Pelastustieto 6/2012 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

-messuilla 100-SIVUINEN MESSULEHTI. 6 2012 TURVALLISUUS | SECURITY | TYÖHYVINVOINTI | 5.–7.9.2012 Turvallisuus 2012 Näin suunnistat 30 .8
Turku pe 28.9. Mikkeli to 20.9. Tampere ke 26.9. Lahti ti 18.9. Auttaa pelastamaan PALOKAMU KIERTUE 2012 Osallistu Faceboo k-tarinak ilpailuun ! PALOKÄSINEET SAMMUTUSASUT PALOJALKINEET VÄLIASUT KYPÄRÄT www.fac ebook.co m/palok amu Näh dää n Tur vall isu us 201 2 -me ssu illa osa sto lla C6 24!. Kuopio pe 21.9. Seinäjoki ti 25.9. Samalla näet myös kuuman paloautouutuuden! Vantaa ma 17.9. Jyväskylä ma 24.9. Pori to 27.9. Lappeenranta ke 19.9. PALOKAMU TULEE REKALLA KYLÄÄN! Tervetuloa testaamaan ammattipelastajan vermeitä ihan siihen lähelle. Katso tarkka kiertueaikataulu ja osoitteet: www.palokamu
Palokalustokaupan toiminta määräytyy pitkälti julkisia hankintoja koskevan hankintalain pohjalta. 3 Kansainväliset Turvallisuus-messut kokoavat turvallisuusalan ammattilaiset Tampereelle jälleen 5.–7. Monet alan perinteiset messut ovat ottaneet painopisteikseen kulunvalvonnan, vartioinnin ja omaisuuden suojelun. kerran. Turvallisuus-messuista on muodostunut eräs merkittävimmistä alan tapahtumista Euroopassa. Alan johtava ja tärkein Pohjoismaissa pidettävä messutapahtuma järjestetään jo 13. Uusia haasteita on tuonut e-oppiminen eli verkossa opiskelu, mikä on lisääntynyt merkittävästi. Isona haasteena on esimerkiksi sormivammojen vähentäminen. Valtionosuuden loppuminen kalustohankinnoista saattaa viivästyttää ainakin raskaan kaluston hankintapäätöksiä. Alan kansainvälinen suurtapahtuma edesauttaa merkittävästi kotimaisten tuotteiden markkinointia ja helpottaa tuotekehityksen seuraamista. Toivotan kaikille menestyksekkäitä päiviä Tampereen Turvallisuus 2012 -messuilla – tervetuloa! Leo Huttunen messutoimikunnan puheenjohtaja Turvallisuus-messut Hyvät Turvallisuus 2012 -messujen näytteilleasettajat ja messuvieraat!. syyskuuta 2012. Yhteistyössä viranomaisten kanssa pyrimme vähentämään työtapaturmia ja ammattitauteja. Suomen Työsuojelualan Yritysten Liitto (STYL) nostaa ajankohtaisena asiana esille suojainasiantuntijakoulutuksen kehittämisen. Koulutettuja suojainasiantuntijoita on Suomessa jo yli 300. STYL:n jäsenet ja heidän osaava henkilökuntansa kykenevät tarjoamaan hyvän panoksen suomalaisille yrityksille antamalla tukea riskien arviointiin, suojainten valintaan, suojainten käytön opastukseen ja käyttöasteen nostamiseen. Turvallisuus 2012 tarjoaa jälleen hyvän paikan vertailla eri valmistajien innovaatioita ja tuotevalikoimia. Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys (SPLY) juhlii tänä vuonna 40-vuotista taivaltaan messujen yhteydessä. Tulevaisuudessa työterveyshoitajat voisivat hankkia samat pätevyydet itselleen osallistumalla suojainasiantuntijan pätevyyskoulutukseen. Yhdistys on myös mukana standardisoinnin kehittämisessä ja seuraa alan yleistä kehitystä. Aluepelastuslaitokset joutuvat entistä tarkemmin harkitsemaan hankittavan kaluston tärkeysjärjestystä. He voisivat aluksi käyttää koulutettuja suojainasiantuntijoita apuna työpaikkakäynneillä riskin arvioinnissa ja mahdollisten henkilönsuojainten valinnassa. SPLY:n jäsenliikkeet ovat palokalustoalan asiantuntijoita ja vastaavat myymiensä tuotteiden laadusta, huollosta ja varaosapalvelusta sekä tarjoavat asiantuntija-apua palokalustoalaan liittyvissä asioissa. Tämän ansiosta Turvallisuus-messuilla voidaan yhä keskittyä laajasti paloja pelastustoimen teemoihin. Haasteena ovat yhä tarjouspyyntöjen kirjavuus ja epäselvät valintaperusteet, sillä alan yritysten tulisi olla tarjouspyyntövaiheessa tasavertaisia. Jäsenliikkeiden edustajat tekevät tiivistä ja tärkeää yhteistyötä eri toimijoiden kanssa ja ovat mukana monissa työryhmissä, joissa vaikutetaan alan normeihin ja kehitykseen. Paloja pelastus kaluston valmistajien ja maahantuojien sekä valtakunnallisesti alan kauppaa käyvien yritysten oman yhdistyksen tarkoituksena on edistää ajanmukaisen paloja pelastuskaluston valmistusta ja kauppaa, huolehtia jäsenistönsä eduista, neuvoa ja kouluttaa sekä ylläpitää yhteistyötä kotimaisten ja ulkomaisten viranomaisten sekä järjestöjen kanssa. Alan muuttuvaa lainsäädäntöä käydään läpi perinteisillä Hankinta päivillä. Tampereella eri teemojen ympärille on rakennettu onnistuneesti kolme eri messutapahtumaa. Turvallisuuden suurtapahtuma esittelee kattavasti kaikki turvallisuuden eri osa-alueet, uutuudet ja tuoreimman tiedon. Myös ensihoitopalvelujen järjestäminen uudelleen mietityttää sairaankuljetuskalustoa hankkivaa asiakaskuntaa. Messut ovat myös kollegojen ja asiantuntijoiden tapaamispaikka, jossa keskustellaan alan näkymistä. Näytteilleasettajia on mukana yli 200. Jatkossa halutaan antaa entistä parempaa koulutusta aiempaa laajemmalle joukolle, kuten työterveyshoitajille. Samaan aikaan on neljännet Securityja Työhyvinvointi-messut. Kaikista työtapaturmista 20,5 prosenttia kohdistuu sormiin ja hyvillä viiltosuojakäsineillä näistä voitaisiin poistaa yli puolet
Kansainväliset Turvallisuus-, Securityja Työhyvinvointi-messut tuovat Tampereelle yli 200 näytteilleasettajaa sekä tuhansia turvallisuusalan ammattilaisia verkostoitumaan, päivittämään tietojaan, tutustumaan uutuuksiin ja tekemään kauppaa. Messuilla esitellään kattavasti alan tuotteet, palvelut sekä uutuudet. Aiempien vuosien tapaan avajaisissa palkitaan Vuoden Palomies. Messujen avajaiset järjestetään keskiviikkona 5.9. Securityn pääteemat ovat asuminen ja henkilöturvallisuus, yritysturvallisuus, riskien hallinta sekä tekniset ratkaisut ja koulutus. 4 Turvallisuuden kansainvälinen suurmessutapahtuma kutsuu Tampereelle Pohjoismaiden merkittävin turvallisuusalan messutapahtuma valtaa Tampereen Messuja Urheilukeskuksen jälleen 5.–7.9.2012. Työhyvinvointi-messut tarjoavat ensimmäistä kertaa myös tykytoimintaa. Tampereen Messut Oy:n puolesta esitän lämpimät kiitokset yhteistyökumppaneillemme ja asiakkaillemme tämän Suomen johtavan turvallisuusalan messutapahtuman eteen tehdystä merkittävästä työstä. Tervetuloa Tampereelle! Hannu Vähätalo toimitusjohtaja Tampereen Messut Oy. Lisäksi messuilla on luvassa muun muassa Hyvän työelämän puolestapuhujan palkitseminen, vauhdikas Palomies-kilpailu ja lukuisia työnäytöksiä. Tarkoituksena on testata, kuinka suuri messuhalli saadaan tyhjennettyä nopeasti ison tapahtuman aikana eri poistumisreittejä käyttäen. klo 11. Konkreettisia turvallisuusratkaisuja esitellään puolestaan uudistuneessa Turvatalossa, jossa pääsee tutustumaan myös nopean turvan ihmisille tuovaan turvahuoneeseen. kerran järjestettävät Turvallisuus-messut nostavat esille pelastustoimen, työturvallisuuden, ympäristöturvallisuuden ja ensiavun. Jo 13. Tapahtuman avaa sisäasiainministeri Päivi Räsänen ja juhlapuheen pitää Työturvallisuuskeskuksen toimitusjohtaja Jorma Löhman. Kaikkiaan esillä on yli 350 tuoteryhmää. Käytännössä harjoitus koskee vain C-hallia, joka tyhjennetään ihmisistä avajaispäivänä klo 13.30. Aiemmin Kiinteistöturvallisuus-nimellä tunnetut Security-messut toteutetaan niin ikään neljännen kerran. Messuilla pidetään lähes 80 ajankohtaista tietoa tarjoavaa seminaaria tai tietoiskua. Vuonna 2010 järjestettyihin edellisiin messuihin verrattuna ohjelma on nyt laajempi. Toivotan kaikille oikein antoisia ja turvallisia messupäiviä. Security nostaa vahvasti esille myös uusia tärkeitä teemoja, kuten oppilaitosten turvallisuuden ja kouluväkivallan. Tarjolla on myös tuorein tieto. Työhyvinvoinnin osuus tapahtumakokonaisuuden sisällössä on kasvanut entisestään, joten fyysistä ja henkistä hyvinvointia käsitellään messuilla monipuolisesti. Poistumisharjoitus on erinomainen idea toteuttaa juuri tämän alan ykköstapahtuman yhteydessä. Uutena ajatuksena messuilla on päätetty toteuttaa Suomen suurin poistumisharjoitus, jonka järjestämme yhteistyössä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön SPEKin kanssa. Neljättä kertaa pidettävät Työhyvinvointi-messut keskittyvät työterveyteen, työsuojeluun, työkykyyn sekä alan neuvontaan, koulutukseen ja konsultointiin
Keskiviikkona 5.9. Perjantaina 7.9. puhuttavat muun muassa alan muuttuva lainsäädäntö, riskienhallinta ja ympäristö. messujen pääteemana ovat kiinteistöt, asuminen ja työympäristö. 5 Avajaiset Messujen avajaistilaisuus järjestetään keskiviikkona 5.9.2012 klo 11.00–11.45 Pääaulassa Puheenvuorot: Toimitusjohtaja Hannu Vähätalo Tampereen Messut Oy Sisäasiainministeri Päivi Räsänen Sisäasiainministeriö Toimitusjohtaja Jorma Löhman Työturvallisuuskeskus TTK Vuoden Palomiehen julkistaminen www.turvallisuusmessut.fi Pohjoismaiden suurimmat TURVALLISUUSMESSUT 5.–7.9.2012 Tampereen Messuja Urheilukeskus Turvallisuus, Security, Työhyvinvointi Messuille veloituksetta Rekisteröidy ennakkoon messukävijäksi verkkosivuillamme osoitteessa: www.turvallisuusmessut.. /register REKISTERÖIDY KÄVIJÄKSI Kaikkien vuoden 2012 ennakkoon rekisteröityneiden messukävijöiden kesken arvotaan Apple iPad2 Arvontaan voi osallistua ainoastaan ennakkoon rekisteröitymällä johonkin syksyn messutapahtumista. keskitytään oppilaitosten, julkisten tilojen ja myymälöiden turvallisuuteen. PELASTUSNÄYTÖKSET, A-HALLI Suojalaite Oy järjestää A-hallin näytösalueella pelastusnäytöksiä kaikkina messupäivinä. Näytösten aiheet: 1) Pelastusnäytös – loukkaantuneen pelastaminen tikkaalta 2) Katolta tai tasolta pudonneen henkilön pelastaminen 3) Suojaverkon toiminta Pelastusnäytösten aikataulu: 10.00 Pelastaminen tikkaalta 10.45 Suojaverkon toiminta 11.30 Katolta pudonneen pelastaminen 12.45 Pelastaminen tikkaalta 13.30 Suojaverkon toiminta 14.15 Katolta pudonneen pelastaminen 15.00 Pelastaminen tikkaalta Oppilaitosten turvallisuus keskeisenä teemana Erilaisten työnäytösten lisäksi ohjelmassa on kaikkiaan yli 70 ajankohtaista tietoa tarjoavaa seminaaria tai tietoiskua, joissa kuullaan kymmenia alan huippuasiantuntijoita. Torstaina 6.9. Securityn tietoiskuaiheita ovat esimerkiksi uudet palonehkäisyratkaisut, erityisryhmien asumisturvallisuus, liiketoimintariskien hallinta, kameravalvonta sekä alan tutkimus ja koulutus.
6 A C D Turvallisuus 2012 • Security 2012 • Työhyvinvointi 2012
ASIANTUNTEMUSTA LAATUALUOTETTAVUUTTA Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys ry www.sply.fi Bronto Skylift Oy Ab U20 Dräger Suomi Oy A309 Finsatec Oy C101 Karske Oy Ab A121, C60 Kidde Finland Oy D611 Kurikka T. & Co Oy C729 Lamor Corporation Ab C55 Mica Electro Oy Ltd A741 Peltaco Oy C440 Pig-Farmi Oy Pig Enviro Pivaset Oy Polarsafety Oy C331 Presto Paloturvallisuus Oy Rauplan Oy C131 Sammutin Oy U50 Sammutustekniikka Oy Sarco Oy C330 Savon Palokalusto Ky Scania Suomi Oy U50 Sea Safety Scandinavia Oy Ltd C601 Tamrex Oy A211, C101 Teknosafe Oy C221 Telko Oy A721 Turvata Oy C624 Veho Group Oy Ab C201 Veikko Nummela Oy C101 Vema Lift Oy U50 Viking Life-Saving Equipment Oy C413 YTM-Industrial Oy C425. TERVETULOA vierailemaan jäsenyritystemme osastoille Tervetuloa myös SPLY ry:n omalle osastolle C500
+358 207 701 222 info(a)tampereenmessut.fi www.tampereenmessut.fi www.turvallisuusmessut.fi www.tyohyvinvointimessut.fi www.securitymessut.fi MESSUINFO Paikka: Tampereen Messuja Urheilukeskus, Ilmailunkatu 20, 33900 Tampere Aika: 5.–7.9.2012 Aukioloajat: ke–to klo 9.30–16.30, pe klo 9.30–16.00 Sisäänpääsy: Veloituksetta ennakkorekisteröitymällä kävijäksi osoitteessa www.turvallisuusmessut.fi tai pääsylipulla 20€ (sis. 0600 140 140 Rautatieasema, puh. alv 9 %) Ikäraja 18 vuotta (alle 18-v. Finnair, puh. Pysäköinti: Maksettaessa lipunmyynnissä 4 €, maksettaessa ulkoalueella 6 €, pysäköintilipuke tarkistetaan pysäköintialueelta ulos ajettaessa. +358 600 140 140 Railway station, Tel. VAT 9 %) Transportation connections: Tampere City bus routes 1 and 7 between the city centre and Tampere Exhibition and Sports Centre Finnair, Tel. +358 600 41 900 Taxi, Tel. Liikenneyhteydet: Tampereen joukkoliikenteen linjat 1 ja 7 Keskustorilta Tampereen Messuja Urheilukeskukseen. VAT 9 %) 6 € bought outside (incl. 0100 4131 Näyttelyhallit: A-halli: Turvallisuus 2012, Työhyvinvointi 2012, C-halli: Turvallisuus 2012 D-halli: Security 2012 Messujärjestäjä: Tampereen Messut Oy Ilmailunkatu 20, PL 163, 33901 Tampere Puh. +358 207 701 200, Fax +358 207 701 201 Customer service Tel. +358 100 4131 Exhibition Halls: Hall A: Safety and Security 2012, Workplace Welfare 2012 Hall C: Safety and Security 2012 Hall D: Security 2012 Trade fair organizer: Tampere Trade Fairs Ltd Ilmailunkatu 20, P.O Box 163 FIN-33901, Tampere, Finland Tel. 0207 701 200, Fax 0207 701 201 Asiakaspalvelu puh. 0600 41 900 Taksi, puh. 0207 701 222 info(a)tampereenmessut.fi www.tampereenmessut.fi www.turvallisuusmessut.fi www.tyohyvinvointimessut.fi www.securitymessut.fi Tampereen Messuja Urheilukeskus. valvojan seurassa). VAT 9 % ) Age limit: Under the age of 18 must be accompanied by a supervisor Parking: 4 € bought inside (incl. 8 FAIR INFO Place: Tampere Exhibition and Sports Centre Ilmailunkatu 20, 33900 Tampere, Finland Date: September 5th–7th 2012 Opening hours: Wed–Thu 9.30am–4.30 pm, Fri 9.30 am–4.00 pm Admission: Pre-registration free of charge or admission ticket 20 € (incl
9
10 TIISTAI 4.9.2012 Varaslähtö messuille: Satelliittiseminaari 12.00–17.00 Tähtien Sali, Seminaarikeskus 2. krs Seminaari sopii työsuojeluja suojainasiantuntijoille ja näytteilleasettajille. ttl.fi/varaslahto2012. Osallistumismaksu 65 €, sisältää kahvin ja cocktailin. krs Ohjelma: Tilaisuuden avaus Rakennusteollisuuden Koulutuskeskus RATEKO avauspuheenvuoro, rehtori Pertti Kokki Rakennustuotteiden CE-merkinnän perusteet ja kansalliset vaatimustasot, Antti Koponen, Rakennusteollisuus RT ry Rakennustuotteiden sisämarkkinoiden avaaminen rakennustuoteasetuksella, Matti J. Virtanen, Ympäristöministeriö Kahvitauko CE-merkittyjen tuotteiden oikea käyttö Timo Pulkki, Rakennusteollisuus RT ry Loppukeskustelu ja palaute, Koulutustilaisuus päättyy Tilaisuus on maksullinen, ilmoittautumiset ja lisätietoa www.rateko.fi Järjestäjä: RATEKO OHJELMA – Turvallisuus, Security ja Työhyvinvointi (muutokset mahdollisia). Tilaisuuden järjestävät: Työterveyslaitos ja Suomen Työsuojelualan Yritysten Liitto ry STYL KESKIVIIKKO 5.9.2012 Avajaiset 11.00–11.45 Pääaula Puheenvuorot: toimitusjohtaja Hannu Vähätalo, Tampereen Messut Oy sisäasiainministeri Päivi Räsänen, sisäasiainministeriö toimitusjohtaja Jorma Löhman, Työturvallisuuskeskus TTK Vuoden Palomiehen julkistaminen CE-merkittyjen rakennustuotteiden oikea käyttö 9.00–12.30 Seminaaritila Mars, Seminaarikeskus 2. Ilmoittaudu: www
L I S ÄT I E TO JA LÖY DÄT M YÖ S O SO I T T E E STA : SCOT T SA F ET Y.COM NÄYTETÄÄN TIETÄ YHDESSÄ.. KOMPAKTIA JA KEVYTTÄ TEHOKKUUTTA Scott Safetyn Eagle Attack on kevyt lämpökamera, jonka korkean resoluution näytön ansiosta kuvan laatu ja laitteen toiminnallisuus ylittävät muiden vastaavien laitteiden tason. Luotettava, kestävä ja helppokäyttöinen Eagle Attack on yksi alan kevyimmistä ja helpoiten liikuteltavista lämpökameroista. All Rights Reserved. 11 Copyright © 2011 Scott Safety. TEHDÄÄN YHDESSÄ
krs Tilaisuus on maksuton eikä vaadi ennakkoilmoittautumista. Ilmoittautuminen seminaariin osoitteessa www.awen.fi. 0400 350 830 tai e-mail: info@awen.fi. KYBERTURVALLISUUS. Olemme luotettu ja asiantunteva kumppani: autamme organisaatioita parantamaan kyberturvallisuutta. krs Luennoitsijana hallintotieteiden professori Risto Harisalo Tilaisuus on maksullinen. Samalla kyberuhkat lisääntyvät: elintärkeisiin tietojärjestelmiin hyökätään, luottamuksellisiin tietoihin kajotaan ja tietoa varastetaan yhä enemmän. Järjestäjä: Awen Oy Työhyvinvointitoiminta työpaikalla -seminaari 10.00–12.30 Seminaaritila 5, B-halli Työhyvinvoinnin tilannekuva tutkija Elina Ravantti, TTL Ikätietoisella johtamisella kohti kokonaisvaltaista työhyvinvointia kehityspäällikkö Paavo Lehmonen, Helsingin kaupunki, Stara Hallinto erityisasiantuntija Eija Lehto, TTL Mobiili työ – Työhyvinvointi liikkuvassa ja monipaikkaisessa tietotyössä koulutussuunnittelija Johanna Koroma, TTL Hyvät kokouskäytännöt työpaikan arjessa asiantuntija Päivi Rauramo, TTK Sysäys työhyvinvoinnin kehittämiseen • Työhyvinvointikortti-koulutus • sykettätyöhön.fi työhyvinvoinnin kohtaamispaikka asiantuntija Päivi Rauramo, TTK Tilaisuus on maksuton, eikä vaadi ennakkoilmoittautumista Järjestäjät: Työterveyslaitos ja Työturvallisuuskeskus Turvateknologia ikäihmisten palveluiden järjestämisessä 12.00–16.00 Kokoustila Blenheim, Kokoustilakäytävä, 2 krs Tilaisuus on maksuton, eikä vaadi ennakkoilmoittautumista. Seminaarin hinta ennakkoon ilmoittautuneille on 50 € henkilö (+ alv 23 %). www.cassidian.com DEFENDING WORLD SECURITY PALVELINKESKUKSIA MAAILMASS A: 3 000 000 VAHINGOT YHDESTÄ TIETOMURRO STA: 2 500 000 € YKSI KUMPPANI TURVALLISUUSRA TKAISUISSA Työturvallisuuskortin ajankohtaiset asiat 10.00–11.30 Kokoustila Fokker, Kokoustilakäytävä, 2. Lisätietoja: projektipäällikkö Päivi Hämäläinen, paivi.hamalainen@vtt.fi, Key Account Manager Pekka Maijala, pekka.maijala@vtt.fi ja hankejohtaja Mari Patronen, mari.patronen@tampere.fi. Ennakkoilmoittautuminen päättyy 31.8.2012. Järjestäjä: VTT ja TampereSenior -ohjelma Elinkeinoelämän ja viranomaisten yritysturvallisuusstrategia 2012–2015 12.30–16.30 Tähtien Sali, Seminaarikeskus 2. Globalisoituneessa maailmassa hallitukset, yhteisöt, yritykset ja viranomaiset jakavat tietoa IT-järjestelmissä ja tietoliikenneverkoissa. Tiedustelut: p. krs asiantuntija Mira Nokelainen, TTK Tilaisuus on maksuton, eikä vaadi ennakkoilmoittautumista Järjestäjä: Työturvallisuuskeskus Johtajuutta konfliktien käsittelyyn 10.00–12.00 Tähtien Sali, Seminaarikeskus 2. Liput ovelta maksavat 70 € henkilö (+ alv 23 %). Järjestäjä: Elinkeinoelämän keskusliitto EK.
Olemme luotettu ja asiantunteva kumppani: autamme organisaatioita parantamaan kyberturvallisuutta. krs Ajankohtaisia pelastusalan hankintoihin liittyviä aiheita. Tarkempi ohjelma www.sppl.fi. Turvallisuuden ennakoiva johtaminen 13.00–15.00 Seminaaritila 5, B-halli Turvallisuusviestintä ja Nolla tapaturmaa -ajattelu asiantuntija Maija-Leena Merivirta, TTL tiimipäällikkö Markku Aaltonen, TTL Strategiasta johdetut suoritusmittarit –turvallisuus, tuottavuus ja työn sujuvuus EHSQ-insinööri Helena Kurkinen, Kymppi-Eristys Oy Turvallisuuden liiketaloudellinen mittaaminen (Turmitta-hanke) erikoistutkija Teemu Reiman, VTT Palvelun toimittajan turvallisuustoiminnan arviointi asiantuntija Jukka Mäntynen, TTK Tilaisuus on maksuton, eikä vaadi ennakkoilmoittautumista Järjestäjät: Työterveyslaitos ja Työturvallisuuskeskus TIETOISKUALUE, A-HALLI 10.00–10.30 Stailamos-metodi vapauttaa, ole tyylikäs joka tilanteessa työssä ja vapaa-ajalla! toimitusjohtaja Raija Marjamaa, Stailamos Oy 10.30–11.00 Työympäristön laadukas valaistus valaistussuunnittelija Ilkka Pekanheimo, AD-Lux Oy 11.00–11.30 Työyhteisön erilaiset ihmistyypit toimitusjohtaja Taina Riipinen, Awen Oy 11.30–12.00 Ylivireystilat työssäjaksamisen uhkana Bodymind Oy 12.00–13.00 Matkalla henkilökohtaiseen (työ)hyvinvointiin Motivire 13.00–13.30 Esimies työkyvyn tukena varapuheenjohtaja Leila Rautjärvi, Suomen Työterveyshoitajaliitto ry 13.30–14.00 Työfysioterapeutti työntekijän ja työpaikan tukena Työfysioterapeutit ry 14.00–14.30 Psykofyysinen fysioterapia työssä jaksamisen tukena Bodymind Oy 14.30–15.00 Työympäristön laadukas valaistus valaistussuunnittelija Ilkka Pekanheimo, AD-Lux Oy. Järjestäjät: SPPL ja SPLY. www.cassidian.com DEFENDING WORLD SECURITY PALVELINKESKUKSIA MAAILMASS A: 3 000 000 VAHINGOT YHDESTÄ TIETOMURRO STA: 2 500 000 € YKSI KUMPPANI TURVALLISUUSRA TKAISUISSA Pelastustoimen hankinnat -ajankohtaisseminaari 13.00–15.00 Seminaaritila Mars, Seminaarikeskus 2. KYBERTURVALLISUUS. Tilaisuus on ilmainen, eikä vaadi ennakkoilmoittautumista. Globalisoituneessa maailmassa hallitukset, yhteisöt, yritykset ja viranomaiset jakavat tietoa IT-järjestelmissä ja tietoliikenneverkoissa. Samalla kyberuhkat lisääntyvät: elintärkeisiin tietojärjestelmiin hyökätään, luottamuksellisiin tietoihin kajotaan ja tietoa varastetaan yhä enemmän
sivulta) 15.00–15.45 Henkinen hyvinvointi on jokaisen perusoikeus työssä JTO-Palvelut Oy 15.45–16.00 Pientä liikettä Varalasta eli iltapäivävirkistys messuvieraiden iloksi Varalan Urheiluopisto 16.00–16.30 Stailamos-metodi vapauttaa, ole tyylikäs joka tilanteessa työssä ja vapaa-ajalla! toimitusjohtaja Raija Marjamaa, Stailamos Oy TIETOISKUALUE, D-HALLI Teema: Kiinteistöt, asuminen ja työympäristö 10.00–10.30 Uudet poistumistiestandardit Abloy Oy 10.30–11.00 Automaattiset sammutusjärjestelmät –nykytilanne Firecon Group Oy 11.00–11.30 Tehokas Pelco kameravalvonta Mika Ruotsalainen, Pelco Finland Oy 11.30–12.15 Turvallinen kaupunki –verkkosivusto Mitä turvallisuus rakennetussa ympäristössä tarkoittaa ja mihin suunnittelulla voidaan vaikuttaa. 14 TIETOISKUALUE, A-HALLI (jatkuu ed. 13.30–14.00 Erityisryhmien asumisturvallisuus neuvotteleva virkamies Merja Söderholm, Sosiaalija terveysministeriö 14.00–14.30 Asiakaspalvelua, huolenpitoa ja turvallisuutta palvelujohtaja Olli Nurminen, Turvapalvelut, SOL Palvelut Oy 14.30–15.00 Asuntosprinklaus, vesisumu vai perinteinen sprinkleri Sprinkleritekninen yhdistys ry Luennoitsijat: Timo Nevalainen, Insinööritoimisto Olof Granlund Oy Arja Rantala, Firecon Group Oy 15.00–15.30 Pirkanmaan turvallisuusklusteri – turvallisuusyhteistyön sillanrakentaja turvallisuusklusterin koordinaattori Jouni Perttula SARCO LED TYÖVALO Katso lähin jälleenmyyjäsi www.sarco.fi tai soita (09) 777 1500 Tehokas työvalo ajoneuvokäyttöön Pienikokoinen, kestävä työvalo. Sivuston pääteemoja ovat sosiaalinen turvallisuus, rikosten ja ilkivallan ehkäisy, tapaturmien ehkäisy, liikenneturvallisuus sekä elinympäristön laatu. www.bano.fi. arkkitehti, tutkija, Aino Hirvola, Yhdyskuntasuunnittelun tutkimusja koulutusryhmä (YTK), Maankäyttötieteet, Aalto-yliopisto 12.15–12.30 Henkilökorttien turvallisuustekijät IDcontrol Oy 12.30–13.00 Rakennustuoteasetus ja tuoteturvallisuus arviointipäällikkö Liisa Rautiainen, VTT Expert Services Oy 13.00–13.30 Turvallisesti kylpyhuoneessa fysioterapeutti Anne Wasén, Hovila Oy/Bano Partner Finland Esityksessä tutustutaan tyylikkääseen Bano-kylpyhuoneeseen, jonka suunnittelussa on panostettu erityisesti turvallisuuteen, toiminnallisuuteen sekä hygieniaan. Kolme eri valaisukulmaa useita asennusvaihtoehtoja. Tervetuloa tutustumaan tuotteisiimme Turvallisuus 2012 messuille Tampereen messukeskukseen 5.-7.9.2012 osastolle C330! Ajoneuvohyväksynnät EMC/e17 IP68 tuotekehitystestattu 40 x 80 mm Paino 160 g pelastusajoneuvot • mönkijät • moottorikelkat 0707_Advert_Design_1.indd 1 8/16/12 3:40 PM OHJELMA KESKIVIIKKO 5.9.2012 (muutokset mahdollisia). Näihin kysymyksiin vastaa uusi www.turvallinenkaupunki.fi -verkkosivusto, joka tarjoaa tietoa ja työkaluja rakennetun ympäristön suunnitteluun
C M Y CM MY CY CMY K Pelastustieto 2012.ai 1 20.8.2012 9.50
Yhteistyön mahdollisuudet turvatyöryhmän puheenjohtaja, aluejohtaja Tuija Viitasaari, Tampereen kaupunki 12.10 Koulun turvallisuuden arkikokemukset – mitä koulussa todella tapahtuu tänään. 0500 428 963. Vantaalaisia kokemuksia Turvallisuuden edistämisen ykkösasiat turvallisuusasiantuntija Timo Varpula, Vantaan kaupunki 12.40 Päätöskeskustelu 13.00 Seminaarin päättäminen Tilaisuus on maksullinen, osallistumismaksu 120 € + alv. Ilmoittautumiset FCG:n nettisivujen kautta 23.8. 16 TORSTAI 6.9.2012 Oppilaitosten turvallisuus -seminaari 10.00–13.00 Tähtien Sali, Seminaarikeskus 2. 0500 813 404/ lea.niiranen@fcg.fi ja Pekka Nieminen p. Lisätietoja Lea Niiranen p. 017-368 4000 | asiakaspalvelu@peltaco.com Alkusammutusja pelastuskalusto Tervetuloa! OHJELMA – Turvallisuus, Työhyvinvointi ja Security (muutokset mahdollisia). Järjestäjä: FCG Finnish Consulting Group Oy Tulenkestävät Straub Fire-Fence-putkiliittimet laivanrakennus öljynjalostamot öljynporauslautat petrokemian laitokset voimalaitosten dieselmoottorit tehtaiden ja laitosten palosammutusjärjestelmät WEH-pikaliittimet hengitysilmapullojen täyttöön Tervetuloa C 425 Oy Colly Company Ab www.colly.fi sales@colly.fi Puh. 0500 428 963 / pekka.nieminen@fcg.fi Seminaarin vastuuhenkilö: kehitysjohtaja Pekka Nieminen, FCG Finnish Consulting Group Oy p. krs 10.00 Avaus kehitysjohtaja Pekka Nieminen, FCG Finnish Consulting Group Oy 10.10 Turvallisuudesta hyötyvät kaikki – mutta ei ohimennen hoidettuna Turvallisuus on kaikkien yhteinen asia Yhteistyön mahdollisuudet hyötykäyttöön pääjohtaja Aulis Pitkälä, Opetushallitus 10.40 Toimintakulttuurista tässä on kysymys! Tekoja turvallisuuden hyväksi Ohjeista ja oppaista on apua kehittämispäällikkö Juha Karvonen, Suomen Kuntaliitto Keskustelu ja kysymyksiä 11.15 Kahvi 11.40 Tampereen kaupunki kouluturvallisuuden asialla Mitä olemme tehneet. Mitä meidän on tehtävä. mennessä www.fcg.fi. 029 006 150 klikkaa kiinni suoraan kierteeseen ei käsin kiertämistä turvallinen ja nopea täyttö Öljyntorjunta www.peltaco.com Peltacon osastolla C440: Eläinpelastus UUTTA! Messuilla kuningaspythonin pelastusnäytöksiä! Uudet teholuokat! Monitoimialtaat Tuotteet pelastusalan ammattilaisille! Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio Puh
Järjestäjä SAK ry. Esitelmiä. Sinun ja työtoveriesi turvallisuus on keskipisteessä neljän päivän ajan. Sisäänpääsy on ilmainen, kun rekisteröidyt etukäteen osoitteessa www.nordicsafetyexpo.se Nordic Safety Expo Uudet messut henkilökohtaisille suojavarusteille. 18.–21. Seminaareja. Tarkempi ohjelma www.sppl.fi. Näyttelyitä. Sinä ja työtoverisi otatte joka päivä työssänne riskejä – tietoisia ja tiedostamattomia. krs Ajankohtaista tietoa pelastusalan työturvallisuudesta ja työhyvinvoinnista, muun muassa: • Johtamisella ja viestinnällä parempaa työtyytyväisyyttä Pelastuspäällikkö Mika Kontio, Varsinais-Suomen pelastuslaitos • Työturvallisuustoiminnan tehostaminen pelastusalalla Paloja pelastusalan työturvallisuusopas kehittämisen tukena -oppaan kirjoittaja, riskienhallintapäällikkö Paavo Tiitta, Pohjois-Savon pelastuslaitos • Työhyvinvointi ja työturvallisuus – yhdessä toimimista Asiantuntija Timo Suurnäkki, Työturvallisuuskeskus (TTK) • Työterveys, työturvallisuus ja pelastustoiminta Erityisasiantuntija Jarmo Vorne, Työterveyslaitos (TTL) • Työturvallisuuden tehostaminen sopimuspalokuntatoiminnassa Toiminnanjohtaja Isto Kujala, SSPL Tilaisuus on maksuton, eikä vaadi ennakkoilmoittautumista. Koulutusta. Työyhteisön toimivuus ja työhyvinvointi -seminaari 10.30–12.00 Seminaaritila 5, B-halli • Ristiriidoista ratkaisuihin asiantuntija Tarja Räty, TTK • Työhyvinvointi organisaation muutoksissa asiantuntija Risto Tanskanen, TTK • Sysäys työhyvinvoinnin kehittämiseen Työhyvinvointikortti-koulutus sykettätyöhön.fi – työhyvinvoinnin kohtaamispaikka asiantuntija Tarja Räty, TTK Tilaisuus on maksuton, eikä vaadi ennakkoilmoittautumista Järjestäjä: Työturvallisuuskeskus Työkyky on yhteinen asia – tarvitaan työpaikan ja työterveyshuollon tiivistä yhteistyötä 13.00–15.00 Seminaaritila 5, B-halli varapuheenjohtaja Leila Rautjärvi, Suomen Työterveyshoitajaliitto ry Tilaisuus on maksuton, eikä vaadi ennakkoilmoittautumista Järjestäjä: Suomen Työterveyshoitajaliitto ry Finlands Företagshälsovårdareförund ry. Henkilökohtaiset suojavarusteet ovat siksi erityisen tärkeitä. Käy uusilla henkilökohtaisten suojavarusteiden messuilla, jotka pidetään samaan aikaan Skydd 2012 -messujen kanssa. Järjestäjät: SPPL, TTL ja TTK Ajankohtaista työsuojeluvaltuutetuille 10.00–12.00 Kokoustila Blenheim, Kokoustilakäytävä, 2 krs Tilaisuus on maksuton, ei ennakkoilmoittautumista. syyskuuta 2012 Stockholmsmässan, Tukholma Paloja pelastusalan työturvallisuus ja työhyvinvointi -seminaari 10.00–12.30 Seminaaritila Mars, Seminaarikeskus 2. Lisätietoja: Tarja Kaukovaara SAK (tarja.kaukovaara@sak.fi) puh: 040 578 1208
Järjestäjät: Pelastusopisto (Kuopio) ja SPPL. krs • Yhteistyöllä riskit hallintaan – Euroopan työterveysja työturvallisuuskampanja 2012–2013 ylitarkastaja Hannu Stålhammar, Sosiaalija terveysministeriö • Työstä hyvinvointia verkostot toimimaan! aluejohtaja Rauno Hanhela, Työterveyslaitos • Kehitämme työhyvinvointia, yhdessä kehittämispäällikkö Tiina-Mari Monni, TTK • ICT-alan työturvallisuusverkosto, esimerkki yhteistyöstä toiminnanjohtaja Jukka Tamminen, Työsuojelupäälliköt ry • Työhyvinvointi teknologiateollisuudessa – Hyvä työ – Pidempi työura asiantuntija Aki Sundell, Teknologiateollisuus Tilaisuus on maksuton, eikä vaadi ennakkoilmoittautumista Järjestäjät: Sosiaalija terveysministeriö, Työsuojelupäälliköt ry, Työterveyslaitos ja Työturvallisuuskeskus TOKEVA 2012 14.00–15.30 Kokoustila Blenheim, Kokoustilakäytävä, 2 krs Tilaisuus on maksuton, eikä vaadi ennakkoilmoittautumista Lisätietoja Tokeva 2012 hankkeen koordinaattori Tarja Ojala p. TIETOISKUALUE, A-HALLI 10.00–10.30 Stailamos-metodi vapauttaa, ole tyylikäs joka tilanteessa työssä ja vapaa-ajalla! toimitusjohtaja Raija Marjamaa, Stailamos Oy 10.30–11.00 Työympäristön laadukas valaistus valaistussuunnittelija Ilkka Pekanheimo, AD-Lux Oy 11.00–11.30 Työkyvyn tukeminen sairauspoissaolon vaihtoehtona. 18 Yhteistyöllä riskit hallintaan -seminaari 13.00–15.00 Seminaaritila Mars, Seminaarikeskus 2. varapuheenjohtaja Leila Rautjärvi, Suomen Työterveyshoitajaliitto ry 11.30–12.00 Ylivireystilat työssäjaksamisen uhkana Bodymind Oy 12.00–12.30 Työyhteisön erilaiset ihmistyypit toimitusjohtaja Taina Riipinen, Awen Oy 12.30–13.00 Työfysioterapeutti työntekijän ja työpaikan tukena Työfysioterapeutit ry 13.00–14.00 Matkalla henkilökohtaiseen (työ)hyvinvointiin Motivire 14.00–14.30 Psykofyysinen fysioterapia työssäjaksamisen tukena Bodymind Oy 14.30–15.00 Työympäristön laadukas valaistus valaistussuunnittelija Ilkka Pekanheimo, AD-Lux Oy 15.00–15.15 Pientä liikettä Varalasta eli iltapäivävirkistys messuvieraiden iloksi Varalan Urheiluopisto 15.30–16.00 Stailamos-metodi vapauttaa, ole tyylikäs joka tilanteessa työssä ja vapaa-ajalla! toimitusjohtaja Raija Marjamaa, Stailamos Oy TIETOISKUALUE, D-HALLI Teema: Oppilaitokset, julkiset tilat ja myymälät 10.00–10.30 Uudet Poistumistiestandardit Abloy Oy 11.00–11.30 Luotettava ESMI paloilmaisu Anitta Juhonen, Pelco Finland Oy 12.00–12.30 Automaattiset sammutusjärjestelmät – nykytilanne Firecon Group Oy OHJELMA TORSTAI 6.9.2012 (muutokset mahdollisia). Samansisältöinen tilaisuus järjestetään myös perjantaina. 0400 715 168, tokeva@pelastusopisto.fi
16.00–16.30 Kouluturvallisuuden psykologiaa Myyttejä ja faktoja kouluväkivallasta ja sen torjunnasta turvallisuuskonsultit, kirjailijat Laura Benyik ja Shamuel B. Dafo on mukana muutoksessa kehittämällä uusia tuotteita ja tuomalla uusia ratkaisuja markkinoille. 19 Holmatro pelastustyökalujen markkinajohtajana, hallitsee tuotekehityksen ja innovatiivisuuden vastuun. DAFO OY l Puutarhatie 22 C l 01300 Vantaa l Finland l Tel +358 10 666 5120 l Fax +358 10 666 5139 l info@dafo.fi l www.dafo.fi rescue tools for professionals h e ll o d e s ig n .e u Holmatro pelastustyökalujen markkinajohtajana, hallitsee tuotekehityksen ja innovatiivisuuden vastuun. Päivittäisessä työssä pelastajan on kohdattava uudet materiaalit, uudet mallit ja uudet teknologiat, oli kysymyksessä tieliikenneonnettomuus, rakennus – tai luonnonkatastrofi. Meille Dafo:ssa, tuotekehittely on jatkuva prosessi, sillä haasteet palo – ja pelastustyössä muuttuvat. DAFO OY l Puutarhatie 22 C l 01300 Vantaa l Finland l Tel +358 10 666 5120 l Fax +358 10 666 5139 l info@dafo.fi l www.dafo.fi rescue tools for professionals h e ll o d e s ig n .e u Jotain uutta??. Kohen, ESIS r.y.. Dafo on mukana muutoksessa kehittämällä uusia tuotteita ja tuomalla uusia ratkaisuja markkinoille. Päivittäisessä työssä pelastajan on kohdattava uudet materiaalit, uudet mallit ja uudet teknologiat, oli kysymyksessä tieliikenneonnettomuus, rakennus – tai luonnonkatastrofi. DAFO OY l Puutarhatie 22 C l 01300 Vantaa l Finland l Tel +358 10 666 5120 l Fax +358 10 666 5139 l info@dafo.fi l www.dafo.fi rescue tools for professionals h e ll o d e s ig n .e u Holmatro pelastustyökalujen markkinajohtajana, hallitsee tuotekehityksen ja innovatiivisuuden vastuun. DAFO OY l Puutarhatie 22 C l 01300 Vantaa l Finland l Tel +358 10 666 5120 l Fax +358 10 666 5139 l info@dafo.fi l www.dafo.fi rescue tools for professionals h e ll o d e s ig n .e u Holmatro pelastustyökalujen markkinajohtajana, hallitsee tuotekehityksen ja innovatiivisuuden vastuun. Meille Dafo:ssa, tuotekehittely on jatkuva prosessi, sillä haasteet palo – ja pelastustyössä muuttuvat. Dafo on mukana muutoksessa kehittämällä uusia tuotteita ja tuomalla uusia ratkaisuja markkinoille. Tule osastollemme C100 12.30–13.00 Ei tulta ilman happea – vajaahappiratkaisu estää tulipalon OxyReduct® vajaahappiratkaisu palonehkäisyyn on turvallinen ratkaisu kiinteistölle ja ihmiselle sekä kustannustehokas vaihtoehto sprinkleritai kaasusammutuslaitteistolle Are Oy 13.00–13.30 Asiakaspalvelua, huolenpitoa ja turvallisuutta palvelujohtaja Olli Nurminen, Turvapalvelut, SOL Palvelut Oy 13.30–14.30 Turvallisuus tutuksi -seminaari Seminaarissa käydään läpi ajankohtaiset ja tärkeät toimija liiketilojen turvallisuuteen painottuvat asiat Järjestäjä: Pirkanmaan Yrittäjät ry / Turvallisuustoimikunta 15.00–15.45 Käyttäjälähtöinen innovointi turvallisuusalalla turvallisuusalan yliopettaja Jyri Paasonen, Laurea-ammattikorkeakoulu Luennossa käsitellään tutkimusja kehittämisprojektia, jossa tutkitaan ja kehitetään opetustoimen, sosiaalija terveysalan sekä kaupan alan turvallisuustoimintaa ja riskienhallintaa. Meille Dafo:ssa, tuotekehittely on jatkuva prosessi, sillä haasteet palo – ja pelastustyössä muuttuvat. Meille Dafo:ssa, tuotekehittely on jatkuva prosessi, sillä haasteet palo – ja pelastustyössä muuttuvat. Dafo on mukana muutoksessa kehittämällä uusia tuotteita ja tuomalla uusia ratkaisuja markkinoille. Päivittäisessä työssä pelastajan on kohdattava uudet materiaalit, uudet mallit ja uudet teknologiat, oli kysymyksessä tieliikenneonnettomuus, rakennus – tai luonnonkatastrofi. Päivittäisessä työssä pelastajan on kohdattava uudet materiaalit, uudet mallit ja uudet teknologiat, oli kysymyksessä tieliikenneonnettomuus, rakennus – tai luonnonkatastrofi
Lisätietoja Tokeva 2012 hankkeen koordinaattori Tarja Ojala p. krs Suomen Palopäällystöliitto ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö yhteistyössä tulityötoimikunnan kanssa järjestävät perinteisen tulityöja kattotulityökurssinjohtajille sekä muille tulityötoiminnan kehittämisestä kiinnostuneille tarkoitetun Tulityöseminaarin, jossa käsitellään koulutukseen liittyviä ajankohtaisia aiheita. Tiedustelut: 0400 350 830 tai e-mail: info@awen.fi. Tilaisuus on maksullinen. Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan 10.00–11.30 Seminaaritila 5, B-halli • Avaus työelämän kehittämisen asiantuntija Bjarne Andersson, Kuntatyönantajat • Työssä koettu väkivalta ja sen vaikutus työhyvinvointiin tutkija Tuula Leino, TTL • Väkivallan hallinta osana turvallisuuden johtamista tutkija Johanna Pulkkinen, Tampereen teknillinen yliopisto • Ennaltaehkäisy ja yhteistoiminta väkivaltariskien hallinnassa asiantuntija Timo Suurnäkki, TTK työelämän kehittämisen asiantuntija Bjarne Andersson, KT Tilaisuus on maksuton, eikä vaadi ennakkoilmoittautumista Järjestäjät: Työturvallisuuskeskus ja Työterveyslaitos YT-neuvottelut: ongelma vai mahdollisuus. 0400 715 168, tokeva@pelastusopisto.fi Järjestäjät: Pelastusopisto (Kuopio) ja SPPL. 10.00–12.00 Seminaaritila Mars, Seminaarikeskus 2. 20 Tulityö-seminaari 9.30–12.00 Tähtien Sali, Seminaarikeskus 2. Seminaarin hinta on 55 €. krs Luennoitsijana HR-päällikkö Anne Huuhtanen ja haastateltavana Awen Oy:n toimitusjohtaja Taina Riipinen. Tilaisuus on maksuton eikä vaadi ennakkoilmoittautumista. Järjestäjä: Awen Oy Työn imu – innostumista ja iloa 12.30–14.30 Seminaaritila 5, B-halli 12.30 Hyvän työelämän puolestapuhuja -palkinto TTT-lehti 12.50 Miksi työn imuun kannattaa panostaa jokaiselle työpaikalla vanhempi tutkija Jari Hakanen, Työterveyslaitos OHJELMA PERJANTAI 7.9.2012 (muutokset mahdollisia). Lisätiedot ja ilmoittautumiset: www.sppl.fi/ttseminaari2012 Järjestäjät: SPEK ja SPPL TOKEVA 2012 10.00–11.30 Kokoustila Blenheim, Kokoustilakäytävä, 2 krs Tilaisuus on maksuton, eikä vaadi ennakkoilmoittautumista. Samansisältöinen tilaisuus järjestetään myös torstaina
Tule tutustumaan Turvallisuus 2012 -messujen osastoomme C60. Helsinki Ilmajoki Ulvila Itä-Suomi Teerisuonkuja 7, 00700 Helsinki | p. Procurator Oy Ab, Nokiantie 2-4, 00510 Helsinki Puh. +358 (0) 10 3877 240 Suomen vanhin suojainalan tukkuliike Karske Oy Ab on nyt: Procurator Oy Ab. 020 7768 505 e-mail: info.fi@procurator.net www.procurator.net 13.30 Meillä työn imu löytyy näin Suomen GPS-Mittaus Oy 14.00 Aina on oikea ikä! Uusia keinoja ikäjohtamiseen erikoistutkija Marjo Wallin, Työterveyslaitos Tilaisuus on maksuton, eikä vaadi ennakkoilmoittautumista Järjestäjä: Työterveyslaitos, Rauno Hanhela, aluejohtaja, Työterveyslaitos AS1 alkusammutus -seminaari 12.30–14.30 Tähtien Sali, Seminaarikeskus 2. Paloja pelastusalan suojaimien asiantuntija. +358 (0)10 3877 200 Valtiontie 18, 60800 Ilmajoki | p. +358 (0) 10 3877 260 Paalukatu 6, 53500 Lappeenranta | p. Seminaarin hinta 40 €. krs Suomen Palopäällystöliitto ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö järjestävät yhteistyössä AS1-konseptin pääkouluttajille ja kurssinjohtajille sekä muille alkusammutuskoulutuksen kehittämisestä kiinnostuneille AS1 alkusammutusseminaarin, jossa käsitellään ajankohtaisia aiheita koulutuskonseptin kehittämiseksi. Lisätiedot ja ilmoittautumiset www.sppl.fi/as1seminaari Järjestäjät: SPEK ja SPPL TIETOISKUALUE, A-HALLI 9.45–10.00 Pientä liikettä Varalasta eli aamuherättely messuvieraiden iloksi Varalan Urheiluopisto 10.00–10.30 Työyhteisön erilaiset ihmistyypit toimitusjohtaja Taina Riipinen, Awen Oy 10.30–11.00 Työympäristön laadukas valaistus valaistussuunnittelija Ilkka Pekanheimo, AD-Lux Oy 11.00–11.30 Sysäys työhyvinvoinnin kehittämiseen Työhyvinvointikortti-koulutus Sykettä työhön.fi -työhyvinvoinnin kohtaamispaikka asiantuntija Jarna Savolainen, Työturvallisuuskeskus 11.30–12.00 Ylivireystilat työssäjaksamisen uhkana Bodymind Oy 12.00–13.00 Matkalla henkilökohtaiseen (työ)hyvinvointiin Motivire 13.00–13.30 Epäasiallinen kohtelu: ehkäise, tunnista ja puutu! varapuheenjohtaja Leila Rautjärvi, SuomenTyöterveyshoitajaliitto ry 13.30–14.00 Työfysioterapeutti työntekijän ja työpaikan tukena Työfysioterapeutit ry 14.00–14.30 Psykofyysinen fysioterapia työssäjaksamisen tukena Bodymind Oy 14.30–15.00 Työympäristön laadukas valaistus valaistussuunnittelija Ilkka Pekanheimo, AD-Lux Oy 15.00–15.30 Stailamos-metodi vapauttaa, ole tyylikäs joka tilanteessa työssä ja vapaa-ajalla! toimitusjohtaja Raija Marjamaa, Stailamos Oy. 21 Presto Paloturvallisuus Oy www.presto. Esittelyssä mm. 020 7768 502 Fax. Tilaisuus on maksullinen. +358 (0) 10 3877 250 Leineperintie 38, 29310 Kaasmarkku | p. Brage, Scott, Argus, Haix, Respirex ja Pacific tuoteuutuuksia, Scott huoltoesityksiä ja Brage Quench palopukukonsepti
22 TIETOISKUALUE, D-HALLI Teema: Muuttuva lainsäädäntö, riskienhallinta ja ympäristö 10.00–10.30 Uudet Poistumistiestandardit Abloy Oy 10.30–11.00 Yrityksen ympäristövastuullinen toiminta kilpailutekijänä Ympäristöturvallisuuskortti™ 11.00–11.30 Turva Pro -verkosto Asiantuntija Mikko Valkonen, Turva Pro -verkosto ja suunnittelija Petri Linna, TTY Porin yksikkö, Täydennyskoulutuskeskus Edupoint. Tampereen teknillinen yliopisto, Porin yksikkö, Täydennyskoulutuskeskus Edupoint 15.00–15.30 Kuinka yrityksen ympäristövastuullinen maine ja toiminta rakennetaan Ympäristöturvallisuuskortti™. Tampereen teknillinen yliopisto, Porin yksikkö, Täydennyskoulutuskeskus Edupoint 12.00–12.30 Riskienhallinta liiketoiminnan tukena Teollisuuden riskienhallinta kehittyy tappioiden välttämisestä kohti liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamista tutkimusprofessori Veikko Rouhiainen, VTT 13.00–13.30 KATAKRI yrityksen näkökulmasta Luennossa kuvataan lyhyesti miksi ja miten Katakri on Instassa otettu käyttöön ja miten käyttöönotto on vaikuttanut liiketoimintaan turvallisuusjohtaja Tero Leppänen, Insta Group Oy OHJELMA PERJANTAI 7.9.2012 (muutokset mahdollisia) 13.30–14.00 Tilannekuva tietoturvallisuuden perustana – tiedetään ulkoiset uhat ja tunnetaan sisäiset riskit turvallisuusjohtaja Ari Vorne, Decens 14.30–15.00 Turvallisuusalan akateeminen tutkimus ja koulutus Porin yliopistokeskuksessa yksikön johtaja, professori Tarmo Lipping, TTY Porin yksikkö koulutussuunnittelija Minna Haapakoski, TTY Porin yksikkö, Täydennyskoulutuskeskus Edupoint Esitellään käynnissä olevaa ja tulevaa turvallisuusalan tutkimusta ja koulutusta Porin yliopistokeskuksessa, esitellään turvallisuusalan akateemista täydennyskoulutusta Porin yliopistokeskuksessa. 040 826 2720, petri.linna@tut.fi. www.tut.fi/edupoint Tarmo Lipping, puh. 040 826 2944, minna.haapakoski@tut.fi. Esitellään turvallisuusalan tutkimukseen ja koulutukseen keskittyvä Turva Pro -verkosto ja sen portaali. 040 826 2860, tarmo.lipping@tut.fi Minna Haapakoski, puh. Kotisivut: www.turvapro.fi, Minna Haapakoski, puh. 040 826 2944, minna.haapakoski@tut.fi Petri Linna, puh
Miten hevonen vedetään vetoliinoilla esimerkiksi upottavasta suosta. Klo 14.00 Suureläinpelastus: Hevosen kääntö ja vetolevylle sidonta. Yleisöllä mahdollisuus harjoitella hätäriimun tekemistä. Pelastusnäytös elävän kuningaspythonin pelastamisesta käärmepihdeillä ja -koukulla. Pelastusnäytös täysikokoisen hevosen käsittelystä pelastustilanteessa ja eläimen sitomisen tekniikka vetolevylle. Pujotusrautaa käytetään vetoliinojen sitomisen apuna suuren eläimen ympärille. pe 7.9. Yleisöllä mahdollisuus harjoitella hätäriimun tekemistä. klo 12:00 Käärmeen käsittely pelastustilanteessa. Ke 5.9. Yleisöllä mahdollisuus harjoitella hätäriimun tekemistä. Yleisöllä mahdollisuus harjoitella hätäriimun tekemistä. Tietoisku matelijoiden käyttäytymisestä ja pelastamisesta. Ensiesittelyssä Turvallisuus-messuilla osastolla C221 Tervetuloa! Pääskykalliontie 13 · 21420 Lieto · viking-fi@viking-life.com Puh (02) 489 500 · Fax (02) 489 5011 · www.viking-life.com VIKING LIFE-SAVING EQUIPMENT OY VIKING PALOPUKU KEVYT JOUSTAVA & ”Pystyisitkö tekemään tämän nykyvarusteillasi” Eläinpelastusta Peltaco Oy:n messuosastolla C 440 nähdään hevosen suureläinpelastusnäytös ja käärmeen käsittelyä pelastustilanteessa sekä kuullaan tietoisku matelijoiden käyttäytymisestä ja pelastamisesta. Miten hevonen vedetään vetoliinoilla esimerkiksi upottavasta suosta. klo 12:30 Suureläinpelastus: Pujotusraudan käyttö ja suuren eläimen vetäminen eteen ja taakse. 23 Teknosafe Oy Sauramonkuja 1, 55800 Imatra Puh. ja to 6.9. Klo 10.30 Suureläinpelastus: Hevosen kääntö ja vetolevylle sidonta. Yleisöllä mahdollisuus harjoitella hätäriimun tekemistä. Pelastusnäytös täysikokoisen hevosen käsittelystä pelastustilanteessa ja eläimen sitomisen tekniikka vetolevylle. 05 680 7700 | Fax 05 680 7750 info@teknosafe.fi | www.teknosafe.fi Lämpökamera myös videotallennuksella! E380 markkinoiden parhaalla resoluutiolla ja laajalla lämpötilan mittausalueella. klo 14:00 Suureläinpelastus: Pujotusraudan käyttö ja suuren eläimen vetäminen eteen ja taakse. Pelastusnäytös täysikokoisen hevosen käsittelystä pelastustilanteessa ja eläimen sitomisen tekniikka vetolevylle. Pujotusrautaa käytetään vetoliinojen sitomisen apuna suuren eläimen ympärille. (Kuva: Kimmo Laakso / Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos). Pelastusnäytös elävän kuningaspythonin pelastamisesta käärmepihdeillä ja -koukulla. Tietoisku matelijoiden käyttäytymisestä ja pelastamisesta. Klo 10.00 Suureläinpelastus: Hevosen kääntö ja vetolevylle sidonta. klo 15:30 Käärmeen käsittely pelastustilanteessa
24 Näytteilleasettajat A > Ö (muutokset mahdollisia) 3T Ratkaisut Oy A 99 www.3tratkaisut.fi Abeko Konfektions Ab A 729 www.abeko.fi Ahlsell Oy A 731 www.ahlsell.fi Aluehallintovirasto työsuojeluhallinto A 920 www.tyosuojelu.fi AMT Hakemistot Oy AULA 8 www.amt.fi Arbesko AB A 429 www.arbesko.com Berner Oy Sport A 541 www.bernersport.fi Blåkläder Oy A 50 www.blaklader.com BockMann Finland Oy A 531 www.rautelin.fi Bronto Skylift Oy Ab U 20 www.bronto.fi Buff Finland / B-Trade Ky A 228 www.buff.fi Carrington Career & Workwear Ltd A 338 www.carrington.uk.com Cederroth Oy A 420 www.firstaid.cederroth.com/fi Oy Colly Company Ab C 425 www.colly.fi Dafo Oy C 100 www.dafo.fi Dimex Oy A 211 www.dimex.fi Divetech Compressors t:mi Divetech Oy C 50 www.divetech.fi DL Software Oy A 71 www.dlsoftware.fi Dräger Suomi Oy A 309 www.draeger.com EARfoon Suomi Oy A 87 www.earfoonsuomi.fi Ejendals Suomi Oy A 609 www.ejendals.com Elektro-Arola Oy C 419 www.elektro-arola.fi Ergomat Suomi Oy A 75 www.ergomat.fi Ergon Oy A 539 www.ergon.fi Erlatek Oy A 208 www.erlatek.fi Etra Oy A 701 www.etra.fi Evermatic Oy A 330 www.evermatic.fi Ferno Norden Oy C 629 www.fernonorden.com Finlayson Oy A 942 www.finlayson.fi Finsatec Oy C 101 www.finsatec.fi Foxa Oy A 338 www.foxa.fi Grolls Oy A 321 www.grolls.fi Haztec International LTD C 620 www.haztec.biz HNU-Nordion Ltd Oy A 740 www.hnunordion.fi Honeywell Safety Products A 419 www.sperianprotection.fi Hultafors Group Finland Oy A 621 www.hultaforsgroup.fi Oy Insalko Ab C 62 www.insalko.fi Oy Interenergy Ltd Presso Center C 50 www.pressocenter.fi Isojoen Konehalli Oy IKH A 221 www.ikh.fi Jokamuovi Oy A 218 www.jokasafe.fi JSP Ltd A 739 www.jsp.co.uk Karske Oy Ab, A 121 C 60 www.karske.fi Kaukomarkkinat Oy Radiopuhelimet www.kaukomarkkinat.fi A 721 /radiopuhelimet V Keskimäki Oy A 638 www.keskimaki.fi Knorring Oy Ab C 513 www.knorring.fi Konekesko Oy Marine C 140 www.konekesko-marine.fi Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja Palokuntalainen AULA 2 www.sanomapaja.fi Kwintet Finland Oy A 301 www.leijona-pro.fi Laerdal Oy C 431 www.laerdal.fi Laitosjalkine Oy A 406 www.laja.com Lamor Corporation C 55 www.lamor.fi Liikenneturva A 641 www.liikenneturva.fi Lindström Oy A 100 www.lindstrom.fi Malux Finland Oy A 640 www.malux.fi Medic Ensiaputarvike Oy A 630 www.duellmedic.com Medic Partner Oy C 629 www.medicpartner.fi Meriturva Maritime Safety Training Centre C 321 www.meriturva.fi
51 sivua • Hinta 18,50 € Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK • www.spek.fi Talon turvaopas Talon turvaopas auttaa asuinyhteisöjä välttämään vaaratilanteiden syntymistä. 25 Tilaa: verkkokauppa.spek.fi Puh. Opas on tarkoitettu talon turvallisuudesta vastaaville henkilöille: talon omistajalle ja haltijalle, taloyhtiön hallituksen jäsenille, isännöitsijälle, huoltoyhtiölle, turvallisuustehtäviin nimetyille sekä muillekin asukkaille. Opas täydentää sisäasiainministeriön keväällä 2012 julkaisemaa Asuinkiinteistön pelastussuunnitelman laadinta -ohjetta. 42 sivua • Hinta 20 € Hanki ammattikirjat nyt – pysyt ajan tasalla! SPEKin oppaisiin ja tuotteisiin voi tutustua 5.–7.9. Hinta 15,90 €. uudistettu painos 2011. 09 4761 1300 Paloturvalaitteet ja -järjestelyt Opas muistuttaa rakennuksen omistajaa ja eri tilojen haltijoita paloturvalaitteisiin liittyvistä lakisääteisistä vastuista ja toimenpiteistä. 2012. Opas ei anna valmiita vastauksia vaan opastaa pelastussuunnitelman laatijoita omaehtoiseen ajatteluun lähtökohtanaan asuinkiinteistön erityispiirteet, ympäristö ja asukkaat. 75 sivua • Hinta 29,50 € Alkusammutuskalusto Opas on tarkoitettu avuksi kaikille, jotka valitsevat ja sijoittavat alkusammuttimia erilaisiin rakennuksiin ja muihin kohteisiin, kuten kaivoksiin, tulityöpaikoille, leirintäalueille ja ajoneuvoihin. uudistettu painos 2011. Oppaassa annetaan neuvoja toimintaan niin arkipäiväisissä onnettomuustilanteissa kuin poikkeusolojenkin aikana. 40 sivua • Hinta 10 € Automaattinen sammutuslaitteisto asunnoissa ja hoitolaitoksissa Täysin uudistetun oppaan tarkoituksena on helpottaa sammutuslaitteiston toteuttamista erityyppisissä asunto-, majoitusja hoitolaitosrakennuksissa. Kirjan liitteenä on muistikortilla Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkimukseen Asuntosprinklaus 3 liittyvä video ja lomakepohja Selvitys sammutuslaitteiston suunnitteluperusteista. Oppaassa selvennetään osapuolten rooleja ja annetaan toteutusesimerkkien avulla perustietoa oikeiden suunnitteluperusteiden määrittämiseksi. 2012. korjattu painos 2011. Opas on tarkoitettu käsikirjaksi erityisesti isännöitsijöille ja isännöintiliikkeille sekä pelastusviranomaisille. Tampereen Turvallisuus-messuilla osastolla C500! Hinnat sisältävät alv:n. Pelastussuunnittelu – Opas asuinrakennuksen pelastussuunnitelman tekoon Opas on tarkoitettu työkaluksi asuinkiinteistön pelastussuunnitelman laatijoille. 3. 3. Talosuojelu koskee kaikkia asuintaloja sekä pieniä yrityksiä ja laitoksia. 11
Tarroja on kahta kokoa: suuremman halkaisija on 25 cm ja pienemmän 11 cm. Hinnat 9,00 e ja 4,00 e /kpl (sis. 26 Näytä ulospäin, millaisten arvojen varassa toimimme! Pelastustoimen arvot -ajoneuvotarrat ovat nyt saatavilla. alv.) Tilaukset ja tiedustelut: Suomen Palopäällystöliitto Iso Roobertinkatu 7 A 5, 00120 Helsinki puhelin (09) 2522 9200 toimisto@sppl.fi, www.sppl.fi Mica Elektro Oy Ltd A 741 www.mica.fi Multisafe Oy A 401 www.multisafe.fi Nordic Trail A 73 www.nordictrail.fi Nuohousalan keskusliitto ry C 500 www.nuohoojat.fi OAJ Pirkanmaa ry A1128 Orelo Oy A1003 www.orelo.fi Paloja pelastustieto ry Toimitus C 500 www.pelastustieto.fi Palomiesliitto SPAL C 77 www.palomiesliitto.fi Palopäällystö JHL ry C 600 www.palopaallystojhl.fi/ Pelastusopisto C 640 www.pelastusopisto.fi Näytteilleasettajat A > Ö (muutokset mahdollisia) Peltaco Oy C 440 www.peltaco.com Plugmasters ry. A 77 www.plugmaster.fi Polarsafety Oy C 331 www.polarsafety.fi Juha Rantanen Oy A 428 www.hand1a.fi Rauplan Oy C 131 www.rauplan.com Rebo bv A 522 www.rebosystems.com Rexram Oy A 116 Rostek-Tekniikka Oy A 631 www.r-t.fi RTV-Yhtymä Oy A 241 www.rtv.fi SaFe Työsuojelutarvike Oy A 630 www.safe.fi Sammutin Oy U 50 www.saurus.fi Sarco Oy C 330 www.sarco.fi Scania Suomi Oy C 701 www.scania.fi Scott Health & Safety Oy A 101 www.scottsafety.com Oy Sea Safety Scandinavia Ltd C 601 www.seasafety.net Sharkmed Oy C 519 www.sharkmed.fi Sievin Jalkine Oy A 201 www.sievi.com Sintrol Oy C 68 www.sintrol.com Skydda Suomi Oy A 509 www.skydda.fi Stailamos Oy A 939 www.stailamos.fi Standby Oy Ab C 71 www.standby.eu STYL Suomen Työsuojelualan Yritysten Liitto ry A 79 www.styl.fi Sundström Safety AB A 719 www.srsafety.com Suojakäsine Oy A 331 www.suojakasine.fi Suojalaite Oy, A 111 A 231 www.suojalaite.fi Suomen 3M Oy A 501 www.3M.fi Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ry A1013 www.sak.fi Suomen Ensihoitoalan Liitto ry C 610 www.sehl.fi
27 Scania Suomi Oy Erityismyynti Petri Surakka Puh 010 555 5273 www.scania.fi Olemme mukana Turvallisuus 2012-messuilla osastolla C701. Tervetuloa käymään! Suomen Erillisverkot Oy C 725 www.erillisverkot.fi Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys SPLY ry C 500 www.sply.fi Suomen Palopäällystöliitto C 500 www.sppl.fi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK C 500 www.spek.fi Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry C 619 www.sspl.fi Suomen Sterisol Oy A 119 www.sterisol.se Suomi-Tikas Oy C 70 www.suomi-tikas.fi T.Kurikka & Co Oy C 729 T:mi A Toivari C 518 www.rescari.fi Tamlans Oy Ab C 123 www.tamlans.fi Tammed Oy C 431 www.tammed.fi Tammivilkut Oy T:mi Tapio Tammi C 325 www.tammivilkut.com Tampereen aluepelastuslaitos C 631 www.tampere.fi/aluepelastuslaitos Tampereen Suojainpiste Oy A 83 www.tampereensuojainpiste.fi Tamrex Oy, A 211 C 101 www.tamrex.fi Tehy ry C 610 www.tehy.fi Oy Teknocalor Ab A 329 www.teknocalor.fi/fi/mittauslaitteet Teknosafe Oy C 221 www.teknosafe.fi Telko Oy, Ympäristötuotteet A 721 www.telko.com/portal/fi TH-Teocon Oy A 60 www.th-teocon.fi Tranemo Workwear Finland Oy Ab A1001 www.tranemoworkwear.com Turvata Oy C 624 www.orum.fi Työsuojelupäälliköt ry A 307 www.finnsafe.net Työterveyslaitos A 921 www.ttl.fi Työ Terveys Turvallisuus Toimitus A 921 www.ttl.fi/ttt Työturvallisuuskeskus TTK A 925 www.tyohyvinvointikortti.fi Ursuk Oy C 401 www.ursuk.com Vandernet Oy A 70 www.vandernet.com Veho Group Oy Ab Erikoisajoneuvomyynti C 201 www.veho.fi Veikko Nummela Oy C 101 www.veikkonummela.fi Vema Lift Oy U 50 www.vema.fi Viking Life-saving Equipment Oy Finland C 413 www.viking-life.fi Virve tuotteet ja palvelut Oy C 421 www.virve.com Volvo Finland Ab C 621 www.volvo.com VV-Auto Group Oy C 123 www.vv-auto.fi Würth Oy A 430 www.wurth.fi YTM-Industrial Oy C 425 www.ytm.fi
Myös hälytysvalot Tavataan osastolla C629! Näytteilleasettajat A > Ö (muutokset mahdollisia). 28 Abloy Oy D 201 www.abloy.fi Are Oy D 511 www.are.fi ArkiTurva D 604 Ascom Miratel Oy D 407 www.ascom.fi Avack Oy D 44 www.avack.fi Avalarm Oy D 512 www.avalarm.fi AXNet Finland Oy D 301 www.axnet.fi Bandit Suomi Oy U 80 www.banditsuomi.fi Bano / Hovila Oy D1000 www.hovila.fi Byggma Group D1000 www.byggmagroup.fi Decens Oy D 323 www.decens.fi Deltabit Oy D 32 www.deltabit.fi Divacont Oy D 411 www.divacont.com Engarde Finland / Finfire Oy D 602 www.armoria.fi Eurosec Oy D 506 www.eurosec.fi Fenestra Oy D1000 www.fenestra.fi FinnSec 2013 D 428 www.finnsec.fi Finscoop Ky D 600 www.finscoop.fi Firecon Group Oy D 101, U 60 www.firecon.fi FSM Oy D 650, D1000 www.fsm.fi Generics Finland Oy D 225 Hämeen Lukko Oy D1000 www.hameenlukko.fi IDcontrol Oy D 40 www.idcontrol.fi iLOQ Oy D 107 www.iLOQ.com Joensuun Kourutuote Oy D 223, D1000 www.kattovaruste.fi Joensuun Kourutuote Oy D1000 Kaba AB D 211 Kidde Finland Oy D 611 www.kidde.fi Kotiolo Oy D1000 www.kotiolo.fi Kuljetus&Logistiikka -lehti D 39 www.kuljetusjalogistiikka.com Kvaliteam Oy D 34 www.servus.fi Lastmile Connection Service Oy – LMCS D 305 LogiSec Oy D 38, D 39 Next Deck Oy / NEXT TURVA www.nextdeck.fi D 36, D1000 Pauner Oy Reelstrap D 50 www.reelstrap.com Pirkanmaan ammattiopisto D 116 www.pirko.fi Oy Pomaco Ab D 607 www.pomaco.fi PPCT Finland Oy D 606 www.ppct.fi Promist Oy D 401, D1000 www.provacuum.fi Rollock Oy D 46 www.rollock.fi S.O. Import avoin yhtiö D 603 www.soimport.com Teerivuorenkatu 28 33300 TAMPERE BRONTO SKYLIFT OY AB puh 020 7927 111 fax 020 7927 300 www.bronto.fi Markkinajohtaja Suomessa ja maailmalla Ferno Norden Oy, www.fernonorden.fi foy@fernonorden.com, 040 358 8936, 040 561 7689 Sujuva ja ergonominen Smart-Load lastausteknologia! Järjestelmä laukaisee jalkojen vapautusmekanismin erikseen ja automaattisesti varmistaen samalla, että jalat aina kannattelevat potilaan painon
Uutuutena Turvatalossa nähdään muun muassa turvahuone (Panic Room). Turvatalo tarjoaa tietoa ja tuotteita yleisten turvallisuusratkaisujen ohella myös erityisryhmien tarpeisiin sekä seniorija palveluasumiseen. 29 Dräger. Tervetulo a osastolle mme A 309! www.draeger.fi Messuille rakennetaan jälleen Turvatalo, joka esittelee turvallisuutta sekä rakennusteknisten ratkaisujen osalta että yksilöturvallisuuden näkökulmasta. Panic Room Company Ltd:n kehittämä ja FSM Oy:n maahantuoma turvahuone on helposti asennettava, kasattava ja siirrettävä huone, joka tuo nopean turvan ihmisille. Mukana Turvallis uus 2012 -messui lla Tampere ella 5.?7.9.2 012. Teknologiaa elämän puolesta. Turvatalo toteutetaan ensimmäistä kertaa yhteistyössä Tampereen ammattiopiston kanssa. Tutustu kymmeniin turvallisuusratkaisuihin aidossa ympäristössä Turvatalossa. Uudistettu Turvatalo Scando Oy D 30 www.scando.com Seniortek Oy D 510, D1000 www.seniortek.fi Softex Oy D101 www.softex.fi SOL Palvelut Oy D 311, U 10 www.sol.fi Studiotec Oy D 605 www.studiotec.fi Suomen Turvakauppa Oy D 100 www.turvakauppa.com TAKK D 116 www.takk.fi Tampereen Ammattioppilaitos D 116 Teletec Connect Oy D1000 www.teletec.fi Tullihallitus D 38 www.tulli.fi Tupla T D 604 Turvallisuus & Riskienhallinta -lehti D 20 www.turvallisuus.com Turvallisuusmuseo kannatusyhdistys ry www.turvallisuusmuseo.fi D 428 Turva Pro -verkosto Tampereen teknillinen yliopisto D 322 www.turvapro.fi Valvova Oy D 501 www.valvova.fi Wattiman Oy D 400 www.wattiman.com Vibsolas Oy D 601 www.vibsolas.com Wintel Finland Oy D 305 www.wintel.fi Vinyyliverhous.fi Raimont Trade OY www.vinyyliverhous.fi D1000 Visiolink Oy D 422 www.visiolink.fi VTT D 104 www.vtt.fi Väärin Puutavara Oy D1000 www.vaarinpuutavara.fi YIT Kiinteistötekniikka D 206 Oy www.yit.fi Ympäristöturvallisuuskortti D 610 www.ymparistoturvallisuuskortti.fi. Kokonaan moduuleista koottava Turvatalo palvelee messujen ohella pysyvänä, muokattavana oppimisympäristönä
30 WWW.RAUPLAN.COM Puh. (02) 273 1800 Salvumiehenkatu 10 20320 TURKU MULLISTAVA VAAHTONESTEUUTUUS! 100% FLUORIVAPAA 100% BIOHAJOAVA ERITTÄIN TEHOKAS, ympäristöystävällinen ja alkoholinkestävä vaahtoneste kaikkiin paloihin! Mukana messuilla osastolla C 131 ! AD-Lux Oy A1040 http://adlux.wordpress.com/ ADI Kalusteet Oy A 915 www.adi.fi Awen Oy A 914 www.awen.fi Back App AS A 841 www.backapp.eu Bodymind Oy Kuntoutuspalvelut A1014 www.bodymind.fi Ergolift Oy Ab A1000 www.ergolift.fi Oy Finate Ab A 828 www.finate.fi Firstbeat Technologies Oy A 831 www.firstbeat.fi Frantsilan Hyvän Olon Keskus A1115 www.frantsila.com Fysiomyynti A 841 www.fysiomyynti.fi Hotelli Haikon Kartano A 929 www.haikko.fi Humantool Oy A 829 www.humantool.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. A 930 www.jhl.fi Keva A 819 www.keva.fi Kinnarps Oy A 901 www.kinnarps.fi Koskiklinikka A 813 www.koskiklinikka.fi Kruunupuisto Oy Punkaharjun kuntoutuskeskus A 726 www.kruunupuisto.fi Kuntoutuskeskus Kankaanpää A 629 www.kuntke.fi Kuntoutuskeskus Petrea A 918 www.petrea.fi Kuortaneen Urheiluopisto A1006 www.kuortane.com Kylpylähotelli Päiväkumpu A1028 www.paivakumpu.fi Management Institute of Finland MIF Oy www.mif.fi A1045 Medilaser Oy A 812 www.medilaser.fi Näytteilleasettajat A > Ö (muutokset mahdollisia)
Tervetuloa! Lataa SpiroCom-esite: bit.ly/spirocom (pdf, 632 Kt) Medisport Oy A 839 Merplast Oy A 112 www.merplast.fi MIP Electronics Oy A 821 www.mip.fi Motivire / Motivaatioverkko Oy A1121 www.motivire.fi Motoral Oy A 909 www.motoplast.fi MS-liiton työllisyyspalvelut A 912 www.ms-liitto.fi Palvelualojen ammattiliitto PAM ry www.pam.fi A 820 Peurunka A 913 www.peurunka.fi Pirteeks A1015 www.pirteeks.fi Premius Kuntoutus ja Koulutusklinikka Oy www.premius.fi A 711 Reijo Vuorio Ky A 938 www.reijovuorio.com Sabora Pharma Oy A 815 www.saborapharma.fi Suomen Huippukunto Oy A1026 www.huippukunto.fi Suomen Kenkävalimo Oy A1038 www.promena.fi Suomen Työterveyshoitajaliitto r.y. Pieni koko ja valtava vaikutus – SpiroCom on askel, joka muuttaa turvallisuutta. A1021 www.tyofysioterapeutit.com UKK Terveyspalvelut Oy A1113 www.ukkterveyspalvelut.fi Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö A1017 Varalan Urheiluopisto A1118 www.varala.fi Oy Vendor Ab A 738 www.vendor.fi VITALGO A1015 www.vitalgo.fi Tervetuloa osastollemme C 500! Tule pyörittämään onnenpyörää ja voita kiva palkinto! Pelastustieto Suomen Palokalustoliikkeiden yhdistys Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Suomen Palopäällystöliitto Nuohousalan Keskusliitto. – Finlands Företagshälsovårdareförbund r.f, www.stthl.net A1024 Sustainable Mobile Oy Suomen Säteilykontrolli A 728 www.sateilykontrolli.fi Tempur-Med Sleep Center A1008 www.sleepcenter.fi Tullinkulman Työterveys A 818 www.tullinkulmantyoterveys.fi Työfysioterapeutit ry. – Täysin kaksisuuntainen – Pitkän kantaman yhteys – Sisään rakennettu vahvistin Olemme mukana Turvallisuus 2012 -messuilla osastolla C 331. 31 • • • • • • • • Tilaa uutiskirjeemme osoitteessa polarsafety.fi – pysyt ajan tasalla WWW.POLARSAFETY.FI SPIROCOM TUO TAISTELUPARISI LÄHEMMÄKSI SpiroCom-yksikkö on ainutlaatuinen yhdistelmä: hands-free ryhmäpuhelu, integroitu äänenvoimakkuus ja langaton radioyhteys
Osastoilla esiteltävien tuotteiden, palvelujen ja uutuuksien lisäksi messuvieraat voivat tutustua alan ajankohtaisiin aiheisiin seminaareissa sekä tietoiskuissa, joita järjestetään messuilla kaikkiaan lähes 80. Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari. Messutapahtuma täyttää kokonaisuudessaan Tampereen Messuja Urheilukeskuksen kolme hallia ja ulkoalueet, mutta poistumisharjoitus järjestetään vain C-hallissa. Kansainväliset Turvallisuus-, Securityja Työhyvinvointi -messut avaa keskiviikkona 5.9. T. Messuille rakennettavassa Turvatalossa on uutuutena turvahuone. pidetään Elinkeinoelämän ja viranomaisten yritysturvallisuusstrategia 2012–2015 -seminaari, torstaina 6.9. kertaa järjestettävät Turvallisuus-messut lupaavat useita työnäytöksiä muun muassa palojen sammuttamiseen ja pelastautumiseen liittyen. klo 11 pidettävissä avajaisissa Vuoden Palomiehen 2012. klo 13.30. Ajankohtaista työsuojeluvaltuutetuille -seminaari ja Oppilaitosten turvallisuus -seminaari sekä perjantaina 7.9. Näytösten aiheet ovat loukkaantuneen henkilön pelastaminen tikkaalta, katolta tai tasolta pudonneen henkilön pelastaminen sekä suojaverkon toiminta. Työhyvinvointi 2012 keskittyy työterveyteen, työsuojeluun, työkykyyn sekä alan neuvontaan, koulutukseen ja konsultointiin. Torstaina 6.9. Avajaispäivänä julkistetaan myös Vuoden Palomies 2012 sekä järjestetään Suomen suurin poistumisharjoitus. Security 2012 -messujen teemat ovat asuminen ja henkilöturvallisuus, yritysturvallisuus ja riskien hallinta sekä tekniset ratkaisut ja koulutus. messuvieraat voivat seurata metrin pituisen kuningaspythonin käsittelyä pelastustilanteessa käärmepihtien ja -koukun avulla. Lisäksi kuullaan muun muassa eläinten käyttäytymisestä pelastustilanteessa. Jo 13. Avajaispäivänä palkitaan Vuoden Palomies 2012 ja toteutetaan Suomen suurin poistumisharjoitus Vuoden Palomiestoimikunta julkistaa keskiviikkona 5.9. Esillä on myös 2,5-metrinen kuningasboa. Kuningaspython, poistumisharjoitus ja Vuoden Palomies Mukana messuilla:. Harjoituksessa tullaan tyhjentämään C-halli ihmisistä eri poistumisreittejä käyttäen. Tutustu koko tapahtuman laajaan ohjelmatarjontaan osoitteessa www.turvallisuusmessut.fi. Lisäksi messuilla palkitaan Hyvän työelämän puolestapuhuja, jonka valitsee vuosittain TTT-lehti. Tarkoituksena on testata käytännössä, kuinka suuri messuhalli saadaan tyhjennettyä nopeasti ihmisistä ison tapahtuman aikana. Turvallisuuden ja työhyvinvoinnin ykköstapahtumassa kohtaavat tuhannet alan ammattilaiset Turvallisuus-, Securityja Työhyvinvointi-messut muodostavat Pohjoismaiden suurimman turvallisuusalan messutapahtuman, johon on viime vuosina tutustunut yli 12 000 kävijää. Messuille rakennettavassa Turvatalossa voi tutustua turvallisuusratkaisujen ohella Panic Room Company Ltd:n kehittämään ja FSM Oy:n maahantuomaan turvahuoneeseen (Panic Room). Kaikkina päivinä pidettävissä suureläinpelastusnäytöksissä havainnollistetaan hevosen käsittelyä pelastustilanteessa ja eläimen sitomistekniikkaa vetolevylle sekä nähdään, miten pujotusrautaa käytetään vetoliinojen sitomisen apuna suuren eläimen ympärille. Messuilla on tänä syksynä 250 näytteilleasettajaa. Tämän mittakaavan poistumisharjoitus toteutetaan Suomessa nyt ensimmäisen kerran. Messuvierailla on mahdollisuus myös opetella hätäriimun tekemistä. Kurikka & CO Oy:n osastolla C 729 nähdään kemikaalisukellusnäytös, jossa pelastetaan vaarallista ja helposti syttyvää ainetta kuljettaneen säiliöauton kuljettaja sekä tukitaan vuodot. sisäasianministeri Päivi Räsänen. 32 A C D T ampereen Messuja Urheilukeskuksessa 5.–7.9.2012 järjestettävä Pohjoismaiden merkittävin turvallisuusalan messutapahtuma tuo yhteen tuhannet turvallisuuden ja työhyvinvoinnin ammattilaiset. Eläinpelastusnäytökset järjestetään Peltaco Oy:n osastolla C 440. Esimerkiksi keskiviikkona 5.9. Turvallisuuden suurtapahtumassa messuvierailla on mahdollisuus seurata perinteisten paloja pelastusnäytösten ohella eläinten pelastusoperaatioita sekä kemikaalisukellusnäytöksiä. Suojalaite Oy toteuttaa A-hallin näytösalueella kaikkina päivinä pelastusnäytöksiä. Uutuutena on luvassa myös toiminnallista tykyohjelmaa, kuten jumppahetkiä, kehonkoostumusja verenpainemittauksia sekä pyöräergometrija puristusvoimatestejä. Turvallisuus 2012 esittelee pelastustoimen, työturvallisuuden, ympäristöturvallisuuden ja ensiavun. Tampereen Messut Oy ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK toteuttavat Suomen suurimman poistumisharjoituksen keskiviikkona 5.9
46. MIRG – yhteistyön voimaa merellä s
Tarjous on voimassa 30.9.2012 asti. 044 728 0400 • tilaukset@pelastustieto.fi • www.pelastustieto.fi Turvallisuus-messujen MESSUTARJOUS –50 % Koskee vain uusia tilauksia. Ei koske opiskelija-/nuoriso-/kestotilauksia. Alennus lasketaan tämänhetkisestä vuositilaushinnasta. Tule osastollemme C 500 ja tartu tarjoukseen! Tilaa mahtava lukupaketti koko vuodeksi puoleen hintaan Ota yhteys puh. Tilaus jatkuu normaalina kestotilauksena. Tee tilaus messuosastolla, saat itsellesi lahjan!
Toivottavasti mahdollisimman asiasta kiinnostunut tulee Tampereelle. Kuva: Toni Fohlin. Kunnallisessa pelastustoimessa on kohta kymmenen vuoden ajan toimineen alueellisen järjestelmän aikana keskusteltu vaihtelevin äänenpainoin 22 alueellisen pelastuslaitoksen määrän tarpeellisuudesta. Ne antavat liikuntarajoitteiselle vanhukselle paremmat mahdollisuudet selvitä turvaan palosta. Edellisessä numerossamme kerroimme viiden itäisen alueen pelastuslaitosten yhteistyösuunnitelmista, joista ei sysätä sivuun mahdollista hallinnollistakaan yhdistymistä. Niitä on tänä vuonna esillä enemmän kuin aikaisemmin.. Poliisihallintoa rukataan uusiksi tulevien vuosien aikana. Pasilankatu 8, 00240 Helsinki Veijo Pursiainen kehittämispäällikkö 050 5123 369 INTERNET: www.pelastustieto.fi etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi KIRJAPAINO: Forssa Print 2012 ISSN 1236-8639 Aikakauslehtien liiton jäsen KANSI: Merellä tapahtuvaa viranomaisten yhteistä pelastustoimintaa tehostetaan. Turvallista asumista – kotona Helsinkiläisessä vanhainkodissa sähkövalaisin syttyi tuleen. Vanhusten määrä kasvaa lähitulevaisuudessa roimasti. Työryhmä toteaa, että tarvitaan erityisesti kotona asumiseen soveltuvaa teknologiaa, jonka hyödyntäminen on helppoa. Esityksen mukaan poliisilaitosten määrää vähennetään nykyisestä 24:stä 11:een. Laitosasumisen ohella moni vanhus asuu ja haluaa asua omassa kodissa. P.S. 46 Muuttuuko pelastusalueiden määrä poliisien tapaan. Hallinnollisten rajojen muuttaminen ei tietenkään saa tarkoittaa sitä, että perustehtävästä lipsuttaisiin. MIRG – yhteistyön voimaa merellä s. vuosikerta TOIMITUS: Esa Aalto päätoimittaja 050 5620 735 Kimmo Kaisto toimittaja, taitto & ulkoasu 044 728 0402 ILMOITUSMYYNTI JA TILAUKSET: Minna Kamotskin 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi KIRJANPITO JA TILAAJAPALVELU: Sinikka Toivonen 044 728 0400 tilaukset@pelastustieto.fi JULKAISIJA: Paloja pelastustieto ry. Kotona asuvalla vanhuksella ei ole henkilökuntaa hoitamassa alkusammutusta. Ennen kuin palokunta ehti paikalle, henkilökunta oli jo sammuttanut uhkaavan palon. Ympäristöministeriön asettama työryhmä antoi hiljattain omia ehdotuksiaan ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmaksi. PÄÄKIRJOITUS esa.aalto@pelastustieto.fi 6 /2 01 2 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti, 63. Tampereella asuntomessujen yhteydessä järjestetyn asumisen turvallisuutta käsitelleen seminaarin avanneen pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojasen mielestä alueellinen järjestelmä on osoittanut voimansa, mutta se ei toki tarkoita sitä, ettei laitosten lukumäärissä voisi tapahtua muutoksia. Turvallisen asumisen seminaarissa muistutettiin erityisesti automaattisten sammutuslaitteistojen merkityksestä. Erityisesti työnantajien soisi antavan väelleen tilaisuuden tulla tutustumaan muun muassa alan moniin uutuuksiin. Kuten todetaan sisäasiainministeriön ehdotuksessa ensi vuoden budjetista: Tavoitteena on pitää pelastuslaitosten kiireellisten tehtävien toimintavalmiusaika nykyisellä hyvällä tasolla. Kuten olet varmaankin jo huomannut, hyvä lukija, tämä lehti on Turvallisuus-messujen erikoisnumero. Yksi toimenpide-ehdotuksista koski ikääntyneiden kotona asumisen tukevan teknologian kehittämistä ja levittämistä. Joka toinen vuosi järjestettävä suurtapahtuma alkaa olla jopa eurooppalaisessa mitassa ainut, jossa paloja pelastusala esittäytyy näin näkyvästi. Voimavarat yhdistämällä siihen saattaa olla paremmat edellytyksetkin
kuvapankki tässä numerossa 6 2012 TURVALLISUU S | SECURITY | TYÖHYVINVO INTI | 5.–7.9.2012 Turvallisuus 2012 Näin suunnistat 30 .8 . lentopelastus Finavian tuottama pelastuspalvelu jakautuu kahteen osaan: lentoaseman pelastuspalveluun sekä Ilmailun etsintäja pelastuspalveluun. Kuvia pääsee selaamaan osoitteessa: kuvapankki.pelastustieto.fi. 70 Pelastustieto on rakentanut alan yhteistä digitaalista kuvapankkia. 57 Suomalaiset pelastusalan asiantuntijat kouluttajina Kosovossa 62 SPLY juhlii 40 vuottaan 64 Pelastusopisto vastaa MM-rallin turvallisuudesta Rony Kivistö 66 Nuohoojamestarin päivä Eeva Vänskä 68 Maastopalokurssi Hollannissa Tuomas Pälviä 73 Asumisen turvallisuus ja sprinkleri kuuluvat yhteen 74 Natiaiset letkun varressa loma-asuntomessuilla Ulla Ylönen 75 Palomiehet pelastivat Lauken Ulla Ylönen 76 Kuuluvuutta tarjolla Panu Pentikäinen 78 Palotarkastajan osaamiseen pitää panostaa Anssi Kuhlman 82 Leirikoulutus muuttaa Porissa muotoaan Pauliina Puputti 84 Teuvo Kuusela – kahden palokunnan veteraani Juhani Katajamäki 92 Poliisi ja palokuntalainen Timo Kouki VAKIOT 56 Vieraanamme: Piia-Noora Kauppi 88 Mirafoni: Mira Leinonen 90 Ulkomailta: Risto Lautkaski kuukauden kasvot nettigallup Kysyimme nettigallupissa ”Kiinnitetäänkö pelastustoimessa riittävästi huomiota työturvallisuuteen. s. Tällä asia ei kuitenkaan selity... s. Ovathan palomiehet tunnetusti kovia jannuja ja ruotsinkielen sana ”hård” merkitsee suomeksi ”kovaa”. syyskuuta. Käynnistimme Palosuojelurahaston ja Palosuojelun edistämissäätiön tuella vanhojen kuvien digitointiprojektin pari vuotta sitten. s. 80. Kuvapankki avautuu 1. Kaksi kolmesta on sitä mieltä, että ei kiinnitetä. Kymmenen nuorta ja urheaa palokuntalaista pääsi näyttämään kyntensä kaikkiaan neljässätoista eri tehtävässä. Klikkaa www.pelastustieto.fi ja anna äänesi seuraavassa nettigallupissa! Ehdota mistä aiheesta haluaisit tulevan gallupin. Yksi toisensa jälkeen miehet esittäytyvät Hårdiksi. Lentokerhojen jäsenet puolestaan auttavat viranomaisia metsäpalojen ehkäisyssä ja kadonneiden henkilöiden etsinnässä. s. ”. 89 palokuntanuoret Forssa–Toijala-alueen 7–12-vuotiaat palokuntanuoret saivat totutella palokuntauraan vauhdikkaan toimintavuorokauden kautta. -messuilla 100-SIVUINEN MESSULEHTI Jyväskylän Keskuspaloaseman kalustohalliin lappaa rotevannäköisiä kavereita. 60 SIVU 86 Opinnäytteitä Pelastusopistosta 6 /2 01 2 30.8.2012 3 Turvallisuus-messut 2012 40 Porrashuoneiden turvallisuudessa parannettavaa Ville Pulkkinen 44 Vakava ilmaliikenneonnettomuus – varautumista katastrofiin Ari Koivu, Simo Ekman 46 MIRG-yhteistyössä on voimaa Toni Fohlin, Marko Seppä, Petteri Leppänen, Matti Salokorpi 53 Mikä on mieliinpainuvin tapaus
J. palokunnan ja Oulun VPK:n säiliöautojen saapuessa paikalle oli rakennus palanut jo osittain kokonaan niin että siitä jäi vain saunan puoleinen pääty pystyyn. Palontorjunta – Brandvärn 50 vuotta sitten Keskiviikko kesäkuun 20:s vuonna 1962 valkeni aurinkoisena poutapäivänä. Huoneeseen, jossa tuli pahemmin riehui, epäiltiin ,jääneen erään mieshenkIlön. Olipa joukossa 11-vuotias poikakin, joka seurasi kurssia suurella mielenkiinnolla alusta loppuun kuin kaikki toisetkin. Pelkkä silmäys kohti palavaa rakennusta riitti todistamaan, että siellä ei kukaan olisi voinut säilyä hengissä. Paikalle lähdettiin 3:lla paloautolla, joista 2 korkeapainepumpulla varustettua hyökkäysau toa ja kolmas pienempi palopostiauto. Työn edistyessä etsittiin taloon mahdollisesti jäänyttä mieshenkilöä. Edellispäivien poutaiset ja tyynet säät, olivat luoneet hyvät olosuhteet metsänhoidollisille kulotuksille. Kulotuksen johtajina toimivat Ylistaron metsänhoitoyhdistyksen ammattimiehet. huoneesta. Seuraavat suihkut vletlll1 kuitenkin rakennuksen vastakkaiseen päähän, jossa saattoi vielä olla jotain pelastettavila. Kokemuksesta tiedettiin, että korkeapainesumu olisi ollut liian kevyttä näin kovassa palossa, joten käyttöön otettiin 1 1/22" työletkut ja teho-suuttimet. 8 klo 13,45 syttyi Kempeleen Ketolanperällä Osuusliike Arinan myymälän varastorakennus bensiinikaasun räjähdyksestä tuleen. Palokunnan saapuessa palopaikalle löivät liekit ulos lähes kaikista palavan 2-kerroksisen omakotitalon ikkunoista sekä katon harjasta. Kurssille oli saapunut parikymmentä osanottajaa. Myymälänhoitajan kesälomansijaisena toiminut 18-vuotias Matti Penttilä oli lähtenyt antamaan bensiiniä kaupan varastosta Martti Vupposen mopediin. Paikalle hälytettiin kuitenkin varmuuden vuoksi kaupungin kaksi VPK:a. Palon levenemistä rakennuksen sisällä oli edistänyt se, että asukkaat olivat asunnoistaan paetessaan rikkoneet ikkunoita ja avanneet ovia, sekä että alumiinipeltivesikatto suli kuumuudessa. Nuorukaisten kertoman mukaan he olivat laittaneet varastossa tupakan sytyttäjään bensiiniä, jolloin siihen tullut liika bensiini oli puisteltu pois ja sytyttäjä oli tällöin päässyt luiskahtamaan kädestä lattialle syttyen samalla ja aiheut tanut kaasun syttymisen. Varastorakennus paloi parissa tunnissa maan tasalle. Niinpä Ylistaron paloviranomaiset olivat myöntäneet luvan pienempään kulotukseen 19.6.1962 illaksi maanviljelijä J. Nopea tilannearviointi selvitti, että kysymyksessä on vaarallinen tilanne, joka voi kehittyä nopeasti laajaksi suurpaloksi – – Lue koko juttu: www.pelastustieto.fi > Arkistojutut 18. Vahingot nousevat yhteensä noin miljoonaan markkaan. Nämä jättivät kuitenkin luvatta vartiotehtävänsä aamulla siitä kenellekään ilmoittamatta Aamulla 20.6. 6/2012 37. Bensiini oli varastoitu ulos tynnyreihin, josta he ottivat bensiiniä avoimeen kurkkuastiaan. Pahemmin loukkaantui Matti Penttilä, joka sai palovammoja kasvoihin, käsiin ja reisiin. Epäilykset osoittautuivat tosiksi vasta raivaustöiden alettua, jolloin eteisen lattialle välikatosta pudonneen purukasan alta löytyi pahoin palanut ruumis. Sanottu rakennus oli lautarakenteinen ja paikallisen VPK:n Oulun kaup. Varsinainen sammutus tapahtui nopeasti viidellä suihkulla. Aamuyöstä alkanut etelä-luoteesta puhaltanut tuuli voimistui aamun ja aamupäivän kuluessa. Sairaalasta, jonne ambulanssi nuorukaiset kuljetti, kerrottiin heidän saaneen II asteen palovammoja. Bensiinin sytyttyä räjähdyksenomaisesti tuleen oli myymäläapulainen ottanut palavan astian syliinsä ja kantanut sen rakennuksen eteen ulos, tällöin oli tuli kuitenkin varastossa päässyt leviämään eikä sitä enää sammutusyrityksistä huolimatta saatu sammumaan. Ylistaron palokunta sai hälytyksen tälle metsäpaloalueelle klo 11.10. Sammutustyössä ei kuitenkaan voitu sivuuttaa näitä olettamuksia, vaan sammutustyö aloitettiin ensimmäisellä suihkulla e.m. Astia oli sen jälkeen kannettu varaston sisään öljyn sekoittamista varten bensiiniin. Kauan kaivattu ja mielenkiintoinen kurssi sisälsi kaikkiaan 20 tuntia, joissa tulivat esille kaikki ensiapuun kuuluvat asiat sekä teoriassa että käytännössä. 5 km. Se onnistui hyvin ja kulottajat poistuivat alueelta, jätettyään sinne asianmukaisen vartioinnin. Ilma oli tyyni, joten suurempaa vaaraa tulen levenemisestä viereisiin rakennuksiin ei ollut olemassa. Molempien vointi on tyydyttävä. alkanut voimakas tuuli lietsoi kytevät kulotuspesäkkeet ilmiliekkeihin, jolloin tuli aamupäivän kuluessa pääsi riistäytymään viereiseen metsään, lähtien etenemään kohti Untamalan kylän ja Ylihärmän puoleisia metsiä. Todennäköistä kuitenkin on, että kun sytyttäjä oli täytetty, on sitä vaistomaisesti heti kokeiltu sanotuin seurauksin. Viimeisenä kurssipäivänä kokeiltiin tietoja ja taitoja maastoharjoituksessa, joka sisälsi neljä rastia. VAISTOMAINEN LIIKE sytytti bensiinikaasun Vaasan vakinainen palokunta hälytettiin 20.8.1962 klo 00.05 Pihlajatie 16:een, jonne paloasemalta on matkaa n. Kuusisto Miehen hengen vaatinut yöllinen palo Vaasassa Ylistaron suurpalossa 26 eri rakennusta tulessa Ea-kurssi padasjoella Hämeen läänin naistyötoimikunta oli järjestänyt kolme päivää kestäneen ensiavun peruskurssin Padasjoen leirialueella 13.–15.7.-62. Pohtolalle Järvirannalla sijaitsevalle metsäpalstalle. Kurssin opettajana toimi sairaanhoitajatar Irja Puranen Hämeenlinnasta
Koulutuksen tarkoituksena on lisätä alalla toimivien asentajien tietoisuutta rakenteellisen paloturvallisuuden tärkeydestä osana kiinteistöjen kunnossapitoa. Hakijoiden joukossa on muun muassa koko pelastuslaitoksen johto Keski-Uudeltamaalta. Taktisia toimintaohjeita voidaan hakea paitsi aineen nimen tai YK-numeron, myös vaaranumeron tai lipukkeiden tai symbolien perusteella. Lisätietoa varten aineistoon on liitetty OVA-ohjeet ja kansainväliset kemikaalikortit. Ei suuria yllätyksiä – Uusi komentaja aloittaa mahdollisimman pian sen jälkeen, Komentajavalinta loka–marraskuussa kun valinta on tehty, apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri sanoo. Siihen kuuluvat muun muassa Finanssialan Keskusliitto ry ja Suomen Palopäällystöliitto ry. Taktistenja menetelmäohjeiden ohella Tokeva tarjoaa käyttäjille ainekohtaista lisätietoa. Rakennusala tai kiinteistönhoitoala toimivat myös pohjana tälle koulutukselle. Lopullisesti valinnan tekee kaupunginvaltuusto. – Pätevyysvaatimuksen muutoksella ei näyttänyt olevan suurtakaan vaikutusta, hän sanoo. Hakuaika päättyi 27. Esittely on sekä torstaina iltapäivällä että perjantaina aamupäivällä. H elsingin kaupungin pelastuslaitos saa uuden johtajan, pelastuskomentajan, loka–marraskuun vaihteessa. Henkilösertifiointikoulutuksella halutaan myös turvata, että rakentajilla on lainkin mukaisesti riittävän pätevää henkilöstöä käytettävissään. Henkilöstösertifioinnin antava koulutus on kaksiosainen. Seitsemän hakijaa on haastateltu ja mahdollisesti heistä valitaan muutama soveltuvuustesteihin. Ainekohtaisten lisätietojen ohella aineistoon on liitetty muun muassa kemikaalisukellusopas ja pelastuslaitoksilla kaivattu CBRNE-ohje. kesäkuuta. Ensin käydään kaksipäiväinen teoriakoulutus jonka jälkeen on kirjallinen koe. Se tarjoaa torjuntatietoa nykyaikaisessa interaktiivisessa muodossa, mutta lisäksi paketissa on tekstiversiot ohjeiden tulostamista varten. Sertifikaatin voimassaoloon kuitenkin vaikuttaa tällä alalla toimiminen, eli koulutetun on säännöllisin väliajoin raportoitava tekemisistään VTT Expert services Oy:lle, joka pitää kirjaa ja toteaa henkilön toimineen alalla ja sen myötä mahdollistetaan voimassaolevan henkilösertifikaatin uusiminen/jatkaminen. Näiden lisäksi aineistossa on saatavissa käyttöturvallisuustiedote useille sellaisille aineille, joille ei ole olemassa yleistä ainekohtaista ohjetta. Hakijat ovat: apulaispelastusjohtaja Jorma Alho Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta, kehittämispäällikkö Taisto Hakala Helsingin kaupungin pelastuslaitokselta, toimitusjohtaja Kimmo Kohvakka SPEK:stä, pelastuspäällikkö Jyrki Landstedt KeskiUudenmaan pelastuslaitokselta, Tommi Leino, palomestari Juha Lindholm Helsingin kaupungin pelastuslaitokselta, Kenneth Morelius, pelastusylitarkastaja Taito Vainio sisäasiainministeriön pelastusosastolta, riskienhallintapäällikkö Simo Weckstén Helsingin kaupungin pelastuslaitokselta, paloesimies Björn Westermark Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselta ja pelastusjohtaja Pekka Vänskä Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta. Pelastusopisto on uudistanut vaarallisten aineiden torjuntatilanteiden varalle laaditut Tokevaohjeet. Sisältöjen uudistaminen on tehty yhteistyössä asiantuntijaorganisaatioiden, pelastuslaitosten, teollisuuden, kuljetusalan, hankkeen ohjausryhmän, Pelastusopiston vaarallisten aineiden opettajien ja useiden muiden toimijoiden kanssa. Sertifikaatin säännösten mukaisesti on perustettu toimikunta, joka valvoo sertifioidun palokatkoasentajan koulutusjärjestelyjä ja toimii muutenkin valvovana elimenä kyseisen koulutuksen yhteydessä. Tokeva 2012 demoversioon voi tutustua Turvallisuusmessuilla Tampereella 5.–7.9.2012. Helsingin pelastuslaitoksen johtosääntöä muutettiin siten, että pelastuskomentajan kelpoisuusehdoksi riittää ainoastaan ylempi korkeakoulututkinto. Kaikkiaan 11 henkilöä hakee Helsingin pelastuskomentajaksi. Ohjeita on lisätty ja laajennettu. Ensimmäiset kesäkuussa Ensimmäiset koulutukset on pidetty kesäkuussa ja kaikkiaan uuden koulutuksen on läpikäynyt tähän mennessä noin sata henkilöä. Pelastuslautakunta esittää oman ehdokkaansa kaupunginhallitukselle, jonka esitys menee valtuuston päätettäväksi. Koulutus on tarkoitettu kaikille alalla töitä tekeville. Ohjesivujen ulkoasua on kehitetty yhteistyössä ohjelman loppukäyttäjien, kuten päällystöopiskelijoiden ja ohjausryhmän kanssa. Kokemusta juuri palokatkojen tekemisestä on syytä olla. Hakijajoukkoa hän luonnehtii edustavaksi ja ennustettavaksi. Tokeva 2012 -paketissa on YKja nimihakemisto laajennettu aiemmasta noin sadasta nimikkeestä noin 2700 nimikkeelle. Uusi käyttöliittymä tulee eTokevan tavoin jakeluun Pelastusopiston kotisivuilta ja se tulee edelleen olemaan maksuton. Uusi käyttöliittymä on kaksijakoinen. Tokevan uudistaminen on ollut merkittävä yhteistyöhanke. Ohjeiden uudistamisen yhteydessä on päivitetty ohjeiden sisältö ja uudistettu ohjeiden ulkoasu. Merkittävin muutos on tapahtunut hakemistoissa. Kun molemmat osa-alueet ovat suoritettu hyväksytysti, voi VTT:ltä anoa sertifikaattia. Toimintaohjeet kemikaalien vaaratilanteille Tokeva uudistuu Suomen Palokatkoyhdistys ry on yhteistyössä VTT Expert Services Oy:n ja Siikaranta-opiston kanssa koordinoinut ja organisoinut palokatkoasentajille suunnatun henkilösertifiointikoulutuksen. Tämän jälkeen, riippuen koulutettavan alalla oloajasta ja/tai muista minimivaateista, järjestetään näyttökoe työmaaolosuhteissa. Lisätietoa: www.palokatkoyhdistys.fi Palokatkoasentajille sertifioitua koulutusta 38 6/2012
Laki sisältää myös perusteita, joiden nojalla tiedotteen voi antaa. Tarvittaessa Hätäkeskuslaitos avustaa sisäasiainhallinnon paikallisviranomaisia tiedotteiden kääntämisessä toiselle kansalliskielelle, mutta lähtökohtaisesti jokaisen vaaratiedotteen antavan viranomaisen tulee itse antaa tiedote molemmilla kansalliskielillä. Ne jakoivat keskenään voitot kaikissa neljässä sarjassa. Jos pelastustoimessa olisi viivytelty, mieheltä olisi henki lähtenyt. Lain soveltamisalaan ei näin ollen kuulu esimerkiksi tekstiviestillä lähetettävät kohdennetut viranomaistiedotteet, joista säädetään sähköisen viestinnän tietosuojalaissa, eikä vaarasta varoittaminen internetissä. Kampusalueella vieraat voivat tutustua normaalisti vierailta suljettuihin oppimisympäristöihin, kuten hätäkeskusja ensihoitosimulaattoreihin. Vaunun akselikorkeuden tulee olla vähintään sama kun mönkijällä eikä alaosassa saa olla teräviä maastoon kiinni jääviä kulmia. Maksuton non-stop bussi kuljettaa vieraita kampukselta harjoitusalueelle seuraamaan pelastusnäytöksiä. Miesten A-sarjassa ja nuorten sarjassa voiton vei Taivassalo. klo 10–14. Hänet nostettiin maastopelastusperävaunun sisään tyhjiöpatjalle ja kiinnitettiin turvavöillä. Shokkitilassa olevaa potilasta oli ehditty kantaa baareilla sata metriä, kun Satakunnan pelastuslaitoksen miehet ajoivat maastomönkijällä paikalle. – Vaunulla pelastettiin ihmishenki. Kaikissa kilpailusarjoissa jylläsivät Taivassalon VPK:n ja Lappeenrannan VPK:n joukkueet. Vaaratiedotteet tulee antaa molemmilla kansalliskielillä. Lakiin on kuitenkin lisätty joitakin keskusvirastoja sekä poliisin valtakunnalliset yksiköt. Pelastusopiston opiskelijat vastaavat tapahtumapäivän suunnittelusta ja toteutuksesta, joten kaikkea jännää on luvassa! Tarkempi ohjelma julkaistaan lähempänä tapahtumaa. Kriteerit, joiden nojalla vaaratiedotteita voidaan antaa, koskevat ensisijaisesti tilanteita, joissa väestöä on varoitettava hengentai terveysvaarasta. Maastopelastusperävaunu rakennutettiin tilaustyönä kolme vuotta sitten. Laissa määritellään myös tiedottamisen kanavat sekä viranomaiset, jotka voivat antaa vaaratiedotteen. Nuorten kisassa (kuva) muun muassa pumpattiin vauhdikkaasti sankoruiskulla vettä maalikelloon. Toimivalta vaaratiedotteen antamiseen on pitkälti samoilla viranomaisilla, jotka nykyisinkin voivat antaa viranomaistiedotteita. Kun mies saatiin maantielle kilometrin päähän tulleeseen ambulanssiin, hänen verenpaineensa oli 60/30. 6/2012 39 Pelastusopistolla avoimet ovet Nyt kannattaa merkata kalenteriin Pelastusopiston avoimet ovet lauantaina 22.9. Vaaratiedote välitetään väestölle aina valtakunnallisesti radion kautta ja lisäksi televisiossa, jos tiedotteen antava viranomainen niin päättää. Kuva: LuoteisUusimaa/Marja Keski-Luopa CTIF-kisat Nummelassa Viranomaisten vaaraja onnettomuustilanteisiin liittyvää tiedottamista kehitetään ja selkeytetään. kesäkuuta 2013. Vaaratiedotetta ja hätäkeskustoimintaa koskevat lait tulevat voimaan 1. Teksti: Sari Järvinen Kuva: Satakunnan pelastuslaitos Nummelassa järjestettiin kansalliset CTIF-kilpailut. Terminologian selkiyttämiseksi otetaan käyttöön termi vaaratiedote, joka korvaa termit hätätiedote ja muu viranomaistiedote. – Vaikka mönkijä kulkee metsämaastossa pelastettavan kanssa vain kävelyvauhtia, se on silti nopeampaa kuin potilaan kantaminen käsivoimin, Ulvilan paloaseman palomestari Tero Järvelä kertoo. Lakia vaaratiedotteesta sovelletaan tiedotteeseen, jonka viranomainen antaa välitettäväksi radiossa ja televisiossa. Suorituksen aika ratkaisi paremmuuden. www.pelastusopisto.fi/tiedote/20120807011 Ulvilan paloaseman maastopelastusperävaunu joutui ensimmäistä kertaa tositoimiin saadessaan hälytyksen miehen loukkaantumisesta metsässä. Vaunuun on tarkoitus tehdä Mönkijävaunulla pelastettiin metsurin henki talveksi alle pikakiinnitteinen ahkio tai sukset. Lain keskeisenä tavoitteena on parantaa kielellisten oikeuksien toteutumista ja selkeyttää tiedottamiseen liittyvää terminologiaa. Perinteiseen tapaan tarjolla on paljon nähtävää sekä aikuisille että lapsille. Kampusalueella kävijöitä palvelee myös Ravintola Tulikukko. Saamelaisten kotiseutualueella laki edellyttää vaaratiedotteen antamista saamenkielellä, jos vaarallinen tapahtuma tai sen seuraukset kohdistuvat mainitulle alueelle. Vaaratiedote annetaan myös silloin, kun ilmenee vaara merkittävälle omaisuuden vaurioitumiselle tai tuhoutumiselle. Naisten ja miesten B-sarjassa voiton vei puolestaan Lappeenranta. Tulokset: www.ctif.fi. Uusi laki selkeyttää viranomaistiedottamista vaaratilanteista. Vanhempi mies oli murtanut lonkkansa sahatessaan jumiin jääneitä puita. Ovet ovat avoinna paitsi opiston kampusalueella Hulkontiellä, myös harjoitusalueella Korvaharjussa
40 6/2012 40 6/2012
Tutkinta osoitti, että porrashuoneiden turvallisuudessa on parannettavaa. Käynti kerrostasalle tapahtui hissikuilun ympärillä olevaa porrasta pitkin, jossa oli tasanne noin puoli kerrosta varsinaisen kerrostason alapuolella. Syttyneen asunnon ovi jäi auki ja palokaasut pääsivät leviämään porrashuoneeseen.. Pesuhuoneen ovi jäi auki asuntoon ja asunnon ovi porrashuoneeseen. 6/2012 41 T oukokuun alussa Joensuun keskustassa syttyi varsin tyypillinen huoneistopalo kerrostaloasunnossa. Kerrostalo sijaitsee Joensuun keskustassa. Rakennus oli vuonna 1969 valmistunut kolmikerroksinen neljän porrashuoneen kerrostalo. Hissit oli tehty ikään kuin vanhaan porrashuoneeseen ja uusi porrashuone oli rakennettu julkisivulinjan ulkopuolelle. Tapahtumat olivat saaneet alkunsa pyykinpesun yhteydessä, kun pyykkikone pian käynnistämisen jälkeen oli käynyt paukahtelemaan ja liekehtimään. Viimeinen puoli kerrosta tasanteelta varsinaiseen kerrokseen noustiin omaa porrasta pitkin. Poistuessaan asukas ei ilmeisesti pystynyt sulkemaan ovia perässään. Pian tämän jälkeen samassa portaassa elänyt mies havaitsi savua porrashuoneessa ja päätti lähteä poistumaan porrashuoneen kautta. Paikalle ensimmäisenä saapunut pelastusyksikkö Joensuun paloasemalta hyödynsi tehokkaasti lämpökameraa. Saneerauksen yhteydessä porrashuoneeseen oli pelastusviranomainen rakennuslupaan liittyvässä lausunnossa vaatinut savunpoistoluukkua. Taloa oli saneerattu 2000-luvun alussa ja porrashuoneisiin oli jälkiasennettu hissit. Lämpökameraa hyödynnettiin Tavanomainen huoneistopalo kerrostalossa näyttäytyi palomiehelle sokkeloisena erilaisen porrasratkaisun takia. Ympäristöoppaan tulkinnan mukaan tällaisen luukun tulee olla noin 1 m²:n kokoinen. Toteutukseen oli kuitenkin päätynyt vain viidenneksen vaadiKerrostaloasunnon pientä paloa tutkittiin Joensuussa Porrashuoneiden turvallisuudessa parannettavaa Teksti: Ville Pulkkinen, Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Kuvat: Sanomalehti Karjalainen ja Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella tehtiin teematutkinta kerrostalon asukasturvallisuudesta pesukoneen sytyttämän huoneistopalon jälkeen. Savu levisi hyvin nopeasti koko porrashuoneeseen täyttäen porrashuoneen sisääntulokerroksen tasalle saakka. Asunnossa elänyt jo varttunut mies oli huomannut palon alun ja apuvälineellä liikkuen pääsi poistumaan asunnosta porrashuoneeseen ja hissillä maantasolle. Tasanteelta porras haarautui seuraaviin kerroksiin sekä varsinaiselle kerrostasolle. Hätäilmoituksen mies teki kuitenkin asunnosta lankapuhelimellaan, koska oli tällaisen puhelimen käyttöön tottunut. He löysivät kameran avulla portaaseen tuupertuneen henkilön ja palavan asunnon. Talossa on 41 asuntoa ja 51 kirjoilla olevaa asukasta. Mies kuitenkin eksyi savun sekaan ja ilmeisesti hengitettyään savukaasuja tuupertui porrashuoneeseen
Porrashuoneen savunpoistoluukun helppo avattavuus tarkoittaa vain avausmahdollisuutta alhaalta. Turvallisuustietoudessa puutteita Turvallisuuskulttuuria ja poistumiskäyttäytymistä tutkittiin hieman vieraammalla menetelmällä. 42 6/2012 tusta oleva luukkuna toimiva ikkuna. Muita avausmalleja ei ainakaan uudisrakentamisessa tule hyväksyä. Ikkuna oli kuitenkin alhaalta painikkeella avattava, joka onkin mielestämme ainut hyväksyttävä ratkaisu. Umpiperiä ei tule rakentaa, tai niihin tulee toteuttaa riittävä savunpoisto. Pelastussuunnittelusta tulisi myös antaa palautetta asuinkiinteistöille, koska annettu palaute ohjaa aina toimintaa. Olemassa olevien kerrostalojen turvallisuutta voidaan parantaa merkittävästi suunnittelemalla ja toteuttamalla niiden porrashuoneisiin riittävä ja helposti avattava savunpoisto. Se voi myös muodostua asennettaessa hissi jälkikäteen, kuten tässä tapauksessa. Asuinkiinteistön pelastussuunnittelu on yksi hyvistä työvälineistä tähän. Tutkittavaksi päätettiin ottaa taloyhtiön turvallisuuskulttuuri, asukkaiden poistumiskäyttäytyminen, jälkiasennetun hissin vaikutus poistumisturvallisuuteen sekä savunpoiston järjestäminen. Luukun käytön kun tulee palvella nimenomaisesti pelastustoiminnan tarpeita. Talon asukkaille suunnattiin kyseKerrostalossa asuville henkilöille täytyy kouluttaa selkeät toimintamallit omassa asunnossa olevan tulipalon ja savuisen porrashuoneen varalle. Ihmisille tulee pystyä perustelemaan turvallisuuden merkitys. Savukaasujen alin korkeus määräytyy kerrokseen nousevan portaan yläpuolella olevasta palkista. Tutkinnan kohteen rajaaminen aiheutti kuitenkin päänvaivaa. Tutkinta tulipalosta aloitettiin. Syttymissyyhän oli selvä. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos sitoutui vuoden alussa tutkimaan valtakunnallisiin teemoihin liittyneistä tulipaloista muun muassa ne joiden seurauksena savua leviää kerrostalon porrashuoneeseen. Asia tulee auki kirjoittaa esimerkiksi rakentamismääräyskokoelman osaa E1 selventävässä julkaisussa, jota ollaan tällä hetkellä uudistamassa. Porrashuoneiden savunpoisto Jälkiasennettavat hissit ja porrashuoneiden umpiperät Pelastussuunnitelman ja ihmisten turvallisuustietouden merkitys Porrashuoneiden savunpoisto on yksi merkittävimmistä paloturvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä kerrostaloissa. Toimintaohjeen tulee olla kiinteästi asunnossa. Alhaalta avattava, oikein mitoitettu savunpoistoikkuna puuttuu monesta rakennuksesta. Useinhan tutkintamme on hyvinkin syttymissyytä tai siihen liittyviä tapahtumia selvittävää. Mitä nyt tutkitaan. Umpiperää ei määritellä rakentamismääräyskokoelmassa, eikä niihin, tai niiden savunpoistoon ole yksiselitteisiä kannanottoja. Rakentamismääräyskokoelma E1 mainitsee, että ikkunan tai luukun tulee olla helposti avattava. Vahinkojen arvo jäi arvatenkin vain kymmeniin tuhansiin eroihin. Porrashuoneiden umpiperien savunpoisto on hankalaa ja usein lähes mahdotonta. Porrashuoneeseen levinnyt savu kuitenkin mietitytti pelastuslaitoksen palontutkijoita. 42 6/2012. Turvallisuusviestintää tulee mukauttaa ja suunnata havaittujen epäkohtien mukaisesti. Palontutkinnallisesti olimme uudella alueella. Tulipalossa ei kuollut kukaan, ei edes vakavasti loukkaantunut. Jälkikäteen asennettu hissi aiheutti umpiperän, joka hankaloitti savunpoistoa. Umpiperiä rakennetaan uusiin rakennuksiin, kun halutaan välttää useamman porrashuoneen rakentaminen. Ikkuna oli lisäksi sijoitettu seinälle useita metrejä ylimmän kerroksen kattotason alapuolelle. Pelastusviranomainen voi tukea pelastussuunnittelua muun muassa turvallisuusviestinnällä, palotarkastustoiminnalla ja yhteistyöllä eri tahojen, esimerkiksi median kanssa. Savu poistuikin porrashuoneesta pelastustoiminnan aikana hitaasti
Palontutkinnasta on kirjoitettu julkinen raportti, jonka voi tilata sähköpostilla: ville-petteri.pulkkinen@pkpelastuslaitos.fi Porrashuoneen muutokseen liittyvä piirros, jossa näkyy porrashuoneen sijainti.. Olisikohan tässä hyvä keino lisätä kerrostalojen poistumisturvallisuutta. Savukaasut purkautuessaan huoneistosta eivät päässeet nousemaan kohti porrashuoneen korkeinta osaa, kuten avoportaissa, vaan täyttivät tiloja järjestyksessä kerros kerrokselta. Taloyhtiön pelastussuunnitelman ideahan on juuri se, että asukkaat perehtyvät oman kotinsa turvallisuuteen. Osa painui toiseen kerrokseen vievää tunnelia pitkin toisen kerroksen tasanteelle, jonne savukaasut pakkautuivat. Valtakunnallisesti teematutkintojen tuloksista raportoi Palontutkinta 2014 -työryhmä tutkintakauden päätyttyä. Kerrostasoista tuli umpiperiä. Pystyimme raportoimaan luotettavasti asukasturvallisuutta heikentäviä kohtia ja jättämään selkeitä parannusehdotuksia. Tämän tilan täytettyään noin metrin korkeuteen, savukaasut pääsivät porrashuoneen puolelle. Osa savusta nousi porrashuoneen mukaisesti kohti kolmatta kerrosta ja korkeinta kohtaa. Apua suunnitelmasta ei siis hädän hetkellä ollut. Ensimmäiseksi täyttyi se kerrostaso, jolle asunto avautui. Teematutkinnat ovat tuoneet eteemme mielenkiintoisia tulipaloja, jotka aiemmin olisi tutkinnallisesti sivuutettu. Portaasta pelastettu, huoneistosta pelastautunut, sekä henkilö, joka otti kontaktia pelastuslaitokseen asuntonsa parvekkeelta. Umpiperiin huomio Savunpoistoluukun avaaminen ei ensin tilannetta juuri helpottanut. Portaan ylipaineistuksella varsinaiseen portaaseen saatiin kuitenkin näkyvyyttä ja varsinaisista umpiperistä savu hälventyi tunnin kuluessa. Muussa tapauksessa pelastuslaitosta olisi saattanut portaassa odottaa useampikin. 6/2012 43 lytutkimus, joka noudatteli Kymenlaaksossa toteutetun poistumisturvallisuustarra-tutkimuksen kyselytutkimusta. Asuntoihin ei ollut myöskään jaettu kirjallista toimintaohjetta poistumisen turvallisuudesta. Kyselytutkimuksessa kuitenkin selvisi vain kahden asukkaan olleen edes tietoisia siitä, että tällainen asiakirja on olemassa. Samalla selvitettiin taloyhtiön pelastussuunnitelman toteutusta. Porrashuone muuttui hormimaiseen tilaan rakennetusta avoportaasta polveilevaksi umpiportaaksi, jolloin kukin porras oli ikään kuin ”tunneli” tasolta tasolle. Onneksi tulipalo sattui kuitenkin päiväaikana niin, että portaan asunnoissa oli paikalla vain kolme asukasta. Tämäkään tutkinta ei kuitenkaan mielestämme ollut turha. Näin saatiin helposti verrattua asukkaiden tiedollista tasoa laajempaan tutkimukseen. Tässä tapauksessa umpiperälle tuli pituutta vain noin 5 metriä ja ongelmat olivat melkoiset. Kyselytutkimuksen perusteella havaittiin, että yli puolet vastaajista olisi poistunut savuiseen porrashuoneeseen. Umpiperien ja porrashuoneen yläosan täytyttyä savukaasupatjan alareuna alkoi laskeutua, päätyen lopulta sisääntulokerroksessa miehen pään korkeuteen. Poistumisturvallisuustarran käyttöönoton jälkeen asukkaiden tietoisuus kuitenkin kasvoi. Porrashuoneiden turvallisuutta parannettaessa tulisi huomio kiinnittää sivukäytäviin ja niistä muodostuviin umpiperiin sekä näiden pituuteen ja savunpoistoon. Savukaasut tilassa käyttäytyivät omien havaintojemme mukaan lähinnä samoin kuin tunnelissa. Tunnelimainen porraskäytävä Jälkiasennettuun hissiin liittyi niin ikään huomion arvoisia seikkoja. Hissin asentaminen aiheutti porrashuoneen luonteelle merkittävän muutoksen. Kymenlaaksossa tehdyssä tutkimuksessa tulokset ensimmäisellä tutkimuskerralla olivat vastaavia. Sivukäytäviä, jotka muodostavat umpiperän ei tulisi asuinkerrostaloihin sallia ainakaan ilman savunpoistoa
Olemme siis ohittaneet kymmenellä vuodella todennäköisen ilmaliikenneonnettomuuden. Nykyään turvallisuus ja siihen liittyvät tarkastukset on saatettu sille tasolle, että moinen törttöily olisi kohtuullisen vaikeaa toteuttaa tänä päivänä Suomessa. Tämän kokoisella ja tällä lento-operaatiomäärällä toimivalle kentälle tapahtuu tilastollisesti pienehkö tapahtuma noin kolme kertaa kymmenessä vuodessa eli noin kolmen vuoden välein. 44 6/2012 Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella pyritään varautumaan mahdollisimman hyvin suureen ilmaliikenneonnettomuuteen. Joka työvuoro Vantaan Teknikontiellä sijaitsevalla keskuspelastusasemalla sekä muilla lähialueen paloasemilla, on tilastollisesti potentiaalinen ilmaliikenneonnettomuuspäivä. Tilastoa on pidetty yli 12200 liikennelentokoneesta, rahtia kuljettavista sotilaskoneista sekä kaupallisia lentoja tekevistä potkuriturbiinija mäntämoottorikoneista. Nuo pari poikkeusta ovat olleet vuonna 1961 sattunut Finnairin edeltäjän Aero O/Y:n DC-3 koneen syöksy Vaasan Koivulahdessa maahan, jolloin menehtyi 25 ihmistä. A viation Safety Network -sivuston mukaan vuonna 2010 maailmalla sattui 143 ilmaliikenneonnettomuutta ja viime vuonna 113 onnettomuutta. (arkistokuva). Saamme Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselle hälytyksen ilmaliikenneonnettomuusvaara -tilanteeseen noin kahden viikon välein eli niitä tulee vuositasolla keskimäärin 24–28 kappaletta. Vuodesta 1945 asti tehtyjen tilastojen mukaan Euroopassa on sattunut yhteensä 861 ilmaliikenneonnettomuutta joissa menehtyi suoraan 21867 koneessa ollutta sekä 178 ihmistä maassa. Helsinki-Vantaan lentoasema Suomen vilkkaimpana kenttänä huolehtii päivittäin yli 500 lentotapahtumasta (nousut ja laskeutumiset) ja vuosittain lentoaseman kautta kulkee 14,9 miljoonaa matkustajaa (vuonna 2011). Tänä kesänä juhlistettiin lentoasemalla 60-vuotissynttäreitä. Onnettomuuksissa menehtyneiden määrä putosi toissa vuoden 726:sta viime vuoden 401:een eli tilastoissa luvut ovat laskussa. Sellaiseksi voidaan luokitella ilmaliikenneonnettomuus, jossa selvitään joko pienin henkilövahingoin tai niitä ei ole ollenkaan. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtokeskuksessa on varauduttu mahdolliseen ilmaliikenneonnettomuuteen. Aina sellaisen tullessa kaiuttimista, tulee väkisinkin mieleen: ”Joko tilastot tänään toteutuvat…?” Kun varaudumme todenmukaiseen (ja mahdollisesti jopa todennäköiseen) tilanteeseen, varaamVakava ilmaliikenneonnettomuus – varautumista katastrofiin Asolan VPK:lle erikoistumistehtävä Teksti: Ari Koivu, palomestari ja Simo Ekman lääkintäesimies, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Kuvat: Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, Esa Aalto, Kimmo Kaisto Ari Koivun päävastuualueena on HelsinkiVantaan lentoaseman operatiivinen ohjeistus ja -koulutus pelastuslaitokselle. Toinen tapaus oli Maarianhaminassa niin ikään Aero O/Y:n DC-3:n putoaminen 1963, jolloin 22 menehtyi ja 3 selvisi. Avuksi on valjastettu Asolan VPK, joka on saanut tästä itselleen erikoistumistehtävän. Tilastotappio odottaa Keski-Uudenmaan pelastuslaitos toimii kahdeksan kunnan alueella, jonka ilmatilassa lentää päivittäin satoja liikennelentokoneita. Simo Ekmanin päävastuualueena on ensihoidon suuronnettomuussuunnitelmat ja -varautuminen. Suomessa ei, paria poikkeusta lukuun ottamatta, ole reittitai tilauslentotoimintaa suorittavalle liikennelentokoneelle koskaan sattunut yhtään erittäin vakavaa onnettomuutta, jossa olisi menehtynyt kymmeniä tai satoja matkustajia. Tuolloin lentäjät olivat aamulennolla molemmat yli 1,5 promillen juovuksissa. Suuri ilmaliikenneonnettomuus, jossa menehtyy kymmeniä tai satoja ihmisiä ja omaisuusvahingot ovat suuria, tapahtuu tilastollisesti yksi 50 vuoden ajalla
Koulutus hyvässä vaiheessa Koulutus on tällä hetkellä menossa hyvässä vaiheessa, jonka rohkaisemina olemme myös liittäneet ilmaliikenneonnettomuus-vasteeseen Asolan VPK:n ainoana sopimuspalokuntana ensimmäisen aallon hälytykseen. De-Icing työkone Asolan VPK:n käsittelyssä. – Se tuo meille aktivoivan lisätehtävän, kun kaupunkipalokunnalla esimerkiksi perinteisiä sammutustehtäviä on vähän. Asolan VPK:sta valittiin 10 henkilöä kouluttautumaan logistiikkaja huoltokaistan erityistehtäviin, joka tulee onnettomuuden sattuessa tekemään erittäin tiivistä yhteistyötä ensihoitokaistan kanssa järjestellen ajoneuvoja, huoltoa, rakennuksia, telttoja, miehistöä ja muuta tarpeellista onnettomuusalueelle ja sen lähialueelle. Sellainen keikka tulee todellakin olemaan kaikkea muuta kuin rutiininomainen. Tämä on kuitenkin varautumista parhaimmillaan ja hyvä, että vapaaehtoisista saadaan erityisosaajia tiettyyn ja erittäin tärkeään osaan pelastustoimintaa ilmaliikenneonnettomuudessa. AGA M3-11:ssa on vaatimus joka vuosi toteutettavasta lentoaseman ja siellä toimivien tahojen yhteisharjoituksesta sekä joka toinen vuosi toteutettavasta viranomaisten yhteisestä harjoituksesta joka toteutetaan niinsanottuna suurena kenttäharjoituksena eli SARharjoituksena. Koulutuksiin ja harjoitteluihin on osallistunut osa sopimuspalokuntalaisista ja Pasi Halonen sanoo, että he voivat perehdyttää ja kouluttaa muita vpk:n jäseniä omassa sisäisessä koulutuksessa. Kentällä pelastustoiminnan tarvittaessa aloittaa Finavian oma palokunta, joilla on modernit ja tehokkaat vaahtoautot käytössään kansainvälisen kentän tarpeita varten. Heidän roolinsa myös mahdollisissa muissa lentoasema-alueen onnettomuuksissa on äärimmäisen tärkeä muun muassa aluetuntemuksen ja erityistaitojen vuoksi. Koulutus alkoi teorialuennoilla, jonka jälkeen jatkettiin kalustokoulutuksella. Säännöllisissä SAR-harjoituksissa käydään läpi ilmaliikenneonnettomuuden pelastustöitä. mutta myös muita ratkaisuja oli kokeilussa. Me varaudumme sekä omien sisäisten koulutuksien kautta että myös AGA M3-11 ilmailumääräyksen vaatimuksien mukaan. Päivystävä päällikkö P20 huolehtii PEL-JOKE:n perustamisesta, päivystävä palomestari KU P30 perustaa PEL-TOJE:n yhdessä ensihoidon ja poliisin kenttäjohtajien kanssa. Haluamme olla mukana kehittämässä uutta. Kaikki valmistelut menevät jo niinsanotusti rutiininomaisesti. – Pääteiden massiivisten kolareiden jälkeen on noussut esille, että sopimuspalokunnasta olisi apua myös muunlaisten suuronnettomuuksien tukitehtävissä. Koskaan emme toivo että koulutukselle tulee konkreettista käyttöä ja hyötyä onnettomuustilanteessa. Olemme miettineet ja pohtineet asiaa Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen lääkintäesimies Simo Ekmanin kanssa, jonka vastuulla on alueemme ensihoidon suuronnettomuuteen varautuminen ja sen ohjeistukset. Sopimuspalokunta mukaan Tähän kaikkeen tulee siis varautua. lähteet: finavia.fi, onnettomuustutkinta.fi aviation-safety.net, prontonet.fi Hyvä asia Asolan VPK:n päällikkö Pasi Halonen pitää ilmaliikenneonnettomuuden pelastustehtäviin liittyvää varautumista hyvänä asiana, myös oman palokuntansa kannalta. Nyt varautumiseen on tullut menneiden SAR-harjoitusten kokemusten perusteella uutta näkökulmaa. Yhteistyökumppaniksi valikoitui läheltä lentoasemaa Asolan VPK, jonka kanssa aloitimme erityiskoulutuksen jo talvella 2010–2011. – Olemme mukana vasteessa ja valmiudessa hoitamaan logistiset tehtävät suuronnettomuustilanteessa. Pahin mahdollinen skenaario nimittäin on, että onnettomuus sattuu esimerkiksi joulupäivänä klo 23 jolloin valmiudessa voi olla vain 1–2 bussikuskia ja tyhjiä autoja on käyttämättömänä kymmeniä. Samoin loukkaantuneiden kokoamispaikaksi sopivan De-Icing -hallin tyhjentäminen ei onnistu, jos hallissa olevia työkoneita ei kukaan saa käyntiin ja liikkeelle pois saapuvien potilaiden tieltä. Kalustoharjoituksessa käytimme erilaisia telttoja, lähinnä ilmakaaritelttoja. Myös kentän henkilöstö on huippuunsa hiottuja sekä tehtäviinsä motivoituneita ammattikoulutuksen saaneita pelastajia. 6/2012 45. Pohdinnan jälkeen päätimme, että valjastamme yhden valikoidun sopimuspalokunnan erityiskoulutukseen lentoaseman ja sen lähialueiden mahdollista ilmaliikenneonnettomuutta varten. Kesäkuun lopussa saimme kolmannen laajemman koulutuspäivän pakettiin, jossa testattiin oman alueen ja lähialueiden (Helsinki, Itä-Uusimaa, Länsi-Uusimaa) kalustoa ja sen sopivuutta esimerkiksi potilaiden lajitteluun ja luokitteluun. Keväällä 2012 harjoittelimme siirtämään erityiskalustoa, kuten esimerkiksi terminaaliliikenteen matalalattiabusseja, porrasautoja, de-icing -autoja ja harjakoneita. me eriasteisin hälytyksin miehistön, kaluston ja muut resurssit paikalle, ja siirrymme ”suuronnettomuusmoodiin” niin toiminnallisesti kuin viestiliikenteenkin osalta. Finavia hoitaa ensimmäisenä mahdollisen sammutustyön ja jatkaa pelastustöiden apuna miehistöllään ja kalustollaan. Lentoasemalla on 24 tunnin valmiudessa 10 ammattipalomiestä jakautuen päällystöpäivystäjän johtoautoon, ”perushöökiin” minimillä 1+2 sekä kuuteen Panther-vaahtoautoon
Koulutuksen tavoitteena on taata turvalliset ja valtakunnallisesti yhtenäiset työskentelytavat muun muassa moniviranomaistilanteessa erittäin vaativassa erityiskohteessa. Pelastustoimen ja Rajavartiolaitoksen tiiviillä yhteistyöllä on saatu erinomaisia tuloksia muun muassa laivapalotilanteita ajatellen. Kansallinen malli Merellisen pelastustoiminnan tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen MIRG-ryhmien käytön sekä johtamisen koordinoimiseksi on Rajaja merivartiokoulun, Helsingin Pelastuskoulun, Helsingin pelastuslaitoksen ja Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen henkilöstön toimesta, sisäasianministeriön asettaman MIRG-ohjaustyöryhmän linjauksessa, kehitetty kansallinen, mutta myös kansainväliset tarpeet täyttävä MIRG-koulutusja operointimalli. Koulutusmalleissa on erikseen räätälöity kurssipaketit niin MIRG-toimintaa johtaville kuin varsinaiseen ryhmän toimintaan osallistuville pelastajille. Pelastusalan oman koulutuksen perussisällöissä annetaan hyvät MIRG-tehtävien vaatimat perusvalmiudet ammattiaineiden opintosisältöjen yhteydessä. Perustaitoihin kuuluvat savusukellus, vaativien savusukellusMIRG-yhteistyössä on voimaa Helsingin ja Varsinais-Suomen MIRG-ryhmät Norjan Ryggen sotilaslentokentällä valmistautumassa Skagex11-meripelastusharjoitukseen. Päällystökurssille osallistuu viranomaisten vuorovaikutuksen tehostamiseksi myös muiden kuin MIRGtukikohtien rannikon pelastuslaitosten edustajia sekä meripelastusjohtokeskuksen henkilöstöä. Velvoite toteutuu myös, jos se on vaaratilanteen vakavuus ja erityisluonne huomioon ottaen tarpeen, eikä meripelastustehtävä merkittävällä tavalla vaaranna viranomaisen muun tärkeän lakisääteisen tehtävää. Kaluston ja toimintamallien yhtenäisyys tehostaa ryhmien yhteistoimintaa ja hätätilanteessa mahdollistaa kaluston ristiin käytön. Meripelastuslain 4§ mukaan on muun muassa pelastustoimi velvoitettu osallistumaan korvauksetta meripelastustoimen tehtäviin, jos se on niiden toimialaan kuuluvien tehtävien kannalta perusteltua. Tarvitaan myös eri viranomaistoimijoiden yhteisiä, valtakunnallisesti valmisteltuja koulutustilaisuuksia ja MIRG-käsitteen mukaisia kansallisesti sekä kansainvälisesti yhteneväisiä meripelastustoimen mukaisia harjoituksia. Teksti: Palomestari Toni Fohlin, Helsingin pelastuslaitos, Kehityspäällikkö Marko Seppä, Helsingin Pelastuskoulu, Komentaja Petteri Leppänen, Rajavartiolaitos, rajaja meriturvallisuusyksikkö, Kapteeniluutnantti Matti Salokorpi, Rajaja merivartiokoulu Kuvat: Toni Fohlin Merionnettomuuksien pelastustehtävät vaativat erityisosaamista. Osana tätä työtä on syntynyt kansallinen MIRG-toiminta. Mistä MIRG-toiminnasta on oikeastaan kyse ja ketä se koskee. R ajavartiolaitos on viimeiset pari vuotta kehittänyt pelastustoimen kanssa merellisten tavanomaisesta poikkeavien meripelastustilanteiden hallintaa. Meripelastuksen kansainväliset sopimukset ja kansalliset meripelastuksesta annetut säädökset velvoittavat myös muita kuin meripelastusviranomaisia varsin laaja-alaisesti. Lähtökohtaisesti ihmishengen pelastaminen on priorisoitu ensisijaiseksi meripelastustoimen tehtäväksi. Jotta meripelastuksen mukainen ensisijainen tehtävä eli ihmishengen pelastaminen tulisi merellisin resurssein toteutettua myös erityistilanteissa tehokkaasti ja turvallisesti, tarvitaan paljon suunnittelua ja valmistelua. 46 6/2012 MIRG-TOIMINTA Merionnettomuuksien pelastusvalmiuden kehittäminen, ihmisten ja yhteisen luontomme suojelemiseksi, on erinomainen esimerkki viranomaisten perinteisiä rajoja rikkovasta ja vahvaa yhdessä tekemisen asennetta vaativasta yhteistoiminnasta. Koulutuksen lähtökohtana on pelastusalan perustutkinnon ylittävän osaamistarpeen täyttäminen merellisessä pelastustehtävässä
MIRG-TOIMINTA Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen MIRG-ryhmän jäsenet pakkaamassa henkilökohtaista MIRG-varustekassia. 6/2012 47
Turvallinen toiminta erityistehtävissä edellyttää erityisosaamista. Toiminnasta käytetään myös termiä pelastustoimen merellinen toiminta. Helikopterin vieressä miehistöään tarkastamassa MIRG-ryhmänjohtaja, paloesimies Miika Mustonen. Erityistoimenpiteitä vaativassa meripelastustehtävässä, kuten tilanteessa missä ihmishengen pelastamiseksi on toteutettava esimerkiksi tulipalon sammutusta tai alusvaurion torjuntaa, antaa pelastustoimi lakisääteistä virka-apua meripelastusta johtavalle rajavartiolaitokselle. Edellä mainittuihin tehtäviin tarkoitettu MIRG-toiminta on selkeästi palomiesten perinteisiä tehtäviä vaativampaa ja osin myös korkeariskisempää. Vaativampien merellä tapahtuvien operaatioiden suunnittelu, harjoittelu ja valmius, antavat luonnollisesti myös paremmat valmiudet arkipäivän yhteistoimintaan. Muun muassa edellä mainittujen vaatimusten vuoksi sisäasiainministeriö katsoi aiheelliseksi perustaa kansallisen MIRG-ohjausryhmän vuonna 2009. Esimerkiksi Helsingissä ja Turussa meripelastuskeskusten ja päivystävien palomestareiden yhteistyö, toistensa toimintatapojen tunteminen sekä osaaminen päivittäisonnettomuuksissa, on selvästi parantunut MIRGhankkeen ansiosta. Kansainvälisen merenkulun sopimusten mukaan aluksen päälliköllä on tarpeen niin vaatiessa mahdollisuusja myös oikeus pyytää ulkopuolista apua alukselleen meripelastusviranomaiselta. Jos merialueella esimerkiksi saaressa palaa kiinteistö, tilannetta johtaa pelastustoimen johtaja, vaikka toiminta voi olla keskeisesti riippuvainen merellisestä kuljetuskyvystä. Tällöin toiminnan ohjeistuksen, tavoitteet ja velvoitteet määrittää meripelastusviranomainen. Erityisesti matkustaja-aluksien ja öljysekä kemikaalikuljetusten risteävän liikenteen on arvioitu aiheuttavan merkittävän riskin seurauksiltaan vaikealle onnettomuudelle. Perimmäisenä tarkoituksena on käyttää viranomaisten olemassa olevia resursseja mahdollisimman kustannustehokkaasti ja muutoinkin järkevästi. Tarvittaessa pelastustoimen omalla alustoiminnalla voidaan tukea naapuripelastustoimen vastuualueella tapahtuvia yksittäisiä tehtäviä. Toiminnan laajuus riippuu pitkälti kunkin alueen riskianalyysistä. Tästä johtuen lähtökohtana toimintaan osallistuvan henkilöstön rekrytoinnissa tulisi olla pelastuksen operatiivisten henkilöiden omaehtoinen hakeutuminen kyseiseen MIRG-tehtävään. Tämän periaatteen ja kansainvälisten käytäntöjen mukaan ulkopuolisen, kuten MIRG-avun laatu tulisi olla mahdollisimman samankaltaista kohdemaasta ja -alueesta riippumatta. Toiminta kohdistuu pääsääntöisesti pelastustoimen omalle toiminta-alueelle. MIRG-toiminta on selkeästi palomiesten perinteisiä tehtäviä vaativampaa ja osin myös korkeariskisempää.. Tehtävää kuitenkin johtaa pelastusviranomainen ja kyseessä on niinsanottu ”pelastustoimen normaali merellinen toiminta”. Pelastusalan koulutuksen opetussuunnitelmissa ei kuitenkaan käsitellä toimintaa vaativissa meriolosuhteissa, yhteistyötä helikoptereiden kanssa, laivalla tapahtuvien onnettomuuksien erityispiirteitä, merellisiä erikoistaktiikoita, pelastautumista tai alusten evakuointia. Yleisin MIRG-järjestely Euroopassa näyttäisi olevan pelastustoimen omasta henkilöstöstä kouluttamat ryhmät joita kuljetetaan toisen viranomaisen lentokalustolla, aivan kuten meillä Suomessa on totuttu tekemään ja jatkossakin tehdään MIRG-tukikohtien toimesta. 48 6/2012 ten perusteet, sammutusja pelastustekniikat, ensihoito (perustason sairaankuljetus) sekä normaalit pelastusyksikön tehtävät. Milloin pelastustoimi antaa virka-apua Rajavartiolaitokselle. Erikoisjoukot Kansainvälisesti käytetyllä MIRG-termillä tarkoitetaan siis toimintaa, joka keskittyy alueellisesti tai valtakunnallisesti käytettävien pelastustoimen erikoisjoukkoihin, jotka on varustettu ja koulutettu toimimaan Helsingin Pelastuslaitoksen Malmin MIRG-ryhmä siirtymässä Turun Vartiolentolaivueen Super-Puma -helikopteriin SkagEx-11 harjoituksessa Norjassa. Tällaisessa tehtävässä pelastuslaitoksen henkilöstöä ja kalustoa kuljetetaan tarvittaessa tehtävään esimerkiksi helikopterilla, jolloin merialueella toimiva viranomainen, kuten Rajavartiolaitos antaa kuljetustukea. Lentokuljetteinen pelastustoiminta merellä ja saaristossa Pelastustoiminnan osalta merellinen toiminta voidaan karkeasti jakaa kahteen johtamisja vastuusuhteiltaan erilaiseen tehtäväkokonaisuuteen. Milloin Rajavartiolaitos antaa virka-apua pelastustoimelle. Toiminnan perusteet ja johtosuhteet määräytyvät pelastuslain mukaisesti silloin kuin yksiköt eivät liity meripelastustoimen tehtäviin. Katalysaattorina toiminnan tehostamisen tarpeelle on yleisen merellisen turvallisuuden kehittämisessä. MIRG-toiminta ei ole siis kenenkään yksittäisen pelastuslaitoksen ”omaa” toimintaa, vaan kansallista ja laajaan viranomaisyhteistyöhön tukeutuvaa normaalia viranomaisten palvelutuotantoa. Pelastustoimen oma alustoiminta perustuu pelastuslaitosten normaaliin päivittäiseen vesitoimintavalmiuteen, joka hoidetaan venekalustolla ja muulla pelastustoimen omassa käytössä olevalla kuljetuskalustolla. Ihmishengen pelastamiseen tähtäävässä meripelastustehtävässä toimintaa johtaa aina meripelastusviranomainen eli Rajavartiolaitos. Toinen merkittävä tekijä MIRG-toiminnan kehittämisen takana on yhä suuremmat vaatimukset viranomaisten yhteistoiminnan kehittämiselle asettava valtionhallinto
459 € m en oy 60 62 01 2 Forerunner-sarja Tarpeen mukaan pelastustieto5-2012-garmin.indd 1 6.6.2012,23 11.10. 249 € GPSMAP 720 sh. Pettämättömän laadukasta tekniikkaa kovaan käyttöön maailman johtavalta GPS-valmistajalta. 319–559 € nüvi 2595LMT sh. 1349 € GPS 62 -sarja nüvi 2595LMT GPSMAP 720-sarja Forerunner 910XT sh. www.garmin.fi GPSMAP 62 sh. Puh 03 2531900 • www.suomenpelastuskeskus.fi. 1149 € GPSMAP 720s sh
Nimetyillä MIRG-tukikohdilla on erikseen sovittavat vaatimukset koulutuksen, varustuksen sekä jatkuvan lähtövalmiuden suhteen. Näin normaali lakisääteinen pelastustoiminta ei vaarannu, koska tyypillisesti MIRG-tehtävässä on usein kyse pitkäkestoisesta operaatiosta. Laivat ovat monimutkaisia ja hankalia tiloja tulipalon sammuttajalle. Ainoastaan erikseen nimettyjen tukikohtien erikoiskoulutetut sekä varustetut joukot ovat MIRG-ryhmiä. Helsingissä MIRG-henkilöstö on Malmin lentokentällä (asema 50) sekä Turussa Kärsämäen pelastusasemalla Turun lentokentällä. 50 6/2012 meripelastustoimen erityistilanteissa; erityisesti meripelastushelikoptereiden tukemana. MIRG-tehtävissä keskeinen toimintaedellytys on toiminnan jatkuvuuden turvaaminen. Vesitiivit ovet, jyrkät portaat sekä olemattomat savutuuletusmahdollisuudet metallisessa ympäristössä asettavat erittäin suuret vaatimukset työturvallisuudelle. Kelistä ja alustyypistä riippuen alukselle nouseminen on erittäin hankalaa, joskus jopa mahdotonta ja helikopteri on ainoa mahdollisuus.. Kun MIRG-ryhmä lähtee tehtävään, aseman pelastusyksikkö pyritään heti miehittämään muilta asemilta siirrettävillä miehillä. Myös varustus on yhtenäistä ja MIRG-toimintaan suunniteltua, hyväksyttyä ja varattua siten, että pelastuslaitoksen normaali toiminta ei vaarannu esimerkiksi kaluston ollessa muualla toisessa tehtävässä. MIRG-termi ei ole siis yleisnimitys merellä tapahtuvalle pelastustoiminnalle, kaikille kohteeseen saapuville pelastustoimen ryhmille tai pelastustoimintaa merellä suorittaville joukoille. Samaa periaatetta noudatetaan henkilöstön osalta. Tätä kirjoitettaessa alustavasti nimettyjä ja vaatimukset täyttäviä tukikohtia on Suomessa kolme: Helsingissä, Turussa ja Ahvenanmaalla. Usein pinta-alukset avustavat ja joskus ovat ainoa keino siirtyä haveristille. Tällä halutaan selkeyttää meripelastusjohtajan sekä hänen tukenaan olevan palomestarin työtä, sillä meripelastusjohtajan tulee aina tietää ”minkälaisesta ja minkä toimintakyvyn” omaavasta tehtävään käytettävästä joukosta tai ryhmästä on kyse. MIRG-toiminnan selkeä painopiste ovat laivaluokan pelastuksen erityisosaamista vaativat usein monimuotoiset onnettomuudet. Rajavartiolaitoksen helikopteritukikohtien läheisyydessä olevat MIRG-ryhmät ovat jatkuvassa, välittömässä lähtövalmiudessa ympäri vuoden. Lähtökohtaisesti MIRGtukikohdilla Suomessa on samat toimintamallit ja yhteistoimintaa harjoitellaan muutamia kertoja vuodessa. Tehtävään lähdettäessä siirtyy Helsingissä ja Turussa yksi ”yhteyspalomestari” meripelastuksen johtokeskukseen avustamaan meripelastusjohtajaa sekä toimimaan yhteMIRG-ryhmän johtaja tekee harjoitukseen liittyvää pelastussuunnitelmaa yhdessä miehistönsä kanssa
www.manninen.info ThermoCut on tieteellisesti kehitetty laihdutusvalmiste, joka lisää energiankulutusta, tehostaa rasvavarastojen purkua ja vähentää ruokahalua. Kliinisesti testattu laihdutusvalmiste
Vedestä joudutaan pelastamaan pahimmassa tapauksessa jopa tuhansia ihmisiä. Koulutuksen järjestelyissä on tavoitteena kouluttaa henkilöstöä vain todellisen tarpeen mukaisesti. Toisin sanoen pelastuslaitoksella joka haluaa saavuttaa ja ylläpitää jatkuvan MIRGtukikohtatason, on oltava merkittävää sisäistä tarveharkintaa, halua ja panostusta pysyä palvelutasopäätöksessään korkealla tasolla myös merellisen valmiuden osalta. Aluksesta vuotanut öljy voidaan joutua keräämään merestä ja rannoilta. Koulutuksen käytännön koordinoinnista vastaa jatkossakin Rajaja merivartiokoulu tiiviissä yhteistyössä alan muiden oppilaitosten, kuten Helsingin Pelastuskoulun, Lohjan Meriturvan sekä operatiivisten toimijoiden kanssa. Eräs ympäristövahinkojen vähentämiseen tai jopa estämisen suunnitelluista välineistä ja samalla yksi käyttökelpoisimmasta MIRGsovelluksesta on esimerkiksi lentokuljetteinen, Expand-magneettiliittimillä varustettu öljypuomi. meripelastuslaki 2§, kohta 2). SRU (Search and Rescue Unit) on yksikkö, jossa on meripelastustoimen etsintäja pelastustehtävän hoitamista varten koulutettu miehistö ja joka on tehtävien hoitamiseen varustettu. MIRG-toiminnan juuret ovat Helsingin pelastuslaitoksen vuonna 1989 perustamassa LEKA-ryhmässä (lentopelastuskomennuskunta), joka oli maan ensimmäinen pelastustoimen helikopterikuljetteinen erikoisryhmä, mutta vastaavan kaltaista toimintaa on ollut myöhemmin muissakin Suomen rannikon kunnissa kuten Turussa, Maarianhaminassa, Vaasassa, Kokkolassa ja Oulussa. Toiminnan perusteet ja johtosuhteet määräytyvät meripelastuslain mukaisesti. Tulevaisuuden mitoitusperiaate kaluston määrän osalta esimerkiksi Helsingin tukikohdissa on minimissään kolme täysin varustettua ryhmää. Rajavartiolaitoksen esikunta ja sisäasiainministeriön pelastusosasto sopivat 13.2.2008 yhteisen, meripelastustoimen kehittämiseen tähtäävän MIRG-työryhmän perustamisesta (MIRG = Maritime Incident Response Group). Lentopelastustoiminnan alkuvuosina toimintaa, varusteita ja koulutusta sekä yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa kehitettiin 1990-luvun aikana toiminnan kautta saatujen kokemusten avulla. MIRGyhteistyön tavoitteena on luoda yhdenmukainen valtakunnallinen järjestelmä, jossa pelastuslaitosten ammattitaitoa hyödynnetään meripelastustoiminnan eri tehtävissä. Toiminta johdetaan valtakunnallisten toimintamallien mukaisesti. Esimerkiksi tehokas laivapalon sammuttaminen viiden miehen voimin ei ole kovin realistista, erityisesti mukana olevan rajallisen kaluston (savusukellus) lyhyen toiminta-ajan vuoksi. Oman erikoisuutensa kunnallisen mallin mukaan ohjattuun pelastustoimeen tuo se, että MIRG-ryhmiä voidaan käyttää rutiininomaisesti myös oman pelastustoimialueen ulkopuolella. MIRG (Maritime Incident Response Group) yksiköllä tarkoitetaan valtakunnallisesti käytettävää pelastustoimen erikoisjoukkoa, joka on koulutettu ja varustettu toimimaan meripelastustoimen erityistilanteissa (esim. Koulutuksen järjestelyissä on sisäasiainministeriössä tehtävään asetettu MIRG-ohjaustyöryhmä merkittävässä roolissa, muun muassa koulutuksen rahoitusjärjestelyjen osalta. (vrt. Siksi MIRG-toiminnassa toteutetaankin poikkeavia taktiikoita. PELASTUSRYHMÄllä tarkoitetaan pelastustoimen ryhmä, joista kaikki henkilöt eivät välttämättä ole saaneet perehdytystä merellisen toiminnan erityispiirteisiin. Työryhmältä valmistui joulukuussa 2008 raportti, jossa linjattiin toiminnan kehittämisen suuntaviivoja. Toiminnan perusteet ja johtosuhteet määräytyvät meripelastuslain mukaisesti. MIRG-päällystö ja miehistökursseilta saatujen palautteiden perusteella koulutusta kehitetään tarpeen mukaisesti. Maritime Incident Response Group, MIRG MIRG-toiminnan juuret LEKA-ryhmässä. Lisäksi yhteyspalomestari voi tarvittaessa aloittaa pelastuksen vaihtomiehistöjen muodostamisen töissä olevan ja vapaalta hälytettävän henkilöstön osalta. SRU:ita käytetään pääsääntöisesti niiden omalla toiminta-alueella. MIRG-toiminnan kansallisesta luonteesta johtuen valmius suuntautuu usein oman pelastustoimialueen ulkopuolelle, vaikka kustannuksista pääosan kantaa MIRG-toimintaan sitoutunut pelastuslaitos. Tällöin on pyrittävä tehokkaasti hyödyntämään kaikki mahdolliset toimenpiteet, joilla pystytään estämään haveripaikalla tilanteen leviäminen. Vaativia tehtäviä olivat esimerkiksi työntöproomu Finnbalticin miehistön pelastaminen 27.12.1990 ja autolautta Estonian uppoamiseen liittyneet moninaiset tehtävät. MIRG-ryhmän tärkein tehtävä voi olla ”ostaa aikaa” ihmishengen pelastamiseen tähtääville toimenpiteille. Kaikki ryhmän jäsenet ovat saaneet perehdytyksen merellisen toiminnan erityispiirteisiin. Myöhemmin syksyllä on tarkoitus järjestää ensimmäinen kansalliset määreet täyttävä MIRGmiehistökurssi. laivapaloissa) myös pelastuslaitoksen maantieteellisen toimialueen ulkopuolella erityisesti meripelastushelikoptereiden tukemana. Pelastusryhmää voidaan käyttää meripelastustoimen tehtävässä onnettomuustilanteissa aluksella tapahtuvaan pelastustoimintaan yhdessä tai ilman MIRG-yksikön tukea. Maalla tapahtuvaan toimintaan verrattuna erityisesti siksi, että lisäresurssien saatavuus voi olla haastavaa. MIRG-ryhmän käytännön iskukyky Vahvuudeltaan pienilukuinen joukko ei merellisissä vaativissa olosuhteissa pysty saman tehokkuuden omaavaan pelastustoimintaan kuin maalla tapahtuvassa toiminnassa. Silloin pyritään esimerkiksi estämään koko aluksen evakuointi, aluksen uppoaminen tai karille ajautuminen ja tämän seurauksena mahdollisesti syntyvä alusöljytai muu ympäristöonnettomuus. Toiminnan perusteet ja johtosuhteet määräytyvät meripelastuslain mukaisesti. yshenkilönä meripelastuksen johtokeskuksen ja MIRG-ryhmän välillä. 52 6/2012 MIRG-toiminta tarkoittaa meripelastustoimen tehtävissä käytettävien MIRGryhmien toimintaa. Tällä torjuntamenetelmällä kohteeseen siirtyvä MIRG-ryhmä pystyy nopeasti tekemään laivan kylkeen puomijärjestelyn jolla aluksesta mahdollisesti vuotavaa öljymäärää on esimerkiksi karille ajautumisen yhteydessä helpompi hallita. Rajaja merivartiokoululla kuluvan vuoden alkupuolella järjestetty ensimmäinen pilottiluonteinen MIRG-päällystökurssi osoitti koulutuksen tarpeellisuuden. Muun muassa Helsingin LEKA-toiminnan alkuvuosiin osui myös useita vaativia tehtäviä, jotka vaikuttivat kehittämistyöhön. MIRG-tukikohdat nimetään erikseen. MIRG-ryhmän kokoonpano, varustus ja toimintamallit ovat valtakunnallisesti yhtenevät. Niiden toimintamallit ja menetelmät tulee olla sovitettavissa valtakunnallisiin toimintamalleihin. MIRG-ryhmien käytön painopiste on laivaluokan onnettomuuksissa. Osaamisen ylläpitämisen varmistamiseksi pyritään kehittämään kustannustehokkaita koulutustilaisuuksia ja yhteistoimintaharjoituksia niin meripelastusviranomaisten kuin merellä liikkuvien kaupallisten varustamoiden kesken
Jokaisessa lukijatutkimuksessa ne ovat saaneet parhaimmat arvosanat. Mitä paremmin onnettomuuden syntyminen voidaan ehkäistä, sitä turvallisempaa on elämämme ja sitä paremmin vältytään paitsi ihmisuhreilta myös syntyviltä turhilta kustannuksilta. Osallistu kilpailuun! 6/2012 53. Kaikesta huolimatta erilaisia onnettomuuksia tapahtuu. Niin tulee valitettavasti aina olemaan. syyskuuta 2012 saakka. Palo-, pelastusja väestönsuojelualan lehdessä näkö kulma on aina ammatillinen. Vuosikymmenten aikana Pelastustiedon ja Palontorjunnan sivuilla on kerrottu monista erilaisista onnettomuuksista. 6/2012 53 O nnettomuus on aina ikävä asia. Niistä on vuosien saatossa kerrottu ja tullaan jatkossakin kertomaan Pelastustiedon sivuilla. Onnettomuuksista kertovat artikkelit ovat aina olleet luettuja. Olemme koonneet tähän kahdeksan erilaista onnettomuustapahtumaa viime vuosikymmenten ajalta. Onnettomuus ei tule kello kaulassa – aina se kiinnostaa ja puhuttaa Mikä on mieliinpainuvin tapaus. Arvomme kaikkien osallistujien kesken mahtavia palkintoja. Voit myös lyhyesti perustella, miksi juuri valintasi on mieliinpainuvin. Kilpailuaika kestää 30. Järjestämme Turvallisuus-messuilla kilpailun, jossa voit äänestää mielestäsi mieliinpainuvinta onnettomuutta. Pelastustiedon/Palontorjunnan aihetta käsittelevän artikkelin löydät osoitteessa www.pelastustieto.fi Onnettomuustapahtumat ovat esillä myös messuosastollamme C500, jossa voit myös osallistua kilpailuun. Onnettomuustapahtumat esitellään seuraavalla aukeamalla
Matkalla P41 kysyi KeskiSuomen hätäkeskukselta (Kehä) lisätietoja rekasta ja tarkennusta onnettomuuspaikkaan. Linja-autossa arvioidaan olevan noin 40 matkustajaa. Se lähti kohteeseen Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta, Järvenpään pelastusasemalta. Suuret vaikeudet ja puutteet huomioon ottaen on 45 tunnin rajoitusja sammutustyön lopputulosta pidettävä hyvänä. maaliskuuta sattunut rekka-auton ja linja-auton yhteentörmäys on maamme tieliikenneonnettomuushistorian synkin. Myyrmannin räjähdys (2002) Konginkankaalla 19. Hätäkeskus sai klo 02.16 palohälytyksen myös tuomiokirkon automaattisesta paloilmoitinlaitteesta. Kyseessä olleeseen hälytysvasteeseen oli liitetty Porvoon nostolava-auto (IU16), joka ei kuitenkaan ollut korjaustöiden takia hälytysvalmiudessa ja IU P3 täydentikin vastetta Loviisan nostolava-autolla (IU36) klo 02:16. 2. Yksikkö päivystää Myyrmannin lähituntumassa. Maanantaiaamuna 29.5.2006 klo 02.09 Itäja Keski-Uudenmaan hätäkeskus sai hätäpuhelun porvoolaiselta taksiautoilijalta. 3. P41 pyysi välittömästi Kehää hälyttämään paikalle kaikki vapaana olevat sairaankuljetusyksiköt. Se hälytti yksiköt kohteeseen ”Iskoskuja 3, jossa tapahtunut räjähdys rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa”. Sammuttajien oli pakko perääntyä ja keskityttävä rajoitusyrityksiin sekä välttämättömän jäähdytysja sammutusveden hankintaan puolen kilometrin etäisyydeltä merenrantalaiturilta. Tulipalosta aiheutui yli kuuden miljoonan euron vahingot. Avoimien rintaventtiilien vuoksi paloon virtasi jatkuvasti lisää polttonesteitä, mitä ei kylläkään siinä vaiheessa tiedetty. 4. Pelastusja hoitotoimet ostoskeskuksessa ja sairaaloissa sujuivat mallikelpoisesti. Pääkaupunkiseudun pelastustoimen, ensihoidon ja sairaankuljetuksen toimintaresursseja ja sairaaloiden hoitovalmiutta räjähdys työllisti äärimmilleen. Hetken päästä Konginkankaan paloasemalta lähti matkaan Ä41 vahvuudella 1+2, palomestari Kinnusen toimiessa P41:nä sekä ensivasteyksikkö Ä47, jona toimii viime vuonna ambulanssin uusinnan myötä Konginkankaalle siirretty vanhempi ambulanssi. Kello oli tuolloin 03.16 ja aikaa paloilmoituksesta oli kulunut kuusi minuuttia. Tästä P41 päätteli onnettomuuspaikan sijaitsevan Liimattalaa pohjoisempana, ja määräsi Ä47 ja Ä41 ajamaan 4-tietä pohjoiseen. Valtatielle saavuttaessa Ä47 kääntyi etelään Liimattalan suuntaan. Kahden ja puolen minuutin päästä (klo 02.13) hätäkeskus suoritti pelastuskomppanian hälyttämisen koodilla rakennuspalo suuri. Ilmeisesti, sillä varaston pumppuhuoneessa arviolta pariakymmentä minuuttia aikaisemmin syttynyt palavan nesteen palo oli jo ehtinyt polttaa puhki pumppaamon mineriittikaton, ja syntyneen aukon kautta purkautuvat kymmenmetriset liekit hipoivat aivan vieressä sijainneita moottoripetrolija bensiinisäiliöitä. Onnettomuuspaikka tavoitettiin nopeasti muutama kilometri risteyksen pohjoispuolelta. Ilmoituksen sisältö kuulosti pahaenteiseltä: rekan ja linjaauton tieliikenneonnettomuus 4-tiellä Liimattalassa. Pelastustöitä tekeville onnettomuus oli myös raskas. Konginkankaan liikenneturma (2004) 54 6/2012. Töölön sairaalan kirurgian ylilääkäri on arvioinut ainakin kahden uhrin säilyneen hengissä ja usean potilaan vammojen jääneen pienemmiksi juuri ammattitaitoisen vamma-arvioinnin ansiosta. Porvoon kirkkopalo (2006) Vantaan Myyrmannin ostoskeskuksen pommiräjähdyksessä sai surmansa seitsemän ja loukkaantui 80 ihmistä. 54 6/2012 Aamuyöstä autiolla öljyvarastoalueella syttynyt pumppaamo paloi kymmenmetrisin liekein palokunnan tullessa paikalle. Pumppaamoon oli tähän mennessä ennättänyt valua polttonesteitä niin paljon, että ne oven avautuessa virtasivat yli kynnyksen, pääsivät ulos rakennuksesta ja syttyivät saman tien. Hälytysvastetta täydennettiin lisäksi toisella nostolava-autolla (KU76) klo 02:26. Perässä tullut P41 havaitsi kuitenkin risteykseen tullessaan pohjoisesta nopeasti lähestyvän henkilöauton hätävilkut päällä. Sisäpuolista sammutusta yritettäessä avattiin pumppaamoon johtava ovi. Samalla hetkellä GSMtekstiviestit ja ”puherobotti” alkoivat toimittaa tylyä viestiään rekan ja linjaauton yhteentörmäyksestä vapaavuorolaisille sekä Konginkankaan VPK:lle, yhteensä 40 henkilölle. Kaikkiaan 23 henkilöä menehtyi rajussa onnettomuudessa. Kaikkiaan tuhoutuneen materiaalin arvo oli tuolloin 5,4 miljoonaa markkaa. Oliko öljyvarastoalueella syttyneen palon sammuttamisen onnistumisen edellytykset menetetty jo siinä vaiheessa, kun Kokkolan palokunnan I lähtö veti paloauton nokkavintturilla auki Oy Esso Ab:n Ykspihlajan tuontivaraston lukittua porttia. Pumppaamoon kohdistettu 750 kg:n jauheisku ei tuottanut toivottua tulosta. Voimakkaat ilmavirtaukset veivät jauheen mennessään pumppaamon kattoon palaneesta aukosta. Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen hälytysvasteessa suureen rakennuspaloon hälytetään päivystävä päällikkö (IU P2), päivystävä palomestari (IU P3), kolme vakinaista pelastusyksikköä, kolme lähintä sopimuspalokunnan yksikköä, kolme säiliöautoa ja yksi nostolava-auto. Sammutustöissä oli kaikkiaan 90 paloja sammutusmiestä. Tienpinta havaittiin erittäin liukkaaksi. Myyrmannin tapauksessa potilaiden hoitotilanteen arviointi sujui hyvin jo alkuhetkistä lähtien. Pelastushenkilöstön työtä räjähdyspaikalla helpotti se, ettei räjähdys synnyttänyt tulipaloa. Lisätietoina kuultiin, että paperirullalastissa ollut täysperävaunullinen rekka ja linja-auto ovat törmänneet yhteen Liimattalassa. Hätäkeskus hälytti klo 02.11 kohteeseen lähimmän vakinaisen pelastusyksikön (IU11) tarkastustehtävänä. Konginkankaalla asuva palomestari Markku Kinnunen oli yksi viestin saaneista. Palokuntien ensivastetoiminta sekä ensihoito jo onnettomuuspaikalla ovat olennaisesti muokanneet tämän päivän palokuntien sairaankuljetuskuvaa. Potilaiden kokoamispaikka perustettiin Myyrmannin pääoven eteen Paalutorin puolelle. Nykyrahaksi muutettuna tulipalo aiheutti yli 5,5 miljoonan euron kustannukset. Ennalta hyvin tunnetun ja varmistetun kohteen ansiosta tiedettiin valita oikea sammutustaktiikka ja palon tuhot jäivät vähäisiksi. Menehtyneiden joukossa oli myös teon tekijä, Myyrmäessä opiskellut 19-vuotias vantaalaismies. Kyseisen yksikön paloesimies otti omatoimisesti tehtävään mukaan myös säiliöauton (IU13). Kokkolan öljyvarastopalo (1973) Kulttuurihistoriallisesti arvokas Porvoon tuomiokirkko joutui tuhopolton kohteeksi ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitos ja alueen VPK:t joutuivat suureen sammutusoperaatioon. Hälytysilmoitus kajahti pelastuslaitoksen kongista perjantain vastaisena yönä kello 02.10. 1. Räjähdys tuntui päivystyspisteessä. Ilmoituksen mukaan tuomiokirkon takaa tulee savua. Helsingin hätäkeskus sai räjähdyksestä lukuisia ilmoituksia heti klo 19.38 jälkeen. Ensimmäinen yksikkö, Vantaan sairaankuljetusyksikkö V591 oli kohteessa kahdessa minuutissa. Palossa tuhoutui erilaisia palavia nesteitä yhteensä noin 10,8 miljoonaa litraa. Potilaiden lajittelu on suuronnettomuuden pelastustoiminnan onnistumisen kannalta ehdoton edellytys
Palolaitoksen päivystäjä suoritti pyydetyt hälytykset mukaan luettuna myös Siilinjärven palokunnan hälytyksen. Lähtöplus ajoaikaa noin 5 km:n päähän paloasemalta olevaan kohteeseen kului 11-12 min. Surmansa saaneista kolme oli lentohenkilökuntaa. Sitä kyllä oli, mutta se oli tavanomaista palokunnan valaistuskalustoa. Yhdeksän vaunua pysyi pystyssä. – Tein pikaisen tiedustelun. Laivan keulaportin ulommainen osa, keulavisiiri oli repeytynyt irti ja vettä pääsi sisemmän portin reunoilta ja repeytyneistä aukoista autokannelle. Jyväskylän junaturma (1998) Kuopion lentoasemalta ilmoitettiin onnettomuusiltana 3.10. Kukaan ei huutanut. Utön edustalla, kansainvälisellä merialueella, mutta Suomen meripelastuksen vastuusektorilla sattuneessa Euroopan pahimmassa rauhanajan merikatastrofissa kuoli yli 900 matkustajaa ja laivan henkilökuntaan kuuluvaa. – Paikalla vallitsi aavemainen tunnelma. Palokunnan hälyttämisen jälkeen hänellä sekä toisen rakennuksen yövalvojalla ja talonmiehellä oli edessään toivoton tehtävä: yrittää pelastaa yli neljäkymmentä vanhusta – osa liikuntakyvyttömiä – paristakymmenestä huoneesta rakennuksessa, jossa palo nopeasti ja valtavalla voimalla levisi. Ilmoituksen mukaan koneessa oli noin kymmenen matkustajaa. Estonialta lähetettiin meri-VHF -kanavalla lyhyt mayday-hätäkutsu klo 1.24. Parhaat käytettävissä olevista valaistusvälineistä olivat Kuopion palolaitoksen Mitralux-valoheittimet (2 kpl), joista toinen generaattoreineen lainattiin Ilmailuhallituksen veneeseen koko yöksi. Virtain palopäällikkö Otto Moisio oli heti kohteen kuultuaan määrännyt hälytettäväksi naapuripalokunnat. Uhrien joukossa oli 6. Yövalvojalla ei ollut mitään mahdollisuuksia enää sammuttaa paloa. Kaksitoista minuuttia on pitkä odotusaika kolmelle henkilökuntaan kuuluvalle, jotka ripeästi mutta yhä hupenevien mahdollisuuksin tekivät parhaansa sairasosaston vanhusten pelastamiseksi. Rissalan lentoturma (1978) Laivamatkustajan ja pelastusviranomaisen painajainen, matkustajaaluksen äkillinen uppoaminen syysmyrskyisellä merellä keskellä yötä järkytti miljoonat ruotsalaiset, virolaiset ja suomalaiset aamuaskareillaan varhain keskiviikkoaamuna 28. Kiitosta tuli aina valtionpäämiehiltä asti. Ylinopeus vaihteella sinkosi veturin yli sadan metrin päähän ja suisti kaksi ensimmäistä vaunua kyljelleen. – Kyllä pelastustoimien on täytynyt sujua erinomaisesti, kiittelee tulosta Pelastustiedolle Keski-Suomen keskussairaalan päivystyspoliklinikan osastonhoitaja Maisa Nieminen. maanpuolustuskurssille osallistuneita merkittäviä politiikan ja talouselämän vaikuttajia. Toimintaedellytysten puitteet on poliittinen ratkaisu, jonka yhteiskunta on vuosien saatossa päätöksillään määritellyt. Resurssien niukkuudesta ei voi syyttää paikallisia viranomaisia. Automaattinen paloilmoituslaitos ei ollut ilmaissut paloa. Estonian uppoaminen (1994) 6/2012 55. Valvontajärjestelmä oli pettänyt. päivänä. Lisäksi hälytettiin paikalle kaksi yksityisen sairaankuljetusliikkeen sairasautoa. Turmassa kuolivat kaikki 15 koneessa ollutta henkilöä. syyskuuta. Laivan keulaportin murtumisesta aiheutunut meriveden vyöry vei aluksesta vakavuuden ja johti nopeaan kallistumiseen ja äkilliseen uppoamiseen. Palokunnat tulivat niin nopeasti kuin kykenivät, mutta ajomatkat olivat sellaista luokkaa, että aikaa kului. Virtain kunnalliskodin palo vaati 27 vanhuksen hengen. Myrskyssä ja yön pimeydessä helikopterit ja paikalle kiirehtineet alukset saivat pelastettua 136 ihmistä. Ennen kuin ainoakaan ulkopuolinen pelastaja toisella aluksella tai helikopterissa oli lähelläkään onnettomuuspaikkaa tai edes ehtinyt rannikolta ilmaan, Estonia oli uponnut Itämeren syvyyteen. maaliskuuta klo 13.49 sattuneessa rajussa pikajunan kiskoiltasuistumisessa. Vaunuista purkautui hiljaisia ihmisiä, joista osa matkatavarat mukanaan lähti sanaa sanomatta pois onnettomuuspaikalta, paloesimies Pertti Hänninen kuvailee ensitunnelmia. Syyspimeä ja sateinen yö vaikeutti tietenkin toimintaa. Näillä tullaan hyvin toimeen normaaleissa tulipalotapauksissa, mutta öinen järvenpinta ”imee” valoa arvaamattoman paljon. 5. Palokunnan keinoin ei pelastusapu ehdi ajoissa, ellei paloa havaita riittävän alkuvaiheessa. Virtain vanhainkotipalo (1979) Yhdeksän matkustajaa ja toinen veturinkuljettajista menehtyi Jyväskylän ratapihalla 6. Juna ajoi aivan liian lujaa vaihteeseen, jonka tarkoitus oli siirtää juna ”suoralta” kakkosraiteelta sivuun kolmosraiteelle. Vaunuja oli paljon ja onnettomuuden laajuuden hahmottaminen vaikeata. 6/2012 55 Kun Virtain kunnalliskodin yövalvoja aamuyöstä puoli viiden aikaan havahtui ääniin sairasosastosta ja kiirehti tutkimaan syytä, hän havaitsi savua tulvivan käytävään eräästä kolmen hengen huoneesta. Kuopion palokunnan ensilähtö, jota johti päivystysvuorossa oleva palomestari Atte Kröger, käsitti seuraavan kaluston: johtoauto, hyökkäysauto, pelastusauto ja kolme sairasautoa. Autokansi on kuin uunipelti, joka menettää tasapainonsa vähäisestäkin vesimäärästä. Nopeudeksi on arvioitu lähes 100 km/h, eli ainakin kaksi kertaa sallittua suurempi vauhti. Pyydettiin hälyttämään palokunnat, poliisi sekä sairasautot paikalle ja toimittamaan hälytys keskussairaalalle. Kukaan ei viivytellyt. kello 21.35, että DC-3 -merkkinen lentokone oli pudonnut lentokentän läheisyyteen. Autolautta Estonian uppoamisen aiheutti autokannelle päässyt vesi. Kurkistus huoneeseen läpi sankan savun paljasti vuoteen olevan ilmiliekeissä. Turmassa loukkaantui 47 matkustajaa. Estonian onnettomuudessa eri viranomaisten yhteistyön sujuvuutta testattiin kovimman jälkeen. Oli selvää, että etsintä oli nyt kiireisin ja tärkein tehtävä. Onnettomuus sattui, kun pikajuna 105 Turusta Tampereen ja Jyväskylän kautta Pieksämäelle lähestyi Jyväskylän ratapihaa ja asemaa. Minuuttiluvut painottavat tehokkaan valvontajärjestelmän merkitystä. Valaistuskalustoa olisi kaivattu paljon enemmän kuin sitä oli käytettävissä. Kuopion palokunnan ensilähtö suoritti yhdessä lentoaseman pelastusyksiköiden kanssa ensin maaetsintöjä, mutta ne voitiin hyvin pian lopettaa, kun saatiin silminnäkijöiden havaintoihin perustuva tieto siitä, että kone oli pudonnut lentokentän eteläpään läheisyyteen Juurusjärveen noin 300-400 metrin päähän rannasta. Pelastusyksikköjen kokoontumispaikaksi määrättiin lentoaseman autohalli. Järjestelmä toimi yleisesti ottaen hyvin. Hälytysseloste kirjaa J3:n hälytysajaksi 13.50,28; lähtöajaksi 13.51,54 ja ilmoituksen perilletuloksi 13.54. 7. 6. 8. Virtain kunnan palokunta, Virtain VPK sai hälytyksen klo 4.46 tammikuun 23. Tänä aikana palo oli saanut sellaiset mittasuhteet, että koko ison rakennuksen keskiosa pitkälle sairasosaston suuntaan oli liekkien vallassa. Turman laajuus oli kuitenkin aavistettavissa ja määräsin hätäkeskuksen toimimaan suuronnettomuuden pohjalta. Heistä 35 oli toimitettu sairaalaan 41 minuuttia sen jälkeen kun ensimmäinen Jyväskylän pelastuslaitoksen yksikkö oli ehtinyt onnettomuuspaikalle
Oma huolellisuus, terve turvallisuusriskien ennakointi sekä kiinnostus tuntemattomankin lähimmäisen turvallisuudesta kantaa pitkälle. Sisäinen turvallisuus on vastuuta itsestä ja lähimmäisistä Hallituksen kesäkuussa hyväksymän sisäisen turvallisuuden ohjelman tavoitteena on parantaa kansalaisten arjen turvallisuutta. Visiona on Suomi Euroopan turvallisimpana maana vuonna 2015. Kun tulipalo tai muu vahinko on tapahtunut, ollaan useimmiten jo myöhässä. Puutteet valaistuksessa, ulkoalueiden talvikunnossapidossa ja sisätilojen esteettömyydessä on ammattilaisen helppo havaita. Tapauksia sattuu länsinaapureihimme verrattuna aivan liikaa. Siitä yhtenä karmaisevana turvallisuutta ja erityisesti turvallisuudentunnetta heikentävänä piirteenä ovat nousseet esiin viime vuosien joukkosurmat. Jotain on tietoisuuden ja hallinnonalojen yhteistyön saralla vuosien aikana tapahtunut, kun poliisijohdoltakin kuulee juhlapuheissa madonlukuja kotija vapaa-ajan tapaturmatilanteesta Suomessa. Finanssiala on vetänyt kampanjamuotoista kotija vapaa-ajan tapaturmien torjuntatyötä jo vuosia ja osallistunut vakuutusja vahingontorjuntatoimintansa myötä tapaturmatyöhön aktiivisesti parisenkymmentä vuotta. Laskentatavasta riippuen tapaturmien yhteiskunnalliset kokonaiskustannukset ovat 7–8 miljardia euroa joka vuosi. Suomalaiskansallisena yhteisenä nimittäjänä ja polttoaineena niin tapaturmissa kuin väkivallassakin on usein ”kuningas alkoholi”. ”Miljoona tapaturmaa vuodessa, no onhan se aika paljon”. Se on enemmän mitä tällä hetkellä näyttäisi olevan Suomen valtion lainatarve ensi budjettivuodelle. Länsieurooppalaisittain Suomi on kohtalaisen väkivaltainen maa ja tilastollisesti erityisesti miehille. Naapureiden ja sukulaisten tarkkaavaisuuden merkitystä ei tässäkään voi vähätellä. Kaikille turvallisuustoimijoille lankeava lähivuosien missio on kunnianhimoinen, vaikkakaan ei mahdoton. Yksi keskeinen sisäisen turvallisuuden ohjelman kärki on syrjäytyneisyyden ehkäisy ja vähentäminen. Syrjäytyminen on monisyinen eri ikäryhmiä koskettava ongelma. Nelisenkymmentä vuotta sitten saavutettiin lähes ihmeitä, kun samaan aikaan julkisuuskampanjoinnin, lainsäädännöllisten muutosten (nopeusrajoitukset ja turvavyöpakko) sekä teknisen kehityksen myötä liikenneonnettomuudet saatiin dramaattisesti vähenemään. ”Uhka”sanasta tulee useimmiten mieleen jokin ulkoinen toimijasta riippumaton vaara taikka riski. Sisäisen turvallisuuden ohjelma on valtioneuvoston periaatepäätös. Tieliikenteessä menehtyi kampanjoinnin alussa moninkertainen määrä nykyiseen verrattuna, vaikka ajoneuvokanta oli vain murto-osa nykyisestä. Tosiasiassa tapaturmiin joutuminen tai niiltä välttyminen on pitkälti kiinni omista asenteista ja toiminnasta. Muutoksen edellytys on aina se, että tiedetään mitä vastaan taistellaan. Nyt termit ja ongelma ovat otsikoissa ja huulilla, mutta merkittävään asennemuutokseen jokaisen kansalaisen käyttäytymisessä on vielä matkaa. Käsite ”kotitapaturma” on syöpynyt median edustajien ja kansalaisten sanavarastoon pikku hiljaa 2000-luvun aikana. Työja liikennetapaturmissa tilanne on jo pitkään ollut kohtuullisen hyvä, mutta erityisesti pelastustoimelle haasteita tarjoavat edelleen tulipalot, vapaa-ajan onnettomuudet ja vaikkapa ikäihmisille sattuvat kaatumisja liukastumistapaturmat. Tekijät ovat enimmäkseen normaalielämästä vieraantuneita nuoria. Kaikkiin tapaturmiin kuluu noin miljardi euroa vuodessa pelkkinä vakuutuskorvauksina. Vakavien vammautumisten lisäksi ei voi jättää huomiotta noin kolmea tuhatta tapaturmissa menehtynyttä, joista peräti 2700 kuolee kotitapaturmissa. Ennakoivalla asenteella ja asuinympäristön pieninkin parannuksin voimme ottaa isoja askelia kohti turvallisempaa Suomea.. Pelastusalan ammattilaisten kotikäynnit ovat yksi hyvä tapa tehdä huomioita ikäihmisten asuinoloista ja turvallisuusriskeistä. Finanssiala on mukana yhtenä keskeisenä toimijana lukuisien turvallisuushankkeidensa myötä. Merkillepantavaa uudessa, eli järjestyksessään kolmannessa ohjelmassa on tapaturmien nousu turvallisuusuhkien kärkeen. Oli kyse sitten nuorisosta tai iäkkäämmästä väestä. 56 6/2012 Vieraanamme Kirjoittaja Piia-Noora Kauppi on Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtaja. Muutos kohti turvallisempaa Suomea ei kuitenkaan voi olla pelkästään viranomaisvetoista ja tavoiteohjelmien kirjaamista. Edelleen liian monen yhteiskunnan varjoisalle puolelle ajautuneen kohtalona on tulla löydetyksi pelastusviranomaisen toimin rakennuspalokaasuihin menehtyneenä. Tapaturmista tavataan väestön keskuudessa puhua edelleen turhan löysästi
– KSF:n toimintaa voisi verrata meillä sotilaspalokuntiin, vaikka KSF ei varsinaisesti sellainen olekaan, he sanovat. Osa kouluttajien käyttämästä opetusmateriaalista käännettiin englanniksi ja alba niaksi, Rasijeff ja koulutusryhmään kuulunut Juha Höök kertovat. Suomalainen monitaitopelastaja-käsitteemme sen sijaan oli heille vieras. Koulutusprojektin projektipäällikkönä toimi palomestari Raimo Rasijeff. Hän sanoo pelastustoiminnan sujuvuudelle olevan hyödyksi, että eri ryhmät pystyvät samanaikaiseen ja hyvään yhteistyöhön. Tarvittaessa yhteistyötä Kunnalliset paloasemat ja KSF tekevät tarvittaessa yhteistyötä. Koulutuksen jatko on toistaiseksi auki. KSF:ssä eri henkilöt erikoistuivat pelastustoimen yksittäisiin tehtävä alueisiin. – KSF on turvallisuusviranomainen. Se on tuonut omat ongelmansa erityisesti koulutuksen, huollon ja varaosien suhteen. – Eri toimijat ovat yhteistyössä KosovosTeksti: Esa Aalto Kuvat: Kouluttajien Suomalaiset pelastusalan asiantuntijat kouluttajina Kosovossa Sammutustyötä ja vaarallisia aineita Ismo Huttu seuraa, miten koulutettavat pärjäävät paineilmalaitteiden käytöstä. Y hteensä seitsemän suomalaista pelastusalan asiantuntijaa kävi viime syksynä kouluttamassa Kosovon turvallisuusviranomaisia (Kosovo Security Force, KSF) Kriisinhallintakeskuksen lähettämänä Kosovossa. Harjoitusratana ryömintä kuorma-autojen alta, jolloin testattavana oli hengitystekniikka fyysisessä rasituksessa paineilmalaitteiden kanssa.. KSF:n henkilöstölle järjestettiin pelastusalan koulutusta kahdessa eri koulutusjaksossa. – Palokunnissa tarvittaisiin myös koulutusta. – Molemmat koulutettavat ryhmät olivat motivoituneita oppimaan ja saamaan lisää tietoa työtään varten. Savusukellusja sammutustyön koulutusjaksolle osallistui 13 henkeä ja vaarallisten aineiden koulutukseen 33 henkilöä, Rasijeff kertoo. Tällaista apua on kuitenkin pyydetty aika harvoin, kuten maastopaloissa KSF:n toiminta-alueen läheisyydessä. 6/2012 57 Suomalaiset ovat siviilikriisinhallintatehtävissä tukeneet merkittävästi myös Kosovon pelastustoimintaa. Kriisinhallintakeskus lähetti loppuvuodesta 2011 paikalle kouluttajiksi suomalaisia pelastusalan asiantuntijoita. Se on multietninen ja kevyesti aseistettu joukko mandaattinaan ensisijassa siviilien turvaaminen luonnonkatastrofitilanteissa ja muissa levottomuuksissa, ei sotilaallisissa tilanteissa. Ensimmäisellä 40 tunnin koulutusjaksolla keskityttiin savusukellusja sammutustyöhön KSF:n sammutusryhmän kanssa. Kosovon palokunnat ovat saaneet pääosan kalustostaan lahjoituksina useista eri maista. He voivat antaa hälytettäessä siviilipuolelle virka-apua. Kosovolaisille luovutettiin Pelastusopiston julkaisemaa koulutusmateriaalia lahjaksi. Toisella 40 tunnin jaksolla perehdyttiin vaarallisten aineiden koulutukseen HazMat-joukkueelle. KSF:n asioista vastaa erityinen ministeriönsä. Pelastustoiminta on Kosovossakin kunnallista toimintaa, suomalaiskouluttajat vierailivat myös pääkaupungin Pristinan ja Lipljanin paloasemilla
Kuvassa ryhmä on kemikaalipuvuissa neutraloinnin jälkeen. Kontti jäi tarpeettomaksi kun Suomen rauhanturvaoperaatio Kosovossa päättyi vuoden 2010 lopulla.. Vaarallisten aineiden ryhmään kuului paljon myös naisia. 58 6/2012 sa toteuttaneet pelastusalan koulutusta ja esimerkiksi Suomen Pataljoona on lahjoittanut sisäpalosimulaattorin KSF:lle konttikoulutusta varten, Höök kertoi. – Vaikkakin puutetta oli myös varaosista. NATO/CEP pyysi edelleen jäsenja rauhankumppanuusmailta apua koulutuksen järjestämiseksi. He olivat innokkaita oppilaita ja kovasti mielissään näkemästään. Koulutustehtävän valmistelusta ja toteutuksesta vastasi Kriisinhallintakeskus. Kouluttajien oli suunniteltava korvaava koulutusohjelma myös päivittäisten sähkökatkojen varalle. Suomalaisten antama koulutus kohdistettiin myös henkilöille, joista osa tulee jatkossa toimimaan KSF:n kouluttajina. Huomiota herätti, että hyväkuntoinen HazMat-ryhmä kävi johdetusti aamulenkillä ja heitä palkittiin virheistä punnerruksin. KSF:llä palokalusto on suhteellisen hyvää, mutta ongelmia sammutustöitä tehtäessä aiheuttaa muun muassa vesija sähkökatkot ja tämänmyötä alinomainen vesipula. NATO/KFOR vastaa KSF:n joukkojen koulutuksesta. Paloryhmässä havaittiin tietynlaista järjestelmällisyyden puutetta. Molempien ryhmien koulutus toteutettiin pääasiassa englanniksi. – Teoriaopetus vaihtui jouhevasti käynnön harjoitteluun kokeneiden kouluttajien ansiosta. Koulutusta sähkökatkojen varjossa Suomalaisten koulutusta oli seuraamassa KSF:n edustajia keskusvirastosta, joka raportoi koulutuksesta ylöspäin organisaatiossa. KSF:n sairaanhoitajat vastaavat vaarallisten aineiden ryhmän lääkintätoimesta. Aika-ajoin koulutuspäivän päätteeksi, huoltoja jäi tekemättä. Vaarallisten aineiden koulutuksesta huolehtivat Rasijeffin lisäksi Marko Rostedt, Juha Rajala sekä Isto Saastamoinen. Koulutus toteutettiin KSF:n paloasemalla sekä leirin valvonta-alueella. Konttikoulutusta annettiin Kriisinhallintakeskuksen Suomen rauhanturvaoperaatiolta ostamassa kontissa. NATOn operaatio Kosovo Security Force (KSF) on Kosovon turvallisuusviranomainen, jonka tehtäviin kuuluu vaarallisten aineiden torjunta-, pelastusja sammutustehtäviä. – Aluksi suhtautuminen ulkomaalaisiin kouluttajiin näytti olevan hieman ylimielistä, mutta kun päästiin vauhtiin, saimme heistä vankkumattomia tukijoita. Koulutusta oli muutettava, kun sähkönkäyttö estyi kesken teoriaopetuksen. He pyysivät vaarallisten aineiden torjuntaja sammutustyökoulutukseen tukea Naton siviilisektorilta (CEP). Koulutus koostui teoriaopetuksesta ja sen lisäksi päivittäin tehtiin erilaisia käytännön harjoitteita. – Molemmilla koulutusjaksoilla koulutettavien ryhmähenki ja motivaatio oli oikein hyvä. Vähän sellainen ”manana-meininki” vallitsi, Höök sanoo. Mielestämme tavaroiden, varusteiden ja ajoneuvokaluston viikkohuollosta ei huolehdittu säännöllisesti, Rasijeff kertoo. Vaarallisten aineiden koulutukseen osallistuneen henkilöstön asennoituminen koulutukseen oli kuitenkin selkeästi täsmällisempää ja jämäkämpää kuin palopuolen koulutusryhmässä. Opetus tulkattiin albaniaksi. Kahden viikon aikana joutui soveltamaan opetustaan melkein päivittäin jotta ryhmän opetustavoitteet saatiin täytettyä, kertoo Jari Marttila. Koulutuksessa käytettiin Pelastusopiston koulutusmateriaalin lisäksi SPEK:n tuottamaa koulutusaineistoa. Savusukellusja sammutustyönkurssin kouluttajina toimivat Raimo Rasijeffin ja Juha Höökin lisäksi Ismo Huttu ja Jari Marttila. NATO/CEP ja Suomi sopivat keskenään, että Suomi vastaa näiden kahden osa-alueen koulutuksesta
Pristinalaispalomies tekee töitä 2 vuorossa Turvallisuusalan koulutusta yhteistyössä. www.fj allraven.. GREENLAND Perinteiset vaellushousut kulutusta kestävästä G-1000®-kankaasta. Kaikkiaan henkilökuntaan kuuluu 92 henkilöä. Halu auttaa Lipljanin palokunnan kollegoita edelleen herätti ajatuksen tehdä Lipljanin palokunnasta kummipalokunta Kosovossa palvelleille suomalaispalomiehille, ja toki muillekin asiasta kiinnostuneille. ABISKO Upeat ja istuvat miesten housut vahvasta G-1000®-kankaasta. 7 taskua ja joustavat lahkeensuut, joissa säätö. Eläkeikä on 65 vuotta. FJÄLLRÄVEN G-1000 ® Todennäköisesti ulkoilumaailman kulutusta kestävin kangas. Kosovossa ei tunneta meidän kaltaista vapaaehtoispalokuntajärjestelmää. Nopeasti laskettuna Suomen Pataljoonan Myös uudenlaista koulutusta tarvitaan ja siihen apua tuo sisäasiainministeriön ja kumppaneiden EUrahoitettu twinning-hanke. Tätä emme ole tarkemmin miettineet, mutta ideoita otetaan vastaan. Kummipalokunta Lipljaniin. Stretch-osiot oikeissa paikoissa takaavat loistavan liikkuvuuden. Optimoitu istuvuus, tuuletusaukkoja ja taskuja. Hankkeesta vastaa ja sen päätoimija on sisäasiainministeriö. Hanke on EU-rahoitteinen, kestää kaksi vuotta ja sen kustannusarvio on 1,5 miljoonaa euroa. sotilaspalokunnassa ehti palvella puolen sataa suomalaista palomiestä. – Toistaiseksi asiaa on pohdittu vain pienellä porukalla, mutta viidakkorumpu soi asian puolesta. Hankkeessa kehitetään Kosovon uusi oppilaitos eurooppalaisen ammattikorkeakoulujärjestelmän mukaiseksi poliisin, rajaturvallisuuden, tullin, vankeinhoidon ja pelastustoimen oppilaitokseksi. Pataljoonan sotilaspalokunnassa rauhanturvaajina palvelleet suomalaiset pelastusalan ammattilaiset ovat olleet mukana vaikuttamassa Lipljanin paloaseman toimintaan. Liikenteessä tapahtuvat onnettomuudet ja kuolonkolarit ovat myös yleisiä. Lisäksi sotilaspalokunta antoi tarpeen mukaan apua paikallisille, koulutti sekä edisti vahvasti toimialueensa pelastustoimen omille jaloilleen pääsemistä. Millaista kummipalokuntatoiminta voisi olla. 12.3.2012 käynnistyi Kosovossa sisäasiainministeriön ja usean muun kumppanin sisäisen turvallisuuden koulutuksen kehittämishanke. Hälytykset johtuvat pääasiassa varomattomasta tulenkäsittelystä ja myös rakenteellinen paloturvallisuus on sodan jälkeisessä maassa puutteellista. Kosovon pääkaupungin Pristinan palokunnassa työtä tehdään kahdessa vuorossa, aamukahdeksasta iltaseitsemään ja siitä aamukahdeksaan. Nyt KSF:n koulutusryhmään kuuluneet, Juha Höök ja Jari Marttila ovat myös palvelleet Suomen Pataljoonan sotilaspalokunnassa. Palokunnan tehtävämääristä kertoo jotakin se, että kolmen kuuman kesäkuukauden aikana palokunnilla oli ollut peräti 800 tehtävää, valtaosa pieniä maastopaloja. Työskentelemässä on neljässä vuorossa yhteensä 65 henkilöä. Lipljanin paloaseman edustalla yhteiskuvassa isännät ja suomalaiset. Kerätäänkö toimintaa varten rahallista avustusta vai miten autamme heitä kehittämään omaa palokuntaansa ja maansa pelastustoimea, Juha Höök pohtii. Vahvikkeet, 7 käytännöllistä taskua ja raakapituus. 6/2012 59 Kosovon kansainvälisessä rauhanturvaoperaatiossa (KFOR) Suomen Pataljoonan yhteydessä toimi vuosina 2000–2011 sotilaspalokunta, jonka ensisijaisena tehtävänä oli vastata suomalaisjoukkojen omasta paloturvallisuudesta. Suomalaiset rauhanturvaajat olivat aikoinaan alueella myös palokunnan tukena hoitamassa keikkoja. Kaupungissa on kaksi päätoimisilla miehitettyä paloasemaa. BARENTS PRO MEN G-1000®-kankaasta valmistetut, kestävät vaellushousut, joissa on matala vyötärö. Suomen kumppanina hankkeessa toimii Viro ja Viron sisäisen turvallisuuden korkeakoulu Sisekaitseakadeemia, joka Kosovon oppilaitoksen mukaisesti kouluttaa kaikki turvallisuustoimijat samassa oppilaitoksessa. KEB Teknisesti edistykselliset vaellushousut stretchiä ja kestävää G-1000® Eco -kangasta
Höökillisellä nimittäin tarkoitetaan paloauton miehistöä, joka koostuu kuljettajasta, esimiehestä ja kolmesta savusukeltajasta. Teksti ja kuva: Tuomas Lehtonen Nasakka otsikko, mutta valitettavasti virheellinen. Lääkintäesimies Sami Hård, 30, on Juhan poika ja pelastussukeltaja Jere Hård, 33, Heikin poika. Luku ei siis täsmää. Yksi toisensa jälkeen miehet esittäytyvät Hårdiksi. Jälkikasvu tulee hyvää vauhtia perässä, sillä nuoremmalla polvellakin on kokemusta plakkarissa yhteensä liki 20 vuoden edestä. Sukuun kuuluu myös jyväskyläläisin silmin katsottuna ”etäpalomies” Ville Mensala, joka ahertaa Helsingin pelastuslaitoksen leivissä. J yväskylän Keskuspaloaseman kalustohalliin lappaa rotevannäköisiä kavereita. Mikko Mensalan, 32, äiti on puolestaan veljesten sisko. Ylipalomies Heikki Hård, 58, palomestari Juha Hård, 56, ja palomies Janne Hård, 46, ovat veljeksiä. Tällä asia ei kuitenkaan selity. 60 6/2012. – Meillä kolmella veljeksellä on yhteensä sadan vuoden kokemus näistä pelastuslaitoksen töistä, sanoo Heikki, joka jää ansaitulle eläkkeelle ensi vuonna. Ovathan palomiehet tunnetusti kovia jannuja ja ruotsinkielen sana ”hård” merkitsee suoHöökillinen Hårdeja meksi ”kovaa”. Kaksi heistä on tosin saanut isänsä kautta sukunimen Mensala, joten annetaan armon käydä oikeudesta ja annetaan otsikon olla. Hårdin poikia on palomiehinä kuitenkin seitsemän
Keikalla sitten kyseltiin bändimme nimeä, eikä mitään ollut mietittynä. Mitalimiesten mielestä hyvä kunto auttaa pitämään pollan kurissa haastavissa työtilanteissa. – Niin, ja kaikki juhlat, koulun päättäjäisiä lukuun ottamatta, pidettiin paloasemalla. Jos kaikki ei mene työvälineiden kanssa nappiin, tietää ehkä paremmin, miten toimia, Janne pohtii. Puhumalla paha olo pois Hårdin suvun miesten mielestä palomiehen työhön kuuluvat vaikeat tapahtumat ja rasitukset pystytään purkamaan työporukan kesken, eikä shokeeraavia juttuja tarvitse puntaroida vapaa-ajalla tai kotona. Kestävyyskunnon pitää olla kohdallaan ja myös keskivartalon tukikorsetin pitää olla vapaa heikoista lenkeistä. Ei iske paniikki niin helposti vaikeissa tilanteissa, Mikko miettii. ”Tykkää” niin pysyt ajan tasalla! Osallistu keskusteluun myös lehdessä: toimitus@pelastustieto.fi. – Mitä tapahtuukaan nuoremmille, jotka eivät enää jaksa työskennellä kasvavien työpaineiden alla. Tämä siitäkin huolimatta, että tulokkaat on syynätty huolella ja heidän pätevyytensä on todettu olevan kunnossa. Rouvat ovat kuitenkin tottuneet työhömme ja siitä puhumiseen. Juhan, Heikin ja Jannen isä on tehnyt uran palopäällikkönä. – Kyllähän tämä auttaa teknisten asioiden omaksumisessa. Onneksi veljiä on olemassa. – Kyllähän täällä Hårdien hengestä puhutaan. Näitä asioita päättäjät eivät ole miettineet tarpeeksi, Janne toteaa. Heikki on voittanut palomiesten SM-uinneissa kultaa yli 45-vuotiaiden sarjassa ja Juha on puolestaan lingonnut keilapalloaan kuudesti SM-tittelin arvoisesti palomiesten kisoissa. Isolla asemalla on myös hyvät mahdollisuudet erikoistua ja kouluttautua monipuolisiin tehtäviin. Palomiesten ja poliisien MM-kisoissa New Yorkissa hän teki todellisen läpimurtonsa; tuolloin irtosi 100 metrin MM-titteli. – Kun on ollut urheilun saralla kovissa tilanteissa, on oppinut hillitsemään tunteensa kovissakin paikoissa. – Kyllähän naisväki välillä sanoo, että muistakin asioista voisi puhua. Silloin huomasi, että täällä asemalla tehdään kaikki yhdessä. Keskustelut jatkuvat silloin tällöin sukujuhlilla ja suvun yhteisellä kesämökillä. Kuvassa Mikko Mensala (vas.), Heikki Hård, Jere Hård, Juha Hård, Janne Hård ja Sami Hård. – Ei pidä unohtaa Jannen ja Jeren yhtä erikoisosaamista. Mutta mistä moinen nimi. Hårdien suvussa urheilu on verissä, eikä miehiä ole tarvinnut potkia liikkumaan. Pelastustieto on myös Facebookissa. Työpäivän tapahtumat eivät kuitenkaan jää täysin aseman jyhkeiden tiiliseinien sisään. Haluttiin kuitenkin mukaan hieman eksoottisuutta, joten nimi kirjoitetaan tupla w:llä, Janne perustelee. Se varmasti vaikutti uravalintaan, Heikki pohtii. Juhan pojan, Samin sakutakin taskusta löytyy palomiesten SM-keilauksen kulta ja pronssi. Janne myöntää, että Oiwa-tanssiorkesteri on saavuttanut kunnioitettavan 21 vuoden iän. Hårdin suku ei ihan pieneen paloautoon mahdu. Kahdet Hårdien häät on tanssittu poikien tanssiorkesterin tahtiin, Juha virnuilee. Ei tätä työtä voisi tehdä, jos ei olisi perheen tuki takana, Juha sanoo. Keksittiin sitten nimeksi Oiva. Maailman nopein palomies ja EM-kultamitalisti Palomiehelle kroppa on tärkeä työkalu, joka on syytä pitää kunnossa siinä missä palokalustokin. – Tyttären 4-vuotias poika on innokas palomiehen alku. Kun uusi Hård astuu paloaseman palvelukseen, saattaa kuulua pientä naljailua. Jere on voittanut vuonna 2008 päättyneellä uintiurallaan kolme EM-kultaa, viisi EM-hopeaa ja kaksi EM-pronssia. 6/2012 61 Vanhemmat esikuvina Hårdit ovat yksimielisiä siitä, että vanhemmat ovat toimineet esikuvina uravalintaa tehtäessä. Janne soittaa kitaraa ja Jere rumpuja bändissä, joka on keskittynyt erityisesti hääkeikkoihin. Toisaalta muttereiden ja ratasten rassauksesta on ajoittain hyötyä myös tositoimissa. Asema oli palomiehille kuin toinen koti. Juhan ja Heikin vaatimattomalla pikkuveljellä on myös toinen harrastus, josta herra itse olisi mieluusti pysynyt hiljaa. Paloasemalla pitäisi päästä jatkuvasti käymään, Heikki virnistää. Iän lisääntyessä ei välttämättä voi enää tehdä kaikkia töitä. – Kun kunto on hyvä, pääkopan kestävyyskin on parempi. Työn varjopuoliakaan ei tosin tarvitse lapiolla kaivaa. Vanhojen Saab 99:ien rassaus ja entisöinti vie ajatukset hetkeksi pois pelastushommista. Epäilijöiden helpotukseksi voidaan todeta, että seuraavaa suvun palomiestä voidaan odottaa aikaisintaan parinkymmenen vuoden päästä. – Vuokrasimme ensimmäistä keikkaamme varten pakun Oiva-nimiseltä tyypiltä. Porukka äänestää jaloillaan tai hajottaa itsensä työssä, Sami puuskahtaa. Paloasemalla vallitseva yhteishenki onkin suvun miesten mielestä ammatin parhaita puolia. Mikon isä Markku Mensala jäi puolestaan muutama vuosi sitten eläkkeelle pelastusjohtajan virasta. Janne ja Mikko paneutuvat teknisen harrastuksen pariin. Ihmetellään, että eikö tänne saada muita enää hommiin, Juha naurahtaa. Uuden Hårdin pukeutuminen palomiehen sotisopaan lienee kuitenkin vain ajan kysymys. Humppapumppuilua ja 99:n rassausta Palomiehen vapaa-aika ei ole kuitenkaan pelkkää urheilua. Eläkeiän nousu rassaa ja palkkaa laahaa perässä. – Eläkeiän nostamisen merkitystä ei ole mielestäni mietitty tarpeeksi. Kuusikosta kukaan ei kuitenkaan tunnusta, että palomiehen uraa olisi tuputettu lapsuudenkodissa. Työn kuormittavuuskin on kasvanut ja keikkamäärät lisääntyneet jatkuvasti. Jyväskylän Ristonmaalla sijaitsevalla uudella paloasemalla Hårdien sukupuu tunnetaan. Nyt uintiura jatkuu palomiesten SM-kisoissa, josta on kertaalleen lohjennut jo mitalisijoituskin. Jerellä ja Mikolla on suvun miehistä kovimmat meriitit urheilun saralta, mutta muutkaan miehet eivät ole rapakunnossa. – Asuimme lapsuusvuodet paloaseman naapurissa ja näimme pienestä asti aseman toimintaa. Tällöin nuoret joutuvat tekemään enemmän, kun miesvahvuutta ei voi kasvattaakaan. Mikko on puolestaan harrastanut yleisurheilua pienen ikänsä. Edelleen aktiivisesti kilpailevan Mensalan paras sijoitus SM-kisoissa 100 metriltä on ollut yhdeksäs. Urheilija oppii myös tuntemaan kroppansa ja tietää, milloin on syytä levätä, Jere jatkaa. Siksi ala alkoi kiinnostaa, jatkaa Sami pohdintaa
Standardointityö tehtiin pääasiassa 1990-luvulla, jolloin myös Veikko Nummela Oy:ssä tuolloinkin työskennellyt Leo Huttunen kävi vuosittain 3–4 kertaa kansainvälisissä kokouksissa. Hiljattain on tehty sopimus Tampereen Messut Oy:n kanssa Turvallisuus-messujen järjestämisestä optiovuodet mukaan lukien vuoteen 2022 asti. – Vuonna 1989 sisäasiainministeriöstä otettiin yhdistykseen yhteyttä ja toivottiin apua kansainvälisessä standardeihin liittyvässä työssä. Toiminnan on oltava myös valtakunnallista, Petri Asikainen sanoo. Yhdistys on ollut mukana järjestämässä sitä Suomen Työsuojelualanyritysten Liiton (STYL) kanssa. Liikkeelle kaikki lähti jauhesammuttimien standardoinnista. Äskettäin uudistetuissa säännöissäkään ei lievennetty pykälää, jonka perusteella otetaan yhdistyksen jäseneksi. – Tampere tarjoaa parhaimmat puitteet järjestää messut ja toisaalta vuosien aikana messuorganisaatiolle on tullut paras osaaminen tällaisen tapahtuman järjestämisessä, SPLY:n puheenjohtaja Petri Asikainen ja toiminnanjohtaja Juhani Costiander sanovat. Yhteiskunnalla ei ollut rahaa laittaa tähän toimintaan ja siksi palokalustokauppiaita pyydettiin apuun, Costiander sanoo. SPLY tarttui asiaan, sillä muutoin suomalaiset eivät olisi päässeet vaikuttamaan eurooppalaiseen standardointityöhön. Hänen yrityksensä yhdessä SPLY:n kanssa vastasi kustannuksista, mutta työn hedelmistä nauttii nykyisin jokainen palomies, joka joutuu taistelemaan sammutustyössä muun 40-vuotisjuhliaan viettävän SPLY:n nokkamiehet Juhani Costiander (vas.) ja Petri Asikainen toivovat tämän vuoden Turvallisuus-messuille runsaslukuista osallistumista pelastuslaitoksista. 62 6/2012 Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys ry (SPLY) perustettiin huhtikuussa 1972, eli tänä vuonna alan yritysten yhteinen järjestö täyttää 40 vuotta. Erityisesti EU-standardit ovat työllistäneet yhdistystä. 40-vuotias SPLY vannoo alan yrittäjien yhteistyön nimiin Standardointityö sen jo osoitti Teksti ja kuva: Esa Aalto. Yli kymmenen vuoden aikana hän osallistui siis kymmeniin kokouksiin Euroopassa, eikä silloin ollut tarjolla halpalentoja. – Jäsenyrityksellä pitää olla merkittävää maahantuontia tai omaa valmistustoimintaa. Myös Ruotsista oli tällainen edustus. – Kateellisena saattoi katsella muiden maiden osallistujia, joissa myös valtiovallan ja käyttäjäkunnan edustajia oli mukana delegaatioissa. – Saatu tieto välitettiin kentän käyttöön ja onnistuimme myös vaikuttamaan standardointityössä tuomalla pohjoiset erityisolosuhteet esille. Monen alamme konkarin kanssa mukaan toimintaan on tulossa muun muassa jo vuonna 1948 palokalustomyynnin aloittanut alan veteraani. Standardoimistyö on ollut yhdistykselle suurin työmaa. Standardoinnissa työsarkaa SPLY perustettiin yritysten yhteistyöelimeksi ja erityisesti yhdistys on vuosien saatossa paneutunut palokaluston standardoimistyöhön. – SPLY rahoitti toimintaa lähettämällä edustajiaan kokouksiin, joissa käsiteltiin asiaa. Pakkasraja torjuttiin Juhani Costiander kertoo muun muassa paloautostandardin valmistelussa käyttölämpötilaksi asetetun 15 asteen pakkasrajan, mutta yhdessä ruotsalaisten kanssa tiukka lämpötilaraja saatiin torjuttua. Silloin puuttui tyystin esimerkiksi kaluston normitus ja yhdistys otti yhdeksi keskeiseksi tehtäväksi valvoa kaluston turvallisuutta, Juhani Costiander kertoo. Niin myös tänä vuonna. T urvallisuus-messut ovatkin olleet jo 1980-luvulta lähtien yhdistyksen yksi merkittävimmistä voimainponnistuksista. SPLY:ssä on tällä hetkellä 29 jäsentä. Vielä tehtävää riittää kuitenkin yhdistyksen seniorikerhon perustamisessa yhdessä eläkkeelle tänä vuonna jääneen, aikaisemman puheenjohtajan Antti Soinisen kanssa. Meillä oli pääsääntöisesti yksi edustaja. Alkuvaiheessa paljon töitä paloja pelastusajoneuvojen standardointityössä teki Brontolla tuolloin työskennellyt Antti Silvennoinen, joka nykyisin toimii teknisenä päällikkönä Pelastusopistossa. – Yhdessä toimien haluttiin enemmän vaikutusvaltaa. Se oli kallista toimintaa ja kustannuksista huolehtivat yhdessä yhdistys sekä sen jäsenyritykset, Costiander jatkaa. Pitkän päivätyön palokalustokaupassa muun muassa yrittäjänä tehnyt Costiander jäi eläkkeelle muutama vuosi sitten ja tämän vuoden jälkeen hän luopuu myös yhdistyksen luottamusmiestoimisesta toiminnanjohtajuudesta. Pyöreitä vuosia juhlistetaan Turvallisuus-messuilla
Palokalustokauppiaiden tämän hetken tärkeä teema on hankinta-asiat. Tosin normitus on nyt valmis, mutta niiden päivittämisessä on tekemistä ja siihen on tullut rahallistakin tukea julkiselta puolelta. – Ja tärkeintä on, että jokainen jäsenyritys on näiden yhteisten asioiden takana ja takaa asiakkaille yhdistyksen logossakin mainittua asiantuntemusta-laatua-luotettavuutta. – Myyjän kannalta hinnoittelun betonointi ei tietenkään ole hyvä asia, sillä siinä tapahtuu aina muutoksia. Varmaankin juuri siksi, että saadaan haluttu lopputulos. Tänäkin vuonna mukana ovat kaikki merkittävimmät alan yritykset. SPLY:n pitää heidän mielestään olla järjestö, joka antaa edustamastaan toiminnasta erilaisia lausuntoja ja ottaa kantaa. – Messuillehan voitaisiin lähteä isommallakin porukalla. Siitä on muodostunut eurooppalaisittainkin yksi kattavimmista paloja pelastusalan messutapahtumista, he sanovat. Tänä vuonna Turvallisuus-messuilla palkitaan jälleen vuoden palomies. Messujen järjestäminen työsuojelutoimijoiden kanssa on heidän mielestään tärkeää, sillä yksin paloja pelastusala ei näin mittavaa tapahtumaa saisi aikaiseksi. Eri toimijat esittäytyvät kolmessa eri hallissa Tampereen Messuja urheilukeskuksessa ja tämä on heidän mielestään hyvä, sillä silloin kävijä tietää, mistä löytää kiinnostuksensa kohteet. Costianderin ja Asikaisen mielestä myös Turvallisuus-messujen oheistoimintaa pitää kehittää. – Messut ovat alan ihmisille tärkeä kohtaamispaikka. Paljon uusia tuotteita esillä Miksi sitten kävijöiden kannattaisi tulla tämän vuoden messuille. SPLY antaa stipendin valitulle. Pitkän ajan sitova tarjousmenettely ei heidän mielestään palvele myöskään vapaan kilpailun periaatetta. – Toivottavasti onnistumme pitämään oman tapahtumamme näin voimakkaasti paloja pelastusalan messutapahtumana. Ja kevään Indianapolisin messuilla esiintyneet säkkipillin soittajat herättivät idean siitä, voisivatko maamme palokuntasoittokunnat osallistua tuleviin messuihin jollakin tavalla. Tämänkin vuoden messut tulevat osoittamaan, millaiseksi tapahtuma muodostuu ja paljonko messuilla on kävijöitä. Tämä vain yhtenä esimerkkinä, sillä vastaavia työryhmiä oli lukuisia ja lähes poikkeuksetta jokaisessa Suomea edusti ainoastaan SPLY:n jäsenyritysten asiantuntija. Molemmat puhuvat myös alan yritysten yhteistyön puolesta. Hankintatoiminnassa on heidän mielestään vielä paljon kehitettävää. Saamamme palaute on ollut positiivista ja seminaareja järjestetään jatkossakin, Asikainen toteaa. Tosin tämän takia myyjän on asetettava tarjouksessaan hinta myös sellaiseksi, että hintamuutokset tulevat mahdollisimman hyvin huomioiduksi. Takavuosina SPLY oli mukana eurooppalaisessa alan yhteistyöjärjestössä FEMA:ssa, mutta jäsenyydestä luovuttiin, koska siitä ei katsottu silloin saatavan riittävää hyötyä. Voidaan sanoa, että runsaat puolet 22 laitoksesta hoitaa hankinta-asiat mallikkaasti ,mutta valitettavasti on vielä laitoksia, joissa homma ontuu. – Kyse oli tärkeästä työstä, sillä standardit määrittelevät kaluston laadun ja palokalustossa kyse on ennen kaikkea pelastettavien turvallisuudesta mutta myös pelastustyötä tekevien työturvallisuudesta. Hankinnat nyt tärkeä työmaa Yhteiskunnan tuen puute johtui Costianderin mielestä osittain ymmärtämättömyydestä työn merkitystä kohtaan. Opintomatkalle ei tarvitse lähteä merta edemmäs, Petri Asikainen ja Juhani Costiander korostavat. Se on haasteellista, mutta messutapahtumaa pitää kehittää siten, että onnistumme siinä. – Sen eteen on tehty valtavasti töitä. muassa kovilla pakkasilla autopumppujen ja moottoriruiskujen kanssa. Jatkossa SPLY:n pitäisi Petri Asikaisen mielestä verkottua entistä laajemmin ja tehostaa yhteistyötä ulkomaisten sisarjärjestöjen kanssa. Soittokunnat messujen oheistoiminnaksi. Toivottavasti hankinnoista päättävät ottavat huomioon käyttäjien kokemukset ja asiantuntemuksen. Tiedon ja ajatusten vaihdon näyttämönä messuilla on kiistaton sijansa. Asikainen ja Costiander toivovatkin, että pelastuslaitokset sallisivat työntekijöidensä osallistua messuille runsaslukuisesti. 6/2012 63. – Kilpailutuksessa kierretään määräyksiä ja yritetään mennä sieltä mistä aita on matalin, kun halutaan hankkia tietty tuote. Pian alkavat Turvallisuus-messut ovat suuri voimainponnistus SPLY:lle. Uusi toimija ei pääse sitovan tarjouskauden aikana mukaan kilpailutukseen. Palomiesten hyvää imagoa pitäisi kyetä paremmin hyödyntämään. Neljä vuotta on todella pitkä aika sitoutua vanhoihin tuotteisiin. Asiaa koskevan lainsäädännön muuttuminen on tuonut tarpeen jakaa tietoa paitsi jäsenistölle myös asiakkaille. Esimerkiksi palokuntasoittokuntien kilpailussa. – Useat muut vastaavat tapahtumat ovat viime aikoina enemmänkin painottuneet kiinteistöturvallisuuteen ja kulunvalvontaan. Tarjouspyynnöissä tuotevaatimukset alkavat olla kunnossa, mutta pisteytystä ei ole määritelty riittävällä tarkkuudella. – Sitä on nyt kymmenen vuotta harjoiteltu alueellisissa laitoksissa. Tälle vuosituhannelle tultaessa pelastuslaitoksissa työskentelevät virkamiehet ovat päässeet osallistumaan toimintaan. Sitova tarjous ei ole ostajankaan etu Joillakin alueilla vaaditaan jopa neljän vuoden sitovat tarjoukset, jota Asikainen ja Costiander pitävät epäedullisena toimintatapana ostajallekin. Petri Asikainen sanoo, että pitkästä aikaa messuilla on esillä paljon uusia tuotteita. Standardisointityö osoitti, että sitä tarvitaan ja nyt sellaiselle toiminnalle on etsittävä uudet muodot. Toisaalta voi myös käydä niin, että jonkin tuotteen osalta hinta laskee muun muassa uusien markkinoille tulevien mallien takia. – Siksi SPLY on järjestänyt yhdessä Suomen Palopäällystöliiton kanssa hankinta-asioita käsitteleviä seminaareja. Monesti ajatellaan, että messut kiinnostavat ainoastaan hankinnoista vastaavia, mutta tärkeää on tutustua tuotteisiin kaikkien, erityisesti työssään välineitä käyttävien. Eikä sekään ole välttämättä ostajan etu. – Messut ovat loppujen lopuksi edullinen tapa tutustua alan uusiin tuotteisiin ja tavata alan väkeä. Messuilla on myös paljon mielenkiintoisia tietoiskuja ja seminaareja. Virkamiesja käyttäjäkunnan mielipiteitä kerättiin kotimaisissa normityöryhmissä evästyksenä kansainväliseen kokoukseen lähtijälle, mutta siellä paikanpäällä esiin tuleviin yllättäviinkin asioihin joutui ratkaisun tekemään paikalla ollut edustaja. Piha-aluetta pitäisi saada paremmin käyttöön
Silfvast oli kilpailun kopterilääkärinä/apulaislääkärinä. Heihin kuuluvat opiston ensihoidon opetusyksikön opettajia sekä pelastuslaitoksen henkilöstöä Keski-Suomesta, Etelä-Savosta, Pohjois-Savosta, Pirkanmaalta sekä Etelä-Karjalasta. Nykyään lääkärit ovat useimmiten ensihoitolääkäreitä. Ensihoitopiireissäkin hyvin tunnettu ja arvostettu lääkäri Tom Silfvast on saanut ensihoitolääkäritkin kiinnostumaan kilpailusta. Nyt selvittiin vähin tehtävin Vuoden 2012 NORF sujui rauhallisissa merkeissä. – Vuosien varrella katsoja on saanut kiven päähänsä mennen tajuttomaksi ja elvytystehtävä tullut paikkaan joka oli erikoiskokeen matkalla. Todennäköisesti sateinen sää sekä ukkoskuurot rauhoittivat rallikansaa tänä vuonna. Autosta löytyy myös välineet kaatuneen ralliauton kääntämiseen pyörilleen sekä ensihoitoon. Ambulanssien miehitys on H+P tai H+H. Onnettomuuspaikalta tulevat alkutiedot voivat aiheuttaa kopterinkin turhan lähdön, mutta paikan päällä ei olekaan tarvetta yksiköille. Opiskelijoista oltiin luovuttu jo aiemmin ja alettiin rekrytoida enemmän alan ammattilaisia. Myös opiston aktiiviset tuntiopettajat tulivat kuvioihin mukaan. Pelastusopisto huolehtii Suomen MM-rallin turvallisuudesta Teksti: Rony Kivistö Kuva: Mikko Saastamoinen. Tänä vuonna opiston omaa henkilöstöä ja rekrytoimaa henkilöstöä oli paikalla 37. Vasteajat olivat liian pitkät joten potilaan hyväksi ei oltu mitään tehtävissä. Se on miehistönkuljetusauto joka on varusteltu kevyellä pelastussarjalla sekä alkusammutusvälineistöllä. Lääkärin mukana autossa kulkee lääkkeitä. Käytössä ensivasteauto Pelastusopistolta on ollut paikalla yleensä kuudesta kahdeksaan FIV-yksikköä ja kuudesta seitsemään ambulanssia. Keski-Suomen pelastuslaitoksen henkilöstö Äänekoskelta Suolahden toimipisteestä on ollut NORF-toiminnassa aktiivisesti mukana ja heidän määränsä on lisääntynyt selvästi. Myös uusia henkilöitä tulee vuosittain mukaan toimintaan. Tänä vuonna NORF:ssa oli seitsemän FIV-yksikköä ja seitsemän hoitotason ambulanssia sekä Vaajakosken VPK:n FIV-yksikkö. Myös joidenkin huolehdittua nesteytyksestä huonosti, ainoastaan alkoholilla, aiheutui kouristuksia. Tänä vuonna kilpailun lääkärinä toimi Timo Kaukonen. Rallin ensihoitoja pelastusyksiköiden kenttäjohtajana toiminut Pelastusopiston vanhempi opettaja Kai Helveranta kertoo, että kyseessä oli ensimmäinen kerta kun ei ollut paljoa tehtäviä. Y ksitoista vuotta sitten yhteistyön alussa rallin lähes kaikki kalusto tuli Opistolta. FIV-yksikkö on vapaasti suomennettuna ensivasteauto. – Viime vuonna lämmin sää sai ampiaiset liikkeelle ja aiheutti allergisia kohtauksia rallin yleisölle. – Viestin tulossa onnettomuuspaikalta johtokeskuksen kautta pelastusyksiköille kestää liian kauan ja tiedot ovat usein hyvin hataria ja puutteellisia. On yleistä, että joku kuljettajista tai karttureista saa rankavamman tai murtumia, vaikka he ovat suojattuina autoissa erittäin hyvin. Helveranta kertoo, että viestiketjua pitäisi kehittää. Toiminnan alussa lääkärit olivat muun muassa terveyskeskuslääkäreitä. Pahoilta onnettomuuksilta on vältytty, kertoo Helveranta. Opiston tehtävänä on ollut huolehtia Suomen MM-rallin pelastusja ensihoitotoimesta sekä miehittää yksiköt ja huolehtia ulkopuolisen henkilöstön rekrytoimisesta. 64 6/2012 Pelastusopiston ja Neste Oil Rally Finlandin järjestäjän AKK Sportsin yhteistyö on alkanut jo 12 vuotta sitten. FIV-yksikön miehistöön kuuluu paloesimies, palomies joka toimii kuljettajana, palomies-ensihoitaja tai ensihoitaja sekä lääkäri. Silloin pelastusja ensihoitomiehistöön kuuluivat opiston pelastustekniikansekä ensihoidon opettajia sekä opiskelijoita alipäällystöja päällystökoulutuksesta. Onnettomuuden sattuessa erikoiskoe keskeytetään Onnettomuuden sattuessa NORF:ssa otetaan yhteys rallin johtokeskukseen, jonka Pelastusopisto on kalustonsa kanssa osallistunut jo 12 vuoden ajan Suomen MM-rallin turvallisuustehtäviin. Noin kuusi vuotta sitten pelastustekniikan opettajat jäivät pois tästä sekä ensihoidon opettajien määrä väheni ja huomattiin, että Pelastusopiston väki ei enää riittänyt. Suurin osa avuntarvitsijoista kuuluu yleisöön. Myös kivien lentäminen katsojia päähän on yleistä. Kilpailuissa liikkuu lääkäri kopterin mukana, joka nopeuttaa vasteaikoja huomattavasti. Kilpailun lääkärin tehtävänä on hankkia lääkärit FIV-yksiköihin ja kopteriin
Turvallisuuden malliesimerkki Rallin johtajana toiminut Kai Tarkiainen kertoo olleensa erittäin tyytyväinen opiston ja AKK-Sportsin yhteistyöhön ottaen huomioon käytettävän kaluston määrän sekä kaluston ja henkilöstön laatuvaatimukset kansainvälisen autoliiton, FIA:n puolelta. LAITA vErI KIErTÄmÄÄN! Koulutuspaketti ralliautojen pelastustoiminnasta. Satelliitteina olevat FIV-yksikkö sekä ambulanssi otetaan paikkaamaan tarvittaessa erikoiskokeen kalustoa, jotta kilpailu saataisiin mahdollisimman nopeasti jatkumaan. Materiaalia alettiin työstää, koska ralliautoissa käytettävien turvakaarien ja turvalaitteiden, esimerkiksi sammutusjärjestelmien tietämys tulisi saada ”standarditasolle” rallipäivystyksiin osallistuville. Ralliautoissa ne ovat näkyvissä, siviiliautossa ne ovat piilossa verhoilun alla. Rallin johtokeskuksella on suora VIRVE-yhteys Hämeen ja Keski-Suomen hätäkeskuksiin lisäavun tarpeen tullen. Kaluston metsästys pitkin kyliä alkoi olla aika työlästä. Potilas voidaan kuljettaa erikoiskokeen ambulanssilla tai satelliittiambulanssilla sairaalaan asti, mutta yleensä alueen oma ensihoitopalvelun yksikkö hälytetään suorittamaan kuljetus. Hän alkoi viime vuoden Neste Oil Rallyn jälkeen selvittää, onko olemassa valmista materiaalia aiheesta. – Erikoiskokeelle päivystyspisteestä lähteminen on samanlainen prosessi, kuin siviililiikenteessä sattuva hälytys. Veripalvelutoimistot 17 paikkakunnalla: • Espoo • Helsinki • Hämeenlinna • Joensuu • Jyväskylä • Kokkola • Kuopio • Lahti • Lappeenranta • Mikkeli • Oulu • Pori • Rovaniemi • Seinäjoki • Tampere • Turku • Vaasa • Lisätiedot ja verenluovutustilaisuuksien kalenteri osoitteessa www.veripalvelu.fi. Monta pikkuseikkaa ja yksityiskohtaa täytyy tietää, kertoo Saastamoinen. Hän on myös selvittänyt onko mahdollista leikata pelastusvälinesarjalla WRC-auton putkea. Kenttäjohtajatoiminnassa on löytynyt yhteinen sävel rallin johtokeskuksen kanssa. AKK-Sportsille lähtökohtana oli ”yhden luukun” periaate, eli kalusto ja miehistö piti saada samasta paikkaa. Pidemmillä erikoiskokeilla saattaa olla toinenkin tai jopa kolmaskin FIV-yksikkö välipisteellä. Kävi ilmi, että joskus kisojen yhteydessä, on rallijärjestäjä toteuttanut lyhyen koulutustilaisuuden, mutta virallisempaa materiaalia ei löydy. Kenttäjohtaja toimii rallin johtokeskuksen ja pelastusyksiköiden väliportaana. Pelkkä tietämys putken leikkaamisesta ei riitä. Tämän jälkeen ambulanssi ja FIVyksikkö voidaan lähettää matkaan erikoiskokeen lähdöstä. Ralliautojen turvallisuus on vuosien varrella parantunut, kuten myös siviililiikenteessä olevien autojen. 6/2012 65 päätöksellä kilpa-autojen lähetys keskeytetään erikoiskokeella, jossa onnettomuus on sattunut. Tapahtuma nähtiin hyvänä foorumina tuoda esille Pelastusopiston toimintaa ja antaa henkilöstölle sekä opiskelijoille mahdollisuus päästä käytännön toimiin. Saastamoinen on käynyt valokuvaamassa koulutuspakettia varten ralliautoja ja niiden valmistusta Tommi Mäkinen Racing -ralliautotehtaalla Puuppolassa. – Selkeää vastausta ei ole tullut, mutta useita ”sivistyneitä arvauksia”, Saastamoinen toteaa. AKKmotorsport on tutustunut tuotettuun materiaaliin. Pelastusopistolla on vuosittain ollut briiffaustilaisuus, jossa on käyty läpi yleisiä asioita koskien tätä tapahtumaa. – Tänä vuonna sain sen lisäksi mahdollisuuden käydä pitämässä Jyväskylässä Ristonmaan paloasemalla koulutustilaisuuden tuotetulla materiaalilla. Olisi varsin mittava urakka etsiä vastaavat laitteet ja ihmiset hommiin jostain muualta. Koulutuspakettia on työstetty ja työstetään edelleen rallipäivystyksiin osallistuvia palokuntia, sekä Neste Oil Rallia varten. Onnettomuuden sattuessa jollakin erikoiskokeella, kenttäjohtaja satelliittiyksiköiden ohjaamisesta erikoiskokeen lähdön läheisyyteen ja rallin johtokeskus voi keskittyä erikoiskokeella olevaan tilanteeseen. – Kansainvälinen Autoliitto FIA on tehnyt paljon työtä turvallisuuspalvelujen yhtenäistämiseksi ja kehittämiseksi eri puolilla maailmaa, ja tässä työssä meidän tapahtumamme on monessa suhteessa ollut malliesimerkkinä, kertoo Tarkiainen. Maksuton luovuttajainfo 0800 5801. Tarkoituksena on tehdä tarpeeksi kattava kokonaisuus. Vaikka autojen tulee kestää ja suojella kuljettajia joutumasta puristuksiin, voi ihminen olla vakavasti loukkaantunut, vaikka tilanteessa ei silti olisikaan puristuksissa. Palaute oli hyvää, Saastamoinen toteaa. Neste Oil ralli, on tapahtuma, jonne kootaan ammattipalomiehiä, ensihoitajia ja lääkäreitä ympäri Suomen. Satelliittiyksiköiden sijoittelu määräytyy rallin painopisteen mukaan. Verta voi luovuttaa, jos on terve, vähintään 50 kiloa painava ja 18–65-vuotias. • Ota virallinen henkilötodistus mukaan. Hän aloitti keskustelun aiheesta pelastusosaston johdon ja opistolaisten kanssa. Näin alkoi uuden koulutuspaketin työstäminen. Kenttäjohtajan tehtävänä on myös ohjata resursseja erikoiskokeiden ulkopuolella, esimerkiksi määrätä satelliittiyksiköiden päivystyspaikat. Erikoiskoe pyritään avaamaan 20 minuutissa jos mahdollista potilaan kannalta. Verivalmisteita tarvitaan esimerkiksi leikkausja syöpäpotilaiden, onnettomuuksien uhrien ja keskosvauvojen hoidossa. rin Martti Nurmiahon aloitteesta. Pelastusopiston ja AKK-Sportsin yhteistyö on saanut alkunsa aiemman kilpailun lääkäVuoromestari Mikko Saastamoinen Etelä-Karjalan pelastuslaitokselta on työstänyt vajaan vuoden koulutuspakettia ralliautoista ja niihin liittyvästä pelastustoiminnasta. Testaa, voitko sinä luovuttaa www.sovinkoluovuttajaksi.fi OJENNA KÄTESI. Saastamoinen toteaa, että se mitä rallipoluilla kehitetään, tulee uusiin autoihin. Esimerkiksi turvakaaret. Helveranta on toiminut kahtena vuonna rallin ensihoitoja pelastusyksiköiden kenttäjohtajana
Juha Tuomen työt jakautuvat niin, että lokakuusta loppukesään nuohotaan. Juhan päivä alkaa seitsemän korvilla. Ilmanvaihdon toimimattomuuteen on usein syynä se, että painesuhteet ovat pielessä. Siitä peruja Juha Tuomella on ilmanvaihtotöitä ja hyvät suhteet ihmisiin. Hän on yksi Kanta-Hämeen nuohoojamestareiden ”kolmen koplasta”, 39 vuotta alalla toiminut ammattilainen. Muuten ei, kyse on työkengistä ja ne pidetään pääsääntöisesti jalassa. Aikanaan 1960-luvulla palojärjestykseen kuuluivat kerrostalojen ilmanvaihtotyöt. – Työvoima ei aina riitä, kun saa ison urakan. 66 6/2012 Teksti ja kuvat: Eeva Vänskä H ämeenlinna kylpee lämpimässä auringossa, kun saavun keskustaan tapaamaan Juha Tuomea. Rutiinia, vaaroja ja ihmissuhdetaitoja Nuohoojamestarin päivä Pelastustieto lähti nuohoojamestari Juha Tuomen matkaan kesäkuumalla säällä Kanta-Hämeen mökkikierrokselle. Matkalla selviää, mikä on nuohoojan silmä ja että nokipalosta on leikki kaukana.. – Jos ilmaa lähtee enemmän kuin tulee. Aamupäivällä tankataan aamukahvityyppisesti teetä, joka on samalla päivän lounashetki. Lämmöstä huolimatta nuohoojamestari on verhoutunut haalariin, joka suojaa hartioista nilkkoihin. Ongelmia ja ratkaisuja Tuomi kertoo, että kun tulisija ja ilmanvaihto eivät ole synkronissa, seuraa ongelmia. – Jos tekisi lämpimillä keleillä shortsit jalassa töitä, täytyisi silti olla polvisuojat ja muut päällä. Vaikka moni asiakas saattaa toivoa, että jalkineet riisutaan, niin se on harvoin perusteltua. Jos lattiaan syntyy kuraiset jäljet, niin kengät voi sisällä riisua. Kuumaa ja vielä kuumempaa Ulkona on lämpöä pitkälle yli 20 plusasteen, mutta pannuhuoneissa on vähintään 30 astetta. Kumppanina on toinen yrittäjä ja yksi työntekijä. Tuomella on kaksi yritystä, joista toisessa hoidetaan nuohous ja toisessa iv-työt. Hän työskenteli aluksi nuohooja-isänsä apuna, kunnes ryhtyi itsenäiseksi yrittäjäksi. Se on kuitenkin tehdasmaista työtä, kun on kyseessä suuri asuinkerrostalo. Silloin pyydetään apua yhteistyökumppaneilta. – Mustan nuohouskauden jälkeen alkavat ilmastointipuhdistukset. Jalassa on työkengät. Nuohousta tulee ikävä ennen kuin kausi taas alkaa. On helpointa pukeutua haalariin
Juha Tuomi ”tuntee melkein kaiki”. Nuohoojat tekevät palonehkäisytyötä, he ohjaavat ja neuvovat ihmisiä oikeaan polttotapaan. Päivällä piippu vielä savutti. Kehitteillä on kyllä pölynkerääjä, mutta se ei vielä ole käytännössä valmis. Se imee pölyä harjattavasta reiästä ja kierrättää irtoavan pölyn kauas nuohoojasta. Se oli todellinen viime hetken varoitus. Työliikkeet joutuu tekemään epäergonomisesti, narua vetää kulman kautta ja nosto tehdä kiertämällä. Palomestariluokka on käynyt katsomassa miten nokea poltetaan. Se edellyttää kuitenkin sitä, että tuntee paikan ja tietää miten savuhormi käyttäytyy. Tuomi tekee vuodessa 1700 nuohouskäyntiä. Tämä vakiintunut tapa aiheuttaa sen, että kaikki rapun asukkaat saavat haistella samoja käryjä. Nokipalossa kuumuus siirtyy johtumalla. Seija Tolvanen on meitä vastassa. Käyntiä osataan odottaa. Moni asiakas haluaakin juuri Juhan paikalle, ei hänen työntekijöitään. – Tämä on sellaista yksilöityä palvelua, nuohoojamestari hymyilee. Tuhkat kaadetaan tarkasti nokiämpärin uumeniin. Piippuhatut vaikeuttavat nuohoojan työtä. – Meillä on myös kerran vuodessa neuvottelupäivät palonehkäisystä paloviranomaisten kanssa. Ilmanvaihdon säätämisen lisäksi nuohoojat tekevät paljon neuvontatyötä, ja hyvä niin. Vaikka kuntoilu jää vähemmälle, kun työ vie niin paljon aikaa, mies ehtii kuitenkin syksyisin metsälle ja talvisin kalastamaan. – Laitteessa on vain se rajoite, että jos vieressä kuivataan pyykkiä tai lähietäisyydellä on naapuritalo, niin sitä ei voi käyttää. Kevyet irtotikkaat eivät saa nuohoojamestarin kehuja. Ensin Juha Tuomi puhdistaa saunan piipun ja sen jälkeen vuorossa on pirtti. Juha Tuomella on myös useita luottamustoimia. – Nykyään saa nopeasti apua ja hälytysyksikkö tulee paikalle, jos sellaista tarvitaan. Juha Tuomen uran varrelle mahtuu kymmeniä nokipaloja. 6/2012 67. Samalla Tuomi kertoo, että nuohouskauhaa on työkaluista vaikeinta oppia käyttämään. Kiinteät tikkaat ovat aina paremmat. Tikkaat ovat yksi vaaranpaikka nuohoojille. – Kun vain pääsen lähtemään, niin menen mielelläni konsultoimaan. Hän myöntää että nuohoojalla pitää olla ihmissuhdetaitoja: on oltava ajattelevainen, tahdikas sekä huomioonottava. Nuohooja tulee kotiin juuri siihen elämäntilanteeseen, jossa ihminen sattuu olemaan. Juha Tuomellakin on tennisja golfkyynärpää, vaikka hän ei harrasta kumpaakaan lajia. Kun kone ei saa ilmaa normaalia kautta, se ottaa sitä piipun kautta, Juha Tuomi kuvaa. Se kaipasikin jo kunnon puhdistusta. Piippuhattuja ja ihmiskohtaloita Tulemme Kuuslahteen, Alajärven rannalle. Usein palopäälliköt kysyvät Juhalta neuvoa tai pyytävät tämän paikalle kinkkisissä nokipalotapauksissa. – Olin nuorempana nokipalokohteessa ja isäntä kertoi, että lämmitti aamulla vettä. Tuomi on siis nokipolton kärkiasiantuntija. Silloin voi olla esimerkiksi korvausilman ritilä tukossa. Ne ovat sellaisia visaisia paikkoja, pitää ylhäältä hangata hormi puhtaaksi. Se on kuitenkin minun ”silmäni”. Meillä on hyvät suhteet paloviranomaisiin, Tuomi luonnehtii. Nokipalo vetää vakavaksi Tärkeä osa työtä on suhteet paikallisen pelastuslaitoksen kanssa. Yli tuhannen asteen lämpö kuumentaa tiiliseinän polttavaksi ja silloin lähistön materiaalit syttyvät helposti tuleen. Tuomi kiertää läntistä Hämeenlinnaa ja vierailee ihmisten kodeissa suurin piirtein samaan aikaan kuin edellisenäkin vuonna. Hän on myös nuohousalan tutkintolautakunnan puheenjohtaja. Jos joku ei satu olemaan paikalla, Tuomi jättää lapun käynnistään ja nuohous hoidetaan toisena ajankohtana. Tietyllä tavalla nuohooja tietää asioiden eri puolet. Hän miettii, että on tavallaan linkkinä paloviranomaisten ja nuohoojien välissä ja yleisemmin tavallisten ihmisten ja viranomaisten välissä. Toki nuohoojan perustyö ei ole muuttunut: se on edelleen käsityötä, eikä onnistu ”pelkällä imurilla ja letkulla”. – Palamista ei tapahdu ellei alhaalta tule ilmaa. Yksi parannus on alipaineistaja. – Mökeillä, jotka ovat osan vuodesta kylmänä, piippuhattu on hyvä olla olemassa, mutta muuten en niistä pidä. Käymme seuraavaksi mökillä Inkalan Kotiniemessä, jossa omistaja ei ole paikalla vaan on jättänyt avaimet sovittuun paikkaan. Myös nuohoojien varusteet ovat kehittyneet. Kun aiemmin pannusta kuin pannusta kannettiin kahmaloittain nokea, niin nyt kohteesta saa irti ehkä puoli litraa karstaa. Joillakin kerrostaloasukkailla on tapana avata räppänä jos he käristävät pannulla ruokaa. – Monet ilot ja surut on tullut ihmisten kanssa jaettua kun on useat vuodet tunnettu. – Se tekee mitä lystää. Saa esimerkiksi tietää, onko nyt jotain riskialttiita kohteita. Huusin katolla olevalle palomiehelle, että ota äkkiä se kuula pois hormista ja kurkkaa alas kattoluukusta. – Öljypolttimot ovat kehittyneet ja samaten öljy polttoaineena. Tontti on lähellä kaupunkia, rannassa uiskentelee hanhia. Ullakko oli tulessa piipun viereltä, vaikka sitä ei päälle näkynyt. Yksi sellainen on öljykäyttöisten keskuslämmityslaitosten toiminnan parantuminen. – Tärkeintä tässä työssä on minulle se, että pystyy näkemään kättensä jäljen, on saanut jotain hyvää aikaan ja asiakas on tyytyväinen. – Asiakkaat ovat yleensä mukavia, Tuomi sanoo. Kuvaan kuistilla rykelmää työkaluja. Muutoksia ja vanhaa Juha Tuomen työuralle mahtuu myös alalla tapahtuneita muutoksia. – Rakensimme tämän mökin joitakin vuosia sitten, ja kovasti olemme tätä laittaneet. Joskus hän sytyttää itse nokipalon, ettei hormi lähde itsekseen palamaan. niin se on tietysti ongelma. Häneen taitaa erityisen hyvin päteä vierivän kiven periaate. Sillä tiedän, mitä kulman takana on: kuollut varis vai kuollut naakka, ja Tuomi nauraa päälle. Siellä saa ajankohtaista tietoa ja pysyy ajan hermolla. Lopuksi Tuomi täydentää työlistaa ja kirjoittaa kuitin. Piipun päällä killuu hattu. Tuomi on myös tehnyt diasarjan nokipaloista ja sitä on käytetty paloja pelastusalan koulutuksessa opetusmateriaalina. Samalla Juha Tuomi kiipeää katolle ja puhdistaa ripeästi Tolvasten mökin piipun
Kulkemalla sivuille osoittavien palojälkien välissä pystytään etenemissuunnasta peruuttamaan kohti syttymispaikkaa. Pelkästään katsomalla oli syttymissyiden tulkinta varsin hankalaa ja kurssilaiset tunnistivat 14 eri syttymissyytä. Kurssi järjestettiin nyt toista kertaa ja kouluttajat tulivat Yhdysvalloista ja Australiasta. Alkutietojen perusteella osa palo-alueesta voidaan rajata syttymissyyn selvittämisen kannalta mahdollisesti kokonaan pois. Hayman-tulipalo poltti Coloradossa yli 500 neliökilometrin kokoisen alueen ja alkuhavaintojen perusteella syttymissyytä tutkittiin ja se löydettiin muutaman sadan neliömetrin alueelta. Tämän jälkeen jatketaan vielä eteenpäin peruuttavaa suuntaa osoittaviin palojälkiin asti, jolloin voidaan olla varmoja, että Tulitikkuja heinäpellosta Maastopalokurssi Hollannissa Palojäljet on käyty läpi alkaen kuvan takalaidasta ja merkitty palon etenemissuuntaa osoittavilla lipuilla. Käytännön harjoitukset oli sijoitettu siten, että luokkahuoneessa käsiteltyjä asioita päästiin vaiheittain kokeilemaan käytännössä. Jalkaväen koulutuskeskus Haarskampissa tarjosi sateisesta säästä huolimatta erinomaiset puitteet kurssin järjestämiseen. Jokainen ryhmä sai tutkia kolme aluetta, kaksi ensimmäistä harjoituksina ja kolmas tutkinta oli kurssin loppukoe. 68 6/2012 H ollannissa järjestettiin viikon mittainen maastopalojen tutkintakurssi, jolla oli osanottajia useista Euroopan maista sekä kouluttajia Yhdysvalloista ja Australiasta. Fi210 on maastopalojen tutkinnan keskimmäisen tason kurssi. Alkuvaiheessa hyödynnetään suuria palojälkiä esimerkiksi puissa, kivissä ja pensaissa. Alkutietojen keräämisen jälkeen selvitetään palon etenemissuunta, muun muassa tuulensuunnan, maastonmuotojen ja palojälkien havainnoinnin perusteella. Alun epäuskon jälkeen mustaksi palaneesta ruohikosta saatiin osassa tapauksista syy selville: 400 neliömetrin kokoiselta paloalueelta löytyi palojälkiä seuraamalla kuusi tulitikkua. Teoriaa ja käytäntöä Kurssin sisältö perustui National Wildlandfire Coordinating Groupin virallisen koulutusaineistoon (FI210 Wildland Fire Origin and Cause Determination). Kurssimateriaalia ollaan parhaillaan päivittämässä ja tälle kurssille käytettiin osin uudistettua aineistoa. Esimerkiksi syttymissyiden käsittelyn jälkeen siirryttiin harjoituskentälle, jonne oli poltettu 16 pientä paloaluet ta ja joihin oli sijoitettu erilaisia syttymislähteitä katalysaattorin kennonpalasta tupakasta ja tulitikuista rakennettuun sytytyslaitteeseen. Kolmasosa kurssin ajasta vietettiinkin palopaikoilla, joita tutkittiin 4–5 hengen ryhmissä. Teksti ja kuvat: Tuomas Pälviä. Taisteluharjoitusalueelle, kävelymatkan päähän paikallisen paloaseman luokkahuoneesta ja pubista, oli pystytty toteuttamaan 15 erilaista maastopalopaikkaa, joiden koko vaihteli 100:sta 400 neliömetriin. Teorian ja erinomaistesti toteutettujen käytännön harjoitusten avulla havainnollistettiin maastopalojen tutkintamenetelmiä ja palojälkien tulkintaa. Pohjoisja Itä Gelderlandin poliisija pelastuslaitosten yhteistyönä järjestetylle maastopalojen tutkintakurssille osallistui poliisin ja pelastuslaitosten palontutkijoita Hollannin lisäksi Walesista, Tanskasta, Kyprokselta ja Suomesta. Vaikka materiaali on laadittu Yhdysvalloissa, on se lainsäädäntöä lukuun ottamatta täysin sovellettavissa missä tahansa. Tutkinnan aluksi kerätään alkutiedot tapauksesta, muun muassa tilanne hätäpuhelun aikana ja palomiesten saapuessa, palon laajuuden, leviämissuunnan ja tuulen suunnan osalta. Syttymispaikan lähentyessä aloitetaan kaikkein pienimpien palojälkien tulkitseminen laittamalla maahan narut 30–50 sentin välein käymällä alue väli kerrallaan kontaten läpi käsin, suurennuslasin ja magneetin avulla, kunnes syttymiskohta ja mahdollinen syttymissyy löytyvät. Normaali sammutus olisi tuhonnut askin, mutta syttymiskohta olisi ollut löydettävissä. Kun syttymisalue on rajattu, aloitetaan tarkempi tutkinta, jossa keskitytään pienempiin palojälkiin ja etsitään paloalueelta eteenpäin tai ja sivulle osoittavia palojälkiä. Maastopalojen tutkintamenetelmä Maastopalon syttymissyyn selvittämiseen on olemassa selkeä menetelmä, jota noudattamalla kokenut tutkija löytää 80 prosentissa tapauksista syttymiskohdan. Syttymiskohta on etualalla kahden valkoisen lipun luona Syttymiskohdasta löytyi tulitikkuaski ja tulitikkuja. Perusmenetelmästä edetään palojälkien tulkinnan kautta syttymissyihin ja edelleen palopaikan dokumentointiin ja tutkinnan raportointiin. Kurssi FI110 on tarkoitettu sammutushenkilöstölle ja kurssi FI310 on vaativaan palontutkintaan, muun muassa sarjatuhopolttajien analysointiin ja tutkintaryhmän johtamiseen. Kurssin sisältö on jaettu yhdeksään eri moduuliin, jotka muodostavat selkeän kokonaisuuden
Ilman kurssilta saatuja oppeja olisi maastopalojen tutkinta käytännössä erittäin Perjantaina 13. Majasta ei löytynyt selkeitä jälkiä syttymissyystä, mutta toisaalta esimerkiksi sytyttimen käytöstä ei jää mitään jälkiä ja usein tulitikkujen jäämien löytäminenkin on vähintään haastavaa. Koko tutkinnan ajan löydetyt palojäljet merkitään suuntaa osoittavilla värillisillä lipuilla (punainen eteneviin, keltainen sivulle osoittaviin ja sininen peruuttaviin palojälkiin). Harjoituspaloissakin löytyi useita tulitikkuja, ja esimerkiksi savukkeesta jaa jäljelle helposti tunnistettavat jäänteet. Tällä perusteella palosta tehtiin ilmoitus paikalliselle poliisille. Alkuvaiheessa oli vaarana että palo pääsisi leviämään läheiseen asuinrakennukseen tai hevosaitaukseen, palo levisi kuitenkin toiseen suuntaan ja vakavilta vahingoilta vältyttiin. Kurssin hyödyt Pelkällä kurssilla ei maastopalojen tutkinnan asiantuntijaksi todistuksen otsikosta huolimatta tule. Lisätietoja maastopalojen tutkinnasta löytyy National Wildlandfire Coordinating Groupin nettisivuilta www.nwcg.gov www.fasterworkboats.. Palojälkien paremmalla tulkinnalla olisi ollut mahdollista kohdistaa tutkinta tarkemmin oikealle alueelle kuusen luona. Edellä kuvatut olosuhteet ovat varsinkin ilmankosteuden osalta Suomessa varsin harvinaiset olosuhteet verrattain harvinaiset ja todellisuudessa tupakka sytyttää merkittävästi vähemmän maastopaloja kuin mitä tilastoihin on kirjattu. ALUMIINIA AMMATTILAISILLE Maastopalotutkintaa Kirkkonummella Ympäristöään pahemmin palanut kuusi oli palon syttymispaikka.. Eväät onnistuneen tutkinnan suorittamiseen eivät olleet todellisuudessa kovin kummoiset. Magneetin avulla taas voidaan löytää pieniä, muutaman millin kokoisia palasia katalysaattorista tai hiiltymistä auton moottorissa. Kurssin jälkeenkin olen edelleen samaa mieltä syttymispaikasta. Kun syttymisalue on lopulta käyty läpi, muodostavat liput selkeän ja havainnollisen esityksen siitä, miten palontutkija on palon etenemisen tulkinnut. Sammutustöissä oli suurena apuna Rajavartiolaitoksen helikopteri. Ensimmäisen yksikön saapuessa kohteeseen levisi palo kaislikossa ja tuuli painoi savua kohteeseen tulevien paloautojen suuntaan. päivä toukokuuta 2011 Länsi-Uudenmaan hätäkeskukseen tuli ilmoitus maastopalosta Kirkkonummella Porkkalassa. Kokonaisuudessaan palanut alue oli noin kuusi hehtaaria. 6/2012 69 oikea syttymiskohta on löytynyt. Todennäköinen syttymissyy oli ihmisen toiminta tavalla tai toisella. Palokuorma oli pääosin kuivaa kaislikkoa, joten olosuhteet palon leviämiselle olivat suotuisat. Erittäin pieniä ja hauraitakin syttymislähteitä jää jäljelle, jos sammutustöiden yhteydessä palon alkualuetta kohdellaan varovaisesti. Paloalueen reunoilla on kapea nurmikkovyöhyke, jonka jälkeen alkaa metsä. Savuketta maastopalon syttymissyynä on tutkittu USA:ssa ja Australiassa paljon. Työkoneen jälkien lähistöllä olevien palojälkien ja tuulen suunnan perusteella palo ei olisi syttynyt siltä suunnalta. Palo levisi metsän reunaan, mutta ei edennyt metsässä pitkälle. Yleisesti voidaan todeta, että maastopalojen paremmalla tutkintaosaamisella voitaisiin tukea Tulipysäkki-toimintaa tunnistamalla nykyistä paremmin maastopalojen syttymissyitä. Osaaminen maastopalojen tutkintaan muodostui NFPA 921 -materiaalista, CFITrainer.net -verkkokurssista, yhdestä tutkitusta maastopalosta ja tutustumisesta ennallistamispolttoalueeseen. Tapahtuma-aikana vallitsi mereltä maalle puhaltava tuuli ja voimassa oli metsäpalovaroitus. Palopaikka on vanhaa joenpohjaa aivan rannikon tuntumassa. Lähtötietoina oli käytettävissä säätiedot tapahtuma-ajalta palon leviämissuunta. Syttymissyyn etsimisessä kuitenkin epäonnistuttiin puutteellisen osaamisen takia. Pienten palojälkien yksityiskohtainen tutkinta olisi pitänyt aloittaa todennäköisesti pari metriä ennen kuusta eikä marssia suoraa päätä paikalle. Kaikkiaan sammutustöihin osallistui pelastuslaitokselta 10 yksikköä ja 30 henkilöä. Mielenkiinto siirtyi siksi ympäristöään pahemmin palaneeseen kuuseen, jonka juuresta löytyi lasten maja. Kuiva kaislikko oli palanut täysin eikä siitä jäänyt tutkittavaksi asti mitään hyödyllisiä jälkiä. Lisäksi kurssi tarjosi erinomaiset mahdollisuudet verkostoitua eri puolilta maailmaa tulevien palontutkijoiden kanssa ja kuulla kokemuksia ja näkemyksiä palontutkinnasta ja pelastustoimesta eri maissa. Tutkimusten mukaan savuke ei sytytä maastopaloa kuin erittäin harvoin, esimerkiksi maastopalon vain vähintään 25 asteen lämpötilassa ilmankosteuden ollessa alle 22 prosenttia, todennäköisesti vasta alle 18 prosenttia. Pronton tilastojen mukaan savuke on Suomessa kolmanneksi yleisin maastopalon syttymissyy. Kurssimateriaali on vapaasti jaettavissa ja saatavissa allekirjoittaneelta. Toimintavalmiusaika kohteeseen oli noin puoli tuntia, johtuen kaukaisesta sijainnista ja ensimmäisen yksikön reitillä olleesta kaatuneesta puusta. Alkuvaiheessa ei ollut tietoa palon syttymissyystä. Kurssi antaa hyvät valmiudet tutkia maastopaloja ja oppia sitä kautta lisää. Työkoneen jäljet olivat kaukana, syttymispaikka oli etäällä tiestä ja syttymispaikan lähellä ei ollut sähköjohtoja. vaikeaa, sen verran epäuskoinen olo oli ensimmäistä harjoituskohdetta katsellessa. Syttymissyyn selvittäminen Kun syttymiskohta on selvitetty palojälkien tulkinnan perusteella, käydään alue tarkasti läpi, ensin pelkästään katsomalla, jonka jälkeen alue käydään läpi käsin tai hyvin varovasti työkalujen avulla, esimerkiksi pensselin tai pienen puhaltimen ja magneetin. Palontutkinnassa onnistuttiin hatarasta pohjasta huolimatta kohtuullisesti. Viimeinen yksikkö poistui alueelta seitsemän tuntia hätäilmoituksen jälkeen. Paloalueen tutkinta aloitettiin kiertämällä paloalue kokonaan ympäri. Syttymissyytä olisi ollut mahdollista lähteä selvittämään haastattelemalla lähistöllä asuvia henkilöitä muun muassa majan omistajista. Paloalueella suoritettiin palontutkintaa noin kaksi viikkoa palon jälkeen. Ihminen sytytti tulipalon Olettaen, että arvio syttymispaikasta osui oikeaan, oli palon syystä mahdollista tehdä tiettyjä päätelmiä. Hätäkeskus hälytti kohteeseen keskisuuren maastopalon vasteen, johon kuului päivystävä palomestari, kolme pelastusyksikköä ja kaksi säiliöyksikköä. Ilmoittajan mukaan kaislikkoa palaa ja palo on leviämässä. Alkuvaiheessa huomio kiinnittyi työkoneen jälkiin alueen länsireunalla ja pahasti palaneeseen kuuseen alueen kaakkoisreunalla
Saatujen tietojen pohjalta lentopelastuskeskus mallintaa ja laskee peruspisteen eli pisteen jonka ympärille etsinnät keskitetään. Lentopelastustilanteessa tilanne voi olla toinen. Pelastustoiminnan johtaja on päivittäisessä toiminnassa tottunut laskemaan toiminnan vasteajan minuuteissa ja saamaan onnettomuuspaikan sijainnin jo hälytyksen yhteydessä. Hälytyksen jälkeen voi siis kulua pitkiäkin aikoja ennen kuin lentopelastuskeskuksella on antaa maayksiköille tarkempaa sijaintitietoa. Alueiden laajuuden vuoksi lentopelastuskeskus käyttää pääosin lentäviä etsintäyksiköitä. Finavian tuottama pelastuspalvelu jakautuu kuitenkin kahteen osaan: mainittuun lentoaseman pelastuspalveluun sekä Ilmailun etsintäja pelastuspalveluun, joka taas koostuu hädässä olevien ilma-alusten paikantamisesta ja avun ohjaamisesta onnettomuuspaikalle silloin kun tapahtumapaikka on muualla kuin lentoasema-alueella. Tämän pisteen ympärille määritetään etsintä-alueita jonka jälkeen voidaan antaa etsintätehtävät etsintäyksiköille (SRU, Search and Rescue unit). Yhden etsintäalueen etsiminen vie lentävältä yksiköltä noin tunnin. Paikkatiedot välitetään yleensä WGS84-koordinaatteina ja esimerkiksi PEPA-ruudukon käytöstä on luovuttu. Tässä artikkelissa esitellään nimenomaan ilmailun etsintäja pelastuspalvelua, jonka tunnettuus YT-viranomaisten keskuudessa lienee heikompaa. Ilmailun etsintäja pelastuspalvelua Suomen lentotiedotusalueella, joka sisältää valtakunnan maaja merialueet sekä osia kansainvälisistä merialueista, antaa Suomen lentopelastuskeskus Tampereen Aitovuoressa. Tiedon keruu ja etsintäalueiden määrittäminen vie 15 minuutista puoleen tuntiin, mahdollisesti jopa kauemmin mikäli lähtötiedot ovat huonot. Aluelennonjohdon vuoronesimies toimii oman toimensa ohella lentopelastusjohtajana (SMC, SAR Mission Co-ordinator) ja pyrkii SAR-tehtävän saadessaan siirtämään vuoronesimiehen tehtävät kollegalleen mahdollisimman pian. Velvoite palvelun antamiseen tulee ilmailulaista ja lentopelastuskeskuksella on johtovastuu ilmailun etsintäja pelastuspalvelutilanteessa siihen asti, että johtovastuu paikannetulla kohteella voidaan siirtää joko yleiselle pelastustoimelle tai meripelastuskeskukselle. Lisätietoja: sfarcc@finavia.fi Suomen Lentopelastuskeskus etsii, johtaa ja koordinoi Teksti: Niko Köykkäri Lennonjohtaja / SAR-kouluttaja Finavia Oyj Kuvat: Lentopelastuskeskus, Onnettomuustutkintakeskus. Pelastustoiminnan johtaja voi joutua määrittämään vasteensa tehtävälle rajallisten ja jopa epävarmojen tietojen pohjalta. Lentopelastuskeskuksella ei ole omaa etsintäkalustoa vaan etsintöihin hälytetään rajavartiolaitoksen lentävää kalustoa, maavoimien koptereita, ilmavoimien lentokoneita tai lentopelastusseuran pienkoneita. Lentopelastuskeskus eli ARCC (Aeronautical Rescue Coordination Center) sijaitsee Suomen aluelennonjohdon tiloissa ja se miehitetään tarpeen mukaan lennonjohdon henkilöstöllä. Raja-alueiden lähettyvillä ja etenkin lapissa sekä merellä voidaan pyytää myös naapurivaltioiden (Norja, Ruotsi ja Viro) etsintäyksiköitä avuksi. Etsintäyksiköiden hälyttäminen ja siirtyminen etsintäalueelle voi viedä tunnin tai kaksi. 70 6/2012 F inavian järjestämästä etsintäja pelastuspalvelusta puhuttaessa mieleen voivat tulla lentokenttäpaloautot ja lentoasemalla tapahtuvat onnettomuudet. Lento-onnettomuus, jonka paikka ei ole tiedossa voi olla yllättävä pähkinä pelastustoimelle. Tietojen yhdistämistä etsintöjen avuksi Saatuaan tiedon tai epäillessään lento-onnettomuuden tapahtuneen lentopelastuskeskus ryhtyy keräämään tietoa onnettomuuskoneen reitistä, viimeisestä tunnetusta sijainnista ja ajasta, ilmavoimien tutkahavainnosta tai muusta tiedosta, jonka avulla voisi suunnata etsintöjen painopistealuetta
SAR-lentoja ja palovalvontaa Yhdistysten jäsenet valvovat vapaaehtoispohjalta, päivätöidensä ohessa, 26 metsäpalovalvontareittiä. Lentopelastuskeskus VIRVE-aikaan Suomen Lentopelastuskeskus etsii, johtaa ja koordinoi. Kaikkiaan koulutettuja pelastuslentoharrastajia on 1200, aktiiveja heistä noin 800. YL-puheryhmiin soveltumaton arkaluontoinen tieto välitetään VIRVE-yksilöpuheluin tai puhelimitse. SAR-lennolla mukana on aina tehtävänjohtaja, pilotti sekä kaksi tähystäjää. 6/2012 71 Lentopelastuskeskus otti VIRVEn operaatiiviseen käyttöön 1. ARCC ei vielä tässä vaiheessa siirry maantieteellisesti hätäkeskusaluetta pienempiin puheryhmiin kuten esimerkiksi MOVI-ryhmiin. Lentokerhojen jäsenet auttavat viranomaisia metsäpalojen ehkäisyssä ja kadonneiden henkilöiden etsinnässä. – Meillä on lähinnä koulutuksellinen rooli. Sellaiselle lähtivät kauniina elokuisena päivänä myös Suomen Lentopelastusseuran toiminnanjohtaja Janne Vainio ja SAR-tukikohdanpäällikkö Timo Suorto. Lentopelastajat valmiina Teksti ja kuvat: Eeva Vänskä Finnairin lentokerhon Cessna sekä Timo Laihanen, Timo Suorto ja Janne Vainio. Tähän asti keskuksen yhteydenpitovälineenä ovat olleet puhelin YT-viranomaisten kanssa ja ilmailuradio lentävien yksiköiden kanssa. Keikan sattuessa ARCC hälyttää YT-viranomaiset Häken kautta puhelimitse ja ilmoittaa samalla minkä hätäkeskusalueen YL-puheryhmässä tullaan toimimaan ja valitsee saman alueen Kutsu-puheryhmän kuuntelulle. Mukana on tällöin aina lentosammutuspäällikkö. Koneita käytetään ennalta suunniteltujen palovalvontalentojen ohella lentosammutusten johtolennoilla, tavallaan lentokone toimii silloin johtoalustana. Palolennolla riittää MC ja lentäjä. Sen jäsenyhdistyksillä on käytössä 70 lentokonetta ympäri Suomen Helsingistä Ivaloon. Toimintakykyä toki ylläpidetään säännöllisen kertauskoulutuksen avulla. Entä miksi reisitasku on tärkeä. SAR eli search and rescue -lento-operaatiot ovat poliisijohtoisia. S uomen Lentopelastusseura on neljänkymmenen lentokerhon kattojärjestö. kesäkuuta. Lentopelastuskeskus on valtakunnallinen toimija ja käytettävien puheryhmien määrä halutaan ainakin käyttöönottovaiheessa pitää pienenä. ARCC käyttää VIRVE-kutsua Lentopelastus. Janne Vainio, mikä rooli seuralla on suhteessa yhdistyksiin. Vanhat yhteydenpitovälineet pysyvät edelleen VIRVEn rinnalla. Kerhojen jäsenet toimivat siis tukikohdissa, joista sitten vapaaehtoiset värväytyneet tekevät palovalvontalentoja sekä viranomaisjohtoisia hälytyslentoja. Lentopelastustilanteita sattuu onneksi harvoin joten vahvaa VIRVE-rutiinia ei pääse henkilöstölle kertymään. Normaalitilanteessa lentopelastuskeskus ei kuuntele mitään VIRVE-puheryhmää mutta on aina tavoitettavissa puhelimitse. Pelastustieto selvitti, keitä ovat nämä ilmailijat, joiden pelastuslentotaitoja voitaisiin käyttää nykyistä enemmän hyväksi. ARCC käyttää YL-puheryhmää myös lentoetsintätehtävien antamiseen hälyttämilleen lentäville yksiköille sekä koordinoi etsintöjä useiden yksiköiden lentäessä lähekkäisillä etsintä-alueilla. Jokainen kerho hoitaa itse omalla alueellaan varsinaisen toiminnan ja yhteistyön aluepelastusviranomaisten kanssa palolennoilla
Edetään järjestyksessä Lennoilla tehtävät aloitetaan tähystyksestä. Näin voidaan jälkikäteen tutkia, lennettiinkö oikeaa aluetta ja miten tehtävässä onnistuttiin. Investointi on kuitenkin sen verran suuri, että se ei helposti toteudu. Ihmisiä etsittäessä lennetään ”legejä”, eli eräänlaisia etappeja. – Olemme halunneet standardisoida toimintaa ja tämä on yksi hyvä tapa siihen. Reittejä ja legejä Finnairin Lentokerhon koulutuspäällikkö Timo Laihanen kertoo, että lennon kulkuun vaikuttaa moni tekijä: sää, maasto ja tietysti tehtävä. Janne Vainio uskoo, että lentopelastajat tulevat saamaan aiempaa enemmän tehtäviä. Kun koko toiminta on hallinnassa, pääsee tehtävänjohtajan eli mission commanderin (MC) rooliin. – Poissulkevaa etsintää voitaisiin käyttää paljon nykyistä enemmän. Toiminnassa on mukana paljon henkilöitä, jotka toimivat pelkästään tähystäjinä SAR-lennoilla. Kun viranomaishälytys tulee, Lentopelastusseuran päivystäjä soittaa päivystysnumeroon, jossa vastaa paikallisen tukikohdan valmiuspäivystäjä. Käytännössä kursseja on siis Tampereen Satakunnassa, Kuopion Siilinjärvellä ja Rovaniemellä Lapin lennoston tiloissa. SAR-lennoilla käytetään pääasiassa ylätasokoneita, jolloin siivet eivät haittaa tähystäjien työtä. – Oikeastaan käytännössä tehtävä on jo tehty maassa ja se käydään sitten vain lentämässä pois, Laihanen tiivistää. SLPS on perustettu 2006. Finnairin lentokerhon nelipaikkainen Cessna 172, vuosimallia 1982.. Finnairin lentokerho toivoo saavansa tulevaisuudessa uuden koneen. Vapaaehtoistyö tunnustettu Finnairin lentokerholla on neljä konetta, joista yhtä käytetään pääsääntöisesti paloja SAR-lennoilla. – Haasteena on lähinnä maakunnissa aktiivien ikääntyminen. Onnistuneessa lentopelastustehtävässä miehistö saadaan kasaan ja kone ilmaan pienellä vasteajalla. Perusteita ja syventävää Seura järjestää lentopelastustoiminnan peruskursseja kerran tai kaksi vuodessa, jatkokursseja kolmesta neljään kertaan vuodessa. Janne Vainio kertoo esimerkin Kokkolassa kadonneista retkeilijöistä, jotka löydettiin maastosta lentokoneen avulla parissa tunnissa. Kun meitä pyydetään mukaan etsintään heti kun mahdollista, niin turha viive jää pois. Tätäkin keksintöä aiotaan levittää muihin kerhoihin. Palovalvontalennot sovitetaan muuhun varauskalenteriin. Tehtävän jälkeen laaditaan tarkka raportti tapahtuneesta. Seuran peruskursseille ei ole erityisvaatimuksia, esimerkiksi lentolupakirjaa ei tarvitse olla. Timo Suorto kertoo, että aiemmin lentopelastus oli huomioitu Sisäasianministeriön ohjeessa ilma-alusten käytöstä. Toiminta on koordinoitua, Kun kaikki asetetut ehdot ja vaatimukset täyttyvät, voi lentää turvallisesti. – Meillä on valmiusaika tunnista kahteen. Yhden viiva kahden tunnin vasteaika on riittävä. Monilla on takana pitkä kokemus lentämisestä ja esimerkiksi meripelastustoiminnasta. Lentopelastusseuralla on oma henkilökoulutusrekisteri, tietojärjestelmä sekä sääpalvelu. Toivomme, että poliisi ottaa meihin ajoissa yhteyttä, niin voimme olla avuksi tehtävän alusta lähtien. Timo Laihanen paljastaa, että kerholla kehitettiin myös VIRVE-järjestelmään sopivat kuulokkeet, kun kaupallisen toimijan levittämä tuote on niin hinnakas. Määrärahoista hiukan alle puolet menee koulutukseen, parikymmentä prosenttia hälytysvalmiuden ylläpitoon ja loput hallintoon ja markkinointiin. Kun kokemusta kertyy, niin lentolupakirjan haltijat pääsevät piloteiksi. Huomioon pitää ottaa tuulen suunta ja nopeus, pilvien korkeus ja maasto, Laihanen kertoo. Kesällä 2012 solmittiin sopimus poliisin ja vapaaehtoisjärjestöjen yhteistoiminnasta. Tekstin mukaan liitetään usein kuvia etsintäalueesta ja gps-reitti. SAR-tehtävät jaetaan kahteen luokkaan: kiireellisiin ja kiireettömiin. Vuodessa oppia saa parisataa henkilöä. Lentopelastusseuralla on käytössään 15 lennonopettajaa, neljä tarkastuslentäjää eli lentojen ”inssiopettajaa” sekä 11 palovalvontalentokouluttajaa. Lentopelastusseura myös tuottaa koulutusmateriaalia, pitää yllä rekisterejä ja tiedottaa lentopelastustoiminnasta. Niistä piirtyy gps:llä viivat karttaan. Finnairin lentokerhon tekemä toimintakäsikirja toimii hyvänä mallina kaikille suunnatun käsikirjan teossa. Yhdistysten käytössä olevista koneista kaksi kolmasosaa on tehty 1980-luvulla tai ennen sitä. Siinä vapaaehtoiset lentopelastajat on virallisesti tunnustettu SAR-pelastuskumppaniksi. Myös yhdistykset järjestävät alueillaan tapahtumia ja koulutusta, jolla tietoa levitetään ja suhteita viranomaisiin rakennetaan. Sinne on tarkoitus saada myös päivystyskalenteri jäsenyhdistysten käyttöön. Lentopelastuseuran päärahoittajina toimii Sisäasianministeriö sekä Raha-automaattiyhdistys. Tällä hetkellä tietojärjestelmä on muutoksessa, ja lähiaikoina otetaan käyttöön Meripelastusseuralla jo oleva MESSI. Tuloksena siis vakuuttavaa harrastajatoimintaa. Silloin maassa etsijät voivat keskittyä metsäisiin ja ryteikköisiin maastonosiin. Riittääkö tulevaisuudessa esimerkiksi lentolupakirjoja, jotta toimintaa voidaan ylläpitää. Finnairin lentokerhon nelipaikkainen Cessna 172, vuosimallia 1982. Tehtävänjohtajalle hankitaan miehistö, Finnairin Lentokerhossa omasta sähköisestä päivystyskalenterista, ja MC ilmoittaa tiedot eteenpäin aluelennonjohtoon. – Nyt toivon mukaan uusi sopimus vahvistaa vapaaehtoistyön asemaa pelastustehtävissä, Suorto sanoo. Palovalvontalennoilla on numeroidut reitit, joita kone lentää. Tehtävä kirkkaana Tukikohdanpäällikkö Timo Suorto näyttää housunlahjetaskuun sijoitettua tehtävälistaa ennen siirtymistä lentokoneeseen. SAR-lennoilla käytetään pääasiassa ylätasokoneita, jolloin siivet eivät haittaa tähystäjien työtä. Laihanen harmittelee sitä, että vielä usein pyyntö lähteä etsintöihin tulee myöhään. Koneita toki huolletaan jatkuvasti, moottoreita ja osia vaihdetaan, mutta jossain kohtaa tietysti kuorenkin aika tulee täyteen. Aivan mattimeikäläisiä pelastuslentotoimintaa harrastavat eivät ole. Tiiviissä ja laminoidussa A5:ssa on MC-muistilista tehtävistä ja niiden järjestyksestä. 72 6/2012 – Toki valvontalennoilla saatetaan törmätä savuun ja silloin miehistö auttaa maassa toimivia sammuttajia oikeaan paikkaan ja osoittaa tarvittaessa lähimmät vedenottopaikat. –Teemme yhteistyötä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kanssa ja saamme käyttää lennostojen koulutusja majoitustiloja, Vainio kertoo. Mieluummin aikaisin kuin liian myöhään. Lentopelastusseura levittää hyviä keksintöjä muiden kerhojen käyttöön. – Legien väli on noin 400 metriä, mutta tarvittaessa voidaan lentää tiheämpää jos tehtävä sitä vaatii. Kun tulee hälytys, päivystäjällä on oikeus ottaa kone käyttöön vapaaajan lennon yli. Jos etsitään kadonnutta henkilöä, lentokoneella on kätevää haravoida avoimia seutuja, kuten soita, peltoja ja vesialueita
Sulkavan mukaan ymmärtävät kyllä, mutta rahaa säästääkseen jättävät ne pois. Ruotsissa ja Norjassa on uusiin rakentamismääräyksiin otettu voimakkaammin mukaan asuntojen sprinklaaminen. Vai koetaanko se liian itsestään selväksi, hän kysyi. Samaa sanoi Itä-Suomen yliopiston geriatrian professori Raimo Sulkava puhuessaan muistisairaiden vanhusten ja muiden paloturvallisuuden kannalta riskiryhmien tulevaisuuden tilanteesta. Se ei ole silloin poliittisestikaan riittävän kiinnostava. – Näitä tapahtuu aivan turhaan. – Vai onko palokuolema vain syrjäytyneen ja alkoholisoituneen ihmisen ongelma. Seminaarin isäntäkaupunki ja Tampereen aluepelastuslaitos ovat näyttäneet jo pidemmän aikaa esimerkkiä paloturvallisuuden huomioon ottamisessa erityisesti hoitoja hoivalaitoksissa. Asuinhuoneistossa tehdyt palokokeet osoittivat, että asukkaan pelastautumiseen sekä myös palomiesten työturvallisuuteen sprinklerit tuovat parannusta. Sulkavan mielestä jokainen uusi asunto pitäisi varustaa sprinklereillä, sillä kustannukset eivät ole kohtuuttomat. Tässäkin tapauksessa sprinkleri olisi pelastanut asukkaan hengen. – Suomessa ei puututa rakentamismääräyksissä yhä yleistyvien ylikorkeiden rakennusten suojausvaatimuksiin. Rakentamismääräysten asiaa säätelevässä E1osiossa pitäisi selkeästi sanoa, mitä pitää tehdä rakenteellisen paloturvallisuuden parantamiseksi. Video nähtävillä: Youtube: hakusanat ”VTT” ja ”sprinkleri” tai www.spek.fi > Paloturvallisuus > Sprinkler-pelastaa Palomies Jaakko Kallio kertoo asuntomessuyleisölle sprinklerin toiminnasta. Esimerkiksi myös Ranskassa pitää ylikorkeat rakennukset sprinklata. – Onko epäilyksiä, ettei suojaustapa ole riittävän tehokas vai eikö niiden toimintatapaa tunneta riittävästi. Paljon on vielä tehtävää, erityisesti iäkkäiden henkilöiden asuttamissa yksityisasunnoissa. Ja meidän pitäisi saada päättäjät tajuamaan turvallisuusasiat. Kimmo Markkanen Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta ihmetteli, miksi julkisetkaan rakentajat eivät ymmärrä turvallisuusratkaisuja asuntojen perusvarustuksiksi. VTT:n tutkija Peter Grönberg esitteli uusimman asuntosprinklauksen vaikuttavuustutkimuksen tuloksia. Pelastuspäällikkö Seppo Männikkö esitteli lehtileikkeen avulla Valkeakoskella sattunutta vanhuksen kuolemaa rintamamiestalon tulipalossa. Yhä useampi muistisairas vanhus asuu myös omassa kodissa, jolloin tarvitaan hänen turvakseen hyvät turvallisuusratkaisut. Asumismuoto ei saa ratkaista sitä huolehditaanko henkilön paloturvallisuudesta vai ei, Männikkö painotti. Ympäristöministeriö ei ole tehnyt tälle asialle mitään. – Tulevaisuudessa yhä enemmän toimintakyvyltään merkittävästi heikentyneitä iäkkäitä henkilöitä asuu omassa asunnossa yhteiskunnan erilaisen tuen turvin ja usein yksin. Asumisen turvallisuus ja sprinkleri kuuluvat yhteen Teksti ja kuvat: Esa Aalto Tampereen aluepelastuslaitos esitteli asuntomessuilla tulipalon vaarallisuutta turvallisuusperäkärryn avulla.. Pirkanmaalla on menossa hanke, jossa halutaan parantaa iäkkäiden ihmisten asumisen turvallisuutta ja vähentää palokuolemia. Hän kummeksui niiden vähättelyä. – Tarvitaanko raju onnettomuus ennen kuin turvallisuuteen puututaan, Olli-Pekka Ojanen sanoi. Hän sanoo kateellisena seuranneensa, miten ympäristönsuojelu on kehittynyt suurin harppauksin ja esimerkiksi roskapussien lajittelu on arkipäivää monessa kodissa. Johtaja Matti Orrainen SPEKistä vertaili rakenteellisen paloturvallisuuden tilannetta meillä ja naapurimaissamme. – Väestöennusteen mukaan yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa maassamme nykyisestä runsaasta 300000 suomalaisesta yli 800000 seniorikansalaiseen. Ojasen mielestä asumisen turvallisuudessa on etusijalle nostettava vaikuttavuuden ja markkinoinnin merkitys. Asuntosprinklaus 3 -video esittelee yhteenvedon VTT:n tutkimushankkeesta. – Miksi turvallisuus ei saa samanlaista sijaa. 6/2012 73 T urvallisen asumisen seminaarin asuntomessukaupunki Tampereen keskuspaloasemalla avanneen pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojasen mielestä asumisen turvallisuudesta puhuttaessa automaattiset sammutuslaitteistot eli sprinklerit ovat keskeisellä sijalla
Teksti ja kuva: Ulla Ylönen Ilmari (oik.) seuraa ihmeissään, kun isoveli suihkuttaa. Natiaiset letkun varressa loma-asuntomessuilla Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen osasto oli lapsivieraiden ehdoton suosikki Laajoilla vesialueilla, kuten Saimaalla, saarten osoitteet aiheuttavat hankaluuksia. Joissakin kunnissa mökit on numeroitu, mutta useimmiten tiedossa on vain saaren nimi. Miniatyyripaloauton ohjaamo on suunniteltu noin metrin mittaisille palomiehille. – Autonkuljettajia ja sammuttajia on ollut jonoksi asti, kertoo Lauritsalan vpk-lainen Pasi Lankinen. Sami Kuukka (vas.) auttaa.. – Messut ovat hyvä tilaisuus muistuttaa ihmisille, että palovaroittimet kuuluvat myös kesäasunnon perusvarustukseen, sanoo Vakkila. Vapaapalokuntalainen Sami Kuukka (22) hieman avustaa vesisuihkun suuntaamisessa. Hän toivoo, ettei messuvieraille vain jää messujen saunamaailman eli rantaraitille rakennetun esittelyosaston perusteella väärää kuvaa rakennusten välisistä suojaetäisyyksistä. 74 6/2012 V eljekset Oskari (4) ja Ilmari (3) Astikainen ajavat paloautolla onnettomuuspaikalle – ja sitten Oskari tarttuu letkuun. Pöydälle kootout erilaiset palo-, kaasuja häkävaroittimet kiinnostavat yleisöä. Hän kertoi, että kaikilla Imatran Järvipelastajien päivystäjillä on pintapelastusvalmius. Aitoa vastaava pikkupaloauto Maalitaulu ja Luumäen paloasemalla rakennettu ”paloautonpoikanen” olivat EteläKarjalan pelastuslaitoksen messuosaston vetonaulat loma-asuntomessuilla, jotka tänä kesänä järjestettiin Lappeenrannan Rauhassa. Kun niihin osuu, ne avautuvat ja palo sammuu. Pelastusteema oli aiheena myös lomaasuntomessujen laiturilla, missä Imatran Järvipelastajat ry esitteli toimintaansa. Laiturin vieressä polskutellut pintapelastaja Katriina Larisuo vastaili kysymyksiin ja kertoi tehtävistä, joihin lähtiessään pelastaja vetää kuivana pitävän puvun ylleen. – Kesämökkiläisen on myös hyvä tietää, että avuntulo vesiteitse saattaa viedä vain murto-osan siitä ajasta, minkä ajelu maanteitä pitkin kestää, muistuttaa Sairanen. Sammuttajanaluille oli rakennettu maalitauluksi talo, jossa on neljä leikisti liekeissä olevaa ikkunaa. Saunamaailman suojaväleistä ei mallia Auringon lämmittämässä teltassa Luumäen palotarkastaja Pekka Sairanen ja Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen johtava palotarkastaja Juhani Vakkila jakavat yleistä turvallisuustietoa. Koordinaattien avulla apu saadaan varmimmin perille. – Mie sammutin ne kaikki, hihkuu Oskari. Kodin ja kesämökin koordinaatit haltuun Palotarkastaja Sairanen puolestaan tulostaa halukkaille kodin ja kesämökin koordinaatteja. Katolla vilkkuvat siniset hälytysvalot ja auton perässä on oikeaoppinen pumppu, johon letku kiinnitetään. – Jos jotain sattuu, on avuntarvitsijan osattava antaa hätäkeskukseen suulliset ajo-ohjeet, kertoo Sairanen
Kun tallilta tuotiin olkipaaleja, laski hevonen päänsä niiden varaan. Erilaisia eläintehtäviä Pohjois-Karjalassa Suurikokoinen lehmä oli jäänyt jumiin parteensa Lieksan Viekijärvellä. Asukas hälytti paikalle palokunnan, joka kävi hakemassa noin puolitoistameträ pitkän käärmeen pois asunnosta. Mutta vielä mitä: pötkötettyään viitisen minuuttia eläinlääkärin tutkittavana hevonen ponkaisi jaloilleen ja käveli hoitajansa perässä pesulle. Viinijärvellä viikon verran parinkymmenen metrin korkeudessa puussa ollut kissa pelastettiin Joensuun paloaseman puomitikasautolla. Eläinlääkäri tutkii väsyneen Lauken. Siihen vaikuttaa, kuten tässäkin tapauksessa, kissan puussa viettämä aika. Paikalle hälytetty pelastuslaitoksen yksikkö sai oravan irrotettua loukusta ja laski lähes vahingoittumattoman eläimen luontoon. Hetken huilimisen jälkeen lehmä nousi jälleen tolpilleen. 6/2012 75 Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen miehet tekivät kaksi ja puoli tuntia töitä ennen kuin saivat pohjamutaan juuttuneen hevosen ylös ojasta. Kiinteistöhuolto ja pelastuslaitos vapauttivat linnun, joka pihalle päästyään lähti iloisesti kirmaamaan vesisateeseen. Vessanpöntössä oli käärme. Viiden minuutin päästä hevonen ponkaisi jaloilleen ja käveli talliin.. Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen uusi raivausauto osoittautui jälleen käyttökelpoiseksi, mutta ennen kuin hevonen saatiin ojasta, tarvittiin myös palomiesten käsityötaitoja. Ojasta pelastettu hevonen on kaikkien lappeenrantalaisten tuntema Lauke, joka ennen eläkepäiviään veti vossikkaa kaupungilla. Siitä kertoivat naarmut palomiesten käsivarsilla. Käytännössä homma hoidettiin siten, että yksi palomiehistä työnsi kätensä kainaloita myöten hevosen alle mutaan, otti toiselta puolelta syötetyn vaijerin vastaan ja ohjasi vaijeriin kiinnitetyn nostoliinan hevosen vatsan alta. Itse nosto sujui nopeasti raivausauton hiabilla. I lmeisesti päiväuniltaan ojanpenkalta ojaan pyörähtänyt vanha ruuna juuttui syvään ojaan ratsutilan laitumella Lappeenrannan Lasolassa. Pelastuslaitoksen puomitikasauton käyttö tämän kaltaisissa tehtävissä harkitaan aina tapauskohtaisesti. Orava oli tunkeutunut kattorakenteiden ja tiiliseinän väliin omakotitalon terassilla Joensuussa. Asukas koki Joensuussa melkoisen yllätyksen mennessään wc-tiloihin. Lehmä oli työntynyt ruokakaukalon puolelle etujalkojaan myöten ja kääntynyt kyljelleen. Hevonen alkoi nostoa valmisteltaessa olla jo niin uupunut, että yhden palomiehen piti kannatella sen turpaa mudan ja veden yläpuolella. – Hankalinta oli pujottaa nostoliinat hevosen vatsan alta, sillä muta oli todella tiukkaa, kertoo vuoromestari Toni Länsivuori. Penkalla Mikko Jalonen, Antti Kekäläinen valmistautuu työntämään kätensä hevosen alle, Kimmo Huttunen on kiinni vaijerissa ja Petteri Pekari tarkkailee. Käärme vietti yön paloaseman tiloissa ja seuraavana päivänä käärme vietiin paikalliseen pieneläinhoitolaan. Kissa oli pelastettaessa yllättävän hyvävoimainen. Teksti: Ulla Ylönen, kuvat: Etelä-Karjalan pelastuslaitos / Toni Länsivuori Palomiehet pelastivat Lauken Nostoliinojen pujotus mudan läpi ja hevosen mahan alta on hankalaa. Puomitikasauton tarvitsema tilatarve sekä puomitikkaan pystytysalustan kantavuus rajoittavat myös sen käyttöä tällaisissa tehtävissä. Eniten ojan penkalla jännitettiin, miten ruunavanhuksen sydän kestää. Hevosen irrottamista autettiin myös tilan minikaivurilla. Harakan poikanen oli pudonnut Kiteellä liesituulettimen hormiin ja jäänyt jalastaan sinne kiinni. Tilan ahtauden ja lattian liukkauden vuoksi väsähtänyt lehmä ei päässyt omin avuin pois. Pelastuslaitoksen miehistö veti eläimen liinojen avulla takaisin omalle paikalleen. Orava oli loukussa eikä talon asukkaat saaneet sitä sieltä pois. – Oja oli syvä ja kapea ja hevonen tukevatekoinen, joten se oli junttaantunut tiukasti paikoilleen, kertoo Länsivuori
Kuuluvuus ei ole vain desibelejä! Äänenvoimakkuuden mittayksikkö on desibeli, dB, kymmenesosa belistä. Mekaaniset sireenit olivat parhaimmillaan erittäin kuuluvia, mutta muistuttivat liiaksi väestöhälyttimien ääntä ja haluttiin syrjään sekaannusten välttämiseksi. Desibeliasteikolla kuulokynnys on dB ja kipukynnys noin 120–130 dB. Tässä artikkelissa tarkastelemme eri sireenivaihtoehtoja työja liikenneturvallisuuden maksimoimiseksi. Kovin äänenpaine (125 dB) saavutetaan saksalaisella Martin Hornilla, jonka trumpettimainen Hälytysajoneuvon sireenistä saatavissa enemmänkin irti Kuuluvuutta tarjolla Teksti: Panu Pentikäinen insinööri, äänitysteknikko Valokuvat: Kimmo Kaisto. Näiden valtakausi Suomessa loppui 1960-luvulla saksalaismallisten paineilmatorvien vallatessa markkinat. Todellisuudessa koko väestön kuulokynnys on muutamia desibelejä ylempänä. 76 6/2012 H älytysajoneuvojen näkyvyys liikenteessä on parantunut viimeisen kymmenen vuoden aikana kirkkaan maalauksen tai teippauksen ansiosta sekä hälytysvalojen – ennen kaikkea led-teknologian siivittämänä. Tänä päivänä elektronisia hälytyssireeneitä on tarjolla niin kotimaisia kuin ulkomaisiakin versioita ja niistä saatavat äänivaihtoehdot ovat monipuolistuneet tekniikan kehityksen myötä. Kaikkia muita ääniä verrataan tähän äänenpaineeseen ja näin saadaan paljon käytetty desibeliasteikko. Pian kuitenkin havaittiin, että tilalle tulleet kaksiääniset paineilmatorvet olivat epäluotettavia etenkin sadetai pakkaskeleillä. Ne väistyivätkin 1970-luvulla Suomen markkinoille tulleiden, jo amerikkalaisista tv-sarjoista tuttujen elektronisten hälyttimien tieltä. Kuulokynnys on 0,0002 pascalia 1000 Hz:n taajuudella. Melurajana pidetään yleisesti 80 dB. Nykyisin markkinoilla olevien sireenimallien avulla voidaan kuitenkin saavuttaa selkeästi kuuluvampi tulos, mikäli ymmärretään perusteet akustiikasta. Nykyisten automallien hyvä äänieristys ja pauhaavat stereot ovat heikentäneet sireenien kuuluvuutta liikenteessä ja monet uskovatkin niistä olevan lähinnä hyötyä vain jalankulkijoiden varoittamisessa. Ensimmäiset moottoroituihin hälytysajoneuvoihin asennetut äänihälyttimet olivat kelloja, joiden jälkeen siirryttiin 1930-luvulla mekaanisiin sähkösireeneihin (mechanical wail). Ihmispuheen voimakkuus on keksimäärin noin 50–55dB. Kun kuuntelemme arkielämän ääniä, juuri ja juuri kuultava ääni eli kuulokynnys on dB. Sen sijaan usko säännösten edellyttämien sireenien voimaan on hiipunut ja kehitys jäänyt paikalleen – osin mennen jopa taaksepäin. Äänenpainetta ei yleensä arkielämässä huomaa, mutta nykyiset bassokaiutinsetit diskoissa ja konserteissa aiheuttavat selviä painetuntemuksia. Näin ei välttämättä ole, sillä hyvä sireeni kuuluu myös sisälle edessä oleviin ajoneuvoihin. Amerikkalaiset mekaaniset sireenit (Federal Q sekä Timberwolf ) tuottavat jopa 123 dB:n äänenpaineen, useimmat markkinoilla olevat elektronisireenit yltävät noin 116 desibelin voimakkuuteen mitattuna suoraan ajoneuvon edestä. Fysiikassa mittayksikkönä on Pascal
Suositeltavaa olisi siis käyttää mahdollisimman laajasti taajuuksia halkovaa sireenityyppistä wail-ääntä perusäänenä ja huomion herättämiseksi muita nopeampia ääniä efekteinä risteyksissä ja ruuhkassa. Mekaanisia sireeneitä onkin mahdollista soittaa ”maltillisesti”, eikä pitää kytkintä koko aikaa tapissa – torvityyppisellä hälyttimellä ääni sen sijaan on tai ei ole päällä, mikä jo sinällään rajaa sen käyttömahdollisuuksia. Ajoneuvon katto on melkoisen huono paikka ohjaamon kulkeutuvan melun takia, mutta maskin keskiosa voisi olla mielekäs – edellyttäen, että kaiuttimet ovat todellakin esteettä ulkopuolella. Näistä sykliltään nopeimmat (hyper-yelp/ phaser) kuuluvat ihmiskorvaan etenkin kauempana huonosti ja aistitaan virheellisesti yhtäjaksoisena äänenä. Itse vahvistimessa tulee olla tehoa vähintään 100 wattia, mielellään 200. Uusimmat vahvistimet yltävät jopa 300 watin tehoihin. Suomessa näistä vahvistimista on saatu erinomaisia kokemuksia muun muassa Raaseporin ambulansseissa. Kun preesensaluetta teknisesti korostetaan, ääni muuttuu selkeämmäksi ja kirkkaammaksi. Wail ääni kuuluu erinomaisesti jo kaukaa ja leikkaa kattavasti yli liikenteen melun. Muutamat valmistajat tarjoavat myös matalataajuista (rumbler/howler) lisätoimintoa sireeniin, jolloin subwoofer-tyyppiset kaiuttimet toistavat äänen myös liikenteen melutaajuuksien alapuolelta ja tuntuvat edessä olevien autojen kuljettajissa värähtelynä rintakehässä, aivan kuten rock-konserteissa. Ambulanssissa potilasta hälytysajona kuljetettaessa ei myöskään ole hyvä soittaa aggressiivista tai räyhäävältä kuulostavaa sireeniä stressin lisääjänä – jolloin wail on tähänkin paras vaihtoehto. Ääniammattilainen suosittaa perusääneksi siis hidasta wailia tai ”dual tone” -toimintona tuplattua wailia, jonka kaverina yelp-ääni erikseen valittaessa – ei automaattivaihtona. Tänä päivänä kun kukaan ei enää juokse väestösuojaan – mutta alta pois sitäkin varmemmin. Perinteisesti akustiikkaa tuntematon uskoo, että äänen kuuluvuuden ratkaisee desibelien määrä. Preesensalue on erittäin tärkeä äänten selkeydelle. Korva aistii ääninä värähtelyt, joiden taajuus vaihtelee 16–20000 hertsin väillä. Raskaammissa pelastusajoneuvoissa mikään ei estä lisäämästä elektronihälyttimien kaveriksi kunnon mekaanista sireeniä, jonka erittäin kuuluva ääni takaisi maksimaalisen huomion sinänsä jo vaarallisessa hälytysajossa. Mutta muutkin tekijät vaikuttavat äänten koettuun voimakkuuteen, kuuluvuuteen. Uusimmat sireenivahvistimet tarjoavat jopa kahdeksaa äänivaihtoehtoa, joita voi ohjelmoida käytettäväksi mielensä mukaan. Lumituiskun varalta ämyri voidaan talvisin suojata kankaisella suojapussilla, jolloin tehoja ei menetetä. Äänivaihtoehtoja runsaasti Useimmissa kotimaassa valmistetuissa sireeneissä on niinsanottu automaattivaihto (hilo/yelp), jolla sireenin ääni vuorottelee 5–7 sekunnin välein. Usein jenkkien hälytysajoneuvoissa näkee kuitenkin kaksi erillistä sireeniä – joko elektronisia tai paloautoissa toisena mekaaninen – joilla taataan maksimaalinen kuuluvuus ja varavalmius toisen sireenin rikkoutumisen varalta. Pahimmillaan näkee kaiuttimia tungetun auton konetilaan, josta kuuluvuus on erittäin heikkoa. Myös liian alas asennettu tai suunnattu kaiutin hävittää äänen liikenteen sekaan ja kuuluvuus jää huonoksi. Mitä otetaan opiksi. Korva on herkin alueella 2–5 kHz. Kallein vaihtoehto ei suinkaan ole kuuluvin ja myös oikealla asennuksella on aivan olennainen rooli. Äänet on helppo havaita. Kuulo on erittäin epäherkkä matalilla ja hyvin korkeilla taajuuksilla. Taajuusaluetta 2000–8000 Hz kutsutaan usein preesensalueeksi. Mekaanisen sireenin lähes sirkkelimäisen äänivallin on todettu ”porautuvan” elektronista paremmin varoitettavien autojen sisään: tämän ovatkin monet USA:ssa vierailleet lukijat omakohtaisesti panneet merkille. Valintakytkimet tulee sijoittaa helposti kuljettajan ulottuville – äänen vaihto tai käynnistys voidaan asentaa myös ratin äänitorveen. Niinpä hälytysajoneuvon sireenin tulee selvästi soida eri taajuudella kuin liikenteen melu ja kattaa riittävän laaja kaista eri taajuuksia. Amerikkalaiset palomiehet sanovatkin, ettei paloauto ole oikea paloauto ilman kromattua mekaanista sireeniä. Alkuperäinen idea elektronisireenien äänien käytössä on kuitenkin toinen: hidas nouseva-laskeva ääni (wail) on tarkoitettu perusääneksi ja nopea (yelp) huomioääneksi. Jo tiuha moottorisäleikkökin vaimentaa tuntuvasti ääntä. Laadukas kaiutin koostuu teräksisestä ”driverista” ja sen ympärillä olevasta kartiosta. 6/2012 77 ääni ylittää selvästi ihmiskorvan kipukynnyksen aiheuttaen roppakaupalla valituksia kaupunkilaisilta. Nykyiset liian sekavat IWS-paneelit eivät ole paras sijoituspaikka sireenin käyttökytkimille. Niin sanottua hiljaista hälytysajoa ajettaessa sireenistä on saatava myös manuaalisesti pieni ulvahdus esimerkiksi kävelykadulla tai väkijoukossa – eli myös kuljettajan on hallittava sireenin oikeaoppinen käyttö. Koko kuuloalue jakaantuu suunnilleen 1/3 oktaavin levyisiin ”kriittisiin kaistoihin”, joiden sisäpuolella voimakkuushavainto pysyy samana, mutta mitä useampia kriittisiä kaistoja ääni kattaa, sitä voimakkaammalta ääni kuulostaa. Viime vuosina sekä amerikkalaiset että aasialaiset valmistajat ovat tuoneet markkinoille vahvistimia, joissa on niin sanottu ”dual tone”-toiminto, jolla voidaan ajaa kahta ääntä samanaikaisesti. Myös hälytysäänissä, esimerkiksi pirisevässä hälytyskellossa ja mekaanisessa sireenissä on paljon preesensiä. Yksi näistä tekijöistä on taajuusalue. Muistetaan kuitenkin, että kuuluvuus ei lisäänny lisätehon kanssa samassa suhteessa, eikä sen pidä myöskään ylittää kipukynnystä. Yhteenvetona voitaisiin siis todeta, että sireenin kuuluvuuteen kannattaa panostaa. Mitä laajempi taajuusalue äänessä on, sitä voimakkaampana se koetaan. Siksi se onkin maailmalla ylivoimaisesti tunnetuin sireenin ääni ja yleistyy myös ”hi-lo”-äänten Keski-Euroopassa: Englannissa jo 1990-luvulla – ja nyt myös Saksassa ollaan taipumassa wailin käyttöön – tavoitteena ilmeisimmin yleiseurooppalainen suositus. Kuvassa Sarco 106 ja mekaaninen Federal Q2:n graafinen vertailu.. Kaiuttimia kannattaa asentaa heti kaksi, jolloin saadaan hyvä kuuluvuus ja rikkoutumisen varalta toinen vielä toimii. Alppitorvi toimii risteyksissä myös erinomaisesti tehosteena. Usein jenkkien hälytysajoneuvoissa näkee kuitenkin kaksi erillistä sireeniä – joko elektronisia tai paloautoissa toisena mekaaninen – joilla taataan maksimaalinen kuuluvuus ja varavalmius toisen sireenin rikkoutumisen varalta. Tehonkeston tulee olla riittävä vahvistimia ajatellen. Taustalla kuuluva häly vaikeuttaa kuulemista etenkin, jos kuunneltava äänilähde on samalla taajuudella. Eläinten ja lintujen äänissä on paljon preesensalueen taajuuksia
Myöskään hankalat asiakkaat eivät ole kadonneet mihinkään uuden lain myötä: siinä missä joissain kohteissa on jouduttu korjausmääräysten läpiviemiseksi käyttämään pakkokeinoja ja rikosilmoitusta, jouduttanee näin menettelemään myös uuden lain aikana. Siinä missä ennen keskityttiin ehkä enemmän tekniikan ja rakenteiden arviointiin, tulee uudessa mallissa kiinnittää huomiota entistä enemmän valvontakohteen turvallisuustason kokonaisvaltaiseen arviointiin. Edelleen löytyy vanhassa laissa tarkoitettuja erityiskohteita, joissa ei voida hyvällä tahdollakaan puhua turvallisuuskulttuurista. Osa asiakkaista myös käsittää palotarkastuksen kokemuksen mukaan katsastuksen omaisena tarkastuksena, jossa on tarkoitus havaita puutteet yrityksen puolesta ja tuottaa yritykselle korjauslista. anssi.kuhlman@espoo.fi Palotarkastajan osaamiseen pitää panostaa Teksti: Anssi Kuhlman. Suurimpana muutoksena pitkään aikaan on pelastuslaitosten palotarkastustyön muuttuminen perinteisestä palotarkastamisesta valvontasuunnitelman mukaisesti toteutettuun valvontaan, jonka myötä tullaan ottamaan käyttöön erilaisia arviointikäytäntöjä. Y ritysmaailmassa osaamisen johtamisen tarve on tunnistettu jo kauan sitten. Taito arvioida tekniikan kuntoa ja rakennuksen henkilöturvallisuutta ei ole poistunut. Lisäksi on luotu osaamiskartoituspohja, jota voidaan hyödyntää osaamisen kartoittamiseen. Lisäksi alan ulkopuoliset muutostrendit asettavat haasteita tarkastustoiminnalle: rakennusten turvallisuustekniikan määrä kasvaa ja laitteistot monimutkaistuvat suurissa kokonaisuuksissa. Toisaalta voidaan ajatella, että tarvetta osaamisen kartoittamiselle ja säännölliselle kehittämiselle olisi ollut jo paljon aiemminkin, mutta tarve on alettu tunnistaa vasta nyt. Tästä ”katsastusmentaliteetista” erkaneminen vaatii osaamista. Tässä opinnäytetyössä on määritelty sellaisten valvontakohteiden palotarkastuksilla vaadittava osaaminen, jotka aiemman ohjeistuksen mukaisesti käsitettiin erityiskohteiksi. Painotukset tarkastuksen sisällön osalta ehkä muuttuvat enemmän kokonaisvaltaisen turvallisuuden arviointiin. Hallituksen esityksen pelastuslaiksi ja meripelastuslain 23 §:n muuttamiseksi (257/2010) mukaisesti pääasiallinen valvontakeino tulee jatkossakin olemaan kohteeseen tehtävä tarkastuskäynti eli palotarkastus. Turvallisuusjohtamisjärjestelmien tuntemus korostuu, samoin kyky arvioida kriittisesti yrityksen laatuja johtamisjärjestelmiä ja riskienhallintatyötä. Esimerkiksi paloilmoitin voi ohjata lukuisia järjestelmiä, joiden järkeKirjoittaja on palopäällystöopiskelija (AMKN10) ja johtava palotarkastaja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella. 78 6/2012 Työntekijöiden osaamisen kartoittaminen on ajankohtainen asia pelastuslaitoksissa. Pelastuslaitosten osaamisen johtamista, ja ennen kaikkea palotarkastustyötä tekevien henkilöiden osaamisen johtamista tukemaan on nyt laadittu Pelastusopiston palopäällystön koulutusohjelmassa opinnäytetyö ”Palotarkastajan osaamisvaatimukset – osaamiskartoituksen laadinta”. Uusien toimintamallien kehittäminen ja mahdollinen käyttöön ottaminen luo haasteita palotarkastuksia tekevien henkilöiden tieto-taidon uudistamiselle ja ylläpidolle. Toisaalta vanhat haasteet eivät ole kadonneet mihinkään. Toimintaympäristön haasteet osaamiselle Palotarkastustyössä osaamiseen kohdistuvat haasteet ovat hyvin monipuoliset
Metalliteollisuuden kustannus Oy. Edita Publishing. 2005. Lisäksi itse osaamisalueiden sisältöjä on aika-ajoin arvioitava uudelleen: vastaako kartoitus nykytarvetta. Jotta siitä saataisiin täysi hyöty irti, on sen anti vietävä käytäntöön miettimällä vaadittu osaamisen taso eri aihealueilla ja laadittava suunnitelma, kuinka tähän asetettuun tasoon päästään. 6/2012 79 vään toimintaan, käyttöohjeisiin ja suoritettuun kunnossapitoon pelastusviranomaisen tulisi osata ottaa kantaa. Mikään ei kuitenkaan estä ottamasta pohjaa laajempaan käyttöön myös muilla pelastuslaitoksilla. Vanhenevissa rakennuksissa on hankaluuksia ikääntyvän tekniikan kanssa, etenkin jos sen kunnossapito on laiminlyöty rakennuksen elinkaaren aikana. Jokainen on loppujen lopuksi itse vastuussa oman ammattitaitonsa ja osaamisensa ylläpitämisestä ja kehittämisestä, ja kehittämisen prosesseja tulisi tukea johtamisella. Educa-Instituutti Oy. Kartoituspohja tulee tällöin käydä läpi ja pohtia, vastaavatko löydetyt osaamisalueet oman pelastuslaitoksen alueen erityispiirteitä. Vastuu on siis myös yhteinen – pelastuslaitoksen tulee antaa mahdollisuus osaamisen kehittämiseen. Erilaisia tarveanalyysejä voidaan käyttää pohjana henkilöstön kehittämiselle. Valvontatyötä suorittavan viranomaisen tulisikin tuntea historialliset ratkaisut, olla ajan tasalla nykyisistä järjestelmistä ja osata ottaa kantaa myös uutuuksiin. Hätönen, H. Mikäli jokin pelastuslaitos haluaa ottaa sen käyttöönsä osaksi henkilöstöjohtamisen kokonaisuuttaan, on se saatavilla Pelastusopiston kirjaston kautta tai allekirjoittaneelta. Laadittu opinnäytetyö on tehty käytettäväksi. Laaditussa osaamiskartoituspohjassa osaamisalueet on jaettu seitsemään kategoriaan. Palotarkastaja joutuu työssään perehtymään erilaisiin kohteisiin, kuten tässä palotarkastaja Harri Laakso Katajanokan entiseen vankilaan rakennettuun hotelliin yhdessä toimitusjohtaja Heimo Käyhtyn ja turvallisuusasiantuntija Sami Hämäläisen kanssa.. Aika-ajoin on toistettava osaamiskartoitus, jotta voidaan nähdä, onko tehty työ ollut tuloksekasta. Näiden lisäksi kokonaan erillinen osaamiskategoria on lainsäädäntö ja ohjeet. Näin ollen tarkastelun ulkopuolelle on rajattu muun muassa pientalot sekä esimerkiksi ylimääräiset palotarkastukset. Valvontatyötä tekevien työntekijöiden osaamisen johtamiselle pelastuslaitoksissa asettaa haasteita henkilöstön monipuolinen tausta. Tarveanalyysin vaiheita Hätösen mukaan ovat: > yrityksen (pelastuslaitoksen) toiminnan kannalta keskeisten osaamisalueiden määrittely > henkilöstön osaamisen nykytason kartoitus > osaamisen tavoitetasojen määrittely > määritellä henkilöstön ja johdon yhteiset tavoitteet osaamisen kehittämiselle > henkilöstön omaehtoisen osaamisen kehittämisen mahdollistaminen Opinnäytetyö tarjoaa vastauksia kahteen ensimmäiseen vaiheeseen: siinä on määritelty palotarkastustyössä tarvittavat keskeiset osa-alueet. Siinä missä erilaiset koulutustaustat ovat rikkaus monipuolisten tehtävien hoitamisessa ja erikoistumisessa, tulee työnantajan olla perillä erilaisen koulutustaustan hankkineiden henkilöiden vahvuuksista ja heikkouksista, jotta henkilöstöstä saataisiin paras teho pelastustoimen käyttöön. Osaamisen johtamisella vastauksia haasteisiin Henkilöstön osaamisen johtaminen on keskeinen osa osaamisen kehittämistä ja uudistamista. 2011. Lisäksi näitä löydettyjä osaamisvaatimuksia verrattiin yhdysvaltalaiseen NFPA:n standardiin NFPA 1031 ”Standard for Professional Qualifications for Fire Inspector and Plan Examiner 2009 edition” ja poimittiin sieltä Suomen käytäntöihin sovellettavia osaamisvaatimuksia. Helsinki. Henkilökohtaiset kehittymissuunnitelmat voidaan kytkeä luontevaksi osaksi kehityskeskusteluja, joissa näiden tavoitteiden toteumaa myös voidaan seurata. Tarkastelukulma on rajattu niin sanottuihin erityiskohteisiin ja määrätyin väliajoin tehtäviin valvontakäynteihin. Osaamisen kartoittamisesta on kirjoitettu useampia teoksia ja tässä artikkelissa esitetty malli pohjautuu Heljä Hätösen esittämään malliin, jota sovellettiin myös opinnäytetyössä. Toki näihinkin työtehtäviin soveltuu hyvin moni nyt löydetty osaamisalue. Osaamiskartoituksen läpivieminen ei siis itsessään riitä. Helsinki. Osaamisen lisäämisen keinoja ovat muun muassa muodolliset koulutustilaisuudet, vertaiskoulutus, työkierto, rekrytointi ja esimerkiksi projektityöskentely, jossa henkilö joutuu itse ottamaan selvää vieraista asioista. Johda osaamista! Osaamisen johtaminen teoriasta käytäntöön. Kerran koulusta valmistuttuaan kukaan ei ole valmis, ei edes palotarkastaja. Tarkoitushan ei ole osoitella kenenkään puutteellista osaamista sormella, vaan tukea henkilöstön osaamisen kehittämistä ja sitä kautta tuoda eväitä työssä jaksamiseen. Näiden kategorioiden sisällä osaamisalueiden osaamistasot määriteltiin asteikolla 1–4 ja lainsäädännön osalta asteikolla 1–3. Työntekijälle osaamiskartoitus antaa hyvän kuvan omasta osaamisen kentästä ja suunnasta mihin sitä tulee kehittää. Työnantajalle kartoitus kertoo sen, millaista osaamista talossa jo on ja mitä osaamista tarvitaan lisää. Henkilöstöjohtaminen – strateginen kilpailutekijä. Helsinki. Kirjallisuutta: Hätönen, H. Inforviestintä Oy. Kartoituksen käyttö on syytä perustella, jotta sitä ei pidettäisi vain yhtenä työnantajan kyttäyksen apuvälineenä. Sitä hyödynnettäessä on kiinnitettävä huomio henkilöstön motivointiin. Henkilöstön kehittäminen perustuu Hätösen mukaan siis tarveanalyysiin. Eri osaamisalueet poimittiin lainsäädännöstä, vanhasta palotarkastusohjeesta, valvontasuunnitelmaohjeesta sekä ryhmätyömuodossa toteutetun haastattelun kautta. 2007. Vanhojen teknisten ja rakenteellisten ratkaisujen tunteminen auttaa arvioitaessa rakennuksen kunnon rakennusluvan mukaisuutta. Alati muuttuvassa työelämässä osaamisen ylläpito on tärkeää sekä työntekijän, että työnantajan kannalta. Toinen huomioitava asia on se, että kartoitus itsessään ei tee autuaaksi. Pelastusopistossa perehdytään koulutuksessa palotarkastustoimintaa. Kartoituksen hyödyntäminen pelastuslaitoksella Laaditun osaamiskartoituspohjan hyödyntämisessä on huomioitava yhtäältä sen rajaukset ja toisaalta sen kytkeminen osaksi laajempaa henkilöstöjohtamisen kokonaisuutta. Viitala, R. Pidän kuitenkin pohjaa varsin kattavana ja pienin muutoksin tai jopa suoraan se soveltuu käytettäväksi millä tahansa laitoksella. Osaava henkilöstö – nyt ja tulevaisuudessa. 1998. Helsinki. Osaamiskategoriat ovat: yleiset tiedot ja taidot, tarkastusmenettely ja hallinto, turvallisuuskulttuuri, rakenteellinen paloturvallisuus, tekninen paloturvallisuus, vaaralliset aineet ja ATEX sekä operatiivisen toiminnan edellytykset. Osaamiskartoituksesta kehittämiseen II. Viitala, R. Lisäksi työn tuloksena syntyi osaamiskartoituspohja, jota voidaan käyttää olemassa olevan osaamisen löytämiseen. Kartoituspohja on laadittu LänsiUudenmaan pelastuslaitokselle edellä mainituin rajauksin. Motivoivina tekijöinä voidaan nähdä myös mahdollisuus hyödyntää henkilöstön erityisosaamista sisäisen koulutuksen ja perehdytyksen apuvälineenä. Nyt laaditun opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa työkaluja osaamistarpeiden määrittelyyn ja pelastuslaitoksessa olevan osaamisen kartoittamiseen
Molemmissa tavoitteissa onnistuttiin täysin, kaikki hälytystehtävät tuli hoidettua mallikkaasti, ja ennen kaikkea TURVALLISESTI loppuun asti. Tehtävälistasta mainittakoon: Rakennuspalo, ihmisen pelastaminen alhaalta, maastopalo, sekä paloilmoitinkeskuksen antama automaattihälytys. – Meillä oli HÄKE, joka antoi keikat, ja kirjasi kaikki suoritetut toimenpiteet ylös niin kuin oikeassakin elämässä. Seuraavana vuorossa oli tutustumista radiopuhelimiin, sillä jokaisella palokuntalaisella oli radiopuhelin taskussa kommunikaation varmistamiseksi. Autonkuljettajina oli kokeneita palokuntalaisia, jotka vastasivat osaltaan pumppujenkäytöstä. On aina ilo katsoa kun nuori oppii uutta, ja saa uutta pontta harrastukseen. Välillä ei veljesten roskienvienti mennyt ihan putkeen, välillä taas saunanlämmitys epäonnistui. le nuoriso-osastolaisille järjestetään nyt kuluvana syksynä taas oma toimintavuorokausi, kertoo Lindfors. 80 6/2012 F orssa–Toijala-alueen 7–12-vuotiaat palokuntanuoret saivat totutella palokuntauraan vauhdikkaan toimintavuorokauden kautta. Henri Karlsson oli ensimmäistä kertaa mukana palokuntanuorten toimintavuorokaudessa, ja hän kiittelee kovasti mahdollisuudesta osallistua näin mieleenpainuvaan tapahtumaan. Vanhemmil. Näin voidaan hyvin koordinoida eriasteisia tehtäviä ikäryhmien mukaan. Sammutusautossa oli yksikönjohtajana hieman kokeneempi nuoriso-osastolainen, 16-vuotias Henri Karlsson Metsämaan VPK:sta. Hyvää treenausta yksikönjohtajalle Yksiköitä kymmenellä nuorella oli käytössään kolme: sammutusauto, säiliöauto ja yhdistetty ensivasteyksikkö/miehistöauto. Henrin valinta yksikönjohtajaksi oli jo ennalta päätetty, sillä tämä oli hyvää kokemusta hänelle yksikönjohtajan tehtävistä sekä tilanteen kokonaiskuvan muodostamisesta. – Oli hienoa päästä mukaan tällaiseen tapahtumaan, ja soveltaa käytännössä jo opitVauhdikas vuorokausi! Teksti ja kuvat: Saku Rouvali Riina Niemelä (Toijalan VPK) ja Sani Rouvali (Metsämaan VPK) odottavat jakoliittimellä lisäkäskyjä. Kylmäkosken VPK:n päällikkö Jarmo Lindfors kiittelee nuoria palokuntalaisia pitkäjänteisyydestä, ja kiinnostuksesta tätä innostavaa harrastusta kohtaan. Harjoitus aloitettiin nimenhuudolla ja kalustontarkastuksella. Ja tietenkin, olihan mukana myös ”Kekäleen veljekset”, kolmikko jolle aina sattuu ja tapahtuu kaikkea ennalta-arvaamatonta. He katsoivat päältä harjoituksen etenemistä ja antoivat neuvoja nuorisolle. Minkäänlaisia vaaratilanteita ei päästetty syntymään, sillä varotoimet olivat tiukat ja riskit olivat minimoitu. Harjoituksen johtaja, P-1:n tittelillä ollut Sakke Mäkinen Kylmäkosken VPK:sta kertoo harjoituksen tavoitteena olleen nuorison perehdyttämistä erilaisiin hälytystehtäviin, ja opittujen taitojen soveltamista käytännössä. – Forssa–Toijala-alueella on otettu tavaksi järjestää nuoremmille palokuntalaisille oma toimintavuorokausi, ja vanhemmille omansa. Nuorisotyö on todella tärkeä kokonaisuus palokunnissa, ja palokuntanuorten kouluttajat saavatkin Jarmo Lindforssin kiitoksen pitkäjänteisestä opetustyöstä nuorten parissa. Kymmenen nuorta ja urheaa palokuntalaista pääsi näyttämään kyntensä kaiken kaikkiaan neljässätoista eri tehtävässä. Harjoitus oli rakennettu vastaamaan oikeaa toimintamallia. Kekäleen veljekset vastasivat kaikista hälytyksistä jo vuosikymmenten ammattitaidolla, ja sen kyllä huomasi, kertoo Kylmäkosken nuoriso-osastonjohtaja Sakke Mäkinen
Säät suosivat palokuntalaisia koko viikonlopun, aurinko paistoi ja oli todella hieno ilma. Säiliön sisällä vasemmalta: Jarmo Lindfors (Kylmäkosken VPK), ja Sakke Mäkinen (Kylmäkosken VPK). Kaikkiaan harjoitukseen osallistui kymmenen nuorta, ja kymmenen kouluttajaa neljästä eri palokunnasta. Nuorisoa se ei haitannut, päinvastoin, nuoret olivat innokkaina, ja virkeinä lähdössä keikalle, toisin kuin kouluttajat olivat nuutuneita ja väsyneitä. Sanille tosin on palokunta-aate, ja kalusto oli ennestään hyvinkin tuttua, sillä Saku-Isä on ollut palokuntatoiminnassa 20 vuotta mukana, joten harrastus kulkee verenperintönä. Missään vaiheessa ei pelottanut olla mukana, ja aina saa kysyä vanhemmilta jos jokin asia jää askarruttamaan, kertoo Sani Rouvali. Mukana olivat Matkun, Metsämaan, Kylmäkosken ja Toijalan VPK:t. Alarivi vasemmalta: Riina Niemelä (Toijalan VPK), Emilia Vienonen (Kylmäkosken VPK), Anna Harju (Kylmäkosken VPK), Julia Rantala (Kylmäkosken VPK), Henry Nieminen (Toijalan VPK). Näin kun radioliikenne otetaan harjoituksiin mukaan jo aikaisessa vaiheessa, se sujuu luonnostaan sitten myöhemmin, kertoo Markku Laaki. "Yksikönjohtaja" Henri Karlsson (Metsämaan VPK) menossa tarkastamaan maastopalon sammuttamista.. Aion osallistua seuraavaankin toimintavuorokauteen mikä järjestetään. Kaikki innolla mukana Toijalan VPK:n päällikkö Markku Laaki kertoo että oli todella ilahduttavaa nähdä kuinka nuoret ottivat jokaisen tehtävän tosissaan, ja laittoivat itsensä tosissaan peliin. Radioliikennettä onkin hyvä harjoitella jo pienestä pitäen, sillä se on kuitenkin yksi pelastustoiminnan kulmakivi. Mielenpainuvimmat keikat olivat ne, kun Jerekissa oli katolla jumissa, ja öinen eksyneen ihmisen etsintä maastosta. 6/2012 81 tuja taitoja sekä kokoajan oppia lisää uutta asiaa. Aamuöinen etsintätehtävä oli varmaan henkisesti rankin, sillä lapset herätettiin kesken makeimpien unien. Ekaa kertaa mukana Seitsemänvuotias Sani Rouvali Metsämaan VPK:sta oli harjoitukseen osallistuneista nuorin, ja myös ensimmäistä kertaa tällaisessa harjoituksessa. Yhteistyö toimii siis mainiosti myös eri maakuntien välillä. Olin sammutusautossa kakkosen paikalla, ja pääsin tekemään selvityksiä ja sammuttamaan maastopaloa. Jere Niemelä (Toijalan VPK) polttanut kätensä, hoivaamassa Emilia Vienonen (Kylmäkosken VPK). Ylärivi vasemmalta: Saku Rouvali (Metsämaan VPK), Markku Laaki (Toijalan VPK), Paavo Närvänen (Matkun VPK), Matti Mäkelä (Matkun VPK), Henri Karlsson (Metsämaan VPK), Suvi Lohi (Toijalan VPK). – Hienosti toimi myös yksiköidenvälinen yhteistyö, ja varsinkin radioliikenne tuli tutuksi nuorille. Keskimmäinenrivi vasemmalta: Aki Ilmèn (Toijalan VPK), Jesse Laaki (Toijalan VPK), Sani Rouvali (Metsämaan VPK). Forssa–Toijala-alueen palokuntanuoret ovatkin todella hyvässä asemassa, sillä kouluttajiksi on saatu motivoituneita ja aktiivisia henkilöitä. Jos tilannepaikalla tulee viestikatkoja, ja eri yksiköt eivät pysty kommunikoimaan toistensa kanssa, saattaa sattua vakaviakin vahinkoja. – Keikkoja olisi saanut olla enemmän, ne olivat tosi hauskoja! Toimintavuorokaudessa oli mukavaa kun sai paljon uusia kavereita, ja pääsi palokuntatoimintaan mukaan. Yksikönjohtajan vastuualueisiin kuului samat tehtävät kuin oikeassakin toiminnassa, eli todella hyvää harjoitusta ajatellen myöhempää palokuntauraani kertoo Karlsson
Kun samojen ikäryhmien nuoret saavat olla yhdessä neljän vuoden välein ja välissä verkostoitua omillakin leireillään, heillä on muutaman vuoden päästä äärimmäisen iso verkosto. Näin ollen yhdellä kurssilla voi olla nuoria niin Pohjoiskuin Etelä-Suomesta. Kun esimerkiksi Taku 4 -kursViksu-leirin koulutuspäällikkö Mikko Rauhanen halusi uudistaa valtakunnallisen leirin koulutusta. – Nuorisotyön tavoitteisiin on kirjattu muun muassa nuorten keskinäinen kanssakäyminen. Tähän asti valtakunta on jaettu kuuteen koulutusalueeseen ja nuoret ovat harjoitelleet taitojaan omissa, tutuissa koulutusalueissaan. Porissa Viksuleirillä 2014 koulutus muuttuu, kun leiriläiset kautta maan laitetaan samoille kursseille. Mutta nyt se toimii, hän toteaa. Ajattelin, ettei se näin voi olla, Rauhanen kertoo. – Samahan se on kouluttajillakin. – Kun sain suunnitelman hahmoteltua paperille, en tahtonut uskoa sen toimivuuteen ensin itsekään. Valtakunnallisilla leireillä ollaan tähän asti oltu omissa kuppikunnissaan. Leirin koulutuspäällikkö Mikko Rauhanen Maarian VPK:sta (LSPeL) mietti päällikön paikkaa hakiessaan, mitä voisi palokuntakoulutuksessa kehittää. Viksu tapa kouluttaa tarkoittaa siis sitä, että kaikki leiriläiset lyödään yhteen eikä erillisiä koulutusalueita enää ole. Teksti ja kuvat: Pauliina Puputti Leirikoulutus muuttaa Porissa muotoaan Viksu tapa kouluttaa 82 6/2012. Näin he pystyvät oppimaan ja aikanaan opettamaan toisilleen paljon. On vain ollut leirejä ison leirin sisällä. Nyt nuoret kautta maan oppivat uusia taitoja yhteisten kouluttajien opissa. Hän oli päättänyt, ettei lähde työhön ellei asioita pysty viemään eteenpäin. Taustalla näkyvä seikkailurata Kiipeli rakennetaan myös Porin leirille. LEIRI 2014 V altakunnallista palokuntanuorten leiriä vietetään noin 4000 hengen voimin. Samalla kurssilla on siis osallistujia niin Hangosta kuin Inarista. – Kurssinjohtajalle tämä tarkoittaa haasteellisempaa roolia. Aiemmilla valtakunnallisella leirillä on karrikoiden vain kokoonnuttu samalle alueelle mutta muuten ei olla oltu mitenkään ristiin tekemisissä toisten pelastusliittojen porukoiden kanssa. Sama oppi kaikille Rauhanen mietti asiaa palokuntanuoren näkökulmasta. Nyt yhdistämällä koulutusalueet kouluttajatkin saavat lisää kavereita ja oppivat koulutusmenetelmiä ja -tapoja toisiltaan entistä kattavammin. Pitkällisen pohdinnan tuloksena hän keksi Viksun tavan kouluttaa
Kilpailu toteutetaan lukiolaisille 3 hengen, perheille 2–3 hengen joukkueina (esim. Mitä lähempänä asutusta ollaan, sitä enemmän kiinnostamme muita, tietää Viksu-leirin turvallisuuspäällikkö Mika Gröndahl Veikkolan VPK:sta (UPL). järjestettävä Survival Track on aktiivinen tapa testata omaa tietämystään ja taitojaan turvallisuudesta ja varautumisesta. Samalla hän oppi itsekin paljon muiden liittojen tavoista toimia samojen asioiden ympärillä. Olisi siis hyvä, että turvassa työskentelevillä kortti olisi voimassa leirin alkaessa, toivoo Gröndahl. Neljäntuhannen hengen leirin turvaamiseen vaaditaan mittava turvallisuusorganisaatio. Kuvitteellinen trombi oli voimakkuudeltaan samaa luokkaa kuin Höytiäisellä vuonna 2004 riehunut trombi. Kuudennet kansainväliset Turvallisuus ja Puolustus 2012 -messut Lahdessa 27.– 29. Turvallisuustietämys testissä Turvallisuus ja Puolustus -messuilla Pohjois-Karjalassa on varauduttu suuriin myrskytuhoihin, mutta eri viranomaisten ja toimijoiden yhteistoiminnassa on vielä kehitettävää. Hänen mukaansa leirin sisällä ei niinkään turvaa tarvita, sillä työ on lähinnä opastusta ja ohjausta. 6/2012 83 silla nuorten arvioitu määrä on 350, ei kurssinjohtajalla ole mahdollisuuksia enää kouluttaa vaan vain organisoida ja johtaa, Rauhanen valottaa. – En muista, että turvan olisi koskaan täytynyt palokuntaleireillä turvautua voimakeinoihin. Leirin sääntöjä noudattamalla kaikilla on kivaa, mikä on kokeneen turvapäällikön mielestä tärkein tavoite. Kaikki 12 rastia selvittäneet joukkueet saavat turvallisuusasioista kertovan infoja tuotepaketin sekä parhaat joukkueet palkitaan. Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) sekä Puolustusvoimat ovat tulossa turvaamaan leirin ulkorajoja, toisin sanoen estämään ulkopuolisten liikkumisen alueella. Harjoitus onnistui kokonaisuudessaan hyvin, mutta tilannekuvan, eli tiedon siitä mitä on tapahtunut ja missä, luomisessa ja sen välittämisessä eri toimijoille on vielä kehitettävää. Erityisinä painopisteinä harjoituksessa olivat tilannekuvan muodostaminen, johtaminen sekä tiedottaminen Harjoituksessa kuvitteellinen trombi eli pienialainen ja voimakas pyörremyrsky kulki Höytiäiseltä Kontioniemen sekä Asemakylän yli ja sen kulkureitille jäi muun muassa asutusta, useita tärkeitä sähkölinjoja, rautatie ja useita teitä. Survival Track on turvallisuuskisa, joka järjestetään sekä lukiolaisjoukkueille että perheille. Ylimääräinen päivä on nimetty tulopäiväksi tarkoittaen sitä, että silloin ei ole muuta ohjelmaa. Näin saadaan valtakunnallisella leirillä yhteenkuuluvaisuuden tunne entistä paremmaksi. Lähtökohtana turvallisuuden rakentamisessa ovat varautuminen ja turvallisuusajattelu. 2 aikuista + 1 lapsi tai 1 aikuinen + yksi /kaksi lasta). Omaa turvallisuustietouttaan voi päivittää osallistumalla messuilla aktiivisesti eri toimintoihin, muun muassa kokeilemalla savusukellusta pelastuslaitoksen savusukellusteltassa tai testata turvavyösimulaattoria, jolla havainnollistetaan turvavyön merkitystä kolaritilanteissa. Lisäksi muu koulutusväki olisi hyvä saada mukaan keskusteluun ja tutustumaan toisiinsa ripeällä aikataululla. Järjestyksenvalvonnan lisäksi turvaorganisaatio vastaa leirin ensiavusta ja leiripalokunnasta. Kilpailun omilla Facebook-sivuilla annetaan kuukausittain vinkkejä toimintaradan mahdollisista tehtävistä ja siellä voi tutustua mukana olevien tahojen toimintaan tarkemmin. Turvallisuuskisaan voi ilmoittautua mukaan 10.9.2012 saakka messujen internetsivujen kautta: www.lahdenmessut.fi/tupu2012 ja kohdasta Survival Track. Erinomainen testipaikka on myös messujen yhteydessä järjestettävä Survival Track –turvallisuuskisa. Toimintaradan suorittaminen kestää noin 45 minuuttia. Yhteiskunnan turvallisuuden ylläpitämiseen tarvitaan koko yhteiskunnan voimavaroja niin normaaliaikoina kuin poikkeusoloissakin. – Näin ollen leiripäiviä on yksi enemmän. – Hyvän leirimielen turvaamiseksi tarvitsemme remmiimme kymmeniä järjestyksenvalvontakortin omaavia henkilöitä. Pohjois-Karjalassa harjoiteltiin myrskyjen varalle. Yhteistoimintaa harjoiteltiin käytännössä toukokuussa järjestetyssä myrskytuhoharjoituksessa. Silloin kouluttajat pääsevät tutustumaan toisiinsa jo ennen kurssien alkamista. Mutta totta kai siitä hyötyvät aikuisetkin. Kilpailuun voivat osallistua 7–17-vuotiaat lapset. Kaikkiaan keskiviikkona pidetyssä harjoituksessa oli mukana noin 40 henkilöä. Siihen ei yksistään oma palokuntaväki riitä, vaan apua tarvitaan myös ulkopuolelta. Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen johtamaan useiden eri toimijoiden yhteiseen myrskytuhoharjoitukseen osallistui pelastuslaitoksen lisäksi edustajia aluehallintovirastosta, ilmatieteen laitokselta, metsäkeskus Pohjois-Karjalasta, Pohjois-Karjalan sähköstä, Elisa Oyj:ltä, liikennevirastosta, ELY-keskuksesta, Telekarelialta, Joensuun seudun ympäristöterveydenhuollosta, YLE Pohjois-Karjalasta sekä Kontiolahden kunnasta. – Me emme aiheuta vaaraa, ole häiriöksi emmekä uhkaa ympäristöä. Harjoituksen aikana ideoitiin jo monia uusia tapoja ja kanavia, joita voidaan jatkossa hyödyntää tiedon välittämisessä. Survival Track on loistava mahdollisuus testata taitojaan käytännössä, ja samalla tutustua Turvallisuus ja Puolustus -messujen monipuoliseen tarjontaan. Mikko Rauhanen teki heinäkuun aikana pidetyillä palokuntanuorten leireillä asiasta promokiertueen ja uusi koulutustapa otettiin hyvässä hengessä vastaan. Perjantaina ja lauantaina 28.–29.9. Harjoituksen tavoitteena oli testata viime syksynä valmistunutta Pohjois-Karjalan myrskytuhosuunnitelmaa ja kehittää eri toimijoiden välistä yhteistoimintaa laajassa myrskytuhotilanteessa. Neljäntuhannen ihmisen päälle kuitenkin lasketaan kaikki alueella liikkuvat leirin ulkopuoliset ihmiset mukaan lukien vierailupäivän sadat kävijät. – Viksu-koulutustapa on ajateltu ensisijaisesti nuoria varten. Onneksi saamme nyt apua muualta, sillä Pori on haastava tehtävä. Tehtävärastit toteutetaan yhdessä Survival Track -radan toimijoiden kanssa, joita ovat: Partiolaiset, Suomen Punainen Risti, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Poliisi, Liikenneturva, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Tiirismaan Latu, urheiluja terveysjärjestöt sekä yritykset. Viranomaisavun lisäksi kansalaisen on hyvä tunnistaa, miten omaa turvallisuuttaan voi vahvistaa. syyskuuta antavat hyvän kuvan Suomen kokonaisturvallisuudesta. Turvataan kaikille kiva leiri LSPeL:n Prasu 2012 -leirin tulitaistelijat valmiina kevennettyyn Oulun malliin. Tehtävät voivat liittyä liikenneja paloturvallisuuteen, yleiseen turvallisuuteen, terveyteen ja elintapoihin. Mika Gröndahlin mukaan alueella kiertävät järjestyksenvalvontapartiot tuovat myös ryhtiä nuorisoon. Rata rakennetaan messualueelle Karpalon rinteeseen ja se sisältää luontoon sovitettuja osia ja tehtäviä. Tositoimiin päästään myös Porin leirillä kahden vuoden kuluttua. – Leirin sijainti kaupungin keskustassa vaikuttaa merkittävästi asioihin, joita pitää ottaa huomioon leirin turvallisuutta suunnitellessa. Tulopäivänä tutustutaan toisiin Mikko Rauhasen mukaan uuden koulutustavan haasteena on löytää kurssinjohtajat sekä heidän ydinryhmänsä ajoissa, jotta työskentely lähtisi liikkeelle. Turvaorganisaation tarkoitus on turvata leiriläisten turvallisuus mutta myös huolehtia siitä, että emme ole häiriöksi yleisellä alueella (uimaranta, leikkipuisto) oleville ihmisille. Rasteilla tehtävien aiheena voi olla luonto ja luonnossa selviäminen ilman nykyaikaisia apuvälineitä. Toisaalta myös pääsynesto on yksi voimakeino ja siihen on pitänyt turvautua
T euvo Kuusela on ollut monessa mukana. Kuusela on koko eläkevuosiensa ajan toiminut aktiivisesti sekä Turun palolaitoksen veteraaneissa että Turun VPK:n veteraaneissa ja myös sen arjen toimissa. Hän tuli alan väelle tutuksi myös järjestöissä, varsinkin Suomen Palopäällystöliiton I jaoston toiminnassa. Vaan mikä onkaan tilanne tänään, Kuusela kysyy.. Lähinnä sydäntä on kuitenkin palokunnan ja palotoimen historiaa upeasti esittelevä perinnehuone arvokkaan VPK:n talon toisessa kerroksessa. Vaikuttaminen on aina kiinnostanut Kuuselaa. Teuvo Kuusela kuuluu siihen paloalan toimijoiden joukkoon, joka on jatkanut alan vaikuttajana myös eläkevuosina. Tärkein anti tuolloin oli – kohtalokkaiden hoitoja huoltolaitosten palojen jälkeen – että osastoilla pitää olla riittävästi henkilökuntaa myös yöaikaan, ja ettei hoitoja huoltolaitosten, sairaaloiden ja muiden vastaavien tilojen käytävillä ole missään tilanteessa petipaikkoja. Veteraani ja kunniajäsen Teuvo Kuusela on kiitettävästi huolehtinut kuvista ja niiden jatkoarkistoinnista. Paloalalle hän tuli Loimaan kaupungin rakennusmestarin ja palopäällikön virkaan 1950. VPK:n talo täyttää tänä vuonna 120 vuotta. Hänen panoksestaan ovat saaneet nauttia sekä Turun ammattipalotoimi että vapaaehtoinen palokuntatyö. Hänen kautensa Espoon oppilai84 6/2012 toksessa kesti kesäkuusta 1958 kesäkuuhun 1970, jolloin hänet valittiin Turun kaupungin palotarkastajaksi. Turkuun asettunut Kuusela jäi eläkkeelle johtavan palotarkastajan virasta 1990. Turun VPK:lla on poikkeuksellisen laaja valokuvakokoelma – kiitos palokunnan jäsenen Nils Wirénin. Kuusela on mukana kummassakin hankkeessa. Paljon hänestä on kirjoitettu, paljon hän on itsekin kirjoittanut, mutta varttunut seniori osaa yhä yllättää. Arvostetusta opettajasta aktiiviseksi vaikuttajaksi Kaikki 1950-luvun lopun ja koko 60-luvun aikana Palokoulussa opiskelleet oppivat tuntemaan Teuvo Kuuselan ja arvostamaan hänen laajapohjaista tietouttaan ja opettajan taitoaan. EläkeTeuvo Kuusela – kahden palokunnan veteraani on tarkka näkijä vielä 85-vuotiaana Teksti ja kuvat: Juhani Katajamäki ja Pelastustiedon arkisto Palokoulun opettaja Teuvo Kuusela luennoimassa hoitoja huoltolaitosten paloja henkilöturvallisuudesta 1960-luvun lopulla. Tapahtumaa juhlitaan syksyllä, ja upean rakennuksen historiakirja päivitetään. Hän oli virkavuosinaan aktiivinen osallistuja Palontorjunnan sivuilla. Kummankin palokunnan veteraanit kokoontuvat säännöllisesti, VPK:n veteraanit joka tiistai palokunnan tiloissa. Veteraanin ääni on kirjoitussarja paloja pelastustoimessa merkittävällä tavalla vaikuttaneista entisistä ja nykyisistä palokuntaveteraaneista. Joulukuussa 1926 syntynyt Kuusela valmistui rakennusmestariksi 1948. Sen suunnittelu ja varustaminen on Kuuselan käsialaa
Pilottirakennuksena valmistui kolmikerroksinen liiketalo viime vuonna. – Metallija laivanrakennusteollisuus ovat laman kourissa. Töiden loppuminen Turun telakalla olisi talousalueelle katastrofi. Kuusela näki levyhallien hyvin sopivan teräsrunkoisten talojen tuotantoon. Talo rakennettiin valmiiksi tyhjilleen jääneen STX:n Turun telakalla… Helsingin Myllypuroon valmistuu moduulirakenteinen kerrostalo, jonka rakentamisessa on hyödynnetty laivanrakentamistekniikasta saatuja kokemuksia.. Suuret 12–14-kerroksiset risteilyalukset ovat uivia kerrostaloja. Näkijä 2010 Kuusela on tarkasti seurannut itselleen läheisen alan tapahtumia ja uutisia – ja nähnyt tulevaisuuteen. Tulevaisuudessa tänne maihinnousee suuria rakennusliikkeitä ja heidän halpatyövoimansa tunnettuine riskeineen. Se on nimenomaan paloviranomaisen tehtävä, Kuusela tietää ja on vieläkin pettynyt rakenteellisen palontorjunnan siirtymisestä palotoimelta ympäristöministeriöön 1970-luvulla. Moduulit rakennetaan tehtaalla muuttoja käyttövalmiiksi. Hän oli sisäministeriön paloluokitustoimikunnan jäsen ja sihteeri vuodesta 1962 ja sen toimintaa vuodesta 1973 jatkaneen rakennusteknillisen neuvottelukunnan jäsen vuoteen 1990. – Eikä muutu, ennen kuin lainsäädäntöön tulee selvä velvoite. Jää nähtäväksi, onko syntymässä hintakupla Kreikan ja Espanjan malliin. Alkuviikkoina 2010 hän kirjoitti palstallaan VPK:n jäsenlehdessä. Hän jatkaa yhä kummankin lehden aktiivisena kirjoittajana. Verottaja kiukuttelee nyt, kun Virosta on tullut muutamia satoja rakennusmiehiä. Puukerrostalojen tulevaisuuteen Kuusela ei koskaan ole uskonut. Telakan teräsrakennustaidot voitaisiin valjastaa talonrakentajien käyttöön. Yksi moduuli on yksi asunto. Myös todellinen kilpailu rakentamisessa tulee lisääntymään, kun ulkomaiset rakentajat tulevat markkinoille. – Teräsrunkoisten tornitalojen rakentaminen on täysin mahdollista. Puun hinta on korkea, ja puukerrostalolla on rajoitettu kerroskorkeus. Pilottikohde nousee Myllypuroon.” Helsinkiläiseen lähiöön valmistuu tänä syksynä viisikerroksinen asuintalo, joka kootaan tehtaalla valmistetuista asuntomoduuleista tontilla. Johtavana palotarkastajana toiminut seniori puhuu vankalla kokemuksella. Sitä osaamista voitaisiin soveltaa maalle rakennettaessa. Eikä tilanne ole tuosta vuodesta muuttunut. Kysymys on, siirrytäänkö nykyaikaiseen eurooppalaiseen rakentamiseen vai rakennetaanko vanhanaikaisesti nikkarijugendin ajan lumoissa. – Näyttää siltä, että rakentajilla menee hyvin, mutta rakennuttajilla huonosti. Valvontaan pitää panostaa – Rakennusten paloturvallisuutta voi parantaa vain uudisrakentamisen valvontaan panostamalla rakentamisen kaikilla sektoreilla suunnittelusta lopputarkastukseen. Muutoskorjaus kauppakeskuksessa ei ole rutiiniasia rakennuslupaa myönnettäessä, hän korostaa. Jo toistakymmentä vuotta sitten hän uskoi korkeiden teräsrunkoisten rakennusten yleistyvän ainakin niissä suurissa kaupungeissa, joissa rakennusmaan puute on suurin. Kooltaan 12 metriä korkea, 33 pitkä ja 12 metriä leveä liiketalo valmistui viime vuonna Turun Hirvensaloon. Töitä löytyisi kaikille laivanrakennustuotannossa oleville, koko tuotantoketjulle, vanha konkari perusteli. 6/2012 85 vuosinaan hän on toimittanut jokavuotisen Turun paloveteraanien joululehden ja oli toistakymmentä vuotta VPK:n jäsenlehden, 2–4 numerona vuodessa ilmestyvän Brankkarin päätoimittaja. – Osastoinnin muutoksissa ja poistumisteiden muutoksissa tulee olla tarkkana. Palotarkastajien pitäisi päästä tarkoin selvittämään millaisia lupia ja poikkeuslupia on alkuperäisissä rakennusluvissa. Uutta rakentamistekniikkaa kehittävä suomalaisyhtiö soveltaa talonrakennukseen laivanrakennuksesta ja erityisesti hyttien rakentamisesta saatuja kokemuksia. Uskon myös, että tulevaisuudessa ainakin asuinrakentamisessa hinta ratkaisee, tehdäänkö kerrostaloja puusta, betonista tai teräsrunkoisina. Päättäjät, kaavoittajat, arkkitehdit ja rakennuttajat on vain saatava yhteiseen pöytään, ja vanhat asenteet on unohdettava. Pian niitä saa Kuusela osasi nähdä tulevaisuuteen. Uudisrakentamisen paloturvallisuus on jäänyt rakennustarkastajille, ja palotarkastajat juoksevat vain nippeliasioiden perässä patistelemassa autonrenkaita omakotitalojen autotalleista ja lastenvaunuja kerrostalojen portaikoista, pitkän linjan paloehkäisyveteraani murehti 80-vuotishaastattelussaan 2006. Palotarkastus huolettaa senioria – Tämän päivän palotarkastajat ovat kovin ulkopuolisia rakennusasioissa. Palotarkastuksen ja rakentamisen tulevaisuudesta – Paloteknillisesti hankalia kysymyksiä tulevat olemaan ne 1980-luvun liikekeskukset ja teollisuushallit, joihin tehdään käyttötarkoitusten muutoksia ja peruskorjauksia. Sen sijaan teräsrakentamisessa hän näkee tulevaisuutta. Hyttien valmistajat pystyvät muotoilemaan elementtirakenteet sopiviksi huoneistomoduuleiksi. Runsaat kaksi vuotta myöhemmin, talvella 2012 helsinkiläislehti uutisoi: ”Laivanrakennus antoi idean moduulikerrostalolle. Porraskäytävät ja hissitornitkin tuodaan paikalle 17 metriä korkeina yksikköinä
Järjestelmät tuottavat kohteesta tietoa, jota pystytään käyttämään avuksi onnettomuustilanteissa. Työ toteutettiin perehtymällä aihealueen lainsäädäntöön ja ohjeistukseen. Työn loppuun koottiin vielä toimijoiden päätehtävät ja vastuut helposti luettavaan matriisiin. Tekijä: Ville Kultalahti Työn nimi: Kohdekortti pelastustoiminnan johtamisen työkaluna. Pelastustoiminnan johtaminen on hyvin monitahoista toimintaa, jossa päätökset täytyy toteuttaa nopeasti. Nämä kolme syytä selittivät yli puolet tarkastelluista 142 rakennuspalosta. Yksityiskohtaisista määrällisistä tavoitteista on luovuttu ja tarkastukset suunnitellaan riskiperusteisesti. Tähän työhön kootut aihealueen ydinosat yhtenäistävät ja helpottavat viranomaisyhteistyötä ja tiedottamista vaarallisten aineiden onnettomuuksissa. Pelastustoiminnassa on hyvät valmiudet tietotekniikan hyväksikäyttöön olemassa. Teoreettisessa osiossa käsiteltiin aihealueen jokainen osa-alue yksittäisenä kokonaisuutenaan. Tekijä: Joonas Suikkanen Työn nimi: Palotarkastustoiminnan vaikuttavuuden arviointi – Pirkanmaan erityisriskikohteet 2006–2010. Muisti ylikuormittuu johtamistilanteessa. Aiheuttajat olivat tulityöt, teollisuuden prosessit sekä sähköasennukset ja -laitteet. Lisäksi tilastoa analysoitaessa esille nousi kolme tulipalon aiheuttajaa, joihin vaikuttaminen palotarkastuksen keinoin on haasteellista. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia ja selvittää kemikaalilainsäädännön, viranomaisyhteistyön ja tiedottamisen lainsäädännön ja ohjeistuksen ydinasiat ja koostaa tiedot yhteen teokseen opetusja ammattikäyttöä varten. Työn toiminnalliseen osaan koottiin teoriaosion aineisto neljän eri onnettomuustyypin sisälle. Tiedonkäsittelyn rajallisuutta, sekä kohdetuntemuksen heikentymistä voidaan kompensoida sähköisillä apujärjestelmillä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli arvioida erilaisten kohdekorttijärjestelmien käytettävyyttä pelastustoiminnan tukena sekä luoda esimerkki kohdekorttijärjestelmän sisällöstä. Lainsäädännön ja ohjeistuksen analyysin pohjalta työlle luotiin teoreettinen osio. Opinnäytetyön tavoite oli tutkia palotarkastustoiminnan vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista. Osana opinnäytetyötä arvioitiin vaikuttavuutta Pirkanmaan erityisriskikohteiden palotarkastuksissa. Analyysin perusteella valtaosassa kohteista palotarkastuksilla ei ollut saatu aikaan toivottua vaikuttavuutta. Tutkimuksen toiminnallinen osuus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimustyönä. Tietotekniikan käyttäminen antaa pelastustoiminnan johtamiseen uusia ulottuvuuksia. Sekä palotarkastustoimintaa ohjannut lainsäädäntö että aluepelastuslaitoksia valvoneet viranomaiset ovat tähän asti ohjanneet ja mitanneet toimintaa ainoastaan määrällisin tavoittein. Heinäkuussa 2011 voimaan tulleen uuden pelastuslain myötä palotarkastustoiminnan suunnittelussa on alueellisilla pelastuslaitoksilla vapaammat kädet. Toiminnallisen osion tutkimusmenetelmänä käytettiin aineistoanalyysia. Teoriapohjana olivat sekä toimintaa ohjaava lainsäädäntö että jo aiemmin toteutetut tutkimukset, joilla on pyritty löytämään palotarkastustoiminnalle mitattavaa vaikuttavuutta. Opinnäytetyö esittelee yhden keinon palotarkastustoiminnan vaikuttavuuden arvioimiseksi ja nostaa esille lähempää tarkastelua kaipaavia huomioita ja toistaiseksi ratkaisemattomia kysymyksiä. Työssä tarkasteltiin erilaisia toiminnassa ja kehitteillä olevia järjestelmiä, joita on kehitetty kiinteistönhuollon ja pelastustoimen käyttöön. 86 6/2012 Opinnäytetöitä opistosta Pelastustieto julkaisee lyhyitä esittelyjä Savonia ammattikorkeakoulun palopäällystön koulutusohjelmassa valmistuneista opinnäytetöistä. Opinnäytetyön tarkoitus on toimia sellaisenaan opintomateriaalina ja pienen muokkauksen myötä pelastuslaitosten päällystöpäivystäjien työkaluna. Johtamisen avuksi voidaan sähköisenä tuottaa tietoa eri järjestelmistä. Työn on tarkoitus toimia opiskelumateriaalina sekä pelastuslaitoksissa että Pelastusopiston vaarallisten aineiden tai johtamisen opintojaksoilla. Työn lähtökohtana oli TOKEVA-ohjeen uudistushanke, jonka johtamisosioon tätä opinnäytetyötä on tarkoitus käyttää. Suunnittelun ja toteutuksen tueksi toiminnan laadullinen tarkastelu ja etenkin sillä saavutettu vaikuttavuus ovat entistä ajankohtaisempia ja tärkeämpiä tarkastelun kohteita. Tiedot löytyvät myös Pelastusopiston kotisivuilta: www.pelastusopisto.fi Tekijä: Joni Himberg Työn nimi: Viranomaisyhteistyö ja tiedottaminen vaarallisten aineiden onnettomuuksissa. 86 6/2012. Käsiteltäväksi aineistoksi valikoituivat kohteet, joissa vuosittaisista palotarkastuksista huolimatta oli sattunut rakennuspalo vuosina 2006–2010
Korkeakoulujen henkilökuntien perustaidot erilaisia onnettomuustilanteita varten ovat puutteelliset siihen nähden, että henkilökunta on vastuussa koulussa tapahtuvista alkutoimenpiteistä onnettomuustilanteissa. Toinen usein toistuva asia oli tekniikan suomien mahdollisuuksien käyttämättä jättäminen paloilmoitinjärjestelmässä. 6/2012 87 Tekijä: Esa Tuominen Työn nimi: Suomen korkeakoulujen valmius toimia palohälytyksissä. Sisäasianministeriö on vuodesta kaksituhatta kiinnittänyt huomiota erheellisten ilmoitusten määrään ja on tällöin perustanut hankkeen niiden vähentämiseksi. Kaiken kaikkiaan arvioiva palotarkastus koettiin olevan pelastusviranomaisen nykyaikainen tapa suorittaa kohteiden määräaikaista valvontaa. Pelastustoimen toimenpiderekisteriin PRONTOon kustakin pelastuslaitoksen Kuusamossa suorittamasta tehtävästä tallennetut tiedot ovat perustana tälle työlle. Kyselytutkimuksen päämääränä oli löytää korkeakoulujen tärkeimmät turvallisuuden kehittämisalueet. Kyselytutkimus ajoittui vuoden 2011 joulukuun ja vuoden 2012 tammikuun väliselle ajalle. Aineistosta saatujen tulosten perusteella voitiin osoittaa päätekijät erheellisissä ilmoituksissa Kuusamossa. Tämän vuoksi Kuusamossa on ollut tarpeen saada tutkittua tietoa erheellisten paloilmoituksien syistä, jotta niiden määrää voitaisiin vähentää. PRONTOn tietoja on tarkasteltu muutaman vuoden ajalta. Pelastusviranomainen tulee poikkeuksetta olla mukana paloilmoittimen toteutuspöytäkirjan määrittelyissä jo suunnittelun alkuvaiheissa. Tutkimuksen perusteella uudenlainen valvontamenetelmä koettiin vaikuttavammaksi, kuin perinteinen palotarkastus. Arviointitapahtuman lisäksi perinteinen tarkastuskierros kohteessa on kuitenkin edelleen tarpeellinen. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena Suomen korkeakoulujen henkilökunnalle sähköisenä kyselylomakkeena Internetin välityksellä. Tämän opinnäytetyön aiheena oli tutkia Suomen korkeakoulujen valmiutta toimia palohälytystilanteissa. Saatujen tietojen perusteella tarkasteltiin tarkemmin muutama eniten lukumääräisesti erheellistä ilmoitusta aiheuttanutta paloilmoitin. Yleensä automaattisella paloilmoittimella varustettu rakennus Kuusamossa kuuluu vuosittain tehtävän palotarkastuksen piiriin. Palotarkastuksen tekijän tulisi saada tieto erheellisten ilmoitusten määrästä ja syistä palotarkastusohjelman kautta. 6/2012 87. Muodoltaan laadullinen tutkimus toteutettiin analysoimalla asiakkaiden antamia palautteita. Rakennusten edustajilla tulisi olla parempi käsitys, miten erheelliset ilmoitukset vaarantavat pelastuslaitoksen todellisien tehtävien tuloksekasta hoitamista. Tavoitteena on lisätä onnettomuuksien ehkäisytyön vaikuttavuutta kehittämällä arviointityökalu, jolla voidaan arvioida monitasoisesti erilaisten kohteiden turvallisuustaso sekä kehittää niiden turvallisuuskulttuuria kokonaisvaltaisesti. Kyselyssä oli kymmenen kysymystä ja jokaiseen oli viisi valmista vaihtoehtovastausta. Valvontamalli nostaa palotarkastustoiminnan kokonaan uudelle tasolle, mikä luo haasteita palotarkastajille. Pelastusviranomaiset kokevat uudenlaisen valvontamenetelmän vaativan uudenlaista ajattelua ja koulutusta. Tekijä: Ari Virtanen Työn nimi: Erheelliset paloilmoitukset Kuusamossa. Lisäksi tehtiin erillinen palautekysely pelastusviranomaisille, jotka ovat olleet testaamassa uutta valvontamenetelmää. Tämän opinnäytetyön aiheena oli tutkia automaattisen paloilmoittimen erheellisiä ilmoituksia Kuusamossa. Tilat, joissa oli ruoanlaittomahdollisuus, nousi yksittäisenä tekijänä esille aineistosta. Kuusamossa kuitenkin erheellisten ilmoitusten niin prosentuaalinen määrä pelastustehtävistä kuin lukumäärä on kasvanut. Tutkimuksen vastaajien perusteella Suomen korkeakouluissa yleisessä turvallisuuskulttuurissa on paljon parantamisen varaa. Kysely välitettiin noin joka toiseen korkeakouluun Suomessa ja vastaajia oli 1376. Keinoja automaattisen paloilmoittimen erheellisten ilmoitusten vähentämiseksi tässä työssä tuotiin esiin useita. Tutkimukseen vastaajista noin puolet ei tunne osaavansa käyttää alkusammutinta tai ei tiedä paloovien merkitystä. Tutkimuksen tarkoitus on toimia pohjana paloturvallisuuskoulutusvideon tuottamiselle Suomen korkeakouluille. Ennen varsinaista tutkimusta käytiin kokonaiskuvan hahmottamiseksi läpi lainsäädännön uudistumista ja sen tuomia muutoksia pelastuslaitosten onnettomuuksien ehkäisytyöhön. Uusi pelastuslaki (379/2011) antaa pelastuslaitoksille aikaisempaa vapaammat kädet kehittää onnettomuuksien ehkäisytyön vaikuttavuutta, kun tarkkaan säädellyistä palo-tarkastusvelvoitteista luovuttiin. Tekijä: Simo Viholainen Työn nimi: Tutor-arvioivan palotarkastuksen vaikuttavuus Keski-Uudellamaalla. Lainsäädännön uudistuminen ja palotarkastustoiminnan muutostarpeet antoivat tutkimukselle teoreettiset lähtökohdat. Tämän opinnäytetyön aiheena oli arvioida uudenmallisen valvontamenetelmän vaikuttavuutta perinteiseen palotarkastukseen verrattuna. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos on kehittänyt uudenlaisen valvontamenetelmän, Tutor-turvallisuustoiminnan riskienarviointimallin
Työpaikoilla on hyvä muistaa, että kaikki työntekijät ovat inhimillisiä ihmisiä, joilla on elämä myös työpaikan ulkopuolella – siis jopa niillä viransijaisillakin.. Näiden edellytysten täyttämisestä työnantajan tulee varmistua. Oma määräaikaisten työsuhteiden putki sijoittuu opiskeluaikoihini ja vielä valmistumisen jälkeenkin olin tovin paperiteollisuuden määräaikainen kesäesa. Pelastuslaitoksen johdon osalta erityinen haaste henkilöstön rekrytoinnissa on jo joissakin pelastuslaitoksissa tullut esiin: nuoremmalla sukupolvella on edeltäjiään hieman erilaisempi suhtautuminen työhön. He saattavat tehdä päivävuoron palomiehen tehtävissä ja kun päivä on täysi, he siirtyvät sen herkullisimman työn ääreen, yövuoroon ambulanssiin. Toiset heistä viihtyvät pelastuslaitoksen palveluksessa vain kesän verran, jotkut heistä jäävät palvelukseen pysyvästi. Tuosta omasta määräaikaisputkesta ei ole vielä kulunut niin kauaa aikaa, että olisin ehtinyt unohtaa, miltä tuntuu elää jatkuvassa epävarmuudessa töiden jatkumisen suhteen ja suunnitella omaa elämää vain muutaman kuukauden periodeissa. Nuorempi sukupolvi on tyytyväinen, että on töitä, mutta vakinaista virkaa ei välttämättä halutakaan, vaan haetaan työmarkkinoilta sitä parasta tarjousta ja työpaikkaa vaihdetaan heti sen saatuaan. Sijaiselle näytettiin sijaisen paikka, vaikka työnantajan onkin kohdeltava kaikkia työntekijöitä tasapuolisesti riippumatta siitä, millaisessa työsuhteessa kukin työskentelee. Tämä kolumni ei ole oodi kesälomailleelle päätoimittajalle, vaan tämä kolumni käsittelee erästä pelastustoimen hiljaisempaa henkilöstöryhmää. Laitoksen johto on usein puun ja kuoren välissä, kun organisaation talouden kanssa tasapainotellaan nousevien kustannuksien ja toisaalta heikkenevän kuntatalouden kanssa. Jos onnistut vielä suviuunona tunaroimaan jotakin, tulee taas yksi pelastustoimen lainalaisuuksista huomattua: tämä ala on niin pieni, että mokista ja hankalista henkilöistä kuulevat kyllä muutkin kuin lähimmät työkaverit ja taas on entistä vaikeampaa saada vakinaista virkaa. Nämä henkilöt ovat heitä, joilla on vielä sitä intoa ja jotka siirretään ensimmäisenä asemalta toiselle henkilöstövajetta paikkaamaan. – Määräaikaisista viranhaltijoista eli sijaisista, jotka myös tuttavallisemmin suviuunoina ja kesäesoina tunnetaan. Sijaiset pitävät vähän melua itsestään ja siksi tulevat harvoin huomioiduiksi. Pyörien on pyörittävä pelastuslaitoksella ja tulipalot on sammutettava ympärivuotisesti, siksi esimerkiksi henkilöstön kesäja sairaslomien takia on palkattava viransijaisia. Usein käy niin, että vakituisen viran saatuaan sitä ei osaa enää asettaa itseään sijaisen asemaan. He ilmestyvät paloasemille viimeistään loppukeväästä. Jos työmarkkinoilla olisi tarjolla sijaisiksi vain pelastustoimen ammattitutkinnon suorittaneita henkilöitä, kertoisi se karua kieltään ammatillisen koulutuksen ylitarjonnasta. Melkoista tasapainoilua on johdolla luvassa siis tulevaisuudessakin! Työpaikan hyvinvoinnin ja jatkuvuuden kannalta olisi tärkeää, ettei missään vaiheessa kadota kykyä ajatella asioita myös toisen henkilön näkökulmasta ja sanoa puolin ja toisin, että teette tärkeää työtä. Siksi nostankin mitä suurimmassa määrin hattua niille pitkäaikaisille pelastustoimen viransijaisille, jotka vuosi toisensa jälkeen jaksavat odottaa tulevansa valituksi vakinaiseen virkaan. Osa heistä on jo tuttuja, toiset ovat aivan uusia kasvoja. Viimeksi mainituista henkilöistä kuulee välillä puhuttavan epäpätevinä sijaisina, mutta todellisuudessa he eivät ole pelastustoimen opiskelijoita kummallisemmassa asemassa – kummallakaan ei ole esittää todistusta suoritetusta pelastustoimen ammattitutkinnosta. Tiedätkö jo keistä puhun. Hyvin harva viranhaltija on saanut heti vakinaista työpaikkaa, vaan suurimmalla osalla on takanaan sijaisuuksia. Puhuttaessa määräaikaisista viranhaltijoista on helppo heittää täyslaidallinen kohti pelastuslaitosten johtoa, mutta siinä vaiheessa syyllistyy itsekin ajattelemattomuuteen ja kykyyn asettaa itsensä toisen asemaan. Vapaapäiviä pidettiin sellaisina ajankohtina, jotka eivät muille kelvanneet ja rahakkaampien työpäivien ja -tehtävien kohdalla oli hyväksyttävä se tosiasia, että vakituiset työntekijät menivät ohitseni. Sijaisille ei ole asetettu pätevyysvaatimuksia, mutta esimerkiksi palomiehen tehtävissä heidän tulee tietyt toimintakykyyn liittyvät koulutusja toimintaedellytykset täyttää. Rakkaalla lapsella on monta nimeä, vaikkakaan kaikki sijaiset eivät vain kesäkissoina ja -kolleina pelastuslaitoksella toimikaan. Heitä on useampaa eri lajia: on Pelastusopiston opiskelijoita, valmiita ammattitutkinnon suorittaneita henkilöitä sekä hyvin pienessä vähemmistössä on vailla pelastustoimen ammattikoulutusta olevat, esimerkiksi sopimuspalokuntataustaiset sijaiset. 88 6/2012 Mirafoni Kesäesa! Kirjoittaja Mira Leinonen työskentelee pelastusylitarkastajana Länsija Sisä-Suomen aluehallintovirastossa. Sijaisena tottuu siihen, että mieluummin sitä sekoittuu tasaisen harmaaseen massaan kuin tulee mielipiteillään esiin, sillä aina on mahdollista, että pelastustoimen turhankin herkkänahkaisella alalla joku työkavereista tai johtoportaasta vetää herneet nenäänsä ja työt loppuvat siihen. Usein kuitenkin rekrytointiprosessin työläys ja taloustilanne ajavat pisteeseen, jossa virkoja pantataan ja henkilöstövajetta paikataan viransijaisuuksilla, sijaisuuksia puolestaan jatketaan toinen toisensa jälkeen. Totuus on, että kaikkia sijaisia tarvitaan – opiskelijat tarvitsevat työkokemusta ja valmistuneet tarvitsevat tutkintoa vastaavaa työtä ja edellä mainittujakaan ei aina ole riittävästi työmarkkinoilla. Joidenkin kohdalla pysähdytään miettimään, että onkohan tuolla edes ikää tehdä töitä ja sitten ihmetellään ajan kulumista. Vaikka kuntatalous onkin paikoitellen kuralla, ei lakisääteisistä velvoitteista – joihin pelastustoiminta ja onnettomuuksien ehkäisy kuuluvat – saa luistaa
Käynnistimme Palosuojelurahaston ja Palosuojelun edistämissäätiön tuella vanhojen kuvien digitointiprojektin pari vuotta sitten. 6/2012 89 P elastustieto on rakentanut alan yhteistä digitaalista kuvapankkia. Nyt on julkaistu 500 kuvaa ja jatkossa julkaisemme kuukausittain lisää kuvia. Näitä vanhoja kuvia vuosikymmenten takaa on muutettu digitaaliseen muotoon. syyskuuta järjestettävillä Turvallisuus-messuilla Tampereen Messuja Urheilukeskuksessa. Myös uudempaa kuva-aineistoa aletaan lisätä kuvapankkiin. Kuvia pääsee selaamaan osoitteessa: kuvapankki. pelastustieto.fi Kuvapankkiin voi tutustua myös 5.–7. Entinen päätoimittaja Juhani Katajamäki on kahlannut tuhatmäärin vanhoja kuvia ja etsinyt niihin taustatietoa. Kuvapankki avautuu 1. Projektikoordinaattori Kristian Leppänen siirsi digitaaliseen muotoon lähes 3000 kuvaa. syyskuuta. Tervetuloa osastollamme C 500! Tutustu kuvapankkiin! Pelastustieto digitoi arkistokuvia Projektikoordinaattori Kristian Leppänen siirsi digitaaliseen muotoon lähes 3000 kuvaa.. Palontorjunnan ja Pelastustiedon 62 vuoden historia sisältää runsaasti alan kuva-aineistoa
Vanha rouva lähti viemään roskia jäteastiaan ja unohti ottaa asuntonsa avaimen. Niissä hyytelön pintoja jäähdyttävä ja suojaava vaikutus on yhtä tärkeä kuin sammutus. • Siilopaloissa hyytelön suuri tiheys helpottaa materiaalin peittämistä. Hyytelö sen sijaan tarttuu materiaaliin ja peittää sen. Poika kosketti sähkökaappia eikä pystynyt irrottautumaan. Kun lukkoseppä sai äidin asunnon oven avattua, sielläkin tuntui käryä. Hyytelöstä voidaan – sekoitussuhteesta riippuen – muodostaa useita senttimetrejä paksu kerros. FWM 4/2010 Avain jäi sisälle Bremen (Saksa). • Prevento on erilaisten lisäaineiden, kuten vaahdotteen ja orgaanisten suolojen seos, jota markkinoidaan sekä jauheena että valmiina liuoksena. Isä jätti 8ja 11-vuotiaat lapsensa hetkeksi kotiin ja lähti autolla kauppaan. 28-vuotias kuoli palovammoihinsa sairaalassa. • Hydrex on jauhe, joka omalla välisekoittimellaan sekoitetaan sammutusveden virtaan. Sammutusvaahdon tavoin hyytelö suojaa kohdetta lämpösäteilyltä ja syttymislähteiltä huonon lämmönjohtavuutensa ansiosta. Paitsi että hyytelöllä on erinomainen tarttumiskyky, se myös jäähdyttää ylivoimaisen tehokkaasti. Tytär haistoi ruoan käryn ja pelkäsi, että liedelle jäänyt ruoka sytyttää tulipalon. 90 6/2012 ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski Sammutushyytelö J o kymmenen vuoden ajan markkinoilla on ollut lisäainetta, jolla sammutusvedestä saadaan jäähdyttävää hyytelöä. Kun poliisit puhuttelivat 55-vuotiasta tytärtä, asunnon ovi pamahti kiinni. Ominaisuuksiensa ansiosta hyytelö soveltuu ensi sijassa paloluokan A paloille. Varaavain on vain äidillä! Sillä aikaa, kun lukkoseppä oli matkalla äidin luokse, palokunta oli matkalla tyttären luokse. • Sammuttimet. 12-vuotias poika laskeutui rakennuskuoppaan hakemaan aidan yli lentänyttä palloa. • Onkalopaloissa seinät on helppo peittää valuvalla hyytelöllä. Edellä lueteltujen ominaisuuksien ansiosta hyytelön jäähdytysvaikutus on tärkein. Tällöin vesi haihtuu hitaasti ja jäähdytys kestää kauan. Sitä voidaan kuitenkin käyttää ympäröivien kohteiden suojaamiseen. Hädissään hän ei muistanut tyttärensä osoitetta. Sammutushyytelön hyviä ominaisuuksia ovat: • erittäin suuri jäähdytysvaikutus (sitoo lämpöä) • erittäin hyvä pysyvyys (vesi ei erotu, vähäiset valumahäviöt) • yhtä hyvä palonkestävyys (kuluu loppuun, muodostaa kuoren) • erittäin hyvä tarttuminen kohteen pintaan (riippuu sekoitussuhteesta) • erittäin ympäristöystävällinen. Palokunta hälytettiin pelastamaan poika. Teksti: Silvio Faulstich, Josef Helpenstein. Hyytelö on osoittautunut hyväksi myös muovija kumipaloissa sekä varsinkin metsäpaloissa. Markkinoilla on erilaisia hyytelösammuttimia. Palokaasut jäävät kuoren sisälle, mikä lisää sammuttajien turvallisuutta. Myös poika sai myös vaikeat palovammat, mutta jäi henkiin. Paloluokkien B ja F paloihin hyytelö soveltuu huonosti, koska se uppoaa nesteeseen. Paluumatkalla poliisi pysäytti hänet. • Jätesäiliöpaloissa hyytelö estää tehokkaasti palon leviämisen. Hyytelön tarttumisvaikutuksen ansiosta se tukahduttaa kytöja hehkupalot. Erityisen hyviä kokemuksia on saatu puristettujen tai tiheään varastoitujen kierrätysja jätemateriaalien (kuten paperi, tekstiilit ja muovit) paloissa. Pelastustyön aikana 28-vuotias palomies kosketti jännitteistä johdinta samanaikaisesti kuin poikaa. FWM 5/2010. Sitten 88-vuotias soitti poliisille ja kertoi, että tyttärellä on vara-avain. FWM 4/2010 Isä yritti pelastaa lapsensa Colac (Australia). Valmis hyytelö ei ole ympäristölle vaarallista ja polymeeri hajoaa luonnossa varsin nopeasti UV-säteilyn vaikutuksesta. Etua on myös siitä, että hyytelöllä peitetyn kohteen ääriviivat ovat hyvin näkyvissä. Hyytelön sisältämä vesi haihtuu vähitellen ja lähes kokonaan. Haittana on hyytelön suuri ominaispaino. • Ullakkopaloissa hyytelöllä voidaan suojata rakenteita ja rajoittaa paloa. Saksan markkinoilla on tällä hetkellä kolme tuotetta: • Firesorb on nestemäinen hyytelön muodostaja, joka sekoitetaan sammutusveden virtaan. Kuvat: Huberty. Sitä myydään myös sammuttimissa valmiiksi sekoitettuna. Kun hän tuli takaisin, hän totesi talonsa palavan ilmiliekeissä. Yrittäessään pelastaa toveriaan ja poikaa, toinenkin palomies sai sähköiskun. Hyytelöä ei toistaiseksi ole hyväksytty paloluokan D paloihin, vaikkakin sillä on saavutettu hyviä tuloksia eräiden kevytmetallien palojen sammutuksessa. Pintojen liukkaus voidaan välttää oikealla käyttökoulutuksella. • Metsäpaloissa lentokoneella levitetty hyytelö haihtuu hitaasti ja suojaa kauan. Myöhemmin palokunta löysi miehen hiiltyneen ruumiin. Useimmissa tapauksissa – ehkä rakennusten sisätiloja lukuun ottamatta – voidaan kulkureitit pitää puhtaina. • Kaapelipaloissa hyytelö tarttuu kaapeliin ja eikä valu. • Puristettujen kierrätysmateriaalien paloissa suurin osa vaahdosta menee hukkaan. Onneksi vain ruoat paloivat pohjaan. Naapuri oli hakenut lapset turvaan isän poissaolon aikana. Valmiissa hyytelössä voi olla jopa 98 prosenttia vettä. Lisäaine on erittäin tehokkaasti vettä sitova polymeeri. • Hyytelöä voidaan käyttää myös kiinteissä sammutuslaitteissa. FWM 7/2010 Sähköisku tappoi palomiehen Barcelona (Espanja). Hän ryntäsi sisään pelastamaan lapsiaan eikä enää tullut ulos
Kahden tunnin kuluttua lämmityksen lopettamisesta välipohjan lämpötila oli yhä liian korkea. Kello 1.05 saapui palokunnan vene. Jos poltetaan enemmän, lämpötila nousee jyrkästi.” Kokeiden yhteydessä poltettiin tunnissa 3 kg takkasydämessä ja 4,5 kg takassa. Pintapelastaja ei saa mennä veteen ilman pelastusliivejä. Viimeisen kerran puuta lisättiin viiden tunnin kuluttua. "Meillä on vähän aktiivijäseniä. Hollantilainen kapteeni saa syytteen vaikean ruumiinvamman tuottamisesta. Suositellaan, että pintapelastajalla on pimeässä aina otsalamppu, jonka avulla hän voi suunnistaa ja toiset näkevät hänet. Sairaankuljettaja kietoi pojan huopaan ja rauhoitteli häntä. ”Tutkimus osoittaa kuinka tärkeää on, että talonomistaja saa oikeaa tietoa ennen kuin ottaa tulisijan käyttöön”, Peter Nord sanoo. Toimintaohjeet ja varusteet tulee tarkistaa tällaisten tilanteiden välttämiseksi. ”Palontorjuntaliitto vaatii valmistajia ryhtymään välittömästi toimeen puutteen korjaamiseksi”, liiton varapuheenjohtaja Hartmut Ziebs sanoo. Lääkäri totesi, että hän ei ollut loukkaantunut. BrandSäkert 5/2011 R uotsin pientalojen tulipaloista 40 prosenttia aiheutuu tulisijoista. Ovi ei kääntynyt kumpaankaan suuntaan eikä sitä voinut irrottaa. Tätä ennen toinen nainen oli uponnut useita kertoja pinnan alle. (FWM 6/2010) Pääsy kielletty Mannheim (Saksa). Hän soitti hätäkeskukseen, kiersi talon ympäri ja kuuli palovaroittimen äänen. Tällöin takkasydämen keskilämpötila on enintään 350 °C. 2. Hän täytti uimaliivinsä, joka tuotti tarvittavan nosteen. • Ilman takkasydäntä lämpötilat pysyivät selvästi raja-arvojen alapuolella. Tällöin hänen oikea jalkansa juuttui pyöröoven ja oven kehyksen väliin. Yksikön esimies Christer Böhl kehotti häntä pukemaan puvun päälle pelastusliivin. Pelastusrenkaat tulisi varustaa heijastimilla. Pimeyden ja sateen takia näkyvyys oli huono: ainoastaan puvun heijastimet näkyivät rannalle. Eikä syyttä: talon alakerta oli savun täyttämä. Teksti: Per Larsson Tjugofyra7, 7/2010 P alomies hyppäsi veteen pelastamaan kahta naista. Toinen palomies juoksi rannalla valaisten joessa olevaa toveriaan taskulampulla. Nainen tempaisi mukaansa kolmivuotiaan tyttärensä ja kiipesi katokselle. ”Emme tiedä, miksi puku vuoti, mutta meillä on kaksi mahdollista selitystä: joko yksi vetoketjuista oli jäänyt hieman auki tai väliasun reuna oli joutunut vetoketjun väliin. Palomies piti naisten päitä pinnan yläpuolella, mutta hänellä oli itselläänkin vaikeuksia pysytellä pinnalla. FWM 1/2011 Pääkatkaisin aurinkokennoille. Nykyisten määräysten mukaan hormin ulkopinnan lämpötila saa olla enintään 100 °C ja välipohjan enintään 85 °C. Opetukset: 1. Puolen tunnin työn jälkeen poika oli irti. Palomies pukeutui kelluntapukuun”, pelastuspäällikkö Johan Szymanski kertoo. Vasta kun poliisi uhkasi pakkotoimilla, kapteeni päästi palomiehet laivaan. Palokunta hälytettiin kello 0.50 pelastamaan kahta jokeen pudonnutta naista. Kukaan ei kuullut hänen avunhuutojaan. Useissa paloissa sekä asukkaat että sammuttajat ovat joutuneet vaaraan, kun järjestelmää ei ole saatu jännitteettömäksi. FWM 5/2010 Juuttui pyöröoveen Grünwald (Saksa). Tällä välin merimiehet olivat saaneet vakavia vammoja, kun neste oli syövyttänyt heidän suojakäsineensä. Kapteeni kuitenkin kielsi palomiehiä nousemasta laivaan. ”Havaitsimme voimakkaasti virtaavassa joessa kaksi nuorta naista, jotka pitivät kiinni pelastusrenkaasta. Palokunta sammutti palon, jonka vahingot nousivat noin 250 000 euroon. 4. Tulokset olivat: • Takkasydäntä käytettäessä savukaasujen lämpötila välipohjan alapuolella oli keskimäärin 100 °C ja ajoittain 200 °C korkeampi kuin ilman sitä. (FWM 6/2010) Hölkkäävä palomies hengenpelastajana Askersund (Ruotsi). Hän antoi miehistölleen tehtäväksi kerätä vuotanut myrkyllinen ja helposti syttyvä neste. ”On noudatettava ohjetta, jossa sanotaan, että puuta saa polttaa 2 kg tunnissa. Palomiehet keräsivät vuotaneen kemikaalin ja merimiehet kuljetettiin sairaalaan. Tarkastuksessa hylättiin kaksi muuta kelluntapukua. 3. Vasta tunnin kuluttua eräs mies huomasi tulipalon ja auttoi naisen lapsineen alas katokselta. Palomies, joka oli ollut vedessä 15–20 min, oli myös alilämpöinen, mutta lämmin suihku ja oleskelu paloasemalla riittivät. Hänellä oli vaikeuksia pysytellä pinnalla, koska hänen kelluntapukunsa vuoti. • Takkasydäntä käytettäessä hormin ulkopinnan lämpötila oli noussut sallittua korkeammaksi neljän tunnin lämmityksen jälkeen. Pelastusviraston MSB tutkimus on osoittanut, että takkasydänten virheellinen käyttö ja asennus on yleinen palosyy. Otamme kaikki halukkaat", palopäällikkö kertoi. ”Välipohjan tasolla, noin 2,5 m:n korkeudella savukaasut olivat takkasydäntä käytettäessä 200–250 °C kuumempia kuin ilman sitä”, Peter Nord kertoo. Palokunta ja poliisi hälytettiin satamaan, jossa säiliölaivan kannelle oli vuotanut vaarallista ainetta. Satoi ja ilman sekä veden lämpötila oli +5 °C. 6/2012 91 Takkasydän kasvattaa paloriskiä Huusi apua tunnin ajan Parkstetten (Saksa). Ylin lämpötila oli 500 °C. Puku tarkastettiin seuraavana päivänä eikä siinä todettu mitään vuotoa”, Johan Szymanski sanoo. Palomies Joakim Karlsson oli vapaapäivänään hölkkäämässä. Yöllä kello kolmelta palovaroitin herätti naisen. (FWM 6/2010) Tuhopolttaja palokuntaan Edersleben (Saksa). Hän meni sisään ja pelasti lattialla makaavan miehen. Heidän ruumiinlämpönsä oli alle 30 °C. Tjugofyra7, 8/2010 Vuotava kelluntapuku Saksan palontorjuntaliitto vaatii, että aurinkokennojärjestelmät on varustettava pääkatkaisimella. Palokunta otti jäsenekseen 20-vuotiaan entisen palokuntalaisen, joka oli tuomittu tuhopoltosta kolmen vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Peter Nordin ja Håkan Stenin tekemät kokeet osoittivat, että takkasydämen käyttö nosti savukaasujen lämpötilan varsin nopeasti liian korkeaksi. Yhtäkkiä hän näki liekkejä omakotitalon kahdessa ikkunassa. Seitsenvuotias poika poistui äitinsä kanssa myymälästä. Naiset nostettiin veneeseen ja kuljetettiin sairaalaan. Tavallisesti kelluntapuvun noste olisi riittänyt tähän, mutta nyt se vuoti. Kun Joakimin oma palokunta tuli paikalle, hän ajoi paloasemalle pukemaan sammutusasun ja osallistui palon sammutukseen. Palokunta kiilasi ensin oven ja irrotti sitten oven lasin ja puitteen
– Tehtävien sotkeminen vain aiheuttaisi sekaannuksia ja jääviysongelmia, hän jatkaa. Näin myös pelastusalan toimivaltuudet ovat helpommin miellettävissä. Palokunnan hälytystehtävällä pystyy ajattelemaan ja toimimaan siten, että kaikki tehty työ hyödyttäisi mahdollisimman paljon niitä poliiseja, jotka aikanaan suorittavat kyseisen onnettomuuden tutkinnan. – Käskykulttuuri ei valitettavasti aina ole yhtä selkeää kaikille palokuntalaisille, Lindgren sanoo. Vaikka onnettomuuksia ja niihin liittyviä poliisitutkintoja Sipoossakin tuli vuosittain useita, Lindgren jatkaa. Hän liittyi 1970 Sipoon vapaapalokunnan Nikkilän nuoriso-osastoon. – Olin kenttätehtävissä aina syksyyn 1990 saakka. – Työtehtävät liittyvät rikosten paljastamiseen ja ennaltaehkäisyyn, Lindgren valottaa. Suurempi yleisö tuntee Lindgrenin todennäköisemmin FSB:n hallituksen jäsenyydestä. Valtio maksaa kuukausittain korvauksen miehelle siitä, että hän uhraa vapaa-aikaansa selvittämällä mitä rikolliset ovat tehneet ja mitä heidän aivoituksissa mahdollisesti seuraavaksi tapahtuu. – Minusta palokunnassa hälytysajoa suorittavien pitäisi käydä siihen oikeuttava kurssi, Lindgren toivoo lopuksi. Sammuttaja ei tutki poliisina paloa Eli edellisenä iltana palokuntalainen Lindgren on ollut sammuttamassa tulipaloa ja seuraavana aamuna rikospoliisi Lindgren on saanut tutkittavaksi tulipalon. Palokuntatyössä Lindgren kokee helpommaksi toimia käskyjen mukaan, koska on tottunut vastaavaan organisaatiomalliin poliisissa. Poliisina Lindgren aloitti vuonna 1976 Sipoon nimismiespiirissä. – Poliisissa olen saanut oppia varovaisuudesta ja päättäväisyydestä, Lindgren sanoo. Tällä hetkellä hän työskentelee Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella, mutta on sijoitettuna Keskusrikospoliisiin Vantaalle. Siis kyseessä ei tietenkään ole Venäjän tiedustelupalvelu FSB, vaan suomenruotsalainen pelastusalanjärjestö Finlands Svenska Brandoch Räddningsförbund – FSB. Tai vielä seuraavat kaksikymmentä kuukautta valtio maksaa, sitten aukeaa mahdollisuus eläkkeeseen ja tuo mukanaan haasteet kasvavan vapaa-ajanongelman ratkaisemiseksi. – Mutta käytännössä poliisissa jutut jaettaan aina tietyn juttuvuoron mukaan. Poliisi voi taas oppia palokuntatyöstä. Eivätkä roolit ole menneet sekaisin. Lindgrenin mielestä poliisin puolella hälytysajo on järkevämpää ja harkitumpaa. Myös Lindgrenin esimiehet eivät ole katsotaan harrastusta pahalla. Sen jälkeen siirryin rikospoliisitehtäviin ja niitä olen tehnyt eri toimipisteissä tähän päivään saakka, Lindgren kertoo. – Tuolloin Sipoossa oli vain yksi vapaapalokunta, jossa oli useita kyläosastoja, Lindgren muistelee. Palokuntatoiminnassa Lindgren kokee suureksi hyödyksi poliisissa suoritetun hälytysajon. Lindgrenin mielestä on ollut erinomainen rikkaus, että ammatti ja harrastus ovat niin lähellä toisiaan, mutta myös aika kaukana toisistaan. Tällöin lakitekstit avautuvat helpommin ja pystyt mieltämään sen, että kaikki yhteiskunnan toimet perustuvat johonkin säädökseen. Tällöin kokonaiskuvan muodostaminen tapahtuneesta ja pelastustoimien kulusta voi olla haastavaa poliisille. Ja jos tällainen olisi tullut kohdalle, niin sitten olisin jäävännyt itseni. Monesti poliisin saapuessa paikalle jäljellä saattaa olla vain kivijalka. – No teoriassa ja kärjistäen näin se voisi mennä, Lindgren naurahtaa. 92 6/2012 D ekkari on lähinnä oikea sana kuvaamaan miehen ammattia. Pystyy havaitsemaan ympärillä olevia tapahtumia ja yksityiskohtia eri tavoin. Poliisissa ei metsästetä tavoiteaikaminuutteja vaan katsotaan enemmän kokonaisuutta. Pian tämän jälkeen myös muut kyläosastot tekivät saman, hän jatkaa. Lindgren on jo yli 40 vuoden ajan toiminut aktiivisena palokuntalaisena. Kukaan työkaveri ei ole kyseenalaistanut tai pitänyt pahana palokuntatoimintaa. Hän katsoo oman ajattelumaailmansa avartuneen, kun on pystynyt toimimaan kahdessa eri organisaatiossa, jotka kumminkin tekevät paljon yhteistyötä. Yleensäkin Lindgrenin mielestä ei pitäisi liikaa aina tuijottaa sitä, mitä kukakin on tehnyt ammatikseen vaan pitäisi arvostaa myös ammatin ulkopuolella hankittua kokemusta. Näin myös oleellinen tieto tulee paremmin suojattua ja otettua huomioon suoritettavaa tutkintaa varten, Lindgren havainnollistaa. – En ole koskaan alkanut palokunnan hälytystehtävällä muuttamaan rooliani palomiehestä poliisiksi – tai päinvastoin, Lindgren kertoo. – Ja sitten myöhemmin, kun siirryin tekemään poliisityötä muualle Sipoosta, niin esimerkin kaltaisia tilanteita ei pystynyt enää tulemaankaan, Lindgren selvittää. Tämän kaltaisia yhteensattumia ei kuitenkaan ole pitkän urani aikana tullut kuin pari hassua kertaa. – Sipoon palokuntakentässä muutos tapahtui 1992, kun Nikkilän kyläosasto itsenäistyi omaksi vapaapalokunnaksi. Myös lainvalvonta ammattina auttaa Lindgrenin mielestä tuntemaan ja lukemaan lainsäädäntöä keskivertokansalaista paremmin. Hän harmittelee sitä, että vaikka poliisissa työnantajalta ei ole tullut mitään kritiikkiä palokuntatoimintaa kohtaan ei sitä ole myöskään erityisemmin huomioitu. Teksti ja kuva: Timo Kouki Poliisi ja palokuntalainen. Lindgrenin mielestä pelastusmaailman tuntemus edesauttaa hahmottamaan tapahtumia ennen poliisin paikalle saapumista. Lindgren onkin palokuntauransa aikana kiinnittänyt huomiota juuri hälytysajon kouluttamiseen. Poliisi on työssään poliisi ja palokuntalainen on palokuntalainen. – Itselleni on ollut poliisitehtävissä suuresti apua pelastustoimen ymmärtämisestä, Lindgren kertoo. Rikosylikonstaapeli Hans-Peter Lindgren ei kuitenkaan pelkää, että poliisitöiden loputtua ajankäytölle tulisi ongelmia. Hyötyä puolin ja toisin Hyötyä kuitenkin kahden eri ammattimaailman osaamisesta on. – Hälytysajohan on sitä, että sen avulla voidaan esteettömästi siirtyä paikasta toiseen suurinta sallittua nopeutta käyttäen, hän opastaa. – Se auttaa paljon, kun tietää sekä tuntee poliisimaailman ja mitä tietoja poliisitutkinta vaatii. Lindgrenin mielestä hän on pystynyt hyvin sovittamaan yhteen kaksi vaativaa tehtävää. – Kyllä niin ammatista on ollut hyötyä harrastuksessa kuin harrastuksesta on ollut hyötyä ammatissa, Lindgren kiittelee. Lindgren on toiminut Nikkilän VPK:n puheenjohtajana sekä palokunnanpäällikkönä sen perustamisesta lähtien
Hakuaika on 17.9.–2.10.2012 ja valintakoe Pelastusopistolla on 29.–30.10.2012. TULE OPISKELEMAAN PELASTUSOPISTOON! Tammikuussa 2013 alkava tutkintoon johtava koulutus Katso tarkemmat tiedot www.pelastusopisto.fi kohta ”Tutkintoon johtava koulutus ”– ”Hakuopas ja hakulomakkeet”. alv:a %) Ajoneuvo myydään korkeimman tarjouksen tehneelle. Pelastustieto 6 2012 90x90.indd 1 14.8.2012 13:48:04 PELASTUSOPISTO, PL 1122, 70821 KUOPIO, www.pelastusopisto.fi Insinööri (amk) palopäällystön koulutusohjelma, aikuiskoulutus: Hakeminen tapahtuu ammattikorkeakoulujen valtakunnallisessa yhteishaussa. Mari Kiminki, puh 071 875 3488 tai e-mail: Mari.Kiminki@pelastusopisto.fi. 512-44 Viim. vuositark. Kaksivaihepumppu 10 bar/40 bar Vuosimalli 2000, käytetty 450 h, hinta 3800 € + alv 23 % Puh. 23.4.2012 Seuraava 10 v. Kuoreen on merkittävä tunnus ”OSTOTARJOUS PS1062” ja tarjoajan yhteystiedot. tark. Järjestäjä valitsee osallistujat vuoden 2011 tuloksista. Kirjalliset tarjoukset jätettävä suljetussa kuoressa 20.9.2012 klo 15.00 mennessä osoitteella Pohjois-Savon pelastustuslaitos, Volttikatu 1 A, 70150 KUOPIO. 040 847 3661 MYYDÄÄN ROSENBAUER NH30 Olemme myös Facebookissa 6/2012 93. Kilpailua edeltävänä iltana on kilpailevien koirien esittely ja maastoarvonta Luonetjärven varuskuntakerholla. VIRVE-haukkuihin saa osallistua kolme voittajaluokan (VOI) koiraa kultakin lohkolta sekä edellisen vuoden VIRVE-voittaja, yhteensä kolmetoista koiraa. 2017 Pohjahinta 18 000,00 € (sis. Lisätietoja antaa Juhani Riekkinen, puh. Pohjakoulutusvaatimuksena on pelastustoimen päällystö-, alipäällystötai vastaava aiempi tutkinto. käyttöönottopäivä 2.10.1981 Katsastettu 5.7.2012 Mittarilukema 55150 km NOSTIN Bronto 330 Valmistusvuosi 1981 Valm.nr. Ilmoittautua pitää 30.9.2012 mennessä numeroon 040 540 5251 tai sähköpostilla: jsuriko@ gmail.com Lisätietoja: www.jyvaskylanseudunsuurristakoirat.net. VIRVE-haukut Tikkakoskella 12.10. Jyväskylän seudun suurriistakoirat ry järjestää taas VIRVE-haukut yksipäiväsenä kilpailuna Tikkakoskella 12.10.2012. Kunkin lohkon kolme parasta koiraa mittelee paremmuudesta. 6/2012 93 MYYDÄÄN Pohjois-Savon pelastuslaitos myy tarjousten perusteella alla olevan erittelyn mukaisen nivelpuomi-ajoneuvon. Osallistuja tuo mukanaan yhden ryhmätuomarikelpoisen tuomarin. Ammattikorkeakouluun haetaan osoitteesta www.amkhaku.fi. Tietoa koulutuksesta saa osoitteesta www.pelastusopisto.fi sekä Pelastusopistolta: Pirjo Paldanius, puh 071 875 3490 tai e-mail: Pirjo.Paldanius@pelastusopisto.fi. 044 7188 110. ALUSTA Volvo N10 6X2/5000+1350 1. VIRVE-haukuissa mitellään myös joukkuemestaruudesta. Järjestäjä vastaa maastojen ja toisen tuomarin hankinnasta
Aineiston voi lähettää sähköpostitse: toimitus@pelastustieto.fi tai postitse: Pelastustieto, Toimitus, Pasilankatu 8, 00240 Helsinki. Ensisijaisesti pyydämme tekemään hakemukset sähköiseen rekrytointijärjestelmään osoitteessa www.seuturekry.fi kohdasta ”hae työpaikkaa”. PALOINSINÖÖRIN VIRKA Paloinsinööri työskentelee monipuolisten riskienhallinnan tehtävien parissa. Sairautesi katkaisi kaiken liian nopeasti, emme ehtineet mitenkään sopeutua ajatukseen lähdöstäsi. Hannele Rautomäki ja Yrjö Sarkasuo, pitkäaikaiset työtoverit Ari-Matti Rautomäki, valmennettava ja ystävä POHJOIS-SAVON PELASTUSLAITOS Pohjois-Savon pelastuslaitoksen henkilöstöja hallintopäällikkönä aloittaa KTM Reija Huttunen 1.9.2012 alkaen. Työhön voi sisältyä muun muassa valvontatoimintaan, rakenteelliseen paloturvallisuuteen ja turvallisuusviestintään liittyviä tehtäviä. 94 6/2012 www.pelastuslaitos.fi Kuolleita Avoimia virkoja & toimia Pelastustieto julkaisee veloituksetta nimitysuutisia, tietoja eläkkeelle siirtyneistä ja muistokirjoituksia sekä lähinnä tasavuosia täyttävien syntymäpäivätietoja. Silloin et laskenut tunteja ja olit aina valmiina auttamaan kaveria. Hänellä oli teipillä korjatut silmälasit ja toinen puoli kasvoista magnesiumjauheen peitossa. Antauduit siihen koko sydämelläsi, ja parhaimmillasi olitkin juuri silloin, kun sait tehdä työtä sydämelläsi, rehellisesti. (03) 621 2453. Kuulantyöntäjä Aulis Toivonen oli pienen pojan näkökulmasta pelottava ”ilmestys”. Rehellisyytesi oli vahva luonteenpiirteesi vaikeissakin tilanteissa. Varmaan sitä vahvuuttasi tarvittiin myös ammattiyhdistysliikkeessä, jossa toimit puheenjohtajan paikalla. Hän siirtyy tehtävään Suonenjoen kaupunginsihteerin virasta, jossa hän on työskennellyt vuodesta 2003 saakka hallinnon ja henkilöstöjohtamisen tehtävissä. Vaihtoehtoisesti hakemuksen voi toimittaa osoitteeseen Seuturekry Oy, Raatihuoneenkatu 9–11, 13100 Hämeenlinna. Voitte lähettää lyhyen tekstin mieluiten erilliseen tiedostoon (rtf tai doc) tai viestiin kirjoitettuna sekä kuvan omana tiedostonaan esim. Hänen ennätyksensä, 19.58, syntyi vuoden 1982 Kalevan kisoissa. Viran kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva korkeakoulututkinto tai teknisessä oppilaitoksessa suoritettu tutkinto ja riittävä perehtyneisyys pelastustoimen riskienhallintatehtäviin. KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOS S inä Aulis tulit työtoveriksemme kolmisenkymmentä vuotta sitten. Aulis Toivosen kakkoslaji, painonnosto, tuki luontevasti kuulantyöntöharjoittelua. Aulis Toivonen menehtyi 29.heinäkuuta. henkilöstösuunnittelu, rekrytointi, henkilöstön osaamisen kehittäminen sekä työhyvinvointi. Itse hyväksyit tilanteen ihmeen hyvin; olit sitä mieltä, että olet saanut elää hyvän elämän. Aulis edusti koko uransa ajan Kuusankosken Kisaa. jpg-muodossa tai paperikuvana. Muistamme monet näyttelyt kalliosuojassa, jotka vedimme yhdessä koululaisryhmille, erilaisille yhdistyksille ja päiväkotien lapsille. Virka julistettiin haettavaksi huhtikuussa 2012 ja virkaan oli 43 hakijaa. Katso www.pelastus.kokkola.fi Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos Kanta-Hämeen pelastuslaitos tuottaa turvallisuuspalveluja kehittyvässä ja kasvavassa maakunnassa keskellä eteläisintä Suomea. Henkilöstöja hallintopäällikön virka on uusi tehtävä Pohjois-Savon pelastuslaitoksella. (03) 621 4807 tai pelastuspäällikkö Petri Talikka, puh. Kalliosuoja oli sinulle niin rakas paikka, että tahdoit viettää siellä hääsikin Liisasi kanssa. Kuula lähti hyppysistä raivokkaan karjahduksen saattelemana, joten me junioriurheilijat kiersimme Auliksen valtakunnan kaukaa. Hän saattoi uransa loppupuolella piipahtaa tempaisemassa ja työntämässä painonnostokilpailuissa erityisemmin niihin valmistautumatta. Henkilöstöja hallintopäällikkö toimii myös pelastuslaitoksen hallintopalveluiden esimiehenä. Nimityksiä Palotarkastaja Aulis Toivonen. Toimit väestönsuojeluohjaajana, palotarkastajana, palomestarina ja palopäällikkönä Valkealassa. Lisätietoja paloinsinööri Jarkko Oinonen, puh. Aulis kilpaili painonnostossa vielä senkin jälkeen, kun kuulantyöntö oli jäänyt taka-alalle työelämän tarjoamien haasteiden edessä. 2000-luvun tehoyhteiskunta ei ollut sinua varten, siinähän ei sydäntä kysytty eikä kysytä! Olisit halunnut pelastustoimeenkin vähemmän byrokratiaa ja enemmän inhimillisyyttä. Aloitimme yhteistyömme väestönsuojelulla, sitä ennen hoitelit kalliosuojaa. Teimme vahvaa tiimityötä, kun Kuusankosken palolaitosta perustettiin. Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksella on avoimia työpaikkoja. Palkkaus määräytyy kunnallisen teknisen virkaja työehtosopimuksen mukaisesti, työaika toimistotyöaika. Sinulla oli vahva näkemys siitä, miten asiat pitäisi hoitaa, ja toit ne myös vahvasti esiin, joskus jopa jääräpäisesti. Voimamiehen tulokset tekivät vaikutuksen silloin ja tekevät edelleen. Kuulantyönnön Suomen mestaruuden Aulis Toivonen voitti kerran, vuonna 1985, ja oli ho peal la ja pronssilla kahdesti. Henkilöstöja hallintopäällikön tehtäviin kuuluvat mm. Haemme osaajaa uudistuvaan organisaatioomme. Hakemukset tulee jättää viimeistään 7.9.2012 klo 15.00 mennessä. Harjoitellessaan Aulis käytti villapipoa myös kesällä. Tehtäväsi muuttuivat vauhdilla, päätöksen uran vaihdosta ja uuden koulutuksen hankkimisesta teit yhden keskustelun aikana. Tuolla tuloksella oltaisiin Suomessa selvä tilastoykkönen miesten kuulassa myös nyt, vuonna 2012
Minkälaista koulutusta pelastusala tarvitsee. Koulutusta Nro Kurssi Aika Kurssimaksu Haku päättyy Ammatillinen täydennyskoulutus 20134 Raskaan kaluston liikenneonnettomuudet -kurssi 19.–20.9.2012 235 € 30.8.2012 20080 Suomen Elvytysneuvoston hoitoelvytyskurssi 2.10.2012 230 € 18.9.2012 20258 Ilmanvaihtolaitteistojen paloturvallisuus 2.–4.10.2012 390 € 14.9.2012 20028 Johtaminen vaarallisten aineiden onnettomuuksissa 2.–4.10.2012 390 € 14.9.2012 20034 Korkealla työskentelyn kouluttajakurssi 15.–19.10.2012 500 € 21.9.2012 20020 Puomitikkaan kuljettajakurssi 15.–19.10.2012 500 € 21.9.0212 20406 Palontutkinnan kehittämisseminaari 16.–17.10.2012 300 € 28.9.2012 20236 ATV-maastoajoneuvojen kuljettajakoulutus 23.–25.10.2012 500 € 28.9.2012 (jos oma ajoneuvo mukana, hinta 300 €) 20315 Toiminta paloteknisillä laitteistoilla 23.–25.10.2012 380 € 28.9.2012 20382 Voidaanko haittatapahtumista oppia 24.–26.10.2012 450 € 10.10.2012 20512 Henkilöstökoulutuksesta osaamisen johtamiseen 19.11.2012 140 € 2.11.2012 20033 Hakkuutekniikka ja vauriopuiden käsittely 13.–15.11.2012 300 € 26.10.2012 20351 Turvallisuuskouluttajan peruskurssi 20.–22.11.2012 390 € 2.11.2012 20001 Palotarkastuksen peruskurssi 26.–30.11.2012 630 € 5.11.2012 20076 Hälytysajoneuvon kuljettaja-/kouluttajakurssi 3.–5.12.2012 350 € 9.11.2012 Sivutoimisen ja vapaaehtoisen henkilöstön täydennyskoulutus 20040 Sopimuspalokunnan päällikkökurssi (1.jakso) 8.–12.10.2012 870 € 7.9.2012 (kurssin hintaan sis. Kurssien opetuksen sisällöstä antavat tietoja kurssien johtajat, jotka on nimetty yhteystietoineen kurssikuvauksien yhteydessä, puh. 26 > Pelastustieto 7/2012 ilmestyy 27.9. LOKAKUUTA Evakuointi onnistui hyvin Turun sairaalapalossa s. teemalla ensivaste ja sairaankuljetus > Varmista ilmoituspaikkasi 7.9.2012 mennessä! Soita Minna Kamotskinille numeroon 044 728 0401, meilaa ilmoitukset@pelastustieto.fi tai klikkaa www.pelastustieto.fi. myös majoitus) (2. 42 Ensihoito on hyvä uravalinta s. s. jakso) 5.–9.11.2012 Järjestämme syksyllä 2012 mm. 8 7/ 20 11 22.9. Pelastusopisto PL 1122 (Hulkontie 83), 70821 KUOPIO Puh. 071 875 0201 (vaihde) www.pelastusopisto.fi PELASTUSTIETO 8/2011 ILMESTYY 20. seuraavat koulutustilaisuudet: Koulutustarjonta on nähtävillä Pelastusopiston www-sivuilla www.pelastusopisto.fi Ilmoittautumiset kursseille on suositeltavaa tehdä siten, että hakija täyttää ja lähettää kurssikuvauksen yhteydessä olevan sähköisen ilmoittautumislomakkeen. 071 875 0201. 12 Irene sotki palomiesten ja poliisien MM-kisat New Yorkissa s
MYÖS -HÄLYTYSVALOT! 040 358 8936 040 561 7689 www.fernonorden.fi Koulutustarvikkeet www.mediseam.fi V A H I N G O S S A M U K A N A C M Y CM MY CY CMY K plastusilmo58x50lop.pdf 1 20.1.2012 10.51 www.INSALKO.fi Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. mukaan. Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet Hälytysja viestintälaitteet Kilvet Hälytysja viestintälaitteet Henkilökohtaiset suojaimet ja varusteet www.suomenpelastuskeskus.fi Palokunta-asut Pajunen Oy, PL 141, 38700 Kankaanpää Puh. 017-368 4000 | www.peltaco.com ÖLJYNIMEYTYStuotteet. (02) 572 1082, 050 598 1057 Helsingin toimipiste: Pohjoinen Rautatiekatu 29 Avoinna sop. pajunen@pajunen.fi • www.pajunen.fi Palokunnan virkapuvut Hälytysajoneuvot • Hälytysja komentovahvistimet • Tehokaiuttimet • Valopaneelit • Integroidut valoratkaisut • Vilkkumajakat • Ruuhkavilkut • LED-valot Väestönsuojelu • Suurtehohälyttimet Alkometrit ja -lukot TAATTUA TURVALLISUUTTA Katso lähin jälleenmyyjäsi www.sarco.fi tai soita (09) 777 1500 Paloja pelastusautot Tammivilkut * PREMIER HAZARD -> maahantuonti * LED paneelit, ruuhkavilkut & majakat * Valomastot ja LED työvalot * Äänilaitteet ja kaiuttimet * Laaja mallivalikoima * Myynti, huolto, asennus ja maahantuonti Virusmäentie 47 puh. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. (03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.. www.pelastustieto.fi PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. Varaa ilmoituspaikkasi 7.9.2012 mennessä numerosta 044 728 0401. HÄLYTYSja VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaativaan ammattikäyttöön • PETO-tilannekeskusjärjestelmä • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt ja SALSA-asemahälytysohjelmistot • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja JULUEN-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • TETRA/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät Yli 1000 turvakilpeä hintoineen Tilaa uusin kuvastomme tai tutustu kauppapaikassa turvakilvet.. Soita ja sovi tapaaminen. www.tammivikkut.com PT 7/2012 ilmestyy 27.9. 020 792 4880 20300 Turku tapio.tammi@co.inet.. LAAJA JA LAADUKAS VALIKOIMA VÄLINEITÄ ENSIHOITOON JA PELASTAMISEEN. Suomen Turvakilvet Oy Yli 1000 Tilaa uusin kuvastomme tai tutustu • Matot • Liinat • Puomit • Setit Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio Puh
Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. arvio 4.1 Koulutuksen suunnittelu ja organisointi Paloja pelastusturvallisuuden 5.1 Tavoitteet ja ohjeistus 4.2 Koulutuksen riittävyys sekä varautumisen 5.2 Riskienhallintajärjestelmä ja TURVALLISUUSTASO 0,0 0,0 0,0 kokonaisvaltaisuus 5.3 Riskien tunnistaminen 5.4 Toteutus ja vaikuttavuus Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 23 kohdan profilointi Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Viestintä Johdon tahto Itsearvio Vir.om. Hinta vain 10 € alveineen + postimaksu. 26 Rakenteet pettivät tavaratalopalossa s. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Tämä ilmoitus 10 Pelastustiedossa maksaisi vain 480 € + alv. (02) 2162 112 20780 KAARINA Fax (02) 4692 115 www.veikkonummela.fi esteri@veikkonummela.fi AWG jakoliittimet suihkuputket vaahtokalusto Bioversal ympäristötuotteet Chiba sammutuskäsineet Delta Fire automaattisuihkuputket Eschbach paloletkut Hughes dekontaminaatiosuihkut ISG lämpökamerat Sthamer vaahtonesteet Firedos vaahdonsekoittajat PALOKALUSTON LAATUMERKIT Teknosafe Teknosafe Oy Sauramonkuja 1, 55800 IMATRA | Puh. arvio Dokumentaatio Johdon tahto Itsearvio Vir.om. PELASTUSTIETO 2/2011 ILMESTYY 10. arvio Kiinteistöja turvallisuustekniikka Johdon tahto Itsearvio Vir.om. arvio Toiminnalliset riskit Johdon tahto Itsearvio Vir.om. Tilaa numerosta 044 728 0400. 010 3877 200 Vaativiin kohteisiin kevyt ja tehokas Presto PG6 uuden teholuokan 6kg jauhesammutin (55A 233B C) • Presto®jauhe-, vaahto-, rasvapalo-, CO2ja harjoitussammuttimet • Presto®pikapalopostit, suihkusuuttimet, palopostien letkut • Kauttamme myös Sthamer vaahtonesteet www.presto. 05 680 7700 Fax 05 680 7750 | info@teknosafe.fi | www.teknosafe.fi Pelastustarvikkeet Pelastustarvikkeet PELASTUSTIETO 6/2012 ILMESTYY 30. 40 Ylöjärven VPK voitti ensimmäisensä s.34 5 2012 21 .6 . PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. Mira johti taas Anjalan VPK:n Jehu-mestariksi s. ”Pelastusalan avauduttava, Mira johti taas Anjalan VPK:n ”Sopimuspalomiesten palkkio ei saa olla työttömyysturvasta pois” s. Presto Paloturvallisuus Oy Teerisuonkuja 7, 00700 Helsinki puh. arvio 1.1 Suunnittelu ja ohjaus 2.1 Toimintamallit 3.1 Tekniset järjestelmät 1.2 Johdon tietoisuus 2.2 Lakisääteiset asiakirjat ja -suunnitelmat 3.2 Pelastustoiminnan edellytykset 1.3 Seuranta ja valvonta 2.3 Koulutusrekisteri ja -suunnitelma 3.3 Varautuminen 1.4 Resurssit ja turvallisuusorganisaatio 3.4 Ulkoistetut toiminnot 1.5 Yhteistyö sidosryhmien kanssa Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Koulutus Johdon tahto Itsearvio Vir.om. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. ”La planche” testaa s. / . Palopumput -PALOPUMPUT Autoilijankatu 8 Puh. MAALISKUUTA TEEMALLA HÄLYTYSAJONEUVOT JA KALUSTO Vuoden palomies lähtee Geneveen s. ELOKUUTA ”Pelastusalan avauduttava, ei käperryttävä” s. Rullapaloverhot PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. arvio 6.1 Turvallisuusviestinnän toteutus 7.1 Turvallisuuteen liittyvät lakisääteiset 8.1 Seuranta ja mittaaminen 6.2 Turvallisuusviestintä vaatimukset ja muut vaikuttavat ohjeet 8.2 Analysointi ja parantaminen erityistilanteissa Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keskiarvo 0,0 0,0 0,0 Keski-Uusimaa kehitti oman TUTORinsa s. 8 Savunpoistoaukko kuormausnosturin risukouralla s. Missä se taas on...?!. arvio Vaatimusten täyttyminen Johdon tahto Itsearvio Vir.om. Rasvakeittimestä sitkeä kattopalo s. 20 1/ 20 11 10.2. arvio Johdon tahto Itsearvio Vir.om. TURVALLISUUSMESSUJEN ERIKOISNUMERO ILMESTYY 31. Hallinnollinen johtaminen Johdon tahto Itsearvio Vir.om. www.weh.com Edustus Suomessa: www.colly.fi KLIKKAA liitin kiinni ! » CLICKMATE ™ TW154 Pikaliittimet hengitysilmapullojen täyttöön. 26 Viisi pelastuslaitosta etsii keinoja syventää yhteistyötänsä s. arvio Tulokset ja vaikutukset Johdon tahto Itsearvio Vir.om. 16 Raskaat pelastustehtävät tehdään öisin s. . Nyt löytyy! Pelastustiedon säilytyskansioon mahtuvat koko vuoden tuhdit lehdet. 8 – pakkanen iso haaste sammutustöille Sammuttimien myynti ja huolto Väestönsuojat ja vss-varusteet Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh. ELOKUUTA TUHTINA TURVALLISUUSMESSU JEN ERIKOISNUMERONA Kunto kohdallaan
Ilmestymisajat 2012 N:o Ilmestyy Varauspvm Valmis aineisto Teema 7 27.9. Pankit: Nordea IBAN: FI89 2058 1800 0118 30 • BIC/SWIFT: NDEAFIHH Sampo Pankki IBAN: FI13 8000 1901 3930 75 • BIC/SWIFT: DABAFIHH Kirjapaino: 2012 ISSN 1236-8369, Aikakauslehtien liiton jäsen PALOJA PELASTUSTIETO RY Mikä oli mielestäsi uusimman Pelastustiedon kiinnostavin sekä vähiten kiinnostava juttu ja miksi. 20.12. Mistä aiheista haluaisit lukea lehdestä lisää. 441 428 PAINOTUOTE AMMATTIJA JÄRJESTÖLEHDET PEFC/02-31-162 Kehitä lehteä kanssamme! T U N T E M A T O N P A L O S O T I L A S Tuntematon palosotilas sisältää lainauksia ja muokattuja kohtia Väinö Linnan romaanista Tuntematon sotilas. 11.10. Kuva: Arto Pääkkönen, teksti: Väinö Linna ja Marko Partanen. Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti 63. Siniset töissä! Komea on näky. 2500 € IV-kansi ....................................................................................... Lisätöistä aiheutuvista kustannuksista veloitetaan työmäärän mukaan. ................ Kehitä lehteä kanssamme ja meilaa: toimitus@ pelastustieto.fi! Tutustu myös Pelastustiedon wwwja Facebooksivuihin ja arkistokuviin menneltä vuosilta ja vuosikymmeniltä. 7.9. 2400 € 2/3 ...........................................184 x 180 ...............................1600 € 1/2 ................................184 x 135 (90 x 270) ....................1200 € 1/3 ............................................184 x 90 ................................... 23 %. 8.11. Komea on, sano. Ensivaste ja sairaankuljetus 8 ..... Työpaikkailmoitukset 2,10 €/pmm (4-väri) Sekalaiset 2,50 €/pmm (4-väri) > Ilmoitushintoi hin lisätään alv. 13.9. .............. 2600 € Aukeaman ilmoitukset sopimuksen mukaan. www.pelastustieto.fi Julkaisija: Pasilankatu 8, 00240 Helsinki sähköpostit: etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi Päätoimittaja Esa Aalto, Puh. 7.12. 800 € 1/4 .................................184 x 65 (90 x 135) ........................ Helvetin kyytimies se siinä kukkoilee. 5.10. 30.11. 400 € 1/8 ..............................................90 x 65 ..................................... koko mm (l xk) .......................Neliväri 1/1 ...........................................184 x 270 ............................... Kyl mää täl näyl pärjään pual vuat! 98 6/2012. 2.11. 044 728 0400 tilaukset@pelastustieto.fi Ilmoitushinnat 2012 Koko (sivua) ................. 300 € 1/12 ...........................................90 x 35 ..................................... vuosikerta. Niin punainen poski että. .............. 050 5620 735 Ilmoitusmyynti ja tilaukset Minna Kamotskin, Puh. 600 € 1/6 .............................................90 x 90 ..................................... Pelastuskalusto ja -varusteet 10 ... Olkka siin ny vähä aikka. 25.10. 9 22.11. > Edellämainitut hinnat edellyttävät painovalmiin aineiston mieluiten PDF-muodossa (PDF-versio 1.4, värit CMYK Coated FOGRA39). 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaushinnat 2012 Kestotilaus 57 €/vsk, vuositilaus 64 €/vsk Kirjanpito ja tilaajapalvelu Sinikka Toivonen, Puh. 200 € II/III-kansi ................................................................................... ...........
C M Y CM MY CY CMY K Kulmala_G_Force_Pelastustieto_v1.pdf 1 13.8.2012 14.45
vv-auto_group_pelastustieto 18.7.2012 11:36 Page 1