Pelastustieto 6/2019 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

ARJEN TURVAA maahanmuuttajille ENSIHOITAJA etsi oppia maailmalta KESKUSKARTANON HURJA PALO Katon annettiin palaa hallitusti 6/2019 PELASTUSTOIMEN, ENSIHOIDON JA VARAUTUMISEN MEDIA johtamisen avuksi Lentävä työkalu
Hose Masterilla työ kesti muutaman viikon, aiemmin käytetyillä laitteilla ja menetelmillä työ olisi kestänyt melkein vuoden. patentoitu letkun ja liittimien koeponnistusmenetelmä, nopea ja täsmällinen, koneenkäyttöjärjestelmä sisältää letkujen tarkastuspöytäkirjan . työntekijälle turvallinen menetelmä, ei pesupäästöjä huoneilmaan eikä käyttäjän tarvitse koskea likaiseen letkuun prosessin aikana. puhdasta paloletkua jopa 20 kpl tunnissa, taloudellisesti ja nopeasti . . tehokas pesuprosessi, lyhyt työskentelyaika, vähemmän kuormitusta . Ympäristön kannalta huomionarvoista oli, että vettä säästettiin aiempaan menetelmään verrattuna n. TURVALLINEN JA KAIKILLA MITTAREILLA TEHOKKAIN. 35 säiliöautollista eli 350 000 litraa. apulaitteita ja kuivatustornia ei tarvita . pienin tilantarve – minimissään kone 4,5 m 2 , työvaroineen = n. 9-10 m 2 HoseMaster TM TÄYSAUTOMAATTINEN PALOLETKUJEN HUOLTOJÄRJESTELMÄ WWW.RAUPLAN.COM WWW.VEIKKONUMMELA.FI Since 1968 Since 1981 WWW.TRVESITYKIT.FI LUE LISÄÄ OSOITTEESTA: WWW.HOSEMASTERFINLAND.FI PUHTAAN PALOASEMAN PUOLESTA Ruotsissa, vuoden 2014 suuressa metsäpalossa, käytettiin yli 3600 letkua, jotka huollettiin käytön jälkeen. pienin vedenkulutus ja pienin sähkönkulutus . PÄÄKIRJOITUS
044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaajapalvelu p. 044 7280403, kaisu.puranen@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin p. Mallit voisivat olla esillä esimerkiksi ensi kesänä suomalaisten yritysten ja järjestöjen yhteisellä paviljongilla Interschutz-messuilla Saksassa. Pelastusopistossa tehtiin jo RPAS-koulutuspaketti ja opetuksen aloittamista selvitetään. Dronet ovat jo lentäneet esimerkiksi metsäja maastopaloissa tiedusteluapuna. 050 5620735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu, p. Niiden avulla halutaan myös yhtenäisemmät menettelytavat RPAS-toiminnan johtamiseen. 044 7280402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi, Kaisu Puranen, p. Lentävän työkalun avulla voidaan parantaa myös työturvallisuutta. Kiinalaisten kokemuksia on hyödyllistä seurata. Kauko-ohjattavat ilma-alukset eli tuttavallisemmin dronet ovat kovaa vauhtia tulossa pelastuslaitosten käyttöön. Myös Suomi ja Nokia ovat tiukasti kehityksessä kiinni. Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan. (03) 4246 5358 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino PunaMusta 2019 ISSN 1236-8639 Ulkoasun suunnittelu Teemu Pokela Tietosuoja Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakas rekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon. 6/2019 Pelastustieto 3 Lentävä työkalu kiinnostaa Päätoimittaja Esa Aalto, p. KÄSITTELEMME MYÖS ENSIHOITOA JA VARAUTUMISTA. Koulutuksessa ollaan reagoimassa myös oikeaan aikaan uuteen lentävään työkaluun. Esimerkiksi viime kesänä Pyhäjärven laajassa metsäpalossa tiedustelutietoa palosta saatiin useammankin dronen avulla. Esa Aalto. Suomalainen verkkovalmistaja tekee älykkäitä RPAS-laitteita, joita voidaan käyttää monenlaisiin tiedustelutarkoituksiin. Drone-kurssi Pelastusopistoon. Lentävästä työkalusta kannattaa ottaa kaikki perusteltu hyöty irti. PÄÄKIRJOITUS PELASTUSTIETO ON MEDIA, JOKA KATTAA PELASTUSALAN KOKO KENTÄN. PELASTUSTIETO-LEHTI ILMESTYI ENSIMMÄISEN KERRAN VUONNA 1950. Kannen kuva: Akseli Muraja. Vastaavia malleja ei ole esimerkiksi muualla Euroopassa, joten meikäläinen pelastustoimi yrittää saada niistä vientituotteen. Kiinalaiset ovat dronen valmistuksen kärkijoukoissa. Myös monissa sopimuspalokunnissa on innostuttu uudesta, lentävästä työkalusta. Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun. Vastikään valmistuivat johtamiseen tarkoitetut operaatiomallit. Silti on hyvä, että dronekäyttö ei mene täysin villiksi, vaan halutaan tutkia ja selvittää sen käyttömahdollisuuksia ja siitä saatavia hyötyjä verrattuna nykyiseen tilanteeseen. Kiinassa droneilla sammutetaan jo tulipaloja. Dronen avulla päästään nopeasti tekemään ensija kohdetiedustelua
K U V A : K IR S I M A R T T IL A SISÄLTÖ 18 Keskuskartanon katto paloi hallitusti
Vexi Salmi Lahden VPK:sta 52 Liian tummaa paahtoa 54 Monella VPK:lla on drone 56 Järjestöt mukana Interschutzissa 58 Opinnäytteet 60 SLPS – viranomaisten tukena 62 Ulkomailta 64 Muistoissa 65 PSR tutkitutti kansalaisten asenteita 67 Ristikko 44 Palopeltien testilaboratorio Toijalassa 47 Alkusammutuskoulutusta varusmiehille 30 Sisäministeri: huomio ympäristöön ja tasa-arvoon 62 Palokoira auttaa ratkomaan rikoksia 38 Dimitri Lisytsin on breikkaava ensihoitaja K U V A : JU H A JO R M A K K A. 6/2019 Pelastustieto 5 SISÄLTÖ 3 Pääkirjoitus 6 Ajassa 10 Pelastusalan maailma 12 Yhteistyön puolestapuhujat 14 Lentävä työkalu 32 Excel-taulukot historiaan 34 Mirafoni 35 Silvija jakaa turvallisuustietoa 36 Tätä tutkin 46 Mokkatakkimaisteri 48 Turun Brankku on myös juhlahuoneisto 50 Kunniapj
Turku PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO www.sppl.fi • Vertaispurkuohjaajakoulutus 18.9. Vantaa • Rakenteellisen palonehkäisyn opintopäivät, 25.–26.9. Kaikki asiat käsitellään luottamuksellisesti. Oulu • Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät pelastustoimen laitteista 17.–18.9. (Lähde: Johannes Ketola, Pelastusopisto. Ohjelmassa on luentoja, vertaistukea, psykoterapeuttisia yksilötapaamisia, rauhallista ympäristöä ja kehonhuoltoa. lokakuuta järjestettävä työpaja kestää kolme päivää. Saarenkylän VPK • Asuinkiinteistön turvallisuushenkilöstön kurssi, 10.–11.9. ”Siellä oppii tuntemaan itseään paremmin ja voi päästä ahdistavista kokemuksista. Löydät ilmoittautumislomakkeen post-traumatyöpajaan sivulta www.sppl.fi. Jyväskylä • Pohjoismainen palopäällystön opintoviikko 30.9. Oulu • Paloilmoittimen hoitajakurssi, 11.9. Työpajassa on vielä muutama paikka vapaana, ja ilmoittautumisia otetaan vastaan. Voi oppia ymmärtämään paremmin itseään ja kokemustensa taustalla olevia asioita. Sutelaisen mukaan alan post-traumatyöpajasta on ajan mittaan tarkoitus tehdä yhtä suosittu ja vakiintunut käytäntö kuin poliisilla. Näistä 1 on tikasauto, 31 nostolavaja 45 puomitikasautoa. Poliisilla vastaavia työpajoja on ollut vuodesta 2010, ja sieltä mallia onkin sovellettu pelastusalalle. Vierumäki • Hätäkeskusten työntekijöiden edustajien koulutus 23.–24.9. Tiedot on koottu Pelastustoimen toimenpidetilasto Prontosta) Pelastusalan työntekijöillä on mahdollisuus käsitellä omaan työhönsä liittyviä kuormittavia, kriittisiä tai traumaattisia kokemuksia post-traumatyöpajassa lokakuussa. Se taas vaikuttaa koko siviilielämään”, kertoo projektipäällikkö Saku Sutelainen Suomen Palopäällystöliitosta, jonka Henkinen työsuojelu ja jälkipurku pelastustoimessa -hankkeeseen työpaja liittyy. Kaisu Puranen K U V A : T E E M U H E IK K IL Ä NUOHOUSALAN KESKUSLIITTO www.nuohoojat.fi • Nuohoojien ja pelastusviranomaisten neuvottelupäivät 13.–14.9. Pelastusalan pilottitapahtumaan otetaan 12 osallistujaa, ja sinne voivat hakea kaikki pelastusalan työntekijät. Näistä 6 on sopimuspalokunnissa. Rovaniemi. Porin Yyterissä 7.–10. Ålesund, Norja SUOMEN PELASTUSALAN KESKUSJÄRJESTÖ www.spek.fi • AS1-kurssinohtajakoulutus 7.9. Pelastusalalle tarkoitettu post-traumatyöpaja järjestetään Suomessa ensimmäistä kertaa. Pelastusalan post-traumatyöpajaa rahoittaa Palosuojelun edistämissäätiö. Kouvola SUOMEN PALOMIESLIITTO www.palomiesliitto.fi • Liittohallituksen kokous ja seminaari 10.–11.9. Henkinen työsuojelu ja jälkipurku pelastustoimessa -hanketta rahoittaa Palosuojelurahasto. 6 Pelastustieto 6/2019 ALALLA TAPAHTUU TAPAHTUMA AJANKOHTAINEN LUKU Post-traumatyöpajaan vielä paikkoja 77 AJASSA tikas-, nostolava-, tai puomitikasautoa Suomen pelastustoimessa
Niin kauan kuin hän muistaa, Piikkiö on ollut ensimmäisen lähdön palokunta, jolloin palokunnan ensimmäisellä yksiköllä on viiden minuutin lähtöaikavaatimus. Piikkiön VPK on monipuolinen palokunta. ” Pelastuslaitos pärjäsi loistavasti Siun soten opiskelijapalautteen tuloksissa. Näihin kahteen juttuun kannattaa nyt oikeasti laittaa paukkuja kiinni meidän alalla. Suomi odottaa vuonna 1889 perustetun palokunnan juhlia hyvällä mielellä. Anja Aatsinki, Twitter 15.8. 6/2019 Pelastustieto 7 SOME VPK TOIMII AJASSA Piikkiön Vapaaehtoinen Palokunta ry toimii Kaarinan kaupungissa ja on yksi paikkakuntansa vanhimmista edelleen toimivista yhdistyksistä. Kuten monien muidenkin palokuntien, myös Piikkiön ongelma on päivälähtijöiden vähyys ja se, kuinka tulevaisuudessa saadaan lisää jäseniä. Markus Viitaniemi, Twitter 9.8. 97% voisi ajatella pelastuslaitosta tulevana työpaikkana. ”Keikkamäärät ovat kasvaneet Erican myötä. Suomi kertoo, ettei palokunnalla ole vesisukellusta tai kemikaalipukuja, mutta muuten palokunnassa tehdään käytännössä kaikkea. Tästä on hyvä aloittaa se varsinainen työ ja saada tulokset arkeen mukaan. Upea hanke, yhteisessä työssä on voimaa. asti. Luonnoksesta voi antaa lausuntoja 30.9. ” Kymmenen tavoitteen ja 249:n konkreettisen teon kautta kohti turvallista ja onnettomuuksista vapaata arkea. ”Pintapelastusta on jonkin verran, mutta aika lailla kärkipäässä ovat liikenneonnettomuudet”, hän kertoo palokunnan tehtävistä, joita kertyy yleensä vuodessa noin sata. Toki päivälähdöissä on haastetta, mut ollaan sikäli onnellisessa asemassa, että yhtään keikkaa ei ole jäänyt ajamatta”, Suomi kertoo. Ohjaus on meillä ollut erittäin ammattitaitoista, mistä kiitos kuuluu henkilöstöllemme. Tänä vuonna tehtäviä tosin on ollut jo yli 80, mikä tarkoittaa, että niitä voi kertyä vuoden loppuun pitkälti yli sadan. Uutta tulijaa on liian vähän.” Toistaiseksi Piikkiön toiminta on kuitenkin ollut aktiivista. Opiskelijoista n. Sisäministeriö, Twitter 15.8. Siitä kun tulin, tilanne on muuttunut paljon.” Kaisu Puranen ” Onnettomuuksien ehkäisyn toimintaohjelman missiona on turvallinen ja onnettomuuksista vapaa arki 2025. Ihan yhtä vähän järkeä on siinä, että päästetään suomalainen sopimuspalokuntajärjestelmä hiipumaan. Palokunnan päällikkö Ismo Suomi on ollut palokunnassa mukana yli 40 vuotta, päällikkönä kolmisen vuotta. ”Toki satunnainen huono aika voi tulla, mutta käytännössä ollaan melkein poikkeuksetta pidetty sopimuksenmukaiset lähtöajat”, Suomi sanoo. Jäseniä palokunnalla on noin 100, hälytysosastossa noin 25. Yhteistyötä tehdään aktiivisesti naapuripalokuntien, Kuusiston ja Rantakulman kanssa. Piikkiössä lähtöaika pitää K U V A : JO O N A S LA H D E N P E R Ä Varsinaissuomalainen Piikkiön VPK juhlii 130-vuotista taivaltaan elokuun lopussa. Johanna Franzén, Twitter 16.8.. ” Ei ole mitään järkeä tuijottaa vain siihen, mitä tehdään kun onnettomuus on jo tapahtunut. ”Väki ukkoutuu ja vähenee. Vielä olemme pärjänneet. ”Porukalle iso kiitos, että jaksavat olla mukana aktiivisesti, ja on saatu toimintaa kehittymään
Oikein mielellään saa olla ottamassa hihasta ja tuoda omaa viestiä rohkeasti läpi. 3 ”Oikea-aikainen, asiallinen tiedottaminen katkaisisi huhut monelta asialta. pelastuskuja, jossa hälytysajoneuvolle luodaan keskelle vapaa väylä.” Liikenneturvan yhteyspäällikkö Mari Vuotilainen hälytysajoneuvon kohtaamisesta, Tuulilasi 13.8. Lisäksi sisäministeriön hallinnonala on varsinkin sisäisen turvallisuuden osalta tuttua. Oikein hyvää! Paljon on uutta opittavaa, mutta meillä on mahtava ministeriön virkakunta, hallinnonala ja parhaista parhain ministeri, joiden kanssa töitä tehdään. Poliisi on tullut vähän araksi.” Helsingin poliisin väkivaltarikosyksikön entinen päällikkö Juha Rautaheimo, Helsingin Sanomat 18.8. Onko kentältä otettu yhteyttä. Jonkin verran, mutta ei missään tapauksessa liikaa. Viisaus asuu kentällä ja otamme tuota viisautta mielellämme vastaan.. AJASSA POIMINNAT MITÄ KUULUU. Olemme tehneet Marian kanssa politiikassa hyvää yhteistyötä kohta kymmenen vuotta. K U V A : T A T U K A LL IO Ministerin oikea käsi Suomen Palopäällystöliiton kehittämispäällikkö Sami Kerman aloitti kesäkuussa sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) erityisavustajana. Miksi sinusta tuli erityisavustaja. Työnantajalle se on aiheuttanut huomattavasti enemmän työtä työvuorosuunnitteluun ja sijaisten etsintään.” Pelastusjohtaja Markus Viitaniemi, Pelastusalan ammattilainen 6.8. Hallitusohjelma on hyvä ja sitä on ilo olla mukana toimeenpanemassa. 8 Pelastustieto 6/2019 INSTAGRAM @oulunkylanvpk Mitä mainioin sää paloautoesittelylle! #asema45 #ogeli #OLKVPK #sopimuspalokunta #paloautoesittely #kelisuosii 1 ”Kannattaa tarkkailla rauhassa mihin suuntaan edellä olevat väistävät. 2 ”Kaksivuorotyöstä ei ole ehkä saatu niitä hyötyjä mitä on tavoiteltu. Hyvä tapa on muodostaa avautuvan vetoketjun tapaisesti ns. Mitä kuuluu, Sami Kerman
Hallitusohjelmassa esitetään palomääräyksiä muutettavaksi siten, että puurakennusten kaksinkertaisen palosuojauksen tarve vähenee. 6/2019 Pelastustieto 9 TYHMÄ KYSYMYS UUTINEN Heikentääkö hallitus paloturvallisuutta. Lisäksi hallitus aikoo selvittää, onko puurakentamisen palomääräyksiä syytä keventää. Mahdolliset muutokset arvioidaan hyvin huolellisesti. Ei heikennä. LÄHDE: JOHANNES KETOLA, PELASTUSOPISTO. Jatkossakin tehtäneen sellaisia muutoksia, että puuta yksinkertaistettuun mitoitukseen perustuvassa suunnittelussa voidaan käyttää laajemmin. TIEDOT ON KOOTTU PELASTUSTOIMEN TOIMENPIDETILASTO PRONTOSTA. En näe, että hallitusohjelman tavoite on puuttua siihen turvallisuustasoon, joka meillä tällä hetkellä on. Huhtikuusta heinäkuuhun välisenä aikana syttyi 2127 maastopaloa, kun vuosien 2009–2019 keskiarvo on 1913 maastopaloa. Mitä tarkoittaa, että kaksinkertaisen suojauksen tarve vähenee. Jos puhutaan korkeammista puurakennuksista eli kerrostaloista, niissä on automaattinen sammutuslaitteisto ja sen lisäksi pintojen suojaverhouksia. Miten puurakentamisen paloturvallisuus tulevaisuudessa taataan. AJASSA TILASTO Tavanomainen maastopalokesä Aarnion säätiö 10-vuotias Markku H Aarnion säätiö täyttää kymmenen vuotta. Ymmärtääkseni ei ole tarkoitus laskea turvallisuustasoa. On poliittinen päätös, jos siitä poiketaan, mutten usko, että on poliittinen tavoite heikentää paloturvallisuutta nykytasosta. Säätiö tukee myös nuorten valmistautumista kansainvälisiin pelastustehtäviin. Hallitusohjelmassa todetaan, että asiaa selvitetään, ja se voi myös tarkoittaa, että tullaan tulokseen, että mahdolliset muutokset jäävät vähäisiksi. Uusia sääntöjä luotiin jo pari vuotta sitten. Teksti: Kaisu Puranen Kulunut kesä on ollut maastopalojen osalta tavanomainen. Lisää tietoa säätiöstä ja hakemisesta saa osoitteessa: www.markkuhaarnionsaatio.fi Hallitus haluaa edistää puurakentamista. Hallitusohjelman kirjaus tarkoittaa sitä, että selvitystyötä jatketaan ja katsotaan, onko rakennustyyppejä ja niissä käyttökohteita, joissa voidaan vielä asioita tarkistaa. Maastopalot kuukausittain 200 400 600 800 1000 1200 Huhti 2018 Touko 2018 Kesä 2018 Heinä 2018 Huhti 2019 Touko 2019 Kesä 2019 Heinä 2019 M aa st op al on en lu ku m ää rä Maastopalot kuukausittain Metsäpalo Muu maastopalo. Viime vuoteen verrattuna huhtikuu oli kiireisempi ja muut kesäkuukaudet vähemmän kiireisiä. Asiaa on tutkittu ja selvitetty jo edellisen hallituskauden aikana. ”Tänä vuonna säätiö jakoi avustuksia noin 20000 euroa. Pelastusopistossa aikoinaan opettanut Aarnio perusti säätiön, joka tukee Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueella asuvien nuorten pelastusalan taitoja, tietoja, koulutusta, kilpailuja leiritoimintaa sekä onnettomuuksien ehkäisymyönteistä kasvatusta. Heikentääkö tämä paloturvallisuutta, ympäristöministeriön rakennusneuvos Jorma Jantunen. Summa vaihtelee vuosittain säätiön osinkoja sijoitustuotoista riippuen”, Markku Aarnio kertoo
10 Pelastustieto 6/2019. Kuva: AP Photo/Lehtikuva. elokuuta 2019. 10 Pelastustieto 6/2019 PELASTUSALAN MAAILMA 37°56’7 P 121°42’ L Palomiehet taistelivat tulta vastaan Brentwoodin kaupungin lähistöllä USA:n Kaliforniassa riehuneessa maastopalossa 3
6/2019 Pelastustieto 11 PELASTUSALAN MAAILMA 6/2019 Pelastustieto 11
12 Pelastustieto 6/2019 AJASSA Yhteistyön puolestapuhujat Yhteistyötä. Sitä toivovat koko alalta Suomen Palomiesliiton johtaja Kim Nikula ja Suomen Sopimuspalokuntien Liiton toiminnanjohtaja Isto Kujala. Myöhemmin molempien järjestöjen hallitukset keskustelivat asioista ja hälvensimme turhia ennakkoluuloja. ”En keksimälläkään keksi, miksi meillä ei voisi olla yhteisiä tavoitteita”, Nikula toteaa. ”Toivottavasti siihen suhtaudutaan koko alalla myönteisesti”, Kujala sanoo. Kim Nikula toivoo, että alalla voitaisiin laajemminkin tehdä yhteistyötä. Siinä esimerkkiä muillekin”, Kim Nikula toteaa. ”Fiksusti ajattelevat palokuntalaiset arvostavat palomiehiä, joista monet myös kouluttavat heitä”, Isto Kujala sanoo. Isto Kujalan (vas.) ja Kim Nikulan keskellä piippuaan polttelee muotokuvaan maalattu ensimmäisen palolain laatija Leo Pesonen.. Palomiesliiton hallituksella on kanta, että yhteistyötä tehdään Sopimuspalokuntien liiton kanssa. ”Meillä pitäisi olla yhteinen näkemys siitä, mihin haluamme toimialaamme kehittää.” Nikula ja Kujala kiittävät sisäministeriön pelastusosastoa ja sen johtoa uudenlaisesta yrityksestä koota alan voimat yhteen tulevaisuuden kehittämistä varten. Teksti ja kuva: Esa Aalto P alomiesten ammatillisesta edunvalvonnasta vastaava järjestö ja sopimuspalokuntien ja pelastustoimen vapaaehtoistoiminnan puolesta toimiva liitto ovat löytäneet toisensa ja esiintyvät ainakin alan julkisuudessa yksituumaisina. ”Jo vuosia sitten keskustelimme asioista, mutta silloin aika ei ollut vielä kypsä näin tiiviiseen yhteistyöhön
”Kaipaan parempaa yhteiskunnallista keskustelua. Nykyisellä niitä ei ole saavutettu”, Nikula toteaa. ”Maakuntahanketta aletaan taas valmistella. ”Pelastustoimi on valitettavan varovainen, kun sitä vertaa esimerkiksi muihin turvallisuustoimijoihin”, Nikula jatkaa. Ministeriltä toivoo ärsykkeitä alalle myös Kim Nikula. ”Päätökset tulevaisuudesta on nyt tehty ja pelastusalan pitää vaikuttaa maakuntamalliin niin, että töitä voidaan tehokkaasti ja alan arvot näkyvät toiminnassa.” ÄRSYKKEITÄ SISÄMINISTERILTÄ Kim Nikula ehdottaa myös, voisiko ala yhdessä alkaa vaikuttaa sisäisen turvallisuuden selontekoon, jonka valmistelu alkaa pian. Molempien lempiaihe on pelastustoimen toimintaedellytysten turvaaminen. Meidän yhteinen asiamme olisi pitää huolta pelastuslaitosten itsenäisestä asemasta niissä”, Nikula toteaa. Harmillista on se, että päätöksentekijöitä lähestytään erilaisin tavoittein. He ovat hämmästyneitä siitä, ettei se ole alan yhteisissä tavoitteissa päällimmäisenä. En ole koskaan sanonut, että meidän mielipiteemme olisi ainut oikea”, hän jatkaa. Jos se vaikka olisi erilainen kuin alalla, se herättäisi alaa kuitenkin pohtimaan, mihin suuntaan pitäisi mennä”, Isto Kujala sanoo. He toivovat myös, että pelastusalan yhtenäinen ääni kuuluisi nykyistä voimakkaammin julkisuudessa. SIRPALEINEN ORGANISAATIO ”Pelastustoimi on organisaatiorakenteeltaan edelleen sirpaleinen. ”Tarvitsemme isännästä riippumatta yhdenmukaisen työorganisaation ja toimintamallit. Molempien mielestä pelastusalan pi tää katsoa ikkunasta ulos eikä käpertyä itseensä. ”Miksi ei saisi puhua alan toimintaedellytyksistä ja rahasta”, Isto Kujala kysyy. Isäntämalli ei ole este pelastustoimen yhdenmukaisemmalle toiminnalle, vaikka Isto Kujala pelastustoimen valtiollistamista kannattaakin. Onko pelastustoimi siihen valmis, uskallan epäillä.” Kokevatko järjestöjohtajat olevansa toisinajattelijoita. ”Voimme olla myös eri mieltä asioista ja keskustelemalla yhdessä etsiä kompromisseja. Jos poliitikko näkee edessään useita erilaisia pelastustoimen tavoitelistoja, ei hän pysty päättämään mikä niistä on oikea, vaan heittää ne kaikki roskiin”, Nikula huomauttaa. MIKSI EI SAISI PUHUA RAHASTA. ”Jossakin vaiheessa ajattelun pitää avautua. Meillä pitää olla yhteinen punainen lanka, miten suomalaista pelastustointa kehitetään eikä niin, että jokainen ajaa vain omia intressejään”, Nikula sanoo. ”Ministeriön lobbaus ei yksin riitä, vaan siihen tarvitaan muitakin. ”Hyväksyttävää ei olisi se, ettei tehdä mitään.”. Kim Nikula ehdottaa alan yhteisiksi julkisiksi tavoitteiksi toimintaedellytysten turvaamista kaikissa olosuhteissa, työturvallisuuden, työhyvinvoinnin ja työterveyden sekä koulutusjärjestelmän kehittämistä. ”Nyt pitää, ei pitäisi, kääriä hihat. Vaatiiko uusi ajattelu sukupolven vaihtoa ja koulutustason nousua”, Kujala pohtii. Sitähän poliisit ovat tehneet jo pitkään”, Kujala huomauttaa. ”Siinä on hyvät teemat”, Isto Kujala yhtyy ehdotukseen. ”Organisaatio ei voi estää hyvää toimintaa. ”Leimakirveiden heittäjät voivat niinkin sanoa. Isto Kujala toivoo, että alkajaisiksi esimerkiksi alan järjestöt voisivat löytää yhteisen asian, vaikka pienenkin, ja julkaista yhteisen tiedotteen. ”Enkä panisi pahakseni, jos uusi sisäministeri pohtisi pelastustoimea ja hahmottaisi itse, mitä hänestä poliittisena päättäjänä sen pitäisi olla. Toivoisin näkeväni esimerkiksi pelastusjohtajilta kannanottoja alan toimintaedellytysten turvaamisesta. 6/2019 Pelastustieto 13 AJASSA Pelastustoimessa puhutaan asioista yhä liikaa isi-muodossa. Vaikka alalle on tehty yhteinen strategia, se näkyy valitettavan vähän pelastuslaitosten omissa strategioissa. ”Jos sisältöjen kehittäminen edellyttää rakenteiden muuttamista, se pitää päätöksentekijöiden tehdä yhdessä alan kanssa”, Nikula sanoo. ”Kun uskaltaa itse ajatella ja perustella näkemyksensä, olen mielelläni toisinajattelija. Haluan olla edelläkävijä ja siinä roolissa saa sietää kaikkea”, Isto Kujala sanoo. Toivottavasti hekin uskaltavat, jotka mielellään vähättelevät ja heittelevät leimakirveitä”, Kim Nikula sanoo. Ministeriön ja pelastuslaitosten välisen yhteistyön pitää tiivistyä eikä voida olla eri puolilla. Kim Nikulan mielestä pelastustoimessa puhutaan asioista yhä liikaa isi-muodossa. ”Jotta voimme puhua omien järjestöjemme puolesta, meidän pitää puhua koko alan puolesta”, Kujala huomauttaa. Siitä riippumatta tämän pitää alkaa näyttää Suomen pelastustoimelta”, hän sanoo
14 Pelastustieto 6/2019 14 Pelastustieto 6/2019 Droneja käytetään erityisesti tiedusteluun ja tilannekuvan luomiseen. Hyödyllisimmillään ne ovat johtamisen apuvälineinä, vaikka maailmalla niillä on jo sammutettu tulipalojakin.
Lähde: Perusoperaatiomallit-webinaari, Pelastusopisto. Kohdetiedustelu Tavoitteena saada onnettomuuskohteesta uutta, yksityiskohtaista tietoa päätöksenteon tueksi. Kymenlaakson pelastuslaitoksen kehittämispäällikkö Teemu Veneskari sanoo, että ne pitääkin nähdä johtamisen apuvälineinä. 6/2019 Pelastustieto 15 KALUSTO 4–5/2019 Pelastustieto 15 K auko-ohjattavien ilma-alusten käyttö yleistyy kovaa vauhtia pelastustoimessa. ”Osa vaarallisista töistä voidaan tehdä sensorien kautta, jolloin ei vaaranneta Lentävä työkalu helpottaa johtamista Suomen pelastuslaitokset hankkivat kilvan droneja. Droneja käytetään erityisesti tiedusteluun ja tilannekuvan luomiseen. Veneskari on ollut aktiivisesti mukana drone-toiminnassa jo useita vuosia. Teksti: Kaisu Puranen ja Esa Aalto · Kuvat: Akseli Muraja Perusoperaatiomallit Ensitiedustelu Tavoitteena nopea tiedonhankinta ja välittäminen käsittelijälle tilannekuvan muodostamiseksi. Miehittämättömiä ilma-aluksia kutsutaan yleisimmin droneiksi, pelastusviranomaiset suosivat ilmaisua RPAS-laite, joka juontuu englannin kielen sanoista remotely piloted aircraft system. Kiinassa droneilla sammutetaan jo tulipaloja. Se, että RPAS-laitteen saa viemään 30 litraa vettä tulipalon päälle, vie enemmän aikaa ja työvoimaa, kuin tehdä itse letkuselvitykset ja sammuttaa perinteisin keinoin. Veneskari sanoo, että dronejen käyttö muuna kuin johtamisen apuna ei tällä hetkellä ole lainsäädännön näkökulmasta mahdollista, ja lisäksi niiden suorituskyky esimerkiksi sammuttamiseen on heikko. ”Pitäisin ne ihan vain työkaluina, apuvälineinä, joiden käytölle pitää olla aina peruste”, Veneskari sanoo. Tällä hetkellä drone on käytössä noin puolessa pelastuslaitoksista. Laitteiden hallinta ja turvallinen käyttäminen vaativat viranomaiselta osaamista. Hän on pelastuslaitosten kumppanuusverkoston RPAS-työryhmän puheenjohtaja. Veneskari kaipaakin tutkimusta juuri tästä aiheesta: kuinka paljon perinteisin keinoin tehty operaatio vie resursseja verrattuna siihen, että se tehtäisiin miehittämättömällä ilma-aluksella tai robotiikan avulla. Lisäksi monet sopimuspalokunnat operoivat laitteella ja tuottavat pelastuslaitokselle tukipalvelua. Kumppanuusverkosto tukee pelastuslaitoksia dronejen käytössä jakamalla hallinnollisia RPAS-ohjeita. Tutkimusta vaatii myös miehittämättömien ilma-alusten sensoritekniikka, joka on olennainen osa droneilla työskentelyä. Seuranta Tavoitteena havainnoida onnettomuuden kehittymistä, leviämistä, suuntaa ja nopeutta
”Esimerkiksi Fukushimassa käytettiin miehittämätöntä ilma-alusta, kun mitattiin säteilyä.” Veneskari tähdentää, että tällaisten sensorien käyttäminen vaatisi kansallista yhteistyötä eri viranomaisten kesken. Hänen mukaansa toimivaa olisi, että Suomeen syntyisi alueellisia suorituskykyjä viranomaisyhteistyössä sellaisten harvoin tapahtuvien onnettomuuksien varalle, joiden vaikutus on laaja. Meidän pitää pohtia miksi, minkälaisilla tehtävillä ja sensoreilla niitä käytetään”, Veneskari painottaa. Toiminta alkoi, kun RPAS-laitteiden käyttöön koulutettiin ensin laitoksen oma palontutkintaryhmä. PERUSOPERAATIOMALLEISTA YHTENÄISYYTTÄ Miehittämättömille ilma-aluksille luotiin perusoperaatiomallit Pelastusopiston Miehittämättömät ilma-alukset pelastustoimessa -hankkeessa, joka päättyi viime keväänä. ”Sellaisia savuhavaintoja ja maastopaloja tulee, joita ei ole järkeä lähteä etsimään metsäautoteitä pitkin. Varsinais-Suomen pelastuslaitos kouluttaa työntekijöitään miehittämättömien ilma-alusten käyttöön säännöllisesti. ”Nyt olemme kouluttaneet useamman kymmentä henkilöä, ja koulutamme koko ajan lisää, kun tulee operaattoreita ja palomestareiden autonkuljettajia. Heillä on omat proseduurinsa ja turvaohjeensa onnettomuuskohteissa. Nenonen näkee, että RPAS-laitteesta on hyötyä etenkin tilanteissa, joissa maasto on vaikeakulkuista tai vaarallista. ”Meidän alueellamme toimivat myös puolustusvoimat ja rajavartiolaitoksen helikopterit. Myöhemmin syksyllä selviää, missä muodossa opisto tulee antamaan drone-opetusta. ”Maantieteellisesti laajoissa tilanteissa se on työkaluna erinomainen ja säästää muuta työtä. Mallit tehtiin, sillä pelastusalan täytyi saada yhtenäisempiä menettelytapoja RPAS-toiminnan johtamiseen. Pelastuslaitoksen hallinnon täytyy varmistaa, että ohjeet, vakuutukset, koulutukset ja työturvallisuus ovat kunnossa”, Veneskari painottaa. ”Meidän pitää muistaa ammatillinen toimintatapa. Perusoperaatiomalleilla tarkoitetaan miehittämättömien ilma-alusten johtamiseen tarkoitettuja ”selvitysmalleja”, joiden avulla pelastustoiminnan johtaja pystyy antamaan yhdellä käskyllä RPAS-yksikölle halutun mukaisen operaation. ”Laitteiden hallinta ja turvallinen käyttäminen vaatii osaamista viranomaiselta. Perusoperaatiomallit tarvittiin alal le myös siksi, että miehittämättömiä ilma-aluksia on hankittu innokkaasti. RPAS-laite ei ole vain lelu, joka ostetaan kaappiin. Jokaisen viranomaisen ei kannata omistaa kaikkia sensoreita, sillä ne ja niiden ylläpito maksavat. Verkkokurssin jälkeen jatketaan käytännön harjoittelulla”, kertoo Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen koulutuspäällikkö Petri Nenonen. Se puolestaan tehostaa johtamista. RPAS-laitteisiin voi asentaa erilaisia sensoreita, kuten sellaisia, jotka tunnistavat kemikaaleja ja CBRNE-uhkia. Meidän on viranomaisina toimittava sääntöjen ja ohjeiden mukaan. Veneskarin mukaan selvitysmallien olennaisin piirre on etukäteen sovittu ja koulutettu toimintatapa, jonka perusteella annettu käsky on lyhyt ja yksityiskohtainen. Kohde on hyvin paljon helpompaa löytää laitteen avulla, kuin lähteä ajelemaan autolla pitkin poikin metsikköä.” ”Jos uhraa aikaa laitteen käytölle, menetetyn ajan saa takaisin, kun pystyy tekemään parempia päätöksiä saadun tiedon perusteella.” Varsinais-Suomessa säännöllistä koulutusta Se on työkaluna erinomainen ja säästää muuta työtä.. Pystymme paikallistamaan palon ja katsomaan leviämissuunnan dronen avulla.” Nenonen painottaa, että laitteiden kanssa toimiminen täytyy olla hyvin johdettua ja koordinoitua. Ilma-aluksia on hyödynnetty erityisesti maastopaloissa. Pelastusopiston erikoistutkija Marko Hassinen sanoo, että miehittämätön ilma-alus on tärkeä työkalu monessa tilanteessa. Veneskari sanoo, että vastaavia malleja ei vielä ole Euroopassa. Joissakin tapauksissa niitä on käytetty myös öljyntorjunnan tiedustelussa. Hän on mukana sivutoimisesti palokunnassa, ja käytti RPAS-laitteita viime kesän maastopalotehtävillä. Perusteet turvalliseen lentotoimintaan ja säädökset opiskellaan aluksi verkossa. Siksi operaatiomallit on käännetty englanniksi. 16 Pelastustieto 6/2019 PELASTUSTOIMI pelastajaa”, Teemu Veneskari sanoo. On pitkä matka, että siellä pystytään toimimaan myös dronen kanssa.” ”Niistä koetetaan saada Suomen pelastustoimen vientituote.” RPAS-hankeen yhteydessä Pelastusopistolla tehtiin RPAS-koulutuspaketti
Se maksaa tarvittavine järjestelmineen ja lisälaitteineen yli satatuhatta euroa. Ne tekevät tiedustelun samalla, kun pelastusyksiköt lähtevät paikalle. DRONEILLE OMA VERKKO Nokia valmistaa droneja Espoossa ja Oulussa. Tämän tietää Antti Lipasti, Vertical Hobby -yrityksen omistaja. Raketti läpäisee kaksi senttiä paksun lasin, erikoisversio jopa viiden sentin lasin. Kun tilanne on päällä, järjestelmiä pitää osata käyttää.” Dronen avulla esimerkiksi tilannekuvan luominen on helppoa. Hän ei vielä lämpene sammutusdroneille. ”Laitteen lentoaika on 35 minuuttia. Koulutuspäällikkö Pirk ka Herpiö Skydata Oy:stä on kouluttanut Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella 36 päällystötason henkilöä piloteiksi. Sillä pystytään sammuttamaan esimerkiksi kattopaloja. Tulipalo löytyy helpommin lintuperspektiivistä kuin metsäteitä ajellen.. Niitä varten on oma lennonjohto ja niille annetaan tietyt gps-koordinaatit ja sille varataan oma hälytyskäytävä”, Antti Lipasti ennustaa. Drone on hyödyllinen esimerkiksi maastopalon paikallistamisessa. Hän on jo muutaman vuoden ajan operoinut dronejen kanssa ja seuraa alan kehitystä. Kahden sekunnin viiveellä raketti laukeaa sisätilassa, sammutusaine sitoo lämpöä ja tukahduttaa palon. Kiinassa kokeillaan jo sammutuskäyttöön tarkoitettuja droneja, ja Dubaissa viranomainen on jopa vaatinut kiinteistön omistajia varautumaan korkeiden rakennusten palonsammutukseen dronella. Vain lentämällä ja simuloiduilla tilanneharjoituksilla oppii. ”Tietoturvaa tullaan pian parantamaan videokuvan välityksessä, jolloin pystymme tarjoamaan kaiken tarvittavan dronen viranomaiskäytössä”, Skydatan toimitusjohtaja Jan Lindberg sanoo. Raketti laukaistaan 40 metrin etäisyydeltä kohteesta. Yksi kouluttajista on Siuntion VPK:ssa yksikönjohtajana toimiva Daniel Majander. ”Kun käyttöön tulee tehokkaampi 5g-verkko, tiedonsiirron kapasiteetti saadaan jopa satakertaiseksi. Dronesta halutaan työkalu myös tutkintaan. Myös hätäkeskus saa dronen välittämän tiedon, jolloin yksiköt voidaan ohjata entistä paremmin oikeaan kohteeseen”, Daniel Majander sanoo. ”Dronet voivat lähitulevaisuudessa lentää itsenäisesti kohteeseen. ”Hienomekaniikan hallinta voi olla haastavaa henkilölle, joka on tottunut pikemminkin hajottamaan seiniä. Sammutusraketin avulla pystytään sammuttamaan yhdeksään kuutiometriin asti sisätilan paloja. Keski-Euroopassa käytössä on droneja, jotka hälytyksen saatuaan lentävät annettujen koordinaattien, karttatiedon ja optimoidun lentoreitin avulla kohteeseen. ”Teknisen osaamisen lisäksi tärkeää on oppia hyödyntämään ja jakamaan dronen avulla saatavaa tietoa.” ”Kyse on viranomaistoimintana tapahtuvasta ilmailutyöstä, jolloin systemaattinen perehdytys ja koulutus on välttämätöntä”, Herpiö toteaa. Tietoverkkorakentamiseen erikoistunut yritys rakentaa dronejen käyttöön verkon, jonka välityksellä voidaan jakaa dronen välittämää erilaista tietoa ja analytiikkaa. Se liikkuu 36 kilometriä tunnissa, joten parin kilometrin matkan se lentää viidessä minuutissa.” Laite on sähkökäyttöinen ja kantaa mukanaan sammutusrakettia sekä ruiskua, jossa on 20 kiloa sammutusjauhetta. ”Moottori, ohjausteknologia sekä kameroiden ja muiden signaalituotteiden tietoturva ei ole toistaiseksi luotettavaa”, hän sanoo. 6/2019 Pelastustieto 17 PELASTUSTOIMI SAMMUSTUSDRONEJA KIINASSA Monet kauko-ohjattavien ilma-alusten maahantuojat maalailevat laitteille paljon suurempia tehtäviä kuin pelkkä toimiminen tiedustelussa. ”Dronen ja langattoman yhteyden avulla saadaan välitettyä tarvittavaa tietoa tilanneja johtokeskukseen. Sammutusdronessa lasertutka mittaa etäisyyden sammutettavaan kohteeseen, ja palomies operoi sitä kiikaritähtäimen avulla. Silloin voidaan hyödyntää useita droneja yhtä aikaa ja kameratekniikka tulee myös entistä tarkemmaksi”, kertoo Nokian tuotepäällikkö Kari Lehtonen. Maailmalla dronet kehittyvät nyt hurjaa vauhtia. Skydata Oy puolestaan tuo maahan DJI-merkkistä dronea ja kouluttaa dronen käyttöön myös pelastuslaitoksia. Yritys tuo Suomeen kiinalaista Walkera-tuotemerkkiä, joka on kehittänyt Zhun-merkkisen sammutus-dronen
18 Pelastustieto 6/2019 18 Pelastustieto 6/2019
Porin keskuspaloasemalla on parhaillaan liikuntatunti käynnissä. Hälytys keskeyttää pelit kello 17.30:n aikaan. Talli tyhjenee autoista. Myös vapaavuorolaisia on tullut liikuntatunnille. 6/2019 Pelastustieto 19 HÄLYTYSILMOITUS Hälytysilmoitus 15.5.2017 kello 17.30 • RSA31, RSA101, RSA106, RSA802, RSA141, RSA181 • Rakennuspalo keskisuuri On keskiviikkoilta. Johtoyksikkö, hööki ja nostolava-auto ovat matkalla Porin keskustaan kohteeseen, jonka kaikki tuntevat: Keskuskartano. Tekstit: Marko Partanen · Kuvat: Lehtikuva ja Kirsi Marttila Hurja, mutta hallittu poltto 6/2019 Pelastustieto 19
Ylimääräinen yksikkö saatiin jalkeille nopeasti, koska vapaalla olevia palomiehiä oli hälytyksen tullessa paloasemalla kuntoilemassa. Se on täysin mahdollista, niin on käynyt ennenkin. Varasto ulottui palokatkoitta pituussuunnassaan kokonaan noin satametrisen rakennuksen matkalle. Nostolavan tukijaloissa on siniset valot, joiden avulla tukijalkojen paikat voi arvioida helpommin ohjaamosta. 20 Pelastustieto 6/2019 HÄLYTYSILMOITUS K eskuskartano on vuonna 1961 rakennettu 11-kerroksinen ja viisiportainen kerrostalo, jonka yhteydessä on hotelli. Se oli hankalaa, sillä olin yksin ja nostolavayksikön tukijalat piti saada osumaan parkkeerattujen autojen väliin”, palomies Pertti Naukkarinen sanoo. Uimonen jalkautuu autosta ja tiedustelee kohteen nopeasti. Pian paikalle saadaan yleisavain, jolla metalliovi ullakolle aukeaa. He jäävät talon edustalle tarkkailemaan tilannetta. Vedimme Juha-Matti Raitolammen kanssa varmennetun pääjohdon ja jakoliittimen toisen kerroksen tasolle, josta jatkoimme työjohdon kanssa ylös”, Haavisto kertoo. Odotellessa hän valmisteli mielessään varasuunnitelman siihen, jos laitteeseen tulisi toimintahäiriö. kerroksen ullakolta tulee savua. kerroksen ullakolle. Koska varsisto tekee 30 metrin korkeudessa 90 asteen kulman, Naukkarinen Hätäpoistuminen varsistossa olevia tikkaita pitkin olisi haastavaa.. Vain betoniseinä metallisen ovenkarmin ympärillä murtui. Palomies Niko Haavisto näkee taivaalle nousevan mustan savupatsaan höökin takapenkille jo matkalla. Siellä on vastassa metalliovi, jonka karmin väliin murtorauta sopii huonosti. Tuli oli päässyt myös ullakon käytävän päällä olevaan onttoon kattorakenteeseen, jossa se pääsi etenemään piilossa ja esteettä koko talon mitalla. Savusukeltajat saattoivat edetä pystyssä kohti tulta. Savusukeltajilta oli katkaistava vesi vähäksi aikaa, jotta rikkoutuneiden pääjohtojen tilalle saatiin vedettyä ehyet linjat. Nyt niistä ei ollut hyötyä, sillä oli kirkas auringonpaiste. Pullojen vaihdon jälkeen Haavisto ja Raitolampi palasivat ylös ja vetivät jakoliittimeltä yhden työjohdon lisää. ”Muutama sata metriä ennen kohdetta näkymä Keskuskartanolle avautui. ”Katolta kuului kova pauke, kun mineriittilevyt ja lasit rikkoutuivat”, Uimonen kuvailee. Vaihtomiehet jatkoivat ullakon sammuttamista. Paikalla on nopeasti myös poliisipartioita, jotka käskevät ihmiset pois pelastustoiminnan jaloista. He saavuttivat pian päädyn, josta avautui ovi ulos kattamattomalle tasanteelle, josta oli pääsy verkkovarastoihin. Lyhyen vesikatkon jälkeen vesi alkoi juosta letkuissa uudelleen. ”Palo levisi sammutustyöstä huolimatta, sillä verkkovarastoiden yläpuolista tilaa ei pystytty varmistamaan”, Haavisto arvelee. Uimonen käskee perusselvityksen sisäkautta 11. E-portaan kohdalta 11. Varastojen irtaimisto ja lautarakenteiset seinät paloivat. Matkalla hätäkeskuspäivystäjä ilmoittaa, että kohteessa on havaittu runsaasti mustaa savua ja nostaa vasteen suureksi rakennuspaloksi. VARASUUNNITELMA VETTÄ ODOTELLESSA Naukkarinen ojensi nostolavan ykkösvarsiston pystysuoraksi, korkeusmittari näyttää 30 metriä. Asukkaita tulee omatoimisesti ulos varsinkin E:stä, mutta myös muistakin portaikoista. ”Sammuttelimme ullakolla olevia palopesäkkeitä, kunnes paineilma alkoi vähetä. Rakennus sijaitsee parin, kolmen minuutin ajomatkan päässä Porin keskuspaloasemalta. Palo yltyi, savua työntyi päin ja lämpösäteily oli jo voimakasta.” Naukkarinen perääntyi ja ajoi korin etäämmälle savusta ja kuumasta, kunnes saisi vettä korin tykille. ”Työnsin korin kakkosvarsistolla vaakatasossa kohti palavaa kattoa, mutta vettä ei tullut. Oven vasemmalla puolella näkyi liekki, savua oli jonkin verran, mutta kuuma ei ollut. Liekkejä näkyi noin parinkymmenen metrin matkalla ja musta savupatsas nousi kohti taivasta”, päivystävä palomestari Ari Uimonen kertoo. Lähdimme alas vaihtamaan pulloja, jolloin myös jo vapaavuorosta koottu yksikkö oli valmiina töihin”, Haavisto kertoo. ”Aloin vekslata autoa petauspaikkaan. He ovat matkalla alas, kun palomiesten tavoite on ylhäällä riehuva tulipalo. HANKALA KOHDE Savusukelluspari Haavisto ja Raitolampi saavuttavat ylimmän kerrostasanteen. SELVITYKSIÄ ULLAKOLLE E-portaikko, jonka yläpuolisella ullakolla palaa, on täysin savuton. Metalli ei anna periksi, joten murtorauta ei sovi oven ja karmin väliin moskankaan avulla. Naukkarinen nousi välillä ohjaamosta pois ja takaisin, jotta autolle löytyi hyvä paikka. MOLEMMAT PÄÄJOHDOT RIKKOUTUIVAT Katolla palavat räystäsrakenteet putosivat maassa kiemurtelevien pääjohtojen päälle ja molemmat johdot rikkoutuivat. Jossain asunnossa soi palovaroitin. Nostolava-autolle löytyy paikka palonpuoleiselta kulmalta, rakennuksen eteläpäädystä. ”Aloimme selvittää letkua porraskäytävään. Haavisto ja Raitolampi kohtaavat porraskäytävässä asukkaita. Palo eteni häkkivarastosta toiseen niin kovalla vauhdilla, että sitä ei saatu kiinni
”Vaakasuoraosuus olisi vielä mennyt, mutta kulman ylitys olisi ollut minulle liian paha paikka.” Naukkarinen päätyi siihen, että hän poistuisi hädän tullen köydellä laskeutumalla. Välillä sitä tuli ja välillä ei tullut. Uimonen käski porilaisten ”Nostolavasta vesitykin avulla tehty sammutustyö osoittautui haasteelliseksi palon ollessa ullakkokerroksen varastotiloissa. Sitä Naukkarinen piti hyvänä oivalluksena. Se oli tuoreessa muistissakin, sillä sitä hän oli harjoitellut samassa työvuorossa aamulla. Kun vesi ei vaikuttanut putoavan maahan, hän saattoi päätellä, että se osui kohteeseen. Hän pääsi sammutustöihin mutta kohde vaikutti kovin epäselvältä. ”Savun seasta ei rakennetta kovin hyvin erottanut.” Naukkarinen sammutteli kaikkea mikä paloi. Tosinaan palomestari huusi alhaalta tulikomentoja, että nyt suihku on suunnassa. Ullakko päätettiin lopulta polttaa hallitusti pois vesivahinkoriskin minimoimiseksi”, kertoo paloesimies Jarno Joensuu.. ”Kun tuuli puski savua päälle ja aurinko paistoi päin näköä, ei välillä nähnyt yhtään mitään. SOKKOSAMMUTUSTA Naukkarinen sai koriinsa vettä, mutta katkonaisesti. 6/2019 Pelastustieto 21 HÄLYTYSILMOITUS arveli, että hätäpoistuminen varsistossa olevia tikkaita pitkin olisi haastavaa. Tiesin kuitenkin, että vesitykki on oikeassa sunnassa, joten päästin vettä menemään.” Välillä Naukkarinen tähysti alas, että putoaako vesi sinne. Silloin tällöin hän pystyi työskentelemään ilman paineilmalaitettakin, mutta pääasiassa piti toimia laitteen kanssa. LISÄÄ VOIMIA Paikalle saapui lisäyksiköitä Porin ja Ulvilan VPK:sta
Paikalle tuli vapaavuorosta paloesimies Jarno Joensuu. Ulvilan VPK alkoi syöttää lisävettä. ”Kolmen tuuman tykillä, jonka alapäässä on 13 barin paine, ei ammuta mitään tsup-tsuppeja. Sitten Uimoselle ilmoittautui ohikulkumatkalla ollut palomestari Juuso Suonpää. kerroksen tasanteelle varustettiin savusukeltajien huoltopiste, jossa oli täysinäisiä paineilmalaitteita ja juotavaa. Siinä ei ole sellaista asentoa, että ammuttaisiin vettä vain vähän, vaan vaihtoehdot olisivat Nostolavalla vietiin jatkotikkaat ylös tuuletusparvekkeelle, jotta päästiin tekemään selvitys vesikatolle läpilyöntisuihkuputkia varten. Hänen vastuualueellaan aloitettiin sammutustyöt kolmella Porin vapaavuorosta muodostetulla savusukellusparilla. Naukkarinen ilmoitti palomestarille, että rajoitettu veden käyttö lavasta käsin on helpommin sanottu kuin tehty. Hän tiedusteli sen kyydistä hotellin katon sekä A-portaikon yläpuolisen alueen. Palo on edennyt sellaiseksi, että järkevällä veden käytöllä sitä ei saada hallintaan. E-portaikon 10. Palomestari sai tehtäväkseen johtaa rajoituslinjaa tekevien yksiköiden toimintaa. Palomestari Ari Uimonen. kerroksessa paloi voimakkaasti, rakennuksessa oli arviolta 250 asukasta. Vaihtoehtoina olivat ison kerrostalon hukuttaminen vedellä tai ylimmän kerroksen polttaminen hallitusti. Hän sai johdettavakseen kolmannen vastuualueen, johon kuuluivat talon A-porras ja sen katto sekä alemmalla tasolla oleva hotellinja liikehuoneistojen katto. Kuva: Satakunnan pelastuslaitos.. Pääjohdot sidottiin köysillä kunnolla parvekkeen kaiteisiin. Lemmikkieläimet saivat vielä siinä vaiheessa jäädä asuntoihin, koska palo ei uhannut niitä”, Uimonen sanoo. Hän voisi ryhtyä töihin. PALAVERI HALLITUSTA POLTOSTA ”Kun olimme työskennelleet jonkin aikaa, kysyin savusukeltajilta: Pystytäänkö palo sammuttamaan vai eikö pystytä?”, Joensuu kertoo. ”Kävi tuuri, sellainen löytyi alle letkunmitan päästä autosta”, Joensuu sanoo. Vapaavuoron höökistä tehtiin pumppuyksikkö, jota tankattiin säiliöautoilla. Kun Uimonen pystyi jakamaan johtamistyötään vastuualueille, hän pystyi rauhoittamaan myös omaa toimintaansa. Joensuu arveli, että koska kaupungin keskustassa ollaan, saattaa lähistöllä olla myös maapaloposti. Seuraavina paikalle tulleet yksiköt Meri-Porista ja Uudenkoiviston VPK:sta alkoivat evakuoida E-portaikon yläkerroksista liikuntaesteisiä. Niiden kuljettajille kerrottiin, että taloa ei aktiivisesti sammuteta, vaan tyydyttäisiin vain jäähdyttelemään talon ulkopuolelle työntyviä savukaasuja. kerroksen tuuletusparvekkeelle, minne asettui myös jakoliitin. Uimonen päätti polttaa ylimmän kerroksen. Päätöstä tuki se, että jo kerrostalon rakenteet estävät melko pitkään palon leviämistä kerroksesta toiseen. 11. RAJOITUSLINJA EI ONNISTU Pistoputkien asettaminen ullakolle osoittautui mahdottomaksi tehtäväksi ja palo pääsi etenemään ullakolla kohti Aja B-portaikon tasoa. Joensuu käski tehdä perusselvityksen ulkokautta 11. Meillä A-portaan luona oli vielä pelivaraa”, Joensuu sanoo. Ullakolle vieville oville sekä ylimpiin asuinhuoneistoihin asetettiin savusukeltajat valmiiksi työsuihkujen kanssa. ”Jos 30 metrin korkeudessa savusukeltajille tapahtuisi jotakin, niin turvaparia tarvittaisiin ihan oikeasti”, Joensuu pohtii. Jokainen porraskäytävä ylipaineistettiin savutuulettimella. ”Palo oli edennyt E-portaan kohdalta Cja D-portaan kohdalle. Vesi kulki ylös ulkokautta tehtyä perusselvitystä pitkin. Uimonen arveli, että porraskäytävästä kanneettiin alas viitisen henkilöä. Joensuu ehdotti palomestari Uimoselle, että tehtäisiin hallittu poltto. Uimonen otti vastuualueiden johtajat koolle. Noormarkun VPK muodosti savusukeltajille turvaparin. Joensuun vastuualueelle alistettiin Raumalta tullut nostolava-auto. Katolla riehuva palo motitettiin kolmella nostolava-autolla. 22 Pelastustieto 6/2019 HÄLYTYSILMOITUS mennä tekemään rajoituslinjan ullakolle talon keskiosaan Cja D-portaan kohdalle. ”Tilanne oli aika raju. Sammutushyökkäyksistä ja pistosuihkuputkista ei ollut ratkaisevaa hyötyä. Alkuvaiheessa päätin, että vain ihmiset evakuoidaan
Korkealla operoidessaan hän ohjasi joystickejä vain sormituntumalla, sillä pienikin liike joystickilla aiheutti ison liikkeen 30 metrin korkeudella korissa. SORMENPÄÄTUNTUMALLA Naukkarinen niputti nostolavan ja siirsi sen uuteen paikkaan etenevän palon kohdalle. Hän suunti vesitykin sinne ja sammutti palon. Myös sammutuskalustoa sekä siviiliautoja siirrettiin talon parkkipaikoilta etäämmälle. Ison rakennuksen kookkaat räystäs ja kattorakenteet paloivat puhki ja tippuivat alas. Naukkarinen huomasi, että katolta putoaa parvekkeelle palamaan syttyvää tavaraa. SATA METRIÄ PITKÄ TULIPALO Tulipalo päästettiin täydenpalonvaiheeseen. Talon ulkopuolelle työntyviä savukaasuja tai kipinöitä oli hankala hahmottaa. Hän pohti sumusuihkun käyttöä, mutta päätyi siihen, että se olisi vain veden haaskaamista, joten hän asettui tähystelemään ja puuttumaan tilanteeseen sitten, jos palo leviäisi väärään paikkaan. Naukkarinen ei nähnyt savun keskellä juurikaan mitään. Uusi paikka löytyi rakennuksen puolivälistä. Yksi palomies sai osuman katolta tippuvasta pellistä, mutta hän ei satuttanut itseään. ”Oli erittäin hurjan näköistä, kun sata metriä pitkän rakennuksen ylin kerros paloi koko mitallaan täydenpalonvaiheessa. Myöhemmin Naukkarinen petasi Nostolavan vielä kolmannen kerran samaan. Jopa kolmemetrisiä kattopellinpalasia leijaili kohti maata ”Oli yllättävää, kuinka paljon sitä kamaa siellä riittikin”, Uimonen sanoo. Polton aikana alempana olevien liikehuoneistojen ja hotellin katoilla sammutettiin katolta putoilevia palavia rakenteita. 6/2019 Pelastustieto 23 HÄLYTYSILMOITUS Ursuit ® Kuivapuvut Ammattikäyttöön joko täysillä tai ei ollenkaan”, Naukkarinen sanoo. Savua tuli todella hurjasti”, Joensuu kuvailee. Putoavien rakenteiden takia erityisesti pelastushenkilöstön oli oltava tarkkana
Hän käski asuntoon sammutusparin käsisammuttimien kanssa. ”Meidän ydinosaamistamme ei ole tehdä triagea onnettomuusbussin vieressä, mutta tällainen avun anto sopi substanssiosaamiseemme ja työ itsessään oli mielekästä ja piristävää, vaikkei onnettomuuksia kenellekään toivokaan.” Mobiilitoiminta teki Yyterissä perustyötään, mikä ei edellytä heiltä kovinta osaamista. Se, että palo tuli nopeasti myös alas, yllätti”, Joensuu sanoo. Koin, että pilotista oli tässä kohtaa selkeä hyötyä.” Mobiilitoiminta ensi kertaa mukana ”En minä, eikä kukaan muukaan meistä ole tullut ajatelleeksi, että olisimme tällaisessa mukana”, sanoo mobiililääkäri Markus Kärkkäinen. PALO LEVIÄÄ ALASPÄIN Ylimpiin asuntoihin tuli jonkun verran savua, mutta lämmöt niissä eivät nousseet. Heidän avukseen tuli kaksi ensihoitajaa. Vain katolta putoileva tavara hieman yllätti. Kärkkäinen arvioi tilanteen melko seesteiseksi. ”Järjestimme mahdollisuuksien mukaan potilaille heidän tarvitsemansa lääkkeet, mutta sairauslomia emme kirjoittaneet, annoimme kylläkin niistä neuvoja”, Kärkkäinen sanoo. Nyt hän sai koriin kaverin, jonka kanssa he alkoivat irrottella roikkuvia peltejä, jotta pystyivät sammuttamaan paremmin seinä rakenteiden väliin edennyttä paloa. Porraskäytäviin ei tullut savua eikä lämpöä. VASTAANOTTOA YYTERISSÄ Kärkkäinen ja mobiilihoitaja Taru Nurmi ottivat läppärinsä sekä hoitoreppunsa ja lähtivät kohti Yyteriä. ”Harjoitukset ovat syventäneet yhteistyötä ja tiputtaneet siitä turhan jännityksen pois”, Ari Uimonen sanoo. Huoneistossa syttynyt palo on nopeasti sammutettu. Samalla tiedustelimme asukkailta, kenellä on lääkärille asiaa tai kuka haluaa itsestään lääkärin arvion.” Neljästäkymmenestä Yyteriin evakuoidusta lääkärin puheille haluaa noin puolet. Uimonen on ajanut koulutuksessa kollegojensa kanssa virtuaalisia keikkoja, mikä on ollut hyvää oppia. ”Tunnemme aika hyvin Porin hoitolaitokset, henkilöstön ja mitä missäkin voidaan tehdä. Mobiilitoiminta haluttiin mukaan auttamaan tulipalosta evakuoitujen asukkaiden seulonnassa ja jatkohoidossa. Jälkivartiointia ja palopesäkkeiden sammuttelua riitti vielä moneksi päiväksi eteenpäin. 24 Pelastustieto 6/2019 HÄLYTYSILMOITUS päätyyn, jossa hän oli työn aloittanutkin. SELVÄT SÄVELET Kärkkäinen kuvailee Mobiilitoiminnan saamaa toimenkuvaa hyväksi ja selkeäksi. Toki olimme ennenkin tehneet yhteistyötä viranomaisten kanssa, mutta se on ollut lähinnä sellaista, että meiltä on pyydetty, että voisitteko hoitaa jonkin asian ja me sitten olemme hoitaneet sen itsenäisesti.” Varsinainen avunpyyntö tuli parin tunnin kuluttua tiedustelusta. Mobiilitoiminnan tultua paikalle oli kriisipäivystys jo perustanut vastaanoton ja päässyt siinä varsin pitkälle. Työt odottivat Hotelli Yyterissä, tilapäismajoitukseen evakuoitujen asukkaiden parissa. He tarvitsevat keskusteluapua, tietoa kotiin jääneistä reseptilääkkeistään ja sairauslomista. ”Laitoimme koneet pystyyn. ”Huomasin, kun kuutoskerroksen asunnossa verhot syttyivät palamaan. ”Keskuskartanon palossakin oli helpompi siirtyä komppaniamalliin, kun oli sparrausta takana. Juttu jatkuu seuraavilla aukeamilla.. Mobiilitoiminta pääsi asukkaiden perusterveydenhuollon tietojärjestelmiin ja selvitti evakuoitujen anamneesit ja lääkitykset. Ensihoitajat mittasivat ja kirjasivat vitaaliarvoja. HARJOITELTUA YHTEISTYÖTÄ Porissa päivystävät palomestarit harjoittelevat poliisin ja ensihoidon kenttäjohtajien kanssa yhteistoimintaa vuosittain. Vuoron perään eri viranomainen vetää harjoitteen. Hallittupoltto onnistui lähes suunnitelmien mukaisesti. Kun ihmisiä, jotka eivät tarvitse päivystyskäyntiä, pitää jakaa saamaan hoivaa, tiedämme mihin heidät kannattaa lähettää.” NÄIN SE TOIMII Porin perusturvan mobiilitoiminta on tarkoitettu kiireellisiin kotija laitoshoidon ongelmiin. Tavoitteena on hoitaa potilas kotona tai tarvittaessa ottaa suoraan sairaalan osastolle, jolloin vältetään turhia päivystyskäyntejä ja hoito alkaa nopeammin. Mobiilitoiminnalle osoitettiin työpisteeksi hotellin kokoushuone, jossa se aloitti vastaanoton. Satasairaalan päivystyksen ylilääkäri Janne Kekin pyyntö tulla auttamaan tulipalosta evakuoituja asukkaita yllätti totaalisesti Porin perusturvan mobiilitoiminnan väen. Sen lääkärit ja hoitajat ovat ammattilaisten konsultoitavissa ja voivat tarvittaessa tehdä kotikäynnin. Hän on osallistunut myös kumppanuusverkoston ja Pelastusopiston pilottikoulutukseen, jossa kartoitetaan päivystävien palomestarien osaamista ja pohditaan miten palomestarien osaamista voitaisiin säännöllisesti testata. Kolmannella vastuualueella, Naukkarisesta katsottuna toisessa päässä rakennusta, palo levisi ulkovuoripellin alla alaspäin. ”Kyse oli aivan uudenlaisesta yhteistyöstä eri viranomaisten kanssa. Silti se pystyi auttamaan onnettomuuden hoidossa kokonaisuutta merkittävällä tavalla. Kärkkäinen kuvailee yllätyksen positiiviseksi
Vehon Mercedes-Benz pelastusautokiertue Veho Erikoisajoneuvojen pelastusautot ovat kiertueella syyskuussa ympäri Suomea. 8–10 Jyväskylä, Salontaipaleentie 6 To 5.9. 8–10 Lahti, Kasaajankatu 8 (Veho) Ti 17.9. 14–16 Kotka, Malminginkatu 9 To 26.9. 8–10 Oulu, Pikkukankaantie 2 Ti 3.9. 24?%). 14–16 Espoo, Palomiehentie 1 Ti 24.9. 8–10 naantali, Luolalankatu 1 Ma 23.9. 14–16 Joensuu, Noljakantie 4 To 5.9. 8–10 Lappeenranta, Armilankatu 35 Ke 25.9. Esittelyssä ovat: • Arocs 2543L 6x2 HAD hydraulisella etuvedolla, Saurus säiliöauto • Atego 1530 AF 4x4, Saurus sammutusauto • Vito 116CDI 4x4 Mixto, monikäyttöauto 1+ 4 henkilölle isolla tavaratilalla Olemme paikalla oheisen aikataulun mukaisesti paikallisella pelastuslaitoksella (Lahdessa Veholla). HÄLYTYSILMOITUS . 14–16 Seinäjoki, Palovahti 3 To 19.9. 8–10 Vaasa, Sepänkyläntie 14–16 Ke 18.9. 8–10 Kangasala (Tampere), Hampuntie 25 To 19.9. alv. Veho LoMMILA Lommilanrinne 3, Espoo 010 56916 VehoTRUCKS.FI oMAVeho.FI KIERTUEEn AIKATAULU Ti 3.9. 8–10 Kuopio, Volttikatu 1 A Ke 4.9. Nyt on hyvä tilaisuus tulla tutustumaan kattavaan Mercedes-Benz -kalustoon ja tapaamaan Vehon pelastusautomyynnin ammattilaisia. 14–16 Kajaani, Opintie 1 Ke 4.9. 8–10 Kokkola, Kustaa Aadolfinkatu 76 Ti 17.9. 14–16 Ylivieska, Puusepäntie 2 Ke 18.9. 14–16 Ulvila (Pori), Kiltatie 1 Pe 20.9. 14–16 Hämeenlinna, Kutalantie 1 Ke 25.9. 8–10 Porvoo, Ruiskumestarinkatu 2. 8–10 Helsinki, Vanha Turun maantie 2 Ma 23.9. 8–10 Vantaa, Teknikontie 4 Ti 24.9. 14–16 Mikkeli, Jääkärinkatu 16 Pe 6.9. Katso lähimmän esittelypaikan osoite ja ajankohta, ja tule tutustumaan paikan päälle tarkemmin! Katso lisää www.mercedes-benz.fi/pelastusautokiertue TERVETULOA! Ambulanssi-, paloja pelastusautomyynti Tero Huovinen | 010 569 3670 Pekka Paananen | 010 569 3628 Puhelun hinta 010-numeroihin 8,35?snt/puhelu?+?16,69 snt/min. (sis
E-portaan asukkaita saapui kokoamispaikalle noin 30. Ikäjakauma on nollasta sataan vuotta ja kansallisuuksiakin löytyy 12.” Vehkalahti liitti itsensä tehtävään ja oli palopaikalla yhtäaikaa pelastuslaitoksen yksiköiden kanssa. 26 Pelastustieto 6/2019 HÄLYTYSILMOITUS E nsihoidon kenttäjohtaja Niko Vehkalahti kuuli Keskuskartanon palosta ensihoidon tilannekeskuksessa. Samalla perustettiin sairaalan tilannejohtopaikka. Heidät kuljetettiin sairaalan päivystykseen”, Vesa Lund sanoo. Sinne alkoi tulla uupuneita ja huonokuntoisia ikäihmisiä. Hän tarkkaili tilannetta päivystävän ensihoitolääkärin roolissa, valmiina aloittamaan hoitamisen jos tulipalosta tulisi hätätilapotilaita sekä kokonaiskuvaa tarkkaillen. ERTI-HÄLYTYS Pelastus ilmoitti, että palo ei pysähdy E-portaan kohdalle. Oli vaikea erottaa, ketkä olivat asukkaita ja ketkä eivät.” Vehkalahti tiedusteli paikan ja pani merkille, että E-porraskäytävän yläpuolella palaa. Kookkaassa rakennuksessa asuu taustaltaan hyvinkin erilaisia ihmisiä. Asukkaita oli kokoontunut palavan rakennuksen takapihalle, noin 40 metrin päähän rakennuksesta. Hän hälytti Sosiaalinen suuronnettomuus Ensihoidon kenttäjohtaja Niko Vehkalahti. ”Lähes kaikki potilaat olivat vihreitä, vain muutaman epäiltiin hengittäneen savua. ”Kohde on minulle tuttu. Sairaalan kriisiryhmä, sosiaalitoimi ja Porin perusturvan mobiilitoiminta saivat hälytyksen. K U V A : K A T R I LA A K S O N E N K U V A : JA R I V A A H T IO Ensihoidon ERTI-yksikkö hälytettiin ensimmäisen kerran. ”Jos Porin suurimmassa kerrostalossa on tulipalo, niin onhan sinne mentävä, vaikka hälytystäkään ei tulisi”, lääkäriyksikön päivystävä lääkäri Vesa Lund sanoo. ”Evakuoitavia ja katselijoita oli paljon. Myös lääkäriyksikkö liittyi tehtävään paluumatkallaan toiselta tehtävältä. E-PORTAIKON VÄKI KASAAN Vehkalahti antoi ensimmäiselle ambulanssille tehtäväksi koota E-portaikosta tulevat asukkaat vieressä olevalle tyhjälle tontille. Vehkalahti pyysi hälyttämään kenttäjohtajien WhatsApp-ryhmässä tukea päivittäistehtävien hoitoon. Sen kalustosta käytettiin muun muassa painekaaritelttaa, jossa tutkittiin potilaita.. Lund kuvaa alkutilanteen kohteessa kaoottiseksi. Vehkalahti näki talon ikkunoissa paljon ihmisiä, jotka seurasivat pihan tapahtumia
Onneksi porraskäytävissä ei ollut savua.” EI ENSIHOIDON SURO Kaikki evakuoituneet otettiinn vastaan ensin telttaan perustetussa hoitopaikassa, jossa työskenteli ERTI-miehityksen lisäksi kahden ambulanssin henkilöstö. He eivät kärsineet uhkaavista vammoista mutta tilanteen ollessa seesteinen, Vehkalahti päätti lähettää heidät matkaan, sillä resurssit kestivät sen hyvin, eikä ollut arviota, mihin suuntaan potilastilanne kehittyisi. • Nostolava-auton koriin tulisi asentaa lataava Virve-teline sekä kaiutin. Se sai Lundin pohtimaan evakuoinnin hankaluutta, kun hissi ei ollut käytössä. Potilaita evakuoitiin 11-kerroksisen talon yläkerroksista jopa kantamalla. Neljä ensimmäistä potilasta lähti kohti sairaalaa. Siellä oli aikuisia, lapsia, ikäihmisiä, liikuntaesteisiä ja jo valmiiksi tilapäismajoitettuja ulkomaalaisia”, Lund kertoo. Yksi potilas lähetettiin sairaalaan suoraan tilannepaikalta, ilman hoitopaikassa käyntiä. ”Johtoajatuksena oli perustaa uupuneille palon alta evakuoiduille lepopaikka. • Myös johtaja tarvitsee pitkällä tehtävällä tauon. ERTI-yksikkö sai teltan pystyyn noin 45 minuuttia hälytyksestä. Vehkalahden mukaan tulipalo ei ollut ensihoidon näkökulmasta suuronnettomuus. • Radioliikenne: Miten toimitaan, kun on monta sammutusparia yhtä aikaa sisällä ja heillä on yksi ja sama turva pari. Heistä kuusi toimitettiin vanhainkotiin saamaan huolenpitoa. ERTI miehitettiin kahdella vapaavuorosta tulevalla kenttäjohtajalla ja lääkärillä. Heillä on pääsy perusterveydenhuollon tietokantoihin ja he ovat tottuneet tutkimaan ja hoitamaan kotona olevia potilaita ilman, että potilaan täytyy lähteä päivystykseen. Tällä tehtävällä mobiilitoimintaan saattoi käyttää ydinosaamistaan”, Lund sanoo. Siihen kului paljon aikaa, eikä sitä juurikaan voinut nopeuttaa. Kun savuparit tulevat eri yksiköistä, samaan toimintapuheryhmään siirtyminen ei onnistu. OPITAAN ETUPAINOTTEISUUTTA ”Olemme suuronnettomuustilanteissa oppinut etupainotteista resurssien käyttöä. Ensimmäistä kertaa hälytimme mukaan myös Porin perusturvan mobiilitoiminnan, mikä osoittautui erinomaiseksi päätökseksi. Jos sinulla on tiedossa keikka, joka voisi olla tuleva Hälytys ilmoitus-juttu, älä epäröi ottaa yhteyttä: marko.partanen@pelastustieto.fi tai 0400 674 208.. Nostolavan koriin tuli vettä vasta pitkän odottelun jälkeen, kun säiliöauto ehti paikalle Ulvilasta. • On huomioitava, että palo liikkuu nopeasti myös alaspäin. Voitaisiinko radioihin parametroida kansio, jossa olisi kaikkien kotipuheryhmät. • Päätös hallitusta poltosta on tehtävä mahdollisimman varhain, heti kun on ymmärrys siitä, että palo ei sammu järkevällä vedenkäytöllä. • Kun vahvuudet ovat pienet, niin ensimmäiset savusukeltajat joutuvat työskentelemään aika kauan yksin, jos työ venähtää pitkäkestoiseksi. • Tiedottaminen riittävin väliajoin on haaste. Telttaan saapui arviolta 20 asukasta. • Hyvä tuuri. Ensihoito kohtasi palopaikalla 60 talon 250 asukkaasta. Iso tulipalo sattui, kun lähimmällä paloasemalla oli paljon vapaavuoron palomiehiä sekä seminaarissa päällystöä. 6/2019 Pelastustieto 27 HÄLYTYSILMOITUS paikalle ensihoidon ERTI-yksikön, joka on varustettu suuronnettomuuksia silmällä pitäen muun muassa runsaalla määrällä evakuointija lämpimänäpitovälineitä sekä isolla lämmitettävällä teltalla. Jotta savusukeltajia riittäisi ja heille saataisiin taukoja mahdollisimman tasaisesti, voisi olla hyvä, että järjestelyistä vastaisi yksi erillinen henkilö. Nämä nousivat esiin • Savusukellusvalmius isossa tilanteessa voitaisiin antaa yhden mestarin tehtäväksi. Viranomaisten järjestämään tilapäismajoitukseen lähti 40 asukasta. Pitkä tehtävä vaatii paljon savusukeltajia. Samalla teltassa valmistauduttiin antamaan happea, jos palosta tulisi savua hengittäneitä”, Vehkalahti sanoo. Se miten koko hoitoketju aktivoituu, korostuu koko ajan lisää. ”Kokoamispaikalle tulleilla isoimpana ongelmana oli se, että ei ollut paikkaa mihin mennä. ”Se oli sosiaalinen suuronnettomuus, jossa ensihoidon ja viranomaisyhteistyön keinoin pystyimme ohjaamaan turhat päivystyskäynnit suoraan oikeisiin paikkoihin.” EI PAIKKAA MIHIN MENNÄ Asukkaiden tavoittaminen osoittautui hankalaksi. Aika kuluu nopeasti ja ajantaju tilanteen keskellä hämärtyy
He miettivät, pääsevätkö enää koteihinsa takaisin asumaan ja milloin siellä saa käydä hakemassa tavaroita”, Levonen sanoo. Seminaarissa ryhdyttiin heti etsimään lisätietoa sosiaalisen median kautta. He hakeutuivat omatoimisesti hätämajoitukseen sukulaisten ja tuttavien luokse. Sieltä sai tarvittaessa sosiaalityön palveluita ja psykososiaalista tukea. Lisäksi yksi sosiaalityöntekijä hälytettiin Satasairaalan tilannejohtokeskukseen ja yövuorolaiset saivat kutsun tulla aiemmin töihin. KUUNTELIJAA TARVITTIIN Sosiaalipäivystys, Satasairaalan kriiisryhmä ja SPR tekivät tiiviisti yhteistyötä asukkaiden auttamiseksi. Yyterin kylpylähotelliin majoitettiin noin 50 asukasta. Heillä olivat tunteet pinnassa. Siinä näkyivät Keskuskartanon katolla loimuavat liekit. Kaikki keskustan hotellit olivat täynnä, joten lähin paikka löytyi Yyteristä, Porin perusturvan sosiaalija perhepalveluiden johtaja Mari Levonen sanoo. Kaksi sosiaalityöntekijää ja yksi kriisityöntekijä ehtivät palopaikalle 20 minuutissa. Oman toimen ohella työskentelevästä viestintäryhmästä saatiin paikalle kaksi henkilöä. Tarjolla oli keskusteluapua ja materiaalista tukea kuten ruokapaketteja, hygieniatuotteita ja vaatteita. Ylempääkin päällystöä oli paikalla, vaikka virka-aika oli jo ohi. Sosiaalipäivystys aloitti yön aikana asukasluettelon kokoamisen ja valmistautui seuraavan päivän yhteydenottoihin. Väkeä pyydettiin sitoutumaan tietyille ajanjaksoille. Päivystävä päällikkö Petri Ekberg siirtyi seminaarista tilannekeskukseen kollegansa kanssa. Toiset pohtivat vakuutusasioitaan ja sitä että vakuutusta ei ole ja tietenkin sitä, että miten tilanteesta selvitään taloudellisesti. Palopaikalla toinen sosiaalityöntekijä ryhtyi tilannejohtajaksi. Muutama asukas saapui myöhemmin, kun selvisi, ettei asuntoihin pääse palaamaan lähipäivinä. ”Tätä havaintoa lähdettiin tarkistamaan videoista kahden hengen voimin, vaikka kaikki asunnot oli tarkastettu Onni onnettomuudessa HÄLYTYSILMOITUS. SPR:n pisteessä päivysti viikonlopun ajan myös sosiaalipäivystyksen sosiaalityöntekijä. Lisäksi sosiaalista mediaa alettiin hoitaa viestintäryhmäläisten kotisohvilta. Heitä yritettiin myös saada kiinni sitä mukaa kun asukasluettelo valmistui. 28 Pelastustieto 6/2019 Hätäkeskus hälytti Porin sosiaalipäivystyksen samaan aikaan kuin muutkin viranomaiset. Palopaikalta johdettiin pelastustoimia ja tilannekeskuksessa tuettiin tilannejohtamista sekä varmistettiin päivittäistoiminta muualla alueella”, Ekberg sanoo. ”Asukkaat tarvitsivat kuuntelijaa. Tilannekeskukseen välittyi liikkuvaa kuvaa kaupunkikameroiden sekä pelastuslaitoksen yksiköihin asennettujen kameroiden välityksellä. Keskusteltavaa riitti. Toinen sosiaalityöntekijä ja kriisityöntekijä ryhtyivät evakuoimaan asukkaita muiden viranomaisten ja SPR:n kanssa. VIESTINTÄÄ KOTISOHVALTA Tapahtuneesta tiedotettiin Porin kaupungin johtoryhmään, pelastuslaitoksen johtoja viestintäryhmää. Keskuspaloasemalla oli samaan aikaan käynnissä sopimuspalokuntien kehittämisseminaari. Satasairaalassa avattiin kriisipuhelin asukkaille. Lisähenkilöstön tarvetta ryhdyttiin heti jaksottamaan. ”Esimerkiksi pisimmältä tulevat jälkivartioyksiköt ajatettiin 50 kilometrin päästä.” ”LAPSI SISÄLLÄ TALOSSA” Hätäkeskuspäivystäjä ilmoitti, että he olivat saaneet 112-puhelun, jossa soittaja kertoi nähneensä palopaikalta esitetystä videosta, että palavan rakennuksen asunnon ikkunassa näkyi lapsi, joka söi nakkia. ”Aloimme työskennellä sovitusti. Palvelupisteeseen saatiin Sosiaalipäivystyksen urakka Satakunnan pelastuslaitoksella oli onni onnettomuudessa, kun Keskuskartanon tulipaloon alettiin hälyttää väkeä. Yyterin kylpylähotellissa oli paikalla sosiaalipäivystyksen työntekijöitä ja SPR:n vapaaehtoisia. Toinen heistä lähti palopaikalle päivystävän palomestarin Ari Uimosen tueksi, ja toinen heistä jäi tilannekeskukseen. Suurin osa asukkaista ei ollut tapahtuma-aikaan kotona. Kun selvisi, että asukkaat eivät pääse palaamaan asuntoihinsa kuukausiin, heille perustettiin palvelupiste Porin perusturvankin toimesta. Asukkaat ihmettelivät, mistä saavat asunnon ja mitä tavaroita voi ottaa palaneesta asunnosta mukaan. ”Saimme väkeä hyvin liikkeelle ja varallekin”, Ekberg sanoo. Alkuvaihe tukitoimissa näytti hyvältä. Myös heille, jotka menivät hätämajoitukseen ystäviensä ja sukulaisten luokse, perustettiin päivystyspiste SPR:n toimitiloihin. Nopeasti löytyi jo videokuvaakin. ”Evakuontipisteellä selvitettiin, moniko asukkaista tarvitsee hätämajoituksen ja mihin asukkaat voitaisiin evakuoida. ”Katto paloi 11-kerroksisessa kerrostalossa, jossa on 160–170 asuntoa sekä hotelli”, Ekberg sanoo
”Sopimuksia yhteistyöstä ei ole tehty, mutta tämä tapahtuma avasi nähtäville aukot, jotka pitää saada ajan tasalle.” Levonen on iloinen siitä, että yhteistyökykyä löytyi ja sosiaalipäivystys pystyi selviytymään isosta haasteesta riittävän hyvin. palomiesten toimesta jo kahteen kertaan.” Lopulta ”nakkia syövä lapsi” löytyy. Dräger Suomi Oy 0207 119 600 I asiakaspalvelu@draeger.com I www.draeger.fi LUE LISÄÄ! Suojaa itsesi suojellaksesi muita. Eteen tulleeseen työhön tarttui se, joka ehti ja pystyi hoitamaan sen”, Ekberg sanoo. HÄLYTYSILMOITUS vahvistusta SPR:n psykologien valmiusryhmästä. Paikalle jäi kuitenkin yön yli kestävä päivystys. ”Teimme töitä luovasti ristiin. Kaikki moniviranomaisharjoituksiin osallistuneet kokivat harjoitteista olleen hyötyä. Palvelupistettä pidettiin yllä kolmen viikon ajan, mikä kuorimittaa sosiaalitoimen päivittäistyötä. Palomiehet kohtaavat paljon vaaroja, syöpä ei pitäisi olla yksi niistä. Kuvassa on palomies, joka puhuu huoneistossa Virve-radioon, mutta hänen käden liikkeensä näyttää videossa siltä, että hän syö jotakin. ”Kukaan toimija ei kokenut olleensa yksin.” Hän uskoo, että yhteispeli on hioutunut hyväksi yhteisten harjoitusten vuoksi. Lue lisää uusilta sivuiltamme. Ekbergin lisäksi paikalla olleiden henkilöiden toiminta jaettiin siten, että yksi poimi radioliikenteestä syötteitä, toinen tuki viestintää, kolmas soitteli resursseja ja tilannekeskuspäivystäjä hoiti päivittäistoimia. AUTTAJATKAAN EIVÄT JÄÄNEET YKSIN Levonen kertoo, että auttajat toimivat hienosti yhdessä. Tilannekeskuksen isoin valmius purettiin noin puoli yhdentoista aikaan illalla. LUOVASTI RISTIIN Pelastustoimen johtokeskus toimi viidellä hengellä
”Tässäkin asiassa meidän tulee tehdä laaja-alaisesti yhteistyötä toimialan sisällä ja hyödyntää tarvittaessa myös toimialan ulkopuolista tukea. Toivottavasti myös Erica-hätäkeskusjärjestelmä vastaa sille asetettuihin tavoitteisiin ja lisäksi osaltaan parantaa hätäkeskustoiminnan suorituskykyä.” KEHITTÄMINEN TÄRKEÄÄ Hallitus haluaa vahvistaa pelastustoimen ja siviilivalmiuden tutkimusja kehittämistoimintaa. ”Suomi on asettanut tavoitteekseen olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä eikä pelastustoimi ole sen tavoitteen ulkopuolella. ”Sisäministeriön pelastusosastolla on ryhdytty asian valmisteluun ja vahvistaminen tarkoittaa käytännössä ainakin lisäresursointia, mutta mihin lisäresurssi kohdennetaan ja miten toiminnan organisointia mahdollisesti uudistetaan, on ennenaikaista vastata.” Pelastustoimen tutkimusja kehittämistoimintaa on selvitetty myös aikaisemmin. 30 Pelastustieto 6/2019 VALTIONHALLINTO Huomio ympäristöön ja tasa-arvoon Sisäministeri korostaa ympäristöja ilmastoasioiden sekä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden parempaa huomioimista myös pelastustoimessa. Toimialan tulee yhdessä etsiä ratkaisuja, kuinka pienennämme toisaalta onnettomuuksien ehkäisyllä, pelastustoiminnalla ja varautumisella onnettomuuksien satunnaispäästöjä mahdollisimman paljon ja toisaalta vähennämme omasta toiminnastamme aiheutuvaa ilmastoja ympäristökuormitusta.” Sisäministeri haluaa myös, että tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden parantaminen etenee tällä hallituskaudella kukonaskelin myös pelastustoimessa. Muun muassa professori Jorma Rantanen teki selvityksen. Ministerin mielestä on tärkeää, että pelastuslaitoksissa tehtävää tutkimustoimintaa hyödynnetään valtakunnallisesti.. Teksti: Esa Aalto · Kuva: Laura Kotila, valtioneuvosto U usi vihreä sisäministeri Maria Ohisalo on antanut sisäministeriön pelastusosastolle toimeksiannon valmistella, miten ympäristö-ja ilmastoasiat tulevat paremmin näkymään pelastustoimessa. ”Hätäkeskustoiminnan suorituskykyyn panostetaan lisäämällä koulutusmääriä. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus edellyttävät tosiasiallisia tekoja ja vahvaa puuttumista kaikenlaiseen syrjintään ja epäasialliseen käytökseen.” ”Samoin työturvallisuus, työhyvinvointi ja esimerkiksi henkinen työsuojelu ovat asioita, joita ei tällaisella erityisvaarallisella alalla voi liikaa korostaa.” Sisäministeri Maria Ohisalon mukaan hallitus haluaa sote-uudistuksessa pitää huolta, ettei pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan voimavaroja heikennetä eikä arjen turvallisuutta vaaranneta eri puolilla Suomea. Selvityksessä kehittämistoiminta jäi lapsipuolen asemaan ja tutkimuspuoli korostui liikaa, mikä ei ehkä vastaa tarkoituksenmukaisella tavalla pelastustoimen tarpeisiin.” Tutkimustoimintaa tehdään myös erityisesti Helsingin pelastuslaitoksella. ”Aiempaa selvitystä käytetään varmasti tausta-aineistona, mutta sellaisenaan se ei anna vastausta siihen, miten tutkimusja kehittämistoimintaa vahvistetaan
”Näin voidaan turvata ensihoitopalveluiden tuottaminen häiriöttömästi ja synergioita hyödyntäen. aktgroup.. 6/2019 Pelastustieto 31 VALTIONHALLINTO FläktGroup tekee pitkäjänteistä paloturvallisuuskehitystyötä, minkä ansiosta paloteknisten tuotteidemme valikoima takaa tiukimpienkin turvallisuusvaatimusten toteutumisen. Hallitus selvittää asian tämän vuoden loppuun mennessä.. ”Päätökset pitää tehdä lähellä käytännön toimintaa ja päätöksenteossa pitää olla ymmärrys johdettavasta toiminnasta.” Uudenmaan erillisratkaisussa kannattaa hänen mielestään seurata sosiaalija terveyspalveluiden rakennetta. Erillisrahaa harvaan asuttujen seutujen paloasemille ei olla esittämässä, mutta esimerkiksi palvelutasopäätösten ja pelastuslaitosten toiminnan arvioinnissa myös asemaverkoston kattavuutta punnitaan osana kokonaisuutta.” Ohisalon mielestä pelastuslaitosten pitää toimia tulevissa maakunnissa omina liikelaitoksina. Uudenmaan kunnat, HUS ja pelastuslaitokset kannattavat erillisratkaisua, joka perustuisi viiteen sote-alueeseen. ”Julkisen sektorin tulee turvata sopimuspalokunnille asianmukaiset tilat, varusteet ja koulutus. ILMANVAIHTO ON KRIITTINEN OSA RAKENNUKSEN PALOTURVALLISUUTTA FläktGroup pyrkii omalla toiminnallaan luomaan parhaat edellytykset turvalliseen asumiseen, työskentelyyn ja asioimiseen. Pelastusopistolla on lakisääteinen tehtävä koordinoida tutkimusja kehittämistoimintaa, mutta varmasti jonkinlainen valtakunnallisen kehittämisen koordinoiva rooli sisäministeriön pelastusosastollakin tulee olemaan. PALOTEKNISET TUOTTEET PALONTORJUNTAKÄSIKIRJA » PERIAATTEET, JÄRJESTELMÄT JA TUOTTEET PALOTURVALLISUUS ”Pelastuslaitosten rooliin sopii kuitenkin paremmin osallistua aktiivisesti ennen kaikkea kehittämistoimintaan. Asiantuntijoille laatimamme palontorjuntakäsikirja kertoo konkreettisesti, miten nykyaikainen tekniikka auttaa paloturvallisten ratkaisujen suunnittelussa ja toteutuksessa. ”Tällä halutaan varmistaa, ettei rakenteiden, rahoituksen ja ohjauksen uudistamisessa unohdeta koko maan kattavan paloasemaverkoston merkitystä Suomen turvallisuudelle. Samoin sopimuspalokuntien arvostusta ja esimerkiksi työturvallisuutta tulee kehittää.” Hallitus lupaa ohjelmassaan huolehtia myös koko maan kattavasta paloasemaverkostosta. Tarvitsemme järjestelmällisempää ja sitovampaa valtakunnallista tekemistä ja yhteistoimintaa kuin mitä vapaaehtoinen organisaatioiden keskinäinen yhteistyö on voinut tähän mennessä tarjota.” SOPIMUSPALOKUNTIEN ASEMA YHDENMUKAISEMMAKSI Sisäministerin mukaan pelastuslain uudistamisen yhteydessä voidaan arvioida mahdollisuutta sopimushenkilöstön ja sopimuspalokuntien aseman yhdenmukaistamiseen. ”Päivälähtöihin liittyviin haasteisiin tulee etsiä hallinnonalojen rajat ylittäviä ratkaisuja.” Myös EU:n työaikadirektiivin tulkinnassa ja toimeenpanossa pitää ministerin mielestä huomioida sopimuspalokuntatoiminnan erityisluonne niin, ettei työaikadirektiivi vaaranna sopimuspalokuntatoimintaa. » Lue lisää www.
Yhden työvuoron kustannukset ovat arkena noin 500 euroa ja viikonloppuisin lähes tuplaten kalliimmat”, Lintunen sanoo. ”Suurin osa uusien järjestelmien käyttöön otosta onkin koulutusta ja sitä kautta asennemuutokseen vaikuttamista. Kun tieto kirjataan omaan ohjelmaan, sitä voidaan hyödyntää suunnittelussa. ”Toki tarvitaan koulutusta ja harjoittelua myös siihen, että henkilöstö pystyy Excel-taulukot historiaan Excel-taulukot siirtyivät historiaan, kun Kymenlaakson pelastuslaitoksella ryhdyttiin käyttämään henkilöstönhallintaohjelmaa, jossa hyödynnetään erityisesti työvuorosuunnittelua. Työvuoroja voidaan suunnitella talvilomaja kesälomakaudelle joustavasti etukäteen. SAMALLA TULI KOKONAISPALKKAUSJÄRJESTELMÄ Samalla kun otettiin käyttöön henkilöstönhallintaohjelma, siirryttiin myös kokonaispalkkausjärjestelmään. Etelä-Karjalassa on hukkaprosenttia pystytty neljässä vuodessa laskemaan noin viidellä prosentilla. Toiminnan optimaalisuutta tavoitellaan nyt myös Kymenlaaksossa. Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella hanketta vetänyt palopäällikkö Sampsa Lintunen lainattiin projektin vetäjäksi Kymenlaaksoon. ”Kysymys on henkilöstöresurssien te hokkaammasta hyödyntämisestä, pa remmasta jatkuvasta valmiudesta ja ykkösriskialueen saavutettavuuden turvaamisesta erityisesti Kotkan Karhulan alueella”, palopäällikkö Tero Vanhamaa kertoo. Kymenlaakso haki neuvoa uuden ohjelman käyttöönottoon naapurilaitokselta Etelä-Karjalasta. ”Halusimme hyödyntää Etelä-Karjalan kokemuksia ja siksi Sampsan asiantuntemus on ollut meille hyödyksi”, pelastuspäällikkö Juha Tiitinen sanoo. Se on sovittu paikallisesti tämän vuoden loppuun saakka, mutta tarkoitus on jatkaa sitä.” ”Ohjelman ja kokonaispalkkauksen ansiosta saamme työvuorosuunnitteluun systemaattisuutta myös riittävän pitkälle ajalle. ”Jos resursseja on tarpeeseen nähden liikaa, se maksaa. Siellä ohjelmaa on käytetty jo vuosikausia, hyvin tuloksin. Ohjelmien teknisten ratkaisujen oppiminen on helpompaa”, Lintunen toteaa. Ne ovat työvuorosuunnittelussa olleet omat alueensa, mutta nyt on tarkoitus ryhtyä käyttämään tehokkaammin henkilöstön voimavaroja koko pelastuslaitoksen alueella. Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella on työvuorosuunnittelun ansiosta onnistuttu pitämään resurssit optimaalisina eikä niin sanottua resurssihukkaa ole päässyt syntymään. Valmisteluja ja suunnittelua tehtiin viime vuodesta alkaen. Sampsa Lintunen EteläKarjalan pelastuslaitokselta oli lainassa hankkeen projektipäällikkönä.. Kymenlaakson pelastuslaitos koostuu kahdesta toiminta-alueesta eli Kotkan ja Kouvolan alueista. 32 Pelastustieto 6/2019 PELASTUSLAITOKSET S tore-ohjelma otettiin Kymenlaaksossa käyttöön kesäkuun alussa. Teksti ja kuvat: Esa Aalto Tero Vanhamaa (vas.), Juha Tiitinen (kesk.) ovat tyytyväisiä, että Kymenlaakson pelastuslaitoksella työvuorosuunnittelu tehdään nyt siihen tarkoitetun ohjelman avulla. ”Sen piirissä ovat vuorokautista työaikaa tekevät paloesimiehet ja palomiehet eli yhteensä 140 henkilöä
Ota yhteyttä niin kerron lisää: Jan Lindberg 040 558 5853 www.skydata.fi DRONE PELASTUSVIRANOMAISILLE DJI MAVIC 2 ENTERPRISE DUAL pelastustieto ilmo 1/4 182x50.indd 1 15.8.2019 15.20 työskentelemään tarvittaessa toisilla asemilla, joissa voi olla erilaista kalustoa, kuten esimerkiksi Karhulan asemalla, jonka minimi henkilöstövalmiutta on vahvistettu pelastusryhmäksi”, Vanhamaa sanoo. Kun aikaisemmin jopa ylimääräisiä resursseja oli sunnuntaisin ja puolestaan vähemmän maanantaisin, nyt suunnittelun ja palkkauksen avulla resurssit saadaan tasaisemmiksi. Tämän verran meillä pitää olla työntekijöitä päivittäin”, Vanhamaa sanoo. Toimintaa ohjaavat virtuaalisesta re surssitoimistosta päivystysalueiden päälliköt Tero Vanhamaa ja Asko Rouhiainen sekä heidän lisäkseen myös päivystävät palomestarit. ”Kokonaispalkkausjärjestelmää henkilöstö on pitkään halunnutkin.”. Ohjelma on selainpohjainen. Vakiovarusteena valonheitin, kaiutin sekä huomiovalo. Palomiehet pystyvät seuraamaan omia ja työvuoronsa tietoja ja esimerkiksi varmistamaan oman työvuoronsa. Voin käyttää sitä missä tahansa älypuhelimen avulla.” ”Voin alkaa kirjata tietoja ylös esimerkiksi harjoituksesta palattaessa jo ajoneuvossa istuessani.” ”Työntekijät pääsevät näkemään ketkä ovat töissä. ”Alkukankeuden jälkeen siinä on monia hyviä puolia. Kokonaispalkkaus auttaa myös tasaamaan työvuoroja. Myös henkilöstön pätevyydet eri tehtäviin kirjataan. Erinomainen ja kompakti työkalu viranomaiskäyttöön. He huolehtivat, että operatiivista henkilöstöä on päivittäin riittävästi. Skydatan avaimet käteen -paketti sisältää perusteellisen käyttökoulutuksen sekä käyttäjätuen 24/7. Asiat ovat nyt yhdessä paikassa. Sen avulla olemme saaneet myös työrauhan.” ”Voi käyttää missä tahansa” Paloesimies Marko Härmä on tyytyväinen uuteen ohjelmaan ja sen käyttämiseen. Näin tietoja voi seurata kotonakin. Juha Tiitinen uskoo, että ohjelman avulla päästään parempaan työvoiman käyttöön ja saadaan karsittua ”excelajan” vaivaamat ylimääräiset tehtävät pois. ”Työaikasuunnittelussa tärkeää on huolehtia siitä, että alueen kaikilla paloasemilla on oikea määrä väkeä. Pelastuslaitoksen koko henkilöstön työaikasuunnitelma ja työaikailmoitus tehdään Store-ohjelmalla. Sampsa Lintunen huomauttaa, että tällaistenkin järjestelmien käyttöön ottamiseen pitää varata riittävästi aikaa. Olemme mitoittaneet päivittäisen työvuoron tavoitevahvuudeksi 28 ja minimivahvuudeksi 25 työntekijää. VUOROVAHVUUS PYSYY OIKEANA Store-ohjelmaa käyttävät esimiehet. ”Vähintään kaksi vuotta tarvitaan ohjelman tekniseen toteutukseen ja käyttöön otto ja sen vaatimien prosessien kuntoon saamiseksi.” Vuodesta 2010 toimialueen päällikkönä toiminut Tero Vanhamaa on tyytyväinen, että ratkaisut on nyt tehty ja käytännön toiminta alkanut. Näin kaikki oleellinen tieto on yhdessä paikassa, mistä se voidaan tarpeen vaatiessa tarkistaa.” Ohjelman lisäksi myös kokonaispalkkausjärjestelmä on Härmän mukaan otettu hyvin vastaan henkilöstön keskuudessa. ”Säästöjä ei tavoitella, vaan parempaa palvelua nykyisillä resursseilla.” Etelä-Karjalassa työvuorosuunnittelun ansiosta kertynyttä ylijäämää on voitu käyttää henkilöstön hyödyksi erilaisten kannustimien avulla. Ohjelmaa voi käyttää myös puhelinsovelluksen avulla. 6/2019 Pelastustieto 33 PELASTUSLAITOKSET Ammattilaisille tarkoitettu Drone, jolla voi kuvata laadukasta videokuvaa sekä lämpökamerakuvaa samaan aikaan. He pitävät huolen siitä, että henkilöstön osalta kaikki tarvittavat tiedot löytyvät uudesta järjestelmästä. ”Kokonaispalkkauksen ja poikkeusluvan mukaisen 24 tunnin työajan sopimisesta samaan ajankohtaan oli tavoite. Työaikasuunnittelussa huomioidaan myös pätevyydet. Savusukeltajia, vesisukeltajia, vene-, nostolavamiehiä ja ensihoitoluvallisia on oltava riittävä määrä jokaisena työpäivänä. Ohjelma auttaa siinä ja myös reagoimaan nopeasti tarvittaviin muutoksiin. Kaiken kaikkiaan sen ansiosta tietoa saadaan haettua paremmin.” ”Ohjelmaan kirjataan työpäivän aikana tehdyt asiat
Loppuraportista tuntui olevan niin suuria näkemyseroja, että alan koulutuksen kehittämisen suhteen on parempi hiljentyä ja heittäytyä passiiviseksi. Meillä päällikkötason tehtäviin vaaditaan yleensä vain amk-tutkinto, korkeampi koulutus katsotaan eduksi. Jos minä saisin päättää, alkaisin kehittää pelastustoimen koulutusta täysin puhtaalta pöydältä. Pää pysyy juuri ja juuri pinnalla, mutta kovin pitkälle tulevaisuuteen tähtäävää ja suunnitelmallista kehittäminen ei ole. Hätäkeskuspäivystäjiä koulutetaan Hätäkeskuslaitoksen mukaan liian vähän. On odotettu uutta pelastusylijohtajaa ja hänen linjauksiaan, sitten uutta eduskuntaa ja hallitusohjelmaa. 34 Pelastustieto 6/2019 Koulutuksen kehittäminen ei voi enää odottaa MIRAFONI Pää pysyy juuri ja juuri pinnalla. Raportista keskusteltiin hetki, mutta sittemmin onkin ollut hiljaista. Jos itse olisin rehtorina, olisi minulla varmasti stressitaso korkealla, mutta onneksi rehtorina on minua kylmähermoisempi Mervi Parviainen. Loppuraportista on jo kulunut aikaa. Kuinka kauan ja mitä vielä siis odotetaan?. Helsingin pelastuskoulun tutkinto-oikeus lakkautettiin – pääkaupunkiseudulla ollaan huolestuneita pelastajakoulutuksen riittävyydestä ja Savon alueen vetovoimaisuudesta opiskelupaikkana. Vaikkapa sote-maailmassa ylempi korkeakoulututkinto on perusedellytys päällikkötasolla. Ensihoitoon kaivataan vähintään lähihoitajakoulutustasoa. Aiemmin insinööritutkinnolla sai esimerkiksi DI-tutkinnosta hyväksilukuja. Lisäksi rahoituskin tälle kaikelle on löydyttävä. Voimme olla parhaita asiantuntijoita omalla toimialallamme, mutta muihin verrattuna koulutustason suhteen olemme täysin vastaantulijoita. Pelastusopistolta odotetaan paljon, mutta resursseja annetaan vähän ja tietokin tuntuu kulkevan välillä Helsingistä Kuopioon hitaasti. Koulutuspolkujen tulee olla myös selviä ja korkealle tähtääviä. Miettisin lähtökohdat täysin uudelleen, oman toimialan tarpeet edellä samalla määritellen ensihoidon aseman. Tällä hetkellä pelastusalan koulutuksen kehittämisessä eletään aika lailla kädestä suuhun. Palopäällystökoulutuksen tutkinto-oikeuden siirryttyä Savonia-ammattikorkeakoululta Poliisiammattikorkeakoululle muuttui tutkintonimike insinööristä pelastusalan päällystötutkintoon (amk), mikä johti siihen, että tällä hetkellä koulussa olevat opiskelijat eivät täsmälleen edes tiedä, millaisiin jatko-opintoihin he ovat kelvollisia vai kelpaavatko he mihinkään. Siinä määriteltiin erilaisia vaihtoehtoja sille, miten toimialamme koulutusta tulisi kehittää. Nyt viljeltäviä siemeniä niitetään myöhemmin toimialaamme eteenpäin vievänä voimana. Ennen kaikkea lakkaisin odottamasta erilaisia asioita, konsensuksen löytämisen voi aloittaa vaikka heti. mirafoni112@ gmail.com ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY Pelastusalan koulutuksen kehittämishankkeen loppuraportti valmistui helmikuussa 2018. Mira Leinonen työskentelee pelastusylitarkastajana Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. Meidän on myös muutettava omaa ajatusmaailmaamme ensihoidon suhteen: aiemmin sairaankuljetus oli yksi toimialamme osa, sittemmin se on kehittynyt aivan omaksi toimialakseen ja sille toimimme palveluntuottajana
Turvallisuuskouluttaja jakaa tietoa arjen turvallisuuteen liittyvistä asioista. Siksi heitä pelottaa soittaa esimerkiksi hätänumeroon. Ei esimerkiksi, jos pelästyy vaikkapa lintua. Samaa aineistoa käytetään HIKLU-alueen pelastuslaitoksissa ja sitä voidaan hyödyntää myös valtakunnallisesti. 6/2019 Pelastustieto 35 MIRAFONI S iellä työskentelee turvallisuuskouluttajana Silvija Budaviciute, joka tuli Suomeen Liettuasta 13 vuotta sitten. Hän on tiettävästi ainoa maahanmuuttajataustainen turvallisuuskouluttaja maamme pelastuslaitoksissa. Hehän usein vastaavat ja huolehtivat kotien turvallisuudesta. Filosofian lisensiaatti Budaviciute tuli opiskelemaan Helsingin yliopistoon. Heitä täytyykin opettaa paitsi soittamaan hätänumeroon, myös kertomaan, että sinne saa ja pitää soittaa, kun on hätä.” Silvija kouluttaa pääasiassa englanniksi ja venäjäksi. Maahanmuuttajilla on myös toisenlainen käsitys viranomaisista. Koulutusaineisto tehdään selkosuomeksi. Näin huonosti suomea puhuvat ymmärtävät esimerkiksi julkisissa tiloissa annettavat hätätilanteesta kertovat kuulutukset.” Silvija Budaviciute puhuu suomea, mutta hänen ulkomainen aksenttinsa kuuluu siinä. Hän kertoo myös, että hätänumeroon ei tarvitse kaikissa tilanteissa soittaa. Monet sanovat, että tulipalossa panen vain märän pyyhkeen kasvoilleni ja juoksen pois. Tähän uskotaan Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella. ”Pyrin löytämään maahanmuuttajien yhdistyksen kautta koulutettavia, erityisesti kotiäitejä. ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY Maahanmuuttaja antaa turvallisuuskoulutusta Maahanmuuttajataustaisen antama turvallisuuskoulutus tuo hyvän lopputuloksen. Maastoa kulotettiin varomattomasti ja siellä riehui usein pahoja metsäpaloja. Olen sanonut, että näin ei toimita Suomessa ja kertonut, mikä on turvallisempi tapa toimia.” ”Lapsille opetetaan myös, että hätätilanteessa ei soiteta ensin äidille, vaan aina hätänumeroon 112.” Heinäkuun lopulla hän kävi Vihdissä ker tomassa maahanmuuttajille juuri näis tä arjen turvallisuuteen liittyvistä asioista. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella pystytään nyt aiempia vuo sia enemmän antamaan turvallisuuskoulutusta maahanmuuttajille. ”Kiinnostuin paloturvallisuudesta tutkiessani sademetsiä Madagaskarin saarilla. ”Olenkin samassa tilanteessa kuin koulutettavat. Monet ovatkin kiitelleet sitä, että puhun rauhallisesti suomea ja samalla tavalla kuin he, jolloin myös oppi menee paremmin perille.” Silvija on myös esimerkkinä suomen kieltä taitamattomille, että kielen kyllä oppii. Espoon kaupungin ja sitä kautta pelastuslaitoksen palvelukseen hän hakeutui, koska turvallisuusasiat kiinnostavat. Metsäpalot pilaavat myös ilmastoa.” Nyt hän pääsee jakamaan ennaltaehkäisevää turvallisuustietoa ihmisille, jotka ovat oppineet toisenlaiseen turvallisuuskulttuuriin. Yksi suurimmista koulutettavista ryhmistä ovat venäläiset. Turvallisuuskouluttaja jakaa tietoa oman äidinkielen opettajille, jotka voivat jakaa oppilailleen myös turvallisuustietoa. Tekevät keittiössä ruokaa ja toimivat lasten kanssa.” Tätä verkostoa hän hyödyntää löytääkseen oikeat kohderyhmät. ”Kerron myös, että pikapalopostista voi ottaa sammuttimen käyttöön, jos huomaa tulen päässeen irti.” Erityisesti lapsia hän opettaa kuvien avulla. ”Tiedot ja taidot ovat muualta tulleilla kovin erilaiset. Metsäkeskus Haltissa hän on jakanut maahanmuuttajille tietoa retkeilemisestä ja tulen käytöstä luonnossa. Teksti ja kuva: Esa Aalto Silvija Budaviciute opettaa maahanmuuttajille turvallisuusasioista muun muassa tekemiensä kuvien avulla.. Hän antaa alkusammutuskoulutusta, muistuttaa palovaroittimien käytöstä ja niiden lainmukaisesta pakollisuudesta. ”On tärkeää kouluttaa myös suomeksi. ”He ovat oppineet pelkäämään viranomaisia
Niinpä hänen piti miettiä työnsä lähtökohta uudelleen. Tulipaloista voisi esimerkiksi esittää tilastoja jo talopaketin koostamisen alkuvaiheessa, ja sen jälkeen kertoa turvalaitteista, joilla mahdolliset palot voi estää. ”Voisi olla vaikkapa turvallisuuden basic, mediumja premium -tasot, joista saa itse valita.” Talopakettien paloturvallisuudesta saisi rationaalisen, faktoihin perustuvan myyntivaltin. Siksi uhkan torjumiseen pitäisi tarjota ratkaisuja. Leinon alkuperäinen tarkoitus oli tehdä yhteistyötä talopakettien valmistajien kanssa, mutta hänen yllätyksekseen yksikään talovalmistaja ei lähtenyt projektiin. Nyt pientalopakettiin kuuluu toistasataa päätettävää asiaa perustuksista savupiippuun.” Ihmisten turvallisuutta voisi edistää helposti kuitenkaan poistamatta heiltä päätäntävaltaa. ”Emmekö voisi ajatella niin, että tulipalon mahdollisuus on olemassa, mutta tietyillä turvatoimilla ollaan turvassa?” Leino kysyy. yhdenkään talovalmistajan verkkosivulla. Talon ostaja voisi valita erilaisista turvallisuusratkaisuista, haluaa ko hän hankkia jonkin niistä. Leino opiskeli Laurea-ammattikorkeakoulussa käyttäytymistaloustieteen ylemmän amk-tutkinnon päätöksenteon ilmiöistä. ”Edettäisiin faktojen perusteella, eikä sen päätöksenteon vinouman, että ostajalle tai hänen läheisilleen ei ole ikinä tapahtunut mitään.” Leino arvelee, että talojen paloturvallisuus koetaan tarpeettomana pelotteluna. Seuraava vaihe on antaa lopputyö talovalmistajille tiedoksi ja mahdollisesti kutsua heitä SPEKiin keskustelemaan paloturvallisuudesta. Tilastollisesti liikenneonnettomuuksia ja rakennuspaloja on suunnilleen saman verran, mutta niillä on ihmisten mielissä erilainen painoarvo. Viime huhtikuussa valmistuneessa lopputyössään hän tutki sitä, millaisia mielikuvia paloturvallisuudesta muodostuu, kun asiakas tutustuu verkossa talovalikoimaan. HELPOMPAA VALINTAA Leino antaa lopputyössään 22 päätöksenteon ilmiöihin perustuvaa ehdotusta talopaketin myyntiprosessin kehittämiseksi turvallisuusasiat huomioivaan suuntaan. Tarkastelin, miten paloturvallisuus tuodaan esiin.” Hän analysoi työssään 18 suurimman talopakettivalmistajan verkkosivut. Teksti ja kuva: Kaisu Puranen Ilpo Leino yllättyi siitä, kuinka vähän paloturvallisuus näkyi talovalmistajien verkkosivuilla, vaikka turvallisuudesta saisi helposti tuottavan bisneksen. Ilpo Leino kehitti lopputyössään talovalmistajille 22 turvallisuutta edistävää ideaa. ”Valintaprosessissa käsiteltäviä vaihtoehtoja voisi olla kerrallaan neljä-viisi. Leino korostaa, että tärkeintä talopaketin valintaprosessissa olisi pilkkoa taloon tehtävät valinnat helposti hahmotettaviksi kokonaisuuksiksi, joissa paloturvallisuus olisi luontevasti mukana. Netissä saadut ideathan vaikuttavat koko taloprojektiin. Tämän havaitsi opinnäytetyössään Ilpo Leino, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön vanhempi asiantuntija. ”Peruutin tilanteeseen, jossa asiakas ei vielä ole kontaktissa valmistajaan, vaan surffaa omatoimisesti. Leino näkee paloturvallisuudessa myös hyvän liiketoimintamallin: turvallisesti varusteltu koti voisi maksaa vähän enemmän. Ja vaikka joitakin turvallisuusratkaisuja olisikin ollut tarjolla, talopaketin ostaja uuvutetaan taloon liittyvillä yksityiskohtaisilla valinnoilla niin, että paloturvallisuus jää väkisinkin sivuosaan. 36 Pelastustieto 6/2019 TÄTÄ TUTKIN A utot myydään turvallisuudella, mutta talokaupassa viittaukset paloturvallisuuteen ovat vähissä. Leinon opinnäytetyö on osoitteessa http:// urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905139435.. Lopputulos oli synkkä: paloturvallisuus ei näyttäytynyt omana kokonaisuutenaan tai edes helposti löytyvinä mainintoina Turvallisuudesta myyntivaltti talokaupoilla Paloturvallisuus loistaa poissaolollaan talopakettien verkkosivuilla
klo 9–19 ja to 3.10. klo 9–17 2.10. Tapahtuma kokoaa Messukeskukseen Helsinkiin alan ammattilaiset ja päättäjät sekä yritysten turvallisuudesta vastaavat. Varmista paikkasi syksyn maksuttomassa huipputapahtumassa rekisteröitymällä ennakkoon ja tutustu laadukkaaseen ohjelmaan sekä näytteilleasettajiin osoitteessa finnsec.fi! 2.–3.10.2019 Messukeskus Helsinki finnsec.fi | #finnsec19 TURVALLISUUSTEKNOLOGIAN JA -PALVELUIDEN FOORUMI Avoinna: ke 2.10. klo 16–19 Afterwork, jossa lavalle nousee Vesala! Samanaikaisesti Messukeskuksessa: Kiinteistö, Avita Audiovisual Expo ja Cyber Seurity Nordic LUOMME HUOMISEN TURVALLISUUTTA. TÄTÄ TUTKIN FinnSec on johtava turvallisuusteknologian ja -palveluiden foorumi
38 Pelastustieto 6/2019 38 Pelastustieto 6/2019
6/2019 Pelastustieto 39 TAPASIMME Heittovuorossa maailmalla Ensihoitaja Dimitri Lisitsyn kierteli Kaakkois-Aasiaa, Intiaa ja Afrikkaa yhdeksän kuukautta. Teksti: Kaisu Puranen · Kuvat: Juha Jormakka ja Dimitri Lisitsyn 6/2019 Pelastustieto 39. Samalla hän kävi tutustumassa yhdeksän maan ensihoitoon
Ennen matkaa hän oli jo perehtynyt vaihto-oppilaana ja muilla matkoilla Englannin, Saksan, Viron, Venäjän ja Tanskan järjestelmiin. Jo 15-vuotiaasta yksin reissannut Lisitsyn oli haaveillut kauan pitkästä, Kaakkois-Aasiaan ja Australiaan suuntautuvasta reissusta. Uusiin ensihoitosysteemeihin tutustuminen toi lisää henkistä pääomaa myös hänelle itselleen. Joskus hän pääsi tutustumaan kalustoon ja ihmisiin, toisinaan hän saattoi osallistua tehtäville esitettyään todistukset opinnoista ja allekirjoitettuaan salassapitoynnä muut sopimukset. Lisitsyn kirjoittaa englanniksi, jotta mahdollisimman monella olisi mahdollisuus lukea jutut. Jokaisella on omat tarinansa.” Vaikka Lisitsyn aloitti tutustumiskäyntien sopimisen nollasta, asiat järjestyivät hyvin. Hän piti kokemuksistaan People of EMS -blogia, jossa kertoi eri maiden ensihoitojärjestelmistä ja haastatteli kohdemaiden ensihoidon työntekijöitä. L entolippu Helsingistä Hanoihin ja ensimmäinen yö hostellissa. Tämän verran Dimitri Lisitsynillä oli valmiita suunnitelmia, kun hän lähti maailmalle tammikuussa 2018. Olin niin kauan ulkomailla, ettei lyhytkestoinen työnteko ollut minulta pois. Parhaimmillaan se meni niin, että kun julkaisin ensimmäisen blogin Vietnamista, ensihoitopäällikkö Intiasta otti yhteyttä ja kutsui käymään.” Se, kuinka paljon Lisitsyn sai osallistua ensihoidon työtehtäviin, riippui maasta. People of EMS -jaksoja on julkaistu kahdeksan, ja lisää on tulossa. ”Sain sovittua kaikkiin kohteisiin tutustumiskäynnin parilla sähköpostilla. En lentänyt varta varten eri paikkoihin, vaan tein juttuja samalla.” Lisitsyn ei lähtenyt reissuille ensisijaisesti eri en si hoitokäytäntöjen takia, vaan nähdäkseen maailmaa. Sivutoimisesti valokuvaava ja kirjoittava Lisitsyn tutustui samalla ensihoitojärjestelmiin yhdeksässä maassa niistä 14:stä, joissa vieraili. 40 Pelastustieto 6/2019 TAPASIMME Jokaisella on omat tarinansa. Pääsääntöisesti hän toimi lisätyövoimana, eikä hänelle maksettu koskaan palkkaa.. ”Halusin haastatella tavallisia ihmisiä opiskelijoista ensihoitolääkäreihin. Sähköpostin voima oli kuitenkin suuri. ”Oli karkea kuva, että Hanoista lähden etelään päin, mutta suunnitelma muuttui matkan aikana pariin kertaan.” Juuriltaan inkerinsuomalainen, eteläkarjalainen Lisitsyn valmistui ensihoitajaksi Saimaan ammattikorkeakoulusta joulukuussa 2017. Siinä tulee nähtyä niin paljon erilaisia asioita.” SÄHKÖPOSTIN VOIMA Blogissa tarkoitus on jakaa tietoa eri maiden ensihoidosta ilmaiseksi kaikille kiinnostuneille. ”Minulle itsensä kehittäminen on ensisijaista: omien hoitotaitojen, järjestelmän hahmotuksen ja hoitotyön. ”En jaksa makoilla rannalla muutamaa päivää kauempaa. Ennen tammikuussa 2018 alkanutta matkaa hän kuitenkin alkoi miettiä, että voisi aivan hyvin tehdä töitä pari päivää kuukaudessa. Hänellä ei ollut etukäteen tietoja esimerkiksi siitä, keneen kannattaisi missäkin maassa ottaa yhteyttä. Jutut löytyvät suomeksi käännettynä asema.eu -sivustolta. Lopulta maailmalla tuli vietettyä yhdeksän kuukautta. Ulkomaan reissaus on myös aina vedonnut
”Kun olin paikallisessa sukelluskeskuksessa, autoin heitä ja heidän asiakkaitaan neuvomalla hoidon aloituksessa, paikkaamalla pieniä haavereita ja niin edelleen.” Lisitsyn kierteli Afrikkaa autolla jonkin aikaa, ja lensi sitten Kapkaupungista Marokkoon. Sieltä lensin Portugaliin, josta ajoin. Tutustumispäivän lopuksi hän seurasi elvytysharjoittelua ensihoidon opiskelijoiden tunnilla. Sitten hänen mieleensä tuli Intia, jonne oli saanut ensihoitopäälliköltä kutsun muutama kuukausi aikaisemmin. Se tarttuu helposti myös muihin. Hän ei onneksi sairastunut itse, mutta monet tuttavat saivat tartunnan. Dimitri Lisitsyn tutustui matkallaan Bangkokin Navamidradhiraj-yliopiston uudehkoon ensihoitokoulutukseen. Lisitsyn aloitti kierroksensa Vietnamin Hanoista, jonka jälkeen hän kiersi koko maan. ”Kävin harrastajasukeltajien rescue diver -kursseja samalla. 25. Breakdance, sukeltaminen, valokuvaaminen, kirjoittaminen. Suuret ihmismäärät. ”Lensin Intiaan Keralaan, jossa vietin pari viikkoa lanssissa. Sitten tulivat Malesia, Singapore, Indonesia, Bali ja Itä-Timor. MIKÄ SAMMUTTAA. Tilanteet, joista voi oppia asioita. Se muokkasi ja muokkaa edelleen omaa muovikulutustani.” EDULLINEN REISSU Alun perin Lisitsynin piti jatkaa Australiaan, mutta edullisen Kaakkois-Aasian jälkeen maa tuntui juuri valmistuneen ensihoitajan budjetille kalliilta. Sen jälkeen vuorossa oli Kambodža ja Thaimaa pohjoisesta etelään. ”Mozambikissa malaria oli enemmän sääntö kuin poikkeus. Ihmisiä, jotka tekevät asioita, joista he tykkäävät, omalla intohimollaan. IKÄ. HARRASTUKSET. Ihailtavaa, jos paloa ja intohimoa löytyy. Siitä päästiin eroon ottamalla kolmen päivän lääkekuuri”, hän mainitsee. ”Marokossa vietin pari viikkoa liftaten ja sohvasurffaten. Sen jälkeen hän matkusti vielä takaisin Balille, jossa suoritti sukellussertifikaatin. Muovijätteen näkeminen koko Kaakkois-Aasian ympäri varsinkin sukeltajana oli aika surullista ja häkellyttävää. Sen jälkeen matkustin Johannesburgiin Etelä-Afrikkaan, jossa kävin moikkaamassa vanhoja tuttuja ensihoidosta.” Afrikassa Lisitsyn teki vielä sukellusreissun Mosambikiin ja vuokrasi auton Namibiasta. KETÄ IHAILET. Kolme siskoa, vanhemmat, paljon serkuksia. Dimitri Lisitsyn Etelä-Karjalasta. PERHE. Luonto vetää hiljaisempiin paikkoihin. 6/2019 Pelastustieto 41 TAPASIMME Nopeat KUKA JA MISTÄ. MIKÄ SYTYTTÄÄ
Ulkomailla reissaaminen tuli siis halvaksi”, hän naurahtaa. Samalla koulutetaan hätäkeskustoiminnasta.” Itä-Timorissa puolestaan suurin osa väestöstä on alle 30-vuotiaita, koska heitä vanhemmat ovat kuolleet maan väkivaltaisen historian, viimeisimpänä Indonesian miehityksen aikana. ”Se tietotaito jota meillä on ensihoidossa, ja ne mahdollisuudet, mitä voimme tehdä kentällä ja sairaalassa, ovat aika kärkitasoa.” Hän huomasi myös, että työnteon hyvät edellytykset muuttuvat usein itsestäänselvyyksiksi työtä tekeville. ”Nyt siellä koulutetaan väestöä. Lisäksi maanosa oli myös budjetille sopiva. Peruskouluopetukseen aletaan sisällyttää ensiaputaitoja ja elvytystä. Aikaisemmin hätänumero on aina yhdistynyt poliisille. 42 Pelastustieto 6/2019 TAPASIMME Espanjaan ja sieltä takaisin Suomeen.” Kaakkois-Aasia valikoitui reissun ensimmäiseksi kohteeksi, koska se on kiinnostanut Lisitsyniä aina. Toivoisin, että sellaista kehitystä tulisi Suomeenkin. Summa sisälsi kaikki kulut: lennot, autovuokrat, asumisen, ruoan, viisumit, työvälineet ja niin edelleen. Itsensä kehittäminen on ensisijaista.. Hän myös näki, kuinka yksi tuk-tuk -ajoneuvo kuljetti potilasta, jonka jalat vain roikkuivat sivuovesta. Enemmän on traumoja, trooppisia sairauksia, väkivaltakeikkoja, kolareita, synnytyksiä, joita onkin tilastojen mukaan neljä-viisi naista kohden.” Kuluneen kymmenen vuoden aikana Itä-Timorin ensihoitojärjestelmä on kehittynyt roimasti. TAKSILLA SAIRAALAAN Käytännössä Intiassa hätänumeroon soitto ei kuitenkaan aina hyödytä. Kehityksessä on auttanut erityisesti Australian valtio, joka on muun muassa kouluttanut maan ensihoitajia. Lisitsynillä kului rahaa yhdeksässä kuukaudessa noin 14000 euroa, jonka hän oli säästänyt etukäteen. Meilläkin työntekijät kärsivät tukielinvaivoista.” Toisaalta takamatkallakin oltiin. ENSIHOITO ALKUTEKIJÖISSÄÄN Lisitsyn arvioi, että kaikissa hänen tuntemissaan ensihoidon järjestelmissä on omat hyvät ja huonot puolensa. ”Ei kaikkialla maailmalla ole juoksevaa vettä. Lisäksi työfysioterapeutti käy jokaisen työntekijän läpi kerran vuodessa. Lisitsyn vieraili Islannissa kuluneena kesänä, ja siellä ensihoitajat testataan fyysisesti kerran vuodessa. ”Pidin kirjaa rahanmenosta, ja sitä kului tuossa ajassa puolet vähemmän kuin Suomessa. Esimerkiksi Intiassa ensihoito on vielä aivan alkutekijöissään, eikä ensihoitajien koulutukselle ole tarkkoja standardeja. Se asetetaan potilaan alle, mikä auttaa nostamista. Samalla hän etäopiskelee poikkeusolojen ensihoitoa Iso-Britannian Exeterin yliopistossa. Sama juttu ensihoidossa. Vielä kymmenen vuotta sitten tehtäviä jäi ajamatta heikon infrastruktuurin ja huonokuntoisten ajoneuvojen vuoksi. Lisitsyn arvioi, että monet perustehtävät, kuten Lisitsyn aikoo työskennellä ensihoitajana Etelä-Karjalassa Eksotella ainakin seuraavat kolme vuotta. ”Malesiassa puolestaan oli käytössä painaville potilaille stabilointityynyjä. Kun ensihoito viimein saapuu paikalle, siellä ei välttämättä ole enää potilaita. Se voi vaihdella muutamien viikkojen kurssista kuuden vuoden yliopistotutkintoon. Kokemustensa myötä hän on myös havainnut, että Suomessa asiat ovat aika hyvin. Jossain maissa olisin halunnut käyttää tiettyjä lääkkeitä tai laitteita, mutta se ei ollut mahdollista.” Monet maat olivat esimerkiksi ergonomian suhteen edelläkävijöitä Suomeen verrattuna. Lisitsyn kuuli monien kertomana esimerkin siitä, kuinka esimerkiksi kolarin uhrille pysäytetään usein taksi sairaalaan, koska hätääntyneet sivulliset eivät malta odottaa ambulanssia. ”Siellä ei ole niin paljon perussairauksia. Intiassa on vasta tekeillä valtakunnallinen hätäkeskusjärjestelmä
”Kaikkien alueiden ensihoitopäälliköt ja vastuulääkärit tulevat paikalle. Tapahtuman pääpaino on yritysten safety-toiminnoissa, paloja pelastusturvallisuudessa, riskeihin varautumisessa, niiden välttämisessä ja niistä oppimisessa. Ei tarvitse sanoa hirveän montaa sanaa, koska homma toimii automaattisesti.” Potilaat ovat joka maailman kolkassa samanlai sia, samoin ensihoitajiksi hakeutuvat ihmiset. Voin erikoistua esimerkiksi kylmiin tai kuumiin olosuhteisiin tai avaruuslääketieteeseen. Ihmisten on mahdollista päättää yhteisistä asioista. He käsittelevät ja äänestävät valtakunnallisesti asioista, kuten esimerkiksi, tarvitseeko jotakin hoito-ohjetta muuttaa.” ”Siellä kommunikoidaan asioista ja keskustellaan yhdessä. Tervetuloa m/s Silja Symphonylle mukaan kuulemaan turvallisuusalan asiantuntijoiden näkemyksiä, keskustelemaan ajankohtaisista aiheista sekä verkostoitumaan! Ilmoittaudu mukaan! www.yritysturvallisuusfoorumi.fi elvytyskeikat, ovat hyvin samanlaisia ympäri maailmaa, sillä käytännöt ja hoidon runko ovat muotoutuneet eri tutkimusten ja säädösten perusteella globaalisti samanlaisiksi. ”Se on poikkeusolosuhteissa, katastrofialueilla ja erilaisissa ääriolosuhteissa tehtävää ensihoitoa. Hän pääsi vastikään opiskelemaan maisteritasoista tutkintoa Iso-Britanniaan Exeterin yliopistoon. Hän suorittaa kolmessa vuodessa extreme-lääketieteen maisterin tutkinnon pääosin etäopetuksena. TAPASIMME Yritysturvallisuusfoorumi on suoraa jatkoa EK:n jo yli 30 vuotta sitten aloittamille paloturvallisuuden neuvottelupäiville. Suomessa ei ehkä hirveän helposti saa aikaiseksi tällaista.” Lisitsyn painottaa juuri kommunikointimahdollisuutta: kaikki jotka tuottavat ensihoitopalvelua, voisivat yhdessä kehittää sitä. Trooppiset sairaudet tarkoittavat kahden viikon harjoittelua Costa Ricassa, kylmät olosuhteet Huippuvuoria Norjassa ja vuoristolääketiede Nepalin vuoristoa.”. ”Vaikka ei ole yhteistä kieltä, tulee silti keskustelua.” ENEMMÄN KOMMUNIKOINTIA Lisitsynin mielestä esimerkiksi Venäjän ensihoidossa on paljon asioita, joita voisi harkita myös Suomessa. ”Siitä voisi Suomessakin tulla standardityyppisempää, jolloin koulutuksessakin voitaisiin ottaa kentän tarpeet paremmin huomioon.” Seuraavat kolme vuotta Lisitsyn käy töissä Eksotella ja säästää rahaa seuraavia seikkailuja varten. ”Sellaisella keikalla on helppo olla työparin kanssa, koska molemmat tietävät suurin piirtein, mitä tehdä. ”Moni meillä ajattelee, että Venäjä on niin sanottu kehitysmaa, mutta sillä on 120-vuotias ensihoidon historia.” Hän kertoo esimerkkinä valtakunnallisen ilmaisen ensihoitokonferenssin, joka järjestetään vuosittain Pietarissa. Ei siitä lääkäriä tule, mutta se on erilainen tutkinto
Laboratoriossa tutkitaan myös palopeltien toimivuutta. Testauksia on valvomassa riippumattomien tutkimuslaitoksien edustajat. Nelisen vuotta sitten palolaboratoriota laajennettiin. Yritys rakensi 1980-luvulla Toijalaan tuotekehityslaboratorion ilmanvaihtojärjestelmille. ”Oma laboratorio on meille tärkeä, koska pystymme siellä tekemään kaikki tuotekehityksen vaatimat testaukset. ”Palopeltien tiiveyttä ja lämpötilan eristysvaatimuksia testataan uunissa, jossa lämpötila nousee kahdessa tunnissa yli tuhanteen asteeseen. FläktGroup Finland Oy on Lapinleimun perustamisajoista lähtien toiminut myös Toijalassa, joka on nyt osa Akaan kaupunkia ja siellä yrityksellä on edelleen tuotantoja tuotekehitystoimintaa. Akaan Toijalassa sijaitsevan tuotekehityslaboratorion testausuunissa lämpötila nousee yli tuhanteen asteeseen. Parikymmentä vuotta sitten siihen lisättiin palolaboratorio, jossa alettiin kehittää ilmanvaihdon paloturvallisuustuotteita. Testipolttoja tehdään tuotetta kohden parikymmentä ja pisimmillään ne kestävät kaksi tuntia. Palopellit ja muut savunhallintaan liittyvät ratkaisut ovat tänään merkittävä osa yrityksen toimintaa. Oma laboratoriomme on akkreditoitu eikä meidän tarvitse jonottaa tuotteidemme kanssa ulkopuolisiin laboratorioihin”, sanoo paloturvallisuusratkaisuista vastaava Raimo Perttunen. Vierailun aikana palonkestävyystestissä oli tulevien palopeltien prototyyppejä. Palopeltien testilaboratorio Palopeltien ja muiden savunhallintaratkaisujen pitää toimia ja kestää hyvin. Joillekin tuotteille riittää tunnin poltto”, Hokkanen kertoo. ”Oleellista on etsiä tuotteelle sellaiset materiaalija kestävyysratkaisut, että tuote täyttää tarvittavat vaatimukset. Nykyään sellaisia voi tulla Suomen lisäksi koko EU-alueelta. 44 Pelastustieto 6/2019 PALOTURVALLISUUS Y ritys, jonka perustaja diplomi-insinööri Veikko Lapinleimu kehitteli 1950-luvulla ensimmäisen astianpesukoneen ja öljykäyttöisen kiukaan, on tänään osa kansainvälisen pääomasijoittajan omistamaa FläktGroup -yritystä ja maailmalla markkinajohtaja ilmanvaihtoalalla. KAHDEN TUNNIN TESTI Tuotekehitysjohtaja Jari Hokkanen johtaa tuotekehityslaboratoriota. Teksti ja kuva: Esa Aalto Jari Hokkanen esittelee polttouunia, jossa testattavaa tuotetta poltetaan yli tuhannen asteen lämpötilassa.
”Poistumisteiden ylipaineistusta käytetään meillä liian vähän tässä avuksi. Nii den avulla savu voidaan ohjata suunnitellusti tiettyyn osaan ja näin auttaa ihmisten pelastautumisessa ja pelastamisessa. Tuloja poistoilmapisteet sijoitetaan tilassa vastakkaisiin päätyihin. Toijalassa valmistetaan mekaanisia ja moottoroituja palopeltejä. Raimo Perttunen kuvailee savunhallintapeltejä ja savunhallintajärjestelmiä palomiehen työkaluiksi, jotka osaltaan auttavat myös hektistä työtä tulipalon sammuttamisessa. ”Pelastusviranomaistenkin kannattaa tuntea nämä standardit”, Raimo Perttunen sanoo. ”Puhaltimien ja ohjausjärjestelmien on hyvä tulla samasta paikasta, jotta niitä osataan käyttää ja pystytään käyttämään suunnitellulla tavalla. Meilläkin tällainen vaatimus olisi tarpeen. Aikaisemmin Suomessa käytettiin E-paloluokan palopeltejä ja ilmanvaihtokanavat paloeristettiin. Nykyisin käytössä on pääosin EI-luokitellut palopellit, jotka vastaavat osastoivan rakenteen paloluokkaa. ”Polttotesti vie aikaa kahdesta kolmeen päivää. ”Suuntapainepuhaltimet sijoitetaan simuloinnin avulla oikeisiin paikkoihin. Esimerkiksi Tanskassa määräykset edellyttävät, että palomiehillä pitää olla esteetön pääsy ensisijaiseen palokohteeseen.” ”Meilläkin olisi tekniikka sitä varten valmiina, mutta jostain syystä rakentamiskustannukset ovat jarruna. Moottoroitujen palopeltien osuus on noussut viime vuosina voimakkaasti, koska moottoroitujen palopeltien sulkeutuminen voidaan ohjata savuilmaisulla jo palon varhaisessa vaiheessa. Esimerkiksi Suomen talviset sääolosuhteet rajoittavat joidenkin CE-merkittyjen savunhallintatuotteiden käyttämistä, kuten katolla olevien säleikkötyyppisten savunpoistoluukkujen. Testattavaa tuotetta varten valetaan betoniseinä tai rakennetaan kipsiseinä, johon testattava pelti sijoitetaan. Näin tarpeettomasta ilmanvaihtokanavien paloeristämisestä työmaalla on päästy eroon käyttämällä tehdasvalmisteisia EI-luokan palopeltejä. Niiden avulla saadaan nopeasti savuvapaita alueita.” Polttotesti kestää kahdesta kolmeen päivää.. Vaikka suunnittelijat etenevät tässä määräyksiä rivakammin, voisivat hänen mielestään myös pelastusviranomaiset vaikuttaa enemmän siihen, että rakenteellinen paloturvallisuus olisi tässäkin mielessä parempi. Kymmenen vuoden aikana FläktGroup Finland Oy on toimittanut yli sataan pysäköintilaitokseen ja vastaaviin halleihin suuntapainepuhaltimia. Näissä NAS-standardeissa on eri käyttökohteissa vaadittavat ominaisuudet ja niille asetetut vaatimustasot. Pahimmillaan hallitsemattoman järjestelmän paine voi aiheuttaa suuria vahinkoja rakennuksessa.” Yritys teki vuosituhannen alussa ilmanvaihdon paloturvallisuutta varten pa lontorjuntakäsikirjan, jota on käytetty opetuksen tukena myös Pelastusopistossa. Palopeltien toimivuus onkin tärkeää myös matalammissa lämpötiloissa, sillä esimerkiksi lämpösulakkeella varustettu palopelti ei välttämättä sulkeudu tulipalossa, koska lämpötila ei nouse sulkeutumisen vaatimaan 70 asteeseen ilmanvaihtokanaviston jäähdyttäessä lämpötilaa. Sen jälkeen asennetaan anturit ja ilmakanavisto, jossa on 300 pascalin alipaine.” ”Mittaustulokset saadaan tarkasti talteen, koska laboratoriossa on käytössä tiedonkeräyslaitteisto ja mittalaitteet kalibroidaan säännöllisesti”, Hokkanen kertoo. ”Myös suuntapainepuhallin on palomiesten työkalu. Suuntapainepuhaltimet sijoitetaan kattoon ilman liikkeen tehostamiseksi”, myyntipäällikkö Jarkko Lahti kertoo. KOKONAISUUS ON TÄRKEÄ Savunhallintaja savunpoistojärjestelmissä kokonaisuuden hallinta on myös tärkeää. Kun käytetään moottoroituja palopeltejä, tällainen järjestelmä voidaan kytkeä helposti paloilmoitinjärjestelmiin”, Perttunen sanoo. Valun kuivuminenkin vie oman aikansa. 6/2019 Pelastustieto 45 Ylikään niiden ei pidä mennä, sillä tuotteen valmistuskustannusten pitää pysyä kohtuullisina.” Palolaboratorion testausuuni ei ole käy tössä päivittäin, mutta hyvän testaus vauhdin aikana uunissa poltetaan viikoittain. Lisäksi moottoroitujen palopeltien käytönaikainen toimintatestaus voidaan tehdä automaattisesti. ”Palopellit testataan kestämään kovimmatkin kuumuudet, vaikka tutkimustiedon mukaan lieskahduspaloja kaikista paloista on vain noin 15 prosenttia”, Raimo Perttunen toteaa. ”Siksi esimerkiksi Ruotsissa on pakollista käyttää savuilmaisuaktivointia. Tällaisen paineistusja savunpoistojärjestelmät eivät kuitenkaan tuo kuin 20000 euron kustannukset porrashuonetta kohden.” Savunhallintatuotteet ovat CE-merkittyjä ja niistä SFS on tehnyt myös Suomen olosuhteet huomioivat kansalliset soveltamisstandardit (NAS, National Application Standard). Nyt vastaavasta käsikirjasta ollaan tekemässä päivitetty versio, jotta paloturvallisuuden kanssa tekemisissä olevilla suunnittelijoilla ja viranomaisilla olisi paras tieto käytettävissään. Esimerkiksi pian valmistuvan Triplan pysäköintilaitokseen tulee 210 suuntapainepuhallinta. Tätäkin yksityiskohtaa pelastusviranomaiset voisivat vaatia turvallisuuden varmistamiseksi
Myös selvät, ytimekkäät viestit ovat hyvin tervetulleita. Sami Kerman on sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) erityisavustaja. Nyt onkin se hetki, jossa oma kanta kannattaa viimeistään muodostaa siihen isoon kysymykseen, kuinka pelastustoimea ja sen palveluita tulisi uudistaa ja kehittää. Pelastustoimen tulee ratkaista osaltaan, mitä toimia hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä alalta edellyttää. Keskustelu pelastuslaitosten määrästä ei hyödytä enää ketään, kun nykyisen hallituksen lisäksi kaksi suurinta oppositiopuoluetta ovat hallitusvastuussa ollessaan antaneet tukensa 18 maakunnalle. Ympäristöja ilmastonäkökulmat ovat hallitusohjelmassa läpileikkaavasti mukana ja ne koskevat myös pelastustoimea. Myös pienemmissä kokonaisuuksissa, kuten pelastustoimen T&K-toiminnan vahvistamisessa tai johtoja tilannekeskusten kehittämisessä on nyt hyvä hetki avauksiin. Jos saamme käännettyä kehityksen sopimuspalokuntien osalta määrätietoisin toimin positiiviseen suuntaan, koko Suomi ja arjen turvallisuus voittavat. Sille, jolla on vahvat perustellut mielipiteet, kuinka luomme lainsäädännöllä hyvät edellytykset yhteiskunnan turvallisuudelle ja pelastustoimen palvelukyvylle, tämä on tuhannen taalan paikka. Samoin minuun saa mielellään olla matalalla kynnyksellä yhteyksissä.. Ministerin terveisinä korostan vielä, että Maria tapaa toimialaa ja sen kenttää oikein mielellään. Nyt kannattaa keskittyä sisältöihin. On myös paljon tärkeitä asioita, joita hallitusohjelmassa ei pelastustoimea käsittelevässä kohdassa nimeltä mainita, mutta joita voidaan ja meidän tulee edistää. 46 Pelastustieto 6/2019 Suuri toiveiden täsmentämisen hetki MOKKATAKKIMAISTERI Erityistoiveena ovat aidot keskustelut ammattilaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Helsingin keskustakirjasto Oodissa julkistettiin Antti Rinteen hallituksen hallitusohjelma. Paljon huomiota on hallitusohjelmassa harvaan asuttujen alueiden palveluiden turvaamiselle. Ohjelmassa oli paljon asiaa, myös sellaista, joka liittyy joko suoraan tai välillisesti pelastustoimeen. Pahimmassa tapauksessa sen ratkaisee muuten joku toimialaa tuntematta. Sopimuspalokuntatoiminta on tässä oikeutetusti avainasemassa. Erityistoiveena ovat aidot keskustelut ammattilaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Samoin esimerkiksi tasa-arvoja yhdenvertaisuuskysymykset, henkinen työsuojelu ja yleisemmin työturvallisuus, viranomaisyhteistyö, koulutuksen ja osaamisen kehittäminen tai ensihoidon tuottaminen ovat sellaisia aiheita, joihin liittyen toimialalla voidaan saada lähivuosina paljon aikaiseksi. Hallitusohjelmassa alaa keskeisesti koskettavia kirjauksia ovat sisäisen turvallisuuden selonteko, pelastustoimen järjestämisen siirtyminen maakuntiin ja pelastuslain uudistaminen. Lain esiselvityshanke lähtee pelastusosaston vetämänä käyntiin pikimmiten
On tarkkaa ja tärkeää suojella kaulaa, etteivät liekit mene kasvoille ja hengitysteihin. Halukkaat voivat saada sähköisen AS1-kortin. Hän on tutustunut Pelastusopiston pääsykoekysymyksiinkin. Haastavinta oli sammuttaa palava ihminen. Teksti ja kuva: Kimmo Kaisto SOPIMUSPALOKUNNAT Kaartin jääkärirykmentissä Santahaminassa alkusammutustaitoja oppimassa 1. Ensimmäisellä käsisammutinrastilla ehkä vähän jännitti. ”Yksinkertaista, mutta on tarpeellista Sokka irti! Kaartin jääkärirykmentissä Santahaminassa oli selvästi motivaatio kohdillaan, kun alokkaat pääsivät harjoittelemaan pilottikoulutuksessa alkusammutustaitoja. ”Varusmiehet voivat suorittaa syksyllä vapaaehtoisen teoriaosuuden kokeineen”, kertoo pelastusaliupseeri, yli kersantti Jari Vanhanen Kaartin jääkärirykmentin sotilaspalokunnasta. ”Pilottihankkeen kouluttajina toimivat Helsingin, Haagan, Oulunkylän, Tammisalon ja Vuosaaren VPK:t. Alkusammutus ei tällä hetkellä kuulu varusmiesten suojelukoulutukseen”, kertoo idean isä, toiminnanjohtaja OlliVeikko Kurvinen HELPEstä. Koulutusta Vanhanen kehuu laadukkaaksi. Aiemmin sopimuspalokunnat eivät ole kouluttaneet varusmiehille turvallisuustaitoja. Polttoaltaat ja harjoitussammuttimet meillä on omasta takaa. 6/2019 Pelastustieto 47 MOKKATAKKIMAISTERI K aartin Jääkärirykmentti ja Helsingin Pelastusliitto HELPE sopivat keväällä, että heinäkuun saapumiserän alokkaille opetetaan tärkeä kansalaistaito, alkusammutus. Vantaalaisella Viivi Turusella ei ollut aiempaa kokemusta alkusammutuksesta. ”Toivottavasti muut joukko-osastot ja varuskunnat ottavat esimerkkiä – varsinkin ne, joilla ei vielä ole tällaista koulutusta.” Haagan VPK:lla oli vetovastuu yhdestä koulutustilaisuudesta. Teemoja olivat sammutuspeitteen ja käsisammuttimen käyttö sekä palavan henkilön sammuttaminen. Hyvä fiilis jäi, mutta palomiehen ammatti on ehkä vähän liian fyysinen minulle." ”Kaartin jääkärirykmentin ja sopimuspalokuntien yhteistyö on hieno avaus sekä osoitus viranomaisen ja järjestöjen kokonaisturvallisuutta kehittävästä yhteistyöstä”, Olli-Veikko Kurvinen sanoo.. Myös nurmijärveläinen Eetu Turunen sai ensikasteensa sammutusvälineisiin. Varusmiehillä oli asenne ja motivaatio kohdillaan, kiittelee Haagan VPK:n päällikkö Heikki Suomalainen. ”Yhteistyö Kaartin kokeneiden kouluttajien kanssa sujui hyvin. Hän toimi isäntänä ja avusti koulutuksen sekä kaluston kanssa. harjoitella, jotta osaa tarpeen tullen toimia heti. sotilaspoliisikomppanian 1-joukkue. Useimmat meistä tekivät sammutuspeitteellä saman virheen, eli ottivat sammutuspeitteen liian pian pois.” Palomiesjutut ovat aina kiinnostaneet Turusta. "Kouluttajilta saimme paljon hyviä vinkkejä. Muutaman kerran jälkeen myös sammutuspeitteen käytössä iskostui mieleen sammuttajan omien käsien suojaaminen
Rakennus valmistui ennen muuta juhlataloksi. Ongelma sai mieluisan ratkaisun seuraavana vuonna. Yhdistys oli päättänyt rakennuttaa paloaseman myös juhlahuoneistoksi, joka soveltuisi Turun muidenkin yhdistysten sekä kaupunkilaisten kokousja juhlatarpeisiin. Peräti kolmannes Turun kaupunginvaltuutetuista oli Turun VPK:n jäseniä. Tontin etsintä omaa taloa varten käynnistyi toden teolla 1887. Rakennuksena 128-vuotias talo on edelleen näyttävä. Talo suunniteltiin palokunnan tukikohdaksi, mutta siinä oli niukahkosti tilaa palokärryille ja muulle tuon ajan hevosvetoiselle palokalustolle. Vaikka rakennus on vuosikymmenten aikana joutunut uudisrakentamisen ahdistamaksi, talo on pitänyt sitkeästi pintansa. TONTTI SYNTTÄRILAHJAKSI Alkuvuosikymmenet palokunta toimi vuokratiloissa. Rakentamiseen eivät varat enää riittäneet. UUSRENESANSSIPALATSI Hanke eteni nopeasti. Palokunta täytti 50 vuotta, ja kaupunki antoi lahjaksi tonttimaan. Talon vaiheisiin perehtynyt rakennustaidehistorioitsija onkin arvellut, ettei lahjoitus kovin isona yllätyksenä kaupunkilaisille eikä palokunnallekaan tullut. 48 Pelastustieto 6/2019 VANHAT PALOKUNNANTALOT, OSA 2 Turun VPK:n talo on myös juhlahuoneisto Parin vuoden kuluttua 130 vuoden ikään ehtivä Brankku on tullut tutuksi ”kaikille turkulaisille” monessa sukupolvessa. Näyttämön takaseinää hallitsee isokokoinen maalaus oman aikansa sammutusteknisestä huipputuotteesta, miesvoimaruiskusta. Teksti: Juhani Katajamäki · Postikorttikuva: Petri Aallon kokoelma S uomen vanhimman, vuonna 1838 perustetun palokunnan koti valmistui 1892. Palokunnantalo kaupungin keskustassa on koko historiansa ajan ollut myös edustava juhlaja tapahtumahuoneisto. Sisätilojen ”kruununjalokivi” on palokuntaveteraani Teuvo Kuuselan suunnittelema uljas perinnehuone. Rakennustoimikunnan ensimmäinen kokous oli tammikuussa 1891, ja talon vihkiäisjuhla seuraavan vuoden lokakuussa. Salin näyttämöllä ovat esiintyneet muun muassa maailmankuulut viihdetaiteilija Josephine Baker ja alttosopraano Marian Andersson. Talosta olisi uusia nelivärikuviakin, mutta kyllä tämä vanhaa kaupunkihistoriaa uhkuva postikorttikuva palokunnantalon varhaisvuosilta Turun tuomiokirkkoineen, jalankulkijoineen, hevosineen ja rekineen on ylittämättömän uljas.. Sen keskeinen tila on kahden kerroksen korkuinen juhlasali, jota rajaa parvekemainen lehteri. Palokunnalla oli vielä valttikortti takataskussa. Koska palokunnan kalusto kaikkineen on lisääntynyt, ja ajoneuvot mitoiltaan kasvaneet, sivusiiven kalustohallia on sisätilojen osalta korotettu 1993. Ei ole jäänyt puristuksiinkaan, koska iso piha-alue ja taloa joka puolelta ympäröivät leveähköt kadut ovat aina taanneet väljyyden ympärille. Itse taloa on luonnehdittu syntyajalleen tyypilliseksi uusrenessanssipalatsiksi. Salin uljautta korostavat korkea näyttämö sekä avara orkesteritila, jossa konserttia on johtanut myös itse Jean Sibelius. Suosittuna kokousja juhlatilana talo on tullut tutuksi palokuntaväelle kautta maan. Ja toimisi valtuuston kokoussalinakin. Oiva paikka löytyi pian, mutta hankinta tuli kalliiksi
VANHAT PALOKUNNANTALOT, OSA 2
50 Pelastustieto 6/2019 SOPIMUSPALOKUNNAT S almisen Vexillä palokuntaharrastuksen kolme kriittistä kohtaa ylittyivät. Kriittisinkin kohta ylittyi, kun avioliiton ja perheen perustamisenkaan jälkeen hyvä harrastus ei loppunut. Uudehkolla asemalla on myös perinneparvi, jossa pienet, ja vähän isommatkin pojat voivat ajella vaikkapa leikkipaloautoilla.. Kiinnostus palokuntaan oli herännyt jo aikaisemmin. Hän on Vexi Salminen, 140-vuotiaan Lahden VPK:n kunniapuheenjohtaja. 140-VUOTIAAN KUNNIAPUHEENJOHTAJA Parasta palokuntaharrastuksessa on yhteisöllisyys. Hyvä yhteishenki saa myös pysymään mukana.” Ensimmäisenä palokuntakesänä Vexi osallistui kansainväliselle nuorisoleirille Porin Yyterissä. ”Pitää tietysti tuntea myös paloa tähän hommaan. Vexi oli 15 vuoden ikäinen, kun sai helmikuussa 1966 liittyä Lahden VPK:n poikaosastoon, heti kun se oli iän puolesta mahdollista. Niinhän se on, että vain palokuntaan liittyminen ja eroaminen on vapaaehtoista.” Veikko Salmisen palokuntaväki eri puolilta maata tuntee paremmin Salmisen Vexinä. ”Kaikella kunnioituksella shakin pelaajia kohtaan, mutta en jaksaisi istua miettimässä nappuloiden siirtoa.” ”Vain sorvaamalla oppii sorvaamaan, totesi jo oppi-isäni Erkki Jaakkola”, Vexi sanoo ja muistelee palokuntapoikien harjoituksia, joissa vedettiin letkua ja opeteltiin letkujen liittämistä yhteen. ”Poikasena kurvasimme kovaa vauhtia polkupyörillä kahden kaverin kanssa katsomaan paloautojen lähtöä hälytysajoon, kun kotimme lähellä sijainneen paloaseman katolla alkoi sireeni soida.” Harrastuksessa pitää olla toimintaa. ”Palokunnassa ollaan kuin yhtä perhettä. Lahden VPK ei jäänyt, kun alkoi kiinnostaa vastakkainen sukupuoli, eikä silloinkaan, kun oli mentävä armeijanharmaisiin. ”Saksankielisiltä alueilta olen palokuntamatkoilta saanut montaa hyvää ystävää.” Kolmesta kaveruksesta yksi jäi palokuntaan 53 vuotta sitten. Aivan siitä ei innostus kansainvälisyyteen vielä syttynyt, mutta myöhemmin kyllä, kun myyntija markkinointitehtävissä leipänsä tienannut Vexi opiskeli saksan kielen. Teksti ja kuva: Esa Aalto Vain Vexi jäi palokuntaan Sellainen kanala, millainen kukko
Lisätietoja saat edustajalta Suomessa: INTERFAIR, Messukeskus PL 21 _ 00521 HELSINKI puh. Hyvästä harrastuksesta ei tullut kuitenkaan ammattia. Huonointa vaihtoehtoa varten tarvitaan paras skenaario. ”Arvostan suuresti eri alojen virkamiehiä ja heidän ammattitaitoaan sekä pitkäjänteisyyttä, mutta itseäni en oikein koskaan ole nähnyt tähän muottiin sopivaksi.” Palokuntaperhe ei ole saanut jäseniä Vexin muusta perheestä. Saa nähdä, tuleeko seuraava polvi mukaan. Kun homma toimii parhaiten, tunnelma on hyvä. CTIF-toiminnassa hän on ollut myös aktiivinen. Sillä: IHMINEN MERKITSEE. Kasvamassa on kaksi lastenlasta, jotka ovat papan seurassa jo käyneet paloasemalla. Juhlapuheen piti kunniapuheenjohtaja Vexi Salminen. ”Hieno historiamme velvoittaa meitä olemaan sen arvoisia. Vaimo Eva ymmärtää palokuntatoiminnan olevan aviomiehen oma juttu, eivätkä nyt jo aikuiset tyttäretkään ole olleet palokunnassa. ”Useammankin kerran piippari soi aatonaattona, kun isäntä oli tamppaamassa mattoja tai ajelemassa imurilla. Vaimo totesikin parin kerran jälkeen, että olen keksinyt hälytyksen ja sopinut jonkun kanssa, että kun Vexi tarttuu imuriin, tulee hälytys”, hän nauraa.. Palokunnan hiihtokilpailuista ovat alkunsa saaneet muun muassa Salpausselän hiihtokisat. Samalla tavalla yhteistyö toimii myös alueen sopimuspalokuntien välillä. Ensimmäisen kerran Vexi toimi Suomen nuorisodelegaation johtajana vuonna 1982. Aivan kuin parhaimmillaan artistin ja yleisön välillä. ”Kerran on tosin vaimon ymmärrys ollut koetuksella”, Vexi kertoo tarinan perheen jouluaaton aatoista. 040 450 3250 interfair@messukeskus.com _ www.messukeskus.com 20 19 -0 808 A+ A 20 19 _F in nl an d_ Br an dun d Ka ts at ro ph en sc hu tz _8 8 x 22 5 +3 m m _P el as tu st ie to _4 c_ 75 43 AplusA.de/dm Tekniset viat, inhimillinen erehdys, vaikea sää – työmaailma ei ole aina varma paikka. ”Ei saa astua jakkaralle muita ylemmäs, mutta tilanteen mukaan pitää niinkin tehdä.” Lahden VPK on Lahden vanhin yhdistys ja sen palokuntanuoriso-osasto Suomen vanhin. Siksi yrityskohtainen paloturvallisuus ja hätätilannevalmius ovat niin tärkeitä – parasta mahdollista ennaltaehkäisyä ja oikeaa toimintatapaa tosipaikassa. Myös kulttuurielämä on saanut kipinän palokuntatoiminnasta. ”Kaikki lähtee lopulta johdon asenteesta. Puheenjohtajana hän toimi rakastamassaan palokunnassa 20 vuoden ajan. Historiaa tunnetaan valitettavasti nykyisin kovin huonosti.” MYYNTIMIES, EI VIRKAMIES Hän kehuu sopimuspalokuntien ja pelastuslaitosten yhteistyötä erinomaiseksi Päijät-Hämeessä. Sellainen kanala, millainen kukko”. Puheenjohtajan tehtävää hän kuvailee artistin hommaksi. A+A maailman ykköstapahtumana tarjoaa Teille ratkaisuja, jotka auttavat, kun on tarve. Lahden VPK juhli äskettäin perhepiirissä 140 vuoden ikää. 5 8 NOVEMBER 2019 DÜSSELDORF, GERMANY 2019-08-08 A+A 2019_Finnland_Brandund Katsatrophenschutz_88 x 225 +3mm_Pelastustieto_4c_7543.indd 120.05.19 12:24 Vexin pitkässä ansioluettelossa on myös Saksan ja Itävallan Palontorjuntaliittojen myöntämät ansiomerkit
Just kesämiehen kannattaa katsoa tuo kortti. ”Enhän mä ole tossa”, kesämies väittää edelleen. Kysymys ei ole nöyrä, vaan se vaatii korjaamaan puutteen. Sitten hän kaivaa rintataskustaan kuulakärkikynän ja piirtää lehtikuvaan nuolen, joka osoittaa palaneen rakennuksen ikkunasta pistävään palokypärään. ”Hei kaverit, puhutaan tämä nyt ihan rauhassa läpi.” ”Ei tässä tarvitse selitellä. Punapukuinen päättää vähän neuvoa. Kaikki voi nähdä asian lehdestä ja vielä se väittää vastaan.” Punaisiin pukeutunut levittää lehden ja näyttää siitä kuvan. ”Sä näyit siinä lehtijutun kuvassa, joka oli otettu siltä tulipalopaikalta.” ”Enhän mä ole missään tulipalossa ollut.” ”No kyllä on miehellä otsaa. Siinä hyväkin uutinen maistuu paskalle”, vanhempi vakanssi höykyttää. Ei noilla meriselityksillä pullanostosta luisteta.” ”Pitääkö tätä asiaa puida oikein päällikön kanssa”, kesämies iskee takaisin. ”Enhän mä ole missään mediassa ollut. ”Suosittelen lämpimästi. ”Mulla oli tuolloin tuuraaja, joka lainas mun varusteita. ”Mitkä mediapullat?” kesämies kysyy. ”Tästä on kyse”, hän sanoo. Päätin vähän vedättää.” Kesämies kävelee keskusradion luokse ja kuuluttaa: ”Mediapullaa tarjolla – heti!” ”Suosittelen inttitermein, että poistut taakse”, punapukuinen kaveri neuvoo lisää.. ”Enhän mä ollut tuolla, en ollut töissä tuolloin.” Vanhemman vakanssin polttimo alkaa punoittaa, hän nousee pöydästä ylös ja kävelee kesämiehen viereen. Vanhempi vakanssi katsoo kesämiestä silmiin, puhinasta päätelle hän on jäämässä juuri höyryveturin alle. ”Siinä se on. Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. TUOTEHAKEMISTO ”Missä on mediapullat?” vanhempi vakanssi tiedustelee. Katso nyt omilla silmillä, vai haenko sulle suurennuslasin”, ylipalomies vaahtoaa. Mistä uutisesta sä oikein puhut?” kesämies ihmettelee. Mitäs sitten, kun sopimus päättyy ja käteen jää Musta Pekka?” Vanhempi vakanssi mörisee ja poistuu kahvihuoneesta. Arvaa onko ikävä lipittää paljasta kahvia. Ja sitä paitsi vaikka olisinkin tossa, niin eihän siitä näy edes naamaa, mistä vois tunnistaa ketä siinä on.” ”Sulta ei poika näytä selitykset loppuvan. Tossa kuvassa on kypärä, jossa on numero 27 ja se on tämän miehen”, vanhempi vakanssi sanoo ääni väristen. Ja ihan vaan tiedoksi, että täällä pelataan niillä tunnisteilla, mitä on. 52 Pelastustieto 6/2019 Mediapullaa! LIIAN TUMMAA PAAHTOA Sulta ei poika näytä selitykset loppuvan. ”Kylläpä kesämies on nyt härski. Punapukuinen lukee tilanteen sellaiseksi, että on sovittelun paikka. Ei niitä tietenkään kenenkään pakko ole ostaa, mutta ainahan täällä jonkun ostamaa pullaa syödään.” ”Tiedän, siksi mulla onkin ne pullat. ”Nää mediapullat on tällainen palokunnan juttu. Kaikillehan lehti tulee.” Kesämies on hämillään, mutta punaisiin pukeutunut kollega auttaa. ”Aina kun esiinnyt mediassa, on siitä tarjottava pullaa
Parantaa kiinteistöjen turvallisuuua tuomalla sammutusjärjestelmän edot paloilmoiimen yhteyteen. Ohjausja valvontakeskus Sammutusjärjestelmät Kunnossapito Kunnossapidon kumppani TUOTEHAKEMISTO Sähköjärjestelmät cmelux.fi Litium -tehoyksiköllä korvaat perinteisen ajoneuvoon rakennetun 230V järjestelmän. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Väestönsuojat ja vss-varusteet Mittauslaitteet ja kompressorit Kuivapukujen testauslaitteistot kemikaalipuvuille sukelluspuvuille pintapelastuspuvuille pelastuspuvuille Myös räätälöitynä kohteeseen. Kasvauaa pelastajien turvallisustasoa. Rekisteröitymällä pelastustieto.fi:ssä voit lukea ilmaiseksi kaikki lehdet vuosilta 1950–2009.. | toimisto@?n-inventors.. Tiedustelut| 040 847 3298 info@hygio.fi | www.hygio.fi Älä altistu! Turvaamme varustehuoltosi Palopelastusasut Kypärät ja valjaat Ensihoitolaukut Työasut ja kengät Luotiliivit Elektroniset laitteet Desinfiointi ja hajunpoisto HELPPO | NOPEA | TEHOKAS Pelastustieto on myös Instassa, Facebookissa ja Twitterissä. Painoa vain 1/3 perinteiseen järjestelmään verrattuna, samoin kokoa. Voivalantie 26 C, 20780 Kaarina info@miltest.fi • 040 5464 243 www.miltest.fi Hengitysilmakompressorit myynti huolto varaosat ilma-analyysit ostamme ja myymme myös käytettyjä koneita www.?n-inventors.. Lisäksi meiltä myös 230V siniaaltoinvertterit ja Smart Charger -akkuvaraajat. LIIAN TUMMAA PAAHTOA Työturvallisuus FIREBOX KOULUTUSLAITE Oy Interenergy Ltd PRESSO CENTER Puh.(019)340451 Fax.(019)340460 Alkusammutuskoulutus Palokalusto Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh
Näin sammutustöitä johtava päivystävä mestari pystyy hahmottamaan paloalueen ja miten sammutustöitä tehdään tuloksellisimmin”, sanoo palokunnan päällikkö Jani Björn. Viime vuoden kesällä hankimme palokunnalle dronen, jolla voidaan välittää tilannepaikalta kuvaa. Mikkelin VPK:n dronen käytöstä on sovittu Etelä-Savon pelastuslaitoksen kanssa ja se on liitetty myös hälytysvasteeseen. ”Ne ovat olleet maastopalotehtäviä, joissa on dronella tehty tiedusteluja ja kuvattu maastopaloaluetta”, Björn kertoo. Se lähtee hälytystehtäviin erityisesti suurissa metsäja turvetuotantoalueiden paloissa. ”Itse laitteen lennättäminen ei ole niinkään vaativaa kuin se, että osataan käyttää kameraa siten kuin tilannepaikan johtaja haluaa.” Kuvatiedon välittämisessä kauko-ohjattavasta ilma-aluksesta onkin suurin hyöty. Monissa palokunnissa lennätetään dronea ja tuetaan pelastustoimintaa erityisesti maastopalotehtävissä. Paikallinen yritys teippasi sen pelastustoimen tunnuksin, jotta laite on helpompi tunnistaa. Toiminta-aika yhdellä akulla kestää 20 minuuttia. Lämpökameran sisältävä drone maksoi 3500 euroa. Vaarallisten aineiden tiedustelua voidaan tehdä turvallisesti ja voidaan saada selville vuotavan aineen koostumus ja vuotokohta.” UUSI KIINNOSTAA Savonrannan VPK hankki dronen jo kolmisen vuotta sitten. Tänä vuonna sitä on tähän mennessä käytetty viidessä tehtävässä. 54 Pelastustieto 6/2019 KALUSTO M ikkelin VPK:ssa innostuttiin kauko-ohjattavan ilma-aluksen eli dronen hankintaan erään maastopalokeikan yhteydessä. ”Rakennuspaloissa dronen avulla voidaan välittää kuvaa esimerkiksi palavista kattorakenteista. ”Hankimme tästä käyttökokemuksia ja mahdollisesti hankimme laitteen, jossa on esimerkiksi tehokkaampi kamera.” VPK:n käytössä olevalla dronella voi nyt lentää 1,6 kilometriä. ”Halusimme jollakin tavalla olla tilannepaikan johtajan tukena laajassa maastopalotehtävässä. Teksti ja kuva: Esa Aalto Mikkelin VPK:n droneryhmään kuuluvat muun muassa Tomi Ekholm (vas.), Jani Björn ja Joni Martiskainen.. ”Haluttiin olla kehittämässä jotakin Drone lentää monessa VPK:ssa Sopimuspalokunnissa on kiinnostuttu uudesta toiminnasta. Mikkelin VPK:n RPAS-ryhmässä on 12 henkilöä, joista kuudella on lupa lennättää kauko-ohjattavaa ilma-alusta. Mikkelin VPK:n dronen käyttäjät ovat harjoitelleet sen käyttöä myös muun muassa henkilöja vesistöetsinnöissä. Eniten dronea on käytetty metsäpaloissa
”Mietin, voisiko tiedustelua edistää jotenkin. EU:n rahoittamassa hankkeessa on kehitelty erilaisia toimintamalleja. Myös Imatran VPK:lla ja pelastuslaitoksella on käytössä drone. 6/2019 Pelastustieto 55 KALUSTO Tehokkaita ratkaisuja öljyntorjuntaan • Nopeasti asennettava öljynkerääjä työveneisiin • Suunniteltu erityisesti kevyen öljyn keräykseen LAMOR CORPORATION Rihkamatori 2, 06100 Porvoo, Finland, Puh: 020 765 0100, info@lamor.com, www.lamor.com uutta. Tänä vuonna se on lentänyt palokunnan mukana neljässä tehtävässä. ”Savun aiheuttama kohde päästään paikallistamaan nopeasti. Verraton apuväline”, hän kuvailee dronea. Esimerkiksi analysaattoreita voidaan käyttää yhä paremmin hyödyksi tutkimusja kehitystoiminnassa”, Forsman sanoo.. Nyt on hankittu lisäakku ja lämpökamera sekä kuvausyksikkö, jolla voidaan välittää kuvaa isolle kuvaruudulle ja samaa kuvaa voidaan katsella myös tilanneja johtokeskuksessa. Uusia menetelmiä ja saada tehtäville uusia apuvälineitä käyttöön”, päällikkö Jyrki Jääskeläinen kertoo. KEHITYSHANKE VALMISTUU Lappeenrannan VPK:ssa dronetoimintaa on kehitetty yhdessä Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen kanssa. ”Maastopalojen ja etsintöjen lisäksi dronea on hyödynnetty esimerkiksi isojen yleisötilaisuuksien palotarkastuksissa. Ilmasta otetun kuvan avulla on päästy helpommin tarkastelemaan tapahtuma-alueen rakenteita ja hätäpoistumisteitä.” ”Dronien tekniikka kehittyy nyt kovaa vauhtia. Savonrannan VPK:ssa seurataan, miten dronet kehittyvät. Drone on käynyt paikallistamassa savuhavaintoja maastopaloissa. RPAS-toimintaan tehty kehityshanke on valmistumassa. Pelastuslaitoksen edustajien kanssa alettiin keskustella dronien hyödyntämisestä”, hän kertoo. Hälytyskynnys voisi olla matalampi ja vastaavat mestarit voisivat ottaa dronen tehtävään nykyistä useammin”, Jääskeläinen toteaa. Lappeenrannan VPK:n puheenjohtaja Tero Forsman oli kuljettajana mukaan Saimaalla sattuneessa öljyonnettomuudessa, jossa kokonaistilanteen hahmottaminen oli hankalaa. EteläKarjala sai runsaat sata tuhatta euroa RPAS-hankkeeseen. ”Onnettomuustehtävissä niillä on paljon käyttömahdollisuuksia, mutta kehityshankkeessa olemme laajentaneet niitä myös muun muassa varautumiseen ja palontutkintaan.” ”Drone on yksi pelastustoimen työkaluista. Savonrannan VPK:ssa dronea käyttää viisi henkilöä. Nyt kannattaa seurata, mihin kehitys johtaa. Erityisesti sen avulla saatava kuvayhteys tilannepaikalta tukee johtamista, kun kuvayhteys voidaan välittää johtokeskukseen.” Sitä on käytetty runsaassa parissakymmenessä tehtävässä. ”Enempäänkin olisi mahdollisuuksia
Olemme sopineet vierailuja keskeisille osastoille, joissa meille esitellään alan kalustoa.”. Teksti: Kimmo Kaisto · Arkistokuva: Kaisu Puranen ”H aluamme osaltamme tukea alan loistavia kotimaisia yrityksiä. Toisekseen samaan aikaan messujen kanssa pidetään kansainvälisen paloja pelastusalan järjestön CTIF:n vuosikokous, jonka yhteydessä voimme esitellä osastolla kansallisia projekteja ja suomalaisyritysten teknologioita kompaktissa muodossa”, kertoo SPEKin toimitusjohtaja Marko Hasari. ”Pelastuslaitoksista on isoja ryhmiä mukana. MINISEMINAAREJA ALAN HANKKEISTA Myös Palopäällystöliiton toiminnanjohtaja Ari Keijonen on innoissaan yhteisestä Suomi-paviljongista. ”SPPL ja SPEK järjestävät messuilla miniseminaareja, joissa esitellään alan suomalaisia tutkimusja kehittämishankkeita. 56 Pelastustieto 6/2019 TUOTEHAKEMISTO INTERSCHUTZ 2020 Järjestöt innolla mukana yhteisosastolla Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Suomen Palopäällystöliitto SPPL markkinoivat kotimaista pelastusalan osaamista ensi kesän Interschutz-messuilla. Esillä ovat osaltamme ainakin täydentävät sammutusmenetelmät ja MentalFireFit.” Järjestöt hyödyntävät myös kansainvälisiä kontaktejaan tehdäkseen suomalaista pelastusalan osaamista ja yrityksiä tunnetuksi yhteisosastolla. Alan kehityksen kannalta elinkeinon, viranomaisten ja järjestöjen yhteistyö on elintärkeää. Palopäällystöliitto järjestää nyt jo neljättä kertaa messumatkan Saksaan. Haluamme näin vahvistaa kuvaa pelastustoiminnan ja palokaluston osaamisesta”, Keijonen kertoo. Tarjoamme helpon tavan tutustua messuihin. Kaikki varatut 70 paikkaa ovat jo täynnä. ”Toivotamme väkeä tervetulleeksi ja opastamme oikean näytteilleasettajan luo. Hänen mukaansa yhteisosastolla esitellään ainakin kyläturvallisuuden ja omatoimisen varautumisen 72 tuntia -konsepteja, jotka otettiin mielenkiinnolla vastaan Euroopan komission Civil Protec tion Forumilla viime vuonna
??????. Olet valmis joka haasteeseen työssäsi. ????????. ?????????–???????????????????. ??????????. Niin myös me. Lue lisää www.3mscott.com Ota yhteyttä: Suomen 3M Oy, puh. ??????. PYYDÄ TARJOUS 044 728 0401.. Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. 050 591 9278 07140437-Scott_Safety_Morethanready_banner_57x100mm.indd 1 25/01/2019 7.52 Mini Blue väyläsahköjärjestelmä miehistöja johtoyksiköihin www.standby.fi TUOTEHAKEMISTO INTERSCHUTZ 2020 SINUNKIN ILMOITUKSESI VOISI OLLA TÄSSÄ. ?????-???????. Pelastustieto on myös Instassa, Facebookissa ja Twitterissä. (03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.. ??????????. sähköposti:sarco@sarco.fi More than ready. ?????????????????. HÄLYTYSja VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaativaan ammattikäyttöön • PETO-tilannekeskusjärjestelmä • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt ja SALSA-asemahälytysohjelmistot • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja JULUEN-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • TETRA/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät Hälytysja viestintälaitteet Pelastustarvikkeet ?????????????????. HÄLYTYSAJONEUVOT Hälytysja komentovahvistimet Tehokaiuttimet Valopaneelit Integroidut valoratkaisut Vilkkumajakat Ruuhkavilkut LED-valot VÄESTÖNSUOJELU Suurtehohälyttimet www.sarco.fi | puh. ??????-????????. (09) 777 1500 Myynti: 050 5377 027 . ????????
Karttakuvasta 10 on havaittavissa, että Kaarinasta lähdettäessä ajamaan valtateitä 8 tai 9 on ajettava käytännössä Turun keskustan läpi, joka hidastaa matkantekoa huomattavasti. Työssä selvitettiin, miten muualla Suomessa sammutusvesihuoltoa on pelastuslaitoksilla järjestetty. Yleisen suunnitelman pohjalta luotiin UPM:n Tervasaaren tehtaan PK8:lle spesifioitu koulutussuunnitelma sekä lisäksi PK8:lle kohdekortti täydentämään työpaikkasuojeluryhmän toimintaohjeita hätätilanteissa. Tämä tarkoittaa lisää säiliöautoja tai vesihuoltoryhmän järjestämää lisävettä. Ryhmä on perustettu vuonna 2007, ja se koostuu kahteen sopimuspalokuntaan sijoitetuista yksiköistä. ASIKAINEN, JAAKKO: Pelastuslaitoksen vesihuoltotoiminnan kehittäminen VarsinaisSuomessa. Tämä on se hälytysajon tuoma nopeus ajoaikoihin keskimäärin. Lisäksi työssä suositeltiin säännöllistä koulutusta tehtävään. Työssä etsittiin keinoja parantaa vesihuoltoryhmän johtamista etenkin suurissa tilanteissa. Verratessa kuvassa 9 olevia PRONTO:sta haettuja keskimääräisiä ajoaikoja alueille karttaohjelman piirtämään alueeseen, on karttaohjelma riittävän tarkka simuloinnissaan, kun ajoaikoihin lisää viisi minuuttia. Kuva on suuntaa antava, ei täydellisen tarkka. Käytännössä aika on kuitenkin hiukan pidempi. Tämän opinnäytetyön suurin hyöty tulee nopeammasta ja tehokkaammasta reagoinnista hätätilanteisiin sekä yhteistyön parantumisesta kohteen ja alueen pelastuslaitoksen välillä, minkä seurauksena minimoidaan aiheutuvia taloudellisia sekä henkilövahinkoja. Kuva 10. 5.5 Vesihuoltoryhmän tavoitettavuusalue Nykyisellä järjestelyllä, jossa vesihuoltoryhmä lähtee Turun seudulta ajamaan kohteeseen hälytyksen saatuaan, se ei tavoita suurta osaa pelastuslaitoksen aluetta 30 minuutin ajassa. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904296264 Aiheena oli yleisen koulutussuunnitelman luominen kaikille UPM:n yksiköiden työpaikkasuojeluryhmille sekä kohdennettu koulutussuunnitelma UPM Tervasaaren tehtaan PK8:lle (paperikone 8). Työn lopputuloksena kyettiin tekemään Varsinais-Suomeen suosituksia vesihuollon kokonaistehokkuuden parantamiseksi. Opinnäytetyö tehtiin toiminnallisena opinnäytetyönä, joka koostuu tästä raportointiosasta sekä tämän raportin liitteenä olevasta toiminnallisesta osasta. Työssä tarkasteltiin, millaisissa aikaikkunoissa ryhmä toimii alueella ja mikä on tehokas aika, kun lisää sammutusvettä tulisi olla kohteessa. 24 aloittamisesta, jos ei oteta huomioon sammutusautossa olevaa vesimäärää. Vesihuoltoryhmä ei tavoita pelastuslaitoksen aluetta kaikilta osin riittävän nopeasti. Opinnäytetyön tarkoituksena on tehostaa nykyistä toimintaa. Vesihuoltoryhmän johtaminen asettaa toimintaa tekevän yksikönjohtajan tavanomaista pelastusyksikön johtamista suurempaan vastuuseen. Työn osia voidaan soveltaa myös kaikilla muilla pelastuslaitoksilla, joissa vastaavaa toimintaa on olemassa tai suunnitteilla. Tässä raportointiosassa avattiin toiminnallisen työn prosessia. Kuvakaappaus opinnäytetyöstä, (OAlley-verkkosivu). Kuvassa 10 on esitetty karkeasti se alue, jonka vesihuoltoryhmä saavuttaa 30 minuutin kuluessa hälytyksestä. VarsinaisSuomen pelastuslaitoksen päällystöja alipäällystöviroissa toimiville tehdyn kyselyn (Luku 7) mukaan noin 20 30 minuuttia arvioitiin karkeasti kokemuksiin perustuen ajaksi, jolloin lisävettä tulisi olla kohteessa. Ryhmän toiminta on perustettu silloiselle kalustolle sopivaksi. Työpaikkasuojeluryhmät ovat yksiköiden omista työntekijöistä koottuja ryhmiä, joilla on tarkoitus olla alkusammutusta edistyneempiä taitoja toimia hätätilanteissa lisäavun saapumiseen saakka. Tavoitettavuusalue 30 min hälytyksestä (OAlley-verkkosivu). Suosituksissa ehdotetaan suurissa tilanteissa päällystöviranhaltijan nimeämistä vesihuoltovastuualueen johtoon ja lisäksi palaamista osittain vanhaan käytäntöön, jossa vain kokeneemmat sopimuspalokunnan yksikönjohtajat toimivat vesihuoltoryhmän johtajina. Työpaikkasuojeluryhmän koulutussuunnitelma: case UPM Tervasaari Kuvassa on esitetty karkeasti se alue, jonka vesihuoltoryhmä saavuttaa 30 minuutin kuluessa hälytyksestä. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904165430 Tarkoituksena oli tarkastella Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen alueella toimivan sammutusveden järjestämisestä vastaavan ”vesihuoltoryhmän” toimintaa. LINDBERG, SAMI: Työpaikkasuojeluryhmän koulutussuunnitelma: case UPM Tervasaari. Opinnäytetyö rajattiin koskemaan vesihuoltotoiminnan johtamista sekä vesihuoltoryhmän hälyttämistä alueella. Teoriaosuudessa kerrottiin UPM-Kymmene Oyj:sta ja yrityksen turvallisuusohjeistuksista, Tervasaaren tehdasalueesta, PK8:sta sekä avattiin yleisesti työpaikkasuojeluryhmän ajatusta. Suosituksissa on kustannustehokkaalla tavalla ideoitu muualla maassa olevia käytäntöjä Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen toimintaympäristöön sopiviksi muokattuina. 58 Pelastustieto 6/2019 OPINNÄYTTEITÄ Savunpoiston vaikuttavuus omaisuusvahinkoihin Vesihuolto tehokkaammaksi Suurin hyöty tulee nopeammasta ja tehokkaammasta reagoinnista hätätilanteisiin sekä yhteistyön parantumisesta. Siihen ei ole tehty vuosien aikana muutoksia, vaikka kalusto on lähes täysin uudistunut. Tämä on ensimmäinen pelastusalan päällystötutkinnon (AMK, Poliisiammattikorkeakoulu) valmistunut opinnäytetyö. Toiminnallisessa osiossa luotiin ensin työpaikkasuojeluryhmille yleinen koulutussuunnitelma, jota on tarkoitus käyttää UPM:n kaikkien Suomen yksiköiden työpaikkasuojeluryhmien koulutuksessa. Työssä tarkasteltiin sopimuspalokunnan yksikönjohtajan saamaa koulutusta Suomessa
Opinnäytetyön toimeksiantajana oli KIP Service Oy, jonka alaisuudessa tutkimuksen esimerkkitapauksena oleva päätoiminen teollisuuspalokunta toimii. Työn tuloksena mahdollistettiin uuden, koulutuksen laatua parantavan koulutusmateriaalin ja -käytänteiden hyödyntäminen jatkossa osana tulevaisuuden varusmieskoulutusta Ilmasotakoulussa. Koulutusaiheet tarkentuivat koskemaan alkusammutusta ja poistumisturvallisuutta varuskunta-alueella sijaitsevissa kasarmirakennuksissa. Yhtenä tavoitteena oli arvioida teollisuuspalokuntien vaikuttavuutta nykypäivän teollisuusympäristöissä. Toisena oli selvittää teollisuuden vaatimukset ja odotukset teollisuuspalokunnan toiminnasta ja palveluista. Suomessa toimivilla teollisuuspalokunnilla on lukuisia eri toimintamalleja. Koulutukset mukailevat Puolustusvoimien lähitulevaisuudessa käyttöön otettavaa varusmieskoulutusta kehittävää Koulutus 2020 -ohjelmaa. Tutkimuksen perusteella yritykset odottavat tulevaisuuden teollisuuspalokunnilta yhä enemmän asiantuntijaosaamista erilaisissa turvallisuusasioissa. Opinnäytetöitä voi etsiä Pelastusopiston kirjaston tietokannasta: https://peo.erikoiskirjastot.fi/peo/lib_portal_a_fi.html Teollisuuspalokunnan rooli nyt ja tulevaisuudessa – case KIP TPK Pelastuskoulutuksen kehittäminen Ilmasotakoulun varusmieskoulutuksessa Pelastuskoulutuksen kehittäminen onnistui. Koulutusten vaikuttavuuden arvioin ti tehtiin keräämällä palautekysely pilottijoukolta. Suomessa toimivilla teollisuuspalokunnilla on lukuisia eri toimintamalleja. Johtopäätöksenä voi todeta, että varusmiesten pelastuskoulutuksen kehittäminen onnistui. NORVAPALO, SAMULI: Pelastuskoulutuksen kehittäminen Ilmasotakoulun varusmieskoulutuksessa. Oman arvion, pilottikoulutuksiin osallistuneiden varusmiesten ja Ilmasotakoulun henkilökunnan palautteen mukaan koulutustaso nousi aiemmasta ja koulutustapahtumat olivat onnistuneita. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904276178. Kvalitatiivisen tutkimuksen menetelminä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904155006 Opinnäytetyön tavoitteena oli yhtenäistää ja kehittää Ilmasotakoulun varusmieskoulutuksessa toteutettavaa pelastuskoulutusta. 6/2019 Pelastustieto 59 OPINNÄYTTEITÄ Julkaisemme palstalla tiivistelmiä Pelastusopistosta valmistuneista opinnäytetöistä. Toiminnalliseen osuuteen kuului paloturvallisuuteen liittyvien koulutuskokonaisuuksien taustatyö, suunnittelu ja toteutus. Työ oli hankkeistettu Puolustusvoimille. Työn teoreettinen viitekehys koostui teollisuuspalokuntien historiasta, nykypäivän toimintamalleista sekä lainsäädännöstä ja ohjeista. Käsitteenä teollisuuspalokunta voi tarkoittaa vähimmillään pelastuslaitoksen oppaana toimivaa palohenkilöstöä ja parhaimmillaan se tarkoittaa yrityksen kokonaisturvallisuudesta vastaavaa tahoa. NIKULA, RIKU: Teollisuuspalokunnan rooli nyt ja tulevaisuudessa: vaikuttavuuden ja kehittämisen arviointia – case KIP TPK. Ennen koulutusten pilotointia tehtiin havaintoja koulutustason nykytilasta ja pilottijoukko vastasi lähtötasokyselyyn. Omien havaintojen lisäksi aineistonkeruussa käytettiin teollisuuspalokuntakyselyjä sekä yritysja asiantuntijahaastatteluja. Tavoitteellinen lopputulos oli, että koulutusten jälkeen varusmiehet kykenevät toimimaan turvallisesti erityisesti omassa pääasiallisessa toimintaympäristössään sekä havaitsemaan ja ehkäisemään uhkaavia riskitekijöitä. Opinnäytetyöstä muodostui metodologialtaan kehittämistutkimus, jossa hyödynnettiin laadullisen ja määrällisen tutkimuksen menetelmiä. Tutkimus auttaa teollisuuspalokuntia kehittämään toimintamallejaan siten, että ne kykenevät vastaamaan teollisuuden tarpeisiin tulevaisuudessa. Koulutukset koostuivat lyhyistä teoriaosuuksista, aiheisiin orientoivista mikroelokuvista sekä käytännön harjoituksista. Tutkimusongelma oli, miten Ilmasotakoulun Koulutuspataljoonan turvallisuuskulttuuria ja varusmiesten pelastuskoulutusta ja sitä kautta pelastustaitoja voidaan kehittää koulutuksen keinoilla
SLPS perusti ensimmäiset RPAS-hälytysryhmänsä vuoden 2017 lopulla. 60 Pelastustieto 6/2019 JÄRJESTÖT TUOTEHAKEMISTO Viranomaisten tukena Suomen Lentopelastusseura kouluttaa ja koordinoi vapaaehtoista ilmatoimintaa viranomaisen apuna. Teoriaan voi perehtyä kuukauden ajan sähköisessä oppimisympäristössä. Maaja lentokoulutustapahtumassa opit viedään käytäntöön. Kupiainen suosittelee, että pelastuslaitokset ottavat sopimuspalokunnat tiiviimmin mukaan toimintaan, koska näissäkin on RPAS-ammattilaisia. Teksti: Kimmo Kaisto · Kuva: Suomen Lentopelastusseura S uomen Lentopelastusseura on vapaaehtoisten ainoa virallinen ja sopimuksin hyväksytty tapa päästä mukaan miehittämättömän ilmailun RPA-toimintaan. Pyrimme hajauttamaan toimintaa tänä vuonna myös Oulun ja Rovaniemen seuduille”, kertoo SLPS:n valmiuspäällikkö Arto Kupiainen. SLPS oli mukana Pelastusopiston ja pelastuslaitosten yhteisessä hankkeessa ”Miehittämättömät ilma-alukset pelastustoimessa”, jonka pohjalta julkaistiin pelastustoimen RPAS-toimintamallit. Poliisi on tällä hetkellä suurin RPAS-käyttäjä ja on Kupiaisen mukaan hoitanut pestinsä kiitettävästi. SLPS:n kauko-ohjaajan tai kauko-ohjaustähystäjän koulutuksen suorittaneille myönnetään kaksi vuotta kerrallaan voimassa oleva kelpoisuus. RPAS Finland ry on hankkinut hälytysryhmille vakuutukset, jotka ovat voimassa etsintäja valvontalentojen koulutuksessa, harjoittelussa ja operatiivisessa toiminnassa. Suomen Lentopelastusseura ry on vuonna 2006 perustettu valtakunnallinen, viranomaisten avuksi luotu vapaaehtoisen etsintäja valvontalentotoiminnan kattojärjestö. Poliisilla RPAS-toiminta on kuitenkin muusta toiminnasta pois. Toimintaa ja koulutusta koordinoidaan SLPS:n jäsenyhdistyksen RPAS Finland ry:n kautta. Laitteita tilataan verkkokaupoista ja vastuu on käyttäjällä. Suomalaiset myyjät ovat vastuullisia ja toimittavat laitteen mukana Liikenneja viestintävirasto Traficomin esitteen aiheesta”, Kupiainen kertoo. Pelastuslaitoksille on räätälöity oma koulutuksensa. Kurssista saa myös virallisia opintopisteitä. Kiinnostusta on ollut Sodankylässä ja Kittilässä asti. Kurssi vie parisen kuukautta. Tähän asti RPAS-kurssin maaja lentokoulutustapahtumat on järjestetty Padasjoella.. Lisätietoja: https://lentopelastus.fi ”Koulutetuista koottuja hälytysryhmiä on nyt vain viisi, kaikki Jyväskylän eteläpuolella, mutta lisää on tulossa. RPA-kauko-ohjaajaksi ja kauko-ohjaustähystäjäksi koulutettuja on nyt 50–60. ”RPAS-toiminnassa suurin haaste on, että käyttäjinä on sekä ammattilaisia että aivan tietämättömiä. Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen väelle on pidetty kaksi kaksipäiväistä koulutusta Forssassa. Seuraava maaja lentokoulutustapahtuma pidetään Kauhavalla, kun tähän asti on koulutettu Padasjoella
010 555 5299 sähköposti: etunimi.sukunimi@scania.fi www.scania.fi Raskaat paloja pelastusajoneuvot Nostolava-autot HYDRAULISET NOSTOLAVAT Suoritamme myös huoltoja korjaustyöt sekä vuosikatsastukset. 010 555 5273 Timo Iltanen Puh. 010 616 1500 • www.vema.fi SINUNKIN ILMOITUKSESI VOISI OLLA TÄSSÄ. Paloja pelastusautomyynti Tero Huovinen | 010 569 3670 Pekka Paananen | 010 569 3628 www.vehotrucks.fi Paloja öljyntorjuntaveneet Palokunta-asut Työasut ensihoitoon, ensivasteeseen ja asemapalveluun Puh. 050 395 8567 Vema Lift Oy, Voivalantie 30, 20780 Kaarina puh. 017 264 7220 myynti@savonpalokalusto.fi www.savonpalokalusto.fi Paloja pelastusautot Saurus Oy Saunatie 5, 40900 Säynätsalo Puh. JÄRJESTÖT Pelastustarvikkeet PALOJA PELASTUSKALUSTON erikoisliike vuodesta 1967 Liipasintie 8, 70460 KUOPIO p. 010 616 1400 | www.saurus.fi SCANIA SUOMI OY, ERITYISMYYNTI Petri Surakka Puh. PYYDÄ TARJOUS 044 728 0401. 040 544 5495 info@sos-asu.com www.sos-asu.com/rescue SOS-Asu Ky Koulukatu 38 A1 90100 OULU Pelastamisen ammattilaisille RESCA RESCARI OY www.rescari.fi • 040 5950 164 TUOTEHAKEMISTO www.suomenpelastuskeskus.fi Hälytysja viestintälaitteet Käsisammuttimet Presto Sammutinlaskurilla™ lasket helposti suosituksen kiinteistön käsisammuttimista! www.presto.fi /sammutinlaskuri lehtimainos_60x58.indd 1 31.10.2016 16:48:11. Huoltotöiden varaukset ja tiedustelut puh
Sherlock löytää hetkessä esineet, joissa on sytytysnesteen jäämiä ja säästää sekä aikaa että rahaa.” Teksti: Olaf Preuschoff 2/2018 Mittareillamme tähän voisi kulua koko päivä. ”Vaikka vaatteet pestäisiin, niihin jää sytytysnestettä, jonka koira voi havaita ja laboratorio analysoida”, Osborne sanoo. Tehtäviä on vuodessa 150–200, eli koiraa kohti noin 15. Palokoiratoiminta alkoi Suomessa vuosina 2000–2003 poliisin palokoiraprojektissa. Eikä vain palopaikalla, vaan myös reitillä, jota pitkin palon sytyttäjä on tullut tai poistunut. Meillä oli tapaus, jossa palopaikalta ei löytynyt mitään. Viime vuonna Vuoden poliisikoiraksi valittiin Rovaniemeltä palokoira Rokka”, Turunen kertoo. Palokoirat ovat erittäin hyödyllisiä rikostutkinnassa. Sen sijaan Sherlock seurasi tekijän poistumisreittiä 400 metriä puiston pensaaseen, josta löytyivät kertakäyttökäsineet, joissa oli sytytysnesteen jäämiä. Mutta se havaitsee kymmenkunta erilaista orgaanista ainetta sekä niiden seokset”, Osborne kertoo. Tuolloin yhdelle poliisikoiralaitoksen kouluttajalle ja yhdelle keskusrikospoliisin tutkijalle hankittiin koirat, jotka koulutettiin palokoiriksi. Turunen on vetänyt kursseja lähes alusta asti, kymmenen vuotta. ”Jos tekijä on astunut sytytysnesteeseen, koira osoittaa hänen jokaisen jalanjälkensä. Viidessä minuutissa Sherlock on löytänyt jääkaapin. Usein näistä esineistä löytyy sormenjälkiä tai DNA:ta, joiden avulla sytyttäjä voidaan tunnistaa. Tehtävillä käydään jonkin verran myös pelastuslaitosten pyynnöstä antamassa lain velvoittamaa virka-apua. Koirien merkkaamista paikoista otetaan näyte, joka lähetetään keskusrikospoliisin rikoslaboratorioon analysoitavaksi. Sieltä valmistui neljä partiokoiranohjaajaa, jonka jälkeen palokoiratoiminta alkoi virallisena erikoiskoulutuksena poliisin partiokoirille. Tietenkin koiran havaitsema näyte analysoidaan rikospoliisin laboratoriossa. Sherlock ei ainoastaan osoita palon sytytyskohdan. Jos rakennus on palanut kivijalkaan, eikä sieltä löydy visuaalisesti palokuvioita, pitää turvautua koiriin.” Tällä hetkellä palokoirina toimii saksanpaimenkoiria ja belgianpaimenkoira malinoiseja. ”Se on sopiva määrä, koska keikat ovat välillä pitkäkestoisia ja riskialttiita koiralle.” Koirat etsivät palopaikalta palavien nesteiden palojäämiä. Keskusrikospoliisin tilastojen mukaan palokoirat löytävät nesteiden palojäämät lähes kaksi kertaa tehokkaammin kuin ihmiset. ”Valitettavasti Sherlock ei kerro, mikä sytytysneste on. Palokoirat toimivat poliisissa teknisen rikostutkinnan apuna epäillyillä tuhotyötehtävillä, eli kun epäillään, että palo on sytytetty tahallaan. Ne ovat niin paljon etevämpiä nenänsä kanssa. Hetkeä aikaisemmin hän on piilottanut spriipullon vanhaan jääkaappiin. Cockerspanielin isäntä Paul Osborne päästää koiran irti Dowgaten paloaseman pihalla. Suomessa on tällä hetkellä 14 palokoiraa yhdeksässä eri poliisilaitoksessa. ”Tähän kului paljon aikaa ja rahaa ja usein ilman tulosta. ”Toiminta on siis vankalla pohjalla. ”Se on aika hyvä tilanne, kun Suomessa on 11 poliisilaitosta”, sanoo ylikonstaapeli Tapani Turunen poliisikoiralaitokselta. Lisäksi käsineissä oli DNA:ta, joiden avulla sytyttäjä tunnistettiin.” ”Viime aikoina ovat Englannissa yleistyneet tapaukset, jossa henkilö ostaa bensiiniä, suihkuttaa sitä asunnon postiluukusta ja sytyttää sen.” Aikaisemmin poliisin oli tutkittava laboratoriossa palopaikalta kerättyjä esineitä osoittaakseen, että palo oli sytytetty. ”Se löytää kaikki esineet — vaatteet, sytyttimet, astiat, puunpalaset – jotka ovat olleet kosketuksessa sytytysnesteen kanssa”, Osborne kertoo. 62 Pelastustieto 6/2019 Palokoira Sherlock ULKOMAILTA LONTOO, ENGLANTI NÄIN SUOMESSA Käännökset Risto Lautkaski Suomessa neljätoista palokoiraa Lontoon palolaitos on yksi kahdeksasta Englannin palolaitoksesta, jotka käyttävät palokoiraa palosyytutkinnassa. Kursseja on joka toinen vuosi. ”Mittareillamme tähän voisi kulua koko päivä”, palosyytutkija John Barwis kertoo. ”Kun palokoira käy paikalla, hittimäärä lähes tuplaantuu. Vuonna 2008 alkoi ensimmäinen partiopalokoirakurssi. Teksti: Kaisu Puranen Ne ovat niin paljon etevämpiä nenänsä kanssa.. Projekti käynnistyi hyvin, ja henkilöt jatkoivat palokoiraohjaajina
Savu ei aiheuttanut terveyshaittaa eikä sammutusvesi ympäristövahinkoa. Toinen koe. Palokunnan saapuessa palo oli levinnyt 3500 m 2 :n paloosastoon ja oli vaarassa levitä koko varastoon, jonka pinta-ala oli noin 5000 m 2 . Ensimmäinen koe. 6/2019 Pelastustieto 63 ULKOMAILTA OSLO, NORJA 2/2018 Miten autopalo tulisi sammuttaa. Sammutusveden pintajännitystä alennettiin lisäaineilla. Uhri voitaisiin pelastaa vain puhkaisemalla aukko tiilistä ja betonista rakennettuun väliseinään. Jälkivartiointi jatkui sunnuntaihin saakka. Tämän jälkeen tutkittiin, kuinka paljon biologisessa materiaalissa oli DNA:ta. CHELLES, RANSKA Muovituotteiden varasto paloi Vuonna 2017 päättyi Oslon rikospoliisin, yliopistollisen keskussairaalan ja pelastuslaitoksen projekti, jossa tutkittiin sytytettyjen autopalojen sammutusmenetelmiä. Palavassa osastossa oli suuri määrä muovituotteita, minkä takia palon lämpösäteily oli voimakasta ja savupatsas näkyi yli 40 kilometrin päähän. Tiettyyn määrään biologista materiaalia sekoitettiin — vaahdotetta – alkoholia kestävää vaahdotetta – sammutusjauhetta – bensiiniä – vettä. • Suojellaan toimistosiipeä, jonka pinta-ala oli noin 600 m 2 , estämällä paloa leviämästä sinne palon vahingoittamien ovien kautta. Koska poliisi ei halua paljastaa tutkintamenetelmiään, tutkimuksen yksityiskohtia ei julkisteta. Palomies meni paikalle saapuneen kolmen poliisin kanssa rakennuksen toimistosiipeen. • Suojellaan 900 m 2 :n osaa varastosta, joka ei ole palomuurin erottama. Asukkaita kehotettiin pysyttelemään sisällä. Palo tulisi sammuttaa mahdollisimman pian. • Jäähdytetään varaston päädyn lähellä olevia nestekaasupulloja, joita on noin 30. Teksti: Samuel Druz 2 /2018. Hänelle kerrottiin, että sisällä on yhä yksi, joka viimeksi nähtiin varaston saniteettitiloissa. Sammutus voidaan tehdä vedellä sekä tavallisella vaahdolla. Jauheen sekä alkoholia kestävän vaahdon käyttöä tulisi välttää. Lukuisia palopesäkkeitä sammutettiin yön ja lauantaipäivän ajan. Kateissa oleva työntekijä oli jäänyt saniteettitilaan, josta pääsi vain palavaan varastoon. Sammutuskokeiden olosuhteet määriteltiin mahdollisimman tarkasti seuraavalla tavalla: – sama biologisen materiaalin määrä – sama automalli (10 autoa) – samantyyppiset tekstiilit – sama palon kesto (4 litraa bensiiniä, 7 minuutin palo) – eri sammutusmenetelmät (ei jauhetta) – eri näytteenottoajat (10 minuutista seuraavaan aamuun). Ensimmäinen koe osoitti, että sammutus alkoholia kestävällä vaahdolla vaikeuttaa eniten ihmisen DNA:n osoittamista ja analyysiä. Tulokset. Viime hetkellä savumyrkytyksen uhri saatiin pelastettua ja ensihoitoon. Ensimmäisen pelastusyksikön saavuttua palomiehet ja poliisi vuorotellen hakkasivat kahdella halligantyökalulla seinään aukkoa. Tässä työssä auttoi kaivinkone. Tarkoituksena oli arvioida, mitkä menetelmät säilyttävät parhaiten palosyytutkinnassa tarvittavat todisteet. Pelastustoiminnan johtaja asetti seuraavat tavoitteet: • Suojellaan ympäristön asukkaita myrkylliseltä savulta ja estetään sammutusveden pääsy läheiseen jokeen. Sammuttajat suojautuivat paineilmahengityslaitteilla ja muut pelastajat suodatinsuojaimilla. Kuljettuaan pitkän käytävän päähän he viimein kuulivat vaimeita avunhuutoja, jotka tuntuivat tulevan seinän takaa. Vielä kun palokunta oli matkalla kohteeseen, sattumalta paikalle tullut vapaavuorolainen poikkesi kysymään, ovatko kaikki työntekijät päässeet ulos. Teksti: Björn Fredrik Falkenberg Varastopalosta tuli perjantaina kello 14 useita hätäilmoituksia. Lisäksi jokeen rakennettiin pato. Sammutuksen rinnalla palokunta aloitti savun haitallisten aineiden pitoisuusmittaukset tuulen alapuolella sekä hulevesiverkoston tukkimisen. Tutkittiin, miten erilaiset sammutteet ja bensiini tuhoavat todisteita. Suuren sammutusvesivirran ansiosta palo saatiin nopeasti rajoitettua. Sammutukseen osallistui 45 yksikköä ja 115 palomiestä 23 paloasemalta. Palokunta onnistui suojaamaan toimistosiiven sekä 900 m 2 varastoa. Paloa sammutettiin kolmella vesitykillä ja neljällä suihkulla, joiden yhteinen vesivirta oli 7500 l/min
Muistoa kunnioittaen Vantaan VPK – Wanda FBK Carl-Anders Gustafsson 1934–2019. Lassila kuitenkin jatkoi pelastussukellustoiminnan johtamista oman toimensa ohella aina vuoteen 1989, jolloin hän jäi eläkkeelle. Hän oli laajasti tunnettu ja arvostettu. Hän toimi useita vuosia palokunnan keilaseuran puheenjohtajana. Englannin kielen lisäksi Etelä-Ruotsissa sotaa paossa olleena opittu ruotsin kieli soljui kuin syntyperäiseltä skoonelaiselta. Hänet nimitettiin palokersantin virkaan. Koko palo-ja pelastusalaa järkyttänyt onnettomuus koettiin kirjapaino Tilgmannin tulipalossa heinäkuussa 1960. Toimittuaan palomiehenä kolme vuotta hän pyrki ja tuli valituksi kolmen muun palomiehen kanssa palokunnan II:lle sammakkomieskurssille, joka pidettiin yhteistyössä Merivoimien kanssa Turun laivastoasemalla Pansiossa. Kesken vasta aloitettujen sammutustöiden tapahtui valtaisa räjähdys, jolloin jo sisällä olleet savusukeltajat (3) jäivät loukkuun. Sadun huolenpidon ansiosta Pave sai viime vuodet viettää arvokasta ja turvallista vanhuutta. Palomestariksi hänet nimitettiin 1975. Cande on toiminut muun muassa Vantaan kaupungin palolautakunnassa vuosina 1973–1993 vaikuttaen vahvasti vantaalaisten turvallisuuden kehittymiseen. Siunauksesta muistotilaisuuteen siirryttiin 13 auton paloautosaattueessa, johon osallistuivat Vantaan VPK:n lisäksi pelastusjohtaja sekä Asolan, Vaaralan, Rajakylän, Savion, Kaarelan ja Friherrsin VPK:t ja Sottungsby FBK. Hän toimi palokunnan päällikkönä 35 vuotta aina vuoteen 1998 ja sen jälkeen aktiivisesti veteraaniosastossa. Kun hänen esimiehensä Leo Mäkinen jäi eläkkeelle vuonna 1974, siirtyi laitoksen vesisukellustoiminnan vastuu Lassilalle. Lassila säilyi kuin ihmeen kaupalla vahingoitumattomana. Mutta räjähdyksessä sinkoilleet monisataakiloiset paperipaalut estivät epätoivoiset yritykset. Pave totesi usein, että parasta mitä hänelle on ”aikuisiässä” tapahtunut on Satu. Sotilasarvoltaan Paul Lassila oli luutnantti. Vantaan VPK järjesti siunaustilaisuudessa huomionosoituksen palokuntahautajaisten mukaisesti. Niilo Hyytiäinen Kirjoittaja oli pitkäaikainen työtoveri ja ystävä Lujahermoinen palomestari Paul Lassila oli myös pelastussukeltajien aatelia Paul Lassila 1931–2019 Vantaan VPK:n kunniapalopäällikkö Carl-Anders ”Cande” Gustafsson on kuollut 85-vuotiaana sairauden murtamana 9. elokuuta 1931 Helsingissä. Uusien räjähdysten uhasta huolimatta hän ryhtyi heti kahden työtoverin kanssa pelastustoimiin päästäkseen auttamaan loukkuun jääneitä. Carl-Anders ”Cande” Gustafsson Hautajaispäivänä Vantaan kaikilla vakinaisilla paloasemilla järjestettiin suruliputus. Poikkeuksellisen rohkeasta toiminnasta Valtioneuvosto myönsi surmansa saaneiden lisäksi Paul Lassilalle, Leo Mäkiselle sekä Gunnar Srömbergille palotoimen korkeimman kunniamerkin, Paloristin. Helsingin palokunnan urheiluseuran puheenjohtajana Paul, tuttavallisemmin Pave, oli merkittävällä tavalla kehittämässä ja edistämässä palomiesurheilua koko Pohjoismaissa. heinäkuuta. Viiden vuoden jälkeen hän aloitti kouluttajan uransa 60-luvun vaihteessa. Harrastustoiminnassa yksi mieluisimmista lajeista oli keilailu, jossa hän menestyi erinomaisesti. Liikuntarajoittuneisuus ei estänyt Pavea liikkumasta. Loukkuun jääneet palokersantti Kauko Hautamäki, 43, palomiehet Antti Valkonen, 34, ja Aaro Ruotsalainen, 29, menehtyivät. kesäkuuta Hyvinkään sairaalassa 87-vuotiaana. Kielitaitoisena hän oli mainio seuramies. Lassila suoritti alipäällystökurssin vuonna 1962. Vastuu sukellustoiminnasta ja pääkouluttajan roolista siirtyi hänen kollegalleen – omalle pojalle – palomestari Juha-Pekka Lassilalle. Varusmiespalvelun päättyessä Kontiolahden jääkäripataljoonassa vuonna 1952 hän tuli Helsingin palokunnan palvelukseen ensin kesämieheksi ja vakinaisen viran hän sai seuraavana vuonna. Vuonna 1996 solmittu avioliitto oli onnellinen. 64 Pelastustieto 6/2019 MUISTOISSA Palomestari Paul Lassila kuoli nopeasti edenneeseen sairauteen juhannuspäivänä 22. Hän oli syntynyt 12. Hänen punainen ”jaguarinsa” – invaskootteri – oli mäntsäläisille tuttu näky toreilla ja ostoskeskuksissa. Vuonna 1970 hän valmistui päällystökurssilta
Kaikista vastaajista 86 % piti kieltoa välttämättömänä ja 9 % liioitteluna; 5 % ei osannut esittää mielipidettä. Palosuojelurahaston rahoittamassa tutkimuksessa suomalaisten turvallisuusasenteista ja -käyttäytymisestä koottiin heinäkuun 2019 lopulla laajahko aineisto yli tuhannelta vastaajalta, jotka edustavat manner-Suomen 15–79-vuotiasta väestöä. Tuloksista nähdään se, että valtaosalle tällaisen turvallisuusperusteisen kiellon hyväksyminen on helppoa, tai ehkä paremminkin sen vastustaminen vaikeaa. 6/2019 Pelastustieto 65 Ristikon 4–5/2019 oikea ratkaisu Saimme mukavasti vastauksia kesäristikkoon. Tilaa uutiskirje & kuuntele podcastit! MUISTOISSA Pelastustieto julkaisee veloituksetta nimitysuutisia, muistokirjoituksia, tietoja eläkkeelle siirtyneistä sekä lähinnä tasavuosia täyttävien syntymäpäivätietoja. Ikäryhmistä vähintään 50 vuotta täyttäneet olivat ymmärtävimpiä kiellolle. Tilaa itsellesi osoitteesta pelastustieto.fi/uutiskirje. Kokonpolttokielto sai ymmärrystä. Miehet ovat normeja epäilevämpiä kuin naiset, mikä näkyy turvallisuusasenteita muutoinkin luodattaessa, mutta tässä aiheessa he ovat myös epävarmempia mielipiteen valinnassa. Asuinalueen mukaan kiellon ymmärtäminen oli korkeinta Pohjoisja Itä-Suomen alueella. Hyväksyntä oli suurempaa niillä alueilla, jotka olivat ainakin osittain kokonpolttorajoituksen ulkopuolella. Naisista piti kieltoa välttämättömänä 95 %, miehistä 76 %. Pelastuslain entistä tiukemman tulkinnan mukaan poikkeuslupia ei annettu metsäpalovaroituksen alaisilla alueilla, ja vain Lappi, Kainuu sekä osat Pohjanmaata oli varoituksen ulkopuolella. Arvoimme oikein vastannaiden kesken palkinnoksi Pelastustiedon tukevan parkkikiekon. Teksti: Markku Haranne Kirjoittaja tekee Palosuojelurahaston tukemana tutkimusta suomalaisten turvallisuusasenteista ja -käyttäytymisestä. Vähiten ymmärtäviä olivat alle 35-vuotiaat. Naisista kieltoa piti liioitteluna vain 3 %, mutta miehistä 15 %. Kiitos kaikille ahkerille ristikkonikkareille! Haluatko Pelastustiedon uutiskirjeen. Kriittisyys oli suhteellisesti yleisempää pieniväkisemmissä kunnissa, jota maaseutu pääosin on. Hyvin ajankohtaiseksi aiheeksi otettiin mukaan juhannuskokkojen polttokielto, joka varmaankin oli runsaan kuukauden kuluttua juhannuksesta vielä vastaajien mielessä. Oikeat ratkaisusanat olivat ”järvellä”, ”vesijetti”, ”liikkuva”, ”pelastajat” ja ”paarit”. Asuinpaikan mukaan katsottuna kokkokiellolle kriittisimpiä olivat alle 50000 asukkaan kuntien ihmiset. Kuuntele! Kirjoita osoitteessa pelastustieto.fi hakusanaksi podcast. Tulokset kuitenkin kertovat suomalaisten suhtautuneen varsin ymmärtävästi metsäpalovaroituksen vaikutuksiin ja turvallisuuden ylläpitoon. Vaikka väestönosien erot ovat joiltain osin kiinnostavia, merkittävää on se, että kaikissa alaryhmissä ylivoimainen joukko vastaajista ymmärsi kieltoa eikä missään osajoukossa ollut vastustajia viidesosaa enempää. Muista liittää mukaan yhteystietosi. Vanhempi väestö hyväksyy rajoituksen vähän herkemmin kuin nuoremmat, joilla on myös enemmän epävarmuutta mielipiteen valinnassa. Ennen kuin vastaukset kysymyksiin saatiin, mietittiin sitä, kuinka moni kansalainen koki ”niuhojen virkamiesten pilanneen” lasten ja muun väestön juhannusriemun. Toisin kuin turvallisuuskysymyksissä yleensä käy, tässä asiassa miehillä oli enemmän ei osaa sanoa -vastauksia (8 %) kuin naisilla (2 %), joten osalle miehiä kysymys saattoi olla vaikea, ehkä ristiriitaisia ajatuksia herättävä. Voit lähettää lyhyen tekstin mieluiten erilliseen tiedostoon (rtf tai doc) tai suoraan viestiin kirjoitettuna ja siihen liittyvän kuvan omana tiedostonaan esimerkiksi jpg-muodossa. On hyvä muistaa, että kokkojen poltto oli mahdollista pohjoisimmassa Suomessa. Aineiston voi meilata: toimitus@ pelastustieto.fi tai postittaa: Pelastustieto, Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki. Kriittisyys oli yleisintä Länsi-Suomen alueella. Apelli-podcast. Palkinnon sai Lasse Moisio Tampereelta. Tutkimusaineiston on koonnut Taloustutkimus Oy
6.8. Elleivät käsisammuttimet riitä, niin otetaan vesi käyttöön.” ”Kovin paljon uutta asiaa ei tullut eteen, mutta kurssilla saa perustaitoja ja yleiskatsauksen, mihin tehtäviin voi joutua”, Kousa sanoi. 22.1. 13.8. ”Pitkän linjan operatiivinen henkilöstö on antanut siitä ja muista täydentävistä sammutusmenetelmistä hyvää palautetta. Teksti: Mika Rinne Palokuntanuorille oppia. 2 27.3. 28.5. On nopeampaa ottaa käsisammuttimet mukaan ja lähteä tiedustelemaan, mikä on homman nimi. 15.4. 6 28.8. 4–5 19.6. Voit lähettää viestit toimitukselle osoitteeseen toimitus@pelastustieto.fi. Meyer Turun telakan palokunta hakee joukkoonsa apulaispalopäällikköä. 3 2.5. 8 6.11. Yksi kurssilaisista oli Mikkelin VPK:n Marcus Kousa, 17. ”Tämä on hyvä malli, jos on pienempiä paloja. Tilastojen mukaan suuri osa tulipaloista sammutetaan tänä päivänä alkusammuttimilla. Se säästää kaluston huoltoa ja kuormittaa vähemmän henkilöstöä.” Leirille osallistui yhteensä noin 140 nuorta ja 60 toimihenkilöä Pohjois-Savosta, Pohjois-Karjalasta ja Etelä-Savosta. NOPEAMMIN KOHTEESSA Leiripäällikkönä toimi Marko Hassinen. 9–10 11.12. Ei välttämättä tarvitse vetää letkuja kauempana olevaan kohteeseen. Hän on Pohjois-Savon pelastusalan liiton nuorisotyönohjaaja ja työskentelee erikoistutkijana Pelastusopistolla. 26.11. 4.6. 10.9. Lue lisää ja hae paikkaa 31.10.2019 mennessä osoitteessa rekry.meyerturku.. 5.3. Lue koko hakuilmoitus ja hae virkaa osoitteessa www.valtiolle.fi > ID 28-872-2019. Lisätietoja: Pasi Ryynänen, johtaja | puh. 15.10. Lähtökohtana on ollut nopeuttaa tehokasta pelastustoiminnan aloittamista. Harjoituspaikka oli Rautavaaran kunnan vanha koulurakennus. Itä-Suomen palokuntanuorten Palovaara 2019 -kesäleirillä 30.6.–6.7. 29.1. 7 25.9. Hassisen mukaan viime vuonna virallistettu perusselvitys alkusammutustiedustelulla on otettu hyvin vastaan. 12.3. Katso tarkemmat tiedot osoitteesta pelastustieto.fi > Ilmoittajalle. Tehtävä on sijoitettu Ouluun. Pelastusylitarkastaja (ID 28-872-2019) Virka täytetään 1.10.2019 alkaen. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston pelastustoimi ja varautuminen vastuualueella Oulussa on avoinna vakinainen virka. 66 Pelastustieto 6/2019 AVOIMET TYÖPAIKAT OLETKO SINÄ ETSIMÄMME APULAISPALOPÄÄLLIKKÖ. 19.11. 0295 017 555 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, Oulu Pohjois-Suomi RISTIKKO Pelastustieto vuonna 2019 Nro Ilmestyy Varauspvm Aineisto 1 14.2. 2.10. Jos työ maailman upeimpien risteilijöiden paloja pelastusturvallisuuden parissa kiinnostaa, saatat olla etsimämme henkilö. 3.9. raikui lukuisia kertoja käsky: ”Perusselvitys alkusammutustiedustelulla!” Sammutusmenetelmää harjoiteltiin ensimmäistä kertaa leirioloissa sopimushenkilöstön pelastustoiminnan peruskurssilla. Hakuaika virkaan päättyy 11.9.2019 kello 16:15. 9.4
Kun olet ratkaissut sen, lähetä katkoviivoilla merkityille ruuduille tulevat ratkaisusanat sähköpostilla osoitteeseen toimitus@pelastustieto.fi, kirjoita aihekenttään ”ristikko” ja muista kirjoittaa myös yhteystietosi. Merkitse kuoreen ”ristikko” ja anna yhteys tietosi. Oikean vastauksen lähettäneiden kesken arvomme yllätyspalkinon. syyskuuta mennessä osoitteella Pelastustieto, Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki. AVOIMET TYÖPAIKAT Pelastustieto julkaisee taas värikkään ristikon alkavan syksyn ratoksi. Voit myös lähettää käsin täytetyn ristikon 10. RISTIKKO. Oikea ratkaisu julkaistaan seuraavassa Pelastustiedossa 25. syyskuuta