50 6 2018 5. 9. HENKINEN HUOLTO ei hävetä s. Metsäpalot kuriin ammattitaidolla s.56
Me Fjällrävenillä olemme kulkeneet yhdessä luonnon kanssa jo yli vuoden ajan, ja sen ansiosta kykenemme luomaan ajattomia ja kestäviä varusteita, jotka tekevät jokaisesta ulkoilukokemuksesta mahtavan. , jossakin on metsäaukio valmiina sinua varten. Juuri sen tähden käytämme -prosenttisesti jäljitettävissä olevaa untuvaa sinun pitämiseksi lämpimänä, -vapaata pintakyllästettä sinun pitämiseksi kuivana ja kierrätettyä villaa olosi pitämiseksi mukavana. Mitä vielä odotat. Luonto odottaa sinua. Greenland Winter Parka M High Coast Merino Sweater M Luonto odottaa sinua www.fjallraven.fi. Mutkitteleva polku odottamassa sinua
Toivottavasti se onnistuu. Suomalaisten varovaisuus tulen kanssa saattoi hyvinkin jopa kasvaa tämän ansiosta. Metsäpalojen suuresta määrästä huolimatta niiden sammuttaminen on onnistunut hyvin. Perustettu vuonna 1950. Ilmatieteen laitos on 1990-luvulta alkaen antanut metsäpalovaroituksen, joka perustuu maanpinnan kuivuudesta ja sääolosuhteista mitattavaan indeksiin. Jos palomies tarvitsee henkistä apua, traumatisoivia kokemuksia ymmärtävää ammattiauttajaa ei välttämättä löydy työterveydestä. Kun omat palot etelässä ja pohjoisessa oli saatu hallintaan, lähtivät joukot rajan yli. Moni palomies pitääkin debriefing-istuntoja ja vertaistuellisia keskusteluja toimivampana. Päivystävä päällikkö ilahtui erityisesti palomestarien ammattitaidosta. Metsäpaloista seurasi jotain hyvääkin Esa Aalto Päätoimittaja esa.aalto@pelastustieto.fi Kuka auttaa auttajaa. Heitä tuli johtamaan sammutustyötä LänsiUudeltamaalta, Satakunnasta ja Pirkanmaalta ja he tekivät työtä ensihetkestä alkaen kuin sitä olisi tehty aina. Toinen puolestaan uskoi tätä asiantuntijaa, koska tunsi hänet osaavaksi eränkävijäksi. Eiväthän ne ymmärrä hevonp*skaa siitä hommasta!” Tämä on suora sitaatti palomieheltä Brankkarit – elämää pelastuslaitoksella -kirjasta (2012). Metsämiehet tietävät, miten tulen kanssa toimitaan kaikissa olosuhteissa, totesi ensimmäinen. Sisäministeriön tilasto kertoo, että tänä vuonna tähän asti on sammutettu jo lähes 3600 metsäpaloa. 6 ·2018 3 Pääkirjoitus Syyskuu 2018 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti. Homma sujui. ”Ne tulevat jostain työterveyden puolelta. Keski-Ruotsin palopesäkkeitä lähtivät taltuttamaan sammutusjoukot pohjoisosien pelastuslaitoksilta. Viestintä osui enemmän kuin kohdalleen, kun liitto käynnisti julkisen keskustelun tulenvaaroista helteillä ja toi ansiokkaasti esille metsäpalovaroituksen merkityksen. Määrä epäilemättä kasvaa vielä. Kevan tilastojen mukaan mielenterveysongelmien vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle lähtee muutama pelastaja vuodessa. 50 Kaisu Puranen, toimittaja kaisu.puranen@pelastustieto.fi. Sammutustöihin osallistuivat vakituisen henkilöstön rinnalla lukuisat sopimuspalokuntalaiset. Rautahermon katkeamispiste s. Se ei ole paljon, mutta kuinka moni henkisesti oireileva sinnittelee työssään päätymättä tuohon tilastoon. Suomen Palopäällystöliitossa oltiin hereillä heinäkuussa. Hellekesänä 2014 riehui vuoden aikana 3511 metsäpaloa. Se oli malliesimerkki turvallisuusviestinnästä. Entinen kansanedustaja, toisen säestämänä, paheksui julkista varoitusta. Palopäällystöliiton henkisen työsuojelun hankkeen tavoite on lisätä keskustelukulttuuria ja kohtaamista. Suomalaiset ovat oppineet varovaisiksi tulenkäsittelijöiksi. Tämä julkinen varoitus kirvoitti myös kipakan keskustelun heinäkuun julkisuudessa. Suurin yksittäinen palo riehui Varsinais-Suomessa Pyhärannassa. Heinäkuun hellejulkisuudessa ehdittiin jo paheksua, ettei Suomelta heru avustusjoukkoja Ruotsissa riehuvien, paljon suurempien metsäpalojen sammuttamiseen. Kiperästä tilanteesta selvittiin suurten joukkojen ansiosta
s. Operaatioon osallistui Suomesta noin sata paikan päällä ja kotimaassakin 40 henkilöä. 044 728 0402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi Kaisu Puranen puh. 044 7280403 kaisu.puranen@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin puh. Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun. heinäkuuta 2018. Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan. Kansi Metsäpalojen sammutusta helikopterilla Hammarstrandissa Pohjois-Ruotsissa 17. Kuva: TT/Lehtikuva. 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaajapalvelu puh. 050 562 0735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu puh. s.56 Hälytysilmoitus Viestintä ei voi mennä sen mukaan, sattuuko johtoa se huvittamaan.” – Esko Koskinen pelastustoimen viestinnästä. Kun Ruotsi pyysi apua laajoihin metsäpaloihin, Suomessakin oli kuiva kausi ja metsäpaloindeksit korkealla. (03) 4246 5358 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Sosiaalinen media www.facebook.com/pelastustieto Twitter: @Pelastustieto1 Instagram: pelastustieto Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino: PunaMusta 2018, ISSN 1236-8639 Tietosuoja Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakasrekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon. 4 6 ·2018 Päätoimittaja Esa Aalto puh. Lopulta suomalaisjoukot jyristelivät apuun kohti Ruotsia. 70 ” Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 K uv a: Te ro Lä hd es m äk i/ K ri is in ha lli nt ak es ku s
Laaja tehdasalue on haaste niin pelastustyöntekijöille kuin pelastettaville. Stressinhallinnan keinot tulevat tutuksi jo Pelastusopistossa. Jaakko Pukkinen 76 Leo Pesosen elämäntyö 78 Jämsän VPK 140 vuotta 80 Lisäkapasiteettia öljyntorjuntaan 85 Tekopohjavettä paloruiskulla 86 Asemamestari Mikko Ilmonen 88 Foliohatusta 89 Opinnäytteitä 90 Mirafoni 91 Ulkomailta 92 Liian tummaa paahtoa 95 Muistoissa 96 Keskustelua 96 Kesäristikon ratkaisu 97 Seuraavassa numerossa 98 Numerossa 6/2018 Haastava autotehdas Valmet Automotiven autotehtaalla Uudessakaupungissa järjestettiin heinäkuussa mittavin pelastusharjoitus sitten vuoden 2009. s.82 Mielenterveys Raskaassa työssä keskustelu ja jälkipurku ovat tärkeitä henkisen huollon välineitä. TILAUS ALKAA 1.10.2018 JA PÄÄTTYY 31.12.2019.. s.50 K uv a: V al m et A ut om ot iv e Uusi Pelastustieto esittäytyy Turvallisuus-messuilla. Nykyisin suurin osa pelastajista ymmärtää keskustelun merkityksen. ETUSIVU UUSIK SI! Tule osastollemme E 512 hypistelemään uudistuvaa Pelastustietoa ja kerro mielipiteesi. 6–49. Tutustu myös laajaan messutarjontaan. Messutarjous* 36 € 11 numeroa (03) 4246 5358 tai tilaukset@pelastustieto.fi | www.pelastustieto.fi *KOSKEE UUSIA TILAUKSIA. 6 ·2018 5 Pääkirjoitus ja toimittajalta 3 Ajassa 54 Pelastajat äärirajoissa Pyhärannan palossa 66 Kansliapäällikkö Ilkka Salmi 74 Pelastusjohtajien pj. s
Timo Kangasniemi.. Koko ala kokoontuu yhteen taas kerran, iloitsee Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys ry:n puheenjohtaja Timo Kangasniemi. ”Päivät ovat täynnä tietoa, mielenkiintoisia messuosastoja, uutuuksia, teknisiä sovelluksia ja toimintaa, kuten tieliikennepelastamisen Road Rescue -tapahtuma. Tapahtumakokonaisuuden yli 300 näytteilleasettajaa sekä sadat asiantuntijapuheenvuorot tarjoavat uusia näkökulmia ja ratkaisuja myös työyhteisön työturvallisuuden, -kyvyn ja -hyvinvoinnin sekä viestinnän kehittämiseen. Turvallisuus-messuilla on luvassa monipuolisesti toiminnallista nähtävää ja koettavaa, kiinnostavia asiantuntijapuheenvuoroja sekä alan palveluja tuoteuutuuksien esittelyjä. Tuomme esille kaiken sen osaamisen, mitä suomalainen paloalan teknologia pystyy tarjoamaan. Kotimaisilla valmistavilla yrityksillä ovat tilauskirjat täynnä, joten näkymät ovat erittäin positiiviset. Messujen yhteydessä järjestetään lukuisia koulutuksia, seminaareja sekä työnäytöksiä toiminnallista osastoilla tapahtuvaa actionia unohtamatta. Tampereen Messuja Urheilukeskuksessa järjestetään ennen näkemättömän laaja turvallisuusalan ja riskienhallinnan ammattilaisille suunnattu tapahtuma, kun samaan aikaan järjestetään Turvallisuus-, EuroSafetyja Työhyvinvointi-messut sekä Työterveyslaitoksen Työterveyspäivät. Antoisia messupäiviä ja mukavia kohtaamisia Tampereella! Nähdään Tampereella! Hannu Vähätalo. 6 6 ·2018 S yksyn Turvallisuus 2018 -messut kokoavat yhteen tuhansittain alan ammattilaisia, vapaaehtoistoimijoita sekä tulevaisuuden osaajia verkostoitumaan ja kouluttautumaan Tampereelle. Tampereen Messut Oy:n kanssa Turvallisuus-messuja ovat toteuttamassa pääyhteistyökumppanit Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys SPLY, Suomen Palopäällystöliitto SPPL, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK, Suomen Palomiesliitto SPAL, Suomen Sopimuspalokuntien Liitto SSPL ja Suomen Ensihoitoalan liitto. ”Hienoa, että turvallisuusala kokoontuu nyt entistä laajemmin, kun paloja pelastustoimi on jälleen mukana kansainvälisessä tapahtumakokonaisuudessa. Turvallisuusja EuroSafety-messujen sisällöt täydentävät toisiaan niin, että pelastusalan ja turvallisuuden ammattilaiset voivat tutustua alan tuotteisiin ja palveluihin entistä monipuolisemmin”, Tampereen Messut Oy:n toimitusjohtaja Hannu Vähätalo toteaa
+358 2 470 5778 +358 50 046 9736 Fax. +358 2 273 1810 rauplan@rauplan.com www.rauplan.com Sammutustekniikka Oy Koroistentie 6 C 00280 HELSINKI Puh. +358 9 241 6032 www.sammutustekniikka.fi Sarco Oy Niittyläntie 3 00620 HELSINKI Puh. +358 02 900 6230 Fax. +358 400764486 sales@trvesitykit.fi www.trvesitykit.fi Turvata Oy Läntinen teollisuuskatu 2 02920 ESPOO Puh. +358 9 521 2728 chemicals@telko.com www.telko.com Thinger Solutions Oy Joensuunkatu 7 24100 Salo Puh. +358 20 757 9360 Fax. +358 3 3142 1500 Fax. OTA ENSIN YHTEYTTÄ SUOMALAISEEN PALOJA PELASTUSALAN ASIANTUNTIJAAN! TAVATAAN MESSUILLA!. +358 20 7768 505 ino.fi @procurator.net www.procurator.net www.procurator.se Rauplan Oy Salvumiehenkatu 10, PL 67 20321 TURKU Puh. +358 10 569 4700 Fax. +358 10 6161 411 etunimi.sukunimi@saurus.fi www.saurus.fi Savon Palokalusto Ky Liipasintie 8 70460 KUOPIO Puh. +358 207 119 600 Huolto puh. +358 3 272 7111 Varaosat puh. +358 10 569 4721 www.turvata.fi info@turvata.fi Ursuk Oy Teijonkatu 3 FI-20750 Turku Finland Tel. (03) 688 3836 ea@elektro-arola.fi www.elektro-arola.fi Hygio Oy Teollisuustie 1 25460 Salo Puh. +358 207 119 650 Fax +358 207 119 611 asiakaspalvelu@draeger.com www.draeger.fi Elektro-Arola Oy Leppäkuja 2 14200 TURENKI Puh. +358 3 272 7444 Fax. +358 17 264 7220 Fax. +358 9 241 5169 Fax. +358 2 469 2115 esteri@veikkonummela.fi www.veikkonummela.fi Vema Lift Oy Voivalantie 30 20780 KAARINA Puh. +358 9 4544 600 Fax. +358 5 680 7750 info@teknosafe.fi www.teknosafe.fi Telko Oy PL 80, 00501 HELSINKI Puh. +358 10 555 010 Fax. +358 20 7768 500 Fax. +358 2 273 1800 Fax. +358 2 489 5011 viking-fi @viking-life.com www.viking-life.com Volvo Finland Ab PL 13 (Vetotie 3) 01611 VANTAA Vaihde: 010 655 00 etunimi.sukunimi@volvo.com www.volvotrucks.fi YTM-Industrial Oy Petikontie 20 01720 VANTAA Puh. +358 248 087 000 info@serco.fi Lamor Corporation Oy Urakoitsijantie 12 06450 PORVOO Puh. +358 9 613 316 Fax. +358 3 272 7300 sales@brontoskylift.com www.brontoskylift.com Dräger Suomi Oy Päiväläisentie 4, PL 33 00391 HELSINKI Puh. +358 20 757 9366 info@pivaset.fi www.pivaset.fi Polarsafety Oy Interspiro Rusthollarinkatu 8 02270 ESPOO Puh. +358 9 777 1500 Fax. +358 20 779 8859 info@ursuk.com orders@ursuk.com www.ursuk.com Veho Group Oy Ab Erikoismyynti PL 118, 02771 ESPOO Puh. +358 10 555 5361 etunimi.sukunimi@scania.fi www.scania.fi Sea Safety Scandinavia Oy Ltd Mannerheimintie 17 00250 HELSINKI Puh. +358 10 3877 249 info@presto.fi www.presto.fi Procurator Oy Ab Nokiantie 2-4 00510 HELSINKI Puh. (03) 630 830 Fax. +358 9 6133 1800 info@polarsafety.fi www.interspiro.com www.polardivingsystems.com Presto Paloturvallisuus Oy Teerisuonkuja 7 00070 HELSINKI Puh. +358 20 7650 100 Fax. +358 1061 61500 Fax. +358 2 470 6481 marjaana.salmela@pig-enviro.fi www.pig-enviro.fi Pivaset Oy Patruunapolku 10 79101 LEPPÄVIRTA Puh. +358 10 3877 200 Fax. Atexor Oy Kutojantie 11 02630 ESPOO Puh. +358 20 779 8850 Fax. +358 40 847 3298 jenna.metsanpera@hygio.fi JPT Jaskari Oy Ristolantie 5 27710 KÖYLIÖ Puh. +358 02 9006 1230 ytm.info@ytm.fi www.ytm.fi WWW.SPLY.FI Suomen palokalustoliikkeiden yhdistys ry:n jäsenliikkeet ovat palokalustoalan asiantuntijoita ja vastaavat myymiensä tuotteiden laadusta, huollosta ja varaosapalvelusta. Jäsenliikkeiltämme saatte myös opastuksen, koulutuksen ja asiantuntija-avun kaikissa palokalustoalaan liittyvissä asioissa. +358 3 3142 1524 tamrex@tamrex.fi www.tamrex.fi Teknosafe Oy Sauramonkuja 1 55800 IMATRA Puh. +358 2 489 500 Fax. +358 17 368 4020 info@peltaco.com www.peltaco.com Pig-Farmi Oy Pig Enviro Apilatie 10, PL 3 21531 PAIMIO Puh. +358 9 5211 Fax. +358 10 569 16 Hannu Gunnar +35850 307 8994 Markku Andersson +35850 020 0371 etunimi.sukunimi@veho.fi www.vehotrucks.fi www.veho.fi Veikko Nummela Oy Autoilijankatu 8 20781 KAARINA Puh. +358 207 343 250 Fax. +358 1061 61501 info@vema.fi www.vema.fi Viking Life-Saving Equipment Oy Pääskykalliontie 13 21420 LIETO Puh. +358 9 4544 300 sea.safety@seasafety.net www.seasafety.net Tamrex Oy Turvesuonkatu 7 33400 TAMPERE Puh. +358 17 368 4000 Fax. +358 9 757 1944 sarco@sarco.fi www.sarco.fi Saurus Oy Saunatie 5, 40900 SÄYNÄTSALO Puh. Kaikki jäsenliikkeet ovat Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys ry:n kautta jatkuvassa ja tiiviissä yhteistyössä alan viranomaisten sekä asiantuntijoiden kanssa. +358 5 680 7700 Fax. +358 040 839 1605 juha.borenius@thinger.fi TR-Vesitykit Oy Autoilijankatu 8 20781 KAARINA Puh. Toiminta yhdistyksessä on osoitus pitkäjänteisestä ja vastuuntuntoisesta asennoitumisesta palokaluston kehittämiseen, valmistukseen ja jälleenmyyntiin. +358 20 7650 129 info@lamor.fi www.lamor.fi Peltaco Oy Kartanonkatu 6 70700 KUOPIO Puh. +358 17 261 2046 myynti@savonpalokalusto.com www.savonpalokalusto.com Scania Suomi Oy Muonamiehentie 1 00390 HELSINKI Puh. +358 207 343 298 info@atexor.com www.atexor.com Bronto Skylift Oy Ab Teerivuorenkatu 28 33300 TAMPERE Puh. +358 10 6161 400 Fax. +358 2 216 2112 Fax
Näköetäisyydellä kulkee Tampereen kehätie E12 ja messukeskusta lähinnä oleva liittymä on numero 42. The buses depart from the front of the railway station. MORE INFORMATION www.turvallisuusalatampereella.fi/en. There’s Tampere motorway E12 within sight and the closest exit is number 42. AGE LIMIT Under 18 must be accompanied by supervisor. klo 10–16 SAMAAN AIKAAN »A-halli: EuroSafety ja Työhyvinvointi »E-halli: Turvallisuus »C-halli: Logistiikka (ke–to) »D-halli: Työterveyspäivät (ti–ke) SAAPUMINEN Tampereen Messuja Urheilukeskus sijaitsee Tampereen ja Pirkkalan rajalla Härmälän kaupunginosassa. +358 207 701 222 (weekdays from 8 am to 4 pm) info@tampereenmessut.fi www.tampereenmessut.fi. klo 10–17 Keskiviikkona 12.9. from 10 am to 5 pm Thursday 13.9. 0207 701 222 (ark. Tampereen keskustasta ajoaika Tampereen Messuja Urheilukeskukselle on noin 15 minuuttia. Katso bussien aikataulu: www.turvallisuusalatampereella.fi/bussikuljetus. klo 10–17 Torstaina 13.9. FREE BUS TRANSPORTATION During the fair free shuttle buses will be at your service between Tampere railway station and Tampere Exhibition and Sports Centre. TWITTERISSÄ #EuroSafety #Turvallisuus #Työhyvinvointi #Logistiikka #Ttpaivat #TurvallisuusTampere2018. Check the timetable: www.turvallisuusalatampereella.fi/bustransportation. ON TWITTER #EuroSafety #Turvallisuus #Työhyvinvointi #Logistiikka #Ttpaivat #TurvallisuusTampere2018. CONTACT THE ORGANISER Tampere Trade Fairs Ltd Ilmailunkatu 20 FIN-33900 Tampere, Finland tel. The buses display the sign ”EXPRESS–Rautatieasema”. JÄRJESTÄJÄN YHTEYSTIEDOT Tampereen Messut Oy Ilmailunkatu 20, 33900 Tampere p. from 10 am to 5 pm Wednesday 12.9. Bussin lähtöpaikka on rautatieaseman pääovista tultaessa heti vasemmalla. 8–16) info@tampereenmessut.fi www.tampereenmessut.fi GENERAL INFORMATION LOCATION Tampere Exhibition and Sports Centre (TESC), Ilmailunkatu 20, 33900 Tampere OPENING HOURS Tuesday 11.9. PYSÄKÖINTI Kuusi euroa vuorokaudessa (suosittelemme julkista liikennettä). from 10 am to 4 pm AT THE SAME TIME »Hall A: EuroSafety and Workplace Welfare »Hall E: Security »Hall C: Logistics (Wed–Thu) »Hall D: Occupational Health Convention (Tue–Wed) ARRIVAL Tampere Exhibition and Sports Centre is located in Härmälä, the boundary of Tampere and Pirkkala. ADMISSION Registration for free at the entrance or in advance at www.turvallisuusalatampereella.fi/register or by purchasing an admission ticket for 20 €. Tampere Exhibition and Sports Centre is about 15 minutes away from Tampere City Centre. SISÄÄNPÄÄSY Rekisteröitymällä veloituksetta paikan päällä tai ennakkoon: www.turvallisuusalatampereella.fi/rekisteroidy tai ostamalla pääsylipun (20 €). Busseissa on merkintä ”EXPRESS– Rautatieasema”. ILMAINEN BUSSIKULJETUS RAUTATIEASEMALTA Messuaikana palvelevat maksuttomat edestakaiset bussikuljetukset Tampereen rautatieasemalta Tampereen Messuja Urheilukeskukseen. PARKING 6 € per day (public transport recommended). 8 6 ·2018 TIETOA MESSUVIERAILLE PAIKKA Tampereen Messuja Urheilukeskus (TESC), Ilmailunkatu 20, 33900 Tampere AVOINNA Tiistaina 11.9. IKÄRAJA Alle 18-vuotiaat vain aikuisen seurassa. LUE LISÄÄ www.turvallisuusalatampereella.fi
patentoitu letkun koeponnistusmenetelmä . kevein ja pienin 52 kg / 0,114 m3 . luokkansa kevein ja pienin . lisävarusteena kuljetuskärry TOHATSU VE1500 LUOKKANSA TEHOKKAIN. suurin nosto/ imukorkeus 9 m . 525 l / 6 bar : 52 kg . nopein alkuimulaite . paino toimintakunnossa 127 kg . apulaitteiden tarve poistuu . vedenkulutus vain 5 l / paloletku TERVETULOA TUTUSTUMAAN OSASTOLLEMME E102 TOHATSU V20FS LUOKKANSA PARAS . paras teho/ painosuhde . HoseMaster TM TÄYSAUTOMAATTINEN PALOLETKUJEN HUOLTOJÄRJESTELMÄ WWW.RAUPLAN.COM WWW.VEIKKONUMMELA.FI Since 1968 Since 1981 WWW.TRVESITYKIT.FI LUE LISÄÄ TUOTTEISTAMME VERKKOKAUPASTA: WWW.FWP.FI . jopa 20 paloletkua / tunti . 2000 l / 7bar . paras teho/ painosuhde . työaika lyhenee, tilantarve pienenee . suurin nosto/ imukorkeus 9 m . nopein alkuimulaite, 15,4 s / 6 m
K R S WC WC E A-HALLI OHJELMALAVA ULKOOHJELMAALUE SEMINAARITILA ROAD RESCUE -ALUE ROAD RESCUE -ALUE ROAD RESCUE -ALUE E1100 E1126 E1127 E1128 E630 E522 E530 E521 E511 E302 E202 E1000 E1002 E1004 E1008 E1020 E102 E101 E100 E103 E20 E20 E50 E107 E119 E420 E412 E512 E422 E430 E329 E230 ULKOOSASTOT E219 E319 E220 E212 E311 E211 E112 E116 E120 E222 E122 E322 E312 E320 E419 E529 E629 E620 E719 E612 E711 E610 E709 E602 E1024 E1 11 1 E1 11 2 E1 11 3 E1 11 6 E1 11 7 Tervetuloa Pelastustiedon messuosastolle E 512! HALLIJA OSASTOKARTAT. 10 6 ·2018 ETELÄINEN SISÄÄNKÄYNTI KULKU ULKOALUEILLE A-HALLI R A V IN T O LA B A R C EL O N A , 2
K R S A E -H A LL I PÄ Ä A U LA SE M IN A A R IK E SK U S C -H A LL I D -H A LL I EH A LL I + SP EA K ER ’S CO RN ER – D U BL IN H Y V IN V O IN T IK Y LÄ H Y V IN V O IN T IK Y LÄ A 3 3 A 1 2 9 A 2 2 2 A 2 2 1 A 2 1 1 A 3 1 8 A 3 1 9 A 3 2 9 A 4 2 8 A 4 2 4 A 4 2 A 3 2 1 A 4 1 8 A 5 1 2 A 4 1 1 A 4 1 9 A 4 2 9 A 4 2 1 A 5 2 A 4 7 A 4 9 A 5 8 A 4 1 2 A 4 8 A 3 1 5 A 3 1 3 A 3 9 A 3 2 A 2 2 A 1 1 9 A 1 1 A 2 1 M U LT IS A FE – SP EA K ER ’S C O R N ER E C O O N LI N E – SP EA K ER ’S C O R N ER E C O O N LI N E C A FÉ A 5 5 A 5 A 1 A 6 A 7 A 7 1 A 7 5 A 7 6 A 8 A 8 7 A 8 9 A 9 A 9 3 A 9 6 A 9 9 A 1 2 A 3 1 A15 A13 A20 A 4 1 A 1 A 1 1 8 A 1 2 8 A 1 2 1 A 3 3 1 A 5 3 8 A 5 3 A 5 4 A 5 4 6 A 6 4 6 A 6 4 1 A 7 4 7 A 7 3 9 A 7 3 1 A 6 3 1 A 6 2 1 A 6 3 A 5 9 A 5 1 A 6 1 A 7 A 7 6 A 6 1 7 A 7 1 4 A 7 1 1 A 7 9 A 8 1 2 A 8 1 A 7 2 3 A 7 2 1 A 8 2 2 A 7 2 9 A 9 2 8 A 8 2 1 A 8 2 3 A 9 2 2 A 8 2 A 8 1 8 A 8 1 9 A 8 1 5 A 8 1 3 A 8 9 A 8 1 A 9 1 A 1 6 A 1 A 7 1 A 9 6 A 9 A 9 8 A 9 9 A 9 2 1 A 1 2 A 9 2 9 A 1 2 8 A 9 1 8 A 7 1 6 A 7 1 8 A 6 1 9 A7 08 A6 11 A6 09 A 6 7 A 8 3 8 A 8 3 1 A 9 4 7 A 1 4 A 9 3 9 A 1 1 3 6 A 1 1 3 A 1 3 7 A 1 3 5 A 1 3 1 A 1 2 9 A 1 1 2 8 A 1 1 2 A1019 A 1 1 1 4 A1 11 3 A1 11 1 A1 10 9 A1 20 8 A1 21 A1 10 7 A1 10 3 A1 20 2 A1 20 6 A1 21 2 A1 11 8 A1 11 6 A 1 1 1 2 A 1 1 1 A 1 9 A 1 7 A 1 1 1 A 1 1 A 1 1 A 1 1 2 A1 20 1 A1 20 9 A1 21 3 A1 22 9 A 1 1 6 A 1 1 8 A 1 1 2 9 A 1 2 3 5 A1 23 A1 13 5 A1 13 1 A1 13 7 A 1 2 3 A 1 2 1 A 1 5 A 10 51 A 9 5 1 A 9 4 1 A 5 4 1 A 5 5 1 A 6 5 A 6 6 A 8 5 A 6 5 2 M U LT IS A FE C A FÉ. 6 ·2018 11 W C W C R A V IN T O LA K A ST R U P, 2
MULTISAFE – SPEAKER’S CORNER, A-HALLI 11.00 Suojainpassi 11.30 Suojautuminen melulta toimistoja asiakaspalveluympäristössä 12.00 Terveellinen työ – tunnista ja hallitse kemialliset tekijät 12.30 Työtä vai tuskaa. krs 13.00–15.30 Sanoista tekoihin – turvallisuutta yhteiselle työpaikalle Seminaaritila Mars, seminaarikeskus 2. 14.00–15.00 Turvallisuutta yhteiselle työpaikalle. krs Nolla tapaturmaa -foorumi, Työterveyslaitos Ohjelma: 13.00–14.00 Voidaanko digitaalisilla ratkaisuilla edistää työturvallisuutta – case: LogiSafe-hanke. SAK:n hyvän työn mittarin tuloksia. 13.00–16.15 Suomen Työterveyshoitajaliiton seminaari Seminaaritila, Hyvinvointi Kylä (B-halli) Ohjelma – Turvallisuus 2018, EuroSafety, Työhyvinvointi (Muutokset mahdollisia, tarkista ohjelma: www.turvallisuusalatampereella.fi > kävijälle > ohjelma) PUHEENVUOROT OHJELMALAVA, E-HALLI 13.00 Esteettömyys hätätilanteissa, evakuointivälineet ja liikuntarajoitteisten pelastusevakuointi Tällä hyvin ajankohtaisella ja mielenkiintoisella luennolla päivitetään tietotaitoa pelastusevakuoinnista ja keskitytään välineisiin, joilla evakuointi onnistuu oman henkilökunnan tai evakuointiryhmän toimesta. Lisätiedot: www.sppl.fi/roadrescue2018 ja pasi.uurasmaa@sppl.fi 10.30–11.30 Tapaturmaton toiminta on mahdollista – ohjeistuksesta ja valvonnasta henkilökohtaiseen vastuunottoon ja kaverista välittämiseen, Seminaaritila, Hyvinvointi Kylä (B-halli) 13.00–14.00 Turvallisuuspäällikkö – näin aktivoit ihmiset mukaan rakentamaan turvallisuuskulttuuria Kokoustila Blenheim, kokoustilakäytävä 2. 12 6 ·2018 TIISTAI 11.9.2018 SEMINAARIT 10.00–12.00 Lean Safety & Työturvallisuuskortti Seminaaritila Mars, seminaarikeskus 2. Tavoitteena on esitellä muun muassa työturvallisuuteen liittyviä riskejä ja uuden autoteknologian mukanaan tuomia haasteita pelastajille. krs 10.00–12.45 Road Rescue 2018 Seminaarilava, E-halli Tieliikennepelastamisen koulutustapahtuma koostuu alustuksista ja käytännön harjoituksista. Operatiivinen johtaja, pääkouluttaja Ari Tuori, RESQSAFE Finland Oy 13.30 Kaikki pelastetaan! Vammaisten henkilöiden kohtaaminen, pelastaminen ja evakuointi koordinaattori Daniel Saarinen, Mutual Trust SEMINAARILAVA, E-HALLI 14.00 Onnettomuuksista oppiminen Annastiina Karttunen, SPPL Onnettomuuksista oppimisen toimintamalli luo operatiivista työtä tekeville ja muille pelastustoiminnan kehittämisestä kiinnostuneille mahdollisuuden osaamisensa kehittämiseen. Koulutuksen käytännön osuus on suunnattu tilannepaikan johtajina ja tieliikennepelastamisen kouluttajina toimiville sekä muille aiheesta kiinnostuneille. Harjoitukseen kuuluu myös potilaan turvallinen siirtäminen pois ajoneuvosta
13.00 Muutosprosessin vaiheittainen hallinta – Digitaalisia ratkaisuja hyödyntäen tehokkaammin maaliin. 15.30 Hätäsuihkut ja säädökset meillä ja muualla Eco-Online – SPEAKER’S CORNER, A-HALLI 10.10 Päihteet ja työelämä 10.30 Mitä jos koko HSEQ-johtaminen hoituisi yhdellä työkalulla. Tehokkaita ratkaisuja öljyntorjuntaan • Nopeasti asennettava öljynkerääjä työveneisiin • Suunniteltu erityisesti kevyen öljyn keräykseen LAMOR CORPORATION Rihkamatori 2, 06100 Porvoo, Finland, Puh: 020 765 0100, info@lamor.com, www.lamor.com. 11.30 Digimurroksen johtaminen HSEQ osalta, miten menestyä. 6 ·2018 13 13.30 Koneturvallisuus osana työturvallisuutta – Mitä työnantajan tulee tietää koneturvallisuudesta 14.00 Suojainpassi 14.30 Suomi suojautuu – henkilönsuojaimet työn arjessa 15.00 Duunari ja robotti – yhdessä vai erikseen. 11.00 Henkilökohtainen hyvinvointivalmentaja jokaiselle työntekijälle. 12.00 Digitalisoimalla henkilöstöedut säästät aikaa ja rahaa 12.30 TYÖN ILO JA MOTIVAATIO – Miten löydän motivaation rutiinien keskellä. 11.30 Aktiivisen työpäivän ja tauotuksen merkitys osana suorituskykyä, hyvinvointia ja palautumista 12.30 Kemikaalien riskinarviointi for dummies 13.00 Kokonaisvaltainen sähköinen asiointi työterveyteen 13.30 Blackline Safety -langaton kaasuhälytintekniikka 24/7 14.00 Menestyvä yritys rakentuu hyvinvoivista yksilöistä 14.30 SoTeTurva – vihdoinkin sosiaalija terveydenhuollolle räätälöity perehdytysratkaisu 15.00 Fight the Pain – jaksat työskennellä koko päivän 16.00 Hyvä työ aivoille! SPEAKER’S CORNER – DUBLIN, A-HALLI 10.10 Aamujumpasta tehoa tiistaihin! 10.30 UUSI TYÖ JA HYVINVOIVA TILA – Miten työ ja työyhteisöt ovat muuttumassa
Lisätiedot: heli.hatonen@spek.fi ja mikko.poutala@sppl.fi 14:45–17.00 Tukija liikuntaelinten virheellinen kuormittuminen, kipuja vaivaoireet sekä sairaudet Kokoustila Blenheim, kokoustilakäytävä 2. krs Tilaisuuden järjestää Työturvallisuuskeskus Ohjelma: 10.00–11.00 Eri-ikäiset ovat työpaikan vahvuus – mitä tämä tarkoittaa käytännössä. huoltovarmuuskeskuksen asiantuntijoita. krs PUHEENVUOROT OHJELMALAVA, E-HALLI 13.00 Esteettömyys hätätilanteissa, evakuointivälineet ja liikuntarajoitteisten pelastusevakuointi Tällä hyvin ajankohtaisella ja mielenkiintoisella luennolla päivitetään tietotaitoa pelastusevakuoinnista ja keskitytään välineisiin, joilla evakuointi onnistuu oman henkilökunnan tai evakuointiryhmän toimesta. Seminaarilavalla kuullaan pelastustoimen edustajien ohella mm. Operatiivinen johtaja, pääkouluttaja Ari Tuori, RESQSAFE Finland Oy 13.30 Kaikki pelastetaan! Vammaisten henkilöiden kohtaaminen, pelastaminen ja evakuointi koordinaattori Daniel Saarinen, Mutual Trust SEMINAARILAVA, E-HALLI 12.00 Onnettomuuksista oppiminen Annastiina Karttunen, SPPL Onnettomuuksista oppimisen toimintamalli luo operatiivista työtä tekeville ja muille pelastustoiminnan kehittämisestä kiinnostuneille mahdollisuuden osaamisensa kehittämiseen. Lisätiedot: www.sppl.fi ja sami.kerman@sppl.fi 13.30–14.30 Tehosta viestintää – Tehosta turvallisuutta! Kokoustila Blenheim, kokoustilakäytävä 2. vaihtoehtoisten viestintävälineiden kautta. krs 13.30–16.30 Tulityöseminaari 2018 Seminaaritila Tähtien Sali, seminaarikeskus 2. 14 6 ·2018 14.00 Mindfulnesstaitojen vaikutus johtamiseen ja työhyvinvointiin 14.30 Terveellinen työ – tunnista ja hallitse kemialliset tekijät 15.00 Dataan perustuvaa työn fyysisen kuormituksen arviointia 15.30 Kunteko 2020 – Kuntaja maakunta-alan työelämän kehittämisohjelma KESKIVIIKKO 12.9.2018 SEMINAARIT 10.00–12.00 Työkaarimalli & Työhyvinvointikortti® Seminaaritila Mars, seminaarikeskus 2. krs Ohjelma: 13.00–14.00 Kuinka löytää ja hallita oikeat riskit. Seminaaritila, Hyvinvointi Kylä (B-halli) 13.00–14.00 Työkyky mielenterveyden näkökulmasta Seminaaritila, Hyvinvointi Kylä (B-halli) 13.00–15.00 Finnsafe-koulutus Seminaaritila Mars, seminaarikeskus 2. Aihetta lähestytään esim. 11.15–12.00 Työhyvinvointikortti® – koulutuksesta suuntaa kehittämiseen 10.30–11.30 Tapaturmaton toiminta on mahdollista – ohjeistuksesta ja valvonnasta henkilökohtaiseen vastuunottoon ja kaverista välittämiseen. MULTISAFE – SPEAKER’S CORNER, A-HALLI 11.00 Suojainpassi 11.30 Suojautuminen melulta toimistoja asiakaspalveluympäristössä 12.00 Terveellinen työ – tunnista ja hallitse kemialliset tekijät 12.30 Duunari ja robotti – yhdessä vai erikseen. 13.00–15.00 Jatkuvuudenhallinta pelastustoimessa Seminaarilava, E-halli Pelastustoimen jatkuvuudenhallintaa tarkastellaan verkostojen ja yhteistyön kautta. ulityöseminaari soveltuu tulityökurssin johtajille sekä muille tulitöiden turvallisuudesta kiinnostuneille. 14.00–15.00 Altistuvatko konttitavaroiden käsittelijät vaarallisille aineille. 13.30 Koneturvallisuus osana työturvallisuutta – Mitä työnantajan tulee tietää koneturvallisuudesta Ohjelma – Turvallisuus 2018, EuroSafety, Työhyvinvointi (Muutokset mahdollisia, tarkista ohjelma: www.turvallisuusalatampereella.fi > kävijälle > ohjelma). krs Tulitöiden turvallisuuskoulutusta on järjestetty Suomessa jo 30 vuoden ajan! SPEKin ja Palopäällystöliiton yhdessä järjestämässä Tulityöseminaarissa käsitellään tulitöiden turvalliseen suorittamiseen liittyviä kysymyksiä, koulutusjärjestelmän ajankohtaisia asioita sekä suunnataan katsetta koulutuksen tulevaisuuteen
Suomen suurin autoalan toimija, perheyhtiö Veho, on perustettu Mercedes-Benzin maahantuontiin vuonna 1939, josta lähtien olemme kasvaneet henkilöautojen ja hyötyajoneuvojen laajaksi palveluverkostoksi. Turvallisuus-messut Tampereella 11.–13.9. Paloja pelastusajoneuvojen huoltoon vaadittavat tiukat laatustandardit, varaosien oma keskusvarasto Suomessa ja vahvat 24 h huoltoautopalvelut varmistavat autojen toiminnan kaikissa tilanteissa. . Tervetuloa osastollemme E 302 Ambulanssi-, paloja pelastusautomyynti 010 569?3670 Puhelun hinta 010-numeroihin 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min. Veho eSPoo Lommilanrinne 3, Espoo 010 56916 VehoTRUCKS.FI omAVeho.FI. Veho Hyötyajoneuvot ja Mercedes-Benz – luotettavaa kumppanuutta. Veho Hyötyajoneuvojen palveluverkosto kattaa 15 omaa huoltokorjaamoa, joita täydentää laaja itse näisten valtuutettujen korjaamoiden verkosto. Yhteistyössä päällirakentajakumppaniemme kanssa tarjoamme Mercedes-Benzin paloja pelastusauto mallistosta monipuoliset ratkaisut pelastusalan ammattilaisille. alv. 24?%). (sis
13.00 Muutosprosessin vaiheittainen hallinta – Digitaalisia ratkaisuja hyödyntäen tehokkaammin maaliin. SAK:n hyvän työn mittarin tuloksia 15.30 Hätäsuihkut ja säädökset meillä ja muualla Eco-Online – SPEAKER’S CORNER, A-HALLI 10.30 Mitä jos koko HSEQ-johtaminen hoituisi yhdellä työkalulla. 16.00–16.45 Kuinka toteutan työhyvinvointia tukevan mindfulness-hankkeen. 11.30 Turvallisuuspäällikkö – näin moninkertaistat turvallisuushavaintojen määrän 12.00 Digitalisoimalla henkilöstöedut säästät aikaa ja rahaa 12.30 TYÖN ILO JA MOTIVAATIO – Miten löydän motivaation rutiinien keskellä. – Vältä sudenkuopat SPEAKER’S CORNER – DUBLIN, A-HALLI 10.10 Kiila on aina mahdollisuus 10.30 UUSI TYÖ JA HYVINVOIVA TILA – Miten työ ja työyhteisöt ovat muuttumassa. 16 6 ·2018 MULTISAFE – SPEAKER’S CORNER, A-HALLI 14.00 Suojainpassi 14.30 Suomi suojautuu – henkilönsuojaimet työn arjessa 15.00 Työtä vai tuskaa. 14.00 Stressi ja palautuminen tietotyössä 14.30 Terveellinen työ – tunnista ja hallitse kemialliset tekijät 15.00 Dataan perustuvaa työn fyysisen kuormituksen arviointia 15.30 Kunteko 2020 – Kuntaja maakunta-alan työelämän kehittämisohjelma Ohjelma – Turvallisuus 2018, EuroSafety, Työhyvinvointi (Muutokset mahdollisia, tarkista ohjelma: www.turvallisuusalatampereella.fi > kävijälle > ohjelma) KESKIVIIKKO 12.9.2018 Tilava hengenpelastaja. 11.00 Mindfulness MBSR – välineitä työelämän haasteisiin 11.30 Aktiivisen työpäivän ja tauotuksen merkitys osana suorituskykyä, hyvinvointia ja palautumista 12.30 Kemikaalien riskinarviointi for dummies 13.00 Kokonaisvaltainen sähköinen asiointi työterveyteen 13.30 Toimiston ja etätyön ergonomiaratkaisut 14.00 Menestyvä yritys rakentuu hyvinvoivista yksilöistä 14.30 Inhimillinen turvallisuustekijä, iTu® – pelaa elämänvalttikorttisi oikein! 15.00 Henkilökohtainen hyvinvointivalmentaja jokaiselle työntekijälle
Saurus Oy | Saunatie 5, 40900 Säynätsalo | Puh. 010 616 1400 | www.saurus.fi 35 vuotta kotimaisia pelastusajoneuvoja. ALL IN RESCUE U11
• Turvallisten työtapojen oppiminen – työpaikalla vai oppilaitoksessa. • Työsuojeluosaajaksi oppilaitoksessa -työkalu ammatillisten oppilaitosten käyttöön • Osallistumalla vaikutat! Keinoja työturvallisuuden edistämiseen • Nolla-ajattelu – turvallisuus on välittämistä 10.00–12.00 UPA – Ulkopuolisten palveluntarjoajien turvallisuustoiminnan arviointi Seminaaritila Tähtien Sali, seminaarikeskus 2. Tarkoituksena on tiedottaa alaa koskevista ajankohtaisista aiheista, Uudet Holmatro-nostotyynyt DAFO OY Puutarhatie 22 C l 01300 Vantaa Puh. +358 10 666 5120 info@dafo.fi l www.dafo.fi 12 barin käyttöpaineella 50 % lisää voimaa 12 eri tyynykokoa (2–96 tonnia) Parannetut kahvat ja turvaliittimet Uusi ohjausyksikkö valaistuilla mittareilla Nostotyynyt esillä Turvallisuus-messuilla osastollamme E222 Ohjelma – Turvallisuus 2018, EuroSafety, Työhyvinvointi (Muutokset mahdollisia, tarkista ohjelma: www.turvallisuusalatampereella.fi > kävijälle > ohjelma). 18 6 ·2018 TORSTAI 13.9.2018 SEMINAARIT 9.00–14.00 Kohti turvallista työtä – turvallisuusosaamisen yhteinen kehittäminen opinnoissa ja oppilaitostyössä Leonardo Sali, D-halli Seminaarissa saadaan eväitä turvallisuusosaamisen kehittämiseen oppilaitoksessa työskenneltäessä ja opiskeltaessa. krs 10.00–14.30 Sosiaalija terveysalan turvallisuusfoorumi 2018 Seminaaritila Mars, seminaarikeskus 2. Iltapäivän ohjelmassa haastetaan myös opiskelijat turvallisuuden yhteiseen kehittämiseen työkalujen ja nolla-ajattelun kautta.Seminaarin järjestää Työterveyslaitos. Ohjelma: • Turvallisuuskulttuurin kehittäminen opetusalan työpaikoilla • Mikä henkilöstöä kuormittaa ammatillisissa oppilaitoksissa. Seminaarin aamupäivän ohjelmassa turvallisuutta tarkastellaan oppilaitosten henkilöstön työturvallisuuden näkökulmasta sekä työssäoppimisen turvallisuuteen kytkeytyen. krs Foorumi järjestetään sosiaalija terveysalan turvallisuutta kehittävien tahojen kohtauspaikaksi
Lisätiedot: mikko.poutala@sppl.fi 10.30–11.30 5 syytä, miksi aloittaa Lean-matka turvallisuudella Seminaaritila, Hyvinvointi Kylä (B-halli) 11.30–12:45 Tulevaisuuden turvallisuus ja uhkakuvat Seminaarilava, E-halli 12.30–15.30 Työhyvinvointihanke Iällä ei ole väliä -loppuseminaari Seminaaritila Tähtien Sali, seminaarikeskus 2. Turvallisuusfoorumiin ovat tervetulleita kaikki sosiaalija terveysalan turvallisuuden kehittämisestä kiinnostuneet. 24 %), palopäällystöliiton jäsenet 180 euroa. 6 ·2018 19 ylläpitää keskustelua toimialan turvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä ja antaa käytännönläheisiä malleja sen kehittämiseksi. krs 14.30–16.00 Laiteturvallisuudesta altistumisen hallintaan – esimerkkinä melu ja tärinä Seminaaritila, Hyvinvointi Kylä (B-halli) PUHEENVUOROT OHJELMALAVA, E-HALLI 13.00 Esteettömyys hätätilanteissa, evakuointivälineet ja liikuntarajoitteisten pelastusevakuointi Tällä hyvin ajankohtaisella ja mielenkiintoisella luennolla päivitetään tietotaitoa pelastusevakuoinnista ja keskitytään välineisiin, joilla evakuointi onnistuu oman henkilökunnan tai evakuointiryhmän toimesta. Turvallisuusfoorumi on järjestetty vuodesta 2005 alkaen ja sen yhteydessä julkaistaan perinteisesti Sosiaalija terveysalan turvallisuuspalkinnon saaja. krs 13.00–14.00 Työturvallisuuden digitalisaatio – vielä ei ole liian myöhäistä lähteä mukaan Kokoustila Blenheim, kokoustilakäytävä 2. Osallistumismaksu on 215 euroa (+alv. Operatiivinen johtaja, pääkouluttaja Ari Tuori, RESQSAFE Finland Oy 13.30 Kaikki pelastetaan! Vammaisten henkilöiden kohtaaminen, pelastaminen ja evakuointi koordinaattori Daniel Saarinen, Mutual Trust SEMINAARILAVA, E-HALLI 10.30 Onnettomuuksista oppiminen Annastiina Karttunen, SPPL Onnettomuuksista oppimisen toimintamalli luo operatiivista työtä tekeville ja muille pelastustoiminnan kehittämisestä kiinnostuneille mahdollisuuden osaamisensa kehittämiseen. MULTISAFE – SPEAKER’S CORNER, A-HALLI 11.00 Suojainpassi 11.30 Elintarvikealan kylmä-kuumatyön turvallisuusriskit. Osallistumismaksu sisältää lounaan sekä aamuja iltapäiväkahvin
14.00 Mindfulnesstaitojen vaikutus johtamiseen ja työhyvinvointiin 14.30 Terveellinen työ – tunnista ja hallitse kemialliset tekijät 15.00 Dataan perustuvaa työn fyysisen kuormituksen arviointia Telko Oy | Lintulahdenkuja 10 | 00500 Helsinki Puh. Oikeat ratkaisut vuodontorjuntaan ja palontorjuntaan saman katon alta Telko toimittaa laajan valikoiman korkealaatuisia tuotteita nopeaan ja tehokkaaseen öljynja kemikaalivuotojen torjuntaan niin vedessä kuin maalla. 09 5211 | chemicals@telko.com | www.telko.com Telko toimittaa laajan valikoiman tuotteita tehokkaaseen öljynja kemikaalivuotojen torjuntaan niin vedessä kuin maalla. Ulko-osasto tarjoaa tietoa nykyaikaisista alkusammutinvälineistä ja mahdollisuuden tutustua lähemmin pelastuslaitosten toimintatapoihin tulipalotilanteessa. Miten palo kehittyy ja sammuu?. MOPSI-simulaattorissa järjestetään huoneistopalon sammutusnäytöksiä Turvallisuusmessuilla 11.–13. Vaarallisten aineiden käsittelyä ja pelastussuunnitelmia koskevat säädökset . Osastolla on myös uusinta tietoa muun muassa akkupalojen hallinnasta, palovaroittimista ja kodinkonepaloista. Tulipalossa ensimmäisten minuuttien toimenpiteillä on merkittävä rooli vahinkojen laajuuden kannalta. Öljyn ja kemikaalien imeytysaineet ja suojaintuotteet . Esillä on uusinta sammutustekniikkaa, kuten käsisammuttimia, läpilyöntijauheputkia ja heittosammuttimia. Sammutinvaahdoilla ovat tiukimmat turvallisuusja suorituskyvyn hyväksynnät, ja me kiinnitämme erityistä huomiota siihen, että tuotteemme ovat ympäristövastuullisia kuten korkean suorituskyvyn 100% fluorivapaat Bluefoamit, säilyttäen samalla korkean sammutuskyvyn. Turvallisuusmessujen ulko-osastolla on jokaisena messupäivänä kaksi näytöstä simulaattorilla. Oikeat ratkaisut vuodontorjuntaan saman katon alta Telko Oy | Lintulahdenkuja 10 | 00500 Helsinki Puh. Yhteistyökumppanina toimii Rauplan Oy ja heiltä löytyy myös palokalusto. 09 5211 | chemicals@telko.com | www.telko.com Oppaamme esittelee: . Yleisimmät öljyn ja kemikaalien käyttöympäristöt . Skannaa QR-koodi tai mene osoitteeseen: www.telko.com/fi/tuotteet/ympäristötuotteet Pelastusopiston MOPSI-simulaattorissa voi tutustua palon kehittymiseen ja alkusammutustaitojen merkitykseen realistisessa, mutta turvallisessa ympäristössä. Turvallisuusmessujen ulko-osaston toteuttavat yhteistyössä Suomen Palopäällystöliitto, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK, Turvallisuusja kemikaalivirasto Tukes ja Pirkanmaan pelastuslaitos. 13.00 Muutosprosessin vaiheittainen hallinta – Digitaalisia ratkaisuja hyödyntäen tehokkaammin maaliin. Valikoimistamme löytyy nyt myös maailman johtavan valmistajan ja kehittäjän palotorjuntavaahdot yli 25 vuoden kokemuksella. syyskuuta. Myös alkusammutusvälineiden valinnalla on merkitystä sammutuksen onnistumiselle ja jälkivahinkojen torjumiselle. Lisäksi nähtävillä on videomateriaalia erilaisista kodinkonepaloista ja niiden alkusammutuksesta
22 6 ·2018 Arwell-Tekniikka Oy E 100 www.arwell.fi Askö GmbH E 620 www.askoe-online.de/en Audico Systems Oy E 419 www.audico.fi Bronto Skylift Oy Ab U 15 www.brontoskylift.com C.P.E Production Oy E 420 www.cpe-production.fi Dafo Oy E 222 www.dafo.fi Divetech Compressors t:mi Divetech Oy E 100 www.divetech.fi Elektro-Arola Oy E 412 www.elektro-arola.fi Elotec Finland Oy Ab E 320 www.elotec.com Ferno Norden Oy E 211 www.fernonorden.com FirePro Finland Oy E 101 www.firepro.fi FSM Oy E 220 www.fsm.fi Honeywell Safety Products Nordic AB A 401 www.honeywellsafety.com Husky Intelligence Oy E 709 www.huskyintelligence.com Iveco Finland Oy E 522 www.iveco.com Jokivarren VPK ry E 1024 www.jokivarrenvpk.fi Juha Rantanen Oy A 729 www.hand1a.fi Kassimatti Oy E 711 www.kassimatti.fi Lyreco Finland Oy A 818 www.lyreco.fi, www.lyrecosuomi.fi Magister Solutions Oy E 230 www.magister.fi Mentura Group Oy E 422 www.menturagroup.com MICORS Oy E 112 www.micors.fi Millog Oy E 311 www.millog.fi Normark Suomi Oy E 103 www.normark.fi Pelastustieto, Paloja pelastustieto ry E 512 www.pelastustieto.fi Pauner Oy A 1019 www.pauner.fi Peltaco Oy U 6 www.peltaco.com Pirkanmaan pelastuslaitos E 1100 www.pirkanmaanpelastuslaitos.fi Pirkanmaan pelastuslaitos E 119 www.pirkanmaanpelastuslaitos.fi Polar Safety Oy E 312 www.polarsafety.fi Projecta Oy E 610 www.projecta.fi Rescari Oy E 1002 www.rescari.fi Resqsafe Finland Oy E 620 www.resqsafe.fi Safedriving 24 AB E1128 www.safedriving.se Sammutinhuolto Redi E 1020 www.sammutinhuoltoredi.fi Sandcom Oy E 430 www.sandcom.fi Sarco Oy E 1008 www.sarco.fi SAURUS OY U 11 www.saurus.fi Scania Suomi Oy U 19 www.scania.fi Näytteilleasettajat A > Ö (muutokset mahdollisia) Kovaan käyttöön suunniteltu ja mahtavin ominaisuuksin varustettu Airbus Tetra radiopuhelin TH9. Ohjelmoitava näppäimistö . Airbus TH9 Myynti, huolto ja parametrointi, VIRVE Tuotteet ja Palvelut Oy, TAMPERE p. Pieni kooltaan, suuri ominaisuuksiltaan . Vibra-hälytys . Helposti vaihdettava akku . Älykäs lisälaiteliitäntä . 0800 188 011, huoltokeskus@virve.com. Suojausluokka IP65 . 0800 188 011 Tetra-tukiasema on pieni kooltaan, mutta suuri ominaisuuksiltaan. Mitat 116 x 55 x 19 mm, paino 160 g . Markkinoiden pienin Tetrapuhelin . Kysy lisää meiltä VIRVE Tuotteet ja Palvelut Oy Varastokatu 3, 33100 TAMPERE, p. Airbus Claricor TB3p VIRVE Tuotteet ja Palvelut Oy Airbus TH1n
Tervetuloa! Millog on syntynyt ylläpitämään maaja merivoimien kalustoa niin normaalikuin poikkeusoloissa. 24 6 ·2018 Olemme mukana Turvallisuus 2018 -messuilla. Löydät meidät osastolta E 311. Yhdessä parempi ja turvallinen tulevaisuus! Oy Sea Safety Scandinavia Ltd E 1020 www.seasafety.net Secrow Oy E 107 www.notecrow.fi Senveco Oy E 612 www.senveco.fi Sharkmed Oy E 529 www.sharkmed.fi SOS-Asu Ky E 120 www.sos-asu.com Standby Oy Ab E 602 www.standby.eu Suomen Ensihoitoalan Liitto ry SEHL Ry E 1112 www.sehl.fi Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys SPLY ry E 512 www.sply.fi Suomen Palopäällystöliitto E 512 www.sppl.fi Suomen Palopäällystöliitto U 1 www.sppl.fi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, SPEK E 512 www.spek.fi Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry SSPL ry. Toimintamme perustuu pitkäaikaisiin kumppanuuksiin. Palvelemme myös siviilitoimialoja, joille valtakunnallinen turvallisuus, huoltovarmuus ja kumppanuus ovat kriittisiä menestystekijöitä. E1111 www.sspl.fi Tampereen Messut Oy www.tampereenmessut.fi Tamrex Oy U 21 www.tamrex.fi Teknosafe Oy E 202 www.teknosafe.fi Teknosafe Oy A 646 www.teknosafe.fi Teknosafe Oy U 17 www.teknosafe.fi Telia Company E 116 www.teliacompany.com Telko Oy Ympäristötuotteet E 212 www.telko.com Turvallisuus & Riskienhallinta-lehti Turvallisuuden ja Riskienhallinnan Tieto E 50 www.turvallisuus.com Turvata Oy U 25 www.turvata.fi Turvata Oy E 511 www.turvata.fi Ursuk Oy E 1000 www.ursuk.com CARAT OHJAUSJÄRJESTELMÄ CARAT PC-ohjattu CAN-järjestelmä ambulansseihin Standby Oy Ab Sinimäentie 10B 0230 Espoo, Suomi Puh. Palveluksessamme 22 toimipaikalla työskentelee yli 1000 kunnossapidon ammattilaista. +358 201 55 8411 info@standby.fi | www.standby.eu E620
Notecrow by Secrow Oy www.notecrow.. 6 ·2018 25 Wedonex oy E 630 www.wedonex.fi Veho Oy Ab E 302 www.vehotrucks.fi Veikko Nummela Oy E 102 www.veikkonummela.fi, www.rauplan.com www.trvesitykit.fi Oy Veljekset Kulmala Ab E 122 www.veljeksetkulmala.fi Vema Lift Oy U 11 www.vema.fi Verhoomo Sorsa Oy E 522 www.verhoomosorsa.fi VideoDrone Finland Oy E 1113 videodrone.fi Viking Life-saving Equipment Oy Finland E 1004 www.viking-life.fi Virve tuotteet ja palvelut Oy E 230 www.virve.com Volkswagen Hyötyautot E 322 www.volkswagen-hyotyautot.fi YTM-Industrial Oy E 521 www.ytm.fi 3M & Scott Safety A 101 www.3M.fi/suojaimet 7Solutions in Gas Detection A 1007 www.7solutions.eu Altiax Oy A 538 Aluehallintovirasto, työsuojelu A 809 www.tyosuojelu.fi AMT Hakemistot Oy A 10 www.amt.fi ARGAR Srl A 540 www.argartechnology.com Arun Exports A 822 www.arunexports.co atex workwear A 129 atex-ammattiasut.fi NOTECROW™ Mobiili infojärjestelmä Jalkauta turvallisuus helposti! Asiakkaan logolla ja väreillä varustettu mobiilisovellus. rauno.varis@secrow.com 0400441487. Toimitilan/tapahtuman turvallisuusohjeistukset ja palvelut aina kaikkien tarvitsijoiden käytettävissä
26 6 ·2018 SCANIA SUOMI OY Erityismyynti Paloja pelastusajoneuvot Timo Iltanen puh. A 929 www.tachov.czdg-tachov-s-r-o.html DL Software Oy A 211 www.dlsoftware.com Dräger Suomi Oy A 621 www.draeger.com EcoOnline Oy A 1200 www.ecoonline.fi, www.3tratkaisut.fi EFR koulutuskeskus Seikkailukeskus Oy A 15 www.efr.fi Ejendals Suomi Oy A 831 www.ejendals.com Enmac Oy A 951 www.enmac.fi Etra Oy A 331 www.etra.fi FinnSec 19 A 652 www.finnsec.fi Fortido Oy Kalkkipetteri A 315 www.fortido.fi Foxa Oy A 731 www.foxa.fi Grolls Oy A 119 www.grolls.fi H.Marahrens GmbH Schiffsund Sicherheitsbeschilderung A 424 www.marahrens.com Helly Hansen Oy A 128 www.hhworkwear.com Hot Screen OY A 812 www.hotscreen.se/fi/ Hultafors Group Finland Oy A 501 www.hultaforsgroup.fi Icebug A 429 www.icebug.fi Image Wear Oy A 508 www.imagewear.eu Innotiimi Oy A 99 www.innotiimi-icg.com Instru Optiikka Oy A 711 www.instru.fi Isojoen Konehalli Oy IKH A 118 www.ikh.fi Ixolift Ltd. A 909 www.jhl.fi V Keskimäki Oy A 222 www.keskimaki.fi Koneturva Oy A 13 koneturva.fi Oy Kontutek Ab A 700 www.kontutek.fi Krusman Hätäsuihkut Oy A 739 www.krusmanhatasuihkut.fi, www.hatasuihkut.fi Näytteilleasettajat A > Ö (muutokset mahdollisia). A 546 www.ixolift.com Jokamuovi Oy A 418 www.jokasafe.fi Juha Rantanen Oy A 729 www.hand1a.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. 010 555 5273 www.scania.fi Audmet Oy A 321 audmet.fi Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry A 909 www.akt.fi Blåkläder Oy A 50 www.blaklader.com BockMann Finland Oy / CERVA GROUP A 301 www.cerva.com, www.bockmann.eu Cederroth First Aid A 420 www.cederroth.com Centria ammattikorkeakoulu Oy A1050 www.centria.fi Constructor Finland Oy/KASTEN A 706 www.kasten.fi Cotral Lab Suomi A 220 www.cotral.fi Desperado Clothing Oy A 607 dc-collection.fi DG TACHOV s.r.o. 010 555 5299 Petri Surakka puh
A 918 www.sirsafety.com Skydda Suomi Oy A 509 www.skydda.fi Smart Original Oy A 329 www.smartoriginal.fi. 6 ·2018 27 Leijona Group Oy A 631 www.leijonagroup.com Lemaitre Securité A 411 www.lemaitre-securite.com Liikenneturva A 906 www.liikenneturva.fi Lyreco Finland Oy A 818 www.lyreco.fi, www.lyrecosuomi.fi Låglyftar i Sverige AB A 1028 www.safelift.se Mascot International AS A 520 www.mascot.dk Multimarine Oy A 838 www.multimarine.fi Multisafe Oy A 100 www.multisafe.fi Muotoplate Oy A 541 www.muotoplate.fi Nordic Trail A 80 www.nordictrail.fi NordSafety Oy A 320 www.nordsafety.com Orelo Oy A 75 www.orelo.fi Paperiliitto r.y. A 909 Paul H. KG A 551 www.kuebler.eu Pauner Oy A 1019 www.pauner.fi Peltaco Oy U 6 www.peltaco.com Perel Oy A 530 www.perel.fi Portwest Ltd A 512 www.portwest.com Procurator Oy Ab A 641 www.procurator.net Rautakesko Työväline ja Pienrauta A 221 www.rautakesko.com S.Sareskoski Oy A 121 www.sareskoski.com SAK ja jäsenliitot A 909 www.sak.fi, www.akt.fi, www.jhl.fi, www.paperiliitto.fi www.selry.fi, www.sahkoliitto.fi, www.teollisuusliitto.fi Sarlin Oy Ab A 408 www.sarlin.com SFS intec Oy A 650 www.sfsintec.biz/mo/fi/fi/ Sievin Jalkine Oy A 201 www.sievi.com Silmäasema A 419 www.silmaasema.fi Sir Safety System S.p.A. Kübler Bekleidungswerk GmbH & Co GmbH & Co
28 6 ·2018 VEMA LIFT OY I Voivalantie 30 I 20780 Kaarina I 010-6161500 I www.vema.fi PELASTUSALAN AMMATTILAISILLE Specsavers Finland Oy A 718 www.specsavers.fi STYL Suomen Työsuojelualan Yritysten Liitto ry A 70 www.styl.fi STYL Suomen Työsuojelualan Yritysten Liitto ry/ Martinturva AULA3 www.styl.fi Sundström Safety AB A 747 www.srsafety.com Suojakäsine Oy A 928 www.suojakasine.fi Suojalaite Oy A 1129 www.suojalaite.fi Suomen Elintarviketyöläisten liitto SEL ry A 909 www.selry.fi Synsam Finland Oy A1131 www.synsam.fi Sähköliitto ry A 909 www.sahkoliitto.fi Tammed Oy A 318 www.tammed.fi Tampereen Messut Oy www.tampereenmessut.fi Tapaturva Oy A 412 www.tapaturva.fi Teknosafe Oy E 202 www.teknosafe.fi Teknosafe Oy A 646 www.teknosafe.fi Teollisuusliitto ry / Murikka-opisto A 909 www.teollisuusliitto.fi TH-Teocon Oy A 55 www.th-teocon.fi Topsafe Oy A 60 www.topsafe.fi Toyme Lab Oy A 708 www.toymelab.com Tranemo Workwear Finland Oy Ab A 660 www.tranemoworkwear.com TTT Kustannus Oy TTT-lehti A 76 www.tttlehti.fi Työsuojelupäälliköt ry A 428 www.finnsafe.net Työterveyslaitos A 701 www.ttl.fi/koulutus, www.ttl.fi/palvelut www.ttl.fi/verkkokoulutus, www.nollis.fi Näytteilleasettajat A > Ö (muutokset mahdollisia)
05 680 7700 | info@teknosafe.fi | www.teknosafe.fi Mobiiliappi ladattavissa Tampereen Messut Oy on kehittänyt messuoppaan mobiiliversiota yhteistyössä AMT Hakemistot Oy:n kanssa. 6 ·2018 29 Työturvallisuuskeskus A 801 www.ttk.fi Universal Site Monitoring A 313 www.universalsitemonitoring.com.au Vandernet Oy A 850 www.vandernet.com Workhand AS A 609 www.workhand.no Oy Wulff Ab A 714 www.wulff.fi VWR International Oy A 939 fi.vwr.com Würth Oy U 30 www.wurth.fi Würth Oy A 330 www.wurth.fi Ykköstarvike Oy A 611 www.rkszpe.com Osastomme Turvallisuus-messuilla A646 E202 U17 TEKNOSAFE OY | Sauramonkuja 1, 55800 Imatra Puh. Uusi mobiilimessuopas on ladattavissa App Storesta ja Google Play -kaupasta veloituksetta. Messuoppaan löydät sovelluskaupasta nimellä "Turvallisuusala".. Messuopas kulkee mukana helposti, se helpottaa liikkumista messujen aikana ja varmistaa, että kohtaat sinulle tärkeät henkilöt tapahtuman aikana
30 6 ·2018 Näytteilleasettajat A > Ö (muutokset mahdollisia) A-klinikkasäätiö ja A-klinikka Oy A 1000 www.a-klinikka.fi Andas Oy A 1136 andas.fi Avominne klinikat A 1031 www.avominne.fi Back App Finland A 821 www.backapp.fi Cambridge Ohjelma Finland Oy A 1137 www.cambridgeohjelma.fi Camfil Oy C 821 www.camfilfarr.com Casada Finland Oy A 1120 www.casadafinland.fi Contour Design Nordics AS Suomen sivuliike A 1113 www.contourdesign.fi Cuckoo Workout A 1106 www.cuckooworkout.com Eazybreak Oy A 1112 www.eazybreak.com Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry A 1108 www.ehyt.fi www.huugo.fi www.arpaprojekti.fi Ergolift Oy Ab A 921 www.ergolift.fi Ergonomiatuote.fi A 1114 www.ergonomiatuote.fi Oy Finate Ab A 1101 www.selkahoito.fi Finla Työterveys Oy A 1009 www.finla.fi Finnlift Materiaalinkäsittely Oy A 1040 www.finnlift.fi Finnpace Oy A 901 promena.fi Firstbeat Technologies Oy A 1029 www.firstbeat.fi Fysioline Oy A 1001 www.fysioline.fi Haikon Kartano & Spa A 820 www.haikko.fi FIREMIKS ulkopuolisista voimanlähteistä riippumattomat vaahdonsekoittimet www.veljeksetkulmala.fi
IRIDIUM 9575 EXTREME TELEMAR A Marlink Group Company Pelastustieto-2018_Telemar.indd 1 16.4.18 11:10:56. Hapella Oy A 89 Healthfactory Oy Syke Tribe A 1201 www.health-factory.fi Hexaplan Oy A 908 www.hexaplan.fi HouseOfTherapy Oy A 1210 www.houseoftherapy.net Hyvinvointija vapaa-ajankeskus Kunnonpaikka A 1021 www.kunnonpaikka.com Hälsa A 1107 www.halsa.fi Härmän Kylpylä Härmän Kuntokeskus A 815 www.harmankylpyla.fi Instru Optiikka Oy A 711 www.instru.fi Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen A 922 www.ilmarinen.fi Kiipulan yrityspalvelut ja Kiipula-Avire A 941 www.kiipula.fi www.kiipula.fi/avire www.kiipula.fi/yrityspalvelut Kinnarps Oy A 601 www.kinnarps.fi Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma A 1100 Kuntokauppa.fi Työhyvinvointi AULA4 www.kuntokauppa.fi/toimiston-tyohyvinvointi Kuntoutumiskeskus Apila A 1111 www.kuntoutumiskeskusapila.fi Kustannus Oy Duodecim A 87 www.duodecim.fi/kustannus Kylpylähotelli Päiväkumpu A 709 www.paivakumpu.fi KYLÄ Group A 96 www.kylagroup.fi Lyreco Finland Oy A 818 www.lyreco.fi www.lyrecosuomi.fi Telemar Oy Ab Tel: +358 20 741 8820 sales@telemar.fi www.telemar.fi Cobham SATCOM Certified Partner EXPLORER 510 Providing dependable satellite communications and internet access anywhere under the most demanding conditions
Täysin automaattisella MARPA-kohteiden seurannalla ja True Trails -kohdehistorialla Axiom ja Quantum 2 tuovat sinut tutkan tietoisuudessa uudelle tasolle. Images for illustration purposes Photo: iStockphoto PARANNA TIETOISUUTTA YMPÄRISTÖSTÄSI CHRIP TUTKALLA JA DOPPLER KOHTEIDEN TUNNISTAMISELLA Axiom® ja uusi Quantum 2 Doppler mahdollistavat navigoinnin älykkäämmin värikoodaamalla lähestyvät kohteet punaisella ja loittonevat kohteet vihreällä tehden liikkuvien tutkakohteiden tunnistamisen helpoksi suuresti liikennöidyillä väylillä. 217 x 138 Axiom with Quantum 2 Finland (18-0758-MAR).indd 1 11/04/2018 08:43 MBT Footwear Suomi Oy A 721 www.swissmasai.fi Medixine Oy A 1037 www.medixine.fi Merplast Oy A 71 www.merplast.fi Moodmetric Oy A 1136 www.moodmetric.com/fi Mousetrapper AB A 309 www.mousetrapper.com Muistiliitto A 900 www.muistiliitto.fi Myontec Oy A 409 www.myontec.com Neuroliitto ry A 810 neuroliitto.fi Palvelualojen ammattiliitto PAM A 1006 Gustav Paulig Oy A 823 www.pauligprofessional.fi Pauner Oy A 1019 www.pauner.fi Peurunka Oy A 93 www.peurunka.fi Oy Pharma Nord Ab A 716 www.pharmanord.fi Pohjois-Hämeen Ampujat / Haulikkokerho A 1229 https://pha.sporttisaitti.com/haulikkokerho/ PubliCo Oy A 20 www.hrviesti.fi www.publico.com Selon Oy A 1116 www.selon.fi www.selontekijat.fi Sievi Shop A 1109 www.sievishop.fi Sopimusvuori Oy A 1206 www.sopimusvuori.com Sport Troops Oy A 947 www.sporttroops.fi Suomen Liiketoimintapalvelu Oy A 1128 www.liiketoimintapalvelu.fi Suomen Työhygienian Seura ry A 1011 www.sths.fi Suomen Työterveyshoitajaliitto ry A 819 www.stthl.net Suomen Työterveys ry A 1009 www.suomentyoterveys.fi Takomo Training A 1118 www.takomotraining.com Tampereen Konttorikone Oy A 1130 tampereenkonttorikone.fi Näytteilleasettajat A > Ö (muutokset mahdollisia)
Paikka: Tampereen Messuja Urheilukeskus, Ilmailunkatu 20, 33900 Tampere. Se on maailman ensimmäinen ja ainoa ukkosylinteri, joka ottaa avaamiseen tarvittavan energian älypuhelimesta. 6 ·2018 33 iLOQIN LUKITUSJÄRJESTELMÄT TARPEITTESI MUKAAN NFC-PUHELIMEN VIRRALLA TOIMIVA PÄÄSYNHALLINTA iLOQ S50 toimii ilman avainta ja perustuu älypuhelimen NFC-tekniikkaan ja turvalliseen pääsyoikeuksien jakamiseen pilven kautta. www.iLOQ.com Tampereen Messut Oy www.tampereenmessut.fi Terveystekniikka Valko Oy A 1051 www.terveystekniikka.fi TTS (Työtehoseura ry) A 1102 www.tts.fi Työhyvinvointihanke iällä ei ole väliä A 1020 www.tyoika.fi www.tyoika.fi/ajankohtaista/ Työyhteisösovittelu TySo A 1035 www.tyso.fi Varalan urheiluopisto Varalan Säätiö sr A 90 www.varala.fi Verve A 1208 www.verve.fi Viabel Oy A 1230 www.viabel.fi Turvallisuus-, EuroSafetyja Työhyvinvointi-messut sekä Työterveyspäivät muodostavat yhdessä pohjoismaiden suurimman turvallisuusalan ja riskienhallinnan ammattilaistapahtuman. Messut järjestetään 11.–13. syyskuuta 2018: ti klo 10–17, ke klo 10– 17 ja to klo 10–16. Voit ilmoittautua täällä: http://ilmoittaudu.tampereenmessut.fi Rekisteröidy ennakkoon messukävijäksi
Esillä messuilla Kysyimme näytteilleasettajilta, miksi kannattaa tulla juuri heidän osastolleen. Tule tutustumaan tuotteeseen osastolla E 107.. PRESSOCENTER . Kauko-ohjattu langaton sytytys ja kaasunhallinta Ympäristöystävällinen ja turvallinen Portaaton liekkien voimakkuuden säätö Nopea ja helppo koulutuksen valmistelu • Käyttöjännite 12V, • Polttoaineena nestekaasu (1–2 kpl 11 kg pulloa) • Rakenne ruostumatonta terästä Puh.(019)340451 Fax (019)340460 www . Tule antamaan panoksesi tärkeään asiaan tai keskustelemaan muuten vain ajamisesta tai työturvallisuudesta osastollemme A 412. Ansul R-102 on tuttu näky monien pikaruokaloiden, hotellien ja kauppakeskusten keittiöistä ja osastollamme voi nähdä konkreettisesti miksi. fi @: presso.center@kolumbus.fi Secrow Oy E 107 Notecrow mobiililla infojärjestelmällä jaat turvallisuusohjeet, -videot ja poikkeamailmoitukset kätevästi kaikkien tarvitsijoiden käyttöön. Helppo käyttöönotto ja sisällön päivitys yhdistettynä käytettävyyteen PC:llä, tableteilla ja älypuhelimilla täydentää turvallisuusviestintäänne kaikissa tilanteissa. YTM-Industrial Oy E 521 YTM-Industrial esittelee osastolla E 521 demopaneelin avulla automaattista keittiösammutusjärjestelmää. 34 6 ·2018 Tapaturva Oy A 412 Tapaturvalla on parhaillaan menossa PSR:n rahoittama ’ajoneuvojen työturvallinen sijoittaminen tehtäväpaikalla’ -hanke. Tule keskustelemaan kanssamme aerosolin soveltuvuudesta sinun yrityksesi käyttötarkoituksiin. Esittelyssä myös kaasunilmaisutekniikan uusimpia laiteratkaisuja ja muita sammutusjärjestelmiä niin liikkuvaan kalustoon kuin kiinteistöihinkin. FirePro Finland Oy E 101 Tervetuloa osastollemme E 101 tutustumaan aerosolisammutteeseen ja sen monikäyttöisyyteen
Osastolle tuomme myös Traverse-pelastuspaareja.. 6 ·2018 35 Bronto Skylift Oy Ab U 15 Osastollamme U15 on Päijät-Hämeen Pelastuslaitoksen uusin nostolava mallia Bronto Skylift F44RPX ER. Bronton messutiimin lisäksi paikalla on Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen henkilökuntaa kertomassa kokemuksiaan laitteesta, sekä koeajattamassa messuvieraita. Tuttuun tapaan Bronto Skyliftin osastolla on tarjolla myös Tamperelaista herkkua, mustaamakkaraa! Ferno Norden Oy E 221 Osastollamme E 211 on nähtävänä muun muassa esittelyautomme, jossa pääset näkemään ja kokemaan Whelen hälytysvaloja, ambulanssipaarit, Intraxx-kiinnitysjärjestelmän ja muita varusteita käytännössä
Saurus-miehistönä paikalla ovat Jari Suutari, Ari Paananen, Reijo Julkunen sekä Juhani Härkönen. Uutuutena meiltä kuivapukujen lisäksi saat palopuvut, ensihoidon vaatetuksen, teknisen vaatetuksen ja työvaatetuksen.. Esillä on muun muassa uusi sammutuspaloauto FCS 29 sekä muuta autokalustoa. 36 6 ·2018 Saurus Oy U 11 Saurus Oy esittäytyy perinteisesti ulko-osastolla U 11. Esillä messuilla Maluxilta kaikki Motorolan VIRVE -radiopuhelimet (019) 574 5700 www.malux.fi info@malux.fi Motorola VIRVEjohtoradiopuhelin ST7000 Markkinoiden matalin johtoradio LED näyttö integroituna kanteen Kosketusnäppäimiä pystyy käyttämään myös käsineiden kanssa Kevyt ja näppärä Iskunkestävä, täyttää MIL-STD-810 20 tunnin akunkesto Ursuk Oy E 1000 Ursuk on innovatiivinen sukellusja pelastuskuivapukujen valmistaja, joka luo turvallisuutta ja uusia mahdollisuuksia muun muassa sukellukseen ja pintapelastukseen. Tervetuloa osastollemme tutustumaan tuotteisiimme sekä vaihtamaan kanssamme ajankohtaisia ajatuksia
Mukana kotelo.. Volkswagen Crafter Profile Progrez on ergonominen ambulanssi pohjoismaisiin ensihoitotarpeisiin. Paikalla on ammattimyynnistä vastaava Underwater Solutions, joka tarvittaessa myös kouluttaa laitteiston käyttöön. Osastoltamme löydät myös Tamlansin rakentaman Amarok-johtoauton. Paketista voidaan räätälöidä myös laitteisto, joka voidaan siirtää veneestä toiseen nopeasti. Laitteet soveltuvat kiinteänä asennettaviksi pieniin ja isoihin aluksiin. Volkswagen Hyötyautot E 322 Volkswagen Hyötyautojen osastolla ensiesitellään uusi Crafter-ambulanssi. OMINAISUUDET: Sakset, mitta, sormusleikkuri, hihnaleikkuri, lasinrikkoja ja happipullonavaaja. 6 ·2018 37 Normark Suomi Oy E 103 Tervetuloa tutustumaan mega-taajuuksilla toimiviin Humminbird-viistoluotaimiin sekä 360 astetta pyörivään vedenalaiseen tutkaan. Ajettavuus on erinomainen 4Motion-nelivedon ansiosta. Modulaarinen korityörakenne tarjoaa ratkaisut Aja Btyypin ambulanssimalleihin. www.leatherman.fi RAPTOR KOKOONTAITTUVA JA NOPEASTI TOIMINTAVALMIS PELASTUSLEIKKURI SUUNNITELTU ONNETTOMUUSPAIKALLA TYÖSKENTELYYN YHTEISTYÖSSÄ LÄÄKINTÄJA PELASTUSVIRANOMAISTEN KANSSA. V6 TDI-moottorilla varustettu Amarok tarjoaa jämäkän alustan myös ambulanssikäyttöön
Pelastustoimi on ollut nyt patentoitua valaisinta kehitettäessä yksi pääkohderyhmistä. Valaisimeen on saatavilla pelastustoimia helpottavia lisävarusteita, kuten valon eteen taitettavia ”Stop”, ”kielletty ajosuunta” ja vastaavia värikalvoja. Joko vain toiseen tai vaihtoehtoisesti molempiin suuntiin valaiseva EXIN Light kestää koviakin osumia ja on täysin säänkestävä, joten vaikeatkaan olosuhteet eivät estä valaisimen käyttämistä. ILMOITUSLIITE Kannettavia LED-huomiovaloja kehitetään nyt myös pelastustoimen ehdoilla kkutekniikan ja LED-valojen kehittyminen on parantanut kannettavien valaisimien valikoimaa viime vuosina niin kuluttajasovelluksissa kuin myös ammattilaisten käytössä. Luonnollisesti EXIN Light voidaan toimittaa myös ATEX-hyväksyttynä versiona, jolloin sen käyttömahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Eri valotiloja säädetään lampun alla olevalla ohjauspainikkeella. Entistä tehokkaammat LED-valot vievät nyt vähemmän virtaa, joten kannettavat valot eivät enää ole pelkkiä lähivalaisimia – niitä voidaan käyttää myös isompien alueiden valaisemiseen ja huomiovaloina pelastuskohteissa. Valoa voi käyttää värikotelon sisällä huomiovalona tai nostaa sen sieltä esiin työvaloksi tai vilkkuvaloksi. EXIN Light tuotteet Suomeen maahantuo ja myy YTM-Industrial Oy, jonka Turvallisuus-messujen osastolla E 521 nämäkin tuotteet ovat esittelyssä palontorjuntaratkaisuiden ja kaasunilmaisimien ohella. Sen kantaminen on helppoa, kohdistaminen vaivatonta ja jopa latauksen sujuvuutta on mietitty käyttäjän näkökulmasta – latauskaapeli kulkee aina lampun mukana sille rakennetussa kaapelikotelossa. Tekniikka on kehittynyt ja valaisimet ovat menneet vuosittain eteenpäin, mutta räjähdysherkille ATEX-alueille on ollut vain vähän akkukäyttöisiä LED-valaisimia tarjolla ja niiden ominaisuudet ovat olleet työmaavalaisimien kaltaisia. Ilmoitusteksti: YTM-Industrial Oy EXIN Light valaisimet ovat esittelyssä Turvallisuusmessuilla YTM-Industrialin osastolla E 521 A. EXIN Light on alusta asti kehitetty kaikilta osin käyttäjälähtöisesti. Australialainen EXIN Light valaisin on saanut maailmalla nopeasti jalansijaa pelastusammattilaisten vakiotyökaluna. Lopputuloksena on kannettava LED-valaisin, jossa on sisäänrakennettu akku ja useita valotiloja niin aluevalaisinkuin huomiokäyttöön
Palopuolella esittelyssä Lukasja Vetter-pelastuskalusto: hydrauliset pelastusvälineet sekä sulkutulpat ja nostotyynyt. Teknosafe Oy E 202 Messuilla tuotevalikoimamme esillä kolmella osastolla: työturvallisuudessa, palokalustossa sekä ulkona. Ledlenser ATEX -sarjan valaisimet on suunniteltu käytettäväksi ympäristöissä, joissa joudutaan alttiiksi räjähdysherkille kaasuille, höyrylle ja pölylle. Esillä myös kemikaalisuojavaatteet sekä kaasumittarit. Tervetuloa osastollemme A 80 tutustumaan näihin uutuuksiin sekä muihin maahantuomiimme tuotteisin. 6 ·2018 39 Nordic Trail Oy A 80 Ledlenser on tuonut myyntiin ATEX-sertifioidut otsaja käsivalaisimet. Työturvallisuuspuolella esittelyssä tuotevalikoimamme uusimmat uutuudet: Steitz-turvajalkineet, hengityksensuojaimet, kuumankestävät suojavaatteet sekä tulityökankaat. Ulkoosastolla järjestämme hydraulisten pelastusvälineiden työnäytöksiä sekä hyppytyynyjen demoja.
Axion-tekniikka vähentää vaurioita ja helpottaa kiputilaa. Osallistujat perehtyvät muun muassa työturvallisuuteen liittyviin riskeihin, potilasturvallisuuteen ja uuden autoteknologian mukanaan tuomiin haasteisiin pelastajille. Tapahtuman järjestelyistä vastaa Suomen Palopäällystöliitto yhUusinta tieliikennepelastamisen oppia – Road Rescue 2018 teistyössä Pelastusopiston ja Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa. Käänteiset suihkut poistavat epäpuhtaudet pois silmän sisäosasta vähentäen vammoja. ”Moni on nähnyt vastaavaa jo Keski-Euroopassa pelastusvälinevalmistajien tarjoamissa koulutuksissa, mutta nyt mahdollisuus on ensi kertaa Suomessa”, toteaa koulutuspäällikkö Pasi Uurasmaa. Koulutustapahtuman käytännön osuus on suunnattu tilannepaikan johtajina ja tieliikennepelastamisen kouluttajina toimiville sekä muille aiheesta kiinnostuneille. Osittain rinnakkaisena ohjelmana on pelastustoiminnan johtajille suunnattu seminaari viranomaisyhteistoiminnasta tieliikenneonnettomuuksissa.. Osastoltamme löydät muun muassa täysin uudistuneen Scania-miehistöohjaamon, jossa on panostettu yhä enemmän palohenkilöstön turvallisuuteen ja ergonomiaan. Löydät meidät ulko-osastolta U 19. 40 6 ·2018 Scania Suomi Oy U 19 Tervetuloa tutustumaan Scanian uudistuneeseen mallisarjaan. Suomen ensimmäinen Road Rescue 2018 -koulutustapahtuma järjetetään messuilla. Messuyleisö pääsee seuraamaan harjoituksia. Valikoimissa on silmä-, kasvo-, vartaloja yhdistelmäsuihkuja, tankkisuihkuja ja jäätymissuojattuja hätäsuihkuja sekä varaosia ja tarvikkeita. Pelastusopiston ensihoitotiimin tuottamalla rastilla painopiste on potilaan siirtotekniikoissa. Haws Axion® MSR -hätäsuihkut tarjoavat lääketieteellisesti ensiluokkaisen turvallisuusratkaisun. Projecta Oy E 610 Projectan osastolla esittelemme Haws-hätäsuihkuja. Tule keskustelemaan kanssamme siitä, millainen alustamalli sopisi parhaiten teidän käyttötarkoitukseenne. Road Rescue 2018 tarjoaa mahdollisuuden pureutua tieliikennepelastamiseen monipuolisesti teorian ja käytännön harjoitusten avulla
Volkswagen Hyötyautojen mallistosta löytyy ratkaisu moniin pelastustoimen kalustotarpeisiin. Yksilölliset ratkaisut pelastustoimen tarpeisiin. www.volkswagen-hyotyautot.fi Volkswagen Crafter ja Amarok. Osasto E 322. Uusi monipuolinen Crafter ja väkivahva Amarok V6. Tervetuloa tutustumaan Turvallisuusmessuille uuteen Crafter-ambulanssiin sekä Amarok-ambulanssiin
Tervetuloa tutustumaan uuden SCANIA CrewCab -mallisarjan sammutusautoon Turvallisuusmessujen 2018 osastollamme E630. Lisäksi esittelyssä ajoneuvoon sijoitettavia CAFS-sammutuslaitteistoja. 040 1549 411 l WWW.WEDONEX.FI Dafo Oy E 222 Dafo Oy:n messuosastolla uutuutena ovat esittelyssä saksalaisen HNE:n tehokkaat CAFS-reppusammuttimet. Saatavana kevyt hiilikuitusäiliöllä varustettu 9 tai 13 litran vaahtosammutin, Vario Carbon. 42 6 ·2018 WedoneX Paloja pelastussekä erikoisajoneuvojen valmistus ja myynti. Värikosketusnäyttö tekee konfiguroinnista ja hallinnasta yksinkertaista. Osastollamme voit tutustua myös muun muas sa Holmatron pelastusvälineisiin, uusiin nostotyynyihin ja Flir-lämpökameroihin. 38 barin jatkuvalla paineella saadaan erinomainen kantama ja sammutusteho. PELASTUSTIETO.FI – VAHVA MYÖS VERKOSSA. Järjestelmään voidaan liittää IP-kameroita, turvavalaisimet sekä äänievakuointi. Hybridijärjestelmä voidaan toteuttaa käyttäen RS485-sarjaliikennettä, kuituoptiikkaa ja TCP-IP-verkkoja. FSM Oy E 220 Inimin Previdia -paloilmoitinjärjestelmän modulaarinen rakenne tekee järjestelmästä erittäin joustavan ja toimintavarman. WEDONEX OY l PUH. Itsenäisesti toimivista moduuleista jokaisessa on oma mikroprosessori
Medipod potilaan eristyskapselit . Toiminta-aika on jopa 45 tuntia. Räätälöidyt tuotteet EX7 ledlenser.fi 7 VUODEN TAKUU 200/60 lm 120/70 m ZONE 0/20 ATEX-hyväksytty valaisin vaativaan käyttöön räjähdysvaarallisissa ympäristöissä. Teltat . Ex-luokituksella ja patentoidulla AFS-tarkennuksella. Tarvikekassit . UUTUUS!. LUOTETTAVAA SUOJAA PELASTUSJA TURVALLISUUSALAN AMMATTILAISILLE KOTIMAISET LAADUKKAAT SUOJAUSRATKAISUT
Esillä muun muassa keskitetty suurteollisuuskohteiden hälytysjärjestelmä, hälytysajoneuvojen SNP-ohjelmistoratkaisu sekä henkilöhälyttämisen SASCA-älypuhelinapplikaatio. Teleskoopit 5m, 9m, 13m, 17m Katso lisää: www.reachandrescue.com www.interfireproducts.com 0440 430 491 APUVÄLINEETVESIPELASTUKSEENJAKORKEALTAPELASTAMISEEN TELESKOOPIT5M,9M13M17M Katsolisääwww.reachandrescue.com www.interfireproducts.com 0440-430491 APUVÄLINEETVESIPELASTUKSEENJAKORKEALTAPELASTAMISEEN TELESKOOPIT5M,9M13M17M Katsolisääwww.reachandrescue.com www.interfireproducts.com 0440-430491 Apuvälineet vesipelastukseen ja korkealta pelastamiseen. Elektro-Arola Oy E 412 Elektro-Arola esittelee hälytysja viestintätekniikan uutuuksia. Osastoltamme saat myös kansallisen hälytysajoneuvojen vihreä aalto -järjestelmän HALI:n tuoreet kuulumiset
Innovative solutions. 6 ·2018 45 As One. A safer world. EuroSafety 2018 -messuilla osastolla A101 www.3M.fi/suojaimet Safety above all TURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA Tuttuun tapaan tarjolla myös Tampereen omaa mustaamakkaraa! www.brontoskylift.com Nährään Tampereella: Osasto U15 (ulkoalue). Trusted partners
Rastikoulutukseen osallistuvat pääsevät näkemään ja kokemaan, mitä pitää ottaa huomioon, jos pelastustehtävän kohteeksi osuu sähköauto. jÄLLEEnmYYjÄT: sEa saFETY sCandinavia: mannerheimintie 17, 00250 HELsinki, joona Härkin 040 414 9149 ja PauLi mOiLanEn OY: voimatie 1, 90630 OuLu, maunu Laikari 044 700 8805 www.sepura.com/SC21 LARGE, SUNLIGHT-VISIBLE SCREEN The largest on any TETRA hand-held radio, for easy apps use and screen clarity in all conditions ERGONOMIC KEYPAD Well-spaced, hard-capped keys with haptic response for accurate data entry, even with gloved hands BEST-IN-CLASS AUDIO Directional speaker provides outstanding sound quality, even in the noisiest environments ACCESSORY RE-USE Compatible with all STP and SC20 batteries, as well as RACand sRACbased accessories UNIQUE NOTIFICATION BAR Gives rapid access to favourite features, indicates missed calls and messages, and clearly shows changed states such as speaker mute UNIQUE SMART MENUS Allow customisable presentation of features and hundreds of soft key functions UNIQUE WATER-PORTING Expels liquid, maintaining clear communication even in heavy downpours LOCATION-BASED SERVICES Via GPS and BeiDou2; RFID tag supports tracking of pool-issue radios EXTENDED OPERATIONAL RANGE Class 3 (2.7W) RF transmission power and exceptional receive sensitivity for unrivalled coverage ENHANCED APPS CAPABILITY New Sepura SmartApps support integration with body-worn devices SC 21 OPTIMISED FOR COVERT USE With streamlined contours and a wide range of covert accessories Tutustu muihin tuotteisiimme: www.insalko.fi Sähköautot messuilla Sähköautot ovat esillä Turvallisuus-messuilla. 46 6 ·2018 Ominaisuuksia: • suojaa kemikaaleilta, bakteereilta sekä viruksilta CROssTECH kalvon ansiosta • Täysin vedenpitävä • nopea pukea jalkaan, koot 36-50 • metallivapaa, kärkisuoja komposiittia • istuvuutta pystyy säätämään maaHanTuOja: CPE sales Finland Oy, asentajankatu 3, 30300 FORssa mikko känkänen 0400 995 448, nestori nurmi 050 341 6682 Heroes wear Ensihoitajan ensiluokkainen valinta. ”Koulutuksessa käytetään kirjallisen materiaalin lisäksi videoita ja osallistujat pääsevät myös käytännössä näkemään, miten sähköauton saa virrattomaksi mahdollisessa pelastustehtävässä”, Sähköautoilijat ry:n puheenjohtaja, teollisuusneuvos Kari Kallonen sanoo. Teslan lisäksi esitellään myös muiden sähköautomerkkien virrattomaksi tekemistä.. Messuille hän tulee omalla sähköautollaan ja myös se on mukana koulutuksessa. Hän on itsekin ollut viitisen vuotta sähköautoilija ja käytössä on myös sähkömoottoripyörä. HaiX airpower XR1 Europe on seuraavalle tasolle viety turvajalkine pelastushenkilöstölle
PALOTURVALLISUUSPÄIVÄT
48 6 ·2018 P elastustoimen järjestöjen messuosastolla E512 pääset kokeilemaan VR-laseilla lähes omissa nahoissasi tilanteita, jotka todellisessa elämässä olisivat liian vaarallisia. Muutosjohtamisen tukeminen pelastustoimessa -hankkeen tavoitteena on organisaatioiden tukeminen ja henkilöstön osallisuuden lisääminen alaa koskevissa suurissa muutoksissa. Käytössä on Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen VR-järjestelmä. Turvallisuuspäällikön kurssi on SPEKin toinen mielenkiintoinen messuaihe. Ne järjestetään 28.–30.11.2018 Silja Symphonyllä. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö tuo messuilla esille Paloturvallisuuspäiviä. Mitkä ovat vaaranpaikat. Kurssilla käydään uudesta näkökulmasta läpi asioita, jotka ovat tärkeitä yrityksen turvallisuuden vastuutehtävissä aloittaville henkilöille. Miten tulipalo sai alkunsa. Tule messuosastollemme kokeilemaan VR-laseja ja keskustelemaan, voisiko vastaavaa tekniikkaa käyttää turvallisuusalalla muutenkin. Osastolla on esillä myös tietoa Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistyksestä. Projektipäällikkö Ira Pasi esittelee messuilla SPEKin koulutuksia. Kurssin painopiste on työnantajaan ja kiinteistöön kohdistuvissa velvoitteissa. Toimintamalli perustuu operatiivisen henkilöstön omaan analyysiin hälytystehtävien onnistumisesta. Vastaamalla voit voittaa palkintoja, kuten heijastavan repun hämärtyviin syysiltoihin, juomapullon tai design-sammutuspeitteen. Päivät ovat jo yli kolmenkymmenen vuoden ajan koonneet yhteen yritysten ja laitosten turvallisuustehtävissä toimivia, turvallisuuskouluttajia sekä pelastusviranomaisia. Paloturvallisuuspäivistä ja SPEKin hallinnoimista turvallisuuspätevyyksistä kertoo messuilla koulutuspäällikkö Heli Hätönen. Kurssipaketti valmistui noin vuosi sitten, ja se on osoittautunut suosituksi. Onnettomuuksista oppimisen hankkeessa on luotu toimintamalli pelastustoiminnan onnistumisen arviointiin ja siitä oppimiseen. Hankkeen projektipäällikkö, palomies-ensihoitaja Saku Sutelainen on mukana messuilla tiistaista torstaihin. Uusi lehti esillä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ja Suomen Palopäällystöliiton lisäksi messuosastolla Pelastustieto esittelee ensi vuonna uudistuvaa lehteään ja voit myös vaikuttaa tulevaan lehteen. Messukävijät saavat mahdollisuuden osallistua pelastusalan kehitykseen vastaamalla päivänpolttaviin kysymyksiin. Kuva: Siiri L’Ecuyer Näkeekö VR-laseilla turvallisuutta?. Tapahtumassa Suomen parhaat asiantuntijat alustavat kiinteistöjen paloturvallisuuden ajankohtaisista teemoista. Tule kertomaan mielipiteesi lehden tulevasta kannesta ja voit voittaa Pelastustiedon t-paidan tai turvamukin. SPPL kertoo kolmesta hankkeestaan Suomen Palopäällystöliitto tuo messuosastolle kolme ajankohtaista hanketta. Kun hankit liput järjestöjen messukorttelista, saat ne erikoishintaan. Miten se etenee. Hankkeen projektipäällikkö Annastiina Karttunen on tavattavissa messuilla tiistaista torstaihin. Tavoitteena on luoda pelastustoiminnan turvallisuutta, tehokkuutta ja palvelukykyisyyttä edistävää oppimiskulttuuria. Esimerkiksi palava huone käy nopeasti hengen päälle, mutta virtuaalilasien kanssa siitä saa kolmiulotteisen vaikutelman. Henkinen työsuojelu pelastustoimessa -hankkeen tavoitteena on lisätä keskustelukulttuuria, kohtaamista ja henkistä harjoittelua pelastusalalla. Hankkeesta on tulossa koulutuksia ja materiaalia pelastuslaitoksille ja sopimuspalokunnille. Kokeilijoiden kesken arvotaan Firephant-käsisammutin. Hankkeen projektipäällikkö Camilla Volanen on tavattavissa messuilla torstaina. Virtuaalisen todellisuuden avulla myös turvallisuusviestintä astuu uuteen ulottuvuuteen. Aiheesta on nähtävissä myös 30 minuutin kestoisia tietoiskuja E-hallin seminaarilavalla
ETUSIVU UUSIK SI! Tule osastollemme E 512 hypistelemään uudistuvaa Pelastustietoa ja kerro mielipiteesi. Messutarjous* 36 € 11 numeroa (03) 4246 5358 tai tilaukset@pelastustieto.fi | www.pelastustieto.fi *KOSKEE UUSIA TILAUKSIA. TILAUS ALKAA 1.10.2018 JA PÄÄTTYY 31.12.2019.
Kun kuormaa tulee tarpeeksi, se väkisinkin vaikuttaa”, Sutelainen sanoo. Vuosina 1996–1999 mielenterveyden häiriöitä tilastoitiin vähimmillään kahdeksan ja enimmillään kolmetoista vuodessa. 50 6 ·2018 S uru, viha, pettymys, paha olo, ahdistus. ”Hyvä, empaattinen pelastaja tuntee tunteita. Tämä on helppo ymmärtää teoriassa, mutta sen myöntäminen ei aina ole helppoa käytännössä. Toisaalta iloisetkin tapahtumat, kuten oman lapsen syntymä, saattavat herkistää. Keskustelu ja jälkipurku ovat tärkeitä henkisen huollon välineitä. Vuosina 2000–2017 päätoimisia, pelastustoimintaan osallistuvia palomiehiä eläköityi parisen tuhatta. Tukija liikuntaelinten sairaudet olivat yleisin syy, 331 tapausta. Ne ovat osa palomiehen työtä. Nuorisopsykiatriassa ja kriisipäivystyksessä työskennellyt Sutelainen luotsaa Suomen Palopäällystöliiton hanketta Henkinen työsuojelu pelastustoimessa. Mielenterveyden häiriöiden määrä työkyvyttömyyseläkkeiden syissä on pysynyt 17 viime vuoden aikana melko samanlaisena, muutamasta tapauksesta enimmillään kymmeneen tapaukseen vuodessa. Mielenterveyden häiriöitä tilastoitiin toiseksi eniten, 91. Henkisesti raskas hälytystehtävä herättää monenlaisia tunteita. Tavoite on lisätä Rautahermon katkeamispiste Teksti: Kaisu Puranen Kuva: Teemu Heikkilä Työyhteisöllä, esimiehillä ja työterveyshuollolla on suuri rooli pelastajan henkisessä hyvinvoinnissa. Nykyisin suurin osa pelastajista ymmärtää keskustelun merkityksen. Vaikka tukija liikuntaelinsairaudet ovat paloimiehillä selvästi yleisin työkyvyttömyyden sairausperuste, myös heillä esiintyy mielenterveyden häiriöistä johtuvia työkyvyttömyyseläkkeitä. Heistä työkyvyttömyyseläkkeelle jäi yhteensä 732 henkilöä. TYÖHYVINVOINTI. ”Vaikka olemme olevinamme rautahermoja ja teräsmiehiä, niin jokaisella meilläkin on katkeamispiste. Näistä 40 oli masennustiloja. Sutelainen arvioi, että oma elämäntilanne voi vaikuttaa siihen, millainen tehtävä menee ihon alle. Kyynistyminen ja tunteettomuus on paljon huolestuttavampaa”, palomies-ensihoitaja Saku Sutelainen sanoo. Siviilielämän ongelmat kuten avioero tai läheisen kuolema vievät henkistä kestävyyttä
6 ·2018 51 keskustelua ja henkistä harjoittelua pelastusalalla. Sitten hän jäi pois töistä, ja palattuaan ilmoitti aamuapellissa syyn. Positiivisiakin esimerkkejä on. Tärkeintä on puhuminen. He eivät tulleet liian lähelle, mutta kyselivät kuulumisia. Sutelainen sanoo, että parhaimmillaan hyvähenkinen, tiivis työyhteisö voi olla korvaamaton voimavara. Henkisen työsuojelun hanke pyrkii yhtenäistämään pirstaleisia defusing-käytäntöjä koko maassa. Hän uskoo, että purkamaton trauma jää sekä kehoon että mieleen. Silti vaikeista asioista puhumisen pitäisi olla hyväksyttävämpää työyhteisöissä. ”Hän kertoi, että hänellä on avioero päällä, joten hän saattaa olla sulkeutunut ja pahalla tuulella. Sutelainen korostaa, että esimerkiksi keikan herättämät tunteet kannattaa purkaa pian. Tehtävien jälkipurku onkin hyvä alku. Antoivat tilaa, välittivät.” ”Ei voida erottaa teknistä asioiden hallitsemista oman mielen hallitsemisesta ja hoitamisesta.” Salla Tikkanen Keikan herättämät tunteet kannattaa purkaa mahdollisimman pian. Kaikki ymmärsivät heti ja auttoivat. Se voi oireilla selittämättöminä kipuina tai jysähtää päälle kahta pahempana seuraavalla tehtävällä. Hän kertoo esimerkin kollegastaan, joka tavallisesti viljeli rankkaa huumoria siinä missä muutkin. Jälkipurkukäytännöt ovat valtakunnallisesti kirjavia, mutta uusi työsuojeluhanke pyrkii yhtenäistämään ne.. Purkamaton trauma pysyy Miten sitten vältetään se, että kuormitus kääntyy masennukseksi
Sopimuspalokuntalaisilla henkinen kuormitus muodostuu arjen, päätyön ja hälytystehtävien yhdistelmästä. Kuva: Siiri L’Ecuyer.. Auttaa hahmottamaan omia reaktioita ja tapahtunutta 3. Elämänkokemuksen puute voi näkyä niin, etteivät työssä tapahtuneet asiat paina, koska samaistumispintaa ei ole. Saku Sutelainen käy puhumassa kriisien ymmärtämisen tärkeydestä Helsingin Pelastuskoulun oppilaille, ja hänen kokemuksensa mukaan he ovat vuosi vuodelta valmiimpia keskustelemaan. Se voi olla jopa kuormitusta lisäävä tekijä verrattuna ammattipuoleen. ”Pelastustehtävien kuorma tulee arkikuorman päälle. Linko sanoo, että sillä saralla on vielä paljon tekemistä. Luo avoimuutta ja luottamusta 2. Tästä syystä jälkipurun aloittaminen sopimuspalokunnissa heti keikan jälkeen on vielä tärkeämpää kuin ammattipuolella. Sekin voi mennä liiallisuuksiin. ”Se lähtee siitä, että porukka joka on keikalla ollut, tekee päätöksen tilanteen purkamisesta. 5 X PUHUMINEN KANNATTAA 1. Helpottaa oloa – puhuminen toimii venttiilinä 5. Pieni määrä resilienssiä eli psyykkistä palautumiskykyä onkin hyväksi pelastajan työssä. Toipuminen on nopeampaa, kun ei jää huoliensa kanssa yksin”, Koivisto sanoo. Esimiehistä on kiinni, järjestetäänkö keskustelulle aikaa, ja kuinka tärkeänä sitä pidetään. Sopimuspalokuntalainen lähtee keikalle keskeltä omaa arkea”, kuvailee Suomen sopimuspalokuntien liiton järjestöpäällikkö J aakko Linko. Opettaa kuuntelemaan Lähde: Saku Sutelainen Keikat ja arki kuormittavat sopimuspalokuntalaista TYÖHYVINVOINTI Saku Sutelainen luotsaa Palopäällystöliiton henkisen työsuojelun hanketta. ”Työuralla ja elämässä jokainen meistä kohtaa kuormittavia vaiheita. Toisaalta vanhemmat sukupolvet ovat yllättäneet monesti pienryhmätilanteissa sanomalla, että miksi tätä ei ollut 15 vuotta sitten.” Toisaalta nuorilla alalle tulleilla voi olla uskomus, että mitä tahansa tapahtuukaan, se kuuluu työhön. 52 6 ·2018 Toisaalta työyhteisö voi myös herkistää ongelmille. Lähiesimiehen suhtautuminen mielenterveyteen ja työkykyyn näkyy vähintään rivien välistä. Muutenhan koulutetuista defusing-ohjaajista ei ole mitään hyötyä.” Sopimuspalokuntien liitto tulee tekemään yhteistyötä Palopäällystöliiton henkisen huollon hankkeen kanssa. Hänen mukaansa akilleenkantapää jälkipurussa on toiminnan saaminen käyntiin. Mitä parempi luottamussuhde työntekijöiden ja esimiesten välillä on, sitä helpompi työkykyä on pitää yllä. ”Ammattilaiset voivat odottaa purkua vuoron loppuun, mutta kukaan sopimuspalokuntalainen tuskin jää tunneiksi paloasemalle odottelemaan.” Myös sopimuspuolella on viime vuosina alettu kiinnittämään huomiota henkiseen huoltoon ja jälkipurkuihin. Kehittää yhteistä todellisuutta, tekee näkyväksi muille – korjaa väärinymmärrystä 4. ”Ajattelen, että nuorempi sukupolvi on valmiimpi mentaaliharjoituksiin. Silloin sairauslomaltakin on helpompi palata takaisin töihin. ”Jos henki on sellainen, että heikot menevät työterveyteen tai psykologille, tulee vielä vähemmän uskallusta mennä sinne.” Esimies on avainasemassa Työterveyslaitoksen psykologi Tiina Koivisto muistuttaa, että henkisessä huollossakin esimies on avainasemassa. ”Joillakin laitoksilla sopimuspalokuntalaisia huomioidaan hyvin, mutta aika monet ovat oman onnensa nojassa.” Linko on pitänyt henkistä huoltoa, psyykkistä ensiapua ja jälkipurkuasioita koskevia koulutuksia niin sopimuskuin vakihenkilöstölle. ”Traumatilanteissa sitä koetetaan vahvistaa, mutta sen taakse ei pidä piiloutua”, Sutelainen sanoo
Tutkimustulokset ja omakohtaiset kokemukset tuovat uskottavuutta asialle. ”Ymmärtävätkö psykologit itse, miltä silpoutuneen ihmisen tai palaneen perheen näkeminen tuntuu. He voivat väistää tilanteen.” Tällaiset asiat voivat olla liian raskaita myös työnohjaajalle. Hienoja nimiä sille on, mutta sehän on keskustelua ja läsnäoloa. Kunnallisessa työterveydessä ei välttämättä ymmärretä pelastajan kokemuksia. Sitä ei enää pidetä akkojen hommana, vaan se on oikeasti tärkeä juttu. Mietin, mitä teemme oikein, kun asiat ovat paremmin, vaikka työtaakka on kiristynyt kovasti. ”On tärkeää, että pelastajat opetetaan jo opintojen alkuvaiheessa henkilökohtaiseen vastuuseen stressinhallinnasta: he tuntevat kehonsa, stressin merkit sekä osaavat hoitaa ja ennaltaehkäistä stressiä.” Opiskelijoita valmennetaan siihen, että työelämä työ mukanaan paineita sekä työyhteisössä että kentällä. Pelastajan kokemia traumoja ymmärtävää ammattilaista voi olla vaikea löytää. Sekin on yksi uuden hankkeen tavoitteista. ”Ihminen on psykofyysinen olento. Se on hyväksi mielenterveydelle.” ”Jokainen meistä kohtaa kuormittavia vaiheita. Tässä Saku Sutelainen näkee epäkohdan, jonka hän on kokenut myös omakohtaisesti. Kävin kurssit, ja vuodesta 1999 saakka olen vetänyt työpaikalla jälkipurkuistuntoja. Minunkin aikanani täällä on kuollut parisenkymmentä äijää. Kun pelastaja sitten puhuu ongelmistaan, kuuntelijana pitäisi olla ammattitaitoisia ihmisiä. ”Esimerkiksi uutta työterveyshenkilöstöä voi pyytää kokeilemaan varusteita ja välineitä tai fyysisen toimintakyvyn testejä, ja siten näkemään, mitä työ vaatii”, Lusa mainitsee. Lakot vuosina 1995–1997 olivat raskasta aikaa. Työkulttuuri oli enemmän käskyttämistä ja huutamista. Hautajaisia oli joka vuosi. Ei voida erottaa teknistä asioiden hallitsemista oman mielen hallitsemisesta ja hoitamisesta. ”Jos kaipaa auttamista ja pääsee auttamaan, silloinhan saa tehdä sitä mitä haluaa. Sutelainen on kuullut kollegoiltaan, että monesti vertaistuellinen purku tai keskustelu on toimivampaa kuin psykologille puhuminen. Defusing jeesasi omaan oloon. Minultakin meni monta läheistä, kurssikavereita ja lasten kummeja. Sutelaisen tiedossa pelastajien ”Vielä 1990-luvulla hautajaisia oli joka vuosi” työyhteisöjä, joissa työnohjaaja on lopettanut ohjaamisen käytyä liian rankaksi. ”Ei luoda ruusuisia kuvia siitä, että työelämä on vain sankaruutta.” Tieto siitä, kuinka ihminen käyttäytyy kriisija onnettomuustilanteessa, on tärkeää. ”Uhrien kärsimykset heijastuvat myös pelastushenkilöstöön, ja voivat aiheuttaa samankaltaisia tuntemuksia kuin uhreille”, Tikkanen sanoo. ”Saattaa olla melko mitäänantamaton kohtaaminen, jos vastassa on huomattavasti nuorempi ja kokemattomampi psykologi, joka ehdottaa vähän itsetutkiskelujuttuja”, Sutelainen sanoo. Saku Sutelainen kaipaa alalle samanlaisia post trauma -työpajoja kuin esimerkiksi poliisilla pari kertaa vuodessa. Olin ensimmäisenä paikalla Tehtaankadun poliisimurhissa 1997. On voitu kuolla tapaturmaisesti tai oman käden kautta. Toipuminen on nopeampaa, kun ei jää huoliensa kanssa yksin.” Tiina Koivisto. Elettiin erilaista maailmaa. Henkinen huolto ja defusing ovat koko ajan enemmän pinnalla. ”Työpajoissa on ammattilaisia, jotka pystyvät ja kykenevät kuuntelemaan traumat joita erilaisissa keisseissä on tullut.” Sutelainen muistuttaa, että vaativa ammatti myös lisää henkistä hyvinvointia. Jos kukaan ei anna siihen työvälineitä, niin silloin keskitytään vain tekniseen ja taktiseen treenaamiseen.” Ymmärtääkö psykologi. Pääseehän pelastaja toteuttamaan kutsumustaan. Yhteinen nimittäjä on melkein aina ollut avioero ja sen myötä alkoholismi. ”Puhumme aikaisempaa enemmän stressinhallinnasta sekä siitä, kuinka psyykkinen kuormitus vaikuttaa ihmisen havaintokykyyn esimerkiksi pelastustoiminnan johtamisessa”, kertoo Pelastusopiston psykologian opettaja Salla Tikkanen. Puhumisen kulttuuri on helpompaa. Lähtemisiä oman käden kautta ei ole enää tapahtunut.” Jorma Korhonen ylipalomies, työsuojeluvaltuutettu, Helsingin pelastuslaitos Ei ruusuisia kuvia Pelastusopistolla tulevat pelastajat opiskelevat psykologiaa puolitoista opintopistettä. Työterveyshuollon edustajan olisi hyvä tuntea paloja pelastustyön vaatimukset sekä pelastuslaitoksen arjen toiminta ja rakenteet. Tapaturmat ovat tapaturmia, mutta samat oireet niissäkin oli: vakavia parisuhdeongelmia, jonka jälkeen viina alkoi maistua. Asenteet ovat muuttuneet niiden 14 vuoden aikana, jotka Tikkanen on työskennellyt opistolla. 6 ·2018 53 ”Aloitin palomiehen työt Tuusulassa 1986, vuonna 1990 siirryin Helsinkiin. Nykyisin täällä voidaan paljon paremmin. ”Toki hyviäkin kokemuksia eri auttajista löytyy.” Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Sirpa Lusakin painottaa pelastuslaitosten ja työterveyshuollon aitoa, oikea-aikaista ja varhaista yhteistyötä. Synkimmät ajat olivat ehkä 1990-luvun puolivälistä noin vuoteen 2005. Ehkä se johtuu siitä, että kaikki ymmärtävät, että henkinen huolto on kaikille parhaaksi. Opiskelijat ymmärtävät, että henkisestä jaksamisesta on tärkeää puhua
Se ei Uudenmaan liiton mielestä takaa pääkaupunkiseudulle tärkeiden erityisalojen turvallisuutta ja alueen erityispiirteiden vuoksi pelastuskoulutuksen säilyttäminen Helsingissä on välttämätöntä. Salmi pitää tärkeänä uskottavan viestin viemistä niin kansalaisille kuin alan kentällekin. Markus Viitaniemi on tällä hetkellä johtavana asian tuntijana sisäministeriössä. Tämän lehden ilmestyessä päätös on tehty. Profiilin nostajaa haetaan Markus Viitaniemi nousemassa pelastusjohtajaksi Pohjois-Karjalaan Pelastustoimen tehtäviä heinäkuussa 11878 (2018) 9737 (2017).. Sen sijaan Uudenmaan liitto ei pidä hyvänä hallituksen suunnitelmaa keskittää valtakunnallinen pelastusalan koulutus pelkästään Kuopioon. Pohjois-Karjalan pelastusjohtajaksi on nousemassa valmiuspäällikkö Markus Viitaniemi. Uudenmaan pelastusliikelaitoksesta tulee 2000 työntekijän ja käyttötaloudeltaan noin 163 miljoonan euron suuruinen, Pohjoismaiden suurin pelastuslaitos. Pelastusjohtaja johtaa laitosta, jossa on kaikkiaan noin 750 työntekijää. Pelastustoiminta ja ensihoito säilyisivät esiselvityksenkin perusteella entisellään. Pelastusliikelaitoksen johtokunta esittää häntä virkaan. 54 6 ·2018 AJASSA Uudenmaan liitto: koulutuksen säilyttävä myös Helsingissä Uudenmaan maakunnan pelastusliikelaitos muodostetaan fuusioimalla nykyiset neljä pelastuslaitosta. Pelastuskoulutuksen järjestämistä koskeva muutos sisältyy hallituksen esitykseen laeiksi pelastuslain muuttamisesta, joka on soteja maakuntalakien parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä. Uudenmaan liiton mukaan pelastusalan koulutuksen volyymiä pitäisi lakkauttamisen sijaan edelleen lisätä Uudellamaalla. Uudenmaan liitto pitää selvitysmies Olavi Liljemarkin yhdessä pelastuslaitosten johdon kanssa tekemää esiselvitystä hyvänä. ”Se voi koskettaa niin pelastustoimeen vaadittavia taloudellisia resursseja kuin toiminnan organisointia.” Pelastusylijohtajan virkaa haki 17 henkilöä. Pelastusjohtajan virkaa nykyisin hoitava Jorma Parviainen siirtyy eläkkeelle vuodenvaihteessa. Lisäksi korkea rakentaminen, esimerkiksi Pasilassa ja Leppävaarassa, aiheuttaa uudenlaisia haasteita. Nykyinen pelastusylijohtaja Esko Koskinen jää eläkkeelle 1. Uudelta pelastusylijohtajalta halutaan paitsi alan vankkaa asiantuntemusta myös viestinnällistä osaamista. Suomen väestöstä merkittävä osa asuu Uudellamaalla ja väestönkasvun ennakoidaan jatkuvan edelleen voimakkaana”, liiton kannanotossa todetaan. ”Pelastustoimessakin ja pelastusosastolla tarvitaan profiilin nostamista ja tähän vaatimukseen tulee uuden pelastusylijohtajankin kyetä vastaamaan”, sanoo sisäministeriön kansliapäällikkö Ilkka Salmi. Myös ruotsinkielinen palvelu on voitava turvata. ”Uudenmaan erityisolosuhteet – muun muassa lentoasema, metro, ydinvoimala ja öljysatama – tulee voida ottaa koulutuksessa huomioon. lokakuuta. Pelastusliikelaitoksen talousarvion 2020 laskennan yhteyteen on laadittu painelaskelma, jossa on huomioitu mahdollinen kiinteistöjen vuokrakuluihin, kaluston ja varusteiden investointeihin, palkkojen harmonisointiin sekä mahdollisesti pelastajia ja ensihoitajia koskevan työajan muutoksen aiheuttama arvioitu kustannusten nousu, joka on noin 11 miljoonaa euroa. Koulutusorganisaation ja hallinnon kotipaikaksi Kuopio sopii hyviin, mutta koulutusta tulee tarjota myös maan pääkaupungissa. Siun soten hallitus päättää pelastusjohtajan viran täyttämisestä. Kustannussäästöjä voidaan saavuttaa muun muassa keskitettyjen yhteispalvelujen kautta
Roska päivässä -liikkeessä syntynyt keksintö, ilmainen ja vuosia kestävä, taskussa mukana kulkeva miniroskis on täydellinen ratkaisu tupakoivan ongelmaan. Diabeetikon koeliuskapurkki on erittäin hyvä miniroskis. Käyttöönottoa on edeltänyt testausjakso, jotta on voitu varmistaa tietojärjestelmän virheetön toiminta. Anne Holmlundista Palosuojelurahaston puheenjohtaja ”Pelkkä huolimattomasti tumpattu tupakka sytyttää usein maastopalon tai roskalaatikon”, toteaa Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen viestintäpäällikkö Taisto Hakala. Hätäkeskuslaitoksen teknisten palvelujen johtajan, Jukka Aaltosen mukaan testaus on tehty erityisen perusteellisesti. Kaikki lääkepurkit ovat ilmatiiviitä. Miniroskikseksi otetaan ilmatiivis purkki. Holmlund seuraa tehtävässä Turun kaupunginjohtajaksi valittua Minna Arvetta. Lääkepurkin voi kaunistaa esimerkiksi kivalla tarralla silmää miellyttävämmäksi. Käyttöönotto toteutetaan vaiheittain yksi hätäkeskus kerrallaan. Yleisin kommentti on: ”fiksu keksintö, onpa kätevä.” Teksti: Tuula-Maria Ahonen www.roskapaivassa.net Miniroskis ennaltaehkäisee tulipaloja – lahjoita tupakoivalle kaverille. Anne Holmlund on nimitetty Palosuojelurahaston hallituksen puheenjohtajaksi toimikaudelle 1.7.2018–28.2.2020. ”Mitään aiemmin Suomessa käyttöönotettua hätäkeskustietojärjestelmää ei ole testattu yhtä paljon kuin nyt käyttöön otettavaa ERICAa. 6 ·2018 55 K uv a: K im m o K ai st o AJASSA K uv a: Te em u H ei kk ilä ERICA käyttöön keskus kerrallaan Uuden valtakunnallisesti verkottuneen ja turvallisuusviranomaisten yhteiskäyttöisen hätäkeskustietojärjestelmän käyttöönotto alkaa tänä syksynä. Valokuvausliikkeistä saa edelleen filmipurkkeja. Kokemustemme mukaan tupakoivat ilahtuvat lahjasta. ERICAa tulevat käyttämään myös poliisi, pelastustoimi sekä sosiaalija terveystoimi johtoja tilannekeskuksissaan sekä tietojen ylläpitotoimissa”, Aaltonen kertoo. SPEK on suuri edunsaaja rahastossa enkä voi toimia järjestön luottamustehtävässä. ”Jätän eronpyyntöni välittömästi. Meille on tärkeää, että uuden hätäkeskustietojärjestelmän käyttöönotto tehdään kansalaisten turvallisuutta vaarantamatta.” ”ERICAn käyttöönotto tapahtuu loka– marraskuun aikana kahdessa hätäkeskuksessa ja lopuissa neljässä hätäkeskuksessa vuoden 2019 maaliskuun loppuun mennessä. Roskaliike haastaa kaikki ympäristön ystävät lahjoittamaan ainakin yhden miniroskiksen ainakin yhdelle tupakoivalle. Anne Holmlund toimi sisäministerinä vuosina 2007–2011. Hän on nykyisin myös Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön valtuuston puheenjohtaja, mutta eroaa nyt tästä luottamustehtävästä. Valtuusto voi myöntää nimittämälleen puheenjohtajalle eron seuraavassa kokouksessa marraskuussa.” Palosuojelurahasto on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, josta myönnetään harkinnanvaraisia yleisja erityisavustuksia tulipalon ehkäisyä ja pelastustoiminnan edistämistä koskeviin hankkeisiin noin 11 miljoonaa euroa vuodessa. Olemme halunneet huolellisesti varmistaa teknisen kokonaisuuden toimintavarmuuden, sekä itse sovelluksen toimivuuden hätäkeskustyössä
Pyynnön lähetti EU:n pelastuspalvelumekanismi. ”Lisäksi eri puolilla maatamme syttyi viitisenkymmentä maastopaloa per päivä. Lentosammutuskaluston lisäksi myös muulle avulle, kuten itsenäiseen työskentelyyn kykeneville metsäpalosammutusjoukoille olisi tarvetta.” Avunpyyntöjä Ruotsista – vakava tilanne omissakin metsissä Tekstit: Marko Partanen Kuvat: Tero Lähdesmäki/Kriisinhallintakeskus, Marko Hottinen Ilmakuva sammutustöistä Ljusdalista Gävleborgin läänistä 18.7.2018. Suomesta lähetettiin kuitenkin Ruotsiin yksityisten lentosammutustoimintaan kykenevien helikopteriyritysten yhteystiedot. Ruotsi pyysi apua ympäri maata riehuviin metsäpaloihin. Ruotsiin haluttiin sammutustoimintaan kykeneviä helikoptereita. Kun apua vihdoin lähetettiin, edessä oli pitkiä päiviä aamukahdeksasta iltakymmeneen kuumissa oloissa.. ”Kun katsoo tämän kesän maastopalotilannetta yhden aseman tai yhden palomiehen näkökulmasta, on mahdollista, ettei paloista ollut juurikaan vaivaa. Kuva: Reuters/Lehtikuva. heinäkuuta lisätietoja Ruotsista. Me katsoimme tilannetta koko maan laajuisesti, jolloin tilanne näytti toisenlaiselta”, Ruuska sanoo. Suomessakin oli kuiva kausi, metsäpalovaroitus päällä ja metsäpaloindeksit korkealla. heinäkuuta. Monilla paloasemilla kummasteltiin, kun apua ei annettu. 56 6 ·2018 HÄLYTYSILMOITUS R uotsi sai apua maan etelä-, keskija pohjoisosissa riehuneisiin metsäpaloihin eri puolilta Eurooppaa. Oli varmistettava oma pesä”, sisäministeriön pelastusylitarkastaja Rami Ruuska sanoo. Niitä ei ollut antaa, sillä myös Suomessa oli parhaillaan laajoja metsäpaloja – muun muassa Pyhärannassa, Raja-Joosepissa, Sallassa ja Kittilässä. ”Suurin osa meidän maastopaloista oli toki pieniä, mutta nekin oli sammutettava. Muuten meillä olisi ollut pian asiat kuin Ruotsissa.” Ei lähetetä vähiä resursseja ”Saimme 19. Suomelta pyydettiin apua ensimmäisen kerran 17
6 ·2018 57
Apua päätettiin jatkaa pyydettyyn päivään asti. ”Päätimme koota noin 30-henkisen joukkueen, johon jokainen lähettävä laitos laittaisi oman omavaraisen pelastusryhmänsä.” Lapin ja Oulu-Koillismaan lisäksi joukkuee seen koottiin ryhmä myös Pohjois-Savosta. ”Metsäpaloindeksit olivat edelleen korkealla. Ruotsalaiset ovat tehneet kansainvälisen avun vastaanottamisen koordinoinnin todella mallikkaasti. He saisivat omavaraiset joukkonsa ja kalustonsa paikalle suhteellisen ripeästi”, Ruuska sanoo. elokuuta asti. ”Siellä tehtiin pitkää päivää ja halusimme kuunnella pelastajia sekä lähettäneitä laitoksia. heinäkuuta sateet pyyhkäisivät koko maan yli ja metsäpalot saatiin sammutettua. heinäkuuta päätettiin, että Ruotsiin lähetetään apua. CMC:llä olisi kalustoakin tätä varten ja CMC:n henkilöt voisivat liikkua yhdessä Pohjois-Savon ryhmän kanssa. Lapin ja Oulu-Koillismaan pelastuslaitokset olivat siinä sopivan matkan päässä. ”He ovat joka käänteessä osoittaneet olevansa kiitollisia avusta. Esimerkiksi Varsinais-Suomesta, jonka alueel la riehui Pyhärannan maastopalo, todettiin, että sillä ei ole antaa yhtäkään pelastajaa. ”Vastaavaa ei ole aiemmin tehty, joten mi. Ruotsi piti huolta auttajistaan ”Neuvonpito ruotsalaisten kanssa oli aktiivista ja sujuvaa – sähköpostiteltiin, soiteltiin ja diskuteerattiin”, Ruuska kertoo. Avun lähettäminen ei tullut vieläkään kysymykseen. Sammutusjoukkueen johto pyydettiin Oulu-Koillismaalta. ”Meiltä lähti Keski-Ruotsiin joukkue, joka pystyi sammutustyön lisäksi hoitamaan oman majoituksensa ja ruokailunsa”, Ruuska sanoo. Ruotsalaiset ovat siinä todella hyviä.” ”Uskomatonta venymistä” Lähdön valmistelussa oli jatkuvasti jokin asia tilanteessa vähän auki. Hänen mukaansa suomalaisjoukkue lähti hyvään aikaan, sillä Ruotsista oli samaan aikaan poistumassa ensimmäisiä ranskalaisja puolalaissammuttajia. Metsäpaloja sammutettiin muun muassa Kauhavalla ja Jokilaaksojen pelastuslaitoksen alueella. Osa työskenteli pari päivää, osalla koko komennus matkoineen päivineen kesti yli viikon. Päätimme, että emme lähetä apua. ”Seurasimme koko ajan tilannetta. Näytti siltä, että joukkomme voisi helpottaa Keski-Ruotsissa olevaa tilannetta. Siitä huolimatta ruotsalaiset pyysivät suomalaisten jatkavan sammutusapuaan 10. Oli selvää, että pienemmille asemille haluttiin väki nopeammin takaisin.” Henkilöstöä vaihdettiin vähitellen. Joustava viikon komennus Operaation pituudeksi määriteltiin viikko, jolle voitaisiin tarjota jatko-optiota. Päätimme kohottaa valmiutta, mutta emme vielä höntyilleet avun lähettämisen kanssa.” Torstaiaamuna 26. Parin tai kolmen päivän avustusoperaatio olisi liian lyhyt. Mitään käskyjä tai määräyksiä emme saaneet, vaan kaikenlainen apu kelpasi. Pelastuslaitoksilla alkoi armoton huolto. Niin ikään Kriisinhallintakeskus CMC Finland valjastettiin tehtävään, koska kansainvälinen toiminta koskettaisi heitä joka tapauksessa. Metsäpaloindeksit kävivät sateiden takia alhaalla, mutta ne olivat taas nousussa. Menossa on joka-aamuinen käskynjako. Ei tullut mieleenkään lähettää vähiä resursseja Ruotsiin”, Ruuska sanoo. Jotkut laitokset halusivat henkilöstöään nopeammin takaisin töihin, joten he vaihtoivat kesken viikon. Paloja oli edelleen päivittäin 20–50 ympäri Suomen.” Keski-Ruotsiin ”Tarkastelimme Ruotsin metsäpalotilannetta. Vaihtohenkilöstöt koottiin samoista pelastuslaitoksista. Operaation aikana kotipesässä paloi myös. ”Tarkkailimme alkuviikosta (viikko 30) tilannetta pelastusylijohtajan sijaisen Jussi Korhosen kanssa. Päinvastoin Pyhärantaankin oli pyydetty töihin kaikki naapurit ja naapurin naapurit Espoota ja Tamperetta myöten. Jos se muuttuisi, me reagoisimme siihen. Päätös alkoi kyteä Lauantaina ja sunnuntaina 21.–22. Meidän joukkueellemme määriteltiin ruotsalaiset yhteysupseerit, jotka hoitivat asioita, kun menimme sinne. Kalustoa huollettiin ympäri vuorokauden ja palauteltiin valmiutta normaaliksi. 58 6 ·2018 HÄLYTYSILMOITUS Ruuska oli yhteydessä pelastuslaitoksiin. Joukkueenjohtaja on saanut ruotsalaisilta infoa päivän tehtävästä ja sitä käydään läpi miehistölle.. Helikoptereita ei ollut edelleenkään antaa, mutta maajoukkoja voitaisiin lähettää. Kokonaisoperaatio suunniteltiin kuitenkin ensiksi kestämään ainakin viikon
”Tämä on ollut uskomattoman kova venyminen näiltä laitoksilta. Operaatioon osallistui Suomesta noin sata henkilöä paikan päällä ja kotimaassakin 40 henkilöä. Tällä hetkellä emme ehkä siihen vielä pystyisi”, Ruuska sanoo. ”Aiomme analysoida tarkasti, miten operaatio meiltä meni ja oppia siitä. Samaa arviointia tekevät laitokset itse ja CMC laatii kehittämisraportin. Ei ole katsottu kalenteria tai kelloa.” – Rami Ruuska. Juttu jatkuu seuraavalla aukeamalla. Tämä on ollut uskomattoman kova venyminen näiltä laitoksilta. Jos meillä on joskus vastaava tilanne Suomessa, haluaisimme tehdä olon auttajille yhtä hyväksi kuin ruotsalaiset tekivät meille. 6 ·2018 59 tään valmiita sapluunoita avun kokoamiselle ja lähettämiselle ei ollut. Ruotsalaisilta otamme oppia vähintään siitä, miten he hoitivat vastaanoton. Ei ole katsottu kalenteria tai kelloa”, Ruuska sanoo
Kriisinhallintakeskus lähetti pelastusjoukkueen mukaan kansallisen tukiyksikkönsä Sammuttajat saivat keskittyä vain olennaiseen Kriisinhallintakeskus lähti tukemaan sammuttamista Kriisinhallintakeskuksessa (CMC Finland) seurattiin Ruotsin metsäpaloja aktiivisesti. Se sai ajantasaista tilannekuvaa Euroopan Unionin pelastuspalvelumekanismista. 60 6 ·2018 HÄLYTYSILMOITUS ”C MC tiedusteli kansainvälisen pelastustoimintapoolinsa henkilöstöltä valmiutta lähteä metsäpalotehtävään jo hieman ennen sisäministeriön tiedustelua”, kertoo CMC:n kansainvälisen pelastustoiminnan valmiussuunnittelija Jukka Räsänen. Rannassa oli moottoriruisku, josta tankattiin omaa kalustoa ja ruotsalaisten maanviljelijöiden lietesäiliökärryjä, joilla he kastelivat tien pientareita. Kuvassa ollaan paloalueella, suomalaiset olivat perustaneet huoltoja johtopaikan hiekkatien kääntöpaikalle. 60 6 ·2018
Kriisinhallintakeskus työnantajana CMC toimi operaation ajan pelastusjoukkueen työnantajana, vaikka pelastusryhmät kerättiinkin ministeriön suoraan laitoksille lähettämästä pyynnöstä. Käsky vai kokous. Myös telttojen kosteudenpoistosta oli huolehdittu. Sen vahvuus oli kolme henkilöä. Juttu jatkuu seuraavalla aukeamalla. Vieraanvaraisuus voitti omavaraisuuden Suomesta metsäpalo-operaatioon lähtenyt joukkue oli täysin omavarainen. NSE:n tehtävänä oli myös pitää yllä tilannekuvaa, raportoida toiminnoista ja hoitaa media. ”He tykkäävät pitää palavereja ja ”diskuteerata” kun me suomalaiset haluamme käskyn, jonka mukaan sitten ryhdymme töihin.” Lähdesmäki työskenteli paikalla viikon verran. ”Meille olisi riittänyt, kun meille olisi osoitettu suhteellisen tasainen kenttä, mihin asettua”, Lähdesmäki sanoo. Ruotsalaiset olivat kuitenkin rakentaneet auttajien fasiliteetit huolella. Auttamaan tulleet henkilöt saattoivat käydä hakemassa ilmaiskaupasta tarvitsemiaan hyödykkeitä. Pelastuslaitoksen henkilöstö oli töistään virkavapaalla, joka perustui siviilikriisinhallintalakiin. Kaveri vertasi kahden viikon takaista tilannetta sodaksi, jolloin paloa yrittivät sammuttaa kaikki, jotka pystyivät pitämään letkua käsissään. Hänen mieleensä painui tehtävältä kaksi asiaa: suomalaisjoukkojen ja kaluston nopea kokoaminen sekä ruotsalaisten asenne. Suomalaisten paikalla ollessa läheisen Kårbölen kylästä evakuoidut asukkaat pääsivät jo palaamaan koteihinsa. Sammuttajien käytössä oli koulu ja uimahalli, minkä lisäksi paikalle oli pystytetty monta sataa auttajaa vetävä leiri. ”Ruotsalaiset olivat hoitaneet ison osan NSE:nkin tehtävistä. Pitkää päivää ”NSE selvitti joukkueen puutelistat joka aamu ja pyrki täydentämään tarpeet. ”Vaikka ruotsin kieli on toinen kotimainen, se aiheutti aluksi meille jonkun verran päänvaivaa. Erikoista kaupankäyntiä Lähellä leiriä oli erikoinen kauppa. Majoittumista varten oli valmiina teltat, joissa ilmalämpöpumput puhalsivat jatkuvasti viileää ilmaa. Päivän mittaan se toimitti maastoon pyydettyjä tarvikkeita, kuten urheilujuomaa ja hanskapareja, joita tarvittiin muutama pari päivässä per sammuttaja”, Lähdesmäki kertoo Hän jutteli ruotsalaisen kaverin kanssa, joka oli alueella töissä jo kolmatta kertaa. Mielenkiintoista on nähdä, herääkö keskustelu siitä, pitäisikö Suomellakin olla valmis metsäpalomoduuli käytettäväksi suurpaloihin sekä kotimaassa että ulkomailla?” Lähdesmäki sanoo. Ruokaa oli saatavilla kellon ympäri. He ovat kiitollista kansaa ja myöskin näyttivät sen. Sieltä löytyi lähes mitä vaan sipseistä sidostarvikkeisiin ja vaatteisiin, jopa nuuskaa oli tarjolla. Yritimme hankkia lähialueen kaupoista tiimillemme kuluvia tarpeita, kuten moottorisahatarvikkeita, hanskoja, kastelukannuja, urheilujuomaa ja vastata muutenkin kaikkiin sammutustöissä olevilta tuleviin pyyntöihin”, Lähdesmäki sanoo. . Tehtävä oli huolehtia pelastusjoukkueen kaikista tukitoiminnoista, kuten majoituksesta, ruoasta, polttoaineista sekä työskennellä yhteyspintana Kriisinhallintakeskuksen, pelastusjoukkueen ja ruotsalaisten välillä. Koulun ruokalan kylmäkaappeihin tehtiin jatkuvasti lisää annoksia, joita saattoi itse lämmittää ja syödä haluamaansa aikaan. CMC korvaa pelastuslaitoksille tehtävään lainattujen ajoneuvojen ja kaluston käytöstä. Palomiehet rajaavat paloaluetta kastelemalla sen reunoja.. Alue oli vartioitu, eikä sinne ollut asiaa ulkopuolisilla, mediallakaan. Laajan valikoiman lisäksi siellä oli toinenkin erikoisuus, nimittäin se, että mikään ei maksanut mitään. ”NSE:n idea oli, että sammuttajat saavat keskittyä täysillä sammuttamiseen”, kertoo NSE-ryhmään kuulunut Tero Lähdesmäki. Teltoissa oli sängyt, joissa oli kunnolliset patjat. Myöhemmissä rotaatiossa pelastuslaitokset lähettivät henkilöstöä, joka puhui sujuvasti ruotsia.” Lähdesmäen mukaan ruotsalaisten erilainen toimintatapa piti myös omaksua. ”Luulen, että tästä avunannosta tullaan keskustelemaan. Varustehuoltoa varten oli paljon pesukoneita ja kuivausteltta, joten joka aamu saattoi vetää ylleen omat ja puhtaat varusteet. Suomalaisten iloksi leirissä lämpeni myös sauna. ”Sieltä myös suomalaisjoukkueelle löydettiin paljon tavaraa”, Lähdesmäki sanoo. Kaupan oli perustanut paikallinen Facebook-ryhmä, joka oli kerännyt yksityisiltä ja yrityksiltä lahjoituksena tavaraa, joista saattaisi olla auttajille hyötyä. 6 ·2018 61 (NSE)
Heistä Hartikainen määrättiin pohjoissavolaisten ryhmänjohtajaksi. Palomies Jari Hartikaisen lisäksi Kuopiosta lähti liikkeelle kohti Ruotsia kaksi palomiestä ja yksi sopimuspalokuntalainen.. ”Kun pääsimme Ruotsin puolelle, vastaantulijat alkoivat vilkutella valoja ja näyttää peukkua. Hartikaisen lisäksi Kuopiosta lähti liikkeelle kaksi palomiestä ja yksi sopimuspalokuntalainen. Apulaispalopäällikkö Kari Antikainen soitti Hartikaiselle vielä samana päivänä, että tämä on valittu operaatioon, mikäli sellainen tulee. Siinä kerrottiin, että vieläkin oli jonkun verran aktiivisia paloja, mutta oltiin menossa jo parempaan suuntaan.” Aamukahdeksasta iltakymmeneen Työt alkoivat sunnuntaiaamuna kello 8.00. Asemalla saimme selvityksen CMC:n toimintatavoista ja kirjoitimme työsopimukset”, Hartikainen sanoo. . Pohjoissavolaisten matkamittari oli siinä kohtaa kellottanut yli 1300 kilometriä. ”Saimme lyhyen tilannekatsauksen. Sammutustyöt oli jaettu neljälle sektorille. ”Työnantajamme vaihtui pelastuslaitoksesta CMC:ksi (Kriisinhallintakeskus). ”Se oli karua kangasmetsää, jossa liikkumien oli toisinaan helppoa ja toisinaan työlästä, kun letkua piti vetää raivatussa taimikossa. Ruotsalaiset olivat hoitaneet ihan kaiken. Ravintoloiden terasseilla olevat ihmiset nousivat seisomaan, taputtivat ja näyttivät peukkua. Keski-Ruotsin metsäpalo oli valloittanut arviolta liki sadan neliökilometrin alueen. 62 6 ·2018 P alomies Jari Hartikainen vastasi torstaina 26. Pohjoissavolaiset suuntasivat kohti Oulua, jossa pidettiin ruokatauko. Olivat ilmeisesti kiitollisia, kun apua oli tulossa”, Hartikainen kertoo. Suomalaiset siirtyivät sektorille neljä ja heille määriteltiin alue, jolla tuli työskennellä. Pohjoissavolaisten kanssa oli sovittu noin viikon mittaisesta rotaatiosta, muut sopivat lyhyemmistä jaksoista. Valot vilkkuivat ja peukut nousivat Suomalaisten paloautokolonna jyristeli kohti Ljusdalia ja Färilän kylää, rajan ylityksen jälkeen matkaa oli jäljellä reilut 900 kilometriä. Ensimmäinen pysähdyspaikka oli Iisalmen paloasema. He lähtivät liikkeelle höökillä ja pakettiautolla, jonka kärryssä oli varusteet omavaraista toimintaa silmällä pitäen. Normaalisti lähtijöille olisi tehty terveystarkastuksetkin, mutta nyt oli kiire, eikä siihen ollut enää aikaa. Sammutimme sitä perinteisesti ja rajaamisessa käytimme avuksi metsäautoHÄLYTYSILMOITUS Tiukka viikko Ruotsissa – Raskaita päiviä, sopivan mittainen rotaatio Pohjois-Savon pelastuslaitos tiedusteli henkilöstönsä halukkuutta osallistua operaatioon, joka vie apua Ruotsin metsäpaloihin. Sieltä kolonnaan liittyi kaksi sopimuspalokuntalaista ja säiliöauto. Aluskasvillisuus paloi ja palorintamat vielä etenivät. Seuraavana aamuna Antikainen ilmoitti, että operaatio toteutuu, ja että pitäisi kokoontua Kuopion paloasemalla samana aamuna kello 10. Aina kun pysähdyimme johonkin, niin joku tuli juttelemaan ja kiittelemään meitä. heinäkuuta tulleeseen tekstiviestiin myöntävästi. Torniossa lappilaisten, oulukoillismaalaisten ja pohjoissavolaisten oli määrä yhdistyä joukkueeksi ja ylittää raja. Omavaraisuutta ei tarvittu. Kun briiffaus ja sopimuskoukerot olivat valmiina, käynnistettiin ajoneuvot. Lapin ja Oulu-Koillismaan ryhmät saivat saman briiffauksen kuin Kuopiosta lähteneetkin. Iltakahdeksan tuntumassa suomalaiskolonna ajoi Ljusdalin keskustaan. Tornioissa Kuopiosta lähteneillä oli takanaan jo reilun 400 kilometrin moottorimarssi. Suomalaiset saapuivat majoituspaikalle. Kello oli 02 yöllä. CMC:n Jukka Räsänen saapui tätä tehtävää varten Tornion paloasemalle kello 01 yöllä
”Sunnuntaina selvisimme muutamien satojen metrien letkun vedoilla. Suomalaiset siirtyivät nelossektorille, jossa sektorijohtajat perehdyttivät joukkueenjohtajan ja ryhmänjohtajat paikkaan ja tehtävään. Johtaja vaihtuu Kolmantena päivänä Suomen pelastusjoukkue vaihtoi suunnitellusti johtajaa, joiden rotaatio oli suunniteltu kahden maastotyöpäivän mittaiseksi. Suomalaiset pääsivät leiriin iltayhdeksän aikaan. Piti sammuttaa kytöpaloja ja varmistaa sammutettu alue. ”Hottinen muutti taktiikkaamme siten, että joukkueenjohtajien aamupalaverin jälkeen vain hän ja ryhmänjohtajat lähtivät maastoon tiedustelemaan, kunnes tehtävä siellä oli varmistunut.” Sammutusryhmät kutsuttiin leiristä paikalle vasta tiedustelun jälkeen. Palomiehet raivaavat palopesäkkeiden päältä puita moottorisahalla, jotta pääsevät sammuttamaan puiden alla olevia palopesäkkeitä.. ”Vedimme letkua tukkipuuta kasvavaan, mäntymetsäiseen rinteeseen, jossa aluskasvillisuus oli jo palanut mutta pesäkkeitä piti vielä sammuttaa. Niihin jouduttiin selvittämään jonkin verran letkua, mutta pystyimme hyödyntämään myös ruotsalaisten valmiiksi vetämiä linjoja.” CMC oli antanut yhteydenpitoa varten matkapuhelimia. Työ valmistui ja suomalaiset saivat uuden tehtävän. Totesimme heille yleisen tilannetiedon mukaisesti, että se on rauhoittumassa.” Päivät alkoivat joukkueenjohtajien palaverilla, jossa joukkueille annettiin tehtävät. ”Kun oli selvä paikka ja tehtävä, niin työt voitiin aloittaa heti, eikä sammuttajien täytynyt odottaa paikan varmistumista ja toiminnan aloittamista tienposkessa autoissa.” Tiedustelu valmistui puoliltapäivin ja sammuttajat kutsuttiin maastoon. ”Huolehdimme myös paikallisten maanviljelijöiden vesihuollosta. Vastassa oli tukkipuumetsä. ”Ensimmäinen päiväkin venyi aamukahdeksasta iltakymmeneen, mutta saimme meille annetun tehtävän tehtyä.” Kruununprinsessan kiitokset ”Maanantaiaamuna tapasimme Ruotsin kruununprinsessa Victorian ja Danielin. Tilanteen salliessa käytimme myös säiliöauton vesitykkiä.” Hartikainen kierrätti tehtäviä. ”Paikka oli erilainen, mutta tehtävä oli hyvin samankaltainen kuin ensimmäisenä päivänä. Sektorinjohtajan luona tehtävä muuttui kuitenkin palaneen alueen tiedusteluksi. 600–700 metrin mittaiseen letkunvetoon saimme apua ruotsalaiselta kodinturvajoukolta.” Metsän raivausta – ei sittenkään Pohjoissavolaisten neljäs sammutuspäivä Keski-Ruotsissa alkoi järeällä tehtävällä. Hartikainen tapasi leirissä ranskalaisia kollegoja, jotka kuuluivat metsäpaloihin erikoistuneeseen ryhmään. Nyt tehtävässä aloitti Marko Hottinen. Joukkueenjohtajien palaverissa heidän tehtäväkseen määräytyi pitkän rajoituslinjan teko. He olivat tulleet sammuttamaan traktoreillaan, joissa oli vesisäiliöt”, Hartikainen kertoo. Välillä osa porukasta päästettiin huilaamaankin, sillä päivät olivat pitkiä. ”Käytimme myös Virven suorakanavia, jotka kuuluivat hyvässä maastossa kilometrejä, mutta huonossa maastossa kantama jäi satoihin metreihin.” Autot tankattiin ja kalusto huollettiin maastossa. Karttaan oli merkitty paikat, joissa ajoneuvot voitiin tankata armeijan säiliöautosta. Suomalaisittain toinen päivä alkoi samalla teemalla kuin ensimmäinenkin: sammuttamisella ja rajaamisella. Kärrystä selvitettiin moottoriruisku lammen rantaan, jossa säiliöautot kävivät tankkaamassa. ”Tehtävämme oli varmistaa paloalue. Ruotsalaiset toimittivat ruokaa myös ajoneuvoille. Jokainen piti huolta omista välipaloistaan ja nesteytyksestään. Selviä palavia alueita ei enää ollut, mutta pesäkkeitä kyllä. Hän kuten muutkin johtajat tulivat Oulu-Koillismaan pelastuslaitokselta. He kiittelivät, että olimme tulleet apuun ja kysyivät meidän mielipidettämme palosta. Myös ruotsalainen huolto pelasi. Oli kasteltava palanutta aluetta ja siihen rajoittuvaa palamatonta aluetta noin neljän kilometrin matkalta.” Maaston muodot tekivät tehtävästä vaikean. Heillä oli kalustonaan muun muassa moottoriruiskusekä letkurinkkoja. Varsinaiseen sammutustyöhön päästiin käsiksi vasta puoliltapäivin. Hartikainen piti sitä toimivana taktiikkana. 6 ·2018 63 teiden tuomia luonnollisia katkoja.” Suomalaisten käytössä oli höökejä, viisi säiliöautoa ja vesihuoltokärry. Se toimitti sammuttajille maastoon kaksi lämmintä ateriaa päivässä
Se perehdytettiin leiriin, kalustoon ja metsäpalotilanteeseen. Paikalla olivat jo ruotsalaiset ja suomalaiset menivät sinne avuksi.” Alue oli noin 50 × 100 metriä laaja alue, jossa pesäkkeet olivat kaatuneiden puiden alla. Ne heijastivat pimeässä ja oli helppo havaita myös helikopterista. Sen jälkeen paikalle päästettiin jalkaisin liikkuvat sammuttajat. Kalottiliitin Ruotsalaisilla oli letkuissaan erilaiset liittimet kuin meillä, niin sanotut kalottiliittimet. Hän oli sitä mieltä, että kun me autamme heitä, niin he tarjoavat.” Tämä jäi mieleen: Töiden organisointi, kun metsäpalo on todella suuri. Se oli tiuhaan vaihtuvien johtajienkin kannalta hyvä, että paikalla oli porukka, joka oli ollut siellä pitempään. ”Sammutustyöt olivat meidän näkökulmastamme menneet hyvään suuntaan. Vakituisen henkilöstön ja sopimuspalokuntalaisten sekä vapaapalokuntalaisten yhteistyö toimi hienosti. ”Mielestäni johtajien rotaatio olisi saanut olla pitempi. Sammutimme ne omin voimin.” Illalla leiriin saapui uusi johtaja ja Hottinen alkoi valmistautua kotimatkaa varten. ”Oli havaittu pesäkkeitä, joita piti sammuttaa. Ja vaihtohenkilöstömme jo miettikin, että mahtaako heillä olla enää viikoksi töitä.” Te autatte, me tarjoamme ”Oli ajatus, että jos torstaina illalla tai perjantaina ei ilmene mitään ihmeellistä, niin meidän ryhmä sai pitää perjantaina huoltopäivän.” Ihmeellistä ei ilmennyt, joten perjantai oli Hartikaisen ryhmän pyykkipäivä. Kuva: Jari Hartikainen.. Pystyin kertomaan uusille johtajille aina, miten koko operaatio on edennyt.” Koneet ensin – sitten sammuttajat Uusi joukkueenjohtaja jatkoi Hottisen mallilla, jossa hän ja ryhmänjohtajat menevät maastoon ensin. Jaoimme porukan työpareihin, jotka ottivat omat alueensa ja merkitsivät havaintonsa karttaan. Illalla he menivät Ljusdalin keskustaan syömään ja hankkimaan tuliaisia. Metsäpalon sammuttajan huomiovaatetus Lapin pelastuslaitoksen henkilöstöllä oli metsäpalon sammutukseen tarkoitetut huomioasut. Se osoittautui taas toimivaksi, kun joukkueenjohtajien palaverissa saatu tiedustelutehtävä muuttuu sektorijohtajan päätöksestä sammutukseksi. 64 6 ·2018 HÄLYTYSILMOITUS ”Meille näytettiin kartalta alue, joka tuli tiedustella. Muutamia palopesäkkeitäkin löytyi. Lapin pelastuslaitoksen väellä oli sellaisia mukana. Eri puolilta tulevilta kollegoilta ja heidän kalustostaan saa ideoita, joita voi tuoda omaankin työpaikkaan. Oli selvitettävä palaako siellä vielä ja jos palaa, niin pystymmekö sammuttamaan ne itse. Niissä oli kirkkaat huomiovärit, jotka erottuivat pimeässä sekä ylhäältä helikopterista. Leirissä heitä odotti vaihtohenkilöstö. Torstai, pohjoissavolaisten viides maastopäivä, oli takana. Ruisku oli liikuteltavissa kahdenkin henkilön voimin. Vesihuoltokärry Parhaimpina päivinä Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen vesihuoltokärryn moottoriruiskulla pumpattiin säiliöautoihin noin 250 kuutiota vettä. Palo oli saattanut vaurioittaa pystyssä olevien puiden juuria, siksi puut saattoivat kaatua koska tahansa. Omaa, viikon mittaista rotaatiota pidin hyvänä. Ruotsalaiset sammuttivat ensin helikopterilla, minkä jälkeen tuli moto raivaamaan paikan. Edes luontaiset rajoituslinjat, kuten tiet, vesistöt tai muutkaan pienet esteet eivät pysäytä paloa. Kokemus isosta metsäpalosta oli opettava ja silmiä avaava. Lapin pelastuslaitoksen väellä oli metsäpaloja varten tehdyt sammutusasut. ”Kun menimme ravintolaan ja ravintoloitsija tajusi, että olemme suomalaisia ja sammuttamassa paloa, niin hän halusi tarjota meille ruoat. Toimivia organisaatioita on niin paljon, että kaikkia ei edes tiedä. Lauantaiaamuna kello 4.00 Jari Hartikaisen ryhmä aloitti kotimatkan. He olivat ennenkin tehneet yhteistyötä ruotsalaisten kanssa. ”Ymmärrän ruotsalaisten varovaisuuden tässä tilanteessa, mutta jotenkin tuntui siltä, että he työskentelevät varovaisemmin kuin me suomalaiset”, Hartikainen sanoo. Pesäkkeet saatiin sammutettua
Iltapäivällä lämpötila nousi 30 asteen tietämille." Maa poltti käsien alla Suomalaisten tehtävänä oli kastella rajoituslinjan reunaa viiden metrin leveydeltä palaneelle alueelle päin. Rajoituslinja oli noin 30 metriä leveä”, Hottinen kertoo. Ruotsalaiset olivat rakentaneet sinne rajoituslinjan, johon kilometrin leveä palon kärki oli pysähtynyt. Suomalaiset tarkastelivat sahakalustoaan, sillä vastassa oli kunnon tukkimetsä. Vesi riitti hyvin. Hottinen saapui alueelle Lapin pelastuslaitoksen vaihtomiesten kanssa. Suomalaiset sammuttivat kaikilla mahdollisilla keinoilla, välillä vettä kannettiin kastelukannuilla, toisinaan sitä työnnettiin vesitykeillä. ”Oulu-Koillismaalta oli tuotu paikalle mönkijöitä ja peräkärryjä. ”Puoliltapäivin saimme uuden tehtävän. Kaksi päivää joukkueenjohtajana Aamuyöllä oli satanut vettä. . ”Leiriin tultuani kävin CMC:n pelisäännöt läpi ja neuvottelin ruotsalaisen aluejohdon kanssa. Saimme työskennellä itsenäisesti annetuilla tehtävillä. ”Meiltä kysyttiin usein, että osaammeko varmasti työskennellä tuolla tavalla maastossa. Katsoin, että eihän tuossa mitään, pieniä ruutuja, mutta sitten tajusin, että yksi ruutu tarkoittikin neliökilometriä.” Tarkastettavalla alueella oli kaikenlaista maastoa. Metsässä puolestaan oli turveperäinen pohja, joka siellä täällä oli niin kuumaa, ettei siinä voinut pitää kättä”, Hottinen kertoo. ”Meidän piti raivata neljä kilometriä pitkä ja viisi metriä leveä palokuja. Hottinen kehotti sammuttajia varovaisuuteen ja käyttämään työturvallisia työtapaoja. Yhtä usein vastasin heille: tämä on meille tuttua, kyllä osaamme.” Hottinen raportoi toiminnastaan ruotsalaiselle johdolle 3–4 tunnin välein. Neuvonpidoissa ei ollut yhtään haittaa siitä, kun Lapin pelastuslaitokselta paikalle tullut Marko Ibara puhui sujuvasti ruotsia. ”Face to face -kokoontumiset toimivat aina. Kun aurinko alkoi taas paistaa, oli tunnissa jälleen kuivaa. Sitten ruutuja lisättiin kaksi. ”Katsokaa, mihin menette, pitäkää silmät auki ja olkaa huolellisia puiden kanssa, jotka saattavat kaatua.” Tarkkaa turvallisuutta Hottinen kertoo, että heti rajan takana Ruotsissa on sen verran erilainen toimintakulttuuri, ettei neuvonpidolta vältytty. Alueesta riippuen palo oli joko sammutettu, se eteni edelleen tai oli jotakin siltä väliltä. ”Sammutustyön turvallisuus on viety niin pitkälle, että aktiivinen sammutustyö suomalaisesta näkökulmasta jää vähän varjoon”, Hottinen kuvailee. Hän oli selvittänyt edeltäjältään etukäteen tilanteen ja tiesi suurin piirtein tehtävän, varustuksen ja työskentelyolosuhteet. Välillä kun maasto ei kestänyt tai maastonmuoto oli haasteellinen, oli pudotettava yhdistelmän painoa. Tarjosimme heille yösammutusta, mutta he katsoivat, että vasta aamulla kannattaa jatkaa”, Marko Hottinen sanoo. Puolalaiset aloittaisivat toisesta päästä ja jossain vaiheessa kohtaisimme”, Hottinen kertoo. Lisäksi toinen reuna linjasta oli kaiverrettu kiviainesta myöten esiin, joka ei varmasti enää pala. ”Kun asiat voitiin käydä läpi isäntien äidinkielellä, ne selvisivät paremmin kuin virkamiesruotsilla.” Pari pientä karttaruutua Seuraava aamu alkoi jämäkällä tehtävällä. Maansiirtokoneet olivat vieneet molemmilta puolilta metsätietä kaiken palavan pois. 6 ·2018 65 Toisessa rotaatiossa suomalaisjoukkueen johtajaksi tuli Marko Hottinen. Pohjois-Savon ryhmä suunnitteli omaa tehtäväänsä leirissä ennen maastoon lähtöä.. Jälkisammutusta rajoituslinjalla ”Aamulla saamamme tehtävä sijaitsi noin 30 kilometrin päässä, Karbölen kylässä. Palomiehet osasivat hyvin muuntautua tilanteen mukaan ja hyödyntää kalustoaan vallitsevissa olosuhteissa”, Hottinen kehuu. Hän työskenteli sammuttajien kanssa maastossa ja piti yhteyttä johtoon kännykällä. Aluejohdolla ja sektorijohdolla ei ollut yhteistä tilannetietoisuutta. K eski-Ruotsin paloalue levittäytyi arvioiden mukaan 95 neliökilometrin alueelle, joka oli jaettu neljään sektoriin. Isoihin paloihin kestää päiviä pelkästään se, että sinne saadaan oikeanlainen kalusto paikalle”, Hottinen sanoo. He halusivat vain raportit.” ”Tämä komennus avasi silmät siitä, että mitä sitten kun metsäpalo on todella iso. "Kun kävelin palaneella alueella, siellä pölisi. Siinä meille osoitettiin kuusi karttaruutua, jotka piti tiedustella ja merkitä havainnot karttaan. ”Katsoi mihin päin vaan, niin näkymä oli karu – mustaa ja palanutta.” Suomalaiset löysivät isomman kytevän alueen, joka oli saatu savuttomaksi, mutta he arvelivat, että se voisi syttyä vielä, joten alueella oli tiedustelun lisäksi myös sammutettavaa. Maasto oli vaihtelevaa, se nousi välillä vaaraa ylöspäin, jonka kivikkoisella laella palo oli jo sammunut, mutta laskettaessa metsäiselle osuudelle kannot vielä kytivät. Niin laajalla paloalueella oli hankala muodostaa kokonaiskuva. Oli alkamassa hikinen savotta, kunnes suomalaisia pyydettiin vielä odottamaan, sillä tiedustelu oli kesken. ”Suurin haasteemme oli maaston korkeuserot, joissa letkun vetäminen osoittautui välillä todella työlääksi. Ne toimivat hyvin. Parissa päivässä ruotsalaiset sektorinjohtajat omaksuivat suomalaisen mallin aktiivisesta sammuttamisesta. Silmiä avaava kokemus Hottinen sai ruotsalaisjohdolta joka päivä tehtävälistan kirjallisesti. Se helpotti tilannetta, mutta ei sammuttanut paloa. Se aiheutti hieman epäselvyyttä ja asiat saattoivat joskus vähän sekoittua
66 6 ·2018 MAASTOPALOT Kuva Pyhärannan metsäpalosta 18. 66 6 ·2018. Kuva: Roni Lehti/Lehtikuva. Kunnan alueella riehui laaja metsäpalo, jonka tieltä evakuoitiin 20 asuinrakennusta. heinäkuuta 2018
heinäkuuta. Tästä skenaariosta tuli totta Pyhärannassa Varsinais-Suomessa heinäkuun puolivälissä. ”Tarkoitus oli rauhoittaa palorintamaa sen verran, että saadaan se siihen pysäytettyä”, Virto kertoo. ”Silloin pystyimme olemaan varmoja, että paloalue ei enää pala, eivätkä heitteet leviä alueen reunojen ulkopuolelle.” Mukana monia viranomaisia Virto arvioi, että paloa sammuttamassa oli lähes 200 palomiestä kerrallaan, ja lisäksi vastaava määrä vaihtomiehistönä valmiudessa tulemaan paikalle. Paloalue jaettiin alkuvaiheessa kahteen toiminnalliseen kaistaan, joita päivystävät palomestarit johtivat. Paikalla oli muodostelma poliisilta ja 25 hengen virka-apuosasto puolustusvoimilta. Paloa taltutettiin paitsi maasta käsin, myös lentokoneilla ja helikoptereilla. Toisen kaistan palomestari sai vastuulleen huomattavasti suuremman alueen ja tavoitteen paloalueen kärjen katkaisemisesta. Paloa sammutti kerrallaan noin 200 palomiestä, mukana myös lähes kaikki alueen sopimuspalokunnat. Hiiltyneet alueet saattoivat leimahtaa, kun tuuli puhalsi niille happea. Hallinnassa palo oli noin kahden vuorokauden kuluttua alkamisestaan. Päivystävä palomestari Jenika Yli-Kauppila nosti vasteen jo matkalla keskisuuresta maastopalosta suureksi. Kohteeseen hälytetyillä metsänhoitokoneilla metsään tehtiin noin kilometrin mittainen, 20–30 metriä leveä palokuja. Pelastajat ja resurssit äärirajoilla Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Lehtikuva. ”Se lähti ilmoituksesta, että metsästä nousee savua”, kertoo Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen päivystävä päällikkö Juha Virto. Kauttuan ilmailukerhon lentosammutuspäällikön Kuiva metsä roihusi usean päivän ajan Pyhärannassa. Tuli levisi nopeasti puiden latvuksissa, ja palopesäkkeet kulkivat myös tuulenpuuskien mukana. Jos näissä olosuhteissa syttyisi metsäpalo, se leviäisi todella nopeasti. Hälytys tuli keskiviikkoiltapäivänä 18. Varsinais-Suomen pelastushenkilöstöstä 70 prosenttia oli sidottu paitsi maastopaloon, myös muihin tehtäviin. ”Lähdin hiukan ennen kuin vaste nostettiin suureksi, koska radioliikenne kuulosti siltä, että se vaatii vasteen korotusta.” Virton mukaan käytännössä kyseessä oli yhtymälähtö, mikä tarkoittaa kahta pelastuskomppaniaa. Tilanne muodostui nopeasti päivystävän päällikön johdettavaksi. Liikkeelle lähti myös päivystävä päällikkö Virto. Eri tehtävissä alueella toimi iso joukko muita toimijoita ja yhteistyöviranomaisia. Toisella kaistalla suojattiin asuinrakennuksia ja uhattuna olleita kiinteistöjä. 6 ·2018 67 P äivälämpötila yli 30 astetta. Lisäksi latvapalot levittivät kipinöitä paloalueen ulkopuolelle. Helteessä lämmennyt, kuivuudesta pölyävä metsä, voimakkaita tuulenpuuskia. Pyhärannan Santtiolle lähti vasteen mukainen pelastusjoukkue
Paloalue oli hyvin monisäikeinen. Mehän olemme epäonnistuneet, koska palo on päässyt syttymään, ja se on ollut näinkin laaja.” Riski vieläkin suurempaan metsäpaloon oli olemassa. Käytännössä olimme aivan äärirajoilla.” Virto muistuttaa, että myös pelastuslaitoksen tilannekeskus oli olennainen osa työtä. ”Ei kuitenkaan ole pelastuslaitoksen intresseissä kerskua, kenellä on suurin palo. Virto arvioi, että kaikki tehtävät sitoivat pelastuslaitoksen henkilöstöstä noin 70 prosenttia, jos valmiudessa olevatkin lasketaan mukaan. ”Palomiehillä oli yllään palomiehen varusteet, eli sammutusasu ja sammutusjalkineet. ”Ilman näitä resursseja sammuttaminen olisi ollut huomattavasti hitaampaa, ja vahingot huomattavasti suuremmat. Johtovastuu vaihtui lennosta Virto arvioi, että metsäpalo oli nykymuotoisen pelastuslaitosjärjestelmän historian suurin niin työllistetyn henkilömäärän kuin laajuuden suhteen. Tukalaa työntekoa Sammuttajilta metsäpalo vaati fyysistä kestävyyttä. Virto arvioi, että uhattuna oli noin sadan hehtaarin suuruinen alue, ja aluetta paloi 70–80 hehtaaria. ”Se oli todella merkittävä tuki.” Virto kuvailee pelastushenkilöstön määrää riittäväksi siinä mielessä, että palo saatiin sammumaan. Sankka savu ja helle tekivät työnteosta tukalaa. Esimerkiksi Laitilan kaupungin alueella noin 8000 neliön kokoisen liikelaitoksen kattorakenteet syttyivät tuleen. 68 6 ·2018 MAASTOPALOT alaisuudessa toimi Rajavartiolaitoksen vartiolentolaivue sekä puolustusvoimien ilma-alukset. Sankka savu ja helle tekivät työskentelystä tukalaa. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen alueella oli kymmeniä muitakin tehtäviä samaan aikaan Pyhärannan maastopalon kanssa. heinäkuuta 2018. Sitä kautta tuettiin johtoa, välitettiin virka-apupyyntöjä ja tehtiin erilaisia varautumisja valmiussiirtoja sekä pelastustoiminnan johtamiseen liittyvää huoltoa. Kuva: Roni Lehti/Lehtikuva.. ”Veikkaan, että siellä ovat lämpöuupumukset ja totaaliset väsymystilat olleet enemmän kuin lähellä.” Sopimuspalokuntalaiset toimivat hälytysosaston henkilöstönä. Liekit uhkasivat useita rakennuksiakin, mutta ne saatiin suojattua. ”Siellä paloi 200–250 neliötä kattorakenteita, eli komppanialähdön kokoinen lähtö tuli sinnekin.” Samaan aikaan alueella oli useita keskisuuria maastopaloja. ”Syttymishetkestä alkaen noin viiden–kuuPyhärannan metsäpalo 18. Tukena olivat myös muun muassa Vapepa ja VPK:iden naisosastot. Virto kertoo, että hälytystehtävä koski lähes jokaista Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen alueen 66 sopimuspalokuntaa. Virton mukaan pelastajat olivat silti fyysisesti äärirajoilla. Lisäksi sammutusmuodostelmia ja vastuualueen johtajia niin vakituisten kuin sopimuspalokuntien joukosta tuli KantaHämeen, Pirkanmaan, Länsi-Uudenmaan ja Satakunnan pelastuslaitoksilta. Kun niissä selvitetään letkuja todella hankalasti kuljettavassa metsäisessä maastossa, niin he olivat todella kovilla.” Raivausja sammutustyötä pyrittiin helpottamaan metsänhoitoja kaivinkoneiden avulla. Palon tieltä evakuoitiin 51 henkilöä kahdessa vaiheessa. Vain yksi varastona toiminut rakennus menetettiin
Kesälomakausi helpotti tilannetta, koska päivätyö ei sitonut palokuntalaisia. ”Jos parhaat savusukeltajat ja ensivastehenkilöt ovat jälkivahinkojen torjuntatehtävällä, päivittäinen lähtövalmius voi vaarantua. Sammutusteknisesti palo oli samanlainen kuin maastopalot yleensä, mutta olosuhteet olivat tavallista rajummat. Virto ei muista toista näin pitkäkestoista tehtävää, jossa johtovastuuta joudutaan vaihtamaan tehtävän aikana useampaan kertaan ilman, että tehtävä on hallinnassa. ”Voisiko heitä valjastaa näihin erikoisosa-alueisiin?” Tällaisista henkilöistä voisi muodostua reservi, joka ei ole päivittäisessä lähtövalmiudessa, mutta valmiina toimintaan pitkäkestoisen tehtävän sattuessa. Oman haasteensa toivat tutut ihmiset, tutut teiden ja talojen nimet. ”Tilannepaikalle tuli palomestareita LänsiUudeltamaalta, Satakunnasta ja Pirkanmaalta. Pyhäranta hoiti myös loppuvartioinnin. Tehtävä kesti 14 tuntia. Jaatinen uskoo, että myös järjestäytymättömän avun vastaanottaminen on vain järjestelykysymys. Muuten kaveri olisi nääntynyt tekemättä yhtään mitään, kun on 30 astetta lämmintä.” Kenenkään turvallisuutta ei tietoisesti vaarannettu. Näin ehdottaa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön SPEKin palokuntajohtaja Petri Jaatinen. ”Näin isoja tilanteita ei pystytä harjoittelemaan missään. Se on hatunnoston arvoinen asia.” Tuttujen talojen vieressä roihusi Pitkäkestoisiin tehtäviin reservijoukko. ”Palokunnan WhatsApp-ryhmässä kyseltiin, joko pian taas mennään.” Palokunnassa on noin 50 jäsentä, joista noin 30 hälytysosastossa. Sen jälkeen he kävivät lepäämässä, ja tulivat takaisin riviin torstai-iltana. Jaatinen arvioi, että pelastustoimi suoriutuu hyvin päivittäisistä tehtävistä. Olimme uhattuina ja huolissamme siitä, että palon leviäminen oli täysin mahdollista useiden vuorokausien jälkeen sen rajaamisesta.” Sammuttamisen avuksi tuli toisen vuorokauden iltana sadealue, joka kasteli paloalueen reunoja. ”Kyllä me aika iso reuna saatiin rajoitettua. ”Kyllä tässä sen verran ammattimaisia ollaan, että jokainen tietää, mitä tekee.” Saarinen ei ole nähnyt vastaavaa metsäpaloa 30 vuoden palokuntauransa aikana. Tehtävä kesti 16 tuntia. 6 ·2018 69 Pyhärannan VPK oli mukana metsäpalon sammutuksessa lähes koko palon ajan. ”Pohjois-Karjalassa on syntynyt puunraivausryhmä ihmisten omasta aloitteesta. Palokunnan päällikkö Kai Saarinen kertoo, että väkeä oli helppo saada mukaan. Edellinen vastuujohtaja antoi raportin, uusi otti sen vastaan ja hoiti loppuun. Se helpotti jälkisammutusta. ”Monta kertaa saimme sen viittä vaille pysähtymään, mutta voimat eivät riittäneet, ja se vain eteni. Nyt meillä oli koko ajan niin sanottu kova keikka päällä.” Virto ilahtui palomestarien ammattitaitoisuudesta. ”Myrskypuiden raivaus voi kestää useamman päivän.” Jaatinen muistuttaa, että palokuntalaisten joukossa on lukematon määrä henkilöitä, jotka ovat olleet joskus mukana toiminnassa, mutteivät osallistu enää päivittäisiin tehtäviin. Siellä mentiin muuttuvan tilanteen ehdoilla.” Paloa oli työläs rajoittaa, koska kärki eteni niin kovaa vauhtia. Paikalla piti käydä vielä moneen otteeseen seuraavan viikon alussa. He tekivät työtä ensihetkestä alkaen, kuin sitä olisi tehty aina. Tämä oli monelle ensimmäinen ja toivottavasti ainoa kerta.” Pitkäkestoisten tilanteiden reservijoukko voisi tulla avuksi, kun tehtävän pitkittyessä palokuntien savusukellus-, pintapelastusja ensivastetaitoisia tarvitaan muissa hälytystehtävissä. ”Öljyntorjunnassakin järjestäytymätön henkilö voidaan ottaa vastaan.” Hänen mukaansa reserviryhmän kokoaminen olisi jokaisen toimijan vastuulla. ”Sammutusvarustuksesta oli pakko keventää. Sen sijaan se ei ole varautunut kovin hyvin pidempikestoisiin tehtäviin, kuten metsäpaloihin tai lumija syysmyrskyihin. Olen tyytyväinen meihin ja naapuripalokuntaan Laitilaan, joka oli samoilla paikoilla. Keskustelua aiheesta pitäisi käydä myös pelastuslaitoksilla. Jos tulee vaativampi pelastustoimen normaalitehtävä, kaverit ovat uuvuksissa puiden raivaamisesta”, hän perustelee. Virto kuitenkin painottaa, että varsinaisen työn, palon rajaamisen ja sammuttamisen, tekivät palomiehet ja ilma-alukset. Siinä oli oma jännityksensä, kun tiesi, kenen talon lähellä palaa.” Hän uskoo, että näin suuren metsäpalon sammuttaminen on monelle VPK:laiselle ainutkertaista. Yksittäisten VPK:iden pitäisi miettiä, kuinka viikkoja jatkuvasta tehtävästä selvitään. Ensimmäisessä hälytyksessä 20 palokuntalaista työskenteli palon kärjessä rajoittamassa sitä. Selvitysmatkat olivat satoja metrejä, ja miehiltä vei aikaa päästä kärkeen”, hän luonnehtii. Kyläläiset itse kokosivat sahamiehet, ja pelastustoimi otti ryhmän oman koordinaationsa alle”, hän kertoo esimerkkinä. Paikan päällä oli pakko toimia niiden ehdoilla. Saarinen arvioi, että sammuttaminen sujui hyvin. ”Usein johtovastuun vaihtuessa seuraava johtaja on se, joka tulee jälkisammutusvaiheessa johtajaksi. ”Tämä oli ihan ainutlaatuista. den vuorokauden päähän sääennuste näytti pelkästään yli 25 asteen lämpötiloja eikä sadetta
70 6 ·2018 TAPASIMME Virkapukuaika on pian virallisesti taakse jäänyttä elämää. 70 6 ·2018
Nyt 40 vuoden virkaura sisäministeriössä päättyy.. Ja mikä mukavinta, olen hyvässä kunnossa jäämässä eläkkeelle.” Varsinaiset eläkepäivät koittavat lokakuun ensimmäisenä päivänä. ”Siksihän ne nimenomaan pitääkin julkistaa. Valtakunnallinen työhyvinvointikysely saatiin pelastuslaitoksissa järjestettyä muutama vuosi sitten pitkän väännön ja valmistelun jälkeen. Keskeisimpänä lainsäädäntö ja pelastustoimen alueiden muodostaminen. ”Siinä on seuraajalla haastetta. Aiheuttavat vain tarpeetonta keskustelua, kun tulokset ovat niin huonot. Siinä joku miljoona on pikkuraha, mutta erillisenä se on vaikea saada.” Nyt voimavarat kootaan Kuopioon, vaikka Koskisen mielestä joitakin kursseja olisi voinut jonkin aikaa toteuttaa myös Helsingissä. Mahdollisuus edetä avautui, kun pelastusosastolle haettiin hallitussihteeriä neljä vuotta myöhemmin. ”Ymmärrän toki taloudellisen puolen tässä ratkaisuissa. ”Emme valitettavasti ole onnistuneet saamaan opistolle sellaisia taloudellisia resursseja kuin olisi tarvittu. ”Luontevasti suhtaudun uuteen elämänvaiheeseen. Nuoren juristin ura alkoi sisäministeriössä 44 vuotta sitten esittelijänä poliisiosastolla. Koulutustasoa pitäisi ehkä nostaa, mutta pelkään myös liikaa akateemisuutta: kadotetaanko perusosaaminen. Tulosten pitää olla myös vertailukelpoisia.” Koskinen myöntää, että pelkästään synkkää ei ole, vaan hyvääkin on tehty ja ottaa esimerkiksi Varsinais-Suomen Mika Kon tion aikaansaannokset työhyvinvoinnin eteenpäinviemisessä. ”Eihän mikään koskaan valmiiksi tule, mutta moneen voin olla myös tyytyväinen.” Eskon puumerkki on näkynyt monessa alan asiassa jo 1980-luvulta alkaen. Jäikö monessa mukana olleelle tunne, että jotain olisi jäänyt tekemättä. Opiston perusinvestointeihin tarvitaan rahaa, jotta kalusto pysyy kunnossa.” Eskon puumerkit Teksti: Esa Aalto Kuvat: Teemu Heikkilä, Esa Aalto ja Juhani Katajamäki Valtion virkamies Esko Koskinen on pitkän tien päässä. Oma kantani horjuu. ”Kyselyn tulosten pitää haastaa johtoa miettimään asioita ja paneutumaan työhyvinvointiin. Tuleeko palomiehistä liian kirjaviisaita?” Pelastusopiston rahoitukseen hän ei ole tyytyväinen. ”Se on helkkarin hyvä juttu.” Työhyvinvointia ja koulutusta Työhyvinvoinnista hän ei kuitenkaan pelastuslaitoksille anna hyvää arvosanaa. Mutta siihenpä se on sitten jäänytkin. ”Niitähän pitäisi tehdä joka vuosi.” Pelastusosastolla näin on tehty ja tulokset kertovat, että työhyvinvointi on hyvällä tasolla. Selvityksenkin perusteella ollaan menossa hyvään suuntaan. Se on jäänyt muiden valtionlaitosten jalkoihin.” ”Valtion pelastuslaitoksessa yhteisellä budjetilla se olisi ollut helpommin hoidettavissa. Hän ei suoralta kädeltä ole muodostanut omaa kantaa, miten koulutus olisi hyvä järjestää tulevaisuudessa. Koulutuksessa hän näkee myös nyt hieman valoa. Eikä lakaisemaan niitä maton alle.” Koskinen muistelee eräänkin pelastusjohtajan lausuneen, että ei työhyvinvointikyselyjen tuloksia kannata julkistaa. Tällä hetkellä päällimmäisinä hyvän mielen tuojina ovat työhyvinvointi ja pelastuslaitosten innostuminen varautumisesta. 6 ·2018 71 ”M ielenkiintoista on ollut, mutta kaikki loppuu aikanaan, ja hyvä niin”, hän tuumii ja jättää mielellään viestikapulan muille
Riippumatta siitä, että pelastusjohtajilla on edelleen rekisteröimätön yhdistyksensä, jonka varassa pelastustoimen valtakunnallinen kehittäminen on ollut, kuten ylijohtaja muutama vuosi sitten piikitteli. Historiallista hetkeä olivat todistamassa myös kansliapäällikkö Juhani Perttunen, vt. Allekirjoittamassa sisäasiainministeri Kaisa Raatikainen ja Kuopion kaupunginjohtaja Juhani Koskinen. ”Omat palot saatiin laajalla yhteistyöllä hienosti hallintaan ja mikä hienointa, pystyimme lähettämään apuvoimia Ruotsiin. ”Toisaalta seuraajani pääsee vielä valmistelemaan sitäkin.” Koskisen aloittaessa ylijohtajana valtion taloudellinen tilanne oli surkea ja julkisesta taloudesta komennettiin etsimään säästöjä. ”Se on tarpeen, koska asioiden eteenpäinviemisessä suurin ongelma on ollut alan eriseuraisuus. Esimerkiksi koulutusta, varautumista, ammatillista osaamista ja sopimuspalokuntatoiminnan turvaamista.” Sammutusväestä huolehdittava ”Maastopalot osoittivat, että meillä on hyvien vakinaisten ohella erinomainen sopimuspalokunnan reservi. Pelastustoimen maakunnallinen toiminta ei ala eläkepäivien koittaessa. Hyvällä tiellä olemme, mutta aina kehittämistä tarvitaan. Myös sopimuspalokunnat toimivat hyvin ja osallistuivat tehtäviin. ”Parissa päivässä piti valmistella säästötoimia. Suomen valtio ja Kuopion kaupunki allekirjoittivat 11.3.1987 esisopimuksen, jonka mukaan Kuopion kaupunki rakentaa pelastusalan uuden oppilaitoksen tarvitsemat tilat. ”Käsittääkseni enemmistö pitää tätä synergiaa hyvänä ja meille hyödyllisenä.” Nyt myös varautuminen on noussut entistä . Kuva 31 vuoden takaa, julkaistu Palontorjunta-lehden numerossa 2/1987. Kesän maastopalot osoittivat hänen mielestään sen, että pelastustoimen osalta on 2000-luvulla tehty hyvää työtä. Meillä on paljon joukkoja.” Esimerkiksi hän ottaa Ruotsissa jo neljä vuotta sitten riehuneet uhkaavat palot. Myös pelastustoimesta. 72 6 ·2018 ”Pelastuslaitokset innostuvat varautumisesta. Yhteinen suunta on löytynyt yhä paremmin. osastopäällikkö Esko Koskinen ja projektipäällikkö Heikki Ryynänen sekä julkinen notaari Jukka Heikkilä.. ”Meillä on kolmen hehtaarin paloissa paljon enemmän väkeä sammutustöissä kuin Ruotsissa montaa kertaa suuremmissa paloissa.” ”Tässä on meidän voimavaramme ja siitä on pidettävä huolta.” Esko Koskisen virkaura päättyy ennen kuin alan viimeisin uudistus toteutuu. En ihmettele, että esitys yhdestätoista pelastustoimen alueesta poliisipiirien mukaisesti herätti vastustusta.” Pakkoraossa keksityt säästöt eivät toteutuneet ja uuden hallituksen myötä alettiinkin valmistella uutta maakuntahallintoa, johon sosiaalija terveystoimen ensihoitokumppaniksi esitettiin mukaan myös pelastustoimea. Ja tämä väki lähti pohjoisen pienemmistä laitoksista. Laitokset eivät ole kulkeneet yhtä jalkaa, vaan jokainen on saanut tehdä eri asioita mielensä mukaan.” Samaan hengenvetoon hän sanoo, että viime vuosina kehityssuunta on parantunut. Se on helkkarin hyvä juttu.” TAPASIMME Yhteistä kantaa tarvitaan Pelastustoimen maakunnallisessa uudistuksessa haetaan myös entistä voimakkaampaa valtakunnallista yhdenmukaisuutta pelastustoimeen
66 vuotta. Varautuminen näyttää sen ansiosta etenevän hyvin. 6 ·2018 73 Kuka olet ja mistä tulet. Perhe. Siinä ei mentäisi vain sen mukaan, sattuuko pelastuslaitosten johtoa se huvittamaan.” Esko Koskinen on aktivoitunut sosiaalisessa mediassa. Maakuntaratkaisulla korjataan niitä ongelmia, joita valtion pelastuslaitos toisi mukanaan, kuten valtakunnallista yhdenmukaisuutta.” ”Syntyy järjestelmä, jossa pelastustoimi on koko maata, eikä pelkästään yksittäisiä alueita varten.” Hän pitää myös välttämättömänä, että pelastusjohtajat pystyvät muodostamaan entistä vahvemman yhtenäisen kannan. ”Hätäkeskustoiminta on käytännössä elänyt koko olemassaolonsa ajan jonkin muutoksen alla. ”En ala neuvomaan tai viisastelemaan, mutta puolihumoristisesti saatan joitakin asioita nostaa esille.” Hätäkeskusongelmat olivat pettymys Palataan vielä hetkiseksi lähimenneisyyteen. Hätäkeskuslaitoksen perustaminen oli hyvä asia, mutta se miten asiat lähtivät perustamisen jälkeen menemään, eivät olleet. Viestintä on akilleenkantapää Viestintä onkin pelastustoimessa akilleenkantapää verrattuna esimerkiksi poliisiin. Joko se nyt loppuu. Mikä sammuttaa. Huuteleeko some-katsomosta. ”Hätäkeskustoiminnan sotkut olivat pettymys”, Koskinen sanoo vuosikymmenen takaisista tapahtumista. Toivoisin, että uuden tietojärjestelmän myötä siellä olisi edes hetki aikaa tehdä rauhassa töitä. ”Ehkä eniten ongelmiin vaikutti se, että uuden laitoksen henkilöstö rekrytoitiin Keravalla sijaitsevaan Hätäkeskuslaitokseen. Pelastustoimessa viestintä ontuu, mutta Koskinen tyrmää väitteet, että näkyvyyden puutteen takia jotkut asiat eivät etenisi. Vain siten on mahdollista sopia yhteisistä linjauksista. Historia, kirjallisuus ja aktiivinen urheilun seuraaminen. ”Uudistuksen alkuvaiheessa silloinen peruspalveluministeri ei ollut innostunut ottamaan meitä mukaan sotealueisiin, mutta nyt ei ehkä enää pois siitä päästäisikään, vaikka haluttaisiin.” 18 maakunnallista pelastuslaitosta ei ole suuren suuri uudistus nykyiseen nähden. Ikävä byrokratia. Taustalla vaikutetaan ja tuloksellisestikin. Mikä sytyttää. Yksi keskustelun aihe tuskin loppuu Esko Koskinen on elänyt pelastustoimessa sen ajan, jolloin valtiollistamiskeskustelua on käyty kiivaasti. ”Uuden ylijohtajan pitää olla siellä varmasti enemmänkin.” Entä Esko eläkkeelle jäätyään. Ministeriön alaisia laitoksia on johdettu tulosohjauksen avulla eikä se Koskisen mukaan anna riittävästi työkaluja tarkempaan ohjaukseen. Muutoksen tekeminen. Esko Vallilasta. ”Markku Haikoa lainatakseni, se ei lopu tältä alalta koskaan.” ”Mutta on totta, että maakuntaratkaisun jälkeen se on entistä vaikeampaa eikä vallankaan pakollista. Pelastusylijohtaja Esko Koskinen piti viime keväänä juhlapuheen Pelastusopiston valmistujaisjuhlassa. Vaimo, kaksi lasta ja kolme lastenlasta. Seuraajia on kuulemma tullut Pakistanista saakka. Joitakin sota-ajan politiikkoja, jotka uskalsivat tehdä ratkaisuja Suomen eivätkä vaalipiirinsä hyväksi. Ongelmien kun sanottiin aiheuneen myös valvonnan puutteesta. NOPEAT keskeisempään asemaan myös maakuntauudistuksessa ja Koskinen toteaakin, että pelastustoimi ei niinkään tarvitsisi soteuudistusta kuin se tarvitsee nyt meitä. ”Voi sitä niinkin sanoa.” Hätäkeskuslaitoksen ongelmien putkahdettua julkisuuteen sisäministeriö perusti pelastusosastolle erillisen yksikön valvomaan toimintaa. Siihen nähden siellä on näinä vuosina toimittu mallikkaasti.” . Samaa tarvitaan esimerkiksi tietohallintoon ja viestintään. Ketä arvostat ja miksi. ”Pelastustoimen viestintään tarvitaan valtakunnallisuutta. Hyvän viestintäkoneiston ansiosta poliisijohto saa lausumansa hyvin läpi julkisuuteen. Lopulta poliitikot päättivätkin sijoittaa sen Poriin ja vain yksi laitosta valmistelleista virkamiehistä siirtyi sinne. Uudet henkilöt joutuivat kylmiltään mukaan valmistelutöiden oltua jo pitkällä.” Hajasijoittamisen syy. Hän ei osaa sanoa, mikä meni pieleen. Ikä. Koskinen olisikin perustanut 9–10 maakuntaa, joka voi jossakin vaiheessa olla sotenkin kannalta ideaalimalli. Juhlapuhuja saapuu yhdessä rehtori Mervi Parviaisen kanssa juhlasaliin.. Harrastukset
Haluaisin tässä hyödyntää kumppanuusverkostoa. Kun keskustelemme operatiivisessa yhteistyöryhmässä sisäisen turvallisuuden asioista, siinä olisi mukana myös selkeä viesti pelastustoimesta.” Ilkka Salmi tähdentää, että yhteistyöryhmä ei ole operatiivinen johtaja, vaan selkeän tilannetiedon perusteella ministeriössä osataan tehdä oikeat ja tarvittavat toimenpiteet. Mutta ministeriö ei ole operatiivinen toimija, vaan se tekee tulosohjausta, resursointia budjetin osalta ja mikä tärkeintä, vastaa alan lainsäädännön valmistelusta.” Profiilia nostettava Maakuntahallintoon siirtyvän pelastustoimen kanssa kansliapäällikkö näkee hyväksi koordinoivan toimintatavan, jossa yhteistyöllä nähdään pelastustoimen kehittämistarpeet. Ilkka Salmen kansliapäällikköuran ensimmäisiä virkanimityksiä on uuden pelastusylijohtajan valinta.. 74 6 ·2018 VALTIONHALLINTO Sisäministeriön kansliapäällikkö Ilkka Salmi haluaa, että sisäasiainhallinto on tulevaisuudessa yksi konserni, jossa yhteistyö on saumatonta kaikilla tasoilla. ”Toki pitää olla selkeät johtoja vastuusuhteet eri yksiköihin, kuten esimerkiksi hätäkeskuslaitokseen ja poliisihallitukseen. Siksi pitää myös pelastustoimesta olla käytettävissä selkeä tilannekuva. ”M eillä pitää olla selkeä tilannekuva sisäisessä turvallisuudessa. ”Yksi konserni, saumaton yhteistyö” Teksti: Esa Aalto Kuva: Teemu Heikkilä
”Pelastustoimessa pitää hankkia sellainen paikka ja näkyvyys, joka sille kuuluu. ?????????????????. Miten se käytännössä toteutetaan, pitää selvittää yhdessä. Huomioon otetaan toki alueelliset ja maantieteelliset erot. ??????. Pelastustoimen keskeistä roolia sisäisen turvallisuuden toimijana on syytä tuoda entistä voimakkaammin esille.” Tässä on Salmen mielestä myös tärkeä työsarka uudella pelastusylijohtajalla. ??????. Nyt on hyvä tilaisuus profiilin nostamiseksi, myös maakuntauudistuksenkin myötä.” Varautuminen on pelastustoimen tehtävistä yksi keskeisimmistä. ????????. Jos kevyemmän hallinnollisen rakenteen ansiosta saadaan enemmän voimaa käytännön työhön, keskustelu hallintorakenteesta on perusteltua.” Pelastustoimessa hän näkee valtakunnallisen yhteistoiminnan siksi tärkeäksi, mutta myös yhteistyön poliisin kanssa. ?????-???????. ”Toki toimialat eroavat toisistaan, mutta pidän tärkeänä, että pelastustoimi ja poliisi tekevät hyvää yhteistyötä kentällä.” Hänen mielestään pelastustoimen valtakunnallista yhtenäisyyttä pitää myös vahvistaa. Saatiin nopeasti tietoon milloin ja millä joukolla voidaan lähteä auttamaan naapuria, kun omat tehtävät Pyhärannassa ja Raja-Joosepissa saatiin tehtyä.” ”Ruotsin sammutustyö oli yksi suurimmista EU:n pelastuspalvelumekanismin avulla toteutetuista. Siinä ministeriön pelastusosastolla on tärkeä merkitys. Meillä on eri tehtävissä huippuammattilaisia tekemässä tätä työtä eri puolella Suomea. Kansliapäällikkö haluaa korostaa siinä pelastustoimen roolia. ”Joustavuus ja nopeus ovat leimallisia. ??????-????????. ”Hallinnollisten alueiden lukumääristä keskusteleminen on myös perusteltua. ”Tärkeää on myös sosiaalija terveystoimen kanssa tehtävä yhteistyö ensihoidossa.” Tehokkuutta tarvitaan Maakuntauudistuksen myötä Salmi näkee tarpeen tuottaa pelastustoimenkin palvelut entistä tehokkaammin. Ilkka Salmi oli mukana tekemässä poliisihallinnon uudistusta, kun syntyivät nykyiset 11 poliisialuetta. Samalla rahalla pitää saada aikaiseksi enemmän ja tehokkaammin.” Myös suuronnettomuuksiin pitää kyetä varautumaan entistä paremmin. ”Tarvitaan voimakasta viestiä niin kentälle kuin yleiseen julkisuuteen. Oli hienoa nähdä, miten EU:n avulla voitiin toteuttaa tällainen konkreettinen turvallisuuden eteen tehtävä asia.” Salmi antaa arvon omissa sammutustehtävissä aktiivisesti mukana olleelle sopimuspalokuntatoiminnalle. Kumppanuusverkosto on hyvä yhteistyöalusta Kumppanuusverkostoa Salmi kehuu hyväksi yhteistyöalustaksi, jonka hän toivoo pysyvän mukana uudistuksissakin. ????????. ?????????–???????????????????. Ilkka Salmi näkee tarpeelliseksi myös pelastustoimen profiilin nostamisen. 6 ·2018 75 Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet ?????????????????. ”Se on toiminut aktiivisesti eikä ole vain keskustelufoorumi, vaan sen ansiosta on tehty myös yhdessä erilaisia asioita.” Kesän metsäpalot antoivat traagisuudestaan huolimatta hyvän harjoituksen heinäkuussa kansliapäällikkönä aloittaneelle Ilkka Salmelle ymmärtää esimerkiksi pelastusalan kansainvälisiä yhteistyömuotoja. ??????????. Mittauslaitteet ja kompressorit Pelastustieto on myös Instassa, Facebookissa, ja Twitterissä. ??????????. ”Virtaviivaistamista varmaankin tarvitaan. Esimerkiksi Tanskassa ja Hollannissa keskustellaan yhden valtakunnallisen poliisihallinnon perustamisesta. ”On hienoa, että löytyy väkeä, joka haluaa toimia innokkaasti ja nopeasti.” ”Ilman sopimuspalokuntatoimintaa emme pärjäisi pelastustoimessa.” Sopimuspalokuntatoiminnan ohella hän näkee tarpeelliseksi vapaaehtoistoiminnan myös laajemmin ja saada yhteiseen turvallisuustoimintaan myös muut vapaaehtoistoiminnat, kuten SPR.. Puhelinsoitolla toteutui yhteistyöstä sopiminen. Yhdenmukaisemman toimintatavan myötä kyetään paremmin arvioimaan esimerkiksi toiminnan laatua
Kun päästään samalle viivalle muiden kanssa, se tarkoittaa myös hallinnon turvallisuusverkkoon (TUVE) tasavertaisesti mukaan pääsemistä. Siten saadaan pienillä voimavaroilla enemmän aikaiseksi. Pukkinen huomauttaa, että pelastustoimella on niukat resurssit ICT:n kokonaishallintaa varten. 76 6 ·2018 PELASTUSLAITOKSET ICT:n, viestinnän ja varautumisen roolin vahvistaminen ja pelastuslaitosten entistä vahvempi yhteinen sitoutuneisuus. Arkea pystytään pyörittämään, mutta kehittäminen jää jalkoihin! ”Meidän pitää aikaa myöden saada hallinnonalalle yhteinen päätoiminen tietohallintohenkilöstö. Kumppanuusverkoston toimintaa halutaan kehittää nimenomaan tästä näkökulmasta. Paljon uusia asioita ja vain muutama päätoiminen ICT:n parissa työskentelevä ja loput osa-aikaisia varsin pienellä työaikaosuudella työskentelee tämän erittäin tärkeän osa-alueen kimpussa. Tulossa ovat KEJO, TUVE ja ERICA. Riippumatta siitäkin, miten pelastustoimen maakunnallinen toiminta kehittyy. Näkemykset ovat muuttuneet jopa radikaalisti yhteiseen suuntaan.” Enää ei siis ministeriö valtionhallinnon . ”Kannat samaan suuntaan” puolella ole eri seurassa kentän pelastuslaitosten kanssa ja pelastuslaitoksetkin alkavat puhua yhteistä kieltä isommista pienimpiin. Kumppanuusverkostoa kehitetään erityisesti yhteistyön alustaksi. Teemme kustannustehokkaasti toimintaa ympäri Suomen, jokaista suomalaista varten. ”Ollaan itse tuottamassa tietoa ja ollaan tarvittavan viranomaistiedon lähteillä. Tasavertaisena muiden kanssa Pukkinen katsoo, että alan yhteisen näkemyksen puuttumisen vuoksi on ollut myös osin sivussa muista viranomaistoimijoista. ”K annat samaan suuntaan”, kuvailee pelastusjohtajien puheenjohtajana parisen vuotta toiminut Keski-Pohjanmaan Jaakko Pukkinen. Tätä edellyttää myös se, että pelastustoimi toimii yhdenmukaisesti eri puolilla maata.” Suomalainen pelastustoimi tarvitsee kaikki tekijät ja Pukkinen painottaa myös sopimuspalokuntatoiminnan välttämättömyyttä. Meidän pitää toimia jatkuvasti tämän arvostuksen mukaisesti ja samalla myös kehittää kaiken aikaa suomalaista pelastustointa.” Käytännön työ on tärkeintä Käytännön työllä tämä myös hänen mielestään saavutetaan ja siksi tulevaisuuden koulutuksessa on pidettävä huolta käytännön osaamisen turvaamisesta.. Vahvistetaan yhteistä tekemistä. Jaakko Pukkisen mielestä ylijohtajan täytyy olla alan keulakuva, ja myös hänen avullaan meillä on vahva pelastustoimi 2020-luvulla. Hyvään suuntaan onkin hänen mielestään menty. Sitä on hän halunnut puheenjohtajakaudellaan edistää ja se oli alusta alkaen hänen agendansa kärjessä. Historiassa sitä ei ole ollut, mutta nyt rupeaa olemaan. ”Meillä pitää olla tärkeissä asioissa yhteinen näkemys. Se on osa kokonaisuutta; viranomaistoiminnan tukena ja jatkeena. Rahoituksen pitää löytyä valtion budjetista tai yleiskatteellisesta rahoituksesta, mutta näin tärkeää asiaa ei voida hoitaa pelkästään projektiluonteisesti.” Paitsi että poliittiset päättäjät saadaan ymmärtämään pelastustoimen tarpeet, Pukkisen puheenjohtajakauden teema, kannat samaan suuntaan, on saatava lyödyksi läpi alalla lopullisesti. ”Meillähän on hyvä maine ja tuote on kunnossa. Pelastusjohtajien puheenjohtaja Jaakko Pukkinen kokoontui pelastusjohtajien hallituksen kanssa Kuntatalolla. Tulevan pelastusylijohtajan yksi tärkeistä valintakriteereistä on pelastustoimen profiilin nosto. ”Ei kukaan sitä enää kyseenalaista”, itsekin sopimuspalokuntalaisena kotikunnassaan Isossakyrössä toimiva pelastusjohtaja sanoo
Yksi kiistanalaisimmista asioista on vuorokautinen työaika. Pidempi koulutusaika voi karsia käytännön työhön haluavia uusia pelastajia. Hyvässä vauhdissa ollaan, mutta töitä vielä tarvitaan.” Työajan suunnitteluun on työkaluja Pelastusjohtajat ovat keskustelleet myös valtioviranomaisen antamista huomautuksista toimintavalmiuteen. HÄLYTYSja VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaativaan ammattikäyttöön • PETO-tilannekeskusjärjestelmä • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt ja SALSA-asemahälytysohjelmistot • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja JULUEN-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • TETRA/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät Hälytysja viestintälaitteet Mini Blue väyläsahköjärjestelmä miehistöja johtoyksiköihin www.standby.fi Alkusammutuskoulutus FIREBOX KOULUTUSLAITE Oy Interenergy Ltd PRESSO CENTER Puh.(019)340451 Fax.(019)340460 Pukkinen kannattaa koulutukseen moduulimallia, jonka avulla työntekijä voi kouluttaa itseään askel askeleelta. ”Kansainvälinen toiminta toteutetaan yhteistyössä ministeriön kanssa ja luodaan sille selkeät raamit. Palomies on tekijä ja sitä arvostan.” ”Esimiesja valvontatehtäviin voitaisiin sitten kouluttautua amk-tasoisesti.” ”Palomiehen perustaitojen opetus onkin meillä hyvällä mallilla kansainvälisestikin. Ja siinä nimenomaa sopimuspalokunnilla on ollut tärkeä merkitys.” Varautumisen haltuunotossa ei Jaakko Pukkisen mielestä ole pelastuslaitoksilla ongelmaa. On kovin helppoa vaatia, että perustakaa lisää paloasemia ja virkoja. ”Pitäisi arvioida toiminnan vaikuttavuutta, kustannuksia ja yhteiskunnan sietokykyä. Sitä kaivataan koko maan pelastustoimessa. Sen avulla on saatu paljon hyviä tuloksia aikaiseksi ja pelastettu ihmishenkiä. Johtamisjärjestelmiä ja roolituksia pitää selkiyttää.” ”Päämäärän pitää tässäkin olla yhteinen. Ministeriö koordinoi toimintaa ja kenttävastuu voidaan antaa myös jollekin uudelle maakunnalliselle laitokselle.” Ensihoidon yhteistyö on erityisesti kokonaisturvallisuuden kannalta tärkeätä, mutta erityisesti Pukkinen haluaa nostaa esiin ensivasteen merkityksen. Me joudumme kuitenkin toimimaan virkavastuulla ja kustannustehokkuutta vaaditaan.” ”Toisaalta kustannustehokkuuteen peilaten homma näyttää toimivan.” ”On myös ymmärrettävä, että väestöltään ruuhkaisilla alueilla pelastustoimen tarpeet ovat toisenlaiset. (03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.. ”Aikaisemmilla polvilla tässä oli varmasti toivomisen varaa ja tällainen laki olisikin pitänyt olla jo aikoja sitten.” Pojasta on polvi parantunut ja Pukkinen uskoo, että elämänikuiseen kouluttautumiseen suhtaudutaan nykyisin tyystin toisella tavalla. Arvostan esimerkiksi Helsingissä tehtävää tutkimukseen perustuvaa toimintaa. Päiväohjelmasta voidaan poiketa vain hälytysten osalta”, hän kuvailee työajan kankeutta tällä hetkellä. Myös moduulikouluttautuminen on tässäkin mielessä hyvä asia. ”Se on yhteiskunnalle kultaakin kalliimpaa, jonka merkitystä on liian vähän tuotu esille. ”Sen käsittelemisessä monissa laitoksissa odotellaan maakunnan aloittamista”, Pukkinen sanoo. Teksti ja kuva: Esa Aalto. ”Muitakin on kärkkymässä samalla sektorilla, mutta viranomaistoiminnassa pelastustoimi on keskeisessä asemassa jo lainsäädännönkin perusteella.” ”Mutta kaikkia tarvitaan. ”En näe ainakaan heti amk-tasoista tutkintoa välttämättömänä pelastajalle. Siksi tehokkuutta on löydyttävä työajasta.” ”Tehokkaan työajan käyttö todetaan virkaja työehtosopimuksessakin (KVTES).” ”Työaikajärjestelyt ovat monella muulla alalla paljon tiukempia ja voidaan tietysti kysyä, onko pelastustoimessa historiansa vuoksi ikuinen nautinto-oikeus tällaiseen työaikajärjestelyyn.” ”Olen kysellyt järjestöiltä hyviä esityksiä tuottavuuden parantamiseksi ilman, että muutetaan tai kehitetään työaikaa, mutta en niitä ole saanut.” ”Kesän metsäpalotehtävissäkin työaikarajoitteet nousivat esille, kun vuorokautisessa työajassa yöllä ei voitu tehdä kaluston huoltoa, vaan aika piti käyttää nukkumiseen. Toimintavalmiuden ylläpitämiseenkin tarvitaan tutkimustietoa ja uusia menetelmiä on hyödynnettävä.” Pelastuslaitokset pohtivat parisen vuotta sitten tuottavuuden parantamista. Urapolkuajattelu voidaan toteuttaa myös moduulirakenteella.” Täydennyskoulutustakaan hän ei säätäisi lailla, vaan paras tapa on lähteä omasta tahdosta ja halusta. Poliisi tarvitsee perustyössäänkin lainsäädännön tulkintaa, jota pelastaja ei tarvitse. Työkaluja työajankin suunnittelua varten löytyy. ”Henkilökustannukset ovat menoeristä suurin. Nykyisen hallituksen ohjelmaan kirjatut tavoitteet pelastustoimen urapolkujen ja kansainvälisyyden kehittämisestä toteutuvat näin koulutusta kehittämällä. Yksi tärkeimmistä hänen mielestään tällä hetkellä tietoa tuottavista on perinteinen Pronto. 6 ·2018 77 Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh
Kansalaisaloite, vähintään 50 000 kannatusilmoitusta edellyttävä kansalaishanke, on eduskunnan vuonna 2012 avautunut uusi väylä saattaa vireille lain kaltainen iso hanke. Itsenäisyytemme ajan paloja pelastustoimi Leo Pesonen – elämäntyö yhä ylittämätön. Suuri Ihme Vastoinkäymisistä huolimatta hanke eteni vähän kerrallaan. Palovakuutetusta kiinteästä ja irtaimesta omaisuudesta määrättiin perittäväksi palosuojelumaksu valtion palotoimen menojen korvaamiseksi. Jos laki menee läpi, se on Suuri Ihme ja tavatonta, sillä tämänkokoiset hankkeet vaativat tavallisesti hallituksen aloitteen ja senkin seitsemät lausunnot.” Ihme koitti helmikuussa 1932, kun laki hyväksyttiin eduskunnassa selvin äänin 115–52. Tarkennettu asetus palosuojelumaksusta annetun lain toimeenpanosta määräsi, että rahaston pääoma muodostuu varoista, ”jotka rahastoon palosuojelumaksuista annetun lain nojalla on siirrettävä, kuin myös niistä varoista ja saamisista, jotka myöhemmin annettavien sääntöjen mukaan tai lahjoituksina rahastoon siirretään”. Ehdotus hyväksyttiin. Toinen suurhanke… Pesosen idea palosuojelumaksusta eteni sekin, hitaasti mutta kuitenkin. Pesosen lakiluonnos miellytti myös valtion rahakirstun vartijoita: kolmen prosentin osuus palovakuutetun omaisuuden arvosta kartutti rahastoa automaattisesti. Presidentti P.E. Innokas juristi suuntasi puolen vuoden opintomatkalle Saksaan, jossa neljän kuukauden ajan perehtyi suurkaupunki Berliinin palotoimeen. Laki ja asetus sen toimeenpanosta tulivat voimaan 1942. Valtiolle laki merkitsi huomattavia säästöjä, kun niukan talouden vuosina palotoimeen ei ollut tarve käyttää budjetin verovaroja. Lainsäädäntömme historiassa palolaki oli Suomen hallitusmuodon täyttöön panemisesta vuonna 1919 säädetyn lain jälkeen ensimmäinen ja vuosikymmenten ajan ainoa tällaista polkua pitkin syntynyt laki. Svinhufvud allekirjoitti lain miltei päivälleen 85 vuotta sitten 22.6.1933. Teksti: Juhani Katajamäki Kuva: Kirjoittajan kotiarkisto Vahvat vaikuttajat Kirjoitussarja pelastustoimen merkittävistä vaikuttajista jatkuu. Osastopäällikkö Pentti Ruuhosen ja raatimies Oskar Ekmanin jälkeen esittelyvuorossa on palotoimihistoriamme todellinen ”monitoimimies”, Leo Pesonen. Pettymys oli suuri, kun perusteellinen ja huolella valmisteltu hanke ei valtionhallinnossa edennyt. Hänen oivallustensa tuotos on myös alan keskeinen rahoitusaparaatti, palosuojelurahasto. Se syntyi, kun kansanedustajat asettuivat yksittäisen kansanedustajan tekemän lakialoitteen taakse. Rahaston toiminta käynnistyi vuoden 1943 alussa. Leo Pesonen, Suomen palotoimen dynamo.. Pesosen pettynein sanoin laki jumiutui ”koska luonnos ei muka ollut todellisten ammattimiesten tekemä”. Vastustusta löytyi yllättäen myös isojen kaupunkien palopäällikkökunnasta. Vain 16-vuotiaana hän oli perustamassa Viipurin maalaiskunnan naapurustoon kahden kylän yhteistä Nuoraa-Alasommeen vapaaehtoista palokuntaa. Käytännön tasolla työ käynnistyi sen jälkeen kun Suomi joulukuussa 1917 oli julistautunut itsenäiseksi ja valtiovalta asettanut palolakikomitean lokakuussa 1918. Valtion tuloja menoarvioon ilmestyi uusi pääluku, palotoimen rahoitus. Ja paljon muuta. L eo Pesonen syntyi tukkukauppiaan poikana Viipurin maalaiskunnassa 24.6.1892, ja Karjalan kunnailta on myös hänen ensimmäinen palokuntakokemuksensa. Lait syntyivät hallituksen alkuun saattamina, mutta palolaki oli harvinainen poikkeus. Komitean jäseneksi nimitettiin Oskar Ekman, puheenjohtajaksi kutsuttiin varatuomariksi juuri valmistunut Leo Pesonen. Palolain pitkä taival Paloalan keskusjärjestönä Yleinen Palokuntaliitto teki Suomen autonomisen suuriruhtinaskunnan senaatille esityksen hajanaisen palosäädännön uudistamiseksi ja koottavaksi yhden lain sisällöksi. Loput kahdeksan viikkoa hän tutustui pienempien kaupunkien ja maaseudun palotoimeen. Tästä juuri johtuikin, että olin pakotettu järjestämään eduskunta-aloitteen asiassa. Ei kylläkään eduskunnassa mutta hallituksessa. Pesosen ihmettelyllä ja innostuksella on vankka pohja. Se on hyvä uutinen, sillä kyllä sitä juttua on viivyteltykin aivan tavattomasti. Pesonen kirjoitti tyytyväisenä muistiinpanoihinsa: ”Kansanedustaja Aulis Junes soitti, että palolakia on alettu käsitellä lakija talousvaliokunnassa. 78 6 ·2018 Leo Pesosen kynästä ovat palolaki 1933 ja laki palosuojelumaksusta 1941, tärkeimmät peruslakimme palotoimen tiessä lähes kaikenkattavaksi pelastustoimeksi. Matkan anti tiivistyi kaksikon palolakiluonnokseen helmikuussa 1920.
. (Kirje lie ensimmäisiä Kekkosen palautteista, jotka myöhemmin on tunnettu myllykirjeinä.) Kun Palosuojeluyhdistys ei kirjaa julkaissut (uskaltanut?), Pesonen teki sen omalla kustannuksellaan.. Sisäministeri, tuleva presidentti Urho Kekkonen piti sitä korostetun kärkevänä ja lähetti SPY:lle moittivan palautteen. (09) 777 1500 … tuli sekin pysyväksi Pesonen on kuvaillut itseään rahaston kolminkertaisena perustajana: toi idean Saksasta 1919, esitti palosuojelumaksulain säätämistä 1934 ja sorvasi lakia 1941. 040 544 5495 info@sos-asu.com www.sos-asu.com/rescue SOS-Asu Ky Koulukatu 38 A1 90100 OULU Palokalusto www.suomenpelastuskeskus.fi HÄLYTYSAJONEUVOT Hälytysja komentovahvistimet Tehokaiuttimet Valopaneelit Integroidut valoratkaisut Vilkkumajakat Ruuhkavilkut LED-valot VÄESTÖNSUOJELU Suurtehohälyttimet ALKOMETRIT JA -LUKOT www.sarco.fi | puh. Ehdotuksestani valiokunta lisäsi rahastoa koskevan pykälän palosuojelumaksulakiin.” Pysyvänä laki tuli voimaan 1.1.1947. Pelastustoimi palokuntaväkineen 2018 kiittää ja kumartaa. Ehdin pelastaa tarkoitukseensa palosuojelumaksulain odottamattomat ylijäämät, jotka inflaation johdosta vuosi vuodelta olivat kasvaneet. Ehtipä vielä nähdä lain toteutumisenkin. Leo Pesonen kuoli 71 vuoden ikäisenä 1964. Monta merkittävää vaikuttajaa alalle on hänen jälkeensä tullut ja tälläkin hetkellä on, mutta silti on pitänyt pohtia, onko kysymysmerkki otsikkolauseen lopussa turha. Suomi 75 vuotta -kirjoitussarjassa Palontorjunta-lehti kuvaili Pesosen saavutuksia sanalla ylittämätön. Mittavan uran päätti 1948 alkanut ja sairauden vuoksi kahdeksan vuotta myöhemmin päättynyt kausi Helsingin palopäällikkönä. 6 ·2018 79 Hälytysja viestintälaitteet Palokunta-asut Työasut ensihoitoon, ensivasteeseen ja asemapalveluun Puh. Lääninrajoista riippumattoman kaukoapujärjestelmän suunnittelijana Pesonen on alueellisten pelastuslaitosten ennakoija. ”Olin kuultavana lakija talousvaliokunnassa. Urallaan hän ehti toimia Suomen Palosuojeluyhdistyksen toiminnanjohtajana, Palopäällystökoulun johtajana ja sotavuosina sisäasiainministeriön paloylitarkastajana. Iltaisin ja vapaa-aikoina hänen ajatushautomossaan syntyi ideoita kymmeniin kalustoparannuksiin ja -keksintöihin, tunnetuimpana Fenno Vent -suuntapainetuuletin. Alkuaan vain väliaikaisen palosuojelumaksulain säätämisestä pysyväiseksi koskevassa hallituksen esityksessä ei ollut palosuojelurahastosta sanaakaan. Ministeriö ei halunnut kirjaa julkisuuteen. Talvisodan alla 1938 Pesonen kirjoitti kirjan Palopommitus ja sammutustaistelu, ”käytännölliseen palokuntalaiskokemukseen pohjautuvia ajatuksia sammutustaistelutaktiikasta sekä suunnitelman maan siviilipalokuntien organisoimiseksi ynnä varustamiseksi sodan varalta”. Kirjeitä myllystä ja kaukonäköisyyttä Leo Pesosen kirjoituskoneella on naputeltu myös palokuntien järjestysja harjoitusohjesääntö, elokuva-asetus, asetus tulenaran selluloidin varastoimisesta, käsittelystä ja kuljetuksesta, asetus läänien palohallinnon järjestämisestä sekä päätös palokuntien järjestelyn ja koulutuksen perusteista
VPK toimii Keski-Suomen pelastuslaitoksen sopimuspalokuntana. Ensivastekoulutus etenee määrätietoisesti, mutta ei ryppyotsaisesti. Sen vakituisen henkilöstön vahvuus on virka-aikana neljä palomestaria ja kolme palomiestä. Aina oppii uutta, vaikka olen ollut mukana VPK:ssa yli 30 vuotta”, yksikönjohtaja Esa-Pekka Kauria tokaisee. Hälytysosastossa on 30 henkilöä, joista lähes kaikilla on savusukelluskelpoisuus. Rakennuspaloissa ja muissa isommissa tehtävissä myös meidät hälytetään päivällä. Ensivastetoiminta työllistää Noin 23000 asukkaan Jämsässä on monenlaisia riskejä: vilkasliikenteinen ysitie, suuri paperikonekeskittymä, lentokonetehdas ja iso 140-vuotiaalla Jämsän VPK:lla piisaa kiirettä hälytysrintamalla. Paikalla on myös veteraaniosaston Taito Perälä. VPK käyttää pelastuslaitoksen tiloja ja kalustoa Jämsän päiväpaloasemalla. 80 6 ·2018 SOPIMUSPALOKUNNAT On elokuinen maanantai-ilta. Vakituinen henkilöstö huolehtii kaluston lisäksi, että henkilökohtaiset varusteet ovat hyvässä kunnossa työturvallisuuden näkökulmasta”, Saarinen kiittelee. Jämsän paloasemalla on pelastus-, sammutus-, säiliöja miehistönkuljetusauto. Välillä porukan keskeltä kuuluu harmitonta naljailua. Tällä kertaa yksi ryhmä harjoittelee Laulaisen johdolla muun muassa huonokuntoisen vanhuksen hoitamista. J ämsän paloasemalla on noin 25 VPK:laista. ”Vakituinen väki hoitaa päivällä ensivasteet ja pienemmät hälytykset. Jämsän kaupunki kuuluu puolestaan Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin, joten se määrittää VPK:n ensivasteen toimintaohjeet. Virka-ajan ulkopuolella hoidamme käytännössä kaikki keikat omalla toiminta-alueella”, VPK:n 2. Porukka on osaavaa ja kalusto on nykyaikaistunut”, Perälä toteaa kahvipannu kädessään. Kiireinen juhlavuosi Vuonna 1878 perustettu Jämsän VPK juhli 140-vuotistaivaltaan 12. ”Olemme tyytyväisiä kalustoon. Jämsän VPK:lla on meneillään hälytysosaston viikkoharjoitus. Satu Laulainen on hälytysosaston ainoa nainen. ”Meillä on tosi hyvä henki keskenämme ja viranhaltijoiden kanssa. varapäällikkö Tommi Saarinen kertoo. Lisäksi VPK:lla on nuoriso-, naisja veteraaniosasto. Lisäksi asemalta löytyy kaksi venettä, moottorikelkka ja mönkijä. Heidät on jaettu kolmeen ryhmään, joissa opetellaan ensivastetoimintaa, korkealla työskentelyä ja vesipelastamista. ”Kymmenen vuotta olen ollut ”pappaosastossa”. Olen ambulanssissa töissä, joten työ ja harrastus tukevat toinen toisiaan. Voin kouluttaa muita ja saan itse oppia pelastuspuolelta”, Laulainen kertoo. toukokuuta, joka on palokunnan perustamispäivä. Muutama VPK:n naisosaston jäsen toimii harjoituspotilaana. Ensihoidon ammattilaisena hän vetää ensivastekoulutusta. ”VPK-toiminta on harrastamista hyvässä porukassa ja se antaa järkevää tekemistä vapaa-ajalle. Käyn katsomassa harjoituksia viikottain ja keittelen porukalle kahvia
En tietenkään halua onnettomuuksia. ”Tässä hommassa pääsee tekemään asioita, joita et pääse tekemään muualla edes isolla rahalla. ”Valtakunnallisesti ollaan kärkipäässä hälytyslähtöjen määrässä. 010 555 5273 Timo Iltanen Puh. ”Ensivastetehtävien isoa määrää selittää se, että vasteet ovat muuttuneet ajan mittaan siten, että meidät hälytetään aiempaa useam min sairaankuljetuksen avuksi”, Saarinen selvittää. . Se tarkoittaa, että meillä on vähemmän hälytyksiä. Tehtävämäärä on sen verran suuri, että harjoituksia lukuun ottamatta muuta toimintaa on vähän”, Vaheri kertoo. Siviiliosaaminen tulee pelastuslaitoksen käyttöön yhdellä napin painalluksella. Siinä tilanteessa jotkut VPK:laiset saattavat siirtyä muihin harrastuksiin”, Vaheri aprikoi. Maakuntamalli mietityttää 28 vuotta palokuntatyötä tehnyt Isto Vaheri toivoo yleisellä tasolla, että pelastuslaitokset arvostaisivat riittävästi sopimuspalokuntalaisten osaamista. ”Meillä on esimerkiksi ammattiautoilijoita ja monen muun ammattialan osaamista. ”Kiireellinen sairaankuljetus tulee siirtymään pelastuslaitokselle. Jämsän VPK:n historiasta on tekeillä kirja, jonka odotetaan valmistuvan tämän vuoden loppuun mennessä. 010 555 5299 sähköposti: etunimi.sukunimi@scania.fi www.scania.fi Raskaat paloja pelastusajoneuvot HYDRAULISET NOSTOLAVAT Suoritamme myös huoltoja korjaustyöt sekä vuosikatsastukset. VPK-toiminnan monipuolisuus on Tommi Saarisesta koko homman suola.. Siviilissä työskentelen leikkaussalissa ja palokuntatyössä voi soveltaa sitä tietotaitoa”, Saarinen toteaa 17 vuotta kestäneestä VPK-urastaan. Viime vuonna VPK:lla oli yhteensä 328 keikkaa, joista ensivastetehtäviä 93, liikenneonnettomuuksia 54 ja tulipaloja tai niiden vaaratilanteita 43. Sitä ei ehkä aina yleisesti muisteta, kuinka laaja osaamisreservi meillä on”, Vaheri toteaa. Palokuntatyö jatkuu Uhkakuvista huolimatta Vaheri ja Saarinen meinaavat jatkaa palokuntatyötä mahdollisuuksien mukaan. 6 ·2018 81 Paloja pelastusautot Nostolava-autot Saurus Oy Saunatie 5, 40900 Säynätsalo Puh. Lisäksi lääkärihelikopteri hälytetään usein avuksi Jämsään Tampereelta. Teksti ja kuvat: Mika Rinne . 010 616 1500 • www.vema.fi Paloja pelastusautomyynti Tero Huovinen | 010 569 3670 Hannu Gunnar | 010 569 3628 www.vehotrucks.fi Täynnä asiaa: pelastustustieto.fi laskettelukeskus, joka on myös festivaalien pitopaikka. Kyse on elämyksistä ja auttamisen halusta”, Vaheri sanoo. Huoltotöiden varaukset ja tiedustelut puh. Jämsässä on kaksi yksityistä ambulanssia, jotka ovat 24/7-valmiudessa. Jämsän VPK:n hallituksen entinen puheenjohtaja ja nykyinen yksikönjohtaja Isto Vaheri mainitsee, että palokunnalla riittää kiirettä melkein vuoden jokaisena päivänä. Hän pitää maakuntamallia uhkakuvana VPK-toiminnalle. Jämsän VPK viikkoharjoituksien alussa porukka jaetaan kolmeen ryhmään. Tänä vuonna elokuun alkuun mennessä oli kertynyt jo yli 250 keikkaa. 050 395 8567 Vema Lift Oy, Voivalantie 30, 20780 Kaarina puh. Tänne tulee todennäköisesti 24/7-valmiuteen kaksi ambulanssia ja yksi sammutusauto. ”Homman suola on, että pääsee tekemään hyvin monipuolisia asioita. 010 616 1400 | www.saurus.fi SCANIA SUOMI OY, ERITYISMYYNTI Petri Surakka Puh
Onneksi oli kyse vain harjoituksesta, sillä tehdasalue on laaja ja tuotanto työntekijämäärineen on kasvanut voimakkaasti. Laaja tehdasalue eri tuotantopisteineen sekä korkeat ja ahtaat paikat ovat haaste niin pelastustyöntekijöille kuin pelastettaville. ”Ennen auditointia päätimme pitää tämän. Paikalla oleva henkilökunta aloittaa evakuoinnin ja ohjaa henkilöstön kokoontumispaikalla. Ajoneuvoteollisuuden kansainvälinen johtamisjärjestelmän sertifiointi IATF 16949 määrittelee myös tuotannon jatkumista ja varautumista. ”Olemme parantaneet henkilöstön perehdytystä, riskien arviointia päivitetään entistä tiheämmin ja työturvallisuuteen kiinnitetään enemmän huomiota. Katettua tilaa on 15 hehtaaria, kun koko tehdasalue on noin 200 hehtaaria. 82 6 ·2018 HARJOITUS JA KOULUTUS Haastava autotehdas Teksti: Kimmo Kaisto Kuvat: Valmet Automotive Valmet Automotiven autotehtaalla Uudessakaupungissa järjestettiin heinäkuussa mittavin pelastusharjoitus sitten vuoden 2009. Tehtaan johto on erittäin sitoutunut turvallisuusasioihin. Työtapaturmissa olemme tällä hetkellä tässä suuruusluokassa keskitasolla. Yksi henkilö jää savun sekaan ja kaksi pakenee järkyttyneinä hakeutuen sokissa piiloon. Oikosulku sytyttää yllättäen tulipalon ja savua syntyy paljon. Kohteen tuotantopäällikkö, maalaamon kunnossapidon päällikkö ja osaston johtaja jäävät opastamaan pelastuslaitoksen yksiköt paikalle. Palon havainnut henkilö tekee hätäilmoituksen paloilmoituspainikkeesta ja puhelimitse hätäkeskukseen. Sertifioinnin myötä isoja harjoituksia järjestetään jatkossa vähintään kolmen vuoden välein tuotantopaikka kerrallaan. Laadussa olemme maailman parhaita ja sama draivi on päällä turvallisuuskulttuurissa, kertoo Valmet Automotiven turvallisuusjohtaja Markus Kärkkäinen. K aksi henkilöä työskentelee autotehtaan maalaamon katolla sijaitsevissa ilmastointihuoneissa
Pelastustoimen osalta harjoitukseen osallistui kaksi sammutusyksikköä, puomitikas ja palomestari Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta. 6 ·2018 83 Pelastustarvikkeet PALOJA PELASTUSKALUSTON erikoisliike vuodesta 1967 Liipasintie 8, 70460 KUOPIO p. Poistumisharjoituksia toki järjestetään eri osastoilla joka vuosi, samoin alku sammutusja ensiapukoulutuksia. Olin it. ”Ilmoitukset tulipalosta menivät oikeaa reittiä ja sammutustoimenpiteet sujuivat hyvin. Ehdotuksena oli Virve-puhelimet ja keskitetty johtopaikka. Meillä pitää olla selkeä tapa viestiä ja saada tuotanto taas rullaamaan keskeytyksen jälkeen. 017 264 7220 myynti@savonpalokalusto.fi www.savonpalokalusto.fi Pelastamisen ammattilaisille RESCA RESCARI OY www.rescari.fi • 040 5950 164 pelastusharjoituksen. Mukana olivat myös poliisi ja ensihoito ja Securitas Oy.. Toki parannettavaa on aina ja tämä opetti meitäkin. Valmet Automotiven autotehtaan maalaamon katolla syttyi kuvitteellinen tulipalo. Hänen mukaansa harjoitus sujui loppupalautteenkin mukaan hyvin. . Poliisin näkökulmasta harjoitus sujui hyvin, vaikka viestinnässä oli haasteita. Myös maalaamon johtaja seurasi evakuointia ja piti ylimmän johdon ajan tasalla viestimällä Whats App-ryhmässä”, Kärkkäinen kertoo
Harjoituksessa yhteistyö eri toimijoiden välillä sujui hyvin ja aikataulut olivat realistisia. Tutustumme myös asemalla kohteesta laadittuihin asiakirjoihin ja kohdekortteihin. Käytännön harjoituksessa testataan toimintaa tukevien ohjeiden ja asiakirjojen käytettävyyttä, ja ne päivitetään vastaamaan yhteisesti todettuja tarpeita.” Virnes toivoo lisää harjoituksia ja tutustumisia kohteeseen, koska tilat ja paikat muuttuvat aika ajoin. Tehdasalueen paloturvallisuuden kannalta kriittisin alue on juuri maalaamo. Jos siellä syttyy tulipalo, on tosi kyseessä. Laaja alue eri tuotantopisteineen on myös haaste. ”Totesimme positiivisin mielin, että kohteen edustajien sekä viranomaistoimijoiden roolit olivat selkeät ja jokainen löysi toiminnan tasoa vastaavan niin sanotun vastinparin itselleen. Muinoin tehtaalla oli sopimuspalokuntalaisista koottu ensiryhmä. Alueella on paljon korkeita ja ahtaita paikkoja, joissa on iso loukkaantumisriski niin pelastustyöntekijöillä kuin pelastettavillakin. Olemme keskittyneet alkusammutuskoulutukseen ja tiedotuksen lisäämiseen”, Markus Kärkkäinen kertoo. Ensihoidon näkökulmasta autotehtaan tilat ja pelastuskohteet ovat haasteellisia. Parantamista on avun opastamisessa paikalle ja evakuoinnin ripeydessä. Palautteen mukaan oli hyvä, että kunnossapidon henkilö oli mukana harjoituksessa kertomassa tiloista pelastushenkilöstölle.. Toiminta oli sujuvaa välttäen samalla päällekkäiset tehtävät.” Virneksen mukaan pelastuslaitoksen Uudenkaupungin alueen henkilöstö käy säännöllisesti tutustumassa autotehtaaseen. Kehitysehdotuksia harjoituksessa olivat kuulutuksen tarkistaminen, viestinnän parantaminen ja opastus tapahtuma-alueelle. 84 6 ·2018 se P3:n käsikynkässä koko ajan. Mietimme myös, voisiko vartijoiden toimenkuvaa kehittää edelleen ja hankkia varustelaatikot, jossa on huomioliivit, taskulamput ja muuta hyödyllistä”, Kärkkäinen pohtii. ”Portilta sai hyvät ohjeet, mutta alueella oli silti oli vaikeuksia löytää perille. Yhteydenpitoon ja opastukseen on tulossa parannusta useiden Virve-puhelimien myötä. ”On kuitenkin ensisijaisen tärkeää järjestää aika ajoin operatiivisia harjoituksia, jotta saadaan lisää tietoa kohteesta. ”Tehtaalla työskentelee fire safety & security -koordinaattori, joka on parhaillaan koulutuksessa. Turvallisuusjohtajan tiimiin kuuluu tällä hetkellä vajaat kymmenen henkeä. Tuotannon ja kiinteistön sekä kunnossapidon asiantuntijat olivat tilannepaikan johtajaksi määrätyn paloesimiehen kanssa kiinteästi yhteistoiminnassa. Selkeät roolit harjoituksessa Palomestari Iina Virnes Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta oli tyytyväinen harjoitukseen. Olemme ihan keskustan tuntumassa ja viranomaisten vasteajat ovat olleet alle viisikin minuuttia. Autotehtaan alueelle on valmistumassa myös litium-ioni -akkuja valmistava tehdas, ja koulutamme henkilökuntaa akkujen sekä kennojen turvalliseen käsittelyyn ja varastointiin.” HARJOITUS JA KOULUTUS KALUSTO . Pelastustoiminnan johtajan kanssa työskentelivät kohteen turvallisuuspäällikkö, ensihoidon kenttäjohtaja ja poliisin kenttäjohto. Opastusta tapahtumapaikalle voisi lisätä”, Virnes ehdottaa. Muuttuneet tuotantoalueet sekä pelastustoiminnalle tärkeät hyökkäysreitit ja palotekniset järjestelyt käydään läpi kohteen henkilöstön kanssa. Apu nopeasti paikalla ”Meillä ei ole omaa tehdaspalokuntaa
Teksti: Kimmo Kaisto Kuvat: KK-Module Oy ja Kimmo Kaisto Öljyntorjuntatyö voi jatkua keskeytyksettä pitkään isojen keräystankkien ansiosta. KALUSTO. Ensimmäiset mallit valmistuivat vuonna 2010. Patentoidun tuotteen kotimaisuusaste on sata prosenttia raaka-aineista lähtien. Ne soveltuvat niin vesistökuin maaöljyvahinkoihin. Isojen tankkien etu on, että keräystä voidaan jatkaa keskeytyksettä pitkään ilman välityhjennyksiä satamassa. Hannulan mukaan Virossa on sama tilanne kuin Suomessa – tankkikapasiteettia tarvittaisiin lisää. Pienemmät säiliöt soveltuvat koukkulaitealustoilla myös maantiekuljetuksiin. Olemme jatkojalostaneet tankeista eri kokoja ja malleja eri käyttötarkoituksiin”, kertoo toimitusjohtaja Viljami Hannula KK-Module Oy:stä. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Väestönsuojat ja vss-varusteet Seuraa myös somessa: facebook.com/pelastustieto Presto Sammutinlaskurilla™ lasket helposti suosituksen kiinteistön käsisammuttimista! www.presto.fi /sammutinlaskuri lehtimainos_60x58.indd 1 31.10.2016 16:48:11 Käsisammuttimet Lisäkapasiteettia öljyntorjuntaan Tankki täyteen Kun öljyä valuu luontoon, se pitää kerätä pois mahdollisimman nopeasti. Tyhjennyksen ja pesun jälkeen niitä voi käyttää uudestaan ja uudestaan”, Hannula kertoo. Tällä hetkellä kokoja on 20 kuutiometrin tankkipareista aina 200 kuutiometriin. ”Siirreltävien tankkien etu on, että niillä voidaan myös harjoitella helposti. ”Tankit on kehitetty yhdessä öljyntorjuntatyötä tekevien kanssa. Runkorakenne on suurlujuusterästä. Suomen ympäristökeskus SYKE osallistui toukokuussa Viron järjestämään Puhas Meri -öljyntorjuntaharjoitukseen. ”Aluksella oli tilaa, joten keräystankit nostettiin kannelle. Tarvetta oli, sillä kaikissa aluksissa ei ole tarpeeksi tankkikapasiteettia. Päällä ovat varustelaatikot, joihin liitetään letkut ja kaikki muu tarpeellinen. Tällaiset suurimmat ovat muun muassa Kalajoen satamassa. Niitä voidaan hinata aluksen perässä myös peräkkäin tai kiinnittää kylkeen. Tankit valmistetaan ja varustetaan Kalajoella.” Yrityksen öljyntorjuntatuotteiden pääasiakkaita ovat pelastuslaitokset, SYKE ja vastaavat organisaatiot ulkomailla. Lämpöeristetyn kaksoisseinämärakenteen ansiosta tankit kelluvat myös täysinä. Harjoituksessa 30 m3:n tankit täytettiin vedellä. Öljyn lisäksi niihin voi kerätä myös muita haitta-aineita. Käyttäjät olivat tyytyväisiä tankkeihin”, Hannula kuvailee. Sen teemana oli kuvitteellinen kahden aluksen törmäys ja öljyvuoto. 6 ·2018 85 Rullapaloverhot Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh. Isot keräystankit tehostavat öljyntorjuntaa, koska välityhjennyksiä ei tarvita niin usein. Harjoitus oli suunniteltu hyvin ja Viro on tehnyt pitkään yhteistyötä SYKE:n kanssa. Öljyntorjuntatilanteita tulee harvoin, mutta silloin kaiken pitää toimia varmasti. ”Yksinkertaisuudella pyritään pitkään käyttöikään, joka on vähintään 50 vuotta. Itse säiliöissä ei ole mitään tekniikkaa
CBRNE-kurssi ensivasteen toimijoille TÄYDENNYSKOULUTUS 1.-3.10.2018 Pori 29.-31.10.2018 Helsinki 21.-23.11.2018 Helsinki SOPIMUSPALOKUNNAT Sopimuspalokunnissa pidetään vapaaehtoista varainhankintaa vaikeuttavia viranomaismääräyksiä järjenvastaisina. Pelastuslaitosten sopimuspalokuntina toimivat vapaaehtoiset palokunnat kuljettivat ennen säiliöautoillaan vettä kuivuneisiin kaivoihin, mutta nyt varainhankintatyönä tehtävä vesiralli on käytännössä mahdotonta. Savonlinnan VPK:n palvelutoimintaan kuuluu kuitenkin edelleen veden pumppaaminen. Palokunnan omistaman moottoriruiskun kuljettamiseen miehistönkuljetusautolla ei tarvita liikennelupaa, eikä sen käyttäjältä edellytetä erityistä ammattipätevyyttä, palokunnassa saatu oppi ruiskun käyttämiseen riittää. ”Nämä nykyiset määräykset ovat syvältä”, Savonlinnan VPK:n varapäällikkö Harri Härkönen puuskahtaa. V ähäsateisen kesän takia kaivot ovat kuivuneet, mutta tiukat viranomaisvaatimukset vaikeuttavat vapaaehtoisten palokuntien mahdollisuuksia auttaa kuivuudessa kärvistelevien maaseudun asukkaiden elämää. VPK onkin tänä kesänä testimielessä koViranomaismääräykset varainhankinnan esteenä Tekopohjavettä paloruiskulla. Kurssin tavoitteena on kehittää viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistoimintaa CBRNE-tilanteissa. Ensin tulivat hygieniavaatimukset, nyt palokunnilta vaaditaan toimintaan liikennelupa ja kuljettajilta kuorma-auton kuljettajan ammattipätevyys. Hälytysajoon voi sentään edelleenkin lähteä tavallisella kuorma-autokortilla. 86 6 ·2018 TÄTÄ TUTKIN Ilmoittaudu: www.pelastusopisto.fi Kurssin kohderyhmänä ovat pelastusviranomaiset, poliisit ja ensihoidossa toimivat kenttäjohtajat
Hänen mukaansa pumppuvedestä ei kuitenkaan ole apua kaikille vesipulasta kärsiville. Ja niitä on tänä kesänä meilläkin riittänyt.” Talkootyötä yhteiskunnan hyväksi Suomen Sopimuspalokuntien Liitossa pidetään sopimuspalokuntien vapaaehtoistyönä tehtävää varainhankintaa vaikeuttavia viranomaismääräyksiä järjen vastaisina. Kari Suokas jälkipään vartijana. Sen saimme estettyä, sillä sopimuspalokuntien autoihin ei olisi sen jälkeen saatu kuljettajia. Eli varainhankinta koituu yhteiskunnan hyväksi. Elokuussa neljä VPK:n vapaaehtoista viritti ruiskun Savonlinnan Rantakaartilassa kiinteistölle, jonka kaivo oli kuivumassa. ”Tätä työtä tekevät ihmiset omalla vapaa-ajallaan. Paloja öljyntorjuntaveneet Pelastustarvikkeet keillut, miten keinopohjaveden teko onnistuu palokunnan moottoriruiskulla. Parin päivän kuluttua siitä oli imeytynyt kaivoon yli neljä renkaan mittaa. Vanhan sanonnan mukaan kannettu vesi ei kaivossa kestä, mutta kaivon viereen pumpattu vesi näyttää sinne kyllä menevän”, Härkönen tuumaa. ”Kuljettajien ammattipätevyysvaatimus oltiin alun perin ulottamassa myös hälytysajoihin. Neljän tuuman letku vedettiin vajaan 200 metrin päähän Saimaaseen, josta vettä pumputtiin noin puolitoista tuntia kaivon ympärille maahan. Siksi on väärin, että tätä talkootyötä vaikeutetaan järjettömillä viranomaismääräyksillä”. Myyrille tuli kiire lähtö koloistaan. . Vettä ei ole tutkittu, mutta värinsä ja makunsa puolesta se on yhtä hyvää kuin luonnon pohjavesi. He tekevät sitä hankkiakseen palokunnilleen pelastustehtävissä tarvittavaa kalustoa ja ammattitaitoa. ”Ja se pitää ottaa huomioon, että hälytystehtävät ajavat aina muun palvelutoiminnan edelle. Vettä ruiskutettiin laajalle alueelle rinnetontille kaivon yläpuolelle. ”Ei tästä bisnestä saa tekemälläkään, mutta kokeilu kannatti. Kunnossapidon kumppani Kunnossapito Työturvallisuus Tiedustelut| 040 847 3298 info@hygio.fi | www.hygio.fi Älä altistu Palopelastusasujen käsittely Hygio a40 Medi otsonointikaapissa pesun jälkeen poistaa vaarallisia PAH -yhdisteitä jopa 70 prosenttia. Härkönen laski tontille pumpatun veden määräksi noin satatuhatta litraa. Ensihoitolaukut Työasut ja kengät Elektroniset laitteet Palopelastusasut Kypärät ja valjaat Aluasut Laitteistojen luotettavuustaso on yleisesti hyvin korkea, 98–99 prosenttia. Teksti ja kuvat: Launo Päivätie . Ranta tai muu hyvä veden lähde on oltava riittävän lähellä, eikä nousuakaan saa olla kohtuuttomasti. Uudista Varustehuoltosi D esinfioi varusteet ja ensihoidon välineet Hygio a40 Medi –laitteessa ilman varusteita kuluttavia kemikaaleja ja vettä. Mutta varainhankintatarkoituksessa tehtävään palvelutoimintaan vaatimus valitettavasti jäi”, toiminnanjohtaja Isto Kujala harmittelee. Sopimuspalokunnissa tehdään hänen mukaansa paljon talkootyötä, jolla rahoitetaan omaa toimintaa, hankitaan kalustoa ja koulutetaan miehistöä. Ruisku rantaan ja letku veteen. Toni Karppinen työskenteli moottoriruiskulla.
Joko nykyisen paloaseman tontti on niin arvokas, että asema on jäämässä tärkeämmän rakennuksen alle tai sitten nykyinen asema ei ole enää käyttökelpoinen vaikkapa sisäilmaongelmien vuoksi. Hän on vaikuttanut 1990-luvulta lähtien liki 30 aseman rakennustai remonttiprojektissa. ”Yritäpä selittää maallikolle se, miksi asemalla tarvitaan neljä liettä ja saman verran jääkaappeja, kun siellä kerralla työskentelee maksimissaan kymmenen henkilöä.” Vaikeita piirroksia Rakennuksen koko lukitaan ja arkkitehdille annetaan tulikomentoja ja sektori, jossa tulee pysyä. ”K oko ajan on mietittävä, miten reitti avautuu paloauton luo, olitpa missä päin rakennusta tahansa.” Paloaseman rakentaminen käynnistyy kahdesta syystä. ”Perustelut toimivat tässä vaiheessa ja poliitikotkin ovat samaa mieltä, että kyllä nyt tarvitaan uusi paloasema.” Seuraavaan vaiheeseen, hankesuunnitteluun, edetään yleensä nuijankopautuksella. Onneksi sähköurakoitsijat ovat olleet vielä suomalaisia.” Ilmosen mukaan haasteita riittää ilman kielimuuriakin. Kuva: Kimmo Kaisto. ”Vaikka hän sitä kuinka sanoin kuvailee, en ymmärrä, ennen kuin asia valmistuu ja olen sen nähnyt.” Rautalankaa ei ole tarvittu ”Olen tykännyt siitä, kun meillä on ollut sama suunnittelija jo pitkään eikä palomiehen työnkuvaa ole tarvinnut aina vääntää rautalangasta.” Arkkitehti Pekka Salmi on suunnitellut Pelastuskeskuksen sekä Hyvinkään, Havukosken, Järvenpään ja Kerava-Tuusulan paloaseman. Mihin harjoitustornia tarvitaan, onko se enää tätä päivää. ”Kuvista on vaikea hahmottaa toiminnallisuutta, joten niiden esittely palomiehille ei tuota juurikaan kommentteja.” Ilmonen onkin aina ihmetellyt arkkitehdin kykyä nähdä rakennus valmiina heti suunnitteluvaiheessa. Samasta asiasta on olemassa arkkitehdin ja LVI-suun. Konkretia iskee Hankesuunnittelussa iske sitten konkretia. 88 6 ·2018 PELASTUSLAITOKSET Mikko Ilmonen on ollut asemamestarikin, mutta tämä juttu ei kerro siitä, vaan siitä, että hänen palomiesnäkemyksensä on ollut apuna monien paloasemien rakentamisessa. ”Se, että palopäällikkö tai palomiehet sanovat, että asema ei toimi, ei riitä”, Keski-Uudenmaan palvelupäällikkö Mikko Ilmonen sanoo. Palokunnan keittiökin kuuluu hankalasti perusteltaviin asioihin. Palvelupäällikkö Mikko Ilmonen ja arkkitehti Pekka Salmi osallistuivat Vantaalla Havukosken uuden paloaseman avajaisiin lokakuussa 2011. Mikko Ilmonen on osallistunut seitsemän paloaseman ja kolmen Medi-Heli -tukikohdan rakennusprojekteihin. Ilmonen kertoo esimerkin putkitöiden urakoinnista. Kuvassa ollaan Kerava-Tuusulan paloaseman harjannostajaisissa.. Alkaa syntyä piirroksia ja kuvia, joihin voisi vielä jonkin verran vaikuttaa. ”Pekan ajatuksena on, että kun ovesta tullaan sisään, niin siitä näkyy heti talon läpi autohalliin ja ehkä vielä pesuhalliinkin.” Tuska kasvaa Tuskan hikikarpalo nousee otsalle, kun uudelle asemalle suunnitellaan hälytysjärjestelmä. Yksi rakennus, monta urakoitsijaa ja vielä useammat piirrokset, siinä on dilemma, joka myös aiheuttaa päänvaivaa. Hän on tarkasti tehnyt eron siinä, ettei osallistu työryhmän lupaviranomaisena vaan loppukäyttäjän edustajana. Ensin alkaa tarvesuunnittelu, jossa selvitetään tarkasti aseman nykytilanne. Tai naisten sauna, montako naista siellä on töissä?” Hankesuunnittelussa punakynä käy niin liikuntasalin kuin sukellusaltaankin yli. Asemamestari Teksti: Marko Partanen Kuva: Keski-Uudenmaan pelastuslaitos . ”Oikea hintalappu alkaa hirvittää ja keskustellaan ovatko kaikki vaaditut asiat tarpeellisia. ”Tuntuu siltä, että yksi sähkösuunnittelija ei tee enää toista paloasemaa
Yksikin ylimääräinen syöpätapaus on liikaa, mutta katsotaanpa asiaa toisesta vinkkelistä. Pitkään on ollut tiedossa, että väsyneenä ajamisella on alkoholiin verrattavat vaikutukset ajamiseen. Työvuorossa Haaken mielipideja asennevaikuttamista vastaan suojauduttiin foliohatulla ja nyt ”Foliohattumies” kirjoittaa tällä palstalla reippaita ajatuksia. He olivat jälkikäteen arvioineet meikäläisen mukana olon tärkeäksi. Suomessa seitsemän kymmenestä työpaikkatapaturmasta sattuvatkin miehille. ”Tietämättä mitään ”puhdas paloasema” -mallista on meidän konseptissamme likainen ja puhdas tila haluttu eriyttää jo Pelastuskeskuksen valmistumisesta vuodesta 2003 alkaen. Kiinnostavaa on, miksi esimerkiksi uhkatilanteet koetaan niin tärkeäksi teemaksi ja mitä toisaalta jätetään keskustelun ulkopuolelle. Väitän, että suurimmat työturvallisuusriskit pelastusalalla aiheutuvat välinpitämättömyydestä tai uhkarohkeasta käyttäytymisestä. Ajoturvallisuudesta on ollut keskustelua pelastusalalla ja ensihoidossa, mutta riskeihin nähden vähän. Savustaminen ja rasvaisen ruoan grillaaminen synnyttää ruoan pinnalle pieniä määriä PAH-yhdisteitä, joiden jokainen palomies tietää lisäävän syöpäriskiä. Suoriakin kiitoksia tulee ja jotkut niistä ovat olleet jopa liikuttavia. Yläkerran puhtaisiin sosiaalitiloihin mennään vasta peseytyneenä.”. Työturvallisuuden osalta keskusteluun nousevat herkemmin tietyt teemat. Samalla rakennuttaja sanoo irti vartioinnit, vakuutukset ja kaiken, mistä sille on kuluja. Vastuulleni jää päästää puutteita korjaavat työntekijät sisään ja sulkea illalla ovet. Tuntui hyvältä, kun sain sieltä tunnustusta.” Puhdas ja rauhallinen Jo vuosituhannen vaihteessa Vantaalla luotu konsepti eriyttää välinehuollon sekä likaisten varusteiden pesun hallin yhteyteen. Piirrokset ja lista eivät aina täsmää ja vääntöä syntyy. Se on ehkä projektin stressaavin vaihe.” Kiitos tuntuu hyvältä Kiitokset asemahankkeista tulevat varkain, kun uusia tiloja käyttävä henkilöstö kehuu niitä ohimennen. Joskus mietin, voiko heihin luottaa. FOLIOHATUSTA Syövän esiintyminen suomalaisilla työikäisillä miehillä on niin yleistä, että keskimäärin kaksi palomiestä kuolee joka vuosi syöpään. Satuin vahingossa paikalle, kun työmiehet proppasivat keloja aivan väärään paikkaan. Yhdysvalloissa kansallisen työsuojeluinstituutin The National Institute for Occupational Safety and Healthin (NIOSH) tekemän laajan ja ehkä luotettavimman tutkimuksen mukaan sikäläisillä palomiehillä on yhdeksän prosenttia korkeampi riski sairastua syöpään kuin muulla väestöllä. Tupakka selittää yksin noin 20 prosenttia uusista syöpätapauksista ja esimerkiksi punaisen lihan syöminen sekä auringon UVsäteilylle altistuminen ovat huomattavia riskitekijöitä. Neljä päivittäistä alkoholiannosta suurentaa esimerkiksi suun ja nielun syövän vaaran noin kaksinkertaiseksi. Sitä on yleensä vastaanottamassa kaupungin edustaja ja Ilmonen. ”Kerava-Tuusulan asemalla huomasin, että paineilmakelat puuttuivat hallin seinistä. Aina ajankohtaiseen työturvallisuuteen on viimeisten vuosien aikana panostettu pelastusalalla ja esimerkiksi altistusten osalta on saatu paljon positiivista aikaan. Rakennuttaja ojentaa pahvilaatikollisen avaimia kaupungin edustajalle, joka siirtää paketin yhden kosketuksen periaatteella Ilmoselle. Likaisimman huollon jälkeen siirrytään peseytymistiloihin henkilökohtaiseen huoltoon, joka edelleen on hallin tasossa. Lopulta tulee Ilmonen, joka vaatii suunnitellut järjestelyt paikoilleen. Omat ja työtovereideni läheltä piti -tilanteet ovat johtuneet lähinnä harkintakyvyn pettämisestä tai riskien vähättelystä. Toisia työturvallisuusriskejä on vaikea nähdä, koska ne ovat sisällä toimintatavoissa. On tärkeää, että näihin ongelmiin on osattu tarttua ja että löydetään myös keinoja vaikuttaa. Oletko oman työturvallisuutesi suurin riski. nittelijan piirros sekä laitelista. Yksi tulkitsee yhtä ja toinen toista listaa. ”Meillä on rakennus, mutta muuttamaan pääsemme noin kuukauden kuluttua. Testosteronija adrenaliiniryöpyt antavat nostetta, mutta saattavat johtaa leikkimään tulella. Kun auto peruutetaan talliin, niin varusteet saadaan pesuun ja laitteet voidaan huoltaa heti yhden oven takana. Yläkerran keittiö-, oleskeluja lepotilat haluttiin rauhoittaa. He kertoivat huonolla suomella, että heillä ei ollut kuvia ollenkaan.” Stressaavin vaihe Omanlainen paine tulee myös rakennuksen luovutusvaiheessa. ”Eräs vetovastuupuolen antama palaute on jäänyt mieleen. Hälytysajossa tapahtuu loukkaantumiseen johtavia onnettomuuksia kuukausittain. Altistusta tai ei, mutta pelastusalan somessa liikkuu usein hurjia lukuja palomiesten jopa moninkertaisesta syöpäriskistä tavalliseen kansalaiseen verrattuna. Päissään ei hälytysajoneuvoilla kurvailla, mutta väsyneenä senkin edestä. Tietyistä aiheista on hankala keskustella niiden arkaluonteisuuden tai tunnepitoisuuden vuoksi. Viimeisessä macholinnakkeessa tästä asiasta ei kannata huudella – jokuhan voisi saada vaikka päähänsä, että olisi hyvä vaihteeksi saada naisia alalle. Reklamoin urakoitsijalle ja ne luvattiin hoitaa puutekorjausten yhteydessä. Niki Haake työskenteli palomiehenä Kanta-Hämeen pelastuslaitokselle ennen nykyistä työtä hankesuunnittelijana SPR:ssä
Julkaisun pysyvä osoite: http://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-201804174858 Emilia Kuosmanen: Tulevaisuuden turvallinen kauppakeskus pelastustoimen näkökulmasta Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli koota tietoa siitä, miten hyökkääjän käyttämät kineettisen vaikuttamisen keinot vaikuttavat pelastuslaitoksen toimintaan sotilaallisten poikkeusolojen aikana. Myös pelastusviranomaisen laadukkaalla valvonnalla ehkäistään kauppakeskuksissa tapahtuvia onnettomuuksia ennalta. Pääasiallisena tiedonhankkimismenetelmänä käytettiin eri tietokantoihin sovellettuja kirjallisuuskatsauksen keinoja, joiden kautta saatuja tietoja täydennettiin käsihauilla. Yhtenäiset käytänteet ja mallit helpottavat ja nopeuttavat visuaalisten tilannekuvien luomista sekä niiden tulkintaa, minkä vuoksi aihe on tutkimisen arvoinen. Tavoitteena on selvittää, millainen tulevaisuuden turvallinen kauppakeskus voi olla. Työ oli luonteeltaan tutkimuksellinen. Tulipalojen ehkäisemiseksi huolehditaan laitekannan ikääntymisen tuomista haasteista, paloturvallisuustekniikan toimimisesta sekä varmistetaan kauppakeskuksen henkilökunnan osaaminen alkusammutuksessa sekä kauppakeskuksen turvallisessa evakuoimisessa. Pelastuslaitoksen toimintaa on onneksi mahdollista suojata eri menetelmien yhdistelmiä käyttäen, jolloin yhden menetelmän pettämisestä johtuvat seuraukset eivät välttämättä ole katastrofaalisia. Tarkasteltaviksi onnettomuustyypeiksi valittiin rakennuspalo, vaarallisten aineiden onnettomuus, tieliikenneonnettomuus, raideliikenneonnettomuus ja maastopalo. Tulevaisuuden turvallisessa kauppakeskuksessa turvallisuudesta vastaa tietty henkilö, turvallisuuden vastuita on jaettu henkilökunnan kesken, turvallisuuskoulutuksia ja poistumisharjoituksia järjestetään säännöllisesti ja yhteistyö pelastusviranomaisen kanssa toimii. Julkaisun pysyvä osoite: http://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-201804164801 Jorma Pikkarainen ja Anton Huovinen: Visuaalisen tilannekuvan hyvät käytännöt ja mallit Oulun Ideapark käynnisti keväällä 2017 hankkeen Tulevaisuuden turvallinen kauppakeskus. Näihin ongelmiin kuitenkin pyrittiin vastaamaan opinnäytteellä yhtenäistämällä visuaalisen tilannekuvan luomisen käytänteitä. Aiheen varsinaisessa tutkimisessa hyödynnettiin aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, aikaisempia tutkimuksia sekä kyselytutkimusta, joka toteutettiin Webropol pohjaisena kyselynä. Julkaisemme palstalla tiivistelmiä Pelastusopistosta valmistuneista opinnäytetöistä (Savonia amk, palopäällystön koulutusohjelma). Jotta henkilökunnan turvallisuuskouluttaminen olisi tehokasta, kauppakeskuksen turvallisuudesta tulee vastata motivoitunut ja osaava turvallisuudesta vastaava henkilö. Tulipalo, onnettomuustilanteissa toimiminen, puutteet turvallisuusorganisaatiossa sekä joukkopaniikki ovat esimerkkejä tässä työssä havaituista kauppakeskuksiin kohdistuvista turvallisuusriskeistä. Julkaisun pysyvä osoite: http://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-201804245266 Ville Koitto: Pelastuslaitoksen suojautuminen sotilaallisissa poikkeusoloissa. Yhteenvetona voitiin todeta, että visuaalinen tilannekuva mielletään tärkeäksi elementiksi pelastustoiminnan johtamisessa, mutta sen luominen ja siinä käytettävien valtakunnallisesti hyväksyttyjen värien ja piirrosmerkkien käyttö ei ole vielä vakiintunutta Suomessa. Myöskään pelastusjoukkoihin kohdistetun tahallisen hyökkäyksen mahdollisuutta ei voida sulkea pois, vaikka se onkin vastoin kansainvälistä oikeutta. Tilannekuvan muodostaminen on hankalaa harjoittelun, koulutuksen sekä resurssien ja ajan puutteen vuoksi. Hankkeessa ovat mukana opinnäytetyöntekijät Pelastusopistolta, Poliisiammattikorkeakoulusta ja Oulun ammattikorkeakoulun ensihoidon tutkinto-ohjelmasta. Henkilökunnan jatkuva ja kehittyvä turvallisuuskouluttaminen on kauppakeskuksen turvallisuuden perusta. Varsinainen pääpaino on kuitenkin sopivien suojausmenetelmien etsimisessä. Tutkimusaineisto kerättiin kahden eri kauppakeskuksen turvallisuusvastaavien ja pelastustoimen edustajalle tehdyistä teemahaastatteluista sekä Oulun Ideaparkin toimitiloja vuokranneiden yritysten esimiehille tarkoitetusta turvallisuuskyselystä. Tavoitteena oli tutkia, millainen on tulevaisuuden turvallinen kauppakeskus pelastustoimen näkökulmasta: millaisia riskejä siihen voi kohdistua ja miten havaittuihin riskeihin voidaan varautua. Saatua aineistoa käsiteltiin sekä kvantitatiivisesti että kvalitatiivisesti. Opinnäytetyössä tutkittiin hyviä käytänteitä ja malleja visuaalisen tilannekuvan muodostamiselle sekä visuaalisen tilannekuvan ylläpidon nykytilaa Suomessa. Lopussa on linkki itse työhön. Opinnäytetyön teoriaosa koostui tilannekuvan, tilannetietoisuuden, pelastustoiminnan johtamisen ja tilannekuvan visuaalisuuden tarkastelusta. Hyökkääjän tulenkäyttö vaikuttaa merkittävästi pelastuslaitoksen toimintaan vähintäänkin tilannepaikalle jäävien räjähtämättömien ammusten takia. Suomessa pelastustoimen tilannekuvan visuaalista puolta ei ole paljoa tutkittu eikä malleja ja käytänteitä ole määritelty yhtenäisten visuaalisten tilannekuvien luomiseksi. OPINNÄYTTEITÄ Opinnäytetyön aiheena oli tutkia, kuinka muodostetaan hyvä visuaalinen tilannekuva pelastustoiminnan johtajan johtamisen työkaluksi pelastusjoukkueen ja -komppanian tasoisiin, yleisimpiin pelastustehtäviin. Löydetyn aineiston painottuessa sotilasnäkökulmasta laadittuihin lähteisiin saatuja tuloksia verrattiin pelastusalan käytössä oleviin ohjeisiin. Teoreettisen tutkimisen ja kyselytutkimuksen lopputuloksena tuotettiin visuaalisen tilannekuvan mallit valittuihin onnettomuustyyppeihin
Fyysisen toimintakyvyn vaatimukset ovat hyviä eikä niitä tule muuttaa. Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat tämän ajan vaatimuksia, joihin on vastattava ja missä johdolla on kriittinen merkitys – organisaatioita on johdettava kohti avoimuutta omalla esimerkillä. Opinnäytetyössä oli tarkoitus päivittää aikaisempi opinnäytetyö, joka on tehty Rovaniemen ammattikorkeakouluun Insinööri (AMK)-koulutusohjelmaan. Työssä tutkittiin rakentamiseen vaikuttavia lakeja ja asetuksia sekä ongelmallisia tulkintoja matkailurakentamisessa Lapin alueella. Tabut murtuvat hiljalleen Mira Leinonen työskentelee pelastusylitarkastajana Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. theseus.fi/handle/10024/1737 Pekka Siivola: Lapin matkailurakentamisen viranomaisvalvonnan tulkintojen yhdenmukaistaminen Opinnäytetyön tarkoituksena oli löytää yhtenäisiä ratkaisuja ja toimintamalleja Lapin matkailurakentamisen viranomaisvalvontaan. 6 ·2018 91. Rakennushanke on prosessi, johon osallistuu monia henkilöitä ja joilla on oma roolinsa rakennushankkeessa. Työ toteutettiin haastattelujen avulla ja vastaukset käsiteltiin luottamuksellisesti. Työssä on esitetty pelastusviranomaisen vaikutusmahdollisuuksia rakentamisen ohjaamiseen ja valvontatyön parantamiseen. Rakentajan ja suunnittelijan osuus rakentamisessa sekä eri viranomaisten välinen yhteistyö ja yhtenäiset toimintamallit ovat tärkeitä. Yhteisillä toimintamalleilla ja ohjeilla selkeytetään rakentamista sekä sen valvontaa. Siinä missä jotkin asiat ovat olleet tabuja, muuttavat yleinen mielipide ja lainsäädäntö niistä uutta arkipäivää. Opinnäytetyön päivitys on tehty enemmän pelastusviranomaisen näkökulmasta kuin aikaisempi työ. Pelastustoimessakin erilaisia omia tabuja on hiljalleen nostettu tapetille, mutta niihin suhtautuminen on ollut vielä värikästä: arvovallalla koetetaan hiljentää keskustelu henkilöstön suunnassa, tapahtumajärjestäjille ilmoitetaan, ettei meidän organisaatiosta osallistu kukaan tilaisuuteen, jos jotain tiettyä aihetta käsitellään ja toisinaan toimittajiinkin otetaan yhteyttä ja ryöpytetään journalistisista valinnoista. Työaikamuotoa on muutettava ja piste. Edellä mainitut asiat ovat toimialamme sellaisia aihealueita, joista ei juurikaan synny keskustelua, vaikka mielipiteitä ja näkemyksiä asioista on. Sosiaalinen media on omalta osaltaan lisännyt tätä ihmisten välistä vapaata ajatustenvaihtoa. Ihmisillä on tarve tulla nähdyksi, kuulluksi ja arvostetuksi. Meillä ovat kaikki ihmiset ja ihmisryhmät tasa-arvoisia keskenään, #metoo ei koske pelastustointa. Julkaisun pysyvä osoite: http://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-201804205085 Pelastustoimessa ei työskentele yhtäkään homoseksuaalia. Asioista on oltava valmius keskustella avoimesti ja jaksettava taustoittaa ja perustella näkökohtia. Kyse on pelastustoimen tabuista. On vain parempi olla näistä asioista hiljaa, sillä kun niistä ei puhuta, niitä ei ole olemassa. Tuntuu absurdilta, jopa uskomattomalta tällainen suhtautuminen vuonna 2018, mutta tämä on täyttä totta aivan kuluneen vuoden ajalta. Työssä tutkittiin myös matkailurakentamisen viranomaisvalvonnan yhteistyötä Lapissa. Työssä on esitetty ja pohdittu ratkaisumalleja sekä yhtenäisiä toimintamalleja, jotka liittyvät viranomaisvalvontaan rakennushankkeessa.. mirafoni112@gmail.com KOLUMNI Kaikki palopäällystön koulutusohjelman työt: https://www. Pelastustoimikaan ei voi elää kuplassa ja kieltää eri aiheiden olemassaoloa, vaan me resonoimme koko ajan enemmän ympäröivän yhteiskuntamme kanssa. Tabut ovat jotakin kartettavaa ja kiellettävää, mutta samalla ne muuttuvat yhteiskunnallisen kehityksen mukana. Niissä johto istahtaa kvartaaleittain henkilöstön eteen tentattavaksi ja mikään aihe ei ole kielletty. Hankkeemme saavuttavat aina tavoitteensa. Nämä aiheet kuitenkin synnyttävät jännitteitä ja sähköisen ilmapiirin, jos joku erehtyy ottamaan jonkin näistä asioista puheeksi. Toimintavalmiutemme kaikkiin tilanteisiin on hyvä eikä siinä ole mitään kehitettävää. Erinomaisia esimerkkejä tabujen murtamisesta löytyy erilaisista pörssiyhtiöistä. Siinä missä aiemmin hierarkia saneli työelämässä sen, mistä sai keskustella, korostuu ihmisten välisessä kanssakäymisessä nykypäivänä entistä enemmän avoin keskinäinen vuorovaikutus
Siksi Suomessa pelastajan ammattiin on erilainen koulutus kuin hätäkeskuspäivystäjän. Seuraavassa muutamia niistä: • Tunnelinäkö. Tällainen hätäkeskuksen toimintamalli on kansainvälisesti tarkasteltuna melko harvinainen. Työssä korostuu selkeästi myös se, että hätätilanne on subjektiivinen kokemus. 92 6 ·2018 Käännökset Risto Lautkaski ULKOMAILTA MI TEN SU OM ESS A. • Yksimielisyysharha. Henkilö yliarvioi omat kykynsä ja aliarvioi asiantuntijoiden kyvyt. Hätäkeskuspäivystäjän turvallisuuskriittisessä työssä korostuvat inhimillisten tekijöiden vaikutus ja niiden ymmärtäminen. Kuunnellessani tallennetta en pystynyt enää ymmärtämään asennettani.” Palomiehen puolustusasianajaja vaati syytteen hylkäämistä, koska teko ei ollut tahallinen. • Vahvistusharha. Kun naisen työtoveri kuuli tämän, hän huolestui ja soitti naisen numeroon noin kello 8.30. 92 6 ·2018 A amulla vähän ennen kuutta yksin asuva nainen soitti työnantajalleen kertoakseen, että hänellä oli hengenahdistusta ja kovia rintakipuja. Syyttäjä vaati palomiehelle rangaistusta vakavasta virkavirheestä. Hätäkeskuspäivystäjä tekee työtä virkavastuulla. Soittaja voi olla tehnyt valmiiksi omat arvionsa siitä, mitä apua hän tarvitsee. Asenteen ja vireyden vaikutus, erilaisten asiakkaiden ja vaihtelevien tilanteiden kohtaamisen taito, ennakointi ja tilannetietoisuus. Tämä tapaus korostaa, että tiedostamattomilla virheillä voi olla vakavat seuraukset. Syitä vääriin johtopäätöksiin Lukuisat tekijät voivat vaikuttaa todellisuuskuvaamme. Hän ottaa huomioon vain ne tekijät, jotka tukevat hänen näkemystään, ja torjuu ne, jotka eivät tue. Soittajan kertomat tiedot eivät olisi voineet olla selvemmät. Usein asiakkaat myös joko vähättelevät todellista hätätilannetta tai liioit televat vähäpätöisempää tilannetta. Oikeuden edessä palomies sanoi: ”En vieläkään ymmärrä, miksi vastasin tuolla tavalla. Tämä totesi, että nainen ei hengittänyt ja teki hätäilmoituksen. Tilanne, josta nuori ja terve selviää itsenäisesti, voi olla vanhukselle hätätilanne. Henkilö etsii vain sellaisia tekijöitä, jotka tukevat hänen ennakkokäsitystään, ja jättää muut huomiotta. Tuomiosta ei kuitenkaan tullut rikosrekisterimerkintää ja palomies sai jatkaa työssään. Tässä tilanteessa soittaja ”nojaa” päivystäjän ammattitaitoon, jonka tehtävänä ei ole ottaa valmiita arvioita vastaan, vaan tehdä arvio, mitä apua tarvitaan, jos tarvitaan ja kuinka kiireellisesti. Ensihoitajat eivät saaneet häntä elvytettyä. Tehtävää käsitellessään ja riskinarviota tehdessään hänen tulee ymmärtää, mitä kysyy ja miksi, ja mitä ohjeita on tarkoituksenmukaista antaa kussakin tilanteessa. Hätäkeskuspäivystäjän ohjeistuksessa mainitaan muun muassa, että esimerkiksi tilanteissa, joissa hätäpuhelussa tiedustellaan terveyskeskuksen puhelinnumeroa, tulee aluksi poissulkea hätätilanne suorittamalla riskinarvio. Nykymuotoisen hätäkeskusjärjestelmämme suunnittelu aloitettiin 1991 ja uusimuotoinen tutkintokoulutus (90 op, kesto 1,5 v.) alkoi Pelastusopistolla 1997. Koulutuksessa korostetaan hätäpuhelun luonnetta, jossa kohtaavat aina kaksi todellisuutta: soittajan ja vastaajan. Kymmentä minuuttia myöhemmin hän soitti uudelleen ja kertoi, että ei pysty tulemaan töihin. Tätä ennen nykyinen ranskalainen malli ei ollut vieras Suomessakaan. • Ankkurointivaikutus. Hänen tehtävänään on noudattaa viranomaisten antamia tehtävänkäsittelyohjeita, sekä toimia operatiivisten salityöskentelyohjeiden mukaisesti. Hän soittaa saadakseen viranomaisapua kuin taksin. Henkilö tekee niin kuin hän olettaa toistenkin tekevän. Sen sijaan, että olisin heti lähettänyt ambulanssin, pidin kiinni hälytysohjeesta. Uuden koulutuksen myötä syntyi ammattikunta hätäkeskuspäivystäjät. Suomessa sen kautta saadaan suoraan apua kaikissa hätätilanteissa, olipa kyse sitten poliisin, terveysja sosiaalitoimen tai pelastustoimen kiireellisestä avuntarpeesta. Koulutuksessa pyritään korostamaan tilannekohtaisen ja piilevien uhkien tiedostamisHätäkeskuspäivystäjä on auttamisen ketjussa ensimmäinen viranomaislenkki. Henkilö ajattelee, että se on todennäköisintä, mistä puhutaan eniten. Kun puhelimeen ei vastattu, hän soitti hätäkeskukseen noin kello 9. Työnantaja pyysi naisen vuokranantajaa menemään asuntoon. Henkilö pitää kiinni ensiksi saamistaan tiedoista. Kaksi todellisuutta kohtaavat Alusta alkaen opiskelijat harjoittelevat simuloitujen, eli todellisia tilanteita jäljittele vien harjoitusten kautta hätäpuhelun käsittelyssä tarvittavia perusvalmiuksia. Päivystäjäksi äskettäin siirtynyt palomies (palomiehet toimivat Ranskassa myös hätäkeskuspäivystäjinä, suomentajan huomautus) arveli, että hätäilmoitus saattoi olla erheellinen ja sanoi, että jonkun on mentävä paikalle varmistamaan tiedot. Oikeus tuomitsi palomiehelle kuusi kuukautta ehdollista vankeutta. Teksti: Francis Lévy Sapeurs-Pompiers de France 7–8/2017 Palomiehen erehdys S uomessa, kuten muuallakin Eu:ssa on yksi hätänumero 112. Vaikka työn päämäärä on sama, toimia avuntarvitsijan parhaaksi, suurin ero on se, että hätäkeskuspäivystäjä kohtaa asiakkaan puhelimen välityksellä, kun pelastaja vastaavasti tapahtumapaikalla tai potilaan luona. • Yleisyysharha. • Ylivertaisuusvinouma. Erityisesti hätäkeskuspäivystäjät tulisi kouluttaa ottamaan vastaan kaikki tieto ilman ennakkokäsityksiä. Henkilö on ikään kuin tunnelissa eikä näe kuin yhden ratkaisun. Jos emme tunne niitä, saatamme tehdä vääriä johtopäätöksiä. Uhrin omaiset saivat korvauksen pelastuslaitoksen vastuuvakuutuksen nojalla eivätkä vaatineet palomiehelle rangaistusta
Lain nojalla kunnan on tarjottava riittävät terveysja hoitopalvelut ja sen velvollisuutena on arvioitava kotonaan asuvien tarvitseman hoidon laajuus. Blasethin mielestä tämä ei riitä ratkaisuksi. ”Vuosittaisen tarkastuksen yhteydessä on arvioitava paloturvallisuuteen vaikuttavat asukkaan toimintakyvyn muutokset. Erilaisten asiakkaiden ja vaihtelevien tilanteiden käsittelyn vaativaa kokonaisuutta käydään läpi opintojen alusta alkaen myös työssäoppimisjaksolla niin sanotussa orientaatioharjoittelussa. Teksti: Pelastusopiston vanhempi opettaja (hätäkeskustoiminta) Titta Lindholm Yliopettaja (hallinto ja johtaminen) Taina Kurki, FT 6 ·2018 93. Palon sammutuksen jälkeen kalvo voidaan irrottaa paneeleista niitä vahingoittamatta. Meidän on otettava huomioon niistä sammuttajille aiheutuva vaara. Eräät palokunnat ovat laatineet kodinhoitajille tarkistuslistoja tai lähettäneet nuohoojan tarkastamaan asuntojen paloturvallisuutta. Hätäkeskuspäivystäjän koulutukseen hakevilta edellytetään työssä tarvittavia tiettyjä henkilökohtaisia ominaisuuksia. Sähkön katkaiseminen pääkatkaisijasta ei enää riitä”, projektipäällikkö René Verboom sanoo. Tässä yhteydessä on myös arvioitava, kuinka henkilö pystyy huolehtimaan itsestään sekä omasta paloturvallisuudestaan”, DSB:n palonehkäisyosaston päällikkö Anders L. Nämä liittyvät tehokkaasti paineen alla työskentelyyn, jota koulutuksessa korostetaan, ja pyritään vahvistamaan. Mutta kytkimet eivät pysäytä aurinkokennojen energiantuotantoa”, Verboom varoittaa. ”Palomies voi kytkeä keskusmuuntajan irti verkosta. Sen mukaan kun tien tulee kartoittaa ryhmät, joilla on erityinen riski loukkaantua tai kuolla asuntopalossa. Näin mahdollistetaan ymmärryksen syntyminen työn vaativuudesta ja vastuusta. Alkusammuttimen kaltaisessa säiliössä on nestemäistä polymeeriä, jota voidaan suihkuttaa jopa seitsemän metrin etäisyydeltä ja joka muodostaa aurinkopaneelien pinnalle valoa läpäisemättömän mustan muovikalvon. Kun valmiuksia on tiedollisesti ja teknisesti, aloitetaan simuloidut käytännöt harjoitukset, joissa toimitaan eri rooleissa, päivystäjänä, ilmoittajana/potilaana ja seuraajana. ”Ohjeen tarkoituksena on selventää kunnan viranomaisten vastuuta niiden asukkaiden paloturvallisuudesta, joiden hoidosta kunta huolehtii. Hän kertoo, että aurinkopaneeleja on kahta tyyppiä: keskusmuuntajalla ja mikromuuntajilla varustettuja. 6 ·2018 93 Vahingoittuneiden aurinkopaneelien jännite sammuttajien vaarana Haag (Hollanti). Opintojen loppusuoralle kuuluu työssäoppiminen hätäkeskusharjoittelussa ammattilaisen ohjauksessa. Tosiasiat ja tilannearvio Koulutuksessa korostetaan ja pyritään harjoittelemaan käytännössä sitä, että jokaisessa puhelussa tulee keskittyä esiin nouseviin tosiasioihin ja pohjata päätöksenteko ilmoituksenaikaisiin tosiasioihin ja ammattitaitoiseen tilannearvioon. Älä oleta Koulutuksessa palataan aina kertaamaan ammattikuvan erityispiirrettä, hätäkeskuspäivystäjän ydinosaamista hätäpuhelun käsittelyä ja riskinarvion suorittamista. Soittaja toimii päivystäjän silminä ja käsinä hätäilmoitusta tehdessään. Teksti: Lars Brenden Brannmannen 4/2017 Terveys ja turvallisuus – käsi kädessä ta sekä tahtoa ja kykyä soveltaa näitä työssä omaamalla tietoa, taitoja ja oikeaa asennetta – ennen kaikkea pitämällä huolta itsestään ja vireydestään. Hätäkeskuspäivystäjät ansaitsevat ammattitaidon ylläpitoon ja toimintamallien läpikäyntiin sekä työssäjaksamiseen liittyvää ammatillista ja työnohjauksellista täydennyskoulutusta – ja osaamisen todentamista, kuten esimerkiksi ensihoidon puolella säännöllisesti toteutetaan. Miten voisimme tukea hätäkeskuspäivystäjiä edellä mainitussa osaamisvaatimuksessa tutkintokoulutuksen jälkeen. Lisäksi kuunnellaan aitoja hätäpuhelutallenteita. Tässä palokunta voi antaa asiantuntija-apua.” Monet kunnat järjestävät ennalta ehkäiseviä kotikäyntejä niiden vanhusten luona, jotka eivät vielä tarvitse kotipalvelua eivätkä -hoitoa. Yksi keskeinen mantra on: ”Älä oleta”. Näin ”mokat ovat lahjoja” eli virheitä tehdään harjoituksissa, mutta turvallisessa ympäristössä ja voidaan näin valmentaa myös käsittelemään niitä. ”Haagin pelastuslaitoksen alueella jo 400000–450000 asuinja liikerakennuksen katolla on aurinkopaneelit. Suomalainen hätäkeskuksen riskinarvio-ohjeistus pohjautuu amerikkalaiseen malliin CBD= criteria based dispatching. Teksti: Jildou Visser Brand en Brandweer 11/2017 Norjan pelastusviraston (DSB) ja terveysviraston yhdessä laatima ohje riskialttiiden ryh mien paloturvallisuuden edistämiseksi tuli voimaan vuoden 2016 alusta. Mikromuuntajat puolestaan kytkeytyvät itse irti häiriön sattuessa. Paloturvallisuus on yksi käyntien aiheista. Kodeissa käyvän henkilöstön on jatkuvasti tarkkailtava paloturvallisuutta ja ilmoitettava mahdollisista huolenaiheista. Niiden perusteella kunnan on ryhdyttävä toimenpiteisiin, kuten poistettava vaaratekijät, asennettava teknisiä laitteita tai siirrettävä asukas joko toiseen asuntoon tai laitokseen. ”Sekä asuntoja hallinnoivien viranomaisten että kodeissa käyvän henkilöstön, kuten lääkintävoimistelijoiden, sairaanhoitajien ja kodinhoitajien, on ajateltava paloturvallisuutta”, hän sanoo. Blakseth selittää. Jos syystä tai toisesta tiedot jäävät epäselväksi, mutta kyseessä on ilmeisemmin aito hätätilanne tai viitteet siitä, päivystäjä hälyttää "silmät tapahtumapaikalle" eli viranomaisyksikön tarkistamaan tilanteen. Jos paneelit ovat jo vahingoittuneet, kalvo eristää ne tukirakenteista, jotka eivät siten tule jännitteisiksi. Australiassa on ongelmaan löydetty ratkaisu: PVStop
Koska asukkaat eivät halunneet laskeutua tikasauton tikkaita, pelastustoiminnan johtaja hälytti nostolavaauton, jota sattumalta käytettiin lähellä pidetyssä naapuripalokunnan harjoituksessa. Hän lähetti savusukellusryhmiä tarkastamaan asunnot sekä yhden savusukellusryhmän kelajohto mukanaan kellarikerrokseen paikantamaan ja sammuttamaan palon. Varmuuden vuoksi myös viereisen kerrostalon asukkaat evakuoitiin ja tarkastuksen jälkeen palautettiin koteihinsa. Berliinin osavaltio on päättänyt hankkia toisen ja suunnittelee kolmannen Stemon hankintaan. Brand en Brandweer 11/2017 Kerns (Sveitsi). Stemon henkilöstönä on neurologiaan erikoistunut ensihoitolääkäri, röntgenhoitajaksi koulutettu ensihoitaja sekä kaksi palomiestä. Yskivä mies tuli häntä vastaan. Koska yhdessä neljännen kerroksen asunnoista oli erityisen pahat savuvauriot, pelastustoiminnan johtaja päätti tuulettaa porrashuoneen sen kautta. Poisson Sapeurs-Pompiers de France 11/2017 Klinikka pyörillä 94 6 ·2018 KESKUSTELUA. Niiden väliin vedetään röntgensäteilyltä suojaava seinä. Ajoneuvon sisätila voidaan jakaa kahtia: hoitotilaan ja kuvauslaitteen käyttäjän tilaan. Tämän jälkeen kaikki 3,5 miljoonaa berliiniläistä ovat palvelun piirissä. Vuorokaudenajasta Marco Burch päätteli, että asunnoissa täytyi olla asukkaita ja jotkut heistä saattoivat jo nukkua. Sakea savu täytti porraskäytävän. Tutkimukset osoittavat, että jos potilaan liuotushoito voidaan aloittaa 25 minuuttia aikaisemmin, puolet potilaista toipuu. Edellytyksenä on, että oireiden ilmaantumisesta on kulunut alle neljä tuntia. ”Vaihtoehtoiset ratkaisut – porraskäytävä tai asuntoon jääminen – ovat huonompia”, hän korostaa. Jos kysymyksessä on infarkti, sen liuotushoito aloitetaan välittömästi. Parvekkeet olivat rakennuksen savuttomalla puolella. Teksti: C. Palo oli sammunut hapenpuutteeseen. ”Meidän on vakavasti harkittava hissien käyttöä tulipalotilanteessa. Tähän mennessä saatu kokemus osoittaa, että Stemon hankintakustannukset on jo moninkertaisina saatu takaisin. Kun hätäkeskuspäivystäjä saa ilmoituksen mahdollisesta aivoinfarktista, hän käyttää tarkoitusta varten kehitettyä ohjelmaa, jonka avulla hän voi päättää, lähettääkö potilaan luo hoitoyksikön lisäksi Stemon. 94 6 ·2018 ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski Hissin käyttökielto ei koske senioreita Evakuointi parvekkeilta ”Hissi on senioritalon tulipalossa usein turvallisin ja ainoa poistumisreitti vanhuksille, jotka eivät ilman avustajaa pysty käyttämään porraskäytävää”, Hollannin pelastusopiston palonehkäisyn opettaja René Hagen sanoo. Lääkäri näkee seinillä olevilta näytöiltä kerroskuvauslaitteen kuvat ja voi niiden perusteella päätellä, onko kysymyksessä infarkti vai aivoverenvuoto. ”Useat asukkaat olivat avanneet ikkunat savun poistamista varten”, Burch kertoo. Savusukeltajat sammuttivat kasan mahdollisimman pienellä vesimäärällä. Savusukeltajat kehottivat asukkaita poistumaan parvekkeille ja sulkivat kaikki ikkunat. Tämä vain lisäsi porrashuoneesta asuntoihin tunkeutuvan savun määrää. Palokunnanpäällikkö Marco Burch oli vielä työpaikallaan, kun hän kello 22.06 sai ilmoituksen läheisen kerrostalon palosta. Laboratoriolaitteilla voidaan heti analysoida potilaan verinäytteet. Sillä pelastettiin kaikki 24 asukasta pikkulapsesta vanhukseen. Palokunta tuuletti ne yön aikana. Hagenin mukaan nykyiset hissit – mahdollisesti pienten muutosten jälkeen – soveltuvat hyvin vanhusten poistumisreiteiksi. Onneksi kukaan ei ollut saanut sitä. Talossa oli neljä kerrosta ja yhdeksän asuntoa. Viisi asukasta kuljetettiin sairaalaan verikokeeseen mahdollisen savukaasumyrkytyksen varalta. Lämpökameran avulla ryhmä löysi kellarikomerosta kytevän vaatekasan. Saksan liittotasavallan ja Berliinin osavaltion rahoituksella hankittiin Berliinin pelastuslaitokselle tietokonekerroskuvauslaitteella sekä erilaisilla laboratoriolaitteilla varustettu ambulanssi. Perillä hän näki mustan savupatsaan ja hälytti koko palokunnan. Kielivaikeuksien vuoksi Burch ei saanut selville, mistä mies tuli. Tämä Stemo (Stroke-Einsatz-Mobil) -ambulanssi maksoi miljoona euroa. Teksti: Corinna Aeberhard 118 swissfire.ch 8/2017 Vuosittain noin 300000 saksalaista ja 12000 berliiniläistä saa aivoinfarktin. Lyhyellä tähtäimellä tämä todennäköisesti ratkaisee senioritalojen evakuointiongelmat.” Vanhusten todennäköisyys kuolla asuntopalossa on 2,7-kertainen muihin ikäryhmiin verrattuna. Kellarikerrokseen mennyt savusukellusryhmä ei nähnyt liekkejä. Tarvittaessa lääkäri voi konsultoida etäyhteyden kautta sairaalan neurokirurgia. Osa asukkaista yöpyi paloaseman viereisessä väestönsuojassa. Savun täyttämiin asuntoihin ei voinut palata. Palokunnan miehistöauto ja ambulanssi kuljettivat heidät paloasemalle, jonka luokassa sairaankuljettajat luokittelivat heidät. Pian selvisi, että ikkunattomassa porrashuoneessa ei ollut savuluukkua ja savua tunkeutui ovenraoista asuntoihin. He avasivat väestönsuojan ikkunan. Savusta päätellen palon täytyi olla kellarikerroksessa
Aineiston voi meilata osoitteeseen: toimitus@pelastustieto.fi. ”Enhän mä mitään tyrkyttänyt ole. Hän on täysin samoilla linjoilla kuin edellisetkin puhujat, mutta hänen sydämensä sykkii vedätykselle. Mihin toiminta perustuu, pyhään henkeen vai Opiston malliin?” ”Ammattimaisuutta kehutaan otsikossa. Hänelle tekee seuraa hiljainen savuykkönen. ”Jumalauta. Voit lähettää lyhyen tekstin mieluiten erilliseen tiedostoon (rtf tai doc) tai suoraan viestiin kirjoitettuna ja siihen liittyvän kuvan omana tiedostonaan esimerkiksi jpg-muodossa. KESKUSTELUA Eduskunta ei saa siunata Helsingin Pelastuskoulun hävittämistä Eduskunta ei saa hyväksyä sellaisenaan hallituksen esitystä (HE 18/2018) pelastuslain muuttamiseksi, jolla pyritään pyyhkäisemään kartalta Helsingin Pelastuskoulu kokonaisuudessaan. Kysyin vain perustetta sille, miksi tuomitsit hengellisen pelastustoiminnan.” ”No mitä itse luulet. Tuleva Uudenmaan jättipelastuslaitos on kerta kaikkiaan mahdoton luomus. Asemapalvelu odottaa. ”Mitäs jätkät jos puhuttaisiin välillä vaikka seksistä.” Ylipalomies lähtee tuhahtaen pöydästä. ”Auttaisko se sun asennevammaan?” heittomies venyttää kuminauhaa. Hänen Jumalansa on neuvonut häntä tekemään niin. Heittomies näkee tilaisuutensa tulleen. Näin nämä molemmat erikoisoppilaitokset säilyttäisivät elinmahdollisuutensa. Sen pitemmälle en viitsi näitä uskisjutskii lukee.” ”Sama täällä. Se on varmasti aivan normaalia pelastustoimintaa. ”Ootko säkin joku hihhuli?” Ylipalomies pistää takaisin. Aina on mahdollista muokata ja hienosäätää lakia niin, että muukin oppilaitos kuin valtion ylläpitämä Kuopion Pelastusopisto hyväksytään antamaan pelastusalan ammatillista koulutusta. Pelkästään siksi, ettei halua provosoida, vaan olla neutraali. ”Täällä on juttu jostain herätyskokouksen pelastuspalvelusta.” ”No just. Muista liittää mukaan yhteystietosi!. ”Mitä sitten vaikka olisinkin. Savuykkönen täydentää kahvikuppinsa. 6 ·2018 95 LIIAN TUMMAA PAAHTOA Halleluja! Niin lukee ainoassa kommentissa, joka on kirjoitettu uskonnollisen tapahtuman pelastusvalmiudesta kertovasta jutusta. Kiinnostaahan sua muutkin palouutiset?” Heittomies kysyy. ”Jos sulla olis uskovainen työpari ja teidän yhteispeli kaatuisi toisen suvaitsevaisuuteen, niin kumpi joutuisi menemään peilin eteen?” heittomies kysyy. Olisi tärkeää, että joko-tai -vaihtoehtojen rinnalla ymmärrettäisiin arvioida sekä-että -ratkaisun tuottamat mahdollisuudet. Maakunnista ei saa tulla valtion avulla hirmuhallitsijoita, jotka voivat kategorisesti hävittää erinomaisen, jo olemassa olevan koulutuksen. ”Mikäs nyt heti aamusta sieppaa?” paloesimies tiedustelee. Just niin – Halleluja”, mylväisee ylipalomies. Ylipalomiehen hengitys alkaa kuulostaa raskaalle. FM Raija Kuosmanen, Palotar 112 Hyvinkää Pelastustieto julkaisee veloituksetta nimitysuutisia, muistokirjoituksia, tietoja eläkkeelle siirtyneistä sekä lähinnä tasavuosia täyttävien syntymäpäivätietoja. Kotona savuykkönen ripustaa kaulaansa ristin. Hän vain kuuntelee, jos ei kysytä. Ylipalomiehen aamukahvi menee väärään torveen. ”Mikä uskonnollisessa pelastuspalvelussa nyt niin tökkii. Vaikuttaisiko se mun työntekoon tai tohon juttuun, jonka tuomitsit lukematta?” Heittomies piikittää takaisin. En toivoisi kohdalleni Kuopiosta valmistunutta innokastakaan nuorta palomiestä, joka ”kantapään kautta” joutuu oppimaan asioi ta hänelle tuntemattomassa ympäristössä. Sen tulevaisuus pitäisi turvata edes osaavalla henkilökunnalla, jota olisi varmimmin riittävästi saatavilla molempien opinahjojen säilymisen kautta. En myöskään haluaisi paikalle kovin ikääntynyttä palomiestä, joka väärin mitoitetusta eläkeiästä johtuen on hänkin itselleen sopimattomissa tehtävissä. Savuykkönen ymmärtää ylipalomiestä, joka on hänen työkaverinsa ja arvokas ihminen mielipiteistään huolimatta. Ylipalomies saa tasattua pulssinsa mutta heittomies ei ole vielä lopettanut. Sellainen hän olisi ilman uskoakin. Mitä siitä tulee, kun aletaan kädet ristissä keikkaa odottamaan.” ”Voi olla, että se toimii paremmin kuin Hottiksia katsomalla ja vittua hokemalla.” ”Sulle pitäs laittaa postimerkki perseeseen ja lähettää takasin omalle asemalle", ylipalomies päättää. Vuoron savuykkönen hörppää kahvia omaan rauhalliseen tyyliinsä. Koska olen yksi 1,6 miljoonasta potentiaalisesta avuntarvitsijasta Uudellamaalla, toivoisin hätätilanteessa saavani pätevää apua pelastajalta, joka on jo koulutuksensa aikana perehtynyt Helsingin ja koko Uudenmaan erikoisominaisuuksiin. ”Sä voit olla mitä tahansa, mutta älä tule tyrkyttämään noita jessejuttujas meille”, ylipalomies vastaa. Esimies tuntee miehensä, hän puuttuu peliin. Hän ei käytä sitä töissä. Hän tarjoilee sitä muillekin mutta tarvetta ei ole. Ei vois vähempää kiinnostaa noi rukousnauhat ja jehovan tyrkyttäjät”, esimies sanoo
Yrjö oli aktiivinen toimija koko elämänsä ajan niin työkuin vapaaaikanaan. Hallitus johtaa ja valvoo kokouksen päätösten toteuttamista ja toimihenkilöt vievät näitä päätöksiä käytäntöön. syyskuuta alkaen. Opin tuntemaan Yrjön toimiessani hänen mestarikurssinsa johtajana. Selosteet sujuvia täyttää ja tarvittaessa ohjeet auttaa, jos niitä vaan malttaa/osaa lukea. – Timo Kaistinen – Hienoa että halua viestintään ja pelastusalan näkyvyyteen painotetaan ylintä johtoa valittaessa. Kokouksiin osallistuminen on jokaisen jäsenen oikeus ja mahdollisuus. Opettaja-oppilas -suhteesta alkoi meidän yli 40 vuotta kestänyt luottamuksellinen ystävyytemme. 2018. Nyt on hyvä tilaisuus muistuttaa yhdistysten syysja kevät/vuosikokousten merkityksestä. Erityisen tärkeää osallistuminen on alueellisella ja valtakunnallisella tasolla, joissa tehdään myös jokaiseen jäseneen vaikuttavia päätöksiä. Tässä virassa hän toimi yli kymmenen vuotta. Sitä valmistellessani pyysin hänen kurssitovereitaan kuvaamaan Yrjöä yhdellä, korkeintaan kahdella sanalla. Valtion palo-opiston palomestaritutkinnon, 1977, jälkeen Yrjö nimitettiin palomestariksi. Haastan henkilöjäsenet osallistumaan kokouksiin palokuntayhdistyksissä, Suomen Palopäällystöliitossa ja Suomen Palomiesliitossa ja yhteisöjäsenet lähettämään edustajan Suomen Pelastusalan Keskusjärjestössä, alueellisissa pelastusliitoissa ja Suomen Sopimuspalokuntien Liitossa. Tehdään siis yhdessä kaikki sen eteen, että jokainen pääsee käyttämään tätä valtaansa tarvittaessa muuttamalla sääntöjä siten, että etäosallistuminen on mahdollista. Työn ohessa Yrjö suoritti Toppilan yhteiskoulun iltalinjalla ylioppilastutkinnon. Eläkevuosina Lohjalla kuvaan tulivat mieskuorolaiset. Eteenpäin pyrkivä lahjakas nuorimies jatkoi opintojaan Oulun teknisessä opistossa ja valmistui rakennusinsinööriksi. Helsingin pelastuslaitos Yrjö Vorne Eläkkeellä ollut Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen entinen riskienhallintapäällikkö Yrjö Vorne menehtyi leukemian uuvuttamana 28.7. – Johanna Franzén. – Atte Aarnio Pelastusylijohtajan valinta loppusuoralla – haussa henkilö, joka nostaa alan näkyvyyttä (8.8.) – "Kokemus valtioneuvoston toiminnasta" rajaa kaiketi osan hyvistäkin hakijoista... Yrjö kävi keskikoulun Oulun lyseossa ja lähti sen jälkeen neljäksi vuodeksi merille aluksi konemiesharjoittelijana. Suremaan jäivät puoliso ja kaksi tytärtä perheineen sekä runsas ystävien ja työtovereiden joukko. Jo kesämiesaikana syntyi kolmen perheen, Manniset, Talukset ja Vornet, ryhmä. Hän on valmistunut Pelastuskoulun pelastajakurssilta vuonna 1999. Yksi Yrjölle tärkeä viiteryhmä oli 4. Vahvan operatiivisen kokemuksen jälkeen oli aika siirtyä Espooseen johtavaksi palotarkastajaksi. (13.8.) – Pronto on kyllä omasta mielestäni aikalailla asian ytimessä nykyisellään. Herrasmies on poissa. Asevelvollisuuden suorittamisen jälkeen vuonna 1967 alkoi hänen palomiesuransa aluksi aikakauden tavan mukaisesti kesämiesvaiheen kautta palomiehenä. Pitkänen on valmistunut myös insinööriksi (AMK) palopäällystön koulutusohjelmasta ja trade nomiksi (YAMK) turvallisuusjohtamisen koulutusohjelmasta. Kokouksessa näkee toiminnan kokonaisuuden ja on mahdollisuus vaikuttaa asioihin suoraan yhdistysdemokratian hengessä. Sain seuraavan listan: Ysti, kuten kurssitoverit häntä kutsuivat, oli aina muut huomioiva, ystävällinen, auttavainen, sosiaalinen, varovainen harkitsija, vaatimaton ilman pyrkyä, avarakatseinen, sivistynyt kulttuuri-ihminen, rauhallinen, perusteellinen. Hän on toiminut 19 vuotta eri viroissa Helsingin pelastuslaitoksella. Paikallisella tasolla asioihin voi vaikuttaa helposti myös epävirallisesti, mutta silloinkin ylin päätösvalta yhdistyksen asioissa on aina kokouksella. Yhdistyksen kokouksissa jäsenet päättävät yhdessä tulevaisuuden suunnan. 96 6 ·2018 MUISTOISSA NIMITYKSIÄ Aluepäällikkö Jani Pitkänen, 44, on nimitetty Helsingin pelastuslaitoksen pelastusjohtajaksi 1. Tärkeimpiä viiteryhmiä olivat tietysti perheja sukuyhteisö, entiset työtoverit niin Oulussa kuin Espoossa. Kokouksiin voi halutessaan vain osallistua eikä mihinkään tehtäviin joudu, mutta halukkaille annetaan mahdollisuus päästä mukaan. Valtakunnallisella tasolla esimerkiksi Suomen Palopäällystöliitolla on hieno tapa järjestää kevätkokous palopäällystöpäivien yhteydessä, jolloin jäsenet ovat jo kokoontuneet valmiiksi yhteen. Sama koskee paikallisia, alueellisia ja valtakunnallisia yhdistyksiä ja liittoja pelastustoimessa. Hierarkia on siis päinvastainen kuin hälytyksillä, joissa johto määrää tehtävät. Myös kokousasiakirjat olisi hyvä lähettää kaikille jäsenille tiedoksi ennen ja jälkeen kokouksen. palomestariluokan oppilastoverit. Kaikki mukaan! Outi Toivonen Ylin päätösvalta on yhdistysten jäsenillä KESKUSTELUA FACEBOOK Apelli-podcast: kyselläänkö Prontossa liikaa, Johannes Ketola. Hän oli syntynyt 1.11.1944. Yrjö oli esittänyt toivomuksen, että käyttäisin hänen tulevassa muistotilaisuudessaan puheenvuoron. Ylin päätösvalta on kokouksella eli kaikilla teillä jäsenillä yhdessä. Erkki Jaakkola Näin syksyn tullessa myös yhdistysten syyskokoukset ovat lähestymässä. Kokouksiin osallistuminen on kaikkein tärkeintä, kun haluaa vaikuttaa asioihin yhdistyksessä niin paikallisella, alueellisella kuin valtakunnallisellakin tasolla. Ansioistaan Yrjö Vorne on palkittu Suomen Leijonan ritarikunnan ansioristillä, Palopäällystöliiton ansioristillä ja Palontorjuntaliiton ansiomitalilla. Lähtekää siis kaikki mukaan tuomaan lisää keskustelua, vuoropuhelua ja yhteisen tulevaisuuden suunnan suunnittelua. Aktiiviura päättyi 2004 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkönä. Tänä päivänä etäyhteyden avaaminen kokouksiin lisää avoimuutta ja antaa mahdollisuuden kaikille halukkaille osallistua kokouksiin, vaikka olisi muuten estynyt olemaan paikan päällä
0295 453 492. 0295 450 201. Koulutustarjontaamme syksyllä 2018 Ammatillinen täydennyskoulutus Olemme myös Facebookissa, Instagramissa ja YouTubessa Koulutustarjontaamme syksyllä 2018 Instagramissa ja YouTubessa KESKUSTELUA A J O N E U V O E S I M I E S S A M M U T T A J I E N K A L U S T O A E S L L Ä FACEBOOK. Onnea voittajille ja kiitos kaikille ahkerille ristikkonikkareille! www.pelastusopisto.fi Nro Kurssi Aika Hinta € Haku päättyy 20002 Valvonta ja palotarkastus erityiskohteissa 23.-25.10.2018 522 + alv 5.10.2018 20051 Savunpoiston suunnittelu ja toteutus 6.-7.11.2018 413 + alv 12.10.2018 20065 Paloilmoittimien ja sammutuslaitteistojen suunnittelu ja kunnossapito 20.-21.11.2018 413 + alv 26.10.2018 20057 Turvallisuuskouluttajan peruskurssi 27.-29.11.2018 565 + alv 2.11.2018 20066 Simulaatio-ohjaajan jatkokurssi 20.-22.11.2018 815 + alv 8.10.2018 20062 Simulaatio-ohjaajan peruskurssi 30.10.-1.11.2018 768 + alv 28.9.2018 20063 Ensihoidon tilannejohtaminen 27.-29.11.2018 849 alviton 26.10.2018 20023 Tilannekeskuskoulutus pelastustoiminnan johtamisessa 30.-31.10.2018 390 alviton 5.10.2018 20028 Johtaminen vaarallisten aineiden onnettomuuksissa 27.-29.11.2018 720 alviton 2.11.2018 20074 CBRNE-kurssi ensivasteen toimijoille, Pori 1.-3.10.2018 240 alviton 7.9.2018 20074 CBRNE-kurssi ensivasteen toimijoille, Helsinki 29.-31.10.2018 240 alviton 5.10.2018 20074 CBRNE-kurssi ensivasteen toimijoille, Helsinki 21.-23.11.2018 240 alviton 26.10.2018 Sovellettuina harjoituksina toteutettavat kurssit (5 §) Pelastusopistosta annetun lain (607/2006) 36 §:n 2 momentissa tarkoitettuja suoritteita, joista Pelastusopisto perii keskimäärin 70 % kurssin kuluista. Hakuajan päätyttyä vapaita paikkoja voi tiedustella opintotoimistosta, puh. Oikeat ratkaisusanat olivat ”ajoneuvo”, ”sammuttajien kalustoa esillä” ja ”esimies”. 6 ·2018 97 Kesäristikon 2018 oikea ratkaisu Saimme mukavasti vastauksia kesäristikkoon. Arvoimme oikean vastauksen lähettäneiden kesken yllätyspalkinnoksi Pelastustiedon tukevan parkkikiekon. Aika Hinta € Haku päättyy 20038 Täydentävät sammutusmenetelmät 24.-26.10.2018 858 alviton 28.9.2018 Koko koulutustarjonta on nähtävillä Pelastusopiston verkkosivuilla > Täydennyskoulutus. Kurssien opetussisällöstä antavat tietoa kurssien johtajat, jotka on nimetty yhteystietoineen kurssikuvauksien yhteydessä, puh. Ilmoittaudu kurssille verkkosivuillamme. Kurssitarjonnassa kurssin kuvauksen yhteydessä on sähköisesti täytettävä ilmoittautumislomake. Palkinnon saivat Pirjo Kaakkolahti Muuramesta, Hannu Kuisma Espoosta ja Riitta Ikonen Heinävedeltä
8 14.11. 9–10 12.12. 20.11. 27.2. 17.4. Lehden tilaus > Kestotilaajan vuosihinta on 68 € > Määräaikaisen vuositilaajan hinta 75 € > Nuorisotilaus on vuoden mittainen ja on tarkoitettu alle 18-vuotiaille, hinta 38 € > Opiskelijatilaus on vuoden mittainen, vaatimuksena vain opiskelu, hinta 38 € > Eläkeläistilauksen hinta on 38 € > Verkkolehden tilaus 35 € (sisältää myös lehtiarkiston näköislehdet vuodesta 2010) Voit tilata Pelastustiedon soittamalla numeroon (03) 4246 5358 tai sähköpostitse: tilaukset@pelastustieto.fi tai nettilomakkeella pelastustieto.fi > TILAA LEHTI. 10.4. 20.2. Erityistä huomiota kiinnitti hiukan erikoisempi aitamateriaali. Luonnollisiin aitatolppiin oli naulattu ”välilaudoiksi” vanhaa paloletkua. 7 10.10. ”Olin kesäkuussa 2018 viikon lomamatkalla autoillen vaimoni kanssa Virossa. 5.6. 14.8. 6.2.2008 1/2008 Anakonda kiukutteli – palomiehet apuun 6500 evakuoitiin Nightwishin konsertista Sprinkleri sammutti ja kasteli kauppakeskusta Pelastustieto vuonna 2018 Nro Ilmestyy Varauspvm Aineisto 1 7.2. Tuon keksinnön nähtyämme tuli ihan loistava tunne siitä, että idearikas aidanrakentaja ansaitsisi vuoden kierrättäjä -palkinnon, jos sellaisia joku jakaisi.” LUKIJAN KUVA. Seuraavassa numerossa 7/2018: Teemana kiinteistöjen turvallisuus ja tekniikka. Orimattilassa monipuolinen harjoitustalo. Hotellin ympäristössä on hyvin hoidettua viljelyja peltotilaa. 21.8. Lukijamme Jaakko Virtanen Hämeenlinnasta lähestyi meitä kivalla kesäisellä viestillä ja kuvalla. 2 14.3. 30.10. 3 2.5. 18.9. 98 6 ·2018 LEHTIARKISTO Arkistot auki kaikille Osoitteessa pelastustieto.fi voit kirjautumalla sivuston käyttäjäksi lukea ilmaiseksi näköislehtinä kaikki Palontorjuntaja Pelastustieto-lehden vanhat vuosikerrat 1950–2009. 25.9. Nyt löydät Pelastustiedon diginä myös Lehtiluukku.fi-palvelusta! Osta edullinen irtonumero, testaa 4 kk tai tilaa koko vuodeksi. 16.1. 12.6. 27.11. 23.10. 6 5.9. Asuimme Kablin kylässä Lepanina-hotellissa. 23.1. Menoa ja meininkiä Turvallisuus-messuilla. 4–5 27.6
seitsemää kaasua! Mittarin lataus induktiivisella laturilla CatExja kolmella EC-anturilla varustettuna käyttöaika -monikaasumittarilla mittaat jopa jopa 24 h Dräger x-am ® 8000 Uudella Tilaa uutiskirjeemme! FI_ad_X-am_8000_210x297_Pelastustieto_09_2018.indd 1 8.8.2018 9.42.56. Dräger tarjoaa innovatiivisia ratkaisuja paloja pelastushenkilöstön luotettavaksi suojaksi vaarallisia kaasuja, nesteitä ja hiukkasia vastaan. Ota yhteyttä ja kysy lisää: Dräger Suomi Oy I 0207 119 600 asiakaspalvelu@draeger.com | www.draeger.