20. TYÖAIKAKIISTAA Keski-Suomessa s.12 ”PINKKI” muistaa mutsin neuvot s.16 LUP:n sukeltajat aina valmiina 3 asemalla s. 6 2015 26 .8
Markkinoiden kevein levitin! Sarjassa on 5 levitintä, 3 akkulevitintä, kahdet pelastussakset ja kahdet akkukäyttöiset sakset. +358 10 666 5120 info@dafo.fi l www.dafo.fi Sarjan kaikissa työkaluissa on parannettu käytettävyyttä ja voimaa tinkien samalla työkalun painosta. Uutuutena pelastussakset kallistetuilla terillä ja erikoiskevyt levitin, vain 9,9 kg. DAFO OY Puutarhatie 22 C l 01300 Vantaa Puh. Ota yhteyttä ja kysy lisää! Uusi tehokas Holmatro 5000 -sarja
P.S. Nyt kun taloudellisesti on kaikesta tiukkaa ja jaettavana on vain niukkuutta, yhtenäinen toimintalinja voi auttaa myös rahoituksen saamisessa. Pelastustoimen osalta tämä kenties voisi olla päätepiste iänikuiselle omistajakeskustelulle: valtio vai kunnat. EU-komission kantaa odotetaan syksyn aikana. Edelleen tutkimustoimintaa tehdään liiaksi omiin tarpeisiin eivätkä tutkimustulokset riittävästi kulje muiden tietoon. Sote-uudistus on Suomen hallintohistorian mittavimpia uudistuksia. Samalla tulisi turvattua pelastustoimen osalta keskeinen tulevaisuuden ratkaisu. Yksi niistä on todennäköisesti pelastustoimi. Hyvä tutkimustieto palvelee myös kaikkia käyttäjiä. Kansi Palomies-sairaankuljettaja, vesisukeltaja Juho Marjanen harjoittelee säännöllisesti pelastussukeltamista. Tutkimustoiminta hyödyttää myös laajasti turvallisuustoimijoita. Silloin pelastuslaitokset ovat luonteva osa uutta palvelualuetta. TYÖAIKAKIISTAA Keski-Suomessa s.12 ”PINKKI” muistaa mutsin neuvot s.16 LUP:n sukeltajat aina valmiina 3 asemalla s. Ongelma on myös rahoitus. Pääkirjoitus elokuu 2015 Esa Aalto Päätoimittaja 050 5620 735 Kimmo Kaisto Toimittaja, taitto & ulkoasu 044 728 0402 Kaisu Puranen Toimittaja 044 728 0403 Minna Kamotskin Myynti ja markkinointi 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaajapalvelu Puh. Pelastuslaitokset olisivat tärkeä ensihoidon palveluntuottaja. Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan. Palotutkimusraati järjesti yhdeksännet Palotutkimuksen päivät Espoossa. (03)4246 5358 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Pasilankatu 8, 00240 Helsinki Internet: pelastustieto.fi etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi www.facebook.com/pelastustieto Julkaisija PALOJA PELASTUSTIETO RY Kirjapaino PunaMusta 2015 ISSN 1236-8639 Tietosuoja Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakasrekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon. Mielenkiintoisia lukuhetkiä!. Samalla uudistetaan myös aluehallinto ja mahdollisesti 9–12 uuteen alueeseen liitetään muitakin toimintoja. Juttua Länsi-Uudeltamaalta sivuilla 20–31. Tämän lehden lukijat saavat seminaarin luennot tutustuttavakseen perinteiseen tapaan Palontorjuntatekniikka-lehdessä. Tosin pilvenä taivaalla on vielä EU:lle tehty valitus kilpailutuksesta. Tutkimusta laaja-alaisesti Palotutkimuksesta kuultiin ja keskusteltiin Palotutkimuksen päivillä. 20 Esa Aalto Päätoimittaja esa.aalto@pelastustieto.fi Soteen mukaan Valtionvarainministeriön ja sosiaalija terveysministeriön asettama työryhmä esittää, että sosiaalija terveyspalvelut tuotetaan tulevaisuudessa kokonaan uuden hallintomallin avulla, jonka rahoittaa valtio. Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun. Kuva: Jussi Helttunen. Uusi poliisiylijohtaja toivoo, että hyvällä mallilla oleva yhteistyö pelastustoimen kanssa syvenisi erityisesti tutkimustoiminnassa. Vaikka uusien alueiden rahoitus tulisi valtiolta, itsehallintoalueet järjestäisivät palvelut eikä rahoittaja eli valtio. Hallitus on ohjelmassaan luvannut ratkaista viime vaalikaudella myttyyn menneen sote-uudistuksen. Nähtäväksi jää, tuleeko hallitus ratkaisemaan asian esimerkiksi nyt esitetyllä tavalla. Ensihoito ja ensivaste sitovat pelastuslaitokset tiiviisti uusiin sote-alueisiin. 6 2015 26 .8
45 Uusi poliisiylijohtaja kehittäisi yhteistyötä maaseudulla ????????. 71 Alan tuotteet ??????????????????????????????????????????????????????????????????????????????. Vanhalla asemalla työntekijät kärsivät homeongelmista. 3 Ajassa ?????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????6 Sisäministeri Petteri Orpo: Sote sitoo kuntiin ??????????????????????????????8 Työnantaja valitti avin poikkeusluvasta ????????????????????????????????????. 40 Turvallisuustiedolle kysyntää asuntomessuilla ?????????????????????????42 Hiekoituslavalla öljyä vastaan ???????????????????????????????????????????????????. 72 Tutustu verkkosivuihimme! ???????????????????????????????????????????????????????. 64 Veteraanin ääni – Unto Sahramäki ?????????????????????????????????????????????66 Ennätyksiä ja elämyksiä Tukholman maratonilla ?????????????????????. 80 50 vuotta sitten ???????????????????????????????????????????????????????????????????????????82. 60 Naapurit paras turvallisuuden tae ??????????????????????????????????????????????62 Järjestöillä iso rooli auttamisessa ?????????????????????????????????????????????. 68 Kolme pointtia ????????????????????????????????????????????????????????????????????????????. 16 Länsi-Uusimaa on Suomi pienoiskoossa ????????????????????????????????????20 Vesisukeltajat aina valmiudessa ?????????????????????????????????????????????????24 Hyvä kontti voittaa huonon paloaseman ???????????????????????????????????26 Aivoinfarktin jälkeen uudelle uralle ??????????????????????????????????????????. s. 75 Ulkomailta ????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????76 Koulutetut palopäälliköt ?????????????????????????????????????????????????????????????78 Muistoissa: Kari Rauhaniemi ja Pasi Lampinen ????????????????????????. 74 Mirafoni ???????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????. 30 Työmaa on valmista vaikeampi ympäristö ?????????????????????????????????31 Lentosammutuspäälliköt opissa ?????????????????????????????????????????????????32 Pelastusalalle uusi käytösopas ???????????????????????????????????????????????????34 Yhteishankinta säästäisi aikaa ja rahaa ??????????????????????????????????????36 Magirus rantautuu Suomeen ????????????????????????????????????????????????????. 50 Pelastuspalvelujärjestöt esittäytyvät ?????????????????????????????????????????52 Keski-Suomen palopäälliköistä aluepalomestareita ????????????????. Odotettavissa on muutto uudelle asemalle. 48 Työn äärellä: Mies ja museo ??????????????????????????????????????????????????????. 46 Pelastusväki kiertueella ????????????????????????????????????????????????????????????. 12 PERA on henkilöstön näköinen työkalu ?????????????????????????????????????14 Rehellisyys kääntyi voitoksi ???????????????????????????????????????????????????????. 20–31 Sisällys Palomies Tuomo Harstela, sairaankuljettaja-palomies-vesisukeltaja Ile Arkko, palomies Mikko Alakurtti ja paloesimies Marko Mustonen konttipaloaseman edustalla Karjaalla. 26 Pääkirjoitus ??????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????
”Ainakin osaa meistä ottaa päähän se, että harjoituksista sanotaan: ’muuten meni hyvin, mutta viestiyhteydet tökkivät’. Huomion veivät Rajalan sanamuodot, ei itse asia eli kokonaisturvallisuuden taso. PERA-tietojärjestelmän kehittämishankkeen päätoteuttajana on Keski-Suomen pelastuslaitos. Käytännön työkalusta muodostuu ajan mittaan turvallisuuden tietopankki. s. 8 Palopäällikkö ei kaunistele Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen palopäällikkö Juha Rajala sai kritiikkiä kerrottuaan medialle kehärataharjoituksen menneen mönkään. 16 PERA Pelastushenkilöstön työn riskien kartoittamiseen ja työturvallisuuden parantamiseen tarkoitetun PERAtietojärjestelmän valmistuminen etenee. Valtion budjetissa rahoitusta ei ole suunnattu ”korvamerkittynä” pelastuslaitoksille.” s. Se alkaa olla jo klisee.” s. Hankekoordinaattori Maija Puranen kertoo, että tietojärjestelmästä kehitetään pelastushenkilöstön näköinen työkalu. 14 14 6·2015 16. Palopäällikkö ei aio muuttaa linjaansa. 8 Sisäministeri Petteri Orpo Ensihoito ja ensivaste sitovat pelastustoimen vahvasti sote-uudistukseen eikä pelastustoimen valtiollistaminen juridisistakaan syistä ole tässä tilanteessa mahdollista. Sisäministeri Petteri Orpon (kok.) mielestä pelastustoimen on kyettävä uudistumaan ja toimimaan yhtenäisempänä kokonaisuutena. ”Mikäli pelastuslaitokset jatkavat nykyisellä organisointimallilla, on selvää, että kunnallisen pelastustoimen asema valtion budjetissa ei ole kovin merkittävä
Omaisuusjärjestelyistä selvityshenkilöt esittävät selvitettäväksi kahta vaihtoehtoa: omaisuuden siirtymistä itsehallintoalueille ja omaisuuden jäämistä kuntien omistukseen. ”Yhteistyötä on aina syytä myös kehittää.” Selvityshenkilöiden mielestä muodostettavien itsehallintoalueiden sopiva määrä olisi 9–12. Hänen mielestään tämä uudistus voi parantaa myös esillä olevaa pelastuslaitosten parempaa valtakunnallista yhdenmukaisuutta. ”Tosin yhdenmukaisuus on mielestäni jo nyt hyvällä tasolla. Salon VPK:n Kari Vendelin ohjastaa totutusti Suomen kauneinta paloautoa Hudsonia. Yli 300 palokuntaveteraania kokoontui Salon ammattikoululla. Lisäksi juhlivan palokunnan kunniapuheenjohtaja Jaakko Suvanto kertoi Salon VPK:n historiasta. Olisi luontevaa, että kokonaisuudessa olisi mukana myös pelastustoimi,” Timo Kietäväinen sanoo. AJASSA ”Pelastuslaitokset mukaan sote-uudistukseen” Ensihoito ja ensivaste sitovat pelastuslaitokset tiiviisti sosiaalija terveydenhuollon uudistukseen. Veteraanipäivä järjestettiin yhdessä Länsi-Suomen Pelastusalan Liiton kanssa. Kuntaliiton varatoimitusjohtajan Timo Kietäväisen mielestä pelastuslaitosten on perusteltua olla mukana sote-uudistuksessa. Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen liittäisi pelastuslaitokset sote-alueisiin. Hallitus tekee lopulliset ratkaisut, mutta tavoite on, että tehtävät siirtyisivät uusille alueille vuoden 2019 alussa. Veteraanipäivän juhlapaikalle oli tuotu myös ajoneuvokalustoa. ”Vanhat autot ovat aina mielenkiinnon kohteena ja erityisesti Hudson kerää ihailevia katseita”, Salon VPK:n veteraaniaktiivi Kari Vendelin kertoo. 6 6 ·2015. Aluehallintouudistuksen varsinainen valmistelu aloitettaisiin vuonna 2016 hallituksen linjauksiin perustuen. Luonnollisesti myös muutamia vuosia sitten Suomen kauneimmaksi paloautoksi valittu Salon VPK:n Hudson. Työryhmän mielestä ensisijainen vaihtoehto palveluiden rahoittajaksi olisi valtio. Yhteistyö kunnallisten pelastuslaitosten välillä ja sisäministeriön kanssa toimii jo nyt hyvin”, Kietäväinen sanoo. Mukavaa juhlatunnelma piti yllä viihdyttäjä Erkki Liikanen, joka myös juonsi tilaisuuden. ”Se ei tarkoita pelastuslaitosten siirtämistä valtiolle, vaan tässä perustetaan uusi itsehallinnollinen elin. Salon VPK täytti tänä vuonna 110 vuotta ja osa VPK:n juhlavuotta oli veteraanipäivän tilaisuus, joka toi Saloon ennätysmäärä, yli 300 palokuntaveteraania. Yli 300 palokuntaveteraania kokoontui Salossa Palokuntaveteraanien tapahtumassa oli esillä myös vanhoja paloautoja. Kuva: Esa Aalto. Tarpeellisena nähdään myös itsehallintoalueen verotusoikeuden selvittämistä yhtenä vaihtoehtona. Uudistukset aloitettaisiin sosiaalija terveydenhuollon järjestämisuudistuksella. Sosiaalija terveydenhuollon uudistusta pohtinut työryhmä ehdottaa, että kuntaa suuremmat itsehallintoalueet perustettaisiin niin, että alueiden väestöpohja, sote-infrastruktuuri ja taloudellinen kantokyky riittävät kattavien sosiaalija terveyspalveluiden järjestämiseen nyt ja tulevaisuudessa. Juhlivaa palokuntaa muistivat myös Helsingin VPK:n ja Huittisten VPK:n edustajat
Eniten puutteita on päihdehuollon laitoksien ja asumisyksiköiden suojaamisessa, noin 25 prosenttia on suojattu. Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistyksen pu heenjohtajaksi valittu Timo Kangasniemi kantaa huolta kotimaisesta valmistuksesta. ”Pienet kotimaiset valmistajat eivät suuremmissa hankintaerissä pysty kilpailemaan suurempien ulkomaisten valmistajien kanssa.” Hänen mielestään tilanne johtaa myös hankkijan valintamahdollisuuksien kaventumiseen. Timo Kangasniemi on 55-vuotias myyntipäällikkö Vema Lift Oy:ssä. Hän on myynyt parinkymmenen vuoden ajan nostolavakalustoa pääasiassa vientiin. Uudisrakentamisessa sammutuslaitteistosta on jo tullut vallitseva käytäntö. Jos hankintatoiminta muodostuu suuremmiksi kokonaisuuksiksi, tulee se Timo Kangasniemen mukaan vaikuttamaan erityisesti paloautovalmistukseen. Toki myös vientitoiminta on tärkeää monelle paloalan yritykselle.” Kangasniemen mielestä vientitoiminta koituu myös kotimaan markkinoilla toimivien asiakkaiden hyödyksi, koska maailmalle viety uusi teknologia tulee myös kotimaassa käyttöön. ”Laitetaanko veroeuro kotimaiseen tuotantoon ja siten myös kiertoon yhteiskunnassa vai tuetaanko sillä ulkomaista suuromistajaa.” Hän katsoo, että ulkomaiset suuryritykset eivät varsinaisesti havittele marginaalimarkkinoitamme, mutta suomalaista yritystoimintaa huomattavasti suuremmat yritykset polkevat hintoja ja aiheuttavat siten ongelmia kotimaiselle tuotannolle. Keskeisin rekisteri oli sosiaalija terveydenhuollon TOPItoimipaikkarekisteri, jossa on niiden palveluntuottajien tiedot, jotka tuottavat laitosja asumispalvelua ja kotihoitoa. Sen sijaan muutoksella voidaan keventää merkittävästi pelastuslaitoksille, rakennusvalvonnoille ja toiminnanharjoittajille nykykäytännön aiheuttamaa byrokratiaa. Palokalustokauppiaiden yhdistyksen peräsimeen tarttunut Kangasniemi toivoo, että yhteiskunta laajemminkin näkisi kotimaisen yritystoiminnan merkityksen. ”Toivon, että asiakkaamme eli pelastuslaitokset ja myös valtiovalta muistavat, että suomalainen paloalan yritystoiminta on merkittävä työllistäjä.” ”Suomalainen palokalusto on korkeatasoista ja pitäisi nähdä tärkeäksi se, että kotimaista teollisuutta tuetaan. Koska käytössä olevat kohteet on pääosin suojattu tai ne on suunniteltu suojattavaksi, ei säädösten muuttaminen aiheutuisi kustannuksia vallitsevaan nykykäytäntöön nähden. Hoivalaitosten suojaaminen on edennyt sisäisen turvallisuuden ohjelmien edellyttämässä aikataulussa. 6 ·2015 7. Parhaiten on edistynyt vanhusten hoitoja hoivalaitoksien, kehitysvammaisten hoitoja hoivalaitoksien ja asumisyksiköiden sekä muiden palvelutalojen varustaminen automaattisella sammutuslaitteistolla, joista noin 70 prosenttia on suojattu. Tietojen luotettavuuden varmistamiseksi poistumisturvallisuusselvitysvelvolliset kohteet koottiin yhtenäisistä kansallisista rekistereistä. Eniten huolta aiheuttaa Kangasniemen mielestä kuitenkin se, miten julkisen toimijan hankinnoista tekemä ostopäätös vaikuttaa yritysten taloudelliseen tilanteeseen. Hoivalaitosten sprinklaustavoite saavutettu Tamperelaisessa Viola-kodissa paloturvallisuudesta on huolehdittu hyvin. Poistumisturvallisuustyöryhmä on pelastuslaitosten kumppanuusverkoston asettama työryhmä, jonka jäseninä toimivat pelastuslaitosten asiantuntijat. ”Alueellisista ja paikallisista tarpeista ei kyetä enää huolehtimaan.” Kangasniemi toivoo ylipäätään, että hankintatoiminnassa ei mentäisi pelkästään euro edellä, vaan myös kaluston käytännön tarpeista pidettäisiin huolta. Selvityksen toteuttanut poistumisturvallisuustyöryhmä esittää, että hoitoja hoivalaitoksia koskevat paloturvallisuusvaatimukset muutetaan siten, että automaattinen sammutuslaitteisto tulee toteutettavaksi ilman erillistä poistumisturvallisuusselvitysmenettelyä. Tavoitteena oli, että yli puolet suojattavista kohteista on vuonna 2015 varustettu sammutuslaitteistolla. Tämä on perusteltavissa, sillä hoivapalvelujen poistumisturvallisuutta arvioidessa suojaustason nostaminen automaattisella sammutuslaitteistolla on osoittautunut lähes aina välttämättömäksi. ”Siksikin pidän tärkeänä, että alamme muut toimijat näkevät kotimaisen palokalustotuotannon tärkeyden.” Kaikesta huolimatta Timo Kangasniemi näkee suomalaisen valmistustoiminnan tulevaisuuden valoisana, vaikka suuret valmisTimo Kangasniemi on SPLYn uusi puheenjohtaja tajat maailmalta ovat kiinnostuneita Suomen pienistä markkinoista. Automaattisella sammutuslaitteistolla suojattujen hoivalaitosten määrä on nyt yli 3000. Kymmenen viime vuoden aikana Suomessa on sprinklattu keskimäärin yksi hoivalaitos jokaista arkipäivää kohden. Hän myös muistuttaa, että kotimaisella tuotannolla on myös huoltovarmuuden ja kriisihallinnan kautta keskeinen merkitys. Minne veroeurot laitetaan. Selvitystyön päättyessä kohteista 54 prosenttia oli varustettu automaattisella sammutuslaitteistolla ja osuus kasvaa edelleen. Kangasniemi asuu Kaarinassa ja on neljän lapsen isä. ”Asiakkaat näkevät synergiahyödyt kotimaisen valmistuksen kanssa.” ”Sen toki ymmärtää, että kotimaisilla palokalustoyrityksilläkin on omat tulostavoitteet ja maahantuontia lisäämällä sitä halutaan vahvistaa.” Hän kuitenkin pitää asiakkaan kannalta ongelmallisena sitä, miten huolto ja yleensä jälkimarkkinointi järjestetään. Tarkoituksenmukaisinta olisi toteuttaa tarvittavat muutokset päivittämällä sekä rakentamista että pelastustoimea ohjaavia säädöksiä
P ääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ohjelmassa todetaan, että pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta, valvontaa ja koordinointia vahvistetaan ja parannetaan valtakunnan tason pelastusviranomaisten toimesta. Mikäli pelastuslaitoksilla halutaan jatkossakin olevan edellä mainittuja tehtäviä, sosiaali ja terveystoimen palvelurakenneuudistus vaikuttaa myös pelastustoimen organisointiin. 8 6 ·2015. ”On mahdollista kehittää johtamisja ohjausjärjestelmiä riippumatta siitä, mikä taho on järjestelmän omistaja.” ”Pelastuslaitokset ovat nykyisin suurella panoksella ensihoidon tehtävissä ja ne huolehtivat ensivastetoiminnasta. Orpo toimi viime vaalikaudella kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana ja loppukauden maaja metsätalousministerinä. ”Pelastustoimen tulee kyetä uudistumaan ja toimimaan aiempaa yhtenäisempänä kokonaisuutena. Sisäministeri Petteri Orpon (kok.) mielestä pelastustoimen on kyettävä uudistumaan ja toimimaan yhtenäisempänä kokonaisuutena. Konkreettinen esimerkki sisäministeriön vahvemmasta roolista on sisäministeriön johtama kansallinen riskinarviotyö, johon muut ministeriöt osallistuvat. Budjetin 50 miljoonaa ei näy kunnallisessa pelastustoimessa. Valtakunnan tasolla sisäministeriön roolia tulee vahvistaa sisäisen turvallisuuden keskeisimpänä toimijana. Mitä mieltä olette pelastustoimen valtiollistamisesta. Sisäministerinä kesäkuussa aloittanut Petteri Orpo on 45-vuotias kolmannen kauden kansanedustaja Turusta. ”Pidän tärkeänä, että pelastustoimea kehitetään valtakunnallisesta näkökulmasta yhtenä kokonaisuutena. Pelastuslaitosten osalta tämä tarkoittaa laitosten välisen yhteistyön kehittämistä”, kesäkuussa sisäministerinä aloittanut Petteri Orpo sanoo. Tätä työtä tulee tukea käyttämällä aluehallintovirastojen ja Pelastusopiston resursseja mahdollisimman tehokkaasti valtakunnalliseen ohjaukseen sekä tutkimusja kehittämistoimintaan. Synergiaedut sosiaalija terveystoimen kanssa ensihoitopalvelujen tuottamisessa ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä. Ensihoito ja ensivaste sitovat pelastustoimen vahvasti sote-uudistukUusi sisäministeri Petteri Orpo haluaa pelastustoimen yhtenäisemmäksi Sote sitoo kuntiin Teksti: Esa Aalto Kuvat: Valtioneuvosto ja Kimmo Kaisto Ensihoito ja ensivaste sitovat pelastustoimen vahvasti sote-uudistukseen eikä pelastustoimen valtiollistaminen juridisistakaan syistä ole tässä tilanteessa mahdollista. Palvelutuotannon ylläpitäminen koko valtakunnan alueella yhtenäisten perusteiden mukaisesti on tärkeää. Valtakunnallinen koordinointi ei hänen mukaansa välttämättä vaadi järjestämisvastuussa muutosta. Kalastusta harrastava valtiotieteen maisteri oli kokoomuksen puheenjohtajan ja sisäministerin Ville Itälän erityisavustaja eduskuntavaaleihin 2003 saakka. Toimintamallien ja tietojärjestelmien on yhtenäistyttävä. Eroon erilaisista ratkaisuista Sisäministerin mielestä nykymallin mukaisessa toiminnassa pelastustoimen valtakunnallinen koordinaatio on vaikeaa ja se on johtanut erilaisiin ratkaisuihin eri puolilla maata
Ministeriön pelastusosaston tehtävät ovat sekä ministeriön esikuntatehtäviä että valtakunnallisia pelastusviranomaistehtäviä. Jotta keskushallinnon tehtäviä voitaisiin hoitaa hallitusohjelman linjausten mukaisesti, tarvitaan rakenteiden uudistamista, sekä nykyisten resurssien uudelleen kohdentamista.” Työnjakoa selkiytettävä Pelastustoiminnan ja siviiliviranomaisten johtamisen ja koordinoinnin selkiyttäminen edellyttää sisäministeri Orpon mielestä yksiselitteisen työnjaon sekä roolien määrittelyä kaikilla toiminnan tasoilla. Sekä ministeriön että aluehallintovirastojen pelastustoimen ja varautumisen vastuualueiden henkilöstön määrä on vähentynyt yli 30 prosenttia viimeisten viiden vuoden aikana. seen eikä pelastustoimen valtiollistaminen juridisistakaan syistä tässä kehyksessä ole mahdollista.” Avien roolit mietitään Tarvitaanko pelastustoimeen uudenlainen keskushallinto, josta resurssit voitaisiin koota myös valtion aluehallinnosta. Pelastusviranomaiset voivat yleisjohtovastuunsa perusteella olla koordinoimassa tätä toimintaa.” Hallitusohjelmassa todetaan, että pelastusalan kustannustehokkuutta ja urapolkuja pitää kehittää. ”Aluehallintoon mahdollisesti tehtävistä muutoksista ei ole vielä tehty ratkaisuja. Talvivaaratapauksen jälkeen tehty juridinen vastuusuhteiden selvittely osoitti, että tarkempi suunnittelu ja tehtävien sekä vastuusuhteiden kartoitus on tarpeen esimerkiksi ministeriöiden ja keskushallinnon tasolla. ”Tällä tavoitellaan varautumisen parempaa koordinaatiota ja resurssien joustavampaa hyödyntämistä kriisitilanteissa. Asioita tulee harjoitella. Sisäministerin mielestä sen toteuttamiseksi pitää kehittää erilaisia toimintamenetelmiä. Sisäministeri Petteri Orpo (kok.) mielestä pelastustoimen yhdenmukaisuutta ja valtakunnallista koordinointia pitää parantaa, mutta pelastustointa ei tarvitse valtiollistaa. 6 ·2015 9
Työhyvinvointiin tulee panostaa siten, että henkilöstöä tuetaan pitämään toimintakyvystään huolta. Julkinen omistaja eli kunnat on vastuussa ylläpitäjilleen eli veronmaksajille siitä, että organisaatioissa myös kustannuksiin kiinnitetään huomiota eikä kustannustehokkuutta haeta palveluja heikentämällä.” ”Urapolkujen kehittäminen tulee tehdä siten, että pelastuslaitosten henkilöstön käytön tulee perustua toimintaympäristön uhkiin ja riskeihin. ”Mielestäni kaikilla hallinnonaloilla on aika ajoin hyvä tarkastella toimintaa siitä näkökulmasta, että tehdäänkö oikeita asioita ja tehdäänkö asioita oikein. Jotta tätä työtä voitaisiin tehdä, tulisi pelastustoimen tutkimusja kehittämistoimintaan pystyä kohdentamaan nykyistä enemmän resursseja. Henkilöstöä tulee käyttää toimintaympäristön ja toimintakyvyn mukaisesti oikeassa paikassa ja tehtävässä. Pelastustoimen täydennyskoulutustarjontaan on Petteri Orpon mielestä kehitettävä sellaista koulutusta, joka lisää lähiesimiesten osaamista urapolkujen kehittämisessä ja myös laajentaa henkilöstön omaa osaamista henkilökohtaisten urapolkujen hallinnassa. Sisäministeriön toimeksiannosta Poliisiammattikorkeakoulussa on parhaillaan menossa aiheeseen liittyvä tutkimushanke.” ”Katson, että toimintaympäristö asettaa enemmän paineita yhteistyön syventämiselle kuin sen eriyttämiselle. Toimintaympäristön muutokset myös haastavat meitä tarkastelemaan nykyisiä rakenteita ja toimintatapoja kriittisesti. Sopimuspalokuntien merkitys pelastustoimessa on ministeri Orpon mielestä tärkeä, mutta hallitusohjelman kirjaus, että pelastusalan kustannustehokkuutta ja urapolkuja kehitetään kehittämällä sopimuspalokuntajärjestelmää ei tarkoita pelastusalan ammatillisen toiminnan korvaamista sopimuspalokuntatoiminnalla. Katsotaan kuitenkin ensin tutkimushankkeen tulokset ja pohditaan sen jälkeen eri vaihtoehdot”, hän sanoo. Myös toiseen ammattiin kouluttautumista voitaisiin tukea.” Oppilaitosyhteistyötä syytä pohtia Turvallisuusalan oppilaitosten yhteistyön syventämistä kannattaa ministerin mielestä pohtia. ”Tämä edellyttää tietojohtamista ja voimavarojen käytön järkevää kohdentamista. 10 6 ·2015. Henkilöstöllä tulee olla kouluttautumismahdollisuudet toimialan sisällä suuntautua uusiin tehtäviin. Ensihoito ja ensivaste sitovat pelastuslaitokset tiiviisti tulevaan sote-ratkaisuun. Pelastusopiston palopäällystön ammattikorkeakoulututkinnon siirtämistä opetusministeriöstä Poliisiammattikorkeakoulun yhteyteen pohditaan parhaillaan. ”Kyse on osaltaan johtamiskoulutuksen kehittämisestä
Valtion raha ei heru kuntiin Ensi vuoden budjetissa varataan sisäiseen turvallisuuteen 50 miljoonaa euroa. ”Sisäministeriö asetti työryhmän selvittämään siirtoon liittyviä kysymyksiä kuluvan vuoden loppuun mennessä. Johdonmukaisen kehitystyön tuloksena Suomessa on koko maan kattava yhtenäinen pelastustoimen järjestelmä, joka perustuu vakinaiseen henkilökuntaan ja sopimuspalokuntiin.” Sopimuspalokuntatoiminta on ministerin mielestä Suomen kaltaisessa harvaanasutussa maassa kustannustehokas tapa hoitaa pelastustoimen tehtäviä silloin, kun riskit eivät edellytä vakinaisen henkilöstön käyttöä. Pelastustoimi on keskeinen osa sisäistä turvallisuutta ja sen vuoksi se on huomioitava sisäisen turvallisuuden selonteossa”, sisäministeri Petteri Orpo sanoo. ”Siksi pelastustoimesta vastaavien edun mukaista on huolehtia siitä, että vapaaehtoinen resurssi on jatkossakin käytettävissä. ”Pelastuslaitosten asiana on vastata pelastustoimen palvelutasosta ja sen asianmukaisesta järjestämisestä. ”Vapaaehtoisuuteen vahvasti perustuva sopimuspalokuntatoiminta ja sivutoimisen sopimushenkilöstön käyttö on kuitenkin Suomen kaltaisessa harvaan asutussa maassa välttämätöntä tehokkaan pelastustoiminnan järjestämiseksi. 6 ·2015 11. Pelastustoimen viranomaisten tulee pelastuslain mukaan mahdollisuuksiensa mukaan edistää pelastustoimen tehtävissä käytettävien vapaaehtoisten organisaatioiden toimintaedellytyksiä”, ministeri korostaa. Vapaaehtoinen ja sivutoiminen henkilöstö muodostaa myös tärkeän osan poikkeusolojen pelastustoimen henkilöstöstä. Sisäministerin mukaan tämä ei tarkoita pelastusalan ammatillisen toiminnan korvaamista sopimuspalokuntatoiminnalla. Lopulliset linjaukset tehdään, kun työryhmä saa työnsä päätökseen”, hän toteaa. ”Mikäli pelastuslaitokset jatkavat nykyisellä organisointimallilla, on selvää, että kunnallisen pelastustoimen asema valtion budjetissa ei ole kovin merkittävä. Pelastuslaitokset voivat käyttää pelastustoimen tehtävien hoitamisessa apunaan hyvinkin laajasti vapaaehtoisia palokuntia. Pelastustoimintaa ei taloudellisistakaan syistä ole mahdollista rakentaa pelkästään päätoimisen henkilöstön varaan. Millaiseksi sisäministeri näkee kunnallisen pelastustoimen aseman sisäisen turvallisuuden rahoituksessa sekä hallituksen valmistelemassa sisäisen turvallisuuden selonteossa. Valtion budjetissa rahoitusta ei ole suunnattu "korvamerkittynä" pelastuslaitoksille.” ”Sisäisen turvallisuuden selonteko ja sen valmistelu on merkittävä työ kaikille sisäisen turvallisuuden toimijoille. Taajaan asutuilla alueilla sopimuspalokunnat muodostavat päätoimista henkilöstöä tukevan reservin. Sopimuspalokunnat ovat keskeinen voimavara, jolla pelastustoimen palvelut voidaan turvata tasapuolisesti maan kaikissa osissa.” Pelastustoimi ei Orpon mukaan voi missään osassa maata olla pelkästään vapaaehtoisten varassa, vaan vastuu pelastustoimesta on aina viranomaisilla. Sopimuspalokunnat eivät voi olla korvaajana Hallitusohjelmassa todetaan, että pelastusalan kustannustehokkuutta ja urapolkuja kehitetään kehittämällä sopimuspalokuntajärjestelmää
Sen takia työnantaja hakee nyt oikaisuvaatimusta lupaan, kertoo palopäällikkö Juha Saario Jyväskylän keskuspaloasemalta. Työnantajan tavoitteena oli saada muutos työaikamalliin, jotta muun muassa koulutukset pystyttäisiin järjestämään mahdollisimman joustavasti työajalla. Muutoksilla olisi voitu käyttää myös henkilöstöresursseja joustavammin. Sen tehtävänä on pohtia, onko haettu työaikamalli sopiva vai ei. Henkilöstöjärjestöjä edustavat Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja Suomen Palomiesliitto SPAL eivät puoltaneet hakemusta, sillä sen katsottiin olevan virkaja työehtosopimusten vastainen. Siinä lukee, että palvelusvuoron pituus on 24 tuntia. Lisäksi henkilöjärjestöjen mukaan harjoitukset on pystytty järjestämään työvuoron aikana. Nyt lupa aiheuttaa joustamattomuutta. ”Hakemuksessa toivottiin muutoksia, joilla vältetään erimielisyydet poikkeuslupaa tulkittaessa ja käytettäessä. Palveluvuoron pituus on 24 tuntia ja aktiivityöaika on 12 tuntia palvelusvuoron aikana. Työantaja hakee päätökseen oikaisua työneuvostolta. Länsija Sisä-Suomen aluehallintovirasto myönsi Jyväskylän ja Äänekosken paloasemille poikkeusluvan, mutta se oli erinäköinen kuin mitä työnantaja oli tarkoittanut. Sen takia vuorojen välissä toteutetut koulutukset muodostuvat käytännössä aina ylityöksi ja niiden Työnantaja valitti aluehallinto viraston poikkeusluvasta Teksti: Mika Rinne Kuvat: Mika Rinne ja Kimmo Kaisto 12 6 ·2015. Poikkeusluvan myöntää aluehallintovirasto. Aluehallintoviraston myöntämällä luvalla olisi ollut kuitenkin päinvastainen seuraus.” Tavoitteena jousto Tällä hetkellä Jyväskylässä ja Äänekoskella käytössä oleva asemakohtainen työaika on viikossa keskimäärin 42 tuntia neljän viikon tasoitusjakson aikana. Saario mainitsee, että poikkeuslupaan halutaan kirjata palvelusvuoron pituudeksi enintään 24 tuntia. Määräaikainen poikkeuslupa myönnetään työaikalakiin perustuen, jolla suojataan työntekijää. ”Enintään-sanan lisäys mahdollistaisi esimerkiksi useamman päivän peräkkäisen koulutuksen säännöllisenä työaikana. Työantaja haki viime vuoden lopulla poikkeuslupaa kolmen Jyväskylän ja yhden Äänekosken paloaseman operatiiviseen toimintaan osallistuvan henkilöstön työaikaan. Jyväskylän kaupungin KeskiSuomen pelastuslaitos-liikelaitos on tehnyt oikaisuvaatimuksen aluehallintoviraston keväällä myöntämästä työajan poikkeusluvasta
Lähinnä kyse on harjoituspäivien tehokkaammasta suunnittelusta, sillä nyt niissä on vielä turhaa joutokäyntiä. 6 ·2015 13. Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitoksella pitkään hiertäneessä työaikakiistassa päästiin sopuun viime vuonna. ”Tämän järjestelyn tarkoituksena on saada yksi ylimääräinen yksikkö hälytysvalmiuteen, jolloin osa henkilöstöstä pystyy osallistumaan aiempaa joustavammin harjoituksiin ja koulutuksiin ilman keskeytyksiä. Myös henkilöstöjärjestöjen paikalliset edustajat kommentoivat asiaa vasta kun työja elinkeinoministeriön alainen työneuvosto antaa lausuntonsa oikaisuvaatimuksesta. Työneuvoston kantaa odotellaan Länsija Sisä-Suomen aluehallintoviraston lakimies Jouni Kallioluoman mukaan viraston myöntämässä poikkeusluvassa ei ole haluttu rikkoa pitkää traditiota hyväksi havaitussa työaikamallissa, joka on ollut käytössä useissa muissakin pelastuslaitoksissa. Velvoite seurata vapaa-aikaa. Teksti: Mika Rinne Oulussa ollaan tyytyväisiä työaikajärjestelyyn Palopäällikkö Juha Saario työskentelee Keski-Suomen pelastuslaitoksen komentotoimistossa, joka vastaa 24/7 paloasemien henkilöstöstä sekä koko pelastuslaitoksen resurssisuunnittelusta ja rekrytoinneista. ”Mielestäni työnantaja sekä työntekijät ovat olleet tyytyväisiä järjestelyyn. Ylityökertymien kannalta tämä järjestely on järkevä,” Rautio toteaa. Esimerkiksi työnantajalta edellytetään aktiivityöajan seurantajärjestelmien kehittämistä. Palvelusvuoron pituus on 24 tuntia, jonka jälkeen on kolme vuorokautta vapaata. Mielestäni se hakee vielä pieneltä osin uriaan. suunnittelu ennalta virkaja työehtosopimusten mukaisesti ei ole sallittua.” Oikaisuvaatimuksen mukaan ”enintään”ilmaisu mahdollistaisi myös työntekijöiden itsensä toivomat vuorojen vaihdot. Lomat ja vapaat pyörivät nykyään tasaisemmin ja siten työvuorojen vahvuuksissa ei ole niin paljon vaihtelua. Työantaja joutuu kuitenkin miettimään myös henkilöstöresurssien tehokasta käyttöä tiukassa taloustilanteessa”, Saario huomauttaa. Nykymuotoisen poikkeusluvan määräaika päättyy ensi keväänä ja Haverisen mukaan sille meinataan hakea jatkoa. Jyväskylässä työnantaja lähti rakentamaan omanlaista mallia ja työntekijöillä oli pelkona, että työvuoroja aletaan pätkimään enemmänkin,” Jaakkola sanoo. Uuteen joustavaan vuorokautiseen työrytmiin siirryttiin viime vuoden toukokuussa. Työnantajapuoli ihmetteleekin, että mihin lakiin tai asetukseen perustuu työnantajan velvoite seurata tai puuttua työntekijän vapaa-aikaan ja onko se edes juridisesti mahdollista. Malliin siirtymisen edellytyksenä oli kokonaispalkkaus, jolloin työntekijällä ei ole vaaraa ansiotason laskusta. Tällöin työntekijä jouduttaisiin komentamaan lepäämään esimerkiksi paloasemalle täydellä palkalla, mutta hänellä ei kuitenkaan saisi teettää työtä. Työnantaja pitää ongelmallisena myös luvassa mainittua velvoitetta työntekijöiden vapaa-ajan käytöstä. Lupaprosessin onnistumisessa korostuu työnantajaja työntekijäpuolen hyvä keskusteluyhteys. Uutta mallissa oli se, että miehistö ja alipäällystö vaihtavat kaksi 24 tunnin työvuoroa tasoittumisjaksossa. ”Yleensä poikkeusluvan hakeminen sujuu aika kivuttomasti. Sen mukaan työnantajan pitäisi seurata, että työntekijät käyttävät vapaa-aikansa lepäämiseen. Malli pienentää myös ylityökuormaa,” perustelee Oulu-Koillismaan pelastuspäällikkö Mika Haverinen. Työneuvoston tavoitteena on antaa lausunto oikaisuvaatimuksesta syyskuun aikana. Ensin tehtiin paikallinen sopimus ja vasta sen jälkeen haettiin poikkeuslupaa. Palomiesliitto SPAL:n työmarkkinalakimies Pasi Jaakkola pitää Jyväskylän tilannetta poik keuk sellisena. He pystyisivät toimimaan myös kouluttajina ja tasoittamaan tunnit rikkomatta ehdotonta 24 tunnin määräystä. Poikkeusluvassa on useita muitakin kohtia, joihin työantaja haluaa muutosta. Tilalle tulee kuusi kahdeksan tunnin päivävuoroa. Tämä merkitsee Saarion mukaan sitä, että työnantajan velvollisuutena on keskeyttää työskentely ensihoitotai pelastustehtävissä aktiivityöajan täytyttyä. ”Työaika-asioita mietitään paikallisessa työryhmässä ja loppuvuodesta pohditaan tarkemmin mitä mieltä ollaan tästä järjestelystä. Näyttää siltä, että aluehallintovirasto huomioi ainoastaan työsuojeluasiat poikkeuslupaa myöntäessään. Näin ollen kaikki erilaisten variaatiomme voitiin selvittää työsuojeluviranomaisille.” SPAL:n luottamusmies Petri Rautio Oulusta on Haverisen kanssa samaa mieltä, että työnantajan ja työntekijöiden välillä on hyvä keskusteluyhteys. Muutoin säännöllinen työaika on 42 tuntia viikossa enintään vuoden pituisessa tasoitusjaksossa. Kallioluoman mukaan aluehallintovirasto kommentoi asiaa tarvittaessa lisää kunhan työneuvosto on antanut siitä oman lausuntonsa. ”Olemme tehneet poikkeusluvassa mittavan taustatyön Jyväskylän kaupungin juristien ja palvelusuhdetyöntekijöiden kanssa. Luvan mukainen aktiivityöaika on enintään 12 tuntia palvelusvuoron aikana
PERAn avulla henkilöstö pystyy tulevaisuudessa vaikuttamaan keskitetysti omaan työturvallisuuteen selkeän ja avoimen prosessin kautta. Näin Soutua pystyy seuraamaan asian etenemistä alusta loppuun. Hyödyllinen tietopankki Palosuojelurahaston tukema PERA-tietojärjestelmän on tarkoitus olla valmis ensi touPERA on henkilöstön näköinen työkalu Teksti ja kuva: Mika Rinne 14 6 ·2015. ”Olemme kouluttaneet mukana olevilta pelastuslaitoksilta 10–15 henkilöä ja kuunnelleet herkällä korvalla heidän esittämiään parannusehdotuksia järjestelmään. Jyväskylässä työskentelevä hankekoordinaattori Maija Puranen kertoo, että tietojärjestelmästä kehitetään pelastushenkilöstön näköinen työkalu. Käytännössä tässä vastataan suurimmaksi osaksi kyllä tai ei kysymyksiin. Tietojen käsittely ja hallinta Excel-pohjaisilla lomakkeilla osoittautui osittain täysin mahdottomaksi. Ensihoitaja Aki Soutua katsoo mielenkiinnolla kannettavan tietokoneen näyttöä Jyväskylän Seppälän paloaseman autohallissa. Näytöllä on lomake, johon voi kirjata sairaankuljetusyksikössä havaittuja puutteita. ”Tämä ohjelma on yksittäisen ongelman korjaamisessa kätevä työkalu. Tämä on ensimmäinen kerta kun Soutua tutustuu pelastustoimen ja ensihoidon riskienarviointijärjestelmään, josta käytetään lyhennettä PERA. Näin ainakin viestini jarruliuskoista menee perille eikä jää pelkästään paperille.” Käyttö laajenee syksyllä PERA-tietojärjestelmän kehittämishankkeen päätoteuttajana on Keski-Suomen pelastuslaitos. ”Onneksi kehittämistyöhön löytyi hyvä ohjelmistosuunnittelija Teemu Mykkänen, jolla on myös pelastusalan koulutusta ja kokemusta.” Tietojärjestelmän kehitystyössä on Purasen mukaan kuunneltu tarkkaan pelastushenkilöstön näkemyksiä, jotta PERA olisi mahdollisimman selkeä ja mahdollisimman helppokäyttöinen. Merkintä työturvallisuutta parantavasta korjausehdotuksesta jää tietojärjestelmään. PERAa on kehitetty ja rakennettu vuodesta 2013 alkaen. Ambulanssin kartoitukseen kului aikaa noin kymmenen minuuttia. Käytännön työkalusta muodostuu ajan mittaan turvallisuuden tietopankki. Pelastushenkilöstön työn riskien kartoittamiseen ja työturvallisuuden parantamiseen tarkoitetun PERA-tietojärjestelmän valmistuminen etenee. Sillä on nyt noin 350 käyttäjää 19 pelastuslaitoksessa. ”Sen tavoitteena on tukea ja tehostaa pelastuslaitosten työturvallisuustoimintaa. Lukuoikeudet tehtyihin kartoituksiin ja toimenpiteisiin avataan miehistölle syksyn aikana,” Puranen sanoo. Vastuuhenkilöksi merkitty kalustovastaava saa ilmoituksen sähköpostitse ja kirjaa tehdyt toimenpiteet, josta jää myös merkintä. ”Toivoisin sairaankuljetusyksikköni sisäpuolelle pari jarruliuskaa estämään liukastumista kulkureitillä. Tällä hetkellä käyttäjät ovat asemavastaavia, työsuojelupäälliköitä ja -valtuutettuja sekä esimiehiä. Järjestelmän käyttö lisää myös miehistön ja päällystön välistä vuorovaikutusta. Kirjasin korjausehdotukseni tietojärjestelmään, jonka kautta ajoneuvokalustosta vastaava henkilö saa tiedon asiasta,” Soutua kertoo. Sen kehittämiselle tuli Purasen mukaan tarve, sillä aiemmin riskikartoitusten tekemiseen käytettyyn Pelastus-Arvi -menetelmään ei oltu tyytyväisiä
Tämän jutun yhteyteen on koottu malliksi PERAsta saadut yhteenvedot henkilöstön ja toiminnan osalta kunnossa olevista ja eniten kehittämistä kaipaavista asioista. Työturvallisuuden parantamisen lisäksi tietoja voidaan hyödyntää opinnäytetöiden aineistona. Ketä kättelen ensimmäisenä. Keskeneräisiä osioita ovat vielä tilannepaikan riskinarvio, turvallisuustiedote ja poikkeamaraportointi, jotka avataan pelastuslaitosten käyttöön ensi vuoden puolella. Turvallisuus ei saa missään nimessä olla irrallinen juttu joka elää omaa Pidetään kiinni etiketistä -kirja Mitä tarkoittaa kutsukortin maininta ”tumma puku”. Tämä teos vastaa näihin ja moniin muihin etikettisääntöjä koskeviin kysymyksiin. Hinta 42,50 € (sis. Sen kautta on myös mahdollista ohjeistaa esimerkiksi suojavälineiden käyttöä. Kirjan on kirjoittanut Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen. Minkä ruokailuvälineen otan seuraavaksi. Tätä on pelastuslaitosten yhteistyö parhaimmillaan; hyvien käytäntöjen jakamista”, Puranen kiteyttää. Poikkeamaraportoinnissa pyritään siihen, että se on ilmoituksen tekijälle helppo ja yksinkertainen tehdä – vaikkapa kännykällä. Siksi PERAan onkin suunnitteilla pelastustehtäviin liittyvät suorituskykyvaatimukset yhteistyössä palopäällikkö Stig Grandströmin kanssa. Näin saadaan madallettua ilmoituskynnystä ja pystytään edistämään pelastustoimintaa ennakoivasta näkökulmasta” PERAn avulla voidaan koota pelastuslaitoskohtaisia tai valtakunnallisia työturvallisuuteen liittyviä raportteja. Teos on suunnattu erityisesti päällystön ja johtotason edustajille niin pelastuslaitoksissa kuin erilaisissa palokunnissa, mutta on toivottavaa, että se kuluu myös kaikkien muiden pelastusalalla toimivien ja aiheesta innoittuneiden käsissä. ”Tietovarastosta tulee löytymään muun muassa toimintaohjeet tiettyihin pelastusja ensihoitotehtäviin. Milloin käytetään suuria kunniamerkkejä. ”PERAn lähtökohtana on avoin tiedon jakaminen ja vuorovaikutus työturvallisuuden parantamiseksi. PERAsta löytyy myös turvallisuustiedoteosio, jossa pelastuslaitokset voivat jakaa turvallisuuteen liittyvää tietoa joko alueellisesti tai valtakunnallisesti. Eniten kunnossa olevat asiat Työ vaihtelee, niin ettei fyysistä (97 %) tai henkistä (96 %) kuormitusta esiinny Työhön liittyvät asiakastilanteet koetaan pääosin myönteisinä tai neutraaleina (96%) Perustehtävä ja työn tavoitteet ovat henkilöstöllä selvillä (96 %) Henkisen jälkihoidon tarve osataan tunnistaa ja sen toimivuus koetaan hyväksi (92 %) Työn vaaroihin on saatu asianmukainen perehdytys (89 %) Yhteistyö työterveyshuollon kanssa koetaan sujuvaksi (87 %) Työyhteisö koetaan sosiaalisesti toimivaksi (86 %) Suojaimien käyttöön on saatu riittävä koulutus ja niiden käyttö osataan (85 %) Lähde: PERA-tietojärjestelmä Eniten kehittämistä kaipaavat asiat Hälytysajokoulutusta ja -harjoittelua ei järjestetä riittävästi (49 %) Ennakoivaa uhkatai väkivaltatilanne-koulutusta ei järjestetä riittävästi (43 %) Ergonomisiin työtapoihin ei järjestetä riittävästi koulutusta (43 %) Kuljettajan puutteellisen ajokyvyn tunnistamiseen ja varautumiseen ei ole ohjeita (43 %) Työyhteisössä ei tunneta työsuojeluohjelman ja työterveyshuollon toimintasuunnitelman sisältöä (41 %) Henkilöstö ei ylläpidä tai kehitä ammattitaitoaan riittävästi suhteessa perustehtävään (40 %) Tieto työyhteisön asioista ei ole helposti saatavilla (40 %) Ajan tasalla olevaa perehdytyssuunnitelmaa ei ole tai se ei toteudu käytännössä (37 %) Lähde: PERA-tietojärjestelmä PERA-tietojärjestelmän yhteenvedot työyhteisöjen vastauksista henkilöstön ja toiminnan osalta: 6 ·2015 15. alv 10 %) Lisätiedot ja tilaukset www.sppl.fi/verkkokauppa Uut uus ! elämäänsä, vaan asia joka sisällytetään päivittäiseen toimintaan. Hankekoordinaattori Maija Puranen ja ensihoitaja Aki Soutua tutkivat PERA-tietojärjestelmää Seppälän paloasemalla Jyväskylässä. kokuussa. Pelastustoimen ja ensihoidon riskienarviointijärjestelmästä löytyy lisätietoa osoitteesta: peranet.fi
Ajattelen omaa johtajuuttani: ei siinä voi paeta kenenkään selän taakse.” Rajalaa kismittää myös se, että hän todelJuha Rajala sai kritiikkiä kerrottuaan medialle kehärataharjoituksen menneen mönkään. Varsinkin kevään loppupuoli oli Rajalalle sattuneesta syystä melko rankka. ”Yritin toipua keväästä. Huomion veivät Rajalan sanamuodot, ei itse asia eli kokonaisturvallisuuden taso. Vähemmälle huomiolle jäi, että hän perusteli jutuissa asiallisesti, miksi näin kävi. Rehellisyys kääntyi voitoksi Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Jussi Helttunen ”Ei oltu niinkään huolissaan siitä miksi harjoitus meni pieleen, vaan siitä, ettei vain keltään menisi maine.” 16 6 ·2015. toukokuuta järjestetty pelastusharjoitus sujui. Lomastaan viikon hän käytti Kyproksella EU:n siviilikriisinhallintamekanismin kurssilla. ”Jos olen suunnitellut jonkun treenin, ja se ei mene ihan tuubiin, siitä on pakko ottaa vastuu. K eski-Uudenmaan pelastuslaitoksen palopäällikkö Juha Rajala on kolmatta päivää töissä. Tässä tapauksessa kuona ei kuitenkaan valunut alaspäin. ”Ymmärrän kyllä, että esimiehiäni voi alkaa korveta, jos kokoukset aletaan aina, että mites se yksi palopäällikkö siellä”, Rajala myöntää. Vain siten voidaan mennä eteenpäin. ”Vaikka laarista satoi niskaan jälkipuinnin osalta, niin se on kääntynyt voitoksi monta kertaa”, hän sanoo nyt. ”Ainakin osaa meistä ottaa päähän se, että harjoituksista sanotaan: ’muuten meni hyvin, mutta viestiyhteydet tökkivät’. Pelastuslaitos sai kritiikkiä Rajalan suorapuheisuudesta varsinkin Vantaan kaupungilta. Oli tuossa vähän pikku myllyä.” Pikku myllyllä hän viittaa palautteeseen jota sai siitä, että kertoi tiedotusvälineille suorasukaisesti, kuinka kehäradan Vantaan Aviapoliksen 23. Arvioidessaan harjoitusta Rajala käytti muun muassa sanaparia ”päin helvettiä”, joka nostettiin otsikoihin. Noin muuten loma sujui lähinnä ”maatessa ja ihmetellessä”. Kollegoiltaan ympäri Suomea Rajala on saanut positiivista palautetta, jossa viesti on ollut aina sama: harjoitukset pitäisi jälkipuida rehellisesti, ketään syyttelemättä, mutta epäonnistumisia peittelemättä. Se alkaa olla jo klisee.” Kehäradan tapauksessa Rajala ei halunnut väistää omaa vastuutaan. Esimerkiksi Rajalalla ja pelastusjohtaja Pekka Vänskällä oli rakentava ja positiivinen keskustelu kaupungin johdon palautteen jälkeen
”Käsitykseni on, ettei välttämättä tuoda niitä kriittisimpiä ongelmia esille. Hän huomauttaa, että siinä onnistuttiinkin. Se meni Rajalan mukaan huomattavasti edellistä paremmin, sillä palaute edellisestä harjoituksesta oli käyty läpi, korjaavat liikkeet tehty ja asia oli kaikille jo selvästi tutumpi. Täytyy vain saada samalle kartalle ne, joiden kanssa tehdään yhteistyötä.” Hän kieltää silti olevansa uuden toimintakulttuurin luoja. Jos käsiteltäisiin laitostasolla kriittisesti omia asioita, eihän siitä tarvitsisi sen enempää repiä otsikoita ulkopuolelle.” Rajala aikoo jatkaa valitsemallaan tiellä. 6 ·2015 17. la puhui asiaa uutisessa mönkään menneestä harjoituksesta, mutta siihen kukaan kritisoijista ei kiinnittänyt huomiota. Mutsi on sanonut, että ole rehellinen. Ketään ei tuntunut kiinnostavan se, mitä hän kertoi tapahtuneen, vaan se, miten hän sen sanoi. Lisäksi organisaatioilla pitäisi olla resursseja korjata tehdyt virheet saman tien, ei vasta parin vuoden päästä seuraavassa harjoituksessa, kun asia on jo unohtunut. Ei se ole se juttu. Harjoitus oli terveellinen myös laitoksen omalle organisaatiolle. Jos tätä joukkoa johdetaan, niin johdetaan nyt sitten edestä. kesäkuuta. Hän aikoo silti puhua rehellisesti vastaisuudessakin. ”Itse laitoin itseni peliin, ja toivoisin sitä muiltakin. ”Ei oltu niinkään huolissaan siitä miksi harjoitus meni pieleen, vaan siitä, ettei vain keltään menisi maine.” Äitikin opetti rehellisyyttä Keski-Uudenmaan pelastuslaitos piti kehäradalla uuden pelastusharjoituksen 29. ”Siinä kundit tajusivat, että se mitä sanoin, oli asiaa, eikä se ollut keneenkään henkilökohtaisesti suunnattu.” Rajala painottaa, että asiat pitäisi pystyä juttelemaan halki pelastuslaitoksen oman väen kanssa ilman, että kenenkään tarvitsisi ottaa nokkiinsa. ”Ei siihen kukaan yksin pysty, eikä mulla mitään missiota ole, että ollaan lippu tanassa ja tehdään raflaavia ulostuloja. Epäkohtien esille nostaminen ja korjailu teettää ylimääräistä työtä, mutta sen työn Rajala on valmis tekemään. ”Pakkohan se on. Eihän mikään muuten muutu. Sillä yritän mennä.” Rajala toivoo rehellisyyttä kaikkiin pelastustoimen organisaatioihin. Silloin toiminta on tehokasta ja kokonaisturvallisuus paranee. Tämä nyt meni näin, seuraavalla kerralla korjataan.” Juha Rajalan suorasukaiset kommentit kehärataharjoituksesta nousivat otsikoihin
En pysty sanomaan, kumpaan lähtisin, jos saisin valita. Norja on hieno paikka. Hyvä johtaminen ja siihen liittyvä tekeminen. Paljon puhuttu urasuunnittelu ei tipahda taivaalta, vaan siitä on paljolti itse vastuussa.” Rajala on työskennellyt Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella vuodesta 1988. ”Pääsee a) merelle ja b) näkee kavereita. Mikä sammuttaa. Rajala on sukeltanut paitsi töissä, myös vapaalla. Nykyisin sukeltaminen on kokonaisvaltaisempi juttu. Noihin aikoihin silloiselle Vantaan kaupungin palolaitokselle pääsi kesämieheksi miltei kävelemällä ovesta sisään. Seuraavana vuonna hän jatkoi aikaisemmin aloitettua harrastusta ja kävi pelastussukelluskurssin. Sitten olen ollut parilla pelastussukeltajakurssilla kouluttajana.” Rajala kertoo, että aluksi sukeltaminen oli tietenkin jännittävää, koska hän pääsi näkemään maailmaa ja upeita vedenalaisia maisemia hylkyineen. Sitä hän entisöi vapaa-aikoinaan. Paras paikka sukeltaa. Perhe: Avovaimo, ei lapsia. ”Olen vaahdonnut mun pojille, eli kakkosvuorollekin urasuunnittelusta, että miettikää vähän etukäteen. ”Toimin palomies-sairaankuljettajana, sukellushomma oli vähän ekstraa.” Vuonna 2005, palomiesuransa jälkeen hän kävi alipäällystökurssin, ja on sen jälkeen toiminut pääasiassa paloesimiehenä. Vuoden 1929 puuvene on Juha Rajalan silmäterä. Mikä sytyttää. Minulla on käynyt tuuri. Eliöstö, hylyt, se on kaunista. ”Jos tätä joukkoa johdetaan, niin johdetaan nyt sitten edestä.” 18 6 ·2015. Salomoninsaaret on toisaalta paratiisi. 2011 hän valmistui päällystökurssilta, ja nyt tähtäimessä on Maanpuolustuskorkeakoulu. Sitä kautta hän pääsi sisälle alaan ja kuvausmatkoille erilaisiin dokumenttiprojekteihin. Sukeltamista maailman merillä Rajalan osalta tapaus kehärata alkaa olla käsitelty, sillä hänen vastuunsa radan suhteen päättyy elokuun lopussa. Olen tavannut ihmisiä, joiden kanssa olen päässyt sukeltamaan sinne, missä on nähtävää.” Puuvene rentouttaa Meri on lähellä Rajalan sydäntä paitsi sukeltamisen, myös veneilyn kautta. ”Lähden koulunpenkille syyskuun alusta ja olen opintovapaalla vuoden loppuun.” Koulunpenkki tarkoittaa opintoja Maanpuolustuskorkeakoulussa ja opintovapaata. Palomiesuransa jälkeen Juha Rajala kävi alipäällystökurssin. Juha Rajala, 52-vuotias, tällä hetkellä helsinkiläinen. ”Muuten olen sukellellut Norjat sun muut, niin palkalla kuin ilman palkkaa. Vuonna 1989 Rajala pääsi paloopistoon Espooseen. Vuonna 2011 hän valmistui päällystökurssilta. Kahdeksan vuotta sitten hän pelasti puuveneen, joka makasi puoliksi vedessä ruotsalaisessa satamassa. Hän toimi Merimuseon vapaaehtoisena sukeltajana Teredo Navalis -seurassa. Rajalan on tarkoitus vielä hankkia sotatieteen maisterin tutkinto. Osaksi häntä ajaa kouluttautumaan tulevaisuudennäkymä kuusikymppisestä palomiehestä, joka ei välttämättä enää selviydy operatiivisesta toiminnasta ja vuorotöistä, osaksi se, että hän uskoo eri viranomaisten yhteistyön vain lisääntyvän sisäisen turvallisuuden saralla. Hän on sukeltanut Suomen hylyillä, Islannissa ja Kanadan Hudson Baylla. Turhanpäiväinen kitinä. ”Tämä tarina liittyy siihen, että keski-ikäisellä miehellä pitää olla jokin harrastus, oli se Juha Rajala Kuka olet ja mistä tulet. Erästä dokumenttia tehtiin Salomonsaarilla, mutta se ei koskaan tullut tuotantoon
Nyt siitä on tullut instituutio. Miksi. ”Nyt on eka kesä, että on pystynyt ajamaan ilman, että pelkää sen leviämistä käsiin.” Veneen kunnostaminen ja sillä ajaminen ovat hyviä irtiottoja arkisiin asioihin, ja Rajala mainitsee viihtyneensä veneen parissa myös viime keväänä, työpyörityksen vastapainona. Kaikki tuntevat Juha Rajalan ennen muuta lempinimellään Pinkki. sitten prätkä, autot tai vene. ”Minulla oli junnuna, noin nelivuotiaana lonkkavika, ja sellaiset Forrest Gump -tyyliset raudat jaloissa. Oikea nimeni Juha-Pekka vääntyi kaikenlaisiin muotoihin. Rajala sanoo, että lapsena hän kiinnitti muiden huomion lonkkavikansa takia. 6 ·2015 19. Monikaan ei tiedä, että oikea nimeni on Juha.” Rajala myöntää viime kevään olleen melko rankka kehärata-tapauksen takia. Petterssonin kädenjälkeä vuodelta 1929. Vielä yksi asia on selvitettävä. G. Ystävä teki suurimman osan muodoista ja korjauksista, Rajala puolestaan hioi ja avusti. Rajala hankki veneen piirustukset Ruotsin merimuseosta, ja niiden perusteella hän ja hänen veneveistäjänä toimiva ystävänsä alkoivat hahmotella veneelle uutta elämää Lauttasaaren satamassa. Noin kymmenvuotiaana minulla oli Pink Panther -paita, ja siitä se lähti. Hän on tehnyt veneen kanssa töitä kahdeksan vuotta, ja sitä rapsutellessa on muun muassa mietitty kaksi opinnäytetyötä. Mä valitsin puuveneen.” Vene on klassikko, ruotsalaissuunnittelija C
Se on tuonut joustavuutta työhön, sillä työntekijöiden ei ole tarvinnut miettiä, kenelle mikäkin tehtävä organisaatiossa kuuluisi. Niin ikään hallintohenkilökunta työskentelee joustavasti eri toimipisteissä. Meillä suorittava henkilöstö on aika lailla yhtä, ja pyrimme tietoisesti siihen, että kaikki pystyvät suorittamaan oman osuutensa kaikista toiminnoista”, Ihamäki kertoo. Osa palomiehistä tai ensihoitajista saattaa joutua työvuorossaan toimimaan niin sanottuina heittomiehinä, mikä tarkoittaa työskentelyä sillä paloasemalla, jolla miehistöä kulloinkin tarvitaan. Palopäällikkö Heikki Kervinen tähdentää, että raja-aidat eri osastojen väliltä on hävitetty. ”Se poikkeaa ymmärtääkseni aika vahvasti monista muista laitoksista, joissa siilot ovat selvät. Prosesseja heidän käyttöönsä kehitetään asiantuntijaorganisaatioissa. Kymmenen kunnan seutu ulottuu Espoon kasvukeskuksista Nuuksion kansallispuistoon ja maaseudulle, saaristosta satamiin ja lentoliikenteeseen. Esimerkiksi kaikki paloasemat pyritään rakentamaan saman konseptin mukaisesti, jolloin voidaan työskennellä missä tahansa. ”Kun tehtävä tulee, käytävän yli alkaa kysely, että hei, kenellä on tilaa kalenterissa, oli kyseessä sitten palotarkastaja, -mestari, -päälLänsi-Uusimaa on Suomi pienoiskoossa Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Jussi Helttunen Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen alue kattaa hyvin monenlaisia ympäristöjä. Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki. Vaihteleva ympäristö vaatii laitokselta joustavuutta ja yhteistyöhakuisuutta. 20 6 ·2015. Ei siis ole eri asemien omia tapoja toimia, vaan yksi yhteinen. ”Juupas–eipäs -väittely siitä, kumpi on tärkeämpää, onnettomuuksien ehkäisy vai pelastustoiminta, on aika kestämätöntä”, Ihamäki kertoo syyksi uudistukseen. Esimerkiksi onnettomuuksien ehkäisy kuuluu osaltaan ensihoitoon, ja palotarkastajat puolestaan pystyvät tekemään oman osuutensa pelastustoiminnasta. L aaja ja vaativa toimintakenttä on hionut Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen sisäiset työmallit joustaviksi ja siivittänyt sen tiiviiseen yhteistyöhön naapurilaitosten ja toisten viranomaisten kanssa. Ihamäki on tyytyväinen uuteen organisaatiorakenteeseen ja sanoo, että se on palvellut periaatetta, jossa kaikki voivat tarvittaessa tehdä kaikkea. Ihamäen mukaan laitoksen periaate on olla yksi, yhtenäinen pelastuslaitos. Yksi laitoksen viidestä arvosta onkin yhteistyöhakuisuus. Pelastuslaitoksen organisaatiorakennetta uudistettiin vuonna 2011 niin, että palvelutuotannon, eli pelastustoiminnan, ensihoidon ja onnettomuuksien ehkäisyn suorittava henkilöstö koottiin yhden hallinnollisen linjan alle. ”Se on paljon enemmän kuin yhteistyöhalu, se on sitä, että aktiivisesti haetaan yhteistyötä”, laitoksen pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki selventää
Palomies-sairaankuljettaja, vesisukeltaja Juho Marjanen hyppää veteen öljyntorjuntaveneestä Nuottaniemen satamassa. Tässäkin projektissa yhteistyö on ollut kaiken edellytys. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos tekee yhteistyötä varsinkin Helsingin pelastuslaitoksen kanssa, sillä mahdollisessa onnettomuustilanteessa molemmat laitokset olisivat joka tapauksessa mukana. Eikä mikään pelastuslaitoksista tule yksin selviämään metrosta, aina tarvitaan naapureiden apua”, Heikki Kervinen sanoo. Hän saattaa jossain työvuorossa työskennellä esimerkiksi Niittykummun paloasemalla Espoossa, jolloin hänen on osattava toimia turvallisesti metrotyössä. Jos metro on nyt kallis, se tulee vielä kalliimmaksi, jos siellä tapahtuu onnettomuuksia”, Ihamäki painottaa. ”Se on ollut moniviranomaistoimintaa parhaimmillaan. ”Esimerkiksi koulutuksen täytyy mennä riittävän pitkälle. Asioista pystytään sopimaan yhteisesti.” Länsimetron suunnittelukokouksia oli vähän alle 40, ja niissä olivat mukana urakoitsijoiden edustajat, suunnittelijat, arkkitehdit ja pelastusviranomaiset. Länsimetro hioo viranomaisyhteistyötä Viimeisin yhteistyön hedelmä on yksi viime vuosien puhutuimmista rakennusprojekteista, Länsimetro. Yhteistyöhakuisuutta puolestaan kuvaa se, että pelastuslaitoksella on yhteistyöhön liittyviä muistioita tai sopimuksia 92 kappaletta, määrä, jonka Ihamäki sanoo joskus huvikseen laskeneensa. Tehtävät tehdään osaamisen, ei virka-aseman perusteella”, hän sanoo. ”Me haluamme, että Espoo saa metronsa. Ihamäki kertoo, että yhteistyöhön on saatu mukaan myös ensihoito ja poliisi. Harjoituksia metrossa on järjestetty hieman yli 20, ja niissä kaikki viranomaiset ovat olleet vuorollaan johtovastuussa. Haluamme vain, että se tehdään turvallisesti ja yhteistyössä meidän kanssamme. likkö tai kuka vain. Pelastustoimen johtaminen on täytynyt suunnitella yhteistyössä muiden viranomaisten ja laitosten kanssa. Kaikki tähtää mahdollisen moniviranomaistilanteen hallintaan. ”Olikohan kokous numero 22, kun saatiin poliisikin mukaan”, Kervinen muistelee. 6 ·2015 21. Helsingissä Palopäällikkö Heikki Kervinen. Metro on työllistänyt pelastuslaitosta erittäin paljon, alkaen kaavoituksesta työmaiden valvontaan ja jatkuen joskus tulevaisuudessa liikenteessä oleviin juniin. Hangossakin palomiehen täytyy osata perusasiat metrosta, jotta hän voi turvallisesti työskennellä metrossa
Esimerkiksi Tapiolaan on tulossa joka suuntaan levittäytyvä keskittymä: metroasemaa rakennetaan 30 metriä maan alle. Erona Helsingin pelastuslaitokseen, LänsiUudenmaan pelastuslaitoksella ei ole aiemmin ollut systemaattista koulutusta metron turvallisuuteen. Keilaniemeen, Finnooseen ja Kivenlahteen puolestaan nousee yli 80 metriä korkeita tornitaloja. Pelastuslaitoksen joustavuutta on koetellut koko rakentamisprosessin ajan metron aikataulun takkuilu ja kysymys siitä, tuleeko automaattimetro vai ei, sillä se vaikuttaa metron turvallisuusratkaisuihin. Sopimuspalokunnat eivät itse hanki kalustoaan, vaan pelastuslaitos hankkii kaluston, pitää yllä ja koordinoi sitä. Kervinen kertoo, että pelastuslaitos on ollut alusta lähtien mukana Espoon kaupunkisuunnittelussa. 22 6 ·2015. Alueella on 40 sopimuspalokuntaa, joista jokaiselle kuuluu vähintään miehistöja sammutusauto. Jos opettelemme hyvinkin konkreettisesti tekemään sammutusja pelastustehtäviä maan alla tai rakennuskomplekseissa yhteistyössä poliisin ja ensihoidon kanssa, osaamme varmaan sen paremmin myös maan päällä”, Heikki Kervinen huomauttaa. Espoon kasvukeskusten valtavat rakennuskompleksit ovat nekin haaste pelastuslaitokselle. Hänen mukaansa laitokselle on hyödyllistä olla mukana jo valmisteluvaiheessa, sillä lausuntovaiheessa suunnitelmia on enää vaikea muuttaa. Tilat ovat noin 300 metrin pituisia, massiivisia luolia. Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki joukkoineen. Nyt meidän järjestelmämme aloittaa pelastustoiminnan metron länsipäässä, ja meidän pitää varmistaa riittävä osaaminen”, Ihamäki sanoo. ”Periaate on, että välittömässä valmiudessa olevat sammutusautot ovat alle viisi vuotta vanhoja. Oikealla puolella pelastuspäällikkö Olli Pietikäinen, palopäällikkö Martti Sneck ja palopäällikkö Heikki Kervinen. ”Tähän uhrattu aika ei varmasti silti ole mennyt hukkaan. Kalusto maksimissaan 20-vuotiasta Kaluston suhteen Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos eroaa muista siten, että 20 vuotta vanhempaa kalustoa ei ole. ”Olemme joutuneet hakemaan ratkaisuja hyvin joustavasti, että turvallisuustaso säilyisi”, sanoo pelastuspäällikkö Olli Pietikäinen. ”Samalla kun valetaan liikekeskuksen kattoa, valetaan sokkelia kerrostaloille”, Kervinen kiteyttää. ”Olemme kyllä käyneet osallistumassa Helsingin koulutuksiin ja olleet harjoituksissa mukana, mutta oletusarvoisesti emme ole ikinä olleet itse pelipaikalla. Sen viereen on suunnitteilla pysäköintiluola 1700 autolle, metron liityntäpysäköinti ja pysäköintitila asukkaille sekä bussiterminaali. Länsimetrolla on kolme asemaa, Ruoholahti, Lauttasaari ja Koivusaari, Länsi-Uudellamaalla kuusi. Vasemmalla puolella tekninen johtaja Jyrki Lehtonen, ensihoitopäällikkö Juha Karhu ja pelastuspäällikkö Lauri Jaakkola. Sitten ne siirretään vara-autoksi, ja kun ne tulevat 10 vuoden ikään, ne siirretään sopimuspalokunnille”, kertoo Olli Pietikäinen. Maan pinnalle on tulossa viisi kerrosta liikekeskustiloja ja niiden yläpuolelle lisäksi vielä neljä kuusikerroksista kerrostaloa ja yksi rivitalo. Veli-Pekka Ihamäki sanoo, että pelastuslaitos määrittelee sopimuspalokuntien kalustonPelastuspäällikkö Olli Pietikäinen
Me annamme sopimuspalokunnille kaluston ja pääsemme siten vaikuttamaan niiden toimintaan.” Erikokoisia veneitä on 38 kappaletta, ja ne on sijoitettu pitkin toiminta-aluetta. Filosofia toimintamallissa on, että koska VPK:t sijaitsevat laitoksen alueella, vastuu niiden toiminnasta on laitoksella. Palveluksessa aloitti 52 uutta työntekijää, perusja hoitotason ensihoitajia, ensihoidossa toimivia palomiehiä sekä ensihoitoesimies. (03) 3142 1500 uutuutena suomessa kattava pelastusajoneuvovalikoima kompakti ajoneuvo vaativiinkin tilanteisiin miehistöohjaamo räätälöitävissä tarpeittesi mukaan finsatec@finsatec.fi Saunatie 3 40900 SÄYNÄTSALO Puh. ”Nyt meillä on rinnakkain omaa ja leasing-kalustoa. ”Näin laajasti sopimuspalokuntien kalustosta ei huolehdita muualla kuin täällä. Tämä mahdollistaa toimintavalmiuden myös poikkeusoloissa”, kertoo ensihoitopäällikkö Juha Karhu. Vuoden 2015 alusta ensihoitopalvelut laajentuivat Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueelle, mikä tuotti paljon työtä. Isojen öljyntorjuntaharjoitusten lisäksi työvuorot harjoittelevat veneillä päivittäin. Tämä tuo laitokselle myös vallan kalustohankintoihin. Vuodesta 2014 alkaen pelastuslaitos on hankkinut ambulanssit ”liisaamalla”. Öljyonnettomuuteen varaudutaan jatkuvasti. 044 5546 060 MAGIRUS MLF Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos (LUP) Asukkaita yli 443000 Pelastustoimen hälytyksiä 80 minuutin ja ensihoidon hälytyksiä 30 minuutin välein Turvallisuuskoulutusta vuosittain yli 60000 henkilölle 10 kansallisesti merkittävää riskikohdetta, 56 turvallisuusselvityslaitosta Työntekijöitä hieman yli 500 (Merkittävä 15 prosentin kasvu 2014 Hangon, Inkoon ja Raaseporin ensihoitopalvelujen siirryttyä LUP:n tehtäväksi.) Vakinaisia paloasemia 12 Vapaapalokuntia 40, lisäksi 2 sotilaspalokuntaa, 1 teollisuuspalokunta ja 4 meripelastusyhdistystä Länsimetro rakenteilla, 10 asemaa tulossa Espooseen Maan alle rakentaminen ja yli 8-kerroksiset rakennukset yleistyneet Kaksikielinen toiminta-alue Lisääntynyt monikulttuurisuus tarpeen. Pelastuslaitos tuottaa ensihoitopalvelua Jorvin sekä Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueilla ja ensivastepalvelua koko LänsiUudenmaan alueella. Hangon, Raaseporin ja Inkoon kiireelliset ensihoitopalvelut siirtyivät pelastuslaitoksen tehtäviksi. Länsimetro ja rakennuskompleksit eivät ole laitoksen ainoita voimanponnistuksia. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueella hälytysvalmiudessa on kuusi ensihoitoyksikköä ja yhdeksän ensivasteyksikköä. tamrex@tamrex.fi www.tamrex.fi Turvesuonkatu 7 33400 TAMPERE Puh. On myös optio siihen, että voimme lunastaa tietyn ajan jälkeen ajoneuvot itsellemme esimerkiksi vara-autoiksi. ”Samalla kun valetaan liikekeskuksen kattoa, valetaan sokkelia kerrostaloille.” 6 ·2015 23
24 6 ·2015. Sieltä löytyvät paloradiot, Virve-radiot, VHF, kaikuluotain, tutka, plotteri ja niin edelleen. Vuorovahvuus on palomestari, kuusi palomiestä ja kaksi sairaankuljettajaa. ”Veneessä on sama valmius kuin autossa maantiealueilla. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella on 38 erikokoista öljyntorjuntavenettä, ja ne on sijoitettu pitkin aluetta. Jos Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella tulee sukellushälytys, Niittykumpu lähtee sinne aina. Öljyntorjuntavene 218 kelluu Nuottaniemen venesatamassa kesäisenä loppuheinäkuun päivänä. Yhdessä työvuorossa työskentelee yhdeksän henkilöä. Lisäksi mukaan lähtee vähintään kaksi sammutusvarustusta paineilmalaitteineen. Nuottaniemen vene on Niittykummun lisäksi Espoonlahden käytössä, Kirkkonummella on oma vene. Vesisukeltajat aina valmiudessa kolmella asemalla Öljyntorjuntaveneessä on muun muassa lähes samanlaiset paloraivausvälineet kuin paloautossa. ”Suurella osalla meistä on kuljettajan kirja, osalla myös laivurin paperit”, kertoo aseman ylipalomies Kim Eriksson. Normihälytystehtäviä on ihan riittävästi, muttei meTeksti: Kaisu Puranen Kuvat: Jussi Helttunen Hälytyksiä asemalla riittää ilman merellä tapahtuvia tehtäviäkin. Lisäksi sieltä löytyy moottorisaha, lapio, käsityökalustoa, letkukalustoa ja palopumppu, jota veneen toinen moottori pyörittää tarvittaessa. ”Liikenne on työllistänyt enemmän ja enemmän, ehkä työmaidenkin takia. Hydraulisia pelastusvälineitä meillä ei täällä ole, mutta muuten on normaaleja maastoja rakennuspalovälineitä”, Eriksson sanoo. Hälytyksiä asemalla riittää ilman merellä tapahtuvia tehtäviäkin. ”Jos joku esimerkiksi saa sydänkohtauksen tai loukkaa jalkansa mökillä saaressa, me viemme ambulanssihenkilöstön sinne”, Niittykummun paloaseman pelastussukeltaja, palomies-sairaankuljettaja Juho Marjanen kuvailee. Pelastussukeltajia on Niittykummussa vuorossa vähintään kaksi ja Kirkkonummella yksi. Lähdön sattuessa veneeseen otetaan mukaan ambulanssin varusteet, ja sukeltajat ottavat omat välineensä. Vene on lisäksi varustettu kuten ammattivene yleensäkin. Asemat harjoittelevat sukeltamista ja veneenkäyttöä vuorotellen niin, että yhdellä on venevuoro aamulla, yhdellä illalla, ja yksi ei treenaa. Vaikka alus onkin öljyntorjuntaan tarkoitettu, useimmiten sitä käytetään sairaankuljetukseen. Lisäksi työvuorossa on aina yksi tai kaksi henkilöä, jolla on veneenkuljettajan pätevyys, joka hankitaan Kotkan merenkulkuoppilaitoksesta. Näillä kolmella paloasemalla sukeltajat ovat aina valmiudessa
Kylmä kesä tosin on vähentänyt hälytyksiä, sillä vesi ei houkuttele uimareita. Meri työllistää palomiehiä varsinkin syksyisin ja keväisin, jäiden jäätyessä ja sulaessa, jolloin merestä noukitaan pilkkijöitä ja retkiluistelijoita. F I NEW DAILY. ”Ihmiset ovat siitä ihmeellisiä, että kun ne näkevät että jäällä on joku, ne luulevat, että se on vahvaa”, ylipalomies Kauko Vasse ihmettelee. Eriksson suhtautuu simulaattoriin pienellä varauksella. Sukellukselta juuri noussut Juho Marjanen seuraa vierestä. Se on raskasta, koska on kauhean paljon muutakin, mitä pitäisi osata”, hän sanoo. LUOKKANSA EDISTYKSELLISIN 8-VAIHTEINEN AUTOMAATTIVAIHTEISTO LUOKKANSA PARAS AJOMUKAVUUS UUDELLA AUTOMAATTIVAIHTEISTOLLA! LUOKKANSA ENSIMMÄINEN 8-VAIHTEINEN AUTOMAATTIVAIHTEISTO Parasta mukavuutta ja turvallisuutta LOISTAVA POLTTOAINETALOUDELLISUUS ECO-toiminnon ansiosta LUOKKANSA VAHVIN MOOTTORI Jopa 205hv ja 470Nm vääntömomentti 10% PIENEMMÄT HUOLTOJA YLLÄPITOKUSTANNUKSET* *Verrattuna manuaalivaihteiseen autoon W W W . ”Ihan hauska laite, mutta sekin oman nappulatekniikan opettelua. Juho Marjanen Niittykummun öljyntorjuntaveneen ruumassa, jossa säilytetään kalustoa.. Venettä tarvitaan muutaman kerran joka vuorossa. rialueilla niin paljon varsinkaan tänä kesänä”, Juho Marjanen sanoo. Ennen kuin simulaattorilla voi harjoitella, sen käyttäminen pitäisi opetella. OTA YHTEYTTÄ PAIKALLISEEN JÄLLEENMYYJÄÄN SAADAKSESI TARJOUKSEN JA PÄÄSTÄKSESI KOEAJOLLE: ESPOO, Iveco Finland Oy Arto Mäkinen +358 45 320 7701, Timo Hytönen +358 40 772 6376, Juhani Havia +358 45 320 7702, Kiilaniityntie 10, IISALMI, Iveco huolto ja myynti Team, Antti Krogerus +358 40 774 2830, Kivirannantie 7, JYVÄSKYLÄ, Iveco Finland Oy, Kari Lahtela +358 400 158 580, Sorastajantie 4, KOKKOLA, Niemi-Korpi Oy, Miika Niemikorpi +358 40 5824 516, Isotanhu 2, KOUVOLA, Iveco Finland Oy, Timo Akkanen +358 45 320 7747, Savonsuontie 8, LAHTI, Iveco Finland Oy, Timo Akkanen +358 45 320 7747, Höylääjänkatu 2, KUOPIO, Iveco huolto ja myynti Team, Martti Säkkinen +358 40 057 6343, Kellolahdentie 25, OULU, Niemi-Korpi Oy, Jouni Niemikorpi +358 40 7344 310, Moreenikuja 2, SEINÄJOKI, Niemi-Korpi Oy, Miika Niemikorpi +358 40 5824 516, Isotanhu 2, TAMPERE, Iveco Finland Oy, Pekka Eerola +358 40 721 0926, Olli Eerola +358 400 204 493, Perkkoonkatu 9, TURKU, Iveco Finland Oy, Lauri Widenius +358 45 320 6446, Verstaskatu 1. VAN OF THE YEAR 2015. I V E C O . Niittykummun paloaseman ylipalomies Kim Ericsson kerää ohjausnarua laukkuun. Niittykummun, Espoonlahden ja Kirkkonummen asemille on myös viime talvena hankittu veneilyja navigaatiosimulaattori Storm wind, jolla voi harjoitella veneen ajamista eri sääolosuhteissa realistisessa ympäristössä suomalaisten A-, B-, Cja D-merikarttojen avulla
N äihin väistötiloihin paloaseman henkilökunta muutti jouluaattona 2013. Pahimmillaan ambulanssi kävi katsomassa yhtä kaveria, jolla oli hengitysvaikeuksia”, Mustonen luettelee oireita, joita miehistö sai vanhalla paloasemalla. Myöhemmin saatiin tietokoneyhteydet. Vanha asema käyttökieltoon Toukokuussa 2012 työterveyslääkäri asetti vanhan aseman käyttökieltoon. Oireilu kuitenkin Hyvä kontti voittaa huonon paloaseman Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Jussi Helttunen Karjaan paloasema Raaseporissa on tällä hetkellä yhtä kuin yksi halli ja muutama hallin yhteyteen rakennettu parakki. ”Muistaakseni me olimme joulun vuoron täällä. ”Hengitysvaikeuksia, nenäverenvuotoja, huonovointisuutta. ”Siellä oli mikro, kahvinkeitin ja televisio. Keväällä 2012 heille järjestyi väistötila tyttöjen asuntolan alakerrasta Axxell-ammattikoululta, jossa palokunta oli evakossa noin vuoden. Tätä, aseman palomiesten mukaan ihan tyydyttävästi toimivaa väistötilaa edelsi monivaiheinen ruljanssi, joka alkoi keväällä 2012, kun Karjaan vanhan keskuspaloaseman työolot olivat käyneet sietämättömiksi. Meillä oli veto käynnissä, päästäänkö tänne ennen vuodenvaihdetta”, paloesimies Marko Mustonen kertoo. Asemalla tehtiin sisäilmamittauksia, sitä tutkittiin homekoirien avulla ja siellä tehtiin monia rakenteellisia töitä. Nämä nykyisethän ovat luksustilat siihen verrattuna”, Mustonen sanoo. Autot olivat muuten pihalla, ja kamppeet missä mikäkin. Myöhemmin, tutkimusten jälkeen oireiden syyksi paljastui sädesieni. 26 6 ·2015. Toukokuussa 2013 palokunta yritti muuttaa takaisin keskuspaloasemalle, sillä työterveyslääkäri ei tehtyjen korjausten jälkeen nähnyt estettä takaisinmuutolle. Auto saatiin arkena klo 17 jälkeen ammattikoulun autopuolelle. Se, että henkilökunta lopulta pääsi pois vanhalta paloasemalta, oli kovan väännön takana. Kaluston ja vaatteiden huolto sekä henkilökohtainen huolto jouduttiin tekemään päivittäin keikkojen jälkeen 15 kilometrin päässä Tammisaaressa, koska ammattikoululla ei ollut sopivia tiloja
6 ·2015 27. Nykyisiin väistötiloihin he pääsivät, kun eräs karjaalainen palomies keksi yksityisen omistaman hallin. jatkui, ja kesäkuussa he joutuivat takaisin tyttöjen asuntolaan. Uusiin väistötiloihin mahtuu sekä aseman kalusto, 25-päinen henkilöstö, palotarkastaja että vuodenvaihteessa ensihoitopalvelujen laajentumisen myötä läntiselle alueelle tulleet kaksi ensihoitajaa ja ambulanssi. ”Hyvä kontti voittaa huonon paloaseman. Myöhemmin, tutkimusten jälkeen oireiden syyksi paljastui sädesieni. Ongelma oli se, että löydetään tarpeeksi iso rakennus, jossa on nosto-ovet, että saadaan auto sisään”, Mustonen kertoo. ”Tulimme tutustumaan tähän ja totesimme, että saamme Gramon konteilla tähän hyvät tilat. Jos käydään asioissa pohjalla, niin siinä kohtaa olemme tyytyväisiä, kun saamme esimerkiksi huollot tehtyä keikan jälkeen täällä.” Ja kieltämättä kontit ovat sisäpuolelta kuin mikä tahan-SOFTWARE SYSTEM Kulmala_BullardECO_PTT_90x270mm_v1_paths.indd 1 22.1.2014 14.16 Palomies Tuomo Harstela, sairaankuljettaja-palomies-vesisukeltaja Ile Arkko, palomies Mikko Alakurtti ja paloesimies Marko Mustonen sanovat, että aseman ryhmähenki on vähitellen palautumassa koettelemusten jälkeen. Parakki väistötilana ei kuulosta kovin hohdokkaalta, mutta Mustonen näkee asian optimistisesti
”Asemamestari on pitänyt meidät ajan tasalla, ja nyt näyttää tosi valoisalta”, Mustonen sanoo. Hänen mukaansa aivan optimaalinen väistötila ei tietenkään ole. ”Käyn Karjaalla töissä Varsinais-Suomesta asti, mutta se ei haittaa. Karjaan paloaseman parakit ovat Marko Mustosen mukaan lähes luksusta entiseen verrattuna. sa paloasema. Sieltä löytyvät muun muassa päivystyshuoneet, keittiö, oleskelutilat ja työhuoneita. 28 6 ·2015. Asemalla työskentelevä palomies-sairaankuljettaja-vesisukeltaja Ile Arkko vahvistaa, että huonojen olojen jälkeen mikä tahansa muutos on muutos parempaan. Uusi asema tulee tarpeeseen Uuden pääpaloaseman rakennustyöt ovat kovaa vauhtia käynnissä. Rakennuksen pitäisi valmistua noin vuoden kuluttua. ”Moniko yritysmaailmassa suostuisi tällaiseen?” Arkko kysyy. Kaluston huoltamisen suhteen asiat voisivat olla paremminkin. ”Nyt täällä pistetään sukelluspukuja pihalle ja kuivatetaan kaapeissa eikä huoneissa. Menen työhön ja lähden sieltä hymy huulilla”, hän sanoo. Yhtä kaikki, parempien työolojen myötä aseman henkilöstö on tavoittamassa taas hyvää ilmapiiriä. Hallin puolella taas on tilaa autoille, kuntosali, tilat kaluston huoltoon ja varusteille, pukuhuone, pesuhuone sekä sairaankuljettajan valmiushuone keittiöineen ja suihkuineen. ”Tilat ovat sen verran siistit, että moni paloasema kalpenee niiden rinnalla täysin”, Mustonen kehuu. ”Ei se ole oikein ammattimaista huoltaa niitä ulkona talvipakkasella.” Kolmen vuoden takaiset sisäilmaongelmat huononsivat Arkon mukaan työilmapiiriä, ja lisäksi huonoja oloja jouduttiin sietämään melko kauan, ennen kuin muutoksia tapahtui. Ile Arkko kuivattaa sukelluspukuaan harjoituksesta tul tuaan. Väistötila sijaitsee niin keskeisellä paikalla, että palokunta pääsee helposti 60 sekunnin lähtöaikaan. Toivottavasti nämä asiat tulevat kuntoon, kun muutetaan.” Hän huomauttaa myös, että esimerkiksi talvella pukujen kuivattaminen, kaluston huolto tai autojen pesu ei ole niin helppoa
Harjoituksia Ingå FBK pitää viikoittain. Heistä noin puolet on 100-prosenttisesti aktiivisia. FBK:lla on noin 50 jäsentä, joista rivissä on suunnilleen 24. Oikealla palokuntapäällikkö Niclas Kauppala. Kalustona FBK:lla on säiliöja sammutusauto sekä kaksi venettä, toinen Inkoossa, toinen Barösundissa. Sillä on aktiivista nuorisotoimintaa, ja nuorille pidetään harjoituksia joka maanantai. Kauppala kertoo, että monet ovat päivisin töissä. ”Harjoittelemme aktiivisesti veneillä, ja keskiviikkoisin pelataan sählyä.” Kauppala uskoo, että VPK:t ovat vakituiselle palokunnalle tärkeä lisä, varsinkin rannikkoalueella meripelastamisessa. Vapaapalokunta Ingå FBK:n palokuntapäällikkö Niclas Kauppala on ollut mukana vapaapalokuntatoiminnassa lapsesta saakka. ”Tällä hetkellä on oikein hyvä meininki”, Kauppala sanoo. Useimmat aktiivijäsenistä ovat olleet mukana toiminnassa jo kauan. Sekin vaatii aikaa.” Kauppalan mukaan vapaapalokuntatoiminnasta kiinnostuneiden määrä menee vuoristorataa, mutta juuri nyt näyttää valoisalta. Elektroniikka-asentajana työskentelevä Kauppala hakeutui palokuntatoimintaan vuonna 1995, ja pian harrastus vei mukanaan. ”Aika paljon sama porukka on pyörinyt täällä monet monet vuodet.” Lähtöaika Ingå FBK:lla on 8 minuuttia, ja hälytyksiin osallistuvat ne jotka ehtivät. He ovat viihtyneet hyvin. ”Joka kesä meillä on pari–kolme nuorisoleiriä, jonne osallistuu noin 15–20 nuorta. Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Jussi Helttunen ”Tällä hetkellä on oikein hyvä meininki” Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen palomies-sairaankuljettaja Valtteri Vainion ja ensihoitaja Rasmus Särsin asema on vuoden alusta ollut Ingå FBK. Niclas Kauppala toimii palokuntapäällikkönä Ingå FBK:ssa, jossa on jäseniä noin 50. 6 ·2015 29. Ingå FBK:n perinteet ovat pitkät, vapaapalokunta on ollut olemassa 1950-luvulta. Lähes kaikki jäsenet ovat äidinkieleltään ruotsalaisia. Hän on harkinnut myös hakeutumista Pelastusopistoon, mutta kertoo, että toistaiseksi pitää palokuntatoiminnan harrastuksena. Nykyisin palokuntapäällikkönä Kauppala saa työskennellä Ingå FBK:n parissa jatkuvasti. Kauppala näkee, että ruotsin puhumisesta alueella on etua, mutta se ei ole välttämätön asia
Koulutukset kestävät noin 2,5 tuntia. ”Tällä pidetään alkusammutuskoulutuksen käytännön harjoitukset. ”Tämä on paljon parempaa kuin odotin. Siellä meillä on esillä pelastuslaitoksen ja poliisin kalustoa, ja lapset saavat muun muassa sammuttaa sammutusseinää.” Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Jussi Helttunen Aivoinfarktin jälkeen uudelle uralle Eräs turvallisuuskoulutuksen olennaisimmista asioista on alkusammutuksen opetteleminen. Ne keräävät satoja lapsia. ”Lähdin lanssin kyydillä Meilahteen. Työkokeilujen ja täydennyskoulutusten kautta hän siirtyi turvallisuuskouluttajan tehtäviin ja on toiminut virassa nyt kolmisen vuotta. Hän on pitänyt uudesta työnkuvastaan. Timo Levänen näyttää mallia. ”Ensi viikosta alkaa taas kunnon rumba ja päiväkotien henkilökunnan koulutukset. Varsinaisten teoriaja käytännön oppituntien lisäksi aikaa menee alkuvalmisteluihin ja laitteiston jälkihuoltoihin. Muutama vuosi sitten tapahtui traaginen käänne. Toivuin onneksi niin hyvään kuntoon, että pystyin palaamaan takaisin töihin.” Hän pystyi jatkamaan pelastuslaitoksella uudessa ammatissa. Lisäksi hän on mukana erilaisissa turvallisuustapahtumissa kuten 112-päivässä, Espooja Kirkkonummi-päivässä sekä paloasemien avoimissa ovissa. Työnkuvaan kuuluu myös palotarkastuksia. Siinä on kauko-ohjattavat hallintalaitteet, joten se on turvallinen käyttää.” Timo Levänen on aikaisemmin toiminut Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella palomies-sairaankuljettajana vuodesta 1990. Esimerkiksi päiväkotipäivät poliisin kanssa yhteistyössä ovat olleet hyvin suosittuja. 30 6 ·2015. Työnkuvaan kuuluu turvallisuuskoulutuksia pääasiassa koulujen, päiväkotien ja hoitolaitosten henkilökunnalle ja myös lapsille. Minulla oli aivoinfarkti, ja olin kymmenen päivää sairaalahoidossa. Turvallisuuskouluttaja Timo Levänen on pystyttänyt Kirkkonummen aseman pihalle alkusammutuskärryn, joka on ehkä olennaisin osa hänen työtään. Kahteen viikkoon on heti 16 koulutusta, kahdeksan per viikko”, Levänen kuvailee. Kesäkuun koulutuksissa alkusammutusoppia sai jo noin 250 päiväko tien työntekijää
Seinään on merkitty numero 9080, joka tarkoittaa kohdan sijaitsevan yhdeksän kilometrin ja 80 metrin päässä Ruoholahdesta. Tällä hetkellä pelastuslaitosta työllistää eniten rakennustyömaan turvallisuus. Maan alla 20 metrin syvyydessä metrohallin seinän muodot erottuvat jo erilaisten rakenteiden, telineiden, letkujen ja johtojen alta. ”Jos tunnelissa sattuu jotakin, se on meidän kiintopisteemme, josta rupeamme funtsimaan, että mistä pystykuilulta menemme sisään ja mistä tätä on parasta lähestyä”, Kervinen sanoo. Pelastuslaitos käyttää metrotunnelissa esimerkiksi varsin yksinkertaista paikantamisjärjestelmää. Suurin piikki on ylitetty, kun runkotyöt valmistuvat. Aseman laiturialueineen pitäisi olla valmis loppuvuodesta. Hän on ollut mukana projektissa koko Länsimetron rakentamisen ajan. Toistaiseksi työmaalla on käynyt muutama, pieni työtapaturma. Viimeksi käytiin läpi kolmessa päivässä reilu 10 kilometrin matka, ja helsinkiläiset jatkoivat rajalta eteenpäin.” Metroaseman runkotyöt on nyt tehty, ja parhaillaan työmaalla viimeistellään laituriseinää, alakattoa ja valaistusta. Se tapahtui lähes kilometrin maanpinnan alla. ”Nyt tämä on meidän mielestämme paljon haastavampi kohde kuin valmis ympäristö. ”Teemme käynnit ylimääräisinä palotarkastuksina. Tuleva metrohalli on 25 metriä leveä, 20 metriä korkea ja 200 metriä pitkä. Kervinen kuitenkin painottaa, että asianosaiset ovat onnistuneet pitämään tapaturmat minimissä. Tänne nousee Tapiolan metroaseman valtava rakennuskompleksi. E spoon Tapiolassa möyryää laaja rakennustyömaa. ”Me varmistamme, että urakoitsijat ovat pitäneet turvallisuusbriifaukset henkilökunnalleen. Henkilövahinkoja ei tullut.” Länsimetron tunnelija rakennusvalvoja Juha-Pekka Ollin mukaan varsinaisen rakennustyön Tapiolan asemalla pitäisi olla valmis loppuvuodesta. Teksti: Kaisu Puranen Kuva: Jussi Helttunen Työmaa on valmista vaikeampi ympäristö Palomestari Heikki Kervinen Tapiolan aseman metrotunnelissa. ”Olemme olleet mukana työmaaturvallisuuden aloituskokouksissa, valvontakäynneillä, harjoituksissa ja tutustumiskäynneillä.” 6 ·2015 31. Sitten alkavat käyttöönotot ja viimeistelyt. Nyt täällä ei ole mitään niistä, ja kuitenkin 14 kilometrin matkalla on toistatuhatta henkeä töissä”, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen palomestari Heikki Kervinen sanoo. Pelastuslaitos käy työmaalla aina kun mahdollista, mutta vähintään kahdesti vuodessa. Savunpoistot, paloilmoittimet, sprinklaukset ynnä muut toimivat sitten, kun asema on valmis. Ympärillä kulkee kypäräpäisiä rakennusmiehiä, siellä täällä paukutetaan ja hitsataan. Työmaalla on tällä hetkellä 120– 150 työntekijää. ”Louhintatöiden aikana pari vuotta sitten tunnelissa syvällä paloi pakettiauto. Olemme olleet mukana työmaaturvallisuuden aloituskokouksissa, valvontakäynneillä, harjoituksissa ja tutustumiskäynneillä”, hän kuvailee
Ensimmäisenä koulutuspäivänä Jämijärvellä koulutettaville koulutettiin palotilanteen kuvausta. Kolmantena rastina taas opastettiin lentokoneen ja virven avulla paloauto metsäteitä oikeaan kohteeseen. Puolustusvoimat ja Rajavartiolaitos osallistuivat harjoitukseen NH-90ja Agusta Bell 412 -tyyppisillä helikoptereillaan. ”Yleisesti ottaen lentosammutuspäällikkötoiminto on pelastuslaitoksissa huonosti tiedossa. Lentokonetoiminnasta vastasi harjoituksessa Suomen Lentopelastusseura. Jorma Virtanen on sitä mieltä, että lentosammutuspäällikön koulutukseen tulisi ehdottomasti ottaa mukaan erilaiset kasvustolajit ja palon intensiteetit sekä käsitellä suppeasti myös vedenkuljetusoppia. Heillä oli käytettävissään harjoituksessa viisi lentokonetta. Harjoituksessa oli mukana 12 lentäjää. ”Tulevaisuudessa voisi ottaa koulutukseen johtamisjärjestelmän/PEKE:n hyödyntämistä vielä enemmän, esimerkiksi tilannekuvauksien luomista. Toiminnan tunnettuutta lisättävä Pientä huolta koettiin siitä, että lentosammutuspäällikkötoimintaa ei tunneta ja uusia lentosammutuspäälliköiksi koulutettavia on tulossa niukasti. ”Lentosammutuspäälliköiden koulutus toimii hyvänä harjoituksena lentäjille varautumisena tositilanteita varten. ”Sen jälkeen koulutuksen toteutusta on vuosittain kehitetty saatujen kokemusten perusteella. Opettajina koulutuksessa toimivat Pelastusopistolta yliopettaja Matti Honkanen ja vanhempi opettaja Tapio Neuvonen. Lentosammutuspäälliköitä koulutettiin neljättä kertaa maastokoulutuksessa Jämijärven lentokentän alueella. Lentopelastusseuran ja sisäministeriön pelastusosaston välillä on sopimus, jonka mukaan johtokone saadaan tehtävään parissa tunnissa”, kertoo toiminnanjohtaja Janne Vainio Suomen Lentopelastusseurasta. Koulutukseen Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen apulaispalopäällikkö Mika Kurvinen ja Satakunnan pelastuslaitoksen palomestari Jorma Virtanen kaipaisivat pieniä muutoksia. Uusia toimintaan mukaan lähteneitä oli tänä vuonna neljä. Toisena rastina oli Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen helikopterin ohjaaminen lentosammutukseen merkittyyn pisteeseen. Tarve johtolentoon tulee usein lyhyellä varoitusajalla ja silloin tulee olla osaava lentäjä ja kalusto käyttövalmiina. Yhteensä koulutettavia lentosammutuspäälliköitä oli 21. Kun ei ole tietoa, on vain olettamuksia, eikä yleisesti ymmärretä mitä hyötyä siitä saadaan esimerkiksi maastopalon sammutuksessa. Nyt näyttäisi olevan ihannetila aika lähellä, mutta pientä hienosäätöä on vielä suunnitteilla ensi vuodelle”, Tapio Neuvonen sanoo. 32 6 ·2015. Ensimmäisenä rastina oli valokuvan otto ja lähetys kohteesta tilanteen johtopaikalle. Toukokuun alussa pidetty maasto-osuus kesti kolme päivää, jonka lisäksi koulutettavat olivat aiemmin olleet pari päivää Pelastusopistolla oppimassa teoriaa. Lentosammutuspäällikkökoulutus oli mielenkiintoinen koulutus myös Suomen Lentopelastusseuran lentäjille. Toisessa vaiheessa tarkennettiin esimerkiksi metsätyyppiin, palon käyttäytymiseen ja arvioon etenemisestä sekä kolmantena vaiheena löytämään mahdollisia katkaisukohtia ja vedenottopaikkoja. Nyt koulutus oli rastimuotoinen, tulevaisuudessa voisi olla tilanne että kaikki rastien elementit olisivat samassa yhdessä tilanteessa,” sanoo Mika Kurvinen. Realismia kuitenkin on, että sammutetLentosammutuspäälliköt opissa Teksti ja kuvat: Arto Papunen Jämijärvellä johtamisharjoitukseen osallistuivat muun muassa apulaispalomestari Ville Koitto ja aluepalomestari Antti Teelmäki. Koulutusta uudistettu Lentosammutuspäällikkökoulutus uudistettiin vuonna 2009. Kolmivaiheisessa kuvitteellisessa tilannekuvauksessa ensin paikannettiin kohde, arvioitiin palon tyyppi ja sen koko, onko ihmisiä tai omaisuutta uhattuna sekä etäisyys lähimpään tiehen. Toisena ja kolmantena päivänä osallistujat vuorotellen eri ryhmissä suorittivat lentokoneen kyydissä kolmirastisen tehtävän
Jämijärvellä ja Eurassa oli kuvitteellisesti kaksi isoa maastopaloa. Yhteensä harjoitukseen osallistui 14 henkeä pelastuslaitoksen päällystöstä, muutaman heistä toimiessa tehtäväkuvauksen luomisessa. ”Tästä asiasta tulisi tiedottaa kaikkia alan toimijoita tehokkaammin. 0207 701 212 / Veli-Pekka Rouvali veli-pekka.rouvali@tampereenmessut.fi 4.-6.9.2015 Tampereen Messuja Urheilukeskus www.kokonaisturvallisuus.fi Yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden suurtapahtuma Arjen turvallisuus Järjestöt ja viranomaiset Kyberturvallisuus ja tulevaisuus Maanpuolustus ja taistelunäytökset Luonnonkatastrofit ja uhkakuvat Turvallisuusteknologiat ku va : Ja rn o Ri ip in en 2015 KO KO NA ISTURVALL ISU U S Kokonaisturvallisuus – Yhteiskunta yhdessä Kokonaisturvallisuus 2015 -messut Arjen turvallisuudesta maanpuolustukseen tavan kohteen yläpuolelta kokonaistilanteen näkemys on parempi kuin maasta”, sanoo Mika Kurvinen. Satakunnan pelastuslaitoksen palomestari Antti Teelmäki piti harjoitusta hyvänä ja piti hyvänä asiana kun harjoituksessa päästiin kokeilemaan uusia asioita. Päivitys mahdollistaa esimerkiksi virven puheryhmäliikenteen vähentämistä, kun puheryhmätietoja voidaan lähettää viestein, ja tiedetään kuka isossa tilanteessa on milläkin puheryhmällä. Uutta miehistöä tulisi myöskin ottaa koulutukseen koko valtakunnan alueelta. Lentäjä Aki Kallio keskellä. Jämijärvellä olevat palomestarit taas muodostivat Jämijärven maastopalon toiminta-alueen johtoelimen. Harjoitukseen osallistuneista osa toimi välillä operaatiopäällikkönä ja välillä tilannepäällikkönä Koulutuksessa päästiin normaalin johtokeskusharjoittelun lisäksi kokeilemaan, mitä uusia päivityksiä PEKEkenttäjohtamisjärjestelmään tulee jatkossa. ”Valitettavasti kattavaa päivystysjärjestelSamaan aikaan Jämijärvellä lentosammutuspäällikkökoulutuksen kanssa Satakunnan pelastuslaitos harjoitteli johtokeskustyöskentelyä. www.kokonaisturvallisuus.fi/osasto Tule näytteilleasettajaksi ..tai soita p. Harjoituksen suunnittelusta vastasi apulaispalomestari Juuso Suonpää. Esimerkiksi lentosammutuspäällikön käytöstä tehtävällä voisi olla järjestelmässä oma merkintänsä, nyt sen käytöstä tehtävällä voi huomata vain, jos kirjaaja on siitä erikseen maininnut. Lentosammutuspäälliköt ovat onneksi itse aktiivisia ja useinkin omatoimisesti ilmoittautuvat tarvittaessa sammutustyön johdon käytettäväksi”, Tapio Saastamoinen muistuttaa. Ilmasta tapahtuva apu niin johtamisen, kuin sammutuksenkin osalta säästää kustannuksia, koska se ei viranomaistoimintana maksa laitoksille juuri mitään. Palomestari Tapio Saastamoinen Jokilaaksojen pelastuslaitokselta on samaa mieltä. Palomestarit vastasivat näiden tilanteiden johtamisesta ja heidän piti myös huolehtia valmiuden säilyttämisestä päällekkäisiä tehtäviä silmälläpitäen. 6 ·2015 33. Kanta-Porin paloasemalle perustettiin pelastustoiminnan johtokeskus johtamaan näitä kahta suurta tilannetta. Johtokeskusharjoittelun aiheena maastopalo mää lentosammutuspäälliköiden osalle ei ole vielä saatu luoduksi. Vieläkin on olemassa pelastustoimen alueita, joilta ei ole koulutuksessa mukana yhtään henkilöä.” Koulutuspäivässä harmiteltiin myös, että Pronto-järjestelmässä voisi olla vielä tarkemmin tilastoja maastopaloihin liittyen. Rastitehtävälle menoa suunnittelemassa lentosammutuspäälliköt Jari Santaharju Satakunnasta, Tapio Saastamoinen Jokilaaksoista, Petri Järvensivu Etelä-Pohjanmaalta ja Mika Kurvinen Oulu-Koillismaalta
Parviainen kieltää olevansa synnynnäinen etikettiguru, mutta hän on ollut aina kiinnostunut pukeutumisja etikettisäännöistä ja törmänyt jo entisessä työssään niihin. Parviaisella on yksinkertainen ratkaisu tähän ongelmaan: kauluspaidan täytyy olla sopivan kokoinen. Parviaisen kirjoittama Pidetään kiinni etiketistä päivittää alan etikettisäännöt ja sivuaa myös siviilipukeutumista. Kun jonnekin lähdetään, pukeutuminen on monenlaista, vaikka sen pitäisi olla yhteneväistä.” Hän muistuttaa, että sivulliset myös kiinnittävät usein virkapukuiseen henkilöön huomiota, ja tämän pitäisi pystyä edustamaan tahoaan sekä kertomaan puvustaan. Mitä tarkoittaa juhlapuku. Entä suuret kunniamerkit. ”Virkapuvun kautta levitetään organisaation ilosanomaa, jos sen näin juhlallisesti muotoilee.” Teksti: Kaisu Puranen Kuva: Esa Aalto Pelastusala sai uuden käytösoppaan 34 6 ·2015. ”Pelastustoimi markkinoi itseään järjestäytyneenä organisaationa, jossa tiedetään, mitä tehdään. Kun jokainen meistä edustaa omaa organisaatiotaan, siinä välittyy myös kuva organisaatiosta. ”Miehet ostavat aivan liian pieniä kauluspaitoja, ja solmio solmitaan liian tiukalle, jolloin totta hitossa se kuristaa. Parviaisen mielestä pelastustoimen täytyy säilyttää selkeys ja jämäkkyys kautta linjan, niin operatiivisissakuin edustustehtävissäkin. Yksittäinenkin organisaation edustaja voi antaa organisaatiostaan kuvan, jota voi olla vaikea muuttaa myöhemmin.” ”Siihen ei kukaan kuole, jos virkamerkit ovat väärinpäin, mutta kuva toimijasta muodostuu yllättävän pienistä asioista. Kurssille kaivattiin luentomateriaalia, ja Parviainen koosti sinne monistenipun. Näen, että kun meillä on olemassa laki, asetus ja tiedämme miten toimia, emme voi vedota siihen, että toiset eivät tiedä.” Toisenkin yksityiskohdan pukeutumisen saralta Parviainen on pannut merkille: miesten kammon solmiota ja kauluspaitaa kohtaan, koska ne kiristävät. ”Jos ei tiedä, miten käyttäytyä, luo epävarman kuvan itsestään. Etikettikysymyksiä käsiteltiin myös päällystökoulutukseen kuuluvalla etikettikurssilla. Niin ikään etiketti tuli puheeksi myös Parviaisen ja Palopäällystöliiton puheenjohtajan Ari Keijosen kesken. Vinkkini on, että pitää turvautua ammattitaitoiseen myyjään. Niin järjestäjäkuin osallistujapuolella on tullut kysymyksiä: mistä saadaan tietoa, miten protokolla menee?” Parviaisella on selvä vastaus siihen, miksi virallisesta etiketistä täytyy pitää kiinni, vaikka monet säännöt ovatkin höllentyneet sitten Alliniemen kirjan ilmestymisen. Siksi ala tarvitsee oman etikettiohjeensa. Mikä on vierailuasu, mikä paraatiasu. Jokainen on käyntikortti edustamastaan tahosta.” Lisäksi etikettisäännöt antavat selvät sävelet siihen, kuinka eri tilaisuuksissa käyttäydytään. Siispä asetusta virkapuvustakin on noudatettava. Minkälaista virkapukukokonaisuutta käytetään milloinkin. Irti kauluspaitakammosta Parviainen ihmettelee asennetta, johon on törmännyt alalla: pukeutuminen ei ole niin justiinsa, koska eiväthän muutkaan tunne etikettiä. Tällaisiin kysymyksiin Mervi Parviainen sai työssään Pelastusopiston rehtorina vastailla toistuvasti. ”Olen joutunut aikaisemmassakin työelämässä järjestelemään tilaisuuksia ja edustamaan omaa organisaatiotani. Hän pyrki kirjoittamaan sen rennosti ilman turhaa tärkeilyä, ja palautteen perusteella myös pääsi tavoitteeseensa. ”Mielestäni se on vähän niin kuin terveydenhuollon puolella aseptinen omatunto: siellä pitää noudattaa tiettyjä hygieniasääntöjä, vaikka kukaan ei olisi katsomassa. Mielestäni se ei toimi pelkästään operatiivisissa tehtävissä, vaan kautta linjan pitää säilyä selkeys ja tietoisuus.” Hän huomauttaa, ettei virkamies voi yleensäkään valita, mitä pykälää noudattaa ja mitä ei. Otin sen suurena kohteliaisuutena.” Pelastusala tunnetaan virkapuvuista, mutta Parviaisen mielestä pelkkä virkapuku ei riitä, vaan siihen on osattava myös pukeutua oikein. Kaikki tämä johti pelastustoimen uuden etikettioppaan syntymiseen. Palopäällystöliitossa suunniteltiin alan etikettioppaan, vuonna 1996 ilmestyneen Jouko Allinniemen teoksen Palokuntien etikettija suhdetoimintaopas uudistamista. ”Virkapukuja käytetään, mutta ei aina, kuten pitäisi. Sen näkee omasta porukastakin. Kauluspaitaa ei voi ostaa t-paidan koon perusteella.” Toistaiseksi Parviainen on saanut kirjastaan hyvää palautetta. ”En ole yhtä tiukka kuin Kaarina Suonperä, joksi minua on jo pelastusalalla tituleerattu
Näin taataan, että vapaaehtoisia riittää eri viranomaisten tehtäviin riittävästi. Majoituksen järjestämisessä tulee ottaa huomioon eri väestöryhmien tarpeet. Alaikäiset lapset voivat tarvita lastensuojelullisia toimenpiteitä, ja lasten leikit kuin myös muu evakuoitujen ajanviete tulee ottaa huomioon. Toiminta ei ole sidottu järjestöpäätöksiin, vaan jokaisella pelastusalalla työskentelevällä henkilöllä on mahdollisuus tukea toimintaa liittymällä yhdistyksen jäseneksi. Ongelmallisia ovat olleet muun muassa virka-aikaiset hälytykset, silloin kun kunnat muiden perustoimintojen ohella hoitavat päivystyksen ilman siihen erikseen varattua henkilöstöä ja ilman virveä. LAMOR CORPORATION Urakoitsijantie 12, 6450 Porvoo, puh: 020 765 0100, info@lamor.com, www.lamor.com Öljyntorjuntapuomi nopeaan puomin laskuun Kiinteäkellukkeinen öljypuomi säilytetään valmiuspakkauksessaan ja vedetään veneellä tai aluksella suoraan veteen ja hinaukseen. Merkittävä tehtäväalue on psykososiaalinen tuki evakuoiduille. Järjestön tavoitteena on edistää ammattikunnan yhtenäisyyttä, yhteistoimintaa ja keskinäistä vastuuntuntoa sekä auttaa pitkäaikaisen sairauden tai tapaturman johdosta työkykynsä menettäneiden henkilöiden selviytymistä tarjoamalla opastusta ja taloudellista tukea kriisitilanteeseen joutuneille henkilöille ja heidän perheilleen. Ohjeessa kuitenkin korostetaan viranomaisten vastuuta – vapaaehtoiset toimivat aina jonkun viranomaisen johdon alaisuudessa. Ohje sosiaalija terveydenhuollon toimijoille 2015:1 Teksti: Anne Hujala Ohjeet evakuointikeskuksen perustamiseksi 6 ·2015 35. Vapepan vapaaehtoisten toiminta tulee suunnitella kaikkien viranomaisten ja vapaaehtoisten yhteistyönä. Yhdistystoimintaa ohjaa keskinäinen luottamus sekä vilpitön tahto toimia pelastusalan henkilöstön hyväksi. Mahdolliset evakuointikeskuksen paikat on etukäteen suunniteltu yhdessä pelastusviranomaisten ja kunnan muiden toimijoiden kanssa. Ohjeessa korostetaan evakuoitujen kommunikaation tarvetta evakuointikeskuksesta ulospäin ja evakuoitujen omaisten tiedontarvetta. Evakuointikeskukseen tulevat ja lähtevät tulee asianmukaisesti kirjata. Tilanteet joissa evakuoitujen huoltoa tarvitaan vaihtelevat pienestä tulipalosta mahdollisesti mittaviinkin väestönsiirtoihin. Jo kirjaamisvaiheessa voi tiedustella mahdollisia erityistarpeita. LAMOR PIKAPUOMI Uusi järjestö tukee ja auttaa Pelastusalan Henkilöstötuki ry:n ensisijaisena tavoitteena on toimia pelastusalan henkilöstön valtakunnallisena tukijärjestönä. Vaikka itse evakuoinnin suorittaa pelastustoimi, niin etenkin sosiaalihuollolla on keskeinen rooli. Sosiaalihuolto vastaa ruokahuollosta, majoituksesta ja vaatetuksesta evakuoiduille. Käytön jälkeen puomi pakataan uudelleen valmiuspakkaukseensa ja se on näin käytettävissä uudelleen. Puomi laukaistaan aluksesta heitettävällä ajoankkurilla ja 150 m puomia purkautuu valmiuspakkauksestaan alle minuutissa. Jotta evakuointikeskuksen perustaminen sujuu hyvin, tulee etukäteissuunnittelu tehdä viranomaisten yhteistyönä. Tulee myös ottaa huomioon, että evakuoidut voivat kaikki olla ulkomaalaisia – näin esimerkiksi, jos risteilyaluksen matkustajat ja henkilökunta ovat evakuoinnin kohteena. Sosiaalija terveysministeriö on julkaissut alan toimijoille ohjeet evakuointikeskuksen perustamiseksi. Ohje löytyy osoitteesta: www.stm.fi > Evakuointikeskuksen perustaminen. Liittymällä mukaan pääset vaikuttamaan ja tukemaan toimintaa ammattikunnan henkilöstön hyväksi. Valmiuspakkaus säilytetään ja kuljetetaan alumiinisella säilytys-/laukaisualustalla. Evakuointikeskuksessa on tarvetta vapaaehtoistoimijoille, kuten SPR:n koulutetuille vapaaehtoisille. Lisätietoa toiminnasta sekä liittymisohjeita saat yhdistyksen kotisivuilta: www.phtuki.fi Pelastustoimelle evakuoinnit ovat lähes arkipäivää. Sosiaaliviranomaisille evakuoitujen huolto, etenkin laajemmissa evakuointitilanteissa on vaativa tehtävä. Ohjeessa muistutetaan, että sosiaalihuollossa tulee hälytysjärjestelmien olla kunnossa
Malisen mukaan yhteishankinnoista syntyvä varsinainen hintasäästö ei ole aivan yksioikoinen asia, vaan riippuu paljolti siitä, mistä tuotteesta on kyse. Esimerkiksi valtakunnallisia yhteishankintoja on toteutunut vain yksi. Pelastustoimen hankintabudjetti on vähän alle sata miljoonaa euroa vuosittain. Olisiko niitä mahdollisuus saada lisättyä?” Malinen kysyy. ”Suomessa on olemassa pari toimivaa hankintarengasta, mutta laajempi organisointi ja kehittäminen tällä sektorilla puuttuvat. Malinen sanoo, että yhteistyön tehostaminen pelastuslaitosten kesken lähtee ennen kaikkea yhteisestä tahtotilasta ja siitä, että laitoksilla on todellinen tarve tehdä yhteishankintoja. Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Kimmo Kaisto 36 6 ·2015. Siihen lasketaan kaikki hankinnat, ei pelkästään yhteishankintoja. Tällaisiin tuloksiin tuli Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen kalustopäällikkö, insinööri Kari Malinen teknologiaosaamisen johtamisen opinnäytetyössään, jonka hän teki Lapin ammattikorkeakouluun. Niillä hän tarkoittaa sitä, että sama työ pystytään hoitamaan monen laitoksen osalta kerralla, ja hankintaprosessia saadaan sujuvoitettua erityisesti loppukäyttäjän eli tilaajan näkökulmasta. Esimerkiksi raskaiden ajoneuvojen yhteishankinnoissa hankintasäästö on enintään noin viiden prosentin luokkaa, muissa tuotteissa viidestä kolmeenkymmeneen prosenttiin. Se on kuitenkin vaikutuksiltaan yllättävänkin moneen asiaan vaikuttava tekijä.” Yhteishankinnoista koituu monia hyötyjä. Laitokset tekevät jo nyt paljon yhteistyötä, mutta lähinnä operatiiviseen toimintaan liittyen. Hän kaipaa hankintoihin innovatiivisuutta. Ei tarvitse joka kerta miettiä, mistä lähdettäisiin hankkimaan, kyselemään, kuulostelemaan, tekemään hankintapäätöksiä. Hänen mielestään säästö toteutuu parhaiten varustehankinnoissa, esimerkiksi kaikille laitoksille yhteisessä virkavaatehankinnassa. Autoihin ei lähdetä tekemään Yhteishankinta säästäisi aikaa ja rahaa Pelastuslaitosten yhteinen tahtotila ja verkostoituminen ovat edellytys yhteishankinnoille. Kari Malisen mukaan yhteishankintojen ehdoton etu ovat resurssija prosessisäästöt. Raskaissa ajoneuvoissa säästö edellyttää, että sarjatuotantoetu pystytään hyödyntämään. Kyllä se sujuvoittaa prosessia”, Malinen kuvailee. Niitä kyllä tehdään, mutta vajavaisesti vain tietyistä tuoteryhmistä. Ilmeisin ovat hintasäästöt, mutta niitäkin tärkeämpinä Malinen pitää resurssija prosessisäästöjä. ”On valmiit sopimustoimittajat, joilta vain tilataan tavaraa tai palvelua. Kaikki on jo valmiiksi pedattu, kerralla tehty. Y hteishankinnat hyödyttäisivät pelastusalaa monin tavoin, ja niiden tekemisessä olisi paljon tehostamisen varaa. ”Hankintojen osuus kaipaisi selvästi merkityksen ja arvon nostamista
Eniten laitokset ovat hankkineet yhteisesti raskaita ajoneuvoja, koska ne ovat yksi pelastustoimen vaativimmista hankinnoista. 010 836 3000 Huolto 010 836 3100 Faksi 010 836 3099 www.mesvac.fi Suomen laajin palo-ovivalikoima! Käyttöoviksi soveltuvat EI120-paloluokan Mesvac Firewall -palonosto-ovet paloliukuovi EI30, EI60, EI120 palonosto-ovi EI120 savuverhot palorullaovi E120, EI60, EI120 palorullaovet EI30, EI60, EI120 Soita numeroon 010 836 3000 niin kerromme Sinulle lisää, tai tutustu osoitteessa www.mesvac.fi. Isommassa yksikössä se ei tietenkään ole niin helppoa.” Täyden palvelun ovitalo Mesvac tarjoaa maan kattavan palveluverkostonsa kautta Suomen laajimman valikoiman palo-ovia. UUTUUS! UUTUU S! Myös etäisyys loppukäyttäjään kasvaa. Kun hankintayksikön koko kasvaa, byrokratia lisääntyy ja ketteryys vähenee. Miten hän pystyy vaikuttamaan siihen, mitä hankitaan ja mistä?” Siksi tiedon kulkeminen onkin yhteishanPelastuslaitoksien ainoa valtakunnallinen yhteishankinta on virkapukuhankinta vuonna 2007. ”Absoluuttista prosenttilukua ei voi sanoa, se riippuu siitä mitä hankitaan ja miten hankinnat toteutuvat käytännössä.” Verkostoituminen edellytys yhteistyölle Yhteishankintoihin liittyy myös varjopuolia. 6 ·2015 37. Eja EI-luokitelluilla ja tarkkaan testatuilla tuotteillamme suojaat omaisuutesi palon kohdatessa tehokkaasti ja turvallisesti, jolloin vältyt turhilta vahingoilta. Se vaikuttaa myös hankintaasioihin. Yhteistyötä täytyy pystyä tekemään ja tarvittaessa joustamaan, sopeutumaan”, Malinen pohtii. ”Lisää hintaa ja vähentää hankintasäästöä, jos jokainen pelastuslaitos joutuu ottamaan autoon tarpeitaan vastaavat lisämausteet.” Niin raskaiden ajoneuvojen kuin muidenkin yhteishankintojen osalta tarkkaa hintasäästöä on kuitenkin mahdoton arvioida. ”Yksittäinen tilauksia tekevä palomies kokee toisen pään olevan aika kaukana. Jos pelastuslaitos tekee hankintansa yksin, se voi päättää itse, mitä ja miten tekee. ”Pelastuslaitoksilla on totta kai omat toimintaympäristönsä, kulttuurinsa, tapansa tehdä tätä työtä. räätälöintejä, vaan ne menevät sellaisenaan käyttöön. ”Ei voida huomioida enää jokaisen yksittäisiä tarpeita, vaan pitää hakea yhteinen lopputulos. Tuotteemme voidaan asentaa erittäin vaativiinkin kohteisiin, mikä antaa suunnittelijoille uudenlaisen vapauden – paloturvallisuudesta tinkimättä! Mesvac palo-ovituotteet paloluokat Palorullaovet, kangas E120, EI60, EI120 Palorullaovet, lamelli EI30, EI60, EI90, EI120 Paloliukuovet EI30, EI60, EI120 Palonosto-ovet EI60, EI120 Savuverhot Lisätietoja osoitteesta: www.mesvac.fi Mesvac Oy, Jorvaksen myllytie 5, 02420 Jorvas Puh
Riski saattaa piillä myös volyymin kasvamisessa. Resurssit voivat loppua, jolloin toimittajien määrä saattaa kaveta. Riskiksi koettiin myös yhteistyö pelastuslaitosten kesken. Henkilöstössä pitäisi olla osaamista puolin ja toisin, jotta tiedetään, mitä ja millä ehdoilla ollaan hankkimassa sekä tarjoamassa”, Malinen painottaa. Jos keskittyminen laajenee, kotimaiset toimijat eivät välttämättä enää pysty vastaamaan tarjouspyyntöihin. Tällöin markkinoille tulee ulkomaisia toimijoita, joista osan kanssa laitoksilla on ollut laatuun liittyviä ongelmia jo nyt. Myös työhön osallistumista tarvitaan. Keskitytään liikaa pelkästään muodollisiin seikkoihin ja siihen, ettei jouduta markkinaoikeuteen. Tieto kulkee hyvin, jos laitokset ovat verkostoituneet keskenään tehokkaasti. Kun esimerkiksi operatiivisen kaluston yhteishankinnat onnistuvat, siitä on paljon hyötyä pelastuslaitoksille. ”Myyntivaihe on helppo toteuttaa, mutta entä, kun pitäisi pärjätä laitteen kanssa 20 vuotta. Jos niiden hankinnassa on onnistuttu, ydintoiminta on tehokkaampaa ja turvallisempaa niin asiakkaalle kuin työntekijälle, ja kalusto sekä varusteet voivat olla käytössä pitkään. ”Jos hankimme varusteita, kalustoa tai ajoneuvoja jotka osoittautuvat huonoiksi, niiden kanssa joudutaan kuitenkin elämään useita vuosia. Laitosten olemassaolevia resursseja pitäisi siis osata hyödyntää. Malisen mukaan se onkin edellytys yhteistyölle. Pelastajat ja ensihoitajat ovat kohteessa ollessaan hyvin riippuvaisia varusteistaan ja kalustosta. Tiedon siitä pitäisi olla käytettävissä, mitä kukakin osaa ja missä osaajia on. Investointihankinnassa se voi tarkoittaa jopa 30 vuotta.” Jotta yhteishankinnat onnistuisivat, niiden pitäisi olla sellaisten ihmisten vastuulla, jotka ovat niihin erikoistuneet. kinnoissa tärkeää. Kyllä se sujuvoittaa prosessia.” 38 6 ·2015. Kaikki on jo valmiiksi pedattu, kerralla tehty. Eniten laitokset ovat hankkineet yhteisesti raskaita ajoneuvoja, koska ne ovat yksi pelastustoimen vaativimmista hankinnoista. Hän nostaa esimerkiksi pelastuslaitosten kumppanuusverkoston, josta myös yhteishankintojen pitäisi lähteä liikkeelle. ”Osaamista on pystyttävä hyödyntämään tehokkaasti siten, ettei yhteishankintaporukassa olisi vapaamatkustajia, vaan kaikille olisi tekemistä”, Malinen selventää. Hankintojen suunnittelu ja toteutus vaatii paljon yhteensovittamista sekä vaatimusmäärittelyä yhteisiin tarpeisiin. Se on aika iso riski. Innovatiivisuus ja pieni riskinotto puuttuu.” ”Ei tarvitse joka kerta miettiä, mistä lähdettäisiin hankkimaan, kyselemään, kuulostelemaan, tekemään hankintapäätöksiä. Epäonnistunut hankinta puolestaan voi haitata operatiivista toimintaa kauan. Pienikin prosentuaalinen hankintahintasäästö tarkoittaa isoja euromääriä.” Opinnäytetyössään Malinen törmäsi laitosten ennakkoasenteisiin. ”Kun on totuttu tekemään asiat tietyllä tavalla, niin ollaan siellä urassa niin syvällä, ettei mielellään haluta lähteä kokeilemaan uusia asioita. Malinen painottaa substanssiosaamista: pelkkä hankintaosaaminen ei riitä, vaan hankintoihin tarvitaan henkilöitä, jotka tietävät, mitä ovat hankkimassa. Pahimmassa tapauksessa toimijalta voi puuttua kokonaan organisaatio, joka hoitaa jälkimarkkinoinnin. Substanssiosaaminen käyttöön Joka tapauksessa Malinen katsoo, että yhteishankinnoista on laitoksille ehdottomasti enemmän etua kuin haittaa. ”Vaativissa hankkeissa saadaan eniten resurssija prosessihyötyä aikaiseksi
Nimetön 1 1 24.3.2015 10:41:50
”Vuoden kuluttua järjestettävillä Turvallisuus-messuilla Jyväskylässä tulemme esittelemään Magirus-autoja todennäköisesti ulko-osastolla.” Anne Martiskainen ja Petri Asikainen sanovat Magirus-autojen maahantuonnilla vahvistettavan yrityksen liiketoimintaa, kun kotimainen valmistus ei ole tarjonnut riittävää kasvua. Sopimus tehtiin pohjaksi pitkäaikaiselle yhteistyölle. Magirus on käynyt keskusteluja maahantuonnista Suomeen jo useamman vuoden ajan. Finsatec Oy:n toimitusjohtaja Petri Asikainen kertoo tavanneensa yrityksen edustajan ensimmäisen kerran Tampereella vuonna 2012 järjestetyillä Turvallisuus-messuilla. Saksalainen paloautovalmistaja Magirus alkaa tuoda Suomeen paloautoja. ”Valitettavasti kotimainen valmistus ei ole tarjonnut liiketoimintaamme riittävää kasvua.” ”Saamme omaa kalustoa omaan autoon. Maahantuonti julkaistiin Saksassa kesällä järjestetyillä Interschutzmessuilla, joissa Magirus esittäytyi suuressa messuosastolla. Tähän asti yrityksemme on myynyt muuta palokalustoa, joten maahantuontisopimuksen myötä voimme tarjota asiakkaille kokonaispaketin”, he sanovat. Magirus on solminut sopimuksen maahantuonnista Tampereella ja Säynätsalossa toimivien Tamrex Oy:n ja Finsatec Oy:n kanssa. ”Paloautovalmistajan edustaja palasi asiaan viime syksyn Turvallisuus-messuilla Jyväskylässä”, Asikainen kertoo. ”Yrityksen liiketoiminnasta ja sen kasvattamisesta on huolehdittava. Se on asiakkaan kannalta myös kustannustehokasta.” Suuremmat hartiat tulevaisuuttakin varten ”Jos pelastustoimessa tapahtuu tulevaisuudessa rakenteellisia muutoksia, valtiollistamisestakin on usein puhuttu, hankinnat voivat tulla suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja silloin on varmasti eduksi, jos on kokonaispaketti valmiina”, Petri Asikainen sanoo. Tamrex Oy:n toimitusjohtaja Anne Martiskainen ja Asikainen sanovat, että yrityksen liiketoiminnan kehittämiseksi saksalaisen paloauton maahantuonti on järkevää. Teksti: Esa Aalto Kuvat: Ari Keijonen ja Esa Aalto Magirus rantautuu Suomeen 40 6 ·2015
Myös Norjassa sillä on vientiä. Yritys ilmoittaa hakevansa kasvua lähivuosina ja siihen liittyy sen rantautuminen nyt myös Suomeen. Suomalainen maahantuoja ottaa vastattavakseen myös saksalaisautojen huoltotoiminnan. Magirus käyttää paloautoissaan pääosin omaa pumppujärjestelmäänsä, mutta Asikainen kertoo saksalaisvalmistajan todenneen, että Magiruksen autoihin voidaan sijoittaa myös muiden valmistajien tuotteita. Magirus on vuonna 1864 perustettu yritys, joka viime vuonna täytti siis 150 vuotta. Magirus on vienyt paloautoja Ruotsiin jo usean vuoden ajan. Yrityksellä on 1300 työntekijää ja tuotantolaitokset Saksan lisäksi Itävallassa, Ranskassa ja Italiassa. Magirus on perustanut tehtailleen oman koulutuskeskuksen, jonne voidaan viedä koulutettavaksi myös asiakkaiden edustajia. (09) 521 7300 | Fax (09) 521 2728 chemicals@telko.com | www.telko.com TELKOIMEYTYSAINEET • Mobiili Kitit -öljyntorjuntavaunut (eri kokoja) • Imeytyspuomit (mekaanisesti vahvistettuja ja vetolujuustestattu, useita eri kokoja) • PIG® Blu -sarja uusin imutehoisin • Sorbix-rouheet (unv kaikille nesteille) • Sorbix-Vulkanos WB 0/2 kelluva perliitti öljyille MEKAANINEN ÖLJYNTORJUNTA • Mekaaniset puomit ja pintakerääjät • A-puomit kompaktissa 19 kg 22 kg säkissä • Troiltankit eri kokoja (1.000 L 11.000 L) • Viemärinsulkumatot 2-komponentti ja rajoituspadot ”Kaiken kaikkiaan tavoitteenamme on lisätä maailman toiseksi suurimman paloautovalmistajan tuotteiden tunnettuutta Suomessa. Maahantuoja Telko Oy, Ympäristötuotteet Lintulahdenkuja 10 | PL 80 | 00501 HELSINKI Puh. Saksalainen paloautovalmistaja toimii maailmanlaajuisesti ja vuodessa se valmistaa noin 2500 paloautoa. 6 ·2015 41. Ruotsissa maahantuonnista vastaa myös saksalaista Weberin palokalustoa maahantuova yritys. Mahdollinen lisäveden tarve voidaan täyttää säiliöautolla.” ”Ivecon alustassa on riittävä kantavuus kyseisen ratkaisun toteuttamiseksi”, Asikainen sanoo. ”Tavoitteenamme on, että tämän vuoden aikana on tehty ensimmäinen kauppa Magirus-paloautosta Suomessa. Jotkut pelastuslaitokset ovat jo osoittaneet kiinnostuksensa.” Kevytyksikkö kiinnostaa Erityisesti Asikaisen mukaan kiinnostusta on herättänyt Magiruksen kevytyksikkö, joka nähdään kustannuksiltaan ja toiminnaltaan hyväksi nykyajan pelastustoiminnassa. Mahdollisesti järjestämme kiinnostuneille asiakkaille tehdaskäyntejä Saksaan Ulmiin, jossa Magiruksen tehdas sijaitsee, tai sitten järjestämme kotimaassa kiertueen, jossa autoja esitellään”, Petri Asikainen kertoo. ”Ajoneuvon vesikapasiteetti on riittävä yleisesti tarvittavaan sammutustoimintaan. 150-vuotias yritys Magiruksen Suomen maahantuonti julkistettiin kesäkuussa Saksassa Intershutz-messuilla. Liikevaihto on runsaat 300 miljoonaa euroa. Yrityksen perusti sikäläinen palokuntavaikuttaja Conrad Dietrich Magirus. ”Jälkimarkkinointija huoltotoiminta toteutetaan huolella ja tämä on tärkeää myös saksalaiselle valmistajalle”, Asikainen sanoo. Finsatec Oy:n Petri Asikaisen seurassa myyntipäällikkö Alexej Hermann, jonka vastuualueeseen kuuluu myös Suomi
Vantaan Kivistössä pidettiin kuukauden mittaiset asuntomessut heinä–elokuussa. Nyt tilanne ei ollut pelottava, Turvallisuustiedolle kysyntää asuntomessuilla Teksti ja kuvat: Leena Malinen 42 6 ·2015. VAV:n esittelykohteessa oli messuyleisölle tietoa omavalvonnasta ja omavalvontalomake, jossa messuvieras suoritti kysymyksiin vastaamalla pienimuotoisen tarkastuksen messukohteessa. Kuten messupäivät osoittivatkin, ihmiset ovat kiinnostuneita turvallisuusasioista ja kysymysten lisäksi myös pelastuslaitoksen jakama turvallisuusaiheinen materiaali kiinnosti monia. Pelastuslaitoksen asuntomessuille teettämä messukassi oli näiden messujen ”hittituote”. KeskiUudenmaan pelastuslaitos oli mukana messuilla omalla osastollaan. Messualueelle saatiin hyvälle paikalle messuteltta, jossa oli alkusammutusharjoittelupiste, kotivarasta kertovat vitriinit, päivystävän palotarkastajan toimipiste ja paljon erilaista jaettavaa materiaalia. Sieltä saadut kokemukset ja palautteet olivat pyritty huomioimaan Vantaan messurupeamaa suunniteltaessa. Kun tilanne tulee, olisi syytä osata toimia. Varsinaisen messuteltan lisäksi pelastuslaitoksella oli yhteistyökohde VAV Asunnot Oy:n kanssa, joka on ollut yksi pelastuslaitoksen niin sanotuista suurasiakkuuskohteista. Molemmat pitivät harjoittelua tärkeänä. ”Teette arvokasta työtä, kun olette täällä opastamassa. Messuille tulleet helsinkiläiset Satu JänttiAlanko ja Arto Alanko saivat tietoa alkusammutuksesta ja kokeilivat käsisammuttimen käyttöä turvallisuuskouluttaja Jalmari Kotirannan opastamana. Messuosaston henkilöresurssi koostui pääosin turvallisuuspalvelujen päivähenkilöstöstä, jossa oli edustettuina niin valvonta-, varautumiskuin turvallisuusviestintätoimiston henkilöstöä. ”Messut ovat hyvä tilaisuus jalkautua yleisön pariin jakamaan tietoa paloturvallisuudesta ja asuntomessujen ollessa kyseessä, erityisesti asumisen paloturvallisuudesta. Pelastuslaitoksen osastolla oli virtuaalinen alkusammutusharjoittelulaite, jolla messuyleisö sai tuntumaa käsisammuttimen käyttöön. Tämän lisäksi päivystävät päälliköt (P20) tekivät muutamia messuvuoroja muiden työtehtävien niin salliessa. Suunnittelutyöryhmää vetänyt valvontapäällikkö Kati Tillander, miksi Keski-Uudenmaan pelastuslaitos oli mukana asuntomessuilla Vantaalla. KUP:lla oli kokemusta messuista jo kahden vuoden takaa Hyvinkäältä. Turvallisuusviestinnässä tärkeä tavoitteemme on olla läsnä siellä, missä väkeä on paljon paikalla, jolloin tavoitamme tehokkaasti kohderyhmämme.” Mitä tehtiin ja millä porukalla. Jaossa ollut sijaintitietotarra oli tuttu jo Hyvinkäältä ja sen ohessa oleva kilpailulinkki pelastuslaitoksen kotisivuilla ja facebookissa aktivoivat messuyleisöä turvallisuusaiheeseen tietokilpailuun
6 ·2015 43. Kuvassa Rajakylän VPK. Markkinoiden pienin Tetrapuhelin . Päivystyskonttori siirtyi sisätiloista messutelttaan ja puheluiden ja sähköpostien lisäksi palotarkastaja ehti vastata messuyleisöltä tulleisiin kysymyksiin. Vibra-hälytys . Suojausluokka IP65 . Markkinoiden pienin Tetrapuhelin . Mitat 116 x 55 x 19 mm, paino 160 g . Helposti vaihdettava akku . ”Sormen kun työnsi tärykalvoon asti, alkoi toisella korvalla kuulla, mitä asiaa puhelinasiakkaalla oli. Pääasiassa nykyaikaisten etäyhteyksien takia siirtyminen oli kuitenkin mahdollista.” Perinteisiä turvallisuuskysymyksiä Pientä hienosäätöä työtapoihin aiheutti työvälineiden karsiutuminen tilavasta työpöydästä ja tuplanäytöistä telttaan ahtaampiin päivystystiloihin ja kannettavan tietokoneen näytölle. Mitat 116 x 55 x 19 mm, paino 160 g . Älykäs lisälaiteliitäntä . 0800 188 011, huoltokeskus@virve.com vaan oli mahdollista kokeilla sammuttimen käyttöä rauhallisissa olosuhteissa”, totesi Satu Jäntti-Alanko ja oli tyytyväinen saamaansa opastukseen. 0800 188 011, huoltokeskus@virve.com Airbus TH1n Markkinoiden pienin TETRA-puhelin Pieni kooltaan, suuri ominaisuuksiltaan Mitat 116 x 55 x 19 mm, paino 160 g Suojausluokka IP65 Vibra-hälytys Älykäs lisälaiteliitäntä Helposti vaihdettava akku Ohjelmoitava näppäimistö Kysy lisää meiltä VIRVE Tuotteet ja Palvelut Oy Airbus TH1n . Helposti vaihdettava akku . Suojausluokka IP65 . Pieni kooltaan, suuri ominaisuuksiltaan . Vanhempi palotarkastaja Ville Hyytiäinen oli mukana messuilla viitenä päivänä. Varsinaisia P7 (päivystävä palotarkastaja) -puheluita tuli omalla messuajallani vähän, joten aikaa jäi kommunikointiin Satu Jäntti-Alanko ja Arto Alanko saivat ohjeita käsisammuttimen käyttöön turvallisuuskouluttaja Jalmari Kotirannalta. ”Ennakkoon siirtyminen mietitytti, koska tutusta ja turvallisesta Tilannekeskuksesta siirtyminen ”luonnon” armoille oli uutta. Pieni kooltaan, suuri ominaisuuksiltaan . Kysy lisää meiltä VIRVE Tuotteet ja Palvelut Oy Varastokatu 3, 33100 TAMPERE, p. Ohjelmoitava näppäimistö . Viikonloppuisin pelastuslaitoksen messuosastoa täydensi myös jokin alueen sopimuspalokunnista, joka kalustoesittelyn lisäksi piti kahdesti päivässä toimintanäytöksen. Myös messujen jatkuva mainostulva kaiutinjärjestelmästä antoi oman mausteensa työskentelyyn. Älykäs lisälaiteliitäntä . Vibra-hälytys . Pelastuslaitoksen osastolla oli tavoitettavissa päivystävä palotarkastaja jokaisena arkipäivänä. 0800 188 011, huoltokeskus@virve.com VIRVE Tuotteet ja Palvelut Oy Varastokatu 3, 33100 TAMPERE, p. Kysy lisää meiltä VIRVE Tuotteet ja Palvelut Oy Varastokatu 3, 33100 TAMPERE, p. Ohjelmoitava näppäimistö . VIRVE Tuotteet ja Palvelut Oy Airbus TH1n
Eli PR-työtä tarvitaan jatkossakin. ”Ehdottomasti pelastuslaitoksen näkyvyyden ja tunnettavuuden takia. Jokunen asiakas on jopa käynyt kyselemässä, että olemmeko joku yksityinen kilpaileva pelastuslaitos. Pelastuspäällikkö Jyrki Landstedt keskustelemassa messuvieraiden kanssa. messuasiakkaiden kanssa. ”Asiakkaat myös kiittelivät, että olemme olemassa ja olivat yllättyneitä siitä, minkälaista pelastuslaitospalvelua saa muutamalla kymmenellä eurolla vuodessa per asukas.” 44 6 ·2015. Vahvasti pykäläja säädösvirkamiehille ja -naisille uskon messujen tehneen myös hyvää, kun päästiin jalkautumaan kansalaisten joukkoon maanläheisissä asioissa, eikä aina tarvitse työskennellä vivahteikkaiden ammattilaisryhmien kanssa.” Virtuaalinen alkusammutusharjoittelulaite oli messuosastolla kovassa käytössä. Asiakkaat myös kiittelivät, että olemme olemassa ja olivat yllättyneitä siitä, minkälaista pelastuslaitospalvelua saa muutamalla kymmenellä eurolla vuodessa per asukas.” Hyötynäkökulmaa pohtiessa Hyytiäinen löysi selviä näkökulmia, miksi pelastuslaitoksen on hyvä olla mukana messuilla. Vanhempi palotarkastaja Ville Hyytiäinen vastaamassa messuyleisön esittämiin kysymyksiin. Messutyö oli mukavaa vaihtelua normi P7-päivään.” Hyytiäisen mukaan messuyleisön yleisimmät kysymykset liittyivät perinteisiin paloturvallisuusasioihin. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen messuosasto. ”Kysymyksiä tuli palovaroittimien asennuspaikoista ja määristä, käsisammuttimien tarkastuksista ja huolloista, palo-osastoinneista, palavasta materiaalista rakennuksen välittömässä läheisyydessä, kemikaalien säilytyksistä asuinrakennuskontekstissa, osoitenumeroinnista ja niin edelleen
Kun hiekka on siroteltu ja imenyt öljyvuodon, kaupungin virasto Stara käy puhdistamassa hiekan harjakoneella ja toimittaa sen ongelmajätteiden käsittelyyn. Tonni hiekkaa puolestaan maksaa 16 euroa, ja öljy siivotaan auton avulla. Pikkuhiljaa lava vakiintui osaksi kalustoa. Se on yksinkertainen vehje, peruspalomiehen hommia”, palomies Henri Mattsson kertoo. Asemalla kaikille koulutetaan tämänkin käyttö. Ensimmäisenä kesänä laitetta kokeiltiin vaihtelevalla menestyksellä. ”Tämä on meidän oma erikoisuutemme, sivistynyt tapa toimia.” Teksti ja kuva: Kaisu Puranen Hiekoituslavalla öljyä vastaan SARCO LED VAROITUSJA TYÖVALOT Katso lähin jälleenmyyjäsi www.sarco.fi tai soita (09) 777 1500 0707_Advert_Design_1.indd 1 8/16/12 3:40 PM Suomalaiset hyväksytyt LED pohjaiset varoitus ja työvalot 2013 3.10.2013 Sarco LED Sarco Oy Varoitus ja Työvalot Sarco Oy www.sarco.fi or call 00358 9 777 1500 www.sarco.fi: 09 777 1500 Suomalaiset hyväksytyt LED-pohjaiset varoitusja työvalot Henri Mattsson, Reijo Ronkanen ja hiekoituslava. Kaikki alkoi kesällä 2000, kun silloinen kaupungin Rakennusvirasto hankki koukkulavahiekoittimen. Hiekka toki vaatii kuivan varastotilan, mutta Ronkanen uskoo sellaisen löytyvän joka asemalta. Imeytysaine ravistellaan vuodon päälle käsikäyttöisesti, joten työkin on raskasta ja hidasta. ”Meillähän oli jo silloin koukkulavalaitteita. Nyt kun ollaan saman hätäkeskuksen alla, kyllä sitä voisi käyttää laajemminkin.” Mellunmäen asemalla jokainen palomies osaa tarvittaessa käyttää koukkulava-autoa ja hiekoituslavaa. ”Tämä on niin edullinen ja kätevä systeemi, että sellainen pitäisi olla joka aluelaitoksella. Se on passiivinen laite, joka voi löytyä joka laitokselta, eikä vaadi mitään ylimääräistä”, Ronkanen kehuu. Helsingin pelastuslaitoksella on ollut käytössään jo 15 vuotta öljyvahinkojen siivoamiseen yksinkertainen, helppokäyttöinen ja halpa ratkaisu: hiekoituslava. Kysymyksessä ei edes ole kallis investointi, ja lisäksi yksinkertaisen laitteen peruskorjaaminen on helppoa. Nyt laitoksen käytössä on jo kolmas lava. Se on kevyttä ja nopeaa työtä verrattuna imeytysaineeseen.” Ronkasen mukaan pitkäkin ajoväylä pystytään hiekoittamaan lavan avulla nopeasti. ”Pitäisi löytyä joka laitokselta” Paikalliset valumat laitos hoitaa edelleen imeytysaineella, mutta vähänkin suuremmat, esimerkiksi työkoneista valuneet öljyvanat puhdistetaan hiekkalavalla. Tavallisesti ajoneuvojen öljyja naftavuodot siivotaan imeytysaineella, joka on kallista: 20 kilon säkki maksaa 21 euroa. Ronkasen mukaan hiekoituslava säästää sekä rahaa että aikaa. Koukkulavalla ajetaan kohteeseen ja valutetaan hiekka suoraan tai sirottimella vuodon päälle. Lavassa on sirotin, jonka avulla hiekkavanan saa tarvittaessa viiden metrin leveydelle. ”Yksi mies voi ottaa hiekoituslavan koukkulava-auton lavalle, pitää vain olla liittimet, että saadaan hydrauliikka toimimaan”, Ronkanen kertoo. Seuraavina kesinä erehdyksistä oli opittu, ja hiekoituslavaan varattiin tarpeeksi hienojakoista hiekkaa. Miksi näin mainio keksintö ei ole niittänyt suurempaa suosiota. Idean isä on ylipalomies Reijo Ronkanen. Siinä käytettiin esimerkiksi liian karkeaa hiekkaa, joka ei imenyt kunnolla öljyvuotoja. ”Hintaero on radikaali, mutta myös työn suoritus. ”Tämä on varmaan käytetyin näistä konteista. 6 ·2015 45. Ihan näppärä peli. ”Se on hyvä kysymys, mutta tästäkin laitos on tiedottanut hirveän huonosti. Aloitepalkkionkin keksinnöstään kuitannut Ronkanen vannoo hiekoituslavan nimiin ja toivoo, että käytäntö leviäisi muuallekin. Ehdotin palomestarille, että saisimme lavan tänne kesäksi lainaan”, Ronkanen muistelee. Vuonna 2002 pelastuslaitos sai Rakennusvirastolta omaksi vanhan hiekoituslavan, joka maalattiin palokunnan punaiseksi
Yhteistyön mahdollisuudet koulutuksessa olisivat myös onnettomuuspaikan tutkinnassa ja ensihoidossa. Poliisissa riittää uskoa yhteistyön vahvistamiseen pelastustoimen kanssa erityisesti koulutuksessa ja ennaltaehkäisevässä työssä. Myös poliisin kentältä on kuultavissa samansuunUusi poliisiylijohtaja kehittäisi yhteistyötä maaseutualueilla Teksti: Niki Haake Kuvat: Niki Haake ja Poliisi Vanhempi konstaapeli Tero Aalto on toiminut poliisina 15 vuotta ja konstaapeli Jussi Reunanen kymmenen vuotta. Onko järkevää lähettää useampaa viranomaista saman kohteeseen, vai pystytäänkö esimerkiksi hoitoa tarvitsematon juopunut toimittamaan ambulanssilla poliisin yksiköille?” Kolehmaisen mukaan vastaavasti poliisi pyrkii lisäämään poliisin ensivastetaitoja. Hyvänä esimerkkinä yhteistyöstä hän pitää KEJO-hanketta, vaikka hankkeessa ovat konkretisoituneet myös valtiollisen ja kunnallisen organisaation välisen yhteistyön hankaluudet. Molemmat työskentelevät järjestyspoliisissa Hämeenlinnassa. Kuinka sitten pelastustoimen yhteistyötahot näkevät pelastustoimen ja millaista kehitystä yhteistyöltä toivotaan. ”Jos ajatellaan esimerkiksi yleissivistäviä aineita, niin ne ovat kaikille samat. Ainakaan yhteistyö ei jää kiinni kummankaan osapuolen halusta. Pelastustoimi ei ole yhteiskunnasta irrallaan, vaan yhteistyö eri organisaatioiden ja toimijoiden kanssa on noussut yhä merkittävämpään rooliin. Panoksia ennaltaehkäisyyn Yli muiden Kolehmainen korostaa yhteistyön merkitystä ennaltaehkäisevässä työssä. Toki kehittämiseen on aina varaa, esimerkiksi tehtävien jakamisessa.” ”Haja-asutusseuduilla on syytä miettiä resurssien järkevää käyttöä. Näin yhteistyö nähdään poliisihallinnossa ja poliisin kentällä. Voimavarat tehokkaampaan käyttöön Tuoreen poliisiylijohtajan Seppo Kolehmaisen on vaikea keksiä negatiivista pelastustoimen ja poliisin yhteistyöstä. Keskusteluun oppilaitosyhteistyöstä Pelastusopiston ja Poliisiammattikorkeakoulun kesken poliisiylijohtaja suhtautuu maltillisesti, mutta korostaa, että jollain aikavälillä on syytä arvioida myös yhteisten opintojen etuja. ”Näkisin, että yhteistyö on kautta linjan ollut hyvää. 46 6 ·2015. Ihan varmasti löytyisi myös synergiaa Poliisiammattikorkeakoulun ja Pelastusopiston tutkimustoiminnan välille.” Tutkimuksen puolella Pelastusopiston tekninen tietämys ja Poliisiammattikorkeakoulun juridis-kasvatustieteellinen painotus voisivat Kolehmaisen mukaan tukea toisiaan
Nyttemmin tapahtumaan on saatu mukana myös Turussa toimiva hätäkeskus. Vanhempi konstaapeli Tero Aalto Hämeenlinnasta pitää valistusta merkittävimpänä yhteistyöalueena poliisin ja pelastustoimen välillä. Jos tässä olisi eri henkilöt, niin yhteistyö olisi varmaankin erinäköistä. Kentällä arvostetaan keskinäistä luottamusta ”Kun on tullut hyviä tuttuja pelastustoimesta, niin molemmin puolin on matala kynnys soittaa ja kysyä, jos eteen tulee jokin asia mikä askarruttaa”, vanhempi konstaapeli Tero Aalto sanoo. Esimerkiksi pelastuslaitoksella valistuksesta vastaava palomestari on vaihtunut tiuhaan. Poliisi onkin Kanta-Hämeessä tehnyt pelastustoimen kanssa tiivistä yhteistyötä turvallisuusviestinnässä jo kymmenen vuotta. Toinen hyvän yhteistyön merkki löytyy konstaapeli Jussi Reunasen mukaan liikenneonnettomuuspaikoilta, joissa yhteistyö poliisin ja pelastustoimen välillä toimii saumattomasti. Myös Facebookissa! Katso lisätietoja ja videot: www.peltaco.com/eccotarp Myös ÖT-imeytysmatot, rullat ja rouheet! 6 ·2015 47. Aktiivinen yhteistyö lähti liikkeelle yhteisestä 112-päivästä, joka järjestettiin poliisin aloitteesta Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen tiloissa. Myös koulutusyhteis työtä voisi hänen mielestään pohtia. Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen kehuu poliisin ja pelastuksen yhteistyötä, mutta kehitettävääkin on. taista viestiä. (017) 368 4000 | info@peltaco.com Kokoontaitettava LEVITINKÄRRY Öljynimeytysaineiden taloudelliseen ja tehokkaaseen levitykseen. www.peltaco.com Tuotteet pelastusalan ammattilaisille! Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio Puh. Operatiivisessa toiminnassa yhteistyö näkyy Aallon mukaan parhaiten ensihoidossa, jossa yhteisiä keikkoja on päivittäin. ”Vaikka onnettomuuspaikalla työn turvaaminen kuuluu ensisijaisesti poliisin tehtäviin niin tarvittaessa pelastustoimi voi hoitaa turvaamisen ja mahdollistaa poliisille onnettomuuspaikan tutkinnan.” Henkilöiden välinen yhteistyö on Aallon mukaan toiminut Kanta-Hämeessä erinomaisesti, mutta haasteena on yhteistyön jatkuvuus henkilöstövaihdosten yhteydessä. ”Yhteistyön sujuminen on pitkälle kiinni henkilöistä. Uusia yhteistyön mahdollisuuksia Aalto näkee varusmiehille suunnatussa turvallisuusviestinnässä, jolloin ehkäisevän työn lisäksi on mahdollisuus myös ammattien esittelyyn ja rekrytointiin
Joki on esiintynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana trubaduurina sekä eri kokoonpanoissa Suomessa, Saksassa ja Itämeren risteilyaluksilla. Nilssonin mukaan kokemus oli positiivinen. Hän juontaa kiertueen ja myös soittaa itse matkan varrella. Portaalin kirjautuminen yhdistää jatkossa muun muassa Hakan ja SPEKin käyttämän oppimisalustan.” ”Palokuntanuorille on tarjolla leikkimielinen paloautonvetokilpailu. syyskuuta ja päättyy Kirkkonummelle 24. ”Esimerkiksi Oulussa kiertuepaloasema on ottanut käyttöön mallin ja osallistujia kierrätetään asemalla tutustumassa toiminta tapoihin ja ehkäisevään toimintaan”, Valtteri Tervala kertoo. syyskuuta. ”Siellä on aika iso kattaus edustamiamme tuotteita, esimerkiksi palomiesten henkilökohtaista varustusta, armatuuria, pumppua ja niin edelleen”, kertoo Turvatan toimitusjohtaja Mika Nilsson. Toimituksen väelle voi myös tulla kertomaan juttuideoita, joita toteutetaan painetussa ja verkkolehdessä. Myös koulutusuudistuksen aikataulusta kerrotaan. Palokuntatoimintaa esittelevä 24365-kiertue käynnistyy Rovaniemeltä 7. Kiertueen juontamisesta ja musiikista huolehtii trubaduuri Ari Joki. SPEK sekä liitot esittelevät tapahtumiaan ja toimintaansa, Pelastustieto uusia verkkosivujaan. SPEK esittelee kiertueella uusia toimintoja sekä myös vanhoja käytössä olevia palveluita. Mies, kitara ja huuliharppu. ”Monia kiinnostava aihealue on koulutusuudistus ja sen osalta tulemme kiertueella esittelemään uutta välikoetta. Puistolan VPK:ssa hän on toiminut lähes 25 vuotta. Joen harrastuksiin on kuulunut aina paljon vapaaehtoistoimintaa. Ota palokuntaselfie ja voita älypuhelin Kiertueella järjestetään palokuntaselfie-kisa. Nykyisin Joki on palokunnassa vanhempi sammutusmies ja hallituksen jäsen. Hän on ollut myös mukana kehittämässä palokuntanuorten kansainvälistä toimintaa paikallisesti ja valtakunnallisesti. Sähköisten palveluiden osalta SPEK julkaisee loppuvuoden aikana uuden 24365-portaalin joka kokoaa järjestön olemassa olevia palveluita ja tuo uusia elementtejä kuten PalokuntaWikin,” järjestöpäällikkö Valtteri Tervala sanoo. ”Edellisellä kerralla oli mukava kiertää Suomea ja tavata ihmisiä paikan päällä. Mukana kiertueella ovat Suomen Pelastusalan keskusjärjestö SPEK, Pelastustieto-lehti, Suomen Sopimuspalokuntien liitto, Suomen Palopäällystöliitto ja Turvata-yritys. Nilssonin mukaan kiertue on Turvatalle hyvä tapa päästä asiakkaiden luokse. Parhaan kuvan ottanut palkitaan älypuhelimella. Paloja pelastusalan tuotteiden maahantuoja Turvata lähtee kiertueelle Palokamukalustoesittelyrekalla. ”Suomi on iso maa, ja ymmärrämme, että asiakkaan on vaikea päästä messuille ja muihin keskitettyihin tapahtumiin. Samanlainen odotus on nytkin, positiivisessa hengessä tavataan ihmisiä.” Kiertueisäntänä toimii helsinkiläinen viihdeammattilainen Ari Joki. ”Portaalissa on avoin alue ja palveluita joka vaatii kirjautumisen. Tämä on meille hyvä tapa tulla asiakkaiden keskuuteen ja sellaisiin paikkoihin, minne emme hirveän usein päästä tuotteita esittelemään.” Turvata oli muutama vuosi sitten vastaanvanlaisella omalla kiertueellaan. Palokuntanaistyö tulee esittelemään uuden toimintamallin toteuttaa turvallisuusviestintää ja palokuntanuorten ohjaajista haetaan kiertueella uusia pääkouluttajia palokuntanuorten koulutusjärjestelmän mukaisille kursseille.” Puhdas paloasema -hanke on myös mukana ja sen sisältö suunnitellaan yhdessä asiantuntijan, vuoden palomiehen Jarkke Lahden kanssa. Pelastusalan toimijat yhteiskiertueella 48 6 ·2015
”Meidän on pitänyt poimia radioliikenteestä oman yksikön tieto, eli onko keikka meille vai jollekulle muulle. Tämän lisäksi olemme tehneet yhteistyötä järjestelmätoimittajan ja muiden asiantuntijoiden kanssa.” Teksti: Kaisu Puranen Kuva: Kimmo Kaisto Ongelmat Virvessä hiljensivät paloasemia. Pelastustoimen Virve-pääkäyttäjä, Erillisverkkojen palvelupäällikkö Harri Virtanen kertoo, että perjantai-iltana alkanutta toimintahäiriötä ei vielä maanantaina oltu saatu täysin korjattua. Vikaa korjattu koko viikonloppu Virtasen mukaan hälytys toimintamallina varmistetaan siten, että se lähtee Hätäkeskuksesta kolmella eri tavalla: tekstiviestinä, ohjausviestinä ja puheviestinä. Helsingin pelastuslaitoksen päivystävän palomestarin Juha Lindholmin mukaan paloasemakohtaiset kuulutukset eivät toimineet viikonloppuna, ja työntekijät joutuivat kuuntelemaan kaiken viestiliikenteen Virve-radioiden kautta. www.divetech.fi Hengitysilmakompressorit Kilvet FIREBOX KOULUTUSLAITE Oy Interenergy Ltd PRESSO CENTER Puh.(019)340451 Fax.(019)340460 Sammutusasut Laatua toiminnassa VIKING tekninen palopuku VIKING LIfe-SaVING equIpmeNt Oy, fINLaNd pääskykalliontie 13, fI-21420 Lieto, finland tel: +358 (0)2 489 500 viking-fi@viking-life.com www.VIKING-LIfe.fI Savenvalajantie 2 | 85500 Nivala Puh. Hän painottaa, että vikaa on korjattu koko viikonloppu. Alkusammutuskoulutus Divetech Compressors Rataskuja 1, 03100 Nummela GSM +358 (0)40 505 1146 jouko.askola@divetech.. Lisäksi päivystävä käyttöpäällikkö hälytettiin selvitystyöhön. ”Normaalitilanteessa radioita voi pitää auki siten, ettei sieltä kuulu ylimääräinen keskustelu. Siitä prosessi lähtee liikenteeseen. Virtanen arvioi, että järjestelmä on kunnossa vuorokauden sisällä. ”Operatiivinen viestintä ei ole estynyt, mutta se on hankaloitunut sen myötä, ettei ohjausviestejä ja tekstiviestejä voi hyödyntää”, Virtanen kertoo. 08-442 131 | Fax 08-443 061 myynti@turvakilvet.fi | turvakilvet.fi Uusi turvakilpikuvasto Tilaa tai tutustu turvakilvet.fi Suomen Turvakilvet Oy Virve-viranomaisradioverkko toimi puutteellisesti elokuun toisen viikonlopun ajan pääkaupunkiseudulla ja Kymenlaakson alueella. Häiriöt oli jo kertaalleen saatu loppumaan, mutta lauantaina ne alkoivat uudestaan. Hänen mielestään vian korjaaminen on ollut hidasta. ”Käyttäjäorganisaatiot voivat olla suoraan yhteydessä sinne. ”Eikö siellä ole päivystystä, vai eikö tätä ongelmaa pidetä tärkeänä?” hän kysyy. Nyt jotkut asemat ovat käytännössä joutuneet siirtymään siihen, että radio on ollut koko ajan kuuntelussa.” Vian selvittämistä on hidastanut se, että systeemi on ajoittain toiminut. Kysymys on ongelmista Virven lyhytsanomien, eli tekstiviestien ja ohjausviestien välittämisessä. Erillisverkoilla on Virve-valvomossa ympärivuorokautinen päivystys. Se on hankaloittanut ja mahdollisesti viivästyttänyt lähtöjä.” Lindholm ihmettelee Hätäkeskuslaitoksen viestiliikenteestä vastaavan Suomen Erillisverkot -yhtiön toimintaa
50 6 ·2015. Voit ehdottaa haastateltavaa sähköpostitse: toimitus@pelastustieto.fi. Paikka nykyisessä asussaan on yksinomaan museonhoitaja Jari Auvisen luomus. TYÖN ÄÄRELLÄ Juttusarja esittelee mielenkiintoisia paloalan ammatteja. Auvinen tehnyt museonhoitajan töitä oman toimensa ohella vuodesta 1989 vuoteen 2007, jolloin hänestä tuli täysipäiväinen museonhoitaja pelastuslaitoksen palkkalistoille. Silloin Auvinen sai tilaisuuden uudistaa museon täysin omannäköisekseen. Kokoelmiin kuuluu yhteensä 38 ajoneuvoa, joita hoitaa kaksi määräaikaista asentajaa. Suurin osa autoista on edelleen käyttökelpoisia, vaikka vanhin niistä on vuodelta 1925. Työ on suureksi osaksi asiakaspalvelutyötä. Helsingin Erottajan palomuseo tuskin olisi niin harkitusti koottu ja kattava kokonaisuus kuin se nykyisin on, ilman erästä asialleen täydellisen omistautunutta hahmoa. Auvinen muistuttaa, että museolla tehdään myös paljon näkymätöntä työtä: moni sukututkija esimerkiksi turvautuu museon tietotaitoon. Pian museolla aloittaa työnsä kuvien skannaaja, joka digitoi 20000–30000 kuvaa. Jonkinlainen käännekohta Auvisen ja museon yhteisessä historiassa tapahtui vuonna 2011, kun museo meni remonttiin. Näin jo silloin, mitä selviä puutteita meidän perusnäyttelyssä on, ja miten museota tulisi kehittää.” Auvinen sai kaksi ja puoli vuotta aikaa uudistaa näyttelyn täysin. Mies ja museo Teksti ja kuva: Kaisu Puranen Jari Auvinen on hoitanut Erottajan palomuseota päätoimisesti vuodesta 2007 ja luonut museon nykyisen ilmeen kokonaan itse. ”Minulla on tätä työtä jo 18 vuotta takana. Tänäkin vuonna 3000 kävijän raja menee rikki jo ennen joulua. Esillä on huima määrä Helsingin pelastuslaitoksen, sopimuspalokuntien ja yksityisten lahjoittajien esineistöä, 1700-luvun sammutusvesisammioista hyöryruiskujen ja eri asemien pienoismallien kautta ensihoitovälineistöön ja sammutusautoihin eri vuosikymmeniltä, vain muutamia esimerkkejä mainitaksemme. Jari Auvinen on huolehtinut Erottajan paloaseman museosta vuodesta 1989. Sain ihan millimetrin tarkkuudella miettiä, mitä tehdään.” Tällä hetkellä esineistö kattaa vuosikymmenet palotoimen alkutaipaleilta noin 1950–60-luvun taitteeseen. ”Se aika kyllä kannatti. Museon kalustohistoria on erityisen laaja
??????????. Rauhoitutaan, katsotaan kaikessa rauhassa, edetään kiireettömästi. ?????????–???????????????????. Kameravalvonta kattaakin lähes joka nurkan. Auvinen kertoo työnsä olevan puhtaasti asiakaspalvelutyötä. ????????. ????????. ”Uskon, että päätökset ovat oikeita, esimerkiksi pienesineistöstämme. (03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.. Perusopinnot ovat alalla minimivaatimus, ja ne hän on jo suorittanut. ?????-???????. Hän opiskelee parhaillaan museologian aineopintoja Turun yliopistossa. Eletään asiallisesti, suu säkkiä myöten, mutta pyritään toteuttamaan tavoitteet. Auvinen korostaa, ettei hän sentään aivan yksin ole vastuussa museon nykyisestä ilmeestä. Hän painottaa, että esineturvallisuus on hyvin tärkeää. Kriteerit siitä, mikä on säilyttämisen arvoista esineistöä, ovat Auvisen mukaan monimuotoiset. ”On palotoimen, lääkinnällisen pelastustoimen, meritoiminnan, pelastussukelluksen kalustoa, kuvia, kertomuksia. ”Minulla on vähän erilainen vastuu ja näkökulma kuin palokuntalaisella muuten.” Mitä säilytetään jälkipolville. ”Monesti puhutaan myös rahasta, mutta sijoitukset omaan historiaan ovat joka tapauksessa käyttömenoista todella pieni osa.” Hän näkee, että museonhoitajien työ on vastuullista siinäkin mielessä, että he tekevät kauaskantoisia päätöksiä siitä, mitä jälkipolville säilytetään. Vanha näyttely oli valitettavasti sellainen”, Auvinen sanoo. Esineet saattavat olla ainutlaatuisia, eikä varkauksia saisi tapahtua. Kiitos kuuluu niille, jotka tilauspapereihin nimiä allekirjoittavat”, Auvinen sanoo.. Hän tähtää filosofian maisterin papereihin. ?????????????????. ??????. ??????-????????. Hänen vastuullaan ovat ulkomaiset ryhmät, Auvisen vastuulla kotimaiset. Suurempaan hänen ja Blomqvistin resurssit eivät riittäisikään. ”En tiedä vielä itsekään mistä teen gradun. Muuten tästä tulee hollitupa. Kaikkea ei voida säilyttää, mutta kohtuullinen otanta kuitenkin. Kyseessä on oikea paineastia ja spesiaali osaaminen, jota ei paloalalla tästä maasta muualta löydy.” Auvinen korostaa, että historian säilyttäminen jälkipolville on erittäin tärkeää. ”Ettei niitä henkseleitä turhaan paukuteltaisi, vapaaehtoistyöntekijä on tehnyt yli vuoden urakan ja kääntänyt ruotsiksi ja englanniksi yli 500 tekstitystä. Ne asiat joita olemme tarvinneet, olemme saaneet. Tänne ei ole kulkuoikeuksiakaan kuin muutamalla. Meillä on esimerkiksi ollut vuosia tavoite, että jokaiselta vuosikymmeneltä säilytetään yksi auto ainakin.” Tänä vuonna museonhoitaja ja organisaatio tekee päätöksiä siitä, mitä 2010-luvusta säilytetään helsinkiläisen pelastustoimen kulttuuriperintönä. ”Se riippuu siitä, kuinka paljon täältäkin päästä sitä valotetaan ja oikeassa valossa kerrotaan. Saatan tehdä työni myös rautatiehistorian puolelta.” Erityisenä palotoimen historiaan liittyvänä käytännön referenssinä Auvinen haluaa mainita, että hän osaa käyttää höyryruiskua, ja hänellä on viittä vaille valmis P-koneenhoitajan paperi. Siinä on säästetty useita kymmeniä tuhansia.” Vapaaehtoistyöntekijä on Christer Blomqvist, joka Auvisen ohella myös kierrättää vierailijoita museossa. ??????. HÄLYTYSja VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaativaan ammattikäyttöön • PETO-tilannekeskusjärjestelmä • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt ja SALSA-asemahälytysohjelmistot • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja JULUEN-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • TETRA/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät www.suomenpelastuskeskus.fi Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet Hälytysja viestintälaitteet ?????????????????. ??????????. ”Kun museoon tullaan, toivotaan, että täällä ollaan vähän kuin kirkossa. Hänen mukaansa 3000 kävijän raja menee rikki jouluna. Mekin kehittelemme omaa vuosittaista suunnitelmaa, jonka organisaatio varmaan huomioi. Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. Meillä on noin 1800 esinettä. ”Olin vastikään käyttämässä höyryruiskua Jokioisten museorautatien höyrykonefestareilla. Historia on kiinnostanut Auvista aina. Sitä kautta on esimerkiksi lääkinnälliseen pelastustoimeen liittyen teknistä esineistöä aika kiva otanta.” Auvisen mielestä se, ymmärtävätkö palomuseoiden kohtalosta päättävät tahot historian arvoa, riippuu paljon siitä, miten se esitetään heille. Varmaankin kaluston kehitykseen liittyvää asiaa, tietynlaisia virstanpylväitä. ”Jos ajatellaan pelastustoimenkin historiaa tässä maassa, se on muutamie n aktiivisten, määrätietoisten, rohkeiden, asiansa osaavien ihmisten käsissä”, Auvinen sanoo
Lisätiedot: www.pelastuskoiraliitto.fi Myös koiraton voi toimia Pelastuskoiraliitossa Pelastuskoira Vappu ja ohjaaja Sami Vertanen. Palokuntien, pelastuspalvelujärjestöjen ja Vapaaehtoisen pelastuspalvelun toiminnassa on mukana yli 90000 henkilöä. Pelastuskoiraliitto kehittää pelastuskoiratyötä yhdessä poliisin, paloja pelastusviranomaisten sekä muiden pelastusalan järjestöjen kanssa. Esittelemme järjestöt, jotka ovat messuilla SPEKin yhteisosastolla. Vuonna 2013 yli 27000 ihmistä sai heidän apuaan. Kokonaisturvallisuus 2015 -messut Tampereella 4.–6. Pelastuskoiraliitto on Vapaaehtoisen pelastuspalvelun Vapepan ja Suomen Pelastusalan keskusjärjestön SPEKin aktiivinen jäsen. Pelastuskoiraliiton jäsenyhdistykset kouluttavat pelastuskoiria ja niiden ohjaajia etsimään kadonneita henkilöitä poliisin ja pelastuslaitoksen apuna. Pelastuspalvelujärjestöt esittäytyvät Kokonaisturvallisuus-messuilla Suomen Pelastuskoiraliitto ry on pelastusalan vapaaehtoisjärjestö, joka toimii pelastuskoiratoimintaa harrastavien yhdistysten keskusjärjestönä. Pelastusalalla toimii viranomaisten apuna muun muassa vapaaehtoisia palokuntalaisia, lentopelastajia, meripelastajia, sukeltajia, öljyntorjujia sekä pelastuskoiria ohjaajineen. Meillä on jopa toimijoita, joilla ei ole koiria, koska etsinnöissä tarvitaan esimerkiksi karttureita ja apuohjaajia”, sanoo toiminnanjohtaja Mika Soininen. 52 6 ·2015. Pelastuspalvelujärjestöjen tehtävänä on onnettomuuden uhrien ja muiden hädänalaisten etsintä, pelastaminen ja muu auttaminen. Kansainvälinen yhteistyö on osa Pelastuskoiraliiton toimintaa. Viranomaisten hälytettävissä on noin 30000 vapaaehtoista. ”Lähtövaatimuksia ei ole. Pelastuskoiraliitto on mukana Suomen FRF-joukoissa, joissa koulutetaan pelastuskoiraryhmiä kansainvälisiin avustustehtäviin. Muiden maiden pelastuskoirajärjestöjen kanssa tehdään yhteistyötä muun muassa koulutusasioissa. Pelastuskoiratoiminnasta kiinnostuneen kannattaa hakeutua oman paikkakuntansa jäsenyhdistykseen. Liitto on perustettu vuonna 1997. syyskuuta kerää saman katon alle Messuja urheilukeskukseen useita eri pelastuspalvelujärjestöjä. Liitolla on jäseniä vähän vaille 900 ja 28 jäsenyhdistystä
”Meillä on esimerkiksi paloilmoittimenhoitajakoulutusta ja väestönsuojatilojen hoitajien koulutusta”, Heikkinen kuvailee. Lisätiedot: www.hameenpelastusliitto.fi Meripelastaja Senni Jokinen, lentopelastaja Sami Viitanen, sukeltaja Ari-Pekka Arponen, öljyntorjuja Reita Waara, pelastuskoira Vappu ja ohjaajansa Sami Vertanen sekä palokuntalainen Saku Rouvali edustavat kaikki eri vapaaehtoisjärjestöjä. Yhdistys toimii palokuntien, yhteisöjen, kuntien, yritysten ja laitosten järjestönä. Lisäksi liitto tekee turvallisuusviestintää eri kohderyhmille päiväkodeista lähtien. Liitolla ei ole henkilöjäseniä, vaan jäsenyhdistyksiä, joista pääosa on sopimuspalokuntia. Se edistää valmiutta ihmisten, omaisuuden ja ympäristön turvaamiseen vaaroilta normaalija poikkeusoloissa ja arjen häiriötilanteissa. ”Olemme vahvasti koulutusorganisaatio”, kuvailee vs. Hälytysajoneuvot • Hälytysja komentovahvistimet • Tehokaiuttimet • Valopaneelit • Integroidut valoratkaisut • Vilkkumajakat • Ruuhkavilkut • LED-valot Väestönsuojelu • Suurtehohälyttimet Alkometrit ja -lukot TAATTUA TURVALLISUUTTA Katso lähin jälleenmyyjäsi www.sarco.fi tai soita (09) 777 1500 Mini Blue väyläsahköjärjestelmä miehistöja johtoyksiköihin www.standby.fi Hälytysja viestintälaitteet Letkut ja letkunhuoltolaitteet TÄYSAUTOMAATTINEN LETKUNHUOLTOLAITE WWW.VEIKKONUMMELA.FI WWW.VEIKKONUMMELA.FI Koulutusta kiinteistöille ja yrityksille Hämeen Pelastusliitto ry on alueellinen turvallisuusalan palvelujärjestö. Palokuntalainen Saku Rouvali.. Sen toimialuetta ovat Pirkanmaa, Kanta-Häme ja Päijät-Häme lähialueineen. Liitto järjestää yrityksille ja asuinkiinteistöille varautumiskoulutusta sekä yritysturvallisuuskoulutusta. toiminnanjohtaja Eeva-Liisa Heikkinen
Lentopelastaja Sami Viitanen. 54 6 ·2015
Seura on perustettu vuonna 2006. Lisätiedot: www.palveluskoiraliitto.fi Suomen Lentopelastusseura SLPS ry on valtakunnallinen, viranomaisten avuksi luotu vapaaehtoisen etsintäja valvontalentotoiminnan kattojärjestö. Miehistössä toimiminen edellyttää 18 vuoden ikää. ”Kokonaisturvallisuuteen liitto liittyy siten, että se organisoi ja kouluttaa normaalisekä poikkeusoloissa pelastuskoiraryhmien käyttöä kadonneiden ja eksyneiden henkilöiden etsintään raunioista ja maastoista. Vapaaehtoisia koulutettuja sarlentopelastajia on ympäri maata noin 1400. Lisätiedot: www.lentopelastus.fi Pelastuskoiraryhmiä kadonneiden etsintään. Lentopelastusseuran jäsenyhdistyksillä on yhteensä yli 70 etsintälentoon soveltuvaa lentokonetta, joilla vuosittain lähdetään erilaisiin tehtäviin yli sata kertaa. 050 395 8567 Vema Lift Oy, Voivalantie 30, 20780 Kaarina puh. Harrastuksen aloittaminen ei vaadi mitään erityisosaamista. Keskeisinä tavoitteina on yhteiskunnallinen hyödyllisyys, jalostukselliset kokeet, mielekäs harrastaminen ja koiraurheilu. Huoltotöiden varaukset ja tiedustelut puh. Vapaaehtoiset ovat hälytysvalmiudessa 24 tuntia ympäri vuoden. 010 616 1500, fax 010 616 1501, www.vema.fi Paloja pelastusautot Nostolava-autot Moottoriruiskut Since 1968 TEHOKKAAT ESTERI-TO MOOTTORIRUISKUT WWW.VEIKKONUMMELA.FI WWW.VEIKKONUMMELA.FI Uusi Atego. www.vehotrucks.fi Harrastajalentäjät auttavat viranomaisia Suomen Palveluskoiraliitto ry on palvelusja pelastuskoiratoiminnan keskusjärjestö. Lähtövalmius on puolesta tunnista kahteen tuntiin. Seuran päätehtävä on kouluttaa ja koordinoida vapaaehtoisia viranomaisten avuksi etsintäja palolentotoimintaan. Seuralla on noin 1100 jäsentä, joista lentotoimintaan koulutettuja noin puolet. Liitolla on 250 jäsenyhdistystä ja se on toiminut vuodesta 1935. Toimintaan kuuluu sekä vapaaehtoisen että järjestäytyneen henkilöstön käyttö etsintäja pelastustehtävissä”, Miia Koistinen liitosta kertoo. Auttamishalu ja motivaatio ovat riittävä perusta vapaaehtoismiehistöön pääsemiseksi. Vainion mukaan seuralla on ympärivuorokautinen päivystys, josta viranomaiset voivat tilata ilmailukerhoilta lentokoneen avukseen pääasiassa henkilömutta myös muuntyyppisiin etsintätehtäviin. He pitävät etsintävalmiutta yllä 41 yhdistyksessä. HYDRAULISET NOSTOLAVAT Suoritamme myös huoltoja korjaustyöt sekä vuosikatsastukset. Tarpeiden mukaan. ”Koulutamme ja koordinoimme operatiivista toimintaa”, tiivistää seuran tarkoituksen toiminnanjohtaja Janne Vainio
Joka vuosi seura lähtee erilaisiin tehtäviin yli 1500 kertaa. Ollakseen vastuullinen miehistön jäsen, tulee henkilön olla perusterve, täysi-ikäinen ja koulutuksen käynyt. Meripelastusseura omistaa itse veneensä, hankkii ne keskitetysti ja antaa erilaisten kriteerien mukaisesti jäsenyhdistystensä käyttöön. ”Vapaaehtoisemme ovat ihan tavallisia ihmisiä laidasta laitaan, kaikista yhteiskuntaluokista ja koulutustaustoista tulevia”, sanoo seuran toimitusjohtaja Jari Piirainen. ”Ilmoittelua tehdään paikallislehdissä ja somessa. ”Viime vuonna pelastimme 33 ihmistä menehtymiseltä toimintamme aikana. Vapaaehtoisia rekrytoidaan pääosin keväisin, jolloin seuran yhdistykset eri puolilla Suomea järjestävät tutustumisiltoja tai vastaavia tapahtumia asiasta kiinnostuneille. Seura pelastaa ja avustaa merihätään joutuneita ihmisiä merialueilla ja sisävesillä. ”Tuota kautta tehtävistämme tulee noin kolmannes, loput joko suoraan yhdistyksen päivystysnumeroon soitettuina avunpyyntöinä tai muita kanavia myöten. Suomen Meripelastusseura on valtakunnallinen vapaaehtoisten merija järvipelastusyhdistysten keskusjärjestö. Avunsaajista useimmat ovat huviveneilijöitä, joiden matka katkeaa tekniseen vikaan tai merimiestaitojen puutteeseen. Jonkun verran tehtäviä saadaan myös partiointiajojen yhteydessä itse havaiten tai veneilijä viittoo apua”, Piirainen sanoo. Viranomaiset hälyttävät seuran tarpeensa mukaan merellä meripelastuskeskuksen kautta ja järvialueilla hätäkeskuksen kautta. Lisätiedot: www.meripelastus.fi Sukeltaja Ari-Pekka Arponen Meripelastusseura auttaa merihätään joutuneita 56 6 ·2015. SMPS ja sen jäsenyhdistykset kouluttavat itse kaikki miehistön jäsenensä, joten etukäteen ei tarvitse välttämättä olla edes veneilykokemusta. Viranomaiset hälyttävät meitä tarpeensa mukaan merellä meripelastuskeskuksen kautta ja järvillä hätäkeskuksen kautta”, Piirainen kertoo. Veneiden hankintaan ja ylläpitoon menee vuosittain noin 1,5 miljoonaa, josta valtaosan seura saa avustuksena RAY:lta. 16-vuotiaan voi olla jo mukana harjoittelijan vakanssilla”, Piirainen kertoo. Viime vuonna suoritettiin yhteensä 1613 pelastusja avustustehtävää. Seuralla on 57 jäsenyhdistystä merija järvialueilla, ja niissä noin 1300 vapaaehtoista miehistön jäsentä. Seuralla on jo 118 vuoden taival takanaan, sillä se on perustettu vuonna 1897
Sukeltajaliiton laitesukellusja turvallisuusvaliokunta kehittää sukellusturvallisuutta ja erillinen turvallisuustyöryhmä on linkkimme viranomaisiin päin muun muassa sukellusonnettomuuksien tutkintaan liittyvissä asioissa”, toiminnanjohtaja Sari Nuotio sanoo. “Sukellus harrastuksena on sen kaltainen, että turvallisuusasioihin on kiinnitettävä jatkuvasti huomiota. ”Koulutamme Vapepa-sukeltajia yhteistyöhön viranomaisten kanssa, eli meillä on oma kurssi, joka valmistaa viranomaisyhteistyöhön vedenalaisessa etsinnässä”, vastuukouluttaja Ari-Pekka Arponen tiivistää. Liiton alla on noin 180 seuraa, ja niissä noin 11000 jäsentä. Sukeltajaliitto kouluttaa sukeltajia Vapepaan. Koulutettuna on myös erikoissukellusryhmä, joka koostuu kokeneista tekniikkasukeltajista, joilla on koulutus ja valmiudet sukeltaa vaativissa olosuhteissa kuten luolissa, hylyissä ja syvissä kohteissa. mukaan. Liitto on perustettu vuonna 1956. Sukeltajaliitto on mukana Kokonaisturvallisuusmessuilla esittelemässä Vapaaehtoisen pelastuspalvelun sukellustoimintaa. (02) 572 1082, 050 598 1057 Helsingin toimipiste: Pohjoinen Rautatiekatu 29 Avoinna sop. 3” dieselkäyttöinen pumppu Ready-sarja Helppo tapa pumpata Palopumput Since 1968 KOTIMAISET ESTERI SAMMUTUSVESIPUMPUT Since 1968 WWW.VEIKKONUMMELA.FI WWW.VEIKKONUMMELA.FI Pajunen Oy, PL 141, 38700 Kankaanpää Puh. Soita ja sovi tapaaminen. Lisätiedot: www.sukeltaja.fi Meripelastaja Senni Jokinen. pajunen@pajunen.fi • www.pajunen.fi Palokunnan virkapuvut Palokunta-asut Työasut ensihoitoon, ensivasteeseen ja asemapalveluun Puh. Arponen sanoo, että Vapepasukeltajiksi haluavilla ei tarvitse olla taustaa harrastuksen parissa, vaan kurssi valmistaa heidät viranomaisten avuksi kiireettömiin etsintöihin. 040 544 5495 info@sos-asu.com www.sos-asu.com/rescue Revontie 13 90830 Haukipudas Sukeltajaliitto ry on suomalaisten sukellusseurojen kattojärjestö. Sukeltajaliitto vastaa viranomaisten apuna erilaisissa pääasiassa kiireettömissä etsintätehtävissä toimivien vapaaehtoisten Vapepasukeltajien koulutuksesta. Liitto kouluttaa seuroihin sukeltajakouluttajia ja -ohjaajia, tuottaa seuroille opetusmateriaalia, järjestää tapahtumia ja kilpailuja, julkaisee Sukeltaja-lehteä ja toimii harrastajien edunvalvojana
Se on hyvin yhteisöllistä toimintaa ja monille sosiaalinen harrastus”, Häkkinen kuvailee. ”Vapepa antaa ihmisille konkreettisen mahdollisuuden osallistua turvallisuuden vahvistamiseen. ”Vapepa auttaa, kun viranomaisten omat voimavarat eivät riitä. Vapaaehtoinen pelastuspalvelu Vapepa on Suomen Punaisen Ristin koordinoima 50 järjestön ja yhteisön yhteenliittymä, jonka vapaaehtoiset hälytysryhmät auttavat viranomaisia erityisesti suuren määrän henkilöstöä vaativissa tehtävissä. Tarjoamme lisäapua esimerkiksi etsinnöissä ja ensihuoltotehtävissä kuten tulipalojen jälkihuollossa.” Kokonaisturvallisuuteen Vapepa liittyy siten, että se vahvistaa paikallista ja alueellista turvallisuudentunnetta sekä täydentää viranomaisten toimintaa. Lisätiedot: www.vapepa.fi Vapepa on pelastusjärjestöjen suuri yhteenliittymä Öljyntorjuja Reita Waara. 58 6 ·2015. ”Idea on, että eri järjestöjen osaaminen kootaan yhden ”luukun” taakse, jolloin viranomaiset saavat sieltä koulutetun ja johdetun avun”, Vapaaehtoisen pelastuspalvelun ja Punaisen Ristin tiedottaja Sari Häkkinen kertoo. Eri puolilla Suomea toimii yli 1300 hälytysryhmää, joissa on lähes 22000 vapaaehtoista. Vuosittain ryhmät osallistuva satoihin hälytystehtäviin. Näissä tehtävissä Vapepa toimii pyydettäessä viranomaisten kanssa. Vapepa on perustettu vuonna 1964. Yleisemmin Vapepa hälytetään avuksi kadonneen henkilön etsintään
Hanke käynnistyi syksyllä 2014 ja päättyy vuoden 2015 lopussa. Niitä kehitetään Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan -hankkeessa. Jotta toiminta voisi olla tulevaisuudessa mahdollisimman tehokasta, vapaaehtoisten öljyntorjuntatyötä varten tarvitaan selkeä toimintamalli, koulutus ja tehtäväjako. 017-368 4000 | www.peltaco.com Vesitykit KOTIMAISET TR-VESITYKIT WWW.TRVESITYKIT.FI WWW.TRVESITYKIT.FI Since 1981 Ohjeita ja koulutussuunnitelma öljyntorjuntahankkeessa Öljyonnettomuuksissa viranomaisten ja vapaaehtoisten yhteistyö on välttämätöntä. Suunnitelmassa käsitellään muun muassa järjestökohtaista koulutusta. Lisäksi hankkeessa kehitettävä koulutussuunnitelma öljyntorjuntatehtäviin on edennyt hyvin. Lisätiedot: http://www.spek.fi/Suomeksi/Kehittaminen/Oljyntorjunta. Tällaisia ovat esimerkiksi hallinto-ohje maksettavista palkkiosta sekä ohje siitä, mitä vapaaehtoiset voivat tehdä öljyntorjunnassa. ”Syksyllä on tulossa koulutuksia, harjoituksia ja tilaisuuksia”, Waara kertoo. Nyt on saatu valmiiksi eri ohjeiden ensimmäisiä versioita. Ohjeissa käsitellään myös sitä, miten öljyonnettomuudessa auttamaan hakeutuvia, järjestäytymättömiä vapaaehtoisia voi pikakouluttaa. ”Vapaaehtoisilla on muitakin tehtäviä, kuin vain öljyn siivoaminen rannoilta, ja ohjeissa kerrotaan, mitä he voivat tehdä”, Waara sanoo. Hankkeen projektipäällikkö Reita Waaran mukaan hanke etenee aikataulussa. Pelastustarvikkeet WWW.RAUPLAN.COM HexArmor® EXT rescue-käsineet viiltosuojaus taso 5 iskusuojatut kulutusta kestävät saatavana vedenpitävänä ja pakkasenkestävänä VIILTOSUOJAKÄSINEET pelastustyöhön • Matot • Liinat • Puomit • Setit ÖLJYNIMEYTYStuotteet Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio Puh
60 6 ·2015. Esimerkiksi Laukaan palopäällikkö Tapio Viitasen titteli muuttui aluepalomestariksi. Osastoja johtavat riskienhallintapäällikkö Jarkko Jäntti, pelastuspäällikkö Risto Helminen, ensihoitopäällikkö Risto Ylönen ja hallintoja talouspäällikkö Ari Karsikas. Keski-Suomen pelastuslaitos on uusinut organisaatiotaan, joka otettiin käyttöön touko–kesäkuun vaihteessa. Teksti ja kuva: Mika Rinne Tapio Viitanen on nykyisin aluepalomestari. Ensihoito toteutetaan pelastuslaitoksen ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Pelastuslaitos huolehtii Keski-Suomen pelastustoimen tehtävistä siten, että päällystö on kerätty kuntaa laajempiin työpisteisiin. Pelastusjohtaja Simo Tarvaisen mukaan uusi organisaatio vastaa nyt paremmin tämän päivän vaatimuksia sekä huomioi omistajakuntien taloudellisen tilanteen. Vanhan kuntajärjestelmän mukainen palopäällikkönimike oli aikansa elänyt. Niitä johtavat toimintaalueen palopäälliköt Mikael Monthan (pohjoinen) ja Pertti Loivamaa (eteläinen). Uudessa organisaatiossa tehtävät ovat muuttuneet niin, että varsinaisia palopäällikkötehtäviä ei ole enää aikaisempaa määrää. Samalla selvennettiin vastuita ja vaihdettiin nimikkeet ajan tasalle,” Tarvainen kertoo. Käytännössä omalla kohdallani tehtävät eivät ole muuttuneet. Keski-Suomen palopäälliköistä aluepalomestareita ”Tuntemukset ovat pelkästään hyvät. Alueellisesti ja pelastustoimen osalta Keski-Suomi on jaettu pohjoiseen ja eteläiseen toiminta-alueeseen. Vanhan kuntajärjestelmän mukainen palopäällikkönimike oli aikansa elänyt, sillä se ei enää kuvannut tehtäväroolia alueellisessa pelastuslaitosmallissa,” Viitanen luonnehtii. Valtaosa aiemmista palopäällikön nimikkeistä muutettiin aluepalomestareiksi ja paloinsinööreiksi. Aiemmin pelastuslaitos oli jaettu kehitys-, palveluja hallintoprosesseihin. Toiminta-alueet jakautuvat edelleen paloasemaryhmiin, joita johtavat aluepalomestarit. ”Laitos menetti henkilöstöpäällikön ja aluepäällikön virat, jonka vuoksi tehtäviä jouduttiin jakamaan uudelleen. Siten kaikissa pienemmissä kunnissa ei ole enää pysyvästi päällystömiehitystä. Uusitussa organisaatiossa pelastuslaitoksessa on neljä osastoa, joita ovat riskienhallinta-, pelastustoiminta-, ensihoitosekä hallintoja talousosasto
Hän sai Forssan paloasemalla ja Jokioisten VPK:ssa palvelleen vuosimallia 1978 olevan Scanian 5000 eurolla. Autolla oli ajettu 42000 kilometriä. Auton kummallakin sivulla on kaksi luukkua. Oranssinpunainen Esteri-paloautosauna on saaressa Suomenniemellä. Pesupaikkana on kaksi puista pesusoikkoa. Kuskin ovessa komeilee hienosti BAS2 ja peräosan entisten Palolaitos, pelastusyksikkö -tekstien tilalle on maalattu Pesulaitos, saunayksikkö. Paloauton takaosasta poistettiin 2000 litran vesisäiliö sekä sisusta ja siellä olleet tarvikehyllyt purettiin kokonaan, jotta tilaan saatiin sauna. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Väestönsuojat ja vss-varusteet Paanutie 8, 42700 Keuruu • 0207 199 700 • info@pa-ve.fi • www.pa-ve.fi Kalvipalokalusteet Palokalusto Helsinkiläinen Petri Mäenpää halusi mökkisaareensa saunan, mutta rannalle ei saanut rakentaa saunaa. Avattavat maisemaluukut Vain muutaman ruostepaikan omaavan auton takatilaan rakentui kuuden hengen sauna. Entisistä sivuluukuista tehtiin auton molemmille puolille isot maisemaikkunat. Pesulaitoksen saunayksikkö Paloautosaunasta löytyy toki omat tunnuksetkin. Talvet se viettää omassa tallissaan.. Pesuvesi lämpenee piippusäiliössä ja reissuja varten katolla on lisäksi 200 litran vesisäiliö. Suunnitellun traktorin sijaan hän hankki paloauton, jota huutokaupattiin netissä. Paloautosta tuli mökkisauna Seitsemän neliön saunassa on tilaa kuudelle isokokoisellekin kylpijälle. Esteri-nimensä paloautosauna on saanut auton keulassa olevista Esteri-pumpuista. Lattiakaivo autossa olikin jo valmiina. Rullapaloverhot Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh. Saunomisen ajaksi luukut avataan, jolloin lauteilta voi ihailla ympärillä olevaa maisemaa molemmin puolin
Tutkimus tehtiin yli sadantuhannen asukkaan kaupungissa laajalla satunnaisotannalla tasaisesti eri kaupunginosista. Niiden mukaan taloyhtiön tuli laatia pelastussuunnitelma, jos taloyhtiössä oli huoneistoja viisi tai enemmän. Taloyhtiöiden turvallisuusperusteet on määritetty pelastustoimilaissa ja -asetuksissa sekä niistä polveutuvista määräyksistä ja ohjeista, joita antavat sisäministeriö ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK) sekä kunnat. Yleistäen voidaan todeta, että asukkaat, jotka tuntevat kuuluvansa lähipiiriin, luottavat taloyhtiöidensä hallitusten toimintaan turvallisuuden ylläpidossa ja kehittämisessä. Näin todetaan Itä-Suomen yliopistossa tarkastetussa väitöskirjassa. Taloyhtiössä tarvitaan henkilö, joka tarkistaa lukitusten toimivuuden tarpeeksi usein. Väestönsuojelussa ongelmia Tutkimukseen osallistuneiden rivija kerrostalotalouksien varautuminen rikoksiin oli hyvää tasoa. Atomisaatio merkitsee kulttuurin ja elämänmuodon pirstoutumista. Niitä ovat yksilöllistyminen, privatisoituminen, polarisaatio ja atomisaatio. Uudessa vuoden 2011 laissa on huoneistojen määrä pudotettu kolmeen, mutta suunnitelman kopiota ei enää tarvitse toimittaa pelastusviranomaiselle. TaloyhtiöiAsumisturvallisuutta tutkittiin: Naapurit paras turvallisuuden tae Teksti: Juhani Susineva Kuva: Esa Aalto Sosiaalisten suhteiden verkko ylläpitää ja lisää turvallisuutta ja sen tunnetta kerrosja rivitaloyhtiöissä. Turvallisuutta lisääviä tekijöitä Asukkaiden yhteenkuuluvuus ja identiteetti vahvistavat asuinyhteisöjen turvallisuutta. Suunnitelman kopio tuli toimittaa alueen pelastuslaitokselle. Vanhojen, yhteiskuntaa koossa pitävien tahojen, kuten koti, suku ja koulu, kasvatuksellinen panos on ohentunut. Asumisturvallisuus pähkinänkuoressa on sitä, että asunnon ja taloyhtiön rakenteet ovat vahvat, lukitukset kunnolliset, kulunvalvonta ulko-ovilta järjestetty sähköisesti tai mekaanisesti, tulipaloja loukkaantumisvaara eliminoitu, piha-alue kalustoineen on turvallinen, asukkaiden osalta ei ole häiriöitä tai uhkia ja muut turvallisuuteen vaikuttavat seikat on otettu huomioon ja niihin varauduttu. Yhteiskunta rapautuu Asumisturvallisuutta heikentävinä tekijöinä niin sanottuna postmodernina aikana, jota nyt elämme, ilmenee muutamia yhteisöllisyyttä ja hyviä sosiaalisia suhteita rapauttavia seikkoja. Se myös yhdistää ihmisiä. Taloyhtiössä vallitsee silloin me-henki. Jos edellä esitetyt asiat ovat kunnossa, asukkaiden turvallisuus on hyvä ja turvallisuuden tunne voimakas. Turvallisuusnormien toteuttaminen taloyhtiön hallituksen taholta muodostaa taloyhtiön turvallisuuden päällysrakenteen. Uusi järjestely asettaa taloyhtiön suureen vastuuseen turvallisuusasioiden järjestelyssä ja voi vain kysyä tuleeko asia hoidetuksi kun vasta palotarkastusten yhteydessä kymmenen vuoden välein viranomainen voi todeta ovatko asiat kunnossa. Maamme väestöstä lähes puolet asuu rivija kerrostaloissa. 62 6 ·2015. Polarisaatiossa yhteiskunta jakautuu, eriarvoistuu ja kaksinapaistuu. Privatisoituminen on yksilöllistymisen äärivaihe, jossa yksilönvapaus on tehnyt ihmisistä yksinäisiä ja irrallisia, mihinkään kuulumattomia. Näitä ovat huoltoon ja ylläpitoon liittyvät järjestelmät kuten valaistus pihaalue mukaan lukien, vesihuolto ja sähköturvallisuus. Tutkimuksessa sovellettiin vuoden 2003 pelastuslakia ja sen asetuksen normeja. Taloyhtiöiden riskikohteita ovat ovien lukitukset. ”Kun on hyvä asua, on myös kavereita”. Varsin helposti talvella pakkasten aikaan oven lukitusmekanismi ei sulje ovea koska laitteen jousiosa on kylmän kangistama ja teleskooppineste jähmettynyt. Jokainen yhteiskunnan tilaa tarkasteleva ja mediaa seuraava yksilö on havainnut ja havaitsee näitä ilmiöitä ympärillään. Onnettomuuksiin varautuminen oli yleisesti hyvää tai kiitettävää tasoa
Isännöitsijä on lähes puolet (48 %) tutkimukseen osallistuneiden vastaajien mielestä jonkin verran edistänyt taloyhtiön turvallisuutta. Ilmiö on tärkeä taloyhtiön turvallisuuden kannalta, mutta ketkä sitä tekevät jääköön lukijan arvioitavaksi! FM, everstiluutnantti evp. Tutkimus on tältä osinkin varsin luotettava, koska satunnaiskyselyyn vastanneista oli viidesosa taloyhtiön hallitukseen kuuluvia henkilöitä. Asukkaat eivät tiedä väestönsuojelusta, tiedotus ei toimi eikä koulutusta järjestetä. den turvallisuusjärjestelmien ja -keinojen osalta luokkaan hyvä tai kiitettävä tuli 85 prosenttia. Tekijä on ollut muun muassa kunnallisessa väestönsuojelusuunnittelijakouluttajan virassa kolme vuotta ja Kuopion lääninhallituksen pelastustarkastajana yli kuusi vuotta. Rivija kerrostaloasukkaiden kokemuksia asumisen turvallisuudesta Kuopiossa 2000-luvun alkupuolella”. Turvallisuus on sosiaalista pääomaa, jolla tarkoitetaan yhteisön sisäistä jäsenten välistä kykyä toimia keskenään ja erityisesti luottamusta toisiinsa sekä yksilön toimintaa sosiaalisten suhteiden solmimiseksi yhteisön keskuudessa. Halukkuutta taloyhtiön turvallisuuden kehittämiseen ilmoitti lähes 30 prosenttia vastaajista. Asukkaiden yhteistoimintaa on rivitaloissa huomattavasti enemmän kuin kerrostaloissa. Vastaajista 55 prosenttia totesi hallituksen edistäneen turvallisuutta jonkin verran. Väitöskirjan nimi on ”Turvaa vai turvattomuutta. Rivitaloissa asukkaat tutustuvat helpommin, asumismuoto on kiinteämpi rivitaloyhtiön koosta riippumatta ja piha-alueiden kunnossapito on luontevaa. Juhani Susineva väitteli filosofian tohtoriksi Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella 75-vuotiaana joulukuussa 2014. Poikkeusoloihin varautuminen voi nykytilanteessa olla tehtäväalue, johon pitää kiinnittää huomiota. Näin myös, kun katsotaan kansainvälistä kehitystä ja maan sisäistä turvallisuutta. Ongelmana taloyhtiöissä on, että asukkaat tuntevat huonosti väestönsuojeluja paloturvallisuusjärjestelmät. Perusteina olivat vastuuntunto yhteisistä asioista, halu olla mukana vaikuttamassa, näkemys turvallisuuden kehittämisen tarpeesta ja halu olla mukana sosiaalisessa toiminnassa. Mielenkiintoinen tutkimuksen tulos oli, että noin puolet taloyhtiöiden asukkaista seuraa ikkunoistaan taloyhtiön ulkoisia tilanteita ja tapahtumia, ”mitä pihalla oikein tapahtuu”. Omakohtainen pitkäaikainen kokemus asumisen turvallisuudesta on ollut tutkimuksen innoittajana. 6 ·2015 63
Löövi sanoi huolestuneena, että pitäisi herättää keskustelua valtion budjettileikkauksista, esimerkiksi siitä, miten syrjäseuduilla ja Suomessa hoidetaan palvelut. Naisille pyritään saamaan myönteinen assosisaatio omaan turvallisuusnäkökulmaan. Silloin lähtee käyntiin iso ketju erilaisia toimintoja. Holmlund sanoi, että yhtäaikaa halutaan, että maahanmuuttajat sovittautuisivat suomalaiseen yhteiskuntaan ja samalla sanotaan, että heidän pitää pystyä ylläpitämään omaa kulttuuria. Naisten valmiusliittoon kuuluu sekä vapaaehtoisen maanpuolustuksen että turvallisuuden toimijoita. Täällä mietitään, otammeko sata vai kaksisataa pakolaista. Tekstit ja kuvat: Arto Papunen Winnovan Diana Bergroth-Lampinen oli tyytyväinen molempien päivien väkimäärään ja siihen, että myös lapsiperheet löysivät paikalle. Järjestöillä iso rooli auttamisessa Lopuksi vielä Holmlund ja Löövi korostivat järjestöjen roolia. Aamulehden päätoimittajan Jouko Jokisen johdolla keskustelivat Naisten valmiusliiton puheenjohtaja, entinen sisäministeri Anne Holmlund, jihadismitutkija Atte Kaleva, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola ja Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen avustustoiminnan johtaja Kalle Löövi. Palola muistutti myös suhteuttamaan tulevien pakolaisten määrää verraten esimerkiksi Kreikan saaria, jonne tulee tuhansia pakolaisia päivässä, vaikka maa on vararikossa. Löövi sanoi, että tehtävä SPR:lle ei ikinä aiheuta riemunkiljahduksia. Järjestötyö ja maahanmuutto puhuttivat Porin Suomi-Areenassa heinäkuun puolivälissä. ”Jos lähellä olevat ihmiset ovat kohdanneet yllättäen katastrofin tai pahan asian, johon ei heillä ole osuutta, silloin ihmiset lähtevät auttamaan”, sanoi Löövi. Maahanmuutto sai myös keskustelussa jalansijaa. Leikkausten jälkeen valmiutta ei enää rakenneta uudestaan. 64 6 ·2015. Toisena esimerkkinä hän toi esiin, että SPR:llä on Suomessa vuosikymmenten aikana luotu sellainen valmius auttaa kansainvälisissä katastrofeissa, jota muualla Euroopassa lähialueilla ei ole. Häneltä kysyttiin, millaiset onnettomuudet saavat ihmiset auttamaan toisia. Paneelikeskustelussa käsiteltiin teemaa Suomi – Euroopan Turvallisin maa. Taustalla olevan laivasimulaattorin lisäksi alueelle on tänä vuonna rakennettu myös kulissikaupunki. Jouko Jokinen totesi maahanmuuton olevan asia, josta ei osata puhua Suomessa oikealla tavalla. Naisten valmiusliiton puheenjohtaja Holmlund kertoi, että naisten turvallisuustietoutta herätellään ja koulutetaan valtakunnallisten harjoitusten kautta
Määrä on 7 vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Lisäksi Satakunnan pelastuslaitoksella oli rastit pyörähdysautolla ja alkusammutuksessa. uusittu painos 2014 Hinta • 20,00 € (sis. alv) Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK • www.spek.fi Poistumisturvallisuusselvityksen laadintaopas Tilaa: verkkokauppa.spek.fi Puh. Oppaan mukana on muistikortti, jossa on poistumisturvallisuusselvitysja sen päivitysilmoituslomake täytettävässä muodossa, poistumisturvallisuusselvitys -asetus ja sen muistio, pelastuslaki, palon kehittyminen ja sprinkleri -videot. Niistä tulipaloissa menehtyneistä, joiden ikä ilmenee seurannasta, yli kolmannes oli iältään yli 65-vuotiaita. heinäkuuta. Lisäksi opas antaa pelastusviranomaisille toimintamalleja poistumisturvallisuusselvityksen arvioimiseksi. Toimittajakunnassa pitäisi säilyä hyvä korkeatasoinen tavoitetila tehdä hyvää journalismia. Keskustelussa tuli esiin seikka, että nykyaikana median kautta tulee aikaisempaa herkemmin uutisia erilaisista uhkista ympäri maailmaa. Kaleva totesi että kouluissa opitaan, että on aina joku viranomainen, joka ottaa vastuun tilanteesta ettei minun tarvitse. 6 ·2015 65. Palola kuitenkin kritisoi tiedostusvälineitä ja painotti, että niiden pitäisi tuoda relevanttia ja oikeaa tietoa, mutta uhkakuvilla ei saisi herkutella ja mässäillä. Maanantaina oli lisäksi poliisikoiranäytös voimankäyttötilanteessa. Kerrostaloissa on tänä tulipaloissa vuonna kuollut 14 ihmistä, omakotitaloissa 24, vapaa-ajanasunnoissa 1 ja muissa rakennuksissa 5. Kuuden sukupuoli ei ole SPEKin tiedossa. P elastuslaki asettaa hoitolaitoksen ja palveluja tukiasunnon poistumisturvallisuudelle tietyt vaatimukset. 09 4761 1300 Poistumisturvallisuus_Pelastustieto.indd 1 5.8.2015 13:19:56 Kritiikkiä median uhkauutisoinnille Länsi-Suomen pelastusharjoitusalue Porissa kiinnosti ihmisiä Suomi-Areena-viikolla 11.–17. Suomessa tarvitaan kunkin alan korkeatasoisesti koulutettuja ammattilaisia, mutta myös kansalaisosaamista. Tämä todettiin toisaalta hyväksi asiaksi. Tavoitteena on, ettei yksikään asukas tai hoidettava kuolisi tai loukkaantuisi tulipaloissa. Poliisin pisteellä vierailijat saivat itse ottaa sormenjälkensä. Tänä vuonna tulipaloissa kuolleista 28 oli miehiä ja 12 naisia. Holmlund sanoi, että uutisissa tausta jää usein vähemmälle: ihmisten tulisi saada analysoitua tietoa, jotta turvattomuuden tunne vähenisi. Riittävä poistumisturvallisuus on toiminnanharjoittajan vastuulla. Aamulehden päätoimittajan Jouko Jokisen johdolla keskustelivat Naisten valmiusliiton puheenjohtaja, entinen sisäministeri Anne Holmlund, jihadismitutkija Atte Kaleva, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola ja Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen avustustoiminnan johtaja Kalle Löövi. Muissa ympäristöissä olleissa tulipaloissa on kuollut kaksi ihmistä. Palola näki ongelmana Suomessa nykyisen tilanteen, jossa naapureita ei tunneta, ja jos jotain tapahtuu niin siihen ei puututa. Oppaan tarkoituksena on helpottaa hoitolaitoksen ja palveluja tukiasunnon ylläpidosta vastaavaa toiminnanharjoittajaa poistumisturvallisuusselvityksen laadinnassa. Maanantaina harjoitusalueella kävi tutustumassa 500 henkeä, tiistaina 400 Tiistaina paneelikeskustelussa käsiteltiin teemaa Suomi – Euroopan Turvallisin maa. Harjoitusalueella käytiin kaksi paneelikeskustelua, ja Satakunnan sairaanhoitopiiri opetti elvytystä. Paneelissa mukana olivat Anne Holmlund, Kalle Löövi, Atte Kaleva, Antti Palola sekä puhetta johtanut Aamulehden päätoimittaja Jouko Jokinen Tulipaloissa kuollut seitsemän vähemmän Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön alustavien tietojen mukaan heinäkuun loppuun mennessä tulipaloissa on kuollut 46 henkilöä. SPEK opastaa 31 • 52 sivua 3. Tiistaina alueella nähtiin pelastuslaitoksen liikenneonnettomuusnäytös, ja poliisit näyttivät, kuinka nopeus vaikuttaa jarrutusmatkaan
Olin vasta 19-vuotias, mutta niinpä vain minut kelpuutettiin. Päivänsankari otti ystäviä ja tuttuja vastaan palvelukoti Koivupirtissä Tampereen Petsamossa. U nto Kullervo Sahramäki on syntynyt Tampereella 31.7.1920. Pumppukalustoa ei ollut. Yksi meistä vahti, näkyykö koneita. Jos näkyi, mentiin hetkeksi suojaan. Palokunnan käytössä oli kolme huonetta ja keittiö. Autojen tallitila oli torin laidalla oleva bensa-asema.” ”Myös Pispalassa ja Viinikassa oli sivupaloasemat, kun mahdollisten pommitustuhojen vuoksi kalustoa oli hajasijoitettu eri puolille kaupunkia.” Vuoden 1940 talvi oli ankarien pakkasten aikaa. Letkuautona oli Paasivaaran margariinitehtaan vanha Letukka, joka oli täynnä kolmen tuuman hamppuletkuja. Sahramäki muistelee, kuinka letkut sammutuksen jälkeen – ja joskus aikanakin – jäätyivät 20 metrin jäätangoiksi. Palomiesura urkeni talvisodan aikana ”Näin lehti-ilmoituksen, jossa haettiin palokuntaan tilapäisiä palomiehiä. Palot olivat keskimäärin isoja ja vaikeita. Palopäällikkö Unto Sahramäki täytti viittä vaille sata vuotta heinäkuun viimeisenä päivänä. Kun pommien jytinä loppui, taas jatkettiin. Palokunta tuli Unto Sahramäen arkeen talvisodan aikana 1939 lopussa. Kun on oikein kylmää, niin puu on kuivaa ja palaa kuin ruuti.” Teksti: Juhani Katajamäki Kuvat: Ritva Kolho ja pelastuslaitos Veteraani Unto Sahramäki 95-vuotispäivän aattona Koivupirtissä Tampereen Petsamossa. ”Ankarasti yrittivät pommittaa Tampereen ratapihaa ja katkaista pohjoisen rautatie. Vihille hän meni sotien jälkeen helmikuussa 1946. Työt Hämeen Huonekalukeskuksessa päättyivät, kun sota tyrehdytti huonekalukaupan. Vaimo Kerttu, pitkäaikainen elämänkumppani kuoli 90-vuotispäivänsä kynnyksellä 2010. Autoja oli kaksi, molemmat vuoden 1924 A-mallin kaksivaihteisia ja valkoiseksi maalattuja Fordeja. Ruokailu oli järjestetty Tuotannon ravintolaan torin laidalla.” ”Miesvahvuutemme oli esimies, kolme vanhempaa palomiestä, kuusi tilapäistä paUnto Sahramäki, virkeä 95-vuotias lomiestä ja kolme nuohoojaa. Ilmoittauduin palokuntaan 1.1.1940.” Työpaikaksi tuli tilapäinen paloasema Tammelantorin varrella Pikilinnassa, Aaltosen kenkätehtaan rakennuksessa. Palkka oli 400 markkaa kuukaudessa ynnä muona ja majoitus. 66 6 ·2015. Niitten päällä istuttiin hälytysajossa. Kovasti menivät pommit pitkäksi, joten Kyttälän kaupunginosa kärsi pahimmat vahingot. Ihmiset olivat pommisuojissa, mutta me pojat vain sammutettiin. Mikäpä oli 95:ttä syntymäpäivää viettäessä, kun mieli on virkeä, ja oman alan tapahtumat seurannassa vielä 2015
Edellispäivänä kävivät tämän päivän pelastuslaitoksen edustus ja oman ajan työtovereita onnittelemassa ja vanhoja muistelemassa. ”Hain ja tulin valituksi, olin 25-vuotias.” Kovan elämänkoulun karaisema nuorimies tunsi olevansa omalla alallaan. ’Matalia’ talojen pitäisi edelleen olla, niistä pääsee savun keskeltä helpommin ulos.” Selkeä mielipide. ”Korkeat rakennukset ovat palokunnan kannalta vihon viimeinen ratkaisu. Unto oli omassa talossa pidetty esimies ja aktiivinen vaikuttaja kaupungin muiden palokuntien toiminnassa. Eläkevuosia on kertynyt vieläkin enemmän, liki 37. Mietteitä vuodelta 1974 Haastattelin Tampereen palopäällikköä keväällä 1974. Tampereen palopäälliköksi Unto Sahramäki valittiin Einar V. Työaikojen lyhentyessä ei miesmäärä ole lisääntynyt samassa suhteessa. Julkisivu täytyy pitää entisenlaisena. Sahramäen asevelvollisuusaika oli käytännöllisesti ottaen varautumista mahdolliseen uuteen sotaan. Olin armeijan leivissä viisi ja puoli vuotta, koko parhaan nuoruuteni.” Paluu palokuntaan Syksyllä 1945 palokuntaan perustettiin työ ajan lyhenemisen vuoksi (vuokausi työtä, vuorokausi vapaata) 18 uutta palomiesvirkaa. Sellaisen aika koitti kesäkuussa 1941. VETERAANIN ÄÄNI on kirjoitussarja paloja pelastustoimessa merkittävällä tavalla vaikuttaneista entisistä ja nykyisistä palokuntaveteraaneista. ”On ajateltu kytkeä kaupungin kaikki valvonnat yhteen, ja hankkia tehokas tietokone. Vasemmalta Sahramäki, paloesimies Olavi Kauhanen, palomies Pekka Marjamäki, kirjoittaja, palomies Rauno Hietala, palomies Pauli Keskinen ja tp. divisioona”, veteraani pelkistää. Palokunnan keinoin ei korkealle ylletä. Mielenkiinnolla emerituspäällikkö seuraa edelleen alan kehitystä. ”Palokunnassa pitäisi olla päätoimisia tiedotusmiehiä ja koulutusohjaajia, jotka voisivat millä hetkellä hyvänsä lähteä neuvomaan kuntalaisia, näyttämään kuinka käsisammuttimia käytetään, pitämään pikku oppitunteja kouluissa ja työpaikoilla, jne. Kun sellainen täyttyy savulla, miten sieltä pelastuu. Kolmen sodan konkari Talvisodan maaliskuussa 1940 päätyttyä ikäluokka 1920 kutsuttiin palvelukseen. ”Pääpaloaseman saneeraussuunnitelmat ovat työn alla. Sahramäki aloitti uusimisen nopeasti. Siihen luoti myös jäi. Koska kone vaatii tasaisen lämmön ja kosteuden, sen todennäköinen sijoituspaikka on maanalainen luola.” ”Päivittäinen hälytysvahvuus on 1940-luvusta pienentynyt viidellä. Rollaattorista on tullut arjen helpottaja. Ja nuori kun oli, kutsu Syväriltä kävi vielä Lapin sotaan syksyllä 1944. Niiden parissa hän tuli tutuksi aktiivisena kouluttajana ja aluejärjestöaktiivina. Syntymäpäivä heinäkuun lopulla sujui leppoisasti. Meillä tiedotustoiminnan kehittämistä pohditaankin parastaikaa.” Tiukka ei korkearakentamiselle Veteraanin työura Tampereen palolaitoksessa kesti lähes 34 vuotta. Tampereen hälytysajoneuvokalusto oli kovasti vanhanaikainen. Yksi lisämies päivää kohti merkitsee neljän palomiehen palkkaamista, joten on selvää, että uudet vakanssit ovat kiven alla. Nimitys palokorpraaliksi tuli 1951, palokersantiksi 1956, ruiskumestariksi 1959 ja palomestariksi 1962. ”Menin sotaväkeen huhtikuussa 1940 yhdeksäntoista vuotiaana ja saman tien sotaan. Pääsin pois syyskuussa 1945. Jämäkkä ja samalla joviaali palomestari Unto Sahramäki kesällä 1970 palokunnan uusimman paloauton äärellä. pöytien takaa varsinaiseen sammutusja pelastustyöhön.” Palopäällikkö Sahramäellä oli moderni näkemys palohenkilöstön työstä paloaseman seinien ulkopuolella. Isona huolena ovat yhä korkeammiksi kohonneet asuinkerrostalot ja korkeat rakennukset yleensä. Vuonna 1974 kalusto kohentui kahdella uudella Sisulla, ja lisää seurasi. Unto Sahramäki, 19-vuotiaasta tilapäisestä palosotilaasta (1939) palopäälliköksi (1973) yhdessä ja samassa palokunnassa. 6 ·2015 67. Ovi kävi, kun juhlapäivää vietettiin lähisuvun kesken. Se työ kantaisi hedelmää. Talosta on tarkoitus tehdä nykyaikainen asema niin pitkälle kuin se rakenteellisesti on mahdollista, koska kaikki mitä tehdään, tehdään seinien sisällä. palomies Reijo Palmu eli sammutustyönjohtaja, paloesimies, kuljettaja-konemies ja kaksi savusukellusparia. Nurmen jälkeen 1973. Lähteenä myös tytär Ritva Kolhon omakustanne 2003: Töissä ja vapaalla, Unto Sahramäen puhetta ja muistikuvia. Päällimmäisinä hankkeina olivat uudet sivupaloasemat ja pääpaloaseman nykyaikaistaminen. ”Oltiin oudossa ja uudessa tilanteessa, kun entisistä ystävistä ja aseveljistä oli rauhan myötä tullut vihollisia.” Lokakuussa 1944 Sahramäki sai luodin vasempaan käsivarteensa, suoraan luuhun. ”Millaistako siellä oli, siitä kertoo kaiken Väinö Linnan Tuntematon sotilas, Jr 8, 11. Veteraani uskoo, että jatkosodan aikana käsi olisi jouduttu amputoimaan olkapään alapuolelta, mutta vuoden 1945 puolella sotilassairaaloiden ruuhkat olivat jo helpottaneet. Tietokoneille ja naisille töitä – panostusta neuvontaan Tietokonekin teki tuloaan palokuntiin. Suunnitelmat Messukylän sivuaseman korvaamiseksi uudella Linnainmaan sivupaloasemalla ovat pitkällä, ja eteläisen Tampereen uuden kaupunginosan, Hervannan paloaseman suunnittelu vireillä”, aktiivinen palopäällikkö kertoi. Tampere oli 1950ja 60-luvuilla usean vapaaehtoisen palokunnan ja vielä useamman tehdaspalokunnan kaupunki. Siihen kytkettäisiin myös palolaitoksen hälytyskeskus. Mieli on yhä virkeä, vaikka päivittäisiä vaihteluita toki on. Tulevaisuudessa tietokoneille ja naisille pitäisi antaa palolaitoksen piirissä enemmän työtä, jotta kaikki raavaat miehet voitaisiin sijoittaa hälytysym. Sitä on vaikea uskoa, mutta niin vaan on. Hän oli silloin jo lähellä eläkeikää, joka koitti runsaan neljän vuoden päästä 31.1.1978. Kuntoutus kesti vuoden verran, mutta invaliditeettia ei onneksi jäänyt. Siihen aikaan täyslähdön kärkiauton, Ford Big Job -korkeapainesäiliöauton miehitti seitsemän miestä
Kaikki pääsivät kunnialla maaliin, ennätyksiä rikottiin ja tunnelma oli katossa. Se täyttyi aikaan 3.42:19. 68 6 ·2015. Työvuorossa yhteisen liikuntatunnin tulisi olla kaikkien etuoikeus, johon osallistutaan samalla tavoin kuin työvuoroharjoituksiin”, Tero painottaa. P uoli tuntia lähdön jälkeen taivas repesi ja vettä riitti voimakkaiden tuulenpuuskien kera. Jokaisen tulisi löytää itselle sopiva laji, jolla kuntoa voi kehittää ja ylläpitää. Juoksu onnistui vauhdinjaoltaan ja voimat riittivät myös 25 kilsan jälkeen, silloin maraton tavallisesti alkaa ja osalla myös päättyy. Kiitos erityisesti Ari Keijoselle esimerkillisestä mukanaolosta ja johtajuudesta. Kerran olen juossut myös Helsingissä eli yhteensä kahdeksan maratonia. Liikunta helppo sovittaa arkeen ”Tämä oli seitsemäs maratonini Tukholmassa. Juokseminen kuntopolulla on edullista ja tehokasta terapiaa, joka on helppo sovittaa arkeen. Teksti: Kimmo Kaisto Kuvat: Jatta Grims, Kimmo Kaisto, Vetikko Travel Lari Parkkinen (vas.) ja Tero Vanhamaa toivottivat tsemppiä juoksuun menomatkalla laivan kannella. Liikuntaa voi vielä lisätä, sen ohjausta tulee kehittää ja sitä pitää työnantajan tukea riittävästi. Lyhyen harjoittelun takia Tero ei lähtenyt juoksemaan ennätystä, tavoitteena oli tasainen suoritus alle 3.45:n. Palopäällystöliiton mukana olin neljättä kertaa”, kertoo 44-vuotias Tero Vanhamaa. ”Personal trainer -tyyppistä ohjausta kannattaa kokeilla, jos omasta selkärangasta ei löydy riittävää motivaatiota. Ehkä harjoittelu voisi olla monipuolisempaa ja sisältää myös pitkiä matalasykkeisiä harjoitteita, lihaskuntoa ja -huoltoa voisi kehittää oheisharjoitteina." ”Liikunta on elämäntapa, joka kuuluu arkeeni. Juokseminen on yksi edullinen vaihtoehto.” ”Matkat ovat olleet aina hyvin järjestettyjä, juoksu yhdistää ja vertaistuki kannustaa. Ruoka maistuu – ja ilman liikuntaa alkaa myös näkyä kropassa melko nopeasti.” ”Pääsääntöisesti pelastusalalla henkilöt ovat hyvässä kunnossa – ehkä hieman paremmassakin kuin 90-luvun alussa, kun tulin työvuoroon Ennätyksiä & elämyksiä kylmänkostealla palopäällystömaratonilla Sääennustuksia seurattiin silmä kovana jo päiviä ennen koitosta, oli luvassa hyytävänkostea 11. 16 sitkeää maratoonaria uhmasi rajojaan ja 10–11-asteista juoksusäätä, mukana kolme ensikertalaista. 37:nnen ASICS Stockholm Marathonin selvitti silti maaliin asti 95 prosenttia kaikista matkaan lähteneistä 15 593 juoksijasta. ”Juoksu eteni hyvin ja tasaisesti, lopussa voimistunut sade, tuuli ja kylmyys hieman haittasivat viimeisen 15 kilometrin aikana. Matkoilla on tullut tutuksi hyviä persoonia ja samalla on verkostoitunut uusien pelastusalalla työskentelevien kanssa. Hyvä kunto auttaa jaksamaan paremmin työssä ja lisää myös henkistä hyvinvointia. palomieheksi. Pallopelikulttuuria on hyvä ylläpitää paloasemilla työvuoroissa ja siihen työnantajan tulee antaa aikaa ja tiloja. ” ”Harjoittelun tulisi olla systemaattisempaa läpi vuoden, jos tavoitteena on parantaa aikaa. Hän työskentelee palopäällikkönä Kouvolan paloasemalla Kymenlaakson pelastuslaitoksella. Huono sääkään ei pelottanut kannustajia pois Tukholman kaduilta, Heja Finland – Hyvä Suomi kaikui läpi juoksureitin. Ensimmäisen juoksin täällä vuonna 2003 kuukauden harjoittelun jälkeen. palopäällystömaraton Tukholmassa
palopäällystömaraton Tukholmassa 30.5.2015 Matkanjärjestäjä Vetikko Travel kokosi maratoonarit iloiseen kimppakuvaan ennen lähtöä. Lähdin mukaan Tukholmaan työkavereiden eli Esko Hätisen, Markus Viitaniemen ja Pasi Markkasen painostuksen alla”, Lari virnistää. Olen yrittänyt yhdistää harjoittelun työmatkoihin. Lari ehdottaa. Juoksin 40–100 kilsaa viikossa, vuoden alusta juoksua kertyi 1650 kilometriä. Talvella pelaan kuntokiekkoa kahdesti viikossa. Olemme naapurin kanssa tehneet muutamia akustisia keikkoja, jotka ovat sisältäneet rockja pop-sävytteistä musiikkia. Paras tunne oli noin 32 kilometrissä, kun ymmärsin, että tulen pääsemään maaliin – tossu liikkui koko ajan paremmin”, Lari muistelee. Uusi huippuaika vai rock’n rollia. Musiikki on Larille liikunnan ohella tärkeä henkireikä. Harjoittelu sisälsi myös sulkapalloa, crosstraineria ja työmatkapyöräilyä.” Larin ruokailu harjoittelukaudella koostui kuudesta päivittäisestä ateriasta aamuja iltapaloineen. Viime vuonna ensimmäisen täyspitkänsä juossut Yrjö Jantunen paransi suoritustaan reilusti 45 minuutilla aikaan 3.59:26. Ehkä seuraavaksi pitää päättää juostako maraton alle kolmeen tuntiin vai pyrkiäkö Ilosaarirockin pääesiintyjäksi. Työkavereiden ystävällismielinen painostus Lari Parkkinen on 38-vuotias apulaispalopäällikkö Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta. Kilometrejä kertyi kuusisataa. Palopäällystömaratoonareiden pohjat 3.08:18 tykitti Markus Viitaniemi. Miehen taidoista nautittiin koko porukalla juoksun jälkeen tunnin kimppaja soololaulun kera kitaran säestyksellä. ”Tavoitteena oli ensimmäisellä maratonilla alittaa 3.30, tämä onnistui ajalla 3.27. ”Intensiivinen harjoittelu alkoi tammikuussa 2015. Seuraavaksi lähden parantamaan aikaa ja aion osallistua tulevillekin palopäällystömaratoneille, mikäli vammat eivät estä harjoittelua. 040 777 2919, 0400 621 090 Hälytysajokoulutus > teoriaosuudet > ajoneuvon käsittelyja ajokoulutus > ratakoulutukset www.liikenneopisto.com pekka.moilanen@liikenneopisto.com 0400 621 090 Laivalla on mainiot olosuhteet juoksun jälkeen purkaa fiiliksiä hyvässä seurassa ja tietysti hyvän ruoan parissa.” ”Maratonille harjoittelin 4–6 kertaa viikossa 1–1,5 tunnin lenkkejä kolmen kuukauden ajan. Laulua olen harrastanut jo pidempään, mutta kitara tuli kuvioihin vasta joitakin vuosia sitten, kun muuton myötä uusi naapurini tarvitsi partneria autotallimusisointiin. Toisaalta voihan molemmat asiat pistää tavoitteeksi”, Lari naurahtaa. Lähden palopäällystömaratonille ensi vuonnakin, jos terveenä pysyn”, Tero lupaa. Mielestäni ohjatun liikunnan roolia tulee korostaa entistä enemmän”. Sää ei suosinut ensimmäisellä maratonilla, mutta se ei miestä hidastanut. Vuonna 2013 juoksin 2200 kilometriä, ja ennätykseni 3.25 juoksin silloin Helsingissä. Helmi–maaliskuussa korvasin juoksuharjoittelua polvivaivojen vuoksi hiihtelemällä noin 320 kilsaa. Nimi Loppuaika Veera Heinonen 4.08:11 Juho Ikkala 4.38:19 Yrjö Jantunen 3.59:26 Simo Jämsen 3.38:08 Kimmo Kaisto 3.58:38 Ari Keijonen 4.03:56 Sami Kerman 4.11:06 Tero Kuittinen 5.29:13 Nimi Loppuaika Pasi Markkanen 3.23:22 Eero Palevaara 4.04:11 Lari Parkkinen 3.27:19 Matti Soutua 5.19:09 Pekka Suomi 5.02:14 Tero Vanhamaa 3.42:19 Jaakko Vannemaa 3.15:07 Markus Viitaniemi 3.08:18 11. ”Laulan mielelläni biisejä rock´n rollista Jaakko Teppoon. Juoksu eteni hienosti, ja eniten haastetta toi ruuhkassa ohittelu. Tarinan opetus: Aseta tavoite ja tee sen eteen töitä.” ”Paloja pelastusalalla liikunnan määrä ja mahdollisuus liikkua myös työaikana on sinänsä riittävä. ”Neljä päivää ennen starttia aloitin hiilihydraattitankkauksen, joka sisälsi pastaa, riisiä, pullaa, leipää, urheilujuomaa ja karkkia.” ”En voisi kuvitella elämää ilman liikuntaa, se antaa hengähdystauon työja kotielämän kiireille. Kotona minulla on 1-, 4ja 6-vuotiaat lapset ja vaimo sekä pari koiraa. Omaa vauhtia pääsi tasaisesti juoksemaan noin 24 kilsan kohdalla. SÄILIÖAUTO-ONNETTOMUUS! Öljyntorjuntakoulutus ja säiliön tyhjennysadapterit RMK Safety Work Oy www.safetywork.fi pekka.moilanen@safetywork.fi tel. ”Juoksin puolikkaan Joensuussa kaksi viikkoa ennen Tukholmaa aikaan 1.32:55. Järjestelyt reissulla ja itse maratonilla sujuivat todella hyvin – ei tarvinnut huolehtia kuin omasta juoksusta. 6 ·2015 69
Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa lukijoidemme mielipiteitä ilmoituksista, niiden sisällöstä ja tarpeellisuudesta, sekä samalla kehittää lehteä entistä kiinnostavammaksi ilmoituskanavaksi lukijoidemme toiveiden mukaisesti. Hyvä Pelastustieto-lehden lukija: Pelastustieto-lehti tekee tutkimuksen tässä lehdessä olevista ilmoituksista. http://vastaa.innolink.fi/pelastustieto/ Arvonta Pelastustieto-lehti arpoo vastaajien kesken yhden 150 euron arvoisen lahjakortin. Vastaamiseen kuluu aikaa noin 10 minuuttia. Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa lukijoidemme mielipiteitä ilmoituksista, niiden sisällöstä ja tarpeellisuudesta, sekä samalla kehittää lehteä entistä kiinnostavammaksi ilmoituskanavaksi lukijoidemme toiveiden mukaisesti. Palautteestasi lämpimästi kiittäen, Pelastustieto-lehti Innolink Research Oy Esa Aalto Etta Partanen päätoimittaja viestintäpäällikkö HUOMASITKO. Alla olevasta osoitteesta pääset suoraan kysymyslomakkeelle. Lisätietoja Lisätietoja lomakkeen täyttämiseen liittyvistä asioista antaa Jan Müller, Innolink Research Oy, puh. Osallistuaksesi arvontaan täytä yhteystietosi lomakkeen loppuun ja merkitse osallistumisesi kohtaan ”Arvonta”. Vastaaminen Vastaa kyselyyn oman näkemyksesi mukaisesti kritiikkiä tai kehuja kaihtamatta. Osallistuaksesi arvontaan täytä yhteystietosi lomakkeen loppuun ja merkitse osallistumisesi kohtaan ”Arvonta”. Vastaa ja voita 70 6 ·2015. http://vastaa.innolink.fi/pelastustieto/ Arvonta Pelastustieto-lehti arpoo vastaajien kesken yhden 150 euron arvoisen lahjakortin. Palautteestasi lämpimästi kiittäen Pelastustieto-lehti Innolink Research Oy Esa Aalto Etta Partanen päätoimittaja viestintäpäällikkö Tutkimus lehden ilmoituksista 2015 Hyvä Pelastustieto-lehden lukija: Pelastustieto-lehti toteuttaa tutkimuksen tässä lehdessä olevia ilmoituksia. Vastaamiseen kuluu aikaa kymmenisen minuuttia. 040 4814878. Alla olevaa linkkiä klikkaamalla pääset suoraan kysymyslomakkeelle. Vastaaminen Vastaa kyselyyn oman näkemyksesi mukaisesti kritiikkiä tai kehuja kaihtamatta. 040 4814878. Lisätietoja Lisätietoja lomakkeen täyttämiseen liittyvistä asioista antaa Jan Müller, Innolink Research Oy, puh
Ota yhteyttä: marko.partanen@pelastustieto.fi Nykäyksenvaimennin Petzl Absorbica L57 | Lisätietoa: www.petzl.com Lisätietoja QR-koodista. Pelastaja varusteineen painaa helposti yli sata kiloa. Mikäli pelastajan laitteisiin pitää kytkeä myös autettava, riittää Absorbican maksimikuorma suojaamaan työn. Muutoin laitteen käyttäminen ei vaadi työnaikaista huomiota. Absorbica soveltuu pelastuskäyttöön hyvin, sillä sen maksimikuorma on 250 kiloa. 3 Absorbica kiinnitetään rintalenkkiin ja toinen pää turvaköydessä olevaan tarraimeen. Se on tarkistettava vuosittain valtuutetulla tarkastajalla. Joskus pelastuslaitokset valitsevat käyttöönsä vähemmän kuormaa kestävän nykäyksenvaimentimen. Laite nimensä mukaisesti vaimentaa nykäystä, joka aiheutuu putoamisstilanteessa, kun taakan paino siirtyy työköydeltä turvaköydelle. Absorbicaa käytetään yleensä ASAP-laitteen kanssa, johon nykäyksenvaimennin on kiinnitettävä valmistajan ohjeiden mukaisesti. kolme pointtia Onko yritykselläsi tuote, jonka haluat antaa käyttökokeiluun ja esiteltäväksi tällä palstalla. 2 Nylonista valmistetun Absorbican käyttöikä on kymmenen vuotta. Silloin se on hintansa tienannut. 6 ·2015 71 1 Petzl Absorbica L57 -nykäyksenvaimennin on korkeanpaikan työskentelyssä käytettävä putoamissuojainväline. Pintaan kertyneen lian voi puhdistaa kostealla pyyhkeellä. Jos laite aktivoituu käytössä, ei sitä voi enää käyttää. Mikäli laite on joutunut kosketuksiin kemikaalien kanssa, on se tarkistettava valtuutetulla tarkastajalla ennen seuraavaa käyttöä. Nykäyksenvaimentimen silmämääräinen tarkistus kannattaa tehdä jokaisen käyttökerran jälkeen
Päästöttömät ja hiljaiset akkumallit toimivat kaikissa sääoloissa (IP44). Otsonointia käytetään esimerkiksi autoissa, vaatteissa tai huoneistoissa olevien epämiellyttävien hajujen poistamiseen sekä desinfiointiin. Basic on yksinkertainen savurajoitin, joka tekee asuinja majoitustilojen ilmanvaihtojärjestelmien savukaasusuojauksen edulliseksi, turvalliseksi ja helppokäyttöiseksi. Ne soveltuvat mainiosti ainoiksi työkaluiksi kevyisiin yksiköihin tai täydentämään järeämpiä sarjoja esimerkiksi raivausautoon. Lisätietoja: www.peltaco.com Basic on savurajoitin, joka toimii palopaineen perusteella. 30 asteen kulmassa olevat terät helpottavat ajoneuvon pilareiden leikkaamista ja tekevät työskentelystä pelastajalle ergonomisempaa. Power Ozone poistaa hajut ja bakteerit Power Ozone on Suomessa valmistettu ammattitason ilman otsonointigeneraattori, joka poistaa tehokkaasti hajut ja tappaa bakteerit. Suomessa laitetta jälleenmyyvät Tamrex Oy ja Finsatec Oy. Koot ovat 100–315 Ø. Se estää palokaasujen takaisinvirtauksen tuloilmakanavassa omatoimisesti. Helppokäyttöinen laite poistaa muun muassa savun, tupakan, viemärin, homeen, tunkkaisuuden ja kalman haju. Otsonoinnin avulla voidaan poistaa hajut, joihin normaali siivoaminen ei tehoa. ALAN tuotTEET Pelastustieto julkaisee veloituksetta tietoja kiinnostavista alan tuotteista. 5000-sarja korvaa vähitellen 4000-sarjan tuotteet. Sarjan kevyin työkalu painaa vain 9,9 kg ja CU 5050 -leikkurin leikkuuvoima on yli 40 tonnia enemmän kuin edeltävän 4000-sarjan suurimmissa leikkureissa. Toiminta-alue on noin kuusi neliömetriä kuuden kilon sammuttimella ja noin kymmenen neliömetriä 12 kilon sammuttimella. 5000-sarjaan on saatavana laaja lisävarustevalikoima lähtien vetopäistä ja ketjuista erilaisiin latureihin ja kantohihnoihin. Basic sopii kerrostaloihin, hoivakoteihin ja hotelleihin. Lisätietoja: www.stravent.fi Yksinkertainen savurajoitin 72 6 ·2015. Sarjassa on tällä hetkellä kahdeksan erilaista levitintä, joista kolme akkukäyttöisiä. Lisätietoja: www.tamrex.fi, www.finsatec.fi Koonnut: Kimmo Kaisto Holmatron 5000 -sarja sai täydennystä Holmatro esitteli huhtikuussa uudet 5000-sarjan levittimensä ja Interschutz-messuilla kesäkuussa pelastussakset. Lisätietoja: www.dafo.fi, www.holmatro.com Automaattisammutin hankaliin paikkoihin Peltafire-automaattisammutin on tehokas ja helppo vaihtoehto paloturvallisuuden kannalta ongelmallisiin ja ilkivallalle alttiisiin tiloihin, kuten jätekatoksiin, varastoihin ja autotalleihin. Asennusvaihtoehtoja on neljä erilaista. Pelastussaksia on neljä erilaista, joista kaksi toimii akuilla. VTT on päivittänyt Straventin Basic-sertifikaatin ja se on voimassa vuoteen 2020 asti. Voit lähettää aineiston painokelpoisen kuvan kera osoitteeseen toimitus@pelastustieto.fi. Basic ei tarvitse moottoreita, ohjausta tai sähkökaapelointia. Power Ozone -otsonigeneraattoria valmistaa joensuulainen Jadeca Oy. Saatavilla myös mittausja säätöyhteydellä varustettuna. Sammuttimen suutin levittää sammutusaineen kohteeseen tukahduttaen liekit. Jokainen akkumalli vastaa teholtaan ja voimiltaan vastaavaa Core-letkumallia. Erikoisuus on kallistetuilla terillä varustetut CU 5050 i -pelastussakset. Automaattisammuttimen ampulli reagoi 68 °C:ssa laukaisemalla automaattisesti 6 kg:n tai 12 kg:n jauhesammuttimen
Kurssitarjonnassa kurssin kuvauksen yhteydessä on sähköisesti täytettävä ilmoittautumislomake. #24365selfie tägillä jaettavat kuvat jaamme myös nettisivuillamme: palokuntaan.fi/24365kiertue. 0295 450 201. 6 ·2015 73. Ilmoittaudu kurssille verkkosivuillamme. Hakuajan päätyttyä vapaita paikkoja voi tiedustella opintotoimistosta, puh. • poistumisturvallisuusselvitys • kantavat rakenteet • tuettavaa rakentamista koskevat palotekniset vaatimukset • maakaasun käsittelyn turvallisuus • päätös räjähdystarvikkeista + paljon muuta Tilaa heti • puh. Kaikkien kuvansa jakaneiden kesken arvotaan30.9.2015 Samsung Galaxy A3 älypuhelin. UUSITTU PAINOS! Muutoksia, mm. Osallistuaksesi kilpailuun Instagramissa käyttäjätilisi tulee olla julkinen. Koulutustarjontaamme syksyllä 2015 Ammatillinen täydennyskoulutus Seuraa meitä Facebookissa! www.facebook.com/Pelastusopisto Hei palokuntalainen! OLE OMA ITSESI JA VOITA SAMSUNG A3 Osallistu kilpailuun ottamalla itsesi näköinen Palokuntaselfie ja jaa se Instagramissa ja merkitse siihen tägi #24365selfie tai jaa kuvasi Facebookissa Palokuntaansivun seinälle. Katso ennakkotilausedut netistä! Suomen Kalenterit mm 127 € + alv 10 % PALOJA RAKENNUSLAINSÄÄDÄNTÖ 2015 www.pelastusopisto.fi Nro Kurssi Aika Hinta € Haku päättyy 20258 Ilmanvaihtolaitteistojen paloturvallisuus 6.-8.10.2015 155/pvä 11.9.2015 20315 Toiminta paloteknisillä laitteistoilla 20.-22.10.2015 445 25.9.2015 20007 Palontutkinnan täydennyskoulutus 4.-6.11.2015 650 9.10.2015 20649 Valvonta ja palotarkastus erityiskohteissa 11.-12.11.2015 285 16.10.2015 20351 Turvallisuuskouluttajan peruskurssi 17.-19.11.2015 445 30.10.2015 20134 Raskaan kaluston tieliikennepelastus -kurssi 7.-8.10.2015 295 11.9.2015 20020 Puomitikkaan kuljettajakurssi 5.-8.10.2015 530 11.9.2015 20033 Hakkuutekniikka ja vauriopuiden käsittely 3.-5.11.2015 390 9.10.2015 20660 Eh-palvelun hälytysajoneuvon kuljettaminen -kouluttajakurssi 14.-17.12.2015 780 16.11.2015 Koko koulutustarjonta on nähtävillä Pelastusopiston verkkosivuilla > Kurssitarjonta. Siellä näet myös #palokunta tägillä jaetut Instagram-kuvat. • www.suomenkalenterit.. (09) 222 3700 • myynti@suomenkalenterit.. Kurssien opetussisällöstä antavat tietoa kurssien johtajat, jotka on nimetty yhteystietoineen kurssikuvauksien yhteydessä, puh. Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti. • pelastuslaissa • öljyvahinkojen torjuntalaissa • laissa vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta Uudet asetukset, mm. Facebook ja Instagram eivät ole osallisia kilpailuun. 0295 453 492
Kevytasu toimii usein sammutusasua paremmin Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kevytasut ovat nyt olleet käytössä puolisen vuotta. Tilaa koko sisältö! Saat lukuoikeuden kaikkeen verkkosisältöön sekä digilehteen 48 euron vuosihintaan. Osoitteesta pelastustieto.fi löydät kaikkein ajankohtaisimman tiedon pelastusalan uutisista ja puheenaiheista. Ongelmat Virvessä hiljensivät paloasemia Pääkaupunkiseudun paloasemat joutuivat kuuntelemaan yhden viikonlopun ajan kaiken hätäkeskuksen viestiliikenteen Virve-radioista, sillä viranomaisverkossa oli toimintahäiriöitä. Kuljettajan unohduksella olisi voinut olla traagiset seuraukset Pelastustiedon blogissa Esa Aalto pohdiskelee veturinkuljettajan inhimillisiä virheitä ja vastuuta junaliikenteessä. Pelastustieto.fi – alan uusimmat jutut! Muistathan käydä katsomassa, mitä uutta laaja nettisivustomme tarjoaa. 22 minuutin murhenäytelmä Arkistojutuissamme pääset lukemaan esimerkiksi Juhani Katajamäen reportaasin siitä, mitä tapahtui Lahden dramaattisessa kerrostalopalossa Tapaninpäivän yönä 26.12.1996. 74 6 ·2015. Lue palopäällikkö Heikki Kervisen ajatukset siitä, millaisissa tilanteissa kevytasu on perinteistä sammutusasu parempi vaihtoehto
Sähköposti: mirafoni112@gmail.com Tuliko työn sisältö yllätyksenä. Mitä sitten tällaiselle epäsuotuisalle trendille voisi tehdä. Työnantajalla on velvoite järjestää työntekijälle tarvittaessa yksilöllisiä tehtävänkuvia ja tehdä tarvittaessa erityisjärjestelyjä töiden osalta. Hälytysajoneuvon värillä tuntuu olevan myös väliä, sillä jos se jatkuva keikkaputki onkin ambulanssissa, pistää se puuskuttamaan. MIRAFONI Kolumnisti Mira Leinonen työskentelee projektipäällikkönä ja toimii Anjalan VPK:ssa. Joitakin hätäkeskuspäivystäjiä on puolestaan siirretty päivätöihin, kun niihin hätäpuheluihin joutuukin vastaamaan myös virka-ajan ulkopuolella. Pelastustoimi on alana perinteikäs ja työurat ovat olleet pitkiä. Ensimmäinen savusukellustehtäväkin saattaa vaatia vuosia ennen kuin sellainen tulee eteen. Auta armias, jos nämä henkilöt pistetään vielä tekemään turvallisuusviestintää tai antamaan koulutusta – ei maistu! Monille esimiehille virkapuvun kantaminen ja nappulat olkapäillä tuntuvat olevan riittävä syy hakeutua johtotehtäviin, mutta kun eteen tulee ensimmäinen ikävä henkilöstöasia, unohdetaan, että johtamista tarvitaan nimenomaan huonoina hetkinä, ei niinä gloriantäytteisinä. Pelastustoimesta tulisikin luoda mahdollisimman realistinen kuva sen kaikkine puolineen ja monipuolisine tehtävineen, jotta alalle hakeutuvien henkilöiden jalat pysyvät maassa ylenpalttisten sankarikuvitelmien sijaan. Johtamisessa tilastot, analytiikka ja prosessit ovat sivuuttaneet ihmiset. Kokonaiskuvaa katsoessa nämä ovat aina organisaatiolle lisähaaste ja kustannustekijä, joita saisi olla mahdollisimman vähän. Operatiivisissa tehtävissä toimiville henkilöille on tullutkin yllätyksenä, että keikkaa ei olekaan 24/7, vaan tehtäviä voi joutua odottamaan. Pelastustoimen perustehtävät ovat pelastustoiminta, onnettomuuksien ehkäisy ja väestönsuojelu. Alalle hakeutuvien toivoisi ottavan selvää toimialasta muualtakin kuin tv:n reality-ohjelmista ja hakevan työharjoittelua mahdollisimman monipuolisesti eri tehtävistä eikä omaksuvan kyynistyneiden kehäkettujen asenteita, vaan ajattelevan omilla aivoillaan. Kaikki näköislehdet vuodesta 2007: Alan kuumimmat blogit: 6 ·2015 75. Toiset puolestaan ahdistuvat asemapalvelustehtävistä ja kärsivät pahemmanlaatuisesta lorvikatarrista vältellen töitä erinäisiin syihin vedoten. Terveydentilaan liittyville tekijöille ei aina välttämättä mahda mitään, mutta asennepuolta pystyy aina kehittämään. Nämä tehtävät saavat erilaisia ihmisiä hakeutumaan alalle, mutta nyt kentältä on alkanut kuulua kummia: entistä enemmän tuoreita virkamiehiä ja viranhaltijoita siirretään toisiin tehtäviin, kun työn sisältö on ollutkin aivan muuta kuin mitä henkilö on kuvitellut. Esimiehillä puolestaan tulisi olla riittävästi rohkeutta puuttua myös niihin ikäviin asioihin ja toisaalta omata sen verran pelisilmää, ettei tuoretta työntekijää uuvuteta tai kyynistetä. Asenteet työelämää kohtaan ylipäätänsä ovat olleet jo tovin murroksessa, ja myös pelastustoimen on tulee varautua siihen, että entistä suurempi osa työntekijöistä tulee vain piipahtamaan jatkaakseen matkaa muihin itselleen paremmin soveltuviin tehtäviin
Ambulansseissa annetun ensihoidon jälkeen kumpikin potilas kuljetettiin helikopterilla sairaalaan. Kello 9.30 nainen saatiin siirrettyä rankalaudalle ja edelleen ambulanssiin. Koska onnettomuuspaikasta ei ollut tarkempaa tietoa, palokunta joutui etsimään sitä. 2. Auto nostettiin varovasti tielle. Ruostunut aerosolipakkaus tyhjeni suljettuun tilaan. Äiti kuljetti 8-vuotiasta poikaansa kouluun. Melkein kaikki käsittelevät tällaisten pakkausten varastojen turvallisuutta. ”Irrotimme etuikkunan ja konepellin”, kertoo palokuntalainen Christian Ebeling. Kaksi lasta leikki aerosolipakkauksella. Niissä käytettiin ponnekaasuna halogeenihiilivetyjä. Äidillä todettiin useita murtumia, kun pojalla vain nenäluu oli murtunut ja otsassa oli avohaava. Paineaalto rikkoi 32 ikkunaruutua sekä kaksi ovea. Sitten selvisi, että lapsi oli jo päiväkodissa. Kun 1990-luvun alussa näiden, ilmakehän otsonikerrosta tuhoavien, kaasujen käyttö kiellettiin, ne korvattiin palavilla kaasuilla. Epäilemättä kysymyksessä oli bleve! Englanti 1981. Koska tulipalojen jälkiä tutkittaessa löytyy usein rikkoutuneita ja palaneita aerosolipakkauksia, palon syystä voidaan tehdä kaksi oletusta: 1. Molemmat saivat kasvoihinsa vaikeita palovammoja. Ranska 1966. ”Perillä näimme vain kuorma-auton. Tarkempi tiedustelu osoitti, että murskautunut henkilöauto oli vetoauton alla, 2 metriä syvän ojan pohjalla”, kertoo pelastustoiminnan johtaja Stefan Schwartz. Nyttemmin molemmat ovat toipuneet vammoistaan. Ranska 2006. Räjähdys tuhosi osan asunnosta. ”Ajatuksena oli pitää henkilöauto paikallaan kauhakuormaajalla, kohottaa vetoautoa autonosturilla ja vetää kuorma-auto tielle hinausautojen vinttureilla”, sanoo Siering. Hyönteismyrkkyä sisältänyt aerosoli repesi ja sitä käsitellyt, savuketta polttanut henkilö sai vaikeita palovammoja. Kello 8.15 autonosturi saapui poliisin saattamana. Pelastamista helpotti, että poika oli asianmukaisessa turvaistuimessa. Nosturia odottaessaan palokunta otti esille hydrauliset pelastusvälineet, ikkunatyökalut ja tukemisvälineet. Paikalle tulleet sukulaiset olivat huolissaan siitä, että perheen nuorempi lapsi saattaisi olla murskaantuneessa autossa tai sen alla. Teksti: J.-S. Hän tuntui olevan hyvässä kunnossa. Pakkauksissa on asianmukaiset varoituslauseet, mutta monikaan käyttäjä ei vaivaudu lukemaan niitä. Tankolevitintä ei voinut tukea kojelautaan. Kello 9.50 poika siirrettiin ambulanssiin. ”Juttelin kuljettajan vieressä istuneen pojan kanssa. Tämän vuoksi löytämäni aineisto kattaa vain erityistapauksia. Kun kuorma-auto oli vedetty tielle, kävi ilmi, kuinka pahoin murskaantunut henkilöauto oli. Seos syttyi kaasulla toimivan vedenlämmittimen pilottiliekistä. ”Vaikka emme nähneet autoon jääneitä, saatoimme keskustella heidän kanssaan. Eräissä lähteissä korostetaan, että otsonikerroksen suojelu on synnyttänyt koteihin uusia riskejä. ”Katkaisimme B-pylvään ja irrotimme vasemman puolen ovet”, kertoo Ebeling. Ranska 1984. Teksti: Timo Jann Kuvat: Hirschmann Feuerwehr-Magazin 4/2014 76 6 ·2015. Aerosolipakkaus rikkoutui tulipalossa. Ensimmäisen oletuksen tueksi on lähes mahdotonta löytää perusteluja ellei syttymisellä ole silminnäkijää tai palo on rajoittunut aivan pienelle alueelle. Koska poika oli jäänyt äidin alle, häntä ei voinut aikaisemmin irrottaa. Oli selvää, että ilman nosturia mitään ei voinut tehdä”, kertoo palokunnanpäällikkö Volker Siering. Huoneessa ollut henkilö sai kasvoihinsa palovammoja. Paikalle saatiin myös kaksi raskasta hinausautoa sekä kauhakuormaaja. Auringonsäteilyn kuumentama aerosolipakkaus repesi henkilöautossa surmaten kaksi siellä ollutta ihmistä. Toinen heistä sytytti pakkauksen suihkun savukkeensytyttimellä. Palo syttyi aerosolipakkauksesta. Aerosolipakkausten riskit ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski Voimainponnistus Aerosolipakkaukset tulivat koteihin 1960-luvun alussa. Löytämäni aineisto on suppea ja pyydänkin lukijoita täydentämään sitä. Ranska 1990. Kello 7.10 ilman kuormaa ajanut maansiirtoauto törmäsi paikallisteiden risteyksessä henkilöautoon ja työnsi sen ojan pohjalle. Suorittamassani kirjallisuustutkimuksessa löysin viitisenkymmentä ranskan-, saksanja englanninkielistä julkaisua aerosolipakkausten turvallisuudesta. Vanhus heitti tyhjän aerosolipakkauksen uuniin. Saksa 1981. Pelastusauton vinssillä vedettiin ohjaustankoa ylöspäin, jotta pojan irrottaminen tuli mahdolliseksi. Kyljellään oleva auto tuettiin tukitangoilla. Schmauch Sapeurs-Pompiers de France 3/2014 Hülseburg (Saksa). Uunista lentäneet hehkuvat hiilet sytyttivät sohvan. Monessa aerosolipakkauksessa on myös palavaa nestettä. Annoin hänelle pehmolelun.” Äidin pää oli kolarissa vääntyneen katon puristama. Helikopterilääkäri antoi hänelle kipulääkettä. Sähkölaitos teki tien suuntaisen sähkölinjan jännitteettömäksi. Parin metrin päässä nestekaasulla toimivasta lämmittimestä sijainnut aerosolipakkaus repesi
Hän katsoi olleensa väärässä asennossa ikkunalaudalla. Palokuntalainen joutui kahden kuukauden sairauslomalle. Tavallisella suihkuputkella sisätilan palo sammuu nopeammin. Harjoitus järjestettiin ammattikoululla, jonne mies tuotiin palokunnan autolla. Uusimmalle paloasemalle on sisustettu tavallinen asunto, jossa lapset voivat tutustua Palon perheen kotiin, jossa kaikki on pielessä. Miten voin sammuttaa palon. 2. Mies kaatui ikkunalaudalle eikä vammansa takia päässyt pitemmälle. Jokaisessa huoneessa he kokevat jotain jännittävää. Yksi savusukellusryhmä meni ikkunan kautta ensimmäisen kerroksen asuntoon sammuttamaan paloa ja pelastamaan siellä mahdollisesti olevat ihmiset. Moottoritilan palot sammuivat helposti, mutta sisätilan paloissa sammutusleikkurin suihkua oli vaikea ohjata. Sitten hän esitti epätavallisen pyynnön. Hän rikkoi ikkunan palokirveellä ja pyysi 81-vuotiasta tulemaan ikkunan luo. Kurssin aikana kokeilimme, kuinka kuormalavapinon ja kahden autonrenkaan palot sammuvat repun vedellä. Heidän näkemyksensä tulevaisuuden sammutustekniikasta oli: 1. Sapeurs-Pompiers de France 4/2014 Älypuhelin elvyttäjän apuna 6 ·2015 77. Lämpötilassa 100–150 ºC savusukeltajien on helpompi toimia, jos sisälle on mentävä. Pian palokunnan kolme yksikköä tulivat kohteeseen. Hän yritti pelastaa 81-vuotiaan liikuntarajoitteisen miehen toisen kerroksen asunnosta. Tämä ei onnistunut, koska porraskäytävä oli jo savun täyttämä. Sammutusleikkurikurssi Väärin pelastettu. Kaksi autoa sytytettiin moottoritilasta ja kaksi auton sisältä. Ruotsalaiset Richard Qvarfell ja Torwald Snickars pitivät kurssin vajaalle neljällekymmenelle epäuskoiselle norjalaiselle palomiehelle. Brand en Brandweer 4/2014 Drammen (Norja). Tilaisuuden päätteeksi pelastuslaitoksen edustajat pitivät oppitunnin sydänpysähdyksestä ja defibrillaattorin käytöstä. Hän pyysi, että hänet pelastettaisiin toisen kerran konetikkailla palokunnan harjoituksen yhteydessä. Heidän on löydettävä vastaukset tärkeisiin kysymyksiin: Miten pääsen ulos, jos pikkuveli sytyttää huoneen palamaan. Kurssin jälkeen palomestari Roar Martinsen kokeili menetelmää autopaloihin. Ensi sijassa pyritään sammuttamaan, mutta samalla saadaan palokaasut nopeasti jäähtymään. Mihin savuilmaisinta tarvitaan. Sammutus aloitetaan ulkoa. Mies kuljetettiin sairaalaan, jossa hänen todettiin saaneen vain mustelmia. Huone oli jo savuinen ja työkori oli alhaalta tulevan savun sekä höyryn ympäröimä. Ennen kuin konetikkaat oli nostettu, yksi palokuntalaisista huomasi, että palavan huoneen yläpuolella olevassa ikkunassa syttyi valo. Sammutusveden lisäaine X-Fog on veden ja ammoniumkloridin seos. Pelastettu mies kiitti paikallislehdessä palokuntaa. Tuolloin ei vielä tiedetty, oliko 81-vuotiaan lisäksi talossa muita ihmisiä. Tikkaat ohjattiin tämän ikkunan luo ja työkoriin meni savusukeltaja. Lämpökameran avulla etsitään, missä päin rakennuksessa palaa. Teksti: Arnt Folvik Brannmannen 6/2013 Pariisin pelastuslaitos pyrkii ottamaan älypuhelimet avuksi sydänpysäysten elvytyksessä. Kun suihku oli puhkaissut seinän, palo sammui ja lämpötila laski erittäin nopeasti. Sammuttajat eivät joutuneet alttiiksi kuumuudelle. Mitä teen palovammalle. Yhdessä palomies Bobin kanssa lapset auttavat perhettä tekemään kodistaan turvallisemman. Ensipelastajan (Pelastustieto 8/2014) repussa on 10 litraa vettä ja taskussa sammutuskranaatti (Pelastustieto 3/2013). Jestetten (Saksa). Toinen ryhmä nousi portaita pelastamaan toisessa kerroksessa olevat ihmiset. Pelastuslaitos kutsui maaliskuussa satakunta koehenkilöä testaamaan erilaisia älypuhelimelle kehitettyjä sovelluksia, joiden avulla ensiapua osaamaton tai huonosti osaava henkilö voi elvyttää sydänpysähdyspotilasta ennen ambulanssin tuloa. Sammutusleikkurin tuottamassa sumussa aine hajoaa noin 250 ºC:n lämpötilassa ja sammuttaa palon alentamalla ilman happipitoisuutta. Sammutukseen tarvitaan vähemmän vettä. Sammutusleikkuria ja 1 % X-Fogia sisältävää vettä kokeiltiin purkutalon täydessä palossa. Teksti: Uwe Kaier 118 swissfire.ch 3/2014 Koululaisten 112-kerho Rotterdam (Hollanti). Palokuntalainen kiskoi hänet koriin ja revähdytti selkänsä. Ensimmäisen kerroksen asukas oli mielenhäiriössä sytyttänyt vuoteensa ja sitten poistunut paikalta. Tikasyksikkö valmistautui tarvittaessa pelastamaan kerroksissa olevat ihmiset sekä tarjoamaan savusukeltajille poistumisreitin. Veden, X-Fogin ja paineilman avulla molemmat palot sammuivat nopeasti ja vettä jäi vielä reppuun. Mies istuutui ikkunalaudalle asetetun tyynyn päälle, kääntyi 180 astetta ja nousi jaloilleen työkorissa. Jokaisesta, joka on kiertänyt reitin, tulee 112-kerhon jäsen ja hän saa opaskirjan, jonka avulla kodin paloturvallisuutta voi parantaa. Sammutusleikkuria ja vettä, johon on lisätty 1 % X-Fogia, voidaan (nestepaloja lukuun ottamatta) käyttää kaikkien palojen sammuttamiseen. Kuvat, äänet ja savu tekevät kokemuksista todellisia. Talon kolmannen kerroksen asunnossa asuva palokuntalainen saapui ensimmäisenä paikalle. Pelastustoiminnan johtaja seuraa lämpökameralla, kuinka sammutus onnistuu. Sammutuskranaattia emme kokeilleet. Sammutusleikkuri käyttää veden (58 l/ min) tehokkaammin kuin tavallinen suihku, jonka vesivirrasta 90 % menee hukkaan. Rotterdamin pelastuslaitos on perustanut 11-vuotiaille koululaisille tarkoitetun 112-kerhon. Rakennus vaurioitui pahoin. 3. Toisessa harjoituksessa hän makasi vuoteella ja pelastajat nostivat hänet koriin. Lisäksi palokunta voisi harjoitella liikuntarajoitteisen henkilön pelastamista. Naapuri näki liekkien lyövän ulos kolmikerroksisen pientalon ensimmäisen kerroksen ikkunasta ja hälytti palokunnan
Varsinkin vuorotöitä tehdessä useita kontaktikertoja jäi väliin. Mikäli tuote saadaan hyvin kehitettyä, parantaa se merkittävästi työturvallisuutta ja nopeuttaa pelastustoimintaa. Honkala valmistelee kehitystehtävänä pelastustoiminnan tiedolla johtamisen mallia. Heidän mukaansa oppimisen kannalta merkittävä osa opiskelussa oli muiden kurssilaisten, ohjaavien opettajien ja luennoitsijoiden kanssa käydyt keskustelut ja kokemusten vaihto. Noin puolet koulutuksen sisällöstä tulee henkilökohtaisista, omasta työorganisaatioista saaduista kehitystehtävistä, jossa kehitetään todellista työelämälähtöistä toimeksiantoa. Tarkoituksena on tutkia tuotteiden kaupallistamista ja uusien ideoiden läpivientiä käyttäen esimerkkinä yhtä tuotetta. Heikki Havukaisen kehitystehtävä käsittelee innovointia ja uusien tuotteiden kehittämistä pelastusalalla. Palautejärjestelmä linkitetään Pirkanmaan pelastuslaitoksella jo käytössä oleviin palautejärjestelmiin. Hän opiskeli töiden ohella sairaanhoitaja AMK-tutkinnon, koska koki, että siitä on lisäarvoa pelastustoiminnan johtajana toimimiselle. Syksyllä siis jatketaan kehittämistehtävän parissa”, Havukainen kertoo. Opiskelijalta edellytetään jo ennen opintoja omaksuttua tekstintuottamiskyä ja tietoteknisten taitojen hallintaa.” Sijoitus tulevevaisuuteen Havukainen näkee, että opiskelu on sijoitus tulevaisuuteen. Teinkin aika alussa päätöksen, että venytän opinnot suosiolla toiselle vuodelle, ja ilman tätä ratkaisua olisi ruuvi voinut kiristää turhankin paljon jossain vaiheessa. Ajankäyttö oli välillä hyvin vaikeaa, kun työnantaja ei tukenut opintoja. Ylempi AMK tarjoaa hyvän väylän kehittää osaamista ja päivittää tietoja ajan tasalle”, hän sanoo. Kontaktiopintoja oli joka toisen viikon perjantai ja lauantai. Opintoryhmässä oli erilaisista lähtökohdista, työurataustoista ja organisaatioista 25 insinööriä, joiden kanssa teorioista ja niiden soveltamisesta käytännön esimerkkien kautta muodostui vahva kokonaisuus oppimisalustaksi. Tiedolla johtamisen mallissa laaditaan kaksisuuntainen palautejärjestelmä pelastustoiminnassa syntyvän tiedon ja kokemusten hyödyntämiseksi, toiminnan arvioimiseksi ja kehittämiseksi, osaamisen kehittämiseksi sekä palautteen antamiseksi. Pirkanmaan pelastuslaitoksen palomestari Heikki Havukainen ja operatiivinen päällikkö Martti Honkala päivittävät tutkintoaan YAMK-tasoiseksi (Master of Engineering) Tampereen ammattikorkeakoulun Teknologian johtamisen koulutusohjelmassa. Martti Honkala valitsi vapaavalintaisista kursseista teknologiatalouden johtamisen ja kansainvälisen teknologiaympäristön. ”Itselleni vuorokausirytmin tekeminen tuntuu vielä hyvältä, mutta tilanne voi olla toinen kymmenen vuoden päästä”, hän sanoo. Mallin tarkoituksena on palvella pelastuslaitoksella alkanutta laadun arviointityötä. ”Siihen nähden vuoden mittainen koulutus ei tuntunut kovin vaikealta, joskin tieteellistä näkökulmaa varsinkin kehittämistehtävässä tuli olla enemmän kuin AMK-tasolla. Lisäksi opiskellaan syventäviä ammattiopintoja ja vapaasti valittavia opintoja. Hänen mukaansa opiskelusta saatu ylempi korkeakoulututkinto antaa mahdollisuuden hakea kaikkiin päivätöihin joita pelastusalalla on tarjota. Lyhimmillään opinnot voi suorittaa yhdessä vuodessa. Hän sanoo, että kurssit teettivät työtä, mutta antoivat uutta oppia ja avarsivat aiempia käsityksiä. ”Toki osaamista täytyy päivittää jatkuvasti. Teksti: Martti Honkala ja Heikki Havukainen (Pirkanmaan pelastuslaitos) ja Mika Ijas Tampereen ammattikorkeakoulu) Kuva: Jari Nieminen Esimiehet päivittivät osaamistaan ylempään AMK-tutkintoon Palomestari Heikki Havukainen vasemmalla ja operatiivinen päällikkö Martti Honkala oikealla 78 6 ·2015. Heikki Havukainen katsoo, että työssäkäynnin ja opiskelujen yhdistäminen on aina haastavaa, niin myös nyt. ”Poissaolot vaikeuttivat opinnoissa etenemistä. Valitettavasti pelastusalalla on erittäin vähän täydennyskoulutusta, varsinkaan päällystölle
Välittömässä ja jatkuvassa valmiudessa on vähintään kaksi pelastussukeltajaa. Haettavana on: PALOMESTARIN VIRKA erityisasiantuntijan tehtäväkuvalla Tehtävän ensimmäinen sijoituspaikka on Pyhäjoki. Lisätietoja: Kati Saarikivi, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoidon valtakunnallisen koulutusverkoston puheenjohtaja, kati.saarikivi@porvoo.fi Ensihoidon koulutusvastaavat järjestäytyivät Peltaco Oy Pelastussukellusta 60 vuotta Helsingissä Kuluva vuosi on Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen vesisukellustoiminnan juhlavuosi. Nykyisin pelastuslaitoksen vesisukellusvalmius on keskitetty Erottajan paloasemalle. Erityisasiantuntijan tehtäväkuvaan kuuluu ensisijaisesti Hanhikiven ydinvoimalahankkeeseen liittyvät pelastusviranomaistehtävät sekä alueen kuntien ja kuntayhtymien varautumisen tukeminen. Koulutusverkostolla on käytössään materiaalipankki, jota käytetään koulutusmateriaalin jakamiseen ja levittämiseen. Lisäksi asiantuntijajäseniksi on kutsuttu edustajat lääkärihelikoptereista, ensihoitoa opettavista ammattikorkeakouluista, Pelastusopistosta sekä STM:stä. Hän vastaa yritysten työratkaisumyynnistä pääasiassa PohjoisSavon alueella. Lisätietoja: Pelastusjohtaja Jarmo Haapanen, p. Koulutusverkoston jäsenmäärä tällä hetkellä on noin 90 henkilöä. 044 429 6001 Riskienhallintapäällikkö, p. Ensihoidon koulutusvastaavat ovat järjestäytyneet vuoden 2015 alusta valtakunnalliseksi koulutusverkostoksi. Myöhemmin pelastuslaitos käynnisti oman vesisukelluksen perusja täydennyskoulutusohjelmansa. Tiivis yhteistyö Merivoimien kanssa jatkui, ja toiminta vakiintui. Alkuvaiheessa keskityttiin peruskoulutuksen lisäksi taktiikan, etsintämenetelmien ja kaluston kehittämiseen. Tällä hetkellä pelastuslaitoksella on 35 pelastussukeltajaa. Voit lähettää lyhyen tekstin mieluiten erilliseen tiedostoon (rtf tai doc) tai suoraan viestiin kirjoitettuna ja siihen liittyvän kuvan omana tiedostonaan esimerkiksi jpg-muodossa. Jäsenet verkostoon on nimetty ensihoitopäälliköiden tai vastuulääkäreiden toimesta alueittain. Hakuaika päättyy 11.9.2015 klo 12:00. Helsingin kaupungin palolaitos, myöhemmin pelastuslaitos, aloitti ensimmäisenä pelastusviranomaisena välittömän vesisukellusvalmiuden vuonna 1955. Toiminnan aloittivat 60 vuotta sitten palokorpraali Leo Mäkinen ja palomestari Allan Harne. Muista liittää mukaan yhteystietosi! Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä AVOIMIA VIRKOJA Jani Leskinen aloitti Peltaco Oy:n myyntiedustajana 18.8.2015. Uutta jäsenyyttä voi hakea koulutusverkoston puheenjohtajalta. Verkosto kokoontuu kaksi kertaa vuodessa, tarkoituksenaan lähentää eri organisaatioiden välisiä koulutusrajapintoja eri tavoin. Virkaan valittavalta vaaditaan pelastustoimiasetuksen mukainen päällystön kelpoisuus, BC-luokan ajokortti ja erinomainen englannin kielen taito. Lisäksi tehtävään soveltuva muu korkeakoulututkinto, kokemus kansainvälisistä tehtävistä voidaan katsoa eduksi. Aineiston voi meilata: toimitus@pelastustieto?fi tai postittaa: Pelastustieto, Toimitus, Pasilankatu 8, 00240 Helsinki. Hakuilmoitus on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.jokipelastus.fi. Ensimmäiset palolaitoksen pioneerisukeltajat koulutettiin Merivoimien sukeltajakurssilla yhdessä varusmiesten kanssa. 044 429 6005 KIRJOITA PELASTUSTIETOON Pelastustieto julkaisee veloituksetta nimitysuutisia, muistokirjoituksia, tietoja eläkkeelle siirtyneistä sekä lähinnä tasavuosia täyttävien syntymäpäivätietoja. Pelastussukeltaja on palomies-sairaankuljettaja, joka on suorittanut pelastajatutkinnon lisäksi erikoiskoulutuksen vesisukeltamiseen onnettomuustilanteissa. 6 ·2015 79. Tarvitsemme joukkoomme uuden arjen riskienhallitsijan. Verkosto on pelastuslaitosjohtoinen, mutta jäseniksi on kutsuttu myös sairaanhoitopiirien ensihoidon koulutusvastaavat. Ensihoidon koulutusverkosto kattaa nyt koko valtakunnan ja se on virallistettu Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston ensihoidon palvelualueen alle
Vaalilautakunnissa Pasi toimi vuosina 1980–1996. Työstään Espoon hyväksi Pasille myönnettiin Espoo-mitali vuonna 1988. Sopimuspalokuntia oli yhdeksän. Hänellä oli tapana selvittää tarkkaan kulloisenkin uuden paikkakunnan tai alueen erikoisuudet. Kun tuulilasi saatiin potkaistua irti, kaikki pääsivät kävelemään pois autosta. Onneksi paikallinen työväenyhdistys tuli apuun. Vapaapalokuntia oli 12. Koko palolaitoksen vahvuus oli 155 henkeä, josta Pasin osastossa 142. Yllättäen perhe sai järkyttävän suruviestin. Äidille järjestyi työpaikka työväentalon vahtimestarina Virtain kunnan Kotalan kylässä ja samalla perhe sai asunnon työväentalolta. Hän valmistui ensin alemmalta päällystökurssilta ja palomestarikurssilta vuonna 1994. Tilat palokunnalle ja yhdelle paloautolle vuokrattiin Kilon FPK:lta. Pasin aktiivisuus suuntautui myös yhteiskunnallisiin asioihin. Sen jälkeen hän toimi paloesimiehenä ja palomestarina sekä viimeiset 15 vuotta apulaispalopäällikkönä. Karin kohtalona oli kuulla lääkärien arvio elinajastaan. Pasia jäävät kaipaamaan vaimo Gunnel, lapset ja lastenlapset sekä ystävät ja työtoverit. Hänen ammattitaitonsa ja rauhallisuutensa oli vapaa-aikanakin usein tarpeen. Eräällä matkalla vuonna 2008 Saarenmaalta tullut ryhmä koki yllättävän tapahtuman Lihulan kunnan alueella. Raskaisiin maansiirtokoneisiin perehtynyt pätevä kuorma-auton kuljettaja Pasi Lampinen haki paikkaa ja tuli valituksi. Kari oli loistava seuramies, huumorintajuinen ja avulias, mikä tuli hyvin ilmi muun muassa matkoilla. Ystävää, kurssiveljeä ja työtoveria muistaen Kimmo Markkanen Tukipalvelupäällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Eero Vihervä palomestari, evp Rauma Pasi Lampinen Espoon palolaitoksella palvellut apulaispalopäällikkö Pasi Lampinen kuoli Lohjalla heinäkuun 22. Hän oli syntynyt 17.2.1946. Hänen matkansa varrelle sattui kaikenlaista. marraskuuta 1929. Vuonna 2006 Pasi muutti vaimonsa Gunnelin kanssa Lohjalle. Surun lisäksi perhe oli vaarassa joutua ahdinkoon. Karin ryhmä oli juuri poistumassa tilasta, jonne putosi asetyleenipullo, joka räjähti. Äidille ei löytynyt töitä ja sosiaaliturva oli hyvin heikkoa. Hän toimi Espoon terveyslautakunnan jäsenenä 1973–1988 ja lautamiehenä kihlakunnanoikeudessa 1989–1993. Sairausaikanaan hän osoitti ihmeteltävää mielen hallintaa ja realismia, vaikka tilanne oli paranemisen kannalta toivoton. Eläkkeelle Kari jäi Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtavan palotarkastajan virasta vuonna 2011. Pasi Lampinen syntyi nelilapsiseen perheeseen ja joutui perheen esikoiseksi vanhemman veljen kuoltua. Arvio oli täysin oikea. Palokalustoa oli saatu hankittua riittävästi. Viimeisen leposijan Kari sai Pyhärannasta meren ääreltä. Työssään esimiehenä ja apulaispalopäällikkönä Pasi oli arvostettu ammattimies. Uudelle lentokentälle tarvittiin palokunta, johon haettiin palomiestehtäviin sopivaa huoltomekaanikkoa. Siitä alkoi 36 vuotta kestänyt palokuntaura. Karilta murtui kaksi kylkiluuta ja hän kävi kahdeksan muun matkustajan kanssa ambulanssikyydillä Haapsalun sairaalassa. Kaikki ehtivät kriittisimmästä paikasta pois, joten ainoastaan kolme sammuttajaa vietiin sairaalaan. Hän myös organisoi turvavöissä roikkuneet matkustajat irti vöistä. Äiti hoiti muuttoa ja isän piti tulla perässä. Silloin Espoo oli kasvanut 160000 asukkaan kaupungiksi. Hän ei koskaan oma-aloitteisesti kertonut työtehtäviensä muutoksista. Isän poismeno oli työläisperheelle raju kokemus. Edelleen hänen kanssaan saattoi keskustella pitkät ajat monista ajankohtaisista asioista niin kuin aina ennenkin. Vastaili kyllä hyvin vaatimattomasti kysymyksiin. Pasin kanssa oli miellyttävää vaihtaa ajatuksia ja parantaa maailman menoa. Palomiehiä valittiin seitsemän, joista yksi oli Pasi Lampinen. Se oli Olkiluodon ydinvoimalan rakennustyömaan palo. Vartuttuaan työikäiseksi Pasi pääsi kuorma-auton kuljettajaksi voimalaitostyömaille ja siirtyi myöhemmin käyttämään raskaita maansiirtokoneita. Vuonna 1956 Espoon kuntaan perustettiin vakinainen palokunta, jossa oli 11 virkaa. päivänä 85 vuoden ikäisenä. Kun Pasi oli 11-vuotias, perhe oli muuttamassa Virroille. Pasi siirtyi täysin palvelleena eläkkeelle vuonna 1988. Karin kanssa oli rentouttavaa ja mukavaa keskustella kaikenlaisista aiheista. Sittemmin tie vei konemestarin maailman merille, kunnes hän hankki uuden ammatin paloalalta. Paloasemia oli kolme, keskuspaloasema sekä kaksi sivupaloasemaa ja esitys kolmannesta oli myötätuulessa. Silloin Espoossa oli 40000 asukasta. Palomiestehtävissään Pasi oli aktiivinen ja suoritti esimiestutkinnon Valtion palokoulussa. Kun Kari tuli 1970-luvulla vuosilomasijaiseksi Rauman palolaitokselle, jäi yksi tapahtuma pysyvästi mieleen. Joskus tuntui, että hän hallitsi jotkut asiat oppaita paremmin. Työpaikan muutoksesta Pasi vitsaili kavereilleen ja lupasi katsoa uutta työtä yhden tilinvälin, mikä tarkoitti kahta viikkoa. Kari säästyi vammoitta. Pasi oli merkittävästi mukana valmistelemassa Espoon paloja pelastustoimen valmiutta vastaamaan voimakkaasti kasvavan kaupungin edellyttämiä tarpeita. Matkustajia oli 50, keski-ikä yli 70 vuotta. MUISTOISSA Kari Rauhaniemi Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta eläkkeelle jäänyt johtava palotarkastaja Kari Rauhaniemi nukkui pois 24.6.2015. Yrjö Vorne Ystävä, paloveteraani 80 6 ·2015. Palokuntatoimintaan Kari tuli mukaan kymmenvuotiaana ja 14-vuotiaana hän liittyi palokunnan soittokuntaan. Työ löytyi palopäällikkönä Karjalohjalla ja Sammatissa, minkä jälkeen hän siirtyi Lohjan aluehälytyskeskukseen hälytysmestariksi. Kari oli auton takaosassa ja olemuksellaan ja rauhallisuudellaan esti paniikin syntymisen. Pasi oli syntynyt Noormarkussa 17. Töiden perässä Pasin tuli rakentamaan Seutulan lentokenttää, jonka ensimmäinen vaihe valmistui vähän ennen olympialaisia vuonna 1952. Poikkeuksellisen kova lumimyrsky vei ryhmän bussin tien oikealle puolelle kyljelleen ojaan. Tilinvälejä kertyi huomattavasti enemmän. Ihmisenä Pasi oli sosiaalisesti lahjakas ja kontaktikykyinen sekä huumorintajuinen. Isä oli kuollut työtapaturmassa
20.10. 4.8. 27.1. 2.6. Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti. 28.4. Pelastaminen 6 26.8. Viestintä 3 13.5. 7 30.9. 10.3. 9.6. 13.10. 8.9. Perustettu vuonna 1950. 3.2. Nuorisotilaus 34 € on vuoden mittainen ja hinta puolet vuositilauksesta. Nuorisotilaus on alle 18-vuotiaille. Internet: www.pelastustieto.fi www.facebook.com/pelastustieto ILMOITUKSET: Minna Kamotskin puh. Sen hinta on puolet vuositilauksesta ja vaatimuksena vain opiskelu. 044 728 0401, ilmoitukset@pelastustieto.fi ILMESTYMISAIKATAULU 2015 Nro ilmestyy varauspvm valmis aineisto teemasivut 1 18.2. 24.11. Opiskelijatilaus 34 € on vuoden mittainen. 6 ·2015 81. Eläkeläistilauksen hinta on 34 €. 20 Tykkää: facebook.com/pelastustieto Kestotilaajan vuosihinta on 61 € Määräaikaisen vuositilaajan hinta 68 €. Varaa ilmoituspaikkasi 8.9. TYÖAIKAKIISTAA Keski-Suomessa s.12 ”PINKKI” muistaa mutsin neuvot s.16 LUP:n sukeltajat aina valmiina 3 asemalla s. teemasivuilla paloja pelastuskalusto. 6 2015 26 .8 . 17.3. 1.12. Paloja pelastuskalusto 8 4.11. Kirjapaino: 2014 ISSN 1236-8369, Aikakauslehtien liiton jäsen PEFC/02-31-151 PEFC/02-31-151 Painotuote Pelastustieto 7/2015 ilmestyy 30.9. mennessä! Katso muut ilmestymispäivät ja teemat: pelastustieto.fi > ilmoittajalle. Paloturvallisuus tekniikka, FinnSec-messut 9–10 16.12. Ensihoito, ensivaste 4–5 24.6. Verkkolehden tilaus 48 € sisältää myös kaikki lehtiarkiston näköislehdet vuodesta 2007! Huom! Printtilehden tilaus sisältää kaikki näköislehdet vuodesta 2007 Pelastustieto – vahva myös verkossa! Tilauksen voi jättää kätevästi osoitteeseen tilaukset@pelastustieto.fi, numeroon (03) 4246 5358 tai osoitteessa www.pelastustieto.fi. 11.8. 21.4. 2 1.4. 15.9
Maastoautolinjalle puolustusvoimissa Saunan alkusammuttimeksi soveltuu parhaiten sankoruisku. Palomiesten neuvottelukunnan puheenjohtajan valintaa sekä neuvottelukunnan jäsenten nimeämistä koskeneessa esityksessä todetaan, että neuvottelukunnan toimiaika on liiton vakinaisen edustajakokousten välinen aika, tulisi neuvottelukunnan puheenjohtajan valinnat sekä jäsenehdokkaiden nimeäminen suorittaa ennen edustajakokousta, ja em. Opintopäivien muusta ohjelmasta mainittakoon kaupunginjohtaja Arvo Heinon tervehdys sekä palopäällikkö Eino E. Opintopäivät päättyivät yhteiseen päivälliseen. Vilkas keskustelu käytiin myös palomieslisän muuttamisesta palkkaukseksi tehdystä esityksestä. Tiistaina 14.9. klo 8–11 tutustuminen Neste Oy:n öljyjalostamoon ja sen palokuntaan. Palomiesten 53 vuoden eroamisikä nähtiin opintopäivillä ehdottomana, ja annetussa julkilausumassa kehoitettiin kaikin keinoin vastustamaan palomiesten eläkeiän korotuspyrkimyksiä. ja siksi on päätetty siirtyä maastolinjalle. kesäsaunoissa on syytä varata ulos täysinäinen vesitynnyri. Tätä alustaa tultaneen käyttämään hyväksi myös puolustusvoimain paloautoissa. Rautateiden ensimmäinen palotorjuntapalvelun kurssi pidetiin Pasilassa toukokuun 4.–7. Opintopäivät olisivat joskus elokuun loppupuolella, ja ovat tamperelaiset ilmoittaneet olevansa valmiit järjestämään ko. päivänä pidettyjen palomiesten kolmansientoista opintopäivien aikana vilkasta keskustelua. 1966. 82 6 ·2015. Opintopäivien osanottajat vierailivat myös Typpi Oy:n tehtailla, jossa heille selviteltiin tuotantoon liittyviä riskejä sekä palontorjuntaorganisaatiota. Kurssien käytönnöllinen jakso käsitti erilaisia kalustoharjoituksia, mutta erityistä huomiota kiinnitettiin myös pelastuspalveluun. Normaalisti puolutusvoimain paloautot palvelevat varuskunnissa, varikoilla, lentokentillä ja vastaavissa, mutta paloautojen on pystyttävä selviytymään lisäksi poikkeuksellisten aikojen tilapäisoloissa, suurtuhoalueilla ym. . Kurssin ohjelma oli jaettu kahteen osaan, joista tietopuolinen osa käsitti luentoja ja havaintoesityksiä. Tarkoitus on lähitulevaisuudessa jatkaa tämänlaatuista koulutustoimintaa myös varasto-, rataja liikennepiirien henkilökunnan keskuudessa. Kurssille osallistui 25 miestä, jotka kuuluivat Eteläja Keski-Suomen konepiirien eri ammattiryhmiin. Työaikaa koskevan kolmen esityksen johdosta yhdyttiin yksimielisesti palomiesten neuvottelukunnan lausuntoon, jossa edellytetään, että palomiesten tulee saada hyvitys työajan lyhentämisen muodossa viimeistään silloin, kun muilla aloilla päästään 40 tunnin työviikkoon, edellyttäen kuitenkin, että palvelusvuoron pituus olisi 24 tuntia ja viikkotuntimäärä 56 tuntia (3 viikonjakso). Julkilausumavaliokuntaan kuuluivat Lauri Lilia Helsingistä, Martti Manninen Tampereelta, Kaino Hakala Turusta ja Erkki Valta Kemistä, ääntenlaskijoina Urho Hannula Porista, Mauritz Wirén Helsingistä, Erkki Valta Kemistä ja Osmo Nurmio Helsingistä. Kokous yhtyi neuvottelukunnan lausuntoon ja totesi, että asiasta pyritään saamaan Kaupunkiliiton suositus, mutta ellei sitä saada, on asia pyrittävä hoitamaan paikallisesti. Maantienopeus on noin 100 km/h. valinta ja nimeäminen suorittaa Oulussa. Harjoitusohjelman johdosta vastasi pääasiassa Pasilan konepajan palokunnan palomestari R.Seittu. päivänä. .4000 kg. Samalla saadaan varsinaisten opintopäivien pitovuosi samaksi kuin liiton edustajakokous. Pitkällisten ja perusteellisten prototyyppikokeiden päätyttyä on puolustusvoimille tilattu ensimmäinen sarja Sisu 4x4 -merkkistä kotimaista maastokuormaautoa, jolla on kansainvälisestikin ottaen erinomaiset maasto-ominaisuudet. Sisu 4x4 -alustalle rakennetaan säiliöruiskuauto, johon tulee 2000 l/min nokkapumppu, 1500 l vesisäiliö, 150 l vaahtonestesäiliö, irtoruisku ja muu paloauton normaalivarustus eli kuormaa yhteensä 3000 . Keskustelun aikana todettiin, että palomiesten (ja palopäällystön) eläkeiän kohdalla vallitsevaan kirjavuuteen on syy ammattikunnassa itsessäänkin, koska löytyy tapauksia, joissa on vastustettu alhaisempaa eläkeikää tai ei ole ainakaan selvästi ilmaistu alemman eläkeiän merkitystä ja toimittu sen mukaisesti. Puustin esitys palotoimen järjestelystä Oulussa. Asia oli tullut ajankohtaiseksi eduskunnan säätämän kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain tarkoittaman kunnallisen laitoksen eläkesäännön ja voimaanastumisen vuoksi ja sen jätettyä poikkeusammattiryhmien – kuten palvelussuhteessa olevien paloviranomaisten – eläkeiän kaupunkien, kauppaloitten ja maalaiskuntien ratkaistavaksi. päivät. 50 VUOTTA SITTEN Palomiehet 53 vuoden eläkeiän kannalla Koonnut: Kimmo Kaisto Palomiesten 53 vuoden eläkeikärajan puolesta käytiin Oulussa kesäkuun 4. Eläkeiällä on huomattava merkitys palotoimen hoidon kannalta. Saunoissa, joissa on painevesi, voidaan puhdistukseen käytettävää muovitai kumiletkua käyttää erinomaisesti myös tulipalosammutukseen. Ohjaamossa tulee olemaan tilaa kolmelle ja miehistöosassa neljälle palomiehelle. Autossa on dieselmoottori. Maaseudulla ja nk. Edellä mainitun esityksen johdosta päätettiin neuvottelukunnan esityksestä, että seuraavat varsinaiset opintopäivät pidetään Tampereella samana vuonna kuin liiton edustajakokous siis v. Näin ollen edellämainitut toimenpiteet neuvottelukunnan puheenjohtajan ja jäsenten suhteen suoritetaan Tampereella. Käytännöllisen osan muodostivat erilaiset palotorjuntaharjoitukset. Neuvottelukokouksen puheenjohtajana toimivat Väinö Hämäläinen Helsingistä ja Verner Happonen Oulusta sekä sihteereinä Raimo Järvenpää Oulusta ja Väinö Nisonen Helsingistä. Suomen Palopäällystöliiton I jaosto järjestää nestekaasukurssin Naantalissa syyskuun 13– 14 päivinä 1965
Keb Eco-Shell Jacket Vedenpitävä, hengittävä ja valmistettu kestävän ajattelutavan mukaisesti. www.fjallraven.fi markkinoilla on nykyisin valittavana kahta erityyppistä teknistä kuoritakkia. Kangas on kierrätettyä polyesteriä, jossa on fluorihiilitön kylläste. Molemmat ovat erittäin hyvin toimivia. Kierrätettävissä ja ympäristökompensoitu. ENEMMÄN KUIN VAIN VEDENPITÄVÄ JA HENGITTÄVÄ Keb Eco-Shell –mallisto on saatavilla Partioaitan myymälöistä. Molempia voi pitää erittäin laadukkaina ja kestävinä tuotteina vaativaan ulkoiluun. Toisessa on käytetty fluorihiiltä sisältävää pintakyllästettä. Molempia ylistävät sekä outdooralan lehdet että vaativat käyttäjät. Molemmissa on pitkälle kehitellyt kalvolliset kuorimateriaalit, jotka päästävät kehon kosteuden pois mutta pitävät tuulen ja veden vaatteen ulkopuolella. Katso lähin myymäläsi osoitteesta www.partioaitta.fi. Toisessa taas ei