10 130 tonnia nousi ojasta keskellä yötä s. 16 6 2013 22 .8 .. 13 Turvallisuus huipussaan Suomen MM-rallissa. s. SYYSKUUTA SPORTTI-TEEMASIVUILLA Miten turvata 51000 juhlijan rockfestari. 8 175 vuotta arvokasta palokuntatoimintaa s. PT 7/2013 ILMESTYY 19. s
DAFO OY l Puutarhatie 22 C l 01300 Vantaa l Finland l Tel +358 10 666 5120 l Fax +358 10 666 5139 l info@dafo.fi l www.dafo.fi rescue tools for professionals h e ll o d e s ig n .e u. Päivittäisessä työssä pelastajan on kohdattava uudet materiaalit, uudet mallit ja uudet teknologiat, oli kysymyksessä tieliikenneonnettomuus, rakennus – tai luonnonkatastrofi. Meille Dafo:ssa, tuotekehittely on jatkuva prosessi, sillä haasteet palo – ja pelastustyössä muuttuvat. Dafo on mukana muutoksessa kehittämällä uusia tuotteita ja tuomalla uusia ratkaisuja markkinoille. Holmatro pelastustyökalujen markkinajohtajana, hallitsee tuotekehityksen ja innovatiivisuuden vastuun
SYYSKUUTA SPORTTI-TEEMASIVU ILLA Miten turvata 51000 juhlijan rockfestari. Erityisesti kun väestömme ikääntyy rivakasti. vuosikerta TOIMITUS: Esa Aalto Päätoimittaja 050 5620 735 Kimmo Kaisto Toimittaja, taitto & ulkoasu 044 728 0402 Saku Rouvali Avustava toimittaja 044 728 0400 MYYNTI JA MARKKINOINTI: Minna Kamotskin Markkinointisihteeri 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi TILAAJAPALVELU: YAP-Solutions Oy 0303 9778 tilaukset@pelastustieto.fi JULKAISIJA: Paloja pelastustieto ry. Palotutkimusraati juhlii samalla 30 vuottaan. Olemme kestävyysvajeessa. PÄÄKIRJOITUS esa.aalto@pelastustieto.fi 6 /2 01 3 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti, 64. Kuva: Saku Rouvali. Sitä tarvitaan nyt erityisesti koko julkisella sektorilla. P.S. Mieluimmin pakottomasti, mutta valitettavasti euro on siinä paras konsultti. Innovaatio on parhaimmillaan arkipäiväisen työn tekemistä, uudella, tehokkaammalla tavalla. Johdon pahin virhe on tappaa uudentaminen. Kuntien lakisääteisiä tehtäviä ollaan karsimassa. Siksi julkisen sektorin toimintoja pitää arvioida ennakkoluulottomasti. Tarpeen onkin, sillä niitä on jo yli 550. Pasilankatu 8, 00240 Helsinki YHTEYDET: www.pelastustieto.fi www.facebook.com/pelastustieto etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi KIRJAPAINO: PunaMusta 2013 ISSN 1236-8639 Aikakauslehtien liiton jäsen KANSI: Erikoiskuljetustehtävässä ollut puoliperävaunuyhdistelmä ajautui ojaan 16.6. s. Innovaatio voi olla hyvin yksinkertainenkin asia, ei suurisuuntainen muutos. Erityisen tärkeää on, että työpaikoilla kannustetaan kaikkia pohtimaan työmenetelmiä uudella tavalla. SPAL on nostanut hyvän teeman esille. Se sisältää aiheita, joita käsitellään kahdeksansilla Palotutkimuksen päivillä 27.–28.8. 8 175 vuotta arvokasta palokuntatoimintaa s. s. Toivottavasti teemassa ei puhuta kuitenkaan toisten ohi. Hanasaaren kulttuurikeskuksessa Espoossa. Kuulemmehan päivittäin uutisista, kuinka julkinen sektorimme on kustannuksiltaan liian raskas. Työn ja toiminnan kehittäminen on kaikkien etu. Uudentamista tarvitaan myös pelastusalalla. 16 6 2013 22 .8 . Joillain työpaikoilla käytössä olevat ”aloitelaatikot” ovat tuoneet hyviä esimerkkejä työnteon uudentamisesta. Tämän Pelastustiedon yhteydessä tilaajat saavat Palotutkimusraati ry:n julkaiseman Palontorjuntatekniikan erikoisnumeron. 10 130 tonnia nousi ojasta keskellä yötä s. Myös ”EVVK tai olen vain täällä töissä” -ajattelu on kuolemaksi innovaatioille ja motivaatiolle. Vientiteollisuutemme hankkimat tulot eivät riitä kattamaan kaikkia menojamme. Tilaisuudessa puhunut rehtori Mervi Parviainen suomensi sanan uudennokseksi. Siksi ajattelu, näin on tehty aina ja tehdään vastakin, ei sovi enää nykypäivään. Sitä ei pidä nähdä sellaisena, että jotakin ollaan karsimassa pois tai toiminnan painopistettä siirtämässä jonnekin muualle. PT 7/2013 ILMESTYY 19. Toivottavasti kukaan ei ole täällä vain töissä Suomen Palomiesliitto nosti 20-vuotisjuhliensa teemaksi seminaarissaan innovaation. Onnittelut juhlivalle järjestölle ja tiedonjanoisia lukuhetkiä lukijoillemme.. 13 Turvallisuus huipussaan Suomen MM-rallissa. valtatie kakkosella Huittisissa, Vakkila–Palojoki-liittymän läheisyydessä.. Tänä vuonnakin uusia sellaisia on tullut jo kuin sieniä sateella
Surreyssä ei ole jääty makaamaan tuleen; myös vaikeasti autettavia voidaan auttaa. 21 Liikenteenohjaajan pitää näkyä Saku Rouvali 24 Bussipaloissa ei onneksi hengenvaaraa Esa Kokki 28 Maanalaisten tilojen turvallisuus Jani Pitkänen 31 Pelastajaksi valmennuskurssilta Brita Somerkoski 34 Sula hulluus vetää Suojaustasolle Marko Partanen 37 Tulevaisuuden turvaa ikääntyville Eeva Vänskä VAKIOT 23 Vieraanamme: Mervi Parviainen 41 Mirafoni: Mira Leinonen 42 Ulkomailta: Risto Lautkaski 44 Käry & oikeus: Marko Partanen 48 Tuotehakemisto vanhat autot nettigallup Kysyimme nettigallupissa ”Kumman musasta tykkäät?” Enemmistö ei pitänyt kummastakaan, ja Jonten sekä Tonyn äänet menivät tasan. Kyseessä oli henkilö, jonka kotona oli palovaroitin, vanhuspalvelu teki säännöllisesti avohuollon käyntejä hänen luonaan ja menehtyneellä oli käytössä turvahälytin. Käymme 24 tunnin kuluessa arvioimassa paloturvallisuusti lanteen asiakkaan kodissa. Anna äänesi seuraavassa nettigallupissa! Ehdota myös mistä aiheesta haluaisit tulevan gallupin. 35 teema Liikennepelastamisessa liikenteenohjaajan turvallisuuden takaa näkyvyys. Liikennepelastamisen teemasivut: s. Riskitekijä Pelastuslaitoksen suosittelema turvaväline Toimenpiteet ikä 60 + palovaroitin pelastuslaitos asentaa kuluitta palovaroittimen kodin turvatarkastus ikä 60 + lisääntynyt vaara palovaroitin + turvahälytin kodin turvatarkastus, palovaroittimen asennus, joka liitetään turvahälyttimeen. 32 KEJO-hanke on edennyt ja etenee aikataulun mukaisesti ja pelastustoimen on yhtenä toimialana pysyttävä tässä kehityksessä mukana. Naantalilainen Ilkka Lähteenmäki on veteraanimoottoriharrastaja henkeen ja vereen. s. Palokuolemat eivät ole sattumaa, vaan koituvat yksin asuvien, ikääntyneiden ja liikkumisrajoitteisten kohtaloksi. Olemme jo vuosia tehneet palotarkastusten sijaan maksuttomia paloturvallisuuskä yntejä (home fire safety visit) kansalaisten koteihin. Pelastustoimi on ennakoinut tilannetta ja lisännyt paloturvallisuusp alvelujaan. s. Käyttäjä saa alennuksia turvahälyttimen kuluista ikä 60 + vakavan vaaran uhka tupakointi, päihteet tai muistisairaus, liikkumisrajoittune isuus palovaroitin + turvahälytin+kann ettava sprinkleri pelastuslaitoksen tekemä kodin turvatarkastus 24 tunnin kuluessa viranomaisen ilmoituksesta. s. Britanniassa jokainen palokuolema analysoidaan tarkasti. Barret esittelee tapauksen, jossa omakotitalossa asunut ikääntynyt henkilö menehtyi tulipalossa. Uudet automallit, kuten hybridiautot ovat uudenlainen haaste palomiehille liikkenneonnettomuuksien pelastustehtävissä. Asennamme palovaroittimia, tarkastamme uloskäyntejä ja neuvomme, miten hätätilanteessa tulee toimia. paloturvallisuus Britannian Surreyn pelastuslaitoksen kuva kansalaisten paloturvallisuudesta muistuttaa Suomen oloja. Uhkakuvaan kuuluu myös dementian, tupakoimisen ja alkoholin käytön piirteitä. Palokuolemat eivät ole sattumaa, vaan koituvat yksin asuvien, ikääntyneiden ja liikkumisrajoitteis ten kohtaloksi. Hänen autotallissaan Luonnonmaalla viihtyy useampi vanha auto ja traktori. – Nyt teemme tiivistä yhteistyötä kaikkien vanhuksia hoitavien kanssa. ja riskientorjuntapä ällikkö Wayne Barret toteaa, että palokuolemia on Surreyssa verrattain vähän. Myös muut apuvälineet ovat tarpeelliset. 16–22 SIVU 38 Opinnäytteitä Pelastusopistosta Wayne Barret, Surrey: Riskiryhmien paloturvallisuute en voidaan vaikuttaa Teksti ja kuva: Brita Somerkoski Britannian Surreyn pelastuslaitoksen kuva kansalaisten paloturvallisuude sta muistuttaa Suomen oloja. Muut viranomaiset ottavat pelastuslaitokseen yhteyttä, kun tietyt kriteerit täyttyvät. Palontutkinta-. Näistä turvallisuuteen liittyvistä varotoimista huolimatta asiakkaan kotona syttyi tulipalo. Väestön ikääntyminen muuttaa tilannetta lähivuosien aikana. 4 6/2013 kenttäjärjestelmä tässä numerossa PT 7/2013 ILMESTYY 19. Uhkakuvaan kuuluu myös dementian, tupakoimisen ja alkoholin käytön piirteitä. s. Kyse ei ole ensisijaisesti määräyksistä, vaan enemmänkin kansalaisten omasta tarpeesta, Wayne Barret kertoo. 10 130 tonnia nousi ojasta keskellä yötä s. Samaan aikaan ajettiin Turun VPK:n talliin vuonna 1924 valmistunut TT-Ford. SYYSKUUTA SPORTTI-TEE MASIVUILLA Miten turvata 51000 juhlijan rockfestari. Tämä edellyttää kuitenkin asukkaan tai hänestä vastaavan henkilön suostumusta, Barret sanoo. Silloin, kun paloauton tikkaat olivat puuta ja miehet rautaa, saattoi kaupunkikeskustan mäessä laskea pulkalla. Jos esimerkiksi sosiaalityöntekijä kotikäynnillään huolestuu asiakkaan paloturvallisuudes ta, hän täyttää lomakkeen ja lähettää sen pelastuslaitoksell e. Korkea ikä, päihteiden käyttö, tupakointi, muistisairaus ja liikkumisvaikeude t samalla henkilöllä lisäävät palokuoleman todennäköisyyttä . Olemme määritelleet kullekin riskitasolle sopivat turvallisuusvälinee t. Oma. suositus kannettavan sprinklerin asentamisesta Olisiko palokuolema voitu sittenkin ehkäistä. – Vuoteen 2030 mennessä riskiryhmään kuuluvien aikuisten eli yli 65-?vuotiaiden määrä lisääntyy 150 prosentilla ja palokuolemien on ennustettu lisääntyvän saman verran. 8 175 vuotta arvokasta palokuntatoimintaa s. Yksi tietotekninen sovellus, kenttäjärjestelmä, voi muuttaa koko toimialaa. KEJO on yksi sellainen esimerkki (lähi)tulevaisuuden muuttuvasta ICT-kentästä, joka liikuttaa myös pelastustoimea. 26 6 /2 01 3 22.8.2013 8 Rock The Beachrokkifestarin turvallisuus Marko Partanen 10 Turvallisuus Suomen MM-rallissa Tero Haapala 13 Järjestökenttä suuri rikkaus 16 Erikoiskuljetus nousi yöllä Saku Rouvali 19 Uudet automallit uhka pelastajalle. Surreyssä ei ole jääty makaamaan tuleen; myös vaikeasti autettavia voidaan auttaa. s. 13 Turvallisuus huipussaan Suomen MM-rallissa. 16 6 2013 22 .8
Palon on viereisellä sivulla selostanut lehdellemme Kylmäkosken kunnan palopäällikkö Bruno Nieminen. Osanottajia näille koko liittoa käsittäville ensimmäisille leiripäiville oli saapunut noin sadasta eri palokunnasta yli 200 miestä aina pohjoisinta Ilomantsia myöten. Yhdeksän palokunnan Ja Toijalasta saapuneen VR:n sammutusosaston onnistui kahden tunnin aikana rajoittaa palo vajaan hehtaarin alueelle ja estää se hävitys, joka ilmenee valokuvasta ja karttapiiroksestamme päätellen olisi ollut mahdollista. Paljon tapahtui kameran silmän havaitsemattakin, mutta toivomme kuvasivujen silti antavan edes aavistuksen juhlatapahtumista. Parikkalan VPK:n päälliköksi valittiin vuoden loppuun Veikko Harmanen. 6/2013 5 Palontorjunta – Brandvärn 50 vuotta sitten Suomen Palopäällystöliiton järjestämät palopäällystöm leirija neuvottelupäivät pidettiin Padasjoen leirija koulutuskeskuksessa heinäkuun 20– 21 päivinä. ”22.5.1963 kello 00,58 sain puhelinhälytyksenä ilmoituksen ”Kylmäkoski Oy:n tehtaalla on tulipalo.” Välittömästi annetun palohälytyksen perusteella lähti Kylmäkosken VPK palopaikalle, jonne matkaa oli noin 7 km. Koko liiton käsittäneet ensimmäiset yhteiset leiripäivät Palopäällystöliitolla Parikkalan kunnan uudeksi palopäälliköksi on valittu Parikkalan VPK:n entinen päällikkö Pentti Räty. 125-vuotisjuhlista Turussa ja 100-vuotisjuhlissa Porissa esiin tuotu kiitoksen ja kunnioituksen paljous osoittaa selvästi mikä asema VPK-työllä meillä tällä hetkellä on. Luottaen uskottavalta tuntuvaan toteamukseen, että yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, julkaisemme kuvien kertomuksen Turun ja Porin juhlista. 5 min. päivänä Kylmäkoski Oy:n tehdasalueella. Suurjuhlissa Turussa ja Porissa kiitosta ja kannustusta VPK-työlle Unohtumattomiksi palokuntajuhliksi ja samalla koko vapaaehtoisen palokuntatyön merkityksen tähdentäjiksi muodostuivat Turun ja Porin vapaaehtoisten palokuntien merkkipäivät kesäkuussa. ”Maan kallein juhannuskokko Mäntässä” otsikoivat päivälehdet Imatran Voima Oy:n Mäntässä olevassa muuntoasemassa sattunutta muuntajapaloa. Jo matkalla näimme valtavien tulenlieskojen nousevan taivaalle ja saavuttuamme paloalueelle oli -” Lue koko juttu www.pelastustieto.fi > arkistojutut VERNISSAN ITSESYTTYMINEN AIHEUTTI TÄMÄN TUHON Purjelentäjät ovat kiinnittäneet sosiaaliministeriölle lähettämässään kirjelmässä huomiota niihin metsäpalonhavaintomahdollisuuksiin, joita purjelentäjillä on. sisällä hälytyksestä, mutta muuntaja oli jo kauttaaltaan ilmiliekeissä ja liekit ulottuivat 15–20 metrin korkeu teen. Mäntän VPK:n 1. sammutusyksikkö saapui paikalle n. 6/2013 5. Noin 64 miljoonan vanhan markan suuruiset palovahingot aiheuttanut suurpalo loimusi tuhoisana ja uhkaavana toukokuun 22
6 6/2013 S isäasiainministeriön pelastusosaston pelastusylijohtajan virkaa haki 17 henkilöä. Edellinen pelastusjohtaja Piia Vähäsalo jäi eläkkeelle keväällä. Miksi et hakenut. Virkaa hakivat myös Ilkka Horelli, Timo Härkönen, Jan-Erik Juslin, Tomi Lounema, Kimmo Markkanen, Tiina-Marja Peltola-Lampi, Hannu Rantanen, Pekka Tulokas, Taito Vainio, Matti Waitinen, Björn Westermark sekä Seppo Vihinen. Aikaisemmin Haapanen on työskennellyt useissa pelastustoimen tehtävissä muun muassa Nivalassa, Kuortaneella ja Lapualla sekä Vaasan läänin palontorjuntaliitossa. Kansliapäällikkö Päivi Nerg haastatteli viittä hakijaa ministeriön henkilöstöhallinnon edustajan kanssa. Pelastusylijohtajan virka täytetään seitsemän vuoden määräajaksi. Uusi pelastusylijohtaja saattaa olla tiedossa ennen kuin nykyinen viranhaltija Pentti Partanen jää eläkkeelle 1.10. Jokilaaksojen pelastuslaitoksen johtokunta on valinnut pelastusjohtajan virkaan Jarmo Haapasen. Sen sijaan kerrostalopaloista aiheutuneiden kuolemien määrä on pysynyt ennallaan. Valituksia jatketaan Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtajan virkavalinnasta on edelleen valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen. Osasto huolehtii myös Pelastusopiston ja Hätäkeskuslaitoksen toimintaedellytysten turvaamisesta ja tulosohjauksesta sekä koordinoi keskushallinnossa kuntien varautumista ja ohjaa aluehallinnon varautumista. Arvonnassa hävinnyt Harri Setälä on toiminut vt. Asuntopaloissa kuoli 73 henkilöä, joista joka toinen kuoli asunnossa, jossa ei ollut palovaroitinta asennettuna. pelastusjohtajana Etelä-Pohjanmaalla. Valtioneuvosto nimittää ylijohtajan sisäministerin esityksestä. Niiden määrä on kuitenkin vähentynyt kolmanneksella tupakkalakiuudistuksen jälkeen. Ku va : Es a Ko kk i. Pelastusylijohtaja toimii pelastusosaston osastopäällikkönä. Pelastuslaitos huolehtii alueen pelastustoimen palveluiden lisäksi myös ensihoitopalveluiden tuottamisesta. Vuonna 2012 tulipaloissa kuoli 82 henkilöä, joista 66 oli miehiä. Äänestyksessä Haapanen ja EteläPohjanmaalla pelastuspäällikkönä toiminut Harri Setälä saivat yhtä suuren kannatuksen. pelastusjohtajan tehtävästä. Viimeksi sen ovat tehneet Kauhava ja Lappajärvi. Jarmo Haapanen on suorittanut palopäällystötutkinnon lisäksi insinööri (amk) tutkinnon palopäällystön koulutusohjelmassa ja ylemmän insinööri ammattikorkeakoulututkinnon. Haastateltavat valittiin vertaamalla hakijoiden ansioita hakukriteereihin ja nimitysperusteisiin. Hän siirtyy pelastusjohtajan virkaan vt. Haastatteluihin kutsuttiin viisi henkilöä. Valinta pyritään tekemään pikaisesti. Itsestään sammuvien savukkeiden markkinoille tulon myötä tulipaloissa kuolleiden ihmisten määrä on vähentynyt 24 prosenttia aiempiin vuosiin verrattuna. Haluan olla tässä muutosprosessissa mukana. Tupakasta syttyneiden palojen määrä on vähentynyt kolmanneksella. Tupakkalakiuudistuksen jälkeen näiden syttymien määrä on kuitenkin puolittunut. Hän johtaa osaston toimintaa, vastaa osastonsa säädösvalmisteluja muiden periaatteellisesti tärkeiden hankkeiden käynnistämisestä ja seurannasta sekä kehittää ja seuraa toimialansa toimintaa. Pelastuslaitoksen johtokunta valitsi Jarmo Haapasen pelastusjohtajan virJarmo Haapanen Jokilaaksojen pelastusjohtajaksi Viittä haastatellaan kaan vaalissa, jossa Haapanen sai 14 ääntä ja pelastuspäällikkö Esa Ihalainen 2 ääntä. Pelastusjohtajan virkaan oli kahdeksan hakijaa. Pelastusosaston tehtävänä on johtaa, ohjata ja valvoa pelastustointa ja sen palvelujen saatavuutta ja tasoa, huolehtia pelastustoimen valtakunnallisista valmisteluista ja järjestelyistä ja sovittaa yhteen eri ministeriöiden ja toimialojen toimintaa pelastustoimessa ja sen kehittämisessä. Haastattelujen jälkeen tehdään henkilöarviointi, jonka jälkeen mahdollisesti tehdään toinen haastattelukierros. Jokilaaksojen pelastusjohtajaksi nyt valittu Jarmo Haapanen valittiin arvalla Etelä-Pohjanmaan pelastusjohtajaksi. Asuntopaloissa syttyy useimmiten huonekalut tai sisusteet. Elokuun puoliväliin mennessä haastateltiin virkaa hakeneet: Lapin aluehallintoviraston pelastustoimen ja varautumisen -vastuualueen johtaja kasvatustieteen maisteri Jari Aalto, Helsingin poliisilaitoksen ylikomisario ja viestintäyksikön johtaja, hallintotieteiden maisteri Juha Hakola, sisäministeriön pelastusosaston valmiusjohtaja, filosofian kandidaatti (ykt.) Janne Koivukoski, sisäministeriön pelastusosaston apulaisosastopäällikkö, oikeustieteen kandidaatti, varatuomari Esko Koskinen ja Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja, filosofian maisteri Simo Tarvainen. – Ainakaan nyt en ollut kiinnostunut ylijohtajan tehtävästä, koska viihdyn erinomaisesti nykyisessä työssäni. Asunnoissa palovaroittimen asentaminen ja toiminnan varmistaminen on asukkaan omalla vastuulla. Otkes on myös mielenkiintoisessa kehitysvaiheessa mittavan lainsäädäntöuudistuksen ansiosta. Jokilaaksojen pelastuslaitoksen palveluksessa Jarmo Haapanen on työskennellyt vuodesta 2004 alkaen palopäällikön, kehittämisja koulutuspäällikön sekä toimialueen päällikön tehtävissä. Jokilaaksojen pelastuslaitos toimii 17 kunnan alueella, jossa on 124000 asukasta ja monipuolinen kehittyvä elinkeinorakenne. Myös makuuhuoneissa syttyneiden palojen määrä on vähentynyt, mutta olohuoneessa syttyneitä paloja on yhtä paljon kuin ennenkin. – Miksi olisin, Nurmi vastaa. Myös huolimattomasta avotulen käsittelystä aiheutuneiden kohtalokkaiden paTupakointi palokuoleman syynä vähentynyt lojen määrä on vähentynyt merkittävästi. Palokuolemista yli puolet tapahtuu pientaloissa. Nurmea ei nyt kiinnostanut Onnettomuuskeskuksen johtajana toimivaa Veli-Pekka Nurmea moni piti etukäteen yhtenä hakijakandidaattina, mutta Nurmen nimeä ei näy hakijajoukossa
– Kilpailuissa heitetään järjestäjien saappailla. MM-titteli oli Paavolalle jo toinen. Ennätys on 65,25 ja maailmanmestaruus tuli tuloksella 61,02. Koiviston Auto Oy:n linja-autovarikoilla on käytössä sadeja sulamisvesien talteenottojärjestelmä. – Keväisin ja talvisin veden mukana kulkeutuu eniten hiekkaa ja muita epäpuhtauksia. Vuoden 2014 loppuun mennessä kaikki uudet hätäkeskukset ovat aloittaneet toimintansa. Petteri Sallinen esittelee Kuopion Liikenne Oy:n linja-autovarikon pesuvesien puhdistusjärjestelmää. Kannoin nykyisen esimieheni tytärtä, Saku hymyilee. – Ensi vuodeksi saapasmalli kisoissa vaihtuu. Nyt on viskottu italialaista saapasmallia. Toimitusjohtaja Eero Huttunen pitää järjestelmää hyvänä ja sen avulla on säästetty veden käytössä yleisestä vesijohtoverkostosta. Sellainen on muun muassa Kuopiossa, Porvoossa ja Jyväskylässä. Sopisi varmasti hyvin paloautokalustonkin puhtaana pitoon ja kyllä sitä voitaisiin varmaankin hyödyntää myös sammutusvetenä, Huttunen sanoo. Hyvä heittosaapas on jäykkä, jossa varsi ei retkahda ja saappaan saa liitämään. Pelastustoimen tavoitteena on pitää valmiudet onnettomuustilanteissa ja poikkeusolojen toiminnassa hyvällä tasolla. Budjetissa satsataan ennalta ehkäisyyn Sisäministeriön esitys ensi vuoden valtion talousarviossa pitää sisällään muun muassa hätäkeskusuudistuksen jatkamisen. Katoilta tulevat sadeja sulamisvedet johdetaan 200 kuution suuruiselle altaalle, joka on toisen korjaamorakennuksen lattian alla. – Yleisurheilussa olen harrastanut heittolajeja ja palokuntien SM-kisoissa on mestaruuksia tullut kuulassa, kiekossa ja keihäässä. Hätäkeskusten ja hätäkeskuspalveluita käyttävien viranomaisten hälytyspalveluita yhdenmukaistetaan koko maassa. Kännykänheittoa Saku Paavola ei ole kokeillut, mutta sen sijaan eukonkannon MM-kisoihin hän on osallistunut viitisen vuotta sitten. Kaluston huuhteluvetenä käytetään talteen otettua sulamisja sadevettä sekä kierrätettyä vettä kaluston pesussa. Kaupungin vesijohtoverkoston vettä on tänä aikana tarvinnut käyttää ainoastaan alle 30 prosenttia vesimäärästä. Kuopion Liikenne Oy:n korjaamopäällikkö Petteri Sallinen kertoo Kuopioon rakennetun järjestelmä kymmenisen vuotta sitten. – Sprintissä tuli hopeaa. KeskiUudenmaan pelastuslaitoksella Järvenpään paloasemalla työskentelevä Paavola voitti äskettäin Berliinissä saappaanheiton maailmanmestaruuden. Porvoon Liikenne Oy:llä järjestelmä otettiin käyttöön ensimmäisenä, kun uusi korjaamorakennus valmistui 14 vuotta sitten. Miehet heittävät 43-numeron ja naiset 38-numeron saapasta. Hiekkapanos kerää puhdistaessaan vettä sen verran likaa, että pääsääntöisesti se pitää uusia kerran vuodessa. Onnettomuuksia ja niiden seurauksia pyritään ehkäisemään parantamalla ihmisten ja yhteisöjen omatoimista varautumista, lisäämällä väestön turvallisuustietoisuutta ja -osaamista sekä toteuttamalla pelastuslaitosten laatimien valvontasuunnitelmien mukaisia toimia.. Huuhteluvesi puolestaan kerätään talteen. – Korjaamon kahden rakennuksen katolle rakennettiin ruotsalaisvalmisteinen Kambrevedenkeräysjärjestelmä. Kuopiossa linja-autoja pestään kahdella pesulinjalla. 6/2013 7 Palomies Saku Paavola, 24, on mestari heittämään saapasta. Saappaanheitosta innostuin viitisen vuotta sitten, kun menin katselemaan kisoja ja hankin omat heittosaappaat. – Järjestelmä on paitsi taloudellinen myös ekologinen, Sallinen toteaa. Hätäkeskustoiminta ja tietojärjestelmät uudistetaan vuoden 2015 loppuun mennessä siten, että verkottuneet hätäkeskukset voivat tukea toisiaan ruuhkaja häiriötilanteissa. Niissä on kymmenen vuoden aikana käytetty yli 19000 kuutiota vettä. Saku on heittänyt halli-ME:n 59,03. Suomalaiset ovat kovia heittämään saapasta, sillä ME 68,03 metriä on kivijärveläisen Antti Ruusuvirran nimissä. Se kulkeutuu hiekanja öljynerotuskaivon kautta hiekkapanoksen läpi pesuvedeksi, Sallinen kertoo. Tätä vettä käytetään lähinnä autojen Saku on maailman paras saappaanheittäjä Kalusto puhtaaksi kierrätysvedellä huuhtelussa. – Vettä on käytetty autojen pesuun
Liikenne tänne ja täältä pois on otettava huomioon. Aidan toisella puolella oli Rock The Beach -festarialue. Alkutekijöikseen Ketonen otti yhteyttä viranomaisiin. Ympäristöviranomaista puolestaan kiinnosti melutaso. Hän piirsi alueesta pelastuspalvelukartan, johon hän ruudutti alueen. Turvallisuuspäällikkö Ville Ketonen kertoo, miten 51000 ihmiselle järjestettiin turvallinen juhla. Uimarannat kuuluvat Helsingin kaupungin liikuntavirastolle, jota luonnollisesti kiinnosti mitä alueella tapahtuu. Samaan aikaan alkoi tapahtuman turvallisuussuunnittelu. K ansainvälinen tapahtumajärjestäjä Live Nation julkisti Rock The Beachin viime marraskuussa. Tuttu osapuolille on myös Hietalahden ranta, sillä yritykset tuottivat samaan paikkaan pop-tähti Rihannan. Ruutuihin Ketonen merkitsi omat havaintonsa, minkä jälkeen hän lähetti kartan kaikille turvallisuustoimijoille, jotka lisäsivät samaan karttaan omat huomionsa. 8 6/2013 Pressutetun aidan taakse oli pysäköitynä harmaa bussi, sen kyljessä luki Local Crew. Esimerkiksi aina kun Rock The Beachin saksalainen Rammstein-yhtye on ollut Suomessa, on turvallisuudesta huolehtinut Local Crew. Myös vesialue luo haasteita, Ketonen sanoo. Pyrotekniikka on iso osa Rammsteinin showta, mitä turvallisuusjärjestelyissä ei voida sivuuttaa. Local Grew Oy on Live Nationin luottopakki, se on järjestänyt turvallisuutta Live Natioinin isoissa tapahtumissa jo pitkän aikaa. Poliisi myöntää tilaisuuksiin luvat, pelastuslaitoksen riskinhallintayksikkö lausuu omat vaatimuksensa ja sairaanhoitopiiri hyväksyy ensiapusuunnitelman. – Näin saimme kaikille yhden ja saman kartan ja pääsemme pois siitä, että kaikilla Rock The Beach Turvallisesti viimeiseen encoreen Teksti: Marko Partanen Kuvat: Pekka Rautiainen ja Live Nation. Joskus tosin tapaa liian talkoohenkisiä järjestäjiä, jotka saavat tuntemaan, että elämme edelleen turvallisuuden kehitysmaassa, Ketonen sanoo. Riskit hallintaan – Isoimmat riskit liittyvät Helsingin keskustan läheisyyteen. – Nykyään monet järjestäjät ymmärtävät turvallisuuden. Lopulta kaikkien huomiot olivat samalla paperilla. Harmaa bussi oli festariturvallisuuden tilannekeskus
– Näin saimme oikeanlaisen avun ja se saapui antamiemme pelastuspalvelun ruutukoordinaattinen mukaisesti oikeaan paikkaan. Kamerat välittävät kuvaa tilannekeskukseen, harmaaseen bussiin, missä ruutuja seurataan herkeämättä. Yritys on kasvanut kymmenessä vuodessa kahden miehen pajasta maamme suurimmaksi yksityisen sektorin turvallisuusalan yritykseksi. Pienimillään se on narikkahenkilö häissä, suurimmillaan Rock The Beachin kaltainen festariturvallisuus alusta loppuun. Alueelle ei ollut vesiteitse pääsyä. Se selventää toimintaa, Ketonen sanoo. LocaL crew oy Hämeenlinnalainen turvallisuusalan yritys, joka järjestää turvallisuutta noin 300 tapahtumaan vuodessa. Local Crew on yksityisen sektorin virvetoimija ja se asettaa kameravalvonnan jo pienempiinkin tapahtumiin. Uimaranta oli poijutettu noin sadan metrin päässä rantaviivasta. 6/2013 9 on omat karttansa. Rock The Beachin kokoisessa tapahtumassa yleensä varustamme tapahtumapalokunnan. Turvallisuuspäällikkö Ville Ketonen sanoo, että festareilla ymmärretään nykyään turvallisuuden merkitys. Rock The Beach -uhat Tapahtuma olisi keskeytetty jos: > savuheite olisi lentänyt yleisön sekaan > olisi tullut väkivallan uhka > olisi syntynyt joukkotappelu > sää olisi aiheuttanut uhkaa. Höökissä oli myös pintapelastusja ensivastevalmius. Jos ensihoitoa koskeva hätäpuhelu soitettiin yleisön joukosta, ohi tilannekeskuksen, niin hätäkeskus pääsääntöisesti ilmoitti asiasta suoraan SPR:n ea-ryhmään, Ketonen sanoo. Ensiapu oli tilannekeskukseen yhteydessä virvellä ja se antoi päivittäin raportin. Mikäli rannalla olevassa yleisössä olisi sattunut jotakin, olisi potilas voitu evakuoida veneellä ambulanssille parempaan rannan kohtaan. Aluetta valvottiin kahdella nopealla RIB-veneellä ja kahdella vesijetillä. – Turussa ja Porissa viranomaisilla on oma tapahtumapuheryhmä, joka on myös meillä käytössä, Ketonen sanoo. Rock The Beachin 200 järjestyksenvalvojaa ohjeistettiin ilmoittamaan kohtaamistaan avuntarpeista tilannekeskukseen, josta tarvittaessa soitetaan hätäkeskukseen. RIB-veneet muodostivat myös yhden pelastusja evakuointitien. Nyt Rammstein-yhtyeen käyttämä pyrotekniikka varmisti palokunnan varustamisen. Myös liikuntaviraston uimavalvojat työskentelivät tapahtuman aikana. Harmaan bussin viereen oli pysäköitynä poliisin johtokeskusyksikkö ja Helsingin VPK:n sammutusyksikkö. – Kun Rammstein aloitti keikkansa, otettiin hööki aitojen sisäpuolelle lavan välittömään läheisyyteen, Ketonen kertoo. – Viranomaisten tukikohtien alueelle sijoittelulla ei ole kovin paljon merkitystä, kun on toimiva radioyhteys ja kameravalvonta, Ketonen sanoo. SPR:n ensiapubussi oli aitojen sisäpuolella pääsisäänkäynnin läheisyydessä. Ketonen on miettinyt ea:n ottamista mukaan tilannekeskukseen, mutta toistaiseksi tämä käytäntö on todettu toimivaksi
Johtokeskuksen salilogistiikka noudattelee pelastuslaitosten johtokeskuksista tuttuja järjestelyjä paitsi kalustoja laitesijoitteluineen, myös johtosuhteineen. Tänä vuonna kisan pelastustoimintaan osallistui yli 80 henkilöä. Pääperiaate on, että onnettomuustilanteessa johtovastuu siirtyy pelastustoiminnan sektorille, joka käsittää pelastustoiminnan johtajan, lääkärit ja tilannepäivystäjät. Seurantaryhmän avulla varmennetaan kilpailijoiden seurantajärjestelmää, ja tätä kautta saadaan tieto autosta joka on jäänyt saapumatta johonkin erikoiskokeen viestipisteistä. P ohjoismaiden suurin yleisötapahtuma, rallin MMsarjaan kuuluva Neste Oil Rally Finland, järjestettiin taas heinä–elokuun vaihteessa Keski-Suomen sorateillä. Tapahtumaa varten luodaan joka vuosi omat puheryhmänsä, joilla viestintää voidaan hoitaa muiden Virve-käyttäjien häiriintymättä. Kisan turvallisuustasoa on kehitetty määrätietoisesti vuodesta toiseen. Jokainen johtokeskuksessa työskentelevä henkilö kantaa mukanaan Virve-radiota tilanteen seurantaa varten, mutta viestittäminen tapahtuu kahdella DWS:llä pelastustoiminnan sektorin toimesta. Suomen MM-ralli on valittu useita kertoja sarjan parhaaksi MM-ralliksi, ja yhtenä syynä tähän on ollut ammattimaisesti hoidetut tapahtuman turvallisuusjärjestelyt. 10 6/2013 Turvallisuus on huipussaan Suomen MM-rallissa. Tänä vuonna kisan pelastustoimintaan osallistui yli 80 henkilöä. Alueelle levittyy myös huoltoparkki, jossa kilpailukaluston huoltaminen tapahtuu. / Toni Ollikainen Turvallisuus huipussaan Suomen MM-rallissa Teksti ja kuvat: Tero Haapala, palomestari. Neste Oil Rally Finlandin keskipisteenä on Jyväskylän Paviljonki, jonka alueelle kilpailun johto-, huoltoja tukitoiminnot sekä oheistapahtumat keskittyvät. Kilpailijoita seurataan GPS-järjestelmällä, joka kertoo muutamissa sekunneissa Copyright AKK Sports Ltd. Kisan aikana johtokeskuksessa työskentelevät kilpailunjohtaja Kai Tarkiainen, apulaiskilpailunjohtaja Kari Nuutinen, pelastustoiminnan johtaja Jari Wilén, turvallisuuskoordinaattorit Mika Häyhänen ja Pentti Huisman, kilpailun lääkäri Timo Kaukonen, kilpailun apulaislääkäri Tom Silfvast, ensihoitokoordinaattori Jussi Hämäläinen, sekä tilannepäivystäjät Juha-Pekka Iso-Ilomäki, Janne Hartikainen ja Tero Haapala. Kenttäjohtajalla ei kuitenkaan ole johtamisvastuuta varsinaisessa onnettomuustilanteessa. Yhteydet pelastusja ensihoitoyksiköihin, erikoiskokeille ja etuautoihin järjestetään Virvellä. Muuten tapahtuma liikkuu Jyväskylän ympäristössä. Lisäksi johtokeskuksessa toimii niin sanottu seurantaryhmä, joka seuraa erikoiskokeiden viestipisteiden radioliikennettä. Kisassa järjestettiin 23 erikoiskoetta ja erikoiskoekilometrejä kertyi noin 339. Onnettomuustieto sekunneissa Johtokeskus seuraa reaaliajassa kilpailutapahtuman etenemistä ja saa nopeasti tiedon kisassa tapahtuneesta onnettomuudesta tai sairastumisesta. Pelastustoiminnan valmiussiirtoja ja muita tarvittavia yleisjärjestelyjä hoitaa pelastustoiminnan sektorin vahvana tukena pelastustoiminnan kenttäjohtaja Kai Helveranta, joka toimii yhden ensihoitoyksikön hoitajana. Johdettua turvallisuutta Tapahtuman operatiivinen yleisjohto hoidetaan kilpailun johtokeskuksesta. Rallin vaikutusalue onkin pelastusja ensihoitovalmiuden kannalta valtakunnan turvallisinta aluetta
LisäkRallin omien ja kunnallisten yksiköiden sijainnit nähdään Pekestä. Yhtenä kouluttaja toimi Jean Duby, joka työskentelee autourheilun kansainvälisen kattojärjestön FIA:n johtavana lääkärinä. Häke ilmoittaa puheryhmässä johtokeskukselle niistä tilanteista, joissa tapahtuma-alueelta on tehty ilmoitus 112:n. Ralliradion merkitys turvallisuusasioiden tiedotuskanavana on erittäin suuri. Ralliradion toimitus sijaitsee Paviljongin alueella ja lähetyksen kielenä on suomen lisäksi englanti. Esimieheltä ja palomieheltä edellytetään myös perustason ensihoitovalmiutta. Ralleihin osallistuvan pelastusja ensihoitohenkilöstön vaihtuvuus on pieni, joten koulutuskin on käytännössä muistin virkistelyä ja orientoitumista tulevaan. Rallin pelastustoiminnassa työskentelevä väki on ammattihenkilöstöä, joka työskentelee päätyössään pelastuslaitoksissa tai Pelastusopistolla. Kaikki lääkärit toimivat tai ovat aikaisemmin toimineet myös ensihoitotehtävissä. Hätäkeskuksissa rallipöydät Erikoiskokeet sijoittuivat kahdelle hätäkeskusalueelle, KeskiSuomeen ja Hämeeseen. FIV-yksikön miehistönä on esimies, palomies, ensihoitaja ja lääkäri. Yle lähetti koko ralliviikon ohjelmaa ”ralliradiossa”, jota yleisö kuunteli tarkasti erikoiskokeiden aikana sekä siirtymillä. Tuolloin Pelastusopistolla järjestettiin henkilöstön koulutustilaisuus, joka käsitteli tapahtuman yleisjärjestelyjä ja ralliautosta pelastamista. Johtokeskus tekee päätöksen toimenpiteistä ja pyytää tarvittaessa hätäkeskuksesta lisäresursseja. Yksikön ajoneuvona käytetään miehistöautoa, jossa on kalustona muun muassa pelastusvälinesarja, sammutuskalustoa, ensihoitovälineistöä lääkkeineen, sekä suurehko määrä pienempää kalustoa. Samoin toimitaan myös toiseen suuntaan. Tässä yhteydessä päätetään toimintatavasta; hälytetäänkö apu paikalle tapahtuman omista resursseista vai julkiselta sektorilta. 6/2013 11 tapahtuneesta onnettomuudesta johtokeskukseen. FIV sijoitetaan jokaisen erikoiskokeen lähtöön, ja sen varsille aina vähintään 10–12 minuutin ajomatkan välein. Yleisömäärien liikkuessa kymmenissä tuhansissa on selvää, että maastossa liikuttaessa yleisölle ja toimitsijoille sattuu sairastumisia ja tapaturmia. Kalustosta ja miehistöstä muodostetaan pelastus(FIV; Fast Intervention Vehicle) ja ensihoitoyksiköt. Parhaimmillaan johtokeskuksesta annettu tiedote tavoittaa kymmeniä tuhansia rallireitillä liikkuvia kuulijoita vain kymmenissä sekunneissa sen sanelemisesta. Vaikka tapahtuman pelastusja ensihoitovalmius järjestetään ennen kaikkea lajin luonteesta johtuen, vastataan erityisesti ensihoitovalmiudella myös yleisö alueilla tapahtuviin tilanteisiin. Tästä syystä myös ralliradion toimituksen ja rallin johtokeskuksen välillä on oma puheryhmänsä. Johtokeskuksen salilogistiikka perustuu pelastustoiminnan johtokeskuksen perusmalliin.. Pelastusopistolta vuokrataan myös tarvittava kalusto. ”FIA Medical Delegate” tarkastaa tapahtuman aikana jokaisen erikoiskokeen valmiuden pelastustoiminnan näkökulmasta. Pelastustoiminnan henkilöstön työ alkoi jo päivää ennen varsinaista tapahtumaa. Hätäkeskuksissa toimivat niin sanotut rallipöydät, jotka hoitivat kaikkea ralliin liittyvää ja hätäkeskukseen suuntautuvaa toimintaa. Jokaisen erikoiskokeen lähtöön sijoitetaan myös ambulanssi vähintään H+P-valmiudella. Tilanteista, joihin tarvitaan tukea kunnalliselta järjestelmästä, tai jotka voivat muista syistä kiinnostaa viranomaisia, ilmoitetaan hätäkeskukseen. Runsaasti yksiköitä Tapahtuman pelastusja ensihoitohenkilöstön rekrytoinnin hoiti tänäkin vuonna Pelastusopisto, jolta kilpailun järjestäjänä toimiva AKK Sports Oy ostaa pelastusja ensihoitotoiminnan palvelun. Kaikki kalusto teipataan tapahtuman aikana rallin yksikkötunnuksilla, joita käytetään myös niiden radiokutsuina. Esimerkiksi Ouninpohjan erikoiskokeella päivysti kolme FIV:iä. FIV kykenee onnettomuuspaikalla irrottamaan itsenäisesti kiinni juuttuneet kilpailijat autostaan lääkärin vastatessa ensihoidosta. Ralliradion avulla yleisö voi seurata muun muassa kilpailijoiden sijoituksia ja erikoiskoeaikoja, kuunnella haastatteluja ja ylipäätään pysyä kilpailutilanteen tasalla. Virve-yhteys on järjestetty hätäkeskuksen lisäksi myös poliisin johtokeskukseen sekä alueen pelastusja ensihoitoyksiköihin. Jos erikoiskoehenkilöstö saa tiedon onnettomuudesta tai muusta avun tarpeesta, välitetään tieto johtokeskukseen. Johtokeskuksen ja hätäkeskusten välillä on oma puheryhmänsä, jossa tietoa voidaan välittää melko vapaamuotoisesti. Erikoiskokeilla toimii satoja järjestysmiehiä ja toimitsijoita, joilta saadaan niin ikään ilmoituksia onnettomuuksista
Täysin toimettomana yksiköt eivät kuitenkaan seisseet, tässä muutama esimerkki: Hätäkeskus antoi johtokeskukseen tiedon 9-tiellä tapahtuneesta keskisuuresta tieliikenneonnettomuudesta. Poliisimoottoripyörillä hoidetaan tehokkaasti myös rallin aikaista liikenteenohjausta ja tarvittaessa moottoripyörillä voidaan ”vetää” hälytysajoneuvoja ruuhkaisten valtateiden ohi. Kaikissa ensihoitotehtävissä tämä ei ole tarkoituksenmukaista. Tieto tapahtuneesta välitettiin Virvellä häkestä rallin johtokeskukseen, ja ambuheko hälytettiin kohteeseen. 12 6/2013 si erikoiskokeen lähdössä tai sen välittömässä läheisyydessä päivystää moottoripyöräpoliisi. Vaikka yksiköt on hankittu kilpailun turvallisuutta takaamaan, käytetään niitä mahdollisuuksien mukaan myös tapahtuman ulkopuolella tapahtuvissa onnettomuuksissa. Lisäksi saTämän vuoden kisa oli sekä rallin johtokeskuksen, että hätäkeskusten ja Keski-Suomen poliisilaitoksen näkemyksen mukaan ennätysrauhallinen. Kopterin miehistönä käytetään FinnHEMS:n henkilöstöä. Siksi kilpailun johdon alaisuudessa toimii myös ”Ambuheko”, joka on lääkärihelikopteri. Ennätysrauhallista, muttei toimetonta. Numeron sininen taustaväri kertoo, että auto on siirtymässä kohti erikoiskoetta, vihreällä auto liikkuu erikoiskokeella ja oranssi kertoo auton pysähtyneen erikoiskokeelle. Yksiköiden tarkoituksena on lähtökohtaisesti ihmishengen pelastaminen riippumatta siitä, onko avun tarvitsija tapahtuma-alueella vai sen ulkopuolella. Tämä signaali keskeyttää erikoiskokeen välittömästi ja pelastuskalusto laitetaan matkaan. Kopteri ei pääsääntöisesti kuljeta potilasta, vaan se tapahtuu ensisijaisesti maayksiköllä. Ensihoitolääkäri tavoitti potilaan noin kymmenessä minuutissa hälytyksestä. FIV sattui ohikulkumatkallaan auton ja polkupyörän törmäyspaikalle kunnallisten yksiköiden jo ollessa kohteessa, ja FIV:n lääkäri avusti ensihoitajia pyöräilijän ensihoidossa. Lääkäri hoiti tehtäviä kilpailun aikana myös puhelimitse. Rallin johtokeskuksen Virve-viestittäminen tapahtuu kahdella DWS-asemalla. Vasta tämän jälkeen ryhdytään selvittämään mitä paikalla on tapahtunut. Tarvittaessa ambuheko siirtää potilaan sellaiseen paikkaan, jossa siirto maayksikköön on mahdollinen. Poliisin toimintaa kentällä koordinoi tapahtuman aikana päätyössään poliiseina työskentelevät työpari, joilla on yhteydet poliisin johtokeskukseen ja kenttäyksiköihin. Yksi tehtävä välitettiin johtokeskuksesta hätäkeskuksen kautta kunnalliselle sairaankuljetusyksikölle, koska potilaan sijainti oli rallin omien yksiköiden kannalta haastava. Tänä vuonna tapahtumaan osallistui Ambuhekon lisäksi yhdeksän FIVja kuusi ensihoitoyksikköä, joten voitaneen sanoa, että Neste Oil Rally Finlandin aikana rallin vaikutusalue on pelastusja ensihoitovalmiuden kannalta valtakunnan turvallisinta aluetta. Ambuheko päivystää Maayksiköiden heikkona puolena tapahtuman aikana tapahtuvissa onnettomuuksissa on se, että erikoiskokeen toiminta on aina keskeytettävä jotta yksiköt voidaan lähettää matkaan. Kirjoittaja toimi Neste Oil Rally Finlandin tilannepäivystäjänä. Punainen väri tarkoittaa, että autossa on painettu hätäpainiketta. Ambuhekon hälytyskynnys pidetään matalana ja se osallistuu suureen osaan rallin pelastus-/ensihoitotehtävistä, mukaan lukien C-kiireellisyyden tehtävät. telliittiyksiköitä hälytetään tarvittaessa ensivasteena muun muassa siviilipuolen liikenneonnettomuuksiin. Tapahtuman ulkopuolisissa painopisteissä päivystää lisäksi kaksi FIV+SAKU -paria niin sanottuina satelliitteina, jolloin ne voidaan tarvittaessa siirtää erikoiskokeille. Johtokeskuksen Pekestä todettiin, että rallilla on vapaat FIVja SAKU -yksiköt lähellä kohdetta, joten ne hälytettiin ensivasteena onnettomuuspaikalle. Yksiköt vapautuivat tehtävästä pian pelastuslaitoksen yksiköiden saavuttua kohteeseen. Ambuheko päivystää ennakkoon määritellyillä padeilla, joilta se nousee tehtävilleen ja pystyy laskeutumaan tapahtuman aikanakin muun muassa yleisöalueille ja hoitamaan siellä sattuneen tilanteen itsenäisesti. Hätäkeskus vastaanotti ilmoituksen erikoiskokeen yleisöalueelta, jossa ampiainen oli pistänyt allergista katsojaa kaulaan aiheuttaen hengitysvaikeuden. Kilpailijoiden liikkeitä seurataan johtokeskuksessa seurantajärjestelmällä. Ambuheko hoiti potilaan, ja katsoja sai jäädä paikalle seuraamaan kisaa
– Tärkeää on, että toiminnassa viihdytään. Näin marssittiin viisi vuotta sitten, kun VPK täytti 170 vuotta. Palokuntien keskusjärjestötoimintaa on ollut jo vuodesta 1906 alkaen. Siihen sisältyvät vahvat yhteiset arvot sekä sosiaalinen ympäristö ja kanssakäyminen. Toki timantissa riittää hiomista, mutta mielestäni toiminnassa on paljon ilon aiheita. Myös viranomaisten ja vapaaehtoisten saumaton ja hyvä yhteistyö on tarpeen tuoda myönteisenä asiana esille. Olisipa Helsingissä samassa suhteessa palokuntanuoria kuin Anjalassa. Anjalassa on syntynyt ennennäkemättömän voimakas palokuntaperinne. Jäsenistö on kaiken toiminnan moottori; se joka haluaa tehdä tätä turvallisuustyötä. – Haasteista pitää toki puhua ja niistä pitää antaa tietoa myös esimerkiksi poliittisille päättäjille, mutta kovin helposti olemme valittamassa omaa tilaamme, kun voiton avaimet ovat lopulta kuitenkin omissa käsissämme, Kohvakka painottaa. – Tulevaisuuden haaste on meillekin saada nuori, verkoissa liikkuva ja globaalisti ajatteleva nuori kiinnostumaan turvallisuustyöstä, Kohvakka pohtii. Suomalaisen pelastustoimen kolmas sektori on kustannustehokasta ja arvokasta toimintaa koko yhteiskunnalle. – Aivan liian vähän näemme tämän toiminnan myönteisesti ja kehumme sitä. Kyllä helposti kyynelsilmin katselee vaikkapa Kosken VPK:n kesäjuhlissa palokuntanuorten marssirivistöjä. Palokuntatoiminta 175-vuotias ja keskusjärjestö kaksikymppinen Järjestökenttä on suuri rikkaus Turun keskusta täyttyy taas palokuntalaisista, kun juhlan kunniaksi järjestetään perinteinen palokuntalaisparaati. 6/2013 13 S uomalainen palokuntatoiminta täyttää vanhimman VPK:n eli Turun VPK:n myötä 175 vuotta elo-syyskuun vaihteessa. Nykymuotoinen palokuntatoiminnan keskusjärjestö, SPEK, perustettiin 20 vuotta sitten. On hienoa, miten vapaaehtoisesti jaksetaan tehdä väsymättä arvokasta turvallisuustyötä. Keskusjärjestön nykyinen toimitusjohtaja Kimmo Kohvakka pitää palokuntatoiminnan järjestökenttää suurena rikkautena koko yhteiskunnalle. – SPEK haluaa keskusjärjestönä tuoda esille hyviä käytäntöjä muille tiedoksi. Teksti: Esa Aalto Kuvat: Turun VPK ja Eeva Vänskä
Julkisen talouden ahdinko vaikuttaa Kohvakan mukaan avustuksiin. Uusi tutkimushanke kantaa nimeä Vapaaehtoisresurssin saatavuus ja käytettävyys osana toiminnan häiriöttömyyden turvaamista. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestössä on tällä hetkellä 37 jäsenjärjestöä. – Tutkimusja kehittämistoiminta on säännöissämme ollut alusta alkaen, mutta nyt siihen on entistä voimakkaammin panostettu. – Erityisesti viime vuonna käytiin tarkoin läpi menokohteet ja saatiinkin hyvin säästöjä aikaiseksi. – Kansalaisten ja järjestöjen turvallisuuteen syntyy myös uusia tarpeita. Ovatko vapaaehtoisjärjestöjen voimavarat päällekkäisiä. Myös voimavarojen kokoaminen yhteen on tarpeen. Lisäksi kartoitetaan henkilöiden työelämään ja perheeseen liittyviä sitoumuksia sekä arvioidaan henkilöiden edellytyksiä osallistua pelastustai auttamistehtäviin. Tutkimusja kehittämistoimintaan pohditaan hänen mukaansa uutta rahoitusta. Vuonna 2009 siitä tuli keskusjärjestöön oma tulosalue ja olemme kyenneet palaamaan kansalliseen turvallisuuskeskusteluun. – Se kuitenkin palvelee kaikkea toimintaamme eikä ole pois esimerkiksi palokuntatoiminnasta. 14 6/2013. Vapaaehtoiset valmiussuunnittelussa – Kolmannen sektorin voimavarat saattavat tosiasiallisesti olla jopa oletettua pienemmät, ja eri järjestöissä aktiivisesti toimivat voivat osittain olla samoja henkilöitä, SPEKin varautumiskoordinaattori Ilona Hatakka arvioi. – Julkista rahoitusta on myös syytä monipuolistaa ja esimerkiksi kansallisesti Tekesin kanssa voisimme tehdä tiiviimpää yhteistyötä. EU:n turvallisuustutkimuksen kentässä on paljon erilaisia toimijoita, jotka ovat nopeasti hankkimassa rahoitusta eikä kukaan ennätä arvioimaan kokonaisuutta ja asettamaan hankkeita tärkeysjärjestykseen. Kun haluamme kehittää kaikkea toimintaamme, tarvitsemme tueksi toimintaympäristön analyysiä. Myös Suomen Sopimuspalokuntien Liiton julkaisema palokuntien hyvinvointitutkimus tukee hyvin tätä kokonaisuutta. SPEK ja SSPL ovat käynnistäneet uuden tutkimushankkeen vapaaehtoisresurssin käytettävyydestä. – Tärkeän tavoitteen saavutimme, kun onnistuimme saamaan turvallisuuskomitean ohjausryhmäksi varautumisen sanastoa laadittaessa. SPEKin toimitusjohtaja Kimmo Kohvakka pitää pelastustoimen kolmatta sektoria, arvokasta vapaaehtoistoimintaa, erinomaisena asiana koko suomalaiselle yhteiskunnalle. – Yhteiskunnan resilienssin kehittäminen edellyttääkin jatkossa järjestöjen, yhteisöjen ja viranomaisten entistä tiiviimpää yhteistyötä, kun tavoitteena on huomioida kaikki olemassa olevat voimavarat sekä normaalioloissa että niiden häiriötilanteissa. Yksi esimerkki on kyberturvallisuus. 14 6/2013 Tutkimus on kaiken kehittämisen perusta Toimitusjohtaja sanoo 20-vuotiaan SPEKin olevan hyvässä kunnossa. Kohvakan mukaan SPEKin toiminnassa on painopistettä siirretty tutkimusja kehittämistoimintaan. Kansalaisyhteiskunnan varautumista häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin on toistaiseksi tutkittu vähän. Alan tutkimustoiminnan selvittely on hänen mielestään tarpeellista. Omarahoituksen osuus toiminnassa on puolet, jota tehdään myös yhteistyössä järjestelmän palveluntuottajana. Elinkeinoelämän turvallisuuskorttikoulutus on ollut meille tärkeä tulonlähde, mutta onneksi ainakaan vielä talouden yleinen kiristyminen ei ole tässä näkynyt notkahduksena. Miten sellaisen pitäisi näkyä toiminnassamme. Olennaista on, että päällekkäisyyksiltä vältytään. Henkilöstön osaamisen pitää siksi vastata tulevaisuuden tarpeita. – Näin ollen haasteeksi saattaa muodostua esimerkiksi suunniteltujen resurssitarpeiden päällekkäisyys sekä kolmannen sektorin kyky tuottaa tarvittavia voimavaroja, SPEKin tutkimusja kehittämispäällikkö Teija Mankkinen täydentää. Taloutta tasapainotettu Keskusjärjestön talous on parin viime vuoden aikana saatu tasapainoon. Järjestöiltä puuttuu tieto siitä, missä laajuudessa yksittäiset vapaaehtoiset toimivat eri järjestöjen tehtävissä ja pääsevätkö vapaaehtoiset osallistumaan työpäivän aikana tuleviin hälytystehtäviin. Viime vuosi oli talouden kannalta ylijäämäinen, jolloin turvallisuustyötä voi tehdä turvallisemmin. Myös EU:n hankerahoituksessa olisi meille mahdollisuuksia. Se rakentuu kahdesta osaprojektista, joista ensimmäisessä ”Hälytys tulee – haluatko lähteä, pääsetkö lähtemään ja miten pitkäksi ajaksi?” selvitetään vapaaehtoisten hälytystehtäviin osallistumisen ehdot ja mahdollisuudet eri pelastustoimen alueilla sekä arvioidaan, missä määrin eri järjestöjen voimavarat ovat päällekkäisiä. Tutkimuksen kohteena ovat valmiusjärjestöissä ja sopimuspalokunnissa toimivat pelastustoimintaan osallistuvat henkilöt. Hälytys tulee – pääsetkö lähtemään. Turun perinteikäs palokunnantalo on näyttämönä pelastustoimen ajankohtaisille tapahtumille elo–syyskuun vaihteessa. Tänä vuonna julkaistu Palokuntalaisuus Suomessa -tutkimus oli tästä hyvä esimerkki. – On tärkeää, että työtä tehdään koordinoidusti. – Samalla tavalla keskusjärjestö on alusta alkaen ollut myös varautumisen ja väestönsuojelun keskusjärjestö, mutta SPEKin alkutaipaleella tämä oli kadoksissa. – Koko ajan on mietittävä, miten voimme parhaiten olla mukana rakentamassa yhteiskunnan turvallisuutta ja koulutus on siinä tärkeässä asemassa. Miten työ ja perhe vaikuttavat vapaaehtoisen mahdollisuuksiin osallistua pelastustai auttamistehtäviin
Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ei ole SPEKin jäsen, mutta Kimmo Kohvakan mielestä näin voisi hyvin olla. SSPL päättää jäsenyydestä syksyllä 6/2013 15. Se ei kuitenkaan tarkoita välttämättä fuusioitumista, vaan erilaisten toimintojen yhtenäistämistä, jolloin jokaiselle jäisi resursseja oman varsinaisen toiminnan ylläpitämiseen. – Tosin olemme mielestäni hyvin onnistuneet erilaisissa viestintäkampanjoissa ja olleet näkyvästi mukana kertomassa kansalaisille ajankohtaisissa myrsky-, tulvaja sähkökatkotilanteisiin varautumisissa. Näin voitaisiin julkinen tukikin käyttää tehokkaasti hyödyksi. Myös Puolustusvoimien kanssa voisimme tiivistää yhteistyötä. – Yhteistyömme SPEKin kanssa on nyt hyvää eikä jäsenyys toisi siihen välttämättä mitään lisää uutta. Ensimmäinen osaprojekti alkoi valmisteluvaiheella jo toukokuussa, ja aineistonkeruu toteutetaan syksyllä. Valtakunnallinen palokuntanuorten leiri järjestetään ensi kesänä Porissa eikä Padasjoella. Tuore tutkimushanke on jatkoa pelastustoimen tilinpäätöshankkeelle, jonka SPEK julkaisi kahtena teoksena vuoden alkupuoliskolla. Millaisena näyttäytyy nykyaikainen sodankäynti ja mihin siinä tarvitaan väestönsuojia. – Kuitenkin viimeaikaiset laajat myrskytuhot ja niiden aiheuttamat alueelliset ja paikalliset häiriötilanteet ovat osoittaneet, että myös pelastustoiminnassa saatetaan tarvita laajamittaista resurssien käyttöä sekä kohotettua valmiutta ilman ennakkovaroitusta ja normaaliolojen toimivaltuuksien puitteissa, Hatakka sanoo. Kun SSPL:n strategia valmistuu syksyn kuluessa, jäsenhakemusta käsitellään liiton hallituksessa. Toinen osaprojekti toteutetaan vuoden 2014 puolella, ja tutkimushanke päättyy vuoden kuluttua elokuun lopussa. Väliraportti valmistuu vuoden loppuun mennessä. Itse olen kyllä jäsenyyden kannalla. – Me olemme avoimia asialle, mutta SSPL ei ole nähnyt jäsenyyden hakemista välttämättömäksi. Padasjoen leirikeskusaluetta varten on tehty yleissuunnitelmaa ja Kohvakan mukaan siitä haluttaisiin kehittää palokuntien ja mahdollisesti myös lähiseudun pelastuslaitosten yhteinen harjoitusalue. Ja millaisia väestönsuojia tarvitaan, Kimmo Kohvakka huomauttaa ja muistuttaa, että väestönsuojajärjestelmä tuotteenakin tarvitsee kehittämistä. Toki yhteistyömme on jo nyt tiivistä, mutta ehkä he haluavat näin korostaa riippumattomuuttaan. Kansalaisten turvallisuusviestinnässä suuri haaste on saada viesti perille ja tässä on Kohvakan mielestä yhä paljon työsarkaa. – On totta, että nyt joudutaan rahaa laittamaan muualle kuin omaan leirikeskukseen, vaikka suurista summista ei puhutakaan. Siitäkään ei ole koottua tietoa, miten kunnat tai eri viranomaiset ovat varautuneet käyttämään vapaaehtoisia eri tehtävissä. Erityisesti talvikuukausina. Toki paikan vaihdoskin voi piristää toimintaan osallistuvia. – Yhteiset toimitilaratkaisut, tietotekniset järjestelmät ja taloushallinnon tuki ovat mahdollisuuksia. – Pitää saada kansankielistä, ymmärrettävää materiaalia, miksi tarvitsemme jatkossakin väestönsuojia. Toisessa osaprojektissa tavoitteina onkin selvittää, missä laajuudessa ja mihin tehtäviin eri viranomaiset ja kunnat ovat varautuneet tai suunnitelleet käyttävänsä vapaaehtoisia sekä missä määrin vapaaehtoisia todellisuudessa käytetään. Sopimuspalokuntien Liiton lisäksi tutkimuksessa ovat mukana Suomen Punainen Risti, Suomen Meripelastusseura, Suomen Lentopelastusseura, Suomen Palveluskoiraliitto ja Suomen Pelastuskoiraliitto. Puheenjohtaja Antti Rantakangas otti asian esille hallituksessamme, jonka perusteella veti johtopäätöksen, että strategiamme valmistumisen jälkeen asiaa käsitellään, toiminnanjohtaja Isto Kujala kertoo. Valmiussuunnitelmista saatujen tutkimustulosten perusteella näyttää siltä, että turvallisuuspoliittisen tilanteen kiristyessä uskotaan aikaa vielä olevan yksityiskohtaisemmalle suunnittelulle ja resurssien varaamiselle samalla, kun valmiutta kohotetaan. Teksti: Elias Kivelä Järjestöyhteistyössä kehitettävää Järjestöyhteistyössä olisi Kimmo Kohvakan mielestä tiivistämisen tarvetta. Pelastuskoirien harjoittelualuettakin sinne on suunniteltu. Jäsenyyden ei nähdä Kujalan mukaan tuovan myös riittävästi vaikutusvaltaa SPEKissä, kun maamme sopimuspalokuntien edunvalvontajärjestöllä olisi vain yksi ääni asioista päätettäessä. Väliraportti vuoden lopussa Tutkimuksen ohjausryhmänä toimii kolmannen sisäisen turvallisuuden ohjelman järjestöyhteistyöryhmä. – Olemme keskustelleet yhdessä SPEK in johdon kanssa asiasta, kun he meille tämän kysymyksen esittivät. – Jokaisella on kuitenkin oma perusteensa toiminnalle; SSPL on sopimuspalokuntien edunvalvontajärjestö, SPPL sopimuspalokuntien päällystön järjestö ja SPEK koko alan aatteellinen taustayhteisö ja keskusjärjestö. SPEK huolehtii Vapepa-verkoston vapaaehtoisten puhelinhaastatteluista, ja SSPL:n aineistonkeruu kohdistuu sopimuspalokuntiin ja yhteistyöviranomaisiin. 6/2013 15 Suomen Sopimuspalokuntien Liiton jäsenyydestä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestössä on käyty keskusteluja aivan viime aikoina. Olemme keskustelleet mahdollisesta jäsenyydestä avoimesti hallituksessa ja aika moni myös vastustaa sitä. Monella on yhä mielessä, miten SPEK vuosikymmen sitten vastusti SSPL:n perustamista, Kujala sanoo. Meillä on esimerkiksi käynnistetty merkittävä yhteistyöhanke. Totta on, että käyttöaste ei ole nyt riittävä. Toivomme, että jäsenet käyttäisivät aluetta mahdollisimman paljon. Väestönsuojarakentamisen tarpeellisuuden korostamiseksi tarvitaan tulevaisuudessa tutkimusja kehittämistoimintaa. Padasjoesta yhteinen harjoitusalue. – Kehitämme aluetta ensisijaisesti leirija koulutusalueena. Palokuntien vapaaehtoistoimintaa hoitaa SPEKin ja SSPL:n lisäksi myös Suomen Palopäällystöliitto
16 6/2013. 16 6/2013 Erikoiskuljetus nousi ojasta yöllä Yhteistyön pitää olla saumatonta, kun kaksi nosturia on kiinni samassa kappaleessa
Samoin tehtävät ovat miltei aina tiealueella, joten tien kuntokin asettaa erilaisia haasteita, kun paikalle tuodaan useita raskaita nostureita sekä kuljetuskalustoa, Arto Salo sanoo. Alkuyöstä kulkee huomattavasti vähemmän autoja, jolloin tien sulkeminen ei rasita ohikulkuliikennettä läheskään niin paljoa. Tutkimuksien mukaan 15 prosenttia onnettomuuksista johtuu raskaan kaluston kuljettajan tekemästä ajovirheestä. Liki 130 tonnia painavan ajoneuvoyhdistelmän paino muodostui suurimmaksi osaksi kyydissä olleesta suomalaisvalmisteisesta laivageneraattorista. Tähän kun vielä lisätään palokunnan, avustajien, ja muiden paikallaolijoiden ajoneuvot, niin saa käsityksen tilanteesta. – Keskimäärin kerran viikossa olemme mukana nostamassa ja kuljettamassa raskaita ajoneuvoyhdistelmiä. Järeitä nostureita tarvitaan aina silloin, kun kuormaa ei pääse nostamaan ihan vierestä. Myös lumitai vesisade ovat tuttuja haittatekijöitä. Myös paikalle tilattujen nostureiden tulo kesti useita tunteja. – Tämä nosto-operaatio oli siiTeksti: Saku Rouvali Kuvat: Saku Rouvali ja Esa Aalto nä mielessä työteliäs, sillä nostureita tuli paikalle kolme: 110-tonninen, 180-tonninen ja 200-tonninen. Liikenneonnettomuuksiin suunniteltu • Lyhyt ja pitkä lauta • Niskatuki • Kiristysvyöt Katso esittelyvideo: www.peltaco.com/ pelastuslauta PELASTUSLAUTASETTI www.peltaco.com Myös Facebookissa! S uomen teillä kulkee päivittäin paljon raskasta liikennettä. 60 tonnia painava generaattori oli matkalla Porista Helsinkiin Vuosaaren satamaan, ja sieltä ulkomaille. Tässäkin tapauksessa nostettavat olivat kaukana ja syvällä ojassa. Kiertotie kunnossa Huittisten VPK sai tehtäväkseen käydä laittamassa kiertotieopasLiikennepäivystäjä Marko Viljanen seuraa liikenteen sujumista Turun Tieliikennekeskuksessa.. – Koska ajoneuvoyhdistelmä oli kokonaan pois tieltä, ei sen nostamisessa pidetty kiirettä. Haasteena näissä on aina olosuhteet, sillä nostotyöt tapahtuvat lähinnä pimeäl lä ja liukkaalla. Erikoiskuljetustehtävässä ollut puoliperävaunuyhdistelmä ajautui ojaan 16. Suurien liikennemäärien takia onnettomuudet ovat yleisiä, joskaan raskaan liikenteen kuljettajia ei saa pelkästään syyllistää vahingoista. Yksi tuli Helsingistä, toinen Porista ja kolmas nosturi Vaasasta. Ajoneuvo oli kuitenkin kaatunut kokonaan ojaan, eikä haitannut liikenteen kulkua. Nostaminen on tarkkaa puuhaa Nosto-operaation johtajana toimi projektipäällikkö Arto Salo Havator Oy:stä. Samoin vahingoittuneen kuorma-auton kuljetusta varten tarvittiin paikalle yksi ajoneuvoyhdistelmä, toinen tarvittiin perävaunun kuljetusta varten, ja kolmas dieselgeneraattorin kuljetusta varten. (017) 368 4000 info@peltaco.com Sairaalat, virastot, valvomot... Samoin kuormausta varten tarvitsee aina jättää tilaa poiskuljettavalle ajoneuvolle. Tilanne rauhoitettiin, ja päätettiin jatkaa nosto-operaatiota noin klo 22.00, palomestari Salonen kertoo. Kuljetus luisui ojaan loivassa ylämäessä perävaunuun tulleen teknisen vian vuoksi. Jokainen nosturi vaati myös oman ajoneuvoyhdistelmänsä painojen ja nostotarvikkeiden kuljetusta varten, sillä nosturit tulivat eri paikoista. Päivystävä palomestari teki järkipäätöksen Päivystävänä palomestarina työskennellyt aluepalomestari Harri Salonen Satakunnan pelastuslaitokselta teki päätöksen nostaa erikoiskuljetus yöaikaan. kesäkuuta noin klo 16.30 valtatie kakkosella Huittisissa, Vakkila–Palojoki-liittymän läheisyydessä. Paikalla oli siis kolme nosturia ja kuusi ajoneuvoyhdistelmää eli ei mikään pieni operaatio, Arto Salo toteaa. 6/2013 17 LIIKENNEpelastaminen Kartanonkatu 6, Kuopio Puh. Usein kuorma-autojen ja ajoneuvoyhdistelmien kolareihin ja tieltä suistumisiin ovat syynä muut tielläliikkujat eli henkilöja pakettiautot. Yritys on erikoistunut nostamaan ja kuljettamaan painavia koneita, joten tieltä suistuneet tai kaatuneet ajoneuvot eivät ole lainkaan outoja tapauksia
Liikenneviraston osana toimiva Tieliikennekeskus seuraa jatkuvasti liikennemääriä neljässä toimipisteessä. Toivommekin saavamme palokunnilta ja pelastuslaitokselta mahdollisimman paljon tietoa liikenteen sujuvuudesta, kiertotien toteuttamisen onnistumisesta ja varsinkin valokuvia kaivataan tapahtumapaikalta. Yksikönjohtajana toiminut Tomi Pihlava Huittisten VPK:sta asensi ohjeiden mukaisesti opasteet ja laittoi molempiin päihin vielä liikenteenohjaajan. Tieliikennekeskus seuraa jatkuvasti liikennettä Suomessa on 454000 kilometriä maanteitä, katuja ja yksityisteitä. 18 6/2013 LIIKENNEpelastaminen www.hedengrensecurity.fi Rikosilmoitus Kameravalvonta Työajanseuranta Kulunvalvonta Ovipuhelimet Henkilöturva Poistumisreittivalaistus Paloilmoitin 5000 10000 15000 20000 25000 teet paikoilleen. Tieliikennekeskus toimii tiiviissä yhteistyössä viranomaisten kanssa ja auttaa parhaansa mukaan pelastajia. Näiden tietojen avulla on helpompi auttaa, kun saa selkeän kuvan tilanteesta reaaliaikaisesti, itsekin palokuntaan kuuluva, Kakskerran VPK:n päällikkö Marko Viljanen kertoo. Kiertoteiden suunnittelut, liikennetiedotteet ja muu avustaminen kuuluvat työnkuvaamme. Apuna seuraamisessa ovat tienvarsilla olevat kelikamerat ja säätutkatiedot. Generaattori nostettuna kuljetuslavetille ja lähdössä korjattavaksi Poriin.. Salonen kiittääkin Huittisten VPK:n jäsenistöä pitkäkestoisen tehtävän hoidosta, ja ammattitaitoisesta liikenteenohjauksesta. Tieliikennekeskuksen toimialueeseen kuuluu myös rautatieja vesiliikenne. Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun Tieliikennekeskukset avustavat pelastushenkilöstöä kiertoteiden suunnittelussa, ja tiedottavat liikenneonnettomuuksista vuorokauden ympäri. – Kiertotietä pitkin kulki yön aikana noin 300 ajoneuvoa, joten vallan suuresta liikennehaitasta ei ollut kuitenkaan kyse, vaikka muuten vilkasliikenteinen tie olikin poikki liki yksitoista tuntia, aluepalomestari Harri Salonen kertoo. Tieliikennekeskus auttaa parhaansa mukaan pelastajia, vaikka ei fyysisesti olekaan paikalla. Ei ole siis mikään ihme, että liikennettäkin on reilusti kumipyörien päällä. – Hyvä vuorovaikutus ja yhteistyö palokunnan kanssa on kaiken A ja O. Tietoliikenneyhteydet ja tietotekniikka yleensäkin ovat parantaneet Tieliikennekeskuksen toimintakykyä. Liikenteenohjausperävaunu tuli onnettomuuspaikalle Ulvilan paloasemalta. Liikennepäivystäjä Marko Viljanen kertoo, että kymmenen viime vuoden aikana Tieliikennekeskukset ovat kokeneet huiman kehityksen. Marko Viljanen osallistui myös aktiivisesti tapahtuneeseen erikoiskuljetuksen pelastamiseen Tieliikennekeskuksessa
Tällaisen ajoneuvon kohtaaminen onnettomuustilanteessa on haaste pelastushenkilöstölle. Jokainen valmistaja kehittää omat turvajärjestelmänsä. Kuinka ajoneuvon tunnistaa. Sähkökytkimien paikat ja mallit vaihteSähkö-, kaasuja hybridiautot Uhka pelastajalle. Maanteillämme on voitu kuluneen vuosikymmenen aikana huomata, kuinka yhä useammassa autossa on tarra tai merkintä, joka kertoo auton ekologisuudesta. Edellä mainittujen tarrojen lisäksi autosta kertovia tietoja löytyy vaikkapa polttoaineen tai sähköpistokkeen tankkausläpästä. Simpldfdy great LED työvalo uutuus LED TYÖVALO UUTUUS www.sarco.fi tai soita (09) 777 1500 SARCO LED Raskaisiin ajoneuvoihin tehty tehokas ja vankkarakenteinen LED työvalo Kaksi versiota kiinteästi asennettava sekä magneettikiinniteinen Valo saatavana leveällä sekä kapealla valokeilalla Jännite 10 -30 V 6 supertehokasta lediä tuottavat 1350 lumenea. Toteutukseen päästään toivottavasti jo ensi vuonna, kertoo Mikko Saastamoinen, joka on suunnitellut Suomen Palopäällystöliiton kanssa yhteistyössä tällaista koulutusta. levat ja muuta tiedostettavaa löytyy paljon. Pelastusalan järjestöt ovat tiedostaneet haasteen ja koulutuksen suunnittelu on aloitettu. ”H ybridiautoja, ei erota enää muuten kuin auton omista logoista. ”Kuljen puhtaammin kaasulla” on näkyvissä isona tarrana monen kaasulla toimivan auton kyljessä. Etelä-Karjalan pelastuslaitokselle on hankittu päällystön ja alipäällystön johtamistyökaluksi iPad-tablettitietokone, joka sisältää muun muassa CRS-ohjelman. Teksti: Esa Aalto Kuvat: Mikko Saastamoinen ja Saku Rouvali LIIKENNEpelastaminen CRS on yleistymässä pelastuslaitoksien käytössä. Se ei kuitenkaan poista koulutuksen tarvetta, koska autoteollisuus kehittyy huimaa vauhtia. Hollantilaisen Moditechin kehittämä CRS (Crash Recovery System) on hyvä apuväline keikkapaikalla ja opetusväline pienemmissäkin koulutustilaisuuksissa, Saastamoinen sanoo. – Onnettomuuteen joutuneesta autosta on aluksi kyettävä selvittämään, minkä vastustajan kanssa ollaan tekemisissä. – CRS:llä voidaan löytää yleisimpien automallien turvalaitteet ja samalla se kertoo muun muassa hybridiauton deaktivoinnin. Joitain asioita kuitenkin standardisoidaan, kuten esi. Täyssähköautot tekevät myös tuloaan, mutta latauspisteet eivät ole vielä yleistyneet. 6/2013 19 extremely small extremely bright installs easy
Tulossa suomenkielinen koulutuspaketti – Suomenkielisen koulutuspaketin valmistumista odotellessa voi internetistä etsiä materiaalia esimerkiksi autonvalmistajien omilta sivustoilta. Silti näistäkin löytyy paljon erilaista huomioitavaa, hän kertoo. Nämä tilaisuudet tarjoavat oivallisen mahdollisuuden päästä harjoittelemaan niin uusimmilla pelastusvälineillä kuin lähes uusilla autoilla, Mikko Saastamoinen kertoo. ESPACE RESERVE A LA VUE DE DESSUS ESPACE RESERVE A LA VUE DE PROFIL Legende Peugeot 307 SW (2002 bis 2008) 01365_10_00048 21/07/2010 21/07/2010 V1. Sähkö-, kaasutai hybridiauton tärkeä informaatio ei mahdu yhteen paperiin. Ajoneuvojen turvakorteista on Saastamoisen mukaan puhuttu paljon ja autoilijoilla on mahdollisuus tulostaa netistä oman autonsa turvakortti (Rescue Sheet) ja sijoittaa se aurinkolippaan. NCT-koulutusta annettiin kevään aikana muun muassa Porissa ja Vantaalla. Mikko Saastamoinen on perehtynyt pelastustehtäviin uusista automalleista. Pelastuskortista oli juttu Pelastustiedossa 5/2011. Konsernin liikevaihto on yli 110 miljoonaa euroa ja sen palveluksessa on noin 600 työntekijää. – Ongelman muodostaa se, että tietyn automerkin mallin ”sisällä” voi olla huomattavia eroja, kun moottori tai vuosimalli vaihtuu. CRS saattaa kertoa yhdestä tällaisesta autosta usean sivun verran. – Myyjät esittelevät yleensä mielellään uusia tuotteitaan, mutta valitettavasti automalleja ei pääse purkamaan. Pelastusvälineiden maahantuojat järjestävät koulutusmatkoja autonvalmistajien luvattuun maahan Saksaan. Havatorin erikoisosaamista on projektikokonaisuuksien hallinta yhdessä laadukkaiden yhteistyökumppaneiden kanssa. www.havator.com Havator_pelastustieto_5-2013-versio2.indd 1 8/9/13 2:55 PM merkiksi oranssit korkeajännitejohdot hybridija sähköautoissa. Havator toimii Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Venäjällä ja Baltian maissa. Auton merkki, malli, moottori ja vuosimalli tulisi tietää korttia tulostettaessa, muuten saattaa tulla väärää tietoa. Lisätietoa pelastuskortista: www.rescuesheet.info Interne Teilenummer Datum der Erstellung Datum der Aktualisierung Versions Nr. Tästä syystä saksalaiset autonvalmistajat kieltäytyivät laittamasta autoihinsa tehtaalla tuota korttia, vaikka saksalaiset autoalan järjestöt niin vaativatkin. 20 6/2013 LIIKENNEpelastaminen Future Area Havator — SAFE Safety, Activity, Flexibility and Experience Havator on nostopalveluita, erikoiskuljetuksia, elementti asennuksia ja satamanosturipalveluita tarjoava konserni. Lisäksi viikkoharjoitusten yhteydessä tehdyt vierailut autoliikkeisiin voivat olla hyvinkin mieltä avaavia, vuoromestarina Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella työskentelevä Mikko Saastamoinen sanoo
Päinvastoin, liikenteenohjaajat turvaavat koko pelastajaporukan työturvallisuutta. Liki poikkeuksetta kyseessä on ollut iäkkäämpi kuski. Nyt on hyvä aika tarkistaa auton kalusto tarkoituksenmukaiseksi ja myös omat ajatukset liikenteenohjauksesta. Liikenteenohjausta pidetään itsestäänselvyytenä, jota ei arvosteta. Liikenteenohjaus on taitolaji Liikennevirasto edellyttää yleisellä tiellä tehtävään työhön ja sen johtamiseen osallistuvilta henkilöiltä Tieturvakortin. Ei tosin niin raskaana kalustuksena, mutta periaatteeltaan kannattaa ajatella niin, että laittaa riittävän määrä varoituslaitteita tarpeeksi etäälle kolaripaikasta. 03 3433 751, www.rahtarit.fi * Tietoa * Taitoa * Turvallisuutta 4 vuotta L iian usein näkee tienpäällä kolaritilanteessa palokuntalaisen ohjaamassa liikennettä ilman näkyvää huomioliiviä tai liikenteenpysäytyskilpeä. 6/2013 21 Pitkäniemenkatu 11, 33330 Tampere Linnatie 3, 04600 Mäntsälä puh. Samoin pysäyttäjä on usein liian lähellä kolaripaikkaa, pahimmillaan jopa mutkan takana. Tilannetta voisi rauhoittaa tiealueelle asetettavat ”hidastematot”, jotka kyllä huomauttavat erittäin herkästi, jos vauhti on liian kova. Pelkästään paloauto ei riitä ohikulkijoiden vauhtia hidastamaan. Moni painaa kohdalla jopa oikein kaasua. Paloja pelastusalalla työskentelevät lasketaan tuohon ”kertaluontoisesti” tehtävää suorittaviin. Kurssin kouluttajalla on suuri merkitys siihen, millaisia asioita otetaan esilLiikenteenohjaajan pitää näkyä Teksti: Saku Rouvali Kuvat: Saku Rouvali ja Marko Mattila Liikenteenohjaajan pitää varustautua oikein, jotta erottuu liikenteen joukosta.. Tämä kurssi on erittäin hyvä vaihtoehto oppia uutta ja turvallista liikenteenohjausta ja työskentelyä tiealueella. Tieturvakorttia ei kuitenkaan edellytetä henkilöiltä jotka ”kertaluontoisesti” suorittavat tehtävää tiealueella. Kyseessä on kuitenkin liikenteenohjaajan oma henki ja myös muiden pelastajien henki. Hidastematot toimivat samaan tapaan kuin katuun tehdyt kiinteät hidastetöyssytkin. Lähinnä tällaisia vaaratilanteita aiheuttavat iäkkäämmät autoilijat. Sammutusauto sijoitettuna kohdepaikan eteen poikittain suojaa suoralta törmäykseltä pelastajia. Myös ajoneuvojen sijoittelu tuo turvaa onnettomuuspaikalla työskenteleville. Se on voimassa viisi vuotta, jonka jälkeen se on uusittava. Liikenteenohjaukseen on hyvä ottaa mallia tietyömailta. Onko syynä varusteiden puute, vai ajattelemattomuus, koulutuksen puute, vai kenties laiskuus. Nämä yhdistettynä riittävään määrään varoituslaitteita ja liikenteenohjaajia saadaan onnettomuuspaikka varmasti turvalliseksi. Lähestytään kolaripaikkaa ja liikenteenohjaaja yrittää pysäyttää ajoneuvoa, mutta auto jatkaa vain matkaa
Liikenneviraston ohjeen mukaises hyväksytyt törmäyssuojat Sulkuja varoituslai eet Pelastustieto_90x135.indd 1 6/27/2013 9:13:04 AM le. Liikenteenohjaajina voidaan käyttää myös Puolustusvoimia, Sotilaspoliisia, Tullia tai Rajavartiolaitosta. Kannattaakin tutustua lähimmän liikenteenohjausperävaunun sijaintipaikkaan ja sen kalustoon. Samoin löytyy liikenteenohjauskartioita, varoitusvaloja, liikenteenohjauskylttejä, liikennemerkkejä, lippusiimaa, mahdollisesti myös sulkuaitaa ja hidastemattoja. Liikenteenohjaus on poliisin tehtävä Ensisijaisesti liikenteenohjaaminen kuuluu poliisille, mutta usein se jää palokunnan tehtäväksi. Liikenteenohjaajan varustukseen kuuluu myös aina kypärä. Perävaunut sisältävät kiertotieopasteita, jotka on tarkoitettu helpottamaan kiertotien opastusta. Myös muiden hankkimia liikenteenohjausperävaunuja on saatavissa. Samoin varoitusvaatetuksen ja muiden laitteiden kunto ja puhtaus pitää tarkistaa tarpeeksi usein. Myös hälytysajoneuvonkuljettajan on hälytystehtävässään aina noudatettava liikenteenohjaajan antamia ohjeita ja pysäytysmerkkiä. ELY-keskuksen hankkimia liikenteenohjausperävaunuja on tällä hetkellä noin viisikymmentä ja ne ovat saaneet suurta kiitosta käyttäjiltään. Liikenteenohjaajien pitää pystyä kommunikoimaan keskenään, ja myös pystyä varoittamaan onnettomuusalueella työskenteleviä mahdollisesti läpitulevasta ajoneuvosta. 0207 599 601 www.elfvingopasteet.. Liikenteenohjausperävaunut käytössä Elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus eli ELY-keskus on hankkinut liikenteenohjausperävaunuja helpottamaan onnettomuuspaikkojen havaitsemista. Hämärään aikaan pitää käyttää sisältään valaistua tai LED-tekniikalla valmistettua 200 mm halkaisijaltaan olevaa ”ajoneuvolla ajo kielletty” -pienoisliikennemerkkiä. Liikenteenpysäyttämistä varten pysäytysmerkkinä käytetään päiväsaikaan 400 mm halkaisijaltaan olevaa, ”ajoneuvolla ajo kielletty” -pienoisliikennemerkkiä, joka on teipattu päiväloistekalvolla. Niistä kerätäänkin nyt yhtenäistä listausta helpottamaan käyttöönottoa. Fax. Myös liikenteenohjaajalle pitää antaa perehdytys tehtäväänsä. Voisi olla myös hyvä, jos paloja pelastusalalle olisi liikenteenohjauksesta oma perehdyttävä koulutus. 22 6/2013 LIIKENNEpelastaminen Vanha valtatie 24 12100 OITTI Puh. Vanhoja ilman päiväloistekalvoa olevia tai 200 mm halkaisijaltaan olevia pienoisliikennemerkkejä ei saa käyttää. Liikennevirasto, Liikenneturva, SPEK ja muut järjestöt ohjeistavat liikenteenohjaajia mielellään, ja heidän nettisivuiltaan saakin kootuksi kattavan tietopaketin. Monesti ne kuitenkin jäävät auton perään, kun keikalle lähdetään, mutta miehistöauto, tai joku muu vastaava voi sen tuoda tilannepaikalle. Poliisipartioiden vähyys ja poliisien tekemä tutkinta onnettomuuspaikalla vievät ajan liikenteenohjaukselta. Palokunnatkin ovat hankkineet omia liikenteenohjausperävaunuja. Perävaunut on tarkoitettu palokuntien, poliisien, sähköja vesilaitostenlaitosten ja muiden käyttöön, jotka tarvitsevat nopeasti liikenteenohjauskalustoa. Rutinoituneeksi liikenteenohjaus ei varmasti tule kovinkaan helposti, mikäli sitä ei käsitellä vaikkapa harjoituksissa. 0207 599 600 asiakaspalvelu@elfvingopasteet.. Liikenteenohjausvaunu sisältää paljon tarpeellisia merkkejä ja varoituslaitteita.. Luokka on tarkistettavissa liivissä olevasta valmistajan kyltistä. Kaikkien tiellä liikkuvien henkilöiden on noudatettava liikenteenohjaajan ohjeita. Liikenteenohjauskalusto lainmukaiseksi Lain mukaan liikenteenohjaajalta vaaditaan keltainen luokan 3 huomioliivi. Palokuntien käytössä on myös luokan 2 huomioliivejä, jotka riittävät liikenteenohjaukseen, kun sammutusasun housuissa tai takissa on lisää heijastimia. Autosta ”pysäytä liikenne” -käskyn jättäminen ei pelkästään riitä. Asiat pitää käsitellä paljon aiemmin, ja niitä pitää harjoitella. Onnettomuuspaikalla työturvallisuus on aina kaiken A ja O. Perävaunuja on sijoitettu paloasemille, tienhoitajien tukikohtiin, poliisilaitoksille ja muihin paikkoihin, joista niitä on helppo tarvitsijan noutaa. Samoin liikenteenohjaajan pitää olla täysikäinen ja antaa suostumuksensa tehtävään. Pelastustyökurssilla liikenteenohjausta ei varsinaisesti käsitellä, tosin jotkut kouluttajat sivuavat aihetta työturvallisuusoppitunnilla. Liikenteenohjaajan varustukseen kuuluu myös radiopuhelin, joka voi olla VHFtai Virve-radio
Kuitenkin tässä yhäti tiukentuvassa taloudellisessa ja henkilöstöresurssitilanteessa epäkiitollisena tehtävänäni on ollut käyttää punakynää ja esittää kohteliaita ”kiitos, mutta ei kiitos”-vastauksia. Tietosuoja-asioissa on paljon kysymysmerkkejä, miten ne varmistetaan. Missä laajuudessa somessa pitäisi organisaationa esiintyä. Alleviivaan, että olen ymmärtänyt tasan tarkkaan ulkopuolisen rahoituksen merkityksen, ja sen, että se on entistä vahvemmassa roolissa tulevaisuudessa. Suurin osa hankkeista on asiallisia, tarkoituksenmukaisia ja tarpeellisia, sitä en kiistä enkä epäile. Tarvitaan pelle pelottomia, sielunsa myymistä ja peräänantamattomuutta, uskallustakin pistää itsensä likoon. Luonnollisesti on hienoa, että Pelastusopiston osaamiseen ja asiantuntemukseen on luottoa ja meitä halutaan mukaan, ja onhan tutkimusja kehittämistoiminta lakisääteinen tehtävämmekin. Valtakunnassa on useita somehankkeita, joissa on tunnistettavissa samankaltaisia piirteitä. Käytäntöön siirtyvät ylen harvat tuotokset, ja joskus pelkkä loppuraportin etsiminen vaatii enemmän suunnistajan taitoja kuin Jukolan viesti konsanaan. Muuta kuin työllistävän vaikutuksen – niinhän pientä hanketta tai projektia ei ole, etteikö siihen projektipäällikköä leivottaisi. Onko somesta muodostumassa itsetarkoitus, kun kerran ”kaikki ovat siellä”. Tuon kentän haltuunotto vaatii tutkimusta ja niitä hankkeita. Yhteistoimintaa pitäisi saada enemmän myös hankemaailmaan, jotta jokaisen laitoksen ei tarvitse erikseen pukata esimerkiksi omaa kansalaisia vuorovaikutukseen kiihottavaa somehanketta. Varoitus: seuraavat noin 5000 merkkiä saattavat sisältää kriittissävytteistä aineistoa, joka voi loukata hankehurahtaneita ja somesuuntautuneita. Partnerinhaku on käynyt kuin kiivaimpaan rykimäaikaan Lapin selkosilla. Pontimena näyttäytyykin helposti irtoava tai sellaiseksi kuviteltu rahoitus, eikä suinkaan todellisuudesta kumpuava tarve. Sosiaalinen media on mietityttänyt itseäni paljon. Mitä tapahtuu, jos siellä ei ollakaan. Suosittelenkin lämpimästi siihen perehtymistä, ennen kuin tapahtunut on housussa. Erityisen huolestuttavaa on, että yhteistyöhön kannustamisen sijasta rahoittajatahotkin näyttävät lähteneen mukaan kilpavarusteluun, jota lietsovat edelleen suurempaan paloon toiminta-ajatuksensa nimissä paikalliset ja maakunnalliset innovaatiokeskittymät. Puolen vuoden aikana pöydälleni on tullut reippaasti yli sata kyselyä, esitystä ja pyyntöä Pelastusopiston osallistumisesta hankkeisiin. Projektin toisessa päässä asia haudataan lähimpien projektityöläisten läsnä ollessa ilman, että projektin loppuraportista riittää tavaraa edes juhlapuheiden liimaksi. Monet hankkeet polkaistaan käyntiin levittämällä punainen matto ja kutsumalla torvisoittokunta suurella kokoonpanolla paikalle eturivin paikkojen ollessa luonnollisesti varattu median edustajille. EU-hankkeiden hallinnointi on vallan omanlainen taiteenlajinsa. Herkimmät saattavat nähdä jopa dinosauruksen varjon rivien välissä. Ei hankkeita hankkeiden vuoksi. Mitään uutta ei saada aikaan, jos siihen ei ole intoa ja mahdollisuutta. Mistä otetaan resursseja siihen, kun lisää ei kuitenkaan ole saatavissa. Toinen minulle toistuvasti mainostettu harha on, että kun opisto lähtee mukaan hankkeeseen, ei tarvitse lainkaan taloudellista panosta. Monen osalta olen aidosti harmitellut, ettei kerta kaikkiaan ole ollut mahdollisuutta lähteä mukaan. Pelastusopistolla noudatetaan edelleenkin tapaa maksaa palkka euroissa, joten kyllä tässä rahasta on kyse. Pelastuslaitosten kumppanuushankkeelle annan kymmenen pistettä plussan kera, se on tuonut järkeä moneen asiaan. Mitä hankkeet sitten tuottavat. Pelastustoimen kenttä on pullollaan tutkimatonta sarkaa ja vielä keksimättömiä ja kehittelemättömiä innovaatioita. Helpon rahan tavoittelun lisäksi on hankemaailmassakin havaittavissa muotitrendit. Tehtäväni tarjoaa oivallisen näköalapaikan hankemaailmaan. Valitettavan lukuisasta määrästä hankesuunnitelmia paistaa kuitenkin läpi, että haetaan nyt rahaa, kun tällä idealla sitä helpoiten saa. Mitä hyötyä siitä on. Lopputulema on ollut, että tarkan harkinnan ja ydintehtäväämme peilaamisen jälkeen edustusta on irronnut noin tusinaan hankkeeseen. Odotan kovasti selvityshenkilö Jorma Rantasen työn tuloksia. Mutta suunnitelmallisesti, järkevästi, yhteistyössä ja ydintehtäväämme tukien, ei kaaottisesti ampuen kaikkea, mikä on lämmintä ja liikkuu. Pidän sitä ilmiönä, jossa on paljon hyvää, mutta paljon myös arveluttavaa. Riittää, kun saadaan vaikkapa yksi kaveri työryhmään ja toinen ohjausryhmään. Lopuksi: teitähän varoitettiin.. Hankkeiden luvattu valtakunta(ko). Tätä on osan kosiskelijoiden ollut vaikea ymmärtää ja olenkin saanut aika tulikivenkatkuista kritiikkiä, onpa ”pihilistiksikin” kehuttu. Mutta sitä omaa ”pätäkkääkin” pitää olla heittää sekaan. Nyt näyttäisi muotia olevan sosiaalinen media, tuttujen kesken some. EU-rahoitusmekanismit ovat aivan oma lukunsa – käsittämätöntä kyllä, mutta vielä tänä päivänäkin elää vahvana uskomus, että sieltä sitä rahaa tulee kahmalokaupalla, siis sitä ilmaista rahaa, kunhan käydään vaan hakemassa pois kuleksimasta tarpeeksi suurella kantovälineellä. 6/2013 23 Vieraanamme Kirjoittaja Mervi Parviainen on Pelastusopiston rehtori
Kolmen vuoden tarkastelujaksoon sisältyy kuitenkin joitakin läheltä piti -tilanteita, joissa hyvä onni on ollut yksi ratkaiseva tekijä. Matkustamoon levinnyt savu muodosti matkustajille raportoinnin mukaan terveysvaaran. Linja-auton kyydissä oli 61 matkustajaa kuljettajan lisäksi. Pelastuslaitosten palontutkijoille järjestettiin projektin aikana koulutustilaisuuksia. • Yhdessäkään linja-autopalossa ajoneuvo ei ole kaatunut siten, ettei ovia olisi voinut käyttää poistumiseen. Viimeisen kolmen vuoden aikana linja-autopaloissa ei ole kuollut yhtään henkilöä ja ainoastaan kerran matkustajat ovat loukkaantuneet hengitettyään savua. • Yksikään linja-autopalo ei ole ollut seurausta kolarista. Vuonna 2011 kerran linja-auto syttyi palamaan palattuaan asiakaskuljetukselta. 24 6/2013 Suomessa syttyy tulipalo noin 60 bussissa vuosittain. Tulipalo syttyi alkuillasta matkustajien ollessa vielä hereillä. Tulipalo syttyi iltapäivällä ja raporttien mukaan pelastautumisessa ei ollut ongelmia. Lisäksi yksi matkustaja oli kertonut käyneensä mainitsemassa kuljettajalle kuulemastaan oudosta äänestä, minkä kuljettaja oli kiistänyt. Vaikka maailmalta tulee vuosittain uutisia ihmishenkiä vaatineista linja-autopaloista, Suomessa ei ole onneksi tapahtunut henkilövahingoiltaan vakavia linja-autopaloja. Suuronnettomuuden vaara kasvaa, mikäli yksikin edellä kuvatuista skenaarioista realisoituisi. Matkustamossa oli matkustajien lisäksi raportin mukaan koiria, mikä on saattanut osaltaan vaikuttaa pelastautumiseen tai evakuoimiseen. Tämän lisäksi vuosilta 2011 ja 2012 raportoitiin linja-autopaloja, joissa kuljettaja tai matkustaja oli joko huomattavassa tai vähäisessä vaarassa pelastusviranomaisten arvion mukaan. Vuoden 2011 kolmannessa tapauksessa linja-auton kyydissä oli 37 hengen turistiryhmä. Palo syttyi aamulla työmatkaliikenteen aikaan. Kaikkia linja-auton kolmea ovea voitiin käyttää poistumisessa. Tapauksen paloturvallisuuden kehittämisehdotuksissa oli maininta, että matkustajat tulisi evakuoida ajoissa eikä vasta epäonnistuneen alkusammutusyrityksen jälkeen. Matkustajilla oli raportin mukaan puutteellinen vaatetus maaliskuiseen pakkasilmaan suhteutettuna. Läheltä piti -tilanteet Linja-autopalossa on suuronnettomuuden vaara, jos kyydissä on matkustajia. Vuoden 2011 toisessa tapauksessa 15 matkustajasta kaksi loukkaantui lievästi hengitettyään matkustamoon tullutta savua. • Linja-autoissa ei ole ollut palon aikana liikuntarajoitteisia henkilöitä. Palontutkijat keräsivät tutkimukseen aineistoa PRONTOn onnettomuustietojen lisäksi. Kuten tiedetään, vakavien onnettomuuksien taustalla on usein poikkeavien ei-toivottujen tapahtumien sarja. Vuoden 2011 ensimmäisessä tapauksessa linja-auton kyydissä oli noin 30 matkustajaa, joiden evakuoimisessa ei ollut ongelmia. Projekti sai rahoitusta Palosuojelurahastolta. Raportin mukaan vastaantulija oli vilkuttanut kuljettajalle valoja ilmeisen savuhavaintoon perustuen. Linjaautossa oli poistumiseen käytettävissä kaksi ovea. Vuoden 2011 neljännessä palossa oli suuronnettomuuden vaara. Sellainen palo, josta pelastusviranomaiset saavat tiedon. Tapaus voidaan luokitella läheltä piti -tilanteeksi, sillä matkustajina oli liikuntarajoitteisia asiakkaita. Suotuisia tekijöitä, että linja-autopalot eivät ole johtaneet vakaviin henkilövahinkoihin ovat muiden muas sa seuraavat: • Yksikään paloista ei tapahtunut yöllä. TuliLinja-autossa ompi tunnelmaa Paloissa ei onneksi hengenvaaraa Teksti: Esa Kokki, Pelastusopisto Kuvat: Esa Kokki ja Olavi Keränen Palokunta harjoittelee bussipalon sammutusta.. • Yksikään linja-autoista ei ole ollut täynnä nukkuvia henkilöitä. Vain yhdessä palossa jouduttiin herättämään yksi nukkuva henkilö. L iikenteen turvallisuusvirasto Trafin johdolla toteutettiin linja-autopaloprojekti, jossa tutkittiin kaikki vuosien 2010–12 linja-autopalot. Hyvää tuuria. Onni onnettomuudessa oli, että palon syttymishetkellä matkustajat olivat jo ehtineet poistua ja linja-autossa oli ainoastaan kuljettaja
Kuljettajan poistuessa autosta hän oli nähnyt liekkejä ja palo oli edennyt voimakkaasti. Vuoden 2012 ensimmäisessä tapauksessa linja-autossa oli aamun työmatkaliikenteessä noin 40 matkustajaa. Sammutuslaitteistot eivät ole kuitenkaan yleisiä Suomessa liikennöivissä linja-autoissa. Teollisuusrakennuksessa oli kahdessa asunnossa henkilöitä sisällä. Tällöin kuljettajasta kaukana olevissa tiloissa tulee olla palonilmaisulaitteisto ja alkusammutusaukot, jotka mahdollistavat nopean ja kuljettajalle turvallisen alkusammutuksen. Moottoritilan palojen seurausten rajoittamisessa tehokkain ratkaisu olisi tietenkin toimiva sammutuslaitteisto. Sähkölaiteviat ovat kolmas tyypillinen linja-autopalon aiheuttaja. Perusteluina asentamattomuudelle on mainittu muiden muassa ulkonäkö. Onnettomuustutkintakeskuksen 10 vuotta sitten antamat suositukset ovat edelleen päteviä. Palo sai alkunsa aamulla ja toisessa huoneistossa olleet kaksi nuorta olivat heränneet savun käryyn ja naapurin koputuksiin. Matkustamossa voi olla poikkeuksellisen paljon palokuormaa, jolloin olosuhteet matkustamossa voivat kehittyä hyvinkin nopeasti hengenvaaralliseksi. Palon sammuttamiseen suositeltavia keinoja ovat automaattiset sammutuslaitteistot, riittävä määrä alkusammutuskalustoa ja alkusammutusaukot. Sähkölaitevioista aiheutuneiden palojen välttämiseksi olisi hyvä muistaa, että sähkölaitteiden käyttöikä on usein lyhyempi kuin itse linja-auton käyttöikä. Kun sähkölaitevika tapahtuu ohjaamossa, on hyvin todennäköistä että kuljettaja havaitsee palon riittävän ajoin ja palon seuraukset jäävät vähäisiksi. Palo syttyi aamupäivällä. palo syttyi iltapäivällä kahvintai vedenkeittimen vikaantumisesta johtuen kaksikerroksisen linja-auton alakerrassa. Vuoden 2012 neljännessä palossa kuljettaja ei huomannut rengaspaloa, vaan sivullinen ilmoitti palosta ja poliisi pysäytti auton. Linja-auton kyydissä olleet matkustajat olivat poistuneet samanaikaisesti kyydistä. Palo rajoittui pyöräkotelotilaan eikä aiheuttanut suurempaa vaaraa matkustajille. Suomessa liikenteessä olevista autoista suurimmassa osassa moottoritila on takana. Projektin loppuraportti ja esittelymateriaali on luettavissa kokonaisuudessaan Trafin sivuilla: http://www.trafi.fi/bussipalot2012 6/2013 25 Bussin peräosan moottoritilaan on sammutusaukko, mutta tehokkain ratkaisu on automaattinen sammutusjärjestelmä.. Vuoden 2012 kolmannessa tapauksessa matkustaja oli havainnut savua, jonka kuljettaja oli varmistanut käymällä katsomassa. Palo syttyi iltapäivällä ja kyydissä oli noin 30 matkustajaa. Palon havainnoija oli kuitenkin soittanut suoraan pelastusviranomaiselle, jotka lähtivät soiton saatuaan kohteeseen. Moottoritilan palojen seurauksia voidaan vähentää myös manuaalisella alkusammutuksella. Kuljettaja oli avannut molemmat ovet ja matkustajana olleet koululaiset olivat poistuneet autosta auton liikkuessa ”kävelyvauhtia”. Tällöin henkilövahinkojen mahdollisuus kasvaa. Palo eteni lopulta moottoritilasta tavaratilojen kautta matkustamoon. Palon syitä on useita, eikä kaikkia syitä saatu selville. Rakennuksen toisessa asunnossa oli tapahtumahetkellä aikuinen pienen lapsen kanssa, jotka pystyivät myös poistumaan asunnostaan. Palo syttyi alkuillan aikana. Sammutusjärjestelmien asentamista suositeltiin jo kymmenen vuotta sitten julkaistussa Onnettomuustutkintakeskuksen raportissa. Linja-autossa oli noin 50 matkustajaa. Jos palo takatilassa havaitaan aistinvaraisesti, palo on monesti kehittynyt jo niin suureksi, että palon leviämisen todennäköisyys matkustamon puolelle on suuri. Kuljettajien koulutus palonhallintaan ja -torjuntaan sekä evakuoimiseen on yksi helppo keino. Tarkistuslistojen käyttöönotto on yksi keino tilanteen parantamiseksi. Kaikki 20 matkustajaa saatiin evakuoitua hyvin ulos autosta. Matkustajien hyvä kuntoisuus edisti pelastautumista ja evakuointia. Vaikka linja-autojen paloturvallisuuden parantamiseksi on tehty toimenpiteitä, tilanteen edelleen parantaminen ei vaadi suuria panostuksia. Vuoden 2012 vakavimmassa tapauksessa iltapäivällä ajossa olleen linja-auton kaasu oli ”hirttänyt kiinni”. Kuljettaja sai auton pysähtymään kiilaamalla sen tien sivussa ollutta kaidetta vasten, jolloin kyydissä ei ollut enää matkustajia. Kun pyöräkotelotilassa syttynyt palo havaitaan hyvissä ajoin, tulipalon seuraukset eivät ole useinkaan vakavat. Jostain syystä hätäkeskus ei ollut hälyttänyt lainkaan pelastuslaitosta, vaan epämääräisen ilmoituksen perusteella ainoastaan poliisin. Merkittävin syy on laitteistojen hankintaja ylläpitokustannukset. Monesti kuljettaja tai muu henkilö ehtii alkusammutuksella rajoittamaan tai sammuttamaan alkaneen palon. Matkustajat oli evakuoitu autosta ennen pelastusviranomaisten paikalle tuloa. Vuoden 2011 viidennessä tapauksessa ensimmäinen havainto tehtiin moottorista tulleesta savusta. Kun sähkölaitevika tapahtuu matkustamossa, havainnosta evakuointitai pelastustoimenpiteisiin voi syntyä viivettä. Kuljettaja pysäytti auton ja meni katsomaan tilannetta. Musta kuminen piste auton takapellissä on kuulemma ruma. Alkusammutusaukot eivät ole kustannuskysymys. Pelastusviranomaisten raportoinnin mukaan tulipalossa oli räjähdysvaara, sillä teollisuushallin sisällä oli varastoituna ajoneuvojen lisäksi muun muassa kaasupulloja. Jarrujen ja laakerien ylikuumeneminen on toiseksi tyypillisin linja-autopalo. Tyypillisimpiä moottoritilan palon syitä ovat sähköviat ja öljyja polttoainevuodot. Toisin sanoen sähkölaitteiden huoltoja uusimistarve voi poiketa linja-auton niin sanotuista perushuoltotarpeista. Raportoinnin mukaan matkustajat saatiin ulos autosta viime hetkellä. Kolmen vuoden projektin aikana ei tehty mullistavia löydöksiä. Tällöin tyypillisellä alkusammutuskalustolla palon rajoittaminen on monesti käytännössä mahdotonta, riippumatta onko moottoritilassa alkusammutusaukko vai ei. Jos kuljettaja havaitsee palon takamoottorissa aistinvaraisesti, niin palo on kehittynyt jo hyvin pitkälle. Paloriskien havainnointija alkusammutustaidot ovat tarpeellisia niin tienpäällä kuin varikollakin toimiville. Kuljettajan havaittua peileistä auton alta tulevan savua, hän oli yrittänyt pysäyttää auton siinä kuitenkaan onnistumatta. Vuoden 2011 viimeisessä tapauksessa linja-auto syttyi autotallissa ja sytytti koko teollisuusrakennuksen palamaan. Huolestuttavaa on, ettei niitä ole otettu huomioon riittävällä vakavuudella. Tyypillisimmistä linja-autopaloista Kolmen vuoden aikana linja-autopalo syttyi useimmiten moottoritilassa
Punaisen auton nokkaan on maalattu keltainen teksti Turun VPK 4. Auton jalkavaihteisto ei ole ihan yksinkertainen ensikertalaiselle käyttää, ja jarrut on vain takana. Hänen autotallissaan Luonnonmaalla viihtyy useampi vanha auto ja traktori. Auto oli monin verroin nopeampi kuin hevonen. Muita varaosia voi tilata helposti netistä. Siellä koottiin myös Turun VPK:n ensimmäinen auto. Paloautoharrastajille Veljekset Kulmalan konetehdas on tuttu. Käyntiäänessä sopivasti sirinää – Tässä autossa ei ole lainkaan nopeusmittaria, mutta vedenpainemittari ja ampeerimittari toki löytyvät kojelaudasta. Saman pajan tuotantoa löytyy useasta VPK-tallista. Silloin voisi ajella kuukauden verran vuodessa. Hän ryhtyi työnsä ohessa suunnittelemaan ja valmistamaan palokalustoa. Auton valmistumisen aikoihin Kulmalan perheen toiminta palokalustoalalla oli juuri alkanut. Joskus Lähteenmäellä on ollut mielessä, että auton voisi taas katsastaa museoajoneuvoksi. Venttiilien voitelua varten bensiiniin täytyy lisätä öljyä. Moottorista on koplinki eli veto pumppuun, Ilkka Lähteenmäki kertoo. Isä Petteri Kulmala toimi Helsingin palokunnan työnjohtajana ja kalustonhoitajana. 26 6/2013 S illoin, kun paloauton tikkaat olivat puuta ja miehet rautaa, saattoi kaupunkikeskustan mäessä laskea pulkalla. Autoon lienee aiemmin kuulunut myös perä kärry. Kun viimeksi kävin ajelulla, nopeus oli neljänkympin luokkaa. Samalla pelillä kulkivat niin tikkaat kuin miehetkin; kolme palosotilasta varusteineen mahtui hyvin molemmille puolille istumaan. Samaan aikaan ajettiin Turun VPK:n talliin vuonna 1924 valmistunut TT-Ford. Sellaista siinä ei kuitenkaan enää Paloautokaunotar viihtyy aurinkokaupungissa Teksti: Brita Somerkoski Kuvat: Klaus Somerkoski Kun auto on ensin palvellut palokuntaa ja sitten maanviljelijää, käytön merkit näkyvät. Kori on tehty USA:ssa, sitten se on laivattu Suomeen ja Kulmalan pojat ovat huolehtineet lopusta. – Tämä paloauto on valmistettu liukuhihnalla ja se on siksi ollut valmistumishetkellään suhteellisen edullinen, Ilkka Lähteenmäki kertoo. Moottorimiestä sykähdyttää aina, kun vanha kone hyrähtää. Naantalilainen Ilkka Lähteenmäki on veteraanimoottoriharrastaja henkeen ja vereen. Samaan tilaan mahtuu ihanteellisiin säilytysoloihin myös paloauto, jonka rekisterikilvessä lukee TO-511. Tätä ennen pitäisi käydä Vammalassa rengasliikkeessä hakemassa ehjät renkaat alle. Hevosvoimia on parikymmentä. Naantalilainen Ilkka Lähteenmäki on kerännyt vanhaan paloautoon liittyvää muutakin esineistöä, kuten sammutustakin palotoimen varhaisemmilta vuosilta.. Museoihmiset tietävät, että puunaus hävittää museoesineestä elämän jäljet. Petteri Kulmalan pojat Otto ja Valdemar alkoivat 1920-luvun keskivaiheilla valmistaa palokalustoa Porthaninrinteen puurakennuksessa Helsingissä. Museoikäinen auto käy 98-oktaanisella bensiinillä ja petrolilla. Terävät, puiset puolat nakuttavat ja käyntiääneen kuuluu myös hiukan sirinää, sellaista sopivan vanhanaikaista
– Sen sijaan auto oli esillä Rymättylän Jaakonmarkkinoilla ja sammutustöissä auto on Lisätiedot ja muu koulutustarjonta www.sppl.fi 12.–13.9. Sitä käytiin ihmettelemässä kavereiden kanssa. Kun aika jätti isästä, auton sai haltuunsa moottoreista kiinnostunut Ilkka-poika. Tarkoitukseni ei ole puunata autoa kiiltäväksi. Palokunnassa autoa käytettiin vielä 1950-luvulla, viimeksi auto taisi olla joulupukin kulkupelinä, Lähteenmäki muistelee. Tosin irtaimisto oli irrotettu juuri ennen kaupanteon hetkeä, Ilkka lähteenmäki kertoo. Turvallisuusviestinnän seminaari, Helsinki 24.–25.10. Tämä saa olla tällaisena, sen näköisenä, että sillä on ajettu hälytysajoja, Lähteenmäki pohtii. Lähteenmäen aikuisikäiset lapset ovat jo kiinnostuneet vanhoista ajopeleistä ja ymmärtävät niiden arvon niinpä VPK 4 -autokaunotar ei ole myynnissä. Vapaaehtoishenkilöstön opintopäivä, Hämeenlinna 28.–29.10. Kun polkimet osuvat oikein, saattaa vauhti kohota 40 kilometriin tunnissa.. Isä maksoi autosta 100000 markkaa. 6/2013 27 ostohetkellä ollut, mutta pumppu ja kymmenmetrinen letku ovat edelleen tallella. Kaupat VPK:n kanssa syntyivät ripeästi, vaikka hinta tuntui ostajasta hieman korkealta. – Isä tunsi VPK:n väkeä Turusta, muun muassa Samuelssonin, jonka kanssa kauppaa hierottiin. Siemenvesisäiliöön on mahtunut vettä muutama sata litraa ensi tarpeeseen. Erhe-seminaari, Helsinki 26.–27.11. Museoarvon ymmärtäminen vaatii aikaa. Hyvän kuntonsa vuoksi auto olisi sopinut penkkariautoksiksin, mutta paikallinen poliisi ei antanut penkkariajeluun lupaa. Tahalliset palot Suomessa, Helsinki, yhteistyössä SPEKin ja SM:n tahallisten palojen ennaltaehkäisyn seurantaryhmän kanssa 14.11. Silloin rymättyläläinen Matti Lähteenmäki keksi, että paloautolla saisi kasteltua perunaja kurkkupeltoja. – VPK hankki muistaakseni tämän auton tilalle Anglian. Ilkka Lähteenmäki kuuluu Naantalin Moottorikerhoon ja Turun Seudun Mobilisteihin. Ei puunausta vaan säilytystä Kuralassa on osattu arvostaa vanhaa. Rekisterikirja on kadonnut, mutta luovutustodistuksessa näyttää olevan vuosi 1959. (09) 2522 9200 I Faksi (09) 2522 9222 I toimisto@sppl.fi I www.sppl.fi I www.facebook.com/palopaallystoliitto UUTTA! UUTTA! tiettävästi käynyt aina Raumalla asti, Lähteenmäki kertoo. Syysopintopäivät, Helsinki 14.11. – Äidilläni, joka on museoihmisiä, oli selvä näkemys siitä, että autolle ei pitäisi tehdä mitään, sillä se oli niin hyvin säilynyt. Vesisukellusseminaari, Kirkkonummi/Hki–Tallinna–Hki 24.–25.10. Operatiiviset opintopäivät, Hämeenlinna 26.10. Kahdeksanvuotias Ilkka muistaa hyvin päivän, kun hän koulusta tultuaan huomasi kotipihalla paloauton. Noin neljäkymmentä vuotta myöhemmin kaunotar oli työnsä jo tehnyt. Lähteenmäki kertoo hankkineensa autoon esimerkiksi tikkaat erikseen. Monen museoesineen historiaan kuuluu ihminen, joka on paitsi ymmärtänyt menneisyyttä myös nähnyt kauaksi tulevaisuuteen. Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät, Aulanko 10.12. Se, mikä tänään näyttää tarpeettomalta, voi olla huomenna keräilijöiden himoitsemaa. Pelastusalan neuvottelupäivät, Silja Line Hki–Tukholma–Hki, yhteistyössä SPEKin kanssa Suomen Palopäällystöliitto koulutt aa Suomen Palopäällystöliitto I Iso Roobertinkatu 7 A 5, 00120 Helsinki I Puh. Jälkivahingontorjunnan auktorisointikoulutus, Riihimäki 1.–2.10. Kerttu-äiti kokosi kotitilan rakennuksiin maatalouden käyttöesineitä ja sellaiseksi päätyi myös VPK:n ajokki. Nuohousalan neuvottelupäivät, Turku, yhteistyössä Nuohousalan Keskusliiton kanssa 23.–24.9. Aja T-Fordeilla on omat kerhonsa. Autoharrastus tuo mukavaa vaihtelua yrittäjälle, jonka työpäivätkin kuluvat renkaiden päällä, tosin maarakennusalan yrittäjän kulkupelit ovat paloautoa reilusti suurempia. 1920-luvun paloauton ajamisessa on omat niksinsä. Jouluseminaari ja glögit, Helsinki 11.–13.12. Turun VPK oli sysäämässä autoa romuttamoon tilanpuutteen vuoksi. Vuorovaikutustyöpaja pelastuslaitosten koulutusvastaaville, Kuopio 23.–24.10. Paloauton vierellä minulla on yksi kiillotettu ja kunnostettu A-Ford, joka on toiminut hääautona. 1950-luvun lopulla auto ajettiin Kuralan tilalle, jossa uskollinen Ford palveli vuoden verran peltoautona. Jos vielä on maltettu olla hiomatta esineen tarinaa taivaan tuuliin, voi muutaman vuosikymmenen kuluttua varaston perältä kuoriutua todellinen aarre, niin kuin nyt on käynyt Naantalin Luonnonmaalla. Vuorovaikutustyöpaja pelastuslaitosten kehittämisvastaaville, Tampere yhteistyössä pelastuslaitosten kumppanuusverkoston kanssa 12.–13.11. Paloauto ei ollut isälleni mitenkään edullinen
Helsingin pelastuslaitoksen näkökulmasta on ollut erityisen positiivista, että myös naapurikaupungit Espoo ja Vantaa ovat aloittaneet kiihtyvällä tahdilla uusien maanalaisten tilojen suunnittelun ja toteuttamisen. 28 6/2013 M aanalaisten tilojen rakentaminen on yleistymässä muuallakin kuin pääkaupunkiseudulla. Kehärata tosin sijoittuu selvästi Vantaalle, mutta Helsingin tuleva PISARA-rata liittyy Kehärataan oleellisesti, sillä tunneleissa liikennöidään samalla kalustolla. Lisäksi on tarkkaan pohdittava, millä kokoonpanolla pelastustoimi kokouksissa edustaa, sillä pelkän operatiivisen tai riskienhallinnan sitouttaminen suuriin hankkeisiin ei ole millään tavalla hyvä ratkaisu, vaan yhteistyöllä saavutetaan paras tulos. Syynä ovat muun muassa hankkeen budjetti, aikataulu ja pelastustoimen luotettavuus. Pelastustoimen asiantuntijuuden taso on keskeistä. On ollut ikävä seurata sivusta, kun rakenteilla on kohteita, joissa pelastustoimella ei ole riittäviä edellytyksiä toimia onnettomuustilanteessa, erityisesti tulipaloissa. Mikäli esimerkiksi käyttöönottovaiheessa havaitaan puutteita tai huonoja ratkaisuja operatiivisen toiminnan näkökulmasta, virheet eivät ole enää korjattavissa, vaan tilanteeseen on sopeuduttava. Aikaisella vaiheella tarkoitetaan sitä vaihetta, kun laaditaan yleissuunnitelmaa sekä erityisesti sen jälkeen, kun asetetaan raameja suunnittelijayritysten kilpailuttamista varten. Positiivista tämä on siksi, että osa hankkeista sijoittuu maantieteellisesti yli kaupunkirajojen, jolloin myös pelastuslaitosten on tehtävä yhteistyötä suunnittelusta käyttöönottoon. Kun pelastustoimea tukevat ratkaisut saadaan tiedoksi jo suunnitteluvaiheessa, ne pystytään sisällyttämään hankkeen budjettiin. Rakennusvaiheet aikataulutetaan suunnitteluvaiheessa ja muutokset aiheuttavat lähes aina viivytyksiä, jotka maksavat sakkoja rakennuttajalle. Ne valitettavasti päätyvät usein käyttöön sellaisenaan, sillä jälkikäteen Maanalaiset tilat yleistyvät eri puolilla maata Turvallisuutta ei saa uhrata eurojen takia Teksti: Jani Pitkänen palomestari Helsingin pelastuslaitos Kuvat: Helsingin pelastuslaitos muutokset on hankala toteuttaa. Johtuuko tämä rakennuttajien tahtotilasta päästä mahdollisimman halvalla valmiiseen ratkaisuun turvallisuuden kustannuksella vai pelastustoimen osaamattomuudesta vaatia riittävillä perusteilla ratkaisuja, joilla taataan myös pelastustoimen toimintamahdollisuudet. Pelastustoimi ajoissa mukaan Keskeistä uusien maanalaisten tilojen suunnittelussa on pelastustoimen mukaan ottaminen aikaisessa vaiheessa. Pelastuslaitos ei voi käyttöönottovaiheessa enää alkaa vaatia operatiiviseen toimintaan perusta. Maanalaisiin tiloihin liittyvän pelastustoiminnan osaaminen on varsin keskittynyttä pääkaupunkiseudulla. Mikäli näistä vaiheista jäädään pois, voi olla haastavaa saada sisällytettyä pelastustoimen asioita suunnitelmiin, sillä pelastustoimintaa ja henkilöturvallisuutta tukevat laitteet eivät ole ilmaisia. Huonoja esimerkkejä on paljon. Esimerkkeinä näistä ovat rakenteilla oleva Länsimetro Helsingissä ja Espoossa sekä Vantaalla rakenteilla oleva Kehärata
Nämä asiat on ratkaistava jo suunnittelupöydässä tai jätettävä ratkaisematta, mikäli neuvottelupöydässä ei ole riittävää kompetenssia lausua sekä riskienhallinnan että operatiivisen toiminnan näkökulmasta. Toivottavasti kukaan ei ole elänyt siinä uskossa, että konsulttiyritykset pitävät pelastustoimen puolta projekteissa, sillä se on täysin väärä uskomus. Toki voidaan ajatella, ettei kohdetta tarvitse edes yrittää sammuttaa, mutta miten käy tunnelin rakenteille täydenpalamisen vaiheessa, varsinkin kun tunnelin yllä kohoaa kauppakeskus muine tiloineen. Operatiivinen henkilöstö oppii riskienhallinnasta ja päinvastoin. Toki palokonsultit tuottavat paljon hyvääkin maanalaisiin kohteisiin, mutta lähes aina liikutaan määräysten minimivaatimuksissa. Esimerkkinä Hämeenlinnan VT3:n kattaminen, jossa moottoritietä katetaan 230 metrin matkalta, ja kyseistä tunnelia ei varusteta käsittääkseni minkäänlaisilla savunhallintalaitteilla. Manala-asiantuntijaryhmä Helsingin pelastuslaitoksella aikanaan synnytetty prosessimaailma loi Maanalaisten tilojen onnettomuuksien ja tulipalojen -prosessin. Helsingillä oli toimintaohjeet rakenteilla olevan tunnelin tai muun maanalaisen tilan tulipaloihin. Mikäli pelastuslaitos haluaa kohteeseen palovesilinjan, kannattaa olla tarkkana miten se suunnitelmiin kirjataan. Pelastustoimintaan tulee kiinnittää huomiota niin rakentamisvaiheessa kuin käyttöönoton jälkeenkin. Tiedämme, että periaatepäätös tieliikennetunnelien turvallisuudesta päättävän viranomaisen taholta on tehty, että Suomessa sovelletaan tieliikennetunnelidirektiiviä myös 500 metriä lyhemmissä tunneleissa, mutta tästä ei kovin montaa hyvää esimerkkiä ole. Manala-asiantuntijaryhmä sisältää tällä hetkellä yhdeksän henkilöä, jotka jakautuvat siten, että viisi on operatiiviselta ja neljä riskienhallinnan osastoilta. Operatiivinen toiminta ja resurssit maan alla Operatiivisen toiminnan onnistumisen edellytyksenä on toki kohteessa pelastustoimintaa tukevan laitteiston olemassa oleminen, mutta vielä tärkeämpää on pelastustoiminnan toteutuksen suunnittelu eri onnettomuustyypeille. EU-direktiivi EC 2004-54 määrittelee, että yli 500 metriä pitkissä tietunneleissa on sovellettava kyseistä direktiiviä. Alueen pelastustoimi ei ole aikeissa hankkia siirrettävää suurtehotuuletinta. Mikäli tyydytään pelkkään palovesi-termiin, tulee kohteesta suurella todennäköisyydellä löytymään kuiva palovesiputkisto, jonka täyttämiseen ja ilmaamiseen voi pahimmassa tapauksessa kulua aikaa 20–25 minuuttia tai vaihtoehtoisesti esitäytetty palovesiputki, johon pelastuslaitos tuottaa paineen sekä syöttää veden. Manala-asiantuntijaryhmän tehtävänä oli suunnittelun ohjauksen lisäksi osallistua maanalaisten riskikohteiden palotarkastuksiin, suunnitella ja toteuttaa pelastusharjoituksia sekä tuottaa operatiivisia toimintaohjeita eri riskikohteisiin. 6/2013 29 en muutoksia, sillä se antaa sidosryhmille erittäin huonon kuvan pelastuslaitoksen sisäisestä yhteistyöstä ja mahdollisista ristiriidoista. Lisäksi, jos vastaan tulee asioita, joista ei tietämystä ole, niin asiaa voi aina kysyä muilta ryhmän jäseniltä. Tämä toimintaohje jaettiin myös LUP:lle sekä Keski-Uudenmaan (KUP) Paanutie 8, 42700 Keuruu • 0207 199 700 • info@pave.inet.fi • www.pa-ve.fi Kalvi palokalusteet Tunnelija maanalaisissa tiloissa harjoitteleminen on pelastuslaitoksille tärkeää.. Tämä korostuu erityisesti savunhallinnassa, jossa mitoitukset ovat olemattomat tai sitten sitä ei ole lainkaan. Päinvastoin, konsultit ovat tilaajan/ maksajan puolella, ja pyrkivät tosissaan säästämään myös paloja pelastustoimintaan liittyvissä ratkaisuissa, jotka eivät välttämättä ole alueen pelastustoimintaa ajatellen järkeviä ratkaisuja tai yleensäkään eivät anna minkäänlaisia mahdollisuuksia esimerkiksi sammutustoimiin ryhtymiseen. Miten kävikään Hämeenlinnassa. Hankelistoilla on lisäksi tällä hetkellä yli 200 erilaista uutta tilaa. Markkinamäen tunneli on 495 metriä mitkä, jolloin direktiivi ei sitä ohjaa, ja tässä vaiheessa on alueen pelastustoimen oltava hereillä ja vaatia hyvin perusteluin direktiivin sisältöä tunneliin esimerkiksi savunhallinnan ja poistumisen suhteen. Kyseinen prosessi on ollut aktiivinen kahdeksan vuotta ja sen yksinkertaistettu tavoite on pitää huolta siitä, että kaupunkilaisten on turvallista käyttää maanalaisia tiloja. Rakentamisen aikana onnettomuusriskit ovat suuremmat kuin käytön aikana ja pelastustoiminnan toteuttaminenkin on haastavaa, koska kohteissa ei ole juuri mitään pelastustoimintaa tukevaa laitteistoa. Tämän vuoksi osastojen välinen yhteistyö on erityisen tärkeää ja useimmiten tuottaa sellaisen lopputuloksen, johon molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä. Toinen esimerkki tulee Itä-Uudeltamaalta Markkinamäen tunnelista välillä Koskenkylä Kotka. Suurissa projekteissa on mukana palokonsulttiyritys, jonka vastuulla on suunnitella kohteeseen henkilöturvallisuuteen ja paloja pelastustoimintaan liittyviä ratkaisuja. Miten ”worst case scenariossa” polttoainelastissa oleva täysperävaunurekka yritetään sammuttaa, kun sammutushyökkäystä ei voida suorittaa kummastakaan päästä tunnelia, koska ylipainetta ei voida tuottaa selän taakse. Maanalaisten riskikohteiden kirjo on jo nyt niin valtava, että kohdekohtaiset toimintaohjeet on ainut tapa saada riittävästi tietoa jaettua operatiiviselle henkilöstölle. Toimintaympäristö on varsin laaja, sillä Helsingissä on 500 erilaista maanalaista tilaa ja tunnelia, yli 300 km erilaisia tunneleita sekä lähes 10 000 000 m³ louhittua tilaa. Tieto-taito kehittyy ajan mittaan sille tasolle, että on asiantuntija sitten kummalta osastolta tahansa, pystyy hän yksin edustamaan pelastuslaitosta hankkeissa, jolloin taas työmäärät tasoittuvat ja jää aikaa keskittyä myös muihin asioihin. Toimintaohjeet sisältävät kohdekohtaista informaatiota ja ohjeita, joiden avulla onnettomuuden tai tulipalon johtamiselle ja toiminnan onnistumiselle on paremmat edellytykset. Pitkään jatkunut yhteistyö vaikuttaa myös myönteisesti ryhmän jäseniin ja heidän omaan tieto-taitoon. Näin ollen kirjauksen tulee olla paineellinen palovesi, jolloin ei pitäisi olla epäselvää, että putkessa on sekä vettä että painetta, putken ollessa liitettynä kiinteästi palovesiverkostoon. Länsimetron rakentamisen aikana Helsingin ja Länsi-Uudenmaan (LUP) pelastuslaitokset ovat tehneet tiiviistä yhteistyötä niin suunnittelun kuin rakentamisen aikana sekä pelastusharjoitusten suunnittelussa ja toteutuksessa. Myös mahdollisen onnettomuuden tai tulipalon sattuessa pelastushenkilöstöllä on toimintaedellytykset suoriutua tehtävistä työturvallisesti
Kuvitellaan täyttä metrojunaa Helsingissä, jossa on 800 ihmistä, tai tulevaa Kehärataa ja Pisaraa, jossa täysissä junissa henkilömäärät lähenevät 1700 ihmistä. EFSTG on EU-alueen eri pelastuslaitoksista koottu asiantuntijaryhmä, jolla ei ole virallista statusta. Toimintaohjeet ovat aina luonnoksia ja ne pitää olla muokattavissa välittömästi, mikäli harjoituksissa tai todellisissa tehtävissä havaitaan kehitettävää. Naapuriapua on taas helpompi antaa, kun henkilöstö päällystöstä miehistöön tietää perusasiat toimintamalleista. Kuten edellä on todettu, ei kannata keksiä asioita uudelleen, sillä ne on varmasti jossain päin Suomea tai maailmaa jo ratkaistu, ja jos ei ole, niin vinkkejä löytyy lähes joka taskusta. Maailmalta on kerättävissä todellisia tragedioita, josta meidän myös Suomessa on otettava oppia. Ryhmä on lausunut ja antanut kommentteja muun muassa useisiin EU-alueella voimassa oleviin ohjeisiin, jotka ohjaavat esimerkiksi tietai rautatietunneleiden rakentamista sekä niiden turvallisuutta. On selvää, etteivät nämä resurssit ole olleet paikalla samanaikaisesti, mutta jostakin palomiehiä on paikalle saatava. EFSTG-ryhmässä. Valitettavasti savutuuletuksen toimivuus perustuu tietokonemallinnuksiin ja kylmän savun testeihin, ja ne eivät anna välttämättä oikeaa kuvaa kuuman savun liikkeistä. Helsingin pelastuslaitoksella on ollut edustaja 1990-luvun lopulta asti European Fire Service Tunnel Group eli. Palontutkinnalla on merkittävä rooli, sillä tässäkin autopalossa kohde oli suojattu sprinklerillä, joka ei toiminut. Englannin ja Ranskan välisessä Euro Channel -tunnelissa on palanut kolmeen kertaan ja vuoden 2008 paloa oli sammuttamassa yli 300 palomiestä molemmista maista. Syynä oli huollon jäljiltä suljettu pääventtiili.. Tieliikennetunneleissa on ollut läheltä piti -tilanteita, mutta ajoneuvot on saatu ajettua ulos tunnelista. Yksittäisen ajoneuvon paloja maanalaisissa pysäköintihalleissa on ollut niin Oulussa, Tampereella kuin Helsingissä. EFSTG on myös erinomainen verkosto, mikäli lyhyellä aikajänteellä haluaa saada ”eurooppalaisen” mielipiteen tai näkemyksen kaipaamaansa asiaan. Vaikka kädet ovat täynnä työtä, niin palomieshenki on edelleen olemassa, ja mikäli pelastuslaitoksilla tulee eteen haastavia hankkeita, niin rohkeasti kannattaa kysyä naapurilta tai vähän kauempaakin. Suomessa on viime vuosina tapahtunut joitakin maanalaisten tilojen paloja. Kansainvälisyydestä on hyötyä Maanalaisten tilojen vaativia tehtäviä ei ole riittävästi, jotta nykyiset toimintaohjeluonnokset voitaisiin toden teolla koeponnistaa. Helsingin maanalaisissa hiilisiiloissa on kytöpaloja lähes vuosittain, ja viimeisimmän sammuttaminen vei aikaa lähes neljä kuukautta. Harjoitukset ajavat pääosin asiansa, mutta ongelmana on oikeiden olosuhteiden luominen, sillä kuuma savu käyttäytyy eri tavoin kuin kylmä keinosavu. Paloa pitäisi päästä sammuttamaan myös hyvin nopeasti. Tieto, mitä on maailmalla tapahtuneista maanalaisten tilojen ja tunnelien paloista kerätty, kertoo karua kieltä resursseita. Siksi muualla tapahtuvien onnettomuuksien ja tulipalojen seuraaminen on oman vähäisen tehtävämäärän vuoksi erittäin tarpeellista, jotta mahdollisiin epäkohtiin voidaan tarvittaessa puuttua. Yksittäisen ajoneuvon palot Pampalon kultakaivoksessa, Länsimetron ja Kehäradan rakenteilla olevissa tunneleissa. Samoin muualla Euroopassa tai sen ulkopuolella on paljon asioita pohdittu jo valmiiksi, joten ei tässäkään asiassa tarvitse aina keksi pyörää uudestaan. 30 6/2013 pelastuslaitokselle, jotta niin sanotulle HIKLU-alueelle saataisiin yhtenäinen toimintaohje rakenteilla oleviin tunneleihin. Näiden kansainvälisten yhteyksien takia on tunneleiden turvallisuuteen liittyviä tietoja ja kehityssuuntia ollut saatavilla lähes reaaliajassa ja niiden välityksellä on tunneleiden turvallisuuteen pyritty vaikuttamaan myönteisesti, jopa onnistuen siinä. Budapestin metrossa vuonna 2011 palanutta yksittäistä metrovaunua oli sammuttamassa 120 palomiestä ja vuonna 2012 Pariisissa maanalaisen pysäköintihallin useiden ajoneuvojen paloa yli 100 palomiestä. LUP otti ohjeen nopealla ajalla käyttöönsä pienin poikkeamin, KUP:N muokatessa sitä enemmän itselleen soveltuvaksi. Lähtökohta kuitenkin oli se, kun maanalaisen tilan tulipaloissa omat resurssit loppuvat, on apua pyydettävä naapurista. EFSTG:n lisäksi PIARC eli maailman tiejärjestö on saanut nauttia suomalaisedustuksesta jo pitkään. Lisäksi Kehäradalla paloivat eristemateriaalit tunnelin seinärakenteissa. Luvut laittavat nöyräksi ja motivoivat kehittämään toimintaohjeita ja taktiikoita, jotta oikeat ratkaisut tulee tehtyä todellisen onnettomuuden sattuessa. Pelastustoimen lähettäessä paikalle pelastuskomppanian, jossa yksiköt ovat minimivahvuudella, ei palomiesten määrä ole missään suhteessa evakuoitavien tai pelastettavien ihmisten lukumäärää
– Saksassa myös poliisi käy rekrytoimassa opiskelijoita koulutukseen suoraan koulun penkiltä ja pelastustoimi päätti seurata esimerkkiä. Koska toiminta halutaan vakinaistaa, Saksassa on tehty muutoksia myös lainsäädäntöön. 6/2013 31. – Olemme nyt järjestäneet kolme erillistä 18 kuukauden kurssia. Opiskelijat tiukkaan testiin Valmennuskursseille pääsemiseksi opiskelijoiden on läpäistävä tiukka pääsykoe. Saksalaiseen opiskelijoiden rekrytointikampanjaan voi tutustua Einsatz Berlinin nettisivuilla www.einsatz-berlin.de. Maahantuoja: Telko Oy, Ympäristötuotteet Lintulahdenkuja 10, PL 80, 00501 HELSINKI Puh. Myös työvoimaviranomaiset olivat mukana, Herweg sanoo. (09) 5211, Fax (09) 521 2728 www.telko.com/portal/fi/kemikaalit/ymparistotuotteet MEKAANINEN ÖLJYNTORJUNTA Mekaaniset puomit ja pintakerääjät A-puomit 450/750 kompaktissa säkissä Troiltankit eri kokoja (1000–11000 l) Viemärinsulkumatot ja rajoituspadot Polymeeriteknologia ja laitteistot TELKO-IMEYTYSAINEET Mobiili Kit -öljyntorjuntaa (eri kokoja) Imeytyspuomit (useita kokoja) PIG® Blu -sarja uusin ja imutehoisin Sorbix-rouheet (Unv kaikille nesteille) Valuma-altaat (useita kokoja) Fyysisten valmiuksien, esiintymistaidon ja peruskuntotestauksen lisäksi hakijat osallistuvat myös mielenkiintoiseen käytännön kokeeseen, jossa käytetään yksinkertaisia työkaluja, esimerkiksi vasaraa. Laitos aloitti pelastusalaan valmentavan kurssin koulunsa päättäneille. Toiminta jatkuu edelleen. B erliinin palolaitos on perinteisesti ollut suosittu työpaikka. Viime vuosina hakijamäärät ovat romahtaneet puoleen. Valmennuskurssin käyneet opiskelijat ovat selvinneet hyvin pelastajakurssista, Herweg hehkuttaa. Olemme koonneet hankkeen ympärille toimivan ryhmän ammattilaisia pelastusalalta, ammattiyhdistyksestä ja kauppakamarista. Kaikkiaan 37 opiskelijaa on valmistunut kurssilta, heistä kaksi on maahanmuuttajia. Henkilöstön vanhetessa uusia työntekijöitä tarvitaan, kertoo Harald Herweg Berliinin paloja pelastusakatemiasta. Tähän valmentavaan koulutukseen haluttiin myös maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita. Tavoitteena oli yksinkertaisesti lisätä hakijoiden määrää ja saada erityisesti maahanmuuttajataustaisia pelastuslaitokselle. Pelastuslaitos on budjetoinut Einsatz Berlin -hankkeeseen neljännesmiljoonan, ja kaikkiaan kulut ovat 1,2 miljoonaa euroa. Psykologisessa osuudessa testattiin sopeutumiskykyä ja stressinsietoa. Valmennuskursseja mainostetaan näyttävällä mediakampanjalla ja ilmoituksia ja uutisia tuotetaan myös vierailla kielillä maahanmuuttajien tavoittamiseksi. Rekrytointikampanjalla lienee merkitystä myös syrjäytymisen ehkäisyssä. Valmentava kurssi nuorille Berliinin pelastuslaitos kilpailee samoista tekniikan alan ammattikoulun käyneistä teollisuuden kanssa. Taustalla tohtori Peter Wagner. Toiminta ei ole aivan ilmaista. Pelastuslaitoksella päätettiin luoda valmentava rekrytointiväylä alueen nuorille. Olemme saaneet oikein positiivisen kokemuksen näistä valmentavista koulutuskokonaisuuksista. Saksan kielen taidon kielikokeeseen osallistuttiin sekä kirjallisella että suullisella testillä. Einsatz Berlin: Pelastajaksi valmennuskurssilta Teksti: Brita Somerkoski Kuva: Veera Heinonen Harald Herweg Berliinin Paloja pelastusakatemiasta pitää Einsatz Berlin -rekrytointikampanjaa onnistuneena. – Berliinin pelastuslaitoksella on tulipaloihin liittyviä hälytystehtäviä vuodessa noin 8000 ja yli kolminkertainen määrä teknisiä avustustehtäviä
Kyse oli henkilöstä, jonka kotona oli vakava tulipalon vaara. – Nyt teemme tiivistä yhteistyötä kaikkien vanhuksia hoitavien kanssa. suositus kannettavan sprinklerin asentamisesta Olisiko palokuolema voitu sittenkin ehkäistä. Muut viranomaiset ottavat pelastuslaitokseen yhteyttä, kun tietyt kriteerit täyttyvät. – Pelastustoimi ei voi nostaa käsiään pystyyn tällaisessa tilanteessa ja sanoa, että mitään ei ollut tehtävissä. Muut viranomaiset ottavat pelastuslaitokseen yhteyttä, kun tietyt kriteerit täyttyvät. Olemme määritelleet kullekin riskitasolle sopivat turvallisuusvälineet. Olemme määritelleet kullekin riskitasolle sopivat turvallisuusvälineet. Uhkakuvaan kuuluu myös dementian, tupakoimisen ja alkoholin käytön piirteitä. Jos esimerkiksi sosiaalityöntekijä kotikäynnillään huolestuu asiakkaan paloturvallisuudesta, hän täyttää lomakkeen ja lähettää sen pelastuslaitokselle. Kun riskikäyttäytyWayne Barret, Surrey: Riskiryhmien palo turvallisuuteen voidaan vaikuttaa Wayne Barret, Surrey: Riskiryhmien paloturvallisuuteen voidaan vaikuttaa Teksti ja kuva: Brita Somerkoski Britannian Surreyn pelastuslaitoksen kuva kansalaisten paloturvallisuudesta muistuttaa Suomen oloja. Kyse ei ole ensisijaisesti määräyksistä, vaan enemmänkin kansalaisten omasta tarpeesta, Wayne Barret kertoo. Barret esittelee tapauksen, jossa omakotitalossa asunut ikääntynyt henkilö menehtyi tulipalossa. Käyttäjä saa alennuksia turvahälyttimen kuluista ikä 60 + vakavan vaaran uhka tupakointi, päihteet tai muistisairaus, liikkumisrajoittuneisuus palovaroitin + turvahälytin+kannettava sprinkleri pelastuslaitoksen tekemä kodin turvatarkastus 24 tunnin kuluessa viranomaisen ilmoituksesta. – Nyt teemme tiivistä yhteistyötä kaikkien vanhuksia hoitavien kanssa. P alontutkintaja riskientorjuntapäällikkö Wayne Barret toteaa, että palokuolemia on Surreyssa verrattain vähän. Oma osuutensa saattoi olla asunnon yleisellä epäsiisteydellä, tupakoinnilla, liikkumisrajoitteisuudella ja päihteiden ongelmakäytöllä. Uhkakuvaan kuuluu myös dementian, tupakoimisen ja alkoholin käytön piirteitä. Palokuolemat eivät ole sattumaa, vaan koituvat yksin asuvien, ikääntyneiden ja liikkumisrajoitteisten kohtaloksi. – Vuoteen 2030 mennessä riskiryhmään kuuluvien aikuisten eli yli 65-vuotiaiden määrä lisääntyy 150 prosentilla ja palokuolemien on ennustettu lisääntyvän saman verran. Olemme jo vuosia tehneet palotarkastusten sijaan maksuttomia paloturvallisuuskäyntejä (home fire safety visit) kansalaisten koteihin. Korkea ikä, päihteiden käyttö, tupakointi, muistisairaus ja liikkumisvaikeudet samalla henkilöllä lisäävät palokuoleman todennäköisyyttä. ja riskientorjuntapäällikkö Wayne Barret toteaa, että palokuolemia on Surreyssa verrattain vähän. Tämä edellyttää kuitenkin asukkaan tai hänestä vastaavan henkilön suostumusta, Barret sanoo. Pelastustoimi on ennakoinut tilannetta ja lisännyt paloturvallisuuspalvelujaan. Pelastustoimi on ennakoinut tilannetta ja lisännyt paloturvallisuuspalvelujaan. Palokuolemat eivät ole sattumaa, vaan koituvat yksin asuvien, ikääntyneiden ja liikkumisrajoitteisten kohtaloksi. Olisiko palokuolema voitu sittenkin ehkäistä. Britanniassa jokainen palokuolema analysoidaan tarkasti. Surreyssä ei ole jääty makaamaan tuleen; myös vaikeasti autettavia voidaan auttaa. Tämä edellyttää kuitenkin asukkaan tai hänestä vastaavan henkilön suostumusta, Barret sanoo. Barret esittelee tapauksen, jossa omakotitalossa asunut ikääntynyt henkilö menehtyi tulipalossa. Korkea ikä, päihteiden käyttö, tupakointi, muistisairaus ja liikkumisvaikeudet samalla henkilöllä lisäävät palokuoleman todennäköisyyttä. Kyseessä oli henkilö, jonka kotona oli palovaroitin, vanhuspalvelu teki säännöllisesti avohuollon käyntejä hänen luonaan ja menehtyneellä oli käytössä turvahälytin. Jos esimerkiksi sosiaalityöntekijä kotikäynnillään huolestuu asiakkaan paloturvallisuudesta, hän täyttää lomakkeen ja lähettää sen pelastuslaitokselle. Kyse ei ole ensisijaisesti määräyksistä, vaan enemmänkin kansalaisten omasta tarpeesta, Wayne Barret kertoo. Käymme 24 tunnin kuluessa arvioimassa paloturvallisuustilanteen asiakkaan kodissa. Näistä turvallisuuteen liittyvistä varotoimista huolimatta asiakkaan kotona syttyi tulipalo. Väestön ikääntyminen muuttaa tilannetta lähivuosien aikana. Käymme 24 tunnin kuluessa arvioimassa paloturvallisuustilanteen asiakkaan kodissa. Kyseessä oli henkilö, jonka kotona oli palovaroitin, vanhuspalvelu teki säännöllisesti avohuollon käyntejä hänen luonaan ja menehtyneellä oli käytössä turvahälytin. Asennamme palovaroittimia, tarkastamme uloskäyntejä ja neuvomme, miten hätätilanteessa tulee toimia. – Vuoteen 2030 mennessä riskiryhmään kuuluvien aikuisten eli yli 65-?vuotiaiden määrä lisääntyy 150 prosentilla ja palokuolemien on ennustettu lisääntyvän saman verran. Britanniassa jokainen palokuolema analysoidaan tarkasti. Väestön ikääntyminen muuttaa tilannetta lähivuosien aikana. Näistä turvallisuuteen liittyvistä varotoimista huolimatta asiakkaan kotona syttyi tulipalo. Asennamme palovaroittimia, tarkastamme uloskäyntejä ja neuvomme, miten hätätilanteessa tulee toimia. Surreyssä ei ole jääty makaamaan tuleen; myös vaikeasti autettavia voidaan auttaa. Teksti ja kuva: Brita Somerkoski 32 6/2013. Riskitekijä Pelastuslaitoksen suosittelema turvaväline Toimenpiteet ikä 60 + palovaroitin pelastuslaitos asentaa kuluitta palovaroittimen kodin turvatarkastus ikä 60 + lisääntynyt vaara palovaroitin + turvahälytin kodin turvatarkastus, palovaroittimen asennus, joka liitetään turvahälyttimeen. Olemme jo vuosia tehneet palotarkastusten sijaan maksuttomia paloturvallisuuskäyntejä (home fire safety visit) kansalaisten koteihin. Palontutkinta-. Oma Britannian Surreyn pelastuslaitoksen kuva kansalaisten paloturvallisuudesta muistuttaa Suomen oloja
– Tuollainen prosentti ei ole juuri mitään verrattuna sprinklauksen hyötyihin, Barret sanoo. Turvapuhelimet reagoivat myös vesitai kaasuvahinkoihin. Britanniassa paloturvallisuutta edistetään muun muassa tuoteturvallisuusasioilla; sohvia, joissa ei ole palonkestokäsittelyä, ei saa myydä edes kirpputorilla. Barret kertoo. Nyt ehkäisevä työ on luonnollinen osa vuorojen työskentelyä. Sumusprinkleri käyttää vain pienen määrän vettä alkavan palon sammuttamiseen. Lähde: Surrey Fire and Rescue Service – A Multi Agency Fire Safety Guide Issue 3 http://www.surreycc.gov.uk/social-care-andhealth/adult-social-care/protecting-adults-fromharm/keeping-you-safe-from-fire http://www.derbys-fire.gov.uk/news/news-items/ portable-misting-system-extinguishes-fire Palontorjuntaja riskienhallintapäällikkö Wayne Barret (vas.) Surreyn pelastustoimesta ja riskienhallintapäällikkö Jari Lepistö Jokilaaksojen pelastuslaitokselta kohtasivat kesäkuussa kansainvälisessä turvallisuusviestinnän seminaarissa Helsingissä. Kannettava laite sisältää sata litraa vettä. Sumusprinkleri on yhdistetty palovaroittimeen ja tarkkailukeskukseen, josta sprinklerin laukeaminen voidaan havaita. Laitteen on todettu sammuttavan tehokkaasti huoneistopalot. Työn luonne on kuitenkin vuosien kuluessa muuttunut radikaalisti. Barret korostaa, että uusiin rakennuksiin on kannattavaa rakentaa pysyvä sprinklerijärjestelmä. Pelastuslaitokset ovat aktiivisia ennalta ehkäisevän työn tekijöitä ja kouluttajia. Asiakkaalle voidaan hankkia palonilmaisimen tavoin toimiva turvapuhelin. Laite reagoi savuun levittämällä ympäristöön vettä sumuttamalla. Paahteinen Helsinki sai hymyn huulille.. 6/2013 33 minen tunnetaan, asiaan tulisi vaikuttaa suoraan. Ratkaisuksi sumua suihkuttava kannettava sprinkleri Barret esittelee brittiläisiä teknisiä apulaitteita. Miehistö valitti aluksi, että heidän tehtävänsä on sammuttaa tulipaloja, eikä toimia opettajana. Teemme tarkistuskäynnin vuorokauden sisällä ja arvioimme, millainen turvalaitteisto on tarkoituksenmukainen. Jokainen, joka haluaa palovaroittimen, saa sellaisen asennettuna kotiinsa, kunhan vain ottaa yhteyttä pelastuslaitokseen. Huonekalujen päälle voidaan hankkia peitteitä, joissa on palonsuojakäsittely. Surreyssä kysytään tällaisissakin tilanteissa: Miten palokuolema olisi voitu estää. Joissakin tapauksissa pelastuslaitos jakaa ilmaiseksi esimerkiksi palosuojattuja vuodevaatteita tai tuhkakuppeja. Kun asunnossa on lisäksi toimiva palovaroitin, jonka ääni kuuluu tai näkyy, hälytinasiat ovat kunnossa. Samalla voidaan keskustella muistakin mieltä askarruttavista turvallisuusasioista, Wayne Barret kertoo. – Toiminnan käynnistäminen ei ollut todellakaan helppoa. Kuulemisrajoitteisille asennetaan ilmaiseksi valotai värinähälyttimiä tulipalon varalle. Kannettavan sprinklerin etuna on se, että laitteen paikkaa voidaan muuttaa vaikkapa kiinteistöstä toiseen. Kukaan ei enää kyseenalaista sitä, tulisiko pelastuslaitoksen osallistua kansalaisten turvallisuuden edistämiseen. Toisinaan tämä työ keskeytyy palohälytyksen vuoksi, mutta se ei haittaa, sillä tulipalojen määrä on vähentynyt. Laite maksaa noin 2000 puntaa (2329 euroa). Esimerkkitapauksessa palokuolema olisi voitu välttää kolmella tavalla: Henkilön vuodevaatteiden tulisi olla palonsuojakäsiteltyjä. Sen kuluiksi lasketaan noin prosentti kokonaiskuluista. Palossa vahingoittuneeseen asuntoon voidaan muuttaa takaisin jopa saman päivän aikana. Pelastuslaitos suosittaa myös paloturvallisia tuhkakuppeja ja liesivahteja. – Saamme toisilta viranomaisilta ilmoituksen kodista, jossa on kohonnut paloturvallisuuden todennäköisyys. Kannettavat sprinklerit (Portable Misting System) ovat yleistyneet. Pelastuslaitoksen materiaalin avulla koulutetaan asiakastyötä tekevät paloturvallisuusasioissa
– Missään pienessä lämmössä tai infektion jälkitilassa tai nuhassakaan, ei sovi liikkua. Liikunnanohjaaja Siv Aro varoittelee kuitenkin palomiehiä, että kuten muutakin liikuntaa niin varsinkin paineilman kanssa liikuttaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota terveyteen. M itä, jos ryhdyttäisiin urheilemaan savusukellusvarusteissa, suojaustasolla. Kaikki liikunta on hyvästä ja jopa välttämätöntä selvitäkseen kunnialla työuralla mahdollisimman pitkälle. – Laitteet eivät häirinneet juurikaan hiihtoa, paitsi että loppu matkasta pullo alkoi painaa hartioita, Louhisto sanoo. Pystyssä pysymisen Nieminen mainitsee kokemuksessa vaikeimmaksi, paloasun hän mainitsee hieman jähmeäksi hiihtää. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen palomiehet Juha Louhisto ja Juha Nieminen ovat heti pienestä vinkistä mukana, kun heille ehdotetaan erilaisten urheiluja liikuntalajien kokeilua savusukellusvarustuksessa. Odotetusti tekniikka ei ollut ihan sm-tasoa. Hyvin kiristetyt hihnat pitivät laitteet tiukasti selässä. Vaarallisten aineiden tehtävillä määritellään kemikaalisukeltajien suojaustaso. – Odotin hikeä, maitohappoja ja endorfiineja. Kaatumiset johtuivat kyllä puhtaasti muista jutuista, Nieminen selventää. Hänen mukaansa luisteluhiihdossa vaikeinta oli se, kun käytössä oli kolmen kilometrin matkalle vain yksi pullo ja ilmaa piti säästellä ylämäkeä varten. Hän sai hengitettyä paineilmalaitteen kautta mukavasti suorituksen aikana. Hiihdosta on video Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen Facebook-sivulla ja YouTuben kupelastus-kanavalla. Suojaustasolla-projekti sai lopulta siitä nimensä ja suojaustasolla urheileminen alkoi jo viimelumilla. Myös pelastusjohtaja Pekka Vänskä peukuttaa toimintaa, mutta ei hulluuden takia. – Paineilmalaite ei häirinnyt selässä kovin paljon verrattuna esimerkiksi juoksuun, jossa ne alkaa herkemmin hölskyä. Toistaiseksi meillä on vähän harjoitteita, joissa työtä tehdään oikeissa varusteissa, Vänskä sanoo. Hänen mukaansa perinteinen kolmen kilometrin hiihto suojaustasolla vastaa rasitukseltaan tavallisen huoneistopalon sammutusta. Välillä piti hiihtää ilman maskia ja silti ilma loppui kovan nousun jälkeen, jonka jälkeen hiihdettävää on vielä reilut puoli kilometriä jäljellä. Painelilmalaitteiden ajattelin tuovan hieman lisäpainoa ja raskautta hengittämiseen, perinteisellä tyylillä hiihtänyt Nieminen sanoo. Alamäessä kypärä otti välillä pulloon kiinni, jos yritti katsoa eteenpäin. Lyhyt puhelu kollega Juha Niemiselle ja hänkin on mukana samasta syystä. 34 6/2013. Liikunnanohjaaja Aro hankki Työterveyslaitokselta Suojaustasoryhmän käyttöön sykevälimittareita. – Rasituksen kasvaessa huomaa hyvin hengityksen raskaamman vastuksen, jonka paineilmalaite tekee. – Ajattelin, että paloasussa voisi olla vaikeata hiihtää, mutta yllättävän notkea oli vetää, Louhisto sanoo. Eräs suojaustaso on sammutusasu ja paineilmalaite eli sama kuin savusukelluksessa. Loppumatkasta mentiin varailmalle. Sekä Louhisto että Nieminen odottivat suojaustasolla urheilusta hyvää treeniä. Suojaustasolla-projekti on jatkunut lumien sulettua uusilla suoritteilla. Se tekee työvarusteet entistä tutummaksi käyttää. Suojaustasolla hiihdettiin Järvenpään Paavonpolulla. – Tärkeintä tässä on kuitenkin se, että työvarustuksessa tehdään erilaista rasittavaa toimintaa. Teksti: Marko Partanen Kuva: Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Sula hulluus vetää Suojaustasolle – touhussa piilee terve järki Perintein en kolmen kilometr in hiihto suojaust asolla vastaa rasitukse ltaan tavallise n huoneist opalon sammutu sta. Hän vertaa luisteluhiihtoa tehtävään kerrostalossa. Suojapariselvitys seitsemänteen kerrokseen keskeytyi viidennessä kerroksessa, kun potilas piti viedä kauhapaareilla alas, minkä jälkeen palattiin seitsemänteen kerrokseen, jossa töitä ei enää tehty. Edellä kuvattuun työtehtävään verrattuna luisteluhiihto suojaustasolla oli erittäin kevyttä. Olen hiihtänyt viimeiseen viidentoista vuoden aikana neljä kertaa. – Olen mukana, vastaa palomies Juha Louhisto ja ilmoittaa liikkeellepanevaksi voimaksi sulan hulluuden. Yritin sen jälkeen hengitellä raitisilmasuodattimen kautta, mutta se veti kasvo-osan huuruun ja esti näkyvyyden, Nieminen sanoo. Hän sai suojaustasourheilussa sitä mitä hakikin. Pelastusjohtaja Pekka Vänskä toteaa, että suojaustasolla urheilu on palomiesten extremeä. Aina liikuttaessa on oltava terve. Aro on erityisen innoissaan siitä, että palomiehet treenaavat
Tällä hetkellä yhdestä kaikkia pelastuslaitoksia koskettavasta hankkeesta muodostuvat kustannukset ovat yksittäiselle pelastuslaitokselle minimaalisia verrattuna siihen, että projekteja vietäisiin erillisinä ja irrallisina hankkeina yhden pelastuslaitoksen avulla eteenpäin. Tähän haetaankin jo ratkaisua SM:n pelastusosaston käynnistämän Pelastustoimen tutkimusja kehittämistoiminnan vahvistaminen -selvitystyön avulla. Yhtenä esimerkkinä voidaan pitää pelastuslakia, jonka perusteella saamme tarvittavat oikeudet ja velvollisuudet hoitaa tehtäviämme. 6/2013 35 K EJO-hanke on edennyt ja etenee aikataulun mukaisesti ja pelastustoimen on yhtenä toimialana pysyttävä tässä kehityksessä mukana. Käsittääkseni aina kun kyseessä on KEJO-hankinta käyntiin toukokuussa Kenttäjärjestelmästä iso muutos Teksti ja kuvat: Teemu Veneskari. Yksi tietotekninen sovellus, kenttäjärjestelmä, voi muuttaa koko toimialaa. Mahdolliset lain muutokset tulisivat perustumaan pelastustoiminnan sisältämään toiminnalliseen tarpeeseen tai toimialan kehittämiseen, ei järjestelmän tarpeeseen. Tämä jäänee 90-prosenttisesti niissä tehtävissä huomioimatta, joissa yleisjohtajuus kuitenkin muodostuu. Luulen kuitenkin, että nämä ovat vasta alkua tulevista, kasvavista ICT-kustannuksista toimialallamme. Nyt on tultu tilanteeseen, jossa meidän täytyy lakiasioihin perehtyneiden asiantuntijoiden voimin selvittää, muodostuuko toimialan näkökulmasta tarpeita pelastuslain muutokseen, jotta saamme kaikki ydintehtävien hoitamiseen tarvittavat ominaisuudet tulevassa järjestelmässä käyttöömme. Yksinkertaisena esimerkkinä kustannusten muodostumisesta voitaisiin pitää tietojärjestelmien rajapintoja, joiden avulla järjestelmä A hakee tietoa järjestelmästä B (näin yksinkertaistettuna). KEJO on yksi sellainen esimerkki (lähi)tulevaisuuden muuttuvasta ICT-kentästä, joka liikuttaa myös pelastustoimea. Artikkelissa on myös kuvaus KEJO-hankkeen tämänhetkisestä tilasta. Samalla tulee huomioida kunnallisen taloustilanteen yleinen kiristyminen. En olisi uskonut, että yhden tietoteknisen järjestelmän ympärille muodostuu hyvin monimuotoisia tarpeita muokata ja tarkastella erilaisia toimialaamme koskettavia asioita. Tulisiko siis pohtia valtakunnallista pelastustoimen ICT-strategiaa jo pelkästään kustannusten näkökulmasta rohkeasti pelkäämättä olemassa olevia sidonnaisuuksia isäntäkuntien tietoverkkoratkaisuihin. Uuden kenttäjärjestelmän avulla on mahdollisuus saada tietoa erilaisista rekistereistä laista tulevien oikeuksien mukaisesti. Pelastustoimen kehittämisestä Pelastustoimen kehittäminen ilman Palosuojelurahaston avustuksia olisi vähäistä. Esimerkiksi kenttäjärjestelmään muodostettavien rajapintojen kustannukset voivat vaihdella jopa nelinkertaisiksi, tyypistä riippuen. Yhdeksi keskeiseksi asiaksi on noussut pelastuslain 35 §:n yleisjohtajuus. Tässä artikkelissa pohdin, mitä eri toimialojen jo nyt havaittuja kehityskohteita pitäisi ottaa huomioon KEJO-hankkeessa ja millaisia asioita olisi valmisteltava tulevan kenttäjärjestelmän käyttöönotossa. On totta, että yhteisistäkin hankkeista aiheutuu paljon kustannuksia. Tulevaisuuden näkökulmana pelastustoimelle rakennettu yhteinen tietoverkkoratkaisu antaisi mahdollisuuksia, joita isäntäkuntien tietoverkkoratkaisuissa ei välttämättä ole mahdollista toteuttaa. Jos kenttäjärjestelmään halutaan integroida jokaisen pelastuslaitoksen omat järjestelmät (henkilöstönhallinta tms.), ovat kustannukset merkittävät. Pelastustoimen TKI (tutkimus/kehittämis/innovointi) pitäisi organisoida tehokkaammin, ja pelastuslaitoksien kannattaisi panostaa enemmän ja keskitetymmin tähän yhteistoimintaan, josta KEJO on yksi hyvä esimerkki
Tavoitetilassaan toimiva kenttäjärjestelmä on pelastustoimintaa ja sen johtamista tukeva loppukäyttäjäystävällinen kokonaisuus. Sen avulla voidaan varmistaa hyvin laaja ja monipuolinen edustus, jossa eri näkökulmat tulevat varmasti huomioitua. Se on ollut erittäin toimiva ratkaisu jakaa nopeasti muuttuvaa tietoa keskeisten hankkeiden ja henkilöiden kesken. Henkilöstölle tehtävät turvallisuusselvitykset ovat arkipäivää tulevaisuudessa myös pelastustoimessa. Tämä vaikuttaa pelastustoimeen siten, että joudumme mahdollisesti noudattamaan näitä ohjeistuksia. Sosiaalihuollolla erityisesti sen prosesseihin perustetulta työryhmältä meni kolme vuotta, kolme kuukautta ja kolme päivää prosessikuvauksien tekemiseen! Emme ole ainut toimiala, jolta prosessikuvaukset puuttuivat, mutta olemme selvästi vähemmistössä. pelastustoiminta ja paikalle tulee myös toinen viranomainen, yleisjohtajan lakisääteinen oikeus ja velvollisuus koskettavat johtovastuussa olevaa pelastustoiminnan johtajaa. Tietotekniset laitteet, tilat ja kustannukset Mitä yhdelle pelastuslaitokselle maksaa korjata tilaturvallisuus tilanneja johtokeskustiloissa vastaamaan KATAKRIn (Kansallinen turvallisuusauditointikriteeristö) perustai korotetun tason vaatimuksia. Todennäköisesti monessakaan pelastuslaitoksessa ei ole pohdittu, miten nämä vaikuttavat toimialaamme, mutta tarve muutokselle on tiedossa. Nyt voidaan jo varmasti sanoa, että KEJOa käytetään kuten nykyistä PEKEä pelastustoiminnan kenttäjohtamisen työkaluna kuten myös tilanneja johtokeskusten vakiokalustona. Toiminnallisuuksien osalta tavoitetilaa voidaan arvioida, mutta kilpailutus määrittelee järjestelmään tulevan kokonaisuuden tarkemmin. Itse prosessikuvauksien lähes totaalinen puute toimialaltamme on luonut tarpeen kehittää prosessikuvauksia. Tällä hetkellä nämä henkilötyövuodet on jaettu kolmen pelastustoimen erityisasiantuntijan kesken seuraavasti: Ilkka Eskelinen, paloinsinööri IUPELA:stä tekee kokoaikaisesti KEJOa, Matti Honkanen, yliopettaja PEO 1/3 otona ja Teemu Veneskari, kehittämispäällikkö, KYMPE 1/3 otona. Asiakirjojen lukeminen ja kommentointi on arkipäivää KEJO-työssä, ja se on yksi työllistävimmistä, mutta tärkeimmistä asioista hanketyössä. KEJO-hanke nyt KEJOn hankinta on virallisesti käynnistetty 16.5.2013. Tämän lisäksi pelastustoimella on mahdollisuus käyttää jäljellä oleva 1/3 työaika jonkin tietyn KEJO-hankkeeseen liittyvän erityisosaamista vaativan osa-alueen teettämiseen tehtävään soveltuvan asiantuntijan avulla. ERICA-hätäkeskustietojärjestelmä määritellään korotetulle tietoturvatasolle ST III. Kumppanuusverkostossa on käynnissä lomakkeidenkin osalta yhdenmukaistamistyötä, joten tässäkään asiassa ei tarvitse itse keksiä kaikkea, vaan verkostoitua ja tehdä yhteistyötä. Kysymys: onko teidän laitoksellanne käytössä pelastuslain 34 §:n mukainen pelastustoiminnan aloittamiseen tai lopettamiseen sopiva muotovaatimukset täyttävä lomake. Tähän kiinteästi liittyvät viranomaisten henkilökortit, joilla päästään kirjautumaan annetuin oikeuksin tarpeellisiin tietojärjestelmiin ja tekemään muun muassa erilaisia rekisterihakuja. Meillä kolmella asiantuntijalla ei ole eikä tarvitse olla kaikkea tietoa, vaan riittää, kun meillä on hyvät verkostot ja tieto siitä, mistä tieto löytyy. Asiakirjan linkit: www.hare.vn.fi > perushaku > pelastustoimen tutkimusja kehittämistoiminnan vahvistaminen www.vm.fi > julkaisut ja asiakirjat > julkaisut > valtionhallinnon tietoturvallisuus > toimitilojen tietoturvaohje 36 6/2013. Itse työtä KEJO-hankkeessa kuvaisin hyvin monipuoliseksi, siinä saa käyttää omia tietojaan ja taitojaan kattavasti. Työskentely erityisasiantuntijana KEJO-hankkeessa on resursoitu PSR:n avustuksella vuodelle 2013–2014 kaksi henkilötyövuotta pelastustoimen osalta. Uudet ominaisuudet muokkaavat työskentelytapoja varmasti meidänkin toimialalla. Tosiasia on se, että KEJO tuottaa kenttäjärjestelmän, joka vaatii toimialaltammekin vielä paljon kehitystyötä, valmistautumista ja kouluttautumista nyt ja tulevaisuudessa. Toimialan omaa organisoitumista tietoteknisiin hankkeisiin on toteutettu kumppanuusverkoston pelastustoiminta –palvelualueen alaisen pelastuslaitosten tietohallintohankkeiden koordinointityöryhmän (PTK) avulla. Yhtenä kehityskohtana on pelastustoiminnassa käytössä olevat lomakkeet. Tuleva kenttäjärjestelmä tukee yleisjohtajan roolin muodostumista sekä tehtävää johtavan viranomaisen tilannetietoisuuden ylläpitämistä. KEJO työkaluna Sitä, mitä KEJO on työkaluna tulevaisuudessa, voidaan tällä hetkellä vain alustavasti hahmotella. Samalla tulee pohtia kunnallisten järjestelmien yhteensovittamisongelmaa suhteessa muihin valtakunnallisiin viranomaisten käyttämin järjestelmiin ja tietoverkkoihin. Olimme käsittääkseni jo hyvän aikaa käyttäneet PEKEä, kun huomasimme, että muut toimialat olivat kehittäneet siihen ominaisuuksia, jotka otimme viimeisimmissä päivityksissä pelastustoimessa käyttöön. Samalla vaikutukset tulevat todennäköisesti näkymään myös KEJO-hankkeessa. Tarvitsemme jatkossakin PSR:n tukea, jotta keskeisiä, valtakunnallisia hankkeita kuten KEJO, saadaan vietyä kunniakkaasti loppuun. KEJO-hankkeen myötä voidaan yhdenmukaistaa pelastustoiminnassa tarvittava lomakkeisto. Yhteistyö toisten hankkeessa olevien toimialojen kanssa on erittäin opettavaista. Tulevan KEJOn osalta toivon, että emme toimialana astu samoihin kuoppiin kuin PEKEn kanssa. Olisi tavoitetilan mukaista organisoida tulevan KEJO-järjestelmän käyttöönoton jälkeen keskitetty järjestelmän kehittämismalli, jossa kaikki KEJOa käyttävät viranomaiset olisivat mukana. Tuleviin pelastustoimen edustusta vaativiin valtakunnallisiin hankkeisiin voin lämpimästi suositella tätä KEJO-hankkeessa käytössä olevaa usean asiantuntijan mallia. Tärkeintä olisi kuitenkin löytää ne ydintoiminnallisuudet, jotka tukevat nykyistä pelastustoiminnan johtamista ja vastaavat tulevaisuuden haasteisiin niin, että KEJO toimii koko elinkaarensa ajan. Kannustankin nykyisiä ja tulevia pelastustoimen asiantuntijoita ottamaan rohkeasti osaa tuleviin hankkeisiin, koska meillä on osaamista, jota voimme jakaa. Onko teidän pelastuslaitoksessanne tutustuttu tähän kriteeristöön tai luettu valtionvarainministeriön antamaa (VAHTI) toimitilojen tietoturvaohjetta. Työssä on edetty aikataulun mukaisesti. KEJOn tulee tukea järjestelmänä ERICAn korotettua tietoturvatasoa ja näin ollen se tulee helpottamaan osaltaan pelastustoimen ja muiden viranomaisten välistä turvaluokiteltujen materiaalien käyttöä. Projektiluonteisen työn kokonaisuus on alkanut hahmottua hankkeen edetessä. Näin ollen voidaan uusien ominaisuuksien osalta tiedustella muilta toimialoilta, ovatko ne myös kiinnostuneet kehittämään samoja ominaisuuksia, jotta kustannukset muodostuisivat järkeviksi. Hankkeessa on toimialoittain valmisteltu kenttätoiminnan prosessikuvauksia. Toimiva koordinointi ja tiedonvaihto kumppanuusverkoston alaisuudessa toimii esimerkkinä muillekin vastaaville kaikkien pelastuslaitosten huomiota vaativille yhteistyömalleille. Samalla yhdenmukaistettaisiin koko valtakuntaan pelastustoimen käyttöön myös muut yleispätevät lomakkeet
Lisätietoja: Erehdykset ja unohdukset salliva asuinympäristö -koulutusmateriaali/SPEK Vanhuksille ”hyvinvointitelevisiot”. Hankkeessa on noussut yhtenä tulevaisuuden kehittämismahdollisuutena lääkärikonsultaation toteuttaminen hyvinvointitelevision välityksellä. Testiryhmässä oli kahdeksan naista ja kolme miestä iältään 63–94-vuotiaita. Onko tarvetta paloturvallisuutta lisääville laitteille, kuten turvaliedelle tai automaattiselle sammutusjärjestelmälle. Asiakkaat ovat kiitelleet yhteyttä. Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa hallitus määrittelee keskeiset turvallisuuden tavoitteet ja toimenpiteet. Valtakunnallisten linjausten tavoitteena on, että 75 vuotta täyttäneistä 92 prosenttia asuisi omassa kodissaan. – Viranomaisyhteistyötä on edelleen kehitettävä sekä paikallisella tasolla että valtakunnallisesti. Hän sanoo, että hallinnonalojen sektorit eivät saa olla esteenä yhteistyölle. Joillakin heräsi pelko siitä, että kotihoidon käynnit vähenevät. Päätteellä saa yhteyden kotihoitoon ja vanhainkotiin, lääkäriin, hoitajiin, seurakuntaan, omaisiin ja ystäviin. Yhteistyötä kunnan sosiaalija terveysviranomaisten kanssa kehitetään: tavoitteena on, että vanhusten palvelutarpeiden kartoituksen yhteydessä huomioitaisiin asunnon paloturvallisuus. Millä tämä tunne saadaan syntymään. – Uhreista kolmasosa oli yli 65-vuotiaita, kun ikäryhmän suhteellinen osuus väestöstä on vain 17 prosenttia. Kehittämispäällikkö Tiina Salmisen mielestä yhteiskunnan turvallisuutta koskevan viestinnän pitää olla yhdenmukaista ja samansuuntaista. Vanhukset ja palot Vuonna 2012 maassamme sattui 82 palokuolemaa. On silti olemassa hyviä keinoja paloturvallisuuden lisäämiseksi. Pirkanmaan pelastuslaitoksen kehittämispäällikkö Tiina Salminen sanoo, että vaarassa ovat kaikki ne, joiden toimintakyky on alentunut eli sairaat, vanhukset, pienet lapset ja päihdekäyttäjät. – Laitteiden tekninen toimivuus on yksi haaste. Nergin mielestä turvallisuuden kannalta parantamisen varaa olisi tapaturmien, henkirikosten ja tulipalojen vähentämisessä. Hän kehui pirkanmaalaista turvallisuusyhteistyötä. Lääkäriltä voisi kysyä asioista, jotka askarruttavat. – Yhteiskunnan suunnalta tulevan turvallisuusviestinnän tulee olla yhdenmukaista ja samansuuntaista. Tulevaisuuden turvaa ikääntyville Yksi esimerkki vanhusten turvallisuuden lisäämisestä on ”hyvinvointitelevisio”. Ohjelman yhtenä tärkeimpänä tavoitteena on ikääntyvien turvallisuuden parantaminen. – Tämä porukka elää pitkälti neljän seinän sisällä, kodin ulkopuolisia vierailuja on vähän. Turvallisuuden tunteesta Jotta vanhukset kokisivat turvaa arjessa, tärkeintä on Salmisen mukaan heidän tunteensa siitä, että tarpeet on kokonaisvaltaisesti huomioitu. Tuliko kokeilun aikana esiin mitään ongelmia. Teksti ja kuva: Eeva Vänskä Hyvinvointia päätteeltä?. Hyvinvointitelevisio myös virkistää yksinäistä vanhusta ja hänelle tulee tunne osallistumisesta. Kohtaamista oikean ihmisen kanssa kuitenkin kaivataan. Kansallisen turvallisuustutkimuksen seminaarissa Tampereella puhui myös kansliapäällikkö Päivi Nerg sisäasiainministeriöstä. Pelastuslaitos kouluttaa, neuvoo ja ohjaa ihmisiä sekä tekee yhteistyötä sosiaalija terveystoimen kanssa. Pelastuslaitokset pyrkivät toiminnallaan omalta osaltaan vastaamaan ikäihmisten turvallista asumista koskeviin haasteisiin. – Pääsääntöisesti yhteys on ollut pilotissa kotihoidosta ja muista mainituista asiakkaisiin päin. I kääntyneiden suhteellinen osuus väestöstä kasvaa. Jatkokehittelynä on ajatus kaksisuuntaisesta yhteysliikenteestä. 6/2013 37 Kun yli 65-vuotiaita oli väestöstä vuonna 2010 reilut 17 prosenttia, on heitä 2020 yli 22 prosenttia. Se on ollut koekäytössä testiryhmällä Virroilla ja Pöytyällä Tampereen ammattikorkeakoulun koordinoimassa Turvallinen kotiasuminen ja interaktiivinen palveluyhteys -hankkeessa. Turvallinen kotiasuminen ja interaktiivinen palveluyhteys -hanketta rahoittavat Pirkanmaan liitto ja pilottikunnat. – Vaaratilanteiden ennaltaehkäisy korostuu. Kun laite on toimintavarma, asiakkaalla pitää olla myös kykyä ja taitoa käyttää sitä. Pöytyällä asukkaat ovat olleet yhteydessä kotihoitoon. Kokemusten mukaan asiakkaiden turvallisuus lisääntyi sekä omaisten varmuus vanhuksen pärjäämisestä parani. Käytännössä pelastuslaitos kouluttaa kuntien päättäjiä, sosiaalija terveysalan henkilöstöä, järjestöjen edustajia sekä nuoria. Riittääkö tämä. Neljäsosa vanhuksista tarvitsee kuitenkin säännöllistä apua toimintakyvyn rajoitteiden takia. – Vanhuksilla on oikeus vaatia muun väestön kanssa samalla tasolla olevaa turvallisuutta sekä ratkaisuja arjen ongelmiin. Avainasiakasopettaja Tarja Tittonen Tampereen ammattikorkeakoulusta kertoo, että projektin tavoitteena on ollut yksinkertaisesti ikääntyneiden kotona asumisen tukeminen nimenomaan teknologian avulla
Erilaiset hakurobotit suoltavat valtavasti tietoa ja sosiaalisessa mediassa voi jokainen kertoa itsestään ystävilleen tai suurellekin yleisölle. Toisaalta jonkin toisen maan toiminnallisen mallin yhdistämien osaksi työn kokonaisuutta antaa uusia näkökantoja ja tukee työryhmän päätelmiä. Tehtävän mukaan riskit ovat erilaisia, ja niihin varaudutaan hyvinkin erilaisin menetelmin. Osaamisympäristön avulla on mahdollista luoda organisaatiolle muisti, jossa myös ”hiljainen tieto” pystytään jakamaan kaikille ja jokaisella on mahdollisuus itsenäisesti huolehtia omasta osaamisestaan ajasta ja paikasta riippumatta. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena, jossa useille paloasemille Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen alueella lähetettiin 13 kysymystä sisältäviä kyselylomakkeita, jotka selvittivät pelastustoimen henkilöstön kokemuksia, läheltä piti -tilanteita, suojavarusteiden ja erikoiskaluston käyttöä sekä mahdollista koulutustarvetta liittyen pelastustoimintaan moottoritieonnettomuuksissa. Moottoritiellä tapahtuvissa onnettomuuksissa huomioon otettavia asioita ovat muun muassa onnettomuusalueelle saapuminen, mahdollinen kaistanvaihto välipuomin kautta, useiden samaan suuntaan menevien kaistojen merkitys ja ohi ajavien autojen suuri nopeus. Nykypäivän ohjeistukset eivät anna riittäviä työkaluja hoitaa tehtäviä, jotka jonkin ulkoisen tekijän takia aiheuttavat korkean riskin savusukellukseen. Tämä opinnäytetyö selvitti pelastustoiminnan turvallisuutta työskenneltäessä liikenneonnettomuudessa moottoritiellä ja toi esille parannusehdotuksia turvallisiin työskentelymenetelmiin niin liikenteenohjauksen järjestämisessä kuin pelastusajoneuvon sijoittelussa. Tulevaisuudessa pelastustoimen tuleekin parantaa valmiuksiaan näiden suhteen paremmilla ohjeistuksilla ja etukäteisvalmisteluilla. Avoimuus ja interaktiivinen vuorovaikutus kuuluuvat nykyaikaan. Työn viitekehyksenä on koko pelastuslaitoksen organisaatio. Interaktiivisuus toteutetaan palautejärjestelmän avulla, jossa kaikkien vastuulla on myös tiedon oikeellisuuden valvonta. 38 6/2013 Pelastustieto julkaisee lyhyitä esittelyjä Savonia ammattikorkeakoulun palopäällystön koulutusohjelmassa valmistuneista opinnäytetöistä. Kokonaisvaltaisen tarkastelun lähtökohtana voidaan pitää ymmärrystä yhteiskunnan turvallisuuskulttuurista. Asioiden yleistäminen ja vastuun siirtäminen ovat kuvaavimpia näihin sisäministeriön pelastusosaston ja muiden viranomaisten ohjeistuksiin liittyen. Opinnäytetyön toiminnallisuutta kuvaa sen pohjautumien vaativien pelastussukellusten työryhmän tuloksiin ja päätelmiin. Tässä opinnäytetyössä ei paneuduta tarkemmin pelastusalan valtakunnalliseen tiedonsiirtoon, vaan pelastuslaitoksen sisällä tapahtuvaan osaamisen kehittämiseen oman verkkopohjaisen osaamisympäristön avulla. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millä toimenpiteillä olisi mahdollista parantaa savusukeltajien työturvallisuutta kohteissa, joissa työskentely-ympäristö jonkin ulkoisen tekijän takia aiheuttaa suuremman riskin. Tekijä: Maria Rauhala Työn nimi: Pelastustoiminnan turvallisuus liikenneonnettomuuksissa moottoritiellä. Myös pelastustoimessa osataan yhä paremmin hyödyntää internetin mahdollisuuksia ulkopuolisen maailman kanssa, mutta alan sisällä avoimemman ajattelun liikkeellelähtö tuntuu edelleen kangertelevan. Vastauksia saatiin kaikilta henkilöstöryhmiltä eli palomestareilta, paloesimiehiltä, palomiehiltä sekä sopimuspalokuntalaisilta. Tekijä: Jari Suokonautio Työn nimi: Pelastuslaitoksen virtuaalinen osaamisympäristö. Riskienhallinta on kaikessa pelastustoiminnassa merkittävä tekijä. Tutkimus osoitti, että turvallisuusmääräysten laiminOpinnäytetöitä opistosta 38 6/2013. Utopiaa vai nykypäivän todellisuutta. Näiden taustalla merkittävimmäksi muodostuivat toteutuneet käytännön harjoitukset sekä Helsingin pelastuskoulussa kehittämishankkeen yhteydessä tutkittu tieto. Osaamisympäristöstä tehdään käyttäjille mahdollisimman selkeä ja mielekäs visuaalisin keinoin. Tässä työssä tuli esille vallitsevien ohjeistuksien puutteellisuus sekä epäkohdat. Suomalainen yhteiskunta ympärillämme muuttuu yhä kiihtyvään tahtiin internetin vaikutuksesta. Suunnitteluja kehitystyön tuloksena kuvataan virtuaalisen osaamisympäristön rakentamista verkkoon koko pelastuslaitoksen henkilöstön voimin. Kaikkien ymmärrys henkilökohtaisten tekemisien vaikutuksista omaan toimintaympä-ristön tapahtumiin parantaa sekä omaa turvallisuutta että luo paremmat lähtökohdat pelastuslaitoksille omien tehtävien hoitamiselle. Jossain vielä uskotaan, että tieto on valtaa ja samoja alamme asioita keksitään yhä uudelleen ja uudelleen ympäri Suomea, vaikka ne voitaisiin jakaa hallitusti tietoverkkojen avulla. Tiedot löytyvät myös Pelastusopiston kotisivuilta: www.pelastusopisto.fi Tekijä: Toni Sohkanen Työn nimi: Vaativien pelastussukellusten johtaminen ja työturvallisuus. Yhteisvastuullisuuden ilmentäminen lainsäädännöllisin seikoin tukee pelastustoimen tehtävänkuvan toteutumista niin onnettomuuksien ehkäisyn kuin operatiivisen toiminnan suhteen
Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella ei ole omaa tasa-arvosuunnitelmaa. Kirjallisuudesta etsittiin tietoa kyseisiin kohteisiin asennettavista paloteknisistä laitteistoista ja ihmiselle hengenvaaraa aiheuttavien palokaasujen raja-arvoista. 6/2013 39 lyöntiä tapahtui kaikissa henkilöstöryhmissä ja useita läheltä piti -tapauksia raportoitiin. Tutkimuksen tuloksena löydettiin korkeissa rakennuksissa esiintyviä palon leviämisen erityispiirteitä ja arvioitiin niiden vaikutusta rakennusten palonkestoon. Vaikka työturvallisuus koettiinkin yleisesti ottaen olevan hyvällä tasolla, valtaosa kuitenkin katsoi, että lisäkoulutus olisi silti tarpeellista. Lisäksi työllä pyrittiin herättelemään paloteknisten laitteistojen kanssa työskentelevät ja niitä suosittelevat henkilöt miettimään myyntipuheitaan sekä sammutusja pelastustyötä tekevät ajattelemaan omaa työturvallisuuttaan jälkiraivauksen aikana. Tutkimuksessa todettiin korkeiden rakennusten vaativan erityistä paloturvallisuussuunnittelua, jonka perustana on hyvä käyttää rakentamismääräyskokoelman taulukkoarvoja ja täydentää niitä tarvittavin osin oletettuun palonkehitykseen perustuvalla suunnittelulla. Tekijä: Jarno Soisalo Työn nimi: Huonepalon vaarallisuus paloteknisten laitteistojen toimiessa. Opinnäytetyössä tutkittiin henkilöturvallisuuskohteiden turvallisuutta paloteknisten laitteistojen toimiessa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää antaako paloteknisten laitteistojen asentaminen rakennukseen lisää aikaa henkilöiden pelastamiseksi huoneistaan. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen puolesta luvan työn tekemiselle antoi pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki. Korkeista rakennuksista on Suomessa vasta vähän kokemuksia, eikä siten niiden erityispiirteitä ole huomioitu nykyisissä Suomen rakentamismääräyksissä. Ohjeistusta tasa-arvoiseen käyttäytymiseen sekä mahdollisissa häirintätilanteissa toimimiseen tulisi antaa työntekijöille jo perehdytysvaiheessa. Rakennuksen määrittäminen korkeaksi tai ylikorkeaksi rakennukseksi ei ole paloteknisessä mielessä aivan yksioikoista, mutta Suomen rakentamismääräyskokoelman näkökulmasta sellaisena voidaan pitää yli 16-kerroksista rakennusta. Työ rajattiin koskemaan hoitolaitoksia, palveluja tukiasuntoja sekä paloteknisten laitteistojen osalta palovaroittimia, automaattisia paloilmoittimia ja -sammutuslaitteistoja. Tämän opinnäytetyön aiheena oli tehdä katsaus Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen tasa-arvotilanteeseen ja samalla arvioida organisaation vahvuudet sekä kehittämiskohteet liittyen tasa-arvoasioihin. 6/2013 39. Polttokokeilla selvitettiin, millaisia palokaasuja ja palokaasupitoisuuksia tulipaloissa muodostuu sekä miten sammutuslaitteistot vaikuttavat niihin. Teemahaastatteluissa käsiteltiin muun muassa häirintätilanteita, rekrytointitilannetta sekä haastateltavien kokemuksia LänsiUudenmaan pelastuslaitoksesta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Suomen rakentamismääräysten kattavuus korkean rakennuksen suunnittelussa sekä löytää ongelmakohdat, joita Suomen rakentamismääräyskokoelma ei kata. Tutkimuksessa kävi tasa-arvoasioissa ilmi selkeitä kehittämisen kohteita, joihin Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen tulisi jatkossa panostaa. Tutkimuskohteena olivat korkeat ja ylikorkeat rakennukset. Suurimmaksi työturvallisuusriskiksi koettiin moottoritiellä olevan suurella nopeudella onnettomuuspaikan ohittavat autot. Tunnistettujen erityispiirteiden aiheuttamiin ongelmiin etsittiin ratkaisuja ulkomaisista suunnitteluohjeista ja viimeisimmistä tutkimustuloksista. Tekijä: Niko Kauranen Työn nimi: Palon leviämisen estämisen erityispiirteet ylikorkeissa rakennuksissa. Tutkimusta varten haastateltiin kuusi henkilöä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen organisaatioista. Lisäksi mitatuilla jälkiraivauksen aikaisilla pitoisuuksilla voitiin osoittaa henkilökohtaisen suojavarustuksen tärkeyttä jälkiraivauksen aikana. Työn tuloksena saatiin mitattua palokaasupitoisuusarvoja, jotka nousivat ihmiselle hengenvaaraa aiheuttaville tasoille sammutuslaitteistojen toiminnan seurauksena. Työn tutkimusosuus toteutettiin teemahaastattelun avulla. Tämän opinnäytetyön aiheena oli tutkia palon leviämisen estämisen erityispiirteitä ylikorkeissa rakennuksissa. Työn teoreettinen viitekehys muodostui lainsäädännöstä sekä tasaarvoa käsittelevästä kirjallisuudesta. Tekijä: Jukka Saari Työn nimi: ”Se kuuluu palokuntakulttuuriin” – katsaus LänsiUudenmaan pelastuslaitoksen tasa-arvotilanteeseen. Tutkimus osoitti, että tarve tasaarvosuunnitelman laadinnalle on olemassa. Kynnys ilmoitusten tekemiseen vaikuttaa tutkimuksen perusteella olevan korkealla ja paljon annetaan anteeksi vedoten kulttuuriin. Lisäksi ulkomaisten suunnitteluohjeiden todettiin olevan käyttökelpoisia työkaluja korkeiden rakennusten suunnittelussa Suomessa. Lisäksi työssä otettiin lähempään tarkasteluun julkisivun kautta leviävä palo ja toimet sen estämiseksi. Samoin esimiesten kykyyn käsitellä häirintätilanteita tulisi kiinnittää jatkossa erityistä huomiota. Mittaustulosten perusteella tehtiin suuntaa antavia päätelmiä henkilön pelastamiseksi käytettävissä olevasta ajasta. Opinnäytetyön aineistonkeruumenetelminä käytettiin tiedonhakua kirjallisuudesta sekä käytännön polttokokeita, joilla mallinnettiin huonepaloa todenmukaisissa olosuhteissa
Tekijä: Jani Mäki Työn nimi: Helsinki–Vantaan lentoaseman pelastustoiminnan yhteistoimintamallien kehittäminen. Aikaja henkilöresurssien rajallisuus oli haaste yhteistyön tekemiselle, mutta kokemukset yhteistyöstä olivat pääsääntöisesti myönteisiä. Kyselytutkimuksen perusteella Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselle pitäisi luoda P5-perehdytysohjelma ja lisää P5-perehdytysmateriaalia. Paloturvallisuuden parantamisen ongelmana on sitovien määräysten puuttuminen ja se, että ympäristö-, sisäasiainsekä sosiaalija terveysministeriö ovat eri linjoilla määräysten sitovuudesta. Kyselytutkimuksen vastaajajoukoksi valittiin paloja varaesimiehet. Kyselytutkimuksen tulosten pohjalta esiin nousseiden toiveiden pohjalta tämän opinnäytetyön liitteeksi on tehty hallinnollinen KUP P5 -käsikirja Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksessa P5:n tehtävissä työskenteleville. Tekijä: Tiina Kielinen Työn nimi: Kotonaan asuvien erityisryhmiin kuuluvien henkilöiden paloturvallisuus ja viranomaisyhteistyö. Tämän opinnäytetyön aiheena oli tutkia, miten viranomaisyhteistyön avulla tavallisissa asunnoissa asuvien erityisryhmiin kuuluvien henkilöiden paloturvallisuutta voitaisiin parantaa. Onnettomuusesimerkit muilta lentoasemilta ja niiden onnettomuustutkinnat helpottavat mahdollisten onnettomuusskenaarioiden hahmottamista. Lentoasemalla tapahtuva pelastustoiminta on aina moniviranomaistilanne, jolloin johtovastuut saattavat vaihtua peräjälkeen eri viranomaisten välillä. Opinnäytetyön aiheena on käsitellä pelastustoimintaa Helsinki–Vantaan lentoasemalla sekä yhteistoimintaa viranomaisten kanssa Helsinki–Vantaan lentoaseman näkökulmasta. Opinnäytetyön lähteinä käytettiin kirjallisia julkaisuja, tietoja 2007–2011 asuinja vapaaajan asuinrakennuksissa palokuolleista sekä strukturoitua haastattelua pelastuslaitosten riskienhallintapäälliköille ja yhteistyöviranomaisille (poliisi, ensihoito, sosiaaliviranomaiset) Keski-Uudellamaalla, Pohjanmaalla ja Satakunnassa. Työ on tehty yhdessä Pelastusopiston ohjaavan opettajan, Helsinki–Vantaan lentoaseman pelastuspalvelun sekä ilmailun asiantuntijoiden kanssa. Työn tarkoituksena on tarkastella ilmailumääräyksissä vaadittujen asioiden toteuttamista Helsinki–Vantaan lentoaseman pelastustoiminnan osalta ja laadittujen toimintaohjeiden realistisuutta toimintavalmiusaikojen, resurssien sekä vaadittujen tehtävien toteuttamisen osalta. Lentoaseman pelastuspalvelu on lyhyen toimintavalmiusajan takia kaikissa lentoaseman aitojen sisäpuolella tapahtuvissa onnettomuuksissa ja vaaratilanteissa ensimOpinnäytetöitä opistosta 40 6/2013 mäisenä paikalla, joten valmiiden toimintamallien luominen viranomaisten kanssa on tärkeää. Tällä hetkellä P5-perehdytykseen ei ole mitään valmista ohjelmaa, vaan perehdytys on vakinaisen paloesimiehen vastuulla. Muut viranomaiset, jotka tekevät työtään asiakkaan kotona, kiinnittivät vähän tai ei lainkaan huomiota asiakkaidensa paloturvallisuusriskeihin, elleivät he olleet saaneet tietoa tai koulutusta erityisryhmien paloturvallisuusriskeistä. Ilmoitusmenettelyllä ja viranomaisyhteistyöllä oli mahdollista vaikuttaa asumisen paloturvallisuuden parantumiseen lyhyellä tähtäyksellä. Viranomaisyhteistyön määrä ja laatu vaihteli eri pelastuslaitosalueilla. Tällöin ajan tasalla olevan tilannekuvan merkitys kasvaa. Kuitenkin palokuolemat nimenomaan tapahtuvat tavallisissa asunnoissa. Yhtenä tavoitteena on asumisen turvallisuuden parantaminen, mitä tavoitellaan myös paloturvallisuutta parantamalla. Paloturvallisuustekniikkaa pitäisi hyödyntää enemmän jo olemassa olevissa tavallisissa asunnoissa, koska puolet palokuolemista tapahtuu ennen vuotta 1960 rakennetuissa asunnoissa. 2000-luvulla palvelutalojen ja laitosten paloturvallisuuteen on erityisesti kiinnitetty huomiota, mutta tavallisten asuntojen paloturvallisuuden parantaminen on jäänyt vähemmälle huomiolle. Kolmessa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätavoitteeksi on asetettu, että Suomi on Euroopan turvallisin maa. Kyselytutkimuksessa keskitytään vastaajien kokemaan omaan perehdytykseen ja selvitetäänn P5-täydennyskoulutuksen tarvetta sekä sitä, miten P5-perehdytystä pitäisi kehittää tulevaisuudessa. Tämä vaatisi valtion tai kuntien taloudellista tukea, johon ei ilmeisesti olla valmiita.. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella on yhdeksän paloasemaa, joissa työskentelee 36 paloesimiestä ja 36 varaesimiestä. 40 6/2013 40 4/2013 Tekijä: Jukka Paldanius Työn nimi: Alipäällystön perehdyttäminen Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksessa. Uudet toimintamuodot vaativat kuitenkin kaikkien viranomaisten sitoutumista. Kyselytutkimuksen vastausten perusteella P5-perehdytys Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella vaatii paljon kehittämistä. Muut viranomaiset eivät juuri tienneet pelastuslain 42 § 2 momentin mukaisesta ilmeisen palonvaaran ilmoitusvelvollisuudestaan, joten pelastusviranomaisen on tiedotettava asiasta paremmin. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä selvitys paloesimiehen työn (P5) perehdytyksestä ja työnohjauksesta Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella. Vastaajien mukaan Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksessa tulisi olla P5perehdytyksestä vastaava henkilö, joka perehdyttäisi kaikki uudet P5:n tehtäviin tulevat. Varaesimiehet toivoivat myös koulutuspäiviä P5:n tehtäviin. Palokuolemien määrälliseksi tavoitteeksi on asetettu korkeintaan 50 palokuollutta vuonna 2015
Organisaation ulkopuolelta tulleelle uudelle toimitusjohtajalle perehdytys oman talon erilaisiin tehtäviin oli hänen omien sanojen mukaan erinomaista oppikoulua ja hän aikoo pitää kosketuksen kenttään jatkossakin. Hyvän johtajan ei kuitenkaan mielestäni tule osata ja tietää kaikkea – nöyrällä ja uutta oppia hakevalla asenteella voi saavuttaa puolestaan paljon. Totuttu ajatuskulku on edennyt niin, että mitä korkeammalle olet hierarkiassa kivunnut, sitä kauemmin on aikaa kulunut siitä, kun olet viimeksi kurannut kätesi kentällä. Viime vuosikymmenen aikana tämä ajatuskulku on muuttunut ja esimerkiksi AMK-tutkintouudistuksen myötä alalle voi opiskella suoraan toisen asteen tutkinnon jälkeen ja aivan ylimpiin päällystötehtäviin ei pelastusalan tutkintoa välttämättä vaaditakaan. Syy löytyy alan ylimmän viran, pelastusylijohtajan, valintaprosessista. Lisäksi hyvä johtaja on kaikkien alaistensa tavoitettavissa ja helposti lähestyttävissä eikä sitä helposti lähestyttävän henkilön mainetta saa, jos on vain kuvana lehdessä tai yhteystietona sähköpostin lopussa. Pelastustoimessa on totuttu, että uralla edetään tyvestä latvaan eli ensin aloitetaan palomiehen tehtävissä ja siitä sitten kokemuksen karttuessa lähdetään hakemaan lisäoppia ja edetään uralla eteenpäin ja virkoja jaetaan jonotusperiaatteella. Suomalaisten johtajien piirissä Korhonen on monella tapaa poikkeuksellinen, sillä hän on ensiksikin nainen ja toiseksi hän oli valmistumisensa jälkeen ensin seitsemän vuotta kotiäitinä ja vasta sitten aloitti toisenlaisen työuransa. Miksi sitten kirjoittelen pelastusalan ammattilehdessä kolumnin verran Alkon toimitusjohtajasta ja käsien kuraamisesta. Erikoisen tekee toimitusjohtajuuden lähtölaukaus: aivan aluksi Korhonen kääri hihansa ja pestautui erilaisiin Alkon työtehtäviin. Omiin kokemuksiini perustuen voin sanoa, että hälytystehtävät tuntuvat erilaisilta sammutusauton takapenkiltä katsottuna kuin Prontoa selailemalla. Sähköposti: mirafoni112@gmail.com Uusissa saappaissa. Mirafoni Kirjoittaja Mira Leinonen työskentelee projektipäällikkönä ja toimii Anjalan VPK:ssa. Tätä kirjoittaessa on tiedossa viisi loppusuoralle valittua henkilöä, niin alan syvästä ytimestä kuin sen välittömästä vaikutuspiiristä. Samoin kuin palokuntanuorisotyön arvostus silmissäni nousee aivan toiselle tasolle pidettyäni palokuntanuorille kesäleirikurssia perinteisten vierailupäivän tervehdyskäynnin ja munkkikahvien sijaan. Vitsiniekat voisivat kuvitella, että Alkon toimitusjohtajuus aloitetaan tutustumalla perusteellisesti oman talon tuotteisiin, mutta mielestäni siinä ei olisi mitään erikoista. On tiedettävä lähtökohdat ja mitä organisaatiossasi alapuolellasi tapahtuu. Oli valinta mikä tahansa, toivoisin uuden pelastusylijohtajan aloittavan seitsenvuotiskautensa Korhosen tavoin eli käärimällä hihansa ja perehtymällä aivan konkreettisesti käytännössä alan erilaisiin tehtäviin, oli kyse sitten palomies-sairaankuljettajan, palotarkastajan, aluehallintoviraston virkamiehen tehtävistä tai vaikkapa sopimuspalokuntalaisen viikkoharjoituksista. Elämme jännittäviä aikoja tuon prosessin suhteen, kun pitkän ja mittavan uran tehnyt pelastusylijohtaja Pentti Partanen siirtyy ansaitulle eläkkeelleen ja hänen saappaansa täyttää uusi henkilö. Mielestäni tällaiset ajatukset edustavat vanhoillisia mielikuvia hyvästä johtajasta. 6/2013 41 Monille tuttu valtionyhtiö Alko sai kuluvan vuoden alussa uuden toimitusjohtajan, Hille Korhosen, joka siirtyi tehtävään Fiskarsilta. Pelkästään kotiäitiys ei kuitenkaan tee Korhosesta nykyaikaista johtajaa, vaan sen tekee hänen tapansa aloittaa Alkon toimitusjohtajakausi. Uuden pelastusylijohtajan jalkautuminen kentän tehtäviin voi tuntua jossain määrin populistiselta ajatukselta ja pelkona voi toki olla, että jalkautuessaan kentälle sitä menettää joltain osin auktoriteettiaan, kun ei muista, osaa tai tiedä kaikkea. Alan ylimpänä virkamiehenä on osattava johtaa osaamista, edustaa pelastustointa ulospäin ja tarpeen tullen taistella oman alansa puolesta. Kuinka se parhaiten muuten tapahtuisikaan, ellei jalkautumalla kentälle ja pitämällä kiinni kosketuksesta kenttään. Omiin kokemuksiin ja tekemiseen perustuva perehdytys tuo nimittäin aivan toisenlaista näkökulmaa kuin mitä papereista lukemalla tai toisen kertomana voi asiasta oppiakaan. Hän toimi muun muassa niin pullonpalautuksessa, kassahenkilönä kuin myyjänä. Omalta osaltani käsien kuraaminen ja ruohonjuurityön tekeminen ovat pitäneet jalkani maassa ja mieleni nöyränä. Tällainen perehtyminen vaatii toki aikaa enemmän kuin kahvihetken verran ja suotavaa olisi, että se tapahtuisi eri pelastuslaitoksissa ympäri valtakuntaamme. Alalla toimii siis hyvin laaja joukko henkilöitä erilaisin taustoin ja vaikka 20 vuotta sitten olisi kesäpalomiehenä toiminutkin, ei se tarkoita sitä, että tuntee ruohonjuuritason toiminnan täysin, sillä koko pelastusala, käytössä olevat välineet, tehtävät ja toimenkuvat ovat muuttuneet viime vuosikymmenten aikana melkoisella vauhdilla
Oli selvää, että se liittyi säiliön tyhjennykseen. Viimein noin klo 15 uhri oli irrotettu”, Duckert kertoo. Sitten kohotimme kattoa varovasti kahdelle hydraulisella tunkilla. Autossa näkyi lasten vaatteita ja leluja. Mittaukset osoittivat, että syttymisvaaraa ei ollut niissäkään. ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski Vaikea pelastustehtävä Serwest (Saksa). Romahtaneen rakennuksen lisäksi viereinen tuotantorakennus oli vaurioitunut. ”Ensimmäinen tehtävämme oli selvittää kolme työsuihkua ja estää vetoyksikön luisuminen alemmaksi. Katto irrotettiin hydraulisella leikkurilla, koska vainajaa ei muuten saatu ulos. Noin kello 13 Opel ajautui maantien vastakkaiselle kaistalle. Koska kysymyksessä oli pätevien henkilöiden tekemä rutiinitoimenpide, palokunta ei osallistunut siihen. Hän jäi henkiin. Palokuntaa vastassa oli tehdaspalokunnan edustaja, joka tiesi kaiken rakennuksista, teknisistä laitteista ja työntekijöistä. Kemikaalisukeltaja lähetettiin mittaamaan syttymisvaaraa ja sulkemaan venttiili. Räjähdys oli aiheuttanut suurta tuhoa, rikkonut ikkunoita ja kaatanut puita. Propaania kertyi rakennukseen ja seos syttyi jonkin sähkölaitteen kipinästä. Sitten tehtaalta ilmoitettiin räjähdyksestä. Heidätkin tavoitettiin. Hän sanoi, että sähkövirta oli katkaistu tehtaan alueelta. Palokunnan tikasauton korista käsin katkaistiin oksat vaahterasta, johon puoliperävaunu oli törmännyt. Autoa kuljettanut nainen oli jo kuollut; matkustaja oli vielä tajuissaan, mutta tiukasti puristuksissa. Vaikeasti loukkaantunut uhri kuljetettiin pelastushelikopterilla sairaalaan. Palokunta vapautti kuorma-auton kuljettajan, mutta sora-auton vetoyksikön alle oli jäänyt pahoin murskaantunut Kia, jossa oli ainakin kaksi ihmistä. Viken oli kantanut huolta siitä, että propaania oli saattanut kertyä alaviin kohtiin, kuten altaisiin, viemäreihin ja alikulkuihin. Onneksi siellä ei ollut lasta, vain tyhjä turvaistuin. Vaaratilanteen aiheuttanut Opel kaatui katolleen. Seuraavana paikalle tullut autoilija teki hätäilmoituksen. Kemikaalisukeltajat lähetettiin tutkimaan vaurioituneet rakennukset. Pian kateissa oli enää viisi tietöitä tehnyttä ulkopuolisen urakoitsijan työntekijää. Tällä välin hätäkeskus oli saanut lisää hätäilmoituksia ja hälyttänyt vahvennuksia. Alustavien tietojen mukaan 16 henkilöä oli kateissa. Koska onnettomuus oli poikkeuksellisen järkyttävä, pelastajat saivat jo onnettomuuspaikalla kriisin jälkihoitoa. Teksti: Timo Jann FWM 10/2012 Propaani räjähti tehtaassa Fredrikstad (Norja). Kia oli pahoin rusentunut ja sen päällä oleva vetoyksikkö oli meille aivan liian raskas.” ”Katkaisimme hydraulisella leikkurilla oikeanpuoleisen B-pylvään. Koska katto oli painunut etuistuimen selkänojan korkeudelle, emme pystyneet irrottamaan uhria. Hän kertoi, miten säiliötä oli tyhjennetty. Tehtaan propaanisäiliö oli tarkoitus tyhjentää määräaikaistarkastusta varten. Puoliperävaunullinen soraauto työnsi alleen jääneen Kian alas pientareelta. Ensimmäinen pelastusyksikkö vahvuudella 1+2 oli paikalla 19 minuutin kuluttua hälytyksestä. Syttymisvaaraa ei ollut eikä propaania enää voinut vuotaa venttiilin sulkemisen jälkeen. Räjähdyksen syyksi osoittautui tyhjennyspolttimen letkun vuoto. Teksti: Roy Larsen Brannmannen 3/2012. ”Pelastajat olivat koko ajan suuressa vaarassa, koska emme olleet varmoja, pysyykö vetoyksikkö paikallaan.” Tällä välin poliisi oli tilannut hinausauton urakoitsijalta ja pelastuslaitoksen nosturiauto voitiin käännyttää takaisin. Matkustajan irrottamiseen tarvitsimme vahvennuksia”, kertoo palokunnan päällikkö Jürgen Duckert. Täysin tuhoutuneessa Kiassa näkyi nuoren, raskaana olevan naisen ruumis. Viken sai tietää, että ensisijaisena tehtävänä oli sulkea säiliön pohjaventtiili, mihin ei liittynyt ongelmia. Kun paloesimies Roy Viken oli palokuntalaisten kanssa lounaalla, kuului voimakas pamaus. Berliinin pelastuslaitoksen nosturiauto hälytettiin 70 km:n päästä. Yritys oli ilmoittanut tästä palokunnalle. Puun runkoon uponneet perävaunun teräspalkit katkaistiin kulmahiomakoneella. Vastaan tulleen sora-auton kuljettaja teki nopea väistöliikkeen välttääkseen nokkakolarin, mutta törmäsi Kiaan. Tehdasrakennus oli romahtanut, mutta liekkejä ei näkynyt eikä kaasun hajua tuntunut. Poliisipartio ja sairaankuljettajat olivat auttaneet kuljettajan ulos katollaan olevasta Opelista. Romahtaneen rakennuksen vieressä oli rikkihappoja lipeäsäiliö, jotka todettiin ehjiksi. Tämän jälkeen hinausauto veti kuorma-auton ylös tielle. ”Omalla kalustollamme emme voineet tehdä paljoakaan
Näkyvyys savukerroksen alapuolella oli hyvä ja Hakopian näki liekkejä kahdessa makuuhuoneessa. Koska syyllistä ei löytynyt, vahingot jäivät vakuutusyhtiöiden maksettaviksi. Ullakkokerroksen asunnoissa oli kamiinat. Rakennuksista tuli viisikerroksisia. ”Pussi lasketaan kalustonarulla hormiin. Kun Hakopian eteni huoneeseen, lattia petti ja hän putosi syntyneeseen aukkoon kainaloitaan myöten. Savuhormista kuului outoa ääntä. Lattian rakenteet paloivat. Hänen tilansa oli kriittinen, mutta muutamassa päivässä hän parani täydellisesti. Ajoaika kohteeseen oli 3,5 minuuttia. Liekit pysäyttivät hänet. Palo oli syttynyt vastapäisessä komerossa ja tämä oli ainoa paikka, jossa oli mahdollista selviytyä. Vuodesta 2009 lähtien on USA:ssa räjähtänyt kuusi sikalaa. Lämpökameran kuvassa näkyi lattian aukko. Kun pojan äiti näki savua, hän alkoi kirkua ja palasi ulos. Paloaseman 12 palomies toi toisen suihkun ja meni heidän ohitseen viereiseen makuuhuoneeseen. Hakopian etsi poikaa palavasta huoneesta, mutta ei löytänyt ketään. Yöpaitaan pukeutunut nainen huusi: ”Pieni poika on yläkerrassa, palavassa asunnossa”. Liekit vyöryivät palavan huoneen ovesta viereiseen makuuhuoneeseen. Palon jälkeen kiinteistöyhtiö poisti kaikki kamiinat rakennuksesta. Viraston kantana oli, että hormeista tulee tehdä suoria. Noin kilon painoinen pöllö oli pudonnut hormiin eikä päässyt sieltä pois. TT 16.10.2012 Sydsvenskan 19.10.2012 Kerrostalo paloi, kuka on syyllinen. Hän eteni kyyryssä ja sääti suihkutuskulman kapeaksi. Tutkijat epäilevät räjähdysten syyksi bakteerien muodostamaa metaanikaasua, jonka kuplat vaahdottavat lietelannan. Hakopian syöksyi suihkua käyttävän palomiehen ohi huoneeseen ja etsi poikaa ensin lattialta, sitten vuoteelta. Liesituulettimen vika oli sytyttänyt välipohjan palamaan arviolta viittä tuntia aikaisemmin. Hän oli ollut yksin kotona ja piiloutunut äitinsä vuoteen taakse. Rakennusliike suostui tähän, mutta arkkitehti ei.” Koska puutteiden korjaaminen olisi viivästyttänyt rakennuksen valmistumista kolmesta neljään viikkoa, nuohooja ei vaatinut tätä. FWM 6/2012 Sikalaräjähdyksiä Washington. Long Beach (USA). Esimies päätti käyttää kelajohtoa. Hän nousi yläkertaan, jossa sakea savu ulottui vyötärön korkeudelle asti. Savu ja liekit estivät naapureita pelastamasta poikaa. Hakopian otti suihkun ja suuntasi sen kohti kattoa. Syyskuussa 2011 noin 1500 sikaa kuoli tällaisessa räjähdyksessä. Hän tiesi, että leveä hajasuihku painaisi kuumat palokaasut alas, mikä pienentäisi pojan selviytymismahdollisuuksia. Suihkun tuonut palomies oli palannut alakertaan laittamaan kasvo-osan paikalleen ja toi lämpökameran samalla hetkellä, kun Hakopian pääsi nousemaan. Poika makasi kasvoillaan lattialla, vuoteen ja ikkunan välissä. Hakopian nosti tajuttoman pojan syliinsä ja kantoi hänet ulos. Arkkitehdin tavoitteena oli sovittaa rakennusten ulkoasu yhdenmukaiseksi ympäristön vanhojen huviloiden kanssa. FWM 6/2012 6/2013 43. Teksti: Mark von Appen Fire Engineering 6/2012 Jotta pelastaminen onnistuisi Pöllö piipussa Rheinberg (Saksa). Tutkinnassa selvisi, että kamiinan savuhormi kulki liian lähellä kattopalkkeja. Kaupungin omistama kiinteistöyhtiö MKB teki sopimuksen tunnetun amerikkalaisen arkkitehdin Charles Mooren kanssa asuinkerrostalojen suunnittelusta keskeisellä ja näkyvällä paikalla olevaan, rakentamattomaan kortteliin. Vuonna 2001 valmistuneen kerrostalon katto syttyi palamaan marraskuussa 2007. Hakopian laittoi kasvo-osan paikalleen ja hengitti syvään, jotta pulssi alenisi. Ongelma saattaisi poistua muuttamalla sikojen ruokavaliota. Syysmyrskyn vaikutuksesta palo levisi koko ullakkokerrokseen ja edelleen neljänteen kerrokseen. Tarkastuksessa hän kuitenkin totesi, että hänen neuvojaan ei ollut noudatettu: savuhormit mutkittelivat eikä niitä ollut paloeristetty. Avoin ulko-ovi ja rikkoutunut ikkuna saivat aikaan läpivedon, jonka ansiosta lämpötila pysyi siedettävänä tässä huoneessa lattian läheisyydessä. Oikeudenkäynnissä syyttäjä vaati rangaistusta törkeästä huolimattomuudesta kolmelle rakennusliikkeen johtajalle sekä nuohoojamestarille, joka allekirjoituksellaan oli hyväksynyt suunnitelmat, Rakennusliikkeelle hän vaati 10 miljoonan kruunun (1,2 miljoonan euron) yhteisösakkoa. ”Kaikki tapahtui äkkiä. Palomies Hakopian meni ensimmäisenä sisälle. Sitten savun alareuna kohosi. Vain liekkien rätinä kuului. Seuraava hälytys tuli 20 minuutin kuluttua: huoneistopalo, ihmisiä sisällä. Kuumuus oli rikkonut huoneen ikkunan. Yläja alakerran lämpötilaero on valtava. Savu ja vesihöyry peittivät näkyvyyden. ”Rakennusliikkeen miehet sanoivat, että rakennusvirasto on jo hyväksynyt hormit. Talon 122 asukasta jäivät kodittomiksi ja aineelliset vahingot olivat lähes 150 miljoonaa kruunua (17,5 miljoonaa euroa). Suihkun taitavalla käytöllä Hakopian rajoitti liekit huoneen nurkkaan. Hän oli saanut savumyrkytyksen ja toisen asteen palovammoja jalkoihinsa. Petolintu saattaa iskeä kyntensä pussiin, minkä jälkeen voimme vetää sen ylös.” Puolen tunnin kuluttua nokinen mutta ilmeisesti vahingoittumaton pöllö voitiin päästää lentoon. Peräkkäisillä lyhyillä purskautuksilla hän sai liekit vetäytymään takaisin palavaan huoneeseen. Tällöin poika oli jo tajuton. Hän palasi yläkerran halliin, jossa oli siedettävät olosuhteet. Alakerrassa ei näkynyt savua eikä liekkejä. Lintu oli viiden metrin päässä tarkastusluukusta eivätkä pelastajat saaneet siihen otetta. Paloaseman 11 miehistöllä oli ollut rasittava päivä ja palattuaan asemalle kaikki kymmenen menivät lepäämään. Hän päätti mennä makuuhuoneisiin heti, kun työtoveri olisi tuonut suihkun. Malmö. Yksikönjohtaja Bernd Wolf sai idean. Toisen kerroksen rikkoutuneesta ikkunasta tuli vähän savua. Pojan äiti sai syytteen lapsensa pahoinpitelystä ja heitteillejätöstä. Ulkona sairaankuljettajat aloittivat elvytyksen. Tiesin, että toverini oli tulossa takaisin.” Koska aukko oli alakerran väliseinän kohdalla, hän pystyi kohottautumaan ylös. Syyskuussa 2012 syyttäjä luopui syytteestään rakennusliikkeen johtajien osalta. Matkalla sairaalaan poika alkoi hengittää. Tämän selvittämiseksi pitää kuitenkin tehdä kokeita. Rivitalohuoneiston ulko-ovi oli auki. Huoneiston asukkaat (pojan äiti mukaan luettuna) havaitsivat palon tullessaan kotiin kello 1.20. Nuohooja Johan Björklund oli neuvonut rakennusliikettä savuhormien rakentamisessa. Kadulla oli toistakymmentä asukasta. Lokakuussa käräjäoikeus hylkäsi nuohoojamestarin syytteen, koska oikeudenkäynnissä ei saatu näyttöä siitä, että hän tiesi savuhormien tulleen väärin rakennetuiksi silloin, kun hän allekirjoitti tarkastuspöytäkirjan
Toivotetaan naiset alalle tervetulleiksi! Käry & oikeus Tällä palstalla paloerotuomari Marko Partanen ruotii asiat linjaan. Paloristikuulustelu Mikä on näkemyksesi pelastusalan asenteista naispalomiehiä kohtaan. – Naisten tulo laajemmin pelastusalalle on positiivinen asia. Se sopii tsempiksi miehillekin. Rautiala on esimerkki miehillekin miten omasta kunnosta huolehditaan. UKK-instituutin sairaanhoitaja Riitta Koivula on testannut palomieheksi aikovia kauan. Pelastusalalla ei kenenkään tule itkeä kuntotesteistä, vaan tehdä ne. Rasila ei ollut tässä poikkeus. Tällä hetkellä jokaisen monitaitopelastajan on oltava savusukelluskelpoinen. Sari Rautiala oli heistä ensimmäinen. Asenteet ja puheet ovat varmasti nostattaneet kynnystä lähteä edes yrittämään testejä ja pääsykokeita, sanoo Mervi Parviainen, Pelastusopiston rehtori. Kaksi lasta eivät ole hidastaneet hänen tahtiaan; urheilua ikänsä harrastanut nainen on edelleenkin huippukunnossa. Hän on Työterveyslaitoksen erikoistutkija ja palomiesten motoriikasta väitellyt dosentti. Koivula sanoo, että kyse on fysiologiasta: Naisen poweri ei yksinkertaisesti yleensä riitä vaatimuksiin. Hän on työskennellyt savusukelluskelpoisena palomiehenä vuodesta 1996 alkaen. Pelastustoimen alueilla ei ole erilaisia tehtäviä erikuntoisille palomiehille. – Käsitykseni mukaan asenteet ovat viime vuosina muuttuneet positiivisemmaksi. Testien ja niiden raja-arvojen kehittäminen perustuu paloja pelastustyön vaatimuksiin, Anne Punakallio sanoo. – Testeistä ja niiden ajanmukaisuudesta käydään Pelastusopistolla säännöllisesti keskustelua. – Toistaiseksi kuntotestit ovat menneet kiitettävin tuloksin läpi, Rautiala sanoo. Ehkä vanhat ajatukset "tosi kovien jätkien hommasta" ovat hidastaneet naisten tuloa alalle. Tutkittaessa kuullaan harvoja ja valittuja ja kun päätös harkinnan jälkeen syntyy, siitä ei voi valittaa. Ennen tätä kevättä kukaan nainen ei ollut läpäissyt Koivulan valvomaa koetta, heitä käy noin yksi per vuosi. 44 6/2013 P elastajakurssille pyrkivä aloittaa lihaskuntotestin penkkipunnerruksella. Siihen yleensä tyssää naisen matka pelastajakurssille. Helsinkiläinen Terhi Rasila on poikkeus, joka vahvistaa Koivulan tunteman säännön. – Punttia ja kovaa tahtoa, niin hyvä tulee, Rautiala tsemppaa palomiehiksi pyrkiviä naisia. Koivulan näppituntuman mukaan hänen testaamansa naiset eivät ole ennen testiä koskaan läpäisseet kaikkia suoritteita. Pitäisikö pelastajakurssin fyysisiä pääsykokeita muuttaa. – Nykyiset testirajat on määritetty fyysisesti raskaimpien tehtävien eli pelastussukelluksen mukaan. Ki m m o Ka ist o. Se voi myös tuoda alalle ja erityisesti työyhteisöön uutta näkemystä ja uudenlaisia tapoja toimia ja käsitellä asioita, sanoo Anne Punakallio. Hän ei muista tehtävää, jossa fysiikka olisi tullut vastaan. Pitäisikö testiä muuttaa enemmän työnkuvaa vastaavaksi. Toimintakunto puhukoon puolestaan. Tähän porukaan pitää saada lisää Rautialan kaltaisia, omasta kunnostaan huolehtivia henkilöitä, sukupuolella ei ole väliä. Kuvassa myös Liisa Paajaste. Hän ei ollut koskaan saanut penkistä vaadittavaa toistomäärää. Kun tehtävät ovat samat, pitää testaustenkin olla samat, ei voi olla eri testejä naisille ja miehille, Mervi Parviainen sanoo. Jotkut paloasemilla ovat hyvillään, että naiset pysyvät poissa paloasemilta – miehisyyden viimeiseltä linnakkeelta. Onko oikein, että yksi penkkipunnerrustoisto hautaa unelma-ammatin. Case: Naisia asemille! Palomies Sari Rautiala (oik.) on pyörittänyt palomiesuraa suunnittelevien naisten tieltä isoimmat kivet. Työn vaatimukset eivät muutu sen mukaan ketä testataan. Kun tehdään samaa työtä kuin miespalomiehet, ovat testirajat naispalomiehiksi aikoville samat. Vähimmäisvaatimus on 25 toistoa 45 kilon taakalla minuutissa. Testissä Rasila kuitenkin ylitti itsensä ja selvitti rupeaman hyväksytysti. Jos ei pääse läpi, niin täytyy treenata. Loppulausunto Reilun kahdenkymmenen vuoden ikäiseltä pelastajakurssilta on valmistunut alalle alle kymmenen naista. Fyysisen toimintakyvyn testaukset ovat eräässä mielessä aina kompromissien tulosta. Koivula kertoo, että naiset tulevat yleensä testiin valmentajansa kanssa. Taustalla on laaja ja pitkäaikainen tutkimustyö sekä käytännön kokemus. Asiantuntijanaiset vastaavat. – Ei näissä hommissa ketään, miestäkään, laiteta yksin hommiin, vaan hommat tehdään porukalla. Toiset ovat sitä mieltä, että naisten läsnäolo laajentaisi työyhteisön näkemystä
– Paloja pelastustoimi voi hyödyntää ratkaisuamme esimerkiksi tulvatuhojen rajaamisessa ja sammutusvesien keräilyssä. Maahantuoja: Oy Veljekset Kulmala Ab. Käyttövalmiin kontin sisällä on tarvittava laitteisto, suojavarusteet ja -vaatteet. Saatavana valkoisena, harmaana, vaaleanpunaisena, ruskeana, vihreänä ja krominvärisenä. Saatavana valkoisena, mustana, harmaana, vaaleanpunaisena ja vihreänä. CAFS-painevaahtomenetelmässä vesija vaahtoneste sekä paineistettu ilma sekoitetaan sekoituskammiossa ennen painelähtöä. Poly Portex sammutusveden pakkasenkestoa voidaan parantaa lisäaineistuksella -25 C:een saakka ja vaahtonesteeksi soveltuvat pakkasenkestävät 1 % AFFF, AFFF-AR sekä A/B vaahtonesteet. Pakkauksessa käyttöohjeet, kiinnitysruuvit ja lisäksi tarrakiinnitystä varten 3M -tarra. www.veljeksetkulmala.fi Palot kuriin painevaahdolla Ympäristökatastrofien ja -onnettomuuksien ehkäisyyn, esimerkiksi kemikaalivuotojen rajoittamiseen on puolustusja turvallisuusratkaisuja toimittava Conlog kehittänyt turvallisuusratkaisun, jota voi muuntaa ja laajentaa tarvittaessa. Poly Portex on tehokas ajoneuvopaloissa ja soveltuu hyvin kumin, muovien ja muiden vaikeasti sammutettavien synteettisten sisutusja rakennusmateriaalien sammuttamiseen. Tarvittaessa yksikköä voidaan täydentää henkilöpuhdistuslinjalla, jonka avulla haitalliset kemikaalit poistetaan kehosta. CAFS-sammutteen pintajännitys on erittäin alhainen ja vaahto tarttuu jopa pystysuoriin pintoihin. Liikuteltavat tulvakontit ja tulvamuurit voidaan ottaa käyttöön tulvapaikalla välittömästi. min / 7 bar paineella, suihkunkantomatka on 10 metriä ja toiminta-aika 1 minuutti. 6/2013 45 Lento palovaroitin Palovaroittimen on suunnitellut Paola Suhonen. Poly Portex on tavanomaisia sammuttimia tehokkaampi ja sen suihkun kantomatka on erittäin pitkä. Vaikka CAFS-sammuttimen teho on jauheja kalvovaahtosammuttimia suurempia ovat jälkivahingot erityisesti jauhesammuttimia merkittävästi vähäisemmät. Tilanne saadaan nopeammin haltuun ja estetään suuremmat tuhot ja jopa ihmishenkiä uhkaavat vaaratilanteet, myyntipäällikkö Kari Kajula sanoo.. Kyseessä on vedellä täytettävä muuri, josta voidaan tehdä kilometrien mittainen 80 cm korkea tulvaeste. Toimintavalmiin laitteen paino on 21 kg. Kokonaistoimitukseen sisältyy paikalle vietävä, täydellisesti varusteltu logistinen kontti. 09 4761 1300 Kupu palovaroitin Tekstiilipintaisen palovaroittimen on suunnittellut Harri Koskinen. Toimitukseen sisältyvä, Keski-Euroopassa yli kymmenen vuotta käytössä ollut tulvamuuri on Suomessa uusi tuote. Palovaroitinmainos_Pelastustieto_elo.indd 1 8/5/2013 1:02:45 PM Rosenbauer Poly Portex SL10 on uudentyyppinen erityisesti palokuntia ja teollisuuden ammattikäyttäjiä varten kehitetty tavanomaisia menetelmiä tehokkaampi 10 litran CAFSsammutin, joka soveltuu sekä Aettä B-luokan paloihin. alv) Palovaroittimet sisältävät 5 vuoden litium -paristot. Hinta• 24,90 € (sis. Turvallisuusratkaisu soveltuu muunneltuna myös luonnonkatastrofien ehkäisyyn, kuten tulvatuhoVälineitä tulvatorjuntaan jen estämiseen ja rajaamiseen. Conlog toimittaa täydellisesti varustellun tulvakontin, joka sisältää tulvamuurit, pumpun, letkut ja kaikki tarvittavat työkalut ja varusteet. Tällöin vältytään hitailta ja usein myös tehottomilta ratkaisuilta. Laitteen synteettisellä materiaalilla pinnoitettu kevytmetallikomposiittisäiliö on kevyt ja syöpymätön ja erillinen vesisäiliön sisään integroitu vaahtonestesäiliö on valmistettu Teflonista. Poly Portex on kompakti ja helposti liikuteltava, tukevat kahvat ovat suuret ja laite voidaan varustaa pyörillä ja selkätelineellä. CAFSvaahdote estää hyvin uudelleen syttymistä ja suojaa erinomaisesti säteilylämmöltä. 5 vuoden takuu. Hinta• 29,90 € (sis. Suihku saa jo letkuissa sekoitetusta ilmasta lisää kineettistä energiaa. Palovaroittimessa ei ole pieniä nappeja, vaan koko ulkokuori toimii painikkeena, jolla voi hiljentää väärät hälytykset ja testata laitteen toimivuuden. Rosenbauer Poly Portex -vesija vaahtonestesäiliöt voidaan täyttää kenttäolosuhteissa ja ulkopuolinen 1 litran ponneainepullo on pikaliitinkiinnitteinen ja helposti vaihdettavissa. Poly Portex SL10 tuotto on 10 l. Vaahdote on hyvin tiivis ja tunkeutuu kohteeseen tavanomaista vaahdotetta tai vettä paremmin. alv) Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK • www.spek.fi Tilaa nyt design palovaroitin Tilaa: verkkokauppa.spek.fi Puh
Eli klikkaa ”Omat tiedot”. Sen löydät laskusta tai lehdessä olevasta osoitteesta. Hanna Virtasen vastuualueena on paloturvallisuus. 1. Voit käyttää palvelua milloin ja missä tahansa. Hän on aiemmin työskennellyt Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksella palomestarina. Käyttäjätunnus on oma nimesi ja salasana asiakasnumerosi. Voitte lähettää lyhyen tekstin mieluiten erilliseen tiedostoon (rtf tai doc) tai suoraan viestiin kirjoitettuna sekä kuvan omana tiedostonaan esim. Insinööri (AMK) Hanna Virtanen on nimitetty turvallisuusasiantuntijaksi Tampereen toimipisteeseen 15.8.2013 alkaen. Mika Virtasen vastuualueena on työsuojelu. Sisäänkirjaus opastetaan tässä kohdassa. Seuraavaksi avautuu tilajaapalveluosio, jossa voit muokata omia tietojasi. jpg-muodossa tai perinteisenä paperikuvana. Pelastustieto julkaisee veloituksetta nimitysuutisia, tietoja eläkkeelle siirtyneistä ja muistokirjoituksia sekä lähinnä tasavuosia täyttävien syntymäpäivätietoja. 3. Avaa www.pelastustieto.fi Klikkaa etusivulta ”Ylläpidä tilaustietojasi” 2. 46 6/2013 PÄIVITÄ TILAAJATIETOSI KÄTEVÄSTI NETISSÄ Nyt voit tehdä muutoksia tilaustietoihisi. Olemme myös Facebookissa MBA/insinööri (AMK) Krister Fogelberg on nimitetty toimialapäälliköksi Vaasan toimipisteeseen 15.8.2013 alkaen vastuualueenaan paloturvallisuus. Kätevää ja vaivatonta. Aineiston voi lähettää sähköpostitse: toimitus@pelastustieto.fi tai postitse: Pelastustieto, Toimitus, Pasilankatu 8, 00240 Helsinki.. Hän on aiemmin työskennellyt Boliden Kokkola Oy:llä henkilöstöja turvallisuuspäällikkönä. Hän on aiemmin työskennellyt Pohjanmaan pelastuslaitoksella riskienhallintapäällikkönä. Nimityksiä SK PROTECT OY Insinööri Mika Virtanen on nimitetty turvallisuusasiantuntijaksi 15.8.2013 alkaen
6/2013 47 Decovy-hanke Markus Korhonen on aloittanut Peltacon huoltopäällikkönä 1.6.2013 alkaen. Lyhenne CBRNE tulee englanninkielisistä sanoista chemical (kemiallinen), biological (biologinen), radiological (säteily), nuclear (ydin) ja explosives (räjähteet). Hanke edistää myös julkisen sektorin ja yritysten yhteistyötä. Another challenging aim is to find out the education and training fields which can be used on the internet. Decovy-hanke alkoi 1.5.2012 ja päättyy 31.10.2013. TEKESin avustama Decovy-hanke edistää kansalliSuomalaisten viranomaisten tiivis yhteistyö ja sitä kehittävä DECOVYhanke on herättänyt kiinnostusta kansainvälisesti arvostetussa CBRNeWorld -lehdessä. Kesko haluaa lahjoittaa paloauton vapaapalokuntalaistoimintaan. The aim of the project is to improve national CBRNE processes in Finland. Ajettu vain 12570 km, diesel 6590 cm 3 ABS+ALB-jarrut, paikat 1+1 edessä ja 4 takana, omamassa 4360 kg. Isto Heikkinen, DECOVY Project Manager, Executive Fire Officer, SouthSavo Regional Rescue Department: The DECOVY project started on 1 May 2012 and it's leaded by South Savo Rescue Department. Suurin sallittu kokonaismassa 12800kg. Auto lahjoitetaan sopivimmalle palokunnalle lokakuun alussa. sesti tärkeiden innovaavisten julkisen hankintojen osaamisten kehittämistä. Takana vesipumppu. Keskon Vantaan palosuojelutoiminnan muuttaessa muotoaan jää toiminnasta vapaaksi hyväkuntoinen MAN-paloauto. 60 CBRNe WORLD April 2013 www.cbrneworld.c om CW: The Finnish authorities are cooperating in a multi-authority CBRN project called DECOVY. Toni Leikas, Executive Director, CBRNE, Innovation and Technology Center Miktech Ltd: Miktech Ltd is an Innovation and Technology centre, whose majority owner is the City of Mikkeli. That education programme is meant to serve all authorities working in CBRNE operations. Hankeen toisena tavoitteena on laatia viranomaisille yhteiset CBRNE-laitteiden ja järjestelmien hankintasuositukset. The project is funded (50%) by Tekes, the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation, the most important publicly funded expert organisation for financing research, development and innovation in Finland. Dekontaminaatiotoiminta kattaa viranomaisten toimintamallit liittyen CBRNE-aineiden havainnointiin ja tunnistamiseen, uhilta suojautumiseen, henkilöstön-, materiaalinja kohteiden puhdistamiseen, CBRN-lääkintään sekä tilannehallintaan. Paloautosta kiinnostuneita palokuntia pyydetään lähettämään lyhyt kuvaus toiminnastaan ja perustelut tarpeesta autolle. Decovy-hankkeessa määritellään yhteinen nettipohjainen koulutusja harjoitusjärjestelmä, jonka avulla viranomaiset voivat kouluttautua sekä harjoitella pelimäisessä ympäristössä erilaisia CBRNE-tilanteita. The most important work is the definition of the future innovative training and education platform. Auto on Vantaan Hakkilassa. Hakemukset pyydetään lähettämään 27.9.2013 mennessä sähköpostitse osoitteeseen toni.pelin@kesko.fi. Lahjoitetaan paloauto VPK-toimintaan Avoimia virkoja & toimia Helsinki rekrytoi Palotarkastaja Palomestari, 2 virkaa Hakemukset ja lisätietoa: helsinkirekry.fi Työavaimet 27-18-13 ja 27-19-13 Nimityksiä PELTACO OY Decovy-hanke on Etelä-Savon pelastuslaitoksen johtama monen viranomaisen yhteinen CBRNEhanke. C B R N eW O R L D 6th Annual CBRNe Convergence, Town and Country Hotel, San Diego, 29-31 October 2013, www.cbrneworld.com /convergence2013 Members of the DECOVY (Decontamination Joint Authority Co-working) Team in Finland tell CBRNe World about their latest multi-agency project Cleaning up Finland PALOAUTO MAN 12-232 Otettu käyttöön 21.11.1990. What is your role in this project. Korhosen vastuualueina on huoltopalveluiden (sammutin-, savunpoistoluukku-, pikapalopostija väestönsuojien huollot) koordinointi, myynti ja asiakkuuksien hallinta. Would you tell me briefly about the project. Tarkoituksena on selvittää tämänhetkinen viranomaisten kyky vastata CBRNE-onnettomuuksiin ja uhkatilanteisiin niin kalustollisesti kuin osaamisen kannalta. Lisätietoja antaa: ympäristöja turvallisuuspäällikkö Toni Pelin, Keslog Oy, toni.pelin@kesko.fi, puh. One of their major programs is Environmental safety, and CBRNE; it coordinates the subprogramme of CBRN Finland. Miktech is responsible for DECOVY-project administration and reporting. Vesisäiliö 2800 litraa. 050 5014 332. Hänellä on usean vuoden kokemus Peltacon tarjoamien kiinteistön paloturvallisuuspalveluiden parissa työskentelystä. 2x1,5":n ja 2x3":n ulosotot. Lisätietoa: www.decovy.fi. The project will create national recommendations to CBRNE process equipment, systems and services. The rest of the funding comes from partner organizations
020 792 4880 20300 Turku tapio.tammi@co.inet.. 010 555 5273 • www.scania.fi Huippulaatua kaikkiin käyttötarkoituksiin Veho Hyötyajoneuvot | Erikoismyynti www.vehotrucks.fi Hannu Gunnar puh. www.tammivikkut.com LAAJA JA LAADUKAS VALIKOIMA VÄLINEITÄ ENSIHOITOON JA PELASTAMISEEN. 010 569 3623 Mini Blue väyläsahköjärjestelmä miehistöja johtoyksiköihin www.standby.fi Savenvalajantie 2 | 85500 Nivala Puh. 010 569 3628 Markku Andersson puh. 48 6/2013 www.pelastustieto.fi Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet Hälytysja viestintälaitteet Hälytysja viestintälaitteet Henkilökohtaiset suojaimet ja varusteet www.suomenpelastuskeskus.fi Hälytysajoneuvot • Hälytysja komentovahvistimet • Tehokaiuttimet • Valopaneelit • Integroidut valoratkaisut • Vilkkumajakat • Ruuhkavilkut • LED-valot Väestönsuojelu • Suurtehohälyttimet Alkometrit ja -lukot TAATTUA TURVALLISUUTTA Katso lähin jälleenmyyjäsi www.sarco.fi tai soita (09) 777 1500 Paloja pelastusautot Tammivilkut * PREMIER HAZARD -> maahantuonti * LED paneelit, ruuhkavilkut & majakat * Valomastot ja LED työvalot * Äänilaitteet ja kaiuttimet * Laaja mallivalikoima * Myynti, huolto, asennus ja maahantuonti Virusmäentie 47 puh. MYÖS -HÄLYTYSVALOT! 040 358 8936 040 561 7689 www.fernonorden.fi www.mediseam.fi V A H I N G O S S A M U K A N A C M Y CM MY CY CMY K plastusilmo58x50lop.pdf 1 20.1.2012 10.51 www.INSALKO.fi Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. (03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.. HÄLYTYSja VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaativaan ammattikäyttöön • PETO-tilannekeskusjärjestelmä • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt ja SALSA-asemahälytysohjelmistot • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja JULUEN-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • TETRA/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät Kilvet Erityismyynti • Paloja pelastusajoneuvot puh. 08-442 131 | Fax 08-443 061 myynti@turvakilvet.fi | turvakilvet.fi Uusi turvakilpikuvasto Tilaa tai tutustu turvakilvet.fi Suomen Turvakilvet Oy
HYDRAULISET NOSTOLAVAT Suoritamme myös huoltoja korjaustyöt sekä vuosikatsastukset. mukaan. 010 616 1500, fax 010 616 1501, www.vema.fi Sammuttimien myynti ja huolto 3” dieselkäyttöinen pumppu Ready-sarja Helppo tapa pumpata Nostolava-autot Suojavarusteet Heijastinasu Oy Sahaajankatu 49, 00880 Helsinki Puh. (02) 572 1082, 050 598 1057 Helsingin toimipiste: Pohjoinen Rautatiekatu 29 Avoinna sop. pajunen@pajunen.fi • www.pajunen.fi Palokunnan virkapuvut Pelastustarvikkeet Eläinpelastus Presto Paloturvallisuus Oy Teerisuonkuja 7, 00700 Helsinki puh. Sammutusasut Väestönsuojat ja vss-varusteet Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh. Huoltotöiden varaukset ja tiedustelut puh. Rullapaloverhot PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. 050 395 8567 Vema Lift Oy, Voivalantie 30, 20780 Kaarina puh. Soita ja sovi tapaaminen. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Palopumput -PALOPUMPUT Autoilijankatu 8 Puh. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. 6/2013 49 PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. (02) 2162 112 20780 KAARINA Fax (02) 4692 115 www.veikkonummela.fi esteri@veikkonummela.fi Palokunta-asut Pajunen Oy, PL 141, 38700 Kankaanpää Puh. 010 3877 200 Vaativiin kohteisiin kevyt ja tehokas Presto PG6 uuden teholuokan 6kg jauhesammutin (55A 233B C) • Presto®jauhe-, vaahto-, rasvapalo-, CO2ja harjoitussammuttimet • Presto®pikapalopostit, suihkusuuttimet, palopostien letkut • Kauttamme myös Sthamer vaahtonesteet www.presto. +358 9 664 639 • Gsm +358 40 759 1771 pia.vonkoch@heijastinasu.com • www.heijastinasu.com • koti-, • tuotantoja • villieläinten pelastukseen Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio puh. (017) 368 4000 | www.peltaco.com ELÄINPELASTUSvälineet. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta
Ilmestymisajat 2013 N:o Ilmestyy Varauspvm Valmis aineisto Teema 1 7.2.2013 18.1. 600 € 1/6 .............................................90 x 90 ..................................... – Tarkastammaan, Tarkastammaan, minne luulit, päikkäreillekö aioit. Isompain herrain sitä pitäs kupsahtaa, että näiltä päästäs. Viestintä 4 23.5. AMMATTIJA JÄRJESTÖLEHDET Kehitä lehteä kanssamme! T U N T E M A T O N P A L O S O T I L A S PEFC/02-31-151 PEFC/02-31-151 Painotuote Tuntematon palosotilas sisältää lainauksia ja muokattuja kohtia Väinö Linnan romaanista Tuntematon sotilas. hinnat edellyttävät painovalmiin aineiston mieluiten PDF-muodossa: Press quality PDF 1.6 (CMYK, ISOcoated_v2_300_eci). – Älähän nyt veikkonen. 30.8. Pelastustieto 7/2013 ilmestyy 19.9. Vesipelastus 6 22.8. 3.10. Pelastusja autokalusto / Kalusto kiertoon 5 20.6. 31.5. 6.6. – Ei suinkkaa. – Valmistautukaa lähtöön! – Mihin lähtöön. Pelastusvälineet Pankit: Nordea IBAN: FI89 2058 1800 0118 30 • BIC/SWIFT: NDEAFIHH Danske Bank IBAN: FI13 8000 1901 3930 75 • BIC/SWIFT: DABAFIHH Kirjapaino: 2013 ISSN 1236-8369, Aikakauslehtien liiton jäsen PALOJA PELASTUSTIETO RY Mikä oli mielestäsi uusimman Pelastustiedon kiinnostavin sekä vähiten kiinnostava juttu ja miksi. 10.5. 8.8. Em. Lisätöistä veloitetaan työmäärän mukaan. 3.5. – Näit tarkastuksi ei tee kohta kukka muu ku me. 800 € 1/4 .................................184 x 65 (90 x 135) ........................ 2600 € Aukeaman ilmoitukset sopimuksen mukaan. vuosikerta. Hälytysajoneuvot ja kalusto 9 14.11. 27.9. 300 € 1/12 ...........................................90 x 35 ..................................... JVT 2 14.3. Pelastajan varusteet 3 18.4. teemalla SPORTTI Varmista ilmoituspaikkasi 30.8.2013 mennessä! Soita Minna Kamotskinille numeroon 044 728 0401, meilaa ilmoitukset@pelastustieto.fi tai klikkaa www.pelastustieto.fi 50 6/2013. 22.2. 29.11. Kuva: Arto Pääkkönen, teksti: Väinö Linna ja Marko Partanen. 200 € II/III-kansi ................................................................................... www.pelastustieto.fi Julkaisija: Pasilankatu 8, 00240 Helsinki sähköpostit: etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi Päätoimittaja Esa Aalto, Puh. 31.10. 4.4. Kehitä lehteä kanssamme ja meilaa: toimitus@ pelastustieto.fi! Tutustu myös Pelastustiedon wwwja Facebooksivuihin ja arkistokuviin menneltä vuosilta ja vuosikymmeniltä. 24.1. 0303 9778, tilaukset@pelastustieto.fi Ilmoitushinnat 2013 Koko (sivua) ................. Sä oot sellane saatanan pahanilman lintu, että viisaimmin mä tekisin ku ampusin sun. 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaushinnat 2013 Kestotilaus 57 €/vsk, vuositilaus 64 €/vsk Tilaajapalvelu Yap-Solutions Oy, puh. Sportti 8 17.10. Mistä aiheista haluaisit lukea lehdestä lisää. koko mm (l xk) .......................Neliväri 1/1 ...........................................184 x 270 ............................... 2400 € 2/3 ...........................................184 x 180 ...............................1600 € 1/2 ................................184 x 135 (90 x 270) ....................1200 € 1/3 ............................................184 x 90 ................................... Työpaikkailmoitukset 2,10 €/pmm (4-väri) Sekalaiset 2,50 €/pmm (4-väri) > Ilmoitushintoi hin lisätään alv. 28.3. Ensihoito ja ensivaste 10 19.12. 5.12. 24 %. 2.8. 050 5620 735 Ilmoitusmyynti Minna Kamotskin, Puh. 25.10. 5.9. 400 € 1/8 ..............................................90 x 65 ..................................... Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti 64. 2500 € IV-kansi ....................................................................................... 28.2. Liikennepelastaminen 7 19.9
Kurssien opetuksen sisällöstä antavat tietoa kurssien johtajat, jotka on nimetty yhteystietoineen kurssikuvauksien yhteydessä, puh. Pelastustieto 7/2013 ilmestyy 19.9. teemalla SPORTTI Varmista ilmoituspaikkasi 30.8.2013 mennessä! Soita Minna Kamotskinille numeroon 044 728 0401, meilaa ilmoitukset@pelastustieto.fi tai klikkaa www.pelastustieto.fi Koulutusta Järjestämme syksyllä 2013 mm. 071 875 0201. seuraavat koulutukset: Ammatillinen täydennyskoulutus Nro Kurssi Aika Hinta € Haku päättyy 20352 Vaaratiedotteiden lähettäminen ja välittäminen 26.9.2013 maksuton 20.9.2013 20028 Johtaminen vaarallisten aineiden onnettomuuksissa 1.-3.10.2013 430 13.9.2013 20258 Ilmanvaihtolaitteistojen paloturvallisuus 1.-3.10.2013 145/pvä 13.9.2013 20406 Palontutkinnan kehittämisseminaari 10.-11.10.2013 300 25.9.2013 20001 Palotarkastuksen peruskurssi 4.-8.11.2013 695 18.10.2013 20351 Turvallisuuskouluttajan peruskurssi 19.-21.11.2013 420 1.11.2013 20020 Puomitikkaan kuljettajakurssi 14.-18.10.2013 600 20.9.2013 20033 Hakkuutekniikka ja vauriopuiden käsittely 12.-14.11.2013 375 18.10.2013 20549 CBRNE-kurssi ensivasteen toimijoille 5.-7.11.2013 570 18.10.2013 20579 Lastensuojelun tarve tunnista ja toimi oikein 4.-5.11.2013 200 18.10.2013 220578 Ensihoidon tilannejohtaminen 19.-21.11.2013 650 1.11.2013 20590 Teemaseminaari; Kun räjähtää tai ammutaan Kuinka toimit. Ilmoittaudu kurssille verkkosivuillamme, kurssitarjonnassa kurssin kuvauksen yhteydessä on sähköisesti täytettävä ilmoittautumislomake. 10.12.2013 200 1.12.2013 20577 Pelastustoimen uuden luottamushenkilön koulutus 30.10.2013 136 18.10.2013 Kaikki koulutustarjonta on nähtävillä Pelastusopiston verkkosivuilla > Täydennyskoulutus. www.pelastusopisto.fi
Iveco maahantuonti ja myynti Iveco Finland Oy, Kiilaniityntie 10, 02920 Espoo Suurasiakasmyynti: Raimo Haavikko, p. NY DAILY VÆKKER SUPERHELTEN I DIG! ” T E H T Ä V Ä A N N E T T U... +358 45 320 7704 s-posti: raimo.haavikko@iveco.com. Supermiellyttävä, kuljettajan työympäristö ja ilmajousitus – Supertilava, tavaratila jopa 17,2 m 3 – Supervahva, kantavuus jopa 4.700 kg – Supervakaa, kunnon tikapuu teräsrunko – Supermonipuolinen, yli 7.000 erilaista versiota. ” UUSI SOPII SUPERSANKAREILLE UUSI DAILY HERÄTTÄÄ SINUSSAKIN SUPERSANKARIN! Supertehokkaat, uusi 205 hv moottori ja täydellinen valikoima Euro 5 ja EEV moottoreita. www.iveco.