6/2021 PELASTUSTOIMEN, ENSIHOIDON JA VARAUTUMISEN MEDIA TERASSI KAATUI palavana selkään OLKILUODON OPIT vastaisuuden varalle PARHAATKAAN PONNISTUKSET eivät tehonneet rajuun paloon Turussa Pitkä taistelu liekkejä vastaan yhdisti voimat Kalajoella
Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. PÄÄKIRJOITUS UUDET, NOPEAT PENTHEON-TUOTTEET NYT SAATAVILLA ESTERI GROUP tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. Lasse Moisio • +35840 359 1676 • lasse.moisio@esterigroup.fi Peter Kallio • +358 40 734 0308 • peter.kallio@esterigroup.fi NYT SAATAVILLA 12 UUTTA MALLIA! • Markkinoiden nopeimmat akkutoimiset pelastustyökalut • Entistäkin tarkempi nopeuden säätely • Älykäs akkujen hallinta • Loistava pito levitettäessä ja puristaessa • Älykkäät virransäästöominaisuudet • Parannettu, iskunkestävä etukahva • Voidaan käyttää myös veden alla • Akkujen lataus onnistuu suoraan työkalussa • Aiempaa isompi akku RAJOITTAMATONTA TEHOA. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja
Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun Kansi: Janne Rasila, Jokilaaksojen pelastuslaitos Pelastustieto on Aikakausmedia ry:n jäsen PÄÄKIRJOITUS PELASTUSTIETO ON MEDIA, JOKA KATTAA PELASTUSALAN KOKO KENTÄN. Lasse Moisio • +35840 359 1676 • lasse.moisio@esterigroup.fi Peter Kallio • +358 40 734 0308 • peter.kallio@esterigroup.fi NYT SAATAVILLA 12 UUTTA MALLIA! • Markkinoiden nopeimmat akkutoimiset pelastustyökalut • Entistäkin tarkempi nopeuden säätely • Älykäs akkujen hallinta • Loistava pito levitettäessä ja puristaessa • Älykkäät virransäästöominaisuudet • Parannettu, iskunkestävä etukahva • Voidaan käyttää myös veden alla • Akkujen lataus onnistuu suoraan työkalussa • Aiempaa isompi akku RAJOITTAMATONTA TEHOA Metsäpaloriski oli suuri koko helteisen kesän. Syyttäviä sormia ei tarvita. PELASTUSTIETO-LEHTI ILMESTYI ENSIMMÄISEN KERRAN VUONNA 1950. Kun Kalajoen tapahtumia perataan auki, tässäkin mielessä siitä löytyy varmasti opiksi otettavaa tulevaisuutta varten. 044 7280401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaajapalvelu p. Metsää paloi kaikkiaan lähes 300 hehtaaria. Pelastustoimen valtakunnallista toimintaa halutaan kehittää entistä toimivammaksi. Sen sijaan tarkka ja perusteltu tapahtuneen läpikäynti auttaa kehittämään toimintaa missä tahansa. Jokaisella on varmasti omat syynsä suhtautua asiaan siten kuin suhtautuu. 044 7280403, kaisu.puranen@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin p. UUDET, NOPEAT PENTHEON-TUOTTEET NYT SAATAVILLA ESTERI GROUP tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. Tärkeintä on kuitenkin se, että asioista voidaan sopia. Avunpyyntöön vastattiin nopeasti ja eri puolilta maata lähti jopa tuhat sammuttajaa, joista valtaosa oli sopimuspalokuntalaisia. Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan. Puoleen vuosisataan suurimmaksi äitynyt metsäpalo riehui maamme pienimmän pelastuslaitoksen, Jokilaaksojen alueella. 0505620735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu, p. 044 7280402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi, Kaisu Puranen, p. Tulta ei saatu alkuponnistusten jälkeen talttumaan, vaan se yltyi jopa tulimyrskyksi. Avun toimittamiseksi ja vastaanottamiseksi pitää olla toimiva järjestelmä. Poikkeuksellinen tilanne kiristi alkuvaiheessa paikallisten sopimuspalokuntalaisten ja pelastuslaitoksen välejä. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. KÄSITTELEMME MYÖS ENSIHOITOA JA VARAUTUMISTA. Jotain vastaavaa tai jopa pahempaa voi hyvinkin sattua tulevaisuudessa. Syyttäviä sormia ei tarvita. Mittavan ja pitkäkestoisenkin sammutustyön sujumista on paikallaan arvioida muutenkin. Kulunutta toteamusta lainaten: vastakkainasettelun aika on ohi.. 6/2021 Pelastustieto 3 Kalajoki oli kuuman kesän uutinen Päätoimittaja Esa Aalto, p. Maastoa syttyi siellä täällä pitkin kuivaa kesää, mutta vasta aivan hellejakson lopulla tuli pääsi pahasti irti Pohjois-Pohjanmaalla Kalajoella. Yhdessä on aina parempi kuin kyräillä eri puolilla barrikadia. Kalajoelle pyydettiin apua muilta pelastuslaitoksilta. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. (03) 4246 5358 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino PunaMusta 2021 ISSN 1236-8639 Tietosuoja Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakas rekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon
20 ”Tuntui, että meillä ei ollut onnistumisen mahdollisuutta.”
K U V A : A K S E LI M U R A JA. 6/2021 Pelastustieto 5 3 Pääkirjoitus 6 Ajassa 10 Pelastusalan maailma 12 Matti Luoto toipuu vakavista vammoista 14 Kalajoen metsäpalo sammui yhteisvoimin 32 Mirafoni 42 Mokkatakkimaisteri 44 Yhteisharjoitus opetti 58 Opinnäytteitä 60 Ulkomailta 62 Muistoissa: Sakari Lehtinen 64 Näistä tykkään: Jari Lepistö 65 Arkistojen aarteita 66 Muistoissa: Janne Nurmi 42 Tulityösivuilla se tavallinen tarina 38 Olkiluoto opetti paljon 52 Liian tummaa paahtoa: Kiitos sinulle! 34 Veneilytaitoja & öljyntorjuntaa Etelä-Savossa 54 Jouni Salminen tuntee TOKEVAohjeet
On aika katsoa eteenpäin! Ilmoittaudu ja lue lisää ajantasaisesta tilanteesta: sppl.fi/ppp2021 #ppp2021 #pelastusala #yhteistyössä 5.10.2021, VARAUTUMISEN PRE-SEMINAARI 6.10.2021, TILANNEKUVA, KANSAINVÄLISYYS JA SUORITUSKYVYN JOHTAMNEN 7.10.2021, PÄIVÄNPOLTTAVAT AIHEET. 1-kurssin vastaavien kouluttajien sem. Tampere • Tulitöiden kurssinjohtajakoul. Helsinki • Palokuntien SM-kilpailut 25.9. Kuopio • +50-vuotiaat palomiehet 21.–23.9. Eurooppalaisesta pelastustoimen tulevaisuuden näkymistä kertoo Euroopan Palopäällystöjärjestön FEU:n presidentti Stephan Wevers. Kuopio • Pintapelastuskurssin vastaavien kouluttajien seminaari 21.–22.9. Aihetta käsitellään skenaariotrilogian avulla. ”Turvallisuus-messujen yhteydessä järjestämme nyt kolmatta kertaa Road Rescue -tapahtuman, jossa osallistujat pääsevät käsittelemään muun muassa kahdeksaa tuliterää Renault-henkilöautoa. ”Noudatamme järjestelyissä valtakunnallista ohjeistusta ja ainakin nyt ohjeistus on sellainen, että Palopäällystöpäivien kaltaiset tapahtumat pystytään terveysturvallisesti järjestämään. 27.9.–28.9. Palopäällystöpäiville voi ilmoittautua mukaan: sppl.fi > koulutukset > palopaallystopaivat_2021 H EL SIN KI 5.–7.10 .20 21 PA LO PÄÄ LLYSTÖPÄ IVÄ T 21 20 Tulevaisuuden tekijöille sppl.fi/ppp2021 Facebook & YouTube: @Palopaallystoliitto LinkedIn: Suomen Palopäällystöliitto The Finnish Association of Fire Officers Instagram & Twitter: @sppl_ry Syksyn 2021 Palopäällystöpäivillä kohdataan enemmän tulevaisuuden haasteita kuin koskaan ennen. Kajaani • Lisää kursseja löytyy SPEKin verkkosivuilta Palopäällystöpäivät järjestetään Helsingin messukeskuksessa 5.–7.10. Ajankohtaisia aiheita ovat suorituskyvyn hallinta ja johtaminen, josta alan ulkopuolisten alustusten jälkeen pelastustoimea edustavat henkilöt keskustelevat. Päätöspäivänä aiheena on myöhemmin varmistuvien päivänpolttavien aiheiden lisäksi pelastustoiminnan palvelutuotannon turvaaminen. 1.9. (Lähde: Sopimuspalokuntabarometri 2020, kyselyaineiston yhteenvetoraportti, Suomen Sopimuspalokuntien Liitto) ALALLA TAPAHTUU PALOKUNTAAN.FI www.palokuntaan.fi • Kivijalkaristeily 2021 17.–18.9. Raasepori PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO www.sppl.fi • Valokeilassa osaaminen 31.8. Yhtä aikaa on tarkoitus järjestää Turvallisuusmessut. ”Tähän mennessä päiville on ilmoittautunut ilahduttavan paljon väkeä.” Tapahtuma alkaa varautumisen pre-seminaarilla, jossa käsitellään Pasilan ratapihalla sattunutta junaonnettomuutta. Tiedämme hyvin, että suomalainen hyvinvointiyhteiskunta sellaisena kuin me sen ymmärrämme, on isojen haasteiden edessä. Tampere • Turvallisuusviestinnän opintopäivät 2021, 22.9. Palopäällystöpäivillä aiheena on muun muassa tilannekuva ja kriisijohtaminen. peruskurssi 15.9. alueella työsk. Kuopio • Palomiesten ja ylipalomiesten pel.toiminnan johtamisen täyd.kurssi 30.8.–3.9. Teams • Sosiaalija terveysalan turvallisuusosaaja -kurssinjohtajien täyd.koul. Kuopio SPEK www.spek.fi • Palotutkimuksen päivät 7.–9.9. 6 Pelastustieto 6/2021 TAPAHTUMA Palopäällystöpäivät lokakuun alussa AJASSA AJANKOHTAINEN LUKU 77 ,7 prosenttia kaikista 1618 vastaajista arvioi, että pelastuslaitoksen ja palokunnan välinen yhteistyö sujui tällä hetkellä riittävän hyvin. Oulu PELASTUSOPISTO www.pelastusopisto.fi • Rauniopelastustoiminnan jatkokurssit 14.–17.9. virtuaalisesti • Rakenteellisen palonehkäisyn opintopäivät 29.9. Etenkin kun rokotesuoja on väestön keskuudessa riittävä”, toiminnanjohtaja Ari Keijonen sanoo. Laukaa • Putoamisvaar. Siihenkin on ilmoittautumisia tullut jo mukavasti”, Ari Keijonen kertoo. Peruspalveluiden tarjonnassa halutaan puhua yhdenvertaisuudesta, mutta samalla julkisten palveluiden tuottaminen on yhä haastavampaa monestakin syystä
Osasto 5–7-vuotiaille tuli heti täyteen, kun se aloitettiin kokeilumielessä vuonna 2014. JVT-toimintaan erikoistunut Ekenäs FBK on ainoa laatuaan Raaseporin alueella. Harjoitukset ovat pääosin ruotsin kielellä, mutta puhumme suomeakin. Ekenäs FBK juhlii elokuussa 150-vuotista taivaltaan. ”Siellä tehdään samoja asioita kuin nuorisopuolellakin, mutta leikin varjolla. Tammisaaressa sijaitseva sopimuspalokunta on erikoistunut jälkivahinkojen torjuntaan, joka alkoi vuonna 1996 ruotsalaisen ystävyyspalokunnan innoittamana. LänsiUudellamaalla sama erikoistumiskohde on Pitkäjärven VPK:lla. Tavoitteena on koota koko pelastustoimen käyttöön faktatietoa, kokemuksia onnistumisista ja tietoa kehittämistarpeista paikalliselle, alueelliselle ja kansalliselle tasolle. ” Pelastuspalvelumekanismi toimii tehokkaasti kun maa tarvitsee kansainvälistä apua vakavissa tilanteissa. Veera Parko, Twitter 16.7. Kaisu Puranen. Palokunnan päällikkö Matias Friman kertoo, että palokunnalla on kolme yksikköä, sammutusauto, säiliöauto ja JVT-yksikkö, jotka ovat välittömässä lähtövalmiudessa. Mahtavaa sitoutumista koko toimialalla palokuntamuodosta riippumatta. Kaikkia tarvitaan, kuten Kalajoki osoitti. Jarmo Haapanen, Twitter 10.8. Suomen seitsemänneksi vanhimmalla palokunnalla on oma museo, jossa on näytillä kolme vanhaa paloautoa ja vanhaa kalustoa. Markku Savolainen, Twitter 9.8. Samalla pääsee siis kielikylpyyn.” Palokuntaan saa tulla mukaan jo viisivuotiaana niin sanottuun nappulatoimintaan. Sään ääri-ilmiöihin varautumiseen kuuluu kansainvälisen avun pyytämiseen varautuminen eli host nation support. ” Suomen pelastustoimi on monimuotoinen. Elokuussa 150-vuotispäiväänsä juhliva Ekenäs FBK on erikoistunut JVT-toimintaan. ”Mielellään ottaisimme hälytysosastoon lisää väkeä, koska nyt samat porukat juoksevat jokaisella tehtävällä, joita tulee aika paljon vuodessa.” Palokunnan 150-vuotisjuhlat pienenivät koronan takia, mutta tällä hetkellä suunnitelmissa on avoimien ovien päivä sekä oma, pieni iltajuhla ulkoilmassa. Unohtamatta Puolustusvoimat, Rajavartiolaitos, yksityiset ja kyläläiset. Siitä lähtien se on aina ollut täynnä. Friman kertoo, että palokunnasta löytyy niin nappula-, nuoriso-, nais-, hälytyskuin veteraaniosastokin. 6/2021 Pelastustieto 7 SOME VPK TOIMII AJASSA Koko perheen palokunta K U V A : M A T IA S F R IM A N ” Kalajoen osalta on Jokilaaksojen pelastuslaitoksen, sisäministeriön ja Pelastusopiston kanssa sovittu, että Pelastusopiston TKI-palvelut aloittaa maastopalomme osalta kokonaisvaltaisen raportin kokoamisen. ”Tämä on koko perheen harrastus. Palokunnalla on välittömässä lähtövalmiudessa kolme yksikköä, sammutusauto, säiliöauto ja JVT-yksikkö. He laittavat laastareita toisilleen ja harjoittelevat kaluston käsittelyä.” Ekenäs FBK:lla on jäseniä satakunta, joista 30 hälytysryhmässä. Hälytyksiä tulee vuodessa noin sata, ja lisäksi palokunta voi toimia varikkovalmiudessa. Alustavasti keskusteltu mahdollisimman laajasta raportista suuren maastopalon eri osa-alueilta
Kohteen kerrostaloon oli kesän aikana tehty purkutaideteoksia. Se on merkittävä tekijä. 1 Kolme asiaa on alallamme pysynyt vakioina: viina ja infektiot aiheuttavat suuren osan tehtävistämme, keikat ajetaan kahden ensihoitajan toimesta pakettiautolla ja koko ajan on joku muutos nurkan takana tai suoraan naaman edessä. POIMINNAT. Tässä purettavassa kerrostalossa tulemme syksyn aikana harjoittelemaan ahkerasti. Olen työskennellyt myös palotarkastajana. 8 Pelastustieto 6/2021 INSTAGRAM @idanpaanjaymparistonvpk Hälytysosaston syksyn ensimmäiset toiminnalliset harjoitukset pidettiin Katumalla. Ensin työskentelin apulaispalopäällikkönä ja viimeiset 18 vuotta kenttäpalomestarina Nokian paloasemalla. Palomestarin tutkinnon suoritin vuonna 1994. Alla on vuoden 1974 Bemari. #idänpäänjaympäristönvpk #vapaapalokunta #vapaapalokuntanuoret #tiistaiharkat #purkutaide #purkutalo AJASSA MITÄ KUULUU. K U V A :V IL LE M A N S IK K A , ID Ä N P Ä Ä N JA Y M P Ä R IS T Ö N V P K 45 vuotta työuraa Tommi Lönnqvist jäi eläkkeelle runsaan 45 vuoden työrupeaman jälkeen Pirkanmaan pelastuslaitokselta. Pelastuspäällikkö Esko Hätinen varallaolojärjestelmästä luopumisesta, Yle 11.8. Aiemmin tätä kasvillisuutta käytettiin maataloudessa ja viljelyssä. Maankäyttö on muuttunut, joten paloille on kertynyt enemmän polttoainetta. Sopimuspalokuntaankin olen kuulunut. Liityin nuoriso-osastoon vuonna 1967. Aloitin aprillipäivänä 1975 ensin palomiehenä ja sairaankuljettajana. Euroopan metsä instituutin vanhempi asiantuntija Alexander Held Etelä-Euroopan maastopaloista, HS 3.8. Viimeinen työpäivä oli heinäkuun lopussa. Koulutusmääriä on tarvetta tarkastella muuttunutta tilannetta vastaavaksi. Millaisissa tehtävissä työskentelit. 3 Pienemmille paloasemille henkilöstörekrytointi on haasteellista ja järjestelmän muutos tulee aiheuttamaan pelastajapulaa. Kaikkiaan 32 vuoden ajan toimin päällystötehtävissä Punkalaitumella, Vammalassa, Äetsässä, Hämeenkyrössä ja Tampereella. Moottoripyörällä ajaen. Mats Stenström, Systole 3/2021 2 Uutiskuvia tarkkaan katsoessa huomaa, miten paljon siellä on hoitamatonta kasvillisuutta. Miten eläkepäivät sujuvat
Maailma ei ole valmis tässäkään suhteessa. Lentoja tehdään, kun Ilmatieteenlaitoksen määrittelemä metsäpaloindeksi nousee alueesta riippuen yli 4,1:n tai 4,3:n. Kun indeksi nousee yli 5,4:n, lennetään tähystysreitti kaksi kertaa päivässä. Osaako Suomen pelastustoimi antaa ja vastaanottaa kansainvälistä apua. (LÄHTEET: SUOMEN TILASTOLLINEN VUOSIKIRJA, METSÄTILASTOLLINEN VUOSIKIRJA JA PRONTO) Metsäpalotuhot kuluvana vuonna jo yli 900 hehtaaria Sisäministeriön vastuulle kuuluu valmistella kansainvälisen pelastustoimen avun vastaanottamista EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta. Lentoja oli elokuun alkuun mennessä tehty 884 kertaa ja niillä oli havaittu 229 paloa. Kaisu Puranen Kuva: Ruotsin rannikkovartiosto 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 16000 18000 20000 19 52 19 54 19 56 19 58 19 60 19 62 19 64 19 66 19 68 19 70 19 72 19 74 19 76 19 78 19 80 19 82 19 84 19 86 19 88 19 90 19 92 19 94 19 96 19 98 20 00 20 02 20 04 20 06 20 08 20 10 20 12 20 14 20 16 20 18 20 20 he ht aa ria Palanut metsäala vuosina 1952-2021 Suomessa Palanut metsäala Suomessa 1952–2021 hehtaareina Kuluvasta vuodesta on muodostunut toiseksi vilkkain lentotähystystoiminnan historiassa. Aluehallintovirasto on selvittänyt pelastuslaitosten host nation support -ohjeiden nykytilaa. Sisäministeriö myönsi kuluvalle vuodelle 1,2 miljoonaa euroa tähystyslentotoimintaan. Esimerkiksi Kalajoen maastopalossa paikalle olisi voitu saada apuun sammutuslentokoneita Ruotsista. Useilla lentoreiteillä lennettiin kaksi kertaa päivässä, koska metsäpalovaara oli korkealla. AJASSA TILASTO Toiseksi eniten tähystyslentoja kuluvana vuonna PRONTOon on kirjattu tähän mennessä kuluvalta vuodelta 902 hehtaarin metsäpalotuhot (aamulla 12.8.2021 tilastoitu tilanne, esimerkiksi Kalajoella pa lan ut metsäala puuttuu). Miten sisäministeriö toimi Kalajoen tapauksessa. PRONTOn aikaiset suurimmat tuhot on kirjattu vuonna 2006: 1628 hehtaaria. Sama viesti meni ERCC:lle eli Emergency Response Cordination Centerille, joka on hätäavun koordinaatiokeskus Brysselissä. Lähetimme Ruotsin siviilivalmiusvirasto MSB:lle alustavan viestin, että Suomessa on meneillään laaja maastopalo, ja olemme valmistautuneet pyytämään apua, jos tarvitsemme sitä. Selvityksessä kävi ilmi, että useammalla pelastuslaitoksella tämä asia ei vielä ole kunnossa. Nyt ehkä Kalajoenkin tapaus antaa mahdollisuuden tarkastella myös tätä asiaa. Pelkästään heinäkuussa lentoja suoritettiin 626 kertaa. Lisäksi meillä on mahdollisuus myös antaa apua, kuten esimerkiksi vuoden 2018 metsäpaloissa Ruotsissa. Pelastustoimen yksiköitä oli opastettu palokohteisiin 53 kertaa. Miten EU:n pelastuspalvelumekanismi toimii, sisäministeriön erityisasiantuntija Teemu Veneskari. 6/2021 Pelastustieto 9 HYVÄ KYSYMYS UUTINEN Miten EU:n pelastuspalvelumekanismia hyödynnettiin Kalajoella. Edellisenä ennätysvuonna 2018 lentoja tehtiin 1407 kertaa. Myös sisäministeriön päivystäjä kävi MSB:ltä saatuja lentokoneiden vastaanottamiseen liittyviä isäntävaltion tukiasioita läpi etukäteen Jokilaaksojen pelastuslaitoksen kanssa. Tämän lisäksi toimintaan on haettu myös lisämäärärahaa.. Olemme EU:n jäsenvaltio, ja pelastusylijohtajan päätöksellä meidän on mahdollista pyytää pelastustoimen kansainvälistä apua EU:n pelastuspalvelumekanismista. Kun valmistaudumme erilaisiin kansallisiin riskeihin, käytämme ensin omia voimavarojamme, ja vasta sen jälkeen pyydämme EU:n sopimusten sisältämiä suorituskykyjä, kuten esimerkiksi rescEU-valmiusreserviin kuuluvia sammutuslentokoneita. Toiminta perustuu EU:n yhteisvastuulausekkeeseen ja keskinäiseen avunantolausekkeeseen sekä päätökseen pelastuspalvelumekanismista. Onhan tässä kehittämistä
PELASTUSALAN MAAILMA
PELASTUSALAN MAAILMA 38°01’0 P 23°45’8 I Myös naapurimaista pyydettiin hätäapua Kreikassa riehuvien metsäpalojen sammuttamiseksi. Kuva: Lehtikuva /AFP.. elokuuta 2021. Serbialaiset palomiehet taistelevat tulta vastaan Glatsonan kylässä Evian saarella 9
Molemmat pukivat ylleen myös paineilmalaitteet, vaikka kyseessä ei ollutkaan savusukellustehtävä. ”Sen verran palosta tuli savua, että halusimme suojata itsemme.” Sammutettava sauna sijaitsi jyrkällä rinteellä järven rannalla. Palokunnan saapuessa paikalle oli tulessa myös saunalta kohti päärakennusta johtava terassirakennelma. Matti Luoto on kaksikymmentävuotisen palokuntauransa aikana ollut monissa vastaavanlaisissa tehtävissä. Kerimäen paloasema on tuttu paikka Matti Luodolle. 34-vuotias ryhmänjohtaja ryhtyi parinsa kanssa tekemään normaaleja perusselvityksiä. Sieltä hän lähti kohtalokkaalle sammutustehtävälle vappupäivänä.. Teksti: Esa Aalto · Kuva: Timo Pennanen Uhkatekijät katsottava laajasti. Esitietojen perusteella palo oli jo ehtinyt levitä myös maastoon. Kesäasunnon sauna oli syttynyt tuleen. Rakennetulta kululta sammutus hoitui helpommin. Hän jaksaa jo tehdä töitä ja liikkuminenkin maistuu. 12 Pelastustieto 6/2021 Palava rakennelma kaatui selkään Odottamaton terassirakennelman kaatuminen aiheutti Matti Luodolle vakavat palovammat. AJASSA K erimäen puolivakinainen palokunta sai vappupäivänä hälytyksen rakennuspaloon. Kuntoutuminen on sujunut kuitenkin hyvin
Mitään sellaista ei ole tullut esille. Maailmanloppuna en tätä koe. ”Esimerkiksi sosiaalihoitaja auttoi käytännön asioissa, esimerkiksi vakuutusilmoituksen tekemisessä ja muistutti jopa veroilmoituksen tekemisestä”, hän naurahtaa. ”Vammat eivät ole esimerkiksi kasvoissa, mutta ovat toki harmillisia. Pienten lasten isä ehti monet kerrat miettiä oman toimintakykynsä säilymistä. Suurin opiksi otettava asia tästä on se, että kohteen tarkempi havainnointi on todella tärkeää. AJASSA ”Siitä aloimme ottaa tulta kiinni ja estää sitä leviämästä enempää”, Matti Luoto kertoo. ”Pelastuslaitos on hoitanut tätä asiaa hyvin ja pelastusjohtaja Seppo Lokka on ollut aktiivisesti yhteydessä”, Matti Luoto kiittelee saamaansa tukea ja apua.. En kuitenkaan kiirehdi sen asian kanssa. Sen jälkeen ei muistikuvia enää oikein olekaan. Pelkästään ei huolehdittu potilaan fyysisestä kunnosta, vaan työtapaturman uhri kohdattiin kokonaisvaltaisesti. Vammat tulivat selkäpuolelle kehoa. Hänelle on tehty kolme isompaa operaatiota ja yksi pienempi. Palovamma-ala on 28 prosentin suuruinen. Uhkatekijät pitää katsoa laajasti, eikä saa tuudittautua turvallisuuden tunteeseen. ”Kesän helteistä en pitänyt. Olen ollut onnekas.” ”Nyt voin jo aika hyvin. Vain metrinkin etäämpänä hän olisi välttynyt jäämästä palavan rakennelman alle. Kun hän tuli kesäkuun puolivälissä kotiin sairaalasta, oli vaikeaa nousta taksinkyydistä. ”Monenlaiset ajatukset ehtivät tulla mieleen, kun tajusin tilanteen. ”Myös sitä on tullut mietittyä, teinkö tilanteessa jotain väärin. Satuin vain olemaan liian lähellä kaatuvaa rakennelmaa. Rakennelman alla emme siis olleet.” ”Muistan, että rakennelma alkaa kaatua päälle ja yritin päästä alta pois, mutta en ehtinyt.” Palava rakennelma kaatui Luodon selkään ja paineilmalaitteen päälle. Nyt sujuvat pitkät kävelylenkit ja fyysinen paraneminen on muutenkin edennyt hyvin. Hän sai onnettomuudessa vakavat toisen ja kolmannen asteen palovammat. Sillä on ollut suuri merkitys.” Murhe on toki ollut omaisten pärjäämisestä. ”Myös psykososiaalinen apu on auttanut ja erityisesti vertaistuki, jota olen saanut saman kohtalon kokeneilta kavereilta. ”Aivan rakennelman lähellä en ollut, vaan siihen oli matkaa useita metrejä. Ei tästä kannata itseään moittia ja onneksi oma vammautuminenkin oli lievimmästä päästä.” Kotiin päästyään Luoto halusi ensimmäiseksi tavata tehtävällä mukana olleen porukan. Ainakaan nyt ei tunnu siltä. Liikkuminen maistuu ja olen työkuntoinen.” Matti Luoto työskentelee tällä hetkellä kansainvälisen pelastustoiminnan asiantuntijana Pelastusopistossa. Muistan ajatelleeni heti, että paineilmalaitteen kasvo-osa on pidettävä yllä. Eikä sitä nähnyt meistä kukaan muukaan.” Hän kiittelee oman palokuntansa väen ja myös Etelä-Savon pelastuslaitoksen antamaa tukea. ”Keikalle en vielä pääse, mutta sekin päivä koittaa. KEIKALLE, KUN SEN AIKA KOITTAA Keikalle hän haluaa myös vastaisuudessa eikä tapaturmasta ole hiipinyt pelkoa puseroon. Ihoa pitää hoitaa rasvaamalla ja käyttää paineasua, joka auttaa arpihoidossa. Hän on virkavapaalla ensihoidon kenttäjohtajan työstä. Muutamien minuuttien kuluttua hänet saatiin vapaaksi rakennelman alta. Pian tapahtui kuitenkin jotain sellaista, jota kukaan sammutustyön osallistuneista ei osannut etukäteen aavistaa. Olen pitänyt itseäni erittäin turvallisuusorientoituneena, mutta silti kävi näin, enkä nähnyt tätä riskiä siinä tilanteessa. 6/2021 Pelastustieto 13 Keikalle en vielä pääse, mutta sekin päivä koittaa. Hän jäi rakennelman alle ja yritti päästä sieltä pois, mutta kulkutien rappuset estivät myös liikkumista. "Yhdessä on tapahtunutta käyty myös läpi. Kun olen valmis, teen kaikki tarvittavat toimintakykytestit.” Paraneminen vakavista palovammoista vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä. Sammutettava terassirakennelma kaa tui kohti Luotoa. Sieltä minut siirrettiin seuraavana päivänä Jorvin sairaalan palovammaosastolle, jossa olin puolitoista kuukautta.” SAIN MAAN PARASTA HOITOA Matti Luoto on toipunut hämmästyttävän nopeasti pian neljän kuukauden takaisesta työtapaturmasta. Mitään toiminnallista haittaa ei ole jäämässä, lähinnä vauriot ovat kosmeettisia.” Hän kiittelee Jorvissa saamaansa hoitoa. Se on toki epämiellyttävää, mutta vähentää ihon kutinaa ja onneksi se on vain väliaikaista.” ”Kivutkin ovat vähentyneet eikä särkylääkkeitä tarvitse enää ottaa.” Kesäkuun alussa Matti Luoto ei pystynyt kävelemään ilman tukea. Ihosiirteitä on laitettu vaurioituneisiin kohtiin. ”Kaikki on onnistunut oikein hyvin eikä ole tullut komplikaatioita. ”Ambulanssi ja lääkärihelikopteri yhyt tivät toisensa matkalla ja minut vietiin lentoteitse Kuopioon. Vuoden pituinen projekti kestää ensi vuoden alkuun asti. Siihen toki vaikutti myös ensihoidon antama vahva lääkitys.” Pari huomasi tilanteen nopeasti ja pian myös muut tulivat auttamaan. Muutenkin ajattelin, että nyt on pidettävä pää kylmänä. ”Tahdonvoima auttaa”, hän sanoo. Tässä voi käydä huonosti, mutta voin myös itse vaikuttaa niin, että selviän tästä
Pelastuslaitokset sopimuspalokuntalaisineen taistelivat tulta vastaan Kalajoella yli viikon. Välillä palo yltyi vaaralliseksi tulimyrskyksi ja levisi ajoittain latvapalona 20 kilometrin tuntinopeudella.. Palontutkinta aloitettiin elokuun ensimmäisellä viikolla, eikä palon syytä vielä tiedetä. Teksti: Kaisu Puranen · Kuvat: Lehtikuva ja Janne Rasila ”Minä en ainakaan tiedä yhtään toista alueellisen pelastustoimen aikana ollutta keikkaa, jossa olisi ollut mukana henkilöstöä ja kalustoa kaikista pelastuslaitoksista.” Suomen Sopimuspalokuntien Liitto arvioi, että sopimuspalokuntalaisia maastossa työskenteli koko palon aikana yhteensä 500–1000. Palo alkoi maanantaina 26. heinäkuuta. heinäkuuta alkoi levitä nopeasti moninkertaiseksi kuivuuden ja puuskittaisen tuulen takia. Satojen hehtaarien maastopalo sai liikkeelle historiallisen määrän apuvoimia. Tukitoimet, kuten muonitus, majoitus ja kaluston huolto työllistivät ison joukon ihmisiä ja yksityisiä yrittäjiä, samoin esimerkiksi paloalueen maansiirtotyöt. Alueella työskenteli henkilöstöä kaikista Suomen pelastuslaitoksista ja niiden tehtävään kokoamista sopimuspalokunnista. Tehtävä oli poikkeuksellinen myös Suomen pelastustoimen mittakaavassa. Parin päivän kuluessa se kasvoi noin 70 hehtaariin, mutta keskiviikkoiltana 28. 14 Pelastustieto 6/2021 Moni lähetti kokonaisen joukkueen. Jokilaaksojen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Jarmo Haapanen arvioi, että 300 hehtaarin suuruinen, yli viikon kestänyt maastopalo on Jokilaaksojen pelastuslaitoksen historian suurin ja pitkäkestoisin tehtävä. Maastopalo sai alkunsa tuulivoimalan työmaa-alueen sisällä olevasta paikasta, joka sijaitsee Raution kylästä seitsemän kilometriä lounaaseen. PELASTUSTOIMI Ennennäkemätön yhteinen ponnistus K alajoella raivosi heinä–elokuun vaihteessa maastopalo, joka jää historiaan paitsi yhtenä Suomen suurimmista maastopaloista, myös siksi, että tehtävään hälytettiin apuun historiallisen laaja joukko eri tahoja
Tällä helpotettiin varsinaisen pelastustoiminnan johdon mediapainetta. Palon edetessä puiden juuret vahingoittuivat, ja alue muuttui vaaralliseksi myös siksi, että puut kaatuilivat itsekseen. Moni suuri Etelä-Suomen laitos lähetti kokonaisen joukkueen, ja kun joukkue on ollut töissä pari vuorokautta, he lähettivät vaihtomiehet. Turhaa byrokratiaa ei ollut. Jatkuvasti median saatavilla oleminen tosin lyhensi Haapasen muutenkin lyhyitä yöunia. Hän kertoo, että ehti nukkua muutaman tunnin yön viimeisen ja aamun ensimmäisen toimittajan soiton välillä. Pelastusjohtaja Haapanen kiittelee avuntarpeeseen liittyvää kommunikointia toimivaksi. Kuivuus ja puuskittainen tuuli vaikeuttivat tilanteen hallintaa.. 6/2021 Pelastustieto 15 PELASTUSTOIMI Olosuhteet alueella olivat vaikeat. ”Järjestelmä toimi, kun päivystävät päälliköt keskustelivat keskenään puhelimitse ja sopivat asioista.” Valtaosan tilanteesta tiedotti pelastusjohtaja Haapanen Twitterissä ja kirjallisina tiedotteina medialle useita kertoja päivässä. Yksityiseltä puolelta apuun tuli pelastushelikopteri Aslak. ”Suuret pelastuslaitokset lähettivät joukkueita joukkueenjohtajineen. Mukana oli mestari, paloesimiehiä ja sammutusmiehiä. Rädyn mukaan metsäpalo työllisti vuorokaudessa enimmillään 250 henkilöä tukitoiminnot mukaan lukien. heinäkuuta kaikille Suomen pelastuslaitoksille. Paloalue on turvemaata ja sammuttajille raskasta kivikkoa, pirunpeltoa. Näin tämä toimi, ja olemme erittäin kiitollisia. YKSIN EI OLISI SELVITTY Palon taltuttamiseen Jokilaaksojen pelastuslaitos pyysi lisäapua jo varhaisessa vaiheessa lähimmiltä pelastuslaitoksilta. Puolustusvoimilta saatiin myös kaksi telakuorma-autoa. Kun palo oli viimein saatu hiipumaan, alueella jälkivartioitiin sekä sammutettiin palopesäkkeitä vielä viikkoja. Turpeessa palopesäkkeet saattavat kyteä pitkänkin aikaa, jopa talven tuloon asti. Molemmilta tahoilta alueelle lensi kaksi helikopteria. Kentällä oli parhaimmillaan noin sata henkilöä sammutustöissä. Porin ja Kainuun prikaateista alueella työskenteli kolme virka-apuosastoa johtoelimineen. Meillä pienenä laitoksena ei olisi ollut mitään mahdollisuutta itse selvitä tästä”, kertoo Jokilaaksojen pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Pekka Räty. KALUSTOA JOKA LÄHTÖÖN Maastossa työskenteli ihmisten lisäksi suuri määrä erilaista kalustoa. Avunpyyntö laajennettiin torstaina 29. Lisäksi paikalla operoi 13 raskasta maansiirtokonetta, kaivinkoneita, kaksi puskutraktoria ja lietekärryjä paikalliKalajoen maastopalo levisi liki 300 hehtaarin alueelle. Virka-apua saatiin Puolustusvoimilta ja Rajavartiolaitokselta
Toki aina, kun vaihdetaan miehistöä maastossa, on mahdollista, että Tällaista ei ole koskaan päästy harjoittelemaan. Erikoiskalustona maastossa toimi muun muassa Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen suurtehopumppu sekä Etelä-Savon kaksi ”mörköä”, eli maastopaloa sammuttavaa metsäkonetta. ”Tämä on ollut aikamoinen voimainponnistus ja organisointikysymys”, Haapanen luonnehtii. Sen jälkeen joukon johtaja meni pelastustoiminnan johtokeskukseen ja sai sieltä tehtäväkäskyn ja tiedon, millä kellonlyömällä piti olla valmiudessa.” Haapasen korviin ei ole kuulunut, että avun koordinoinnissa tai joukkojen johtamisessa olisi ollut ongelmia. 16 Pelastustieto 6/2021 PELASTUSTOIMI silta maatiloilta. Lisäksi käytettiin Jokilaaksojen omia koukkulava-autoja, joissa oli muun muassa hydraulipumppu. ”Tuulivoimalatyömaan tiet ovat todella karkeaa ainesta, joten rengasrikkoja oli todella paljon. Haapanen kertoo, että Raution kylällä toimiva teollisuuslaitos antoi korjaamohallinsa käyttöön koko tehtävän ajaksi. Valtakunnallisesti kiitosta saaneessa muonitushuollossa toimi palokuntalaisia niin Jokilaaksojen kuin naapurilaitostenkin alueelta. ”Ymmärtääkseni se on sujunut kohtuullisen hyvin. ”Paikalle saavuttuaan yksiköt ilmoittautuivat tietyssä pisteessä, jossa oli meidän ’työvoimatoimistomme’. Palokalustoliikkeestä tilattiin uutta letkua suoraan palopaikalle kilometrikaupalla. JOHTAMINEN TOIMI HYVIN Haapasen mukaan valtavan auttajamäärän koordinointi ja johtaminen sujui hyvin. Palopaikalla paiskittiin työtä yötä myöten, ja välillä vuorot venyivät yli vuorokauden mittaisiksi.. Siellä otettiin tiedot vastaan saapuneesta avusta. Kesken tehtävän tehtiin rengastöitä ajoneuvoihin.” Haapanen kertoo, että siellä täällä maastossa on edelleen vähintään 10 kilometriä letkua. Ylivieskan kaupunki taas järjesti majoituksen muualta tulleille sammutusjoukoille. Myös turveyrittäjillä oli sammutukseen käyttökelpoista kalustoa. Hän kertoo, että apuun tuleville yksiköille lähetettiin etukäteen ohjeet ja Virve-puheryhmät
Jos nyt jäädään alle miljoonan, niin hyvä.” Haapasen mukaan vielä on liian aikais ta arvioida, mitä valtavasta metsäpalosta voidaan oppia. ”Meidän P20ja P30-ringeillämme on säännöllistä vuosittaista koulutusta, ja ne ovat harjoitelleet vähintäänkin komppania-, ehkä yhtymätasollakin.” ”Mutta vaikka me kuinka varaudumme, näin suuressa tilanteessa tilannepaikan johtajuus ja sen osaaminen nousee suureen arvoon.” Metsäpalon hintalappua ei vielä ole laskettu, mutta kalliiksi se tulee. ”Vertaan tätä vuoden 2006 maastopaloon Raahessa. 6/2021 Pelastustieto 17 PELASTUSTOIMI tulee ennaltaodottamattomia viiveitä.” Myös pelastuspäällikkö Rädyn mielestä johtaminen tilannepaikalla sujui hyvin. ”Olisi jonkin sortin tyhmyyttä sanoa, ettei tästä ole mitään opittavaa. Etelä-Savosta paloalueelle saatiin kaksi ”mörköä”, eli maastopaloa sammuttavaa metsäkonetta.. Sitä pitää itse kunkin miettiä omalta sektoriltaan.” Rengasrikkoja oli todella paljon. Meillä oli vähän toista vuorokautta yhtymän esikunta Ylivieskan johtokeskuksessa ja kaksi komppaniaa maastossa. Nyt pitää käydä omaa sisäistä kriittistä keskustelua, arvioida asioita. Näin isojen massojen hallinnassa on tietenkin pientä sekaannusta välillä”, hän sanoo. ”Tällaistahan ei ole koskaan päästy harjoittelemaan. Luulen, että ilmi tulee erilaisia kehittämiskohteita. Rädyn mukaan alue on haasteellinen, koska siellä on uusia teitä tuulivoimatyömaan takia. Se oli 50 hehtaarin palo, kesti viikon ja maksoi vähän alle 400000 euroa. Pyrimme kokoamaan jonkinasteista palautetta mahdollisimman pian ja saavuttamaan heidät, jotka ovat olleet auttamassa meitä.” Haapanen arvioi, että Jokilaaksojen pelastuslaitoksen varautuminen suuriinkin metsäpaloihin oli kunnossa jo ennen Kalajoen paloa. ”Toki ollaan käyty jo sellaista keskustelua, että tämä maastopalo ei tule olemaan viimeinen tällainen Suomessa. Siellä eksyi hyvin herkästi.” KALLIS MAASTOPALO Haapanen arvioi, että myös valtakunnallinen yhteistoiminta sujui hyvin. ”Tiet eivät ole vielä kartoissa
Ei ole arvostettu sitä, että vapaaehtoisesti tullaan uhraamaan oma aika ja yöunet. Kalajoella viivyttiin torstaista lauantaihin. Senkin perusteella avunpyyntöprosessia pitäisi kehittää. ”Sopimuspalokuntalaiset kokevat harmistusta siitä, kuinka heitä on kohdeltu. Hän ehdottaa, että vastaisuuden varalle luotaisiin valtakunnallinen mekanismi, jonka avulla ihmisiä saataisiin hälytettyä helposti isoihin tehtäviin. Sitä pykälää käytettiin vielä käskyn tehostamiseen, ja luettiin lakia ihmisille radioliikenteessä julkisesti. Harmittaa, että tilanteen johto on joutunut turvautumaan koviinkin keinoihin”, summaa yhden sopimuspalokunnan päällikkö ja luottamustehtävissä toimiva henkilö. Hän haluaa silti tuoda julki sopimuspalokuntalaisten kokemuksia. Hänelle oli tullut vaihtomies, ja vaihto oli suoritettu. Hän ei halua nimeään julki, sillä hänen mukaansa pelastuslaitoksen johdon ja sopimuspalokuntien välinen tilanne on kireä. Työvuorot paikan päällä olivat todella pitkiä ja rankkoja. Hän kiittää erityisesti majoitusta ja muonitusta Kalajoella. Sopimuspalokunnan päällikkö kertoo, että maastopalon alkupäivinä auttamaan tulleet, alueen omat palokuntalaiset pakotettiin jäämään paikalle, vaikka takana oli jo pitkä työvuoro, uupumus painoi, ja heidän olisi pitänyt päästä irtautumaan tilannepaikalta omiin siviilitöihinsä. Hehtaarilla saattoi toimia kaksi ihmistä. 18 Pelastustieto 6/2021 PELASTUSTOIMI S opimuspalokuntalaiset Suomen etelärannikkoa myöten lähtivät Pohjois-Pohjanmaalle auttamaan Kalajoen maastopalon sammuttamisessa. Sopimuspalokunnan päällikkö kertoo, että Kiitosta majoituksesta ja muonituksesta, kritiikkiä kohtelusta Ihmiset työskentelivät jaksamisensa rajamailla.. ”Maastossa näkyi paljon raskaita sammutusasuja. Pullinen kiinnitti kuitenkin huomiota siihen, että näin ei ollut kaikilla. Toivoisin, että maastopaloihin saataisiin asianmukainen varustus kaikille.” Pullinen näkee parantamisen varaa myös siinä, miten suuriin maastopaloihin pyydetään apua valtakunnallisesti. Pullinen arvioi, että myös johtaminen tilannepaikalla sujui hyvin. ”Tilanteen kokoon nähden olimme johtamiseen ihan tyytyväisiä.” Länsi-Uudenmaan palokuntalaisilla oli palokuntien itse hankkimat kevytsammutusasut ja kevytkypärät, joita käytettiin koko porukan kesken. ”Hän toimi käytännössä komentopaikan lähettinä. Se on ennenkuulumatonta normaaleissa, päivittäisissä tilanteissa”, Pullinen kertoo. ”Kalajoen alueen laajuus ja yksittäisten henkilöiden sekä sammutusparien vastuualueet olivat käsittämättömissä mittasuhteissa. Sieltä on kuulemani mukaan silti poistunut porukkaa, ja heidän peräänsä on lähetetty virkavaltaa.” Pelko siitä, ettei palopaikalta pääse enää pois, johti siihen, ettei Jokilaaksojen omia sopimuspalokuntalaisia saatu enää paikalle seuraavina päivinä. Hätätyöpykälä ei oikein täyttynyt. Alkaa olla työturvallisuuskysymys, kun ollaan 20 tuntia maastossa putkeen.” PAIKALLE OLI PAKKO JÄÄDÄ Joillakin Jokilaaksojen alueen omista sopimuspalokunnista on kritisoitavaa tilanteen hoitamisesta. Siinä vaiheessa tuli käsky, ettei paikalta poistu kukaan.” Palokuntalainen jäi paikalle, mutta hänelle ei löytynyt enää tehtäviä, jotka hän olisi nähnyt hyödyllisinä. Pullinen kuvailee aluetta äärettömän laajaksi verrattuna siihen, millaisia maastopalot Länsi-Uudellamaalla, kuten Nuuksiossa, ovat. ”Yhtä palokuntalaista oli kielletty poistumasta, vaikka omat työt olivat alkamassa. ”Ihmiset työskentelivät jaksamisensa rajamailla. Espoon palokunnat ry:n puheenjohtaja, Kauniaisten VPK:n varapäällikkö Veikko Pullinen kertoo, että paikalle matkasi kahdessa eri osastossa torstain ja perjantain aikana yhteensä liki 40 palokuntalaista Espoon, Kirkkonummen ja Lohjan alueilta
Pelastuslain mukaan palotai onnettomuuspaikalta ei saa poistua muuten, kuin toimintaa johtavan viranomaisen luvalla”, Haapanen kommentoi.. Merilennokin avulla Harbo-puomin käyttöönotto onnistuu helposti myös ahtaisiin tiloihin. ”En lähtisi väheksymään huollossa tai lähetin tehtävissä olevia ihmisiä. ”Miehet eivät olleet enää toimintakykyisiä. Vapaalta ei saatu riittävästi omaa vaihtohenkilöstöä, eli päätoimista ja sopimushenkilöstöä. ”Hätätyöpykälä otettiin käyttöön keskiviikkona aamulla. Tilanne oli sen verran vaarallinen, että katsoimme, että niin täytyy toimia”, Haapanen kertoo. He olivat pikemminkin turvallisuusriski.” JOKAISEN TOIVEITA EI VOI TOTEUTTAA Jokilaaksojen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Jarmo Haapanen kertoo, että palopaikalla käytettiin hätätyöpykälää. UUSI, INNOVATIIVINEN ÖLJYNTORJUNTAPUOMI viestit avuntarpeesta lähtivät noin 400 palokuntalaiselle. Hän korostaa, että kun resursseja tarvittiin, niiden oli yksinkertaisesti oltava käytettävissä. He ovat tehneet ihan yhtä tärkeää työtä kokonaisuuden osalta. Jouduimme kieltämättä teettämään ylipitkiäkin vuoroja välillä.” Haapasen mukaan kaikki tilanteeseen liittyvät tehtävät olivat tärkeitä. Harbo-puomi on ainutlaatuinen, innovatiivinen puomi, joka soveltuu erityisesti satama-alueiden öljyntorjuntaan. Fokus on siinä, että tilanne saadaan hallintaan ja sellaiseen vaiheeseen, että joukkoja pystytään tarvittaessa irrottamaan. Jokaisen työpanos on osa kokonaisuutta, jolla tällaisia asioita saadaan haltuun.” Soitettiinko paikalta vastoin komentopaikan käskyä poistuneen sopimuspalokuntalaisen perään poliisi. Tällöin myös käsky jäädä paikalle oli perusteltu. PELASTUSTOIMI Lamorin Harbo-öljyntorjuntapuomi on markkinoiden nopein ja kevyin; 30 metrin asennus sujuu alle viidessä minuutissa. ”Ehkä 20 vastasi olevansa käytettävissä.” Päällikön mukaan alueella kävi ylilyöntejä miehistön jaksamisen suhteen. ”Alussa se ei yksinkertaisesti resurssivajeen takia ollut mahdollista. Sen mukaan työnantaja saa teettää hätätyötä, jos ennalta-arvaamaton tapahtuma on aiheuttanut keskeytyksen säännöllisessä toiminnassa tai vakavasti uhkaa johtaa sellaiseen keskeytykseen tai hengen, terveyden, omaisuuden tai ympäristön vaarantumiseen. Yhdelle miehistä soitettiin uupuksen takia ambulanssi. Tämä oli valitettavaa, mutta välttämätön pakko.” Haapasen mukaan pyrkimys oli koko ajan se, että työvuoroja pystyttäisiin lyhentämään. ”Jos maastossa on 150–200 henkeä, emme voi ruveta toteuttamaan joka ikisen mielihaluja, tai emme ole järjestäytynyt organisaatio. ”On lainvastainen teko, jos lähtee pois onnettomuuspaikalta vastoin pelastustoiminnan johtajan määräystä
20 Pelastustieto 6/2021 HÄLYTYSILMOITUS Hälytysilmoitus 21.10.2020 kello 13.48 Automaattinen palohälytys Pansiontie 4, Turku • R11 20 Pelastustieto 6/2021
Tekstit: Marko Partanen · Kuvat: Kristian Eloluoto Palo levisi, taktiikat vaihtuivat – poliisi käynnisti rikostutkinnan 6/2021 Pelastustieto 21. Hyökkäävä sammutustaktiikka kääntyi puolustavaksi ja palontutkinta rikostutkinnaksi. 6/2021 Pelastustieto 21 HÄLYTYSILMOITUS Turussa sijaitsevan ison liikerakennuksen palo meni menojaan. ”Tuntui, että meillä ei ollut onnistumisen mahdollisuutta”, palomestari Marko Virolainen sanoo
”Kun vedimme tallissa haalareita yllemme ja kuuntelimme uusia hälytyksiä, niillä oli eri osoite kuin automaattihälytyksellä”, Raision höökin paloesimies Jari-Pekka Segerman sanoo. Päätettyään harjoituksen hän kuuli radiossa vilkasta liikennettä. Automaattihälytyksestä ei ehtinyt kulua minuuttiakaan, kun hätäkeskus korotti vasteen toiseen kertaan, viimeisimmällä kerralla suuren rakennuspalon mukaiseksi. Hän käveli nostolava-autolle ja painoi itsensä vapaaksi, pois ei hälytettävissä -tilasta. LAIVALTA KEIKALLE Palopaikan lähettyvillä satamassa seisoi Silja Serenade -matkustajalaiva. Automaattihälytys lähetti pelastusyksikön noin kahden kilometrin päässä sijaitsevaan liikerakennukseen. Pihassa tuprutteli vaaleaa savua ja siellä tuntui olevan rauhallista. Sitten vastaan tuli henkilö, jolta Segerman kysyi: ”Missä palaa?” Yksikkö neuvottiin avonaiselle nosto-oviaukolle, josta oli näköyhteys sisällä olevalle palopaikalle. Henkilö kertoi, että auto palaa nostolaitteen päällä. Hätäkeskus muutti vasteen nopeasti pieneksi rakennuspaloksi, jolloin Raision yksikön lisäksi hälytettiin Liedon pelastusyksikkö. Hätäkeskus vahvisti yksiköille hyvin nopeasti, että kyseessä on todennäköisesti sama kohde. Nosto-ovelta avautui hyvä näkyvyys Rajoituslinja puri lopulta rajuun paloon. Hälytys tuli saman tien. T urun keskuspaloaseman pelastusyksikön ja nostolavan henkilöstö oli parhaillaan harjoituksissa ja poissa hälytysvalmiudesta. Aluksi ketään ei näkynyt missään. Nostolavassa työskennellyt palomies Ari Voutilainen oli hälytyksen aikaan lämpimässä savusukellusharjoituksessa. Niiden joukossa kohti palopaikkaa kiirehtivät päivystävä päällikkö Petri Nenonen, päivystävä palomestari Niko Koski, aluepalopäällikkö Sebastian Holm ja ensihoidon kenttäjohtaja Jussi Kauppila. MIRG-harjoitus keskeytettiin ja hälytyksen sai yli kolmekymmenettä muutakin yksikköä. Raision pelastusyksikkö oli tullut valmiussiirtona keskuspaloasemalle ja se päivysti säiliöauton kanssa. Keskusasemalta ja muilta asemilta kootuista yksiköistä muodostunut MIRG-ryhmä oli siellä laivapaloharjoituksessa. 22 Pelastustieto 6/2021 HÄLYTYSILMOITUS Hätäkeskus korotti vastetta kahdesti, lopulta suureksi rakennuspaloksi. VALKOISTA SAVUA JA RAUHALLISTA Segermanin johtama Raision pelastusyksikkö tavoitti palopaikan ensimmäisenä. Lyhyen keskustelun yhteydessä Segerman havaitsi, että henkilö oli loukannut itseään. Päivystävä palomestari Marko Virolainen osallistui harjoitukseen laivan komentosillalla, kun hälytys liikerakennuksen paloon tuli. ”Se vaikutti niin isolta tilanteelta, että minuakin pian tarvittaisiin”, Voutilainen sanoo
”Menimme sisään työjohdon ja järeän suihkun kanssa rinnakkain. Segerman käski suojaparin valmistella järeän suihkun. ”Tilanne oli tukala. Sisälle ei kuitenkaan enää ollut asiaa, sillä palo oli voimakas ja levinnyt jo laajalle. Osaksi se johtui sammutusveden höyryyntymisestä.” Segerman kiskoi letkua savuparille. Toinen Virolaisen pihassa kohtaama henkilö oli loukkaantunut paetessaan paloa. SAVU LASKEUTUI ASFALTIN PINTAAN Palomestari Marko Virolainen saapui kohteeseen, kun ensimmäinen sammutushyökkäys oli käynnissä. SELKEÄ REITTI ”Selvitysreitti sisälle näytti selkeältä. Liekit löivät kuitenkin ylitsemme”, Segerman kertoo. Samalla hän käytti lämpökameraa ja radiota. Savua oli rakennuksen ulkopuolellakin jo niin paljon, että pihalla oleskelu alkoi vaatia paineilmalaitetta. ”Kun pääsimme lähelle paloa, koko hallin takaosa näkyi lämpökamerassa punaisena. ”Talutin kaverin ambulanssille, joka oli tarkoituksella jätetty etäämmälle savusta. ”Ihmettelin, kun alkutilanne näytti helpolta, piti vain sammuttaa auto, mutta vesi ei tehonnutkaan siihen. 6/2021 Pelastustieto 23 HÄLYTYSILMOITUS isoon halliin. Sen perällä yläosassa näkyi harmaata savua. TARVITAAN JÄREÄ SUIHKU Varsin nopeasti kävi selväksi, että työsuihku ei tehoa paloon. En voinut niin lähellä paloa hyödyntää kaverilla olevaa tietoa, eikä avaimillekaan ollut käyttöä vastuualueellani, joten lähetin hänet johtokeskusyksikköön.” ALTISTUNEITA OLI SITTENKIN Ensihoidon kenttäjohtaja Jussi Kauppila liittyi tehtävään omatoimisesti muutama minuutti sen jälkeen, kun tehtävä oli muuttunut suureksi rakennuspaloksi. Vaikka sinne laittoi vettä, niin mitään ei tapahtunut, välillä kuului possahduksia. Kävelymatkan aikana savu laskeutui asfaltin pintaan asti.” Myöhemmin paikalle tuli kolmas henkilö, joka ilmoitti Virolaiselle, että hänellä oli avaimet, joilla pääsi liikkumaan koko rakennuksessa. ”Aloimme perääntyä ja ulkona olevat palomiehet tekivät järeää selvitystä.” Savusukellusryhmään liittyi savukolmonen. Pyysin paikalle hälytettyjä ensihoitajia kokoamaan evaHelpolta vaikuttaneen alkutilanteen jälkeen palo levisi rajusti.. ”Meillä oli vahvuutta 1+4, joten kuski ja kolmonen jäivät turvapariksi, savusukelluspari ja minä valmistauduimme menemään työjohdon kanssa sisään”, Segerman sanoo. Ne olivat ilmeisesti aerosolipurkkeja, paineastioita tilassa ei pitänyt olla”, Segerman sanoo. Tämä kertoi, että palavan autopurkamotilan vieressä, samassa rakennuksessa olevaan rengasliikkeeseen on suorayhteys ja että sinne tulee savua. ”Kohdetta lähestyessämme Nosturikadun suunnasta näkyi voimakas savunmuodostus.” Virolainen tapasi pihassa henkilön. Hänellä oli myös tiedossa, että rakennuksessa on palavia nesteitä. Tuntui, että suihkujen vaikutus oli päinvastainen kuin mitä piti”, Segerman sanoo. ”Tässä vaiheessa tietonamme oli, että paikalla ei ole altistuneita, vaikka eva kuoituneita onkin. Se oli ehkä noin 20 metriä pitkä. Sisään menomme jälkeen näkyvyys katosi parissa minuutissa. Ensimmäisestä hälytyksestä oli tuolloin kulunut noin 11 minuuttia. Ajattelin, että nyt sammuu. Savusukeltajat perääntyivät, mutta päättivät koettaa vielä kerran
Toinen joukkue pyrki palomestari Niko Kosken johdolla estämään palon leviämistä korkeampaan rakennuksen osaan. OVI PUTOSI ALAS Tulipalo riehui 170 metriä pitkän ja kerrospinta-alaltaan 6600 neliötä käsittävän rakennuksen eteläpäädyssä. Sen alakerrassa oli automaalaamo ja yläkerrassa rengasyritys. Sinne määriteltiin tulokynnys. ”Minulle sanottiin, että seinään katon rajaan tehtäisiin reikä, mutta se käsky meni jotenkin ohi, kun samalla koriin tulevat palomiehet lastasivat kyytiin läpilyöntiputkia.” Vettä haluttiin saada aukon kautta suoraan ontelossa riehuviin liekkeihin, sillä nostolavan ulottuma ei olisi riittänyt katon päälle niin pitkälle, että sillä olisi voitu toimia tehokkaasti. Savua oli niin paljon, että oli vaikea nähdä kunnolla eteensä. Hän oli tullut paikalle johtokeskusyksiköllä. ”Aukon tekeminen koettiin siinä tilanteessa yrittämisen arvoiseksi ideaksi”, Nenonen sanoo. Nenonen oli tullessaan ajanut samoihin savuihin ja pyytänyt pelastuslaitoksen tilannekeskuksen valmistella vaaratiedotteen. ”Sammutimme ehkä jokusen minuutin, kun nosto-ovi putosi alas.” Se jäi puolittain roikkumaan oviaukolle, minkä jälkeen vesisuihkuja oli hankalampi suunnata oikeaan paikkaan. Kun säiliöautot väistyivät pois pihasta, palomies Ari Voutilainen pääsi petaamaan nostolavan. Segermanin ryhmä jatkoi sammuttamista työjohdolla ja järeällä suihkulla autopurkamon oviaukolta. Samalla myös pelastusyksiköt saivat ohjeen saapua paikalle Juhana Herttuan puistokadun kautta. Hän ilmoitti päivystävälle päällikölle Petri Nenoselle, että tulipalosta oli evakuoitunut yksi potilas ja että potilaita saattaa olla lisääkin. TAKTIIKKA VAIHTUI ”Olimme siirtyneet hyökkäävästä taktiikasta nopeasti puolustavaan taktiikkaan, estämään palon leviämistä, sillä voimamme eivät riittäneet palon samSammutusta tehtiin myös nostolavalta.. 24 Pelastustieto 6/2021 HÄLYTYSILMOITUS kuoidut henkilöt. Samalla ensihoidon tilannekeskus teki tilanteesta ennakoivan ilmoituksen sairaalaan. ”Savun seasta alkoi näkyä sinivilkut. Petaaminen onnistui hyvin, mutta sitä ei romujen takia saatu optimaaliseen paikkaan. NOSTOLAVALLE TEHTÄVÄ Sammutushyökkäystä tekevää pelastusyksikköä tuki kaksi säiliöautoa. Ensimmäinen joukkue keskittyi palomestari Virolaisen johdolla palavaan autopurkamotilaan. He ilmoittivat, etteivät pysty, koska savu painaa päälle ja että heidän on siirryttävä.” Pari minuuttia myöhemmin ensihoitajat kertoivat Kauppilalle, että pelastustoimen edustaja oli tuonut heidän hoidettavakseen loukkaantuneen henkilön. Tulipaloa yritettiin saada aisoihin kolmella vastuualueella. SINIVILKKUJA SAVUSSA Ensihoidon johtoyksikkö saapui Pansiontien ja Nosturikadun risteykseen. Rakennusta ympäröivien romuautojen, aitausten, lavojen ja muun tavaran takia pihaan ei mahtunut enää muita yksiköitä. JOUKKUEET JÄRJESTÄYTYIVÄT Petri Nenonen ryhtyi tilanteen yleisjohtajaksi ja määräsi pelastuskomppanian johtajaksi Sebastian Holmin. Palo haluttiin rajata, ennen kuin se pääsisi rengasyritykseen, jonka palokuorma oli sellainen, jota pelastuslaitoksen keinoin olisi lähes mahdotonta sammuttaa. Sieltä ilmoitettiin, että heillä on potilas ja että tilanne on hallinnassa.” Kauppila ohjeisti paikalle matkalla olleet ambulanssit saapumaan Juhana Herttuan puistokadun kautta, jotta ne eivät ajaisi savuun. Kolmas joukkue keskittyi palomestari Mika Lankisen johdolla pitämään yllä ensimmäisen ja toisen joukkueen resursseja, tarkisti sammutettavan rakennuksen pohjoispäätyä, minne palo ei ollut levinnyt sekä tiedusteli ympäristöä. Kauppila pyysi hätäkeskusta hälyttämään kaksi ambulanssia lisää. Kauppila ei erottanut ambulanssia, vaikka täppä tietojärjestelmän karttaruudulla osoitti sen olevan samassa risteyksessä. Tulkitsin sen ambulanssiksi
Määräsin evakuoinnista huolehtimisen Naantalin esimiehen tehtäväksi ja pyysin ilmoituksen, kun kaikki ovat alhaalla.” Palomestari Virolainen sai pyytämänsä ilmoitukset viidessä minuutissa. VARSISTO EI SUOSTUNUT LIIKKUMAAN Voutilainen ajoi nostolavan korin ensimmäisenä katon tasalle, johon palon etenemistä yritettiin katkaista. Tuuli työnsi paloa leviämissuuntaan päin ja savu alkoi painaa katolla olevan henkilöstön päälle. ”Samalla saimme rengasyrityksen sisätiloihin asettuneilta varmistajilta tietää, että sinne alkoi tulla yhä enemmän savua”, Niko Koski kertoo. Samassa yhteydessä Raision yksikön savusukeltaja vinkkasi Virolaiselle, että läheisellä hiekkakentällä on kaivinkone – saisikohan sen tyhjentämään pihaa romuautoista. ”Siellä näkyi muutama tyyppi, mutta emme jääneet siihen, sillä korissa olevat palomiehet muistuttivat, että tehtävämme oli tehdä seinän yläosaan aukko”, Voutilainen sanoo. KAIVINKONE KÄYTTÖÖN Virolainen arvioi, että rakennusta ympäröivät autonromut saattaisivat syttyä palamaan, jos hallin seinät kaatuisivat niiden päälle, joten hän kehotti pihalla olevaa henkilöstöä varautumaan asian varalta. muttamiseen”, Virolainen sanoo. AUKKO SEINÄÄN Voutilainen ajoi korin talon harjan alapuolelle, josta korissa olevat palomiehet pääsivät sahaamaan seinään reiän. Hänen sopimuspalokuntalaisista koostunut miehistönsä tiedusteli automaalaamoa ja rengasyritystä. ”Pystyin tykittämään vettä reiästä sisään eri kulmissa. Säilöauton kuljettaja antoi maatasosta ohjeita, joiden avulla sain suunnattua tykin suihkua paremmin.” KAIKKI POIS KATOLTA! Ulkoa päin saattoi nähdä, kuinka tuli eteni rakennuksen rengasyritystä kohti. Huomasimme nopeasti, että veden suihkuttamisella reikään ei ole juurikaan vaikutusta.” Voutilainen näki korista myös katolle, josta liekit alkoivat lyödä läpi. Ensimmäisinä paikalle tullut henkilöstö annettiin luonnollisesti paloa sammuttavaan ensimmäiseen joukkueeseen”, toisen joukkueen johtaja Niko Koski sanoo. KAMERA KÄYNTIIN Ensihoidon kenttäjohtaja Jussi Kauppila oli asettunut hiekkakentälle, jossa yhteistyö yleisjohtaja Petri Nenosen kanssa sujui hyvin. Se välitti Turun yliopistollisessa keskussairaalassa sijaitsevaan ensihoidon tilannekeskukseen live-kuvaa. Hän pohti, että sinnekin voisi suihkuttaa vettä, mutta aukkoon suihkuttaminen nähtiin sillä hetkellä olevilla tiedoilla hyödyllisemmäksi. Sitten laite antoi liikuttaa varsistoa, se tulkitsi korin olevan oikeassa asennossa, vaikka se oli samassa asennossa kuin toimintahäiriön tullessakin. ”Tuuli painoi savua rengasliikkeeseen päin, mutta purkamon vieressä pihaalueella se oli jo hälventynyt sen verran, että kaivinkoneen kuljettajalle voitiin antaa tehtävä.” Koneella kaadettiin verkkoaita ja siirrettiin romuautoja rakennuksen läheisyydestä pois. ”Sitten huomasin, että katto-ontelo alkoi sortua. PALJON RENKAITA, HAASTAVAA TAVOITTAA ”Sain kohtuunopeasti resursseja. Laite herjaa, että sen koria on käännetty, jolloin se ei jostain syystä anna ajaa taaksepäin.” Voutilainen liikutti koria sivusuunnassa ja palautti sen takaisin keskiasentoon. Purkamon ja rengasvaraston välissä olevan katoksen raivaamiseen kaivinkonetta ei voimakkaan palon ja savun takia voitu käyttää. Hän määräsi Kaarinan ja Naantalin yksiköt katolle tekemään rajoituslinjaa, mutta edellytti katolle menolta sitä, että pelastajilla tuli olla kolmas poistumisreitti rakennuksen toisella puolella siltä varalta, että katolle nousemiseen käytettyä reittiä tai samalla sivulla olevaa nostolava-autoa ei voitaisi käyttää poistumiseen. ”Pyysin konetta ensin TOJE:lta, joka kertoi, että asia järjestyy, mutta sitä ei kuulunut.” Sitten Virolainen otti yhteyttä pelastuslaitoksen tilannekeskukseen, joka järjesti koneen paikalle. ”Muistin, että kun nostolavan varret ovat tietyssä asennossa, niin varsistoon on joskus tullut toimintahäiriö. ”Kamera osoittautui hyväksi. Sopimuspalokuntalaiset evakuoivat tiedustelunsa yhteydessä löytyneitä yksittäisiä paineastioita. Kenttäjohtajan työpari, ensihoitaja Toni Liimatainen asetti yksikössä olevan tilannepaikkakameran toimintaan. ”Arvelin pelastuskomppaniaa johtavalle Sebastian Holmille, että palo saatetaan vielä pystyä katkaisemaan, vaikka pysäyttämiseen liittyi iso ehkä”, Virolainen sanoo. Nostolavan varret eivät kuitenkaan suostuneet liikkumaan taaksepäin. 6/2021 Pelastustieto 25 HÄLYTYSILMOITUS Palo haluttiin rajata, ennen kuin se pääsisi rengas yritykseen. ”Kun lähdimme pullojen vaihtoon, liekit löivät jo joka puolelta huopakaton läpi.” Kun korissa olevat palomiehet pääsivät pullojen vaihtoon, Voutilainen palasi korilla palavan katon sammutustyöhön, jota tehtiin ulkoapäin kattoa sammuttaen. ”Korista katsottuna näkyi vain iso liekkimeri, ja minun oli vaikea suunnata tykin suihkua oikeaan paikkaan. Määräsin välittömästi katolla olevalle henkilöstölle hätäevakuoinnin. Hän alkoi ajaa koria alempana olevalle seinän yläosalle, jotta palomiehet pääsisivät sahausetäisyydelle. He raportoivat, että rakennuksessa on paljon renkaita ja että rakennus on haastava tavoittaa pelastustoimen keinoin. Päivys
Yleisjohtaja Nenonen määräsi evakuointijärjestyksen ja ensihoitajat alkoivat tehdä heille poikkeuksellista evakuointitehtävää. Kaikista huoneistosta pidettiin kirjaa, että tavoitettiinko asukkaat vai ei ja oliko paikalla koronaan liittyviä ta pauk sia. Kaivinkoneen toimintaa varmistamaan asetettiin nostolava vesitykkinsä kanssa sekä maatasossa sammuttava työpari. EVAKUOITAVIA KARANTEENISSA ”Meillä oli hankala tilanne, sillä koronaaika oli kovimmillaan. Asukkaiden joukossa oli koronakaranteenissa olevia. SAVUA KERROSTALOISSA Ensihoitajat tavoittivat molemmat palavassa rakennuksen osassa olleet henkilöt. Pelastuslaitoksen tilannekeskus valmisteli valmiussiirtoja muualta Varsinais-Suomesta Turkuun. Mikäli palo leviäisi ympäröiviin rakennuksiin, siihen valmistauduttiin iskemään toisen komppanian voimin. Sosiaalitoimi hälytettiin paikalle huolehtimaan evakuoiduista sekä päättämään miten karanteenissa olevien kanssa tehdään. Yleisjohtaja Nenonen kertoi Kauppilalle, että läheinen kerrostalo on jäänyt savun alle, ja se pitäisi tarkistaa. Sen tuli raivata palokatko palavan rengasliikkeen ja toistaiseksi ehjän rakennuksen osan väliin. Kahden komppanian käsittävään yhtymälähtöön oltiin valmiina. ”Seinät varmaankin suojasivat välitöntä piha-aluetta, kun palo oli korkeammalla”, Virolainen arvioi. Ensihoitajien avuksi tuli huoltomies, jonka avaimilla tarkistettiin ne asunnot, joiden ovea ei avattu. Evakuoitavana oli neljä kerrostaloa. TOINEN KOMPPANIA VALMIIKSI Tulipalo eteni katetun ajorampin kautta rengasliikkeeseen. Tilanteen aikana hän oli ehtinyt vapauttaa osan hälyttämistään yksiköitä, kun niille ei näyttänyt olevan tarvetta. Ensihoitajat kertoivat rappukäytävässä olleen kovan savunhajun, jota oli myös asunnoissa. Aukosta katto-onteloon suihkuttaminen ei ollut tuottanut vastetta, eikä yläpuolelle asetettuja pistosuihkuputkia ei ehditty paineistaa. Palomiehet ajoivat paineilmalaitteet päällä autoja ulos maatasossa sijaitsevasta automaalaamosta. Voimakas lämpösäteily tuntui hiekkakentälle perustettuun TOJE:en asti, mutta Virolaisen mukaan palavan rakennuksen lähellä se ei jostain syystä tuntunut. Heitä pyydettiin toistaiseksi jäämään asuntoihinsa, kunnes selviäisi, miten heidän kanssaan toimitaan. Paksu savu peitti lähitienoon ja asukkaita evakuoitiin läheisistä kerrostaloista.. Paloa sammutettiin edelleen aggressiivisesti kaikilla käytössä olevilla ja järkeväksi koetuilla keinoilla. Yrityksen tiloissa oli paljon palokuormaa, kuten renkaita, jotka paloivat voimakkaasti ja pitkään. TOJE määräsi pihan tyhjennettäväksi pelastuslaitoksen kalustosta, jotta se ei vaurioidu lämpösäteilystä. ”Hätäkeskukseen tuli jo ilmoituksia, että lämpösäteily oli rikkonut laseja junaradan toisella puolella olevasta rakennuksesta”, Nenonen kertoo. Pyysin ensihoidon tikeltä lisäresursseja, sillä neljän talon evakuoinnin oli aloittanut vain yksi ambulanssi”, Kauppila sanoo. Liekkeihin laskettiin vettä nostolavojen tykeillä ja kaivinkoneenkuljettaja sai uuden tehtävän. 26 Pelastustieto 6/2021 HÄLYTYSILMOITUS tyksen vastaava lääkäri ja vastaava hoitaja kävivät tarkistamassa minkälaisista olosuhteista mahdolliset potilaat tulevat”, Kauppila kertoo. Kauppila lähetti yhden ambulanssin tarkistamaan tilannetta. PALO ETENI AJORAMPPIIN Palo eteni palavasta purkamosta katettuun ajoramppiin, jota myöten oli pääsy rengasliikkeeseen. Osa asukkaista oli saanut savualtistukseen sopivia oireita. Toinen heistä tarvitsi sairaalahoitoa, toinen ei. Ne saatiin kuitenkin nopeasti takaisin. LÄMPÖSÄTEILY RIKKOI IKKUNOITA Rajun palon riskinä oli se, että se saattaisi levitä säteilylämmön vaikutuksesta naapurirakennuksiin, joten niitä ryhdyttiin evakuoimaan
oli toiminut. ”He evakuoivat rakennukset ja jaksoivat kuunnella asiatontakin palautetta pitkän aikaa ja antaa ihmisille neutraalia informaatiota jatkosta.” TÖITÄ VAIN PELASTUKSELLE Viranomaiset pitivät palaverin noin kellon 18. Hänen mukaansa johtamistyössä tapellaan aikaa vastaan, jotta resurssit voitaisiin käyttää mahdollisimman tehokkaasti. Siinä todettiin, että kyseessä on enää pelastustoimen tehtävä, jossa ei tarvita enää ensihoidon resursseja. ”En tiennyt, että siellä oli myös asuntoja, vaan oletimme kaiken siinä kiinteistössä olevan liikehuoneistoja. Näin suojaat ympäristökuormitusta, vesistöjä ja samalla ruokaketjua. ”Minun osaltani kiire loppui siihen”, Virolainen sanoo. KÄRSIVÄLLISYYS KOETUKSELLA Evakuointipaikkaa hoitaneiden ensihoitajien kärsivällisyys oli koetuksella. Uusi tieto aiheutti muutaman sydämenlyönnin lisää. Nenonen harmittelee, että tieto asiasta ei kulkeutunut johtopaikalla ensihoidon kenttäjohtajalle. He halusivat heti saada tietää, hotellin mihin he menisivät ja vaativat maksuvalmiutta lunastaakseen huoneen. Onneksi nopeasti selvisi, että asunnoissa ei ole ketään ihmisiä”, Kauppila sanoo. Yksi ambulanssi jäi silti vielä paikalle ylläpitämään valmiutta, jos sammutustöissä sattuisi jotakin. Meillä ensihoidossa ei kuitenkaan sellaisia kortteja ole”, Kauppila sanoo. BlueFoam-sammutusvaahtotiiviste on tehokas ratkaisu palavien nesteiden ja alkoholipalojen sammuttamiseen. 09 5211 chemicals@telko.com | www.telko.com Telkon valikoimista on nyt saatavilla maailman johtavan valmistajan ja kehittäjän Orchidee-Europen palontorjuntavaahdot yli 25 vuoden kokemuksella. Kaivinkoneen raivaama palokatko Oikeat ratkaisut palonja vuodontorjuntaan Telko Oy | Keilaranta 17, Espoo | puh. Tehtävää varten järjestäytynyt kolmas joukkue oli kuitenkin selvittänyt asian jo alkuvaiheessa tarkistaessaan pohjoispäädyn. ”Kärsimättömät ihmiset purkivat pa han olonsa ensihoitajiin. Sammutusvaahtotiiviste on täysin fluorivapaa ja biohajoava. Savun takia kodeistaan evakuoidut ihmiset joutuivat jonkin aikaa odottamaan sosiaalitoimea ja tietoa siitä, mihin he voisivat mennä. 6/2021 Pelastustieto 27 HÄLYTYSILMOITUS UUSI YLLÄTYS Iltaneljän jälkeen kerrostalojen sisäpihalla evakuointipaikkaa pitänyt ensihoitaja ilmoitti kenttäjohtaja Kauppilalle, että paikalle oli tullut henkilö, joka kertoi saaneensa tiedon, että voi mennä noutamaan tavaroita palavan rakennuksen ehjässä päädyssä olevasta asunnostaan. BlueFoamilla on erinomaiset hyväksynnät 1A (sammutusteho ja palonkesto), ICAO taso B (International Civil Aviation Authority) ja LASTFIRE (Large Atmospheric Storage Tanks). Laitteella oli purettu rengasliikkeen ja säästyneen rakennuksen osan välinen katosrakenne, eikä palo enää päässyt leviämään. Hän kiitteleekin ensihoitajia kärsivällisyydestä. Sammutusvaahtotiiviste on Itämeren suojelustandardien vaatimusten mukainen. Telkon valikoimasta löydät myös öljynja kemikaalientorjuntaan tarvittavat imeytysaineet ja laitteistot: Pig, Desmi, Sorbix. ”Meidän puolellamme tässä palossa ei ollut oikeastaan mikään.” Sammutustöissä ollut henkilöstö välttyi loukkaantumisilta, minkä Virolainen laskee yhdeksi pitkän päivän onnistumiseksi.
Silti paine verkossa väheni, eikä vettä saatu sieltä riittävästi, kun palo oli kiivaimmillaan”, Sebastian Holm sanoo. Monet pelastuslaitoksen puhelimet ruuhkautuivat median yhteydenotoista heti palon alkuvaiheessa. Sisäministeri Maria Ohisalo kiitteli aktiivisesta viestinnästä. ”Lähdimme tähän tehtävään ehkä vähän takki auki tai rutiinisti turvaamaan pelastajien toimintaa, kun todellisuus sitten tuli syliin. Vettä pumpattiin säiliöihin moottoriruiskulla samalla kun käytettiin vesiasemia. Palo näytti ovelta katsottuna nopeasti hoidettavalta tehtävältä, mutta toisin kävi. Sammuttaminen alkoi nopeasti, mutta siitä ei ollut tehoa. Tämä saattaisi ohjata myös alkuvaiheen moniviranomaisviestinnässä osallisten määrään ja vointiin ja siihen voitaisiin paneutua nykyistä vahvemmin. Paikalla oli hankala operoida lukuisten rakennusta ympäröivien autonromujen takia.. Kauppila sanookin, että viranomaiset voisivat suurissa rakennuspaloissa, miksei muissakin, pitää lähtökohtana sitä, että altistuneita on, kunnes asia toisin todistetaan. Ensiarvoisen tärkeää on, kuinka nopeasti pystyy välittämään tehokkaita viestejä”, palomestari Marko Virolainen sanoo. Palopaikalla oli palosta ja laitteista johtuvaa meteliä, minkä vuoksi paineilmalaitteita käyttävät joutuvat korottamaan ääntään. Sen jälkeen paikan päällä valmistui videoita, joissa pelastuspäällikkö Mika Viljanen kertoi tapahtumien kulusta, antoi ohjeita kansalaisille ja pyysi pelastustoimille työrauhaa. Alkuvaiheen viestinnän tehostamisella olisi ehkä oltu viisaampia tilanteen kehittymisestä jo ennen palopaikalle saapumista.” Tässä tapauksessa savulle altistuneita olisi voinut tulla todella paljon muualta kuin itse palokohteesta. Säiliöautojen tankkauspiste varustettiin satama-altaaseen 750 metrin päähän palopaikasta. Esitiedot kertoivat, että altistuneita ei ole. Muuten sammutustoiminta ensimmäisenä yksikkönä meni kuten pitikin. 28 Pelastustieto 6/2021 HÄLYTYSILMOITUS HYÖKKÄYKSESSÄ PALJON HYVÄÄ ”Meidän olisi pitänyt sulkea nosto-ovi ennen sisään menoa ja tarkistaa, onko siinä kulkuovi. Videot tavoittivat sosiaalisessa mediassa paljon ihmisiä, sillä videopäivityksiä jaettiin aktiivisesti. SOPIMUSPALOKUNTIEN VESIHUOLTOA Vesihuolto käynnistyi toden teolla Kaarinan ja Kuusiston sopimuspalokuntien tultua paikalle. Jos olisimme päässeet hyökkäämään pienestä aukosta, ei palo olisi saanut niin paljon happea, eikä ovi olisi aiheuttanut pudotessaan vaaraa”, paloesimies Jari-Pekka Segerman sanoo ja uskoo muistavansa asian jatkossa. Se oli nopeasti kohteessa ja niin selvitykset kuin sisäänmenokin sujuivat ripeästi. LÄHTÖKOHTANA ALTISTUNUT Ensihoidon kenttäjohtaja Jussi Kauppila liittyi työparinsa Toni Liimataisen kanssa tehtävään ajaessaan yksiköllä toisaalle. ”Mitä voimakkaammin kasvo-osan läpi puhutaan, sitä epäselvemmäksi puhe muuttuu. Se tuntui vain kiihtyvän, mikä oli hämmentävää. Tulipalo aiheutti valtavan paineen viestinnälle. Ne ovat erikoistuneita vesihuoltoon. MINISTERIÖ KIITTI VIESTINTÄÄ Kauas näkyvä tulipalo lähellä Turun keskustaa keräsi paljon yleisöä ja kiinnitti myös valtakunnan median huomion. Hänen työtään haittasi kasvo-osien läpi käyty viestintä. Varsinais-Suomen pelastuslaitos lähetti palopaikalle avuksi viestinnän henkilön Kristian Eloluodon. Ne tiedot välitetään kuitenkin hätääntyneiden paikalla olleiden kertomana. ”Oletimme, että kun olemme Turun keskustaalueella, ei sammutusvesi pääse loppumaan. ”Harmittaa, kun moni asia sujui hyvin, mutta palo ei sammunut.” Poimittuja toimintoja VIESTINTÄÄ KASVO-OSAN LÄPI ”Tällaisessa tilanteessa joukkueenjohtaja on täystyöllistetty
Kymmenen vuotta sitten palaneen huonekalutehtaan palossa katolla oleville palomiehille tuli kiire päästä alas. ”Työnjohto kattorakenteen päältä puuttui, jolloin ensimmäistä joukkuetta johtanut palomestari joutui osin puuttumaan esimiestason töihin. Ihmiset latasivat kuvia paljon myös sosiaaliseen mediaan, osa niistäkin hyödynnettiin. Kokemukset yhteistyöstä ovat olleet rohkaisevia. Ketään ei tule ampua nilkkaan, mutta omaa toimintaa kannattaa silti katsoa kriittisesti, jotta sitä voitaisiin kehittää”, sanoo pelastuslaitoksen palontutkintaa johtanut Pasi Paloluoma. Nyt siitä kannettiin huolta”, Paloluoma kiittelee. Isoilta kattopinnoilta on päästävä alas riippumatta siitä, miltä suunnalta peräännytään. Se heikensi hänen mahdollisuuttaan paneutua kokonaistilanteeseen”, Paloluoma arvioi. Siinä paloa tutkiva pelastuslaitos pyytää naapurista mukaan avustavan tutkijan. Myös selvitysmatkat venyivät erittäin pitkiksi. Nostolavoihin tukeudutaan nykyään liikaa”, hän vastaa omaan kysymykseensä. VALVONNASSA SELITTÄMÄTÖN KATKOS Palanut rakennus oli valmistunut vuonna Toiminnasta otetaan opiksi. Sillä tavoin toiminta on työlästä ja hidasta. Hyväksi koettiin myös johtamismalli, jossa yleisjohtajuus ja pelastuskomppanian johtajuus jaetaan eri henkilöille. Paikalla oli hankala operoida lukuisten rakennusta ympäröivien autonromujen takia. Asioissa on kuitenkin aina hyviäkin puolia, niitä löytyy tästäkin”, Paloluoma sanoo. MISSÄ OVAT VETOTIKKAAT. TUTKINTAAN RUNSAASTI MATERIAALIA Pelastuslaitoksen palontutkinta käynnistyi palon jälkeisenä aamuna paikkatutkinnalla, mikä on hyvin pieni osa kokonaistutkintaa. Pansiossa ensimmäinen savusukellusryhmä sammutti paloa noin 20 minuuttia, kunnes paineilma loppui. HYÖTYÄ SIVULLISISTA KUVAAJISTA ”Monesti on valitettavaa, että sivulliset kuvaavat. Ne laputtivat läheisten talojen porraskäytäviä ja pyysivät ihmisiä lähettämään palonaikaista kuvaja videomateriaalia. Nyt se koitui myös onneksemme”, pelastuslaitoksen palontutkintaa johtanut Pasi Paloluoma sanoo. Hänen mukaansa rajoitustoiminta ei jostain syystä käynnistynyt kunnolla, eikä rajoituslinjaa saatu valmiiksi. ESITUTKINTA ON KESKEN Palon jälkeisenä päivänä Turun Sanomat julkaisi jutun, jossa autopurkamon omistaja kertoi työntekijälleen sattuneen vahingon, josta ryöstäytyi polttoainepalo. Tulipaloa sammutettiin yhden nostolavan vesitykillä ja toisella nostolavalla tehtiin yksi rakenteen avausyritys katonrajaan. HYVÄÄ TOIMINTAA ”Pelastustoimen perisynti monesti on, että se tarkastelee alleviivaten pelkästään epäonnistumisia tai asioita, jotka pitää korjata. ”Lukuisat romuautot aiheuttivat päänvaivaa hälytysajoneuvojen sijoittelulle." EMME OLLEET TEHOKKAITA Henkilöt menivät kävellen katolle toisen rakennuksen toisen tilan kautta. Asia on tuotu esille myös koulutuksissa. Palosta saatiin paljon tilanteen aikaistakin materiaalia, kun vakuutusyhtiöt kiinnostuivat tapauksesta. Nyt emme olleet tehokkaita”, Paloluoma sanoo. Kun palopaikalta saatu kuvamateriaali lokitietoineen sekä pelastuslaitoksen tilannepäiväkirja ja Pronton kirjaukset yhdistettiin Virven puheryhmätallenteisiin ja henkilöiden kuulemisiin, muodostui hyvä ja luotettava kuva tapahtumien kulusta. ”Kirjasin silloin tutkintaraporttiin, että poistumisreitit tulee turvata. ”Jää arvailujen varaan, että jos meillä olisi ollut vetotikkaita ja katolle olisi päästy nopeasti, niin olisiko tehokas toiminta käynnistynyt ja rajoituslinjan teko katkaissut palon etenemisen. Sitä kertyi paljon ja myös pelastuslaitos sai materiaalin käyttönsä. PAINOPISTEEN SIIRROSTA UUPUI TEHOA Vajaan puolen tunnin sammutuksen jälkeen ryhdyttiin rakentamaan rajoituslinjaa. Tämän jutun kirjoitushetkellä poliisi ei ota syttymissyyhyn kantaa, sillä esitutkinta on vielä kesken. Palontutkinnassa puolestaan oli kolmatta kertaa käytössä sovittu yhteistyö Satakunnan pelastuslaitoksen kanssa. Paloluoma kysyykin: ”Mitä on tapahtunut pelastuslaitoksen vetotikkaille?” ”Ne ovat kadonneet autojen katoilta. Sen tarkoitus on dokumentoida palopaikka tuoreeltaan. On vain jatkotikkaita, jotka huojuvat, ovat huteria, eikä niillä pääse korkealle. Ulkosammutus oli tehotonta, kuten se yleisestikin ottaen on. Tuossa ajassa ryhmä perääntyi ulos ja sammutti paloa myös oviaukolta, josta myös seuraava ryhmä jatkoi sammuttamista. Pansion palossa nostolava joutui odottamaan optimipaikalle pääsyä. Nostolavoja ei ollut mahdollista asettaa optimipaikkoihin. 6/2021 Pelastustieto 29 HÄLYTYSILMOITUS ”T ulipalotilanteessa ratkaisujen tekeminen ei ole helppoa – paitsi jälkeen päin, kun arvioidaan, miten olisi pitänyt tehdä. ”Painopisteen siirtäminen palavasta purkamotilasta katoksen palon rajaamiseen ei ollut tarpeeksi tehokasta”, Paloluoma arvioi
Hän silti epäilee, että olisivatko yrityksen turvallisuusasiat olleet asianmukaisista valvontakäynneistä huolimatta yhtään paremmassa kunnossa. VÄÄRÄ LUOKITUS Viimeisimpänä tarkastusvuonna Merlot-palotarkastusohjelmaan oli tehty ajo, jossa kaikille kohteille muodostettiin luokitus, jonka mukaan niille määräytyivät palotarkastusvälit. Ilman saamaamme apua tutkintatoimet olisivat olleet haasteellisia suorittaa. ”Saimme vuonna 2017 tarkastus-, testausja sertifiointipalveluja tuottavalta Kiwa Inspecta -yritykseltä tiedon palaneen kiinteistön automaattisessa paloilmoitinlaitteistossa olleista puutteista. Siitä pitivät huolen vahinkoa kärsineiden asianomistajien iso määrä ja varsin laaja tuho. APUA TUTKINTAAN Tutkinnanjohtaja Kontio luonnehtii poliisin saaneen palonsyyntutkinnassa pelastuslaitokselta varsin laajaa asiantuntijaa-apua. ”Muutenkin eri viranomaisten sekä vakuutusyhtiöiden kanssa tehty yhteistyö on ollut vaivatonta”, Kontio sanoo. Vahinkojen määrän tiedettiin heti olevan suuri, erään arvion mukaan jopa kymmenen miljoonaa euroa. 30 Pelastustieto 6/2021 HÄLYTYSILMOITUS 1965. ”Tässä yhteydessä haluan kiittää pelastuslaitosta poliisin saamasta avusta. Osa, jossa palo syttyi, oli vuonna 2002 muutettu kylmävarastosta lämpimäksi tilaksi, ja siinä oli aloitettu autopurkamotoiminta. Rakennus kuului vuosittain tarkastettaviin kohteisiin, mutta se oli palotarkastettu viimeksi vuonna 2011. ”Jostain syystä tämä kohde oli saanut luokituksen, jossa tarkastusväli on 60 kuukautta. Pelastuslaitos luovutti poliisin käyttöön onnettomuudesta laatimansa selosteen sekä muuta onnettomuuteen liittyvää materiaalia. Oliko virheen tehnyt kone vai ihminen, se ei selvinnyt”, Paloluoma sanoo. HAASTEET JATKUIVAT Poliisin tutkinnasta tuli työläs ja sen haasteet jatkuivat. Samat asiat olivat tänäkin päivänä korjaamatta, mistä kymmenen vuotta sitten tehdyillä käynneillä huomautettiin toistuvasti. HYVÄ KYSYMYS Toinen perustavaa laatua oleva kysymys kuuluu: miksi kohdetta ei ole tarkastettu viidenkään vuoden välein. Se tehtiin yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa. ”Palonsyyntutkinta muuttui esitutkinnaksi rikoksen johdosta, mutta esitutkinta asiassa on vielä kesken”, Kontio sanoo, eikä paljasta asiasta enempää yksityiskohtia. Laitteelle ei kuitenkaan ollut tehty mitään. Poliisin omat resurssit eivät olisi riittäneet”, tutkinnanjohtaja Kristiina Kontio sanoo. EsitutPoliisi kiittää sujuvasta yhteistyöstä Kaivinkoneen tekemä rajoituslinja sai lopulta palon talttumaan.. Olimme tuolloin rakennusvalvontaan yhteydessä ja oletimme asian olevan sillä hoidossa. Pansiossa runsas savu ja paikalle kerääntynyt suuri yleisö hankaloittivat poliisin alkutoimia. Poliisin ensisijainen tehtävä tulipalotilanteissa on tapahtumapaikan tarpeeksi laaja eristäminen, dokumentointi ja osallisten puhuttaminen. PALONSYYNTUTKINNASTA ESITUTKINTA Palonsyyntutkintaa tehtiin kevääseen asti, ja kun se oli valmistumassa, tutkinnan henki muuttui. ”Varsinkin eristäminen oli haasteellista. Viranomaisen näkökulmasta pelastussuunnitelmaa ei ole laadittu siten, kuin pelastuslaki ja -asetus edellyttävät”, Paloluoma sanoo, mutta luonnehtii pelastuslaitoksen silti olevan valvontakäyntien osalta yllätettyjä. Toiminnan harjoittajan juristi ilmoitti, että pelastussuunnitelma on toimitettu paperiversiona pelastuslaitokselle ja yrityksen oma kappale on tuhoutunut tulipalossa. ”Meillä ei kuitenkaan löydy tästä asiakirjasta mitään dokumenttia, ei diaarimerkintää, ei sähköpostia eikä mainintaa Merlot-tietojärjestelmässä. Sillä ei kuitenkaan ollut vaikutusta paloon, sillä viime lokakuisessa tulipalotilanteessa laite toimi moitteetta.” ASIAKIRJAT PUUTTUIVAT Kymmenen vuotta sitten tehdyssä palo tarkastuksessa huomautettiin puut tuvasta pelastussuunnitelmasta, pa loilmoittimen huollosta ja räjähdyssuojausasiakirjasta
Pelastusjohtaja on luonteva toimija kriisitilanteissa median palvelemisen roolissa: lupia asioiden viestimiseen ei tarvitse olla penäämässä ja toisaalta sillä turvataan työrauhaa pelastustoiminnan johtamiselle. Yhtäkään Kalajoen kaltaista maastopaloa en toivo tapahtuvan, mutta tilastot ja ennusteet kehottavat meitä vahvasti sellaisiin varautumaan jatkossakin. 32 Pelastustieto 6/2021 MIRAFONI Ensimmäistä kertaa kaikki laitokset tarjosivat virka-apua. Yhtä lailla niin Jokilaaksojen pelastuslaitoksen kuin pelastusjohtaja Jarmo Haapasen viestintä oli tehtävän ajan aktiivista, monipuolista ja monikanavaista, mikä sai syystä medialta ja kansalaisilta jo tehtävän aikana erinomaisen hyvää palautetta. Yleensä en yksittäisistä onnettomuustapauksista kirjoita, kun pääsääntöisesti yleissävy onnettomuuksien jälkeen on negatiivinen ja päätä laitetaan puskaan sen sijaan, että otettaisiin opiksi. Suomalaisen pelastustoimen yhteisöllisyyden tunne varmasti kasvoi tämän muutaman viikon aikana, sillä Kalajoen keikka koettiin vahvasti yhteiseksi asiaksi eikä avuntarjoajista ollut pulaa. Mira Leinonen työskentelee pelastusylitarkastajana Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. Kalajoen maastopalo varmasti herätteli muut pelastuslaitokset katsomaan omia suunnitelmiaan vastaavien tapausten varalle, toimisiko esimerkiksi huolto yhtä saumattomasti missä päin Suomea tahansa. Entä millaiset ovat henkilöstön varusteet ja valmiudet maastopalojen sammuttamiseen. Meidän on ensin osattava käyttää kaikki mahdolliset omat kansalliset pelastustoimen resurssimme ennen kuin pyydämme kansainvälisen pelastuspalvelumekanismin apua. Opit ja onnistumiset vielä talteen – hyvä me!. Tämänkin esimerkin toivon kantavan eteenpäin pelastustoimen viestinnässä: tällaisissa kriisitilanteissa paikkamme yhteiskunnan keskeisten palveluiden tuottajana lunastetaan ja vahvistetaan kansalaisten turvallisuuden tunnetta. Kalajoen maastopalon viestinnästä puhuttiin jo tehtävän aikana, mutta myös tehtävän jälkeen paljon. Tätä taustaa vasten on hyvä, että on Kalajoen maastopalon kaltaisia onnistumisen kokemuksia muun muassa pelastuslaitosten ja sopimuspalokuntalaisten laajamittaisesta yhteistoiminnasta – opit ja kehittämisen paikat on kerättävä, jotta voidaan tulevaisuudessa vastata maastopaloihin yhtä hyvin. Ilmastonmuutoksen kiihtymisen myötä maastopalot tulevat yleistymään entisestään, apua tullaan tarvitsemaan jatkossa Suomessa ja varmasti myös rajojemme ulkopuolella. Hetkeksi voi kuitenkin pysähtyä ja iloita suomalaisesta pelastustoimesta, jossa ammattilaiset ja sopimuspalokuntalaiset toimivat rinta rinnan yhteistuumin ja jossa kaveria ei jätetä. Kalajoen maastopalotehtävä on ollut tähän asti täysin toisenlainen: tehtävästä viestittiin poikkeuksellisen hyvin, palo saatiin onnistuneesti sammutetuksi – ja ennen kaikkea ensimmäistä kertaa koskaan kaikki Suomen pelastuslaitokset tarjosivat Jokilaaksojen pelastuslaitokselle virka-apua. mirafoni112@ gmail.com Kalajoen keikka: oppia ja onnistumisia Tätä kirjoittaessa Kalajoella suurin maastopalo sitten 70-luvun on PRONTO-selosteita ja kaluston huoltoa vaille taputeltu
Tarvitaanko erillistä maastopalokypärää, vai riittääkö markkinoiden kevein Rosenbauer H30 sammutuskypärä. Paljonko sinun käyttämä kypärä painaa. 09 875 1800 • sales@veljeksetkulmala.fi • www.veljeksetkulmala.fi Uutta on huomiovalo taakse ja suurelta osin varusteet on yhteensopivat Rosenbauer Titan kypärän kanssa. MIRAFONI Oy Veljekset Kulmala Ab Linjatie 4, 01260 Vantaa • Puh. Rosenbauer H30 kypärä painaa vain 1,23 kg. • Kevyt • Turvallinen • Mukava Kulmala Pelastustieto Kypärä elokuu215x275.indd 1 29.6.2021 13.35. Tulossa markkinoille marraskuussa 2021
"Erityisesti kaluston osalta valmius on hyvä – meillä on hyväkuntoiset veneet ja alueelle soveltuvaa torjuntakalustoa. Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto Hyvät opit venekurssilta Ville Tuovinen ohjeisti tehtävässä, jossa vene ajettiin keula edellä hiekkarantaan. Hän nautti motivoituneiden kurssilaisten kouluttamisesta. "Kurssilaisten asemilla on aluskalustoa A-luokasta F-luokkaan. Niistä sai hyvän pohjan ja vesillä liikkumisen omaksi vahvuusalueeksi – aiempi kokemus liittyi isän Etelä-Savon pelastuslaitoksella järjestettiin toukokuun lopulla pilottina nelipäiväinen 16 hengen kurssi, jossa opeteltiin yhtenäisiä perustoimintamalleja pelastusja öljyntorjunta-aluksella työskentelyyn. Öljysuojarahaston tuki on mahdollistanut tähän saakka kaluston ajan tasalla pitämisen, toivottavasti muutokset rahastossa ja pelastuslaitoksen siirtyminen osaksi hyvinvointialuetta eivät vaikuta tilanteeseen. Tämä kurssi tuo kaivattua täydennystä koulutustarjontaamme. Etelä-Savossa on kattava paloasemaverkosto, mutta uhkakuvana ovat pienenevät henkilöstömäärät sopimuspalokunnissa. Nyt kurssilla oli alipäällystöä ja miehistöä molemmista henkilöstöryhmistä", kertoo vielä tuolloin palopäällikkönä toiminut Ville Tuovinen. Kurssi on suunniteltu siten, että toimintamallit ovat yleispäteviä toimittiinpa minkä kokoisella pelastuslaitoksen aluksella tahansa." Pelastuslaitoksen öljyntorjuntatai ympäristövahinkojentorjuntavalmius rakentuu useista osatekijöistä. 34 Pelastustieto 6/2021 HARJOITUS JA KOULUTUS "K urssin kohderyhmää ovat kaikki pelastuslaitoksen aluksilla työskentelevät, eli meidän päätoiminen ja sopimuspalokuntien henkilöstö. ”Suoritin viime syksynä Kotkassa kuljettajankirjan ja kouluttajakoulutuksen Savonlinnassa. Toisella veneellä irrotettiin vetämällä tämä ”karille” ajanut ja alettiin hinata kohti Poukkusalmea.. Nyt peruskoulutus on mielestäni hyvää, kun ympäristövahinkojen torjuntaan ja venetoimintaan on omat kurssinsa." Yksi kurssin kouluttajista oli ylipalomies Alan O’Leary. Maantieteellisesti useimmissa paikoissa onnettomuuspaikkaa lähin paloasema on jokin alueen sopimuspalokunta. Hän siirtyi kesäkuun alussa Savonlinnaan laitoksen öljyntorjunnasta ja venekalustosta vastaavaksi palomestariksi
Toivon, että simulaatioharjoitelu Stormwindin avulla antaa mahdollisuuden talviaikaiseen osaamisen yl läpitoon. Kurssija koulutusmateriaali on herättänyt kovasti mielenkiintoa ympäri Suomen. Tarpeet monella pelastuslaitoksella vaikuttaisivat olevan samankaltaiset kuin meilläkin ennen kehittämisprojekViimeisenä, neljäntenä kurssipäivänä harjoiteltiin muun muassa öljypuomin ankkurointia ja nuottausta u-muotoisena pussina. Meillä on niiden pohjalta tarvetta hieman päivittää ohjeistuksia ja joidenkin osa-alueiden koulutusta lisätä, jotta pystytään ennaltaehkäisemään omia vahinkoja entistä paremmin. Pilottikurssilaiset pitivät siitä, ettei ollut turhaa luppoaikaa, muttei liian kiirekään.” Yhteistyötä tarvitaan aluksessa, mutta myös eri toimijoiden kesken. Alle yhden solmun nuottausnopeudella puomi pysyi hyvin pystyssä.. HERÄTTÄNYT LAAJAA KIINNOSTUSTA "Meillä oli kurssiprojektin aikana ohjausryhmässä edustus myös Pelastusopistolta ja toivoisin, että yhteistyö asian parissa jatkuu. 6/2021 Pelastustieto 35 HARJOITUS JA KOULUTUS kanssa kalasteluun. Arvioisin niiden tuovan pelastustoimintaan tehokkuutta ja tasalaatuisuutta. Erityisesti voidaan harjoitella nopeiden alusten ohjaamotyöskentelyä ja navigointia. Pelastustoimen alusvahinkoihin liittyviä onnettomuustutkintoja on viime vuosina tehty useampia. "Yhteisiä perustoimintamalleja venetoimintaan ei ole ollut. ”Öljyntorjunnassa on valtakunnallinen kumppanuusverkoston alainen työryhmä, mutta esimerkiksi meille eniten lisäarvoa tuo Saimaan alueella omassa toimintaympäristössämme yh teistyö naapuripelastuslaitosten kanssa.” Tuovisen mukaan pidemmällä aikavälillä fossiilisten öljytuotteiden käytön väheneminen ja muilla energiamuodoilla korvautuminen on mielenkiintoinen haaste. "Kehitystä on seurattava, jotta valmius ympäristövahinkojen torjuntaan pysyy ajan tasalla." Kurssilaiset saavat toimiviksi todetut perustoimintamallit useisiin vesialueella tapahtuviin onnettomuustyyppeihin. Sillä ei kuitenkaan korvata käytännön harjoittelua vesillä." Pelastusja öljyntorjunta-aluksella työskentelyn perusteet -kurssi on jatkossa osa Etelä-Savon pelastuslaitoksen vuosittaista kurssitarjontaa. Tuovisen mukaan järvipelastusyhdistykset ovat erinomainen lisä pelastuslaitoksen suorituskykyyn vesialueen onnettomuuksissa. "Nuottaamalla voidaan kerätä selkosilla oleva öljy kasaan", kertoo rastin vetänyt ylipalomies Iivari Valkonen. Turvallisuussuosituksissa on opiksi otettavaa." Yhteistyö myös pelastuslaitosten välillä toimii hyvin. "Alueen kaikki kolme järvipelastusyhdistystä ovat sopimuskumppaneitamme ja osallistuvat pelastustoimintaan. Sille voivat hakea niin sopimuspalokuntalaiset kuin päätoimiset työntekijät
Se oli toteutettu etäopintojen ja lähiopetuksen kokonaisuutena. Muutamaan päivään on saatu hyvä kattaus ja jokainen pääsi tekemään vuorollaan eri asioita. Pelastustehtävissä harjoiteltiin muun muassa karilta irrotusta ja hinausta. Useat veneille tapahtuvat onnettomuudet päättyvät hinaukseen. "Paketti pysyy hyvin kasassa", kertoo kouluttajana toiminut ylipalomies Alan O'Leary. Oli hyvä kerrata, mitä kaikkea kalustoa omassa veneessä tarvitaan eri tehtävillä. 36 Pelastustieto 6/2021 tia", Ville Tuovinen kertoo. ”Kurssin toteutuksesta ja sen läpi viemisestä tullaan syksyn aikana pitämään palaveri päättävien henkilöiden kesken ja toteutusta on aloitettu jo suunnittelemaan. Oman vuoron kanssa harjoittelimme heti laituriin kiinnittämistä ja kertasimme navigointia. palomestari Saku Tauriainen Kymenlaakson pelastuslaitokselta sa noo, että tuliaisina kurssista on hyvä ottaa mallia heillekin. Palomies Marko Tissari Savonlinnan asemalta oli kurssilla pätevöitymässä kouluttajaksi. "Odotuksemme olivat, että kurssi koetaan tarpeelliseksi, mutta palaute oli kaikilta todella hyvää. "Kylkihinaus soveltuu hyvin ahtaisiin paikkoihin ja laituriin saattamiseen, tai jos pitää pumpata hinattavaa venettä. Harjoittelimme koko ajan saman ryhmän ja parin kanssa – oli helppo keskittyä itse asiaan. Sammutusmies Marko Ahokas Enonkosken VPK:sta (vas.) tutki merikarttaa palomies Teemu Merivirran kanssa. Pilottikurssilta ei noussut esiin merkittäviä kehityskohteita, lähinnä pieniä aikatauluviilauksia ja vastaavaa. Omassa palokunnassa olemme jo käyneet kesän aikana läpi roolijakoja, navigointia ja perusmerimiestaitoja.” Vs. Kurssi oli tiivis, mutta silti sai tehdä rauhassa, että ehti oppia. Työvuorot ovat tiukilla, joten öljypuomin laskusta emme selviä ilman sopimuspalokuntia – on hyvä, että järjestämme yhteisiä kursseja.” Sammutusmies Mika Karppinen Haukivuoren puolivakinaisesta palokunnasta on veneillyt pitkään sekä suorittanut saaristoja rannikkolaivurikurssit. ”Kävimme läpi roolijaot erilaisissa pelastustehtävissä, aiemmin ne eivät olleet niin selkeitä. Etelä-Savossa koulutukseen oli panostettu selvästi paljon työaikaa, ja henkilöt olivat sitoutuneet viemään koulutuksen laadukkaasti lävitse. ”Olen harrastanut veneilyä paljon, mutta nyt saamme yhtenäiset toimintatavat. Se on ehkä seuraava luonteva kehitysaskel." SELKEÄT ROOLIJAOT JA PERUSTELUT Kouluttajaksi pätevöitymässä ollut palomies Marko Tissari oli innoissaan kurssin jälkeen ja sitä jo sulateltuaan. Kurssin anti on antaa valmiudet työskennellä pelastuslaitoksen kaikkien alusten miehistötehtävissä ja siihen sen koettiin antavan hyvän pohjan. Jokainen kurssin käynyt tietää nyt, miten esimerkiksi kuljettaja ja navigoija toimivat parina, yhteistyö oli selkeää ja kaikki toiminta perusteltiin. Keston vuoksi on rajattu pois muun muassa pimeätoiminta, ja se on yksi keskeisimmistä puutteista. Sen lisäksi meillä ei ole tarjota määrämuotoista koulutusta henkilöille, jotka ovat pätevöitymässä alle 10-metristen alusten päälliköiksi. "Meillä on hyvä venekalusto täällä ja monella jo kuljettajankirjat valmiina.” HARJOITUS JA KOULUTUS. Saamme esimerkiksi kalustoa sopimuksen mukaan lainaksi keikoille ja harjoituksiin.” Kouluttajakoulutuksesta kerrottiin tarkemmin Pelastustiedossa 9–10/2020. Ennen lähiopetusta piti olla käytynä MOODLE:ssa oleva verkkokurssi, joka palveli ja valmisti erittäin hyvin lähijaksoa varten.” Tauriainen toimii myös Heinolan Järvipelastajat ry:n, Kouvolan järvipelastusaseman, ”asema 2:n” päällikkönä. ”Yhteistyö meillä on pelastuslaitoksen kanssa sulavaa ja joustavaa. Karttaplotteriin ei voi eikä kannata luottaa sokeasti
Käytännössä jokaisella asemapaikalla on venekalustoa ja valmius aloittaa torjuntatyöt onnettomuustilanteessa. AVD sammutusaine, joka on erityisesti kehitetty torjumaan paloja litiumioniakuissa. Tuotenro: 606011, 100 L / pakkaus • Jäähdyttää ja eristää kennoja • Minimoi haitallisia seurausvaikutuksia • Ympäristöystävällinen sammutusaine • EN3-7 sertifioitu käsisammutin Tuotenumerot: 600232-60 2 L AVD | 600235-60 6 L AVD | 600233-60 9 L AVD www.gpbmnordic.fi Lue lisää: Vesistöjen rikkomaa lomailuseutua HARJOITUS JA KOULUTUS. Uutuus! Valikoimassa myös vermikuliitti rakeita (2 4 mm), joita voi käyttää pakattaessa litiumparistoja ja -akkuja säilytykseen tai kuljetukseen. Kalustoa on sijoiteltu riskija toimintaympäristöperusteisesti. Erityisesti Saimaan vesistössä, missä vesiliikennemäärät ovat suurimmat, on myös kalustollinen varautuminen korkeimmalla tasolla. EteläSavo on kesällä vilkasta lomailuseutua, mikä näkyy myös vesiliikenteen ja onnettomuuksien määrässä. Vesialueen ympäristövahinkojen kannalta merkittävimpiä riskejä ovat rahtilaivan karilleajo tai polttoaineen maantiekuljetuksen suistuminen järveen. Etelä-Savon läpi kulkee syväväylää yhteensä noin 340 kilometriä ja alueella on vesistöä yhteensä noin 4500 neliökilometriä, mikä on yli neljäsosa maakunnan pinta-alasta. Vesistöjen rikkoma alue tuo omat erityispiirteensä myös maa-alueiden pelastustoiminnalle
38 Pelastustieto 6/2021 VARAUTUMINEN Olkiluoto opetti paljon Pelastuslaitokset ovat varautuneet mahdolliseen ydinvoimalaonnettomuuteen monin eri tavoin. ”Satuin olemaan itse asian ytimessä,. Pelastuslaitos tekee jatkuvasti yhteistyötä Säteilyturvakeskuksen (STUK) kanssa. Olkiluodon ydinvoimalayksiköt sijaitsevat Satakunnan pelastuslaitoksen alueella. Satakunnan ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitokset ovat varautuneet mahdolliseen onnettomuuteen monin eri tavoin. Lisäksi Olkiluodon saarella henkilöstöä ylläpitokoulutetaan jatkuvasti paloja pelastusturvallisuudesta sekä valmiusasioista. Satakunnassa pidetään kolmen vuoden välein lakisääteinen suuronnettomuusharjoitus ja vuoden välein pienempi harjoitus. Pelastuslaitoksella on myös oma puhdistuslinjastonsa mahdollisen säteilypäästön varalta. Tilanne saatiin nopeasti hallintaan, eivätkä voimayhtiön työntekijät tai ulkopuoliset altistuneet säteilylle. Pelastuslaitoksella työskentelee asiantuntija, joka keskittyy päätyönään ydinvoimalan paloja pelastusturvallisuusasioihin. Olkiluodon joulukuinen häiriötilanne opetti paljon kaikille osapuolille. S uomessa on neljä toimivaa ydinvoimalaitosyksikköä, joista kaksi sijaitsee Eurajoen Olkiluodossa ja kaksi Loviisassa. VIESTI EI OLLUTKAAN HARJOITUS Joulukuussa 2020 Olkiluodossa sattui pikasulkuun johtanut häiriötilanne, kun säteilymittausjärjestelmät mittasivat kohonneita säteilytasoja laitoksen sisällä. ”Muissa Suomen sopimuspalokunnissa tuskin on säteilymittareita vakiovarusteena auton etukonsolissa”, pelastuspäällikkö Jyri Leppäkoski luonnehtii. Teksti: Kaisu Puranen · Kuvat: Tapani Karjanlahti, TVO Se olikin todellinen hälytys. Lisäksi Olkiluodossa on oma tehdaspalokuntansa, joka on Satakunnan alueen sopimuspalokuntien tapaan pelastuslaitoksen sopimuskumppani. Mahdollisen onnettomuuden varalta Satakunnan pelastuslaitos on tehnyt yhteistyössä luvanhaltijan kanssa suunnitelmat lähialueen evakuoimiseksi, reitit säteilyn mittaamiseksi voimalaitosalueen ulkopuolella, johtamisen tasot ja niin edelleen. Alueen sopimuspalokunnat, kuten esimerkiksi Eurajoen VPK, ovat Suomen mittakaavassa todennäköisesti yksi parhaiten varautuneita sopimuspalokuntia mahdolliseen säteilyonnettomuuteen
Pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Mika Kynsijärvi kertoo, että pelastuslaitoksella on nimetty vastuuhenkilö, joka huolehtii viikoittaisesta yhteydenpidosta ydinvoimalaan. Joka kolmas vuosi pidetään Seveso-kohteille pakolliset suuronnettomuusharjoitukset. ”Vetovastuu on meillä pelastuslaitoksilla. Saimme nopeasti selville, että tilanne ei ollut vakava, muttemme tienneet, mistä häiriö johtui.” Leppäkoski arvioi, että asiasta tiedottaminen oli pelastustoimen osalta tasapainoilua. Vähintään kahdesti vuodessa tapaamme ydinturvallisuusasioiden merkeissä.” Kalustossa Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksella on muutaman eri viranomaisen kanssa yhteistyössä hankittu suojavarustekontti, joka sisältää suojavarusteita sadalle henkilölle viikon ajaksi. ”Ei sovi myöskään unohtaa yhteistyötä Hiklu-alueen pelastuslaitosten, muiden viranomaisten ja Satakunnan pelastuslaitoksen kanssa. Ei paljon lohduta, että meillä oli nopeasti tieto esimerkiksi Twitterissä, kun esimerkiksi kunta taas toimi katsomatta yhtään sosiaalista mediaa.” VETOVASTUU PELASTUSLAITOKSILLA Loviisan ydinvoimalaitos sijaitsee ItäUudenmaan pelastuslaitoksen alueella. Nopeampi hyppääminen nykymedian mukaan pitää ainakin osata. Jouduimme seuraamaan sovittuja yhteisiä tilannepäiväkirjoja todellisen tilannekuvan muodostamiseksi. Suunnittelemme ja järjestämme harjoituksen, jonka aihe voi olla esimerkiksi tulipalo, päästöt tai öljyonnettomuus. Kun Leppäkoski sai viestin asiasta, hän epäili sen todenperäisyyttä. ”Jälkikäteen ajatellen olisi ehkä ollut hyvä, että pelastuslaitoksen edustaja tai vastaava henkilö olisi ollut esillä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, mutta toisaalta meillä ei ollut tiedotusvastuutakaan.” Yksi tärkeä opetus liittyi juuri tiedottamiseen sekä yhteistyöhön esimerkiksi kunnan kanssa. 6/2021 Pelastustieto 39 kun häiriö prosessissa sattui päiväsaikaan”, Leppäkoski sanoo. ”Se olikin todellinen hälytys. Pelastustoimi oli aika nopeasti valmiudessa, mutta meillä ei ollut varsinaista tehtävää. Ydinvoimaonnettomuuteen varautumisessa pääpaino on suuronnettomuusharjoituksissa. Lisäksi Loviisan aseman työvuorot käyvät säännöllisesti tutustumassa ja harjoittelemassa yhteistyössä ydinvoimalan henkilöstön kanssa. Edellispäivänä oli nimittäin pidetty ydinvoimalaan liittyvä harjoitus, ja Leppäkoski luuli aluksi viestin liittyvän vielä harjoitukseen. Satakunnan pelastuslaitoksella pystytettiin viipymättä pelastustoimen johtokeskus ja sinne varattiin suunnitelmien mukaisesti tarvittava johtamisresurssi. Lisäksi vuosittain on väliharjoituksia, joilla testataan pelastuslaitoksen ja ydinvoimalan välistä yhteistyötä ja osaamista. Öljy meressä voi vaikuttaa Satakunnan pelastuslaitos osallistui Olkiluodon ydinvoimalassa järjestettyyn suuronnettomuusharjoitukseen syksyllä 2019.. ”Vastaavassa tilanteessa pitää ehkä kuitenkin kertoa julkisuuteen enemmän, kuin vain sen, että mitään vaaraa ei ole
”Yleensä aikajänteet ovat pitkiä ja onnettomuus kehittyy hitaasti. Olkiluodon ydinvoimalan joulukuinen häiriötilanne opetti paljon myös Säteilyturvakeskukselle. Yleensä naapurimaatkin halutaan pitää ajan tasalla tilanteesta.” Säteilyvaaratilanteessa tehtävät ovat aina ihmisten suojaamista, käytännössä heidän ohjaamistaan ja neuvomistaan. Viime aikoina on keskitytty uuteen lainsäädäntöön, joka liittyy säteilyvaaratyöntekijöihin ja -avustajiin. Pitää myös ymmärtää, millainen haaste on siirtää kymmeniätuhansia ihmisiä toiselle alueelle. Tiedon jakamisen tarve on suuri ja nopea, ja siihen meidän tulee jatkuvasti satsata”, Kupila sanoo. On koulutusja harjoitusyhteistyötä sekä vuotuisia harjoituksia”, STUKin valmiuspalveluiden johtava asiantuntija Jukka Kupila kertoo. Se luo perustan sille, että kaikki toimijat osaavat viestiä saman asian ulos, kansalaisille. ”Se vaatii monen eri toimijan yhteistyötä, myös kansainvälistä. Kupila kertoo, että toiminnan taustalla on aina pelastuslaitosten ja STUKin päätehtävä, eli yhteistyö vaaratilanteessa. Päivystävä päällystö käy läpi eri aiheita ydinvoimalan kanssa kerran-pari vuodessa”, Kynsijärvi kertoo. Kun nämä kaksi asiaa osataan, ollaan aika vahvoilla.” ”Tiedetään mitä tehdään, ja osataan kertoa se eteenpäin” VARAUTUMINEN Mahdollisessa onnettomuudessa Säteilyturvakeskus tekee pelastusviranomaisille suosituksia, joiden pohjalta päätökset tehdään. Siinä viestintä on tärkein työkalu. Yhteistyö on hyvinkin käytännönläheistä. ”Se olisi iso ponnistus kaikilta, ja toivon, ettei koskaan tule sellaista tilannetta, että sitä jouduttaisiin testaamaan”, Kynsijärvi sanoo. Toki väkeä lähtee myös omatoimisesti, mutta viranomaisillekin jää työtä.” Säteilyturvakeskuksella sekä Itä-Uudenmaan ja Satakunnan pelastuslaitoksilla on keskenään tiivistä yhteistyötä. Mahdollisessa ydinvoimaonnettomuudessa väestönsuoja ei ole ensisijainen suojautumispaikka, vaan sisälle suojautuminen riittää. Suuronnettomuusharjoitukseen syksyllä 2019 osallistui paljon yksiköitä.. ”Jotta voimme antaa oikean viestin, johtokeskuksella täytyy olla hyvä tilannekuva, ja tilannetietoa pitää pystyä vaihtamaan. Sellaisen sattuessa tiedontarve on suuri ja nopea. Tapetilla ovat olleet myös esimerkiksi pelastustoiminnan suunnittelu ja yhteiset tietojärjestelmät. ”Loviisan asema on lähellä voimalaitosta ja sen yksikkö on ensimmäisenä kohteessa. ”Niin isoa tapahtumaa ei ole aikaisemmin ollut, ja se osoitti harjoittelun tarpeellisuuden. Ryhmä on muun muassa tuottanut Loviisan alueelle suojavarustekontin. 40 Pelastustieto 6/2021 voimalaitoksen toimintaan ja vedensaantijärjestelmiin.” ONNETTOMUUS KEHITTYY HITAASTI Pelastuslaitos kouluttaa henkilöstöään säännöllisesti ydinturvallisuusasioihin. ”Tiedetään mitä tehdään ja osataan kertoa se eteenpäin. ”Meillä on yhteistyöryhmä, jonka runko on ulkoinen pelastussuunnitelma. Sen jälkeen meillä on alettu kehittää tilannetietoutta ja yhteydenpitoa.” Säteilyvaaratilanne tai sen uhka ei ole kovin monelle organisaatiolle kaikkein arkipäiväisin varautumisen tilanne. Saatamme joutua pohtimaan, evakuoimmeko jonkin alueen, riippuen tuulensuunnasta ja mahdollisesta päästöstä. Se hoitaa tiiviimpää harjoittelua voimalaitosalueella
Sansia Oy:n mukaan hankintasopimusta ei oltu vielä allekirjoitettu eikä hankintapäätöstä pantu täytäntöön. Yhteishankintayhtiö Sansia Oy pyysi viime vuoden lopulla tarjouksia pelastuslaitosten sammutus-, säiliö-, säiliösammutusja raivausautojen koritöistä. Joulukuussa 2020 Sansia Oy valitsi jyväskyläläisen Saurus Oy:n tekemään pelastusajoneuvojen korityöt. 6/2021 Pelastustieto 41 Alkusammutuskoulutus Palokalusto Väestönsuojat ja vss-varusteet FIREBOX KOULUTUSLAITE Oy Interenergy Ltd PRESSO CENTER Puh.(019)340451 Fax.(019)340460 Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh. Lisäksi yrityksen mukaan tarjouspyyntö oli monien yksityiskohtien osalta epäselvä. ”Kilpailutuksessa on vajavaisuuksia, kohtia, joihin voidaan puuttua.” Naukkarinen kuitenkin arvioi, että markkinaoikeus olisi voinut päätyä myös toisenlaiseen ratkaisuun. Ei meillä ole mitään syytä jäädä hankintarenkaasta pois.” Teksti: Kaisu Puranen Hankintayhtiö menetteli säännösten vastaisesti – ajoneuvohankinnat seis. Hankintalaki on hyvin tarkka muodoista, eikä siellä saa olla minkäänlaisia seikkoja, jotka voidaan tulkita kilpailua rajoittaviksi.” Naukkarinen kertoo, että kilpailutus tehdään uudelleen. ”Nyt ehditään tehdä uusi kilpailutus, joten meille tällä on hyvin vähäiset vaikutukset. Nyt tähän haluttiin puuttua. Yritys nosti esiin esimerkiksi ajoneuvojen referenssivaatimukset, jotka sen mukaan ainoastaan tarjouskilpailun voittaja kykeni täyttämään. Lisäksi markkinaoikeus velvoitti Sansia Oy:n maksamaan valituksen tehneen yhtiön oikeudenkäyntikulut. Pelastuslaitosten oli tarkoitus hankkia noin 60 raskasta pelastusajoneuvoa, joiden yhteenlaskettu arvo olisi ollut noin kahdeksan miljoonaa euroa. Nämä autot pitää saada. ”Valitusreitti on niin pitkä. Korjaamme kilpailutusta markkinaoikeuden näkemysten mukaisesti.” Sansia Oy:n hankintarenkaaseen kuuluivat Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon, Etelä-Karjalan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kainuun ja Keski-Suomen pelastuslaitokset. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Laitehuollot Huoltajakoulutukset Jälleenmyynti 0405290849 /Kalle www.regu.fi Kunnossapito ALANSA AMMATTILAISET Markkinaoikeus jäädytti kahdeksan pelastuslaitoksen ajoneuvohankinnat ratkaisussaan kesäkuun alussa. KILPAILUTUS TEHDÄÄN UUDELLEEN Sansia Oy:n toimitusjohtaja Janne Naukkarinen arvioi, että markkinaoikeus on osin ollut oikeassa päätöksessään. Markkinaoikeus kumosi hankintapäätöksen ja ilmoitti ratkaisussaan, että hankintayksikön virheellinen menettely voidaan korjata vain järjestämällä hankinnasta kokonaan uusi tarjouskilpailu. ”Vastaavantyyppisiä kilpailutuksia on tehty aiemminkin, eikä niitä ole katsottu ongelmallisiksi. Hankinta kuitenkin keskeytettiin, sillä markkinaoikeus katsoi pelastuslaitosten käyttämän hankintayhtiön menetelleen hankintasäännösten vastaisesti. VALITUS KILPAILUTUKSESTA Puolalainen ajoneuvovalmistaja Wawrzaszek ISS kuitenkin teki valituksen kilpailutuksesta markkinaoikeudelle, sillä se löysi kilpailutuksesta useita epäkohtia. Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Esko Hätinen arvioi, että hankintojen tyssääminen ei hankaloita pelastuslaitoksen toimintaa
Nämä ovat esimerkkejä sellaisesta kesästä, joita on syytä odottaa maapallon keskilämpötilan noustua 1,1 astetta. Edellä kuvattuihin tilanteisiin on siis syytä varautua tulevaisuudessakin. Nämä ennätyksiä rikkovat sääilmiöt muuttuvat jokaisen asteen kymmenyksen myötä todennäköisemmiksi ja säännöllisemmiksi. Keskustelu teki myös näkyvämmäksi pelastustoimen yhteiskunnallista roolia, ja se onnistutaan toivottavasti hyödyntämään piikkinä sopimuspalokuntatoiminnasta kiinnostuneissa. Sami Kerman on sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) erityisavustaja. Kesän ulkomaanuutisten kuvastossa ei ole myöskään dramatiikkaa puuttunut. Myös tilannekeskusuudistus antanee pelastuslaitoksille kokoaan suuremmat hartiat vastata erilaisiin tilanteisiin. Turvallisena pidetty 1,5 asteen raja rikkoutuu tutkijoiden arvion mukaan noin kymmenen vuoden päästä ja nykytahdilla lämpötilan nousu saadaan pysäytettyä noin kolmeen asteeseen. Pandemia ja muut kriisit ovat myös osoittaneet, ettei pelastustoimen tarvitse tai kannata tavoitella varautumisen yleisjohtovastuuta ja -asiantuntijuutta. Tämä on hyvää ja tarpeellista pohdintaa, ja luontevaa jatkumoa kv-avunantoresurssien kansalliselle hyödyntämiselle. Näin vähän etäämpää pelastustoimen asioita seuraavana, toinen asia, mikä Kalajoen palosta nousi, oli viestintä. Sitä kiiteltiin – ihan syystä – ja pelastustoimen (ja erityismainintana pelastusjohtaja Jarmo Haapasen) viestintää tunnuttiin laajemminkin koeponnistettavan Twitterissä ja sen keskustelukulttuurissa, mistä pelastustoimi selvisi hyvin arvosanoin. Esimerkiksi koronakriisi on pirstoutunut niin moneksi pieneksi kysymykseksi suojavarusteja rokotehankinnoista ja yritystuista valeuutisten torjuntaan, liikkumisja matkustusrajoituksiin ja lasten ja nuorten mielenterveyden tukemiseen, ettei ole mielekästä yrittää koota kokonaisuutta muun sateenvarjon kuin yleistä hallintovaltaa käyttävän valtioneuvoston alle. Oppeja Kalajoelta on ja tulee varmasti lisää alkaen viestintäverkkojen kuormittumisesta muiden viranomaisten ja yritysten kaluston hyödyntämiseen ja siihen, miten operatiiviseen toimintaan osallistutaan toisen pelastuslaitoksen alueella vieraassa toimintaympäristössä. Saksassa tulvat aiheuttivat maassa enemmän kuolonuhreja kuin mikään luonnononnettomuus lähes 60 vuoteen, ja Kanadassa historiallinen lämpöaalto tuhosi metsää, kyliä ja yli miljardi merenelävää. Näin pelastustoimi kehittyy juuri omassa leipälajissaan.. Pelastustoimen omassa päätoimialassa eli onnettomuuksien ennaltaehkäisyssä ja vahinkojen torjunnassa on selkeä oma tontti hoidettavaksi. Se on tärkeä ja riittävä tehtävä. ALANSA AMMATTILAISET Heinä–elokuussa pelastustoimi sai uuden sukupolvikokemuksen, kun Kalajoella taisteltiin vuosikymmenten suurinta maastopaloa vastaan. Kalajoen palo on herättänyt keskustelua pelastustoimen tarpeesta organisoida pelastuslaitosrajat ylittävää, jopa valtakunnallista apua. 42 Pelastustieto 6/2021 Pelastustoimen varautumisen tilannekuva tarkentuu MOKKATAKKIMAISTERI Näin pelastustoimi kehittyy juuri omassa leipälajissaan. Aiemmin kesällä Suomessa oli pisin hellejakso koskaan
??????????. P.g.a. 050 516 6610, 050 552 8650 info@hydroventeurope.fi HYDRO ENT EUROPE .FI Hydrovent Europea ei saa käyttää ennen kuin on tutustunut käyttöohjeisiin. ??????. VVAARR OOIITTUU SS!! VVAARR OOIITTUU SS!! VVAA RRNN IINNGG !! VVAARR NNIINN GG!! 50 x 130mm 35 x 340mm UUSI VAIHTOEHTOINEN SAMMUTUSMENETELMÄ Valovoimaisin varoitusvalaisin www.standby.eu L56 2C Hälytysja viestintälaitteet Pelastustieto on myös Instassa, Facebookissa ja Twitterissä. ??????-????????. ????????. (03) 630 830 www.elektro-arola.. HÄLYTYSAJONEUVOT Hälytysja komentovahvistimet Tehokaiuttimet Valopaneelit Integroidut valoratkaisut Vilkkumajakat Ruuhkavilkut LED-valot VÄESTÖNSUOJELU Suurtehohälyttimet www.sarco.fi | puh. Voimakkaan rekyylin vuoksi sulkuventtiiliä ei saa avata ennen kuin Hydrovent on asetettu tuuletusaukkoon. kraftig rekyl får inte ventilen öppnas innan Hydrovent har placerats i ventilationsöppningen. Max käyttöpaine 8 bar. radiolaitteistot • VIRVE/GNSS sisäkuuluvuusratkaisut PETO tilanne-/johtokeskusjärjestelmä hälyttämiseen, tilanteenseurantaan, viestintään ja laitevalvontaan Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet ?????????????????. Erikoislaukku Oy – Specialbags Ltd Kotimaiset tuotteet ammattikäyttöön Kysy tarjous! • varustelaukut • reput • ensihoitolaukut • suojat • vesitiiviit suojat • kantolaitteet • tuotekehitys ja mallisuunnittelu Teemme erikoisia laukkuja. ?????????????????. (09) 777 1500 Myynti: 050 5377 027 . ??????????. HÄLYTYSja VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaativaan ammattikäyttöön • • SNP statusja navigointiohjelmistot • YLLI VIRVE-liitäntäyksiköt ja DisplayAlert & SALSA asemahälytysohjelmistot • SKL statuslähettimet ja GARMINälynavigaattorit • TEHO-ULVO väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRA äänija valohälyttimet • TETRA/VHF/LTE ym. ??????. ????????. ?????????–???????????????????. Teollisuuskatu 3, 32200 Loimaa +358 2 7692 800 erikoislaukku@specialbag.net www.specialbag.net. Hydrovent Europe får inte användas innan man har bekantat sig med bruksanvisningarna. Max arbetstryck 8 bar. sähköposti:sarco@sarco.fi Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. 6/2021 Pelastustieto 43 MOKKATAKKIMAISTERI ALANSA AMMATTILAISET Hälytysja viestintälaitteet Palokalusto Puh. ?????-???????
44 Pelastustieto 6/2021 HARJOITUS JA KOULUTUS
Yhteistyötä harjoittelemassa Haukilahden venesatamassa ovat Kauklahden VPK:n hööki ja Espoon meripelastajien miehistö kolmen pelastusaluksen kanssa. Veneilijä on nähnyt savua Anniö-saaren länsipuolella, tarkempia tietoja ei ole. Tämä tehtävä osuu Kauklahden VPK:lle ja Espoon Meripelastajille. Eräs tärkeimmistä tehtävistä on testata, millaista kalustoa meripelastajien suurimpaan alukseen, PV Emmiin yleensä on mahdollista ottaa mukaan. ”Täällä on todella isoja saaria, joissa voimme joutua vetämään pidempääkin selvitystä, useamUudet elementit tutuksi yhteisharjoituksessa Kauklahden VPK ja Espoon meripelastajat oppivat paljon toisiltaan, kun miehistöt harjoittelivat yhteisvoimin pelastustoimintaa saaripalossa kesäkuun puolivälissä. 6/2021 Pelastustieto 45 H älytysilmoitus: LU441, VSL218. Teksti: Kaisu Puranen · Kuvat: Maarit Eriksson Espoon meripelastajien ja Kauklahden VPK:n yhteisharjoituksessa skenaariona oli maastopalo saaressa. Kyseessä tosin on kuvitteellinen harjoitus. ”Rupeamme pähkäilemään, miten meillä on kuljetuskykyä. Tällaisissa tehtävissä tiedustelu näyttelee suurta roolia. Sitten ruvetaan tekemään taktillisia ratkaisuja”, kertoo harjoituksen johtaja, Kauklahden VPK:n varapäällikkö Antti Sjöblom. Palokuntalaiset saivat ylleen pelastusliivit meripelastajilta, ja muutakin varustusta testattiin puolin sekä toisin.. Maastopalo, Anniö, Espoo
Sitten tullaan satamaan, jossa teemme pumppuharjoitukset ynnä muut. Itse saareen ei tämän harjoituksen puitteissa päästä, vaan satama merkkaa saarta, jossa jatketaan harjoittelua letkuselvitysten ja liittimien parissa. Huomasin, että tässä kohtaa olin aika ruosteessa. Henna Simonen nuorempi sammutusmies Tykkäsin tästä harjoituksesta tosi paljon. Meidän osaamisaluettamme taas ovat letkut, pumput ja niin edelleen”, Sjöblom kertoo. Olin ensimmäistä kertaa mukana tällaisessa harjoituksessa, ja mielestäni yhteistoiminnassa oli vielä harjoiteltavaa. Meripelastajat hoitavat merellisen kuljetuksen turvallisesti oikeaan paikkaan. VPK:lta tuli tosi hyviä juttuja, mitä en vain tiennyt aikaisemmin. Janne Erkka kansimies Olin ihan ensikertalainen, minulle tämä oli uusi tilanne. Vaikka osasinkin asiat, oli sellaista, mitä ei vain muistanut. Tuli uutta hyvää tietoa, ja samalla vanhan kertausta. 46 Pelastustieto 6/2021 HARJOITUS JA KOULUTUS paa sataa metriä. Onneksi meidän ei tarvitse tehdä itse kaikkea, sillä yhteistyömme meripelastajien kanssa on todella hyvää”, Sjöblom sanoo. Äsken näytettiin, miten saadaan letkurullasta siisti, ja olen tapellut sen kanssa aina. PV Emmiin lastataan pitkään perusselvitykseen tarvittava kalusto, johon kuuluvat letkut, moottoriruiskut, suihkuputket, oksaliittimet, vähän käsityökaluja ja, koska sää on lämmin, myös juotavaa. En viime kesänä ollut kauhean monessa harjoituksessa mukana, ehkä yhdessä. Nytkin tiedossa on ainoastaan, että kyseessä on saari ja sen länsipuoli”, Sjöblom kuvailee. Tämä oli sellainen perusharjoitus, voisihan se vaikeampikin olla. Miten harjoitus meni. Meripelastajissa päällikkönä toimiva Anni Muukkonen arvioi, että meripelastajilla harjoituksen kaltaisia tehtäviä on ehkä yksi vuodessa, jos sitäkään. Maaria Kuitunen kansimies Meripelastajissa päällikkönä toimiva Anni Muukkonen myönsi olevansa jännittynyt harjoituksen alussa, mutta yllättyikin siitä, kuinka hyvin kaikki meni.. ”Tällainen skenaario on meille kuitenkin täysin mahdollinen. MAAKRAVUTKIN MERIPELASTAVAT Yhdessä tullaan tulokseen, että aidossa hälytystilanteessa olisi järkevää lähettää saareen pienempi vene tiedustelemaan, jotta tiedetään, millaisella kalustolla isomman veneen kanssa lähdetään matkaan. Tämä selkeytti tosi paljon ensikertalaiselle sitä, mitä yhteistyö oikeasti on, ja mikä meidän homma tällaisella tehtävällä on. Kauklahti ei virallisesti ole meritoimipalokunta. Rasmus Kulmala sammutusmies ”Nyt käymme ajamassa veneellä pienen lenkin, jossa katsotaan, että kalusto pysyy mukana. Tämä oli jälleen kerran äärettömän hyvin vedetty yhteisharjoitus. Olen itse ollut parissa mukana, ja vuosi vuodelta vain paranee. On tärkeää, että kohde pitää saada tiedusteltua. Paljon on harjoiteltavaa vielä, mutta pääasiassa hyvin
Tämä oli hirveän simppeli harjoitus, mutta kuitenkin kaikki oppivat jotain uutta”, kapteeni Muukkonen sanoo. Lisäksi Espoon alueella pelastuslaitoksen veneitä on Niittykummussa ja Espoonlahdessa. Anni Muuukkonen ja Antti Sjöblom ovat tyytyväisiä asioiden kulkuun. ”Kaikki tekivät niitä hommia, jotka eivät olleet tuttuja, ja halusivat oppia”, Sjöblom sanoo. Molempien mielestä hienoa oli, kuinka motivoituneita harjoituksessa oltiin. Sjöblom löytää kehityskohteeksi sen, että palokunnan täytyy tietää, mitä veneeseen voi ja kannattaa ottaa mukaan. H EL SIN KI 5.–7.10 .20 21 PA LO PÄÄ LLYSTÖPÄ IVÄ T 21 20 Tulevaisuuden tekijöille sppl.fi/ppp2021 Facebook & YouTube: @Palopaallystoliitto LinkedIn: Suomen Palopäällystöliitto The Finnish Association of Fire Officers Instagram & Twitter: @sppl_ry Syksyn 2021 Palopäällystöpäivillä kohdataan enemmän tulevaisuuden haasteita kuin koskaan ennen. Tiedämme hyvin, että suomalainen hyvinvointiyhteiskunta sellaisena kuin me sen ymmärrämme, on isojen haasteiden edessä. 6/2021 Pelastustieto 47 Länsi-Uudenmaan alueella meritoimintaan on erikoistunut Sökö Sommarö FBK. Muukkonen puolestaan arvioi, että viestiliikenteessä pelastuslaitoksen kanssa on vielä kehitettävää. ”Jaksan olla joka kerran yllättynyt, kuinka kivaa meillä harjoituksissa on, ja kuinka paljon yhteistyömme menee aina eteenpäin. KORKEA MOTIVAATIO OPPIA UUTTA Harjoituksen jälkeen tilanne käydään yhdessä läpi palokuntalaisten ja meripelastajien kanssa. Jokainen saa kertoa, mitä harjoituksesta jäi mieleen. Meripelastajille oksaliittimet ja letkuselvitykset ovat nyt kenties hieman tutumpia, palokuntalaisille taas toimiminen merellisissä olosuhteissa. Kauklahden VPK:n varapäällikkö Antti Sjöblomin mielestä merellinen harjoitus tuo vaihtelua maaolosuhteissa toimivalle palokunnalle. Peruspalveluiden tarjonnassa halutaan puhua yhdenvertaisuudesta, mutta samalla julkisten palveluiden tuottaminen on yhä haastavampaa monestakin syystä. ”Tämä on meille vaihtelua, ja luo porukalle motivaatiota, jota tarvitaan varsinkin näiden poikkeusolosuhteiden jälkeen”, Sjöblom arvioi. On aika katsoa eteenpäin! Ilmoittaudu ja lue lisää ajantasaisesta tilanteesta: sppl.fi/ppp2021 #ppp2021 #pelastusala #yhteistyössä 5.10.2021, VARAUTUMISEN PRE-SEMINAARI 6.10.2021, TILANNEKUVA, KANSAINVÄLISYYS JA SUORITUSKYVYN JOHTAMNEN 7.10.2021, PÄIVÄNPOLTTAVAT AIHEET
Näin alkoi valitettavan tavallinen tarina. Kenties olisi nopeamminkin voitu tehdä selvitys katolla ja saada aikaiseksi ylivoima tulta vastaan. Näin jäl kivartiointiinkin oli jäänyt enemmän aikaa.” Paikalla oli sammutustöiden aikana myös urakoitsijan työntekijöitä. Asukas poistui huoneistosta ja näki porrashuoneen ikkunasta, että katolla on tuli irti. HUPUN ALTA SAVUA Päivystävänä palomestarina tehtävään hälytetty Clas Tallberg kertoo, että korjauksessa oleva kerrostalo oli osittain huputettu. Samassa hän soitti hätäkeskukseen. Palosta tehtiin useita hätäilmoituksia. Kaikki asukkaat evakuoitiin. Vaativaa tulityötä oli tehty sisäkulmassa, jolloin seinärakenne ja matalamman katon puurakenne olivat huputuksen alla syttyneet tuleen. Rakennusliikkeiden pitäisi vain kehittää entisestäänkin omaa tulityötoimintaansa”, Clas Tallberg sanoo.. Piiloraot ovat myös petollisia tulitöissä. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen yksiköiden lisäksi tehtävään hälytettiin yksi yksikkö Keski-Uudeltamaalta ja kaksi Helsingistä. Clas Tallberg on työuransa aikana ollut useamman kerran sammuttamassa tulitöistä alkunsa saanutta tulipaloa. Tässäkin kohde oli haastava, koska kattohuopaa kiinnitettiin katon sisäkulmaan kahdelle eri seinärakenteelle. Myöhemmin asukas kuuli outoa ääntä kodissaan ja huomasi porrashuoneen ikkunasta katon olevan tulessa. Paikalla tarvittiin palokuntaa. Työnjohtajan mukaan kuumennettua kohtaa jälkivartioitiin pari tuntia. ”Tilannetta alettiin tiedustella. Ritinä ei antanut ulkoisia merkkejä, kuten savua. ”Tuntuu siltä, ettei tällaisia pystytä millään välttämään. Rakennuksen alla on läpivientejä ja leca-harkkojen välissä olevat eristeet syttyvät palamaan.” PIILORAOT PETOLLISIA Hän pohtii kattohuovan kiinnittämiseen jotakin vaihtoehtoista menetelmää. ”Aika usein tulityövahinkoja sattuu sokkelitöissä. Ka tolla oli myös useita kaasupulloja, joita työntekijät olivat alkaneet siirtää nopeasti pois tulen alta.” Tallberg huomasi myös, että tulityöpaikalla oli alkusammuttimia. Se tavallinen tarina Katolla tehtiin tulitöitä. Tässä kohteessa oli puuseinä ja mahdollisesti julkisivun laudoituksen alle oli yritetty kiinnittää huopaa. Tulipalossa selvittiin aineellisilla vahingoilla eikä kukaan loukkaantunut palossa. Siitä huolimatta tuli pääsi rakenteisiin ja paikalla tarvittiin palokuntaa. ”Epäselväksi jäi, olivatko he olleet paikalla jälkivalvontaa tekemässä, mutta sammuttamaan he eivät pystyneet. Paloja vesivahinkojen takia asuinkelvottomaksi tuhoutui kymmenen asuntoa. päivä. Yksiköt hälytettiin tehtävään puoli kuuden jälkeen iltapäivällä ja paikalta poistuttiin vajaat neljä tuntia myöhemmin. ”Polttamalla kiinnittäminen taitaa olla tosin ainut vaihtoehto.” ”Tulitöitä ympäröivän rakenteen pitäisi olla avoin, jotta mahdolliset vaaratilanteet huomattaisiin nopeasti. Ylimmän kerroksen asunto oli ylimmän katon alapuolella. Kattohuopaa kiinnitettiin perinteiseen tapaan nestekaasupolttimella. Silloin saatetaan polttaa huopaa jopa varmuuden vuoksi, jotta pinta saadaan tarttumaan ja kate tulee suojattua kosteudelta.” ”Käsittääkseni tulityö oli aloitettu täs tä hankalimmasta kohdasta. Kaikkiaan tehtävään hälytettiin kahdeksan sammutusyksikköä ja kaksi säiliöautoa sekä puomitikasautoa. Teksti: Esa Aalto · Kuva: Lassi Rinne N elikerroksisen kerrostalon katolla tehtiin korjaustöitä viime vuonna syyskuun 14. Espoon Otaniemessä sijaitsevan talon ylimmän kerroksen asukas ihmetteli huoneistostaan kuuluvaa outoa ääntä. Tuuletusraossa olevat pöly ja lika syttyvät helposti palamaan. Kattohuopaa oli kiinnitetty puurakenteisessa lisäosassa. 48 Pelastustieto 6/2021 TULITYÖT Kuului ritinä, ei näkynyt savua. Lopputuloksen kannalta tällä ei kuitenkaan ollut merkitystä.” Rakennuksen vesikatto oli kahdessa eri tasossa. Sen alta tuprusi hieman savua
6/2021 Pelastustieto 49 TULITYÖT
50 Pelastustieto 6/2021 TULITYÖT Tulityösuunnitelman voi tehdä sähköisesti ja jakaa helposti MENETELMÄ Pistosuihkuputki antaa peliaikaa Pistosuihkuputki on alun perin kehitetty ontelopalojen, kuten kattojen yläpohjien, sammuttamiseen. SUUNNITELMA ERI ASIA KUIN LUPA Tulityösuunnitelma voi mennä sekaisin tulityöluvan kanssa – kyse kun on kahdesta saman prosessin eritasoisesta dokumentista. Suunnitelman laadinta on helppoa, mutta se myös auttaa tekijää tunnistamaan tulitöiden turvallisuutta lisääviä tekijöitä”. Suomessa tehdään vuosittain miljoonia tulitöitä, joista jokaisen taustalla vaikuttaa tulityösuunnitelma. Pistosuihkuputkissa on eri tarkoituksiin erilaisia kärkiä, kuten hyökkäävä ja rajoittava. ”Rakennuspalossa ei välttämättä tarvitse vaarantaa savusukeltajaa, vaan voi auttaa tilannetta ulkokautta. Kuva: Ismo Huttu. Sähköinen suunnitelma ohjaa tekijää huomioimaan olennaisia seikkoja. Viime vuosina sen käyttö on laajentunut täydentävien sammutusmenetelmien kehittämisen myötä. Tulityösuunnitelman laatimiseen on tarjolla ilmainen verkkopalvelu Tulsu.fi. ”Hyvä tulityösuunnitelma tuottaa hyviä tulityölupia ja täten parantaa tulitöiden turvallisuutta”, kiteyttää Palopäällystöliiton koulutuspäällikkö Mikko Poutala. Pistosuihkuputki on toimiva ratkaisu tilanteissa, joissa palopaikkaan ei pääse tai sinne ei voi mennä. Työkalusta voi olla hyötyä myös ajoneuvopaloissa, kun paloa voidaan sammuttaa konepeltiin tehdyn reiän kautta. Lupa tarkastelee yksittäisen tulityön vaatimia turvatoimia, suunnitelma pitää sisällään yleiset pelisäännöt. Rajoittava suihku puolestaan on viuhkamainen ja laajalle alueelle levittyvä, mutta se ei kanna kovin kauas. Hyökkäävässä putkessa kärjestä tuleva suihku on kapea ja sillä on suhteellisen hyvä kantama. Tällaisia tilanteita voi tulla esimerkiksi harva-alueilla kevyttai hybridiyksiköille. Jos paikalla ei ole savusukelluskelpoisia, pistosuihkuputkella paloa voidaan rajoittaa, kunnes ratsuväki saapuu paikalle”, Pelastusopiston yliopettaja Ismo Huttu kuvailee. ”Tulityöluvan tekemisessä on huomioitava tulityösuunnitelma, eikä näiden välillä saa olla ristiriitoja”, Poutala linjaa. Suunnitelmassa käydään läpi muun muassa kohteen erityispiirteet, toimenpiteet vahinkojen torjumiseksi sekä nimetään vastuuhenkilöt. Jarkko Sorjonen. Esimerkiksi kattopaloissa sammutetta, eli vettä tai jauhetta suihkutetaan palavaan tilaan pistosuihkuputkella reiästä, joka on porattu katon päätyyn tai lappeeseen. ”Sähköinen tulityösuunnitelma on myös helpompi hallita, sillä sen pystyy jakamaan PDF-dokumenttina eri osapuolille. Vasemmalla pistosuihkuputki, oikealla pistojauheputki
(Kirjattu toimenpidetilasto PRONTOon 12.8.2021 mennessä) ALAN TOIMIJA KYSY TULITÖISTÄ Tulityövartija tarvitaan Miksi tulitöissä tarvitaan erillinen tulityövartija. Viimeisin tehtiin tänä vuonna. Vuonna 1972 rakennetut säiliöt ovat tilavuudeltaan 5000 kuutiota ja niiden kaasutilat on yhdistetty kulkusillan alle asennetulla yhdysputkella. Tapahtuneen jälkeen tulityöluvasta oli lupa sopia yksinomaan kirjallisesti. ”Satoja kursseja ja muutamia tuhansia oppilaita on tullut opetettua. Tapahtuneesta kerrottiin Pelastustiedossa 10/2007. On tärkeää muistaa, että tulityönvartija osaa työn keskeyttämisen lisäksi käyttää alkusammuttimia ja tehdä hätäilmoituksen vaaratilanteessa. Tulityövartijan tekee tarpeelliseksi se, ettei itse tulityöntekijällä ole mahdollisuutta tarkkailla ympäristöään työn aikana. Tulityölupaa myönnettäessä sovittiin urakoitsijan kanssa suullisesti siitä, että ”tehdään vain pulttitöitä.” Kun urakoitsija sai ”yllättäen” käyttöönsä nosturin, urakoitsijan työnjohtaja antoi työparille suullisen luvan aloittaa nosturin korista kannakkeiden hitsaustyö eikä urakoitsija informoinut asiassa työluvan myöntäjää, jotta tilannetta olisi voitu arvioida uudelleen. Palomestari Raimo Rasijeff kiinnostui tulitöiden turvallisuudesta 30 vuotta sitten, kun paloesimiehenä Espoon palolaitoksella työskennellessään hänet pyydettiin vetämään sammutusharjoitusta AGA:n kaasutehtaalle osana hitsaajien tulityökoulutusta. Se ei laskenut, vaan hitsauskohteena oleva säiliö nousi räjähdyksen voimasta kymmeniä senttejä. Hitsaaja oli saanut hitsattua ensimmäisen pystysauman, kun hän kuuli ”jylinää” ja luuli korin laskevan. Koko ajan pitää pohtia, onko suojaustaso riittävä ja pitääkö jälkivartiointia pidentää.”. Toisessa säiliössä oli tehty jo muutama kuukausi huoltotöitä, ja se oli erotettu ”sokeoimalla” huollon ajaksi muusta toiminnasta. Voit lähettää tulitöihin liittyviä kysymyksiä tai tietoa kiinnostavista tapauksista osoitteeseen toimitus@pelastustieto.fi. Joissain tilanteissa tulityö voi vaatia useampaa tulityövartijaa. Ketju petti, kun toimittiin vastoin sääntöjä. ”Myöhemmin osallistuin Pohjola-vakuutuksen järjestämälle tulityökurssille, jossa alan uranuurtaja Viljami Vuorela toimi kouluttajana.” Siitä Rasijeff alkoi itsekin kouluttajaksi apunaan kymmenen sentin mappipaketti. Siitä on hyvä mieli.” Koulutusta ei anneta pelkästään tulitöiden tekijöille, vaan myös luvan myöntäjiä on koulutettu. Omalla toiminnalla on voinut estää vahinkoja. Siinä auttavat ohjeiden noudattaminen ja opetetulla tavalla toiminen. ”Yhä enemmän tarvitaan työmailla huolellisuutta. Ensin tulivat romput ja sen jälkeen sähköiset materiaalit.” SPEK ja Palopäällystöliitto pyysivät häntä kouluttajien kouluttajaksi, ja siitä asti hän on ollut mukana, kun koulutusversioita on uudistettu. Tilanne pääsi syntymään, koska riskinarviointi tulityölupaa myönnettäessä tehtiin huolimattomasti. ”Siitä ovat aineistot ja tekniikka kehittyneet. Tulitöistä tuli voi levitä kuljettumalla, johtumalla tai säteilemällä kaukana itse työstettävästä kohteesta. 6/2021 Pelastustieto 51 TULITYÖT 100 tulitöistä aiheutunutta tulipaloa Suomessa vuonna 2021. Alun perin laivojen painovesien vastaanottosäiliöiksi tehdyillä öljysäiliöillä tehtiin huoltotöitä. Riskinarviointi petti HISTORIA AJANKOHTAINEN LUKU Huolellisuus tärkeää Hitsauksesta syttynyt öljysäiliöpalo synnytti uhkatilanteen Naantalin erikoisjalostamolla lokakuussa 2007
Tsemppiä!” ”Toi osui kyllä naulan kantaan”, esimies nauraa. Eihän tällaista voi olla olemassakaan. Vesiperä. Juo kahvisi, niin keksin sulle jotain mukavaa puuhaa.” Säiliökuskin korttiin on kukkasen viereen tekstattu seuraavasti: ”Kiitos sinulle erinomainen työntekijä. Vaikka kahvi tuoksuu lupaavasti, niin ylipalomiestä siellä ei näy. Ilman panostasi pelastustoimen olisi vaikea pärjätä.” Koko pöytäseurue röhähtää nauruun. Puute aiheuttaa kummastelua, sillä yleensä ylipalomies on nostolavamukinsa kanssa kahvilla ensimmäisenä. Ylipalomies jakaa jokaiselle työkaverilleen itse tekemänsä kortin. Hän on piirtänyt tervehdyksiinsä kukkasen ja kirjoittanut niihin kiitosja kannustuslauseita. Ylipalomies ei sano hämmentyneelle seurueelle mitään, vaan hän antaa tekojensa puhua puolestaan. ”Sä sanoit ton”, tekijä vastaa. ”Ei kai se perkele ole lähtenyt punttikselle?” esimies manaa. Höökin kuski löytää aineettomasta lahjastaan muutakin kommentoitavaa. ”Mutta sähän oot sellainen.” ”Haista sinä paska. ”Kiitos sinulle esimies, kun olet joustava ja kaikin puolin reilu.” ”Mitä vittuilua tämä on?” hän kysyy. Paloesimies lukee oman korttinsa. ”Mitä se tuolta tulee. Esimies on jo odottavalla kannalla. ”Toi on aika vaarallista puhetta. Eihän siitä tule kuin sanomista”, esimies sanoo. Ja sitä paitsi kyllä mä oon oikeesti sitä mieltä, että sinä olet ahkera.” ”Tohon sä et usko itsekään”, kortin saaja toteaa. Konttorille se on tähän asti mennyt vain, jos se on tarvinnut kottia.” Ylipalomies ei kuitenkaan ole rahaton, eikä edes seonnut, vaikka hänen kasvojaan koristaakin sairaalloinen hymy. Ei ole. Ylipalomies astelee kaikkien yllätykseksi toimiston suunnalta. ”Suksikaa kuuseen, molemmat”, kiitelty yksikönkuljettaja sanoo. Kiitos sinulle! Teksti: Marko Partanen LIIAN TUMMAA PAAHTOA Paloaseman aamukahvipöydästä puuttuu jotain. Paloesimies lähettää kesämiehen asialle. ”Kävitkö laittamassa päällikön tuolille kanamunan, vai mikä hymyilyttää?” esimies tiedustelee. Olet energinen, sähäkkä ja aktiivinen. ”Käy tarkistamassa ylipalomiehen leposija, ettei siitä ole tullut sen viimeinen.” Kesämies tekee työtä käskettyä. ”Miks mun kortti on vaakatasossa, kun muilla on pystykortit?” ”Mä oon huomannut, että sä niin tykkäät siitä vaakatasoasennosta.” ”Miten voi yksi mies keksiä näin lyhyessä ajassa näin paljon kiusaa?” ”Nyt keksitään tolle kortinpiirtäjälle joku sopiva rangaistus. Kyllähän ne nyt sairaalassa tietää, mikä on ihmiselle terveellistä.”. ”Tosta kun jättää vittuilun pois, niin jäljelle vain huonosti piirretty kukka”, säiliökuski sanoo. ”Älä nyt, mä yritin piirtää mahdollisimman kauniin kukkasen, ja vain sulle.” ”Joo, joo, mutta tolla sykeröllä et kyllä pääse jääkaapin oveen.” ”Sykeröllä! Se on ruusu. Näin kovaa työpaikkakiusaamista ei palokunnassakaan olla nähty sitten 80-luvun”, säiliökuski sanoo. 52 Pelastustieto 6/2021 Suksikaa kuuseen, molemmat. ”Mitä sulla lukee?” hän kysyy ja katsoo höökin kuskia, joka alkaa tavata ääneen: ”Iso kiitos erityisen ahkeralle työmiehelle. ”Älkäähän nyt, lainasin idean HUS:n aineettoman palkitsemisen menetelmästä.” ”Nyt puhut paskaa
klo 9–16, to 7.10. Tapahtuma kokoaa alan ammattilaiset ja päättäjät sekä yritysten turvallisuudesta vastaavat henkilöt Messukeskus Helsinkiin. klo 9–16. Varmista paikkasi syksyn maksuttomassa huipputapahtumassa rekisteröitymällä ennakkoon osoitteessa turvallisuus.messukeskus.com Avoinna: ke 6.10. LIIAN TUMMAA PAAHTOA w w W w w w w TURVALLISUUS 2021 on täysin uusi ja ehdottomasti vuoden tärkein paloja pelastusalan ammattitapahtuma. klo 16–19. REKISTERÖIDY MAKSUTTA KÄVIJÄKSI KIINTEISTÖ FinnSec – Pohjoismaiden merkittävin turvallisuusteknologian ja -palveluiden tapahtumaa Kiinteistö – Kiinteistöjen ylläpidon ja korjausrakentamisen suurin ammattitapahtuma Suomessa Avita Audiovisual Expo – Suomen audiovisuaalisen alan tärkein kohtaamispaikka SAMAAN AIKAAN MESSUKESKUKSESSA YHTEISTYÖSSÄ. Afterwork keskiviikkona 6.10
54 Pelastustieto 3/2021 Vaarallisten aineiden vanhempi opettaja Jouni Salminen ehti tehdä useamman päivityksen TOKEVA-ohjeisiin. Viimeisimmän hän teki tänä vuonna ja siirsi kahdeksalla kuukaudella eläkkeelle jäämistään.
”Koulutukseen tulee hyvää väkeä. Heistä tulee hyviä päällystöviranhaltijoita.” Silti hän toivoo, että pelastusjoukkuetta johtavalla P31:llä olisi syvällinen pelastustoiminnan asiantuntemus, joka olisi jalostunut jo pelastajatutkinnon suorittamisesta lähtien. ”Kesämiehenä aloitin. Koin, että tällä työllä on merkitystä.” Jouni Salminen on opettaessaan Pelastusopistossa huomannut, että ammatti siirtyy yhä sukupolvelta toiselle. Alipäällystön kouluttaminen osoittaa, että siellä osaaminen on huippuluokkaa. Vapaaehtoiseen palokuntaan en ole koskaan liittynyt.” Palokuntamaailmassa pojat seuraavat usein isää ammatissa. Arvostin isän tekemää työtä ja tavallaan kasvoi itsekin siihen ympäristöön. Käytännön taitojen puolestapuhuja Pitkän linjan opettaja suree sitä, että säästösyistä harjoitusalueopetuksesta pitää tinkiä. ”Monet opiskelijat tulevat kertomaan terveisiä isältään, jota olen myös opettanut”, hän naurahtaa. Tosin se vasta kalliiksi käykin, kun käytännön taitoja ei pystytä alan tuleville ammattilaisille kunnolla antamaan. Teksti: Esa Aalto · Kuvat: Akseli Muraja ja Vesa Kujanpää J ouni Salmiselle ammatinvalinta oli helppoa. 6/2021 Pelastustieto 55 TAPASIMME Teit isäin palomieheksi. ”He ovat kouluttajalle myös antoisaa porukkaa.. NÄKEMYS MUUTTUI Jouni Salmisen työura alkoi muutaman viikon kurssituksella palomieheksi, mutta sen jälkeen hän on käynyt läpi kaikki alan koulutusportaat. ”Itselleni isä oli vaikuttaja ja esikuva. Isä työskenteli palomiehenä Raumalla ja hänelle oli selvää, että paloasema on myös hänen tuleva työpaikkansa. Ilmiö on hänestä mielenkiintoinen, jota voisi vaikka syvällisemminkin tutkia. Vanhan liiton mies kun olen”, hän hymyilee. Sittemmin näkemys on muuttunut. ”Kun päällystökoulutus toistakymmentä vuotta sitten avattiin kaikille, se keskustelutti alaa ja olin itsekin vanhan järjestelmän kannalla. He ovat tavoitteellisia ja oppivaisia
Niinpä kiinnostuin, mutta kahden vuoden jälkeen huomasin, että veri veti pelastusalalle. Taustalla on kokemusta, ja he osaavat peilata oppeja työelämässä kokemiinsa tilanteisiin. Koulutuksessa voidaan mennä asioissa syvällekin, käymme hyviä keskusteluja ja niissä tulee erinomaisia näkemyksiä, joissa myös opettaja oppii.” Jouni Salmisen kouluttajan ura alkoi 1980-luvun lopulla Otaniemessä, kun hän jäi alipäällystötutkinnon jälkeen harjoitusmestariksi. 56 Pelastustieto 6/2021 TAPASIMME Viimeinen savusukellusharjoitus 4. ”Niinpä Merivartioston pelastajat koulutettiin siihen tehtävään. ”Lamppu syttyi, että tuo on minun paikkani.” Työhaastattelussa hänet valittiin virkaan. Sitä ennen hän ehti tutustua myös pelastussukeltajan työhön Merivartiossa 40 vuotta sitten. Samalla. Oman kouluttautumisen lisäksi hän on halunnut jakaa tietoa myös muille. ”Siitä koukkasin järjestötehtäviin. Omaa ammatillista osaamistaan hän kehitti muun muassa Pelastusopistossa vaarallisten aineiden lyhytkurssilla. Salminen muistelee muun muassa, kun palomestari Raimo Silvander Torniosta antoi vinkin, että ruotsalaiset ovat kehittäneet sisäpalosimulaattorin eli lieskahduskontin. Hän sai paloesimiehen viran Kangasalta ja kävi samalla palomestaritutkinnon. ”Koulutus oli vakuuttavaa ja se sai minut kiinnostumaan asiasta.” Eräänä keväisenä päivänä vuonna 1997 hän nappasi lounaan jälkeen SPEKin lehtipinosta päivän Hesarin ja silmiin osui työpaikkailmoitus, jossa Pelastusopistoon haettiin vaarallisen aineiden kouluttamiseen vanhempaa opettajaa. Valtion palo-opistossa Otaniemessä rehtorina toimi Erkki Jaakkola, jolta sai paljon hyvää tietoa tulevaisuutta varten. kesäkuuta 2021. Siitä kehitys on edennyt valtavin askelin eteenpäin.” ”Mieleen on jäänyt Erkin lausuma: ihminen oppii kuulemalla, mutta unohtaa saman tien ja lukemalla, jonka muistaa jonkin aikaa sekä tekemällä, jonka muistaa koko ikänsä.” Kun koulutus siirtyi Kuopioon, Jouni Salminen ei ollut valmis lähtemään Savoon. Pelastajatutkinto antaa heille erinomaisen osaamisen. Olin kolme vuotta SPEKissä koulutuspalomestarina kehittämässä sopimuspalokuntien koulutusjärjestelmiä.” Silloinkin koulutus veti puoleensa. Sen seurauksena vastaavanlainen koulutus tuotiin Otaniemeen. Sitä piti myös harjoitella. Niinpä palasin Raumalle ja lähdinkin pian suorittamaan alipäällystötutkintoa.” Merivartiostossa elettiin aikaa, jolloin perustettiin pelastustoimintaan helikopterilaivue, mutta pintapelastajien virkoihin ei ollut varaa. ”Hän on eittämättä alan suurmies ja oli erinomainen ohjaaja nuorille opettajille.” Erkki ei jättänyt käyttämättä ideoita kehittää koulutusta. ”Erkki otti yhteyttä Ruotsiin ja järjesti meidät tutustumaan asiaan. Hälytyksen tullessa sukeltaja nostettiin vinssillä kopteriin joko laiturilta tai vartiolaivan kannelta. Olihan se nuorelle miehelle mielenkiintoista hommaa.” KAIKKI ALKOI OTANIEMESTÄ Pelastusalalla hän näki tärkeäksi oman ammatillisen kehittämisen. Jouni Salminen vierellään kollegat Ismo Huttu (vas.) ja Raimo Savola. Kouluttajan taipaleensa aloittamista hän piti hyvänä ratkaisuna. ”Tutustuin pelastussukeltajakurssilla kaveriin, joka työskenteli Saaristomeren Merivartiostossa. Hän houkutteli sinne töihin ja sanoi, että sukeltaja saa heti viran
Olen aloittanut siellä palokuntaurani 27.5.1976 eli työuraa on takana 45 vuotta. Siksi siihen pitää koulutuksessa saada parhaimmat mahdolliset valmiudet ja eväät. Tavoitteellista kuntoliikuntaa, kuten talvisin hiihtoa ja kesäisin rullahiihtoa. Jos itse syttyy jostain asiasta, eikä saa vietyä niitä eteenpäin. Jouni Salminen ja kotoisin Raumalta. ”Vaarallisten aineiden kuljetukset lisääntyvät jatkuvasti ja onnettomuusriskit kasvavat. HARRASTUKSET. 64 vuotta. 6/2021 Pelastustieto 57 TAPASIMME Nopeat KUKA OLET JA MISTÄ TULET. Kalusto ja tieto ovat entistä parempia.” ”Valmius tehtäviin on kohtuullista, mutta harjoittelua tietysti aina tarvitaan. ”Mutta se vasta loppupeleissä kallista onkin, jos alan työntekijöitä ei pystytä kouluttamaan kunnolla kädentaitoihin.” ”Ja on myös järjenvastaista ylläpitää kallista harjoitusaluetta, jos sitä ei käytetä.” ”Perusasiat kunniaan”, perää pitkän päivätyön pelastusalalla tehnyt Jouni Salminen.. Se vahvistaakin uskoa siihen, miten tärkeästä työkalusta on kyse. Moneen eri asiaan tarvitaan osaamista. Pitkän linjan opettaja toivoo, että uudistamisessa ei mene lapsi pesuveden mukana. Hyvä työyhteisö jää taakse virallisesti syyskuun ensimmäisenä päivänä. Sen jälkeen alkaa totutteleminen oloneuvoksen vapaaherran elämään. Rahakirstun kireyden takia on jouduttu tinkimään harjoitusalueopetuksesta, mikä on harmillista, sillä se on tärkeä koulutusalue käytännön taitojen opettamisessa. MIKÄ SAMMUTTAA. Sen voi nyt ladata nettiversiona ja se on käytettävissä kaikissa olosuhteissa.” Mittavaa tietämystään vaarallisista aineista hän on siirtänyt eteenpäin ja on tyytyväinen, että omalle työlle tulee jatkaja. Onneksi torjuntavalmius pelastuslaitoksissa paranee koko ajan. Sen takia eläköitymiseni siirtyi kahdeksalla kuukaudella.” Uudesta versiosta tekijä on saanut jo hyvää palautetta. Koulutus on vuosikymmenten aikana tehnyt todellisen tiikerinloikan. Luonnossa liikkuminen on tärkeää. IKÄ JA PERHE. Nuorempana harrastin myös kilpamelontaa ja saavutin kajakkiykkösissä SM-hopeaa vuonna 1987. Kentältä tulleilla paloesimiehillä ja palomestareilla on ollut halu kehittää ja viedä opetusta eteenpäin. Nyt 24 vuotta myöhemmin työ päättyy eläkkeelle siirtymiseen. MIKÄ ON MENNYT PAREMPAAN/HUONOMPAAN SUUNTAAN ALAN KOULUTUKSESSA. Ammattimaisuus on mennyt paljon eteenpäin 30 vuodessa, vaikka kussakin ajassa on annettu ja saatu parasta mahdollista koulutusta. ”Toivottavasti tärkeät opetukselliset sisällöt ymmärretään uudistuksessakin. Se on toki yksi onnettomuustyyppi muiden joukossa. VIIMEINEN TOKEVA-PÄIVITYS Jouni Salminen on ollut aktiivisesti kehittämässä yhtä vaarallisten aineiden tärkeintä työkalua eli TOKEVA-ohjetta. Käytännön taitojen riittävä opettaminen parantaa työturvallisuutta ja toiminnan tehokkuutta. Kun harjoitusvelvoitteita on paljon, tällaisen harjoituksen järjestäminen on hankalaa.” Hän sanookin, että pelastusalalla ollaan suurten vaatimusten edessä. ”Tästä on koulutuksessa pidettävä huolta. Ne, joilla on merkitystä perustehtävän osalta.” Valistusta ja neuvontaa hän pitää tärkeinä, mutta aina tarvitaan ammattitaitoinen pelastaja, joka osaa toimia erilaisissa onnettomuustilanteissa. Nyt meillä on esimerkiksi Euroopan paras harjoitusalue. Käytännön taitojen opetusta tarvitaan aina. Luen myös paljon ja kesäisin purjehdin, esimerkiksi Saaristomerellä ja Välimerellä asti. MIKÄ SYTYTTÄÄ. raumalaisesta tuli kuopiolainen. Perheeseen kuuluvat vaimo sekä 20ja 18-vuotiaat pojat. Pelastustehtävä on aina myös stressaava tilanne, jolloin rationaalinen ajattelu kärsii hektisessä tilanteessa. Lannistavat voimat. Itselle merkitykselliset asiat, kuten oma perhe. Isäksi tulin vasta kypsemmällä iällä ja lasten harrastuksissa olen ollut aktiivisesti läsnä. ”Isäkin hieman ihmetteli Raumalla, kun poika muutti Savoon”, hän naurahtaa. Pelastajalla pitää olla aina kunnollinen osaaminen käytännön taitoja vaativassa, monipuolisessa työssä.” Siksi hän suree sitä, että tiukan talouden takia harjoitusalueopetuksesta on jouduttu karsimaan. He ovat kouluttajina halunneet antaa oman ammattitaitonsa toisten hyödyksi. ”Se täyttää myös kaikki ne vaatimukset, jotka sille itse asetin. ”Kokonaisuuden hallintaan tarvitaan osaamista.” PERUSASIAT KUNNIAAN Parhaillaan pohditaan jälleen alan koulutuksen uudistamista. ”Kun uusin versio tuli päivitettäväksi, halusin sen vielä tehdä ennen kuin jätän nämä hommat
Opinnäytetyössä käsiteltiin aiheeseen liittyviä tekijöitä, kuten käsitteistöä, toiminnan järjestämistä ja lainsäädäntöä, sekä toteutettiin kvantitatiivinen kyselytutkimus. Päällystö koki öljyntorjunnan koulutuksen haasteena koulutusmateriaalin puutteen. Kuvakaappaus opinnäytetyöstä: Kauppamerenkulun pääväylät Saaristomerellä (Väylävirasto). tuksen puutteina mainittiin koulutusmateriaalin ja kouluttajan puute, alhainen motivaatio sekä työvuoroharjoittelun ajankäytön haasteet. Opinnäytetyössä tutkittiin kvalitatiivisin menetelmin pelastuslaitoksen öljyntorjunnan tasoa ja koulutusta. Osa kysymyksistä koski suoraan menetelmäohjekorttia ja sen kehittämistä. Menetelmäohjekortti on pelastustoiminnan johtajan työkalu tilanteissa, joissa tarvitaan tukea puolustusvoimilta. Tulosten perusteella voidaan todeta, että yhteistoiminnan tehostamiseksi tiedonkulkuun tulee kiinnittää huomiota. Kysely selvitti muun muassa yhteistoiminnan nykytilaa, aiheen tuntemusta sekä kokemuksia ja näkemyksiä tutkittavasta aiheesta. Näin ollen Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen toiminta-alue on arvioitu suuren riskin alueeksi. PEKKOLA, VESA: Puolustusvoimien osallistuminen pelastustoimintaan CBRNE-tilanteissa http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104296271 Työssä käsiteltiin puolustusvoimien osallistumista pelastustoimintaan CBRNE-tilanteissa. Kuvassa (3) näkyy punaisena riskialueet, joilla on suuri riski alusten yhteentörmäykseen ja siitä johtuvaan öljyvuotoon. 58 Pelastustieto 6/2021 OPINNÄYTTEITÄ Julkaisemme palstalla tiivistelmiä Pelastusopistosta valmistuneista opinnäytetöistä. Opinnäytetyön tarkoitus oli tutkia, miten merellä tapahtuvan öljyntorjunnan koulutusta voisi kehittää Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella. Tästä syystä öljyntorjunnan osaamisen tulisi olla alueella vahvaa. Koko päällystös14 Kuva 2 Kauppamerenkulun pääväylät Saaristomerellä (Väylävirasto). Tutkimuksen perusteella havaittiin, että yhteistoiminta koetaan sekä pelastuslaitoksissa että puolustusvoimissa tärkeäksi. Suomi on osallistunut yhteistyössä muiden Itämeren maiden kanssa BRISK-projektiin, jossa selvitettiin koko Itämeren alueen osalta alusonnettomuuksista aiheutuvia ympäristöriskejä ja niiden vähentämismahdollisuuksia (Suomen ympäristökeskus 2020). Miehistön osalta öljyntorjunnan kouluPuolustusvoimien osallistuminen pelastustoimintaan CBRNE-tilanteissa Yhteistoiminnan tehostamiseksi tiedonkulkuun tulee kiinnittää huomiota. Tällä hetkellä pelastuslaitoksella on harjoitussuunnitelmat öljyntorjunnan koulutusajoihin, mutta yhtenevää koulutusmateriaalia ei ole runsaasti. Lisäksi työn perusteella havaittiin tarve käsitteistön ja sen tulkinnan selkeyttämiselle.. Kuva 3 Kuvassa näkyy suurimmat riskialueet alusten yhteentörmäyksen johdosta sattuvaan öljyonnettomuuteen (HELCOM 2020). Tukipyyntöprosessiin liittyy haasteita ja epäselvyyksiä, jotka hankaloittavat yhteistoimintaa pelastustoimintaan osallistuttaessa. Alueella kulkee runsaasti laivaliikennettä, mikä lisää riskiä alusonnettomuuksiin. sä työskentelevä henkilöstö ei ole osallistunut käytännössä öljyntorjuntaan, jolloin alue on jäänyt vieraammaksi. Esimiehille olisi hyvä jakaa yhtenevää koulutusmateriaalia, jota he pystyisivät käyttämään työvuorokohtaisessa koulutuksessa. Löydät kattavasti pelastusalan opinnäytteet ja julkaisut osoitteessa: https://peo.verkkokirjasto.fi Öljyntorjuntaan lisää koulutusta ja oppimateriaalia KOSKINEN, RIKU: Öljyntorjunnan koulutuksen kehittäminen Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104175018 Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen toimintaympäristöön kuuluu Saaristomeri, joka on luontoarvoltaan merkittävä alue. Tutkimusmenetelmänä oli kuusi ryhmähaastattelua, joissa läsnä oli kahdesta kuuteen henkilöä joka ryhmässä, sekä neljä yksilöhaastattelua. Opinnäytetyön tulosten pohjalta esitettiin miehistölle öljyntorjunnan koulutuspäiviä sekä päällystölle laadittiin koulutusmateriaali öljyntorjunnasta. Opinnäytetyö tehtiin toimeksiantona Pelastusopistolle. Miehistön koulutuksen tulisi olla pääsääntöisesti harjoituksiin painottuva. Itämeren suojelukomissio HELCOM (Helsinki Commission) on tehnyt BRISKprojektin tuottaman riskianalyysin pohjalta kartan, jossa näkyvät mahdolliset suuret riskit öljyvuodon sattuessa. Työn tavoitteena oli selvittää pelastustoimintaan osallistumiseen liittyviä tekijöitä, puolustusvoimien ja pelastuslaitosten välisen yhteistoiminnan nykytilaa ja luoda menetelmäohjekortti m6g TOKEVA 2021:een. Sen tarkoituksena on yksinkertaistaa tukipyyntöprosessin aloitusta ja madaltaa kynnystä tukipyynnön tekemiseen. Kysely lähetettiin pelastuslaitoksissa ja puolustusvoimissa erikseen valituille kohderyhmille. Siihen on pyritty keräämään keskeiset asiat, joita päällystön tulisi tietää öljyntorjunnasta
Samantyyppisiä tarkistuslistoja käytetään monipuolisesti myös muilla niin sanotuilla kriittisillä aloilla, kuten ilmailussa, sotilasalalla ja terveydenhuollossa. Siksi näihin hälytetään usein useita yksiköitä eri paloasemilta. Opinnäytetyötä ja tuloksia voi hyödyntää muun muassa vastesuunnittelussa, riskinarviossa ja pelastustoimen johtajan tekemän vasteen tarkistamisen tukena. Teoriaosuudessa käsiteltiin automaattisten sammutuslaitteistojen ohjaavia säädöksiä ja velvoittavia ohjeita. Tarkistuslistoja voi miehistö ja päällystö hyödyntää vesistöissä tapahtuneiden onnettomuuksien hoitamiseen. Vuonna 2019 Suomen vesipelastustehtävillä vain noin 53 % onnettomuusselosteiden täyttäjistä on kokenut, että riskinarvio ja vasteenmuodostuminen on toiminut hyvin. SEPPÄ, RIKU: Automaattisen sammutuslaitteiston valinta sairaalan eri tiloihin. Listoille on tarvetta myös pelastusalalla. Tavoitteena oli tehdä myös tarkistuslistoja lähinnä Pirkanmaan vesistöissä tapahtuvien onnettomuuksien mahdollisimman tehokkaan hoitamisen tueksi miehistölle ja pelastustoimintaa johtavalle henkilöstölle. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104084396 Opinnäytetyön aiheena oli selvittää erilaisten automaattisten sammutuslaitteistojen valintaa sairaalan eri tiloihin. Tämä aiheuttaa muun muassa resurssityhjiöitä, johtaminen vaikeutuu ja tieliikenneturvallisuus vaarantuu. Säädösten muuttuminen työn aikana toi haasteen tulkita säädöksiä ajantasaisesti. Tällainen toiminta tarjoaa mahdollisuuden merkittäviin säästöihin kalustohankinnoissa ja mahdollisuuden uudistaa nykyistä ajoneuvokalustoa pienellä budjetilla. Vesipelastusja vesiliikenneonnettomuustehtävien vasteet muodostuvat helposti vähintään joukkuetasoisiksi tehtäviksi. Haastatteluilla haluttiin tarkempaa ja yksilöllisepää tietoa kyselyvastausten tueksi. Esimerkkikohteena käytettiin Kuopion Yliopistollista keskussairaalaa. Tarkistuslistoja vesipelastustehtäville ja hälytysvasteiden tarkastelua Vasteet muodostuvat helposti vähintään joukkuetasoisiksi tehtäviksi. Automaattisen sammutuslaitteiston valinta sairaalan eri tiloihin Pelastuslaitoksen säiliöautojen rakentaminen LOPONEN, PEKKA: Tarkistuslistoja vesipelastustehtäville ja hälytysvasteiden tarkastelua http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104165006 Toiminnallisessa opinnäytetyössä on hyödynnetty myös määrällistä ja laadullista tutkimusmenetelmää. Työlle on tarvetta, jotta unohduksien määrä saataisiin minimoitua ja pelastustyöt olisivat mahdollisimman työturvallisia usein vaativissakin olosuhteissa. On koettu, että avuntarvitsija on usein kriittisessä hädässä tämäntyyppisillä hälytystehtävillä. Opinnäytetyössä automaattisista sammutuslaitteista kerättiin tämänhetkistä tietoa kyselyllä ja haastatteluilla. Työssä esitellään erilaisia automaattisia sammutuslaitteistoja ja niiden soveltuvuutta sairaalan eri tiloihin. Toiminnan ansiosta on pelastuslaitoksella nykyään erittäin hyvä ja nykyaikainen ajoneuvokalusto, jopa pienimmilläkin paloasemilla. Lähestulkoon aina ei avuntarvitsijalla ole kuitenkaan akuuttia hengenhätää – riskinarvio sekä vasteen muodostus voivat olla usein liian etupainotteista tai jopa ylireagoitua. Uudet rakentamista ohjaavat säädökset selkeyttivät automaattisten sammutuslaitteiden valintaa sairaaloihin. Työssä pohdittiin myös mahdollisuuksia yhdistää eri toimintoja, kuten hydraulisia lisälaitteita, pelastusajoneuvoihin. Kyselyllä halutiin tietää automaattisten sammutuslaitteistojen taso tällä hetkellä sairaaloissa ja laitteistojen kanssa toimivien henkilöiden näkemys automaattisten sammutuslaitteistojen suunnittelusta käyttöön saakka. 6/2021 Pelastustieto 59 OPINNÄYTTEITÄ OPINNÄYTTEITÄ Säädösten muuttuminen työn aikana toi haasteen. HIETAMÄKI, JARKKO: Pelastuslaitoksen säiliöautojen rakentaminen http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105036758 Tavoitteena oli selvittää mitä, asioita tulee huomioida, kun pelastuslaitos suunnittelee säiliöauton rakentamista omana työnä käytetylle kuorma-auton alustalle. Opinnäytetyössä käsitellään sairaalan eri tilojen käyttötarkoitukset. Tavoitteena oli tarkastella pelastustoimen tarkoituksenmukaisen vasteen suunnittelua ja toteutumista vesipelastusja vesiliikenneonnettomuuksissa. Opinnäytetyötä varten kerättiin tietoa haastatteluista ja pelastuslaitoksen kirjallisista dokumenteista sekä käytännön työskentelyn kautta. Kuopion yliopistollinen sairaala oli alkuperäinen työn tilaaja, jolle opinnäytetyötä tehtiin. Lopputuloksena syntyi näkemys automaattisten sammutuslaitteistojen merkityksestä ihmisten ja rakennuksen turvaamiseksi. Opinnäytetyössä käsiteltiin pelastusajoneuvoille asetettuja lakeja ja SFS-standardeja sekä muita vaatimuksia. Rakennusprosessin havainnollistamiseen käytettiin oman työskentelyn ohessa otettuja valokuvia.. Etelä-Pohjamaan pelastuslaitoksella on jo vuosien ajan rakennettu osa uusista säiliöautoista itse ja saavutettu näin vuositasolla merkittäviä säästöjä
Onko tilanne odotettu vai toisenlainen. Taktiikka koostuu viidestä perusperiaatteesta: 1. Tiedusteluun tarvittava aika vaihtelee. Teksti: Jildou Visser 1–6/2020 Kuvakaappaus: Brand en Brandweer 5/2020.. Etsi tiedustelulla vastaukset kolmeen kysymykseen 1. Myös kylmät savukaasut saattavat syttyä. Pääsenkö sinne. 3. 4. Lisäksi hänen tulisi kysyä, mitä alaiset ovat havainneet. Ratkaisu tähän on oviaukkoon kiinnitettävä savusulku, joka alareunaan jää 15 cm:n rako (PT 8/2017). Mikä on savun väri. Jos hyökkäysreitti on pitempi, jokin ikkuna saattaa rikkoutua, kun olet sisällä. Tiedustele ulkoa käsin ”Jos palavaa huonetta pystyy jäähdyttämään ulkoa käsin, palon voi lyödä alas. Mikä on tuulen suunta. Älä aina jäähdytä savukaasuja. Pääseekö palon luokse ulkoa käsin. Pystymmekö jäähdyttämään paloa riittävästi. 4. Käytä arviointiin alla olevia nyrkkisääntöjä. 5. Jäähdytä ulkoa käsin. Palon aikana ulkoseinien lämpötilaerot tasoittuvat tai niissä voi olla hyvä lämpöeristys”, opettaja Ricardo Weewer kertoo. Missä palaa. Näin lyhyt viive ei vaikuta palon leviämiseen eikä sisällä olevien ihmisten pelastamiseen.” 2. Koska asunnoissa on nykyään paljon enemmän synteettisiä materiaaleja, avoin ovi voi kiihdyttää paloa. Tärkeintä on viedä se palavaan huoneeseen. Stressitilanteissa emme huomaa kaikkea, vaan toimimme rutiininomaisesti. Sulje ovet mahdollisimman tiiviisti. Siinä ovat kaikki palon kulkuun vaikuttavat tekijät. Yhden sohvan tehon pystyy jäähdyttämään korkeapainesuihkulla (125 litraa minuutissa). Vaikka suihkut eivät ulottuisi itse palopesäkkeeseen, niillä voi silti jäähdyttää paloa ja lyödä sen alas. 3. Jos liekkejä ei näy, katso ikkunoista, raota hetkeksi ovea tai käytä lämpökameraa. Ajattele palokolmiota. Matalapainesuihkulla pystyt sammuttamaan 40 m 2 :n huoneen palon (10 MW). Jos liekit lyövät ulos, suihkuta sisään. Missä palaa. 3. Jotta onnistuisit sammuttamaan, sinun on tiedettävä, missä huoneessa palaa. Pysähdy ja harkitse ”Tunnemme kaikki paloja, joissa ennakkokäsitys osoittautui vääräksi. Niin kauan kun ulko-ovi on kiinni, palo on happirajoitteinen. 2. Jos kaksi sohvaa palaa, ota mukaasi matalapainesuihku (450 litraa minuutissa). 6. Kun olet tällä tavalla rajoittanut palon, hyökkää sisälle ja sammuta. Pystymmekö jäähdyttämään paloa riittävästi. Ennen tiedustelu letkun kanssa ei aiheuttanut vaaraa, vaikka avasimme ovia. Tietenkin kaikkien ovien ja ikkunoiden tulee olla suljettuina. 5. 2. Jokainen avoimen oven tai ikkunan neliömetri kasvattaa palotehoa 2,5 MW. Rajoita ilmanvaihtoa. Vasta tämän jälkeen hän valitsee sammutustaktiikan”, tutkija Hans Hazebroek kertoo. Turvallisen sammutushyökkäyksen edellytykset 1. 3. Vuonna 2014 tehdyissä kokeissa 20 sekunnin tiedustelu auttoi laatimaan nopeamman ja turvallisemman sammutustaktiikan. Olennaista ei ole, käytätkö Cobra-sammutusleikkuria, matalapainevai painevaahtosuihkua. Inhimillisten virheiden välttämiseksi suosittelemme, että yksikön johtaja pysähtyy hetkeksi, tekee havaintoja ja harkitsee. Oven avauksesta sinulla on kaksi tai kaksi ja puoli minuuttia aikaa siihen, että palo saavuttaa täyden tehonsa. 60 Pelastustieto 6/2021 ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski HOLLANTI, PELASTUSOPISTO Uusi sammutustaktiikka Hollannin pelastusopisto IFV on kehittänyt uuden, kokemukseen ja tutkimukseen perustuvan, sammutustaktiikan pieniä asuntopaloja varten. Arvioi paloteho ja ota mukaasi tarpeeksi jäähdytystehoa 1. Tämän jälkeen voit hyökätä suorinta reittiä ja sammuttaa palon. Juuri tähän py rim me ovet sulkemalla. Arviossa olemme olettaneet, että 40–50 % vesivirrasta höyrystyy. 2. Joissain tilanteissa lämpökamera auttaa löytämään palavan huoneen, mutta ei aina. Jos palo saa ilmaa, sohva palaa 2,5 MW:n teholla. Sammuta mahdollisimman pian. Jos se on mahdollista, palon voi lyödä alas pienellä vesimäärällä. ”Varaa aikaa tiedusteluun
”Sammutamme palon ja pelastamme sitten asukkaat”, Giger kertoo. Mies ei saanut lokeron 60 cm x 35 cm ovea avattua ja soitti poliisille. Tyyny sijoitettiin julkisivun ja pilarin väliin. Sairaankuljettajat eivät saaneet kättä irti. Sitten he katkaisivat pohjan metallitankoja. Tikasyksikkö esti paloa leviämästä ylöspäin. Lukkoseppää tarvittiin avaamaan vain kahden asunnon ovet. Huviajelu ostoskärryllä Piilosilla pakettiautomaatissa 11/2020 Nelivuotias tyttö oli tunkenut päänsä rakennuksen lasijulkisivun ja betonipilarin väliseen rakoon. Savusukeltajat hyökkäsivät porraskäytävän kautta palavaan asuntoon. Palokuntalaiset irrottivat kärryn kyljen pulttileikkurilla. Palo syttyi hyttysen torjunnasta hiuslakka-aerosolin ja savukkeensytyttimen avulla. Heiltä saatujen tietojen avulla selvisi, että useimmat asunnot olivat tyhjiä. Rakennuksen nousujohto paineistettiin. Kun hän ei saanut ovea auki, hän huusi leikkitoverilleen, joka pyysi apua ohikulkijalta. Poliisi ja palokunta saapuivat muutaman minuutin kuluttua. ”Poliisi kertoi saaneensa lukuisia soittoja talon asukkailta, jotka kyselivät sammutuksesta. Palomiehet yrittivät aluksi irrottaa hänet saippuan avulla. Hän veti oven perässään kiinni. Kolme nuorta löysi marketista viedyn ostoskärryn. Neljännen kerroksen asunnon palo uhkasi parvekkeiden kautta levitä ylempiin kerroksiin, joissa yhä oli asukkaita. He hälyttivät palokunnan. Nuoret tekivät hätäilmoituksen. Pian tyttö saatiinkin irrotettua. Palokunta kehotti muita odottamaan kotonaan, kunnes porrashuone on tuuletettu. Toinen ei reagoinut ovikellon soittoon, koska ajatteli, että tulipalo ei koskenut häntä. Evakuoidut saattoivat aamulla palata koteihinsa. Koska megafoni ei olisi kuulunut melun vuoksi, päätin käyttää tiedottamiseen tikasautoa. BONN, SAKSA Varovainen irrotus. Kun mittaukset osoittivat, että porrashuoneessa ei ollut häkää, asukkaat evakuoitiin paikalliseen väestönsuojelukouluun. Poliisi toimitti luettelon talon asukkaista. Hänet kuljetettiin sairaalaan tarkastettavaksi. Poliisi vei vahingoittumattoman pojan kotiin. Palo saatiin rajoitettua 20 minuutissa. Palomiehet eivät kuitenkaan saaneet ovea auki purkuraudalla. Lastenlääkärin huolehtiessa lapsesta palomiehet valmistautuivat nostotyynyn käyttöön. Palon aikana ylempien kerrosten asukkaille jaettiin pelastautumishuput. Työkorissa oleva palokuntalainen keskusteli parvekkeille tulleiden asukkaiden kanssa”, Giger kertoo. 6/2021 Pelastustieto 61 ULKOMAILTA ZOFINGEN, SVEITSI Tiedottaminen tikasautolla 6/2020 BERLIINI, SAKSA MELSUNGEN, SAKSA Palokunta hälytettiin illalla tornitalon asuntopaloon. Toisen asukas oli nukahtanut kuulokkeet korvillaan eikä tiennyt tulipalosta. Porrashuoneessa oli savua. 14-vuotias tyttö nousi kyytiin ja toiset työnsivät. Erityisen varovasti piti katkaista sormien ympärillä olevat tangot. Vasta hydraulisella pelastustyökalulla pelästynyt poika saatiin vapautettua. Teksti: Andres Marques 10/2020 Yhdeksänvuotias poika piiloutui pakettiautomaatin lokeroon, jonka oven käyttäjä oli jättänyt auki. Pelastustoiminnan johtajan Bruno Gigerin saapuessa pihalla oli asukkaita, paloa ei näkynyt ja pamahduksia kuului. 14-vuotias saatiin irti 50 minuutissa ja vietiin sairaalaan röntgentutkimusta varten. Ajelun jälkeen tyttö huomasi, että kolme sormea oli juuttunut kärryn pohjaristikkoon
Paluu Tampereelle oli edessä 1978, kun hänet valittiin synnyinkaupunkinsa palopäälliköksi ja sittemmin paloja väestönsuojelupäälliköksi. Vuoden 1994 lopussa Sakarin elämänarvot asettuivat uuteen järjestykseen, kun äkillinen aivoverenvuoto iski, ja hän menetti tajuntansa apulaispalopäällikkö Olli-Pekka Ojasen käsivarsille. Aktiivinen päällikkö tunsi velvollisuudekseen vaikuttaa palotoimeen myös omaa kuntaa laajemmalla alueella. Erityisen mielissään Sakari oli palomies-sairaankuljettajien ammattitaidosta. Kokouksen saaminen Suomeen ja Tampereelle oli vuosia ollut Lehtisen kuningasajatus. Vakava sairaus ei mahdollistanut enää paluuta työelämään. Aktiivisuutta riitti myös moniin valtakunnallisiin komiteoihin ja työryhmiin. Sairauden jälkeen viimeksi tavattuamme keskustelimme hänen kodissaan nykypäivän pelastustoimesta. Ura eteni vauhdilla. Sakarin edeltäjää Einar V. Vaikka ison laitoksen päällikkyys on perin hallinnollisvoittoinen virka, Sakari ehti antaa voimakkaan panoksen myös laitoksen operatiiviselle toiminnalle. Mieleeni on jäänyt Sakarin naseva ohje: ”Olkaa avoimia tulevalle. Mitä tahansa ei saa hyväksyä, mutta aina kun alan etu on päällimmäisenä, hyviä päätöksiä on helppo tehdä”. Voit lähettää lyhyen tekstin mieluiten erilliseen tiedostoon (rtf tai doc) tai suoraan viestiin kirjoitettuna ja siihen liittyvän kuvan omana tiedostonaan esimerkiksi jpg-muodossa. Kun Suomen Palontorjuntaliiton lääninorganisaatio ja alueelliset väestönsuojeluorganisaatiot fuusioituivat, Sakari oli valmis rakentamaan yhtä sen isoa osasta, Hämeen palokuntaliittoa. Aineiston voi meilata: toimitus@pelastustieto.fi tai postittaa: Pelastustieto, Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki. Molemmat olimme iloisia alan hyvästä imagosta. Hän ehti olla myös Suomen Palopäällystöliiton puheenjohtaja, Tampereen aluehälytystoimikunnan puheenjohtaja sekä Palosuojelurahaston johtokunnan, pelastushallinnon neuvottelukunnan ja pelastushallinnon koulutuskeskuksen johtokunnan jäsen. Sakari ”Sakke” Lehtinen oli pitkäaikainen ystäväni: samaa ikäpolvea, kumpikin syntyperäisiä tamperelaisia, käyneet samaa oppikoulua ja olleet yhtä aikaa vuosilomasijaisena Tampereen palolaitoksessa. Vielä samana vuonna hänet valittiin Helsingin palolaitoksen paloinsinööriksi ja 1973 pääkaupungin palolaitoksen toiseksi apulaispalopäälliköksi. Palomiesja palokorpraalivuosien jälkeen Sakarin tie vei opettajaksi Valtion Palo-opistoon Espooseen 1971. Nurmea siteeraten: ”Kunnioittaen kalautan kuluneet kantapääni!” Juhani Katajamäki Pelastustiedon ja Palontorjunnan entinen päätoimittaja Kuva: Pirkanmaan pelastuslaitos Pelastustieto julkaisee veloituksetta nimitysuutisia, muistokirjoituksia, tietoja eläkkeelle siirtyneistä sekä lähinnä tasavuosia täyttävien syntymäpäivätietoja. Tampereen viimeinen palopäällikkö Sakari Lehtinen Sakari Lehtisen käsialaa on myös kaupungin varhainen aluepelastuslaitos, johon Tampereen lisäksi kuuluivat Pirkkalan ja Kangasalan kunnat. 62 Pelastustieto 6/2021 ALANSA AMMATTILAISET MUISTOISSA Tampereen viimeinen palopäällikkö Sakari Lehtinen kuului siihen palotoimesta pelastustoimeksi laajentuneen alan kapeaan kärkijoukkoon, jota perustellusti voi kutsua alan keskeisiksi vaikuttajiksi. Puhuimme myös tulevaisuudesta. Tiemme yhdistyivät 70-luvulla Helsinkiin, josta näköalapaikoiltamme seurasimme palotoimesta pelastustoimeksi laajentuneen alan kehitystä vuosikymmenten ajan. Nimityksiä, muistokirjoituksia ja eläköityviä veloituksetta lehteen. Muistissamme oli sekin aika, jolloin paloja pelastustoimi päättäjien mielestä oli vain ”välttämätön paha”. Muista liittää mukaan yhteystietosi. Tampere-talolla järjestettiin 1995 kansainvälinen palopäällystökonferenssi International Fire Chief Conference. Hän kuoli 78-vuotispäivänään 10.6.2021. Hän suosi koulutusta ja monin ajoneuvoja kalustohankinnoin piti huolta tehokkaan pelastustoiminnan ja sammutustyön ulkoisista edellytyksistä
010 555 5299 sähköposti: etunimi.sukunimi@scania.fi www.scania.fi Raskaat paloja pelastusajoneuvot Nostolava-autot HYDRAULISET NOSTOLAVAT Suoritamme myös huoltoja korjaustyöt sekä vuosikatsastukset. 6/2021 Pelastustieto 63 ALANSA AMMATTILAISET Pelastustarvikkeet Paloja pelastusautot Saurus Oy Saunatie 5, 40900 Säynätsalo Puh. 010 616 1400 | www.saurus.fi SCANIA SUOMI OY, ERITYISMYYNTI Petri Surakka Puh. 040 544 5495 info@sos-asu.com www.sos-asu.com/rescue SOS-Asu Ky Koulukatu 38 A1 90100 OULU Pelastamisen ammattilaisille RESCA RESCARI OY www.rescari.fi • 040 5950 164 Pelastustarvikkeet Mittauslaitteet ja kompressorit Kuivapukujen testauslaitteistot kemikaalipuvuille sukelluspuvuille pintapelastuspuvuille pelastuspuvuille Myös räätälöitynä kohteeseen. 010 616 1500 • www.vema.fi PALOJA PELASTUSKALUSTON erikoisliike vuodesta 1967 Liipasintie 8, 70460 KUOPIO p. 017 264 7220 myynti@savonpalokalusto.fi www.savonpalokalusto.fi Paloja pelastusautomyynti Tero Huovinen | 010 569 3670 Pekka Paananen | 010 569 3628 www.vehotrucks.fi www.suomenpelastuskeskus.fi Hälytysja viestintälaitteet Maastopelastus Palokunta-asut Työasut ensihoitoon, ensivasteeseen ja asemapalveluun Puh. 010 555 5273 Timo Iltanen Puh. Voivalantie 26 C, 20780 Kaarina info@miltest.fi • 040 5464 243 www.miltest.fi Hengitysilmakompressorit myynti huolto varaosat ilma-analyysit ostamme ja myymme myös käytettyjä koneita MUISTOISSA. 050 395 8567 Vema Lift Oy, Lakimiehenkatu 2, 20780 Kaarina puh. Huoltotöiden varaukset ja tiedustelut puh
Olen kokeillut myös ruoka&dipp i -Koskenlask ijaa ja smetanaa. Vettä lisätään sen verran, että lihat peittyvät ja sekaan laitetaan lihaliemival miste. Pidän usein luureja päässä myös työn ulkopuolella. Voita saa olla runsaasti. Pitkään haudutettu kermainen palapaisti perunamuusin kera on kuitenkin yksi lempiruoistani. LEMPIRUOKASI. Ja lapset tykkää. Täällä maalla asuessa voi touhuta kaikenlaista. Lopussa lisätään suuruste ja kerma. Rakentaminen saa ajatukset irtaantumaan aivan toisille urille, kuin työssä. Mitä pitempään, sen mureampaa lihasta tulee. Pilkottu sipuli kuullotetaan voissa. Ohje toimii hyvin myös riistaeläime n lihalla.. Mehiläisten seuraaminen ja niiden kanssa touhuaminen on herkistänyt tarkkailemaan myös luonnonilmiöitä. Bravuurini on lohikeitto. Naudan ulkofileen annetaan olla huoneenläm mössä puolesta tunnista tuntiin, ja se palastellaan pieniksi lasten suuhun mahtuviksi kuutioiksi. Naudan lihakuutiot paistetaan sipulivoiseoksessa vain sen verran, että pinta tummuu ja maustetaan mustapippu rilla sekä suolalla. Tämä kesä on myös ensimmäinen mehiläistarhurina ja olen korjannut jo ensimmäisen hunajasadon. Vapaalla kuuntelen paljon äänikirjoja ja erityisesti erilaiset elämäkerrat sekä yhteiskunnallisia ilmiöitä taustoittavat teokset kiinnostavat. MITÄ KUUNTELET. Pääsääntöisesti teen ruokaa lihasta, kanasta ja kalasta. Viime ajat ovat menneet oman kiinteistön erilaisissa rakennusprojekteissa. Lenkkipoluilla luureissa kuuluu englanninkielisiä podcasteja erilaisista ajankohtaisista aiheista. Kastiketta haudutetaan miedolla lämmöllä vähintään tunnin, mielellään kaksi. Molemmilla muunnoksi lla kastike toimii hyvin. Tarkkaile nesteen määrää, ettei pääse kuivumaan . Teksti: Kaisu Puranen · Kuvat: Esa Aalto, marian anbu juwan & joon2079 Pixabaystä Kermainen palapaisti • sipulia • voita • naudan ulkofilettä • suolaa • mustapippu ria • Fond du chef beef -lihaliemiva lmistetta • vettä • Maizena-su urustetta • kuohukerma a (vaihtoehtoin a/lisänä Koskenlask ija tai smetana) LEMPIHARRASTUKSESI. Sisäministeriössä hänen vastuullaan ovat muun muassa turvallisuusviestintä, asumisen turvallisuus ja onnettomuuksien ehkäisy. Kotioloissa päävastuu ruoanlaitosta on minulla. NÄISTÄ TYKKÄÄN Mehiläisten tarhausta ja perheelle kokkausta Pelastusylitarkastaja Jari Lepistön ura alkoi aikoinaan palokuntanuorista
Kun palomiesten lukumäärä nousi jo 5000 henkilöön, vaati heidän muonittamisensa valtavan huolto-organisation. Palontorjunta 4/1978 ja 9/1978 Hotelli Heinolanhovi räjähti. Hotellin nestekaasusäiliötä räjähdyshetkel lä täyttämässä ollut säiliöauton kuljettaja menehtyi vammoihinsa kuukauden kuluttua, joten uhriluku nousi kolmeen. Paineilmaa käytettiin noin 20 pullollista. Pelastusja sammutustöihin osallistui noin 80 palomiestä. Jos sinulla on vanha palokunta-aiheinen valokuva ja haluat jakaa sen muillekin, ota yhteyttä sähköpostitse: toimitus@pelastustieto.fi. Tutkijalautakunnan jäsen, palopäällikkö evp. Kuvassa hälytysmestari Erkki Raatikainen sekä hälytyskeskuksenhoitajat Sari Kiviranta ja Ritva Halkola (istumassa). Ensiksikin talvella paksun lumen ainosta kaatui kymmeniätuhansia tukkipuita Uudenmaan ja Hämeen rajapitäjissä, kesällä jälleen mäntymittari teki tuhojaan 7000–8000 hehtaarin alalla Savitaipaleen, Lappeen ja Puumalan pitäjissä. 6/2021 Pelastustieto 65 NÄISTÄ TYKKÄÄN ARKISTOJEN AARTEITA Suurpalo riehui Honkajoella ja Isojoella 1600 hehtaarin alueella kesällä 1959 Oulun kaupungin uusi ja tehokas paloasemarakennus otettiin käyttöön 1.5.1982. Ensi Jauros laati selostuksesta yhteenvedon. Palon alkuvaiheessa puhalsi navakka tuuli pohjoi seen, ja palo levisi kohti Isojoen pitäjän ja Vaasan läänin rajaa. Miten tapahtumat etenivät. Palokunnat saivat hälytyksen klo 11:n paikkeilla. Palokuntanaiset olivat kin tässä toiminnassa kohta alusta alkaen auliisti mu kana ja heidän ohellaan saapui muonitustehtäviin maatalousnaisia ja sotilaskotisisaria ym. Tämä suurpalo riehui kaikkiaan noin 1600 hehtaarin suuruisella alueella Honkajoen ja Isojoen pitäjissä. Räjähdys ja sitä seurannut tulipalo vaati heti yhden uhrin. Tilanne näyttikin aluksi toivottomalta, sillä kenelläkään ei ollut aavistustakaan siitä, kuinka laaja tulessa oleva alue oli. vapaaehtoisia. Pahoja palovammoja saanut hotellin vahtimestari kuoli muutama päivä myöhemmin sairaalassa. Kiitos! Sunnuntaina heinäkuun 19. Paloalueen yhä laajentuessa hälytettiin avuksi myöskin sotaväkeä Niinisalon ja Vaasan varuskunnista. Sinulla pitää myös olla oikeudet julkaista kuva. Metsien tuhojen kannalta on kulunut vuosi ollut sangen merkittävä. Rakennukseen sijoittautui myös aluehälytyskeskus. Pitkäaikaisen kuivuuden takia syttyi lähes 800 kuloa. päivänä 1959 havaittiin jo aamulla nousevan savupilviä Honkajoella Matokeitaan maaston suunnasta. Myöhemmin tutkijalautakunta totesi räjähdyksen johtuneen hotellin kaasuverkoston varolaitteiden toimintakelvottomuudesta. Lue Palontorjunta 6/1959:n jutut ja monta muuta arkistojen aarretta osoitteessa: pelastustieto.fi/arkistojuttu Hotelli Heinolanhovi räjähti ja syttyi tuleen 20.4.1978. Niiden saapuessa oli palo kyseessä olevalla alueella jo levinnyt varsin laajalle. Palomestari Hannu Koski kertoi Palontorjunnan ensimmäisessä jutussa palomiehen silmin nähtynä niistä vaikeuksista, joita sammuttajat tehtävässä kohtasivat
Sotilasarvoltaan hän oli kersantti. Pelastusalan koulutuksen lisäksi Janne koulutti itseään myös leipätyötään varten. Sotahistoria, isänmaallisuus ja sotaveteraanien kunnioittaminen olivat myös Jannelle tärkeitä asioita. Tero Nikander Kirjoittaja on Salon VPK:n hälytysosaston ryhmänjohtaja. Hän liittyi Salon VPK:n nuoriso-osastoon jo kymmenvuotiaana. Tällaista kilpailumatkaa ei ole koskaan aiemmin tehty Salosta. Hän oli syntynyt 11.2.1968 Halikossa. Hän ehti olla tässä työpaikassa voimalaitosoperaattorina vain kahdeksan kuukautta. Ilmoitus Jannen kuolemasta lamaannutti palokunnan toiminnan hetkeksi. Jäsenet valtasi suuri epäusko: ei tällaista voi tapahtua noin nuorelle. Osallistumalla lukuisille nuorten leireille eri tehtävissä hän tuli tutuksi palokuntalaisten keskuudessa koko Länsi-Suomen Pelastusalan liiton toiminta-alueella. Se kuitenkin jäi haaveeksi ja siviilityöt veivät voiton. Hän oli välillä tiukoistakin kannanotoista sekä mielipiteistä tunnettu periksi antamaton neuvotteluosapuoli. Janne Nurmi toimi Salon VPK:n päällikkönä yhtäjaksoisesti kymmenen vuotta. 66 Pelastustieto 6/2021 Tilaa itsellesi tai lahjaksi pelastustieto.fi/tilaa-lehti MUISTOISSA Salon vapaaehtoisen palokunnan päällikkö Janne Nurmi menehtyi äkilliseen sairauskohtaukseen työpaikallaan 21.5.2021. Erityisesti nuorisotyö oli Jannelle tärkeää. Vuonna 2018 hän suoritti voimalaitoksen käyttäjän ammattitutkinnon. Janne suoritti vuosien kuluessa lukuisia paloja pelastusalan kursseja, toimien välillä itsekin kurssin kouluttajana. Olemme menettäneet hyvän ystävän, isän, puolison ja todellisen ”brankkarin”. Palokuntaharrastusta ehti siis karttua yhtäjaksoisesti 43 vuotta. Hän luki paljon muun muassa Suomen talvija jatkosotaa käsittelevää kirjallisuutta ja kotoa löytyy useita asiaan liittyviä teoksia. Janne oli keskeisessä roolissa Salon alueen vapaaehtoisten palokuntien neuvottelijana silloin, kun Salon vapaaehtoisen palokunnan päällikkö Janne Nurmi nykyistä aluepelastuslaitosmallia luotiin koko valtakuntaan. Vuonna 2017 Janne johti Salon VPK:n nuorisoosaston kilpailujoukkueen kansainvälisen palokuntanuorten CTIF-kilpailumatkan Itävallan Villachissa. Hän ymmärsi, että VPK-toiminta voi jatkua vain nuoriso-osaston koulutuksen ja kasvatuksen kautta. Vuonna 1991 Janne toimi Hangon Rannikkopatteristossa väliaikaisena kouluttajana ja tavoitteena oli ura puolustusvoimissa. Leipätyönsä Janne teki voimalaitosja kaukolämpötuotannon parissa, viimeksi Lounavoima Oy:n tuotantolaitoksella. Janne Nurmi oli sydämeltään ja hengeltään vapaaehtoisen palokuntatyön puolestapuhuja ja tekijä. Aktiivisuudesta hänelle myönnettiin vuonna 2017 erittäin harvinainen harrastustuntimerkki (10000 tuntia )