Pelastustieto 6/2011 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

PELASTUSTIETO 7/2011 ILMESTYY 22. Kumimatoista sankkaa savua Kehäradan tunnelipalossa s. SYYSKUUTA TEEMALLA ENSIVASTE JA SAIRAANKULJETUS Pelastusopiston uusi rehtori: koulutamme kentän tarpeisiin s. 33 Palomiehet tarvitsevat monipuolista ja säännöllistä liikuntaa s. 30 CrossFire Helsingissä: Teräsnaisia. 12 6/ 20 11 25.8
Sisäänpääsy rekisteröitymällä ennakkoon internetissä tai Messukeskuksessa paikan päällä. Rekisteröidy ennakkoon osoitteessa www.. nnsec.. FinnSecin maksuttomat seminaarit ja esitykset tarjoavat käytännönläheistä tietoa.. Samanaikaisesti myös Kiinteistö, Väri ja Pinta, ViherTek, Puhtauspalvelu, Julkisivu, SÄHKÖ ja AudioVisual. nnsec.. 12.–14.10.2011 Helsingin Messukeskus FinnSec-messuilta löydät kaiken oleellisen alan uutuuksista. ja voita ipad 2-taulutietokone! Turvallisesti askeleen edellä. Mediayhteistyössä: Ennakkoon rekisteröityneiden kävijöiden kesken arvotaan iPad 2 -taulutietokone. www.. Hyödynnä alan ykköstapahtuman tarjonta! Avoinna: ke–to klo 9–17 ja pe klo 9–16
elokuuta. 33 Palomiehet tarvitsevat monipuolista ja säännöllistä liikuntaa s. Rekisteröidy ennakkoon osoitteessa www.. Tai sitten pitää etsiä toisenlainen ratkaisu, josta myös pitää tehdä yhdenmukainen valtakunnallinen päätös, vaikka kunnat eri alueilla vastaavatkin pelastustoimesta. Samanaikaisesti myös Kiinteistö, Väri ja Pinta, ViherTek, Puhtauspalvelu, Julkisivu, SÄHKÖ ja AudioVisual. Esimerkiksi kuntapäättäjiä se kiinnostaa lopultakin aika vähän. ja voita ipad 2-taulutietokone! Turvallisesti askeleen edellä. nnsec.. Tiedonjanoisia lukuhetkiä! Hyödynnä alan ykköstapahtuman tarjonta! Avoinna: ke–to klo 9–17 ja pe klo 9–16. www.. Siksi se lisäisi pelastustoimen kustannuksia. Naisten joukkueessa kisasi neljä viidestä naispalomiehestä. Kumimatoista sankkaa savua Kehäradan tunnelipalossa s. Mediayhteistyössä: Ennakkoon rekisteröityneiden kävijöiden kesken arvotaan iPad 2 -taulutietokone. Pelastuslaitokset eivät kilpailisi keskenään työajalla, vaikka monin paikoin onkin haasteellista saada työvoimaa. FinnSecin maksuttomat seminaarit ja esitykset tarjoavat käytännönläheistä tietoa.. Kuten on todettu, kahden alan ihmisen kohdatessa puhe kääntyy helposti työaikaan. Pelastusalalla poikkeusluvalla tehtävällä 24 tunnin työajalla on pitkät perinteet. Kunnallinen työmarkkinalaitos yritti parisen vuotta sitten käynnistää selvityksen palomiesten tekemän poikkeuksellisen työajan mahdollistamasta sivutöiden tekemisestä, mutta verottaja ei luovuttanut tietoja, joten siihen vedoten Kt luopui hankkeestaan. Tässä lehdessä kaksi pelastusjohtajaa, virassa oleva ja eläkkeelle jäävä, ottavat kantaa työaikaan. P.S. Uusi pelastusjohtaja on perustamassa nyt työryhmän pohtimaan asiaa. SYYSKUUTA TEEMALLA ENSIVASTE JA SAIRAANKULJETUS Pelastusopiston uusi rehtori: koulutamme kentän tarpeisiin s. 12.–14.10.2011 Helsingin Messukeskus FinnSec-messuilta löydät kaiken oleellisen alan uutuuksista. Jatketaanko nykymallilla vai päädytäänkö johonkin muuhun ratkaisuun. Olavi Kallion ja Reijo Tolpin pelastustoimen alueellistamista selvittävässä tutkimuksessa on arvioitu kansalaisten suhtautumista pelastustoimeen ja sen mukaan erityisen silmiinpistäviä ovat kansalaisten käsitykset toiminnan joustavuudesta, mikä on uusimpien tietojen valossa suorastaan romahtanut. Estääkö se kansalaisten vaatimaa joustavuutta vai saataisiinko tehtävällä työajalla ”koneisto” hiottua sellaiseksi, että tähän haasteeseen on entistäkin parempi vastata. 30 CrossFire Helsingissä: Teräsnaisia 24 tuntia vai jokin muu. Tätä eivät ymmärrettävästikään kuntien päättäjät halua. Samaa totesi keväällä pelastusjohtajien yhdistyksen puheenjohtaja. Sitä edellyttää myös ympäröivä yhteiskunta. Kuva: Kimmo Kaisto PELASTUSTIETO 7/2011 ILMESTYY 22. Tämän lehden mukana tilaajat saavat Palotutkimuksen päivien Palontorjuntatekniikka-erikoisnumeron. Työt on vain järjestettävä siten, että tehokkuus säilyy. Jos muunlaiseen työaikamalliin mentäisiin, sen sanottaisiin lisäävän tarvetta rekrytoida työvoimaa, jotta tarvittavat vahvuudet saataisiin säilytettyä. Olisiko tehtävä yhdenmukainen selkeä valtakunnallinen ratkaisu siitä, että pelastustoimen operatiivista työtä tehdään 24 tunnin poikkeusluvalla. PÄÄKIRJOITUS esa.aalto@pelastustieto.fi 6 /2 01 1 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti, 62. Oli ratkaisu mikä hyvänsä, sen pitää olla sellainen, jonka kaikki voivat hyväksyä ja siksi pitää työnantajan ja työntekijöiden yhdessä avoimesti keskustella siitä. Heidän mielestään nykymallilla kannattaa jatkaa. Pasilankatu 8, 00240 Helsinki Veijo Pursiainen kehittämispäällikkö 050 5123 369 INTERNET: www.pelastustieto.fi etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi KIRJAPAINO: Forssa Print 2011 ISSN 1236-8639 Aikakauslehtien liiton jäsen KANSI: Helsingin pelastuslaitos järjesti 150-juhlavuotensa ohjelmaan liittyen Helsingin Rautatientorilla palom iesurheilijoiden CrossFirekilpailun 10. vuosikerta TOIMITUS: Esa Aalto päätoimittaja 050 5620 735 Kimmo Kaisto toimittaja, taitto & ulkoasu 044 728 0402 ILMOITUSMYYNTI JA TILAUKSET: Minna Kamotskin 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi KIRJANPITO JA TILAAJAPALVELU: Sinikka Toivonen 044 728 0400 tilaukset@pelastustieto.fi JULKAISIJA: Paloja pelastustieto ry. Vuorokautista työvuoroa tekevissä laitoksissa tehdään 42 tunnin viikkotyöaikaa ja vuorokautisen työvuoron jälkeen tulee useimmiten kolme vapaapäivää. Eivät etenkään vallitsevassa taloudellisessa tilanteessa. nnsec.. Mikä merkitys tehtävällä työajalla on tähän käsitykseen. 12 6/ 20 11 25.8. Sisäänpääsy rekisteröitymällä ennakkoon internetissä tai Messukeskuksessa paikan päällä. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksilla on muutama vuosi sitten ryhdytty toteuttamaan kaksivuorojärjestelmään perustuvaa työaikaa
Kumimatoista sankkaa savua Kehäradan tunnelipalossa s. Seppo Pekurinen 16 Pekka Tähtinen: 24 työaika paras, jos hommat hoidetaan 20 Sodankylässä juhlittiin 80-vuotiasta VPK:ta Ismo Rajaniemi 26 Islannin pelastustoimi Mira Leinonen 30 Palomiehet tarvitsevat monipuolista ja säännöllistä liikuntaa Anne Punakallio, Sirpa Lusa, Harri Lindholm 33 Kehäradan tunnelityömaalla mattopalo Simo Koponen 35 Innokkaat osaajat tekevät houkuttelevan leirin Pauliina Kankare 44 Kynämies piti Palonehkäisy-palstaa 25 vuotta VAKIOT 25 Vieraanamme: Sami Tammi 40 Ulkomailta: Risto Lautkaski 41 Mirafoni: Mira Leinonen 42 Palonehkäisyä: Markku Aarnio uusi asema nettigallup Kysyimme viime nettigallupissa ”Onko 15 minuuttia 1+3 vahvuudella toimivan pelastusryhmän toimintavalmiusajaksi?” Yli puolet vastasi ”liian pitkä”. Haukiputaan paloasema on tänä päivänä yksi ympärivuorokautisesti miehitetyistä Oulun paloasemista. 33 Palomiehet tarvitsevat monipuolista ja säännöllistä liikuntaa s. s. Sitä eivät esimerkiksi heidän alueellaan ole kuntapäättäjät koskaan kyseenalaistaneet. kuukauden kasvo Pelastusalalla elämäntyönsä Kuopiossa tehnyt Jorma Westerholm kantaa huolta haja-asutusalueiden palvelutasosta. SYYSKUUTA TEEMALLA ENSIVASTE JA SAIRAANKUL JETUS Pelastusopiston uusi rehtori: koulutamme kentän tarpeisiin s. 22 Tässä numerossa alkaa Juhani Katajamäen Veteraanin ääni -kirjoitussarja, joka kertoo paloja pelastustoimessa merkittävällä tavalla vaikuttaneista entisistä ja nykyisistä palokuntaveteraaneista. Hänen mielestään pelastusalalla pitäisi yhteisesti hyväksyä 24 tunnin työaika. Hankkeen tuotoksena pelastustoimelle syntyy oikea tapa toimia sosiaalisessa mediassa sillä tavoin, että se on linjassa ja tukee nykyistä turvallisuusviestintää. 12 6/ 20 11 25.8. Tässä numerossa päättyy Markku Aarnion 25 vuotta kestänyt Paloehkäisyä-palsta s. veteraanit tässä numerossa PELASTUSTIE TO 7/2011 ILMESTYY 22. 18 SIVU 38 Opinnäytteitä Pelastusopistosta 6 /2 01 1 25.8.2011 8 Stadin brankkarit tyly isäntä Piatta Rulja 11 Suomalaiset entistä kriittisempiä pelastustoimeen Reijo Tolppi 12 Mervi Parviainen on Pelastusopiston uusi rehtori 14 Miksi maatiloilla tapahtuu suurpaloja. Klikkaa www.pelastustieto.fi ja anna äänesi kuulua seuraavassa nettigallupissa! Ehdota mistä aiheesta haluaisit tulevan gallupin. 36 sosiaalinen media Pelastustoimen sosiaalisen median hanke alkoi tämän vuoden toukokuussa Palosuojelurahaston rahoittamana ja Suomen palopäällystöliiton toteuttamana. 30 CrossFire Helsingissä: Teräsnaisia Haukiputaan paloaseman vihkiäisjuhlan yhtenä kohokohtana oli, kun punainen palokirves katkaisi sammutusletkun kahtia. s. Pelastustieto on myös Facebookissa. s. 28
kerrosten välillä, pääsi hetkessä vapaasti etenemään ja saatiin katkaistuksi vasta 9:nnen kerroksen kohdalla. insinööri Esko Karhun. 2 viikon kuluttua. Palontorjunta – Brandvärn 50 vuotta sitten Maanantaina kesäkuun 5 päivänä 1961 klo 15.55 hälytettiin Espoon palokunta Tapiolaan Otsolahdentien varrella rakenteilla olleeseen 10-kerroksiseen asuinrakennukseen, jonka julkisivu oli tulessa. Tästä syystä palo, joka alkoi 2. Näinollen olisi kevytrakenteinen ulkoseinäverhous ollut katkaistava palonkestävästi kerroksittain ja niin on näennäisesti tehtykin. Palo, joka oli saanut alkunsa paloportaiden seinäkiinnikkeitä hitsattaessa, onnistuttiin melko pienin vaurioin sammuttamaan. seinärakenteen kanssa samaa luokkaa; porrashuoneisiin ja kerroskäytäviin järjestetään itsestään avautuvat tai alhaalta avattavat savunpoistoluukut; kevyt ulkoseinärakenne katkaistaan kerroksittain palonkestävällä rakenteella. Rakennus, jonka oli rakentanut rakennustoimisto A. ja paloturvallisuutta edistäviä muutoksia. Puolimatka Oy., oli viimeistelyvaiheessa; sisäänmuutto olisi tapahtunut n. A. ja 3. 10.8.1961 valtioneuvosto nimitti sisäasiainministeriön paloasiainosaston palotoimen ylitarkastajan virkaan valtion palokoulun johtajan dipl. KASKI Julkisivupalo Tapiolassa Sisäasiainministeriön paloasiainosasto perustettu Tasavallan presidentti nimitti 14.8.1961 sisäasiainministeriön paloasiainosaston osastopäällikön virkaan hallitussihteeri, varatuomari Erkki Anders Jänteen. Rakennuslupapäätöksessään rakennuslautakunta huomioi paloviranomaisten edellä esittämistä vaatimuksista muut paitsi ei porrashuonetta koskevaa esitystä. Palopäällikkö J. Rakennus oli suunniteltu keskiporrasratkaisulla, ulkoseinät betoniset, lämpöeristeenä seinän ulkopuolella puurunkoiset neliöt (2"X4"), jotka oli täytetty vuorivillaIla ja päällystetty kovaja mineritlevyillä. Koska rakennuksen ulkoseinärakenne ja myös porrashuone oli antanut paloviranomaisille aiheen rakennuslupaa myönnettäessä esittää eräitä paloturvallisuusvaatimuksia, katson aiheelliseksi selostaa tapausta "Palontorjunnassa". teräskarmeihin kiinnitetyillä 8 mm lankalasiseinillä ja että kerroskäytäviin johtavat ovet tehdään palonkestävyydeltään em. Edelleen on valtioneuvosto nimittänyt 1.7.61 esittelijäksi sisäasiainministeriön paloasiainosastoon varatuomari Toivo Tuomisen ja ylimääräisen palotarkastajan toimeen palotarkastaja Jarl Limonin.. Lisäksi esitettiin muitakin henkilö. Paloviranomaiset esittivät rakennusluvan ehdoiksi mm.: porrashuone ja hissikuilu eristetään toisistaan sekä kerrostasoista tiiviillä, väh
Pohjois-Karjalan ja EteläSavon hätäkeskusten toiminnot siirretään Joensuusta ja Mikkelistä Kuopioon vuoden 2012 loppuun mennessä. Käytännön koulutuksen oppilaitos voisi toteuttaa yhteistyössä nykyisten alueellisten pelastusliittojen, pelastuslaitosten ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön kanssa. Ei aiheuttanut toimenpiteitä palokunnalle. Kaikille Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon hätäkeskustyöntekijöille tarjotaan jatkossakin töitä Hätäkeskuslaitoksessa, mutta työskentelypaikkakunta tulee olemaan Kuopio. Koulutuksesta vastaavat Kujalan mukaan paikoin pelastuslaitokset, paikoin alueelliset pelastusliitot. Samalla alan peruskoulutusta voitaisiin Kietäväisen mielestä lisätä niin, että koulutus tukisi myös pelastustoimen sopimussektorin tarpeita. Haastatteluun on kutsuttu hakijoista puolet eli neljä. – Koulun tulisi järjestää varsinaiset kurssit alueellisina lähellä sopimuspalokuntia, Kujala huomauttaa. Normaalia luvatonta porsaankyljyksen grillaamista, kirjoitti tiedotteessa päivystävä palomestari. Niille, jotka eivät syystä tai toisesta voi siirtyä Ouluun, tarjotaan erilaisia tukitoimenpiteitä. Käytännön työ muutoksen läpiviemiseksi alkoi huhtikuussa Itäja Kaakkois-Suomen alueen hätäkeskusten henkilöstölle järjestetyillä infotilaisuuksilla. Sopimuspalokuntien Liiton mukaan Suomeen olisi syytä perustaa Valtion palokoulu vastaamaan sopimuspalohenkilöstön perus-, jatkoja täydennyskoulutuksen suunnittelusta ja koordinoinnista. Paikalle tullut palokunta totesi tilanteen olevan grillaajien hallussa, vaikka ruoan käristäminen kerrostalon parvekkeella ei järjestyssäännön mukaan varmaan olekaan luvallista. Tukitoimilla autetaan työllistymistä valtion muihin virastoihin tai muiden työnantajien palvelukseen. Lapin hätäkeskuksen henkilöstön vahvuus on tällä hetkellä 34 henkilötyövuotta. Suomen Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen esitti viime keväänä koko palohenkilöstön koulutuksen siirtämistä valtion vastuulle. Tulipalosta kerrottiin Pelastustiedossa 5/2011. Mikäli henkilö ei siirry hätäkeskukseen Ouluun eikä työllisty muualle, voidaan hänet joutua irtisanomaan. Neljä henkilöä on siirtymässä eläkkeelle ennen Lapin hätäkeskuksen toimintojen lopettamista Rovaniemellä, Jauhiainen toteaa. Vuonna 2011 tehdään esitys puhelujen siirtämisen aikataulusta Kaakkois-Suomen hätäkeskuksen osalta. – Tässä vaiheessa seitsemän henkilöä on ilmoittanut, etteivät he tule siirtymään Ouluun ja kaksi ei vielä ole osannut sanoa siirtyvätkö he Ouluun vai ei. HÄTÄKESKUSALUEET Valtionneuvoston aluejakopäätöksen ja sisäasiainministeriön hätäkeskusten sijoittamispäätöksen toimeenpano on seuraava: HÄTÄKESKUSALUEET VUONNA 2015 Pohjois-Suomi ja Lappi Pohjanmaa ja Keski-Suomi Pirkanmaa ja Satakunta Varsinais-Suomi ja Häme Itäja Kaakkois-Suomi Uusimaa Oulu Kuopio, Kouvola Pori Vaasa Kerava Turku Rovaniemi Joensuu, Mikkeli Tampere Jyväskylä Helsinki, Lohja Hämeenlinna 2011 2012 2013 2014 2015 2015 UUSI PAIKKAKUNTA yHDISTETTÄVÄ VIIMEISTÄÄN Pohjois-Suomi ja Lappi Itäja Kaakkois-Suomi Pirkanmaa ja Satakunta Pohjanmaa ja Keski-Suomi Uusimaa Varsinais-Suomi ja Häme HÄTÄKESKUSALUE Suomen Sopimuspalokuntien Liitto (SSPL) vaatii sopimuspalohenkilöstön koulutusjärjestelmän uudistamista. Muutoksen seuraavana kohteena on Itä-Suomen alue. Itäja Kaakkois-Suomen hätäkeskuspalvelut tuotetaan viimeistään vuoden 2015 loppuun mennessä yhdestä pisteestä, Kuopiosta. Joitakin kursseja tulisi järjestää valtakunnallisesti, kuten sopimuspalokunnan päällikkökurssi. Lisäksi virkaa hakivat koulutuskoordinaattori Esa Ahlberg Pelastusopistosta, tukipalvelupäällikkö Kimmo Markkanen Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta ja paloinsinööri Pauli Nurminen Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselta. Syksyllä aloitetaan muutoskeskustelut henkilöstön kanssa. ”Normaalia luvatonta parvekegrillausta” 6 6/2011. Virkaa hakivat Pohjois-Savon pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Erkki Asikainen Varkaudesta, riskienhallintapäällikkö Jukka Koponen Kuopiosta, valmiuspäällikkö Matti Hurula Kuopiosta, vuoromestari Jarmo Turunen Siilinjärveltä ja paloesimies Jussi Ollikainen Iisalmesta. Tukitoimilla autetaan työllistymistä valtion muihin virastoihin tai muiden työnantajien palvelukseen. Jokaiselle Ouluun siirtyvälle vakinaisen viran haltijalle voidaan taata muuttotuet, joita ovat tutustumismatkat Ouluun, muuttokustannuksen korvaus ja muuttoraha. – Nykyinen koulutusjärjestelmä on hajanainen ja laadultaan vaihteleva, sanoo SSPL:n toiminnanjohtaja Isto Kujala. Muutos tapahtuu siten, että vuoden 2012 loppuun mennessä lakkautetaan Pohjois-Karjalan hätäkeskuksen toiminta Joensuussa ja Etelä-Savon hätäkeskuksen toiminta Mikkelissä. Pelastuslaitos sai Helsingissä hälytyksen kerrostaloon, jossa asukkaat nestekaasugrillillä valmistivat ruokaa parvekkeella. Niille, jotka eivät voi muuttaa työn mukana uudelle paikkakunnalle, tarjotaan erilaisia tukitoimenpiteitä. SSPL: Hajanainen palokuntakoulutus on uudistettava Pohjois-Savon pelastusjohtajaksi haki kahdeksan henkilöä. SSPL:n puheenjohtajan, kansanedustaja Antti Rantakankaan mielestä koulutusuudistukset on saatava monen vuoden odottelun jälkeen ripeästi käyntiin. Hätäkeskuslaitoksen uudistus alkaa Itä-Suomessa 1.1.3. Sekä Asikainen että Koponen ovat hoitaneet Pohjois-Savon pePohjois-Savon pelastusjohtajaksi kahdeksan hakijaa lastusjohtajan tehtäviä jo viransijaisena. Kaikille Lapin vakinaisille hätäkeskustyöntekijöille tarjotaan jatkossakin töitä Hätäkeskuslaitoksessa, mutta työskentelypaikkakunta tulee olemaan Oulu. Lapissa valmista vuoden lopussa Vuoden 2011 loppuun mennessä Pohjois-Suomen ja Lapin alueen hätäkeskuspalvelut tuotetaan yhdetä pisteestä, Oulusta. Uusi pelastusjohtaja Pohjois-Savoon valitaan syyskuussa. Toukokuussa parvekegrillaus sytytti kerrostalon kattorakenteet tuleen tuhoisin seurauksin Helsingin Herttoniemessä. Keskisuuren vasteen mukaisesti paikalle riensivät yksiköt H41, H51, H71, H53, H15 ja H66. Palokoulun olisi luontevaa edistää myös sopimuspalokuntiin liittyvää tutkimusja kehitystoimintaa. 6 4/2011 Hätäkeskuslaitoksen strateginen muutos etenee. – Henkilöstön irtisanominen on kuitenkin aina vasta viimeinen keino, mikäli muut keinot eivät tuo ratkaisua asiaan, henkilöstöpäällikkö Timo Jauhiainen sanoo
Helsingin Palomuseon paloauKirja Helsingin museopaloautoista tot -kirjassa esitellään 30 autoa ja niiden historiaa. Ja onhan Suomikin ollut kerran kansainvälisen kilpailutoiminnan keskus, kun CTIFkilpailut järjestettiin Kuopiossa kymmenen vuotta sitten. Erikseen kysytyn toiminnan kokonaisarvosanan keskiarvoksi tuli 6,2, joka on hieman parempi kuin vuonna 2006 (5,8). Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa pientaloissa sekä maatiloilla asuvien kokemuksia nuohouspalveluista. Useimpien autojen esittelyn yhteydessä on myös kuva autosta niiden aktiivikäytön ajalta. Enemmistö vastaajista arvio, että nuohouspalvelut ovat pysyneet samana kahden viimeisen vuoden aikana (66 %). Autot ovat näkyvästi mukana myös Helsingin pelastuslaitoksen 150-vuotisjuhlakulkueessa myöhemmin tänä syksynä. Taivassalon VPK (1000,9) Naiset 1. Teksti ja kuva: Mia Kunnaskari Lisätietoja: www.ctif.fi Ylituomari Patrik Willberg ohjasi joukkueet kentälle nuoret etunenässä. Pelastusylijohtaja Pentti Partanen avasi tapahtuman kertoen Suomen monipuolisesta osallistumisesta CTIF-toimintaan eri komissioissa ja työryhmissä – Suomellahan on peräti kahden komission puheenjohtajuus. Tutkimuksen kohderyhmään kuului 3000 pirkanmaalaista yksityishenkilöä. Autot ihastuttavat silloin kaupunkilaisia kulkueen edetessä pääkaupungin katuja. Näistä asteikolla 1-7 parhaimmat luvut (6,4) saivat nuohoojan ammattitaito, nuohouksen sujuvuus ja laskutuksen oikeellisuus. Kuopion kilpailuja kunnioittivat tänä vuonna osallistumisellaan arvovaltaiset vieraat. Nuohouspalveluissa kuusi tärkeintä seikkaa asiakkaiden mielestä ovat Helsingin Palomuseon hoitaja Jari Auvinen on koonnut jälleen hienon kirjan, jossa esitellään helsinkiläisiä museopaloautoja. Autoja voi aika ajoin nähdä myös liikenteessä, sillä ne ovat lähes kaikki ajokuntoisia. Erityisen kiinnostavia aiheita olivat tulisijan kunto ja korjaustarpeet (76 %), yleinen paloturvallisuus (49 %) sekä kunnossapito ja käyttöohjeistus (45 %). Neljän vuoden välein järjestettävät ”palokuntaolympialaiset” käydään 2013 Ranskan Mulhousessa. Avointen kysymysten mukaan erityisen hyvänä asiana nuohousajankohtaan liittyvinä asioina asiakkaat näkivät nuohouspalvelujen täsmällisyyden, säännöllisyyden ja omatoimisuuden. Lappeenrannan VPK (360,0) 3. Rantakulman VPK (pisteet 1017,7) 2. Tavoitteena oli myös selvittää vastaajien nuohouspalveluille asettamia vaatimuksia sekä vastaajien tyytyväisyyttä nuohouspalveluihin. Lisää tietoa halusi 60 prosenttia vastaajista. 13 prosenttia vastaajista arvioi nuohouspalvelujen muuttuneen parempaan suuntaan. Vastaukset voidaan tulkita positiivisiksi, sillä ihmisten halu saada lisätietoa turvallisuusasioista on vain hyvä asia. Tulokset tukevat hyvin nykyistä piirinuohouspalvelujen tuottamistapaa. Taivassalon VPK (330,5) Miehet A 1. Tämän vuoden osalta voidaan todeta, että ainakin nuorten joukkueet saivat hyvää harjoitusta ennen lähtöään Slovenian Ko?evjen nuorten kilpailuihin heinäkuussa. Kuopion kaupungin viestintäjohtaja Kaija Nousiainen muisteli hänkin silloisen järjestelytoimikunnan puheenjohtajan roolissa uskomatonta talkoohenkeä tapahtuman järjestämisessä. Nummelan kilpailuihin 4.8.2012 on odotettavissa enemmän osallistujia, sillä silloin kyseessä ovat karsintakilpailut seuraaviin kansainvälisiin kilpailuihin. Vastauksia saatiin 981 henkilöltä, joten vastausprosentti oli 33 (27 % vuonna 2006 ). Tutkimusta vertailtiin vuoden 2006 tutkimukseen. Taivassalon VPK (363,5) 2. kesäkuuta vaihtelevassa, mutta kilpailujen kannalta suotuisassa säässä. TULOKSET KUOPIO 2011 Nuoret 1. CTIF:n kilpailutoiminta tarjoaa etenkin nuorille erinomaisen osallistumismahdollisuuden kansainvälisiin tapahtumiin. Museoautot on sijoitettu Roihupellon kalliosuojaan, jossa ne ovat eri sopimuksesta nähtävänä. 15 prosenttia haluaa itse ottaa yhteyttä ja vain 2 prosenttia haluaa itse nuohota. Vastaajista 78 prosenttia haluaa, että nuohouspalvelujen tarjoaja ottaa heihin henkilökohtaisesti yhteyttä. Tämä tutkimus on seurantatutkimus vuoden 2006 tutkimukselle. Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Nummelan VPK (327,0) Miehet B Nuijamaan VPK (359,0) Kuopiossa muisteltiin CTIF-kisoja Tampereen aluepelastuslaitos vastaa nuohouksen järjestämisestä Pirkanmaalla. Ehkäpä kilpailut jättivät Kuopioon turvallisuustoiminnalle erinomaisen suotuisan ilmapiirin: viime vuosien aikana Kuopiosta on kehittynyt turvallisuuskoulutuksen vahva osaamiskeskus. Tutkimuksen mukaan parantamisen varaa olisi nuohoojien antamassa palautteessa paloturvallisuuteen liittyvissä asioissa, vaikka vastaajista 72 prosenttia onkin saanut tietoa näistä asioista (44,6 % vuonna 2006). 10 prosentin mielestä nuohouspalvelut ovat heikentyneet. Kansainvälisissä kilpailuissa kyse ei ole pelkästään kilpailusuorituksesta, vaan ohjelmaan kuuluu monenlaista ohjelmaa ja eri maiden palokuntanuorten tapaamisia. Keväällä 2011 aluepelastuslaitos teetti nuohouspalveluja koskevan asiakastyytyväisyystutkimuksen. Nuohoojan palveluasenne sai 6,3 ja nuohouksen hyödyllisyys luvun 6,2. Myös vastaajien vapaamuotoinen palaute kerättiin. Kilpailuja muistellaan edelleen sekä meillä että muualla erinomaisen hyvin onnistuneina. Osallistujamäärä ei tänä vuonna ollut huikea, mutta yksi uusikin joukkue nähtiin: Nummela osallistui miesten A-sarjaan hyvällä hengellä ja sai tuntumaa ensi vuonna järjestettäviin kotikilpailuihin. 6/2011 7 Suomen kansalliset CTIF-kilpailut 2011 järjestettiin Kuopion Väinölänniemellä 18. Lisätietoa: www.kustantajalaaksonen.fi Nuohoojilta toivotaan paloturvallisuustietoa nuohoojan ammattitaito, laskutuksen oikeellisuus, nuohouksen hyödyllisyys, siisti työnjälki, nuohouksen sujuvuus ja nuohoojan palveluasenne. Ammattitaitoon liittyvissä ominaisuuksissa oli hyviä seikkoja hyvä ja laadukas työnjälki, hyvä palvelu, osaava sekä epäkohtiin puuttuva toiminta.
Kilpailijoiden tuli olla vahvoja, kestäviä, nopeita ja vielä ketteriäkin, mikä ei tuottanut vaikeuksia ainakaan voittajajoukkueeseen kuuluneelle palomies Antti Heiskaselle. Naisten joukkueessa kisasi neljä viidestä naispalomiehestä. Oman pelastuslaitoksen miehet veivät kisassa kaksoisvoiton: Toiseksi tullut Stadin haastajat sai alkukilpailuissa parhaan yhteisajan, mutta finaalitaistossa Team Intersport Forum nappasi ykkössijan. Nuhteettomaksikin joukkuetta voisi kuvailla, sillä voittoa lähdettiin juhlimaan valmistautumalla seuraavan päivän työvuoroon, eivätkä paidat lentäneet päältä palkintojenStadin brankkarit tyly isäntä CrossFire-kilpailu keräsi Helsingissä runsaasti yleisöä Teksti: Piatta Rulja Kuvat: Lassi Rinne ja Kimmo Kaisto Helsingin pelastuslaitos järjesti 150-juhlavuotensa ohjelmaan liittyen Helsingin Rautatientorilla palomiesurheilijoiden CrossFire-kilpailun 10. Kuvassa vasemmalta Liisa Paajaste, Sari Rautiala, Heli Hyttinen ja Kaisa Haikola.. – Crossfitissa oppii sietämään epämukavuusalueella työskentelyä ja loukkaantumisriskikin pienenee, neljä vuotta lajia harrastanut Heiskanen kertoi. Laatuaan ensimmäinen kilpailu Suomessa toimi osana palomiesten PM-kisoja ja perustui crossfit-ideologiaan, jonka mukaan kilpailussa menestyäkseen tuli olla mahdollisimman monivivahteisesti suorituskykyinen. Yhteensä yksi joukkue työnsi kuulaa 240 metriä. Kuvassa oikealta Antti Heiskanen ja Tero Heino. Paitsi harrastuneisuus, myös tasaisuus ja loistava yhteishenki siivittivät Team Intersport Forumin voittoon, pohtivat joukkueeseen Heiskasen lisäksi kuuluneet palomies Tero Heino sekä palomiessairaankuljettajat Eemeli Kokkonen ja Anssi Rauta. 8 6/2011 H elsingin pelastuslaitoksen kehittämään kilpailuun osallistui yhdeksän suomalaista joukkuetta ja yksi ruotsalaisjoukkue. elokuuta. Kilpailijat työnsivät pareittain 940 kiloa painavaa rautakuulaa sille rakennettussa kourussa
– Asenne tässä ratkaisee. Pronssimitali Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselle Crossfitistä poiketen CrossFire oli neljän hengen joukkuekisa, jossa jokaisessa lajissa oli mukana ammatillinen elementti: kaikki seitsemän osalajia vastasivat tyypillisiä palomiessairaankuljettajan tehtäviä. Antti Heiskaselle sopi varsin hyvin, ettei lajeista ollut tietoa etukäteen. Kiitosta Uimonen jakoi myös kilpailun ainoalle naisjoukkueelle. Heistä neljä matkasi Helsinkiin kilpailemaan, ja kauimpaa Oulusta asti saapui palomies Kaisa Haikola. – Joukkue kasattiin kahden päivän varoitusajalla, ja treenaaminen on hoitunut normaalilla työpaikkaliikunnalla, kertoi ylipalomies Mikko Uimonen Imatralta. Loviisan Fire & Security. Kaikki kilpailusuoritukset tehtiin ilman ikä-, sukupuolitai painotasoituksia, mikä ei haitannut Haikolaa. Osalajit – konttiralli, letkunveto, rautakuula, sahapukki, kylmäkalle, letkulaukut ja kalustonnosto – julkistettiin kisaan osallistuneille joukkueelle vain pari tuntia ennen kilpailun alkua. CrossFire-kilpailun joukkueen jäsenenä saattoi toimia vain pelastusalan tutkinnon Loppukilpailun mitalijärjestys: 1. Toive toteutui, sillä kisan aikana ei sattunut suuria haavereita. 6/2011 9 jaossa yleisön innokkaasta kannustuksesta huolimatta. Me olemme jo voittajia, Haikola sanoi hymyillen. Team Intersport Forum, Helsingin pelastuslaitos 2. – Eihän töissäkään aina tiedä, mitä on edessä, mies summaa. Joukkueen kokoon saaminen oli merkittävä saavutus, sillä Suomessa toimii tällä hetkellä palomiehenä vain viisi naista. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos -joukkue vei voiton Loviisan Fire & Securitysta pronssiottelussa, joka kultaottelun tapaan koostui lyhennetyistä, jo aikaisemmin päivällä nähdyistä osalajeista. Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen joukkueeseen kuulunut Uimonen kuvaili CrossFirekilpailua ainutkertaiseksi työkykyä ylläpitäväksi kilpailuksi ja toivoi, ettei tämä työkyky häviäisi merkittävien loukkaantumisien myötä. Jokaiselle kilpailijalle tai kilpailijaparille mitattiin suoritusaika kustakin osalajista, ja yhteisaikojen perusteella neljä parasta joukkuetta pääsi mukaan mitaliotteluihin. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos 4. Stadin Haastajat, Helsingin pelastuslaitos 3. Naisjoukkueeseen tultiin Oulusta asti Kilpailuun valmistauduttiin eri joukkueissa erilaisin menetelmin, joista suosituin oli yhteisten harjoitusten puuttuminen. Suosittelen koko alaa lämpimästi myös naisille, meillä on hyvä henki, Haikola kertoo. – Onhan tämä hieno juttu
Ihmiset ovat hyvällä mielellä, Antti Heiskanen kiitti. Jokaisen kilpailijan tuli kiivetä konttipyramidin päälle liukutankoa myöten ja nostaa köydellä kaksi niputettua 76 mm -letkurullaa. Kilpailijat kantoivat jokainen sata metriä kallea, jolle oli kertynyt elopainoa 80 kiloa. Tapahtuman ympärillä yleisöä vetivät myös Helsingin Pelastuslaitoksen 150-juhlavuoden yhteistyökumppaneiden infopisteet sekä SPEKin suursuosion saavuttanut pomppulinna. Hyväntuulista yleisöä piisasikin Helsingin Rautatientorilla runsaasti koko aurinkoisen viisituntisen illan, ja samoja kasvoja saattoi nähdä joukkueiden esittelystä aina palkintojen jakoon asti. Katso kaikki tulokset ja lisätietoa osoitteesta: www.hel.fi/hki/pela/fi/Juhlavuosi > CrossFire-kilpailuiden tulokset. Letkuihin oli lisätty sen verran hiekkaa, että vedettäväksi kertyi lähes 140 kiloa. Kuvassa voittajajoukkue Team Intersport Forum. Kyseessä oli yksilösuoritus, mutta matkaan lähtiessä pari sai nostaa kallen kantajan kyytiin. Kilpailijat vetivät pareittain hiekkatäytteistä 76 mm:n letkua yhteensä kaksisataa metriä. Tiina tuli katsomaan komeita palomiehiä ja on joskus harkinnut liittyä VPK:hon.. Jokainen joukkueen jäsen sahasi kaksi kiekkoa puupöllistä. Katsojilla oli myös mahdollisuus ihailla maisemia puomitikasauton H66 korista sekä koittaa itse lähes 140 kiloa painavan letkun vetämistä. Yleisön viihtymisestä vastasivat kilpailijoiden lisäksi juontajat Lorenz Backman ja paloesimies Janne Taskinen Helsingin pelastuslaitokselta. Komeita miehiä ja kauniita naisia! Kyllä täällä viihtyy, kuvaili yleisöksi tullut ensihoitajaopiskelija Auri Korhonen. Helsingin pelastuslaitoksen joukkueeseen kuuluivat Antti Heiskanen, Tero Heino, Eemeli Kokkonen ja Anssi Rauta. – Ihan ainutlaatuinen juttu, toivottavasti tästä tulisi perinne. Tiina Pohjalainen haastoi palomies-sairaankuljettaja Mika Tervon leikkimielisessä varusteidenpukemiskisassa. 10 6/2011 suorittanut tai sitä parhaillaan suorittava henkilö, mistä syystä kisakentällä ei nähty vapaapalokuntalaisia. Lajeista menossa kalustonnosto. Rautatientorilla riitti yleisöä CrossFiren ympärille oli rakennettu varsin näyttävä, hienosti suunniteltu ja näkyvästi markkinoitu tapahtuma. Monet kilpailijat kehuivat kilpailun puitteita. – Tämä on hieno juttu
Erityisen silmiinpistäviä ovat kansalaisten käsitykset toiminnan joustavuudesta, mikä on uusimpien tietojen valossa suorastaan romahtanut. Jo pitkän aikaan on ollut havaittavissa, että turvallisuusviranomaisten palveluihin kohdistuvat vaatimukset jatkuvasti kasvavat ja ihmiset haluavat yhä henkilökohtaisempaa palvelua. Erityisen silmiinpistäviä ovat kansalaisten käsitykset toiminnan joustavuudesta, mikä on uusimpien tietojen valossa suorastaan romahtanut. Alueellistamisen jälkeen (2005– 2008) suomalaisten käsitykset pelastusjärjestelmän toimivuudesta pysyivät kutakuinkin ennallaan tai paranivat kaikilla käytetyillä kriteereillä mitattuna. Gallupin haastatteluissa kansalaisten käsityksiä pelastusjärjestelmän toimivuudesta on kysytty antamalla vastaajille joukko luonnehdintoja ja pyytämällä heitä arvioimaan niiden soveltuvuutta oman kuntansa/alueensa pelastustoimeen. Avoimeksi jääkin, johtuvatko kansalaisten heikentyneet käsitykset pelastusjärjestelmän toimivuudesta siitä, että palvelutaso on heikentynyt, vai siitä, että vaatimustaso on kasvanut. Yllättävintä alueellistamisen jälkeen tehdyissä haastatteluissa oli vastaajien käsitys toiminnan taloudellisuudesta, joka oli kutakuinkin vastakkainen kuntien viranhaltijoiden ja luottamusmiesten käsityksiin verrattuna. Yllättävintä alueellistamisen jälkeen tehdyissä haastatteluissa oli vastaajien käsitys toiminnan taloudellisuudesta, joka oli kutakuinkin vastakkainen kuntien viranhaltijoiden ja luottamusmiesten käsityksiin verrattuna. Suomalaisten käsitykset pelastusjärjestelmän toimivuudesta entistä kriittisempiä Suomalaisten käsitykset pelastusjärjestelmän toimivuudesta ennen alueellistamista ja sen jälkeen (%). Alueellistamisen jälkeen (2005-2008) suomalaisten käsitykset pelastusjärjestelmän toimivuudesta pysyivät kutakuinkin ennallaan tai paranivat kaikilla käytetyillä kriteereillä mitattuna. Niitä on toteutettu 3–4 vuoden välein, ja tutkimuksissa on kartoitettu hyvin laajasti suomalaisten käsityksiä pelastustoimen tilasta. Jo pitkän aikaan on ollut havaittavissa, että turvallisuusviranomaisten palveluihin kohdistuvat vaatimukset jatkuvasti kasva83 86 23 71,5 67,5 85,5 84,5 86,5 33 75 70,5 85 82 82 32 68 58 82 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Toiminta tehokasta Toiminta ammattitaitoista Toiminta halpaa Toiminta nopeaa Toiminta joustavaa Toiminta luotettavaa 2011 2005 2008 1999-2002 Kuvio: Suomalaisten käsitykset pelastusjärjestelmän toimivuudesta ennen alueellistamista ja sen jälkeen (%). Hyvä puoli on ollut se, että tietoja suomalaisten suhtautumisesta pelastustoimeen on kerätty vakiintunein menetelmin lähes 20 vuoden ajan sisäministeriön Suomen Gallupilta tilaamilla haastattelututkimuksilla. Viimeisen tammikuussa 2011 toteutetun haastattelututkimuksen mukaan suomalaisten käsitykset ovat heikentyneet oleellisesti. Käytännössä päävastuun asiasta on kantanut Olavi Kallio Tampereen yliopistolta. Uusimman vuonna 2011 toteutetun tutkimuksen tulokset näkyvät omana palkkinaan. Vastaajien käytettävissä on ollut neliportainen asteikko, jossa ”sopii hyvin” on saanut arvon 4, ”sopii melko hyvin” arvon 3, ”sopii jossain määrin” arvon 2 ja ”ei sovi lainkaan” arvon 1. Teksti: Reijo Tolppi Kuva: Ilkka Luoma. Käytännössä kaikki alueellistamisen jälkeen saatu etu on menetetty, ja lukuun ottamatta pelastusjärjestelmän hinnasta annettuja arvioita kansalaisten käsitykset ovat pudonneet alueellista edeltävän tason alapuolelle. Kuviossa kaikki luonnehdinnat on käännetty positiivisiksi, eli kansalaiset ovat arvioineet toiminnan sitä paremmaksi, mitä suurempi on väitteeseen yhtyvien lukumäärä. Käytännössä kaikki alueellistamisen jälkeen saatu etu on menetetty, ja lukuun ottamatta pelastusjärjestelmän hinnasta annettuja arvioita kansalaisten käsitykset ovat pudonneet alueellista edeltävän tason alapuolelle. Viimeisimmän, tammikuussa 2011 toteutetun haastattelututkimuksen mukaan suomalaisten käsitykset ovat heikentyneet oleellisesti. Seurantatutkimuksen ensimmäisen vaiheen loppuraportti.” sekä Kallion ja minun vuonna 2008 julkaisema ”Pelastustoimen alueellistamisen lähtölaukaus 2004. Mutta oli miten oli, kansalaisten käsityksillä on oma heijastusvaikutus kuntien luottamushenkilöihin, eikä tiukentuvassa kunnallistaloudessa pelastustoimenkaan ole viisasta ottaa kansalaisten tukea ja hyvää imagoa itsestäänselvyytenä. Ensimmäisten vuosien kokemuksia alueiden, asukkaiden ja kuntien näkökulmasta.” Parasta aikaa työn alla on kolmas ja todennäköisesti viimeinen seurantatutkimus, joka julkaistaneen keväällä 2012. Lisääntyvät odotukset ja vaatimukset ilmenevät myös kansalaisten madaltuneena kynnyksenä hakea apua ja neuvoja viranomaisilta. Tämän jälkeen on laskettu keskiarvot kahdesta pelastustoimen alueellistamista edeltävästä tutkimuksesta (vuosilta 1999 ja 2002), ja kahdesta välittömästi alueellistamisen jälkeen tehdystä haastattelusta (vuosilta 2005 ja 2008). Avoimeksi jääkin, johtuvatko kansalaisten heikentyneet käsitykset pelastusjärjestelmän toimivuudesta siitä, että palvelutaso on heikentynyt, vai siitä, että vaatimustaso on kasvanut. Lisääntyvät odotukset ja vaatimukset ilmenevät myös kansalaisten madaltuneena kynnyksenä hakea apua ja neuvoja viranomaisilta. Mutta oli miten oli, kansalaisten käsityksillä on oma heijastusvaikutus kuntien luottamushenkilöihin, eikä tiukentuvassa kunnallistaloudessa pelastustoimenkaan ole viisasta ottaa kansalaisten tukea ja hyvää imagoa itsestäänselvyytenä. Tähän asti pelastustoimen alueellistamista on julkaistu kaksi tutkimusta: Kallion vuonna 2003 laatima ”Pelastustoimen alueellistaminen lähtökuopissa. Yksi selvittelyn alla ollut teema on ollut kansalaisten käsitykset pelastustoimen toimivuudesta. 6/2011 11 P elastustoimen alueellistamisen käynnistyessä sisäministeriössä päätettiin, että sen vaikutuksia tullaan systemaattisesti kartoittamaan. Käsitykset heikentyneet Oheisessa kuviossa on yhdistetty luokat 4 (sopii hyvin) ja 3 (sopii melko hyvin). vat ja ihmiset haluavat yhä henkilökohtaisempaa palvelua
Miten opisto voi olla mukana antamallaan koulutuksella kehittämässä laitosten hoitamaa turvallisuusviestintää. Valitettavasti alueet huolehtivat koulutuksesta eritasoisesti. Lähtökohtana pidän sitä, että ammatilliselle koulutukselle on ehdottomasti annettava se arvo, mikä sille kuuluu. Olemmeko oikeilla jäljillä kouluttaessamme työvoimaa alalle. Entä jos koulutettu haluaakin hakeutua töihin sellaiseen paikkaan, johon hänen koulutaustansa ei riitä. – Siten saamme myös palautteen omaan toimintaamme. Kentän tarve on koulutuksen lähtökohta. 12 6/2011 Pelastusopiston rehtorina elokuun alussa aloittanut Mervi Parviainen odottaa mielenkiinnolla ja avoimin mielin pelastusalan koulutuksen tulevaisuutta pohtivan työryhmän työn tuloksia. Minusta meillä on nyt hyvä koulutusjärjestelmä. – Ei auta, että laitoksissa jupistaan. Hyviä ja rakentavia esityksiä odotetaan niin täällä meillä opistossa kuin ministeriössäkin. – On selvä, että pelastustoimen järjestelmä ei pysy pystyssä ilman vapaaehtoisia. Koulutuksella vaikea auttaa syrjäseutuja Mervi Parviainen ei näe mahdollisena, että Pelastusopisto suoraan voisi olla edesauttamassa syrjäseutujen työvoimakehitystä. Avointa vuorovaikutusta hän toivoo myös pelastuslaitosten kumppanuushankkeen kautta. Hän ei lämpene ajatukselle, että Pelastusopisto eli valtio alkaisi kouluttaa myös vapaaehtoisia. – Meillä on kuitenkin liikkumisen vapaus ja jokainen sijoittuu sellaiseen työpaikkaan kuin haluaa. Kaikessa koulutuksessa tulee olla perustana tietenkin laitosten työvoiman tarve, mutta myös se, että kansalaisten saama apu on laadukasta. Uusi rehtori aikoo myös näyttäytyä aktiivisesti kentällä. – Olisi hyvä, että jollakin tavalla voisimme siinäkin olla mukana. Usein kuulee sanottavan väheksyvään sävyyn, että he eivät osaa mitään. Millaista koulutettua työvoimaa pelastuslaitoksissa tarvitaan. Hän korostaakin, että pelastuslaitosten edustajien on tuotava reilusti esille omat näkemyksensä. En kuitenkaan pitäisi mahdottomana ajatella palokuntatoiminnassa olevien sopimuspalokuntalaisten kouluttamista tietyin edellytyksin oppisopimuskoulutuksen kautta. Vapaaehtoisemme ovat juuri niin hyviä kuin laitokset heitä kouluttavat. K aiken lähtökohtana pitää kuitenkin olla kentän tarve. Toisaalta en pidä järkevänä sitä, että alkaisimme kouluttaa erilaisia palomiehiä; olisi suurja korpiasemien palomiehiä. – Meidän voimavaramme eivät siihen riitä. Koulutamme kenttää varten Pelastusopiston uusi rehtori Mervi Parviainen: Teksti ja kuvat: Esa Aalto ”. Erilaisten näkemysten pohtiminen on tärkeätä, mutta on tarkoin punnittava, mitkä ovat niiden edut ja haitat. Siksi, koska heitä ei ole riittävästi koulutettu ja se olisi laitosten tehtävä. – Ymmärrän hyvin toiveita, että sopimuspalokuntalaisia koulutettaisiin syrjäseutujen tehtäviin. Esimerkiksi turvallisuusviestintää käsiteltäessä osoittautui erittäin hyödylliseksi käymämme keskustelut asiaa pohtivan työryhmän kanssa. – Tarkoitus on päästä vierailemaan jokaisessa laitoksessa ja hätäkeskuksessa, hän sanoo. Hän haluaa opiston olevan yhteistyökumppani, joka kuuntelee kenttää ja sen tarpeita. Nyt on aika sanoa ääneen kaikki se, mitä ajatellaan koulutuksesta. Pelastusopiston rehtoriksi valittu, hallintotieteiden tohtori Mervi Parviainen korostaa oppilaitoksen tärkeimmän tehtävän olevan osaavan työvoiman kouluttamista alalle. Vaarana tällaisessa on myös kahden tason koulutetut ja mikä vaikutus sillä on alan sisäiseen kehitykseen. Silloin voidaan kysyä, miksi he eivät osaa
Mervi Parviainen pitää myös hyvänä, että jatkossakin laitoksista saadaan määräaikaisiin opettajan virkoihin työntekijöitä. Muun muassa alkoholihaittojen takia opiston johto joutui puuttumaan opiskelijoiden toimintaan. Toivottavasti sitä tehdään myös hyvässä yhteistyössä kentän kanssa ja tutkimustulokset valuvat arjen työhön. Toisaalta hän on myös jämpti ja odottaa sitä toisiltakin. Sekin kertoo alan vetovoimaisuudesta. Viime keväänä opiskelijat marssivat ulos kesken oppituntien kritisoidakseen tiukempaa kuria. Me olemme aloittamassa tutkijahautomon, jonka yhtenä tavoitteena on edistää tutkimuksellista osaamista ja asennetta. Me olemme aikuisoppilaitos. Keskusteleva ja jämpti rehtori ei vatuloi. Hän on avoliitossa Pohjois-Karjalan pelastusjohtajan Jorma Parviaisen kanssa. Vuonna 2006 hän väitteli hallintotieteiden tohtoriksi. Palotarkastajille tarvitaan koulutus Erityisesti hän kaipaa koulutustarjontaan omaa koulutusta palotarkastustyötä tekeville. – Ihminen pääsee helpolla, ellei ota kantaa ja uskaltaudu pois mukavuusalueeltaan. Ydintehtävä pidettävä mielessä – Meidän pitää jatkossakin miettiä sitä, mikä on ydintehtävämme. Asuessaan Keski-Suomessa hän toimi muun muassa kunnallispolitiikassa, sitoutumattomana vihreänä valtuutettuna. Turvallisuusalan yhteiskoulutus kiinnostaa Hänen mielestään oppilaitoksen arkityöhön ei olisi suurta vaikutusta sillä, jos Pelastusopiston toiminta olisi opetushallinnon alaista toimintaa. Rankat tehtävät edellyttävät elämänkokemusta. Opiskeluvauhti kertoo siitä, että Mervi Parviainen ei ole sellainen. Emme me halua hauskanpitoa kieltää, mutta tietyt rajat on oltava. Hänen mielestä pelastusalan korkeampaa jatkokoulutustakin olisi syytä pohtia. – Olemme todenneet, että haasteina ovat hyvä opiskelija-aines myös tulevaisuudessa ja opettajakunnan asiantuntemuksen säilyminen. Muiden alojen koulutus kehittyy, miksi siis ei myös meidän. – Tiedän, että työnantajatkin haluavat hieman kypsempiä henkilöitä palomiehiksikin. Kun tavoitellaan työn laadukkuutta, tarvitaan siihen pääsemiseksi tutkimustietoa. 6/2011 13 Sen sijaan hän pitäisi hyvänä, että opisto ottaisi yhä enemmän huolehtiakseen kouluttajakoulutuksen. Hänellä on kolme poikaa. Jälleen Mervi Parviainen haluaa korostaa sitä, että uudistukset pohdittaisiin yksinomaan alan tarpeet huomioiden. Sitä edellyttää myös haasteellinen taloustilanne ja sen mukanaan tuoma valtion tuottavuusohjelma. Vaikka hän ymmärtääkin yhteiskunnan vaatimukset keski-iän laskulle, ei hänen mielestään asiaa pitäisi tarkastella yksioikoisesti. Siihen tarvitaan hyvä, räätälöity koulutus, jossa käytetään hyödyksi muun muassa verkko-opetusta. – Ikärajana pitäisin 18 vuoden. Erityisen mielissään uusi rehtori on opiston suojissa tehtävästä tutkimusja kehittämistoiminnasta. Onpa hän ollut perustamassa maamme toista yksityistä äitiysneuvolaakin. Samalla pohtisin myös erittäin tarkoin, onko yleissivistävä koulutus tarpeen pelastajatutkinnossa. Keskusteleva, avoin, yhdenvertainen ja oikeudenmukainen; sellaiseksi hän kuvailee itseään. Opettajapesti voidaan kuitenkin nähdä myös urasuunnittelukysymyksenä. Muutoinkin Parviaisen mielestä verkkoopetusta on voimakkaasti kehitettävä kaikessa Pelastusopiston antamassa opetuksessa. Parviaisella on terveydenhuoltoalan koulutus; hän on toiminut lastenhoitajana, sairaanhoitajana ja kätilönä. – Tarvetta on, mutta kurssien rahoitus joudutaan aina neuvottelemaan Hätäkeskuslaitoksen kanssa uudelleen. Tästä koulutuksesta ei tule elämäntapaa. Näyttää siltä, että siinä olisi toivomisen varaa. Meillä ei ole esimerkiksi mahdollisuuksia antaa voimavarojamme automaattisesti vastikkeetta käyttöön erilaisiin työryhmiin. – Tätä varten tulee huolehtia myös opiskelijoiden tietokoneiden käyttövalmiudesta. Valkealassa syntynyt 48-vuotias uusi rehtori toimi viimeksi koulutusjohtajan viransijaisena. Tämä ei ole mikään huvipuisto, jossa kisataan vanhempien kanssa, kuinka perillisten kanssa menetellään. Erilaiset kiintiöt ja ikärajat voisivat kyllä kirvoittaa keskustelua, ovatko valintakriteerit syrjiviä, tämähän on jo yliopistomaailmassa nähty. Voisi olla esimerkiksi kaikille yhteinen lyhyt, 1-2 kuukauden pituinen peruskoulutus ja sen jälkeen erikoistuttaisiin tiettyihin tehtäviin. Toisaalta voi pohtia sitä, pitääkö meidän huolehtia siitä, vai pitäisikö edellyttää, että opiskelijaksi valintakriteerinä olisi myös tämä. – Jos halutaan, että sitä pitää laskea, niin sitten järjestetään asiat niin, että se saadaan laskemaan. Tilanne on luonnollisesti ristiriitainen, koska meillä on hyvin monenlaista asiantuntemusta talossa. Parhaillaan opistossa on aloitettu strategiasuunnittelu siitä, millainen oppilaitoksen halutaan olevan vuonna 2020. – Toki voidaan kysyä myös sitä, mikä vaikutus keski-ikään on puheille siitä, että pelastajatutkinnon rakennetta uudistettaisiin ja samalla koulutusaika pidentyisi. Oppilaskunnan edustajat ja kurssien vanhimmat halutaan kiinteämmin mukaan yhteisten pelisääntöjen laadintaan ja toiminnan suunnitteluun. Turvallisuusalan oppilaitosten yhdistämistäkin hän pitää mielenkiintoisena ajatuksena, vaikka tähdentääkin, ettei ole sellaista ajamassa. – Uusi lakikin lisää osaamisvaatimuksia ja koulutus on paras vastaus tähän. Se tuo piristystä ja motivaatiota jaksaa työelämässä. – Toivon, että se saa kehittyä suotuisasti. – Puolitoistavuotinen koulutus on myös yksi etu, jolla saamme hyviä hakijoita ja opiskelijoita. Alallamme on yhteiset arvot ja niiden mukaan elämme. Pelastajatutkintoon monet hakevat myös useamman kerran, jos eivät kerralla pääse sisään. Joskus tosin voisin katsoa itseäni aamulla peilistä ja sanoa, ettei tänään tarvitse koko maailmaa pelastaa, hän naurahtaa. Huolenamme on, että pystymme pitämään koulutuksen tasokkaana ilman, että joudumme kajoamaan muihin toimintoihimme. Hän kutsuu vatuloinniksi turhanaikaista empimistä ja toiminnan kanssa vetkuttelua. Hän tuli vuonna 2006 hallinnon yliopettajaksi Pelastusopistoon. Joensuun (nyk. – Ymmärrän, että laitoksissa voi olla nihkeyttäkin myöntää virkavapauksia, koska työvoimaa tarvitaan sielläkin. – Oli selvää, että haen rehtoriksi, sillä olen aina pyrkinyt ammatillisesti eteenpäin, ja koen, että minulla on tähän tehtävään eväät ja annettavaa, Mervi Parviainen sanoo. Vierastan sitä, että pelastajakurssille tultaisiin hyvin nuorena, on puhuttu jopa 17-vuotiaista. Jatkokoulutusmahdollisuuksille ei pidä lyödä tiivistä tulppaa, vaan sitäkin tulisi avoimin mielin lähestyä. – Yritämme nyt ehkäistä tällaiset tapaukset yhteistyön avulla. Huolissaan hän on hätäkeskuspäivystäjäkoulutuksesta, nimenomaan alueellisista kursseista, jotka vaativat ylimääräisiä voimavaroja. Ikää ei pidä liiaksi tuijottaa Keskustelua on herättänyt myös se, miten pelastajakurssilta valmistuvien 27 vuoden keski-ikää saataisiin laskettua. Me haluamme olla asiantuntijaorganisaatio, joka kouluttaa alalle osaavaa työvoimaa. Itä-Suomen yliopistossa) hän opiskeli 2000-luvun alussa vauhdikkaasti ensin hallintotieteiden kandidaatiksi ja maisteriksi. Se on myös yksi syy siihen, että aloittavien keski-ikä on korkeampi. – On sanottu, että amk-tutkinnolla kyllä pärjätään, mutta koskaan ei tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. – Erityisesti poliisien kanssa kentällä tapahtuvaan yhteistyöhön yhteinen koulutus voisi tuoda lisäpontta. Toivottavasti laitoksissa olisi yhä enemmän myös tutkimusmyönteisyyttä. – Mehän olemme päässeet sitä harjoittelemaan Savonia ammattikorkeakoulun kanssa tehtävässä yhteistyössä
Kun palo syttyy ja sitä ei heti havaita eikä alkusammuteta, niin suurpalo on valmis. Erityisesti suurpalot ovat lisääntyneet. Kehitys on ollut huimaa viimeisten kymmenen vuoden aikana: korvausmeno on kasvanut yli 50 prosenttia. Vuonna 2009 maatilojen suurpaloja korvattiin 24 kappaletta yli kymmenellä miljoonalla eurolla. Vakuutusalalla pidetään suurvahingon rajana 200 000 euron yksittäistä vahinkoa, näin myös palojen osalta. Huolen aiheena olivat maatilojen sähkösuunnitelmat, -asennukset ja -laitteet, niiden tarkastukset, huolto ja kunnossapito. Jossain konesuojassa voi olla yksittäinen maatalouskone ja sen palaessa on jo 200000 euron raja rikkoutunut. MMM julkaisi palomääräykset tuetulle maatilarakentamiselle (25/04), jossa kiinnitettiin huomiota paloturvallisuuden perusasioihin (pinta-ala, osastoinMaatalouden korvatut suurvahingot 1990–2010 Finanssialan Keskusliitto. Vakuutusala kiinnitti erityistä huomiota maatalouden palo-ongelmiin vajaat kymmenen vuotta sitten. Työn tuloksena saatiin tarvittavat lakimuutokset aikaan, vakuutusalan suojeluohje sekä SPEK-opas maatilojen paloturvallisuudesta. ”Kekkosen aikainen” asetus Maatalousrakennusten paloturvallisuus, MMM-RMO C5, ei riittävästi ohjannut paloturvalliseen rakentamiseen. Vakuutusmäärät ovat kasvaneet huimasti. Suurpalot jakaantuvat eri toimialoille. Lukumääräisesti korvattavat palot ovat olleet laskussa jo jonkin aikaa, mutta yksittäinen palovahinko on tullut entistä kalliimmaksi. Vuonna 1993 vakuutusyhtiöt korvasivat kaksi suurpaloa maatiloilla vajaalla puolella miljoonalla eurolla. Samaan aikaan tilat ovat koneellistuneet ja automatisoituneet. 14 6/2011 Maatalouden korvatut suurvahingot 1990-2010 5 10 15 20 25 30 35 40 5000 10000 15000 20000 25000 K pl 1000 € Kpl © Finanssialan Keskusliitto | Finansbranschens Centralförbund Teksti: Seppo Pekurinen , vahingontorjuntapäällikkö, Finanssialan Keskusliitto Miksi maatiloilla tapahtuu suurpaloja. Tukesin toimesta erilaisia selvityksiä maatalouden paloturvallisuudesta, erityisesti sähköpalojen osalta. V akuutusyhtiöt korvasivat tulipalojen aiheuttamia vahinkoja vuonna 2010 yli 210 miljoonalla eurolla. Tehtyjen toimenpiteiden avulla suurpalotilasto pysyikin kohtuullisena muutaman vuoden ajan. Suurpalojen syitä selvitettiin eri vakuutusyhtiöissä ja tulosten selvittyä päätettiin aluksi puuttua taustalla vaikuttavaan lainsäädäntöön. Maatilojen suurpalot ovat yliedustettuna suurpalotilastossa. Lisäksi tehtiin mm. Viime vuonna suurpalojen korvaussumma kohosi yli 20 miljoonaan euroon ja samalla suurpalojen määrä nousi 40 kappaleeseen. Tilakoot kasvaneet – turvallisuus ei Tilakoot ovat kasvaneet rajusti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Samassa tuotantorakennuksessa voi olla 500–600 lehmää, tuhansia sikoja, siipikarjasta puhumattakaan. Muodostettiin kolmen ministeriön (MMM, SM, YM), SPEKin ja vakuutusalan yhteinen työryhmä. Onko ”eurooppalainen maatalousko” siis syypää maatilojen dramaattiseen suurpalokehitykseen
Suurpaloriski on huomattava Suurpaloriski on maatiloilla erittäin suuri, käsittäen kotitalouden palovaaran aina suurteollisuuden paloriskeihin asti. Palon nopeaan havaitsemiseen edellytetään automatiikan käyttöönottoa tietyissä tuotantorakennuksissa, esimerkiksi savuun reagoivan palonilmaisulaitteiston asentamista tai muun vastaavan järjestelmän käyttöönottoa, minkä avulla alkava palo havaitaan nopeasti. Kaikkein tärkein asia maatilojen suurpalojen ehkäisyssä on asetuksenkin mukaan yrittäjän omatoiminen varautuminen, pelastussuunnitelman huolellinen laatiminen, alkusammutusvalmiuden varmistaminen sekä ihmisten ja eläinten pelastamisen harjoittelu. ovat yleisiä palolähteitä. Lisätietoja: www.vahingontorjunta.fi. Uudessa asetuksessa edellytetään, että tuetussa maatilarakentamisessa noudatetaan RakMK E-sarjan määräyksiä. Uusissa kohteissa tulisi sähköurakoitsijan tehdä jälkitarkastus esimerkiksi kahden vuoden kuluttua urakan luovutuksesta, jolloin piilevät viat havaittaisiin ja samalla poistettaisiin ilmestyneet ”omat viritykset” urakkakohteesta. Tosiasia on, että pelastustoimen kannalta kohteet ovat vaikeasti saavutettavissa jo pelkästään pitkien ajomatkojen takia. Sähkökeskukset, lämpökeskus, rehusekoittamo, konesuoja yms. Asetuksessa tarkennetaan rakennusluokkien osastokokoja sekä rakennusten välistä etäisyyttä. Nykyiset maatilat ovat suurteollisuutta, johon liittyy usein vielä oheisliiketoimintaa. Lämpökamerakuvauksien yleistyessä saadaan helposti piilevät viat esiin, muun muassa löysien liitosten aiheuttama ylikuumeneminen. Asetus avuksi Korjaaviin toimenpiteisiin ryhdyttiin heti kun tilanne selvisi. Suurpalojen syy ei ole toiminnan harjoittajassa, palomiehissä tai vakuuttajassa. Jopa sähköyhtiöiden etälukupäätteet ovat aiheuttaneet tulipaloja maatiloilla. 6/2011 15 TURVATA Oy Ab | 010 569 4700 info@turvata.fi | www.turvata.fi Läntinen Teollisuuskatu 2 | 02920 ESPOO PARATEch hUOLEhTii PELASTAjAn nOSTOVOimASTA Paratech Maxiforce -nostotyynyt Nostokyky jopa 64 tonnia. Pyydä vaihtotarjous ennen vahinkoja, saat sen erikoishintaan 30.11.2011 saakka. Kymmenen vuoden tarkastusväli olisi jo parempi. MMM päivitti 2.6.2010 asetuksensa tuettavaa rakentamista koskevista paloteknisistä vaatimuksista (456/2010). Nykyinen 15 vuoden tarkastusväli on teoriaa, kun puhutaan paloturvallisuudesta. Vakuutusala onkin esittänyt, että lakisääteisiä sähkötarkastuksia kohdennettaisiin suurehkoihin maatiloihin nykyistä laajemmin ja tiheämmin. Erityisesti huomio tulee kiinnittää käyttötapaosastointiin. Pelastusopisto on jo muutaman vuoden ajan antanut korkeatasoista lisäkoulutusta palotarkastajille, jotka päivittäin painivat tämän ongelmatoimialan kimpussa. Pyydä vaihtotarjous! ti, rakennusluokka jne.) mikäli rakennushanke sai yhteiskunnan tukea. Asetuksen mukaan savunpoistoon sekä eläinten pelastamiseen tulee kiinnittää huomiota. Eräät edistykselliset vakuutusyhtiöt vaativat maatila-asiakkaitaan tarkistuttamaan sähköasennukset viiden vuoden välein. Syy on nähdäkseni erittäin haasteellisessa toimintaympäristössä, jossa joudutaan toimimaan niukoilla resursseilla tiukkaan säädellyllä toimialalla. Tilanne näytti siedettävältä, mutta pari viime vuotta on osoittanut, että pinnan alla on kytenyt ja nyt suurpalot ovat taas otsikoissa. Vakuutusyhtiöt laativat omiin ehtoihinsa kohtia, jotka tähtäsivät parempaan paloturvallisuuteen vakuutetuissa kohteissa. Vaihda vanhentuvat nostotyynyt nyt uusiin Maxiforce-korkeapainenostotyynyihin. Finanssialan Keskusliitto on laatinut Ohjeet maatalouden tuotantoja varastorakennusten automaattisia palovaroitinjärjestelmiä varten: FK7:2010-11(fi). Lisärakentamisen yhteydessä tulee myös niin sanotun vanhan puolen sähköasennusten turvallisuus tarkastaa. Niiden käyttöikä on keskimäärin 12 vuotta. Paksuus 1,6-2,5 cm – sopii ahtaisiin paikkoihin. Vakuutusala odottaakin uuden pelastuslain myötä maatalousyrittäjille paloriskien kartoitusta uuden palotarkastuskulttuurin avulla. Usein palossa tuhoutuu huomattava määrä tuotantoeläimiä. Suurpalojen syitä tarkasteltaessa nousevat sähköpalot ykköseksi. tiedätkö nostotyynyjesi iän ja kunnon. Noin 60 prosenttia maatilojen suurpaloista aiheutuu sähköasennuksien puutteellisuudesta, sähkölaitteiden huonosta kunnossapidosta, erilaisista sähkölaitevirityksistä ja jälkiasennuksista, lisälämmittimistä ja valaisinvioista. Aramidivahvisteista, lujaa neopreeniä
Ja pelastustoimessa on sentään tehty maakunnallinen yhteenliittäminen, Tähtinen muistuttaa. Hän on myös ottanut esimerkiksi samassa kaupungissa eli Porissa tehdyn vesija viemärilaitoksen fuusion, joka vasta 15 vuoden kuluttua alkoi olla samaa taloa. – Konsulttivetoisesti olemme toteuttamassa kehittämishanketta, jotta johtamisesta tulisi jouhevaa ja saadaan hommat pelaamaan. Pekka Tähtinen tietää, että muuallakin on törmätty samaan ongelmaan, sillä pelastusjohtajat jakavat tavatessaan toistensa kanssa saman huolen. – Mielestäni olisi välttämätöntä luoda myös pelastusalalle sellainen koulutusväyTeksti ja kuvat: Esa Aalto Pelastusjohtaja Pekka Tähtinen pitää 24 tunnin työaikaa parhaimpana Osaaminen ja sovituista asioista sekä aikatauluista kiinnipitäminen; siinä ovat asiat, jotka pelastusjohtaja Pekka Tähtinen haluaisi olevan oleellinen osa hyvää toimintatapaa. – Me voisimme myös myydä turvallisuuskoulutusta alueemme yrityksille, mutta se tyssää siihen, että sen hoitaminen muutoin kuin ylitöinä on lähes mahdotonta. Minusta hyvään työnteonkulttuuriin kuuluu se, että on tahto tehdä työnsä mahdollisimman hyvin. Jos hommat hoidetaan Porin paloaseman alakertaan on tehty näyttävä palomuseo. Satakunnan pelastuslaitoksella yritetään nyt aktiivisesti muuttaa työnteon kulttuuria kehittämällä johtamista. – Tehollisen työajan tulisi tällaisessa järjestelmässä olla 12 tuntia. – Ja esimiehet päättävät sen mitä tehdään. Vaikka tämä on tyypillistä organisaatioissa, joissa noustaan porras portaalta ylöspäin, niin pelastustoimessa tästä delegoinnista tulisi päästä eroon. Tätä on tehty jo jonkin aikaa, lopuillaan on neljäs tähän tähtäävä hanke, Tähtinen kertoo. Palotarkastustoimintakin ontuu tämän vuoksi eikä Kanta-Porin paloasemalle ideoitua valistusrataakaan saada kunnollisesti hyödynnettyä ”kun voi tulla hälytys”. Sitä on siis odoteltava paloasemalla. Työt pitää järjestää muutenkin kuin että odotellaan vain hälytyksiä. Muutosvauhti on verkkainen ja se pitää ymmärtää. Hän panee toivonsa myös siihen, että alan koulutustasoa nostamalla kyetään kehittämään alan toimintatapoja. – Esimieheni, apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus on todennut, että pelastusalalla pitää olla malttia odottaa yhteenhitsautumista. – Esimerkiksi päiväkotiin ei voida mennä valistuskeikalle, koska samaan aikaan voi tulla hälytys pelastustehtävään. 16 6/2011 S atakunnan pelastusjohtaja Pekka Tähtinen sanoo ykskantaan, että paras työaika pelastusalalle on vuorokautinen, 24 tunnin työaika, mutta jatkaa heti perään: ”jos hommat hoidetaan”. – Kaiken kaikkiaan työntekoa voisi kuvailla siten, että ensimmäiseksi tehdään sitä mikä on kivaa, toiseksi sitä mitä osaa ja vasta kolmantena sitä, mitä oikeasti pitäisi tehdä. Pelastusjohtaja Pekka Tähtinen on tyytyväinen, että alan historiaa on omalle asemalle saatu hienosti esille.. Tämä näkyy Tähtisen mukaan eniten halukkuudessa tehdä onnettomuuksia ennalta ehkäisevää työtä. – Ongelmana on se, että ihmiset tekevät aika paljon vääriä asioita. Toimintatavat muuttuvat hitaasti Tähtinen sanoo uskovansa, että toimintatapa alalla tulee vähitellen muuttumaan, vaikka uusi sukupolvi töihin tulleessaan tuntuu kovin helposti oppivan vanhan tavan. Työaikakäytännöt pitää hänen mielestään saada sellaisiksi, että töitä tehdään silloin kun ollaan töissä. Aivan liian paljon tehdään alaisten töitä, työt delegoituvat ylöspäin
– Lähtöaikavaatimukset ovat tärkeitä, mutta ne eivät sopimuksin parane. Toimintavalmiuskeskustelu käy kuumana Valtakunnallisesti on käyty vilkasta keskustelua palokuntien toimintavalmiudesta ja samaa keskustelua on käyty myös Satakunnassa. Valtio olisi tunteettomampi omistaja eikä se sietäisi pitkään resurssien käyttämistä tällä tavoin. Esimerkiksi meidän alueellamme toimivissa VPK:issa on noin tuhat hälytysosastolaista, kun samalla rahalla toisen pelastuslaitoksen alueella toimii 300 toimenpidepalkkaista palomiestä. Pekka Tähtinen ei kannata valtiota pelastustoimen omistajaksi. – Palokunnan perusvahvuus 1+3 on ollut pitkään esillä. Valtio-omisteinen pelastuslaitos toisi alalle kylmää kyytiä. Pelastuslaitos pyrkii tukemaan vapaaehtoistoimintaa eri tavoin. Porin paloasemalle on rakennettu valistusrata, jossa kerrotaan vierailijoille paloturvallisuudesta.. 6/2011 17 lä, joka mahdollistaa myös aidon ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisen ja kouluttautumisen kaikkiin pelastustoimen tehtäviin. Kokonaisuutena Tähtinen näkee pelastustoimen tämän hetken ja tulevaisuuden hyvänä, mutta ei itsestään selvänä. Kun meillä on myös vapaaehtoisia resursseja saatavilla, kannattaa pohtia sitä, mitä saamme aikaiseksi hieman pienemmillä vahvuuksilla. Luulen, että politiikkaakin oli mukana päätöksessä, mutta uskon välini luottamushenkilöstöön olevan kunnossa. Niin koulutusjärjestelmä kuin alan tutkimustoimintakin pitää saada vastaamaan nykypäivän haasteita ja tehtäviä. Menneet ovat menneitä Pekka Tähtinen sai toissa vuonna kaupunginhallitukselta varoituksen virkavelvollisuuksien laiminlyönnistä, kun haittatyökorvauksista tehtyjen valitusten käsittely pitkittyi. – Jonkinlainen kuntobonus voisi olla kannustava lisä pysyä pitkään työkykyisenä. Yhteiskunta kehittyy ja vaatimukset pelastustoimellekin kasvavat, joten menestys edellyttää eri tahojen ja tasojen paneutumista tehtäviinsä ja niiden tunnollista hoitamista. Olemme ideoineet myös sellaista, että tupakoinnin lopettavalle maksettaisiin jotakin. Kysymys onkin sitten siitä, että kelpaavatko ne tehtävät. – Jos ikääntymisen takia ei niihin tehtäviin kuitenkaan kykene, vaihtoehtoja kyllä löytyy. Meillä ei enää silloin olisi käytettävissä tällaisia resursseja kuin nyt. Hyvää on monin tavoin vara parantaa. Fysiikka pidettävä kunnossa Ikääntyvien palomiesten ongelmasta puhuttaessa Pekka Tähtinen toteaa, että tällaiselle alalle tullessaan on sitouduttava myös pitämään itseään fyysisesti hyvässä kunnossa. On siis osattava ja tiedettävä, mitä hektisessä pelastustehtävässä pitää tehdä, mutta on oltava myös kuntoa suoriutua niistä. Silloin ei hänen mielestään ole ylivoimaista hoitaa työtehtäviä. – Jos yhteiskunta on valmis tukemaan ja sijoittamaan pelastustoimeensa, me luonnollisesti teemme ihan mitä tahansa, hän tähdentää. Se ei kuitenkaan toteutunut, kun todettiin, että sitä ei kyetä luotettavasti mittaamaan eikä kyetä huomioimaan heitä, jotka eivät ole polttaneetkaan. Jos eteen tulee ihmishenkeä vaativa pelastustehtävä, luotan siihen ammattitaitoon ja -ylpeyteen, mikä palomiehellä perinteisesti on ollut, mutta sanomattakin on selvää, että työturvallisuudesta on pidettävä huolta. VPK-toimintaankin liittyy Tähtisen mielestä vahvuuskysymys. Olemme päätyneet ylläpitämään kahden miehen miehitettyjä paloasemia periaatteella "parempi kaksi miestä kuuden minuutin kuluttua kuin neljä miestä kuudentoista minuutin kuluttua". Jos toimintavalmiusaika ei ole riittävä, pitää yhdessä laitoksen ja palokunnan kesken ryhtyä selvittämään, voidaanko sitä jotenkin korjata. Me olemme maamme toiseksi kallein pelastuslaitos ja päättäjät katsovat tarkasti sitä, miten me toimimme. Yhtenä esimerkkinä on palokuntien mahdollisuus saada korotonta investointilainaa laitokselta. Joillakin asemilla hälytyksiä on vuositasolla noin 150, eli ei edes yhtä jokaisena päivänä. – Täytyykö siinäkin olla 1+3 vahvuus, vai riittäisikö pienempi. – Etenkään sitä ei ymmärretä VPK:issa. Hänen mielestään alalla pitäisi tehdä myös palkkausjärjestelmän muutos, joka ottaisi huomioon uudet työtehtävät, mutta toisaalta hän myös suosisi palkkauksessa hyvän fyysisen kunnon ylläpitämistä. Hän sanookin, että alalla ei tajuta tätä. – Sillä leikattaisiin satakuntalaisten turvallisuuspalveluja. Pelastuslaitoksen alueella toimii 51 sopimuspalokuntaa, joilta laitos ostaa palvelua vuosittain maksamalla runsaan puolen miljoonan euron suuruisen sopimuskorvauk sen. – Menneet ovat menneitä ja otin vastuun tapahtuneesta, kun en riittävän huolellisesti valvonut asioiden hoitoa. – Paikka hälytysja avunantotehtävissä ansaitaan ja se edellyttää osaamista ja toimintakykyä. Mutta valitettavaa realismia näyttää olevan, että joko on kahden miehen asema tai ei ole miehitettyä paloasemaa ollenkaan. Nyt pelastuslaitoksen vuosibudjetti on 24 miljoonaa euroa ja taloudellisesti pitää olla uskottava päättäjien suuntaan. Mielestäni on parempi, että kylällä on edes jonkinlainen palokunta, joka pystyy ensitoimiin kuin, että ei ole palokuntaa ollenkaan
Alueelliseen pelastustoimeen siirtymisestä ja sen kokemuksista Partanen kertoi, että pelastustoimi voi nyt olla mallina ja esimerkkinä muille julkisten palvelujen tuottajaorgaTeksti ja kuvat: Antti Kärppä, apulaispalopäällikkö, työsuojelupäällikkö, Oulu-Koillismaan pelastuslaitos Haukiputaalla päästiin parakeista oikealle paloasemalle. Nikula totesi, että nyt on saatu uudet tilat kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Hän kiitti kunnan ja valtion viranomaisten yhteistoimintaa rakennusprojektin aikana. Hän loi katsauksen haukiputaalaisen pelastustoimen historiaan. Pelastustoimen tehokkuuden kannalta on tärkeää, että voimavarat ovat oikeaan aikaan oikeassa paikassa ja oikealla eli riittävällä vahvuudella. Pelastuslaitoksen tervehdyksen tilaisuuteen toi Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen johtokunnan puheenjohtaja Juhani Nikula. – Haukiputaan uusi paloasema vahvistaa sitä, että merenranta, vilkas nelostie ja rautatie vaarallisten aineiden kuljetuksineen sekä Kellon ja Haukiputaan keskustaajaman asukasliittymät saavat myös tulevaisuudessa nopeaa ja tehokasta pelastustoimen apua, Pentti Partanen sanoi. – Olen ymmärtänyt, että uuden paloaseman sijoittamisessa on otettu huomioon joustava toiminta ja sivutoimisten paloasemien tukeminen sekä ensihoitopalvelujen laajentamismahdollisuus niin tarvittaessa, Partanen jatkoi. • Omatoimisessa pelastustoiminnassa loukkaantuneille ja aineellisia vahinkoja kärsineille suoritetaan korvauksia. Se on Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen Oulun paloasemien pohjoisin paloasema nelostien ja rautatien varressa ja Perämeren rannalla. Kunnassa oli silloin neljä varsinaista palokuntaa ja lisäksi yhteensä seitsemän palopiiriä, jolloin koko kunnan palomiehistö päällystöineen kohosi noin 250 henkilöön, nisaatioille niin sanotussa vertailukehittämisessä, benchmarkingissa. Uudesta voimaan tulleesta pelastuslaista nosti Pentti Partanen juhlapuheessaan muutamia asioita esille: • Palotarkastukset perustuvat jatkossa paikalliseen riskien arviointiin. Voimavarat oikeaan käyttöön Vihkiäispuheen piti sisäasiainministeriön pelastusosaston pelastusylijohtaja Pentti Partanen. 18 6/2011 V ihkiäisiä vietettiin kesäkuussa Haukiputaalla Heitontielle rakennetulla uudella paloasemalla. • Hoitolaitosten sekä palveluja tukiasumisen turvallisuusvaatimukset täsmentyvät. Paikalle oli saapunut kymmeniä pelastusviranomaisia ja yhteistyökumppaneita Oulun alueelta ja myös muualta Suomesta. Euroopan turvallisimmaksi maaksi – Sisäasiainministeriön tulevaisuudenkatsauksen mukaan sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton tavoitetilana on sisäisen turvallisuuden ohjelmaan kirjattu visio SuoHaukiputaan paloaseman vihkiäisjuhlan yhtenä kohokohtana oli, kun punainen palokirves katkaisi sammutusletkun kahtia. – 55 vuotta sitten, vuonna 1956 hyväksyttiin Kirkonkylän puolivakinaisen palokunnan johtosääntö ja palokunnan toiminta voitiin aloittaa saman vuoden kesäkuun alussa. Haukiputaalla on lähes 19 000 asukasta ja se kuuluu yhtenä kuntana uuteen Ouluun, joka aloittaa vuoden 2013 alusta lukien. • Väestönsuojien rakentamisvelvoitteet lieventyvät. Kärppä kertoi. • Vapaaehtoistoiminnan tärkeyttä korostetaan ja pelastuslaitokset velvoitetaan edistämään vapaaehtoistoimintaa. – Paljon on vettä virrannut sen jälkeen Kiiminkijoessa ja asioita tapahtunut, kun nyt olemme vihkimässä uutta paloasemaa tänne Heitontielle. • Eräistä pelastuslaitoksen toimista voi tulla maksullisia, jos paikallisesti niin päätetään. Vihkiäistilaisuuden avasi ja juonsi OuluKoillismaan pelastusliikelaitoksen työsuojelupäällikkö, apulaispalopäällikkö Antti Kärppä. – Mutta mikään toimiala ei pysty toteuttamaan omaa toimintaansa tehokkaasti, ellei sillä ole hyvää kumppanuusverkostoa, jatkoi Partanen. Haukiputaan paloasema on tänä päivänä yksi ympärivuorokautisesti miehitetyistä Oulun paloasemista
– Tämä paloasema tulee palvelemaan pitkään turvallisuustyössä Oulun alueella, Kortesalmi jatkoi. – Hyvät ja modernit sekä käyttöön soveltuvat tilat on yksi merkittävimmistä työhyvinvointia parantavista asioista. Vihkiäisjuhla pidettiin uuden paloaseman kalustohallissa. Puheessaan hän kiitti kaikkia rakennushankkeen osapuolia erinomaisen hyvästä yhteistyöstä hankkeen toteuttamisessa. Oulun kaupunki sekä Haukiputaan, Kiimingin, Oulunsalon ja Yli-Iin kunnat yhdistyvät vuoden 2013 alussa uudeksi Oulun kaupungiksi.. – Hyvä työilmapiiri ja työyhteisö ovat ensiarvoisen tärkeät. Asiat on nyt korjattu ja uskon, että tämä paloasema tulee palvelemaan paikallista yhteisöä ja sen turvallisuutta sekä Oulu-Koillismaan pelastustointa pitkälle tulevaisuuteen hyvin ja tehokkaasti. Yleisö viihtyi kuunnellessaan vakavistakin asioista hyvällä huumorilla höystettyjä juttuja. Näin oli asian laita myös täällä Haukiputaalla. Haukiputaalla on asukkaita lähes 19 000 ja sen pinta-ala on 451 km2. Radioäänenä monille tuttu Hannu Tarvas puolestaan esitti Oiva Arvolan saagoja. – Tilat vastaavat nykyaikaista työpaikkojen vaatimustasoa ja ovat myös viihtyisät. Siltoja on useita joen ylittämistä varten. Myös Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen operatiivisesta toiminnasta vastaava pelastuspäällikkö Mika Haverinen oli tyytyväinen uusiin tiloihin. HAUKIPUDAS Haukipudas sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla Perämeren rannalla Oulun kaupungin pohjoispuolella. Uusi paloasema pitää sisällään monipuoliset kaluston huoltotilat, viihtyisän kuntosalin ja odotetut ajanmukaiset paineilmalaitteiden huoltotilat, Hannes Kortesalmi kiteytti. Kunnan terveiset Haukiputaan kunnanhallituksen puheenjohtaja Hannes Kortesalmi toi tilaisuuteen kunnan terveiset. Suomessa on vuosien kuluessa jouduttu sulkemaan paloasemia sisäilmaongelmien takia. Valtatie 4 kulkee moottoriliikennetienä Haukiputaan läpi pohjois-eteläsuunnassa. 6/2011 19 mesta Euroopan turvallisempana maana – maana, jossa ihmiset ja eri väestöryhmät kokevat yhteiskunnan yhdenvertaisena ja oikeudenmukaisena, Partanen totesi. Akustisesti kalustohalli ei ole paras mahdollinen konserttisali, mutta kauniisti soivat huilun heleät äänet, saksofonit sekä sähköpianon soinnut. Tilaisuuden päätössanat lausui pelastusjohtaja Petteri Helisten ja hän totesi juhlan olleen lämminhenkinen ja avasi samalla virallisesti Haukiputaan uuden paloaseman toimitilat käyttöön. Rautatie on rakennettu kunnan halki Oulu-Kemi välille. – Pelastuslaitoksista voi tulla tulevaisuuden turvallisuuden tavarataloja, jotka tarjoavat neuvontaa ja tukevat alueen tasapainoista kehitystä, Pentti Partanen päätti puheensa. Haukiväylä yhdistää keskustan valtatiehen. Väliaikaisina työtiloina olleista parakeista ei voinut juuri muuta kuin päivystää ja hoitaa valistus-, tarkastusja hälytystehtävät, Haverinen kertoi. Nelostien vanha linjaus kulkee Haukiputaan keskustan läpi. Kiiminkijoki laskee Perämereen Haukiputaalla. Ajanmukaiset tilat Vihkiäistilaisuuden aikana saatiin nauttia, ei ainoastaan maukasta kalasoppaa, vaan myös Madetojan musiikkilukion opiskelijoiden soitannasta ja laulusta. Tie ohittaa Haukiputaan keskustan yli kolmen kilometrin päästä itäpuolelta
S odankylän VPK:n perustamisasiakirjan allekirjoittivat Elis Anneberg, Tuomas Nikkarinen ja Auno Melamies. Vuonna 1946 kunnanvaltuusto päätti neuvotella paikallisen rajavartioston kanssa palotoimen hoitamisesta. Sodankylän VPK:n naisosasto perustettiin 1962. 80-vuotiasta VPK:ta Sodankylässä juhlittiin Juhlapäivänä pidettiin myös avoimien ovien päivä, jonka aikana pelastustoimen kalustoon sekä tiloihin kävi tutustumassa sateisesta ja tuulisesta säästä huolimatta noin 200 henkilöä. Palopäällikön tehtävässä hän oli 27 vuoden ajan. Vuonna 1967 kuntaan valittiin ensimmäinen päätoiminen palopäällikkö, Risto Nieminen. Tämäkin suunnitelma raukesi. Palokunnan ”pääemäntä” Hilkka Poikela oli laatinut todellisen juhlaillallisen. Iltajuhlassa jaettiin myös Pelastushelikopteri ASLAKin esittely.. Sotavuodet 1939–1945 eivät helpottaneet palokunnan asemaa, miehet olivat rintamalla ja osa heistä kaatui sodissa. Uusi sammutussopimus solmittiin vuonna 1975. Poikaosasto perustettiin vuonna 1954. Tästä alkoivat Sodankylän VPK:n perustamistoimet ja 14.4.1931 VPK sai rekisteröimispäätöksen. Tästä alkoi voimakas kehityksen aikakausi. 20 6/2011 Teksti: Ismo Rajaniemi, puheenjohtaja, Sodankylän VPK ry Kuvat: Markku Lehtinen Vuonna 1931 Sodankylässä heräsi ajatus, että nopeasti kasvava kirkonkylä tulenarkoine kattorakenteineen oli vaaralle altis. Lisäksi pelastushelikopteri ASLAK vieraili paloaseman pihaalueella. Päivä aloitettiin nostamalla siniristilippu paloaseman lipputankoon. Sopimuksen mukaan VPK:n jäsenille maksettiin sammutustyökorvausta. Hallinnon edustajat kävivät laskemassa kukkatervehdyksen perustajajäsentensä sekä edesmenneiden kunniajäsentensä haudoille. Vuonna 1989 kunta hankki uuden sekä monipuolisen sammutusja pelastusauton, joka yhä tänäkin päivänä palvelee ensilähdön kalustossa. Hanke kuitenkin raukesi. 27.2.1952 pidettiin kunnantalolla VPK:n ”henkiinherättämiskokous”, jossa palopäälliköksi valittiin Heikki Niemi. Juhlapuhujaksi oli kutsuttu nykyinen Hattulan kunnanjohtaja Martti Pura, joka aikoinaan toimi myös Sodankylän kunnanjohtajana. Iltajuhla järjestettiin palokuntaväelle sekä yhteistyötahojen edustajille. VPK esittäytyi juhlapäivänä Sodankylän VPK järjesti juhlapäivän 28.5. 1980-luku oli voimakkaan kehityksen aikaa, sammutustekniikat kehittyivät ja palokuntaa alettiin laajenevassa määrin käyttää myös muihin pelastustehtäviin. Liekö hänen nuoruusvuosien palokuntataustalla ollut asiaan vaikutusta. Sodankylän VPK olikin ensimmäisten joukossa, joille korvaus maksettiin. Vuosi 1952 oli taitekohta Sodankylän palotoimen historiassa. 1970-luvulla kalusto kehittyi, hankittiin uusi iso sammutusauto sekä säiliöauto ja paloasemaa laajennettiin. Uusi ja tehokas Fargo sammutusauto saatiin vuoden 1962 viimeisinä päivinä. Kunta olisi luovuttanut palokaluston heidän käyttöönsä. Alkuvuodet olivat vaikeita, kalustoa ei ollut eikä rahaa hankintoihin myönnetty. Ensimmäinen paloasema valmistui 1953 ja samalla saatiin myös ensimmäinen paloauto, Fordson Thames. Näihin aikoihin palokunnalla oli vuosittain noin 30 tulipaloa sammutettavanaan. Hän oli kunnanjohtajana erityisen palokuntamyönteinen, joten asiat sujuivat mutkattomasti. Vuonna 1938 palolautakunta teki aloitteen, että VPK lakkautettaisiin ja palotoimen tehtävät annettaisiin suojeluskunnalle. Ohjelmassa oli muun muassa kalustoesittelyä, alkusammutuskoulutusta ja toimintanäytöksiä eri aihealueilta
. Palo kunta toimii ensilähdön sopimus palokuntana vastaten laajan kunnan pelastustoimesta. . Sodankylän VPK tänään Sodankylän VPK on varsin vireä palokunta keskellä Lappia. . . Orkesteri tanssitti juhlaväkeä pikkutunneille saakka. . Armeijan kantahenkilökunnassa on useita VPK taustaisia henkilöitä. . Erityispiirteitä pelastustoimeen tuovat Kitiseen rakennetut kuusi vesivoimalaa, voimakkaasti kasvava kaivostoiminta sekä laajat erämaa-alueet. PAJA VIHER-VEHMAS KY www.pajaviher-vehmas.fi . . . VPK:lla on toimiva ja aktiivinen nuoriso-osasto. . Pienimuotoista toimintaa on myös Luoston tunturikeskuksessa. . 6/2011 21 Sodankylän VPK:n uudet kunniajäsenet vasemmalta: Pentti Poikela, Risto Nieminen, Kerttu Poikela, Matti Lehtinen, Raimo Vuojärvi, Hilkka Poikela, Reijo Vuojärvi ja Ritva Huhta. . . . Yhteistyö päätoimisen henkilökunnan kanssa toimii loistavasti. Uusiksi kunniajäseniksi kutsuttiin kahdeksan henkilöä. . Lapin pelastuslaitoksella on Sodankylässä neljä päätoimista viranhaltijaa: palopäällikkö, riskienhallintapäällikkö ja kaksi palomiestä. . . Hälytyksiä on vuositasolla noin 250–300 kappaletta, joista suurin osa on ensihoitoon liittyviä tehtäviä. . . . ?. Kirkonkylän aseman lisäksi toi mintaa löytyy Vuotsosta, 90 kilometriä Sodankylästä pohjoiseen. . . . . . . . Tämän jälkeen seuraavana tulevat liikenneonnettomuudet ja automaattihälytykset. . . . He tekevät normaalia virka-aikaa sekä yksi vuorollaan päällystövarallaoloa. Veteraaniosastoa ollaan perustamassa. Osasto on viimevuosina kokenut melkoisen sukupolvenvaihdoksen, uusia nuoria palokuntalaisia on tällä hetkellä noin 15–20 henkilöä. Naisosasto toimii reilun kymmenen hengen vahvuudella. Jääkäriprikaati on viimeaikoina panostanut huomattavasti pelastuskalustoon ja -valmiuteen. ansioitu neille palokuntalaiselle La pin läänin pelastusliiton, SPEKin ja Suomen palopäällystöliiton myöntämiä harrastusmerkkejä, ansiomitaleita ja ansioristejä. . .
Kun virka-aika päättyy, paikkakunnalla ei ole ketään. Eläköityvä Jorma Westerholm hyväksyisi yhteisesti 24 tunnin työajan Jos sitä muutetaan, se maksaa Teksti: Esa Aalto Kuvat: Tatu Westerholm ja Esa Aalto Pelastusalalla elämäntyönsä Kuopiossa tehnyt Jorma Westerholm kantaa huolta haja-asutusalueiden palvelutasosta. – Eri hallintokunnat voisivat palkata yhdessä työntekijöitä ja näin saataisiin laajalti palvelut eri alueilla säilytettyä. Sellaisen koulutuksen saanut kelpasi pienen kunnan päällystötehtävään. Näinhän aikaisemmin toimittiin alipäällystökoulutuksessa. Pienellä lisäkoulutuksella he saisivat pätevyyden pienten asemien palomieheksi. Jäljelle jäävät vain vanhukset ja mistä saadaan pelastustointakin tekeviä vapaaehtoisia, nuorempaa väkeä. Hänen mielestään pelastusalalla pitäisi yhteisesti hyväksyä 24 tunnin työaika. – Tällaisia voisivat olla ensihoito, kotitapaturmien ehkäisy sekä kotisairaanhoito. – Ulkoistettuihin palveluihin työntekijät voivat tulla kauempaa. Jorma Westerholm näkee uhkana myös kuntien palvelujen ulkoistamisen. Ne hyödyttäisivät yhteiskuntaa ja toisivat kustannussäästöjä. Toivoisinkin, että kuntapäättäjät pitäisivät huolta tästä läheisyysperiaatteessa. Toivoisin, että Pelastusopisto alkaisi kouluttaa näille paikoille esimerkiksi pitkään pelastustyötä tehneitä vapaaehtoisia. Hän pitäisi hyvänä, että pelastuslaitoksille annettaisiin tehtäväksi enemmän asukkaita palvelevia tehtäviä. Hankaluutena tässä saattaa olla eri hallintokuntien reviiriajattelu ja pelko siitä, että tällainen yhteistyö olisi pois itseltä. Me olemme täällä Pohjois-Savossa onnistuneet menestyksellisesti tällaista yhteistyötä kuitenkin jo tekemään. Hän voi joutua myös päällystyötehtäviin. ”. Oma koulutus syrjäseudun palomiehille Jorma Westerholmin mielestä haja-asutusalueella toimivalle palomiehelle pitäisi järjestää myös oma koulutus. Sitä eivät esimerkiksi heidän alueellaan ole kuntapäättäjät koskaan kyseenalaistaneet. Samalla voitaisiin pelastuspalvelun valmiutta parantaa sekä henkilöstön vahvuutta lisätä. 22 6/2011 M ekin elämme täällä sellaisilla alueilla, joista väki vähenee koko ajan. Paloasemat alkavatkin olla ainoita, joissa on väkeä antamassa palveluja jatkuvasti. – Pienen kunnan palomies on monitoimihenkilö, joka tekee erilaista työtä. Hänen mielestään kuntapäättäjien tulisi syrjäseuduilla katsoa rohkeasti erilaisia toiminnallisia kokonaisuuksia, joiden avulla palvelut saataisiin näillä alueilla säilytettyä
– Jos palokunta tulee kaukaa ja apu kestää, pienestäkin tilanteesta voi muodostua kohtalokas. Ennen päällikkö pyysi hälyttämään lisää, jos näytti sille, että väkeä ei ole riittävästi. Hän syntyi vuonna 1947 Kemissä, paloaseman naapurissa sijainneessa synnytyssairaalassa ja ensimmäiset asuinvuodet sujuivat Kemin paloasemalla, jossa hänen palomestari-isänsä perheineen asui. Uusia tehtäviä ikääntyneille Palotarkastajan tehtävässä aloittanut Jorma Westerholm pitää uutta pelastuslakia hyvänä. – Siellä eletään kasvualueella eikä siellä ole sellaisia taantuvia alueita kuin täällä. Valtiollistamisessa poliisien kohtalo Hän myös muistuttaa, miten valtio on karsinut poliisipalveluja, ja ne ovat nyt kaukana. Päätöksenteko menee kauemmas ja siitä tulee myös tunteettomampaa. Lisäksi kuusi prosenttia kustannuksista on huomioitu asukasluvun perusteella. Palomies Pekka Smeds kuljettaa pelastusjohtaja Jorma Westerholmin työpaikalle viimeisenä työaamuna vuosimallin 1928 Ford AA -avopaloautolla. Olen vastannut, että miettikää mikä vaikutus sillä olisi, jos apu tulee kaukaa. Kuntapäättäjät epäilivät, että pelastuslaitoksesta on tulossa uusi sairaanhoitopiiri, jolloin päätin, että alamme seurata kustannuksia paloasemakohtaisesti. Se johdattaa onnettomuuksien ennaltaehkäisyä oikeaan suuntaan. – Janne Tulkin ”Sinisen taivaan sateenkaari” oli ensimmäinen mielikappale. Karaokelaulu raikuu usein myös kotona ja pelastusjohtaja aikanakin se auttoi rentoutumaan. Hän sanoo huomanneensa, että ruuhka-Suomessa tätä ei täysin ymmärretä. Unohdukset salliva asuinympäristö on paras tae turvallisuudelle. – Epäilen, että valtiollistaminen johtaisi pelastustoimen samaan tilanteeseen. – Kustannukset on alusta alkaen jaettu todellisten kustannusten mukaan. Kukaan ei ole juurikaan hyötynyt toisten kustannuksella eikä myöskään kärsinyt. Silloin uskalletaan tehdä radikaalejakin ratkaisuja. Nyt laulan mielelläni Souvareiden ”Sinisen huivin”, Finlandersin ”Hiljaiset sillat” sekä Kari Tapion lauluista ”Jälkemme hiekalla” sekä ”Kuin Taivaisiin”. On kuitenkin muistutettava, että kyse on ihmisten saamista palveluista. Asuinrakennusten säännöllinen palotarkastustoiminta on syytä lopettaa. – Siinä opin jo palokuntakulttuuria ja ehdinkin olla kolme vuotta palomiehenä Kemissä, kunnes pääsin opiskelemaan rakennusmestariksi Helsinkiin. Niiden avulla voidaan parantaa paloturvallisuutta. Sille tielle hän sitten jäikin. 6/2011 23 Hän korostaa, että nyt on kysymys siitä, kyetäänkö palvelut pienessäkin kunnissa säilyttämään. – Jos siinä ei onnistuta, toiminta hiipuu ja pian päättäjät hyväksyvät tilanteen. Rakennusalalla nuori Jorma viihtyi vain vuoden, kun haki pyydettäessä palotarkastajaksi Kuopioon. – Pienessä kunnassa on voimavaroja jo nyt tullut usealta eri paikalta onnettomuuskohteeseen ja sillä tavalla voidaan toimintavalmius turvata. Viime töinään Jorma Westerholm selvitytti, pitäisikö pelastustoimen alueen kustannusjakoa muuttaa. Omana pelastusjohtaja-aikanaan hän on halunnut säilyttää paloaseman jokaisessa kunnassa. Sitä vastaan pitää nyt taistella. Menneisyys tuppaa unohtumaan, kun nykyisyyttä arvostellaan. – Kun aikaisemmin ei ollut oikeastaan minkäänlaista toimintavalmiusohjetta, valmiudet kunnissa olivat hyvin kirjavat. Kun nyt tehtiin maksuosuusselvitys, voitiin todeta, että kustannukset ovat olleet todelliset. Hän laulaa nyt myös kuorossa. Hän muistuttaa, että pikkukunnissakin on isoja riskikohteita, kuten hoitolaitoksia tai majoituspaikkoja, joihin tarvitaan apua yhtä nopeasti kuin isoilla paikkakunnilla. Harrastuksiin ovat kuuluneet veneily, laulu sekä dvd-tallenteiden editointi. Kallavedellä hän veneilee useasti ja viiden lapsenlapsen iloksi hän video ja editoi hauskoja pätkiä heidän touhuistaan, joista on jälkikasvulle jo nyt paljon iloa. Rakas harrastus on kuitenkin laulaminen. Alan ikääntyminen on Jorma Westerholmin mielestä haaste pelastusalalle. syyskuuta siirtyy virallisesti viettämään eläkepäiviä. Sitten hänet valittiin Kuopion palopäälliköksi.Vuodesta 2003 alkaen hän on toiminut Pohjois-Savon pelastusjohtajana. Laulava pelastusjohtaja. Myös hätäkeskus hälyttää yksiköt etupainotteisesti, jolloin tilannepaikalle lähtee riittävästi toimintakykyistä väkeä. Se on yksi jokaisen vuotena. Laulutuntien kautta hän päätyi Laulumaestra-nimiseen kuoroon ja karaokelavallakin Jorma viihtyy. Tällaistakin uutta ajattelua pelastustoimessa nyt tarvitaan. – Erityisryhmiin ja riskikohteisiin pitää kiinnittää huomiota. – Olen sanonut kuntapäättäjille, että on tärkeätä pitää kiinni palvelutasosta ja niin on onnistuttu myös tekemään, hän sanoo ja kertoo aluelaitosaikana Pohjois-Savossa valmistuneen seitsemän uutta paloasemaa. Paras olisi, jos lainsäädännön avulla voitaisiin erityiskohteisiin määrätä tekniset apuvälineet, kuten automaattiset sammutusjärjestelmät. – Ikääntyminen alkaa vaikuttaa palokuntien toimintakykyyn. Jorma Westerholm voi sanoa syntyneensä palokunnassa. – Sellaista keskustelua on myös käyty, että tarvitseeko joka kunnassa olla paloasema. Vuosina 1974–90 hän toimi palotarkastajana. Näin on varmasti myös, kun hän 1. Valmisteilla oleva toimintavalmiusohje tulee vastaamaan paremmin alueellista järjestelmää. Valistus ja tekniikka on pidettävä tasapainossa. Kuopion palomuseosta löytyvät myös ammattilehden eli Palontorjunnan ja Pelastustiedon vuosikerrat. Avun on tultava mahdollisimman nopeasti ja ensi-iskussa pitää olla riittävästi toimintakykyistä porukkaa
Se nostaa henkilöstön osaamistasoa ja näkyy myös palkkatason nousuna. – Meillä aktiivinen työaika 24 tunnissa on klo 8–20 ja se päättyy liikuntaan. On toki myös niin, että työurasuunnittelua pohtivissa pelastuslaitoksissa tätäkin asiaa on pohdittava, sillä heidän väkensä toimii myös liittojen järjestämässä koulutuksessa kouluttajina. – Kenenkään ei tarvitse mennä töihin toisiin hommiin. Ei myöskään Haagensavukone. Jos työaikaa muutettaisiin, sillä olisi jopa satojen tuhansien eurojen kustannusvaikutus. Tämä pitäisi ottaa niiden toiminnan rahoituksessa huomioon. Jos tehtävämäärät nousevat suuriksi, että 24 tunnin työaika käy työntekijälle liian raskaaksi, pitää työaikaa muuttaa. – Palokuntakoulutustakin olemme antaneet, vaikka ymmärrän toki sen, että koulutusta järjestävät liitot ovat tästä huolissaan. – Meillä sairaanhoitopiiri nosti hieman ensihoitohenkilöstön vaatimustasoa ja sen takia 17 henkilöä lähtee lähihoitajakoulutukseen. Jorma Westerholm pitää pelastuslaitoksen kannalta hyvänä, että uuden terveydenhuoltolainkin myötä palomiehet pysyvät ensihoitajina. Ne saavat siihen rahoitusta, joka jää heiltä nyt pois. 24 6/2011 Normaalivahvuudessa ei saisi olla työrajoitteisia. 24 tuntia hyvä työaika Westerholm myös korostaa, että pelastusalalta löytyy varmasti uusia töitä fyysisesti raskaimpiin tehtäviin kykenemättömille. On kuitenkin tehtävä päättäjille selväksi, että se maksaa. En näe tässä enää olevan suurta tehostamisen tarvetta. Pohjois-Savon pelastuslaitoksessa perustettiin muun muassa koulutusosasto, joka alkoi antaa maksullista turvakorttikoulutusta esimerkiksi hoitolaitosten ja hotellien henkilökunnille. Todentuntuisiin harjoituksiin. – Meillä sitä tehdään neljällä suurimmalla paikkakunnalla. Liian suuriksi ei alueita pidä luoda, sillä se haittaa päätöksentekoa. – Tämän me huomasimme muutama vuosi sitten ja aloimme etsiä uusia tehtäviä ikääntyneille, jotka eivät enää kyenneet fyysisesti vaativimpiin tehtäviin. 05 680 7700 | Fax 05 680 7750 info@teknosafe.fi | www.teknosafe.fi Palot eivät sammu taukojen ajaksi. – Voidaan hyvin kysyä, tietääkö ylin johto, mikä on isompien paloasemien työvuorojen toimintavalmius. Kuopion paloasemalle omana työnä rakennettu palomuseo on tärkeä paikka Jorma Westerholmille ja sen eteen hän voi tarvittaessa tehdä töitä myös eläkkeellä. Teknosafe Oy Sauramonkuja 1, 55800 Imatra Puh. – En pysty sanomaan mitään määriä. Juhani Korhonen rakensi pienoismallin 1960-luvun Kuopion torista ja Jorma Westerholm sai houkuteltua Korhosen antamaan upean pienoismallinsa palomuseoon.. Jorma Westerholm pohtii, että pelastuslaitosten määrää voidaan tulevaisuudessa tarkastella ja mahdollisesti hieman vähentääkin. Ja uuden työn pelastusalalla pitää olla myös mielekästä eikä sitä saa nähdä toisarvoisena työnä. Valmius voi myös elää omaa maailmaansa ja työrajoitteisuutta siirretään sinne. Hän kuitenkin sanoo, että esimerkiksi heidän alueellaan päättäjät eivät ole koskaan ottaneet esille pelastustoimen poikkeusluvalla tekemään vuorokautista työaikaa. Sillä on väistämättä vaikutus fyysisesti vaativampiin tehtäviin, kuten pelastussukellustoimintaan. Siitä on pidettävä huolta, että jokaisessa työvuorossa on tasavahvuinen osaaminen ja jokaisessa vaadittavassa tehtävässä on siihen kykenevä henkilö töissä. Hän jakaa huolen siitä, onko palokuntien toimintavalmius riittävä. Aloimme käyttää heidän osaamistaan erilaisissa muissa tehtävissä ja lopputulos on ollut niin työntekijän kuin työnantajan kannalta hyvä. Me olemme kuitenkin jo vuodesta 1995 palkanneet pelastajaksi sellaisia henkilöitä, joilla on pitänyt olla myös jokin terveydenhuoltoalan koulutus. Lisäkoulutus onkin nähtävä myönteisesti. Jorma Westerholm toivoisi myös, että pelastusalalla tehtäisiin valtakunnallisesti yhteinen päätös siitä, että palomiehen töitä voidaan tehdä myös 24 tunnin työajalla
Hän teki yhdessä Olli Tarhosen kanssa opinnäytetyön tuloksellisten pelastustehtävien jakautumisesta vuorokaudenajan ja viikonpäivän mukaan. Kuitenkin hieno lausahdus on vielä toistaiseksi jäänyt aina ilman konkreettista sisältöä. Lähes jokaisessa pelastustoimen tulevaisuutta ja palomiehen työtä koskevassa lausunnossa kerrotaan vaihtoehtoisten pelastusmenetelmien muuttavasta voimasta. Tämän selvityksen tiimoilta tekijä kävi runsaan viidenkymmenen yhteisön kanssa ja neljässä oli mukana henkilöstön edustaja. Harva näistä kuitenkaan on hakenut operatiivisesta työstä leipää pöytään pitkään aikaan, useat eivät koskaan. Asia, jolla ei ole mitään tekemistä työn todellisen luonteen kanssa. Sekä hyväksyttäisiin tosiasia, että avun tarvitsijoita on tulevaisuudessa enemmän ja tehtäväkenttä haasteellisempi.. Työn yhtenä tavoitteena oli, että pelastuslaitosten yhteiskunnallista vaikuttavuutta ei lasketa ja todetaan, että palomiehen työ vaatii hyvää fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä koko työuran ajan. Kehitystyön tähtäin tulisi siirtää palvelun tarvitsijaan ja myös loppukädessä maksajaan. * * * Yhteenvetona voidaan todeta, että palomiehen työn kehitystyö tähtää koko ajan pienempiin kustannuksiin yhteiskunnallisesti. Palomiehelle etsitään vaihtoehtoisia töitä ja neljässä keskustelussa on mukana henkilöstön edustaja. Työtä helpottavia tekniikoita ja tekniikkaa tulee jatkuvasti soveltaa myös pelastuskäyttöön. Kukaan ei kysy palomieheltä, miten hän näkee kehityksen suunnan tai oman työuran kehityksen. Saataisiinko parasta mahdollista palvelua yhteiskunnallisesti, jos operatiivista työtä tekeviä kuormitettaisiin nykyistä enemmän kehitystyössä ja otettaisiin huomioon työn todellinen luonne. Ehkäisevän työn merkitystä ei sovi kuitenkaan unohtaa tai väheksyä sen vaikuttavuutta, varsinkaan palomiehen tekemänä. * * * Palomiehen työtä kehitetään ja kun eläkeikää ei uskalleta laskea, niin etsitään sitten vaihtoehtoisia urapolkuja. Yhtenä esimerkkinä pelastussukellusohjeen lämpimien savusukellusharjoitusten pudottamista yhteen verrattuna vanhaan savusukellusohjeen kahteen lämpimään, joista toisen sai suorittaa simulaattorissa. Kuka muu on parempi tuntija omalle ammattitaidolleen tai kertomaan motiiveistaan tehdä jotain muuta työtä, kuin palomies. Hei, me kehitetään Yleisesti ottaen pelastustoimen tulee kehittää itseään yhteiskunnan ja tekniikan kehittyessä perustellakseen omaa olemassaoloaan. Sinällään kaunis ja ehkä sinisilmäinen ajatus ehkäisevän työn lisäämisestä palomiehen työssä ei kuitenkaan vastaa todellisuutta esimerkiksi tehtävämäärien kehitystä katsottaessa. 6/2011 25 Vieraanamme Kirjoittaja Sami Tammi on palomies ja paloesimiehen sijainen Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella. Palomies ei ehkä ole paras oman työnsä kehittäjä, mutta sitä ei ole ainakaan se joka ei koskaan siinä kirveen varressa ole ollutkaan. Hienolta kuulostava ajatus taas vailla kosketuspohjaa todellisuuteen. Varsinaista palomiehen konkreettista työtä pidetään maassamme hyvin arvokkaana ja ihailtuna työnä. Vieläkin jollain on se näkemys, että kelpoisuusvaatimuksia raskaisiin töihin tulisi keventää. Tuo työ, joka kansalaistutkimuksissa nousee duunaritöistä korkeimmalle arvostetuimpien ammattien listalla ja johon on koko ajan halukkuutta enemmän kuin mahdollisuuksia kouluttaa. Vaikka kuinka kenttäväki kehittää tekniikoita ja tekniikkaa parantaakseen omaa toimintatehokkuuttaan ja halua oman ammattitaitonsa kehittämiseen löytyy keskimääräistä työpaikkaa enemmän, haluaa valtakunnallinen toimija muuttaa työnkuvaa yhä enemmän ehkäisevän työn suuntaa ja väheksyä operatiivista työtä. Lukisin mielelläni tutkimusta, jossa selvitettäisiin kansalaisen odotuksia pelastuslaitosten palveluista. Säästetyn ihmishengen arvo tai kaksikymmentä vuotta jatkuvan työuran säästöt kun ei näy pelastustoimen tuloissa. Myös työn fyysinen tekijä on unohdettu täysin. Yhteiskunnan kehittyminen ja väestörakenteen muuttuminen aiheuttaa väistämättä painetta eri yhteiskunnallisissa organisaatioissa muutokseen. Kehittämisen kiireessä unohdetaan koko organisaation olemassaolon oikeutus, ihminen. Luulisi, että myös työnantajat ja kuntaliitto arvostaisi näitä kultakimpaleitaan ja käyttäisivät sen markkina-arvon hyödyksi itselleen. Nykyään riittää nopea ihmettely huoneistopalosimulaattorissa ja kerran suihkun avaaminen. Pelastustoimen kustannuksista koituvat säästöt on tietysti kovin vaikeita laskea. Nousisiko tieto polttoaineen säilytysrajoista korkeimmalle, olisiko valistustyö halutuin palvelu vai odottaako tavallinen ihminen yksinkertaisesti apua mahdollisimman nopeasti, kun omat kädet ei enää riitä. Työtä kehittää monta toimijaa, kaikki omien tarkoitusperien mukaisesti. Vaihtoehtoisten pelastusmenetelmien kehittämisellä ja käyttöönottamisen kiirehtimisellä on hyvin mielenkiintoinen äänenkannattaja, kuntaliiton edustaja. Palomiehen työ on ollut alennusmyynnissä viimeiset vuodet. Prioriteetit työssä olisi kuitenkin syytä tarkastaa uudestaan. Tämä hieno lausahdus on varmasti markkinoitu hienosti ja kerrottu se tuovan kuntasektorille huimat säästöt miehistötarpeen alenemisen johdosta. Mutta eiväthän asiat kuitenkaan mene niin kuin luulisi. Epävarma taloustilanne on selkeä vaikuttava tekijä tulevaisuuden haasteisiin vastaamisessa
26 6/2011 T ulivuoren purkaukset ja niiden aiheuttamat tuhkapilvet ovat pitäneet pienimmän Pohjoismaan, Islannin, viimeisen vuoden aikana otsikoissa. Pitkä tie palomieheksi Palomiehen ammatti on islantilaisten silmissä arvostettu ja haluttu ammatti. Arvostus näkyy pelastuslaitoksen palvelukseen hakevien henkilöiden määrässä, sillä se on ollut jo vuosikausien ajan lähes kymmenkertainen suhteessa auki oleviin paikkoihin. Tästä syystä palomiehet kouluttautuvat myös ensihoitajiksi. Hälytystehtävät jakautuvat niin, että palopuolen keikkoja on noin yksi vuorokaudessa ja ensihoitotehtäviä, joihin mukaan lukeutuvat myös potilassiirrot, on 80–100 kappaletta vuorokauden aikana. Reykjavikin kaupungin alueella asuu valtaosa islantilaisista, noin 200000 ihmistä. Koulutuksen aikana kierretään kaikki kolme Reykjavikin paloasemaa läpi ja kouluttaudutaan kyseisen paloaseman erityistehtäviin. Ensihoitokoulutus kestää noin 3,5 vuotta ja pitää sisällään yhden vuoden sairaalaharjoittelujakson YhdysKirjoittaja tutustuu reykjavikilaiseen ensihoitokalustoon palomies-sairaankuljettaja Eggert Gudmundssenin johdolla. Reykjavikissa toimii maan ainoa vakinainen pelastuslaitos, muualla maassa hälytystehtävät hoidetaan vapaaehtoisvoimin. Paljon samaa kuin Suomessa Ensivaikutelman perusteella Islannin pelastustoimi on hyvin samankaltainen kuin suomalainen pelastustoimemme, niin pelastustoimen järjestelyt kuin ongelmatkin. Hakijoita testataan niin kirjallisin kuin fyysisin testein. Palomieskoulutus käydään pelastuslaitoksen palveluksessa ollessa ja se vie 3–4 vuotta. Jäätiköillä ja tulivuorten alueella avun saaminen voi kestää kauan ja sen perille toimittaminen vaatii erityiskalustoa. Pelastushenkilöstön pätevyydet merkitään vaatetukseen hihamerkein. Reykjavikin pelastuslaitoksen paloasemaverkosto muodostuu kolmesta paloasemasta, vuoron vahvuuden ollessa näillä asemilla yhteensä 23 palomiestä. Haastattelujen perusteella reykjavikilaiset palomiehet painivat samankaltaisten haasteiden kanssa kuin suomalaisetkin: henkilöstöä on liian vähän eikä lisäpalkkakaan olisi pahitteeksi. Reykjavikilaiset palomiehet ovat käyneet viime vuosien aikana työtaisteluja paremman palkan ja lisähenkilöstön puolesta niin, että he ovat kieltäytyneet ylitöistä. Matkasin kesäkuun alussa yhdessä opiskelutovereideni kanssa Islantiin juuri viimeisimmän tulivuoren, Grimsvötnin, purkauksen jälkeen ja sain matkan aikana kunnian tutustua Reykjavikin pelastuslaitokseen. Pelastustoimintaa myös ääriolosuhteissa Teksti: Mira Leinonen Kuvat: Tiina Kotonen.. Paloasemien erityistehtävät on Reykjavikissa jaettu seuraavasti: sukellustehtävät, vaaralliset aineet ja ääriolosuhteiden, niin sanottu offroad-pelastustoiminta. Reykjavikilaiset palomiehet noudattavat 12 tunnin työaikaa
Lisäksi voit värittää kuvia. Brita Somerkoski ja Jyrki Vainio Hintoihin sisältyy alv. Arttu Juselius, Pieni Karhu, 40 sivua. Tiiviimmälle pohjoismaiselle yhteistyölle on varmasti tilausta, sillä sään ääri-ilmiöt yleistyvät kaiken aikaa ja muista Pohjoismaista löytyy erinomaista osaamista ääriolosuhteiden pelastustekniikkaan. Hinta 15,90 € Valman ja Vernerin puuhakirja Valma ja Verneri ovat kaksoset, jotka haluavat tulla isoina palomieheksi. paloauto ja hätänumero. Valpas Ransu hälyttää palomiehet paikalle. Hinta 1,50 € Valman ja Vernerin tarraarkki A4 kokoinen tarra-arkki lapselle. Pohjoismaista yhteistyötä Reykjavikin pelastuslaitos on tehnyt jo vuosien ajan yhteistyöstä pohjoismaisten pelastuslaitosten kanssa. Palomiesten ikähaarukka on 24– 60 vuotta. Suomalaisena laitoin ilolla myös merkiksi, että jokaiselta reykjavikilaiselta paloasemalta löytyi sauna. Puoli sivua kesä.indd 1 8/12/2011 2:29:40 PM Kirjoittaja reyjavikilaisen offroad-ambulanssin kyydissä. Palomiesten liikuntatoimintaan panostetaan paljon, sillä jokaiseen työvuoroon kuuluu 2–2,5 tuntia pakollista liikuntaa, jonka järjestämisestä vastaa päivävuoron henkilöstö. Samalla hän saa päteviä neuvoja paloturvallisuudesta ja vaaratilanteiden hoitamisesta. Ransu-koira viettää kokonaisen päivän paloasemalla ja oppii paljon uusia asioita palomiesten työstä. Tässä puuhakirjassa on Valman ja Vernerin tehtäviä ja pulmia. Reykjavikilaiset palomiehet testataan vuosittain fyysisesti, jotta heidän savusukelluskelpoisuudesta voidaan varmistua. Ketjuvetoa esiteltiin Pelastustiedossa 4/2011.. Tie palomies-sairaankuljettajaksi Reykjavikissa on pitkä. Jokaisesta sammutusautosta löytyy kuva norjalaisesta tieliikenneonnettomuuden pelastustekniikasta. Kiitoksena ripeästä toiminnasta hänet kutsutaan tutustumaan paloaseman arkeen. Kypärässä kuminauha, jonka avulla kypärä pysyy paremmin lapsen päässä. 6/2011 27 valloissa, Pittsburghissa. Kypärän takaosassa kohokuviona palokirves -kuvioita 2 kpl. Verneri ja Valma tekevät toisilleen hauskoja tehtäviä, jotta he voisivat jo hyt harjoitella. Pelastustekniikka perustuu kahden pelastusajoneuvon ja ketjujen käyttöön potilaan pelastamisessa ja se on tekniikkana hyvin nopea. Kirjat soveltuvat aikuisen ja lapsen yhteisiin turvatuokioihin. Yksi viimeisimmistä esimerkeistä yhteistyöstä on norjalaisen hätäpelastusmenetelmän käyttäminen tieliikenneonnettomuuksien pelastustoiminnassa. Hinta 1,70 € Palomestari Karhu ja sammuttavat sankarit Hinta 3,20 € Siltä näyttää palomestari Karhu Hinta 2,80 € Palomestari Karhun seurassa lapset oppivat toimimaan oikein hätätilanteessa ja tutustuvat pelastajien työhön. Hinta 2,00 € Palokypärä, muovia Punaista muovia oleva kypärä, joka on tarkoitettu jaettavaksi lapsille. Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puhelin 09 4761 1300, telefax 09 4761 1400 verkkokauppa.spek.fi AINEISTOJA LAPSILLE www.spek.fi Ransu paloasemalla Ransu Karvakuono näkee savun tulevan kerrostalon ikkunasta. Reykjavikilaisilla oli norjalaisten pelastustekniikasta pelkästään positiivista sanottavaa ja he arvioivat viimeisen kahden vuoden aikana kahden ihmishengen pelastuneen tämän tekniikan ansiosta. Arkissa on 9 värikästä tarraa aiheina mm. 16 sivua. Palokypärän etuosassa tarra, jossa teksti "Pikku Palomies". Savun haju ei kuulemani mukaan poistu kunnolla kuin saunomalla, mutta sehän me suomalaiset jo tiedettiinkin. Vaikka reykjavikilaiset palomiehet ovat fyysisesti varsin hyväkuntoisia, on yli 50-vuotiailla palomiehillä mahdollisuus vapautua niin yövuoron ambulanssivuoroista kuin savusukelluksestakin
Tätä on nimenomaan sosiaalinen media. Tavoittaa laajasti Sosiaalisen median suurin valtti on sen laaja tavoittamiskyky. Työn pääasiallinen sisältö liittyy pelastustoimen ulkoiseen viestintään ja siihen, miten pelastustoimi voi kohdata asiakkaansa parhaalla ja vaikuttavimmalla tavalla. Verkostoitunut rakenne ja suuret käyttäjämäärät takaavat sen, että yksittäinenkin toimija saa siellä äänensä hyvin kuuluviin. Hankkeen ohjausryhmässä ovat mukana Hätäkeskuslaitoksen, Helsingin kaupungin pelastuskoulun, Tampereen aluepelastuslaitoksen, Sisäasiainministeriön pelastusosaston, Suomen Pelastusalan keskusjärjestön SPEK:n ja Suomen Palopäällystöliiton SPPL:n edustajat eli liikkeellä ollaan laajalla yhteistyörintamalla. 28 6/2011 S osiaalinen media on tällä hetkellä monien huulilla ja lähes päivittäin siitä saa lukea lehdistä – milloin positiivisessa ja milloin negatiivisessa valossa. Suurin hyöty sosiaaliseen mediaan menemiselle ei kuitenkaan ole se, että yhtäkkiä tavoittaisimme valtavan määrän uusia ihmisiä vaan se, että luomme perustan käyttäjien ja pelastustoimen väliselle vuorovaikutukselle verkossa – nyt ja tulevaisuudessa. Onko siis edes mahdollista jättäytyä tällaisten rakenteellisten muutosten ulkopuolelle. Teksti: Janne Leinonen, projektipäällikkö, SPPL Sosiaalinen media tekee tuloaan pelastustoimeen Janne Leinonen esitteli sosiaalisen median hanketta huhtikuussa opintopäivillä Rukalla.. Entä jos nämä äänet kerättäisiin yhteen ja johdettaisiin yhtä kanavaa pitkin kuultavaksi. Pelastustoimen sosiaalisen median hanke alkoi tämän vuoden toukokuussa Palosuojelurahaston rahoittamana ja Suomen palopäällystöliiton toteuttamana. Syntyisi voima, jota ei voi olla huomaamatta eikä huomioimatta. Sosiaalista mediaa ei voi luonnehtia pelkästään sen perusteella kuinka paljon se tavoittaa käyttäjiä ja miten hel”Kyllä maailmaan ääntä mahtuu” on vanha sanonta, joka tarkoittaa suurin piirtein, että huuda vain emme me kuuntele. Hankkeen tuotoksena pelastustoimelle syntyy oikea tapa toimia sosiaalisessa mediassa sillä tavoin, että se on linjassa ja tukee nykyistä turvallisuusviestintää. Hankkeeseen ja sen etenemiseen voi tutustua verkossa osoitteessa: http://sosiaaliseenmediaan.fi ja siellä voi myös ottaa kantaa asian tiimoilta. Huolimatta juttujen tunnesävystä on kaksi asiaa selvää: sosiaalinen media on jo nyt osa yhteiskunnan pysyvää rakennetta ja siellä syntyy keskustelua – erittäin paljon keskustelua itse asiassa. Hankkeen tarkoituksena on aloittaa pelastustoimen toiminta sosiaalisessa mediassa ja tehdä se siten, että siitä tulee osa pelastustoimen pysyviä rakenteita
Linkit juttuihin kuvineen löytyvät myös Pelastustiedon Facebook-sivulta.. PalontorjuntaBrandvärnja Pelastustietolehden sähköinen arkisto vie lehden lukijat aikamatkalle merkittäviin onnettomuuksiin ja tapahtumiin vuosikymmenien varrelta. Y-sukupolveen. Tällä hetkellä Facebookin suurin käyttäjäryhmä suomessa ovat 25–34-vuotiaat (26,1 %), joka on vain piirun verran suurempi seuraavaa eli 18–24 -vuotiaiden ryhmää (22,3 %). Nettikäyttäytymisessä tämän huomaa siinä, että itse harkitsen hyvinkin paljon sitä, paljonko haluan itsestäni verkkoon laittaa ja miten uskottavaa siellä lukemani asiat ovat. Päästäkseen tähän osaksi täytyy unohtaa vanha ”mulle mulle” -asenne ja omaksua uusi ”sulle mulle” -asenne. Avoimuutta ja jakamista Haasteitakin toki on. 6/2011 29 posti. Nuorempi sukupolvi sen sijaan olettaa lähes kaiken löytyvän verkosta, jakaa itsestään tietoa tuntematta käsitettä sensuuri, ja pitää siellä olevaa tietoa jos ei nyt täysin luotettavana, niin tarpeeksi luotettavana heidän käyttöönsä. Tähän perustuu muun muassa maailman suurin sanakirja Wikipedia, jota rakennetaan lähes täysin vapaaehtoisvoimin. Seuraavaa sukupolvea kutsutaan Z-sukupolveksi. Sen sijaan itse näen suurempana haasteena pelastustoimelle sen kyvyn mukautua käyttäjien vaatimaan avoimuuteen ja jakamiseen. Paras tapa havainnollistaa sosiaalisen median nykytilaa ja sen tulevaisuutta on katsoa millaisia sen käyttäjät ovat – ihmiset palveluiden ja yhteisöjen takana. Siellä käyttäjiä ei haittaa artikkeleiden tason monimuotoisuus tai vaihteleva pituus, vaan tärkeintä on, että tietoa on saatavilla ja se on käyttäjälleen ilmaista. Juna ei ole vielä mennyt, vaan Pelastustoimi sosiaa li sessa medias sa -hanke on meidän menolippumme sosiaalisen median junaan. He ovat syntyneet keskelle tietotekniikkaa ja kommunikaatioteknologioita ja suhtautuvat niihin hyvin rutiininomaisesti ja arkipäiväisesti. Itse kuuluun tuohon suurimpaan ryhmään ja samalla sukupolveen, joka on kasvanut yhdessä tietokoneiden kehittymisen kanssa eli ns. Nimenomaan tiedonjakaminen on se asia mikä saa käyttäjät kerta toisensa jälkeen palaamaan palveluiden äärelle ja vastaavasti jakamaan lisää tietoa. Tämä pieni ero tottumuksissamme tietotekniikkaan näkyy myös erona verkkokäyttäytymisessä. Oma sukupolveni pitää reaalija virtuaalimaailmaa erilisinä asioina, kun taas nuoremmat sukupolvet eivät tee eroa niiden välille vaan ne nähdään toisiaan täydentävinä asioina, joiden välillä liikutaan saumattomasti. Sosiaalinen media, vaikka onkin sanahirviö, ei ole mikään ihmeellinen asia suurimmalle osalle sen käyttäjistä – se on osa heidän arkeaan. Tärkeää on huomioida se, että verkossa kaikkea tietoa pidetään arvokkaana. Sosiaalisen median yksi tärkeimmistä ominaisuuksista kun on jakaminen ja tähän monet palvelut perustuvatkin. Itse näkisin tämän enemmänkin haasteena ja mukautumiskysymyksenä, sillä pidetäänhän nytkin turvallisuusBRONTO SKYLIFT OY AB Teerivuorenkatu 28 33300 TAMPERE puh 020 7927 111 fax 020 7927 300 www.bronto.fi Yli 6000 laitetta yli 120 maahan Työskentelykorkeudet 16 112 m Suurin korikuorma 500kg Yli 2000 lisävarustetta Ylivoimainen paino-työkorkeussuhde Huolto lähellä ja nopeaa Kansainvälinen nostolavojen IPAF koulutus Markkinajohtaja Suomessa ja maailmalla ISO 9001 CERTIFIED ORGANISATION ISO 14001 EN-ISO 3834-2 viestintää esimerkiksi lapsille ja nuorille ja varmasti ilman kuivaa kapulakieltä. En näe mitään syytä sille, etteikö pelastustoimen tarjoama tietosisältö olisi tarpeeksi kiinnostavaa käyttäjien mielestä. Se on käyttäjilleen luonnollinen päivittäinen ajanviettopaikka, jossa kavereiden kanssa hengailun lisäksi voi tutustua omaan mielenkiintoonsa kuuluviin asioihin. Mira Leinonen oli artikkelissaan ”Pelastustoimi ja sosiaalinen media ovat nyt kavereita…?”(Pelastustieto 5/2011) huolissaan turvallisuusviestinnän sopivuudesta sosiaalisen median tuttavalliseen luonteeseen. Jakaminen, avoimuus ja vuorovaikutus ovat parhaita sanoja kuvaamaan heitä. Täytyy ihan oikeasti olla valmiita jakamaan asioita, vaikka siinä jouduttaisiinkin pois omalta mukavuusalueelta. Sinne nyt luotu läsnäolo pelastustoimelle luo hyvän pohjan kaikelle tulevalle toiminnalle verkossa ja sitä kautta päästään oikeasti vaikuttamaan ihmisten arjessa taas siellä missä he aikaansa viettävät. Se mikä meille on opeteltu taito, on heille kun luonnostaan syntynyt. Jaetaan tietoa omasta tekemisestä, tiedostoja, paikkatietoja tai yleensäkin vain tietoa. Tällaisia ovat tulevaisuudessa suurin osa netin käyttäjistä ja oppiakseen tulemaan heidän kanssaan toimeen, on hyvä ensin opetella tulemaan toimeen sosiaalisen median kanssa yleensä
Seuraavissa lehden numeroissa käsitellään hankkeen tuloksia muun muassa terveydentilan, elintapojen, tukija liikuntaelinten oireiden, koetun työkyvyn, psyykkisen toimintakyvyn ja valtimoiden kunnon kannalta. Jalkakyykkyä lukuun ottamatta tulokset heikkenivät enemmän seuranta-ajan ollessa 13 vuotta. Tämä vastaa -1,3 (-4-1,6) % keskimääräistä heikkenemistä vuodessa. Tutkimusosa-alueet Tässä artikkelissa kuvataan eriikäisten palomiesten fyysisen toimintakyvyn muutosta 3:n ja 13 vuoden aikana sekä miten elintavat ovat yhteydessä muutokseen. ketta ”Työterveyttä ja -turvallisuutta ylläpitävän toiminnan kehittäminen”. Työkyvyn ylläpitämisen kannalta on merkittävää, että kuitenkin yhteensä 28/78 palomiehen absoluuttinen kestävyyskunto ja 18/78 painokiloihin suhteutettu kunto pysyi samana, laski alle 1 % vuodessa tai Tutkimusasetelma ja tutkimukseen osallistuneet. 30 6/2011 Eri-ikäisten palomiesten terveyden ja toimintakyvyn 13 vuoden seurantatutkimus Palomiehet tarvitsevat monipuolista ja säännöllistä liikuntaa T erveyden, fyysisen ja psyykkisen toimintaja työkyvyn muuttumisen tarkastelu pitkällä aikavälillä ja niihin vaikuttavien tekijöiden selvittäminen sekä toimintakykytestien ennustearvon määrittäminen 13 vuoden seurantatutkimuksessa antoivat lisätietoa varhaisen välittämisen näkökulmasta. Erilainen tulos jalkakyykkytestissä selittyi tutkittujen palomiesten polvivammojen ja -oireiden runsaudella: yhdentoista kaikkina kolmena kertana testatun palomiehen jalkakyykkyä ei polvioireiden vuoksi voitu enää loppumittauksissa testata. Fyysisen toimintakyky heikkeni keskimäärin yksilöiden välinen vaihtelu suurta Sekä nuorten (30-34-v vuonna 1996) että keski-ikäisten (40-44-v) ryhmässä kestävyyskunto (maksimaalinen hapenkulutus), lihaskunto ja tasapainonhallinta heikkenivät keskimääräisesti tarkasteluna seuranta-aikoina (kuva 1 a-g). Lähtötilanteessa tutkittavat valittiin satunnaisotannalla eri osatutkimuksiin, eli aineisto edusti erikuntoisia ja terveydentilaltaan erilaisia operatiivisissa tehtävissä toimivia pelastajia. Erilainen tulos jalkakyykkytestissä selittyi tutkittujen palomiesten polvivammojen ja -oireiden runsaudella: yhdentoista kaikkina kolmena kertana testatun palomiehen jalkakyykkyä ei polvioireiden vuoksi voitu enää loppumittauksissa testata. Jalkakyykkyä lukuun ottamatta tulokset heikkenivät enemmän seuranta-ajan ollessa 13 vuotta. Seuranta perustuu koko Suomen kattaneisiin kyselytutkimuksiin sekä Keskija Etelä-Suomen alueilla fysiologisilla mittauksilla ja terveystarkastuksilla kerättyihin aineistoihin (kuva 1). Hanketta rahoittivat Palosuojelurahasto ja Työterveys laitos. Tulos on samalla tasolla verrattuna eri ammattiryhmiä koskevien normaaliväestön tuloksiin, joissa kestävyyskunnon on havaittu heikkenevän keskimäärin 1 % 1,5 % vuosittain. Tutkimusasetelma ja tutkimukseen osallistuneet. Erityisesti olkapäävamTeksti: Anne Punakallio, Sirpa Lusa, Harri Lindholm, Työterveyslaitos, Fyysinen toimintakyky -tiimi Kuva 1. Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen mittaukset tehtiin vuosina 1996, 1999 ja 2009. Palomiesten kokemaa työn imua ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä sekä palomiesten valtimoiden kuntoa ja kehon koostumusta tarkasteltiin viimeksi kerätyn aineiston pohjalta. Yhteistyötahot Tutkimus tehtiin osana sisäasiainministeriön koordinoimaa Pelastuslaitosten ja -henkilöstön toimintakykyhankkeen osahanPelastushenkilöstön työkyvyn ylläpysymiseksi riittävänä työuran eri vaiheissa, on tärkeää jo varhain havaita mahdollinen terveyden ja toimintakyvyn alenemisen uhka. Testatuista palomiehistä vanhin ryhmä vuonna 1996 oli 50–54-vuotiaita, joten viimeistään vuoden 2009 mittauksissa he olivat siirtyneet eläkkeelle. LÄHTÖTILANNE SEURANNAT 1999 2009 1996 KYSELYTUTKIMUS Koko Suomi KYSELYTUTKIMUS Koko Suomi KYSELYTUTKIMUS Koko Suomi otanta 1124 vastasi 849 (76 %) vastasi 794 (72 %) vastasi 721 (68 %) FYYSISEN TOIMINTAKYVYN TUTKIMUS FYYSISEN TOIMINTAKYVYN TUTKIMUS Keski-Suomi Etelä-Suomi Keski-Suomi Etelä-Suomi Keski-Suomi Etelä-Suomi otanta 210 mitattiin 187 mitattiin 137 karsiutui 50 mitattiin 78+8 karsiutui 59 TUTKIMUS SAVUSUKELLUSVARUSTUKSESSA Etelä-Suomi Etelä-Suomi TUTKIMUS SAVUSUKELLUSVARUSTUKSESSA TUTKIMUS SAVUSUKELLUSVARUSTUKSESSA Etelä-Suomi mitattiin 53 otanta 60 mitattiin 30 karsiutui 23 mitattiin 13 karsiutui 17 TULOSMUUTTUJAT FYYSISEN TOIMINTAKYVYN TUTKIMUS Terveydentila, työkyky, psyykkinen ja fyysinen toimintakyky, kuormittuminen savusukellusradalla TUTKIMUSASETELMA Kuva 1. Samalla tutkittiin työyhteisön toiminnan ja työn kehittämistarpeiden muutoksia. Myös muiden nivelten oireita esiintyi runsaasti. Erityisesti olkapäävammat estivät penkkipunnerruksen ja käsinkohonnan turvallisen suorittamisen useilta tutkituilta. Kestävyyskunnon muutos ja suluissa vaihteluväli 13 vuoden aikana oli -8,4 (-26-11) ml/min painokiloa kohden. Muina yhteistyötahoina olivat mittauksiin osallistuneet yhdeksän aluepelastuslaitosta, Pelastusopisto sekä Pelastusalan työterveyslääkärit PATRIX ry. Myös muiden nivelten oireita esiintyi runsaasti. Fyysinen toimintakyky heikkeni – yksilöiden välinen vaihtelu suuri Sekä nuorten (30–34-vuotiaat vuonna 1996) että keski-ikäisten (40–44-vuotiaat) ryhmässä kestävyyskunto (maksimaalinen hapenkulutus), lihaskunto ja tasapainonhallinta heikkenivät keskimääräisesti tarkasteltuna seuranta-aikana (kuva 2). Kuvassa 1 on osatutkimusten vastausprosentit sekä mittauksiin osallistuneiden lukumäärät. Tällöin myös toimintakyvyn edistäminen ja työssä jaksamisen tukeminen voidaan aloittaa ajoissa. Vuonna 1996 kyselyyn vas tanneet olivat 20–59vuotiaita ja mittauksiin osallistuneet 30–54-vuotiaita. Vuosien 1999 ja 2009 kyselylomake lähetettiin myös eläkkeellä oleville palomiehille, mutta mittauksiin kutsuttiin vain edelleen pelastusalalla työssä olevat
Yhteensä 101 palomiestä karsiutui fyysisen toimintakyvyn 13 vuoden seurantamittauksista alkumittauksiin verrattuna. Miksi kaikkia ei testattu. Loppumittauksissakin valtaosa 43–47-vuotiaista (ikä vuoden 2009 mukaan) palomiehistä saavutti pelastussukelluksen kuntorajan kaikissa testeissä (kuva 2). Kestävyyskunto Kestävyyskunnon muutos ja suluissa vaihteluväli 13 vuoden aikana oli -8,4 (-26–11) ml/min painokiloa kohden. Vaikka luonnollisestikin tutkittujen valikoitumista parempikuntoisiin pitkän seurannan aikana tapahtuu, keskiarvotulokset olivat pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta kuitenkin samalla tasolla molempien ryhmien tarkasteluissa, mikä tukee aineiston edustavuutta ja tulosten yleistettävyyttä koskemaan suomalaisia palomiehiä. Tulosten yksilöllinen vaihtelu oli suurta myös lihaskunnon ja tasapainon osalta (kuvat 1 b-g). Vaikka luonnollisestikin tutkittujen valikoitumista parempikuntoisiin pitkän seurannan aikana tapahtuu, keskiarvotulokset olivat pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta kuitenkin samalla tasolla molempien ryhmien tarkasteluissa, mikä tukee aineiston edustavuutta ja tulosten yleistettävyyttä koskemaan suomalaisia palomiehiä. Taulukko 1. Liikunta-aktiivisuudella ei ollut yhteyttä liikkuvuuden, tasapainon tai koordinaation muutokseen. 53–57-vuotiaiden tulokset sijoittuivat ko. Loppumittauksissakin valtaosa 43–47vuotiaista (ikä vuoden 2009 mukaan) palomiehistä saavutti pelastussukelluksen kuntorajan kaikissa testeissä (kuva 1 a-e). Lisäksi 20 palomiestä ei enää halunnut osallistua seurantatesteihin. Vaikka tulos keskimääräisesti tarkasteluna heikkeni, huomattavalla osalla tutkituista tulos säilyi lähes samana yli kymmenen vuoden seuranta-aikana (kuva 2, taulukko 1). Alkumittausten 50–54-vuotiaat olivat siirtyneet eläkkeelle, muita esteitä osallistumiselle olivat työkyvyttömyyseläke, sairausloma ja alan vaihto. Lihaskuntotesteissä, käsinkohontaa lukuun ottamatta, nuoremman ikäryhmän taso vastasi keskimääräistä huomattavasti parempaa tasoa ja käsinkohonnassa keskimääräistä parempaa tasoa. Ikävertailu Verrattuna iän mukaisiin suomalaisten palomiesten viitearvoihin (FireFit-järjestelmä), 43–47-vuotiaiden tulokset vuonna 2009 sijoittuivat painoon suhteutetun hapenkulutuksen osalta keskinmat estivät penkkipunnerruksen ja käsinkohonnan turvallisen suorittamisen useilta tutkituilta. Vaikka tulos keskimääräisesti tarkasteluna heikkeni, huomattavalla osalla tutkituista tulos säilyi lähes samana yli 10 vuoden seuranta-aikana (taulukko 1). seurantatesteihin. Käsinkohonnassa jäätiin vuonna 2009 alle suosituksen seuraavasti; 35 prosenttia 43–47ja 58 prosenttia 53–57-vuotiaista. Toimintakykytesteissä 13 vuoden seurannassa paremman, saman tai heikomman tuloksen saaneet, % tutkituista (n=62-78). 6/2011 31 Taulukko 1 Palomiesliikuntaa Helsingin palolaitoksen Kallion asemalla 1960-luvulla.. 53–57-vuotiaiden tulokset sijoittuivat ko. Lisäksi 20 palomiestä eivät enää halunneet osallistua kertaiseen tasoon. Käsinkohonnassa jäätiin vuonna 2009 alle suosituksen seuraavasti; 35 % 43–47ja 58 % 53–57 -vuotiaista. Testi 1999-2009 Parantunut % (n) Samana % (n) Heikentynyt % (n) Jalkakyykky 1 46 (n=30) 11 (n=7) 44 (n=29) Penkkipunnerrus 1 24 (n=16) 14 (n=9) 62 (n=41) Istumaannousu 1 13 (n=9) 7 (n=5) 80 (n=55) Käsinkohonta 1 13 (n=8) 16 (n=10) 71 (n=44) Dynaaminen tasapaino 2 29 (n=22) 14 (n=12) 56 (n=43) Selän sivutaivutus 3 8 (n=6) 8 (n=6) 85 (n=66) Eteenkurotus 3 20 (n=15) 8 (n=6) 73 (n=56) 1 parantunut ?1 suoritus, samana muutos=0, 2 parantunut muutos >1 s, samana muutos < 1 s 3 parantunut ?2 cm, samana muutos < 2 cm Kuvassa 1 myös verrataan keskenään palomiesten ryhmää, jotka osallistuivat jokaisena kolmena vuonna toimintakykytesteihin (n=78) kaikkiin vuosittain mitattuihin palomiehiin eli vuonna 1996 187, 1999 137 ja vuonna 2009 86. Verrattuna iän mukaisiin suomalaisten palomiesten viitearvoihin (FireFit -järjestelmä), vuoden 2009 43–47-vuotiaiden tulokset sijoittuivat painoon suhteutetun hapenkulutuksen osalta keskinkertaiseen tasoon. Elintavat Säännöllinen liikunnan harrastaminen ja erityisesti liikunnan viikoittainen määrä ennusti sekä kestävyysettä lihaskunnon säilymistä hyvänä 3:n ja 13 vuoden seurannassa. Yhteensä 101 palomiestä karsiutui fyysisen toimintakyvyn 13 vuoden seurantamittauksista alkumittauksiin verrattuna. Tämä vastaa -1,3 (-4–1,6) prosentin keskimääräistä heikkenemistä vuodessa. Palloilulajien lisäksi palomiesten liikuntaharToimintakykytesteissä 13 vuoden seurannassa paremman, saman tai heikomman tuloksen saaneet, prosenttia tutkituista (n=62–78). Tulosten yksilöllinen vaihtelu oli suurta myös lihaskunnon ja tasapainon osalta. Tulos on samalla tasolla verrattuna eri ammattiryhmiä koskevien normaaliväestön tuloksiin, joissa kestävyyskunnon on havaittu heikkenevän keskimäärin 1–1,5 prosenttia vuosittain. Työkyvyn ylläpitämisen kannalta on merkittävää, että kuitenkin yhteensä 28/78 palomiehen absoluuttinen kestävyyskunto ja 18/78 painokiloihin suhteutettu kunto pysyi samana, laski alle yhden prosentin vuodessa tai jopa hieman parani 13 vuoden kuluessa. viitearvoihin nähden seuraavasti: hapenkulutus ja käsinkohonta keskimääräiseen tasoon ja muut lihaskuntotestit keskimääräistä parempaan tasoon. jopa hieman parani 13 vuoden kuluessa. Lihaskuntotesteissä, käsinkohontaa lukuun ottamatta, nuoremman ikäryhmän taso vastasi keskimääräistä huomattavasti parempaa tasoa ja käsinkohonnassa keskimääräistä parempaa tasoa. Yli 50-vuotiaista 31 % ei yltänyt rajaan absoluuttisessa ja 35 % suhteellisessa hapenkulutuksessa. Kuvassa 1 verrataan keskenään myös palomiesten ryhmää, jotka osallistuivat jokaisena kolmena vuonna toimintakykytesteihin (n=78) kaikkiin vuosittain mitattuihin palomiehiesryhmiin eli vuonna 1996 (187), 1999 (137) ja vuonna 2009 (86). viitearvoihin nähden seuraavasti: hapenkulutus ja käsinkohonta keskimääräiseen tasoon ja muut lihaskuntotestit keskimääräistä parempaan tasoon. Yli 50-vuotiaista 31 prosenttia ei yltänyt rajaan absoluuttisessa ja 35 prosenttia suhteellisessa hapenkulutuksessa. Alkumittausten 50-54-vuotiaat olivat siirtyneet eläkkeelle, muita esteitä osallistumiselle olivat työkyvyttömyyseläke, sairausloma ja alan vaihto
Vuosittaiset terveystarkastukset ja fyysisen kunnon seuranta sekä pitkien sairauslomien aikaiseen ja jälkeiseen kuntoutukseen panostaminen ovat ensiarvoisen tärkeitä välineitä. Jotta toimintakyky säilyisi hyvänä ikääntyessä, palomiesten liikuntaharjoittelun tulee olla monipuolista, säännöllistä ja tapahtua useamman kerran viikossa. Yksittäinen testitulos voi puuttua TULE ongelmien ym. Hieman alle puolet mainitsi ykköslajinaan harrastavansa joko pyöräilyä, juoksua, uintia tai hiihtoa. Työterveyslaitos 2011. Tupakoinnin sekä alkoholin käytön haittojen kerääntyminen tuli esille kestävyyskunnon heikkenemisenä erityisesti 13 vuoden seurannassa, jolloin vanhimmat tutkitut olivat 53–57-vuotiaita. Harrastamistaan liikuntalajeista noin kolmasosa palomiehistä ilmoitti harrastavansa eniten lihaskuntoharjoittelua tai painonnostoa kuntosalilla ja noin kolmasosa harrasti palloilulajeja. Ainoastaan osallistuminen työvuoroliikuntaan, ei iän lisääntyessä riitä ylläpitämään pelastajan fyysistä suorituskykyä työn vaatimuksiin nähden riittävällä tasolla. Ikäisiään keskimääräistä nopeampaan kestävyyskunnon laskuun olivat yhteydessä myös verenkiertoelimistön sairaus ja valtimoseinämien lisääntynyt jäykkyys. vuoksi. Poikkiviiva on savusukellukseen vaadittavan kuntotason alaraja. Lisätietoa: Punakallio A. Tämä on hyvin tärkeää kaikenikäisille palomiehille liikehallinnan kehittämisen sekä liikkumistapaturmien ehkäisyn kannalta. Palloilulajien osuus väheni 13 vuoden seurannassa. Liikunnan lisäksi elintapatekijöistä säännöllinen tupakointi ja savukkeiden suuri määrä ennakoivat puolestaan kestävyysja lihaskunnon heikkenemistä. Poikkileikkaus: kaikki vuosittain mitatut tutkittavat: 1996; n=187: ikäryhmittäin nuorista ikääntyviin n=67, 58, 62, 1999; n=137: n=60, 48, 29, 2009; n=86: n=52, 34. Lihasja kestävyyskuntoharjoittelun rinnalle olisi lisättävä liikkuvuutta ja lihasten joustavuutta, nopeusvoimaominaisuuksia sekä koordinaatiota ja tasapainonhallintaa kehittävää liikuntaa. 32 6/2011 Maksimaalinen hapenkulutus 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 1996 1999 2009 1996 1999 2009 1996 1999 2009 Nuoret Keski-ikäiset Ikääntyvät vuosi / ikäryhmä ml/kg/min poikkileikkaus seuranta *** *** ** ** ** Maksimaalinen hapenkulutus Penkkipunnerrus 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 1996 1999 2009 1996 1999 2009 1996 1999 2009 Nuoret Keski-ikäiset Ikääntyvät vuosi / ikäryhmä krt / 60 s poikkileikkaus seuranta * ** Penkkipunnerrus Käsinkohonta 1 3 5 7 9 11 13 15 17 1996 1999 2009 1996 1999 2009 1996 1999 2009 Nuoret Keski-ikäiset Ikääntyvät vuosi / ikäryhmä krt poikkileikkaus seuranta *** *** * Käsinkohonta joittelussa on varsin vähän kehonja liikkeiden hallintaa kehittäviä lajeja. Lisäksi kuvataan ikääntyvien (n=29) tulokset vuosilta 1996 ja 1999. Fyysisen toimintakyvyn heikkeneminen on myötävaikuttava tekijä monien työkykyä uhkaavien sairauksien, kuten verisuoniterveyteen liittyvien ongelmien, tukija liikuntaelinvaivojen, diabeteksen, kognitiivisten häiriöiden ja masennuksen syntyyn. ISBN 988-952-261-098-0. Jalkakyykky 5 10 15 20 25 30 35 40 45 1996 1999 2009 1996 1999 2009 1996 1999 2009 Nuoret Keski-ikäiset Ikääntyvät vuosi / ikäryhmä krt / 60 s poikkileikkaus seuranta * * Jalkakyykky Kuva 2. Loppuraportti. Toivomuksia tasapainoja ketteryysja liikkuvuustestien ja erityisesti niiden harjoittamisen ja liikuntaohjeiden tarpeesta esitettiin myös kyselyyn vastanneiden palomiesten toimesta. Fyysisen toimintakyvyn ylläpitäminen on osa palomiehen työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitämistä. ja Lusa S. Kehon hallinnan ja liikkuvuuden kehittäminen olisi kuitenkin tärkeää, sillä heikko tasapainonhallinta ja ketteryys olivat merkitseviä riskitekijöitä palomiesten itsearvioiman fyysisen työkyvyn heikkenemiselle 13 vuoden aikana. toim. Nuoret: lähtötilanteessa (1996) 30–34-v, keski-ikäiset: 40–44-v, ikääntyvät 50–54-v. Eri-ikäisten palomiesten terveysja toimintakyky: 13 vuoden seurantatutkimus. www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/Documents/ Palomiesten_terveys.pdf Kuva 2 Fyysisen toimintakyvyn tulosten ikäryhmittäiset keskiarvot ja -hajonta * tarkoittavat kuntomuutoksen tilastollista merkitsevyyttä. Seuranta: tutkittava on osallistunut kaikkiin poikkileikkauksiin: 1996, 1999, 2009 (n=78: n=49; nuoret, n=29; keski-ikäiset). Pelastuslaitosten sisäiset, yhdessä sovitut toimintatavat sekä yhteistyö työterveyshuoltojen kanssa ovat avainasemassa pelastajien työhyvinvoinnin seurannassa ja edistämisessä. Vastaavasti hyvä selän ja alaraajojen liikkuvuus suojasivat omaan arvioon perustuvalta työkyvyn heikkenemiseltä. Työkykyä monipuolisesta liikuntaharjoittelusta ja yhteistyöstä Palomiehen terveyden ja työkyvyn kannalta on erittäin tärkeää varhaisessa vaiheessa havaita ja ehkäistä fyysisen toimintakyvyn nopea heikkeneminen
Ruskeasannan työmaalla ei aluksi löytynyt palokunnan postilaatikkoa ja kun se lopulta löydettiin, siellä olevat dokumentit olivat heikkolaatuisia. Viestiliikenne toimii heikosti, kun KU31 siirtyy ylätasolta ratatasolle ja parin kulman ympäri. Vasteen mukaiseen hälytykseen lisättiin mönkijät kahdelta asemalta. He etenevät mönkijällä tunnelin savurajalle ja siitä eteenpäin jalkaisin. Ohjeistan palaamaan takaisin suuaukolle. Savion sopimuspalokunta KUS 612 on edennyt savuun joitakin kymmeniä metrejä. Lämpökamera auttaa tilojen hahmottamisessa. Hetken päästä sopimuspalokunnalta tuli tarkentava tieto ilmeisesti Kehäratatunnelissa olevasta palosta. Savua tulee runsaasti vastaan. Puhaltimia ei enää ole työmaalla. Näin palopaikan sijainti hahmottuu Lentoaseman ja itäisen suuaukon välille, oletettavasti Ruskeasannan työmaan ja lentoaseman työmaan välille. Tunnelissa tulee usean sadan metrin ajon jälkeen savua vastaan. Tiloja on vaikea hahmottaa, sillä näkyvyys on savun takia olematon. Savu rajoittaa näkyvyyttä Kaksi pelastusyksikköä (KU51, KU61 ja mönkijä) hälytetään sekä suurtehotuuletin Helsingistä (H47). Poliisi ohjaa liikennettä itäisellä Ilolan suuaukolla. Savion säiliöauto (KUS632) lähetettiin ensi vaiheessa lentoasemalle tiedustelemaan työmaan tilannetta pakettiautossa olevan henkilökunnan kanssa. KU31 lähti Ruskeasannan työmaalla ajotunnelin kautta maan alle tiedustelemaan. Radiolla yritettiin tarkentaa palon sijaintia ja syytä. Kaikki pelastusyksiköt valmistautuivat pitkäkestoiseen savusukellukseen tuplapulloilla. Paikalla oli pakettiautossa työmaan työntekijöitä ja heidän opastamina päästään käsitykseen tunnelin valmiusasteesta ja luonnollisesta ilman virtaussuunnasta tunnelissa, joka on lännestä itään. Toiminnan turvallisuutta pyrittiin takaamaan, sillä täkkäysmattojen alla voisi mahdollisesti olla räjähdysaineita. 6/2011 33 Rakenteilla olevan Kehäradan tunnelissa syttyneet räjäytyksessä käytettävät kumimatot aiheuttivat sankkaa savunmuodostusta ja haasteellisen työmaan palomiehille kesäkuun puolivälissä. He alkavat ohjata liikennettä sankan savunmuodosKehäradan tunnelityömaa työllistää palomiehiä Vantaalla Kumimattopalo kuopassa Teksti ja kuva: Simo Koponen, palomestari (P3), Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Vuosaaren sataman maantietunnelissa on järjestetty pelastusharjoituksia.. Tunnelin itäpään suuaukolta Ilolasta tuli myös ilmoitus nousevasta savusta. Lentoaseman työmaalta tulee tiedustelutietoa, että työmaa on puhdas. Savion VPK meni sinne tiedustelemaan. Lentoaseman työmaalle perustetaan kaista 1, jota johtaa KU61. Papereissa oleviin puhelinnumeroihin alettiin soittaa asiantuntijan saamiseksi paikalle, mutta lauantai-iltana numeroissa ei vastattu. Tunnelissa etenevät siirtävät mönkijää turvallisuussyistä saman verran kuin ovat edenneet jalkaisin. P aikalla ollut Rajakylän VPK:n yksikkö teki savuhavainnon perusteella hätäilmoituksen palosta. Ruskeasannan aseman työmaa-alueella savua tuli maan alaisen työmaan pystykuilusta. KU31 valmistautui tiedustelutehtävään mönkijällä, KU21 vastasi radioliikenteestä ja KU11 toimi turvamiehistönä
Kumimattoja yritetään repiä kahdella mönkijällä, mutta siinä onnistumatta. Toimintaan muuttuneessa toimintaympäristössä tulee kiinnittää erityistä huomiota koulutuksen, harjoituksen ja välineistön osalta. KU21 vastaa edelleen radioliikenteestä ja savusukellusvalvonnasta. Aineelliset vahingot jäivät vähäisiksi. Kehärata-projektin kokonaiskustannusarvio on 605 miljoonaa euroa. Tilojen ja etäisyyksien vaikea hahmottaminen, savun nopea leviäminen rajatussa tilassa ja toimivan viestiliikenteen varmistaminen johtamisen ja turvallisuuden lisäämiseksi ovat keskeisiä tekijöitä. Päädytään palokunnan tekemään letkuselvitykseen. Yhdystunneleiden kautta voidaan onnettomuustilanteissa poistua viereiseen tunneliin. Maanalaiset tilat huomioon koulutuksessa Helsinkiä lukuun ottamatta maanalainen pelastustoiminta on uusi ja haastava toimintaympäristö pelastuslaitoksille. 33 Palomiehet tarvitsevat monipuolista ja säännöllistä liikuntaa s. Tehtävään osallistuivat pelastusyksiköt: KU11, KU21, KU31, KU51 ja KU61, ja lisäksi tukiyksiköitä, kolme tunnelipelastamiseen tarkoitettua mönkijää ja sopimuspalokunnan yksiköt. Viestiliikenne toimi hyvin huomattavasta panostuksesta johtuen. Kaksi työmaan työntekijää tulee paikalle ja he saavat selvityksen tilanteesta. Hätäkeskukseen on tehty useita ilmoituksia runsaasta savusta suuaukon ympäristössä. Kaistalla 1 juuri alkamassa oleva toiminta keskeytetään ja heidät siirretään esimiesten kanssa pidetyn tilannearvion jälkeen Ruskeasannan työmaalle. Paikalle saadaan pari työmaan tuntevaa yhteyshenkilöä. Maailma muuttuu ja myös pelastuslaitosten toimintatapojen tulee muuttua. Vantaan VPK aloittaa jälkivartioinnin ja jatkaa kohteen vaahdotusta. Eläinaktivistit ovat puolestaan keränneet 1,6 miljoonaa wonia eli yli tuhat euroa palomiehen raskaana olevalle vaimolle. Tunnelissa ei saadun tiedon mukaan ole erityisiä riskejä. 12 6/ 20 11 25.8. Runsas savunmuodostus haittasi lähialueen asukkaita. Se ohjaa myös tilannetta ja toimintaa tunnelin suulla. Vaikuttaa, että erityisiä vaaratekijöitä, esimerkiksi räjähdysaineita ei ole. Monet vaativat, että palomies haudattaisiin kansalliseen hautausmaahan. KUP11 alkaa varustautua sammutustehtävään. Aamulla tuli uusi hälytys. 30 CrossFire Helsingissä: Teräsnaisia Seuraava lehti ilmestyy 22.9.. Turvallisuusuhkat eliminoidaan Toimintataktiikkana on aloittaa tiedustelu ja sammutus suurtehopuhaltimen ilmavirran suojaamana lentoaseman työmaalta palopaikan löydyttyä. SYYSKUUTA TEEMALLA ENSIVASTE JA SAIRAANKULJETUS Pelastusopiston uusi rehtori: koulutamme kentän tarpeisiin s. Sammutus alkaa ja varmistuu, että räjäytyksessä käytetyt kumimatot palavat noin 10x 3.5 metrin matkalta. KUP11:n selvityksen perusteella koneen käyttö päätetään jättää aamuun. Maan alle rakennetaan yhä enemmän. Sammutushyökkäys puhaltimen suojaamana Tilannearvion jälkeen päätetään sammutushyökkäyksestä Ruskeasannan työmaalta puhaltimen suojaamana. Tunnelin tiloja on vaikea hahmottaa, sillä savu haittaa pahoin maanalaista toimintaa. Liikennöinti radalla alkaa vuonna 2014. Pelastustyötä haittaavat myös työmaan heikot dokumentit, joista puuttuvat kunnolliset yhteystiedot ja kartat. 34 6/2011 tuksen takia. Palo sammutetaan. Nettikeskusteluissa kansallisen hautaus paikan myöntämistä perustellaan sillä, että palomies kuoli palveluksessa vastattuaan kansalaisen avunpyyntöön. Rahat kiitoksena ”eläimiltä, jotka eivät osaa puhua”. Tämä tapaus on kuitenkin epäselvä, koska kyseessä oli kotieläimen pelastus. Vaikeasti hahmotettavat tilat Tunnelipalot ovat palokunnan kannalta haastavia. Lain mukaan palon sammutuksessa tai ihmishenkien pelastuksessa kuolevat palomiehet haudataan kansalliselle hautausmaalle. Tässä on haastetta myös Pelastusopistolle. Tunneli alkaa lännestä tultaessa Katriinantien ja Tikkurilantien risteyksen koillispuolella ja nousee pintaan Ilolassa Laaksotien itäpuolelle ja Koivukylänväylän eteläpuolelle sijoittuvalla alueella. Näihin ollaan matkalla yhteydessä turvallisuusriskien arvioinnin osalta. Kehäradan tunnelityömaa on lyhyen ajan sisällä työllistänyt pelastajia, sillä kahden palon lisäksi siellä on ollut myös yksi sortuma. Kumimatoista sankkaa savua Kehäradan tunnelipalossa s. Selvitysmatka on useita satoja metrejä. Rata alittaa lentoaseman alueen kahdeksan kilometriä pitkässä kaksoistunnelissa. 18 kilometriä Kehärataa Kissan pelastuksessa kuollut palomies on synnyttänyt sympatia-aallon eteläkorealaisten keskuudessa. Ratatunneleiden väliin louhitaan yhdystunnelit noin 200 metrin välein. KU31 käy mönkijällä tunnelissa, vaahtopatja on paikoillaan eikä ole paloa. He hankkivat työkoneen tunneliin, jotta palaneet matot saadaan siirrettyä. Kokeilimme hetken savunpoistoa myös pienillä savunpoistotuulettimilla, mutta tulokset olivat huonot. KU31 ja KU33 ajetaan ajotunneliin, puhallin suuaukolle ja toiminta käynnistyy näkyvyyden parantuessa. Paineistettua tunnelin kiinteää sammutusvesilinjaa ei voida käyttää, kun liitinpinta on sijoitettu seinälle pelastajien ulottumiin. 29-vuotias palomies putosi kuolemaansa, kun hän yritti pelastaa rakennukseen loukkuun jääneen kissan Sokchon kaupungissa maan koillisosassa. Uudet turvalliset perusoperaatiomallit on luotava maan alaiseen pelastustoimintaan. KUP31 ilmoittaa palon löytymisestä ja aloitetaan alkusammutus. Lauantai-iltaa viettänyt työmaan työnjohtaja saadaan puhelimella kiinni, ja näin saadaan kysyttäessä tietoa tunnelissa paloa sammuttavien palomiesten mahdollisista turvallisuusuhkista. Palomies kuoli pelastaessaan kissaa PELASTUSTIETO 7/2011 ILMESTYY 22. Kehärata muodostaa 18 kilometrin pituisen runkoyhteyden lentoaseman kautta pääradan ja Vantaankosken radan välille. Äkillisesti noussut sumu on yllättänyt maanpinnalla olleen palovartijan, joka tekee hätäilmoituksen savunmuodostuksesta. Käyttöturvallisuuden vaatimukset korostuvat suunnittelussa ja toteutuksessa. Lopuksi palopaikka vaahdotetaan
– Onget on laskettu vesille, mutta vielä ei ole saalista nostettu. – Hakuaika päättyy 4. Ensimmäiset avustushakemukset on tehty Palosuojelurahastolle sekä Jenny ja Antti Wihurin rahastolle. Leirin työryhmään tutustutaan heti alkuvuodesta.. Kyselyllä haluttiin kartoittaa liittojen kiinnostusta leirien järjestäjiksi. Yhteistyökumppanien saalistusta Terhi Kivijärven alkukesä on kulunut yhteistyökumppaneiden ja sponsorien kartoituksella sekä avustushakemusten tekemisellä. Siksi leiristä halutaan tehdä mielenkiintoinen ja houkutteleva, ja leirintekijöitä toivotaankin ympäri Suomen. Mietittynä toki on jo pitkä lista muitakin yhteistyökumppaneita, ja sponsoreita, joita ilman leirin tekeminen on hankalaa, jollei mahdotonta, Kivijärvi toteaa. Niitä ovat muun muassa Puolustusvoimat, Rajavartiolaitos sekä Satakunnan ja Varsinais-Suomen pelastuslaitokset. Ohjausryhmän on tarkoitus toimia siihen asti, kunnes leirityöryhmä saadaan valituksi ja se kokoontuu ensimmäisen kerran. – Leirillä on 11 toimialaa ja avoinna olevia paikkoja haetaan liittomme nettisivulla www.lspel.fi olevalla lomakkeella. 6/2011 35 LEIRI 2014 P alokuntanuorten valtakunnallista leiriä suunnitellaan jo täyttä häkää. Tekijöitä tarvi taan muun muassa koulutukseen, turvaan, muonitukseen, huoltoon, ohjelmaan ja viestintään. Toinen vaihtoehto olisi ollut SPEKin ehdotus, että leiri pidettäisiin aina Padasjoella, selventää Terhi Kivijärvi. Sopimuksia ja päätöksiä on tarkoitus tehdä heti tulevana syksynä. He halusivat, että leiri pysyisi valtakunnallisen nuorisotyötoimikunnan päätöksen mukaisesti kiertävänä kuten tähänkin asti. syyskuuta, jonka jälkeen teemme valinnat leirin johdosta, toimialavastaavista ja heidän varahenkilöistään. Tähän mennessä hakemuksia on tullut kymmenkunta, lähinnä oman liiton alueelta ja Kaakkois-Suomesta. – Heillä on vankka kokemus leirien järjestämisestä, joten heistä on tässä vaiheessa iso apu, Kivijärvi kiittelee. Padasjoella pidetyn Palotaruksen jälkeen SPEK lähetti pelasTeksti ja kuva: Pauliina Kankare Vuonna 2014 pidettävän valtakunnallisen palokuntanuorisoleirin suunnittelu on alkanut. Lisäksi jäseninä ovat Esko Lehtonen ja Juho Ansio liiton nuorisotyövaliokunnasta sekä hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio. Seuraavaksi täytetään leirityöryhmän paikat, joiden haku on ollut käynnissä koko kesän. Leirin päävastuulliseksi järjestäjäksi valittiin ainoana hakijana ollut Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto ry. Pelastustieto seuraa tulevissa numeroissaan leirin valmistelujen etenemistä. 2014-leirin paikkakunnaksi on valittu Satakunnan pääkaupunki Pori. Pori valikoitui kaupungiksi, koska edellinen järjestämämme valtakunnallinen leiri pidettiin vuonna 2002 Turussa, joka on liittomme toisen maakunnan pääkaupunki. Tällä kertaa Porissa Valtakunnallisia palokuntanuorisoleirejä pidetään neljän vuoden välein, yleensä ympäri Suomea. Projektivastaava Terhi Kivijärven mukaan palokuntanuorisoleirin ensisijaisena tavoitteena on tulevien hälytysosastolaisten riittävyyden varmistaminen. Innokkaat osaajat tekevät houkuttelevan leirin tusliittoihin kyselyn koskien valtakunnallisia leirejä. Vastauksia toivotaankin kaikista pelastusliitoista, Kivijärvi kertoo. Leirityöryhmä kokoontuu ensimmäisen kerran tammikuussa Tulimeri-risteilyllä. Viimeksi leiri pidettiin Padasjoella 2010 ja sitä edeltävä Rovaniemellä neljä vuotta aiemmin. Sen jäseninä ovat liiton järjestöpäällikkö Anssi Lamminen ja toiminnanjohtaja Antti Ali-Raatikainen. Valtakunnallisella ja avoimella haulla toivomme löytävämme leirityöryhmään innokkaita ja työtäpelkäämättömiä henkilöitä ympäri Suomen. Koko Suomen näkemystä tarvitaan houkuttelevan leirin takaamiseksi. Syksyn aikana pitäisi allekirjoittaa sopimukset pääyhteistyökumppaneiksi suunnittelemiemme tahojen kanssa. Työryhmä järjestäytyy Tulimerellä Terhi Kivijärven ohella leiriä valmistelee tällä hetkellä LSPeL:in hallituksen valitsema ohjausryhmä. Suunnittelu polkaistiin käyntiin heti kesäkuun alussa, kun päätös leirin järjestäjästä oli nuijittu SPEK in hallituksen kokouksessa. Päätökset toimialavastaavista tehdään syksyn aikana. – Vaikka olemme leirin päävastuullinen järjestäjä, leiriä tehdään yhteistyössä myös SPEKin ja muiden pelastusliittojen kanssa. – Mielipiteitä kyseltiin myös nuorilta ja heidän kouluttajiltaan. Leirin projektivastaavana on aloittanut LSPeL:n koulutuspäällikkö Terhi Kivijärvi. – Tarkempi kohde ratkeaa syksyn aikana, sillä meillä on Porissa kaksi hyvää leirialuetta ehdolla
A ntti Leskisen ura alkoi 19-vuotiaana. Veteraanin ääni on kirjoitussarja paloja pelastustoimessa merkittävällä tavalla vaikuttaneista entisistä ja nykyisistä palokuntaveteraaneista. Ei ihme, että Antti liittyi VPK:n poikakomppaniaan. Äksiisi veti poikia puoleensa. Hän on käynyt sotilasvuoropuhelua Venäjän keisarin kanssa, ja hänen ystäväpiiriinsä kuului Carl Gustav Mannerheim. Työvuosia kertyi häkellyttävät 58: Suomen Kaartissa, Helsingin palolaitoksessa ja Suomen Palosuojeluyhdistyksen Palopäällystökoulussa. Tämä teologiaa opiskeleva ylioppilas laitettiin asialle. Antti Leskinen – Keisarin komppanian vääpelistä kaksinkertaiseksi palomestariksi Antti Leskinen jäänee alamme historiaan paitsi pisimmän myös eksoottisimman työrupeaman tehneenä brankkarina. Sotilaiden univormuihin oleellisesti liittyneet sapelit tehtiin öljytynnyrin vanteista. Aloitusjuttu kertoo Kaartin vuosista. Kun se hankki kolmannen ruiskunsa 1890, sen käyttäjäksi palokunta sai komennuskunnan Tarkk’ampujapataljoonasta.) Koulunkäynti ei Anttia kiinnostanut toisin kuin velipoika Pekkaa. tammikuuta 1873. Pohjoisen kaupungissa Antti kävi kansakoulun, sammutti ensimmäisen tulipalonsa ja tutustui kaupungissa majailevaan Suomen oman sotaväenosaston Suomen Kaartin Oulun 4. Sen toiminta herätti Oulun poikien kiinnostuksen, ja Intiankankaalla pidetyt aseharjoitukset innostivat pojat matkimaan. Edessä oli muutto Joensuuhun ajuriliikkeen harjoittajaksi. Työelämän Leskinen jätti 77 vuoden ikäisenä. Tarkk’ampujapataljoonaan. 36 6/2011. Paavo Leskistä ei raskas maatyö pitkään kiinnostanut. Yritys meni nurin, ja perheen ja Antin tie vei Nurmeksen kautta Ouluun. Hän marssi Kaartin pataljoonan adjutantin, luutTeksti: Juhani Katajamäki Kuvat: Taina Leskisen kotialbumi Nuori Antti Leskinen komppanian vääpelin asussa. Keisarin komppanian vääpeliksi Antti Leskinen syntyi tilanvuokraajan poikana Liperin Ylämyllyllä 21. (Oulun 1874 perustetulla VPK:lla oli kiinteä linkki pataljoonaan
Silloinen luutnantti Mannerheim kävi tapaamassa kadettitoveriaan opiskeluvuosilta, paroni Ramsayta. Suomen Kaartin kruunajaiskomppania määrättiin keisariparin läheisyyteen vartiotehtäviin. Vartiopaikalla kadun laidalla näkyy vääpeli Leskisen ryhdikäs olemus. Kenttävääpelin ikimuistoinen komennus oli Nikolai II:n kruunajaiset toukokuussa 1896. Suorana kuin seiväs Antti Leskinen toivotti kaikuvalla äänellä venäjäksi: “Jumala varjelkoon Teidän Majesteettianne”. Keisarin sanoin ”minun komppaniani” komentaja, Suomen sotaväen päällikkö paroni Geog Ramsay sai henkilökohtaisen vastuun keisarin vartioinnista. nantti Nikolai Mexmontanin luo 1892 ja tarjosi Antti-veljeä kaartiin. Yhden ristin kohdalla keisari Nikolai II, kahden ristin osoittamana Italian kuningas Viktor Emmanuel ja kolmen ristin paikalla vääpeli Antti Leskinen. Venäjän kieltä taitaneet Leskinen ja kaksi aliupseeria lähtivät kolme viikkoa ennen järjestämään komppanian majoituksen. Protokollaan kuului, että hallitsijaa raportoitiin Kaartin komppanioiden asioista. 6/2011 37. Kirjallisen raportin keisarille ojensi komppanian adjutantti, suullisen raportin ilmoittivat komppanioiden vääpelit ja eskadroonien ratsumestarit. Kun arvovaltaisen lähetystön johtaja kenraali Viktor Schwindt ensimmäisellä kerralla esitteli lähetystön jäsenet ja ehti palomestari Leskisen kohdalle, Marski huiskautti kädellään: ”Ei tarvitse. Leskinen kävi myöhemmin kolme kertaa pyytämässä marsalkka Mannerheimia paraatin vastaanottajaksi Kaartin vuosijuhlaan. Adjutantti, joka myöhemmin yleni kenraaliksi ja pataljoonan komentajaksi, hyväksyi 19-vuotiaan, pitkänhuiskean Antin kaartilaiseksi. Suomen Kaartista Moskovan juhlallisuuksin komennettiin komppania valittuja miehiä. Rivistön edessä vääpeli Leskinen. Näillä vierailuilla komppanian ryhdikäs vääpeli jäi Mannerheimin mieleen. Hän on vanha tuttavani”. Hän nousi virka-autostaan seurassaan kenraali Rudolf Walden, Suomen Kaartissa palvellut sotilas hänkin, ja tuli kädestä pitäen tervehtimään. Juhlallisuuksista on valokuva, jossa keisarillisten vaunujen edessä astelee Chevalierkaartin (maineikas rykmentti, jonka upseerit pääsivät hoviin) 1. Kirjoituksessa kerrottu raportointitilaisuus Krasnoje Selossa. Antti yleni kersantiksi, sitten ylikersantiksi ja lopulta Kaartin I komppanian eli hänen Majesteettinsa Keisarin komppanian vääpeliksi, jonka asepuvun olkapäillä komeilivat keisarin hopeiset nimikirjaimet. Keisarin komppaniassa palvelleet hakeutuivat uusiin tehtäviin, Leskinen monien muiden mukana jo ennen lakkauttamisvuotta. Veteraanin ääni on kirjoitussarja paloja pelastustoimessa merkittävällä tavalla vaikuttaneista entisistä ja nykyisistä palokuntaveteraaneista. Noina päivinä 23-vuotias suomalainen kaartilainen näki katseensa ulottuvilla kaikki sen ajan hallitsijat, kruunupäät ja koko Venäjän aatelin. Suomen Kaarti lakkautettiin ja hajotettiin ensimmäisen sortokauden päätteeksi 1905. Tuttavuuden tunnustaminen ei jäänyt vain tämänkaltaiseen virallisluonteiseen tapahtumaan. Historian siipien havinaa. Saman tein tie vei aliupseerikouluun, josta hän sai kuukauden kuluttua korpraalin natsat. Keisari Nikolai II oli Suomen Kaartin kunniapäällikkö. Antti Leskinen vartioupseerina vastasi vartionvaihdoista. Suomen oma sotaväenosasto ei enää sopinut Venäjällä valtaan päässeiden kiihkomielisten kaavailuihin. Keisari vieraili ajoittain nimikkokomppaniassaan, kun kaarti oli leirillä Krasnoje Selossa, silloisessa Kyyrölän kunnassa (hallintoalue Pietarin kupeessa, jonne oli 1700-luvulla rakennettu palatsi keisariperheen käyttöön). Nuorenmiehen ura alkoi vauhdikkaasti. Keisari Nikolai II ja vääpeli Leskinen Elettiin Suomen suuriruhtinaskunnan aikaa. Kymmenen kaartilaisvuoden jälkeen hänen tiensä johti 29 vuoden ikäisenä ruiskumestariksi Helsingin palolaitoksen palvelukseen 1903. Edessä oli vielä 48 työvuotta paloalalla. Keisari vastasi: ”Strastvuitse, Feldwebel! (Minä tervehdin kenttävääpeliä)”. Vääpelistä ruiskumestariksi Keisarillisten kruunajaisten jälkeen olot muuttuivat perusteellisesti uuden vuosisadan vaihtuessa. Jatkosodan vuosina Marski havaitsi Antti Leskisen Helsingin katuvilinässä. Niistä seuraavassa osassa. Mannerheim ja Antti Leskinen Mannerheimiin Leskinen tutustui Krasnoje Selon leirillä. Hänen Majesteettinsa komppania harjoitusleirillä Kyyrölässä. eskadroonan päällikkö Carl Gustav Emil Mannerheim. Kaartin I komppanian suullisen raportin kajautti vääpeli Leskinen
Lähtökohtaisesti viranomaisen on annettava neuvontaa ainoastaan viranomaisen käsittelyn menettelyyn liittyvistä seikoista. Tekijä: Teemu Veneskari Työn nimi: Miehittämättömät ilma-alukset pelastusviranomaisten tilannekuvan muodostuksessa. Tekijä: Antti Niemelä Työn nimi: Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen operatiivisen osaston alipäällystön henkilöstöjohtamisen täydennyskoulutuksen riittävyys. Työssä ei pyritty kriittisesti tarkastellen löytämään epäkohtia, vaan tuoda työnantajalle vastauksia henkilöstöjohtamisen koulutuksentilasta. Pääpainona oli kehittyvä pelastuslaitos, johon kaikkien panos olisi tarpeen. Tutkielma käsitteli vahingonkorvausoikeutta ja hallinto-oikeutta. T ämän opinnäytetyön aiheena oli selvittää miehittämättömien ilma-alusten (UAV Unmanned Aerial Vehicles) ja miehittämättömän lentävän/ilma-alusjärjes38 6/2011. Lain tulkinta ja asiakkaan avustaminen eivät aina kuulu yleisen neuvontavelvollisuuden piiriin. Pelastuslaitoksella tehty kysely on hyvin laajasti henkilöstöjohtamista koskettava, ja tarkoituksena onkin ollut, että tuloksien hyödynnettävyys voidaan tarvittaessa tehdä pienempinä kokonaisuuksina. Tiedot löytyvät myös Pelastusopiston kotisivuilta: www.pelastusopisto.fi Tekijä: Antti Määttänen Työn nimi: Palotarkastajan julkista valtaa käyttäen antaman virheellisen neuvon aiheuttaman vahingon korvattavuus. Kyselyllä on pyritty todentamaan alipäällystön toimenkuvaa tekevien käsityksiä henkilöstöjohtamisen täydennyskoulutuksen määrästä ja laadusta. Korkeimmasta oikeudesta löytyy ratkaisuja, joissa viranomainen on tuomittu korvaukseen virheellisen neuvonnan aiheuttamasta vahingosta tai muusta julkisen vallan käyttämisestä aiheutuneista vahingoista. Osa ratkaisuista on hyvin tosiseikkasidonnaisia, niistä ei voi tehdä laajoja johtopäätöksiä. Alipäällystön toimenkuvaa tekevillä tarkoitetaan alipäällystökurssin suorittaneita ja ylipalomiehiä, joilla on täydennyskoulutus paloesimiehenä työskentelyyn. Selvitys on rajattu henkilöstöjohtamiseen, operatiivinen tilannepaikkajohtaminen on jätetty kyselytutkimuksen ulkopuolelle. Opinnäytetyön tarkoitus ei ole olla kattava opas henkilöstöjohtamiseen. Opinnäytetyö oli lainopillinen, eli tutkielmassa selvitettiin, mikä on voimassaolevan oikeuden sisältö ja merkitys tutkittavan ongelman kohdalta. Tutkielmassa selvitettiin yksityiskohtaisesti, minkälaista neuvontaa palotarkastajan on annettava pelastuslain (468/2003) ja hallintolain (434/2003) mukaan. Lähdeaineistona käytettiin lainsäädäntöaineistoa, oikeustapauksia ja oikeuskirjallisuutta. Tutkimuskysymyksenä oli, millainen palotarkastajan antama neuvo on julkisen vallan käyttämistä ja millainen neuvonta palotarkastajan toimesta voi synnyttää vahingonkorvausvastuun. Lisäksi pyrittiin tuomaan esille heidän käsityksiään henkilöstöjohtamisen täydennyskoulutuksen järjestämisen tarpeesta. Tällöin ollaan julkisoikeuden ja yksityisoikeuden rajanpinnassa. T ämän opinnäytetyön aiheena oli tutkia palotarkastajan antaman virheellisen neuvon aiheuttamaa vahingonkorvausvastuuta. Erityisesti tarkastelun kohteena oli neuvonta, joka on annettu julkista valtaa käyttäen. Oikeuskirjallisuudessa viranomaisen neuvontavelvollisuutta ja vahingonkorvausvelvollisuutta on tutkittu jonkin verran. Viranomainen voi neuvoessaan käyttää julkista valtaa ja virheellinen neuvo voi aiheutua vahingonkorvausvelvollisuuden ja rikosoikeudellinen vastuun. Tutkielma osoitti, että palotarkastajan neuvontavelvollisuus ei käsitä asiakkaan konsultointia eikä parhaan mahdollisen ratkaisun tai toteutustavan etsimistä. Tässä työssä luodaan yhdenlainen lähtökohta mahdollisen henkilöstöjohtamisen kehittämistyön lähteeksi. Työssä etsittiin aihetta käsittelevästä kirjallisuudesta taustatekijät kyselytutkimuksen rakenteelle. Neuvontaa ei pidä myöskään antaa asioissa, jotka kuuluvat toisen viranomaisen, kuten rakennusvalvonnan, toimivaltaan. T ämän opinnäytetyön aiheena oli selvittää, miten Helsingin kaupungin pelastuslaitoksella alipäällystön toimenkuvaa tekevät kokevat henkilöstöjohtamisen täydennyskoulutuksen. 38 6/2011 Opinnäytetöitä opistosta Pelastustieto julkaisee lyhyitä esittelyjä Savonia ammattikorkeakoulun palopäällystön koulutusohjelmassa valmistuneista opinnäytetöistä
Webrobol-kyselyyn vastanneiden mukaan UAS-järjestelmien hyödynnettävyys eri pelastustoimen tehtävissä korostui maastopaloissa, luonnononnettomuuksissa, öljyvahingoissa ja vaarallisten aineiden onnettomuuksissa. UAVtai UAS-järjestelmillä saavutetaan selkeää hyötyä pelastustoiminnassa tilannekuvan muodostamisessa. Työn lopputuloksena syntynyt ohje rakennusten tilapäisiin poikkeuksellisiin käyttötapoihin antaa mahdollisuuden yhdistää eri aluepelastuslaitosten toimintamallit. Osalla pelastuslaitoksista oli tarkat toimintamallit, osalla hyvin epäselvät ja osalla ei ollut toimintamallia lainkaan. Kyselystä saamien vastauksien, case-tapausten, teorian sekä omien mielipiteiden avulla muodostettiin ohje toimivaksi kokonaisuudeksi. 6/2011 39 telmän (UAS Unmanned Aircraft Systems) tuottaman informaation hyödynnettävyyttä pelastustoiminnan tilannekuvan muodostuksessa. UAVja UASjärjestelmiä tulisi kuitenkin tutkia lisää, jotta niiden kaikki hyödyt saataisiin selvitettyä. Samalla selvitettiin, millä pelastustoimen tehtävillä ilmasta tuotetusta informaatiosta olisi hyötyä ja millä tavoilla tilannekuvaa tuotetaan. Tämä kehitys on jatkunut koko alueellisen pelastustoimen järjestelmän olemassaoloaikana, ja se jatkuu edelleen samansuuntaisena. Tekijä: Heikki Viia Työn nimi: Ohje rakennusten turvalliseen poikkeukselliseen käyttöön. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää sopimuspalokunnan yksikönjohtajien pelastustoiminnan johtamisessa tarvitsemaa kompetenssia, sen kehittämistarpeita, sekä menetelmiä kompetenssin kehittämiseen. Tutkimusongelmana oli saada kartoitettua riskit, joita rakennusten poikkeukselliset käyttötavat aiheuttavat. Yleisimmin tilannekuva muodostetaan mielikuvana. Tavoitteena oli tuottaa ohje rakennusten tilapäiskäytöistä pelastusviranomaisille ja järjestäjille. Sähköisten apuvälineiden käyttö tilannekuvan muodostamisessa on vähäistä, ja taidot sähköisten apuvälineiden käyttöön ovat kohtalaisia tai välttäviä 65 prosentilla vastaajista. Kyselyssä selvitettiin myös pelastuslaitosten aiempia toimintamalleja sekä mielipiteitä rakennusten poikkeuksellisia käyttötapoja koskien. Tulokset antavat kuitenkin viitteitä siitä, minkälaisia kehittämistarpeita sopimuspalokunnan yksikönjohtajien kompetenssissa on ja miten kompetenssia pystyttäisiin nostamaan lähemmäs tehtävän tämänhetkisiä vaatimuksia. Tämän avulla tapahtumien järjestäjien työ helpottuisi, kun toimintamalli olisi valtakunnallisesti samanlainen. Apuvälineistä eniten käytetään kynää ja paperia. Ilmasta tuotettua informaatiota voidaan hyödyntää useissa eri pelastustoimen tehtävissä auttamaan pelastustoiminnan johtajaa tekemään taktisia ratkaisuja. Myös yksikönjohtajakoulutuksen määrää on kasvatettava ja yhteistyötä vakinaisen henkilöstön kanssa lisättävä. Muutoksen seurauksena sopimuspalokunnan yksikönjohtajien jo ennestään merkittävä vastuu on kasvanut entisestään. Samalla pitäisi pohtia, miten kyseisten laitteiden osalta voitaisiin järjestää valtakunnallista koulutusta. Nämä lähteet määrittävät sen, miten rakennusta tulee suunnitella ja käyttää. Opinnäytetyön aineisto kerättiin Webrobol-kyselyllä. Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että ilmasta tuotetun informaation hyödynnettävyys pelastustoimen tehtävissä korostui tiedustelussa, tilannekuvan muodostamisessa ja painopistealueiden jakamisessa. Tekijä: Niko Mättö, Ville Vahala Työn nimi: Sopimuspalokunnan yksikönjohtajien kompetenssi. Rakennusten tilapäisten poikkeuksellisten käyttötapojen toteuttamiseen löytyi pelastuslaitosten välillä hyvin erilaisia toimintapoja. Kysely oli suunnattu pelastusviranomaisille, jotka toimivat pelastustoiminnan johtajina. Muutos on pidentänyt päällystöpäivystäjien toimintavalmiusaikaa erityisesti maaseudulla, jossa sopimuspalokuntien toiminta pelastustehtävien hoitamisessa on merkittävä. Työssä käytettiin lähdemateriaalina pääasiassa Suomen Rakentamismääräyskokoelman E1:tä sekä pelastuslakia. Pelastustoimen alueiden välisten eroavaisuuksien vuoksi tulokset eivät ole sellaisenaan yleistettävissä koko Suomea koskeviksi. Webrobolkyselyyn vastasi 201 pelastusalan ammattilaista. Aluepelastuslaitosten riskienhallintapäälliköt antoivat omat mielipiteensä riskeistä, joiden perusteella tehtiin riskianalyysit. O pinnäytetyön aiheena oli tutkia, mitä toimenpiteitä on tehtävä, että rakennusta voidaan käyttää eri käyttötarkoitukseen, mihin se on suunniteltu. Opinnäytetyön tuloksena havaittiin tarve parantaa ja lisätä yksikönjohtajien palautteen saantia pelastustoiminnan johtamisesta. 6/2011 39. Kaikille kolmelle alueelle tehtiin kaksi Internet-pohjaista kyselytutkimusta, joista toinen suunnattiin sopimuspalokunnan yksikönjohtajille ja toinen P3:lle. Riskien kartoittaminen toteutettiin lähettämällä avoimet kysymykset kaikille aluepelastuslaitoksille. Riskien kartoittamisen jälkeen ohjeistettiin toimenpiteet, joilla riskit minimoidaan tai poistetaan. K unnallisesta pelastustoimen järjestelmästä vuonna 2004 alueelliseen järjestelmään siirtymisen jälkeen päällystöpäivystäjien määrä on vähentynyt. Ilmasta tuotettua informaatiota pystytään jo pelkän onnettomuuskohteen yläpuolelta otetun kuvan avulla hyödyntämään pelastustoimen tilannekuvan muodostamisessa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kirjallisuusselvityksen lisäksi kyselytutkimuksia, jotka tehtiin kolmelle eri pelastustoimen alueella oleville P3-päivystysalueille
Vuokrasopimus AssetCo:n kanssa tehtiin 20 vuodeksi. Epäilen, että taustalla on raha: vaahtosammutin on huomattavasti kalliimpi kuin jauhesammutin. 16-vuotias poika palasi yöllä vanhempiensa mukana kilpauinneista. Kokematon käyttäjä onnistuu sammuttamisessa paremmin jauheella kuin vaahdolla. Esimerkiksi metallitai kuumaöljypaloihin toiset sammuttimet soveltuvat näitä paremmin. He pääsivät viime hetkessä ulos savun läpi. Talon viisi asukasta, joista yksi oli vauva, heräsivät. Tavallisesti jauhesammutinta moititaan siitä, että se likaa paikat. Toistaiseksi on vertailtu jauheja vaahtosammuttimia. Tämän ansiosta AssetCo pystyy hankkimaan edullisesti autoja ja kalustoa sekä tehostamaan niiden kunnossapitoa. • Suurella, 9 kg:n jauhesammuttimella voi sammuttaa palon, jonka teho on 150–200 kW käyttämällä vain vähän jauhetta. Korjaamisesta päätettiin luopua ja sen sijaan hankkia uusi tikasauto. Jos jauhesammuttimia ei haluta sijoittaa yleisötiloihin, voidaan ne korvata tehokkaammilla sammuttimilla, jotka sijoitetaan henkilöstön tiloihin. Potsdamin keskustassa hän havaitsi eräästä ravintolasta nousevan savua. Sammuttimen valinnassa ratkaisevaa on, että sillä pystyy sammuttamaan odotettavissa olevat palot. FWM 4/2009 Aikaisemmin Lontoon palolaitos vaihtoi paloautot uusiin 12 vuoden käytön jälkeen. • Pienillä sammuttimilla voi sammuttaa vain pieniä paloja, koska sammutteen virtaus (kg/s) ei riitä isompiin paloihin. Vuonna 1999 sammutteita ja sammuttimia vertailtiin tutkimuksessa, jonka tarkoituksena oli laatia suosituksia kotona käytettävän sammuttimen valintaa varten. Lontoon palolaitos on vuonna 2009 tehnyt AssetCo:n kanssa sopimuksen varamiehistä. Tällöin unohdetaan se, että pienikin palo vaatii paljon enemmän jälkien puhdistamista. Palo, jonka teho oli 960 kW, saatiin sammumaan noin 3 kg:lla jauhetta. AssetCo on luovuttanut 109 uutta miehistöautoa palolaitokselle. Ilman molemminpuolista luottamusta ja avoimuutta emme olisi saavuttaneet tätä”, hallintojohtaja Jim Elliot sanoo. Jos kumpikin seuraavista ehdoista toteutuu, pitää valita jokin muu sammute: • Tilassa on herkkiä laitteita tai muita esineitä, joita jauhe voi vahingoittaa. Tällöin tikkaat vaurioituvat niin pahoin, että niiden korjauskustannuksiksi arvioitiin 300000 euroa. Useimmissa tapauksissa jauhesammutin valitaan tällä perusteella. Tikkaat koskettivat kahdesti 700 voltin jännitteistä johdinta ja virta kulki niiden kautta maahan. Teksti Lars Brodin BrandSäkert 2/2010 Jauhe vai vaahto. Kustannusten ennakointi on nyt helpompaa kuin ennen. Tässä tilanteessa ei ollut aikaa katkaista virtaa raitiovaunun ajojohtimesta ja hätämaadoittaa se. Palvelut toimivat paremmin kuin ennen. Lincolnshiren palolaitos teki vuonna 2006 vastaavanlaisen sopimuksen AssetCo:n kanssa ja useat muut palolaitokset ovat käyneet neuvotteluja tällaisesta sopimuksesta. Palolaitoksen kokemukset ovat yksinomaan myönteiset: ”Meillä on nyt uudemmat ja kehittyneemmät autot. • Ilkivaltainen tai vahingossa tapahtuva sammuttimen käyttö on hyvin todennäköistä. Korjaamon sata työntekijää ovat siirtyneet AssetCo:n palvelukseen ja he vastaavat 504 paloauton, sammutusaluksen sekä yli 50000 yksikköä käsittävän kaluston huollosta ja korjauksista. 40 6/2011 ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski Nuori hengenpelastaja Potsdam (Saksa). • Jauhesammutin sammuttaa palon nopeammin kuin vaahtosammutin. Kun palolaitoksella on miehistövajausta, AssetCo toimittaa palolaitokselleenintään 700 koulutettua ja kokenutta palomiestä. Jos vikaa tai puutteellisuutta ei pystytä korjaamaan kahdessa tunnissa, vuokraaja toimittaa tilalle vastaavanlaisen yksikön. www.pelastustieto.fi Sähköisku vaurioitti tikasautoa Düsseldorf (Saksa). Kerrostalossa syttyi asuntopalo, joka levisi ullakolle. Seuraavassa joitakin tuloksia: • Kun palo on pieni eikä sen ja sammuttajan välissä ole esteitä, molemmat sammutteet toimivat yhtä hyvin. Enemmän autoja oli korjattavina ja korjauskustannukset kasvoivat. 1990-luvulla autoja ei pystytty uusimaan entiseen tahtiin budjettileikkausten takia. Ensimmäisenä Englannissa Lontoon palolaitos päätti vuonna 2001 siirtyä käyttämään vuokrattavia paloautoja. Vaikka tutkimuksessa keskityttiin kodin sammuttimiin, pätevät nämä tulokset myös useammille muille ympäristöille. Palokunta sammutti palon nopeasti. Koska talon asukkaita ei voinut evakuoida savun täyttämän porraskäytävän kautta, paikalle hälytettiin tikasauto. Poliisi päätteli, että kysymyksessä oli tuhopoltto. Milloin sitten jauhetta ei voi käyttää. Sopimus nuorensi autokaluston keski-ikää yli neljä vuotta. Brannmannen 2/2010 Lontoo vuokraa paloautoja ja kalustoa Miksi asiantuntijat suosittelevat vaahtosammutinta, vaikka pitävät jauhesammutinta parempana. Poika pyysi isäänsä pysäyttämään, hälytti palokunnan, soitti ovikelloa ja huusi. FWM 11/2009. Vuokrasopimus käsittää autojen ohella niiden kaluston sekä ympärivuorokautisen huollon. Koska jauhe on hienojakoista, se voi levitä ilmavirtausten mukana laajalle
Hälytystehtävät hoidetaan ammattitaitoisesti, mutta kuinka niille kaikille hakijoille selitetään, että sarja on kuvattu hälytysten suhteen Suomen vilkkaimmilla paloasemilla ja ettei palomiehen arki ole pelkkää keikkaa, savusukellusta ja hengenpelastusta. Onko pelastustoimi tulevaisuudessakin kiinnostava työnantaja. Valmisteilla olevassa luonnoksessa työvoimaa koskeva kohta on pysynyt edelliseen strategiaan nähden ennallaan: kilpailutilanne työvoiman suhteen tunnistetaan edelleen. Kilpailu potentiaalisesta työvoimasta kaipaisi ja ansaitsisi alallamme suunnitelmallisuutta ja panostusta. Pelastusalan koulutukseen hakijamäärät ovat viime vuosien aikana kasvaneet, mutta kertooko tämä koko totuutta – pysyvätkö alalle kouluttautuneet henkilöt alalla myös tulevaisuudessa. Asiakirjaan tutustumattomille henkilöille selvennettäköön, että strategiassa linjataan yhteinen perusta pelastustoimen suunnittelulle ja kehittämiselle sekä määritellään yhteiset painopistealueet. Strategiatasolla kilpailutilanne työvoiman suhteen on jo tunnistettu, mutta ihan rehellisesti sanottuna: onko tälle asialle tehty mitään. Poliisiylijohtajan lyhyimmätkin kommentit ylittävät uutiskynnyksen ja näin poliisiin liittyviä asioita pidetään jatkuvasti kansalaisten huulilla. Yksi pelastusalaan liittyvä mielikuva muodostuu varmasti virkapuvustamme ja siitä, että meidän sektorillamme toimii niin vakinaisia toimijoita kuin sopimuspalokuntia. 6/2011 41 Mirafoni Työvoima pelastusalalla nyt ja tulevaisuudessa Kirjoittaja Mira Leinonen työskentelee pelastusylitarkastajana Länsija Sisä-Suomen aluehallintovirastossa. Yksittäinen tv-sarja ei voi tehdä tätä työtä, vaan Pelastustoimen strategian 2015 tämäkin kohta tulisi oikeasti jalkauttaa käytäntöön. * * * Ammatteihin liittyvillä mielikuvilla todella on merkitystä. Olisi aika laittaa uuden strategian osalta vihdoin työvoimaa koskeva kohta myös täytäntöön, jotta seuraavassa strategiassa olisi muuttunut jokin muukin kuin vuosiluku.. Työnantajamielikuvaa luodaan näiden organisaatioiden toimesta hiljalleen ja pitkäjänteisesti, samalla kuroen kiinni pelastusalan etumatkaa. Tämä tulisi kaikkien virka-asua käyttävien muistaa. Keikkojen suhteen voi olla vuorokaupalla hyvinkin hiljaista. Pelastusalalla tuskin on varaa hykerrellä tyytyväisyydessään oman alan erinomaisuudesta ja elää oletuksessa, että pelastusala on jatkossakin arvostettu ja haluttu ala, jolle sisälle päässeet henkilöt ovat ikionnellisia siitä, että he saavat työskennellä arvostetussa ammatissa eivätkä enää ikinä halaja millekään toiselle alalle. Työskentelemme siis varsin luotetulla ja selvästi arvostetulla alalla. Työssäjaksaminen voi kärsiä, kun kovat odotukset tulevasta ammatista kohtaa arjen realiteetit. Pelastusalalla on puolestaan tyydytty olemassa olevaan tilanteeseen ja taputeltu toisiamme olkapäille hyvästä suorituksesta. Pelkkä kutsumus alalle tuskin pitää palomiestä tai -mestaria alalla, jos henkilöstöpolitiikka on heikkoa ja kuukausipalkalla ei saa perheelle edes leipää pöytään ja kattoa pään päälle. Pelastajat-sarja on ollut hyvä päänavaus myönteisen mielikuvan luomiselle alastamme. Esimerkiksi poliisin ”Haku päällä”kampanja tai puolustusvoimien ”Tee työtä, jolla on tarkoitus” -kampanja on tuskin keneltäkään jäänyt huomaamatta. Alalla käydään jatkuvasti keskinäistä keskustelua soppareista ja vakkareista ja siitä, kuka käyttää virkapukua ja kuka ei. * * * Pelastustoimen strategiaa 2025 luodaan parhaillaan. Ihan yhtä hyvä tilanne ei ole muilla turvallisuusviranomaisilla, vaikka heitäkin toki arvostetaan paljon. Strategiassa oli monta mielenkiintoista kohtaa, jotka herättivät mielenkiintoni, mutta erityisesti kiinnitin huomioni seuraavaan kohtaan: ”Kilpailu työvoimasta lisääntyy. Mitkä ovat ammatteihin liittyviä mielikuvia pelastusalalla. Pelastajan työhön kuuluu myös jatkuvaa harjoittelua, onnettomuuksien ehkäisyä ja asemapalvelua. Pelastusala on olemassa kansalaisia varten ja kansalaiselle on tärkeintä, että hän saa hälyttämänsä avun nopeasti perille. Pelastustoimi joutuu kilpailemaan ammattitaitoisesta työvoimasta muiden houkuttelevien ammattien rinnalla. * * * Hiljattain julkaistun tutkimuksen mukaan valtaosa (95 %) kansalaisista luottaa pelastustoimeen. Mielestäni ei. Tavallinen kansalainen ei erota sopimuspalokuntalaista ammattipalomiehestä, vaan tavallisen kansalaisen silmissä kaikki pelastustoimen virka-asussa olevat henkilöt ovat pelastusalalla luomassa mielikuvaa alasta. Ammatteihin liittyvillä mielikuvilla on kilpailussa merkittävä osuus.” Syy, miksi tartuin juuri tuohon kohtaan, oli se, että olen useasti keskustellut pelastusalan työvoimapolitiikasta erityisesti nuoremman polven pelastusalan ammattilaisten kanssa. Muut turvallisuusviranomaiset, kuten poliisi ja puolustusvoimat, satsaavat kuitenkin paljon pr-työhönsä ja markkinoivat alaansa näkyvästi. Pelastusalan hakijamäärien viimeaikaista nousua on selitetty muun muassa Pelastajat-sarjan suosiolla. A loittaessani työni viime lokakuussa pelastusalalla aloitin alaan perehtymisen korkealentoisempien asiakirjojen parissa. Yksi näistä asiakirjoista oli Pelastustoimen strategia 2015
Silloin on helpompi vaihtaa yrityksen painopistettä. Valtiotieteilijä voi hyvin johtaa lääkäreitä ja diplomi-insinööri opetusoppineita. Vajaa viisivuotinen yliopistotason koulutus ei voi ikinä korvata esimerkiksi kahdenkymmenen työvuoden kokemusta. Tuolla näkemyksellä sai Palontorjuntaliitto aikanaan uuden teknisen johtajan. Oman edun tavoittelijat yrittivät estää asiantuntijakatoa, joka olisi saattanut olla kohtalokasta silloisen tilapäisen johtajan valtapyrkimyksille. Vasta keskijohdosta ylemmäksi edetessä tarvitaan jotakin näyttöä tuloksellisesta toiminnasta. Työpaikan sopeutumista nykyajan muuttuviin tilanteisiin helpottaa työntekijöiden erilainen peruskoulutus. Hämmästyksekseni havaitsin kaikissa työpaikoissani aivan päinvastaista, jopa työn tekemistä hankaloittavia lausahduksia ja tilanteita. Kokemuksen karttuessa pystyin ratkaisemaan samantapaisen ongelman työssä rauhallisesti asiaa jonkin aikaa pohdiskellen. Samalla oma kehitykseni työn tekijänä ja asiantuntijana sai vauhtia. Sanotaankin, että johtaja kasvaa todelliseksi esimieheksi vasta silloin kun on antanut ensimmäisen kerran potkut jollekin työntekijälle. Jos lähes kaikki työntekijät ovat pappeja tai jos kaikilla nykyisillä esimiehillä on palomieskokemusta, niin kaikilla uusilla virkaan nimitettävillä pitää olla sama tausta. Vallasta sokeutuminen ei ole siis vain miesten etuoikeus. Alussa mainittu sama mies perusteli pyrkimyksiään esimiestehtäviin sanomalla ”joskushan sitä pitää aloittaa”. Muuten tehtävää ei kannata hakea. Laboratoriota johdettiin siihen aikaan siten, että edellä mainittu henkilö meni johtajan työhuoneeseen. Peruskoulutus antaa valmiudet työtaidon kehittämiseen kokemuksen kautta. Tietysti koulutusta pitää aina arvostaa, mutta ikäja peruskoulutusrasismi johtaa vain ja ainoastaan huonoon lopputulokseen. Vastaukseni oli ”tulen myöhemmin uudelleen keskustelemaan työasioista”. Tuon kysymyksen kuulin esimieheni työhuoneessa eräässä työpaikassa. ”Sama palkka samasta työstä” ”Sama palkka samasta työstä”. Myöhemmin hänestä tuli ainoa alaiseni, muuthan ovat olleet työntekijöitä, jonka tarkoitusperiä ja ajatuksia oli, taustan tuntien, helppo lukea. Kaikki tietysti luulivat minua ahkeraksi ja uutteraksi työntekijäksi, kun olin niin kiireisen näköinen. Muistan itse nuorena selvinneeni joskus tehtävästä juosten suorastaan paniikissa paikasta toiseen ja sattumalta ratkaisseeni ongelman. Sellaisesta saattaa ulkopuoliselle muodostua käsitys laiskasta ja hitaasta työntekijästä. Esimieheksi pyrkivällä pitää olla näkemys siitä, mihin suuntaan työyhteisöä kehitetään. Tuon kuulin nuorelta mieheltä, joka seuraavana päivänä pyysi minua pitämään luentonsa, kun hänellä ei ollut riittävästi materiaalia työtehtävän hoitamiseen. E t pääse missään muussa työpaikassa näin vähällä kuin täällä”. Olin aina kuvitellut, että työelämässä pärjää parhaiten tekemällä töitä. Nuo sanat lausuttiin minulle VTT:llä aikanaan. Taustalla oli suorastaan surkuhupaisa kamppailu laboratorion johtajan virasta. Suurin tukija lausui aikanaan: ”Ollaan vaan täällä sivutyöpisteessä hiljaa, niin saadaan rauhassa valmistautua vaikka ulkoilupäivän tikanheittokilpailuun”. Sen jälkeen hän keskittyikin näkemyksensä mukaiseen työntekoon. Sittemmin sama henkilö on osoittanut todeksi sen, että minkä tahansa yrityksen keskijohtoon saakka pääsee hyvillä henkilösuhteilla. Lisäksi katson, että olen velvoitettu tekemään töitä palkkani eteen. Löi jalkaansa lattiaan ja sanoi: ”jos johtaja ei tee kuten hän sanoo, hän kertoisi asiasta johtajan vaimolle”. Palonehkäisyä Kirjoittaja DI Markku Aarnio on pitkän linjan pelastusalan palonehkäisyn asiantuntija, joka on viimeksi toiminut opettajana Pelastusopistossa. ”Enkö minä ole aivan elokuvanäyttelijä Eva-Maria Saintsin näköinen?”. Henkilökohtaisesti olen aina katsonut, että aikani on niin kallista, etten käytä sitä tarpeettomasti. Kun nimitetty ei tietämättömyydessään tai kyvyttömyydessään ymmärtänyt palkita tukijaansa palkankorotuksella, hän vaihtoi itse työpaikkaa. Vaikka ensimmäinen työpaikan vaihto oli minulle vaikea päätös, suosikkijärjestelmän pilaamassa työpaikassa oli vaikea viihtyä, koska siellä asenne työhön ei vastannut omaani. Eniten ihmetystä herätti se, kun insinööri pystyi pelkistä tikkaiden murtumajäljistä päättelemään niitä käytetyn väärin ja kuinka insinöörikin pystyi laatimaan oikein myyntikiellon. Työpaikoilla tyhmyys yleensä tiivistyy. Diplomi-insinööri oli suorastaan kauhistus työpaikalla. Työelämän ihmeellisyyksiä. Ammattitaito karttuu kokemuksen myötä ja tuloksellisesta työn tekemisestä on syytä maksaa myös parempaa palkkaa. Esimerkiksi, jos kaikki työntekijät ovat miehiä, niin kaikkien uusien tulokkaidenkin pitää olla miehiä. Tuossa samassa työpaikassa arvostettiin vain ja ainoastaan oikeusoppineita. Koska työ ei maistunut uudessa tehtävässä, niin muutaman vuoden kuluttua häntä alemman koulutustason omaava työntekijä syrjäytti hänet. Sulkeudun työhuoneeseeni ”Jos en saa vapaana olevaa esimiestehtävää, niin sulkeudun työhuoneeseeni enkä tee mitään”. ” 42 6/2011. Kuvaavaa nimitykselle oli tässäkin tapauksessa omaa etuaan tavoittelevien tuki alkuperäiselle nimitykselle. Näin saadaan totuus esiin kaverihengen ja keskinäisen kehumisen takaa. Ne eivät lisää työssä jaksamista. Toisaalta mikäli tehtävää ei hae, niin on vaara, että nimityksen saa osaava johtaja, joka haluaa päästä eroon työtä tekemättömistä työntekijöistään. Kiitos tuon työpaikan ilmapiirin, vaihdoin työnantajaa. Kyllä kokemuksella on merkitystä työstä selviytymiseen. Esimerkiksi Israelin armeijan kommando-sotilaat ristikuulustellaan jokaisen onnistuneenkin operaation jälkeen. Voi kuitenkin käydä myös niin, että liika valta liian nuorena ja vähäisellä kokemuksella johtaa huonoon lopputulokseen. Koulutuksen ja kokemuksen yhdistelmä on avain hyviin työsuorituksiin
Väitän, että jos johtoryhmässä kaikki ovat jostakin isosta asiasta samaa mieltä, niin asiaa ei ole tutkittu tarpeeksi, jotta kaikki päätökseen liittyvät asiat olisivat tulleet esille. Jos esimerkiksi virusten torjunnan asiantuntijaa vaaditaan muuttumaan turvallisen ohjelmoinnin asiantuntijaksi, niin muutos vaatii useamman vuoden koulutuksen ohjelmoinnista. Ennen kuin eläkkeelle jäämisikä saadaan Suomessa nousemaan, on myönteistä johtamiskulttuurin kehitystä tapahduttava työpaikoillamme. – Aluepoliittisista syistä tehtävät virkojen pakkosiirrot on lopetettava. Työpaikalla on asiantuntijoita, joiden kaikkien tehtävänä on tietää omasta erikoisalastaan esimiestä enemmän. Eriävät mielipiteet eivät ole työpaikan turma vaan pikemminkin vahvuus. Ensisijassa hän määrää työn tekemisen ehdot. Ruotsalaiset ovat kuvanneet suomalaista johtamiskulttuuria sanoin ”lederskap med perkele”. Esimiehen tehtävänä on suunnata työpaikan asiantuntijuus oikeaan suuntaan. Kuitenkin tehtyjen linjavetopäätösten mukaan on kaikkien toimittava. Työtehtävien muutoksessa pitää olla järki mukana. Yksityiselämässä on harvoin vastaavia etuoikeuksia, mutta silloinkin auttaa muiden kuunteleminen. Hyvä esimies tietää, että on olemassa esimies minä ja yksityishenkilö minä. Työpaikan tärkein tehtävä on työn tekeminen Työssä viihtyminen ja jaksaminen riippuvat monesta tekijästä. Ne ovat työyhteisön vahvuus. Onneksi innokkain hajasijoituspuolue ei ainakaan tätä kirjoitettaessa ole enää hallituksessa. Mikäli esimies keskittyy muuhun asiantuntijuuteen, niin siitä kärsii johtaminen. Tätä varten hänen pitää tietää mitä työntekijät tekevät ja miksi juuri se työtehtävä on työpaikan kannalta tärkeä. – Työyhteisössä pitää ymmärtää miten eri työtehtävät liittyvät yrityksen toimintaan. Ennen kuin pelastusalalla todetaan minusta, kuten aikanaan eräästä virkamiehestä: ”Kaikki mitä hän teki olisi hyvin voinut jättää tekemättä ja kaikki minkä hän jätti tekemättä olisi ehdottomasti pitänyt toteuttaa”. Se toinen vaihtoehto olisi todennäköisesti ollut kuoleminen työpöydän ääreen vieraalla paikkakunnalla, jossa minulla ei ollut muuta kuin työ. Näin ollen on luontevaa jättää kirjoittaminen nuoremmille. Toisaalta kiitos virkani pakkosiirron, olen nyt eläkkeellä. 6/2011 43 Työtehtävien muutokset Työtehtävät muuttuvat meillä kaikilla työuran edetessä. Tilanne on sama, jos ikääntyvä työntekijä itse haluaisi mielenkiintoisia projektiluontoisia kehitystehtäviä, mutta esimies ei niitä hänelle anna perustellen, että siinä tapauksessa iäkkään työntekijän suorittama perustehtävä kärsii. Esimies ei ehkä tule pitämään sovittua yksikkökokousta kahteen tuntiin. – Työpaikkakiusaaminen on kielletty. – Todellisia työntekijöitä pitää arvostaa. Avainasemassa on esimies. Esimiehen oma asiantuntijuus on johtaminen. Muuten asiantuntijatehtävästä ei selviydy kunnolla. Kun työpaikalla ei kukaan enää uskalla sanoa vastaan, niin jäljelle saattaa jäädä vain aviopuoliso, joka ei ole samaa mieltä. Siinä saattaa liitto rakoilla. Onhan tietysti parempi lopettaa ajoissa. Edellä kuvattu tilanne osoittaa esimiehen täyttä välinpitämättömyyttä työntekijöitä ja yksikön tuloksia kohtaan. Sillä silloin valtion rahat riittävät paremmin myös oman eläkkeeni maksuun. Toisaalta ahkera esimies, joka vaatii alaisiltaan samaa, ei ole yleensä työntekijöiden suosiossa. Työpaikalla on hyvä olla monenlaisia näkemyksiä ja jopa eriäviä mielipiteitä. Etenkin esimiehen on tiedettävä kunkin työtehtävän merkitys. Vain Suomessa saattaa tapahtua seuraavaa. Innokkain onnittelija on useimmiten suurin omanedun tavoittelija tai suorastaan narsistinen psykopaatti. Näin ehkä valtaa pitävien iloksi ja vallattomien pettymykseksi. Liian nuorena liian korkealle johtaa vain työpaikan kannalta katastrofiin. Onnittelut lisäävät tietysti esimiehen itseluottamusta. Jos kyseessä on iäkäs henkilö, niin hyvässä lykyssä työpaikka hyötyy hänen uudesta asiantuntemuksestaan vain muutaman vuoden ennen eläkeikää. Suosikkeja ei saa olla. Tämä koskee työntekijöiden välistä kiusaamista ja etenkin esimiehen harjoittamaa terroria. Esimiehen on tarjottava kaikille tavoitteita pelkkien etujen sijasta. Se, miten meneteltiin töissä kaksikymmentä vuotta sitten, ei päde enää nykyaikana. Tuollaiset työtehtävien muutokset ovat lähinnä työpaikkakiusausta. Esimieheksi ei voi kouluttautua vaan tehtävä vaatii oikeaa asennetta, näkemystä ja oikeita luonteenpiirteitä. Siirrot johtavat vain henkilökohtaisiin vaikeisiin elämäntilanteisiin ja työtulosten, ainakin tilapäiseen, heikkenemiseen. Tässä minulla on suorastaan oma lehmä ojassa. Siitä huolimatta työntekijät odottavat kiltisti, mutta pelokkaina. Tämä pätee erityisesti teknisillä aloilla. Kun päätös lopulta tehdään, niin kaikkien on se hyväksyttävä. Mikäli esimies tuntee oman asemansa olevan uhattuna erimielisyyden takia, hän ei ole omien tehtäviensä tasalla. – Ketään ei saa syrjiä työpaikalla koulutustaustan, erilaisten näkemysten tai iän perusteella. Kaikki sitä vaikeuttavat toimet ovat haitallisia. Vietän nykyään noin yhdeksän kuukautta vuodesta ulkomailla. Nuorten tähtien lennot liittyvät vain poliittisiin nimityksiin. Tämä vaatimus tulee esiin jokaisessa työpaikassa työntekijöille tehdyissä tutkimuksissa. Aina on osattava kuunnella kaikkea sitä mitä ei sanota. Tästä on huolestuttavana esimerkkinä suomalainen uutistenlukija, joka haastattelee omaa esimiestään asiantuntijana. Näihin asioihin on pystyttävä puuttuman työpaikalla jo niiden alkuvaiheessa. Iäkkäillekin työntekijöille on pyrittävä antamaan haastavia työtehtäviä. On vain parempi, että kokeneen työntekijän tehtävät siirtyvät nuoremmille siten, että kokeneempi työntekijä on vielä ohjaamassa nuorempaa ennen eläkkeelle jäämistään. Valitettavasti suurin osa yrityksistä pysyy pystyssä vaikka työpaikalla ei viihdytäkään. Työpaikan tärkein tehtävä on työn tekeminen. Kiitos kaikille Pelastustiedon lukijoille, joiden erilaiset kommentit ovat aina olleet kirjoituksieni innoittajana! Markku Aarnion haastattelu seuraavalla sivulla.. Vain foorumi vaihtuu ja vaihtelee. – Erilaiset näkemykset on hyväksyttävä. Tarpeeksi korkealle edetessä itseluottamus saattaa mennä liiallisuuteen. Työssä jaksaminen Työssä jaksaa sitä pitemmälle mitä paremmin työssä viihtyy. Esimies Esimies vaikuttaa eniten työssä viihtymiseen ja työyhteisön hyviin työsuorituksiin. – Esimieheltä pitää vaatia työkokemusta ja näkemystä. Esimiehen on myös osattava vaatia työsuorituksia myös itseltään. Siinä vaiheessa sataa onnitteluja joka puolelta. Suurimman osan töistä tekevät työpaikan hiljaiset suorastaan näkymättömät puurtajat. En todennäköisesti lopeta kirjoittamista kokonaan. Toivottavasti tämän artikkelin lukijoista joku jaksaa työssä minua pitempään. Asiantuntijoiden johtamisessa esimies ei saa käyttää asemaansa oman asiantuntija-asemansa pönkittämiseen. Hyvän ja toimivan työyhteisön tunnusmerkkejä ovat muun muassa: – Oikeudenmukainen ja tasapuolinen kohtelu. Nimityksen jälkeen esimiehellä alkaa niinsanottu kuherruskuukausi. Esimiesasemaa voi aina käyttää työpaikalla myös vaikeiden asioiden läpivientiin
Osan vuotta hän asuu myös Viron Pärnussa, joten koti-Suomessa ja Helsingissä Markku ehtii olla vain noin neljännesvuoden. – Oma opettajan roolini kehittyi vuosien saatossa kouluttajasta kasvattajaksi. – Parhaimpana artikkelinani pidän Pelastustiedon numerossa 6/1993 julkaistua juttua ”Asiantuntijan elämänkaari”. Aloitin teknisistä yksityiskohdista ja päädyin loS attuma kuljetti Markun aikoinaan tälle alalle. Muistan erään päällystökurssin opiskelijan kovasti kyselleen tunnilla tästä aiheesta. Sitä ei voi ikinä korvata esimerkiksi rahalla. 44 6/2011 Lue Palonehkäisyä-palstan ensimmäinen kirjoitus ”Osastoivat lasirakenteet” sekä Markku Aarnion parhaimpana pitämänsä artikkeli ”Asiantuntijan elämänkaari”: pelastustieto.fi > arkisto > lehtiarkisto Markku Aarnio kirjoitti 25 vuoden ajan Palontorjuntaan ja Pelastustietoon Palonehkäisyäpalstalle noin 200 kirjoitusta. Yksi sellaisista on Costa Blancan Suomi-seuran lehti Concordia. – Olen antanut esimerkiksi ensimmäisen myyntikiellon palovaroittimille. pulta asenteiden muokkaajaksi. – Artikkeleita on syntynyt yhteensä yli 200 ensin Palontorjuntaan ja sitten Pelastustietoon, hän muistelee. Aiheet kentältä Parhaimmat palautteet ja aiheet ovat hänen mukaansa tulleet suoraan kentältä. Miellyttävimpänä muistamisena kirjoittajana hän pitää vuonna 2000 saamaansa Paloja pelastustieto ry:n antamaa Palokärki-tiedotuspalkintoa. Hän osoitti suurta kiinnostusta asiaan. – Suurin kirjoituskokonaisuuteni on liittynyt RIL 195-sarjaan; yhteensä lähes 400 sivua rakenteellista paloturvallisuutta neljänä eri kirjana. Markku kuvailee itseään opettajana sellaiseksi, jolla oli rautakäsi silkkihansikkaan sisällä. – Palopilli-palsta siirtyi Hallion jäätyä eläkkeelle vuonna 1987 Palontorjunta-lehteen. Siinä tuli arvostellulle alttiiksi, kun teoriaopetusta oli jopa kahdeksan tuntia päivässä. – Se oli rankkaa hommaa. Neljännesvuosisata kirjoittamista saa hänen mielestään riittää ja kirjoittamista hidastaa myös oleskelu puolet vuodesta Espanjan Torreviejassa. Aihe tuli opinahjoni, Teknillisen korkeakoulun professorilta, diplomiinsinööriksi valmistunut Markku Aarnio kertoo. – Artikkelieni aiheista suurin osa on syntynyt kentän tarpeista ja vuorovaikutuksesta opiskelijoiden kanssa. Nyt tälle kirjoitussarjalle on aika laittaa piste. Markku toimi vuodesta 1992 alkaen 13 vuoden ajan opettajana Pelastusopistossa. Päädyin alalle, jonka tehtävänä on ihmisten turvallisuus. Ensimmäinen artikkelini ilmestyi Palontorjunta-lehden numerossa 5/1987 otsikolla ”Osastoivat lasirakenteet”. Mukavimmiksi muistoiksi opettajan työstä ovat jääneet ne hetket, kun yhdessä opiskelijoiden kanssa kehitettiin opetettavia asioita käytäntöön. Markun Palonehkäisyä-palstan viimeinen artikkeli julkaistaan tässä numerossa. – Tein diplomityötä VTT:n palo laboratorion projektissa. Hän lähtikin työelämään siirtyessään kehittämään asiaa käytäntöön ja sai hyviä tuloksia aikaiseksi. – Ensimmäinen palonehkäisyartikkelini ilmestyi Rakennustaito-lehden Palopilli-palstalla kesäkuussa 1986. – Myös nimeäni kantavan, Etelä-Suomen palokuntanuorisotyötä tukevan, säätiön tehtävät vievät aikaani. Markku Aarnio onkin ollut rakenteellisen paloturvallisuuden asiantuntija, joka sanoo aina olleensa kiinnostunut siitä, miten talojen rakenteet edistävät paloturvallisuutta ja miten sammutustyöstä saadaan tehtyä entistä turvallisempaa. Pertti Hallio. Se on itseni ja koko pelastusalan suurin motivaation lähde. Tätä taitoaan hän on esitellyt Palontorjunnan ja sittemmin Pelastustiedon lukijoille vuodesta 1987 lähtien. – Olin valmistuttuani onnekas. – Kirjoittamista en kuitenkaan kokonaan lopeta, mutta foorumi tulee vaihtelemaan. Kynämies piti Palonehkäisypalstaa 25 vuotta Rautakäsi silkkihansikkaassa Markku muistetaan erityisesti opettajan tehtävästään. Teksti ja kuva: Esa Aalto. Palstan perusti aikoinaan silloisen Palontorjuntaliiton teknillinen johtaja dipl.ins. Pitkään Pelastusopistossa rakenteellisen paloturvallisuuden opettajana toiminut Markku Aarnio on tunnettu myös terävästä kynästään. – Yksi sellaisista oli ullakkotilojen palo-osastointi ja siihen liittyvä sammutustekniikka ja -taktiikka sekä hallittu polttaminen. Alan kouluttajaksi hän siirtyi Kuluttajavirastosta, jossa hänen vastuualueenaan olivat paloturvallisuusasiat
Edellinen sisäministeri Anne Holmlund onnistui ”siltarumpupoliitikkona” sotkemaan koko hätäkeskuslaitoksen kentän. Luossa 2011 -nimisellä leirillä olivat jälleen mukana sekä Lapin että Pohjois-Pohjanmaan maakuntien alueen palokuntanuoret tukijoukkoineen. Leirillä järjestettiin palokuntanuorten koulutusjärjestelmän mukaisia koulutuksia yhdeksällä eri kurssilla. Täällä on ajateltu niin, että puhelu ohjataan aina oikealle asiantuntijalle. Muistetaan myös Holmlundin ensimmäinen avaus ministerinä: ”Pelastusalan koulutus tulee siirtää Poriin!” Onneksi siitä ei tullut mitään. Kari Hauhia Pietari li puhuttavan niin saamea, saksaa kuin englantiakin. Lisäksi matkattiin Norjaan, uitiin Jäämeressä, melottiin Tenojoessa ja kiipeiltiin tuntureilla. Numerot ovat lankapuhelimesta: 01 palokunta 02 poliisi 03 ensihoito 04 kaasuonnettomuudet, matkapuhelimesta 112 hätäkeskus kysyy vastatessaan mistä on kysymys ja yhdistää oikealle henkilölle. Kansainvälisen tuulahduksen leirille toivat itävaltalaiset palokuntanuoret. Kansainvälistä leirimeininkiä Leirillä oli kansainvälinen fiilis ja tunnelma, kun suomenkielen eri murteiden lisäksi kuuKeskustelua Hätäkeskusta ei saada onnistumaan. Hätäkeskus Kouvolaan. Leirin oma elokuvateatteri, Bio Luossa, esitti parina iltana elokuvia. Koulutuksen vastapainoksi pelattiin, leikittiin, kisailtiin ja kirmailtiin kilpaa sääskien kanssa sekä tanssittiin kahdessa leiridiscossa. Meidän tulisi ottaa oppia hätänumeroihin soittamisesta esimerkiksi Venäjän hätätilaministeriön toimintamallista. Maailman pohjoisin palokuntanuorten leiri Utsjoella Solmujen tekemisen lomassa ehdittiin kisailemaankin. Kouvolassa ei ole mitään sellaista erityistä osaamista, mikä puoltaisi sitä hätäkeskuksen sijaintipaikaksi, vaan aikaisemmin tehty väärä sijoituspäätös jatkuisi. la kohdallaan sijoituksen suhteen. Nykyinen sisäministeri Päivi Räsänen on ottanut pontevasti kantaa Holmlundin tekemiin päätöksiin ja on alkanut ilmeisesti perua niitä sekä muuttamaan mieleiseksensä. Teksti: Katja Ahola Kuva: Teemu Luukko 6/2011 45. Huikeaa leiriläisten mielestä oli myös se, että leirialueella oli leiriläistenkin käytössä uimahalli. Leirin avajaisparaati kulki Norjan puolelta pitkin Saamen siltaa Tenojoen yli Suomen puolelle soittokunnan tahdittaessa menoa. Tyyliin ensin meille ja sitten kavereille ja muille ei mitään, ellei ole pakko. Perusteluina alan oppilaitoksia käytettäessä tulisi silloin hätäkeskus sijoittaa myös Tampereelle ja Imatralle. Näyttävää palokuntaparaatia olivat vastaanottamassa runsas joukko paikkakuntalaisia sekä muun muassa leiripäällikkö Juha Reinola, maakuntajohtaja Esko Lotvonen ja Lapin pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Martti Soudunsaari. Taisipa kyseessä olla pieni leirikepponen. Imatralla on tilat valmiina ja osaaminen rajan tapahtumiin myös, tosin nyt jo hiipumassa. Hyvä asia jos hän vain pärjää ministeriön pelastusosaston virkamiesten kanssa. Vieraanamme olleet itävaltalaiset palokuntanuoret osallistuivat International Rescue -kurssille ja leireilivät telttakylässä. Edellisellä valinnalla Kuopio valittiin sijoituspaikaksi Pelastusopiston sijainnin perusteella. Ei taida asia olU tsjoen keskustassa oli heinäkuussa suihkutusta ja säpinää, kun lähes 300 palokuntalaista kokoontui kuuden päivän ajaksi leireilemään. Tampereella koulutetaan poliiseja ja Imatralla rajamiehiä molemmat huomattavia hätäkeskuksen käyttäjiä. Erityisen hauskaa oli, kun hallin uima-altaan syvemmän pään pohjasta löytyi kyltti, jossa luki: ”Tämän syvemmälle sukeltaminen kielletty!”
perusteelliset tarkastukset . Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. Fire Dos -järjestelmien asennus Bronto Skylift Oy:n valtuuttama huolto Mobile Lift Oy Piilipuunkatu 11, 21200 RAISIO Tel. 46 6/2011 PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. Tämä ilmoitus 10 Pelastustiedossa maksaisi vain 480 € + alv. (03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.fi Paloja pelastusautot Koulutustarvikkeet Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio | www.peltaco.com Tammivilkut * PREMIER HAZARD -> maahantuonti * LED paneelit, ruuhkavilkut & majakat * Valomastot ja LED työvalot * Äänilaitteet ja kaiuttimet * Laaja mallivalikoima * Myynti, huolto, asennus ja maahantuonti Virusmäentie 47 puh. 010 3878 877 | 040 7624 560 www.mobilelift.fi Suoritamme nostolava-autojen Yli 1000 turvakilpeä hintoineen Tilaa uusin kuvastomme tai tutustu kauppapaikassa turvakilvet.. 040 358 8936 ja 040 561 7689 MYÖS HÄLYTYSVALOT! Nostolava-autot . teemalla ensivaste ja sairaankuljetus Varaa ilmoituspaikkasi numerosta 044 728 0401. Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet Hälytysja viestintälaitteet Kilvet Hälytysja viestintälaitteet Henkilökohtaiset suojaimet ja varusteet www.suomenpelastuskeskus.fi VIRVE?puhelimet ja tarvikkeet • SEPURA VIRVE?käsi. LAAJA JA LAADUKAS VALIKOIMA VÄLINEITÄ ENSIHOITOON JA PELASTAMISEEN. 0400 520596 20300 Turku tapio.tammi@co.inet.. P. huoltoja korjaustyöt . Suomen Turvakilvet Oy Yli 1000 Tilaa uusin kuvastomme tai tutustu. 09?6850 920 00620 Helsinki fax 09?6853 870 www.insalko.fi Hälytysajoneuvot • Hälytysja komentovahvistimet • Tehokaiuttimet • Valopaneelit • Integroidut valoratkaisut • Vilkkumajakat • Ruuhkavilkut • LED-valot Väestönsuojelu • Suurtehohälyttimet Alkometrit ja -lukot TAATTUA TURVALLISUUTTA Katso lähin jälleenmyyjäsi www.sarco.fi tai soita (09) 777 1500 Hälytysja viestintätekniikkaa vaativaan ammattikäyttöön • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja DELTA-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • VOIP-liitäntäiset radiopuhelinjärjestelmät • VIRVE/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. vuositarkastukset . www.tammivikkut.com PT 7/2011 ilmestyy 22.9. ja ajoneuvoradiot, dataradiot, gatewayt ja toistimet • Savox?puhelaitteet • PROCOM suotimet ja antennit • Panorama?antennit • ICOM savusukellusradiot • MICROBUS?PC VIRVE?datalla Tuotteitamme käyttävät jo suurimmat pelastuslaitokset OY INSALKO AB Niittyläntie 5 puh
Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. ”Pelastusalan avauduttava, Mira johti taas Anjalan VPK:n ”Sopimuspalomiesten palkkio ei saa olla työttömyysturvasta pois” s. . arvio Kiinteistöja turvallisuustekniikka Johdon tahto Itsearvio Vir.om. ELOKUUTA ”Pelastusalan avauduttava, ei käperryttävä” s. 20 1/ 20 11 10.2. / . arvio Vaatimusten täyttyminen Johdon tahto Itsearvio Vir.om. Nyt löytyy! Pelastustiedon säilytyskansioon mahtuvat koko vuoden tuhdit lehdet. Soita ja tilaa numerosta (09) 2293 3811. arvio Johdon tahto Itsearvio Vir.om. (02) 2162 112 20780 KAARINA Fax (02) 4692 115 www.veikkonummela.fi esteri@veikkonummela.fi Pajunen Oy, PL 141, 38700 Kankaanpää Puh. (09) 615 8701 Fax (09) 6158 7285 UUTUUS Prestolta Harjoitussammutin koulutuskäyttöön • Presto® jauhe-, vaahto-, rasvapaloja hiilidioksidisammuttimet • Alkusammutuskaluston myynti ja huolto • Opasteet ja kohdemerkit • Palo-, häkäja kaasuvaroittimet • Tulityö-, kattotulityöja työturvallisuuskurssit. Rasvakeittimestä sitkeä kattopalo s. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Palopumput Palokunta-asut -PALOPUMPUT Autoilijankatu 8 Puh. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. pajunen@pajunen.fi • www.pajunen.fi Palokunnan virkapuvut A UTC Fire & Security Company • Huolto • Koulutus • Käsisammuttimet • Palovaroittimet • Palopostit • Sammutusjärjestelmät www.kidde.fi Tiilenpolttajankuja 6, PL 45, 01721 Vantaa Kidde Finland Oy Puh. PELASTUSTIETO 2/2011 ILMESTYY 10. Presto Paloturvallisuus Oy Teerisuonkuja 7, 00700 Helsinki puh 010 3877 200 www.presto.fi AWG jakoliittimet suihkuputket vaahtokalusto Bioversal ympäristötuotteet Chiba sammutuskäsineet Delta Fire automaattisuihkuputket Eschbach paloletkut Hughes dekontaminaatiosuihkut ISG lämpökamerat Sthamer vaahtonesteet Firedos vaahdonsekoittajat PALOKALUSTON LAATUMERKIT Teknosafe Teknosafe Oy Sauramonkuja 1, 55800 IMATRA | Puh. arvio Tulokset ja vaikutukset Johdon tahto Itsearvio Vir.om. Hallinnollinen johtaminen Johdon tahto Itsearvio Vir.om. arvio 1.1 Suunnittelu ja ohjaus 2.1 Toimintamallit 3.1 Tekniset järjestelmät 1.2 Johdon tietoisuus 2.2 Lakisääteiset asiakirjat ja -suunnitelmat 3.2 Pelastustoiminnan edellytykset 1.3 Seuranta ja valvonta 2.3 Koulutusrekisteri ja -suunnitelma 3.3 Varautuminen 1.4 Resurssit ja turvallisuusorganisaatio 3.4 Ulkoistetut toiminnot 1.5 Yhteistyö sidosryhmien kanssa Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Koulutus Johdon tahto Itsearvio Vir.om. 8 – pakkanen iso haaste sammutustöille Sammuttimien myynti ja huolto Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh. 26 Rakenteet pettivät tavaratalopalossa s. TURVALLISUUSMESSUJEN ERIKOISNUMERO ILMESTYY 31. kuivapaino Kelluva ja helppo käsitellä Kotimainen uutuus www.weh.com Edustus Suomessa: www.colly.. arvio 4.1 Koulutuksen suunnittelu ja organisointi Paloja pelastusturvallisuuden 5.1 Tavoitteet ja ohjeistus 4.2 Koulutuksen riittävyys sekä varautumisen 5.2 Riskienhallintajärjestelmä ja TURVALLISUUSTASO 0,0 0,0 0,0 kokonaisvaltaisuus 5.3 Riskien tunnistaminen 5.4 Toteutus ja vaikuttavuus Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 23 kohdan profilointi Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Viestintä Johdon tahto Itsearvio Vir.om. Mira johti taas Anjalan VPK:n Jehu-mestariksi s. Missä se taas on...?!. mukaan. Hinta vain 10 € alveineen + postimaksu. 6/2011 47 PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. arvio Toiminnalliset riskit Johdon tahto Itsearvio Vir.om. 16 Raskaat pelastustehtävät tehdään öisin s. Pelastustarvikkeet www.pelastustieto.fi Väestönsuojat ja vss-varusteet Rullapaloverhot PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. (02) 572 1082, 050 598 1057 Helsingin toimipiste: Pohjoinen Rautatiekatu 29 Avoinna sop. MAALISKUUTA TEEMALLA HÄLYTYSAJONEUVOT JA KALUSTO Vuoden palomies lähtee Geneveen s. Soita ja sovi tapaaminen. KLIKKAA liitin kiinni ! » CLICKMATE ™ TW154 Pelastustarvikkeet. 05 680 7700 Fax 05 680 7750 | info@teknosafe.fi | www.teknosafe.fi Ylä-Satakunnantie 20, 39930 Karvia Puh: 040-540 2333 / 040-419 5221 www.konto.fi Öljynimeytyshuopatuotteet pintaturpeesta Imukyky 15-20 krt. arvio 6.1 Turvallisuusviestinnän toteutus 7.1 Turvallisuuteen liittyvät lakisääteiset 8.1 Seuranta ja mittaaminen 6.2 Turvallisuusviestintä vaatimukset ja muut vaikuttavat ohjeet 8.2 Analysointi ja parantaminen erityistilanteissa Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keski-Uusimaa kehitti oman TUTORinsa s. arvio Dokumentaatio Johdon tahto Itsearvio Vir.om
Porin VPK kunnioittaa kunniapuheenjohtajansa muistoa. Tästä alkoi 16.7.2011 kuolleen kunniapuheenjohtaja Martti Laippalan ainutlaatuisen mittava palokuntaja muun järjestötyön ura. Ensimmäisen luokan koripallotuomarina hän toimi 13 vuotta. Kiinnostus palokunta-asioita kohtaan kulminoituu siihen, että hän valmistelee parhaillaan työnsä ohella väitöskirjaa pelastustoimen johtamisen muutoksesta aluehallintoon siirtymisen myötä. Yhteistyö AEL:n kanssa alkoi vuonna 2010. Leinonen on harrastanut koko ikänsä palokuntatoimintaa. – Esimerkiksi perehdyttäminen, joka on työturvallisuuslainsäädännön mukainen työnantajan velvollisuus, tuntuu olevan työturvallisuusalalla vielä lapsen kengissä, hän pohtii. VPKja AYaktiviteetin lisäksi Makena tunnettu Laippala teki uskomattoman työn eri palloilulajeissa niin seura-, paikallis-, maakunta-, kuin valtakunnallisellakin tasolla. Martti Laippala oli molempien sotien veteraani. AEL on henkilöstön kehittämisen kumppani ja tekniikan lisäkouluttaja. Hänet on palkittu useilla pelastusalan kunniamerkeillä. Hallinnon kokouksessa 19.1.1927 todettiinkin kaikkiaan 45 pojan ilmoittautuneen palokersantti Yrjö Kallionpäälle. Uuden asiantuntijan kannustuspalkinnon saanut Mira Leinonen on vasta 29-vuotias, kaksoistutkinnon suorittanut tuotantotalouden diplomi-insinööri ja paloinsinööri. Toiveissa on, että sen ohella syntyisi myös kaivattua oppimateriaalia alalle. Tilaisuutta juhlisti VPK:n Soittokunta esityksillään. Haudalla ja muistotilaisuudessa musiikista vastasi VPK:n Soittokunta. Hän oli monen urheiluseuran ja –järjestön perustajajäsen ja toimi niitten hallitusten eri tehtävissä. Arkulla oli kunniavartio ja lisäksi lippuvartiot. Palkinnonsaaja valittiin AEL:n laajasta asiantuntijaverkostosta, johon kuuluu yli 2000 asiantuntijaa. – Leinonen on erinomainen asiantuntija, minkä lisäksi esiintyminen on selkeää ja rauhallista, johtaja Ella Heimonen AEL:stä kertoo valintaperusteista. Ansioistaan hänet aikaa myöten kutsuttiin monen yhteisön kunniajäseneksi, kunniapuheenjohtajaksi tai ainaisjäseneksi Kunniapuheenjohtaja Martti Laippala ja palkittiin useilla korkean tason ansiomitaleilla ja kunniamerkeillä. Yksi ilmoittautuneista oli 20.7.1914 syntynyt Martti Laippala, joka hyväksyttiin komppaniaan 12 vuoden iästään huolimatta. Laippalan VPK-uraa kuvaa hyvin hänen tehtäviensä moninainen kirjo: joukkueen varapäällikkö 1934-38, harjoituskomppanian päällikkö (nykytermi Nuoriso-osaston johtaja) 1934-35, joukkueen päällikkö 194144, joukkueen varapäällikkö 1944-45, konemestari 1946-53 ja joukkueen johtaja 196074 ja 1976-78. Sitä ennen hän oli johtavan asiantuntijan tehtävissä Liikenteen turvallisuusvirastossa TraFi:ssa. Matti Kraapo kunniapäällikkö Kuva: Porin VPK:n kokoelmat AEL myönsi uuden asiantuntijan kannustuspalkinnon nuorelle lupaukselle, pelastusylitarkastaja Mira Leinoselle Länsija Sisä-Suomen aluehallintovirastosta. Hän toimi viestitehtävissä ja oli sotilasarvoltaan ylivääpeli. Porin Urheilutoimittajain Kerho jakaa vuosittain Martti Laippala -palkinnon Porin urheilun hyväksi tehdystä työstä. Seuraava luettelo kuvaa osittain Maken urheilujärjestötyön kattavuutta: Porin Palloilijat, Suomen Palloliitto ja SPL:n Satakunnan piiri, Porin Karhut, Porin Ässät, Suomen Jääkiekkoliitto, SVUL:n Satakunnan piiri, Porin Urheilutoimittajain Kerho, Suomen Koripalloliitto, Yyteri Säätiö ja Satakunnan Urheilutuki. 48 6/2011 Kuolleita Porin Vapaaehtoisen Palokunnan Nuoriso-osaston 80-vuotisjuhlaviikko aloitettiin 15.1.2007 koko maatakin ajatellen harvinaisella huomionosoituksella: Kunniapuheenjohtaja Martti Laippalalle ojennettiin 80-vuotispalvelumerkki. juhlallisin palokuntamenoin. Hänet kutsuttiin Porin VPK:n kunniajäseneksi v 1978 ja kunniapuheenjohtajaksi v 1989. Viimeiset puoli vuotta hän on toiminut pelastusylitarkastajana Länsija Sisä-Suomen aluehallintovirastossa. Vuoden asiantuntijaksi valittiin diplomiinsinööri Jukka Säynäjoki, joka toimii teknisenä päällikkönä Kadant Johnson Systems Oy:ssä. Mira Leinoselle asiantuntijan kannustuspalkinto. Tammikuussa vuonna 1927 ilmoitettiin paikallisessa lehdessä, että halukkaat 14–16-vuotiaat pojat voivat ilmoittautua Porin VPK:n harjoituskomppaniaan 15. Perheja sukulaispiirin Masa ja järjestöelämän Make on poissa. Talonomistaja Serafiina Lammisen säätiössä hän oli yli parikymmentä vuotta VPK:n edustajana toimien sihteerinä ja taloudenhoitajana. Satakunnan Kansan urheilusivuilta saatiin pitkään lukea hänen asiantuntevia otteluselostuksiaan. Tämän lisäksi Leinonen on muun muassa Pelastustieto-lehden kolumnisti. Aktiiviurheiluvuosinaan hän saavutti piirinmestaruuksia jalkaja koripallossa. tammikuuta mennessä. Martti Laippala siunattiin Porin Isossa kappelissa 27.7. VPK:n Hallituksen puheenjohtajana hän toimi vuodesta 1971 alkaen 18 vuotta, jota ennen hän oli varapuheenjohtajana 11 vuotta. Ammatiltaan hän oli sähköasentaja ja virtaa riitti niissäkin töissä: Hän oli 22 vuotta ammattiosastonsa pääluottamusmies ja 12 vuotta puheenjohtaja
6/2011 49 Kiskossa pidettiin 2. Haettavana V A L M I U S S U U N N I T T E L I J A N virka ja P A L O M E S T A R I N virka Hakuaika päättyy 12.9.2011 klo 16.00. Kuoreveden VPK:n joukkueessa olivat mestaruutta hakemassa vanha konkari Matti Soutua, joka 500 m:n uintiosuudella pysäytti kellon aikaan 13.53. Kesäkuussa unelma myös toteutui. Palokuntien SM-triathlon käydään samaan aikaan muun kisan yhteydessä ja tänä vuonna Kuoreveden VPK:n joukkue toi ”pojan” kotiin viiden vuoden tauon jälkeen. Kuoreveden VPK voittoisa triathlonissa Palkintopytyt käsissään vasemmalta Jani, Matti ja Kimmo. Järjestelyt toimivat hyvin. Veikko Lindberg ”Unelmat vahvistavat sydäntä” VIRVE-haukut on Suomen hirvikoirarotujen voittajaluokan (VOI) koirille järjestettävä valtakunnallinen viranomaisille tarkoitettu kilpailu. VIRVE-haukut Tikkakoskella 14.10.. Kuva: Veera Nousiainen Teksti: Matti Soutua Avoimia virkoja & toimia www.pohjanmaanpelastuslaitos.fi Alueellinen ja dynaaminen pelastuspalveluiden ammattilainen hakee joukkoonsa itseänsä kehittäviä, moniosaajia ja asiantuntijoita. Kilpailua edeltävänä iltana on kilpailevien koirien esittely Luonetjärven varuskuntakerholla. Parhaat kiitokseni teille kaikille. Osallistuja tuo mukanaan yhden ryhmätuomarikelpoisen tuomarin. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston Pelastustoimen ja varautumisen vastuualueen johtajan virkaa haki 27 henkilöä. Ilmoittautuminen 7.10.2011 mennessä. VIRVE-haukut järjestää Jyväskylän seudun suurriistakoirat ry yksipäiväisenä kilpailuna 14.10.2011 Tikkakoskella. Joukkue voitti kakkoseksi tulleen Leppälahden VPK:n joukkueen noin 10 minuutin aikaerolla. Matkan aikana sain opastusta, kannustusta ja konkreettista apua palomestareilta Mika Hyvärinen ja Christer Norrgård sekä palokuntien ihmisiltä seuraavilla paikkakunnilla: Kemijärvi (2009), Pietarsaari, Uusikaarlepyy, Oravainen, Maalahti, Närpiö, Kristiinankaupunki, Pori, Forssa. VIRVE-haukut jaetaan neljään viranomaislohkoon: sotilasviranomaiset, poliisiviranomaiset, rajaviranomaiset ja pelastusviranomaiset. Valituille tulee vahvistus osallistumisesta 8.10.2011 Lisätiedot sähköpostilla jsuriko@ gmail.com tai netistä www.jyvaskylanseudunsuurristakoirat.net. Muut tiedot ja haku osoitteessa http://rekrytointi.vaasa.fi. heinäkuuta 28:nnet triathlonin 1/4 ja 1/8 henkilökohtaiset ja joukkuekisat paahtavassa 30 asteen helteessä. elokuuta. Hän toimi aktiivisesti muun muassa OuEläkkeelle lun lääninhallituksen ja Karjalan Tasavallan välisessä lähialueyhteistyössä. Mäkäräinen aloitti vuonna 1988 Oulun lääninhallituksessa lääninvalmiusjohtajana. Minun unelmanani oli tehdä polkupyöräretki Savukoskelta Kokkolan ja Porin kautta Jokelaan. Ankkurina 5 km juoksuosuudelle lähti hirmuista vauhtia pitäen Kimmo Kuusi, jonka vauhti piti loppuun asti kellon näyttäessä loppuaikaa 21.18 Yhteisaika 1.18.12 riitti triathlonin 1/8 joukkuesuomenmestaruuteen. Järjestäjä vastaa maastojen ja toisen tuomarin hankinnasta. Pelastuslaitos tarjoaa haasteellisen työympäristön ja mahdollisuudet kehittyä omissa tehtävissään. Erityisesti hänelle mieleen ovat jääneet hyödyllisinä yhteiset metsäpaloharjoitukset. Tässä ottelussa kilpaillaan koirakohtaisesta paremmuudesta. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston Pelastustoimen ja varautumisen vastuualueen johtaja Mauno Mäkäräinen jäi eläkkeelle 1. Pyöräilyosuuden noin 22 km hoiti nuoruuden innolla hieman voimia säästellen Jani Westerholm kellon nakutettua ajan 43.01. Osanottajia oli ennätysmäiset noin 350 kilpailijaa
Hänen toimikautensa alkoi 1. elokuuta. 28.10. 044 728 0400 tilaukset@pelastustieto.fi Ilmoitushinnat 2011 Koko (sivua) Mustav. 23 %. 25.11. 441 428 PAINOTUOTE AMMATTIJA JÄRJESTÖLEHDET PEFC/02-31-162 Kehitä lehteä kanssamme! Pelastusopiston Kuopion toimipisteen rehtorit Onnea Kuopioon toivotti Lohjan koulun viimeinen rehtori, Tarmo Kopare (oikealla) Pelastusopiston rehtori Lauri Pajulahdelle kesäkuussa 1995. 9 17.11. 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaushinnat 2011 Vuositilaus 56 €/vsk , kestotilaus 50 €/vsk Kirjanpito ja tilaajapalvelu Sinikka Toivonen Puh. 50 6/2011 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti 62. Edellinen rehtori oli Reijo Tolppi. Kehitä lehteä kanssamme! Tutustu myös Pelastustiedon Facebook-sivuihin ja arkistokuviin menneltä vuosilta ja vuosikymmeniltä. Edellä mainitut hinnat edellyttävät painovalmiin aineiston mieluiten PDFmuodossa (PDF-versio 1.4, värit CMYK Coated FOGRA39). 6.10. Pelastuskalusto ja -varusteet 10 15.12. Pelastustieto 3/2003:n juttu luettavissa: pelastustieto.fi > arkisto > lehtiarkisto Kuopion Pelastusopiston uudeksi rehtoriksi valittiin Mervi Parviainen. 1.12. Ensivaste ja sairaankuljetus 8 20.10. Pelastustieto 5/1995:n juttu luettavissa: pelastustieto.fi > arkisto > lehtiarkisto Reijo Tolppi aloitti tehtävänsä Pelastusopiston rehtorina vuonna 2003. 050 5620 735 Ilmoitusmyynti ja tilaukset Minna Kamotskin Puh. Arkistojutut. Ilmestymisajat 2011 N:o Ilmestyy Varauspvm Valmis aineisto Teema 7 22.9. Neliväri 1/1 1900 2300 2/3 1270 1530 1/2 950 1150 1/3 635 760 1/4 475 575 1/6 320 385 1/8 240 280 1/12 160 195 II/III kansi 2500 IV kansi 2600 Aukeaman ilmoitukset sopimuksen mukaan. Tapahtumakalenteri 2012 Pankit: Nordea 205818 -11830 • IBAN: FI89 2058 1800 0118 30 • BIC/SWIFT: NDEAFIHH Sampo Pankki 800019-1393075 • IBAN: FI13 8000 1901 3930 75 • BIC/SWIFT: DABAFIHH Kirjapaino: 2011 ISSN 1236-8369, Aikakauslehtien liiton jäsen PALOJA PELASTUSTIETO RY Mikä oli mielestäsi Pelastustieto 6/2011:n kiinnostavin sekä vähiten kiinnostava juttu ja miksi. Mistä aiheista haluaisit lukea lehdestä lisää. Parviainen on järjestyksessä Kuopion toimipisteen kolmas rehtori. Lisätöistä aiheutuvista kustannuksista veloitetaan työmäärän mukaan. 8.9. 2.9. vuosikerta Julkaisija: Pasilankatu 8, 00240 Helsinki sähköpostit: etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi Päätoimittaja Esa Aalto Puh. 30.9. 3.11. Häntä aiemmin Pelastusopiston rehtorina toimi Lauri Pajulahti. Työpaikkailmoitukset 2,00 €/pmm (mustavalk.) Sekalaiset 2,40 €/pmm (mustavalk.) Ilmoitushintoi hin lisätään alv
071 875 0201 (vaihde) www.pelastusopisto.fi > Palontorjunta-Brandvärnja Pelastustieto-lehden sähköinen arkisto vie lehden lukijat aikamatkalle merkittäviin onnettomuuksiin ja tapahtumiin vuosikymmenien varrelta. Liitä mukaan esimerkiksi tapahtumavuosi, jos se on tiedossa. 071 875 0201. Arkistoju tut Sukella historiaan!. johtamisen tk 12.–16.9.2011 650 € 26.8.2011 20376 Sairaalan turvallisuuspäällikön peruskurssi 1. Linkit juttuihin löytyvät myös Pelastustiedon Facebook-sivulta. jakso 27.–29.9.2011 300 € 26.8.2011 2. Koulutusta Nro Kurssi Aika Kurssimaksu Haku päättyy Ammatillinen täydennyskoulutus 20024 Palomiesten ja ylipalomiesten pelastustoim. Koulutustarjonta on nähtävillä Pelastusopiston www-sivuilla www.pelastusopisto.fi Ilmoittautumiset kursseille on suositeltavaa tehdä siten, että hakija täyttää ja lähettää kurssikuvauksen yhteydessä olevan sähköisen ilmoittautumislomakkeen. myös majoitus) 2. Pelastusopisto PL 1122 (Hulkontie 83), 70821 KUOPIO Puh. Kurssien opetuksen sisällöstä antavat tietoja kurssien johtajat, jotka on nimetty yhteystietoineen kurssikuvauksien yhteydessä, puh. jakso 7.–11.11.2011 Järjestämme syksyllä 2011 mm. Klikkaa ja ”tykkää”! > Jos sinulla on mielessä joku vanha aihe, josta haluaisit lukea, meilaa meille osoitteeseen arkisto@ pelastustieto.fi. Juttuja lisätään koko ajan, joten surfaa vaikka joka päivä osoitteeseen www.pelastustieto.fi > arkisto > lehtiarkisto. seuraavat koulutustilaisuudet: Kurssimaksu sisältää opetuksen, oppimateriaalin ja lounaan kurssipäivinä. jakso 25.–26.10.2011 20356 Hengityssuojainten huoltajakurssi Scott 27.–28.9.2011 200 € 2.9.2011 20258 Ilmanvaihtolaitteistojen paloturvallisuus 5.–6.10.2011 260 € 16.9.2011 20402 Palontutkinnan jatkokurssi 3.–5.10.2011 360 € 23.9.2011 20406 Palontutkinnan kehittämisseminaari 6.–7.10.2011 300 € 23.9.2011 20319 Eläinonnettomuudet 11.–13.10.2011 285 € 16.9.2011 20020 Puomitikkaan kuljettajakurssi 17.–21.10.2011 485 € 23.9.2011 20315 Toiminta paloteknisillä laitteistoilla 1.–3.11.2011 300 € 7.10.2011 20033 Hakkuutekniikka ja vauriopuiden käsittely 15.–17.11.2011 285 € 21.10.2011 20351 Turvallisuuskouluttajan peruskurssi 22.–24.11.2011 390 € 4.11.2011 20001 Palotarkastuksen peruskurssi 28.11.–2.12.2011 500 € 4.11.2011 20076 Hälytysajoneuvon kuljettaja-/kouluttajakurssi 12.–14.12.2011 330 € 18.11.2011 Sivutoimisen ja vapaaehtoisen henkilöstön täydennyskoulutus 20040 Sopimuspalokunnan päällikkökurssi 1.jakso 10.–14.10.2011 870 € 9.9.2011 (kurssin hintaan sis