6 2017 23 .8 . TELAKAN TULITÖITÄ hallitaan mobiilisti s. 14 ALAN TUTKIMUS liian sirpaleista s. 44. 8 Kurssi 100 iskussa opintoihin s
PALOJA PELASTUSVARUSTEET KEMIKAALINTORJUNTAKALUSTO JA -VARUSTEET NOSTOLAVAJA PUOMITIKASAUTOT PALOJA PELASTUSAJONEUVOT PALOJA PELASTUSVENEET JA ALUKSET PALOLETKUT JA -TARVIKKEET PALOPUMPUT, MOOTTORIRUISKUT JA PUMPPUKALUSTO VAAHTOSAMMUTUSJÄRJESTELMÄT VESISUKELLUSVARUSTEET ÖLJYNTORJUNTAKALUSTO 11.–13.9.2018 TAMPEREEN MESSUJA URHEILUKESKUS TYÖHYVINVOINTI EUROSAFETY TYÖTERVEYSPÄIVÄT Turvallisuus-messut järjestää Tampereen Messut Oy yhteistyökumppaninaan Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys SPLY ry TURVALLISUUSMESSUT.FI #TURVALLISUUS SPLY.FI TILAA UUTISKIRJE TURVALLISUUSMESSUT.FI/UUTISKIRJE
Ja yhteistyössä Pelastusopiston ja muiden, alaa vaikuttavaa tutkimustoimintaa tekevien kanssa. Mitä on vuosien saatossa tehty. ”Ei kannata jäädä yksin, vaan verkostoitua, tutkia ja kehittää yhdessä”, sanoo Kymenlaakson pelastuslaitoksen kehittämispäällikkö Teemu Veneskari. Esa Aalto Päätoimittaja esa.aalto@pelastustieto.fi Yhteistyö kannattaa yritysmaailman kanssa Vahvalle laitokselle tutkimusvastuuta Stora Enson tehdas ja Kymenlaakson pelastuslaitos järjestivät suuronnettomuusharjoituksen Kotkassa viime toukokuussa. Tutkimushankkeita esitellään esimerkiksi alkukesästä järjestettävässä tutkijatapaamisessa. Pelastusopistossa tehdään jo nyt hyvää, alaa hyödyttävää tutkimustoimintaa. Harjoitus hyödytti Nokiaa, joka kehittää ilma-aluksia Saving Lives -projektissaan, sekä pelastuslaitosta, joka sai käyttöönsä yrityksen teknisen asiantuntemuksen. Kesäkuussa järjestettiin jo kymmenes. Tutkimukselle on tarpeensa, ja siinä voidaan ottaa huomioon myös alueelliset näkökulmat. Valtion rahoituksella olisi tarpeen saada yhdenmukaisuutta myös alan tutkimustoimintaan. Perustettu vuonna 1950. Teknologiayhtiö Nokia toimitti paikalle laitteet ja vastasi niiden sovellusten toiminnasta. Elokuussa ovat jälleen Palotutkimusraadin järjestämät Palotutkimuksen päivät. Päivillä esiteltävistä tutkimushankkeista voit lukea tämän lehden kanssa jaettavasta erikoislehdestä. 6 ·2017 3 Pääkirjoitus elokuu 2017 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti. Siinä on aihio, johon lisätä voimavaroja. Niitä tehdään oppilaitoksissa, tutkimuslaitoksissa ja pelastuslaitoksissa. Miten aikaisemmin tehtyjä tutkimuksia voitaisiin hyödyntää. Pelastustoiminnan johtaja sai tärkeän täydennyksen tilannekuvaan yläilmoista, ja laitteiden sensorit paikallistivat niin klooridioksidivuodon kuin altistuneet ihmisetkin. Näin uusi teknologia parhaimmillaan integroituu pelastustoimeen. Pelastustoimen maakunnallinen uudistus siirtyi vuodella. Pelastustoimessa tehdään paljon hyviä tutkimuksia. Lue juttu Sevesoharjoituksesta sivulta 40 Kaisu Puranen, toimittaja kaisu.puranen@pelastustieto.fi. Pääkaupungissa tehdään jo nyt hyvää tutkimustoimintaa. Ilmeisesti ei, koska Helsingissä tutkija ryhtyy kokoamaan paitsi kansallisesti myös kansainvälisesti tehtyjä tutkimuksia yhteen. Meille syntyy uusi, suuri Uudenmaan maakunnan pelastuslaitos. Näillä näkymin 18 maakunnallista pelastuslaitosta aloittaa vuonna 2020. Tutkimustoiminta on silti liian sirpaleista. Onko kenellekään tietoa kokonaisuudesta. Harjoituksessa käytettiin menestyksekkäästi miehittämättömiä ilma-aluksia eli RPAS-laitteita
12–15 Työturvallisuus PEFC/02-31-151 PEFC/02-31-151 4041-0619 Painotuote ” Toivoa antavat työkaverit ja ajatus siitä, että pääsisi perheen luokse. Työturvallisuuden eteen tehdään töitä ja kehitetään uutta niin metsäkuin laivanrakennusteollisuudessa. Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan. 044 728 0402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi Kaisu Puranen puh. Kansi Eemeli Kankkonen (vas.), Markus Salminen ja Jasse Junkkari aloittivat noin kuudenkymmenen muun nuoren miehen kanssa pelastajaopinnot elokuun toisella viikolla Pelastusopistolla. s. Meyer Turku Oy otti laivanrakennuksen tulitöissä käyttöön mobiilisovelluksen ja samanlainen uusi tekniikka on pian käytössä myös Arctech Helsinki Shipyard Oy:n telakalla. Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun. 044 7280403 kaisu.puranen@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin puh. 28. 050 562 0735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu puh. s. (03) 4246 5358 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Pasilankatu 8, 00240 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Sosiaalinen media www.facebook.com/pelastustieto Twitter: @Pelastustieto1 Instagram: pelastustieto Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino: PunaMusta 2017, ISSN 1236-8639 Tietosuoja Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakasrekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon. 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaajapalvelu puh. 4 6 ·2017 Päätoimittaja Esa Aalto puh. Paloesimies Jari Mönkkösen elämä meni uusiksi, kun hän halvaantui vuosi sitten. Kuva: Kaisu Puranen
s. Silloin myös mielenkiinto tutkimuksia kohtaan nousisi. Tämän lehden mukana tilaajat saavat Palotutkimusraadin tuottaman Palotutkimuksen päivien -erikoislehden. s. 8 Koulutus Pelastajakurssi 100:n odotukset olivat korkealla opintojen ensimmäisenä aamuna. 44 PALOTUTKIMUSRAA DIN JÄRJESTÄMÄT PALOTUTKIMUKSEN PÄIVÄT ESPOON HANASAARESSA 29.–30.8.2017 Palotutkimuksen päivät 2017. Moni opiskelija on aktiivinen urheilija, ja he odottavat innolla varsinkin käytännön harjoituksia. 6 ·2017 5 Pääkirjoitus ja toimittajalta 3 Ajassa 6 Arjesta eväät työhyvinvointiin 16 Kalusto kuntoon omassa korjaamossa 18 Taloudellinen Etelä-Pohjanmaa 20 Suuri Provinssi – pieni ponnistus 22 Uusi paloasema myös kokouspaikka 24 Palontutkintaa harjoiteltiin Nilsiässä 26 Vertaistukea verkosta 32 Ralliautopelastamista MM-rallissa 34 Puhdistusjärjestelmiä Puhdistamontieltä 36 Ilma-alus avartaa tilannekuvaa 40 Työn äärellä 42 Jämsänkosken VPK erikoistuu 48 Suihkuputki 49 Opinnäytetyöt 50 Mirafoni 51 Ulkomailta 52 Päiväkirja 55 Muistoissa 57 Keskustelua 57 Seuraavassa numerossa 58 Numerossa 6/2017 Tutkimus Ala kaipaa yhteisiä, jatkuvia ja pitkäaikaisia tutkimuksia. Myös tutkimusrahoituksen hakuprosesseihin tarvittaisiin osaamista
Aro sai asialle vahvistusta kehitteillä olevalta ergonomiaradalta, kun ensihoitajat nostivat ja kantoivat väärin. Vuoden lisäajan ei saa antaa pudottaa hanskoja käsistä. Kuntotestin yksi osio totteleekin nyt nimeä ergonomiarata. ”Me saamme nyt mahdollisuuden luoda uutta järjestelmäämme entistä valmiimmaksi. Kun se käytetään oikein, kaikki on hyvin”, pelastusylijohtaja Esko Koskinen sanoo. Taakat kyllä siirtyivät mutta kropat eivät tykänneet. Pelastusylijohtajan mielestä se ei ole hukassa. Ehkä meillä on myös liian kovat odotukset työn aikatauluun.” Uudistuksen yhteydessäkin on perätty alalta johtajuutta. Kuva: Kimmo Kaisto Yksi vuosi lisää valmisteluun ”Uuden ideoiminen vaatii toki myös perehtymistä ja yhteinen käsittely vie aikaa. Olisin odottanut hieman nopeampaakin etenemistä, mutta uudistus ei tokikaan ole helppo asia.” . ”Pian pitäisi tulla esityksiä julkiseen keskusteluun. Potilaalla harvoin on niin kiire, etteikö ensihoitaja ehtisi kuluttaa muutamaa hetkeä säästelläkseen itseään. Valmistella maakuntia ja rakenteita. Ergonomiaradan lisäksi ensihoitajien kuntotestiin kuuluu FireFitpolkupyöräergometri. Myös sisältökysymyksiä voidaan valmistella pidemmällä ajalla.” ”Mutta hommien pitää jatkua sujuvasti eikä kiire saa nyt yllättää.” Koskisen mielestä pelastustoimen sisällön uudistamista tekevissä työryhmissä ei vauhti saa hidastua. Valmistelussakaan ei saa tuudittautua lisä aikaan eikä hanskat saa nyt pudota. ”Ei tämä aiheuta pelastustoimelle muuta kuin vuoden siirtymisen. Toki saamme vuoden lisää aikaa valmistelutyöhön. 6 6 ·2017 AJASSA Sosiaalija terveyspalvelujen ja uuden maakuntahallinnon perustaminen siirtyy vuodella erityisesti lainsäädännön valinnanvapauden törmättyä perustuslakiin. Ensihoitajille uusi kuntotesti Kuntotesti syntyi osana Ensihoitajien fyysinen toimintakyky – Sen mittaaminen, arviointi ja edistäminen -liikunnanohjaajan ylemmän amk-tutkinnon lopputyötä Kajaanin ammattikorkeakouluun. Työterveyshuollon anamneesit kertoivat virheellisistä nostoasennoista. ”Se ei ole oikeaa eikä vallankaan tämän päivän mukaista johtajuutta, jos sisäministeriö määräisi asioita.” ”Yhdessä valmistellaan ja saadaan vaihtoehtoja, joiden perusteella voidaan päättää ja osoittaa myös oikeaa johtajuutta.” Liikunnanohjaaja Siv Aro kehitti lopputyönään ensihoitajien fyysisen kunnon testaamismenetelmän työpaikallaan Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella. Aluksi siinä taisteltiin sekunteja vastaan, mutta lopulta huomattiin, että ergonomia on nopeutta tärkeämpää. Näin myös maakuntiin siirtyvän pelastustoimen uudistaminen on ajankohtaista vuoden 2020 alussa. Kuntotestin kolmas osio on lihaskuntotesti, jossa tehdään etunojapunnerruksia, vatsalihaksia, jalkakyykkyjä, kannatellaan ylävartaloa, kannatellaan käsillä kahdeksan kilon painoa ja mitataan käsien puristusvoimaa. Ensihoitajien puutteet ergonomiassa selvisivät Arolle jo, kun hän etsi syitä töissä sattuneisiin tukija liikuntaelinvammoihin. Tutustu videoon: pelastustieto.fi. Pahinta on hänen mielestään se, jos innostus uudesta kärsii yhden vuoden lisäodottelusta. Liki 90-henkinen ensihoitajaporukka kuului testiä valmistellessa Sivin ”testipenkkiin.” Henkilöstön palautteesta testiin kehitettiin työn mukainen rata
PGD Smartno Na Pohorju, Slovenia (431,34) …. Tänä vuonna Suomesta oli mukana kahdeksan aikuisten joukkuetta, jotka ottivat osaa perinteisen palokuntakilpailun Aja B-sarjoihin. Salo (1.020,80) 47. Bad Mühllacken, Itävalta (1.070,80) …. Koko Suomen kilpailudelegaation vahvuus oli 135 henkeä. Kilpailussa ratkaisee aika ja virheetön suoritus, näiden pohjalta muodostuu joukkueen yhteispistemäärä. kerran. Hanasaari > Paloilmoittimen hoitajakurssi 30.8. Kuva: Ilkka Horelli. 6 ·2017 7 Alalla tapahtuu NUOHOUSALAN KESKUSLIITTO > Täydennyskoulutuspäivät 25.–26.8. Itävallassa 11 suomalaisjoukkuetta Suomi-Areenan aikana Porissa keskusteltiin turvallisuusaiheista. Palokuntanuorten kilpailussa joukkue tekee vastaavalla tavalla kalustoradan ja juoksee 400 metrin viestijuoksun. Kansliapäällikkö Päivi Nerg muistutti pelastustoimen roolista yhtenä keskeisenä sisäisen turvallisuuden toimijana. Kansainväliset CTIF palokuntakilpailut järjestettiin heinäkuun alussa Itävallan Villachissa. Helsinki > Tulitöiden kurssinjohtajakoulutus 18.9. Åbolands Brandkårsförbundin joukkue kilpaili tyttöjen sarjassa ja omassa sarjassaan sijoitus oli 13. Kuopio. Nurmo 1 (372,99) 74. Nummela 1 (333,58) Palokuntanuorten kilpailu (Vetter-Cup) 1. Satakunnan pelastuslaitos järjesti yhdessä Suomen Palopäällystöliiton kanssa keskustelutilaisuuden, jossa aiheena oli pelastustoimen strategia, jossa turvallista ja kriisinkestävää Suomea tehdään yhteistyössä. St. www.palomiesliitto.fi SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO > MC Fire Officers kokoontumisajo 26.8. Kanta-Porin paloaseman kalustohallissa järjestettiin areenaviikon keskiviikkona keskustelutilaisuus. https://koulutus.spek.fi Tulokset: Perinteinen palokuntakilpailu miesten A-sarja (suluissa yhteispisteet) 1. Nuijamaa (358,58). 18. Kilpailun toisessa osassa juostaan 400 metrin estejuoksu viestijuoksuna. Nurmo 2 (375,96), 32. Martin im Mühlkreis , Itävalta (419,93) …. Pyhäsalmi (346,27) Perinteinen palokuntakilpailu miesten B-sarja 1. Vantaa > Pelastussuunnittelu 2020 – asiakirjoja vai toimintaa. Turvallisuus puhutti Suomi-Areenassa K uv a: A n na st iin a K ar tt u ne n. Kaarina-Herrala (1.011,85). Avauspäivänä järjestetyssä sisäisen turvallisuuden uhkia nyt ja tulevaisuudessa käsittelevässä keskustelussa yhtenä järjestäjänä oli SPEK. Taivassalo 2 (361,27), 21. CTIF-toiminta antaa upeita mahdollisuuksia osallistua kansainväliseen palokuntatoimintaan”, kertoo Suomen delegaatiota johtanut Ilkka Horelli. Rudersdorf-Berg, Itävalta (400,82) …. Palokuntanuorten joukkueita oli yhteensä kolme, joista Åbolands Brandkårsfundin joukkue kilpaili tyttöjen sarjassa. Laukaa. 26. . Helsinki > Turvallisuusjohdon palontorjuntakurssi 20.9. Padasjoki > Viestintä viranomaistoiminnassa 6.9. 35. www.sppl.fi SUOMEN PELASTUSALAN KESKUSJÄRJESTÖ SPEK > Palotutkimuksen päivät 29.–30.8. Pori. 55. Tämä koostuu moottoriruiskulle tehtävästä imujohtoselvityksestä ja ”perusselvityksestä” kahdella työjohdolla. Vantaa. ”Kilpailuissa tuomareilla on keskeinen rooli ja Suomesta oli Itävallassa mukana toistakymmentä tuomaria eri tehtävissä. Neljän vuoden välein järjestettävät CTIF-kilpailut pidettiin 16. kerran ja kahden vuoden välein järjestettävät CTIFpalokuntanuorten kilpailut jo 21. Åbolands Brandkårsförbund (1.030,38), 43. B-sarjassa joukkueen jäsenet saavat ikähyvityspisteitä. Nummelan joukkueen tyyliä viestinvaihdossa esittelivät Samu Erkinheimo (vas.) ja Jesper Wallenius. Perinteinen palokuntakilpailu, naisten A-sarja 1. -asiantuntijatilaisuus 12.9. Nummela 2 (378,41), 64. Perinteinen palokuntakilpailu on kaksiosainen, jossa joukkue suorittaa ensimmäisessä osassa ”sammutushyökkäyksen”. Taivassalo 1 (382,63), 62. Varsinainen kilpailutapahtuma kestää viikon ja sen aikana kymmenhenkiset joukkueet harjoittelevat ja hiovat omaa suoritustaan huippuunsa ja osallistuvat muuhun tapahtumaohjelmaan. Vantaa > Onnettomuuksista oppiminen – Case Huntsmanin palo 21.9. Turvallisuutta käytiin läpi laajasti. Lisätietoja: www.nuohoojat.fi SUOMEN PALOMIESLIITTO SPAL > Liittohallituksen kokous ja seminaari 5.–6.9
8 6 ·2017 Tutkimustoiminta liian pieninä palasina Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Teemu Heikkilä Ala kaipaa yhteisiä, jatkuvia ja pitkäaikaisia tutkimuksia. Niistä ei vielä ole olemassa kunnollista kustannushyötyanalyysiä. Teknisten ratkaisujen kannattavuuteen saataisiin kustannusvaikuttavuuden osalta selkeämpää tietoa.” Häyrinen näkisi mielellään alan tutkimuksia, joissa olisi mukana moni taho. ”Tutkimusten pitäisi tukea toisiaan enemmän.” Häyrinen huomauttaa, että Suomessa palotutkimuksen kannattaisi myös hyödyntää maailmalla tehtävää tutkimusta, ja tehdä jatkotutkimusta mielenkiintoisista aiheista. Tähän taas tarvittaisiin tutkijatahoja yhteiseen tutkimukseen teknisen puolen lisäksi riskienhallinnan ja talouden saralta”, Häyrinen sanoo. Erityisesti hän kaipaa rakenteelliselle puolelle asiantuntevaa kustannushyötytutkimusta. ”Sellaiselle olisi ihan selkeä tilaus. Tutkimusrahoituksen hakuprosesseihin tarvittaisiin osaamista. Silloin myös mielenkiinto tutkimuksia kohtaan nousisi. Pelastusopiston koordinoimissa tutkimuksissa voisivat olla mukana yliopistot, pelastuslaitokset ja sisäministeriö. Paloturvallisuuden rakenteellisia keinoja ovat esimerkiksi sammutuslaitteistot. Tutkimushankkeissa olisi TUTKIMUS JA VIESTINTÄ. P elastusalan tutkimushankkeita pitäisi käsitellä nykyistä suurempina kokonaisuuksina. Sisäministeriön ylitarkastaja, Palosuojelurahaston asiantuntijaraadin jäsen Jarkko Häyrinen sanoo, että pelastusalalla on paljon pieniä, sinänsä hyviä tutkimuksia, mutta niistä ei muodostu suurempaa kokonaisuutta. ”Poliittisen päätöksenteon tueksi tarvittaisiin vaikuttavuustutkimuksia paloturvallisuuden rakenteellisten keinojen käytöstä
Häyrinen nostaa viimeaikaisista hankkeista esille paineenhallintaa huoneistopaloissa tutkineen Pahahupa-hankkeen, jossa olivat mukana onnistuneesti monet eri tahot ja rahoittajana myös yksityinen sektori. Valinnat eivät hanketasolla toimi yhteen tutkimusohjelmien kanssa.” Avain yhteistyöhön olisi Tervon mielestä juuri pelastuslaitosten sitoutuminen tiedolla johtamiseen. Vapauden piiri tutkimuksen ja kehittämisen osa-alueella on erittäin suuri. Se tarkoittaa, että se läpivalaisee jokaisen päätöksentekotason. Sen pöydän ääreltä pitäisi löytyä niin hyvä tutkimusaihe kuin rahoituskin sille.” Yksityinen rahoituskin on mahdollista, mutta alan yritykset tukevat tietenkin tutkimuksia, joilla saavat kasvatettua liikevaihtoaan. ”Rakenteet ovat olemassa, mutta hivenen liian kurittomasti tällä osa-alueella toimitaan. hyvä olla edustus sekä pelastusalalta että tutkimuskentältä. ”Järjestämislaissahan mahdollistetaan pelastuslaitosten yhteisten toimintojen järjestäminen ja kokoaminen suurempiin kokonaisuuksiin. ”Laissa edellytetään, että pelastustoimen palvelut ovat riskiperusteisia. EU:n rahoituspotentiaalin hän jättäisi toistaiseksi käyttämättä siitä syntyvän kuormituksen vuoksi. Valtiollakaan ei ole enää pelastusalalle korvamerkittyä tutkimusrahaa. Riskiperusteet pitäisi olla tiettyyn tasoon saakka vakioituneina käytettävissä, jotta kukin pystyisi tekemään oman suunnitteluvaiheensa niiden sekä omien tietojensa pohjalta. Maakuntien ja sitä kautta valtion rooli tutkimusten rahoituksessa saattaa kasvaa, Häyrinen ennakoi. 6 ·2017 9 Pelastusopiston koordinoimissa tutkimuksissa voisivat olla mukana yliopistot, pelastuslaitokset ja sisäministeriö. Rahoituksenkin kannalta meillä on vähän opettelemista siinä, että osataan koota riittävän iso porukka saman pöydän ääreen. ”Se luo kulttuurin, jossa tiedon arvo ymmärretään vahvemmin ja siihen uskalletaan panostaa.” Vahvempaan yhteistyöhön alan eri tahojen välillä taas päästäisiin kestävän tutkimusjatkumon luomisella. Pelastuslaitosten resurssit ovat kiinni arjen ja tulevaisuuden kehittämisessä.” Tiedolla johtaminen tukisi tutkimusta Täydentävien sammutusmenetelmien tutkiminen ja kehittäminen on yksi käytännöstä kummunnut tutkimushanke.. Suuremmassa kokonaisuudessa on mahdollista myös panostaa tiedon hankkimiseen. Sitä tarvitaan kuitenkin ehdottomasti lisää. ”Se oli laajapohjainen ja laajasti rahoitettu tutkimushanke. Vahvempi tiedolla johtamisen ja päätöksenteon kulttuuri loisi edellytyksiä myös tutkimukselle, painottaa pelastustoimen kehittämispäällikkö Vesa-Pekka Tervo. Uskoisin, että maakuntauudistus tulee parantamaan asiaa.” Häyrisen mukaan tutkimusrahoituksen hakuprosesseihin tarvittaisiin enemmän osaamista. Esimerkiksi EU:n tutkimusrahoitusmekanismeja hyödynnetään vain vähän. Hän muistuttaa, että myös pelastusalalta kumpuaa pelastustoimen järjestelmään liittyvää tutkimusta. ”Kun puhutaan verkostomaisesta yhteiskunnasta, ja pelastustoimen roolista kokonaisuudessa, asiat ovat niin laajoja, että ilman pitkiä, kestäviä tutkimusjatkumoja ei päästä riittävän pitkälle.” Tervon mielestä tutkimuksessa olisi hyvä olla runkoteemoja, joiden puitteissa tutkimusjatkumoa rakennettaisiin. Tutkimuksen rahoittamisessa hän kääntyisi Palosuojelurahaston puoleen. ”Uudistamishanke vie toimialan resursseja niin paljon, etten ainakaan tässä kohtaa lähtisi ensisijaisesti katsomaan sen perään, koska se vaatii hallinnollista henkilöstöä. ”Kukin tutkimustietoa tuottava taho pystyisi osallistumaan jatkumoon.” Alalla on olemassa Pelastusopiston valmistelema tutkimusohjelma, mutta sitä pitäisi hyödyntää tehokkaammin. ”Jos tutkimusta tehdään pelastusalalle ilman pelastusalaa, niin todennäköisesti siitä jää asioita pois.” EU-rahaakin voi saada Häyrinen uskoo, että äskettäin vuodella eteenpäin siirtynyt maakuntauudistus luultavasti parantaisi kentän ja alan tutkijoiden yhteistyötä. Perinteiseen työtapaan nähden puhutaan erittäin voimakkaasta uudistumisesta.” Tervo näkee, että tulevaisuudessa kiinnostavin tutkimuksen kohde on pelastustoimen palvelujen vaikuttavuuden arviointi. Tervon mielestä Palosuojelurahaston potentiaalia ei kuitenkaan ole hyödynnetty riittävän hyvin
”Ne jäävät sisällöltään triviaaleiksi, tuloksia ei osata hyödyntää mitenkään. Esimerkiksi pelastuslaitosten voimin voidaan tehdä perustutkimusta laajemmin yhdessä.” Veronmaksajan näkökulma Pelastuspäällikkö Maria Murtola KantaHämeen pelastuslaitokselta tutki pro gradu -työssään pelastustoiminnan tuloksellisuutta ja sen monitulkintaisuutta. ”Pitäisi miettiä toimintatapoja pelastuslaitoksissa, työmenetelmiä, paloturvallisempia ratkaisuja. Tutkimuksen lähtökohdan tulisi olla siinä, kuinka voimme tehdä työtämme paremmin ja turvallisemmin.” Murtolan mukaan monet tutkimukset jäävät etäälle varsinaisesta pelastustoimesta. Tutkimuksella pitäisi olla vahva sidos käytäntöön, että tulos saadaan palvelemaan avuntarvitsijaa.” ”Tutkimuksen lähtökohdan tulisi olla siinä, kuinka voimme tehdä työtämme paremmin ja turvallisemmin.”. Kaikilla olisi mielenkiinto seurata tutkimusten etenemistä.” Pelastuslaitoksen edustajana Murtola korostaa, että tutkimuksissa pitäisi miettiä, mikä hyödyttäisi eniten veronmaksajaa. 10 6 ·2017 ”Tutkimusrahoituksellehan ei ole tapahtumassa mitään, mutta maakuntauudistus voi vaikuttaa siten, että suuremmissa kokonaisuuksissa voidaan erikoistua ottamaan asioista vähän tarkemmin selvää. Myös Murtola katsoo, että pelastusalan tutkimus on hieman hajanaista. Ei niin, että meillä olisi yhteiset jatkuvat, pitkäaikaiset tutkimukset, vaan joku taho saa idean ja tekee siitä tutkimuksen.” Hänen mukaansa tilanne on toki parantunut takavuosista, ja Pelastusopisto koordinoikin tutkimusta, mutta tutkimus voisi silti olla yhtenäisempää. ”Oppilaitoksilla, pelastuslaitoksilla, tutkimuslaitoksilla ja Pelastusopistolla on kaikilla omat mietteensä, eikä painopisteitä välttämättä ole suunniteltu yhdessä.” Tilanne paranisi yhteistyön tiivistämisellä. ”Aika moni taho tekee tutkimusta itsenäiTUTKIMUS JA VIESTINTÄ sesti, omista lähtökohdistaan ja motiiveistaan. ”Silloin oltaisiin tietoisia, mitä toiset ovat tutkineet, ja valittavat tutkimusaiheet hyödyttäisivät kaikkia mahdollisimman laajalti
Siinä riittäisi paneutumista”, Hanna Rekola sanoo. Järjestelmää täyttävät monet eri tahot, joista monilla voi olla tässä vaihtelevia käytäntöjä. Voisi olla hyvä, että maakuntauudistuksessa se osoitettaisiin vahvojen pelastuslaitosten tehtäväksi. Helsingissä on jo tässä hyvät lähtökohdat, kun henkilöresursseja saataisiin vielä lisättyä.” Teksti ja kuva: Esa Aalto Helsingin riskianalyysi perustuu tutkittuun tietoon . ”Riskianalyysissä ja tutkimustoiminnassa on huomioitava kokonaisvaltaisesti pelastustoimen operatiivisen toiminnan lisäksi myös muut riskienhallinnan keinot. Silti tarvittaisiin valtakunnallista tutkimustyötä. Tutkimustoiminnassa hyödynnetään pelastustoimen resurssija onnettomuustilasto PRONTOa. Tavoitteena on tutkimustiedon perusteella tehdä päivittäistä työtä niin, että helsinkiläisten turvallisuus pysyy hyvänä ja paranee. Mikä tutkimusaihe kiinnostaisi. ”Omaisuusvahinkoja arvioivat useat eri henkilöt, jolloin niiden luotettava vertailu on ongelmallista”, Pekka Itkonen toteaa. Parhaillaan aineistosta tehdään samasta näkökulmasta valtakunnallista tarkastelua. Olisikin hyvä, että pelastuslaitoksissa olisi riittävät voimavarat huolehtia tutkimustiedon hyödyntämistä”, Pekka Itkonen sanoo. Miten sitä pitäisi tutkia ja mitkä ovat oikeat menetelmät. Helsingin pelastuslaitoksen omia tutkimuksia ja selvityksiä on julkaistu verkossa ja niitä on jaettu myös valtakunnallisesti. Yksi keskeinen lähtökohta on ollut spatiotemporaalinen lähtökohta eli paikkaan ja aikaan liittyvät riskitekijät. Tarkoituksella tai ei, pelastuslaitoksen tutkimustoiminnasta vastaavat erityisesti kaksi maantieteilijää: pelastustoimen suunnittelupäällikkö Pekka Itkonen ja tutkimuspäällikkö Hanna Rekola. Hanna Rekola (vas.) ja Pekka Itkonen huolehtivat tutkimustoiminnasta Helsingin pelastuslaitoksella.. Pekka Itkosen mielestä myös pelastustoimen eri tehtävissä toimivien valjastamista tutkimustiedon tuottajina pitäisi parantaa. Aikaisemmin tehtyjä tutkimuksia hyödynnetään laajemminkin laitoksen päätöksenteossa ja jatkotutkimuksissa. PRONTOon kirjattavien tietojen laatua voitaisiin heidän mielestään myös parantaa koulutuksella. Hän puhuu joukkoistamisesta. Itkonen muistuttaa, että rakenteelliset ratkaisut ja ihmisen toiminta vaikuttavat onnettomuusriskeihin eikä pelastustoimi toisaalta voi myöskään yksin vaikuttaa turvallisuuden parantamiseksi, vaan siihen tarvitaan myös muita viranomaisia ja toimijoita. Parhaillaan Hanna Rekola kokoaa kansallisesti ja kansainvälisesti tehtyä tutkimustietoa, jotta ne saadaan koottua yhteen. ”Miten isot trendit ja tulevaisuuden tekniikka ja keinoäly ja robotisaatio vaikuttavat toimintaympäristön riskeihin ja sitä kautta pelastajien työnkuvaan ja osaamisvaatimuksiin. Tutkimukseen lisää paukkuja Valvova viranomainen, pelastusylitarkastaja Markku Kirvesniemi Etelä-Suomen aluehallintovirastosta pitää Helsingin tutkimustoimintaa hyvänä ja toivoo, että sitä hyödynnettäisiin tarpeen mukaan muillakin alueilla. Toimintavalmiuden ylläpito riskianalyysin perusteella on tärkeä asia, mutta toinen yhtä tärkeä on onnettomuuksien ehkäisyn kohdentaminen tutkimustiedon perusteella”, Itkonen ja Rekola sanovat. Pelastustoimen tehtävien raportointijärjestelmä saa Helsingin tutkijoilta kiitosta, mutta kehitettävääkin olisi. 6 ·2017 11 H elsingissä on pelastustoimen tutkimuksessa keskitytty erityisesti alueelliseen riskikartoitukseen. Sen toteuttamisessa pelastustoiminnan valmius ja onnettomuuksien ehkäisytyö täydentävät toisiaan. ”On tätä tehtykin, mutta petrattavaa on.” ”Esimerkiksi riskinanalyysityön yksi perusta oli käytännön työstä saatavat tiedot.” Tutkimustoiminnan ajankohtaiset teemat ja painopisteet tulevat pelastustoimen valtakunnallisista tutkimuslinjauksista ja myös oman laitoksen strategia vaikuttaa valittaviin tutkimusaiheisiin. Riskeistä saataisiin tietoa suoraan kentältä toimivilta henkilöiltä ja ne olisivat syötteinä tutkimusaineistoksi. ”Toki riskit ovat isommat väestöltään suurilla alueilla. Osana tutkimusta selvitettiin esimerkiksi operatiivisen työn kuormittavuutta vuorokauden ajan ja paikan perusteella. Ennakoiva tutkimus on aina mielenkiintoista”, Pekka Itkonen sanoo. ”Tutkimustoiminnalla on haettu vaikuttavuutta riskienhallintaan. Molemmissa hyödynnetään PRONTOn aineistoa. Onnettomuuksien ehkäisy nousee myös tutkimuksen avulla tasavertaiseksi toiminnaksi pelastustoiminnan kanssa. ”Seuraavaksi mielenkiinto tutkimustoiminnassamme on asumisen turvallisuudessa ja niissä toimenpiteissä, joilla sitä voidaan edesauttaa. Tavoitteena on erityisesti käydä läpi jo tehtyä kotimaista ja kansainvälistä tutkimustietoa ja löytää keinoja soveltaa sitä omassa toiminnassa.” Onnettomuuksien määrä ja esimerkiksi siitä aiheutuvat ihmishenkien menetykset ovat helposti seurattavia mittareita, mutta muitakin on. ”Ennaltaehkäisevät keinot riskienhallinnassa. Kaikki tutkimustulokset eivät suoraan johda käytäntöön, mutta tärkeää on myös herättää keskustelua”, Hanna Rekola tähdentää. Mutta entä jos tutkijat saisivat itse päättää. Hyvä ja kehitettävä työkalu ”Pienin askelin edetään ja sekin on hyvä asia. ”Aikaisemmin tehtyjä tutkimusaineistoja jää myös hyödyntämättä. Miten voidaan vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen turvallisuusviestinnällä ja valvonnalla”, Hanna Rekola sanoo. Palvelutasopäätöksen tueksi tutkimusyksikössä tehtiin riskianalyysi, jossa kartoitettiin toimintaympäristön riskit
Henkilökunnan työssä oppimiseen sisältyy se, että osaa toimia oikein palotilanteessa”, Kalle Seppänen sanoo. Saksan tehtailla niitä on. Oman toiminnan ohella välttämättömiä ovat muut voimavarat. Tulipalo on riskeistä suurimpia.. Mukana ei ole riittävästi nuorempaa väkeä”, Kalle Seppänen sanoo. ”Tehdaspalokuntatoiminnan uhkana on jatkuvuus. Tulipalo on yksittäisistä riskeistä suurin. Niin viranomaislähtöinen pelastuslaitos kuin sopimuksen perusteella toimivat vapaaehtoispalokunnat. Stora Enso Oyj:n Imatran tehtaiden paloja tehdasturvallisuudesta huolehditaan turvallisuuspalveluiden toimesta ja tuotantolaitoksen poikkeustilanteisiin ensimmäisenä vastataan tehdaspalokunnan toimesta. Se on niin tärkeä, että sitä varten ollaan valmiita jakamaan yhteistä tietoa. Turvallisuus takaa parhaimmillaan tuotannon jatkuvuuden ja mahdollisimman lyhyen keskeytyksen, jos jotakin sattuu. ”Henkilökunnan kyky reagoida nopeasti erilaisiin uhkatilanteisiin on tärkeää. Alkuvaiheen reagointi on tärkeintä Tärkeintä turvallisuudessa on kuitenkin ensimmäiset reagoinnit tilanteessa. Siitä hyötyisivät niin tehdas turvallisuutensa vuoksi kuin sopimuspalokunnat mielekkään tekemisen vuoksi. Yhteisen pöydän ympärille kokoonnuttaisiin säännöllisesti keskustelemaan ja jakamaan turvallisuustietoja. 12 6 ·2017 M aamme metsäjätit Stora Enso Oyj ja UPM Oyj haluavat pitää huolta työntekijöidensä ja toiminnan turvallisuudesta. Toiminnan jatkuvuuden kannalta on ehdotTYÖTURVALLISUUS Metsäteollisuudessa turvallisuustietoa ei pantata Riskit torjutaan yhteistyöllä Teksti ja kuvat: Esa Aalto Turvallisuus on vientivetoiselle metsäteollisuudelle tärkeä asia. Tuotannon tehtäviin ei ole asiaa, ellei omaa näitä taitoja. Siitä syntyy luottamus, kun tiedetään, mitä hektisessä tilanteessa pitää tehdä. Itsekin sopimuspalokuntatoiminnassa mukana oleva Seppänen näkisikin mieluusti, että tehtaan lähiympäristössä toimivista sopimuspalokunnista perustettaisiin kummipalokuntia, jotka erikoistuisivat tehtaan turvallisuuden takaajiksi. Turvallisuustyötä yrityksissä ohjaavat paloja suojelupäällikkö Mikko Parikka Stora Enso Oyj Imatran tehtailta ja yritysturvallisuuspäällikkö Kalle Seppänen UPM Oyj:stä laajentaisivat paloja suojeluturvallisuuskeskusteluja konsernien välisiksi ja pyytäisivät mukaan myös muut alan yritykset. Alkusammutustaidot on tarkennettu ja ensiapukoulutusta syvennetty. ”Varautuminen on kaiken a ja o. ”Yhteistyötahojen ohella henkilökunnan turvallisuustaidoilla on ensisijainen merkitys. Myös osaaminen on tärkeää ja siksi siihen satsataan koulutuksella ja harjoituksilla. Harjoitteleminen ja hyvien käytäntöjen levittäminen on tässä mielessä tärkeintä.” Stora Enson Imatran tehtaiden paloja suojelupäällikkö Mikko Parikka muistuttaa, että tehtaan jokainen osasto on turvallisuuden kannalta oma yksikkönsä, jossa on myös oma pelastussuunnitelma. UPM Oyj:llä ei ole yhtään päätoimista palokuntaa Suomessa. Imatran tehtaiden tehdaspalokunnan vahvuus on 44 henkeä, josta päätoimisia 17 henkeä
Talous ja maine tulevat niiden jälkeen.” Heidän mielestään teollisuudessa ollaankin edellä työturvallisuudessa. Ihmisten turvallisuus on toki tärkeää, mutta taloudellista puolta pitäisi hänen mielestään tuoda näkyvämmin esille. ”On hyvä ja helppo toimia turvallisuustehtävässä, kun toiminnalla on erityisesti ylimmän johdon tuki”, Mikko Parikka sanoo. Viranomaisen läsnäolo yksityisen toimijan tutkinnassa aiheuttaa tosin haasteen, koska viranomaisen tuottama tieto on julkista ja siihen ei voi silloin sisältyä liikesalaisuuteen liittyviä asioita.” Stora Enso on laatinut turvallisuuskoulutusta myös videomateriaaliksi. Näin turvataan voimavarat”, Mikko Parikka sanoo. . ”Siinä on otettava huomioon myös työturvallisuus. Myös pitkien etäisyyksien kohteissa turvallisuus voi olla hyvinkin hanskassa. Kalle Seppänen huomauttaa, että omaa työpaikkaansa pelastava, palon huomannut työntekijä voi ottaa tarpeettomiakin riskejä alkusammutuksessa. Mikko Parikka painottaa tilannekuvan nopeaa muodostamista, kun voimavarat ovat omissa käsissä. Pienikin alkusammutus auttaa aina”, Mikko Parikka toteaa. Metsäteollisuus on Kalle Seppäsen mukaan taloudellisesti vaikeina aikoinakin pitänyt huolta turvallisuudesta. 6 ·2017 13 toman tärkeää, että syntyneeseen tilanteeseen päästää kiinni nopeasti ja alkuvaiheessa.” Kalle Seppäsen mielestä varautumisessa ei oteta riittävästi huomioon taloudellista toimintaa. Stora Enson Imatran tehtaiden palokunta harjoittelee työtapaturman pelastustehtävää.. Kalle Seppänen kertoo esimerkin Kymenlaaksossa, pitkien etäisyyksien päässä sijaitsevasta Vuohijärvi-Kalson viilutehtaasta, jossa oman tehdaspalokunnan ohella turvallisuudesta on huolehtimassa lähialueella toimiva Selänpään VPK. ”Mutta isommissa tilanteissa on välttämätöntä, että tehdasalueen tuntevia on riittävän paljon. Vastuulliset toimijat haluavat turvallisen toimintaympäristön ja se on hyvä asia”, Kalle Seppänen sanoo. ”Työntekijöiden turvallisuus on tärkeää, koska metsäteollisuuskin kilpailee nuoresta työvoimasta. Puunjalostustehtailla harjoitellaan säännöllisesti. Ne edellyttävät esimerkiksi evakuointivaatimuksia ja alkusammutuskaluston kunnossapitoa. UPM:n yritysturvallisuuspäällikkö Kalle Seppänen (vas.) ja Stora Enson Imatran tehtaiden paloja suojelupäällikkö Mikko Parikka puivat paljon myös yhdessä metsäteollisuuden toimijoiden turvallisuusriskejä. Esimerkkinä tulityökoulutus. Stora Enson tehtailla toimii oma palokunta, kun UPM:llä niitä ei ole. . Hän myös muistuttaa, että oikeisiin kohteisiin pitää osata käyttää oikeanlaista alkusammutuskalustoa. Paikkakuntakohtaisten tarpeidenkin vuoksi varautumisessa on eroja. Toki muulla turvallisuuskoulutuksella on jo pitkät perinteet myös metsäteollisuudessa. Esimerkiksi pelastustoimeenkin verrattuna. Esimerkiksi alkusammutuksen turvallisuuteen on kiinnitetty huomiota videomateriaalin avulla. ”Palvelutasopäätöksiin pitäisikin sisältyä enemmän taloudellista vaikuttavuutta”, hän sanoo. On hyvä, että alkusammutusta tehdään, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. ”Myös asiakkaat omalta osaltaan edellyttävät, että yrityksellä on turvallisuusasiat kunnossa. Mikko Parikka korostaa myös pientenkin tilanteiden syiden tutkimisen ja selvittämisen merkitystä. ”Jauhesammutin aiheuttaa esimerkiksi sähkötilan paloon pahempia vahinkoja.” Metsäteollisuudessa työturvallisuuden kehittäminen ja nostaminen jalustalle on lisännyt muun turvallisuuden merkitystä. ”Teollisuuslaitoksissa tutkinta tehdään perusteellisesti, jotta saadaan oppia jatkoa ajatellen. Työturvallisuus on ykkösasia Metsäteollisuuden suurille yrityksille turvallisuus on tärkeä asia maineenhallinnan kannalta, mutta erityisesti halutaan turvata työntekijöiden työturvallisuus. Siksi pelastuslaitoksen työvuorot ja alueen sopimuspalokunnat ovat vierailleet täällä. Tilanteen hoitaminen viedään myös mahdollisimman pitkälle tuotannon uudelleen aloittamiseen asti, jotta tärkein tavoite, eli häiriötilanteen aiheuttama tuotannon katkos jäisi mahdollisimman lyhyeksi. Kumppanuusverkostossa on keskusteltu siitä, että myös pelastustoimi ulottaisi tutkintaa laajemmalle. Enemmän yhteistyötä Mikko Parikka pitää edistysaskeleena sitä, että maakuntauudistuksen yhteydessä on alettu puhua enemmän myös yritystoiminnan ja viranomaisen välisestä yhteistyöstä.
Kokemukset ovat siis olleet hyvät ja mobiiliteknologian hyödyntämistä ollaan nyt laajentamassa. Uuden teknologian käyttöönotto on parantanut tulitöiden kokonaiskuvan hallintaa. Tulityölupakäytäntöön on otettu avuksi myös mobiiliteknologia. Tuotantovauhdin ollessa kiivaimmillaan lupia annetaan yli sata. Tulityösovelluksen kehittäminen alkoi, kun eräs tietotekniikka-alan yritys lähestyi Meyerin Turun telakkaa ja esitteli uuden teknologian hyödyntämisen mahdollisuuksia. Työsuojelupäällikkö Matti Tuimala (vas.) ja palopäällikkö Harri Koivisto huolehtivat omalta osaltaan siitä, että töitä tehdään turvallisesti rakenteilla olevassa laivassa ja telakka-alueella.. Kokemukset ovat olleet erinomaiset. . Sovelluksen avulla muut telakalla työskentelevät voivat myös tarkistaa, että tulitöitä tehdään oikeassa paikassa luvan kanssa. Uusi teknologia ja työturvallisuuteen satsaaminen palkittiin myös viime vuonna. 14 6 ·2017 TYÖTURVALLISUUS T ulityölupa kirjataan kännykkäsovellukseen. ”Laivalla tarkastusta tekevät henkilöt, esimerkiksi palomiehet voivat ottaa kuvan havaitsemastaan turvallisuusongelmasta ja ladata sen suoraan sovellukseen. Näin tieto jää Telakan tulityölupia hallitaan kännykkäsovelluksella Teksti ja kuvat: Esa Aalto Tulipalo rakenteilla olevassa laivassa on yksi suurimmista onnettomuusriskeistä telakalla. Tarkoitus on saada rinnalle havaintosovellus, jolloin turvallisuuspuutteisiin telakka-alueella voidaan puuttua entistä paremmin. ”Päädyimme kokeilemaan mobiilisovellusta nimenomaan tulitöiden hallinnassa”, työsuojelupäällikkö Matti Tuimala kertoo. Meyer Turku Oy:n telakalla mobiilisovellus otettiin käyttöön kolmisen vuotta sitten. Jokaisella on velvollisuus puuttua, jos näin ei ole toimittu
Telakalla ollaan aloittamassa pian oma tulityökoulutus. Ohjelmisto on samanlainen kuin Turussa, mutta erojakin on. Työturvallisuusasioihin perehdytetään maanantaisin järjestettävissä HSE-perehdytyksissä. Erityisesti tarvitaan palomies-vartijoita, jotka työskentelevät silloin, kun tuotantovauhti on kiivaimmillaan eli päivisin.” ”Palokunnan tärkein työmaa on laivassa. Toimittaja on sama. Paloasemalla huolletaan telakalla käytössä olevat alkusammutuslaitteet. ”Sovellus toimii meillä tila-alueittain palo-osastojen mukaisesti. Telakalla päätoiminen palokunta Turun telakalla on päätoiminen palokunta, jossa parikymmenen työntekijän lisäksi on saman verran alihankintayrityksen työntekijöitä. Rakenteilla olevassa laivassa annetaan työtahdin ollessa kiivaimmillaan yli sata tulityölupaa. Teemme onnettomuuksien ehkäisytyötä. . Telakan palokunnan työntekijät huoltavat sammuttimet. Työntekijät perehdytetään työhön tullessaan erityisesti turvallisuusasioihin. ”Sammuttimia on 10–15 metrin välein, joten lähin löytyy helposti ja tarpeen vaatiessa alkusammutus voidaan aloittaa nopeasti. Ja tämä johtuu siitä, että Helsingissä tehdään erityisesti jäänmurtajia eikä risteilyaluksia kuten Turussa”, palopäällikkö Jouni Janhonen kertoo. Palopäällikkö Harri Koivisto kertoo, että rakenteilla olevassa laivassa tapahtuvat tulityöt ovat havainnekuvan avulla kaikkien nähtävissä. Kaiken on tapahduttava turvallisesti”, Matti Tuimala sanoo. Työturvallisuus nousee entistä keskeisempään asemaan, kun tuotantovauhti kiihtyy 2020-luvulle tultaessa. Vuorossa on 5–6 savusukelluskelpoista henkilöä. Koulutuspaketti käännetään yli kymmenelle kielelle, jotta mahdollisimman moni työntekijä saa koulutuksen omalla äidinkielellään. Laivaa rakentavat useiden alihankintayritysten työntekijät. ”Koulutuksella pitää päästä paremmin sisälle telakan omiin tulityöriskeihin. Tulityösovelluksesta haluttiin tehdä mahdollisimman yksinkertainen ja kehittäjän kanssa hiotusta kokonaisuudesta on saatu sellainen. Jos jotakin sattuu, pääsemme nopeasti tilanteeseen, ennen kuin pelastuslaitoksen yksiköt tulevat paikalle”, Harri Koivisto kertoo. Myös suojavarusteiden käyttöä laivalla valvotaan jatkuvasti. Sovellusta käytetään rajattuna pienemmillä alueilla. Sitä ei jätetä koskaan yksin, vaan sitä valvotaan ja käydään läpi sen turvallisuusvälineistöä. Jos rike toistuu, työ keskeytetään ja henkilö poistetaan telakalta päiväksi. Tulitöiden lupaprosessia voidaan hallita nyt kännykkäsovelluksella. ”Jos suojalaseja tai muita tarvittavia suojavarusteita ei käytetä ohjeiden mukaisesti, siitä saa ensin suullisen huomautuksen ja käydään läpi oikea toimintatapa. HSE-perehdytykseen on tekeillä myös verkko-oppimisaineisto, johon sisältyy videoita ja vuorovaikutteisia tehtäviä, joiden perusteella opetetaan turvallisuuteen liittyviä keskeisiä asioita. ”Näin jokainen voi omalta päätelaitteeltaan seurata, missä tulitöitä tehdään. 6 ·2017 15 myös kootusti talteen ja voidaan seurata, missä on turvallisuuspuutteita ja missä vaiheessa korjaavat toimenpiteet etenevät.” Läpinäkyvyyttä turvallisuuteen Tulityösovellus tuo myös läpinäkyvyyden. Sovellus käyttöön myös Helsingissä Arctech Helsinki Shipyard Oy:n telakalla Helsingissä otetaan piakkoin käyttöön tulityömobiilisovellus. Telakka-alueelle on myös tulossa suuri näyttötaulu, jossa esitetään sama tieto”, Koivisto sanoo. ”Työturvallisuus on tärkeää paitsi rakenteilla olevilla aluksilla myös itse telakka-alueella, jossa nostetaan paljon raskaita taakkoja ja samalla alueella liikutaan paljon. Samalla pidämme yllä valmiutta. . Ohjelma on samanlainen kuin Meyer Turku Oy:n telakalla. Siellä herättiin omaan koulutukseen, kun rakenteilla olevassa laivassa sattui vakava tulipalo. Jokaisella kannella on omat tila-alueensa, jotka ovat omia paloosastojaan. Siitä huolehtivat oman henkilökunnan lisäksi ulkopuolisen yrityksen palveluksessa olevat HSE-Officerit. ”Kun tulityöntekijän tiedot on kertaalleen sovellukseen syötetty, tulityöluvan saa myönnettyä nopeasti työkohteessa.” ”Vielä kun saisimme tulityötekijöiden tiedot kirjattua jo työntekijän tullessa töihin, mutta vielä tässä vaiheessa tietoturvariski estää sen”, Harri Koivisto sanoo. Tulityökoulutuksen vaatimuksiin kuuluu myös alkusammutusosaaminen ja vaadittavien harjoitusten tekeminen”, Harri Koivisto sanoo. Tavoitteena nolla työtapaturmaa Työturvallisuuden pitää telakalla olla huippuluokkaa ja tavoite on vain ja ainoastaan nolla työtapaturmaa. ”Kun tuotantomäärät kasvavat, tulee tarve lisätä palokunnankin väkeä ja palvelua hankitaan alihankintayritykseltä. Jos edelleenkään suojavarusteita ei käytetä, työntekijä poistetaan työmaalta pidemmäksi ajaksi ja työnantajalle lähetetään laiminlyöntimaksu”, Tuimala sanoo. Oma tulityökoulutus Tulityöntekijän ja palovartijan käytettävissä on laivalla kaikkiaan noin 800 sammutinta. Laivassa niitä on kaikkiaan noin 800.. Siihen tarvitaan vaativampi käytännön harjoittelu kuin nyt käytössä olevassa.” Harri Koivisto kertoo, että muualla telakoilla ei ole vastaavanlaista tulityökorttikoulutusta, mutta Saksassa on nyt paneuduttu asiaan
Työkyvyttömyyseläkkeen kautta poistuu suuri osa alan työntekijöistä ja se maksaa. Pelastustoimi on valitettavasti edelleen sirpaleinen. ”Uskon kyllä, että on aitoa halua kehittää ja askel kerrallaan mennään oi keaan suuntaan.” ”Olemme viranomaistoimija, mutta meillä ei ole virallista elintä, joka veisi alan strategisia päämääriä eteenpäin. Jos löytyy yhteisiä nimittäjiä, ne saadaan kaikkien tietoon ja työtapoja voidaan parantaa.” ”On tärkeää kehittää raportointia, jotta saadaan oikeaa tietoa esimerkiksi työtapaturmista. Muistetaan tärkein eli asiakas. ”PERAsta on kuoriutunut helmi, pelastustoimen yhteinen ja yhtenäistävä ohjelmisto. Pitää Teksti ja kuva: Kimmo Kaisto muistaa, että on paljon muutakin kuin operatiivista johtamista. PERA on helmi Merkittäväksi parannukseksi työhyvinvoinnin kehittämisessä Pukkinen mainitsee valtakunnallisen työsuojeluohjelmisto PERAn (Pelastustoimen ja ensihoidon riskinarvio). Oleellista ei ole kyselyjen määrä, vaan se, että kipukohtia aletaan oikeasti korjata. Vastauksia tuli 2257, vastausprosentti oli 48. Johtamisessa eniten kehitettävää ”Kaipaisin sitä, että ymmärrettäisiin työhyvinvoinnin vaikutus tuottavuuteen. Tuloksista kerrottiin laajasti Pelastustiedossa 2/2014. V altakunnallisen työhyvinvointia kehittävän yhteistyöelimen puheenjohtajana toimi tuolloin pelastusjohtaja Jaakko Pukkinen Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitokselta. Olemme pieni ja vanhoillinen toimiala, mutta verkostona voimme paremmin kehittyä muutosten keskellä.” Pukkisen mukaan palomies on tutkimuksissa toistuvasti arvostetuimpia ammatteja. Lähiesimiehen rooli on tärkeä ja organisaatiota pitäisi madaltaa entisestään”, Suomen Palomiesliitto SPAL:n johtaja Kim Nikula esittää. Henkilöstöresurssien ja erityisesti henkilöstöjohtamisen näkökulmasta on paljon kehittämistä. Ei saa tehdä jakoa ala-, välija yläkerrokseen, vaan edetä itseohjautuvaan tiimityöskentelyyn. Sen avulla saamme arjessa konkreettista tietoa niin henkisestä kuin fyysisestä työhyvinvoinnista. Arjella, avoimuudella ja reiluudella on keskeinen merkitys, ei vain erilaisilla hankkeilla. Meillä on erinomainen koneisto, josta pitää tehdä vielä parempi. Me olemme esimerkiksi lisänneet työnohjausta ja vieneet puhdas paloasema -asioita eteenpäin. ”Kun meillä on näin hyvä julkisuuskuva, niin kai meillä on aika hyvä työpaikkakin. Onko kyselyn tuloksia hyödynnetty ja miten. Käskypolitiikka ja hierarkinen johtaminen ei ole nykyaikaa. Olemme pyrkineet myös pitämään säännöllisesti työpaikkakokouksia ja parantamaan tiedonkulkua”, Pukkinen kertoo. Ohjelmistoa pyörittää ja kehittää Keski-Suomen pelastuslaitos. Pidetään huoli siitä, että meidän arvostuksemme pysyy ja paranee”, hän painottaa. Hänen mukaansa tavoite oli, että valtakunnallinen kysely ei jäisi ainoaksi. ”Työhyvinvointi on yhteistyötä, jossa pelastuslaitosten kumppanuusverkostolla on tärkeä rooli käytäntöjen yhtenäistäjänä ja Pelastusopistolla tiedonjakajana. Meillä on koko ajan reaaliaikainen kuva pelastustoimen ja ensihoidon riskeistä. Verkostoon kuuluvat myös sisäministeriön pelastusosasto ja ammattijärjestöt. Asiat pitää ottaa puheeksi heti, eikä piiloutua olkapolettien taakse. ”Pelastuslaitokset ovat hyödyntäneet kyselyn tuloksia tahoillaan eri tavoin. Kun tieto tulee omista järjestelmistä, on helpompi kehittää parempia toimintatapoja. Pelastuslaitosten työhyvinvointia kehittävän valtakunnallisen yhteistyöelimen loppuraportti on osoitteessa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/78922 Arjestä eväät työhyvinvointiin. 16 6 ·2017 TYÖHYVINVOINTI Pelastuslaitosten yhteinen ja valtakunnallinen työhyvinvointikysely toteutettiin loppuvuodesta 2013. Kansalainen on meille kaikille se tärkein ja yhteinen punainen lanka”, Nikula kiteyttää.” Valtakunnallinen työhyvinvointikysely suunniteltiin sisäministeriön, pelastuslaitosten valtakunnallisen työhyvinvointia kehittävän yhteistyöelimen alatyöryhmän sekä MIF Koulutus Oy:n yhteistyönä. Joiltakin pelastus alueilta tulee valitettavasti viestiä, että henkilöstöä ei oteta mukaan kehittämisja valmisteluprosesseihin. Aina on toki kehittämistä niin varusteissa, kalustossa kuin johtamisessa”, Pukkinen sanoo
Parhaimmillaan kyselyt ovat vasta toistettaessa, koska tällöin saadaan esiin kehityssuuntia ja trendejä. Mikään mittari ei korvaa päällystön ja henkilöstön avointa vuorovaikutusta. Näyttää kuitenkin siltä, ettei tähän olla valmiita.” Työhyvinvointikysely oli Niki Haaken mielestä hyvä startti, mutta se ei yksinään riitä mihinkään. ”Merkityksellistä oli, että kysely saatiin aikaiseksi. Kyselyn tuloksia jalkautettiin järjestämällä road show kaikkien 22 pelastuslaitoksen alueella. ”Kyselyä pitäisi kehittää ja uusia säännöllisesti. Lisäksi tarvitaan muitakin mittareita, mutta niin, että ne muodostavat toimivan kokonaisuuden. 6 ·2017 17 info@ursuit.com / www.ursuit.com Palomiehenä työskennellyt Niki Haake oli mukana valtakunnallisen pelastustoimen työhyvinvointia kehittävän yhteistyöelimen toiminnassa. Tukea kehittymiseen koettiin kuitenkin saatavan niukasti. Kaikilla ei ollut edes sähköpostia, ja toisaalta epäiltiin anonymiteetin pitävyyttä.” ”Pelastuslaitosten välillä oli eroja. Pitkiin aikasarjoihin perustuva data mahdollistuu vain, jos poukkoilu muodikkaiden menetelmien perässä lopetetaan. Yhdellä mittarilla ei voida mitata kaikkea – ja ilman mittareita ollaan arvausten varassa.” Vuorovaikutus tärkein. Palautteissa kyselylle toivottiin jatkoa, mutta pelättiin etteivät tulokset johda toimenpiteisiin. Mittareiden lisäksi pelastustoimessa tarvitaan ennen kaikkia tarkkoja korvia ja herkkyyttä tunnistaa henkilöstön mielialoja. ”Minusta näyttää, että työhyvinvointikysely ollaan hiljaa hautaamassa ja keskitytään uudempiin trendeihin, kuten pulssimittareihin, joilla saadaan ajantasaista palautetta. ”Hyvä työhyvinvointikysely muihin kyselyihin rinnastettavana voisi tuottaa erinomaista dataa pelastustoimen työhyvinvoinnin johtamiselle. Monissa kysymyksissä olisi ollut hiottavaa, ja analyysin olisi pitänyt olla kattavampaa. Pelastusalalla halutaan tuottaa vertailtavaa materiaalia, kunhan sitä ei käytetä vertailuun – ei etenkään johtamisen onnistumisen tarkasteluun. ”Olin korkeakouluharjoittelussa sisäministeriön pelastusosastolla ja osin vastuussa road show’n toteutuksesta sekä tulosten analyysistä. Mitään tarkempia analyysejä ei tehty, koska tähän ei löytynyt tuolloin tahtotilaa.” Haaken mukaan keskeisiä havaintoja oli, että pelastuslaitosten henkilöstö oli sitoutunutta ja kehityshaluista. Pikavoittoja ei ole, jos halutaan tarkkaa ja perusteltua tietoa johtamisen tueksi”, Haake painottaa. Kyselyllä on arvoa, jos sitä on pelastuslaitoksissa haluttu tai osattu hyödyntää oman toiminnan kriittiseen tarkasteluun. Tämä ei ollut itsestäänselvyys. Vastausprosentti ei ollut korkea, ja matkalla selvisi, että tähän oli syynä muun muassa yhteystietojen puute. Samalla tilastollinen analyysi osoitti, että kokemuksella työnantajalta saadusta tuesta oli yhteys siihen, uskoiko vastaaja pääsevänsä terveenä eläkkeelle. Tuloksista olisi saatu enemmän irti, jos niitä olisi uskallettu reippaasti pyöritellä eri kanteilta. Esimerkiksi työnantajan ei koettu pitävän huolta työntekijöiden työhyvinvoinnista. Pikavoittoja ei ole Kyselyn mukaan alalla oli paljon positiivista, kuten se, että työtä ei koettu stressaavaksi eikä työn koettu häiritsevän perheelämää. Kun vaikeatkin asiat kyetään keskustelemaan, päästään ongelmiin kiinni heti – ei vasta sitten, kun mittarit ovat jo punaisella.” Kyselyä kehitettävä ja uusittava Haaken mielestä kysely ei ollut täysin onnistunut. Lähiesimiestyö koetiin hyväksi, mutta pelastuslaitoksen johtamiseen suhtauduttiin kriittisesti
Yhteistyö Lapuan aseman kanssa toimii. Teksti: Kaisu Puranen Kuva: Henri Pajander Kalusto kuntoon omassa korjaamossa Jukka Hietamäki ja Janne Saikkonen korjaavat Jurvan paloasemalla pelastuslaitoksen kaluston a:sta ö:hön. Pienet törmäysvahingotkin korjataan laitoksen omana työnä. Käytiin nämä läpi a:sta ö:hön, että kaikki on ehjää, ja että ne palvelisivat vielä jonkun vuoden”, Jukka Hietamäki kertoo. Niissä edetään, jos operatiivisen kaluston huollon ja pelastustehtävien jälkeen jää aikaa. ”Olen ollut pelastuksen puolella 37 vuotta, kyllä nämä nyt aika tuttuja alkavat olla. ”Koetetaan saada aikaan niin hyvää, kuin me kykenemme tekemään.” Hietamäki huomauttaa, että säiliöautot ovat välitöitä. Ei tässä yllätyksiä pääse syntymään”, Hietamäki sanoo. Tällä hetkellä Hietamäkeä ja Saikkosta työllistää sammutusauto, viimeinen kolmikosta, joka siirrettiin kierrätykseen, kun pelastuslaitos hankki uusia autoja. Pelastuslaitoksella aloiteltiin omaa huoltotoimintaa jo vuonna 2004, mutta 2009 kaluston korjaaminen muuttui säännölliseksi. Toinenkin säiliöauto odottaa kalustohallissa. Työvälineitä on seinillä ja lattioilla, johtoja mutkittelee siellä täällä. Muun muassa käytetyt alustat muotoutuvat kuukausien aikana itse tehdyiksi sammutusautoiksi. Repertuaariin kuuluvat niin laitoksen raskas kalusto kuin henkilöautotkin. Lisää käyttöikää Kaluston vuosihuolto työllistää kaksikkoa eniten. Laajemmat kalustoremontit on keskitetty Jurvaan. 18 6 ·2017 ALUE TUTUKSI J urvan paloaseman kalustohallissa vallitsee hallittu kaaos. Kokemus on opettanut. Se on menossa Kurikkaan, kunhan valmistuu. Sen alusta on hankittu käytettynä, kaikki muu tehty alusta saakka laitoksen omalla mallilla, maaleista komposiittisäiliöön. Hietamäellä tai Saikkosella ei ole autonasentajan koulutusta. Näin tilannetta kuvaa ainakin palomestari Jukka Hietamäki. Jos näin kuitenkin käy, laitokselta löytyy aina apua. Viime vuonna 140 ajoneuvoa kävi Jurvan paloasemalla huollossa. Hietamäki ja Saikkonen huoltavat kalustoa Jurvan paloaseman huoltoyksikössä oman toimensa ohella, Lapuan paloasemalla samaa työtä tekee yksi henkilö. Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos säästää jopa miljoona euroa vuodessa, kun autot huolletaan itse.. Hietamäki ja kalustonhoitaja Janne Saikkonen tuntevat Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen palokaluston viimeistä nippeliä myöten, sillä he ovat korjanneet kalustoa päivittäin kymmenisen vuotta. ”Ne on nyt käyty läpi, ja tämä auto siirtyy Koskenkorvalle
6 ·2017 19 ”Tietoa löytyy muidenkin laitosten teknisten asiantuntijoiden kautta, mutta kohtuuhyvin tunnemme laitteemme.” Hallittua katastrofia Autot kehittyvät koko ajan, ja pelastuslaitoskin joutuu uusimaan työvälineitä. Tehdyistä huolloista ja työtunneista pidetään kirjaa. Tekemistä on kyllä joka päivä, ei tarvitse miettiä, mitä tehtäisiin.” Taustalla pyörii paloasema kaikkine töineen. Miljoonasäästöt Pelastusjohtaja Harri Setälän mukaan huoltoja korjaustoiminta on osa pelastuslaitoksen omaa tuottavuusohjelmaa, jonka pelastuslaitos teki itsenäisesti Jyrki Kataisen hallituksen rakenneuudistuksen mainingeissa vuonna 2013. Lisäksi asemalla on 29 sopimuspalokuntalaista. Palomestari Jukka Hietamäen ja kalustonhoitaja Janne Saikkosen viimeisin projekti on Koskenkorvalle siirtyvä sammutusauto.. Huoltoyksikön tuottoselvityksen mukaan pelastuslaitos säästää noin 1200000 euroa vuodessa korjaamalla kaluston itse. ”Niihin on jouduttu panostamaan aika paljon, jotta pystytään vikamuistia lukemaan ja sen sellaista.” Hietamäki arvioi, että kalustohuollossa maanantai on työpäivistä kriittisin, koska autot tulevat huoltoon viikonlopun tehtäviltään ympäri maakuntaa. . Ainoastaan siniset majakat edessä ja hattuhyllyn stereot pysyivät kuivana. ”Sammutusauto upposi järveen, ja sille tehtiin remontti. Viikonlopun jälkeen koetetaan parsia autoja kasaan ja työriviin takaisin. Auto on vieläkin rivissä”, hän nauraa. Uusiin työvälineisiin toki menee rahaa, mutta Setälä ja Hietamäki arvioivat, että säästöä tulee silti. Kalustoa huolletaan oman työn ohessa, ja hälytyksille asemalta lähtee 1+3-vahvuus. ”Tämä on sellaista hallittua katastrofia joka päivä. Summa syntyy vertaamalla, kuinka paljon tehdyt korjaukset ja huollot maksaisivat markkinahinnoissa. Hietamäki osaa kertoa tarkasti sen, mistä korjaustoiminta alkoi vuonna 2004
Jokainen henkilö pelastuslaitoksen hallinnossa tekee oman työnsä ohella myös jotakin muuta. Tätä kutsutaan ruuhkatilannemalliksi. E telä-Pohjanmaan pelastuslaitos teki oman tuottavuusohjelman vuonna 2014. Poikkeusoloihin varauduttu Pelastuslaitosta on koetellut niin Kauha joen kouluampuminen vuonna 2008 kuin kuin vuoden 2012 tulvat. ”Suuronnettomuustilanteita täällä on ollut, ja Kauhajoki niistä ehkä kriittisin tilanne aikoinaan. ”Tässä ei muuteta kaksiosta kolmioon vaan kaksiosta kaksioon”, Setälä kuvaa. Setälä arvioi, että pelastuslaitoksen varautumisen toimintamalli onkin muotoutunut hyväksi juuri menneiden suuronnettomuustilanteiden vuoksi. Ohjelma rakennettiin Seinäjoen kaupungin talouden tasapainottamisohjelman ja silloisen hallituksen rakenneuudistuksen säästövaatimusten myötä. Se on koettu meillä tehokkaaksi”, pelastusjohtaja Harri Setälä sanoo. Esimerkiksi palopäälliköllä on aluevastuu ja toimialavastuu. Toimintaa tehostaa lisäksi muun muassa oma varusvarasto, letkunpesun keskittäminen kolmelle asemalle, oma ajokorttikoulutus ja kevyt hallinto. Silloin tilannekeskuksessa aletaan purkaa kiireettömiä puheluita. Säästöjä tekee erityisesti Jurvan paloasemalla sijaitseva, vuodesta 2009 aktiivisesti toiminut huoltoyksikkö. Nurmon paloasemalla on tilannekeskus, jossa työskennellään esimerkiksi myrskytilanteissa, kun hälytyskeskus ruuhkautuu. Vuosien varrella pelastuslaitos on tehnyt useita pieniä muutoksia toiminnassaan tuottavuuden ja tehokkuuden lisäämiseksi. ”Harrastamme kaksoisrooleja. Setälä kertoo, että Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksella on valmis maakunnallinen organisaatio, ja se voitaisiin liittää joustavasti tulevaankin maakuntaorganisaatioon. Maakuntauudistusta pelastuslaitoksella valmistelee noin 600 henkilöä. Kriisivalmiutta on opittu menneistä suuronnettomuuksista. Hänen mielestään Pohjanmaan alueiden ei olisi järkevää yhdistyä ainakaan tulevassa maakuntauudistuksessa, sillä palkkojen, Taloudellinen Etelä-Pohjanmaa Teksti: Kaisu Puranen Kuva: Henri Pajander. Tilannekeskuksesta käsin pelastuslaitos toimii yleisjohtajana ja pitää yllä tilannekuvaa suuronnettomuuksissa. Meillä on kuntien kanssa toimintamalli, jossa kuntien poikkeusolojen johtoryhmä on napin takana”, Setälä kertoo. 20 6 ·2017 ALUE TUTUKSI Pelastuslaitos säästää suuria summia omalla tuottavuusohjelmallaan
UUTUU S! MESVAC PALO-OVITUOTTEET PALOLUOKAT Palorullaovet, kangas E 120, EI 60, EI 120 Palorullaovet, lamelli EI 30, EI 60, EI 90, EI 120 Paloliukuovet EI 30, EI 60, EI 120 Palonosto-ovet EI 60, EI 120 Savuverhot Etelä-pohjanmaan pelastuslaitos 30 paloasemaa, 27 asemavastaavaa Liikevaihto 17,8 miljoonaa euroa vuonna 2017 (talousarvio) Yhteistoimintakorvaus 17,1 miljoonaa Investointeja 660 000 euroa sammutusja säiliöautoihin Uudet asemat vuoden 2011 jälkeen Kauhavalle, Jalasjärvelle, Jurvaan, Lappajärvelle, Alavudelle ja Seinäjoelle Neljä paloasemaryhmää ja palopäällikköä 121 virkaa, 857 sopimushenkilöä Ympäri vuorokauden miehitetyt asemat Seinäjoki ja Lapua ICT-järjestelmien ynnä muiden toimintojen harmonisointi on kallista. ”Yhdistäminen pitäisi olla pidemmällä aikajänteellä suunniteltu asia.” Vuosien varrella pelastuslaitos on lisännyt tuottavuuttaan monilla pienillä toimilla.. 6 ·2017 21 Mesvac Oy, Jorvaksen myllytie 5, 02420 Jorvas, Puh. Tuotteemme voidaan asentaa erittäin vaativiinkin kohteisiin, mikä antaa suunnittelijoille uudenlaisen vapauden – paloturvallisuudesta tinkimättä! Tutustu laajaan tuotevalikoimaamme osoitteessa: www.mesvac.fi. Eja EI-luokitelluilla ja tarkkaan testatuilla tuotteillamme suojaat omaisuutesi palon kohdatessa tehokkaasti ja turvallisesti, jolloin vältyt turhilta vahingoilta. 010 836 3000, Huolto 010 836 3100, Faksi 010 836 3099 www.mesvac.fi Täyden palvelun ovitalo Mesvac tarjoaa maan kattavan palveluverkostonsa kautta Suomen laajimman valikoiman palo-ovia. Käyttöoviksi soveltuvat EI120-paloluokan Mesvac Firewall -palonosto-ovet Suomen laajin palo-ovivalikoima! Soita numeroon 010 836 3000 niin kerromme Sinulle lisää, tai tutustu osoitteessa www.mesvac.fi
ALUE TUTUKSI 22 6 ·2017 Provinssirockin turvallisuuspäällikkö Ari Solja luotsaa viranomaisten tarkastuskierrosta vain tunteja ennen kuin festivaalin ovet aukeavat.
Hätäkeskus ohjaa soittajat ottamaan yhteyttä järjestyksenvalvojiin, jotka puolestaan tietävät tarkan tehtäväpaikan ja järjestävät ensihoidolle opastuksen sinne. Riskit perinteisiä Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen arjessa Provinssirock ei juurikaan tunnu. Näin ollen olemme kaikki tietoisia samasta suunnitelmasta”, kertoo pelastusjohtaja Harri Setälä. Sisäpuolen järjestäjät hoitavat itse kokonaan. Kenttäjohtajan mukaan haasteellisinta tapahtuman aikana on löytää paikka, josta hälytys on tullut. Kulkeminen alueella on haasteellisinta.” Ensihoidolle ei tule juurikaan keikkaa alueen sisälle. Meillä on yksi ylimääräinen yksikkö koko tapahtuman ajan Seinäjoen alueella nimenomaan Provinssia varten”, Saikkonen kertoo. Ensihoidolle tuli tehtävä Törnävän S-marketin taakse. Tehtäviä voi tulla, jos joku joutuu veden varaan, tai alueella syttyy tulipalo. Pelastuslaitosta enemmän se työllistää ensihoitoa ja poliisia. ”Suurimpien tilaisuuksien pelastusviranomaisten toimittamat pelastussuunnitelmat jaetaan kaikille nähtäväksi. Alueelle mahtuu niin suuria lavoja kuin metsän siimeksessä sijaitseva leirintäaluekin. ”Keikat ovat yleensä niin sanottuja noutoja ensiapupisteiltä. Noihin vuosiin verrattuna kesä–heinäkuun vaihteessa vietettävä rock-festivaali on ensihoidolle huomattavasti helpompi ponnistus, kuten on ollut jo monen vuoden ajan. ”Haavat, kaatumiset, myrkytykset ovat varmaan suurimmat tehtävälajit. ”Tuli tieto, että marketin takana makaa sammunut mies. Leirinnästä nyt tulee jonkin verran keikkaa”, Saikkonen arvioi. Provinssirock levittäytyy laajalle alueelle Törnävälle. Nekin keikat ovat harvinaisia. www.schneider-electric.fi S einäjoen Provinssirock on järjestäjien ja turvallisuusviranomaisten mielestä melko rauhallinen tapahtuma. Kun sinne mentiin, siellä makasi 50 ihmistä. Tämänkertaisen Provinssi-viikonlopun ko konaiskävijämäärä oli 65000 henkilöä. Kun örähdys kuului, se riitti”, Saikkonen naurahtaa. Sen jälkeen pelastusviranomainen omalta osaltaan arvioi suunnitelman toimivuuden. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ensihoidon kenttäjohtaja Mikko Saikkonen muistelee tilannetta, joka sattui joskus vuoden 2005 tienoilla. ”Kesätapahtumat eivät oikeastaan rasita pelastustoimea fyysisesti, vaan ne työllistävät ennen kaikkea ensihoitoa ja poliisia. 6 ·2017 23 Hipaisun päässä kohteesta. Uusi Esmi Sense FDP -paloilmoitinkeskus ja EcoStruxure Fire Expert – vihdoinkin aitoa online-paloturvallisuutta. ”Järjestelyt ovat niin paljon takavuosia ammattimaisemmalla tasolla. Suuri Provinssi on pieni ponnistus Provinssirock on yleisömäärästään huolimatta yllättävän rauhallinen kesätapahtuma. Siinä sitten tekemään triagea, kenelle näistä on soitettu. Teksti ja kuvat: Kaisu Puranen. Pelastuslaitoksen tärkein tehtävä onkin valvoa pelastussuunnitelmavelvollisuutta, kuten muissakin kesätapahtumissa alueella. ”Törnäväntie on aika lailla tukossa käytännössä koko ajan. Kymmenientuhansien ihmisten joukossa sattuu ja tapahtuu aina. Näin ei ollut vielä takavuosina. Tehtävämäärä on aika pieni, mutta varautua täytyy, koska väkimäärä on niin iso.” Tapahtuman järjestyksenvalvojien määrää on lisätty takavuosista, ja tehtävät ensihoidolle tulevat järjestyksenvalvojien kautta. Olemme käyneet satunnaisesti tehtävillä tai sitten ajaneet muille tehtäville alueen läpi”, kertoo palomestari Veli-Matti Hakala
Lisäksi täällä tukitoiminnot, kuten huoltotilat ovat ajanmukaiset. Tänä vuonna paikalla oli 330 järjestyksenvalvojaa. Vanhalla asemalla henkilökuntaa ovat vaivanneet sisäilmaongelmat, ja kiusa poistunee uuden aseman myötä. Samalla katsotaan, kuinka pelastussuunnitelma on toteutettu. En sanoisi, että helppo veto, mutta selkeä tapahtuma rakentaa turvallisuus tähän ympärille.” Hänen mukaansa olennaisinta turvallisuuden kannalta on yleisömassojen hallinta, ympäröivä liikenne ja alueen keskelle jäävä vesialue. R akennustyömaa Seinäjoen itäisessä kaupunginosassa Roveksessa näyttää vielä keskeneräiseltä, mutta keskellä myllerrettyä maata, työkoneita ja kontteja seisoo jo uusi, moderni paloasema. Vaikutelma on avara ja valoisa. Sieltä löytyvät myös päivystystilat. Yläkerrasta levittäytyy näkymä kalustohalliin. Pelastusjohtaja Harri Setälän mukaan asemalle siirtyy Seinäjoen vanhan paloaseman henkilökunta ja hallinto, yhteensä 60 henkilöä. 24 6 ·2017 ALUE TUTUKSI Seinäjoen pääpaloaseman henkilökunta saa lisää tilaa ja raikkaan sisäilman. ”Järjestyshäiriöitä on yllättävän vähän suhteessa tapahtuman kokoon, ensiaputilanteita vieläkin vähemmän. ”Riskit on perinteisiä festivaaliriskejä, ei mitään ihmeellistä tai eksoottista. Hän arvioi, että tapahtuman turvallisuus on parantunut vuosi vuodelta. Ensihoidon kenttäjohtaja Mikko Saikkonen kertoo, että Provinssin tehtäviä on aika vähän, mutta väkimäärän takia pitää varautua.. Päärakennuksessa on tilaa 3300 neliötä, piharakennuksessa noin 500. Katsotaan, että turvallisuuteen liittyvät asiat ovat kunnossa, poistumistiet, alkusammuttimet, sammutuspeitteet paikoillaan”, Hakala luettelee. ”Pelastuslaitos on ollut tapahtuman kanssa vuosia tekemisissä, ja tiedämme suurin piirtein, mitä se sisältää. Asemalle tulee seitsemän raskasta ajoneuvoa ja useampi henkilöauto. Niille täytyy löytyä tila”, Setälä sanoo. Auditorio on suunniteltu noin sadalle henkilölle. ”Luonnollisesti täällä sisäilmaongelmaa ei tietenkään ole. ”Mitoituksessa on huomioitu se, että täällä järjestetään valtakunnallisia pelastusalan tilaisuuksia, seminaareja, kokouksia ja niin edelleen. Asema on suunniteltu mahdollisimman moderniksi puhtaan paloaseman periaatteineen kaikkineen. Aseman alakerrassa on itse paloasema kalustohalleineen ja läpiajettavine pesuhalleineen, yläkerrassa toimii hallinto yksittäisine työhuoneineen. Se on varmasti henkilökunnalle tärkein asia”, Setälä sanoo. Eniten järjestyksenvalvojia työllistää yleisön logistiikka. Ehkä enemmänkin työllistää yleisön saaminen alueelle ja täältä pois turvatarkastuksineen.” Uusi paloasema toimii myös kokouspaikkana Teksti ja kuvat: Kaisu Puranen . ”Esimerkiksi aitauksilla on saatu rajoitettua henkilömäärää ja parannettua turvallisuutta tapahtuma-alueella.” Provinssirockin turvallisuuspäällikkö, Securitas-yrityksen projektipäällikkö Ari Solja on mukana tapahtumassa kolmatta kertaa. Tänne on tarkoitus muuttaa elo–syyskuun vaihteessa. Hänen työhönsä kuuluu turvallisuussuunnittelu, turvallisuusjohtaminen, kaikki operatiivinen järjestyksenvalvonta ja vartiointi. Vanhalla asemalla ne ovat siellä sun täällä.” Viimeinen silmäys alueeseen luodaan eri turvallisuusviranomaisten yhteisellä tarkastuskierroksella juuri ennen tapahtuman alkua. Asema on viimeistelyä vaille valmis, sen viereen tuleva piharakennus vaatii vielä työtä. Setälän mukaan asema rakennettiin tilavaksi, sillä paikan päällä on tarkoitus järjestää erilaisia tilaisuuksia, jolloin talo tulee olemaan täysi. Edellisessä rakennuksessa hallitilat ovat tavattoman ahtaat. ”Onhan tämä ajanmukaisesti suunniteltu asema. Solja arvioi, että tapahtuma on selkeä ja rauhallinen
Päärakennuksessa on tilaa 3300 neliömetriä. Puomi laukaistaan aluksesta heitettävällä ajoankkurilla ja 150 m puomia purkautuu valmiuspakkauksestaan alle minuutissa. 6 ·2017 25 LAMOR CORPORATION Rihkamatori 2, Porvoo, puh: 020 765 0100, info@lamor.com, www.lamor.com Öljyntorjuntapuomi nopeaan puomin laskuun Kiinteäkellukkeinen öljypuomi säilytetään valmiuspakkauksessaan ja vedetään veneellä tai aluksella suoraan veteen ja hinaukseen. LAMOR PIKAPUOMI . Pelastusjohtaja Harri Setälä ja työmaavastaava Seppo Huhtakallio Jaskari Rakennus Oy:stä paloaseman työmaalla.. Käytön jälkeen puomi pakataan uudelleen valmiuspakkaukseensa ja se on näin käytettävissä uudelleen. Valmiuspakkaus säilytetään ja kuljetetaan alumiinisella säilytys-/laukaisualustalla
Silloin selviää mikä paloi missäkin vaiheessa, mitkä olivat lämpötilat ja näkee myös mahdolliset uhrit. Hätäkeskus voisi jopa pyytää ilmoittajaa kuvaamaan kohdetta, jos se on mahdollista. ”P alomiesten havainnnot ovat tärkeitä. Harjoituksen järjesti Pohjois-Savon pelastuslaitos ja mukana oli palontutkijoita Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon pelastuslaitokselta, Itä-Suomen poliisilaitokselta sekä vakuutusyhtiöistä. Huoneisto oli palanut tuusan nuuskaksi, mutta ammattimiehet kaivoivat syttymissyyn esille”, Taskinen sanoo. Silloin voisi nähdä miltä kantilta palo on lähtenyt liikkeelle”, Taskinen kertoo. Kaikki meni ihan nappiin. Tämä tieto sai vahvistusta Nilsiässä 31.5.–1.6. toteutetussa palontutkintaharjoituksessa. Sammutuksenkin voi nähdä tallenteesta.” Ulkopuolinen kuva-aineisto pitäisi muistaa hyödyntää. ”Videota tallentava lämpökamera on tolkuttoman hyvä väline dokumentoinnissa. 26 6 ·2017 PALOTURVALLISUUS Tulipalon eri vaiheiden dokumentointi on erittäin tärkeää palontutkinnan kannalta. Tilanne tulisi myös dokumentoida sammutustyön eri vaiheissa. ”Kyllä me kärähdettiin joka kohdasta. ”Myös ulkopuolisten ottamien valokuvien tai videoiden etsintä pitäisi muistaa aina. Palomestari Risto Taskinen esittelee lämpökameran tallennetta Nilsiän paloasemalla.. Sammutusparin työskentelytavalla on merkitystä palontutkinnalle. Lämpökamerasta hyötyä Sammutusparin käytössä oleva tallentava lämpökamera osoittautui Taskisen mukaan hyväksi työkaluksi. Siirreltiinkö kohteessa tavaroita ja mistä lieskat löivät. Näillä tiedolla voi olla ratkaiseva merkitys tutkinnassa”, toteaa palomestari Risto Taskinen Nilsiän paloasemalta. Talossa oli tehty erilaisia polttoja, joita tutkintaryhmät tutkivat. ”Se näkyi siinä, että palomiehet olivat sammuttaneet siten, että jäi tutkittava jäljelle. Ei Palomestari Risto Taskinen palontutkintaharjoituksesta: ”Kyllä me kärähdettiin joka kohdasta” Teksti: Mika Rinne Kuvat: Pohjois-Savon pelastuslaitos ja Mika Rinne . Pohjois-Savon pelastuslaitoksella Nilsiässä työskentelevä Taskinen oli yksi harjoituksen suunnittelijoista. Kaikkiaan harjoitukseen osallistui lähes 40 henkilöä ja se toteutettiin tyhjillään olevassa purettavassa kerrostalossa. Kameran aineisto voidaan antaa palontutkijan käyttöön. Kuuden rastin joukossa oli esimerkiksi makuuhuoneesta alkanut tuhopolttoyritys, jolla yritettiin peitellä huoneistossa tapahtunutta henkirikosta
Myös Paunonen jättäisi raskaan raivaamisen vähemmälle, eikä tilaisi ensimmäiseksi tukkiautoa purkamaan kiinteistöä. Eri toimijoilla on erilaisia tutkintaa ohjaavia omia päämääriä. Hälyttimen voit kalibroida itse IntelliDox-laitehallintajärjestelmällä Automaatio Energia Paineilma Teollisuusuunit www.sarlin.com ”Poliisi tutkii syytä ja mahdollista rikosta. Horrostilatoiminto jatkaa hälyttimen käyttöikää jopa vuodella Pelastukoon ken voi BW Clip Real Time CO -kaasuhälytin suojasi häkää vastaan TARJOUS! BW Clip Real Time 2 vuoden CO-hälytin vain 149 € (alv 0%). Lisätietoja: Marko Kärkkäinen puh. 6 ·2017 27 heti alettu tekemään raskasta raivausta ja heittämään tavaraa pihalle. ”Yhteistyöverkostojen kanssa järjestettävät koulutukset pitäisi saada yleisimmiksi valtakunnantasolla. Tarjous voimassa 29.9.2017 saakka. ”Palontutkinnassa on eri toimijoiden yhteistyö voimaa ja kun tekemisessä on ajatusta mukana, niin todella paljon palosta ja niiden syistä sekä seurauksista saadaan selville”, LähiTapiolan vakuutustutkija Jussi Tölli sanoo. Harjoituksessa oli tutkittavana kuusi todenmukaista rastia. Etelä-Savon pelastuslaitoksen paloinsinööri Juha Paunosen mukaan tutkinnat vaihtelevat alueellisesti reilusti. Palontutkintaa harjoiteltiin tyhjillään olevassa kerrostalossa Nilsiässä.. Pelastajille tarvitaan enemmän tietoutta ja koulutusta palontutkinnasta, jotta he osaisivat ottaa sen mahdollisimman hyvin huomioon sammutustehtävässä. . Yhteistyö on tärkeää Vakuutusyhtiöiden, poliisin ja pelastuslaitoksen yhteistoimintaa ja verkostoitumista pidettiin harjoitusväen keskuudessa erittäin tärkeänä. Hälytysrajojen määrittäminen . Vesitiivis IntelliDox-laitehallintajärjestelmä . . Reaaliaikainen kaasutason näyttö, 0-300 ppm . Pelastustoimelle ei ole resurssoitu omia tutkijoita vaan nimetyt tutkijat hoitavat otona tutkintoja. 010 550 4305. Myös Töllin mielestä palontutkinnan taso vaihtelee huomattavan paljon alueellisesti. . Mahdollisuuksien mukaan kannattaisi suojata syttymispaikkaa, jotta jäisi tutkittavaa.” Tutkinnassa eroja Ryhmät sekoitettiin pelastuslaitosten, poliisien ja vakuutusyhtiöiden joukoista, jolloin osallistujat pääsivät näkemään toistensa työskentelytapoja. Silloin palontutkinta saisi enemmän arvokasta tietoa palotapahtumista”, Tölli toteaa. ”Jossain mennään omatoimisesti ja jossain poliisin johdolla tutkintakohteelle. Akun kesto 2 vuotta (saatavana myös 3 vuotta) . Taustojen selvittäminen ei vielä taida onnistua pelastustoimelta itsenäisesti. Huoltovapaa, ei anturin tai pariston vaihtoa . Pelastus katsoo pelastustoimintaa ja kuinka voitaisiin ennaltaehkäistä vastaava vahinko”, Paunonen kertoo. Helppo ja tarkka tietojen tallennus hälyttimestä . Hälyttimen toiminnantarkastus 10 sekunnissa . ”On paikkoja joissa tehdään erittäin laadukasta työtä, mutta on myös paikkoja, joissa käytännössä tutkintaa ei edes aloiteta.” Yhteinen harjoitus koettiin tarpeelliseksi ja sille toivottiin jatkoa. Vakuutusyhtiöllä on korvausvelvoite ja sitä kiinnostaa oliko syy huolimattomuus, tahallinen vai tahaton. Pelastustoimella ei ole palontutkinnanjohtajia”, Paunonen selvittää
paloesimies Antti Noukkala, palomies Jarmo Kankkunen, ensihoitaja Reetta Rissanen ja ensihoitaja Mika Länsisola.. 28 6 ·2017 Jari Mönkkönen (keskellä) vieraili Tuusulan asemalla tapaamassa entistä työvuoroaan. Kuvassa vasemmalta oikealle: ylipalomies Martti Nokelainen, vs
”Tietyllä tasolla tiedostin riskit tekemisissäni. Volttia, tilannetta, mikä meni vikaan, mitä olisi voinut tehdä toisin. Puhuu hiljaisella äänellä, harkiten, heittää väliin kuivaa huumoria. Sitä kysyy, että miksi. Alastulo meni pieleen, ja hän rysähti niskoilleen. Kuului rusahdus. TyönJari Mönkkösen elämä meni uusiksi, kun hän halvaantui vuosi sitten. Huippu-urheilijan ja palomiehen luonteenlaatu näkyy siinä, kuinka hän käsittelee onnettomuutta. Se on ollut kovempi järkytys läheisille kuin minulle.” Silti Mönkkönen on miettinyt tapahtunutta, paljon. Monesti se on niin, että sitä saa, mitä tilaa”, hän sanoo hiljaa. Ei mulla ole mitään ongelmaa. Kädet ja jalat eivät liiku. Liike oli kaksoisvoltti taaksepäin, vaikea, keskittymistä vaativa, mutta helposti Mönkkösen tehtävissä. Hän tiesi heti, mitä oli tapahtunut. Siinä se. Ulkona helottaa aurinko, on alkukesä. Toivoa antavat työkaverit ja ajatus siitä, että hän pääsisi perheensä luokse. ”Kyllä mä tästä selviän. Yritän ajatella kaikkea muuta. Miksi tein sen, ja miksi kävi näin. Entinen huippu-urheilija tuntee jäsenissään puutuneisuutta, tunnottomuutta, jalkapohjien tärinää. Tuon hetken jälkeen Mönkkösen elämä on kulunut ensin Töölön sairaalan teho-osastolla, sen jälkeen kuntoutuskeskus Validiassa. Aseman keittiöstä kuuluu työkaverien nauru. ”Se oli maailman paras duuni”, Mönkkönen sanoo. ”On siinä kurja vivahde, jos sitä alkaa miettiä. Teksti ja kuvat: Kaisu Puranen. Hän istuu entisessä työhuoneessaan, pyörätuolissa. 6 ·2017 29 TAPASIMME Koti-ikävä T uusulan paloasema oli paikka, jossa MM-tason telinevoimistelija, paloesimies Jari Mönkkönen työskenteli vielä vuosi sitten. Onnettomuus tapahtui vuosi sitten heinäkuussa, kun hän treenasi kaverinsa kanssa telinevoimistelua. Mönkkönen on neliraajahalvaantunut
Tykkäsin siitä tosi paljon.” Ystävät pelastuslaitoksella ovat seisseet tiukasti Mönkkösen tukena onnettomuuden jälkeen. Ehkä myöhemmin.” Työkaverit auttavat kaikessa Onnettomuus tapahtui juuri, kun Mönkkönen oli suunnitellut uusia asioita elämäänsä. Kipinä työhön syntyi harjoittelusta Keski-Suomen pelastuslaitoksella. ”Meillä oli ihan hemmetin hauskaa. ”Se oli luontevaa minulle. Tiivistä yhteyttä on pidetty siitä saakka, kun hän joutui teho-osastolle. Kahvihetki aseman keittiössä vaati luovuutta, koska pilliä ei löytynyt. ”Perhe tietysti odottaa, että asuisin heidän kanssaan. Treenattiinkin yhdessä vapaa-aikana.” Mönkkönen työskenteli pelastusalalla yhteensä 12 vuotta. Suunnittelin lisäopintoja, kaikki loppui kesken.” Nyt hän on Tuusulan asemalla tapaamassa työkavereitaan. Liikkuminen paikasta toiseen sujuu pääosin invataksilla, mutta sekin on vaikeaa, sillä vartaloa tukevat keskivartalolihakset ovat surkastuneet. Kotona oli metrin levyinen koivu, joka piti kaataa, koska se oli osittain katon päällä. Vaikeaa elämäntilannetta ei kuitenkaan täällä juuri surkutella. Pelastusopistolta tuli yksi opettaja kysymään, tulisinko luennoimaan nuorille palomiehille. Siinä joutuu monesti miettimään, millä tekniikalla tai taktiikalla lähdetään ratkomaan ongelmia. Kahviossa on naurettu katetrille, jota pitkin Mönkkönen joi kahvia, kun pilliä ei sattunut löytymään. ”Pääsin elämän alkuun kiinni, nämä hommat alkoivat luistaa. Pääsy takaisin kotiin, perheen luokse on Mönkkösen suurin toive, ajatus, joka auttaa häntä eteenpäin. Nyt hän asuu palvelutalossa. Kuusi vuotta pelastajana, kuusi paloesimiehenä. Neljä viime vuotta hän toimi Tuusulassa paloesimiehenä. Perheensä luona hän on käynyt vuoden aikana vain kolme kertaa. Vasemmalla Mönkkösen avustaja Aino Myllylä, oikealla ensihoitaja Reetta Rissanen.. Myös talon johto on tukenut häntä alusta saakka. ”Mietin enemmän tulevaisuutta ja sitä, mitä kaikkea voisin tehdä.” . Vuoden aikana mitään ei ole kuitenkaan tapahtunut. Tykkään vaihtelusta. Se kuulosti tosi hyvältä, mutta Kuopio on niin kaukana. Pekka Vänskäkin kävi katsomassa.” Remontti viipyy Koti, perhe. Palomiehen työssä saa tehdä ulkona ja tiimissä. Aseman kaverit ovat vaihtaneet renkaat Mönkkösen vaimon autoon ja tehneet perheen pihatöitä. Hän on kiitollinen sekä kavereilleen että pelastuslaitokselle. ”Pelastuslaitoksella on kovimmat karjut mitä löytyy. ”Kun tulin käymään kotona, puu oli kadonnut, halot pinossa rappusten alla ja nurmi leikattu”, Mönkkönen luettelee. Sen huomaa, että he välittävät minusta. Hän hakeutui alalle kilpauransa loppupuolella, 32-vuotiaana. Mönkköstä kierrätetään asemalla, esitellään hänelle tulevan uuden aseman pohjapiirustuksia. Harjakaisiin hän on jo saanut kutsun. 30 6 ·2017 TAPASIMME tekoa, mitä pystyn tekemään, ehkä opiskelua. Se on melkoisen työn takana.” Rintamamiestalo Pohjois-Helsingissä vaatisi 150000 euron remontin, jotta Mönkkönen voisi asua siellä. Hänellä on ikävä työtään ja työkavereitaan. Nytkin luvassa on yhteinen käynti stand up -keikalla. ”Ei siellä vieläkään mikään ole alkanut.” Talon kunnostus on ollut työn alla pitkään, valmista piti tulla jo viime keväänä
Kun ei osaa kysyä oikeaa asiaa, menee aikaa. Oppia elämään.” Hyvät hetket liittyvät aina kotona käymiseen. Kyllä hänkin selviää siitä. Kyllä ne välillä ilmoittavat, että ikävä iskää.” Ennen loukkaantumista Mönkkösellä oli oma liikuntaja mediapalveluyritys, ja tulevaisuudessa hän haluaisi jatkaa valmentamista. Se vähän rauhoitti tilannetta, kun hän näki, että isä elää. ”On laskettu matikkaa ja käyty leffassa, olen neuvonut miten käytetään työkaluja. Alkoi tuntua, että koko homma oli pelkkää väsyttämistä.” Ennen kaikkea Mönkkönen tarvitsisi taloonsa paikan, jossa pystyy peseytymään ja nukkumaan niin, että hoitaja tekee töitään vierellä. Hän on valmentanutkin jo kolmen hengen voimisteluryhmää, tosin enemmän mentorina. Alkukin oli ihme sohlausta. Se on ollut vaikeinta uudessa tilanteessa. ”Ei ole järjestelmää tai resursseja, että kukaan veisi asiaa järjestelmällisesti ja määrätietoisesti eteenpäin. Varsinkin silloin on mukavaa, kun lasten kanssa pystyy tekemään jotakin, mistä he pitävät. Ystävät Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella ovat aloittaneet keräyksen, jotta remonttiin tarvittavat varat saataisiin kasaan. Mietin enemmän tulevaisuutta ja sitä, mitä kaikkea voisin tehdä. Lapsilla jatkuu sama elämä. Sanna-vaimollekin tämä on ollut iso juttu. Kaikesta huolimatta Mönkkönen ei tunne katkeruutta. Tuli sairauslomia, vaihdettiin insinööriä. ”Keskimmäiselle tämä on kova pala. Tai sen tiedostaminen, ettei pysty enää halaamaan omia lapsiaan, eikä tunne heidän halaustaan. En ole sen luonteinen, että jäisin katkeroituneena kaipailemaan sitä, mitä en saa.”. Täytyy vain opetella uusia asioita. Täytyy vain mennä sillä, mitä tässä on tällä hetkellä. ”Koirakin on ihan ihmeissään, kun en enää taputa sitä.” Perheeseen kuuluu kolme lasta, Miisa, 8 vuotta, Rasmus, 10 vuotta ja Moona, 12 vuotta. Mönkkönen haluaisi olla perheensä luona, kasvattamassa lapsiaan, auttamassa Sannavaimoa. Vuoden merkittävin turvallisuustapahtuma kokoaa alan toimijat, uutuustuotteet sekä ajankohtaisimmat puheenvuorot saman katon alle! Tutustu tapahtumaan: finnsec.fi Lataa Messukeskus-sovellus älypuhelimeesi ja tee omat suosikkilistasi! Samanaikaisesti Messukeskuksessa: Kiinteistö, Avita Audiovisual Expo, Cyber Seurity Nordic ja Ahlsell Expo 26.–27.9.2017 Messukeskus Helsinki Ilmoittaudu mukaan maksutta: finnsec.fi Kaikki on hautautunut kaupungin byrokratiaan. Se on tehnyt tosi hyvää. Varsinkin silloin on mukavaa, kun lasten kanssa pystyy tekemään jotakin, mistä he pitävät. ”En osaa ajatella sitä niin. Käyvät treeneissä ja koulussa. Sannan isä on ollut tosi paljon pojan tukena, vähän kuin varaisä. 6 ·2017 31 Hyvät hetket liittyvät aina kotona käymiseen. Asialle ei voi mitään, joten sitä on turha miettiä. Tiedostaminen, kuinka paljon läheiset surevat, ja kuinka pitäisi olla heidän luonaan, elämässä heidän arkeaan. Asiat ovat pöydillä, mutta kukaan ei kerää mistään tietoa jos ei kysy
Ääni pätkii! Nämä ovat mielikuviamme kokouksista, jotka toteutetaan verkon kautta. 32 6 ·2017 TUTKIMUS JA VIESTINTÄ T yöterveyslaitoksen ESR-rahoitteisessa Kroppa&Nuppi -hankkeessa (Kroppa ja nuppi kuntoon – fyysisesti ja psyykkisesti raskasta työtä tekevien työkyvyn ja terveyden edistäminen työpaikoilla) pohdimme työkyvyn tukemista esimiestyössä. Ryhmäläisten välinen vuorovaikutus on ensiarvoisen tärkeää myös videon välityksellä toimittaessa. Myös yhteyden suojaus ja turvallisuus kannattaa varmistaa. Haja-asutusalueilla tämä on arkipäivää, mutta saattaisi olla hyvä käytäntö myös tiheämmän toimipaikkaverkoston alueilla. Asioiden pohtiminen ryhmässä esimerkiksi esimiesten kesken tuo paljon hyötyjä. Vinkit ovat maistiaisina tulevasta: TyöterveysVertaistukea verkosta Haloo. Näin opitaan ajattelun ja toiminnan joustavuutta sekä harkintaa ja voidaan tunnistaa omia sokeita pisteitä. Ryhmässä myös omia reaktioita ja tapoja tulee tarkasteltua laajemmasta näkökulmasta. Osallistujamäärä kannattaa pitää korkeintaan kahdeksassa, koska vetäjän voi joskus olla vaikea huomata kuka puhuu. Se on myös kustannustehokasta, koska sekä osallistujat että vetäjät voivat osallistua omalta kotipaikkakunnaltaan ja omilta koneiltaan. Selkeät asiat saadaan hoidetuksi, mutta varsinainen keskustelu on syytä jättää tapaamiseen kasvokkain. Kameran käyttö helpottaa vuorovaikutusta, kun näkyvillä on myös ei-kielellinen viestintä. Kokemuksia jakamalla saa työkavereilta sosiaalista tukea ja rohkaisua. Jos työpisteet ovat laajalla alueella tai irrottautuminen työstä palaveriin lähtöä varten lähellekin on vaikeaa, saattaa ratkaisun tarjota keskustelu verkon kautta. Tutustu tarkoin sen ohjelman ominaisuuksiin, joka on tarjolla sinun työpaikallasi. Videovälitteinen osallistuminen vaatii, että laitteessa on mikrofoni, kaiutin ja kamera. Ryhmässä saadaan erilaisia ratkaisumalleja ja käytännön ideoita työn ongelmiin. Kun vuorovaikutus tapahtuu videon välityksellä, huomioi seuraavat seikat. Lähes mikä hyvänsä ryhmätyöskentelyn menetelmä sopii käytettäväksi myös verkkovälitteisessä ohjauksessa. Verkossa on vaikeampaa muuttaa suunnitelmaa tapaamisen aikana. Tarkista sovelluksen toimivuus kaikilla niillä laitteilla, joilta kokoukseen osallistutaan. Tapaaminen kannattaa suunnitella ja valmistella hyvin. Näin käy helposti etenkin, jos vetäjä näyttää samalla esimerkiksi Power Point -kalvoja. Suunnittele ja valmistele hyvin Joitakin asioita on syytä ottaa huomioon, että keskustelu verkossa onnistuu. Videovälitteisyys luo uusia mahdollisuuksia perinteisten ryhmätapaamisten rinnalle. Tosin useimmat menetelmät vaativat muokkausta, mielikuvitusta ja etukäteisvalmisteluja. Oulu-Koillismaan alueella ryhmä kokoontui pääasiassa Skype for Businessissa. Vai voisiko myös keskustelu ja vertaistuki onnistua verkkovälitteisesti?. Kuuluuko. Ryhmäkeskustelu auttaa myös oppimaan erilaisten ihmisten reaktiotapoja. Erilaisia sovelluksia on useita. Tapaamisen kulku on syytä miettiä vaihe vaiheelta, jotta myös yllättävistä tilanteista selvitään
Kuulet keskustelun paremmin ja ympäristön aiheuttama hälinä jää pois, joten voit keskittyä olennaiseen. Telko toimittaa laajan valikoiman korkealaatuisia tuotteita nopeaan ja tehokkaaseen öljynja kemikaalivuotojen torjuntaan niin vedessä kuin maalla. Oulun ja Kuusamon välimatka on noin 240 kilometriä, joten verkkovälitteiset keskustelut sopivat varsin hyvin oppimisympäristöksi. Katkosten sattuessa saata kaikki osallistujat ajan tasalle siitä, missä ryhmässä ollaan menossa. Yleisimmät öljyn ja kemikaalien käyttöympäristöt . Kiinnitä erityistä huomiota puheenvuorojen jakautumiseen, jos osa ryhmästä on saman vastaanottimen päässä ja osa omilla tahoillaan. Verkkoympäristössä oppii kuuntelemaan toisia, koska puheenvuoro on yhdellä henkilöllä kerrallaan. Verkossa luontainen päällekkäin puhuminen ei ole mahdollista. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen alue on laaja. Videovälitteisessä keskustelussa on tavallista, että osallistujia ”putoaa linjoilta” keskustelun kuluessa. Videokuva tuo oivan lisän verkkoympäristöön, keskustelu on paljon luontevampaa, kun näet keskustelukumppanisi. Videon välityksellä keskusteltaessa puheen välittymisessä on pieni viive, jonka vuoksi on vaikea ennakoida, kuka ottaa seuraavan puheenvuoron. Nosta videovälitteisyys tarvittaessa puheenaiheeksi. 09 5211 | chemicals@telko.com | www.telko.com Oppaamme esittelee: . Itselläni on aikaisempaa kokemusta verkon kautta opiskelusta, mutta se on ollut kahden henkilön verkkoympäristö, joka toimi kyllä hyvin, mutta entä ryhmän keskustelu. Samoin omalla puheenvuorolla saat puhua asiasi selväksi ilman toisten päälle puhumista. Verkkovälitteinen ympäristö mahdollistaa keskustelut työvuoroista, kotoa ja osallistumisen kauempaakin.” Teksti: Heli Hannonen, Satu Mänttäri, Elina Weiste, Työterveyslaitos Marko Sipola, Oulu-Koillismaan pelastuslaitos PALOKUNTALAISPÄIVÄ TAMPERE 23.9.2017. Miten toimivat yhteydet kotoa käsin, osaavatko ryhmän jäsenet käyttää ohjelmaa ja onko ryhmän vetäjällä homma hanskassa. Videovälitteisyyden ongelmat ja mahdollisuudet on takuuvarmasti aihe, joka koskettaa kaikkia ryhmään osallistujia! Ryhmätapaamisen vetäjän näkökulmasta keskustelu sujuu verkossa samoin kuin kasvokkain tavatessakin. Varmista kaikkien tasavertaiset mahdollisuudet puheenvuoron ottamiseen. Kuulokemikrofonin käyttö helpottaa verkkoympäristön seuraamista. Mutta mitä sanoo esimiesryhmämme osallistuja, paloesimies Marko Sipola. Voimme osallistua kaikilta asemapaikoilta samaan keskusteluun. Skannaa QR-koodi tai mene osoitteeseen: www.telko.com/fi/tuotteet/ympäristötuotteet laitoksen ESR-rahoitteinen Naiset työssä -yrittäjinä toimivien naisten työkyvyn ja terveyden edistäminen työpaikoilla yhdessä heidän kanssaan -hanke julkaisee syksyllä 2017 opaskirjan verkkovälitteiseen ryhmänohjaukseen. Oikeat ratkaisut vuodontorjuntaan saman katon alta Telko Oy | Lintulahdenkuja 10 | 00500 Helsinki Puh. ”Olin etukäteen vähän skeptinen ajatukseen ryhmäkeskustelusta verkkovälitteisesti. Esimiesten tärkeä kyky on kuunteluja keskustelutaidot: malta kuunnella työkavereitasi, ota toiset huomioon ja älä puhu toisten päälle. Seuraa, ovatko kaikki mukana. Tarkista, että kaikki osallistujat näkevät ja kuulevat toisensa. Vaarallisten aineiden käsittelyä ja pelastussuunnitelmia koskevat säädökset . Tällä on suuri merkitys vuorovaikutuksen sujuvuudelle. Ensimmäisten verkkotuntien jälkeen kokemus oli positiivinen. Öljyn ja kemikaalien imeytysaineet ja suojaintuotteet
Muita kouluttajia ovat porilainen paloesimies Jarno Joensuu ja ensihoitaja Tero Vanhatalo Haapavedeltä. Ei arvattu, että kiinnostus olisi näin suurta”, Saastamoinen toteaa. Ei ole yhtä yleispätevää systeemiä.” ”Leikatessa autoa kuulee miten kaaret paukkuvat, kun jännitykset antavat periksi. Nyt on koulutettu jo noin 300 ihmistä. ”Siihen piti luoda oma työjärjestyksensä. ”Tiedustelu on tärkeää. Meillä on erilaisia toimintamalleja. Pääkouluttajana toimii vuoromestari Mikko Saastamoinen Lappeenrannasta. Mitä tehdään ja missä vaiheessa. Joensuu pitää toiminnan mallia samantyyppisenä kuin siviiliauton pelastamistehtävässä. Täytyy tutkia kaarirakenne, tehdä työsuunnitelma sekä merkaKilpa-autosta pelastamista opettava Mikko Saastamoinen: ”Jokainen keikka on ensi-ilta” Jyväskylän MM-rallin yhteydessä järjestettiin 27. Se vaatii paljon esimieheltä ja pelastajilta. Saastamoisen mukaan kilpa-auton turvakehikko tuo paljon haasteita. Turvallisin vaihtoehto on siirtää hänet pois penkin kanssa, koska silloin on ranka tuettuna koko siirron ajan,” Joensuu opastaa. Teksti ja kuvat: Mika Rinne HARJOITUS JA KOULUTUS. ”Suojataan oma toiminta, estetään auton syttyminen ja mietitään miten potilas otetaan pois autosta. Kiinnostus yllätti ”Teimme alun perin tieliikennepelastamiseen täydennyskoulutuspaketit ja huomasimme, että kilpa-autosta pelastamiseen ei ole koulutusta. Toiminta pitää miettiä tarkkaan, jotta turvakaari ei purkaudu pelastajan käsiin tai pelastettavan syliin. Jokainen keikka on ensi-ilta”, Saastamoinen kertoo. heinäkuuta näytös, jossa esiteltiin kilpa-autosta pelastamista hydraulisten pelastusvälineiden avulla. Ryhmänja yksikönjohtajan toiminta korostuu kilpa-autojen pelastamistehtävässä. Turvakehikoita voi olla erilaisia. 34 6 ·2017 N äytöksen järjesti Suomen Palopäällystöliitto, joka kouluttaa autourheilutapahtumien ensivasteryhmiä
Puoli tuntia kestänyttä näytöstä seurasi Jyväskylässä kansainvälisen paloja pelastusalan järjestön CTIF:n presidentti Tore Eriksson Ruotsista sekä CTIF:n alaisen Extrication and New Technology -komission jäseniä. Vieraiden isäntinä toimivat Palopäällystöliiton puheenjohtaja Jari Sainio ja Palopäällystöliiton toiminnanjohtaja Ari Keijonen. ?????????????????. Koulutus tukee myös siviilipuolen pelastamistehtäviä”, Vanhatalo toteaa. Turvakaarien leikkaaminen on suunniteltava tarkasti niiden jännitteiden takia.. ”Kuljettajan suojaaminen on tärkeää, jotta hänen päälleen ei lentäisi säleitä. ????????. ????????. www.divetech.fi Hengitysilmakompressorit FIREBOX KOULUTUSLAITE Oy Interenergy Ltd PRESSO CENTER Puh.(019)340451 Fax.(019)340460 Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet ?????????????????. Alkusammutuskoulutus Divetech Compressors Rataskuja 1, 03100 Nummela GSM +358 (0)40 505 1146 jouko.askola@divetech.. . Koulutus tullut tarpeeseen Vanhatalon mukaan työkalujen osalta kilpa-auton pelastamistehtävässä pärjää normaalilla pelastusvälinesarjalla, puukkosahalla ja tukemisvälineillä. ??????. ?????-???????. Siinä voidaan valita huono tie, jos lähdetään leikkaamaan tai levittämään summittaisesti”, Joensuu sanoo. ta huolellisesti leikattavat ja levitettävät kohdat. ??????????. ??????-????????. ??????????. Lisäksi terävät teräkset kannattaa suojata leikkaussuojilla, jotta ei itse loukkaannuttaisi.” Rallikisoissa työskentelevien palokuntien ja ensivasteryhmien koulutus on koettu tarpeelliseksi. Kuvassa vasemmalta Jarno Joensuu, Mikko Saastamoinen ja Tero Vanhatalo. ??????. Kilpa-auton turvakaaret tuovat pelastajille haasteita. . Edessä on näytöksessä potilasta esittänyt Laura Suvanto. ”Palaute on ollut varsin kouluttajaa mairittelevaa, että koulutus on koettu tarpeelliseksi. ?????????–???????????????????
Osa yritystä on Mavatech, joka on puolestaan erikoistunut turvallisuustuotteisiin. Maalaamossa tehdään teollisuusja maastokuviomaalauksia. Se tekee emulsiolevittimiä, puhdistussuihkuja ja dekontaminaatiojärjestelmiä. Yrityksessä valmistetaan tuotteet alusta loppuun. Puhdistamontiellä Hyvinkäällä valmistuu tuotteita meille ja muualle.. Hiekkapuhallus ja pintakäsittely tulivat mukaan myös pian ja samoin Mavatechin nimellä tapahtuva suojelupuolen toiminta. Eri maiden armeijat ovat Mavatechin suurin asiakas, mutta tuotteita menee myös pelastuslaitoksille niin kotimaahan kuin ulkomaillekin. Uusi maalaamo valmistui kahdeksan vuotta sitten ja se paransi mahdollisuuksia tuotteiden pintakäsittelyyn. Suomen Terästekniikka Oy huoltaa ja kunnostaa VR:lle veturin ohjaamoja. Ennen maalausta tuotteet esikäsitellään muun muassa puhdistussingolla. Jälkimmäistä puolustusvoimien kalustotarpeisiin. ”Erityisesti puolustusvoimista tuli merkittävä asiakas ja sieltä syntyi myös tarve tällaiselle tuotannolle”, Rautavirta kertoo. Nopeaa toimintaa ”Mavatech-tuotenimellä tehdään erityisesti puhdistuskalustoa ensivaiheen toimijoiden tarpeita varten”, Rautavirta kertoo. Yritys toimii myös armeijakaluston kunnossapitäjän Millog Oy:n alihankkijana. Esimerkiksi kontteihin rakennettavia puhdistusjärjestelmiä. Seitsemän vuotta myyntijohtajana toiminut Risto Rautavirta kertoo, että yrityksen toiminta alkoi neljännesvuosisata sitten konepajatoiminnasta. Maalia kuluu vuosittain jopa 30000 litraa. ”Olemme keskittyneet erityisesti isomman kaluston korjauksiin ja kunnossapitoon, koska tuotantotilamme soveltuvat siihen hyvin.” Suomalaisille CBRN-tuotteisiin erikoistuneilla yrityksillä on myös oma, löyhä yhteenliittymänsä CBRN Finland, jonka puitteissa Mavatech tekee muiden alan yritysten kanssa yhteistyötä. 36 6 ·2017 Teksti: Esa Aalto Kuvat: Esa Aalto ja Mavatech Puhdistusjärjestelmiä Puhdistamontieltä KOTIMAISUUS P uhdistamontiellä Hyvinkäällä voi kahden hehtaarin suuruisella tehdasalueella nähdä veturin ohjaamon. Vaarallisten aineiden puhdistamiseen erikoistunut Mavatech tekee muun muassa dekontaminaatiojärjestelmiä sotilasja siviilipuolelle
Mavatech-tuotteet tuovat yrityksen liikevaihdosta Rautavirran arvion mukaan noin kolmasosan. Puhdistusjärjestelmiä on kolme erilaista. Viennin osuus suurimmillaan 50 prosenttia. (03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.. Palkittu ympäristölaatujärjestelmistään. Henkilöstöä tuotantotilanteesta riippuen 12–20. Perustettu vuonna 1992. Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. Mukaan tarvitaan myös tehokas lämmitin, jotta puhdistukseen saadaan lämmintä vettä. Toimitusjohtaja on perustaja Markku Vainikainen. Käyttökohde erottuu ainakin värin perusteella. Liikevaihto 2,5–3 miljoonaa euroa. Näin juhlistamme suomalaisuutta itsenäisyyden satavuotisjuhlan aattona. Puhdistussuihkuja ja järjestelmiä on myös erilaisia. Emulsiolevittimet valmistetaan alusta asti konepajassa ja maalaamoon jälkeen ne tulevat viimeisteltäviksi. Mukaan on tullut erityisesti ympäristönäkökulma. Pelastustoimen hankinnat ovat usein yksittäisiä, kun armeijat tekevät kerralla suurempia hankintoja.” Vientiin menee myös pelastuspuoSuomen Terästekniikka Oy Suomen Terästekniikka Oy:n omistaa Vainikaisen perhe. . Osa yritystä on Mavatech, josta ensimmäiset kirjaimet tulevat perustajan etuja sukunimestä. Haponkestävästä teräksestä valmistetaan kymmenen litran paineastia. HÄLYTYSja VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaativaan ammattikäyttöön • PETO-tilannekeskusjärjestelmä • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt ja SALSA-asemahälytysohjelmistot • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja JULUEN-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • TETRA/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät Hälytysja viestintälaitteet Mini Blue väyläsahköjärjestelmä miehistöja johtoyksiköihin www.standby.fi www.gassol.fi +358 45 155 4755 Kaasuturvallisuuskoulutukset ja asiantuntijapalvelut pelastusalan ammattilaisille Kaasuturvallisuuskoulutus Pelastustieto kertoo teemasivuilla kotimaisesta palokalustovalmistuksesta ja turvallisuusalan osaamisesta. Vientiä 15–20 maahan. Puhdistusteltassa käytettävä vesi on otettava talteen. ”Emulsiolevittimistä suojelualan tuotanto lähti aikoinaan käyntiin yrityksessä. Halvemmat materiaalit lyhentävät niiden käyttöikää.” ”Tuotteet ovat nopeasti käyttöön otettavia puhdistusvälineitä, joita käyttävät pelastustyöntekijät, ensiaputehtävissä toimivat sekä puolustusvoimat ja kemianteollisuus.” Puhdistamontiellä valmistetaan kahdenlaisia emulsiolevittimiä. ”Haponkestävästä materiaalista valmistetut ovat kuin ikuisia. Risto Rautavirta myy tuotteet ja Esko Paukku valmistaa ne.. Ne maalataan armeijan vihreiksi tai palokunnan punaisiksi. Yrityksellä neljä toimintasektoria: konepajatuotanto, pintakäsittely, kunnossapito ja CBRN-tuotteet eli Mavatech. Näin sillä voidaan levittää järeämpiäkin kemikaaleja”, Rautavirta sanoo. ”Suurin osa tulee militaarituotteista
. Nyt työn alla puhdistusteltan putkien hitsaaminen.. Ne ovat helpompia kuljettaa. Pieni ja ketterä yritys ”Olemme pieni ja ketterä yritys. Tuotantomme on myös monipuolista, vaikka joitakin työvaiheita hankitaan myös alihankkijoilta.” Esimerkiksi dekontaminaatiojärjestelmien suunnittelu lähtee liikkeelle tarjouksessa olevien määrittelyjen perusteella. Esko Paukku kokoaa valmiiksi emulsiolevittimiä. Valintaperuste tuotteille on ketteryys. Lasikuitua otetaan käyttöön samoin kuin erilai. Jatkuvaa yhteistyötä tehdään insinööritoimiston kanssa joka mallintaa suunnitelman kolmiulotteiseksi. Tuotekehittely on jatkuvaa ja erityisesti asiakkaat haluavat dekontaminaatiotuotteista entistä keveämpiä ja nopeampia koota. Ilmakuljetuskelpoisuus on merkittävässä roolissa. ”Olemme mukana englantilaisessa hankkeessa, jossa nämä ominaisuudet korostuvat. Dekontaminaatiokontteja on puolestaan viety hiljattain Saudi-Arabiaan. Yhä kevyempiä materiaaleja ”Materiaalit kehittyvät yhä kevyimmiksi. Kari Mannila hitsaa valmistettavia tuotteita. 38 6 ·2017 KOTIMAISUUS lelle tarkoitettuja tuotteita. Niissä käytetään entistä vähemmän vettä, mutta silti tehokkuus ei saa kärsiä.” ”Niiden kokoamisesta pitää suoriutua alle kymmenessä minuutissa eikä järjestelmä saa painaa viittäkymmentä kiloa enempää.” Tuotekehittelyssä pitää hänen mukaansa ottaa nämä tekijät yhä enemmän huomioon. 3D-kuvaa päästään seuraamaan reaaliaikaisesti ja tekemään nopeasti tarvittavat muutokset. Äskettäin meni 40 Hyvinkäällä valmistettua puhdistussuihkua Ukrainan pelastustoimelle. ”Teknisessä suunnittelussa meillä on pitkäaikaisena yhteistyökumppanina paikallinen insinööritoimisto, mutta itse teemme kaiken muun.” Risto Rautavirta tekee rakenteiden ja järjestelmien konseptisuunnittelun
Kokoonpanotekniikkaa on myös kehitettävä. Puhdistamontiellä tehty dekontaminaatiokontti valmiina lähdössä asiakkaalle, milloin minnekin päin maailmaa.. Saa kehittää omaa työtään. Tässä saa olla vähän kuin Pelle Peloton. Alumiinituotteita tulee käyttöön. ”Viihdyn. Asentaa pumput paikalleen. ”Nämä tuotteethan ovat valmistumismateriaalista johtuen kestäviä. Liitokset ovat nopeita käyttää ja järjestelmän kokoonpanon pitää muutenkin sujua nopeasti.” Erityisesti kustannuksiin kiinnitetään huomiota humanitäärisiin tehtäviin hankittavissa dekontaminaatiotuotteissa. Ne jätetään usein myös paikan päälle, jolloin yksikköhintaa halutaan painaa alemmas. Hälytysajoneuvot • Hälytysja komentovahvistimet • Tehokaiuttimet • Valopaneelit • Integroidut valoratkaisut • Vilkkumajakat • Ruuhkavilkut • LED-valot Väestönsuojelu • Suurtehohälyttimet Alkometrit ja -lukot TAATTUA TURVALLISUUTTA Katso lähin jälleenmyyjäsi www.sarco.fi tai soita (09) 777 1500 Hälytysja viestintälaitteet Palokunta-asut Työasut ensihoitoon, ensivasteeseen ja asemapalveluun Puh. Kevyempiä saadaan valmistettua esimerkiksi niistä valmistetuista verhoista. Yhdessä muiden kanssa. Puolustusvoimille menevät tehdään vihreästä materiaalista ja pelastustoimelle punaisesta. Halvemmat materiaalit lyhentävät niiden käyttöikää”, Risto Rautavirta sanoo. Risto Rautavirta esittelee yrityksen valmistamia puhdistusjärjestelmiä. Työ ei ole mekaanista suorittamista vaan monipuolista.” Esko Paukku varustelee maalaamosta tul leita emulsiolevittimiä. Levyseppähitsaaja Kari Mannila pitää työnsä hyvänä puolena myös sitä, että voi vaikuttaa lopputulokseen. Nelisen vuotta yrityksessä työskennellyt Mannila kehuu metallihommia mukaviksi. 040 544 5495 info@sos-asu.com www.sos-asu.com/rescue SOS-Asu Ky Koulukatu 38 A1 90100 OULU Palokalusto www.suomenpelastuskeskus.fi sia pvc-tuotteita. ”Tämä ei ole pelkkää linjatyötä. Parhaillaan hitsaajan työmaana on puhdistusteltan putkien hitsaaminen. Pelastusja militaaritoimintaa säätelevät standardit ja rakenteiden on oltava kestäviä eikä niissä voida tinkiä.” Saa olla Pelle Peloton Asentaja-hitsaaja Esko Paukku on työskennellyt yrityksessä vuodesta 1994 alkaen. Saa myös suunnitella ja vaikuttaa omaan työhönsä.” ”Ja valmistettavat tuotteet ovat tärkeitä, turvallisuuteen liittyviä”, Kari Mannila toteaa. . ”Viranomaistoiminnassa tuotteiden lähtökohta on kokonaan toisenlainen. . Hän kiinnittää niihin venttiilit ja tiivisteet. Testaa tuotteet käyttövalmiiksi ennen kuin ne lähtevät asiakkaalle, milloin minnekin päin maailmaa. Haponkestävästä materiaalista valmistetut ovat kuin ikuisia
40 6 ·2017 HARJOITUS JA KOULUTUS Stora Enso ja Kymenlaakson pelastuslaitos järjestivät suuronnettomuusharjoituksen Sunilan tehtaalla Kotkassa toukokuussa. Käytössä oli kolme ilma-alusta.. Ensin alueelle kaartaa tehdaspalokunnan tiedusteluyksikkö, sitten Kymenlaakson pelastuslaitoksen yksiköitä. Niiden käytettävyyttä johtamisen tukena testataan yhteistyössä Nokian kanssa. Y leinen vaaranmerkki kaikuu pitkin tehdasaluetta. Nämä ovat ne avainsanat, joilla uuden teknologian integrointi pelastustoimeen voidaan tehdä.” Kokonaiskuva selviää nopeasti Kymenlaakson pelastuslaitoksella pieniä RPAS-laitteita on neljä. Lentäjät operoivat laitteita yhtenä Ilma-alus avartaa tilannekuvaa Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Teemu Veneskari ja Kaisu Puranen Nokia kehittää Saving Lives -projektissaan uutta tekniikkaa viranomaisten käyttöön, ja oli siksi mukana Kymenlaakson suuronnettomuusharjoituksessa. ”Ei kannata jäädä yksin, vaan verkostoitua, tutkia ja kehittää yhdessä. Laitteilla välitetään live-kuvaa ilmasta käsin pelastustoiminnan johtajalle. Kauko-ohjattavat ilma-alukset toimivat hyvin johtamisen apuna. Hän on niin ikään järjestänyt Nokian mukaan harjoitukseen. Pelastuslaitoksella on kaksi painopistettä: ihmisten pelastaminen ja potilaiden evakuointi kaasupilvestä sekä sen vaikutusalueelta, ja vuodon tukkiminen sekä leviämisen estäminen. ”Me tuomme laitteiden käyttämiseen omaa pelastustoiminnan johtamiseen ja toimintaprosesseihin liittyvää ammattitaitoamme. Tavoite on testata sisäisen ja ulkoisen pelastussuunnitelman toimivuutta. Täällä on tapahtunut suuri vaarallisen aineen onnettomuus. Niiden käyttöön on koulutettu 34 henkilöä, ja ilma-aluksia on jo kokeiltu muutamissa oikeissa tehtävissä, kuten rakennuspaloissa, ihmisen pelastamistehtävissä ja maastopaloissa. Kymenlaakson pelastuslaitoksen kehittämispäällikkö Teemu Veneskari on erikoistunut RPAS-toimintaan. Yhteistyö hyödyttää molempia osapuolia. Massiivisten tehdasrakennusten välillä kävelee työntekijöitä. Uusi aspekti tässä harjoituksessa ovat miehittämättömät ilma-alukset eli RPASlaitteet. Nokia testaa, kuinka uudet sovellukset käyttöliittymineen voisivat helpottaa meitä viranomaisina näissä tehtävissä.” Veneskari korostaa, että uuteen teknologiaan erikoistuneiden yritysten kanssa kannattaa verkostoitua. Entinen kännykkäjätti, nykyinen teknologiayhtiö huolehtii laitteiden sovelluksista käyttöliittymineen. Olemme suuronnettomuusharjoituksessa Stora Enson Sunilan tehtaalla Kotkassa. Tunnin kuluessa paikalla on täysi hulina. Kauko-ohjattavat ilma-alukset pörräävät alueen yläpuolella. Pitkät piiput puskevat savua harmaalle taivaalle. Käytössä on kolme sähkökäyttöistä, noin kymmenkiloista laitetta. Veneskarin mukaan suurin hyöty laitteista on johtamisen apuvälineinä. Ollaan koko ajan kartalla, mitä tapahtuu.” Harjoituksessa käytettävät laitteet ovat Nokian omistamia, ja niissä on sensoreina muun muassa päiväkamera, lämpökamera ja kaasunmittauskyky. ”Niistä saatavilla tiedoilla parannetaan päätöksentekoa, pystytään suuntaamaan ja suunnittelemaan johtamisen painopisteitä. Pian alkaa tapahtua. Suojapukuiset palomiehet rakentavat pesupaikkaa altistuneille ja taluttavat heitä turvaan vuotopaikan läheisyydestä. Tehtaan klooridioksidiputken päälle on pudonnut kontti, ja putki on alkanut vuotaa
Pelastuslaitoksen henkilökunta hoitaa klooridioksidille altistunutta uhria, jota näytteli Punaisen Ristin työntekijä.. 010 569 3628 www.vehotrucks.fi 3” dieselkäyttöinen pumppu Ready-sarja Helppo tapa pumpata Palopumput Saurus Oy Saunatie 5, 40900 Säynätsalo Puh. Veneskari toimii itse yhden joukkueen johtajana harjoituksessa. Huoltotöiden varaukset ja tiedustelut puh. HYDRAULISET NOSTOLAVAT Suoritamme myös huoltoja korjaustyöt sekä vuosikatsastukset. 010 569 3670 Hannu Gunnar, puh. Pelastustoiminnan johtaja pystyi seuraamaan live-kuvaa johtokeskuksessa. Laitteita ovat toistaiseksi testanneet pelastuslaitokset ja sopimuspalokunnat eri olosuhteissa. RPAS-laitteiden suurin hyöty harjoituksessa on, että kokonaiskuva selviää hyvin nopeasti. 010 616 1500, fax 010 616 1501, www.vema.fi Paloja pelastusautot Nostolava-autot Paloja pelastusautomyynti Tero Huovinen, puh. Veneskari arvioi, että RPAS-laitteet hyödyttävät pelastustoimea tulevaisuudessa varmasti. Tehtaan alueelle perustetussa johtokeskuksessa seurataan suoraa kuvaa tilannepaikalta. 010 616 1400 | www.saurus.fi joukkueena erilliseltä johtopaikalta, pelastustoiminnan johtaja ohjeistaa heitä omalta johtopaikaltaan. . ”Näistä tiedoista koostetaan johtamistoimintaan tukimateriaalia alkutilanteesta, tilanteen kehittymisestä, sen etenemisestä”, Veneskari kertoo. ”Haluaisin toteuttaa syvempää tutkimusta siitä, millä tehtävällä milläkin sensorilla kannattaa lentää jotta siitä olisi oikeasti hyötyä. ”Voimme seurata aktiivisesti livefeedin välityksellä, mitä pelastajat tekevät, millainen työturvallisuuskuvio katolla on, kuinka omaa resurssia pystytään ohjaamaan ja toteuttamaan pelastustyötä.” Laitteeseen asennettujen kaasusensorin ja lämpökameran avulla puolestaan voidaan havainnoida klooridioksidivuotoa. Pelastustoimi ei ole lentävä viranomainen, joten myös hallinnollisesta näkökulmasta on paljon uutta opittavaa.” . Tutkimusta käyttömahdollisuuksista kaivattaisiin. 050 395 8567 Vema Lift Oy, Voivalantie 30, 20780 Kaarina puh
Hänen vastuullaan on, että opiskelijan arki pyörii.. ”Hoidan heidän asioitaan valintaprosessista aina tutkintotodistuksen kirjoittamiseen saakka”, Paldanius sanoo. Paldaniuksen vastuulla ovat opiston tutkinto-opiskelijat, eli pelastajat, hätäkeskuspäivystäjät ja alipäällystö, sekä päällystökoulutuksen uudet oppilaat. Opiskelijavalintojen jälkeen on aika niiden järjestelyjen, jotka liittyvät opintojen aloittamiseen. Hän muun muassa käsittelee opiskelijoiden hakemukset, tekee niistä esityksen koulutusjohtajalle valintakokeeseen kutsua varten ja lähettää kutsut. Paldanius vie opiskelijoiden tiedot opiskelijarekisteriin, ilmoittaa opiskelijapukuRauhanturvaaja tiskin takana Teksti ja kuva: Kaisu Puranen Opintosihteeri Pirjo Paldanius on tuttu näky Pelastusopiston opintotoimistossa. Paldanius kokoaa opettajilta valintakoetulokset, tekee niistä esityksen koulutusjohtajalle opiskelijavalintaa varten ja lähettää kaikille hakijoille tiedon, kuinka heidän kävi valinnassa. 42 6 ·2017 Juttusarja esittelee mielenkiintoisia ammatteja ja tehtäviä. Hän hoitaa valintakoetilaisuuteen liittyviä käytännön järjestelyjä, kuten varaa uimahallin ja juoksuratoja, sekä toimii yhdyshenkilönä Suomen psykologikeskukseen, joka tekee psykologiset testit opiskelijoille. Hän on opiston opintosihteeri, joka pitelee käsissään suunnilleen kaikkia naruja, jotka liittyvät opiskelubyrokratian ja käytännön järjestelyjen pyörittämiseen. Voit ehdottaa haastateltavaa sähköpostitse: toimitus@pelastustieto.fi TYÖN ÄÄRELLÄ T utkinto-opiskelija Pelastusopistolla ei ole voinut välttyä törmäämästä Pirjo Paldaniukseen
”Eri tyyppisten ihmisten kanssa on työskenneltävä, ja pitää pystyä aistimaan, millainen henkilö toisessa päässä on.” Kiireisintä aikaa työssä ovat lukukausien vaihtumiset kaksi kertaa vuodessa, vähän ennen joulua ja vähän ennen kesälomia. Siinä missä koko yhteiskunta on digitalisoitunut vuosikymmenessä, myös hallinnolliseen työhön on tullut mukaan tietotekniikka. 017 264 7220 myynti@savonpalokalusto.fi www.savonpalokalusto.fi Pelastamisen ammattilaisille RESCA RESCARI OY www.rescari.fi • 040 5950 164 • Tarkastukset • Kalibrointi • Uudet mittarit Suositeltava tarkastusväli 5 vuotta. Paldanius pitää asiakaspalvelutyöstä, ja hänestä on mukava olla nuorten kanssa tekemisissä. Pitää pystyä suunnittelemaan aikataulut ja muut käytännön asiat ennen kuin koulu alkaa, jotta opiskelijat ovat silloin valittuna ja aloittamassa opinnot.” Makedoniasta Kuopioon Paldaniuksen tie vei Kuopioon Helsingin Kauppakorkeakoulun ja Makedonian jälkeen. SÄTEILYMITTAREIDEN tarkastukset Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio Puh. Kaikenlaista tilastointia ja muuta tehtävää on tullut mukaan. Ensimmäisessä hän teki opintosihteerin töitä, jälkimmäisessä toimi rauhanturvaajana. ”Työ on monipuolista ja palkitsevaa, kun saa asiat sujumaan ja kiitosta opiskelijoilta.” Toisaalta asiakaspalvelu myös vaatii paljon. 017-368 4000 | www.peltaco.com jen toimittajalle valittujen tiedot, tekee majoituslistat ja tilaa nimikyltit. Pelastustarvikkeet PALOJA PELASTUSKALUSTON erikoisliike vuodesta 1967 Liipasintie 8, 70460 KUOPIO p. Makedoniassa hän asui vuoden 1995–1996, jonka jälkeen hän muutti Kuopioon. Silloin vanhat opiskelijat ovat valmistumassa, ja heille täytyy kirjoittaa todistuksia. Opintosihteeri Pirjo Paldanius pitää opiskelijoiden asiat järjestyksessä.. ”Tehtäväkenttä on laajentunut paljon. Tietysti vastuutakin on tullut vuosikymmenessä lisää.” Opiskelijatkin ovat muuttuneet vuosikymmenessä. ”Asiat, joita alkuaikoina olen pitänyt itsestäänselvyytenä, eivät ehkä ole sitä nykynuorisolle. On valtavasti kirjekuoria, jotka on täytetty hieman erikoisella tavalla.” . Opintosihteerin työn hyvä sekä haasteellinen puoli on asiakaspalvelu. Sähköinen viestintä on tullut tilalle. Samalla meneillään ovat valintaprosessit. Esimerkiksi tämän päivän nuori ei välttämättä osaa täyttää kirjekuorta. ”Työ vaatii järjestelykykyä ja pitkää pinnaa
Pelastusja turvallisuustoiminta kiinnostaa muutenkin yleisesti”, hän kertoo. Kurssi 100 aloitti Pelastusopistolla ”Kaverit pois liekeistä ja ovia hajottamaan” Teksti ja kuvat: Kaisu Puranen Pelastajakurssi 100:n odotukset olivat korkealla opintojen ensimmäisenä aamuna. Myös Axel Komi on harrastanut VPK:ta pienestä pitäen. Sieltä on tullut pohjaa. On harmaan sateinen maanantaiaamu, syyslukukauden ensimmäinen päivä, ja pelastajakurssi 100 odottelee kurssinjohtaja Teemu Pietilää. Sitten uppoudutaan käytännön asioihin ja tutustutaan intranetiin, josta katsotaan, miltä näyttää tuleva lukujärjestys. ”Aloitin jo kuusivuotiaana Tuusulan VPK:ssa, ja olin siellä yhdeksän vuotta. Pelastajakurssi 100 tutustui ensimmäisenä opiskelupäivänään Pelastusopiston tiloihin kurssinjohtaja Teemu Pietilän opastuksella.. Siitä sai aika hyvät perusteet.” Palomiehen työ kulkee suvussakin. Monilla opinnot aloittavilla on VPK-tausta. Tauolla jaloitellaan käytävässä. Palofysiikkaa, ensihoitoa, pelastajan perustaitoja ohjelmassa jo ensi viikolla. Täällä olisi tarkoitus viettää seuraavat puolitoista vuotta, asua asuntolassa, opiskella, urheilla ja saada samanhenkisiä kavereita. Useimmat ovat ensi kertaa Kuopiossa ja opistolla, jos pääsykoetta ei lasketa. Pietilä mainitsee, ettei luvattomia poissaoloja katsota hyvällä. Liki kaikki opiskelijat ovat aktiivisia urheilijoita, jotka odottavat innolla varsinkin käytännön harjoituksia. 44 6 ·2017 HARJOITUS JA KOULUTUS P elastusopiston luokan F136 edessä seisoskelee etuajassa kolmisenkymmentä nuorta miestä samanlaisissa opiskelijapuvuissaan. Kun Pietilä saapuu paikalle, asettaudutaan luokkaan, ja pari epätietoista kurssille 101 kuuluvaa vaihtaa luokkaa. Niin esimerkiksi Helsingistä kotoisin olevalla Aapeli Heickellillä, joka vietti Kuhmoisten VPK:ssa koko nuoruutensa. ”Liityin VPK:hon yhdeksänvuotiaana
Itsellä ei oikein ollut aikaa. ”Aika paljon tuuletin, kun paksu kirjekuori odotti eteisessä. Liusvaara uskoo, että kurssia odottaa tiukka puolitoistavuotinen rypis. Salibandya, pesäpalloa ja fudista”, hän kertoo. Aapeli Heickell pääsi pelastajaopintoihin ensi yrittämällä, Jussi Eevalle hakukerta oli kolmas. ”Tämä oli ainoa paikka, minne hain. ”Se ei vaatinut kuin muutaman kuukauden täsmällisempää treenaamista. Oli hyvä fiilis”, hän sanoo. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Väestönsuojat ja vss-varusteet Seuraa myös somessa: facebook.com/pelastustieto Kurinalainen on syytä olla, sillä puolitoista vuotta on lyhyt aika opintojen suorittamiseen. Olen urheillut koko pienen ikäni. Koulun penkiltä koulun penkille Oululainen Janne Liusvaara pääsi sisään ensi hakemalla, eikä hänellä ollut muutakaan suunnitelmaa. Kuulostaa ehkä tyhmältä sanoa, etten keksinyt mitään muutakaan, mutta tämä on ainut työ, jota olen ajatellut tekeväni.” Liusvaara, kuten miltei kaikki tällä kurssilla, on urheillut koko elämänsä. Tykkään kuitenkin auttaa ihmisiä, ja tämä tuntuu oikealta valinnalta”, kertoo turkulainen Jussi Eeva. Rullapaloverhot Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh. Presto Sammutinlaskurilla™ lasket helposti suosituksen kiinteistön käsisammuttimista! www.presto.fi /sammutinlaskuri lehtimainos_60x58.indd 1 31.10.2016 16:48:11 Käsisammuttimet ”Serkku on ollut palomiehenä jo 15 vuoden ajan, veli VPK:ssa. Janne Liusvaara (vas.), Ville Kojola ja Axel Komi odottavat opinnoilta toiminnantäyteisiä harjoituksia.. Siksi valmistautuminen pääsykokeisiin sujui helposti
”Jos joku opettaja lepsuilee kurin kanssa, hän saa melkeinpä huonompaa palautetta kuin muut. 46 6 ·2017 HARJOITUS JA KOULUTUS tys. ”Toivon, että niitä harjoituksia on todella paljon. Eräällä paloasemalla aamut sujuivat ennemmin kahvin kuin työrutiinien parissa. Pietilä on kuullut kentältäkin esimerkin kurinalaisen mentaliteetin vaikutuksesta. ”En kerennyt olla kuin kesän töissä. Hän valmistui ensihoitajaksi viime huhtikuussa. Palomiehen työ oli jo tuttua Jussi Eevalle (vas.) ja Aapeli Heickelille. Monilla on jo ammatti, niin myös helsinkiläisellä Ville Kojolalla. Pääsee vetämään kavereita liekeistä ja hajottamaan ovia”, hän virnistää. Kurssinjohtaja, pelastustoiminnan tiimissä opettava Teemu Pietilä sanoo, että oppilaat pitävät kurista ja järjestyksestä. ”Tiukka kuri kuuluu asiaan tällaisessa opistossa”, Ville Kojola tuumii. Erityisesti hän odottaa savusukellusharjoituksia. Hän toivoo, että fyysistä koulutusta painotetaan paljon. Kuri ja järjestys Päivän kuluessa opiskelijoille on mainittu moneen otteeseen, että sääntöjen noudattamatta jättämiseen suhtaudutaan tiukasti. Henrik Suomi kiinnittää Markus Salmisen tunnusta.. He pistivät systeemin siellä pystyyn, että aamut aloitetaan samalla lailla kuin Pelastusopistolla. Pääsin suoraan koulun penkiltä koulun penkille.” Miehet odottavat myös hälytysajoneuvojen ajamisen harjoittelua sekä muuta käytännön treenaamista, ja uskovat, että kurssilla tulee olemaan hyvä ryhmähenki. Kun tähän järjestelmään kasvatetaan, aika pian sitä aletaan myös itse vaatia.” Kurinalainen on syytä olla, sillä puolitoista vuotta on lyhyt aika opintojen suorittamiseen. ”Kyllähän niillä oli pilke silmäkulmassa, vähän siinä hymyilivät”, hän sanoo tilanteista, joissa esimerkiksi rehtorin kanslia on tullut puheeksi. Lukukauden avajaistilaisuudessa opiskelijat saivat olkapäilleen opiskelijatunnukset. Se ei varsinaisesti säikäytä Janne Liusvaaraa. Sattumalta asemalle oli tullut kesätöihin useampi juuri opistolta valmistunut mies. Poissaolot haittaavat opiskelua aidosti, ja jämäkkyyttä vaativat myös tulevat työtehtävät. Eevan serkku on ollut palomiehenä 15 vuotta, Heickelillä on taustallaan VPK-harrastus. ”He katselivat jonkin aikaa sitä meininkiä, eivätkä tykänneet yhtään. Se näkyy heidän antamassaan loppupalautteessa. Katsotaan kamat kuntoon ja sen jälkeen laitetaan kahvia.”
Voit esimerkiksi käsitellä palosukelluspuvut, ensihoitolaukut, radiopuhelimet, kypärät, kengät ja valjaat otsonointikaapissa. ”Se on meille haaste, koska tämä on ryhmätoimintaa. Parviaisen mukaan kädentaidot ovat vähentyneet. Lähiopetus ei kuitenkaan ole loppumassa. Hän ihmetteli tuolloin, miten niistä opetetaan. Jos Suomen talous nousee, toivon että koulutuksellekin annetaan lisärahaa.” Parviaisesta kurssi 100 vaikuttaa kunnon porukalta. ”Palomiehen ammatti on käsityöammatti.” Rahoituksen suhteen opisto selviää, jos kehysrahoitus ei heikkene enempää. www.hygio.fi Pelastajakurssi 100 aloitti opistolla sa maan aikaan, kun Suomi viettää sa tavuotisjuhliaan. ”En ole nähnyt ykköskurssia, mutta uskallan väittää sen olleen aika lailla erilainen”, Parviainen sanoo. Puhdistustyö helpottuu, aikaa säästyy ja tuotteiden elinikä kasvaa. ”Se ei ole nuorten vika. Oppilaat perehtyvät etukäteen opetettavaan asiaan itsenäisesti verkossa, ja lähiopetuksessa opettaja varmistaa, että asia on mennyt perille. ”Tieliikennepelastamisen opettaja muisteli juuri aikaa, jolloin turvatyynyt tulivat autoihin. Altistuminen ja muut työturvallisuusnäkökulmat ovat vahvasti mukana opetuksessa. Parviainen ennustaa, että tulevaisuudessa opiskelussa hyödynnetään verkko-opetusta nykyistäkin enemmän. ”Opetussuunnitelmaa on muutettu aina uuden tiedon ja työelämän muutosten mukana. Neljän kurssin vuositahtia niitä kertyy sata vuoteen 2017 mennessä. Yhteiskunta kaupungistuu, eivätkä nuoret miehet kaupungissa enää käytä moottorisahaa tai rassaa autoja samalla tavalla kuin maaseudulla kasvaneet. Tekniikat ja varusteet ovat kehittyneet paljon, uusia riskejä on tullut. Pääsykokeissa pystytään karsimaan pahimmat sooloartistit.” Välillä vastaan tulee myös tapauksia, joille Parviainen tuntee olevansa ensimmäinen ei-sanan käyttäjä. Mietimme koko ajan, mikä olisi pelastajalle turvallisin tapa toimia.” Myös opiskelijat ovat muuttuneet. Rehtori Mervi Parviaisen mukaan tämä oli pelkkää sattumaa. Opettajat ovat välillä huolissaan siitä, kuinka paljon pitäisi ehtiä opettaa esimerkiksi moottorisahan käyttöä.” Parviainen näkee myös pieniä viitteitä lisääntyneestä yksilökeskeisyydestä. Moni asia on muuttunut 25 vuodessa. ”Toki kannan huolta harjoitusalueesta. 040 750 4828 Paloja öljyntorjuntaveneet Hygio poistaa savun hajut ja mikrobit Otsonointi Hygio-kaapilla poistaa hajut ja mikrobit varusteista. Kunnossapidon kumppani Kunnossapito Hygienia Palontorjuntaa 30 vuoden kokemuksella – Paloilmoittimet, kaasuja vesisumujärjestelmät – jarmo.alaoja@palontorjunta.fi Puh. Huomaa, että rajoja ei ole asetettu.” Suurin osa nuorista osaa käyttäytyä hyvin, ja rehtorin puhuttelussa käy ani harva. Kurssinjohtaja, Pelastusopiston opettaja Teemu Pietilä kertoi opiskelijoille opiston tiloista.. ”Se on aika luonnollista, jos on elänyt elämänsä kaupungissa. Nyt ovat tulossa sähköautot ja hybridit, joissa on omanlaistaan tekniikkaa, ja se taas on opeteltava”, Parviainen kertoo. ”Toivon, että odotuksemme täyttyvät puolin ja toisin.” Opetus ja oppilaat ovat muuttuneet . Siksi ryhmäytymistä ja kaverin jelppaamista korostetaan. Näillä näkymin korvausja uusintainvestointimahdollisuudet ovat rajalliset, vaikka tilat ja kalusto vanhenevat. Opiston ensimmäinen kurssi pidettiin 25 vuotta sitten, vuonna 1992
Hälytysosaston vahvuus on yli 30 ja nuoriso-osaston noin 15. Harjoitushälytys, vaarallisten aineiden hälytys, keskisuuri. 48 6 ·2017 SOPIMUSPALOKUNNAT K yseisessä viikkoharjoituksessa on lavastettu onnettomuus, josta on aiheutunut rikkihappovuoto. UPM, pelastuslaitos ja sopimuspalokunta tekevät kimpassa kehitystyötä ja hoitavat operatiivista toimintaa. Pystymme suojautumaan pahimmilta aineilta ja aloittamaan ensitoimenpiteet”, Leppänen kertoo. Kolmikantasopimus VPK:n paloasema sijaitsee tehdasalueen sisällä. ”Tehdas käyttää monenlaisia kemikaaleja ja kovan luokan happoja. Teksti ja kuvat: Mika Rinne Jämsänkosken VPK kouluttaa osaajia vaarallisten aineiden torjuntaan UPM-Kymmenen Jämsänkosken paperitehtaalla tulee sopimuspalokuntalaisille harjoitushälytys. Sellainen voisi tapahtua oikeasti, sanoo Jämsänkosken VPK:n päällikkö Pertti Leppänen. UPM-Kymmene Jämsänkoski, vesiasema.” Jämsänkosken VPK voi harjoitella UPM:n tehtaan erityiskohteissa. ”Yhteistyö on hyvää UPM:n kanssa. Meillä on vaarallisten aineiden torjuntaan tarvittavaa erikoisosaamista ja kalustoa. Voimme harjoitella aidossa ympäristössä ja meillä on myös harjoitusalue, jossa on savusukelluskontteja. Motivaatio korkealla Palokuntamotivaatio ja talkoohenki ovat korkealla Jämsänkoskella. Toimintaan ja kalustohankintoihin kerätään varoja talkoilla. Yhtiöllä ei ole ollut ajatusta luopua kolmikantayhteistyöstä”, Seppänen sanoo. ”Toimitaan win-win-win-periaatteella. . Jämsänkosken VPK:n varapäällikkö Tommi Leppänen ja takana palokunnan päällikkö Pertti Leppänen.. Tänä kesänä turvasimme VR:n rataja tunnelitöitä”, Pertti Leppänen sanoo. 113-vuotias palokunta toimii kolmikantasopimuksella UPM-Kymmenen Jämsänkosken paperitehtaan tehdaspalokuntana ja Keski-Suomen pelastuslaitoksen sopimuspalokuntana. Esimerkiksi oma paloauto laitettiin riviin tänä vuonna”, Pertti Leppänen kertoo. ”Pelastus Keski-Suomi, 411, 412, 413, 417. Palokunnalla on kemikaalitorjuntayksikkö sekä kahdessa peräkärryssä valuma-altaita, tappeja, saaveja sekä kalustoa nesteen siirtoon aina turbiinipumpuista lähtien. UPM-konsernin yritysturvallisuuspäällikkö Kalle Seppänen on yksi VPK:n yksikönjohtajista. Keikalle lähdetään pelastuslaitoksen autoilla, mutta myös omaa kalustoa on käytössä. ”Olemme olleet turvaamassa raskaskonealan FinnMetko-tapahtumaa sekä Jyväskylän MM-rallien tankkauksia
Päällikön ja yksikönjohtajien täytyy tuntea miehistö, jotta löytyy se porukka jolla sota voitetaan. Ei mitään hyssyttelyä tai jonkin odottelua. Tässä on huomattavasti enemmän riskejä kuin tieliikenneonnettomuudessa. ”Meillä on osaajia useista eri ammateista. Valitettavasti nämä keskustelut ovat hyvin hajanaisia kannanottoja, tai sitten niitä käydään paikassa, jota en tiedä. Hätiköimällä ei välttämättä tiedä mitä siellä on, jos ainetta tulee päälle”, Autio sanoo. Vaaralliset aineet muuttuvat. Jos joku on sitä mieltä, että mitään ei tarvitse tehdä, niin voin vakuuttaa, että kyllä meillä pelastustoimessakin vielä kehitettävää on. Ja etenkin valtakunnan tasolla. Alalle kaipaa rehtiä keskustelua tulevaisuudesta ilman korulauseita ja sen jälkeen päätöksiä suuntaviivoista. Pelkään hyvässä vauhdissa olleen pelastustoimen uudistuksen jämähtävän valmiuden ylläpidoksi ainakin seuraavan vuoden ajaksi – ellei eteenpäin vievää johtajuutta ala piakkoin esiintyä aina valtakunnantasoa myöten. Uusi, haastava ja ehkä epävarmakin tulevaisuus saattaa aiheuttaa pahoinvointia. Pelastustoimen uudistus on vain pieni osa isoa ja välttämätöntä kehitystyötä, jota teemme itseämme, mutta myös tulevaisuutta varten. Kemikaalisukeltamisessa on oma lämpökuormansa ja kankeutensa toimia, mutta ei mitään ihmeellistä. Isän ja pojan välillä on leikillistä naljailua. Sellainen vaatii monesti ponnisteluja. Jatkoaika on varmasti perusteltua valinnanvapauslain tarkennuksille, mutta muuten ei siinä voi nähdä juurikaan järkeä. Eikä kannattaisi jäädä odottelemaan. Odottelen, vaikka en enää malttaisi, mielenkiinnolla työryhmiltä alaa kehittäviä esityksiä ja sitten päätöksiä. Pelastustoimi tarvitsisi paljon suurempaa muutosta ja mylläystä, mitä nyt on näkyvissä. Toisaalta en ole myöskään nähnyt juurikaan uusia suuntaviivoja, eli eivät ne ainakaan ole johtaneet päätöksiin. ”Me pärjätään missä vain, kun toimitaan ohjekirjan mukaan. Suin päin sinne ei lähdetä. Ihminen on sellainen, että mieluiten pysyisi tutussa ja turvallisessa poterossa. Vaarallisten aineiden kanssa toimiessa on edettävä rauhallisesti ja hankittava lisätietoja mistä aineista on kysymys. Sehän me kyllä osataan. Siirto perustettaviin maakuntiin ja se on siinä. Eteenpäin kannattaa mennä vuoden lisäajasta huolimatta ja vauhdilla. Ponnistelu voi kuitenkin tuoda tullessaan monenlaista hyvää.. Vanhempi sammutusmies Tomi Autio pitää VPK-toimintaa mielenkiintoisena sen monipuolisuuden vuoksi. Hänen poikansa Tommi Leppänen on palokunnan varapäällikkö ja työskentelee palomiehenä Tampereella. Pääministeri Sipilän hallitus päätti kesäkuussa antaa maakuntavalmistelulle jatkoaikaa. ”On joitakin pätevyyteen liittyviä velvoiteharjoituksia, jotka täytyy suorittaa vuosittain, vaikka niihin liittyviä hälytyksiä ei ole. Ja vielä se, että joutuisi itse kohottamaan tekemisen valmiuttaan tai jopa tekemään jotakin. Riskejä ei pidä ottaa”, Pertti Leppänen toteaa. ”Remmissä olen ollut 18 vuotta. Itsestään kehittyminen ei tapahdu, vaan tarvitaan johtajuuden lisäksi sitoutunutta yhdessä tekemistä. Monipuolisuus kiinnostaa Hälytyksiä Jämsänkosken VPK:lla on vuosittain noin 150. Aluksi mietitään hetki, että mikä on tilanne ja tarkistetaan mistä aineesta on kysymys. Voi syntyä isoja vahinkoja.” Pertti Leppänen korostaa, että palokunnan toiminnassa on keskeistä harjoittelu ja uuden oppiminen. Määrä sisältää ensivasteja pintapelastustehtäviä, rakennuspaloja, liikenneonnettomuuksia sekä vaarallisten aineiden torjuntaa. Kemikaalisuojapukua päältään kiskova toinen varapäällikkö Olli Lehtonen liittyi palokuntaan nuorena sällinä. 6 ·2017 49 Mitäs nyt – odotellaanko vain. Ajan hermoilla pitää yrittää olla. Suihkuputki on palsta, jossa painetta ei säästellä. Siihen liittyy tiiviimmän organisoitumisen lisäksi nykyisten toimintamallien kriittinen läpikäynti niin johtamisessa kuin kenttätoiminnassakin. ”Tehtäviä on konemiehen hommista savusukellukseen ja pintapelastamiseen. Suihkuputkesta pitävät kiinni alan eri henkilöt. Toivottavasti asianlaita ei ole näin, sillä pelastustoimi osana turvallisuusverkostoa on saatava muiden turvallisuusviranomaisten rinnalle oman uskottavuutensakin takia. Muuten hommat eivät etene. Eri juttu on, että onko odottaminen kannattavaa vai ei. Voisiko niitä harjoituksia pitää joka toinen vuosi. Vain pappi ja haudankaivaja puuttuvat. Pidetään valmiutta yllä. SUIHKUPUTKI Leppänen on osallistunut palokuntatoimintaan yli 40 vuotta. Onneksi kemikaalionnettomuuksia on vähän.” Muutosta harjoitteluun Viikkoharjoitusta vetänyt Tommi Leppänen on tyytyväinen, sillä lavastettu rikkihappovuoto tukittiin käsikirjoituksen mukaisesti. Tämä edellyttää kukonaskeleita kehitystyöhön. ”Isä kehuu minulle olevansa päällikkö, mutta minä kuittailen olevani ammattipalomies”, Tommi Leppänen naureskelee. Näin harjoitusaikaa jäisi enemmän oikeasti työllistäviä tehtäviä varten”, Leppänen pohdiskelee. Pelastustoimen uudistuksen 14 työryhmällä on iso rooli kehitysaskelissa. Vai olemmeko tyytyväisiä, että vähällä selvittiin. Päällikkö Leppänen hymyilee vieressä ja sanoo tuntevansa hyvin oman väkensä. Leppänen haluaisi jopa muuttaa harjoittelua
Tulosten pohjalta havaittiin, että nykyiset tiedot eivät ole tarpeeksi luotettavia ja kirjaamisvirheiden mahdollisuus on suuri. Tutkimuksessa arvioitiin rakennuspalovaaroissa kirjattujen tietojen vertailukelpoisuutta ja oikeellisuutta. Työn tulokset osoittivat, että C-osaamiskeskus tunnetaan pelastuslaitoksissa liian huonosti. Cosaamiskeskus voi kehittää päivystystoimintaa osallistumalla erilaisiin harjoituksiin yhteistyössä pelastuslaitosten ja Pelastusopiston kanssa. Hankkeen tavoitteena on luoda pelastustoimelle uudet valtakunnalliset mittarit. Tuloksista tehtyjen johtopäätösten perusteella PRONTOn automaattista toiminnallisuutta pyritään kehittämään siten, että jatkossa kyseisiä tietoja voidaan luotettavasti hyödyntää pelastustoiminnan vaikuttavuuden mittaamisessa. Lopussa on linkki itse työhön. Tällä hetkellä pelastustoimella ei ole käytössä valtakunnallista mittaria, jolla voitaisiin mitata itse pelastustoiminnan vaikuttavuutta. Julkaisemme palstalla tiivistelmiä Pelastusopistosta valmistuneista opinnäytetöistä (Savonia amk, palopäällystön koulutusohjelma). Kolmannessa osassa etsin kehitettävää haastattelemalla päivystyspalveluun onnettomuustilanteessa soittaneita pelastuslaitoksen edustajia. Tässä opinnäytetyössä tutkittiin vuosina 2012–2016 kirjattujen rakennuspalovaaratehtävien ja rakennuspalojen onnettomuusselosteita. Työn tulokset osoittivat selvästi, että alueen nykyinen paloasemaverkosto ei ole riittävä olemassa oleviin saavutettavuusongelmiin nähden. Työni aihe on hyvin merkityksellinen pelastustoimen kehittämisen kannalta. Yhtenä vaihtoehtona pelastustoiminnan vaikuttavuuden mittaamiseen on harkittu pelastustoimin pelastettujen omaisuusvahinkojen suhdetta uhattuna olleisiin omaisuusvahinkoihin. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää C-osaamiskeskuksen päivystyspalvelua pelastustoimen näkökulmasta. Aktiivinen yhteystyö pelastuslaitosten kanssa on tärkeää toiminnan kehittämiseksi. OPINNÄYTTEITÄ Joona Hytti: C-osaamiskeskuksen päivystyspalvelun kehittäminen pelastustoimen näkökulmasta K emikaalionnettomuudet ovat haastavia ja erityisosaamista vaativia tilanteita, joiden torjumiseksi pelastuslaitokset tarvitsevat joskus asiantuntijan apua. Yksi niistä oli kaikille Suomen pelastuslaitoksille suunnattu kysely, jonka tarkoituksena oli selvittää C-osaamiskeskuksen tunnettavuutta pelastuslaitoksissa. Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-201704084462 Saarioinen, Samuli: Tulipalojen uhkaamat omaisuusarvot : rakennuspalovaarojen uhattujen omaisuusvahinkojen käyttökelpoisuus ja kehittäminen Prontossa T ämän opinnäytetyön aiheena oli tutkia rakennuspalovaaroihin liittyvien omaisuusvahinkojen kirjaamista ja kehittää sitä luotettavammaksi. Pelastustoiminnan tehostaminen nykyisestä ei tarkoita vain paloasemaverkoston järjestämistä entistä toimivammaksi, vaan myös pelastusyksiköiden sijoittelun ja valmiuden tarkistamista sekä vaihtoehtoisten toimintamallien huomioon ottamista. Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-201704074408 Lassila, Kim: Kevytyksikön käyttömahdollisuus toimintavalmiusajan parantamisessa O pinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kevytyksikön käyttömahdollisuutta toimintavalmiusajan parantamisessa Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella. Työtä varten tutustuttiin sekä Suomesta että maan rajojen ulkopuolelta löytyvään kevytyksikköä käsittelevään kirjalliseen materiaaliin. Lisäksi selvitin kevytyksiköistä saatuja käyttökokemuksia kirjallisen materiaalin ja haastattelujen avulla sekä Suomessa että ulkomailla. Tämä tutkimus tehtiin Pronto-järjestelmää apuna käyttäen selvittämällä onnettomuustilastoja ja yksiköiden hälytystehtäviä. Muita kehittämisehdotuksia olivat tilanteista raportoinnin kehittäminen, tiedonhaun harjoittelu ja tietolähteiden kehittäminen mahdollisuuksien mukaan. Järjestelmään syötetyt tiedot perustuvat selosteen laatijan omaan subjektiiviseen arvioon. Vuonna 2016 käynnistyi valtakunnallinen Pelastustoimen indikaattorit -hanke. Toisessa osassa tutustuin vanhoihin pelastustoimelta päivystyspalveluun tulleisiin yhteydenottoihin, joiden kautta etsin kehitettävää päivystyspalvelun toiminnassa. Tavoitteena on mahdollisimman nopea, tehokas ja turvallinen pelastustoiminta. Onnettomuustilanteessa C-osaamiskeskuksen päivystäjän tulee tietää pelastustoiminnan prioriteetit. Tässä opinnäytetyössä tutkittiin pelastustoimen kykyä saavuttaa eri riskiluokkaan kuuluvia alueita tämänhetkisellä paloasemaverkostolla toimintavalmiusohjeessa määritellyissä aikavelvoitteissa. Tunnettavuutta on syytä kasvattaa markkinoimalla toimintaa pelastusalalla. Kevytyksiköllä tarkoitettiin tässä työssä pelastusyksikköä, joka on normaalia pelastusyksikköä pienempi niin kooltaan kuin miehistövahvuudeltaankin. Suomen johtavista kemikaaliasiantuntijoista koostuva C-osaamiskeskus ylläpitää viranomaiskäyttöön tarkoitettua päivystyspalvelua, josta pelastusviranomainen saa onnettomuustilanteessa puhelimitse kemikaaliasiantuntijan apua. Nyt suunnitellut uudet paloasemat näyttäisivät korjaavan tilannetta, mutta niiden käyttöönotto tapahtuu vasta vuosien kuluttua. Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-201703283820 50 6 ·2017. Onnettomuusselosteen laatijat, tyypillisesti pelastustoiminnan johtajat, kirjaavat rakennuspalovaaratehtävissä uhattuna olleen alueen laajuuden, uhattuna olleet omaisuusarvot ja tuhoutuneet omaisuusarvot. Pelastustoimen palvelutaso pyritään mitoittamaan niin, että se vastaa kunkin alueen riskejä ja onnettomuusuhkia. Kevytyksikön käyttökokemuksista tehtyjen haastattelujen positiivisten palautteiden perusteella on syytä vakavasti kehittää myös Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella kevytyksiköiden käyttöä osana pelastustoimintaa sitä täydentävänä voimavarana pelastustoimen eri toiminnoissa. Opinnäytetyö koostui kolmesta osasta
Nämä erilaiset käänteet ovat aiheuttaneet toimialan sisällä sen, että pelastustoimen uudistukselle on käymässä samalla tavoin kuin pojalle, joka huusi sutta – riittävän kauan kuin huutelee turhaan, turrutaan siihen huuteluun eikä suden huutamisella ole enää vaikutusta. Onnettomuustiedot poimittiin PRONTOsta vapaa-poiminnalla ja rajattiin tutkittavaksi kaikki tehtävät viiden kilometrin säteeltä matkailukeskuksesta MapInfon avulla. Toiset pelastuslaitokset puolestaan kirivät vauhtiaan ennen uudistusta ajatuksella ”vielä tehdään, kun ollaan itsenäisiä” ja näin ollen uusia paloasemia nousee, kalustoa uusitaan ja uutta henkilöstöä palkataan. Vaikka päätökset olisi tehty toimialan ulkopuolella eikä niihin ole voinut vaikuttaa. Uudistuksen muuttuessa ja pitkittyessä on tärkeää muistaa ja muistuttaa, että perustehtävämme eivät muutu – hanskat eivät saa pudota missään vaiheessa. Opinnäytetyön teoriaosassa käsitellään pelastustoimen riskianalyysin kehittymistä ja riskianalyysityön ohjeita. Työssä tuotettiin tietoa matkailusesongin, vuodenajan, kuukauden, viikonpäivän ja vuorokaudenajan vaikutuksesta onnettomuusmääriin ja -tyyppeihin matkailukeskuksissa. Työssä tutkittiin onnettomuuksien tapahtuma-ajan ja paikan vaihteluita matkailukeskuksissa eli onnettomuuksien spatiotemporaalisuutta. Siksi perustehtävämme on suoritettava parhaalla mahdollisella tavalla, nöyristelemättä ja ammattiylpeyttä tuntien.. Katseet kääntyvät hyvin nopeasti suunnittelemaan ja ennakoimaan tulevaa sen sijaan, että kaikki surkuttelisivat tapahtunutta. Kuvaajat on tehty onnettomuustiedoista erikseen kiireellisistä tehtävistä ja kaikista tehtävistä. Ruohonjuuritasolla rakenneuudistus ei juurikaan näy – onnettomuuksia ehkäistään parhaalla mahdollisella tavalla, mutta silti niitä tapahtuu ja niihin vastataan vaihtelevin vastein. Matkailukeskusten onnettomuuksia verrattiin Jämsän, Siilinjärven, Haminan, Mäntsälän ja Tornion kaupunkien onnettomuuksiin. Ihmisen pelastamistehtäviä oli matkailukeskuksissa paljon kaupunkeihin verrattuna. Liekö toimialan luonne syynä myös siihen, että uutiset rakenneuudistuksesta ja sen käänteistä on otettu aina pienen alkutyrmistyksen jälkeen hyvin vastaan. Vertailun pohjana oli ajatus, että kiireisimpänä matkailuaikana keskus saavuttaa pienen kaupungin ominaispiirteet. Pelastuslaitosten johdossa suhtautuminen tuntuu vaihtelevan ääripäästä toiseen; jotkut pelastuslaitokset ovat vetäneet liinat täysin kiinni – eivät investoi, rekrytoi eivätkä kehitä toimintaansa, vaan lamaantuneena pelkäävät kustannuksien näyttävän muutoksessa huonolta ja odottavat mahtavan maakuntahallinnon muuttavan kaiken. Maakuntatasolla pelastustoimi on toki tärkeä toimiala, mutta mittakaavassa suhteessa sosiaalija terveystoimeen olemme kuin se kärpäsen jätös Itämeressä. Työryhmän tavoitteena on kehittää pelastustoimen riskianalyysin dynaamisuutta ja spatiotemporaalisuutta. Tässä vuosien varrella olen laittanut ilolla merkille yhden pelastustoimelle ominaisen piirteen: pelastustoimessa toimivien henkilöiden asenne uudistusta kohtaan on ollut pääsääntöisesti lähes esimerkillistä. 6 ·2017 51 Putoavatko hanskat vai eivät. Työn tuloksia voi hyödyntää matkailukeskusten omatoimisen varautumisen suunnittelussa ja alueen sesonkiriskin suuruuden määrittämisessä. Suurin osa onnettomuuksista on tapahtunut iltapäivällä. Onnettomuustiedoista muodostettiin Excelissä kuvia ja taulukoita. Kesällä matkailukeskuksissa on vain vähän pelastustoimen tehtäviä. mirafoni112@gmail.com KOLUMNI O pinnäytetyö tehtiin pelastustoimen uudistushankkeen riskianalyysityöryhmälle. Havaittiin, että eniten onnettomuuksia matkailukeskuksissa tapahtuu talvikuukausina, kiireisimpänä talvimatkailukautena. Työssä saatiin tietoa onnettomuuksien tapahtumisajankohdista valituissa kohteissa. Mira Leinonen työskentelee pelastusylitarkastajana Etelä-Suomen aluehallintovirastossa, nyt virkavapaalla. Tästä syystä vuoden lisäaika tuntui enemmänkin harmittavan – eikö vihdoin voisi jotain jo konkreettisesti tapahtua. Lamaantumista on havaittavissa myös henkilötasolla – eläkepäiviä odotellaan. Poliittisen päätöksenteon takia uudistus on muuttanut välillä suuntaa, se on saanut uutta sisältöä ja viimeisimmän käänteen takia sen täytäntöönpano tulee myös saamaan vuoden lisäajan. Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-201704094482 Kaikki palopäällystön koulutusohjelman työt: https://www.theseus.fi/ handle/10024/1737 Topi Puronhaara: Riskianalyysi ja matkailun aiheuttama sesonkiriski Pelastustoimessa on ollut enemmän ja vähemmän käynnissä hallinnollista uudistusta viime vuosien aikana. Työssä tutkittiin Levin, Rukan, Saariselän, Ylläksen ja Vuokatin matkailukeskuksen alueen onnettomuusmääriä
Tällöin on kuitenkin huolehdittava, että säilytystila on tuuletettu ja varustettu käsisammuttimella. Paineaalto rikkoi autojen ja naapuritalojen ikkunoita. Myös happipullon vuoto on vaarallinen, koska hapen määrän kasvu aiheuttaa syttymisvaaran.” Suomessa nestekaasupullojen käytölle ja säilytykselle on säädetty turvallisuusvaatimuksia. Kello 5.15 kontissa tapahtui sisäinen räjähdys, joka avasi kyljen ja katon sauman, pullisti toiset kyljet ja irrotti molemmat 113 kg:n painoiset ovet. Kontin katto kohosi 15 metriä ja sen ovi lensi 100 metriä. Ainemäärärajat koskevat polttoaineen säilyttämistä kanistereissa. https://www.youtube.com/watch?v=_zMFiyrjm6o Shipping Container Explodes, Injuring Worker. Tästä pääteltiin, että moottorisahojen polttoainesäiliöt ja metanoliastia sulivat. Moottorisahan valmistaja arvioi, että muoviset polttoainesäiliöt sulivat noin 200 °C:n lämpötilassa. Palokuntalaiset kertoivat, että rakennuspalon liekit koskettivat kontin kylkeä 45–55 minuuttia. Hyllyllä vastakkaisen seinän luona oli 0,5 litraa metanolia muoviastiassa. Rakennustyömaan suunnittelussa on kiinnitettävä huomio hyvän järjestyksen ylläpitoon, paloturvallisuuteen ja tarvittavaan alkusammutuskaluston saatavuuteen. Kerrostalon rakennustyömaalla varastona käytetty merikontti räjähti kello 6.23. ”Vaarallisten kemikaalien käytön ja varastoinnin turvallisuuslainsäädäntö ottaa kantaa Rakennustyömailla käytetään yleisesti nestekaasupulloja. Brittiläisessä Kolumbiassa Kanadassa sattuneiden kahden räjähdysonnettomuuden jälkeen provinssin työturvallisuusvirasto teetti palokunnille kaksi koulutusvideota varastokonttien riskeistä. Kontin repeämispaineeksi arvioitiin 8,4 kPa. Kontissa olleen virvoitusjuomakaapin jäähdytyskoneiston kipinä sytytti seoksen. Lähde: Intermodal Shipping Container Fire Safety. Kello 5.05 yksikönjohtaja kiipesi kontin päälle suihkuttamaan rakennusta. Tehdasrakennuksen palo kuumensi katoksen alla ollutta 12 metrin merikonttia. USA:n rannikkovartiosto teki vuonna 1977 polttokokeita, joissa merikontteja kuumennettiin petrolialtaan liekeillä. Huolenaiheena rakennustyömailla on ollut nestekaasuletkujen kunto, soveltuvuus nestekaasukäyttöön ja korjaukset niin sanotuilla klemmariliitoksilla. Pulloa ei saa säilyttää lämmönlähteen, kuten lämpöpatterin vieressä. Pelastustoiminnan johtaja varautui rakennuksen romahtamiseen ja käski sammuttajia vetäytymään. Nestekaasupullon venttiili tai pulloon liitetyn nestekaasulaitteiston pääsulkuventtiili on aina suljettava käytön jälkeen. Yön aikana kontin alaosaan oli muodostunut syttyvää seosta. Kontin kappaleita lensi aina 275 metrin etäisyydelle. Pullon säilytystilassa tulee olla riittävä tuuletus. Kontin tuuletusaukot olivat kolmen tai kuuden millimetrin reikiä, joiden tarkoituksena on pitää kontin paine vakiona ilman lämpötilan vaihdellessa. Esimerkiksi auton tai työkoneen polttoainesäiliössä olevan bensiinin määrälle ei ole säädetty ylärajaa”, Kauppinen kertoo. Toinen ovi lensi 41 metriä surmaten yksikönjohtaja Daniel Botkinin. Nestekaasupullojen käyttö ja säilytys sekä nestekaasuletkujen kunto rakennustyömaalla on työmaan vastuuhenkilön valvonnassa. Eri kor keuksilla mitatut kontin sisälämpötilat saavuttivat arvon 230 °C neljässä ja maksimiarvonsa 500– 560 °C 11 minuutissa. Koska kontissa ei ollut suunniteltua paineenkevennystä, ovet irtosivat. Saanich 2013. Räjähdyksen tutkinnassa selvisi, että kontin rakennuksen puoleiselle seinälle oli ripustettu kaksi moottorisahaa, joiden polttoainesäiliöissä oli yhteensä 0,5–1,5 litraa kaksitahtibensiiniä. https://fcabc.ca/Files/FCABC%20Shipping%20Containers.pdf Videot: Shipping Container Explodes, Killing Firefighter. Vaarallisten kemikaalien ja kalliiden työvälineiden säilyttäminen lukittavissa tiloissa lienee tarkoituksenmukaista. Markus Kauppinen toimii Tukesissa ryhmäpäällikkönä teollisuusyksikön painelaitteet -ryhmässä 52 6 ·2017. Toinen ovi lensi 54 metriä. Muita loukkaantuneita ei ollut. Vuoto on aina riski Käytetyt merikontit ovat halpoja, kuljetettavia, käyttövalmiita, lujia, säätä kestäviä, tiiviitä ja lukittavia. Letkujen kunto tulisi tarkastaa säännöllisesti ja vioittuneet letkut tulisi vaihtaa heti. https://www.youtube.com/watch?v=3oP6EnP0O2s polttoaineen säilyttämiseen asuinrakennuksissa, yleisötiloissa tai myymälärakennuksissa. Letkujen tulee olla tarkoitettu nestekaasulle (oranssi väri) ja letkuliittimien tulisi olla tehdasvalmistettuja letkuistukoita. Enderby 2011. Nestekaasupulloja säilytetään usein ulkona esimerkiksi pullopakettina. Bensiinin itsesyttymislämpötila oli 230–280°C. Pulloventtiili oli jäänyt auki ja grillin yhden polttimen venttiili oli ilmeisesti vahingossa avautunut siirron aikana. Nestekaasupulloja käytetään tulitöissä, joissa vaaditaan tulityökortti, tulityön valvontaa ja käsisammutin alkusammutusvälineeksi. Venttiili kiinni ja tuuletus kuntoon ”Vuotavaan kaasupulloon liittyy aina välitön räjähdysvaara, jos kyse on palavasta kaasusta, kuten nestekaasusta tai asetyleenista. Työntekijät olivat edellisenä päivänä käyttäneet kaasugrilliä ja tuoneet sen sekä 9 kg:n propaanipullon yön ajaksi konttiin. Koska kontin tuuletusaukoista ja oviraoista tuli savua, pelastustoiminnan johtaja käski jäähdyttää konttia ja sen ympäristöä vesisuihkulla. Vuotaneiden nesteiden höyrystyminen muodosti lattian läheisyyteen syttyvän seok sen, joka syttyi kontin kuumasta pinnasta. Markus Kauppinen Turvallisuusja kemikaalivirasto Tukesista muistuttaa, että vuotavaan kaasupulloon sisältyy aina räjähdysvaara, jos on kyse palavasta kaasusta. Suomessa rakennustyömaan paloturvallisuus ja järjestelyt ovat pääurakoitsijan tai rakennushanketta valvovan rakennuttajan vastuulla työturvallisuuslain mukaisesti. Työnjohtaja oli räjähdyksen sattuessa viereisessä kontissa ja sai vain vähäisiä vammoja. Käännökset Risto Lautkaski ULKOMAILTA Vaaralliset varastokontit MI TEN SU OM ESS A. Hän totesi, että kontin katto ei ollut kuuma. Siksi niitä käytetään yleisesti varastokontteina. Hirsitalotehtaalla syttynyttä tulipaloa sammuttamaan saapuivat kello 4.01 palokunnan varapäällikkö, neljä yksikönjohtajaa ja kymmenen palokuntalaista kolmella paloautolla
• Kahden savutuulettimen ansiosta savusukeltajien näkyvyys parani. Palomiehet ovat ottaneet käsityökalut uudelleen käyttöönsä”, komentaja Cédric Rigollet kertoo. 6 ·2017 53 Viime vuosikymmenen aikana Ranskan pelastusautojen kalustoa on täydennetty erilaisilla käsityökaluilla. Palon kuumuus vaikeutti etenemistä. Pelastussuunnitelma 2 • Paloa jäähdytettiin autokanteen polttoleikattujen aukkojen kautta. • Punainen Risti pystytti oman telttansa ja valmistautui valaisemaan kohdetta pimeällä. Vahvistettujen koripylväiden ja turvatyynyjen laukaisupanosten paikantamiseen käytetään eräänlaista kaarevaa ruuvitalttaa, jolla seinien muoviverhoilu irrotetaan. Työnjohtaja kertoi, että ainakin konemies oli aluksessa. työkalut, joiden avulla voidaan toimia uusilla tavoilla 4. Teksti: palopäällikkö Ove Halleraker Brannmannen 6/2016. ”Huomasimme, että tehokkaiden hydraulisten pelastustyökalujen käytöllä on rajoituksensa. Hetken kuluttua konemies ilmestyikin laiturille. Ensimmäisen ryhmän työkaluja on huomattavasti kehitetty. • Pelastusalus veti öljypuomin uivan telakan ympärille. Hihnoilla ja koukuilla varistetut tukitangot voidaan nopeasti kiinnittää ja pysyvät jäykkinä. • Aluksen polttoainesäiliöitä jäähdytettiin, jotta ne eivät syttyisi. Samaa voidaan sanoa pistosahasta, jolla voidaan nopeasti avata korin heikommat osat, kuten katto. Arvelin, että hän saattoi olla loukussa konehuoneessa. Sammutukseen osallistui 70 palomiestä, jotka käyttivät 300 hengitysilmapulloa. • Kuumuuden takia savusukeltajat pystyivät toimimaan vain lyhyissä vuoroissa. • Varauduttiin evakuoimaan koko telakan alue, jos säiliöt syttyvät. Halligan-työkalun tyypillä, jolla on kaareva pää, voidaan leikata peltiä. Tähän ryhmään kuuluu myös kalliimpia työkaluja, kuten kimpoamaton leka, joka vähentää tärinää kiilauksen yhteydessä. Useat pelastuslaitokset ovat hankkineet uhrin tai pelastajan suojaamiseen kehitettyjä suojalevyjä. Uudet ikkunapiikit ovat pienempiä ja helpompia käyttää kuin entiset. Hyvinkin halvat välineet ovat hyödyllisiä. Pienellä vaahtomuovipallolla voidaan tukkia ovilukon haittalevy, jolloin lukko pysyy auki. Sorkkaraudalla tai katkopihdeillä voidaan katkaista oven pidike ilman levitintä. Pistoja viiltohaavojen estämistä varten on kehitetty erilaisia välineitä, kuten vahvistettua teippiä tai magneeteilla kiinnittyviä peitteitä. Kapteeni Jérôme Langlois luokittelee käsityökalut neljään luokkaan: 1. Puukiilat ovat kevyempiä ja helpommin kuljetettavia kuin muovikiilat. Koukkupäisellä köydellä voidaan ovi pitää auki tai jokin auki leikattu korin osa sitoa paikalleen. • Palo oli levinnyt aluksen sisällä ja siellä oli hyvin kuuma. Toisen ryhmän työkalut ”eivät ole välttämättömiä, mutta ovat nopeampia ja mukavampia käyttää”, Langlois kertoo. Myös uhrien suojapeitteitä on kehitetty. Kolmannen ryhmän työkaluilla voidaan toimia uusilla ja nopeammilla tavoilla. Pyysin hätäkeskusta lähettämään lisää yksiköitä ja johtajia. Ennen ikkunoiden rikkomista sirpaleet sidotaan teipillä. Eräät pelastuslaitokset ovat osallistuneet World Rescue Organizationin vuosittain järjestämiin World Rescue Challenge -kilpailuihin. Sammutusvaahtoa käytettiin paljon. • Kello 18 mennessä palo oli saatu hallintaan eikä alueen evakuointiin enää tarvinnut varautua. Yleisin kiinnityskeino ovat PVC-letkuista leikatut renkaat. Esimerkiksi läpinäkyvällä peitteellä uhri ja pelastajat näkevät toisensa. perinteisten työkalujen uudet mallit 2. Niissä he ovat tutustuneet uusiin välineisiin ja kolariuhrien irrotusmenetelmiin. välineet, joilla työn riskejä voidaan vähentää. Savutuulettimien ja vaahdon avulla nekin sammutettiin sunnuntaihin kello 4 mennessä. ”Se on helppo käyttää ja vähemmän vaarallinen uhreille kuin pellin leikkaus tai vääntäminen”, Lezau sanoo. Teksti: Eric Leroy-Terquem Sapeurs-Pompiers de France 9/2016 Käsityökalujen paluu Laivapalo telakalla Bömlo (Norja). Leikkausviivat merkitään rasvakynällä, jonka jälki tarttuu kaikille pinnoille ja on vedenkestävä. Neljänteen ryhmään kuuluvat kaikenlaiset työkalut, jotka on kehitetty uusien riskien välttämistä sekä uhrien ja pelastajien turvallisuuden parantamista varten. Kun miehistöauto saapui, lähetin savusukeltajat etsimään kateissa olevaa. Halligan-työkalua ”voidaan käyttää vipuvartena ennen levittimen käyttöönottoa”, ylikersantti David Lezeau sanoo. Uivalla telakalla korjattavana olevassa autolautassa syttyi lauantaiaamuna kello 9 tulipalo, joka levisi nopeasti ylöspäin. Sitten varmistui, että aluksessa ei ollut enää ketään. Esimerkiksi mutterivääntimellä voidaan helposti irrottaa istuimen, oven tai takaluukun ruuvit. Päällystöpäivystäjänä saavuin kohteeseen kahdeksan minuutin kuluttua hälytyksestä. uudet työkalut, jotka helpottavat irrotusta 3. • Polttoainesäiliöiden jäähdytys onnistui. Pyysin aluksen piirustukset ja käynnistin pelastussuunnitelman 1. • Pelastajien vastaanottoa ja huoltoa varten laiturille pystytettiin teltta. Pelastussuunnitelma 1 • Telakan henkilöstö otti käyttöön hissin. Ikkunan rikkova pelastaja suojautuu suojalaseilla ja pölynsuodatinsuojaimella. • Molempien salonkien palot oli sammutettu, mutta miehistöhyttien palot jatkuivat. Toiset ovat olleet mukana laitevalmistajan vuotuisissa Rescue Days -tapahtumissa. • Pelastushelikopteri hälytettiin varalle sekä tarkkailemaan savun leviämistä. • Konemies auttoi koko ajan pelastustoiminnan johtajaa tunnistamaan vaaratekijöitä
Torjuntaohjeet MSB suosittelee, että vahingoittuneet kaasusäiliöt tyhjennetään ennen ajoneuvon siirtämistä. Menetelmää käytetään kuumentuneille asetyleenipulloille, jolloin vuotava kaasu saadaan syttymään. Jos kaasu syttyy, se palaa tulipallona, jonka halkaisija on 18 metriä ja jonka lämpösäteily aiheuttaa syviä palovammoja 50 metrin säteellä. ”Tämä menetelmä on suhteellisen helppo eikä edellytä koulutusta tai varusteita. Kolmas mahdollisuus on puhkaista kaasusäiliöön reikä ampumalla sitä kiväärillä vähintään sadan metrin etäisyydeltä. Puolen tunnin kuluttua säiliöt tutkittiin. Yksi neljästä kaasupullosta repesi ja kahden muun varoventtiilit paloivat isoilla pistoliekeillä. Tällaisen säiliön repeäminen synnyttää paineaallon, joka vastaa 2,6 kg:n trotyylipanoksen räjähdystä. Vaara oli poistettu vajaassa kahdessa tunnissa. Katkaistava haara sidottiin köydellä, jolla se voitaisiin laskea maahan. Riskitön se ei kuitenkaan ole”, Egardt kertoo. Hän nousi sadan metrin päässä olevan paloauton katolle. Palokunnan saapuessa vilja paloi 30 neliömetrin alalla. Suurin haaste oli saada mies mahdollisimman nopeasti alas puusta”, Minor kertoo. Ilma-alus paloi kokonaan. 54 6 ·2017 ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski Kuuma lento Münster (Saksa). Kaksi köysipelastajaa kiipesi palokunnan vetotikkaita pitkin puuhun. Jäteauton polttoaineena oli metaani (biokaasu) kahdeksassa runkopalkin molemmille puolille sijoitetussa 80 litran komposiittisäiliössä, joiden täyttöpaine oli 200 bar. Matkalla kohteeseen hän oli ottanut yhteyttä sekä auton että komposiittisäiliöiden valmistajaan. He aloittivat työn katkomalla 8 metrin korkeudella olevia haaroja. Palokunta oli pyytänyt tuomaan kulmahiontakoneen venttiilien katkaisua ja säiliöiden tyhjennystä varten. Teksti: Sven Buchenau Feuerwehr-Magazin 12/2016 Katrineholm (Ruotsi). Metsurin tikkaita kiivenneet palokuntalaiset sitoivat miehen puuhun. Kaasubussien säiliöiden tilavuus on yli 200 litraa ja paine 200 bar. Ensimmäisenä paikalle tullut yksikönjohtaja Stefan Jungmann käski katkaista köyden. Laskussa pallon kori kaatui ja kuuma nestekaasupoltin sytytti kuivan viljan. Pian myös kaatunut kori syttyi. Ambulanssilääkäri ja sairaankuljettajat aloittivat elvytyksen, joka onnistui 5–10 minuutissa. Palokunta tarkkaili autoa yön yli mahdollisten vuotojen havaitsemiseksi. Aamulla Ruotsin pelastusviraston (MSB) asiantuntija Erik Egardt saapui paikalle mukanaan kivääri ja säiliön puhkaisuun soveltuvia ammuksia. Myös eniten vahingoittunut säiliö olisi saattanut revetä ja tappaa palomiehen”, Egardt sanoo. Matkustajat eivät loukkaantuneet ja siirtyivät etäämmälle. Jätteenkuljettajat eivät saaneet vammoja. Runkopalkin vastakkaisella puolella olevat neljä säiliötä eivät vahingoittuneet. Hän hälytti läheisen tehdaspalokunnan köysipelastusryhmän. Lisäksi säiliöstä muodostuvat heitteet voivat lentää yli 100 metriä. ”Kaikki markkinoilla olevat kaasusäiliöt on testattu ja ne voidaan turvallisesti puhkaista 7,62 kaliiperin luodilla”, Egardt sanoo. Sitten uhri yhdessä pelastajan kanssa laskettiin alas. Hän päätti puhkaista ampumalla reiän kolmeen revenneen säiliön vieressä olevaan säiliöön. Luodinreikien päälle kiinnitettiin tarralaput. Feuerwehr-Magazin 11/2016 Wallerfangen (Saksa). Ensimmäisellä laukauksella ei ollut vaikutusta, toinen synnytti pienen vuodon ja kolmas kasvatti sitä. Sitten hän ampui ylempää säiliötä. Säiliöitä ei voinut tyhjentää, koska niiden venttiilien kierteet olivat vahingoittuneet. Ambulanssi kuljetti uhrin sairaalahoitoon. ”Jos he olisivat käyttäneet kulmahiontakonetta, he olisivat sytyttäneet auton alla olevan kaasun. Palokunnanpäällikkö Frank Minor tunsi paikan ja tiesi, ettei nostolava-autoa voinut käyttää. Illalla säiliöiden täytön yhteydessä yksi säiliö repesi. Mies menetti tajuntansa. He kiinnittivät väkipyörän korkeimpaan haaraan ja pukivat elottomalle uhrille valjaat. ”Tietenkin jokaisella on oltava riittävät varusteet ja tiedot syttymiskelpoisessa seoksessa toimimista varten”, Egardt sanoo. Jos putkistossa on käsiventtiilejä, säiliöt voidaan tyhjentää niiden kautta, vaikka putkirikkoventtiili toimisi. Uhria varovasti kohottamalla saatiin hänen jalkansa irti puusta. Sitä ennen kaikki syttymislähteet 20 metrin säteellä on poistettava. Kaasusäiliön on oltava ulkona ja kaikki syttymislähteet 25 metrin säteellä on poistettava. Teksti: Per Larsson Tjugofyra7, 32/2016 Kiväärinlaukaukset poistivat vaaran. Eloton puussa ”Koko pelastus kesti 30 minuuttia. Luoti oli mennyt säiliön lävitse ja puhkaissut seuraavan. Jos lappu lepatti, säiliössä oli kaasua. Neljää matkustajaa kuljettanut kuumailmapallo laskeutui viljapellolle. Mies toipui hyvin. Kun 65-vuotias metsuri katkaisi arviolta 300 kg painavan haaran, putoava haara kiristi köyden hänen ympärilleen ja painoi hänet runkoa vasten. Jäteauton takana oli soraharju. Kaksi metsuria oli kaatamassa pientalon pihalla olevaa vanhaa 15 metriä korkeaa puuta. Metaanin syttyminen tässä tapauksessa ei ollut toivottavaa. Kun luoti osui alempaan säiliöön, säiliö repesi, vaikka sen luultiin olevan tyhjän. Toinen mahdollisuus on laukaista turvalliselta etäisyydeltä yksi kaasusäiliöiden lämpösulakkeista, jotka avautuvat noin 110 °C:n lämpötilassa. Palokunta sammutti palon hajasuihkulla
15:00 Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen hallinto siirtyy syyskuun alussa Seinäjoelle valmistuvalle uudelle paloasemalle ja tämä on työllistänyt hyvinkin paljon hallinnon henkilöstöä muun muassa hankintojen muodossa. Tänään ei ole mitään ihmeellisyyksiä luvassa päivän suhteen, mutta aika näyttää mitä päivä tuo tullessaan. Mitähän päivä vielä tuo tullessaan. Lankapuhelimet jäävät historiaan myös toimiston väeltä. Muun muassa niitä muutoksia ja niihin liittyviä toimintoja mietimme yhdessä toisen toimistosihteerin kanssa. Tänään oli mietinnässä uudelle paloasemalle hankittavat kaikki uudet toimistotarvikkeet. 16:00 Työpäivä on pulkassa ja on aika mennä kotiin… Hetkeksi. 9:30 Kesäloman jälkeen kolmas työpäivä on tähän mennessä sisältänyt loman aikana tulleiden sähköpostien ja laskujen pärvöttämistä sekä tiistaisen johtokunnan kokouksen pöytäkirjan koostamista ja puhtaaksi kirjoittamista. Koira saa vapaapäivän treeneistä isännän kiireiden vuoksi. 6 ·2017 55 Keskiviikko 9.8.2017 PÄIVÄKIRJA 8:00 Aamu on alkanut koiran kanssa lenkkeillen ja nyt on aika aloittaa työpäivä. Kahvikuppi kouraan ja tietokoneen äärelle katsomaan aivan ensimmäiseksi mitä sähköposti on tuonut. Yleensä työpäivän työtehtävät ovat hyvinkin vaihtelevia. Uusien matkapuhelinliittymien määrät, mahdollisen puhelinvaihteen toiminta... 12:00 Ruokatuntiin mennessä päivä on siis jo sisältänyt monenlaista toimintaa. Tänään onkin sitten ravipäivä Seinäjoen Ravikeskuksella, eli koiran kanssa lenkki ja illaksi töihin. Tämä pitää saada tehtyä hetimmiten, koska ensimmäinen allekirjoittanut aikoi tulla jo puolen päivän aikaan. Henri Pajander toimistosihteeri Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos Valmistautumista uuteen paloasemaan
Kysy kuvia ja lisätietoja Esalta puh. esa.maenpaa@pp4.inet.fi. Keittiön pelastajat -hyväntekeväisyyskirjan sai Kari Häkli. Voit lähettää lyhyen tekstin erilliseen tiedostoon (rtf tai doc) tai suoraan viestiin kirjoitettuna ja siihen liittyvän kuvan omana tiedostonaan esimerkiksi jpg-muodossa. Liitä mukaan yhteystietosi! Kirjoita meille P elastustieto kiittää lukuisia kesäristikon ratkaisijoita! Hienosti olitte löytäneet avainsanat ”mönkijät suolla”,”suojapuvut” ja ”kulkuneuvo”. Lisätiedot: Sähkötarkastusyhdistys SÄTY ry, Juha Alhainen, +358 50 5540 865, toimisto@ssep.fi. 0400 164031. Alakerta 50 m , tilava parvi 30 m . 56 6 ·2017 Pelastustieto julkaisee veloituksetta nimitysuutisia, muistokirjoituksia, tietoja eläkkeelle siirtyneistä sekä lähinnä tasavuosia täyttävien syntymäpäivätietoja. Kesäristikon ratkaisu SÄHKÖPETO ® -koulutus Sähköpalojen ja –vahinkojen ennalta torjunnan koulutukset palo– ja pelastusviranomaisille sekä kiinteistönhaltijoille. Aineiston voi meilata: toimitus@pelastustieto.fi tai postittaa: Pelastustieto, Toimitus, Pasilankatu 8, 00240 Helsinki. Vuodepaikkoja 7 (8). VIERIKKO Myytävänä kiinteistö Oy Vierikon 5 osaketta, yhdessä tai erikseen, jotka antavat 20 viikon käyttöoikeuden vuodessa. Koulutukset alkavat alkuvuodesta 2018. Arvoimme ristikon ratkaisseiden kesken yllätyspalkintoja. Onnea voittajille sekä hyviä lukuja makuelämyksiä! VIIKKO-OSAKKEET LEVILL. Oma, sijainniltaan hyvä tontti Kivirakassa 1,5 km eturinteeltä. Irtaimisto kuuluu kauppaan. Valmis heti käyttöön. Marko Partasen ensihoidon arkeen sukeltavan romaanin Paskahousu saivat Tarja Hakanen ja Perttu Kuhanen
Hän oli syntynyt Ilomantsissa 13.8.1959. toukokuuta 2017 Ilomantsissa 57-vuotiaana. Kukaan ei ole vieläkään vaivautunut meillä käymään. Arvostuksesta Sampoa kohtaan kertoo esimerkiksi hänelle itsenäisyyspäivänä 2016 myönnetty kolmannen luokan Vapaudenristi. Laki taitaa olla eri lailla kirjoitettu. Lari-Pekka Kyllönen työtoveri KESKUSTELUA Olemme saaneet tutustua pelastuslaitoksen koteihimme lähettämiin ”omatarkastusohjeisiin palotarkastuksen suorittamiseksi kotonamme”. Kuntalaiset ovat ahkeroineet palotarkastuksen suorittamiseksi ja ihmetelleet mitä palokunta tekee, kun ei tee tarkastuksia. Palaan otsikon kysymykseen: Kaukaan tehtailla tapahtui jonkin sortin tussahdus. 6 ·2017 57 Pelastustieto julistaa satavuotiaan Suomen kunniaksi kilpailun, jossa etsitään silmiä hivelevää paloautoa, jonka taustalla on kiinnostava tarina. Kerro lisäksi ly hyesti, missä paloautoa on käytetty ja vaikka tarina keikasta, missä auto on ollut mukana. Kun kyselin ja kävin palokunnan toimistossa lukkojen takana asiaan perehtymässä eli kysymässä, miten suorittamani palotarkastus on puraissut viranomaisiin. Viimeisinä vuosinaan Sampo Martiskainen työskenteli LähiTapiolan suurten yritysasiakkaiden parissa riskipäällikkönä kehittäen riskienhallintaa ja vakuutusratkaisuja. Sanoivat rakennusvalvonnan suorittavan palotarkastuksen käyttöönottotarkastuksen yhteydessä. Sampo Martiskainen oli rehti, suorapuheinen ja ennen kaikkea ystävällinen. Henkilövahingon tutkinta kuuluu poliisille jota työsuojeluviranomaiset auttavat. Odotan kauhulla soten ja kuntalain uudistuksia. No ei mitenkään, sillä tietokannasta löytyi tyhjä paperi. No, onhan tässä aikaa odotella. Hän ennätti työskennellä LähiTapiola-ryhmän palveluksessa lähes 19 vuotta. Kalliit opinnot ovat ehkä menneet hukkaan. Varmista, että sinulla on kuvan julkaisuoikeus. Toimitus valitsee kuvien joukosta kymmenen finalistia, joista lukijat valitsevat voittajan, Suomen hienoimman historiallisen paloauton. Palonsyyntutkinta kuuluu poliisille jota palokunta auttaa. Tästä syystä hän usein pääsi yllättämään taidoillaan ja tiedoillaan: vaikkapa tekemällä tilauksen Helsingin keskustassa sijaitsevassa ravintolassa tarjoilijan omalla äidinkielellä sujuvasti kreikaksi. Läheisten ja ystävien lisäksi myös me työkaverit jäämme kaipaamaan Sampoa. Eino Leinon sanoin: On elon aika lyhyt kullakin, siis palakaamme lieskoin leimuvin, tulessa kohotkaamme korkealle! Maa maahan jää, mut henki taivahalle. Lähetä kuva ja lyhyt teksti, mahdollisimman hyvälaatuinen kuva ja yhteystietosi 1. Ainoa asiassa ulostullut henkilö on ollut tehtaanjohtaja. Kari Hauhia Imatra Valtaako oma tutkinta alaa viranomaisilta?. Auton pitää olla vähintään 50-vuotias. Tieto Sampo Martiskaisen äkillisestä menehtymisestä tuli järkytyksenä koko työyhteisölle. Vielä ehtii kisaan! MUISTOISSA 1959–2017 Sampo Martiskainen Riskipäällikkö Sampo Martiskainen nukkui pois 20. ja se on itsenäisyytemme juhlalehti. Sampo oli isänmaallinen ihminen, joka vapaa-ajallaan toimi aktiivisesti reserviläistoiminnassa ja Suomen-poikien perinneyhdistyksessä. Olipa kyse turvallisuudesta tai isänmaasta, pääosassa olivat aina muut ihmiset eikä Sampo tehnyt itsestään tai osaamisestaan numeroa. Finalistit esitellään Pelastustiedossa 7/2017 ja FinnSec-messuilla. Sampo valmistui rakennusinsinööriksi Vaasan Teknillisestä Oppilaitoksesta 1986. Suorittaako hän omaa tutkintaa palonsyyn sekä henkilövahingon osalta. Hänelle tärkeinä asioina näyttäytyivät erityisesti tulitöiden turvallisuus sekä rakenteellinen paloturvallisuus, joihin liittyviin ohjeisiin ja määräyksiin hän on ollut vaikuttamassa työn ja järjestötoiminnan kautta. Sampo tunnettiin erityisesti paloturvallisuuden kehittäjänä, johon kipinä syttyi jo nuorena Sampon ollessa mukana VPK-toiminnassa kotiseudullaan. Itä-Suomen aluehallintovirasto antoi asioista huomautuksen palokunnalle, mutta huomautusta ei ole näytetty pelastuslautakunnalle eikä osakaskunnille. syyskuuta mennessä osoitteeseen toimitus@ pelastustieto.fi. Ei suorittanut edes omia tarkastuksiaan. Työuransa hän aloitti heti valmistumisen jälkeen ympäristöministeriössä, josta vuonna 1998 siirtyi Tapiolan (myöhemmin LähiTapiola) palvelukseen. Asiaa on sittemmin selvitelleet isot ja pienet pomot, ei tosin minun kanssani vaan keskenään. Voittaja julkaistaan vuoden viimeisessä numerossa, joka ilmestyy 7.12. Yksi henkilö loukkaantui
Peitteitä paloi jonkin verran, mutta muita vahinkoja ei tapahtunut. Katsellessa tätä pelottavaa karttaa kiintyy huo mio siihen, että pahimmat kuloalueet olivat Pohjois Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan välimailla, suun nalla Kauhajoki-Karvia, Parkano-Kihniö-Isojo ki -Honkajoki-Siikainen -Kankaanpää-Harjav alta Kokemäki-Eurajoki, joista Isojoki-Honkajoen ku lot olivat laajimmat ( 1.500 ha). 3.10. HISTORIAMME TUHOISIMMAN TEHDASRÄJÄHDYKSEN JÄLKEÄ Tammikuun 9. 5.9. Myös merenpuoleinen osasto oli Jo syttynyt. 13.11. Kun kulokausi tavallisesti alkaa meillä toukokuus sa, alkoi se kuluneena kesänä jo huhtikuussa, jolloin syttyi 36 kuloa. Seuraavassa numerossa 7/2017: Hälytysilmoitus Helsingin keikkasumasta Pohjanmaan alue tutuksi Työmaaturvallisuus Pasilan Triplassa Seuraava lehti ilmestyy 20.9. 7.2. 9–10 7.12. Palopaikalle saavuttaessa oli tilanne seuraava: Noin 140 metrin pituinen varastorakennus, joka oli jaettu palomuu 'l'eilla kolmeen osastoon, ja joka oli ääriään myöten täynnä selluloosapaaleja ja paperirullia, oli keskiosaltaan ilmitules osa liekkien htimistessa valtoimenaan taivaalle. 31.1. Siksi pelastusalalla on aivan erityinen velvollisuus (aivan kuin muidenkin turvallisuuskriittisten alojen organisaatioilla) kehittää toimintaansa. Tiesitkö, että osoitteessa pelastustieto.fi voit lukea ilmaiseksi näköislehtinä kaikki Palontorjuntaja Pelastustieto-lehden vanhat vuosikerrat 1950–2009. Laanilan kaupunginosassa Typpi Oy:n teollisuusalueella sortui historiamme tuhoisimmassa tehdasräjähdyksessä lähes maan ta salle 40 metrin korkuinen,8-kerrnksinen salpietariosasto ja sen vieressä sijainnut rakeistustorni. Toukokuussa oli niitä 92, kesäkuussa 286, heinäkuussa 261, elokuussa 104 ja vielä syys kuun alkupuoliskolla 7 paloa, jolloin kesän metsä palokausi oli käytännöllisesti katsoen päättynyt. Ensimmäiset suihkut suunnattiin katkaisemaan tulen le veneminen mantereen puoleiseen päähän rakennusta sekä sammuttamaan jo sinne pureutuneen tulen. päivän yönä tärisytti valtava räjähdys Oulun kaupunkia. Sen syytä tutkitaan vieläkin ja suoritettavien lukemattomien kokeiden ja analyysien toivotaan selvittävän miksi ammoniumnitraattisulate aiheutti valmistusvaiheen aikana räjähdyskatastrofin. 2 29.3. Pelastustoiminta on kuitenkin turvallisuuskriittinen toimiala; toiminnan turvallisuus on kriittisen tärkeää – tässä tapauksessa sekä auttajalle että autettavalle. Onnet tomuuden syyn tutkinnan päätyttyä toivomme voivamme selostaa tutkimustuloksia tarkemmin. 18.4. 58 6 ·2017 ARKISTO Pelastustieto vuonna 2017 Nro Ilmestyy Varauspvm Aineisto 1 22.2. Ensiksikin talvella paksun lumen painosta kaatui kymmeniätuhansia tukkipuita Uuden maan ja Hämeen rajapitäjissä, kesällä jälleen mänty mittari teki tuhojaan 7.000--8.000 ha alalla Savitai paleen, Lappeen ja Puumalan pitäjissä. Mainittakoon huvin vuoksi, että itävaltalainen "Internationale Holzrnarkt"-lehti, nro 17-18 ilmoittaa uutisessaan, että Suomessa Honkajoki-Isojoen kulot raivosivat 25.000 km2 laajalla alueella eli miltei yhtä suurella alalla kuin koko Turun ja Porin lääni! Yleensä on kuloja enimmän ollut maan länsipuo liskossa, Itä-Suomessa on niitä esiintynyt vähemmän, vain Heinävedellä, Pielisjärvellä ja Ilomantsissa. -62 klo 21.29 hälytyksen satamaan ilmoituksella: "Trukki palaa Hakur un suulissal" Jo Varvinmäelle ehdittäessä loimotti taivaanranta Hakunin suunnalla ja niinpä annettiinkin radiopuhelimella viipy mättä käsky yleishälytyksen toimeenpanemisesta. Selluloosapaaleja ja paperirullia täyteen ahdettu satamavarasto liekkien peitossa. 29.8. FACEBOOK Arkistot auki kaikille Lehden tilaus > Kestotilaajan vuosihinta on 68 € > Määräaikaisen vuositilaajan hinta 75 € > Nuorisotilaus on vuoden mittainen ja on tarkoitettu alle 18-vuotiaille, hinta 38 € > Opiskelijatilaus on vuoden mittainen, vaatimuksena vain opiskelu, hinta 38 € > Eläkeläistilauksen hinta on 38 € > Verkkolehden tilaus 35 € (sisältää myös lehtiarkiston näköislehdet vuodesta 2010) Voit tilata Pelastustiedon soittamalla numeroon (03) 4246 5358 tai sähköpostitse: tilaukset@pelastustieto.fi tai nettilomakkeella pelastustieto.fi > TILAA LEHTI. Koska onnettomuutta on jo eri yhteyksissä kuvattu perusteellisesti, rajoittuu Palontorjunta-Iehti selos tamaan ammoniumnitraatin luonnetta ja sen tähän mennessä aiheuttamia huomattavimpia onnetto muuksia sekä selostamaan Oulun palokuntien osuutta kaaoksen selvittämisessä. Loput viisi vaunut olivat niin kaukana, ettei niitä enää tässä vaiheessa voitu työntää pois. 6.6. Mantereen puoleinenkin osasto oli juuri syttymässä liekkien edetessä kattoikkunoiden kautta sekä huonosti sulkeutuneen palo-oven raoista ja palomuu rin yli tähänkin osastoon. 10. Ym päristössä vaurioitui lukuisia rakennuksia, ja räjähdysvaikutus tuntui vielä Oulun keskustassa useiden kilometrien päässä onnettomuuskohteesta. MutValtava metsäpalo on alkanut. Olemme mukana FinnSec-messuilla 26.–27. Mainittakoon, että laivan lastiluukut olivat avoimet, mutta peitteiden avulla saatiin kipinäsade estetyksi tunkeu tumasta laivan lastiruumiin. Muillakin kuin pelastusaloilla ei oteta opiksi systemaattisesti” Pekka Jii ”Niin, millä tahansa alalla jatkuva kehittäminen ja oppiminen on hyödyllistä. Metsätaloudellisessa Valistustoimistossa on laadit tu erityinen kulokartta, johon on erivärisillä neuloilla kesällä 1959 merkitty palopaikat ja kulojen suuruudet luokiteltuna alle 1 ha, l-10 ha, 10-20 ha ja yli 20 ha :n ryh miin. Kymmenen työvuorossa ollutta miestä sai surmansa. Toinen suuri kulo vyöhyke oli Kalajokilaakson suunnassa Kalajoki-Ala vieska-Ylivieska-Niva la-Haapajärvi, joista Haa pajärven palo oli suurin ( 400-700 ha). Kaik kiaan oli kuloja 786, niistä jotkut suuriakin, kuten Isojoki-Honkajoen, Haapajärven ja Vaalan kulot. Laivan kiinnitystouvit lyötiin kirveellä poikki ja avuksi tullut hinaaja veti laivan pois laiturista ja saman tien me relle. 20.11. 10.10. 6 23.8. Mantereen puoleisen palomuurin palo-ovi oli sulkeutunut, kun sen si jaan merenpuoleinen oli jäänyt auki. Siksi, että silloin toimittaisiin kilpailluilla markkinoilla ja toiminta tulisi erottaa julkisesta palvelutoiminnasta (käytännössä yhtiöittää).” Kimmo Markkanen Virheistä on opittava, riskejä hallittava (18.7.) ”Jatkuvan oppimisen ja kehittämisen mallit pitäisi ottaa matalemmalla kynnyksellä. 8.8. mennessä! N:o 6/1959 PALONT ORJUNT A 287 Ylimetsänhoitaja E M IL VE STERINEN: Metsäpalot Metsien tuhojen kannalta on kulunut vuosi ollut sangen merkittävä. 14.3. Tärkein tehtävä oli aluksi laivan ja juuri syttymässä olevan rakennuksen mantereen puoleisen pään suojelemi nen. Eikä siitä tarvitsisi ottaa edes markkinahintaa. 2.8. Laiva oli vakavasti uhattuna. Norjalainen alus vaarassa Tuulen alla oli laiturissa suuri norjalainen alus, s/s Fernglen, jota parhaillaan lastattiin palon syttyessä. 3 10.5. Pitkäaikaisen kuivuuden takia syttyi lähes 800 kuloa, niistä muu tamat sangen laajoja ja vihdoin elo-syyskuun vaih teessa suurmyrsky kaatoi laajalti metsää eräissä Kes ki-Pohjanmaan rannikkopitäjissä. Samanaikaisesti työnnettiin kaksi rautatievaunua pois tu len ulottuvilta. Palosimulaattoreita Lohjalta maailmalle (22.7.) ”Miksi ei pelastustoimessa voitaisi periä kuluja turvallisuuskoulutuksesta. 7.3. syyskuuta Muista ilmoittaa vanha autosi kuvakilpailuun 1.9. Tuulen alla oli lisäksi seitsemän katettua rautatievaunua. 13.6. 8 25.10. Erää nä vankimmista syyolettamuksista on mainittu orgaanisen aineen joutuminen sekoituskattilaan. Räjähdystä pidetään ainutlaatuisena maail massa. 7 20.9. Tätä mieltä minä ainakin olen.” Tero Lähdesmäki. Louk kaantuneiden luku nousi pitkälti toisellekymmenelle. Lisäksi lehtemme välittää tiedoksi niitä herätteitä, joita Typpi Oy:n katastrofi on antanut pelastustoiminnalle. Kuva Honkajoen-Isojoen suurpalosta 334 PALONTORJUNTA N:o 7/1962 Palopäällikkö KEIJO HYRSKY: NESTEKAASUTRUKIN AIHEUTTAMA S U URPALO RA UMAN SATAMASSA Rauman palokunta sai 10. 25.4. 4–5 28.6
EcoShell-vaatteemme ovat pitäneet käyttäjänsä kuivana jo yli viiden vuoden ajan. Keb Eco-Shell Jacket on pelkistetty takki, joka sisältää ainoastaan välttämättömimmät ominaisuudet.Se on vedenpitävä, hengittävä ja ympäristöä säästävä. Fjällrävenin matka alkoi vuosia sitten utopistisesta ideasta muistilehtiön sivuilla. Eco-Shell. f i Kyllästetty ilman PFC:tä Fjällrävenin kuorivaate, joka on vedenpitävä, hengittävä ja ympäristöä säästävä. luonto odottaa sinua – ja joskus luonnossa on märkää. Ajattoman ja toimivan mallinsa sekä kestävien materiaaliensa ansiosta tämä takki voi kuitenkin oikein hoidettuna pitää sinut kuivana hyvin pitkään. Tavoitteemme on onnistua siinä aina. forever DRY Keb Eco-Shell Jacket Forever Nature w w w. Mikään takki ei kestä ikuisesti. Tänä päivänä pfc-vapaa kyllästyskäsittelymme ja kierrätettävä kuorimateriaalimme ovat käytössä kaikkialla maailmassa. f j a l l r av e n
One Seven ® on tulevaisuuden sammutusmenetelmä jo tänään One Seven ® on veden, paineilman ja vaahdon (CAFS) käyttöön perustuva sammutusmenetelmä ajoneuvoihin tai kiinteinä ratkaisuina. VARMISTAMME, ETTÄ ONNISTUT. Lue lisää osoitteesta www.turvata.fi. Teemme kaiken tämän vain yhden asian vuoksi. Palvelemme alan ammattilaisia sekä suoraan, että Palokamu-ketjun välityksellä, mutta myös yrityksiä ja kuluttajia Turvanasi-ketjun kautta. Jopa 3000 litraa minuutissa syöksevä tykki on kevyt, yhden miehen kannettava ja nopeasti asennettava tehopakkaus. Olemme Suomen johtava paloja pelastusalan varustaja. Kevyt, mutta tehokas kannettava vesitykki Leader Partner 2 Ergonomiseksi muotoiltu, tehokas ja helposti käsiteltävä vesitykki. Se mahdollistaa ympäristöystävällisen tavan sammuttaa eri tyyppisiä paloja nopeasti ja tehokkaasti. Sen lisäksi testaamme tuotteita, kehitämme palveluita yhdessä asiakkaidemme kanssa, koulutamme, huollamme ja palvelemme. TOIMIMME NIIDEN PUOLESTA, JOTKA TOIMIVAT MUIDEN PUOLESTA.. Toimimme siksi, että heillä, jotka hädän hetkellä toimivat ihmisten pelastamiseksi, on parhaat mahdolliset edellytykset onnistua. Tuomme maahan maailman parhaita varusteita ja kalustoa