6 2014 27 .8 . 64 Skotlannista halutaan entistä turvallisempi maa s. PT 7/2014 ILMESTYY 24. 66 Pelastusnäytökset kruunaavat Turvallisuus-messut. 54 Oma palokunta vastaa ydinvoimalan turvallisuudesta s. SYYSKUUTA TEEMASIVUILLA VAPAA-AIKA Presidenttipari ihasteli palokunta nuorten reippautta s
Suomen johtava liikkuvaan kalustoon kiinteästi asennettavien sammutusvesipumppujen valmistaja. Yrityksen on perustanut Tauno Rantanen, ja alkujaan yritys toimi nimellä Konepaja T.Rantanen Ky. Erittäin kestävät kotimaiset TR-vesitykit ammattilaisille yli kolmen vuosikymmenen kokemuksella. laadun tunnistat tuotemerkistämme Suomen johtava liikkuvaan Since 1968 Tervetuloa osastoillemme: C1-305 ja C1-405 Olemme mukana Turvallisuus 2014 -messuilla! 2. TR-Vesitykit Oy on Kaarinassa toimiva metallialan konepaja, joka on jo vuodesta 1981 valmistanut palonsammutustyöhön laadukkaita suomalaisia vesitykkejä sekä niiden lisälaitteita. (02) 243 3685 • www.trvesitykit.. (02) 2162 112 faksi (02) 4692 115 | esteri@veikkonummela. | www.veikkonummela. Esteri 10-2000 Esteri 10-4000 (D-240) Esteri 10-6000 (LK-6000) Esteri 3000K suurtehoruisku ja John Deere Gator 855D Terätie 4 • 20760 Piispanristi p. (02) 243 3685 • www.trvesitykit.. Tuotevalikoimaamme kuuluu pääasiallisesti käsikäyttöisiä sekä hydraulisia vesitykkejä, jotka voidaan asentaa paloautoihin, nostolavalaitteisiin, tehdasalueille, tai mihin tahansa missä on tarvetta palosammutuskalustolle. Kotimaisen laadun tunnistat tuotemerkistämme vesitykissäsi. p. Autoilijankatu 8, 20780 KAARINA | puh. VAADITHAN KOTIMAISTA! Palvelu ja huolto ovat aina lähelläsi
Moni otti kantaa opiston puolesta. Nykyinen rehtori joukkoineen joutuu tuskailemaan, mitä voidaan opistossa ja erityisesti sen harjoitusalueella tehdä ja opettaa. Eikä valitettavasti näköpiirissä ole sellaista valoa, että rahahanat tällekään asialle aukeaisivat. Ensin kuunnellaan lausunnot. 66 Pelastusnäytökset kruunaavat Turvallisuus-messut Tiukka talous murheena Petosella 3. Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun. 6 2014 27 .8 . Rahahanat ovat kiinni ja opetusta joudutaan miettimään suurennuslasi kädessä. Myös Pelastustieto on mukana messuilla, yhteisosastolla SPEKin, SPPL:n, Nuohoojien sekä SPLY:n kanssa. Kansi Syyskuisilla Turvallisuus 2014 -messuilla Jyväskylässä nähtävä vesipelastusvideo kuvattiin Jyväskylän satamassa elokuun alussa. Kädessäsi on 100-sivuinen Pelastustieto, jossa käsitellään 3.–5.9.2014 Jyväskylässä järjestettäviä Turvallisuus-Kyberturvallisuus-Tekniikka -messuja. Esa Aalto Päätoimittaja esa.aalto@pelastustieto.fi Esa Aalto Päätoimittaja 050 5620 735 Kimmo Kaisto Toimittaja, taitto & ulkoasu 044 728 0402 Minna Kamotskin Myynti ja markkinointi 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Vakituiset avustajat Mika Rinne, Saku Rouvali, Piatta Rulja, Ulla Ylönen, Kati Kottila-Etuaro Tilaajapalvelu YAP-Solutions Oy, 0303 9778 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Pasilankatu 8, 00240 Helsinki www.pelastustieto.fi etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi www.facebook.com/pelastustieto Julkaisija PALOJA PELASTUSTIETO RY Kirjapaino PunaMusta 2014 ISSN 1236-8639 Tietosuoja Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakasrekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon. Taloudellinen tiukkuus ajaa Pelastusopiston ammattikorkeakoulutusta myös pois Savonia-ammattikorkeakoulun yhteydestä. Opistoon rakennettiin uutta tilaa Kuopion Petosella ja Hepomäen harjoitusalue kasvoi ja kehittyi. Kesällä julkistetussa konsulttiyrityksen laatimassa sopimuspalokuntatoiminnan koulutusselvityksessä Pelastusopistolle ollaan tarjoamassa lisää töitä. 64 Skotlannista halutaan entistä turvallisempi maa s. Messuilla nähdään pelastusnäytöksiä maalla ja vesillä Kuva: Mika Rinne. Pääkirjoitus elokuu 2014 Pelastusopistolla meni lujaa kymmenen vuotta sitten. Turvallisuusmessuperinne käynnistyi 32 vuotta Jyväskylästä. Miksi ei samalla tavalla, kuin nyt on tehty Savonian kanssa. Nähtävää ja koettavaa riittää. Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan. Rahaa tuli, voidaanko sanoa, ovista ja ikkunoista, ainakin, jos sitä vertaa nykyiseen tilanteeseen. Tervetuloa ”uusvanhalle” messupaikkakunnalle Jyväskylään. Julkistustilaisuudessa ministeriön edustaja sen sijaan varoi ottamasta kantaa asiaan. On selvää, että opisto olisi paras paikka tarjota pätevä koulutus myös sopimuspalokuntalaisille. SYYSKUUTA TEEMASIVUILLA VAPAA-AIKA Presidenttipari ihasteli palokunta nuorten reippautta s. PT 7/2014 ILMESTYY 24. Perinteiset taidot ovat unohtuneet ja jo muutama vuosi sitten opistossa ryhdyttiin suunnittelemaan pelastajatutkintoon aloituskurssia, jossa käydään läpi tarvittavat kädentaidot, käsityökalujen käytöstä alkaen. Nykyinen pelastajaksi opiskeleva sukupolvi tarvitsee opetusta erityisesti kädentaidoissa. Mutta nykyresursseilla se ei ole mahdollista. Sisäministeriön hallinnonalan sisällä tapahtuva koulutuksen järjestäminen voisi olla kelpo ratkaisu. 54 Oma palokunta vastaa ydinvoimalan turvallisuudesta s
88 Sopimuspalokuntien koulutusjärjestelmä valinkauhassa ???????????89 Ulkomailta ??????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????90 Merellinen turvallisuus ?????????????????????????????????????????????????????????????????. Messujen vetonaulana ovat pelastusnäytökset. 74 Paloturvallisuutta kädestä pitäen ????????????????????????????????????????????????. 20 Aluelaitokset 10 vuotta ?????????????????????????????????????????????????????????????????50 Ajassa ????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????. 78 Urapolkujen toimivuus vaatii yhteistyötä ????????????????????????????????????80 Työhyvinvointikyselyn Road show kiesi pelastuslaitokset ????????. 6 Suuri satsaus pelastusnäytöksiin ??????????????????????????????????????????????????. 85 Ilpo Leino on ahkera verenluovuttaja ???????????????????????????????????????????86 Case: Hyvät, pahat, some ????????????????????????????????????????????????????????????. 52 Yhden pelastuslaitoksen Skotlanti ???????????????????????????????????????????????54 Vieraanamme Päivi Räsänen ????????????????????????????????????????????????????????. 6–50 Sisällys Turvallisuus 2014 Turvallisuusmessut palaavat juurilleen, kun Jyväskylän Paviljongissa järjestetään 3.–5.9. 92 Kuningasmatkan sankarit ????????????????????????????????????????????????????????????. 3 Tervetuloa turvallisuuden huipputapahtumaan ???????????????????????????. ????????. 82 Frisbeegolfissa kisailtiin ????????????????????????????????????????????????????????????????84 Kenellä on langat käsissä tietojärjestelmäuudistuksessa. 12 Messuohjelma ???????????????????????????????????????????????????????????????????????????????. Liikenneonnettomuuden pelastustehtävän lisäksi läheisellä satama-alueella järjestetään vesipelastusnäytöksiä. 93 Jyväskylän Järvipelastajille uusi alus ???????????????????????????????????????????94 Muistoissa ????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????96–97 50 vuotta sitten ?????????????????????????????????????????????????????????????????????????????98. 76 Etelä-Pohjanmaalle uusia paloasemia ?????????????????????????????????????????. 16 Näytteilleasettajat ????????????????????????????????????????????????????????????????????????. 57 Palokuntalaiskokouksessa oli lupa puhua ???????????????????????????????????. 4 Pääkirjoitus ?????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????. 87 Keskimäärin 42t viikossa – lupa poiketa ?????????????????????????????????????. 70 Paloveteraanit innostuivat liikkumaan ????????????????????????????????????????. turvallisuuden huipputapahtuma. 72 Road trip kromikiiltoisten paloautojen maassa ??????????????????????????. 81 Nuoret osaavat vaatia ??????????????????????????????????????????????????????????????????. 8 Messuinfo ?????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????. 58 Helsingin VPK täytti 150 vuotta ???????????????????????????????????????????????????60 Presidenttipari vieraili Viksussa ???????????????????????????????????????????????????64 Oma palokunta toimii Eurajoen ydinvoimalassa ??????????????????????????66 Tampere-Pirkkalan lentokentällä turvana keltaiset paloautot ??. 10 Messuohjelma ???????????????????????????????????????????????????????????????????????????????. 14 Messukartta ??????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????
s. Mukana oli myös ulkomaalaisia palokuntalaisia Saksasta, Venäjältä sekä Ruotsista. OL-3 on rakenteilla. Viksu 2014 -leirin valmisteluista vastasi Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto. s. 78 Viksu 2014 Kesä–heinäkuun vaihteessa starttasi Porin Kirjurinluodossa kuudestoista valtakunnallinen palokuntanuorten suurleiri. s. 54 64 Skotlanti Skotlannin paloja pelastuspalvelu (SFRS) on vasta hieman yli vuoden ikäinen. Valtiojohtoinen organisaatio syntyi viime vuoden huhtikuussa, kun maan kahdeksan palvelualuetta yhdistyivät yhdeksi kokonaisuudeksi. Näistä Jurvan asemalle tulevat lisäksi pelastuslaitoksen raskaan kaluston korjaamotilat. 54 Etelä-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaalle valmistuu tänä vuonna neljä uutta paloasemaa: Jalasjärvelle, Jurvaan, Kauhavalle ja Lappajärvelle. 66 78 66 6/2014 5. Jalasjärvi ja Lappajärvi on luovutettu jo kesällä pelastuslaitoksen käyttöön ja loput on tarkoitus luovuttaa loppuvuodesta. Alueella operoi oma laitospalokunta nykyaikaisin välinein. Lähes 3000 leiriläistä kokoontui Poriin ympäri Suomea. Olkiluodossa on kaksi toimivaa voimalaa, OL-1 ja OL-2. 64 Olkiluoto Olkiluoto on toinen Suomen ydinvoimala-alueista. Myös presidenttipari vieraili leirillä. Suunnitteilla on myös OL-4. s
Tervetuloa turvallisuuden huipputapahtumaan Vuoden tärkein automaation ja tuotantoteknologian messutapahtuma kaikille toimialoille! Kyber Turvallisuus 2014 Uutuusmessuilta tietoa ja ratkaisuja teollisuuden sekä yhteiskunnan tietoturvallisuuteen ja kyberuhkiin. ”Vesielementin hyödyntäminen on erinomaista. Siellä puhuu sisäministeri Päivi Räsänen, joka palkitsee myös vuoden palomiehen ja jakaa Palosuojelurahaston innovaatiopalkinnon. Kävijöille on erilaista tarjontaa yli 250 messuosastolla. Esillä on runsaasti alan yrityksiä ja tuotteita. ”Kiitos Keski-Suomen pelastuslaitokselle, joka on ollut aktiivisesti kehittämässä messutarjontaa.” ”Jyväskylän messualue tarjoaa hyvät mahdollisuudet sekä liikennepelastamiseen että vesipelastukseen liittyviin työnäytöksiin.” ”Vesipelastusja öljyntorjuntatoiminnan esittely on messuilla täysin uutta aiempaan verrattuna. kerros Luentotilat: Alvar, Anton, Elsi, Felix, Robert, Minna CAFE CAFE WC WC Info Kongressitila Sisäänkäynti / Entrance Naulakko Kahvila Ravintola Sisäänkäynti Entrance Uno Savolan katu P -talo WC CAFE CAFE Yli 230:llä osastolla, yli 1000 ammattilaista odottaa sinua! Tietoisku 3 Tietoisku 1 Tietoisku 2 Tietoisku 4 Tietoisku 5 ”Messuilla on myös sisäministeriön järjestämä pelastustoimen ajankohtaispäivä. Paviljongin ulkoalueella järjestetään turvallisuusviestinnän massatapahtuma, jolloin yritetään saavuttaa muun muassa alkusammutuskoulutettavien määrässä Suomen ennätys. Turvallisuusmessut palaavat juurilleen, kun Jyväskylässä järjestetään yhdessä Tekniikkaja Kyberturvallisuusmessujen kanssa turvallisuuden suurtapahtuma 3.–5.9. ”Mielenkiintoiseksi messut tekee myös uudet yhteistyökumppanit, Tekniikkaja Kyberturvallisuusmessujen osanottajat.” ”Myös lauantai on mielenkiintoinen uutuus. Teksti: Esa Aalto Kuva: Kimmo Kaisto Toimitusjohtaja Leo Potkonen (vas.) ja messutoimikunnan puheenjohtaja Leo Huttunen toivottavat kaikki tervetulleiksi Tekniikka-, Turvallisuusja Kyberturvallisuusmessuille Jyväskylään. Sosiaalija terveystoimen uudistuksesta ja siihen liittyvästä ensihoidon tulevaisuudesta tulee kertomaan muun muassa peruspalveluministeri Susanna Huovinen.” ”Odotamme messuille yli 10000 kävijää, mutta ammattilaismessuilla tärkeää on se, että kävijäjoukko on näytteilleasettajien kannalta juuri sellaista, joka hyödyttää heitä,” Leo Potkonen sanoo. Keskellä kaupunkikeskustaa sijaitseva messualue houkuttelee varmasti kävijöitä turvallisuusviestintätapahtumaan ja osallistumaan alkusammutuskoulutukseen”, Leo Huttunen uskoo. Jyväskylän Messut Oy:n toimitusjohtaja Leo Potkonen sanoo keskellä teollistunutta Suomea sijaitsevan messupaikan houkuttelevan kävijöitä. Keski-Suomen pelastuslaitos sijoittaa messujen ajaksi sivupaloasemansa kongressisiiven yhteyteen.” ”Yhteistyö eri järjestöjen kanssa ollut aktiivista ja se mahdollistaa monipuolisen ohjelman messuilla. Lauantaina 6.9. Odotamme messuille yli 10000 kävijää.” 6. ”Paloja pelastustoiminnan sekä ensihoidon tarjonta messuilla on hyvä. Yhdessä yliopiston, Jyväskylän kehittämisyhtiön sekä kaupungin kanssa olemme saaneet ohjelmaan korkeatasoisen kyberturvallisuusseminaarin, johon tulee alan huippuluennoitsija USA:sta.” ”Messuilla on myös sisäministeriön järjestämä pelastustoimen ajankohtaispäivä. Palo-, pelastusja turvallisuussekä työturvallisuusalan ammattimessut Muutokset mahdollisia 100-140 141-180 241-280 321-380 421-480 521-580 100-180 200-280 200-240 300-320 100-140 200-240 300-340 400-440 100-120 200240 300340 400440 500640 U120 U160 U144 U-var Uvar U140 U100 U102 U1 04 U106 U110 U95 U92 U9 C2-221 C2203 C2103 C2-101 C2200 C2-223 C2100 C2627 C2400 C2-307 C2102 C2202 C2425 C2325 C2-321 C2402 C2301 C2426 C2428 C2323 C2522 C2300 C2302 C2-224 C2222 C2303 C2201 C2408 C2-105 C2-104 C2-106 C2424 C2-422 C2205 C2207 C2209 C2304 C2306 C2308 C2305 C2410 C2412 C2423 C2427 C2-5 11 C2-521 C2523 C2524 C2526 C1-407 C1-306 C1-106 C1-210 C1-105 C1-107 C1131 C1316 C1-216 C1-305 C1-405 C1-427 C1230 C1-129 C1330 C1-526 C1-326 C1-318 C1-200 C1-218 C1109 C1328 C1-317 C1-226 C1-308 C1228 C1-227 C1119 C1-202 C1201 C1-126 C1115 C1111 C1332 C1-217 C1108 C1110 C1-215 C1-128 C1127 C1112 C1114 C1116 C1203 C1205 C1229 C1233 B205 B 145 B360 B306 B320 B523 B301 B5 21 B300 B421 B361 B150 B552 B 121 B 123 B122 B5 22 B444 B 340 B541 B343 B321 B542 B330 B3 42 B445 B553 B140 B2 00 B3 27 B550 B543 B100 B310 B430 B312 B104 B 325 B1 52 B 525 B304 B 441 B311 B3 23 B341 B 240 B302 B142 B562 B 548 B440 B 556 Aula2 B 147 B 151 B319 B315 B313 B 529 B206 B 554 B551 B242 B 244 B115 B1 15 B326 B561 B189 B124 B 141 B202 B 546 B 153 B 148 B117 B 102 B 125 B 127 B 143 B 144 B 155 B 157 B 159 B146 B224 B162 B164 B246 B 248 B 250 B 252 B424 B 527 D 247 D 241 D 243 D 261 D141 D 242 D 250 D 154 D 262 D 264 D 266 D179 D 151 D 152 D 268 D 263 D 265 D 251 D 249 D 144 D 142 D 150 D 146 D272 D 248 D 155 D 159 D 149 D 147 D 267 D269 D 171 D 160 D274 D 161 D 156 D 143 D 148 D 158 D 244 D206 D202 D227 D2 00 D 203 D222 D2 01 D210 D224 D127 D123 D122 D109 D124 D125 D111 D113 Aula4 Aula5 Ulkonäytösalue Sisäänkäynti Entrance Kongressi Sisäänkäynti Entrance Lutakonaukio Hotelli Kävelysilta Jyväskylän keskustaan / Matkakeskukseen WC WC Auditorio Wivi Auditorio Wolmar Auditorio Wilhelm CAFE 3. Tämän lisäksi on paljon oheisohjelmaa, erilaisia seminaareja ja tietoiskuja.” Potkonen pitää Paviljongin etuna sitä, että seminaarija näyttelytilat ovat toimivasti samassa tilassa. Hienoa on liikennepelastusnäytöksissä, että Keski-Suomen pelastuslaitos esittelee omaa toimintaansa ja toimintatapaansa messukävijöille”, Leo Huttunen sanoo. M essutoimikunnan puheenjohtaja Leo Huttunen on tyytyväinen, että erityisesti työnäytöksiä on saatu kiitettävästi mukaan messutarjontaan
– Seminaareja ja tietoiskuja on runsaasti. syyskuuta. Messujen pääteemoja ovat paloja pelastustoimi, paloturvallisuustekniikka, työturvallisuus, ensihoito ja ensivaste, turvatekniikka sekä kulunvalvontaja turvajärjestelmät. Kolme messua samalla iskulla Turvallisuusmessujen lisäksi samaan aikaan Paviljongissa on myös kyberturvallisuus ja liikennemessut. Jyväskylän Messut Oy:n mukaan käytössä on kaikki messuhallit ja runsaasti ulkoalueita. Turvallisuus 2014 -messut järjestetään Jyväskylän Paviljongissa 3.–5. Kolmen messun samanaikaisuus takaa sen, että Jyväskylässä on tarjolla laaja turvallisuusviikko. – Nyt on ensimmäinen kerta kun näytöksiä järjestetään näin laajassa mittakaavassa. – Sisäosastoilla on laajasti esillä paloja pelastustoimen asioita, mutta myös työturvallisuutta ja kulunvalvontaa. ”T arkoituksena on esitellä mallisuoritus pelastustoiminnasta ja siihen liittyvästä hoitoketjusta onnettomuuspaikalta aina sairaalaan asti”, kertoo pelastusjohtaja Simo Tarvainen Keski-Suomen pelastuslaitokselta. Paloesimies Juha Heinonen kuvaa liikenneonnettomuudessa puristuksiin joutuneen irroittamista Jyväskylän Seppälän paloasemalla.. Esimerkiksi alueellisen pelastustoimen järjestelmän käynnistymisestä on kulunut kymmenen vuotta ja yhdessä seminaareista kuullaan miten on tultu tähän pisteeseen, jossa ollaan, Tarvainen sanoo. Keski-Suomen pelastuslaitos on satsannut liikenneonnettomuuden ja vesipelastuksen toimintanäytöksiin Turvallisuusmessuilla. Pitkästä aikaa messuohjelmassa on lauantaina koko perheen turvallisuuspäivä, jonne yleisöllä on vapaa pääsy. Ulkona on laajat tilat eli paikalle mahtuu paljon raskasta kalustoa. Osastoja on yli 250 ja niillä on tarjolla yli tuhannen yrityksen tuotteita ja palveluita. Niiden valmisteluihin on osallistunut kymmeniä ammattihenkilöitä ja siitä huomaa, että Keski-Suomen pelastuslaitos on panostanut suuresti messuihin, Costiander kehuu. Myös venekalustoa on runsaasti esillä, sillä Jyväsjärvi on aivan lähellä messupaikkaa, Costiander toteaa. Turvallisuusmessutoimikuntaan kuuluvalla Juhani Costianderilla on pitkä työkokemus turvallisuusalan messutapahtumista ja mies on silminnähden tyytyväinen Jyväskylän messujärjestelyihin. Jyväskylän Turvallisuusmessut: Suuri satsaus pelastusnäytöksiin Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Simo Tarvainen seurasi vesipelastusvideon kuvauksia Jyväskylän satamassa. Pelastusnäytöksiä järjestetään Jyväskylän Paviljongin piha-alueella sekä läheisellä satama-alueella päivittäin messujen aikana
Lisäksi niiden kaltaiset tilanteet esitetään messuvieraille toimintanäytöksissä. Vesipelastusvideo kuvattiin Jyväskylän satamassa elokuun alun helteisenä päivänä, jolloin kuvauksiin osallistui pelastuslaitokselta parikymmentä henkilöä. – Toinen henkilöistä jää pinnalle ja toinen vajoaa pinnan alle. 8. Uhri nostetaan puomitikasautolla rannalle ja siitä jatkaa ensihoito, Saario tiivistää juonenkulkua. Saarion mukaan esimerkkitilanteessa halutaan nostaa esiin yhteysveneen merkitys, silloin kun vedessä useampia ihmisiä tai sukellussyvyys vaatii etappien tekoa. Palopäällikkö Juha Saario vastasi vesipelastusvideon toteutuksesta. – Kiveen törmänneessä autossa on yksi potilas puristuksissa. – Tämä on hauskaa hommaa, vaikka monta kertaa on pitänyt pidättää hengitystä ja painua veden alle ilman sukelluslaitteita, Luomala sanoo. Jyväskylän Seppälän paloasemalla kuvatussa videossa näytetään miten liikenneonnettomuudessa puristuksiin joutunut potilas irrotetaan ketjuvetomenetelmällä, jota on esitelty muun muassa Pelastustiedon numerossa 9/2012. Palomies Jarkko Jokinen (vas) ja paloesimies Janne Luomala valmistautuvat kuvauksiin. Videomateriaalista on valmistunut myös erilliset videot koulutusja valistuskäyttöön. Paloesimies Janne Luomala esittää videolla veteen vajonnutta uhria. Pelastuslaitos teki koulutusvideot Keski-Suomen pelastuslaitos on kuvannut yhteistyössä eri yritysten kanssa vesija liikenneonnettomuuden pelastusja ensihoitotoiminnasta vauhdikkaat mainosvideot, joita esitetään messutiloissa. Pelastajien käytössä on videolla ja näytöksessä kaksi venettä. Hänet irrotetaan ketjuvetomenetelmällä eli tehdään niin sanottu nopea irrotus, kertoo tieliikennepelastamisen kouluttajana työskentelevä palomies Samu Kemppi Keski-Suomen pelastuslaitokselta. Potilaan irroittamisesta ketjuvetomenetelmällä kertovan videon käsikirjoitus on tieliikennepelastamisen kouluttaja palomies Samu Kempin käsialaa. Teksti ja kuvat: Mika Rinne Vesipelastusvideo esittelee uhrin pelastamisen ja koko ensihoitoketjun sairaalaan saakka. Ensimmäisessä videossa nähdään kuinka veden varaan joutuneet henkilöt pelastetaan, paljastaa videon käsikirjoituksesta vastannut palopäällikkö Juha Saario Keski-Suomen pelastuslaitokselta. Pintapelastajat saapuvat veneellä paikalle ja sitten tulee sukeltaja nostamaan nostaa uhrin ylös vedestä
Turvallisuusalan messut tarjoaa tietoa, järjestelmiä ja laitteita yritysten, yhteisöjen ja laitosten turvallisuudesta vastaaville sekä paloja pelastustoimessa työskenteleville. Kyber Turvallisuus 2014 Samanaikaisesti: PALO-, PELASTUSJA TURVALLISUUSSEKÄ TYÖTURVALLISUUSALAN AMMATTIMESSUT 3.-5.9.2014 VARAA AIKA KALENTERIISI NYT! Me odotamme Sinua. Katso lisää: • Tarjolla yli 1000 yrityksen tuotteita ja palveluita kaikille toimialoille • Messuilta neuvot ja ratkaisut yli tuhannelta alan ammattilaiselta: Kilpailukyvyn parantamiseen Tuotannon tehostamiseen Riskien minimointiin Oman osaamisen kehittämiseen Verkottumiseen muiden ammattilaisten kanssa Tietoturvallisuuden parantamiseen MESSUJEN PÄÄTUOTERYHMÄT: • Paloja pelastustoimi • Paloturvallisuustekniikka • Työturvallisuus • Ensihoito/-vaste • Turvatekniikka • Kulunvalvontaja turvajärjestelmät Tavataan Jyväskylän Paviljongissa 3.-5.9.2014 www.jklturvallisuusmessut.fi 9
Lähestyttäessä Paviljonkia pysäköintitalojen opasteet kertovat vapaiden pysäköintipaikkojen määriä. Sisäänajo Uno Savolan kadun sekä Lutakonaukion sisäänkäynneille Rantaväylältä (E 63) Satamakadun kautta. 500 metrin säteellä Paviljongista sijaitsee useita pysäköintitaloja keskusta-alueella (www. LÄHESTYMISOHJEET PAVILJONKIIN SEKÄ PYSÄKÖINTI HENKILÖAUTOLLA TAI JUNALLA SAAPUVAT: Henkilöautolla saapuvat löytävät kaikilta valtateiltä etäopasteet Paviljonkiin. jyvasparkki.fi/pysakointitalot), joista on kävelymatka messuille katettua kävelysiltaa pitkin. Matkustajat voi jättää ruuhkatilanteesta riippuen joko Uno Savolan sisäänkäynnin edustalle tai ajaa ko. MESSUINFO Katso tarkemmat tiedot pysäköintitaloista ja maksuista: www.jyvasparkki.. Sisäänkäynti LUTAKONAUKIO Sisäänkäynti KONGRESSI Sisäänkäynti UNO SAVOLAN KATU Tasoilta -1 ja 3 yhteys Paviljonki hotelliin ja Lutakonaukiolle EXIT EXIT EXIT EXIT P-Paviljonki 1 (aukion alla) EXIT EXIT Lutakonaukion laajennustyö P-Paviljonki 1 (Aukiokannen alta sisään) P-Paviljonki 2 (Tasot -1,1, 2, 3 ja 4) P-Paviljonki 3 P-Paviljonki 2 Innova 4 Blomstedtinkatu YLEISINFORMAATIO Tekniikka 2014-, Kyberturvallisuus 2014sekä Turvallisuus 2014 -messut järjestetään 3.–5.9.2014 Jyväskylän Paviljongissa, Lutakonaukio 12, 40100 Jyväskylä, puh. Messuvieraiden käyttöön on Paviljongin P-talojen ja parkkialueiden lisäksi tilaa Jyväsjärven sataman alueella (4 tunnin kiekkopaikkoja). Navigaattorin koordinaatit Paviljonkiin: 62° 14’ 23.65” N 25° 45’ 27.08” E Junalla saavut aivan Paviljongin viereen Matkakeskukseen (junaja bussiliikenneterminaali), josta on kulku kävelysiltaa pitkin messuille. 014 334 0000, fax 014 610 272 . 014 334 0057, fax 014 610 272, 014 339 8104 LEHDISTÖKESKUS JA TIEDOTUS K 100 Klubi Paviljongin aulassa, Pasi Rahikainen, puh. katua hieman edemmäs Solo Sokos Hotel Paviljongin edustan kääntöpaikalle, josta on lyhyt kävelymatka Lutakonaukion sisäänkäynnille. INFORMAATIOPISTEET Sisäänkäynnit Lutakonaukio ja Uno Savolankatu. AUKIOLOAJAT Ke 3.9.2014 klo 10–17 To 4.9.2014 klo 10–17 Pe 5.9.2014 klo 10–16 La 6.9. klo 10-15, yleisöpäivä ulkoalueella KUTSUVIERASILTA Keskiviikko 3.9. 014 334 0051, fax 014 610 272, 014 339 8104 • Lutakonaukion sisäänkäynti, Lutakonaukio 12 puh. 040 558 6946. KAIKKIEN BUSSIRYHMIEN NOUTOA VARTEN ON RYHMIEN NOUTOTERMINAALI LUTAKONAUKIOLLA, Solo Sokos Hotel Paviljongin kääntöpaikan vasemmalla puolella olevalla aukiolla – merkitty selkeästi! 10. BUSSIRYHMÄT: Bussiryhmien sisäänajo Rantaväylältä (E63) Satamakadulle ja liikennevaloristeyksestä vasemmalle Schaumanin Puistotielle, josta liikenneympyrästä vasemmalle Uno Savolan kadulle. klo 15–17 Kutsuvierastilaisuuden seminaarit klo 17–19 Näyttelyalue avoinna klo 19–22 Jatkot A-hallissa SISÄÄNPÄÄSY Ennakkorekisteröitymällä messuvieraaksi osoitteessa: www.tekniikkamessut.fi www.kyberturvallisuusmessut.fi www.jklturvallisuusmessut.fi Rekisteröitymällä paikan päällä Paviljongin aulassa MESSUTOIMISTO • Uno Savolan kadun sisäänkäynti, Uno Savolankatu 8, puh
Jyväskylän ammattikorkeakoulun IT Instituutin JYVSECTEC, Auditorio Wolmar Torstai 4.9. OHJELMA TURVALLISUUS-MESSUILLA Huom! Muutokset mahdollisia! Keskiviikko 3.9. 10:30 Ensihoito, yhteiskunnan tukena -luento Mikko Lintu, tietoiskutila 4 11:00 Paloturvallisuuden puolesta -merkin luovutus SPPL, tietoiskutila 4 11:30 Kestävä pelastustoimi Sami Häkkinen, SPPL, tietoiskutila 4 12:00 Pelastustoimen työurat – terveenä eläkkeelle! Pelastuslaitosten työuria kehittävän työryhmän sihteeri Sami Häkkinen, tietoiskutila 4 12:30 Sähköinen riskienhallinta / Riskienhallinnan tietojärjestelmät Teppo Kattilakoski ja Janne Viljamaa, Granite Partners Oy, tietoiskutila 4 13:00 Turvallinen eläinpelastus oikeilla välineillä Peltaco Oy, tietoiskutila 4 13:30 Paloturvallisuuden innovaatio: huoneiston sammutusjärjestelmä rajaa ja sammuttaa palon kerrostaloasunnossa Liiketoimintayksikön johtaja Jukka Suoja, Caverion Suomi Oy , tietoiskutila 4 14:00 Simulaatio-oppiminen pelastustoimen ja ensihoidon yhteistyönä Mikko Lintu ja Reijo Hirvi, tietoiskutila 4 14:30 Polte-kalenterin julkistus Ryhmä pelastusalalla toimivia naisia on tehnyt kalenterin, jonka tuotto ohjataan HYKSin Palovammakeskuksen hyväksi, tietoiskutila 4 Torstai 4.9. 9:30 Tulityöseminaari Suomen Palopäällystöliitto, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö sekä tulityötoimikunta Auditorio Wivi 13:00 Alkusammutusseminaari Suomen Palopäällystöliitto, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö sekä alkusammutustyöryhmä Luentotila Alvar 13:00 Työturvallisuusseminaari Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto ja Suomen Palopäällystöliitto, Auditorio Wivi SEMINAARIT TIETOISKUT Keskiviikko 3.9. 9:00 Pelastustoimen ajankohtaispäivät Sisäministeriö ja Pelastusopisto, Auditorio Wivi 10:00 Kiinteistöautomaatioja turvallisuus järjestelmien haavoittuvuus -seminaari Suomen Palopäällystöliitto, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ja Elinkeinoelämän Keskusliitto Auditorio Wolmar 10:00 Pelastuslaitosten sekä ensihoitoalan ajokouluttajien verkostoseminaari Tapaturva Oy, luentotila Elsi 14:00 Alueellista pelastustointa 10 vuotta -seminaari Suomen pelastuslaitokset, Auditorio Wivi Perjantai 5.9. 10:00 Pelastustoimen ajankohtaispäivät Sisäministeriö ja Pelastusopisto, Auditorio Wivi 15:00 Turvallinen eläinpelastus – Vesa Nurmisen Eläinpelastus-uutuuskirjan julkistamistilaisuus Peltaco Oy, luentotila Elsi 15:00 Kyberturvallisuus – Vastaako sinun ratkaisusi kyberturvallisuuden haasteisiin. 10:30 Ensihoito, yhteiskunnan tukena -luento Mikko Lintu, tietoiskutila 4 11:00 Pelastustoimen työurat – terveenä eläkkeelle! Pelastuslaitosten työuria kehittävän työryhmän sihteeri Sami Häkkinen, tietoiskutila 4 11:30 Kestävä pelastustoimi Sami Häkkinen, SPPL, tietoiskutila 4 12:30 Sähköinen riskienhallinta / Riskienhallinnan tietojärjestelmät Teppo Kattilakoski ja Janne Viljamaa, Granite Partners Oy, tietoiskutila 4 13:00 Turvallinen eläinpelastus oikeilla välineillä Peltaco Oy, tietoiskutila 4 13:30 Paloturvallisuuden innovaatio: huoneiston sammutusjärjestelmä rajaa ja sammuttaa palon kerrostaloasunnossa Liiketoimintayksikön johtaja Jukka Suoja, Caverion Suomi Oy , tietoiskutila 4 14:00 Simulaatio-oppiminen pelastustoimen ja ensihoidon yhteistyönä Mikko Lintu ja Reijo Hirvi, tietoiskutila 4 Tarkista tuoreimmat tiedot: www.jklturvallisuusmessut.fi/ohjelmassa 12. 10:30 Ensihoito, yhteiskunnan tukena -luento Mikko Lintu, tietoiskutila 4 11:00 Pelastustoimen työurat – terveenä eläkkeelle! Pelastuslaitosten työuria kehittävän työryhmän sihteeri Sami Häkkinen, tietoiskutila 4 11:30 Kestävä pelastustoimi Sami Häkkinen, SPPL, tietoiskutila 4 12:30 Sähköinen riskienhallinta / Riskienhallinnan tietojärjestelmät Teppo Kattilakoski ja Janne Viljamaa, Granite Partners Oy, tietoiskutila 4 13:00 Turvallinen eläinpelastus oikeilla välineillä Peltaco Oy, tietoiskutila 4 13:30 Paloturvallisuuden innovaatio: huoneiston sammutusjärjestelmä rajaa ja sammuttaa palon kerrostaloasunnossa Liiketoimintayksikön johtaja Jukka Suoja, Caverion Suomi Oy , tietoiskutila 4 14:00 Simulaatio-oppiminen pelastustoimen ja ensihoidon yhteistyönä Mikko Lintu ja Reijo Hirvi, tietoiskutila 4 Perjantai 5.9
11:30 Veneonnettomuus-case Satama 12:30 Pelastuslauta liikenneonnettomuudessa Peltaco Oy, Messuaukio 13:00 Liikenneonnettomuus-case Messuaukio 14:30 Öljyntorjuntanäytös Meritaito Oy, Satama NÄYTÖKSET Perjantai 5.9. 14. Päivän ohjelmassa on myös Suomen suurin alkusammutuskoulutustapahtuma, jonka järjestämisestä vastaavat Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Suomen Palopäällystöliitto ja Keski-Suomen pelastuslaitos. AS1-kurssin suorittaneet saavat maksutta kortin, jolla voivat todistaa alkusammutustaitojensa kehittyneen päivän aikana. 11:30 Veneonnettomuus-case Satama 12:30 Pelastuslauta liikenneonnettomuudessa Peltaco Oy, Messuaukio 13:00 Liikenneonnettomuus-case Messuaukio 14:30 Öljyntorjuntanäytös Meritaito Oy, Satama Lauantai 6.9. Kansalaisilla on tapahtumaan vapaa pääsy. Tapahtuma tajoaa mahdollisuuden tutustua monipuolisesti turvallisuustoimijoiden toimintaan sekä seurata erilaisia toimintanäytöksiä. klo 10-15 Paviljongin ulkoalueilla ja satamassa. 10:00 Alkusammutus AS1 Keski-Suomen pelastuslaitos, SPPL ja SPEK, teoria A-hallissa ja harjoitukset Lutakonaukiolla 11:30 Veneonnettomuus-case Satama 13:00 Liikenneonnettomuus-case Messuaukio Torstai 4.9. OHJELMA TURVALLISUUS-MESSUILLA Huom! Muutokset mahdollisia! Tarkista tuoreimmat tiedot: www.jklturvallisuusmessut.fi/ohjelmassa Keskiviikko 3.9. 11:30 Veneonnettomuus-case Satama 12:30 Pelastuslauta liikenneonnettomuudessa Peltaco Oy, Messuaukio 13:00 Liikenneonnettomuus-case Messuaukio 14:30 Öljyntorjuntanäytös Meritaito Oy, Satama Turvallisuus tutuksi Yleisöpäivä 6?9
Luo toivomustesi mukainen kypärä: http://campaigns.draeger.com/hps7000/fi. Uusi Dräger HPS 7000. 50 20 Sopii Sinulle ja tehtäviisi
B -1 46 M ax io n O y B -5 51 M ec an ia A ut o m at io n O y B -3 43 M ed ila se r O y Jy vä sk yl ä C 210 3 M er it ai to O y U -1 02 M es p ek O y B -5 4 4 M et ri c In d us tr ia l O y B -3 20 M ic ro te am O y B -5 54 M ill o g O y C 111 5 M ul ti re l O y B -2 42 N at io na l In st ru m en ts Fi n la nd O y B -4 4 N ix u O y D -1 79 N o ke va l O y B -4 3 N o rd ic L A N & W A N B -5 6 4 C o m m un ic at io n O y N o rd ic Tr ai l C 242 4 N o vo te k O y B -3 13 nS en se B -5 9 6 N uo ho us al an K es ku sl iit to ry C 121 O E M Fi n la nd O y B -3 10 O in o ne n To o lin g B -2 O n lin e S o lu ti o ns O y D -2 67 O pt im es ys O y D -1 46 O pt o pa ra m et er O y B -1 P al o A lt o N et w o rk s Lt d D -2 47 P al o ja P el as tu st ie to ry C 121 P al o su o je lu ra ha st o C 131 7 P C S -e ng in ee ri ng O y B -2 6 P el as tu sl ai to ks et C 13 8 P el as tu st ie to -l eh ti C 121 P el ta co O y C 131 8 P el ta co O y U -9 5 P en si R es cu e O y C 112 6 P ep p er l+ Fu ch s O y U -9 P ho en ix C o nt ac t O y D -1 27 P ilz S ka nd in av ie n K S D -1 25 P la n B ro th er s O y / C 111 2 P el su P el as tu ss uu nn it el m a P o la rs af et y O y C 121 8 P re 5 en ce O y C 210 1B P ro ac t Fi n la nd O y D -1 4 4 P ro m et al li -l eh ti A U L A -1 P ro m is t O y C 121 6 P ro p en tu s O y B -5 94 P ro to pa ja K al lio ko sk i O y B -2 02 P uo lu st us vo im at C 112 8 P uo lu st us vo im at U -1 4 4 R au p la n O y C 123 R eb o bv C 222 2 R el at o r O y D -2 41 R es ca ri O y C 121 5 R es o lu te IS M S O y D -2 51 R it ta l O y B -3 02 R o hd e & S ch w ar z Fi n la nd O y B -5 53 R o llo ck O y C 210 1 R ug g ed To o lin g O y D -1 65 S ai l Te ch O y C 232 5 S am m ut in O y U -1 6 S ar co O y C 113 1 S ar lin O y A b B -3 21 S ca ni a S uo m i O y U -1 34 S ch ne id er E le ct ri c Fi n la nd O y D -2 10 S ch ne id er E le ct ri c Fi n la nd O y, D -1 22 Te le m ec an iq ue S co tt H ea lt h & S af et y O y C 122 7 S ea S af et y S ca nd in av ia O y Lt d C 120 1 S en so r C o nt ro l N o rd ic A B B -1 42 S en so ro la O y B -4 21 S G S Fi m ko O y B -1 4 8 S ic k O y D -2 02 S ie m en s O sa ke yh ti ö B -1 15 S ie m en s O sa ke yh ti ö B -3 11 S is äm in is te ri ö , P el as tu so sa st o A U L A -6 S it ek -P al ve lu O y B -3 19 S LO O y B -5 5 S M S Y R y B -1 47 S O S -A su K Y C 24 02 S P R / L än si -S uo m en P iir i C 210 S p ri ng E le ct ro ni cs O y B -3 26 S ta nd by O y A b C 132 8 S ta rl in e V al ve s O y B -3 6 S ti g W ah ls tr ö m O y B -3 12 S uo m en A d d o n O y B -2 4 S uo m en A ut o m aa ti o se ur a ry B -1 47 S uo m en E ns ih o it o al an L iit to ry C 220 2 S uo m en E ri lli sv er ko t O y C 111 9 S uo m en P al o ka lu st o lii kk ei d en C 121 Y hd is ty s S P LY ry S uo m en P al o m ie sl iit to S PA L ry C 111 S uo m en P al o pä äl ly st ö lii tt o S P P L C 121 S uo m en P el as tu sa la n C 121 ke sk us jä rj es tö S P E K Su om en P un ai ne n R is ti V er ip al ve lu t C 210 2 S uo m en S o p im us pa lo ku nt ie n C 23 03 L iit to ry S uo m i A na ly ti cs O y D -2 22 S uo m i M ed ia p la ne t O y D -2 74 S uo m i-T ik as O y C 222 1 S äh kö in si nö ö ri lii tt o ry B -5 4 8 S äh kö le ht o O y B -5 23 Ta le nt um M ed ia O y A U L A -3 Ta m la ns O y A b U -1 10 Ta m m ed O y C 242 6 Ta m re x O y C 110 6 Ta m ro to r K o m p re ss o ri t O y B -3 4 Ta pa tu rv a O y C 23 Te kn iik ka & Ta lo us -l eh ti A U L A -3 Te kn o sa fe O y C 142 7 Te le sp ro Fi n la nd O y C 110 8 Te lk o O y, Ym pä ri st ö tu o tt ee t C 122 8 Te st w ar e O y B -2 4 4 T ie to te kn iik an ja E le kt ro ni ik an B -5 46 se ur a T iE S T ie to tu rv a ry T T R Y D -2 72 T ie tu rv a. S al es Fi n la nd C 23 07 C A D /C A M -y hd is ty s ry B -1 51 C an o n O y D -2 49 C ap it is C o nt ro l O y C 242 5 C ar d in et O y D -2 63 C ar lo G av az zi O y A b B -3 C av er io n S uo m i O y, C 112 7 S am m ut us ra tk ai su t C G I S uo m i O y D -2 61 C he ck P o in t S o ft w ar e D -2 62 te ch no lo gi es lt d C he o s O y B -5 52 C is co D -1 6 C lo ud S o lu ti o ns C S O y D -2 5 C o m bi te ch O y D -1 71 C o nt ra se c O y D -1 49 C o nt ro l E xp re ss Fi n la nd O y B -1 5 C o re ne t O y B -5 97 C yb er S ec O y D -1 5 C yg at e O y D -1 41 D A -D es ig n O y C 123 3 D af o O y C 120 D el l O y A b D -2 4 4 D el ta -E nt er p ri se Lt d B -5 42 D et ec to r O y D -2 D ig ita l Id en tit y S o lu tio ns Eu ro pe O y D -1 56 D N A K au p pa O y D -1 54 D o sm ar O y B -1 22 D rä g er S uo m i O y C 13 6 E le kt ro -A ro la O y C 131 6 E le kt ro -T uk ku O y B -3 42 E lis a O yj D -1 79 E lk o m e S ys te m s O y B -5 21 E nv au lt C o rp o ra ti o n O y D -1 4 8 E P L A N S o ft w ar e & S er vi ce B -3 02 E rl at ek O y B -1 45 E sb ec o n O y B -5 43 Et ra E le ct ro ni cs O y D -1 24 E xc lu si ve N et w o rk s Fi n la nd O y D -2 47 E xc lu si ve N et w o rk s Fi n la nd O y B -5 98 FS ec ur e O yj D -1 52 F5 N et w o rk Lt d D -2 5 Fe m to L as ik C 242 2 Fe rn o N o rd en O y C 210 6 Fi nn P ri O y D -2 03 Fi nn S ec 20 15 C 220 Fi ns at ec O y C 110 6 FI S C Fo rt in et D -1 42 FS M G ro up O y C 222 4 G en es et P o w er p la nt s B -5 56 G is te le O y B -2 05 G ra ni te P ar tn er s O y C 232 3 G ra vo x O y B -1 43 N Ä Y T T EI LL E A S ET TA JA T / E X H IB IT O R S ti la nn e/ lis te d 12 .8 .2 01 4 H an to rM it ta us B -3 12 H au ta la n S äh kö m o o tt o ri O yB -5 56 H ei d en ha in S ca nd in av ia A B B -4 45 H em o m at ik O y B -3 41 H o lm b er g C as es O y B -1 27 H yd ac O y B -1 41 IF M E le ct ro ni c O y B -4 4 4 iL O Q O y C 222 3 In d el A ut o m at io n O y B -3 15 In sa lk o O y A b C 131 6 In si nö ö ri to im is to P ro lin e O y B -1 23 P ro S o lv e O y In te no N et m ed ia O y A b B -5 92 IT E M P ro fi ili O y A b B -5 25 Jo hn N ur m in en M ar in e O y C 110 7 Ju ni p er N et w o rk s Fi n la nd O y D -2 42 Jy ke s O y D -2 6 4 Jy vä sk yl än A m m at ti ko rk ea ko ul u, D -2 66 Te kn o lo gi ay ks ik kö JY V S EC T EC Jy vä sk yl än yl io p is to , B -5 99 In fo rm aa tio te kn o lo gi an tie de ku nt a K ae se r K o m p re ss o ri t O y B -3 6 K ah a O y A b C 133 2 K au ko m ar kk in at O y C 122 8 K es ki -S uo m en S yd än p iir i ry C 23 02 K id d e Fi n la nd O y C 232 1 K ilo so ft G ro up O y D -2 65 K IT A -l eh ti A U L A -2 K lin g er Fi n la nd B -1 21 K no rr in g O y A b U -9 2 K no rr in g O y A b C 121 7 K P M G O y A b D -2 43 K um ur a O yD -1 47 K ur ik ka yh ti ö t C 133 K ur ik ka yh ti ö t U -1 28 K üb le r S uo m i O y B -3 3 Ky to la In st ru m en ts O y D -2 27 L ae rd al O y C 242 8 L ah ti P re ci si o n O y B -5 62 L ai to sj al ki ne O y C 23 01 L am o r C o rp o ra ti o n A b C 110 9 Le in e & L in d e A b, Fi n la nd B -3 23 L iik en ne tu rv a C 262 7 Lo gi S ec O y C 232 3 L S K E le ct ri cs O y B -3 15 Lö nn e S ca nd in av ia O y B -3 01 M ag is te r S o lu ti o ns O y D -1 59 M an o m er S K a. fi w w w .jk lt ur va lli su us m es su t. s. ke rr o s Lu en to ti la t: A lv ar , A nt o n, El si , Fe lix , Ro be rt , M in na C A FE C A FE W C W C In fo K o ng re ss it ila S is ää nk äy nt i / En tr an ce N au la kk o K ah vi la R av in to la S is ää nk äy nt i En tr an ce U no S av ol an ka tu P -t al o W C C A FE C A FE T ie to is ku 3 T ie to is ku 1 T ie to is ku 2 T ie to is ku 4 T ie to is ku 5 A al to U ni ve rs it y E xe cu ti ve D -1 58 E d uc at io n O y A B B O y B -1 4 A b lo y O y C 210 4 A ir b us D ef en ce & S pa ce D -2 6 8 A ir b us D ef en ce & S pa ce C 111 1 A je co O y D -2 4 8 A M T H ak em is to t O y B -5 4 8 A rc ti c A ir bo at s O y A b U -1 4 A te xo r O y C 220 3 A ut o m aa ti o vä yl ä O y B -1 47 B .A .U .S . fi w w w .k yb er tu rv al lis uu sm es su t. ja muutokset ovat mahdollisia. fi 3. co m U -1 24 T N N et O y D -1 51 To si bo x O y D -2 24 T R -V es it yk it O y C 13 05 T TT är yl ai te O y B -3 27 Tu rv al lis uu s & R is ki en ha lli nt a A U L A -4 -l eh ti Tu rv al lis uu sm us eo K an na tu sC 220 1 yh d is ty s ry Tu rv at a O y U -2 / C 132 6 Ty ö su o je lu pä äl lik ö t ry A U L A -5 U ni lo n O y / Fa m ilo n pr o je kt im yy nt i C 252 2 U ni ve r O y B -3 15 U rs uk O y C 110 5 V an d er ne t O y C 112 9 V eh o G ro up O y A b U -1 V eh o G ro up O y A b C 14 07 V ei kk o N um m el a O y C 14 05 V el je ks et K ul m al a O y U -1 4 V em a L if t O y U -1 6 V er te x S ys te m s O y B -5 22 V ib so la s O y C 24 V ik in g L ife -S av in g E q ui p m en t O y C 152 6 V IR V E Tu o tt ee t ja P al ve lu t O y C 111 1 V is io n S ys te m s O y D -2 01 V o lv o Fi n la nd C 122 6 W ag o Fi n la nd B -5 41 W al d m an n V al ai st us O y B -5 29 W el lW o rk s O y C 24 8 W E X O N O y B -2 05 W ik a Fi n la nd O y B -3 25 X C ur e S o lu ti o ns O y D -2 69 Y le is el ek tr o ni ik ka O yj D -1 23 T EK N IIK K A M ES S U T IN FO w w w .t ek ni ik ka m es su t. A T S P z. Antoisia messuja! Huom! Kartta on päivitetty 13.8. > www.jklturvallisuusmessut.fi/messuinfo/naytteilleasettajat. Hallikartan avulla löydät paremmin etsimäsi. L in d gr en O y A b B -4 41 C .P .E . Y li 25 0: llä os as to lla , yl i 10 00 am m at ti la is ta od ot ta a si nu a! 10 014 14 118 24 128 32 138 42 148 52 158 10 018 20 028 20 024 30 032 10 014 20 024 30 034 40 044 10 012 20 024 30 034 40 044 50 064 U1 20 U1 24 U1 28 U1 34 U1 60 U2 00 U1 44 U1 40 U1 00 U1 02 U10 4 U1 06 U1 10 U9 5 U9 2 U90 C2 -2 21 C2 20 3 C2 10 3 C2 10 1 C2 10 1B C2 20 C2 -2 23 C2 10 C2 62 7 C2 40 C2 -3 07 C2 10 2 C2 20 2 C2 42 5 C2 32 5 C2 -3 21 C2 40 2 C2 30 1 C2 42 6 C2 42 8 C2 32 3 C2 52 2 C2 30 C2 30 2 C2 -2 24 C2 22 2 C2 30 3 C2 20 1 C2 40 8 C2 -1 05 C2 -1 04 C2 -1 06 C2 42 4 C2 -4 22 C2 20 5 C2 20 7 C2 20 9 C2 30 4 C2 30 6 C2 30 8 C2 30 5 C2 41 C2 41 2 C2 42 3 C2 42 7 C2 -5 11 C2 -5 21 C2 52 3 C2 52 4 C2 52 6 C1 -4 07 C1 -3 06 C1 -1 06 C1 -2 10 C1 -1 05 C1 -1 07 C1 13 1 C1 31 6 C1 -2 16 C1 -3 05 C1 -4 05 C1 -4 27 C1 23 C1 -1 29 C1 33 C1 -5 26 C1 -3 26 C1 -3 18 C1 -2 00 C1 -2 18 C1 10 9 C1 32 8 C1 -3 17 C1 -2 26 C1 -3 08 C1 22 8 C1 -2 27 C1 11 9 C1 -2 02 C1 20 1 C1 -1 26 C1 11 5 C1 11 1 C1 33 2 C1 -2 17 C1 10 8 C1 11 C1 -2 15 C1 -1 28 C1 12 7 C1 11 2 C1 11 6 C1 20 3 C1 20 5 C1 22 9 C1 23 3 B2 05 B 14 5 B3 60 B3 06 B3 20 B5 23 B3 01 B52 1 B3 00 B4 21 B3 61 B1 50 B5 52 B 12 1 B 12 3 B1 22 B52 2 B4 44 B 34 B5 41 B3 43 B3 21 B5 42 B3 30 B34 2 B4 45 B5 53 B1 40 B20 B32 7 B5 50 B5 43 B1 00 B3 10 B4 30 B3 12 B1 04 B 32 5 B15 2 B 52 5 B3 04 B 44 1 B3 11 B32 3 B3 41 B 24 B3 02 B1 42 B5 62 B5 64 B 59 2 B 59 4 B 59 6 B 59 7 B 59 8 B 59 9 B 54 8 B4 40 B 55 6 Au la 2 B 14 7 B 15 1 B3 19 B3 15 B3 13 B 52 9 B2 06 B 55 4 B5 51 B2 42 B 24 4 B1 15 B11 5 B3 26 B5 61 B1 89 B1 24 B 14 1 B2 02 B 54 6 B 54 4 B 15 3 B 14 8 B1 17 B 10 2 B 12 5 B 12 7 B 14 3 B 14 4 B 15 5 B 15 7 B 15 9 B 14 6 B 22 4 B1 62 B1 64 B2 46 B 24 8 B 25 B 25 2 B4 24 B 52 7 D 24 7 D 24 1 D 24 3 D 26 1 D1 41 D 24 2 D 25 D 15 4 D 26 2 D 26 4 D 26 6 D1 79 D 15 1 D 15 2 D 26 8 D 26 3 D 26 5 D 25 1 D 24 9 D 14 4 D 14 2 D 15 D 14 6 D2 72 D 24 8 D 15 5 D 15 9 D 14 9 D 14 7 D 26 7 D2 69 D 17 1 D 16 D2 74 D 16 5 D 15 6 D 14 5 D 14 8 D 15 8 D 24 4 D2 06 D2 02 D2 27 D20 D 20 3 D2 22 D20 1 D2 10 D2 24 D1 27 D1 23 D1 22 D1 09 D1 24 D1 25 D1 11 D1 13 Au la 4 Au la 5 Ul ko nä yt ös al ue S is ää nk äy nt i En tr an ce K on gr es si S is ää nk äy nt i En tr an ce Lu ta ko na uk io H ot el li K äv el ys ilt a Jy vä sk yl än ke sk us ta an / M at ka ke sk uk se en W C W C A ud it or io W iv i A ud it or io W ol m ar A ud it or io W ilh el m C A FE 3. o .o . -5 .9 .2 01 4 JY V Ä S K Y LÄ N PA V IL JO N K I Suunnista hallikartan avulla Seuraavilta sivuilta löydät esittelyjä kiinnostavista yrityksistä Turvallisuus-messuilla. C 111 6 B ea m ex O y B -3 4 B ec kh o ff A ut o m at io n O y D -2 6 B ei je r E le ct ro ni cs O y B -1 4 B es as e O y C 242 5 B la nc co O y Lt d D -1 55 B lu e C o at S ys te m s Fi n la nd O y D -1 45 B ro nt o S ky lif t O y A b U -1 20 B us ch V ak uu m te kn ik O y B -1 52 B ür ke rt O y B -3 61 C .E
17
Kuva: Kimmo Kaisto. Messukuva vuodelta 1982. 18. Turvallisuusmessujen toimikuntaan ovat kuuluneet muun muassa Esa Aalto Pelastustiedosta (vas.), Juhani Costiander SPLY:stä, Tiina Lampinen Jyväskylän Messut Oy:stä, Riitta Piiroinen SPEK:stä, Veera Heinonen SPPL:stä, Leo Potkonen Jyväskylän Messut Oy:stä, Ari Keijonen SPPL:stä, Leo Huttunen puheenjohtaja sekä Simo Tarvainen ja Pauli Nurminen Keski-Suomen pelastuslaitokselta
Samassa tilassa palkitaan vuoden palomies 204. Mukana palkitsemassa olivat myös toimikunnan puheenjohtaja, pelastusjohtaja Seppo Lokka sekä SPLY:n puheenjohtaja Petri Asikainen. Turvallinen eläinpelastus – Vesa Nurmisen Eläinpelastus-uutuuskirja julkistetaan keskiviikkona 3.9. Pelastustoimen ajankohtaispäivät jatkuvat 4.9. klo 15 luentotila Elsissä. Kirja eläinpelastuksesta Ylipalomies Vesa Nurminen Helsingin pelastuslaitokselta esitteli käärmeen pyydystämistä turvallisesti ja eläintä vahingoittamatta Turvallisuus-messuilla 2012. alv) Tilaa myös verkkokaupastamme SPEK opastaa sarjassa ilmestynyt: SPEK opastaa 31 Poistumisturvallisuusselvityksen laadintaopas SPEK opastaa -sarjan viimeisimmät päivitykset voi ladata osoitteesta www.spek.fi/Suomeksi/ Paloturvallisuus/Oppaita. Vuoden palomiehen julkistaa ja palkitsee sisäministeri Päivi Räsänen klo 15. Oppaassa käsitellään taloyhtiön turvallisuuteen liittyviä velvoitteita ja vastuita, yleisimpiä vaaranpaikkoja sekä niiden ennaltaehkäisykeinoja. SPLY myöntää vuoden palomiehelle stipendin. Kirjan on kustantanut Peltaco Oy. Opas asumisturvallisuuden kehittämiseen ja pelastussuunnittelun tueksi. Palosuojelurahaston innovaatiopalkinnon saaja julkistetaan aamupäivällä klo 10.15 Auditoria Wivissä. 09 4761 1300 Talon turvaopas.indd 1 13.8.2014 13:22:11 Vuoden palomies ja innovaatiopalkinto julkistetaan Turvallisuus 2014 -messujen yhteydessä jaetaan kaksi tärkeää tunnustusta ja palkintoa. Peruspalveluministeri Susanna Huovinen puhuu SOTE-uudistuksesta ja turvallisuudesta. järjestettävien Pelastustoimen ajankohtaispäivien yhteydessä, jonka järjestävät yhteistyössä sisäministeriön pelastusosasto ja Pelastusopisto. Ministeri esiintyy heti aamulla klo 9. Julkistamistilaisuudessa kerrotaan taustoja kirjan syntymisestä sekä tarinoita erilaisista tilanteista, joihin eläinpelastaja työssään on törmännyt. Messujen ohjelmaan voi tutustua osoitteessa: www.jklturvallisuusmessut.fi/ohjelmassa Turvallisuus 2012 -messujen yhteydessä sisäministeri Päivi Räsänen palkitsi vuoden palomiehen Tuomo Halmeslahden. Lisäksi oppaassa käsitellään pelastussuunnittelua. Lisätietoja: www.elainpelastus.fi. ajankohtaisella aiheella sosiaalija terveystoimen laajasta rakenteellisesta uudistuksesta. Kuva: Kimmo Kaisto. 80 sivua • 15,00 € (sis. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK • www.spek.fi Uudistettu painos Talon turvaopas Tilaa: verkkokauppa.spek.fi Puh. Opas on tarkoitettu käsikirjaksi asuinkiinteistöjen turvallisuudesta vastaaville henkilöille: talon omistajalle ja haltijoille, taloyhtiön hallituksen jäsenille, isännöitsijälle, huoltoyhtiölle, turvallisuustehtäviin nimetyille sekä yleisesti asukkaille. Molemmat jaetaan 3.9. 19. Kuva: Kimmo Kaisto. Suomen tunnetuimman eläinpelastusasiantuntijan, Vesa Nurmisen monikymmenvuotinen kokemus ja tietotaito turvallisesta eläinpelastuksesta on nyt koottu kansien väliin. Eläinpelastus-kirja on pitkään odotettu opaskirja eläinten turvallisesta pelastamisesta
Lähtökohtana ovat asiakas ja asiakkaan paloturvallisuustarpeet. ABLOY-tuotteita valmistetaan Suomessa kahdella tehtaalla, Joensuussa ja Björkbodassa. ASSA ABLOY on maailman johtava oviympäristöratkaisujen toimittaja, joka tarjoaa asiakkailleen turvallisia ja helppokäyttöisiä sovelluksia ovien avaamiseen ja sulkemiseen. Kaikkialla missä meret ja järvet jäätyvät talveksi, on ihmisten päästävä olosuhteista huolimatta kulkemaan turvallisesti ja mukavasti – ilman riskiä. Lisätietoa: www.airboats.fi Tapaat meidät osastollamme U-104 Abloy Oy ABLOY suojaa ihmisiä, omaisuutta sekä liiketoimintaa maalla, merellä ja ilmassa – olosuhteista riippumatta. Pietarsaaren lähellä Luodossa toimivalla sisaryhtiö Petor Oy:llä on laaja kokemus polyeteenialusten ja alumiiniveneiden valmistuksesta. Lisätietoa: www.besase.fi Tapaat meidät osastollamme C2-425 BRONTO SKYLIFT OY AB Teerivuorenkatu 28 33300 TAMPERE puh 020 7927 111 fax 020 7927 300 www.bronto.fi Suomessa ja maailmalla Tervetuloa Turvallisuus-messuille osastollemme U-120 Jyväskylään! 20. Käyttäjien yksilöllisiin tarpeisiin luodut ratkaisut ulottuvat kotien lukinnasta äärimmäistä turvaa vaativiin ammattikohteisiin. Ensimmäinen ABLOY-avain keksittiin jo vuonna 1907. Vain luvan omaavat voivat urakoida ja huoltaa sammutusjärjestelmiä. Turvallisuus 2014 -messuilla pääpaino on erilaisissa kulunhallinnan ratkaisuissa, esimerkiksi ABLOY OPTIMA ja ABLOY PROTEC2 CLIQ, sekä poistumistieturvallisuudessa kattavan EXIT-tuotteiston kautta. Lisätietoa: www.abloy.fi Tapaat meidät osastollamme C2-104 Besase Oy Besase Oy on vakavarainen täysin suomalaisessa omistuksessa oleva perheyhtiö, jolle asiakastieto myönsi 2014 Suomen vahvimmat sertifikaatin. Hytillisissä aluksissa on jousitus, joka vaimentaa myös jään aiheuttamat tärinät. Abloy Oy on osa ASSA ABLOY -konsernia, joka on listattu Tukholman pörssissä. Tarjoamme useita malleja eri käyttötarpeisiin ja voimme räätälöidä alukset asiakkaan toiveiden mukaan. Besasella on Tukesin luvat SA S (Sprinkleri), SA V (vesisumujärjestelmät) ja SA K (kaasu ja aerosoli) toiminnanharjoittajan luvat. Erityisosaamista yrityksellemme on kertynyt puukerrostalojen suojaamisesta ja museokohteista. Teemme kaiken asiakkaiden tarpeiden mukaan aina kilpailuaineiston laadinnasta huoltoihin saakka. Yritys valmistaa hydrokoptereita sekä pelastustarkoituksiin viranomaisille että yksityisille ja yrityksille talviajan kuljetuksiin tuulivoimaloille, mökeille ja muihin vaikeakulkuisiin paikkoihin. Asiakkaiden luottamus ABLOY-tuotemerkkiin on ansaittu pitkäjänteisellä työllä, kehittämällä uusia, innovatiivisia tuotteita ja tarjoamalla ammattitaitoista palvelua. Arctic Amfibian -hydrokoptereita on käytössä Suomen lisäksi Venäjällä, Ruotsissa sekä Grönlannissa. Tehokas ilmajousitus on alustemme keskeinen menestystekijä. Arctic Airboats Oy Arctic Airboats Oy on perustettu vuonna 2007. Maailmanlaajuinen 90 maata kattava jakeluverkostomme vastaa asiantuntevasta palvelusta. Suomessa asiakkaitamme palvelee 150 ABLOY-valtuutettua lukkoliikettä. Sammutusjärjestelmien urakointi on luvanvaraista toimintaa. Yrityksemme toimii pääasiassa Suomessa. Tällä hetkellä valikoima kattaa RIB (kumiveneen) -tyyppiset polyeteenirunkoiset alukset 70– 450 hevosvoiman koneilla sekä raskaamman alumiinisen aluksen partiointiin. Arctic Amphibian -hydrokopteri on toimiva vastaus haasteeseen, jonka vesillä liikkuminen kelirikkoaikana asettaa. Venetuotannossa on kahta mallia. Asiakkaitamme ovat useat rakennusliikkeet ja kunnat. Näihin oloihin Arctic Amfibian -hydrokopteri on omiaan. Viimeisimmät erityiskohteet olivat puukerrostalo Turkuun ja Miilan käsityömuseo. Toimitamme rakennuksiin, laivoihin ja ajoneuvoihin automaattiset sammutusjärjestelmät, joihin kuuluvat sprinklerit, korkeaja matalapaineiset vesisumusammutusjärjestelmät sekä kaasuja aerosolisammutusjärjestelmät. Hoidamme myös erilaiset turvaluokiteltua aineistoa käsittävien kohteiden, alusten ja ajoneuvojen suojaukset
21
Paloja pelastuslaitteitamme käyttävät niin kunnalliset pelastuslaitokset kuin teollisuuspalokunnat. Niinpä yrityksen laatupolitiikan tavoitteena on tehdä asiat oikein – ja heti ensimmäisellä kerralla. Yksittäistä päämarkkina-aluetta ei ole, vaan toimimme maailmanlaajuisesti. Meillä on lukuisia jälleenmyyjiä kaikkialla Euroopassa sekä USA:ssa ja laajennamme Aasiaan ja Lähi-itään. Bronto Skylift Oy Ab Bronto Skylift Oy Ab valmistaa ja myy kuorma-autoalustaisia nostolavalaitteita, joita käytetään pelastusja palontorjuntatoimiin sekä huolto-, urakointija muihin korkealla tehtäviin töihin. Lisätietoa: http://sales.cpe.fi, www.cpe-production.fi/fi Tapaat meidät osastollamme C2-307 Capitis Control Oy Capitis Control Oy on vuonna 2009 perustettu avoimiin turvallisuusjärjestelmiin, ratkaisuihin ja elinkaaripalveluihin keskittynyt asiantuntijayritys. Tuotteemme perustuvat yli 30 vuoden kokemukseen. Tarjoamme asiakkaillemme kaikki turvallisuusjärjestelmiin ja niiden käyttöön liittyvät tukipalvelut. Kokemuksen ja ammattitaidon avulla pystymme tarjoamaan asiakkaillemme turvallisuutta parantavia ratkaisuja. Turvallisuustekniikan erikoisosaamista yrityksellämme on muun muassa kulunvalvonta-, videovalvonta-, paloilmoitinja rikosilmoitinjärjestelmistä, niiden suunnittelusta asennuksesta, ylläpidosta ja huollosta. C.P.E. Suomessa työntekijöitä on yli 400. Emoyhtiö vie tuotteita noin 26 maahan. Lisätietoa: www.capcon.fi Tapaat meidät osastollamme C2-425 ELÄINPE LASTUS Opas turvallis een eläinten pelastam iseen VESA NURMIN EN Savutuuletin XL www.peltaco.com Peltacon osastoilla C1-318 ja U-95: Sammutusasut Eläinpelastus UUTUUSKIRJAN JULKAISU! Tuotteet pelastusalan ammattilaisille! Kartanonkatu 6, Kuopio Puh. Yrityksemme liikevaihto on noin 100 miljoonaa euroa, josta kansainvälisen myynnin osuus on noin 95 prosenttia. Korkealla tehtäviin töihin suunniteltujen laitteiden tärkein laatukriteeri on turvallisuus. Messuilla on tarkoitus lanseerata Helikon-tekstiilimallisto ja Spyderco-veitset sekä tuoda esiin CPE-, Haixja Magnum-tuotteet entistä laajemmin. Laitteet räätälöidään aina asiakkaan tarpeiden mukaan, ja erilaisia varusteita on tarjolla satoja. Merkittävimmät asiakasryhmät ovat teollisuudessa, julkishallinnossa ja seurakunnissa. Toimialan tulevaisuus näyttää enimmäkseen positiiviselta. Suomen myynnissä keskitymme viranomaisiin, turvallisuusalan yrittäjiin sekä jälleenmyyjiin kautta maan. Pitkälle viety modulaarisuus mahdollistaa kuitenkin lukemattomia erilaisia variaatioita. Tuotteitamme ovat muun muassa CPE-luotiliivit, henkilösuojaimet, joukkojenhallintavälineet, harjoitusvarusteet, iskusuojapuvut, iskutyynyt, mellakkapuvut, mellakkakilvet sekä maahantuomamme Haixja Magnumjalkineet, Helikon-tekstiilit ja Spyderco-linkkuveitset. Yhdistämällä turvajärjestelmien ja kiinteistöautomaatiojärjestelmien tuottamaa tilatietoa yhteen helposti hallittavaan kokonaisuuteen säästetään käyttökustannuksissa ja palvelutuotannon hallinnassa sekä saadaan kokonaisturvallisuutta tehostava ratkaisu. 017-368 4000 | info@peltaco.com Tervetuloa! F Ö R BRA N D S Ä K E RH ET EN PA LO TU RV ALL ISUUDEN PU O LE ST A Pelastautumishuppu 22. Olemme TUKESin hyväksymä paloilmoitinliike ja meillä on ISO 9001:2008 -sertifioitu laatujärjestelmä. Tuotantolaitoksemme sijaitsevat Porissa ja Tampereella, lisäksi yrityksellä on neljä tytäryhtiötä ulkomailla. Asiakkaita ovat esimerkiksi puolustusvoimat, poliisit, vankilat, sairaankuljetus, palokunnat, vartijat sekä Haix-kenkäpuolella urheilu-, eräja retkeilyliikkeet. on ISO 9001 -sertifioitu yritys, jonka pääkonttori ja tehdas ovat Suomessa. Vaikka yhteiskunnan taloudessa olisi vaikeuksia, ei pelastustoimessa kaavailla ankaria leikkauksia. Niiden lisäksi asiakkaina ovat useat yksityisyritykset Pohjois-Suomen alueella. Yrityksellä on toimipisteet Oulussa, Rovaniemellä ja Kajaanissa ja niissä työskentelee yhteensä kahdeksan turva-alan ammattilaista. Yritys on alansa markkinajohtaja maailmassa, ja laitteitamme on jo yli 120 maassa. Lisätietoa: www.bronto.fi Tapaat meidät osastollamme U-120 C.P.E Sales Finland Oy C.P.E Sales Finland Oy on vuodenvaihteessa perustettu C.P.E Production Oy:n tytäryhtiö, joka vastaa C.P.E-tuotteiden ja maahantuotujen suojavarusteiden, jalkineiden, tekstiilien sekä erilaisten viranomaiskäyttöön tarkoitettujen varusteiden Suomen myynnistä. Turvallisuuspuoli ja niihin kohdistuvat tuotteet ovat olleet kasvusuhdanteessa jo usean vuoden ajan, ja sitä peilaamalla tulevaisuus näyttää näiden tuotteiden suhteen valoisalta. Osaavien ja toimintaamme tukevien yhteistyökumppaneidemme kanssa pystymme tuottamaan kaikki tekniikan hankkimiseen, käyttöön ja ylläpitoon liittyvät palvelut. Bronto Skyliftin tuotevalikoimaan kuuluu noin 50 mallia
Lisätietoa: www.spek.fi tai suora linkki oheisesta QR-koodista. Teoriaopetus pidetään klo 10.00-11.00 A-hallissa Harjoitukset klo 11.00-14.30 Lutakonaukiolla AS1 -koulutus toteutetaan valtakunnallisen koulutusmallin mukaisesti ja todistukseksi koulutuksen suorittamisesta saat itsellesi alkusammutuskortin. Alaikäraja on 12 vuotta. Koulutus sisältää yhden teoriatunnin ja alkusammutusharjoituksen eli kesto on yhteensä kaksi tuntia. Tule tekemään alkusammutuskoulutuksen Suomen ennätystä! 23 23. Korttiin kirjataan kurssin päiväys, kortinhaltijan nimi sekä kurssinjohtajan allekirjoitus. Scania Suomi Oy Erityismyynti Paloja pelastusajoneuvot Puh 010 555 5273 www.scania.fi Keski-Suomen pelastuslaitos, Suomen Palopäällystöliitto ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö järjestävät Jyväskylän Turvallisuusmessujen viimeisenä päivänä Suomen suurimman alkusammutuskoulutuksen, joka on osallistujille maksuton! Alkusammutuskoulutus AS1 antaa sinulle perustiedot ja -taidot palonalkujen sammuttamiseen. Koulutus vaatii ennakkoilmoittautumisen viimeistään 29.8. Kortti on voimassa viisi vuotta. Sammutusharjoitus sisältää sammutuspeitteen ja käsisammuttimen käyttöharjoituksia
Esittelemme messuilla Holmatron uutuustuotteita, tärkeimpänä niistä kevyen ja ympäristöystävällisen akkukäyttöisen hydraulisen pelastusvälinesarjan. Dräger työllistää maailmanlaajuisesti yli 12000 henkilöä ja heistä Suomessa työskentelee 20. Laaja tuotevalikoimamme varmistaa turvalliset työolosuhteet ja mahdollistaa turvallisen pelastautumisen esimerkiksi vaativissa kaivosympäristöissä. Asiakkaitamme ovat muun muassa paloja pelastustoimi, muut viranomaiset, teollisuus sekä kaivostoiminta. Tähän tarpeeseen Caverion on kehittänyt huoneistokohtaisen automaattisen sammutuslaitteiston, joka on tehokkain keino rajata vahingot tulipalon syttyessä. Dafon palvelun kulmakivi on paikallinen ja korkealaatuinen palvelu asiakkaan ehdoilla. Vankan kokemuksen turvin viemme eteenpäin teknisiä innovaatioita työntekijöiden, tuotantovälineiden ja ympäristön suojaamiseksi. Yhä pidempään ja entistä huonokuntoisempina kotonaan asuvien henkilöiden paloturvallisuudessa on todettu olevan yhä laajeneva ongelma. Dafo Brand on vuonna 1919 perustettu yksityisomisteinen perheyritys. Lamorin edustajaja jakeluverkko kattaa yli 90 maata. Lisätietoa: www.draeger.fi Tapaat meidät osastollamme C1-306 Your oil spill solution expert YYoouu YYYY ur ooiill ssppill uurr oo ppiillll www.lamor.com Lamor Corporation, Urakoitsijantie 12, 06450 Porvoo, puh: 020 765 0100, fax: 020 765 0129, info@lamor.com Lamor Corporation on maailman markkinajohtaja öljyntorjuntaja ympäristöalalla. Lisäksi messuille tulee Cobra-sammutinleikkurilla varustettu Mercedes-kevytyksikkö. Tavoitteenamme on olla edistyksellisten ja kestävien elinkaariratkaisujen johtavia tarjoajia Euroopassa. Tuotteemme suojaavat, tukevat ja pelastavat. Caverionilla on 13 toimintamaassa Pohjoisja Keski-Euroopassa yhteensä lähes 18000 työntekijää. Caverion Caverion suunnittelee, toteuttaa, huoltaa ja ylläpitää käyttäjäystävällisiä ja energiatehokkaita teknisiä ratkaisuja kiinteistöille ja teollisuudelle. Lisääntynyt teknologian käyttö rakennuksissa, energiatehokkuutta koskevat vaatimukset ja lisääntyvä digitalisoituminen sekä automaatio luovat kysyntää Caverionin palveluille tulevina vuosina. Työskentelemme asiakaslähtöisesti ja avoimesti löytääksemme ratkaisut asiakkaidemme tarpeisiin. Laite on näytteillä Caverionin messuosastolla. Olemme pohjoismaiden suurin paloja pelastuskaluston toimittaja sekä Euroopan suurin ajoneuvojen sammutusjärjestelmien valmistaja. Dafo Oy Dafo on Pohjoismaiden johtavia paloja pelastuskaluston toimittajia. Lisätietoa: www.caverion.fi Tapaat meidät osastollamme C1-127 24. Lisätietoa: www.dafo.fi, www.dafo.se Tapaat meidät osastollamme C1-200 Dräger Suomi Oy Dräger on juuri 125 vuotta täyttänyt perheyritys, jonka toimialaan kuuluu turvallisuusja sairaalateknologia-alan tuotteiden kehittely ja valmistus. Drägerin teknologia auttaa torjumaan vaarallisten aineiden aiheuttamia vaaroja muun muassa öljy-, kaasuja kemianteollisuudessa. Asiakkainamme ovat pelastuslaitokset, palokunnat sekä ajoneuvoja työkonevalmistajat. Vahvuuksiamme ovat teknologinen osaaminen ja laajat palvelut, jotka kattavat kaikki tekniset osa-alueet kiinteistön ja teollisuuslaitoksen koko elinkaaren ajan. Pääkonttorimme sijaitsee Porvoossa ja toimistoja on Englannissa, Kiinassa, Omanissa, Venäjällä ja Yhdysvalloissa. Valikoimassamme on myös paloja pelastuskalustoa aina sammutuskäsineistä ja alkusammuttimista isoihin teollisuuden sammutusja paloilmoitinlaitteistoihin asti. Caverion syntyi kesäkuussa 2013 kiinteistöteknisten ja teollisuuden palveluiden irtautuessa YIT-konsernista itsenäiseksi konsernikseen. Tavallisen asunnon paloturvallisuus ei ole heille riittävä. Dafon toimintaa ja valmistusta ohjaavat alan kansainvälisten ja kansallisten standardien ja normien lisäksi ISO 9001ja ISO 14000 -laatujärjestelmät. Drägerin teknologia auttaa pelastajia suorittamaan tehtävät nopeammin, turvallisemmin ja tehokkaammin. Edustamme ja myymme Suomessa muun muassa Holmatron laadukkaita hydraulisia pelastusvälineitä, Cobra-sammutinleikkuria ja uusia Flir-lämpökameroita. Palveluitamme käytetään muun muassa toimistoissa ja liikekiinteistöissä, asunnoissa, julkisissa rakennuksissa, infrastruktuurissa sekä teollisuuslaitoksissa. Messuilla esittelemme muun muassa laitteita puhtaaseen ja turvalliseen työskentelyyn pelastustehtävissä. Dafokonsernissa työskentelee noin 170 ihmistä Ruotsissa, Norjassa, Suomessa ja Englannissa. Toimintamme on globaalia. Tarjoamme toimintavalmiuden ylläpitoon helppokäyttöisiä, käyttömukavia ja kustannustehokkaita ratkaisuja. Dafo Oy:n Suomen toimipiste sijaitsee Vantaalla
Tärkeimpänä yksittäisenä asiakasryhmänä on paloja pelastustoimi. Suomen konttori, Ferno Norden Oy, perustettiin 1985. Ferno Norden on tunnettu toimittaja kaikkialla pohjoismaissa. Tapaat meidät osastollamme C2-106 25. Esillä on myös hälytysajoneuvojen SNP LIGHT -status-, navigointi-, paikannusja ohjausratkaisu sekä paloasemien SALSA-asemahälytysratkaisu. Turvallisuus-messuilla esittelemme muun muassa EzGlide Power Moottoroidun porrastuolin sekä tuomme esille Whelen vilkuilla varustellun SVOP-auton Ruotsista. Yrityksemme ensimmäinen oma tuote 1970-luvun puolivälissä oli Ulvo-Sirra, elektroninen hälytyssireeni ja puhevahvistin, joka levisi nopeasti käyttöön alan ammattilaisille ympäri maata. Lisätietoa: www.elektro-arola.fi Tapaat meidät osastollamme C1-316 Ferno Norden Oy Ferno Norden on pohjoismainen, ensihoitovarusteisiin erikoistunut yritys, joka on perustettu vuonna 1979. Suomen toimisto on Nurmijärvellä Klaukkalassa. Yrityksemme toimittaa räätäliratkaisuina ensihoitoja pelastusvälineitä sekä hälytysvaloja muun muassa ambulansseihin ja muihin hälytysajoneuvoihin, pelastuslaitoksiin, terveyskeskuksiin, sairaaloihin, teollisuuteen ja laivoihin. Pääkonttorimme ja keskusvarastomme sijaitsevat Norjassa, Hortenissa, ja sieltä tuotteet kuljetetaan nopeasti suoraan asiakkaille. Tähän tarpeeseen Ferno Norden vastaa korkealuokkaisilla tuotteillaan, jotka ovat EN-direktiivien mukaisia ja/tai CE-hyväksyttyjä. Ulvo-Sirrojen tekniikka on vuosien aikana moneen kertaan uudistunut, mutta tuoteperhe, mukaan lukien väestöhälyttiminä käytettävät järeämmät Teho-Ulvot, ovat edelleen tärkeä osa Elektro-Arolan tuotepalettia. Pääasiallinen asiakaskunta muodostuu eri viranomaisorganisaatioista ja sähköntuotannon sekä teollisuuden yrityksistä. Tytäryhtiöitä on Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa, lisäksi edustajamme toimivat Islannissa ja Eestissä. Lisätietoa: www.fernonorden.fi, www.facebook.com – FernoNordenFinland. Ferno Norden on ISO 9001 -sertifioitu. Myös väyläohjattu ULVO-SIRRA D -hälytyslaitekokonaisuus on mukana. Messuilla esittelemme muun muassa tilannekeskusten monipuolisen PETO-kokonaisratkaisun hälyttämiseen, tilanteenseurantaan ja laitteiden toimintakunnon valvontaan. Suomen kotimarkkinoiden lisäksi vientiä on muun muassa Eurooppaan ja Lähi-itään. Elektro-Arola Oy Elektro-Arola suunnittelee ja valmistaa hälytysja viestintätekniikkaa. Olemme toimineet alalla jo 40 vuotta ja erikoistuneet ”sinivilkkusektorin kokonaisratkaisuihin”. Päätuoteryhmät ovat ambulanssija pelastuspaarit, immobilisointija tuentavälineet, ensihoitolaukut, porras-/kantotuolit ja muut ensihoitotarvikkeet sekä hälytysvilkut. Asiakkaamme vaativat laadukkaita ja toimivia varusteita
Meillä on monipuolisen kokemuksen ja osaamisen lisäksi erinomainen käyttäjäyhteisö. Tapaat meidät osastollamme C2-224 26. iLOQ-lukitusjärjestelmä esiteltiin ensimmäistä kertaa vuonna 2007 Helsingissä. iLOQlukitusjärjestelmä on kotimainen innovaatio kaikkiin kiinteistöihin, joissa on käytössä paljon avaimia. Messujen alla julkaisemme Granite-riskienhallintajärjestelmästä version 4.9, jossa muiden lisäominaisuuksien ohella on keskitytty erityisesti asiakastoiveiden pohjalta kehitettyihin uusiin raportointiominaisuuksiin. Palveluksessamme on noin kaksikymmentä turvallisuuden ammattilaista. iLOQ nostaa lukitusturvallisuuden pysyvästi uudelle tasolle. Tervetuloa tutustumaan! FSM Group Oy FSM on sähköisen turvatekniikan johtava maahantuoja ja tukkuliike. Riskejä on pystyttävä tarkastelemaan entistä monitasoisemmin, ja riskienhallintatyöstä on kyettävä tekemään entistäkin prosessinomaisempaa ja jatkuvampaa. Yhtiön toiminta on koko ajan perustunut parhaisiin tuotteisiin, asiantuntevaan tekniseen asiakastukeen ja joustavuuteen asiakaspalvelussa. Perinteisen avaimen tuttu muoto on säilytetty, vaikka avaamisen suorittaakin siru avaimen sisällä. Asiakkaina ovat niin taloyhtiöt, koulut kuin päiväkoditkin. Nuoresta iästämme huolimatta olemme saaneet aikaan jotain ainutlaatuista: kokonaisvaltaisen Granite-riskienhallintajärjestelmän sekä useita tietoturvallisuuden verkkokoulutuksia. Päätuoteryhmämme ovat hälytysjärjestelmät, kameravalvonta, kulunvalvonta ja paloturvallisuus. Digitaalisen lukituksen elinkaarikustannukset pysyvät alhaisina, sillä avaimen kadotessa lukkoja tai avaimia ei tarvitse enää vaihtaa. Lisätietoa: www.iLOQ.com Tapaat meidät osastollamme C2-223 Sinimäentie 10B, 02630 Espoo • Puh. Tulevaisuudessa haasteena on kilpailun kiristyminen, johon täytyy vastata kehittämällä tuotetta entistä paremmaksi. Yrityksemme on perustettu vuonna 2005. Lisätietoa: www.granite.fi Tapaat meidät osastollamme C2-323 iLOQ Oy iLOQ on kehittänyt maailman ainoan digitaalisen lukitusjärjestelmän, joka tuottaa tarvitsemansa energian avaimen työntöliikkeestä. Tuotamme verkkopohjaisia työkaluja ja kokonaisvaltaisia ratkaisuja turvallisuusjohtamisen ja riskienhallinnan haasteisiin. Yrityksemme räätälöi sopivat ratkaisut asiakkaan tarpeisiin. Asiakasryhmiämme ovat sähkötukkuliikkeet, turvaurakoitsijat, vartiointiliikkeet, sähköurakoitsijat, puhelinyhtiöt ja lukkoliikkeet. Palveluitamme käytetään yli 70 maassa. Esittelemme messuilla muun muassa paloilmoitinjärjestelmän uusimpia ominaisuuksia, ja tuomme uutuutena suuren moninäyttöjärjestelmän, mikä on ihanteellinen esimerkiksi valvomoissa. Erikoisalaamme ovat tietoturvariskit. Markkina-alueena on koko Suomi ja toimintaa on myös Ruotsissa. Järjestelmän käyttöön on helppo siirtyä vaihtamalla lukkopesä ja ohjelmoimalla avaimet. Päämarkkina-alueemme ovat toistaiseksi Suomi ja Pohjoismaat. Yrityksellämme on maankattava jälleenmyyntiverkosto, jossa on yli 400 aktiivisesti toimivaa jälleenmyyjää. Merkittävimpiä asiakasryhmiämme ovat julkisen sektorin organisaatiot sekä erilaiset turvallisuuskriittiset toimialat, esimerkiksi teknologiaja teollisuusala. Turvatekniikan kysyntä kasvaa turvallisuudentarpeen lisääntyessä. Olemme vuodesta 1991 asti toimineet siltana maailman johtavien valmistajien ja suomalaisten turvatekniikan toimijoiden välillä. 020 155 8411 www.standby.fi Maailman ohuin varoitusvalaisin L52 nähtävänä osastolla C1-328. iLOQ:n kasvu on ollut viime vuosina erittäin kovaa ja tulevaisuudessa mekaanisten avainten vanhentuminen tuo lisää asiakkaita digitaalisen avainten pariin. Tuotamme asiakkaillemme lisäarvoa parhaalla palvelulla, mikä sisältää joustavaa asiakaspalvelua, asiantuntevaa teknistä tukea, kehittynyttä sähköistä tilausjärjestelmää ja suunnittelutyökaluja sekä tuotetiedon ja markkinointituen saatavuutta. Lisätietoa: www.fsm.fi. Lukkojärjestelmää viedään kansainvälisille markkinoille, sillä olemme maailman ainoa ja ensimmäinen avainvalmistaja, jonka tuote ei tarvitse ulkopuolista virtalähdettä. Yrityksemme kotipaikka on Oulussa ja myyntikonttoreita on ympäri Suomen. Granite Partners Oy Granite Partners Oy on riskienhallintaan ja turvallisuusjohtamiseen erikoistunut palvelutuottaja ja ohjelmistotalo
Lisäksi tarjoamme turvatuotteita kuten pelastuslauttoja ja -liivejä sekä pyrotekniikkaa. facebook.com/JNMarine. Annan mielelläni lisätietoja: myyntipäällikkö Virpi Jokitalo, puh. Lisätietoa: www.johnnurminenmarine.com, www.merikartat.fi, www. Messuilla esittelemme uudet ISO 9650-1 -pelastuslautat ja SOLAS-automaattiliivit, FLIR-lämpökamerat, Pyropol-pyrotekniikkaa ja Raymarine-navigointielektroniikkaa sekä muita turvatuotteita. Edustamamme tuotteet ovat korkealaatuisia teknisiä erikoistuotteita sekä viestintälaitteita. Toimitamme paperiset ja sähköiset kartat sekä julkaisut ammattimerenkulun tarpeisiin Suomessa. Turvallisuus 2014 –messuilla esittelyssä on Sepura DMR. KOSKETUS TULEVAISUUTEEN. Merkittävimmät asiakasryhmämme ovat pelastuslaitokset, teollisuuden ala sekä kaivostoiminta. Insalko on tunnettu luotettavana ja vastuullisena yhteistyökumppanina. Tulevaisuudessa haasteita tuovat ulkomaiset verkkokaupat, jotka toimittavat huonolaatuista tavaraa Aasiasta ilman tietoa palvelusta. Myymälämme palvelee kuluttaja-asiakkaita Helsingissä ja verkkokauppamme ympäri Suomen. Suomen Palopäällystöliitto pitää tapahtuman yhteydessä syysopintopäivänsä. Palvelemme kokonaisvaltaisesti alkaen järjestelmäsuunnittelusta toimitukseen ja asennukseen, jälkihoitoon ja huoltoon. Olemme kehittäneet omia sovellutuksia muun muassa joukkoliikenteen tarpeisiin sekä yhdessä jälleenmyyjiemme kanssa pelastustoimintaan. nnsec.. AITOJA ELÄMYKSIÄ. Yrityksemme toimittaa navigointielektroniikkaa, perinteisiä navigointivarusteita, merikarttoja ja veneilyn kirjallisuutta sekä huviveneilijöille että ammattimerenkulkijoille. Insalkon vahvuus on vuosikymmenten aikana kehittynyt vankka erityisasiantuntemus. Tapaat meidät osastollamme C1-107 27. Viestintäsektorilla olemme toimittaneet yli 20 vuoden ajan luotettavasti radiopuhelimia, järjestelmiä, Tetra-verkkoja ja Virve päätelaitteita Suomen viranomaisille, pelastustoimintaan, puolustusvoimille, teollisuuteen, joukkoliikenteelle, lentokentille, kauppa-aluksille ja harrastustoimintaan. Valikoimassamme on lukuisia tuotteita niin teollisuudelle kuin julkiselle sektorillekin. Toimimme tukkurina ja maahantuojana usealle eri veneilyn tuotteelle, joita toimitamme veneveistämöille ja jälleenmyyjille Suomessa ja Baltiassa. Uskomme omaan ammattitaitoomme ja palvelun kysynnän lisääntymiseen. Lisätietoa: www.insalko.fi Tapaat meidät osastollamme C-316 John Nurminen Marine Oy John Nurminen Marine Oy:n päätoimialaan kuuluvat veneilyn turvallisuus ja navigointi. VIHERTEK JULKISIVU VÄRI&PINTA KIINTEISTÖ OIKEITA KOHTAAMISIA. www.. Toimimme sekä maahantuojana että jälleenmyyjänä alan parhaille merkeille. 050 376 0835, virpi.jokitalo@messukeskus.com SAMAAN AIKAAN MESSUKESKUKSESSA TURVALLISESTI ASKELEEN EDELLÄ 18.–20.11.2015 Oy Insalko Ab Oy Insalko Ab on vuonna 1952 perustettu suomalainen yritys, joka on erikoistunut tekniseen kauppaan. Kohtaa yritysten ja yhteisöjen paloja pelastustoimesta vastaavat, palopäällystön ja paloja pelastustoimen ammattilaiset – esittele heille uutuustuotteesi ja verkostoidu! Parhaat paikat varataan nyt. Kansainväliset FinnSec-messut on vuoden tärkein turvallisuusalan tapahtuma. Veneilyn turvallisuus on kasvava trendi, joka nostaa alan kokonaismyyntiä
Kaha Oy Ab Kaha on henkilöja hyötyajoneuvon varaosien ja lisävarusteiden, työkalujen sekä ajoneuvoteollisuuden komponenttien maahantuontija tukkuliike. ??????????????????????????. Pääkonttori ja keskusvarasto ovat Vantaalla. Kaukomarkkinat on perustettu vuonna 1947 ja on osa Aspo-konsernia. 28. Tunnetuimmat tuotteet kuluttajille ovat autolämpö, joista Webasto-polttoainelämmittimet sekä Calix-lisälämmittimet ovat autoilijoiden tuntemia brändejä, samoin kuin Thule-taakkatelineet ja suksiboksit. ????????????????????. Lisäksi mukana on Calix-akkulatausjärjestelmät sekä CMP-invertterit virransyöttöön. ????????????. Kaha on toiminut alalla jo vuodesta 1934. ???????????????????. Yhdessä laadukkailla tuotteillamme sekä autoalan osaamisella autamme asiakkaitamme löytämään entistä parempia sekä kustannustehokkaampia ratkaisuja. Tuotemyyntimme ja Kidden huolto-organisaatio kattaa koko Suomen. ??????????????????????????????????????????????????????. Yrityksen palveluksessa on noin 170 henkilöä. ??????????????????. Laajassa valikoimassamme on ratkaisuja yksintyöskentelyyn, langattomaan viestintään, tiedonhallintaan ja -välitykseen sekä valvontaan. ??????????????. Yritys kuuluu pohjoismaiseen KGK-ryhmään, jolla on tytäryhtiöt lisäksi Baltian maissa. Lisätietoa: www.kaukomarkkinat.fi Tapaat meidät osastollamme C1-228 Kidde Finland Oy UTC Fire & Security Suomi Oy toimii sähköisten valvontajärjestelmien valmistajana sekä tukkuliikkeenä. Kidden huolto-organisaatio palvelee asiakkaita käsisammuttimien, savunpoistoluukkujen sekä pikapalopostien huolloissa. ???????????????. ?????????-?????????????-????????. . Toimitamme tuotteita ja palveluita rakentamiseen, teollisuuteen, energiantuotantoon ja muuhun ammattimaiseen käyttöön. Kidde esittelee yritysten ja kotitalouksien alkusammutuskalustoa sekä huoltoja koulutuspalveluja. Yrityksemme panostaa läheiseen yhteistyöhön yhteistyökumppaneidemme kanssa. ??????????????????????????. ??????????????????????. ?????????????????. Lisätietoa: www.kaha.fi, www.autoluettelo.fi Tapaat meidät osastollamme C1-332 Kaukomarkkinat Oy Kaukomarkkinat Oy on erikoistunut energiatehokkuustekniikkaan, prosessiteollisuuden tehokkuutta parantaviin sovelluksiin sekä ammattielektroniikkaan. Tarjoamme asiakkaillemme aina niin huippuluokan tuotteita kuin asiantuntemustakin. Merkittävimmät asiakasryhmät ovat autoja varaosaliikkeet, ajoneuvoja työkonevalmistajat sekä hälytysja pelastusajoneuvovalmistajat. Turvallisuus 2014-messuilla UTC Fire & Security:llä on esillä integroidut sekä langattomat valvontajärjestelmät sekä IP-pohjaiset videovalvontaratkaisut. Lisätietoa: www.utcfssecurityproducts.fi, www.kidde.fi, www.lenel.com. ???????????????????????????????. Kidde Finland on kiinteistöjen paloturvallisuuden johtava laitetoimittaja ja erikoistunut paloturvallisuustuotteiden ja -palveluiden myyntiin. Toimintamme perustuu käyttökohteiden ja saatavilla olevan teknologian tuntemukseen sekä alan parhaiden valmistajien tuotteisiin ja omien asiantuntijoiden kykyyn ja haluun parantaa asiakkaiden toimintaa ja tehokkuutta. ????????????????????????????????????????????????????????????. ??-???. ??????????????????????????????. Messuilla esittelemme uusia EX-suojattuja radiopuhelimia ja tablettitietokoneita sekä uudet Taoughpad-tietokoneet, kuten muun muassa taskuun mahtuva 7-tuumainen Windows 8.1 Pro. Turvallisuusratkaisujen alueella palveluihimme kuuluvat liikkuvan työn mobiiliratkaisut. ???????????. Messuilla esillä ovat muun muassa Dräger-alkolukot ja -testerit, LED-hälytysvalot sekä sireenit sekä telematiikkatuotteet ajoneuvojen seurantaan, valvontaan ja raportointiin. Merkittävimmät asiakkaat ovat jälleenmyyjät, keskusliikkeet, sähkötukut sekä järjestelmäintegraattorit. Toimimme Suomessa, Puolassa, Venäjällä, Kiinassa ja Vietnamissa. ??????????????????????????????. Suomessa UTC FS:n ja Kidden palveluksessa on noin 30 turvallisuusalan ammattilaista. Tapaat meidät osastollamme C2-321 ???????????????????????????. Tuotevalikoimasta löytyvät kulunvalvonta-, hälytys-, kameravalvontasekä paloilmoitinjärjestelmät. UTC FS sekä Kidde Finland kuuluvat UTC-konserniin. Samaan konserniin kuuluvat myös Marioff, Carrier ja Otis. Vahva panostus laatuun takaa tuotteidemme korkean käyttövarmuuden. Yrityksemme toimii vahvana yhteistyökumppanina asiakkaiden kanssa. Päämarkkinat sijaitsevat Pohjoismaissa sekä Baltian maissa. Tuotevalikoimasta löytyvät käsisammuttimet, palovaroittimet, pikapalopostit sekä sammutusjärjestelmät
Lisätietoa: www.laja.com Tapaat meidät osastollamme C2-301 Laerdal Oy Laerdal Oy on maailman johtava johtava koulutusten, koulutukseen liittyvien tuotteiden ja potilaan hoitoon tarkoitettujen ratkaisuiden tarjoaja ensija terveydenhoidon alalla. Kansainvälisellä yrityksellä on 23 maassa oma toimipiste ja työntekijöitä kaikkiaan yli 1400. Messuilla on esillä myös Lajan sammutusjalkine. Lisätietoa: www.laerdal.com Tapaat meidät osastollamme C2-428 29. Esimerkiksi sähkövarauksen hallitsematon purkautuminen voi aiheuttaa palovaaran ja yksi menetelmistä hallita kehosta purkautuvia sähkön varauksia on maadoittaa henkilö ESD-jalkineilla puolijohtavaan lattiaan. Messuille Laerdal tuo esille valikoimastaan löytyvää ensihoitokalustoa ja -tuotteitaan runsaasti. Laitosjalkine Oy Laitosjalkine eli tuttavallisemmin Laja on turvaja työjalkineisiin erikoistunut yritys, jonka tehdas sijaitsee Orivedellä. ”Messuille on tulossa näytille markkinoiden uusimmat jalkineet malliston uusiutuessa jatkuvasti”, kertoo myyntijohtaja Johanna Anttila. Laerdalin liikevaihtoon nykyinen taloustilanne ei ole paljoa vaikuttanut ja tuotteita on mennyt edellisten vuosien tapaan hyvin kaupaksi. Tulevaisuuden näkymät Lajan kannalta ovat nykyiseen taloustilanteeseen nähden hyvät, vaikkakin useat vähennykset ja lomautukset on vaikuttaneet vähän kenkien myyntiin. 1990-luvulla syntyi Stifneck-niskatuki, joka esti turhien lisävammojen syntymisen kaularangan alueelle sekä BaxStrap-rankalauta. Laerdal on vuosien varrella kehittänyt monia ensihoitoalan tunnettuja tuotteita. Esimerkiksi potilaan tuentavälineisiin pääset tarkemmin tutustumaan osastollemme. Tänä vuonna 35 vuotta täyttävä yritys suunnittelee ja valmistaa useille eri aloille jalkineita panostaen työturvallisuuteen, käyttäjien jaksamisen lisäämiseen ja työterveyteen. Laja on tunnettu ESD-sähkön maadoitusominaisuudesta kengissään
Silloin, kun apua tarvitaan. Myynti: Katso lähin jälleenmyyjä www.nordictrail.. Messuille Liikenneturva tuo esille törmäyssimulaattorin, jota halukkaat pääsevät kokeilemaan yhdistyksen osastolla. 75-vuotiaan yhdistyksen tehtävänä on valistamalla, kampanjoimalla ja kouluttamalla vaikuttaa ihmisten liikennekäyttäytymiseen ja ehkäistä siten liikenneonnettomuuksia. Liikenneturvan toimenkuvaan kuuluu myös liikenne työturvallisuusriskinä sekä työsuojelu. Suunnitteilla on yhä yhdeksän öljyntorjuntakeskusta ympäri maailmaa. Messuilla ei tule olemaan mitään uutta esillä, mutta öljyntorjuntakalustoon pääsee tutustumaan osastollamme. Autoilla ja pyörillä sattuvista tapaturmista aiheutuu suurin osa sairaslomista. LED LENSER * Liikenneturva Liikenneturva on yhdistys, joka toimii vapaaehtoisen liikenneturvallisuustyön keskusjärjestönä ja jolla on 57 eri alojen jäsenyhteisöä. Sen päätuotteita ovat öljyntorjuntalaitteet, konsultointi öljyntorjuntaan liittyen sekä käytännössä öljyntorjunta. Lisätietoa: www.liikenneturva.fi Tapaat meidät osastollamme C2-627 Lamor Corporation Ab Porvoolainen Lamor, lyhenne sanoista Larsen Marine Oil Recovery, on öljyntorjuntaan ja ympäristönsuojeluun erikoistunut yritys, jolla on alasta jo yli 30 vuoden kokemus. Toimipisteitä yhdistyksellä on 12 eri puolella Suomea. Lisätietoa: www.lamor.com Tapaat meidät osastollamme C1-109 30. Koulutusohjaaja Tomi Rossi toivoo tulevaisuudessa monen työnantajan huomaavan liikenteen tärkeyden työajankin ulkopuolella. | www.nordictrail.. Lamorin öljyntorjuntakeskuksia löytyy tällä hetkellä kaksi maailmasta, pilottihanke Porvoon Tolkkisista jalostamon läheisyydestä sekä Dubaista, jossa sijaitsevaa kalustoa on käytetty myös Meksikonlahden öljyonnettomuudessa vuonna 2010. Kansainvälisen yrityksen tuotteita käytetään jopa yli 50:ssä eri maassa. Maahantuoja: Nordic Trail | PL 2227 | 96201 Rovaniemi | 0207 310 431 | myynti@nordictrail.. Myös uusia oppaita liikenneturvallisuuteen liittyen on esillä
Pääasiallinen toiminta liittyy lähinnä rakentamiseen, asiantuntijapalveluihin ja vesiväylien ylläpitoon. Pääpaino on logistiikkaja kuljetusturvallisuus sekä vartiointi ja hälytystoiminta. Messuilla pääset tutustumaan Medilaserin työvälineisiin ja henkilöstöön. Laaja toimiala sisältää öljyvahinkojen torjuntaa, ympäristökeskuksen kanssa toimimista, merenmittausta, väylänsuunnittelua sekä kanavien kunnossapitoa. Klinikan erityisalaa ovat taittovirheja kaihileikkaukset. Suomessa on 11 Medilaserin toimipistettä, joista yksi Jyväskylässä. Uutena palvelukonseptina LogiSec on ottanut käyttöön myös turvallisuuspäällikkö-palvelun, joka antaa asiakkaalle mahdollisuuden ulkoistaa turvallisuuden hallinnan kokonaisuudessaan – tai vain tietyn osa-alueen, kuten paloja pelastuspuolen. Messuilla ovat esillä uudet SeaHow MiniBoat ja MiniBagger-öljyntorjuntaratkaisut. Suorituskykyisimmät ja erittäin lujarakenteiset Toughpad-tietokoneet taskuun, kannettavaksi tai ajoneuvoon telakoitavaksi. Medilaserissa uskotaan tulevaisuuteen positiivisesti, yhä useampi haluaa eroon silmälaseista tai vähentää niiden käyttöä. 7ja 10-tuumaiset Windows 8 -tabletit. Lisätietoa: www.logisec.fi Tapaat meidät osastollamme C2-323 Medilaser Oy Jyväskylä Medilaser Oy on Suomen suurin silmäkirurgiaan keskittynyt yksityinen klinikka. ”Olemme havainneet, että tämän hetken haastavassa toimintaympäristössä yritykset haluavat keskittyä omaan ydinosaamiseensa ja ulkoistaa tukitoimintoja.” Messuilla esittellään uusi, Granite Partners Oy:n kanssa kehitetyn toimitusketjun turvallisuuden arviointiin pureutuvan riskienhallintasovellus. Esa Kukkonen LogiSeciltä kertoo uskovansa, että turvallisuusalan asiantuntemukselle on jatkossakin kysyntää, jopa enenevissä määrin. Meritaito on perustettu entisen Merenkulkulaitoksen toiminnan pohjalta. Palvelusta tähän asti saadut kommentit ovat olleet varsin positiivisia. Kaukomarkkinat Oy Puh. Lisätietoa: www.meritaito.fi Tapaat meidät osastollamme U-102 31. Lisätietoa: www.medilaser.fi Tapaat meidät osastollamme C2-103 Meritaito Oy Meritaito on vuonna 2010 perustettu yhtiö, jonka toimialana on vesiväylien hoito. Päätoimialueina on Suomen lisäksi Skandinavia, Baltia sekä Venäjä. Meritaidon osaamiseen kuuluvat myös sukelluspalvelut, joihin sisältyvät vedenalaiset rakennus-, korjaus ja asennustyöt kaikkialle Suomeen. 09 521 5400 myynti@kaukomarkkinat.com www.toughbook.fi Läpimurto liikuteltavuuteen LogiSec Oy LogiSec Oy on suomalainen turvallisuuskoulutukseen, auditointiin ja konsultointiin erikoistunut yritys. Vuonna 1997 Oulussa alkunsa saanut yritys on tähän päivään mennessä auttanut yli 65000:ta asiakasta pääsemään eroon silmäja piilolaseista
Polarsafety tunnetaan Interspiro-paineilmalaitteiden maahantuojana pelastustoimen piirissä. Toimipisteitä on kahdeksan ympäri Suomea ja yritys vastaa myös puolustusvoimien ylijäämän jokavuotisista huutokaupoista. Lisätietoa: www.millog.fi Tapaat meidät osastollamme C1-115 32. Sastamalainen yritys on tällä hetkellä Pohjoismaiden johtava potilaiden siirtoon ja kuljetukseen tarkoitettujen laitteiden suunnittelija ja valmistaja. Peltacolta löytyy laaja valikoima paloja pelastuskalustoa, raskasta sekä kevyttä. Uuteen laitteeseen ja muihin Polarsafetyn tuotteisiin pääset tarkemmin tutustumaan osastollamme. Kolme vuotta kestänyt eläinpelastusprojekti julkaistaan ja siinä yhteydessä on oppaan turvalliseen eläinten pelastamiseen julkaisutilaisuus. Yritys on jäsenenä muun muassa Suomen palokalustoliikkeiden yhdistyksessä. Myös pelastussuunnitelmat saa Peltacolta. Esillä on myös hydrokopteri, jota voidaan käyttää myös esimerkiksi savutuulettimena. PELASTUS TURVALLISUUS NAVIGOINTI MERIKARTAT TIETOKIRJAT IMO JULKAISUT TURVALLISEMMAN NAVIGOINNIN PUOLESTA Peltaco Oy Peltaco on kuopiolainen paloja työturvallisuuden osaaja vuodesta 1986 lähtien. Pensin tuotteet painottuvat paareihin ja paarialustoihin, mutta valikoimasta löytyy myös ensihoitolaukkuja sekä siirtovälineitä paaritaksien tarpeisiin. Lisätietoja: www.peltaco.com Tapaat meidät osastollamme U-95, C1-318 Pensi Rescue Oy Pensi Rescue Oy on tunnetuin ensihoidon siirtokuljetusvälineiden suunnittelijana ja valmistajana. Millog on Patrian ja Insta Groupin omistuksessa. Toimipisteet sijaitsevat puolustusvoimien nykyisillä tai entisillä varikoilla. Lisätietoja: www.polarsafety.com Tapaat meidät osastollamme C1-218 Millog Oy 2009 perustettu Millog Oy on puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen strateginen kumppani, jolta hankitaan kunnossapitoja elinkaaren tukipalvelutoiminnat. ”Pensi pyrkii koko ajan panostamaan tuotteidensa työergonomiaan, jotta turhat nostot ja laskut potilaan siirrossa vältettäisiin”, kertoo Rauno Heiskala. Yrityksen laadukkaista tuotteista yli puolet menee vientiin ulkomaille, mistä kertoo myös tuotteiden käyttö yli 40:ssä eri maassa. Yrityksen toimenkuvaan kuuluu kaikkea pelastusajoneuvojen kunnossapidon ja pimeänäkölaitteiden valmistamisen väliltä. Peltacolla on paljon ohjelmaa messuilla. Valikoimasta löytyy myös kodin turvallisuuteen tarkoitettuja välineitä. Pukujen saumauksessa ei tehdä ompelureikiä, vaan saumat hitsataan ja tällä varmistetaan jopa itse materiaalia vahvempi sauma. Kyseinen saumaus on käytössä ainoastaan Polarsafetyn puvuissa. Messuille on tulossa esille ammattisukelluksen puolelle Interspirolta kokonaan uusi sukelluslaite. Tule tutustumaan laajaan valikoimaamme. Jyväskylässä esillä on pimeänäkölaitteistoa ja lämpötähystin. Kyseinen hydrokopteri on myös näytöksissä mukana. Messuilla ovat esillä esimerkiksi tunnetut monitoimipaarit sekä uutuustuotteita rappupuolelle, joihon lukeutuu muun muassa kantotuoli. Lisätietoja: www.pensi.fi Tapaat meidät osastollamme C1-126 Polarsafety Oy Polarsafety Oy on urheilu-,ammattija pelastussukellusvälineistön maahantuoja. Yrityksen huoltopalvelut kattaa alkusammutusvälineitä, putoamissuojaimia ja muita tuotteita. 1930-luvulla alkunsa saanut yritys on alkanut valmistaa siirtokuljetusvälineitä 1970-luvulla. Yritys vastaa maavoimien materiaalin kunnossapidosta ja varaosalogistiikasta niin normaalikuin poikkeusoloissakin. Millogin osastolla kerrotaan myös raskaan pelastusajoneuvon elinkaaresta ja kunnossapidosta. Polarsafetyn kuivasukelluspuku 905 on tehty patentoidulla saumalla, joka kestää kovimmankin käytön
Uudessa Argus MiTic -tuoteperheestä löytyy lämpökamera kaikille paloja pelastusalan toimijoille. Samalla voit tutustua Bragen asemavaatetukseen, väliasuihin ja ambulanssimallistoon. Katso huima messutarjous sivulta 49! 33. Merkittävimmät asiakasryhmät ovat pelastuslaitokset ja koko paloja pelastusala sekä puolustusvoimat. Aiemmin Provacuum Oy:n nimellä tunnettu yritys keskittyy automaattisten vesisumusammutusja paloilmoitinjärjestelmien suunnitteluun, asennnukseen ja myyntiin. Jyväskylän Turvallisuus-messuille on tulossa esille Promistin normaali messukonsepti. Toinen mielenkiintoinen esiteltävä uutuus ovat lämpökamerat, jotka on suunniteltu auttamaan palomiesten lisäksi esimerkiksi poliiseja ja vartijoita. Promist Oy Promist Oy on vuonna 2002 perustettu Tukesin valtuuttama sammutusja paloilmoitinlaitteistojen asennusliike Tampereelta. Lisätietoja: www.provacuum.fi Tapaat meidät osastollamme C1-216 Q-Rikka Oy Tamperelainen Kurikkayhtiö on erikoistunut öljyja kemikaalionnettomuuksien torjuntakalustoon. Yritys oli maan merkittävin vesisumulaitteistojen toimittaja maakohteisiin viime vuonna. Lämpökameroiden avulla löytyvät niin ihmiset, vialliset sähkölaitteet kuin vesivahingotkin. Lämpökameroiden valmistaja on englantilainen e2v, jonka Argus-kamerat olivat ensimmäisiä kannettavia lämpökameroita. Puvuissa on täysin uusi suojausluokka ja kemikaalien lisäksi ne kestävät hyvin kylmää (–196 o C) ja kuumaa +850 o C). Messuilla on myös ensiesittelyssä Bragen uusi Euro Fight -palopuku. Lisätietoja: www.kurikkayhtio.fi Tapaat meidät osastoillamme C-330 sekä U-128 -SOFTWARE SYSTEM Kulmala_BullardECO_PTT_90x270mm_v1_paths.indd 1 22.1.2014 14.16 Pelastustieto-lehti koko vuodeksi näin halvalla?!. Omassa tuotevalikoimassa löytyy tuotteita öljyvahinkojen ja kemikaalionnettomuuksien hallintaan. Turvallisuus 2014 -messuilla esittelemme kemikaalisuojapuvuista Tesimaxin uudet Silverflash-puvut. Toimenkuvaan kuuluvat myös kattavat kartoitus-, seuranta-, huoltoja rahoituspalvelut asiakkaille. Yritys on perustettu 1994. Maahantuomme saksalaisia TESIMAXkemikaalisuojapukuja sekä ilmakaaritelttoja. Euro Fight on erityisesti teollisuusja vapaapalokunnille suunniteltu kalvollinen puku. Myyntijohtaja Jarmo Alaoja kertoo kuluneen vuoden olleen erittäin hyvä Promistille, töitä on enemmän kuin riittävästi
Lisätietoa: www.nordictrail.fi Tapaat meidät osastollamme C2-424 Rauplan Oy Rauplan Oy on turkulainen yritys, joka valmistaa, maahantuo ja myy paloalan tarvikkeita. Nordic Traililta kerrotaan Suomen olevan Leathermanin ja Led Lenserien lukumäärän suhteutettuna väestön määrään maailman kärkeä. Suunnittelussa ja kehityksessä lähtökohtana on vankka pelastusalan kokemus sekä käyttäjien toiveet ja tarpeet. Jyväskylän messuille Rebo tuo näytille tuotteitaan osastolle C2222, tervetuloa tutustumaan. 23 vuotta sitten taival alkoi tuomalla pelkästään Leathermaneja, mutta valikoima on vuosien saatossa laajentunut huimasti. Rauplanilla on myös tytäryhtiö Eestissä, Rauplan Balti AS, mistä hoidetaan myyntiä Baltian maihin sekä Venäjälle. Nordic Trail maahantuo nykyään muun muassa Leatherman-monitoimityökaluja, Led Lenser -valaisimia ja Zippo-tuotteita. Tarjoamme esimerkiksi: • Turvallisuusvastaavien koulutus (6 h) • Turvallisuuskoulutus koko henkilökunnalle, sis. Yrityksen muita tuotteita ovat asiakkaan tilauksesta erilaiset teipit ja alaan liittyvät ohjelmistot. Yrityksemme ideoi, kehittää, valmistaa ja myy pelastuskäyttöön suunniteltuja tuotteita. Asiakkainamme ovat pelastuslaitokset, puolustusvoimat, rajavartiolaitos sekä kunnat ja kaupungit. Messuilla osastollamme on ajankohtaista tietoa tuotteista ja palveluista, tervetuloa tutustumaan. Lisätietoa: www.rebo.fi Tapaat meidät osastollamme C2-222 Rovac Oy Rovac Oy on rovaniemeläinen maahantuojayritys joka tunnetaan paremmin nimellä Nordic Trail. Suomessa Rebon myynnistä vastaa Rebo Systems Finland. Rebo bv on tunnettu yhtenä johtavana lämpösiirtotekniikalla toimivien tarratulostinjärjestelmien valmistajana ja myyjänä Euroopassa ja nyt myös Euroopan ulkopuolella. Asiakkaita vuonna 1977 perustetulta yritykseltä löytyy yli 20 eri maasta. Lisätietoa: www.rauplan.fi Tapaat meidät osastollamme C1-230 Tilaa koulutus omaan organisaatioosi tai osallistu avoimiin koulutuksiimme. Rebo bv Rebo bv on vuonna 1976 perustettu hollantilainen perheyritys, joka on edelleen alkuperäisten perustajien omistuksessa ja johdossa. Messuilla osastollamme tulee olemaan esillä kattavasti henkilökohtaisia varusteita sekä palo-ja pelastuskalustoa. Rauplanin valikoimasta löytyy muun muassa WISS-paloautot, öljynja tulvantorjuntavälineitä, palokalustoa sekä pelastusja raivauskalustoa. Lisätietoa: www.rescari.fi Tapaat meidät osastollamme C1-215 34. turvallisuuskävelyn (2 h) • Turvallisuusharjoitusten järjestäminen -koulutus 11.11.2014, Vantaa Lisätiedot: koulutuspäällikkö Petri Lindh, petri.lindh@sppl.fi tai 040 520 6195 www.sppl.fi Suomen Palopäällystöliitto tarjoaa yrityksille asiantuntijapalveluita, koulutusta ja julkaisuja! Rescari Oy Rescari Oy on Tampereen läheisyydessä toimiva perheyritys, jolla on yli 30 vuotta kokemusta pelastusalalta. Pelastustoimessa Nordic Trail tunnetaan UK Atex-valaisimien maahantuojana. Osastollamme on näytillä Resca-monitoimilautta tarvikkeineen ja messualueen rantavesissä on tarvittaessa mahdollisuus lautan testaamiseen
Yrityksen taival alkoi jo 1948, mutta paloautojen koritöiden suunnitteluun ja rakentamiseen on keskitytty nyt 32 vuoden ajan. Pe ns i/ PK /0 81 4 Sammutin Oy Sammutin Oy on jyväskyläläinen yritys, joka valmistaa paloja pelastusajoneuvoja eri tahoille, kuten pelastuslaitoksille, vapaapalokunnille sekä puolustusvoimille. Sail Techin tyypillisiä asiakkaita ovat veneveistämöt, purjeneulomot sekä veneja vaatealan jälleenmyyjät. Tie sileäksi! Pensi Rescue Oy Ahertajankatu 5 38250 Sastamala FINLAND Puh. Sen avulla kuljetat potilaan alas nopeasti, turvallisesti ja ergonomisesti. Saurus-paloautoihin pääset tutustumaan messuilla ulko-osastolle U-160. Lisätietoa: www.sailtech.fi Tapaat meidät osastollamme C2-325 Sarco Oy Sarco on helsinkiläinen yritys, joka valmistaa ja myy hälytysvaloja ja muita merkinantolaitteita. Lisätietoa: www.sarco.fi Tapaat meidät osastollamme C1-131 35. Vuonna 1926 perustettu yritys on painottunut viimeiset 30 vuotta hälytysvalojen valmistukseen. Kalustonhankintarahojen vähentyminen ei ole hirveästi näkynyt Sammutin Oy:ssä. Messuilla tulee olemaan messutarjouksissa Sail Techin maahantuomia purjehdusasuja ja muita purjehdukseen liittyviä vaatteita. Paloautojen koritöiden suunnittelu ja rakentaminen on tasainen toimiala eikä tulevaisuudessa ole mitään suuria muutoksia luvassa. Tällä hetkellä valikoimaan kuuluu hälytysvalojen lisäksi alkolukkoja, tutkia nopeudenvalvontaan, suurtehohälyttimet väestönsuojelukäyttöön sekä viestintäelektroniikkaa puolustusvoimille. Sarcon valmistavat sireenit ovatkin monessa suomalaisessa hälytysajoneuvossa käytössä. Viennin osuus yrityksen liikevaihdosta on noin puolet ja samalla se on ainoa pelastusajoneuvoja ulkomaille vievä yritys Suomesta. Saurus-paloautoja tulee olemaan enemmän esillä verrattuna Tampereen messuihin, kertoo kotimaan viennistä vastaava Jari Suutari. 03 512 5600 Fax 03 512 5644 E-mail: pensi@pensi.fi www.pensi.fi Made in Finland Pensi rappulaskujärjestelmä nyt myös ErgoGo-siirtotuolissa. Messujen läheisyys helpottaa kaluston tuomista paikalle huomattavasti. Messuille Sarco tuo paljon erilaisia hälytysvaloja, liikenteenohajuspaneeleita sekä muita valikoimaansa kuuluvia tuotteita. Sarcolta löytyy kattavat huollot kaikille tuotteilleen. Saurus-paloautoja on valmistettu jo yli 1500 kappaletta. Sail Tech ylläpitää myös Helsingin keskustassa olevaa Henri Lloydin vaatemyymälää. Lisätietoa: www.saurus.fi Tapaat meidät osastollamme U-160 Sail Tech Oy Sail Tech on vuonna 1992 perustettu helsinkiläinen yritys joka toimii venetarvikkeiden, purjehdusasujen, vaatteiden ja muiden tekstiilien maahantuojana
Suomessa Scaniat ovat olleet 1960-luvulta lähtien kuorma-autojen rekistöröintitilastojen kärjessä. Scania on edustettuna yli 100 maassa ja yrityksellä on 25 toimipistettä Suomessa, joista löytyy myyntija huoltopisteet. Suomessa yrityksen tuotteet painottuvat lähinnä pelastusalalle. Turvallista kalustoa kovaan käyttöön! Tel: 0400 431025 Scania Suomi Oy Scania Suomi Oy on ruotsalaisen Scania-konsernin edustaja Suomessa. Sea Safety on Jyväskylän messuilla mukana ja osastolla C1-227 ollaan uutuuksien kera. Kaikkiin tuotteisiin löytyy oma huolto yritykseltä. Scottin osastolla messuilla voit tutustua esimerkiksi uuteen ACSi paineilmalaitteeseen sekä Protégé monikaasumittariin! Esillä on myös uusi pienempi, kevyempi ja yksinkertaisempi Eagle Attack lämpökamera. Scania-alustaisiin paloautoihin pääset tutustumaan myös paloautojen koritöiden valmistajien osastoilla. Ne kestävät jäiden ja kivien yli ajamisen naarmuuntumatta. Yritys valmistaa nykyään myös merija teollisuusmoottoreita. Scania on valmistanut yli sata vuotta kuormaja linja-autoja. Lisätietoa: www.seasafety.net Tapaat meidät osastollamme C1-227 ÄLÄ VAARAN NA TURVAL LISUUTT ASI PELASTA ESSASI MUITA! HEIKOT JÄÄT OVAT RISKI MYÖS SINULLE www.airboats.fi Arctic Amphibian PE70 Panther 16 Rescue Arctic hydrokopterit ja Panther veneet ovat valmistettu HMW-polyeteenistä hitsaamalla. Messuille Scania tuo esille paloauton alustan Crewcab-miehistöohjaamolla. Sea Safety Scandinavia Oy Ltd Sea Safety Scandinavia on Helsingissä sijaitseva yritys, joka tarjoaa laajan valikoiman sukelluskursseja, -matkoja ja -varusteita kaiken tasoisille sukeltajille. Yrityksen toimipaikka löytyy Vaasasta. Scott Safety on yksi maailman johtavista paineilmalaitteiden, mittausvälineiden ja muiden suojeluvälineiden suunnittelija, valmistaja ja myyjä. Vuonna 1987 perustetun yritykseen päätuotteita ovat savusukelluslaitteet, palopuvut, henkilösuojaimet, ammattisukelluslaitteet pelastuspuolelle sekä ensihoitovälineet. Lisätietoa: www.scottsafety.com Tapaat meidät osastollamme C1-227 36. Scott Safetyn asiakkaisiin kuuluu niin pelastuslaitoksia, puolustusvoimia kuin poliisilaitoksiakin. Scanian ulko-osastolle löydät numerolla U 144! Lisätietoa: www.scania.fi Tapaat meidät osastollamme U-144 Scott Health & Safety Oy Scott Health & Safety Oy on Scott Safetyn edustaja Suomessa. Sea Safety järjestää myös turvallisuuskoulutusta sekä yksityishenkilöille että yrityksille. Scottin päätuotteita Suomessa ovat hengityssuojaimet, kaasunmittauslaitteet, lämpökamerat sekä henkilökohtaiset suojavarusteet. Sea Safety on myös paloja pelastusalan ammattivarusteisiin ja -välineisiin erikoistunut yritys
UUDET OHJELMISTORATKAISUT! AJONEUVOIHIN: SNP LIGHT / ACTIS 7W PALOASEMILLE: SALSA TILANNEKESKUKSIIN: PETO IP IP VHF IP IP IP IP SARCO LED VAROITUSJA TYÖVALOT Katso lähin jälleenmyyjäsi www.sarco.fi tai soita (09) 777 1500 0707_Advert_Design_1.indd 1 8/16/12 3:40 PM Suomalaiset hyväksytyt LED pohjaiset varoitus ja työvalot 2013 3.10.2013 Sarco LED Sarco Oy Varoitus ja Työvalot Sarco Oy www.sarco.fi or call 00358 9 777 1500 www.sarco.fi: 09 777 1500 Suomalaiset hyväksytyt LED-pohjaiset varoitusja työvalot BIBO ON KUIVANAPITORATKAISUSI Xylem Water Solutions Finland Oy, Vantaa, puh. 010 320 8500 www.xyleminc.com BIBO IS BACK! ENTISTÄ LUOTETTAVAMPANA 37. • Automaattinen navigointi kohteeseen • Statusviestit • Paikannus • SOSTER-suorituskoodit • Ovi-/portti-/ liikennevalo-ohjaukset • Hälytyslaitteiden ohjaus (Ulvo-Sirra D) • Peruutuskamera-kuvan liitäntä • Hälytystietojen näyttö ja reititys kohteeseen • Ilmoittautumistietojen näyttö • Tiedotteet • Raportit • Yksiköiden seuranta • Keskitetty kokonaisratkaisu • Hälyttäminen • Tilanteenseuranta • Hälytystenseuranta • Puhekäyttöpaikka • Laitteiden valvonta • Raportointi Tervetuloa tutustumaan osastollamme C1-316! elektro-arola.
Lisätietoa: www.rescue.sos-asu.com Tapaat meidät osastollamme C2-402 38. Yhtiön omistajaohjauksesta vastaa valtioneuvoston kanslia. Kaikki tuotteet on valmistettu EN471-normin vaatimuksien mukaisesti. Vuonna 2013 konsernin liikevaihto oli 38,5 miljoonaa euroa ja henkilöstöä on 120 henkilöä. Valikoimastamme löytyy myös tekstiilejä metsästykseen. Käsin koettava tuntuma on aina parempi kuin pelkkä mielikuva. Erillisverkot tytäryrityksineen on asiantunteva toimija, joka mahdollistaa asiakkailleen laadukkaan, luotettavan ja turvallisen tiedonkulun. Turvallisuusmessuilla esitellään erilaisia vaatemalleja, jolloin asiakas pääsee henkilökohtaisesti tutustumaan laadukkaisiin tuotteisiin. Vahvuuksiamme ovat myös nopeat toimitukset sekä räätälöidyt tuotteet. Pitkät asiakassuhteet ovatkin osoitus luotettavasta kauppakumppanista. Lisätietoa: Erve Uutiset: erveuutiset.erillisverkot.fi ja www.erillisverkot.fi. Emoyhtiö Suomen Erillisverkot Oy on valtion kokonaan omistama voittoa tavoittelematon osakeyhtiö. Materiaalit ovat parhaita ja suomalainen suunnittelutyö takaa sen, että vaatteet sopivat käyttäjän päälle. Hinta on kuitenkin maltillinen ja laatu erittäin hyvä. Tapaat meidät osastollamme C1-119 M ar ia K uu la SOS-Asu Ky SOS-Asu pystyy tarjoamaan alan uusimmat ja turvallisimmat suojavaatteet vaativiin ensihoitoja pelastustehtäviin. Toimipisteemme sijaitsee Haukiputaalla, Pohjois-Pohjanmaalla. VIRVEpalvelussa on noin 33500 liittymää. Erillisverkot osallistuu yhteiskunnan tietojärjestelmien ja tietoliikenneratkaisujen kehittämiseen yhteistyössä julkishallinnon organisaatioiden kanssa. Asiakkaina ovatkin pelastuslaitokset, sopimuspalokunnat sekä ensihoitoalan henkilöt. VIRVE-verkon asiakkaina ovat pelastustoimen, poliisin, sosiaalija terveyssektorin, puolustusvoimien, rajavartiolaitoksen ja hätäkeskuslaitoksen lisäksi muun muassa energiayhtiötä. Suomen Erillisverkot Oy Suomen Erillisverkot -konsernin tehtävänä on turvata yhteiskuntamme elintärkeiden toimintojen johtamista. VIRVE-verkossa välitetään keskimäärin vuorokaudessa yli 100 000 ryhmäpuhelua ja yli 5 000000 lyhytsanomaviestiä. Yli 18 vuoden kokemuksen pohjalta SOS-Asu pystyy suunnittelemaan ja toimittamaan asukokonaisuudet alan vaativimpiinkin tehtäviin. Suomen Virveverkko Oy omistaa ja operoi VIRVE-verkkoa ja yhtiö kuuluu Suomen Erillisverkot -konserniin. Valikoimaan kuuluu väliasut, huomioliivit, asemapalveluasut, takit, lakit, sammutuskäsineet ja oikeastaan kaikki mieleen juolahtava. VIRVE-verkko on maailman ensimmäinen maanlaajuinen TETRA-teknologiaan perustuva radiopuhelinverkko, joka on otettu valtakunnalliseen käyttöön vuonna 2002. Yritys työllistää kuusi henkeä ja on täysin kotimainen perheyritys
T. Myös Tallinnan pelastuslaitoksella on T.Kurikka & Co:n tuotteita käytössä. Listaa voisi jatkaa loputtomasti, sillä tuotevalikoima on laaja. Niiden materiaali-, rakenneja lujuusominaisuudet eivät siihen riitä. Suomi-Tikas Oy:ssä työskentelee parikymmentä monitaitoista ja itseohjautuvaa henkilöä. Lisätietoa: www.suomi-tikas.fi Tapaat meidät osastollamme C2-221 39. Yritys kehittää jatkuvasti uusia tuotteita. Yrityksen yksi tavoite onkin palvella asiakas hyvin, sillä tyytyväinen asiakas on paras mainos. Asiakkaina ovat pelastuslaitokset, öljy-yhtiöt, Puolustusvoimat, VR sekä pelastusopisto. Erilaiset liittimet, liitinsarjat ja venttiilit ovat myös tärkeä osa myytävistä tuotteista. Tuotannossa ja tuotekehittelyssä panostetaan erityisesti turvallisuuteen. Suomi-Tikas Oy palvelee aina tällaisissa asioissa. Valikoimaan kuuluvat öljypuomit happopumput, keruualtaat, vuotosukat ja öljypuomit. Kurikka & Co. Tuusulassa sijaitsee myös myyntivarastomme ja toimistopalvelut. Sadan edustajan myyntiverkosto kattaa koko maan. Toimintaan kuuluu myös erikoistuotteiden suunnittelua ja valmistusta. Alan parhaat tuotteet löytyvät samasta osoitteesta. Toimipaikkamme sijaitsee Tampereella. Suunnittelun ja mittatilaustöiden lisäksi yritys tuo maahan alumiinisia putkitelineitä, erikoistikkaita sekä kevyttikkaita muilta maailman johtavilta tikasvalmistajilta. Yrityksen palveluun kuuluu myös käyttökoulutus erilaisten vaarallisten aineiden torjuntakalustoon ja sen käyttöön. Turvallisuus on meille kaikille tärkeää, joten muistathan valita oikeat tikkaat oikeisiin käyttötarkoituksiin. Tuotannolle sekä yritykselle ovat tyypillisiä joustavuus ja asiakkaiden tarpeet huomioiva toiminta. Suomi-Tikas Oy työskentelee tiiviissä yhteistyössä Euroopan muiden tikasvalmistajien kanssa. Tikkaita valmistetaan kahdessa paikassa, Sipoossa ja Tuusulassa. Valitettavan usein kotitaloustikkaita käytetään myös ammattimaiseen käyttöön. Turvallisuusmessuilla esittelemme Tesimax-kemikaalipukuja, palopukuja sekä niiden kanssa suunniteltuja alusja väliasuja, Arguslämpökameroita ja kemikaalimittareita. Pitkät asiakassuhteet ovat osoitus luotettavasta kumppanista. Oy on vuonna 1994 perustettu yhtiö. Yritys suunnittelee ja markkinoi erilaisten öljyvahinkojen ja vaarallisten aineiden torjuntakalustoa. Tervetuloa osastollemme C316 Esittelemme mm. Icom IP-radiopuhelinjärjestelmän sekä TETRA-tukiasemat ja päätelaitteet OY INSALKO AB NIITTYLÄNTIE 5 00620 HELSINKI Puh 09 685 0920 www.insalko.fi Suunnittelemme, asennamme, huollamme Sepura VIRVE päätelaitteet Sepura TETRA tukiasemat ja järjestelmät Sepura DMR radiopuhelimet ja järjestelmät DAMM TETRA tukiasemat Simoco DMR radiopuhelimet ja järjestelmät Icom vhfja uhf-radiopuhelimet ja tukiasemat Icom dPMR radiopuhelimet ja järjestelmät Icom meri-vhf ja ilmailupuhelimet V-Com metsästysradiot Procom antennit ja filtterit Panorama antennit Täyden palvelun radiopuhelintalosta T.Kurikka & Co Oy T. Yritys toimittaa myös erikoisvalmistettuja perävaunuja öljyja kemikaalionnettomuuksien torjuntaan. Vakiomallistoon kuuluu noin 200 artikkelia. Kurikka & Co on valmistanut kalustesarjoja öljyntorjuntakontteihin ja perävaunuihin. Lisätietoa: www.kurikkayhtio.net Tapaat meidät osastollamme C1-330 Suomi-Tikas Oy Suomi-Tikas Oy on vuonna 1979 perustettu metallialan yritys, joka on johtava ammattikäyttöön tarkoitettujen kevytmetallitikkaiden ja -pukkien valmistaja Suomessa
Defibrillaattori-toimituksiin sisältyy kattava käyttökoulutus asiakkaan tiloissa. Vuonna 1998 perustetun yrityksen tuotteisiin kuuluu niin ambulanssit, johtoautot sekä pelastussukellusautot. Tamlans aikoo myös painottaa vientiä entistä enemmän. Asiakas saa yritykseltä valmiudet, osaamisen ja tarvittavat välineet tapaturmatilanteisiin. Tuotepäälikkö Jaakko Lohjansalo kertoo nykyään asiakkaiden hankintaerien olevan yhä suurempia ja pidempikestoisia isojen toimialueiden takia. Yrityksen tuotevalikoimasta löytyy ensiapuvälineistön lisäksi myös asianmukaiset varusteet vapaa-aikaan, teollisuuden ja SPR:n ensiapuryhmille sekä nykyaikaiseen ensivastetoimintaan. Koulutuspaketit räätälöidään aina asiakkaan tarpeen mukaan. Tamlans on tunnettu myös pienoisbusseistaan nimellä Pegabus, joiden tuotanto aloitettiin vuonna 2000. Tampereella toimiva Tammed Oy valmistuttaa kaikki omalla tuotemerkillä varustetut ensiapulaukut, ensihoitoreput ja muut varustelaukut kotimaisilla ompelimoilla. Tapaat meidät osastollamme C2-426 www.saurus.fi Tamlans Oy Ab Tamlans on tamperelainen erikoisajoneuvoja valmistava yritys. Tammed Oy on asiantunteva kumppani, joka huolehtii siitä, että asiakkaalla on asianmukaiset ja helppokäyttöiset välineet sekä hätätilanteen sattuessa niiden käyttämiseen tarvittava tieto ja taito. Helppokäyttöiset defibrillaattorit (AED) lisävarusteineen ovat löytäneet Tammedin kautta paikkansa sairaaloissa, ambulansseissa, uimahalleissa ja kauppakeskuksissa. Lisätietoa: www.tammed.fi. Tammed Oy Tammed Oy on ensihoitoja ensiaputarvikkeiden tukkukauppa, joka varustaa ja kouluttaa asiakkaansa toimimaan oikein tapaturmatilanteissa. Tamlansin konserniin kuuluu myös Prostyle-erikoisajoneuvot, joita valmistetaan Korpilahdella. Jyväskylän messuilla esillä tulee olemaan Volkswagen Amarokin alustalle tehty ambulanssi sekä Vehon osastolta on löydettävissä Mercedes-Benz Sprinter -ambulanssi. Yli 20 vuotta toiminut Tammed on vakiinnuttanut asemansa Suomessa luotettavana ensihoitoja ensiaputarvikkeiden toimittajana, jonka edustuksesta löytyvät kaikki alan johtavat tuotemerkit. 40. Koulutuspalveluihin kuuluu perinteisten ensiapukurssien lisäksi muun muassa teollisuuden työsuojeluvastaaville suunnattu rankavammapotilaan tuentaopetus. Yritys varustaa lisäksi valmiita EVYlaukkuja sekä pelastuslaitoksille että vapaaehtoisille pelastusryhmille. Lisätietoa: www.tamlans.fi Tapaat meidät osastollamme U-110 Messukuva vuodelta 1982. Amarok-ambulanssi on ollut maasto-ominaisuuksiltaan täysin omaa luokkaansa ja sitä on myyty Suomeen sekä ulkomaille ensihoidon käyttöön
Kaluston osalta toimitetaan käytännössä kaikki pienkalustosta suurkalustoon, pois lukien paloautot. Suurimpana kokonaisuutena esitellään Barthin letkunhuoltolaitteisto, joita Suomessa on tähän mennessä asennettu jo kahdeksan. Tamrexin liikevaihto vuonna 2013 oli 5,7 M€ ja palveluksessa on 24 henkilöä. Teknosafe Oy toimii yritykselle myönnetyn ISO 9001 -laatusertifikaatin mukaisesti joka tilanteessa. Mukana ovat myös oman tuotemerkin, Yritysvaatemarkkinoinnin vaatteet kuten väliasut. Lisäksi kerrotaan oman ompelimon ja brodeeraamon mahdollistamista räätälöintimahdollisuuksista ja joustavista toimituksista. Työpaikan työturvallisuus on jokaisen korvien välissä. Koulutus on laadittu siten, että yksikkö voi tarvittaessa samalla päivystää omalla alueellaan normaalissa 1 minuutin hälytysvalmiudessa. Teknosafe Oy Teknosafe Oy on vuonna 1981 perustettu perheyritys sekä palo-, pelastusja työturvallisuuden erikoisliike. Tapaturvan mielestä jokaisella suomalaisella tulee olla mahdollisuus tehdä työtään sellaisessa työympäristössä, jossa työntekijän henki ja terveys eivät ole vaarassa. Ajokoulutus on kaksijakoinen ja perustuu pelastuslaitosten omatoimisuuteen. Toimipaikka sijaitsee Imatralla, mutta yritys toimii maanlaajuisesti. Tuotevalikoima pelastustoimen osalta koostuu palomiehen varusteista sekä kalustosta. Tamrex on suomalainen perheyritys, mikä edistää nopeaa päätöksentekoa ja joustavuutta organisaatiossa.Toimipisteemme ja myymälämme sijaitsevat Lielahdessa ja Lahdesjärvellä Tampereella. Vuorokoulutus on ajoneuvon käsittelytaitoa kehittävä ja ylläpitävä koulutus ja se suunniteltu käytäväksi 1–2 kertaa vuodessa. Lisätietoa: www.tamrex.fi Tapaat meidät osastollamme C1-106 Maahantuoja: Telko Oy, Ympäristötuotteet Lintulahdenkuja 10, PL 80, 00501 HELSINKI Puh. Tapaturva kouluttaa ja konsultoi työnantajia ja työntekijöitä paitsi luomaan turvallisemman työympäristön, mutta myös elämään terveempänä pidempään. Lisätietoa: www.teknosafe.fi Tapaat meidät osastollamme C1-427 Tapaturva Oy Työturvallisuus on jokaisen työntekijän perusoikeus. Sammutusvaahtojen kuin myös muun tuotevalikoiman osalta Teknosafe Oy tarjoaa eri laajuista koulutusta. Lisätietoa: www.tapaturva.fi Tapaat meidät osastollamme C2-300 Tamrex Oy Tamrex Oy on paloja työturvallisuustuotteisiin ja niihin liittyviin palveluihin erikoistunut yritys. Erilliskoulutus on pelastuslaitokselle laaditun kouluttajakoulutuksen hyväksytysti suorittaman ajokouluttajan pitämä yhden päivän kurssi. Tuotevalikoimaa yhdistävä tekijä on laatu, tiivis yhteistyö päämiesten kanssa sekä jälkihuolto. Tamrexilla on kokemusta jo 36 vuoden ajalta ja sertifioitu ISO 9001:2008 -laatujärjestelmäkin on ollut jo 13 vuotta. Myös ammattipätevyyskoulutukset ovat Tapaturva Oy:n alaa. Esillä on ainutlaatuinen nostoja pelastusjärjestelmä Resqtec Octopus, jossa nostotyynyt, tuentatangot ja tukipalat muodostavat yhteensopivan kokonaisuuden. Erilaiset huoltopalvelut ovat myös merkittävä osa toimintaa. Yrityksen toiminnan perusajatus on korkea laatu. Asiakaskunta koostuu pääosin pelastuslaitoksista, sopimuspalokunnista ja muista julkisen sektorin toimijoista sekä yksityisestä sektorista, kuten yrityksistä ja teollisuuslaitoksista. Tapaturva on luonut pelastusalalle uuden, ennakkoluulottoman tavan opettaa ajamista. Toimialueenamme on koko Suomi. Työturvallisuus on kuitenkin paljon muutakin kuin vain varoituskylttejä. Erilliskoulutus on suunniteltu käytäväksi noin 2–4 vuoden välein. Suurimpia ja tunnettuja päämiehiä ovat AWG, Eschbach, Firedos, Sthamer, Hafenrichter, GfG Europe, ISG Infrasys. Vuonna 2006 perustettu Tapaturva Oy on suomalainen työturvallisuuden ja tapaturmien torjunnan moniosaaja. Messuilla esitellään myös uusia edustuksia, kuten Scott Safetyn kaasumittarit, lämpökamerat ja paineilmalaitteet, Bullard-palokypärät sekä Mica-käsivalaisimet. Työntekijöitä on yhdeksän ja liikevaihto 2,5 miljoonaa euroa. Turvallisuusmessuilla tuomme esille laajan valikoiman paloja pelastuskalustoa sekä palomiehen varusteita ja vaatteita. Merkittäviä tuoteryhmiä ovat sammutusvaahtonesteet ja niihin liittyvä kalusto, erityisesti vaahdonsekoittaja Firedos. Vuorokoulutuksen pitää yksikön esimies tai hänen nimeämänsä henkilö. (09) 5211, Fax (09) 521 2728 www.telko.com/portal/fi/kemikaalit/ymparistotuotteet MEKAANINEN ÖLJYNTORJUNTA • Mekaaniset puomit ja pintakerääjät • A-puomit kompaktissa 19 kg – 22 kg säkissä • Troiltankit eri kokoja (1.000 L – 11.000 L) • Viemärinsulkumatot 2-komponentti ja rajoituspadot TELKO-IMEYTYSAINEET • Mobiili Kitit -öljyntorjuntavaunut (eri kokoja) • Imeytyspuomit (mekaanisesti vahvistettuja ja vetolujuustestattu, useita eri kokoja) • PIG® Blu -sarja uusin imutehoisin • Sorbix-rouheet (unv kaikille nesteille) • Sorbix-Vulkanos WB 0/2 kelluva rouhe öljyille 41. Laadukkaiden ja luotettavien tuotteiden lisäksi vahvuuksia ovat joustavuus, jatkuva kehittäminen sekä henkilökunnan vankka asiantuntemus. Koulutus on valtakunnallinen ja kattaa kaikki miehistönkuljetusajoneuvon tai raskaan pelastusyksikön kuljettajat. Yrityksessä halutaan auttaa asiakasta löytämään hänelle sopivimman ratkaisun ja varmistaa koulutuksilla tuotteiden turvallinen ja tehokkas käyttö
Lisätietoa: www.telespro.fi Tapaat meidät messuosastollamme C1-108 Pelastajan kaverit THR9i-käsiradio: kestävä ja helppo käyttää. Telko on asiantuntija teollisuuden raakaaineissa ja ympäristötuotteissa. THR9 Ex -käsiradio: kipinäsuojattu ja monipuolinen. THR9+ -käsiradio: näppärä ja pelkistetty. THR9 Ex -käsiradio: kipinäsuojattu ja monipuolinen. TH1n-käsiradio: taskukokoinen pikkujättiläinen. TH1n-käsiradio: taskukokoinen pikkujättiläinen. Itämeren kasvavan liikennemäärän vuoksi öljyntorjuntaa ja meriturvallisuutta pitää kehittää eri olosuhteisiin suuronnettomuuksien ja laajojen ympäristövahinkojen estämiseksi. Myös vuotoaltaat, viemärinsulkumatot, rajoituspadot löytyvät valikoimasta. THR9 Ex -käsiradio: kipinäsuojattu ja monipuolinen. Se on kehitty Kuopion yliopiston projektissa, jossa suunniteltiin erikoisvaatteita sosiaalija terveysalalle. Tulevaisuuden näkymät ovat yrityksen kannalta hyvät ja potilaiden suojaamiseen on alettu panostaa entistä enemmän tietoisuuden ja käyttökokemusten lisäännyttyä. TH1n-käsiradio: taskukokoinen pikkujättiläinen. Pelastuslaitokset ovat tärkeä asiakaskunta, joita varten tehdään jatkuvaa tuotekehitystä. Telko keskittyy muovin raaka-aineiden ja teollisuuskemikaalien Bto-B -asiakkaisiin. ATEX-suojatut lisälaitteet. Päämiehiltä löytyvät maailman johtavat teollisuuden tuotemerkit. Uusimpana innovaationa on polymeeriteknologiaan perustuva öljyntorjunta, jossa öljyntorjuntajätteet ovat kierrätettävissä. www.th1n.com Jälleenmyyjä Suomessa: VIRVE Tuotteet ja Palvelut Oy www.virve.com Cassidian Finland Oy on osa Airbus Defence and Space -liiketoimintayksikköä ja toimitamme ja integroimme TETRA, 112-hätäkeskus-, rajaja ilmavalvontasekä puolustusjärjestelmät. Pääkonttori sijaitsee Helsingissä ja Telkolla on tällä hetkellä yli 260 työntekijää. ATEX-suojatut lisälaitteet. THR9+ -käsiradio: näppärä ja pelkistetty. www.th1n.com Jälleenmyyjä Suomessa: VIRVE Tuotteet ja Palvelut Oy www.virve.com Cassidian Finland Oy on osa Airbus Defence and Space -liiketoimintayksikköä ja toimitamme ja integroimme TETRA, 112-hätäkeskus-, rajaja ilmavalvontasekä puolustusjärjestelmät. Telkon ympäristöosaston valikoimaan kuuluu laaja valikoima öljyn ja kemikaalien imeytysaineita. Tulevaisuus näyttää valoisalta, kun joukkueessa on alan parhaat päämiehet sekä asiantunteva henkilöstö, joka tuntee asiakkaiden tarpeet ja toiveet. Yrityksen tunnetuin tuote on Telespro-suojavaate. Käytä vaikka hanskat kädessä. Taloja voidaan aina rakentaa uudestaan, mutta luontoa ei voida, on siis toimittava nyt. Käytä vaikka hanskat kädessä. Telko on mukana asiakkaiden prosesseissa ja osallistuu tuotekehitykseen. Aspo Oy on perustettu vuonna 1929 ja on listattu pörssissä vuodesta 1999. Jälleenmyyjiä Telespron tuotteilla on Suomen lisäksi neljässä eri Euroopan maassa. www.airbusdefenceandspace.com Airbus_Tulitaistelija_Lehti_Ilmo_79,5x217_Painoon.indd 1 3/31/14 1:40 PM www.pelastustieto.fi www.facebook.com/pelastustieto 42. www.th1n.com Jälleenmyyjä Suomessa: VIRVE Tuotteet ja Palvelut Oy www.virve.com Cassidian Finland Oy on osa Airbus Defence and Space -liiketoimintayksikköä ja toimitamme ja integroimme TETRA, 112-hätäkeskus-, rajaja ilmavalvontasekä puolustusjärjestelmät. Toimintaa löytyy 15 maasta: Pohjoismaissa, Baltiassa, Venäjällä, Ukrainassa, Valko-Venäjällä, Puolassa, Kazakstanissa, Kiinassa, Tsekissä ja Slovakiassa. Muita tuotteita ovat esimerkiksi tyhjiöpatja ja Ready Heat -lämpöliina sairaalakäyttöön. Toinen uutuus on kelluva ja vettähylkivä Sorbix Vulkanos WB 0/2 Perliitti sadan litran säkissä. ATEX-suojatut lisälaitteet. Suojavaate vähentää kylmyyden, kosteuden ja viiman aiheuttamia kärsimyksiä, joiden seurauksena saattaa olla hypotermia. Telespron valikoimasta löytyy myös ensihoidon suojavaatetusta. Pääset tarkemmin tutustumaan messuilla Telespron suojavaatteeseen ja muihin tuotteisiin osastollamme. THR9+ -käsiradio: näppärä ja pelkistetty. Telko Oy Telko kuuluu monialayhtiö Aspoon ja on perustettu vuonna 1908. Käytä vaikka hanskat kädessä. www.airbusdefenceandspace.com Airbus_Tulitaistelija_Lehti_Ilmo_79,5x217_Painoon.indd 1 3/31/14 1:40 PM Pelastajan kaverit THR9i-käsiradio: kestävä ja helppo käyttää. www.airbusdefenceandspace.com Airbus_Tulitaistelija_Lehti_Ilmo_79,5x217_Painoon.indd 1 3/31/14 1:40 PM Pelastajan kaverit THR9i-käsiradio: kestävä ja helppo käyttää. Lisätietoa: www.telko.com ja www.aspo.fi Tapaat meidät messuosastollamme C1-228 Telespro Finland Oy Telespro Finland Oy on kuopiolainen yritys, joka on erikoistunut potilaiden suojaamiseen niin sairaalakuin ensihoidossa
Vesitykit voidaan asentaa paloautoihin, nostolavalaitteisiin, tehdasalueille tai mihin tahansa, missä on tarvetta tehokkaalle palosammutuskalustolle. Paloja pelastusalan ammattikaluston saat paikallisesti palvelevasta Palokamu-liikkeestä. Entä tiesitkö, että käyttämällä Ursuitin kuivapukua annat itsellesi aikaa selviytyä, useita tunteja. Ymmärtämällä asiakkaan tarpeet ja räätälöimällä jokaiselle asiakkaalle omanlaisensa tuotteen on yksi yrityksen voimavaroista. Ursuk Oy toimii omassa 2500 neliön kiinteistössä Turun Lausteella. Niiden ansiosta pysyt kuivana ja menossa mukana, kaikissa olosuhteissa. Palokuntamaailmassa tulee vastaan myös parikymmentä vuotta vanhoja TRVesitykkejä. Seitsemänkymmenen hengen osaava tiimi tekee työtään jotta sukeltajat, pelastushenkilökunta ja muut tuotteita käyttävät saavat tuotteensa määräajassa. Liiketoimintamme kulmakivet ovat luotettavuus, laadukkaat tuotteet, valtakunnallinen asiantunteva palvelu ja tuotteiden erittäin hyvä saatavuus. Pukujen laatu yhdistettynä turvallisuuteen on aina tärkein päämäärä, mutta sen voi suunnitella myös tyylillä sekä persoonallisuudella Ursuk Oy:n päätuoteryhmiä ovat sukellus-, pelastus-, ja purjehduskuivapuvut. Jonkun on myös rikottava konservatiivinen värimaailma ja tuotava mukaan jotain uutta. Lisätietoa: www.ursuk.fi Tapaat meidät messuosastollamme C1-105 Turvata Oy Ab Turvata on johtava turvallisuustuotteiden maahantuoja, joka kuuluu Mercantile-konserniin. Vuodesta 1981 on valmistettu vaativiin palonsammutuksiin erittäin laadukkaita suomalaisia vesitykkejä. Ursuk Oy Tiesitkö, että viisiasteisessa vedessä joudut hypotermiaan 5–15 minuutissa, koska vesi kylmentää ruumiinlämpöä 25 kertaa nopeammin ilmaan verrattuna. Perheyrityksen pitkä historia ja vankka kokemus laadukkaista tuotteista on saanut arvostusta myös pitkäaikaisilta asiakkailta.Yrityksen arvoihin kuuluu tarjota nopea ja luotettava asiakaskokemus. Ursuk Oy on toiminut jo vuodesta 1964. Ursuit-pelastuspuvut ovat lunastaneet paikkansa mukavuuden ja turvallisuuden huipulla. Valikoimastamme löytyvät niin alkusammutukseen, varautumiseen kuin paloja pelastustoimeen tarvittavat ammattivarusteet ja kalustot. Lisätietoa: www.turvata.fi, www.palokamu.fi, www.turvanasi.fi Tapaat meidät messuosastollamme C1-326 TR-Vesitykit Oy TR-Vesitykit Oy on Kaarinassa toimiva metallialan konepaja. Turvata tarjoaa ylivertaisen tuotevalikoiman lisäksi asiantuntevaa palvelua jälleenmyyntiketjujen avulla. Huippuunsa viety materiaalikehitys nostaa pukujen käyttömukavuutta aina vain ylemmäs. Nämä yhdessä tekee yrityksestä hyvän yhteistyökumppanin. Tuotevalikoima sisältää käsikäyttöisiä sekä hydraulisia vesitykkejä. Turussa toimipaikkaansa pitävän yrityksen markkinoita ovat Suomen lisäksi muu Skandinavia, Keski-Eurooppa, USA ja Venäjä. Puvut ovat kestäviä, toimivia ja hengittäviä. Lisätietoa: www.trvesitykit.fi Tapaat meidät messuosastollamme C1-405 43. Tuotannosta vientiin menee yli 80 prosenttia, joten myös ulkomailla luotetaan laadukkaisiin ja suomalaisiin vesitykkeihin. Niitä ovat testanneet sekä harrastajat, kriittiset asiantuntijat että kovan luokan ammattilaiset. Laatu, luotettavuus, helppokäyttöisyys ja turvallisuus ovat erittäin tärkeitä asioita valmistusprosessissa sekä myös käytössä kentällä. Toimiva huolto ja varaosapalvelu ovat tärkeitä asioita rakennettaessa luotettavaa brändiä. Yritys työllistää myös paikallisia alihankkijoita. Kaasunmittauslaitteet ja -tarvikkeet kuuluvat myös edustukseemme. Meillä on pitkä yhteistyösuhde maailmallakin arvostettujen tuotemerkkien kanssa, kuten MSA, Gloria, Peli, Holik, AFT, DSPA, Paratech ja Tempest. Tuotemerkki yrityksellä on Ursuit. Näitä markkinoilla tunnustettuja vahvuuksiamme parannamme jatkuvassa yhteistyössä paikallisten ketjuyrittäjien kanssa seuraten tarkasti asiakkaiden tarpeita. Turvanasi-liikkeiden kautta voimme tarjota asiakkaillemme luotettavasti paikallisen asennus-, huoltoja tarkastuspalvelun kaikelle alkusammutuskalustolle. TR-Vesitykkien esteettistä ulkonäköä on usein kehuttu ja ne ovat saaneet positiivista huomiota asiakkailta. Turvanasi-ketjun toimintaa johdetaan Inspectan sertifioiman ISO 9001 -laatujärjestelmän kautta. Viiden vuoden takuu kertoo laadukkaista tuotteista
Lisätietoa: www.veikkonummela.fi Tapaat meidät messuosastoillemme C1-405 ja C1-305 AINOA KEMIKAALISUOJAPUKU JONKA TARVITSET Tesimaxin uusi GS 3 M Silverflashin ainutlaatuinen 6kerrosrakenne antaa parhaan suojan nestemäisiä ja kaasumaisia kemikaaleja vastaan. Tuotteitamme Suomessa ja Baltian maissa myyvät koulutetut jälleenmyyjiät. Lisätietoa: www.vandernet.com Tapaat meidät messuosastollamme C1-129 Veikko Nummela oy ESTERI on suomalainen palopumppu mallisto. Ammattikäyttäjä ei tee kompromisseja, erityisesti kun kyseessä on työturvallisuus. Veikko Nummela Oy on palvellut luotettavia vesipumppuja käyttäviä asiakkaita yli 46 vuotta. Ammattikäyttäjälle ominaista on etsiä sellainen koulutus ja varusteet, joiden ansiosta työ voidaan tehdä tehokkaammin, turvallisemmin ja ergonomisemmin. Suomalaista laatua ja luotettavuutta, sekä 46 vuotta laadukasta ja joustavaa asiakaspalvelua. Vandernet Oy Vandernet Oy on vuonna 1989 perustettu maahantuontiin ja koulutustoiminaan keskittynyt yritys. Tuotteita näkyy vaativissa työolosuhteissa: korkeanpaikantyöskentelyssä, teollisuudessa, ahtaissa tiloissa, maastoprojekteissa, rakennustyömailla, energia-, sähköja LVI-alalla, paloja pelastuskäytössä sekä operatiivisissa tehtävissä. Tarvittaes sa Veikko Nummela Oy toimittaa huolto-osan asiakkaalle 24 tunnin sisällä tilauksesta kaikkialle Suomeen. Henkilökunta koostuu sitoutuneista ammattilaisista. Mallisto kattaa isot ja pienituottoiset moottoriruiskut. Heitä on paloalan kouluttajista taktisen puolen osaajiin ja korkean paikan työskentelyn konkareihin. > 15 vuoden elinkaari > Sertifioitu huolto Suomessa > Koot MXXL > Lämmönkesto 196 °C – 850 °C > Useita ilmastointivaihtoehtoja SFS EN 943-2 tyyppi 1b ET SFS EN 11612 SFS EN 469 SFS EN 14126 SFS EN 1073-2 EX tilaluokka LISÄTIEDOT: www.kurikkayhtio.fi Jukka Hannula 045 187 2870 Timo Kurikka 0400 235 306 Selkämäenkatu 1, 33720 Tampere C1-427 tavataan Turvallisuusmessuilla osastollamme tervetuloa tutustumaan alan uutuuksiin Sauramonkuja 1, 55800 Imatra | Puh. Lisäksi puku kestää kuumaa sekä kylmää ja on mekaanisesti erittäin kestävä. 05 680 7700 | Fax 05 680 7750 info@teknosafe.fi | www.teknosafe.fi 44. Tehdas sijaitsee Lounais-Suomessa, Kaarinan kaupungissa. Tämän lisäksi yritys on yli 20 vuoden kokemuksella Tohatsun maahantuoja Esteri TO -moottoriruiskuille. Vandernet Oy tarjoaa helposti käytettäviä varusteita ja ratkaisuja, joilla työn tekeminen on tehokasta ja turvallista. Valikoimaan kuuluu kiinteästi liikkuvaan kalustoon asennettavia ESTERI-sammutusvesipumppuja, moottoriruiskuja, hinattavia pumppuyksiköitä, pumppukontteja sekä muuta sammutusveden siirtoon tarvittavaa kalustoa. Yritys tekee kiinteää yhteistyötä viranomaisten lisäksi teknisten asiantuntijoidemme kanssa. Olennainen osa asiakkaiden toiminnan turvaamista on lähes kaiken kattava varaosavarasto ja asiantunteva pumppuhuolto. Yritys tarjoaa työturvallisuuskoulutusta ja innovatiivisia, korkealuokkaisia varusteita vaativille käyttäjille. Veikko Nummela Oy on kokonaan kotimainen, liikkuvaan ka lustoon kiinteästi asennettavien sammutusvesipumppujen Suomalainen valmistaja. Vandernet Oy kouluttaa asiakkaita sekä loppukäyttäjiä tehokkaampaan ja turvallisempaan korkeanpaikantyöskentelyyn, mukaan lukien ahtaat tilat ja vaikeapääsyiset paikat. Vandernet on myös STYL:n jäsen. Esteri-palopumpulla on kymmenen vuoden takuu valmistusja materiaalivirheille. Koulutusohjelma pohjautuu kansainvälisen IRATA-ohjelman (Industrial Rope Access Trade Association) tekniikoihin, oppeihin ja turvallisuusajatteluun. Yritys valmistaa myös paloalan kalustoa asiakkaan tilauksen ja suunnitelman mukaan. Veikko Nummela Oy tekee myös pumppujen ja putkistojen asennustöitä
Tämä kertoo yrityksen tinkimättömästä laadusta, joka jatkuu edelleen. Yritys tekee huoltoja muutostöitä sammutusajoneuvoihin sekä kiinteisiin vaahtoja pumppausjärjestelmiin. Yritys tuo maahan laadukkaita sammutus-, pelastus-, vahingontorjuntaja vedensiirtokalustoa. Vuosikymmenien toimintansa aikana Kulmala on ollut esimerkki vastuullisesta ja laadukkaasta palvelusta omalla erittäin vaativalla toimialallaan. Lisätietoa: www.veljeksetkulmala.fi Tapaat meidät messuosastollamme U-140 45. Tämä tie todettiin hyväksi ja samalla tiellä kuljetaan kehityksen kärjessä. Yritys työllistää yli 2000 henkilöä. Sammutusautoista esillä on keskiraskaaseen täysin uuteen Atego-malliin perustuva tuote tilavalla miehistöohjaamolla. Maahantuontiohjelmaan kuuluvat myös lämpökamerat, käsivalaisimet sekä henkilökohtaiset suojavarusteet. Tervetuloa tutustumaan uutuuksiin ja keskustelemaan automyynnin ammattilaistemme kanssa. Oy Veljekset Kulmala Ab perustettiin vuonna 1927 valmistamaan ja maahantuomaan teknisesti kehittyneitä paloja pelastusalan tuotteita. MB Atego on kokonaispainoltaan Suomessa totuttua pienempi, mutta kantavuudeltaan lähes ison auton luokkaa. Toinen merkittävä asia on malliston laajuus, sillä se kattaa niin erilaiset henkilöautomallit kuin hyötyajoneuvot pienestä pakettiautosta suurimpiin kuorma-autoihin ja busseihin asti. Toiminta jakautuu kahteen päälinjaan, henkilöautotoimintoihin ja hyötyajoneuvoihin. Ambulansseista esillä ovat suomalaisten korivalmistajien omat sisustusversiot suositusta Mercedes-Benz Sprinter -mallistosta. Paloautojen valmistus lopetettiin vuonna 1977, jolloin oli laadukkaita paloautoja valmistettu reilut 1300 kappaletta. Veho Group Oy Ab Veho Group Oy Ab on suomalainen perheyritys, joka täyttää 75 vuotta. MB pystyy tarjoamaan erilaisia, asiakkaan tarpeen mukaisia ja erilaisiin olosuhteisiin soveltuvia kokoluokkia. Monelta paloasemalta löytyy edelleen Kulmalan valmistama paloauto museoituna, joku kenties käytössäkin. Tällä Atego 1330 AF -mallilla Veho haluaa esitellä uuden, edullisen kokoluokan sammutusautoissa. Mercedes-Benz valmistaa nykyisin erittäin suosittua A-sarjaa Uudessakaupungissa. Mercedes-Benz -tuotteet ovat olleet Vehon edustuksessa alusta asti. Veljekset Kulmala edustaa useita tunnettuja ja korkealuokkaisia ulkomaisia valmistajia, joiden kanssa tiivis yhteistyö on jatkunut vuosikymmeniä. Veljekset Kulmala valmistaa pumppuja, venttiilejä, liittimiä, vedensiirtoja pumppauskalustovarusteita sekä työtasoja. Kyseinen kokoluokka on lisäksi erittäin suosittu sammutusautona Euroopassa. Laadukkaat tuotteet tulevat MB-merkistä yleisesti mieleen. Lisätietoa: www.vehotrucks.fi ja www.mercedes-benz.fi Tapaat meidät messuosastollamme C1-407 Oy Veljekset Kulmala Ab Oy Veljekset Kulmala Ab on Suomen vanhin paloja pelastusalan yritys. Oy Veljekset Kulmala on maailman johtavan paloautojen valmistajan Rosenbauer Ag:n ainoa maahantuoja sekä edustaja Suomessa. Hyötyajoneuvoihin kuuluva Erikoismyynti-yksikkö esittelee Turvallisuus-messuilla täysin uuden tila-automallin, niin sanotun V-sarjan
VIRVE Tuotteet ja Palvelut Oy on perustettu 2007. Suuren korikuorman, tehokkaan työskentelyalueen ja pienten kuljetusmittojen ansiosta Vema Liftin valmistamat henkilönostimet ovat erittäin hyvä valinta ammattilaisen työkaluksi. Lisätietoa: www.vibsolas.com Tapaat meidät messuosastollamme C2-400 Virve Tuotteet ja Palvelut Oy VIRVE Tuotteet ja Palvelut Oy on osa Suomen Erillisverkot -konsernia. Yrityksellä on myös työturvallisuuteen liittyviä ohjelmistoja, esimerkiksi turvallisuusja ympäristöhavaintojärjestelmä sekä vieraskirjaamo. Anturit voidaan kiinnittää mihin tahansa esineeseen noin 50 metrin etäisyydellä Gean keskusyksiköstä. Asiakkaina VIRVE Tuotteet ja Palvelut Oy:llä on kaikki Suomen viranomaiset sekä vapaaehtoiset toimijat unohtamatta turvallisuusalan yrityksiä ja energiayhtiöitä. Erikoisajoneuvoista yli 85 prosenttia on hälytysajoneuvoja. Vema Lift Oy valmistaa vuosittain noin 65 erikoisajoneuvoa asiakkaidemme tarpeisiin. Yhtiön päätuote on Vibsolas Gea, täysin langaton seuraavan sukupolven hälytinjärjestelmä. Yritys on perustettu 2006 ja toimipiste sijaitsee Oulussa, jälleenmyyjiä on useita eri puolilla Suomea. VIRVE Tuotteet ja Palvelut Oy myy TETRA-päätelaitteisiin usean eri valmistajan lisälaitteita. Langattomat anturit tunnistavat liikkeen, magneettikentän ja lämpö tilan muutoksen. Lisätietoa: www.virve.com Tapaat meidät messuosastollamme C1-111 WellWorks Oy WellWorks Oy on erikoistunut verkossa ja puhelimissa toimivien ohjelmistojen kehittämiseen ja myyntiin. VEMA–tuoteperheeseen kuuluvat niin pienet kuin suuretkin henkilönostimet. Lisätietoa: www.wellworks.fi Tapaat meidät messuosastollamme C2-408 Pelastamisen ammattilaisille RESCA RESCARI OY www.rescari.fi • 040 5950 164 Vema Lift Oy Vema Lift Oy on kansainvälisesti toimiva, suomalainen, henkilönostimia suunnitteleva, valmistava ja markkinoiva yritys. VEMAhenkilönostimet on suunniteltu ensisijaisesti pelastuspaikalla tapahtuviin pelastustai sammutustehtäviin, mutta myös joustavaan liikkumiseen liikenteessä. Gea-järjestelmää voidaan käyttää esimerkiksi mökin, työpaikan tai kodin hälytysjärjestelmänä. Konsernin suurimpia asiakkaita ovat pelastustoimi, poliisi, Puolustusvoimat, hätäkeskuslaitos, sosiaalija terveystoimi sekä rajavartiolaitos. Vibsolas Gea toimii vaikka kesämökin jääkaapin lämpötilantarkkailussa tai varmistaa harrasteauton tallissa pysy mi sen. Yritys valmistaa myös itse erilaisia lisälaitteita asiakkaiden tarpeisiin, kuten pöytälatureita, erikoiskaapeleita, pöytämikrofoneja ja asennussarjoja. VIRVE Tuotteet ja Palvelut Oy myös kouluttaa asiakkaita puhelimien parametroinnissa. Viennin osuus tuotannosta on 100 prosenttia. Geaa ohjataan kauko-ohjaimella tai matkapuhelimella. Vema Lift kuuluu kansainvälisesti toimivaan Kiitokori Group -konserniin, jossa työskentelee 235 henkeä ja liikevaihto on 35 miljoonaa euroa. Lisätietoa: www.vema.fi Tapaat meidät messuosastollamme U-160 46. WellWorksin toimipisteet sijaitsevat Jyväskylässä ja Helsingissä. Yritys on valtuutettu Nokia-, EADS-, Cassidian-, Airbus-radiopäätelaitteiden myyntija huoltopiste Suomessa. Vema Lift Oy:n kolme tehdasta sijaitsevat Turun alueella Varsinais-Suomessa. Vuonna 1988 perustettu yritys työllistää 75 henkeä ja liikevaihto on 12 miljoonaa euroa. Lisävarusteena toimitettavalla kutsunapilla voi nopeasti tehdä henkilöhälytys, jolloin laite lähettää tekstiviestin matkapuhelimiin. Vibsolas Gea -järjestelmää voidaan laajentaa erilaisilla langattomilla lisälaitteilla ja sitä voidaan ohjata jopa kymmenellä matkapuhelimella. Nopea ja joustava huolto takaa laadukkaan palvelun ja tekee näin yrityksestä luotettavan yhteistyökumppanin. VIRVE Tuotteet ja Palvelut Oy huoltaa asiakkaan radiolaitteet, mikäli ne ovat vikaantuneet tai ohjelmisto vaatii uudempaa päivitystä. Valikoimaan kuuluu niin latureita, kantovarusteita, nappikuulokkeita kuin autosarjojakin. WellWorksin ohjelmistoihin ja tuotteisiin pääset tutustumaan osastolla C2-408. (Aikaisemmin toiminut VIRVE-päätelaitetoimittajana ja huoltona eri toiminimillä jo vuodesta 1998 alkaen.) Yritys myy ja huoltaa TETRA-verkkoihin soveltuvia radiopäätelaitteita, joita käytetään muun muassa Virve-verkossa. Vibsolas Geaa voi käyttää kotihälyttimenä, mutta sen voi myös helposti ottaa mukaan ja muuntaa vartioimaan mitä tahansa moottoripyöristä matkalaukkuihin. Vibsolas Oy Vibsolas Oy on suomalainen korkean teknologian yritys, joka kehittää innovatiivisia langattomia tuotteita. Vema Lift Oy:n toiminnan perustana ovat oma suunnittelu, valmistus ja tuotekehitystoiminta sekä ISO 9001 -laatujärjestelmä. Matala kuljetuskorkeus ja lyhyt kuljetuspituus mahdollistavat nopean pääsyn pelastuskohteeseen. Yritys tiedetään henkilöstöhallinnon tarpeisiin räätälöidyistä tietojärjestelmistä nimellä HR. Jyväskyläläisen yrityksen tehtävänä on auttaa asiakkaita kehittämään toimintaansa tarjoamalla laadukkaita, arjessa toimivia puhelinja verkkoratkaisuja
Teollisuusuunit www.sarlin.com Turvallisen hengitysilman tuottoja jakeluratkaisut Sarlinilta vaativaan ammattilaiskäyttöön Bauer-hengitysilmakompressorit. Kompressorit ovat luotettavia, pitkäikäisiä sekä edullisia käyttää. Keskittyminen asiakkaan tarpeisiin ja laatu ovat yhtiön toiminnan ydinalueet. Lisätietoa: www.volvotrucks.fi Tapaat meidät messuosastollamme C1-226 VAAHTONESTE Osallistumme Turvallisuus 2014 messuille Jyväskylässä 3-5.9.2014 Tervetuloa tutustumaan osastoomme C1-230 Automaatio . Yli 95 prosenttia tuotetuista kuorma-autoista kuuluu raskaisiin kuorma-autoihin, jotka painavat yli 16 tonnia. Energia . Volvo-konserni on perustettu 1927. 5,5 15 kW . Suurin osa tuotantokapasiteetista on sijoitettu Ruotsiin, Belgiaan, Brasiliaan ja Yhdysvaltoihin. 225 / 330 bar. Volvo Trucksin kasvavat jälleenmyynti sekä palvelutoiminnot perustuvat asiakaslähtöisyyteen ja tätä tukee yli 2300 palvelupistettä ympäri maailman. Lisätietoja: Reijo Raja-aho, puh. Volvon tuotantorakenne perustuu maailmanlaajuiseen läsnäoloon. 260 630 l/min . Paineilma . Maan kattava huoltoverkko sekä varaosapalvelu varmistavat luotettavan käytön. Tuotantoa Volvolla on 16 eri maassa. Volvo Finland Ab/Volvo Trucks Volvo Trucks on yksi maailman johtavista raskaiden ajoneuvojen ja dieselmoottoreiden valmistajista. Yhtiöllä on yli 17000 työntekijää maailmanlaajuisesti. Sen käyttömukavuus, turvallisuus, hyvä kokonaistaloudellisuus, jälleenmyyjäverkosto, varaosat ja huolto ovat Volvon valttikortteja. 010 550 4592 Bauer Verticus 5 . Volvo tarjoaa kuljetusalan kokonaisratkaisuja asiakkaille yli 140 maassa. Volvo Trucks tarjoaa kattavan valikoiman kuorma-autoja. Volvo Trucks toimittaa alustoja paloautovalmistajille maailmanlaajuisesti. Yhä useammin tulee paloautona vastaan Volvo
Järjestöt ovat aktiivisesti mukana myös lauantaina 6. Tervetuloa messuille Jyväskylään! SPEK, SPPL, Nuohoojat, Pelastustieto ja SPLY Onnenpyörä pyörii yhteisosastolla 48. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ja Suomen Palopäällystöliitto ovat myös Tekniikka-messuilla osastolla B-153. Pelastusalan keskeiset järjestöt esiintyvät perinteiseen tapaan yhteisosastolla Turvallisuus 2014 -messuilla Jyväskylässä 3.–5. Kun vastaat sinulle esitettyyn kysymykseen oikein, voitat mahtavan palkinnon. syyskuuta. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Suomen Palopäällystöliitto, Nuohousalan Keskusliitto sekä Pelastustieto-lehti yhdessä Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistyksen kanssa esittelee toimintaansa osastolla C1-210. Tule pyöräyttämään onnenpyörää tutustuessasi osastolla toimivien järjestöjen toimintaan. syyskuuta järjestettävänä yleisöpäivänä, turvallisuusviestinnän huipputapahtumassa
54 Oma palokunta vastaa ydinvoimalan turvallisuudesta s. Tilaus jatkuu ensimmäisen jakson jälkeen normaalina kestotilauksena. 6 2014 27 .8 . Pelastustieto-lehden messutarjous Tule tapaamaan meitä Turvallisuus-messuille Jyväskylään ja tartu mahtavaan messutarjoukseen! 34 €/vuosikerta! Löydät meidät osastolta C1-210 Voit tilata soittamalla numeroon 0303 9778 tai meilaamalla: tilaukset@pelastustieto.fi Koskee vain uusia tilauksia. 64 Skotlannista halutaan entistä turvallisempi maa s. 66 Pelastusnäytökset kruunaavat Turvallisuus-messut 49. Tarjous on voimassa 30.9.2014 asti. PT 7/2014 ILMESTYY 24. SYYSKUUTA TEEMASIVUILLA VAPAA-AIKA Presidenttipari ihasteli palokunta nuorten reippautta s
Teksti: Esa Aalto Kuvat: Esa Aalto ja Pelastustiedon arkisto Pentti Partanen osallistui Jyväskylässä edellisen kerran järjestetyille Turvallisuusmessuille vuonna 1982, jolloin pelastusosastolla oli oma näyttelyosasto. ”Vielä ei tiedetä yksityiskohtia, miten sotealueet rakennetaan, mutta pian se on edessä.” Partanen pelkää, että laitoksissa jämähdetään vallitsevaan tilanteeseen, kun ministeriön uudistusesitykset saatiin torpattua. Olen alkanut opetella golfia.” Pelastustoimen asiat kulkevat mukana siten, että hän on kansallisen CTIF-komitean puheenjohtaja. Alueiden synnystä selvitys Pentti Partanen on ollut myös yhteydessä Kuntaliiton entiseen kehittämispäällikkö Markku Haikoon, joka on tehnyt alueellisen pelastuslaitoksen syntyhistoriasta selvitystä. Monella muulla turvallisuusalan sektorilla on tehty tässä mielessä paljon enemmän.” Partanen uskoo, että valmisteilla oleva sosiaalija terveystoimen rakenneuudistus tulee vaikuttamaan paljon myös pelastustoimeen. Hänen mielestään tarvetta on rakenneuudistukseen ja pelastustoimen taloudellisesti tehokkaampaan toimintaan. Siihen liittyy olennaisesti myös ensihoito, joka on keskeinen osa pelastuslaitosten toimintaa. Tilaisuudessa puhuvat Haikon ja Partasen lisäksi pelastusjohtaja Vesa Parkko Kotkasta ja apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo Hämeenlinnasta. Se julkaistaan Jyväskylän Turvallisuusmessuilla 4.9. Messuilla muistellaan aluelaitosten kymmentä vuotta – Pentti Partanen näkee nykytilanteessa samaa 22 laitosta ei ole ihannemalli ”Esimerkiksi It-Suomen tilannekeskusyhteistyö on hyvä asia. Jotta ne voivat jatkossakin olla keskeisiä palveluntuottajia ensihoidossa, pitää laajan sote-alueen sopimuskumppanina olla yhdenmukainen toimija eikä sote-alue voi pitää sisällään useiden pelastuslaitosten erilaisia sopimusmalleja.” ”Laitoksissa pitää miettiä tarkoin uutta tilannetta. 50. Hänen mielestään muutoskustannuksia ja palkkaharmonisointia korostettiin liikaa uudistusesityksen käsittelyn yhteydessä. Elimme silloinkin taloudellisesti vaikeita aikoja ja pelastustoimessa oli virinnyt näkemys, että kunnat ovat liian pieniä yksiköitä pelastustoimen isänniksi ja tarvitaan suurempia, alueellisia yksiköitä.” ”Tilanne on nyt hyvin samanlainen eikä vallitseva tilanne ole paras mahdollinen. Jälkeenpäin on voitu nähdä, että uudistuksella saatiin tutkimustenkin mukaan myönteinen lopputulos.” Hän kuitenkin kiittelee myös monia hyviä hankkeita, joita pelastustoimessa on saatu liikkeelle. ”Se on pitkälle kuntiin perustuva järjestelmä. Olen keskustellut joidenkin pelastusjohtajien kanssa ja he ovat todenneet, että näin tehdäänkin.” Pentti Partasen mielestä pelastuslaitoksissa ei pitäisi säästöjä tehdä vain budjetteja sopeuttamalla, vaan miettiä tarkoin, mitä voidaan taloudellisessa mielessä tehdä rakenteita ja toimintoja yhdistämällä. Muutoinkin ala on viimeisten vuosikymmenten aikana kehittynyt myönteisesti.” Eläkeläisenä Pentti Partanen on viihtynyt hyvin. Nyt sitä puolustetaan, jota aiemmin vastustettiin”, Partanen sanoo. ”Viime syksynä esille noussut aluejakomalli ei ehkä ollut paras mahdollinen, mutta sitä ei ole nykyinenkään tilanne. Pelastusylijohtajan tehtävästä eläkkeelle viime syksynä jäänyt Pentti Partanen tulee muistelemaan kymmenen vuotta sitten aloitettua alueellista pelastustointa Jyväskylään. Tilaisuuden avaa KeskiSuomen pelastusjohtaja ja pelastusjohtajayhdistyksen puheenjohtaja Simo Tarvainen. Markku Haiko tutki myös menneiden vuosien Palontorjunnan ja Pelastustiedon vuosikertoja kootessaan aineistoa aluelaitoksen syntyhistoriasta. Turvallisuusmessujen yhteydessä järjestetään parituntinen seminaari. Laitoksia tulee olemaan lähitulevaisuudessa vähemmän kuin nyt.” ”Pelastustoimessa tehdyn suuren muutoksen jälkeen se ei ole rakenteellisesti enää kehityksen kärjessä. ”Minuuttiaikataulun tilalle on tullut päiväkohtainen kalenteri eikä siinä ole aina merkintöjä.” ”Pidän huolta henkisestä ja fyysisestä kunnosta. ”Tämänhetkinen tilanne muistuttaa aika lailla aikaa 20–30 vuotta sitten” ”Hallinnon ja rakenteiden uudistamista tarvittiin julkisella sektorilla, myös rakenteiden ja normien purkamista. ”Kun alueellista uudistusta tehtiin, olivat silloinkin esillä harmonisointikustannukset
Kestävä kangas päästää kehon kosteuden ulos hyvin ja sopii erinomaisesti aktiiviseen ulkoilmaelämään. 51. Kyllästämällä siitä tulee myös vettä hylkivä ja kipinänkestävä. Vaikka kangas kastuisikin, se kuivuu nopeasti. UV-suoja. Hyttystiivis. Kyllästetty kangas suojaa hyvin purevalta tuulelta. Greenland Wax -kyllästäminen tekee G-1000®-vaatteista erittäin vastustuskykyisiä sadetta ja kosteutta vastaan. Fjällrävenin kehittämällä ympäristöystävällisellä vahakyllästeellä voit itse parantaa kankaan hylkivyyttä ja pitää huolta G-1000®-vaatteistasi. Kovaksi kehrätyt kuidut tekevät G-1000®-kankaasta lähes täysin tuulenpitävän. Tuulenpitävä. Tiivis G-1000®-kudos suojaa myös ärsyttäviltä hyttysten pistoilta, joten G-1000®-vaatteita kannattaa käyttää sekä metsissä että tuntureilla. Tiivis kangas on sekoitus polyesteria (65%) ja puuvillaa (35%). Kestävä. Greenland-vaha. Tiivis kangas suojaa lähes sataprosenttisesti auringon alfaja betasäteilyltä. Sen ansiosta tuote on tuulenpitävä ja kestää hyvin kulutusta. Fenix Outdoor Finland Oy • (09) 877 1133 • www.fjallraven.fi VAATEKLASSIKKO jo vuodesta 1969 G-1000® on Fjällrävenin vaateklassikko. Se on yli kolme kertaa kestävämpää kuin farkkukangas. Vettä hylkivä. G-1000®-kangas kestää erinomaisesti kulutusta. G-1000®-tuotteemme löydät Trekking-tuotesarjasta
Kuntien maksuosuuksien jäädyttäminen on pelastustoimessa vähintäänkin siedettävä ratkaisu.” Pitkään jatkunut kiista Etelä-Pohjanmaan pelastusjohtajan valinnasta saatiin päätökseen kun Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen johtokunta valitsi vt. ”Nyt asiat hoituvat hyvin. Sillä voi olla prosentinkin vaikutus talousarvioon. Siksi vallitseva tilanne olisi ollut paikallaan selvittää etukäteen, ennen kuin lähetetään kirjeitä.” 7,5 miljoonan metsästys käynnissä ”Joillakin alueilla valmisteltua talousarviota on jouduttu muuttamaan. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio kertoo, että ministeriö on pyytänyt laitoksilta tietoja, missä kunnat ovat vaatineet suurempia säästöjä. Pelastusjohtajien puheenjohtaja Simo Tarvainen muistuttaa, että taloudellinen ohjaus pelastuslaitosten osalta ei kuulu sisäministeriölle, vaan siitä päättävät omistajat eli kunnat. Johtokunnan puheenjohtaja Jorma Kivimäki on helpottunut nyt tehdystä päätöksestä. ”Tämä on erittäin järkevä päätös taloudellisesti ja nyt päästään eteenpäin.” Teksti: Arto Papunen Kuva: SPAL pelastusjohtajan valintaan johtaneen päätöksen kumoamista tarkoituksenmukaisuusperusteilla. Jos palkkaratkaisu johtaa valtiovarainministeriön arviota suurempaan ansioiden nousuun, on kuntien mietittävä, miten talouden tasapaino pelastuslaitoksissa saavutetaan. Kuljettajien ammattipätevyys osin pelastusalallekin Räätälöidyillä ammattipätevyyspäivillä voidaan toteuttaa myös käytännönharjoittelulla. pelastusjohtajan Harri Setälän Etelä-Pohjanmaan pelastusjohtajan virkaan yksimielisesti elokuun alussa. Tässä vinssataan maastokuorma-autoa liukkaasta savesta mäkeä ylös. Keski-Suomessa kuntien maksuosuudet pysyvät ensi vuonna samalla tasolla eli kasvua ei ole budjettiin kirjattu.” ”Jos kustannukset jostakin syystä, esimerkiksi palkkaratkaisun, takia nousevat, omistajat päättävät miten tilanteessa toimitaan. 52. Kuntamaksuosuudet eivät saisi nousta nykyisestä ainakin vuoden 2017 loppuun saakka. Tämän päivän jälkeen ei saa kuljettaa kuorma-autoa ilman ammattipätevyyttä. Oikeus myös hylkäsi pyynnöt pääPäivämäärä 10.9.2014 on merkittävä myös pelastusalalla. Säästövaatimus sisällyttää valtiovarainministeriön tekemän kustannusarvion kuntasektorin palkansaajien ansiotasoindeksin muutoksesta. Jos tulot eivät riitä kattamaan menoja, etsitään säästökohteet ja tinkimään voidaan joutua esimerkiksi myös operatiivisesta toiminnasta.” Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen kehuu ministeriön nykyistä toimintaa rakenneuudistusasiassa. Jos omistajat niin haluavat, paloasemia rakennetaan eikä niitä tämän takia keskeytetä.” Tarvainen toivoo, että pelastuslaitosten tulevaisuutta pohdittaisiin yhdessä eikä niin, että ministeriö tekee kuulematta omia ratkaisujaan. ”Monilla laitoksilla on myös tavoitteita paljon kovemmat säästövaatimukset. Lain ja asetuksen tarkoituksesta sekä sen vaikutuksista pelastusalaan voi lukea laajassa artikkelissa: www.pelastustieto.fi. Kesäkuussa Jarmo Haapanen kuitenkin ilmoitti, että hän ei ota virkaa vastaan. Pelastusajoneuvot on tietyiltä osin vapautettu tästä asiasta. Keväällä Vaasan hallinto-oikeus ilmoitti, että se on hylännyt pyynnön lausunnon pyytämisestä Seinäjoen kaupungilta sekä päättänyt olla tutkimatta Lappajärven kunnanhallituksen ja Kauhavan kaupunginhallituksen valitukset siltä osin kuin niissä on vaadittu Harri Setälä Etelä-Pohjanmaan pelastusjohtajaksi töksen täytäntöönpanon keskeyttämisestä, joten virkaan valitulla Jarmo Haapasella oli mahdollisuus ottaa Etelä-Pohjanmaan pelastusjohtajan virka vastaan. Pelastuslaitoksissa on tehty ja tullaan tekemään toiminnallisia säästöjä, sillä niin joudutaan valitettavasti tekemään kaikilla toimialueilla. Hänet valittiin Jokilaaksojen pelastuslaitoksen pelastusjohtajaksi. ”Joillakin on esimerkiksi paloasemarakentamista varten varattu määrärahoja ja se näkyy budjetissa. AJASSA Sisäministeriö lähetti pelastuslaitoksille kirjeen, jossa se esittää, miten pelastustoimen rakenneuudistukseen sisältyvä 7,5 miljoonan euron säästötavoite voitaisiin toteuttaa. ”Toki hallituksen rakennepoliittinen ohjelma vaikuttaa ja ymmärrän sen, että ministeriön on tässä tilanteessa jotakin esitettävä ja jotenkin toimittava.” Hän huomauttaa, että laitokset ovat myös hyvin erilaisessa tilanteessa
Etelä-Suomen aluehallintoviraston pelastustoimen ja varautumisen vastuualueen johtajan virkaa haki määräaikaan mennessä 33 henkilöä. Kauppisen ja Backmanin nettiin perustama adressi on kerännyt jo yli 2800 nimeä. Kyseessä on toimintaohjekortti, joita on tehty erilaisia tunnelissa tapahtuvia onnettomuustilanteita varten.” ”Riskiarvion mukaan Markkinamäen tunnelissa mahdollisia onnettomuuksia tapahtuu Yhteistyö toimi Loviisan tunneliharjoituksessa vuosittain siten, että molemmissa tunneliputkissa 10–24 ajoneuvoa pysähtyy. Samalla pidetään tärkeää keskustelua yllä meidän kaikkien oikeusturvasta ja työhön liittyvistä epäkohdista. Harjoituksen päätavoitteena oli testata viranomaisten yhteistyötä vakavissa onnettomuustilanteissa. Menemme saliin kertomaan ainoastaan sen, mitä olemme kyseisellä työtehtävällä nähneet ja kuulleet. Heistä kutsuttiin haastatteluun Länsija Sisä-Suomen pelastusylitarkastaja Katja Ahola, Etelä-Suomen aluehallintoviraston pelastusylitarkastaja Ilkka Heinonen, SPEK:n toimitusjohtaja Kimmo Kohvakka sekä Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Vesa-Pekka Tervo. syyskuuta. Kommentit siitä, että nimettöminä voisimme valehdella salissa, ovat siis tarpeettomia”, muistuttaa Kauppinen. Harjoituksen johtajan Mika Kynsijärven mukaan harjoitus onnistui hyvin ja viranomaisyhteistyö toimi niin kuin pitääkin ”Pääpaino meidän omissa tavoitteissa oli viranomaisten yhteystyön harjoittelu. Noin sadassa vuodessa sattuu yksi kuolemaan johtanut onnettomuus, kerran 40 vuodessa yksi vakava loukkaantuminen, kerran viidessä vuodessa yksi lievä loukkaantuminen ja kerran kymmenessä vuodessa ajoneuvopalo.” ”Tietunneleissa on harjoiteltava neljän vuoden välein, jolloin järjestetään isompi harjoitus. Kauppisen ja Backmanin mielestä ei ole oikein, että virkatehtävän takia oikeussaliin kutsutut virkamiehet joutuvat salissa esiintymään täysin yksityishenkilöinä. Virka vapautui, kun sitä pitkään hoitanut Markku Haranne jää eläkkeelle 1. Tämä onkin haaste ja juuri tuota yhteystyötä haluttiin harjoitella”, Kynsijärvi sanoo. Harjoituksessa lavastettiin liikenneonnettomuus, jossa henkilöauto oli ajanut toisen auton perään ja sen seurauksena autot olivat törmänneet seinään ja syttyneet palamaan. Teksti: Esa Aalto Kuva: Toni Tukiainen 53. Haastattelut on tehty elokuun loppuun mennessä ja valittava voi aloittaa tehtävässä jo lokakuun alussa. Adressilla on haluttu herättää keskustelua anonymiteetistä todistamistilanteissa ja samalla myös antaa tärkeää tietoa eduskunnan lakivaliokunnalle, kun he päättävät oikeusturvan parantamisesta. Toisen auton kuljettaja oli jäänyt puristuksiin autoon. Harjoitukseen osallistui Kymenlaakson ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitokset, Tampereen liikennekeskus, Itä-Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen poliisilaitokset sekä Keravan hätäkeskus. Lisäksi vuosittain olisi hyvä pitää joku pienempi, esimerkiksi radioliikenneharjoitus”, Mika Kynsijärvi sanoo. Anonymiteettiin tähtäävä adressi kerää nimiä Neljä loppusuoralla Etelä-Suomen AVI-johtoon Kymenlaakson ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitokset harjoittelivat pian valmistuvalla E18-moottoritiellä Markkinamäen uudessa moottoritietunnelissa Loviisassa. Harjoitukseen osallistui Itä-Uudeltamaalta kolme ambulanssia, Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselta neljä yksikköä, Kymenlaakson pelastuslaitokselta kaksi yksikköä sekä Itä-Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen poliisista viisi partiota. Pirkanmaalaiset ensihoitajat Sanna Kauppinen ja Henri Backman ovat keväästä asti tehneet työtä ensihoitajien, pelastajien ja poliisien oikeusturvan parantamiseksi tilanteissa, joissa kyseinen henkilö on virkatehtävänsä takia todistamassa. ”Täytyy muistaa, että meillä ei ole näissä todistustilanteissa mitään omia intressejä, emme hyödy siis siitä, jos syytetty saa tuomion. Oikeusoppineet ovat myös ottaneet asiaan kantaa. Viranomaisten radioliikenne oli sujuvaa ja käytettiin oikeita puheryhmiä, eikä ketään jäänyt pimentoon.” ”Lisäksi halusin testata meidän omien toimintaohjekorttien toimivuutta. Tunneli sijaitsee meidän pelastusalueella, mutta maantieteellisesti lähellä on myös Kymenlaakson pelastuslaitoksen aluetta. Ne toimivat hyvin. Adressi luovutetaan syyskuussa eduskunnan lakivaliokunnalle. Lisäksi poliisilla menee myös omat rajansa samalla kohdalla, joten harjoitukseen osallistuivat myös poliisit ItäUudenmaalta ja Kymenlaaksosta.” ”Lisäksi tunnelista vastaa tieliikennekeskus Tampere, joten toimijoita riittää paljon. Myös adressin tekijät Kauppinen ja Backman pitävät tärkeänä oikeudenkäynnin avoimuutta, mutta haluavat päättäjien nyt kiinnittävän huomiota siihen, miten virkatehtävän takia oikeussalissa todistavien henkilötietoja käsitellään. ”Harjoitus sujui hyvin ja noudatti radioliikenteen osalta ennalta ohjeistettua tapaa. Henkilötietojen käsittely ja niiden julkistaminen pitäisi yhtenäistää ja tarkkaan pohtia, mitkä tiedot ovat välttämättömiä syytetyn tietoon. Sitä ennen ehtii kuitenkin vielä hyvin allekirjoittaa adressin osoitteessa: www.adressit.com/todistajan_ anonymiteetti_ensihoidon_pelastuksen_ja_ poliisin Kauppinen ja Backman toivovatkin, että kaikki pelastuksen, poliisin ja ensihoidon ammattilaiset ottaisivat tehtäväkseen allekirjoittaa adressin ja levittää tietoa siitä. Täysi anonymiteetti ei saa varauksetonta kannatusta, sillä avoimen ja tasapuolisen oikeudenkäynnin pelätään vaarantuvan
”Hallituksen aloite merkitsi sitä, että uuden toimintamallin olisi turvattava skotlantilaisille entistä turvallisempi ja terveellisempi elinympäristö. Strategisen uudistuksen ensimmäisiä askeleita oli riskiarvion luominen Skotlannin maantieteellisistä ja väestöllisistä ominaisuuksista. Skotlannin paloja pelastusalueet ovat jakautuneet seitsemäntoista kokeneen virkailijan vastuualueen mukaan. Kehitämme myös jatkuvasti teknologian käytTeksti: Tuomo Paananen Kuvat: Tuomo Paananen ja Skotlannin paloja pelastuspalvelu Skotlanti Väkiluku: 5.327.700 (2013 arvio) Väkiluku suurimmissa kaupungeissa: Glasgow – 592.820 Edinburgh – 486.120 Aberdeen – 217.120 Dundee – 144.290 Inverness – 56.660 Stirling – 89.850 Pinta-ala: 78.387 km 2 Strathclyden alueen ryhmänjohtaja Roddie Keith tietää, mistä strategisessa muutoksessa on kyse. Toimintaamme ohjaavat pääsääntöisesti vuoden 2005 Fire Scotland Act sekä Additional Function Order. ”Meillä on vielä erikseen asemasuunnitelmat. Rahoituksen järjestäminen on melko itseselitteistä, mutta toki kynnyskysymys monessa asiassa”, Keith kertoo. Näihin vaikuttaa alimpana henkilöstösuunnitelmat, jotka sisältävät työsuoritusten arvioinnin ja henkilökohtaisen optimoinnin. Ensimmäinen määrittää velvoitteemme paloja pelastustoimissa sekä onnettomuustilanteissa. A loite rakennemuutokseen tuli hallitukselta, joka viime vuonna antoi tavoitteet Skotlannin kansallisen suorituskyvyn, terveyden sekä turvallisuuden kehittämiseksi. ”Pyrimme ehkäisemään onnettomuuksia esimerkiksi luennoimalla kouluissa sekä kertomalla turvallisuusasioista sosiaalisessa mediassa. Heidän tehtävänään on raportoida ylöspäin tietoa esimerkiksi paikallisesta infrastruktuurista ja resurssien tarpeesta. Työhön määrättiin Strathclyden alueen ryhmänjohtaja Roddie Keith ja asemapäällikkö David Coultier. SFRS Yhdistyi 1.4.2013 356 paloasemaa, joista noin 40 toimii vapaaehtoisvoimin. 54. Suunnitelma vaatii koko organisaation sitoutumista Vuoteen 2016 asti hahmoteltuun suunnitelmaan vuorovaikuttaa koko organisaatio ja sen neljä eri toiminta-aluetta: onnettomuuksien ehkäiseminen, henkilöstön kehittäminen, tilanteisiin reagoiminen sekä rahoituksen järjestäminen. Vuoden 2004 Civil Contingencies Act taas velvoittaa meidät yhteistyöhön muiden organisaatioiden kanssa”, Keith kertoo. Yhden pelastuslaitoksen Skotlanti Skotlannin paloja pelastuspalvelu yhdistyi nopeasti, mutta maantieteelliset ja väestölliset haasteet vaativat tarkat suunnitelmat Skotlannin paloja pelastuspalvelu (SFRS) on vasta hieman yli vuoden ikäinen. Valtiojohtoinen organisaatio syntyi viime vuoden huhtikuussa, kun maan kahdeksan palvelualuetta yhdistyivät yhdeksi kokonaisuudeksi. 8800 työntekijää, joista 8000 kuuluu operatiiviseen henkilöstöön. Jälkimmäinen keskittyy erikoistapauksiin, kuten kemikaalionnettomuuksiin, terrori-iskuihin tai vakaviin tulvatilanteisiin. Kehitämme jatkuvasti henkilöstöämme ja näkyvin osa työstämme onkin tilanteisiin reagoimista
”Skotlannista noin 95 prosenttia on yksityisesti omistettujen alueiden peitossa. Käytämme esimerkiksi paloautoihin kiinnitettyjä näyttöjä, joista miehistö saa tietoja reiteistä, pohjapiirustuksista ja vaikka mahdollisesti tilannepaikalla ongelmia aiheuttavista laitteista. töönottoa. Nuoret tulikadetit harjoitustoimissa. Kaikkiaan FRS:ssa rekisteröidään noin 90000 toimenpidettä, joista 26000 paloa ja 56000 kotitarkastustai neuvontakäyntiä, 8000 muiden kohteiden tarkastuksia. 55. asukasta). Perinteisinä maastopalokausina resursseillemme on kaikesta huolimatta aina kysyntää”, Scott sanoo. ”Näkyvimmät muutokset ovat tällä hetkellä vain logoissa ja kylteissä. Skotlannin isoissa kaupungeissa riskit piilevät enemmän väestössä itsessään kuin resurssien saamisessa tai paikalle pääsemisessä. Diplomaja mastertason koulutusohjelmat toteutetaan yliopistojen kanssa yhteistyössä. Kuljetusveneitä SFRS:llä ei ole, vesiteitse kalustoa ja miehistöä voidaan siirtää yhteistyössä rannikkovartioston, laivaston tai öljyteollisuuden kanssa”, Keith sanoo. asukasta. Annamme turvallisuusohjeita muun muassa kaskeamisen yhteydessä. 2014 on 291 miljoonaa puntaa, noin 363 miljoonaa euroa) tulee valtiolta. Useilla näistä on palovirkailijoita, jotka asuvat saarilla ja vastaavat paikallisesta toiminnasta, mutta varsinkin läntisillä saarilla resurssien sijoittamista on vaikea perustalla vähäisen väkiluvun takia. FRS kouluttaa henkilöstöään aktiivisti ja koulutuskeskuksen, Fire and Rescue Collegen, toimitilat ja opetusohjelmat ovat modernit. Uskoisin, että sisäistämme muutoksen kunnolla vasta muutaman vuoden kuluttua.” Maaseudulla riskinä maastopalot, kaupungeissa väestö Skotlannin harvaan asuttujen seutujen riskitekijät muodostuvat hankalasta maastosta ja paikallisten resurssien vähyydestä. asukasta) ja Itäiseen (1,6 milj. Toisaalta, kaupungeissa on myös enemmän Palokuolemariski on Skotlannissa Suomen tavoin korkea, 9/1milj.asukasta, kun se Britanniassa kokonaisuudessaan oli 6.4/1milj. Tämä korostuu varsinkin kaupungeissa, esimerkiksi Glasgowssa. hallintaan. Meillä on tosin yhteys jokaiseen maanomistajaan ja omavastuuseen perustuva yhteisymmärrys siitä, maksavatko he esimerkiksi helikopteritoimet sammutustai onnettomuustilanteissa. Tähän asti alueiden yhdistyminen ja suunnitelma on Keithin mukaan toiminut hyvin. ”Julkaisimme viime vuonna Iso-Britannian ensimmäisen maastopalo-oppaan, joka muodostaa pohjan yleiselle suunnittelulle ja yhteistyölle. Lähde: Jorma Rantanen: Pelastustoimen tutkimusja kehittämistoiminnan selvitys Valtio rahoittaa Vesiteitse kulkemiseen SFRS tekee yhteistyötä rannikkovartioston, öljy-yhtiöiden ja muiden organisaatioiden kanssa. Koulutusta annetaan kaikilla tasoilla alkaen tulokaskursseista ja jatkaen aina keskijohdon ja ylimmän johdon koulutukseen. Koulutusstrategiassa on sisäänrakennettu urakehitysohjelma. FRS on nyt alueellisesti jaettu kolmeen Assistant Chief FRS Officerin johtamaan vastuualueeseen, Pohjoiseen (1,2 miljoonaa asukasta), Läntiseen (2,4 milj. Urakoulutuksen rinnalla on myös lukuisia spesialistiohjelmia esimerkiksi vaarallisten kemikaalien, vesionnettomuuksien jne. Robert Scott, SFRS:n pohjoisen alueen johtaja ja metsäpalo-foorumin puheenjohtaja kertoo, että yhteistyö maanomistajien kanssa on poikkeuksellisen vahva. Perusasiat täytyy kuitenkin olla paperilla ja myös itse pitää osata ajatella”, Keith sanoo. Leirejä järjestetään vaihtelevasti aluettain ympäri Skotlantia. Kontrolloitua kaskeamista. Suomalaiseen malliin viikottaista harjoittelua ei vielä ole. Uusi johdon koulutusohjelma on monipuolinen ja käyttää hyväkseen myös akateemisia resursseja Collegen ulkopuolelta. ”Alkoholin, lääkkeiden tai huumeiden väärinkäyttö yhdessä huonon ruokavalion kanssa tekevät joistain väestönosista haavoittuvaisia onnettomuustilanteissa. Hallituksen jäsenille on erillinen perehdytysohjelma. Suomessa se oli samana vuonna 12.5/1 milj. asukasta (2011). SFRS:n kokonaisbudjetti (v. Kuvassa rannikkovartioiston vene kohtaamassa SFRS:n ryhmää. Asuttuja saaria Skotlannissa on lähinnä länsija pohjoisrannikolla. SFRS neuvoo maanomistajia, miten palo pidetään rajattuna
Ylityökulut saattavat laskelmien jälkeen vielä vaikuttaa melko suurestikin lopulliseen budjettiimme.” Kansainyhteisökisat teettivät töitä SFRS:n paloautot ovat nimetty asemien mukaan. Esimerkiksi logistiikkakeskus avasi ovensa kello viisi aamulla ja sulkeutui vasta yhdeltä yöllä, sen lisäksi tapahtumapaikat saattoivat olla auki aamuyhdeksästä puoli yhteentoista illalla”, Stewart sanoo. ”Meitä oli kahdeksantoista henkilön ydinryhmä, mutta kisojen aikana jopa 120 työntekijää SFRS:ltä. Parhaimmillaan joku oli paikanpäällä 20 tuntia vuorokaudesta. ”Grangemouthissa meillä on paikalla kellon ympäri oma paloja onnettomuusryhmä, jolla on ainakin yksi iso ja muutamia pieniäkin harjoituksia vuodessa. Henkilöstöstä oli kuitenkin jopa tunkua tähän kisaryhmään. ”Ero vapaaehtoisten ja muiden välillä näkyy jo varusteissa. 56. Kyydissä Strathclyden paikallinen palotyöntekijä ja Roddie Keith. Organisaation toimintaan yritetään rekrytoida vapaaehtoisia jo varhaisesta iästä lähtien partiota muistuttavilla Tulikadetti-leireillä ja kursseilla, jotka painottuvat paloja pelastustoimintaan. Vain esimerkiksi kemikaalipaloihin tarvitaan erikoiskoulutusta”, Keith sanoo. Tulenarka Grangemouth Skotlannissa on huomattavasti öljyteollisuutta, jota paraikaa laajennetaan pohjoiseen päin. SFRS pyrkii jatkuvasti rekrytoimaan uutta henkilöstöä: muun muassa pituusrajoituksista ei pidetä enää tiukasti kiinni. Paul Stewart, Commonwealth Games -työryhmän johtaja kertoo, että kisat vaativat lunnaansa. VPK voimissaan myös Skotlannissa Skotlannilla on kolme tapaa olla SFRS:n leivissä: täysiaikainen, osa-aikainen ja täysin vapaaehtoinen. Työ on työtä.” Elokuussa järjestetyt Kansainyhteisön kisat (Commonwealth Games) vaativat SFRS:ltä isot valmistelut. Strategisen muutoksen myötä myös Grangemouthille on saatu suunnattua enemmän resursseja kuin ennen”, Keith sanoo. paloasemia ja pelastusyksiköitä kuin harvaan asutulla maaseudulla”, Keith mainitsee. Lopullisia laskelmia ei ole vielä tehty, mutta SFRS:n osalta rahoituksen rajat saattoivat venyä roimastikin. ”Emme tehneet kahdeksan tunnin vuoroja – vaan kahdeksantoista. Tikkaat tulevat alas vivusta vetämällä sen sijaan, että niihin tarvitsisi kurottaa. Kisoja varten perustettiinkin erikoisryhmä, jolta suurimmalta osin lykättiin jopa kesälomia myöhemmäksi. Jokaisella kisoissa käytetyllä rakennuksella olivat omat suunnitelmansa ja virkailijansa, joka vastasi alueesta. ”Tulipalon sattuessa sillä ei kuitenkaan ole hirveästi väliä, mitä sopimuksessa lukee. Tavoitteemme on kuroa tämä kuilu umpeen niin, että kaikki olisivat kurssit suoritettuaan samalla viivalla. Maan yläosasta, Aberdeenista, pumpattu öljy ohjataan kuitenkin maan eteläisessä keskiosassa sijaitsevaan Grangemouthin öljyjalostamoon, joka on strategisesti todella suuri riskitekijä, sillä sinne on keskittynyt myös koko Skotlannin kemikaaliteollisuus. Castlemilk on matkannut Glasgowsta Hamiltonin asemalle
Kymmenen vuotta sitten tulipaloissa menehtyi kaksinkertainen määrä ihmisiä. Emme elä näiden kriisien vaikutuspiirin ulkopuolella. Yleisten asenteiden muokkaaminen hyvän turvallisuuskulttuurin suuntaan on tärkeää. Tästä haasteesta on noussut tarve kehittää viranomaisten välistä yhteistyötä, joka onkin Suomessa kansainvälisesti verrattuna korkealla tasolla. Valtiovallan velvollisuus on turvata lakisääteiset palvelut yhdenvertaisesti niin pääkaupunkiseudun kuin harvaan asuttujen alueiden ihmisille. On selvää, ettei Suomen pidä tehdä kompromisseja maamme turvallisuuden kustannuksella. Ennalta ehkäisevä toiminta perustuu tulevaisuudessa entistä painokkaammin pelastuslaitosten paikalliseen osaamiseen, alueellisiin toimintamalleihin ja riskien arviointiin. Innovaatiot ja uudet toimintatavat eivät kuitenkaan synny itsestään vaan henkilöstöä on kannustettava niiden tekemiseen. Olemme vieneet läpi merkittäviä rakenteellisia uudistuksia niin poliisin, rajavartiolaitoksen kuin hätäkeskuslaitoksenkin osalta. Uusilla toimintamalleilla pystymme niukkenevien voimavarojen aikana säilyttämään hyvän palvelutason. Henkilöstö on avainasemassa uusien innovaatioiden ja toimintamallien kehittämisessä, koska sillä on oman työnsä tekemiseen tavallisesti paras asiantuntemus. Tarvitsemme uusia innovaatioita vanhusten paloturvallisuuden lisäämiseksi. Sisäisen turvallisuuden ohjelma perustuu laajaan turvallisuuskäsitteeseen, jonka mukaan turvallisuus syntyy usean hallinnonalan sekä kansalaisyhteiskunnan hyvällä yhteistyöllä. Silti on aihetta huoleen, sillä vanhusten osuus palokuolemissa on noussut. Myönteinen kehitys, että vanhus asuu yhä useammin laitoksen sijaan omassa kodissaan, sisältää myös riskejä, jotka on huomioitava. Pelastuslaki on uudistettu tällä hallituskaudella. Turvallisuuden kustannuksella ei saa tehdä kompromisseja 57. Poliisin, pelastustoimen ja hätäkeskusten jatkuvana haasteena on saada apu ajoissa paikalle. Arjen perusturvallisuutta rakentaa myös se ennaltaehkäisevä työ, jota pelastusalan ammattilaiset tekevät. Turvallisuutta edistävät esimerkiksi turvallinen asuinympäristö ja avun saanti silloin, kun sitä tarvitaan. Sisäisen turvallisuuden henkilöstö, oli sitten kyse palomiehistä, poliiseista, hätäkeskuspäivystäjistä tai rajavartioista, on avainasemassa näiden uusien toimintamallien kehittämisessä. Sen mukaan ennalta ehkäisevä toiminta perustuu jatkossa entistä painokkaammin alueel liseen riskien arviointiin. VIERAANAMME Kirjoittaja Päivi Räsänen on sisäministeri. Pelastuslaitokset ovat laajaalaisia turvallisuuden osaajia, joilla on keskeinen rooli paitsi tässä valistustyössä ennen kaikkea paikallisten turvallisuuspalvelujen tuottamisessa ja suunnittelussa yhdessä muiden tahojen kanssa. Tämä tarkoittaa yhteiskuntaa, jossa jokainen kansalainen ottaa vastuuta turvallisuudesta ja jossa onnettomuuksia ehkäistään tehokkaasti ennalta. Ilman näitä uudistuksia olisimme tilanteessa, jossa emme pystyisi hoitamaan niitä tehtäviä, mitä näille sisäisestä turvallisuudesta vastaaville tahoille on annettu. Se mikä, pelastusalan ammattilaisille on arkipäivää, on suomalaista erityisosaamista, josta otetaan mallia muualla maailmassa. Palokuolemien määrä laski viime vuonna alemmalle tasolle yli 50 vuoteen, vain 51 ihmistä sai surmansa tulipalossa. Innovatiivisuus edellyttää hyvin korkeaa asiantuntemusta mutta se edellyttää myös ennakkoluulottomuutta ja kokonaan uudenlaisia johtamistapoja. Sisäministerinä kannan syvää huolta ennen kaikkea siitä, että maamme sisäinen turvallisuus säilyy korkealla tasolla. Valtiovallalla on velvollisuus huolehtia niin maamme sisäisestä kuin ulkoisesta turvallisuudesta. Sisäministeriö on omalta osaltaan pyrkinyt tällä hallituskaudella toteuttamaan sellaisia toimia, joilla voidaan säilyttää sisäisen turvallisuuden taso niukkenevilla resursseilla. Pelastustoimen visiona on, että Suomessa on hyvä turvallisuuskulttuuri ja Euroopan tehokkain pelastustoimi. Helteinen kesä on sujunut maassamme rauhallisesti, mutta viestit maailmalta kertovat kasvaneesta levottomuudesta ja kärjistyneistä kansainvälisistä kriiseistä. Tarvitsemme hyvät, motivoituneet ja toimintakykyiset turvallisuusviranomaiset niin poliisissa, pelastusalalla kuin rajavalvonnassa, jotta pystymme huolehtimaan kansalaisten turvallisuudesta. Tehdyistä mittavista säästöja tuottavuuspäätöksistä huolimatta hallitus on tahtonut pitää kiinni Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa asetetusta tavoitteesta, että Suomi on Euroopan turvallisin maa vuonna 2015. Suomi on pitkien etäisyyksien maa. Väestön ikääntyminen, muistisairauksien yleistymisen ja yksinasuvien vanhusten määrän kasvu aiheuttavat omat paloturvallisuusriskinsä asumismuodosta riippumatta. Tarvitsemme arjen kansalaistaitoja vahvistavaa valistustyötä, jotta osaamme torjua vaaratilanteita ja toimia oikein onnettomuustilanteissa. Toimintamenetelmät ovat aikaisempaa enemmän pelastuslaitosten itsensä valittavissa
Veikkolan VPK:n Kaarle Sällsten korosti, että kaikkien palokuntien pitäisi olla sitoutuneita yhteisiin tavoitteisiin. Järjestöt olivat yhteistyössä laatineet asialistan kokoukselle ja keskustelua hyvistä, ajankohtaisista aiheista riittikin. Myös vaikuttamiskeinojen ja rekrytoinnin parantamiseksi etsittiin yhteisiä keinoja, muun muassa hyvien esimerkkien kautta. Tammikuussa 2014 reilu 50 prosentPalokuntaväellä oli lupa puhua Yleinen palokuntalaiskokous keräsi Finlandia-taloon Helsingissä noin 350 palokuntalaista, joista 67 oli virallisia kokousedustajia. Kokous hyväksyi aluksi suurella äänten enemmistöllä yhteisen toimintaohjelman laatimisen. Sopimuspalokuntatoiminta kaipaa julkisuutta Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö on tilannut kahtena peräkkäisenä vuotena 2013 ja 2014 tutkimuksen VPK-toiminnan tunnettuudesta. Suomen Sopimuspalokuntien Liiton toiminnanjohtaja Isto Kujala muistutti valtakunnallisten järjestöjen ja sopimuspalokuntien yhdessä laatimat tavoitteet elinvoimaiselle sopimuspalokunnalle ja hän toivoi, että jokainen palokunta huomioi omassa toiminnassaan näitä tavoitteita ja minkälaisilla toimenpiteillä ne voitaisiin saavuttaa. K okouksen teemana oli lupa puhua ja sanaista arkkua avattiin muun muassa siitä, pitäisikö sopimuspalokuntien tunnettuuden ja identiteetin eteen tehdä enemmän töitä. Teksti ja kuvat: Esa Aalto Palokuntaväen paraati sai iloisen vastaanoton Helsingin kadun varsille kerääntyneeltä yleisöltä. 58
Rekrytoinnissa on erityisesti huomioitava, että palokunta on valmis ottamaan vastaan uusia jäseniä. Neljä vastaajaa kymmenestä voisi kuvitella harrastavansa VPK toimintaa. Aki Linnanahde haastatteli. ”Olisi tärkeää jatkossa huomioida myös sopimuspalokunnat.” Ranuan VPK:n Jari Ranua halusi tietää, miten kokouksen esittelijä ja juontaja Aki Linnanahde näkee ulkopuolisena sopimuspalokuntatoiminnan ja mitä mielikuvia herättää vapaaehtoinen tai sopimuspalokunta. Yli viidennes mainitsi, että palokunnat tarjoavat nuorisotoimintaa ja vajaa kolmannes ei osannut mainita, mitä toimintaa VPK:lla on. Tirilän VPK:n Maija Ruuska ja Ville Hirvonen kertoivat onnistuneesta rekrytointikampanjasta. Jatkossa tulee tunnettuutta nostaa ja olla paremmin esillä.” Kokousyleisö sai kännyköillään osallistua äänestyksiin ja yksi yleisökysymyksistä kuului, pitäisikö sopimuspalokuntien osallistuminen pelastustehtävissä näkyä paremmin mediassa. ”Veikkolan facebook-ryhmää seuraa reilu 1000 kyläläistä ja sieltä he näkevät ja kokevat kaiken mitä kylällä tapahtuu. Huonoa asiassa on se, että vain 5 % yrityksistä saa puhtaat paperit, puolella on vähintään 8 vikaa ja joka kolmatta uhkaa välitön palovaara. Kokoussalin lavalle nousivat Tirilän VPKn Ville Hirvonen ja Maija Ruuska kertomaan heidän rekrtytointitavastaan. ”Pienemmillä alueilla on tunnettuus parempi, koska kylä on tiiviimpi ja ihmiset tuntevat toisensa ja toiminnan kylällä. Sopimuksen nojalla on aina lähdettävä.” Veikkolan VPK:n Mika Gröndahl sanoi, että pienen paikkakunnan etuna ovat tutut palokuntalaiset. SPEK:n naistyötoimikunnan puheenjohtaja Irja Viinikainen huomautti, että myös palokuntanaistyö tarvitsee lisää näkyvyyttä. Hyvää asiassa on se, että ongelmiin puututaan. Eniten kiinnostuneet olivat 25-vuotiaat ja pienillä paikkakunnilla asuvat. Sopimuspalokunta kuvaa sitä paremmin. tia suomalaisista osasi nimetä hälytystoiminnan olevan osa VPK toimintaa. If Turva-akatemia tekee satoja lämpökuvauksia vuodessa. ”Toiminta vaatii paljon osaamista, harjoittelua ja sitoutumista. Jos ajatellaan termiä, niin vapaaehtoinen on positiivisempi kuin sopimuspalokunta”, Linnanahde sanoi. LÄMPÖKUVAUS PELASTAA e ne ui mitää a Pienet keinot ehkäisevät suuria vahinkoja – jopa ihmishenkien menetyksiä. 59. ”Media-ala on hiukan samanlainen kuin palokuntatoiminta; melko pieni piiri ja ”sisäsiittoinen”. On tärkeää että näitä käytäntöjä voidaan jakaa jokaiselle palokunnalle. Valtaosa kannatti parempaa näkyvyyttä. Lue lisää if.fi/turvallisuus. Jari Ranuan mukaan palokuntatoiminta ei ole nykyään kovinkaan paljon vapaaehtoista, ainakaan lappilaisen näkökulmasta. Pienemmissä kylissä ihmiset ovat lähempänä toisiaan.” Uutta väkeä tarvitaaan Sopimuspalokunnat tarvitsevat monin paikoin uutta väkeä ja siksi tarvitaan myös hyviä rekrytointikäytäntöjä, joita onkin käytössä useissa palokunnissa. Tunnettuus on kasvanut vuoden 2013 aikana ja samalla kiinnostus osallistua toimintaan on lisääntynyt. Turun VPK:n Petri Aalto totesi, että mediassa kerrotaan pelastuslaitoksen hoitaneen tehtävä, mutta sopimuspalokuntia ei mainita. Isommissa kaupungeissa toimintaa on enemmän, samoin kilpailua vapaa-ajasta
Nyt rekrytoidaan vuosittain uusia jäseniä, järjestetään kunnollisia harjoituksia, tehdään varainhankintaa sekä panostetaan nuorisotoimintaan” kertoi palokunnan päällikkö ja toiminnanjohtaja Hannes Aaltonen. Leppävaaran VPK:n Jorma U. Tirilän VPK perusti sivupaloaseman, jotta se sai rekrytoitua Lappeenrannan yliopistokampusalueelta uusia jäseniä ja pidettyä vanhoja jäseniä motivoituneina. On siis syytä huolehtia, että palokunta on valmis vastaanottamaan uusia henkilöitä ja huolehtia myös heidän viihtyvyydestä.” Jorma U. Helsingin sopimuspalokunnat hoitavat nyt yhdessä vuorotellen eläinpelastustehtäviä, jotka työllistivät runsaasti Helsingin VPK:ta, kun se teki niitä yksin. Toiminta turvattiin kaikilla paloasemilla ja Teijossa sekä Förbyssä aloitettiin nuorisotoiminta. ”Haagassa rekrytoimme 16 henkeä mukaan toimintaan ja valitettavasti henkilöt jäivät pois vuoden aikana. Näin tarvittavien testien pitää olla suoritetut. Helsingin VPK on tänään pelastuslaitoksen tukipalokunta, jossa toimii aktiivinen 25 hengen hälytysosasto. Lyyjynen innostui Tirilän esimerkistä. Turun VPK:n Kari Suominen sanoi, että pitkäaikaisia toimihenkilöitä löytyy monista palokunnista, mutta tosiasia on myös, että uusia halukkaita ei ole. Helsingin VPK on vireä 150-vuotias Uusi paloasema sinettiä vaille Helsingin VPK:n väkeä osallistui runsaslukuisesti paraatiin, joka järjestettiin samana päivänä kun yleinen palokuntalaiskokous. Eduskuntatalon portaille kokoonnuttiin perinteiseen yhteiskuvaan. ”Osallistujia vaikuttamiskokouksissakin on vähän jos useamman sadan hengen yhdistyksessä paikalla päättävissä kokouksissa on vain muutama kymmenen.” Järjestyksessään 27. Jorma U. Ville Hirvonen kertoi heillä ratkaisuksi muun muassa uusien ja vanhojen palokuntalaisten yhteisen harjoittelun. Nyt jäsenet voivat lähteä suoraan hälytyksiin sivupaloaseman miehistökuljetusautolla. ”Rekrytoimme yhdestä uskontokunnasta ryhmän uusia jäseniä ja nyt alun perin 15 osallistujasta on mukana edelleen 5.” Haagan VPK:n Erkki Pulkki muistutti myös jäsenistön huolehtimisen tarpeesta. VPK tukee pelastuslaitosta sopimuksen mukaan sammutusja pelastustehtävissä. Perniön, Teijon ja Förbyn VPK:t yhdistivät yhdistystoiminnan ja turvasivat näin kolmen palokunnan jatkuvuuden. 60. VPK:n riveissä on runsaat 143 henkeä. ”Leppävaaran VPK innostuu tästä ja harkitsee vastaavaa toimintamallia Otaniemeen tavoittaakseen opiskelijoita.” Jari Ranua muistutti, että erilaisia ryhmiä asuu ympäri Suomen ja on mahdollista rekrytoida kerralla useampia henkilöitä. muutaman liittyneen myös oman asuinpaikkakunnan sopimuspalokuntaankin. yleinen palokuntalaiskokous hyväksyi suurella äänten enemmistöllä päätösesitykset ja seuraavalla kerralla ko kousasioita käsitellään Vaasassa vuonna 2018. Lyyjunen sai idean Leppävaaraan Tirilästä. ”Kesän ajaksi osa rekrytoiduista on muuttanut takaisin kotipaikkakunnalle ja tiedetään Hannes Aaltonen kertoi, mitä Perniön VPK:ssa on tehty toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi. Syksy tulee näyttämään kuinka moni tulee takaisin ja jatkaa palokuntatoimintaa opiskelun yhteydessä.” Vaikuttaa voi jos haluaa Palokuntalaiskokous keskusteli myös vaikuttamisesta ja päätöksentekoon osallistumisesta sopimuspalokuntatoiminnassa. ”Oli hetkiä, jolloin ei saattanut saada hallituksen kokousta päätösvaltaiseksi väkimäärän vähenemisen takia. Lyyjynen huomautti, että viihtyvyydestä voi pitää huolta myös esimerkiksi yhteisillä saunailloilla. T osin puheenjohtaja Matti Salosen mielestä hälytysosastossa voisi olla kolmisenkymmentäkin henkeä. Matti Salosen mielestä on tärkeää, että VPK hoitaa sopimuksensa mukaiset velvoitteet ja tärkeää on huolehtia erityisesti siitä, että rivissä on tarvittava määrä raskaisiin pelastustehtäviin kykeneviä henkilöitä
”Veteraaniosasto on pidetty kahtena, koska olemme myös ruotsinkielinen palokunta”, Matti Salonen sanoo. Tilat tulisivat nykyisen kahden sijaan jopa neljälle ajoneuvolle. Tulevaisuuden pakettiauto on täällä – ja se täyttää kaikki kuljetustarpeesi Aivan uusi pakettiauto • Huippuluokan ajomukavuus • Luokkansa voimakkain moottori (205 hv) Iveco maahantuonti ja myynti: Iveco Finland Oy, Kiilaniityntie 10, 02920 Espoo Suurasiakasmyynti: Raimo Haavikko, p. Reservipalokuntatoiminta ei jaksa myöskään motivoida nuoria, joten on tärkeää, että meiltä löytyy hyviä, päteviä kavereita, jotka läpäisevät tarvittavat testit ja jaksavat pysyä mukana.” Helsingin VPK:ssa toimii myös aktiiviset nais, nuorisoja kaksi veteraaniosastoa. Helsingin VPK:lla on myös riskienhallintaosasto, jonka jäsenet jakavat turvallisuustietoa muun muassa taloyhtiöissä ja päiväkodeissa. ”Nuoriso-osaston toiminta on ollut hyvällä mallilla, mutta valitettavasti tilat ovat tulleet esteeksi kehittää toimintaa.” ”Nuorisosta kun kasvaa tulevaisuuden hälytysosastolaisia.” Helsingin VPK:lla on suunnitelmat uuden paloaseman rakentamisesta Jätkäsaareen. ”Jos emme vastaa vaatimuksia, putoamme reservipalokunnaksi ja se vaikuttaa saamaamme sopimuskorvaukseen. +358 45 320 7704, s-posti: raimo.haavikko@iveco.com ”Suunnitelmat rakennuksesta on olemassa. 61. ”Palokuntasopimuksessa olemme sitoutuneet tekemään vuosittain parikymmentä valistuskeikkaa”. Teksti ja kuvat: Esa Aalto Puheenjohtaja Matti Salonen ja palokunnan päällikkö Kari Kiiski muistivat VPK:n historiakirjan kirjoittaa Juhani Katajamäkeä. Uusi asema on suunniteltu kahteen tasoon ja siinä olisi noin 750 neliötä. Tärkeinä henkilöinä Matti Salonen pitää vapaaehtoisia vetäjiä, jotka pitävät nuoret mukana toiminnassa. Rakennuskustannukset on arvioitu runsaaksi miljoonaksi euroksi”; Matti Salonen kertoo. Enää odotamme rahoituksen järjestymistä.” Uuden paloaseman myötä VPK saisi paremmat kalustotilat. ”Jos kaikki menee hyvin, niin päätös uudesta asemasta saadaan ensi vuonna. Nykyisin VPK toimii Helsingin keskustassa runsaan 500 neliön tiloissa, joista varsinaiselle asemalle tilaa on runsaat 250 neliötä. Tonttivaraus on vuoteen 2017 saakka
Näin ei ole tapahtunut missään muualla maamme kunnissa. Tässä esitänkin esimerkkeinä eräitä hauskoja yksityiskohtia. Niinpä Kajamäen kirjoittama Helsingin VPK:n historia on enemmän kuin yhden palokunnan historia. Sopivissa yhteyksissä kirjoittaja sijoittaa kiitettävästi kuvauksia 150-vuotiaan VPK:n antamista ja saamista vaikutteista ja vaikutuksesta kotikau”Kaksikymmentäkahdeksan vuotta sitten, kuudennella luokalla kaveri kysyi mukaan palokuntaan. Tähänkin johtaneita mielenkiintoisia syitä valotetaan kirjassa perinteisten palokunta-asioiden ohessa. Hyvän organisaationsa ja reippaan toimintansa johdosta palokunta saavutti kaupunkilaisten suuren suosion ja tätä kautta myös runsaasti taloudellista tukea. Lippu oli siis noihin aikoihin operatiivisen johdon tärkeä apuväline eikä pelkästään seremoniallinen koriste. Järjestivätpä kaupunkilaiset Kaisaniemen puistossa VPK:lle suurenmoisen kiitosjuhlan ylevine puheineen ja huveineen. Helsingin Vapaaehtoinen Palokunta 1864–2014 on osaavan ja väsymättömän alamme puolestapuhujan Juhani Katajamäen komea teos yhden vanhimpiin kuuluvien palokuntiemme historiasta Rainer Alho Tekstit: Piatta Rulja Kuvat: Lassi Rinne 150-vuotiaan Helsingin VPK:n jäsenet kertovat harrastuksestaan 62. Katajamäen julkaisu on jo peräti viides palokunnan historiateos (40 v., 50 v., 100 v., 125 v.) Useat tärkeimmät asiat on tietysti kerrottu jo aikaisemmin mikä toisaalta helpottaa, mutta myös asettaa vaatimuksia uusien näkökulmien löytämiseksi. Lipunkantajasta sanotaan ohjesäännössä, että hänen tulee lippuinensa olla päällikkönsä välittömässä läheisyydessä osoittaakseen missä päällikkö on. Sitä ennen ehtivät porilaisetkin saada omansa. Klassisia palokuntahistoriikkien osia ei tässä yhteydessä ole mahdollista tarkemmin esitellä. Omassa palokunnassa herättää ylpeyttä sen 150-vuotinen historia, ja vaikka meillä on pitkä menneisyys, olemme myös moderni palokunta.” – Markku Kari, 40, palokunnan 2. Nykyisessä toiminnassa kaveripiiri on ehdottomasti tärkein mukana pitävä tekijä, mutta myös mielekkäät tehtävät ja tekniikka kiinnostavat. VAPAAEHTOISTA VAIN LIITTYMINEN. Kirjan laatijalla, emeritus-päätoimittaja Juhani Katajamäellä on sekä vakinaisenettä VPK-taustansa ansiosta ja ennen kaikkea pitkäaikaisena alamme pää-äänenkannattajan toimittajana ja päätoimittajana hankittu laaja ja perusteellinen maamme paloja pelastustoimen, sen historian ja poliittistenkin vaikuttimien tuntemus. On myös huomautettava, että Helsingin VPK on aikojen saatossa huolehtinut hyvin historiansa ja perinteidensä dokumentoinnista. Poikkeuksellinen on Helsingin VPK:n historiankulku siinäkin suhteessa, että pääkaupunkiin perustettiin vakinainen palokunta ensin ja VPK vasta myöhemmin. Kirjalla on myös erityisesti Helsingin kannalta tärkeä kulttuurihistoriallinen merkitys ja onkin arvokasta, että se on julkaistu molemmilla kotimaisilla kielillä. Merkille pantavaa on, että Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunkiin Helsinkiin perustettiin vapaaehtoinen palokunta vuonna 1864 eli vasta 26 vuotta myöhemmin Turun VPK:n perustamisen jälkeen. Niinpä palokunnan harjoitusohjesäännön käännöksessä vuodelta 1894 on täsmällisesti määrätty miehistön toimenkuvat. Esimerkiksi suihkumiehen -nimike on hauskasti ja onnistuneestikin käänne ”suihkunsuunnittaja” eli kohdistaja, aikaisemmin ”suihkunviejä”. Palokunnan nimi, komentokieli ja käyttökielikin oli aina viime vuosisadan puoliväliin saakka ruotsi. Operatiivisesti ja järjestyksenpidon kannalta tärkeät päätökset käännettiin myös suomeksi. varapäällikkö Helsingin 150-vuotias VPK sai arvoisensa historiikin pungin naapurikuntien, pääkaupunkiseudun ja koko maan palokuntatoiminnan kehitykseen
Puheiden lomassa muistettiin myös ansioituneita. Seuraavat juhlatilaisuudet olivat perjantaina 6.6. Yhteistyö laitoksen porukan kanssa sujui hyvin, tunsi että ollaan samassa veneessä. Se on myös lähellä kotia.” – Akseli Savolainen, 13, nuorisoosaston jäsen ”Sehän on kaikista tärkeintä, että voi auttaa toisia ihmisiä eri tilanteissa kotona ja kodin ulkopuolella. Siksi aloitin palokunnan, ja jatkan niin kauan kuin voin olla mukana. Omassa palokunnassa onkin parasta kaverit ja kouluttajat. • Maankäyttöja rakennuslain muutokset • Muutoksia myös pelastusja puolustustilalakiin + paljon muuta PALOJA RAKENNUSLAINSÄÄDÄNTÖ 2014 Tilaa heti • puh. Mukana pysyy, kun on niin loistava porukka ja tekemisen meininki! Harjoituksissa harjoitellaan aika monipuolisesti eri palokuntataitoja, ja koska olen ollut mukana vasta vuoden, kaikki on uutta ja ihmeellistä. Harrastan palokuntaa, koska toiminta on jees ja täällä näkee hyviä kavereita. veteraanijoukkueen varajohtaja Kessu-urani alkoi vastikään vauhdikkaasti Isolla Roobertinkadulla ullakkopalossa. Etsin tietoa netistä ja lähetin sähköpostia Helsingin VPK:lle – nyt olen ollut mukana toiminnassa neljä vuotta. Suurin näytön paikka palokunnalla oli lauantain 7.6. Pääjuhla oli iltapäivällä palokunnan kerhohuoneella ravintola Pompierissa. Omassa palokunnassa on parasta se, että kun jotain tehdään, se tehdään sopivalla särmyydellä, ja osataan ottaa myös rennosti, kun on sen aika. Niin kuin pitää ollakin. Tilaisuudessa palkittiin ansioituneita jäseniä. Äitini kertoi, että VPK-toimintaa on myös nuorille. –Juhana Hietaranta, 23, hälytysosaston varajohtaja 63. Teksti: Perttu Halonen 150 vuotta palontorjuntaa ja reilua meininkiä ”Tämä harrastus sopii minulle hyvin, kun opin asioita tekemisen kautta. Uudistamme toimintaamme koko ajan.” – Kaj Lindgren, 71, 1. Piti koittaa tauottaa omaa porukkaa ja samalla ehtiä miettiä seuraavia siirtoja. (09) 222 3700 • myynti@suomenkalenterit.. Valmistautuminen aloitettiin vuonna 2011 palokunnan päällikkö Kari Kiiskin johdolla. paraatissa. Paikalla oli paljon yksiköitä, ilma oli todella kuuma ja tilanne eli koko ajan. MAANKÄYTTÖJA RAKENNUSLAKI MUUTTUU! Uutta, mm. Keskipäivällä järjestettiin palokunnan jäsenten katselmus paloaseman pihalla. Iltapäivällä palokunta otti vastaan onnitteluita kerhohuoneellaan ja illalla kaupunki tarjosi Helsingin VPK:n ja 110-vuotiaan Haagan VPK:n jäsenille ja kumppaneille juhlavastaanoton kaupungintalon juhlasalissa. Jatkossa olisi tarkoitus saada voimaa sen verran lisää, että penkkipunnerrus kulkisi ja pääsisin liittymään hälytysosaston riveihin.” – Krista Luoto, 27, miehistöosaston jäsen ”Pidin kirjasta, jossa oli kertomus vapaapalokunnasta. Tekemistä ja meininkiä on juhlavuoteen valmistauduttaessa riittänytkin. Omassa palokunnassa parasta on VPK:n hyvä henki. Katselmukseen osallistui 80 palokunnan kaikkiaan 143 jäsenestä. Juhlinta käynnistyi hyvin perinteisesti helatorstaiaamuna 29.5.2014 palokunnan hallituksen kunniakäynnillä edesmenneiden päälliköiden haudoilla. Katso ennakkotilausedut netistä! 125 € + alv 10 % Otsikon mukainen iskulause päätettiin keväällä laittaa Helsingin VPK:n juhlajulisteeseen. • www.suomenkalenterit.
Tarkkaan suunnitellut aikataulut, järjestelyt ja rakentaminen pitivät huolen siitä, että leiriläiset pääsivät saapumaan valmiille leirialueelle. ”Erittäin mukavaa, että ulkomaalaiset palokunnat ovat kiinnostuneita tulemaan Suomeen leirille. Tämä kertoo siitä kuinka vahva auttamisen halu ihmisillä on toisiaan kohtaan. 64. L eirivalmistelut lähtivät jo hyvissä ajoin käyntiin. Jokainen talkoolainen on erittäin tärkeä, sillä kaikkien työpanos näkyy toimivana ja onnistuneena leirinä. Leirinjohtaja Kai Vainio Kiukaisten VPK:sta haluaakin kiittää kaikkia leirin rakennukseen ja suunnitteluun osallistuneita tahoja ja henkilöitä. Yhteismäärä ulkomaanvahvistuksilla oli 123 henkeä, joten ihan mukavasti oli saatu porukkaa liikkeelle Poriin. ”On tärkeää, että porukka on täysillä mukana tekemässä tällaista suurta tapahtumaa. 123 innokasta palokuntalaista oli valmiina toimimaan palokuntatehtävissä meidän kanssamme ja siitä pitää nostaa hatKarim Z. Kansainvälisen toimialanpäällikkö Kalle Lehtonen Rantakulman VPK:sta oli tyytyväinen ulkomaalaisten osallistumiseen leirille. Viksu 2014 -leirin valmisteluista vastasi Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto. Kansainvälistä toimintaa Valtakunnallisilla leireillä on totuttu näkemään mukana koulutuksissa myös ulkomaalaisia palokuntalaisia. Lähes kolme tuhatta leiriläistä kokoontui Poriin ympäri Suomea. Olenkin erittäin tyytyväinen näistä uhrautuvaisista palokuntalaisista, jotka haluavat tehdä Viksu veti kolme tuhatta palokuntanuorta Poriin Kesä–heinäkuun vaihteessa starttasi Porin Kirjurinluodossa kuudestoista valtakunnallinen palokuntanuorten suurleiri. Yskowicz esiintyi leirillä ja veti mahtavan shown. Mukana oli myös ulkomaalaisia palokuntalaisia Saksasta, Venäjältä sekä Ruotsista. Moni henkilö uhraa kesälomastansa ison osan ja tulee rakentamaan leiriä pyyteettömästi, ilman palkkaa ja täysin vapaaehtoisesti. Saksasta tuli viisi eri palokuntaa, Venäjältä kaksi palokunta ja Ruotsista kolme. Teksti ja kuvat: Saku Rouvali tätä pyyteetöntä toiminta nuorten hyväksi”, sanoo Kai Vainio
Suomen Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö tuli rouvansa Jenni Haukion kanssa tutustumaan palokuntatoimintaan. Väkimäärä tuplaantui Keskiviikkona järjestetty vierailupäivä kokosi palokuntalaisten sukulaisia ja ystäviä Kirjurinluotoon lähes kolme tuhatta henkeä. Presidentti Niinistön vierailu saikin paljon huomiota palokuntalaisten keskuudessa ja median edustajia tuli paikalle useita. ”Leireille olen osallistunut useasti ja tämä on nyt jo 33. Isä Henri Hietanen oli päiväkodissa hoitamassa omien lapsiensa lisäksi vajaata viittäkymmentä muuta lasta. Hiihdin ennätysajassa takaisin kotiin pelätessäni, että kotitalo palaa. ”Muistan ensikosketukseni palokuntaan. Leirin vahvuus siis tuplaantui vierailupäivänä. Maskun VPK:n mukana ollut Miro oli isänsä Henri sekä sisarensa Netta Hietasen kanssa leirillä vahvistamassa Viksulan VPK:n rivejä. Leirinjohtaja Kai Vainio on tyytyväinen hyvin onnistuneeseen leiriin. Paljon ovat leirit muuttuneet aikojen saatossa, mutta hauskaa on aina ollut. Palokuntatoiminta on itsessään myös hyvin moni-tahoista ja valtavan arvokasta. Olin nuorena miehenä hiihtolenkillä ja näin kaukaa sellaisen kajastuksen, joka tuli kotoa päin ja pelästyin valtavasti. Vaatii rohkeutta lähteä eri maahan leirille pelkästään jo kielimuurin sekä käytännön erojen takia. Tasavallan presidenttipari pääsi seuraamaan muun muassa leirin pienimpien palokuntalaisten sammutusnäytöstä, jonka Viksulan VPK heille järjesti. Presidenttipari ihasteli palokuntanuorten reippautta Viksulan VPK:n paloasema. Presidentti Sauli Niinistöllä on hyvin omakohtainen kokemus lapsuusvuosiltaan vapaaehtoispalokuntatoiminnasta, vaikka hän itse ei ole mukana ollutkaan palokuntatoiminnassa. Nopeasti selvisi, että Niinistön muutama kaveri oli sytyttänyt tulitikkuleikeillään ladon palamaan. ”Leirillä nähty reippaus on erittäin ihailtavaa. Nuorten kyky toimia järjestäytyneesti ja auttamaan oppiminen on mittaamattoman arvokasta. Siinä paloi traktori ja paljon muutakin tavaraa. Palokuntanuoret harjoittelivat autosta pelastusta oikeissa olosuhteissa Länsi-Suomen pelastusalan harjoitusalueella. Täällä opitaan niitä monia tarpeellisia käytännön taitoja aina astioiden tiskaamisesta lähtien. tua. Oli hienoa että voimme tarjota vieraillemme tällaiset puitteet leirille”, kertoo Kalle Lehtonen. Tälläkin leirillä on ollut kiva nähdä kuinka onnellisia ja tyytyväisiä niin pienet kuin isommatkin palokuntalaiset ovat olleet”, kertoo Henri Hietanen. 65. Miron mielestä keikat olivat kivoja ja niitä olisi saanut olla enemmänkin. Palokunnan nuorisotoiminnassa yhdistyy hienosti tärkeiden taitojen oppiminen ja samoin yhteisöllisyys. Presidentti Niinistö nosti esiin kuinka tärkeää nuorten on opetella käytännön taitoja. Viksu 2014 palokuntaleirillä vieraili myös arvovieraita. Satakunnan pelastuslaitos sekä muut tahot järjestivät näytöksiä ja tapahtumia alueella. Iloinen mieli ja auttamisen halu tuovat oikean leiritunnelman. Päiväkodissa pitää tarkkaan kuunnella ohjeita, kertoo Miro Hietanen. Presidentti Sauli Niinistö pulisonsa Jenni Haukion kanssa olivat palokuntaleirin arvovieraita. Päiväkoti Viksula ja Viksulan VPK Viksulan VPK:n sammutusjoukoissa oli myös nelivuotias Miro Hietanen. Vapaaehtoistoimintaan liittyy harrastajien hieno asenne joka on varsin ihailtavaa. Vesisade hieman latisti tunnelmaa, mutta palokuntalaiset ovat tottuneet toimimaan veden kanssa, joten iloinen mieli oli kuitenkin läsnä koko päivän ajan. Enoni oli innokas vapaaehtoinen palokuntalainen ja hän oli paikalla paloa sammuttamassa sammutusyksikön päällikkönä”, kertoo presidentti Sauli Niinistö. Tällainen pyyteetön vapaaehtoistyö on erittäin tarpeellista maassamme”, sanoo presidentti Niinistö. leiri
Saurus Oy toimitti TVO:lle Scania P-360 -pelastusyksikön, Mercedes-Benz Sprinter -pelastusauton sekä vaahtonesteperävaunun. Myöskään letkujen pituudet eivät vaikuta”, kertoo palopäällikkö Katavisto. Teksti ja kuvat: Saku Rouvali Palopäällikkö Vesa Katavisto katsoo, kun paloesimies Erik Viljanen esittelee paloilmaisinkarttaa. Paineenvaihtelut eivät vaikuta lainkaan laitteeseen. Turvahenkilöiden partioima alue on kuitenkin niin pieni, ettei tule pitkiä viiveitä”, kertoo Teollisuuden Voima Oyj:n palopäällikkö Vesa Katavisto. Palokunnan päällystö on TVO:n palkkalistoilla ja palomiehet ovat Securitaksen palkkalistoilla. Uutuuttaan kiiltävä kalusto Vuonna 2013 tuli uutta kalustoa Olkiluotoon. Perävaunu pystyy toimimaan omana erillisenä yksikkönä, eikä se vaadi muuta kuin vetoauton. Palokunnassa toimii palopäällikkö, 3 palomestaria, 1 paloesimies, 5 suojeluesimiestä, 2 kalustonhoitajaa ja 30 palomiestä, joista käytetään nykyisin nimitystä turvahenkilö. TVO ja Securitas tekevät saumatonta yhteistyötä. OL-1ja OL-2 -laitosten puolella toimii 1+3 miehitys, ja rakenteilla olevan OL-3 -laitoksen puolella toimii 0+3 miehitys. Hälytyksen tullessa turvahenkilöt kiiruhtavat paloasemalle ja laittavat varusteet päällensä ja syöksyvät matkaan. Lähtöaika meille on määritelty 1+3 viiteen minuuttiin, mutta käytännössä lähtöaika on välitön ja vahvuudella 1+6. Alueella operoi oma laitospalokunta nykyaikaisin välinein. ”Perävaunussa on kiinteä tuhannen litran vaahtonestesäiliö. OL-3 on rakenteilla. Olemme huomanneet pitkän ajan saatossa, että tämä on paras ratkaisu. Toiminta ja vastuunjako on näin selkeää ja yksinkertaista. FireDos-sekoitusjärjestelmä toimii ilman mitään ulkoista virransyöttöä. Tulityölupa on voimassa pääsääntöisesti 8 tuntia, mutta poikkeusluvalla maksimissaan 12 tuntia. Ennakointi on turvallisuutta TVO:n uudistunut tulityölupakäytäntö tehostaa turvallisuutta. O lkiluodon ydinvoimala-alueen paloasemalla on ympärivuorokautinen miehitys. ”Toimintamalli on tehokas. Oma ja erillinen vaahtonesteperävaunu koettiin tarpeelliseksi ja käytännöllisemmäksi kuin auton oma kiinteä vaahtonestesäiliö. TVO omistaa molemmat paloautot sekä perävaunut ja Securitaksen palomiehet miehittävät ne. Olkiluodossa on kaksi toimivaa voimalaa, OL-1 ja OL-2. Vesi saadaan järjestelmään kiinteistä paloposteista joita alueella on useita. Jos osastoivat läpiviennit avataan, niin silloin vaaditaan aina tulityölupa. Vuorossa on jatkuvasti 1+6 miehityksellä ammattitaitoinen laitospalokunta. 66. Suunnitteilla on myös OL-4. Tulityöluvan ehtona on, että vain erikseen nimetty palohenkilöstö käy tarkastamassa kohteen ennen työn aloitusta. Tulityöluvan päätyttyä läpivienti pitää sulkea tiOma palokunta vastaa ydinvoimalan turvallisuudesta Eurajoella jatkuvassa valmiudessa 1+6 miehitys Olkiluoto on toinen Suomen ydinvoimala-alueista. Vesi virtaa moottorin läpi virtaukseen liittyvällä pyörimisnopeudella ja sekoittaa vaahtonesteen sammutusveteen. Voima saadaan sammuttamiseen käytettävän veden virtauksesta. Yksinkertainen mekaaninen systeemi toimii virtaus-annostelu -periaatteella
Vuonna 1985 hän tuli töihin silloiseen A. ”Pitkät työsuhteet ovat yleisiä tällä alalla. Automaattisia sammutusjärjestelmiä on 43 ja sammuttimia 1700. Koko henkilökunta on koulutettu paloturvallisuuteen, ja näin saadaankin turhia riskejä karsittua pois. Näin ei pääse syntymään vaaratilanteita. Otaniemen pelastusopistosta. lapäisesti vaikka työ jäisi kesken. Lähinnä eläkkeen kautta henkilökunta poistuu vahvuudesta. Toiminta täällä vastaa hyvin pitkälti kunnallista palotoimea. Näin voidaan tehokkaasti estää erhehälytysten syntyä. ”Tulityöluvan myöntää erikseen nimetty palohenkilöstö. Ilmaisimia näillä kahdella laitoksella on tuhatkunta. Joka aamu pidetään palaveri päivän töistä ja päivän päätteeksi pidetään lopetuspalaveri. Pitkäkestoiset työsuhteet ovat hyvin yleisiä, eli vaihtuvuus on todella pientä. Seuraavan työvuoron alkaessa tehdään jälleen uusi tulityölupa, ja tarkistuskäynti. OL-3 -alueella on automaattisia sammutusjärjestelmiä 27 ja sammuttimia 1300. Katavisto valmistui 1987 palomieheksi, josta tuli töihin Raumalle palomieheksi. Ajantuoma kokemus ja tuttu toimintaympäristö on vahvuus jota ei pysty sanoin kuvaamaan. Myös kerran vuodessa järjestettävä poistumisharjoitus palauttaa mieliin turvaohjeet. Näin pystytään ehkäisemään erhehälytyksiä jos esimerkiksi hionnassa syntyvä pöly tavoittaa ilmaisimen.” ”Paloilmaisimen likaisuusaste pystytään näkemään järjestelmästä, jolloin ne pystytään vaihtamaan ja toimittamaan puhdistettavaksi laitetoimittajalle. Toiminta laitospalokunnassa Laitospalokunta on haluttu työpaikka. Näin ollaan varmoja siitä, että osastoivat läpiviennit eivät jää auki eivätkä aiheuta vaaratilanteita. Tällöin pitää myös palokunnan olla kokoajan tietoinen käynnissä olevista työkohteista. TVO:lle Katavisto siirtyi Satakunnan Pelastusyksikkö Scania P360 turvaa olkiluotolaisten turvallisuutta. Palotarkastuksia, suunnitelmien läpikäymistä ja palavereja on miltei joka päivä”, kertoo palopäällikkö Vesa Katavisto. Sammuttimien huolto ja tarkastus on ulkopuolisella urakoitsijalla. Myös pölyävä työ tai vastaava likainen työ vaatii aina tulityöluvan. Uusia henkilöitä otetaan kuitenkin palokuntaan ja näille on päällystön puolella samat pääsyvaatimukset kuin kunnallisessakin palotoimessa. Ahlströmin tehtaalle Euraan vartija-palomieheksi. Jatkuva rakentaminen alueella aiheuttaa myös työsarkaa palokunnalle. Sisäiset palotarkastukset kuuluvat palokunnalle, ja niitä tehdäänkin joka työvuorossa useita. Uudisrakennuksia nousee ja vanhoja saneerataan. Tämän osa-alueen perusteella voidaan hyväksyä myös turvahenkilöksi. Palomieheksi eli turvahenkilöksi palkataan vähintään vanhemman sammutusmiehen pätevyyden omaavia henkilöitä, joilta löytyy vartijakortti. Ennaltaehkäisevä työ on erittäin tärkeä palokunnan arjessa. Palojärjestelmien ylläpito, määräaikaistarkastukset, koestukset ja pikkuhuollot kuuluvat palokunnalle. Pelkästään paloilmoitinkeskuksia on 60 OL-1ja OL-2 -laitoksilla. Vuosihuoltoseisokin eli revision aikana kytketään irti paloilmoitussilmukat huollettavasta laitoksesta. Katavistolla on itselläänkin pitkä ura takana pelastustoimessa. Myös ensivastekoulutus on pakollinen. Pisimpään, vuodesta 1976 Olkiluodon palokunnassa on toiminut palomestari Nils Ratamo. Vuodesta 2004 on järjestetty vartijan ammattitutkinnon yhtenä osaalueena pelastustoiminta. Palovartijana toimivat henkilöt ovat vähintään vanhemman sammutusmiehen pätevyyden omaavia henkilöitä. Tällöin alueella kiertää erilliset palovartiot, jotka koostuvat useista eri henkilöistä. Päivärutiinit ovat melko samanlaiset. Maanantaisin ja perjantaisin käydään läpi viikon työt. Palvelupäällikkö Jussi Mäki esittelee partioautoa Olkiluodon voimalan edustalla.. Puhdistetut ilmaisimet palaavat takaisin laitokselle uudelleenkäytettäväksi”, kertoo paloesimies Erik Viljanen
Alueella käytetään myös kaasuja ja vahvoja pesuaineita. Alueella on oma vesilaitos, jossa käytetään vesilaitoskemikaaleja. Lisäksi alueelta löytyy useita poistumislaitteita sekä happilaitteita varapulloineen. Pelastuslaitoksen koko päällystö käy myös ajoittain tutustumassa voimalaitokseen, jolloin toimintaympäristö on heille tuttu. OL-3 -alueella on nykyaikaisimmat laitteet ja nyt tehdään järjestelmämuutoksia, joissa 35 vuotta vanhoja laitteita nykyaikaistetaan. Pelastusauto RSA975, MercedesBenz Sprinter 316 CDI, 2013, varustettuna ensivastetarvikkeilla, sammutus-, kemikaalisukellusja pintapelastuskalustolla. Myös rastikoulutuksia järjestetään ajoittain. Pelastuslaitoksen puolella erityisasiantuntija Iiro Hyrsky on TVO:n yhteyshenkilö. Paineilmalaitteita alueella on reilut 100 kappaletta ja niihin varapulloja reilut 250. Turvallisuudesta alueella vastaa Securitas ja sen turvahenkilöt. 68. Toimintaa helpottaa myös yhteiset puheryhmät Virvessä pelastuslaitoksen kanssa. Tarkoituksena on minimoida riskit ja huomioida mahdolliset vahingot jo rakennusvaiheessa. Letkujen pesu ja huolto on myös ulkoistettu ja sitä hoitaa pelastuslaitos. Vaahtonesteperävaunu RSA9792 on rakenteeltaan yksinkertainen ja siksi myös helppokäyttöinen. Lähin päätoimisten miehittämä paloasema on Raumalla ja lähin sopimuspalokunnan asema on Eurajoen VPK:lla. Öljyntorjuntapuomia on valmiina keloilla vesialueilla yli kilometri. Turvallinen ympäristö ja alue Olkiluoto on Turvallisuusja kemikaalivirasto (Tukes) ”Turvallisuusselvityslaitos” ja sen korkeimman luokan omaava yksikkö. ”Laitosmuutokset työllistävät kokoajan ja rakenteellinen sekä aktiivinen palontorjunta on ajankohtaista. Paloilmoitinjärjestelmät osa turvallisuutta Palojärjestelmiä on koko saarella useammanlaisia ja ikäisiä. Yhteistoiminta pelastuslaitoksen kanssa TVO ja Satakunnan pelastuslaitos tekevät tiivistä yhteistyötä. pelastuslaitoksen paloasemamestarin virasta vuonna 2011. OL-3 laitoksella on käytetty uutta tekniikkaa, jolloin passiivinen palosuojaus on parempi. Syynä tähän on suuri polttoöljymäärä sekä muut kemikaalit. Alueella on myös paljon öljyntorjuntakalustoa. Vaahtonesteperävaunu RSA9792 varustettuna 1000 litran vaahtonestesäiliöllä ja tarvikkeilla Öljyntorjuntaperävaunu RSA9791, varustettuna erilaisilla vuodonpaikkausvälineillä ja ÖT-kalustolla Hälytykset vuonna 2013: Paloja pelastustehtäviä sekä ennakkovaroituksia 160 kpl Ensivasteita 40 kpl www.tvo.fi Mercedes-Benz Sprinter -pelastusauto on vakituinen näky Olkiluodon alueella. Yhteistyö suunnittelun ja käytännön kanssa kulkee käsi kädessä”, kertoo TVO:n palojärjestelmäinsinööri Mikko Lampinen. Puomit vedetään vaijerivetolaitteilla paikalleen, jolloin nopea öljyntorjunta on mahdollista tilanteen niin vaatiessa. Vuodessa järjestetään kolme isoa harjoitusta pelastuslaitoksen kanssa, jotka ovat joukkueja komppaniatasoisia. Teollisuuden Voima Oyj (TVO) Teollisuuden Voima Oy perustettu 1969 Olkiluodon rakennus aloitettu 1974 Saaren pinta-ala ~ 1000 hehtaaria Vuosittainen sähköntuotanto: Yli 14 terawattituntia vuodessa Työntekijät: TVO:n palkkalistoilla ~ 900 Posiva:n palkkalistoilla ~ 120 OL-3 -alueella ~ 650 Alihankkijat alueella ~ 500 Revisioaikana lisäksi henkilöitä huollettavalla voimalaitoksen alueella normaalisti 800 henkeä, isossa revisiossa 1500 henkeä Paloja pelastuskalusto: Pelastusyksikkö RSA971, Scania P360, 2013, varustettuna pelastusyksikön kalustolla
Hyvä henkilöstöjohtaminen on edellytys ison paletin pyörittämiseen ja täällä meillä tehdään yhdessä töitä. Tällä hetkellä pisimpään kestänyt työsuhde on alkanut 1977 ja henkilö on edelleen meillä töissä. Pysyvä työpaikka Henkilöstön vaihtuvuus yksikössämme on turvahenkilöiden keskuudessa verraten vähäistä. ”Meillä on alueella käytössä neljä partioautoa, joita käytetään alueen valvonnassa ja lisäksi löytyy myös polkupyöriä joilla henkilökunta pystyy siirtymään nopeasti laajalla alueella”, kertoo palvelupäällikkö Mäki. Vaihtuvuutta katsottaessa voidaankin todeta, että tässä on onnistuttu, mutta työtä on tehtävänä ja siinä auttaa hyvä henkilöstö. Myös normaalit palvelutehtävät kuten vierailuihin liittyvät toiminnat ja muun muassa puhelinvaihde kuuluu palveluumme”, kertoo Securitaksen palvelupäällikkö Jussi Mäki. Keskeistä on huomioida eri sukupolvien erot ja kohdella henkilöitä yksilöinä. (03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.. MYÖS -HÄLYTYSVALOT! 040 358 8936 040 561 7689 www.fernonorden.fi Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. Arvostamme kokemusta ja osaamista. Turvahenkilöltä vaaditaan poliisin vartijaksi hyväksyminen, hyvä fyysinen kunto ja aina nuhteeton tausta. www.tammivikkut.com www.suomenpelastuskeskus.fi 69 Ydinvoimala-alueella työskenteleviä turvahenkilöitä ohjaa yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain lisäksi ydinenergialaki. Securitas Oy Kuuluu kansainväliseen Securitaskonserniin Suomen Teollisuuden Vartiointi STV perustettiin 1959 Securitas Ab osti STV:n ja nimi muuttui 1993 Securitas Oy:ksi Työntekijöitä Suomessa 3000 henkilöä Työntekijöitä koko konsernissa 300.000 henkilöä Toimintaa 52 eri maassa www.securitas.fi Jussi Mäki on tyytyväinen motivoituneeseen henkilökuntaansa Securitaksella. Pidetty työpaikka, monipuolinen työ, ja mukavat työkaverit ovat varmasti tähän syynä. ”Olkiluodon alueella on Securitaksella töissä 150 ydinenergialain mukaisia turvahenkilöä. Ydinvoimalaa turvaamassa Toiminta Olkiluodon alueella pähkinänkuoressa Turvatarkastuksia Päihdetestausta Palvelutehtäviä Vartiointia Hälytyskeskustoiminto Paloja pelastustoimintaa Ajoneuvotarkastuksia ym. Tavoitteena Securitaksessa on sitoutunut ja motivoitunut työntekijä. Toiminnan tarkoituksena on osaltaan turvata ydinvoimalan ja siellä työskentelevien turvallisuus. www.mediseam.fi V A H I N G O S S A M U K A N A C M Y CM MY CY CMY K plastusilmo58x50lop.pdf 1 20.1.2012 10.51 LAAJA JA LAADUKAS VALIKOIMA VÄLINEITÄ ENSIHOITOON JA PELASTAMISEEN. ”Yhdessähän tässä töitä tehdään”, Mäki tuumaa.. Ydinenergialaki antaa turvahenkilöstölle lisätoimivaltuuksia toimia voimalaitosalueella turvaamistehtävissä. HÄLYTYSja VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaativaan ammattikäyttöön • PETO-tilannekeskusjärjestelmä • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt ja SALSA-asemahälytysohjelmistot • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja JULUEN-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • TETRA/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät Tammivilkut * PREMIER HAZARD -> maahantuonti * LED paneelit, ruuhkavilkut & majakat * Valomastot ja LED työvalot * Äänilaitteet ja kaiuttimet * Laaja mallivalikoima * Myynti, huolto, asennus ja maahantuonti Virusmäentie 47 puh. Monipuolista toimintaa Securitas toimittaa TVO:n palotoimeen palomies-turvahenkilöstön, jotka harjoittelevat säännöllisesti ja toimivat vasteella. Mikäli artikkelia lukeva omaa pelastajatutkinnon tai vanhemman sammutusmiehenpätevyyden ja vartijakortin, tai vastaavasti on käynyt vartijan ammattitutkinnon pelastustoiminnan lisäkurssilla, saa ottaa meihin yhteyttä”, kertoo palvelupäällikkö Jussi Mäki. Näistä 40 henkilöä on palomiesturvahenkilöä. Tälläkin hetkellä etsimme motivoitunutta henkilöä joukkoomme. Lisäksi palkkalistoillamme on asiantuntijoita muun muassa työturvallisuudessa ja osa toimii kalustonhoitajina. ”Yritämme olla työnantajana moderni ja pidetty. 020 792 4880 20300 Turku tapio.tammi@co.inet.. Voimalaitosalueella työskentelevät turvahenkilöt ovat turvallisuusalan ammattilaisia, tarkkoja ja työssään tunnollisia
(Artikkeli julkaistu Pelastustiedossa 1/2013). Osa pelastuspalvelun miehistöstä on käynyt pelastustoiminnanjohtamisen koulutuksen, joka tunnetaan käytännössä nimellä Lento P3. Myös kaikenlainen huoltotyö kuuluu lenTampere-Pirkkalan lentokentän turvana keltaiset paloautot Tampere-Pirkkalan lentokenttää käyttää vuosittain noin puolimiljoonaa matkustajaa. Lentokenttäpaloautot ovatkin ainoita Suomessa jotka ovat keltaisia sillä Valtion Rautatiet (VR) on maalauttanut autonsa nykyvaatimusten mukaisesti punaisiksi. Lentokenttäkaluston sammutusteho huomattiin myös Keski-Uudellamaalla tapahtuneen hallipalon sammutuksessa toukokuussa 2012. Lentoaseman pelastuspalvelua voidaan myös mahdollisuuksien mukaan hyödyntää lentoaseman ulkopuolellakin, sillä tehokas vesitykkikalusto ja runsas vesimäärä ovat oiva apu monessa isossa tulipalossa. Matkustajamäärällä mitattuna Tampere-Pirkkalan lentoasema on Suomen kolmanneksi ja kansainvälisten matkustajien määrällä mitattuna toiseksi vilkkain lentoasema. Toisella puolella toimii puolustusvoimien tukikohta ja toisella puolella Finavian sekä Airpron lentokenttätoiminnat. ICAO:n määräyksissä kerrotaan mitkä ovat paloauton kiihtyvyysvaatimukset, vesimäärät, väri ja kalusto. M olemmilla puolilla kiitotietä on omat toimijat. Kiitoradan kitkamittausta pitää tehdä tietyin väliajoin, samoin lumenpoistoa tai harjausta. Pelastuspalvelun vahvuus Pirkkalassa on kaksikymmentä henkeä. Varsinainen kiitorata on 2700 metriä pitkä, jolta nousee useita lentokoneita ilmaan päivittäin. Lento P3 vastaa kentällä kaikesta pelastustoiminasta ja toimii lentoaseman alueella palomestarina. Automaattihälytyksistä tulipaloihin Lentoaseman pelastuspalvelun tehtävät vastaavat paljolti kaupungeissa toimivien palokuntien tehtäviä. Kutsun tultua pitää lentoaseman pelastuspalvelun olla valmiudessa ottamaan lentokonetta vastaan kolmen minuutin toimintavalmiudessa. Tampere-Pirkkalan lentoasemalla on kaksi tehokasta lentokenttäpaloautoa. Lisäksi lentorahtia kentällä liikkuu lastattuna ja purettuna noin 600 tonnia vuosittain. Toiminta lentokentällä Lentokentän palomiehet ovat normaalisti töissä kentällä kunnossapidon ammattilaisina sekä muissa tehtävissä. Suurin osa lentoaseman pelastuspalvelun henkilöistä hoitaa lentokentän huoltotöitä, ja toimivat oman toimensa ohella (OTO) palomiehinä. Keltaiset paloautot Lentokenttäpaloautojen keltainen väritys tulee suoraan Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (International Civil Aviation Organization ICAO) asetuksista. Lentokentän turvallisuutta valvotaan keltaisista paloautoista. Kiitotien kunnossapitoon vaaditaankin erilaisia laitteita, jotta lentokoneet voivat laskeutua säästä riippumatta. Automaattikeikat, eläintehtävät, tulipalot sekä ensivastetehtävät kuuluvat palokunnan arkeen. Yhteistyö toimii saumattomasti molempien toimijoiden osalta. Tämä saattaa joskus olla tiukalla, kun lunta sataa vaakatasossa kiitotielle ja kiitotietäkin pitää aurata. Kitkamittauksesta lumitöihin Lentokentän moniosaaja-palomiehet tekevät lentokenttäalueella erilaisia tehtäviä. 70 Palopäällikkö Markku Peippo oman työpisteensä ääressä tutkimassa tulevan SAR-harjoituksen ohjelmaa.
Teksti ja kuvat: Saku Rouvali 71 Tehokkaan lentokenttäpaloauton vesitykistä purkautuu voimalla vettä joka lentää kauas. Lentokentällä on oma harjoitusalue myös näitä varten. Ennen Finavia koulutti omat palomiehensä, mutta nykyään koulutus on ulkoistettu Pelastusopistolle”, kertoo palopäällikkö Markku Peippo. OTO-palomiesten pitää vuosittain suorittaa samanlaiset testit kuin muidenkin palomiesten, ja Lento P3 pätevyyden saaneet joutuvat tenttimään joka viides vuosi pätevyysvaatimukset uudelleen. Hälytysajoneuvot • Hälytysja komentovahvistimet • Tehokaiuttimet • Valopaneelit • Integroidut valoratkaisut • Vilkkumajakat • Ruuhkavilkut • LED-valot Väestönsuojelu • Suurtehohälyttimet Alkometrit ja -lukot TAATTUA TURVALLISUUTTA Katso lähin jälleenmyyjäsi www.sarco.fi tai soita (09) 777 1500 Mini Blue väyläsahköjärjestelmä miehistöja johtoyksiköihin www.standby.fi www.INSALKO.fi 71 Tampere-Pirkkalan lentoaseman pelastuspalvelu Perustettu 1979 Jäsenmäärä 20 Palomiehiä 20 Lento P3 -pätevyyden omaavia 14 Hälytyksiä 20 (2013) Lisätietoa: www.finavia.fi toaseman pelastuspalvelun tehtävien piiriin. Meilläkin moni palomies kuuluu myös sopimuspalokuntaan, joten homma on tuttua myös siviilissä. Lentoaseman palopäällikkönä toimiva Markku Peippo onkin miehistään ylpeä. ”Ainoastaan Helsinki-Vantaan lentoasemalla on päätoiminen pelastushenkilöstö. Näin voidaan sammutuja jäähdytystoimintaa tehdä kaukaa. Muualla Suomen lentokentillä operoi OTOmiehistä varustettu pelastuspalvelu. Lentoaseman pelastuspalvelulla on käytössään kaksi tehokasta ja nopeaa paloautoa.
Vain yksi hikipisara valuu Pentti Lahden otsalta, kun meneillään on polkupyöräergometritesti Jyväskylän keskuspaloasemalla. Paloveteraanit innostuivat liikkumaan 72. – Liikunnalla voi saada itselleen energisen ja hyvän olon sekä yhdessä tekeminen vaikuttaa myönteisesti mielialaan. Monitorilla seurataan sydämen toimintaa levossa, kuormittumisen aikana ja sen jälkeen, Laine kertoo. Testitulosten lisäksi eläkeläiset saavat henkilökohtaisen liikuntaohjeen. Kerran vuodessa olen käynyt Lapissa hiihtämässä ja kesämökillä on tullut hakattua halkoja, Lahti kertoo. Jyväskylän Paloveteraanien yhdistyksessä on noin 50 jäsentä. Hän on osallistunut palomiesten Aslak-kurssien suunnitteluun ja toteutukseen lähes parinkymmenen vuoden ajan. Laine testasi Lahden edellisen kerran viime lokakuussa. Alakuva: Kari Laine asettaa Pentti Lahden testilaitteita. palomiehenä opiskeluaikoinaan. Laine on osallistunut kuntotestien kehittämiseen 1970-luvun alusta alkaen. Arto Hongisto seuraa vierellä. – Liikunta väheni sen jälkeen kun jäin ylipalomiehenä eläkkeelle vuonna 2004. Myös käytännön kokemusta palomiehen työstä löytyy, sillä hän toimi muun muassa Jyväskylässä va. Ruiskumestarina 2,5 vuotta sitten eläköitynyt Arto Hongisto kertoo, että yhdistys päätti aloittaa kuntotestien tekemisen viime vuonna. Liian usein kiinteä yhteys entisiin työkavereihin häviää, kun jää eläkkeelle. Mittauksen suorittaa jyväskyläläinen liikuntatieteiden maisteri Kari Laine, joka testaa tällä kertaa Lahden kuntoa. Testi ei keskeydy ainakaan keikan takia, sillä Lahti on nauttinut eläkepäivistään jo lähes kymmenen vuotta. Yläkuva: Tasapainotesti saattaa olla yllättävän haastava. Itse harrastan hölkkäämistä ja saan mittauksilla treenaamiseen lisäpotkua, kun kuulee miten kunto on kehittynyt, Hongisto selvittää. – Testissä on sama kuormitusmalli kuin töissä olevilla. Kattava testi Vapaaehtoiseen testiin kuuluvat terveyskysely, tasapainotesti ja kuormituskoe
Lihakset ja ravintotilanne sekä raajat ovat balanssissa. Kuntotesti antaa lisäpotkua treenaamiseen, Arto Hongisto tuumii.. (02) 572 1082, 050 598 1057 Helsingin toimipiste: Pohjoinen Rautatiekatu 29 Avoinna sop. 67-vuotias mies on ihannepainoinen. Myös Lahti tuntee kunnon kohentuneen, sillä viime syksyn testitulos antoi hänelle sykettä liikunnan lisäämiseen. – Nyt oli helpompi polkea kuin viime syksynä; sykekin oli 15–20 pykälää matalampi kuin syksyllä. Sykealue: 120–160 lyöntiä minuutissa Harjoituskertojen määrä: 2–3 krt/vko Harjoitusten kestoaika: 40–50 min Lähde: K Laine – Pentin kunnossa on tapahtunut merkittävää paranemista puolessa vuodessa. – Tämä on pelastuslaitokselta hieno kädenojennus, sillä eläkeläiset saavat treenata vapaasti paloaseman kuntosalilla päiväsaikaan, Lehtivuori iloitsee. Jos kolottaa paikkoja ja heiluu tunnin täällä kuntosalilla, niin eipä kolota enää, Lehtivuori sanoo ja jatkaa punttien nostamista. Ensimmäisen testin jälkeen olen käynyt kuntosalilla ja uimahallissa vähintään kerran viikossa, Lahti sanoo. – Tulee huono omatunto, jos ei liiku. Huoltotöiden varaukset ja tiedustelut puh. 010 569 3628 Markku Andersson puh. 010 616 1500, fax 010 616 1501, www.vema.fi Pajunen Oy, PL 141, 38700 Kankaanpää Puh. Sydänja verenkiertoelimistö toimii johdonmukaisesti. Teksti ja kuvat: Mika Rinne Pentti Lahti tuntee olevansa hyvässä kunnossa. 050 395 8567 Vema Lift Oy, Voivalantie 30, 20780 Kaarina puh. Liki kymmenen vuotta sitten palomestarin työstä vapaaherraksi siirtynyt Kalle Lehtivuori on tyytyväinen, että Keski-Suomen pelastuslaitos ei käännä selkäänsä eläkkeelle jääville työntekijöilleen. Savusukellusraja ylittyy helposti, Laine kertoo. Kari Laineella on vankka kokemus kuntotestien kehittämisestä. pajunen@pajunen.fi • www.pajunen.fi Palokunnan virkapuvut Savenvalajantie 2 | 85500 Nivala Puh. Huippulaatua kaikkiin käyttötarkoituksiin Veho Hyötyajoneuvot | Erikoismyynti www.vehotrucks.fi Hannu Gunnar puh. mukaan. Kolotus lähtee liikkumalla Liikunnan lisäksi Jyväskylän Paloveteraanien toimintaan kuuluu paljon erilaisia retkiä ja tutustumistilaisuuksia eri yhteisöjen toimintaan. Lehtivuori sai kimmokkeen kuntoiluun kun hän osallistui työelämässä ollessaan sukellushommiin. Pelastuslaitos on kutsunut eläkeläiset vieraikseen vähintään kerran vuodessa. Soita ja sovi tapaaminen. 08-442 131 | Fax 08-443 061 myynti@turvakilvet.fi | turvakilvet.fi Uusi turvakilpikuvasto Tilaa tai tutustu turvakilvet.fi Suomen Turvakilvet Oy 73 Pentti Lahden kunnon kehittyminen Lokakuu 2013: maksimaalinen hapenkulutus 37 ml/kg/min = hyvin hyvä, kuntoluokka 6/7 Toukokuu 2014: 40 ml/kg/min = erinomainen, kuntoluokka 7/7 Muutos +8 % Lähde: K Laine Lahden henkilökohtainen liikuntaohje Suositeltavat liikuntalajit: Pyöräily, liikuntaa mäkisessä maastossa, kuntosali. 010 569 3623 HYDRAULISET NOSTOLAVAT Suoritamme myös huoltoja korjaustyöt sekä vuosikatsastukset. Kalle Lehtivuori liikkuu säännöllisesti
Kaikkialla palokunnissa haluttiin kunnioittaen samaistua New Yorkin tulitaistelijoihin: kypärästä tuli lähes kansallinen symboli, mutta sen malli on 1700-luvulta. Matkustin viime vuonna kuusi viikkoa USA:ssa ja haastattelin matkan varrella palomiehiä useammassakin palokunnassa. San Franciscossa rakennuspaloissa käytettävissä sammutusauton hyökkäysletkuissa on suorat suuttimet vailla sumusuihkun mahdollisuutta. Suuressa lännessä tulipalotkin ovat suuria. Lau esittelee palokunnassa itse valmistettuja perinteisiä puisia tikkaita. Asemalla palomies D. Kun ihmettelen paineilmalaitteiden sijoitusta sammutusauton sivukaapissa, ja sitä että ne puetaan vasta kohteessa, hän toteaa heti, että tapa on järjetön ja kemikaalionnettomuudessa jopa vaarallinen, mutta näin täällä on tapana. Pääasiassa niistä tulee vääriä hälytyksiä, mutta järjestelmää ylläpidetään puhelinverkon mahdollisesti kaatavien katastrofien sekä kaduilla asuvien kodittomien että kuurojen takia. 74. Taktiikat ovat toisinaan lähes päinvastaisia siihen mitä meillä päin pidetään edistyksenä. Road trip krominkiiltoisten paloautojen maassa Tarunhohtoisessa Amerikassa palokunta on kiiltävää kromia, tehokasta kalustoa ja suurkaupunkien rautaista kokemusta, mutta myös jämähtäneitä perinteitä ja kurjistuvan julkisen sektorin ongelmia. Kun sähköverkko perustuu ilmajohtoihin, olisivat metallitikkaat sähköiskun riski, joten perinne puoltaa paikkaansa. Lämpötila +30 o C, kova tuuli ja ilmankosteus 8 prosenttia. Hyökkäys tehdään heti paljolla vedellä. Mutta museokamaa ovat myös kaupungin kaduilta löytyvät 1800-luvun lennätintekniikkaan perustuvat palokellot. Kaliforniassa Reddingin kaupungin liepeillä reitille matkalla mantereen halki sattunut, vain muutama tunti aiemmin syttynyt tulipalo. Myös uudempi pientaloasuminen perustuu nopeasti pystytettäviin kevytrakenteisiin puutaloihin. H yvä esimerkki ”perinteen voimasta” on tyypillinen ”New Yorker” –mallinen nahkakypärä joka teki maanlaajuisen paluun WTC-iskujen jälkeen. Mutta siihenkin on syynsä: vanha, tulenarka ja osastoimaton rakennuskanta. Tuhot: 1 menehtynyt, 68 asuinrakennusta, 128 muuta rakennusta ja yli 33 neliökilometriä maastoa. Yksi vierailukohteeni oli San Franciscon asema 10, jossa toimii myös palomuseo
Olin 11-vuotias ja joka kolmas vuorokausi mukana paloasemalla. 3” dieselkäyttöinen pumppu Ready-sarja Helppo tapa pumpata -PALOPUMPUT Autoilijankatu 8 Puh. Olen sopinut vierailusta sähköpostitse. On myös takamailla ilman virallista palosuojelua ja äärimmäisillään meininki on aitoa villiä länttä: palokunta tarjoaa sammutusapua vuosittaisen palosuojelumaksun myötä, mutta jos et ole maksanut, olet pahassa pulassa tulipalon sattuessa. Yleensä sammutustoimi kuitenkin hoituu verorahoin. Kaupungissa aikanaan asuneet sukulaiset ovat siirtyneet manan majoille jo vuosikymmen sitten. Matkani pääkohde oli Warrenin kaupungin palokunta Ohiossa. Mutta liukutangolla sai laskea kyllikseen. Paikoin on tosin yhdistyneitä muutaman kunnan aluelaitoksia. Onneksi hiljenevässä kaupungissa on vähän hälytyksiä, noin sata kuukaudessa. Kaikki tuo johtuu maan kattavasta löysien rakenteellisten palomääräysten pitkästä perinteestä. Keskusaseman lisäksi on kaksi, kolmen miehen sivuasemaa. Välillä on silti pahoja keikkoja. Suuntaan tuttuun välikköön kohti kellohuonetta, ja kuin sattuman oikusta ensimmäinen vastaantulija esittäytyy heti innoissaan ”suomalaiseksi”. Muistan tuon kuukauden palokunnassa tarkemmin kuin yhtäkään toista kuukautta elämässäni ja itsepintainen kiinnostus alaa kohtaan vaivaa yhä. Kaupunkialue pystytään tavoittamaan neljässä minuutissa. Tänään väkiluku on enää noin 40700 ja lasku jatkuu. Savusukelletaan kolmellakin Alan kehitystä kyllä seurataan, mutta palokunnan suurin kehittämishaaste on toimintakyvyn säilyttäminen. Mukana on pikkupoikana täällä ottamiani valokuvia ja miehet kommentoivat innokkaina keitä entisiä palomiehiä niissä vilahtelee. Vuosi sitten kuusi nuorta menehtyi ulosajossa. (02) 2162 112 20780 KAARINA Fax (02) 4692 115 www.veikkonummela.fi esteri@veikkonummela.fi Katso video eri käyttötarkoituksista: www.peltaco.com/ altaat Tilavuus 25 35 000 l Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio Puh. Tavoite kuvaa hyvin amerikkalaisen palontorjunnan käytäntöä: tulipalossa on kyse sekunneista... Vähitellen myös ilmenee, että edesmennyttä sukulaistani muistellaan legendaarisena hahmona: Ray teki palokunnassa 42 vuoden uran, oli maineikas palonsyyntutkija ja osavaltion palokouluttaja, kouluttaen muutaman sukupolvellisen savunsyöjiä ympäri seutukuntaa ja muistettiin yhä liikanimellä: Leatherlung=Nahkakeuhko. Nyt sitten kävelen pienoista jännitystä tuntien aamulla kalustohallin ovesta lapsuudenmuistoihin 42 vuoden päähän. 017-368 4000 | www.peltaco.com Kemikaalinkestävä Eccotarp-ALLAS 75 Sytyttyään ne palavat pian puhki ja sortuvat kuin korttitalot. Isäntänäni toimiva vuoromestari Dan Suttles, kertoo saaneensa oppinsa aikanaan Raylta, ja olevansa niistä kiitollinen loppuikänsä. Aikanaan hyvinvoineessa kaupungissa oli parhaimmillaan 1970-luvun alussa vajaa 63500 asukasta. Paikka on ennestään tuttu. Sivupaloasemat ovat kuitenkin ajoittain kiinni miespulan takia ja tilanne vaikea. Kun naapurikunnista pyydetään apua perinteisesti vain poikkeustapauksissa, niin miehistöä ei tahdo riittää pitkäkestoisiin savusukelluksiin. Palosuojelumaksu turvaa sammutusavun Yleisesti pikkukaupungeilla ja kunnilla on oma palolaitos ja hälytyskeskus. Lau esittelee San Franciscon palokunnan omassa pajassa valmistettuja, yhä käytössä olevia perinteisiä puisia jatkotikkaita.. Vahvuus hupenee Warrenin kaupunki kasvoi teräsja autoteollisuuden myötä, mutta tätä nykyä suurteollisuus työpaikkoineen on liuennut alueelta. Muutama vuosi sitten jo huippuajoista huvennut vahvuus putosi kaupungin rahapulan takia kerralla 23 miehellä ja päällikkö päätti, että tyhjillään olevia rakennuksia sammutetaan enää vain ulkoa. Nukuin palomiesten makuusalissa ja pääsin mukaan lähtöihin, joita tosin sattui harvoin. Ajelemme vuoromestari Dan Suttlesin kanssa hylätyillä teollisuusalueilla ja autiotalojen leimaamilla rapistuneilla asuinalueilla. Kun talot ovat usein lähekkäin, on tulipalo aivan eri luokan riski mihin meillä on totuttu. Tyhjät tehtaat eivät ole enää paloriski, mutta tulipalot hylätyissä, toisinaan kodittomien valtaamissa asuintaloissa ovat toisinaan myös vaarallinen pelastustehtävä. Siksi kaukaisen sukulaispojan vastaanotto on parempi kuin valtiovieraalla. Silti läntisen aseman esimies toteaa hymyssä suin, että vaikka kolme miestä on periaatteessa liian vähän savusukellukseen, jos tulee tarve, he ainakin menevät sisään ja hoitavat hommat. Luutnantti Shawn Peura, ei tosin osaa sanaakaan suomea, mutta esittelee samaan hengenvetoon kaksi muutakin palomiestä esi-isiltään suomalaisiksi. Mieluiten jo ennen kuin keskusaseman yksiköt ehtivät paikalle. Teksti ja kuvat: Jussi Kivi Palomies D. Lähihistoriassa on rakennuspalo, jossa kuoli kuusi henkeä ja toissavuonna meni nelihenkinen perhe. Vahvuus oli parhaimmillaan 96 miestä kuudella asemalla. Vuonna 1971 vietin siellä kuukauden, vuoromestarina toimineen amerikansuomalaisen sukulaiseni Ray Niemen luona. Lähistöllä Youngstownissa väkiluku on laskenut huippuvuosista sadalla tuhannella. Ja kaiken muun myötä palokuntakin kutistuu. Asenteella mennään
Pelastuslaitos kouluttaa kotihoidon henkilökuntaa ja kulkee mukana opastamassa asiakkaita heidän kotonaan. Kun ilmoitus tulee, Suominen ottaa tarvittaessa yhteyttä mm. Hän on helpottunut, kun sai sai pelastuslaitoksen edustajan mukaan katsomaan tilannetta. Osassa käynnin kohteena olevista asunnoista on huomattava paloriski: Niissä voi olla turhaa palokuormaa ja samaan aikaan asiakkaan toimintakyky voi olla alentunut. Muistisairaus voi lisätä paloriskiä Paloturvallisuutta kädestä pitäen 76. Lähihoitaja Sanna-Mari Littunen on yksi asiakkaastaan ilmoituksen tehnyt työntekijä. Tavaroiden vuoksi liikkuminen on usein vaikeaa ja asukkaan, naapureiden ja pelastajan turvallisuus palotilanteessa uhattuna. Littunen on puhunut asiakkaan kanssa asiasta, turhaan. Oma ongelmansa ovat erilaiset lisälämmittimet ja hellan käyttö säilytystilana. Tilannetta helpottaa ilmoitusvelvollisuus. kotihoitoon ja isännöitsijään, käy katsomassa tilanteen ja puuttuu siihen tarvittaessa. Toimintamalli on asiakkaan, palvelun tuottajan, pelastuslaitoksen ja yhteiskunnan yhteinen etu. Kun ihmisellä on vaikkapa muistisairaus voivat kattilat olla karrelle palaneita. Kun tilanteeseen puututaan, voi syntyä keskustelua asiakkaan itsemääräämisoikeudesta. Kotihoidossa työntekijät ovat huolissaan asiakkaistaan. P elastuslain 42 § asettaa muuun muassa sosiaalija terveystoimen toiminnanharjoittajille velvollisuuden ilmoittaa viranomaisille, mikäli he havaitsivat asiakkaan turvallisuuden vaarantavia asioita. Asiakas tupakoi, on muistisairas, liikuntarajoitteinen tai hänellä on päihdeongelma. Suomisen käynneistään tekemien havaintojen perusteella ilmoitukset ovat olleet aiheellisia. Samalla se voi tarjota mielekästä työtä ikääntyvälle pelastajalle. He pyrkivät puuttumaan turvallisuusriskeihin, mutta aina tämä ei auta. Haastava asiakaskunta Pirkanmaan pelastuslaitoksen projektityöntekijä, palomestari Markku Suominen käy läpi ilmoituksia, kouluttaa Tampereen kaupungin kotihoidon henkilökuntaa ja kiertää mukana asiakaskäynneillä. Kotihoidon arkea Suomisen omassa tuttavapiirissä ikäihmiset ovat hyvässä kunnossa. Näin riskeihin päästään puuttumaan etukäteen, eikä vasta palon syttyessä. Palokuorma muodostuu usein monenlaisesta tavarasta, vaatteista, kirjoista, lehdistä – tai suoranaisista roskista. Palolta on vältytty vain hyvällä onnella. Kun hän aloitti kotikäynnit, silmät avautuivat: Moni ikääntyvä ihminen on todella huonossa kunnossa ja tämä linkittyy myös paloturvallisuuteen. Useat pelastuslaitokset ovat lisänneet verkkosivuilleen ilmoituslomakkeen helpottamaan ilmoituksen tekoa palovaarasta tai muusta onnettomuusriskistä. 50+ ja mielekästä työtä Markku Suominen on täyttänyt 50 vuotta. Myös Pirkanmaalla on käytössä sähköinen ilmoitusjärjestelmä. Turvallisuutta parantavaa tekniikkaa löytyy harvoin. Iäkkään liikuntarajoitteisen asukkaan asunto on täynnä tavaraa
Esimerkkinä rintamamiestalossa asuvat ikäihmiset, joilla makuuhuone on yläkerrassa ja poistuminen hätätilanteessa voi olla vaikeaa. Teksti: Tarja Ojala THL. Koulutus näyttäisi tuottavan tulosta, sillä esimerkiksi Littusen päätös ilmoituksen tekemisestä tuli Suomisen koulutuksen tuotoksena. Kiukun Suominen kestää, mutta joskus säälittää vanhukset, jotka kyyneleet silmissä surevat tavaroitaan. Kun kaikki on ”rakasta ja välttämätöntä”, asiakkaan on vaikea luopua mistään. Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh. Suominen pitää työstään. Kun Suominen kysyy, eikö alakerrassakin olisi tilaa, asiakas oivaltaa ja on kiitollinen. Heidän kanssaan on helppo asioida. Koulutusaineisto on saatavissa maksutta THL:n verkkosivuilta osoitteesta www.thl.fiHYPERLINK "http:// www.thl.fi/"/ STEP-hanke. Aineisto on tarkoitettu sosiaalija terveystoimen työntekijöille ja toimialan kanssa työskenteleville. Koulutusaineisto sisältää lainsäädäntöä, tapausesimerkkejä laitoksissa ja tuetussa asumisessa sattuneista tulipaloista ja onnettomuuksista oppimisen periaatteet. ilmoitukset@ pelastustieto.fi 77 Hän käy läpi tehtyjä ilmoituksia ja kouluttaa muun muassa kotihoidon henkilöstöä. Kuvat: Tarja Ojala ja Pirkanmaan pelastuslaitos Lähihoitaja Sanna-Mari Littunen on helpottunut saatuaan Pirkanmaan pelastuslaitoksen turvallisuuskouluttaja Markku Suomisen mukaan kotikäynnille. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Kysy tarjous koko vuoden ilmoittelusta tälle paikalle. Suomisen mukaan parhaita asiakkaita ovat ikääntyvät, hyvässä kunnossa olevat ihmiset. Tavaroiden vuoksi liikkuminen on joissakin kohteissa vaikeaa ja asukkaan, naapureiden ja pelastajan turvallisuus palotilanteessa uhattuna. tietoa riskien hallinnasta ja paloturvallisuuden hyvistä käytännöistä. Aineistossa on tietoa tekstiilien paloturvallisuudesta, sähköja kemikaalipaloista. Asiakkaat suhtautuvat ohjaukseen useimmiten asiallisesti, vain harva aggressiivisesti. Hän tekee osaaikatyötä, mutta koulutus, vaarailmoituksiin paneutuminen ja tarkastuskäynnit ovat mielekästä työtä. 77. Maksuton koulutusaineisto Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) on valmistumassa koulutusaineisto sosiaalija terveystoimen toimipaikkojen ja kotiin annettavien palveluiden paloturvallisuuden parantamiseksi. Se on tuotettu Palosuojarahaston, THL:n ja SM:n rajoituksella Sosiaalija terveystoimen toimipaikkojen paloturvallisuus (STEP) -hankkeen osana. Lisäksi aineisto sisältää mm. Monen asiakkaan on vaikea luopua omaisuudestaan. Työ on fyysisesti kevyttä mutta välillä raskasta: Työn tekee raskaaksi se, että asiakkaat eivät aina tahdo hyväksyä heille paloturvallisuuden parantamiseksi annettua ohjausta
Paloesimies Sami Aron oppitunnin jälkeen siirrytään harjoitusalueelle. ”Ennen harjoitusta pidetään oppitunti, jossa käsitellään turva-asioita ja kerrataan perusasioita tulipaloista”, toteaa harjoitusalueesta vastaava palomies Jari Kankaanpää. Mauno Peltokoski (vas) ja Juhani Mäki-Teppo (oik) esittelevät kalustoa ja Alfia Harju-Säntti tulkkaa Dmitrii Karlovichille, Sergei Baklanoville ja Anatoly Sapozhkoville. Nyt laitteet kulkevat kärryssä ja ne huolletaan Lapuan paloEtelä-Pohjanmaalle neljä uutta paloasemaa Etelä-Pohjanmaalle valmistuu tänä vuonna neljä uutta paloasemaa: Jalasjärvelle, Jurvaan, Kauhavalle ja Lappajärvelle. Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen aikana on uusia asemia rakennettu aiemmin Evijärvelle, Kurikkaan ja Ilmajoelle. Kaikki savusukelluskurssin käyneet jurvalaiset pyrkivät käymään vuosittain Kauhavalla ja edellisviikolla heiltä oli käymässä toinen ryhmä. 78. Suunnitelmissa seuraavaksi on Seinäjoen Kapernaumiin nykyisen aseman korvaava asema. ”Ennen paineilmahengityslaitteiden kanssa oli ongelmia, kun harjoituksissa käytettiin sekä Kauhavan että harjoituksiin osallistuvien palokuntien laitteita sekaisin. Jalasjärvi ja Lappajärvi on luovutettu jo kesällä pelastuslaitoksen käyttöön ja loput on tarkoitus luovuttaa loppuvuodesta. E telä-Pohjanmaalla ensihoidosta vastaa sairaanhoitopiiri ja muutamaa poikkeusta lukuunottamatta heidän ensihoitoyksikkönsä toimivat myös paloasemilta käsin. Lentosotakoulun kanssa yhteinen harjoitusalue Kauhavalla Jurvan palomiehet saapuvat Kauhavan vielä vanhalle asemalle ennen illan savusukellusharjoitusta. Näistä Jurvan asemalle tulevat lisäksi pelastuslaitoksen raskaan kaluston korjaamotilat. Kauhavan miehistöauton perässä harjoitusalueelle kulkee peräkärry, jossa on 16 paineilmahengityslaitetta
Nurmon VPK on jakanut tietoa vapaaehtoispalokunnan toiminnasta, VPK-toimintaa ei Venäjällä ole. Vastetarkistukset ovat myös osana tuottavuuden ja tehokkuuden parantamista. pelastusjohtaja Harri Setälä ja Mauno Peltokoski Nurmon VPK:sta. Osasyynä toki se, että Venäjällä on eri palokunnat eri toimintoihin. Lentosotakoulun alue on saatu nyt myytyä LSK Business Park Oy:lle, joka on luvannut että harjoitusaluetta kehitetään. Nyt hätäkeskus ei pystynyt tänä keväänä kyseistä ohjetta noudattamaan vedoten valtakunnalliseen riskinarvio-ohjeeseen, joka on muutenkin madaltanut hälytyskynnystä hälyttää keskisuuri vaste. Asukasluvultaan Etelä-Pohjanmaa ja Vologdan kaupunki ovat samankaltaiset, mutta Etelä-Pohjanmaalla hälytyksiä on vuodessa 6000, kun Vologdassa niitä on 800. Alueella ovat käytössä kylmää ja lämmintä harjoitusta varten savusukellussimulaattorit. 79. Kerrostaloissa on mahdollisuus siirtyä parvekkeilta toiselle ja lasten valistaminen on lakisääteistä. Heille oli yllätys, kuinka paljon soittoja Pohjanmaan hätäkeskus vastaanottaa vuodessa. ”Olemme työryhmässä miettineet, että siellä ei silti esimerkiksi vaikkapa palokuntaa hälytetä muutaman öljylitran takia öljyntorjuntaan niin herkästi. Koska kokemukseen perustuen se oli täysin riittävä kulojen karkaamistehtäviin. Hätäkeskustoimintaan tyytymättömyyttä Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Keijo Kangastie ei ole täysin tyytyväinen hätäkeskusyhteistyöhön. Pohjanmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Tero Mäki kertoi vieraille viranomaisradioverkosta. Vieraita Venäjältä Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos sai toukokuun lopulla vieraita Venäjän Vologdan alueen pelastustoimesta. Mönkijöillä ajamisen kouluttamiseen löytyy myös oma ratansa. Vuonna 2018 investoidaan raideliikenneonnettomuusharjoituksia varten rautatiematkustajavaunuun ja kaasuvaunuun. Uudella asemalla on 1450 neliötä kahdeksalle eri autolle, kuudelle vakinaiselle pelastuslaitoksen työntekijälle, kymmenelle sairaanhoitopiirin henkilöstölle ja noin 25 sopimuspalokuntalaiselle. ”Aikaisemmin pystyimme pelastusviranomaisina ohjeistamaan hätäkeskuksen, että esimerkiksi keväällä kulopaloihin hälytetään paloasema kerrallaan. Sitten kun tulimme Venäjälle, rautatieasemilla oli kymmenittäin ihmisiä erilaisissa töissä ja samalla torjumassa tarvittaessa mahdollisia vaaratilanteita, Suomessa rautatieasemilla on yleensä vain valvontakamerat.” ”Venäjä voisi oppia taas Suomen puolelta vaikkapa palovaroitinpakon tai operatiivisen toiminnan organisoitumisen”, pohtii Harri Setälä. Palomies Jari Kankaanpää seuraa taaempana. Savusukellusharjoituksen aiheena on tällä kertaa uhrin etsiminen savun keskeltä. Sisällä kontissa paloesimies Sami Aro kertoo harjoituksen kulusta jurvalaisille. Medialle se saattaa aiheuttaa hämmennystä, mutta se on vakiintunut ja hyväksi havaittu käytäntö. asemalla harjoitusten jälkeen. (Kalustoja ulkokuva). Lentosotakoulun lopettaessa toimintaansa Kauhavalla on harjoitusalueen tulevaisuuden suhteen oltu odottavaisia. Pääsääntöisesti pienemmillä asemilla ei ole sammutusja säiliöauton sekä ensivasteauton lisäksi valinnan varaa. ”Yhteistyötä olemme pitäneet yhteisissä tapaamisissa, joissa olemme keskustelleet maamme ja alueemme pelastusalan eri asioita. Vuonna 2013 olimme Venäjällä tutustumassa heidän palokuntatoimintaan ja samalla vierailulla allekirjoitettiin yhteistyösopimus”, kertoo yhteistyötoiminnassa mukana oleva palotarkastaja Juhani Mäki-Teppo Nurmon paloasemalta. Lisäksi eri johtamistasojen koulutuksessa on kiinnitetty huomiota taloudellisen vastuun tiedostamiseen, tunnistamiseen ja vastuunottamiseen.” Teksti ja kuvat: Arto Papunen Harjoitusalueelta löytyy myös simulaattori ilmaliikenneonnettomuusharjoituksille. Palokunnat voivat harjoituksen jälkeen lähteä takaisin omalle asemalleen ilman, että tarvitsee laitehuoltoa tehdä enää harjoitusten jälkeen”, kertoo Jari Kankaanpää. Uuden aseman rakentaminen aloitettiin syksyllä 2013 ja luovutettiin juhannusviikolla tänä vuonna. Alueella koulutetaan joka vuosi noin 750 henkeä. Keskisuuriin tehtäviin hälytetään jatkossa vain yksi asema, mikäli asemalla on kaksi sammutusyksikköä.” ”Etelä-Pohjanmaalla hälytetään pelastushenkilöstö niin sanottuna asemahälytyksenä ja asemalta lähdetään tehtäville onnettomuuteen tarkoituksenmukaisilla yksiköillä. Yhteistyön kautta on tullut esiin, miten Venäjällä on panostettu omatoimimiseen varautumiseen; poistumistiemerkinnät ja sammuttimet löytyvät. Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksella on yhteiseksi harjoitusalueeksi varattu kahdeksan hehtaaria Kauhavan lentosotakoulun aluetta, jota on aiemmin käytetty ilmavoimien sotilaspoliisien ja vartioston kouluttamiseen. Jalasjärven asema on yksi neljästä uudesta asemasta tänä vuonna. Voidaan siirtyä yksikkökohtaiseen hälyttämiseenkin, mikäli tarve uudistuksissa niin vaatii. Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos on luovuttanut yhteistyökumppanille esimerkiksi tulvavahinkojen torjuntaan liittyvää tietoa ja koulutusmateriaalia. Muut yhteistyötoimintaan aktiivisemmin osallistuneet ovat vt. He pääsivät myös merelle sammutusveneen mukana, ja he saivat tietoa öljyntorjunnasta ja pelastustoiminnasta saaristossa. Vierailuun kuului ensimmäisenä päivänä vt.pelastusjohtaja Harri Setälän esitelmä suomalaisen pelastustoimen organisoinnista ja tutustuminen Nurmon paloaseman kalustoon. Aiemmin Jalasjärven kalustoa on jouduttu pitämään kahdessa paikassa erikseen. Kattotyöskentelyä ja tikasharjoittelua varten ovat omat alueensa. Vieraat kävivät Pohjanmaan hätäkeskuksessa Vaasassa ja tutustuivat kaupunkiin. Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen ja Nurmon VPK:n yhteistyö Vologdan pelastusviranomaisten kanssa alkoi 2012
Sami Häkkinen siht. Niki Haake Tuula Haavasoja Kari kinnunen Veli-Pekka Niemikallio Jarmo Peltonen Jouni Pousi Jaakko Pukkinen Merja Rusanen Arto Vallivaara Ulf Westerstrahle 80. Useimmissa laitoksissa järjestelmät ovat sisäänajovaiheessa ja hyvien käytäntöjen löytäminen vie aikaa. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella pelastuspäällikkönä työskentelevällä Kontiolla on hyvä kosketus työurakysymyksiin muun muassa Joustavat urapolut -hankkeen kautta. Työkyvyn yläpitäminen on tärkeässä roolissa kun puhutaan pelastusalan työurista. Pelastustoimen työurista puhuttaessa on kuitenkin selvää, että ennakoivista ja ylläpitävistä toimista huolimatta työntekijä voi menettää työkykynsä ainakin vaativimpiin pelastustoimen tehtäviin. Pelastustiedon edellisissä numeroissa on esitelty Pelastuslaitosten työhyvinvointia kehittävän valtakunnallisen yhteistyöelimen ja sen alatyöryhmien toimintaa näillä osa-alueilla. Tavoitteena kokonaisvaltainen urakäsitys ”Tässä vaiheessa "perusselvityksiä" on toteutettu aina Pohjoismaita myöten ja työryhmä on siirtymässä lopputuotosten työstämiseen”, Kontio sanoo. Toisaalta samaan aikaan uusia virkoja osatyökykyisille on perustettu yhä vähemmän, ja sen sijaan on olemassa olevien virkojen tehtävänkuvaa muutettu työkykyyn sopivaksi. ”Joustavat urapolut -hanke on tuonut esille esimerkiksi perinteiset horisontaaliset ja vertikaaliset vaihtoehdot työkyvyn alentuessa ja/ tai osaamisen laajentuessa.” Työuraa käsitellään ryhmän työskentelyssä laajana kokonaisuutena, johon kuuluvat sekä perinteisen urakäsityksen mukainen eteneminen työuralla esimiesja päällystötehtäviin että laaja-alainen urakäsitys, jossa huomioidaan yksilön osaamisen vahvistaminen ja uusien taitojen kehittäminen myös samantasoisissa/ rinnakkaisissa tehtävissä (ja/tai alan ulkopuolella). Yksi työuratyöryhmän tavoitteista onkin kartoittaa pelastuslaitosten käytössä olevat erilaiset toiminnot, joilla tuetaan henkilöstön urapolkuja. Tästä syystä alalla on varauduttava myös vaihtoehtoisiin työuriin. Näistä viimeisimpinä ovat valmistuneet hankkeet Pelastuslaitosten ja -henkilöstön toimintakyvystä (SM) ja Palomiesten vaihtoehtoisista urapoluista (Pekka Myllyniemi) 2009, sekä kolmen laitoksen (Varsinais-Suomi, Keski-Suomi ja Pirkanmaa) yhteinen Pelastuslaitosten joustavat urapolut -hanke joulukuussa 2012. Teksti: Niki Haake Kuva: Toni Koskinen Urapolkujen toimivuus vaatii laajaa yhteistyötä Pelastuspäällikkö Mika Kontio pitää tärkeänä, että urapolkuihin vaikuttaa työntekijä itse työnantaja tukenaan. Kolmas alaryhmän tavoitteista on valmistella ja tehdä esityksensä pelastuslaitosten henkilöstön työurien kehittämiseksi. Hänen mukaansa työryhmällä on vahva näkemys siitä, että sen tulee valmistella urapolkujen toteutumiseksi sellaisia malleja ja esimerkkejä, jotka ovat yhteisesti ja tasapuolisesti toteutettavissa kaikissa pelastuslaitoksissa. Toisaalta työryhmän työskentelyssä on huomioitu myös pelastuslaitosten ikääntyvien työntekijöiden akuutti tilanne työurien loppupäässä. Näillä risteyskohdilla tarkoitetaan esimerkiksi opiskelua, tehtävänkuvan muutoksia, ammatillista kuntoutusta, vanhempainja vuorotteluvapaita tai työpaikan vaihdoksia. Päätavoitteiden lisäksi hankkeeseen on nostettu työryhmän jäsenten asettamia osatavoitteita. Toinen alatyöryhmän tavoitteista on kartoittaa pelastuslaitosten henkilöstön urapolkujen erilaisia risteyskohtia ja niihin liittyviä mahdollisia tukimenetelmiä. ”Aiemmin tehdyt selvitykset antavat luonnollisen pohjan työryhmän työlle ja perustelut, miksi urapolkusuunnittelua pelastuslaitoksessa tulee kehittää”, toteaa alatyöryhmän puheenjohtajana toimiva Mika Kontio. Ne ovat yleistyneet viimeisen kahden vuoden aikana. Kartoitus on kesken, mutta selvää on jo nyt, että toiveet ja mahdollisuudet uratoiveiden toteuttamisessa koetaan pelastuslaitoksissa ristiriitaisiksi. Yhteisiä malleja haetaan Kontion mukaan Joustavat urapolut -hanke osoitti myös laitosten välisen yhteistyön merkityksen hyvien käytäntöjen kehittämisessä ja siirtämisessä. Työryhmän loppuraportti valmistuu lokakuussa 2014. Kim Nikula vpj. Tässä artikkelissa esitellään valtakunnallisen yhteistyöelimen viimeisimmäksi perustetun Urapolku-alatyöryhmän toimintaa ja tavoitteita. Työryhmän jäsenet: Mika Kontio pj. Jotta työelämässä on mahdollista jatkaa entistä pidempään, on panostettava entistä enemmän työterveyteen, fyysisen kunnon seurantaan, työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin. Työura nähdään kokonaisvaltaisena toimintakyvyn ja osaamisen rakentamisena, josta on vastuussa viimekädessä työntekijä, mutta johon työnantaja pyrkii luomaan parhaat mahdolliset edellytykset. Valtakunnallisen yhteistyöelimen urapolkutyöryhmän työ on rakennettu pitkälti aiempien hankkeiden ja selvitysten pohjalle. Pelastuslaitoksille tehdyn kyselyn mukaan erilaisia urahankkeita on meneillään jo suurimmalla osalla pelastuslaitoksia. Työuriin valtakunnallista linjausta Pelastuslaitoksilta on jo pitkään kaivattu yhteistyötä vaihtoehtoisten urapolkumallien luomisessa ja asia on ollut esillä monissa selvityksissä ja hankkeissa aina 1990-luvulta lähtien. Työryhmän työskentelyssä on huomioitu pelastuslaitosten koko työn kaari pelastusoppilaasta eläkkeensaajaksi. Erityisesti pelastuslaitosten henkilöstön keskuudessa, jos tarvetta ja omaa tahtotilaa ilmenee. Esimerkiksi kehityskeskustelujen toimivuus ja samalla tiedon hyödyntäminen urasuunnittelussa on usein kiinni esimiehen taidoista ja edellyttää riittävää koulutusta
Tilaisuus on maksuton. Teksti: Niki Haake Työhyvinvointikyselyn ”Road show” kiersi kaikki pelastuslaitokset 81 81. Pelastuslaitosten työhyvinvointikyselyn tulosten jalkautuksen ensimmäinen vaihe toteutettiin huhti–toukokuussa 2014, jolloin Road show -kiertue vieraili kaikilla 22 pelastuslaitoksella. Valitettavasti näissäkin pelastuslaitoksissa pelastajien ja ensihoitajien osallistujamäärät jäivät alhaisiksi. Yhdeksi suurimmista haasteista työhyvinvoinnin kehittämisessä pelastuslaitoksissa koetaan juuri henkilöstön sitouttaminen kehittämishankkeisiin. Tutustu ilmoittautumislinkistä tilaisuuden ohjelmaan. Tulosten jalkauttamista pelastuslaitoksiin pidettiin hyödyllisenä ja vastaavaa toimintamallia toivottiin myös tulevaisuudessa, ja myös muiden asiakokonaisuuksien tiimoilta. Kriittiset kommentit vievät eteenpäin Palautteen perusteella pelastuslaitoksissa on hyvä lähteä kehittämään työhyvinvoinnin prosesseja jälleen eteenpäin. Valtaosassa pelastuslaitoksia tuloksia oli kutsuttu kuulemaan johtoryhmä tai laajennettu johtoryhmä, mutta muutamissa pelastuslaitoksissa paikalle oli pyydetty koko henkilökuntaa. Etenkin kriittiset kommentit auttavat edelleen parantamaan sekä kyselyä että tulosten jalkauttamista. Liian moni on passiivinen Kiertueella tavoitettiin hieman yli 300 pelastuslaitosten työntekijää. Turneella avattiin ja keskustelutettiin sekä valtakunnallisia että pelastuslaitoskohtaisia TYHY-kyselyn tuloksia. Työhyvinvoinnin kehittämisessä tulokset saavutetaan pitkäjänteisellä työllä, jossa tarvitaan kaikkien pelastusalan toimijoiden yhteistyötä. Yleisilmeeltään palaute oli positiivista ja etenkin tulosten analysointi ja keskusteleva ilmapiiri keräsivät kiitosta. Sitouttaminen haaste Henkilöstön sitoutuminen työhyvinvoinnin kehittämiseen on ensiarvoisen tärkeää, koska työntekijöillä on myös itsellään suuri vastuu oman työhyvinvointinsa ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Suurimmassa osassa pelastuslaitoksia on sisäistetty työhyvinvoinnin merkitys oman organisaation menestykselle, mikä näkyi muun muassa siten, että usealla pelastuslaitoksella työhyvinvointi oli jo aiempien kunnallisten kyselyjen perusteella nostettu tärkeäksi kehityskohteeksi. Hyvästä tahdosta huolimatta työhyvinvointia edistävien suunnitelmien siirtäminen käytäntöön on tuottanut monilla laitoksilla vaikeuksia. Yleisesti voidaan sanoa, että kyselyä pidettiin hyvänä asiana ja sille toivottiin jatkoa. Toinen kiertueella esiin noussut haaste on henkilöstöresurssien riittävyys. Pelastuslaitoksilla tulosten esittelyyn osallistui sekä sisäministeriö että kyselyn tuottanut Management Institute of Finland (MIF). Pelastuslaitoksilla vuorovaikutusta oli pyritty parantamaan esimerkiksi päällystön ja henkilöstön välisillä keskustelutilaisuuksilla tai sisäisellä lehdellä. Osalla paikkakunnista oli mukaan saatu myös pelastuslaitosten työhyvinvoinnin prosesseja kehittävän työryhmän jäseniä. fi > Kansainvälinen pelastusala -brunssi Tervetuloa! Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK • www.spek.fi Paikka: Pääpostitalon auditorio Aika: tiistaina 30.9.2014 klo 9:30-14:00 Kansainvälinen pelastusala.indd 1 15.8.2014 13:13:19 tekijöiden omassa aktiivisuudessa työhyvinvointiasioita kohtaan onkin toivomisen varaa. Hyviä käytäntöjä on pelastuslaitoksissa jo onnistuttu kehittämään, esimerkiksi haastava mutta tehokkaaksi havaittu keino oli kehityskeskustelujen monipuolinen käyttö ja niiden soveltaminen pelastuslaitoksen tarpeisiin. mennessä https://koulutus.spek. Myös perehdytystä on mahdollista hyödyntää vuorovaikutuksen parantamiseen esimerkiksi kahdenkeskisillä tulokeskusteluilla. Lisätietoja: kansainvälisten asioiden koordinaattori Taina Hanhikoski, taina.hanhikoski@spek.fi. Myös avoimella ja henkilökohtaisella vuorovaikutuskulttuurilla näyttäisi olevan positiivinen vaikutus työhyvinvointiin. Lakisääteisten tehtävien jälkeen päällystön työaikaa jää niukasti työhyvinvointia edistävään työhön, eivätkä tilannetta helpota rakenneuudistuksen tuomat säästötavoitteet. Kiertueen ja sitä edeltäneen TYHY-kyselyn perusteella työnKansainvälinen pelastusala -brunssi Tervetuloa kuulemaan pelastusalan ajankohtaisista kansainvälisistä asioista! Tilaisuudessa käydään läpi viranomaisyhteistyön ja järjestötoiminnan lisäksi kansainvälisen rahoituksen mahdollisuuksia. Työhyvinvoinnin kehitystyön kannalta juuri nyt onkin tärkeää pelastuslaitosten välinen yhteistyö, jolla onnistuneita toimintatapoja voidaan siirtää laitosten välillä. Kysely hyvä, jatkoa toivottiin Kiertueen aikana osallistujilta kerättiin myös palautetta sekä itse kyselystä että varsinaisesta Road show’sta. Kehitettävää nähtiin kysymysten tarkentamisessa ja tuloksia toivottiin tarkemmin luokiteltuna, esimerkiksi eriteltyinä eri toimialoittain. Brunssilla esittäytyvät myös kansainvälisen paloja pelastusalan CTIF:n (Comité technique international de prévention et d´extinction du Feu) työryhmien ja komissioiden suomalaisedustajat, jotka kertovat ryhmiensä monipuolisesta työstä kansainvälisellä kentällä. Ilmoittautuminen: 15.9. Tilaisuuksiin toivottiin laajempaa kuulijakuntaa ja joillain paikkakunnilla haitaksi koettiin liiallinen kiire. Road show’n yhteydessä keskustelu pelastuslaitoksissa oli pääosin vilkasta ja keskeisenä seikkana nousi esiin pelastuslaitosten halu työhyvinvoinnin kehittämiseen
Esimerkkitapaukset ovat tietenkin yksittäisiä, mutta yleinen käsitys tuntui olevan, että nuoret ovat kärkkäämpiä ilmaisemaan näkökulmansa. ”Ei meillä kuitenkaan kannusteta olemaan kukkona tunkiolla.” Kokonaisuutena Huttu arvioi Pelastusopiston oppilasmateriaaOlkapoletit eivät jarruta tarvetta kyseenalaistaa Nuoret osaavat vaatia Työhyvinvoinnin Roadshown keskusteluissa pelastuslaitosten henkilökunnan ja johdon kanssa nousi toistuvasti esiin teema nuorista työntekijöistä ja heidän erityisyydestään. Etelään Tuovisen on ajanut halu nähdä, miten muilla pelastuslaitoksilla työskennellään sekä ensihoitokokemuksen kartuttaminen. ”Ykskin kaveri tuli vaatimaan, että hän pitää kahden kuukauden loman tossa, et hän lähtee matkalle.” tai ”kesäpoika sano että nykyisin pitäis olla työaikajoustoja et se lisää työhyvinvointia, ettei hän kerkiä töihin kahdeksaks”. Perinteinen sukupolvimääritelmä tosin sopii huonosti nuoriin ”sukupolviin”, koska heiltä puuttuvat sellaiset yhtenäiset sukupolvikokemukset, kuten suurilla sodanjälkeisillä sukupolvilla tai vaikkapa 1960-luvun maaltamuuton kokeneilla sukupolvilla oletetaan olevan. Mikä Y-sukupolvi. Millaisia siis ovat tämän päivän nuoret pelastajat, ja mitä heistä ajatellaan. ”Meillä Pelastusopistossa opetuksessa pyritään siihen, että opettajat ja oppilaat ovat samalla tasolla. ”Nuoret osaavat vaatia työnantajalta palautetta, ajanmukaisia työkaluja, perehdytystä ja urasuunnittelua. Nuoret saavat sekä risuja että ruusuja Nuorten pelastajien suorapuheisuus kerää kiitosta pelastuslaitosten johdolta, mutta saattaa myös hämmentää. Paikoin pelastuslaitosten johdon kertomuksissa oli kuultavissa paheksuvaa äänenpainoa. Sodankylästä kotoisin oleva Joni Tuovinen työskentelee ensimmäistä kesää Kanta-Hämeen pelastuslaitoksella. Olkapoleteista huolimatta oppilas voi aina kyseenalaistaa opettajan näkökannan.” Auktoriteettierot ovat Hutun mukaan tasaantuneet huimasti sitten Palokoulun ajan. Hutun mukaan nuoret ovat kärkkäämpiä, koska tietävät asioista ja ottavat selvää. Vuoroja ensihoidossa tuleekin tasaisesti noin joka toinen työvuoro. Tämä ei Hutun mielestä ole mikään pelastusalan erityispiirre vaan sama ilmiö on nähtävissä laajemmin yhteiskunnassa. 82. Y-sukupolven määritelmä vaihtelee, mutta yleisesti tämän sukupolven edustajina pidetään vuosina 1980–1994 syntyneitä. Yleinen käsitys nuorten sukupolvien yhtenäisyydestä elää kuitenkin vahvana, joskaan nuoret eivät itse koe omaa sukupolveaan samalla tavoin yhtenäisenä kuin vanhemmat tarkastelijat. Samaa mieltä on myös Pelastusopistolla vuodesta 1995 opettanut Ismo Huttu. ”Haluavat vastuuta, ovat avoimempia, helpompia ja valmiita muutokseen”, luettelee KT, asiakkuuspäällikkö Pirkko-Liisa Vesterinen. ”Nuoret kertovat avoimesti mitä pitäisi tehdä toisin ja mikä mättää.” Osa nuorten vaatimuksista saattaa mennä liian pitkälle. Nuorilla Y-sukupolven edustajilla onkin monia vahvuuksia työelämässä”, tietää Vesterinen, joka on kirjoittanut myös kirjan niin sanotusta Y-sukupolvesta työelämässä. Management Institute of Finland (MIF) Oy:n Vesterinen piti keväällä pelastuslaitoksissa kiertäneen Työhyvinvoinnin Roadshow’n yhteydessä kirjaa siitä, millaisin termein nuoria työntekijöitä pelastuslaitoksissa kuvailtiin
Tuovinen toteaa, että yksilöissä voi olla eroja, mutta ei ole itse havainnut pelastusjohdon kuvaamia tilanteita. Ainakaan ensitapaamisen perusteella Tuovinen ei vastaa median tai pelastusjohdon kuvauksia määrätietoisesta, omia etujaan ajavasta individualistista. ”Ennen vapaa-aika vietettiin tiiviisti työporukassa yhteisissä talkoissa ja retkillä, niin nyt ei saa näitä nuoria mistään innostuun”, totesi eräskin vanhempi kollega. Tällä Tuovinen viittaa hyviin käytäntöihin, joilla on esimerkiksi Varsinais-Suomen alueella pyritty parantamaan ikääntyvien palomiesten mahdollisuuksia jatkaa työelämässä. Oma työryhmäni on kyllä niin nuori, ettei ole omaa kokemusta.” Tampereen yliopistolla tehdyn (Pasi Pyöriä ym.) tutkimuksen mukaan vapaa-ajan ja perheen arvostaminen ovat lisääntyneet työn arvostuksen kustannuksella kaikissa ikäryhmissä. ”Kun ei ole vielä niin paljon kokemusta niin sekin saattaa ajaa siihen, että halutaan enemmän tehdä. Ei sillä ollut mitään annettavaa kenellekään meistä vaikka ei olisi lukiossakaan käynyt sitä kurssia.” Sukupolvien välinen ero havainnollistui haastattelijalle itselleen, kun kysyin olisiko pelastuslaitoksissa tarvetta tietotyöystävällisemmälle ympäristölle. Oppilasaines on hyvää ja tasalaatuisempaa. Että miks pitää seistä rivissä?” Nuori pelastaja ei näe eroja Joni Tuovinen on vuonna 1992 syntynyt Ysukupolven pelastaja, joka valmistui Pelastusopistosta toukokuussa 2014. Ura myös nuorten mielessä Pelastusopistolla opintoihin sisällytetyt uraopinnot ovat herättäneet pelastajaoppilaita aktiivisemmin pohtimaan tulevaisuuttaan. Mielestäni uudistushenkinen ehdotus ei saanut vastakaikua nuoressa haastateltavassa, joka toteaa, että nykyään pelkällä puhelimella pärjää jo niin pitkälle, ettei sellaiselle ole tarvetta. Se suurin ero Kiistaton ero Y-?sukupolven ja vanhempien sukupolvien välillä löytyy informaatioteknologian käyttötaidoista. Nuoret diginatiivit ovat ajatuksiltaan ja kyvyiltään aivan toista kuin helmitaulu-. lin kehittyneen ainakin opetushenkilökunnan kannalta positiiviseen suuntaan sitten 1990-luvun. ”Oppilaat panostavat ihan eri lailla opiskeluun ja ovat sitoutuneempia. ”Yksi nuori sanoi että täähän on kuin armeejassa. Mielestäni uudistushenkinen ehdotus ei saanut vastakaikua nuoressa haastateltavassa, joka toteaa, että nykyään pelkällä puhelimella pärjää jo niin pitkälle, ettei sellaiselle ole tarvetta. Tuovinen näkee myös valoisan puolen pelastuspäällikkö Mika Kontion pitämässä urapolkuluennossa. 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00 4,50 20 Esitän usein ehdotuksia oman työni kehiNämiseksi 9 Koen osaavani työni (osaaminen, kyvyt ja työni tavoiNeet vastaavat toisiaan) 26 Tiedän oman tehtävänkuvani 42 Minulla on mahdollisuus palauNeen antamiseen esimiehelleni ja myös annan sitä Y-?sukupolvi (n 649) Muut sukupolvet (n 1475) Y-?sukupolven vastauskeskiarvot (1-?5) verraNuna muiden sukupolvien vastauskeskiarvoihin. Nuoret ovat viimeistään 1970-luvulta lähtien suhtautuneet vanhempia välinpitämättömämmin työuraan. Ura myös nuorten mielessä Pelastusopistolla opintoihin sisällytetyt uraopinnot ovat herättäneet pelastajaoppilaita aktiivisemmin pohtimaan tulevaisuuttaan. ”Oma mielipide on se, etten ihan heti mene huutelemaan, että mikä on väärin. Nuorten uudenlainen aloitteellisuus voi kuitenkin osoittautua myös voimavaraksi, sillä vanhojen käytäntöjen kriittinen arviointi on usein vaikeaa pitkään niiden parissa työskennelleille. ”No sellainen heräs mieleen, että ehkä onkin toivoa jäädä tästä tai vastaavasta työstä eläkkeelle. Pelastuslaitosten työhyvinvoinUkysely 2013 -?2014 Kuvio: Niki Haake ”Ikäerot ovat kasvaneet, mikä saattaa vaikeuttaa toisen ymmärtämistä. Katsoo ensin vähän että mitä muut tekee. Mutta vaikka Tuovinen ei nostakaan työtä elämän ykkösasiaksi, ei hän kuitenkaan koe työskentelevänsä pelastusalalla pelkän palkan vuoksi. Itsellä ainakin on se, että haluaa kehittyä tässä hommassa”, sanoo Tuovinen. Tällä Tuovinen viittaa hyviin käytäntöihin, joilla on esimerkiksi Varsinais-?Suomen alueella pyritty parantamaan ikääntyvien palomiesten mahdollisuuksia jatkaa työelämässä. ”Kyllä me (Pelastusopistolla) kurssin kanssa teimme kyselyjä, jos ei ollut perusteluja, että miksi tämä asia tehdään näin… ja loppupalautteessa annoimme varsin suoraakin palautetta.” Teija Mankkinen on väitöskirjassaan Palomiehen ammatti työnä ja elämäntapana jaotellut palomiesten tavan jäsennellä omaa työtään puheessaan elämäntapadiskurssiin ja työdiskurssiin eli siihen, käsitetäänkö työ työksi vai kokonaiseksi elämäntavaksi. Lisäksi työssäkäyntialueiden kasvu luo omat rajoituksensa yhteiseen vapaa-ajan viettoon. Tuovinen näkee myös valoisan puolen pelastuspäällikkö Mika Kontion pitämässä urapolkuluennossa. ”Väitetty nuorten erilainen suhtautuminen työyhteisöön ja vapaa-aikaan saattaa osittain johtua myös alan rakenteellisista tekijöistä. Pelastuslaitoksissa työyhteisön koko on kasvanut ja sisäinen liikkuvuus lisääntynyt, mikä hajottaa osaltaan työyhteisön yhteenkuuluvuutta. Etenkin pelastustoimen vanhaan toimintamalliin tottuneiden voi olla vaikea ymmärtää nuorten aktiivista roolinottoa. Itsellä ainakin on se, että haluaa kehittyä tässä hommassa”, sanoo Tuovinen. Tosin kädentaidoissa ja oma-aloitteisuudessa on otettu takapakkia.” Nuorten ennakkoluuloton suhtautuminen auktoriteetteihin ja perinteisiin toimintamalleihin saattaa herättää hämmennystä työelämässä. Se suurin ero Kiistaton ero Y-sukupolven ja vanhempien sukupolvien välillä löytyy informaatioteknologian käyttötaidoista. Nuorelle pelkkä olemassa oleva traditio ei riitä perusteeksi. Kun on uusi alalla ja palokunnassa, niin ei sitä heti voi mennä sanomaan miten asiat pitää tehdä.” Pelastajakurssilta Tuovinen muistaa kuitenkin myös aktiivisempaa vaikuttamista. Nuori pelastaja näkee tämänkin hieman toisessa valossa: ”Kun ei ole vielä niin paljon kokemusta niin sekin saattaa ajaa siihen, että halutaan enemmän tehdä. ”Kun meille käytiin ATK-kurssi Pelastusopistossa, niin itsekin hain siitä suorilla vapautuksen lukiopohjalta. tai PC-?sukupolvet. Tuovista Pelastusopiston ATK-?kurssi ei vakuuttanut. Tuovisen mukaan moni pelastajaoppilaista on oma-aloitteinen urasuunnittelija ja jatkaa suoraan lisäopintoihin esimerkiksi ensihoitopuolelle. Tuovista Pelastusopiston ATK-kurssi ei vakuuttanut. Sitä vastoin eroa löytyi eriikäisten suhtautumisessa työhön. ”No sellainen heräs mieleen, että ehkä onkin toivoa jäädä tästä tai vastaavasta työstä eläkkeelle. Myös eläkeiän nousulla voi olla vaikutuksensa yhteishengen muodostumiseen”, huomaa Tuovinen. Toisaalta tutkimusryhmä ei puolestaan löytänyt tukea väitteelle, jonka mukaan nuoret sukupolvet eroaisivat vanhoista työelämäorientaatiossa. Teksti ja kuva: Niki Haake Pelastuslaitosten työhyvinvointikyselyn aineistolla tehty sukupolvien välinen vertailu ei tue näkemystä Y-sukupolven erilaisuudesta. Kahvipöytäkeskusteluissa usein esille noussut puheenaihe onkin nuorten erilainen suhtautuminen työyhteisöön. Erot vertailuryhmien keskiarvoissa olivat maltilliset, eikä ainakaan vastaajien oman kokemuksen mukaan ole syytä pitää Y-sukupolvea erityisen hanakkana palautteen antajana. Nuoret diginatiivit ovat ajatuksiltaan ja kyvyiltään aivan toista kuin helmitaulutai PC-sukupolvet. ”Kun meille käytiin ATK-?kurssi Pelastusopistossa, niin itsekin hain siitä suorilla vapautuksen lukiopohjalta. 83. Tuovisen mukaan moni pelastajaoppilaista on oma-?aloitteinen urasuunnittelija ja jatkaa suoraan lisäopintoihin esimerkiksi ensihoitopuolelle. Tuovinen myöntää, että on itsekin jalkapalloharrastuksessa havainnut talkoohengen lopahtaneen. Ei sillä ollut mitään annettavaa kenellekään meistä vaikka ei olisi lukiossakaan käynyt sitä kurssia.” Sukupolvien välinen ero havainnollistui haastattelijalle itselleen, kun kysyin olisiko pelastuslaitoksissa tarvetta tietotyöystävällisemmälle ympäristölle. ”Kyllä tälle alalle on muista syistä haettu kuin pelkän palkan perässä.” Ikä vai sukupolvi erona. Näistä elämäntapadiskurssi on helppo liittää vanhempiin palomiessukupolviin jo pelkästään siksi, että siinä haikaillaan vanhaan 1980ja 90-luvun palokuntayhteisöön
säreiällä, johon pääsi kuusi tähän asti parasta kilpailijaa. Nyt kilpailuun osallistui 30 kilpailijaa kahdeksasta eri palokunnasta. Ensi kesänä kilpailu siirtyy pohjoiseen, kun pelastusalan frisbeegolfin Suomen mestaruudesta kisaillaan Pelkosenniemellä. Pidemmän matkan kilpailua varten olivat matkanneet Pelkosenniemen VPK Lapista. Epävirallisia pelastusalan frisbeegolf-kilpailuja on ollut Kauhajoella vuonna 2012 ja Sappeessa vuonna 2013. Joukkuekisassa laskettiin kolmen heittäjän yhteenlasketut tulokset, voittajaksi selviytyi Kauhajoen VPK ja toiseksi Aitoon VPK ja kolmanneksi Pelkosenniemen VPK. 040 777 2919, 0400 621 090 Hälytysajokoulutus > teoriaosuudet > ajoneuvon käsittely ja ajokoulutus > ratakoulutukset www.liikenneopisto.com pekka.moilanen@liikenneopisto.com 0400 621 090 Kauhajoen VPK järjesti heinäkuun lopulla frisbeegolfin SMtasoiset kilpailut nyt ensimmäistä kertaa. Kari Uunilalle tämä oli viides kesä frisbeegolfin parissa. Miesten mestaruus ratkaistiin vielä kuudella liPelastusalan frisbeegolfin SM:stä kisailtiin ensimmäistä kertaa Kauhajoen frisbeegolf-kenttä oli isoine nurmialueineen omiaan pelattavaksi Suomen mestaruudesta. Naisten Suomen mestari Terhi Kiiala, joka oli aloittanut frisbeegolfin vasta tänä vuonna. Kisoissa hän sivusi omaa rataennätystään. Hopean lisäksi Jani Paussu palkittiin myös kisojen herrasmiespelaajana. Nyt tänä vuonna kilpailulle saatiin virallisesti SM-arvo. SM-kilpailussa heitettiin kaksi kierrosta, joissa oli 19 reikää yhdellä kierroksella. Naisten kisaan osallistui vain kaksi osallistujaa. Kauhajoki olikin ensimmäiselle pelastusalan SM-kisalle luonteva paikka, sillä Kauhajoen frisbeegolf-rata on Suomen ensimmäinen 18-reikäinen kenttä. Kilpailua tukivat Suomen Sopimuspalokuntien Liitto, Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos ja paikalliset yritykset. Voittajaksi selviytyi Terhi Kiiala (82+87) ja toiseksi Noora Rantanen (111+100), molemmat Aitoon VPK:sta. Teksti ja kuvat: Arto Papunen 84. Voittajaksi selviytyi Kauhajoen VPK:sta Kari Uunila (51+53+17), hopealle Jani Paussu Kyröskosken VPK:sta (60+57+16) ja pronssille parit edelliset epäviralliset kisat voittanut Aitoon VPK:n Jani Sokka (60+55+20). SÄILIÖAUTO-ONNETTOMUUS! Öljyntorjuntakoulutus ja säiliön tyhjennysadapterit RMK Safety Work Oy www.safetywork.fi pekka.moilanen@safetywork.fi tel. Terhi Kiialalle kuluva kesä olikin ensimmäinen frisbeegolfin parissa
Tuven periaatteena kun tuntuu olevan, että estetään varmuuden vuoksi kaikki mahdollinen, silloinhan ei muodostu niitä tietoturvariskejäkään. Miten varmistetaan, että käyttäjät saavat asianmukaisen koulutuksen. Ensimmäinen mikroprosessori siirtyi insinööriaivoista todellisuuteen vuonna 1971. Päivitykset. Aivan eri taajuudelle siirryttiin internetin myötä, joka mullisti tietokoneiden käytön. Miten tulimme toimeen ennen tietokoneita ja tietojärjestelmiä. Vaikka työuraa onkin vuosissa kertynyt jo aika joukko, en edelleenkään ole saavuttanut sen tasoista paatuneisuuden astetta, jossa olisi sama, miten työpäiväni kustannuspaikalla vietän. Lomalla aamukahvi etsi tietään sieraimesta takaisin ulkoilmaan pelkästä hämmästyksestä lukiessani uutista poliisin pilliin puhaltamisesta. Mistä oikein luovutaan, kun ei oikein ole mistä luopua. Olen käyttänyt tilaisuutta hyväkseni, mutta harmittavan monesti vastauksena on ollut suoraan sanottuna tai ICT-latinaan verhottuna, ettei rehtori nyt oikein ymmärrä. Kaikkihan olisi mitä mainioimmin ja eläisimme tietojenkäsittelyn paratiisissa, jos ja kun koneet ja järjestelmät vain toimisivat. Rehtori kysyy, kun ei ymmärrä Pelastustoimessa ja hätäkeskusmaailmassa eletään suurta tietojärjestelmien luomisaikaa, eikä kukaan ole voinut välttyä Ericalta, Kejolta, Tuvelta… En käy kiistämään yhdenkään niiden tarpeellisuutta, mutta esitän kysymyksen, kenellä on koordinaatio näistä hankkeista. ICT-kuvioissakin Pelastusopisto on marginaalinen pelaaja, joka uhrautuu yhteisen hyvän nimissä. Pitää olla rohkeutta tarvittaessa pysähtyä, todeta tapahtunut ja korjata virhe. Toki koulutustehtävä on luontainen tälle tontille kuuluva tehtävä, mutta resursseista ei välttämättä ole selvyyttä, opiston kehysrahoituksella kouluttaminen ei onnistu. Mieluummin tuonkin ajan olisi voinut vaikka harjoittaa atktaitoja… Omasta kokemuksesta en lainkaan vähättele sitä, jos joku kokee tietokoneiden ja tietojärjestelmien toimimattomuuden uhkaksi työhyvinvoinnilleen, vähintäänkin se on turhauttavaa. Jos tietojärjestelmien parissa puurtavat eivät pysty kertomaan, mistä oikein on kyse, herää ajatus, etteivät he itsekään tiedä, mitä ovat tekemässä. Pidän suoranaisena hankintatoimen ihmeenä, että voidaan päättää tietojärjestelmän hankkimisesta hinta-arviolla "joitakin miljoonia". Vaikka syyllistä on turhanpäiväistä etsiä, historiatietoja kaivelemalla saa selville, että toinen maailmansota aiheutti valtaisan laskentatarpeen kasvun, jota Saksan, Englannin ja Amerikan viisaat insinöörit ryhtyivät tyydyttämään luomalla tietojenkäsittelykoneita. Edes kaupasta et saa välttämättömyyshyödykkeitä, jos niin sanotusti linjat ovat poikki. Mervi Parviainen Rehtori Pelastusopisto KESKUSTELUA Kenellä on langat käsissä tietojärjestelmäuudistuksessa. Sen takia se rehtori kysyykin, kun se ei ymmärrä. Kehitystä ovat sittemmin leimanneet suorituskyvyn, muistin määrän, tallennuskapasiteetin ja tietoliikenneyhteyksien nopeuden kasvattaminen. Kun ei kerta kaikkiaan valmistu, niin ei sitten valmistu. Ja jos se maailma ei toimi, niin maailma todella seisoo. Kysymys hiipii huulille tämän päivän työelämää ja muutakin elämänmenoa pohtiessa. Todellisuudessa ICT-säästöt ovat ICT-säästöiksi naamioituja muiden käyttömenojen karsimisia. Varsinkin tuo viimeksi mainittu kiinnostaa erityisesti, onhan opistoa aseteltu kouluttajan rooliin useammaltakin taholta. Oman kirjanpitoni mukaan olen kuluvana vuonna kesäkuun loppuun mennessä viettänyt tällaisissa ihmettelytuokioissa liki 72 tuntia eli yli kaksi viikkoa onneksi olen kuukausipalkalla. Monessa tilaisuudessa, joissa hankkeista on puhuttu, on pyydetty esittämään kysymyksiä. Kustannukset tuntuvat olevan tabu, kukaan ei sano hintaa. Mahtaisikohan ennen eläkepäivää toteutua virkamiehen kostea päiväuni toimivista järjestelmistä, jotka eivät orjuuta käyttäjäänsä tiettyyn muottiin, vaan jotka olisivat edullisia, kustannustehokkaita, toimivia, organisaation ydintehtäviä palvelevia ja aidosti työn tuottavuutta parantavia. Koen suurta tuskaa veronmaksajien rahojen haaskaamisesta istuessani ihmettelemässä toimimatonta järjestelmää, päivitysten runtelemaa naapurijärjestelmää, joka estää tehokkaasti järjestelmien välisen välttämättömän keskustelun tai tuntemattomasta syystä jumittunutta tietokonetta. Kuka tekee lopulliset päätökset. No, saahan sitä unelmia olla. Siis se puoli, jossa keskivertotietokoneilija muistuttaa asianhallinnaltaan sitä kuuluisaa ulkona värjöttelevää lumiukkoa. Miten varmistetaan, että erilaiset järjestelmät keskustelevat keskenään. Joskus näinkin päin, ei ajeta kuin käärmettä pyssyyn olematonta. Toki kyllähän näihin hankkeisiin aina on rahaa löytynyt, kun on tuo kyberuhkakin. Kaikki kun tuntuu tapahtuvan tietokoneiden jumalallisessa ohjauksessa. Siis tietojärjestelmähankkeen valmistelun keskeyttämisestä. 85. Vaihtoehtoisesti voi herätä epäilys, että nyt ei uskalleta suoraan sanoa, ettei kukaan vaan erehdy kysymään, mitä tämä lysti oikein kustantaa. Virkamiehen kostea päiväuni Tilanteen suoranaista tragikoomisuutta korostaa se, että samaan aikaan, kun ollaan työntämässä uusia järjestelmiä, vaaditaan merkittäviä ICT-säästöjä. Tuve tarkoitti opistolla rinnakkaisjärjestelmän käyttöönottoa eli oppilaitosverkkoa, joka mahdollistaa toimintoja ajasta ja paikasta riippumattomana, mikä olisi Tuvessa ollut täysin mahdotonta kustannustehokkaasti saati ylipäätään tarkoituksenmukaisella tietoturvatasolla
Yksittäiset ryhmät voivat perustaa myös VeriRyhmän. Sanoisin jopa, että parempi tapa kuin lahjoittaa rahaa, vaikka sekin on tärkeää. Ilpo Leino on säilyttänyt ensimmäisen verenluovutuskorttinsa. Lue lisää: www. Sairaanhoitaja Heli Kantola palvelee 109:ttä kertaa vertaan luovuttanutta Ilpo Leinoa. Sen tietää SPEKin turvallisuuspäällikkö Ilpo Leino, joka on jo 109 kertaa käynyt luovuttamassa verta. Teksti ja kuvat: Esa Aalto Ilpo Leinolla 109 verenluovutusta Helppo tapa tehdä hyvää SPR:n veripalvelu toimii kymmenessä toimipisteessä, joista kaksi on Helsingissä. Keväällä 50 vuotta täyttänyt Ilpo Leino ehtii luovuttaa verta vielä monta kertaa, sillä luovuttajiksi sopivat 18–65-vuotiaat terveet ihmiset. Esimerkiksi läheiseltä Haagan paloasemalta käydään usein luovuttamassa verta. Helppo tapa tehdä hyvää, apua todella tarvitsevalle. Kun aika täytyy, tulen aina luovuttamaan verta.” Helsingin Itä-Pasilassa työskentelevälle Kivihaassa sijaitseva SPR:n veripalvelu on lähellä. Verenluovutus on helppo tapa tehdä hyvää. Luovuttaja antaa 460 millilitraa verta, joka auttaa kolmea verta tarvitsevaa potilasta. veripalvelu.fi. Hengenpelastajan mobiilisovelluksen voi ladata www.veripalvelu.fi/mobiili. I lpon halu luovuttaa verta alkoi jo 18-vuotiaana, kun hän tuli ensimmäistä kertaa isänsä kanssa luovuttamaan. ”Sodan käynyt mies tiesi kuinka tärkeästä asiasta on kyse. ”Tämä apu ei ole koskaan turhaa, vaan se menee aina perille.” Verta saa aikuinen mies luovuttaa kolmen kuukauden välein ja niin Ilpo Leino tekee. ”Meillä on myös toimitusjohtajan suostumus siihen, että voimme työaikana käydä luovuttamassa verta”, Leino kertoo. SPR:n veripalvelun viestintäjohtaja Willy Toiviainen kertoo, että yleensä turvallisuusalalla työskentelevät ovat ahkeria luovuttajia. SPR/Länsi-Suomen Piiri esiintyy Turvallisuusmessuilla osastolla C2-100. Seuraavaakin polvea hän aikoo kannustaa luovuttamaan. Verenluovutustilaisuuksia järjestetään arkipäivisin eri puolilla Suomea. Nuorempi tyttäristä täytti juuri 18 vuotta, joten luovuttaminen on sallittua. Luovuttajalta tämä ei vaadi paljon, mutta tarvitsijalle se on tärkeää.” ”Tämä on myös helppo tapa auttaa. Tässä luovuttaa konkreettisesti itsestään jotakin”, Ilpo Leino sanoo. ”Joskus olemme työporukallakin käyneet luovuttamassa, mutta aikataulut eivät aina osu yksiin, joten se useasti jäänyt myös yritykseksi” SPR:n veripalvelussa voi perustaa myös esimerkiksi työporukan yhteisen veriryhmän, joka voi tilata oman luovutusajan ja veripalvelu järjestää yli neljän hengen ryhmälle myös kuljetuksen. Ilpo Leino kannustaa kaikkia edes kokeilemaan verenluovuttamista. 86. ”Nyt meillä SPEKissä perustetaan oma veriryhmä”, Ilpo Leino tuumii ja ottaa asiaa käsittelevän esitteen mukaansa. ”Minulla on oma kirjanpito ja sähköpostissa muistutus. Isäkin ehti luovuttaa verta niin kauan kuin se iän puolesta oli mahdollista.” ”Kyllä tähän koukuttaa pyyteetön hyvän tekeminen
Silloin kannattaisi välttää niitä "grillailtiin ja otettiin aurinkoa koko vuorokausi" -päivityksiä, koska kaikki ihmiset eivät vaan ymmärrä ja kateuttakin ilmenee. Niiden henkilöstö on mellastanut yksityishenkilöinä somessa jo pitkään. Ja kun työ on vielä esitetyn kaltaista, niin haukutaan työnantaja – mistä on kysymys. Joskus kuva tai kommentti lähtee keikkapaikalta, joskus työnantaja saa kuulla kunniansa. Myös napakka kommentointi ja asioiden puiminen somessa kuuluvat asiaan. Sosiaalisenkin ongelman some voi aiheuttaa, jos kaikki vain näppäilevät hiljaisina omia luurejaan. Ajatellaan myös, että some on vain some, eikä sitä pidä ottaa vakavasti. ”On kysymys siitä, että halutaan väkisin, että mahdollisimman moni tykkää. Loppulauselma Poliisi esitti vähän aikaa sitten huolensa, kun autoilijat ajaessaan naputtelevat tekstiviestejä tai surffaavat somessa, kun pelkkä puhuminenkin on sakon uhalla kielletty. Some on kuitenkin tasan niin vakava kuin on se asia, joka sinne kirjoitetaan. Tutkittaessa kuullaan harvoja ja valittuja ja kun päätös harkinnan jälkeen syntyy, siitä ei voi valittaa. Hyvän ja sopimattoman raja häilyy, missä se menee. Halutaanko hätätila-ammattilaiset nähdä työaikana grillaavina, pelaavina, lepäävinä ja vähäistä työmäärää siunailevina työntekijöinä. Mitään koulumaailmasta tuttuja kännykkäparkkeja en lähtisi paloasemille kehittelemään.” Vinkiksi sanoisin: ”Että vaikka uhkiakin someen liittyy, on siinä paljon hyvääkin. Jos on tarvetta kirjoittaa keikoista tai työstä, on juttujen pysyttävä hyvin yleisellä tasolla ja asiallisina. ”Se, että jotakin salassapidon alla olevaa pääsee ulkopuolisten tietoon. ”Keskeisimmät sudenkuopat ovat työturvallisuusriskit, viestinnän sisältö sekä perinteisen sosiaalisuuden häiriintyminen. Tai pitääkö työntekijöiden somen käyttöön puuttua. On hyvä muistaa, että vaikka someprofiili onkin yksityinen, niin harkitsemattomat päivitykset rapaavat koko ammattikunnan imagoa. Rohkeasti vain mukaan keskusteluihin ja tiedon jakamiseen omalla nimellä, ajatuksilla ja persoonalla”, Mikko Puolitaival sanoo. Tätä ei soisi tapahtuvan ainakaan hälytysajoneuvoissa. On myös hyvä miettiä, kannattaako edes kavereilleen huudella, jos se hiljainen sunnuntai sattuu kohdalle, eikä keikkaa oikein ajeta. Imagoon liittyen on vaarana, että ulkopuoliset voivat saada kuvan, että töissä vain grillataan ja pelataan lentopalloa”, sanoo paloesimies Mika Lankinen Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta. Oman kuvan luomisen ohessa voi luoda kuvan edustamastaan yhteisöstä. Auton ratissa viaton FB-tykkääminen saattaa aiheuttaa pahemman luokan tökkäämisen edellä ajavan puskuriin. Tällöin edellä mainitut päivitykset voivat antaa vääristyneen kuvan työteosta”, sanoo palomestari Tomi Kuusamo Helsingin pelastuslaitokselta. Pahimmillaan someriippuvuus voi johtaa siihen että kännykkää käytetään kesken keikkojen, esimerkiksi ambulanssia ajaessa. Jos turvallisuusalan työntekijä ei piittaa kollegan, potilaan tai muun liikenteen turvallisuudesta, niin kuka sitten. Se on julkinen, jopa maailmanlaajuinen foorumi, jossa käyttäjä luo kuvaa itsestään muille. Vähitellen viimeisimmätkin pelastuslaitokset ovat liittyneet sosiaaliseen mediaan. Vapaahetkensä saa toki jokainen viettää kuten haluaa, mutta hälytyksissä ja asemapalvelussa puhelinten pitää pysyä piilossa”, sanoo palomies Mikko Puolitaival Satakunnan pelastuslaitokselta. Työn helppoudella leuhkiminen, asiakkaiden tai työnantajan arvostelu sekä kaikkein mustin huumori eivät ole someen sopivaa sisältöä. Tykkääjä ei kuitenkaan kanna vastuuta päivittäjän tekemisistä, vaan päivittäjä itse.” KÄRY & OIKEUS Tällä palstalla paloerotuomari Marko Partanen ruotii asiat linjaan. Kaikki eivät ymmärrä pelastuslaitoksen arkea ja siihen liittyviä rutiinitehtäviä ja aktiivisuutta mitataan vain operatiivisten tehtävien määrällä. Silloin on jotain oleellista menetetty paloaseman ryhmähengestä. ”Jos kännykän käytössä ilmenee ongelmia, niin keskustelun ja ohjeistuksen kautta pelisäännöt on tehtävä selväksi. ”Ainakaan keikkakuvia ei saisi julkaista ilman työnantajan suostumusta puhumattakaan minkäänlaisesta raportoinnista. On selvää, että kännykän näyttöä tuijottaessa ei voi seurata liikennettä. Sisältöongelmat liittyvät lähinnä tietosuojaan ja asiallisuuteen. Pitäisikö oman kännykän käyttöä töissä rajoittaa ja mitkä ovat vinkkisi someen töissä. Nopea asioiden päivittäminen mitä erikoisimmista paikosta, on somea itseään. ”Kännykän käyttöä ei tarvitse rajoittaa, jos videot ja kuvat eivät leviä ja aiheuta ongelmia, tietysti jos ennakoitaisiin, niin silloin puhelimia ei pidettäisi keikoilla mukana.” Vinkiksi sanoisin: ”Älkää laittako laiskotteluja autonpesukuvia FB-sivuille kuvatekstillä "töissä raskasta", Mika Lankinen sanoo. Se, mitä someen naputtaa, on vain naputtajan oma asia, ajatellaan. Työnantaja haukutaan ja lokoisia oloja työpaikalla hehkutetaan somessa. Tykkäämisen takia ollaan valmiita päivittämään hyvää, pahaa ja kaikenlaista kyseenalaista. Paloristikuulustelu Mitkä ovat somen sudenkuopat. Koetaan, että tykkääjät ovat samaa leiriä. Case: Hyvät, pahat ja some 87
Nyt olemme tuon ehdotuksen suhteen tulleet viisaimmiksi ja tiedämme, että toistaiseksi pelastustoimi jatkaa 22 laitoksellaan. Pelastuslaitoksilla on lupa poiketa työaikalaista ja näin ollen merkittävällä osalla palomiehistä on 42 tunnin viikoittainen työaika. EU-tuomioistuimen ratkaisut ns. Kehotan teitä, joiden mielestä nykyiset työaikajärjestelyt ovat kunnossa, nauttimaan jokaisesta jäljellä olevasta hetkestä ja teitä, jotka odottavat muutosta, pinnistämään vielä hetken! Keskimäärin 42 t viikossa – lupa poiketa 88. Aiemmat oikeusasteet ovat ratkaisseet tapauksen viranhaltijan hyväksi ja mikäli korkein oikeuskin näin asian ratkaisee, tulee se varmuudella muuttamaan järjestelyjä valtakunnallisesti. Tämä peruste teilata pelastustoimen rakenneuudistus ylitti valtakunnallisen uutiskynnyksenkin ja sitä myöden jäi varmasti monelle päättäjälle mieleen. Vähentyisivätkö poissaolot arkisin, jos käytössä olisi kokonaispalkkaus. Lisäksi monessa pelastuslaitoksessa on olemassa käytäntö varallaolosta, mikä on ollut kustannustehokas tapa varmistaa pelastustoimen palveluiden häiriötön saatavuus. Työaika-asioissa edetään myös eurooppalaisella tasolla. MIRAFONI Kirjoittaja Mira Leinonen työskentelee projektipäällikkönä ja toimii Anjalan VPK:ssa. Muutoksen ajankohta on toki haastava – pelastustoimen rakenneuudistukselta vältyttiin, mutta 7,5 miljoonan säästötavoite tulee täyttää. Terveystoimi meni rinnalle ja ohi pelastustoimesta varallaolon purkamisessa ensihoidon osalta ja on oletettavaa, että tätä mallia noudatetaan myös pelastustoimessa. Yksi merkittävimmistä syistä tuon ehdotuksen kaatamiseen oli yhdistämisen myötä nousevat palkkauskustannukset – palomiehen palkka vaihtelee pelastuslaitoksittain, kun palkka määräytyy kunnan vastaavanlaisten tehtävien perusteella eikä palomiehen ”palkkataulukon” mukaan. Yksinomaan taloudellisia perusteita ei kuitenkaan työneuvoston mukaan saisi käyttää perusteina määrätä työntekijä varallaoloon. Mieleen jääminen puolestaan on monesti alkusoittoa asioiden muutostarpeille – palkkausta ja sitä myöden perusteita, kuten työaikaa, vaativuutta, työn sisältöä, joiden perusteella palkkaa maksetaan, tullaan varmasti jollain aikavälillä tarkastelemaan valtakunnallisesti. Valitettavasti tämäkään ratkaisu ei lyönyt läpi kokonaisvaltaista muutosta varallaolon purkamisesta alalla. Hyvin suurella todennäköisyydellä työaika-asiat tulevat pelastustoimessa muuttumaan lähitulevaisuudessa. Viimeisen vuoden aikana työaikaan liittyvät asiat – järjestelyt, työaikamuodot ja tietenkin palkka – ovat olleet entistä enemmän tapetilla ja ilmassa väreilee muutos: onko työssä jaksamisen kannalta parempi työskennellä 12 tuntia kuin 24 tuntia. ennakkotapauksista varallaolon suhteen ovat jo ennakoineet kaikenlaisen varallaolon tulleen tiensä päähän, kun ratkaisu toisensa jälkeen varallaolo on katsottu haittaavan työntekijän oikeutta määrätä omasta vapaa-ajastaan ja olevan täyttä työaikaa. Tällä hetkellä Varsinais-Suomen suunnalla odotetaan jännityksellä korkeimman oikeuden ratkaisua erään viranhaltijan työjärjestelyistä – varallaolosta ja siitä, onko työnantaja velvoittanut viranhaltijan asumaan varallaoloaikanaan paloasemalla. Voiko työaikajärjestelyt perustua pysyvästi poikkeuslupaan. Sähköposti: mirafoni112@gmail.com Pelastustoimen työaika ja varallaolo on puhututtanut tasaisesti jo vuosikymmenien ajan. Onko varallaolo tullut tiensä päähän. Varallaolon purkaminen voi tarkoittaa palkkauskustannusten nousua tai sitten kehnomman palvelutason tuottamista kuntalaisille. EU:ssa on ollut vireillä jo usean vuoden ajan työaikadirektiivi, jonka yksityiskohtiin pyritään löytämään parhaillaan yhteisymmärrystä eri osapuolien välillä. Pelastustoimen rakenneuudistus olisi voinut hyvin nopeasti muuttaa pelastustoimen työaikajärjestelyt. Valmisteilla oleva työaikadirektiivi lähtee myös tästä ajatuksesta. Toisaalta Savonlinnan kaupungin alaisen palolaitoksen työntekijöiden oikeudesta kieltäytyä varallaolosta on kantaa ottanut työneuvosto jo 2000-luvun alussa ja sen luoman oikeuskäytännön mukaan varallaoloa saisi käyttää vain laadultaan sellaisissa tehtävissä, jotka varallaoloa vaativat ja joissa on erittäin pakottavat syyt. Mikäli direktiivi annetaan sensisältöisenä kuin mitä se nyt on ja se implementoidaan sellaisenaan jäsenmaiden lainsäädäntöihin, tulee se tarkoittamaan merkittäviä muutoksia useilla eri aloilla, joissa on käytössä varallaolojärjestely. Tuomioistuimet kotimaassa ovat myös käsitelleet pelastustoimen työaika-asioita, lähinnä liittyen varallaoloon. Mikäli rakenneuudistus olisi tullut, olisi se pakottanut tarkastelemaan järjestelyjä väkisinkin pelastuslaitosten yhdistämisen myötä
Koulutussuunnitelmat tulisivat yhdenmukaisiksi ja ajantasaisiksi. Toisessa mallissa koulutusjärjestelmä rakennetaan SPEKin ympärille. Peruskurssien materiaali on oppilaille ja kouluttajille avointa ja ilmaista ja Pelastusopisto huolehtii myös kouluttajakoulutuksesta. Toiminnanjohtaja Isto Kujala toivoo opistosta koulutuksen järjestäjää. Palokuntakoulutuksen ja sopimuspalokuntatoiminnan kehittämisen kokonaiskustannuksiksi selvityksen tekijät arvioivat noin 3–4 miljoonaa euroa. Toisaalta hän katsoo, että SPEK sopisi hyvin esimerkiksi painotuotteiden tuottajaksi. SPEK-vetoisessa järjestelmässä keskusjärjestö vastaa toiminnasta ja se tuottaa myös koulutusmateriaalin. Teksti ja kuvat: Esa Aalto Sopimuspalokuntalaisten koulutusjärjestelmä valinkauhassa Pelastusjohtaja Jarmo Haapanen painotti pelastuslaitoksen vastuuta koulutuksen rahoittajanakin. Koulutusjohtaja Pekka Rantala kuulee opistolle asetetut toiveet, mutta talouden realiteetit kertovat jostakin aivan muusta. Pelastustoimen sivutoimisen ja vapaaehtoisen henkilöstön koulutusjärjestelmän uudistamista selvittänyt konsulttiyhtiö päätyi esittämään kahta vaihtoehtoa. Ne myös maksavat tästä koulutuksesta. Koulutusjärjestelmän rakentaminen edellyttää muutoksia lakeihin. ”Koko alan pitää miettiä vapaaehtoisten koulutusta, sillä se on tärkeä osa kokonaisuutta.” Talous tuo ahtaat raaamit Suomen Sopimuspalokuntien Liiton toiminnanjohtaja Isto Kujala olisi toivonut syvälliPelastusopisto vai SPEK. Pelastusopistolla tällainen järjestelmä on jo takanaan. Myös uudet tietotekniset järjestelmät otetaan keskeiseksi osaksi opetusta. Hän korosti myös pelastuslaitosten tarpeen huomioimista. Haapasen mielestä Pelastusopiston roolia tässä koulutuksessa kannattaisi tutkia syvällisemmin. sempää selvitystä, sillä nyt ei hänen mielestään päästy riittävästi ruohonjuuritasolle. Ensimmäinen malli rakentuu Pelastusopiston koulutusjärjestelmään. Palokuntajohtaja Petri Jaatinen toivoo koulutuksen olevan kaikkien yhteinen asia. Pelastusopisto huolehtii tässäkin mallissa kouluttajakoulutuksesta. Molemmissa järjestelmässä pelastuslaitoksilla on keskeinen tehtävä koulutuksen järjestämisessä, suunnittelussa ja kurssien sisällöissä. Osaamisen tasosta kuitenkaan tinkimättä.” Kujalan mielestä Pelastusopisto on paras paikka sopimuspalokuntalaistenkin koulutukselle ja toivoo, että opisto voisi ottaa asian vastuulleen. Haapanen painottaa, että tässäkään tilanteessa järjestöt eivät kokonaan katoa kouluttajien joukosta. Koulutuksen ohjaus ja valvonta tulisi nykyistä selkeämmin sisäministeriön pelastusosastolle. Selvityksen tekijä pitää hyvänä tavoitteena, että sivutoimisen ja vapaaehtoisen henkilöstön koulutukselle luodaan oma tavaramerkki tai brändi. ”Esimerkiksi sopimuspalokuntapäällikön kurssitus on kunnossa ja sen Pelastusopisto tekee hyvin.” ”Kun sopimuspalokuntatoiminnan kouluttautumiseen käytettävä aika on vähentynyt, kannattaisi koulutus järjestää pedagogisesti järkevästi ja joustavasti. ”Sinne tämä hyvin sopisi, mutta se edellyttää tarvittavia resursseja.” ”Ammattikouluttajan tarjoama koulutus myös vapaaehtoisille voisi lähentää myös ammattija vapaaehtoishenkilöstöä”, hän sanoo. SPEKin palokuntajohtaja Petri Jaatinen pitää hyvänä, että koulutuksen järjestämisen yhteydessä huomioidaan tuottavuusajattelua. SPEK-mallissa pitää luoda järjestelmä, jolla koulutustoimintaa ja sen laatu voidaan valvoa ja ohjata. ”Me tarvitsemme tasalaatuisempaa koulutusta, mutta on vaara, että vaikea taloustilanne vie pohjan tältä.” ”Tämän takia olemme joutumassa tilanteeseen, jossa meidän on jopa puututtava pedagogiseen tasoon.” Rantala painottaa, että sopimushenkilöstön koulutuksen tulee olla yhteistyöhanke, jossa myös Pelastusopisto on valmis olemaan mukana. Pelastusopistolle budjetoidaan riittävät resurssit suuntaamalla toimintaan Palosuojelurahaston rahoitusta ja hyödyntämällä tarvittaessa opiston kehitystoiminnan rahoitusta. 89. Koulutusjohtaja Pekka Rantala suree talouden tiukkoja raameja. Pelastusopiston koulutusrakenteita voidaan hyödyntää koulutuksen järjestämisessä ja opisto tuottaa peruskurssien opetussuunnitelmat ja koulutusmateriaalin. Pelastusopisto on paras Pelastusjohtaja Jarmo Haapasen mielestä pelastuslaitoksilla on keskeinen rooli vapaaehtoisten kouluttamisessa. Hänen mielestään olisi syytä puhua sopimuspalokuntalaisista. Pelastuslaitoksilla on vahva rooli molemmissa malleissa. Rahoitus tässä koulutusmallissa kulkeutuu pääsääntöisesti samoin kuin nykyisessä koulutusjärjestelmässä. Jokilaaksojen pelastusjohtaja Jarmo Haapanen painotti pelastuslaitosten vastuuta tässäkin asiassa. ”Perusongelman tunnistamisen jälkeen voidaan pohtia sitä mikä on korjattavaa.” Hän huomauttaa, että esimerkiksi palokuntanuorten koulutus tapahtuu kaiken muun työn ohella
Pahasti velkaantunut A kääntyi työtoverinsa, palokuntalaisen B puoleen. Ennen kuin A lähti perheineen lomamatkalle, hän antoi B:lle asuntonsa avaimet ja pyysi sytyttämään siellä tulipalon. Tämän lisäksi SP tarjoaa sammutusjärjestelmän sertifiointija laadunvarmistuspalvelua (P-merkintää). Yöllä palovaroitin herätti äidin ja molemmat poistuivat turvallisesti asunnosta, joka täyttyi palavan puisen hyllykön savusta. Uudessa tiedotuskampanjassa "Palovaroitin pelastaa sinunkin henkesi" esiintyvät neljä tällaista henkilöä tai perhettä. Esimerkiksi Dippelin perheen tytär oli sytyttänyt hyllykössä olevan kynttilän ja unohtanut sammuttaa sen nukkumaan mennessään. ”Uutta P-merkinnässä on se, että palotestin tuloksia hyödynnetään järjestelmien mitoituksessa todellisia moottoritiloja varten. ULKOMAILTA Borås (Ruotsi). B tuomittiin tuhotyöstä ja A sekä vakuutuspetoksesta että tuhotyöhön yllyttämisestä. Betonialustalle pinottiin lankkuja ja niiden päälle sijoitettiin kaksi hydraulista tunkkia. Sapeurs-Pompiers de France 6/2013 Tapaturma kivimurskaamossa Palovaroitin hengenpelastajana Saksalainen yhdistys Forum Brandrauchprevention e.V. Työtoveri pysäytti koneen hätäkytkimestä ja katkaisi sähkönsyötön. Pelastustoiminnan johtaja kysyi yritykseltä telojen kiinnityksestä ja rakenteesta. A sai neljä vuotta vankeutta. Feuerwehr-Magazin 8/2013 90. Telat olivat onttoja niin, että niiden akseli oli 15 mm ja vaippa 5 mm paksua terästä. Telan kiinnitystä ryhdyttiin irrottamaan yrityksen työntekijöiden avustuksella. B meni asuntoon ja sytytti television palamaan. Jokaisen tuotteen ominaisuudet ja käyttö on kuvattu ja jokaisella on hintansa. Verkkokauppaa ylläpidetään vapaaehtoisvoimin ja sen ansiosta palokunnalla on riittävästi varusteita. Feuerwehr-Magazin 8/2013 Vakuutuspetoksesta vankilaa Suhr (Sveitsi). Kun verkkokaupassa kävijä on valinnut tuotteen, hän näpäyttää hiirellä painiketta "Lahjoita" ja maksaa hinnan luottokortillaan tai verkkopankin kautta. Samalla on helpompi tunnistaa ja saada pois markkinoilta ala-arvoiset järjestelmät”, Fredrik Rosén SP:ltä sanoo. Miehen käsivarsi oli puristuksessa kainalon alapuolelta. Pelastajat työnsivät nostotyynyn hihnan ja telan väliin. Ingo Spethin piirtämässä sarjakuvassa tohelo palokuntalainen Klaus herää yöllä hakulaitteen piippaukseen, kiirehtii paloasemalle, pukeutuu paloasuun ja hyppää paloautoon. Tyynyn täyttö ei kuitenkaan auttanut. Raivausyksikkö hälytettiin avuksi. P-merkintä käsittää myös laadunvarmistuksen ja vuosittaisen valmistustarkastuksen. Jos lahjoittaja valitsee tuotteen, jota ei tarvita, lahjoitus käytetään muiden varusteiden hankintaan, koulutukseen tai nuorisotyöhön", palopäällikkö kertoo. Verkkokaupassa www.statte-klaus-aus.de (hanki Klausille varusteet) kävijä voi lahjoittaa palokunnalle asusteita, välineitä, koulutusta tai loman. Teksti: Michael Rüffer Feuerwehr-Magazin 7/2013 VPK:n verkkokauppa Käännökset Risto Lautkaski Mercurol (Ranska). Ruotsin tekninen tutkimuslaitos SP on yhdessä ulkomaisten toimijoiden kanssa kehittänyt bussin moottoritilan sammutusjärjestelmän testausstandardin (SP-metod 4912). Samana iltana keksimme, että puuttuvat asusteet ja varusteet voidaan hankkia verkkokaupasta”, Bockemühl kertoo. Palopaikalla havaitaan, että suihkuputkea pitelevällä Klausilla on jalassaan vain lyhyet alushousut. Teksti ja kuvat: kapteeni Fayolle. Niiden avulla saatiin telaa nostettua joitakin millejä, mutta ei riittävästi, jotta uhri olisi voitu irrottaa. Hän oli tajuissaan ja jaloillaan. Raivausyksikön saavuttua päätettiin tehdä seuraavat toimenpiteet, jotka selitettiin sairaankuljettajille: • tela katkaistaan mahdollisimman etäältä uhrista • telan akselin kiinnike irrotetaan tukirakenteesta plasmaleikkurilla • kiinnike katkaistaan pistosahalla. Uhrin käsi saatiin irrotettua 65 minuutin kuluttua. Sairaalassa todettiin kädessä useita murtumia, mutta potilas ei kuitenkaan menettänyt kättään. Kallein tuote on paineilmahengityslaite (1250 euroa). Se ei kuitenkaan vapauta kuntia niiden lakisääteisistä velvollisuuksista. P-merkitty sammutusjärjestelmä on läpäissyt palotestin ja pysyy toimintakykyisenä kansainvälisten ajoneuvostandardien mukaisissa vaativissa ympäristöissä. Tjugofyra24, 19/2013 Bussien sammutusjärjestelmä voidaan sertifioida Aichach-Friedberg (Saksa). keräsi vuoden 2013 alussa kertomuksia ihmisiltä, joiden hengen palovaroitin oli pelastanut. Palosyyn tutkinnassa kävi kuitenkin ilmi, että televisio ei syttynyt viasta vaan se sytytettiin. Konemiehen hälytysajokurssi maksaa 199 euroa ja viikon loma palokuntalaisten lomakodissa 154 euroa. Idea verkkokaupasta syntyi, kun palopäällikkö Ben Bockemühl ja nuoriso-osaston vetäjä Magnus Hammerl kokosivat aineistoa palokunnan lehteen 112grad (112 astetta). Jostain syystä työntekijän käsi oli jäänyt puristukseen sepelikuljettimen hihnan ja telan väliin. ”Päätimme havainnollistaa palokunnan toimintaa sarjakuvan avulla. Sairaankuljettajat tukivat ja rauhoittivat tapaturman uhria. "Iloitsemme pienistäkin lahjoituksista, koska ne tulevat sataprosenttisesti palokunnalle. Halvin tuote on paloasun taskuun sopivat ohjekortit (5,80 euroa). Hihnan ja telojen tukirakenteen välinen suojalevy oli hitsattu hihnan kaavintankoon. Drômen pelastuslaitos hälytettiin kivimurskaamoon
Naapureille suunnattu tiedottaminen menee parhaiten perille. • Paloautojen on päästävä kiinteistön luo kaikkina vuodenaikoina. • Vartiointiliikkeiden on otettava ilmoitukset vastaan omassa hälytyskeskuksessaan. Lähetämme jokaiselle kirjeen tai soitamme jokaiselle ja kerromme, miten hän voi ehkäistä tällaisen palon syttymisen”, Engelenburg kertoo. ”Asuntopalon syystä riittää tiedottaa saman talon asukkaille. • Paloilmoituksia vastaanottavalla liikkeellä on oltava oma vartiointipalvelu, joka hälytetään samanaikaisesti palokunnan kanssa ja joka ottaa vastuun kiinteistöstä sen jälkeen, kun palo on sammutettu. Kello 19.52 vartiointiliikkeestä ilmoitetaan, että vartija on havainnut alueella savua. Korostamme aina, että palo on poikkeustapaus, mutta silti se voi syttyä jokaisen kotona. ”Viime vuonna aloitimme tiedottamisen palonsyytutkinnan tuloksista”, kertoo palonehkäisyosaston päällikkö Annelies Engelenburg. ”Tiedotamme palonsyystä, joka on yleinen tietyllä alueella. Teksti: Arnt Folvik, Vestfoldin palokunta Brannmannen 4/2013 Epäluotettavaa turvallisuutta Haag (Hollanti). Vartiointiliikkeen on välittömästi varoitettavaa vaarassa olevia asukkaita sekä tarvittaessa tehtävä hätäilmoitus. Yleensä vartiointiliike soittaa hätänumeroon ilmoittaakseen, että he ovat saaneet sähköisen ilmoituksen tietystä osoitteesta. ”Tapaus on vielä tuoreessa muistissa. Twitterin kautta varoitimme kaatuvien kynttilöiden palovaarasta ja kerroimme, miten se voidaan helposti estää. Päiväkoti paloi maan tasalle. Tämän jälkeen tulee vielä useita hätäpuheluja samasta palosta. Lain nojalla palokunnan on mentävä kohteeseen, jos ilmoitus on aiheellinen. Hätäkeskus hälyttää komppanialähdön ja palokunta aloittaa sammutuksen kello 19.45. Jotkut asukkaat kysyvät tällöin, voimmeko me tulla arvi-oimaan heidän kotiinsa paloturvallisuutta. Esimerkiksi joulun aikaan meillä oli kaksi kaatuneen kynttilän sytyttämää asuntopaloa. Esimerkki Regnbuenin päiväkodilla on sopimus ilmoituksensiirrosta, Naapuri soittaa hätänumeroon kello 19.37 ja kertoo, että päiväkodissa palaa. Savupatsas näkyy suureen osaan Tönsbergin kaupunkia. Haagin alueen pelastuslaitos on jo muutaman vuoden ajan kiinnittänyt erityistä huomiota tiedottamiseen. Tämä on nopein tiedottamiskeino.” Tiedottamistapa valitaan usean tekijän perusteella. Vestfoldin läänissä on todettu, että käytännössä naapuri, lehdenjakaja tai taksinkuljettaja on tehnyt hätäilmoituksen useammin kuin vartiointiliike. Tästä palvelusta kotitaloudet maksavat noin miljardi kruunua (125 miljoonaa euroa) vuodessa. Noudatamme aina kutsua ja keskustelemme asukkaan kanssa perusteellisesti turvallisuusasioista.” Teksti Jildou Visser Brand en Brandweer 2/2013 Palonsyytutkinnan tuloksesta tiedottaminen 91. Jos pelastuslaitos päättää järjestää tiedotustilaisuuden, se pidetään mahdollisimman pian palon jälkeen. Palopäällystöpäivät – näköalapaikka tulevaisuuteen Katso ja ilmoittaudu: www.sppl.fi Palopäällystöpäivät 2015 Tampere 19.–21.3.2015 Noin joka kuudes kotitalous Norjassa on tehnyt sopimuksen paloilmaisimen ilmoituksensiirrosta vartiointiliikkeen hälytyskeskukseen. Kerromme asukkaille, mitä tapahtui, miten palo kehittyi ja mistä se syttyi. ”Koko kaupunginosalle tai kylälle tiedotamme vain suurista paloista, jotka ovat vaikuttaneet kaikkien asukkaiden elämään”. • Palokunnan korvaus aiheettomasta hälytyksestä riippuu siitä, onko kysymyksessä vakinainen vai puolivakinainen palokunta. Päätös palokunnan hälyttämisestä jää hälytyspäivystäjälle. Vaatimukset Palopäällikkö Jack Hatlen on lähettänyt paloilmoituksia vastaanottaville yrityksille kirjeen, jossa asetetaan seuraavat vaatimukset: • Kaikissa asunnoissa, joille on tehty sopimus ilmoituksensiirrosta, tulee olla avainkaappi, jotta palokunta pääsee tarkistamaan, onko hälytys aiheellinen
Suuronnettomuus vaatii 852 uhria. Vastaavan laajaa aluetta ja tehtävien kirjoa kuin Turun meripelastuskeskuksessa on, ei ole missään muussa Euroopan maassa. Kesänkorvan arkiristeilyllä väkeä oli sopivasti, reilusti mutta ei tungokseen asti. Suomen Paloveteraaniyhdistysten Kuusapila on vuodesta 1980 kasvanut jo triplakokoon, kahdenkymmenen kaupunkipalokunnan isoksi seniorijoukoksi. – Viisivuotiskautena 2009–2013 sattui kuitenkin yhteensä 65 laivaluokan onnettomuutta, meripelastusjohtaja Sahla muistutti. tapaamisen aiheena – Meri on hieno elementti, mutta vaikea vastustaja, Turun palolaitoksen veteraanit ry:n puheenjohtaja Pentti S. Suuri osa kokousveteraaneista oli vielä virassa 20 vuotta sitten syyskuussa 1994, kun M/S Estonia upposi Utön lähistöllä. Teksti ja kuva: Juhani Katajamäki Merellinen turvallisuus paloveteraanien 35. Merivartioston koko varalla oleva henkilöstö on tänään välittömässä hälytysvalmiudessa. Arjen toiminnassa sen toiminta-alue on haastava, aluevesirajaa on 580 meripenikulmaa eli 1080 km. Turjas muistutti Kuusapilakongressia avatessaan M/S Viking Grace -risteilyaluksella. Sen parissa hänellä olikin tekemistä satamaalue on valtava, ympäröivää metalliaitaakin 9 kilometriä. Länsi-Suomen merivartioston toimintaalueella on noin 2000 erilaista tehtävää vuosittain. Niistä etsintöjä oli 307 ja avustustehtäviä 294. Turjaksen ja sihteeri Merja Honkarin johdolla. Tiukkaa asiaa Pelastuspäällikkö Juha Virto toi Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen tervehdyksen ja korosti veteraanien ja palveluksessa olevien hyviä välejä Turussa ja muuallakin. Henkilöstöä on 307, merivartioasemia 14 ja vartiolaivoja 2. – Viime vuonna meillä oli 756 meripelastustehtävää. Kokouksen jatkuvuus on varmistettu myös seuraaviksi kahdeksi vuodeksi. Maksimissaan 2800 matkustajaa ottava Itämeren uusin ja uljain risteilyalus nielaisi helposti helmaansa satakunta brankkaria. Tällä kertaa Turun ja Tukholman välillä seilasi 104 veteraania 10 yhdistyksestä. E stonian muisto häilyi myös kokouksessa esityslistalla, kun kongressin yli sata osanottajaa sai kuulla mielenkiintoisen esityksen Länsi-Suomen merivartioston tämän päivän toiminnasta merionnettomuustilanteissa ja rajavalvonnasta, Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen valmiuksista merionnettomuustilanteissa ja selostuksen Turun satamaliikenteen turvallisuudesta. Kuusapilakongressin puheenjohtajanuija vuodelle 2015 on Turun P-S Turjakselta siirtynyt Kuopion Jorma Westerholmille LSMV:n esikunta sijaitsee Turussa, ja sen yhteydessä toimii upouusi meripelastuskeskus (MRCC), joka vastaa meripelastuksen johtamisesta, koordinoinnista ja viestinnästä. Kokouspaikkana uljas Grace Kelpasi kokoustaa. Isoilta laivaonnettomuuksilta on viime vuosina vältytty. Länsi-Suomen merivartioston resursseja esitteli johtokeskuksen päällikkö, meripelastusjohtaja Ilkka Sahla, joka 20 vuotta sitten osallistui Estonian pelastustöihin vartiolaivan miehistössä. LSMV on osa rajavartiolaitosta, jonka tärkein tehtävä on ottaa vastaan sotilaallinen uhka – tulee se sitten maalta, mereltä tai ilmasta. Lohja ja Oulu ovat lupautuneet isänniksi 2016 ja 2017. – Enää ei ole tunnin valmiudessa olevia kuin ennen. Yhteystiedot päivitettiin, ja tulevista kokouspaikkakunnista päätettiin. Kuopiossa kokoonnutaan ensi vuonna ja nyt ensi kertaa kauniin Kallaveden ja jämäkän Pelastusopiston maisemissa. LSMV:n päätehtäviä rajavalvonnan lisäksi ovat meripelastus, merenkulun turvallisuuden varmistaminen, poliisija tullitehtävät sekä kalastuksen ja metsästyksen valvonta. Sen päästöt ovat vähäiset, ja yhdellä tankkauksella laiva porhaltaa kaksi-kolme vuorokautta. (Kuva Rajavartiolaitos) 92. Ensi vuonna Kuopiossa Ennen kuin päästiin kokousasioihin vastikään eläkkeelle jäänyt Turun sataman turvallisuuspäällikkö, merikapteeni Timo Laitinen kertoi satamaliikenteen ja sataman turvallisuudesta. Eihän se nykymittarein mitään todellista valmiutta ollut, Sahla totesi. Polttoaine on LGN, nesteytetty maakaasu. Alueen koosta kertoo, että sillä toimii 4 rannikon hätäkeskusta, 5 poliisilaitosta, 9 pelastuslaitosta, 7 sairaanhoitopiiriä ja 3 tullipiiriä. LSM:n kaluston uusi ylpeys on STX:n Rauman telakan rakentama moderni vartioalus. Voisipa luulla, että ainakin opiston tiloissa vieraillaan. Jokaiselle löytyi majapaikka 880 hytin valikosta. Kokousasiat vietiin rivakasti läpi P.S. Jorma Westerholm kutsui joukon tervetulleeksi ja lupasi mielenkiintoisen ohjelman. Grace on ympäristöystävällinen. Keskuksen operoinnista lukuisten monitorien äärellä vastaa kerralla (24/7) operatiivinen kenttäjohtaja ja kolme päivystäjää. Vartiostolla on Turussa uusinta tekniikkaa hyödyntävä uusi meripelastuskeskus. Se luovutettiin merivartiostolle toukokuussa. Hän myös kertoi pelastuslaitoksensa toiminnasta merionnettomuustilanteissa
Mielestäni liikuntaa on tarpeeksi, mutta jokaisen olisi käytettävä siihen tarjotut mahdollisuudet. Kaikki 14 pääsivät hienosti omin jaloin maaliin. Kuulemma Etelä-Karjalassa liikunnanohjaaja vetää kerran viikossa työvuorolle ohjattua liikuntaa sekä opettaa venyttelyä ja tekniikoita. Tätä pitäisi tuoda myös pelastuslaitoksiin. Itse juoksu meni odotettua paremmin, en kokenut reittiä ongelmalliseksi missään vaiheesssa. Harjoittelin tuolloin lähinnä crosstrainerilla polkien ja spinnningissä. Usko palasi ja juoksukilometrjä kertyi talven aikana 844. Suurin kysymys itselle oli ennen juoksua kestävätkö paikat, lähinnä toinen polvi on vihoitellut pitkään. ”Liikunta on työssä jaksamisen kannalta olennainen, mutta vähintään yhtä tärkeä myös vapaa-ajan vietossa. Kiipeilyretkien muodossa sain myös toimeentulon juttujen kirjoittamisen ja tv-töiden kautta. Kiitos siitä SPPL:lle ja Ari Keijoselle sekä matkakumppaneille”, Mikko kiittää. Liityin keskusteluun ja päätin osallistua Tukholmaan 2014. Työpaikka on Karjaan paloasema Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella. Hommasta jäi hyvä maku, joten miksipä ei vaikkapa toisenkin kerran! ”Mielestäni pelastusalan henkilöstöllä yleisesti ottaen on hyvä kunto. Tukholman maraton oli Mikon ensimmäinen täyspitkä. Kaikki palopäällystömaratoonarit pääsivät hienosti maaliin asti. Kevätloman jälkeen polvi alkoi parantua. Tavoite täyttyi ja ensimäiseksi maratoniksi kohtuullisella ajalla 4.44.05. ”Syyskuussa työpaikalla porukka vaihtoi kahvipöydässä maratonkokemuksiaan. Perinteisesssä ryhmäkuvassa laivan kannella ylärivistä vasemmalta Mikael Siitonen, Tero Vanhamaa, Tuukka Tuuli, Pasi Markkanen, Yrjö Jantunen, Tero Kuittinen, Kimmo Kaisto ja Juha Saario. Polvessa todettiin rappeumaa, mutta jatkoin liikuntaa kivun sallimissa rajoissa. ”Tunnelmat oli odottavat ja kyllä vähän jännittikin. Keli oli paras mahdollinen eikä liian kuuma. ”Harrastan liikuntaa 4–5 kertaa viikossa noin tunnin kerrallaan. Se antaa henkistä voimavaraa ja tietysti fyysisisesti jaksaa paremmin sosiaalista puoltakaan unohtamatta. Kesäisin viihdyn ulkoliikunnan parissa lenkkeillen, rullaluistellen, juosten ja jonkin verran pyöräillen. Parempaan suuntaan myös mennään, tiedostetaan liikunnan ja elämäntapojen merkitys muutoinkin paremmin osana työtämme. Silloin tuli mieleen onko tässä järkeä, miksi juosta maaliin asti. K ymmenes palopäällystömaraton juostiin Tukholmassa 31. Voisi puhua jopa elämäntyylistä. Irtiottoa työstä ja arjesta Joensuulainen palopäällikkö Yrjö Jantunen, 49, Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta juoksi Mikon tavoin ensimmäisen täyspitkänsä. Jokainen tietää, että työvuoroliikunta ei riitä pitämään yllä vaadittavaa kuntotasoa. Siinä ehkä kokemuksen suurin opetus eli vähän kovempaa treeniä niin juoksusta nauttii varmasti vielä enemmän. Mikko valmistautui maratonille juoksemalla ihan fiiliksen mukaan. Aluksi toimin hiihdonopettajana suomessa ja maailmalla. Kilometrejä kertyi ennen Tukholmaa noin 500.” ”Fiilikset maratonilta olivat hyvät. FireFit-ohjelma ja siitä saadut onnistumisen kokemukset ovat auttaneet. Oma juoksu meni mukavasti, viimeiset kolmisen kilsaa olivat tuskaa, kun reidet loppuivat kesken. 3:33:39 Taito Vainio ......................3:42:15 Tero Vanhamaa ................3:36:06 Kaikki tulokset: www.stockholmmarathon.se Palopäällystömaraton 42195 m Tukholma 31.5.2014 93. Siihen auttaisi sama lääke kuin koululiikunnassa parhaimmillaan yritetään lapsille ja nuorille antaa – hyviä kokemuksia uusista lajeista liikuntatunneille sekä vanhoista lajeista kehittämään osaamista ja tekniikkaa ohjatusti. ”Harrastan liikuntaa viitisen kertaa viikossa, lähinnä juoksua ja työvuorossa kuntosalilla kuntopiiriä, kahvakuulaa ja punttia. Talvella reippailu painottuu hiihtoon ja saliharjoitteluun, uutena kokeiluna crossfit. Aiempi pitempi matkani oli viitisen vuotta sitten juostu puolimaraton.” Yrjön mukaan liikuntatuokio on sellainen hetki, jolla otetaan hieman irtiottoa työstä ja arjesta. Hän oli aiemmin juossut yhden puolikkaan Hangossa ja 15 kilsan soratiekisan Raaseporissa. Mikko Routala on viisikymppinen paloesimies Raaseporista. toukokuuta. Ohjattua liikuntaa työpaikalle ”Yleisesti ottaen palomiesten kunto on hyvä nuoremmalla polvella. Alkuharjoittelu sujui hyvin, mutta marras–joulukuun vaihteessa vasen polvi kipeytyi ja juoksu loppui siihen. Alarivissä Ari Keijonen, Matti Soutua, Taito Vainio, Sami Häkkinen, Mikko Routala ja Johanna Saario. Netistä löysin kolmen viikkotreenin harjoitteluohjelman, jolla tähdättiin maratonin läpijuoksemiseen. Painoa sain laskettua kymmenisen kiloa tavoiteeseen mennessä, Yrjö kertoo. Itse asiassa aiemmin liikunta ja vuorihommat olivat minulle myös työ. Kokonaisuutena reissu oli onnistunut, tunnelma porukassa erinomainen. Porukka tuppaa laiskistumaan palvelusvuosien myötä. Nyt sitä voi harkita. Matka oli kaiken kaikkiaan aivan mahtavasti järjestetty ja seura mitä parhainta. Ensikertalaisille Mikko Routalalle ja Yrjö Jantuselle jäi reissusta niin hyvät fiilikset, että lähtevät ehkä koitokseen toisenkin kerran. Ohjattua liikuntaa voisi olla hieman enemmän.” Teksti: Kimmo Kaisto Kuva: Jatta Grims Kuningasmatkan sankarit Nimi Loppuaika Sami Häkkinen .................4:12:06 Yrjö Jantunen ...................4:44:05 Kimmo Kaisto ..................4:14:06 Ari Keijonen ......................4:05:49 Tero Kuittinen ..................5:05:45 Pasi Markkanen ...............3:36:36 Mikko Routala ..................4:39:00 Johanna Saario ................3:51:31 Juha Saario ......................3:40:35 Mikael Siitonen ................3:37:17 Matti Soutua ....................5:08:20 Tuukka Tuuli .................. Kestiväthän ne, joten tässä voisi harkita toista maraa.” ”Ennen Tukholmaa en harjoittanut vauhtikestävyyttä juuri ollenkaan. Mukaan mahtuu myös maastopyöräilyä.” Talvisin Mikon voi löytää hiihtovuoristovaellukselta Norjasta tai Alpeilta
Sen matkavauhti on 30 solmua ja huippunopeus 35 solmua. Arvelin, että näissä tiloissa ei tehdä ainakaan vuoteen” ”Kaikki vesi-imurikalusto otettiin käyttöön ja paikalle tuli myös parin JVT-liikkeen työntekijät paikalle. toukokuuta. ”Tässä toimistotalossa rakenteet olivat onneksi sellaiset, ettei vesivahinko aiheuttanut pahaa tuhoa. Uusi vene palvelee Pohjois-Päijänteellä ja Leppävedellä. Paikalle hälytettiin vahingontorjuntaan yksiköt Helsingin pelastuslaitokselta. Moottoritilasta löytyy kaksi Catepillar C9 375 kw (510 hv) -moottoria. Välillä käytiin kaaoksen keskellä palaveeramassa. Vesivahinko ajoi Pelastustiedon evakkoon Hänen mukaansa vesivahingot ovat viime vuosina olleet yllättävänkin yleisiä Helsingissä. Häiriötilanteissa aluksesta löytyy toinen laite viallisen tilalle. Jyväskylän Järvipelastajien uusi pelastusalus kastettiin virallisesti käyttöön 25. – Alus on sisävesien pelastustoimintaan jopa ylimitoitettu, sillä samoja aluksia käytetään meripelastuksessa. Uuden aluksen varustelutaso on korkea, sillä esimerkiksi tutkat ja navigointilaitteet ovat tuplavarmistettuja. Lähitapiolan pituus on 15,5 metriä ja leveys 4,5 metriä. Teksti ja kuva: Esa Aalto 94. Aluksessa on uusimmat mahdolliset navigointija viestintälaitteistot ja se korvaa vuonna 1986 rakennetun PV Wilman. Mika Rinne Kuva: Jyväskylän Järvipelastajat Pelastustieto-lehden toimistossa Helsingin Länsi-Pasilassa sattui kesäkuun viimeisenä viikonloppuna laaja vesivahinko. Näin on toiminut myös tämän jutun kirjoittaja. Kimmo Kaisto on huolehtinut kotonaan taitosta ja Minna Kamotskin ilmoitusmyynnin loppusuorasta. Ontelolaatta ja alaslaskettu yläkatto ilman eristeitä mahdollisti vähäiset vahingot”, Fohlin arvelee. Kipparin lisäksi uudessa aluksessa on neljän hengen miehistö. Juttuaineistoakin toimitukseen tuonut Fohlin näki tutut tilat lohduttomassa kunnossa. Syväys on 0,9 metriä, paino 14 tonnia ja suurin korkeus 5 metriä. Samalla hoidellen yllätysvahingosta aiheutuneita asioita. ”Vettä lainehti nelisen senttiä kauttaaltaan lattioilla. 700000 euroa maksanut alus kastettiin Lähitapiolaksi aluksen hankintaa taloudellisesti eniten tukeneen sponsorin nimen mukaisesti. Se on suunniteltu puhtaasti pelastuskäyttöön. ”Kolmisen tuntia olimme paikalla ja vettä oli ehtinyt valua kyllä kaikkialle.” Pelastustiedon Minna ja Kimmo ovat tehneet tämän messulehden pääasiassa kotonaan. Sitä käytetään tulipalojen sammuttamiseen sekä venerikkojen ja Jyväskylän Järvipelastajille uusi alus karille karahtaneiden veneiden avustamiseen. Tämä messulehti on tehty poikkeusjärjestelyin. Uusia lattioita laitetaan parhaillaan, joten väki voi taas pian palata työpaikalleen. Pääasiassa etätöinä. Vahingontorjuntaa johti päivystävänä palomestarina Toni Fohlin. ”Todella pahojakin vahinkoja on sattunut, kuten rautatieasemalla muutama vuosi sitten tapahtuneet pari vesivuotoa.” Toni Fohlinin ensivaikutelma Pelastustiedon toimitilasta ei onneksi toteutunut. Vettä imuroitiin pois kolmesta kerroksesta ja pahimmista paikoita siirrettiin myös tietokoneita pois tieltä”; Fohlin kertoo. Sunnuntai-iltapäivänä toimitilan rappukäytävän siivouksen yhteydessä havaittiin, että vettä valuu portaissa. Nyt Päijänteellä liikkuu veneilijöiden turvana uusi PV4-luokan pelastusalus. Kolmannen kerroksen toimistossa wc:n täyttösäiliö halkesi ja vettä pääsi valumaan rakenteisiin viikonlopun aikana. Siinä on muun muassa potilaan kuljettamiselle oma tilansa, kertoo Jyväskylän Järvipelastajien puheenjohtaja Heikki Hildén
Tasavallan presidentti myönsi Raimolle Suomen Leijonan Ritarikunnan ansioristin vuonna 2000. Nuori mies suuntasi sähköalalle, kehittyen lopulta oman menestyvän sähköalan perheyrityksensä toimitusjohtajaksi aina vuoteen 1993 asti. Hän toimi myös yhdistyksensä lehden toisena päätoimittajana ja ahkerana kirjoittajana, toimittaen muun muassa mielenkiintoista luontopäiväkirjaa. Elvytysyrityksistä huolimatta Vesku todettiin menehtyneeksi harjoituspaikalla. Varsinainen suurtyö oli Raimon osuus Helsingin Väestönsuojelumuseon perustajana vuonna 1995 ja museon osaavana kehittäjänä sekä oppaana parikymmenen vuoden ajan. Patrik Willberg Järjestöpäällikkö, SPEK – Pohjois-Suomi Raimo Nikkilä Vesa Halttu 95. Vesku eteni palokuntaurallaan nousujohteisesti ja suoritti yksikönjohtajakurssin vuonna 2007. Vesku osallistui myös pelastuslaitoksen toiminnan kehittämiseen ja osallistui muun muassa vuonna 2012 pelastuslaitoksen alueen ainoana sivutoimisena palokuntalaisena defusing-koulutukseen. MUISTOISSA Raimo Johannes Nikkilä menehtyi vaikeaan sairauteen 8.8.2014. Raimoa jäivät suremaan vaimo, tytär ja poika perheineen, sekä lukematon joukko ystäviä. Helsingin Väestönsuojeluyhdistyksessä Raimo toimi Henkilöja museojaoksen puheenjohtajana ja muun muassa pääkouluttajana. Vesku oli mukana perustamassa nuorisoosastoa ja toimi sen osastonjohtajana aina kuolemaansa saakka. Valtakunnallisesti Vesku oli Pohjois-Suomen ja Lapin edustajana Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Valtakunnallisessa nuorisotyötoimikunnassa vuosina 20082010. Huhtikuun 29. päivän iltana alkoi hiljalleen levitä tieto, että Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen Kuivaniemen paloaseman yksikönjohtajana toiminut Vesa ”Vesku” Halttu oli menehtynyt Kuivaniemen paloaseman pintapelastusharjoituksen yhteydessä. Helsingin Pelastusliitto HELPE ry:ssä ja oy:ssä hän toimi varapuheenjohtajana ja HELPEn neuvottelukunnan jäsenenä. Helsingin Väestönsuojeluyhdistyksestä HVSSY tuli Raimon ja koko hänen perheensä elinikäinen harrastus jo vuodesta 1972 yhdistyksen ainaisjäsenenä. hän toimi klubinsa presidenttinä 1980-luvulla ja piirihallituksessa 1990-luvulla ollen Melvin Jonesjäsen. Ilkka Kianto Kirjoittaja on Helsingin Pelastusliiton entisenä toimitusjohtajana puurtanut vuosikymmeniä yhdessä ystävänsä Raimon kanssa eri projekteissa. Yritys kävi myös kansainvälistä kauppaa. Vesa Halttu oli syntynyt 12.4.1983 Kemissä. Raimo oli tulisieluinen, osaava ja positiivista energiaa levittävä vapaaehtoisjohtohahmo. Ajatuksia tulevasta toiminnasta oli jo olemassa ja niinpä tieto Veskun kuolemasta otettiin yllätyksenä vastaan. Nuorten viikkoharjoitusten lisäksi Vesku oli muun muassa mukana järjestämässä muita nuorten tapahtumia ja osallistui nuorten kanssa leireille. Oman paloaseman toiminnan lisäksi Vesku oli mukana alueellisessa ja valtakunnallisessa palokuntatyössä, erityisesti nuorisotyössä. Raimo syntyi 27.3.1933 Hämeenkyrössä, mutta koulunsa hän kävi jo Helsingissä, viimeksi Suomen Liikemiesten Kauppaoppilaitoksessa. Vesku aloitti palokuntauransa 12-vuotiaana Kemin VPK:n nuoriso-osastossa. Vesku muistetaan aktiivisena ja kantaa ottavana palokuntalaisena. Raimo oli Helsingin vapaaehtoisen väestönsuojelun tehokas johtohahmo vuosikymmenien ajan. Asioista saatettiin olla eri mieltä, mutta vastineena tuli aina myös kehitysidea ja asioita kehitettiin yhdessä. Vesku toimi muun muassa Pohjois-Suomen ja Lapin alueen palokuntanuorten leirin koulutuspäällikkönä vuosina 2009 ja 2013, useammalla nuoriso-osaston kurssilla kouluttajana sekä Pohjois-Suomen pelastusliiton nuorisotyötoimikunnassa. Harrastus toi myös sijoituksen Helsingin kaupungin väestönsuojelun organisaatioon kouluttajatehtäviin. Myöhemmin oli edessä muutto Kuivaniemen kuntaan, jossa hän jatkoi palokuntaharrastustaan. Hänen klubinsa oli koko Suomen kärkeä toiminnallisuudessaan. Hänet palkittiin myös ansioistaan vss-alan ja pelastusalan korkeimmilla tunnustuksilla. Palokuntanuorisotyö oli Veskulle tärkeä asia ja hän satsasi siihen paljon aikaansa. Raimon taiteelliset kyvyt tuottivat muun muassa HVSSY:n ja HELPEn liput. Hänen parhaana tukenaan harrastuksissa olivat vaimo Greta ja tytär Anne. Vesku siunattiin läheisten ja lukuisten palokuntalaisten ollessa paikalla Kuivaniemen kirkossa lauantaina 24.5. Raimo ei saanut Helsingin vapaaehtoista väestönsuojelua valmiiksi, mutta kaikkensa hän yritti. Vesku osasi vaatia muilta, mutta osasi antaa myös palautetta rakentavassa hengessä. Raimon muisto on valoisa. Alan keskusjärjestössä SPEK:ssä hän oli Väestönsuojelutoimikunnan jäsen. Raimon toinen rakas harrastus oli Lions-toiminta 26 vuoden ajan Pakinkylän lionsklubissa
Kemin tehtailla Matin kädenjälki näkyy tänä päivänäkin vanhan paloaseman letkunkuivaustornin mekaniikan keksijänä. Matti siirtyi ansaitulle eläkkeelle 30.9.1992, mutta mottonsa mukaisesti oli valppaana ja valmiina kantamaan tulentorjujan vastuuta. Hän ei ennättänyt toimia poliisissa montaa vuotta, kun veri veti takaisin paloalalle. Matille kirjoitetussa työtodistuksessa mainitaan seuraavaa: ”On toiminut kunnan puolivakinaisen palokunnan päällikkönä; hoitanut palokunnan harjoittamisen ja johtamisen, kehittänyt palokuntaa sekä ennakolta ehkäisevää palontorjuntaa ja palotarkastustoimintaa sekä lisäksi toiminut nuorisotyön kehittäjänä. Hän luennoi ja jakoi osaamistaan lukuisissa koulutuksissa palokoululla, palo-opistolla, valtion koulutuskeskuksella, teknillisillä korkeakouluilla ja Palopäällystöliiton, Palontorjuntaliiton ja Suomen Punaisen Ristin opintopäivillä. Kaikessa hän on saavuttanut merkittäviä ja näkyviä tuloksia.” Matti lähti 1959 hakemaan uusia haasteita ja kehittämään teollisuuden paloturvallisuutta. Hän toimi ensimmäiset seitsemän vuotta palokuntientarkastajana ja vuodesta 1978 erikoistarkastajana. Ahlström Kauttuan tehtaan paloja vartiointipäälliköksi vuonna 1961 toimien samalla Euran kunnan varapalopäällikkönä ja Euran nimismiespiirin ylimääräisenä konstaapelina täysin poliisioikeuksin. Eläkkeellä ollessa hän oli aktiivisesti mukana Kiikalan VPK:n veteraaniosastossa. Mikko Parikka Teollisuuspalopäällikkö, Stora Enso Oyj Kirjoittaja tunsi Sivénin pitkältä ajalta muun muassa teollisuusvakuutustoiminnan kautta. Suuresti arvostamamme pelastusalan asiantuntijan Matti Sivénin muistoa kunnioittavat lukuisat ystävät ja paloalan kollegat. Hän oli valppaana loppusuorallakin ja opasti häntä auttaneita sairaankuljettajia. Vuosikymmenen vaihteessa hän hakeutui poliisikouluun ja valmistuttuaan poliisiksi Matti sai komennuksen nuorena konstaapelina Kemiin suurmellakkaan. Matti oli kutsuttu Pyhäsalmen VPK:n kunniapalopäälliköksi ja Nurmijärven Keskus VPK:n kunniapuheenjohtajaksi sekä Suomen Palopäällystöliiton kunniajäseneksi. Kemistä hän siirtyi A. Kuntien ja teollisuuden parissa hankitun kokemuksen Matti pääsi hyödyntämään siirtyessään Teollisuusvakuutukseen vuonna 1969. MUISTOISSA Suru-uutinen Matti Sivénin äkillisestä poismenosta saavutti ystävät ja paloalan kollegat 2.7.2014. Hän toimi Teollisuuspalomestarina Veitsiluoto Oy:n tehtaalla Kemissä. Matti siunattiin haudan lepoon Kiikalan kirkossa 19.7.2014 sukulaisten ja ystävien läsnä ollessa. Hän osallistui aktiivisesti paloalan opetusvideoiden tekoon ja kirjoitti julkaisuja sekä artikkeleita alan lehtiin. Matti kehitti tehdaspalokunnan toimintaa ja varustelutasoa, sairaskuljetusta sekä aloitti ja koulutti sammakkoryhmän Euraan. Hän oli syntynyt 5.9.1927 Helsingissä. Hän valmisteli tehdasalueen sammutus-, klooritorjuntaja vartiointisuunnitelmat. Ensihoidon opetustiimimme järjestää teemaseminaarin Moniviranomaisyhteistyö Tunne ketjukaverisi toiminta TÄYDENNYSKOULUTUS 96. Hän eli mottonsa mukaisesti viimeiseen hetkeen asti: ” Olkaamme valppaat ja valmiit”. Matti menehtyi kotonaan matkalla sairaalaan. Matin päätehtävänä olivat yhteistoimintaharjoitukset ja sammutusvalmiuden analyysit. Se oli tuolloin jotain aivan poikkeuksellista ja palomiesten työtä helpottavaa. Hän työskenteli Helsingin palolaitoksella palomiehenä 1940-luvun lopulla. Hän koki omakseen ydinvoimalaitosten suojelujärjestelmien kehittämisen ja toimi Atomivakuutuspolin asiantuntijana aina 1990 lukuun asti. Paloala oli murroksessa ja kunnat palkkasivat vakituista paloalan päällystöä. Hän kehitti Pyhäjärven kunnan ja Pyhäsalmen VPK:n valmiutta ansiokkaasti. Kaikesta tärkein Matille oli ennaltaehkäisevä työ ja koko tehdasalueen riskeihin varautuminen. Matti siirtyi Keravalta Pyhäjärven kunnan palopäälliköksi ja toimi samalla Pyhäsalmen VPK:n päällikkönä. Matti Sivén www.pelastusopisto.fi > Ensihoidon täydennyskoulutus Aika ja paikka: 27.11.2014, Pelastusopisto (Hulkontie 83, Kuopio) Kohderyhmä: Ensihoitopalvelussa ja muussa akuuttihoidossa työskentelevät sekä yhteistyöviranomaiset poliisista ja pelastustoimesta. Sisäasiainministeriö myönsi Matille ansioistaan paloalan ja turvallisuuden kehittäjänä pelastusalan korkeimman kunniamerkin Paloristin 13.1.2005. Matti siirtyi Keravan kauppalan palotarkastajaksi 1954. Matti oli paloalan suuresti arvostettu ammattilainen
3.9. 0295 453 492. Kurssitarjonnassa kurssin kuvauksen yhteydessä on sähköisesti täytettävä ilmoittautumislomake. 5.11. Kodin turvallisuus 10 17.12. www.pelastuslaitos.fi Paljon onnea Suomen Palopäällystöliiton toiminnanjohtaja Ari Keijonen täyttää 50 vuotta 21.9.2014. 0295 450 201. Viestintä 4 14.5. Liikennepelastaminen Kirjapaino: 2014 ISSN 1236-8369, Aikakauslehtien liiton jäsen PEFC/02-31-151 PEFC/02-31-151 Painotuote www.pelastusopisto.fi Nro Kurssi Aika Hinta € Haku päättyy 20258 Ilmanvaihtolaitteistojen paloturvallisuus 30.9.-2.10.2014 150/pvä 12.9.2014 20315 Toiminta paloteknisillä laitteistoilla 4.-6.11.2014 435 10.10.2014 20351 Turvallisuuskouluttajan peruskurssi 11.-13.11.2014 435 24.10.2014 20649 Valvonta ja palotarkastus erityiskohteissa 12.-13.11.2014 278 17.10.2014 20549 CBRNE-kurssi ensivasteen toimijoille 10.-12.11.2014 570 17.10.2014 20628 Vesisukeltajien täydennyskoulutus pelastuslaitoksille 29.-30.9.2014 379 5.9.2014 20020 Puomitikkaan kuljettajakurssi 13.-16.10.2014 520 12.9.2014 20033 Hakkuutekniikka ja vauriopuiden käsittely 4.-6.11.2014 381 3.10.2014 20660 Eh-palvelun hälytysajoneuvon kuljettaminen -kouluttajakurssi 17.-20.11.2014 780 20.10.2014 20662 Moniviranomaisyhteistyö Tunne ketjukaverisi toiminta 27.11.2014 150 29.10.2014 Koko koulutustarjonta on nähtävillä Pelastusopiston verkkosivuilla > Täydennyskoulutus. 13.8. 28.5. 29.10. Pelastusvälineet 5 12.6. Myös Paloja Pelastustieto ry:n hallituksen puheenjohtajana toimiva Keijonen juhlii syntymäpäiväänsä perjantaina 3.10.2014, vastaanotto on klo 13.00– 16.00 Palopäällystöliiton toimistolla, Iso Roobertinkatu 7 A 5, Helsinki. Ennakkoilmoittautumista pyydetään toimisto@sppl.fi tai 0440 344 112. Vesipelastus 2 12.3. Ensihoito ja ensivaste 9 19.11. 6.8. Hälytysajoneuvot ja kalusto 3 9.4. 0303 9778, tilaukset@pelastustieto.fi Ilmestymisajat 2014 N:o Ilmestyy Varauspvm Valmis aineisto Teemasivut 1 12.2. 3.12. 30.4. 19.3. Hakemukset 19.9.2014 klo 15 mennessä ensisijaisesti sähköiseen rekrytointijärjestelmään www.seuturekry.fi. 26.3. 26.11. Hänen työtehtäviinsä kuuluvat onnettomuuksien ehkäisytyön monipuoliset esimiesja asiantuntijatehtävät. 19.2. 97. Vapaa-aika 8 22.10. Koulutustarjontaamme syksyllä 2014 Ammatillinen täydennyskoulutus Kanta-Hämeen pelastuslaitos hakee palvelukseen PALOINSINÖÖRIÄ Paloinsinööri toimii riskienhallinnan vastuualueen päällikkönä. 22.1. (03) 621 2453. Kurssien opetussisällöstä antavat tietoa kurssien johtajat, jotka on nimetty yhteystietoineen kurssikuvauksien yhteydessä, puh. 6 27.8. 10.9. Ilmoittaudu kurssille verkkosivuillamme. 23.4. 29.1. 1.10. 8.10. Hakuajan päätyttyä vapaita paikkoja voi tiedustella opintotoimistosta, puh. 26.2. 22.5. Lisätietoja antaa pelastuspäällikkö Petri Talikka, puh. Turvallisuusmessut 7 24.9. Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti perustettu 1950 > www.pelastustieto.fi Tilaushinnat 2014 Kestotilaus 61 €/vsk, vuositilaus 68 €/vsk, opiskelija-/eläkeläistilaus 34 €, ½ vuoden kestotilaus 34 € Tilaajapalvelu Yap-Solutions Oy, puh
Laivan polttoainejärjestelmän putkistoa koepainettiin naftalla 5 ik:n paineella. Palovahinkojen suuruudeksi on alustavasti arvioitu 2100000 mk (210 milj. Sumuuntunut nafta syttyi läheisyydessä samanaikaisesti käytössä olleesta kaasuhitsausliekistä räjähdyksenomaisesti. Vaikka tuhoutunut lautatarha ei vastannutkaan täysin niitä vaatimuksia, joita lautatarhojen palontorjunnalle pyritään nykyisin asettamaan, on silti todettava, että tulen saavuttamalla suurella alkunopeudella, kuivuudella ja ennen kaikkea voimakkaalla tuulella lienee sittenkin ollut painavin osuus. Kalustosta herätti huomiota Malmön palokunnan uusin erikoissairausauto, joka varustukseltaan oli niin täydellinen, että siinä voitiin suorittaa jopa leikkauksia. vmk), josta lautatarhan osuus on 1800000 mk ja lautatarhan alueella olleiden rakennusten kuten kuivaamon, höyläämön, höyläämövaraston, kahden puutavaravaraston sekä niputusrakennuksen osalta 300000 mk. 1949. päivän iltana Nurmeksen Saha Oy:n lautatarhan käytännöllisesti katsoen kokonaan. Yleiskuvana oli, että tilanne ja vaikeudet Ruotsissa ovat suunnilleen samat kuin meilläkin. Hän astui virkaansa heinäkuun alussa. Erittäin navakan tuulen ja kulohälytystilan kuivuuden vallitessa syttynyt palo tuhosi viime heinäkuun 18. polttoainejärjestelmän putkistoon kuuluva tulppa, josta paineinen nafta suihkusi konehuoneeseen. Olihan lauantai-ilta ja paikalle kerääntynyt väki yleensä pyhävaatteissaan. Puutavaraa menetettiin hieman alle 3300 std ja vain vajaat 200 std säästyi. Käytetty nafta piti johdattaa putkistoa pitkin takaisin pohjatankkiin. Palontorjuntakongressi 64 Mäntsälän kunnanvaltuusto on valinnut kunnan uudeksi palopäälliköksi taksiautoilija, apulaispalopäällikkö Erkki Vihtori Erosen. Tarve tunnetaan ja tunnustetaan, toiminta on palokuntia lukuun ottamatta suureksi osaksi vapaaehtoisten järjestöjen varassa, laki ei määrää suoranaisia velvoitteita kunnille, joten aina tulee esille kysymys: Kuka maksaa. Kongressissa oli mukana runsaasti osanottajia itse isäntämaasta ja ulkomaisina vieraina nähtiin paitsi luonnollisesti alan henkilöstöä kaikista pohjoismaista edustaja niinkin kaukaa kuin USA:sta. Esimerkkinä menetetystä jäkälälaitumesta mainittakoon Ivalon alueella sijaitsevan Skärritunturin palo. Lue koko kiinnostava juttu: www.pelastustieto.fi > arkistojutut 98. Kolmeenkymmeneen vuoteen ei nimittäin ole poroilla ollut asiaa jäkälälaitumelle, jonka kulo polttaa mustaksi. tieliikenneonnettomuuksiin, hukkumistapauksiin yms. Kun valokuvastamme vielä näkyy millaisen voiman tuli oli saavuttanut ennen tielinjaa, ei tunnu enää erikoisemmalta ihmeeltä, jos tuulen painama kuumuus pakotti sammuttajat perääntymään eikä miljoonatuhoa voitu estää. Näin huomattavaa lautatarhapaloa ei maassamme ole tapahtunut sitten Kemi Oy:n Karihaaran suurpalon v. Todennäköisesti putkistoon syntyneen ilmalukon takia ei kaikki nafta mennyt takaisin tankkiin. Palokuntien onnistui sen sijaan estää tulen pääsy varsinaisen saha-alueen rakennuksiin. Suomalaisia oli mukana kymmenkunta. liittyvä pelastustoiminta näyttelemään yhä huomattavampaa osaa ja että tämä on syytä ottaa vakavasti huomioon sekä palokuntien koulutuksessa että välineistön hankinnoissa. Ei ole ihme, jos poromiehet ovat varovaisia tulen käsittelyssä ja heidän jäljiltään syntyneitä paloja on vähän. Sen sijaan oli poliisiviranomaisilla kyllä vaikeuksia saada yleisöä sammuttamaan tulta metsästä, jonne se levisi lautatarhasta. Lue lisää Lapin läänin palontorjuntatyöstä: www.pelastustieto.fi > arkistojutut Palontorjuntakongressi 64 pidettiin Malmössä 9.–11.6.64 Kongressin olivat järjestäneet yhteisvoimin Svenska Brandförsvarsföreningen, Svenska Brandbefälets Riksförbund ja Svenska Livräddningssällskapet. Nafta roiskui hänen ja parin muun lähinnä olleen vaatteille. Vie kaksikymmentä vuotta ennen kuin paikalle ilmaantuu putkijäkälää ja siitä vielä kymmenen vuotta ennen kuin jäkälä on taas kasvanut tuuheaksi. Kulo hävitti tunturissa 200 hehtaarin alueen ja vasta joskus vuoden 1990 aikoihin kannattaa porot johdatella näille main ruoan hakuun. Todettakoon myös heti alkuun, että liikkeelle lähteneet huhut paikallisten palokuntien myöhästymisestä ovat perättömiä. Konehuoneessa avattiin ko. Neljä ihmisuhria Pansion telakalla Perjantaina 12.6.1964 hieman ennen klo 15.00 tapahtui Valmet Oy:n Pansion telakalla viimeistelyvaiheessa olleessa säiliölaiva ”Esso Nordicassa” räjähdys, jonka seurauksena kolme laivan konehuoneessa ollutta telakan miestä paloi heti kuoliaaksi, yhden kuoltua myöhemmin sairaalassa ja kolmen saadessa palovammoja. 50 VUOTTA SITTEN Jäkälämaan kulo vie 30 vuodeksi poroilta ruoan Sodankyläläinen kunnallismies Vilho Kiuru, entinen porotalousneuvoja, tietää millaista harmia kulo voi aiheuttaa poronhoitajille. Pelastuspalvelun yleiskokous pidettiin noin 30 km Malmöstä olevassa Falsterbohusin kylpylähotellissa. Kokouksen jälkeen oli kaupungin uimahallissa ja uimarannelle järjestetty näytökset, joissa esiteltiin lähinnä hukkumisonnettomuuksiin liittyvää pelastustoimintaa. Kokouksen avauspuheessa totesi Svenska Brandbefälets Riksförbundin puheenjohtaja, että palokuntien toiminnassa tulee varsinaisen sammutustyön ulkopuolella tapahtuva, erilaisiin onnettomuustapauksiin kuten esim. Kunnat taas tunnetusti ovat kitsaita hellittämään kukkaroittensa nyörejä, joten varoja ei ennakojärjetelyihin yleensä riittävästi saada ja tarpeen tulle ne katsovat, että apu saadaan tälläkin alalla sieltä mistä sitä hätätilanteissa on totuttu saamaan ja tällöin tulevat kyseeseen ensisijassa palokunnat. Kiinteästä sammutusvesijohdosta selvitetyillä suihkuilla ei ehditty hidastamaan paloa sen alkuvaiheesNurmeksen lautatarhapalo pahin Karihaaran jälkeen sa, eikä ensimmäistä rajoituslinjaa saatu tulen nopean leviämisen vuoksi muodostetuksi parhaalle mahdolliselle kohdalle. Tulpan avannut mies yritti kädellä estää naftan tuloa siinä onnistumatta
5.–7.11.2014 Tampereen Messuja Urheilukeskus www.eurosafety.fi Turvallisuusalan ammattilaisten kohtaamispaikka Tampereella jo 14. 0207 701 212 Veli-Pekka Rouvali p. Turvallisuuden, työhyvinvoinnin ja hitsauksen ammattilaisille Tarjolla on monipuolisesti työsuojeluratkaisuja yritysten tarpeisiin yhdellä käynnillä unohtamatta työhyvinvointia, jonka merkitys on kasvussa alasta riippumatta. työsuojelupäälliköille ja -valtuutetuille, hrja työhyvinvointivastaaville sekä erityisesti hitsauksen ja tuotannon asiantuntijoille ja hankinnoista päättäville. Hyödyllinen kokonaisuus esim. 0207 701 233 Jukka Järvinen Työhyvinvointi Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ammattimessut tar joavat mahdollisuuden päivittää tietoja ja vahvistaa omaa osallisuutta työpaikan hyvin voinnin rakentamisessa! Nordic Welding Expo Pohjoismaiden suurin hitsausalan messutapahtuma tuo yhden suurimmista työsuojelua ja -hyvinvointia käyttävistä teollisuuden haaroista messuille. Sam aan aik aan Varaa nyt osastopaikkasi 99. kerran Turvallisuusja työsuojelualan kansainväliset ammattimessut Lue lisää: www.eurosafety.fi EuroSafety-messut järjestää Tampereen Messut Oy yhteistyö kumppaninaan Suomen Työsuojelualan Yritysten liitto STYL ry Ilmailunkatu 20, PL 163, 33901 Tampere www.tampereenmessut.fi, info@tampereenmessut.fi etunimi.sukunimi@tampereenmessut.fi www.eurosafety.fi/osasto p
www.sply.fi TERVETULOA vierailemaan jäsenyritystemme osastoille Tervetuloa myös SPLY ry:n omalle osastolle C500. & Co Oy C1-330 Lamor Corporation Oy C1-109 Palovaruste Pivaset Peltaco Oy U-95, C1-318 Pig-Farmi Oy Pig Enviro Polarsafety Oy Interspiro C1-218 Presto Paloturvallisuus Oy Procurator Oy Ab Rauplan Oy C1-230 Sammutin Oy U-160 Sammutustekniikka Oy Sarco Oy C1-131 Savon Palokalusto Ky Scania Suomi Oy U-134 Sea Safety Scandinavia Oy Ltd C1-201 Tamrex Oy C1-106 Teknosafe Oy C1-427 Telko Oy C1-228 TR-Vesitykit Oy C1-405 Turvata Oy U-200, C1-326 Ursuk Oy C1-105 Veho Group Oy Ab U-100, C1-407 Veikko Nummela Oy C1-305, C1-405 Vema Lift Oy U-160 Viking Life-Saving Equipment Oy C1-526 Volvo Finland Ab C1-226 YTM-Industrial Oy Tervetuloa myös SPLY ry:n omalle osastolle C1-210 – ASIANTUNTEMUSTA – LAATUA – – LUOTETTAVUUTTA – TERVETULOA vierailemaan jäsenyritystemme osastoille Tervetuloa myös SPLY ry:n omalle osastolle C500. ASIANTUNTEMUSTA LAATUALUOTETTAVUUTTA Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys ry www.sply.fi Bronto Skylift Oy Ab U20 Dräger Suomi Oy A309 Finsatec Oy C101 Karske Oy Ab A121, C60 Kidde Finland Oy D611 Kurikka T. & Co Oy C729 Lamor Corporation Ab C55 Mica Electro Oy Ltd A741 Peltaco Oy C440 Pig-Farmi Oy Pig Enviro Pivaset Oy Polarsafety Oy C331 Presto Paloturvallisuus Oy Rauplan Oy C131 Sammutin Oy U50 Sammutustekniikka Oy Sarco Oy C330 Savon Palokalusto Ky Scania Suomi Oy U50 Sea Safety Scandinavia Oy Ltd C601 Tamrex Oy A211, C101 Teknosafe Oy C221 Telko Oy A721 Turvata Oy C624 Veho Group Oy Ab C201 Veikko Nummela Oy C101 Vema Lift Oy U50 Viking Life-Saving Equipment Oy C413 YTM-Industrial Oy C425 Atexor Oy C2-203 Bronto Skylift Oy Ab U-120 Dräger Suomi Oy C1-306 Elektro-Arola Oy C1-316 Finsatec Oy C1-106 Kidde Finland Oy C2-321 Kurikka T. ASIANTUNTEMUSTA LAATUALUOTETTAVUUTTA Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys ry www.sply.fi Bronto Skylift Oy Ab U20 Dräger Suomi Oy A309 Finsatec Oy C101 Karske Oy Ab A121, C60 Kidde Finland Oy D611 Kurikka T. & Co Oy C729 Lamor Corporation Ab C55 Mica Electro Oy Ltd A741 Peltaco Oy C440 Pig-Farmi Oy Pig Enviro Pivaset Oy Polarsafety Oy C331 Presto Paloturvallisuus Oy Rauplan Oy C131 Sammutin Oy U50 Sammutustekniikka Oy Sarco Oy C330 Savon Palokalusto Ky Scania Suomi Oy U50 Sea Safety Scandinavia Oy Ltd C601 Tamrex Oy A211, C101 Teknosafe Oy C221 Telko Oy A721 Turvata Oy C624 Veho Group Oy Ab C201 Veikko Nummela Oy C101 Vema Lift Oy U50 Viking Life-Saving Equipment Oy C413 YTM-Industrial Oy C425