Pelastustieto 6/2023 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

POHJOIS-SAVOON uusia virkoja ja asemia REPOVEDELLÄ koulutusta retkioloissa TURVALLISUUS 2023 -MESSUT nyt ensimmäistä kertaa Helsingissä 6/2023 PELASTUSTOIMI, ENSIHOITO JA VARAUTUMINEN Suuronnettomuus hoitui päivittäistyyliin Silta romahti
Kätevässä annostelupakkauksessa on 40 pyyhettä. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. De-Wipe -pyyhe ei sisällä alkoholia ja on 100 % biohajoava. PÄÄKIRJOITUS PALOMIESTEN TYÖ ON SYÖPÄVAARALLISTA. ESTERI GROUP tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. Normaalit alkoholia sisältävät puhdistuspyyhkeet eivät poista karsinogeenejä, jotka imeytyvät helposti hikiseen ihoon. Syöpää aiheuttavien aineiden poistaminen iholta mahdollisimman nopeasti on tärkeä toimenpide, jolla altistumista voi vähentää huomattavasti. Tutkimukset ovat osoittaneet, että sammutustöihin osallistuvilla on kolminkertainen riski sairastua syöpään ennen 75 ikävuotta, ja riski kasvaa, mikäli altistukset ovat usein toistuvia. Lasse Moisio • +358 40 359 1676 • lasse.moisio@esterigroup.fi Peter Kallio • +358 40 734 0308 • peter.kallio@esterigroup.fi UUTUU S! Pelastustieto 1.11.2022. Uusi De-Wipe -dekontaminaatiopyyhe on kertakäyttöinen ja helposti käyttöön otettava puhdistuspyyhe, jonka avulla lian ja syöpää aiheuttavien yhdisteiden vaikutusten määrää voidaan vähentää välittömästi jo tilannepaikalla. De-Wipe -pyyhkeillä on tieteellistä näyttöä ja dokumentaatiota
Uudelle vuosituhannelle tultaessa messut supistettiin kolmipäiväisiksi. PELASTUSTIETO-LEHTI ILMESTYI ENSIMMÄISEN KERRAN VUONNA 1950. Tapahtumasta tuli nelipäiväinen. KÄSITTELEMME MYÖS ENSIHOITOA JA VARAUTUMISTA. Ensimmäiset olivat Jyväskylässä kesäkuussa 1982. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. Syöpää aiheuttavien aineiden poistaminen iholta mahdollisimman nopeasti on tärkeä toimenpide, jolla altistumista voi vähentää huomattavasti. Turva 82 -tapahtuman järjestelyvastuu oli Suomen Palontorjuntaliitolla. Tapahtumaa haluttiin laajentaa ja ohjelmallisen lisäyksen ohella mukaan tulivat Turvallisuusmessut. Uusi De-Wipe -dekontaminaatiopyyhe on kertakäyttöinen ja helposti käyttöön otettava puhdistuspyyhe, jonka avulla lian ja syöpää aiheuttavien yhdisteiden vaikutusten määrää voidaan vähentää välittömästi jo tilannepaikalla. Myös messutapahtumat olivat pannassa koronavuosina. Kannattaa siis ottaa suunnaksi Helsinki ja tulla pitkästä aikaa tutustumaan Turvallisuus-messujen antiin.. Alan järjestöt ovat olleet alusta asti voimakkaasti mukana järjestämässä tapahtumaa. 14–25) Pelastustieto on Aikakausmedia ry:n jäsen Painopaperi kannet UPM Finesse Silk 250 g, sisus Berga Classic Preprint 90 g PELASTUSTIETO ON MEDIA, JOKA KATTAA PELASTUSALAN KOKO KENTÄN. Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys otti vetovastuun tapahtumasta vuonna 1988. 044 7280401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaajapalvelu p. 0505620735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu, p. Toivottavasti välivuodet eivät ole vähentäneet ammattimessujen merkitystä. Normaalit alkoholia sisältävät puhdistuspyyhkeet eivät poista karsinogeenejä, jotka imeytyvät helposti hikiseen ihoon. Turvallisuus-messuista alettiin puhua yleisesti jo vuonna 1985. Tampereella SPLY:n kumppaniksi tuli Suomen Työsuojelualan Yritysten Liitto. Kätevässä annostelupakkauksessa on 40 pyyhettä. messujen pitopaikka on ensimmäistä kertaa Helsingin Messukeskus. Vuodesta 1994 alkaen messuja alettiin järjestää joka toinen vuosi, mutta messupäiviä oli edelleen neljä. 044 7280401 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino PunaMusta 2023 ISSN 1236-8639 (painettu) ISSN 2954-1840 (verkkojulkaisu) Kansi Tapio Sovijärvi (Hälytysilmoitus s. ESTERI GROUP tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. De-Wipe -pyyhkeillä on tieteellistä näyttöä ja dokumentaatiota. Messukaupungiksi tuli Tampere. 6/2023 Pelastustieto 3 Viiden vuoden tauko päättyy PÄÄKIRJOITUS Kannattaa ottaa suunnaksi Helsinki. De-Wipe -pyyhe ei sisällä alkoholia ja on 100 % biohajoava. 044 7280402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi, Marko Partanen p. Lasse Moisio • +358 40 359 1676 • lasse.moisio@esterigroup.fi Peter Kallio • +358 40 734 0308 • peter.kallio@esterigroup.fi UUTUU S! Pelastustieto 1.11.2022 Pelastusalan messutapahtumalla on jo yli 40 vuoden historia. PALOMIESTEN TYÖ ON SYÖPÄVAARALLISTA. 0400 674 208 marko.partanen@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin p. Päätoimittaja Esa Aalto, p. Tutkimukset ovat osoittaneet, että sammutustöihin osallistuvilla on kolminkertainen riski sairastua syöpään ennen 75 ikävuotta, ja riski kasvaa, mikäli altistukset ovat usein toistuvia. Tapahtumalla on edelleen oma tärkeä merkityksensä paitsi kaupallisen toiminnan esittelyssä, myös alan ajankohtaisen tiedon jakamisessa. Ensimmäisessä tapahtumassa omaa ohjelmaa järjestivät Suomen Palopäällystöliitto, Suomen Meripelastusseura sekä Vahinkovakuutusyhdistys yhdessä muun muassa Suomen Vartiointiliikkeiden Liiton ja Paloinsinööriyhdistyksen kanssa. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. Lokakuussa järjestetään ensimmäiset kaksipäiväiset Turvallisuus-messut. Järjestyksessään 19. Edelliset Turvallisuus-messut järjestettiin viisi vuotta sitten. Se oli järjestänyt kaksipäiväisiä palontorjuntapäiviä, joissa palokuntaväki kokoontui yhteisen asian äärelle kokoustamaan ja kilpailemaan
K U V A : K IM M O K A IS T O 72 Varushuoltoyksikkö vähentää turhaa altistumista
6/2023 Pelastustieto 5 3 Pääkirjoitus 6 Ajassa 10 Pelastusalan maailma 12 Moninaisuus rikastuttaa työyhteisöä 14 Hälytysilmoitus 26 Uusi sukellusohje 28 Turvallisuus-messut 36 Mirafoni 38 Puheenjohtajalta 40 Pohjois-Savon satsaukset 46 Katso tarkkaan 50 Esterin sukupolven vaihto 56 Liian tummaa paahtoa 62 Saurus 40 vuotta 64 Lintusperspektiivistä 66 Kiitettävä palaute ei riitä 68 Opinnäytteitä 70 Ulkomailta 74 Näistä tykkään: Ari Alanen 75 Arkistojen aarteita 78 Muistoissa: Sirpa Lusa 80 Palomiehiä 40 vuoden takaa 82 Seuraavassa numerossa 52 Tuli karkasi katolla, alkusammutus auttoi ripeästi 48 Unohtumattomat keikat ulkomailla 3x3 76 Väestönsuojien kunnossa puutteita 42 Jalkinetestin kokemuksia kesän jälkeen 58 Mikko Terho – Estonian varjostama K U V A : M A R K O P A R T A N E N
Toivottavasti pääset paikalle”, toivottaa tilaisuuden avaaja kansanedustaja Jarno Limnéll. Nykyisen kaltainen kehitys ennustaa 1170 tulipaloa vähemmän. vaarallisten aineiden onn. Teemana on ”Keskinäisriippuvainen turvallisuus – miten hallita kokonaisuutta moninaisten uhkien edessä?” ”Tämän vuoden ohjelma tarjoaa laajan kattauksen ajankohtaista asiaa ja tilaisuuden vaihtaa ajatuksia vanhojen ja uusien tuttujen parissa. Siirrymme ohjelmassamme kansallisen tason turvallisuuden näköalasta kohti yritysten nykytilaa tiheästi muuttuvassa ja haastavassa turvallisuusympäristössä”, kertoo koulutuspäällikkö Mikko Poutala Suomen Palopäällystöliitosta. 6 Pelastustieto 6/2023 TAPAHTUMA Laaja kattaus turvallisuudesta AJASSA AJANKOHTAINEN LUKU 50 prosenttia eli 5900 tulipaloa vähemmän pitäisi olla tulipaloja vuoteen 2030 mennessä Petteri Orpon hallitusohjelman mukaan. kouluttajan peruskurssi 29.11.–1.12., Kuopio • Joht. K U V A : K IM M O K A IS T O. Tilaisuuden järjestävät yhdessä Suomen Palopäällystöliitto, Finnsecurity, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ja Suomen Paloinsinööriyhdistys. ”Yritysturvallisuusfoorumi luo vuosittain hienot puitteet alan asiantuntijoiden väliselle kohtaamiselle ja ajatuksenvaihdolle. 11.–13.12., Kuopio • Uudet sammutustekniikat 6.–8.11., Kuopio • CBRNEja kemikaalisukelluskurssin vastaavan kouluttajan koulutus 14.–17.11., Pori ENSIHOITOALA • European Resuscitation Council Congress Resuscitation 2023, Barcelona 2.–4.11. SPAL www.spal.fi • SPAL 30 vuotta -juhlagaala 3.11.2023, Helsinki • Hätäkeskusammattilaisten seminaari 16.–17.1.2024, TRE PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO www.sppl.fi • Mental Rescue Tools 14.–15.11., Kouvolan seutu • Vesisukellusseminaari 15.–16.11., Hyvinkää PELASTUSOPISTO www.pelastusopisto.fi • Turv. (Tulipalojen määrän lähde: Esa Kokki, Hyvinvointi alueyhtiö Hyvil Oy, tiedot on koottu Prontosta) ALALLA TAPAHTUU SPEK www.spek.fi • Yhdistetty paloilmoittimen ja sammutuslaitteiston hoitajakurssi 9.11. ”Kuulemme ruotsalaisen kriisijohtamisen huippuasiantuntijan Mats Bohmanin ajatuksia siitä, miten kriisijohtamisen on oltava yksinkertaista monimutkaisessa toimintaympäristössä. Yritysturvallisuusfoorumi kokoaa tänäkin vuonna yhteen turvallisuusalan asiantuntijat ajankohtaisten aiheiden äärelle 15.–17. Viime vuonna Yritysturvallisuusfoorumiin osallistui noin 170 henkeä yrityksistä, julkiselta puolelta sekä kolmannelta sektorilta. Osalla kävijöistä on mahdollisuus päästä tutustumaan Välimeren arkeologiseen museoon ja sen turvallisuussuunnitteluun. Yritysturvallisuusfoorumissa opittiin viime vuonna muun muassa Meiran tulipalosta. VALINNANVARAA TOISENA PÄIVÄNÄ Osallistujilla on mahdollisuus valita toisen päivän seminaariohjelmasta itselleen parhaiten soveltuvaa sisältöä. Näiden lisäksi on tarjolla oh jelmaosuus tulitöiden kurssinjohtajille työ pajan muodossa ja Työturvallisuuskeskuksen järjestämä osuus työsuojelusta kriisinhallinnan tukena”, Poutala sanoo. Vantaa • Väestönsuojan hoitajan kurssi taloyhtiöille 16.11., Kajaani PALOKUNTAAN.FI www.palokuntaan.fi • Päivä paloasemalla 25.11. marraskuuta risteilyllä Helsingistä Tukholmaan
6/2023 Pelastustieto 7 SOME VPK TOIMII AJASSA Ryntäys palokuntaan K U V A : K A R A H IE T A H A R JU ” Pelastajapula….hallituksen esitys näyttää edelleen hyvältä. 52 hengen hälytysosastossa on vajaat 30 aktiivia. Antti Määttänen 18.9. Nuorien kohdalla on sama tilanne kuin hälytysosastossa eli tulijoita on enemmän kuin on mahdollista ottaa. Tilat loppuvat kesken, joten monelle on joutunut sanomaan ei oota tällä hetkellä. Nuoriso-osastossa on 35 jäsentä.” Täydennyspalokunnalla on vuosittain noin 70 keikkaa, joista suurin osa automaattisen paloilmoittimen tarkastusja varmistustehtäviä sekä rakennuspaloja. Taisto Hakala 22.9. ”Palokuntanuorisotoiminnalla on tärkeä rooli kasvattaa nuorista turvallisuustietoisia sekä ensiaputaitoisia ja eritoten hyvillä valmiuksilla hälytysosastoon tulevia henkilöitä. Hän arvelee uusien nettisivujen houkuttelevan ja ilmoittautumislomake on tehnyt homman helpoksi. Nuoria tulijoitakin riittää. ”Tulevaisuus näyttää hyvältä, ja uudet palokuntasopimukset ovat tulossa. Osa toimii apukouluttajina nuoremmille ja uusille jäsenille nuorten treeneissä. (X) ” Tässä kun kuuntelee Teemu Paajasen alustusta niin vääjäämättä tulee pohtineeksi, että pelastajien ohella jatkossa on kiinnitettävä yhä laajemmin huomiota myös esihenkilöiden ja päällystön psyykkiseen suorituskykyyn. ”Varoja saamme sammutussopimuskorvauksista ja tilojemme vuokrauksesta. Näytti siltä, että vesikatto oli jo asennettu. Marko Rostedt 19.9. 28 orkesterilaisen lisäksi myös Weteraaneissa on 25 jäsentä. He saavat paljon hyödyllisiä taitoja niin siviilielämään kuin palokuntatoimintaan. Omassa kiinteistössäme on seitsemän asuntoa, jotka ovat kaikki vuokralla. (X) ” Onpa harmittavaa, että @Savon_Sanomat päätoimittaja @MattiPietilaine jatkaa väärinkäsitystensä sarjaa pelastajakoulutusta koskevassa asiassa, kun koko pelastustoimi odottaa nurkkapatriotismin sijaan pelastajapulan nopeaa ratkaisemista. Huhtikuussa 150-vuotista taivaltaan juhlistanut palokunta kiinnostaa liittymään. Jos kaupunki kasvaa laidoilta, hidastaa se entisestään hälytyksille tulijoita. Päijät-Hämeen pelastuslaitos 21.9. ”Meillä aloitti elokuun alussa 17 uutta jäsentä, ja lisää olisi tulossa koko ajan. (X) ” Mikä on ollut tämän rakennuksen palo-osastoinnin tila. (X) ” Viranomaisverkko Virvellä on tärkeä rooli suurtapahtumien turvallisuudessa. Tomi Timonen 21.9. Sekaan mahtuu jonkin verran esimerkiksi pintapelastustehtäviä, myrskypuiden raivausta ja asemavalmiutta. Nyt vaan homma käyntiin, ja turvallisuutta kasvattamaan. Isoja muutoksia on joka tapauksessa tulossa, sillä uusi pääpaloasema on rakentumassa Nekalaan – osa keskustan nykyisen pääpaloaseman toiminnoista siirretään sinne. (X) Tampereen VPK:lla on positiivinen ongelma. Esittelyssä oli mukana hälytysosastolaisia sekä nuoria, jotka järjestivät toimintanäytöksen.. En osaa sanoa, mistä moinen ryntäys on tullut”, VPK:n päällikkö Ville Vuori ihmettelee ja iloitsee. Meidän asemamme on keskustassa, joten sinne on hidas tulla pienenkin matkan takaa. Sen lisäksi vuokralla on iso juhlatila, joka on nykyisellään kuntosali”, Vuori kuvailee. ”Erikoisosaamista on suurtehosavutuuletin, joka on ainoa laatuaan Pirkanmaalla.” Oma puhallinorkesteri harjoittelee ahkerasti ympäri vuoden ja soittaa eri tapahtumissa. Rajalliset tilat aiheuttavat omia haasteitaan miehistön ja kaluston suhteen.” Kimmo Kaisto Tampereen VPK:n sammutusyksikkö oli esittelyssä Jugendtorilla osana juhlavuoden tapahtumia. Lahdessa Ironmanin MM-kisoissa testattiin myös Virven uutta versiota
Odotin kuntien toiveita ”omasta” ambulanssista, mutta niitä tuli rajallisesti. Se on meidän ensisijainen kehityskohtamme. Mikä oli haastavinta. MTV 17.9. Mielenkiintoisin osa. K U V A : T O M I K A V A S M A A Palvelutaso työn alla Keski-Suomen hyvinvointialueen ensihoidon palvelutasopäätökset saapuivat lausuntokierrokselta. Itä-Suomen yhteistyöalueen malli on suppea, sitä piti laajentaa. Ylilääkäri Tomi Kavasmaa valmisteli ensi kertaa asiakirjaa. Turun Sanomat 17.9. Pohdin esityksessä puhelimitse tehtävää hoidon tarpeen arviota (PHTA), mikä sai kannatusta. Uudenmallinen palvelutasopäätös kaikkineen on mielenkiintoinen. POIMINNAT @matti_luiro Tässäpä tuoreet hoitoelvytyksen Suomen mestarit! Team Lapha lähtee sit edustamaan Suomea Barcelonaan. Esityksemme on aiempaa selkeämpi. Haluttiin selkeyttä, laajuutta ja erityisryhmiin liittyvää osaamisen riittävyyttä. K U V A :T U O M A S H IL T U N E N. PHTA:n käynnistäminen jännittää. 3 ”Nimenomaan tämä rakennushankkeiden lykkääntymien on yksi ongelma. 1 ”Sinne oli kolme samaan putkeen ahtautunut. Voimme nojata siihen valvontaja kehitystyössämme. Meilläkin on ensi vuonna listalla kolme asema, sanoo Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Vesa Halonen lainanottovaltuuksien jäihin panemisen vaikutuksista. 2 ”Tämä ei ole siihen vielä vastaus, mutta on toinenkin hallituskausi sitä ennen edessä”, toteaa maaja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) budjetissa esitetyn määrärahan riittävyydestä koulutusmäärien kaksinkertaistamiseksi vuoteen 2030 mennessä Savon Sanomat 20.9. Lapin hyvinvointialueen joukkueeseen kuuluvat vasemmalta: Matti Luiro, Juho Kärkkäinen, Nina Hiukka, Matti Inha, Juha Upola ja Anette Pakisjärvi. Asiaan myötävaikutti pelastustoimelle valmistuva päätös. Jouduttiin hetki paikalla päätä raapimaan”, kertoo päivystävä palomestari Joni Salo Satakunnan pelastuslaitokselta kissanpentujen pelastamisesta saunan ilmastointiputkesta. 8 Pelastustieto 6/2023 INSTAGRAM AJASSA MITÄ KUULUU. Minkälaista palautetta
Koronaja Ukraina-uutiset synkensivät medioita noihin kampanjan aikoihin, joten palovaroittimiin päätettiin ottaa valoisa lähestymistapa. SPEKin ohella palkinnon sai nyt autojen korjauksia tekevä Autoklinikka. Somevaikuttajien tähdittämä mainosspotti näkyi monipuolisesti mediassa, ja pääyhteistyökumppanina oli MTV.” Mitä se maksoi. Kasvukeissi-palkinnoilla palkitaan markkinointia, jolla on luotu vaikuttavaa näkyvyyden kasvua. Maastopaloista noin puolet on metsäpaloja. Yhteiskunnan rakenteelliset muutokset, teknologian kiihtyvä kehitys, ilmastonmuutos ja sään ääri-ilmiöt sekä turvallisuustilanne Euroopassa vaikuttavat kaikki myös pelastustoimen vaatimuksiin. 6/2023 Pelastustieto 9 HYVÄ KYSYMYS UUTINEN Miten palkittu kampanja onnistui. (LÄHDE: ESA KOKKI, HYVINVOINTIALUEYHTIÖ HYVIL OY, TIEDOT ON KOOTTU PRONTOSTA) Alkuvuonna 2023 keskimääräistä enemmän metsäpaloja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö sai MTV:n Kasvukeissi-palkinnon viime vuoden Paloturvallisuusviikon kampanjoinnista. Pelastusylijohtaja toimii pelastusosaston osastopäällikkönä ja johtaa osaston toimintaa. ”Kampanja onnistui ilmeisen hyvin. Valtioneuvosto nimitti hänet virkaan ajalle 1.11.2023–31.10.2028. Paloturvallisuusviikon kokonaisbudjetti on noin 500000 euroa. ”Toimintaympäristön muutokset haastavat yhteiskunnan turvallisuusjärjestelmiä tällä hetkellä voimakkaasti. Tästä MTV:n Kasvukeissi-palkintoon yltäneen mediakampanjan osuus oli noin 50000 euroa.” Millaiset tavoitteet kampanjalle asetettiin. Somessa tavoitteena oli saada ihmisiä postaamaan omia versioitaan Palovaroitintanssista. Muita maastopaloja on ollut saman verran kuin aiempina vuosina. Olen erittäin tyytyväinen, että voin jatkaa yhdessä henkilöstömme, alan toimijoiden ja sidosryhmien kanssa työtä pelastustoimen, väestönsuojelun, alueellisen varautumisen ja hätäkeskustoiminnan kehittämiseksi,” Kohvakka toteaa. Hän on toiminut sisäministeriön pelastusylijohtajana vuodesta 2018 lähtien. Tammi–elokuussa 2023 on ollut 2493 maastopaloa, mikä on yhdeksän prosenttia enemmän kuin aiempina vuosina keskimäärin. MTV on jakanut palkintoa mainostajilleen jo muutaman vuoden ajan. ”Tavoitteena oli se, että mahdollisimman moni suomalainen huomaa paloturvallisuusviikon ja toimii sen viestin mukaisesti: testaa oman ja ehkäpä myös läheisen ihmisen kodin palovaroittimet. ”Koska kodeissa on aivan liian vähän toimivia palovaroittimia, ne valittiin Paloturvallisuusviikon teemaksi vuonna 2022. Ero selittyy metsäpalojen kasvulla. Laadittiin #palovaroitintanssi-haaste. Videoklippejä kertyikin mukavasti.” Saavutettiinko tavoite. MTV vaikuttui Paloturvallisuusviikon onnistumisesta niin paljon, että palkitsi kampanjan Kasvukeissi-palkinnolla.” Teksti: Esa Aalto, kuva: MTV. Puolet suomalaisista huomasi Paloturvallisuusviikon. MTV palkitsee mainostajiaan palkinnolla. Millaisen mainoskampanjan teitte, turvallisuusviestinnän asiantuntija Juha Hassila. AJASSA TILASTO Kimmo Kohvakka jatkaa ylijohtajana Kimmo Kohvakka jatkaa pelastusylijohtajana myös seuraavan viisivuotiskauden. Kodeissa tehtiin yli puoli miljoonaa paloturvallisuustekoa, joista melkoinen osa liittyi vuoden teemaan, palovaroittimiin
PELASTUSALAN MAAILMA
Kuva: Sipa Press /Lehtikuva. 48°51’9 P 2°20’6 I Kuningas Charles III ja kuningatar Camilla tutustuivat Pariisissa 21.9. vierailunsa yhteydessä Notre Damen korjaustöihin ja keskustelivat pariisilaisen palomiehen kanssa tulipalon aiheuttamista tuhoista ja vaativasta pelastustehtävästä
Näiden huomioiminen on tärkeää, koska monimuotoinen työyhteisö tuo mukanaan luovuutta, innovaatioita ja parempaa ongelmanratkaisukykyä. Työyhteisössä erilaisuus on moninaisuutta ja erilaisten taustojen, ominaisuuksien, taitojen, kokemusten ja näkökulmien huomioon ottamista. Päättötyön aihekin on tiedossa, se tulee liittymään yhdenvertaisuuteen. Hoidossa ei ole tiettyä kaavaa, sillä ratkaisut ja toiveetkin voivat vaihdella. Aihe kumpuaa Ma kin omasta taustasta, Maki on transsukupuolinen. Työn ohessa Maki opiskelee pelastusalan päällystötutkintoa. Se ei ole vain työntekijöiden moninaisuuden tunnustamista, vaan avoimen ilmapiirin luomista, jossa jokainen voi tuntea olonsa tervetulleeksi ja arvostetuksi. ”Kerron oman tarinani, jos sitä työyhteisössä kysytään, en kuitenkaan tuputa sitä”, Maki kertoo. On hyvä myös huomata, että monimuotoisuuden edistäminen työyhteisössä vaatii tietoista sitoutumista ja jatkuvaa työtä aivan kaikilta. Yksi esimerkki tulee Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta. Hyvin usein joudun korjaamaan tietoja. MAKIN TARINA 24-vuotias Maki Rimpiläinen työskentelee palomestarina ja perustason ensihoitajana Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella. 12 Pelastustieto 6/2023 Moninaisuus rikastuttaa työyhteisöä Myös pelastuslaitosten työyhteisöissä kohdataan työntekijöitä, joilla on erilainen tausta. On hyvä hakea tietoa ja kuunnella suoraan transsukupuolisilta ihmisiltä heidän omista kokemuksistaan, sillä jokaisen transsukupuolisen hoito on erilainen ja yksilöllinen. ”Moni lukee aiheesta internetistä ja tekee lukemansa perusteella johtopäätöksiä siitä, mikä on oikein ja mikä on väärin. Teksti ja kuva: Mari Voutilainen, Itä-Suomen pelastuslaitokset AJASSA P elastuslaitokset ovat sen kokoluokan työyhteisöjä, että joukkoon mahtuu erilaisia ihmisiä. Transsukupuolisuudessa ei ole yhtä mallia tai tiettyä kaavaa. Usein minulta kysytäänkin, että milloin vaihdan nimen tai milloin aloitan hormonihoidon.” TAKANA PITKÄ PROSESSI Transsukupuolisuus tarkoittaa tilannetta, jossa sukupuoli-identiteetti ei vastaa sitä sukupuolta, joka on määritelty syntymän yhteydessä. Oma ala löytyi nuorisopalokuntatoiminnan ja Pelastajat-sarjan avulla. Esimerkiksi kaikki transsukupuoliset eivät välttämättä halua vaihtaa lopullisesti sukupuolta leikkauksin. Transsukupuoliset ihmiset voivat käydä läpi prosessin, jossa Kerron oman tarinani, jos sitä työyhteisössä kysytään.. Se on monimuotoista, jossa yksilölliset kokemukset ja tarinat voivat vaihdella suurestikin
Myös Makilla on takana pitkä prosessi. Halusin suorittaa varusmiespalveluksen ja sen jälkeen käynnistin prosessin sukupuolen vaihtamisesta menemällä lääkäriin toukokuussa 2020. Esimerkiksi poliisissa toimii Sateenkaari-poliisit ry. Ehkä sitä olisin kaivannut, että työnantaja olisi aluksi kysynyt, että mitä tarvitsen. Transsukupuolisia on jokaisessa ammattikunnassa, Maki tuumaa. Toki ymmärrän sen, että kaikki eivät koe hyvänä sitä, että hoitovälit ovat pitkät.” RISTIRIITAINEN OLO Moni tuleekin kysymään Makilta, miltä hänestä tuntuu. ”Pienenä ja nuorena ajattelin, että erilaiset ajatukset ja tuntemukset liittyivät ikäja kasvuvaiheisiin. Haluan edistää asiaa, mutta en halua, että minut nostetaan jalustalle. Näin ehdin rauhassa miettiä, että mitä minulle on tapahtumassa – mieli pysyy muutoksessa mukana. Sukupuolen vaihtaminen ei ole helppoa, se on pitkä prosessi. ”Tähän vaikuttaa oma asenne, en halua tuputtaa tarinaani työyhteisössä. Maki Rimpiläinen työskentelee palomestarina ja perustason ensihoitajana Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella.. Maki kertoo, että hänellä ei ole syrjinnän kokemuksia työpaikalta. Työkaverit ovat tuoneet esille asian niin, että jos koen kiusaamista, tulee siitä heti sanoa.” ”Me pelastajat ja ensihoitajat menem me auttamaan kaikkia, mutta me emme välttämättä näe sisäänpäin – miten me voimme olla avoimia ja auttaa toinen toisiamme työyhteisön sisällä. ”Tästä tulee ristiriitainen olo. Asiat ovat hyvin, mutta pientä kehitettävää toki aina on.” TYÖKAVERIT OVAT TÄRKEITÄ ”Tuki, jota olen saanut työkavereilta, on minulle arvokasta, Maki kertoo. Miltä minusta pitäisi tuntua. Minusta on hyvä, että minua kohdellaan työyhteisössä kuten muitakin. Olo on totta kai helpottunut, koska muutokset ovat menossa oikeaan suuntaan.” ”Vaikka tällä hetkellä vallalla on hyvin stereotyyppinen ajattelu, tulevat sukupolvet ovat paljon tietoisempia sukupuolivähemmistöistä ja esimerkiksi transsukupuolisuudesta”, Maki jatkaa. Myös muutokset kehossa alkoivat tulemaan pikkuhiljaa esille. ”Myös opiskelijatyökavereilta saatu hyväksyntä on tärkeää. Tämä voi olla vaikea ja henkilökohtainen matka, joka vaatii paljon itsetutkiskelua. 6/2023 Pelastustieto 13 Työkavereiden tuki on arvokasta. Esimerkiksi hormonihoidon aloittamisen jälkeen huomasin, että tunteet tulevat eri tavalla esille. AJASSA he tunnistavat oman sukupuoli-identiteettinsä ja hyväksyvät sen. Olen ajatellut, että onneksi hoidoissa on pitkät hoitovälit. Esimerkiksi pukuhuoneet tuovat haasteita
14 Pelastustieto 6/2023 HÄLYTYSILMOITUS Hälytysilmoitus Itätuulenkuja, Espoo B 741 ELU 5221 11.5.2023 kello 9.23 14 Pelastustieto 6/2023
Suuronnettomuus hoitui päivittäistyyliin. SURO:n mukaista toimintaa ei aloitettu. Tekstit: Marko Partanen · Kuvat: Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Silta romahti. 6/2023 Pelastustieto 15 HÄLYTYSILMOITUS 6/2023 Pelastustieto 15 Tehtävän hoitaminen käynnistyi minuuteissa
”Lähdin rutiinisti A-tehtävälle. 16 Pelastustieto 6/2023 HÄLYTYSILMOITUS H oitotason ambulanssi hälytettiin Espoon Niittykummun paloasemalta B-tehtävälle koodilla: putoaminen. Kohde oli pitkä ja kapea kuja, jonka molemmin puolin kulki väliaikaiset kävelysillat. Päivystävästä palomestarista Kalle Ristolasta tilanteessa oli jotakin hämärää. SUURONNETTOMUUSHÄLYTYS Matkalla Salonen kuuli, kun hätäkeskuspäivystäjä kertoi jonkinlaisen sillan romahtaneen ja ihmisten pudonneen maahan. Kujan eteläpuolella oli asutusta ja pohjoispuolella kauppakeskus. Ambulanssi ehti kohteeseen noin kolmessa minuutissa ja pelastusyksikkö heti sen perään. Olin juuri astumassa autoon, kun hätäkeskus ilmoitti ainakin kymmenestä loukkaantuneesta”, ensihoidon kenttäjohtaja Eero Salonen sanoo. Se oli kuin Tetristä olisi pelannut. ”Päätin harkinnan jälkeen, että tehtävää hoidetaan ensin MOVI-puheryhmässä, kunnes onnettomuudesta saadaan selkeämpi kuva.” Salonen mietti, että SURO-puheryhmien etsiminen ja säätäminen aiheuttaisi kohteessa oleville ja tehtävälle saapuville lähinnä lisästressiä ja että se olisi katkaissut heidän keskittymisensä. Hätäkeskuspäivystäjä korotti kiireellisyysluokan A:ksi alle puolessa minuutissa, jolloin hälytyksen saivat myös Niittykummun pelastusyksikkö, ensihoidon kenttäjohtoyksikkö keskuspaloasemalta sekä FinnHEMS 10 -lääkäriyksikkö Vantaalta. ”Pyysin, että ensimmäisenä kohteeseen saapuvasta yksiköstä annettaisiin MOVI-puheryhmässä tuulilasiraportti”. POTILASLUOKITTELU KÄYNTIIN Salonen antoi ensimmäiselle ensihoitoyksikölle tehtäväksi aloittaa primaarin potilasluokittelun, Lohja-Raaseporin toiminta-alueen ensihoidon kenttäjohtajaa Bo Sundholmia hän pyysi huolehtimaan päivittäistehtävistä myös Jorvin toiminta-alueella. Ensihoitaja ilmoitti tuulilasiraportissaan, että paikalla on ainakin 15 potilasta ja että paikalle tarvitaan runsaasti kuljettavia yksiköitä. Suuronnettomuus tuli syliin. ”Paikalle hälytettiin nopeassa tahdissa neljä lähtöä, ja olimme käyneet puoli tuntia aiemmin samassa kohteessa automaattitehtävällä”. Samasta syystä en jakanut vastuualueitakaan ennen kuin sain itse selkeän tilannekuvan onnettomuuden tapahtumista ja tarpeista”, Salonen sanoo. Niillä tiedoilla Salonen korotti tehtävän suuronnettomuudeksi. ”SURO-protokollan mukainen puheryhmäkanavien säätäminen ei olisi tässä vaiheessa tuonut lisäarvoa tehtävän hoitamiseen. Samaan siltarakenteeseen kuului lisäksi muutama kujan ylittävä silta
Rakennustyöntekijöillä oli samanväriset liivit ja kypärät, minkä vuoksi ensihoitajia oli hankala erottaa heistä. Sen tuloksena Loimijoki ryhtyi auttamaan ensimmäisenä paikalle ehtineen ambulanssin ensihoitajia potilaiden luokittelussa ja Salonen alkoi johtaa tilannetta. ENEMMÄN ENSIHOIDON TILANNE Päivystävä palomestari Ristola lähti keskuspaloasemalta liikkeelle neljännessä aallossa. Loimijoen silmiin onnettomuuspaikka, Itätuulenkuja oli kuin pitkä ja kapea sola, jossa oli paljon betoniporsaita ja jonka molemmin puolin nousivat rakennustyömaat. Hän ja Loimijoki kiiruhtivat onnettomuuspaikalle, kuuntelivat ensihoitajan antaman tilanneraportin ja tekivät nopean tilannekatsauksen. Väliaikainen, 4–5 metrin korkeudessa ollut kävelysilta oli pettänyt, kun sitä oli ollut ylittämässä kuusi opettajaa ja 36 yläkouluikäistä oppilasta. ”Tunnelma oli vähän kuin suuronnettomuusharjoituksessa; potilaat huusivat ympärillä ja heidät oli hyvin maskeerattu, paitsi että kyseessä oli oikea tilalanne. SURO-OHJEET SYRJÄÄN ”Ajattelin, että minun on nähtävä paikka ja saatava sitä kautta parempi tilannekuva onnettomuudesta. Hän arvioi, että 20 × 20 metrin alueella oli epämääräinen kasa siltarakenteita ja noin 70 ihmistä, onnettomuuden uhrit, ainakin 20 apuun tullutta rakennustyöntekijää sekä palomiehet ja ensihoitajat. ”Kun pääsimme kujan suulle länsipäähän, ajattelimme, että logistiikan takia kenttäjohtoyksikkö on hyvä jättää siihen, muuten olisimme olleet ambulanssien ja pelastusyksiköiden tiellä”, Salonen sanoo. Kaikki potilaat olivat matkalla sairaalaan, kun hälytyksestä oli kulunut 1,5 tuntia.. Toisaalta tilanne oli vastoin kaikkea harjoiteltua, joissa valmistautumisaikaa on kymmenistä minuuteista tunteihin, sillä tämä tilanne tuli syliin”, Salonen kuvailee. Matkaa tapahtumapaikalle oli vielä noin sata metriä, eikä sinne voinut nähdä paikasta, minne Salonen ja Loimijoki jättivät johtoauton. Minusta on myös helpompi johtaa tehtävää, kun näen onnettomuuspaikan ja siellä tapahtuvat asiat”, Salonen sanoo. Hänellekin kohde oli entuudestaan tuttu. Ensimmäisenä paikalle tulleet ensihoitajat ja pelastajat tekivät parhaillaan potilasluokittelua. Ei ollut aikaa suunnitella, jakaa vastuualueita ja määritellä puheryhmiä SURO-ohjeiden mukaisesti. Maahan pudonneet potilaat makasivat samassa kassassa metallisten putkirakenteiden ja vanerinkappaleiden seassa. ”Päätökset ja tehtävänannot piti laatia tätä kyseistä tilannetta varten ja toiminta oli käynnistettävä muutamassa minuutissa”, Salonen muotoilee. ”Matkalla selvisi, että siellä on iso hässäkkä. Sanoin Eerolle (Salonen), että tämä on enemmän ensihoitoa, kerro mitä yksiköitä haluat”, Ristola kertoo. Hänen mukaansa näky tilannepaikalla oli hurja, kaaosmainen. Yksikkö saavutti kohteen kuudessa minuutissa hälytyksestä. 6/2023 Pelastustieto 17 HÄLYTYSILMOITUS JOHTOYKSIKKÖ JÄTETTIIN ETÄÄMMÄLLE Ensihoidon kenttäjohtajan työpari Nora Loimijoki ei ollut ehtinyt perehtyä radiokeskusteluihin keskittyessään ajamiseen ja navigointiin. Osa heistä oli jäänyt roikkumaan sillan rakenteisiin, joita sillalle jääneet auttoivat takaisin ylös
”Raivaus tapahtui hätäsiirron omaisesti, oli vain pakko siirtää kappaleita varovasti pois pinosta, jotta ihmiset saatiin näkyviin ja autettua pois. Oli selkiytettävä tilanne: ne, jotka saatiin helposti siirrettyä, siirrettiin heti kootusti sivummalle tilavampaan paikkaan”, Salonen päätti. Osa pudonneista henkilöistä pääsi siirtymään itse pois putoamispaikalta. Ensihoitajat keskittyivät potilaisiin. Kaksi oppilasta poistui paikalta omatoimisesti. ”Ilmoitin Eerolle (Salonen), että: annan palomiehiä ambulansseihin kuljettajiksi.” Sillä tavoin kahden hoitotason ensihoitajan muodostamasta yksiköstä toinen saattoi jäädä onnettomuuspaikalle hoitamaan potilaita, mutta silti potilaiden kuljettaminen sairaalaan voitiin aloittaa hoitotason ensihoitajan hoitamana. ”Onnettomuutta hoidettaessa tuntui kuin oltaisiin amfiteatterissa”, Ristola luonnehtii. Opettajat osasivat kertoa luokan koon ja paikalla olleiden nimet, joten onnettomuudelle altistuneet saatiin tietoon nopeasti. Aina kun palomiehet yrittivät siirtää jotakin kasassa olevaa sillan kappaletta, niin joku potilaista ilmoitti, että kappaleen liikuttaminen tekee kipeää. Hän kiitteleekin opettajilta saamaansa apua. Heidät löydettiin, kun he soittivat itse hätäkeskukseen. Palomestari Ristola otti palaveriin paikalla olevat viisi paloesimiestä ja suunnitteli heidän kanssaan pelastustoimen seuraavan siirron. Samalla hän pyysi matkalla olevia ensihoitoyksiköitä siirtymään SURO-ohjeen mukaisiin HUS SURO -puheryhmiin. ”Se tuli meille hetken päästä yllätyksenä. Kaikki potilaat saatiin pois siltarakenteiden seasta noin vartissa, jolloin palomiehetkin vapautuivat. Osa lapsista oli lähtenyt paikalta noutamaan kavereilleen pirtelöä. ”Kaaoksen hallinta oli yksi isoista haasteistamme”, Salonen sanoo. VIHREÄT LIIKKUIVAT ODOTTAMATTOMASTI Ensimmäinen triage valmistui: 1 punainen, 10 keltaista, 5–6 vihreää potilasta, joista lähes kaikki lapsia. He eivät kuitenkaan viihtyneet varjossa, vaan siirtyivät omatoimisesti aurinkoon. Näky oli sellainen, että ajattelin, että onko tämä edes totta”, Loimijoki sanoo. Muutamat saivat vanhemmiltaan kyydin kotiin. ”Se oli kuin Tetristä olisi pelannut. UUSIA TEHTÄVIÄ Kun primaariluokittelu valmistui, toisen luokittelua tehneen ambulanssin ensihoitajat vapautuivat. Paikalla olevan henkilöstön kanssa hän pystyi kommunikoimaan kasvotusten. Palomiehet alkoivat raivata kasasta levyjä ja metallirakenteita. He ryhtyivät valmistelemaan vakavimmin loukkaantuneen, punaisen potilaan hoitamista ja kuljettamista. ISO KASA Työ siltarakenteiden ja pudonneiden henkilöiden muodostamassa kassassa oli hankalaa. Salonen pyysi hätäkeskusta hälyttämään jo matkalla olevien ambulanssin lisäksi vielä neljä lähintä hoitotason ambulanssia. SURO-TIKTOKIA Monet lapsista tekivät onnettomuuspaikalta TikTok-videoita – sellaisetkin, jotka olivat vakavasti loukkaantuneita. 18 Pelastustieto 6/2023 HÄLYTYSILMOITUS Vähitellen kujan molemmin puolin kulkeville kävelysilloille kerääntyi paljon yleisöä. Löysimme heidät kuitenkin 15 metrin päästä”, Salonen sanoo. Käveleville eli vihreille potilaille osoitettiin kokoontumispaikka läheisen autohallin varjoisasta syvennyksestä. Palomestari Kalle Ristola ja ensihoidon kenttäjohtaja Eero Salonen johtivat tilannetta onnettomuuspaikalla.
Salonen antoi heille raportin tilanteesta, minkä jälkeen lääkärit ottivat vastuun hoitopaikasta. Salonen pyrki ohjaamaan lännen suunnasta tulevat ambulanssit tapahtumapaikalle Itätuulenkujan länsipäästä, ne kuljettaisivat potilaita Espoon Jorvin sairaalaan. Kukaan kiireellistä hoitoa tarvitsevista ei joutunut odottamaan onnettomuuspaikalla sen takia, että kuljettavaa ambulanssia ei ollut. Yhteensä paikalle hälytettiin 14 ambulanssia, Espoosta, Lohjalta, Vantaalta, Keravalta ja Hyvinkäältä. NOPEASTI KOHTI SAIRAALAA Parhaillaan 5–6 kauhapaareille peiteltyä potilasta odotti kuljetusta. Vastaavasti idästä päin tulevat ambulanssit ohjattiin kujan itäpäähän, josta kuljetusosoitteina olivat Helsingin Uusi Lastensairaala ja Meilahden sairaala. He ehtivät nähdä myös ensimmäisenä kohti sairaalaa lähdössä olleen punaisen potilaan. Ensimmäinen Länsi-Uudenmaan ambulanssi lähti kohti sairaalaa alle 20 minuutissa potilaiden kohtaamisesta. Vihreille potilaille hälytettiin sopimuspalokunnan miehistökuljetusauto, jonka kuljettajana oli hyväsi onneksi paiItätuulenkuja Tapiolan metroasema Putoamiskorkeus noin viisi metriä. Ensimmäisen potilaan Jorvin sairaalaan kuljettanut ambulanssi ehti palata onnettomuuspaikalle ja kuljettaa vielä viimeisen ambulanssikyytiä tarvinneen potilaan. Samoihin aikoihin paikalle tuli ensimmäinen naapurialueelta, Keski-Uudeltamaalta hälytetyistä ambulansseista. P IIR R O S : H E LM I P A R T A N E N. Kaksi keltaista potilasta nousi uusissa luokitteluissa punaiseksi ja moni vihreä potilas nousi keltaiseksi. Loimijoki ja kolme muuta ensihoitajaa tekivät sekundaaritriagea sekä hoitoettä kokoontumispaikalla. TRIAGEA UUDELLEEN Paikalle tulivat FinnHEMS-lääkärit Jussi Pirneskoski ja Johannes Björkman sekä HEMS-pelastaja Seppo Sallankivi. 6/2023 Pelastustieto 19 HÄLYTYSILMOITUS Kuljetusta odottavat potilaat peiteltiin lämpöpeittein ja avaruuslakanoin kauhapaareille ja aseteltiin kujan reunalle vieri viereen odottamaan kuljetusta. ”Siinä huomasi, miten tärkeää jatkuva sekundaaritriagen tekeminen on”, Loimijoki sanoo. Lääkärihelikopteri FinnHEMS 10 saapui paikalle kahden lääkärin voimin, samasta tukikohdasta paikalle saapui vielä lääkäri ja ensihoitaja maayksiköllä (FH 102). ”STARTin ongelmana onkin se, että loukkaantunut ei adrenaliiniryöpyssään välttämättä heti huomaa loukkaantuneensa, vaan kivut ja vammat ilmanevät vasta myöhemmin, kun jännitys tasoittuu”, Loimijoki sanoo. Kaikki potilaat olivat matkalla sairaalaan, kun hälytyksestä oli kulunut 1,5 tuntia. Siitä muodostui hoitopaikka. Potilasluokittelussa käytettiin START-menetelmää, jonka mukaan kaikki kävelevät potilaat ovat vihreitä potilaita
”Ajattelin, että tämä on nyt se force majeure, jolloin minun pitää lähteä Espoon keskuspaloaseman johtokeskukseen. Ensimmäiset leikkaushoitoa tarvitsevat potilaat pääsivät toimenpiteeseen kolmessa tunnissa. Jälkipurku järjestettiin iltapäivän aikana, ja illalla toiminta palautui normaaliksi. Tarvittavat tiedot piti kerätä ripeästi. Potilaat jaettiin neljään eri sairaalaan, jotta sairaalat eivät ruuhkautuisi. ”Vain pelastuslaitoksella voin sanoa, että tarvitsen omankokoiset tummat suorat housut, ja tiedän että se järjestyy”, Harve-Rytsälä kiittelee. Samalla Harve-Rytsälä tiesi, mikä hänen tehtävänsä tulisi olemaan: onnettomuustiedottaminen. Hälytysilmoitus jatkuu seuraavalla aukeamalla Vastuulääkärin force majeure kallinen hoitotason ensihoitaja. Se ilmoitti päättämänsä ajankohdan yhteistyöviranomaisille. FAKTAT ESIIN YMMÄRRETTÄVÄSTI Tiedotustilaisuudessa Harve-Rytsälä keskittyi tekemään onnettomuustilanteen ensihoidon osalta ymmärrettäväksi. ”Sovimme pelastuksen kanssa, kuka antaa ja mitä tietoa. Tiedot kerättyään Harve-Rytsälä huomasi, että tarvitsisi kameroiden eteen mennessään kohennusta vaatetukseensa, mutta ei ehdi itse tehdä asialle mitään. 20 Pelastustieto 6/2023 HÄLYTYSILMOITUS HUS Jorvin toiminta-alueen ensihoidon vastuulääkäri Heini Harve-Rytsälä oli matkalla pitämään koulutusta, kun hälytys siltaturmaan tuli. Kyytiin nousi myös sosiaalija kriisipäivystyksen työntekijä. Heidät kuljetettiin omalle koululle tai tilan edellyttämään paikkaan. Sitten kerroin ambulanssien määrän, joka paikalle lopulta tuli sekä aikaraamit, jolloin oli mahdollista ymmärtää suuronnettomuus ja sen nopea tilanne.” Harve-Rytsälä kertoo saaneensa paljon vinkkejä viestintäänsä käytyään avoimessa yliopistossa valtiotieteiden kriisiviestinnän ja johtamisen opintoja. ”Ajattelin, että lääkintäjohtaja (Eero Salonen) pyörittää toimintaa ja muut auttavat. En tiennyt tapauksesta enempää kuin että käynnissä on varmistettu suuronnettomuus, mutta enempää minun ei tarvinnutkaan tietää.” Ennalta suunnitellun koulutuksen tilalle kalenteriin tuli suuronnettomuus. Se auttoi hahmottamaan omaa tonttiani viestinnässä.” KAIKILLE YMMÄRRETTÄVÄÄ Harve-Rytsälä ei ajattele, että viestinnän tehtävä olisi ollut haastava, vaan paremminkin, että tällainenkin tehtävä on työssäni mahdollinen. LänsiUudenmaan pelastuslaitos päätti tiedotustilaisuudesta, sillä tilanne oli pelastusjohtoinen. PESTI KUIN PESTI KÄY Harve-Rytsälä ei osannut arvailla, minkälaista apua häneltä johtokeskuksessa tarvittaisiin. ”Olin valtavan tyytyväinen, että ti lanne kentällä oli jo lähes hoidettu, kun tulin paikalle ja sain hoitaa viestinnän.” Hän kuvaa tehtävää 1,5 tunnin rutistukseksi, jonka aikana päivittäistoiminnot eivät kärsineet. Käynnissä oli pelastusjohtoinen tehtävä, johon liittyivät poliisin ja Onnettomuustutkintakeskuksen tutkinta sekä salassa pidettävät potilastiedot.” Tiedotustilaisuus järjestettiin noin kahdessa tunnissa siitä, kun viimeinen potilas oli lähtenyt onnettomuuspaikalta kohti sairaalaa. NAAPURIAVULLE PIDENNYSTÄ Kun kaikki ambulanssikuljetusta tarvitsevat potilaat olivat matkalla sairaalaan ja onnettomuuspaikalta ryhdyttiin irrottamaan yksiköitä, palomestari Ristola huomasi, että kaikki paikalla olleet Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastusyksiköt olivat vajaavahvuisia, koska palomiehet olivat lähteneet ambulansseihin kuljettajiksi. VAKAVIA VAMMOJA Osa potilaista sai vakavia vammoja mutta kenenkään henki ei ollut uhattuna. ”Koska en ollut alusta asti mukana, ja tiesin että resurssit riittävät, päätin etten sotke tilannetta ottamalla siitä roolia”, Harve-Rytsälä sanoo. ”Hyödynsin kurssilta saamaani oppia. Varauduin ottamaan minkä pestin tahansa”, hän sanoo. Harve-Rytsälä ennätti paikalle noin tunnissa onnettomuuden alusta lukien. Ristola pyysi Helsingin yhtä pelastusyksikköä jäämään päivystämään Espooseen siksi aikaa, kunnes palomiehet palautuvat ambulanssikuljetuksilta.. ”Kerroin siitä, minkälaiset resurssit meillä normaalisti on, josta keskiverto ihmisellä ei ole juurikaan tietoa. Toiminta kentällä ja johtokeskuksessakin oli jo hyvin hallinnassa, ja se eteni sujuvasti. ”He saivat hoitoa poikkeuksellisen nopeasti, kun ajatellaan, että käynnissä oli suuronnettomuustilanne”, Hus:n lääkintäpäällikkö Eero Hirvensalo sanoo. MEDIAPAINE Media alkoi aiheuttaa painetta
010 555 5273 petri.surakka@scania.com www.scania.fi Me olemme ottaneet askeleen ja sanoneet hyvästit PFAS:lle www.cgsfire.fi | +385 (0)2 478 1000 | info@gpbmnordic.fi Visiomme on olla toimialamme kestävän kehityksen edelläkävijä ja vihreää kehitystä eteenpäin vievä voima. Näitä ovat muun muassa vesisammuttimet, X-Fog, vesi lisäaineilla, PFAS-vapaa vaahto ja AVD litiumioniakkupaloihin.. HÄLYTYSILMOITUS SCANIA paloja pelastusajoneuvot Petri Surakka puh. Tarjoamme täydellisen valikoiman ympäristöystävällisiä sammuttimia kaikkiin tilanteisiin, jotka kaikki ovat PFAS-vapaita
SURO-harjoittelun rakennetta tulee jatkossa muuttaa. EI VASTUUALUEITA Salonen ei jakanut suuronnettomuuden mukaisia vastuualueita. EI ESIIN RIKKINÄISIÄ ASIOITA Ensihoito ja pelastustoimi käsittelivät onnettomuutta yhdessä. Harve-Rytsälä haluaakin miettiä li sää, mitä pitää kehittää, mutta haluaa silti olla armollinen, sillä jälkiviisaus on helppoa. Niiden testaaminen tapahtuu vasta tositilanteessa. Paikalla oli kirkas päivänvalo ja +20 astetta. SURO hoitui päivittäistyyliin Luokittelu, hoito ja kuljetus tapahtuivat yhtä aikaa.. Hän sanoo sen olleen taktinen päätös. Salonen pohtii jälkeenpäin, että olisi kiva tietää, kuinka monesti häntä vedettiin onnettomuuspaikalla hihasta. Asioita ei enää anneta ajan kanssa pureksittavaksi, vaan tilannetta lähdetään kokoamaan tyhjästä ja luodaan kylkeen stressi. ”He tekivät kaikkea muuta kuin mitä heiltä pyydettiin, kuten poistuivat paikalta. Vaikka tilanteessa oiottiin, niin siinä ei hätäilty eikä suhteettomasti hidasteltukaan. Oli vaikea antaa eksaktia tilanneraporttia kaaoksesta, kun sitä ei löytynyt oikein keneltäkään paikallaolijalta. ”Tapaus ei nostanut esiin rikkinäisiä asioita, vaikka meillä ei ole aiemmin kokemusta suuronnettomuuksista”, Harve-Rytsälä sanoo. Arvailuja tai epävarmaa tietoa on turha jakaa.” Salonen kannustaakin vastaavissa tilanteissa ensihoitajia ja pelastajia luottamaan omaan ammattitaitoonsa ja tekemään omia päätöksiä oman roolinsa sisällä, myös itseohjautuvuus on hyväksyttävää. Ensihoidon vastuulääkäri Heini Harve-Rytsälä totesikin jälkeenpäin Saloselle, että sekin on tilannekuvaa, kun tunnistaa, että tilannekuvaa ei ole. 22 Pelastustieto 6/2023 HÄLYTYSILMOITUS L ääkintäjohtajana siltaturmassa työskennellyt Eero Salonen pohtii jälkikäteen, että tapaus oli kovin erilainen kuin mihin suuronnettomuuksissa on varauduttu. ”Kaikkea ei tarvitse tiedustella lääkintäjohtajalta, vaan yleisesti tapahtuvat asiat voidaan suorittaa automaationa”, Salonen sanoo. Hänen mukaansa haasteena oli vähäinen valmistautumisaika ja ahdas toimintaympäristö, auttajien paikalle saaminen sekä ambulanssilogistiikka vaativat eniten järjestelyä. Oikeastaan siltaturma hoitui kuin päivittäistehtävä, ilman suurempaa suuronnettomuusmuodostelmaa ja erikoiskalustoa sekä samassa ajassakin kuin moni ensihoitotehtävä. Helsingin pelastuslaitos tarjosi paikalle johtoyksikköbussia ja suuronnettomuusyksikköä. Tiedustelut olivat omiaan lisäämään stressiä ja katkaisemaan tilanteeseen keskittymistä. ”Omana haasteenani oli myös runsas viestiliikenne. Hänelle onnettomuus näyttäytyi nopeana tilanteena, jossa resurssit riittivät, mutta niitä ei ehditty järjestellä korttien mukaan. Mielikuvani suuronnettomuudesta ja vakavasti loukkaantuneesta murenivat tai ne eivät ainakaan vastanneet aiempia mielikuviani.” TILANNEKUVA HÄLVENI AJOITTAIN ”On myönnettävä, että ajoittain minulla ei ollut varmaa tilannekuvaa ja valtamerilaiva seilasi tuurilla, mutta toki ammattitaidolla. SURO-HARJOITUKSIIN MUUTOS ”Tämä onnettomuus rikkoi täysin kaikki SURO-skenaariot, joita me yleensä harjoittelemme”, Salonen sanoo. ”Näin me kehitämme myös omaa stressinhallintaamme tulevaisuutta varten”, Salonen sanoo. Tilannepaikan ulkopuolella on luotettava siihen, että homma on hallussa ja tietoa tulee, kun sitä voidaan varmaksi antaa. Normaalit suuronnettomuuden vastuualueet luokittelu, hoito ja kuljetus tapahtuivat yhtä aikaa. ”Jälkiviisas voi sanoa, että olisi pitänyt toimia toisin, mutta kukaan ei voi sanoa, olisiko siitä ollut hyötyä.” Harve-Rytsälän mukaan ensihoidossa pystytään testaamaan kaikkia muita ohjeita, mutta ei suuronnettomuusohjeita. ”Teltat tai raskas ajoneuvo eivät olisi tuoneet lisäarvoa onnettomuuden hoitamiseen, sillä emme tarvinneet hoitovälineitä emmekä suojaa. ”Hoitojohto meni jo alkuvaiheessa paikalle tulleille FinnHEMS-lääkäreille. Luokitelluista potilaista tai paikalle tulevista yksiköistä ei ollut kenelläkään parempaa tietoa kuin minulla.” Salonen päätti harkinnan jälkeen, että hänen resurssinsa riittävät hoitamaan jäljelle jääneet tehtävät itse, se piti tilanteen selkeänä. Oli kornia, että vakavasti loukkaantuneetkin kuvasivat TikTokkia. Jokainen potilas sai nopeasti tarvittavan hoidon, pääsi lähes odottamatta matkalle kohti sairaalaa ja tilanne oli ohi 1,5 tunnissa”, Salonen sanoo. POTILAAT TOIMIVAT ODOTTAMATTOMASTI Nuoret potilaat käyttäytyivät odottamattomasti. Luotin tiimini ammattitaitoon toimia parhaalla mahdollisella tavalla kaoottisessa tilanteessa”, Salonen sanoo. Asioita on päätettävä siinä hetkessä heikoin tapahtumatiedoin
Siltaturman yhteydessä heräsi kuitenkin kysymys, että onko se tarpeeksi toimiva. Asian käsittelyä jatketaan. ”Jos potilas on varmistettu punaiseksi potilaaksi, eikä yksikköä tarvita luokitteluun, voidaan kuljetus aloittaa. Uuden järjestelmän käyttöönotto vaatii paljon koulutusta, eikä lopputuloksesta voi olla varma”, Kuisma sanoo. ”Joukkojen hallinta laajentui kokemuksen perusteella vihreistä keltaisiinkin potilaisiin.” LISÄÄ AUTOMAATIOITA Kuisma sanoo, että lääkintäjohtajan työkuorma nopeasti etenevässä tilanteessa on valtava. ”Näitä tilanteita on harvoin, eivätkä ne voi olla kenenkään ydinosaamista. Lisäksi työryhmään voidaan kutsua aiheeseen sopiva asiantuntija. EI AINA OHJEEN MUKAAN Kun onnettomuuspaikalle saadaan nopeasti ja paljon kaikenlaisia yksiköitä, ei suuronnettomuuden mukainen organisoituminen välttämättä toimi, koska iso tilanne tulee hoidettavaksi muutamassa minuutissa. SURO:n kehitysryhmään oppimismielessä SURO-järjestelmän oltava joustava. Siltaturmassa sellainen oli Husin lääkintäpäällikkö Eero Hirvensalo. Siltaturma osoitti, että kaikki yksiköt voivat ehtiä paikalle hyvin nopeasti. 6/2023 Pelastustieto 23 HÄLYTYSILMOITUS S iltaturma otettiin Husin suuronnettomuuden kehitysryhmään käsiteltäväksi. Nyt kun sellainen tuli, se päätettiin käsitellä oppimismielessä”, Hus:n linjajohtaja Markku Kuisma sanoo. Se keventäisi lääkintäjohtajan taakkaa rutiiniviestinnän osalta ja vähentäisi myös radioliikennettä.” ARMOLLISUUTTA Kuisman mukaan suuronnettomuustilanteessa on oltava armollinen itselleen. ”Hus-alue on pitkään välttynyt suuronnettomuuksilta. Toisinaan on osattava hellittää ohjeista ja valmiiksi suunnitelluista sapluunoista”, Kuisma sanoo. Ryhmä on moniammatillinen ja moniorganisaatiollinen, ja siinä on edustettuna vaste, joka suuronnettomuuteen hälytetään. He myös irrottavat itse triagekortteja kesken toiminnan. Pelkästään ennalta laadittuja ohjeita seuraten ei välttämättä päästä parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Hus-alueella käytössä oleva START-potilasluokittelumenetelmä on tutkitusti toimiva. Syke ja hengitystaajuus voivat nopeutua jo pelkästä säikähdyksestä. Kaikkia asioita ei voi myöskään omaksua harjoituksissa.” Siten keskeiseksi asiaksi on nostettava, että suuronnettomuustilanteissa järjestelmän on oltava joustava. ”Kehitysryhmässä todettiin, että saattaa olla liian iso riskiä vaihtaa toimiva järjestelmä, jos saavutettavissa on vain aiempaa hieman parempi järjestelmä. ”Suuronnettomuustilanteissa ohjeet toimivatkin varsin eri tavalla verrattuna esimerkiksi ST-nousuinfarktin tai pitkittyneen kouristelun hoitoon”, Kuisma sanoo. Esimerkiksi ensimmäinen kuljetus voi alkaa jo, vaikka triage on vielä kesken. ”Tilanteiden hoitamiseksi tulisi kehittää lisää automaatioita, jotka yksiköt voisivat tehdä ilman käskyä. Suuronnettomuuden hoitamismallit on suunniteltu siten, että organisoituminen tapahtuu vähitellen, kun sen nyt olisi pitänyt olla toiminnassa heti. YHTEINEN TILANNEKUVA NOPEAMMIN Perinteisesti poliisi, pelastustoimi ja ensihoito hoitavat keikalla oman tonttinsa. Kun kyseessä ei ole terroriteko tai rikos, voisiko poliisi tukea paremmin reittien avaamista ja eristämistä. Kyseessä on positiivinen asia, joka on osattava hyödyntää. Siksi valmiiksi suunnitellut mallit eivät välttämättä toimi. PITÄISIKÖ START-MALLI VAIHTAA. Siltaturmassa kuitenkin huomattiin, että myös vammoja saaneet keltaiset potilaat liikkuivat itse eivätkä välttämättä noudattaneet kehotuksia. KELTAISETKIN LIIKKUIVAT Suuronnettomuusajattelussa vain vihreät potilaat liikkuvat. Kehitysryhmä pohti, miten organisaatiot pystyisivät mahdollisimman nopeasti saamaan yhteisen tilannekuvan, jolloin yhteistyökumppania voitaisiin tukea tilanteen aikana paremmin. Luokittelu perustuu hengitystaajuuteen ja syketiheyden määrittämiseen, ovatko ne kiireisessä tilanteessa riittävän nopeita ja luotettavia parametrejä. Kuljetus voidaan aloittaa kesken triagen, jos yksikköä ei tarvita luokitteluun ja potilas on varmistettu punaiseksi.
”Siltaturmassa epäselvyyttä toi se, että telineitä, siltoja, rakennuksia ja rakennelmia varten on omat norminsa. ”Tulemme varmaan palaamaan suosituksissa siihen, että mitä muutoksia siltojen valvontaan olisi kenties syytä tehdä”, Valonen sanoo. ”Sekavassa tilanteessa pyrimme olemaan pelastuslaitoksen johdon saatavilla”, Päivänsalo kertoo. Yhdessä poliisipartiossa ollut partionjohtaja nimettiin tilannejohtajaksi. Halusimme olla siinä mukana ja aloimme valmistautua”, Päivänsalo sanoo. Yleisjohtaja ilmoitti asiasta heti myös valvontaja hälytyssektorin johtajalle ylikomisario Jussi Päivänsalolle. Valonen arvioi, että tieto todennäköisesti levisi median kautta hyvin eri kuntiin. KIINNITYSOSAT VAHVISTAMATTA Siltaturma syntyi, kun rakennustelineosista rakennettu väliaikainen kevyenliikenteensilta sor”Tehtävämme oli selvittää kokonaiskuva tilanteesta ja heti sen jälkeen alkaa tukea pelastustoimea”, Päivänsalo sanoo. TIEDOTTAMINEN Poliisin tilannekeskuksessa varauduttiin tiedottamiseen. Mielestäni on liian kauan, jos tietoa tarvitsevat joutuvat odottamaan yksinkertaisiakin tietoja puoli vuotta tai vuoden”, Valonen sanoo. ESITUTKINTA KÄYNTIIN Poliisin esitutkinnassa ryhdyttiin kartoittamaan loukkaantuneita, silminnäkijöitä, todistajia ja kaikkea tapahtumaan liittyvää. ”Omalla urallani siltaturma menee top 3:een mediaja muiden yhteydenottojen määrässä. Siitä olemmekin antaneen Länsi-Uudellemaalle kiitosta.” Onnettomuustutkintakeskus kiittää myös lukuisista saamistaan vinkeistä. Silloin tieto ei isosta mediajulkisuudesta huolimatta levinnyt Laukaaseen, jossa samasta syystä sortui pikapuoliin maneesi. ”Onnettomuustutkintakeskus oli jo tiedottanut asiasta ja pelastuslaitos ilmoitti järjestävänsä oman tiedotustilaisuuden. Totesimme myös, että tapaus ei ole niin monimutkainen, ettemmekö saisi olennaisimpia asioita selville aika pian. Länsi-Uudenmaan poliisin tilannekeskuksessa työskennellyt yleisjohtaja alkoi kartoittaa poliisien resurssien riittävyyttä. Oli jonkin aikaa epätietoisuutta siitä, kuinka paljon pudonneita oli ja kuinka korkealta he olivat pudonneet”, Jussi Päivänsalo sanoo. ”Pohdimme, että meidän on syytä kertoa jo lähiviikkoina siitä, mitä olemme saaneet selville. ”Se aiheutti asiaan suurta yleistä mielenkiintoa. ”Olisimme tässäkin tapauksessa antaneet ilmoituksen, mutta emme löytäneet sellaista viranomaista, joka olisi voinut ottaa pallon haltuunsa ja tehdä tarvittavat toimet.” OTKESilla oli onni onnettomuudessa, sillä pulmaan tarjosi apua tapahtuman suuri julkisuusarvo. Pelastusjohtoinen tilanne määritti osaltaan poliisin toimet ja vastuut. ”Siksi oli tärkeää kertoa, mikä oli pielessä, jotta samat viat voidaan löytää ja korjata.” Valonen kertoo, että tähän tarpeeseen turvallisuustutkintalaki tarjoaa työkalun nimeltä onnettomuusuhkailmoitus. Siinä olikin miettimistä, että mistä tässä nimenomaan oli kyse, vai oliko kyse jonkinlaisesta eri normien sekoituksesta.” Onnettomuuden erityispiirteenä oli myös koululaisten muodostama uhrijoukko ja se, että onnettomuus sattui keskeisellä paikalla pääkaupunkiseudulla. Poliisi eristi tapahtumapaikan, minkä tarkoituksena oli turvata ensihoidon ja pelastuksen työskentely sekä poliisin tekninen ja taktinen tutkinta. Poliisitoimintaa pelastusjohtoisesti kiristi myös se, että vastaavanlaisia siltoja saattoi olla muuallakin Suomessa. 24 Pelastustieto 6/2023 HÄLYTYSILMOITUS Espoon siltaturmaan kohdistui valtava yleinen mielenkiinto. ”Aika nopeasti saimme tilannekeskuksessa vaikutelman, että kyseessä on iso ja vakava tapahtuma. Omia joukkoja pyrittiin saamaan paikalle lisää, jotta poliisin oma tilannekuva ja näkemys asiasta voisi parantua. Tutkintaa edisti hyvin yhteistyö poliisin kanssa, joka on ollut alusta alkaen poikkeuksellisen erinomaista. Hän ei silti tuudittaudu arvioonsa, sillä aikanaan hallisortumien yhteydessä koettiin vastaavanlainen tilanne. Iso kiinnostus jatkui viikkoja”, Onnettomuustutkintakeskuksen (OTKES) tutkinnanjohtaja Kai Valonen sanoo. Niistä on ollut tutkinnassa hyötyä ja ne ovat edistäneet tutkintaa. Sillan romahtaminen ja iso loukkaantuneiden määrä edellytti myös poliisilta. OTKES on aiemmin tutkinut vain yhden kaatuneen rakennustelineen, jossa ongelmana oli lähinnä seinään ankkurointi. OTKES käyttää sitä noin vuosittain, ja se annetaan asiaan liittyvälle toimivaltaiselle viranomaiselle. OTKESin siltaturman tutkintaryhmä päätti vastata ihmisten tiedon tarpeeseen nopeasti. SAMANLAISIA SILTOJA EHKÄ MUUALLAKIN OTKESin tiedottamispainetta OTKES tiedotti nopeasti Poliisin kaikki kolme vapaata partiota ehtivät kohteeseen kymmenessä minuutissa. VAIKEUSASTETTA ”Vaikeutenamme oli, että telineala ei ollut meille ennestään kovin tuttu”, Valonen sanoo. Hän edusti siinä poliisin kenttätoimintaa ja rikoskomisario Jyrki Kallio poliisin rikostorjuntaa
Tutkinta suosituksineen valmistuu vuoden 2023 loppuun mennessä. Lisäksi sillan kokonaisstabiliteetti oli puutteellinen, koska sillasta puuttui pultteja ja eri suuntaisia jäykisteitä”, Kai Valonen sanoo. Ursuit ® Kuivapuvut Ammattikäyttöön. Sillan heikoimmat kohdat olivat poikittaispalkkien päiden kiinnitysosat, joita ei ollut vahvistettu lukituspulteilla. 6/2023 Pelastustieto 25 HÄLYTYSILMOITUS tui. ”Sillan pitkittäispalkit, poikittaispalkit ja erityisesti poikittaispalkkien liitososat olivat selvästi liian heikot. EI SUUNNITELTU EIKÄ LASKETTU Väliaikaissilta ei ollut telinevalmistajan tyyppiratkaisu, joka olisi ollut valmiiksi suunniteltu ja kestäväksi laskettu. Hänen mukaansa niistä harjoituksista, joita on järjestetty, on aina opittu jotakin. tutkintatoimia. Lisäksi sillassa oli käytetty eri telinevalmistajien osia, jolloin sillalle olisi pitänyt tehdä rakennelaskelmat, mutta niitä ei ollut tehty. Näemme Länsi-Uudellamaalla viranomaisten kesken asiat yhteisinä”, Jussi Päivänsalo sanoo. ”Kun meillä on näin iso määrä onnettomuudelle altistuneita, se vaatii yhteistyökoneistoilta paljon.” Päivänsalo painottaakin yhteisten harjoitusten merkitystä. Sortuman aikaan sillalla oli 23 oppilasta ja yksi opettaja. Silta tarkastettiin viikoittain telinealan mallien mukaisesti ja siihen oli kiinnitetty telinekortti, jonka mukaan kuormankantokyky oli 250 kg/m2, mutta todellisuudessa silta sortui paljon pienemmällä kuormalla. Jos sillalla olleen henkilön keskimääräiseksi painoksi lasketaan 55 kg, henkilöistä aiheutui noin 50–60 kg/ m2:n tungoskuorma. Koko ketju toimi vähintään kohtalaisesti, vaikka todellisuus ei aina harjoitustilannetta vastaakaan. Kiinnitysosat taipuivat auki, jolloin poikittaispalkit, telinetasot ja vanerilevyt putosivat alas. OTKES kertoi siltaturman tärkeät puutteet nopeasti, se rauhoittaa tutkintaryhmän työskentelyä. SORTUI LIIAN HELPOSTI EN-standardit vaativat vastaavien siltojen kuormankantokyvyn olevan 500 kg/m2. Silta oli rakennettu kahden 7,70 metriä pitkän pitkittäispalkin ja kahden 3,07 metriä pitkän poikittaispalkin varaan. Rakenteita kuormitti myös sillan oma paino. ”Kävimme ennen tiedotustilaisuutta tiedotustilaisuuteen osallistuneiden tahojen kanssa nopeasti läpi, mitä asiasta tiedämme ja mitä voimme asiasta tässä yhteydessä sanoa.” Päivänsalo kiittelee viranomaisten välistä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä. ”Siltaturma oli iso ja poikkeuksellinen onnettomuus, jossa viranomaisilla oli melko hyvä kyky tehdä nopeita liikkeitä
”Ohjeella ohjataan harjoittelua ja se sopii käytettäväksi myös vaikkapa palokuntien harjoituksissa.” ”Entinen osaaminen ei uuden ohjeen myötä vanhene. Pysyvä osoite on: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-324-964-6. Mikäli alueella olevat uhat edellyttävät uutta ohjetta yksityiskohtaisempia järjestelyjä, on pelastuslaitoksen syytä laatia täydentävät ohjeet. Jos koulutus ei enää vastaa nykypäivän vaatimuksia, on syytä päivittää osaamistaan kouluttautumalla”, Tommi Luhtaniemi huomauttaa. Osaamisella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka koostuu muun muassa tiedoista, taidoista ja asenteista. Uusiminen oli tarpeen myös siksi, että entisessä ohjeessa oli muun muassa ristiriitaisuuksia seitsemän vuotta sitten julkaistun pelastushenkilöstön fyysistä toimintakykyä arvioivan ja kehittävän ohjeen kanssa. Edellinen ohje on vuodelta 2007. ”Jo pelkästään määritelmiä on päivitetty ohjeeseen, kuten esimerkiksi savusukellus ja pintapelastaminen, tai tilalle on tullut kokonaan uusia määritelmiä, kuten sortumavaarallinen alue. Samalla on korostettu riskien arviointia ja oikean pelastusmenetelmän valintaa. Turvallisen ja tehokkaan työskentelyn edellytyksiä ovat tehtävän mukainen koulutus, osaaminen, toimintakyky ja terveydentila. Osaaminen ja sen osoittaminen on tullut harjoitusmäärien tilalle. Näiden lisäksi muun muassa vaara-aluemäärittely yhdenmukaistuu”, hän toteaa. Se on edeltäjäänsä yksityiskohtaisempi, jolla yritetään myös avata ohjeen mukaiseen toimintaan liittyviä lakeja ja asetuksia. Esimerkiksi rakennuspalo ei enää ole pelkästään savusukellustehtävä, vaan nyt arvioidaan, mikä on turvallisin tapa toimia”, Luhtaniemi sanoo. Aikaisempi ohje oli 16 vuoden takaa. Myös pelastustehtävien tukitehtävissä työskentelevillä tulee olla riittävä osaaminen ja toimintakyky tehtävänsä hoitamiseen. 26 Pelastustieto 6/2023 Sukellustehtävään työturvallisesti Pelastustoimen sukellusja pintapelastustoiminnan uudistetun ohjeen tavoitteena on taata mahdollisimman turvalliset työolosuhteet pelastustoimen sukellustehtävissä. Ohjeessa on määritelty myös pelastushenkilöstön työskentelyn edellytykset ohjeen mukaisissa pelastustehtävissä. ”Myös sammutustaktiikan muutosten mukanaan tuomat uudet sammutusvälineet ovat muuttaneet toimintatapaa. YLI KAHDEN VUODEN TYÖ Uuden ohjeen valmistumiseen kului 2,5 vuotta. Uusi ohje edistää pelastustoiminnan turvallisuutta sekä yhdenmukaistaa ohjeessa käsiteltävää pelastustoimintaa, sen harjoittelua ja tehtävien edellyttämää riittävää osaamista. Sisäministeriön uudistama ja julkaisema valtakunnallinen ohje antaa puitteet pelastuslaitosten tuottamaan sukellusja pintapelastustoimintaan tukitoimintoineen. VAATIVIA TEHTÄVIÄ ”Pelastustoimen savusukellus, kemikaalisukellus, vesisukellus ja pintapelastus ovat usein vaativia tehtäviä”, sisäministeriön erityisasiantuntija Tommi Luhtaniemi sanoo. Ohje pelastustoimen sukellusja pintapelastustoimintaan Sisäinen turvallisuus | Sisäministeriön julkaisuja 2023:28 Sisäministeriö PL 26, 00023 Valtioneuvosto Inrikesministeriet PB 26, 00023 Statsrådet www.intermin.fi Si sä is en tu rv al lis u u d en op et u sp eli | Sis äm in ist eri ön ju lka isu ja 20 23 :x Julkaisuun QR-koodilla. Teksti: Esa Aalto TYÖTURVALLISUUS K un pelastustoimen tehtävä alkaa, tulee aina arvioida, minkälaisilla työskentelytavoilla tehtävä voidaan hoitaa mahdollisimman turvallisesti ja tehokkaasti
Dräger UCF® FireCore handsfree -lämpökamera Uusi FireCore handsfree -lämpökamera takaa jatkuvan näkyvyyden lähiympäristöön, myös kaikista vaikeimmissa olosuhteissa. Lämpökuva on näkyvissä heti ensi hetkestä alkaen keskeyttämättömästi. Dräger FPS® 7000 -kasvo-osaan on integroitu In-mask -näyttö, johon FireCore muodostaa yhteyden muutamassa sekunnissa. 020 711 9600 I asiakaspalvelu@draeger.com I www.draeger.fi TYÖTURVALLISUUS
Se kokoaa 11.–12. Turvallisuus-messut ovat avoinna keskiviikkona 11.10. Alateemoja ovat tulevaisuus, toimintaympäristö, työturvallisuus, jatkuvuuden hallinta ja tulevaisuuden työnantaja. Voit tarkistaa tuoQR-koodin skannaamalla pääset suoraan Turvallisuus 2023 -messujen nettisivulle. klo 9–16. Vuoden 2023 pääteemana on turvallisempi tulevaisuus. reimmat tiedot osoitteessa: turvallisuus. Turvallisuusmessujen kanssa samaan aikaan järjestetään turvallisuusteknologian ja -palveluiden FinnSec, kiinteisMessuilla tavataan! töalan Kiinteistömessut sekä av-alan AudioVisual Expo. Raitiovaunut ajavat tällä hetkellä poikkeusreittejä eivätkä kulje Itä-Pasilaan. klo 9–16 (afterwork klo 16–19) ja torstaina 12.10. Pyöräilijät voivat jättää pyöränsä Messuaukion pääsisäänkäynnin läheisyydessä tai Messukeskus Siiven edessä oleviin telineisiin. Tapahtumaan voi rekisteröityä kävijäksi ilmaiseksi. Afterwork-tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki messuille rekisteröityneet kävijät. Helsingin Messukeskus on aivan Pasilan juna-aseman kupeessa. Korvaava bussi 7X tuo Karhupuistosta Pasilan asemalle ja edelleen Messukeskukseen. T urvallisuus 2023 on paloja pelastusalan ammattitapahtuma. 28 Pelastustieto 6/2023 TURVALLISUUS 2023 Rata piha ntie Bang årds väge n Vetu rimie henk atu Rata mes tari nka tu Fir do nk atu Fir do ga ta n Vetu ritie Vetu ritie Lokv ägen Pa sila ns ilta Bö le bro Hak am äen tie Sko gsb ackv äge n Helsinki-halli Kokoussiipi-parkki Conference Centre Parking Pysäköintitalo Messukeskus Car Park Northern Entrance Pohjoinen sisäänkäynti R au ta tie lä ise nk at u Jä rn vä gs m an na ga ta n Eteläinen sisäänkäynti Southern Entrance Messuaukio 1 Hotelli ja kokoustilat Hotel and Meeting rooms Kokousiipi Conference Centre Jun ara ta Rail way Pasila Railway Station Pasilan asema Gall eria , Gal l ery Näin löydät Turvallisuus 2023 -messuille Helsingin Messukeskukseen. Messukeskuksesta saat ilmaisen messuoppaan karttoineen. lokakuuta.. Messukeskuksen pysäköintitalossa Messuparkissa ja ulkoalueilla on 4600 lämmittämätöntä parkkipaikkaa. Uusi raitiovaunulinja 2 aloittaa liikennöinnin Messukeskukseen 2.10.2023, ja sen päätepysäkki on jatkossa Messukeskus. Tilaisuus on maksuton. messukeskus.com LUE ILMAISEKSI: Voit lukea Pelastustieto-lehden messunumeron 6/2023 verkossa maksutta osoitteessa www.pelastustieto.fi ajalla 4.–15. Messuparkki on kaikkien käytössä ja aina avoinna. Sinne pääsee kätevästi myös busseilla. Messukävijöitä viihdyttävät DJ Iiro ja Phil Harmonic band. lokakuuta paloja pelastusalan ammattilaiset Helsinkiin tutustumaan alan uusiin tuotteisiin ja palveluihin, päivittämään tietonsa ja verkostoitumaan
+358 20 7650 100 info@lamor.fi www.lamor.fi Mediseam Oy Kouvolantie 429 15550 Nastola Puh. +358 3 272 7300 sales@brontoskylift.com www.brontoskylift.com Dafo Oy Puutarhatie 22C 01300 Vantaa, Finland 010 666 5120 info@dafo.fi www.dafo.fi Dräger Suomi Oy Päiväläisentie 4, PL 33 00391 HELSINKI Puh. +358 1061 61501 info@vema.fi www.vema.fi Viking Life-Saving Equipment Oy Pääskykalliontie 13 21420 LIETO Puh. +358 17 264 7220 myynti@savonpalokalusto.fi www.savonpalokalusto.fi Scania Suomi Oy Muonamiehentie 1 00390 Helsinki Puh. (03) 688 3836 ea@elektro-arola.fi www.elektro-arola.fi Finsatec Oy Saunatie 3 40900 SÄYNÄTSALO Puh. +358 20 7927 111 Huolto puh. +358 17 264 7220 Fax. +358 2 273 1810 rauplan@rauplan.com www.rauplan.com Sammutin Oy Saunatie 5, 40900 SÄYNÄTSALO Puh. Kaikki jäsenliikkeet ovat Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys ry:n kautta jatkuvassa ja tiiviissä yhteistyössä alan viranomaisten sekä asiantuntijoiden kanssa. +358 17 368 4000 Fax. +358 9 777 1500 sarco@sarco.fi www.sarco.fi Savon Palokalusto Ky Liipasintie 8 70460 Kuopio Puh. +358 10 555 010 Fax. +358 1061 61501 info@vema.fi www.vema.fi Viking Life-Saving Equipment Oy Pääskykalliontie 13 21420 LIETO Puh. +358 10 6161 400 Fax. +358 10 569 16 Hannu Gunnar +35850 307 8994 Markku Andersson +35850 020 0371 etunimi.sukunimi@veho.fi www.vehotrucks.fi www.veho.fi Veikko Nummela Oy Autoilijankatu 8 20781 KAARINA Puh. +358 20 1230 800 info@pivaset.fi www.pivaset.fi Polarsafety Oy Interspiro Rusthollarinkatu 8 02270 Espoo Puh. +358 17 368 4020 info@peltaco.com www.peltaco.com Pig-Farmi Oy Pig Enviro Apilatie 10, PL 3 21531 PAIMIO Puh. +358 2 489 5011 viking-fi@viking-life.com www.viking-life.com Volvo Finland Ab PL 13 (Vetotie 3) 01611 VANTAA Vaihde: 010 655 00 etunimi.sukunimi@volvo.com www.volvotrucks.fi YTM-Industrial Oy Petikontie 20 01720 VANTAA Puh. +358 17 261 2046 myynti@savonpalokalusto.com www.savonpalokalusto.com Scania Suomi Oy Muonamiehentie 1 00390 HELSINKI Puh. +358 20 757 9360 Fax. +358 17 368 4000 Fax. +358 3 3142 1500 tamrex@tamrex.fi www.tamrex.fi Teknosafe Oy Sauramonkuja 1 55800 Imatra Puh. +358 40 0547350 serco@serco.fi www.serco.fi Juha Snell Oy Oppipojantie 14 04500 Tuusula Puh. Jäsenliikkeiltämme saatte myös opastuksen, koulutuksen ja asiantuntija-avun kaikissa palokalustoalaan liittyvissä asioissa. +358 20 7768 505 ino.fi@procurator.net www.procurator.net www.procurator.se Rauplan Oy Salvumiehenkatu 10, PL 67 20321 TURKU Puh. +358 10 6161 411 etunimi.sukunimi@saurus.fi www.saurus.fi Sammutustekniikka Oy Koroistentie 6 C 00280 HELSINKI Puh. Kaikki jäsenliikkeet ovat Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys ry:n kautta jatkuvassa ja tiiviissä yhteistyössä alan viranomaisten sekä asiantuntijoiden kanssa. +358 10 3877 200 Fax. +358 10 569 4721 www.turvata.fi info@turvata.fi Ursuk Oy Teijonkatu 3 FI-20750 Turku Finland Tel. Jäsenliikkeiltämme saatte myös opastuksen, koulutuksen ja asiantuntija-avun kaikissa palokalustoalaan liittyvissä asioissa. +358 2 469 2115 esteri@veikkonummela.fi www.veikkonummela.fi Vema Lift Oy Voivalantie 30 20780 KAARINA Puh. +358 9 613 316 info@polarsafety.fi www.interspiro.com www.polardivingsystems.com Presto Paloturvallisuus Oy Teerisuonkuja 7 00070 Helsinki Puh. +358 10 6161 400 etunimi.sukunimi@saurus.fi www.saurus.fi Sammutustekniikka Oy Huovintie 5 16900 Lammi Puh. +358 1061 61500 info@vema.fi www.vema.fi Viking Life-Saving Equipment Oy Pääskykalliontie 13 21420 Lieto Puh. +358 9 6133 1800 info@polarsafety.fi www.interspiro.com www.polardivingsystems.com Presto Paloturvallisuus Oy Teerisuonkuja 7 00070 HELSINKI Puh. +358 400 235 306 Fax. +358 9 6133 1800 info@polarsafety.fi www.interspiro.com www.polardivingsystems.com Presto Paloturvallisuus Oy Teerisuonkuja 7 00070 HELSINKI Puh. +358 2 469 2115 esteri@veikkonummela.fi www.veikkonummela.fi Vema Lift Oy Voivalantie 30 20780 KAARINA Puh. +358 9 613 316 Fax. +358 400 235 306 Fax. +358 3 3142 1500 Fax. +358 10 6161 411 etunimi.sukunimi@saurus.fi www.saurus.fi Sammutustekniikka Oy Koroistentie 6 C 00280 HELSINKI Puh. 02 251 0231 myynti.turku@velimark.fi Avoinna ma–pe 7.30–16.00 Veljekset Kulmala Oy Linjatie 4 01260 Vantaa Puh. +358 207 119 600 Huolto puh. +358 5 680 7700 Fax. Toiminta yhdistyksessä on osoitus pitkäjänteisestä ja vastuuntuntoisesta asennoitumisesta palokaluston kehittämiseen, valmistukseen ja jälleenmyyntiin. +358 5 680 7750 info@teknosafe.fi www.teknosafe.fi Telko Oy PL 80, 00501 HELSINKI Puh. +358 9 4544 300 sea.safety@seasafety.net www.seasafety.net Tamrex Oy Turvesuonkatu 7 33400 TAMPERE Puh. & Co Oy Selkämäenkatu 1 33720 TAMPERE Puh. TURVALLISUUS 2023 Suomen palokalustoliikkeiden yhdistys ry:n jäsenliikkeet ovat palokalustoalan asiantuntijoita ja vastaavat myymiensä tuotteiden laadusta, huollosta ja varaosapalvelusta. +358 207 343 298 info@atexor.com www.atexor.com Bronto Skylift Oy Ab Teerivuorenkatu 28 33300 TAMPERE Puh. +358 9 27971200 www.faster.fi Lamor Corporation Oy Urakoitsijantie 12 06450 Porvoo Puh. +358 02 900 6230 Fax. +358 207 119 650 Fax +358 207 119 611 asiakaspalvelu@draeger.com www.draeger.fi Elektro-Arola Oy Leppäkuja 2 14200 TURENKI Puh. +358 9 613 316 Fax. +358 9 241 6032 www.sammutustekniikka.fi Sarco Oy Niittyläntie 3 00620 HELSINKI Puh. SPLY – 50 vuotta suomalaisen palokaluston puolesta! TAVATAAN MESSUILLA!. +358 10 569 16 etunimi.sukunimi@veho.fi www.vehotrucks.fi www.veho.fi Veikko Nummela Oy Salvumiehenkatu 10 20320 Turku Puh. +358 3 272 7111 Varaosat puh. +358 3 3142 1524 tamrex@tamrex.fi www.tamrex.fi Teknosafe Oy Sauramonkuja 1 55800 IMATRA Puh. +358 10 569 16 Hannu Gunnar +35850 307 8994 Markku Andersson +35850 020 0371 etunimi.sukunimi@veho.fi www.vehotrucks.fi www.veho.fi Veikko Nummela Oy Autoilijankatu 8 20781 KAARINA Puh. +358 2 489 500 Fax. +358 14 3100 002 finsatec@finsatec.fi www.finsatec.fi Hygio Oy Teollisuustie 1 25460 Salo www.hygio.fi JPT Jaskari Oy Ristolantie 5 27710 Köyliö Puh. +358 207 119 650 asiakaspalvelu@draeger.com www.draeger.fi Elektro-Arola Oy Leppäkuja 2 14200 Turenki Puh. +358 9 5211 Fax. +358 20 7650 100 Fax. +358 2 470 6481 marjaana.salmela@pig-enviro.fi www.pig-enviro.fi Polarsafety Oy Interspiro Rusthollarinkatu 8 02270 ESPOO Puh. +358 9 241 6032 www.sammutustekniikka.fi Sarco Oy Niittyläntie 3 00620 HELSINKI Puh. +35840 595 0164 Rescari@rescari.fi www.rescari.fi Saurus Oy Saunatie 5 40900 Säynätsalo Puh. Kaikki jäsenliikkeet ovat Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys ry:n kautta jatkuvassa ja tiiviissä yhteistyössä alan viranomaisten sekä asiantuntijoiden kanssa. +358 9 757 1944 sarco@sarco.fi www.sarco.fi Savon Palokalusto Ky Liipasintie 8 70460 KUOPIO Puh. +358 20 7650 129 info@lamor.fi www.lamor.fi Pivaset Oy Patruunapolku 10 79101 LEPPÄVIRTA Puh. +358 20 7768 505 ino.fi@procurator.net www.procurator.net www.procurator.se Rauplan Oy Salvumiehenkatu 10, PL 67 20321 TURKU Puh. +358 2 273 1810 rauplan@rauplan.com www.rauplan.com Sammutin Oy Saunatie 5, 40900 SÄYNÄTSALO Puh. +358 10 3877 200 Fax. +358 207 343 250 Fax. +358 9 241 5169 www.sammutustekniikka.fi Sarco Oy Niittyläntie 3 00620 Helsinki Puh. +358 2 273 1800 Fax. +358 20 779 8850 Fax. +358 2 470 6481 marjaana.salmela@pig-enviro.fi www.pig-enviro.fi Polarsafety Oy Interspiro Rusthollarinkatu 8 02270 ESPOO Puh. +358 3 3142 1524 tamrex@tamrex.fi www.tamrex.fi Teknosafe Oy Sauramonkuja 1 55800 IMATRA Puh. (03) 630 830 Fax. +358 02 9006 1230 ytm.info@ytm.fi www.ytm.fi Atexor Oy Kutojantie 11 02630 Espoo Puh. +358 9 521 2728 chemicals@telko.com www.telko.com Thinger Solutions Oy Salorankatu 5 24240 Salo www.thinger.fi TR-Vesitykit Oy Autoilijankatu 8 20781 KAARINA Puh. +358 2 273 1800 Fax. +358 20 7650 100 Fax. +358 10 569 4700 Fax. +358 10 569 4721 www.turvata.fi info@turvata.fi Ursuk Oy Teijonkatu 3 FI-20750 Turku Finland Tel. +358 2 216 2112 Fax. +358 9 241 5169 Fax. +358 9 777 1500 Fax. Toiminta yhdistyksessä on osoitus pitkäjänteisestä ja vastuuntuntoisesta asennoitumisesta palokaluston kehittämiseen, valmistukseen ja jälleenmyyntiin. +358 2 470 5778 +358 50 046 9736 Fax. +358 5 680 7700 Fax. +358 1061 61500 Fax. +358 20 757 9360 Fax. +358 17 264 7220 Fax. +358 9 8751 800 sales@veljeksetkulmala.fi www.veljeksetkulmala.fi Vema Lift Oy Lakimiehenkatu 2 20780 Kaarina Puh. +358 9 757 1944 sarco@sarco.fi www.sarco.fi Savon Palokalusto Ky Liipasintie 8 70460 KUOPIO Puh. +358 2 216 2112 Fax. +358 20 757 9366 info@pivaset.fi www.pivaset.fi Peltaco Oy Kartanonkatu 6 70700 KUOPIO Puh. 09 27971200 www.faster.fi Kurikka T. +358 17 261 2046 myynti@savonpalokalusto.com www.savonpalokalusto.com Scania Suomi Oy Muonamiehentie 1 00390 HELSINKI Puh. +358 10 3877 200 info@presto.fi www.presto.fi Rescari Oy Lepotie 4 36760 Luopioinen Puh. (03) 630 830 Fax. (03) 688 3836 ea@elektro-arola.fi www.elektro-arola.fi Finsatec Oy Saunatie 3 40900 SÄYNÄTSALO Puh. +358 3 630 830 ea@elektro-arola.fi www.elektro-arola.fi Erikoislaukku Oy – Specialbags Ltd Teollisuuskatu 3 32200 Loimaa erikoislaukku@specialbag.fi www.specialbag.fi Hygio Oy Teollisuustie 1 25460 Salo www.hygio.fi JPT Jaskari Oy Ristolantie 5 27710 Köyliö Puh. +358 9 4544 600 Fax. 040 0547350 serco@serco.fi www.serco.fi Juha Snell Oy Oppipojantie 14 04500 Tuusula Puh. +358 20 779 8859 info@ursuk.com orders@ursuk.com www.ursuk.com Veho Group Oy Ab Erikoismyynti PL 118, 02771 ESPOO Puh. +358 2 489 500 Fax. +358 9 241 5169 Fax. +358 20 757 9366 info@pivaset.fi www.pivaset.fi Peltaco Oy Kartanonkatu 6 70700 KUOPIO Puh. +358 2 470 5778 +358 50 046 9736 Fax. +358 10 569 4700 Fax. +358 207 343 298 info@atexor.com www.atexor.com Bronto Skylift Oy Ab Teerivuorenkatu 28 33300 TAMPERE Puh. +358 9 5211 Fax. +358 10 555 5361 etunimi.sukunimi@scania.fi www.scania.fi Sea Safety Scandinavia Oy Ltd Mannerheimintie 17 00250 HELSINKI Puh. +358 10 555 010 etunimi.sukunimi@scania.fi www.scania.fi Sea Safety Scandinavia Oy Ltd Mannerheimintie 17 00250 Helsinki Puh. +358 20 7927 202 sales@brontoskylift.com brontoservice@brontoskylift.com brontoparts@brontoskylift.com www.brontoskylift.com Dafo Vehicle Oy Puutarhatie 22C 01300 Vantaa Puh. +358 50 046 9736 marjaana.salmela@pig-enviro.fi www.pig-enviro.fi Pivaset Oy Part of Gebwell Group Patruunapolku 5 79100 Leppävirta Puh. +358 17 368 4020 info@peltaco.com www.peltaco.com Pig-Farmi Oy Pig Enviro Apilatie 10, PL 3 21531 PAIMIO Puh. 358 40 5464 243 info@miltest.fi www.miltest.fi Pig-Farmi Oy Pig Enviro Apilatie 10, PL 3 21531 Paimio Puh. +358 3 367 1450 tkurikka@kurikkayhtio.net www.kurikkayhtio.net Lamor Corporation Oy Urakoitsijantie 12 06450 PORVOO Puh. +358 9 4544 600 Fax. +358 02 900 6230 ytm.info@ytm.fi www.ytm.fi Ota ensin yhteyttä SUOMALAISEEN paloja pelastusalan asiantuntijaan! Suomen palokalustoliikkeiden yhdistys ry:n jäsenliikkeet ovat palokalustoalan asiantuntijoita ja vastaavat myymiensä tuotteiden laadusta, huollosta ja varaosapalvelusta. +358 20 779 8850 info@ursuit.com www.ursuit.com Veho Group Oy Ab Erikoismyynti PL 118, 02771 Espoo Puh. +358 02 9006 1230 ytm.info@ytm.fi www.ytm.fi Suomen palokalustoliikkeiden yhdistys ry:n jäsenliikkeet ovat palokalustoalan asiantuntijoita ja vastaavat myymiensä tuotteiden laadusta, huollosta ja varaosapalvelusta. +358 207 343 250 Fax. OTA ENSIN YHTEYTTÄ SUOMALAISEEN PALOJA PELASTUSALAN ASIANTUNTIJA AN! WWW.SPLY.FI Atexor Oy Kutojantie 11 02630 ESPOO Puh. +358 5 680 7750 info@teknosafe.fi www.teknosafe.fi Telko Oy PL 80, 00501 HELSINKI Puh. +358 20 7650 129 info@lamor.fi www.lamor.fi Pivaset Oy Patruunapolku 10 79101 LEPPÄVIRTA Puh. +358 10 666 5120 info@dafo.fi www.dafo.fi Dräger Suomi Oy Juurakkotie 3 01510 Vantaa Puh. Toiminta yhdistyksessä on osoitus pitkäjänteisestä ja vastuuntuntoisesta asennoitumisesta palokaluston kehittämiseen, valmistukseen ja jälleenmyyntiin. +358 10 555 5361 etunimi.sukunimi@scania.fi www.scania.fi Sea Safety Scandinavia Oy Ltd Mannerheimintie 17 00250 HELSINKI Puh. +358 2 489 5011 viking-fi@viking-life.com www.viking-life.com Volvo Finland Ab PL 13 (Vetotie 3) 01611 VANTAA Vaihde: 010 655 00 etunimi.sukunimi@volvo.com www.volvotrucks.fi YTM-Industrial Oy Petikontie 20 01720 VANTAA Puh. +358 3 272 7300 sales@brontoskylift.com www.brontoskylift.com Dafo Oy Puutarhatie 22C 01300 Vantaa, Finland 010 666 5120 info@dafo.fi www.dafo.fi Dräger Suomi Oy Päiväläisentie 4, PL 33 00391 HELSINKI Puh. +358 3 272 7111 Varaosat puh. +358 3 367 1450 tkurikka@kurikkayhtio.net www.kurikkayhtio.net Lamor Corporation Oy Urakoitsijantie 12 06450 PORVOO Puh. +358 2 216 2112 sales@trvesitykit.fi www.trvesitykit.fi Turvata Oy Läntinen teollisuuskatu 2 02920 ESPOO Puh. +358 2 216 2112 sales@trvesitykit.fi www.trvesitykit.fi Turvata Oy Läntinen teollisuuskatu 2 02920 ESPOO Puh. Jäsenliikkeiltämme saatte myös opastuksen, koulutuksen ja asiantuntija-avun kaikissa palokalustoalaan liittyvissä asioissa. 09 27971200 www.faster.fi Kurikka T. +358 9 5211 chemicals@telko.com www.telko.com Thinger Solutions Oy Joensuunkatu 7 24100 Salo http://thinger.fi Turvata Oy Läntinen teollisuuskatu 2 02920 Espoo Puh. +358 14 3100 002 finsatec@finsatec.fi www.finsatec.fi Hygio Oy Teollisuustie 1 25460 Salo www.hygio.fi JPT Jaskari Oy Ristolantie 5 27710 Köyliö Puh. +358 44 5546 060 Fax. +358 20 779 8859 info@ursuk.com orders@ursuk.com www.ursuk.com Veho Group Oy Ab Erikoismyynti PL 118, 02771 ESPOO Puh. +358 20 7768 500 Fax. +358 3 3142 1500 Fax. +358 3 272 7444 Fax. +358 9 777 1500 Fax. +358 9 4544 300 sea.safety@seasafety.net www.seasafety.net Tamrex Oy Turvesuonkatu 7 33400 TAMPERE Puh. +358 2 470 5778 Puh. +358 10 6161 400 Fax. +358 10 555 010 Fax. +358 1061 61500 Fax. +358 9 521 2728 chemicals@telko.com www.telko.com Thinger Solutions Oy Salorankatu 5 24240 Salo www.thinger.fi TR-Vesitykit Oy Autoilijankatu 8 20781 KAARINA Puh. & Co Oy Selkämäenkatu 1 33720 TAMPERE Puh. +358 207 119 600 Huolto puh. +358 207 119 600 Huolto puh. +358 10 397 4500 mediseam@mediseam.fi www.mediseam.fi MilTest Oy Voivalantie 26 C 6 20780 Kaarina +Puh. +358 207 119 650 Fax +358 207 119 611 asiakaspalvelu@draeger.com www.draeger.fi Elektro-Arola Oy Leppäkuja 2 14200 TURENKI Puh. 040 0547350 serco@serco.fi www.serco.fi Juha Snell Oy Oppipojantie 14 04500 Tuusula Puh. +358 10 3877 249 info@presto.fi www.presto.fi Procurator Oy Ab Nokiantie 2-4 00510 HELSINKI Puh. +358 02 900 6230 Fax. +358 44 5546 060 Fax. +358 2 489 500 viking-fi@viking-life.com www.viking-life.com Volvo Finland Ab PL 13 (Vetotie 3) 01611 Vantaa Vaihde: +358 10 655 00 etunimi.sukunimi@volvo.com www.volvotrucks.fi YTM-Industrial Oy Petikontie 20 01720 Vantaa Puh. +358 10 3877 249 info@presto.fi www.presto.fi Procurator Oy Ab Nokiantie 2-4 00510 HELSINKI Puh. +358 207 343 250 info@atexor.com www.atexor.com Bronto Skylift Oy Ab Teerivuorenkatu 28 33300 Tampere Puh. +358 20 779 8850 Fax. +358 2 2162 112 esteri@esterigroup.fi www.esterigroup.fi VeliMark Oy Orikedonkatu 23 20380 Turku Puh. +358 10 569 4700 www.turvata.fi info@turvata.fi Ursuit Oy Teijonkatu 3 20750 Turku Puh. +358 20 7768 500 Fax. +358 9 4544 600 sea.safety@seasafety.net www.seasafety.net Tamrex Oy Turvesuonkatu 7 33400 Tampere Puh. OTA ENSIN YHTEYTTÄ SUOMALAISEEN PALOJA PELASTUSALAN ASIANTUNTIJA AN! WWW.SPLY.FI Atexor Oy Kutojantie 11 02630 ESPOO Puh. +358 20 7927 333 Varaosat puh. +358 3 272 7444 Fax. +358 5 680 7700 info@teknosafe.fi www.teknosafe.fi Telko Oy PL 80, 00501 Helsinki Puh
Ilpo Leino, vanhempi asiantuntija, SPEK. Paloja pelastusajoneuvojen huoltoon vaadittavat tiukat laatustandardit, varaosien oma keskusvarasto Suomessa ja vahvat 24 h huoltoautopalvelut varmistavat autojen toiminnan kaikissa tilanteissa. 24?%). Lavalla alan ihmisten uratarinoita Turvallisuus 2023 -messut 11.–12.10. Ja mikä se pelastaja ylipäänsä on. Juha Laitinen, erikoistutkija, Pelastusopisto Turvallisuus 2023 -messujen ohjelma Klo 10.35–11.05 Pelastajan ammatti ja pelastusalan koulutus Suomessa Mitä kaikkea pelastajan tehtäviin kuuluu. Miten kouluttautua pelastajaksi. Siitä lähtien olemme kasvaneet henkilöautojen ja hyötyajoneuvojen laajaksi palvelu verkostoksi. Jari Lempinen, koulutuspäällikkö, Helsingin Pelastuskoulu Klo 11.20–11.40 Palontorjuntatekniikan luotettavuus Tietoiskussa syvennetään Tampereen yliopiston ja SPEKin yhteistyössä tehtyjen selvitysten ja tutkimushankkeiden johtopäätöksiä palontorjuntatekniikan luotettavuudesta. Mitä on odotettavissa tapahtuneiden ja tulevien muutosten valossa – tiivis katsaus ajankohtaisiin asioihin. Tietoiskussa esitellään mahdollisuuksia sammutustyön helpottamiseksi metsäpaloissa ja esitellään laboratorioja kenttäkokeissa hyväksi havaittuja työvälineitä sekä suojavaatteita sammuttajien lämpökuormituksen, hengitystieja ihoaltistumisen vähentämiseksi. Tutustu lisää: www.vehotrucks.fi Ambulanssija pelastusautomyynti Tero Huovinen | 010 569 3670 Pekka Paananen | 010 569 3628 Puhelun hinta 010-numeroihin 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (sis. Yhteistyössä päällirakentajakumppaniemme kanssa tarjoamme Mercedes-Benzin paloja pelastusautomallistosta monipuoliset ratkaisut pelastusalan ammattilaisille. VEHO VEHKALA Vehkalantie 10 01730 Vantaa 010 56916 VEHOTRUCKS.FI TURVALLISUUS 2023 Keskiviikko 11.10 Klo 09.30–9.55 Turvallisuusja FinnSec-messujen yhteiset avajaiset FinnSec Stagella. alv. Teemu Harjamäki, Mikko Malaska, Tampereen yliopisto Klo 11.45–12.15 Lainsäädäntö muuttui – miten kävi kiinteistöjen paloturvallisuuden. Suomen suurin autoalan toimija, perheyhtiö Veho, on perustettu Mercedes-Benzin maahantuontiin vuonna 1939. Vehon hyötyajoneuvojen palveluverkosto kattaa 14 omaa huoltokorjaamoa, joita täydentää laaja itse näisten valtuutettujen korjaamoiden verkosto. 30 Pelastustieto 6/2023 Tule pelastusalan kohtaamispaikkaan keskustelemaan! ?. Veho ja Mercedes-Benz – luotettavaa kumppanuutta. Nähdään osastolla 6s10! Pelastusala – Työ, jota tulevaisuus tarvitsee . Avajaissanat: Juha Uskali, puheenjohtaja, Finnsecurity ry ja Timo Kangasniemi, puheenjohtaja, SPLY ry Avauspuheenvuoro: Huomisen turvallisuus, Ari Evwaraye, strategiapäällikkö, Sisäministeriö Klo 10.00–10.30 Millaiset tulisi olla sammuttajien työvälineet ja henkilökohtaiset suojaimet
Suomen suurin autoalan toimija, perheyhtiö Veho, on perustettu Mercedes-Benzin maahantuontiin vuonna 1939. VEHO VEHKALA Vehkalantie 10 01730 Vantaa 010 56916 VEHOTRUCKS.FI TURVALLISUUS 2023. . alv. Siitä lähtien olemme kasvaneet henkilöautojen ja hyötyajoneuvojen laajaksi palvelu verkostoksi. 24?%). Vehon hyötyajoneuvojen palveluverkosto kattaa 14 omaa huoltokorjaamoa, joita täydentää laaja itse näisten valtuutettujen korjaamoiden verkosto. Yhteistyössä päällirakentajakumppaniemme kanssa tarjoamme Mercedes-Benzin paloja pelastusautomallistosta monipuoliset ratkaisut pelastusalan ammattilaisille. Veho ja Mercedes-Benz – luotettavaa kumppanuutta. Tutustu lisää: www.vehotrucks.fi Ambulanssija pelastusautomyynti Tero Huovinen | 010 569 3670 Pekka Paananen | 010 569 3628 Puhelun hinta 010-numeroihin 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (sis. Paloja pelastusajoneuvojen huoltoon vaadittavat tiukat laatustandardit, varaosien oma keskusvarasto Suomessa ja vahvat 24 h huoltoautopalvelut varmistavat autojen toiminnan kaikissa tilanteissa
Mallin avulla keikkakokemuksista opitaan tehokkaammin ja tämä parantaa omaa ja muiden toimintaa tulevilla tehtävillä. Tiina Snellman, Strategiaja ohjausyksikön päällikkö, neuvotteleva virkamies, sisäministeriö, pelastusosasto Klo 10.05–10.30 Jatkuvuudenhallinta huoltovarmuuden näkökulmasta Huoltovarmuus tarkoittaa varautumista mahdollisiin kriiseihin ja häiriötilanteisiin sekä jatkuvuudenhallintaa poikkeusoloissa. Tule kuuntelemaan kolme erilaista tarinaa. Anniina Tirronen, hankintajohtaja, Pirkanmaan hyvinvointialue K U V A : LA U R I R Ä T Y. Tuija Karanko, pääsihteeri, Puolustusja Ilmailuteollisuus PIA ry Klo 12.05–12.30 Mitä muutoksia hyvinvointialueuudistus on tuonut hankintatoimintaan sekä -käytäntöihin. Torstai 12.10 Klo 9.30–10.00 Pelastustoimen suoja-asujen nykytilanne Sisäministeriön asettamassa esiselvityshankkeessa kartoitetaan pelastustoimen suoja-asujen ja virkapukujen nykytilaa ja kehitystarpeita. Tule kuuntelemaan millaisia tuloksia suositukset ja niiden seuranta on tuottanut. Antti Kinnunen, kehittämispäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto Klo 14.10–14.55 Turvallisuutta onnettomuuksista oppimalla Jokainen onnettomuustutkinta johtaa suosituksiin, joiden tarkoituksena on vastaavien onnettomuuksien välttäminen ja seurausten vähentäminen. Kai Valonen, johtava tutkija, Onnettomuustutkintakeskus Klo 16.00–19.00 After Work Ensimmäisen messupäivän päätteeksi löysätään kravattia kevyemmissä merkeissä, kun Turvallisuuslavalle klo 17.30 nousee Suomen paras bilebändi Phil Harmonic band! Ennen bilebändiä messukansaa tanssittaa DJ Iiro, joka on tunnettu nostalgisista nostatuksista tanssilattialle huutavista hiteistä ja letkeästä fiilistelystä. Klo 13.35–14.05 Keikkakeskustelu – ketterä menetelmä toiminnan kehittämiseen Keikkakeskustelu on yksinkertainen ja nopea menetelmä pelastustoiminnan kehittämiseen. 32 Pelastustieto 6/2023 TURVALLISUUS 2023 Klo 13.00–13.30 Kolme uratarinaa pelastustoimesta Pelastustomi alana tarjoaa useita erilaisia urapolkuja. Suositusten toetutumista seurataan. Sam Vuorinen, laatuja turvallisuusjohtaja, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue Klo 11.05–11.30 Tulevaisuuden paloauto Miten pelastustoimi huomioi ilmastopaineen oman kaluston kehityksessä ja uusien hankinnassa. Entä vaikuttaako uudistus toimijoiden väliseen yhteistoimintaan tai valmiussuunnitteluun liittyvään yhteistyöhön. Samuli Ketola, kalustoinsinööri, Pirkanmaan pelastuslaitos, Pirkanmaan hyvinvointialue Klo 11.35–12.00 Kotimainen turvallisuusteollisuus, saatavuus ja huoltovarmuus Miten varmistamme Suomen sotilaallisen huoltovarmuuden tässä muuttuneessa tilanteessa. Hankinnat ja hankintayhteistyön muodot uudessa hallintorakenteessa kiinnostavat niin elinkeinoelämän kuin jatkuvuuden varmistamisen näkökulmista. Andreas Schneider, turvallisuus ja valmiuspäällikkö, Huoltovarmuuskeskus Klo 10.35–11.00 Hyvinvointialueen jatkuvuudenhallinta ja häiriötilanteiden hallinnan menettelyt hyvinvointialuetasolla Millaisia muutoksia tai uusia mahdollisuuksia hyvinvointialueuudistus on tuonut varautumisen yhteistyöhön tai häiriötilanteiden hallinnan menettelyihin hyvinvointialuetasolla. Ulottuuko mielipiteitä jakava sähköautoilu tulevaisuudessa myös operatiiviseen hälytyskalustoon saakka
Ota yhteyttä asiantuntijoihimme ja varaa esittely Timo.Pylkka@lamor.com Lamor varavesikontit poikkeustilanteiden hallintaan TURVALLISUUS 2023 Turvallisuus 2023 11.–12.10. Helsingin messukeskus | Tervetuloa osastollemme 7s128 When quality matters! Vema_Pelastustieto_215x130mm.indd 1 Vema_Pelastustieto_215x130mm.indd 1 19.9.2023 10.15 19.9.2023 10.15. Konttiratkaisuillamme voidaan nopeasti vastata tilapäiseen vesituotantotarpeeseen ja tuottaa juomavettä suoraan jakeluverkkoon. Ratkaisumme ovat modulaarisia, joka tarkoittaa, että prosessimuutokset ja kapasiteetin nosto on vaivatonta. Lamor on erikoistunut vesikonttiratkaisuihin, joilla voidaan turvata vedensaanti tilanteissa, joissa vedenottamo on kontaminoitunut tai muutoin olemassa olevaa infraa ei voida käyttää juomavedentuotantoon
Mitä some tekee meille ja miten. 34 Pelastustieto 6/2023 TURVALLISUUS 2023 Think life. Sähköinen tulityolupa.fi-palvelu auttaa suunnitelman toteuttamisessa ja siirtää tulityöluvat kännykällä käytettäväksi. www.profilevehicles.com Ensihoidon uusi sukupolvi Uusi hoitotilan sivuturvatyynyjärjestelmä nyt saatavana! Profile-sivuturvatyyny suojaa ambulanssin henkilökuntaa onnettomuustilanteissa! Tutkimukset osoittavat, että hälytysajoneuvojen kolareista 69 % ovat sivutörmäyksiä. Jyrki Laine, tekninen asiantuntija, Sähköinfo Oy K U V A : K IM M O K A IS T O. RIGHT SIDE WALL LEFT SIDE WALL Klo 13.00–13.50 Millaisia vaaroja somessa piilee. Systems Garden Klo 14.45–15.05 Paloilmoittimen elinkaarikirja ja sen käyttö Tietoiskussa käydään läpi paloilmoittimen elinkaarikirjaan liittyvä paloilmoitinsuositusryhmän suositus. Vain muutama tusina verkkojättien johtajia päättää lopulta sen, mihin muutaman miljardin ihmisen huomio ohjataan joka päivä. Perttu Pölönen, futuristi ja tietokirjailija, Perttu Productions Oy Klo 14.10–14.40 Tulityösuunnitelmat ja -luvat sähköisesti Tulityösuunnitelmaa ja tulityölupia tarvitaan aina kun tehdään palovaaraa aiheuttavia töitä
Palvelemme toimialoja, joille valtakunnallinen turvallisuus, huoltovarmuus ja kumppanuus ovat kriittisiä menestystekijöitä. Ajoneuvon rakenteita joudutaan purkamaan, jotta potilas saadaan turvallisesti siirrettyä ensihoitoyksikköön. F I TURVALLISUUS 2023 Näytösalueet Valjaiden varassa roikkuvan henkilön pelastaminen Putoamisvaarallisella alueella työskentely on pelastustoimessa aina vaativa tehtävä. Kumppanisi ammattilaisviestintään ja kaluston kunnossapitoon Millog-yhtiöt turvaa yritysten ja viranomaisten huoltovarmuutta sekä toiminnallista tehokkuutta kaikissa tilanteissa ja olosuhteissa. Paikka: Korkealta pelastamisen näytösalue Esitysajat: ke 11.10 klo 11 ja 15, to 12.10 klo 11 ja 14 Ajoneuvosta pelastamisen näytös Henkilöauton tieliikenneonnettomuus, jossa kuljettaja on loukkaantunut vakavasti ja juuttunut kiinni ajoneuvoon. Pelastaminen on päätavoite, mutta on muistettava myös pelastajien turvallisuus. Kun henkilö on pudonnut suojaimien tai köyden varaan eikä käytettävissä ole nostolava-autoa, on pelastajan laskeuduttava pelastettavan luokse ja saattaa pelastettava tandemlaskuna turvallisesti maan tasolle. Paloja pelastuskaluston, viestilaitteiden, säteilymittarien, kaasunilmaisimien ja erilaisten suojavarusteiden Hankinta ja tarvekartoitus Huolto ja kunnossapito Elinkaarenhallinta ja päivitykset Varastointi ja logistiikka Jälkikäsittely M I L L O G . Pelastusmenetelmää valittaessa tulee ensisijaisesti valita turvallisin ja tehokkain pelastusmenetelmä. Paikka: Ajoneuvosta pelastamisen näytösalue Esitysajat: ke 11.10 klo 12 ja 14, to 12.10 klo 10 ja 12 Harjoittelua edellisillä Turvallisuus-messuilla vuonna 2018. Millog Oy, Millog Marine & Power Oy ja Senop Oy muodostavat yhdessä Millog-yhtiöt. Toimintaan liittyy aina riskejä. K U V A : K IM M O K A IS T O
Olisiko tässä kenties pelastusalalla mahdollista standardisoida näitä toiminnassamme välttämättömiä elementtejä ja siten yhdenmukaistaa toimintamalleja. Kuntien ollessa järjestämisvastuussa pelastustoimesta, oli talousasiat vähän väliä huonossa jamassa eri alueilla. Vai voitaisiinko yhteishankintoja pelastuslaitosten kesken pohtia yhtenä keinona tehostaa taloutta. Hyvinvointialueiden heikkenevästä taloustilanteesta on virrannut tarkennettua tietoa pitkin kesää. Kun useampi yhdistää voimansa ja tekee hankintoja yhdessä, voidaan saada suurempia tilausmääriä. Onko keinona taas perinteisesti kieltää ylityöt sekä laittaa hankinnat ja rekrytoinnit jäihin. Pelastuslaitosten keskinäisen avun annon suunnittelutyö kattaa tällä hetkellä lähinnä vain naapuripelastuslaitoksien toiminnan – ja toisinaan vaikkapa suuronnettomuusharjoituksissa tai isommilla keikoilla onkin törmätty siihen, ettei kalusto sovikaan yhteen. Kysymys kuuluukin: onko jokaisella alueella määriteltävä jokaisen ominaisuuden osalta, että millaisia sammutusvarusteita, paloautoja ja venekalustoa hankitaan. Yhteishankinnoissa on myös mahdollista vähentää hallinnollisia kustannuksia, kun jokaisen pelastuslaitoksen ei tarvitse erikseen hankintaprosessia vääntää, vaan yhdessä sovituin vaatimuksin ja laatukriteerein kyetään tekemään kilpailutukset ja tarjoajien vertailut entistä paremmin. Toisinaan kaverilta saatetaan lainata hankintailmoituspohjaa, mutta sitä hyvin usein muokataan vielä omaksi. Lainanottovaltuuksia ollaan laittamassa käytännössä koko valtakunnan osalta jäihin – tämä tarkoittaa sitä, ettei investointeja toteuteta ensi vuonna muualla kuin Pohjois-Karjalassa, kuten Markus Viitaniemi kirjoitti Pelastustiedon numerossa 5/2023. Pelastuslaitokset ovat pieniä toimijoita hyvinvointialueilla, ja tarpeet kaluston, toimitilojen ja varusteiden suhteen ovat erilaisia sote-sektoriin nähden. Yhteishankinnat voivat tuoda pelastuslaitoksille mittakaavaetuja, parempia neuvotteluasemia tavarantoimittajien kanssa ja siten myös edullisempia hintoja. Sammutusvarusteet yhtenä esimerkkinä pelastusalan tarpeista tulisi olla sellainen, mikä olisi helposti vakioitavissa ympäri Suomea. Yhteishankinnoista pelastusalalla on vielä verrattain vähän kokemusta – Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin suurtehopumppu taitaa olla yksi esimerkki tällaisesta yhteishankinnasta. mirafoni112@ gmail.com Mistä tehostetaan. 36 Pelastustieto 6/2023 MIRAFONI Laajempi yhteistyö voisi tuoda säästöjä. Voisiko siis entistä laajempi yhteistyö ja yhteishankinnat olla pelastusalan tapa saada aikaan tarvittavia kustannussäästöjä?. Syyskuun alussa suurin hyvinvointialue, Pirkanmaa, ilmoitti aloittavansa yt-neuvottelut, ja samansuuntaista kehitystä on tulossa muuallekin. Näiden yhtenäistäminen ja varusteiden sekä kaluston standardisointi helpottaa yhteistyötä eri alueiden välillä ja mahdollistaa resurssien tehokkaamman käytön. Mira Leinonen työskentelee pelastusylitarkastajana Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. Valtion rahoittaessa toimintaa, on suunta entistä voimallisempi yhteishankintojen suuntaan – tähän kannustaa myös pelastustoimen järjestämislaki. Yhteishankintojen avulla voidaan varmistaa, että eri alueiden pelastuslaitoksilla on käytössään yhteensopivat ja toimivat välineet ja laitteet. Nyt hyvinvointialueilla huono taloustilanne pakottaa pelastuslaitokset taas uuden eteen: mistä säästetään
Kansainvälinen turvallisuusalan ykköstapahtuma EuroSafety-messut järjestää Tampereen Messut Oy yhteistyökumppaninaan Suomen Työturvallisuuden liitto STYL ry. MIRAFONI 10.–12.9.2024 TAMPEREEN MESSUJA URHEILUKESKUS EUROSAFETY.FI #EUROSAFETY 11.–12.9.2024 10.–12.9.2024 Koe neljä korkeatasoista ammattitapahtumaa samaan aikaan! Kansainvälinen turvallisuusalan ykköstapahtuma, Pohjoismaiden laajimmat henkilönsuojainalan messut EuroSafety kutsuu kohtaamaan, verkostoitumaan ja kouluttautumaan, turvallisesti ja toimivasti. VARAA OSASTOSI NYT!. Kolmipäiväinen messutapahtuma kattaa sinulle ja yrityksellesi turvallisuuden ja riskienhallinnan, uusimpien suojainten sekä älyratkaisujen kokonaisuuden
38 Pelastustieto 6/2023 Pelastustieto – alan kärkimedia myös tulevaisuudessa PUHEENJOHTAJALTA Haastan yhteisiin talkoisiin. Olemme alan yhteinen äänitorvi ja kärkimedia, ja tavoitteenamme on olla sellainen myös tulevaisuudessa. Lehti on kulkenut matkassani lähes 30 vuotta, ja se on ollut minulle keskeinen alan asiantuntijatiedon lähde. Otamme myös avosylin vastaan kaikki kehitysehdotukset, miten voisimme kehittyä entistä paremmaksi alan mediaksi. Siksi haastan nyt teidät arvoisat lukijamme mukaan yhteisiin talkoisiin. Katseet on suunnattu tulevaisuuteen ja olemme pohtineet, että miltä mediamaailma näyttää vuoteen 2030 mennessä. Olemme olemassa Teitä lukijoitamme varten, joten tavoitteenamme on pitää nykyiset tilaajamme tyytyväisinä ja hankkia samalla myös uusia tilaajia. Parhaiten autat pysymällä tilaajanamme ja autat meitä saamaan uusia tilaajia. Alan henkilöstön lisäksi myös poliittiset päättäjät ovat kohderyhmäämme, joten mikäpä olisi parempi tapa tuottaa päättäjille ajankohtaista ja tärkeää tietoa alamme asioista heidän päätöksentekonsa tueksi kuin tilaamalla heille oma Pelastustieto-lehti.. Markus Viitaniemi on Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja ja Paloja pelastustieto ry:n hallituksen puheenjohtaja. Olemme kaikki varmasti yhtä mieltä siitä, että tarvitsemme alalle ammattilehden, joka kertoo meille tärkeistä yhteisistä asioista luotettavasti ja ammattitaidolla. Pelastusjohtajille ja muille työantajan edustajille esitän toiveen, että tiukasta taloustilanteesta huolimatta Pelastustieto ei olisi säästökohteena, vaan lehti kuuluisi jatkossakin työpaikkojen kahvipöytään. Pelastustieto on kamppaillut paperilehden tilaajamäärien kanssa jo useamman vuoden. Pelastustiedon hallituksella on yhdessä henkilökunnan kanssa parhaillaan työn alla lehden strategian päivitys, koska toimintaympäristömme on muuttunut ja muuttuu jatkuvasti. Pelastustietoa lukiessani mieleen tulvahti muisto uran alkuvaiheelta, jolloin aloitin toimenpidepalkkaisena sammutusmiehenä. Paperilehden ohella sähköistä mediaympäristöä on jatkuvasti kehitettävä. Sen aika ei ole onneksi vielä, mutta siihen on kuitenkin hyvissä ajoin varauduttava, ja yhdessä voimme antaa paperilehdelle jatkoaikaa. Toivomme yhdessä toimituksen kanssa, että tuot oman alan asiantuntijaisuuttasi esille antamalla juttuvinkin tai kirjoittamalla jutun lehteen ihan omana itsenäsi. Tilausmäärillä on suora yhteys myös lehden talouteen, että toiminta säilyy kannattavana. Uusia tilaajia on pyritty saamaan markkinoinnin lisäksi lehden sisältöä kehittämällä ja tätä tavoiteltiin myös Pelastustieto-lehden ja Systole-lehden yhdistymisellä. Tätä kautta pääsin tutustumaan myös alan lehteemme, koska se kopsahti postilaatikkoon työantajan maksamana. Pohdimme myös, että milloin tulee se hetki, ettei paperilehdelle ole enää riittävästi kysyntää. Pelastustieto on pelastustoimen, ensihoidon ja varautumisen johtava ammattilehti, joka käsittelee laaja-alaisesti erilaisia alan kysymyksiä ja ajankohtaisia asioita sekä nostaa esiin uusia puheenaiheita
044 362 6908 info@karnaoy .. Kaikki mitä niistä raportoidaan Prontoon, tapahtuu vain vapaasti täytettävien tekstikenttien avulla. ”Tutkin työssäni, mitkä käytön haasteet ja tekniset ongelmat ovat rakennuspalojen ja rakennuspalovaarojen yhteydessä raportoitu PRONTO-tietojärjestelmään.” Pronto-järjestelmän puutteet ovat Tallbergin mielestä merkittävät. www.karnaoy.. Muiden tutkittujen järjestelmien osalta tietoa on saatavissa, ja näiden osalta tutkimuksessa nousivat hyvin esiin raportoidut puutteet. Oikean dokumentoinnin ja valvonnan avulla pystytään pitämään järjestelmät kunnossa ja ne toimivat silloin kun pitääkin. Rakennuksen suunnitteluun, rakentamiseen, viranomaishyväksymiseen, luovutukseen ja käyttöön liittyy monta vaihetta, mitkä saattavat epäonnistua ja siten aiheuttaa ongelmia rakennuksen elinkaareen aikana. Laitteistojen ulkonäkö ja käyttölaitteiden sijainnit tulee siksi aina sopia alueen pelastustoimen kanssa.” Kehitettävä asia hänen mielestään on myös koko rakennuksen elinkaaren aikana kokoava suunnittelu-, toteuttamisja ylläpitotietojen dokumentointi. Tekniikka ja koulutusasiat: Ari Piela p. 050 597 2939 Antti Hyttinen p. Tiedon puutteellisuus vaikuttaa suoraan esimerkiksi järjestelmien kehittämiseen ja pelastajien koulutussuunnitteluun.” ”Toinen esille noussut kokonaisuus on koulutus. Laitteiden osalta esimerkiksi palomieshissin ja palovesiputkistojen osalta ei löydy valikkokysymyksiä. Ohjauskeskusten ja -tapojen yhtenäisiä periaatteita pystytään hyödyntämään toteutuksessa, mutta usein laitteistojen, esimerkiksi savunpoiston osalta näppäintekniikan toteutus voi olla erilaista. 040 523 0970 ari.piela@karn aoy.. Opinnäytetyö on osoitteessa: urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022061117460 Tekniikka pidettävä kunnossa. Tilaukset ja tarjouspyynnö t: Esa Kärnä p. Clas Tallberg tutki Turun AMK:n ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyössään paloteknisten laitteistojen laatua ja toimivuuden varmistamista. Raportointijärjestelmä ei sisällä kysymyksiä kaikista tutkimuksessa esiintyvistä laitteistoista. ”Tutkimuksessa havaitsin, että tiedonhankinta on vaikeaa. TIETOA TAITOA TURVALLISUUTTA MAESTRO® S RESCUCENDER DUO RL 2800 lumenia! TTuuoott tteeeett ssuuoorraaaann m maaaahhaannttuuoojjaallttaa!! PPU UTTO OAAM MIISSSSUUO OJJAAUUKKSSEEEENN:: •• VVAARRU USSTTEEEETT •• TTEEKKN NIIIIKKAATT •• TTAARRKKAASSTTU UKKSSEETT Tulipalotilanteessa rakennuksessa vallitsevat olosuhteet heikkenevät nopeasti, ja toimimattomat palotekniset laitteistot aiheuttavat vaaraa rakennuksessa oleville ihmisille ja pelastushenkilöstölle. Vaikka peruskoulutusta annetaan pelastusalan peruskoulutuksissa, niin laajoissa ja monimutkaisissa rakennuksissa laitteistojen käyttäminen on monesti hankalaa, ja ne on siksi opeteltava erikseen
”Riskialueiden muodostumista seurataan riskianalyysin avulla ja se antaa suuntaviivat suunnitella uusien asemien sijoituspaikkoja”, hän sanoo. Vanha asema puretaan pois ja tilalle tulee varastorakennuksia ja parkkipaikkoja.” MILJOONIA ASEMIIN Uuden keskusaseman rakentamiskustannukset ovat 13 miljoonaa euroa. Sen sijaan kakkosriskialueella on annettu korjausmääräys, ja sen takia Sorsasaloon tehtiin vuokratiloihin paloasema” Jukka Koponen sanoo, että vuokratiloihin päädyttiin, koska alueelle piti saada toiminnallista valmiutta nopealla aikataululla. ”Suurin hankkeista on uuden maakunnallisen keskuspelastusaseman valmistuminen ensi vuonna Neulamäkeen vanhan aseman viereiselle tontille. Niissä toimii myös Tarvitaan myös uutta henkilöstöä. Yhteensä 12 miljoonaa euroa maksoivat uudet asemarakennukset Itkonniemeen ja Petoselle. Ongelmana on löytää päteviä hakijoita erityisesti pienempien paikkakuntien pelastusasemille. 40 Pelastustieto 6/2023 Tarpeet vahvistaa pelastustoimen palveluja Pohjois-Savossa ovat lisänneet kustannuksia reilut kuusi miljoonaa euroa. Pelastuslaitokselle on myös perustettu kaikkiaan 81 uutta pelastajan virkaa. Pelastusjohtaja Jukka Koponen kertoo, että viimeisten vuosien aikana on valmistunut neljä uutta asemaa maakunnan pienemmille paikkakunnille, ja myös Kuopion kaupungin alueella on otettu käyttöön Petosen ja Itkonniemen asemat. ”Valvova viranomainenkin on kiinnittänyt huomiota Kuopion kaupungin toimintavalmiuspuutteisiin, mutta varsinaisia huomautuksia ei ole tehty. Uutta työvoimaa tarvitaan toimintavalmiuden parantamisen takia, mutta erityisesti varallaolojärjestelmästä luopumisen vuoksi. Lisäksi vuokrattiin Sorsasalosta tilat asemaa varten. Ne ovat molemmat ympärivuorokautisesti miehitettyjä. Henkilöstökulujen lisäys on 4,2 miljoonaa euroa ja pelastusasemien vuokrien korotukset ovat tuoneet lisäkuluja vajaat kaksi miljoonaa euroa. Lisäksi suunnittelussa on yksi uusi asema. Uusia paloasemia valmistuu ensi vuonna Varkauteen ja Siilinjärvelle. Vanhan keskuspelastusaseman viereen valmistuu ensi vuonna uusi asemarakennus.. Vuoden sisällä on valmistumassa kolme uutta pelastusasemaa. Teksti ja kuvat: Esa Aalto Kuuden miljoonan satsaus PELASTUSLAITOKSET P ohjois-Savon pelastuslaitoksella on menossa historiansa suurin investointibuumi. 40 vuoden ikään ehtinyt asema on tullut elinkaarensa päähän sekä toiminnallisesti että laadullisesti
Varallaoloa tekevät nyt palomestarit eteläiseen ja pohjoiseen osiin jaetuilla alueilla. Samoin vakinaisten asemien toimintaa täydentävät puolen tunnin varallaoloa tekevät sivutoimiset henkilöt pienemmillä pelastusasemilla. Palkan pitää olla kilpailukykyinen. Ensivastepalvelua tuotetaan 31 pelastusasemalta. Myös hyvinvointialueiden rahoituksesta pitää huolehtia, jotta voidaan rekrytoida uusia työntekijöitä.” Pelastusjohtaja Jukka Koponen Petosen pelastus aseman pihalla.. Hän uskoo, että ongelmaan saadaan ratkaisua, kun pystytään kouluttamaan lisää työvoimaa alalle. Erityisesti entisestä varallaolosta luopuminen on lisännyt tarvetta uusille rekrytoinneille. REKRYTOINTIHAASTE Uusille asemille tarvitaan myös uutta henkilöstöä. Lyhyessä ajassa on pitänyt löytää uutta työvoimaa. 0400 429 291 PelastustietoEdelrid.indd 2 PelastustietoEdelrid.indd 2 18.9.2023 14.12.47 18.9.2023 14.12.47 ensihoito. Siksi he eivät voi osallistua sellaisiin tehtäviin, jossa tarvitaan ammattitutkinnon tuomaa osaamista, kuten palotarkastustehtäviin. 6/2023 Pelastustieto 41 PELASTUSLAITOKSET VANDERNET SAFETY Henkilösuojainten maahantuonti ja koulutukset www.vandernet.com/koulutus Markkinoiden monipuolisin laskeutumislaite Megawatt Lataa köysien vertailutaulukko vandernet.com/koulutus Täysin uusi käyttökok emus! – Helppo käyttää kummalla kin kädellä Köydet kaikkiin työtehtäviin Kysy lisää! pasi.halmisto@vandernet.com puh. Lisäksi Varkauteen tulee tilat myös tehdaspalokunnalle ja palokuntanuorille. Pahin skenaario pelastustoiminnassa onkin se, jos ei pystytä aloittamaan pelastustehtävää, vaan pitää odottaa paikalle yksikköä, jossa on kelpoisuusehdot täyttäviä tekijöitä”, Koponen sanoo. ”Lisäksi on huolehdittava, että työtilat ja kalusto sekä palvelusuhteenehdot ovat kunnossa. Noin puolet viimeksi lisätyistä viroista on täytetty tekijöillä, jotka eivät täytä kelpoisuusehtoja. Pohjois-Savon pelastuslaitoksen alueella on 32 pelastusasemaa ja kahdeksan sopimuspalokunnan asemaa. Rekrytointilisän maksamistakin voidaan harkita. ”Heillä ei ole kaikkea sellaista osaamista kuin ammattitutkinnon suorittaneilla
Uudenlaisia jalkineita ennakkoluulottomasti kokeilemalla voi löytää paremmin sopivia ja toimivia varusteita. 42 Pelastustieto 6/2023 HENKILÖKOHTAISET VARUSTEET Palojalkineet käyttötestissä Pelastajat ovat käyttäneet neljää palojalkinemallia kesän ajan. Testaajat ovat tutustuneet palojalkinemaailmaan myös perinteisen ”saapaslaatikon” ulkopuolelta. Teksti ja kuvat: Marko Partanen V uoden kestävästä pelastajien palojalkinetestistä on takana neljännes. Maiharijalkineiden lyhyet varret mietityttivät – miten ne istuvat sammutusasun housuista tehtävään latinkiin. Vain ulkosammutukseen soveltuvien jalkineiden osalta mietitytti käyttö operatiivisessa pelastustyössä. Testin alkumatka on ollut vähintäänkin silmiä avaava. Latinkia oli vaikea kantaa, kunnes housuvaljaiden karbiinihaka keksittiin pujottaa jalkineiden vetolenkkien läpi. Ymmärrys siitä, kuinka vähäistä savusukellusominaisuuden tarve lopulta on, saattaisi muokata totuttua palojalkineiden valinta tapaa yleisemmän käytettävyyden suuntaan. Palojalkineiden suojaluokitus (EN 15090:2012) F1PA Soveltuu tavallisiin pelastustehtäviin sekä palon sammuttamiseen, maastopalojen sammuttamiseen, joissa palava aines on kasviperäistä, kuten metsä, pellot, istutukset tai viljelysmaa. Lupaavan alkutuntuman jälkeen jalkineet alkavat muotoutua jalkoihin. Myös pukeminen onnistui ennakkoasenteista poiketen sujuvasti, lähes yhtään pukemista hidastamatta. F2A Soveltuu pelastustehtäviin, palon sammuttamiseen ja omaisuuden suojeluun rakennuksissa, suljetuissa rakenteissa, ajoneuvoissa, laivoilla tai vastaavissa paloja pelastustehtävissä.
Jalkine on toiminut hyvin maastopalotehtävillä epätasaisella alustalla sekä tarjoillut toimivan suojan ja käyttömukavuutta autopalon sammutuksessa. Jalkineilla työskenneltiin autopalossa syntyneen kuuman massan päällä sekä rakennuksessa, jonka lattialla oli paljon lasinsiruja ja muita teräviä kappaleita. Tuki ulottuu nilkasta koko varren mitalle, sillä varsi asettuu jalkaan säärtä myötäillen. Jalkine on todella ohut sekä kevyt ja vaivaton käytössä. Jalkineissa toimittiin jyrkällä tienpientareella, jossa nilkan ja säären tuki todettiin hyväksi. Latingissa oleva jalkine on helppo riisua, vaikka käsillä auttamatta. Aiemmin käytettyihin saappaisiin verrattuna testijalkinetta kuvattiin istuvammaksi, kevyemmäksi ja tuntumaltaan paremmaksi, mutta toisaalta mainittiin, että isoin ero oli jämäkämpi varsi. Raskaan kaluston polkimien käyttö onnistuu helposti. Pukemista auttavat ja nopeuttavat jalkineen isot, hyvät ja otevalmiit vetolenkit. Kevyemmillä tehtävillä jalkine on riittävän tukeva ilman vetoketjun sulkemista. Lämpötila jalkineen sisällä pysyy mukavana kesäkuumallakin. Jalkine on kevyt käyttää ja raskaan kaluston polkimien käyttö onnistuu niillä sujuvasti. Vetoketjun käyttö ei juurikaan hidasta jalkineen pukemista. Pitkävartinen jalkine on todella helppo pukea, riisua ja siirtää latingin kanssa. ”Saappaissa on vaivatonta liikkua, seisoa ja työskennellä eri asennoissa.” ”Kenkä istuu hyvin, mutta tuki voisi olla nilkan kohdalta parempi.” ”Varret ovat jämäkämmät kuin aiemmin käyttämissäni saappaissa, siksi helpommat pukea.” ”Aika nopeasti muokkautuu jalkaan.” ”Vetolenkit tosi hyvät, jämäkät ja otevalmiit.” ”Aiempaan saappaaseen verrattuna paljon istuvammat, kevyemmät ja tuntumaltaan paremmat.”. ”Ovat tukevammat kuin aiemmin käyttämäni saapasmalli.” ”Kun tottuu jalkineeseen, se on yhtä nopea pukea kuin saapasmallikin.” ”Varteen ja vetolenkkeihin hieman lisää mittaa.” ”Äärimmäisen hyvä, tosi istuva.” Sievi AL GT Fire istuu erinomaisesti ja muokkautuu nopeasti jalkaan. Nilkan kohdalla tukea voisi olla hieman enemmän. Jalkine menettää nopeahkosti osan alun napakkuudesta, mutta se vaikuttaa silti laadukkaalta ja kestävältä sekä hyvin toimivalta. Kaltevalla ja märällä metallikatolla jalkineet pitivät hyvin. Jalkineessa on erittäin hyvä tuntuma alustaan. 6/2023 Pelastustieto 43 HENKILÖKOHTAISET VARUSTEET Ominaisuuksia: Palojalkinestandardi: F1PA (ulkopalot) Naulaanastumissuoja: teräs Varvassuoja: alumiini Kiinnitys: ei kiinnitystä, saapas Sievi AL GT Fire Ominaisuuksia: Palojalkinestandardi: F2A (rakennuspalot) Naulaanastumissuoja: teräs Varvassuoja: teräs Kiinnitys: vetoketju Steitz Secura Firefighter Gore II Puolipitkää Steitz Secura -palojalkinetta käytetään vetoketjulla. Varsi on pitkä ja käytössä luonteva. Jalkine on todella tukeva ja kevyt. Jalkine istuu jalkaan heti, mutta isommat vetolenkit helpottaisivat sen pukemista. Pohjat selvisivät kuuma-altistuksesta vaurioitta. Jaloissa ei tuntunut lämpökuormaa, mutta jalkineen nahkaisissa kärjissä ilmeni pientä kulumaa polvillaan työskentelyn seurauksena
”Jalat voivat hyvin kovalla alustalla ja maastossa.” ”Jämäkämmät kuin aiemmin käyttämäni turvakengät.” ”Jalkine voidaan säätää puolittain auki, jolloin se toimii paremmin kuin vetoketjumaihari, avonaisena.” ”Jalkine on tukevampi kuin aiemmin käyttämäni saapasmalli, vaikka nauhat olisivat varren osalta kiristämättä.” ”Hyvä säädeltävyys.” Maiharityyppisen Haix Special Fighter ® Pro -jalkineen edessä oleva vetoketju on toiselle helppo käyttää, kun toinen raportoi pienistä jumiutumishaasteista. Lyhyen vartensa takia jalkine tulee asetella huolellisesti latinkiin. Jalkine pääsee oikeuksiinsa pienen sisäänajon jälkeen. Ne tuntuvat hyviltä niin seisomatyössä kuin pitkää kävelyäkin vaativassa tehtävässä. ”Tuki on hyvä, nilkka ei turhia liiku.” ”Istuvat erinomaisesti lättäjalkaisellekin.” ”Vetoketjun kanssa saa olla tarkkana.” ”Vetoketju on helppo käyttää edestä.” ”Kärjessä hyvä, suojaava kumikärki.”. Jalkine on mukava partneri kestopäällysteellä ja maastossa. 44 Pelastustieto 6/2023 HENKILÖKOHTAISET VARUSTEET Ominaisuuksia: Palojalkinestandardi: F1PA (ulkopalot) Naulaanastumissuoja: teräs Varvassuoja: alumiini Kiinnitys: nauhat Sievi AL GT Timber Ominaisuuksia: Palojalkinestandardi: F2A (rakennuspalot) Naulaanastumissuoja: metalli Varvassuoja: komposiitti Kiinnitys: vetoketju Haix Special Fighter ® Pro Maiharityyppisen Sievi AL GT Timber -jalkineen huolellinen kiinnittäminen nauhoilla vie aavistuksen enemmän aikaa kuin muiden mallien pukeminen. Jalkinetta on käytetty muun muassa asemapalvelus-, palotarkastusja maastotehtävillä sekä nostolavatoiminnassa. Se istuu ja tukee jalkaa erinomaisesti, myös pohjaan syntyy hyvä tuntuma. Kenkiä käytettiin, kun hevosta autettiin mutaisissa olosuhteissa. Nauhojen takia jalkine on hyvin säädeltävä. Hälytystehtävälle mennessä nauhat ehtii kuitenkin kiristää huolellisesti. Jalkapöydän päällä olevat nauhat voidaan kiristää ja lukita, jolloin jalkinetta pukiessa täytyy kiristää vain varsiosalla oleva nauhat. Pito on todettu hyväksi märällä kalliolla. Oikea vetotekniikka kannattaa omaksua heti. Jalkinetta on käytetty märällä metallikatolla, jossa se piti hyvin. Pohjakuviointi umpeutui mudasta ja muusta maa-aineksesta, joista pääsi eroon voimakasta suihkua käyttäen. Aluksi jalkine on kömpelöhkön oloinen sekä pohjaltaan paksu ja tunnoton, esimerkiksi ajoneuvon polkimien kanssa saa olla tarkkana. Toimivaa käyttötuntumaa on haettu märällä asfaltilla ja polttoainelammikossa. Ison ja pienen ajoneuvon polkimien käyttö onnistuu jalkineilla hyvin. Erityisen tukeva, hieman painavalta tuntuva jalkine vaatii alussa totuttelua, mutta alkaa nopeasti toimia hyvin. Vetolenkki saisi olla helpommin tartuttava. Vetoketju ja nauhat tekevät varresta tukevan. Jalkineet istuivat heti hyvin jalkaan, ne tuntuvat pehmeiltä ja tukevilta, erityisesti nilkka on hyvin topattu. Jalkine on suhteellisen tukeva käyttää, vaikka kiristys olisi tehty pelkästään jalkapöydän osalta, tällöin se on myös nopeampi pukea. Jalka sujahtaa kenkään jämäkästi mutta sujuvaan riisumiseen on löydettävä konstinsa. Jalkine on erittäin mukava pitää jalassa. Pukemista helpottaisivat kookkaammat vetolenkit
HENKILÖKOHTAISET VARUSTEET Saurus Oy | Saunatie 5, 40900 Säynätsalo | Puh. 7p128. 010 616 1400 | saurus.fi 40 VUOTTA 2100 VALMISTETTUA PELASTUSAJONEUVOA 400 AUTOA VIENTIIN 22 KOHDEMAATA ALL IN RESCUE Tavataan Turvallisuusmessuilla! Saurus-osasto no
”Kun peiliin katsoo, niin taakseen näkkee.” Ensihoitajassa värähti jollakin kummalla tavalla. ”Katsokaapas tuota minun nuoruuskuvaa tuolta hyllystä!” ”No johan, onpa särmä nuorukainen.” Miestä hymyilytti. ”No ei, ne kettukarkit otan kyllä tänne!”, mies tokaisi pöyristyneenä. Kotiin päästyä mies pötkähti onnellisena petiinsä. Kettukarkkeja oli saatava – sillä kaikki ansaitsevat kettukarkkinsa. Vanhus oli ollut nuori ja salskea, kykenevä tekemään mitä lystäsi. Ensihoito hälytettiin avuksi. Ihmisten palauttaminen koteihinsa ei ole varsinaisesti ensihoitojärjestelmän ydintehtävä. Ensihoito oli jo poistumassa kohteesta, kun mies vielä huikkasi perään. Asiantuntijamme auttavat mielellään. Totta kai miehelle kuitenkin apua tarjottiin, ja hänet auteltiin kinosten läpi takaisin kotiinsa. Kohdatessa näki helposti, kuinka paljon miestä ketutti moinen souvi. Nykyään hän ei enää ollut, mutta omia rajoja täytyi koetella, kunhan syy oli tarpeeksi hyvä. Kettukarkit olivat todella hyvä syy. Kaksi täytettyä patonkia, mehua sekä suklaalevy. Paluumatkalla ensihoitaja käski työparin pysäyttää sen samaisen ruokakaupan eteen. Avullamme löydät oikeat ja riittävät ratkaisut paloturvallisuuden, turvavalaistuksen, rikosilmoittimien ja kameravalvonnan sekä kulunvalvonnan järjestelmiin. Hedengren Security on alan kotimainen turvatekniikan asiantuntija. Miehen sinnikkyys ja vahva tahto resonoivat; ei varmasti ole helppoa himmata ja jättää asioita tekemättä, vaikka kehon fyysiset voimat heikkenevät. Eikä hän olisi vaivaksi halunnut olla. Security hedengrensecurity.fi I security@hedengren.fi I 0207 638 635 I Turvaa henkilökuntasi Turvaa kiinteistösi Turvaa asiakkaasi Turvaa omaisuutesi Hedengren Security – Turvatekniikan edelläkävijä Turvaa kiinteistösi Turvaa asiakkaasi Turvaa henkilökuntasi Turvaa omaisuutesi TERVETULOA osastolle 6n50!. Paljain varpain lipokkaissaan, ulkona kymmenen astetta pakkasta. Taksi vei kauppaan, mutta voimat ehtyivät kauppareissun lopuksi aulaan. Ensihoitajienkin voimavaroja koeteltiin, kun sangen löysäksi käynyttä miestä koetettiin umpeen tupruttaneen pihan läpi saada kotiovelleen saakka. Kassin sisältö aiheutti hieman hilpeyttä. Myönnän – ensihoitajia tehtävä hieman turhautti. Ei hänellä mitään hätää ollut, omien voimavarojen arviointi oli vain mennyt pahemman kerran pieleen mielihalujen viedessä voiton. Voi, kun sitä itsekin kehtaisi ostaa maitokaakaota, kettukarkkeja ja kaikenmoista hyvää, just sitä mitä mieli tekee! Ensihoitaja kysäisi mieheltä, laitetaanko kaikki ostokset jääkaappiin. Kettukarkkeja on saatava Veera Kamaja Katso tarkkaan – kuin vasta-alkajan silmin K U V A : M E R I LA N T E LA Kettukarkkeja, Play-maitokaakaojuomaa (niitä pieniä purkkeja) ja lenkkimakkarapaketti. Ensihoitaja kävi purkamaan kauppakassia – mitä muutakaan siinä tilanteessa olisi voinut tehdä. 46 Pelastustieto 6/2023 KATSO TARKKAAN Todella hyvä syy koetella omia rajoja. Saamarin kintut, kun jäivät esteeksi hänen ja himojensa väliin. Ne kotipalvelu oli unohtanut toimittaa, ja niinpä mies lähti niitä hakemaan
KATSO TARKKAAN Hedengren Security on alan kotimainen turvatekniikan asiantuntija. Avullamme löydät oikeat ja riittävät ratkaisut paloturvallisuuden, turvavalaistuksen, rikosilmoittimien ja kameravalvonnan sekä kulunvalvonnan järjestelmiin. Security hedengrensecurity.fi I security@hedengren.fi I 0207 638 635 I Turvaa henkilökuntasi Turvaa kiinteistösi Turvaa asiakkaasi Turvaa omaisuutesi Hedengren Security – Turvatekniikan edelläkävijä Turvaa kiinteistösi Turvaa asiakkaasi Turvaa henkilökuntasi Turvaa omaisuutesi TERVETULOA osastolle 6n50!. Asiantuntijamme auttavat mielellään
Etelä-Sudanissa kohtasin 11-vuotiaan tytön, jonka kasvoissa oli ampumavamma. Teija Pietiläinen Freelancer-sairaanhoitaja, EMA, ambulanssi ja lentopäivystys 1. Olen ollut sairaanhoitajaopiskelijana Kanadassa sekä maisteriopiskelijana (TtM) Britanniassa, Irlannissa ja Syyriassa. Tulkin kanssa työskentelemään oppiminen on erittäin tärkeää. Monen maan vieraanvaraisuus minua kohtaan on tuntunut upealta. Aluksi hän piilotteli trakeastooman ja nenämahaletkujen kanssa peiton alla. Joka keikalla oppii valtavasti työtavoista, kulttuureista ja ihmisistä. Minkälaisilla ulkomaantehtävillä olet ollut. Hiljalleen hän muuttui rohkeammaksi ja alkoi toipua fyysisesti sekä henkisesti. Ensimmäinen hymy noin kuukausi vammautumisen jälkeen oli upea ja unohtumaton!. 2. Ymmärrys muita ihmisiä kohtaan lisääntyy, kun itse elää samaa arkea. Punaisen ristin tehtävissä olen työskennellyt Jordaniassa, Haitilla ja Syyriassa. Pääsen näkemään paikkoja ja asioita, mitä ei Suomessa näe. 48 Pelastustieto 6/2023 Unohtumattomat keikat 3X3 Pelastustieto kysyi kolmelta ulkomailla työskennelleeltä, mitä toimeksiannoilta on jäänyt mieleen. Keikoilla pitää osata tuntea itsensä ja käytöksensä poikkeusoloissa. 3. Mikä tehtävillä on ärsyttänyt ja tuntunut hienolta. 2. Lisäksi jatko-opiskelin Maltalla ja Tansaniassa (Remote Medicine) ja olin Emergency Response Unitin medical-koulutuksessa Japanissa. Joskus odotteleminen, kielimuurit ja eri kulttuurista tulevien tiiminjäsenten erilainen tapa tehdä töitä voi aiheuttaa turhautumista. Teksti: Kerttu Partanen Kysymykset: 1. Olin myös humanitaarisissa vapaaehtoistehtävissä Singaporessa. On erittäin palkitsevaa ja motivoivaa, kun saavutamme tavoitteen tiimin jäsenten kanssa haastavissa oloissa. Kerro muisto, joka on jäänyt mieleesi. 3
Toisaalta Kosovon-operaatio 2003–2004 on ollut itselleni tietyllä tapaa merkityksellisin. 3. Viimeksi olin EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta Puolassa tukemassa potilasevakuointeja Ukrainasta. Tehtävillä tulee ajoittain hetkiä, jolloin kokee, ettei saada aikaan tarpeeksi merkittäviä muutoksia. Paikalla oli japanilainen ja saksalainen lääkäri sekä ruotsalainen, norjalainen ja suomalainen sairaanhoitaja. Vaimoa ja lapsia pitää kiittää, heidän panoksensa on korvaamaton. 2. Joskus myös muutosten hitaus ja byrokratia turhauttaa. Se oli ensimmäinen operaationi, jossa kaikki oli uutta ja jännää. Hoidimme häntä keskittyneesti ja lopulta kivut hellittivät. Olen vetänyt ICRC:n sairaalaprojekteja Irakissa, Syyriassa ja Jemenissä, jossa työskentelin myös COVID 19 -kenttäsairaalan osastonhoitajana. Olen kokenut tehtävissäni suurta arvostusta, iloa ja ystävyyttä. IFRC:n lähettämänä työskentelin kahdesti kenttäsairaalassa Bangladeshissa. Potilas halusi ottaa meitä kädestä ja kiittää hänelle osoittamastamme huomiosta ja ystävällisyydestä. Äärimmäisen hädän ja kärsimyksen keskellä pilkottaa aina jotain, joka vie ja kantaa eteenpäin. Tšadin operaatiossa 2009 lähdimme partioimaan Kou Kou Angaranan pakolaisleirin alueelle. Hienoa ovat myös uudet kokemukset, erilaisista haasteista selviäminen sekä merkittävät ihmiskohtaamiset. Olen työskennellyt ulkomaan operaatioissa erilaisissa sotilas-, lääkintäja koordinointitehtävissä. Hoidimme vaikeasti haavoittunutta irakilaista sotilasta. Joka ilmansuunnassa näkyi silmänkantamattomiin pelkkää hiekkaa ja aavikkoa. Viimeisimmäksi olen toiminut EU-asiantuntijatehtävässä Puolassa EU:n evakuointikeskuksessa, jossa koordinoimme potilaiden evakuointeja Ukrainasta evakuointikeskuksen kautta jatkohoitoon Euroopan eri maihin. Vaikka monikulttuurisuus ja erot työkulttuureissa tuovat välillä haasteita, ovat ne monesti myös operaatioissa kaikkein parasta. Ajoimme paahtavassa auringonpaisteessa pitkässä letkassa kohti aluetta. 6/2023 Pelastustieto 49 3X3 Kim Asunta Osastonhoitaja/VARHA, TYKS operatiivinen päivystysosasto 1. 2. Yhteenkuuluvuuden tunne oli sanoin kuvaamaton. Haiyan-myrskyn jälkeen toimin kansainvälisen pelastustoimen kautta Filippiineillä. Joka reissulla tapaa uusia eri taustoista tulevia ihmisiä, joilta oppii aina uutta. Ukrainan sotaan liittyen olen työskennellyt kansainvälisen pelastustoiminnan kautta EU-asiantuntijana Moldovassa. Siellä tuimme paikallisviranomaisia pakolaisaaltoon liittyvissä asioissa sekä EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta maahan tulevien avustuksien kanssa. Olen kiitollinen siitä, mitä voin tehdä ja siitä, että voin aina palata kotiin Suomeen. 3. Nina Ruuhivirta Ensihoitaja, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos 1. Muistan ajatelleeni, etten olisi mistään hinnasta missään muualla juuri sillä hetkellä. Kansainvälinen yhteistyö vetää puoleensa, mutta jokainen kerta on jäähyväiset kotiin. Reissu tarjosi hyvässä porukassa mielekästä tekemistä ja paljon uusia kokemuksia.. Olen työskennellyt sairaan-, osastonja ylihoitajana SaudiArabiassa ja Yhdistyneissä Arabiemiraateissa kahdeksan vuotta sekä rauhanturvaajana Libanonissa ja Tšadissa
Tuotteita, joissa otetaan huomioon palomiehen työn terveys ja turvallisuus ei aina ymmärretä. Vähitellen yrityksen omistus siirtyy pojille. Antti Kalliomäki sanoo, että muutoksen jälkeen moni asia on helpottunut, kun on saanut itse vastuun tuotannosta. Pojista vanhempi, Antti 29 vuotta, on ollut jo muutaman vuoden mukana toiminnassa. 50 Pelastustieto 6/2023 KALUSTO Erityisesti pumppukalustotuotannostaan tunnetussa Esteri Group, Veikko Nummela Oy:ssä on tämän vuoden alussa aloitettu suunnitelmallinen sukupolvenvaihdos. ”Silloin olemme saaneet mukaan myös uusia tuotteita ja uusia variaatioita vanhoista tuotteista. Iivari Kalliomäki siirtää vähitellen yritystä poikiensa Antin (vas.) ja Emilin (oik.) omistukseen.. Sitä hän on saanut esimerkiksi kansainvälisiltä messuilta, missä on päässyt tutustumaan asiakkaisiin. ”Keskustelemme toki keskenämme asioista, mutta olen tietoisesti jättäytynyt taustalle päivittäisissä tehtävissä”, isä-Iivari sanoo. Kaupallisen koulutuksen saanut pikkuveli-Emil puolestaan huolehtii myynnistä ja markkinoinnista. ”Myyntityön tekee vaikeaksi esimerkiksi kulttuurierot. Muutokset osuvat myös toiminnallisesti haastavaan aikaan, sillä yrityksessä vaihdettiin toiminnanohjausjärjestelmä ja kirjanpitotoimisto. Isä-Iivari huolehtii hallituksen pu heen johtajana siitä, että pojat pääsevät hyvin sisälle yrityksen toimintaan. Teksti ja kuva: Esa Aalto Isältä pojille I ivari Kalliomäki omistaa edelleen yrityksen, mutta pojat Antti ja Emil ovat kiinteästi mukana yrityksen päivittäisessä toiminnassa. Talousasioita hoitamaan palkattiin myös talousjohtaja. Alan termistö vaatii toki myös opettelua.” KATSE TULEVAISUUDESSA JA KASVUSSA Lähitulevaisuudessa, esimerkiksi 15 vuoden kuluttua he toivovat, että yritys on hieman kasvanut ja tuotteet ovat maailmanlaajuisestikin tunnetumpia. Työnjako poikien kesken on sellainen, että Antti vastaa ja johtaa operatiivista toimintaa ja on myös yrityksen varatoimitusjohtaja. Isän johtamana yritys on kasvanut 30 työntekijän ja liikevaihdoltaan seitsemän miljoonan euron yritykseksi. ”Uskon, että suunnittelemamme pump puyksiköt saavat enemmän jalansijaa jo yksinomaan ilmastonmuutoksen mukanaan tuomien tarpeiden takia.” Isä-Iivari toivoo, että tuolloin jälkikasvu hallitsee suvereenisti yrityksen toiminnan, Antti tuotannon ja Emil myynnin ja markkinoinnin. ”Mitä nopeammin tekee tilaa nuoremmalle polvelle, sitä parempi se on yritykselle”, hän sanoo. Pystymme vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin entistä paremmin”, Antti Kalliomäki sanoo. Nuorempi, Emil 21 vuotta, aloitti yrityksen työntekijänä tänä vuonna. ”Se on suoraviivaistanut omaa työtä, mutta luonnollisesti vielä on paljon opittavaa.” Emil puolestaan hankkii nyt kokemusta alasta
Tutustu laajaan tuotevalikoimaamme osoitteessa: www.mesvac.fi. Tuotteemme voidaan asentaa erittäin vaativiinkin kohteisiin ja kytkeä sulkeutumaan ovien mukana toimitettavista savutai lämpöilmaisimista tai asiakkaan järjestelmästä. Mesvac Oy | Jorvaksen myllytie 5, 02420 Jorvas | Puh. Tuotteissamme yhdistyvät pitkä kokemus, innovatiivisuus, varmatoimisuus sekä ainutlaatuinen tekninen osaaminen. E-, EWja EI-luokitelluilla ja testatuilla tuotteillamme suojaat omaisuutesi palon kohdatessa tehokkaasti ja turvallisesti. MESVAC PALO-OVITUOTTEET PALOLUOKAT Palorullaovet Eja EW-luokka E 30, EW 30, E 60, EW 60, E 90, E 120 Palorullaovet EI-luokka EI 60, EI 90, EI 120 Paloliukuovet EI 30, EI 60, EI 90, EI 120, EI 180, EI 240 Savuverhot D 120 Suomen laajin CE-merkittyjen palo-ovien valikoima www.mesvac.fi. 010 836 3000, Huolto 010 836 3100 | Faksi 010 836 3099 Mesvac tarjoaa maan kattavan palveluverkostonsa kautta Suomen laajimman valikoiman CE-merkittyjä palo-ovia. Hörmann palo-ovien BIM-suunnitteluaineistot: www.bimobject.com/fi/hoermann-kg Soita numeroon 010 836 3000 niin kerromme Sinulle lisää, tai tutustu osoitteessa www.mesvac.fi. Olemme muun muassa Länsimetron ensimmäisen ja toisen vaiheen paloliukuja palorullaovien toimittaja
”Hälytyksen antamisen jälkeen ohjeistus on, että ihmiset poistuvat ulos. Urakoitsija hitsasi katosta ylöspäin nousevan kookkaan kattoikkunan nousuja, kun rakenteet imaisivat tulen peltikatteen alle. Vanhemman R1-tehtaan katonreunaa koristaa rivi A-kirjaimen muotoisia näyttäviä kattoikkunoita. Syttymä havaittiin nopeasti. Vuorovastaavien johdolla henkilöstö poistui ja tehdas pysäytettiin. Niissä on omat vaatimuksensa ja oma työlupansa ja omat käytänteensä. Tuli karkasi katolla Nopeasti havaittu syttymä ja tehokas alkusammutus pelastivat suurilta vahingoilta Riihimäellä. KALUSTO KUNNOSSA Alkusammutuskalusto oli kunnossa ja oikeastaan ylitti yleisimmät vaatimukset. Valion Riihimäen tehtaalla on kaksi rakennusta. 52 Pelastustieto 6/2023 TULITYÖT Kohteessa oli neljä 12-kiloista sammutinta ja paineistettu vesiletku. Valion tehtailla syttyi uhkaava kattopalo. Peltikaton ja ikkunan peltireunan erottaa bitumista pieni väli, josta tuli karkasi kattoja vedeneristysalan tulitöissä peltikatteen alle. Alkusammutus auttoi.. Teksti: Jarkko Sorjonen · Kuva: Valio V alion Riihimäen tehtaan tasakaton bitumikatteen uusiminen oli kesäkuussa edennyt kattoikkunan ylösnousuihin. Tilapäisellä tulityöpaikalla oli hommissa kolme urakoitsijan työntekijää, joista yksi toimi tulityövartijana. Myös jakeluvaraston toiminta pysäytettiin”, Pääkkölä kertasi. Tehtaanjohtaja Tuomas Pääkkölä kertoi, että kolmikko huomasi nopeasti tulen karanneen. Meillä on paljon vaatimuksia. Koko konsernin tasolla.” Paineistettuun letkuun liittyi kuitenkin tapauksen käytännössä ainoa poikVain kookas kattoikkuna rakenteineen tuhoutui tulitöiden takia. Kattotulityöt luetaan aina korkean riskin töihin. ”Valiolla on aina vaatimuksena, että pitää olla paineistetut letkut. Kohteessa oli neljä 12-kiloista sammutinta ja lisäksi paineistettu vesiletku. Samoihin aikoihin myös tehtaan oma väki havaitsi ongelman ja painoi paloilmoituspainiketta
09 5211 chemicals@telko.com | www.telko.com Telkon valikoimista on nyt saatavilla maailman johtavan valmistajan ja kehittäjän Orchidee-Europen palontorjuntavaahdot yli 25 vuoden kokemuksella. ”Mehän ollaan hygieniatehdas, eli maidontuotannossa viemäröinti on joka tapauksessa aika kattava. Vahingot jäivät pieniksi. Siellä oli varaston kaverit itse ilmeisesti päättäneet, että otetaanpas homma haltuun, eikä venytellä tätä tämän pidempään”, Tuomas Pääkkölä kiitteli. Sieltä meni ihan tuollaista vahvempaa kattoparrua poikki, mutta tulipalo ei edennyt yhtään vaakasuunnassa.” TUHOT JÄIVÄT PIENIKSI Pahimmassa tapauksessa tuli olisi voinut edetä vaakatasossa ja edennyt alapuolelle tehtaan valmistusosastoille. Koko tehdas olisi ollut vaarassa. BlueFoamilla on erinomaiset hyväksynnät 1A (sammutusteho ja palonkesto), ICAO taso B (International Civil Aviation Authority) ja LASTFIRE (Large Atmospheric Storage Tanks). Pelastuslaitos oli sammuttanut kohteen noin kello 16, tarkastanut tilat kello 17:ään mennessä ja luovutti tilan takaisin Valiolle, joka järjesti jälkivartioinnin. Telkon valikoimasta löydät myös öljynja kemikaalientorjuntaan tarvittavat imeytysaineet ja laitteistot: Pig, Desmi, Sorbix. Tulityöntekijät olivat edenneet katolla ja unohtivat varmistaa riittääkö letku kohteeseen. Ei riittänyt. 6/2023 Pelastustieto 53 keama. Vesi meni sinne alas, missä meillä on muutenkin hygienia Oikeat ratkaisut palonja vuodontorjuntaan Telko Oy | Keilaranta 17, Espoo | puh. VARASTOSSA HUHKITTIIN AIKATAULU KIINNI Tulityöntekijät tyhjensivät sammuttimet pa loon ja soittivat hätäkeskukseen. Sammutusvaahtotiiviste on täysin fluorivapaa ja biohajoava. ”Se jäi kymmenen metrin päähän, ja se on aivan riittämätön”, Pääkkölä totesi. ”Ja paloivat ihan reilusti. Sammutusvaahtotiiviste on Itämeren suojelustandardien vaatimusten mukainen. 1 -aluetta, kovat viemäröinnit ja kaikki laatalla.” Pelastuslaitoksen, ripeän alkusammutuksen ja tehokkaiden varastotyöntekijöiden lisäksi Pääkkölä kiittelee konsernin tulityökäytäntöjä. Lisäksi tehtaaseen kuuluu iso ja merkittävä jakeluvarasto, josta jaellaan Etelä-Suomen Valion tuotteiden lisäksi muiden ruuanvalmistajien yhteisjakelutuotteita. Nyt edes sammutusvesi ei aiheuttanut suuria tuhoja. Näin suojaat ympäristökuormitusta, vesistöjä ja samalla ruokaketjua. BlueFoam-sammutusvaahtotiiviste on tehokas ratkaisu palavien nesteiden ja alkoholipalojen sammuttamiseen. ”Työlupia, tulityölupia ja kattotulityölupia pitää kunnioittaa ja noudattaa oikomatta. Jakeluvarasto oli ottanut aikataulun kiinni seuraavaan päivään mennessä. Valion Riihimäen R1-tehtaalla valmistetaan muun muassa maitoja, kermoja ja piimiä. Käytännöt ovat hyvät, mutta (turvallisuus)kulttuurissa ja asenteissa on vielä parannettavaa”, hän myönsi.. kesäkuuta kello 13.31. Se on oikeasti sellainen pyhä asia, että kaikkien niiden ohjeistusten pitää toteutua joka päivä. Kymmenen metriä pitkän ja 2,5 metriä leveän kattoikkunan rakenteet olivat oikeastaan ainoat, jotka paloivat. KantaHämeen pelastuslaitos sai hälytyksen suuresta rakennuspalosta 12. ”Tilat tuuletettiin ja kello 18 jakeluvarasto palasi toimintaan
kesäkuuta 2023 kuumana kesäpäivänä. Toisena vaihtoehtona on laitteen vikaantuminen. Minulle ei ole vielä tässä vaiheessa selvinnyt kummasta oli kyse. Tämä yhdistelmä syttyi vuosikymmenten aikaan kertyneen pölyn kanssa. Päällekkäisiä rakenteita ja kerroksia oli paljon, siksi palo oli niin voimakas. ”Olin paikalla työnjohtajana purkutöiden aikaan ja nytkin. ”Odotamme virallisia lausuntoja ennen kuin katsotaan, mitä toimia tämä mahdollisesti aiheuttaa. Partin mukaan paloa ei saatu osastoitua ja vesikattoremonttiakin oli tehty kahdesti. yhteydessä järjestetään ensimmäistä kertaa Tulitöiden teemapaja, jossa keskitytään tulitöistä aiheutuneiden palojen tutkinnalliseen puoleen ja vahingoista oppimiseen. Lisätietoja teemapajasta ja ilmoittautuminen tapahtumaan osoitteessa yritysturvallisuusfoorumi.fi Lue lisää tapahtumasta lehden sivulta 6. ”Kahdesta vaihtoehdosta ensimmäisessä sahasta lähti kaiken vesisuihkun seasta kipinä, joka sytytti tulipalon. Tällaista ei ole tapahtunut aiemmin omalla urallani eikä toivottavasti tapahdukaan”, Sauli Partti sanoo. Tällä hetkellä ei ole edes tarvetta vastaaviin töihin. Rakennus purettiin Sauli Partin mukaan nyt kaksi vuotta aiottua aikataulua aiemmin tulipalon takia. Voimakkaan savunmuodostuksen takia alueelle annettiin vaaratiedote. Raakapontin ja matalan tilan väliin syntyi hormirakenne. Rakennuksen yläpohjassa oli noin 200 mm paksu teräsbetoninen holvi. Husqvarnan isolla holvisahalla sahattiin vuonna 1968 valettua betoniholvia. Lipsanen Oy:stä. Yritysturvalllisuusfoorumin 15.–17.11. Teemapajaan osallistuminen on yksi kurssinjohtajan vuosittaisista osaamisen ylläpitämisen vaihtoehdoista. Lopputulos kuivissa rakenteissa on kaikkien selvillä.” PÄÄLLEKKÄISIÄ KERROKSIA Matalan välitilan takia sammuttaminen oli vaikeaa ja palava bitumikermi savuttaa voimakkaasti. Laitteen valmistajan ohjeiden mukaan kyseinen sahaus ei ole tulityötä. Päällimmäisenä on vesikattokermi. Paineistettuun vesijohtoverkkoon kytketyssä holvisahassa oli vesijäähdytetty terä ja keskusyksikkö”, kertoo vastaava mestari Sauli Partti Rakennusliike U. Uuden koulurakennuksen vaatiman tilan takia koulusta piti purkaa pois ainoastaan 8 × 8 metrin kokoinen nurkka. 54 Pelastustieto 6/2023 TULITYÖT Tulitöiden teemapaja Yritysturvallisuusfoorumissa Kipinä tai vika holvisahassa luultavasti sytytti palon Tuusulan Riihikallion koulun purettavan osan purkutöiden yhteydessä syttyi tulipalo 15. Ilmaraon jälkeen tulevat vesikaton puurakenteet, muun muassa raakaponttilaudoitus. Kallistuksia oli korjattu ainakin lekasoralla ja villalla. K U V A : K IM M O K A IS T O YTF:n teemapajat vuonna 2021 olivat antoisia.. Teksti: Kimmo Kaisto Kuva: Sauli Partti Riihikallion koulun kattorakenteisiin levinnyt tulipalo oli haastava sammuttaa. Kattorakenteen monikerroksisuus hankaloitti sammutustyötä, jossa hyödynnettiin muun muassa nostolavaa ja kourayksikköä. Betoniholvia sahaavalla oli paineellisen veden lisäksi mukana myös käsisammutin.” ”Holvin päällä oli keltainen eristysvilla ja sen päällä senkaltainen paperi, jota vuonna 1968 käytettiin. Tila oli matala ja tyhjää tilaa vain 20–30 senttiä. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen lisäksi sammutukseen osallistui myös moni alueen sopimuspalokunta ja Helsingin pelastuslaitos
993415 voimassa olevaa tulityökorttia Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Hänen mielestään viralliset tulityökorttikoulutukset ovat vaikuttaneet myönteisesti. ”Erityisesti pienemmät vahingot ovat vähentyneet, muta valitettavasti suurempia vahinkoja syntyy edelleen liikaa. Tulitöissä velvoittavuutta muodostuu myös vakuutusyhtiöiden suojelutai turvallisuusohjeiden kautta. ”Tulityötoimikunnalla on tulityöturvallisuuden edistämisessä keskeinen merkitys. Standardit saatetaan myös mainita vakuutusyhtiöiden suojelutai turvallisuusohjeissa. ”Normaalisti standardien käyttö on vapaaehtoista, mutta niiden noudattamiseen voidaan velvoittaa esimerkiksi urakkasopimuksissa. AJANKOHTAINEN LUKU. Arvioimalla, keskustelemalla ja puuttumalla epäkohtiin vaikutamme sekä vakituisten, että tilapäisten tulityöpaikkojen turvallisuuteen. Siinä pystytään tuomaan esille myös vakuutusyhtiöiden näkemyksiä, joiden perusteella asiakkaiden turvallisuustasoa on saatu kehitettyä ja toiminnanjatkuvuutta turvattua.” ALAN TOIMIJA HISTORIA Hitsaustulipaloja ja esimerkkejä. Teknillisen korkeakoulun paloteknillinen luentosarja N:o 1, Helsinki 1948). Niistä vakuutusyhtiöt joutuvat myös korvaamaan enemmän.” Jari Siljoranta katsoo, että valistamisella ja kouluttamisella kyetään parhaiten parantamaan kehitystä. Vakuutusyhtiöt voivat johtaa suojeluohjeensa standardeista ja vakuutusyhtiön suojeluohjeen noudattamatta jättäminen voi vahingon sattuessa johtaa alentuneisiin korvauksiin. (Tilanne 22.9.2023, pohjoismainen tulityökokous). Tätä mieltä on Pohjola Vakuutus Oy:n Senior Underwriter Jari Siljoranta, joka on myös vakuutusyhtiöiden edustajana tulityötoimikunnassa. Siljorannalla on taustaa myös pelastustoimesta. Suunta on oikea Tulityöturvallisuudessa ollaan menossa oikeaan suuntaan, vaikka tekemistä yhä riittääkin. (Hitsauslaitteiden aiheuttama palovaara. Huomioitavaa on myös se, että tulityösuunnitelma, standardit ja suojeluohjeet esittävät vain minimivaatimukset turvatoimille”, kertoo Jarkko Sorjonen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä. Hän työskenteli vuodesta 1985 alkaen palomiehenä, paloesimiehenä ja palotarkastajana Keski-Suomen pelastuslaitoksella ennen siirtymistään vuonna 2007 vakuutusyhtiön palvelukseen. 6/2023 Pelastustieto 55 TULITYÖT KYSY TULITÖISTÄ Ovatko tulityöstandardit velvoittavia
”Mistä sille sitä vois antaa?” ”No ainakin siitä, että se on aina tasasen pahalla päällä, sen fiilikset on aina ennustettavissa.” ”Joo, tasaisuus on selvästi sen valtti.” ”Mä voisin tulostaa netistä sille sellasen ”Mahtavaa duunia” -kiitoskortin.” ”Joo, aina kun se murahtaa, voitaisiin kysästä siltä, että: ”Miten leijona sanoo?” ”Tehdään sille oma kahviaika ja viedään sille mokat sänkyyn. Hiljaisuus kielii ongelmasta, johon kahvipöydän äärestä piisaa keinovalikoimaa. ”Työkaverit”, Myrtsi toistaa. Ootsä tyhmä. ”Mistä kenkä nyt puristaa?”, kollega kysyy. ”Korkea eläkeikä, hyvinvointialue ja pieni palkka, joka ei tule ajallaan.” ”Ok. ”Mulla ei ole mitään työkavereita, on vain töistä tuttuja ihmisiä, joiden kanssa joutuu tekemään töitä helvetin pienellä palkalla.” ”Älähän nyt. Toimittaja on halunnut tietää, mikä pelastajan työssä on parasta. Koska pitää olla täällä”, Myrtsi vastaa. ”Mitä me voitas tehdä, että saatas ton Myrtsin suupielet hevosenkengälle?” ”Pitäskö sille antaa enemmän positiivista palautetta?” Ennen kuin Myrtsi ehtii murahtaa, toinen puoli pöydästä reagoi. ”Ollaanko me noin huonoa seuraa?”, joku kysyy. No onko jotain, mikä ei ota päähän?” ”Te olette ikäviä ihmisiä”, Myrtsi murisee. ”Käytöksen täytyy olla vähän nätimpää, ennen kuin tullaan palveluksia vaatimaan”, kieltoa perustellaan. Klassikkovastaus kysymykseen tiedetään, se on ”työkaverit”. Ja jos tää ei oo työpaikkakiusaamista, niin sitten ei mikään”, Myrtsi keskeyttää. Kahvintuoksu leijuu aamiaispöydän yllä, rento puheensorina etenee aseman käytäviä pitkin. ”Mikä käytöksen kultainennoutaja sä luulet olevas?” Myrtsi kysyy. ”Ja noin sanoo työhyvinvoinnin lähettiläs.” Myrtsi mulkaisee ja sanoo: ”Kesämies, miks ei oo kahvia?” ”Oho, onkse päässy loppumaan, mä keitän lisää.” ”Etkä keitä”, pöydän päästä kielletään. ”Kerro nyt meille, mikä noin kovasti korpee?”, esimies tiedustelee. Tämäkään ei ole yksi hänen hyvistä päivistään. ”Lopeta jo toi tekopirteys”, Myrtsi sanoo. Perhe on pahin Teksti: Marko Partanen LIIAN TUMMAA PAAHTOA ”Tää vastaus on klassikko”, pelastaja sanoo lukiessaan kollegastaan tehtyä lehtijuttua. ”Mistä taas kenkä puristaa”, toinen korjaa. 56 Pelastustieto 6/2023 Mikä noin kovasti korpee. Täällä kerrotaan, että palokunnassa parasta on työkaverit”, printtilehden kimpussa oleva pelastaja sanoo. ”Tä. Ilmassa on kepeä, huumoria iskevä kotiinlähdön tunnelma. Siihen omat mausteensa sekoittaa vanhempi pelastaja, Myrtsi. ”Hyvää huomenta, Myrtsi”, joku ilmoittaa pirteästi vähemmän pirteälle kaverille. Ideariihi tuottaa tulosta silmänräpäyksessä. ”Tää lehti sanoo toista. Myrtsi ei vastaa. Onhan sulla kuitenkin vaihteleva työ, jossa näet kaikenlaista” ”Ainoo, mitä mä haluisin nähdä, on se päivä, kun pääsen eläkkeelle.”. Jätskin kanssa tietysti, se muuten tykkää tiikerijätskistä.” ”Haista paska, jos sinne joku tulee, niin mä vedän turpaan
010 555 5273 Timo Iltanen Puh. 6/2023 Pelastustieto 57 ALANSA AMMATTILAISET Pelastustarvikkeet Paloja pelastusautot Saurus Oy Saunatie 5, 40900 Säynätsalo Puh. Voivalantie 26 C, 20780 Kaarina info@miltest.fi • 040 5464 243 www.miltest.fi Hengitysilmakompressorit myynti huolto varaosat ilma-analyysit ostamme ja myymme myös käytettyjä koneita Mittauslaitteet ja kompressorit . Tero Huovinen | 010 569 3670 Pekka Paananen | 010 569 3628 VEHOTRUCKS.FI Paloja pelastusautomyynti Laitehuollot Huoltajakoulutukset Jälleenmyynti 0405290849 /Kalle www.regu.fi Kunnossapito Varautuminen Säteilyturvallisuus LIIAN TUMMAA PAAHTOA. +358 50 4718305 info@sos-asu.com www.sos-asu.com/rescue SOS-Asu Ky Koivulantie 4 90450 KEMPELE Pelastamisen ammattilaisille RESCA RESCARI OY www.rescari.fi • 040 5950 164 Pelastustarvikkeet Kuivapukujen testauslaitteistot kemikaalipuvuille sukelluspuvuille pintapelastuspuvuille pelastuspuvuille Myös räätälöitynä kohteeseen. 010 555 5299 sähköposti: etunimi.sukunimi@scania.fi www.scania.fi Raskaat paloja pelastusajoneuvot PALOJA PELASTUSKALUSTON erikoisliike vuodesta 1967 Liipasintie 8, 70460 KUOPIO p. 010 616 1400 | www.saurus.fi SCANIA SUOMI OY, ERITYISMYYNTI Petri Surakka Puh. 017 264 7220 myynti@savonpalokalusto.fi www.savonpalokalusto.fi Palokunta-asut Työasut ensihoitoon, ensivasteeseen ja asemapalveluun Puh
58 Pelastustieto 6/2023 58 Pelastustieto 6/2023 Ensihoitoyliluutnantti Mikko Terho johtaa Rajavartiolaitoksen pintapelastusja ensihoitoryhmää.
Ahvenanmaan pohjoispuolella jäätävässä kelissä ja kovassa aallokossa sen lastitilaan. 6/2023 Pelastustieto 59 TAPASIMME Helikopteri on usein nopein. ”Luulen, että vastaus olisi tuolloin ollut, että parasta defusingia oli istunto työporukan kanssa Old Bank -pubin nurkkapöydässä. Eikä viranomaistenkaan puuhastelu asian ympärillä ota laantuakseen, sillä Viron ja Ruotsin onnettomuustutkintakeskusten meneillään olevan tutkinnan väliraportti julkaistiin viime tammikuussa. Jos parikymppiseltä tuoreelta pintapelastajalta olisi tuolloin kysytty, minkälaisia ajatuksia defusing herätti, niin vastaus tuskin olisi istuntoa mairitellut. Ajatus pintapelastajan ammatista kyti valmiiksi kesän aikana, kun hän työskenteli sukellusoppaana Kyproksella. Terho valittiin samana syksynä alkavalle pintapelastajakurssille, jonka yhteydessä hän opiskeli merivartijaksi. Estonian varjostama Rajavartiolaitoksen ensihoitoyliluutnantti Mikko Terho sai pintapelastajan tulikasteensa Estonian onnettomuudessa 1994. ”MEITÄ EI HETKAUTA MIKÄÄN” Tehtävän jälkeen pintapelastajille järjestettiin Suomen ensimmäinen defusing, jota oli pitämässä kriisipsykologi Salli Saari – hän oli äskettäin tuonut menetelmän maahan, Terho muistelee. Yön ensi-iskussa hän ei ollut, mutta viikon mittaisesta etsinnästä riitti osuus hänellekin. KIVIHIILILASTIN PÄÄLLÄ Terho oli valmistunut merivartijan jatkokurssilta, kun Herakles-Bulk -yhdistelmäalus joutui merihätään vuonna 2004. Siitä kysytään jokaisessa välissä, kuten tässäkin haastattelussa. Vastavalmistunut Terho oli etsimässä veden varaan joutuneita ihmisiä, kun autolautta Estonia upposi syksyllä 1994. Terho oli juuri opiskellut kuntohoitajaksi ja merivoimien sukeltajakurssin jälkeen hänen piti lukea vielä fysioterapeutin paperit. Teksti ja kuvat: Marko Partanen E lettiin vuotta 1993, kun Mikko Terho sai kuulla kaveriltaan, että Rajavartiolaitos haki Hesarin ilmoituksessa pintapelastajia koptereihinsa. Kun muut merivartijaopiskelijat lähtivät harjoitteluun laivalle, Terho ja pintapelastajakollegat lähtivät kopteriin. Tehtävän jälkeen Terho ei osannut kuvitellakaan, että Estoniasta tulee hänelle koko uran mittainen juttu. Eihän meitä nuoria miehiä pystynyt mikään hetkauttamaan.” Nykyään Terhon ajatukset defusingista ovat päinvastaiset. Hän ei silloin arvannut, että jälkipyykki seuraa häntä läpi uran
”Laskeskelin matkalla, että olemme nopeammin kohteessa kuin FinnHEMS 20.” Terho etsi matkalla käsiinsä monipotilastilanneoppaita, joista saattoi kerrata toimintamalleja, jos tilannejohto käskettäisiin hänelle. ”Onneksi niin ei käynyt, olisi ollut aika isot saappaat täytettäväksi.” OPETTAJAPAPERIEN KYTKYNÄ YAMK Terho aloitti opiskelut ammatilliseksi opettajaksi. Paikalle hälytettiin Rajavartioston kopterit Suomesta ja Ruotsista tehtävänään evakuoida proomun miehistö. Hän arvioi, että silloisen laajentumisen esteenä olivat Helsingin suorituskyvyltään pienempi kopterikanta ja se, että ensihoidon ei nähty kuuluvan Rajavartiolaitoksen perustehtäviin. Turussa työskentelevä henkilöstö opiskeli amk-pätevyyden, minkä silloinen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri hoitotason ensihoitajiltaan edellytti. Kelirikon aikaan vaikeisiin sääolosuhteisiin suunniteltu helikopteri on sinne mentäessä usein nopein menopeli”, Terho sanoo. ”Se on suunnitelma siltä varalta, että jonain päivänä en selviydy pintapelastajan tehtävästä. ”Meidän isoilla ja pelastusvinssein varustelluilla koptereilla pääsee kätevästi saaristoon, joka on rikkonainen ja laaja. Laskuvarjohyppääjiä kuljettanut lentokone oli pudonnut neljän kilometrin korkeudesta maahan, mutta osa hyppääjistä oli ehtinyt pelastautua hyppäämällä koneesta ulos. Rajavartiolaitoskin vakuuttui Turun tukikohdan hoitotason tarpeesta, vaikka samaa tarvetta ei Hangosta itään olevassa kapeammassa saaristossa huomattukaan. Sisällä sykkii patasydän. Ei ollut oikein tietoa, kuljenko ylös vai alas ja samalla pelkäsin, että jos vettyneen kivihiililastin pinta ei kanna ja uppoan lastin pohjalle.” Terho näki kuitenkin aluksen miehistöä seisomassa saman aineksen päällä, joten hän uskalsi edetä evakuoimaan heitä. Terho opiskeli ensin sairaanhoitajaksi ja pätevöitti itsensä ensihoitajaksi 30 opintopisteen lisäkoulutuksella. Hän arvelee, että pelkillä pintapelastajan papereilla, ei työvoimatoimiston luukulla kovin monta Rajavartiolaitoksen ensihoitajat kantavat asetta. Huhtikuussa 2014 Terho nousi Rajavartiolaitoksen kopterilla hälytystehtävälle, joka suuntautui Jämijärvelle. alkoi tulla vettä, ja lopulta alus alkoi upota. ”Siitä alkaen olen osaltani ajanut hoitotasoa myös Helsingin meripelastuskoptereihin”, ensihoitoyliluutnantti Mikko Terho sanoo. Nyt ikää on mittarissa 52 vuotta, ja se päivä saattaa hyvinkin tulla, sillä kuntotestit ovat vaativat”, Terho sanoo. Terho laskettiin proomun lastitilaan, joka oli täynnä raekooltaan nyrkin kokoista kivihiiltä. ”AJOIN HOITOTASOA MYÖS HELSINKIIN” Terveydenhuoltolaki oli juuri isketty pöytään, kun FinnHEMS 20:ssa huomattiin sen naapurissa, Rajavartiolaitoksen tukikohdassa oleva mahdollisuus. Tehtäviin kuuluvat myös rajavartijan työt.. 60 Pelastustieto 6/2023 TAPASIMME Porilaisuus ei lähde Mikko Terhosta, vaikka hänellä on työhuone Turussa ja Helsingissä. ENSIHOITAJA VALMISTAUTUI VASTUUSEEN Päätös Turussa aloitettavasta hoitotasosta ohjasi pintapelastajat koulunpenkille, myös Terhon. ”Proomun laidat olivat viisi metriä korkeat, enkä nähnyt horisonttia
”Opettajaopintojeni aikana opinto-ohjaaja sanoi, että minun kannattaisi opiskella sairaanhoitajan yamk-tutkinto, joka hoituisi meneillään olevien opintojen sivutuotteena.” Terho tarttui tietenkin täkyyn, mutta sai vähän ajan päästä kuulla, että yamk-tutkinto ei hoidukaan ihan siinä samalla, vaan ihan erillisenä opintokokonaisuutena. Kyky kehittää ja kehittyä kehityksen mukana. Hänen työnkuvaansa kuuluu edelleen raskas pintapelastustyö. HARRASTUKSET. 6/2023 Pelastustieto 61 Kurssi kutsui ja vaimo oli taas oikeassa. Raumalaiset ;-) TÄRKEIN OMINAISUUS PINTAPELASTAJAN TYÖSSÄ. Sain kriisija katastrofityön yamk-tutkinnon valmiiksi 2018.” Kun Terho tuli todistustensa kanssa kotiin, hänen vaimonsa sanoi heidän tyttärelleen, että: ”Mitäköhän isä seuraavaksi opiskelee?” Terho aavisteli, että kysymys oli osoitettu osittain myös hänelle ja vastasi siihen, että: ”En mitään.” Vaimo kuittasi vastauksen toteamalla: ”Katsotaanpa vain.” TRIAGEA JA OIVALLUKSIA Syksyllä 2018 Terho istui kopterissa matkalla Nauvoon. tehtävää ole tarjolla. Mökkeily. Pystyä toimimaan, kun on toiminnan aika. PERHE. Terho ja kiireellistä kuljetusta tarvitseva poika vinssattiin kopteriin. MIKÄ SAMMUTTAA. Rajavartiolaitoksen vartiolentolaivueen ensihoitoyliluutnantti, pintapelastusja ensihoitoryhmän johtaja Mikko Terho, 52v. MIKÄ SYTYTTÄÄ. Terho teki nopean triagen, joka vastasi hänen äsken saamaansa ennakkotietoa. Isompi moottorivene oli ajanut pienemmän moottoriveneen yli. Niin paksua vaatetta ei ole vielä keksitty, mikä siinä tilanteessa pitäisi lämpimänä. Minkälaista on yhdistää pintapelastajan ja ensihoitajan työ vinssivaijerin varassa ja aloittaa ensiarvio kovassa kelissä. Luokittelun yhteydessä ilmaantui kuitenkin yksi mutta: Turmassa ollut isä kysyi: ”Missä on tytär?” Pienen selvittelyn jälkeen onneksi ilmeni, että tytär ei ollut alun perinkään veneen kyydissä. Hänelle selvisi, että yliajetussa pienemmässä veneessä olivat olleet perheen isä, äiti ja poika, joka tarvitsi kiireellisen kuljetuksen sairaalaan. Seuraavaksi selvitetään, potilaiden määrä ja pidetään mielessä +1-sääntö. ”Annoin ohjeet vinssata minut takaisin muiden potilaiden avuksi, sillä partioveneessä ei ollut ensihoitajia. Nopeat KUKA JA MISTÄ. ”Se on yhtä soveltamista”, Terho vastaa nopeasti. ”Olisi varmaan lopulta ollut sama, mitä olisin siellä tehnyt. ”Kopterilla autettavilla on aina kylmä, joka iskee viimeistään silloin, kun helikopteri tulee yläpuolelle ja alkaa työntää voimakkaasti ilmavirtaa alaspäin. Kopteri, jossa sattumalta oli tuolloin toinenkin ensihoitaja, suuntasi Tyksiin.” Tehtävän jälkeen Terho löysi motivaation hakeutua ensihoidon kenttäjohtajakurssille. Jos hän olisi tavannut jonkun miehistön jäsenen, niin kukaan ei olisi kuitenkaan ymmärtänyt häntä eikä hän heitä. Vaimo ja kaksi lasta sekä suomenlapinkoira. Olemme monesti paikalla ensimmäisenä, ja moneen paikkaan kukaan muu ei ole edes tulossa.”. ”JOSKUS ON HOIDETTAVA VAIN LOGISTIIKKA” Terho on Rajavartiolaitoksen vartiolentolaivueen pintapelastusja ensihoitoryhmän johtaja. Niitä en voi asiassa kylliksi kiittää.” Kenttäjohtajakurssi kutsui ja vaimo oli taas oikeassa. Hypotermian ja paleltumisen mahdollisuus on hyvin ilmeinen.” Lopulta päätetään, hoidetaanko potilasta kohteessa vai aloitetaanko nopea evakuointi. ”Työnantaja, koulut ja perhe kuuluvat kolmikantaan, josta olen aina saanut tukea opintoihini. ”Tiesin siellä olevan monipotilastilanteen, mutta radioliikenne oli sen verran epäselvää, että potilaiden määrästä ei ollut minkäänlaista arviota.” Terho vinssattiin alas turmaveneeseen, johon oli kiinnittäytyneenä ensimmäisenä paikalle ehtinyt Rajavartiolaitoksen partiovene. Urheilu ja kirjoittaminen. ”Olin kuitenkin jo yamk-opinnoissakin niin pitkällä, että päätin viedä nekin loppuun. ”Joskus tilanne tulee niin pahasti syliin, että on hoidettava vain logistiikka, eikä paikoilleen voi jäädä arpomaan.” ”OLI SAMA, MITÄ OLISIN TEHNYT” Kerran Terho asteli keskellä merta olevan venäläisen rahtialuksen pimeässä ruumassa, minne Virve-radio ei kuulunut. Porist, mut asuu Turus ja käy töis Vantaal. Potilaiden määrä ja se, että päästäänkö kohteelta nopeasti sairaalaan, määrittävät tilannetta paljon, Terho luettelee. Ensimmäisenä arvioidaan, pysyykö onnettomuusvene pinnalla ja selvitetään oma työturvallisuus, sillä pintapelastajatkin haluavat töistä terveenä kotiin
”Olemme onnistuneet paikkaamaan viennin menetystä kotimaisella tuotannolla. Huollon varmuus on toiminnassa tärkeää ja siihen mekin olemme panostaneet merkittävästi. 62 Pelastustieto 6/2023 KALUSTO T oimitusjohtaja Juhani Härkösellä on jo yli 30 vuoden kokemus pelastusajoneuvovalmistuksesta. ”Paikalliset toimijat pärjäävätkin hyvin. Lähi-itä on ollut yksi kohde ja Abu Dhabiin saatiinkin jo päänavaus. Vuosikymmeniä kestäneen perheyhtiöomistuksen jälkeen omistajana on kolmisen vuotta ollut pörssiyhtiö. Kilpailu on hyvä asia, mutta epätervettä se ei saa olla.” ”Hyvässä tarjouskyselyssä otetaan huomioon koko elinkaareen vaikuttavia tekijöitä.” TEHOKKUUDESTA HUOLEHDITTAVA Jotta tuotteet pysyvät myös hinnaltaan kilpailukykyisinä, pitää toiminnan tehokkuudesta pitää huolta. Toimitusjohtaja Juhani Härkönen esittelee yhtä huollettavana olevaa vihreää pelastusajoneuvoa.. Liikevaihto kaksinkertaistui 20 miljoonaan euroon vuoteen 2020 mennessä, henkilöstön määrä lisääntyi 50:stä 70:een työntekijään. Uusia autoja aletaan nyt valmistaa Säynätsalossa. Helsinkiin tehtiin kauppa 15 ajoneuvosta ja lisäksi valmistimme ajoneuvoja Puolustusvoimille”, hän sanoo. Hintakilpailu vaikuttaa, mutta Juhani Härkösen mukaan Saurus on tehnyt strategisen päätöksen, että hintasotaan yritys ei lähde. Viennistä tuli yrityksen kasvun moottori 2010-luvulla. Kun Aasiaan meni parhaimmillaan parikymmentä ajoneuvoa vuodessa, määrä romahti totaalisesti. Menestyäkseen siinä pitää tuntea asiakkaiden tarpeet, ja myös huoltovarmuus on tärkeää. ”Koronaja sotavuodet ovat olleet vaikeita, mutta onneksi olemme pärjänneet.” Erityisesti Aasian-viennissä tapahtui suuri notkahdus. Pari viime vuotta ovat olleet haastavia tuotannolle, mutta yritys on selvinnyt vaikeista vuosista esimerkiksi ilman henkilöstön lomautuksia. Myönteisempää alkaa näkyä myös Kiinasta, jossa aletaan vähitellen muuttaa protektionistista toimintatapaa. KILPAILU ON KOVAA Kilpailu markkinoilla on kovaa. Teksti ja kuva: Esa Aalto Uusissa huoltotiloissa tehdään vuosittain perushuolto noin 60 punaiselle ja vihreälle pelastusajoneuvolle. Se vaatii toki myös voimavaroja.” Puolainen ajoneuvovalmistaja on pyrkinyt voimakkaasti myös Suomen markkinoille. ”Haluamme tehdä pelastusajoneuvoja myös tulevaisuudessa. Aasian-viennin notkahdukselle on etsitty uusia kohteita. Kilpailussa hävinnyt puolalaisvalmistaja valitti pari kertaa markkinaoikeuteen ja kolmannella kerralla yritys ei enää ollut mukana tarjouskilpailussa. Nyt sen nimi on KH Group Oyj. Viimeisimpänä Itä-Suomen laitosten yhteishankintaan, jota hoiti kuntien hankintayhtiö Sansia. ”Nyt onkin etsikkoaika saada vienti taas entiseen vauhtiin”, Härkönen sanoo. ”Myös Afrikkaa olemme tarkastelleet, mutta erityisesti Etelä-Amerikasta odotamme merkittävää vientikohdetta ja päänavausta lähiaikoina”, Härkönen kertoo. Säynätsalon tehtaalla on parhaillaan menossa kehi40 vuotta on pärjätty Pelastusajoneuvoja on valmistettu Säynätsalossa 40 vuotta. Tänä vuonna sinne menee kaksi ajoneuvoa
Osa konsernia on Nordic Rescue Group, joka omistaa muun muassa Säynätsalossa pelastusajoneuvoja valmistavan Saurus Oy:n. Tule tapaamaan kollegoitasi yritystuvallisuuden eri sektoreilta, kartuta tietojasi ja kasvata ammatillista verkostoasi! Kansallinen turvallisuus ja elinkeinoelämä • Avauspuheenvuoro Jarno Limnéll, kansanedustaja • Uudistettu Yhteiskunnan turvallisuusstrategia Turvallisuuskomitean sihteeristö • Turvallisuus rakennetaan yhdessä – turvallisuusjohtamisen mahdollisuudet muuttuvassa turvallisuusympäristössä Tiina Ranta, turvallisuusjohtaja, Eduskunta Monikulmainen yritysturvallisuus • Suurteollisuusalueen turvallisuusjärjestelmät, niiden integrointi ja sovittaminen lainsäädäntöön, yritysten oma varautuminen ja jatkuvuudenhallinta Jussi Lång, turvallisuuden kehittämispäällikkö, KIP Service Oy • Digitaalinen turvallisuus osana turvallisuusjohtamista Tomi Kangas, turvallisuusja johtamisjärjestelmäosaston apulaisjohtaja, Väylävirasto • Turvallisuusjohtaminen lentoasemaympäristössä Ari Kumara, Vice President, Finavia Corporation/Security Jatkuvuudenhallinta kompleksisessa toimintaympäristössä • Huoltovarma Suomi -paneelikeskustelu Mats Fagerström, Chief Security officer, Helen Oy Petri Käyhkö, Senior Manager, Team leader, Corporate Security, Kesko Atte Kokkinen, varautumiskoordinaattori, Huoltovarmuuskeskus • Onnettomuus-case, (julkaistaan myöhemmin) Yhtäaikaiset ohjelmat A–D A ”Going from Chaos to Control” – Why future Crisis Management must be built on simplicity Mats Bohman, Senior Advisor, Murphy Solution B Tulityökurssinjohtajien teemapaja C Miten työsuojelu voisi toimia yrityksen kriisinhallinnan tukena. ”Keskusteluja on käyty ja piirustuslaudalla sellaista on hahmoteltu. Näin ajoneuvot valmistuvat optimaalisimmassa ajassa.” Tämä koskee myös puolenkymmentä pääalihankkijaa, jotka ovat Härkösen mukaan elintärkeitä yritystoiminnassa. ”Strategian isosta kuvasta huolimatta, lähtökohta on saada yritys menestymään mahdollisimman hyvin.” ”Tällä hetkellä pelastusajoneuvovalmistus istuu hyvin yrityksen ydintoimintaan”, Lauri Veijalainen sanoo. Nyt tavoitteena on lisätä yhtiön omistaja-arvoa. Ensisijaisesti tavoitteena on tuloksen ja kannattavuuden parantaminen. Yritysturvallisuusfoorumi tuo yhteen turvallisuusalan asiantuntijat ajankohtaisten aiheiden äärelle. KH Groupin toimitusjohtaja Lauri Veijalainen sanoo, että pelastusajoneuvovalmistus sopii hyvin myös uuteen strategiaan ja toimintaa kehitetään sen perusteella. Tarvitsemme sellaisen valmistukseen kumppaneita ja kokonaisuutta haarukoidaan ulkomailta.” Hän ei usko, että kotimaiseen käyttöön sähköpaloautoa ihan äkkiä tulisi. Strategiassa myös todetaan, että liiketoiminta keskittyy maanrakennuskaluston ympärille. D Vierailu Välimeren arkeologiseen museoon – Poikkeustilanteisiin varautuminen sekä museoon tutustuminen tohtori Kenneth Silver, intendentti, Medelhavsmuseet (suomenkielinen esitys) yritysturvallisuusfoorumi.fi YTF_Pelastustieto_88x225_6-2023.indd 1 YTF_Pelastustieto_88x225_6-2023.indd 1 20.9.2023 17.16.01 20.9.2023 17.16.01 tyshanke, jossa tuotantoa virtaviivaistetaan. Myös ajoneuvojen tekniikka kehittyy ja Härkönen sanoo, että sähkökäyttöinen pelastusajoneuvo näkee päivänvalon lähitulevaisuudessa myös Sauruksella. Aikaisemmin pääomasijoitusyhtiönä toiminut Sievi Capital muutti tänä vuonna nimensä KH Group Oyj:ksi ja samalla monialakonserniksi muuttunut yritys uusi strategiaansa. Kannattavuus on tärkeintä. ”Taloudellisesti toiminta on kehittynyt hyvin ja esimerkiksi toinen vuosineljännes oli tänä vuonna oikein hyvä.” ”Katsomme toki erilaisia vaihtoehtoja jatkossa ja kehitämme toimintaa. ”Tehostetaan tilaus-toimitusketjua ja vältetään kapeikkoja. Tilauskanta näyttää tällä hetkellä suotuisalta.” ”Päätehtävä on luoda pohjaa sille, että toiminta on mahdollisimman kannattavaa”, Veijalainen vastaa kysymykseen, onko tavoitteena trimmata pelastusajoneuvovalmistus niin hyvään kuntoon, että se on hyvää kauppatavaraa. Meillä välimatkat ja olosuhteet ovat sellaiset, että täällä toimintavarmuus huomioiden pelastustehtäviin ajellaan jatkossakin polttomoottorikäyttöisellä pelastusajoneuvolla. 2023 Silja Serenade Helsinki–Tukholma–Helsinki Keskinäisriippuvainen turvallisuus – miten hallita kokonaisuutta moninaisten uhkien edessä. Kun keskitytään olennaiseen eikä rönsyllä ja ollaan kustannustietoisia, uskoo Juhani Härkönen, että yritys pärjää. 6/2023 Pelastustieto 63 KALUSTO Yritysturvallisuusfoorumi 15.–17.11
ALANSA AMMATTILAISET Olemme tottuneet siihen, että hädän hetkellä palokunta rientää apuun. Budjettialijäämien yhteenlaskettu summa lienee miljardiluokkaa. Näin on tapahtunutkin, mutta korjattavaa velkaa on runsaasti, erityisesti runsasväkisimpien kaupunkien ympäristössä. Vaatimus riippuu onnettomuuden sijainnista – mitä enemmän on rakennuksia ja ihmisiä, sitä nopeammin palokunnan on tultava paikalle. Mikäli puute on huomattava, voi aluehallintovirasto määrätä sen korjattavaksi. Sisäministeriöllä on käynnissä hanke toimintavalmiuden suunnitteluohjeen päivittämiseksi. Puoliaan on pidettävä määrätietoisesti ja paperit on oltava järjestyksessä. Vastaavassa ongelmatilanteessa oleva poliisi järjesti hiljattain näyttävän valtakunnallisen lobbauskampanjan omien resurssiensa saamiseksi tasolle, jolla se voi hoitaa tehtäviään vaatimusten mukaisesti. 64 Pelastustieto 6/2023 Nopea apu ei tule itsestään Korjattavaa velkaa on runsaasti. Siitäkin huolimatta, että korjattavaa jää tuskaisen paljon. Silloin toimintavalmiuden suunnitteluohje ja palvelutasopäätös on syytä kaivaa pelastusjohtajan pöytälaatikosta, sillä lukkarinrakkaudella pelastustoimen palveluita ei enää rahoiteta. Muutoin pelastustoimen ylpeydenaihe rapistuu: apua joutuu odottamaan niin kauan, ettei sillä ole enää merkitystä.. Hyvinvointialueiden taloudesta on alkanut tihkua julkisuuteen ensimmäisiä madonlukuja. Hanketyössä on mukana henkilöitä pelastustoimen eri organisaatioista: pelastuslaitoksista, Pelastusopistosta ja aluehallintovirastoista. Olisiko syytä ottaa mallia. LINTUSPERSPEKTIIVISTÄ Sampsa Lintunen on pelastusylitarkastaja Etelä-Suomen aluehallinto virastossa. Nopean avun järjestämisen takalauta on pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje. Euro lähtee jatkossa hyvinvointialueen kirstusta vain soikeana. Koska vaatimusten täyttäminen on ollut vaikeaa, on alan sisältä tuotu ajoittain esille mielipiteitä, että nykyiset toimintavalmiuden aikavaatimukset ovat liian tiukkoja ja epätarkoituksenmukaisia. Moneen muuhun yhteiskunnan palveluun nähden vieläpä nopeasti. Miksi julkisen palvelun tuottaja haluaa tuottaa heikompaa palvelua kuin on lakiin tai ohjeisiin kirjattu. Esityksiä on tullut myös niiden höllentämiseksi. Suomessa on paljon sellaisia alueita, joissa apu ei ennätä paikalle toimintavalmiuden suunnitteluohjeen mukaisesti. Nykyisen ohjeen mukaisesti järjestettynä nopein apu ei ole aina siellä, missä sille on eniten tarvitsijoita, minkä vuoksi päivittäminen on paikallaan. On tärkeää pitää kuitenkin huolta siitä, ettei päivitystyössä leikata oman toimialamme toimintaedellytyksiä löysäämällä toimintavalmiusvaatimuksia kategorisesti. Se asettaa valtakunnalliset rajat sille, kuinka nopeasti palokunnan on saavuttava onnettomuuspaikalle. Tilanne on erikoinen. Kun niukkuutta jaetaan, ovat myös pelastustoimen palvelut juustohöylän tähtäimessä
??????-????????. ????????. ????????. Erikoislaukku Oy – Specialbags Ltd Kotimaiset tuotteet ammattikäyttöön Kysy tarjous! • varustelaukut • reput • ensihoitolaukut • suojat • vesitiiviit suojat • kantolaitteet • tuotekehitys ja mallisuunnittelu Teemme erikoisia laukkuja. ?????-???????. Teollisuuskatu 3, 32200 Loimaa +358 2 7692 800 erikoislaukku@specialbag.net www.specialbag.net Väestönsuojat ja vss-varusteet Lemuntie 7 A, 00510 HELSINKI www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Alkusammutuskoulutus FIREBOX KOULUTUSLAITE Oy Interenergy Ltd PRESSO CENTER Puh.(019)340451 Fax.(019)340460 www.suomenpelastuskeskus.fi. radiolaitteistot • VIRVE/GNSS sisäkuuluvuusratkaisut PETO tilanne-/johtokeskusjärjestelmä hälyttämiseen, tilanteenseurantaan, viestintään ja laitevalvontaan Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet ?????????????????. 6/2023 Pelastustieto 65 ALANSA AMMATTILAISET Hälytysja viestintälaitteet Valovoimaisin varoitusvalaisin www.standby.eu L56 2C Hälytysja viestintälaitteet HÄLYTYSAJONEUVOT Hälytysja komentovahvistimet Tehokaiuttimet Valopaneelit Integroidut valoratkaisut Vilkkumajakat Ruuhkavilkut LED-valot VÄESTÖNSUOJELU Suurtehohälyttimet Myynti: 050 5499 661 . ??????????. sähköposti:sarco@sarco.fi www.sarco.fi | puh. HÄLYTYSja VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaativaan ammattikäyttöön • • SNP statusja navigointiohjelmistot • YLLI VIRVE-liitäntäyksiköt ja DisplayAlert & SALSA asemahälytysohjelmistot • SKL statuslähettimet ja GARMINälynavigaattorit • TEHO-ULVO väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRA äänija valohälyttimet • TETRA/VHF/LTE ym. ??????. (09) 777 1500 Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. ?????????–???????????????????. ??????????. ?????????????????. ??????. (03) 630 830 www.elektro-arola.
Hänen mukaansa sekä koulutettavat että kouluttajat ovat ammattilaisia eikä heitä tarvitse perusasioissa neuvoa. ”Tavoitteenani oli tehdä koulutuksesta tasalaatuisempaa ja huomioita kurssin flow’sta. Luonnon helmaan oppimaan ja liikkumaan tulleet henkilöt ovat kerta toisensa jälkeen antaneet leireistä kiitettävää palautetta. En ole kuullut vastaavasta aiemmin. ”Esitin ehdotuksia lähinnä tarkkailijoiden ja kouluttajien sijoittumisesta, debriefingistä sekä opetusmetodeista.” Myöskään koulutettavien simulaatiotoimintaan Kettunen ei puuttunut ollenkaan. Tapahtuman järjestäjät eivät tyytyneet pelkkiin kiitoksiin, vaan halusivat kehittää tapahtumaansa entisestään. Kokemus oli mielenkiintoinen.” Teksti: Marko Partanen Kuvat: Dimitri Lisitsyn Emergency Medical Campin järjestäjä ei halua tuudittautua erinomaiseen palautteeseen, vaan kehittää toimintaa entisestään. ”Kouluttajat ovat tykänneet, sillä monesti he eivät saa palautetta ollenkaan. Jukka Kettunen arvioi EMC Olhavassa simulaatiorastien kulkua.. ”Toimeksianto oli mielenkiintoinen. Siksi tehtävä muokkautuukin leirin edetessä”, Kettunen sanoo. 66 Pelastustieto 6/2023 ENSIHOITO T erveydenhuollon ammattilaisille suunnattu Emergency Medicine Camp -koulutusleiri on järjestetty viisi kertaa, kolmesti Repovedellä ja kahdesti Pyhällä. Kettusen tehtävä oli seurata simulaatiorasteja ja antaa niistä palautetta kouluttajille ja löytää kohtia, miten opetustilannetta voitaisiin parantaa. OPETUSTILANTEITA PAREMMIKSI EMC:n konseptissa osallistujat saavat koulutusta neljällä simulaatiorastilla ja luenEmergency Medicine Camp Kiitettävä palaute ei riitä noilla, minkä lisäksi he harrastavat luontoaktiviteetteja. He pyysivät ammattikouluttaja Jukka Kettusen arvioimaan, miten koulutustilanteita voitaisiin entisestään parantaa. He sanovat, että on vaikea itse nähdä, miten oma koulutus menee.” Kettunen ei puuttunut juurikaan koulutuksen sisältöön, oikeastaan vain silloin, jos hän arvioi, että sitä olisi hyvä yksinkertaistaa
Nyt Sipoon uudelle pelastusasemalle hankittiin myös Hygion A40 Medi -otsonointikaappi, kertoo Hygienia-vastuualueen ensihoitaja Sonja Marin-Summanen ItäUudenmaan Pelastuslaitokselta. Kuvassa vasemmalla Peter Rantanen ja oikealla Esa Isojärvi.. Vaatteiden ja varusteiden puhdistus voidaan vesipesun jälkeen tehdä nopeasti omalla asemalla, ja puhdistuksesta voi jokainen palomies huolehtia itse niin usein kuin haluaa. Hygio auttaa hillitsemään palomiesten työperäistä syöpäriskiä MAINOS Hygio-desinfiointikaappi on tutkitusti tehokas ja edullinen tapa pitää huolta palomiesten työterveydestä ja -turvallisuudesta. Työntekijät altistuvat tehtävissään useille epäpuhtauksille, kuten PAHyhdisteille, asbestikuiduille ja mikrobiologisille epäpuhtauksille. Olemme saaneet sillä nopeasti ja kätevästi desinfioitua ja raikastettua monenlaisia välineitä ja varusteita. Henkilöstö on kokenut sen käytön helpoksi. Jotta PAH-yhdisteet saadaan poistettua mahdollisimman tehokkaasti, on tärkeää, että palotakit pestään mahdollisimman pian käytön jälkeen. – Meillä on ollut Porvoon pelastusasemalla käytössä Hygion otsonointikaappi. Lisäksi uudessa Hygio a40 Medi UVC -kaapissa on mahdollisuus desinfioida myös elektronisia laitteita. Lisätiedot: Pille Männik, +358 44 7928 400, mannik.pille@hygio.fi Jenna Metsänperä, +358 40 8473 298, jenna.metsanpera@hygio.fi Hygio on osa Sipoon uuden pelastusaseman varustusta. Hygio poistaa jopa 80 % PAHyhdisteistä Hygio-kaappi on tehokas ja turvallinen tapa poistaa palovaatteista ja -varusteista suurin osa haitallisista yhdisteistä. Tyytyväisiä käyttäjiä sekä pelastuksessa että ensihoidossa Monella pelastuslaitoksella on käytössään Hygio-otsonointikaappeja ja käyttökokemukset ovat olleet hyviä. Se on helposti hankittavissa jokaiselle paloja pelastuslaitokselle, ja ohjelmat ovat kilpaileviin puhdistusmenetelmiin nähden nopeita ja helppoja käyttää. TTL:n ja VTT:n yhteisen tutkimuksen mukaan Hygiossa tehtävä otsonointi puhdistaa noin 80 % vaatteisiin jääneistä vaarallisista PAHyhdisteistä. Kun takki on vesipesty ja siitä on puhdistettu näkyvä lika, se on valmis hygioitavaksi. Hygio on käytännössä toimivaksi todettu Hygio on tutkimuksissa osoittautunut tehokkaaksi, edulliseksi, turvalliseksi ja helppokäyttöiseksi puhdistusmenetelmäksi. Palomiehen työ on tutkimuksin todettu yhdeksi syöpäalttiimmista ammateista. Koska ihon kautta tapahtuva altistus on merkittävä osa PAH-yhdisteisiin liittyvästä kokonaisaltistuksesta, sammutusvarusteet tulisi puhdistaa huolellisesti ja tehokkaasti välittömästi käytön jälkeen
Työnantajan vahvuuksiksi tunnistettiin kalusto ja henkilökohtaiset varusteet, infrastruktuuri (asemaverkosto) sekä vaikutusja kehitysmahdollisuudet (pääkouluttajajärjestelmä, koulutusmyönteisyys). Palontutkinta on säädetty pelastuslaissa (379/2011), joten se on jokaisen pelastuslaitoksen lakisääteinen tehtävä. TOOM, NIKO: Työhyvinvoinnin johtaminen pelastustoimessa: työhyvinvointielementtien selvitys Keski-Suomessa urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305098736 Tässä tutkimuksellisessa opinnäytetyössä oli tarkoituksena käynnistää työhyvinvointidialogi pelastajien ja päällystön kesken Keski-Suomen pelastuslaitoksella. Opinnäytetyö rajattiin selkeästi tässä kyselytutkimuksessa rakennuspaloihin niissä esiintyvien henkilöja omaisuusvahinkojen suuruuden vuoksi muihin paloihin verrattuna. Jotta laadukas dokumentointi muodostuisi jatkossa kaikissa pelastuslaitoksissa käytänteeksi, tulisi tämän opinnäytetyön pohjalta laadittua materiaalia kehittää jatkossa ja tuottaa uusi tutkimus käytänteiden jalkautumisesta. Negatiivisesti vaikuttavat johtaminen ja viestintä, ensihoito sekä heittovuorot asemien välillä. Työ toteutettiin tutkimuksellisena opinnäytetyönä. Näin ollen otanta oli 20 pelastajaa, joiden ikäjakauma oli 24–63 vuotta. Kyselyssä selvitettiin, mitä kalustoa pelastuslaitokset käyttävät ja kuinka hyvin työntekijät osaavat niitä hyödyntää sekä onko heille annettu työnantajan puolesta riittävä koulutus alkuvaiheen dokumentointia ajatellen. Dialogin toteuttamiseksi tavoitteena oli selvittää haastattelututkimuksen keinoin kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä hyödyntäen ne elementit, jotka vaikuttavat pelastajien kokemaan työhyvinvointiin, antaa aiheille taustoja avartava viitekehys sekä työhyvinvoinnin johtamisprosesseja tukeva tilastointi. Vastauksien analyysin pohjalta esitettiin kehittämisehdotukset. Jokaiselle esitettiin 18 kysymystä, joten haastatteluaineisto sisältää 360 vastausta. Kohderyhmä tavoitettiin suunnitellusti, eli yksikään haastateltava ei kieltäytynyt haastattelusta. Opinnäytetyön tilaajana toimi Palosuojelurahaston rahoittaman hankkeen työryhmä. Anna vinkki valmistuneesta opinnäytetyöstä osoitteeseen toimitus@pelastustieto.fi. Tutkimusmenetelmien yhteenvedon keskeisin havainto on työhyvinvointielementtien epätasainen, mutta johdonmukainen jakautuminen. Pelastuslaitosten toimintaa on syytä yhdenmukaistaa, jolloin sitä voidaan mitata ja tutkia tarkemmin sekä kansalaisten oikeusturvan että yhdenvertaisen kohtelun näkökulmasta. Työhyvinvoinnin johtaminen pelastustoimessa Työn tavoitteena oli selvittää pelastuslaitosten nykytila, eroavuudet ja haasteet dokumentoinnissa sekä tuottaa kehitysehdotukset kyselytutkimuksella, jossa selvitettiin pelastuslaitosten nykytilannetta alkuvaiheen palopaikan dokumentoinnissa, toimintamallien eroavaisuuksia sekä kehitysehdotuksia. Kehityskohteiksi tunnistettiin palkkaus (kokonaispalkka), ensihoito, henkilöstöresurssit sekä monitoimiyksiköt. Ensivaiheen dokumentointi palopaikoilla KANGAS, JARKKO: Ensivaiheen dokumentointi palopaikoilla: pelastuslaitosten nykytilanne, haasteet ja kehitysehdotukset urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305108906 Opinnäytetyön aiheena oli tehdä kyselytutkimus Suomen pelastuslaitoksille rakennuspalopaikoilla tehtävästä alkuvaiheen dokumentoinnista. Kvalitatiivinen analyysi tunnisti haastatteluaineistosta 461 työhyvinvointielementtiä, jotka olivat jäsenneltävissä 22 vastauskategoriaan. Tutkimuksen mukaan Keski-Suomessa pelastajien kokemaan työhyvinvointiin vaikuttavat positiivisesti työyhteisö, työaika, työpaikkaliikunta sekä vaikutusja kehitysmahdollisuudet. Kvantitatiivisessa analyysissä haettiin relevantteja suhteita esitettyjen kysymysten ja tunnistettujen vastauskategorioiden välillä. Pelastusalan opinnäytteet löydät osoitteesta peo.verkkokirjasto.fi ja ensihoidon sekä muut opinnäytteet osoitteesta theseus.fi. Kuvakaappaus opinnäytetyöstä, kuva 14 .. Varianssin vahvistamiseksi valittiin yksi haastateltava jokaiselta asemalta ja jaoksesta. Onko pelastuslaitoksellanne kirjalliset ohjeet kuvauskaluston käyttöön. 68 Pelastustieto 6/2023 OPINNÄYTTEITÄ Julkaisemme palstalla tiivistelmiä pelastusja ensihoitoalaa koskevista opinnäytetöistä. Kohderyhmä oli Keski-Suomen pelastuslaitoksen 24/7-asemilla työskentelevät pelastajat
Vastaajat olivat valmistuneet vuosina 2005–2022, ja sen jälkeen he olivat työskennelleet ambulanssissa. joka toimitettiin kaikille Suomen pelastustoimen alueille ja pelastuslaitoksille. Vastauksista keskustellessa teoreettisena viitekehyksenä käytettiin Antonovskyn (2005) kontekstin tajun teoriaa. 20 henkilöä vastasi kyselylomakkeen kaikkiin kysymyksiin, ja vain heidän vastauksensa analysoitiin. Haastattelulla saatiin selville, miten pelastustoiminta on järjestetty Ranskassa, millaisia johtamistasoja siellä on käytössä, kuinka tehtävien johtamissuhteet muodostuvat sekä sen, kuinka Ranskassa mahdollisesti seurataan ja arvioidaan pelastustoiminnanjohtajien osaamista.. SALMINEN, MELINDA, SJÖSTRÖM, VILMA: Varför väljer förstavårdare att sluta arbeta i ambulansen. Näitä määritelmiä voidaan käyttää tulevaisuudessa. Lisäksi pureuduttiin tarkemmin kolmen eri onnettomuustyypin osalta pelastusryhmänsekä pelastusjoukkueenjohtajan toimintaan. Opinnäytetyötä sekä kyselytutkimuksen tuloksia luettaessa on huomioitava, että kysely tehtiin keväällä 2022 ennen hyvinvointialueuudistuksen voimaantuloa. PIETILÄ, AKU; SALMENOJA, JIRI: Pelastusryhmänja pelastusjoukkueenjohtajan suorituskykyvaatimukset. :En kvalitativ enkätstudie riktad till Arcada alumner theseus.fi/handle/10024/794501 Mitkä tekijät johtavat siihen, että ensihoitajat, tässä tapauksessa erityisesti ammattikorkeakoulu Arcadan ensihoidon alumnit, haluavat jättää ensihoitajan ambulanssityön, johon he ovat opiskelleet neljä vuotta. Opinnäytetyöhön kertyi tietoa johtamisen ja pelastustoiminnan kirjoista, pelastustoimen eri toimijoiden tuottamista ohjeista, lainsäädännöstä, pelastustoimen onnettomuusrekisteri PRONTOsta, opinnäytetöistä, artikkeleista sekä Pelastusopiston opetusmateriaaleista. Kirjallisuuskatsauksen myötä laadittiin kolmelle eri onnettomuustyypille määritelmät. Aluehallintovirastojen pelastustoimen valvonta nähtiin paikoin myös pintapuoleisena ja liiaksi yksityiskohtiin keskittyvänä suuren kokonaisuuden katsomisen sijaan. Syvällisemmän story completion -tutkimusosion tulosten mukaan työmäärä on ylivoimaisesti useimmin mainittu syy siihen, miksi ensihoitajat pohtivat ambulanssityöskentelyn lopettamista. Opinnäytetyössä käsiteltiin johtamista yleisellä tasolla ja johtamista pelastustoiminnassa. Tutkimukseen vastasi 22 henkilöä, joista miehiä oli 55 ja naisia 45 prosenttia. Aluehallintovirasto halusi osana pelastustoimen valvonnan kehittämisen projektiaan selvittää, mitä valvottavalla taholla eli pelastustoimen alueilla ja pelastuslaitoksilla on sanottavana valvonnan nykytilasta. Kyselytutkimuksen tavoitteena oli mahdollistaa pelastuslaitosten palvelutason valvontaa koskevien mielipiteiden ja näkökulmien esiintuominen sekä edesauttaa pelastuslaitosten ja aluehallintovirastojen yhteistyön kehittämistä tulevaisuudessa. Vastaukset analysoitiin Jakobsenin (2012) sisällönanalyysimallilla. Tämä näkyy sekä saaduissa kyselyvastauksissa että itse opinnäytetyössä. Kyselytutkimus kohdennettiin erityisesti niille henkilöille, jotka ovat olleet mukana aluehallintoviraston pelastustoimen valvontaprosesseissa. urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305068056 Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa kolmelle onnettomuustyypille valtakunnalliset geneeriset määritelmät pelastusryhmänja pelastusjoukkueenjohtajan suorituskykyvaatimuksiin. Opinnäytetyössä sivuttiin myös näitä isomman pelastusmuodostelman johtamista, jotta lukijalle muodostuu selkeä kuva pelastustoiminnan johtamisen kokonaisuudesta jokaisella johtamistasolla. Nämä onnettomuustyypit ovat rakennuspalo, tieliikenneonnettomuus sekä vaarallisten aineiden onnettomuus. Opinnäytetyön kvalitatiivisen kyselytutkimuksen avulla selvitettiin, mitkä tekijät nousevat eniten esiin alanvaihdon yhteydessä. 6/2023 Pelastustieto 69 OPINNÄYTTEITÄ Pelastusryhmänja pelastusjoukkueenjohtajan suorituskykyvaatimukset Pelastustoimen alueellinen näkökulma aluehallintovirastojen pelastustoimen valvontaan POHJOSAHO, SONJA: Pelastustoimen alueellinen näkökulma aluehallintovirastojen pelastustoimen valvontaan: kyselytutkimus pelastustoimen alueille ja pelastuslaitoksille keväällä 2022 urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305098694 Prosesseja ja toimintoja kehittämään ryhdyttäessä tulee selvittää, mikä nykyisissä toiminnoissa on toimivaa ja mikä ei. Muina syinä mainittiin johdon vähäinen tuki, toipumisajan puute, kokemus ensihoitajan arvostuksen puutteesta, työmäärään nähden riittämätön korvaus sekä lisääntynyt ensihoitajiin kohdistuva väkivallan uhka. Kysely rakennettiin Trostin ja Hultåkerin (2017) mallin mukaan standardoiduille kysymyksille ja syvällisemmin asiaa selvitettiin story completion -menetelmällä. Näiden tietojen tarpeesta luotiin kyselytutkimus, Miksi ensihoitajat päättävät lopettaa työskentelyn ambulanssissa. Saatujen vastausten ja niistä analysoitavien tulosten avulla on myös aluehallintovirastojen pelastustoimen valvontaa mahdollista kehittää. Kyselytutkimuksen tuloksissa oli nähtävissä, että aluehallintovirastojen pelastustoimen valvontaan sekä sen kehittämiseen suhtaudutaan pääosin myönteisesti ja kehitystä myös toivotaan. Lisäksi opinnäytetyön aikana haasteltiin Ranskassa pelastustoiminnassa mukana ollutta palomiestä
Kunnan keskustaajaman laidalla olleen yksikerroksisen rakennuksen rakennusala oli 360 m2, josta yhdistetty kokoontumisja myymälätila käsitti 290 m2. Kun he saivat oven auki, he kohtasivat täyden palon. Hätäilmoituksen mukaan rakennuksessa oli syttynyt tulipalo ja tapahtui räjähdyksiä. Sakea ja kuuma savu täytti porraskäytävän neljänteen kerrokseen saakka. Hän sai puristusvamman käsivarteensa ja palovammoja kämmeniinsä. Yksikönjohtaja toi jakoliittimen ja ohi kulkiessaan sanoi: ”Ei vielä avata ovea”. Palon sytytti todennäköisesti ukonilmasta johtunut sähkölaitteiden ylijännite. Savua hengittäneen yksikönjohtajan puheesta ei saanut selvää. Yritti oikaista porraskäytävään vedetyn letkun taitteen. Palohuoneisto oli kolme kerrosta alempana ja porrashuoneeseen levinnyt savu vaikeutti evakuointia. Yksikönjohtaja arvioi, että savu on peräisin pienestä palosta ja käski palomiesten valmistautua savusukellukseen. Teksti: Mattias Sjöström 56/2022. TYÖTAPATURMAT 1. Nokinen kasvoosa esti näkemästä. Ljungby (Ruotsi). Ylijännitteen aiheutti jokin ilmatieteen laitoksen (SMHI) 15–20 minuuttia ennen räjähdyksiä rekisteröimästä neljästä salamasta. Täysi palo yllätti. Yritys järjesti tapahtumia, vuokrasi niille esiintymislavoja sekä äänija valolaitteita. Massaräjähdys romahdutti osan rakennuksesta ja heitti suuria betonielementtejä, seiniä, katon kappaleita sekä irrallisia esineitä ympäristöön. Räjähdyksiä oli ainakin kaksi, joista yksi oli massaräjähdys. Palomiehet luulivat, että hän sanoi: ”Ettekö vielä ole avanneet ovea?”. Teksti: Lars Brenden 2/2022 Tulipalossa nainen kuoli ja kolme palomiestä loukkaantui. He jäähdyttivät palaneita käsiään lumella. Palo syttyi varastohuoneessa, jossa pääosa ilotulitteista oli. Savu ja kuumuus estivät heiltä pääsyn ulos. Rakennuksen paloturvallisuudesta ei ollut yhtään asiakirjaa. Savusukelluspari. Kuvassa on kerrostalon sisäänkäynti. He nousivat ylimpään kerrokseen ja näkivät ikkunasta sini vilkun kajastuksen. Varastohuoneessa oli sekä jännitteisiä sähkölaitteita että palokuormaa. He joutuivat vielä ajoittain käyttämään paineilmahengityslaitteitaan rakennuksen seinustaa pitkin nousseen savun vuoksi. Ensimmäisenä kohteeseen saapuneet palomiehet näkivät kevyttä valkoista savua ja tunsivat savun hajua. Ykkönen selvitti työjohdon sekä suojasuihkun ja kakkonen valmistautui avaamaan oven. Tilassa sai oleskella enintään 150 henkilöä. Kun he pääsivät savurajan yläpuolelle, he huomasivat olevansa uloskäyntiä ylemmässä kerroksessa. 70 Pelastustieto 6/2023 ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski Kolme sammuttajaa loukkaantui OSLO, NORJA Ilotulitevarasto räjähti Vuorenrinteeseen rakennetun kahdeksankerroksisen asuintalon sisäänkäynti oli neljännessä kerroksessa. Hätäilmoituksen mukaan kylpyhuoneen venttiilistä tuli savua kello 0.58. Rakennuksessa ei ollut minkäänlaista ukkosen tai ylijännitteen suojausta. Yksikönjohtaja ei käyttänyt paineilmahengityslaitettaan, koska ennen oven avausta porraskäytävä oli savuton. Käsineiden läpi johtunut kuumuus aiheutti kämmeniin palovammat. Savun ja nokeutuneiden kasvo-osien takia he eivät nähneet mitään. He tajusivat olevansa hengenvaarassa, kun kuumuus lisääntyi ja kämmeniä poltti. Tuona iltana rakennuksessa ei ollut ketään. Ensimmäisten yksiköiden saapuessa rakennus paloi kiivaasti ja sieltä kuului räjähdyksiä. Pelastuslaitos valeli viereisiä rakennuksia suihkuilla. He arvelivat, että ensimmäisen kerroksen asunnossa saattoi olla asukkaita ja ryhtyivät murtamaan ovea iskukangella sekä potkaisemalla. Käsi juuttui letkuun, kun se paineistettiin suunnilleen samalla hetkellä, kun palavan asunnon ovi avattiin. Ykkösen paineilmahengityslaite oli melkein varailmalla (50 bar). He lähtivät kaidetta seuraten kohti uloskäyntiä. Kuvakaappaus: Brann & Redning 2/2022. Yritys myi ilotulitteita, joita varastohuoneessa ja myymälässä oli yhteensä lähes 300 kiloa. Hän tempaisi kätensä irti letkusta ja poistui ulos. Naapurikiinteistön valvontakameran videosta näkyy, että ennen massaräjähdystä varastohuoneen paine purkautui. Toukokuun iltana tuli voimakas ukonilma. (Jälkeenpäin selvisi, että palo oli rikkonut talon vastakkaisella puolella olleet asunnon ikkunat, joista liekit löivät ulos. Sitten he löysivät parvekkeelle avautuvan oven ja saivat yhteyden tovereihinsa. 2. Yksikönjohtaja. Asukas oli jo kuollut.) Heillä ei ollut yhteyttä yksikönjohtajaan eikä miehitettyä suojasuihkua
Hän hälytti vapaavuoron jo hälytettyjen yksiköiden avuksi. Palokuntaa vastaan juosseet asukkaat kertoivat ”räjähtäen syttyneestä liekkimerestä”. Neljä kerrostalojen seiniin törmännyttä henkilöautoa paloi. Myös Boris tuli vanhempiensa kanssa paloasemalle. Kirurgille ilmoitettiin. Todistajat kertoivat poliisille, että toinen nuorista oli kaupitellut huumeita halloween-tapahtumassa. 2/2022 NAILA, SAKSA Tasapainoilua hautakivillä Kello 19 tulleen hätäilmoituksen mukaan vanhankaupungin kapealla kadulla oli palava rekka. Hän avasi viereisen automaatin, jotta näimme, mitä sen sisällä on”, jouk kueenjohtaja Menno Alberts kertoo. Poliisin kotietsinnässä löytyikin pieni määrä marihuanaa.. Poliisi eristi rekan ympäristön sen kulkeman reitin selvittämistä varten. Pelastustyökalujen käyttö ei tullut kysymykseen. Sairaankuljettaja piti luukkua auki ja palomies käytti kulmahiomakonetta. Osoittautui, että hän oli ennen vanhaankaupunkiin tuloaan ajanut päin punaista ja törmännyt henkilöautoon, jonka kuljettaja sai lieviä vammoja. Rekan kuormasta ei ollut tietoa. Teksti: Thomas Birkner 1–2/2022 7/2022 Kolmivuotias Boris ei onnistunut syöttämään kolikkoa rautakaupan automaattiin. Kahden tunnin kuluttua sormi saatiin irti ja ambulanssi vei pojan sairaalaan. Palo saatiin hallittua 20 minuutissa. Automaattiyhtiön huoltomies tuli avuksemme. 6/2023 Pelastustieto 71 ULKOMAILTA FÜRTH, SAKSA Tuhoisa huviajelu rekalla STADSKANAAL, HOLLANTI Onko pakko amputoida. Hänet tuomittiin tutkintavankeuteen. Vaseliinista ei ollut apua. Rautakaupan henkilökunta toi tarvittavat työkalut ja pystytti näkösuojan. Poliisi löysi rekan kuljettajan, joka makasi ajoneuvonsa vieressä ilmeisen juopuneena. Palokuntalaiset vapauttivat uhrin kohottamalla kiveä kahdella tuetulla hydraulisella levittimellä. Hän tunsi laitteen perinpohjaisesti. Palokunta hälytettiin. Tähän mennessä useita poliisipartioita sekä kenttäjohtaja olivat saapuneet paikalle. Lehtitietojen mukaan 500 kilon kivi yllättäen kaatui, kun kaksi nuorta tasapainoili näytteillä olleiden hautakivien päällä. Rakennuksen ikkunapuitteiden muovipinnoite alkoi sulaa. 34 vahingoittunutta autoa tarkastettiin, mutta niissä ei ollut ketään. Hinausurakoitsijat siirsivät vahingoittuneet autot pois. Sairaankuljettajat hoitivat onnettomuuden uhria ja palokunta valaisi aluetta. Seiniin törmänneet autot olivat vahingoittaneet joidenkin rakennusten lämmityspattereita. Toinen sairaankuljettaja istui Borisin kanssa peitteen alla tunnin ajan. Vaarana oli, että koneisto vetäisi sormea syvemmälle. Puolen kilometrin matkalla kadun molemmilla puolilla oli romuttuneita autoja. Kuljettajan juopumus varmistettiin verikokeella. Mies jatkoi ajoaan jopa nopeudella 70 km/t. Jännitys laukesi. Yksi asukas tuotiin pelastushupulla suojattuna ulos. Lisäksi talon seinustalla ollut puoliperävaunullinen rekka alkoi palaa. ”Aloimme kaikki huutaa ikään kuin olisimme voittaneet maailmanmestaruuden.” Palokunnan ilmoitustaululle kiinnitettiin pormestarin kiitoskirje ja lehtiartikkeleita. Pelastustoiminnan johtaja Christian Rieck näki jo ajon aikana liekkien loimun. ”Meidän oli improvisoitava. Rekan kuormana oli metalliosia. ”He arvostivat suuresti sitä, että me paineesta huolimatta onnistuimme siinä.” Teksti: Saskia Ridder Pyhäinpäivän aaton iltana palokunta hälytettiin kiviveistämöön pelastamaan nuorta naista, jonka jalat olivat jääneet kaatuneen hautakiven alle. Savusukeltajat menivät taloon hakemaan sinne mahdollisesti jääneet asukkaat. ”Emme voi epäonnistua irrotuksessa”, paloesimies Hans Hof ajatteli. Tekninen pelastuspalvelu (THV) sulki rakennusten rikkoutuneet ikkunat ja ovet puulevyillä. Kiperästä tilanteesta ei hänelle jää pysyvää haittaa. Illalla kirurgi soitti ja kertoi, että Borisin sormi on leikattu ja kipsattu. Jotkut niistä olivat törmänneet toisiinsa ja jotkut olivat poikittain kadulla. Pelastustoiminnan johtaja ei tiennyt, oliko romuttuneissa ja palavissa autoissa ihmisiä ja oliko palo jo levinnyt asuntoihin. Kun hän yritti ottaa sitä pois, hänen sormensa juuttui kiinni. THV tulppasi vuotavat lämpöjohdot ja toi väliaikaisen lämmityslaitteen. Poliisi eristi vaara alueen ja alkoi evakuoida sen asukkaita. Sairaankuljettajat löysivät neljä lievästi loukkaantunutta asukasta. Lisäksi kadulle valunut bensiini ja öljy aiheuttivat vaaraa
Puhtaiden haalareiden jaon ja likaisten poisviennin lisäksi hoituvat muutkin huoltotehtävät, kuten ruokahuolto ja paineilmapullojen sekä vaihtohenkilöstön kuljetus. Hän pakkaa haalarin ensin sulavaan pesupussiin, sitten asemittain merkittyyn pesusäkkiin ja lopuksi jäteastiaan. Tässä pystytetään malliksi mukaan mahtuvia ruokaja varustehuollon telttoja.. Ongelma on usein tulipalojen jälkeinen hetki, kun paluun asemalle pitäisi alkaa. Kysely lähetettiin kaikille pelastuslaitoksille.” ”Palomiesten päästyä ASA-rekisteriin on asia muodostunut yhä tärkeämmäksi. Pelastajan vastuulla on kasvo-osan, paineilmalaitteen selkälevyn, kypärän ja saappaiden karkea puhdistus kentällä. Moni koki varushuoltoyksikön erittäin tarpeelliseksi. Kuljettaja ei koske likaisiin vaatteisiin, vaan vie suljetut pesusäkit asemille, joissa pyykkien haltijat työskentelevät. Kuudelle löytyy myös paineilmahengityslaitteiden selkälevyt, hengitysventtiilit ja kasvo-osat. Tuoreessa varushuoltoyksikköön liittyvässä YAMKtyössä toimeksiantajana oli Helsingin kaupungin pelastuslaitos. Asujen vaihtaminen tilannepaikalla ei ole aina mahdollista, sillä asut ovat yleensä tilanpuutteen vuoksi asemalla. Yksikkö on ollut jo tositoimissa ja saanut hyvää palautetta. ”Taustoitin palomiehen työnkuvaa ja toimintamalleja tulipalojen jälkeen. Vesipestävässä ”likaisessa” takatilassa on jäteastiat, joissa kuljetetaan likaiset haalarit. Yksikössä on lisäksi puhdistuspyyhkeitä kasvo-osan ja selkälevyn puhdistukseen. Talon puuseppä on rakentanut hyllyt sekä muita perusrakenteita, kertoo apulaispalopäällikkö Toni Kannikoski. Tarvittaessa tukevampi ruoka tai paineilmahuollon tarvikkeet haetaan keskuspelastusasemalta Kalliosta, jossa on yksikön kotitalli. Parikymmentä varustehaalarikassia on merkitty asematunnuksin. Varusteet ovat kehittyneet vuosien saatossa, eikä altistumista tapahdu enää niin paljon suoraan asujen läpi. Kaikessa näkyy Kannikosken oma kiinnostus altistumiseen. 72 Pelastustieto 6/2023 Altistus minimiin – varushuoltoyksikkö Helsinkiin Helsingin pelastuslaitos otti kesäkuussa käyttöön varushuoltoyksikön HE1076. Työ oli jatkoa aiemmalle AMK-työlle. Korityö on tehty itse. Tarkoitus on altistumisen vähentämisen lisäksi se, etteivät varusteet jää mihinkään lojumaan tai eksy väärille asemille. Työssä käsiteltiin myös työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet sekä altistumisreitit savusukellettaessa. Pelastaja riisuu itse likaisen haalarin pois sääja näkösuojassa markiisin alla. Suunnittelussa ja toteutuksessa on hyödynnetty koko laitoksen osaamista. Teksti ja kuva: Kimmo Kaisto KALUSTONURKKA N elivetoiseen Mersun Sprinteriin mahtuu kuljettajan lisäksi neljä henkilöä. Tehtävän jälkeen päästään nopeammin takaisin toimintavalmiuteen, kun huolto on hyvin suunniteltu. ”Varusteiden merkintä ja koko yksikön logistiikka on mietitty yhdessä varushuollon kanssa. Mukana on myös energiapatukoita, -geeliä ja juotavaa. Lisäksi alalle kaivattiin lisää koulutusta altistumisen vähentämisestä.” Markiisit molemmin puolin antavat hyvän sääja näkösuojan keikkapaikalla
Soveltuu käytettäväksi: terveydenhuoltoon päihdehoitolaitoksille työturvallisuuden varmistamiseen rajavalvontaan liikennevalvontaan Ambulanssit Johtoautot Lääkäriyksiköt Muut erikoisajoneuvot J5L-Production Oy Puusepänkuja 1, Alapitkä Puh. Labemalta pikatestit ammattikäyttöön huumausaineiden toteamiseksi Labema Oy www.labema.fi 09-2746740 Meiltä myös 1-12 aineen virtsaseulat Ammattikäyttöön kehitetyt, luotettavat seulat akuutin huumaustilan toteamiseen syljestä. 010 504 3209 J5L-Production Oy J5L-Production Oy korinrakennuksen ammattilainen www.j5l.fi
Vastasin, että siinä tapauksessa, jos teet joulukinkun mikrossa. Lempiruoka vaihtuu 1–2 vuoden välein. Hän on muuntautumiskykyinen eikä tee kahta samanlaista keikkaa, vaikka soittaisi niillä samat biisit. LEMPIHARRASTUKSESI. Sivele seosta vartaisiin grillauksen yhteydessä. LEMPIRUOKASI. Talvella grillaamiseen tulee parin kuukauden tauko ja tatsi katoaa. Tykkään hänen sanankäytöstään ja stadilaisesta asenteestaan, vaikka en stadilainen olekaan. Kanan täydellinen maku syntyy hiiligrillistä ja korealaisesta gochujang-chilitahnasta ja mausteseoksista. Teksti: Marko Partanen · Kuvat: Ari Alasen albumi ja Pixabay Asiantuntija grillaa vain hiilillä. MITÄ KUUNTELET. 74 Pelastustieto 6/2023 ARKISTOJEN AARTEITA Korealainen kana • 2 rkl korealaista gochujang-ch ilitahnaa • 2 rkl seesamiöljyä • 2 rkl vaahterasiirap pia • 2 rkl soijakastikett a • ½ tl suolaa • 600 g broilerin paistileikettä Valmistus: Paloittele broilerit suupalan kokoisiksi ja varrasta ne. Monista eri tehtävistä päivystäjän työ on ollut hänelle aina mieluisin. Yritän etsiä joka vuosi grilliin uuden jutun. Grillaus, hiiligrillaus ehdottomasti! Minulla on neljä grilliä, joista kaksi aktiivisemmassa käytössä. Grillaa vartaat hiiligrillillä. Osa-aikaeläkkeellä työyhteisön merkitys on korostunut. Lisäkkeeksi korealaishenk inen kurkkusalaat ti: • 2 kurkkua • suolaa • 4 valkosipulin kynttä • 1 rkl paahdettua seesamiöljyä • 2 rkl riisiviinietikk aa • 2 rkl soijakastikett a • 2 rkl ruskeaa sokeria • 2 rkl Gochugaru-ch ili flakes • 2 rkl paahdettuja seesaminsiem eniä NÄISTÄ TYKKÄÄN Hätäkeskuslaitoksen asiantuntija Ari Alanen on työskennellyt alalla 28 vuotta. Tänä kesänä se on ollut juuriselleri ohuina siivuina tai porkkana. Kaikki hyvät biisit on jo tehty, mutta paras esiintyjä on Tuomari Nurmio. Sekoita muut aineet keskenään seokseksi. Keväällä haetaan oikeita lämpöjä ja loppukesällä ollaan taas pro-tasolla. Hän ei tee etätöitä, koska porukka on niin mahtavaa. Lisäkkeeksi kasviksia ja kimchiä. Joku kysyi minulta joskus, että voiko sitä tehdä kaasugrillillä. Tällä hetkellä lempiruokani on korealainen kana hiiligrillillä laitettuna
Myöhemmin tulipalon todettiin olevan murhapoltto ja samalla maamme kohtalokkain tuhotyö. Humahdusmainen räjähdys sattui klo 7.47, viimeinen loukkaantunut oli matkalla sairaalaan klo 8.30 jälkeen. Kiitos! Koskaan aikaisemmin eivät suomalaiset palontorjujat ole joutuneet yhtä kohtalokkaan onnettomuuden pelastustoimiin kuin Lapualla huhtikuun 13. Lue juttu elokuvasta ja arkistojutut pelastustieto.fi:ssä hakusanalla ”Lapua”.. Sitä järkyttyi, mutta ihme kyllä, toimintakyky säilyi. Pelastustoimien kannalta tilanne oli lohduton – ennen kuin pelastusmiehistöt edes tiesivät räjähdyksestä, kun räjähdyspilvi tehtaan yllä ei vielä ollut laskeutunut, lähes kaikki 40 onnettomuuden uhria oli jo saanut surmansa. Tarkastaja Esa Wuoristo matkusti heti onnettomuuspäivänä Lapualle ja teki toimituksen pyynnöstä havainnoistaan Palontorjunta-Iehdelle Iyhennelmän. Tunsin kuitenkin ihmiset, jotka tehtaalla olivat töissä. Kuva: Järvenpään pelastuslaitos. Sisäasiainministeriön pelastusosasto laati tutkimusraportin Lapuan räjähdysonnettomuudesta. ”Äkkinäisessäkin tilanteessa pystyy tekemään järkeviä päätöksiä. Kun pian pääsimme paikalle, näky oli aivan kaamea. Jos sinulla on vanha palokunta-aiheinen valokuva ja haluat jakaa sen muillekin, ota yhteyttä sähköpostitse: toimitus@pelastustieto.fi Sinulla pitää myös olla oikeudet julkaista kuva ja mieluusti jotain tarkempia tietoja kuvasta. Kaikkiaan sairaalahoitoon joutui jäämään 32 ihmistä. syyskuuta. Oma ansionsa oli sillä, että harjoittelimme vuosittain säännöllisesti patruunatehtaalla. ”Ehkä katsottiin, että räjähdysonnettomuus ei kuulunut palokunnalle, ja ei siksi maksanut vaivaa perehtyä tapahtuneeseen sen enempää. Edellisen kerran harjoitus oli ”paukulla” vedetty puoli vuotta aikaisemmin, edellisenä syksynä.” Tapio Kivistö teki myös palolaitoksen oman selvityksen tapahtuneesta, mutta se ei suurtakaan käsittelyä paloalalla saanut. Osasi ryhtyä heti niihin töihin, mitä varten oli paikalle tullut.” ”Vieläkin sitä ihmettelee. Kaikesta olisi kuitenkin opittavaa.” Lapua 1976 -elokuva sai ensi-iltansa 1. päivän aamuna vuonna 1976. ”Kun näin, että kattilalaitteet olivat ehjät, tuli tunne, että mitä hirviää siellä oikein tapahtunut. Tajusin, että tässä on nyt käynyt pahasti, mutta yritin häivyttää sen pois mielestä ja tehdä työni.” Kivistö tunsi jokaisen 40 uhrista, osa heistä oli ollut jo koulukavereita. 6/2023 Pelastustieto 75 ARKISTOJEN AARTEITA Lapuan Patruunatehtaan räjähdys 1976 vaati 40 uhria NÄISTÄ TYKKÄÄN Neljä miestä surmannut tulipalo tapahtui Järvenpäässä 4.5.2001. Se löi kuin vasten kasvoja. Tapio Kivistö muisteli 35 vuoden takaisia tapahtumia Pelastustiedossa 3/2011. Patruunatehtaan lataamorakennuksessa sattunut räjähdys surmasi 40 ihmistä
Lisäksi laadullisia kysymyksiä selvitettiin kyselyllä määräaikaistarkastajille ja kiinteistöjen omistajille sekä pelastuslaitosten asiantuntijoiden haastatteluilla. Väestönsuojien heikkoon kunnossapitoon ja sitä kautta väestönsuojissa esiintyviin puutteisiin on kolme juurisyytä. Tämän henkilön tulisi johtaa väestönsuojan käyttöönottoa, mutta hänen vastuullaan voi olla useita kiinteistöjä”, Pasi kuvailee. • Väestönsuojiin liittyviä ohjeita ja viestintää tulee kehittää. Väestönsuojissa esiintyviin puutteisiin on usein syynä säännöllisen huollon laiminlyönti, virheet suunnittelussa tai asennuksessa, sekä tehdyt virheet muutosja korjaustöissä tai suojan käytössä. ”Suomalaiset väestönsuojat ja niiden laitteet ovat toimintavarmoja, ja niiden elinkaari on pitkä. Syitä tähän on monenlaisia. Eniten korjattavaa on selvityksen mukaan väestönsuojien varusteissa. ”Selvitys osoitti, että väestönsuojapaikkoja on eniten väkirikkaimmilla alueilla. ”Kun opitaan tuntemaan asiat, voidaan viestiä oikeilla tiedoilla. Selvityksen suositukset koulutus, ohjeet ja viestintä liittyvät myös toisiinsa. Pelastusopistolla keskeinen rooli. Hän huomauttaa, että esimerkiksi suojien käyttöönotto pitäisi selkeämmin kirjata säädöksiin. • Väestönsuojien alueellinen kohdentuminen ja katvealueet selvitetään.. • Väestönsuojia koskevat säädökset tulee uudistaa ja tulee kehittää kansallista ohjausta. ”Esimerkiksi väestönsuojan hoitajaksi, jos sellainen on nimetty, oli usein valittu ulkopuolinen kiinteistön hoitaja. Vain pienessä osassa suojia on sellaista korjattavaa, jonka vuoksi väestönsuoja ei ole käyttöönotettavissa lain vaatimassa 72 tunnissa. ”Juuri nyt onkin otollinen hetki yrittää viedä asiaa eteenpäin. ”Väestönsuojat pitää laittaa kuntoon hyvänä aikana.” Ira Pasi myös huomauttaa, että väestönsuojien ylläpidon valvonta on pelastusviranomaisen lakisääteinen tehtävä. Yli 90 prosenttia väestönsuojista suojaisi hyvin konventionaalisilta asevaikutuksilta. Väestönsuojien huolto on jäänyt retuperälle paitsi tiedonpuutteen, myös vähättelevän asenteen takia. Silti jatkossa olisi aiheellista selvittää, ovatko suojat oikeassa paikassa”, Pasi sanoo. Selvityksessä tarkasteltiin 245 väestönsuojan määräaikaistarkastuksen pöytäkirjaa. Suositukset ovatkin sellaisia, joihin voimme itse vaikuttaa”, hän painottaa. Teksti: Esa Aalto KOULUTUSTA I ra Pasi vastasi sisäministeriössä valmistuneesta selvityksestä, jossa ensimmäistä kertaa käytiin läpi väestönsuojien määrää, alueellista jakautumista ja kuntoa. Näkisin, että myös sopimuspalokunnilla voisi hyvinkin olla keskeinen rooli esimerkiksi huoltoon ja käyttöön liittyvissä asioissa.” Suomen väestönsuojissa on yhteensä noin 4,8 miljoonaa suojapaikkaa. Selvitystyö osoittaa, että suurimmat puutteet ovat tiedoissa ja taidoissa sekä asenteessa ja motivaatiossa. Väestönsuojien pitkäjänteinen rakentaminen on luonut perustan väestönsuojajärjestelmälle. Neljä suositusta: • Väestönsuojiin liittyvää koulutusta tulee kehittää. Selvityksen perusteella kiinteistön omistajilla esiintyi myös epätietoisuutta väestönsuojan huoltamisesta ja käyttöönotosta. Yleisesti asenne ja motivaatio väestönsuojia kohtaan on kohdillaan. Suomen väestönsuojien nykytila on pääosin erittäin hyvä, vaikka korjattavaa ja kunnostettavaakin on. Yleisesti ottaen vanhemmissa väestönsuojissa on enemmän korjaustarpeita. 76 Pelastustieto 6/2023 VARAUTUMINEN Väestönsuojat kuntoon hyvänä aikana ”Suomessa on rakennettu vuosikymmenien aikana miljardien eurojen arvoinen väestönsuojaamisen kansallisomaisuus, josta kannattaa pitää huolta”, projektipäällikkö Ira Pasi sanoo. Yksi esimerkki on vaikkapa viemärin sulkuventtiilin kunnostaminen, joka ei aina onnistu 72 tunnin aikana”, hän toteaa. Väestönsuojia on Suomessa noin 50500, joissa on yhteensä noin 4,8 miljoonaa suojapaikkaa. Sitä varten tarvitaan myös resursointia
Näytön pinnassa kohokuvioitin, joka parantaa kosketustuntumaa.. Hinta 741 € + alv. 6/2023 Pelastustieto 77 Tutustu koulutustarjontaamme ja ilmoittaudu www.pelastusopisto.fi/koulutuskalenteri Tiedustelut opintotoimisto, puh. | haku päättyy 17.11. Hinta 500 € + alv. Hinta 769 € alviton | haku päättyy 15.10. KOULUTUSTA www.standbygroup.fi Uudet väyläohjausjärjestelmät CS30 ja CS35 CS30 JA CS35 VÄYLÄOHJAUSJÄRJESTELMÄT Kokosimme yhteen kaiken mitä tarvitset hälytysajoneuvojen perusohjaustoiminnoille! Järjestelmällä ohjataan hälytystoiminnot, kuten sireeni, sininenvaroitusvalo, keltainen varoitusvalo ja ajoneuvotoiminnot, kuten työvalot ja peruutusvalot. pelastustieto.fi/uutiskirje TILAA UUTISKIRJE Pysy tilanteen tasalla. Onnettomuuksien ehkäisy Toiminta paloteknisillä laitteistoilla 15.–17.11. 0295 453 539 PL 1122 (Hulkontie 83), 70821 Kuopio Syksyn 2023 täydennyskoulutustarjonta Ensihoito Simulaatio-ohjaajan pk – Tavoitteista toteutukseen 22.–24.11. Turvallisuuskouluttajan peruskurssi 29.11.–1.12. PTT – Roolitettu traumapotilaan ensihoito 4.–5.12. Hinta 854 € alviton | haku päättyy 13.11. | haku päättyy 25.10. Pelastustoiminnan johtaminen Johtaminen vaarallisten aineiden onnettomuuksissa 11.–13.12. Hinta 942 € + alv. | haku päättyy 25.10. Järjestelmää ohjataan Standby T4 kosketusnäyttöpaneelilla
Hän oli mukana monissa tutkimusyhteistyöhankkeissa liikuntaorganisaatioiden kanssa. Väitöstyön jälkeen hän toteutti useita pelastusalan hankkeita, kuten ”Eri-ikäisten palomiesten terveyden ja toimintakyvyn seurantatutkimus”, ”Palomiesten työkyky ja stressi lakon aikana työskennellessä” sekä ”Työkykyä terveellisillä elintavoilla fyysisesti raskaaseen työhön”. Uransa aikana hän myös toimi muidenkin turvallisuusalojen työkykyä edistävässä Pelastusalan työelämän kehittäjä Sirpa Lusa 1959–2023. Hän teki hankkeita tiiviissä yhteistyössä toimialan toimijoiden kanssa toimialaa arvostaen. Hänelle oli tärkeää edistää tiimin yhteistyötä ja avointa tiedonvälitystä. Turvallisuusammattiohjelmassa kuin myös projektipäällikkönä sisäasiainministeriön ”Pelastuslaitosten ja -henkilöstön toimintakyky” -hankkeen osahankkeessa. Viimeisiä töitä liikunnan alueella hänellä olivat ”Liike ja mieli -verkkomateriaali” ja ”Liikettä työn mukaan -työkalu”, jotka kuuluvat Mielenterveyden työkalupakkiin, joka tarjoaa työpaikoille ja työterveyshuolloille keinoja tukea työkykyä ja mielen hyvinvointia ennaltaehkäisevästi. Työkaverina ja ystävänä Sirpa oli kultaa. Sirpa tutustui helposti ihmisiin ja hänellä oli hyvin laajat verkostot. Seuratasolla hän edusti Helsingin Suunnistajia, Pihkaniskoja ja Tampereen Pyrintöä. Hän jäi eläkkeelle johtavana tutkijana maaliskuussa 2023. Työt hoituivat ja etenivät aikataulussa, mutta myös joustoa ja tukea työkavereille muutosten tai haasteiden edessä aina löytyi. Jo uransa alussa Sirpa kiinnostui paloja pelastushenkilöstön työkyvyn ja fyysisen toimintakyvyn edistämisestä. Sirpa valmistui liikunnanohjaajaksi Varalan liikuntaopistosta 1978 ja edelleen lääkintävoimistelijaksi Kuopion sairaanhoito-oppilaitoksesta 1981. Sirpa aloitti työuransa lääkintävoimistelijana Helsingin yliopistollisen keskussairaalan neurologian osastoilla, jossa hän toimi 1981–87, jonka jälkeen hän aloitti apulaistutkijana Työterveyslaitoksessa fysiologian osastolla. Sirpan aktiivinen toiminta ja yhteisen hyvän edistäminen on uran varrella myös tuonut hänelle huomionosoituksia ja ansiomerkkejä pelastusalaan ja liikuntaan liittyen. Anne Punakallio ja Janne Halonen Sirpan työkavereita ja ystäviä Työterveyslaitoksesta. Sirpa teki pitkän ja ansiokkaan uran suomalaisen työelämän kehittäjänä ja kouluttajana, erityisesti fyysisesti kuormittavien ammattien parissa. Terveydenhuollon maisteriksi hän valmistui 1987 Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta, jossa myös väitteli tohtoriksi 1994. helmikuuta 1959 Polvijärvellä. Puolison kanssa matkailuautoilu Euroopassa ja hiihtoreissut pohjoissuomeen olivat hänelle rakkaita ja elämän suola. Kaikkein rakkainta Sirpalle olivat oma perhe ja läheiset. Tutkimusja kehitystyö veivät mennessään. Sirpa oli työuransa varrella asiantuntijajäsenenä ja -sihteerinä useissa sisäministeriön työryhmissä ja pidemmissä yhteistyöhankkeissa pelastushenkilöstön työja toimintakykyyn sekä työhyvinvointiin liittyen. Sirpa oli aktiivijäsenenä ideoimassa ja toteuttamassa tutkimusja kehittämistoimintaan perustuvia pelastusalan koulutuksia ja oppaita, esimerkiksi ”Hyvä työterveysja työturvallisuustoiminta pelastuslaitoksissa” ja ”Pelastushenkilöstön työterveysseuranta – yhteistyö ja käytännöt”. Tutkijanuran toinen hanke jo kohdistui palomiesten uneen ja palautumiseen 24 tunnin työvuorossa. Hän oli myös pitkään mukana sosiaalija terveysministeriön sekä opetusja kulttuuriministeriön koordinoiman terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan työryhmissä. Erityisesti ”Pelastusalan työterveyden ja työturvallisuuden ajankohtaispäivillä” ja FireFit-menetelmän koulutuksissa tulee Sirpan kädenjälki näkymään pitkään. Sirpalla oli harrastuksen parissa lukuisia ystäviä, joita hän tapasi säännöllisesti suunnistuksen lisäksi lenkkeilyn, hiihtämisen ja yhdessäolon merkeissä. Viimeisinä työvuosinaan Sirpa oli kanssamme myös käynnistämässä ensihoitajien FirstFit-tutkimusta. huhtikuuta 2023. Hän uskalsi elää täysipainoisesti välittäen elämäniloa ja rohkeutta myös ympärilleen. Sirpa oli työssään osaava, energinen ja innostunut sekä luotettava ja oikeudenmukainen. Hän vastasi alusta alkaen, nykyisin valtakunnallisesti pelastuslaitosten käyttämän, FireFit-menetelmän kehittämishankkeista, joista viides valmistui vuoden 2022 lopussa. Suunnistusura jatkui edelleen. Sirpa teki uraa myös kilpasuunnistajana maajoukkuetasolla. Sirpalla oli sekä pelastusalaan että liikkumisen edistämiseen liittyviä kansainvälisiä työryhmäjäsenyyksiä, kuin myös kotimaisia luottamustehtäviä. Toinen erityinen työelämän kiinnostuksen kohde Sirpalla oli liikunnan ja liikkumisen keinoin tukea eri alojen työntekijöiden työkykyä. 78 Pelastustieto 6/2023 MUISTOISSA Johtava tutkija, terveydenhuollon tohtori ja työterveyden dosentti Sirpa Lusa menehtyi liikenneonnettomuuden seurauksena Helsingissä 20. Sirpan kanssa keskustellessa välittyi aito välittäminen ja se, että työ on merkityksellistä, mutta se ei ole koko elämä. Sirpan väitöskirja 1994 käsitteli paloja pelastustyön fyysistä kuormittavuutta ja vaatimuksia sekä toimintakyvyn arviointia. Hän oli Tampereen yliopiston terveystieteen laitoksen työterveyden dosentti vuodesta 2007 alkaen. Hän oli 64-vuotias, syntynyt 24
MUISTOISSA Building safety. Pivaset APS jäähdyttää tehokkaasti akkua, sammuttaa akusta purkautuvia liekkejä ja estää palon leviämistä ympäristöön. Pivaset Oy www.pivaset.fi puh. Vesisuihku sitoo palossa syntyviä myrkyllisiä kaasuja, mikä pienentää savun negatiivisia terveyshaittoja vaikutusalueella oleville henkilöille. Varsisammutin muodostaa ylöspäin suuntautuvan vesisuihkun, jossa virtaama on 100 litraa minuutissa 4 barin paineella. 040 663 3688 OneMed Oy, www.onemed.fi Tehokkaampi vatsan sisällön hallinta. Sähköauton akkupalon alkusammutukseen Pivaset APS-varsisammutin Pivaset APS on helppokäyttöinen sähköauton akkupalon sammutukseen tarkoitettu alkusammutustuote, joka koostuu pikapalopostikelasta ja 1.5 m pitkästä sammutusvarresta. 020 1230 820 Uusi i-gel PLUS nyt OneMediltä Aikuisten koot 3, 4, 5, myyntipakkaus 10 kpl UUSI Aikuisten koot 3, 4, 5 Myyntipakkaus 10 kpl Tuotelisätiedot : OneMed Oy, Tanja Pajunen tanja.pajunen@onemed.com, p. Sammutusvarren asettaminen akun alle on hyvin helppoa ja turvallista. Tu ot e on S uo m es sa su un nit elt u ja va lm ist et tu . Turvallisin sähköauton akkupalon alkusammutusmenetelmä on vesijäähdytys akun ulkopuolelta
”Tapaaminen stadikalla sujui oikein hyvin ja voiko sanoa, myös alan hengessä, sillä osallistujia kiinnostivat erityisesti stadioKomea joukko kokoontui yhteiskuvaan stadionilla. Otaniemen opiskeluasunnot olivat kisamajoittujien käytössä ja siksi opiskelujen alkaminen siirtyi viikolla. ”Opiskeluun aloin keskittyä jo palomiesopintojen aikana. 40 vuoden jälkeen järjestettiin kurssitapaaminen tutustumalla stadioniin ja urheilumuseoon. Hienoa oli myös huomata, että kurssilaisista kaksi teki edelleen töitä pelastusalalla.” Teksti ja kuva: Esa Aalto. Kun muut katselivat Bond-leffoja, luin itse tenttikirjoja”, hän naurahtaa. ”Olin brankkarina 12,5 vuotta ja opiskelujen jälkeen siirryin ensin Urheilumuseoon kirjastonhoitajaksi ja sittemmin Liikuntatieteelliseen seuraan.” Nykyään hän toimii seuran pääsihteerinä. Samana vuonna alkoivat palomieskurssit 8, 9 ja 10 Otaniemessä. Hän on ollut mukana säännöllisesti järjestetyissä tapaamisissa lähes alusta alkaen, vaikka ei enää liki 30 vuoteen ole ollut pelastusalan palveluksessa. Kanerva on väitellyt filosofian tohtoriksi ja on liikuntaja urheilukulttuurin tutkija. 80 Pelastustieto 6/2023 KOULUTUS Palomiehiä 40 vuoden takaa Kauko-ohjattu langaton sytytys ja kaasunhallinta Ympäristöystävällinen ja turvallinen Portaaton liekkien voimakkuuden säätö Nopea ja helppo koulutuksen valmistelu • Käyttöjännite 12V, • Polttoaineena nestekaasu (1–2 kpl 11 kg pulloa) • Rakenne ruostumatonta terästä Puh.(019)340451 Fax (019)340460 www.pressocenter.com @: myynti@pressocenter.com Helsingin Olympiastadionilla järjestettiin 40 vuotta sitten historian ensimmäiset yleisurheilun MM-kisat. SÄÄNNÖLLISESTI MUKANA Jari Kanerva oli yksi tapaamiseen osallistuneista. Nämä kurssitapaamiset ovat aina olleet yhtä riemukkaita. Koollekutsujana tällä kertaa toiminut Olli Aromaa muistelee, että yleisurheilun MM-kisat vaikuttivat välillisesti myös heidän opiskelujensa alkamiseen. Halusin jo silloin hakeutua akateemiselle uralle. nin paloturvallisuusratkaisut ja paloilmaisimiin osattiin kiinnittää huomiota.” Oppaana oli stadionin kiinteistöja turvallisuuspäällikkö Ilkka Rautakivi. ”Mutta kun on kerran ollut palomies, on sitä aina
NNääiittää kkääyyttttäävväätt m meerriippeellaassttaajjaatt jjaa ppaallookkuunnnnaatt,, ttäääällttää aaiinnaa KKrreeiikkkkaaaann aassttii.. Puh: +358 400 431025 AJATTELE MYÖS OMAA TURVALLISUUTTASI! Tärkeitä kaluston ominaisuuksia: VAKAUS HALLITTAVUUS UPPOAMATTOMUUS TOIMINTAVARMUUS KESTÄVYYS PELASTAJA. www.articboats.. KKuulluuttuussttaa kkeessttäävvää jjaa ssiittkkeeää ppoollyyeetteeeennii oonn ppaarraass m maatteerriiaaaallii kkoovvaaaann aam mm maattttiim maaiisseeeenn kkääyyttttöööönn.. KOULUTUS KKaarriilllleeaajjoonn kkeessttäävväätt jjaa uusskkoom maattttoom maann m meerriikkeellppooiisseett vveenneeeem mm mee oonn tteehhttyy HHM MW WPPEE ppoollyyeetteeeenniissttää hhiittssaaaam maallllaa.
Voit lähettää lyhyen tekstin mieluiten erilliseen tiedostoon (rtf tai doc) tai suoraan viestiin kirjoitettuna ja siihen liittyvän kuvan omana tiedostonaan esimerkiksi jpg-muodossa. Lähetä nimesi, osoitteesi ja puhelinnumerosi osoitteeseen: tilaukset@pelastustieto.fi Voit myös mennä verkkosivullemme www.pelastustieto.fi Sivun oikeasta laidasta löydät keltaisen painikkeen: Tilaa Pelastustieto Mukavia lukuhetkiä!. 82 Pelastustieto 6/2023 Numerossa 7/2023 SEURAAVASSA NUMEROSSA • Neulatorakosenteesi kentällä – kenen tehtävä. • Haastattelussa Vuoden Palomies • Road Rescue haastoi pelastajat Pelastustieto 7/2023 ilmestyy 15.11. Aineiston voi meilata: toimitus@pelastustieto.fi tai postittaa: Pelastustieto, Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki. • Kymenlaaksossa on vahva kehittämisen meininki • Hengitysvaikeuden hoitoa: CPAP vai NIV. Varmista ilmoituspaikkasi Minnalta numerosta 044 728 0401 tai meilaa ilmoitukset@pelastustieto.fi. Nimityksiä, muistokirjoituksia ja eläköityviä veloituksetta lehteen Näin tilaat Se käy helposti. Muista myös näkyvät nettibannerit ja uutiskirje! Pelastustieto julkaisee veloituksetta nimitysuutisia, muistokirjoituksia, tietoja eläkkeelle siirtyneistä sekä lähinnä tasavuosia täyttävien syntymäpäivätietoja. Muista liittää mukaan yhteystietosi
Osastollamme esillä mm. Turvallisuusmessuilla osastolla 7K128 Kulmala, aina turvallisuus edellä kaikessa! Huipputeknologiaa! Robottitela-alusta, toimii esim. Varaa matka heti ja saavu paikalle. Tervetuloa Veljekset Kulmalan osastolle 7k128. vesitykkinä! Kulmala PELASTUSTIETO SYYSKUU Turvallisuusmessut 2023 215x275.indd 1 1.9.2023 12.05. • Rosenbauer RT sähköpaloauto • Rosenbauer X-Drill vesipora • Rosenbauer Robot vesitykki • TFT-tuotteet • Resqtec-tuotteet • Firemiks-tuotteet • Ilmakaariteltta ja paljon muuta. SEURAAVASSA NUMEROSSA Uutuuksia, luotettavaa tekniikkaa sinun turvaksesi! Oy Veljekset Kulmala Ab Linjatie 4, 01260 Vantaa • Puh. 09 875 1800 • sales@veljeksetkulmala.fi • www.veljeksetkulmala.fi Turvallisuusmessut 11.-12.10.2023 Messukeskus Helsinki Messut ovat vuoden tärkein tapahtuma ja osa tuotteista on nähtävän vain messuilla
NÄISSÄ BILEISSÄ ON SITTEN MUUTEN PUKUPAKKO! Nuoriso-osastolle parhaat harjoitusasut ja varusteet! HOLIKIN NUORISOHANSKA TINA PLUS Haljasnahkaa, vuori puuvillaa. SEMCON NUORISOSAAPPAAT Turvakärki ja -pohja, öljynkestävä. 125 195 cm. Useita värivaihtoehtoja. Hyväksynnät: EN16471 / EN16473 / EN12492 / EN 1385 / PAS028. SEMCON NUORISOVÄLIASU Vastaava kuin hälytysosaston väliasu. Koot: S, M, L, XL ja XXL. MSA:N SUOJAKYPÄRÄ V-GARD HPDE Pikasäätö, heijastin, 4-piste-leukahihna. Palvelemme alan ammattilaisia sekä suoraan että Palokamu-ketjun välityksellä ja yrityksiä ja kuluttajia Turvanasi-ketjun kautta. Lue lisää osoitteesta www.turvata.fi. MSA:N PELASTUSKYPÄRÄ F2XR Pikasäätö, integroitu silmäsuoja, laaja lisävarustevalikoima. Koot: 36–42. 120 cm – 190 cm SEMCON ORION-NUORISOPUKU Nuorisopuvut valmistetaan samalla tekniikalla kuin viralliset pelastajan sammutusasutkin, laadusta ja viimeistelytasosta tinkimättä