksi Inkoo, Lohja, Siuntio, Vihti, Kirkkonummi, Karjalohja, Karkkila, Kauniainen, Nummi-Pusula ja Espoo
Palomiesten mieliin on painunut erityisesti vuosi 1994, kun Estonian uppoamispaikalta kuljetettiin Hankoon vakavan meriturman uhreja. Käytössä on normaali menettely eli poliisiluvan varassa olevien tapahtumien järjestäjien on laadittava pelastussuunnitelmat, jotka hyväksytetään pelastusviranomaisilla. paloesimies Toni Pyökäri. Lisäksi olisi hyvä selvittää keitä ovat mahdolliset varahenkilöt ja onko heitä tarpeeksi, jos on tarpeen taluttaa hevosia turvaan, kun omistajat eivät ole paikalla. Paikalle määrättiin alkusammutusvälineistöä ja henkilökuntaa varmistamaan hevosten jouheva evakuointi tarpeen niin vaatiessa. – SeaHorse-tapahtumassa on 1500 lähtöä ja ratsukoita viitisensataa. Se on sijaintinsa puolesta luonnollinen tukikohta ja helikopterien tankkauspiste, kun merellä tapahtuu. Nykyään armeijan Syndalenin harjoitusalueelle tulee toisinaan hälytys, kun kuiva kangasmetsä kärähtää ammunnoissa. Varsinkin perheellisille koulutukseen pyrkiville on hankalaa, että isot pelastuslaitokset ovat etelässä, mutta koulu on kaukana Kuopiossa. Palon syttyessä hevosia on vaikea saatella turvaan umpikujaan päättyvältä alueelta. Raskasta ja riskialtista teollisuutta – Hanko tunnetaan julkisuudessa parhaiten kesäja matkailukaupunkina, mutta suurin työllistäjämme on kuitenkin teollisuus. Ihannetilanteessa voisimme rekrytoida omasta kaupungista hyvällä paikallistuntemuksella varustettuja, kaksikielisiä, koulutettuja ja merenkulkutaitoisia henkilöitä, mutta se ei niin vain onnistu, toteaa vs. Kemianteollisuutta edustavat kuudellasadalla eri tuotenimikkeellä makkarankuoria maailmalle valmistava Visko sekä Orion-konserniin kuuluva lääketehdas Fermion. Täällä on muun muassa suuri vientija tuontisatama, räjähdysaineita kansainvälisille markkinoille valmistava Forcit Oy ja Ovakon Koverharissa sijaitseva terästehdas. Vasemmalta palomies Tommy Björqkvist, ylipalomies Tom Backman ja palomies Anders Malén. Yleisöarvio on keskimäärin 2000 kävijää päivässä. Purjehduskilpailu Hangon Regattaa on kiusannut ”Regatan häntä” eli kaupunkiin tulviva juhliva nuoriso, joka ei purjehduksesta piittaa. paloesimies Toni Pyökäri, palopäällikkö Christer Lindström ja SeaHorse tapahtuman turvallisuusvastaava Michael West tarkastavat tallialueen paloturvallisuuden.. Kun sairaankuljetus vuonna 2005 jäi pois kilpailutuksen myötä, osa miehistä joutui siirtymään muille asemille. Toimiva kuulutusjärjestelmä on tärkeä, jotta tieto kulkee myös hätätilanteessa, paloesimies Pyökäri ohjeistaa turvallisuuspäällikkö Westiä. Yhteistyöllä armeijan kanssa on pitkät juuret, sillä Hankoon perustettiin vakinainen palokunta vuonna 1947 sotilaspalokunnan pohjalle. Nuorison vapaa kokoontuminen ei ole minkään tahon järjestämä tapahtuma, joten sitä varten ei voi laatia pelastussuunnitelmaa. – Suosittelen pitämään tilaisuuteen osallistujille tiedotustilaisuuden, jossa kerrotte turvajärjestelyistä ja käytte läpi turvalliset poistumistiet. – Kaksikielistä kaupunkia kiusaa kaksikielisen henkilöstön rekrytoinnin vaikeus. – Emme yleensä kohota valmiutta ja lisää vuorossa olevien määrää yleisötapahtumien vuoksi. Hanko on kuin laiva merellä kauas avomerelle ulottuvalla niemen kärjellään. Tarkastuksen jatkuessa käytiin läpi katsomotilat, päivystävä lääkäri ja sairaanhoitaja sekä ambulanssin ja paloautojen esteetön tuloreitti. paloesimies Toni Pyökäri. Toukokuussa 2010 asukkaita oli 9616. Tapahtumaa varten on suljettu yksi katu ja Hangon koulukeskuksen pihoille ja laidoille on rakennettu 175 tilapäistallia. Kesä tulvii tapahtumia Hangossa Miehistöä Hangonkylän satamassa. Vuosi 2009 oli kaupungissa tehtävien osalta ennätyshiljainen, sillä 2000luvun keskiarvo liikkuu 350– 400 tehtävän välillä. Lopuksi alueella ruokaa myyvät yrittäjät selvittävät palotarkastajalle, että ruokateltta on riittävän kokoinen nestekaasugrillille ja käsillä on alkusammutusvälineitä. Talvella se on hiljainen pikkukaupunki, jonka asukasluku on ollut pitkään alamäessä. 6/2010 53 erilaiset saarissa tapahtuvat tehtävät. Kesä tuo kaupunkiin toimintaa, turisteja, kesäasukkaista ja tapahtumia. Hankoa leimaa voimakas sesonkivaihtelu. Hangon paloasemalla työskentelee nykyään kaksikymmentä vuorohenkilöä. Useimmiten armeijan oma sammutusyksikkö sammuttaa palon eikä palolaitoksen sammutusyksikköä tarvita. Tapahtuma on kasvanut vuosi vuodelta ja tänä vuonna se on suurempi kuin koskaan, sillä nyt ratkotaan Suomen mestaruuksia, selvittää turvallisuuspäällikkö Michael West palotarkastuskäynnillä. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella oli hälytyksiä vuonna 2009 yhteensä 6612 kpl. Vahvuus on normaaliaikoina 1 esimies + 4 palomiestä, loma-aikana 1+3. Palomiesten mukaan menetys oli harmillinen ja hiljensi paloasemaa huomattavasti. Hangossa niitä oli 288 kpl. Siinä tarkistamme, miten tapahtuman järjestäjä on minimoinut onnettomuusriskit ja miten onnettomuustilanteessa on suunniteltu toimittavan, sanoo vs. Yksi pelastusyksikkö on aina miehitettynä, nostolava saadaan miehitettyä tarpeen vaatiessa. Palomies Johan Stenman, vs. Valtakunnallinen esteratsastuskilpailu SeaHorse sen sijaan on esimerkki hallitusta ja hyvin järjestetystä tapahtumasta. Tarkastuksessa löytyy parannettavaa yhdeltä tallialueelta
– Puoli vuotta aikaisemmin palotarkastuksessa määrätty asunto-osan palo-osastoinnin oven korjaus oli tehty. Hangon paloaseman miehistö toimii kaikissa tilanteissa yksin 20 minuutin ajan, ennen kuin apuvoimat ehtivät paikalle. Kyseessä ei ollut automaattikohde ja yöaikaan portit olivat lukossa. Väliin jäävät talot olivat puurakenteisia ja kyteviä kekäleitä lensi niiden katoille. L änsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen Hangon paloasemalta hälytettiin yksiköt 24. Rakennuksissa oli sisällä lasikuituveneitä ja kaasupulloja. HGP11 Pyökäri määräsi heidät tekemään perusselvityksen asuntoon ja tutkimaan sen. – Sisäpihalla sijaitsevaan lisäsiipeen pääsi vain kadun puolelta porttien kautta. Teimme kattoon aukon ja jäähdytimme tilan ja palokaasut saatiin jäähtymään, toteaa Raasepori P3 Stig Saarinen. Vain parin rakennuksen päähän palopaikasta oli sijoitettu 175 kevytrakenteista tilapäistallia kallisarvoisine hevosineen. Venehallin palo on malliesimerkki siitä, mitä Hangon erikoinen sijainti käytännössä merkitsee. HGP 11 (Pyökäri) ilmoitti tiedustelun tuloksen P3:lle (Palopäällikkö Stig Saarinen): Siipirakennus oli tuhoutunut palossa, mutta paloa pyrittiin rajoittamaan uuden ja vanhan väliseen osaan. Hän hoiti tilanteen aikaista tiedotusta ja määräsi tarvittavat valmiussiirrot Lohjan toimialueelta Raaseporin toimialueelle. Läpi katon lyövien liekkien loimotus näkyi kauas. Sen jälkeen palopaikka luovutettiin Hangon Autoja Venetalon omistajan vastuulle. Poliisin palontutkijoiden mukaan syttymissyy oli salama. Palopaikalle kerääntyneitä uteliaita piti häätää kauemmas ja poliisi hälytti Merivartioston maayksikön katkaisemaan Esplanaadin liikenteen. Täyden palon vaiheessa oli rakennuksen vuonna 1995 rakennettu 500 m²:n lisäsiipi, jossa oli katsastusasema ja venehalli. Siihen kuului myös kaksikerroksinen osa, jossa oli yksi asunto. Raasepori P3 Stig Saarinen nosti hälytysvasteen suureksi. Tässäkin tapauksessa poliisi avusti pitkässä selvitysmatkassa, sairaankuljetus mursi portteja ja rajavartiolaitoksen yksiköt hoitivat liikenteenohjauksen. Lähin säiliöautomme on Lappohjassa HGS 23, joten palon alkuvaiheessa tuli noin kahden minuutin vesikatkos. Kadunpuoleinen päärakennus oli alussa myös uhattuna. Yksiköiden saavuttaessa kohteen liekit löivät läpi katon. Vaarassa oli vuonna 1962 rakennettu 2400 neliön rakennuskompleksi, jossa oli autoja venemyymälän tiloja. Myös poliisipartio oli jo paikalla. – Miehistön vähäinen määrä on haaste omalle niemelleen eristyneen Hangon oloissa. Resurssipula on kiistaton tosiasia. Tähän paloon saimme yhden vapaavuorolaisen, kertoo palopäällikkö Stig Saarinen. Myös LUP P2 palopäällikkö Kaj Artelin hälytettiin kohteeseen. Poliisi avusti selvityksissä HGP11 (Pyökäri) määräsi poliisipartion avustamaan selvityksissä kohteeseen. Tässä vaiheessa paikalle saapuivat ensimmäiset pelastustoimen apuvoimat eli Lappohjan VPK:n HGS 21 JA HGS 23 (säiliöauto). Tilannetta paikkaa eri toimijoiden ja viranomaisten saumaton yhteistyö. Venehallin palosta miljoonavahingot Hangossa JA N I JA N SS O N 54 6/2010. Raasepori P3 määräsi HGP 11:n johtamaan tilannetta siihen asti, kunnes saapui kohteeseen. Palomiehet mahtuivat kulkemaan portin aukosta, joten sisäpihalle päästiin tekemään selvitykset, sanoo Pyökäri. Kun ikkunoita kosketti kädellä, niiden kuumuus osoitti, että sisällä on syttymisaltis kaasuseos. Tällä kertaa katkoksesta ei aiheutunut erityisiä ongelmia, mutta tilanne oli toki vaarallinen. Panin merkille, että ukonilma ja kaatosade olivat alkaneet hetkeä aikaisemmin, kertoo vs. 54 6/2010 Kesäsesonkiaan elävässä Hangossa syttynyt venehallin tulipalo aiheutti jopa 2–3 miljoonan euron vahingot. Tilanne oli uhkaava myös parin rakennuksen päässä sijaitsevalle esteratsastustapahtuman hevosille. Västra L4 informoi tilanteesta myös Tammisaaren sairaalaa ja Mediheliä. Paikalle saapui seuraavaksi HG 191 joka on yksityisen palveluntuottajan sairaankuljetusyksikkö. Hangon väestöä kehotettiin hätätiedotteen avulla pysymään sisätiloissa ja sulkemaan ikkunat, sillä lasikuituveneiden palamisesta syntyvä savu on haitaksi terveydelle. Jälkivartiointi lopetettiin kello 7.00. – Noin vuosi sitten kehitimme ajatusmallia, että vapaavuoro olisi mukana vasteessa. Myös palokohteen sijainti oli haastava, sillä vilkkaasti liikennöity Esplanaadi on yksi Hangon pääväylistä ja kohde oli kaupungin sisääntulon lähituntumassa. paloesimies Toni Pyökäri. Tuuli painoi myös savua kohti Hangon keskustaa. HG 11 oli paikalla minuutin kuluttua hälytyksestä. – Hangon asemalla vahvuus on kesäaikaan 1+3 (yksi savusukelluspari, esimies ja konemies). Pyökäri antoi heille tehtäväksi lukittujen porttien murtamisen. – Johtamisen kannalta tämän palon kriittisin ratkaisu oli palon alkuvaiheessa. Asunnot selvisivätkin tilanteesta lievillä savuvaurioilla. Palo saatiin hallintaan noin tunnin sammutustöiden jälkeen. heinäkuuta hieman ennen puoltayötä. Palo saatiin kuitenkin rajattua, eikä se levinnyt venehallista muihin rakennuksiin. Uhkaava tilanne yhteistyöllä hallintaan Kesäyö turistikaupungissa ei ole hiljainen
Tämä olisi hallitusohjelma-asia. Siten kunnat joutuvat palkkaamaan yhä enemmän palomiehiä, jotta samat työt saadaan tehtyä kuin aikaisemmin. – Näkisin mielelläni, että seuraavan viiden vuoden aikana pelastustoimen alueellinen järjestelmä osoittaisi voimansa ja sen sisältö kehittyisi nykyistä laajemmaksi kehittyisi kuntien toimintaa tukeva, toimiva pelastustoimen järjestelmä valtion, kuntien ja myös työmarkkinajärjestöjen yhteistyönä. – Pienistä vahvuuksista, joissa suuri osa Suomen palokunnista on, ei voi enää kovin moneen revetä – ellei sitten operatiivista valmiutta heikennetä. Jos halutaan lisätä tehtäviä, siihen pitää panostaa. ”Vastuu eläkeiän nostopäätöksestä kannettava”. viranomaisradioverkkojen, tietojärjestelmien, tietoverkkojen ja johtamisjärjestelmien rakentamisesta ja ylläpidosta. – Me palvelemme, emme myy. Hänen mukaansa ongelma on aiheellista ratkaista pian, koska muuten asia putoaa syliin ikävien esimerkkitapausten myötä. Se tuo myös työnantajalle paljon lisätyötä. 6/2010 55 Pelastustoimi hallitusohjelmassa Markku Haiko, kehittämispäällikkö Kuntaliitto: Y ksi keskeinen pelastustoimen kehittämisasia seuraavalla hallituskaudella on kehittämispäällikkö Markku Haikon mukaan kunta-valtio -työnjaon uudelleentarkastelu. – Minusta paloja pelastustoimi on pienten ja suurten onnettomuuksien organisaatio. Tärkeimpiä asioita henkilöstön puolesta on hänen mukaansa myös työturvallisuus sekä toimiva alueellisen pelastusorganisaation johtaminen ja hallinnointi. – Eläkeiän nostopäätöksen merkitys on kysymys, mihin tähän mennessä ei ole edes yritetty vastata. – Tämä on harmillista, koska valtiolla itsellään on tuottavuusohjelma käynnissä, missä mietitään keinoja, millä työt voitaisiin tehdä entistä pienemmällä joukolla. Tai, jos halutaan tehtävien painopistettä muuttaa, pitää tehdä selväksi, että organisaatio onkin ensisijaisesti ihmisten valistamista, ei auttamista ja pelastamista varten, Koskialho huomauttaa. Samaan aikaan kunnat joutuvat miettimään, miten työt tehdään entistä enemmällä väellä! Larikka pelkää, että ongelma kaatuu kuntien ja sitä kautta kuntalaisten kannettavaksi. Ikääntyvien palomiesten asema ja heidän tehtävänsä paloja pelastustoimessa on Koskialhon mielestä nopeasti ratkaistava. Sen sijasta hän voisi käyttää termiä paloja pelastustoimen palvelukeskus. Kuntapuoli huolehtisi pelastustoiminnan pyörittämisen. Myös ruotsinkieliseen koulutukseen tulisi panostaa, Auvo Koskialho sanoo. Markku Haikon mukaan taloudellisen vastuun siirtäminen valtiolle voisi tapahtua esimerkiksi siten, että valtio huolehtisi turvallisuusviranomaisille suunnatun infrastruktuurin mm. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että valtion pitää osoittaa varoja, joilla se kompensoi päätöksensä vaikutukset kunnille, Larikka linjaa. Larikan mukaan sopimuspalokunnat eivät korvaa vakituisten palokuntien toimintavarmuuden vähenemistä. Jo nyt on ollut vuosia tarjolla palvelua: ulkopuolista koulutusta, valistusta, harjoituksia, lausuntoja ja erilaisia kampanjoita. – Valtion pitää ottaa vastuu. ”Kunta–valtio-työnjako tarkasteluun” Auvo Koskialho, puheenjohtaja JHL:n paloja pelastusalan unioni, palomies Rauma: K alustoa ja vettä Suomessa riittää, mutta henkilöstöön tulisi JHL:n paloja pelastusalan unionin puheenjohtajan, raumalaisen palomiehen Auvo Koskialhon mielestä satsata. Nyt on realisoitava, mitä päätös oikeasti tarkoittaa. Keskeisiä asioita seuraavan hallituskauden aikajänteellä olisivat Haikon mukaan pelastustoimen alueellisen järjestelmän vakiinnuttaminen ja uusien toimintamuotojen hakeminen. Määrä saataisiin turvattua lisäkoulutuspaikoilla niin Helsingissä kuin Kuopiossa. Monet palokunnat eivät saa ammattitaitoista sijaisvoimaa. VPK -toiminnasta on lähtenyt lähes kolmannes vahvuudesta pienellä aikavälillä. – Oleellinen asia on henkilöstön määrän turvaaminen operatiivisessa toiminnassa. ”Operatiivinen henkilöstö turvattava” Jari Larikka, kansanedustaja (kok.), paloesimies Kouvola : J os linjauksiin palomiesten eläkeiästä ei enää palata, kansanedustajan (kok.) ja paloesimiehen Jari Larikan mukaan valtion pitäisi ottaa vastuu päätöksestään. – Kuntien ja valtion työnjakoa voitaisiin muokata niin, että valtion taloudellinen panos pelastustoimen hoitamisessa olisi merkittävämpi kuin mitä se tällä hetkellä on. – Heillä on sama ikääntymisongelma. Koskialho vierastaa termiä ”pelastustoimen tavaratalo”. – Eläkeiän nostamisen vuoksi työterveyslaitokset antavat ikääntyville palomiehille yhä enemmän vapautuksia operatiivisista tehtävistä
Tilat kävivät siellä molemmille toimijoille kuitenkin ahtaiksi ja ajatus VPK:n muuttamisesta omiin tiloihin alkoi kyteä. – Monta päätä oli remonttia suunnittelemassa ja piirustuksia pyörittelemässä. Suurimmista töistä vastasivat rakennusliikkeet, mutta oman väen talkootunneissakaan ei säästelty. Myös kalustolle ja varusteille on tilaa entistä enemmän, joten henkilökohtainen huoltokin toimii paremmin. Myös pelastuslaitos oli hankkeessa koko ajan mukana, Jari Pelamo kertaa. T oki raumalaisilla on ollut pitkän taipaleensa aikana omat tilat jo aiemminkin. Siis normaalien viikkoharjoitusten ja hälytysten päälle. Työsarkaa siis riitti. – Ja onhan aluepalopäällikkömme koulutukseltaan rakennusalan ammattilainen, joten näkemystä löytyi häneltäkin, huomauttaa VPK:n päällikkö Kari Silvennoinen. • Nuoriso-osastossa 19 jäsentä, johtajana Heidi Helin. Suurimmat työt olivat viemärija ilmastointityöt, kiinteistön sähköistys sekä kalustohallin lattioiden vahvistaminen. – Edellinen aluepalopäällikkö Hannu Koivuviita tuumi jo vuosia sitten, että jos VPK:lle löydettäisiin hyvät tilat muualta, voisi muuttoa harkita. Toista on tänä päivänä, 130 vuotta myöhemmin, kun VPK:lla on käytössään uudet, lähes 600 neliön tilat. Oma tupa, oma lupa ja lisää tilaa Mieskolmikon kasvoilta paistaa tyytyväisyys. – Tehtiin hanttihommia kuten purkutöitä, värjättiin paneelia ja siivottiin. Alusta asti tehtiin myös keittiö, saunatilat ja kevytrakenteisia väliseiniä tekemällä saatiin vielä koulutus-, neuvotteluja toimistotilat. Kun tämä teollisuuskiinteistö tuli vastaan, Suonpää rankkasi tämän ykköseksi. 1900-luvun alussa VPK pääsi muuttamaan itse rakentamaansa taloon Rauman keskustaan. Tuumasta ryhdyttiin toimeen ja uusia tiloja keskustan läheltä alettiin etsiä porukalla. – Esimerkiksi nuoriso-osastossa väkimäärä on kasvanut huimasti uuden aseman myötä. – Joskus kauan sitten piti palolautakunnalta anoa lupa päästä saunaan hälytyksen jälkeen. – Jokaiselle hälytysja nuoriso-osaston jäsenelle on omat varustekaapit, mihin voi tuoda esimerkiksi puhtaita vaatteita varalle. Puheenjohtaja Pelamon mukaan he vähän enemmän kuin asuivat asemalla remonttivuoden. 1970-luvulla sekä vakinainen että vapaapalokunta muuttivat kaupungin omistamasta talosta uusiin tiloihin, joissa Satakunnan Pelastuslaitoksen Rauman toimipiste edelleen sijaitsee. Hallitilan kasvamisen myötä VPK sai käyttöönsä oman säiliöauton. Vaikka aluksi puhuttiin vain ”pienestä remontista”, muutostyöt kestivät lähes vuoden päivät. – Erityisen kiitoksen ansaitsevat puheenjohtaja, hälytysosaston johtaja sekä Olli-Timo Airevuo, jotka tekivät töitä ylitse muiden, Silvennoinen kiittelee. Remontti vaati suuria ponnistuksia koko henkilöstöltä. Sitä säilytettiinkin erään talon ulkokatoksessa, harjoituksia pidettiin vuokratiloissa ja hallituksen kokouksia jäsenten kodeissa. Myöhemmin samoissa tiloissa aloitti myös vakinainen palokunta, jonka kanssa VPK piti yhtä aina viime syksyyn asti. itsemääräämisoikeus. – Ehkä remontti kasvoi matkan varrella ajateltua suuremmaksi, kun yllätyksiä tuli purkuvaiheessa vastaan, myöntää Pelamo. – Mutta jos jotain negatiivista etsitään täsRauman VPK • Hälytysosastossa 22 jäsentä, johtajana Aki Äärelä. Näin ei tarvitse lähteä likaisena ja likaisissa vaatteissa hälytysten tai harjoitusten jälkeen kotiin, Aki Äärelä huomauttaa. Uudella asemalla kelpaa harrastaa 130-vuotias Rauman VPK muutti omilleen Teksti ja kuvat: Pauliina Kankare 56 6/2010. • Naisosastossa 3 jäsentä, johtajana Hannele Pelamo. Onpa omiin tiloihin muutto tuonut hyviä asioita muutenkin. Uudelleen ajatus heräsi Koivuviidan seuraajan, nykyisen aluepalopäällikkö Juha Suonpään myötä. Taloudellisten vaikeuksien koittaessa VPK myi talon Rauman kaupungille saaden siihen edelleen käyttöoikeuden. Asia jäi puheen tasolle, muistelee Rauman VPK:n hallituksen puheenjohtaja Jari Pelamo. Täältä päästään herkemmin tilanteisiinkin, Silvennoinen jatkaa. Nyt pääsemme sinne koska haluamme, myhäilee Kari Silvennoinen pilke silmäkulmassaan. Nyt ei tarvitse kärsiä tilanahtaudesta ja väellä on ns. 56 6/2010 Rauman VPK:lla ei ollut alkuvuosinaan omia tiloja, ei edes varastoa kalustolle. – Ja vaikka kustannukset kasvoivatkin aiottua suuremmiksi, kiinteistön omistaja myöntyi vielä näyttävien katosten rakentamiseen, mikä loi viimeisen loppusilauksen upealle asemalle, hälytysosaston johtaja Aki Äärelä jatkaa. • Vuonna 2009 VPK:lla oli 30 hälytystä. Satoja tunteja töitä Teollisuuskiinteistön muuttaminen palokunnalle sopivaksi ei ollutkaan ihan pieni juttu. Miehet laskeskelevat, että tunteja kertyi noin 500–600. Oikeastaan teimme kaikkea, mitä rakennusliikkeiden väki vain pyysi, kuvailee Aki Äärelä. Emmekä nytkään kaukana ole pelastuslaitoksesta, vain kivenheiton päässä, Pelamo kertoo. Lisäksi hallin seinät puhkaistiin nosto-ovia varten, sinne rakennettiin päivystyshuone sekä lisää varastotilaa. – Muutama potentiaalinen vaihtoehto löydettiinkin. Nyt kun asemalla on vietetty lähes vuoden päivät, projekti ei tunnu jälkikäteen ajateltuna mahdottomalta. Ja ainakin vanha hälytysosaston porukkakin on pysynyt kasassa, Pelamo iloitsee. – Tuntuu, että väki on innokkaampaa, kun olemme omillamme. Me pidimme sitä lähinnä heittona emmekä ottaneet todesta
Hälytysosaston johtaja Aki Äärelä (vas.), VPK:n päällikkö Kari Silvennoinen ja hallituksen puheenjohtaja Jari Pelamo tekivät talkootunteja säästämättä töitä uuden asemansa eteen. Nimi julkistettiin aseman avajaisissa 130-vuotisjuhlan yhteydessä tammikuussa. Teollisuuskiinteistöstä saatiin Rauman VPK:lle sopivat tilat, kun muun muassa kalustohallin lattia vahvistettiin autoja kestäväksi sekä puhkottiin seinät nosto-ovia varten. VPK:n 130-vuotisjuhlassa tammikuussa uudesta paloasemasta tuli maamme ensimmäinen LÄHI-paloasema. Kysyin Lännen Lähivakuutuksen kiinnostusta kumppanuussopimuksesta ja ajatus tuntui heistä hienolta, Jari Pelamo kertoo. Edelläkävijänä Rauman VPK perusti yhden maamme ensimmäisistä palokuntapoikaosastoista jo vuonna 1914. Olemme erittäin tyytyväisiä ja kiitollisia, Pelamo kiteyttää. Jäseniä liittyi heti toistasataa. – Ja omin nokin, ilman pelastuslaitoksen apua emme olisi tähän pystyneet. Ja yhdessä harjoitellaan kerran kuussa myös muiden Rauman palokuntien kanssa. Muinoin saunomiseen anottiin palolautakunnalta lupa – toista on tänä päivänä omassa saunassa. Perustamista edelsi kauppatorin laidassa palaneen talon epäonnistuneet sammutustyöt, sillä kalustossa ja sammutusmiehistön osaamisessa oli puutteita. Nyt tilaa on riittävästi sekä autoille että henkilökohtaisille varusteille.. Lisäksi uusi paloasema sijaitsee lähellä Satakunnan Pelastuslaitoksen Rauman toimipistettä ja on silläkin tavalla lähiasema. 6/2010 57 M aamme kahdeksanneksi vanhin vapaaehtoispalokunta perustettiin Raumalle kaupunkilaisten turvaksi syyskuussa 1879. Hyvät välit meillä edelleen silti on, Silvennoinen toteaa. Perustamista seurasivat tanssit, joiden tuloilla hankittiin palokunnalle ensimmäinen ruisku Turusta 1400 markan hintaan. Yhteistyö pelasYhteistyöstä Lännen Lähivakuutuksen kanssa syntyi maamme ensimmäinen LÄHI-paloasema. Palokunnan perustavaan kokoukseen oli kutsuttu kaupunkilaisia ja se perustettiinkin valtavan innostuksen sävyttämänä. Uusin yhteistyökuvio syntyi tämän vuoden alussa Lännen Lähivakuutuksen kanssa. tä erilleen muutosta, niin yhteys pelastuslaitoksen väkeen on hiipunut, kun emme enää pyöri heidän joukossaan joka viikko. Vakinainen palokunta perustettiin Raumalle vuonna 1931, jolloin se toimi ensin LÄHI-paloasemalla jatketaan perinteikästä toimintaa yhden miehen voimin. – VPK:han on tehnyt jo usean vuosikymmenen ajan yhteistyötä Lännen Lähivakuutuksen kanssa, joten miksei se jatkuisi tälläkin tavalla. Idea yhteistyöstä syntyi, kun Rauman VPK:n hallituksen puheenjohtaja Jari Pelamo näki lehdessä kuvan espoolaisesta LÄHI-paloautosta. Lopputulokseen he ovat erittäin tyytyväisiä. tuslaitoksen kanssa jatkuu toki tiiviisti edelleen. Siitä asti VPK on ollut samoissa tiloissa vakinaisen palokunnan kanssa aina viime vuoden syksyyn asti, kunnes tiet fyysisesti erkanivat. Toiminta lähti rytinällä käyntiin ja palokuntakoulutukseen panostettiin tosissaan
Nuorilla oli kotiin viemisinään aimo annos uutta turvallisuustietoa ja -osaamista. Kuvat: Jyri Suorsa Turvallisuuskoulutust a ja mahtavia elämyksiä Palotarus-leirillä SPEKin kummikoira Rilla esiintyi edukseen. 58 6/2010. Leirialueella toimi oma sairaala, palokunta, kirkko, päiväkoti, kirjasto, keskuskeittiö ja ns. Palotaruksella käytiin myös monia kisoja, joista merkittävimpiä olivat Sankoruiskun SM-kilpailu, jonka voitto meni Sääksjärven-Kuljun VPK:lle, sekä ympäristökilpailu Jätesota, jonka pääpalkinto lähti ahvenanmaalaisten mukaan. tekninen virasto. Lounais-Suomen AVI:n vastavalittu pelastustoimen ja varautumisen vastuualueen johtaja Ilkka Horelli ja pienet palokuntalaiset. Leirin koulutuksesta, turvallisuudesta, muonituksesta, huollosta, viestinnästä ja monista muistakin käytännön toiminnoista huolehti yli tuhat vapaaehtoista toimihenkilöä. Palokuntanuorisotyöhön kuuluu oleellisena osana nuorten aktivoiminen ottamaan vastuuta itsestä ja toisista ja osallistumaan yhteiseen toimintaan. Leiritoiminta on hyvin keskeinen osa palokuntanuorisotyötä juuri sen vuoksi, että se tarjoaa koulutuksen lisäksi paljon elämyksiä, monipuolista vapaa-ajantoimintaa ja kivoja kavereita. Viikon aikana koulutettiin kaikki nuoret ikäryhmänsä mukaisilla kursseilla, joissa he saivat turvallisuuskoulutusta niin teoriassa kuin käytännössäkin. Onnistuneen leirin ainoa ikävä asia oli ilotulitusonnettomuus, josta selvittiin onneksi ilman vakavia loukkaantumisia. ”Paras leiri ikinä” ja ”on tosi haikeaa lähteä leiriltä” olivat nuorten suusta kuultuja kommentteja leirin viimeisenä päivänä. Neljän vuoden välein järjestettävä suurleiri antaa hienot mahdollisuudet solmia uusia ystävyyssuhteita niin maakuntakuin valtakunnan rajojenkin yli. Leirin aikuisille on tärkeää, että nuoret viihtyvät leirillä hyvin, ja he haluavat panostaa leirityöhön vuosi ja leiri toisensa jälkeen. 58 6/2010 P alokuntanuoret olivat tyytyväisiä Palotarus 2010 -suurleiriin, ja myös leirin koulutukselliset ja kasvatukselliset tavoitteet saavutettiin hyvin. Palotarus 2010 -suurleiri oli lähes 3700 leiriläisen muodostama kunta kunnassa
Uusi palokunta tulee perustaa tämän verkoston ytimeen, koordinoivaksi vastuuviranomaiseksi. Hallituksen linjaus vaikuttaa lupaavalta, koska siihen sisältyy mahdollisuus saada onnettomuuksille ja tapaturmille yksi selkeä vastuuviranomainen. Keskeisten toimijoiden verkosto, enemmän tietoa ja osaamista sekä riittävät resurssit ovat ne avaimet, joilla päästään vaikuttavampaan turvallisuustyöhön. Maailman muuttuessa turvallisuuden tekemisestä on tullut monimutkaisempaa, jossa nykyiset rakenteet ja menetelmät toimivat enemmän esteinä kuin mahdollistajina. Pelastustoimen tehtävät ovat olleet pitkään kasvussa ja tulevaisuuden muutokset ennustavat kasvun jatkumista, tehtävien monimuotoistumista ja vaativuuden kasvua. Kustannusvastuiden heittely valtiolta kunnalle tai päinvastoin ei tue asian kestävää loppuratkaisua. Nykyinen pelastustoimen rakenne on hyvä alusta verkostomaiselle toiminnalle, koska se kytkee järjestöt, kunnat ja valtion tekemään yhdessä turvallisuutta. En usko, että turvallisuutta parannetaan merkittävästi yhden toimijan kautta. Pelastustoimelle verkoston vetovastuu ja koordinointi sopii hyvin, sillä pelastavana, hoitavana ja ehkäisevänä organisaationa näemme hädän koko kirjon. Ei siis virastoa, vaan verkosto. Oleellisinta on saada keskeisten toimijoiden tieto yhteiseen käyttöön. Pelastustoimi ei ole iltalypsyllä, vaan arvoa tuottamassa. Työnohjaus, tiimityö, työn prosessointi, erilaisten ihmisten ja osaajien yhdistäminen tukevat työssä oppimista. Turvallisuuskoulutust a ja mahtavia elämyksiä Palotarus-leirillä. Perustehtävän laajeneminen edellyttää myös nykyisen insinööri AMK tutkinnon onnettomuuksien ehkäisyä palvelevan suuntautumisen syventämistä ja laajentamista. Onnistuaksemme tarvitsemme yhteistyötä ja luottamusta. Samoin palontutkimuksesta tulee siirtyä onnettomuuksien tutkimiseen yhteistyössä muiden tutkivien viranomaisten kanssa. Tulevaisuuden avainpaikat edellyttävät korkeakoulutuksen lisäksi vahvan substanssiosaamisen. Esimerkiksi Etelä-Savossa avoterveydenhuollon palveluiden yhdistäminen osaksi pelastuslaitoksen ensihoitopalveluita on mitä erinomaisin esimerkki paikallisesta räätälöinnistä, joka toimii vähäväkisillä alueilla, mutta ei suurissa kaupungeissa. Yhtään avainta ei kuitenkaan voi jättää pois, sillä ne mahdollistavat toisensa. Oppimista tapahtuu koulun penkin lisäksi työssä ja siksi työn organisointi opettavaksi on äärimmäisen tärkeää. Alueellinen herkkyys ja kansallinen yhtenäisyys lisääntyvät poistamalla hallinnon tasojen ja toimialojen välisiä epäjatkuvuustekijöitä. Omassa toiminnassamme tulee kiinnittää huomiota onnettomuusraportoinnin laajentamiseen, erityisesti kuvamuotoisena, sekä tiedon sisällön vahvistamiseen. Koska Kuopio on kaukana ja täynnä, kannattaa alueilla oleva osaaminen ottaa tehokkaampaan käyttöön luomalla hyvät alueelliset koulutusfasiliteetit. Monialainen verkosto on toki vaativampi rakenne kuin perinteinen putkihallinto, mutta huomattavasti vaikuttavampi. Jos ajaudumme perustehtävää laajentavaan muutokseen ilman riittävää resursointia, tuntuvat hallituksen toiveet kuivuvan omaan mahdottomuuteensa. Tutkimusja kehittämisosaamista alan tutkinnoissa tulee vahvistaa ja sen voimavaroja tulee lisätä Pelastusopistossa ja pelastuslaitoksissa. Vaikuttavuuteen tarvitsemme enemmän parempaa tietoa kokoajan. Jonkun korvassa tämä saattaa kuulostaa valtiojohtoiselta turvallisuusvirastolta. Valtion tulee kuitenkin tunnistaa velvoitteensa lainsäädännöllisten muutosten yhteydessä, jotka aiheuttavat merkittäviä talousvaikutuksia. Se ei toimi, että ikääntynyt palomies siirtyy uudelleen koulutuksen kautta pois ambulanssista ja paloautosta ehkäisemään onnettomuuksia, eikä hänen tilalleen tule ketään ja silti lopputulos olisi kokonaisturvallisuuden kannalta positiivinen. Se ei kuitenkaan olisi paras rakenne, enemmänkin norsu posliinikaupassa. Sen tulisi palvella paremmin operatiivisen toiminnan, onnettomuustutkinnan ja –ehkäisyn kehittämisen tarpeita. Alueellisuutta ja kansallista yhtenäisyyttä tulee parantaa. On myös panostettava tiedon jalostamiseen. Onnettomuuksien ehkäisyssä tulee siirtyä palotarkastuksesta kaikkein onnettomuuksien estämiseen ja toimintatapaa tulee kehittää asiakkaiden riskinhallintakykyä tunnistavaksi ja sparraavaksi moniammatilliseksi asiantuntijatueksi. On varmasti hyvä tunnustaa, ettei auditoivilla palotarkastuksilla, sammuvilla savukkeilla ja sprinklauksilla tehdä Suomeen hyvää turvallisuuskulttuuria ja Euroopan tehokkainta pelastustoimea. Perustehtävän laajentaminen edellyttää enemmän myös täydennyskoulutukselta. Itse vierastan tavarataloanalogiaa. Tällaisia ovat olleet muun muassa eläkepäätös ja hätäkeskusuudistus. Parempi myöhään, kun ei ollenkaan, mutta kuinka hallituksen sana muuttuisi lihaksi. 6/2010 59 Vieraanamme Kirjoittaja Taisto Hakala on kehittämispäällikkö Helsingin kaupungin pelastuslaitoksella. Viime aikoina rakenteiden uudistaminen on ollut pääasiassa keskittävää, joka on vähentänyt mahdollisuuksia toimia parhaalla mahdollisella tavalla paikallisesti. Eläkeiän nostaminen on muodostanut alallemme automaattisen palvelutasoleikkurin, joka heikentää joka vuosi entistä enemmän pelastuslaitosten palvelutasoa samalla, kun julkinen talous kapenee. Nuorgamin ja Helsingin väliin mahtuu monenlaista riskienhallinnallista tarvetta ja mahdollisuutta, joiden tehokas ratkaiseminen edellyttää paikallista osaamista ja ymmärrystä. Nykyisten tutkintojen jatkoksi tarvitsemme oman korkeakoulututkinnon, joka mahdollistaa ammattihenkilöstön kasvun uusiin tehtäviin. Afrikkalainen sanonta, jonka mukaan lasten kasvattamiseen tarvitaan koko kylä, sopii paremmin myös turvallisuuden edistämiseen. Pelastustoimelle on määritelty kunnianhimoisia tulevaisuuden visioita, mutta niiden toteuttaminen ei ole ollut aivan ongelmatonta. Tämä edellyttää työn johtamiselta ihmisen ymmärtämistä sekä kykyä luoda työhön jatkuvan oppimisen edellyttävä innostava, avoin, vuorovaikutteinen ja kriittinen ilmapiiri. Kun tarkastelee suomalaisen turvallisuuden kehitystä, on selvää, etteivät tavoitteet ja keinot ole olleet tasapainossa toisiinsa nähden. Ilman verkostoa olemme voimattomia, ilman tietoa teemme vääriä asioita, ilman osaamista teemme asiat väärin ja ilman riittäviä resursseja muutos jää vain haaveeksi. Se olisi sopinut paremminkin hallituskauden alkuun kuin sen loppuun, jolloin se olisi voitu huomioida alan ajankohtaisissa hankkeissa. Hallituksen linjaus on tiivistynyt sloganiksi turvallisuuden tavaratalosta. Kehittyäksemme tarvitsemme evääksi muutakin kuin pelastusja hoitotehtäviin liian vanhat palomiehet. Tutkintotarjontaa tulee lisätä ja räätälöidä horisontaalisen urakehityksen mahdollistajaksi ikääntyvälle henkilöstölle. Tulevaisuuden tienhaarassa H allituksen linjaus pelastustoimen perustehtävän laajentamisesta on erittäin tervetullut mahdollisuus vaikuttavuuden kehittämiseksi. Näin saamme oleellisen tiedon esille ja voimme tehdä oikeita asioita. Jos saamme nämä avaimet samaan renkaaseen saavutamme hyvän turvallisuuskulttuurin, Euroopan tehokkaimman pelastustoimen ja länsimaista parhaimmistoa edustavat turvallisuuden tunnusluvut. Tätä tukisi pelastuslaitosten johtajien aseman vahvistaminen kansallisessa suunnittelussa. Kunnat vastaavat pelastustoimen palvelutuotannosta ja näin on parasta jatkossakin
Nämä toimenpiteet koskevat hälytystoiminnan lisäksi myös harjoituksia, sillä myös niissä vapautuu palon seurauksena erilaisia kemikaaleja ja kemikaaliyhdisteitä. Normaalisti me palomiehet tunnemme esimerkiksi kemikaalionnettomuuspaikalla olevan tai olevien aineiden ja niiden aiheuttaman vaaran terveydelle vaikkapa käyttöturvallisuustiedotteista. Tämän seurauksena Ruotsiin perustettiin yhteistyöprojekti, jossa ovat mukana seuraavat tahot: Kommunal (Räddningstjänsten), Sveriges Kommuner och Landsting, Brandmännens Riksförbund, Myndigheten för samhällsskydd och beredskap ja Arbetsmiljö Verket. Ylipalomies Stefan Magnusson siirtää kuvassa puhtaat sammutushaalarit kuivauskaappiin. Taustalla vain sammuitushaalareiden pesuun tarkoitettu pesukone. Tavoitteena on saada palomiehet tiedostamaan terveysvaarat tiedon avulla ja saada heidät käyttäytymään työturvallisesti jotta terveys säilyisi mahdollisimman pitkään. Altistuminen Suomessa meillä palomiehillä on ollut valitettavasti sellainen tapa, jossa pidämme likaantuneita sammutushaalareita päällä niitä pesemättä, koska sehän on ollut osoitus kovasta jätkästä, joka on ollut kovissa paikoissa. 60 6/2010 Y hteistyöprojektin tarkoituksena on selvittää mistä edellä mainittu asia johtuu. Tästä syystä Ruotsissa pyritään minimoimaan kosketuksiin joutumista ”saastuneen kaluston tai saastuttavien tilanteiden kanssa. Tämä tarkoittaa niin henkilökohtaisten varusteiden kuin kaluston, esimerkiksi letkujen ja paineilmalaitteiden pesu ja huoltoja korjaustöitä. Mikäli altistumme vaaralliselle aineelle, on annoksen määrällä, altistumisajalla sekä aineelle uudelleen altistumisella merkitystä terveydentilallemme. Palomiesten on pyrittävä työturvallisiin, toimiviin käytäntöihin ja työprosesseihin saastuneen kaluston huoltotehtävissä. Ruotsissa juuri tämä asia on todettu vaaralliseksi, sillä sammutusasuun on todettu varastoituneen terveydelle vaarallisia aineita. Tämä juttuni perustuu kuulemaani ylipalomies Stefan Magnussonin luentoon. Sen tarkoituksena on luoda parempi ja terveellisempi työympäristö palomiehille ennen kaikkea asenteiden, käytäntöjen ja toimintatapojen kautta. Suuremman vaaran meille aiheuttavat aineet, joita ei tunneta lainkaan eikä myöskään niiden aiheuttamia haittavaikutuksia. 60 6/2010. Tunnemme käyttöturvallisuustiedotteen mukaan useimpien aineiden haittavaikutukset. Muutokset terveyteen saattavat kestää hyvinkin pitkän ajan, tuolloin puhutaan aineen latensAsenteita muuttamalla terveempiä palomiehiä Ruotsissa käynnistettiin yhteistyöhanke työturvallisuuden parantamiseksi Teksti ja kuvat: Ari Vakkilainen Ruotsissa todettiin, että palomiehillä on paljon syöpäsairauksia
Heillä on oltava puhtaat ja sammutustyöhön tarkoitetut ja hyväksytyt suojavarusteet. Saastuneet sammutushaalarit säilytetään ennen pesua oikealla olevissa muoviastioissa, joista ne siirretään pesukoneeseen. Tämä kalusto pidetään myös erillään olevassa paikassa, kunnes se puhdistetaan ja huolletaan. Olisiko aika miettiä asioita. Tiedämme esimerkiksi, että asbestin ja tupakoinnin yhteisvaikutus moninkertaistaa riskiä verrattuna pelkästään asbestialistumiselle. Kuvassa Jällivaaran paloaseman pesutilat sammutusasuille. Myös suun kautta nielemällä voimme saada aineita kehoomme. Mitä hullua se Vakkilainen taas kirjoittaa. Palomiehellä riski saada aineita kehoonsa niille altistumalla tapahtuu tulipalon tai onnettomuuden yhteydessä, jälkisammutuksen tai saastuneen kaluston, vaatteiden ja varusteiden käsittelyn tai entiselleen saattamisen eli huollon yhteydessä. Tulipaloissa ongelmia aiheuttavat tuntemattomat yhdisteet, joita syntyy eri terveyshaittaa aiheuttavien aineiden yhtyessä tulipalon seurauksena. Hälytysvaatteet kuivataan ja uudelleenkyllästetään erillään olevassa tilassa vain tätä varten tarkoitetussa kuivauskaapissa. Meillä Tampereella ovat sammutusvarusteet ja sammutusautot valitettavan ”saastuneita.” Samoilla pesukoneilla pestään niin sammutushaalarit kuin sairaankuljetuksessa käytettävät suoja-asut. Skellefteånmalli: Terveempi palomies (luento englanniksi). Meillä Suomessa ja Ruotsissa on tehty tutkimuksia ja epidemiologisia selvityksiä, jotka osoittavat kohonnutta riskiä sairastua syöpään ja saada myrkyistä lisääntymiskykyämme haittaavia aineita. Hälytystehtäviä suorittavalla henkilöstöllä on oltava henkilökohtainen suodatinnaamari hälytyshaalareissaan. Skellefteån mallissa pyritään siihen, että kaikki hälytystehtävissä, harjoituksissa tai koulutuksessa ollut, ”saastunut” kalusto kuljetetaan takaisin paloasemalle erillään palomiehistä. Se voi olla kymmenestä 30 vuoteen. Meillä Suomessa on hyvä työturvallisuuslainsäädäntö. Kaikki muu saastunut kalusto karkeapuhdistetaan tätä tarkoitusta varten olevassa erillisessä paikassa. ”Saastuneita” letkuja ja kalustoa lojuu siellä sun täällä. Kaikki ”saastuneet” sammutusvarusteet pestään erillään olevassa tilassa vain tätä varten tarkoitetussa pesukoneessa. Ruotsissa sitä kutsutaan työympäristölaiksi. Pelastuslaitoksen ajoneuvojen tulee olla aina puhtaita ja vapaita vieraista aineista. klo 11.00–11.40. Tiedämme riittävästi mitä tulipaloissa oleva noki ja tulipalon savu sisältävät. Näiden aineiden haittavaikutukset moninkertaistuvat. Pyrimme tekemään työmme turvallisesti, sillä emmehän halua sairastua tai loukkaantua työssämme. Skellefteån-malli Altistumme eri aineille joko sitä hengittämällä tai saamalla sitä ihon kautta. Uskallan väittää, että niin on muuten muuallakin Suomessa. Ylipalomies Stefan Magnusson laittaa "saastuneet" paineilmalaitteet pesulaitteeseen. Paineilmalaitteiden karkea pesu tehdään erillään olevassa tilassa vain tätä varten tarkoitetussa pesulaitteessa. Jos naapurimaassa on todettu, että edellä mainitut asiat parantavat henkilöstömme terveyttä, miksi emme mekään muuttaisi käytäntöjämme terveellisempään suuntaan. 6/2010 61 6/2010 61 siajasta. Laiton aikana palomiehellä tulee olla kasvosuojus ja suojakäsineet.. Pesijällä tulee siirron aikana olla suodatinnaamari ja suojakäsineet. Paloletkut laitetaan kokonaisuudessaan likoon katettuun astiaan ja niitä säilytetään ennen pesua erillään olevassa paikassa. Tiedän, että saan aikaan myrskyn vesilasissa tällä kirjoituksella. Ylipalomies Stefan Magnusson pitää luennon SPPL:n työturvallisuusosiossa Turvallisuusmessuilla 9.9
Ikääntymisen mukanaan tuoma fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn heikkeneminen voi vaikuttaa myös työturvallisuuden vähenemiseen. Pelastusalan erityispiirteet Pelastustehtävät asettavat erityisiä vaatimuksia palomiesten fyysiselle ja psyykkiselle työja toimintakyvylle. 62 6/2010 Mahdollisuudet ammatilliseen kuntoutukseen tai uudelleen kouluttautumiseen kiinnostavat pelastusalan työntekijöitä yhä enemmän. Kuntouttaminen käsitteenä Yhteiskunnallisesti tärkeä keino työssä jatkamisen tukemisessa on lailla säädetty ammaArvoituksellinen ammatillinen kuntoutus osa 1 Teksti: Juha Höök Kuva: Filippo Zambon TäRKeimmäT KunTouTusTa ohjaaVaT laiT ja aseTuKseT: • laki tapaturvavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta 625/1991 • laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusraha etuuksista 566/2005 • laki liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta 626/1991 • kansanterveyslaki 66/1972 • erikoissairaanhoitolaki 1062/1989 • asetus lääkinnällisestä kuntoutuksesta 1015/1991 • työntekijän eläkelaki 395/2006 • työterveyshuoltolaki 1383/2001 • laki julkisesta työvoimapalvelusta 1295/2002 • laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001 • laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/1987 • asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 759/1987 • laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä 497/2003. Mahdollinen vakava loukkaantuminen tai sairastuminen vie operatiivisen työskentelyn vaatiman fyysisen ja psyykkisen työkyvyn palomiehen iästä riippumatta. Pelastustoimen henkilöstön piirissä katsotaan yleisesti, että jokaisen työkykyisen palomiehen olisi iästä huolimatta selviydyttävä kaikista operatiivisista tehtävistä. M oni pelastusalan ammattilainen on jo hyödyntänyt mahdollisuutta kouluttautua uusiin tehtäviin omalla alallaan tai sen ulkopuolelle. Fyysisen toimintakyvyn alenema ei kuitenkaan tarkoita, että työntekijä olisi kykenemätön tekemään kevyempää työtä. Huomattavan suuri tapaturmariski liittyy myös liikuntatilanteisiin, joista riskialtteinta on sählyn pelaaminen. Suuri osa tapaturmista liittyy sairaankuljetukseen ja siinä erityisesti siirtämis-, kuljettamistai nostotehtäviin. Silmänräpäyksessä työkykyinen pelastaja voi muuttua kokopäiväiseksi kuntoutujaksi ja samalla hänen tulevaisuuden suunnitelmat muuttuvat kokonaan. Artikkelin yhteydestä löytyy laki-, asetusja lähdemateriaalia joista löytyy varmasti apua niille, jotka ovat kaivaneet perustietoa aiheen tiimoilta. Kuitenkin pelastushenkilöstön ikärakenteen muuttuessa pelastuslaitosten mahdollisuudet huolehtia lakisääteisistä tehtävistään heikkenevät, jollei toimintakykyyn liittyviin ongelmiin puututa ajoissa. Palomies joutuu työssään usein alttiiksi monenlaisille tapaturmille ja loukkaantumisille. Yleisin palomiesten työkyvyttömyyden syy ovat tukija liikuntaelin sairaudet, jotka vievät usein työntekijältä operatiivisen työskentelyn vaatiman fyysisen kunnon. Aiheesta on myös jaettu alallemme valitettavan niukasti tietoa ja siksi mahdollinen hakeutuminen kuntoutukseen voi viivästyä ratkaisevasti. Suuri haaste onkin ylläpitää pelastushenkilöstö työkykyisenä eläkeikään asti. Tässä työturvallisuusteemaan liittyvässä artikkelisarjassa pyritään kertomaan perusteita ja näkemyksiä ammatillisesta kuntoutuksesta. Tapaturmat kohdistuvat useimmiten jalkoihin tai selkään äkillisen fyysisen kuormituksen seurauksena, tai ne liittyvät putoamiseen, hyppäämiseen, kaatumiseen tai liukastumiseen. Silti edelleen asia herättää kysymyksiä, huhuja, tunteita ja epäluuloja niin työtekijöissä kuin työnantajissakin. Operatiivista pelastustyötä sävyttävät arvaamattomat, nopeasti muuttuvat tilanteet ja vaaralliset olosuhteet. Ammatillisen kuntoutuksen lähtökohtana on se että kuntoutujalla on sairaus tai vamma, joka aiheuttaa uhkan osatai täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisestä lähimmän viiden vuoden kuluessa. Tehtävien turvallinen suorittaminen edellyttää säädösten mukaista riittävää toimintakykyä. Taustalla on usein vamma tai sairaus, joka on laskenut normaali työkykyä tilapäisesti tai pysyvästi
Osa kuntoutujista pystytään saamaan takaisin operatiivisiin tehtäviin oikein ajoitetulla ammatillisella kuntoutuksella. 6/2010 63 tillinen kuntoutus. Työkykyyn on syytä kiinnittää huomiota muun muassa silloin, jos työntekijällä on sairaus, jonka vuoksi työssä selviytyminen on vaikeutunut. Työntekijän omat ja hänen työorganisaationsa tiedot ja valmiudet käsitellä kuntoutukseen liittyviä erityiskysymyksiä ja mahdollisuuksia ovat työntekijän kuntoutumisen kannalta erittäin tärkeitä. Tulevaisuuden haasteena pelastusalalla onkin johdonmukainen suunnittelutyö, jolla ennaltaehkäistään henkilöstön työkyvyn ja työhyvinvoinnin laskua. 2010) • kuntoutujalla tulee olla sairaus tai vamma, joka aiheuttaa uhkan osatai täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisestä lähimmän viiden vuoden kuluessa. Työterveyshuoltolaki (1383/2001) määrittelee muun muassa, että työterveyshuollon tulee seurata vajaakuntoisen työntekijän työssä selviytymistä sekä edistää työntekijän terveydelliset edellytykset huomioon ottaen, kuntoutusta koskeva neuvontaa ja hoitoon tai lääkinnälliseen tai ammatilliseen kuntoutukseen ohjaamista. Tärkeä kuntoutuksen ominaisuus on oihuomioiTaVaa • kuntoutettavan tulee olla yli 25 mutta alle 63-vuotias • kuntoutettavan tulee kuulua kunnallisen eläkelain piiriin (KuEL) • hänellä tulee olla työeläkelakien piiriin kuuluvia ansioita vähimmäismäärä (30 939,21 euroa v. Kuntoutuksella tarkoitetaan laajasti katsoen toimenpiteitä, joilla pyritään edistämään vajaakuntoisen henkilön työssä suoriutumista, työhön paluuta, sosiaalista toimintakykyä ja mahdollisimman omatoimista suoriutumista. Tavoitteena on ansiotyön jatkuminen ammatillisen kuntoutuksen avulla. Lisäksi haasteena on se, miten nopeasti ja joustavasti hallinto-organisaatiot pystyvät vastaamaan ajan haasteisiin ammatillisen kuntoutuksen osalta. Osalle kuntoutujista taasen pelastusala kykenee työkokeilun, työvalmennuksen tai uudelleenkoulutuksen kautta tarjoamaan uusia mielenkiintoisia ja haastavia työtehtäviä. • kuntoutuksen hakijalla on vakiintunut työhistoria eli hän on ollut ansiotyössä pääasiallisen työikänsä • lisäksi ammatillisen kuntoutuksen on oltava tarkoituksenmukaista 6/2010 63. Avainasemassa varhaisessa työkyvyn heikkenemisen havaitsemisessa ovat henkilön itsensä lisäksi esimies ja työterveyshuolto
Kuntoutus on perinteisesti luokiteltu neljään eri osa-alueeseen, jotka ovat lääkinnällinen, ammatillinen, sosiaalinen ja kasvatuksellinen kuntoutus. Henkilön ollessa kykenemätön jatkamaan omaa työtänsä vammautumisen tai sairastumisen takia hänellä on kuitenkin oikeus hänelle sopivaan työhön, riittävään elintasoon ja sosiaaliseen turvallisuuteen. Kuntien eläkevakuutuksen tukema ammatillinen kuntoutus on • kuntoutusneuvontaa • työpaikalla toteutettavaa työkokeilua ja työhön valmennusta • työhön ja ammattiin johtavaa koulutusta. • Uudelleensijoittumisen tai -koulutuksen avulla vähennetään sairauspoissaoloja ja parannetaan työn tuottavuutta. Kuntien eläkevakuutuksen ammatillisella kuntoutuksella tuetaan kuntatyöntekijöitä ja kuntatyönantajia, kun työntekijä tarvitsee terveydellisistä syistä uranvaihtoa voidakseen jatkaa ansiotyössä. Tämä olisi iso askel pelastustoimen yhdenmukaistamisessa. Kuntoutusraha lasketaan siitä eläkkeestä, jonka kuntoutuja olisi saanut, jos hän olisi ollut täysin työkyvytön kuntoutuksesta päätettäessä. Esimerkkinä hän nostaa valtakunnallisen laajan pelastushenkilöstön hälytysjärjestelmän rakentamisen ja ylläpidon. Se olisi myös oiva osoitus valtiolta siitä, ettei hälyttämiskustannuksia jatkossakaan sysättäisi kuntien pelastustoimelle, hän toteaa. Kuntoutusta tarjoavat eläkelaitosten lisäksi myös muut tahot, kuten vakuutuslaitokset, Kansaneläkelaitos, työvoimaviranomaiset sekä sosiaalija terveydenhuolto. Esimerkkejä on, että aluehallintovirasto harjoittaa tarkoituksenmukaisuusvalvontaa, kun sen tulisi olla laillisuusvalvontaa. Hänen mukaansa myös sopimuspalokuntakoulutusjärjestelmässä olisi hyvä, jos Pelastusopisto ottaisi lisävastuuta, jotta koko valtakunnan pelastustoimi saataisiin vieläkin yhdenmukaisemmaksi. Päävastuu kuntoutustoiminnasta on julkishallinnolla. • Onnistuneen ammatillisen kuntoutuksen. Kuntoutusraha on veronalaista tuloa. – Kaipaisin kovasti korvamerkittyä rahaa pelastustoimelle, koska valtio tekee hyvin vahvaa normiohjausta pelastustoimessa. • Työnantajalle ei tule maksuja kuntoutuskustannuksista. Ammatillinen kuntoutus työnantajan kannalta • Kuntoutussuunnitelma voi perustua työpaikan tarpeisiin. Korvamerkityn rahan vaihtoehtona Vesa Parkko näkisi, että valtio ottaisi vastuulleen toimintoja, joilla pelastustoimi saataisiin tasapuoliseksi ja yhdenmukaiseksi koko maassa. Työeläkekuntoutus on aina ammatillista ja sen tavoitteena on tukea kuntoutujan mahdollisuuksia saada tai säilyttää hänelle sopiva työ sairaudesta huolimatta. Ammatillinen kuntoutus antaa mahdollisuuden henkilökohtaiseen kehittymiseen ja kuntoutujan ammatilliset valmiudet paranevat. Parkko huutaisi jopa menneiden vuosikymmenten valtionosuuskäytännön perään. – Kun valtio-kunta -keskustelu viimeksi saatiin päätökseen, loppupäätelmissä todettiin, että valtion tulisi resursoida enemmän pelastustoimeen – mitään ei tapahtunut, Parkko toteaa. • Ammatillisen kuntoutuksen jälkeen palkka on yleensä parempi kuin eläke. Edelleen valtion vastuunotto voisi Parkon mukaan olla pelastusalan ammattihenkilöstön koulutuksen lisäämistä ja sitä kautta henkilöstön riittävyyden turvaamista myös haja-asutusalueille. – Kehitettäisiin uusi, yhtenäinen pelastushenkilöstön hälytysjärjestelmä, jota voisi hyödyntää myös muut viranomaiset. • Kuntoutujan ammatilliset valmiudet paranevat. • Ammatillisen kuntoutuksen aikana kuntoutujan toimeentulo on parempi kuin eläke. Kuntoutusrahan määrä on tämä laskennallinen eläke korotettuna 33 prosentilla. • Ammatillisella kuntoutuksella saadaan ammattitaidoltaan uusiutunut työntekijä. Samalla toimintakyky säilyy ja hänen terveyttään ja hyvinvointia pidetään yllä. ”Valtiolta huomattavaa lisäpanostusta pelastustoimeen” keudenmukaisuus. Tämän voisi toteuttaa samalla periaatteella kuin Pronto-ohjelman. Se olisi yksi esimerkki valtion vastuulle sopivasta lisäpanostuksesta pelastustoimeen. 64 6/2010 Pelastustoimi hallitusohjelmassa Vesa Parkko, puheenjohtaja Palopäällystöliitto, pelastusjohtaja Kymenlaakson pelastuslaitos: H uomattavaa valtion lisäpanostusta pelastustoimeen kaipaisi Palopäällystöliiton puheenjohtaja ja Kymenlaakson pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Vesa Parkko. • Vanhuuseläke karttuu paremmaksi työtä tehdessä. Kuntien eläkevakuutus Kuntien eläkevakuutus huolehtii kunta-alan henkilöstön työeläketurvasta ja sen rahoituksesta. Kuntoutujalla on myös suoranaisia taloudellisia etuja kuntoutuksesta, sillä kuntoutuksen aikana hänen toimeentulo on parempi kuin eläke. – Onnettomuuksien ennaltaehkäisy on alamme ”kärkihanke”. Eläkkeet rahoitetaan työnantajilta ja työntekijöiltä perittävillä maksuilla, joten kaikki työeläkemaksuja maksavat työntekijät, pelastushenkilöstö mukaan lukien ovat oikeutettuja Kuntien eläkevakuutuksen palveluihin. Työelämästä kuntoutussuunnitelmaa toteuttamaan lähtevälle maksetaan toimeentuloturvana kuntoutusrahaa. Ammatillinen kuntoutus työntekijän kannalta • Ammatillinen kuntoutus antaa mahdollisuuden henkilökohtaiseen kehittymiseen. Sen seurantaan, valvontaan ja kehittämiseen kaivattaisiin valtakunnallisesti yhtenäistä atk-ohjelmistoa
Pirkanmaalla ensimmäinen VPK on jo joutunut lyömään hanskat tiskiin. Lindholm J, Närhi T. Lähteet: Grundström J. Pelastushenkilöstön terveystarkastukset hyvät käytännöt. Uudelleen kouluttautuminen osana pelastushenkilöstön urasuunnittelua. – Kun rakennetaan alaa kohti turvallisuuden tavarataloa, kehittämistyöhön tulee aidosti ottaa mukaan myös henkilöstö ja alan järjestöt, Nikula huomauttaa. Ojanen toivoo, että seuraavan hallituskauden aikana pelastuslaitosten koordinoiva rooli turvallisuusasioissa korostuisi. Lindholm H, Lindqvist-Virkamäki S, Lusa S, Punakallio A, Ilmarinen R, Mäkinen H. Mutta kuka piirtää kartan, mihin mennään – ja miten mennään. 2008. Siinäpä on varsin konkreettinen hallitusohjelma-asia, Ojanen pohtii. 6/2010 65 Pelastustoimi hallitusohjelmassa Kim Nikula, puheenjohtaja Suomen Palomiesliitto (SPAL): N ykyisessä hallitusohjelmassa mainitaan, että pelastustoimen henkilöstön epäedullinen ikärakenneongelma ratkaistaan ja korjataan. – Se olisi alan yhteinen järkevä polku. Ojasen mukaan ylätason papereissa, mm. – Miten saamme tulevaisuudessa pelastustoimen palvelutason harvaan asutuilla alueilla turvattua, kun väki vanhenee ja vähenee. Nikula pitää tärkeänä, ettei yksittäinen pelastusalan ammattilainen joudu ongelman maksumieheksi. Viime kesäkuussa hallitus linjasi, ettei se lähde harkitsemaankaan eläkeikäpäätöstä. Työterveyslaitos. Ja pelastustoimen toimintavalmius pitää turvata kaikissa olosuhteissa. Nikula näkee, että pelastustoimea tullaan lähiaikoina voimakkaasti kehittämään. turvallisuuspoliittisessa selonteossa, pitäisi olla voimakkaasti näkyvissä pelastustoimen näkökulma. Rauhallisena aikana turvallisuusasiat pakkaavat unohtua. Ojanen näkisi mielellään hallitusohjelma-asiana myös ajatuksen pelastustoimen kehittämiskeskuksesta. Nikulan mukaan pelastuslaitosten toiminnan turvaaminen ja tavoite tarjota Euroopan parasta turvallisuutta vaatii vakavan kokonaisarvion. ”Ikärakenneongelmaa puitava edelleen” Olli-Pekka Ojanen, Suomen Pelastusjohtajien puheenjohtaja, pelastusjohtaja Tampereen aluepelastuslaitos: P elastustoiminnan turvaaminen harvaan asutuilla alueilla pitäisi nostaa esiin seuraavassa hallitusohjelmassa, sanoo Suomen Pelastusjohtajien puheenjohtaja, Tampereen aluepelastuslaitoksen pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojanen. Sen voisi nostaa myös hallitusohjelmaan, Ojanen maalailee. Ja että meitä voidaan käyttää kaikentyyppisissä häiriötilanteissa ja niihin varautumisessa. Hyväksytäänkö palvelutason lasku verkoston rapautuessa, vai lähdetäänkö tekemään korjauksia. – Ottamatta kantaa eläkeiän laskemisen tai minkään muunkaan asian puolesta, mielestäni nyt pitää olla rohkeutta ratkaista ongelma yhtenä kokonaisuutena jättämättä mitään vaihtoehtoa pois. – Pelastusalan olisi tärkeää tuoda jatkuvasti itseään esiin ja korostaa, että meillä on päivystysjärjestelmät, osaava henkilökunta, hyvä kalusto ja toimivat johtamisjärjestelmät. Opinnäytetyö, Savonia-ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö, Savonia-ammattikorkeakoulu. – Näitä asioita tehdään toki jo nyt, mutta ei vielä tarpeeksi kattavasti. Ojasen mukaan selvitykset näyttävät, että pelastustoimen verkosto haja-asutusalueilla alkaa rapautua jo lähivuosina, kun sopimuspalokunnat eivät henkilöstöresurssien vuoksi pysty täyttämään sammutussopimusta. ”Pelastustoiminta turvattava haja-asutusalueilla” avulla työnantaja säästyy työkyvyttömyyseläkkeen kustannuksista tai ne pienenevät. Suomen Palomiesliiton puheenjohtajan Kim Nikulan mukaan ongelman ratkaisu on niin pahasti kesken, että työ jatkuu myös seuraavalla hallituskaudella. Pelastussukellusohje. 2005. Sisäasiainministeriön julkaisuja 48/2007 Työterveyshuoltolaki 1381/2001. Kuntien eläkevakuutuksen nettisivut http://www.keva.fi/default.asp?cid=2&lang=fi KEVAn ammatillisessa kuntoutuksessa olleiden / olevien pelastusalan ammattilaisten haastattelut. Kuntien eläkevakuutuksen tarjoama ammatillinen kuntoutus pelastushenkilöstölle. Siksi pelastuslaitosten koordinoiva, turvallisuusasioita eteenpäin vievä rooli tulisi saada entistä vahvemmaksi, hän sanoo. – Pelastusalan kehittämiskeskuksen perustaminen ja siihen liittyvän pelastusalan korkeakoulutasoisen koulutuksen aikaansaaminen on nostettu esiin selvitystyössä. Kymmenen vuoden kuluttua tilanne voi olla hälyttävä. – Ylipäätään pelastusalan toimijoiden tulisi kyetä tekemään yhteisiä linjauksia. 2009. – Lähtölaukaukset on ammuttu, mutta asiassa ei ole oikeastaan päästy eteenpäin. – Siitä lähdetään liikkeelle, että pelastusalan ammattilaisen työ voi turvallisesti jatkua pelastuslaitoksissa eläkeikään asti. Seuraavan hallituksen aikana joudumme tekemään kovasti töitä ongelman ratkaisemiseksi, Nikula arvioi. Kaikkien osapuolten pitäisi siis katsoa peiliin ja pohtia, miten tekisimme aidosti yhteistyötä parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi
Omat arvionsa ovat antaneet myös kokeiluun osallistuneet työvuoroissa olleet paloesimiehet ja palomiehet. Tällaisissa paloissa laite toimi testiä seuranneiden mukaan moitteettomasti, mutta esimerkiksi korkean kerrostalon huoneistopalossa ja vastaavissa isossa rakennuspalossa letkun selvittäminen vie aikaa ja asettaa rajoituksia. Impulssisammutin sammutti molemmat palot kohtuullisen nopeasti erittäin pienellä vesimäärällä. tävässä operatiivisessa kalustossa sekä myös kiinteistöihin määrättävissä alkusammutusvälineissä, hän sanoo. Hän sai väen mukaan tähän ja niinpä yhden päivän aikana työvuoro kokeili neljää erilaista sammutusvälinettä. Testi ei kuitenkaan kuvannut oikeaa rakennuspaloa ja testaajille jäi tämän pienimuotoisen testin jälkeen hieman epävarma kuva laitteen toiminnasta todellisessa operatiivisessa tilanteessa. Tällä kertaa sammutettavina kohteina olivat palavat auton renkaat sekä lieskahduskontin palo. – Tulosten perusteella toivon syntyvän keskustelua mahdollisista muutostarpeista paitsi oman laitokseni, myös muualla käytettetaan pienillä nopeakäyttöisillä laitteilla. 66 6/2010 N iinpä ”Artsi” halusi järjestää kotilaitoksessaan näiden välineiden testauksen. Palomiehet Markus Höglund ja Kimmo Koski testasivat mikropisarasammuttimia. Heidän mielestään laite on hyvä apuväline alkuvaiheen sammutuksessa, mutta tarvitsee tuekseen muita sammutusvälineitä.. kevyeen ajoneuvoon kiinteästi asennettu laite vesisäiliöineen ja vesipumppuineen, jossa impulssisammutin selvitetään kohteeseen letkukelalta. Myös Keski-Uudenmaan alueelle on joihinkin erityiskohteisiin, kuten lentokoneiden suuriin huoltohalleihin määrätty tehokkaammiksi alkusammutuslaitteiksi näitä välineitä. – Monissa paikoissa, kuten esimerkiksi kauppakeskuksissa tai muissa sprinklerillä varustetuissa kohteissa tällaiset kevyet sammutusvälineet olisivat hyvä lisä turvallisuuden parantamisessa. Vertailun tuloksia Arto Latvala kokosi yhteen testipäivän tuloksia. – Tiedossa on myös, että Suomessa teollisuus, kaivokset ja puolustusvoimat ovat hankkineet ja käyttävät tämäntyyppisiä vaihtoehtoisia sammutuslaitteita omissa tarkoituksissaan. Kyseessä oli ns. Arto Latvala kertoo, että esimerkiksi Aasian maiden suurkaupunkien korkeiden asuinrakennusten paloissa on käytetty ja käytetään nyt testauksessa kokeiltujen sammutuslaitteiden tyyppisiä ratkaisuja. Laiteen toiminta on sidottu letkuun, joka asettaa tiettyjä rajoituksia letkun pituuden ja letkun selvittämiseen. Jo aikaisemmin keväällä testattiin Ifex-impulssisammutin. Huoneistopaloista huomattava osa sammuArto ”Artsi” Latvala järjesti Keski-Uudellamaalla uusien sammutusvälineiden testipäivän ”Hyvä lisä sammutustyöhön” Teksti: Esa Aalto ja Arto Latvala Kuvat: Esa Aalto ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella palomestarina työskentelevä Arto Latvala näki kesäkuussa Interschutz-messuilla useita vaihtoehtoisia sammutusmenetelmiä, joita meillä ei ole otettu toistaiseksi tehokkaaseen käyttöön. – Tavoite oli vertailla erilaisia vaihtoehtoisia sammutusmenetelmiä ja tekniikkaa yleisesti palokunnissa ja kiinteistössä käytettäviin sammutustekniikkaan ja alkusammutusvälineisiin, Latvala kertoo
Palo vaatii jälkisammutuksen vedellä. ja Backpack-malli on erittäin nopea ja helppokäyttöinen. Molempien laitteiden sumusuihkun (60 astetta) kantama on noin 5 metriä ja suoran suihkun kantama jopa 20 metriä. 6/2010 67 6/2010 67 Mikropisarasammutin Elokuisena testipäivänä ensimmäiseksi kokeiltiin 9 litran AFT Backpack-mikropisarasammutinta sekä 35 litran Trolly-sammutinta. Kummassakaan laitteessa ei käytetty konttipalossa testissä vaahdotetta, joka olisi tehostanut sammutusta. Kun vesi loppui, laite vaihdettiin isompaan 35 litran versioon. Kevytyksikölle on tässä järjestelyssä ollut kovin Heittosammuttimia kannetaan kohti kokeilukohdetta. Sammuttimia testattiin KUP:n harjoitusalueen lieskahduskontin palossa, jossa käytettiin normaalia enemmän lastulevyjä sekä ulkopalossa, jossa oli kuormalavoja, polttoöljyä ja auton renkaita. Tällainen voi olla esimerkiksi parvekkeen ovi tai rikkoutunut ikkuna. Palomies Markus Höglund näyttää millainen suihkun kantama on mikropisarasammuttimessa.. Heittosammuttimet sopivat erittäin hyvin esimerkiksi johtoautoon tai sen kaltaiseen yksikköön jossa ei ole savusukellusvalmiutta. kevytyksikössä, jossa muuna sammutuskalustona ovat olleet perinteiset käsisammuttimet, kuten jauhe, vaahto ja hiilidioksidi. Työturvallisuuden kannalta P3:n sekä yksikönjohtajan rooli on ratkaista milloin palo on kehittynyt jo niin pitkälle, että perinteinen tapa on turvallisempi. Yllätyksenä oli, että aerosoli purkautui ylipaineella porraskäytävään ja osittain muihin huoneistoihin. Testissä havaittiin myös, että pyörillä vedettävä Trolly 35 l sopii sumusuihkulla myös huoneiston tuulettamiseen, mikäli vettä on sammuttamisen jälkeen jäljellä. Sillä ei yritetty sammuttaa paloa, mutta todellisessa tilanteessa näin pienellä laitteella pystyisi sammuttamaan huomattavan osan pienistä huoneistopaloista. Trolly 35 litran laitteella pystyttiin myös hallitsemaan palokaasuja, mutta suuttimen leveän astekulman vuoksi varsinainen kontin sammutus ei onnistunut, koska mikropisarasuihku ei ylettänyt kunnolla kontin perälle. Aikatestausta Myyrmäen vanhan terveyskeskuksen purettavassa rakennuksessa testattiin aikoja laitteiden käytössä. Heittosammutin DSPA-heittosammutinta testattiin reilu kaksi vuotta aiemmin konttipalossa ja todettiin, että liekit sammuvat erittäin nopeasti heittosammuttimen laukaisun jälkeen. Ne antavat huomattavasti lisäaikaa varsinaiselle sammutukselle ja soveltuvat omakotitaloihin, rivitaloihin luhtitaloihin tai myös kerrostalohuoneistopaloon, jos huoneistosta on paineen purkausaukko ulos. seinien raosta. Käytävämatka oli noin 45 metriä ja tilat oli savustettu savukoneella ja testiryhmät käyttivät lämpökameroita. Valkoista aerosolia muodostuu erittäin paljon ja näkyväisyys heikkenee oleellisesti. Tällä kertaa heittosammutinta testattiin purettavan vanhustentalon neljän huoneiston solun yhdessä asunnossa, jossa oli palona polttoöljyä 200 litran tynnyrin puolikkaassa. Laitteella pystyttiin hallitsemaan palokaasuja ja jäähdyttämään sisätilaa. Cobra Cobra-sammutinleikkuri on ollut koekäytössä Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella reilut kaksi vuotta ns. Molemmat laitteet ovat erittäin nopeita selvittää ja sopivat hyvin pienien alkupalojen sammuttamiseen sekä esimerkiksi ison rakennuksen vesisprinklerisammutusjärjestelmän tukemiseen. Tulokset: AFT-reppumalli 4,00 min AFT-Trolly 35 l 4,30 min Perusselvitys: pääjohto, jakoliitin, työjohto 8,00 min Ajat osoittavat selvästi, että ”uudet” laitteet ovat esimerkiksi huoneistopalon sammuttamisessa ratkaisevasti nopeampia. Sammutinta käytettiin myös aidossa tilanteessa kerrostalon huoneistopalossa ja sammutusvaikutus oli aiemmin todettu. Tehdas toimittaa tarvittaessa myös muita erilaisia suihkukulmia. Se on ollut vaihtoehtotai rinnakkaiskäytössä tavalliselle pelastusyksikölle. Heittosammutin ei sovi kerrostalon huoneistopaloon, jos ainoa purkausaukko on porraskäytävään. Ulkopalossa molemmat laitteet toimivat tehokkaasti ja isommalla laitteella pystyy helposti sammuttamaan jo pitemmälle edenneen autopalon tai roskispalon. Testi aloitettiin 9 litran selässä kannettavalla mallilla, johon saa myös paineilmalaitteen. Kahden pelastajan kevytyksikkö on ollut paloasemalla 5, Tuusulassa. Kohteessa tehtiin rakennuksen päätyporraskäytävän kautta kolme yhtäaikaista selvitystä 4. Sammutusvaikutus oli aiemmin todettu ja aerosoli tunkeutui jonkin verran soluasuntojen eteiseen ja ulos mm. Testaus tehtiin siten, että aika pysäytettiin siihen kun paineinen vesi suihkusi ulos avoimesta ikkunasta. kerroksen vastakkaisen päädyn toimistohuoneeseen. Ulkopalossa 35 litran Trollyssä käytettiin myös vaahdotetta ja testissä havaittiin, että vaahdote pienentää suihkun kantamaa
Pelastusala lienee tutkimuksen osalta yksi Suomen takapajuloista. Cobran käyttömahdollisuudet ovat rajalliset ja pitkät selvitysmatkat vievät aikaa. Myyrmäen vanhan terveyskeskuksen purettavassa rakennuksessa testattiin aikoja laitteiden käytössä.. Pelastustoimeen liittyvää tieteellistä tutkimusta on oleellisesti lisättävä erityisesti muissa kuin teknisissä asioissa. Näin asian ei pitäisi olla. Lopputuloksena kuitenkin on, että ongelmat on jätetty kuntien ja pelastuslaitosten ratkaistavaksi. Siksi tällaisen pelastusyksikön kaluston tulisi sisältää tavanomaisia käsisammuttimia tehokkaampi vaihtoehtoinen sammutuslaitteisto, kuten nyt testattavina olleet pienpisarasammutuslaitteet. Tilanne on juuri sellainen kuin etukäteen uumoiltiinkin. Alueiden tarpeet otettava todesta vähän toivottuja tehtäviä, mutta muutamissa ullakkopaloissa ja muissa suljetun tilan paloissa Cobra-sammutuslaitteisto on toiminut erittäin hyvin. Esimerkiksi eläkeikäratkaisun mukanaan tuomat ongelmat näkyvät jätettävän kokonaan kuntatason ongelmaksi. Vain riittävään tietoon voidaan perustaa kunnolliset ratkaisut vaikkapa toimintavalmiuden osalta. Satamakaupungeilla ovat omat ongelmansa, sisämaakaupungeilla omansa, harvaan asutut alueet vaativat pelastustoimelta erilaisia ratkaisuja kuin isot kaupungit, maanalainen rakentaminen on keskittynyt lähes kokonaan pääkaupunkiseudulle ja niin edelleen. Paitsi koulutuksen rakenne, myös sisältö ja toteuttamistapa vaativat tarkastelua. Pelastusalan koulutuksen uudistus on otettava pikaisesti tarkasteluun. pienen taajaman kahden pelastajan yksikkönä, joka suorittaa ensi-iskun esimerkiksi tulipalon sammutuksissa. Jokaisen 22 pelastuslaitoksen on ratkaistava alueidensa ongelmat omista lähtökohdistaan. Testaustilanteessa Cobran vesisuihku tunkeutui laajalti huoneistoon ulkokautta tiiliseinän läpi muutamissa sekunneissa ja todellisessa tilanteessa suihku olisi hetkessä rajoittanut paloa. Cobran voimaa kokeiltiin purettavassa asuinrakennuskohteessa. Erityisesti eri toimijoiden keskinäistä työnjakoa ja toimintamalleja tulee tarkastella. Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus on otettava seuraavan hallituskauden yhdeksi keskeiseksi painopisteeksi. Kevytyksikkö toimisi huomattavasti paremmin ns. 68 6/2010 Pelastustoimi hallitusohjelmassa Kari Lehtokangas, pelastuskomentaja, Helsingin pelastuslaitos: P elastuslaitosten toimintaedellytysten turvaamiseen on ensi hallituskaudella kiinnitettävä erityistä huomiota. Yksiköllä on suoritettu myös ensivastetehtäviä. Muodollisesti asioita on kyllä viety eteenpäin esimerkiksi toimintakykyhankkeessa. Nyt olemme tässä suhteessa jotakuinkin samassa tilanteessa kuin kuluvan hallituskauden alkaessakin. Myös hätäkeskusuudistus on toteutettava näistä lähtökohdista ja siten, että alan toimijat voivat sen hyväksyä. Eri viranomaisten kyky ja mahdollisuudet tehdä entistä tiiviimpää yhteistyötä pelastustoimen kanssa on selvitettävä. Alueelliset erot ja tarpeet Suomen kaltaisessa maassa on vihdoinkin tunnustettava ja annettava paikallisille ratkaisuille huomattavasti enemmän liikkumavapautta. Tätä edellyttää uudistuva lainsäädäntömmekin. Cobrasta ja kevytyksiköstä lausutuissa kommenteissa on todettu, että se ei sovi hyvin samalle pelastusasemalle vaihtoehtoyksiköksi tavanomaiselle pelastusyksikölle monista eri käytännön syistä
Tämä on köyhille kunnille mahdoton tehtävä. Konkreettisia tuloksia tarvitaan lisää. Päivälähdöt ratkaistava Veli Matti Ojala, johtaja, Finanssialan Keskusliitto: V akuutusalan kannalta kolme asiaa ovat tärkeitä. Liian monen palon syy jää nykyisellään selvittämättä. Runsaiden selvitysten sijasta kaipaan konkreettisia toimenpiteitä ja resursseja niiden toteuttamiseen. Asumisen paloturvallisuus liittyy moneen hallinnonalaan, joista opetussektorilla on tärkeä rooli. Myös nuorten innostaminen mukaan VPK-toimintaan on välttämätöntä. Sisäinen turvallisuus ei voi olla pelkästään kolmannen sektorin varassa, mihin suuntaan kehitys nyt näyttää kulkevan. Myös meillä sammutusautomatiikkaa pitää saada enemmän asumiseen. Ensi hallituskaudella harvaan asutut alueet tulee ottaa erityisesti huomioon. Silloin saisimme paremman kokonaiskuvan paloja aiheuttavista tekijöistä. Jokaisen vahingon syy tulee tutkia. Asuminen turvallisemmaksi Martti Soudunsaari, pelastusjohtaja, Lapin pelastuslaitos: S isäinen turvallisuus on harvaan asutuilla alueilla jäämässä liikaa kuntien ja kolmannen sektorin tehtäväksi. Muutos lähtee lapsista. Sen sijaan Partanen antoi sopimuspalokuntien esityksestä virheellisen kuvan Pelastustiedon 5/2010 haastattelussa. Lapissa ja Pohjois-Karjalassa on toteutettu pilottihanke, jonka toimenpide-esitykset on toteutettava. Pienemmät vahingot jäävät tutkimatta. VPK-toiminnan edistämiseen on löydettävissä monia eri toimenpiteitä, joista osa liittyy palkkioihin. Kuitenkin pienessäkin palossa on ison vahingon siemen. 6/2010 69 Pelastustoimi hallitusohjelmassa Isto Kujala, puheenjohtaja, Suomen Sopimuspalokuntien Liitto: O len pettynyt pelastuslain valmisteluun. Norjassa esimerkiksi on säädetty automaattinen sammutusjärjestelmä pakolliseksi kaikkiin uusiin asuntoihin. Toisena asiana epätasa-arvo pelastushenkilöstön sisällä tulisi korjata. Tavoitteena tulee olla yhtenäinen käytäntö koko Suomeen. Uusia ratkaisuja harvaan asutuille alueille. Asennemuutos on asumisturvallisuuden parantamisen tärkein edellytys. Joitakin parannuksia, esimerkiksi uusien asuntojen sähköverkkoon kytketyt palovaroittimet, on saatu aikaan. Lain tavoitteena tulee olla sopimuspalokuntien toimintaedellytysten parantaminen. Olemme esittäneet, että päivälähtöongelma tutkittaisiin. Myös eri pelastusalueiden välillä on eroja. Kaikkia pelastushenkilöstöön kuuluvia pitäisi kohdella samalla tavalla. Hän puhuu siinä työnantajien pakottamisesta. Uudessa pelastuslakiluonnoksessa korostetaan entisestään onnettomuuksien ehkäisyn merkitystä. Pitäisi tarkemmin määritellä, kenelle vastuu erilaisten onnettomuuksien torjunnasta kuuluu. Meidän mielestämme tulisi edes selvittää se mahdollisuus, että valtio voisi korvata sopimuspalokuntalaisten työnantajille sen rahallisen menetyksen, minkä heidän poistumisensa työpaikalta päiväaikaan hälytystehtäviin aiheuttaa. Syrjäytymisen estämisen kuuluu yhteiskunnassa ensisijaisesti sosiaalija terveysviranomaisille. Esimerkiksi koululaisten turvallisuustaitoja kehittävää ohjelmaa ei ole vielä kaikissa kouluissa otettu käyttöön. Kysymys on tärkeästä, päivittäisestä kansalaisten turvallisuuteen vaikuttavasta sopimuspalokuntatoiminnasta. Yhtenä ratkaisuna on, että työnantajat, jotka päästävät työntekijöitään hälytyksiin työpäivän aikana, saavat yhteiskunnalta pienen korvauksen menetetystä työajasta. Poliisi tutkii osan tapauksista. Esimerkiksi työturvallisuuden ja työterveyshuollon tulisi koskea kaikkia. Emme ole esittäneet sellaista. Tähän pelastusylijohtaja Pentti Partasen johtamassa lain valmistelussa ei ole haluttu tarttua. Vapaaehtoisen palokuntatoiminnan ylläpitäminen ja kehittäminen on kolmas tärkeä kokonaisuus. Uudessa laissa ei ole mitenkään ratkaistu sopimuspalokuntien päivälähtöjen ongelmaa. Tarvitaan uudenlainen yhteistoimintamalli, jossa osallisina olisivat sisäasiainministeriön pelastusosasto, Turvatekniikan keskus ja Onnettomuustutkintakeskus. Vastaavasti liikenneonnettomuuksien ehkäisyssä keinot ovat liikennepolitiikassa. Sopimuspalokuntatoiminnasta saatavat palkkiot eivät esimerkiksi saisi pienentää tilapäisesti työttömän palokuntalaisen ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Kodin turvallisuuden parantaminen ja esimerkiksi palokuolemien vähentäminen ovat isoja tehtäviä, jotka eivät yhden hallituksen aikana valmistu. Onnettomuuksien ehkäisy on niin laaja ja moniulotteinen kokonaisuus, etteivät pelastusviranomaiset kykene kantamaan vastuuta yksinään. Esimerkiksi palokuolemat eivät vähene pelkästään pelastusviranomaisten toimenpitein. Koska pelastuslaki ei näytä ennakkotiedoista päätellen tuovan parannusta sopimuspalokuntien toimintaedellytyksiin ja palokuntatoiminnan ja työn yhteen sovittamiseen, uuden hallituksen tulee käynnistää tähän liittyviä hankkeita. Toiseksi pitää palonsyyn tutkintaa tehostaa. Koululaisille pitäisi antaa systemaattisesti turvallisuusopetusta. Syrjäytymistä pitää ehkäistä myös asuntopolitiikalla. Laki ei esitetyssä muodossa edistä turvallisuutta. Asumisen paloturvallisuus on ensimmäinen
Kaupungin ahdas tieverkosto ja ainaiset ruuhkat tuottavat haasteita viranomaisille. Vielä 2000-luvun alussa asukkaita oli alle 4 miljoonaa ja ihmiset liikkuivat polkupyörillä. Vietnam suuntaa kohti itsenäisiä pelastustoimia Teksti ja kuvat: Teemu Pietilä Pelastustoimen kalusto on vanhaa eikä se pysty vastaamaan nykyisellään kaikkiin alan haasteisiin ja uhkakuviin. Pelastusasemia kaupungissa on kymmenen ja niiden kunto ja tilat vaihtelevat suuresti, ahtaista ja huonokuntoisista vähän tilavampiin ja uudenaikaisempiin. liikenneonnettomuuksiin ja vesipelastukseen. Nyt vastassa on urbaani ja holtiton moottoripyöräviidakko pakokaasukatkuineen.. Hanoin pelastuslaitoksen henkilöstö määrä on noin 800, joista yli puolet on operatiivisella jaoksella. Pääasiallisesti pelastustoimi on keskittynyt erilaisten palojen sammutukseen, tulvaja myrskytuhojen jälkiraivaukseen sekä vedenpumppaukseen, mutta uuden kaluston myötä painopistettä voidaan suunnata myös pelastustoimintaan, mm. Uutta kalustoa on tulossa käyttöön ja suunnitelmissa on myös laajentaa pelastuslaitoksen tehtävänkuvaa. Hanoin pelastustoimi elää tällä hetkellä murroksessa ja on valtavien haasteiden edessä kaupungin räjähdysmäisen kasvun myötä. Jokainen pelastuslaitoksella työskentelevä henkilö on siten poliisi. 70 6/2010 V ietnamin pelastustoimi kuuluu paikallisen poliisitoimen alaisuuteen. Tällä hetkellä Vietnamin ainoa itsenäinen pelastustoimi on maan suurimmassa ja vauraimmassa kaupungissa Ho Chi Minhissä (HCM City, ent. Loput ovat hallinnossa sekä ehkäisyja tarkastusjaoksella. Yleisen turvallisuuden ministeriö arvioi parhaillaan HCM:n itsenäisen pelastustoimen tehokkuutta ja päättää sen perusteella jopa seitsemän alueellisen pelastustoimen perustamisesta eri puolille Vietnamia. Aikaa menee hukkaan runsaasti välimatkojen ollessa pitkät. Toiminnassa on tällä hetkellä 50 erilaista pelastusajoneuvoa, jotka ovat iältään vanhoja, varustelultaan ja kunnoltaan yleisesti ottaen heikkoja – palomiesten henkilökohtaisista suojavarusteista puhumattakaan. Pääkaupunki Hanoi hakee parhaillaan valtiolta lupaa perustaa myös oman pelastustoimensa. Pääkaupunki Hanoissa asuu yli lähes 6 miljoonaa ihmistä 922 neliökilometrin alueella. Saigon)
Tätä nykyä pelastustoimi ei osallistu liikenneonnettomuuksien hoitoon, mutta suunnitelmissa on jo lähitulevaisuudessa ottaa ne pelastuslaitoksien vastuulle. Päivittäin noin 35 ihmistä kuolee maan tieliikenteessä, joka lasketaan suurimmaksi tapaturmaisten kuolemien aiheuttajaksi. Tämä uudistus parantaisi merkittävästi potilaiden asemaa ja ennustetta toipua onnettomuudesta mahdollisimman nopeasti ja pienin vammoin. Asun perheeni kanssa modernin kerrostalon 17:ssa kerroksessa. Media on raportoinut Ho Chi Minhissa toimivista valeambulansseista. Moni operatiivisista ambulansseista on 1990-luvun pieniä Toyota Hiaceja ja varustelu niissä on niukkaa sekä yksinkertaista. Maailman terveysjärjestö (WHO) mukaan Vietnam pystyy hoitamaan vain hyvin pieneltä osin ensihoidon ja sairaankuljetuksen. Siksi en voi muuta kuin iloita taloyhtiömme säännöllisistä hälytyslaitteiden testaamisista sekä asiallisesti ylläpidetyistä ja merkityistä poistumisteistä. Kaupungilla on myös suunnitelmissa perustaa viisi ehkäisytiimiä kaupungin jokaiselle 29 kaupunginosalle. Vain puolessa suurista kerrostaloista on automaattinen paloilmoitinlaitteisto ja sprinklausjärjestelmä, joista niistäkään kaikki eivät ole toimintakunnossa. Yleinen hätänumero ambulanssille on 115, mikä on voimassa vain kuudessa kaikista 63 provinssista. Valistus on epäilemättä puutteellista ja Vietnamissa on paljon sähkökatkoksia. Oikosulun tai muun häiriön sattuessa vikaa ei korjata. Asia on kyllä viranomaisten tiedossa ja ongelmaa yritetään kitkeä pois. Lisää siihen muutama miljoonakaupunki, joiden infrastruktuuri ei ole kasvanut samaa vauhtia väestön kanssa. ”Ambulanssikuskit” ovat maalanneet varustukseltaan tavalliset autonsa ambulanssin kuosiin ja tarjoavat avomielisesti palvelujaan, luonnollisesti omilla taksoillaan, sairaaloiden edustoilla. Vietnamissa on krooninen pula ambulansseista. Tikasautoista on siis turha odottaa ylimääräistä hätäpoistumistietä tosipaikan tullen. Rakennuskanta muuttuu koko ajan korkeammaksi. Kaksi muuta tikasautoa ovat 32-metrisiä. Elämää pääkaupunki Hanoissa Kuvittele 90 miljoonaa ihmistä Suomen kokoiselle alueelle. Uusi kaapeli vedetään tilalle. Vuosittain noin 13 000 liikenteessä kuolleesta 4000 on lapsia. Väestö kasvaa, mutta palvelut eivät hoidu samassa tahdissa. Yhteistyö pelastuslaitoksen kanssa on olematonta. Hanoin kolmesta tikasautosta korkeimman tikkaat yltävät vain 52 metriin, eli noin kymmenenteen kerrokseen. Valitsimme kerroksen, jotta säästyisimme liikenteen melulta ja rakennustyömaiden pölyltä, jotka vaivaavat keskikaupungin katutasoa. Ensihoito Hanoissa on myös kirjavaa ja vielä hyvin kehittymätöntä. Monilla sairaaloilla on omat ambulanssinsa ja loput palveluntarjoajista ovat sairaankuljetusalan yrittäjiä. Aasian suurkaupungit kasvavat holtittomasti ja se on nähtävissä Vietnamissakin. Tällä hetkellä kaupungissa on 370 yli 10-kerroksista rakennusta ja maisemassa siintävistä nostokurjista päätellen lisää pilvenpiirtäjiä nousee viikoittain. Ambulanssien vaje on tuonut mukanaan myös ikäviä lieveilmiöitä. Viranomaisarvioiden mukaan kahdessa kolmesta Hanoin suuresta kerrostalosta on korkea tulipalon vaara. Siellä koulutetaan kaikki Hanoin palomiehet ja pelastusalan insinöörit. Liikennekouluja ei juuri ole ja rahalla saa ostettua itselleen ajo-oikeuden lähes kaikenlaisiin kulkupeleihin. Nykyisellään liikenneonnettomuuksien uhreja auttavat ohikulkijat, mutta vain alle puolet saa ensiapua onnettomuuspaikalla ja heidät viedään sairaalaan yleensä moottoripyörällä, mikä heikentää potilaan kuntoa sekä aiheuttaa pahimmillaan vakavia lisävahinkoja. Sisätiloissa poltellaan paperisia uhrilahjoja Tulipalot aiheuttavat suurta aineellista tuhoa ja tulipaloihin liittyviä kuolintapauksia Hanoissa on vuositasolla noin 120, joka on tosin vähän verrattuna liikenteen uhrilukuihin. Koskaan ei tiedä missä on virtaa ja tälläkin sadekaudella monta elämää on menetetty sähköiskuihin. Pääkaupungissa Hanoissa ambulanssilla sairaalaan siirtyy 15 prosenttia hoitoa tarvitsevista potilaista eli lisäkaluston ja ammattitaitoisen henkilöstön tarve on huutava. Pääasema sijaitsee aivan keskustassa, mihin on keskitetty provinssin pelastusalan hallinto ja koulutus. Neljä sadasta avuntarvitsijasta ambulanssilla sairaalaan. Tällä hetkellä ryhmiä on kaikkiaan vain yhdeksän, joten lisäyksellä olisi merkittävä vaikutus ennaltaehkäisevään työhön. Vietnamin kaupungeissa on siirrytty moottoriajoneuvoihin vasta 2000-luvulla, mikä osin selittää liikenteen kaoottisuuden ja säännöttömyyden. Sateella pitää olla erittäin varovainen tolpista riippuvien irtokaapeleiden kanssa. 6/2010 71 6/2010 71 Pelastuslaitoksen suunnitelmissa on myös lisätä asemien ja operatiivisen miehistön määrää lähitulevaisuudessa
Kirjoittajan vaimo työskentelee asiantuntijana Yhdistyneillä Kansakunnilla Vietnamissa, jossa perhe on asunut syksystä 2009 lähtien. Paljon on vielä tehtävää, että maa saataisiin melkoisen epäjärjestyksen keskeltä toimivaksi ja turvalliseksi paikaksi elää. Sisätiloissa poltellaan paperisia uhrilahjoja kielloista huolimatta ja vielä palava tuhka aiheuttaa tulipaloja. – Sisäministeriö katsoo olevansa johtaja meillekin. – Tarvitsisimme pelastuslaitoksissa enemmän omaa harkintavaltaa. – Pitäisi selkeästi määritellä olemmeko myrskyssä metsureina, onnettomuuksien jälkien siivoajia, vai keskittyisimmekö kenties vain onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn ja ihmishenkien pelastamiseen. 72 6/2010 Pelastustoimi hallitusohjelmassa Keijo Rantanen, pelastusjohtaja Oulu-Koillismaan pelastuslaitos: O ulu-Koillismaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Keijo Rantanen ei kiirehtisi uuden pelastuslain valmistelussa, vaan antaisi rauhan kehitellä sitä myös seuraavan hallituskauden aikana. Rantasen mukaan perusongelma syntyy jo siitä, että muut turvallisuusviranomaiset: poliisi, rajavartiolaitos, hätäkeskuslaitos ja tulli ovat valtiollisia, pelastuslaitokset puolestaan kunnallisia. Rantasen mukaan kuntatalouden ja valtiontalouden supistuessa pitäisi ottaa kantaa, mikä on pelastusalan rooli tulevaisuudessa. ”Ministeriöiden putkijohtamiseen muutos” ihmiset ovat hyvin tietämättömiä varomattoman tulenkäsittelyn seuraamuksista. Kaikki perustuu siihen, että vain sovimme asioista, ei selkeään ohjeistukseen. – On vieläkin erittäin epäselvää, miten pelastuslakia tullaan uudistamaan, joten sitä tulisi valmistella kiirehtimättä, Rantanen korostaa. Linjanvedot ovat hänen mielestä tarpeen myös siksi, etteivät pelastuslaitoksetkaan ole keskenään yhteismitallisia. Saigon) 8–10 miljoonaa Joka kymmenes kotitalous on köyhyysrajan alapuolella • Lukutaito: 91 prosentilla väestöstä Minimipalkka: 40-50 dollaria (vaihtelee julkisen ja yksityisen alan välillä) Koko maan keskimääräinen kuukausiansio 30–50 USD • Työntekijöiden keskipalkka: 140 USD (palomiehet) • BKT / henkilo 1050 USD • Naapurimaat: Kiina, Kambodia, Laos Tyynenvaltameren rantaviivaa 3260 km. Resurssoinnin jälkeenjääneisyyden selittää osin maan kehitysaste. Koulutukseltaan han on pelastaja vuodelta 2000 ja paloesimies vuodelta 2009. Rantanen ei luonnehtisi nykyistä pelastusalan lainsäädäntöviidakkoa millään tavoin selkeäksi: – Eri ministeriöt sysäävät putkiohjauksena pelastuslaitoksille tehtäviä riippumatta siitä, onko meillä mahdollista hoitaa homma vai ei. Päivittäistä elämänmenoa seuratessa välinpitämättömyys ja huolimattomuus tuntuvat miltei kansansairauksilta. Viranomaisyhteistyötä hän näkisi mielellään harvaan asutuilla seuduilla HARVAhankkeen viitoittamana. Kirjoittaja on 33-vuotias ylipalomies KantaHämeen pelastuslaitokselta. Rantanen kehittäisi valtionapujärjestelmää, jotta pelastustoimella olisi toimintaedellytykset tulevaisuudessakin. Silloin hallinnolliset rajat tulisi olla yhteneviä alueella toimivien valtion turvallisuusviranomaisten kanssa. Kirjoittaja on vanhempainvapaalla vuoden ikäisen poikansa kanssa. VIETNAM NUMEROINA Pinta-ala: 329 297 km 2 • Väestö: 86 miljoonaa • Hätänumerot: 113 poliisi, 114 pelastus, 115 ambulanssi Pääkaupunki: Hanoi 5–6 miljoonaa • Ho Chi Minh City (ent. Esimerkiksi Etelä-Suomessa sijaitsevat pelastuslaitokset ovat aivan eri asemassa kuin me täällä pohjoisessa. On tärkeää, että pelastusalan organisaatio, kalusto ja ammattitaito saadaan vastaamaan nykyajan tarpeita, mutta vähintään yhtä iso vaikutus olisi ilmaisella kansanvalistuksella ja kansalaistaidoilla. Kuitenkin olemme kunnallisessa järjestelmässä, joten valtio ei saisi ohjata pelastuslaitoksia muulla tavoin kuin lainsäädännön kautta, Rantanen sanoo. Vietnam on asteittain siirtymässä kehitysmaasta keskitulotasomaaksi. Tämän savuavan avotulen siirtäminen sisätiloihin ei sekään ole poikkeus. Vietnamilaiset keittävät yleisesti ruokaa kadunkulmissa palavien hiilipakkien päällä
Jatkossa pelastusalalla toimiva hallitsisi molemmat työalueet: – Kovin mielelläni näkisin, etteivät tehtävät olisi eriytyneet, vaan sekä operatiivinen että onnettomuuksien ehkäisy olisivat painoarvoltaan tasavertaisia pelastustoimen tehtäviä. ”Osaaminen yhä vankemmaksi kulmakiveksi” Jorma Parviainen, pelastusjohtaja Pohjois-Karjalan pelastuslaitos: P ohjois-Karjalan pelastuslaitoksen pelastusjohtajan Jorma Parviaisen mielestä seuraavaan hallitusohjelmaan pitäisi kirjata viranomaisyhteistyön lisääminen HARVA-hankkeen hengessä. – Se on ollut pitkän urani paras hanke, missä aidosti viranomaiset yhdessä pyrkivät auttamaan kansalaisia entistä paremmin. Siksi ehdotan, että viranomaisyhteistyön lisääminen kirjattaisiin yleisesti tulevaan hallitusohjelmaan. Sen kautta ilmenee myös yhteiskunnallinen vaikuttavuustekijä, jolla tulipalojen määrää saataisiin vähenemään mm. Toinen tärkeä hallitusohjelma-asia on Keijosen mielestä palontutkinnan merkityksen korostuminen. Parviainen haluaisi hallitusohjelmassa selkeyttä myös rajaseudun lähialueyhteistyöhön. Näin toimien kansalaisten turvallisuudentunne ja ymmärrys verovaroin ylläpidettävään viranomaistoimintaan lisääntyisi valtakunnallisesti. Kunnallisen pelastustoimen kustannukset kasvaisivat ja samalla operatiivinen valmius laskisi, koska joutuisimme ottamaan valvomoihin henkilöstöä pelastusyksiköistä. – Ainoastaan syttymissyiden selvittämisen kautta pystytään löytämään oikein kohdistettuja ja oikeita keinoja tulipaloonnettomuuksien ehkäisyyn. Nyt se on hieman epäselvää. Hälyttämisen kustannuksia ja toimintoja ei saisi vyöryttää pelastuslaitosten hoidettavaksi, niin kuin nyt on ennusmerkkejä ilmassa. – Tavoitteeseen pääsy vaatii paitsi kouluttautumista myös entistä laajempaa käsitystä omasta toimenkuvasta. Mukana kokeilussa olivat poliisi, liikkuva poliisi, rajavartiolaitos, tulli, pelastustoimi ja hätäkeskus. 6/2010 73 Pelastustoimi hallitusohjelmassa Ari Keijonen, toiminnanjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto: O saamisen kehittäminen on Palopäällystöliiton toiminnanjohtajan Ari Keijosen mielestä ehkä keskeisin asia, minkä pelastusalalta voisi nostaa hallitusohjelmaan. Parviaisen mukaan toimivan viranomaisyhteistyön edellytyksenä on, että hätäkeskuksilla on jatkuva tilannekuva viranomaistoiminnasta alueellaan. Pohjois-Karjalassa ja Lapissa vastikään pilotoitu HARVA-hanke oli sisäasiainministeriön projekti, jonka tarkoituksena oli parantaa harvaan asuttujen alueiden turvallisuusja viranomaispalveluita. Mikäli HARVA-hanke on hallitusohjelman arvoinen, yhteistyöhön pitäisi lisätä samalla kolmannen sektorin toimijoita, joista alueellamme on jo hyviä kokemuksia, Parviainen sanoo. Jos joudumme kansalaisten turvallisuuden tunteen vuoksi perustamaan esimerkiksi omia valvomoita pelastuslaitoksiin, palaisimme lähtöruutuun. Tehokas, ammattitaitoinen palontutkinta on hänen mukaansa keskeistä sekä operatiivisen työn että onnettomuuksien ehkäisyn kannalta. Hän toivoo, että hätäkeskusuudistusta ja sen kustannuskehitystä seurattaisiin tarkasti. ”Viranomaiset yhteistyöhön”. Keijonen haluaisi hallitusohjelmaan mainintoja myös pelastusalan työssä jaksamiseen ja työturvallisuusasioihin. Vielä nykyisin pelastusalan työt ovat eriytyneet perinteisesti joko operatiivisiin tehtäviin tai onnettomuuksien ehkäisyyn. – Asiasta ei ole puhuttu reilusti – seuraavassa hallitusohjelmassa olisi sen aika, Parviainen kiteyttää. sosiaalipoliittisin keinoin, Keijonen sanoo. Osaamisen monipuolistuttua myös pelastajan koko työura voidaan nähdä entistä monipuolisempana, Keijonen valottaa. Keijosen mukaan pelastustoimen osaamisen kehittäminen kirjattuna hallitusohjelmaan olisi jotain uutta. – On muistettava myös se, että Suomessa on harvaan asuttuja alueita muuallakin kuin harva-hankkeen pilotointi-maakunnissa. Hallitusohjelman myötävaikutuksella hankkeen kokemukset ovat siirrettävissä toimiviksi käytännöiksi koko maahan. – On tärkeää, että hätäkeskusammattilaiset toimivat hätäkeskuksissa ja palomiehet sekä poliisit tekevät työtään kentällä. Se ”tsemppaisi” alaa kohti entistä monipuolisempia taitoja. Ne molemmat liittyvät hänen mukaansa myös osaamiseen. – Hallitus voisi selkeyttää ja linjata missä laajuudessa lähialueyhteistyö on tarkoituksenmukaista. Oli kyse ihmishenkien pelastamisesta tai onnettomuuksien ehkäisystä, ilman riittävää osaamista pelastustoimi ei voi selviytyä näistä tärkeimmistä tehtävistään, Keijonen huomauttaa. – Meillä Suomessakin operatiivisissa tehtävissä eteen tulevat väkivaltatilanteet pitäisi ottaa työturvallisuusasioissa voimakkaasti huomioon hallitusohjelmassa asti. – Pelastustoimi on palveluja asiantuntijaorganisaatio, jonka kulmakivi on osaaminen. Myös nykyisessä hallitusohjelmassa oleva asumisen paloturvallisuus olisi Keijosen mielestä hyvä ottaa mukaan myös tulevaan ohjelmaan, koska sen osalta ei ole päästy varsinaisiin toimenpiteisiin
74 6/2010 Suomessa myytiin viime vuonna huomattavasti enemmän palovaroittimia kuin edellisvuonna. Nestesammuttimien osuus myynnistä kasvoi 9 prosenttiin. Palovaroittimien ja käsisammuttimien myyntimääriä on tilastoitu Tukesissa 12 vuoden ajan (ohessa myyntitrendit graafisesti). Kaikkiaan Suomessa on myyty vuosina 1998–2009 yhteensä noin 6,3 miljoonaa palovaroitinta. P alovaroittimia myytiin vuoden 2009 aikana 636000 kpl, mikä on 50 prosenttia enemmän kuin vuonna 2008. Toissavuotta lukuun ottamatta myynnin nousutrendi on ollut näkyvissä jo useamman vuoden. Myös uudet säädökset ovat edistäneet palovaroittimien myyntiä viime vuonna. Tämän vuoden alusta lähtien tuli voimaan määräys, jonka mukaan palovaroittimia tulee olla vähintään yksi asunnon jokaisen kerroksen 60 neliötä kohti. Optisten palovaroittimien osuus myydyistä varoittimista oli 69 prosenttia, nousun ollessa edellisestä vuodesta muutaman prosenttiyksikön. Palovaroittimet toimivat valmistajien ilmoitusten mukaan keskimäärin 7–10 vuotta, joten vuosituhannen vaihteessa ostetut palovaroittimet ovat tulleet tai tulevat pian toimintaikänsä päätepisteeseen ja ne on syytä vaihtaa uusiin. Myynnin kasvuun on vaikuttanut se, että 2000-luvun vaihteessa ostettujen laitteiden toiminta on alkanut hiipua. Pakollisiksi vuonna 2000 Palovaroittimet tulivat pakollisiksi asuntoihin vuonna 2000, ja niitä myytiin Suomessa vuosina 1999–2000 yhteensä yli 2,2 miljoonaa kpl. Teksti: Risto Raitio, ylitarkastaja, Tukes Palovaroittimien myynti kasvoi viime vuonna O O PALOVAROITTIMIEN MYYNTIMÄÄRÄT 1998-2009 1 400 000 1 000 000 1 200 000 600 000 800 000 200 000 400 000 200 000 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Risto Raitio 26.3.2010 Tuote Myyntimäärä 2007 (kpl) Myyntimäärä 2008 (kpl) Myyntimäärä 2009 (kpl) palovaroittimet 581 000 416 000 636 000 häkävaroittimet 76 000 50 000 55 000 käsisammuttimet 241 000 272 000 201 000 sammutuspeitteet 167 000 146 000 143 000 pikapalopostit 6 300 8 200 9 000 ÄS S KÄSISAMMUTTIMIEN MYYNTIMÄÄRÄT 1998-2009 300 000 200 000 250 000 100 000 150 000 50 000 100 000 1998 2000 2002 2004 2006 2008 Risto Raitio 26.3.2010 ÄS S KÄSISAMMUTTIMIEN MYYNTIMÄÄRÄT 1998-2009 300 000 200 000 250 000 100 000 150 000 50 000 100 000 1998 2000 2002 2004 2006 2008 Risto Raitio 26.3.2010 Palovaroittimien, häkävaroittimien ja joidenkin alkusammutusvälineiden myyntimäärät 2007–2009.. Vakituisen asunnon lisäksi palovaroitin on pakollinen myös kesämökillä. Paineellisten jauhesammuttimien osuus oli kuitenkin 87 prosenttia. Niiden myynti laski edellisvuodesta noin neljänneksen. Käsisammuttimien myynti laski Käsisammuttimia myytiin viime vuonna 201000 kpl
Tällöin tulee ottaa huomioon myös esimerkiksi kotien turvallisuus, onnettomuuksin ehkäisy, suuronnettomuudet, ympäristöonnettomuudet sekä väestönsuojelu. Uhkiin varautumista tulisi avata turvallisuuspoliittisessa keskustelussa nykyistä laajemmin. ”Pelastustoimeen vakaus ja työrauha”. – Hätäkeskusten läheisyys, turvallisuus ja henkilöstön asema, osaaminen ja jaksaminen pitäisi varmistaa. Pidän tätä paitsi sisäisen turvallisuuden heikentämisenä myös pelastustoimen poliittisten vaikutusmahdollisuuksien kaventamisena. Entinen sisäasiainministeri haluaa katsoa eteenpäin, mutta palaa virkakautensa linjauksiin palomiesten eläkeiästä: – Eläkeasiat kuuluivat kuntaja hallintoministerille, mutta sisäasianministerinä käynnistin selvitystyön eläkeiän nostamisen realistisuudesta. Miten varaudutaan esimerkiksi isojen myrskyjen tuhoihin. Kivenä kengässä on hänen mukaansa sopimuspalokuntalaisten tehtäväkorvausten sovittaminen sosiaalija terveysministeriön hallinnoimaan työttömyyskorvaukseen. Rajamäki ei ole iloinen hätäkeskusjärjestelmän sisäänajovaiheessa tapahtuneesta alasajosta, organisaatiorakenteen romuttamisesta. – Haluaisin, että nyt etsitään kestävät ratkaisut, vakautetaan ja luodaan työrauha pelastustoimeen. Uhkiin varautumisen keskeisimpiä asiakirjoja pelastustoimen kannalta ovat turvallisuusja puolustuspoliittinen selonteko, Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategia (YETTS) sekä sisäisen turvallisuuden ohjelma. Nykyisin koulutettuja VPK-laisia on sopimuspalokunnissa noin 19000. Tutkittua tietoa pelastusalalta tarvittaisiin ehdottomasti lisää. SPEKin tavoitteena on kasvattaa koulutettujen vapaaehtoisten määrä 25000:teen vuoteen 2015 mennessä. Tarvitaan eräänlainen kansallinen palvelutasopäätös. Pelastusalan tutkimuksen on oltava puolueetonta, minkä vuoksi se tarvitsee valtion rahoitusta. Rajamäki pitää Suomen pelastustoimen vahvuutena vapaaehtoishenkilöstön roolia. Suureksi pettymyksekseni eläkekysymystä ei voitu käsitellä, vaikka esiin tuotiin arviot sen vaikutuksista pelastustoimelle huomioiden pelastusalan luonne ja sisäisen turvallisuuden vaatimukset. Tilanne pitää selkiyttää ja luoda rakenteiden pysyvyys. Pelastajien koulutuksen ja rekrytoinnin määrä, mukaan lukien vapaaehtoisten koulutustarve ja lukumäärä, tulee perustua uhkiin. – Pelastustoimen suorituskyky, henkilöstön suorituskyky ja toimintakyky, mitoituskysymykset ja tehtäväkohtaiset suorituskykyvaatimukset ovat tärkeimpiä esillä pidettäviä asioita, kun puhutaan jo valtion sisäisen turvallisuuden vaatimuksista, Rajamäki kiteyttää. Lisäksi hän nostaisi mielellään pelastustoimen entistä vahvempaan arvoonsa siviilikriisinhallinnassa sekä sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden kokonaisuudessa. Pelastustoimen mitoituksesta kansallinen kysymys Kari Rajamäki, kansanedustaja (sd.): P elastustoimen henkilöstön mahdollisuus selvitä tehtävistään on kansanedustaja Kari Rajamäen (sd.) mielestä tärkeimpiä pelastusalalla ratkaistavia kysymyksiä. Kun seuraavaa turvallisuuspoliittista selontekoa tehdään, siinä tulee määritellä pelastusalan voimavarat. SPEKin valtuusto ottaa hallitusohjelmaan kantaa syyskokouksessa. Rajamäki korostaisi pelastusalan lähialueyhteistyön merkitystä hallitusohjelmassa ainakin asenteellisena asiana. 6/2010 75 Pelastustoimi hallitusohjelmassa Kimmo Kohvakka, toiminnanjohtaja, SPEK: K un turvallisuudesta puhutaan, poliittisten päätösten pohjana pitää olla oikeanlainen kuva uhista. Siitä näkökulmasta saataisiin merkittävää apua onnettomuuksien ehkäisyyn. Tavoitetta tarkistetaan kansallisten linjausten mukaisesti. Teknistä palontutkimusta meillä jo on, mutta esimerkiksi ihmisen käyttäytymisen tutkimusta liian vähän. Siksi hallitusohjelmassa tulisi selkeästi todeta, että tämä asia hoidetaan eikä ainoastaan selvitetä. Voimavaramitoitusta tarvitaan arjen turvallisuuden lisäksi esimerkiksi laajoja valtakunnan osia tai koko valtakuntaa koskevien poikkeusolojen varalta. Kokonaisnäkemystä tarvittaisiin esimerkiksi siihen, kuinka paljon meillä pitää olla koulutettuja pelastajia. – Sisäministeri kuului aikaisemmin ulkoja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan vakiokalustoon, nykyisin ei. – Hallintorajat ylittävä asioiden hoito on yllättävän hankalaa. Myös pelastustoiminnan menetelmien tutkimus, kaluston uusi teknologia ja esimerkiksi operaation johtaminen yhteiskunnan muuttuvassa infrastruktuurissa vaativat tutkimusta opetuksen tueksi. Pelastusalan kansallisia voimavaroja koskevat linjaukset puuttuvat tällä hetkellä Suomen turvallisuusohjelmista. Järjestelmää on moitittu kankeaksi, mutta se on tällä hetkellä paras määriteltäessä tarvittavia voimavaroja ja rahoitusta
Matkailutulojen lisäksi alueella vieraileva väki aiheuttaa myös työtä ja hoidettavia potilaita pelastuslaitokselle. Se heijastui myös Lapin pelastuslaitoksen Pohjois-Lapin toimialueeseen, johon kuuluvat Inari, Sodankylä ja Utsjoki. Matkailu aiheuttaa jonoja tk-puolelle jo yksistään sairaankuljetuksen puolesta. Miten miellettäisiin Helsingissä lähteä keikalle Paimioon, Toijalaan, Kotkaan tai Kouvolaan, vertaa Jukka Harmanen, joka itse on muuttanut Tuusulasta Inariin noin viisi vuotta sitten luonnon ja sen suomien harrastusmahdollisuuksien takia. Se johtaa siihen, että sesonkiaikana on noin 70–80 tuntia kuukaudessa ambulanssityhjiötä. Toki vaihteluväli voi olla suurempikin, jos sesonki on rauhallisempi, kuten viime keväänä oli. Jos kuntatalous ei sitä mahdollista, tulisi valtionosuuksia lisätä tai miettiä muita ratkaisuja. Palopäällikkö Jukka Harmasen kontolla on Suomen suurin kunta Inari, yli 17000 neliökilometriä ja josta vettä on yli 2000 neliökilometriä. Matkailun tuottaessa pelastustoimen, sairaankuljetuksen ja muun terveydenhoidon resurssien käyttötarvetta, voisi kenties öljysuojarahasto-tyyppinen menettely olla paiMatka pelastettavan luo vie aikaa Lapissa Ei kilometrejä, vaan tunteja Teksti: Riitta Ahonen Kuvat: Timo Lindholm, Eero Anneberg Pinta-alaltaan Suomen suurimman kunnan Inarin pelastuslaitoksella ei puhuta kilometreistä, vaan minuuteista tai tunneista eli ajasta, mikä on käytettävä matkaan pelastettavan luo. Saariselällä on 13500 vuodepaikkaa. Vain toukokuu ja lokakuu ovat muita kuukausia hiljaisempia. Matkailusesonkia on pohjoisimmassa Lapissa kymmenen kuukautta vuodessa. Pohjois-Lapin toimialueella ei puhuta kilometreistä, vaan minuuteista tai tunneista eli ajasta, mikä on käytettävä matkaan. 76 6/2010 Matkailusta saatavien tulojen pitäisi kohdentua myös peruspalveluja tuottaviin orgqanisaatioihin, jotka turisteja palvelevat, sanoo palopäällikkö Jukka Harmanen.. – Matkailu on etenkin pienemmille pohjoisen paikkakunnille tärkeä tulonlähde, joten siitä saatavien tulojen pitäisi kohdentua myös niihin peruspalveluja tuottaviin organisaatioihin, jotka turisteja palvelevat. Sopimuspalokuntalaisia on Ivalossa, Saariselällä ja Inarissa yhteensä noin 40. Ivalosta on Lapin keskussairaalaan Rovaniemelle 3–4 tunnin ajomatka, Utsjoen syrjäkyliltä vielä pidempi. Siksi hänen mielestään resursseja tulisi vahventaa, jotta kuntalaisten peruspalvelut eivät heikkenisi vilkkaan matkailun takia. Vastuupaikkana on Ivalon paloasema, jossa henkilökuntaan kuuluu hänen lisäkseen kolme palomiestä. – Jos Sevettijärvellä rekka menee nurin, on sinne 140 kilometrin eli puolentoista tunnin ajomatka. 76 6/2010 V iime keväänä Saariselän matkailussa oli noin 20 prosentin notkahdus aikaisempaan vuoteen verrattuna. – Emme me voi jättää ketään hoitamatta
Saariselällä rinnetoiminta on vähäisempää, ja se onkin lähinnä maastohiihtopaikka. On tosiasia, että turistit eivät useinkaan ymmärrä, että pellit on avattava, kun takka sytytetään. Nuoret siirtyvät pieniltä paikkakunnilta suuriin keskuksiin ja tuleekin muodostumaan suuri ongelma, miten ja mistä saadaan sopimuspalokuntiin uutta ja nuorta väkeä, sa6/2010 77 Pelastuskalusto pitäisi saada pysymään edes jonkinlaisella tasolla... Siten hänen mielestään peruskalusto saataisiin pysymään edes kohtuullisella tasolla ja voitaisiin jopa kehittää joitakin osa-alueita kuten Inarissa maastopelastusta ja kylmäsuojausta. – Eikä jokaista tunturikoivua voi pehmustaa. – Lapin 21 kunnan pelastustoimesta kolmessa on vakituinen palokunta ja 18:ssa operatiivisen tehtävän hoitaa sopimuspalokunta. Hiihtämään lähtiessä pitäisi miettiä, onko kunto pitkän ajomatkan ja mahdollisen ravintolaillan jälkeen sellainen, että jaksaa rasitusta. Harkintaa tarvitaan soittokynnyksen määrittelyssä. Harmasen mielestä on ikävää, että viranomaiset ovat tehneet mittavan työn saadakseen 112 numeron tunnetuksi ja sitten ihmiset soittavat sinne, kun omat konstit loppuvat ja heti, jos matkalla tulee eteen pienikin ongelma. Kansainvälistä toimintaa Aluepalopäällikkö Markku Lehtinen näkee pelastustoimen ongelmana Pohjois-Lapissa väkiluvun pienenemisen ja matkailuvirtojen kasvamisen. Sydän voi pettää kesken hiihtolenkin. Kun alkutiedot ovat avoimet eikä tiedetä, onko soitto aiheellinen vai ei, on puheluun vastaajalla vaikeaa jättää lähettämättä apua paikalle. Taksin rooli ei kuulu pelastuslaitokselle Saariselkä on pelastustehtävien osalta erilainen kohde verrattuna Rukaan tai Leviin. Ongelmaksi ovat muodostuneet hiihtäjät, jotka aivan liian heppoisista syistä soittavat hätänumeroon. 6/2010 77 kallaan, x euroa/vuodepaikka, pohtii Harmanen. Kaadutaan selälleen ja selkä tärähtää, jolloin koetaan halvausoireita. Kynttilöitä tai avotulia jätetään palamaan ilman valvontaa ja niitä sijoitetaan vääriin paikkoihin. Paikalliset ovat oppineet huolellisemmiksi, sillä tietävät, että apu ei tule paikalle hetkessä. Ihmiset laskevat 1200 metrin pituisesta pulkkamäestä, jossa vauhti kiihtyy, eivätMatka pelastettavan luo vie aikaa Lapissa Ei kilometrejä, vaan tunteja kä sitten uskalla kaatua. Näissä on sattunut muutamia vakavia kaularankavammoja. Ivalon VPK.n viikkoharjoituksissa oli tarkoituksena totuttaa nuorempia ja vähemmän asiaan vihkiytyneitä vesipelastukseen.. – Juomapullovyö on uusin hitti, huokaa Harmanen. Tunturissa soitetaan ja apuun lähtee aina kaksi kelkkaa ja kolme henkilöä, jotka ovat sitten poissa muusta pelastustyöstä. Jos tulen käsittely olisi huolellisempaa, voitaisiin valtaosa palohälytyksistä estää. Toiveemme onkin, että ennen soittoa ihmiset tutkisivat tarkasti itsensä, ovatko he siinä jamassa, että tarvitsevat kiireellistä apua. Kotona ei monenkaan mieleen tulisi soittaa 112:een, jos peukalo on vääntynyt hiihtoreissulla, kun jalat kuitenkin vielä kantavat. Kun apu saapuu paikalle, tilanne on jo mennyt ohi
Muun muassa lento-onnettomuustilanteissa ollaan Lapissa pitkän aikaa omien voimien kanssa. – Tätä toimintaa on ollut ennenkin, mutta sitä ei ole tilastoitu. Vajaa vuosi sitten päättyi eri viranomaisten yhteistyökokeilu, HARVA-kokeilu, jossa haettiin muun muassa poliisin ja tullin sekä poliisin ja pelastuslaitoksen lähinnä kalustollista ja tilojen yhteiskäyttöä. Lehtisen mielestä pitää muistaa, että he hoitavat viranomaistehtäviä ja vieläpä erittäin edullisesti. Utsjoen alueella yhteistyötä tehdään Karasjoelle Norjaan ja päälaella Tanan kuntaan. – Kaluston pitäisi olla hyväkuntoista, kun ajatellaan muun muassa sääja etäisyysolosuhteita. Kaluston uusiminen pitäisi saada nopeampikiertoiseksi, Lehtinen toteaa. Etäisyydet Pohjois-Lapin toiminta-alueella ovat pitkiä ja senkin vuoksi pelastuslaitoksen resursseja pitäisi vahvistaa. Esimerkiksi rajavartiosto on kuljettanut potilaita maastosta, jos rajan partio on ollut lähempänä potilasta kuin pelastustoimen organisaatio. Saariselällä rinnetoiminta on vähäisempää kuin esimerkiksi Levillä. – Alussa varmaan tulee asioita esille, mistä Oulussa ei ole tietoa eikä käsitystä, miten Lapin alueella on toimittu ja paikallistuntemus nousee esiin. Palopäällikkö Jukka Harmanen esittelee kartalta edellisen päivän hälytyskohdetta.. Vaikeutena pelastustehtävissä on se, että Venäjälle ei saa viedä vahvoja ja nopeasti vaikuttavia kipulääkkeitä. Vuonna 2006 käytiin sammuttamassa metsäpaloa Vanhan Sallan alueella noin 20–25 kilometrin päässä rajasta. 78 6/2010 noo Lehtinen. Ivalon lentokentältä saadaan lentoliikenteen mahdollistaessa pelastustoimen käyttöön normaalioloissa tehokkaat vaahtoautot ja myös harjoitusalue on yhteinen. Hätäkeskuksen Ouluun siirtymisessä suurimmat ongelmat aiheutuvat suurien tunturikeskusten tuntemuksessa", toteaa aluepalopäällikkö Markku Lehtinen. Kansainvälistä yhteistoimintaa harjoitellaan joka toinen vuosi järjestettävissä Barents Rescue -harjoituksissa. Väki, joka jää paikkakunnalle, on elintärkeä yhteiskunnan kannalta. Mielestäni suurimmat ongelmat ovat mahdollisesti suurien tunturikeskusten tuntemuksessa ja miten siellä toimitaan. Suuret tunturikeskukset haasteellisia Lapin hätäkeskuksen hyvälle mallille saama kansainvälinen yhteistyö toimii koko Tornionjokilaakson yli Ruotsiin jatkuen käsivarressa yhteistyöhön Norjan kanssa. – Lapin hätäkeskus on luonut esimerkiksi Luulajan hätäkeskukseen Ruotsiin erittäin hyvät toimintakulttuuritavat. – Osallistumme vuosittain ja annamme apua kymmeniin pelastustoimen tehtäviin rajojen yli. Olosuhteet antavat lisäkertoimia, kuten kylmyys, pimeys, maasto ja etäisyydet, toteaa Harmanen. Lisäavut tulevat lähimmillään 160 kilometrin päästä. Tämä on myös asia, jonka jatkuminen mietityttää nyt, kun hätäkeskus siirtyy Ouluun. Lapinkin palokunnissa on hyvin paljon yli 25 vuotta vanhoja sammutusja säiliöautoja. Paikallinen pelastusviranomainen on myös avainasemassa kun vasteita tarkastellaan ja opastetaan hätäkeskusten henkilöstöä, jatkaa Markku Lehtinen. – Tätä on usein harjoiteltu, ja Saariselällä pidetyissä Barents 2007 -harjoituksissa oli mukana laajasti kansainvälisiä joukkoja, jotka sitten kovan paikan tullen hälytetään lisäavuksi. Samoin yhteistoiminta on toiminut myös puolustusvoimien kanssa. Kansainvälinen yhteistoiminta Norjan, Ruotsin ja Venäjän kanssa on aktiivista ja toimivaa. Yhteistoimintaa on tehty myös aikaisemmin virka-apupyyntöjen kautta. Venäjän rajanylitykseen ovat rajanylitysasiakirjat olemassa, ja hyvin nopea rajanylitys onnistuu tarvittaessa. Aslakilla viedään ja myös noudetaan potilaita Norjan ja Ruotsin puolelta. Tositilanteiden lisäksi pelastuslaitosta kuormittavat myös aiheettomat hälytykset maastosta, jolloin lähdetään aina kelkan kanssa paikalle. Huolena on se, miten tieto, mikä ei ole paperilla saadaan siirtymään Ouluun, sanoo Lehtinen. Toinen ongelma hänen mielestään on palokuntien raskasajoneuvokaluston vanheneminen. Samoin Norjan ja Ruotsin vastaavat helikopterit osallistuvat Suomen puolen tehtäviin. Seuraava harjoitus järjestetään 2011 Ruotsissa
Termistö tulee vaihtaa yksittäisten virkamiesten vastustuksesta huolimatta jo valmisteilla olevaan, uuteen pelastuslakiin. Vastaan Länsi-Uudenmaan pelastustoiminnan kehittämisestä. Pelastusalan tutkimus ja kehitys kaikkiaan tarvitsevat valtakunnallisen veturin. Turvallisuuskasvatuksen tulee olla osa peruskoulun oppisisältöä. Näin luodaan myönteistä kuvaa pelastajien toiminnasta. Eniten tutkimustyötä tehdään nykyään Pelastusopistolla. Kun koulut huolehtivat itse turvallisuuskasvatuksesta, pelastuslaitoksilta jää aikaa uusille kohderyhmille. Opettajakoulutukseen tulee lisätä aimo annos turvallisuustietoutta. Koska yleisjohtovastuu kuuluu pelastusviranomaisille, on ensihoidonkin kehittyminen meille tärkeää. Varautuminen suuronnettomuuksiin tulee nostaa hallitusohjelmaan omaksi kohdakseen tai sisällyttää hallituksen ohjaaviin asiakirjoihin, joista tärkeimmät ovat ulkoja turvallisuuspoliittinen selonteko, Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategia (YETTS) ja sisäisen turvallisuuden ohjelma. Uudet sukupolvet on saatava ottamaan turvallisuus huomioon nykyistä paremmin. Yksi yhtenäinen järjestelmä toimisi paremmin. Nykyinen järjestelmä, jossa alueelliset laitokset vastaavat pelastustoiminnan toteutuksesta ja ministeriö säädösvalmistelusta ja ministeriöiden välisestä koordinaatiosta, ei viimeaikaisen kehityksen valossa ole täysin onnistunut. Kolmesta neljään alueellista koulutuskeskusta asianmukaisine harjoitusalueineen tarvitaan laadukkaan täydennyskoulutuksen pyörittämiseen. Se edellyttää myös sosiaalisia taitoja. Ne tulisi korvata yläkäsitteellä ”turvallisuusviestintä”. Termit ”valistus” ja ”neuvonta” eivät ole enää tätä päivää. Suuronnettomuuksiin parempi valmius. Entä Etelä-Suomen. Mutta kuka vastaa Uudenmaan pelastusvalmiudesta. Myös hätäkeskusuudistus vaikuttaa pelastuslaitoksiin ensi kaudella. Kohteeksi nuoret ja maahanmuuttajat Veli-Pekka Ihamäki, pelastusjohtaja, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos: Y hteiskunnan kyky varautua suuronnettomuuksiin tulee varmistaa. Tämä onnistuu vain koulujen ja koulutuksen kautta. Tässä kokonaisuudessa rakennusten ja järjestelmien suunnittelu, rakentaminen ja ylläpitäminen tulisi kuulua valtiolle. Pitäisi tehdä selkeä työnjako, missä määrin ne kuuluvat sisäasiainhallinnolle. Pelastuslaitokset tulevat rakentamaan lisää omia johtokeskuksiaan, samoin kuin poliisi jo parhaillaan tekee. Ensi hallituskaudella tulee pelastajien työhön vaikuttamaan terveydenhuoltolain uudistus, jonka valmistelu näyttää menevän oikeaan suuntaan. Myös esitetty kehittämiskeskus voisi olla toimiva muoto. Alueelliset laitokset tarvitsevat kehittyäkseen laajempaa, yli oman alueen rajojen ulottuvaa näkemystä. Myönteisen julkisuuskuvan kautta onnistutaan torjumaan ennalta esimerkiksi Ruotsin Göteborgissa ja Rinkebyssä esiin leimahtaneet maahanmuuttajanuorison vihamielisyydet pelastusviranomaisia kohtaan. 6/2010 79 Pelastustoimi hallitusohjelmassa Matti Waitinen, rehtori, Helsingin pelastuskoulu: P elastusalan turvallisuusviestintää tulisi huomattavasti kehittää. Pelastustoimen kehittämistä pitää johtaa nykyistä määrätietoisemmin. Jokaisen pelastustoimen työntekijän tulee säteillä turvallisuutta ympäristöönsä kaikella toiminnallaan. Etelä-Suomessa on avattu keskustelu mahdollisuudesta sijoittaa yksi täydennyskoulutusta antava keskus esimerkiksi Lohjalle. Nykytilanteessa on kuitenkin epäselvää, kenelle seudullinen kehittämisvastuu kuuluu. Nykyinen ”valistaja” on virheellinen ja vähätteleväksi koettu nimitys. Viestinnän arvostusta pitää nostaa pelastusalalla toimivien keskuudessa. Valitaan viestintäkeinot, joilla on eniten vaikutusta kohderyhmiin. Muun muassa palomiesten vaihtoehtoisia urapolkuja selvittänyt selvitysmies Pekka Myllyniemi on pitänyt ajatusta hyvänä. Pelastuslaitokset analysoivat, mitkä ovat tärkeimpiä kohderyhmiä, ja suuntaavat koulutuksensa niille. Elokuun alun myrskyt ovat jälleen osoittaneet tämän valmiuden tärkeyden. Pelastustoimen sisäisessä työnjaossa on myös edelleen kehittämistä. Ensihoitojärjestelmän muuttuminen alueelliseksi parantaa lääkinnällisen pelastustoiminnan johtamista ja suuronnettomuuksiin varautumista. Alalle 10– 20 vuotta sitten valmistuneiden palomiesten ja kaikkien sopimuspalokuntaisten tietotaitoa on välttämätöntä ryhtyä pian päivittämään. Myös viestinnän vaikuttavuutta seurataan. Pelastusalan oppilaitosten opetussuunnitelmiin tulee lisätä sosiaalisten taitojen ja turvallisuusviestinnän opetusta nykyistä enemmän. Kaikkein kriittisimpiä ovat kompleksiset, monia viranomaisia yhtä aikaa työllistävät tilanteet, esimerkiksi öljyvuotovahingot. Maahanmuuttajille suunnataan viestintää. Luottamusta suomalaista järjestelmää kohtaan pyritään tiedotuksella vahvistamaan. Pelastuslaitosten työntekijöiden täydennyskoulutus tulee käynnistää koko maassa
Pahin vesillä tapahtunut onnettomuus koet tiin Lappajärvellä 1960-luvulla, kun henkilöauto suistui sillalta järveen. Vielä ei Meteoria ole kuitenkaan tarvittu suurempiin operaatioihin, mutta sekin päivä koittaa varmasti. 80 6/2010 E telä-Pohjanmaan suurimmalla järvellä, Lappajärvellä vesipelastustehtävissä toimiminen on haasteellista. Veneellä voi myös kuljettaa turvaan useita henkilöitä. Kraaterijärvelle saapunut alus sai nimensä paikan taivaallisen syntyhistorian mukaisesti ja on nyt Meteor. Tekniikka on siis tämän päivän tasolla. Onneksi pahoja onnettomuuksia ei ole tänä kesänä tapahtunut, vaan uhkaavistakin tilanteista on selvitty säikähdyksellä, Övermark toteaa. Veneen hankintahinta oli reilut 230000 euroa. Tuolloin menehtyi kolme ihmistä. Viimeisin ihmishengen vaatinut onnettomuus tapahtui järvellä kaksi vuotta sitten, kun kalastaja katosi veden pyörteisiin. – Meteorissa on apuvälineinä muun muassa tutka, kaikuluotain sekä navigointijärjestelmä. – Meillä on iso vesialue, jossa on paljon veneliikennettä ja rannoilla runsaasti mökkejä. Lappajärven palokunnan uusi Meteor-vene helpottaa huomattavasti pelastus tehtäviä.. Uusi vene helpottaa pelastustoimia Lappajärvellä Teksti ja kuvat: Tomi Olli Ylipalomies Hannu Övermark valmiina suuntaamaan Lappajärven aalloille. Pelastustoimia Lappajärvellä hoitaa päätoimisena palomiehenä työskentelevän Övermarkin lisäksi kolmisenkymmentä sopimuspalokuntalaista. Kannelle voidaan tarvittaessa asentaa myös 500 kilon nostovoimainen nosturi, kertoo ylipalomies Hannu Övermark. Övermarkin mukaan Lappajärveen, Vimpeliin ja Alajärveen rajoittuva vesialue vaatii pitkällä aikavälillä keskimäärin yhden kuolonuhrin kolmen vuoden välein. Asiaa helpottamaan Lappajärven palokunta sai alkukesästä uuden alumiinirunkoisen veneen. 24 kilometriä pitkä, 12 kilometriä leveä ja noin 140 neliökilometrin laajuudella lainehtiva vesialue asettaakin pelastajien kyvyt puntariin. Esimerkiksi etsintätehtävät hoituvat huomattavasti helpommin ja tehokkaammin. Lisäksi nuoriso-osastossa on mukana kymmenkunta palomiehenalkua. Summasta noin 80000 euroa tuli öljynsuojarahastolta ja noin 42000 euroa palosuojelurahastolta. Kokkolalaisen Kewatec Oy:n valmistama vene on Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen omistuksessa. Kesä sujunut rauhallisesti Uuden veneen ansioista palokunta ei ole jatkossa yhtä paljon säiden armoilla kuin aiemmin. Lähes kahdeksan metriä keskisyvyydeltään oleva järvi osoitti tuolloin raakuutensa ja mies löydettiin vasta seuraavana keväänä. Lisäksi alus tarjoaa suuren avun mahdollisten öljyvahinkojen torjuntaan, sillä aukeavan keularampin ansiosta öljypuomin laskeminen onnistuu helposti. Alus on 65 sentin syvyydessä seilaava, yksitoista metriä pitkä, 3,6 metriä leveä ja 7200 kiloa painava menopeli, joka saavuttaa 500 hevosvoiman moottorilla jopa 31 solmun nopeuden. Tämä taas tarkoittaa, että järvellä sattuu usein vaarallisia tilanteita
Sen jälkeen on askaroitu pienempien asioiden parissa. Nuori mies lahjoitti 18-vuotiaalle ystävättärelleen sormuksen. Siitä ei aiheutunut haittaa eikä vaaraa kiinteistölle, vaan ennemminkin hyötyä. Koko pelastustoimi askel eteenpäin ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski Kolmivuotias leikki hiustenkuivaajalla Mülheim (Saksa). Palokuntalaiset heittävät hänet ulos. Toinen merkittävä asia on vapaaehtoinen pelastustoiminta. Hieman myöhemmin isä havaitsi lastenhuoneesta tulevan savua. Vuokralaisen poissa ollessa laite hälytti pariston heikkenemisestä. Palokunta mursi asunnon oven ja totesi tilanteen. Vuokranantaja vaati vuokralaiselta 1700 euron korvausta oven korjaamisesta. On otettava huomioon, että työelämän vaatimusten kiristyminen ja maaseudun tyhjentyminen työikäisistä vaikuttavat vapaaehtoisten pelastajien löytymiseen. Mies sammutti kahden sukulaisensa avustamana palon seinäpalopostia käyttämällä. Sormi turposi eikä sormusta voinut enää vetää pois. Hänen on riisuttava paloasunsa ja poliisiauto vie hänet putkaan selviämään. Valtio voi halutessaan vaikuttaa asiaan tehokkaasti esimerkiksi verotuksella. Kannustimia pitää kehittää sekä palokuntiin kuuluville henkilöille että työnantajille. Kun ensimmäinen yksikkö on lähtenyt, mies menee sisään, ottaa kaapista paloasun ja nousee seuraavaan paloautoon. 6/2010 81 Pelastustoimi hallitusohjelmassa Veli-Pekka Nurmi, valtuuston puheenjohtaja, SPEK: P elastustoimen järjestelmä kaipaa edelleen kehittämistä. Hälytysajon aikana miehen haiseva hengitys paljastaa hänet. Koska hän ei ole tehnyt rikosta, hän pääsee seuraavana päivänä kotiinsa. Poliisin toiminnan kokonaisvaltaisella suunnittelulla, voimavarojen ohjauksella, kehittämisellä ja koordinoinnilla on nykyisin selvästi pelastustointa paremmat edellytykset. Poliiseilla myös koulutusjärjestelmä on toimivampi ja tarjoaa parempia mahdollisuuksia urakehitykseen. Pelastustoimelta puuttuvat tällaiset mahdollisuudet johtaa ja kehittää toimintaa valtakunnallisesti. (FWM 9/2008) Vieras mies mukana hälytyksessä. Eri keinoin tulee varmistaa, että meillä löytyy jatkossakin tarpeeksi vapaaehtoisia palokuntalaisia myös maaseudulta. Siihen tarvitaan vain poliittista tahtoa niin eduskunnasta kuin kunnista. (FWM 8/2008) Tiukka sormus München (Saksa). Pari meni ensiapuklinikalle, mutta lääkäreillä ei ollut sormuksen irrottamiseen tarvittavaa välinettä. Poika ja kolme aikuista saivat savumyrkytyksen ja heidät vietiin sairaalaan. Kolmivuotias poika leikki hiustenkuivaajalla ja laittoi sen vuoteeseen peitteen alle. Pelastustoimen alueellisuus tarjoaa hyvän pohjan jatkaa järjestelmän kehittämistä askel eteenpäin. Tällainen askel olisi hallitusohjelman tasoinen kysymys. Vuokralaisella oli oikeus asentaa palovaroitin myös ilman vuokranantajan lupaa. Hannoverin käräjäoikeus kuitenkin hylkäsi vahingonkorvausvaatimuksen. Naapuri kuuli äänen, luuli sen johtuvan tulipalosta ja hälytti palokunnan. Paloasemalle kiirehtii myös vieras juopunut mies. Rakastavaiset huomasivat vasta liian myöhään, että sormus oli liian pieni. Palopaikalla poliisi ottaa miehen huostaansa. Yhteiskunnan vastaantulo on kohtuullista, sillä vapaaehtoisuuteen nojaava pelastustoimen järjestelmä on joka tapauksessa halpa tapa näiden elintärkeiden palvelujen järjestämiseen. (FWM 8/2008) Hannover (Saksa). Ei myöskään hiustenkuivaaja. Vertailukohtana voidaan pitää myös rajavartiolaitosta, joka on kehittynyt ripeästi viimeisen 15 vuoden aikana. Poliisin kysymykseen hän vastasi: "Kaikki miehet tarvitaan sammuttamaan tulipalo". Poliisin puolella vastaava siirtyminen kihlakunnista alueellisiksi poliisilaitoksi ja poliisihallituksen perustaminen ovat tapahtuneet vasta. Myöskään palovaroittimen merkkiäänen virhetulkintaa seurannut naapurin ja palokunnan toiminta ei ollut ennakoitavissa. Vuokralainen oli asentanut palovaroittimen asuntoonsa. Myös sitä johdetaan keskitetysti. Tämähän oli asentanut palovaroittimen ja siten välillisesti aiheuttanut vahingon. Pelastustoimen muuttaminen yksittäisten kuntien hallinnoimista yksiköistä aluepelastuslaitoksiksi oli edistysaskel. Veitsi, sakset, haarukka ja kynttilä eivät ole pikkulasten leluja. (FWM 10/2008) Ei vahingonkorvausta palovaroittimesta Raunheim (Saksa). Puolen tunnin kuluttua palomiehet saivat sormuksen irti sahaamalla. Vapaaehtoisten hyödyntäminen pelastustoimessa olisi taas vastavuoroisesti hyvä malli poliisille. Sireenihälytys Raunheimin VPK:lle. Peite oli jo syttynyt palamaan
Konginkankaan linja-auton ja rakka-auton yhteentörmäys on tästä hyvä esimerkki. Toisaalta lähinaapuriin voi vaikuttaa. Kuumaa oli – ja kuivaa. Toisin on Venäjällä. Olisi sen olettanut näkyvän metsäpalotilastoissamme. Etelä-Karjalassakin metsäpalovaroitus on ollut päällä viikkokaupalla, mutta metsäpalopiikkiä ei tuonkaan alueen tilastoissa näy. Osaratkaisuksi on kehitetty väliraportti-menettely. Silloin mitään jo tiedossa olevaa faktatietoa, jonka nopea julkistaminen vastaavanlaisen onnettomuuden varalta on hyödyksi, ei tarvitsisi pantata vain tutkintajärjestelmän itsensä vuoksi. Ja tahallisuus. Moniin niistä on tulossa vastauksia. Kolmeen ensimmäiseen voi vaikuttaa valistuksella, viimeiset kaksi ovatkin sitten vaikeampia tapauksia. Aika on pitkä myös heille, jotka tutkintaraportin lauseista mahdollisesti tunnistavat itsensä. Moni varmaan arvaakin, mitä onnettomuustutkintatapausta yllä olevalla perään: Naantalin viime lokakuista viisi nuorta uhria vaatinutta omakotitalopaloa. Kun Suomen suvessa on keskimäärin hieman toistakymmentä hellepäivää, heinäkuun loppuun mennessä niitä joillakin paikkakunnilla oli ollut jo yli 40. Tutkinnassa ei käsitellä mahdollisia syyllisyystai vastuukysymyksiä eikä vahingonkorvausvelvollisuutta. Viime vuosien kehityksen perusteella on syytä arvioida, että Venäjän Karjalaan on jo tarttunut suomalaista metsäpalovalistusta ja tietotaitoa. Päätoimisen henkilökunnan vähyys, ja tutkintaan otettavien tapausten määrät ovat epäsuhteiset. Tuosta viisikosta löytyy perimmäinen syy suurimpaan osaan maastoja metsäpaloista kaikkialla maailmassa. Pitäisikö siis OTKESin kehittää toimintaansa siten, että mahdollisimman nopeasti julkaistava väliraportti sisältäisi tapahtumaja tutkimuskuvausten lisäksi myös osan analyysiä. Elokuun puoliväliin mennessä en ollut kuullut ainuttakaan uutista, jossa olisi pohdittu syitä valtaviin palolukuihin. Vuosi on pitkä aika. Tutkinta venyy väkisin, joskus kaksikin vuotta kestäväksi. Minun ja monen muun mielestä pitäisi. Pitäisikö siis väliraportin olla kantaaottavampi, jos ja kun jotain yleisen turvallisuuden vuoksi tarpeellista on nopeastikin selvinnyt. * * * Onnettomuustutkintakeskus (OTKES) tutkii Suomessa sattuneet suuronnettomuudet niiden laadusta riippumatta ja kaikki ilmailu-, vesiliikenneja raideliikenneonnettomuudet tai niiden vaaratilanteet. Kukin voi mielessään pohtia, miten vaikkapa suomalainen ja venäläinen mentaliteetti – tai kulttuuri – edellä mainittujen palonsyymahdollisuuksien kohdalla eroavat. Tutkintalautakunta puheenjohtajineen on usein jo alkuvaiheissa havainnut syitä ja tietää epäkohtia, mutta ei voi niistä selkokielellä kertoa. Kirjoittaja Juhani Katajamäki oli Pelastustieto-lehden ja sen edeltäjän Palontorjunta-lehden päätoimittaja 1977–2003 Tutkittua tietoa odotellessa. Tv-kanaviemme uutisoinneissa rajantakaiset metsäpalot tosin näyttäytyivät kuin tyhjästä syntyneiltä. päivään mennessä meillä kirjattiin maastoja metsäpaloja 2179, kun vastaava luku viime vuoden samana ajankohtana oli 2829. Vaan mitä vielä. Nyky-yhteiskunnassa tietoa ei pidä pantata. “Syynä inhimillinen toiminta“. Tutkinnan valmistumisen ohjeellinen tavoiteaika on yksi vuosi. Aluepelastuslaitosjärjestelmässämme vakinaiset ja vapaaehtoiset palokunnat muodostavat tiheän palokuntaverkon, jossa läheisyysperiaate ja lähes kaksisataavuotinen yhteistoimintaperinne tuottavat tehokkaan ja nopean pelastusja sammutusavun kaikentyyppisissä onnettomuuksissa. Ei, vaikka tiedot olisivat pelastustoiminnan järjestelyjen kannalta olennaisia – saati olisivat yleisen turvallisuuden takia merkityksellisiä. Suomalaisittain hieman hymyilytti. Onnettomuustutkinta tehdään turvallisuuden parantamiseksi. Kansalaisten ja median kiinnostus hiipuu olennaisesti. Puolentoista vuoden takaiset tapahtumat eivät kosketa samalla tavoin, ja mikä pahinta: eivät aiheuta sellaisia muutospaineita kuin tuoreeltaan tekisivät. 82 6/2010 Katajamäki O npahan ollut kesä. Heinäkuun ja elokuun alkupuolen tv-uutisten päivittäinen aihe on ollut naapurimaamme valtavat metsäpalot. Eiväthän palot itsestään syty. Erityisen kuumaa ja kuivaa on ollut idässä. Eroja on myös sammutusjärjestelyissä. Se herättää paljon kysymyksiä. Väliraportti on viittä valmis tutkintaraportin osa I, tapahtumat ja tutkimukset. Se kyetään antamaan muutaman kuukauden kuluttua onnettomuudesta. Heinäkuun 27. Venäjällä ei meidän kaltaista toimivaa operatiivista yhteistoimintajärjestelmää ole, ja hallinnossa päätöksentekoja vastuumekanismia leimaa sekavuus. Se mikä jollekin on itsestäänselvyys, ei jonkun toisen kansakunnan edustajalle sellainen ole. Analyysi, johtopäätökset toteamuksineen ja onnettomuuden syiden selvityksineen ja turvallisuussuositukset (osat II–IV) valmistuvat aikaisintaan vuoden kuluttua tapahtumasta. Uutisissa vilahti kuvaa miliisistä, joka jakoi autoilijoille ohjeita tyyliin ”ei saa heittää tupakannatsoja auton ikkunasta”. Tutkintalautakunnan puheenjohtaja Veli-Pekka Nurmi tiesi jo huhtikuun Pelastustiedossa: – Tavanomaisen illanvieton lopputulos oli erittäin epätavallinen. Ilma oli onnettomuuden jälkeen täynnä kysymyksiä. Vastauksia on tulossa, mutta perinteisen hitaalla aikataululla. Näin on tapana sanoa, kun syyllinen on ihmisen oma käyttäytyminen eli tietämättömyys, huolimattomuus, varomattomuus tai välinpitämättömyys. Metsäpalokesä on ollut tavanomainen. Väliraportin tapahtumakuvauksista on usein voinut lukea rivien välistä. Lisäksi useana päivänä ylitettiin 30 asteen maaginen raja
Valitettavasti ankarat ponnistukset eivät kuitenkaan voineet enää pelastaa kolmea hyökkäyk sen kärjessä ollutta miestä, joilta räjähdys oli kat kaissut pelastustien. Onneksi palo kunta onnistui rajoittamaan palon suhteellisen pie nelle alalle. Erityisesti kemiallisella alalla tapah tunut kehitys on tuonut mukanaan vaaroja, jotka – jos olosuhteet sattuvat olemaan tulen irtipääsylle ja palon levenemiselle suotuisat – voivat aiheuttaa mitä järkyttävämpiä ja kauheampia seurauksia. Tässä onnettomuudessa, joka vaati, kuten sanottu, kolmen palomiehen hengen ja aiheutti lisäksi useita erittäin vakavia loukkaantumisia, kolme perhettä menetti huoltajansa, viisi lasta isänsä. Suoritetaanko ja voidaanko yleensä missään maassamme suorittaa palotarkastuksia riittävässä laajuudessa. Kuitenkin saman kaltainen vaarallinen tilanne voi toistua monessa teollisuuslaitoksessa ja työpajassa koska tahansa. jokaiseen sellaiseen kohteeseen, varastoon ja komeroon, joissa vaarallisia aineita säilytetään. Tällöin havaittiin kellarissa olevan savua, mutta ei tulta. Aineksia suoranaiseen katastrofiin, meillä ennen kokemattomaan suuronnettomuuteen, jossa ihmishengen menetykset eivät olisi suinkaan rajoittuneet kolmeen, oli tässäkin onnettomuus tapauksessa kauhistuttavan paljon. Ei voida ennen kun työhön saadaan lisää voimia! Eri teollisuuslaitok silla on monia erikoistarpeita ja aineita, joiden vaarallisuudesta eivät esim. Ei myöskään liene harvinaista, että annettuja paloturvallisuus määräyksiä pidetään liioiteltuina ja että niitä vas taan purnataan, jopa niitä pyritään kiertämäänkin. Karuvaaran johdolla hyökkäys-, pioneerija ruiskuyksikkö. Tultuaa Lönnrotinkadun puolelle havaittiin portin lähellä olevista kellarin ikkunoista tulevan savua. Voitanee sanoa, että tämä työ on tullut yhä vaarallisemmaksi, koska erityisesti viime sotien jälkeen tapahtuneen valtavan, sanoisimme mullistavan kehityksen mu kana on tullut markkinoille uusia työja tarve aineita ja kemiallisia ainekokoomuksia, joiden palon ja räjähdysvaarallisuutta ei toistaiseksi edes riittävän hyvin tunneta. Palopaikalle lähetettiin pääpaloasemalta päivystävän palomestari O. Lue koko juttu 50 vuoden takaa netistä: www.pelastustieto.fi Hautajaissaattue ohittamassa suruliputettua taloa, jossa palo-onnettomuus sattui.. Samaten tuli savua porttikäytävään sen seinässä olevasta ilmanvaihtoaukosta. Hyökkäysryhmän seuraamana palomestari Karuvaara lähti tiedustelemaan sisäänpääsytietä kellariin, antaen samalla määräyksen hyökkäysauton korkeapainesuihkun selvittämiseen pihan puolelle. Kuitenkin on välttämätöntä, että surmansa saaneiden palomiesten perheiden toimeentulo turvataan niin, etteivät nämä joudu tämän ras kaan ja korvaamattoman menetyksen lisäksi vielä taloudellisiin vaikeuksiin. Saavuttuuaan Annankatu 18 portille ilmoitti portinvartija palopaikan olevan Lönnrotinkadun puoleisella sivustalla, jonne osasto välittömästi jatkoikin matkaansa. Voidaanko niitä ulottaa esim. Haluamatta suinkaan miten kään heittää varjoa palotarkastusviranomaisiin, he rää uusien vastaavanlaisten onnettomuustapausten torjumismielessä ajatus, eikö palosuojelumääräysten noudattamisen valvontaa olisi pyrittävä tehostamaan ja yleensäkin ennakolta ehkäisevään palontor juntaan kiinnitettävä entistäkin suurempaa huo miota. Joka tapauksessa tiedetään, että talossa oli pal jon vaarallisia aineita. Eri tyisesti tämä vaara uhkaa sammutusmiehiä. laitoksen työntekijät eikä usein johtokaan ole täysin tietoisia. Tultuaan takaisin... Tämä onkin onnettomuuden kaikkein murheellisin seuraus, seik ka, jota eivät mitkään sosiaaliset toimenpiteet pysty täysin korjaamaan. 6/2010 83 Palontorjunta – Brandvärn 50 vuotta sitten 6/2010 83 Heinäkuun 12-13 päivinä Helsingissä Tilgmannin Kirjapainossa sattunut tulipalo, jossa kolme par haassa miehuuden iässä ollutta palomiestä äkkiä temmattiin keskeltämme, työpaikaltaan, heidän ol lessaan juuri suorittamassa jokapäiväistä, suurta tai toa ja rohkeutta vaativaa työtään, osoitti jälleen järkyttävällä tavalla, kuinka vaarallista ja uhan alaista palonsammutustyö jatkuvasti on. Nyt kysymyksessä olevan onnettomuustapauksen syytä ei vielä ole selvitetty, tutkimukset ovat kes ken. Yhteiskunnan velvollisuus on keventää niiden taakkaa, joita tämä onnettomuus kaikkein raskaimmin on koetellut ja jatkuvasti koet telee. Palonsammutus vaati raskaita uhreja Kolmen palomiehen surma Tilgman Oy:n kirjapainotalon palossa helsingissä Heinäkuun 12 päivänä 1960 klo 19.48 tuli paloilmoitus Helsingin pääpaloaseman hälytyskeskukseen Tilgmann Oy:n kirjapainotalosta, Annankatu 18. Kellariin johtavat portaat olivat rakennuksen nurkassa, jota kautta ensitiedustelu suoritettiin
84 6/2010 84 6/2010
Sitä pitäisi harjoitella kerran kuussa, mieluummin kerran viikossa, jotta praktiikka kehittyisi, Pulkkinen sanoo. Raa’an lihasvoiman sijaan hyödynnetään tekniikkaa.. P alomies ja köysikouluttaja Aleksi Pulkkinen napsauttaa kokovartalovaljaat vyötärölleen kiinni ja nostaa katseensa mäntyjen latvoihin. Motoriikka heikkenemistä ei voi estää, mutta harjoittelulla sitä voi hidastaa. – Näyttää herkulliselta. Palomies ja köysikouluttaja Aleksi Pulkkinen seuraa taustalla suoritusta. Hyppääjä romahti maahan. Työn puolesta rutiinia ei muodostu. Korkealla työskentely vaatii hyvää oman kehon hallintaa, tasapainoa ja henkistä kanttia. Pulkkisen yllä on kokovartalovaljaiden lisäksi normaalit varusteet, jotka ovat kaikkea muuta kuin ketterät ja joustavat. Turvallinen kiipeilyrata Koska Flowpark on avoin yleisölle, sen turvallisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Suomen suurin kiipeilypuisto vuokraa vierailijoille turvavaljaat ja -varusteet, mutta pelastushenkilöstö on käyttänyt harjoituksissa omia varusteita. Todelliset köysipelastustapaukset ovat harvassa, joten siksikin harjoittelulla on tärkeä osuus. Siinä hyppääjä kiinnittää itsensä köydellä siltaan kiinni ja tekee sillan alla heilurimaisen hypyn. Pari vuotta sitten Naantalin ja Rymättylän välisellä sillalta pelastettiin siltabendulum-harrastaja. – Hänellä oli liian pitkä köysi. Varsinais-Suomen pelastuslaitos löysi lisätreenipaikan vasta-avatusta seikkailupuistosta, Flowparkista. Reilun kymmenen metrin korkeudessa roikkuu kiipeilyverkkoja, tynnyreitä, autonrenkaita, puutikkaita ja liaaninauhoja. Ei auta, vaikka pystyisi nostamaan 200 kiloa penkiltä. Hän säilyi hengissä, mutta loukkaantui pahoin. – Työvaatteet hankaloittavat kiipeilyä, nämä ovat kankeat ja painavat. Yleensä korkean paikan työskentelyä harjoitellaan vain kerran vuodessa, joka on naurettavan vähän. – En ole huolissani palomiesten fyysisestä kunnosta, vaan iän tuomasta motoriikan heikkenemisestä. 6/2010 85 Korkean paikan työskentelyn taitoa pidetään yllä vuosiharjoituksilla, mikä on köysipelastamisen kouluttaja ja palomies Aleksi Pulkkisen mielestä aivan liian vähän. Kevyempi asu olisi parempi ja saappaiden tilalle laittaisin maiharit, Pulkkinen hymähtää. Niiden muodostavia reittejä pitkin palomiehen olisi tarkoitus edetä puusta puuhun. Ei pelkkää huvia Turussa, Skanssin ostoskeskuksen takametsikössä sijaitsevan seikkailupuiston yrittäjä päästää pelastushenkilöstön harjoittelemaan mielellään. Rakennustyömailla ja teollisuuslaitoksissa on köysipelastajille ollut muutamia työtehtäviä. – Turvallisuus on meille numero uno. Visiitit ovat tapahtuneet Teksti ja kuvat: Sari Järvinen Köysiharjoitus seikkailupuistossa Palomiehet löysivät oivan harjoittelupaikan Turussa Kiipeilyä harrastava V-S pelastuslaitoksen koulutussihteeri Tanja Uusitalo piti Flowparkista. Pulkkinen muistaa lähivuosilta joitakin harhaan laskeutuneita laskuvarjohyppääjiä, joita on autettu pinteestä. Tasapaino ja reaktiokyky vähenevät eivätkä nivelet kestä samaa kuin ennen. Raa’an lihasvoiman sijaan hyödynnetään tekniikkaa. Kiipeilyyn sisältyy aina tietty riski ja tällainen puisto on vielä uutta Suomessa. Jos jotain vakavaa sattuisi, se olisi leikin loppu, Flowparkin toimitusjohtaja Janne Kalhama sanoo
Flowparkin toimitusjohtaja Janne Kalhama astelee tynnyreiden ylitse tottuneesti. Sille osallistuu 20 henkilöä omalta alueelta ja 80 muual ta Suomesta. 86 6/2010 työaikana ja työvaatteissa, jolloin puistonpitäjät ovat päästäneet palomiehet ilmaiseksi radalle. Pelastussuunnitelmat hiottiin ja ensiapuvarusteet tarkistettiin. Ennen aidan pystystä ja vartioinnin aloittamista alueella hiippaili ulkopuolista väkeä harva se ilta. – Meillä vain köyden kestävä. Ennen kiipeämistä hän huomaa Kalhaman pitelevän käsissään vaijerin kestävää rissaa. Pulkkinen hymyilee. Erikoistumiskurssi suunnitteilla Pulkkisen vantterat saappaat tömähtävät varmasti kohdilleen männyn latvojen tasalla huojuvalla pölkkypolulla. Viimeksi palomies nousi ylös Turun sataman Forum Marinumin nosturia, jossa pidettiin ensimmäinen FRF (Finnrescue Finland) läntisen alueen köysipelastamisen jatkokurssi. Puisto on rakennettu yleiseurooppalaisten standardien mukaan ja kiipeily siellä on ohjattua ja valvottua. – Voit kuvitella, mitä silloin tapahtuu. Tavoitteena on saman verran väkeä ensi vuonna, mikäli koulutusrahat riittävät. Kankeat vaatteet ja jämerät varusteet vaativat kiipeilijältä taitoa.. Omin luvin tulleilla kiipeilijöillä harvoin on asianmukaisia turvavarusteita. – Täällä on käynyt vapaa-ajalla useampiakin palomiehiä. Suurin onnettomuusriski ei olekaan aukioloaikoina, vaan niiden jälkeen. Heiltä on tullut tyytyväisiä kommentteja. Kierros päättyy mahtavaan liaanihyppyyn ja palomies ottaa kiinni seinän korkuisesta turvaverkosta. Kalhama lupaa, että niin on jatkossakin, kunhan käyttö pysyy kohtuuden rajoissa. Sitä ennen Pulkkinen selvittää Flowparkin radan ja saa tuntumaa kiinnitysvaijereista. ”Tämä on sen verran hauskaa, että motivoi harjoittelemaan.” Uusitalo keskittyy ja kävelee noin kymmenessä metrissä huojuvaa pölkkypolkua pitkin. – Tämä on sen verran hauskaa, että motivoi harjoittelemaan. Myös yrittäjä on hyötynyt yhteistyöstä aluepelastuslaitoksen kanssa. Myös köysipelastamisen erikoistumiskurssia suunnitellaan. Tulen tänne varmaan uudelleen ajan kanssa. Monet ovat kuvitelleet, että tämä on enemmän leikkikenttä, mutta kiipeily on hyvää fyysistä harjoitusta, kaarinalainen Kalhama kertoo. Ne on kiinnitettävä uudelleen kussakin kulmakohdassa, joita on kymmeniä. Heti tuli korjattavaa, palomies toteaa ja vaihtaa rissan, jonka varassa liu’utaan vaijeria pitkin maahan. Meille haastavin tilanne on, kun joku roikkuu jalasta kiinni ja pää alaspäin tuolta ylhäällä, Pulkkinen toteaa ja on lähtövalmiina testaamaan Flowparkin rataa
Kuplan synty estettävä. Yhteistoiminnan tavoitteena olisi turvata, että tehtäviä ei jää hoitamatta ja että turvallisuuspalvelut tuotetaan tehokkaasti. Hallituksen tulee luoda edellytykset yhteisen kenttäjohtamisjärjestelmän aikaan saamiselle. Tästä olisi paljon apua erilaisten tilanteiden hoitamiseen. Tyydytäänkö siihen, että paloja sammutetaan vain ulkoapäin. Sisäisen turvallisuuden tärkeimmät sisältötavoitteet, esimerkiksi palokuolemien vähentäminen, sisältyvät nykyiseen hallitusohjelmaan ja sisäisen turvallisuuden ohjelmaan. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää muun muassa jatkuvaa tutkimusta. Pelastustoimi mukaan Suomen turvallisuuspolitiikkaan Piia Vähäsalo, pelastusjohtaja, virkavapaalla, Jokilaaksojen pelastuslaitos: T urvallisuutta tulee kehittää viranomaisten tarkoituksenmukaisella työnjaolla. Mitä jää tekemättä ja missä on mahdollisesti päällekkäisyyttä. Miten tällöin toimitaan. Hallitusohjelman turvallisuutta koskevissa osioissa tulisi siis vastata näihin eduskunnassa muodostettuihin kantoihin suomalaisen turvallisuuspolitiikan kehittämisessä. Kyse on esimerkiksi siitä, halutaanko pelastussukellusvalmius pitää yllä koko maassa. Muun muassa hallintovaliokunta kiinnitti asiaan huomiota viime turvallisuusja puolustuspoliittisen selonteon käsittelyssä. Yhteistoiminta vaatii toteutuakseen poliittista tahtoa. Montako koulutettua ja millä tavoin varustettua pelastajaa tarvitaan, että erilaisiin uhkamalleihin kyetään vastaamaan. Muutoksia on tapahtunut sekä yhteiskunnan rakenteissa että viranomaisten voimavaroissa. Voitaisiin siirtyä puhumaan turvallisuuspolitiikasta, jonka sisältö olisi laajan turvallisuuskäsitteen mukaista. Samaan tapaan kuin meille on kuluneella hallituskaudella luvattu hoitotakuu, yhteiskunnassa pitää saadaan aikaan tahtotila, kuinka nopeasti ja minkälaista apua hätätilanteissa tulee saada. Tämä on tarpeen, koska toimintaympäristö on muuttunut voimakkaasti viime vuosina. Tämä edellyttää yhteistä tarkastelua, missä selvitetään, mitä pelastustoimen ja sitä lähellä olevat viranomaiset, esimerkiksi poliisi ja rajavartijat, tekevät. Suomen pelastustoiminnan taso vaatii määrittelyä. Millaisia joukkoja, pelastustoimen termein muodostelmia, valtakunnallisesti tarvitaan. Turvallisuusja puolustuspoliittisella selonteolla tulisi ohjata kansallisten uhkiin perustuen, mitä pelastustoimelta valtakunnallisesti edellytetään. Tällöin ikääntyvät pelastajat voidaan siirtää erittäin tärkeään ennalta ehkäisevään työhön, ja palkata nuoria palomiehiä varmistamaan savusukellusvalmius. Yhteisen tietojärjestelmän avulla tilannetta johtava viranomainen pystyisi näkemään, mitä resursseja on käytettävissä. Keskustelua on ehkä myös vaikeuttanut kansallisen tason turvallisuuden käsitteistön moninaisuus. Konkreettisesti tämä tarkoittaa, että kansallisen tason linjauksesta tulisi löytää peruste pelastustoiminnan valtakunnalliselle valmiudelle esimerkiksi laajoja suuronnettomuuksia tai sotilaallisen voiman käytön tilanteita varten. Jos toimintavalmius halutaan säilyttää nykytasolla, tarvitaan lisää virkoja. 6/2010 87 Pelastustoimi hallitusohjelmassa Juha Hakola, kansanedustaja (KOK): K eskeinen tavoite on saada sisäisen turvallisuuden kysymykset eduskunnan käsittelyyn kansallisen turvallisuuden kokonaisuudessa, kuten esimerkiksi ulkoja turvallisuuspolitiikan osalta toteutetaan. Tämä keskustelu olisi pitänyt käydä jo silloin, kun eläkeikää päätettiin nostaa. Tarkastelu tulee ulottaa pelastustoimen onnettomuuksien ehkäisyyn, pelastustoimintaan ja väestönsuojeluun. Palomiesten eläkeiän nostaminen tarkoittaa, että pelastuslaitoksille tulee pula pelastussukelluskykyisistä palomiehistä. Keskeisenä on muun muassa kysymys pelastustoimen kokonaisjärjestelmän mitoituksesta vastaamaan kansallisia ja kansainvälisiä vaatimuksia. Sisäistä turvallisuutta ja pelastustointa tulee käsitellä tässä kansallisen tason turvallisuuspolitiikassa vastaavasti kuin ulkoja puolustuspolitiikkaa. Valtioneuvostotason turvallisuutta koskevat selonteot, strategiat ja turvallisuusohjelmat ovat lähtökohta, jonka pohjalta ministeriöt laativat strategiansa. Voimavarakysymykset tulevat esille tämän tarkastelun yhteydessä. Jos lisäresursseja ei saada, Suomen pelastustoiminnan valmiudesta rakennetaan kupla
Hallitusohjelmassa tulisi olla maininta esimerkiksi laajapohjaisen selvitystyön tekemisestä tämän valtakunnallisen osaamisen ja kaluston saamiseksi nykyistä paremmin normaaliajan onnettomuuksien pelastustoimia hyödyttämään. Vaihtoehtoisia urapolkuja voisi kokeilla pilottihankkeina aluksi joissakin pelastuslaitoksissa. Kuinka varmistetaan, että syrjäseuduille, meidän alueellamme esimerkiksi saaristoon, on edes jotain viranomaisapua saatavissa. Palotarkastukset kohdistetaan paremmin ja kiinteistöille laaditaan pitkän ajan valvontasuunnitelma. Pelastuslaitoksille toivon pysyvyyttä nykyisessä tilanteessa edes seuraavat neljä vuotta. Lainsäädäntökin ohjaa tähän suuntaan. Asumiseen pitäisi suhtautua samalla tavalla. Oman järjen käyttöä pitää kannustaa. Asumisen paloturvallisuutta ei pidetä meillä riittävän tärkeänä. Eri viranomaisilla on paljon osaamista ja kalustoa, jolle olisi käyttöä pelastustoimen vastuulla olevissa normaaliajan onnettomuuksissa ja häiriötilanteissa. Selvitystä tehtiin erittäin hyvässä hengessä. Kiireellisen avun turvaaminen koko Suomessa on tärkeä kysymys. Samanlaista henkeä toivoisi myös ministeriöiden välille. Esimerkiksi Keski-Suomessa viranomaisten, kuntien ja kansalaisjärjestöjen kesken yhdessä tehty alueellinen turvallisuussuunnittelu korostaa kuntalaisten omaa vastuuta ja vahinkojen ennakointia. Vertailukohtana autojen turvallisuutta edistetään koko ajan uusilla välineillä. Palokuolemat kuriin Jari Sainio, pelastusjohtaja, Varsinais-Suomen pelastuslaitos: P alomiesten työkyky -hankkeen hyvät ideat, esimerkiksi valtakunnallisen kehittämiskeskuksen perustaminen, pitää toteuttaa. Työmatkojen piteneminen vaikeuttaa kiireellisiin tehtäviin lähtemistä. Hallituksen tulee tunnustaa tämä tilanne ja selvittää, miten palokuntien ja pelastustoimen palveluiden säilyminen syrjäseudulla voidaan turvata. Kun muutostahti on liian nopea, kehittäminen kärsii. 88 6/2010 Pelastustoimi hallitusohjelmassa Simo Tarvainen, pelastusjohtaja, Keski-Suomen pelastuslaitos: A sunnoissa – aluksi uudisrakentamisessa – tulee ottaa käyttöön olemassa olevat, ja viime vuosina nopeasti kehittyneet, automaattiset sammutusjärjestelmät. Suomi kulkee asumisen paloturvallisuudessa jälkijunassa. Pelastusala tuntee järjestelmät ja niiden hyödyt, mutta viestiä ei ole saatu päättäjille perille. Edellä mainittu alustyöryhmän selvitys käy hyvästä esimerkistä. Yhteistyötä tehdään yhä enemmän myös yksittäisen kansalaisen kanssa. Työelämä on muutoksessa koko yhteiskunnassa, mikä vaikuttaa myös sopimuspalokuntien toimintaan. Mielestäni pitää selvittää, tulisiko pelastuslaitoksella olla nykyistä laajempi rooli. Omatoimista varautumista pitää lisäksi edistää. Vain vuosi sitten otettiin käyttöön Pohjois-Karjalan uusi hätäkeskus, joka nyt on päätetty lakkauttaa. Hätäkeskusten muutostahti on aivan liian nopea. Miten turvataan kiireellinen apu?. Osaamisen ja kaluston yhteiskäytöstä löydettiin paljon etua. Yhteistyössä voidaan mielestäni mennä askel vielä pidemmälle. Suomalaiset ovat liikaa tottuneet luottamaan viranomaisapuun. Varsinais-Suomessa yhteistyö sujuu saumattomasti. Vain 14 vuotta sitten, vuonna 1996, otettiin käyttöön ensimmäiset nykyisenmalliset hätäkeskukset. Rakennusalan vastustus ja vetoaminen kustannusten nousuun on painanut enemmän. VPK-toiminnan tulevaisuus on ratkaiseva esimerkiksi meidän laitoksellemme, jolla on sopimus 70 VPK:n kanssa. Kun aluepelastuslaitokset syntyivät, etäännyttiin turhan kauas. Niin terveydenhuolto kuin turvallisuusviranomaiset, esimerkiksi poliisi ja rajavartiolaitos, ovat keskittäneet palvelunsa isoimpiin kaupunkeihin. Pelastustoimen voimavaroja voi mielestäni lisätä yhteistyöllä muiden viranomaisten kanssa. Luovutimme hiljattain selvityksen puolustusvoimien, poliisin, rajavartiolaitoksen ja pelastuslaitoksen alusten yhteiskäytöstä. Meiltä hätäkeskus siirtyy Vaasaan, jonka vuoksi joudumme kehittämään omaa johtokeskustamme vastaamme uutta tilannetta. Niin hätäkeskusuudistus kuin aikanaan lääniuudistus ja nyt lakkautus ovat aiheuttaneet runsaasti sekaannuksia. Tätä keinoa pitää käyttää, jos halutaan synkät palokuolematilastot laskuun. Pelastusviranomaisten työssä neuvonnan osuus kasvaa. Pelastuslaitosten tulee tällä kaudella tiivistää yhteistyötä oman alueensa kuntien kanssa. Monessa pikku kunnassa ollaan jo tilanteessa, että VPK on ainoa apua tarjoava taho, joka paikkakunnalla on olemassa. Kunnista tuleva tarve on koko toiminnan lähtökohta. Uusia muutoksia, esimerkiksi valtiokeskustelua, ei nyt todellakaan kaivata. Esimerkiksi nuohous on tänä päivänä kiinteistön omistajan vastuulla
6/2010 89. Tekijä: Anssi Partanen Työn nimi: Paikkatiedon soveltaminen pelastustoimessa. 6/2010 89 Opinnäytetöitä opistosta Pelastustieto julkaisee lyhyitä esittelyjä Savonia ammattikorkeakoulun palopäällystön koulutusohjelmassa valmistuneista opinnäytetöistä. Tuleviin tarpeisiin on jo nyt olemassa hyviä ratkaisuja, jotka tulee saada kaikkien aluepelastuslaitosten käyttöön. CBRNE-termillä tarkoitetaan tilanteita tai onnettomuuksia, joissa rikollisin tarkoitusperin, tai niillä uhkaamalla, pyritään aiheuttamaan ihmisille tai yhteiskunnan järjestelmille häiriötä tai tuhoa käyttäen kemiallisia, biologisia, radioaktiivisia tai ydinmateriaaleja tai räjähteitä. Paikkatiedon rooli kasvaa tulevaisuudessa pelastustoimessa esimerkiksi uuden pelastuslain myötä. T ämän opinnäytetyön aiheena oli tutkia pelastustoimen kansallista varautumista CBRNE-erityistilanteisiin tai niiden uhkaan. Tutkimustuloksista saatujen tietojen perusteella voidaan kehittää paikkatiedon soveltamista pelastuslaitoksissa, sekä nähdään koulutustarpeita tulevaisuutta ajatellen. Rajapinta päivittäisonnettomuuksiin kuuluvien vaarallisten aineiden onnettomuuksien ja CBRNE-erityistilanteiden välissä on kuitenkin hyvin marginaalinen ja liittyy enimmäkseen viranomaisyhteistyöhön ja tilanteen johtamiseen. Nämä seikat kartoitettiin erillisellä suppeammalla kyselytutkimuksella. Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluiden avulla yhdeksääntoista aluepelastuslaitokseen. Puhelinhaastattelun tukena oli kyselylomake, joka sisälsi kysymyksiä vastaajien kokemuksesta pelastustoimessa, paikkatiedon opetuksesta ja koulutuksesta, paikkatiedon käytöstä pelastustoimen suunnittelussa ja johtamisessa, sekä kohdekorttijärjestelmistä. T ämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää paikkatiedon soveltamisen nykytila Suomen aluepelastuslaitoksissa. Pelastustoimen tehtäväkentällä CBRNE-erityistilanteet ovat suhteellisen uusi käsite, aikaisemmin aihealueesta käytetty NBC-termi viittasi enemmän kriisija sotatilan toimintoihin. Maailmalla tapahtuneet terroriteot, joissa on käytetty CBRNE-materiaaleja, edellyttävät myös Suomen viranomaisia tarkastelemaan ja kehittämään omaa varautumistaan. Paikkatiedon hyödyntäminen on monissa käyttökohteissa vielä pitkälti kehitysasteella riippumatta siitä puhutaanko pelastustoimen suunnittelusta tai pelastustoimen johtamisesta. Varautumista tutkittiin kyselytutkimuksen avulla, johon pyydettiin vastauksia kaikilta 22 pelastustoimialueelta. CBRN-tilanteiden uhka-aste määräytyy pitkälti alueen infrastruktuurin, asukastiheyden ja toiminnallisten erojen kautta. Havaittuihin ongelmakohtiin on parasta vastata lisäämällä koulutusta ja painottamalla sitä tutkimuksissa esille tulleisiin seikkoihin. Paikkatietoa sovelletaan aluepelastuslaitoksissa hyvin vaihtelevasti. Asiantuntijat edustivat ensivasteen viranomaisia, kuten poliisia, terveydenhuoltoviranomaisia, rajavartiolaitosta ja säteilyturvakeskusta. Paikkatiedon soveltamisen saaminen koko Suomessa muutamien suuntaa näyttävien aluepelastuslaitosten tasolle tarkoittaisi pelastustoimen kehittymistä suurella harppauksella eteenpäin. Vastakkainasettelua ei siksi tehty, vaan painopiste asetettiin lähinnä suunnitelmien laatimisen, viranomaisyhteistyön-, koulutuksen-, sekä kehittämistarpeitten määrittelyyn. Tässä työssä käsitellään ja määritellään myös tätä rajapintaa, sekä niitä pelastustoimen tehtäviä, jotka sille lakisääteisesti kuuluvat kaikessa pelastustoimintaan kuuluvassa työssä. Varautumisen tason määrittelyssä otettiin huomioon pelastustoimialueiden väliset alueelliset erot. Tiedot löytyvät myös Pelastusopiston kotisivuilta: www.pelastusopisto.fi Tekijä: Tomi Kuusamo Työn nimi: Pelastustoimen kansallinen varautuminen CBRNEerityistilanteisiin, tutkimusraportti. Tutkimuksen tukena ja kysymyksiä määriteltäessä käytettiin CBRNEyhteistyöfoorumin asiantuntijoiden odotuksia ja käsityksiä pelastustoimen kalustollisesta ja tietotaidollisesta kyvystä. Kyselytutkimus tehtiin sähköisenä. Puhelinhaastatteluun valittiin kustakin aluepelastuslaitoksesta henkilö, jonka vastuualueeseen liittyi paikkatiedon soveltaminen. Tutkimuksen sisällön määrittelyyn osallistui myös Sisäasiainministeriön pelastusosasto, jolle tutkimuksen raportti toimitettiin. Käytössä olevien resurssien ja osaamisen taso vaikuttaa ratkaisevasti pelastuslaitoksien saamaan hyötyyn paikkatiedon soveltamisen suhteen. Aineiston analysoinnissa käytettiin pääasiassa kvantitatiivisia menetelmiä
Palotarkastustoiminnan tärkein tehtävä on varmistaa sammutusja pelastustehtävien suoritus rakennuksissa. Onnettomuuksien ehkäisyyn liittyvä valistusja neuvonta voidaan helposti antaa lyhyellä koulutuksella pelastajien, paloesimiesten ja enintään yhden palotarkastajan tehtäväksi. Rakennustarkastajat antavat usein paloturvallisuusasiat pelastuslaitokselle, koska heillä on riittävästi tekemistä muissa rakennuslupa-asioissa. Aina on kuitenkin muistettava, että ilman rakennustarkastajan myötävaikutusta vastuun siirto pelastuslaitokselle ei onnistu. Väärin pysäköidyt ajoneuvot ja tavaroiden säilytys sammutusreitillä ovat tarkistettavia asioita. • Sammutusreitit ovat puutteellisia. Jos vastaus rakentamisen yksityiskohdan toteutukseen löytyy E1:stä, tilanne on helppo. • Uloskäytävät ovat käyttökelpoisia. Luvan myöntää rakennuslupalautakunta, jonka jäsenet valitaan poliitikoista. Useissa kunnissa rakennustarkastajan tehtäväkenttä on niin laaja-alainen, että kunnan sisäisellä päätöksellä rakenteellisen paloturvallisuuden asiat on annettu pelastuslaitoksen hoidettavaksi. Edellä mainitut asiat muodostavat palotarkastustoiminnan perustan. • Ympäristöministeriön julkaisema soveltamisoppaassa (/2/) esitetään virallisia säädösten soveltamisperiaatteita. Mikäli palopäällikkö tai -tarkastaja keskittyy esimerkiksi rakennustyömaalta löytyvien lämmöneristeiden pakkausmerkintöihin, hän ei ole tehtäviensä tasalla. Samalla luodaan kestävä pohja ihmisten paloturvallisuudelle. • Tilojen käyttötarkoitus on rakennusluvan mukainen. Muutamassa kymmenessä vuodessa järjettömistäkin paikallisista tulkinnoista tulee ainoita oikeita. RIL 195-sarja, /3/). Rakenteellisen paloturvallisuuden säädöksiä toteutetaan seuraavassa järjestyksessä: • Määräys E1 on esittää ehdottomasti toteutettavat asiat. Itse asiassa kutakuinkin tuossa järjestyksessä palomestari tarvitsee rakennuksen ominaisuuksia tehtävänsuorituksessaan. Pelastuslaitoksen taas kannattaa tehdä kaikkensa saadakseen rakenteellisen paloturvallisuuden asiat hoidettavakseen. Kaikkiin määräyksiin, olivatpa ne kuinka yksityiskohtaisia tahansa, liittyy aina niiden soveltaminen käytännön rakentamiseen. • Palo-osastointi on kunnossa. Olen monta kertaa tavannut suunnittelijoita, jotka kysyvät tuohtuneina, tarkastajan kanssa käydyn neuvottelun jälkeen, paikallisen tulkinnan määräysten mukaisuudesta. Esimerkiksi autotallin käyttö varastona saattaa johtaa koko palonkestävän rakennuksen sortumiseen (/1/). Rakennuslupakäsittely Rakennuslain mukaan rakenteellinen paloturvallisuus kuuluu rakennusvalvonnan vastuualueeseen siinä missä kaikki muutkin rakennuslupa-asiat. Paikallinen tulkinta Rakennuksen suunnittelijat tekevät parhaansa rakenteellisen paloturvallisuuden määräysten toteuttamiseksi rakennuslupavaiheessa. Hän on usein ainoa henkilö lautakunnassa, jolla on edes jonkinlainen rakenteellisen paloturvallisuuden tuntemus. Asioiden Rakenteellinen paloturvallisuus pelastuslaitoksen tehtävänä Kirjoittaja DI Markku Aarnio on pitkän linjan pelastusalan palonehkäisyn asiantuntija, joka on viimeksi toiminut opettajana Pelastusopistossa. Rakentamisessa käytettävien materiaalien paloturvallisuus voidaan helposti tarkistaa pistokokeilla. Kun suunnittelija käy neuvotteluja tarkastajan kanssa rakenteellisesta paloturvallisuudesta, hän on usein kuuntelijana. Rakentajaa pyydetään toimittamaan selvitys käytetystä tarvikkeesta jälkikäteen. Näin pelastuslaitoksen kannalta rakenteellinen paloturvallisuus on oleellinen osa päivittäistä toimintaa. • Muut säädökset E2:sta E9:ään esittävät määräyksen E1 soveltamisperiaatteita säädöksissä esitettyihin erityiskohteisiin. Palotarkastuksessa on syytä varmistaa, että: • Pelastustiet ja sammutusreitit pysyvät kunnossa. Tavaran varastointi porraskäytävissä ja lukitut ovet poistumisreitillä vaarantavat rakennuksesta poistumisen. Kun tarkastaja havaitsee, että vuosien mittaan kukaan suunnittelija ei ole vastustanut esitettyä tulkintaa, hän olettaa esittämänsä tulkinnan olleen oikea. Näin vaatimus toteutetaan. Niissä esitetään periaatteita, joilla päästään rakennuslaissa mainittuun hyvän ja turvallisen rakentamistavan mukaiseen lopputulokseen. Asioiden sujumisen kannalta on elintärkeää, että yhteistyö rakennusja palotarkastajan välillä on mutkatonta. Rakennustarkastaja ei pysty perehtymään riittävällä tarkkuudella näihin asioihin. Palonehkäisyä Rakenteellisella paloturvallisuudella, eli sillä miten rakennukset rakennetaan, varmistetaan määräysten (E1) mukainen turvallisuustaso. Tämä siitäkin huolimatta, että suunnittelija saattaa pitää, ainakin mielessään, soveltamisperiaatteita järjettöminä tai jopa määräysten vastaisena. Jälkikäteen tehdyt osastoivien rakenteiden läpiviennit ja auki kiilatut palo-ovet levittävät paloa esteettä. Käytännön valtaa lautakunnassa käyttää esittelijä eli rakennustarkastaja. Vaikenemisella ei ole useinkaan mitään tekemistä paikallisen määräysten tulkinnan oikeellisuuden kanssa. oikealla hoidolla varmistetaan sammutusja pelastustehtävien suoritus rakennuksessa. Koska tarkastajan hyväksyminen suunnitelmille on rakennusluvan saamisen ehto, suunnittelija ajattelee yleensä, että esitetty sovellus ei näytä maksavan mahdottomia. Rakenteellinen paloturvallisuus on myös oleellinen osa onnettomuuksien ehkäisyä. Paikallinen tulkinta siis hyväksytään vastustamatta, koska muuten ei saada rakennuslupaa tai luvan saanti lykkääntyy. Sammutusja pelastustehtävät rakennuksessa eivät onnistu mikäli: • Pelastustiet eivät ole riittävät. • Rakennuksen paloluokka on väärin määritelty. • Palo-osastointi ei ole kunnossa tai oikein suoritettu. Tarkastajan näkemys määräysten soveltamisperiaatteista on etusijalla. Pelastuslaitos Rakenteellisen paloturvallisuuden on oltava oleellinen osa pelastuslaitosten tehtävää. • Uloskäytävät eivät ole käyttökelpoisia. Samalla mahdollistetaan sammutusja pelastustehtävien suoritus rakennuksessa. Kahdesta ensin mainitusta yleensä vain paikallisella pelastuslaitoksella on riittävät perustiedot. Tätä julkaisua on joskus sanottu ”mielipuolen askarteluoppaaksi”. 90 6/2010. • Mikäli edellä mainituista julkaisuista ei löydy vastausta rakentamisen yksityiskohtiin, on hyvä tukeutua ammattikirjallisuuteen (esim
s. Sweden . Mikäli suunnittelija taas esittää, että hänen esittämänsä suunnitteluvaihtoehto on hyväksytty naapurikunnassa, kyse on usein neuvottelutaktiikasta. Säädökset rakennuslupakäsittelyineen luovat perustan sammutusja pelastustehtävien suorittamiselle. Ilman virallista valituskierrosta tilanne on sama kaikissa rakennuslupa-asioissa. 6/2010 91 • Mikäli vastausta ei löydy mistään yllä kuvatusta, niin paikallisen viranomaisen tulkinta asiasta on lopullinen. Mikäli rakennuslautakunta hyväksyy luvan siten, että ihmisten pelastaminen kerrostalosta tapahtuu varatien kautta palokunnan pelastustoimin (E1:10.3.2 Ohje), niin samalla kunta sitoutuu siihen, että paikallisella pelastuslaitoksella on luvan mukainen kalusto ehdon toteutukseen. Ympäristöopas 39, Rakentaminen. Suunnittelijan näkemys johtuu hänen kannaltaan parhaassa tapauksessa siitä, että naapurikunnassa tulkinnan oikeellisuutta ei ole ehditty tarkistaa. 147 s. Rakennuslupaneuvottelujen kummatkin osapuolet voivat varautua ennalta rakenteellisen paloturvallisuuden säädösten sovelluksiin. He saattavat saada suurta tyydytystä esittäessään sovelluksensa neuvotteluissa vastapuolen hyväksyessä tulkinnan vaieten. Lisää tietoa AirMaid tuotteista ja ratkaisuista saatte kotisivuiltamme www.interzon.se tai Marcus Hintze, Interzon Finland, +358 40 3721378. (ISBN 952-11-1375-8) /3/ RIL 195-3-2005, Rakenteellinen paloturvallisuus, Korjausrakentaminen. Ympäristöministeriö. Osastomme Kiinteistöturvallisuus messuilla 8-10.9.2010 D215.. Rakenteellisen paloturvallisuuden säädösten toteuttaminen kunnassa saattaa tuntua pelastajan näkökulmasta tarpeettomalta. Erikoiskaluston käyttöön tarvitaan pelastajia ja kalusto on oltava lähtövalmiina. Viranomaisen kannattaa aina sellaisessa tapauksessa tarkistaa väitteen paikkansapitävyys. +358 40 3721 378 • PUHDISTUSTARVE MINIMOITU • RASVAPALORISKI PIENENEE RATKAISEVASTI • TEHOKAS ENERGIAN TALTEENOTTO RASVAKANAVAN POISTOILMASTA MAHDOLLINEN AirMaid otsonigeneraattorit voidaan helposti asentaa sekä uusiin kohteisiin että jälkiasennuksena jo toimiviin rasvakanavoihin. 59-60. /2/ Rakennusten paloturvallisuus & Paloturvallisuus korjausrakentamisessa. Pelastustieto 2/2006. Erikoistapauksissa säädökset saattavat olla pelastuslaitoksen elinehto. Tietysti osa tarkastajista saattaa kokea menettävänsä näin osan asemastaan vallankäyttäjinä. Näin pelastuslaitos pystyy pitämään huolta kansalaisten turvallisuudesta ja samalla varmistamaan olemassaolonsa. Uusittu painos 2003. Virheen teko toisessa kunnassa ei velvoita tekemään samaa virhettä toisessa kunnassa. Asiat pitää pystyä ratkaisemaan asioina. Jokaisen palopäällikön tai pelastuskomentajan pitää ymmärtää rakenteellisen paloturvallisuuden merkitys laitoksensa toiminnalle. /1/ Aarnio M., Ovatko autosuojat nykyään varastoja. Sellainen tulkinta, joka on esitetty kirjallisesti, on aina suullista parempi. Näin suuremmilta yllätyksiltä ja paikkakunnittain vaihtelevilta järjettömiltäkin sovelluksilta vältytään. Rakennusluvan ehtojen sitovuus Rakennuslupapäätökset sitovat luvan saajan lisäksi myös luvan antajaa. 99 s.+ liitt. Marcus Hintze . Heidän tehtävänään on luoda organisaatiossaan toimintamalli, joka varmistaa rakenteellisen paloturvallisuuden toteutumisen alueellaan. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto ry., 2005. Meitä on moneksi. Palopäällystön näkökulmasta tilanne on päinvastainen. (ISBN 951-758-460-1) Palonehkäisyä 6/2010 91 PUHTAAT RASVAKANAVAT AIRMAID OTSONAATTOREILLA ! Interzon AB . SE-18362 Täby . nfo@interzon.se Interzon AB, Finland . +46 8 54444430 . Onneksi nykyään osa suunnittelijoista ja palotarkastajista on hankkinut paloturvallisuussuunnittelijan ammattipätevyyden (www.fise.fi). Propellervägen 4 A . marcus.hintze@interzon.se
Yrjö Sarkasuo on ollut perustamassa Kuusankoskella väestönsuojaan rakennettua hienoa palomuseota. 24 tunnin työaika tehokkaaksi Kolmanneksi hän pitää tärkeänä, että palomiesten tekemä vuorokautinen työaika hyväksytään ja työt järjestetään tämän mukaan. Esimerkiksi nyt paljon esillä oleva korkeapainetekniikka on ollut esillä aikaisemminkin. Kun tämä kerrotaan etukäteen tilaisuudessa, kaikki ymmärtävät sen, jos palomiesten pitää kesken kaiken poistua paikalta. – Uuden lainkin hengen mukaisesti palokunnista on lähdettävä ympäröivään yhteiskuntaan. Rivit yhtenäisiksi Ylli Sarkasuo kantaa huolta myös alan yhtenäisyydestä. Sellainen olisi aika lopettaa. Yrjö Sarkasuon mielestä vuorokautisen työajan hyväksyminen edellyttää myös sitä, että aktiiviaika tästä työajasta suunnitellaan ja toteutetaan tehokkaasti. Kehitys ei ole kovinkaan pitkäaikainen, mutta sitkeässä se on. Kuusankoskella hän toimi palotarkastajana 1970-luvulla ja palasi sinne palopäälliköksi 1986. Toisaalta VPK:t eivät voi olla heiluttamassa lippuaan ilman tietoa siitä, että ne eivät pysty koskaan samaan lähtövalmiuteen vakinaisen palokunnan kanssa. – Kaikissa oppilaitoksissa esitellään omaa ja alan historiaa, ja esimerkiksi Puolustusvoimien koulutuksessa historia on näkyvämmin esillä, miksi ei siis pelastustoimessa, Ylli kysyy. Siellä hän on ollut perustamassa Suomen viimeisintä vakinaista palokuntaa. Hän on työskennellyt palopäällikkönä Ylihärmässä, Halikossa ja Lieksassa. Tällainen eripuraisuus syveni 1960-luvulla jostakin käsittämättömästä syystä. Ylli toivoo, että tulevaisuudessa yhteistyö paranee ja uuteen asenteeseen tarvitaan henkistä kasvua ja ammatillisen itsetunnon voimistamista muutoin kuin toista alaspainamalla. Y li 40 vuoden työuran paloalalla tehnyt Yrjö ”Ylli” Sarkasuo nostaa kolme asiaa esille, joiden hän toivoo muuttuvan alan kehityksessä. – Ajankäytölläkään ei mielestäni tätä voi perustella, sillä on tärkeätä tuntea historia, jotta voi ajatella myös tulevaisuutta. Se johtaa myös siihen, ettei alan kunniakasta menneisyyttä tunneta laajemminkaan yhteiskunnassa. Palokuntaura alkoi Lapuan palokuntapojissa 2.5.1960 ja alipäällystökurssi hän suoritti vuonna 1968. Sisäisen turvallisuuden ohjelma antaa myös pelastusalalle laajentuvan roolin 92 6/2010 Yrjö Sarkasuo syntyi Lapualla 22.4.1947. – Tässäkin Pelastusopistolla on tärkeä roolinsa muuttaa käsityksiä kouluttaessaan alalle uutta väkeä. Kymenlaakson pelastuslaitoksessa hän toimi Kouvolan palopäällikkönä. – Palokuntien pitäisi alkaa aktiivisemmin järjestää myös poistumisharjoituksia erilaisissa kohteissa, kuten laitoksissa ja yrityksissä. Menneestä löytyy paljon opittavaa nykypäivään. – Venäjän metsäpalojen osoittamille sammutustöiden johtamisongelmille ei kannata paljon naureskella, sillä tilanne oli meillä ennen vuoden 1975 paloja pelastuslaki hyvin samanlainen. Silloin hänen mielestään voitaisiin opistossa järjestää alan historiaan liittyviä luentoja ja muistaa samalla myös alan kehitykseen keskeisesti vaikuttaneita henkilöitä. – Siitä on nyt jahkailtu viimeiset 40 vuotta. syyskuuta.. – Siihen kuuluu oleellisesti se, että palomiehet ryhtyvät liikkumaan ihmisten parissa ja alkavat entistä ponnekkaammin jakamaan turvallisuustietoa ihmisille. VPK:lla on monin paikoin tärkeä merkityksensä, sillä kaikkialle ei voida vakinaista palokuntaa perustaa. Siellä voitaisiin koota myös virtuaalimuseo paloalan museokokoelmista sekä koko maassa sattuneista kyläpaloista ja muista mielenkiintoisista onnettomuustapauksista ja niistä saa myös nykypäivään hyvää tutkimusaineistoa. Kaksivuorojärjestelmä on toiminnallisesti ihan hyvä, mutta kustannuksiltaan se ei ole mahdollinen. – Vastakkainasettelua esiintyy valitettavasti edelleen. Eläkkeelle hän siirtyy virallisesti 1. 92 6/2010 Teksti: Esa Aalto Kuvat: Yrjö Sarkasuon arkisto, Esa Aalto Eläköityvä Yrjö ”Ylli” Sarkasuo toivoo kolme asiaa muuttuvan alalla: ”Historia haltuun, eripuraisuus pois, työaika tehokkaaksi” Historia kiinnostaa. On selvää, että VPK ei koskaan voi korvata vakinaista palokuntaa ja tämän pitäisi molempien ymmärtää. Alalla esiintyy aivan tarpeetonta suukopua, vähättelyä ja jopa kollektiivista syrjintää. Pelastusopiston tulisi tässä ottaa voimakkaampi rooli. – Alan historian tuntemus on luvattoman heikkoa. Siellä voitaisiin järjestää vuosittain perinnepäivä, esimerkiksi palopäällystökoulutuksen aloituspäivänä, joka ensimmäisessä vuonna 1933 säädetyssä palolaissa todetaan alkaneen 8.2.1934. Kaikkien osapuolten tulisi hyväksyä tämä ja nähdä myös se, että 24 tunnin työajalla on myös kilpailuvaikutus uusien työntekijöiden saamiseksi alalle. Hänen mielestään vakinaisten ja vapaaehtoisten välit pitäisi viimein saada kunnolla kuntoon. Tämä voidaan toteuttaa, vaikka keikalle pitäisikin lähteä kesken valistustilaisuuden. Siinäkin historian tuntemattomuus on vaikuttanut. Kuusankosken Sanomissa julkaistiin uuden palopäällikön haastattelun yhteydessä piirroskuva, jossa oli teksti: On sitä hommaa kesähelteellä
Siksi kuntien ylläpitämä pelastustoimi tulee hänen näkemyksensä mukaan aikanaan siirtymään valtiolle. Sen merkitys on laajalti tunnustettu. Siksi palomiesten koulutukseen pitäisi saada mukaan myös esiintymistaidon opetusta. Sen sijaan pitää olla näkyvästi parantamassa ihmisten elinolosuhteita. – Se on täysin tarpeetonta.. Kurssien opetuksen sisällöstä antavat tietoja kurssien johtajat, jotka on nimetty yhteystietoineen kurssikuvauksien yhteydessä, puh. 071 875 0201 (vaihde) www.pelastusopisto.fi Koulutusta Hänen mukaansa tulevaisuudessa turvallisuustoimijat asettautuvat valtiovallan ohjaukseen. Auton pesussa voimat hukkaan Ylli korostaa, että palomiesten taidot menevät hukkaan kuorma-autoja pestäessä. Ainut uhka vapaaehtoistoiminnalle on sen sisäänpäinlämpiävyys. – Silloin se on osa laajempaa turvallisuuskoneistoa. Pelastusopisto PL 1122 (Hulkontie 83), 70821 KUOPIO Puh. En näe valtion pelastustoimen uhkaavan kolmatta sektoria eli VPK:ta. Kukaan ei voi kylmiltään alkaa tehdä sellaista. seuraavat koulutustilaisuudet: Kurssimaksu sisältää opetuksen, oppimateriaalin ja lounaan kurssipäivinä. – Mutta siihen tarvitaan hyvät työvälineet ja koulutusta. – Se on selvästi parantunut, mutta kehitettävää yhä on. jakso) 8.–12.11.2010 Järjestämme syksyllä 2010 mm. myös majoitus) (2. 071 875 0201. Koulutustarjonta on nähtävillä Pelastusopiston www-sivuilla www.pelastusopisto.fi Ilmoittautumiset kursseille on suositeltavaa tehdä siten, että hakija täyttää ja lähettää kurssikuvauksen yhteydessä olevan sähköisen ilmoittautumislomakkeen. Yrjö Sarkasuo puhuu lämpimästi myös viranomaisyhteistyöstä ja sen merkityksestä. jakso) 11.–15.10.2010 800 € 10.9.2010 (kurssin hintaan sis. erilaisissa arjen turvallisuuteen liittyvissä tehtävissä, kuten kotija vapaa-ajan tapaturmissa. Yrjö Sarkasuota jaksaa myös kummastuttaa se suoranainen viha, mitä paloalalla on tunnettu valtiota ja sen virkamiehiä kohtaan. 6/2010 93 Nro Kurssi Aika Kurssimaksu Haku päättyy Ammatillinen täydennyskoulutus 20008 Palontutkinnan peruskurssi 20.–23.9.2010 440 € 3.9.2010 20258 Ilmanvaihtolaitteistojen paloturvallisuus 4.–5.10.2010 220 € 17.9.2010 20028 Johtaminen vaarallisten aineiden onnettomuuksissa 5.–7.10.2010 360 € 10.9.2010 20350 Julkisuus ja salassapito pelastustoimessa 6.10.2010 110 € 17.9.2010 20236 ATV-maastoajoneuvojen (mönkijä) kuljettajakoulutus 12.–14.10.2010 480 € 10.9.2010 (jos oma ajoneuvo mukana, hinta 285 €) 20020 Puomitikkaan kuljettajakurssi 18.–22.10.2010 485 € 17.9.2010 20318 Eläinonnettomuudet 19.–21.10.2010 275 € 17.9.2010 20315 Toiminta paloteknisillä laitteistoilla 3.–5.11.2010 300 € 15.10.2010 20001 Palotarkastuksen peruskurssi 15.–19.11.2010 500 € 22.10.2010 20351 Turvallisuuskouluttajan peruskurssi 23.–25.11.2010 330 € 5.11.2010 Sivutoimisen ja vapaaehtoisen henkilöstön täydennyskoulutus 20040 Sopimuspalokunnan päällikkökurssi (1
fax i insalk rvikkeet uvoradiot istimet t it t O AB 09?6850 920 09?6853 870 ko@insalko.fi Henkilökohtaiset suojaimet ja varusteet . Ferno Paarit . Whelen Hälytysvalot . (02) 2162 112 20780 KAARINA Fax (02) 4692 115 www.veikkonummela.fi esteri@veikkonummela.fi TAMMIVILKUT tel +358 2 4697888 Virusmäentie 47 fax +358 2 4697889 20300 Turku gsm +358 400 520596 tapio.tammi@co.inet.. Soita ja sovi tapaaminen. pajunen@pajunen.fi • www.pajunen.fi Palokunnan virkapuvut V • • • • • • • • • N w Viestintälai • Sepura VIRVE • Gateway?rad • CAPE . Weinmann Ventilaattorit, Imut, Hapetus LAAJA JA LAADUKAS VALIKOIMA ENSIHOITOJA PELASTUSVÄLINEITÄ P. www.tammivilkut.com vilkkupaneelit, Premier Hazard ruuhkaja varoitusvilkut, sireenit, kaiuttimet Tekliteja Night Scan -valomastot Cell2Solutions led-valot ja -paneelit, sireenit Useita eri malleja ja merkkejä maahantuonti, myynti, huolto ja asennus Paloja pelastusautot PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. ja ajoneu iot ja DMO ?toi aitteet ja laturit on akku?testeri aitteet ntennit radiopuhelime Ajoneuvo PC ästysradiot NSALKO puh. puhela • Astratec Li?I • Savox?puhela • Panorama?an • Icom vhf?uhf • MICROBUS?A • REXON metsä OY IN Niittyläntie 5 00620 Helsinki www.insalko.fi itteet ja tar E?käsi. (02) 572 1082, 050 598 1057 Helsingin toimipiste: Pohjoinen Rautatiekatu 29 Avoinna sop. HAD ja Thomas Ensihoitolaukut . mukaan. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. (03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.fi Hälytysja viestintätekniikkaa vaativaan ammattikäyttöön • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja DELTA-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • VOIP-liitäntäiset radiopuhelinjärjestelmät • VIRVE/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät Hälytysajoneuvot • Hälytysja komentovahvistimet • Tehokaiuttimet • Valopaneelit • Integroidut valoratkaisut • Vilkkumajakat • Ruuhkavilkut • LED-valot Väestönsuojelu • Suurtehohälyttimet Alkometrit ja -lukot TAATTUA TURVALLISUUTTA Katso lähin jälleenmyyjäsi www.sarco.fi tai soita (09) 777 1500. 040-561 7689 Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. www.suomenpelastuskeskus.fi Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet Hälytysja viestintälaitteet Kilvet Nostolava-autot Hälytysja viestintälaitteet Palopumput -PALOPUMPUT Autoilijankatu 8 Puh. Palokunta-asut Pajunen Oy, PL 141, 38700 Kankaanpää Puh
PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. Paloasemien homeongelma Rutiinikeikasta pullosade s. Hinta vain 10 € alveineen + postimaksu. / . – Kevytyksikön sammutinleikkurille Millä mittareilla Suomi on Euroopan Pelastusalueita voidaan tarkastella kustannusten ja palvelutason perusteella koko = Asukkaita alueella 6 1) Bruttokustannukset ilman vuokria ”Halpa – hyvä palvelutaso” ”Halpa – huono palvelutaso” ”Kallis – hyvä palvelutaso” ”Kallis – huono palvelutaso” Savua ja tulta -näyttely valottaa Sammuttimien myynti ja huolto www.kidde.fi • Huolto • Koulutus • Käsisammuttimet • Palovaroittimet • Palopostit • Sammutusjärjestelmät Kidde Finland Oy Puh. Pelastusopiston harjoitusalue Rajan helikopteri osallistui turvetuotantotehtaan sammutustöihin s. Millä mittareilla Suomi on Euroopan turvallisin maa vuonna . / . Missä se taas on...?!. Seuraava lehti ilmestyy 30.9. Valtaosa eläimistä pelastettiin Palontorjuntatekniikka-sivuilla kerrotaan Permin yökerhopalosta s. Nyt löytyy! Pelastustiedon säilytyskansioon mahtuu koko vuoden tuhdit lehdet. ALAN JOHTAVA AMMATTILEHTI – TEEMANA PELASTAJAN KALUSTO JA VARUSTEET Paloasemien homeongelma voi viedä työkyvyn s. Savua ja tulta -näyttely valottaa palontorjunnan historiaa s. Palomiesten eläkeikä ei laske – urapolkuja selvitetään s. SEURAAVA PELASTUSTIETO ILMESTYY 19. . Valtaosa eläimistä pelastettiin Loimaan sikalapalossa s. 09-615 8701 Fax 09-6158 7285 Tiilenpolttajankuja 6, PL 45, 01721 Vantaa A UTC Fire & Security Company Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. / . / . ELOKUUTA Erheelliset paloilmoitukset vähentyneet alkuvuonna s. Helsinkiin saapuva Madonna vaatii erikoista myös turvajärjestelyissä s. . Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA AWG jakoliittimet suihkuputket vaahtokalusto Bioversal ympäristötuotteet Chiba sammutuskäsineet Delta Fire automaattisuihkuputket Eschbach paloletkut Hughes dekontaminaatiosuihkut ISG lämpökamerat Sthamer vaahtonesteet Firedos vaahdonsekoittajat PALOKALUSTON LAATUMERKIT Teknosafe Teknosafe Oy Sauramonkuja 1, 55800 IMATRA | Puh. – Pelastusopiston harjoitusalue rakennettu EU-tuella s. 05 680 7700 Fax 05 680 7750 | info@teknosafe.fi | www.teknosafe.fi Tämä ilmoitus 10 Pelastustiedossa maksaisi vain 480 € + alv.. Pelastustarvikkeet www.pelastustieto.fi Väestönsuojat ja vss-varusteet www.turvanasi.fi Rullapaloverhot PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. Soita ja tilaa numerosta (09) 2293 3811. s. Kolmen VPK:n kimppatreenit s. PALO-, PELASTUSJA VÄESTÖNSUOJELUALAN JOHTAVA AMMATTILEHTI Vuosilomasijaisten määrä vaihtelee rajusti alueittain s. Vuosilomasijaisten määrä Köysiä, hikeä & opiskelua s. Erheelliset paloilmoitukset Helsinkiin saapuva Madonna vaatii Palomiesten eläkeikä ei laske Oppisopimuksella vesipelastajaksi s. TEEMANA PELASTAJAN KALUSTO JA VARUSTEET Kevytyksikön sammutinleikkurille yllättävän vähän keikkoja s. .
Sami Päijäsen vastuulla on paloturvajärjestelmien ja ratkaisujen sekä palveluiden myynti ja markkinointi Keskija Itä-Suomessa. Lyyjynen (Moppe) täyttää 60 vuotta 15. Siemens Osakeyhtiö Pelastustieto julkaisee veloituksetta nimitysuutisia, tietoja eläkkeelle siirtyneistä ja muistokirjoituksia sekä lähinnä tasavuosia täyttävien syntymäpäivätietoja. Kidde Finland Oy Pelastuspäällikön tehtävään on siirtynyt Pyhäjoen paloaseman palomestarin tehtävästä Jarmo Myllymäki toimikaudeksi 1.8.2010–31.3.2011. 96 6/2010 Nimityksiä Sisäasiainministeriö on 22.7.2010 nimittänyt Lounais-Suomen aluehallintoviraston pelastustoimen ja varautumisen vastuualueen johtajaksi kasvatustieteen maisteri Ilkka Horellin. Tervetuloa!. Paljon onnea Leppävaaran VPK:n päällikkö Jorma U. Voitte lähettää lyhyen tekstin mieluiten erilliseen tiedostoon (rtf tai doc) tai suoraan viestiin kirjoitettuna sekä kuvan omana tiedostonaan esim. RI Kari Karikoski on 2.8.2010 aloittanut palotarkastajana Pohjanmaan pelastuslaitoksen eteläisellä toimialueella pääpaikkanaan Närpiön paloasema. Johtajan toimikausi on viisivuotinen, alkaen 1.8.2010 ja päättyen 31.7.2015. Södergård on aikaisemmin toiminut tutkijana ja tuotekehittäjänä 18 vuotta ja 4 vuotta informaatikkona Kemira Oyj:llä Vaasassa. Aineiston voi lähettää sähköpostitse: toimitus@pelastustieto.fi tai postitse: Pelastustieto, Toimitus, Pasilankatu 8, 00240 Helsinki. Jarmo Alaoja on nimetty Senior Project Manageriksi ja Sami Päijänen myyntipäälliköksi. Samalla hän jää ansaitulle eläkkeelle. Pelastuspäällikkönä 31.7. klo 14–16 ja vapaasti klo 18–24. Hänen toimipaikkanaan on Jyväskylä. saakka toiminut Petri Lehkonen siirtyi Ylivieskan toimialueella olevalle Alavieskan paloasemalle palomestarin ja paloaseman päällikön tehtävään. Pohjanmaan pelastuslaitos Matti Leppänen on nimitetty 19.4.2010 alkaen Kidde Finland Oy:n myyntijohtajaksi vastuualueenaan Suomen yksikön toiminnot. Paloasemalla juhlitaan virallisesti perjantaina 17.9. Hän on aiemmin toiminut tuoteryhmäpäällikkönä erilaisissa myynnin ja markkinoinnin tehtävissä Oy Colly Company Ab:ssa ja Oy Tecalemit Ab:ssa. Johtaja vastaa aluehallintoviraston pelastustoimen ja varauLounais-Suomen aluehallintovirasto tumisen vastuualueesta sekä vastuualueen toiminnan tuloksellisuudesta ja tulostavoitteiden saavuttamisesta. Viran sijoituspaikka on Turku. Jokilaaksojen pelastuslaitos Siemens Osakeyhtiön paloturvallisuusratkaisuista vastaava yksikkö on vahvistanut organisaatiotaan. Koulutusta FM Helmer Södergård on 2.8.2010 aloittanut kemikaalitarkastajana Pohjanmaan pelastuslaitoksen koko toimialueella pääpaikkanaan Vaasan Paloasema. Päijänen työskenteli ennen Siemensiä Siili Solutions Oy:ssä. Johtajan tehtäviin kuuluu myös vastuualueen toiminnan käynnistäminen ja organisointi uudessa aluehallintovirastossa. Karikoski siirtyi Pohjanmaan pelastuslaitokselle Länsija Sisä-Suomen aluehallintovirastosta, missä hän toimi työsuojelutarkastajana ja tapaturmatutkijana. syyskuuta. jpg-muodossa tai perinteisenä paperikuvana. Alaoja Siirtyi Siemensille Marioff Oy:stä. Jarmo Alaojan toimipaikka on Espoo ja hän vastaa Fire Safety -toimialan koko maan projektija huoltotoiminnasta sekä niiden kehittämisestä. He aloittivat tehtävissään huhtikuussa
Palotarkastajan kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva korkeakoulututkinto tai pelastustoimesta annetun asetuksen 787/2003 12 §:n mukainen päällystöviranhaltijan kelpoisuus. Tarvittaessa tehtäviin sisältyy velvollisuus osallistua pelastustoimen päällikköpäivystykseen. Hakijalla tulee olla voimassaoleva B-luokan ajokortti. Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Pelastusjohtaja Olavi Liljemark Itä-Uudenmaan pelastuslaitos julistaa haettavaksi PALOINSINÖÖRIN VIRAN KAKSI (2) PALOTARKASTAJAN VIRKAA 27.9.2010 klo 15.00 mennessä. Lisätietoja viroista antaa riskienhallintapäällikkö Tomi Pursiainen, puh. Viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää kokemusta yhdyskuntasuunnitteluun ja rakentamiseen liittyvästä paloturvallisuudesta sekä pelastustoimen riskienhallinnan asiantuntemusta. Paloinsinööri Virka sijoittuu onnettomuuksien ehkäisyn tehtäväalueeseen. Koulutuspäällikön tehtävänä on oman vastuualueensa koulutustoiminnan johtaminen, koulutuksen suunnittelu ja toteuttaminen sekä erilaisten hankkeiden hoito ja johtaminen. Paloinsinöörin työtehtäviin kuuluvat yhdyskuntasuunnitteluun ja rakentamiseen liittyvät pelastustoimen asiantuntijatehtävät, onnettomuuksien ennaltaehkäisytyön kehittäminen sekä riskiarviointiin perustuvien suunnitelmien laadinta. Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi CV:n ja palkkatoivomuksen kera sähköpostitse tomi.timonen@sppl.fi. Koulutussuunnitteluja kouluttajakokemuksen katsomme eduksi, samoin ruotsin ja englannin taidon. 6/2010 97 Avoimia virkoja & toimia Itä-Uudenmaan pelastuslaitos julistaa haettavaksi PALOINSINÖÖRIN VIRAN JA KAKSI (2) PALOTARKASTAJAN VIRKAA 27.9.2010 klo 15.00 mennessä. 020 1111 411 tai 040 513 9200 Pelastusjohtajalle osoitetut hakemukset opintoja työtodistuksineen tulee toimittaa määräaikaan mennessä osoitteella: Itä-Uudenmaan pelastuslaitos, Pelastusjohtaja, Ruiskumestarinkatu 2, 06100 Porvoo. Hakijalla tulee olla myös Porvoon kaupungin viranja toimenhaltijoiden kielisäännön mukainen kielitaito sekä voimassaoleva B -luokan ajokortti. Hakijalla tulee olla myös Porvoon kaupungin viranja toimenhaltijoiden kielisäännön mukainen kielitaito sekä voimassaoleva B-luokan ajokortti. Liiton toimisto sijaitsee Helsingin keskustassa. Virkoihin valittavien tulee antaa suostumus suppean turvallisuusselvityksen tekemiseen. Paloinsinöörin kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva korkeakoulututkinto ja pelastustoimesta annetun asetuksen (787/2003) 12§:n mukainen pätevyys päällystövirkaan sekä Porvoon kaupungin viranja toimenhaltijoiden kielisäännön mukainen kielitaito. Kaksi (2) palotarkastajan virkaa Palotarkastaja kuuluu onnettomuuksien ehkäisyn tehtäväalueeseen. Virkoihin valittujen on ennen viran vastaanottamista esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää palopäällystötai turvallisuusalan ammattikorkeakoulututkintoa, hyviä vuorovaikutustaitoja, ATK-osaamista sekä paineensietokykyä ja matkustusvalmiutta. Kokkolan kaupunki julistaa haettavaksi PELASTUSJOHTAJAN VIRAN Pelastusjohtajan tehtävänä on johtaa Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitosta, joka tuottaa pelastuslain edellyttämät palvelut 11 kuntaa käsittävälle kaksikieliselle pelastusalueelle. Paloinsinöörin kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva korkeakoulututkinto ja pelastustoimesta annetun asetuksen (787/2003) 12§:n mukainen pätevyys päällystövirkaan sekä Porvoon kaupungin viranja toimenhaltijoiden kielisäännön mukainen kielitaito. Lisäksi edellytämme hyvää yhteistyökykyä, kehitysmyönteisyyttä sekä vastuullista ja aktiivista työotetta. Tarjoamme monipuolisen työkentän pelastusalan näköalapaikalla, positiivisen työskentelyilmapiirin sekä nykyaikaiset työvälineet. onnettomuuksien ehkäisyyn liittyvät valvonta-, neuvontaja valistustehtävät, toiminnan kehittäminen sekä erikseen määriteltyjen vastuualueiden hoitaminen. Lisäksi edellytämme hyvää yhteistyökykyä, kehitysmyönteisyyttä sekä vastuullista ja aktiivista työotetta. Palkka ja palvelusuhteen ehdot määräytyvät KVTES:n mukaisesti siltä osin kun ehdoista ei ole sovittu viran vastaanottamisen yhteydessä. Suomen Palopäällystöliitto – Finlands Brandbefälsförbund on avoimeen kumppanuuteen perustuva pelastusalan laadukkaita asiantuntija-, koulutusja materiaalipalveluja jäsenilleen ja muille sidosryhmilleen tuottava yhteistyöjärjestö, jonka päämääränä on yhteiskunnan turvallisuuden lisääminen. Paloinsinöörin työtehtäviin kuuluvat yhdyskuntasuunnitteluun ja rakentamiseen liittyvät pelastustoimen asiantuntijatehtävät, onnettomuuksien ennaltaehkäisytyön kehittäminen sekä riskiarviointiin perustuvien suunnitelmien laadinta. Edellä mainittujen paloinsinöörin ja kahden palotarkastajan virkojen palkkaus määräytyy Kunnallisen teknisen henkilöstön virkaja työsopimuksen mukaisesti. Palotarkastajan kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva korkeakoulututkinto tai pelastustoimesta annetun asetuksen 787/2003 12 §:n mukainen päällystöviranhaltijan kelpoisuus. Lisäksi edellytämme hyvää yhteistyökykyä, kehitysmyönteisyyttä sekä vastuullista ja aktiivista työotetta. Virkoihin valittujen on ennen viran vastaanottamista esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. Kuoreen merkintä ”Pelastusjohtaja”. KOKKOLAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus. Hakemuskuoressa tulee olla merkintä: “Paloinsinöörin virka” ja/tai ”palotarkastajan virka”. Virkaan valittavalta edellytetään johtosäännön mukaan suomen ja ruotsin kielen hyvää suullista ja kirjallista taitoa. Viran täyttämisessä sovelletaan kuuden (6) kuukauden koeaikaa. 040 588 3112. onnettomuuksien ehkäisyyn liittyvät valvonta-, neuvontaja valistustehtävät, toiminnan kehittäminen sekä erikseen määriteltyjen vastuualueiden hoitaminen. Lisätietoja virasta antavat kaupunginjohtaja Antti Isotalus puh. Kaksi (2) palotarkastajan virkaa Palotarkastaja kuuluu onnettomuuksien ehkäisyn tehtäväalueeseen. Viran kelpoisuusvaatimuksena on pelastustoimesta annetun asetuksen (787/2003) 12 §:n 3 kohdan mukainen päällystöltä vaadittava kelpoisuus. Virkavalinta on ehdollinen kunnes virkaan valittu on esittänyt hyväksyttävän lääkärintodistuksen terveydentilastaan sekä huumausainetestitodistuksen. Edellä mainittujen paloinsinöörin ja kahden palotarkastajan virkojen palkkaus määräytyy Kunnallisen teknisen henkilöstön virkaja työsopimuksen mukaisesti. Virkavalintaan liittyy kuuden kuukauden koeaika. (06) 8289 232. Tarvittaessa tehtäviin sisältyy velvollisuus osallistua pelastustoimen päällikköpäivystykseen. Lisäksi edellytämme hyvää yhteistyökykyä, kehitysmyönteisyyttä sekä vastuullista ja aktiivista työotetta. Työtehtäviin kuuluvat mm. Paloinsinööri Virka sijoittuu onnettomuuksien ehkäisyn tehtäväalueeseen. Lisätietoja viroista antaa riskienhallintapäällikkö Tomi Pursiainen, puh. 020 1111 411 tai 040 – 513 9200 Koulutuspäällikkömme siirtyessä toisiin turvallisuusalan tehtäviin haemme nyt uutta päätoimista KOULUTUSPÄÄLLIKKÖÄ. Työtehtäviin kuuluvat mm. (06) 8289 211 ja henkilöstöjohtaja Boris Nygård puh. Virkoihin valittavien tulee antaa suostumus suppean turvallisuusselvityksen tekemiseen. Viran täyttämisessä sovelletaan kuuden (6) kuukauden koeaikaa. Lisätietoja tehtävästä antaa koulutusjohtaja Tomi Timonen, puh. Viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää kokemusta yhdyskuntasuunnitteluun ja rakentamiseen liittyvästä paloturvallisuudesta sekä pelastustoimen riskienhallinnan asiantuntemusta. Odotamme, että hakemuksesi on perillä viimeistään 17.9.2010. Hakijalla tulee olla voimassaoleva B -luokan ajokortti. Hakemukset osoitetaan Kokkolan kaupunginhallitukselle 30.9.2010 klo 16.00 mennessä osoitteeseen: Kokkolan kaupunki, Kauppatori 1, 67100 Kokkola. Viran merkittävyyden vuoksi arvostamme ylempää korkeakoulututkintoa sekä johtamiskokemusta, yhteistyökykyä ja sidosryhmähallintaa sekä pelastustoimen tuntemusta ja kokonaisnäkemystä
– Tärkeää on, että lapsetkin ovat mukana ja näkevät, että minun isä tai äiti ei ole ainoa, joka tarvitsee tukea, sanoi Etelä-Pohjanmaan MS-yhdistyksen toiminnanjohtaja Tiina Kortesmäki. 23 %. 7.10. Neliväri 1/1 1900 2300 2/3 1270 1530 1/2 950 1150 1/3 635 760 1/4 475 575 1/6 320 385 1/8 240 280 1/12 160 195 II/III kansi 2500 IV kansi 2600 Aukeaman ilmoitukset sopimuksen mukaan. 14.10. Pelastuskalusto ja -varusteet 10 23.12. 11.11. – Kun tietää, mitä tämmöinen helle tekee monelle ”mäsäläiselle”, olen aivan tyytyväinen väkimäärään. Tapahtumakalenteri 2011 Pankit: Nordea 205818-11830 IBAN: FI89 2058 1800 0118 30 • BIC/SWIFT: NDEAFIHH Sampo Pankki 800019-1393075 IBAN: FI13 8000 1901 3930 75 • BIC/SWIFT: DABAFIHH Toimisto Kassa: Sinikka Toivonen, puh. Ensihoito ja -kalusto 9 25.11. 98 6/2010 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti 61. Laihian, Vähänkyrön, Isonkyrön ja Ylistaron alueilla toimivan Kyrönmaan MS-kerhon vetäjät Carita Kalliomäki ja Päivi Ahoketo olivat yhdessä suunnitelleet maalaishenkisen ohjelman, jossa oli jokaiselle perheenjäsenelle sopivaa toimintaa. Lisätöistä aiheutuvista kustannuksista veloitetaan työmäärän mukaan. Saappaan ja hiekkapussin heittoa, vanhoja traktoreita, kärrykyyditystä, sankoruiskukeilausta ja musiikkia. Carita Kalliomäki olisi toivonut hiukan enemmän väkeä paikalle. 9.12. (09) 2293 3815 Kirjapaino: Forssan Kirjapaino Oy ISSN 1236-8369 Aikakauslehtien liiton jäsen 441 612 Painotuote 98 6/2010 K yrönmaan MS-kerho järjesti Isossakyrössä toukokuussa koko perheen virkistyspäivän, jossa tapetille nostettiin turvallisuusasiat. 2.12. Ilmestymisajat 2010 N:o Ilmestyy Varauspvm Valmis aineisto Teema 7 30.9. (09) 2293 380, faksi (09) 2293 3833 sähköpostit: etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi Toiminnanjohtaja Veijo Pursiainen Ilmoitukset Veijo Pursiainen Puh. Hän oli saanut hankittua tapahtumaan Pohjanmaan pelastuslaitoksen Vähäkyrön yksikön paloauton ja sankoruiskun sekä puolisonsa Antti Kalliomäen ja poikansa Toni Kalliomäen, jotka ovat vapaapalokuntalaisia. (09) 2293 3811 s-posti: tilaukset@pelastustieto.fi Ilmoitushinnat 2010 Koko (sivua) Mustav. Etelä-Pohjanmaan MS-yhdistyksen järjestämillä koko perheen virkistyspäivillä yksi ohjelmanumero oli paloruiskukeilaus, jota olivat vetämässä Pohjanmaan pelastuslaitoksen Vähänkyrön yksikön vapaapalokuntalaiset Toni ja Antti Kalliomäki.. (09) 2293 3822, 050 512 3369 Faksi (09) 2293 3833 s-posti: ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaushinnat 2010 Vuositilaus 56 €/vsk , kestotilaus 50 €/vsk Tilaukset Minna Kamotskin, puh. 4.11. Työpaikkailmoitukset 2,00 €/pmm (mustavalk.) Sekalaiset 2,40 €/pmm (mustavalk.) Ilmoitushintoi hin lisätään alv. vuosikerta Julkaisija: Pasilankatu 8, 00240 Helsinki Puh. 16.9. 8 28.10. Ja monillahan oli sovittuna jotain muuta ohjelmaa, Carita sanoi. Kesän ensimmäiset helteet osuivat tälle päivälle. Nyt paikalle oli tullut 90 henkeä. 9.9. Teksti: Riitta Ahonen Kuva: Mika Ahonen Hauskaa yhdessäoloa ja turvallisuustietoa Perheenäiti Carita Kalliomäki veti ylleen poikansa sammutuspuvun ja totesi, että ei kauaa jaksaisi sitä kantaa, saati sitten jotakin sammuttaa. Yllämainitut hinnat edellyttävät painovalmiin aineiston mieluiten PDF-muodossa (PDF-versio 1.3, värit CMYK)
2010. Uuden sukupolven laitteet paloalan ammattilaisille vaativiin olosuhteisiin. Tervetulo a osastoill emme A309 ja C50! 24 10. Paineilmahengityslaitteet Dräger PSS 3000/5000 ja lämpökamerat Dräger UCF 6000/7000. DRÄGER SUOMI OY | PUH. 0207 119 610 | WWW.DRAEGER.FI Dräger. Tehty kestämään millaiset vaaranpaikat sitten kohtaatkin. Teknologiaa elämän puolesta. Näihin ja muihin Dräger-tuotteisiin voit tutustua Turvallisuus 2010 -messuilla. Mukana Turvallis uus 2010 -messui lla Tampere ella 8.-11-9