Pelastustieto 6/2020 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

LAISSA VALTIOLTA rahat ja ohjausvalta TÄHYSTYSLENNOT ovat kaikkien hyödyksi TYÖTURVALLISUUTTA ÄLYVAATTEILLA 6/2020 PELASTUSTOIMEN, ENSIHOIDON JA VARAUTUMISEN MEDIA kynnet purivat rajuun paloon Pantterien
Kuten kaikki Esteri-pumput, 6000 ASL on kokonaan Suomessa valmistettu.. Iivari Kalliomäki • +358 40 076 4486 • iivari@esterigroup.fi ESTERI 6000 ASL Esteri 6000 ASL on maailman pienin ja kevein 6000 tai 10 000 litran tuottoluokan siirrettävä palopumppuyksikkö (10 bar). Pienen kokonsa ja painonsa ansiosta se on helposti siirrettävissä helikopterillakin sekä henkilö-, pakettija kuormaautoyhdistelmällä. PÄÄKIRJOITUS Esteri Group tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja
Vielä toistaiseksi rahantarvetta ei haluta sisäministeriön pelastusosastolla yksilöidä. Pelastustoimen kokonaisrahoitus on tällä hetkellä 443 miljoonaa euroa. (03) 4246 5358 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino PunaMusta 2020 ISSN 1236-8639 Tietosuoja Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakas rekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon. Kun sisäministeriö esittää perustellut argumentit valtiovarainministeriölle vuosittaisessa julkisen talouden tulosneuvotteluissa, maakuntien pelastuslaitokset saavat tarvitsemansa. Summa selviää suorituskykyanalyysin perusteella ja mukaan se halutaan sisäisen turvallisuuden selontekoon. Kansi: Keski-Uudenmaan pelastuslaitos. Voi olla, että siinä ei paljon puhuttu in house -järjestely paina. Esa Aalto. 044 7280402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi, Kaisu Puranen (äitiysvapaalla), Petri Vanhanen, p. KÄSITTELEMME MYÖS ENSIHOITOA JA VARAUTUMISTA. Onko noin parin sadan miljoonan euron lisäys riittävä. Vastaamisen ministeri antoi pelastusylijohtajan tehtäväksi. Pelastustoimen tulevaisuutta säätelevä järjestämislaki on parhaillaan lausunnolla. Jos laki aikanaan hyväksytään eduskunnassa, pelastustoimi siirtyy maakuntien hoidettavaksi ja sen rahoituksesta ja valvonnasta vastaa valtio. Myös viestit siitä huolestuttavat, että nykyiset sairaanhoitopiirit suunnittelisivat ottavansa ensihoidon omaksi toiminnakseen. 6/2020 Pelastustieto 3 Faktoilla saa tarvitsemansa Päätoimittaja Esa Aalto, p. Esittelemässä ja vastaamassa kysymyksiin on poliitikoista pääasiassa ollut perheja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) Kovin mairittelevaa kuvaa hän ei antanut Tampereella järjestetyssä tilaisuudessa jättämällä itse vastaamatta pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojasen kysymykseen siitä, miten pelastustoimen rooli ensihoidon tuottajana aiotaan turvata, kun laissa sitä ei todeta. PELASTUSTIETO-LEHTI ILMESTYI ENSIMMÄISEN KERRAN VUONNA 1950. Sosiaalija terveysministeriön järjestämillä maakuntakierroksilla esitellään lakia paikallisille virkamiehille. Pelastustoimen siirtoa soten kanssa samaan maakuntaan on perusteltu erityisesti ensihoidolla. Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan. 044 7280403, petri.vanhanen@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin p. PÄÄKIRJOITUS PELASTUSTIETO ON MEDIA, JOKA KATTAA PELASTUSALAN KOKO KENTÄN. Ken elää, se näkee. Laissa maakunnat saavat itse päättää, miten ensihoitonsa tuottavat. 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaajapalvelu p. Hallitusohjelmassa mainitaan, että pelastustoimen ja ensihoidon tiiviin yhteyden tuoma synergiaetu pitää turvata sote-uudistuksessa. Hallituksen ensihoitokirjaus sananhelinääkö. 050 5620735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu, p. Uudessa pelastustoimessa rahantarve perustuisi puhtaaseen faktatietoon. Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun
42 Savuhavainto Söderkullassa K U V A : K IM M O K A IS T O Valmiusaluekoordinaattori ja palolentäjä Sami Viitanen Jukolan Piloteista on yksi monista metsäpalojen tähyslentoihin osallistuvista vapaaehtoisista.
66 Vastaa lukijakyselyyn ja voita. 6/2020 Pelastustieto 5 SISÄLTÖ 30 Työteho kuntoon ruokavaliolla 14 Älyvaate auttaa tulevaisuuden pelastajaa 50 Korona opetti arvostamaan yhteistyötä 32 Keski-Uudellamaalla paneuduttiin köysipelastukseen 38 Markus Aarto uudistaa pelastuslaitosta K U V A : K A IS A S IR É N 3 Pääkirjoitus 6 Ajassa 10 Pelastusalan maailma 12 Palvelu paranee, toiminta kehittyy 18 Hälytysilmoitus – raju palo rajattiin 34 Pelastustoimen lakiuudistus 36 Mirafoni 46 Mokkatakkimaisteri 48 Liian tummaa paahtoa 49 Näyttelystä ammatilliseksi museoksi 52 Hallituksen kynästä 54 Opinnäytteitä 56 Palontorjunnasta Pelastustietoon 58 Ulkomailta 60 Kalustonurkka: uusi nostolava 62 Tätä tutkin: ilmastonmuutos ja metsäpalot 64 Kenestä Vuoden Palomies
”Tapahtuman järjestämistä pohditaan vielä lähempänä ajankohtaa. Esa Aalto YRITYSTURVALLISUUSFOORUMI 2.–3.12.2020. Muidenkin alan tapahtumien osalta seurataan tilannetta. Palopäällystöliitto on järjestämässä yhdessä Finnsecurityn, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ja Suomen Paloinsinööriyhdistyksen kanssa Yritysturvallisuusfoorumin, joka alun perin piti järjestää lokakuun lopussa Skydd-messujen aikaan. Niidenkin järjestämistä perinteiseen tapaan pohditaan. Korona ei ota talttuakseen ja terveysturvallisuussyistä maaliskuulta elokuulle siirretyt Palopäällystöpäivät jäivät nyt pitämättä. huhtikuuta 2021 Sokos Hotel Triplassa Helsingissä eli samassa paikassa kuin ne oli tarkoitus pitää tänä vuonna. Sisäministeriön järjestämät pelastustoimen ajankohtaispäivät ovat tänä vuonna marraskuussa Oulussa. (verkkoluento Teams) • Ryhmätyönohjaus pelastustoimen lähiesimiehille 23.9. Myös Hätäkeskuslaitos joutui perumaan omat ajankohtaispäivänsä, jotka oli tarkoitus järjestää elokuussa. (verkkokoulutus) HELSINGIN PELASTUSLIITTO www.helpe.fi • Kodin paloturvallisuus videoita asukkaille: muun muassa asuintalon paloturvallisuuden itsearviointi, palovaroittimen käyttöohjeet, katsaus asuintalojen pelastussuunnitelmiin ja niiden laatimiseen (tallenteina) SSPL www.sspl.fi • Teams tehokäyttöön -verkkokurssi 31.12. 6 Pelastustieto 6/2020 TAPAHTUMA Tapahtumat siirtyvät yhä AJASSA AJANKOHTAINEN LUKU 39 vuotta on keski-ikä palokuntien hälytysosastoissa. ”Tuomme ajankohtaisia päivien aiheita verkkoon, kun järjestämme webinaarisarjan. Niissä on 15207 jäsentä, joista 6385 on merkitty savusukelluskurssin suorittaneiksi 3.8.2020 tilanteen mukaan. Ne pidetään ensi keväänä, 7.–9. Seuraamme tilannetta ja toki asiakkaidemme ja henkilökuntamme terveysturvallisuus on etusijalla”, Keijonen sanoo. (24365.fi/hakatilastot) ALALLA TAPAHTUU SPAL www.spal.fi • Hätäkeskusten henkilöstön edustajien koulutuspäivät 29.–30.9. joulukuuta 2020 Solo Sokos Hotel Tornissa Tampereella. Ne järjestetään nyt 2.–3. Osallistumiseen löytää tiedon verkkosivuiltamme”, toiminnanjohtaja Ari Keijonen kertoo. ja 5.10. Messut peruttiin ja samalla siirrettiin myös Yritysturvallisuusfoorumin aikaa ja paikkaa. (verkkoluento Teams) SPPL www.sppl.fi • Vetovoimaisuutta, viestintää ja SOME-osaamista palokuntaan (tallenne) • Tietotyövälineet palokuntakoulutuksessa (tallenne) PALOKUNTAAN.FI www.palokuntaan.fi • Kokoelma ohjeita ja webinaareja palokuntatoiminnasta Tapahtumien syksy ei toistaiseksi ole toteutunut. Mahdollisesti päivien aiheita käsitellään myös verkkoluentoina. saakka (verkkokurssi Howspace) • Tunti turvaa – yritysturvallisuustietoisku 7.9. Uutta ajankohtaa ei ole toistaiseksi päätetty
Pandemiakriisi tuli ja iski suunnitelmat uusiksi. Vaikka siirtymäaika oli hankala, Vesalainen kiittelee hyviä virtuaalioppitunteja, jotka olivat apuna harjoittelukieltojen aikana. ” Pelastuslaitos käyttää apunaan paljon erilaisia teknisiä välineitä. Tehtävien hoitamiseen hälytysosaston nykyvahvuus, noin 30 henkeä, riittää juuri ja juuri. Petri Vanhanen ” Sopimuspalokuntien tekemää työtä tulisi arvostaa, sekä asema pelastustoimen kentässä tulisi nostaa sille kuuluvalle paikalle. ” On fakta, että osassa Suomea, sopimuspalokuntalaiset eivät saa mitään henkilökohtaista korvausta toiminnasta. Tuusula toivoo avoimuutta K U V A : K R IS T IA N H O LM S T R Ö M /T U U S U LA N V P K Tuusulan VPK:n alkuvuosi on sujunut samoin kuin muuallakin. Odotan kokeilun tuloksia. ” (Pelastuslaitosten kärkiyksikkö on) mielenkiintoinen kokeilu. ”Riuskoja kavereita ovat. Jos asenne uusia kohtaan on asemalla nihkeä, niin ei silloin ketään mukaan saada.” Uusia jäseniä on hälytysosaston riveihin onneksi tulossa nuoriso-osaston ja ulkopuolisten kanavien kautta. Mutta... Ihminenkin voi tehdä ja todennäköisesti tekee joskus virheitä. Jorma Alho, Twitter 29.7. Kari Jääskeläinen, Twitter 2.8. Vähän ehkä palvelumuotoilu-ajattelua mukana. Entistä suuremmalla innolla kaverit lähtivät harjoitustoimintaan.” Tuusulalaisilla on noin 40–60 keikkaa vuosittain. 6/2020 Pelastustieto 7 SOME VPK TOIMII AJASSA Tuusulan VPK:n harjoituksessa kerrattiin selvitysten tekoa nousuputkella, portaita pitkin ja letkut kalustonarulla nostaen. Palokunta täytti tänä vuonna 90 vuotta. ”Nyt kun rajoitteita on purettu, niin kyllä se piristi touhua. ”Uudet kaverit pitää saada tuntemaan itsensä tervetulleiksi. Ne ovat enimmäkseen rakennuspalotehtäviä ja luonnonvahinkojen torjuntaa. Ja nyt on aika taas vapaampi. Matti Kortteus, Twitter 25.6.. Tämä korostaa järjestelmämme monimuotoisuutta ja toisaalta sitä, että yhtä oikeaa ratkaisua on hyvin haastava löytää nopeasti. SSPL, Twitter 1.8. Yhdessä asioista keskustelemalla ja päätöksiä tekemällä asiat yleensä menevät paremmin eteenpäin. Vähän tuntuu, että täytetään muodollisuutta. ”Teimme tiukat ohjeet ja kiellot tilanteeseen – ja kyllähän se kavereita söi, sen kyllä huomasi. Olemme oikein tyytyväisiä”, Vesalainen iloitsee. Uusien rekrytointi on joskus tuuripeliä, kun nykyaikana on paljon palokuntatoiminnan kanssa kilpailevia harrastusja toimintamahdollisuuksia. Se on joskus vähän haastavaa, mutta vielä ei ole ongelmia tullut.” ”Erityisesti päivälähtöihin on hankalaa lähteä, kun hälytysosastolaisten päivätöistä ei aina pääse irtautumaan.” Hieman lisää väkeä siis tarvittaisiin. Mutta he ovat fiksuja ja ymmärsivät kyllä kieltojen syyt”, kertoo puheenjohtaja Risto Vesalainen Tuusulan VPK:sta. Pelastuslaitoksen työt tekee ihminen. ”Yksi höökillinen pitäisi saada porukkaa liikkeelle. Joskus hyvin huollettu ja tarkastettu tekniik ka voi pettää. Vesalainen muistuttaa, että rekrytointia saa parannettua omalla avoimuudella ja vastaanottavaisella asenteella. Vasteaikavaatimukseen vastaaminen ja tilannetiedustelu varmasti ihan hyviä tavoitteita
Mitä kuuluu. Pelastustoiminnan peruskurssin palautteen analysointi on juuri alkanut ja hyviä kehittämiskohteita löydetään niin kurssin sisältöön kuin pääsykriteereihinkin. 1 ” K ansalaiset luottavat pelastustoimeen, mutta uskottava pelastustoimi syntyy ja vahvistuu vain alaa reilusti kehittämällä. #lääkärihelikopteri #finnhems #hems #ensihoito #kiinnielämässä #saaristo #Helsinki #finland 2 ”On tärkeää ymmärtää, että terveydenhuollon toimitusketjut eivät voi olla paikallisia tai kansallisia. Kehittämiseen tarvitaan rahaa, mutta pelastustoimi säilyy silti – sopimuspalokuntatoiminnan vuoksi – edullisena turvallisuusorganisaationa.” – Järjestöneuvos Isto Kujala, Helsingin Sanomat 25.7. Kun Pelastusopisto sai kehittämisrahoitusta, se mahdollisti lisäresurssin palkkaamisen. Samalla palasin sopimushenkilöstön koulutuksen pariin kahdeksan vuoden jälkeen. Mitä jatkossa. 3 ”Nappia painamalla saamme 2500 [sopimuspalokunnan] henkilöä liikkeelle kymmenessä minuutissa ja kun lisätään aika puoleen tuntiin, saadaan lähes 10000 henkilöä. Tällä hetkellä käynnissä olevat EU:n yhteishankintamenettelyt ovat hyvä alku.” – Humanitaarisen logistiikan professori Gyöngyi Kovács Kansan Uutisissa 21.7. Oikein hyvää. 8 Pelastustieto 6/2020 INSTAGRAM @finnhems Laskupaikka voi joskus olla eksoottinen, silti aina harkittu ja turvallinen Saaristohälytyksellä @docmariak tiimeineen. Lomailin lähes koko kesän, kun uusi työ oli varmistunut. Se on aikamoinen resurssi häiriötilanteiden varalle.” – Jokilaaksojen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Jarmo Haapanen, Selänne-lehti 13.8. Muutos on aina mahdollisuus kaikille. Syyslukukausi on lyhyt aika ja toivottavasti voin jatkaa tehtävässä pidempään. K U V A : O S S I P IE T IL Ä IN E N. Olen irtisanoutunut Palopäällystöliitosta. Tein Palopäällystöliitossa työurani pisimmän yhtäjaksoisen rupeaman samassa tehtävässä ja työpaikassa. Miksi Kuopioon. Niiden maailmanlaajuinen koordinointi on erittäin tärkeää. AJASSA POIMINNAT MITÄ KUULUU. K U V A : M A R IA K A IS T A Paluu juurille Pasi Uurasmaa toimii määräaikaisena suunnittelijana Pelastusopistolla syyslukukauden 2020
Kellokoskelainen Maskonen on ollut mukana palokuntien hälytystoiminnassa ja erilaisissa kehittämishankkeissa. Heinäkuussa oli paljon sateita. Pienemmällä yksiköllä voidaan hoitaa nopeasti ensi-iskun tehtäviä, kuten pieniä tulipaloja, öljyvahinkoja maa-alueella ja pieniä liikenneonnettomuuksia. Esimerkiksi sammutustekniikaltaan ne ovat aikaisempaa tehokkaampia. Tietysti työturvallisuus pitää tässä ottaa aina huomioon.” Esa Aalto Kesäkuukausina on tänä vuonna ollut 2117 maastopalohälytystä. Ovatko kevyttai kärkiyksiköt lyömässä nyt lopullisesti läpi pelastuslaitoksissa, yliopettaja Ismo Huttu Pelastusopistosta. Molemmilla nimillä työvälinettä kutsutaan. Esimerkiksi Pirkanmaalla yksikkö on ollut käytössä jo aikaisemmin ja kokemukset ovat olleet hyviä. 6/2020 Pelastustieto 9 HYVÄ KYSYMYS UUTINEN Kärkiyksiköiden läpilyönti. ”Kyllä tarvitaan, vaikka koskaanhan ei voi tietää, miten tekniikka kehittyy. Yksiköissä on myös Cobra-sammutusleikkureita. AJASSA TILASTO Heinäkuun sateet vähensivät maastopaloja SSPL nimitti uudet johtajat Helsingissä otettiin elokuussa käyttöön ensimmäinen oma kärkiyksikkö. Paloista valtaosa oli toukoja kesäkuussa, heinäkuussa oli vain 124 paloa. (LÄHDE: JOHANNES KETOLA, ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO. Tarvitsemme yhä sisältäpäin sammuttamista eikä ihmishenkien pelastamiseenkaan ole muuta keinoa. Sää vaikuttaa voimakkaasti maastopalojen määrään. Olemme hankkineet uutta kalustoa ja ottaneet koulutukseen täydentävät sammutusmenetelmät niin alipäällystö-, tutkintokuin täydennyskoulutuksessa.” Tarvitaanko tulevaisuudessa raskaampaa kalustoa. Aiemmin kesällä SSPL:n puheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Arto Pirttilahti (kesk.). Kahden hengen pelastusyksikkö mahdollistaa palveluverkon kasvattamisen pienemillä henkilöresursseilla ja kevyemmällä asemarakentamisella. TIEDOT ON KOOTTU PELASTUS TOIMEN TOIMENPIDETILASTO PRONTOSTA.) Suomen Sopimuspalokuntien Liiton SSPL:n uudeksi toiminnanjohtajaksi on valittu Ari Maskonen. Toiminnanjohtajan valinta muuttui loppukesästä, sillä aiemmin kesällä toiminnanjohtajaksi valittu Timo Kouki ei ottanut tehtävää vastaan. Helsingin ja Pirkanmaan yksiköissä käytetään CAFS-sammutusjärjestelmää, jossa veden sekaan pumpataan paineilmaa ja vaahtonestettä. SSPL kertoo Maskosella olevan vahva kokemus järjestötyöstä ja yhdistyshallinnosta. Hän on ollut Suomen Keskustan kansanedustajana vuodesta 2011 alkaen. Myös asenteet ovat muuttuneet. Keski-Uudellamaalla käytössä on UHPS eli korkeapainejärjestelmä, johon saa myös vaahtoa. 200 400 600 800 1000 1200 huhti 2018 touko 2018 kesä 2018 heinä 2018 huhti 2019 touko 2019 kesä 2019 heinä 2019 huhti 2020 touko 2020 kesä 2020 heinä 2020 M aa st op al oj en lu ku m ää rä Maastopalot kuukausittain Metsäpalo Muu maastopalo. Niitä on toki hankittu jo aikaisemmin, mutta hankintamäärät kasvavat koko ajan.” Miksi niistä on nyt innostuttu. ”Kyllä. ”Tietämys niistä on lisääntynyt. Yksiköiden tekninen taso on parantunut. Uudella yksiköllä on jo tehty onnistuneesti ensimmäisiä keikkoja. Myös Pirkanmaan ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksilla on otettu käyttöön kärkitai kevytyksikköjä. Hän seuraa tehtävässä viime vuoden lopulla tapaturmaisesti menehtynyttä kansanedustaja Antti Rantakangasta. Enää ei savusukeltamista nähdä ainoaksi keinoksi sammuttaa tulipaloja.” Onko uusi kalusto otettu huomioon koulutuksessa. Maastopalojen määrä yhteensä on aikaisempien vuosien tasolla. Agrologi Arto Pirttilahti on kotoisin Mänttä-Vilppulasta. ”Kyllä näin voi sanoa
PELASTUSALAN MAAILMA
Los Angelesin pelastuslaitoksen palomiehet ovat joutuneet taistelemaan vuorokausia suuria liekkejä vastaan. Kaliforniassa riehuu jälleen suuria maastopaloja. Kuva: Lehtikuva/AFP.. elokuuta. PELASTUSALAN MAAILMA 34°16’8 P 117°38’6 L Palomiehet seuraavat riehuvaa maastopaloa San Gabrielin vuorilla lähellä Los Angelesia 14
Hän kannustaakin ottamaan uudistuksen mahdollisuutena siirtyä pelastustoimen kehittämisessä seuraavaan vaiheeseen. ”Keskustelua on viime vuosina käyty varsin paljon hallintorakenteista. Palvelut ovat ihmisiä varten ja olemme tarvittaessa tehokkaita antaPelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka kokee tärkeäksi, että kentällä otetaan laajasti kantaa lakiin.. syyskuuta asti. Siitä hyötyvät asiakkaamme, kun tiedämme sen, miten meitä arvostetaan. AJASSA P elastusylijohtaja Kimmo Kohvakka kokee tärkeäksi, että kentällä otetaan laajasti kantaa lakiin. ”Uusi laki antaa meille työkaluja yhtenäistää toimintaamme järjestelmällisemmällä tavalla. Teksti ja kuva: Esa Aalto Uudistus on mahdollisuus. Soisin, että näkisimme nyt sen punaisen langan, mitä varten palvelutuotantoamme teemme. Lausuntoaikaa on 25. Sen osoitti myös viimeisin poliisibarometri.” ”Tämä antaa meille myös mahdollisuuden tehdä sitä työtä, mitä lainsäätäjä meiltä odottaa.” Pelastusylijohtaja muistuttaa, että alkamassa on myös pelastuslain uudistus, joka antaa alalle mahdollisuuden kehittää alaa ja olla sisällöllisesti mahdollisimman tehokas. 12 Pelastustieto 6/2020 Palvelu paranee – toiminta kehittyy Laaja lakikokonaisuus, jossa määritellään suuren soten kanssa myös pelastustoimen tuleva järjestäminen, on parhaillaan lausunnolla
Sen asian jalostamisesta tässä on kyse.” Hän myös kehottaa heittämään huolen pois, että alamme tulevaisuus olisi jotenkin uhattuna. Jos tällainen muutos toiminnassa on tosi asia, siihen pitää vastata. Kohvakka pitää tärkeänä, että laista lausutaan laajasti. Vaikka aikataulu lain valmistelussa on haasteellinen, lausunnot käydään hänen mukaansa huolellisesti läpi ja niillä on vaikutusta. Se antaa mahdollisuuden kehittää erityisesti kansallista suuronnettomuusvalmiutta. ”Toivon, että voimme käydä kentän kanssa vuoropuhelua lausuntoaikanakin, jotta lausunnoissa esiin tulevat asiat olisivat tiedossa ja voimme ministeriössä ottaa asioita jo etukäteen huomioon. Jokainen henkilökohtainen sopimus kiinnostaa minua ja sisäministeriötä”, Kimmo Kohvakka korostaa. Kohvakka huomauttaa, että pelastustoimen järjestämislain lisäksi laaja lakikokonaisuus vaikuttaa muiltakin osin pelastustoimeen ja siksi sisäministeriön on tehtävä tiivistä yhteistyötä sosiaalija terveysministeriön sekä valtiovarainministeriön kanssa, jotta asiat etenevät samaan suuntaan. Pelastustoimen siirtoa maakunnille on perusteltu erityisesti mahdollisuudella hoitaa ensihoitoa ilman kilpailutusta. Jos sillä on palvelutasoa heikentäviä vaikutuksia esimerkiksi kakkostai kolmosriskiluokan alueilla, valvova viranomainen ottaa kantaa asiaan. Myös neuvottelukunnan perustaminen tuo työkalun suunnitella ja kehittää pelastustointa. Toki täytyy ymmärtää se, että maakunnan palvelutuotannossa on tarvetta muullekin, kuten kotiin vietäville palveluille.” VARALLAOLO KUULUU MYÖS MINISTERIÖLLE ”Varallaolosta luopuminen kuuluu sopimusteknisesti paikallisille toimijoille, mutta valtakunnallisen palveluja suorituskyvyn turvaamisen kannalta se kuuluu myös valtionhallinnolle. Maakuntien verotusoikeus saattaa toteutua tulevaisuudessa. Kimmo Kohvakka korostaa aluehallintoviraston toimivan itsenäisesti arvioidessaan pelastustoimen palveluja, mutta niiden toiminta sidotaan ohjausmekanismiin tekemänsä selvityksen kautta. 6/2020 Pelastustieto 13 AJASSA maan apua. Valvonnan lisäksi ne siis keräävät tietoa maakunnallisten pelastuslaitosten ohjauksen tueksi. Hän pitää selvänä, että valtion pitää osoittaa pelastustoimeen sellainen rahoitus, jolla se pystyy lakisääteiset tehtävänsä huolehtimaan. Kohvakka pitää rahoituksen määrittelemisen kannalta välttämättömänä, että pystymme osoittamaan tietopohjaan perustuen rahoitustarpeemme. Käymme jo nyt yhdessä läpi asioita aluehallintoviraston kanssa, joten yhdenmukaisuutta haemme jo nyt toiminnalle.” ”Olemme vahva turvallisuustoimija yhteiskunnassa, mutta joukkomme on pieni eikä meillä ole muuta vaihtoehtoa kuin tehdä yhdessä tätä meille rakasta pelastustointamme. Eriävistä näkemyksistä huolimatta”, hän painottaa. ”Jos maakunnan toiminta ei tässä mielessä ole kustannustehokasta, toki valtioneuvosto voi uuden lain myötä puuttua asiaan.” ”Meidän pitää vakuuttaa myös muut siitä, että tekemämme ensihoito on suuronnettomuusvalmiuden kannaltakin kustannustehokasta. Se raportoi ohjaavalle viranomaiselle eli sisäministeriölle, joka käy neuvottelut maakuntien kanssa. Parhaillaan aluehallintovirasto selvittää, millainen vaikutus sillä on palvelutasoon ja millaiset ovat siitä aiheutuvat kustannuspaineet. Siinä mielessä hallinto-oikeuden ratkaisun ja esimerkiksi Helsingin jo nyt tekemien satsauksien palvelutason parantamiseksi pitää näkyä aikanaan myös valtion rahoituksessa. Myös sopimuspalokuntatoiminnan turvaamisesta mainitaan hallitusohjelmassa.” LAUSUNNOILLA VAIKUTUSTA Kohvakka pitää lakiluonnoksessa keskeisenä valtioneuvoston strategista ohjausta. RAHOITUKSEN OLTAVA RIITTÄVÄÄ Valtio rahoittaa maakunnallista pelastustointa. Hän pitää valtionhallinnon eli sisäministeriön vahvaa ohjausta tervetulleena. Valtakunnallisesti arvioidaan myös lakiin kirjatut koottavat tehtävät. Valtion on huolehdittava riittävästä rahoituksesta.. ”Kyllä valtion viranomaisilla pitää olla yhteinen näkemys palvelutasosta. Hän sanoo, että rahoituslaskelmissa on toteutettu valtakunnallisesti yhtenäistä rahoitusmallia ja se tuo väistämättä muutoksia alueittain. Sairaanhoitopiirit tutkivat myös mahdollisuutta hoitaa ensihoito itse. ”Taloudellisten panostusten on oltava riittäviä suhteessa palvelun tärkeyteen.” Samaan hengenvetoon hän lisää, että toki pitää käydä huolella läpi, onko muita keinoja turvata palvelutaso. Palvelutason pitää olla lakisääteisellä tasolla.” Pelastusylijohtaja huomauttaa, että yhteiskunnan on turvattava pelastustoimen palvelu. Hän kuitenkin huomauttaa, että rahoituksessa on seitsemän vuoden siirtymäkausi. ”Olemme ehdottomasti auttamassa ja tukemassa tässä asiassa pelastuslaitoksia. TEEMME YHDESSÄ Uudessa laissa aluehallintoviranomainen valvoo pelastustoimen palvelutasoa. ”Hallitusohjelmaan on kirjattu, että pelastustoimen ja hätäkeskusten suorituskyky turvataan
14 Pelastustieto 6/2020 PELASTUSTOIMI 14 Pelastustieto 6/2020
Vai olisiko sittenkään. Kangastie kiittelee järjestelmää työturvallisuuden parantamisesta. Savusukellusvalvojalla olisi edessään monitori, josta näkee kaikkien sukeltajien tiedot. Paineilman määrä, pelastajan ruumiinlämpötila, ympäristön kuumuus ja myrkkykaasujen määrä kaikki ok ja raja-arvojen sisällä. Äkkiä pois täältä, mutta mihin päin. Koottujen numeeristen tietojen avulla valvojalla olisi selkeämpi käsitys siitä, mikä on kunkin pelastajan tilanne. Teksti ja kuvituskuva: Petri Vanhanen · Pelastajan pukukuva: Kimmo Kaisto tehtävillä pelkkää teknologiaromanttista haihattelua. Valvonta voisi toimia vaikkapa näin. Myös Palopäällystöliiton kehittämispäällikkö Antti Kinnunen näkee hyötyä. Tällaista voisi olla pelastusalan työ tulevaisuudessa. Aiemmin tiedot paineilmalaitteista on pitänyt kerätä radion avulla, mutta nyt nekin matkaisivat automaattisesti ja reaaliaikaisesti. Savun sekaan mars. LÄMPÖTILATIEDOT VALVOJALLE JA PELASTAJALLE Älyvaatteiden toimintalogiikkaa on hiottu muun muassa Teknologian tutkimuskeskus VTT:ssä. 6/2020 Pelastustieto 15 TYÖTURVALLISUUS V aatteeseen kiinnitetty anturi lähettää aikaleimatun signaalin. Älyvaate lähettäisi nämä tiedot eteenpäin sukelluksen valvojalle ja pelastajalle itselleen. Alan näkökulmasta tällä hetkellä älyvaatteiden tärkeimmät ja osuvimmat palvelutehtävät voisivat olla ympäristön ja ruumiinlämpötilan, myrkkykaasujen, pelastajan sijainnin ja paineilman määrän kartoittaminen. Raja-arvojen ylitykset värikoodattaisiin vaikkapa kriittisiin (punainen) ja lähes kriittisiin (keltainen). Valvoja näkee pelastajan lukemat koneeltaan. Tietokeräystoiminto kuulostaa hyväl tä Muhoksen paloaseman apulaispalopäällikkö Jari Kangastien korvaan. Onko älyvaatteiden laajamittainen käyttö Vaate auttaa pelastajaa Älypuhelin ja -kännykkä ovat jo vanhaa teknologiaa. Alakerroksen lämpötila nousee. Seuraavaksi äly siirtyy puettavien teknologioiden myötä vaatteisiin. Ideoita ja malleja on, ja ne testeissä toimivat, mutta matka pelastusalan tuotteeksi on vielä kesken. Käyttäjälle itselleen varoitus raja-arvojen ylittymisestä tulisi vaikkapa jonkinlaisen värinähälytyksen, valomerkin tai äänisignaalin muodossa. Tieto kulkee valvojalle ja pelastajan käsivarren hälytin alkaa väristä. Kiihtyvyystunnistusanturit havaitsevat pudotuksen ja viesti lähtee sukelluksen valvojalle. Tokkurainen pelastaja pääsee jaloilleen, mutta ei ole enää varma suunnasta. Parin askeleen jälkeen älyvaate löytää orientaation: poistumisreitti on eteenpäin ja oikealle. Kangastie kollegoineen oli yksi taho, jolta VTT haki konsultaatiota hankkeen alkumetreillä. Yhtäkkiä lattia pettää
”Joillekin 39 asteen ruumiinlämpö saattaa olla liikaa, toisille se taas ei ole suurikaan ongelma”, muistuttaa Pelastusopiston yliopettaja Ismo Huttu. ”Joissain sammutustilanteissa ulkolämpö saattaa tulla nopeasti läpi puvusta. Valitettavasti edelleen ongelmia voi tulla heikosti läpäisevien rakenteiden haitatessa paikannuspulssin kulkua. Lämpötilojen lisäksi esille nousi altistusten seuranta. Savusukellustehtävissä ei niinkään. Huttu ei haluaisi nähdä tilannetta, jossa pelastaja itse tuntee olevansa täydellisessä katkeamispisteessä, mutta sukellusvalvoja ja ohjaustaulu suosittavat jatkamaan vain. Sisätiloissa paikantaessa voi tulla ongelmia huonosti läpäisevien rakenteiden kautta. Jotkut haluavat päätöksentekoonsa useampia mittareita, joillekin taas datalähteiden lisääminen sekoittaa tilannekuvaa. Lämpöarvojen tapaan raja-arvojen ylityksistä voisi tulla käyttäjälle varoitus vaikkapa mainitun värinähälyttimen kautta ja valvojalle puolestaan värikoodattujen numeroarvojen muodossa. ”Sukellustehtävässä pitäisi tietää, onko pelastaja keittiössä vai vessassa, mutta GPS näyttää ylimalkaisesti, että sukeltaja on tässä osoitteessa.” Mutta entäpä jos GPS:n sijasta käyttäisi huomattavasti tarkempaa UWB-kolmisuuntapaikantamista. Hän oli mukana testaamassa älyvaatteisiin kaavaillun lämpötilamallinnuksen toimivuutta Pelastusopistolla. Kunkin pelastajan lämpökestävyys kun on yksilöllistä. 16 Pelastustieto 6/2020 TYÖTURVALLISUUS ympäristön lämpötilan tyylisistä kriittisistä raja-arvoista varoittamiselle. ”Metsäpalot ovat pitkäkestoisia. ”Pelastajan omaan päätöksentekoon oman sukelluksensa jatkamisesta tai päättämisestä pitäisi luottaa enemmän. Savusukelluksessa pitäisi pitää pöytäkirjaa paineilman tasoista ja muista tehtävään A LK U P E R Ä IS K U V A : T E E M U H E IK K IL Ä. Huttu näkee tässä erityistä potentiaalia metsäpalojen tyylisillä tehtävillä, joissa tehtäväkesto voi olla pitkä ja toimintasektori laaja. Tällaisessa käytössä järjestelmälle olisi kova kysyntä muuallakin maailmassa”, Huttu kertoo. Jos lisätty tekniikka ei ole helppokäyttöistä, toimintoja ei käytä kukaan.” NUMEROILLE EI LIIKAA PÄÄTÖSVALTAA Tekniikan käyttäjäryhmissä on vaihtelua. Tilanteessa voi olla vaarana hukkua dataan.” Hän peräänkuuluttaa uudelta tekniikalta ensisijaisesti helppokäyttöisyyttä ja selkeyttä. Mutta toimintojen lisääminen itsetarkoituksellisesti ei ole järkevää, vaan niillä täytyisi aina olla selkeä tarve. ”Valvojalla on tilanteessa paljon muutakin tekemistä kuin valvoa yksittäisten sukeltajien lämpötiloja. Ympäristössä voi myös olla häkää ja happipitoisuus voi laskea. Täällä Pelastusopistolla pyrimme antamaan eväitä tällaisten tilanteiden arviointiin.” Savusukeltamisen keskeyttämiseen voi Hutun mukaan olla muukin turvallisuuteen liittyvä syy, mitä valvontataulu ei näytä, esimerkiksi tulipalon käyttäytyminen. Häneltä ja muilta Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen työntekijöiltä kysyttiin, millaisia toimintoja he haluaisivat alan näkökulmasta mukaan. Tämä on selkeä vaaratilanne.” Valvontataulu on ideana Kinnusen mieleen, mutta hän pelkää informaatioähkyn vaaraa. ALTISTUSMÄÄRÄT JA SIJAINTITIETO HYÖDYLLISIÄ METSÄPALOTEHTÄVIIN Kangastie oli mukana älyvaatteiden kehitysprojektissa. Numeeristen raja-arvojen tulkitsemisessa saattaa piillä ongelma, jos päätösvalta stressistä ja kuormittavuudesta siirtyy pois yksilön omasta kokemuksesta. Signaalin vastaanottonopeuden perusteella päätellään, missä kohtaa pelastaja kulloinkin on. ”Nykyiselläänkin esimerkiksi kenttäjohtamisjärjestelmässä on valikkoja ihan tolkuttomasti. Antureilla kun voisi mitata ympäristön lämpötilan lisäksi myös ympäristön myrkkykaasujen määrää. Esimerkiksi GPS ei toimi sisätiloissa luotettavasti, sillä paksut rakenteet vääristävät ja estävät signaalia. TIETOJEN TALLENNUS VAATII LAINSÄÄDÄNNÖN TARKISTAMISTA Älyvaatteiden karvalakkitasoisin päätyö on kerätä dataa ja lähettää sitä eteenpäin tai tallentaa sitä jonnekin. Tietojen arkistointi jo itsessään helpottaisi työtä ja sen seurantaa. Kehittyneemmässä sovelluksessa älyvaate suodattaa datasta oleellisen ja mahdollisesti tarjoaa käyttäjälle tai valvojalle jonkin toimenpidesuosituksen – tai toimii käskemättä itse. Mutta metsäpalot aukeassa maastossa, niissä paikannus joko GPS:llä tai UWB:llä pääsee koreampaan kukkaan. Toinen lisäsovelluskohde olisi paikantaminen. Lisäksi niissä on korkeat lämpötilat ja pelastajat voivat eksyä. Siinä kolme eri puolille sijoitettua lähetinmajakkaa lähettäisi pulssisignaalin älyvaatteeseen kiinnitettyyn anturiin. Mutta ehkä lisäinformaatiota voisi ajatella pelastajan oman ja savusukellusvalvojan päätöksenteon tukena
Jos jonkin pelastajan kohdilla kuormituskertoja on liikaa ja liian usein, voisi tämän henkilön laittaa hetkeksi tauolle vaativimmista tehtävistä – tilanteen niin salliessa. Pelastuslaitos ehtisi paikalle aiemmin ja tarkalla sijaintikohteella.. Yksi ratkaiseva tekijä pelastusalan kannalta on älyvaatteiden hinta. Pelastustyötä tekevien lisäksi älyvaatteista olisi hyötyä myös mahdollisen pelastettavan näkökulmasta. Tällöin tarvitaan signaalivahvistimia. 6/2020 Pelastustieto 17 Numeroille ei valtaa ihmiskokemuksen yli. Jos signaali ei kulje, reaaliaikaista tietoa ei saa niin pitkään kunnes yhteys palautuu. ”Silloin voitaisiin rakentaa aikajana siitä, miten tilanne kulki.” Toinen puoli datassa olisi tutkimuksellinen käyttö. Koronakriisin iskiessä pelastusalan budjetit joutuivat entistä tarkempaan syyniin – ja koronaa ei vielä ole voitettu. Toinen ongelma on kerättyjen tietojen henkilösuojassa. Sitä VTT tekeekin yhdessä Pelastusopiston ja Työterveyslaitoksen kanssa. Sen vuoksi opiston pelastustoiminnan tiimi lähti testausprojektiin mukaan”, Huttu kertoo. Kolmantena puolena data voitaisiin koota myös työterveyden edistämiseen. Älyteknologioiden kehitys avaa uusia lainsäädännöllisiä ongelmia, jotka täytyy ratkaista ennen kuin niiden rutiininomainen työkäyttö on mahdollista. Perinteisestä teknologiastakin on paikoin pulaa, jolloin niiden hankinta saattaisi mennä uuden teknologian hankinnan edelle. TULEVAISUUDESSA KUSTANNUKSET LASKEVAT JA ONGELMAT HIOUTUVAT Tietokoneet ja anturit saadaan mahdutettua kevyeksi ja pieneksi. Älyvaatteiden toiminnoissa on pelastusalan näkökulmasta potentiaalia. Pelastajan ruumiinlämmön seuranta oli yksi alalta tulleista toiveista. Entä keillä on pääsy kunkin pelastajan tallennettuihin ja reaaliaikaisiin tietoihin ja millä tarkoitusperin. Kinnunen näkee pelastusalan kaupallisen teknologiakehityksen näkökulmasta pieneksi sektoriksi. Kustakin pelastajasta olisi kuormitusmäärien historiatiedot käytössä. Huttu, Kinnunen ja Kangastie ovat mielenkiinnolla seuraamassa, mihin suuntaan älyvaatteiden kehitys kulkee. Tuomaala tiimeineen haki konsultaatiota pelastusalalta siitä, mitä älyvaatteilta toivottaisiin. Tietoa voisi kerätä tehtävien keston ajan lisäksi koko työvuoron ajan. Vaikka uhri menisi tajuttomaksi, älylaite tekee hälytysilmoituksen automaattisesti itse ja kertoo onnettomuuden mahdollisen syyn, henkilötiedot ja onnettomuuskohteen sijainnin. Jos onnettomuus sattuisi yksin hankalasti saavutettavissa kohteessa työtä tekevälle, osaisi älyvaate tehdä hälytysilmoituksen. Niiden perusteella voitaisiin tutkia, onko viime aikoina tullut liiallista myrkkykaasujen, korkeiden lämpötilojen tai korkeastressisten tilanteiden kuormitusta. Onko tehtävänaikainen lähetyssignaali riittävän suojattu, jottei siihen pysty tekemään tietomurtoa. Laitteiden kustannukset tosin halpenevat tekniikan kehittyessä myöhemmin. ”Ongelma ei ole enää se, etteikö dataa saisi kerättyä, vaan se, mitä sillä tehdään”, kertoo älyvaatteiden kehitystyötä VTT:llä projektinjohtajana tehnyt johtava tutkija Pekka Tuomaala. Tietosignaalien tallentamisen ongelmat tehtävän aikana voivat rakenneläpäisevyyden vuoksi olla ongelma. ”Pelastusopistolla olemme aina halunneet auttaa tällaisten kehittämisessä. Lähetetty data kun on osaksi henkilökohtaista, terveydellistä tietoa. Älyvaatteiden lopullinen hyöty on kuitenkin vielä näkemättä, koska tuotteita ei ole arkikäytössä vielä testattu ja kehitystyö on osittain yrityssalaisuuden piirissä. Ihmisen elintoiminnoista ja ympäristöstä voidaan kerätä monipuolista dataa. Tuomaala uskoo, että älyvaatteet lyövät aikanaan läpi. Kun oikean työtilanteen sekunnintarkat tiedot lämpötiloista, sijainneista, altistuksista, sykkeestä ja stressitasoista olisi koossa, tietoa voidaan käyttää työtapojen tai työvälineiden kehittämiseen. Se saattaa heijastua hintoihin. Älyvaatteiden toimintalogiikan hionta vaatii kehitystyötä ja testausta. Älyvaate ratkaisisi tämän ongelman, sillä se pystyisi kokoamaan lähettämänsä tiedot pöytäkirjakoosteeksi mittayksiköiden murto-osien tarkkuudella reaaliajassa. ”Voi olla, että laitteita kehitetään ensisijaisesti muille ammateille, mutta niitä voidaan ottaa myös pelastusalalla käyttöön”, Kinnunen kertoo. Aiemmin mainittujen lämpö-, altistusja paikannuspalveluiden lisäksi projektissa kartoitettiin myös automaattisen hätäilmoituksen tekemisen ja vaatteiden itselämmittävyyden toimintoja. Hintakysymyksen lisäksi myös osa teknisistä ongelmista ratkeaa – tai vähintään helpottuu – teknologisen kehityksen myötä. ”Jos miettii vaikkapa muista tulevaisuusteknologioista lämpökameran kuvan heijastamista maskeihin, niin sellainen olisi toki hyvä, mutta olisiko silti parempi, että sammutusautoissa olisi vain enemmän tavallisia lämpökameroita”, Kinnunen pohtii. Kinnunen visioi älyvaatteesta pelastajan ”mustaa laatikkoa”, joka tallentaisi onnettomuustutkintaa varten mahdollisimman monipuolisen datakoosteen. vaikuttaneista asioista. VTT:n omassa kehitysprojektissa älyvaatteita on kaavailtu useammille eri ammattiryhmille
18 Pelastustieto 6/2020 HÄLYTYSILMOITUS Hälytysilmoitus 12.6.2020 kello 2.24 • RKU 201 • Silvastintie 2, Vantaa • Automaattinen palohälytys 18 Pelastustieto 6/2020
HÄLYTYSILMOITUS K-Rauta Vantaanportin noutopihalla riehui raju palo. Tekstit: Marko Partanen · Kuva: Itä-Uudenmaan poliisilaitos Raju palo rajattiin – myymälä ja työpaikat säästyivät 6/2020 Pelastustieto 19. Lisää sammutusvoimia hälytettiin myös Helsinki-Vantaan lentoasemalta. Paloesimiehet päättivät keskittää kaikki voimansa rajoituslinjalle. Suihkuvoimaisilla lentokenttäpaloautoilla, ”Panttereilla”, operoineet palomiehet saivat merkittävän otteen palosta
Palomestari Koivu sijoitti yksikkönsä noutopihan ulkopuolelle, bussipysäkille ja antoi tilannepaikan johtajan tehtävän ensimmäiselle paikalle tulleelle paloesimiehelle, Saastamoiselle. 20 Pelastustieto 6/2020 HÄLYTYSILMOITUS K -Rauta Vantaanportin automaattinen paloilmoitin hälytti höökin matkaan Vantaankosken paloasemalta. Vartija juoksi avaamaan sähköportin, jonka jälkeen oli raivattavana vielä kevytrakenteinen puomi. Pelin henki selvisi Vantaankoskelta lähteneelle yksikölle heti alkumatkasta, sillä raju tulipalo nostatti savut, jotka näkyivät kauas Kehä III -tielle, paloesimies Isto Saastamoinen kertoo. Harvoin olen urallani nähnyt sellaista paloa. Hän kuuli hätäkeskuksen Saastamoiselle antamat lisätiedot: Kohteesta tulee useita soittoja, savua tulee paljon ja kattorakenteissa on liekkejä. Kun Vantaankosken hööki oli päässyt matkaan, myös ohikulkijat olivat havainneet K-Raudan katolta nousevan mustaa savua ja ilmoittaneet siitä hätäkeskukseen. Sanoin operaattorille, että tänä yönä menee pitkään”, Koivu kertoo. Noutopiha avautui hevosenkengän muotoisena, sen reunoilla kiersi varastokatos ja myymälärakennus ja hevo”Taivaanrantaan nousi musta savupilvi ja loimutti julmasti” K U V A : O LL IP E K K A V Ä Ä N Ä N E N Pitkälle näkyneet savut nousivat K-Raudan noutopihalta.. Päivystävä palomestari Ari Koivu lähti matkaan Pelastuskeskuksesta, kun vastetta oli korotettu. PALOPAIKALLE PÄÄSY HANKALAA Vantaankosken hööki ja päivystävän palomestarin johtoyksikkö ehtivät palopaikalle ensimmäisenä, suurin piirtein samaan aikaan. Palo paikallistui 5000 neliön laajuiselle noutopihalle, minne liikkeen ollessa suljettuna on pääsy estetty porteilla. ”Taivaanrantaan nousi musta savupilvi ja loimutti julmasti. Lähinnä palopaikkaa normaalisti päivystävä Pelastuskeskuksen hööki oli parhaillaan ensivastetehtävällä Helsingin puolella. Sen Saastamoinen väänsi käsivoimin pois tieltä. Samalla hätäkeskuspäivystäjä ilmoitti korottavansa vasteen suureksi rakennuspaloksi. Hätäkeskuspäivystäjä korotti vasteen nopeasti keskisuureksi
Se sijoitettiin noutopihalle Vantaankosken höökin viereen maski tuliseinää päin. SAMMUTUS KÄYNTIIN Vantaankosken palomiehet aloittivat tanko vedessä ja lämpösäteilyssä polveni ja reiteni.” Järeää suihkuputkea oli kuitenkin jonkun pidettävä sellaisessa paikassa, josta sillä voitaisiin hillitä paloa. Emme myöskään tienneet rakennuksen muotoa, mikä aiheutti päänvaivaa päätöksenteolle”, Saastamoinen sanoo. Työjohdon suihku katosi savuun ja liekkeihin, sillä ei ollut mitään vaikutusta. Suoraan edessämme oli valtava tuliseinä. Pakko siinä oli kuitenkin työ aloittaa”, palomies Sari Rautiala kertoo. Hän alkoi tehdä työparinsa kanssa selvityksiä. Lämpösäteily ja savunmuodostus olivat niin voimakkaita, että sammutustyö edellytti jatkuvasti paineilmalaitteen käyttöä. VALTAVA TULISEINÄ Vantaankosken hööki ajoi portista sisään. Hieman arvelutti, että polK U V A : JA LM A R I K O T IR R A N T A Paloesimies Isto Saastamoinen (vas.) sekä palomiehet Sari Rautiala ja Henri Koskinen aloittivat sammutustyöt ensimmäisinä.. Aluksi suunnitelmana oli vetää kaksi työjohtoa, mutta selvityksiä tehdessä toinen linja päätettiin vetää järeänä. Myös Helsingin keikalta vapautunut Pelastuskeskuksen hööki oli nopeasti paikalla. Rautiala asettui polvilleen maahan järeän työsuihkun kanssa. ”Paikka oli todella kuuma. Palomies Jani Söderlund alkoi tehdä työparinsa kanssa selvityksiä. PÄÄTÖS RAJOITUSLINJASTA ”Oli heti selvää, että palo ei saa päästä päärakennukseen. ”Päätimme keskittää kaikki voimamme kohtaan, jossa palava katos yhdistyy Kun ajoimme Kehä III:lle, osoite näkyi taivaalla. Voimakas lämpösäteily oli kuumentanut myös asfaltilla olevan veden, joka oli peräisin sprinkleristä. Varastorakennuksen vasemmalla puolella oli niin paljon savua, että hööki päätettiin ajaa rakennuksen oikealle puolelle. – Jani Söderlund – sammuttamisen. Sen kova rekyyli tarjoili tunnetusti riittävästi haasteita. Siinä kävi mielessä, että miten tässä käy, että jäädäänkö me tänne mottiin. ”Se oli säväyttävä näky. HÄLYTYSILMOITUS senkengän keskelle sijoittui varastorakennus. Tosin emme olleet aivan varmoja, onko palo jo päässyt sinne. Hän viritteli järeälle suihkulle trukkilavoista telinetä ja pani myös merkille, että lämpösäteily oli kohdallaan. Paloesimies Juha Gröhn ryhtyi Saastamoisen tueksi
Samalla hankalassa ja ahtaassa tilassa peruuttelu olisi vähentynyt ja työympäristöstä olisi tullut pelastajille turvallisempi. Kuvassa näkyvät hyvin vesitykit puskurin päällä ja katolla.. PITÄÄKÖ YKSIKÖT EVAKUOIDA. Kun väkeä ja vettä saatiin lisää, järeät suihkuputket varustettiin kahdella palomiehellä. Olli-Pekka Väänänen arvioi, että K-Raudankin palossa Pantteri olisi kahdella säiliöautolla tankkaamalla pystynyt operoimaan ilman katkoja. Samalla ymmärsimme, että alkutilanteessa vesi ei riitä, jos käytämme sitä järeiden suihkuputkien vaatimalla volyymilla”, Gröhn sanoo. HANKALA TILANNEKUVA Saastamoinen yritti selvittää tilannekuvaa, mutta savun ja liekkien keskellä se oli todella hankalaa. ”Tehokkain hyöty Panttereista saataisiin siten, että se ei poistu sammutuspaikalta ollenkaan. Palomestari Koivu käski hätäkeskuksen hälyttää myös Helsinki-Vantaan lentokentällä päivystäviä Finavian pelastuspalvelun ”Panttereita” (Rosenbauer Panther -lentokenttäpaloauto), joissa on enemmän vettä ja vaahtoa sekä tehokkaammat vesitykit. Rajoituslinjalla paloa pyrittiin hillitsemään vettä säännöstellen. Tuuli oli sammuttajien puolella, se painoi paloa myymälästä poispäin. ”Aluksi oli ongelmana, että oliko noutopihaa järkevää sammuttaa kiivaasti, koska emme tienneet, oliko palo päässyt sisälle.” Saastamoinen piti briiffaustauon kaikkien paikalla olevien esimiesten kanssa. Toinen onni Finavian palomiehet pohtivat kokemustensa perusteella Pantteri-lentokenttäpaloautojen käyttöä tulipalopaikalla. Tuli kutitteli patjan alareunaa pitkinä häntinä. 22 Pelastustieto 6/2020 HÄLYTYSILMOITUS myymälärakennukseen. Jos Pantteria tankkaa kaksi säiliöautoa jatkuvasti, voidaan sen sammutustoiminta pystyä järkevällä vedenkäytöllä säilyttämään katkeamattomana”, Henri Nyman sanoo. Hän kertoi päättämästään rajoituslinjasta ja siitä, että palo ei saa levitä 10000 neliömetrin suuruiseen myymälään. Hän löysi pihan perältä viisi tai kuusi peltikaappia, jotka sisälsivät nestekaasupulloja. Paikalle oli saatava trukkeja, jotka veivät kaapit pois. ”Patja oli meistä noin 30 metrin päässä ja mietimme, että pitääkö etulinja evakuoi da.” Asemat päätettiin kuitenkin säilyttää ja Gröhn alkoi tiedustella noutopihaa. Palopaikalle tuli nopeasti lisää yksiköitä Keskija Länsi-Uudeltamaalta sekä Helsingistä. Sitä voidaan tankata kahdella neljän tuuman letkulla yhtä aikaa. Noin kymmenen metrin korkeudelle parkkeerannut paksu savupatja työntyi noutopihalla olevien palomiesten päälle. He esittelevät keinon, josta tietyissä tilanteissa voisi olla paras mahdollinen hyöty. Pantterit palopaikalla K U V A : K IM M O K A IS T O Finavian palomiehet Olli-Pekka Väänänen (vas.) ja Henri Nyman ovat tyytyväisiä uuden Rosenbauer Panther -lentokenttäpaloauton suorituskykyyn
Järjestelmästä on etua, kun ajoneuvolla ajetaan stressaavissa tilanteissa ja kun harjoitellaan löytämään ääritilanteiden rajat. Tehtävään alistettiin molemmat paikalle hälytetyt nostolavat. He alkoivat sammuttaa paloa suihkuputkilla. Vesilinjan rungoksi sidotulta nostolava-autolta piti vetää kolme runkoletkua, jotta jakoliitin saatiin sopivalle etäisyydelle. PALOA VASTAAN TOISESTA SUUNNASTA Helsingin Käpylästä tullut pelastusyksikkö alkoi sammuttaa noutopiha-alueen ulkopuolelta. Katto on laaja ja nostolavat pedattiin palosta katsottuna kauimmaiseen nurkkaan. ”Aluksi meillä oli käytössämme vain höökin vesilasti, joten se loppui nopeasti. Mikäli sivuttaiskiihtyvyys on edelleen liian korkea, ajoneuvo jarruttaa kuljettajan reaktioista riippumatta kaikilla kuudella pyörällään. Otimme letkut kainaloon ja peräännyimme”, Laine sanoo. Palomiehet sopivat, että Väänänen jatkaa sammutustyötä ja. Öljypohjaisina materiaaleina ne roihahtivat hallitsemattomaksi paloksi. ”Katolta tilannepaikka avautui hyvin. Pasi sijoitti joukkonsa Kehä III:n uloimmalle kaistalle ja eristi ajoneuvon ja työn vaatiman alueen keiloilla. Se reagoi automaattisesti, jos sivuttaisvoima kasvaa liian suureksi. Vähän ajan päästä helsinkiläiset saivat avukseen kaksi säiliöautoa, jotka pystyivät tankkaamaan höökiä siten, että vesikatkoja ei enää tullut. RESERVISTÄ TÖIHIN Kerava-Tuusulan asemalta tullut raivausyksikkö käskettiin ensin reserviin odottamaan sopivaa tehtävää. Sitten auto peruutettiin sammutusalueelta pois ja sammutusta jatkettiin toisella autolla. Ajattelin, että katkaisemme palon erään lautapinon kohdalle ja asettauduimme sen vaatimalla tavalla”, paloesimies Juha Laine sanoo. Sitä ennen poliisi oli jo sulkenut kaistoilla kulkevan liikenteen. Kehä Lentokenttäpaloauto Rosenbauer Panther PA 146 Paino: 22250 kg, sammutusainelastissa 37000 kg Mitat: pituus 11,8 m, korkeus 3,8 m, leveys 3,0 m Vettä: 13000 litraa Vaahtoa: 1500 litraa (BioEx Ecopol 3%) Vesitykki katolla: max 9000 l/min noin 100 metrin päähän Vesitykki puskurilla: max 1500 l/min noin 60 metrin päähän Muu varustelu: • Kiinteä jauhelaitos 250 kg, jauhetta voi ampua puskuritykillä • Kiinteä ja normaali lämpökamera • Kannettava vesitykki • Valomasto ja generaattori • Letkua 110 mm /80 metriä, 76 mm/40 metriä ja 42 mm/40metriä • Kääntyvät renkaat myös takimmaisella akselilla RSC-järjestelmä ääriolosuhteita varten: Panttereissa on Roll Stability Control -järjestelmä (RSC). Ensimmäinen vesitankki hupeni siihen. Automatiikan tarkoitus on estää ajoneuvon kaatuminen. MYYMÄLÄN KATOLLE Vantaan Havukosken pelastusyksikkö teki selvityksen myymälärakennuksen katolle. Kun käsky sitten tuli, hän sai tehtäväkseen mennä sammuttamaan paloa noutopihan ulkopuolelta Kehä III:n suunnasta. ”Reservissä odotellessani yritin muodostaa tilannekuvaa viestiliikennettä kuuntelemalla sekä katsomalla tabletilta satelliittikuvaa kohteesta”, paloesimies Jukka Pasi sanoo. Se helpottaa ajoneuvon kuljettamista, kun sillä ajetaan hallinnan äärirajoilla. Järjestelmä reagoi ensin korkeaan sivuttaiskiihtyvyyteen, jolloin se vähentää moottorin vääntömomenttia ja rajoittaa ajoneuvon nopeutta. Oman miehistönsä lisäksi Pasi sai tehtävää varten sopimuspalokunnan höökin ja kaksi säiliöautoa. Väänänen sammutti ensin vaneripinon, jota myöten palo eteni kohti noutopihan sisäänkäyntiä. RSC-järjestelmä seuraa ajoneuvon nopeutta ja sivuttaiskiihtyvyyttä. III:n suunnasta työ onnistui ilman paineilmalaitteita. Katolle tehtiin varmuuden vuoksi katko pistosuihkuputkilla. PANTTERIT SAAPUIVAT Kun Finavian pelastuspalvelun palomiehet Olli-Pekka Väänänen ja Henri Nyman jyristivät paikalle 37 tonnia painavilla Panttereilla, lentokentältä pyydetty apu oli saapunut. Toinen näistä sidottiin vesilinjaksi ja toinen nostolava toimi palomiesten ja pelastusvälineiden hissinä. ”Ehdotin Saastamoiselle, että pysäyttäisimme palon sieltä, minne se oli etenemässä. Palomiehet tekivät selvitykset työjohdolle ja järeälle suihkulle, joita miehitettiin vuoron perään paineilmalaittein työskentelevin savuparein. ”Ehdotin palomestarille, että Kehä III:n puolella kannattaisi käyttää kaivinkonetta, joka voisi purkaa katosta”, Pasi sanoo. Vesikatkon aikana palo levisi styroxja uretaanilevypinoihin, joissa se riehaantui. Minulla oli siinä sen verran aikaa, että otin kuvia ja kuvasin videopätkää ja vein niitä palomestarille nähtäväksi”, nostolava-auton kuljettaja Mika Petrell sanoo. 6/2020 Pelastustieto 23 HÄLYTYSILMOITUS oli, että aivan myymälän seinän vieressä oli jätepuristimia, joiden kohdalla katos oli sprinklattu
Väänänen ei sankassa savussa nähnyt mitä tapahtui, joten hän alkoi saada sammutusohjeita myymälän katolla olevalta paloesimies Vesa Viisaselta. Tietokone ja kirjanpitovälineet ovat tasaisella alustalla valoisassa sekä radiot telineessä. Siten Pantterilla sammuttavan palomiehen käsitys tilanteesta säilyi parempana ja oli helpompi jatkaa aina siitä, mihin tyhjentyneen tankin kanssa oli jääty. ”Olen vuosikausia pysytellyt autossa, jossa langat pysyvät käsissä paremmin. Hän oli aitiopaikalla ja näki, miten suihku vaikuttaa ja käyttäytyy. Sen avulla hän etsi kuumimpia kohtia ja päästeli vettä niihin. Niiden hankkiminen viikonloppuyönä teetti oikeasti töitä. ”Kun aloin sammuttaa, muuttui savu sammutetussa kohdassa nopeasti harmaaksi. ”Yksiköiden määrä oli heti alusta alkaen niin mittava, että olisimme voineet jakaa tehtävän suuronnettomuusohjeen mukaisille vastuualueille.” Koivun mukaan sammutustöitä kuitenkin hoidettiin tavallaan kolmella vastuualueella, vaikka jakoa ei tehtykään. Ajattelin, että ammun tykillä vettä katoksen seinään ja sammutan paloa epäsuorasti”, Väänänen sanoo. SUIHKU HEITTI SEINÄN KEHÄLLE Toisen vesilasti pyydettiin noutopihalla olevien höökien väliin. 24 Pelastustieto 6/2020 HÄLYTYSILMOITUS Päivystävä palomestari Ari Koivu johti K-Raudan paloon liittyvää toimintaa alueen ulkopuolella bussipysäkille parkkeeratusta johtoyksiköstä. Korjauskomentojen mukaisesti Väänänen laski tykkiä ja yritti rikkoa kovalla paineella palavia tarvikepinoja. ”Isto tilasi resursseja, joita minä sitten tuotin.” Yksi Koivun urallaan oppimista asioista onkin, että hän ei poistu yksiköstään ulos ollenkaan. ”Media innostui keskeisellä paikalla olevasta merkittävästä palosta, jota sammutettiin myös Kehä III:lta ja jonka lähellä on myös iso asuinalue”, Nyberg sanoo. Pantterin tehokkaan kattotykin käytöstä luovuttiin nopeasti ja sammutusta jatkettiin vähemmän tehokkaalla keulatykillä. Ehkä vastuualueet olisi ollut hyvä jakaa aiemmin.” K U V A : M A R K O P A R T A N E N. ”Sain ohjeeksi sammuttaa palavaa katosta läheltä myymälää, johon tehtäisiin rajoituslinja. ”Tilanteessa täyden palon vaihe tuli heti silmille. Operatiivisen toiminnan johtamisen hän antoi paloesimies Isto Saastamoisen tehtäväksi. Paikalle tarvittiin keskellä yötä oikeanlaisia henkilöitä, koneita ja huoltoa. MERKITTÄVÄ VAIKUTUS Paloesimies Viisasen ohjeiden lisäksi Väänänen seurasi paloa myös Pantterin lämpökamerasta. Kunnollista seinää ei kuitenkaan ollut ja tehokas tykki heitti voimakkaan vesisuihkunsa mukana kevyet seinärakenteet 40–50 metrin päässä olevalle Kehä III -tielle. ”Paikalla oli yhdeksän säiliöautoa ja kun ne alkoivat ilmoitella liikkeistään, alkoi toimintapuheryhmä ruuhkautua.” Vesilogistiikan sai hoitaakseen Helsingin Malmilta tulleen höökin paloesimies Sampo Kiesiläinen. Koivu pyysi Nybergiä aloittamaan tiedottamisen, sillä keskeisellä paikalla oleva ja Suomen tunnetuimpiin kauppaketjuihin kuuluvan liikkeen palo jää tuskin huomaamatta. Vaikutti siltä, että sammutus Paloesimies Juha Gröhn arvioi, että sammutustyö johdettiin hyvin. Väänänen tyhjensi noutopihalla samassa paikassa monta tankillista vettä. Sammutuksen painopisteen ohjaaminen ja operointi onnistuivat. Paljon johdettavaa Nyman ajaa tyhjentyneet autot asemalle tankkaukseen. Jos lähtisin ulos, saattaisi jokin tärkeä viesti mennä ohi. Nybergin mukaan rajat ylittävä yhteistyö oli tuloksekkaan sammutustyön edellytys. Noutopihan sisäisen ja Kehä III:n puoleisen työskentelyalueen lisäksi lisävesilogistiikkaa oli johdettava erikseen. Niiden seuraaminen on joskus hyvissäkin olosuhteissa hankalaa.” EHKÄ SITTENKIN VASTUUALUEJAKO Jälkiviisaana Koivu arvelee, että vastuualuejako olisi voinut sittenkin olla paikallaan. PÄÄLLYSTÖTUKEA Koivu pyysi kohteeseen toisen palomestarin, joka tuli Keski-Uudenmaan pohjoiselta päivystysalueelta Järvenpäästä. Päivystävä palopäällikkö Paul Nyberg siirtyi kotipäivystyksestä Pelastuskeskuksessa sijaitsevaan tilannekeskukseen ja alkoi tehdä töitä tilannekeskuspäivystäjän kanssa
Aluksi työnsimme kahdesta höökistä vettä rajoituslinjalle, sillä ei kuitenkaan vielä ollut kovin paljon vaikutusta”, Gröhn sanoo. Aamukuuden aikaan helsinkiläisiltä loppui paineilma. Se operoi noutopihan ulkopuolella nostellen tavaraa viheralueelle. K U V A : O LL IP E K K A V Ä Ä N Ä N E N K U V A T : K IM M O K A IS T O Panttereissa oleva kiinteä lämpökamera auttoi suuntaamaan vesisuihkua sankassa savussa.. ”Minun ei tarvinnut odottaa tankin täyttymistä, vaan saatoin vain hypätä asemalla valmiiseen yksikköön ja ajaa sillä takaisin palopaikalle. Saastamoinen oli huolissaan palomiesten jaksamisesta, jotka ottivat kuumaa vastaan etulinjassa. Yön lentotauko oli ollut K-Raudan palon sammuttamisen kannalta hyvä juttu. Lopulta kone siirtyi purkamastaan aukosta sisäpihan puolelle töihin. 6/2020 Pelastustieto 25 HÄLYTYSILMOITUS puri, mutta ongelmana oli se, että palo syttyi aina uudelleen”, Väänänen kertoo. PURKUKOURIA JA KAIVINKONE Fyysiseltä raivaustyöltä kuitenkin vältyttiin, sillä ensivaiheessa paikalle tulivat Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen purkukoura-autot. ”Sammuttaessani oli varottava ulkovaraston kattoa, sillä sain tietää, että se elää suihkun voimasta.” Nostolava-auton kuljettaja Petrell näki myymälän katolla paraatipaikalta miten sammutustyö eteni. Sitä ennen Pantterit oli saatava asemilleen valmiuteen. Sammutusja raivaustyö jatkui iltaan asti. Kolmas auto odotti asemalla aina täytenä, kun Nyman palasi tyhjän kanssa palopaikalta. Tuuli pyöri noutopihalla ja vaikka lämpösäteily oli jatkuvasti voimakasta, niin välillä se hönkäisi hieman isommin. Niiden tehtävänä oli levittää lautapinoja, joiden sisään palo oli pesiytynyt. PANTTERIT TAKAISIN ASEMALLE Helsinki-Vantaan lentokenttä alkoi heräillä. ”Kourien toiminta oli hidasta, sillä niitä ei ole tarkoitettu tulipalotilanteessa tehokkaaseen lautakasojen raivaukseen”, Saastamoinen sanoo. ”Panttereilla oli merkittävä osuus sammutuksessa. KOLME PANTTERIA Finavian pelastuspalvelu pyöritti Pantteri-rulettia kolmella autolla ja kahdella palomiehellä. Palo oli päässyt lautaja tarvikepinojen sisään ja pinot piti purkaa, jotta ne saatiin sammumaan. Sitä ei voitu järjestää lisää, sillä heillä on erilainen paineilmalaitekanta kuin Keski-Uudellamaalla. Oma kalusto ei raivaukseen soveltunut, mutta paikalle saatiin paloesimies Pasin ehdottama kaivinkone. Ensimmäiset lennot operoitaisiin aamukuudelta. Teloilla liikkuva pyörivä kaivinkone alkoi purkaa varastorakennusta. ”Kaverini taisi tyhjentää seitsemän laitetta, itse käytin ehkä kuusi”, palomies Rautiala muistelee. Palomestari Ari Koivu toivotti heillekin hyvää kotimatkaa. Alue rajoituslinjalla oli sammutettu, mutta se oli saatava myös raivattua. ”Viisasen ja Pantteri-kuskin yhteistyö pelasti paljon, sillä näytti olevan iso vaikutus.” Samalta tilanne näytti pimenevän tuliseinän edessä. ”Kun kaivinkone pääsi töihin, se sai tunnissa paljon aikaiseksi”, Pasi sanoo. Lautapinoja varten kaivinkoneen kauhan tilalle vaihdettiin trukkihaarukka, jolla pinot siirtyivät kätevästi. Purettu ja palava materiaali sammutettiin suihkuputkilla. Täyttöreissu palopaikalta asemalle ja takaisin kesti viitisen minuuttia.” Asemalla päivystävät kollegat hoitivat tyhjän auton tankkauksen. ASEMASOTAA ”Keikka meni asemasodaksi, palo levisi ja me yritimme rajoittaa sitä”, Saastamoinen luonnehtii
Palokuntanaiset tulivat K-Raudallekin ja hoitivat muonituksen loppuun.” Keski-Uudenmaan pelastuslaitos kiinnostui Vaaralan VPK:n muonituksen ensi-iskusta. ”Kahtakymmentä omaa kaveria meidän harvoin tarvitsee muonittaa, joten ideamme onkin tehdä muonituksessa ensi-isku, ennen kuin varsinaiset muonittajat ehtivät hätiin.” Muonitussetissä on vedenkeitin, jolla lämmitetään vesi kuivamuonapastoille. Vaaralan VPK työskenteli palopaikalla aamuviidestä puoliinpäiviin. Sen ajatuksena on selviytyä itsenäisesti pienistä vahingontorjuntatehtävistä, kuten vesivahingoista ja myrskyvauriopuiden raivauksesta. ”Palokuntanaisten vahvaa muonitusrinkiä vastaan ei ole tarkoitus kilpailla, he tekevät kuitenkin pienellä viiveellä ruoat jopa sadalle hengelle. ”Yksikössämme on kokeilussa kevyt kenttälounas, joka mahtuu autossa yhteen muovilaatikkoon”, Paakkinen kertoo. Lisäksi ajoneuvossa on kalustoa tulipalojen jälkeisen vahingontorjunnan aloittamiseen. VAHINGONTORJUNTAYKSIKKÖ Vaaralan VPK:n vahingontorjuntayksikkö on rakennettu varta vasten uudelle Mercedes-Benz Sprinter -alustalle. Enempää ei Sprintteri-Mersun alustalle rakennettuun yksikköön olisi mahtunutkaan. Lopulta idea laajeni hieman isomman porukan lounastarpeisiin. ”Lisäksi olemme tehneet maahantuojan kanssa sopimuksen energiapatukoiden ja vitamiinivesien hankkimisesta. Myrskyvauriopuiden raivausta varten on muun muassa moottorisaha, oksasaha, kaatorauta ja pienet tikkaat. ”Tarjosimme päivystävälle palomestarille aamulla puoli kuuden aikaan vahingontorjuntayksikköämme, jonka kalustolla voidaan keittää kahvia ja tarjoilla kevyt kenttälounas 20 hengelle”, Vaaralan VPK:n Sami Paakkinen sanoo Palomestari Ari Koivu hyväksyi tarjouksen. Sinä aikana kaksi sopimuspalokuntalaista osallistui myös raivaustöihin toisen sopimuspalokunnan alaisuudessa. Sopimuspalokunnan hööki alkoi päivystää vahvuudella 1+3. Muonituksen ensi-isku Tällaisilla keikoilla on oleellista, että ruoka on oikeanlaista. ”Sovimme, että pidämme tätä valmiutta yllä ja se voidaan ottaa käyttöön päivystävän palomestarin päätöksellä.” EVÄÄT KERÄSIVÄT KIITOKSIA Paloesimies Isto Saastamoinen kiitteli Vaaralan VPK:n muonatarjontaa hyvin ajatelluksi. Saamme heidän varastostaan aina tuotteet sellaisina, että niissä riittää käyttöaikaa mahdollisimman pitkään.” VALMIUS PIDETÄÄN PIENENÄ Paakkinen sanoo, ettei Vaaralan VPK:lla ole tarkoitusta kehittää tätä toimintaa yhtään enempää. 26 Pelastustieto 6/2020 HÄLYTYSILMOITUS Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen sopimuspalokunta, Vaaralan VPK hälytettiin K-Raudan palon alkuvaiheessa varikkovalmiuteen. Yhdellä satsilla kiehuvaa vettä valmistuu ateria viidelle hengelle. KEVYT KENTTÄLOUNAS KOHTEESEEN Yksi varallaoloon tulleista sopimuspalokuntalaisista lähti siviilitöihin, loput kolme lähtivät vahingontorjuntayksiköllä kohti K-Rautaa. Idea lähti kahvinkeittimestä, jonka halusimme hankkia yksikköön. ”Tällaisilla keikoilla on oleellista, että ruoka on oikeanlaista.” Myös ensimmäisinä noutopihan sammutuksen aloittaneet palomiehet Sari Rautiala ja Jani Söderlund kehuivat eväät hyviksi. Kolmen hengen yksikössä on kaksi vesi-imuria, teoreettisesti 4000 litraa minuutissa pumppaava uppopumppukalusto ja muuta vesivahinkoihin soveltuvaa kalustoa. K U V A : V A A R A LA N V P K Vaaralan VPK:n vahingontorjuntayksikkö on tehty MB Sprinter -alustalle.
Aukioloaikoina palanut noutopiha oli henkilökunnan silmän alla, ja kiinnioloaikoina paikalla oli vartija. Sen lisäksi tuhoutui noutopihaa kiertävä katosrakenne, jonka hintalappu on noin 600000 euroa. ”Erikoista asiassa oli se, että vastaanottavaan paikkaan voidaan toimittaa palojätettä vain yhden yrityksen ajoneuvokalustolla”, Åstrand sanoo. Myymälä auki vain vähän myöhässä K U V A : M A R K O P A R T A N E N K-Raudan kauppias Mikael Åstrand kiitti pelastuslaitosta lehti-ilmoituksessa.. ”Vaikka palo oli noutopihalla, minulle tuli epävarma olo. Myös oikeat puhelinnumerot kannattaa olla tällaisten tilanteiden varalta listattuna ja helposti saatavilla. Åstrandin varovainen arvio vahinkojen yhteisarvosta on noin kaksi miljoonaa euroa. Åstrand soitti saman tien Kesko Oyj:n turvallisuuspäällikölle Ossi Koivulalle, ja molemmat lähtivät heti kohti Vantaanporin liikettä. ”Yöllä mietimme, että kenelle kaikille tästä pitää ilmoittaa ja soittolistasta tulikin todella pitkä”, Koivula kertoo. AUTOLASTEITTAIN PALOJÄTETTÄ Päivystävä palomestari ja paloesimiehet olivat Koivulalle tuttuja, joten pelastushenkilöstön kanssa oli helppo kommunikoida. Puhelimen akku tyhjeni nopeasti. K-Raudan puolesta paikalle hankittiin kuljetuskalustoa, jolla vietiin pois palojätettä. ”Otimme asiakkaita sisään ja samaan aikaan myymälän ulkopuolella palomiehet tekivät jälkisammutustöitä. Ja silloin kun hän ei soittanut jollekin, niin joku soitti hänelle. Palo osoitti hänelle konkreettisesti sen, että esimerkiksi palotarkastuksilla esiin tulleet vaatimukset erilaisten tavaroiden ja aineiden säilyttämisistä ovat tärkeitä. MYÖS LIIKETOIMINTA KÄRSII Tulipalolla on luonnollisesti vaikutuksensa myös K-Rauta Vantaanportin liiketoimintaan. Kaikki myynnissä olevat rakennustarvikkeet vähintäänkin kärsivät vahinkoa, Åstrand arvioi palaneen varaston arvoksi noin puoli miljoonaa euroa. MYYMÄLÄ AVATTIIN AAMULLA Palomestari Ari Koivu piti Åstrandia ja Koivulaa hyvin ajan tasalla tapahtumien kulusta. Lisäksi laitoimme kaksi isoa ilmoitusta lehteen, joissa halusimme välittää kiitokset myös pelastuslaitokselle, sillä heiltä tämä oli hyvä suoritus”, Åstrand sanoo. ”Sosiaalinen media oli hyvä ja nopea apu. Palojätteen pois kuljettaminen ja käsittely maksaa noin 200 000 auroa. ASIOIDEN OLTAVA KUNNOSSA ”Kyllä tästä sellainen asia on jäänyt mieleen, että entistä enemmän mietin, että turvallisuusasiamme ovat kunnossa”, Åstrand sanoo. Palopaikka luovutettiin Åstrandille kello 20.30. ”Oli erikoista, että myymälään ei tullut yhtään savua, vaikka seinän takana riehui voimakas tulipalo”, Åstrand sanoo. ”Annoimme tarvittavia tietoja ja teimme pyydettyjä toimenpiteitä”, Koivula sanoo. 6/2020 Pelastustieto 27 HÄLYTYSILMOITUS K-Rauta Vantaanportin kauppias Mikael Åstrand sai tiedon liikkeensä tulipalosta ja käynnissä olevasta sammutustyöstä vartijalta heti yöllä. Alkukesän sesongissa Åstrandin liiketoiminnan lisäksi kyseessä oli noin sadan ihmisen työpaikka. Tieto myymälän toiminnasta oli saatava nopeasti ihmisille. Se oli kauppiaalle ja turvallisuuspäällikölle iso ja positiivinen yllätys. Samalla myymälä voitiin avata asiakkaille, mikä tapahtui vain 20 minuuttia myöhässä normaalista avaamisajasta. Noutopihalta normaalisti kaupattavat tavarat myytiin nyt jostain muusta liikkeestä. EPÄTIETOISIA ASIAKKAITA Uutiset ja rajut tulipalokuvat levisivät ihmisten tietoon nopeasti ja asiakkaat arvelivat, että myymälää ei saada avattua. ”Se oli päivä, jolloin ei kenellekään tarvinnut selitellä, miksi palaverit siirtyivät”, Koivula sanoo. ”Varmasti tämä vaikutti myös sisämyymälän myyntiin, sillä jos asiakas ei saa ostettua haluamiansa ulkona kaupattavia tuotteita, niin jäävät ne sisämyymälänkin tuotteet myymättä.” PELASTUSTÖISSÄ ONNISTUTTIIN ISOSTI Palomiehet onnistuivat estää palon leviämisen 10000 neliön suuruiseen myymälään sekä 2000 neliön suuruiseen puutarhapihaan. 5000 neliön suuruinen noutopiha tuhoutui kokonaan lukuun ottamatta pihan keskellä olevaa varastorakennusta, ulkosammutusta tehneet palomiehet onnistuivat suojata sen. RAIVAUSTÖITÄ ILTAAN ASTI Sammutusja raivaustyö noutopihalla jatkui iltaan asti. Illasta alkaen palopaikka asetettiin kahden viikon ajaksi jatkuvaan vartiointiin. Toimintaa hankaloitti viikonloppu, jolloin vastaanottava paikka on suljettu. Noutopihakinavattiin osittaisella volyymilla heti viikonlopun jälkeen maanantaina. Mietin, että onko palo levinnyt myymäläänkin ja että koskakohan kauppa saataisiin auki – tapahtuisiko se viikon päästä vai ei koskaan”, Åstrand sanoo. Sammutustöiden takia alueelta katkaistut sähköt saatiin kytkettyä takaisin aamulla noin kello 7.20. Palojätettä syntyi autolasteittain, sillä liikkeen sesongin takia noutopiha oli täynnä tavaraa. Asiakkaat saattoivat silti asioida turvallisesti”, Åstrand sanoo. MILJOONAVAHINGOT Palo aiheutti noutopihalle mittavat vahingot. Ennen kuin katosrakenteen jälleenrakennus voitiin aloittaa, piti paikka siivota
Tehtäväni oli miettiä tilannetta muutama askel eteenpäin, mitä tapahtuu kahden, neljän tai kuuden tunnin kuluttua.” Palopaikalla oli käynnissä sammutustyö ja poliisi eristi kohdetta. 20:n tehtävään koulutetun poliisin rinki pystyy pitämään valmiutta yllä 24/7. YLEISJOHTO SIIRTYI VANTAALLE Aamulla kello 6.30 Itä-Uudenmaan poliisin yleisjohto siirtyi takaisin omalle alueelleen Vantaan tilannekeskukseen. TILANNEORGANISAATIO PYSTYYN Palopaikalle tuli useita poliisipartioita, joita alkoi johtaa myös kohteeseen tullut poliisin kenttäjohtaja. Siinä sivussa, jos pystymme, aloitamme tutkinnan.” DRONE ILMAAN Ojala piti säännöllisesti yhteyttä palopaikalla olevaan pelastustyönjohtajaan ja poliisin tilannejohtajaan, hän halusi tietää, miten tilanteessa edetään – pidetäänkö olemassa oleva eristys vai pitääkö sitä kiristää tai voidaanko siitä hellittää. Yleisjohtajana alkoi päivystää komisario Jarmo Ojala. Tuhoja ja sammutustyön etenemistä voitiin seurata hyvissä olosuhteissa isoilta näyttöruuduilta. Iso palopaikka vaati eristystä ja mahdollisesti evakuointia. Palopaikalle muodostettu tilanneorganisaatio asettui tilannekeskuksessa päivystävän yleisjohtajan alaisuuteen. Siinä käytiin tuttuun tapaan läpi edellisen yön ja päivän tehtävät. Varsin nopeasti syntyi epäily tuhotyöstä, ja yleisjohtaja konsultoi asiasta teknistä tutkintaa heti yöllä. Siitä muodostetaan oma organisaationsa ti lanneorganisaation rinnalle ja yleisjohtajan alaisuuteen. ”Tällaisilla keikoilla poliisin tehtävä on turvata pelastustoiminta. Töihin tullut henkilöstö sai tehtävänsä, rikoskomisario Mikko Minkkinen ryhtyi johtamaan K-Raudan tulipalon tutkintaa. Palopaikaltakin se näytti selvää ja laadukasta kuvaa suoraan poliisin tilannekeskukseen. Pelastustyönjohtaja määrittelee eristettävän alueen ja me toteutamme sen. Poliisi käytti palopaikalla dronea mo neen otteeseen. Tekninen tutkinta saattoi aloittaa työnsä kuitenkin vasta sitten, kun palo oli sammutettu. Teksti: Marko Partanen · Kuva: Itä-Uudenmaan poliisilaitos K U V A : M A R K O P A R T A N E N Poliisin yleisjohtaja Jarmo Ojala piti säännöllisesti yhteyttä päivystävään palomestariin. 28 Pelastustieto 6/2020 HÄLYTYSILMOITUS E nsimmäinen partio ilmoitti kohteesta, että paikalle tarvittiin lisää resursseja. ”Kävimme ensin läpi, mitä on tapahtunut. Tehtävämme oli selvittää palon Hankala tutkinta Vartiointiliike sai hälytyksen K-Rauta Vantaanportissa rikkoutuneesta ikkunasta kello 02.21. Nopeasti kuitenkin selvisi, että evakuointia ei tarvittu, sillä tuuli puhalsi savut asutuksesta poispäin. ”Varmistin, mitä palopaikalla oli siihen mennessä tehty ja minkälaiset resurssit siellä oli käytössä. ”Tällaisissa tapauksissa myös tutkinnan pitää saada määrätyt temput tehtyä nopeasti”, Ojala sanoo. Yleisjohtaja, joka vastaa poliisin operatiivisesta toiminnasta, päivysti palon syttymisen aikaan Helsingissä. Automaattinen paloilmoitin hälytti kolme minuuttia myöhemmin ja poliisi liitettiin tehtävään minuutti pelastusyksiköiden jälkeen. ”Dronesta on tullut jokapäiväinen työkalumme, sillä sen vasteaika on nopea”, Ojala sanoo. TUTKINTA KÄYNNISTYY Poliisin aamupalaveri alkoi kello 7.45. Dronekuvista voitiin päätellä, että sammutustöissä vaaditut rajut toimenpiteet olivat jättäneet tekniselle tutkinnalle enää rajallisesti töitä
Se sijaitsee Kehä III:n toisella puolella lentokentän kupeessa, joka on palokohteesta noin kilometrin päässä. Sitä on hyvin vaikea selvittää, koska yleensä valvontakamerat ovat vanhoja ja niiden kuvanlaatu heikkoa.” Minkkisen mukaan tässä tapauksessa vaikuttaa siltä, että epäiltyjen teossa on kyse nuorten henkilöiden ajattelemattomuudesta, sillä teossa ei ole mitään järkeä. Tutkinta arvioi, että henkilöt ovat nuoria, mutta heitä ei voitu heikkolaatuisen kuvan takia tunnistaa. ALAIKÄISET EPÄILLYT ”Halusimme kuulusteltavaksi alaikäisen henkilön, joten oli varmistettava, että kaikilla tarvittavilla tahoilla kuten sosiaalitoimella, oli kuulustelupäivänä aikaa tutkintatyöhön. Eräs henkilö tunnisti toisen kavereista varmuudella, jolloin poliisilla oli nimi toiselle epäillylle. Kuulusteluissa selvisi toisenkin kaverin nimi, ja hänet haettiin kuulusteltavaksi myöhemmin. Sen jälkeen esitutkinta luovutetaan syyttäjälle syyteharkintaan. Hyvälaatuisesta kuvasta toisen kaverin kasvot näkyvät selvästi. Käynnissä olevien sammutustöiden takia emme voineet heti aloittaa teknistä tutkintaa”, Minkkinen sanoo. He olivat poistuneet, kun bussi oli tullut lähelle. 6/2020 Pelastustieto 29 HÄLYTYSILMOITUS syy, mistä ja miten se on syttynyt. Samalla se kävi läpi edellisillan ja yön aikana tapahtuneet muut poliisin tehtävät ja lähetti tiedusteluita takseille muille yhteisöille, joilla voisi olla tietoja yön ajan tapahtumista. Yleensä tämä toimenpide on melkoista hakuammuntaa, mutta joskus siitäkin on hyötyä”, Minkkinen sanoo. Sillä kuvattu aineisto välittyi suoraan poliiisin tilannekeskukseen.. Taktinen tutkinta kuitenkin aloitettiin, kohteeksi otetiin valvontakamerat. Epäillyt pääsivät kuulustelujen jälkeen vapaaksi ja poliisi tekee esitutkinnan loppuun. ”Tallenteella pari nuorta kaveria pelleilee pyörillä. Epäilty haettiin kotoa poliisilaitokselle 11 päivää palon jälkeen. Aloimme epäillä vahvasti.” Myös pari bussikuskia kertoo nähneensä kaksi kaveria makaamassa palokohteen lähellä, Kehä III:n alittavalla tiellä. ”Tutkinta on aina haasteellista, kun rikoksesta ei tiedetä tekijää. ”Siinä kovin homma on selvittää, missä kameroita on ja kuka on se henkilö, joka osaa käyttää niitä. Kuvat lähetettiin poliisin sidosryhmille, joilta tiedusteltiin, että tuntevatko he kyseisiä kavereita. Tutkinta alkoi etsiä valvontakameroita kauempaa. Poliisi hyödynsi dronea moneen otteeseen. ”Haimme myös tukiasematiedot, jotka kertovat kenen teletiedot tallentuivat tälle alueelle. Tallenteissa näkyi ensin leimahdus ja että palo syttyy, minkä jälkeen kaksi henkilöä juoksee pois paikalta. Aikaa vastaan pelataan, sillä kameratallenteet säilyvät vain tietyn ajan, ellei niitä ehditä ottaa talteen.” EPÄSELVÄÄ KUVAA K-Raudan valvontakamerat päästiin tutkimaan heti. Alaikäisiä henkilöitä ei yleensä vangita, koska he eivät ole rikosoikeudellisessa vastuussa”, Minkkinen kertoo. Sitä varten hankitaan kaikki lausunnot, asianomistajan vaatimukset ja valokuvaliitteet. Alue oli hyvin kuvattu dronella. KUVA TARKENTUU 3–4 päivän kuluttua palosta tutkinta löysi valvontakameran Aviapoliksen asemalta
Vaikkapa niistä hiilihydraateista. Syödään proteiinia riittävästi 3–4 tunnin välein, jotta tulee kylläisyydentunnetta.” Ravintoremontin tekeminen palkitsisi. Epäonnekas resepti on kasassa. Ruokailukertoja pitäisi olla useammin, henkilöstä riippuen noin 4–6 kertaa päivässä. Ottaa hedelmiä mukaan töihin. Painonhallinta ei Heinosen mukaan olisi kovinkaan hankala operaatio. ”Ratkaisuna toimisi se, että syödään pienempiä annoksia. Laitisen mukaan TYÖHYVINVOINTI Palomies-sairaanhoitaja Dan Karvonen kokkasi Niittykummun paloasemalla Espoossa joulukuussa 2015.. Ravinnosta on puhuttu viime aikoina paljon ja ruokailutavat ovat muuttuneet terveellisemmäksi.” Mutta on asenteissa edelleenkin korjaamisen varaa. Ehkä myös häpeä voi estää asian tuomista esiin. ”Pelastusalalla monet ymmärtävät ja syövät terveellisesti, mutta netti pilvin pimein on täynnä erilaisia dieettejä. ”Ennen palomiehet vetivät lihapiirakkaa ja makkaraa, mutta nykyään nuoret tulevat rahkapurkin kanssa töihin. Lääkkeeksi rasvaista lohturuokaa ja paljon alkoholia. Välttelevät asenteet saattavat liittyä pelastusalan miesvaltaisuuteen. Ruokailutapojen korjaamiseen olisi kyllä apua tarjolla Heinosen ja pelastusalan muiden ravintoneuvojien kautta, mutta sitä ei juuri käytetä. 30 Pelastustieto 6/2020 P äijät-Hämeen pelastuslaitoksen liikunnanohjaaja Esa Juhani Heinonen on ollut pelastajan työssä 25 vuoden ajan. ”Terveellinen ravinto auttaa siinä, että ylipäätään jaksaa tehdä työtään. ”Näistä asioista ei ehkä uskalleta tai kehdata puhua. Laitinen vertaa paloja pelastusalan työntekijöiden, etenkin savusukellusta tekevien, ruokavaatimuksia kestävyysurheilijoiden ruokavalioon. Jos palomiehet hurahtavat esimerkiksi hiilihydraattien välttelyyn, niin sellaista en missään nimessä suosittele.” Mistä siis lähteä liikkeelle. Vieläkin syödään liian suuria annoksia, ja se aiheuttaa keskivartalolihavuutta. Monesti syömisen ongelmat johtuvat siitä, että jätetään aamupala ja välipalat väliin. Ei se sen kummoisempaa ole.” ”Pidetään koko ajan verensokeri tasaisena. Tämä aiheuttaa tarpeen syödä paljon päivällä ja illalla. Ruokalautasten sisältö on tuona aikana muuttunut rankasti. Painopiste Potkua työhön lautaselta Hankalat työajat, sekavat ruokailurytmit, stressaava työ ja huono palautuminen. Naisia kiinnostaa painonhallinta enemmän, mutta operatiivisella puolella heitä ei paljoa ole”, pohtii Heinonen. Teksti: Petri Vanhanen · Kuva: Kimmo Kaisto tulisi siirtää terveelliseen aamupalaan ja välipaloihin. Terveelliset elämäntavat auttaisivat myös pääsemään aikanaan eläkkeelle hyvässä kunnossa – ja nauttimaan myös tuosta ajasta.” KESTÄVYYSURHEILIJOIDEN TAPAAN Myös työelämän ravintosuosituksia tutkinut johtava asiantuntija Jaana Laitinen Työterveyslaitokselta toivoo, että ruokalautasen sisältöön kiinnitettäisiin enemmän huomiota aloilla, joissa henkinen ja fyysinen kuormittavuus on suurta
”Stressisyöjillä ja -juojilla on tapa käyttää useammin alkoholia. Laitinen nostaa lisäksi esille myös levon merkityksen. Ne taas heikentävät työkykyä etenkin kuumissa tilanteissa työskennellessä, koska verenkiertoelimistö on pelastajan työssä keskeinen tekijä.” Sama pätee alkoholinkäyttöön. ”Leipää pelätään, vaikka se on tällaisessa työssä ihan perusruokaa.” Rasvoja sen sijaan syödään usein liikaa, ja usein myös vääränlaisia. Nämä valinnat voivat aiheuttaa lihomista ja sitä kautta alentaa toimintakykyä.” Myös Laitinen vinkkaa tarkkailemaan omaa syömistään ja ruokavalintojensa syitä. Jos alkoholia juo väsyneenä ja palautumisen ollessa vielä kesken, sen kohtuukäyttö ei välttämättä onnistu.” Laitinen kannustaa myös keskustelemaan ruoka-asioista työyhteisön ja työterveyden asiantuntijoiden kanssa. 6/2020 Pelastustieto 31 suomalaisten syömisessä keskimääräisesti ottaen hiilihydraattien saanti ruokavaliossa on alakanttiin. millog.fi . Alkoholin juomisen ajankohtakin on olennainen. Turvaa kaluston koko elinjaksolle. Myös Laitinen nostaa esille säännöllisen ruokailurytmin. Pelastusalalla ruokaa tarvitaan 3–4 tunnin välein. ”Ei kannata juoda heti ensimmäisenä vapaailtana, vaan vasta toisena tai kolmantena, jolloin keho ja mieli on ensin kunnolla palautunut. Pelastajan työ voi olla erittäin stressaavaa, ja vaistomaisena ensiapuna saatetaan etsiä lohtua nimenomaan rasvaisista ruoista. Sellainen ruokailu on kuitenkin hankalaa työssä, jossa lähtö hälytykselle voi tulla milloin vain. Palvelemme toimialoja, joille valtakunnallinen turvallisuus, huoltovarmuus ja kumppanuus ovat kriittisiä menestystekijöitä. Hänen mukaansa tällaisessa tilanteessa pitää huolehtia vain isommasta kuvasta. YOUTUBE . JUOMA JA LEPO KUNNIAAN Ruokavalion lisäksi Heinonen ja Laitinen ohjeistavat pitämään työkykyä yllä myös juomalla riittävästi. Ruokavalintojen näkökulmasta ohjeena olisi kuitenkin vähentää voinkäyttöä, rasvaisen lihan syöntiä ja rasvaisia maitotuotteita. Alkoholi aineena hidastaa palautumista ja heikentää unta. ”Stressiä lievittävät ruoat ovat usein rasvapitoisia, kuten pitsat ja hampurilaiset, tai sokeripitoisia makeisia ja suklaata.” ”Rasvaisen ruoan riskinä ovat kuitenkin sydänja verisuonitaudit. Joskus ruokatottumuksia saa korjattua paikkaamalla taustalla ollut stressitekijä tai muu ongelma. ”On tärkeää, että yhteisö kannustaa terveellisiin elintapoihin.” TYÖHYVINVOINTI. Kun suurimmaksi osaksi saa pidettyä ruokailurytmin säännöllisenä ja muut terveysasiat kunnossa, keho kestää paremmin pieniä poikkeamia. ”On tärkeää juoda kivennäisvettä ja vettä – ja muistaa alkoholin käyttö vain kohtuudella”, kertoo Laitinen
Teksti: Toni Keto ja Kimmo Kaisto · Kuvat: Kimmo Kaisto V iime syksynä vietiin läpi ensimmäinen laaja köysipelastusharjoitus koko operatiiviselle henkilöstölle. Ryhmää johtaa se, jolla on siihen paras kyky. Toni Kedon mielestä jokaisella on velvollisuus ylläpitää osaamistaan.. ”Harjoittelimme köysipelastamista ja niin sanottua peilikuvamallia Ramirentin torninosturissa Nurmijärvellä. Harjoituksissa käytiin läpi yksiköiden tehtävät. Putoamisvaarallisen työn tiimin kouluttajat johtivat harjoituksia ja harjoittelu tehtiin rauhallisesti vaiheittain”, Keto kertoo. 32 Pelastustieto 6/2020 HARJOITUS JA KOULUTUS Koripaarit avuksi potilaan pelastamiseen Tietyt asiat oppii vain harjoittelemalla ja toistoilla. Ensimmäinen yksikkö tavoittaa potilaan, vakiinnuttaa tilanteen, aloittaa hätäensiavun, tekee toimintasuunnitelman, eristää toiminta-alueen, selvittää ankkuripisteet köysijärjestelmille ja aloittaa köysijärjestelmien valmistelun. Tavoite oli yhdenmukaistaa toimintatapoja pelastuslaitoksen köysipelastustoiminnassa”, kertoo harjoitusten suunnittelija ja pääkouluttaja palomies Toni Keto. Köysien päistä jäi saattajalle köysi putoamissuojaimen kiinnittämistä varten Köysipelastamisen kokonaisuus ja järkevät tavat toimia hahmottuvat hyvin yhteisissä harjoituksissa. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella on paneuduttu kahden mittavan harjoituksen avulla köysipelastukseen. Potilaan siirtovälineeksi valittiin nyt koripaarit, jotka ovat meillä nostolavayksiköissä ja raivausautossa. Saattaja kiinnitti köysijärjestelmien köydet koripaariin paalusolmulla, joka yhdisti köysijärjestelmät. Toisen yksikön saapuessa paikalle saadaan molemmille köysijärjestelmille riittävä henkilöstö ja rakennetaan köysijärjestelmät valmiiksi. TURVALLISESTI RISKIT TUNNISTAEN ”Harjoitus Keravan Energian biovoimalaitoksella oli jatkoa viime syksylle. Ylimääräiset reput ja kalusto siirrettiin selkeyden vuoksi pois toiminta-alueelta.” Saattaja valmisteli koripaariin tarvittavan kaluston potilaan kiinnittämistä varten muiden avustuksella ja otti itselleen köysityöskentelyssä tarvittavat varusteet. ”Aluksi rakennettiin köysijärjestelmät ja valmisteltiin molempiin järjestelmiin tarvittava kalusto. Tavoite oli, että kaikki osaavat toimia osana köysipelastusryhmää sekä tunnistaa riskitekijät ja ilmoittaa niistä
Seuraavaksi saattaja ja koripaarit laskettiin köysijärjestelmien avulla alas kuiluun. Palomiehet Toni Keto ja Matti Törhönen työstävät parhaillaan putoamisvaarallisen työn ohjetta Hiklu-alueelle. Saattajan paikaksi valikoitui tällä kertaa olla kiinnittyneenä koripaarin nostopisteeseen. Tekeillä on myös valtakunnallinen ohje. 6/2020 Pelastustieto 33 HARJOITUS JA KOULUTUS ja toinen häntä potilaan varmistamiseen. Saattaja ja koripaarit nostettiin taljaamalla ylös, jonka jälkeen saattaja pääsi kääntymään kuilun yläpuolelle. ”Hyvin johdettuna jokainen ryhmä hoiti tehtävän hienosti ja tulee myös sen tekemään, jos vastaava tehtävä työuralla tulee vastaan”, Toni Keto vakuuttaa. Lue lisää aiheesta ja edellisestä harjoituksesta pelastustieto.fi:ssä hakusanalla "köysipelastus". Koripaarin ankkuripisteessä on myös joustava (dynaaminen) köysi saattajan työköydeksi, johon hän kiinnittyy varmistuslaitteellaan. Potilas pitää kiinnittää niin, että hän ei pääse vaikuttamaan toimintaan noston aikana. Saattaja pääsee näin sujuvasti kireiden köysien varassa reunan yli. Näin saatiin ”yläköysilähtö” ja reunan ylittäminen helpommaksi. Potilas pysyy näin paikoillaan, jos koripaarin asentoa joudutaan muuttamaan toiminnan aikana. Kun koripaarit ja saattaja oli laskettu alas, siirryttiin kiinnittämään potilasta koripaariin. Kahden hyvän harjoituksen jälkeen toimintaan on tullut varmuutta. Paloesimies Ari Kortstöm (vas.) sanoi, että köysityöskentelyä ei voi koskaan harjoitella liikaa. Köysijärjestelmien köysille tehtiin yläpuolelle seuraavaksi kääntöpisteet, joiden kautta köydet ohjattiin. Näin hän pystyi ohittamaan kielekkeen. Joustava köysi toimii niin saattajan kuin järjestelmän suojana, jos saattaja putoaa sen varaan toiminnan aikana. Lisäksi potilas tulee kiinnittää putoamissuojaimeksi soveltuvalla välineellä köysijärjestelmien toiseen häntään, josta saadaan potilaalle toinen kiinnityspiste. Ursuit ® Kuivapuvut Ammattikäyttöön. HOITUU MYÖS TOSITILANTEESSA Loppupalautteessa kerrattiin harjoituksen kulku ja otettiin vastaan ajatukset harjoitukseen osallistuneilta
Myös raportointia ja valvontaa katsotaan olevan liikaa. 34 Pelastustieto 6/2020 L änsi-Uudenmaan pelastusjohtaja VeliPekka Ihamäki epäilee pelastustoimen rahoituksen riittävyyttä tulevaisuudessa. Yhtä lailla keskitettyyn johtamiseenkin tarvitaan resursseja.” ”Meillä pitää olla faktoihin perustuvat perustelut, kun rahakirstua vartioivan valtiovarainministeriön kanssa rahasta neuvotellaan.” ”Kun raha annetaan yleiskatteellisena, miten maakunta tai sisäministeriö turvaa myös pelastustoimelle riittävän rahoituksen, jos poliittinen paine vaatiikin ottamaan soten tarpeet enemmän huomioon.” ”Lakikokonaisuushan on hyvä, jos sen ansiosta pelastustoimen kokonaisrahoitus nousee esimerkiksi sinne 600 miljoonaan euroon.” Ensihoitoon uusi järjestämislaki ei Ihamäen mielestä tuo mitään uutta. Tässä ei olisi muutosta nykyiseen terveydenhuoltolakiin eikä lainsäädäntö tältä osin vastaa tavoiteltua uudistusta. Teksti: Esa Aalto · Kuva: Pixabay Veli-Pekka Ihamäki. ”Kun valtioneuvostolla on uuden lain mukaan oikeus ja velvollisuus vahvistaa strategiset tavoitteet, toivottavasti se voi tarpeen vaatiessa ottaa kantaa tähänkin asiaan.” Laissa on haluttu varmistaa ensihoidon kuuluminen samalle palvelun järjestäjälle, mutta Uudellamaalla in house -järjestely ei hänen mukaansa toteudu, koska HUS-erillislainsäädännössä ensihoito on sälytetty HUS-sairaanhoitopiirikuntayhtymälle ja pelastustoimi kuuluisi neljälle sote-maakunnalle ja Helsingin kaupungille. ”Rahoituspaineita tuovat varallaolosta luopuminen ja toimintavalmiuspuutteet. Maakuntiin siirtyvän pelastustoimen järjestämislain uudistuksessa pelastusjohtajia huolettaa riittävätkö rahat. Meilläkin pitää rakentaa uusia paloasemia ja niihin tarvitaan henkilöstöä. Riittävätkö rahat – tuleeko liikaa valvontaa. PELASTUSTOIMI. Maakunta päättää mitä tekee, samalla tavalla kuin nyt sairaanhoitopiiri
Koottavia palveluja hän pitää hyvinä ja sellaisia voisivat alueellisesti olla tilannekeskustoiminta ja valtakunnallisesti kansainvälisen avun vastaanottaminen. ITÄ-SAVO KYSYMYSMERKKINÄ Etelä-Savon pelastusjohtaja Seppo Lokka pitää tärkeänä, että lakikokonaisuuteen liittyvää ohjausmekanismia selkiytetään. Seppo Lokka. ”Jostain nekin on kaivettava. Se tuo kustannuspainetta palkkamenoihin. Ensihoidossa pitää hänen mielestään huolehtia omasta kilpailukyvystä ja luoda aiempaa vahvempia synergiahyötyjä. ”Se on meillekin isku, koska olemme rakentaneet alueellista laitosta ja tietyt toiminnat pitäisi rakentaa uudelleen ja niihin hankittava osaamista.” Lokka pitää lainsäädännön valmistelua irvikuvana hyvälle lainvalmistelulle. Rahoituksessa suuri kysymys on myös se, miten sisäministeriön kynnet pitävät valtion budjettineuvotteluissa. 600 miljoonaa riittäisi. Se käy kuitenkin tulosneuvottelut yksittäisten pelastuslaitosten kanssa. Valvontaa hän näkee laissa aivan liikaa. Olli-Pekka Ojanen. ”Tarpeetonta raportoida aluehallintoviraston kautta samoja asioita, jotka pelastuslaitos keskustelee sisäministeriön kanssa.” Turhana byrokratiana hän pitää esimerkiksi sitä, että Pirkanmaan pelastuslaitos raportoi aluehallintovirastolle, joka kerää alueelta viiden pelastuslaitoksen raportit ja toimittaa ne sisäministeriölle. Laki antaa valtiovallalle voimakkaamman ohjausvallan ja sitä koskevat monet pykälät ovat hänestä osin päällekkäisiäkin. ”Oleellista ja hyvää ovat vuosittaiset neuvottelut sisäministeriön ja valtiovarainministeriön julkisen talouden suunnitelmaa koskevissa tulosneuvotteluissa. Me menemme moitteen kanssa tulosneuvotteluihin sisäministeriön kanssa, niin mitä siitä seuraa. ENSIHOIDOSTA HUOLEHDITTAVA Satakunnan pelastusjohtaja ja pelastusjohtajien puheenjohtaja Pekka Tähtinen jakaa monen muunkin huolen rahoituksen riittävyydestä. PELASTUSTOIMI. Muu valvonta on turhaa.” Ojanen pitääkin aluehallintoviraston roolia lakikokonaisuudessa hieman turhana. Maakunta päättää tuottajasta ja vaarana on, että tuotantorakenne pirstaloituu.” Rahoituksenkaan osalta lakiluonnos ei hänen mielestään turvaa kehitystä. ”Sitä on tehty yksinomaan ministeriöiden kabineteissa. ”Meidän on oltava tiiviissä yhteistyössä terveydenhuoltoviranomaisten kanssa, mutta yhteisten hyötyjen hakemista kaivataan kaikilta.” Pekka Tähtinen. Varaa tehostamiseen ei kyllä enää ole.” Tähtinen huomauttaa myös, että tietojen mukaan maakunnissa ei teknisten sopimus ole käytettävissä, vaan yleisesti noudatettaisiin kunnallista yleistä virkaja työehtosopimusta. Erityisesti harvaan asutuilla alueilla palvelua pitää tarkastella ennakkoluulottomasti esimerkiksi kotiin vietävien palvelujen osalta. Valtioneuvostotasoista strategiaa ja neuvottelukuntaakin hän pitää alan näkyvyyden ja identiteetin kannalta hyvänä. ”Ei voi välttyä ajatukselta, että valtio valvoo omaa toimintaansa. Toivottavasti kuulemisen avulla pääsemme vaikuttamaan asioihin.” TURHAA BYROKRATIAA Pirkanmaan pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojanen ei näe lakiuudistuksen tuovan suuria muutoksia nykytilaan. Myös muihin viranomaistoimijoihin nähden. 6/2020 Pelastustieto 35 Laissa puhutaan keskittämisestä keinona yhdenmukaistaa palveluja, mutta Ihamäki toivoo, että tässä vimmassa ei unohdeta sitä, että pelastuslaitokset ovat jo tehneet yhdenmukaistamista vapaaehtoisesti yhteistyönä. ”Millainen on valvonnassa itsenäisen viranomaisen, aluehallintoviranomaisen rooli.” Rahoitus arveluttaa myös Lokkaa ja otetaanko ohjauksessa huomioon alueellinen erilaisuus. Aluehallintovirasto topakasti valvoo palvelutasomme lainmukaisuutta ja voi antaa meille moitteen aliresursoinnista. ”Toivottavasti myös pienemmät alueet pääsevät alueet pääsevät osalliseksi kehitystyöstä, ettei synny eri tason laitoksia.” Etelä-Savossa huolta kannetaan mahdollisesta alueratkaisusta, jos Itä-Savo siirretään Pohjois-Savoon. ”Kun valtion pitää sopeuttaa budjettia, mitä se tarkoittaa pelastustoimelle.” Laissa esitelty laaja toiminnan suunnittelu, seuranta ja raportointi on myös resurssikysymys. ”Onko vain lipsahdus, ettei siitä ole mainintaa lakiluonnoksessa”, hän kysyy. ”Ensihoitoon ei laissa tule ohjaavampaa otetta. Hän olisi toivonut pelastustoimen rahoituksen nostamista esille enemmän, sillä rahan tarve lisääntyy
Täydellisessä maailmassa pelastustoimen asiantuntijat olisivat verkostoituneet muutenkin kuin keskenään ja kullakin olisi oma henkilökohtainen viestintäsuunnitelmansa. mirafoni112@ gmail.com Pelastustointa ei ole olemassa ilman henkilöstöä: meitä kaikkia pelastustoimessa työskenteleviä eri osa-alueiden asiantuntijoita. Alan asiantuntijaviestintä on kuitenkin vielä varsin lapsen kengissä: ei tunnisteta niitä keskusteluja, joissa pelastustoimen tulisi olla eikä näin ollen tunnisteta niitä alan asiantuntijoita, joiden tulisi olla mukana niissä keskusteluissa. Asiantuntijat esiin!. Millä tolalla toimialan yhteiskunnallinen vaikuttaminen on. Pelastustoimen on koottava rivit eikä vain johtajien osalta, vaan yhdessä koko leveydeltä ja saatettava meidät sinne yhteiskunnallisten keskustelujen piiriin, missä meidän tulee olla. Vaikka lisäresursseille olisi tarve, niin osaamme aina itsekin heti ensimmäisenä kertoa, kuinka pielessä talous on ja miksi emme varmasti tule lisäresursseja saamaan. Asiantuntijaviestintä perustuu yksittäisten pelastustoimen organisaatioiden yksittäisiin asiantuntijoihin, kun pelastustoimen asiantuntijaviestintä voisi perustua useisiin asiantuntijoihin, joilla on erilaiset roolit, mutta yhdessä terävöitetyt viestit. 36 Pelastustieto 6/2020 Asiantuntijat esiin! MIRAFONI Rivit koottava! Mira Leinonen työskentelee pelastusylitarkastajana Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. Tällä hetkellä ihaillaan salaa sitä, miten vaikkapa poliisi vaikuttamistyötään tekee. Näköpiirissä on kuitenkin paljon asioita, jotka vaativat aktiivista ja systemaattista yhteiskunnallista vaikuttamista – niin edellä mainitut asiat kuin niiden lisäksi vaikkapa soteuudistus, koronakriisi ja sen talousvaikutukset. Omassa pelastustoimen kuplassa pitäytyminen, satunnainen yhteiskunnallinen vaikuttamistyö ja pelastustoimen keskinäinen kilpailu eivät enää toimi, niillä ei tulosta synny. Siten toimiala näkyisi ja kuuluisi kaikilla yhteiskunnallisilla foorumeilla, missä sen kuuluisikin ja saisi aikaan toimintaa eli vaikuttavuutta. Ne ovat sellaisia esimerkkiaihepiirejä, jotka tarvitsisivat pelastustoimen asiantuntijoita tuomaan esille yhteiskunnallisessa keskustelussa näkemyksiä meidän kannalta. Nämä kaikki ilmiöt ovat sellaisia, joilla on välittömiä vaikutuksia pelastustoimeen – niin onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn kuin pelastustoimintaan. Kuitenkin yhteiskunnan resursseja jaettaessa olemme yleensä siellä pienenpienessä marginaalissa. Pelastustoimi nousee esiin keulapaikoille aina luotetuimpia turvallisuusviranomaisia kartoittaessa suuren yleisön silmissä. Tyhjän saa pyytämättäkin. Miksi pelastustoimen asiantuntijat eivät nouse esiin ja kerro, miten erilaiset yhteiskunnalliset ilmiöt vaikuttavat pelastustoimeen. Yhteiskunta muuttuu kiivaalla tahdilla: sähköautojen määrää halutaan lisätä, aurinkopaneeleja hyödynnetään energiantuotannossa, puurakentamisen sääntelyä halutaan purkaa, halutaan rakentaa entistä korkeammalle ja toisaalta maan alle
tukitangot voit yhdistää NH Hybrid nostotyynyn kanssa nosto/tukijärjestelmäksi. 09 875 1800 • sales@veljeksetkulmala.fi • www.veljeksetkulmala.fi Innovaatioita ammattipelastajille jo vuodesta 1972. MIRAFONI Oy Veljekset Kulmala Ab Linjatie 4, 01260 Vantaa • Puh. Nyt täällä! Kulmala Pelastutieto syyskuu 2020 215x275.indd 1 19.8.2020 19.06. NT-HYPRID nostotyyny PROFIX Tuentajärjestelmät EDD Akkupelastusvälineet CRIBBLOCK Tukipalasarja Uusi leikkaava ja levittävä terävaihtoehto
38 Pelastustieto 6/2020. 38 Pelastustieto 6/2020 Lapin pelastusjohtaja Markus Aarto kuvattiin paloaseman tornissa, taustalla Rovaniemen kauniit maisemat
”Työ on mielenkiintoista ja työyhteisö täynnä todellisia ammattilaisia. ”Palomiesammattikin kävi nuorena mielessä, mutta päätin pyrkiä ja pääsin lukemaan oikeustieteitä Lapin yliopistoon.” Hän on päässyt näkemään palokuntatoimintaa laajasti. Valtion vahvaa ohjausta pelastustoimessa hän ei kavahda. ”Minulla on lämmin suhde pelastusalaan”, pelastusjohtajana keväällä aloittanut Markus Aarto sanoo. Rovaniemellä myös muu perhe osallistuu palokuntatoimintaan. Minut on otettu hienosti vastaan ja kaikki ovat olleet onnellisia siitä, että laitoksen toimintaa aletaan taas kehittää.” Nyt valmistellaan päättäjille vuodenvaihteeseen mennessä palkka-, tehtävärakenneja organisaatiouudistukset. Henkilöstön kehittämisininto ja työhyvinvointi ovat tärkeitä. Siellä innostus palokuntaan syttyi ja liityin Järvenpään VPP:uun.” Palokunta ei jäänyt, kun hän muutti Rovaniemelle opiskelemaan. Luokkatoverina oli Järvenpään silloisen palopäällikön Pentti Lakkosen tytär, jolta hän pyysi kysymään, josko isä ottaisi nuoren koululaisen tutustumaan työelämään palolaitoksella. 6/2020 Pelastustieto 39 TAPASIMME Uudistusten jalostuttava myös rahaksi. MIETIN PITKÄÄN Markus Aarto kertoo miettineensä pitkään hakeako pelastusjohtajaksi. Vakavammin hän alkoi harkita asiaa, kun sai paljon pyyntöjä pelastuslaitokselta ja palokunnista hakea virkaa. ”Lakkosen Penan intohimo alaan on jäänyt lähtemättömästi mieleen. Lapin pelastusjohtajana hän ei voi olla yhden palokunnan aktiivinen jäsen, vaikka paloasemalla tulee yhä aika ajoin pyörittyä. ”Viihdyin hyvin edellisessä työpaikassani yliopiston hallintojohtajana, mutta pelastusala kiinnosti.” Ensimmäiset kuukaudet pelastusjohtajana ovat osoittaneet, että onneksi hakemus tuli jätettyä. Uutta näkökulmaa haetaan johtamiseen ja erityisesti henkilöstöjohtamiseen. Pari vuotta sitten hän oli mukana Lapin virka-apuosastossa sammuttamassa metsäpaloja Ruotsissa. Organisaatio muutetaan vastaamaan aidosti alueellista toimintaa ja otamme käyttöön kokonaispalkkauksen.”. Innostaja ja uudistaja Lapin uusi pelastusjohtaja aloitti maakuntahallintoon kuuluvan pelastuslaitoksen uudistamisen vanhasta kuntarakenteesta kohti aluelaitosta. Saarenkylän VPK:sta tuli uusi kotipalokunta. Vaimo on ollut tarvittaessa muonitustehtävissä ja perheen kaksi lasta ovat innokkaasti mukana nuoriso-osastossa. Teksti: Esa Aalto · Kuvat: Kaisa Sirén M arkus Aarto oli 14-vuotias koululainen Järvenpäässä, kun piti etsiä työpaikka, jossa tutustua työelämään. ”Maakunnallisesta hallinnosta huolimatta pelastuslaitos on Lapissa jumiutunut kunnalliseen rakenteeseen
Ongelma tässä on se, että pelastustoimelta puuttuvat kehittämiseen tarvittavat rahat. Myös palotarkastustoiminnan aluejakoa rukataan uusiksi. Maakunnan uusi rahoitusmalli ei häntä siksi huoleta. Valtiolta on mahdollisuus saada tulosneuvotteluissa myös kehittämiseen hankerahaa”, Aarto sanoo. Talouden lainalaisuus on, että pitää investoida, jotta voidaan saavuttaa säästöjä. Hetki uudistukseen on otollinen senkin takia, että paljon väkeä siirtyy eläkkeelle. KEHITTÄMINEN VAATII RAHAA ”Kehittäminen vaatii rahaa ja sitä tarvitaan lisää”, pelastusjohtaja painottaa. 40 Pelastustieto 6/2020 TAPASIMME Lapin pelastuslaitos sai Markus Aartosta uuden kehittäjän. Lapissakin on luovuttu huhtikuun alusta lukien perinteisestä P3-johtamismallista ja palomestarit on keskitetty vuoropäivin Rovaniemellä ja Kemissä sijaitseviin tilannekeskuksiin. ”Sellainen on torjuttava ja ymmärrän toki, että jotkut kantavat pelastustoimessakin huolta siitä, mitä valtion rahoitus voi pahimmillaan tarkoittaa.” ”Kun rahoitus mitoitetaan oikein, ei valtion ohjausvaltaa tarvitse kavahtaa. Myös vaihtoehtoiset sammutusmenetelmät kehittävät toimintaa entisestään ja ne ovat lyömässä itseään läpi myös meillä.” ”Vanhoista työmenetelmistä pitää siirtyä uusiin henkilöstön vähetessä ja ikääntyessä. Pelastustoimen itsetarkoitus ei ole säästää itseään hengiltä. Olemme olleet ehkä liian kiltti porukka, joka lähinnä kehuu, miten on työnsä taas saanut tehdyksi.” Markus Aarto kuitenkin myöntää, että valtion rahoituksessa on huonojakin esimerkkejä. Aarto korostaakin rahoituksen kokonaisuuden kasvattamisen välttämättömyyttä. Valtion tuottavuusohjelmassa tuottavuutta haettiin lähinnä vähentämällä henkilökuntaa. Tämä korostaa ryhmäjohtajatason osaamisen merkitystä muualla maakunnassa. Lapissakin poliisin resursseja vähennettiin muutama vuosi sitten. Hän on ollut lähes koko ikänsä valtiolla töissä ja sanoo olevansa valtion rahoituksen kannattaja. Myös uusia työtapoja tarvitaan. Monesti keskitetty ohjaus on tarpeellistakin ja vie alaa eteenpäin.” ERITYISPIIRTEENÄ MATKAILU Pelastustoimen tulevassa rahoitusmallissa hän pitää tärkeänä, että rahoituksen kokonaisuudessa otetaan asukasluvun ohella huomioon myös pinta-ala ja riskit. ”Alustava rahoitusmalli näyttää Lapin osalta myönteiseltä.”. ”Henkilöstö on pitkään toivonut palkkausjärjestelmän uudistamista ja nyt varallaolojärjestelmän purkamisen takia tehtäväkohtaisen kokonaispalkkausjärjestelmän käyttöönotto on ajankohtaista”, Aarto toteaa. Teknologia auttaa lisäämään myös työturvallisuutta”, Aarto huomauttaa. Uudet viranhaltijat vastaavat haja-asutusalueiden asemista ja toimivat yhdyshenkilönä alueensa palokunnille. ”Meidän pitää yhdessä perustella rahan tarve. Lapin pelastuslaitoksella on yhä 23 päällikköviranhaltijaa, joista osa muutetaan palomestarin tai asemamestarin viroiksi. Jos nykyisessä mallissa se on runsaat 400 miljoonaa euroa, noin sadan miljoonan euron lisäyksellä moni asia saataisiin valtakunnallisesti ja alueellisesti kuntoon. ”Se mahdollistaa pitkäjänteisen toiminnan kehittämisen ilman turhia historiallisia painolasteja. Valtion rahoitusta hän ei kavahda. ”Esimerkiksi dronet auttaisivat laajasti käyttöönotettuna haravoimaan maastopaloja Lapin laajoilla selkosilla samoin kuin yhteistyössä matkailuelinkeinon kanssa kehitettävät karttaja paikannusjärjestelmät. Pelastusalalla pitäisi pystyä paremmin hyödyntämään uutta teknologiaa
Saadaan tarpeellisiin paikkoihin tarpeelliset henkilöt töihin. Pelastusjohtaja painottaa matkailuelinkeinoa Lapin erityispiirteenä. TÄRKEIN ASIA JUURI NYT LAPIN PELASTUSLAITOKSELLA. Ongelma on se, miten sopimuspalokuntiin saadaan lisää väkeä, kun nuorempi väki muuttaa keskuksiin. Virkavalinnasta kirjoitettiin myös keväällä juttu, jossa hänen valintansa väitettiin olleen poliittisen kaverikaupan tulosta. ”Kun asemaväli on 80–100 kilometriä, vastuualue kolmannes Suomesta ja henkilöstöä niukalti, ovat ongelmat kovin erilaisia kuin ruutukaava-alueilla.” ”Tärkeää on pitää yhteistyöstä kiinni koko pelastustoimen voimalla. ”Heitä pitää kouluttaa paremmin. ”Pelkästään ammattihenkilöstön varallaolon korvaamiseksi tarvitsisimme 10–15 henkilötyövuotta ja sitä varten jopa 800000 euroa lisää rahaa. ”Laitosten ja sisäministeriön pitää löytää aidosti toisensa ja toteuttaa yhdessä hankkeet.” Lausunnolla olevaa lakikokonaisuutta hän pitää pääsääntöisesti hyvänä, erityisesti strategista ohjausta ja kehittämistä Pelastuslaitosten tietoja hallintojärjestelmät vaativat myös uusimista. ”Perinteinen pelastustoiminta saa tarvitsemansa rahat aina päältä.” Lapin tulvatilanne osoitti, että esimerkiksi kunnat osaavat varautumisen, mutta kansalaiset eivät niinkään. Markus Aarto, oikeustieteen lisensiaatti, varatuomari. ”Kiukuttihan se, vaikka toki ymmärsin, ettei täysin perätön juttu ollut varsinaisesti minuun suunnattu.” Lapin pelastuslaitoksen uusi johtaja katsoo, että välttämättä etelässä ei ymmärretä riittävästi, millaisten ongelmien kanssa Lapissa ollaan tekemisissä. 6/2020 Pelastustieto 41 TAPASIMME Nopeat KUKA OLET JA MISTÄ TULET. 43 vuotta, vaimo ja kaksi lasta ja kaksi rottweileria. HARRASTUKSET. Asunut 23 vuotta Rovaniemellä, syntyisin Järvenpäästä. Näköalattomuus, nähdään vain oman laatikon sisälle, kun pitää katsoa asioita laajemmin. Palvelun turvaamisen jälkeen tulevat taloudelliset kysymykset. Osaavalle palokunnalle on käyttöä laajemminkin.” Lapin pelastusjohtajan virkavalinnasta on valitettu Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen. Isoveli a sennetta ei tarvita. Juokseminen, maratoneja juossut puolenkymmentä. Pienellä organisaatiolla ajetaan paljon keikkaa. Palokuntaharrastus pitää nyt jättää, joten jotain korvaavaa pitäisi keksiä tilalle. Se ei ole mahdollista nykyisessä rahoituspohjassa.” Käyttöön otetaan 4–5 runkoasemaa, joihin palkataan 1–2 vuorokautista työaikaa tekevää työntekijää . Virkaan valittu johtaja ei anna sen häiritä työtään, vaan toteaa, että kansalaisella on perusoikeus niin halutessaan valittaa. Uusi ja ihmeellinen, haasteista tulee hyvälle tuulelle. ”Ilman työaikaja virkarakennemuutoksia emme saa rekrytoitua tarvittavaa henkilöstöä.” ”Joillakin alueilla sopimuspalokunnat hoitavat kaikki tehtävät itsenäisesti.” Ne hoitavat nyt yli 60 prosenttia kaikista tehtävistä Lapissa. ”Vuosittain Lapissa on noin kolme miljoonaa rekisteröityä yöpymistä ja se on myös pelastustoimen riskejä arvioitaessa otettava huomioon.” Tulevaisuuden kehittämisen lisäksi rahaa tarvitaan onnettomuuksien ehkäisytoimintaan, viestintään ja varautumiseen. ”Yhteiskunnan digiloikka ei ole ylettynyt pelastustoimeen, vaan tietojärjestelmät ovat teknisesti ja toiminnallisesti vähintään 10–15 vuotta ajastaan jäljessä.” ”Kunnallisessa järjestelmässä on totuttu korostamaan omia erityispiirteitä, joten valtiollinen ohjaus ei ole pahitteeksi, vaikka se yhä monelle voi olla punainen vaate.” ”Kielii jollakin tavalla asenteiden vanhoillisuudesta, kun halutaan pitää kiinni vanhasta eikä haluta nähdä uusien rakenteiden mahdollisuutta tuoda alalle jotakin parempaa.” UUSIN RAHAREIKÄ Varallaolosta luopuminen merkitsee Lapille vaatimusta lisäresurssien hankkimiseksi. Kenties jotakin ärsyttää se, että lasikattoja voidaan rikkoa näinkin, kun tehtävään tullaan tavallaan ammattialan ulkopuolelta.” Hän kuitenkin muistuttaa tulleensa valituksi organisaation johtajaksi nimenomaan vaativaan hallinnolliseen johtamistehtävään ja siitä hänellä on pitkä yhtäjaksoinen kokemus paljon suuremman organisaation johtajana. Isoveliasennetta ei tarvita.”. IKÄ JA PERHE. Aiemmin pitkään pääsarjatason koripalloerotuomari. Vastaaminen harvaan asutun alueen haasteisiin. ”Pitää osata viestiä riskeistä niin, että ihmiset oikeasti ymmärtävät, mistä on kysymys.” Uudistusten pitää nyt jalostua rahaksi ja resursseiksi. MIKÄ SYTYTTÄÄ. MIKÄ SAMMUTTAA. ”Toki valittajien motiiveja voi kukin tykönänsä arvioida
Varalta tankataan vähän lisää 100-oktaanista lentobensiiniä. Koneen alkutarkastus ja lentopäiväkirjan tsekkaus vie 20–30 minuuttia ja kiirettä ei tunneta.. 42 Pelastustieto 6/2020 OPERATIIVINEN TOIMINTA Valmiusaluekoordinaattori ja palolentäjä Sami Viitanen Jukolan Piloteista ei tingi turvallisuudesta lyhyellä esittelylennollakaan. Öljyä oli riittävästi
6/2020 Pelastustieto 43 OPERATIIVINEN TOIMINTA Tähystyslennoista hyötyvät kaikki Jukolan Pilottien Sami Viitanen valmistautuu aina huolellisesti metsäpalojen tähystyslennolle pitkän check-listan kanssa. Hän kertoo, mistä löytyy ensiapulaukku ja käsisammutin. Hän on yksi vapaaehtoisista, jotka tekevät arvokasta työtä siivillä 22 lentoreitillä ympäri Suomen. Rullaamme Malmin lentokentän kiitotie 36:ta, kunnes pyörät irtoavat maasta. Lentoreittiä voi seurata kartalta tabletista, jollainen on hankittu jokaiseen tähystyskoneeseen. ”Ne ovat iso apu etsintäja pelastuslennoillakin. Joillain alueilla Suomessa lennetään jo indeksillä 4,1. Ennen lentoa hän on tarkistanut totutusti Ilmatieteen laitoksen Ilmanet-sovelluksesta metsäpaloindeksin. Palon syttyminen ei katso kelloa.” Jukolan Pilottien tähystylentoreitillä 8 Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen alueella on myös suosittu Evon retkeilyalue. ”Jos indeksi nousee lukuun 5,4, lennetään reitti kaksi kertaa päivässä. Suuntaamme ilmoittautumispaikalle ja ohitamme Vuosaaren sataman. Sitä hyödynnetään myös tehtävien suunnittelussa. Etupenkeillä on tiivis tunnelma, vaikka kone onkin nelipaikkainen. Suuntana on Sipoon Söderkulla. Meillä on myös VIRVE-puhelimet yhteydenpitoon hätäkeskuksen Lentopäiväkirjasta selviävät muun muassa tehdyt ja tulevat huollot sekä tankkaukset.. Jos se saavuttaa indeksin 4,3, Jukolan Pilotit lentävät tähystyslentoreittinsä kerran päivässä. Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto V iitanen on tehnyt kattavan alkutarkastuksen lentopäiväkirjaa myöten. Lennoille noustaan yleensä Hyvinkäältä. Lyhyelle esittelylennolle nousimme tällä kertaa Malmilta. Pieni savuhavainto ei johda jatkotoimiin. Turvallisuus on ykkösasia
Sähköisellä karttapohjalla voi seurata kahta lentokonetta reaaliajassa. Tähystyslennoilla käytetään ensisijaisesti kerhon Cessna C172-kalustoa. Toiminta jatkui samojen siipien alla Jukolan Pilotteina. Silmä on harjaantunut erottamaan savuja toisistaan, mutta kaikki havainnot pitää silti tarkistaa lähemmin. Joskus ihmiset lämmittävät saunojaan märällä ja savuttavalla puulla. Moni kerho kouluttaa myös kaupallisia lentäjiä, jotka tarvitsevat lentotunteja.” Tähystyslentoja operoivat ilmailukerhot ja yritykset, jotka tekevät sopimuksen aluehallintoviraston kanssa. Vuodesta 2007 tähystyslentoja on kertynyt kymmeniä. Tähystyslennoilla on kahden hengen miehitys. Aiemmin metsäpalojen tähystyslentoreitti 8 oli jaettu kerhojen kesken. Esimerkiksi salamoinnin jälkeen voi olla erityinen tarve lentotiedustelulle. Tänä kesänä myönnettiin myös vastaava lisämääräraha. HALUTTUA TOIMINTAA KERHOILLE Tähystyslennot ovat Viitasen mukaan ilmailukerhoille haluttua toimintaa. ”Helsingin pitäisi nähdä Malmin lentokenttä enemmän mahdollisuutena kuin riesana. H373 tarkoittaa muita lentoja, joita ovat esimerkiksi pelastuslaitoksen ja palveluntuottajan väliset harjoitukset. ”Suomen järjestelmällinen ja tehokas toiminta on kiinnostanut myös ulkomailla. LENNOT TOUKOKUUSTA ELOKUUHUN Tähystyslennot ajoittuvat normaalisti toukokuun alusta elokuun loppuun, mutta tarvittaessa lentokautta pidennetään. ”Esimerkiksi maanviljelys ja kivimurskaamot voivat nostattaa pölypilven. Ruuhkahuippu on yleensä toukokuun lopun ja kesäkuun alun tienoilla. Metsäpaloindeksiin liittyvät tehtävät välitetään suoraan reitille Ilmatieteen laitoksen järjestelmästä. Se yhdistyi Finnairin Lentokerho ry:n kanssa vuoden 2020 alussa. Alueen pelastus viranomaisen pyyntöön liittyvät tehtävät välitetään Hätäkeskuslaitoksen kautta. SAR-puolella ensimäinen lento oli vuonna 2004. Eri tehtävätyypit: OPERATIIVINEN TOIMINTA Yksi tähystyslentoja tekevä ilmailukerho on Jukolan Pilotit ry. ”Meillä on nyt tähystyslentoihin yhteensä neljä lentokonetta. Toimiva kenttä on tärkeä myös huoltovarmuudelle”, Viitanen sanoo. Usein on näkynyt savuntapaista ilman tultakin. Oma-aloitteisia tähystyslentoja on yli 90 prosenttia kaikista tehtävistä. Tyypillinen lentokorkeus tähystyslennoilla on noin 2500 jalkaa eli reilut 750 metriä.” Viitasen mielestä tulevaisuutta on sähköllä lentäminen. H372 on erikseen pyydetty savuhavainnon tarkastuslento. Tehtävä on keskitetty Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle. Lentämistä hän on harrastanut vuodesta 1976. Toinen tyypillinen piikki heinä–elokuun H371 on oma-aloitteinen tähystyslento. Toiminnassa on mukana satoja henkilöitä. Valmiuspäivystäjä voi merkitä karttaan tietoja valmiiksi ennen lentoa.” Tekniikka on hyvin hallussa, sillä Viitanen on jäänyt eläkkeelle IT-hommista. Nelipaikkaiset ovat kaksipaikkaisia vähän isompia ja turvallisempia. Koneen tekniikka on mekaanista työntötankoineen ja vaijereineen. Jokaisella reitillä tulee olla vähintään neljä lentäjää ja kymmenen tähystäjää/tehtävänjohtajaa sekä lentokone ja varalentokone. Jokaisella tähystyslennolla tulee olla vähintään lentäjä ja tähystäjä/tehtävänjohtaja,” kertoo pelastusylitarkastaja Mika Kurvinen Pohjois-Suomen AVIsta. ”Kerhoille jää toiminnasta pikku siivu ja kalusto pidetään kunnossa. Reitti on pituudeltaan 344 kilometriä ja pinta-alaltaan 6245 neliökilometriä, lentoaika on noin kaksi tuntia ja kymmenen minuuttia”, kertoo palolentäjä Sami Viitanen.. Kenttiä tarvitaan. 44 Pelastustieto 6/2020 ja pelastusviranomaisten kanssa. Pelastuslain mukaan AVIn on järjestettävä harvaan asutulla seudulla tehokas metsäpalojen tähystys, jos metsäpalon vaara on ilmeinen. Tähystystoimintaan myönnetään vuosittainen sisäministeriön puolen miljoonan euron määräraha
Tiedot koottu pelastustoimen toimenpidetilasto Prontosta.). Tänä vuonna on testattu myös Erillisverkkojen ryhmävideopalvelua, jossa välitetään suoraa videokuvaa pelastuslaitoksen johtokeskukselle. ”Onneksi ei olla vielä siinä tilanteessa, silloin reittejä pitäisi uudistaa. Tänä vuonna 20. Meillä on myös hyvä metsätieja paloasemaverkosto.” LIIKKUVAA KUVAA JOHTOKESKUKSEEN Vielä konesilmä ei korvaa ihmistä ja sanallista viestintää. elokuuta mennessä oli lennetty yhteensä 623 oma-aloitteista ja erikseen pyydettyä tarkastuslentoa. ”Tekniikan kehittyessä ja toimintamatkojen kasvaessa tulevaisuudessa voisi toimia myös monitoimimalli. SLPS:n myöntämä tehtävänjohtajan kelpoisuus on voimassa kaksi vuotta ja voimassaoloa voi jatkaa osallistumalla ylläpitävään koulutukseen. Tähystyslennoilla on erittäin suuri merkitys, jotta maastopalot havaitaan alkuvaiheessa”, Kurvinen sanoo. Neljän opintopisteen koulutus on kurssimuotoinen. Palvelu lunasti paikkansa myös Lapin tulvissa. Toivomme, että pelastuslaitokset lähtevät mukaan valtakunnallisesti, sillä meillä ei voi olla laitoksittain 22 erilaista järjestelmää.” OPERATIIVINEN TOIMINTA Maastopalot ja pinta-alat Palanut maastoala yhteensä (ha) Vuosi Lkm Pinta-ala 2015 1644 308 2016 2101 558 2017 2263 788 2018 4412 1637 2019 3046 892 (Maastopalot, joihin pelastus laitos on hälytetty. Satelliititkaan eivät kata joka paikkaa, varsinkaan pilviverhon läpi. Suomessa osataan sammuttaa metsäpaloja. ILMASTO LÄMPENEE, LENNOT KASVUSSA ”Lentomäärät ovat nousussa. Ilmastonmuutos lisännee tulevaisuudessa maastopaloja. Haasteena on löytää joillain harva-aluilla lentäjiä ikääntyvien tilalle. Nykyjärjestelmän äärirajoilla lennettiin kuivan kesän 2018 aikana, jolloin koneet olivat kovassa käytössä ja päivät pitkiä. Tähystyslentotoimintaan vaadittava koulutus on Lentopelastusseuran tehtävänjohtajan koulutus tai muu aluehallintoviraston hyväksymä koulutus. ”SLPS:n tehtävänjohtajan koulutus koostuu verkossa suoritettavasta teoriaosasta sekä maaja lentokoulutuksesta. Lentolupakirjan haltija voi myös jatkokouluttautua lentäjäksi Suomen Lentopelastusseuran lentotehtäviin, kuten etsintätai sammutusjohtolennoille. ”Olemme valmiita ylläpitämään toimintaa jatkossakin. Noin joka kolmannella–neljännellä lennolla havaittiin palo. Pelkillä droneilla tuskin pystytään koskaan hoitamaan koko Suomen tähystyslentoja”, Kurvinen uskoo. Nykyiset lentoreitit vaihtelevat linnuntietä hieman yli 200:sta vähän yli 400 kilometriin.” ”Koen hyväksi, että varoitukset avotulen käytöstä ovat saaneet paljon näkyvyyttä vuoden aikana koko maassa. Elokuussa lentoja oli taas enemmän. Myös varautuminen maastopaloihin on ollut hyvin esillä. Lähde: Johannes Ketola, Itä-Suomen aluehallintovirasto. Vuosittain SLPS kouluttaa noin 150 tähystyslennoille osallistuvaa vapaaehtoista.” vaihteessa jäi tänä vuonna pois runsaiden sateiden ansiosta. Kurvinen pitää droneja hyvinä, mutta ne soveltuvat nykyisellään paikalliseen tiedusteluun. Havaintoja maastopaloista oli 141 ja muita palohavaintoja 48 kappaletta. 6/2020 Pelastustieto 45 Suomen Lentopelastusseura kouluttaa valtaosan Koulutuspäällikkö Sami Kinnunen Suomen Lentopelastusseurasta kertoo, että SLPS kouluttaa valtaosan tähystyslentotoimintaan osallistuvista vapaaehtoisista
Kannustan pelastuslaitoksia myös sisäiseen viestintään asiasta. Politiikkaa on kuvattu kompromissien taiteeksi ja sitä tällaisen ison paketin aikaansaaminen mitä suurimmassa määrin on. Kyse on paitsi ihmisten tärkeimmistä peruspalveluista, myös pelastuslaitosten työntekijöiden työpaikoista, joten asia koskettaa pelastusalalla toimivia isosti. Miten rakenne tukee tuota perustehtävää. Mitä toimivaltuuksia se edellyttää. Miten toimintaympäristön isot muutokset vaikuttavat perustehtävään. Etenkin alan sisäisissä tilaisuuksissa on mielekästä, että myös strategisia sisällöllisiä kysymyksiä käsitellään. Kuten muissakin asioissa, huhut kyllä täyttävät viestinnällisen tyhjiön, jos sisäistä keskustelua ei käydä. ALANSA AMMATTILAISET Sotea ja pelastustoimea koskeva maakuntalakipaketti on lausuntokierroksella syyskuun loppupuolelle asti. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että alueelliset näkökulmat jäisivät tämän vuoksi huomiotta ja siksi on hyvä, että kullakin alueella tuodaan omat tärkeät näkökulmat lausunnoissa esiin. Tämä on jo aika mones tuotantokausi sote-uudistusta ja ymmärrän asiaan liittyvää väsymystä. On kuitenkin tärkeää, että pelastuslaitosten väki on hyvin perillä siitä, mitä uudistus tarkoittaa ja mitä se ei tarkoita. Meidän tulee ehkä tänäkin syksynä opetella elämään pandemiauhan alla, mutta se ei saa tarkoittaa, että yhteys kentälle katkeaa. Ja tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö myös muista paketissa huomiota herättävistä tai huolta herättävistä asioista kannata lausua. Miten toiminta tulisi organisoida maakunnassa, jotta se tukee perustehtävää?. Mitä kumppanuuksia ja yhteistoimintamuotoja perustehtävän menestyksekäs hoitaminen edellyttää. Myös vuorovaikutustilaisuuksissa, joita nyt toki koronavirustilanteesta johtuen on vähemmän kuin ajateltu ja toivottu, on arvokasta, että pelastustoimen edustajat eri puolilta Suomea voivat tuoda omia kantojaan esiin. 46 Pelastustieto 6/2020 Nyt on aika vaikuttaa MOKKATAKKIMAISTERI Mikä on perustehtävä tulevaisuudessa. Sami Kerman on sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) erityisavustaja. Samoin alan koulutusjärjestelmän kokonaisuudistusta valmistellaan. Millaista osaamista se edellyttää. Vaikka uudistus keskittyy hallinnolliseen kokonaisuuteen, ei niinkään pelastustoimen sisältökysymyksiin, myös pelastuslakia ollaan uudistamassa. Vaikka ministerin aika on niukka resurssi, on myös kentän vuorovaikutuksella keskeinen tehtävänsä ja sitä myös meidän puoleltamme toivotaan. Lausuntokierros on aito mahdollisuus vaikuttaa ja hallitus on ääneen todennut, että erityisesti Itä-Savon aseman ja rahoituksen osalta esitystä ollaan valmiita täsmentämään lausuntopalautteen pohjalta. Mikä on pelastustoimen perustehtävä tulevaisuudessa. Mitä vahvempi ja yhtenäisempi kanta pelastustoimen edustajilla on esimerkiksi pelastuslaitosten itsenäiseen asemaan liittyen, sitä helpompi sitä on poliittisessa päätöksenteossa puolustaa. Tästä syystä toivon, että ehdotatte ministerille rohkeasti erilaisia virtuaalisia tilaisuuksia
(09) 777 1500 Myynti: 050 5377 027 . ??????. Max käyttöpaine 8 bar. ??????. ?????-???????. PYYDÄ TARJOUS NUMEROSTA 044 728 0401. sähköposti:sarco@sarco.fi Mini Blue väyläsahköjärjestelmä miehistöja johtoyksiköihin www.standby.fi SINUNKIN ILMOITUKSESI VOISI OLLA TÄSSÄ. ??????????. ?????????????????. Hydrovent Europe får inte användas innan man har bekantat sig med bruksanvisningarna. ????????. ??????-????????. kraftig rekyl får inte ventilen öppnas innan Hydrovent har placerats i ventilationsöppningen. HÄLYTYSAJONEUVOT Hälytysja komentovahvistimet Tehokaiuttimet Valopaneelit Integroidut valoratkaisut Vilkkumajakat Ruuhkavilkut LED-valot VÄESTÖNSUOJELU Suurtehohälyttimet www.sarco.fi | puh. ????????. VVAARR OOIITTUU SS!! VVAARR OOIITTUU SS!! VVAA RRNN IINNGG !! VVAARR NNIINN GG!! 50 x 130mm 35 x 340mm UUSI VAIHTOEHTOINEN SAMMUTUSMENETELMÄ. HÄLYTYSja VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaativaan ammattikäyttöön • PETO-tilannekeskusjärjestelmä • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt ja SALSA-asemahälytysohjelmistot • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja JULUEN-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • TETRA/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät Hälytysja viestintälaitteet Pelastustieto on myös Instassa, Facebookissa ja Twitterissä. Voimakkaan rekyylin vuoksi sulkuventtiiliä ei saa avata ennen kuin Hydrovent on asetettu tuuletusaukkoon. 050 516 6610, 050 552 8650 info@hydroventeurope.fi HYDRO ENT EUROPE .FI Hydrovent Europea ei saa käyttää ennen kuin on tutustunut käyttöohjeisiin. P.g.a. ??????????. Hälytysja viestintälaitteet Palokalusto Puh. 6/2020 Pelastustieto 47 MOKKATAKKIMAISTERI Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. (03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.. ?????????–???????????????????. ALANSA AMMATTILAISET ?????????????????. Max arbetstryck 8 bar
Savuykkönen hoputtaa, vähintäänkin kahvia tarvitaan, sillä palokunta on saanut uuden värkin. Uusia yksiköitä ja käytettyjä palomiehiä Teksti: Marko Partanen LIIAN TUMMAA PAAHTOA Kesämies kauhoo puruja suodattimeen. Kyllä uudessa yksikössä täytyy olla uudet duunaritkin, eikös yksikkö ole henkilöstö + työkalut”, paloesimies vastaa. ”Kähtävällä.” ”Ai Kähtävällä kärkiyksikkö on uusi. ”En tiedä, mutta noi ”uusi kärkiyksikkö pelasti kerrostalon” -jutut vievät vielä tämän systeemin perikatoon.” ”Miksi?” ”Kun päättäjät luulevat, että kahden miehen pakettiautolla voidaan pelastaa kerrostalo, niin kohta meillä on vain näitä uusia kärkiyksiköitä, joita ajelee käytetty henkilöstö.” ”Sä taidat olla sellanen vanha jäärä”, savuykkönen sanoo. Ehkä vuoden verran?” ”On se enemmän. ”Ai onks sua käytetty asemalla?” ”No kyllä täällä ihmistä aika erikoisilla tavoilla käytetään vai oletko eri mieltä?” ”Onko se sitten niin, että suurin osa onnettomuuksista hoidetaan käytetyllä yksiköllä?” ”On kyllä, työkalut saattavat olla uuden veroisia, mutta henkilöstö on käytettyä.” Ylipalomies hörppii kahvia ja mumisee. ”Pitäskö meidänkin sanoa, että tehtävä on hoidettu uudella yksiköllä, kun se ajetaan uudella höökillä”, ylipalomies kysyy. Sullakin on toi uusi Skoda, mistä ei ole vieläkään syöty jäätelöitä.” Työyhteisö päättää, että Skodajädet syödään iltapäivällä, mutta keskustelussa palataan alkuperäiseen aiheeseen. ”Ei, jos se on miehitetty koukkupolvilla. ”Kuinka kauan se auto tai yksikkö säilyy uutena. Se on vähän niin kuin silmänlumetta.” ”Ai, onkse plaseboyksikkö?” ensihoitaja tarjoaa. ”Mun mielestä käytetty”, ylipalomies vastaa. ”Mikä siitä uudesta tulipaloautosta tulee, kun se ei enää ole uusi?” savuykkönen kysyy. 48 Pelastustieto 6/2020 Ai, onkse plaseboyksikkö. ”Täällä uusi kärkiyksikkö on pelastanut kerrostalon”, savuykkönen toistaa äänekkäästi lehden tekstiä. ”Olisikin tyylikästä lukea lööpistä, että roskispalo pantiin pimeäksi käytetyllä yksiköllä, mutta tuoreella henkilöstöllä.” ”Hop! Kyllä se henkilöstökin vanhenee saman verran kuin se yksikkö.” ”Ei kai se henkilöstö sentään käytettyä ole?” ensihoitaja ihmettelee. Uudesta terveydenhuoltolaista taidetaan puhua vieläkin, vaikka se lyötiin kansiin yhdeksän vuotta sitten”, ensihoitaja sanoo. ”Mistä sitä tietää, mitä sillä porukalla on teetetty”, savuykkönen innostuu. Muualla niitä on ollut jo yli kymmenen vuoden ajan.” ”Älä takerru yksityiskohtiin, yksikkö on silloin uusi, kun se on vähän aikaa sitten hankittu. ”Missä?” takapenkin naapuri kysyy. ”Väärin! Olen käytetty palomies, käytetyillä ajatuksilla.”. ”Täytyy kyllä sanoa, että kärkiyksikkö on erikoinen tapa käyttää palomiestä?” ”Miten niin?” ”Sillä autolla pystytään kyllä hoitamaan pikkukeikat, mutta sitten kun oikeasti tarvitaan apua, niin avuksi tarvitaan aina se hööki
Se motivoi ja tuo työhön vaihtelua. ”Verkostoituminen on jo sinänsä hyvä asia, mutta miten se saataisiin toimimaan pelastuslaitosten välillä?” hän kysyy. ”On tärkeätä, että hiljainen tieto ei häviä ja jälkipolville säilytetään tietoa alalta eri vuosikymmeniltä niin pelastuspuolelta kuin ensihoidosta. Pienillä palokunnilla ei ole isoja museotiloja. Hän kokosi motivoituneen, historiasta kiinnostuneen porukan ja esitti selkeät tavoitteet. Museoajoneuvojakin on omasta takaa yhteensä 38, joista kolme täällä palomuseolla.” Auvinen sai viime joulukuussa valmiiksi viiden vuoden rutistuksen. Tärkeintä on Auvisen mukaan se, että kaikki palokuntamuodot maassamme ja organisaatioissaan tunnustavat oman historiansa tärkeyden. ”Uudellamaalla ja Helsingissä ollaan aika hyvissä kantimissa, mutta voisimme yhteisesti säilyttää myös sopimuspalokuntien perinteitä. ”Olisiko kohta aika myös ”pelastustoimen museopoliittiselle ohjelmalle”, jolla olisi myös lain suoja tukenaan. Hän toivoo, että muutkin pelastuslaitokset ja kaupungit ottaisivat mallia pelastusalan perinteiden vaalimisesta. Maisteriopinnoissa hän keskittyi pelastustoimen perinteiden säilymisen eri toimintamalleihin erityisesti tulevassa maakuntauudistuksessa. Sitkeys palkittiin, kun hänet nimitettiin hiljattain intendentiksi. Valtakunnallinen palomuseo on vielä haaveissa. Asiakaspalvelun ja museotyön ohessa tässä katsotaan pelastustoimen kehitystä kaikista mahdollisista näkökulmista. Toivottavasti se nostaa koko pelastustoimen museotyön arvostusta. Näyttely rakennettiin pääosin talkoilla monipuolisen osaamisen voimin laitoksen eri osastoilta. Puolustusvoimilla on vastaavasti Sotamuseo, joten molempien turvallisuussektorien museoiden toiminta on lakisääteistä. 6/2020 Pelastustieto 49 LIIAN TUMMAA PAAHTOA PELASTUSTOIMI Pysyvästä näyttelystä ammatilliseksi museoksi Teksti ja kuva: Kimmo Kaisto J ari Auvinen on hoitanut Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen palomuseota oman toimensa ohella ja päätoimisena yhteensä jo yli 31 vuotta. Rooliin kuuluu myös asiantuntijapalveluja ja tutkimuspyyntöjä sekä tiedusteluja palokuntaa palvelleista sukulaisista. Erottajan pelastusasema on jo sellaisenaan merkittävä osaa laitoksen historiaa. Vaikka Helsinki, Hämeenlinna, Kuopio, Tampere, Turku, Pori ja muut palomuseopaikkakunnat ovatkin satsanneet perinteidensä säilymiseen hyvin museoidensa ja pysyvien näyttelyidensä kautta, Auvinen toivoo museoille myös laajempaa ja ohjattua tulevaisuutta. ”Intendentin ammattinimike on nyt palomuseotoiminnassa ensimmäinen. ”Idea Helsingin palomuseosta tuli suoraan palopäällikkö Rainer Alholta jo 1980-luvun alussa. Palokunnat toki jo tallentavat omaa kulttuuriperintöään ja tätä pitäisi tukea myös taloudellisesti.” Poliisilla on Auvisen mukaan Rikosmuseo Vantaalla ja Poliisimuseo Tampereella. Museoammatillista apua saatiin kaupunginmuseosta.” Helmikuussa 1986 Alho avasi juhlallisesti laitoksen pysyvän näyttelyn Erottajan paloasemalle. VALTAKUNNALLINEN PALOMUSEO. Tähän tarvitaan sitoutunut vetäjä tai vaihtoehtoisesti asiantunteva valtakunnallinen asiantuntijaryhmä. TIETOJA, PERINTEITÄ JA ELÄMYKSIÄ Auvisen mukaan palomuseosta on tullut tärkeä ja tunnettu tukikohta, jossa yleisö saa tietoa ja elämyksiä laitoksen historiasta sekä nykytoiminnasta. Auvinen on mukana työryhmässä, jonka tavoitteena on tehdä esinedokumentaatiota kaikkien Pirkanmaan palokuntien tarpeisiin. Intendentti Jari Auvinen kuvailee työtään monipuoliseksi asiakaspalvelutyöksi eri-ikäiset kaupunkilaiset kohderyhmänään.. Kehitystä tapahtuukin
Etenkin henkilösuojaimien osalta tilanne on pelastuslaitosten välillä melko kirjava. Niillä joilla oli laajemmin omia varastoja ja kulutuksen volyymit olivat pienempiä, ei ollut suurempia ongelmia”, Korhonen kertoo. Toisaalta varautumisen kantava periaate on Suomessa se, että se toimija, joka vastaa jostakin tehtävästä, huolehtii valmiuslaissa säädetyn varautumisvelvollisuuden Koronakriisin opetukset Koronakriisi sattui hetkeen, jolloin pelastusala on murroksessa. Korhonen kertoo vakavan epidemiatilanteen olleen huomioitu kansallisessa riskiarviossa ja pelastustoimen viranomaisten valmiussuunnitelmissa. Pelastuslaitosten varautumiskeinot tartuntoja vastaan toimivat, ja henkilöstön osalta vältyttiin suurilta tartuntamääriltä ja karanteeneilta. ”Saatavuuden ongelmat vaivasivat pelastustoimen materiaalihankintoja, ja tilausten toimituksissa oli vaikeuksia. ”Tähän liittyy monenlaisia kehityspolkuja, alkaen muun muassa pelastustoimen järjestämisvastuun siirrosta pelastuslain uudistamistarpeiden selvittämiseen ja toimintamallien uudistamiseen. Myös keväällä tehdyt poikkeusolojen soveltamistoimet rajoituksineen vähensivät pelastustehtävien määrää. Parempaa varastoa tarvittaisiin. Korjattavaa jäi kuitenkin vielä. ”Markkinatilanne on nyt parantunut, mutta tietysti on syytä varautua tilanteen heikkenemiseen ja huolehtia keskeisen materiaalin varmistamisesta. Miten voitaisiin parantaa jatkossa. Miten hyvin pelastustoimi on selvinnyt koronakriisistä. 50 Pelastustieto 6/2020 VARAUTUMINEN P elastusosaston pelastusylitarkastaja Jari Lepistön ja siviilivalmiusyksikön päällikkö Jussi Korhosen mukaan pelastustoimi on yleisesti arvioiden selviytynyt koronakriisistä varsin hyvin. Teksti: Petri Vanhanen · Kuva: Ossi Pietiläinen Somessa voi levitä väärää tietoa.. Osa pelastuslaitoksista onkin parhaillaan toteuttamassa henkilösuojaimien yhteishankintaa.” Pelastusosasto pohtii erilaisia keskitettyjä materiaalihankintojen tapoja, mutta peruslinjauksena olisi se, että jokainen toimija huolehtii omasta tontistaan
”Eri toimijoiden, kuten valtion keskus-, alueja paikallishallinnon tasojen välisen tiedonhallinnan (kuten tiedon kokoaminen, analysointi ja oikea-aikainen välittäminen) pullonkaulat aiheuttivat ongelmia”, Korhonen mainitsee. ”Osa pelastuslaitoksista toki tehosti somen käyttöä, mutta valitettavasti osa taas ajoi sen alas. Mahdollisimman vakioidut tilannekuvan muodostamisen toimintamallit, toimintaa tukevat tietojärjestelmät ja tilannekeskusten tai vastaavien oikea resursointi ovat kuitenkin keinoja helpottaa sitä.” Mistä resursseja tähän saataisiin. Saatavilla erimittaisina, aina 200 metrin osiin asti Erittäin kevyt asentaa Neljä henkilöä voi asentaa 1000 metriä alle neljässä tunnissa Standardiosa voi pidättää 80 cm:n vedenkorkeutta. VARAUTUMINEN LAMOR CORPORATION Rihkamatori 2, 06100 Porvoo, Finland Puh: 020 765 0100, info@lamor.com www.lamor.com ENVIRONMENTAL SOLUTIONS NoFloods-tulvasuoja – mullistavan tehokas TAISTELUUN VEDELLÄ VETTÄ VASTAAN NoFloods tulvasuojaratkaisu korvaa raskaat ja tehottomat hiekkasäkit ja kuuluu samalla alansa kestävimpiin ratkaisuihin. NoFloods tulvapuomiratkaisut on suunniteltu siten, että niiden asennus ja purku käy helposti ja nopeasti. Uskon, että koronan myötä tarve siihen on nyt konkretisoitunut. Uhkana kun on, että epävirallinen someviestintä ja siellä mahdollisesti leviävä väärä tieto täyttävät silloin tyhjiötä. ”Tietoa syntyy eri tahoilla erittäin paljon ja kokonaisuuden analysointi ja johtopäätösten tekeminen vie aikaa. Lepistö mainitsee esimerkkinä, että kansalaisille suunnattu turvallisuusviestintä siirtyi pelastustoimen prioriteeteissa taka-alalle, vaikka sille nimenomaan olisi ollut kansakunnassa tarvetta. Satsauksien tulee tulla alueiden kautta. Viranomaisten välinen viestintä ja tilannekuvan muodostaminen ei aina onnistunut. Myös sisäisen viestinnän puolella oli hankalaa. mukaisesti omaan toimintaansa liittyvästä varautumisesta.” TIEDONKULKU JA RESURSOINTI ONGELMINA Myös poikkeusoloissa tapahtuvassa onnettomuuksien ehkäisyssä olisi kehitettävää. Aiemmin on toimittu uhkakuvien pohjalta, mutta nyt meillä on tarkempi kokemus pandemiasta ja aiemmin laadittujen suunnitelmien toimivuudesta”, Lepistö kertoo. Kokemuksista voidaan aina oppia, ja oikeastaan monia pieniä asioita, osataan ja voidaan ottaa huomioon tulevaisuudessa”, Korhonen sanoo.. Palveluiden pitäisi olla tasalaatuisia kaikkialla”, Lepistö sanoo. ”Viranomaisyhteistyö sujui pääosin varsin hyvin ottaen huomioon erittäin poikkeuksellisen tilanteen. Tästä syystä tuotteen paino on markkinoiden pienin, eikä siinä ole tingitty lujuudesta eikä joustavuudesta. ”Lainsäädännön kautta tuskin pystytään resursoimaan enemmän. Tästä aiheutuvaa viivettä ei ole helppoa ratkaista. Muutoin viranomaisyhteistyön näkökulmasta sisäministeriön siviilivalmiusyksikkö jakaa kiitosta koronakriisin aikana tehdystä työstä
Tämän digikolmiloikan ansiosta suomalainen yhteiskunta selviytyi koronakeväästä varsin mallikkaasti. Myös maallikkotason osaamisen kehittämistä tulisi suunnitelmallisesti edistää. Tarvittaessa jopa ilmateitse saapuvaa erikoisosaamista saatettaisiin kaivata esimerkiksi vaarallisten aineiden onnettomuuksissa ja laajoissa, pitkäkestoisissa tehtävissä. Ensihoidon palveluketjuun olennaisesti kuuluva jatkohoito onkin sitten hieman haasteellisempi asia verrata pelastustoimen vastaavaan. Kärkiyksikköjen käyttöönotto kilvoittaa tarkastelemaan pelastustoimen palveluketjua hieman laajemminkin. Hän edustaa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ry:tä. Keväällä syntyneiden vaihtoehtoisten ratkaisujen voimana oli velvoite kokeilla ja lupa epäonnistua. ALANSA AMMATTILAISET Korona on haastanut meitä toteuttamaan toimintojamme uudella tavalla. Pelastustoimen palveluita voidaan tarkastella vastaavalla palveluketjumallilla. Onko pelastustoimella tarvetta ”lääkäritasoiselle” yksikölle. Kuka arvioi pelastustoimen tuloksellisuutta ja kiinnittää huomiota mahdollisiin ”hoitovirheisiin”. Muun muassa digitalisaatiokehitys on ottanut huiman harppauksen. Tuorein esimerkki uudesta tavasta on Helsingin rohkea ja innovatiivinen ratkaisu teollisuushallin vuokratiloihin sijoitetusta kärkiyksiköstä Pohjois-Helsingin toimintavalmiusaikojen lyhentämiseksi. Ensihoidossa palveluketju on suunniteltu jotakuinkin seuraavasti: ensivaste-perustaso-hoitotaso-lääkäri-jatkohoito ja vielä ensimmäisenä maallikkotason apu, jonka osaamista määrätietoisesti kehitetään. 52 Pelastustieto 6/2020 Kokeile rohkeasti – epäonnistu ylpeästi Nyt on tuhannen taalan paikka. Pelastustoimella on nyt tuhannen taalan paikka hyödyntää syntynyttä kokeilukulttuuria omien toimintojensa toteuttamiseksi uudella tavalla. Tähän se ketju usein sitten katkeaakin. HALLITUKSEN KYNÄSTÄ Petri Jaatinen on Paloja pelastustieto ry:n hallituksen jäsen. Kärkiyksikköjä voi verrata pelastustoimen ensivasteyksiköiksi, höökejä perustason pelastusyksiköiksi ja raivaus-, sukellus-, nostolavaja muita vastaavia yksiköitä hoitotason yksiköiksi. Turvallista korona-aikaa, käytä se hyödyksesi.. Pahoittelen, että otin kipeän asian esille, mutta vain arviointi ja sen taustalla olevat arviointikriteerit – tehtäväkohtaiset osaamistaitovaatimukset – tuovat meille velvoitteen kokeilla uusia toteuttamistapoja. Mitä tapahtuu onnettomuuden jälkeen
Voivalantie 26 C, 20780 Kaarina info@miltest.fi • 040 5464 243 www.miltest.fi Hengitysilmakompressorit myynti huolto varaosat ilma-analyysit ostamme ja myymme myös käytettyjä koneita ALANSA AMMATTILAISET FIREBOX KOULUTUSLAITE Oy Interenergy Ltd PRESSO CENTER Puh.(019)340451 Fax.(019)340460 Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh. 6/2020 Pelastustieto 53 Alkusammutuskoulutus Palokalusto Väestönsuojat ja vss-varusteet Mittauslaitteet ja kompressorit Kuivapukujen testauslaitteistot kemikaalipuvuille sukelluspuvuille pintapelastuspuvuille pelastuspuvuille Myös räätälöitynä kohteeseen. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Laitehuollot Huoltajakoulutukset Jälleenmyynti 0405290849 /Kalle www.regu.fi Kunnossapito Pelastustieto 7/2020 ilmestyy 7.10. mennessä! Soita Minna Kamotskinille numeroon 044 728 0401 tai meilaa ilmoitukset@pelastustieto.fi K U V A :P A U LI IN A K A N K A R E. teemalla ilmastonmuutos & pelastaminen Varmista ilmoituspaikkasi 15.9
Laaja teoreettinen viitekehys koostuu kaupunkiraitioliikenteen historiasKALLIOMAA, TURO; NYYSSÖLÄ, MIKA: Osaamisen kehittäminen Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksella. Tampereen Raitiovaunu on kahteen suuntaan ajettava matalalattiainen nivelraitiovaunu, jossa tilaa kokonaisuudessa on 264 matkustajalle. ta, raitioliikennettä säätelevästä lainsäädännöstä sekä Tampereen raitiotien ja raitiovaunun teknisistä toimintaperiaatteista. Havainnekuva raitiovaunusta ForCity Smart Artic X34 (Tampereen raitiotie Oy). Opinnäytetyö toteutettiin kyselytutkimuksena Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen koko päätoimiselle henkilökunnalle. Kuva 1. Havainnekuva raitiovaunusta ForCity Smart Artic X34 (Tampereen raitiotie Oy). Tutkimuksen mukaan Pirkanmaan pelastuslaitoksen ja Tampereen raitiotie Oy:n yhteistyö on ollut hyvää. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003103241 Tampereen kaupunginvaltuusto teki historiallisen päätöksen 7. päivä marraskuuta 2016 uuden modernin raitiotien rakentamisesta Tampereelle. Vaunun malliksi valittiin uudenaikainen ForCity Smart Artic X34 (kuva 1.). Lopputuloksena syntyi Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen osalta selvä kuva miehistön osaamisen arvioinnin tarpeellisuudesta, sen sisällöstä ja toteuttamistavasta. Opinnäytetyön tutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa käytettäväksi myös muilla pelastuslaitoksilla, joiden alueella ollaan suunnittelemassa raitiotieliikennettä. Tuloksiin päädyttiin laadullisen tutkimuksen sisällönanalyysimenetelmällä. päivä elokuuta vuonna 2021. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Pirkanmaan pelastuslaitoksen raitiotievarautumisen nykytila, määritellä kehityskohteet raitioliikenneradan rakentamisvaiheessa ja ne varautumiseen liittyvät asiat, jotka tulisi ottaa huomioon ennen varsinaista raitioliikennettä. 54 Pelastustieto 6/2020 OPINNÄYTTEITÄ Osaamisen kehittäminen Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksella Työn aihe on arka ja herätti paljon keskustelua työyhteisössä. Pelastuslain mukaan pelastustoimen palvelutason tulee vastata paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia. Viitekehyksessä käsiteltiin osaamista, osaamisen kehittämistä ja osaamisen kehittämiseen liittyviä haasteita. Kyselyyn vastasi yhteensä 64 miehistö-, alipäällystöja päällystöviranhaltijaa. Tutkimuskysymyksiin haettiin vastauksia asiantuntijahaastatteluilla. Raitiovaunu on pituudeltaan 37,3 metriä ja koostuu kolmesta vaunuosasta, joista keskimmäistä vaununosaa kantaa kaksi teliä ja Kuvakaappaus opinnäytetyöstä. Aikaisempaa tutkimustietoa miehistön osaamisen arvioinnista ei ollut käytettävissä. Raitiovaunut liikkuvat raitiotiekiskoilla ja muistuttavat junaa, mutta ovat tyypillisesti junaa lyhyempiä, kapeampia, kevyempiä ja usein myös nivellettyjä. Perusteita osaamiselle käsiteltiin omassa kappaleessa. Raitiotieliikenne alkaa 9. Työn aihe on arka ja herätti paljon keskustelua työyhteisössä. Tampereella järjestetyn kaikille avoimen raitiovaunujen väriäänestyksen perusteella vaunut alkavat liikennöidä tiilenpunaisina. Ensimmäisen raitiotievaiheen rakentaminen aloitettiin keväällä 2017. Pelastuslaitoksen on huolehdittava myös raitioliikenneonnettomuuksien vastesuunnittelusta. Aikaisemmin raitioliikenneradat olivat useasti myös raideleveydeltään kapeampia rautateiden leveyteen verrattuna. 16 Raitioliikenteellä tarkoitetaan katuliikenteeseen joko kokonaan tai osittain integroitua kiskoliikennejärjestelmää, jossa raitiovaunut liikennöivät soveltuvin osin noudattaen katuliikenteen liikennesääntöjä. Pirkanmaan pelastuslaitoksen on onnettomuusja vaaratilanteissa kyettävä hoitamaan tarvittavat pelastustoimenpiteet viivytyksettä ja tehokkaasti. Kuitenkin Tampereen raitiotie, kuten monet muutkin modernit raitiotiet, rakennetaan yleisimmän rautateillä käytetyn standardileveyden 1435 mm mukaiseksi. (Alku 2014.) 2.3.1 Raitiovaunun kuvaus Tampereen kaupunginhallituksen tekemän päätöksen 2.5.2016 mukaan raitiotievaunujen toimittajaksi Tampereelle valittiin tarjouskilpailulla suomalainen vaunuvalmistaja Transtech, joka valmistaa raitiovaununsa Kajaanissa. Pirkanmaan pelastuslaitos varautuu raitioliikenteeseen PIETILÄINEN, JARKKO: Raitiotie tulee Tampereelle – Pirkanmaan pelastuslaitoksen varautuminen raitiotieliikenteeseen. Työn tilaajalle opinnäytetyön tulokset ovat sovellettavissa suoraan työelämään jatkotoimia varten. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003093159 Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen henkilökunnalta, kuinka miehistön osaamisen arvioinnin tarpeellisuus nähtiin sekä mitä osaamisen arviointi pitäisi sisältää ja kuinka se pitäisi toteuttaa. Lisäksi pelastushenkilöstön raitioliikennepelastamisen osaaminen on varmistettava koulutuksella. Aiheen tärkeyttä korostettiin monessa eri keskustelussa ja työntekijät olivat kiitollisia, että he ovat saaneet vaikuttaa mahdollisesti tulevaan muutokseen ja heidän mielipidettään on kuultu.. Tutkimuksen mukaan pelastuslaitoksen on laadittava raitioliikenneonnettomuuksiin toimintaohjeet ja hankittava riittävä määrä raitioliikennepelastamiseen soveltuvaa erityiskalustoa. Webropol-kysymykset lähetettiin 115 viranhaltijalle sähköpostilla maaliskuussa 2019
Palavien nesteiden säiliötarhan riskienja tulipalon hallinta Monitoimiyksiköt Keski-Suomessa VANHANEN, MIKKO: Monitoimiyksiköt Keski-Suomessa. Yhden monitoimiyksikön vuosittaiset kustannukset ovat noin 750 000 euroa. Tehtaan olemassa olevia järjestelmiä tutkittiin tehdaskäynneillä. Ensihoito maksaa 80 prosenttia ja pelastustoimi 20 prosenttia kustannuksista. Ne on sijoitettu Muuramen, Laukaan ja Karstulan paloasemille. Äänekosken tehdas on maailman suurin karboksimetyyliselluloosaa eli CMC:tä valmistava tehdas. Kustannukset jaetaan ensihoidon ja pelastustoimen kesken siten, että ensihoito maksaa 80 prosenttia ja pelastustoimi 20 prosenttia kustannuksista. Tutkimusmateriaalina käytettiin CP Kelco Oy:n omia dokumentteja, alan kirjallisuutta, Suomen säädöskokoelmaa, eri standardeja sekä Risto Lautkasken haastattelua sähköpostilla. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005128577 Keski-Suomen pelastuslaitokselle on perustettu kolme monitoimiyksikköä. Toimintaohjekortteihin kuvattiin asioita, joita tehtaan ja pelastuslaitoksen tulisi ottaa huomioon tuottaessaan lopullisia toimintaohjekortteja. Opinnäytetyön tuloksena esitettiin 11 kehitysehdotusta, joilla palavien nesteiden säiliötarhan turvallisuutta voidaan parantaa sekä vuotojen ja tulipalon riskiä pienentää. Muuramen yksikkö aloitti toimintansa toukokuussa 2017, Laukaan ja Karstulan yksiköt aloittivat toimintansa tammikuussa 2019. Monitoimiyksiköt ovat hoitotason ensihoitoyksiköitä, jotka ovat varusteltu myös pelastustoimen kalustolla. Henkilöstö muodostuu palomiehistä ja ensihoitajista, joilla on lisäkoulutusta pelastustoimesta. Ensihoitajasta ja palomiehestä koostuva moniROSSI, JARI: Palavien nesteiden säiliötarhan riskienja tulipalon hallinta – CP Kelco Oy Äänekosken tehdas. Opinnäytetyön kolmas tavoite oli tuottaa toimintaohjekortit CP Kelcon työntekijöille ja pelastuslaitokselle palavien nesteiden säiliötarhan vuotoja tulipalotilanteisiin. Tavoitteena oli tutkia palavien nesteiden laajamittaisen teollisen käsittelyn ja varastoinnin vaatimuksia sekä velvoitteita. 6/2020 Pelastustieto 55 OPINNÄYTTEITÄ Julkaisemme palstalla tiivistelmiä Pelastusopistosta valmistuneista opinnäytetöistä. Lisäksi selvitettävänä oli, miten monitoimiyksikön tehtävät jakautuvat ensihoitoja pelastustehtäviin ja mitä osaamista vaaditaan henkilöstöltä, jotta monitoimiyksikössä voi työskennellä. Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää monitoimiyksikön kustannuksia. Ensihoidon ja pelastustoimen tehtävät jakautuvat niin, että suurin osa tehtävistä on ensihoidon tehtäviä ja loput ovat pelastustoimeen kuuluvia. Kaluston osalta jako menee siten, että ensihoito maksaa oman kalustonsa ja pelastustoimi omansa. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003103243 Tässä opinnäytetyössä tutkittiin CP Kelco Oy:n Äänekosken tehtaan palavien nesteiden säiliötarhaan liittyviä riskejä. Toinen tavoite oli selvittää palavien nesteiden säiliötarhassa esiintyviä riskejä, joita etanolija isopropanolivuodot ja mahdollinen tulipalo aiheuttavat sekä löytää kehitysehdotuksia riskien vähentämiseksi. Opinnäytetöitä voi etsiä Pelastusopiston kirjaston tietokannasta: https://peo.erikoiskirjastot.fi/peo/lib_portal_a_fi.html Opinnäytetyön tuloksena esitettiin 11 kehitysehdotusta, joilla palavien nesteiden säiliötarhan turvallisuutta voidaan parantaa. toimiyksikkö tuottaa ensihoitoja pelastustoimenpalveluita harvaan asutulla alueella. Tavoitteena oli myös laatia seurantamalli yksikköjen pelastustoimen tehtävien vaikuttavuuden arvioinnin tueksi.
56 Pelastustieto 6/2020 PALONTORJUNNASTA
fi:hin.. Tontille, joka sijaitsee Valtion palokoulun pohjoisnaapurina, nousee ensimmäisen rakennusvaiheen aikana koepolttohalli ja siihen liittyvä kaksikerroksinen osa. Lisähuolena oli poikkeuksellisen kuuman kesän aiheuttama normaalia suurempi päivittäinen hälytystiheys. Tällä tasavallan presidentti kävi vastaanottamassa ne ETYK-delegaatiot, joiden lenErästä Helsingin lähistöllä toimivaa palokuntaa kohtaan oli jokin aika sitten tehty ilmianto, että sen autotallissa olisi kiljua varastossa. 6/2020 Pelastustieto 57 PELASTUSTIETOON Palokuntien osuus ETYK-järjestelyissä Helsingin kaupungin palolaitoksen vastuulla oli nyt, kuten ETY-kokouksen ensimmäisenkin vaiheen aikana vuonna 1973, huolehtia sammutus-, pelastusja sairaankuljetustoimesta myös kokouksen aiheuttamissa erityisoloissa. Kokouksessa kuultiin palokunnan hallinnon selostus asiasta sekä ilmiannon johdosta tapahtuneessa tarkastuksessa otetusta aineen näytteestä laboratoriotutkimuksen nojalla antama lausunto, jossa todettiin, että ”aine on auton jäähdytysnestettä”. Myös lentoaseman oma palokunta oli koko ETYK-viikon tehostetussa toimintavalmiudessa. ETY-kokouksen 1 ja II vaiheet ovat antaneet pääkaupungin palolaitokselle korvaamattomia kokemuksia toiminnan suunnittelusta erityistilanteiden varalle. Normaalisti palolaitos saa kymmenkunta paloja pelastushälytystä vuorokaudessa. Lue koko Palontorjunta 6–7/1975:n juttu osoitteessa pelastustieto.fi/arkistojuttu. Palontorjunta 2/1965 tokoneita ei voitu sijoittaa VIP-vastaanottohallin läheisyyteen. Voit myös lukea ilmaiseksi kaikki näköislehdet vuosilta 1950–2009 rekisteröitymällä ja kirjautumalla pelastustieto. Olisi ollut kovin kohtalokasta, jos tätä ainetta olisi kiljuna juotu ja nautittu. Toimintaa johdettiin koko viikon Finlandia-talon alueelle perustetun tilapäisen paloaseman tukikohtana toimineesta johtokeskusautosta, josta oli tavanomaiset langallisetja radioyhtey det palolaitokseen ja muihin tarpeellisiin pisteisiin. Ilmiannon johdosta oli kutsuttu koolle palokunnan yleinen kokous päättämään mahdollisista toimenpiteistä. Nyt kun on odotettavissa vihdoin tuntuvaa parannusta työskentelymahdollisuuksiin, mahdollisuudet myös paloteknillisen laboratorion varsinaiseen erikoistutkimustyöhön sekä perusja sovellettuun tutkimukseen suuresti paranevat. Valmistelujen lähtökohtana oli varmistaa sammutus-, pelastusja sairaankuljetusvalmius sekä normaaleja että kokouksesta mahdollisesti johtuvia poikkeuksellisia tilanteita varten siten, etteivät useat samanaikaisetkaan tehtävät heikennä oleellisesti toimintavalmiutta. Tapahtunutta ovat pyynnöstämme valottaneet Helsingin kaupungin palopäällikkö Rainer Alho, Vantaan kaupungin palopäällikkö Yrjö Salkola ja Helsingin lentoaseman apulaispäällikkö Heikki Helkama. Vantaa joutui lähinnä lentoaseman vuoksi ETYKin piiriin ja se näkyi myös maisemassa suomalaisessa yhteiskunnassa aikaisemmin kokemattomalla tavalla: panssareita, sotilaita ja poliiseja lentoasema ja sinne johtavat tienvarret täynnä sekä ilmavoimien sotakoneet ja helikopterit kiertämässä kenttää ja sen ympäristöä. Nyt hälytyksiä on ollut kaksinja jopa kolminkertainen määrä vuorokaudessa. Näin oli myös ETY-kokouksen aikana. Palontorjunta 1/1960 VTT:n paloteknillisen laboratorion rakennustyöt alkoivat Otaniemessä. Paloteknillinen laboratorio toimii nykyisin neljässä eri rakennuksessa Kalevankadun ja Lönnrotinkadun varrella Helsingissä. Mielenkiintoisimpia avustustehtäviä lienee ollut niillä palomiehillä, jotka kuljettivat lentoaseman pienoisbussia
Uusien laitteiden etuna on, että turvallisuudesta varmistuminen ei jää vain työntekijän vastuulle. Turvallisuusja kemikaalivirasto Tukes valvoo huvipuistojen turvallisuutta Suomessa. Nostolava-auto nosti pelastajat 26 metrin korkeudelle varren akselin luo. Se sidottiin kiristyshihnoilla kiinni torniin. Varautumisessa on otettava huomioon erilaiset skenaariot. Köysipelastusyksikkö suunnitteli koriin jääneiden pelastamista. Guitton hälytti helikopterin, joka saapui kello 23.30. Tämä oli tehtävä, jot2/2019 Kuluttajapalveluiden, kuten huvipuistojen, turvallisuudesta vastaa palveluntarjoaja. ”Tyypillisesti laitteiden pysähdykset ovat johtuneet esimerkiksi sähkökatkoista, eikä niistä ole aiheutunut vaaraa. Palokunta totesi, että vartta ei voinut liikuttaa. Kansainvälinen ISO 17842:2015ja eurooppalainen SFS-EN 13814:2019 -standardi määrittelevät, miten turvallisuudesta voidaan varmistua. Ylemmässä korissa 52 metrin korkeudessa istui kahdeksan ihmistä. 58 Pelastustieto 6/2020 ULKOMAILTA RENNES, RANSKA NÄIN SUOMESSA Käännökset Risto Lautkaski Toiminnanharjoittaja vastaa turvallisuudesta Vankina 52 metrin korkeudessa Palokunta hälytettiin uudenvuoden aattona kello 20.31 huvipuistoon, jonka ajolaite oli pysähtynyt. ”Pelastaja ja pelastettava riippuisivat samasta köydestä. Jos tänä aikana tuulenpuuska heilauttaisi helikopteria tai jos helikopteriin tulisi vika, he joutuisivat hengenvaaraan”, köysipelastusyksikön johtaja Walter Pascual selittää. Heille puettiin valjaat, jotka kiinnitettiin kaiteeseen ennen turvakaarien avaamista. Valvonnassa kiinnitetään huomiota muun muassa siihen, että laitteet ovat turvallisia eivätkä aiheuta vaaraa asiak kaille. ”Pääpaino valvonnassa on toimijoiden turvallisuusjohtamisen arviointi. Huvilaitteet tulee olla asennettu ja niitä tulee käyttää turvallisesti. Riittävästä turvallisuudesta voi varmistua myös muilla tavoin”, kertoo ylitarkastaja Petteri Mustonen Tukesista. Asiakkaille laitteen odottamaton pysähtyminen ja evakuointi saattaa olla pelottava kokemus. Heidän omaisiaan rauhoiteltiin. Varren molemmissa päissä oli kahdeksan istuimen kori. ”Ennen kuin saatoimme aloittaa koriin jääneiden pelastamisen, meidän oli laskettava köysipelastaja avaamaan sen alla olevat lukituskahvat. Lisäksi köysille oli vain vähän kiinnityskohtia. Hänen mukaansa toiminnanharjoittajien vastuulla on arvioida laitteisiin liittyviä vaaroja sekä varautua mahdollisiin onnettomuusja häiriötilanteisiin, kuten sähkökatkoihin, laitehäiriöihin ja laiterikkoihin. Uusissa huvilaitteissa on paljon turvallisuustekniikkaa ja joskus automatiikka pysäyttää laitteet kesken ajon, jos järjestelmä havaitsee jotain poikkeavaa. Turvamekanismit esimerkiksi antavat ilmoituksen, mikäli huvilaitteen turvakaaret eivät ole lukittuina.” Mustosen mukaan huvilaitteita koskeva standardi antaa suuntaviivat laitteiden kunnossapidolle ja tarkastuksille.. ”Nousu oli erittäin rasittavaa, koska pinnat olivat liukkaat ja varsi kapeni. Hän kiinnitti koriin köyden, jonka avulla Pascual ja toinen pelastaja nousivat ylös. Standardien noudattaminen ei ole Suomessa velvoittavaa. Vinssauksen aloitukseen saakka he olisivat kiinni myös korin kaiteessa. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia siitä, että henkilökunnalla on riittävä hätätilannevalmius ja että varautumisessa on otettu huomioon tyypillisten tilanteiden lisäksi myös yllättävät ja äkilliset onnettomuustilanteet. Asiakkaille pitää antaa riittävästi tietoa tilanteesta ja sen etenemisestä. Koriin jääneiden nostamisesta yksi kerrallaan helikopteriin kuitenkin luovuttiin. Huvipuistoilla tulee olla riittävät mahdollisuudet asiakkaiden turvalliseen evakuointiin. He jakoivat siellä istuville lämpöpeitteet, vesipulloja ja energiapatukoita. Omaiselta saatiin yhden ylhäällä olevan puhelinnumero ja hänelle kerrottiin, mitä pelastajat aikovat tehdä. Uudemmissa laitteissa on yleensä pidemmälle kehittynyttä turvallisuustekniikkaa eikä vanhoihin laitteisiin sovelleta uusimpia vaatimuksia takautuvasti. Toiminnanharjoittajien vastuulla on huomioida laitteiden ikä ja kunto osana huolellisuusvelvollisuuttaan. EVAKUOINTI TURVATTAVA Jo alueen suunnitteluvaiheessa pitää huomioida, että pelastuslaitoksen nostolava-autolla pääsee riittävän lähelle turvallista evakuoimista varten. Pyöritysmoottorin pysähdyttyä laitteen varsi jäi pystysuoraan asentoon. Helikopterin vinssi laski köysipelastusryhmän johtajan koriin. Tunnissa he pystyivät nousemaan vain 12 metriä ja jäljellä oli vielä 15 metriä”, pelastustoiminnan johtaja Arnaud Guitton kertoo. Yhteistyö pelastuslaitosten kanssa on erittäin suositeltavaa esimerkiksi yhteisillä pelastusharjoituksilla
Linnamäelläkin on laitteita jumiutunut paikkaan, jossa pelastuslaitoksen apua on tarvittu”, kertoo pelastusjohtaja va. Kuumailmapallo voimajohtopylväässä ta saatoimme paineistaa letkut ja kahvoilla avata turvakaaret. Hän oli istunut laitteessa yhdeksän ja puoli tuntia. ”Pelastettavat laskettiin alas 20 minuutin välein. Teksti: Manuele Sadaune Kunnossapidoksion määritelty muun muassa huvilaitteiden päivittäiset koeajot sekä vuosittaiset ulkopuolisten tarkastuslaitosten tarkastukset. Lasku kesti kaksi minuuttia. Tavoitetaan potilaat sitten ylätai alakautta, haasteeksi tulee turvallinen pelastaminen ja turvakaarien avaaminen.” Korkiamäen mukaan on ehdottomasti huolehdittava siitä, että pelastettava on varmasti pelastajan hallussa ja kiinni ennen kuin turvajärjestelmät avataan. Kääntöpuolena ovat vikatilanteet, joissa laitteella ei kyetä ajamaan tai se juuttuu kohtaan, josta normaali poistuminen ei ole mahdollista. Jari Korkiamäki Helsingin kaupungin pelastuslaitokselta. Köysipelastaja ohjasi hänet kolmisenkymmentä metriä alempana olevalla nostolavalle, jolla hänet laskettiin maahan. Lentäjä teki hätäilmoituksen. ”Lyhyen ranskalaisartikkelin pelastustoimintaan on vaikea ottaa ehdotonta kantaa. Helikoptereita oli neljä. ”Pelastuslaitos tekee kiinteää yhteistyötä Linnanmäkisäätiön kanssa turvallisuusasioissa. Todennäköisesti laitetta ei jostain syystä uskallettu tai voitu ajaa niin, että ihmisten poissaanti maan tasolla olisi ollut mahdollista. Jouduimme siirtelemään heitä vapautuneisiin istuimiin”, Pascual kertoo. Mielestäni oli oikea ratkaisu varmistaa varren paikallaan pysyminen ennen pelastustoimia, ettei kesken niitä pääse tapahtumaan mitään yllättävää. Tällaisia ovat esimerkiksi sellaiset korkeudet, joihin pelastuslaitoksen nostolava-auto ei yletä. Kaksi heistä oli saanut lievän sokin. Aloitimme nuorimmista. Joka vuosi ennen Linnamäen avaamista Kallion ja Malmin pelastusaseman henkilöstö harjoittelee laitteista pelastamista. Koska ilta pimeni, pelastustoiminnan johtaja hälytti poliisihelikopterin ja teknisen pelastuspalvelun (THW) yksikön valaisemaan onnettomuuspaikkaa. Kun sähkönsiirtoyhtiö oli tehnyt linjan jännitteettömäksi, köysipelastajat sitoivat korin kiinni pylvääseen. Tässä pelastustehtävässä aika ei ole kriittinen tekijä, vaan potilaiden turvallinen poissaanti. Harjoittelimme toimenpiteitä alhaalla olevalla korilla nostotyynyn letkujen ja paineilmapullojen avulla.” Sen jälkeen, kun turvakaari oli avattu ja ensimmäisen pelastettavan lasku aloitettu, turvakaari lukittiin. Viimeinen pelastettava saatiin maanpinnalle kello 6. Viimein kaikki kuusi laskettiin yksitellen maanpinnalle ja vietiin tarkkailtaviksi läheisiin sairaaloihin. Turvalaitteen lukitus pystytään aika usein avaamaan, kuten artikkelissa kerrotaan. Pelastusjärjestys ja pelastajien liikkeet suunniteltiin siten, että kori pysyi vaakasuorassa. Bottropin palokunnan yksikkö antoi megafonilla ohjeita ilmapallon kuudelle matkustajalle ja hälytti Essenin sekä Oberhausenin köysipelastusryhmät. Laitteet sijoitetaan niin, että tarvittaessa nostolavan toiminta voidaan varmistaa. Erityiskohteen turvallisuuteen on tehtävä ratkaisut ja mallit jo etukäteen, ei vasta onnettomuuden sattuessa.” Pelastuslaitos harjoittelee ja varautuu. Kun nostolava ei yltänyt kohteeseen, lienee valittu pelastustapa järkevin – helikopteriin vinssaamiseen liittyy korkeampi riski. Uusien laitteiden sijaintiin ja pelastusreitteihin tutustutaan jo etukäteen. Sitten he alkoivat kantaa ilmapallon matkustajien laskemiseen tarvittavia välineitä ylös. Siellä ovat putoamisvaarallisen työn erityisosaajat. 6/2020 Pelastustieto 59 ULKOMAILTA 1/2019 BOTTROP, SAKSA Kuumailmapallon kori juuttui 65 metriä korkean voimajohtopylvään päähän. Toiminnanharjoittajien vastuulla on tällaisissakin tilanteissa huolehtia siitä, että asiakkaat on mahdollista evakuoida turvallisesti laitteesta esimerkiksi tuomalla asiakkaita kyyditsevät gondolit manuaalisesti sellaiselle tasolle, josta on mahdollista evakuoida.” ”Huvipuistolaitteiden halutaan olevan yhä suurempia, nopeampia ja ”pelottavampia”. Helsingin pelastuslaitoksen nostolavalla olisi ylletty pelastettavien luo. Debriefing järjestettiin perheille ja pelastajille. Laitteissa on yleensä varajärjestelmä, jolla liikutus onnistuu. ”Yleisesti ottaen huvilaitteiden valmistajan tulee huvilaitestandardin mukaan huomioida suunnittelussa asiakkaiden evakuointi myös haastavista paikoista
lavaan, ja paineenkorotuspumpulla voidaan korottaa painetta tarpeen mukaan vesitykkiin. Sillä päästään nousemaan heti täydellä korikuormalla, jonka muuttamista ei enää tarvitse muistaa. Keski-Suomen pelastuslaitoksen uusi nostolava-auto on sijoitettu Jyväskylän pääpaloasemalle. Näin sammutusja pelastustyön aloitus nopeutuu kohteessa.” Korissa on lämpökamera. Uutuutena on sammutusnyrkki, joka on varmaan tehokas väline suljetun tilan ullakkopalon sammuttamisessa”, Koski arvioi. 60 Pelastustieto 6/2020 ALANSA AMMATTILAISET KALUSTONURKKA Nostolavalla entistä nopeammin ylöspäin Teksti ja kuvat: Mika Rinne ”O llaan siihen tyytyväisiä. Kosken mielestä kääntyvän taka-akselin ansiosta autoa on näppärä ajaa ahtaissa paikoissa. Paineenkorotuspumpun ansiosta nostolavayksikön ei tarvitse välttämättä olla säiliöauton kanssa tekemisissä. Muutama pieni anturivika on ollut, mutta se on tyypillistä tämmöisille laitteille”, toteaa autoa kuljettava ja sen hankintaan osallistunut ylipalomies Harri Koski Jyväskylän pääpaloasemalta. Ne on sijoitettu siten, ettei kuljettaja häikäisty. Lisäksi valaistusta on lisätty työkorin ympäristöön ja varsistoon. Lisäksi 18 tonnia painava auto voidaan ajaa esimerkiksi parkkihallien kansien päälle. Tämä parantaa työturvallisuutta esimerkiksi räjähdysvaarallisissa kohteissa. Ykkösjuttu oli, että korin maksimikuorma on 500 kiloa. Noin 27 tonnia painava ajoneuvo liikkuu 450 hevosvoiman moottorilla. Vasemmalla ylipalomies Harri Koski esittelee sammutusnyrkkiä.. Edellinen nostolava-auto siirrettiin Äänekoskelle, josta 37-metrinen nostolava-auto tuli takaisin Jyväskylään. Tämä lisää turvallista auton käsittelyä”, Koski sanoo. Bronto Skylift Oy:n Scania kuorma-auton alustalle rakentama nostolava ylettyy 46 metrin korkeuteen. Koria ja sen toimintoja voidaan käyttää langattomalla kauko-ohjauksella. Se on käyttäjille hyvä juttu. Täysin uusittu auto mahtuu sisään melkein kaikista Jyväskylän ahtaista porttikongeista. ”Saimme esittää paljon toiveita. Kosken mukaan Jyväskylään sijoitettuun autoon tehtiin parannuksia entiseen verrattuna. ”Korkeapainesammutusjärjestelmään satsattiin ja hommattiin erilaisia suihkuputkia. Vesi voidaan ottaa suoraan palopostista nostoKeski-Suomen pelastuslaitos sai uuden nostolava-auton operatiiviseen käyttöön viime helmikuun alussa. Auton hankintaprojekti käynnistyi vuoden 2018 lopussa ja se maksoi kalustoineen noin 750000 euroa. ”Auton petaamista varten siitä löytyy työvaloja joka puolelta
010 555 5273 Timo Iltanen Puh. 6/2020 Pelastustieto 61 Pelastustarvikkeet Paloja pelastusautot Saurus Oy Saunatie 5, 40900 Säynätsalo Puh. 040 544 5495 info@sos-asu.com www.sos-asu.com/rescue SOS-Asu Ky Koulukatu 38 A1 90100 OULU www.suomenpelastuskeskus.fi Hälytysja viestintälaitteet ALANSA AMMATTILAISET Pelastustieto on myös Instassa, Facessa ja Twitterissä. 050 395 8567 Vema Lift Oy, Voivalantie 30, 20780 Kaarina puh. PYYDÄ TARJOUS 044 728 0401. Huoltotöiden varaukset ja tiedustelut puh. 017 264 7220 myynti@savonpalokalusto.fi www.savonpalokalusto.fi Paloja pelastusautomyynti Tero Huovinen | 010 569 3670 Pekka Paananen | 010 569 3628 www.vehotrucks.fi Pelastustarvikkeet. Lukuiloa! KALUSTONURKKA Pelastamisen ammattilaisille RESCA RESCARI OY www.rescari.fi • 040 5950 164 PALOJA PELASTUSKALUSTON erikoisliike vuodesta 1967 Liipasintie 8, 70460 KUOPIO p. 010 616 1400 | www.saurus.fi SCANIA SUOMI OY, ERITYISMYYNTI Petri Surakka Puh. 010 555 5299 sähköposti: etunimi.sukunimi@scania.fi www.scania.fi Raskaat paloja pelastusajoneuvot Nostolava-autot HYDRAULISET NOSTOLAVAT Suoritamme myös huoltoja korjaustyöt sekä vuosikatsastukset. 010 616 1500 • www.vema.fi SINUNKIN ILMOITUKSESI VOISI OLLA TÄSSÄ. Rekisteröitymällä pelastustieto.fi:ssä voit lukea ilmaiseksi kaikki lehdet vuosilta 1950–2009. Paloja öljyntorjuntaveneet Palokunta-asut Työasut ensihoitoon, ensivasteeseen ja asemapalveluun Puh
Ilmastonmuutos voi vaikeuttaa metsäpalojen torjumista tulevaisuudessa. Metsäpalot lisäävät mustan hiilen päästöjä. Kansainvälisesti verrattuna Suomen metsäpalot ovat hyvin pieniä. ©Ilmatieteen laitos. Rahoitus: IBA-määräraha, ulkoministeriö. Toisaalta metsäpalojen sammuttaminen on ollut viime vuosina ja vuosikymmeninä erittäin tehokasta: metsäpalojen keskikoko on viime vuosina ollut vain puolisen hehtaaria. Kansainvälinen yhteistyö on tärkeää metsäpaloriskin arvioimisessa ja hallinnassa. Ruotsissakin yli sadan hehtaarin laajuisia metsäpaloja on viime reilun 20 vuoden aikana sattunut yli kymmenen kertaa enemmän kuin Suomessa. Lämpötila kohoaa ja kuivuus lisääntyy. Tilanne on seurausta nimenomaan palojen tehokkaasta sammuttamisesta. Hankkeen tulokset auttavat varautumaan metsäpaloihin. Vielä 1800-luvulla metsäpalojen keskikoko oli Suomessa useita kymmeniä hehtaareja. Luonnon monimuotoisuuden suojelemisen näkökulmasta met. Käytännössä metsäpalojen esiintyminen on kuitenkin jo pitkään ollut ihmisen toiminnan sääntelemää. Teksti: Tutkija Ilari Lehtonen, Ilmatieteen laitos Vuosittain Suomessa syttyy noin 1000–6000 maastopaloa. 62 Pelastustieto 6/2020 TÄTÄ TUTKIN Metsäpaloriski kasvaa ilmaston lämmetessä Suomessa metsäpalojen sammuttaminen on ollut jo pitkään erittäin tehokasta, eikä laajoja metsäpaloja ole meillä sattunut vuosikausiin. B oreaaliset metsät uudistuvat luontaisesti pitkälti metsäpalojen kautta ja ne ovat siten olennainen osa luonnon kiertokulkua. Kaukokartoitushavainnot ja mallintaminen tuottavat ajantasaista tietoa metsäpaloista. Suomessa melkein yhdeksän paloa kymmenestä on seurausta ihmistoiminnasta. IBA-ForestFires-hanke selvittää metsäpaloriskiä muuttuvassa ilmastossa Metsän rakenne, paloaineksen määrä ja laatu muuttuvat. Esimerkiksi erityisen kuivana kesänä 1868 pelkästään valtionmetsää paloi yli 60000 hehtaaria. Hankkeen kesto: 09/2019–02/2021. Esimerkiksi Venäjällä ja Kanadassa laajat metsäpalot ovat tavallisia
Kaikki ilmastomallit ennakoivat metsäpaloriskin kasvavan ilmaston lämmetessä, mutta muutoksen suuruudessa oli mallien välillä varsin suuria eroja. Etenkin autioituvilla syrjäseuduilla, joilla metsäpalojen sammuttaminen on pitkälti paikallisten vapaapalokuntien vastuulla, voi palojen tehokas sammuttaminen olla tulevaisuudessa vaikeaa, mikäli palojen torjuntaan käytössä olevia resursseja ei kyetä säilyttämään vähintään nykyisellä tasolla. Laajoilla alueilla molemmissa maissa yhtä korkean paloriskin kesiä on keskimäärin harvemmin kuin kerran 50 vuodessa. Ilmastonmuutoksen vaikutusta met säpaloriskiin kuluvan vuosisadan aikana Suomessa arvioitiin viiden eri ilmastomallin tulosten pohjalta. Eniten paloja syttyy kuivina ja lämpiminä kesinä. Missä tahansa laajoja metsäpaloja on viime vuosina esiintynytkin, on julkisuudessa spekuloitu palojen yhteydellä ilmastonmuutokseen. Tulosten mukaan yhtä vaikeat metsäpalokesät kuin 2006 ja 2018 säilyisivät kuitenkin vielä lähivuosikymmeninä harvinaisina. Vuosittain Suomessa syttyy noin 1000–6000 maastopaloa, joista hieman alle puolet esiintyy metsäisessä ympäristössä. Lisätietoja ja hankkeen raportti: https://www. Luennoilla ja alustuksissa murretaan turvallisuuteen liittyviä myyttejä vahingoista ja onnettomuuksista oppimisen kautta, annetaan käytännönläheisiä ratkaisuja älyrakentamisen ja kiinteistön turvallisuuden ylläpitämiseksi sekä laajennetaan yritysten omatoimisen varautumisen osaamista liiketoiminnan jatkuvuuden takaamiseksi. TÄTÄ TUTKIN sää palaakin meillä nykyään auttamattoman vähän, vaikka metsäpaloja sinänsä esiintyy kohtalaisen paljon. Yksittäisen sääilmiön tai sääolosuhteiltaan poikkeuksellisen vuoden yhdistäminen ilmastonmuutokseen on kuitenkin vaikeaa. Tätä IBA-ForestFires -hanketta rahoittaa ulkoministeriö. Suuren vuosierot paloissa selittävät pitkälti sääolosuhteiden vaihtelut. Samalla arvioitiin, miten usein yhtä korkean metsäpaloriskin kesiä on Suomessa odotettavissa tulevaisuudessa. Yritysturvallisuusfoorumilla tapaat kollegoitasi yritysturvallisuuden eri sektoreilta, kartutat tietojasi ja kasvatat ammatillista verkostoasi. Tule mukaan kasvavaan joukkoomme! Lue lisää ja ilmoittaudu: www.yritysturvallisuusfoorumi.fi. Lämpimämpi ilmasto kiihdyttää haihduntaa ja nopeuttaa siten maaston kuivumista, joten ilmaston lämpenemisen pitäisi periaatteessa suosia metsäpalojen esiintymistä. Kesän 2018 sääolosuhteiden poikkeuk sellisuutta metsäpaloriskin näkökulmas ta arvioitiin Ilmatieteen laitoksella Palosuojelurahaston osittain rahoittamassa tutkimushankkeessa. Palojen sammuttamiseen Ruotsi sai apua ulkomaita myöten. Tulosten mukaan metsäpaloriski todella oli kesällä 2018 poikkeuksellisen korkea suuressa osassa Ruotsia ja Suomea. Uutisotsikoihin nousivat etenkin Ruotsin useat suuret palot, joissa metsää paloi yhteensä lähes 25000 hehtaaria. Suomessa metsäpaloriski oli monin paikoin vielä korkeampi kesällä 2006, jolloin myös metsäpaloja esiintyi meillä enemmän kuin kesällä 2018. Meilläkin lukuisat metsäpalot pitivät palokunnat kiireisinä, mutta vuoden aikana Suomessa metsää ei kuitenkaan palanut enempää kuin noin 1200 hehtaaria. Yritysturvallisuusfoorumi – Yhdessä kohti turvallista tulevaisuutta! 2.–3.12.2020 Tampereella Yritysturvallisuusfoorumi tuo tänäkin vuonna yhteen turvallisuusalan asiantuntijat ajankohtaisten aiheiden äärelle; teemoina ovat kriisinkestävyys liiketoiminnan jatkuvuuden elinehtona sekä älyteknologia ja omatoimisuus riskienhallinnassa. Viimeksi erityisen paljon metsäpaloja oli kuumana ja kuivana kesänä 2018. ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/1294139284 Parhaillaan Ilmatieteen laitoksella kootaan yhteenvetoa olemassa olevasta tutkimustiedosta ja ilmastonmuutoksen vaikutuksesta metsäpaloriskiin Fennoskandian ympäristössä. Sen sijaan vuosisadan lopulla yhtä korkean tai korkeamman metsäpaloriskin kesiä voisi esiintyä jopa useampia joka vuosikymmen, mikäli ilmasto lämpenee useilla asteilla nykyisestä. Metsäpalojen torjunnan näkökulmasta oleellista on löytää ja sammuttaa alkavat palot nopeasti
KOULUTUSTA LYHYESTI
Katso tarkemmat tiedot: pelastustieto.fi > Ilmoittajalle. 8 11.11. Muista liittää mukaan yhteystietosi. Voit lähettää lyhyen tekstin mieluiten erilliseen tiedostoon (rtf tai doc) tai suoraan viestiin kirjoitettuna ja siihen liittyvän kuvan omana tiedostonaan esimerkiksi jpg-muodossa. Valvovan viranomaisen mielestä Helsingissä ei toteutettu toimintavalmiuden suunnitteluohjetta. 24.11. ”Idea kärkiyksikköön syntyi puolitoista vuotta sitten tarpeesta nopeampiin ja kevyempiin tapoihin kehittää palveluverkostoa. Uuden paloaseman perustaminen ja rakentaminen vie yleensä kolmesta viiteen vuotta. 9–10 16.12. 1.12. ”Harmittaa, että hävittiin, mutta tästä on päästävä nyt eteenpäin”, sanoo pelastuskomentaja Jani Pitkänen. Hallinto-oikeus määritteli uhkasakon suuruuden pelastuslaitoksen, eikä koko kaupungin talouden mukaan. Viestit toimitukselle: toimitus@pelastustieto.fi. Uutta toimintamallia kokeillaan pilottina alueilla, joilla on ollut ongelmia täyttää toimintavalmiusajan velvoitteita. Iso kiitos nopeasta toiminnasta kaupungin johdolle. ”Jatkamme aloittamaamme suunnitelmaamme siitä, että palvelutasoa saadaan siltä osin parannettu, kun toimintavalmiudessa on osoitettu olevan puutteita.” Komentaja korostaa myös hyvän yhteistyön merkitystä valvovan viranomaisen kanssa. Helsingin kaupunki päätti, ettei se valita päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Helsinki ei valita uhkasakkoasiassa Helsingin pelastuslaitoksella otettiin käyttöön ensimmäinen kahden hengen kärkiyksikkö Konalassa. Pelastustieto julkaisee veloituksetta nimitysuutisia, muistokirjoituksia, tietoja eläkkeelle siirtyneistä sekä lähinnä tasavuosia täyttävien syntymäpäivätietoja. Toimintavalmiutta voidaan näin parantaa nopeasti uuden pelastusaseman valmistumista odottaessa. Kärkiyksikkö aloitti Helsingissä. 22.9. Keskustelua käydään jatkuvasti, jotta toimenpiteillä olisi myös valvovan viranomaisen tuki. pelastustieto.fi/uutiskirje TILAA UUTISKIRJE Pysy tilanteen tasalla. 20.10. 15.9. 6/2020 Pelastustieto 65 Pelastustieto vuonna 2020 Nro Ilmestyy Varauspvm Aineisto 7 7.10. 27.10. Aineiston voi meilata: toimitus@pelastustieto.fi tai postittaa: Pelastustieto, Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki. Toimintavalmiutta saadaan nopeasti paremmaksi vuokratiloilla ja kärkiyksiköllä”, kertoo pelastuskomentaja Jani Pitkänen. Hallinto-oikeus kohtuullisti uhkasakon ja pidensi määräaikaa kahdella vuodella. Nimityksiä, muistokirjoituksia ja eläköityviä veloituksetta lehteen LYHYESTI Hämeenlinnan hallinto-oikeus hylkäsi Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen valituksen Etelä-Suomen aluehallintoviraston vaatimasta uhkasakosta Helsingin pelastuslaitoksen palvelutason puutteista. ”Se on tarkoituksenmukainen ja antaa valvovalle viranomaiselle työkalun työhönsä jatkossakin.” Tärkeimpänä Laurinen pitää sitä, että Helsingissä on jo aloitettu toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi ja yhteistyö laitoksen kanssa toimii nyt hyvin. Vaadittu 20 miljoonaa euroa muutettiin neljäksi miljoonaksi euroksi siten, että uhkasakko tulisi maksetuksi vuoden 2025 loppuun mennessä. Etelä-Suomen aluehallintoviraston pelastustoimen ja varautumisen johtaja Tommi Laurinen on tyytyväinen ratkaisuun
Ulkoasumme muuttui, juttutyypit ja juttujen tekemisen tapa samoin. Vastaa Pelastustiedon lukijatutkimukseen netissä. Nyt haluaisimme kuulla, mitä mieltä olet uudistetusta lehdestämme. Dräger HPS®-COM on kehitetty erityisesti palokypärien luotettavaksi viestintälaitteeksi ääriolosuhteisiin, erityisesti palontorjuntaja pelastustehtävissä. Vastausaikaa on 31. lokakuuta asti. Yhdessä Dräger HPS® 7000 -kokokuorikypärän kanssa tämä kuulokemikrofoni on hyväksytty EN 443 -standardin mukaiseksi järjestelmäksi. 66 Pelastustieto 6/2020 LUKIJAKYSELY Ensiluokkainen valinta Dräger HPS®-COM on lujatekoinen, helposti asennettava viestintälaite palokypäriin Uusimman teknologian ansiosta sen ääniominaisuudet ovat erinomaiset. Lue lisää sivuiltamme ja ota yhteyttä: Dräger Suomi Oy I 0207 119 600 I asiakaspalvelu@draeger.com I www.draeger.fi Ota kuva tästä niin saat linkin! Dräger HPS®-COM ENSIVASTE pelastaa syrjäseudulla RALLIKANSAN lähettiläs PELASTUSALA UUDISTUU: tehokas, osaava ja yhtenäinen 1/2019 PELASTUSTOIMEN, ENSIHOIDON JA VARAUTUMISEN MEDIA Iso-Syötteen kolme kovaa – evakuointi, ERICA ja synergia toimivat K U V A : V IL LE H O N K O N E N ARJEN TURVAA maahanmuuttajille ENSIHOITAJA etsi oppia maailmalta KESKUSKARTANON HURJA PALO Katon annettiin palaa hallitusti 6/2019 PELASTUSTOIMEN, ENSIHOIDON JA VARAUTUMISEN MEDIA johtamisen avuksi Lentävä työkalu PÄÄLLYSTÖN tietotaito testissä PALOMIEHELLE uudet polvet PELASTUSALAN TULEVAISUUS: kytkös ensihoitoon kohtalonkysymys 2/2019 PELASTUSTOIMEN, ENSIHOIDON JA VARAUTUMISEN MEDIA Pelko pitää palomiehen kaapissa K U V A : T E E M U H E IK K IL Ä SOVELLUKSESTA ensitiedot Kainuussa SIPERIASTA uusia palokuntaveljiä KILONRINTEEN TULIPALO vei kodin nuorelta perheeltä 7/2019 PELASTUSTOIMEN, ENSIHOIDON JA VARAUTUMISEN MEDIA arjen turvaamiseksi 249 tekoa KYMMENEN turvaan nostolavalla YLIPALOMIES sukeltaa eläkkeelle PELASTUSALAN SUURIN RISKI tietoturvalle on henkilöstö 3/2019 PELASTUSTOIMEN, ENSIHOIDON JA VARAUTUMISEN MEDIA taitaa tuvin Vahva tiimi NOKKAKOLARI osui pelastajan tunteisiin TYÖPAJA KORJAA henkiset kolhut HARVA-ALUEELLA etsitään ratkaisuja henkilöstöpulaan ja taloushuoliin 8/2019 PELASTUSTOIMEN, ENSIHOIDON JA VARAUTUMISEN MEDIA Hyvä johtaja on jämäkkä Pallo hallussa SÄHKÖAUTO on vaikea sammuttaa HELSINKI valittaa uhkasakosta KANSAINVÄLINEN KOULUTUS käyttöön myös kotikentällä 4–5/2019 PELASTUSTOIMEN, ENSIHOIDON JA VARAUTUMISEN MEDIA porukalla haltuun Nostolavan vikatilat TULIPALO Hangon terveyskeskuksessa LÄÄKÄRIKOPTERI lähtee paraatipaikalta VUODEN PALOMIES Saku Sutelainen haluaa auttaa auttajia 9–10/2019 PELASTUSTOIMEN, ENSIHOIDON JA VARAUTUMISEN MEDIA Iloisia vieraita Maahanmuuttajat tutustuivat Oripään VPK:hon Pelastustieto uudistui viime vuonna. Tuliko täysosuma – vai menikö päin honkia. Millaista sisältöä ja lähestymistapaa haluaisit. Linkin tutkimukseen löydät nettisivumme etusivulta. Kerro meille, missä olemme onnistuneet ja mitä pitäisi vielä kehittää – tai tehdä täysin toisin. Vastanneiden kesken arvomme pääpalkintona sadan euron lahjakortin ja lisäksi pienempiä palkintoja. Valittavissa on kaksi erilaista perusyksikköä ja neljä mikrofonivaihtoehtoa, jotka sopivat monenlaisiin käyttötarkoituksiin. istä haluaisit kuulla lisää. Auta meitä olemaan lehti, joka olisi hyödyllisempi juuri sinulle. Kiitos jo etukäteen kaikista arvokkaista vinkeistä, joita saamme! Kiitoksin Pelastustiedon toimitus APUA! 66 Pelastustieto 6/2020
Valittavissa on kaksi erilaista perusyksikköä ja neljä mikrofonivaihtoehtoa, jotka sopivat monenlaisiin käyttötarkoituksiin. LUKIJAKYSELY Ensiluokkainen valinta Dräger HPS®-COM on lujatekoinen, helposti asennettava viestintälaite palokypäriin Uusimman teknologian ansiosta sen ääniominaisuudet ovat erinomaiset. Dräger HPS®-COM on kehitetty erityisesti palokypärien luotettavaksi viestintälaitteeksi ääriolosuhteisiin, erityisesti palontorjuntaja pelastustehtävissä. Yhdessä Dräger HPS® 7000 -kokokuorikypärän kanssa tämä kuulokemikrofoni on hyväksytty EN 443 -standardin mukaiseksi järjestelmäksi. Lue lisää sivuiltamme ja ota yhteyttä: Dräger Suomi Oy I 0207 119 600 I asiakaspalvelu@draeger.com I www.draeger.fi Ota kuva tästä niin saat linkin! Dräger HPS®-COM
Palvelemme alan ammattilaisia sekä suoraan, että Palokamu-ketjun välityksellä, ja lisäksi yrityksiä ja kuluttajia Turvanasi-ketjun kautta. EN443:2008 B-standardin mukaan hyväksytyt MSA F1XF-kypärät nostavat turvallisuuden ja mukavuuden uudelle tasolle. M1-järjestelmä sisältää useita innovatiivisia ja mukautettavia toimintoja, jotka varmistavat hygieenisyyden ja käyttömukavuuden. MSA M1 -paineilmahengityslaite on markkinoiden kehittynein, ergonomisin ja modulaarisin SCBA-järjestelmä. MSA:n Thermatek -putoamissuojainvaljaat ovat valmistettu Nomex/Aramid seoksesta joten ne ovat tarkoitettu erityisesti kipinöiviä työtä tekeville henkilöille. VARMISTAMME, ETTÄ ONNISTUT.. PELASTAJAN ANATOMIA: Texport® Phoenix X-Treme -sammutusasuissa suojaamisen korkeimmat standardit yhdistyvät uudenlaisen, täydellisesti leikatun sammutusasun käytännöllisyyteen ja mukavuuteen. Se on suunniteltu ja kehitetty yhteistyössä paloja pelastusalan ammattilaisten kanssa. Holik International on perinteikäs pelastajien käsineiden ja jalkineiden valmistaja, onhan tehdas perustettu jo vuonna 1933. Korkealaatuisissa Phoenix X-Treme -asuissa on lukemattomia yksityiskohtia, jotka tekevät pelastajan työskentelystä tehokasta ja pitävät tämän työkykyisenä pitkään. Sen tuotteet on tunnettu korkeasta viimeistelytasosta ja laadukkaista materiaaleistaan. Lue lisää osoitteesta www.turvata.fi. Koot S-XXXL. Valjaat on erittäin helppo pukea