Pelastustieto 6/2022 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

– auttajaketju toimi mallikkaasti Lapsi jäihin 6/2022 PELASTUSTOIMEN, ENSIHOIDON JA VARAUTUMISEN MEDIA PEKON AUDITOINTI antoi hyvät tulokset SÄHKÖPALOAUTOT esillä Saksan messuilla LAPSI VAJOSI JOKEEN JA PELASTUI – auttajaketju toimi mallikkaasti ja täydentävät sammutusmenetelmät jo arkipäivää Kärkiyksiköt
Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. Lasse Moisio • +358 40 359 1676 • lasse.moisio@esterigroup.fi Peter Kallio • +358 40 734 0308 • peter.kallio@esterigroup.fi SAATAVILLA 16 ERI MALLIA! • Markkinoiden nopeimmat akkutoimiset pelastustyökalut • Entistäkin tarkempi nopeuden säätely • Älykäs akkujen hallinta • Loistava pito levitettäessä ja puristaessa • Älykkäät virransäästöominaisuudet • Parannettu, iskunkestävä etukahva • Voidaan käyttää myös veden alla • Akkujen lataus onnistuu suoraan työkalussa • Aiempaa isompi akku RAJOITTAMATONTA TEHOA. PÄÄKIRJOITUS UUDET, NOPEAT PENTHEON-TUOTTEET NYT SAATAVILLA ESTERI GROUP tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella
UUDET, NOPEAT PENTHEON-TUOTTEET NYT SAATAVILLA ESTERI GROUP tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. Sen jälkeen pelastustoimea rahoittaa valtio. Kun hyvinvointialueiden rahoitus on jo nyt huteralla pohjalla, on huolena, miten rahaa riittää pelastustoimen tarpeisiin. Muutoksen alkuvaiheessa keskeistä on turvata toiminnan jatkuvuus. 6/2022 Pelastustieto 3 Alle sata päivää uuteen Päätoimittaja Esa Aalto, p. Vain muutamilla hyvinvointialueilla on enää tekemättä päätökset esimerkiksi virkanimityksistä. Sellainen on muun muassa palkanmaksu. Myös Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueella aletaan hakea uutta pelastusjohtajaa Jaakko Pukkisen irtisanouduttua. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. Uudistuksen suurin ydin onkin siinä. Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun Kansi Kimmo Kaisto Pelastustieto on Aikakausmedia ry:n jäsen PÄÄKIRJOITUS PELASTUSTIETO ON MEDIA, JOKA KATTAA PELASTUSALAN KOKO KENTÄN. 044 7280402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin p. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. 044 7280401 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino PunaMusta 2022 ISSN 1236-8639 Tietosuoja Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakasrekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon. Tulosaluejohtajaksi valittu Mika Kontio valittiin vastaavaan tehtävään Pirkanmaalle. Samalla kuntien omistajuus jää historiaan. Organisaatioiden järjestäytyminen on loppusuoralla. Pelastuslaitokset ovat olleet valmistelussa hyvin mukana. 0505620735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu, p. Siihenkin on saatu uhkakuvia aikaiseksi, sillä hyvinvointialueiden talousja palkkahallinnon tuottajaksi valitun Sarastian ongelmat Helsingin kaupungin palkanmaksussa antavat aihetta huoleen. Toivottavasti ongelmista pääkaupungissa ehditään ottaa opiksi ennen kuin hyvinvointialueilla aloitetaan palkanmaksu.. Valtion rahoilla toimitaan. Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan. KÄSITTELEMME MYÖS ENSIHOITOA JA VARAUTUMISTA. 044 7280401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaajapalvelu p. Pelastustoimea johtavat henkilöt on lähes kaikilla alueilla valittu. Vuoden vaihtuessa pelastuslaitokset siirtyvät uusille hyvinvointialueille yhdessä sosiaalija terveyspalvelujen kanssa. PELASTUSTIETO-LEHTI ILMESTYI ENSIMMÄISEN KERRAN VUONNA 1950. Eniten avoinna tilanne on Varsinais-Suomessa, jossa valintaprosessi pitää aloittaa alusta. Vaikka pelastuslaitokset ovat osa itsehallinnollista hyvinvointialuetta, ovat ne vahvasti valtion ohjauksessa, erityisesti rahoituksen takia. Lasse Moisio • +358 40 359 1676 • lasse.moisio@esterigroup.fi Peter Kallio • +358 40 734 0308 • peter.kallio@esterigroup.fi SAATAVILLA 16 ERI MALLIA! • Markkinoiden nopeimmat akkutoimiset pelastustyökalut • Entistäkin tarkempi nopeuden säätely • Älykäs akkujen hallinta • Loistava pito levitettäessä ja puristaessa • Älykkäät virransäästöominaisuudet • Parannettu, iskunkestävä etukahva • Voidaan käyttää myös veden alla • Akkujen lataus onnistuu suoraan työkalussa • Aiempaa isompi akku RAJOITTAMATONTA TEHOA Vuodenvaihteeseen on enää alle sata päivää. Voidaankin todeta, että aikaisemmin ”mörkönä” koettu valtio pelastuslaitosten isäntänä toteutuu nyt. Tämä ei ole enää suurempia intohimoja kentällä herättänyt
K U V A : JU H A M IK K O L A 14 Lapsi vajosi jokeen – haalarit vaihtuivat pintapelastuspukuun
6/2022 Pelastustieto 5 3 Pääkirjoitus 6 Ajassa 10 Pelastusalan maailma 14 Hälytysilmoitus 30 Ukraina puhutti 32 Mirafoni 34 Teema: Työturvallisuus ja kärkiyksiköt 37 Teema: Keski-Suomen monitoimiyksiköt 39 Interschutz: sähköä ja robotteja 40 Unohtumaton Eldis 22 Malmilla 42 Mokkatakkimaisteri 44 Massatapahtumiin varautuminen 46 Puheenjohtajalta 52 Liian tummaa paahtoa 58 Opinnäytteitä 60 Ulkomailta 64 Näistä tykkään: Niko Ara 65 Arkistojen aarteita 66 Seuraavassa numerossa 26 Hätäkeskuspäivystäjille amk-tutkinto. 62 Saksan messuilla esiteltiin lukuisia sähköpaloautoja 12 Hyvinvointialueiden pelastusjohtajien virkavalinnat 48 Vanhan öljysäiliön poisto tuotti ikävän yllätyksen 54 Petri Talikka tuli alalle puolivahingossa K U V A : E S A A A LT O
yhteistyössä ympäri Suomen PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO www.sppl.fi • Sopimuspalokuntien opintopäivä – Täydentävät sammutusmenetelmät 17.9. 15.9. Evo • Paloturv.viikko 26.11.–1.12. Tänä vuonna kantavana teemana on yritysten iskunkestävyys, mikä on tämän hetken kriisiytyneessä toimintaympäristössä elintärkeä ominaisuus kaikille yrityksille”, kertoo koulutuspäällikkö Mikko Poutala Suomen Palopäällystöliitosta. Lähestymiskulmina ovat yrityksen johtaminen ja iskunkestävyys, sisäinen kriisiviestintä, yritysten psykologinen turvallisuus sekä kansainvälisen toimijan varautuminen uhkiin. Esitykset varmasti antavat puheenaihetta! Toivomme jälleen saavamme kokoon laajan joukon turvallisuusalan asiantuntijoita eri toimialoilta.” Yritysturvallisuusfoorumin yhteydessä vieraillaan Tukholmassa Skydd 2022 -messuilla. ”Esitysten ohella haluamme antaa osallistujille mahdollisuuden kohdata kollegoitaan ja laajentaa verkostojaan. • Vauriopuukoulutuksen opintopäivät 28.–29.10. Vantaa • Sop.palokuntien Tunti turvaa -verkkoluento 6.9. Onnettomuustilanteiden case-esimerkit ja niistä saatavat opit ovat olleet antoisia. ajankohtaispäivät 22.–23.9. Yritysturvallisuusfoorumin järjestävät yhdessä Suomen Palopäällystöliitto, Finnsecurity, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ja Suomen Paloinsinööriyhdistys. mennessä.. Tällä kertaa esillä on Helsingissä joulukuussa 2021 tapahtunut Meiran paahtimon tulipalo. Ilm. • TAST-kertauskurssi 17.–18.11. lokakuuta. Teams PELASTUSOPISTO www.pelastusopisto.fi • EH-palvelun hälytysajoneuvon kuljettaminen -kouluttajajatkokurssi 14.–15.11. Siitä kerrottiin laajassa Hälytysilmoitus-jutussa Pelastustiedossa 3/2022. ”Olemme jälleen saaneet kokoon nipun äärimmäisen mielenkiintoisia esityksiä foorumille. Yritysturvallisuusfoorumi kutsuu taas Itämeren aalloille Silja Symphonille oppimaan ja verkostoitumaan 26.–28. viim. Teksti ja kuva: Kimmo Kaisto Lisätietoja: https://www.sppl.fi > Koulutukset > Turvallisuusfoorumit Tapahtumaan voi ilmoittautua 27.9. UPL, Helpe ja FSBR • Päivä paloasemalla 26.11. Kuopio • Sop.henkilöstön samm.tekniikkakurssin sem. Tampere • Tulitöiden kurssinjohtajakoulutus 28.–29.9. Näistä 18 on huvialuksen ja 2 kauppa-aluksen paloa. Pori • Pel.alan työterveyshuollon ja työturv. Erityisinä teemoina ovat tänä vuonna turvallisuustekniikka ja paloturvallisuus. 16.–17.11. (Lähde: Esa Kokki, Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto, tiedot Prontosta) ALALLA TAPAHTUU PALOKUNTAAN.FI www.palokuntaan.fi • Kivijalka-risteily 2022, Hki 23.–24.9. SPEK www.spek.fi • Rakenteellisen palonehkäisyn opintopäivät 12.–13.10., Rovaniemi. Aluspaloja oli keskimäärin 41 vuodessa edellisten kymmenen vuoden aikana. SPAL www.spal.fi • Luottamushenkilöiden koulutus 13.10.–14.10. 6 Pelastustieto 6/2022 TAPAHTUMA Yritysturvallisuusfoorumi 2022 vierailee myös Skydd-messuilla AJASSA AJANKOHTAINEN LUKU 20 aluspaloa on kirjattu pe lastuslaitosten rekisteriin tammi–heinäkuussa 2022
Ihmiset autossa vielä. Esa Aalto Sottungsby FBK:n ajoneuvot kokoontuneena Bisa Gård:lla satavuotisjuhlapäivänä 31.7.2021. ” Satuin kolaripaikalle heti, kun oli tapahtunut. Palokunnalla on vuosittain reilun tusinan verran tehtäviä. Korona-aikana se jälleen hiipui, mutta nyt toimintaa taas on ja nuorille järjestetään säännöllistä toimintaa. Kyläpalokunnan yksi erikoistumismuoto on myös auttaa oman kylän väkeä myrskypuuvaurioiden korjaamisessa. Harjoituksessa kävimme yhdessä katsomassa nopeimpia lähestymisreittejä esimerkiksi grillipaikoilla. Auto savusi sisälle, eli paloriski korkea. ” Suomea vaivaa pelastajapula. Tästä saimme pelastuslaitoksilta hyvää palautetta.” Palokunta on myös mukana suuremmissa vasteissa, jos kansallispuistossa syttyy tulipalo. Palokunta toimii itäisellä Vantaalla. Saatiin äiti ja vauva turvaan, autoa ei saatu siirrettyä, kun vaihdetta ei saatu vapaalle. Siinä pystyimme antamaan paikallistuntemusta alueen maastosta. ”Harjoituksella halusimme tehdä itseämme tutuksi myös yksikön johtajille ja mestareille, jotta he voivat hälyttää meidät, vaikka vaste ei pienissä keikoissa täyttyisikään.” Tulevaisuus on valoisa palokunnassa, vaikka jäsenmäärä voisi olla suurempikin. ”Sijaitsemme omakotitaloalueella ja olemme saaneet uusia jäseniä muualta muuttavista, toisessa palokunnassa aikaisemmin toimineista henkilöistä”, Helenius iloitsee. Pelastajien koulutusmäärät tulisi kaksinkertaistaa. Sillä on oma maastokelpoinen sammutusauto. Sottungsby FBK täytti viime vuonna sata vuotta, mutta juhli sitä nyt, 101-vuotiaana. ” rescEU-kapasiteettien rakentaminen on tärkeä askel EU:n yhteisen varautumisen osalta, mutta paljon on vielä tehtävääkin. Tee Tuominen 12.8. ”Meillä oli taannoin yhteisharjoitus Helsingin ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitosten kanssa. Jussi Rahikainen 18.8. ”Meitä voi luonnehtia perinteiseksi kyläpalokunnaksi”, puheenjohtaja Sebastian Helenius sanoo. Ja varautua pitäisi laajaan kirjoon erilaisia skenaarioita. Pauliina Eskola 16.8. Nyt on korkea aika osoittaa tähän tarvittavat lisämäärärahat. Palokunta on erikoistunut maastopelastukseen ja metsäpalojen sammuttamiseen. Metsää onkin paljon palokunnan toiminta-alueella. Krista Mikkonen 17.8. Sain ajatuksen ohjata liikennettä niin paloauto pääsi kohteeseen. Palokunnan perustava kokous on pidetty samalla paikalla päivälleen sata vuotta aikaisemmin.. Kun hätä on suuri, on avun oltava lähellä. Sottungsby FBK:lla on myös nuorisotoimintaa, joka saatiin pienen tauon jälkeen uudestaan käyntiin juuri ennen korona-aikaa. 6/2022 Pelastustieto 7 TWITTER VPK TOIMII AJASSA Perinteinen kyläpalokunta K U V A : S E B A S T IA N H E LE N IU S ” 7 M€ lisärahoitus Pelastusopistolle ei heilauttaisi valtion budjettia juuri lainkaan, mutta pelastustoimen palveluiden turvaamiselle ja kansalaisten turvallisuudelle sillä olisi valtava merkitys. Jos pelastajia ei ole tarpeeksi, uhkaa arjen turvallisuuden perusta vaarantua. Hälytysosastossa näitä tehtäviä hoitaa kymmenkunta palokunnan jäsentä. ”Meillä on moottorisahauksen taitavia henkilöitä, jotka pääsevät näillä keikoilla myös harjoittelemaan”, Helenius sanoo. Paloasema sijaitsee myös lähellä Sipoonkorven kansallispuistoa
Syynä on yksinkertaisesti huono taloudellinen johtaminen”. Työtä on jo tehty, mutta paljon on vielä tehtävää. Esimerkiksi pelastuslaitoksissa tulisi tehdä tasaarvoja yhdenvertaisuussuunnitelmat sekä saattaa olemassa olevat palvelemaan paremmin nimenomaan pelastusalan henkilöstöä. Toimin Savion VPK hallituksen puheenjohtajana ja hälytysosastossa. 2 Porvoon vanhassa kaupungissa syttyneen tulipalon leviäminen muihin puukorttelin rakennuksiin oli vain senttien päässä. Eilen vierailtiin sukellusseura Delfinin Norppaleirillä Raippaluodossa. Takana on myös kovemman tuulen treeniä vaihtelevissa alkusyksyn keleissä! #wärtsilärescue #prohocrescue #meripelastusseura #meripelastus #sar #searchandrescue #ensihoito #ensivaste #pohjanmaanhyvinvointialue #urheilusukellusseuradelfin #norppaleiri AJASSA MITÄ KUULUU. Palokunnassa oppii monenlaisia turvallisuustaitoja, joita jokaisen kansalaisen olisi hyvä osata. ”Palon leviäminen saatiin ihan viime hetkellä rajattua vanhan, mutta toimivan palomuurirakenteen avulla. K U V A : M E R IP E LA S T U S S E U R A V A A S A Tärkeää työtä tasa-arvon eteen Outi Salo aloitti huhtikuussa pelastustoimen tasa-arvoja yhdenvertaisuustyön koordinaattorina sisäministeriön pelastusosastolla. hyvinvointialueiden tunteminen, luoda hyvät yhteistyörakenteet sekä Pelastusalan tasa-arvo ja yhdenvertaisuus -toimenpideohjelman käytäntöön saattaminen. 3 ”Tuollainen kuivuus mitä Kreikassa on vaikuttaa niin moneen asiaan. Konkurssipäätös on vahvistettu Pohjois-Savon käräjäoikeudessa. POIMINNAT. Tavoitteet työssäsi. Peltaco Oy:n toimitusjohtaja Jussi Eskelinen Savon Sanomissa 15.7. Se oli ihan senteistä kiinni”. Oletko itse mukana palokuntatoiminnassa. Vastuuta annetaan, mutta toteutukselle saa hyvin vapaat kädet. Tärkeimpiä tavoitteita ovat mm. ”Kyllä sen tarina oli tässä. 1 Pohjoissavolainen paloturvallisuustuotteita myynyt ja tuottanut yritys Peltaco Oy on mennyt konkurssiin. Toimenpide ohjelma sisältää konkreettisia toimia. Oletettavasti myös täällä Suomessa on tulevaisuudessa haasteita edessä” Palomestari Sami Meriläinen Ylen verkkosivulla 18.8. Toivottavasti asiat eivät pääse täällä Suomessa niin pitkälle etenemään. 8 Pelastustieto 6/2022 INSTAGRAM @vaasanmeripelastusyhdistys Viikonloppu paremmalla puolella! Wärtsilä Rescue aloitti partion perjantaina ensivastetehtävällä Vaasan saaristossa. Päivystävä palomestari Ilkka Eskelinen Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselta HS:ssa 11.8
Toki nimi ei myöskään henkilöä pahenna ja uusia asioita voidaan tehdä myös perinteisillä virkanimikkeillä. Pääsääntöisesti niissä arvosteltiin esitystä. FASTERja DECIDO-hankkeiden jälkeen tämä on jo kolmas HORIZON-rahoitteinen siviiliturvallisuuteen ja katastrofivalmiuteen keskittyvä hanke, jossa Kainuu on mukana. Katsotaan nyt rauhassa, miten jatkossa asia kehittyy. Tulevatko uudet virkanimikkeet koskaan käyttöön. Alamme on viime vuosien aikana ollut erittäin kehityskykyinen ja uudistunut, kuten tapahtuu jatkossakin, eivätkä nimikeasiat muuta tätä tarvetta. Ministeriössä on niukat voimavarat ja kun kysymys ei ole tärkeyslistalla kärjessä olevasta asiasta eikä alalla ole asian suhteen yksituumaisuutta, asian etenemisessä ei kiirehditä. Loogista olisi, että samankaltaisessa tehtävässä olisi samanlainen virkanimike, joka kuvastaa tehtävän sisältöä. Esa Aalto Kainuuseen on jälleen saatu suoraa EU-rahoitusta, kun maakunta on mukana 11 miljoonan euron EU-hankkeessa, jossa kehitetään data-analytiikkaa ja simulointiratkaisuja luonnonkatastrofien hallinnassa. Tämä asia on ollut esillä siitä asti, kun pelastustoimilaki parikymmentä vuotta sitten toi esille pelastus-alkuiset sanat. Tavoitteena on yhdenmukaistaa ja muuttaa nimikkeet sukupuolineutraaleiksi. Meillä ei ole lainsäädännön suomaa toimivaltaa määrätä asiassa. Miten lausunnoissa suhtauduttiin esitykseen. TEMA-ratkaisujen testaamiseksi järjestetään neljä kansainvälistä pilotointia: alueelliset tulvat Saksassa, äkkitulvat Kreikassa, metsäpalot Italiassa ja metsäpalot Suomessa.. Itsekin arvostan alan perinteitä. 6/2022 Pelastustieto 9 HYVÄ KYSYMYS UUTINEN Aikalisä uudistukselle. (LÄHDE: ESA KOKKI, PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO, TIEDOT ON KOOTTU TILASTOJÄRJESTELMÄ PRONTOSTA) Maastopaloja huomattavasti edellisvuosia vähemmän 200 400 600 800 1000 1200 4/17 5/17 6/17 7/17 4/18 5/18 6/18 7/18 4/19 5/19 6/19 7/19 4/20 5/20 6/20 7/20 4/21 5/21 6/21 7/21 4/22 5/22 6/22 7/22 Lu ku m ää rä Maastopalot kuukausittain 2017-2022 Metsäpalo Maastopalo Maastopalot kuukausittain 2017–2022 Sisäministeriön valmistelema virkanimikeuudistus oli lausuttavana. Hankkeen päätehtävänä on parantaa ja nopeuttaa data-analytiikkaa, lisätä analyysialgoritmien tarkkuutta sekä parantaa ja nopeuttaa katastrofiennusteiden simulointia ja visualisointia. Myös paikalliset näkökulmat nousivat esille. Nähtäväksi jää, tuleeko sieltä suositusta, jonka ministeriö voisi antaa. Saa nähdä, jännittää itseänikin. AJASSA TILASTO Kainuu mukana EU-hankkeessa Maastoja metsäpaloja oli noin kaksi kolmasosaa aiempien vuosien keskiarvosta huhti–heinäkuussa 2022. Erityisesti metsäpalojen määrä on vähentynyt 40 prosenttia aiempien vuosien keskiarvosta. Sukupuolineutraalien nimikkeiden osalta tasa-arvo ja yhdenvertaisuustyöryhmä käsittele asiaa syksyn aikana. Ainoastaan työnantaja voi päättää muuttamisesta. Kysymys on vaikeasta asiasta ja liittyy voimakkaasti myös perinteisiin. Onko vastustus osoitus alan vanhakantaisuudesta. KAMK ja Kajaanin kaupunki saavat HORIZON EUROPE -ohjelman rahoitusta luonnonkatastrofien hallinnan parantamiseen. Muiden virkanimikkeiden osalta otettiin aikalisä lausuntopalautteiden kirjavuuden vuoksi. Niissä arvosteltiin muun muassa sitä, että valmistelu on ollut puutteellista, mutta jostakin pitää lähteä liikkeelle. Mitä kuuluu virkanimike-ehdotukselle, pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka
Palomies seuraa lentosammutuksen vaikutusta Austinissa 2. PELASTUSALAN MAAILMA 30°27’3 P 97°52’6 L Ankaran kuumuuden vaivaamassa Teksasissa Yhdysvalloissa sammutettiin ruohikkopaloja. Kuva: AFP/Lehtikuva.. elokuuta 2022
Hänet nimettiin myös hyvinvointialuejohtajan ensimmäiseksi sijaiseksi.. 12 Pelastustieto 6/2022 Pelastustoimen johtajat hyvinvointialueilla Hyvinvointialueilla on tehty valintoja johtavien tehtävien hoitamisesta. Teksti: Esa Aalto · Kuvituskuva: Kimmo Kaisto Kolme alkuperäistä jäljellä. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen pelastustoimen toimialuejohtajan virkaan valittiin kesäkuussa Harri Setälä. Etelä-Karjalan hyvinvointialueen pelastusjohtajaksi valittiin kesäkuussa Jani Kareinen. Seuraavassa ajankohtainen tilanne eri hyvinvointialueilla. AJASSA E niten alkutekijöissään tilanne on Varsinais-Suomessa, jossa joudutaan valitun Mika Kontion tilalle etsimään uusi henkilö. Etelä-Savon hyvinvointialueen pelastusja turvallisuuspalvelujen toimialajohtajaksi valittiin heinäkuussa hallintotieteiden maisteri Seppo Lokka. Vain muutamalla alueella esimerkiksi pelastustointa johtavaa henkilöä ei ole toistaiseksi nimetty
Vantaa ja Keravan hyvinvointialue on toinen alue, jossa toimii Keski-Uudenmaan pelastuslaitos. Näin pelastusjohtajana jatkaisi Tero Mäki. Hä net valittiin sen jälkeen pelastusjohtajaksi Pirkanmaalle. Kymenlaakson hyvinvointialueen toimialajohtajana toimivaksi pelastusjohtajaksi valittiin kesäkuussa Juhani Carlson. Aluehallitus päättää elokuun lopussa. Kanta-Hämeen hyvinvointialueen pelastuspalveluiden toimialajohtajaksi nimettiin kesäkuussa Petri Talikka. Sen jälkeen valitaan palvelualueiden päälliköt, jossa yhteydessä täytetään myös pelastusjohtajan virka, arvion mukaan marraskuussa. Pohjanmaan hyvinvointialueen aluehallitus päätti toukokuussa siirtää virat ja toimet Pohjanmaan pelastuslaitokselta. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen pelastusjohtajaksi valittiin huhtikuussa Petteri Jokelainen. Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen pelastusjohtajana jatkanee Markus Viitaniemi liikkeenluovutuksen mukaisesti. Pelastuslaitos on tällä hetkellä osa Päijät-Hämeen liittoa. Lapin hyvinvointialueen pelastusjohtajaksi siirrettiin aluehallituksen päätöksellä kesäkuussa Markus Aarto. Satakunnan hyvinvointialueen aluehallitus valitsi elokuussa pelastusjohtajaksi Pekka Tähtisen. Kahdella hyvinvointialueella toimivan pelastuslaitoksen päätäntävaltaa käyttää pelastuslautakunta, joka käsittelee pelastusjohtajavalintaa ja valintamenettelyä 31. Päätäntävalta on pelastuslautakunnalla, joka päättää pelastusjohtajan valintamenettelystä ja mahdollisesti myös valittavasta henkilöstä 31. Virallisia päätöksiä ei ole vielä tehty. elokuuta. elokuuta pidettävässä kokouksessa. Parhaillaan haetaan toimialuejohtajia. Uutta tulosaluejohtajaa aletaan hakea aikanaan, koska varalle ei ole valittu ketään. Päijät-Hämeen hyvinvointialueella nimetään syyskuussa nykyisen Päijät-Soten hyvinvointiyhtymän toimialajohtajat vastaaviin tehtäviinsä, mukaan lukien pelastusjohtaja, jota tehtävää hoitaa nyt Jari Hyvärinen. syyskuuta. Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueelle haetaan parhaillaan pelastusjohtajaa nykyisen viranhaltijan Jaakko Pukkisen irtisanouduttua. Tehtävää hoitaa nyt Anssi Par viainen. Pelastusjohtajan valinnasta päättää hyvinvointialueen johtaja. Virkaan valittu kukitettiin valinnan jälkeen. Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella toimii Keski-Uudenmaan pelastuslaitos. AJASSA Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen aluehallitus päätti toukokuussa suostumuksen mukaan siirtää nykyisen pelastusjohtaja Peter Johanssonin vastaavaan tehtävään hyvinvointialueella. Keski-Suomen hyvinvointialueen pelastusjohtajaa haettiin sisäisellä haulla. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen pelastusjohtajaksi valittiin kesäkuussa Veli-Pekka Ihamäki. Kainuun hyvinvointialueella pelastuslaitoksen ja akuuttihoidon palvelut yhdistetään yhdeksi toimialueeksi. Pohjois-Savon hyvinvointialueella aluehallitus päättää toimialajohtajien valinnasta 5. Pelastusjohtajana toimii nyt Jukka Koponen. Yksi neljästä hakijasta oli viran nykyinen haltija Ville Mensala. Pirkanmaan hyvinvointialueen aluevaltuusto valitsi elokuussa pelastusjohtajaksi Mika Kontion. Valittava toimialuejohtaja toimii pelastusjohtajan esihenkilönä, mutta pelastusjohtajan rooli on monella tavalla erilainen kuin muilla palvelualuetason päälliköillä. Samalla valitaan myös pelastustoimen ja turvallisuuspalveluiden toimialajohtaja. 6/2022 Pelastustieto 13 Vajaat sata päivää aloittamiseen. Kuva: Pirkanmaan hyvinvointialue.. Se täytettäneen sisäisenä hakuna. Pirkanmaan hyvinvointialueen aluevaltuusto valitsi yksimielisesti pelastusjohtajaksi Mika Kontion. Varsinais-Suomen hyvinvointialueen pelastuspalveluiden tulosaluejohtajak si valittiin heinäkuussa Mika Kontio
14 Pelastustieto 6/2022 HÄLYTYSILMOITUS 14 Pelastustieto 6/2022
6/2022 Pelastustieto 15 Hälytysilmoitus Veteraanitie, Mäntsälä 483A Ihmisen pelastaminen vedestä 21.3.2022 kello 18.42 • RKU 901, RKU 701, RKU 301, BRH 200, RKU 34 EKU 7091, EKU 71 HÄLYTYSILMOITUS Lapsi vajosi jokeen, auttajaketju toimi mallikkaasti Auttajien tuntemukset purettiin defusingilla Lapset toimivat esimerkillisesti hälyttäessään apua ja merkitsemällä kohdan, mihin näkivät veden varaan joutuneen lapsen vajonneen. Hätäkeskuspäivystäjä sai nopeasti riittävästi tietoa hälyttääkseen lähellä olevan pelastusyksikön paikalle. Erikoinen pintapelastustehtävä onnistui ripeässä tahdissa ja potilas saatiin ambulanssiin. Tekstit: Marko Partanen · Kuvat: Juha Mikkola 6/2022 Pelastustieto 15. Alkoi haastava ensihoitotehtävä
16 Pelastustieto 6/2022 HÄLYTYSILMOITUS Uusi hälytys: ihmisen pelastaminen vedestä Mäntsälän pelastusyksikkö oli matkalla kiireettömälle tarkastustehtävälle. Sitten näin myös pallon luokse menevät kengänjäljet”, Paajanen kertoo. Kuljettaja Juha Mikkola lähti noutamaan pintapelastuslauttaa pelastusyksikön katolta. ”Pojat olivat varmoja, että joku painui veden alle. Näin kyllä pallon jäällä, mutta ajattelin, että onko apua soitettu vain siksi, että jäällä on nähty pallo. Pukeminen tapahtui auton suojassa siten, että auto jäi näköesteeksi tapahtumapaikan pukeutumispaikan väliin. ONKO JOKU OIKEASTI JOESSA. Kaikille vaikutti olevan selvää, mitä seuraavaksi pitää tehdä. ”Ajattelin, että se voisi kuulua lapselle, mutta ajattelin samalla, että se ei liity tähän tapaukseen.” Sen enempää Isojärvi ei ehtinyt paneutua jokiuoman tapahtumiin, vaan hän laskeutui autosta ja alkoi vaihtaa palohaalaria pintapelastuspukuun. Pojat olivat jopa heitelleet kiviä ja käpyjä jään päälle paikkaan, jossa he olivat vajonneen viimeksi nähneet.” Paloasut vaihtuivat pintapelastuspukuihin rivakasti.. Sen lisäksi he pystyivät osoittamaan tarkasti paikan, missä he olivat veden varassa olleen viimeksi nähneet. Pintapelastajat alkoivat heti pukea varusteitaan ja Paajanen lähti tiedustelemaan rantaan. ”Olen sen verran tuore palomies, että mietin aluksi, miten etsintä hoidettaisiin, sillä pinnalla ei näkynyt ketään ja pintapelastuspuvulla ei pääse veden alle.” POJAT TOIMIVAT ANSIOKKAASTI Paloesimies Paajanen pystyi jututtamaan viittä vastarannalla olevaa poikaa, jotka olivat soittaneet hätäpuhelun. Yksikkö ehti asemalta vajaan kilometrin päähän, kun se sai uuden hälytyksen: ihmisen pelastaminen vedestä. M iehistö kuunteli hälytystä liikennevaloissa, joista oli vain parinsadan metrin matka onnettomuuspaikalle Mäntsälänjoen rantaan. HAALAREISTA PINTAPELASTUSPUKUUN Myös takapenkillä istunut palomies Esa Isojärvi oli nähnyt pelastusyksikön ikkunasta joen jäällä olevan jalkapallon. ”Ensimmäinen ajatukseni oli, että onko joku oikeasti joessa. Vastarannalla oli kuitenkin poikia, jotka kertoivat nähneensä jonkun joessa. ”Olimme tapahtumapaikalla nopeasti, ehkä 1–2 minuutissa hälytyksestä ja jalkauduimme kaikki ilman eri käskyä”, paloesimies Petteri Paajanen sanoo
Paajanen ohjasi pintapelastajia rannalta rikkomaan jäätä todennäköisimmästä paikasta. 6/2022 Pelastustieto 17 HÄLYTYSILMOITUS RAUHALLISESTI KIIREHTIEN Ambulanssi oli äskettäin päättänyt tehtävänsä tapahtumapaikan lähellä keskustan tuntumassa. ”Normaalisti keikalle mennessä ehtii suunnittelemaan jotakin, mitä tehtävällä tehdään, nyt ei ehtinyt. ”Nyt löytyi”, Isojärvi huusi. JOKI OLI OSITTAIN JÄÄSSÄ Pintapelastajat saivat varusteet ylleen ja kiiruhtivat alas jokiuomaa kohti. Hän kävi ensin rannassa selvittämäs sä kokonaistilannetta ja kävi mielessä jo, että potilasta ei välttämättä löydy. Ensihoitaja Janne Pälä ja palomies Lauri Mäkitie näkivät rantaan tullessaan tuulilasista, kun palomiehet pukivat pintapelastuspukujaan. Pälä palasi hoitotilaan ja osat Mäkitien kanssa vaihtuivat. Pintapelastajat alkoivat jaloillaan pohjaa kopeloiden kävellä uoman sulaa aluetta läpi. Jos painoi maskin veteen, näkymä oli vastaava kuin olisi painanut kasvonsa ruskeaan kastikkeeseen. PIENI POTILAS Mikkola kävi lähellä olevan sillan luona tiedustelemassa. Tehtävä oli tullut täysin syliin”, Paajanen sanoo. Siellä oli vahva jää, joten hän palasi takaisin. ”Jää muuttui niin vahvaksi, että minun oli ponnistettava käsieni varaan jäänpäälle painamaan sitä hajalle”, Isojärvi sanoo. Siinä kohtaa joessa oli sulaa pienellä alueella, mutta jään päällä olevan pallon luokse oli varmaankin noin 20–30 metriä matkaa. Kuljettaja Mikkola oli työntänyt pintapelastuslautan valmiiksi joen rantaan kaiken varalta. Tilanne oli rauhallinen, mutta koko ajan tapahtui jotakin”, Mäkitie sanoo. Onneksi joki oli matala. Hän sai nostettua lapsen pohjasta pintaan ja toimitettua työparinsa kanssa rantaan. ”Mietin, että onpas pieni, kun sain hänet syliini.” Pälä katsoi ambulanssin takaovesta ulos ja näki, kun Mikkola harppoi lapsi Pintapelastajat etsivät hukkunutta jalkakopelolla.. ”Joen varteen oli kerääntynyt paljon ihmisiä. Mäkitie valmisteli sillä välin hoitotilaa, jotta potilaan ilmaannuttua kaikki olisi valmista. Paajanen oli määritellyt poikien antamien tietojen perusteella kohdan, mistä etsintä aloitettaisiin. Mikkola oli valmiina vastaanottamaan potilaan. Mäkitie lähti ulos katsomaan, jos siellä tarvittaisiin lisäkäsiä, jossa hän palomiehenä voisi olla avuksi. Vaikka joen haravoiminen jaloilla kopeloiden ja jäätä rikkomalla tuntui pintapelastajista osin toivottomaltakin etsintätavalta, niin muutakaan tapaa ei ollut, ja sitä oli tehtävä parhaalla mahdollisella tavalla, kunnes ilmaantuisi parempia vaihtoehtoja tai tilanne ratkeaisi jollakin muulla tavalla. ”Kun selvisi, että kyseessä on lapsi, hälytin FinnHEMSin ja teimme työnjaon”, Pälä kertoo. Savisessa vedessä ei nähnyt mitään. ERILAINEN PINTAPELASTUS Pintapelastajat laskeutuivat jokeen ja aloittivat etsinnän. Sula alue oli nopeasti tutkittu, joten pintapelastajat alkoivat suurentaa etsittävää aluetta rikkomalla käsillään jäätä. Pallon ja sen paikan kohdalla oli jäätä, missä vajonnut lapsi oli viimeksi nähty
”Pystyssä ja toiminnassa pysyminen vaati välillä pieniä sirkustemppujakin. Kun sitä ajatusta ei tullut, mietin jo, että olenko kyynistynyt”, Mäkitie sanoo, jolla on samanikäinen lapsi kuin mitä potilas oli. Pälä, Mäkitie ja FinnHEMS-lääkäri Jouni Nurmi hoitivat potilasta takatilassa. Työnjako ja taktiikka oli yksinkertainen, raskas ja toimiva. Mikkola istui paloasun alaosaan sonnustautuneena hoitotilassa, joka hohti sinisissä valoissaan. ”Koskaan aiemmin ei Kehä III:n ja Kehä I:n välinen matka (noin viisi kilometriä) ole tuntunut yhtä pitkältä, se tuntui varmaan tunnilta”, Pälä sanoo. Pian hän laski potilaan paareille. Vaikka tilanne pysyi muuttumattomana lähes koko matkan, lääkäri Nurmi kertasi parametreja ja piti tilannetietoisuutta jatkuvasti yllä. Rivakasti liikkuvan ambulanssin takatilassa oli hankala tehdä töitä. ”KOSKA ALKAA TUNTUA PAHALTA?” ”Kun olimme saaneet potilaan paareille ja aloittaneet hoitamisen, mielessä vilisi kaikenlaista. Mikkola siirtyi pelastusyksiköstä ambulanssiin kuljettajaksi ja matka kohti sairaalaa alkoi. Mikkola oli siirtynyt kuskin penkiltä hoitotilan istuimelle ja alkoi tehdä selvää limusta ja sämpylästä, jotka hän oli hankkinut paluumatkalla päivällisen korvikkeeksi. ”Kun pohdimme tapahtumia, tunteet tulivat pintaan. Hän katsoi lattialla lojuvia hoitovälineitä ja roskia, paikat olivat hätätilapotilaan hoidon jäljiltä sekaisin. Vaikka olen ollut ensihoitotyössä kymmenkunta vuotta, en ole ollut koskaan vastaavassa tilanteessa. 18 Pelastustieto 6/2022 HÄLYTYSILMOITUS sylissään uomasta ylös kohti ambulanssia. Mikkola hämmästeli Pälän rauhallisuutta, kun tämä rauhallisin äänenpainoin kertoi selkeitä ja yksinkertaisia ohjeita vaihe vaiheelta, mitä potilaalle seuraavaksi tehtäisiin. Ensihoitaja Janne Pälä seisoi hoitotilan etuosassa ja alkoi jakaa tehtäviä. ”Tuli mieleen, että miten olen joutunut tähän, mitä ihmettä on tapahtunut?” Jatkuu seuraavalla aukeamalla > Työpari Lauri Mäkitie kiitteli Janne Pälän toimintaa keikan jälkeen. Hoitotilassa työskennelleet Janne Pälä ja Lauri Mäkitie kokivat hoitotilassa pitkiä minuutteja.. Ymmärsin, etten ollut kyynistynyt, vaan olin ollut keikkamoodissa”, Mäkitie sanoo. Auto töyssytti ja heittelehti väistämättä. Mikkolan keikka jatkui ambulanssissa lisäkäsinä. ETAPPITIETOJA HOITOTILAAN Kuljettaja Mikkola huuteli hoitotilaan tasaisin väliajoin, missä vaiheessa kuljetus etenee. Ajattelin, että koska tämä alkaa tuntua pahalta. Työpari Mäkitie kiitteli Pälän toimintaa keikan jälkeen. ”PALUUMATKALLA TAJUSIN KEIKKAMOODIN” Keikka herätti keskustelua paluumatkalla sairaalasta. ”Työparini oli ensimmäistä kertaa auttamassa hukkunutta lasta, joten kertasin ääneen näitä toimia”, Pälä sanoo. Jos kolari tai äkkijarrutus olisi tullut, niin hassusti olisi käynyt”, Mäkitie arvelee. Pälä piti sitä tärkeänä, sillä siten hän saattoi hahmottaa jäljellä olevaa ajoaikaa
010 836 3000, Huolto 010 836 3100 | Faksi 010 836 3099 Mesvac tarjoaa maan kattavan palveluverkostonsa kautta Suomen laajimman valikoiman CE-merkittyjä palo-ovia. HÄLYTYSILMOITUS Mesvac Oy | Jorvaksen myllytie 5, 02420 Jorvas | Puh. Olemme muun muassa Länsimetron ensimmäisen ja toisen vaiheen paloliukuja palorullaovien toimittaja. MESVAC PALO-OVITUOTTEET PALOLUOKAT Palorullaovet Eja EW-luokka E 30, EW 30, E 60, EW 60, E 90, E 120 Palorullaovet EI-luokka EI 60, EI 90, EI 120 Paloliukuovet EI 30, EI 60, EI 90, EI 120, EI 180, EI 240 Savuverhot D 120 Suomen laajin CE-merkittyjen palo-ovien valikoima www.mesvac.fi. Tuotteissamme yhdistyvät pitkä kokemus, innovatiivisuus, varmatoimisuus sekä ainutlaatuinen tekninen osaaminen. E-, EWja EI-luokitelluilla ja testatuilla tuotteillamme suojaat omaisuutesi palon kohdatessa tehokkaasti ja turvallisesti. Tutustu laajaan tuotevalikoimaamme osoitteessa: www.mesvac.fi. Tuotteemme voidaan asentaa erittäin vaativiinkin kohteisiin ja kytkeä sulkeutumaan ovien mukana toimitettavista savutai lämpöilmaisimista tai asiakkaan järjestelmästä. Hörmann palo-ovien BIM-suunnitteluaineistot: www.bimobject.com/fi/hoermann-kg Soita numeroon 010 836 3000 niin kerromme Sinulle lisää, tai tutustu osoitteessa www.mesvac.fi
Purkamisesta huolimatta puoliso kotona huomasi, että jokin oli jäänyt ajatuksiini päälle.” PINTAPELASTAJA NÄKI VAIN PIENEN OSAN Pintapelastajat kuulivat pelkästään hätäkeskuspäivystäjän puheet autossa ja pukivat varustuksensa kiireessä auton takana. ”Kaikkien istunnossa olevien tulisi saada kokonaiskuva tapahtumista. Ilman purkuistuntoa kuva tapahtuneesta olisi jäänyt pelkästään lyhyeen hetkeen jokiuomassa ja kahvipöytäkeskustelujen varaan. On hyvä puhua sellaisen kanssa, joka ymmärtää tilanteen. ”Soittelimme lääkintäesimies Jukka Äyrin kanssa ja sovimme, että keikasta järjestetään jälkipurku (defusing). Kotona keskustelu ei välttämättä aja samaa asiaa.” Mikkola jäi työvuoron jälkeen ylitöihin ja huomasi, ettei oikein osannut rauhoittua. ”Helposti saattaa jäädä pyörittelemään yksin asioita omassa päässään, eikä siitä yleensä mitään hyvää synny. Jälkipurkuistunnon pitäminen onnistui vielä samana iltana. Lisäksi istuntoon saapui hätäpuhelun vastaanottanut hätäkeskuspäivystäjä. ”ON HYVÄ PUHUA VERTAISEN KANSSA” ”Oli hyvä kuulla, miten kaikki muut olivat kokeneet tehtävän, sillä oma kuva tilanteesta oli kovin katkonainen”, Juha Mikkola sanoo. HUS:n tehtävää varten koulutetut ensihoitajat Mats Stenström ja Tuomas Salvisto saapuivat Mäntsälän paloasemalle pitämään sen. Se auttoi ymmärtämään tilannetta”, Esa Isojärvi sanoo. 20 Pelastustieto 6/2022 HÄLYTYSILMOITUS A semalla paloesimies Petteri Paajanen pohti, että olipa tunteita herättävä keikka. Siten voidaan vähentää kumulatiivista kuormaa sekä varmistaa tai palauttaa työkyky tapahtuman Purku alkoi nopeasti jälkeen. Äyri kertoi, että se järjestetään vielä saman työvuoron aikana joko vielä illalla tai sitten aamulla ennen kotiin lähtöä. Hän on sitä mieltä, että asiat on hyvä puhua ääneen läpi. ”Oli loistavaa, että jälkipurku saatiin järjestettyä vielä työvuoron aikana, ettei täytynyt lähteä omien ajatustensa kanssa kotiin. POIKKEAVIA KOKEMUKSIA VARTEN Salvisto sanoo, että defusing-istunnon tarkoitus on purkaa traumaattinen tai poikkeava tilanne. ”Oli tosi hyvä, kun kuulin, mitä kaikki olivat tehneet. Ihmismieli on sellainen, että se täyttää itse ne kolot, joita se ei tiedä”, Salvisto sanoo ”JOKIN JÄI PÄÄLLE” Kokonaiskuva tapahtumasta alkoi selvitä, kun jokainen kertoi, oman tarinansa tapahtuneesta, Paajanen sanoo. Defusingia voisi luonnehtia traumaattisten tilanteiden ensiavuksi, joka parhaimmillaan riittää hoidoksi, mutta sen yhteydessä voidaan myös tunnistaa ammattiavun tarve ja ohjata sen piiriin. ”Päivä meni touhuillessa ja pyöriessä ympäri asemaa.” Paloesimies Petteri Paajanen (vas.) sekä palomiehet Esa Isojärvi ja Juha Mikkola työskentelivät tehtävän aikaan pelastusyksikössä. Paikalla olivat kaikki pelastustöissä olleet palomiehet ja ensihoitajat. Ambulanssin miehittivät palomies Lauri Mäkitie ja ensihoitaja Janne Pälä.
HÄLYTYSILMOITUS ”KOIN SAANEENI TUKEA TYÖYHTEISÖLTÄ” ”Takana oli elämäni kovin tehtävä. ”Olen tuoreena palomiehenä miettinyt sitä, että miten toimin kovassa tilanteessa. Samalla oli hyvä kuulla, että muillakin oli samanlaisia tunteita kuin itsellä, vaikka kaikilla oli erilainen tausta ja kokemus. ”Olen kokenut saavani tukea työyhteisöltä ja on kiva kuulua porukkaan, joka on tehnyt hyvää työtä.” ”ISTUNTO OLI PYSÄYTTÄVÄ” Ensihoitaja Janne Pälä on ollut defusingissa 3–4 kertaa. Oli tärkeä saada puhua tilanne auki. Näköjään siihen pystyy, kun on hyvä porukka.” Mäkitien mieleen jäi erityisesti ammatillisesti rikastuttava, hyvä tiimityö. ISTUNNOSSA PALJON HYVÄÄ Defusingin vetäjä Mats Stenström oli tyytyväinen Mäntsälässä pidettyyn defusingiin. Harvemmin pelastuksen ja ensihoidon väki kuulee, minkälainen työ ja tunne liittyy hätäkeskuspäivystäjän toimintaan hätäpuhelun käsittelyn aikana. ”Kaikki suhtautuivat asiaan hyvin ja tilaisuudessa puhuttiin suoraan, miltä tuntuu.” Toinen vetäjä Tuomas Salvisto kiittelee lisäksi sitä, että istuntoon osallistuvien ensihoitajien tilalla päivystivät heitä korvaavat henkilöt, jolloin istunto voitiin heidän osaltaan vetää kaikessa rauhassa läpi. HUS:n defusing-vetäjät ovatkin päättäneet, että jatkossa kutsu lähtee aina myös hätäkeskukseen. ”Yleensä näissä tilaisuuksissa kokonaistilanteen kuuleminen palvelee minua varsinkin silloin, kun kuulen samoja tuntemuksia muilta kuin itsellänikin on. HeiQ Smart Temp -viilennysteknologia pudottaa lämpötilaa 2,5 astetta. ”Hyvää oli myös se, että istunto päästiin aloittamaan melkein heti, kun ambulanssi peruutti tehtävältä talliin, eikä asioiden kanssa täytynyt olla yön yli.” Jatkuu seuraavalla aukeamalla > Suojaa karsinogeenien ja pienhiukkasten riskeiltä. Se herätti omatkin tunteet.” Kaikki istunnossa olleet kokivat tärkeäksi kuulla myös hätäkeskuspäivystäjän näkemykset asiasta. Emme ole tunteettomia”, Lauri Mäkitie sanoo. Uutuus! Pehmeä! Kaksi väriä! www.vandernet.com/firefighter Nyt suojaa myös karsinogeeneiltä! Firefighter Particulate PÄÄHINEITÄ AMMATTIKÄYTTÖÖN VANDERNET SAFETY – TYÖTURVALLISUUDEN ASIANTUNTIJA Maahantuonti, tuotetieto ja käyttökoulutukset • 020 741 8330 • vandernet@vandernet.com Suojaimet myynnissä jälleenmyyjiltä kautta maan. 3-kerroksinen rakenne DuPont Nomex -aramidin ja Viscose FR:n sekoitetta. Tässä istunnossa pysäyttävää oli, kuinka ihmiset kertoivat asioista tunteella. PELASTUSTIETObuffjakask.indd 1 PELASTUSTIETObuffjakask.indd 1 17.8.2022 10.38.27 17.8.2022 10.38.27. Hälytysja lisätietojen kokoaminen pelkän puhelimen välityksellä ei aina suju kädenkäänteessä
Saku Sutelainen on työskennellyt viime vuodet henkisen hyvinvoinnin edistämiseksi.. Hän on jo vuosia kehittänyt pelastustoimen psyykkistä toimintakykyä ja saanut työstään Vuoden Palomies -tunnustuksen. HYVÄ LOPPUTULOS, NEGATIIVISET TUNTEET Sutelaisen haastattelu muuttuu mielenkiintoiseksi, kun aloin kertoa hänelle tapauksesta omia kokemuksiani, sillä työskentelin tehtävällä toisena pintapelastajana. Tai oikeastaan on, sillä nyt asiaa pohtiessani muistan, että sukellusharjoituksissa ritisevällä jäällä olen mieluummin liikkunut pari askelta muiden perässä. Sutelaisen mukaan myös aiemmin, jopa lapsuudessa koetut tilanteet voivat tällaisissa tilanteissa nousta auttajien mieleen outoina tuntemuksina. ERILAISIA TUNTEMUKSIA Kokemukset ja tuntemukset eivät siis välttämättä johdu juuri koetusta tilanteesta, vaikka äsken koettu tilanne laukaiseekin ne. En osannut sanoa, mistä se kumpusi tai miksi se oli negatiivinen. Kyseessä oli aina minun tuntemukseni, sillä avannon teko oli joka kerralla yhtä työlästä. ”Olen lähes varma, että oudot tunteJalkapallo kiinnitti huomion mukset johtuvat jäihin putoamisesta”, Sutelainen sanoo. Tämän kaltaisia asioita on käsitelty post-traumatyöpajoissa EMDR-menetelmää hyödyntäen. Sutelaisen mukaan on mahdollista, että lapsuuden kokemus vaikuttaa mieleen negatiivisesti. Niissä tilanteissa olinkin ihmetellyt, miten muut reagoivat ritisevään ääneen mielestäni kovin vähätellen. Ihmiset kokevat asioita eri tavoin: toinen voi kokea tilanteen sekasortoisena, kun toinen kokee saman tilanteen sujuvasti eteenpäin soljuvana. TRAUMAMUISTOJA Sutelainen luonnehtii pelastusja ensihoitohenkilöstön kokemuksia tilanteessa tyypillisiksi. Hän, kuten moni paikalla ollut auttajakin kiinnitti tarinassa huomionsa jäällä olevaan jalkapalloon. 22 Pelastustieto 6/2022 HÄLYTYSILMOITUS Mäntsälänjoen pelastustehtävä ja siitä heränneet tuntemukset esiteltiin arvioitavaksi Saku Sutelaiselle. ”On tyypillistä, että tällainen mieleen painunut yksityiskohta, kuten tässä tapauksessa jalkapallon näkeminen, voi myöhemmin laukaista stressireaktion.” Sutelaisen mukaan myös voimakkaassa stressitilanteessa koettu tuntemus tai haju voi nähdyn yksityiskohdan tavoin koteloitua traumamuistoksi ja ryhtyä myöhemmin ”kummittelemaan”. ”Koteloitunut traumamuisto ei häviä mihinkään, ellei asiaa käsitellä”, hän sanoo. Tämän kuultuani muistin, että olin lapsena pudonnut jäihin. Koin tehtävän jälkeen outoa tuntemusta, jonka kuvailin ontoksi fiilikseksi. Näin on voinut käydä myös Mäntsälänjoen tapahtumien jälkeen. Epäilin asiaa, sillä yli 40 vuotta sitten sattunut tapahtuma ei ole kummitellut aiemmin missään tilanteessa. ”Ihmisen aivot käsittelevät paljon asioita yhtä aikaa, eikä ihminen itse tiedosta, mitä kaikkea tuntemuksiin lopulta liittyy: jokin vanha asia saattaa vilistää yhtä äkkiä uudessa tilanteessa ohi”, Sutelainen kuvailee. Pelastustehtävä oli kuitenkin ollut ripeä, onnistunut ja onnekas – pelastustyön näkökulmasta sen piti olla kaikin puolin positiivinen kokemus. ”Olen ollut todistamassa, kun psyykkinen selkäkipu poistuu ammattilaisten kanssa käytyjen tapaamisten ja EM DR-menetelmän käytön jälkeen.” K U V A : T E E M U H E IK K IL Ä Mieleen painunut muisto voi laukaista stressireaktion
Pälä on työskennellyt Mäntsälässä 13 vuotta. Kumppanisi ammattilais viestintään ja kaluston kunnossapitoon millog.fi . ”Koko koulun väen kokoontuminen ulos oli tunteikasta tietysti siksi, mitä oli tapahtunut mutta myös siksi, että se oli koko koulun ensimmäinen kokoontuminen koronan jälkeen. ”Pojilla on aina paikka perheen sydämissä”, viestissä sanottiin. Tilaisuudessa tuntui koko kylän yhteisöllisyys. Pelastusjohtaja Jyrki Landstedt luovutti paikalla olleille Aapo Ilomaalle, Miska Kinaselle ja Elias Koskiselle Elämän Liekki -kunniakirjat. Koulun turvallisuusvastaava lupasi toimittaa perille Luka Liljamon ja Joel Tuomisen kunniakirjat. Kuva: Terhi Karhuniemi. Paajanen kehui poikia upeasta toiminnasta ja kertoi, että tehtävä oli palomiehillekin vaativa. Pelastusjohtaja Jyrki Landstedt kiitti poikia hyvästä työstä ja ojensi heille huomionosoitukset. Paikalla oli myös Mäntsälän seurakunnan kirkkoherra, joka välitti tilaisuuteen pelastetun lapsen perheen terveiset. Tilaisuus koululla sai hänet nielaisemaan parikin kertaa. Palvelemme toimialoja, joille valtakunnallinen turvallisuus, huoltovarmuus ja kumppanuus ovat kriittisiä menestystekijöitä. 6/2022 Pelastustieto 23 HÄLYTYSILMOITUS Kunnostautuneet pojat palkittiin Keski-Uudenmaan pelastuslaitos jakoi Elämän Liekki -tunnustukset viidelle neuvokkaasti toimineelle pojalle, jotka hälyttivät apua ja paikansivat selvästi vajoamiskohdan. Tapahtuman aikaisesta työvuorosta olivat paikalla paloesimies Petteri Paajanen, palomiehet Juha Mikkola ja Esa Isojärvi sekä ensihoitaja Janne Pälä. YOUTUBE ?. Tilaisuus järjestettiin alakoululaisten poikien koululla, jossa koko koulun väki kokoontui ulos kuulemaan tapauksesta. Tapahtuma oli koko kylän asia.” Elämä jatkuu
K U V A : T E E M U H E IK K IL Ä. RAHOITUS LOPPUI MentalFireFit-hanke on tullut tiensä päähän, rahoittajaa ei enää ole. Muutamilla pelastusalueilla psyykkisen suorituskyvyn merkitys työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin ymmärretään. Moni post-traumatyöpajaan osallistunut on suositellut työpajaa kaikille pelastusja ensihoitoalalla työskenteleville. 24 Pelastustieto 6/2022 HÄLYTYSILMOITUS Saku Sutelainen työskenteli Suomen Palopäällystöliiton Henkinen työsuojelu ja jälkipurku pelastustoimessa -hankkeen projektipäällikkönä vuosina 2018–2019. Poliiseilla vastaavat työpajat ovat jo arkea ja niitä järjestetään Poliisihallituksen tuella, myös Hätäkeskuslaitos on jatkanut post-traumatyöpajojen rahoitusta ainakin toistaiseksi. Pelastustoimen post-traumatyöpajat ja hankkeeseen liittyvät vertaispurkukoulutukset loppuvat. JATKOA HYVÄLLE ALULLE Sutelainen jatkaisi yhteistyötä pelastusalueiden ja sairaanhoitopiirien kanssa. Hän uskoo, että työhyvinvointi maksaa itsensä takaisin. Myös vertaispurku tuotiin tuolloin pelastusalalle. Hanke jatkui vuonna 2020, kun Sutelainen alkoi tehdä töitä henkiseen hyvinvointiin tähtäävässä MentalFireFit-hankkeessa, jonka rahoitti Palosuojelurahasto. Vielä on kuitenkin paljon töitä jäljellä, jotta kaikki pelastusalueet ja sairaanhoitopiirit pääsisivät samalle tasolle”, Sutelainen sanoo. Koko yhteiskunta hyötyy paremmin jaksavasta ensilinjan auttajasta. ”Olisi selvitettävä, mitkä kaikki tekijät vaikuttavat ammattiauttajan mieleen ja miten vaikutuksia voidaan lieventää”, Sutelainen pohtii. Palkittu työ uhkaa loppua Työhyvinvointi maksaa itsensä takaisin. Sen on osoittanut hankkeen toiminnasta saatu erittäin positiivinen palaute ja etenkin post-traumatyöpajaan osallistuneiden kokema armollisuus itseä kohtaan. Ensilinjan auttajan hyvällä psyykkisellä suorituskyvyllä on hyvin laajat vaikutukset työyhteisöihin ja heidän läheisiinsä. Niillä on ollut erittäin positiivinen vaikutus niin työhön kuin laajemmin koko elämään. ”Neljässä vuodessa on saatu hyvä alku, kiitos monien yksittäisten työntekijöiden, jotka ovat työn ohella vienyt jälkipurkutoimia eteenpäin omissa pelastuslaitoksissaan.” Sutelainen arvioi, että hyvässä vauhdissa olevan työtä tulisi jatkaa resursoimalla aikaa ja rahaa erilaisiin koulutuksiin. Pelastustoimen ja ensihoidon ammattihenkilöstölle ehdittiin järjestää kolme post-traumatyöpajaa, yksi paja järjestettiin sopimuspalokuntalaisille. Post-traumatyöpajojen pilotointien lisäksi on kehitetty jälkipurkutoimia, uutena on kokeiltu yksilöllistä vertaispurkua. Hankkeen aikana päästiin pilotoimaan pelastustoimen post-traumatyöpajaa, joka poliisiorganisaatiossa kuuluu valtion kustantamiin palveluihin. Hanke tehtiin yhteistyössä Suomen Palopäällystöliiton ja Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulun (XAMK) kanssa. JATKOA TARVITAAN Sutelaisen mukaan henkisen työkyvyn hoitaminen ja varmistaminen on yhtä tärkeää kuin fyysiseenkin työkykyyn panostaminen. Näissä taloissa on resursoitu toimintaan varten. ”Tärkeintä on, että psyykkisen kuormituksen tietoisuus ja ymmärrys on lisääntynyt. TYÖTÄ VIELÄ PALJON JÄLJELLÄ Hankkeissa on kontaktoitu suurin osa pelastuslaitoksista, mutta työ on vielä kesken
Euroopassa sitä on kokeiltu ainakin Italiassa, Sloveniassa ja Suomessa. Näin ollen myös kysymyksessä tarkoitettu työpajatoiminta, siltä osin, kun se kuuluu hyvinvointialueiden työnantajavelvoitteiden piiriin, rahoitetaan jatkossa valtion talousarviosta”, sisäministeri Mikkonen kirjoittaa. ”Henkisen hyvinvoinnin kannalta merkittävässä roolissa ovat erityisesti post-traumatyöpajat. Sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.). Ne ovat saaneet erinomaista palautetta ja kokemukset ovat olleet työssä jaksamista tukevia. Kokemukset ovat olleet työssä jaksamista tukevia. Rantanen pohjustaa kirjallisen kysymyksensä asiaan kuuluvilla faktoilla. Ensimmäisten kymmenen vuoden aikana järjestettiin 17 työpajaa, joissa sai apua 310 poliisia. Sen jälkeen post-traumatyöpajat ovat levinneet käyttöön monissa Yhdysvaltojen osavaltioissa. Ne ovat kolme päivää kestäviä kokonaisuuksia, jossa osallistujat voivat käsitellä työhön liittyviä henkisesti kuormittavia kokemuksia, jotka voivat olla pitkään jatkuneita tai yksittäisiä tapahtumia. Kuva: Laura Kotila, valtioneuvoston kanslia.. Työpajan tavoitteena on mahdollistaa laaja osallistuminen pelastuslaitoksilta”, Rantanen kirjoittaa. ”Tässä olisi sellainen, hintalappu olisi jotakin 150000 euron luokkaa per vuosi.” Rantanen pitää irvokkaana, että henkiseen työhyvinvointiin pitää joka vuosi erikseen anoa rahaa. Pelastustoimen post-traumatyöpajat eivät kuulu valtion rahoitettavaksi, koska pelastuslaitokset ovat kuntien järjestämää toimintaa, sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) vastaa. Onhan tämä käytössä jo poliisillakin, joka on saman ministeriön alaista toimintaa kuin pelastustoimikin”, Rantanen sanoo. Mikkonen kuitenkin kirjoittaa, että ensi vuoden (2023) alusta lukien pelastustoimi kuuluu hyvinvointialueiden järjestämiin palveluihin, jolloin asetelmat muuttuvat. Päättyvä hanke on tarjonnut henkisen työsuojelun koulutuksia pelastusalan henkilöille sekä tuottanut verkkopohjaisen henkisen työsuojelun verkostoitumisalustan, vertaistukikoulutuksia, materiaalia jälkipurkukoulutuksiin, tutkimustuloksia ja mikä parasta, se on tukenut psykologisesti turvallisen työympäristön rakentumista ja vähentänyt mielenterveysstigmaa. ”Koska työhyvinvointi on valttia juhlapuheissa, niin tässä kohtaa olisi hyvä tehdä jotakin konkreettista asian hyväksi. Kuva: Teemu Heikkilä. Post-traumatyöpaja on osa Poliisihallituksen määräyksen mukaista kriittisten työtilanteiden jälkitoimia, jota rahoiKirjallinen kysymys tetaan Poliisihallituksen kautta valtion toimesta. MINISTERI VASTAA ”Aikooko hallitus ottaa pelastustoimen post-traumatyöpajatoiminnan valtion budjettirahoituksen piiriin?” Rantanen kysyy. HYVÄT KÄYTÄNTEET SAATAVA JÄÄMÄÄN Rantanen on kyllästymiseen asti kuullut siitä, miten hyvät käytänteet tulisi saada jäämään. ”Hyvinvointialueiden toiminta, mukaan lukien työnantajavastuuseen kuuluvat tehtävät, rahoitetaan täysimääräisesti valtion talousarviosta. Ensin niitä alettiin järjestää ampumavälikohtauksissa olleille FBI:n agenteille. POLIISILLA HYVIÄ KOKEMUKSIA Post-traumatyöpajat ovat saaneet alkun sa vuonna 1985 Pohjois-Amerikassa. 6/2022 Pelastustieto 25 HÄLYTYSILMOITUS Ensihoitajataustainen kansanedustaja Mari Rantanen (ps.) esitti eduskunnassa kirjallisen kysymyksen pelastustoimen post-traumatyöpajoista. Suomessa post-traumatyöpajatoiminnasta on saatu hyviä kokemuksia erityisesti poliisitoimessa, jossa se on ollut käytössä jo 12 vuotta. Jos pelastustoimen post-traumatyöpajat lisättäisiin valtion budjettiin, se ei olisi kovin iso rahallinen satsaus. Poliisitoiminta puolestaan on valtion rahoittamaa, joten poliisin henkinen työhyvinvointi kuuluu valtion rahoitettavaksi. Kansanedustaja Mari Rantanen (ps.)
Samalla tavalla toimitaan Poliisiammattikorkeakoulussa, jossa töitä pidetään koko ammattialan kehittämisen kannalta tärkeinä.”. ”Hätäkeskustoiminnasta vastaavana ohjaajana katson kuitenkin, että tässäkin on katsottava vahvasti tulevaisuuteen. Hän huomauttaa, että myös alati monimutkaistuva maailma vaikuttaa myös työn vaatimuksiin ja tekeekö se hätäkeskuspäivystäjän työstä haasteellisempaa. Pärjäämme hyvin nykyisellä koulutuksella, kunhan päivystäjiä valmistuisi riittävästi.” Vaarana uudistuksessa olisikin hänen mielestään se, että päivystäjiä ei tulisi riittävästi, ellei riittävästä siirtymäkaudesta huolehdita. 26 Pelastustieto 6/2022 KOULUTUS Nyt puhuttaa häkepäivystäjän koulutus Pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan koulutusuudistus alkaa kääntyä loppusuoralle. Tämä voi tuoda tarpeen kehittää hätäkeskuspäivystäjän koulutusta.” Hän korostaa, että uudistus toteutetaan työelämälähtöisesti ja hätäkeskuslaitos on siinä avainasemassa. Siinä tarvittaisiin myös työharjoittelua, joka sitoisi meidän muutenkin heikkoja resurssejamme ja kuormittunutta henkilökuntaa.” Hätäkeskuspäivystäjien nykyistä puolentoista vuoden koulutusta hän pitää riittävänä ja se on esimerkiksi vastaavissa töissä kansainvälisesti vertailtuna pitkä aika. Viimeksi nousi esille myös hätäkeskuspäivystäjien koulutuksen tutkinnon taso ja keskustelua herätti se, tarvitseeko hätäkeskuspäivystäjä amk-tasoisen tutkinnon. Sellaisia voisivat olla esimerkiksi siviilikriisinhallintaan, öljyntorjuntaan tai turvallisuusviestintään liittyvät kokonaisuudet.” ”Alempi korkeakoulututkinto eli ammattikorkeakoulututkinto olisi pidempi koulutus, mutta se antaisi mahdollisuuden muuttaa myös alaa opiskelijoiden tekemien erilaisten kehittämistehtävien avulla. Siksi näitä asioita on syytä pohtia avoimesti.” EI TARVETTA Hätäkeskuslaitoksen johtaja Taito Vainio ei näe tarvetta hätäkeskuspäivystäjien amk-tasoiselle koulutukselle. On myös kuulunut toiveita kehittää hätäkeskuspäivystäjän työtä, jotta päivystäjällä on paremmat keinot hallita toimintaympäristöä ja palvella yhteistyöviranomaisia. KATSELLAAN AVOIMESTI Projektipäällikkö Susanna Sankala toivoo, että uudistuksen valmistelussa tarkasteltaisiin avoimesti eri vaihtoehtoja, sillä ratkaisut eivät koskaan ole mustavalkoisia. ”Molemmissa malleissa on omat hyvät puolensa. ”Koulutustason nosto toisi myös paineita palkkaukseen. Työryhmän työskentelyn aikana on yleistynyt käsitys, että koulutukseen tarvitaan jonkinlaista muutosta. ”Työ ei näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa tule niin paljon muuttumaan. ”Liian vähän tässä uudistuksessa on ollut esillä, millaiseen työhön päivystäjät pitää tulevaisuudessa kouluttaa.” Vainio katsookin, että kyse on enemmänkin koulutuspoliittinen eli halusta nostaa turvallisuusalan peruskoulutuksen tasoa kuin vastata työn tarpeisiin. ”Keskustelemme siitä, millainen on hätäkeskuspäivystäjän työ tulevaisuudessa ja ratkaisut koulutuksen tulevaisuudesta lähtevät hätäkeskustoiminnan tulevaisuuden tarpeista”, Kohvakka sanoo. Teksti: Esa Aalto P elastusylijohtaja Kimmo Kohvakka sanoo, että uudistuksessa halutaan nostaa esille peruskoulutuluksen erilaiset tutkintotasot, jotta niitä voitaisiin ennakkoluulottomasti tarkastella. ”Toki myös tietotekniset järjestelmät kehittyvät, johon työ paljon perustuu. ”Toivon, että voimme löytää kompromissin, mutta todennäköisesti emme loppuraportissa ole yksimielisiä. Niitäkin äänenpainoja on ollut, että koulutusta ei pitäisi muuttaa lainkaan.” ”Ammattiopintoja voidaan toteuttaa esimerkiksi niin, että perusopintojen jälkeen opiskelija voisi valita kiinnostuksensa mukaan erilaisista koulutusmoduuleista itselleen sopivan. Tutkinnontasosta ei voida kompromissia saavuttakaan, vaan se on joko ammattiopintotasoinen tai ammattikorkeakoulutasoinen tutkinto.” Tästä keskustellaan nyt sekä pelastajien että hätäkeskuspäivystäjien osalta. Esitys uudistuksesta valmistuu syksyn kuluessa ja lausuntojen jälkeen sisäministeri päättää, millaisella koulutusjärjestelmällä alan työntekijöitä aletaan kouluttaa. Opiskelijat tekisivät opinnoissaan soveltavaa tutkimusta, joka ei suinkaan tarkoita yliopistotasoista tutkimusta, vaan käytännönläheisiä, ammattialan kehittymisen kannalta tärkeitä töitä
Tule sovittamaan miltä tuntuu! EN 16471 EN 16473 EN 12492 Tuntuu hyvältä! Koska ei juurikaan tunnu. ”Siellä on raportoitu siitä, että pelastajilla pitäisi olla nykyistä parempi osaamistaso.” SPPL KYSYI JÄSENILTÄÄN Suomen Palopäällystöliitto kysyi kesällä jäsentensä mielipidettä tulevaisuuden koulutustarpeista. osastollamme A850. KASK Quantum on näytillä Eurosafety-messuilla Tampereella 13.-15.9. PELASTAJAN KEVYTKYPÄRÄ KASK QUANTUM UUTUUS! Quantum pelastuskypärä on kevyt ja ergonominen. Koulutuskyselyyn osallistuneista valtaosa ei näe pelastajille tarpeellisena tulevaisuudessa ammattikorkeakoulututkintoa. ”Kaiken kaikkiaan pelastustoiminnan vahvaa osaamista pidettiin tärkeänä. ”Varsin yksimielisiä vastaajat olivat muun muassa siitä, että pelastajien on tarvittaessa kyettävä johtamaan ryhmää onnettomuustilanteissa”, koulutusjohtaja Tomi Timonen kertoo. Myös alueellinen koulutus nähtiin tarpeelliseksi. PELASTUSTIETObuffjakask.indd 2 PELASTUSTIETObuffjakask.indd 2 18.8.2022 7.25.36 18.8.2022 7.25.36 Työn tulevaisuuden kuvan hahmotteleminen on hankalaa, koska pelastusalalta puuttuu instanssi, joka tuottaisi tällaista tietoa. Sen sijaan koulutuksen pitäisi olla nykyistä laajempi, jonka nähtäisiin mieluusti tulevan työelämäjaksojen avulla eli opintoihin sisällytettäisiin työssä oppimista. Valmiudet tähän ovat riittävät korkeamman peruskoulutustason ansiosta, esimerkiksi kielitaito on hyvä nykyisillä ammattitutkinnon suorittajilla. VANDERNET SAFETY – TYÖTURVALLISUUDEN ASIANTUNTIJA Maahantuonti, tuotetieto ja käyttökoulutukset • 020 741 8330 • www.vandernet.com/kask Suojaimet myynnissä jälleenmyyjiltä kautta maan. ”Pitääkö niiden alueiden tuottaa tämä osaaminen, jossa ensihoitotyötä tehdään. Ensihoitotyöhön kouluttaminen jakoi hieman näkemyksiä eikä sitä nähdä ehdottomana ammattitaidon tarpeena. Suorituskykyhanketta hän pitää pelastusalan osaamisvaatimuksia varten hyvänä, sillä hänen mielestään se antaa vastauksia myös yksittäisen pelastajan suorituskykyvaatimuksiin. Sen sijaan vastaajat eivät kaipaa erikoistumista opintojen aikana, vaan se voidaan toteuttaa työuran aikana. Poliiseilla on esimerkiksi oma analysointiyksikkönsä. Esimerkiksi onnettomuuksien ehkäisyä tai varautumista ei nähdä tärkeänä pelastajien toimenkuvassa.” Kansainvälisiin tehtäviinkään ei pelastajan ammattitutkinnon tarvitse valmistaa, vaikka kansainvälisyys on tärkeä osa nykyistä pelastustoimea. Näkemys kumpuaa siitä, koska kaikkialla ensihoito ei ole pelastajien työtä. Hän on liiton edustaja työryhmässä ja halusi siksi kysyä jäsenten mielipidettä. Susanna Sankala pitääkin tätä harmillisena. Visiirit, kuulosuojaimet, valaisimet ja muut lisävarusteet on helppo kiinnittää ilman työkaluja. Toki vahva ensivasteosaaminen pitää olla kaikilla pelastajille”, Timonen toteaa
Tässä tehdään yhteistyötä Stadin aikuisja ammattiopiston kanssa. Vain yhteistyötä tiivistämällä päästään entistä parempaan lopputulokseen. Kehittämiskohteina todettiin erityisesti hallintoja ylläpitotoimintojen Toimilupa heltiää jatkossakin Helsingin Pelastuskoulun auditointi antaa sisäministeriön mukaan mahdollisuuden jatkaa toimilupaa. Esimerkiksi kouluun on palkattu rehtori hoitamaan 20 prosentin työpanoksella, jotta Pelastuskoulua johdetaan laissa olevien kelpoisuusvaatimusten mukaisesti. Auditointiin liittyi viisi toimilupaehtoon vaikuttavaa asiaa, joista kolmen todettiin toteutuvan osittain ja kaksi toteutuu jo nyt. Koulutuksen kysyntälähtöisyyttä pidetään vahvuutena, sillä opiskelijoiden määrä asetetaan työvoimatarpeen mukaiseksi. Kun se on auditoinnissa nostettu esille, siinä on joitakin ongelmia, jotka voivat johtua myös esimerkiksi voimavaroista. HYVÄT TULOKSET Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka pitää auditoinnin tuloksia hyvinä. Tämän perusteella ei ole esteitä sille, että toimilupa pysyy voimassa.” Kohvakka pitää selvänä, että yhteistyön Pelastusopiston kanssa pitää toimia. Auditoinnin tulosten pohjalta tehdään kehittämistoimia ja ministeriö pyrkii vaikuttamaan esimerkiksi tulosohjauksen ja päivittäisen yhteydenpidon. Nyt se on voimassa toistaiseksi. Sen teetti sisäministeriö ehtona toimiluvan jatkamiselle. Helsingin kaupungin tehtävä on huolehtia myös jatkossa koulutuksen rahoituksesta. Toteuttamiseen liittyviä, osittain toteutuvia ehtoja on alettu jo korjaamaan. ”Kaiken kaikkiaan auditoijat ovat tehneet toiminnasta myönteisiä havaintoja. Ymmärrän, jos voimavarojen vuoksi ei pysytä pitämään yhteyttä. Pelastuskomentaja Jani Pitkänen toivoo myös, että sisäministeriön avustuksella päästään viimeistään ensi syksynä tekemään parempaa yhteistyötä Pelastusopiston johdon kanssa ja vertailemaan toteuttamissuunnitelmia. Myös Pelastuskoulun, sisäministeriön pelastusosaston ja Pelastusopiston välistä yhteistyötä olisi kehitettävä. Teksti ja kuva: Esa Aalto ja toimintaprosessien selkiyttäminen ja kehittäminen. Auditoinnissa todetaan, että Pelastuskoulun ja Pelastusopiston välillä on havaittavissa jännitteitä, jotka ovat peräisin sekä toimilupaa koskevista vaiheista että pelastuskoulutuksen valtakunnallisesta järjestämisestä. Myös työelämäyhteys ja kouluttajien ammattitaito sekä kouluttajien ja opiskelijoiden hyvä ja tukea antava vuorovaikutus todettiin vahvuudeksi. ”Sisäministeriön lähtökohta on, että yhteistyön pitää toimia. Auditoinnissa todettiin vahvuuksiksi muun muassa pitkän historian ansiosta vahva arvopohja sekä pieni ja ketterästi toimiva oppilaitos, joka toteuttaa alan ammatillista peruskoulutusta Pelastusopiston opetussuunnitelmien mukaisesti, omalla Helsingin toimintaympäristön erityispiirteet sisältävällä toimintasuunnitelmalla täydennettynä. 28 Pelastustieto 6/2022 KOULUTUS K ansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) auditoi Helsingin Pelastuskoulun toiminnan
Siksi Kohvakan mukaan yhteistyötä ei jarruta pelko siitä, että koulutuksen rahapotille tulisi muita jakajia. Viime kädessä oppilaitosten on kuitenkin pidettävä huolta hyvästä yhteistyöstä.” ”En näe muuta mahdollisuutta kuin pitää huolta tiiviistä yhteistyöstä, sillä on yhteiskunnan ja opiskelijoiden etu, että pystymme tuottamaan sellaista koulutusta, josta viime kädessä hyötyvät laitokset ja asiakkaat”, Kohvakka painottaa. On loistavaa, että Helsingin kaupunki haluaa omalla kustannuksellaan pitää yllä pelastusalan koulutusta.” Helsingin kaupungin pitää ylijohtajan mukaan ratkaista se, haluaako se rahoittaa toimintaa jatkossa, vaikka valtio alkaa rahoittaa pelastuslaitoksen toimintaa. ”Se on avainasemassa koko pelastustoimen strategiassa ja myös suorituskykyhankkeessa nämäkin asiat nousivat keskeisesti esille. Meitä haastavat tässä myös ajankohtaiset asiat kansainvälisesti.. Dräger Nano -paineilmasäiliö on suunniteltu erityisesti minimoimaan kantamaasi painoa palontorjuntaoperaatioissa. ”Hyvinvointialueen lakisääteisenä tehtävänä ei ole antaa tutkintokoulutusta. KOULUTUS Erityisen kevyet yhdessä: Dräger PSS® AirBoss ja Nano -säiliö Dräger PSS® AirBoss -paineilmalaitteellamme on luokkansa paras ergonomia. Näin ollen ei ole mahdollista kohdentaa valtion rahoitusta pelastuskoulun toimintaan.” Kohvakka ei halua arvioida sitä, olisiko esimerkiksi alueellista koulutusta kehittämällä osana valtion rahoittamaa Pelastusopistoa mahdollista rahoittaa koulunkin toimintaa. ”Kaikki tarmo pitää laittaa valtion rahoituksessa nyt siihen, että Pelastusopiston toiminta kyetään turvaamaan. Mielelläni kuulen, jos joku pystyy kustannustehokkaamman järjestelmän esittämään.” Kohvakan mukaan Pelastusopistoa tulee kehittää paitsi koulutuksen myös tutkimusja kehittämistoiminnan osalta. Kysy lisää: Dräger Suomi Oy Puh: 0207 119 600 Email: asiakaspalvelu@draeger.com www.draeger.fi Ylivoimaista ergonomiaa avulla, että opisto tekee tässä hyvää yhteistyötä koulun kanssa. ”Tästä on aivan ennen aikaista sanoa mitään, koska meillä on vaikeuksia turvata Pelastusopistolle riittäviä voimavaroja, jotenka en suostu visioimaan muita perusratkaisuja, jotka ovat kalliimpia kuin nykyinen opistolle keskitetty koulutusjärjestelmä. VALTIO EI ALA RAHOITTAA Näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa Helsingin Pelastuskoulun toimintaa ei aleta ylläpitää valtion rahoituksella
Helsingin pelastuskomentaja Jani Pitkänen osallistui ensimmäistä kertaa foorumiin ja piti erityisesti oheisohjelmaa mielenkiintoisena. Teksti ja kuvat: Esa Aalto Taina Hanhikoski ja Joel Kauppinen esittelivät kahta hanketta SPEKin ja SPPL:n yhteisosastolla. Suomesta pelastuspalvelufoorumiin osallistui muutaman kymmenen hengen ryhmä Suomen Palopäällystöliiton yhdessä sisäministeriön kanssa järjestämälle opintomatkalle. ”Niissä aihevalikoima oli laaja. ”Foorumin anti lupasi enemmän kuin antoi. Vaikka ryhmissä oli hyvinkin eri tasoilla työskenteleviä ihmisiä, jotka ajattelevat eri tavoin asioista, oli toisaalta mielenkiintoista tavata niissä myös uusia tuttavuuksia.” ”Odotankin järjestäjien foorumin ohjelmasta kokoamaa yhteenvetoa, jota voi hyödyntää myös jatkossa.” Jani Pitkänen suosittelee tapahtumaa. Niissä olisi toivonut enemmän ohjausta ja aiheiden käsittelemiseksi oli myös liian vähän aikaa. 30 Pelastustieto 6/2022 TAPAHTUMA T apahtuman ohella oli järjestetty mielenkiintoiset vierailut EU-parlamenttiin, jossa tavattiin europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.), Suomen EU-edustustoon sekä Euroopan hätäavun koordinaatiokeskukseen (ERCC). Se oli otsikkotasolla mielenkiintoista, mutta ohjelma oli painottunut liikaa paneelikeskustelujen varaan.” Hän olisi toivonut lyhyitä, ytimekkäitä asiantuntijapuheenvuoroja ajankohtaisista aiheista ja tutkimuksista, joista olisi voinut esittää myös kysymyksiä. Ukraina puhutti Euroopan komissio järjesti seitsemättä kertaa Brysselissä Civil Protection Forumin, nyt parin koronavuoden jälkeen perinteiseen tapaan. ”EU-edustustossa vierailu osui samaan ajankohtaan, kun Suomen Nato-jäsenyys eteni ja siitä saimme kuulla tuoreeltaan tietoja suoraan suurlähettiläältä.” Mielenkiintoista oli hänen mielestään myös ajatusten vaihtaminen kotimaisten ja ulkomaisten kollegoiden kanssa. ”Nyt ohjelma painottui paljon Ukrainaan, tilanteen vakavuuden toki ymmärtäen.” Foorumissa erilaisia aiheita käsiteltiin myös työpajoissa, joissa kokoonnuttiin pieniin ryhmiin
Siinä luotiin tilannekuva pelastusalan vapaaehtoistoiminnasta Itämeren alueen maissa. ”Pystyimme myös tuomaan esille, miten sitoutunut Suomi on pelastustoimen alueellisen yhteistyön kehittämiseen sekä vapaaehtoisten ja viranomaisten yhteistyön edistämiseen.” Suomalaisten vapaaehtoishankkeesta ollaan kiinnostuneita muun muassa Italiassa Tonavan alueen verkostossa, jossa halutaan vahvistaa tulviin varautumista. ”Haluamme perustaa arktisten alueiden toimijoiden yhteistyöverkoston, jossa voidaan hankkeen päättymisenkin jälkeen jakaa tietoa ja osaamista, ja parantaa näin pelastustoimen kyvykkyyksiä ja kehittämistä.” Nykyisin etenkin operatiivisen tason toimijoiden välillä on vain vähän yhteistyötä ja tiedonvaihtoa pohjoisten toimijoiden kesken. Tämäkin hanke saa rahoituksen ulkoministeriön IBA-rahoituksesta ja hankkeen budjetti on 300000 euroa. Arktisten alueiden toimintaympäristö asettaa erityisvaatimuksia osaamiselle ja kalustolle. Hanketta toteutetaan yhteistyössä pohjoisten pelastuslaitoksien ja sisäministeriön kanssa. ”He pohtivat, josko toteuttaisivat hankkeen kyselyn ja haastattelut Tonavan alueella, jolloin saisimme aiheesta dataa kahdelta EU:n alueelta.” Erilaisia aiheita käsiteltiin työpajoissa pienissä työryhmissä. Kuvittelin niiden olevan suuremmatkin, mutta ovat kompaktit.” ARKTISET ALUEET Suomalaiset esittelivät foorumin yhteydessä järjestetyssä näyttelyssä kahta hanketta yhteisellä osastolla. Jotkut ilmaisivat myös halunsa olla mukana tai tehdä yhteistyötä. VAPAAEHTOISTOIMINTAA Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö esitteli Civil Protection Forumin yhteydessä järjestetyssä näyttelyssä jo päättynyttä tutkimushanketta Pelastusalan vapaaehtoistoiminta Itämeren alueella. erityisesti johtotasolla toimiville henkilöille, joille hän pitää opintomatkaa oheis ohjelmineen hyödyllisenä. Oli kiinnostavaa nähdä, millaiset ovat toimitilat. Suomen Palopäällystöliiton hallinnoima Arktisten alueiden pelastustoiminnan suorituskyvyt -hanke on vielä käynnissä, toisin kuin esittelypisteellä esillä ollut SPEKin vapaaehtoishanke. Niissä kohtasivat tutut ja tuntemattomat. Mutta tämäkin hanke on rahoitettu ulkoministeriön IBA-rahoituksella. Civil Protection Forumin kävijät olivat kiinnostuneita arktisten alueiden hankkeesta. ” ArcResc-hanke jatkuu ensi vuoden loppuun asti. 6/2022 Pelastustieto 31 TAPAHTUMA Arktisten alueiden hanke kiinnosti. Jotkut halusivat kuulla myös, miten tällaista hanketta toteutetaan”, Joel Kauppinen kertoo. ”Kävimme varsin syvällisiä keskusteluja ja muutamia kontaktejakin tuli, joista on hankkeen edistämisen kannalta hyötyä. Tämän osaamisen ja esimerkiksi tutkimustiedon jakamisen parantamisen katsotaan kehittävän pelastustoimintaa. ”EU:lla on paljon alueellista yhteistyötä unionin sisällä sekä sen ulkopuolella, ja esittelemällä tämän yhteistyön hyötyjä meidän kokemustemme kautta, pystyimme tuomaan suomalaista näkökulmaa ja suomalaisen pelastustoimen osaamista esille.” Esittelypisteellä käyneet olivat kiinnostuneita erityisesti siitä, onko suomalaisten hankkeisiin saatu EU-rahaa. Tavoitteena on edistää yhteistyötä ja tiedonvaihtoa arkisten maiden pelastustoiminnan toimijoiden välillä”, hankepäällikkö Joel Kauppinen kertoo. ”Hanke sai myönteisen vastaanoton ja siitä oltiin kiinnostuneita”, kansainvälisen toiminnan erityisasiantuntija Taina Hanhikoski kertoo. Tässä Jani Pitkänen (vas.), matkanjohtajana toiminut Ari Keijonen ja oikealla oleva Ville Mensala yhdessä ulkomaisten osallistujien kanssa.. Tutkimuksen pohjalta Itämeren maille annettiin suosituksia yhteistyön kehittämiselle viranomaisten, vapaaehtoisjärjestöjen ja kansalaisten yhteiselle valmiudelle ihmisen aiheuttamien tai luonnonkatastrofien varalta. ”Mielenkiintoista oli päästä ensimmäistä kertaa käymään myös ERCC:ssä
32 Pelastustieto 6/2022 MIRAFONI Nykyisestä työvoimasta on pidettävä kiinni. Tähän pelastustoimi voisi vastata tarjoamalla yksilölliset, koko uran kestävät oppimispolut. On osallistettava, tarjottava monipuolisia vaihtoehtoja ja oltava tasa-arvoisia – oli kyse sitten työntekijöistä tai asiakkaistamme. Mitä pelastustoimi voi sitten tulevaisuudessa tarjota työntekijöille. Työympäristömme kehittyy entistä monikulttuurisemmaksi, missä digitaidot ovat entistä tärkeämpiä. Vai ovatko tavat, menetelmät ja välineet, itse asiassa koko työmme ja pelastustoimen palvelut muuttuneet. Ohjaammeko itse tätä muutoksen laivaa vai koetammeko jahdata muutosta. Työaikaankin kaivataan joustoa perinteisen toimistotyöajan sijaan. Meidän ei tarvitse juurikaan perustella olemassaoloamme yhteiskunnassa. Muutos on väistämätön ja sitä toteuttaessa on hyvä muistaa Mahatma Gandhin viisaus: ”ole se muutos, joka haluat nähdä”.. Olemme olleet melko konservatiivinen ala, mitä tulee koulutuksen uudistamiseen. Tulemme entistä tietoisemmiksi ja vastuullisemmiksi ympäristöstä ja resursseista. Muutettavaa on paljon ja on selvää, että tulevien 20 vuoden aikana muutos on vauhdikkaampaa kuin menneiden sadan vuoden aikana. Samaan aikaan väestö ikääntyy ja syntyvyys laskee Euroopassa. Millaisia taitoja pelastaja tarvitsee vuonna 2040. Teemme merkittävää työtä pelastamalla ihmishenkiä, ympäristöä ja omaisuutta – pelastustointa pidetään jopa liiankin itsestäänselvyytenä yhteiskunnan peruspalveluissa. Nykyisestä työvoimasta on myös pidettävä kaikin keinoin kiinni. Tulevaisuudessa ihmiset etsivät työhönsä lisää joustavuutta ja yrittäjämäisyyttä. Työkavereinamme tulee olemaan ”harmaita panttereita”, sillä elämme entistä pidempään ja terveemmin. Myös tekoäly, koneet ja robotit tulevat olemaan työkavereitamme, osin ovat sitä jo. Elinikäinen oppiminen, kommunikaatiotaidot, ongelmanratkaisu, uusien asioiden kehittäminen yhdessä ja oman työn johtaminen ovat asioita, joita korostetaan vaatimuksiksi tulevaisuuden työvoimalle. Näitä kysymyksiä on mielenkiintoista pohtia, kun pelastustoimen tulevaisuutta suunnitellaan ja koulutusta ollaan uudistamassa. Tämä näkökohta onkin tärkeä ottaa huomioon suunniteltaessa tulevaa. Pelastusalan entistä enemmän tulevaisuuteen nojaava ajattelu ja tulevaisuuden työvoiman löytäminen ovat meille haasteita. Mira Leinonen työskentelee pelastusylitarkastajana Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. Kun suunnittelemme tulevaa, rakennamme tätä alaa työvoimalle, joka ei ole vielä ehkä syntynytkään. mirafoni112@ gmail.com Pelastaja 2040 Miltä pelastustoimi näyttää vuonna 2040. Työelämätutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että ne tärkeimmät taidot, joita meillä nyt on työelämässä, eivät ole samoja enää tulevaisuudessa. Pelastustoimi on miesvaltainen ala, jossa fyysiset vaatimukset ovat valokeilassa, mutta onko niin myös tulevaisuudessa. On hyväksyttävä, että työntekijämme saattavat vaihtaa alaa eikä koko elämän kestävä ura samalla alalla ole perusasetus. Jotta pysymme työelämän vauhdissa mukana, on katse pidettävä horisontissa. Tämä tarkoittaa, että koulutusjärjestelmämme on oltava tulevaisuudessa joustava, ja pelastajaksi on voitava opiskella eri elämäntilanteissa ja -vaiheissa
MIRAFONI
”Nopean hyvän saavutettavuuden lisäksi yksikkö selviää suuresta osasta tehtävistään yksin, ja tämä pitää muut yksiköt vapaina – arvokasta varsinkin, jos tulee päällekkäisiä tehtäviä.” ”Painopiste ei ole meillä täydentävissä sammutusmenetelmissä, vaan esimerkiksi tiedustelussa. 34 Pelastustieto 6/2022 Ketterästi tiedusteluun ja ensitoimiin Ketterät kärkiyksiköt ja täydentävät sammutusmenetelmät alkavat olla jo peruskauraa. ”Olemme testanneet kärkiyksikön vaikuttavuutta keskustan alueella. Varsinainen pelastusyksikkö pääsee näin nopeammin tositoimiin. Tällä hetkellä niitä on 38, joten kasvu on merkittävä. Kärkiyksiköitä voi olla enemmänkin, sillä esimerkiksi Helsingissä luokaksi Prontoon oli merkitty ”muu pelastusauto”. Kärkiyksiköstä on hankittu kokemuksia myös maaliskuusta 2022 lähtien Erottajan piirissä itse yksikön ollessa Jätkäsaaren pelastusasemalla. Nopeasta tiedustelusta on iso apu. Hätäkeskukseen liitetyt paloilmoittimet ovat olleet näistä suurin tehtäväluokka 116 hälytyksellä”, kertoo pelastusjohtaja Vesa Halonen. HE2115 on hälytetty elokuun puoliväliin mennessä 307 tehtävään, joista 172:ssa yksikkö on ollut ainoana yksikkönä paikalla. Tilaston mukaan esimerkiksi Lapissa on kuusi ja Pirkanmaalla viisi. Helsingissä pelastusjoukkue on kuitenkin paikalla noin yhdeksässä minuutissa. Myös uusia sammutusvälineitä esitellään koko ajan. Kärkiyksiköitä voi käyttää sopivalla sammutustekniikalla tehokkaisiin ensi-iskuihin ja sammuttaa palon jopa alkuunsa ilman savusukellusta. Automaattitehtävät ja ensivaste ovat iso osa toimintaa. Esimerkiksi isommassa liikenneonnettomuudessa palomiesensihoitajat voivat aloittaa hoidontarpeen arvioinnin ja antaa arvokasta tietoa seuraavalle yksikölle sekä ensihoidon kenttäjohtajalle.” Konalasta vapautuu kärkiyksikkö uuden vakituisen pelastusaseman myötä. Kärkiyksiköissä on Helsingissä vahva ensihoidon osaaminen. Teksti ja kuva: Kimmo Kaisto TEEMA: TYÖTURVALLISUUS V uonna 2011 Prontoon oli kirjattu 14 kevyttä sammutusautoa, niin sanottua kärkiyksikköä. Helsingin pelastuslaitoksen ensimmäinen kärkiyksikkö kolmesta aloitti Konalassa loppukeväästä 2020 ja Kontulassa vuotta myöhemmin
Näin laajaa yleisteosta ei ole aiemmin ollut. ”On tullut lisää vastuuta ja joutuu paljon itsenäisesti miettimään, miten toimia keikalla. ”Vilkkaalla tiellä kohteessa pitää olla lisäksi vähintään yksi pelastusyksikkö ja suojayksikkö, jotta voidaan ohjata liikennettä turvallisesti ennen poliisin tuloa. Jo työturvallisuuden takia kalustoa on rajattu, sillä kahden hengen miehistö ei pysty ihmeisiin. Julkaisu ilmestyy myös ruotsiksi. ”Tarvittaessa avustamme höökiä esimerkiksi letkujenvedossa ja toimimme muutenkin lisäkäsinä”, Vuorinen sanoo. Paimensimme turisteja ja järjestimme turvallisen paikan, jotta he eivät eksyisi liikenteen sekaan”, Jurvanen kertoo. Isompiin liikenneonnettomuuksiin kärkiyksikköä ei hälytetä yksin, mutta esimerkiksi Porvoonväylällä heinäkuussa sattuneessa linja-auton ajoväylältä suistumisessa Kontulan kärkiyksikkö oli ensimmäisenä pelastusyksikkönä paikalla kahden ambulanssin jälkeen. Kärkiyksikön tärkeä tehtävä on tuottaa lisätietoa kohteesta pelastustoimen johtajalle. Niillä parannetaan suunnitelman mukaisesti saavutettavuutta jatkossa Tapanilassa ja Vuosaaressa. Opetuksessa raja on jo häipynyt, eli puhutaan vain sammutustekniikasta – eri tekniikoita käytetään lomittain tilanteen mukaan.”. Kärkiyksiköihin on annettu viikon erikoiskoulutus, ja miehistöllä pitää olla kokemusta sekä kuntoa. Kärkiyksikön kaksikko on innoissaan. Rakennuspalon sammutus -julkaisu vuodenvaihteessa Pelastusopistossa valmistuu uusi julkaisu rakennuspalojen sammutuksesta tämän vuoden lopulla. Yliopettaja Ismo Huttu uskoo, että julkaisun myötä myös Suomessa rakennuspalojen sammutusmenetelmät monipuolistuvat ja niitä kehitetään kentällä edelleen meille sopiviksi. Julkaisussa ovat mukana myös virtausreitit, siirtymäsammutustekniikka sekä suoraja sumusuihkun käyttö rakennuspaloissa. Ylipalomies Juha Jurvanen, 53, ja palomies Sami Vuorinen, 47, kehuvat autoa kettäräksi ahtaisiin paikkoihin ja nelivedon ansiosta liukkaillakin varmaksi kulkijaksi. ”Saimme ovea sen verran raolleen, että ensihoitaja pääsi sisään. Akkukäyttöinen hydraulinen pelastustyökalu on mallia ”multitool”, eli sillä voi leikata ja levittää. Tämä on tuonut lisäkulmaa ja piristystä työhön”, Jurvanen kiteyttää. Vuorisen mukaan kärkiyksiköllä on tyypillisesti kahdesta neljään keikkaa vuorokaudessa, mutta on ollut jopa kuusikin. Italialaiset palomiehet ovat tulossa jo neljännelle kurssille ja Puolustusvoimat on tilannut oman, räätälöidyn kurssinsa. Kontulan pelastusasemalla Helsingissä ylipalomies Juha Jurvanen (vas.) ja palomies Sami Vuorinen ovat tyytyväisiä nelivetoiseen Mersuun, jolla pääsee tarvittaessa kohteeseen vaikka kevyen liikenteen väylää pitkin. vuodenvaihteessa ja samoin Kontulasta loppuvuodesta 2024. Yksikkö on valmiudessa 24/7. ”Tavoittamisviipeet ovat pienentyneet Konalassa. Kirjoittajina on joukko rautaisia ammattilaisia. Helsingissä riittää ruuhkia ja tietöitä hidasteina, joten pieni koko on iso etu. Myös autopaloissa laitteisto on toiminut hyvin. Jurvasen mukaan maastopalossa paineet CAFSilla riittivät hyvin kolmella let kulla 60 metriin. One Seven CAFS-painevaahtojärjestelmä on ollut käytössä ja toimintavarma. ”Voidaan sano, että täydentävät sammutusmenetelmät ovat jo vakiintuneet pikkuhiljaa käytäntöön niin, että ne ovat jo sammutustaktiikkaa ja -tekniikkaa niissä laitoksissa missä ne on otettu käyttöön. Täysiä tehoja ei ole vielä saatu edes irti, koska yksiköt toimivat tiloissa, joita ei ole suunniteltu pelastusasemiksi –mikä taas näkyy lähtöajoissa. PIENI KOKO ISO ETU Kontulan väliaikaisella pelastusasemalla on samanlainen, MB Sprinterin pohjalle Sauruksen rakentama yksikkö kuin Konalassa. Esimerkiksi maastopaloissa ja liikenneonnettomuuksissa päästään nopeammin ja helpommin paikalle”, kuvailee apulaispalopäällikkö Toni Kannikoski. Halosen mukaan kärkiyksiköiden toiminta on ollut alueilla väliaikaista, mutta niillä on vastattu hyvin toimintavalmiuden haasteisiin kaupungin pohjoisosissa. Seuraavaksi tuli palomestari ja poliisi, joka katkaisi liikenteen. Lähes 300 sivun julkaisussa käsitellään rakennuspalon sammuttamista laajemmin myös sammutustaktiikan, pelastustoiminnan johtamisen, rakenteellisen paloturvallisuuden, palontutkinnan ja työturvallisuuden näkökulmasta. Vasteeseen lähtee riittävästi yksiköitä, mieluummin liikaa kuin liian vähän ”, Kannikoski sanoo. Irroitettavia kärkiä on erilaisia. 6/2022 Pelastustieto 35 TEEMA: TYÖTURVALLISUUS UHPS (Ultra-high Pressure System) ja HPS (High Pressure System) on korkeapainesammutuslaite, jonka suihkupaine on yli 100 bar ja pisarakoko on mikropisaran kokoista (alle 0,1 mm) CAFS (Compressed Air Foam System) on painevaahtosammutuslaitteisto, jossa ilma sekoitetaan vesivaahdoteliuokseen. Tärkeää on myös välittömien henkeäpelastavien pelastustai ensihoitotoimenpiteiden aloittaminen. Kymmenellä täydentävien sammutusmenetelmien kurssilla on ollut tähän asti noin 150 osallistujaa, lähinnä miehistöä ja alipäällystöä. Helsingin kolmessa kärkiyksikössä on sama varustus: CAFSin lisäksi esimerkiksi käsisammuttimia, pieni uppopumppu, raivauskalustoa, ensihoitovälineet ja defibrillaattori sekä paineilmahengityslaitteet. Se lähtee jo tuulilasiraportin välittämisestä ja jatkuu kohteen tiedustelulla
”AJ-sammutussauva on siitä hyvä, että sen vesisumu suuntautuu 360 astetta ja esimerkiksi ullakkopaloissa me on sitä jo ansiokkaasti käytettykin.” SKUNK JA VIPER Marko Hassinen on yhdessä Jari Mikkosen kanssa kehittänyt uusia työkaluja. Klaukkalan yksiköllä oli vuonna 2021 yhteensä 442 tehtävää, josta 12 (3 %) oli rakennuspaloja ”Klaukkalassa nimenomaisena tarkoituksena oli parantaa toimintavalmiuspuutteita II-riskialueella, jossa on onnistuttu. Yksikkö ei pysty koskaan aloittamaan savusukellusta yksin”, kertoo vs. Tavoitteena on, että henkilöt olisivat savusukelluskelpoisia, mutta tämä ei ole ehdoton edellytys. Pelastuslaitos on ostanut yhden täydentävien kurssin omalle henkilöstölle Pelastusopistolta 2017 ja tämän jälkeen on käyty tasaisesti kursseilla. pelastuspäällikkö Jarkko Selin. Selinin mukaan kärkiyksikkö aloittaa ensitoimet, kuten sammutusyksikkökin, huomioiden kahden hengen miehityksen. ” ”Mikäli palon vaihe edellyttää savusukellusta, kevytyksikön miehistöllä on kalusto työjohtoselvityksen tekemiseen valmiiksi ennen seuraavan yksikön saapumista, jolloin savusukelluksen aloitus voi nopeutua. Yksiköissä on sammutuslaitteistona korkeapainesammutuslaite UHPS 300 litran vesisäiliöllä, jolla käyttöaika on noin 7–8 minuuttia täydellä teholla. 36 Pelastustieto 6/2022 TEEMA: TYÖTURVALLISUUS Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella on kaksi kärkiyksikköä, joista ensimmäinen Nurmijärven Klaukkalassa aloitti vuonna 2013 ja Vantaan Itä-Hakkilassa 2018. Viper on suunnattava pistosuihkuputki, jossa voi käyttää vettä tai jauhetta. Lisäksi yksi kärkiyksikkö on Nurmijärven VPK:n käytössä ja vakinaisten yksiköiden vara-autona tarvittaessa. Vuosina 2023–2027 on tarkoitus parantaa toimintavalmiutta Vantaalla kolmella uudella kärkiyksikköasemalla ja siirtämällä nykyinen Itä-Hakkilan valmius asema parempaan paikkaan toimintavalmiuden kannalta”, Selin kertoo. Erityisesti on kannustettu kärkiyksiköissä toimivia osallistumaan.” ”Myös päällystön kannattaisi osallistua ahkerammin täydentävien sammutusmenetelmien kurssille, jotta omia työvälineitä osattaisi hyödyntää tehokkaammin”, Arto Latvala kannustaa. Rakennuspaloissa ensimmäisenä yksikkönä tehdään yleensä tiedustelu alkusammuttimien kanssa. Kärkiyksikön tulee saada tuki toiselta yksiköltä. Täydentävät sammutusmenetelmät mahdollistavat erilaisia toimintatapoja ja työturvallisempia edellytyksiä toimia. ”Viper on tehokas ja nopea käyttää palon alkuvaiheessa, kun ikkunat ovat ehjät eikä rakenteessa ole suuria aukkoja. Jokaisessa sammutusautossa on myös pistosuihkuputket sekä neste-, jauheja hiilidioksidisammuttimet”, kertoo pelastuspäällikkö Keijo Kangastie. Ainakin KUPissa sammutuskyky rajoittuu autopalon kokoluokkaan ja kiinteän kelalaitteen 60 metrin letkunpituuteen. Vesi saadaan juuri oikeaan paikkaan eikä syntyvä vesihöyry tuuletu pois rakenteesta. Skunk on varsisammutin, jolla voidaan tehokkaasti sammuttaa palavan kohteen ulkopuolelta. ”Yksiköt on miehitetty kahdella palomiehellä. Yksikkö pystyy hoitamaan noin 70–80 prosenttia tehtävistä itsenäisesti.” Itä-Hakkilan yksiköllä oli vuonna 2021 yhteensä 774 tehtävää, josta 24 (3 %) oli rakennuspaloja. Sammutus/rajoitus Sammutus/rajoitus Sammutus/rajoitus aerosolisammuttimella sammutusleikkurilla korkeapainejärjestelmällä (heittosammutin) (UHPS) 2017 9 22 16 2018 13 23 12 2019 8 20 21 2020 11 27 16 2021 11 35 25 2022 (tilanne 10.8.) 10 12 15 Yhteensä 62 139 105 TEHTÄVIEN LUKUMÄÄRÄ MENETELMITTÄIN RAKENNUSPALOISSA JA RAKENNUSPALOVAAROISSA (LÄHDE: ESA KOKKI, PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO, TIEDOT ON KOOTTU TILASTOJÄRJESTELMÄ PRONTOSTA). Niillä voidaan täydentää puute alueita ja käyttää valmiuden rakentamisen välivaiheena ennen varsinaisen paloaseman ja 1+3yksikön käynnistämistä.” TÄYDENTÄVÄT LAAJASTI KÄYTÖSSÄ Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksella ei ole varsinaisia kärkiyksiköitä. Tällöin ei tarvita valtavaa vesimäärää tehokkaaseen sammuttamiseen”, Hassinen kuvailee. ”Kärkiyksiköiden perustamisessa ja sijoittamisessa tulee huomioida rajallinen suorituskyky kahdella henkilöllä ja suppeammalla kalustolla. Täydentävät sammutusmenetelmät ovat sen sijaan laajasti käytössä. Altistuminen vähenee merkittävästi ja työturvallisuus paranee. ”Täydentävistä sammutusmenetelmistä on hyvä tietämys, kiitos silloisen palomestari Arto Latvalan ja projekteissa mukana olleiden. Yksiköissä on tehokkaat käsisammuttimet: 9 litran nesteja 12 kilon jauhesammutin, heittosammutin sekä jauhesammuttimeen sopiva läpilyöntiputki. Niillä voidaan yleensä pienentää vahinkoja ja saada hieman lisäaikaa varsinaisen sammutustoiminnan aloittamiseen. ”Sammutusautot lähtevät virka-aikana 90 sekunnin kuluessa vahvuudella 0+2 ja aloittavat pelastusja sammutustoimet vaihtoehtoisilla menetelmillä, tiedustelulla ja niin edelleen. ”Pelkillä kärkiyksiköillä ei voida rakentaa riittävää toimintavalmiutta. Heittosammuttimet on melkein jokaisen aseman ensimmäisessä ajoneuvossa, ST-putkia ja AJ-sammutussauvoja on jokaisella paloasemalla eli 31 kpl
6/2022 Pelastustieto 37 TEEMA: TYÖTURVALLISUUS E nsimmäinen kevyt monitoimiauto eli moto otettiin käyttöön Muuramessa vuonna 2018 ja sen jälkeen kahdella muulla paikkakunnalla. Ajoneuvot ovat ambulansseja, joissa on sammutusja pelastuskalusto. Kolaripaikalla on pystytty aloittamaan ensitoimet ja autolla on saatu myös nopea pintapelastusvalmius, kun ei ole tarvinnut jäädä odottamaan muualta tulevaa yksikköä”, Kivelä kertoo. Oskari Ojanperä (vas.) ja Tuukka Kivelä ovat työpari monitoimiyksikössä.. ”Minulla on puolivakinaisen palomiehen koulutus taustalla ja siitä on ollut hyötyä pelastuksen keikoilla työskennellessäni. Laukaan yksikön käyttöaste on yli 30 prosenttia, Muuramessa ja Karstulassa se on hieman pienempi”, Hämäläinen kertoo. Laukaan paloasemaryhmän aluepalomestari Juha Hämäläisen mukaan ajoneuvojen pääpaino on henkeä pelastavassa toiminnassa. ”Monitoimiautolla on sammutettu alkavia tulipaloja ja tehty savuisen rakennuksen tiedustelua. Molemmat miehet kaipaavat lisäkoulutusta autolla operoimista varten. Autossa työskentelevät palomiehet tekevät 24-tuntisia työvuoroja ja ensihoitajat 12-tunnin vuoroja. Pelastuspuolen harjoittelua pitäisi kuitenkin olla enemmän, sillä tehtävät ovat kovin ensihoitopainotteisia”, Kivelä sanoo. ”Vähän on vajavainen koulutus tähän yksikköön erityisesti tilannepaikan johtamisessa, jos kohteessa ollaan ensimmäisenä yksikkönä. Ajoneuvossa on kuljettajan oven taEnsihoito ja pelastustoimi monitoimiyksikössä Keski-Suomen pelastuslaitoksella on kolme monitoimiyksikköä, joiden sijoituspaikka on Karstula, Laukaa ja Muurame. KOULUTUSTA KAIVATAAN Monitoimiyksikön miehityksenä on ensihoidon ja pelastustoimen ammattilaisten muodostama työpari. MONIPUOLINEN KALUSTO Laukaan 4100 kiloa painava monitoimiauto on tehty Mercedes-Benz Sprinterin alustalle. Lisäksi monitoimiyksikkö hälytetään vuositasolla 130–140 pelastuksen tehtäville. ”Ensihoidon hälytyksiä on Laukaassa vuodessa keskimäärin 2300–2400. Siinä pitää osata tarkastella kokonaisuutta ja miettiä, miten esimerkiksi ajoneuvoja sijoitellaan”, Ojanperä mainitsee. Laukaassa monitoimiautossa työskentelee yhtenä työparina palomies Oskari Ojanperä ja hoitotason ensihoitaja Tuukka Kivelä. Teksti ja kuvat: Mika Rinne Heittosammuttimella Karstulan monitoimiyksikkö on saanut sammutettua rakennuksessa syttyneen alkupalon
Hänen mukaansa kokonaisuutena monitoimiyksiköitä on pidetty hyvänä ratkaisuna. Yhteistyötä tehdään sairaanhoitopiirin kanssa ja hyvinvointialueen vaikutuksesta ei ole tietoa”, Loivamaa selvittää. Jos kiireettömät Cja D-keikat jäisivät pois, niin auto voisi olla enemmän pelastuspuolen käytössä”, Ojanperä tuumii. Tutkimuksen tuloksena voidaan havaita, että CAFS-sammute on sammutusteholtaan selvästi tehokkaampaa kuin pelkkä vesi. ”Vettä lukuun ottamatta autossa on sammutusja raivaustöihin soveltuva peruskalusto. Takaoven sisäpuolelta löytyvät pintapelastuslautta ja paarit. Koko työ on osoitteessa: urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-2021111920670 CAFS – Taktinen käyttö Suomen pelastustoimessa Esteri Groupin mukaan One Seven CAFSeja on toimitettu Suomeen polttomoottorikäyttöisiä malleja kevytyksiköihin 11 kpl sekä ESTERI-peräpumppuun integroituja 3 kpl, joista kaksi on sammutemäärältään 2700-litraisia ja yksi 4200-litrainen. Se lisää sammutustoiminnan tehokkuutta, vähentää vahinkoja ja sen käyttöönotolla voidaan saada merkittäviä kustannussäästöjä esimerkiksi korvaamalla CAFSilla säiliöpaloautoja. Monitoimiyksikön ensihoitotila on suurempi kuin tavallisessa ambulanssissa. Kuitenkin sen käyttöön liittyy myös riskejä, jotka on syytä tunnistaa koulutuksessa. CAFS kevytyksiköissä. Koulutusta ja käyttöönottoa rajoittaa heikosti saatavilla oleva koulutusaineisto ja muu materiaali. Lisäksi Suomessa on käytössä arviolta ainakin 4–5 kpl muiden valmistajien tekemiä CAFS-laitteistoja. ”Ne ovat periaatteessa kärkiyksiköitä ja niiden tarpeesta keskustellaan, mutta autojen lisääminen ei ole agendalla. AUTOISTA EI PÄÄTÖKSIÄ Jyväskylän eteläisen toiminta-alueen palopäällikön Pertti Loivamaan mukaan pelastuslaitos tarkastelee jatkuvasti olemassa olevaa tilannetta monitoimiyksiköiden osalta. Hoitotila on suurempi kuin tavallisessa ambulanssissa”, Kivelä kuvailee. Hän myöntää, että henkilöstö tarvitsee koulutusta autoja varten. Kirjoitushetkellä Cobra-sammutinleikkureita on nyt käytössä Suomessa 26 kpl, joista 25 ottaa voimansa ajoneuvon hydrauliikasta. Näistä 22 on sammutusautoissa, kaksi raivausautoissa ja kaksi säiliöautoissa Lisää on tulossa useita vielä tänä vuonna. Sammutteella on myös useita muita ominaisuuksia, jotka puoltavat sen käyttöä ensisijaisena sammutteena. Nelivetoiselle autolle tulee paljon kilometrejä vuodessa. Asiakas hyötyy, kun paikalla on ensihoitaja ja pelastaja. Mitään päätöksiä autojen jatkokäytön tai sijoittelun osalta ei ole tehty. Nämä on asennettu pääasiassa säiliösammutusautoihin. ”Työntekijöille tehdyissä kyselyissä on ilmennyt, että henkilöstö kaipaa koulutusta tilannepaikan johtamiseen ja sitä on luvassa”, Loivamaa lupaa. ”Ei ole ollut semmoista tilannetta ettei tällä olisi päästy perille kohteeseen. Heikki Havukainen on tutkinut Tampereen ammattikorkeakoulun opinnäytetyössään marraskuulta 2021 (insinööri YAMK) CAFSin taktista käyttöä Suomen pelastustoimessa. Havukaisen mukaan CAFSin käyttöä tulisi lisätä Suomen pelastustoimessa ja se tulisi ottaa keinovalikoimaan jokaisella pelastuslaitoksella. Matkustajan puolella autossa ovat sivuoven takana pintapelastajan puku ja sammutusasut. Sammutusautoa tästä ei kuitenkaan saa. ”Synergiaetuja tässä on saatu. Kalustotilassa ovat myös akkukäyttöiset pelastusvälineet, puukkosaha ja paineilmahengityslaitteet. Nähdään esimerkiksi minkälaisissa olosuhteissa asiakas asuu ja on tehty paloriski-ilmoituksia, kun asuntoa on päästy tarkastelemaan myös pelastuksen näkökulmasta”, Loivamaa kertoo. CAFSin käyttö on kuitenkin yleistynyt hitaasti ja vasta vuonna 2020 Suomeen saatiin ensimmäinen raskas CAFS-järjestelmä. 38 Pelastustieto 6/2022 TEEMA: TYÖTURVALLISUUS kana sivuovessa sammutusvälineinä kaksi jauhesammutinta, yksi vaahtosammutin ja hiilidioksidisammutin sekä heittosammutin
Ne sopivat Latvalan mukaan hyvin keskustojen kapeille kaduille. Lisää aiheesta sivulla 62. ”Silmiin pisti, että paloautoissa ei kuitenkaan ollut tehokasta käsisammutinkalustoa, kuten meillä Suomessa on.” Hydraulisia akkukäyttöisiä pe lastusvälinesarjoja oli joka lähtöön – myös erityisesti kevyt yksiköihin sopivia pienempiä pelastusvälineitä. Fluorittomia käsisammuttimia ja erilaisia sammutusrobotteja oli joka lähtöön. Robotiikkaa oli myös paljon. ”Löysin myös siirrettävän, teollisuuskäyttöön sopivan 50-litraisen CAFS-laitteen. Automaattinen letkunhuoltolaite Hose Master kiinnosti kävijöitä. Sammuttamisen lisäksi miehittämätöntä tekniikkaa voi hyödyntää esimerkiksi auton siirrossa sammutuskonttiin. Sähkö tulee pelastusajoneuvoihin – vaihtoehtoja ei ole. ”Isoin uutuus olivat ehdottomasti sähköautot. Tässä yksi ratkaisu myös mataliin pysäköintitiloihin, jossa palava auto pitää siirtää muualle. Sähkökäyttöiset pelastusajoneuvot olivat vahvasti esillä, samoin erilaiset sammutusrobotit, dronet ja fluorittomat sammutteet. KALUSTO. Vierailijoita oli noin 85000 yli 60 maasta. Teksti: Kimmo Kaisto · Kuvat: Arto Latvala Telaketjuilla liikkuva kauko-ohjattava robotti siirtää palavan auton konttiin, joka voidaan täyttää jäähdyttävällä vedellä. Sähköä ja robotteja Paloja pelastusalan johtavat Interschutz-messut järjestettiin vihdoin Saksan Hannoverissa kesäkuussa. 15–20 metrin kantaman ansiosta voi sammuttaa kauempaakin turvallisesti.” Esteri Groupin messuosasto oli näkyvällä paikalla, ja Suomi nousi hyvin esiin. Keski-Euroopan kaupunkien kapeille kaduille hyvin sopivia ketteriä pieniä sammutusautoja, kärkiyksikköjä, näkyi lukuisia. Berliinissä on ollut sähkösammutusauto jo vuoden, ja kuulin vain hyviä kokemuksia. Haasteena esimerkiksi Pohjois-Suomessa voi olla vielä toiminta-aika pakkasilla – ja miljoonan euron hinta”, kertoo turvallisuusasiantuntija Arto Latvala. Pieniä sammutusautoja, kärkiyksikköjä oli myös paljon. 6/2022 Pelastustieto 39 TEEMA: TYÖTURVALLISUUS Aluksi mietin, että onko tämä totta
PALOKUNTALAINEN JO PIENESTÄ PITÄEN Nuorin leirillä osallistunut oli tammikuussa syntynyt Eeli Uutela, joka oli mukana äitinsä Janika Lehtosen ja isänsä Toni Uutelan kanssa Nummelan VPK:sta. Leikittäjiä riitti ja hoitoapuakin löytyi, Varakoulutuspäällikkö Sari Lehtonen oli mukana suunnittelemassa leirille uutta koulutusta. 40 Pelastustieto 6/2022 PALOKUNTANUORET Kansainvälinen nuorten palokuntaleiri Eldis 22 keräsi Malmin lentokentälle Helsingissä 2500 palokuntalaista neljästä eri maasta. Teksti ja kuvat: Eldis 22 -leirin toimittajat Unohtumaton Eldis H einäkuun ensimmäisellä viikolla järjestetylle leirille osallistui palokuntanuoria paitsi Suomesta myös Saksasta, Tšekistä ja Itävallasta. Työskentely kokemusasiantuntijanuorena oli mielenkiintoista ja olen varma, että tulen muistelemaan koko projektia lämmöllä.” Leirillä oli mahdollisuus käydä myös palokuntarippikoulu ja Sami Järvinen oli yksi viidestätoista nuoresta, jotka kävivät samalla myös rippikoulun. ”Leiri olikin minulle tärkeä myös sen takia. Palokuntaripari oli hienosti toteutettu ja sain erittäin hyviä ystäviä ympäri Suomea, jonka johdosta jään innolla odottamaan seuraavaa valtakunnallista leiriä. Viikko kului päivisin järjestettävien koulutuksien parissa, mutta myös vapaa-aikaa ehdittiin viettää erinäisten ohjelmanumeroiden parissa. ”Leiri sujui Eelin kanssa todella hyvin. Palokuntaleiri oli Tampereen VPK:n Sami Järviselle unohtumaton kokemus ja tähän asti palokuntauran upein tapahtuma. Hän toimi leirillä myös kokemusasiantuntijana. ”Oli ainutlaatuista nähdä miten suuria tapahtumia suunnitellaan ja toteutetaan. Sami Järvinen kävi leirillä myös rippikoulun.. Pakko myöntää, että olihan konfirmaatio siistiä palokunnan juhlapuvussa”, Sami Järvinen sanoo
Saksalaisten Phillip Kannappelin ja Nico C:n mielestään Suomeen on mukava tulla viettämään leiriviikkoa ja tapaamaan ystäviä sekä ystävyyspalokuntalaisia Malmin VPK:sta. Itse saa sitten päättää alkaako palokuntatoiminta kiinnostaa samalla tavalla kuin vanhempiaan.” HYVIN SUJUI Leirille oli suunniteltu uutta koulutusta. Molemmissa hihoissa ja selässä oli myös leiriä tukeneiden yhteistyötahojen logot. Sitä suunnittelemassa ja toteuttamassa Leirin avajaisissa kaikilla oli perinteiseen tapaan yllään leiripaidat. Haasteet ovat tehty voitettavaksi.” Sari Lehtonen sanoo. Eldiksen nuorin leiriläinen Eeli Uutela äitinsä Janika Lehtosen sylissä. Hän on ollut leireillä mukana vuodesta 1997 alkaen eikä tämä leiri jäänyt Eelillekään viimeiseksi. oli varakoulutuspäällikkö Sari Lehtonen, joka kertoi koulutuksen ja teemapuistojen sujuneen todella hyvin uudistuksesta huolimatta. International Rescue -kurssin osalta kansainväliset leiriläiset pääsivät toteuttamaan Helsingissä myös Amazing race -tyylistä seikkailua ympäri Helsingin keskustaa sekä Suomenlinnassa ja vierailemaan muun muassa Eduskuntatalossa.. ”Vanhempiensa mukana tulee jatkossa ainakin. PALOKUNTANUORET LAMORIN NOPEAN TORJUNNAN RATKAISUT: Harbo nopealevitteinen oljyntorjuntapuomi Keulakerääjä Lisätietoa osoitteesta: lamor.com Konttiratkaisut öljypuomeille sillä palokuntatoiminnassa on mukana muutakin sukua”, Janika Lehtonen kertoo. MENO MAITTOI Kansainväliset vieraat olivat ihastuneita leiriin ja Suomen suveen. Kuva: Sami Hakala. ”Sellaista leiriä ei ole olemassakaan, missä ei tulisi haasteita vastaan, mutta onneksi silloin pääsee käyttämään luovuutta, idearikkautta ja ratkaisukykyä. Tänä vuonna leiripaita oli kuvan mukaisesti punainen ja edessä keskellä valkoisella oli leirin logo
Yritysten ja yksityisten ihmisten osalta luotetaan, että euro on hyvä konsultti. Poliittinen kynnys ihmisten energiankäyttöön puuttumiseen on varmasti tosi korkealla, joten on todennäköistä, että julkisella sektorilla asetetaan energiansäästötavoitteita. On kuitenkin selvää, että esimerkiksi rakennusten lämmitys sekä ajoneuvojen ja erilaisten laitteiden käyttö ovat energiankulutuksen puolesta asioita, joissa voidaan saada merkittävimmät säästöt. Sami Kerman on Suomen Palopäällystö liiton viestintäja yhteiskuntasuhdepäällikö. Mutta jos ryhdytään puhumaan vakavasti siitä, että joudutaan jopa toteuttamaan tarkoituksellisia lyhytkestoisia sähkökatkoksia, ja käyttämään varmuusvarastoituja energiavarastoja – koska energia ei yksinkertaisesti riitä – silloin kaikki keinot ovat kyllä pöydällä. Korona aiheutti jo sen, että palaveria varten ei olla enää valmiita matkaamaan kokouspaikalle, ja käyttämään matkustamiseen työaikaa. Vaikka pelastustoimi ei toimialan perustehtävänsä vuoksi ole ensimmäisenä energiansäästökohteena, ei pelastustoimi tässäkään asiassa ole irrallaan muusta yhteiskunnasta. ALANSA AMMATTILAISET Pörssisähkön hinta on ollut kuluneena kesänä jopa nelinkertainen vuodentakaiseen verrattuna. Niitä laitteita, joita voidaan ajoittaa käytettäväksi yöaikaan, tullaan myös käyttämään öisin – sähköautojen lataus yhtenä selkeimpänä esimerkkinä. Talveksi odotetaan jopa 1970-luvun kaltaista energiakriisiä, ja moni puhuu tällä hetkellä energian säästämisestä. 42 Pelastustieto 6/2022 Energiansäästötalkoot MOKKATAKKIMAISTERI Pelastustoimi ei ole irrallaan muusta. Se, mikä pätee lämmitykseen, soveltuu myös asemien valojen, tietokoneiden, televisioiden ja esimerkiksi saunojen käyttöön. Ja on toimialan uskottavuuden ja perustehtävän kannalta tärkeää, että energiansäästö toteutetaan ilmeettömästi ja vastuuntuntoisesti.. Toivottavasti työvuoroissakin ymmärretään, että tämä energiansäästöpuhe ei ole mitään hippien narinaa vaan kovaa ulkoja turvallisuuspolitiikkaa, jolla kansallista varautumista ja resilienssiä koetellaan. Tätä saatetaan tehdä jopa työhuonekohtaisesti. Sähkönkulutus ja hinta ovat voimakkaasti vuorokaudenajasta riippuvaisia. Vanhan nyrkkisäännön mukaisesti huonelämpötilan laskeminen yhdellä asteella johtaa viiden prosentin säästöön lämmitysenergiakuluissa. Erityisesti asemilla, joilla ei työskennellä 24/7, voi olla tarkoituksenmukaista laskea lämpötilaa, kun asema on tyhjillään, mikäli näin ei ole jo tehty. Kukin pelastuslaitos on viisain arvioimaan, mihin se pystyy omassa toiminnassaan vaikuttamaan. Pelastuslaitoksilla on siten tuskin kovinkaan paljon ”turhaa” ajoa, josta karsia. En usko, että työvuorojen saunomista pelastusasemilla tullaan kuitenkaan kieltämään, niin iso symbolinen arvo työnantajan tarjoamalla ”saunaedulla” on. Mutta kyllä tyhjäkäynnillä olevista autoista ja auki unohtuneista kalustohallin ovista saa varmasti vastaisuudessa asemamestarilta aiempaa kipakampaa palautetta. Polttonesteiden korkeista hinnoista on puhuttu koko vuosi
?????????–???????????????????. ?????-???????. radiolaitteistot • VIRVE/GNSS sisäkuuluvuusratkaisut PETO tilanne-/johtokeskusjärjestelmä hälyttämiseen, tilanteenseurantaan, viestintään ja laitevalvontaan Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet ?????????????????. ??????. ??????????. sähköposti:sarco@sarco.fi www.sarco.fi | puh. ??????-????????. Erikoislaukku Oy – Specialbags Ltd Kotimaiset tuotteet ammattikäyttöön Kysy tarjous! • varustelaukut • reput • ensihoitolaukut • suojat • vesitiiviit suojat • kantolaitteet • tuotekehitys ja mallisuunnittelu Teemme erikoisia laukkuja. ????????. Teollisuuskatu 3, 32200 Loimaa +358 2 7692 800 erikoislaukku@specialbag.net www.specialbag.net Sinunkin ilmoituksesi näkyisi tässä edullisesti vuoden jokaisessa numerossa. 6/2022 Pelastustieto 43 MOKKATAKKIMAISTERI ALANSA AMMATTILAISET Hälytysja viestintälaitteet Valovoimaisin varoitusvalaisin www.standby.eu L56 2C Hälytysja viestintälaitteet Pelastustieto on myös Instassa, Facebookissa ja Twitterissä. ????????. ??????. ?????????????????. (03) 630 830 www.elektro-arola.. HÄLYTYSAJONEUVOT Hälytysja komentovahvistimet Tehokaiuttimet Valopaneelit Integroidut valoratkaisut Vilkkumajakat Ruuhkavilkut LED-valot VÄESTÖNSUOJELU Suurtehohälyttimet Myynti: 050 5499 661 . ??????????. HÄLYTYSja VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaativaan ammattikäyttöön • • SNP statusja navigointiohjelmistot • YLLI VIRVE-liitäntäyksiköt ja DisplayAlert & SALSA asemahälytysohjelmistot • SKL statuslähettimet ja GARMINälynavigaattorit • TEHO-ULVO väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRA äänija valohälyttimet • TETRA/VHF/LTE ym. (09) 777 1500 Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. Pyydä hyvä tarjous numerosta 044 728 0401.
Pelastustoimen ja ensihoidon tapahtumien aikainen tehtävämäärien kasvu painottui iltaja yöaikaan, ja tehtävissä korostuivat väkivalta-, onnettomuusja vammatehtävät tavalliseen kesäajan tehtäväprofiiliin verrattuna. Useat tehtäväluokat työllistävät sekä pelastustoimen että ensihoidon resursseja, joten analyysiä varten tehtävät ryhmiteltiin uudelleen viiteen eri luokkaan. Kirjoittajat: Joonas Hänninen, projektipäällikkö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Anssi Koski, ensihoitopäällikkö, Kymenlaakson pelastuslaitos Jukka Pappinen, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto Anne Kouvonen, sosiaalipolitiikan professori, Helsingin yliopisto Hilla Nordquist, ensihoidon yliopettaja, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Lähteet: Anssi Koski, Jukka Pappinen, Anne Kouvonen & Hilla Nordquist. Aineisto kattoi yhteensä 25124 tehtävää, joista pelastustoimen tehtäviä 1167 ja ensihoidon tehtäviä 23 957. Tavoitteena oli selvittää 1) nousevatko pelastustoimen ja ensihoidon tehtävämäärät tapahtuman aikana, 2) miten vuorokauden aika vaikuttaa tehtävämääriin tapahtuman aikana sekä 3) miten tehtävät jakaantuvat maantieteellisesti tapahtuman aikana. Tehtävien kiireellisyyden luokitus nousi hieman. Saatavissa: https://doi. Ensihoidon siirtokuljetuksia ei otettu mukaan aineistoon. Pelastustoimen resurssien käyttö painottuu tapahtuman suunnitteluvaiheeseen, ja hyvällä riskinarvioinnilla ja ennakoinnilla voidaan tehokkaasti vähentää pelastustoimen hälytystehtäviä tapahtuman aikana. Luokat olivat: 1) väkivalta, 2) liikenneonnettomuus, 3) muu onnettomuus, vamma tai myrkytys, 4) elottomuus, 5) muu sairastuminen. Keväällä 2022 julkaisussa suomalaistutkimuksessa tutkittiin pelastustoimen ja ensihoidon kesätapahtumien aikaisia tehtävämääriä verraten niitä paikkakunnan tavalliseen kesäaikaiseen tehtäväkuormaan. PAIKKATIEDON KERTOMAA Kartta-analyysi paljasti vertailuajankohtana tehtävien keskittyvän oletetusti kaupungin keskusta-alueelle. Scandinavian Journal of Trauma, Resuscitation and Emergency Medicine. Tapahtumajärjestäjän ensiapupäivystyksen vastuuta on mahdollista ulottaa tapahtuma-aidan ulkopuolelle yhteisellä sopimuksella. Ensihoidon kuormituksen on tutkittu painottuvan tapahtuma-ajankohtaan, varautumistoimenpiteistä huolimatta. 2022. Tehtävien luokittelu paljasti tilastollisesti merkitsevän nousun väkivalta-, liikenneonnettomuus-, sekä muu onnettomuus, vamma tai myrkytys -luokissa. Pelastustoimen ja ensihoidon tehtävämäärät nousivat tilastollisesti merkitsevästi kuudessa tapahtumakaupungissa yhdeksästä. TEHTÄVÄMÄÄRIEN VERTAILUA Tehtävämääriä analysoitiin tilastollisesti tapahtuman aikana ja vertailuajankohtina. Tutkimuksen perusteella ensihoidon varautuminen tulisi suunnata massatapahtumissa iltaja yöaikaan tapahtuma-alueen läheisyyteen ja kaupunkikeskustan alueelle. Lisäresursseilla varautuminen korostuu, jos tapahtuma järjestetään alueella, jossa väestöpohja on pieni, koska yksikkömäärä on mitoitettu pienemmälle väestölle. Tutkimukseen otettiin mukaan yhdeksän kesätapahtumaa vuosilta 2015–2017. 44 Pelastustieto 6/2022 Tutkimukseen otettiin mukaan yhdeksän kesätapahtumaa. Iltaja yöaikana (klo 20– 08) tehtävämäärät lisääntyivät. Myös tapahtumajärjestäjän varautumisvastuuta tulisi painottaa näillä alueilla. org/10.1186/s13049-022-01003-7. Tuloksista voidaan päätellä, että kaikissa Helsinkiä pienemmissä kaupungeissa tehtävämäärä kasvaa tapahtuman aikana Pienimmässä kaupungissa, Jämsässä, tehtävämäärä lähes kaksinkertaistui. Päiväaikainen (klo 08–20) tehtävämäärien kasvu ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Hätäkeskustietojärjestelmästä selvitettiin pelastustoimen ja ensihoidon tehtävät tapahtuman ajalta sekä vertailuaineistoksi tehtävät kaksi viikkoa ennen tapahtumaa ja kaksi viikkoa tapahtuman jälkeen, vastaavilta viikonpäiviltä. Myös yleisön ikärakenne, käyttäytyminen ja päihteidenkäyttö voivat vaikuttaa ensihoidon kuormitukseen tapahtuman aikana. Tapahtuman aikana tehtävämäärien keskittymät olivat tapahtuma-alueen reunamilla, kaupungin keskustassa sekä näiden välisellä reitillä.. Ensihoidon kuormitukseen vaikuttavat tutkimusten perusteella tapahtuman tyyppi, paikka ja kesto, säätila tapahtuman aikana sekä tapahtumaensiavun olemassaolo ja sen järjestämistapa. Preparedness for mass gatherings: rescue and emergency medical services’ workloads during mass gathering events. Tehtävämäärät nousivat hieman myös luokissa elottomuus sekä muu sairastuminen, mutta nousu ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Tapahtumien aikana kiireellisemmät tehtävät lisääntyivät, C-luokka tilastollisesti merkitsevästi, kiireettömien D-luokan tehtävien vähentyessä. VARAUTUMINEN Isot tapahtumat kuormittavat pelastusta ja ensihoitoa eri tavalla Suuret yli 25 000 osallistujan yleisötapahtumat voivat kuormittaa pelastustoimen ja ensihoidon resursseja eri tavoin
VARAUTUMINEN
Kun uudistetaan, uudistetaan sitten kunnolla. Samalla pelastajakoulutuksen pääsyvaatimukset voisi uudistaa nykypäivän työn vaatimuksia vastaavaksi ja monimuotoistaa alalle pyrkivien hakijoiden joukko ympäröivän yhteiskunnan mukaiseksi. Nappaa mukaan, kohdista ja nosta. Opiskelu toteutettaisiin monimuotokoulutuksena, joka mahdollistaa palkallisen harjoittelun. Pelastajan ammatin arvostus ei näy palkkauksessa. Hyvä esimerkki siitä, miten työelämän tarpeet ja osaamisvaatimukset sekä monimuotoinen sukupuolineutraali opiskelijajoukko ja korkea koulutuksen taso on onnistuttu yhdistämään, löytyy poliisikoulusta. Olen esimerkiksi sitä mieltä, että pelastajan koulutusta ei tulisi säilyttää ammatillisena tutkintona. Pelastusalan työ on vaativaa ja henkilöstön ammatillinen osaaminen on korkealla tasolla. 09 875 1800 • sales@veljeksetkulmala.fi • www.veljeksetkulmala.fi Kulmala Resqtec Pelastustieto elo 2022 215x275.indd 1 15.8.2022 19.56 Pelastusalan koulutusuudistus jakaa alan mielipiteitä, mutta onneksi suurin osa on kuitenkin sitä mieltä, että uudistus on tarpeen. Tällä kokonaisuudella voisimme vastata paitsi työelämän tarpeisiin, huomioida myös tulevaisuuden osaamisvaatimukset ja muiden julkisten alojen kanssa kilpailukykyisen koulutusja palkkatason. PROFIX Tuentajärjestelmät EDD Akkupelastusvälineet CRIBBLOCK Tukipalasarja Leikkaava ja levittävä terävaihtoehto. Ammatillisella tutkinnolla pelastajia vertaillaan muiden vastaavan tutkintotason omaavien ammattiryhmien kanssa, eikä sairaanhoitajan palkkatasosta tarvitse haaveilla. Koulutustaso ei myöskään tue työkiertoa tai urapolkuajattelua, koska hyvinvointialueen asiantuntija-, koulutustai kehittämistehtäviin ammatillisella tutkinnolla pääseminen voi olla vaikeaa. Mukana 6 m sulkuletku. Markus Viitaniemi on Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja ja Paloja pelastustieto ry:n hallituksen puheenjohtaja. Tämän jälkeen opiskelija valitsisi sitten oman erikoistumislinjansa. Allekirjoittanutta häiritsee se, että meiltä puuttuu alalla rohkeus oikeasti uudistaa. Amk-koulutuksessa nuoremmat konstaapelit lähtevät kentälle tekemään harjoittelujaksoa ja poliisin työtä perusopintojen jälkeen. 46 Pelastustieto 6/2022 Pää pois boksista pelastustoimi PUHEENJOHTAJALTA Uudistetaan sitten kunnolla. Innovaatioita ammattipelastajille jo vuodesta 1972. Tulevilla hyvinvointialueilla koulutusja osaamisvaatimukset tulevat olemaan aiempaa korkeammat. Ollaan ylpeitä omasta alastamme ja ammatistamme, ja nostetaan se tasolle, mille se kuluu. Oy Veljekset Kulmala Ab Linjatie 4, 01260 Vantaa • Puh. Huippulaatu a! Uutuus! Lisävarusteena NT-Hybrid nostotyynyyn kuljetuskärry Helppo liikutella, asentaa kohteeseen ja antaa hyvän suojan tyynyn ja alustan väliin. Yksi syy siihen on matala koulutustaso. Mikseivät nuoremmat pelastajat voisi peruskoulutusjakson jälkeen tulla pelastuslaitoksille työvoimaksi ja oppimaan työelämätaitoja opintojen ohella. tukitangot voit yhdistää NH Hybrid nostotyynyn kanssa nosto/tukijärjestelmäksi. Päällikkötason tehtäviin vaatimuksena tullee olemaan ylempi korkeakoulututkinto, joten myös päällystökouluksemme tulisi samalla uudistaa vastaamaan nykyistä paremmin työelämän tarpeisiin ja vaatimuksiin. Työelämän tarpeet ja tulevaisuuden osaamisvaatimukset on toki huomioitava uudistuksessa, mutta meidän ei tarvitse tinkiä koulutuksen ja sen tuoman osaamisen sekä tutkinnon tasosta. Kohdistusta helpottaa LED valo. Tätä myös alan tutkintojen tason tulisi tulevaisuudessa vastata.
Kohdistusta helpottaa LED valo. tukitangot voit yhdistää NH Hybrid nostotyynyn kanssa nosto/tukijärjestelmäksi. Oy Veljekset Kulmala Ab Linjatie 4, 01260 Vantaa • Puh. Nappaa mukaan, kohdista ja nosta. 09 875 1800 • sales@veljeksetkulmala.fi • www.veljeksetkulmala.fi Kulmala Resqtec Pelastustieto elo 2022 215x275.indd 1 15.8.2022 19.56. PUHEENJOHTAJALTA Innovaatioita ammattipelastajille jo vuodesta 1972. Mukana 6 m sulkuletku. PROFIX Tuentajärjestelmät EDD Akkupelastusvälineet CRIBBLOCK Tukipalasarja Leikkaava ja levittävä terävaihtoehto. Huippulaatu a! Uutuus! Lisävarusteena NT-Hybrid nostotyynyyn kuljetuskärry Helppo liikutella, asentaa kohteeseen ja antaa hyvän suojan tyynyn ja alustan väliin
Päivystävän palomestarin Marko Virolaisen mukaan tulityölupaprosessi oli tehty oppikirjan mukaan. ”Savunmuodostus oli heti niin voimakasta, ettei alkusammutukseen ollut mahdollisuutta, vaikka paikalla oli välittömästi käyttöön otettavissa käsisammuttimet. Virolainen arvelee, että vanhan talon sinänsä arvaamaton rakenne ei tässä tapauksessa auttanut paloa leviämään vaan pikemminkin hillitsi sitä. Siinä puhutaan jo riskeistäkin”, Virolainen sanoo. Ylhäällä katonrajassa oli H-palkisto, jonne ei urakoitsijan mukaan millään nähnyt, ja siellä oli vanhaa öljymäskiä tai muuta herkästi syttyvää. Jotain oli kuitenkin jäänyt huomaamatta. Tammi kertoi myös, että häntä epäiltiin pelastusrikkomuksesta. Teksti: Jarkko Sorjonen · Kuvat: Riitta Salmi/Turun Sanomat H umalistonkadulla sijaitsevan taloyhtiö Auralinnan linjasaneerauksen yhteydessä haluttiin poistaa vanha öljysäiliö. ”Kyllä sitä (öljysäiliötä) kuvattiin ja katsottiin. Vastaava työnjohtaja Tammi teki mielestään sen mitä tehtävissä oli. Työ ehti edetä viitisentoista senttimetriä ylhäältä päin, kun alkoi muodostua runsas ja sankka savu. Syttyneitä öljynjäämiä oli äärimmäisen hankala päästä sammuttamaan sokkeloisissa ja ahtaissa kellarikäytävissä. ”Teimme savusukelluksen sinne, mutta tällaisen kohteen tavoittaminen sokkeloisessa kellarissa on hankalaa, kun näkyvyys on nolla. Siellä on ollut luukut auki, eikä mitään kaasuja ollut jäljellä. Varmistustyötä jatkettiin silti syttymistilassa sekä ympäröivissä tiloissa samanaikaisesti savutuuletuksen kanssa. Jälkiviisautena päätin, että en koskaan myönnä tällaiseen öljysäiliöön tulityölupaa, jos ei ole palokunta paikalla”, Tammi sanoo.. Suurpalolta ja henkilövahingoilta vältyttiin, vaikka aineksia pahempaan oli. Työmenetelmäksi valikoitui plasmaleikkaus, jolla säiliö oli tarkoitus purkaa palasiksi. Työnjohtaja Tammen mukaan tulityöntekijä ehti tarttua käsisammuttimeen ja poistaa sokan ennen kuin hänen täytyi pelastaa itsensä ja soittaa hätäkeskukseen. Pelastuslaitos sai hälytyksen aamupäivällä kello 10.16. Lämpökameran lukemien mukaan savujen lämpötila oli ainakin jossain vaiheessa 200–300 astetta. 48 Pelastustieto 6/2022 TULITYÖT Henkilöiden oli paettava sokkeloisesta ja matalasta kellarista välittömästi. Meitä oli neljä henkeä sitä tarkistamassa”, kertoo vastaava työnjohtaja Petri Tammi. Pätkä Humalistonkatua oli tehtävän ajan liikenteeltä suljettu. Sen oli myöntänyt tulityöluvan myöntäjäksi nimetty henkilö, tulityön tekijänä toimi nimetty henkilö ja sitten oli vartija ja jälkivartija nimetty”, Virolainen listasi. Kellarilabyrintti oli lisäksi epätasainen, matala ja kuuma. ”Se oli vahinko, mitä ei tietenkään pitäisi päästä tapahtumaan. Palomestari Virolaisen mielestä tulitöitä edeltävä riskiarvio oli puutteellinen, vaikka prosessi näytti paperilla pätevältä. Henkilöiden oli paettava sokkeloisesta ja matalasta kellarista välittömästi”, palomestari Virolainen kertoo. ”Savukaasuja saatiin kuitenkin jäähdytettyä ennen laajaa syttymistä ja palo sammutettua ennen kuin se levisi laajemmalle syttymiskohdastaan.” Savua levisi kattilahuoneen yläpuolisiin liiketiloihin, porraskäytävään ja asuntoihin, sitä purkautui katutasossa olevasta kellarin ikkunasta ja katolla olevista ilmanvaihtohormeista. ”Oli tehty esimerkillinen tulityölupa. ”Tyhjennetty ja pesty, siitä on 15 vuotta aikaa. Jos jotain olisi nähty, olisimme valinneet toisen menetelmän eli puukkosahan”, Tammi tuumii. Sammutustöihin osallistui seitsemän yksikköä. Kesä–heinäkuun vaihteessa tuli tieto, että esitutkinta on päättynyt ja rikosta ei ole tapahtunut. Sokka irti Syttyvä materiaali piileksi näkymättömissä Vanhan öljysäiliön poisto taloyhtiön lämmönjakohuoneesta tuotti ikävän yllätyksen Turun keskustassa toukokuun puolivälissä. Se oli poistettu käytöstä jo aikapäiviä sitten
Suurpalolta ja henkilövahingoilta vältyttiin, vaikka aineksia pahempaan oli.. 6/2022 Pelastustieto 49 Marko Virolaisen mukaan kohteen tavoittaminen sokkeloisessa kellarissa on hankalaa, kun näkyvyys on nolla
Kimmo Kaisto Palonestoaineet suojaavat maastoa ja rajaavat paloja MENETELMÄ Käsisammuttimia käytetään alkusammutusvälineinä monella tulityöpaikalla. Fluorittomia vaihtoehtoja on olemassa, mutta pelkkä vaahtonesteen vaihtaminen ei riitä.” Mistä yhdisteistä on kyse. Käytetäänkö fluoripohjaisia käsisammuttimia vielä paljon. 1.1.2023 alkaen PFOA-yhdisteitä sisältävän sammutusvaahdon käyttö on sallittua vain alueilla, joilla kaikki päästöt voidaan eristää.” Euroopan kemikaalivirasto ECHA on ehdottanut kaikkien PFAS-yhdisteiden kieltoa sammutusvaahdoissa ja käsisammuttimille on ehdotettu viiden vuoden siirtymäaikaa. Pääsääntöisesti lähes kaikkialle päästään nykyisellä sammutuskalustolla. Ilmaston lämpenemisen ja kuumempien sekä paloille alttiimpien aikojen myötä vaihtoehtoiset menetelmät yleistyvät. Yrityksen juuret juontavat 15 vuoden taakse, jolloin Puolustusvoimilla oli tarve uudenlaiselle palontorjunta-aineelle. PFOS on käytännössä poistunut. Lisäksi siinä on palojen uudelleensyttymisen estävä ominaisuus. ”Tämä riippuu edellä mainitun PFAS-rajoituksen lopullisesta sisällöstä. ”Suomessa ainetta ei vielä käytä kukaan systemaattisesti johtuen luonnonvesilähteiden suuresta määrästä, hyvästä ja tiheästä metsäautotieverkostosta sekä hyvästä metsänhoidon tasosta. Kyseessä on pääkomponenttien osalta lannoitepohjainen ratkaisu eivätkä raaka-aineiden pitoisuudet ylitä normaaliin lannoittamiseen liittyviä raja-arvoja. ”Palonestoaineet soveltuvat nopean nauhamaisen palokatkolinjan tai palokujan tekemiseen maastossa ja suojattavien tärkeiden kohteiden ympärille tehtävään suojaukseen. Tämä on merkittävä ympäristöja terveyskysymys vesien ja ravinnon saastumisen kautta.” Mikä on POP-asetus ja mitä se rajoittaa. Toistaiseksi vain PFOSja PFOA-yhdisteitä sisältävien sammutinten käsittelystä on säädetty.” Pikainen kysely yrityksille kertoo, että fluorittomia vesisumuja nestesammuttimia on markkinoilla. Rajoitettuja yhdisteitä on nyt 30, mukaan lukien sammutusvaahdoissa esiintyvät PFOSja PFOA-yhdisteet. Se pysäyttää tulen ja estää palorintaman etenemisen”, kertoo toimitusjohtaja Keijo Mäkelä XPyro Oy:stä. ”Suomessa ainetta ovat testanneet ja tehokkaaksi todenneet Puolustusvoimat viidessä eri prikaatissa, Pelastusopisto ja metsähallitus”, Mäkelä kertoo. Ne sopivat niin yksityisille kuin julkisille toimijoille, valtioille ja eri ministeriöiden alaisuudessa toimiville virastoille, pääasiallisesti pelastustoimen yksiköille. ”Aineet on suunniteltu tahoille, jotka haluavat suojata mahdollisesti syttyvän ja herkästi palavan kohteen. Mutta tuotekehitys jatkuu. Miten iso ympäristöja terveysongelma ne ovat. Suojaava vaikutus kestää jopa kuukausia seuraaviin voimakkaisiin sateisiin asti. ”Voi aika varmasti sanoa, että kielletään, ja osa on kielletty”, kertoo ylitarkastaja Timo Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta. ”Rajoitus on parhaillaan kuulemisvaiheessa, joten aikaa menee vielä.” Pitääkö nykyiset fluoripohjaiset käsisammuttimet hävittää vai voiko niitä vielä käyttää johonkin päivämäärään asti. 50 Pelastustieto 6/2022 TULITYÖT Palonestoaineilla voi varautua esimerkiksi maastossa tehtäviin tulitöihin, kulotuksiin tai palorintaman nopeaan rajaamiseen. ”ABja B-luokan kalvovaahtosammuttimet ovat ilmeisesti pitkälti vielä fluoripohjaisia. Haasteena on vielä, että ilman fluoria ei päästä samoihin teholuokkiin kuin fluoria sisältävillä vaahdoilla. Luonnonilmiöistä syttyy vain joitain prosentteja kaikista paloista. Palokatkolinjojen leveydet ovat yleensä vain metrejä, eli pieniä alueita. Onko fluorittomia vaihtoehtoja tarjolla. Eloperäisen kasvuston pintaan ainetta ruiskuttamalla, suihkuttamalla tai kaatamalla vaikka kastelukannulla muodostetaan palokatko. Yksi tärkeimmistä asioista Mäkelän mukaan on kuitenkin ihmisten koulutus, valistus ja opastus. sprinklerit), paitsi jos päästöt eristetään. Kielletäänkö fluoripohjaiset käsisammuttimet eli kalvovaahtosammuttimet. Milloin tämä totaalikielto tulisi voimaan. Maansisäisten palojen sammutusaine sammuttaa maansisäiset palot, kuten turvepalot ja kytevät juurakot. Tuoteperhe on kotimainen ja kansainvälisesti patentoitu. Kielletäänkö fluoripohjaiset käsisammuttimet?. Seuraavaksi rajoitetaan PFHxS, jota on myös vaahdoissa. Myös tuulivoimatyömailla on lisääntyvää tarvetta estää rakennustyönaikaisia paloja”. ”Perja polyfluoratuista, niin sanotuista PFAS-yhdisteistä, jotka ovat luonnossa hajoamattomia, myrkyllisiä, kaukokulkeutuvia ja kertyvät veren proteiineihin. Samoin Puolustusvoimilla voi olla erilaisia tarpeita, kuten estää palopesäkkeet ammuntojen yhteydessä.” Mäkelän mukaan pintapalojen estoaine pysäyttää palon etenemisen niissä kohdin, mihin ainetta on levitetty. Perusidea on tehdä palokatko maanpintaan, maastoon tai kasvustoon, kuten pensaisiin, jotka palotilanteessa toimisivat polttoaineena. ”POP-asetuksella säädellään kaikkein haitallisimpia ympäristömyrkkyjä. PFOA-yhdisteitä on rajoitettu niin, että niiden käyttö on sallittu 4.7.2025 asti kuitenkin niin, ettei niitä saa enää käyttää koulutukseen eikä testaukseen (esim. Pelastusopiston kokeissa suotuisan tuulensuunnan vallitessa jopa metrin levyinen kaistale ennaltaehkäisyaineella käsiteltyä aluetta riitti rajoittamaan maastopaloa ja estämään palon leviämisen
Lähetä tulitöihin liittyviä kysymyksiä tai kiinnostavia juttu aiheita osoitteeseen toimitus@pelastustieto.fi. Palon epäillään alkaneen autopurkamossa purkuauton polttoainesäiliön tyhjennykseen liittyvästä poraustyöstä, joka on aiheuttanut polttoaineen syttymisen tuleen.” Vastaajana rikosylikomisario Jari Riiali Lounais-Suomen poliisilaitokselta. ”Joskus pitää tietysti vieläkin tehdä tulitöitä, mutta ne ovat erityistapauksia, ja silloin järjestämme erityisvartioinnin ynnä muuta. Tuotevarasto koostui kolmesta peltikatteisesta, toisiinsa kiinni rakennetusta rakennuksesta. Näin voisi päätellä Elisan turvallisuuspäällikön Olli Aromaan puheista. Pansiontiellä Turussa syttyi lokakuussa 2020 räjähdysmäinen tulipalo. (Lähde: Toimenpidetilasto Pronto) HISTORIA AJANKOHTAINEN LUKU Kymmenes heinäkuuta 1997 klo 7.00 kolme katonkorjaajaa aloitti työpäivänsä Kankaan paperitehtaan vanhan tuotevaraston katolla. Niissä ei ollut paloilmaisimia eikä sprinklausta. Aromaa on vaikuttanut myös Suomen Palopäällystöliitossa yritysturvallisuusjaoston sihteerinä, liittohallituksen varajäsenenä ja Yrityssuojeluyhdistyksessä. ”Varsinaisesti ei ollut kyse tulityöstä. Johtoauto oli vain kahden minuutin päässä kohteesta. Viime syksynä hänet palkittiin pitkästä ja ansiokkaasta toiminnasta luottamustehtävissä Suomen Palopäällystöliiton Tuliristillä Yritysturvallisuusfoorumin yhteydessä. Muu osa peruslähdöstä hälytettiin paloasemalta noin kolmen kilometrin päästä. Hälytysilmoitus-juttu tapauksesta julkaistiin Pelastustiedossa 6/2021. Ripeästä alkusammutuksesta huolimatta tuli levisi vieressä olleen kattopellin alle ja siellä ollut pöly syttyi voimakkaasti palamaan. Aromaa on myös tulitöiden kurssinjohtaja. Sellaista perushitsausta meillä ei oikeastaan enää ole vaan käytämme korvaavia työmenetelmiä. Yhtäkkiä huopa oli syttynyt alareunastaan palamaan. Etsimme parhaat asiantuntijat vastaamaan. ”Koulutusmäärät ovat pudonneet huomattavasti. ALAN TOIMIJA 21% tulitöiden aiheuttamista tulipaloista syntynyt kattoja vedeneristystöistä ajalla 1.1–15.8.2022. Miehet yrittivät alkusammutusta kahdella 12 kilon jauhesammuttimella ja jatkoivat sammutusta vedellä. Paikalle oli valmiiksi selvitetty pikapalopostin vesiletku. 6/2022 Pelastustieto 51 TULITYÖT KYSY TULITÖISTÄ Liikerakennuksen raju tulipalo Aiheuttivatko tulityöt liikerakennuksen tulipalon Turussa. Lue koko artikkeli: pelastustieto.fi/arkistojuttu Metsä-Serlan Kankaan paperitehtaalla iso tulityövahinko. Taustalla on tietysti myös digitalisaatio. Itäpäädystä rakennukset olivat kiinni uudessa tuotevarastossa ja arkittamossa. Hälytyshetkellä Jyväskylän pelastuslaitoksen peruslähtö hälytettiin klo 7.27. Noin klo 7.20 yksi korjausmiehistä oli laittamassa 30 x 100 cm:n kokoista kattohuopapalaa nestekaasukäsipolttimella lämmittäen paikalleen. Hän koulutti vielä takavuosina kaikki eli satapäin organisaationsa työntekijää tulitöiden saloihin, mutta nykyisin konehuoneisiin ei kipinöitä juuri toivota. Työvuorossa oli vain 13 miestä, tästä lukumäärästä miehitetään kaksi sairasautoa välittömään lähtövalmiuteen. Kipinöitä korvataan muilla menetelmillä Telealalla tulityöt ovat vähenemään päin. Kaikki ympäröivät tehdasrakennukset olivat huopakatteisia ja niissä oli sprinklaus tai paloilmaisimet. Tehtävänä oli korjata tuotevaraston katon sadevesikourua. Ensi-iskua heikensi pelastuslaitoksen surkea vuorovahvuus. Portilta tehtiin hätäilmoitus klo 7.26 Keski-Suomen hätäkeskukseen. Näitä on onneksi hyvin vähän”. Tämä on ihan meidän oma päätöksemme ja lähti riskienhallinnasta”, Aromaa kertoo
”Tuskin palomiehet itse ovat keksineet moista hoitoa. Hälytysilmoitus! Ja höökihän se sinne kurvasi ensimmäisten joukossa. ”Kyllä tämän maan asukkaat ovat sekaisin. ”Alkaa näyttää vahvasti siltä, että ihmisiä ei pitäisi päästää luontoon”, ylipalomies toteaa. ”Pelastuslaitoksen resursseja ei kannattaisi käyttää tällaiseen. No ehkä se kuitenkin on parempi kuin tämä”, palomies sanoo ja alkaa lukea kansanedustaja Mikko Kärnän tiedotetta. – Ai jaha, paloautolla, no suihkuttakaa sen päälle sitten vaikka vettä. 52 Pelastustieto 6/2022 Suihkuttakaa sen päälle sitten vaikka vettä. Armollisinta olisi ampua mursu ja täyttää se vaikkapa Haminan kaupungintalolle turistinähtävyydeksi.” ”Sehän kuulostaa ihan meidän mieheltä, pitäisiköhän sitä äänestää”, palomies sanoo. On varmaan kilautettu kaverille.” ”Se konsultti on varmaan kysynyt, että millä olette liikkeellä. Mursu Teksti: Marko Partanen LIIAN TUMMAA PAAHTOA ALANSA AMMATTILAISET Mursu kömpi maihin Haminassa. ”Onks Kärnä Kepu?” ”En tiedä, mutta sen pettämisen osaa jokainen puolue.” ”Tossa Kärnä vetäisi kyllä sellaisen ässän hihastaan, jota moni ei olisi uskaltanut sanoa, vaikka olisi samoin miettinytkin. Luulisi, että jos se olisi halunnut pysyä märkänä, se olisi pysynyt vedessä?” ensihoitaja kysyy. Jos takapenkillä olisi vaikkapa painija, joka vyöryttäisi tuhatkiloisen säkin takaisin veteen. Mursua kastellaan parhaillaan ja selvitellään jatkotoimenpiteitä.” ”Minkä ihmeen takia ne suihkuttaa mursun päälle vettä, jos se on kerran rantautunut. ”Mun näkemys on se, että ihmisten uteliaisuus ja auttamisenhalu on tossa niin suurta, että se voittaa eläimen hyvinvoinnin. Ei ole sellaista nähty Suomen luonnossa ennen. ”Se on just noin”, ylipalomies peesaa. ”Älä helvetissä, Kepu pettää aina”, ylipalokollega ehdottaa. Joku voisi viisastella, että mursu oli nälkiintynyt ja huonossa kunnossa, mutta niinhän luonnossa silloin tällöin käy”, palomies sanoo. Sitten irtoaa pelastuslaitoksen tviitti: ”Haminassa meneillään ehkä historian erikoisin eläinpelastustehtävä, kun mursu päättänyt rantautua maihin. On Luojan lykky, että mursua ei kohdannut ensimmäisenä loka-auton kuljettaja”, ensihoitaja naureskelee. Kantaisivatpa ihmiset yhtä suurta huolta omista lapsistaan kuin villieläimistä”, ensihoitaja pohtii. Ehkä sillä on simpukkaravintola Haminassa”, ensihoitaja arvelee. ”Mahtaa sitä mursua potuttaa, kun kaverit työntävät sen päälle vettä. Kahvimukit kopisevat ja lusikat kilisevät. Kuluu vähän aikaa, että keskusteluun löytyy oikeita sanoja. Ihan niin kuin palomiehillä olisi mursuosaamista enemmän kuin paikallisella eläinlääkärillä. Lapin puolustajana tunnettu poliitikko puolustaa nyt myös Kymenlaakson pelastuslaitosta – mursulta. Mursu ei kuulu Suomeen ja eläin selkeästi kärsii lämpimästä ilmasta ja merivedestä. ”Miten niin?” ”Mursu raapaisee poskeensa yhdellä syönnillä 60 kiloa simpukoita.” Jonkun aviisin sivuilla norjalaistutkija käskee jättämään mursun rauhaan, ja turkulaistutkijakin toteaa, että luonto huolehtii omista seikkailijoistaan. ”Totta, kohta Arkadianmäeltä käsketään ampua armonlaukauksia, kun marjastajat eksyvät.”. Hän vaatii kahvipöydän palomiehiltä vastausta
+358 50 4718305 info@sos-asu.com www.sos-asu.com/rescue SOS-Asu Ky Koulukatu 38 A1 90100 OULU Pelastamisen ammattilaisille RESCA RESCARI OY www.rescari.fi • 040 5950 164 Pelastustarvikkeet Kuivapukujen testauslaitteistot kemikaalipuvuille sukelluspuvuille pintapelastuspuvuille pelastuspuvuille Myös räätälöitynä kohteeseen. Tilaa omasi osoitteessa: pelastustieto.fi/tilaa-lehti Rekisteröitymällä pelastustieto.fi:ssä voit myös lukea ilmaiseksi kaikki lehdet vuosilta 1950–2009. 6/2022 Pelastustieto 53 LIIAN TUMMAA PAAHTOA ALANSA AMMATTILAISET Pelastustarvikkeet Paloja pelastusautot Saurus Oy Saunatie 5, 40900 Säynätsalo Puh. 010 555 5299 sähköposti: etunimi.sukunimi@scania.fi www.scania.fi Raskaat paloja pelastusajoneuvot Nostolava-autot HYDRAULISET NOSTOLAVAT Suoritamme myös huoltoja korjaustyöt sekä vuosikatsastukset. Tero Huovinen | 010 569 3670 Pekka Paananen | 010 569 3628 VEHOTRUCKS.FI Paloja pelastusautomyynti. 010 616 1500 • www.vema.fi PALOJA PELASTUSKALUSTON erikoisliike vuodesta 1967 Liipasintie 8, 70460 KUOPIO p. 017 264 7220 myynti@savonpalokalusto.fi www.savonpalokalusto.fi www.suomenpelastuskeskus.fi Hälytysja viestintälaitteet Palokunta-asut Työasut ensihoitoon, ensivasteeseen ja asemapalveluun Puh. . 010 616 1400 | www.saurus.fi SCANIA SUOMI OY, ERITYISMYYNTI Petri Surakka Puh. Voivalantie 26 C, 20780 Kaarina info@miltest.fi • 040 5464 243 www.miltest.fi Hengitysilmakompressorit myynti huolto varaosat ilma-analyysit ostamme ja myymme myös käytettyjä koneita Mittauslaitteet ja kompressorit KIINNOSTUITKO LEHDEN SISÄLLÖSTÄ. 010 555 5273 Timo Iltanen Puh. 050 395 8567 Vema Lift Oy, Lakimiehenkatu 2, 20780 Kaarina puh. Huoltotöiden varaukset ja tiedustelut puh
54 Pelastustieto 3/2022 Petri Talikan ensimmäisen edeltäjän Jouko Allinniemen aikaansaannos oli Hämeenlinnan paloaseman alakertaan rakennettu hieno palomuseo. Siitä kehitetään entisestään, nyt erityisesti hyödyntämällä audiovisuaalista aineistoa. 54 Pelastustieto 6/2022
Teksti ja kuvat: Esa Aalto P itkänhuiskea Petri Talikka on pelannut nuorena miehenä lentopalloa SM-sarjatasolla, ja onpa hänellä saavutuksena Suomen mestaruuskin raisiolaisjoukkueessa himmeämpien mitalien ohella. Hän teki opinnäytetyön teollisuudelle ja pohti hakeutumisesta toiselle alalle. Hyvin pian hänellä oli selvää, että työ pelastusalalla ei jää palomiehen työhön. Sama tunne on edelleen”, hän sanoo. Molemmissa kaupungeissa on vahvat lentopallojoukkueet ja -perinteet. Uravaihtoehtoja oli useita. 6/2022 Pelastustieto 55 TAPASIMME Haku mietitytti aluksi. Painetta uudistamiseksi on, koska työvoimapulakin vaikuttaa. Nuorelle urheilijalle vinkattiin kesämiespestistä Salon palolaitoksella ja siitä ura urkeni. Urheilutausta toki vaikutti, koska palomiehen työ vaatii myös hyvää fyysistä kuntoa. Lentopallo vei alalle Joukkueurheilu vei Kanta-Hämeen kolmannen pelastusjohtajan Petri Talikan puolivahingossa alalle. ”Olen aina miettinyt, mitä seuraavaksi teen.” Petri Talikka opiskeli ammattikorkeakoulututkinnon ympäristöteknologiasta. ”Toisaalta on hyvä, että alalle tullaan erilaisten koulutuspolkujen kautta, sillä sen ansiosta saadaan erilaista osaamista alalle.”. Työ oli mukavaa ja koki tekevänsä arvokasta työtä. Myös terveydenhuollon osuus ja siinä ensihoito vaikuttavat koulutuksen tulevaisuuden järjestelyihin”, Talikka sanoo.” Hänen mielestään koulutuspolku pitää saada suoraan ylempään korkeakoulututkintoon saakka. Koulutuksen merkitys on hänen mielestään tärkeää työssä, jossa vaatimukset koko ajan kasvavat. Hän oli jo kahden vaiheilla vaihtaako alaa. ”Kyllä se oli toiminta, joka houkutteli alalle. Salossa oli lentopallojoukkueessa mukana palolaitoksella työskenteleviä henkilöitä, jotka kehottivat hakemaan kesämieheksi.” Kesämiestyö Salon palolaitoksella innostikin nuorta miestä siinä määrin, että osin myös työnantajan patistamana hän haki silloiseen palo-opistoon. ”Lukion jälkeen mietin, mitä alkaisin isona tehdä. Pelastusala veti kuitenkin puoleensa, ja hän pääsi opiskelemaan palopäällystön ylempää amk-tutkintoa, joka oli juuri silloin aloitettu. Joukkueurheilun seurauksena hän ajautuikin kuin puolivahingossa pelastusalalle. ”En osaa suoralta kädeltä sanoa, miten pelastajakoulutus pitäisi tulevaisuudessa järjestää. Salolaisjoukkueen riveissä hän on nuorten mestari
Siinä tarvitaan hänen mukaansa erityisesti kulttuurin muutosta. HENKILÖSTÖ MUKAAN Pelastuslaitoksen toiminnallista uudistamista on alettu jo aikaisemmin toteuttaa uuden strategian avulla. Mietin itseni ja työnantajan kannalta, olisiko minulla riittävästi annettavaa pelastusjohtajana. ”Sillä haettiin oman työn kehittämismahdollisuutta jokaiselle osallistujalle. 56 Pelastustieto 6/2022 TAPASIMME Petri Talikka ja palomuseossa esillä oleva yksi hänen edeltäjistään historian saatosta, Hämeenlinnan vakinaisen palokunnan ensimmäinen päällikkö (1911–1915) Gustaf Emil af Enehjelm. Vaikka tietyt perinteet, kuten arvot ja jämäkkyys ovatkin hyviä asioita palokunnan toiminnassa, myös uusia asioita on tuotava mukaan. Olisi hölmöläisten hommaa jättää hyödyntämättä tällainen tieto ja osaaminen.” Osaamiseen on satsattu laitoksella myös järjestämällä oma, sisäinen erikoisammattitutkinnon koulutus 35 työntekijälle. ”Tunsin toki pelastusjohtajan työn, mutta ajattelin ensin, että virkaan saadaan varmasti hyviä hakijoita ja voisin aivan hyvin toimia myös uuden hyvän pelastusjohtajan kanssa. KOULUTTAUTUMINEN SELKEÄ JUTTU Olisiko urheilijataustainen nuori Petri Talikka hakeutunut palomieskoulutukseen, jos se olisi esimerkiksi pidempikestoinen. Pelastusjohtajan tehtävään hakeutumista hän kuitenkin mietti jonkin aikaa. Tässä avainasemassa ovat. ”Hierarkia on seurannut keikoilta asemille ja siitä on luovuttava. Siinä halutaan erityisesti henkilöstö paremmin mukaan kehittämään omalla osaamisellaan laitoksen toimintaa. ”Katsoin, että teen jo sellaista työtä, mikä tyydyttää minua. ”Kyllä varmaankin olisin. Myös ulkopuolisen sparrausavun eli oppilaitoksen ja konsulttiyrityksen saaminen mukaan laitoksen kehittämiseen oli arvokasta.” Kaiken tarkoituksena on viedä päätöksenteko lähemmäs työntekijöitä. ”Vielä on paljon tekemistä, mutta olemme hyvällä tiellä”, Talikka sanoo. Kenellä on enemmän ”röhnää” rintapielessä ei välttämättä tiedä kaikkea”, hän valottaa ajatusta. Päätin kuitenkin tavoitella itsekin virkaa, koska ajattelin, että valitun täytyy olla itseäni parempi ja sellainen esihenkilö olisi hyvä kumppani työssä.” Tällaista tilannetta ei kuitenkaan tullut, sillä Petri Talikka valittiin 12 hakijan joukosta Kanta-Hämeen kolmanneksi pelastusjohtajaksi. Osallistava työnteon kulttuuri on pelastusjohtajan mielestä tätä päivää. ”Meillä on paljon osaamista henkilöstössä ja korkeasti koulutettua väkeä. Toki siihen vaikuttaa henkilökohtainen elämäntilanne, mutta itselleni päätös kouluttautua oli selkeä.” ”Samalla tavalla olen halunnut kouluttaa itseäni, sillä halusin tehdä päällystötehtäviä.” Petri Talikka työskenteli usean vuoden ajan pelastuspäällikkönä Kanta-Hämeen pelastuslaitoksella, jossa hän on työskennellyt suurimman osan työurastaan. Tästä keskustelin paitsi kotona myös työpaikalla.” Kun asia tuli ajankohtaiseksi, hänelle oli selvää, että hakupaperit pelastusjohtajaksi lähtevät matkaan
Pelastusjohtaja painottaa, että työssä on erilaisia rooleja eri työntekijöillä, mutta kaikki ovat työntekijöitä virka-asemastaan huolimatta. Yksi tärkeimmistä huolenaiheista on talous, koska ei eletä yltäkylläisyydessä. Samalla tavalla tässä kokonaisuudessa ovat myös muut viranomaiset. Turhanaikainen jänkkääminen. Tämä on voitava säilyttää myös hyvinvointialueella eikä suorituskyky saa tämän takia notkahtaa.” ”On päivänselvää, että jokaisella eurolla pitää tuottaa lisäarvoa. Hyvinvointialueilla olemme osa laajempaa kokonaisuutta eikä sielläkään saa tuijottaa toimialoja, vaan tehdä aidosti yhdessä. Toisen ihmisen arvostamisen puute vie mieltä matalaksi. Hän korostaa niiden merkitystä osana pelastuslaitosta. ”Olemme nyt voineet perustaa urapolkuvakansseja, jonka avulla olemme saaneet uusia pelastajavakansseja. ”Me tarvitsemme hyviä ja toimivia sopimuspalokuntia. Olla myös rauhallinen. Myös operatiivisessa toiminnassa mennään varsin kipukynnyksellä. ”Heidät on saatava tähän mukaan, sillä työvuorot ovat lähijohtajiensa näköisiä.” ”En suinkaan väitä, että olisimme tässä jollakin tavalla mallioppilaita, mutta sillä tiellä haluan laitoksen olevan.” Hän huomauttaa, että nuoremmat ajattelevat työstä eri tavalla, eivätkä he tee työuraansa samassa työvuorossa, kuten vanhempi polvi teki. Joukkueen valmentajan ja kapteenin yhdistelmä tai siinä välillä, pelaaja-valmentaja. Ikääntyminen näkyy myös työvoimatarpeessa. Petri Talikka 55-vuotias Hämeenlinnasta. Esimerkiksi nyt olemme saaneet työvoimaa, jolla voidaan tukea iäkkäiden kotona asumista satsaamalla kotona asumisen turvallisuuteen.” PALOASEMA SAIRAALAAN Myös investointitarpeissa on omat haasteensa. Kuntoliikuntaa harrastan ja olen mukana myös lions-toiminnassa. PERHE. MIKÄ SYTYTTÄÄ. Nopeat KUKA JA MISTÄ. Mahdollistaa, että kaikki saavat parhaat edellytykset tuoda omat voimavaransa joukkueen hyväksi. Kun rahoitusmalli muuttuu, meidän on elettävä sen rahamäärän kanssa, mikä valtiolta saadaan.” ”Kehittämiskohteisiin rahoituksen löytäminen voi olla vaikean rastin takana, mutta uskon, että pystymme pitämään nykyisen palvelutason esimerkiksi ensi vuonna.” Rahaa tarvitaan esimerkiksi onnettomuuksien ehkäisyn alimitoitetun henkilöstöresurssin korjaamiseksi. ”Meidän pitää pystyä perustelemaan hyvin omat tarpeemme. Se on merkittävä asia myös kansantaloudellisesti ja heistä on pidettävä huolta.”. 6/2022 Pelastustieto 57 TAPASIMME Halu kouluttaa itseään. Arkiset asiat sytyttävät ja perhe on tärkeä. Pitää tähdätä siihen, että joukkue pelaa hyvin. HARRASTUKSET. ”Tietenkään ei voida olla laumakaan, jota joku vähän paimentaa ja on selvää, että onnettomuuden pelastustehtävissä toimintaja käskysuhteet ovat selvät.” SIILOT HITTOON Siilot hittoon, lukee pelastuslaitoksen uudessa strategiassa. Hyvinvointialueen valmistelu on sujunut Kanta-Hämeessä hyvin. Parhaillaan Kanta-Hämeessä on menossa pari asemahanketta. Pelastusjohtajana hän on käynyt keskustelemassa alueen palokuntien kanssa. On voimainponnistus, kun mukana olevat laittavat tähän omaa aikaansa. Mielenkiintoinen on uuden keskussairaalan yhteyteen vuonna 2025 valmistuva paloasema, tiettävästi ensimmäisenä koko maassa. Olen pelannut SM-tasolla lentopalloa Salossa ja Raisiossa, mutta se on jäänyt taakse. Vanhan joukkueurheilijan taustastakin johtuen olen joukkuepelaaja ja olen iloinen, kun saadaan yhdessä aikaiseksi hyviä asioita. ”Silläkin haemme yhteistä synergiaa terveydenhuollon kanssa. Takerrutaan tiettyihin asioihin eikä arvioida omaa mielipidettä. PELASTUSJOHTAJAN TÄRKEIN OMINAISUUS. aimo ja kaksi aikuista lasta, alle vuoden ikäinen sekä kaksija nelivuotiaat lastenlapset, jotka vievät tehokkaasti papan aikaa. Tälle asemalle sijoitetaan myös terveydenhuollon suuronnettomuusvalmiuteen liittyvää toimintaa.” Petri Talikalla ei ole taustalla esimerkiksi sopimuspalokuntatoimintaa. Talikan mielestä erityisesti lähiesihenkilöt. ”Samaa asiaa tehtiin eri tulosyksiköissä, jopa toisista tietämättä. MIKÄ SAMMUTTAA. Ja aina pitää osata varautua yllättäviinkin tilanteisiin. Sitä se ei saa kahlita. Erityisesti kun puhuttiin rahoista ja resursseista.” ”Organisaatio ohjasi liikaa päivittäistä toimintaa. Se on selvästi sanottu. Kansalaisten palvelutarpeet mielessä pitäen.” Myös kunnat on pidettävä uudistuksessa mukana. Saatettiin olla jopa toisistaan mustasukkaisia
Sisäsammutussuuttimen käyttämättä jättäminen johti siihen, että ST-putken sisäsammutusputki suli puhki (kuvassa 26) Ulkopuolella räystästä oli pakko suojella toisella työsuihkulla, sillä muuten palo olisi voinut levitä yläpohjaan. Kuva 28 Vasemmalla ST-putken sisäsammutussuutin pois päältä ja oikealla kuvattuna loppuvaihe. Käytettäessä perinteistä sammutustekniikkaa rakennus kärsii yleensä mittavat vesivahingot ja savuvahingot. Savukaasut poistuvat tehokkaasti. Opinnäytetyössä tutkitut sammutustekniikat ovat tehokkaita ja oikein käytettyinä ne luovat pelastustoimen miehistölle ja alipäällystölle paremmat sekä työturvallisemmat työolosuhteet rakennuspaloissa. urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052512153 Kiinasta alkoi vuonna 2020 tartuntatautiepidemia, joka levisi ympäri maailmaa. Covid19 koronaviruksen aiheuttaman pandemian vuoksi Suomessa julistettiin poikkeusolot 16.3.2020. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen varautumisessa tärkeässä asemassa oli taudin leviämisen estäminen ja sairastumisen ennaltaehkäisy. Tekniikat parantavat näkyvyyttä ja poistavat lämpökuormaa ja myrkyllisiä savukaasuja rakennuksesta, jolloin pelastustoiminta helpottuu sekä työturvallisuus kasvaa. Tavoitteena oli tuottaa uusia sammutustekniikoita pelastuslaitoksille täydentämään perinteistä sammutustekniikkaa ja luomaan pelastustoimen miehistölle sekä alipäällystölle paremmat ja työturvallisemmat työskentelyolot palavassa rakennuksessa. Suuren kysynnän vuoksi suojavarusteissa oli saatavuusongelmia pandemian alkuaikoina. Tavoitteena on uhkien tai häiriöiden ehkäisy ja valmistautua toimintaan niiden uhatessa tai sattuessa. Palo saatiin nopeasti hallintaan. Tässä opinnäytetyössä tutkitut sammutustekniikat eivät korvaa perinteistä sammutustekniikkaa, vaan ne täydentävät toisiaan ja mahdollistavat paremmat sekä työturvallisemmat olosuhteet pelastustoiminnan henkilöstölle. Lämpötila oli tuuletuksen aloitushetkellä todella korkea. 58 Pelastustieto 6/2022 OPINNÄYTTEITÄ Olemme julkaisseet palstalla perinteisesti tiivistelmiä Pelastusopistosta valmistuneista opinnäytetöistä. Vaihtoehtoisia tiloja, jonne yksiköitä olisi voinut hajauttaa, ei ollut heti saatavilla. Yhteiskunnassa jouduttiin tekemään erilaisia toimenpiteitä taudin ehkäisemiseksi. 28 siltä, että savukaasut poistuvat tehokkaasti ja sisäsammutussuutin jäähdyttää hyvin sisätilaa ja palo saadaan nopeasti hallintaan. Vasemmalla ST-putken sisäsammutussuutin pois päältä ja oikealla kuvattuna loppuvaihe Kuvakaappaus opinnäytetyöstä.. Kuva 27 Tilanne alkuvaiheessa ja loppuvaiheessa Toisessa poltossa tuuletus aloitettiin käskystä. Suomessa huoneistopalojen sammutustekniikkana on käytetty jo kauan perinteistä sammutustekniikkaa. Tuloksia voidaan hyödyntää Pelastusopiston tutkintokoulutuksissa sekä pelastuslaitoksilla. Lisäksi rakennuksessa ei ole savukaasujen ja vesihöyryn takia näkyvyyttä. Opinnäytetyössä tutkittiin, miten Oulu-Koillismaan pelastuslaitos oli varautunut pandemiaan ja kuinka varmistettiin palveluiden tuottaminen. Pelastustoiminnan järjestämisessä tavoitteena oli säilyttää normaali valmius. Lisäksi tekniikoiden käyttäminen helpottaa pelastustoiminnan johtajan ja pelastusryhmänjohtajan päätöksentekoa sammutustaktiikan valinnassa sekä helpottaa alkuvaiheen palontutkintaa. Varautumisella tarkoitetaan toiminnan varmistamista, jotta tehtävät voidaan hoitaa mahdollisimman hyvin niin häiriötilanteissa kuin poikkeusoloissa. Pelastustoimen on varauduttava ja kyettävä toimimaan poikkeusoloissa. Varautuminen perustuu voimassa olevaan lainsäädäntöön ja laadittuihin suunnitelmiin tai ohjeisiin. Ylija alipainehyökkäys huoneistopalossa VIIPURI, VESA; MÄKINIEMI, TEEMU: Ylija alipainehyökkäys sammutusmenetelmänä huoneistopalossa. Vuoden 2022 alusta lähtien vaadittiin rokotepakkoa kaikille sosiaalija terveydenhuollon työntekijöille mukaan lukien ensihoidossa työskenteleville. Omikronmuunnos näkyi tartuntatapausten määrän kasvussa ja poikkeaa muista muunnoksista tartuttavuuden vuoksi. urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205057489 Tässä opinnäytetyössä tutkittiin ylipainehyökkäystekniikan ja alipainehyökkäystekniikan sekä alipainehyökkäyksen ja ylipainetuuletuksen yhdistelmän käyttöä P3-luokan asuinrakennusten ja vapaa-ajan asuntojen tulipaloissa. Sitä käytettäessä pelastustoimen miehistö ja alipäällystö altistuvat lähes aina suurelle lämpökuormalle ja myrkyllisille savukaasuille sammutushyökkäyksen aikana sekä sammutusraivauksen aikana. Varautumisen ongelmakohdiksi muodostuivat materiaalinen varautuminen ja henkilöstön hajauttaminen. Nyt sisäsammutus suuttimesta ei ollut sammuttajille vaaraa. Raivauksen aikana aloitettiin ylipainetuuletus. Tuuletus paransi näkyvyyttä ja alensi lämpötilaa samankaltaisesti kuin ensimmäisessä ajossa, eli sisäsammutus suuttimen sulkemisella ei ollut merkitystä näkyvyyteen. Tässä poltossa ei käytetty ST-putken sisäsammutussuutinta, koska haluttiin tietää, parantaako se näkyvyyttä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kirjallisuuskatsauksen keinoja. Löydät kattavasti pelastusalan opinnäytteet ja julkaisut osoitteessa: https://peo.verkkokirjasto.fi Vinkkaa meille myös muista alaa kiinnostavista opinnäytetöistä osoitteeseen toimitus@pelastustieto.fi Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen varautuminen koronapandemiaan JÄRVELÄ, JOONAS: Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen varautuminen koronapandemiaan
Suunnitelmassa käytiin läpi toimipisteen keskeiset tiedot, riskienarvio sekä varautuminen mahdollisiin riskeihin ja onnettomuuksiin. Opinnäytetyön aihe oli valmiiksi dokumentoidun palontutkintatiedon monipuolinen hyödyntäminen. Lisäksi käsiteltiin viime vuosina tapahtuneet pelastustehtävät edellä mainituilla alueilla. Palamisen päätyttyä tulee alueella työskentelevän henkilöstön suojautua kertakäyttöisellä kemikaalisuojahaalarilla, hengityssuojaimella, tiiviillä silmäsuojaimilla sekä nahkahansikkailla.. Palontutkintatieto tukee pelastustoiminnan kehitystä oman toiminnan arvioinnin tietoaineistona. Opinnäytetyö tehtiin kirjallisuuskatsauksena. Työ ei ottanut kantaa paikkatutkinnan tekniseen toteutukseen tai sen ohjeistukseen. Tietoperustana toimi palontutkinnan ja tiedonkäsittelyn lainsäädäntö ja aikaisemmat tutkimukset sekä PRONTO-tilastot. Palontutkintatiedon hyödyntämisen aktiivisuus ja käytännöt vaihtelevat pelastuslaitoksittain, ja tiedon hyödyntämisessä on tunnistettu kehitystarve. Tavoitteena oli laatia tiivis ja selkeä suunnitelma kiviainesalan toimijan käyttöön. maan tai ympäristöön joutuessaan voivat ärsyttää ihoa, silmiä tai hengitysteitä. Komposiittimateriaalia on käytetty vuosikymmeniä lentokoneiden valmistuksessa, ja on yleistynyt päivittäisiin käyttötavaroihin valmistusmenetelmien kehittyessä. Elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus on laatinut ennaltavarautumissuunnitelman laadintaohjeen, jota hyödynnettiin opinnäytetyössä. Komposiittimateriaalin vahingoittuessa tai palaessa lujitekuidut rikkoutuvat ja vapautuvat ilmaan sekä ympäristöön. Lisäksi esitettiin hyviksi todettuja käytäntöjä pelastuslaitoksilla sekä yhteistyökumppaneiden tarpeita palontutkintatiedolle ja toiveita yhteistyön kehittämiseksi pelastuslaitoksen kanssa. Palontutkintatieto on oleellista myös onnettomuuskehityksen seurannassa. Komposiittimateriaalin palaessa tulee pelastushenkilöstön suojautua komposiittimateriaalin pölyltä ja kuituhiukkasilta paineilmalaitteella ja sammutusasulla tai kemikaalisuojapuvulla. Tarkoitus oli tutkia palontutkintatiedon hyödyntämisen aktiivisuutta ja käytäntöjä pelastuslaitoksilla. Varautuminen kiviainestuotannon ympäristöriskeihin KARHU, JARKKO: Varautuminen kiviainestuotannon ympäristöriskeihin urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205097972 Tässä opinnäytetyössä kerrottiin ympäristönsuojelulain (527/2014) 15§ mukaisen ennaltavarautumissuunnitelman vaatimuksista. Moni yhteistyökumppani tunnistaa pelastustoimen tuottaman palontutkintatiedon hyödylliseksi omalle toiminnalleen ja toivoo tiedon jakamiseen avoimuutta ja yhteistyön kehittämistä. Yleisimpiä komposiittimateriaaleja ovat polymeerimatriisikomposiitit, joissa lujitteena käytetään lasikuitua, hiilikuitua tai aramidikuitua. Komposiittimateriaali koostuu kahdesta tai useammasta toisistaan fyysisesti ja kemiallisesti poikkeavasta materiaalista, jotka eivät ole sulautuneet toisiinsa. Tietoa haettiin internetsivujen kautta ja kirjallisuuslähteistä. Kuidut eivät itsessään ole kovin haitallisia, mutta ilPelastuslaitosten tuottaman palontutkintatiedon hyödyntäminen KOIVISTO, NIKO: Pelastuslaitosten tuottaman palontutkintatiedon hyödyntäminen. Tutkimusaineisto kerättiin kyselytutkimuksilla pelastuslaitosten palontutkinnan yhteyshenkilöiltä sekä yhteistyökumppaneiden edustajilta. Suunnitelman runko on kirjoitettu niin, että sitä pystytään hyödyntämään tulevaisuudessa uusien suunnitelmien pohjana. Vaaraa aiheuttaa matriisiaineessa käytetty polymeeri. Tavoitteena oli kuvata palontutkintatiedon monipuoliset hyödyntämismahdollisuudet. Yleisestä suunnitteluohjeesta luotiin kohdennettu ennaltavarautumissuunnitelma avolouhokselle. Opinnäytetyön tuloksena laadittiin ennaltavarautumissuunnitelma, joka on nopeasti luettavissa ja helposti ymmärrettävä. Polymeeristä voi imeytyä lujitekuituihin kemikaaleja, jotka voivat aiheuttaa syöpävaaraa. urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205118647 Palontutkinnan tavoitteena on onnettomuuksien ehkäisy ja vahinkojen rajoittaminen sekä pelastustoiminnan ja toimintavalmiuksien kehittäminen. 6/2022 Pelastustieto 59 OPINNÄYTTEITÄ Komposiittimateriaalin haitat pelastustoimen tehtävillä HAKKARAINEN, MIKKO: Komposiittimateriaalin haitat pelastustoimen tehtävillä urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205118490 Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää, mistä komposiittimateriaali koostuu, missä sitä on ja miten komposiittimateriaalilta tulisi suojautua pelastustoimen tehtävillä. Pelastuslaitosten käytäntöjen tarkentamiseksi haastateltiin hyviä käytänteitä esittäneitä pelastuslaitosten edustajia. Tavoitteeseen pääsemiseksi palontutkintatietoa tulee jakaa aktiivisesti ja hyödyntää pelastustoimen palvelujen kehittämisessä. Opinnäytetyössä esiteltiin kiviainestuotannon yleinen prosessi avolouhoksissa ja soramontuilla. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa on oleellinen osa palontutkintatiedon hyödyntämismahdollisuuksia onnettomuuksien ehkäisyn näkökulmasta. Pelastustoimen palvelujen kehittämisessä palontutkintatieto tarjoaa koulutuksen ja sisällöntuoton tavoin lisäarvoa onnettomuuksien ehkäisyyn
Kuumenevan akun pistoliekeistä ja heitteistä aiheutuu heille tapaturmariski. Eräs hollantilainen hinausyhtiö on teettänyt kolariin joutuneita sähköautoja varten ns. Suomessa Pelastusopisto on kokeillut koottavan altaan käyttöä. Toiset yhtiöt varautuvat akun syttymiseen kuljetuksen aikana ja pyytävät paloautoa saattamaan, toiset eivät. Kun kontin ovi avataan, seos saattaa syttyä ja aiheuttaa vaaraa. Onnettomuustilanteessa järjestelmä ei yleensä enää toimi. ”Viime vuonna palokunnat hälyttivät 25 kertaa hinausyhtiön vaihtolavan akkupaloon”, tutkija Tom Hessels kertoo. Molemmista menetelmistä on siis enemmän haittaa kuin hyötyä. Teksti: Ellen Schat Veteen upotus on pelastajille suhteellisen turvallinen menetelmä. Näistä syistä pohjalevyn jäähdytys ei juuri vaikuta akkujen kuumenemiseen. 60 Pelastustieto 6/2022 ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski Veteen upotus tehokkainta akkupaloissa PELASTUSOPISTO, HOLLANTI Hollannin autokannasta 2–3 prosenttia on sähköautoja. sammutuskontin, joka tuodaan onnettomuuspaikalle vaihtolava-autolla. Allasta kokoavat pelastajat joutuvat työskentelemään onnettomuusauton ympärillä. Sähköautojen akkujen sijoituksessa alustaan on eri ratkaisuin pyritty rajoittamaan akkujen ja pohjalevyn välistä lämmönsiirtoa. Ranskalaisen autonvalmistajan Renaultin ratkaisuna on takaistuimen alla oleva sammutusaukko, jonka muovikannen palo sulattaa. Lisäksi akkukotelo rajoittaa lämmönsiirtoa. Toisaalta aerosolin suihkuttaminen sekoittaa akusta vapautuvat palavat kaasut kontin ilmaan. Veteen upotuksen lisäksi projektissa arvioitiin kahta menetelmää, joilla akkukotelo puhkaistaan. Vuoden aikana niille sattuu 150–200 onnettomuutta, joista 10–15 prosenttia on akkupaloja. Veteen upottaminen vaihtolavalla on turvallinen, tehokas ja ympäristöystävällinen menetelmä. Johtopäätöksenä oli, että sähköauton palossa, jossa litiumioniakku (todennäköisesti) kuumenee, paras ratkaisu on sijoittaa auto vaihtolavalle ja täyttää lava vedellä. Saksassa kokeiltiin pistosuihkuputkea, jonka käyttö puhkaisi ehjiä kennoja aiheuttaen lisää lämpökarkaamisia. Se jäähdyttää tehokkaasti ja aiheuttaa vain vähän haittaa ympäristölle. Aukosta voidaan koteloon suihkuttaa vettä ja sammutuksen jälkeen tarkkailla lämpökameralla akun lämpötilaa. Sähköautojen akkujen turvajärjestelmään kuuluu usein lämpötila-antureita ja akun lämpötila näkyy kojelaudan näytöllä. Kuvakaappaus: Brand en Brandweer 4/2021.. Hollannin pelastusopiston projekti vertaili veteen upotusta ja muita litiumioniakkupalon sammutusmenetelmiä. Aikaisemmin palokunnat eivät ottaneet tätä huomioon”, Hessels selittää. Ruotsin teknillisen tutkimuskeskuksen RISEn koe osoitti kuitenkin, että akkukotelon jäädytys ulkopuo4/2021 lelta vesisumulla ei vaikuta akun kuumenemiseen. ”Akkukotelo on suunniteltu suojaamaan akkua ulkoisilta vaikutuksilta: kosteudelta, lialta ja kuumuudelta. Edellytyksenä on kuitenkin, että sähköauto voidaan helposti siirtää vaihtolavalle. Siksi jäähdytysveden saaminen kennojen luo on erittäin vaikeaa. Antureita tulisi sijoittaa akkukotelon päälle siten, että kotelon kannen vähäinenkin lämpeneminen havaitaan. Tanskan palokunnat käyttävät siirrettävää sprinkleriä, jolla voidaan jäähdyttää pysäköintilaitoksessa kuumenevaa sähköauton akkua altapäin. Tällä varaudutaan akun mahdolliseen syttymiseen kolarivaurioiden seurauksena. Sähköauto kuljetetaan lavalla yhtiön varikolle, jossa lavan alaosa täytetään vedellä. Tämä edellyttää antureiden tuotekehittelyä ja testausta. Vettä pitäisi siis saada akkukotelon sisään. Kun Itävallassa kokeiltiin Cobra-sammutusleikkuria, sen vaikutuksesta useita kennoja räjähti välittömästi. Aerosoli sammuttaa liekit, mutta ei akkua. Vapautuneet kaasut ja irronneet metallihiukkaset jäävät suurelta osin veteen, joka käsitellään myöhemmin. Hinausyhtiöt ovat jo hankkineet vaihtolavoja akkupaloja varten. Jäähdytystä varten kontissa on liitin, jonka kautta palokunta voi täyttää kontin alaosan vedellä. Toisaalta ratkaisu ei auta silloin kun ei tiedetä, kuumeneeko akku. Usein niiden välissä on ilmarako. Jos akku syttyy, käynnistetään sammutuslaitteisto, joka täyttää kontin hiukkasaerosolilla. Lisäksi altaan tiivistäminen epätasaisella alustalla voi olla vaikeaa
Palokunnan laimennusyrityksistä huolimatta kalat kuolivat. Jos akku on ehjä, palokäsineet riittävät. Liedellä ollut ruoka oli syttynyt ja palovaroitin hälytti. Se toimi hyvin ja saimme kaikki siat ulos”, hän kertoo. ”Peitimme ikkuna-aukot muovilla. Kytkin sähköt rakennukseen ja tunnin kuluttua kaikki oli kunnossa.” Teksti: Lars Brenden 2/2021 Peittausallas syttyi palamaan ja kuohui yli. ”Ei. Palomiehet löysivät asunnosta 87-vuotiaan naisen istumassa nojatuolissa. Sikalan omistajan kanssa sovittiin sikojen evakuoinnista. Virtapiirin voi muodostaa vain tarttumalla paljain käsin kumpaankin. Kun käyttää suojakäsineitä, sähköiskun vaaraa ei ole”, Weewer vastaa. Rikoimme ikkunat ja käytimme kahta savutuuletinta savunpoistoon. Teksti: Jildou Visser 1–2/2021 Rogalandin palokunta sai hälytyksen vanhan sikalan paloon 14.3.2021. Mittaamista emme toistaiseksi suosittele”, Richard Hassink Twenten pelastuslaitoksesta sanoo. Asetin savunpoiston etusijalle. Koska Johnsen oli koulutukseltaan sähköasentaja, hän tiesi, mitä tehdä. Siinä erittäin epätodennäköisessä tilanteessa, että koskettaa kummallakin kädellä jännitteistä osaa, sähköasentajan 1000 voltin suojakäsineet antavat riittävän suojan. ”Sikala oli jo täyden palon vaiheessa. 6/2022 Pelastustieto 61 ULKOMAILTA PELASTUSOPISTO, HOLLANTI Sähköautosta on lähes mahdotonta saada sähköiskua 12/2021 HAGEN, SAKSA Suolahappo tappoi kalat SUNDE, NORJA Savutuuletus pelasti siat ”Vuonna 2016 sattuneesta Teslan ulosajosta (Pelastustieto 2/2017) lähtien olemme etsineet tietoa pelastajien vaarasta saada sähköisku. Toisin sanoen yhteys akun plusja miinusnavan välillä. Sähköauto-onnettomuudessa tämä edellyttää, että auton kori on joutunut kosketukseen akun plusnavan kanssa ja jokin muun osa miinusnavan kanssa. Auton rakenne täytyy tuntea täsmälleen, jotta pystyy arvioimaan, mitkä osat voivat joutua kosketukseen akun napojen kanssa. 12/2021 DÜSSELDORF, SAKSA Palovaroitin hälytti ambulanssin Kerrostalon asukas kuuli palovaroittimen äänen ja teki hätäilmoituksen. Sikalassa oli sähköllä lämmitetty porsashuone, mutta sähköt oli katkaistu. Sairauskohtaus esti häntä nousemasta. VIRTAPIIRI ”Selitys on yksinkertainen. Romahdusvaaran vuoksi emme hyökänneet sisään, vaan rajoitimme paloa nostolavalta”, palomestari John Arve Johnsen kertoo. ”Meillä on paljon alan asiantuntemusta. Sen pinta-ala oli 250–300 m 2 ja sikoja oli noin 300. Nyt meillä on vastaus kysymykseen”, Hollannin pelastusopiston IFV yliopettaja Ricardo Weewer kertoo. Teräviä esineitä on siis varottava. Olemme kehittäneet järjestelmän, jolla jatkamme mittauksia sähköautojen jännitteistä. ”Muutin taktiikkaa. Omistaja oli jo käynyt sisällä, mutta sakea savu esti evakuoinnin. Toisaalta suojakäsineiden tuotekehittely saattaa ratkaista tämän ongelman.” MITTAAMINEN Pitäisikö auton osien jännitteet mitata. Suosittelemme noudattamaan Crash Recovery Systemin ohjeita ja käyttämään henkilönsuojaimia. Nainen kuljetettiin sairaalahoitoon.. Palon aikana noin 60 m 3 laimeaa suolahappoa päätyi jokeen. Sähköiskuun tarvitaan virtapiiri. Asiantuntematon mittaus voi luoda väärän turvallisuudentunteen. ”Paikalle tullut eläinlääkäri kertoi, että porsaat paleltuvat alle 30 °C:n lämpötilassa. Palo oli syttynyt porsasosastossa. Tosin ne eivät suojaa teräviltä esineitä palokäsineiden tavoin. Mittaamiseen tarvitaan hämmästyttävän paljon tietoa ja osaamista. Haluamme tietää, miten niitä voi syntyä eri osien välille. Vuoto ei kuitenkaan aiheuttanut pitkäaikaista ympäristöhaittaa
Tämä mahdollistaa keskeytyksettömän pidempiaikaisen ajon sekä työskentelyn palopaikalla”, kertoo myyntipäällikkö Lauri Räty Veljekset Kulmala Oy:stä. Rosenbauer RT -sähköpaloauto tulee Suomeen esittelykierrokselle pelastuslaitoksille lokakuussa.. Tarvittaessa saa myös 40 barin korkeapainepumpun 400 litralla minuutissa ja vaahdonsekoituslaitteiston. Auton suunnittelu on aloitettu ohjaamosta, joka poikkeaa täysin perinteisistä pelastusyksiköistä. Autosta on matalan kynnyksen ansiosta helppo astua ulos ja autoon nousta kyytiin. ”Auto on renkaista kattoon Rosenbauerin työtä. Tehoa on 360 kW. Erona RT-malliin on, että REX-latausjärjestelmää ei voi käyttää kuin paikalliskäytössä. Tilaa on jopa kahdeksalle. Vesisäiliön saa 1000–4000 -litraisena. RT-sammutusautossa on panostettu ergonomiaan ja mietitty myös ikääntyviä palomiehiä. Volvon pieni dieselmoottori pyörittää generaattoria, jolla voidaan ladata akustoa. Berliinissä auto on ollut tositoimissa jo vuoden hyvin kokemuksin. ”Ensimmäinen useamman eli neljän auton tilaus on saatu Sveitsin Baseliin. Rosenbauer AT Electric -sähköpaloauto on sarjavalmisteisen Volvon sähkökuorma-auton alustalle rakennettu perinteinen sammutusauto. Noin miljoonan euron hintalappu pitänee sähköhöökin vielä suhteellisen harvinaisena näkynä Suomessa onnettomuuspaikoilla. Tehoa on 225 kW ja 66 kWh:n akkuja on kaksi. Ajoneuvon hybridivoimansiirto koostuu yhdestä tai kahdesta 50 kWh:n akusta ja REX (range extender) -latausjärjestelmästä. Teksti: Kimmo Kaisto · Kuvat Lauri Räty R osenbauer RT -sähköpaloautoja on rakennettu kahdeksan, joista neljä toimii paloasemilla päivittäisessä hälytyskäytössä Berliinissä, Amsterdamissa ja Dubaissa. Tilauskannassa on noin 25 autoa ja määrä kasvaa. Autossa on nelipyöräveto, nelipyöräohjaus ja neljään eri korkeuteen säädettävä alusta. 62 Pelastustieto 6/2022 KALUSTONURKKA Sähköistä pelastusta Interschutz-messuilla Saksassa nähtiin kesäkuussa lukuisia sähköisiä pelastusajoneuvoja. Ensimmäinen auton tilannut sopimuspalokunta on Nörvenichin kunnassa läntisessa Saksassa”, Räty kertoo. Autoon saa pa lopumpun, jonka kapasiteetti on 2500–3500 litraa minuutissa
Palopumppua käytetään sähköllä ja auton kokonaispaino on 18000 kiloa. Saurus Oy:n toimitusjohtaja Juhani Härkönen uskoo sähköpaloautojen tulevan meillekin jossain vaiheessa. Painava akusto syö myös kantavuutta.” Interschutz-messuilla oli esillä monenlaisia ratkaisuja sähköja hybridiautopaloihin. Konkreettista tuotetta ei nähdä ainakaan vielä ilman asiakasprojektia. Näyttelyautossa oli 2000 litraa vettä ja 120 litraa vaahtoa, palopumppu 2000 litraa minuutissa ja vaahdonsekoituslaitteisto. Teknosafe Oy tuo maahan Vetterin tuotteita, joista oli esillä uutuus EIS auton paketointiin. Tuotteessa on liitinyhde 2000 litran täyttöä varten. Sähköauto pakettiin ja jäähtymään K U V A : A R T O LA T V A LA Volvo FE Electric kuorma-auton alustalle rakennetun tikasauton suurin työskentelykorkeus on 32 metriä ja korikuorma 500 kiloa.. ”Kuuntelemme asiakkaiden toiveita, ideoita ja suunnitelmia on. Korkea hinta, kylmät olosuhteet ja toiminta-aika asettavat vielä haasteita. Tähän tarvitaan esimerkiksi nostotyynyt. Tutkimme asiaa yhdessä ruotsalaisen sisaryhtiömme kanssa, ja alustavalmistajiin on hyvät suhteet. Etuna on sen tiukka asettuminen ajoneuvon ympärille, jolloin kontaminoituneen ja aikanaan hävitettävän veden määrä on pienempi kuin esimerkiksi konttiratkaisuissa.”, kertoo Teknosafen toimitusjohtaja Anna Helminen. EIS on tarkoitettu käytettäväksi sammutuksen jälkeen sähköautojen jäähdytykseen, kuljetukseen ja varastointiin. 6/2022 Pelastustieto 63 KALUSTONURKKA Alkusammutuskoulutus Väestönsuojat ja vss-varusteet FIREBOX KOULUTUSLAITE Oy Interenergy Ltd PRESSO CENTER Puh.(019)340451 Fax.(019)340460 Laitehuollot Huoltajakoulutukset Jälleenmyynti 0405290849 /Kalle www.regu.fi Kunnossapito ALANSA AMMATTILAISET Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA TILAA UUTISKIRJE – ja pysyt ajan tasalla! pelastustieto.fi/uutiskirje Uutiskirjeen mainosbannerilla tavoitat täsmäiskulla ison joukon alan päättäjiä! Soita 042 728 0401 ja kysy lisää. KOTIMAINEN VAIHTOEHTO. Syksylle on luvassa demoesittelyjä yhdessä tehtaan kanssa muutamassa paikassa eri puolilla Suomea. ”Auto nostetaan EIS (E-Vehicle Isolation System) ”pressun” päälle puoli kerrallaan
MITÄ KUUNTELET. Ihmeen hyvin ne pystyy pitämään jopa erillään kuitenkin toisistaan, ettei ota liikaa työtä mukaan harrastukseen. Nykyään ei aika vaan riitä kaikkeen ja tämäkin jäänyt vain höntsyvuoroilla pelailuksi. Olen pelannut maalivahtina yläasteikäisestä asti ja opiskeluaikoina enemmän ja vähemmän tosissaan myös. Nachoja, jauhelihaa, tulista salsaa, Cheddarkastiketta, jalapenoja, fetaa, salaattia… Nam. Murekkeen kylkeen keitettyjä perunoita ja voita. Joskus löytyy helmiä vähän tuntemattomimmistakin kappaleista. Lisää keitinveteen hyppysellinen suolaa. Jaa siis palokunnan lisäksi. Kun ruoka valmistuu, kata pöytä, pilko kurkku ja tomaatit. Ehdoton klassikko, josta koko perhe tykkää. Kuuntelen monien eri bändien ja artistien hyviä kappaleita, mutta en ole oikein ollut minkään fani. Laita jauheliha isoon muovikulhoon ja lisää kermaviili, kananmuna sekä ranskalaisen sipulikeittopu ssin sisältö. Teksti: Kimmo Kaisto · Kuvat: SPEK, Niko Ara ja Pixabay. NÄISTÄ TYKKÄÄN Palokunta on työ ja harrastus Niko Ara on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön palokuntapalveluiden palokuntien harrastustoiminnan kehittämispäällikkö. Ota jauheliha jääkaapista huoneenlämpö ön noin 30 minuuttia aikaisemmin . 64 Pelastustieto 6/2022 ARKISTOJEN AARTEITA Lihamureke neljälle • 400 g sika-nautajau helihaa • 1 purkki laktoositonta kermaviiliä • 1 kpl kananmunia • 1 pussi ranskalaista sipulikeittoa • 2-3 perunaa/hlö • Voita • Suolaa • Kurkkua • Kirsikkatoma atteja • Korppujauhoja LEMPIHARRASTUKSESI. Monesti ne ovat niitä hittibiisejä, mutta ei aina. Jos haluaa hifistellä ”salaatilla”, niin voi lisätä viipaloituja kurkkuja ja pilkottuja kirsikkatomaatteja lautaselle. Vanhat rock-klassikot, suomipoppi, trance… Laidasta laitaan ja fiiliksen mukaan. Voi todella puhua rakkaudesta lajiin, sillä hän toimii myös Padasjoen VPK:n hallituksen puheenjohtajana. Vaimon tekemä lihamureke. Hyvin harvoin siitä jää tähteitä seuraavalle päivälle – yleensä se popsitaan koko perheen voimin tuulensuojaan. Paista 45–50 minuuttia uuninkeskios assa 225 asteessa, tai kunnes pinta on sopivan rapsakka. Nyt kun on näitä suoratoistopalveluita, jotka luo soittolistoja omien mieltymysten mukaan, niin ei aina edes tiedä mitä kuuntelee LEMPIRUOKASI. Kaada massa voideltuun uunivuokaan , ja ripottele pintaan reippaasti korppujauhoja . Ei kaipaa mitään muuta. Palokunta on minulla työ ja harrastus. Sekoita kaikki keskenään kulhossa. Mutta palokunnan ulkopuolisena lajina nostetaan tähän vaikka salibandy. Hauskaa se on silti edelleen. Kuori sopiva määrä perunoita ja laita ne kiehumaan. Pese astiat, niin pysyy vaimokin tyytyväisenä ja keittiö siistinä. TexMex ruokaa menee myös paljon
Harjoittelujaksoihin kuuluu myös normaaleja 24 tunnin työvuoroja. Koulutuskeskus toimii toistaiseksi Haagan paloaseman tiloissa, mutta siirtyy uudelle keskuspaloasemalle sen valmistuttua. Silloin aloitti toimintansa Helsingin kaupungin palolaitoksen koulutuskeskus. Heidän työsuhteiset toimensa on sijoitettu viranhaltijain palkkataulukon 9. Esittäessään tervehdyssanat koulutuskeskuksen ja palotoimen peruskurssin avajaisissa palopäällikkö Rainer Alho totesi uudelleenjärjestelyt välttämättömiksi jo senkin vuoksi, ettei seikkaperäistä nykyaikaista palomieskoulutusta voida enää antaa normaaleihin työvuoroihin sisältyvänä. palkkaluokkaan. Kuva: Pelastustiedon arkisto. Sinulla pitää myös olla oikeudet julkaista kuva ja mieluusti jotain tarkempia tietoja kuvasta. Samalla alkoi ensimmäinen palotoimen peruskurssi, jolla 30 palomiesoppilaaksi hyväksyttyä saa kahden vuoden aikana monipuolisen ammattikoulutuksen palomiestehtäviin. Jos sinulla on vanha palokuntaaiheinen valokuva ja haluat jakaa sen muillekin, ota yhteyttä sähköpostitse: toimitus@ pelastustieto.fi. Kurssin opetusjaksojen aikana oppilaat ovat päivävuorossa ja saavat opetusta viitenä päivänä viikossa. Kiitos! NÄISTÄ TYKKÄÄN Viime maaliskuun ensimmäinen päivä oli eräs kaikkein merkityksellisimmistä Helsingin palotoimen ja palolaitoksen kannalta. Lue Palontorjunta 2/1972:n juttu ja monta muuta arkistojen aarretta osoitteessa: pelastustieto.fi/arkistojuttu. 6/2022 Pelastustieto 65 ARKISTOJEN AARTEITA Helsingin kaupungin palolaitoksen koulutuskeskus aloitti Suomen lentokentät saivat uutta vaahtoautokalustoa vuonna 1966. Uudet palomiesoppilaat ovat peruskurssin ajan laitoksen palveluksessa. Oikealla Sun ja vasemmalla kaksi Gingeä. Ensimmäisen harjoittelujakson aikana oppilaat eivät saa toimia sairaankuljetustehtävissä eivätkä sammutusautojen ensimmäisen savusukeltajaparin tehtävissä
Kevään aikana kuitenkin huomattiin, että päivä on samalla myös koulujen päättäjäispäivä, mikä olisi aiheuttanut monissa perheissä hankaluuksia perhejuhlien päällekkäisyyden vuoksi. päivänä 2021 Benzin tulosta Poriin tuli kuluneeksi sata vuotta. Laatta päätettiin kiinnittää ja paljastaa vuosipäivänä ilman juhlallisuuksia. Benzin renkaiden aurinkosuojuksissa on tietoiskut Porin VPK:sta ja Benzistä. Merkkipäivän juhlistamiseksi hankittiin muistolaatta, jossa kuvailtiin kulttuuriperintönäkin arvostetun auton vaiheita. teemalla digipalvelut Varmista ilmoituspaikkasi lehdestä Minnalta numerosta 044 728 0401 tai meilaa ilmoitukset@pelastustieto.fi Muista myös näkyvät nettibannerit ja uutiskirje! SEURAAVASSA NUMEROSSA Pelastustieto-lehden lukijaäänestyksessä vuonna 2017 Porin VPK:n Benz Gaggenau valittiin Suomen hienoimmaksi vanhaksi paloautoksi. Seuraava ajatus paljastaa laatta oli palokunnan vuosipäivänä 4. Koronan ja palokunnan kerhohuoneen remontin vuoksi hankkeesta jouduttiin kuitenkin luopumaan. 66 Pelastustieto 6/2022 Suomen hienoin vanha paloauto sai muistolaatan Lehdessä muun muassa: Mitä kaikkea Virve 2 tuo tullessaan. Pelastuslaitokset ja tiedolla johtaminen Suomalaiset Kreikan maastopaloja sammuttamassa Jokilaaksojen pelastuslaitoksen viimeiset kuukaudet Kaarlelan VPK ja muonituskärry Pelastustieto 7/2022 ilmestyy 5.10. Lokakuun 21. Teksti ja kuvat: Lauri Lempinen. kesäkuuta 2022. Laatan paljastamispäiväksi oli suunniteltu pienimuotoinen juhlatilaisuus. Laatan tekstin on laatinut ja sen hankinnasta vastannut palokunnan Esikunnan (veteraanien) johtaja Lauri Lempinen, joka aikoinaan kirjoitti myös esityksen Benzin valitsemiseksi Suomen hienoimmaksi vanhaksi paloautoksi
Tiedustelut, tilaukset ja tarjouspyynnöt: ASAP® LOCK ASA P’S OR BER AXE SS ACX POWER ASCENDER RCX RESCUE ASCENDER. SEURAAVASSA NUMEROSSA Tuotteet suoraan maahantuojalta Nyt meiltä ACTSAFE ?moottoroidut vinssit ACX Power Ascender ja RCX Rescue Ascender ?moottoroidut vinssit mahdollistavat pelastamisen tehokkaasti Asap® Lock ja Asap'Sorber Axess esimerkiksi ActSafe ?moottoroidun vinssin kaveriksi www.karnaoy.. TIETOA TAITOA TURVALLISUUTTA Esa Kärnä p. Antti Hyttinen p. 050 597 2939 esa.karna@karnaoy.. 044 362 6908 antti.hyttinen@karnaoy.
Palvelemme alan ammattilaisia sekä suoraan, että Palokamu-ketjun välityksellä, ja lisäksi yrityksiä ja kuluttajia Turvanasi-ketjun kautta. Lue lisää osoitteesta www.turvata.fi. PELASTAJAN ANATOMIA: Texport® Phoenix X-Treme -sammutusasuissa suojaamisen korkeimmat standardit yhdistyvät uudenlaisen, täydellisesti leikatun sammutusasun käytännöllisyyteen ja mukavuuteen. Holik International on perinteikäs pelastajien käsineiden ja jalkineiden valmistaja, onhan tehdas perustettu jo vuonna 1933. Sen tuotteet on tunnettu korkeasta viimeistelytasosta ja laadukkaista materiaaleistaan. EN443:2008 B-standardin mukaan hyväksytyt MSA F1XF-kypärät nostavat turvallisuuden ja mukavuuden uudelle tasolle. Se on suunniteltu ja kehitetty yhteistyössä paloja pelastusalan ammattilaisten kanssa. Koot S-XXXL. MSA M1 -paineilmahengityslaite on markkinoiden kehittynein, ergonomisin ja modulaarisin SCBA-järjestelmä. MSA:n Thermatek -putoamissuojainvaljaat ovat valmistettu Nomex/Aramid seoksesta joten ne ovat tarkoitettu erityisesti kipinöiviä työtä tekeville henkilöille. VARMISTAMME, ETTÄ ONNISTUT.. Korkealaatuisissa Phoenix X-Treme -asuissa on lukemattomia yksityiskohtia, jotka tekevät pelastajan työskentelystä tehokasta ja pitävät tämän työkykyisenä pitkään. M1-järjestelmä sisältää useita innovatiivisia ja mukautettavia toimintoja, jotka varmistavat hygieenisyyden ja käyttömukavuuden. Valjaat on erittäin helppo pukea