VUODEN PALOMIES hallitsee varautumisen VARUSHUOLTO ON elintärkeä tukipalvelu TAITOKESKUS TAMPEREELLA on kliinisten taitojen koulutuskeidas 6/2024 PELASTUSTOIMI, ENSIHOITO JA VARAUTUMINEN pelastettiin motittamalla Puutalo
PÄÄKIRJOITUS PÄÄKIRJOITUS
Palokuntatoiminnan merkitys, myös toiminnan arvostus tai sen puute, nousevat aika ajoin esille. Sitä varten palokunnat hankkivat myös tarvittavaa kalustoa. Pelastuslaitos ei ole hankkinut omia leikkureita, vaan turvautuu tarvittaessa sopimuspalokunnan kalustoon. Toimintaan tarvitaan jatkuvasti uutta väkeä. Hän on kouluttanut hälytysosaston käyttämään sammutinleikkuria. Sopimuspalokuntia lasketaan olevan koko maassa liki 700. 044 7280401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaukset tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino Grano Oy 2024 ISSN 1236-8639 (painettu) ISSN 2954-1840 (verkkojulkaisu) Kansi Ville Kossila Pelastustieto on Aikakausmedia ry:n jäsen Painopaperi kannet MAXI Silk 250 g, sisus Multi Offset 90 g PELASTUSTIETO ON MEDIA, JOKA KATTAA PELASTUSALAN JA ENSIHOIDON KOKO KENTÄN. PELASTUSTIETO-LEHTI ILMESTYI ENSIMMÄISEN KERRAN VUONNA 1950. Turussa sammutettiin keväällä historiallista puutalorakennusta. PÄÄKIRJOITUS 4041 0955 Käytännön esimerkki sen kertoo Koko alan ja yhteis kunnan etu. Ne keskittyivät johonkin tiettyyn toimintaan, josta pelastuslaitokselle oli hyötyä, ja tämä otettiin huomioon myös sopimuksessa. Tässä on yksi erinomainen esimerkki siitä, millä tavalla sopimuspalokunnan toiminta on merkittävää ja arvokasta yhteistyössä ammattilaisten kanssa.. Siitä huolehtiminen on koko alan ja yhteiskunnan etu. He ovat koulutettuja osallistumaan päätoimisen henkilöstön rinnalla erilaisiin pelastustehtäviin ja harvaan asutuilla alueilla jopa pääasiallinen voimavara. Siinä onnistuttiin hyvin. Erityisesti alueellisten pelastuslaitoksen aloittaessa 20 vuotta sitten esillä oli palokuntien erikoistuminen. Paras tapa tähänkin löytyy käytännön esimerkeistä. 6/2024 Pelastustieto 3 PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja Esa Aalto, p. 044 7280402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi, Marko Partanen p. 0400 674 208 marko.partanen@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin p. Hallitusohjelmassa todetaan, että sopimuspalokuntatoiminta on turvattava. Tässä Palosuojelurahaston tuki on tärkeää. Palokuntien hälytysosastoissa toimii noin 15000 henkeä. Yksi lenkki onnistumisessa oli Jäkärlän VPK, jolla on käytössään kaksi sammutinleikkuria. 0505620735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu, p. Samalla tavalla kuin tarvitaan päätoimisia pelastajiakin. Kun syntyy tarve, se voidaan ratkaista esimerkiksi toimivalla yhteistyöllä. Sammutinleikkuri-idean takana on VPK:n ryhmänjohtaja Jiri Salmenoja, joka työskentelee palomestarina KantaHämeessä. Sopimuspalokuntatoiminta on keskeinen osa pelastustoimen järjestelmää. Yleisesti tällaiset sopimuksen tehneet palokunnat ovat perinteisiä vpk-yhdistyksiä
68 Ensihoitajaopiskelijat eettisten ongelmien äärellä. K U V A : H IL JA M E T S IS T Ö
6/2024 Pelastustieto 5 3 Pääkirjoitus 6 Ajassa 10 Pelastusalan maailma 12 NouHätä! kasvattaa nuoria 14 Hälytysilmoitus: Palo pidettiin aisoissa 28 Mitä kaikkea tehdään varushuollossa. 32 Mirafoni 34 Ääni kentältä 36 Työkuormitus hallintaan 38 Pirkanmaalaisten koulutuskeidas 40 Lintusperspektiivistä 41 Tutkija esittäytyy: Mikko Puolitaival 44 Laadukasta ensihoitoa 46 Puheenjohtajalta 48 Tulityöt 50 Liian tummaa paahtoa 52 Tuleva pelastaja auttoi juoksemalla 53 Ministeriön uudet miehet 58 Opinnäytteitä 60 Ulkomailta 62 Kalustonurkka: Tehokas hiilidioksidikäsittely 63 Äänestä Vuoden ensihoitajaa! 64 Näistä tykkään: Timo Utunen 65 Arkistojen aarteita 72 Eläkkeelle: Mika Kättö 73 Elektro-Arola 50 vuotta 74 Seuraavassa numerossa & Roger 30 Miksi yksikön pitää soittaa 112:een. 42 Portugalin valmiussiirrossa opittua ja koettua 66 Ole tarkkana, kun asetat CAT:n yläraajaan 26 Kaikille toimivat ja ehjät varusteet tarpeen mukaan Vuoden Palomies on maailmalla tunnettu K U V A : K IM M O K A IS T O 54
Aikataulu oli niin tiukka, että se jäi monesti kesken. HUS:n koulutussuunnittelija Milla Pinonummi luettelee nopeasti tukun vastauksia: Elvytys on varmaankin harjoitelluin hätätilanne, mutta kenellekään se ei ole arkipäivää. Helsingfors • Ensivasteseminaari 16.11. Tiedot on koottu Prontosta.) ALALLA TAPAHTUU SPEK www.spek.fi • 72 timmar -instruktör utbildning 26.10. 6 Pelastustieto 6/2024 TAPAHTUMA Elvytys 2024 -symposium AJASSA AJANKOHTAINEN LUKU 1,2 prosentissa Aja B-kiireellisistä tehtävistä pelastustoimintaan osallistui vain yksi henkilö vuonna 2023. Espoo PELASTUSOPISTO www.pelastusopisto.fi • Väestönsuojelun peruskurssi (verkkokurssi, 8 vk) 4.11. • Yhteistoiminta häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa 26.–27.11. Tampere • Energy Transition Safety Forum 3.–4.12. Luentokattaus puolestaan on kattava läpileikkaus erityistilanteista, joista yksikään ei välttämättä osu yksittäisen ammattilaisen eteen kertaakaan uran aikana. ”20 vuoden sairaanhoitajakokemuksella voin sanoa, että tunnereaktio tulee aina ensin ja siten alkaa tiimityö, jota harvemmin voidaan harjoitella sillä ryhmällä, millä itse työ tehdään”, Pinonummi sanoo. • Sop.henkilöstön opetussuunnitelma 2025 -webinaari 5.11. Jyväskylä • Vesisukellusseminaari 27.–28.11. Kuopio ENSIHOITOALA • WEM Conference 2024 16.–18.11., Edinburgh • The London Trauma Conference 3.–6.12. Tapahtuma järjestetään ensimmäistä kertaa kaksipäiväisenä, myös työpajat on tuotu symposiumiin uutena. Elvytystä tutkitaan paljon, se kiinnostaa ja herättää tunteita. Hml PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO www.sppl.fi • Sammutustekniikka ja -taktiikka -webinaari. Suunnittelutiimissä mietittiin elvytyksen haasteita käytännössä ja minkälaisia kertomuksia on kantautunut korviin. • Mental Rescue Tools esihenkilöille 12.–13.11. Tampere PALOKUNTAAN.FI www.palokuntaan.fi • Palokuntien valtakunnallinen opintopäivä. Tiimityö ja muuttuvat ympäristöt tekevät jokaisesta tilanteesta omanlaisensa. lokakuuta. Uusimaa • Turvallisuuskouluttajan peruskurssi 26.–28.11. HUS Simulaatiokoulutuskeskus järjestää Elvytys 2024 -symposiumin Helsingin Clarion-hotellissa 10.–11. (Lähde: Johannes Ketola, Itä-Suomen AVI. 9.11. Se on kansainvälisesti yhtenevän protokollan mukaista, mutta silti mystistä. Tavoitteena on kerätä yhteen elvytyksestä kiinnostuneita eri alojen ammattilaisia koko maasta. lokakuuta, teemana ovat elvytyksen erityistilanteet. Tampere • Palontutkinnan opintopäivät 20.11. ”Tänä vuonna halusimme aikaa keskustelulle, jota jo viime kerralla olisi käyty enemmän. Pelastusryhmää pienempi pelastustoiminnan henkilövahvuus oli 19 prosentissa tehtävistä. Miksi tapahtuma kerää taas ison yleisön. Elvytys 2024 -symposiumiin ehti jo kesän aikana ilmoittautua liki 250 vierasta. Lisätietoja: www.hus.fi/tapahtumat/elvytys-2024-symposium Marko Partanen Elvytys 2024 -symposium järjestetään Helsingissä 10.–11. 2.10. Palautteissa meiltä on pyydetty myös työpajoja”, Pinonummi sanoo. Niiden perusteella työpajojen aiheiksi valittiin ei-tekniset taidot, paineluelvytyslaitteen käyttö, sepsislapsen elvytys ja lapsen vaikea ilmatie. K U V A : M A T T I S N E LL M A N /H U S. Hän kuuluu symposiumin järjestäjätiimiin
Kasvattajaseurana olemme saaneet monet kiinnostumaan alasta jopa ammatin hankintaan asti. Työ, jota olemme tehneet, on huomattu ja arvostettu myös palokuntamme ulkopuolella. Hälytysosaston vahvuus on viitisenkymmentä henkilöä. Suurimmat toiminnan muutokset ovat tulleet yleisen vaatimustason lisääntymisenä ja siihen vastaamisena. Hälytysosaston lisäksi palokunnassa on ensivasteja vesipelastusosasto sekä nais-, nuorisoja veteraaniosasto. 6/2024 Pelastustieto 7 SOME VPK TOIMII AJASSA Turvallisuustyön osaaja ” Jopa 88 % suomalaisista kertoo lääkärihelikoptereiden lisäävän turvallisuudentunnetta, ja maaseudulla näin ajatellaan vielä keskimääräistä useammin. Harjoittelemme säännöllisesti riskikohteissa ja hälytysosaston kanssa, mutta myös ryhmänjohtajien kanssa varmistaen tarvittavan paikallisen osaamisen kohteissa”, Lammensalo luettelee. Noljakan asemalla työskentelevällä Karilla judo on ollut mukana elämässä 13-vuotiaasta saakka. Päällikkö Eerik Nurmi ja hallituksen puheenjohtaja Pasi Lammensalo iloitsevat. FB ” Suomen Meripelastusseura järjesti elokuun lopulla toista kertaa kansainvälisen #WomenInSAR -meripelastusyksikön johtamiskurssin Bågaskärin toimintakeskuksessa. Palokunnalla on keskimäärin noin sata lähtöä vuodessa. Kimmo Kaisto. IG Vuoden sopimuspalokunnaksi valittu Kauttuan Tehtaiden VPK on perustettu vuonna 1906. Tarve lääkärihelikoptereille on todellinen ympäri Suomen. Teollisuuden myötä tulee automaattihälytyksiä, mutta joukkoon mahtuu myös tieliikenneonnettomuuksia, vahingontorjuntaa ja rakennuspaloja. ”Tämän lisäksi teemme Kanta-Euran ensivastetta yhdessä Euran VPK:n kanssa, joka kerryttää noin 30 lisälähtöä vuodessa”, Lammensalo kertoo. ”Vaikka palokuntamme on perustettu teollisuuden lähtökohdista, olemme koko ajan operoineet myös teollisuuden ulkopuolella muiden alueen sopimuspalokuntien tapaan. Tiloissa toimii myös viranomaispäivystys P32. ”Valistustyö on tärkeä osa toimintaamme. ”Toimimme Eura-Kauttuan paloasemalla Euran keskustassa yhdessä Euran VPK:n kanssa. Oliver Saal 16.9. ”Olemme yllättyneitä, otettuja ja hiton ylpeitä. Haasteisiin vastaamaan on perustettu muun muassa koulutus-, kalustoja someryhmät. Koulutus ja harjoittelu on systemaattista, suunniteltua ja dokumentoitua”, Lammensalo kuvailee. IG ” ”Tänä kesänä olen mm. Olemme kiitollisia heidän panoksestaan uuden tiedon ja taidon jakamisessa”, Pasi Lammensalo sanoo. Raskas sammutusauto on Satakunnan pelastuslaitokselta, mutta omasta takaa on muun muassa koukkulavayksikkö, nostolava-auto, vene ja mönkijä. Tilat ovat vuodelta 1992 ja ne ovat palvelleet tähän asti kohtalaisesti. P-K:n pelastus laitos 17.9. IG ” Luotsaamani Nollatoleranssi-hankkeen tiedonkeruu on valmistunut, ja vihdoin alkaa analyysivaihe! Työ jatkuu koko syksyn ja talven. K U V A : K A U T T U A N T E H D A ID E N V P K SSPL on valinnut Kauttuan Tehtaiden VPK:n Vuoden sopimuspalokunnaksi 2024. ”Kilpailemme muuttotappiokunnassa rajallisista resursseista. Meripelastusseura 12.9. Teemme yhteistyötä esimerkiksi paikallisten teollisuuslaitosten, koulujen, päiväkotien ja eläkeläiskerhojen kanssa. Lämmittää!” Valintaperusteissa kiitettiin pelastustoiminnan lisäksi palokunnan turvallisuustyötä. Nyt kuitenkin tilojen kunnostamista ja nykyaikaistamista suunnitellaan”, Nurmi kertoo. tuntenut ylpeytyä kollegasta, joka kannnustaen antoi elvytysohjeita 45 minuuttia avun saapumiseen asti.” hatakeskuslaitos 22.9. LI ” 47-vuotias pelastajaensihoitaja Kari Tuomen noro voitti kultaa judossa 73 ki lon sarjassa palomiesten maailmanmestaruuskilpailuissa Tanskassa. Pitää ensin katsoa peiliin ja pyrkiä kiinnostavaan sekä mielekkääseen toimintaan. finnhems 17.9
Yle 12.9.2024 3 Vuosisadan merkittävin uudistus pelastustoimessa, kun alalla siirryttiin alueellisiin pelastuslaitoksiin, ex-pelastusjohtaja Jorma Westerholm uuden palomuseon avajaisissa. Haaste on palontutkintatiedon valtakunnallinen ja keskitetty hyödyntäminen nykyisessä pelastustoimen hallintomallissa. Suomessa palontutkinta on työryhmästä saatujen havaintojen perusteella hyvin ammattimaista. Toisiltamme oppien Palotutkinnanjohtaja Timo Kouki Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselta on nimitetty kansainvälisen paloja pelastusalan järjestö CTIF:n palontutkintatyöryhmän puheenjohtajaksi. Savon Sanomat 18.9.2024 POIMINNAT @stenstrommats Some väittää, että viisi vuotta sitten olisi mukamas käynyt näin. Ja tietysti toisiltamme oppien. Itse kiistän tietenkin kaiken. Olemme osaamiseltam me ja ajattelutavaltamme kansainvälisesti korkealla tasolla. #kaltereidentakana #hyvinkäänputka #näettevarmastikaikenlaista #ensihoito #ensihoitaja K U V A : JU K K A -P E K K A LE H T O K U V A : K IM M O K A IS T O. Resurssit ovat sen verran tiukilla, että kovin montaa uutta paloa ei tässä kohtaa toivota, sanoo päivystävä päällikkö, pelastusjohtaja Markus Aarto. 8 Pelastustieto 6/2024 INSTAGRAM AJASSA MITÄ KUULUU. Tutkinnan taso meillä. 2 Sopimuspalokuntien kustannukset ovat Pirhan talou dessa prosentin sadasosia. Tavoitteesi CTIF:ssä. Aamulehti 10.9.2024 1 On tärkeää korostaa sitä, ettei kukaan enää tee nuotioita tai muita tulia. Ensisijaisesti löytää työryhmässä yhteisiä kehittämistavoitteita. ??????. ???. Työryhmässä onkin korostettava ja edistettävä kaikille yhteisiä toimintatapoja sekä niiden kehittämistä. Voidaan todeta, ettei palokuntiin kohdistuvalla säästämisellä saavuteta mitään hyötyä kokonaisuutta ajatellen, kirjoittaa Esa Järvenpää. Esimerkiksi Alankomaissa ja Tšekissä palontutkintaa johdetaan keskitetysti. Haasteena on palontutkinnan lainsäädännön, päämäärien ja toteuttamistapojen vaihtelevuus valtioiden kesken
Pitää jälleen kerran käydä kaikki läpi. 6/2024 Pelastustieto 9 Pohjois-Savon hyvinvointialue aloittaa yhteistoimintaneuvottelut. Neuvottelujen tavoitteena on 14,6 miljoonan euron säästöt henkilöstömenoista. painos) -julkaisut voi puolestaan ladata Pelastusopiston sivuilta veloituksetta. Tämä ei ole ollenkaan hyvä asia, sillä meillä on pikemminkin tarve saada lisää työvoimaa.” Voiko tämä tarkoittaa pelastuslaitoksenkin osalta irtisanomisia. ”Vielä ei tiedetä. Meillä ei tietyillä asemilla ole riittäviä vahvuuksia tälläkään hetkellä, jotenka henkilöstösäästöjen hakeminen on erittäin vaikeaa.” Miten tämä yhtälö voi toteutua, kun uusia asemia on rakennettu ja työvoimaa tarvitaan. Ohje on osoitteessa: urn.fi/ URN:ISBN:978-952-324-989-9 Myös viime vuosina ilmestyneet Tieliikennepelastaminen ja Hälytysajoneuvon kuljettamisen riskienhallinta (2. Työntekijöiden vähentämisellä tavoitellaan enintään 200 henkilötyövuoden eli noin kymmenen miljoonan euron säästöjä. ”Hyvin vaikeaa nähdä, että heistä voidaan yhtään vähentää.” 0,5 1 1,5 2 2,5 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 Niiden tehtävien %-osuus, joissa raportoitu kalustopula Vastetta ei saatu liikkeelle Resurssit riittämättömät tilanteen alussa HYVÄ KYSYMYS UUTINEN Miten yt:t iskevät pelastuslaitokseen. Lähtökohta on, että neuvottelut koskevat koko henkilöstöä. Pohjois-Savon hyvinvointialueella on noin 12800 työntekijää. Myös työntekijöiden työntekopaikkaa, tehtävänkuvia tai työaikamuotoja voidaan tarkastella. Sen tarkoituksena on edistää viranomaisten ja muiden toimijoiden työturvallisuutta pelastustoimen tehtävillä sekä yhdenmukaistaa tiealueilla työskentelyn käytäntöjä. ”Hyvä kysymys. ”Kyllä voi, ei sitä ole rajattu pois.” Mistä pelastuslaitos voi säästää. Kun varallaolosta luovuttiin, perustettiin 57 pelastajan virkaa. Kalustopulan vuok si resurssit olivat riittämättömät ti lanteen alussa 1,3 prosentissa pe lastustoimen kiireellisistä tehtävis tä. Näiden osuudet ovat pysyneet samalla tasolla kymmenen viime vuoden ajan. Yt-neuvottelut koskevat koko hyvinvointialueen henkilöstöä. Niiden tehtävien prosenttiosuus, joissa raportoitu kalustopula.. Miten tämä vaikuttaa pelastuslaitokseen, pelastusjohtaja Jukka Koponen. Silloin voidaan pitää työvuorovahvuudet toimintavalmiuden mukaisina ja voidaan luopua sijaistyövoimasta.” Voivatko pelastajat olla vähentämisen kohteena. ”Tämä on vaikeaa. Ohjeessa kuvatuilla valtakunnallisesti yhdenmukaisilla ja ennakoitavilla toimintamalleilla pyritään myös parantamaan muiden tienkäyttäjien turvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta. Sen avulla voi myös tunnistaa puutteita tai kehittämistarpeita. Silloin se jollakin tavalla koskettaa myös pelastuslaitosten henkilöstöä. Edelleen on täyttämättä reilu 20 pelastajan virkaa. (LÄHDE: ESA KOKKI, HYVINVOINTIALUEYHTIÖ HYVIL OY, TIEDOT ON KOOTTU PRONTOSTA) Kalustopula kolmessa kiireellisessä tehtävässä sadasta Uusi ohje: Tiealueella työskentely pelastus toimen tehtävillä Sisäministeriö julkaisi syyskuussa ohjeen tiealueella työskentelyyn pelastustoimen tehtävillä. Seitsemän uutta asemaa muutettiin ympärivuorokautiseksi ja niihin tarvitaan työvoimaa. Mahdolliset henkilöstövähennykset voivat tarkoittaa osa-aikaistamisia, lomautuksia tai irtisanomisia. AJASSA TILASTO Kalustopulan vuoksi vuonna 2023 vastetta ei saatu liikkeelle 2,2 prosentissa pelastustoimen kiireelli sis tä tehtävistä
Kuva: AP/Lehtikuva.. syyskuuta 2024. PELASTUSALAN MAAILMA 40°44’6 P 8°22’8 L Uupuneet palomiehet lepäävät Severo do Vougan lähellä Portugalin pohjoisosissa useita päiviä riehuneiden maastopalojen sammutustöiden lomassa 18
Etelä Karjalan pelastuslaitoksen turvallisuusviestintäpäällikkö Vesa Kultanen korostaa, että vaikuttamistyötä hyvän asian puolesta voidaan tehdä paikallisesti esimerkiksi opetusalan edustajien yhteisissä työryhmissä. Pelastustaitokampanjaan osallistuminen on jo sukupolvikokemus. Teksti: Esa Aalto · Kuva: Juha Hassila AJASSA Opitaan hyviä kansalaistaitoja. K olme neljästä kahdeksasluokkalaisesta osallistuu ikäluokalle suunnattuun NouHätä!-kampanjaan. 12 Pelastustieto 6/2024 NouHätä! ei ole vain kilpailu NouHätä!-kampanja täyttää ensi vuonna 30 vuotta. Toisaalta opetusalan ammattilaisil le on myös aktiivisesti vietävä viestiä. ”NouHätä!”-kampanjasta voidaan muistuttaa tuttua opettajaa tai rehtoria vaikkapa kassajonossakin.”. Se on pelastuslaitoksille hyvä keino toteuttaa myös tärkeää onnettomuuksien ehkäisytyötä. Vaikka osallistumisesta päättävät opettajat ja rehtorit, halutaan viestiä suunnata myös suoraan nuorille. Kampanjakoordinaattori Tomi Sirkiä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä sanookin, että kaikkien nuorten tavoittaminen on kampanjan häpeilemätön tavoite. Arvion mukaan 15000 jää tämän ulkopuolelle. Tätä tavoitellaan viestimällä kohderyhmälle eli nuorille sosiaalisessa mediassa
Hän pitää keskeisimpänä tuloksena tekemällä oppimista. Haasteellisemmaksi toiminnan on tehnyt se, että opettajat vaihtuvat ja markkinointityö pitää aloittaa aina alusta. Jo lähes parikymmentä vuotta kestänyt yhteistyö sai alkunsa silloisen kahdeksasluokkalaisen aloitteesta, joka toimi palokuntanuorissa ja tiesi NouHädästä. 6/2024 Pelastustieto 13 AJASSA Pelastuslaitosten rooli on merkittävä. YHTEISTYÖ TOIMII Meri-Porin yhtenäiskoulu tekee tiivistä yhteistyötä Pihlavan VPK:n kanssa. Viime vuonna kilpailtiin keväisen lumen seassa. KASVATUKSELLINEN KAMPANJA NouHätä! onkin erityisesti kasvatuksellinen kampanja. Itsetyytyväisyyteen ei ole kuitenkaan varaa. ”Kannustan muitakin palokuntia mukaan ja osallistumaan pelastuslaitoksen rinnalla tähän hyvään toimintaan.” Hän pitää kampanjan aineistoa hyvänä, mutta toki toteutus riippuu koulujen aktiivisuudesta. Välillä heitä saadaankin mukaan. Meri-Porin yhtenäiskoulun opettaja Suvi Haanpää kehuu materiaalia hyväksi. Toiminnallisuus on tärkeää, eikä pelkästään kampanjaan liittyvä kilpailu, vaan alkusammutusja muut harjoitukset, joita tehdään jo peruskoulutusvaiheessa.” Väitöstutkimuksensa viimeisessä osas sa hän tutkii sitä, miten erilaiset oppijat ovat kokeneet kampanjan opetuksen ja eri menetelmät. ”Tässä olisikin kehittämistä yleensäkin turvallisuuskasvatuksessa, että tarjottaisiin sisältöjä ja menetelmiä oppimiskyvyn perusteella.” Kyse on erityisesti opetustilanteesta, mutta myös opetusaineistossa tätä voidaan ottaa huomioon. Satakunnan pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Mikko Puolitaival on tutkinut NouHätä!-kampanjaa. Useinhan tytöt ovat tunnollisimpia ja he myös pärjäävät tässä kilpailussa. Sitä varten on koottu opettajille opetusmateriaalia. Vesa Kultanen muistaa tilanteita, joissa joku on tullut nykäisemään hihasta ja kertonut osallistuneensa aikanaan NouHätään. ”Se vaikutti myönteisesti oppimistuloksiin. Sen avulla kelpaa opettaa oppilaille turvallisuuteen monipuolisesti liittyviä teemoja. Meri-Porin yhtenäiskoulun kanssa on ollut hyvä tehdä yhteistyötä, koska rehtori ja opettaja ovat kiinnostuneita ja sitoutuneita toimintaan. SPEK järjestää tapahtuman vuosittain yhteistyössä pelastuslaitosten kanssa ja kampanjan toteuttamisen mahdollistaa Palosuojelurahaston tuki. Voittajajoukkue tuli Raumalta.. NouHätään liittyvää kilpailu hän pitää kirsikkana kakun päällä. Kilpailu ei olekaan vastaus tähän, sillä oppimisessa syrjään jäävät pojat eivät ole kiinnostuneita kilpailusta. Pihlavan VPK muistaa myös harjoituttamaansa kilpailujoukkuetta stipendillä lukuvuoden päätteeksi. Idean yhdelle ikäluokalle yhteistyössä koulujen kanssa järjestettävästä kampanjasta ja kilpailusta toi 30 vuotta sitten SPEKin silloinen viestintäpäällikkö Liisa Joutsi. ”Mutta tämä on pelastuslaitokselle erinomainen tapa toteuttaa onnettomuuksien ehkäisyä ja jakaa turvallisuustietoa nuoremmalle ikäryhmälle”. Pelastuslaitosten rooli on tässä merkittävä, ja siksikin SPEK halusi äskettäin palkita pelastuslaitoksia, joiden alueella kaikki koulut osallistuvat kampanjaan. Se on hyvä tapa saavuttaa yksi ikäluokka. Kilpailu nouseekin kampanjassa kenties liikaakin esille. Hyvästä toiminnasta on jäänyt hyvä muistijälki. Toiminnallisuudesta kyllä.” Mikko Puolitaival ehdottaakin kampanjan päivittämistä ja sitä, voisiko kilpailua jalostaa tai sen lisäksi olla jotain muuta. ”Pihlavan VPK:n väki antaa koululaisille alkusammutuskoulutusta ja harjoituttaa myös kilpailuun osallistuvaa joukkuettamme”, Suvi Haanpää kertoo. Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella kampanjaan osallistuu noin kahdeksan henkeä ja heille jaetaan omat kummikoulut. Kampanjan ansiosta hänen mielestään tarpeelliset kansalaistaidot lisääntyvät ja tästä saadaan rohkeutta toimia, jos tulee tarve auttaa.” Pihlavan VPK:n puheenjohtaja Matti Lehtonen sanoo, että nuorista toivotaan myös uusia jäseniä palokunnalle. ”Miten tavoitetaan heidät, jotka eivät ole parhaimpia oppimaan. ”Kenties oppimiseen liittyvä projekti, jossa tehdään esimerkiksi turvallisuusaiheeseen liittyvä video, joka voidaan tehdä myös eri oppiaineiden yhteydessä.” Hänen mielestään kannattaa pitää kiinni NouHätä!-konseptista. Kehittää pitää, ja siinä kannattaa hyödyntää tutkittua tietoa
1900-luvun historiallinen rakennus säilyi tolpillaan. 14 Pelastustieto 6/2024 HÄLYTYSILMOITUS Pelastushenkilöstö motitti ison ja vanhan puutalon onteloissa levinneen palon Turun Port Arthurissa. Koneellisesta purkamisesta pidättäydyttiin. Tekstit: Marko Partanen · Kuvat: Ville Kossila Palo pidettiin aisoissa – historiallinen rakennus säästyi 14 Pelastustieto 6/2024
Virolainen antoi sille tehtäväksi tiedustelun, ja lähti tiedustelemaan myös itse. 16 Pelastustieto 6/2024 HÄLYTYSILMOITUS A suinja liikehuoneistoja kolmessa kerroksessa käsittävä vanha kolmikerroksinen puutalo syttyi palamaan Port Arthurissa Turussa huhtikuussa 2024. Turun keskuspaloasemalta hälytetyillä päivystävän palomestarin johtoyksiköllä ja pelastusyksiköllä oli paikalle vain noin kahden minuutin ajomatka. ”Pysähdyimme rakennuksen kulmalle. Jo matkan aikana nenässä tuntui kuin piipusta tulleen savun Palo oli vaikea löytää. Paikalle, Puutarhakadulle saapuessaan Virolainen näki, että suurikokoisen puukerrostalon räystään alta monesta kohtaa työntyi ulos harmaata savua ja että talon molemmista sisäänkäynneistä tuli ulos ihmisiä, joita saneeraushenkilöt olivat varoittaneet. ”Lähtötiedoissa kerrottiin, että henkilöt olivat saneeraustöiden yhteydessä poistaneet maalia kuumailmapuhaltimella, minkä aikana seinärakenteista oli alkanut tulla savua”, päivystävä palomestari Marko Virolainen kertoo. Saksinostimelta toisen kerroksen kohdalla työskennelleet henkilöt olivat havainneet katon rajassa savua, yrittäneet alkusammuttaa tuloksetta ja soittaneet 112:een. Lähes samaan aikaan paikalle ehti keskuspaloaseman pelastusyksikkö, jonka sisällä puettiin vielä viimeisiä varusteita
6/2024 Pelastustieto 17 HÄLYTYSILMOITUS Palomiehet etsivät paloa monesta suunnasta sisällä ja ulkona.
Sinne noustiin saksinostimella, jonka koriin asettuivat sammutuspari ja saneerausta tehnyt saksisnostimen käytön osannut henkilö. Virolainen kiersi talon taakse sisäpihalle ja löysi sieltä vielä yhden porrashuoneen, joka oli vastapäätä Puutarhakadun syttymiskohtaa. Ensimmäinen sammutusisku tehtiin ulkokuoreen ullakon tasolle paikkaan, johon alkusammutustakin oli yritetty ja jossa syttymiskohdan arveltiin olleen. ”Käskin savusukellusparin tehdä perusselvityksen sillä välin, kun tein tiedustelun”, Soisalo sanoo. ”Savua tuli sieltä täältä, oli vaikea tehdä päätöstä, mistä aloittaa”, Soisalo sanoo. ”Siellä oli jokin aukko, johon pystyi laskemaan vettä. Virolainen käski lopettaa saksinostimen käytön noin viiden minuutin toiminnan jälkeen, koska nostinta kuljettaneella henkilöllä ei ollut suojavarusteita. Hän määräsi Liedon pelastusyksikön tarkistamaan porrashuoneen ja sen asunnot. Paloesimies Vesa Soisalo työskentelee pääsääntöisesti Uudessakaupungissa. Keskuspaloaseman nostolava-auto ei ollut hetkellisesti hälytysvalmiudessa, joten ensimmäistä nostolavaa odotettiin noin kymmenen minuutin ajomatkan päästä Kaarinasta. SISÄPIHALTA LÖYTYI PORRASHUONE ”Sain yleisavaimen käyttööni, kiersin Puutarhakadulla olevat porrashuoneet ja huoneistot ja varmistin, että niissä ei ollut asukkaita”, Soisalo kertoo. Sammutuspari ei nähnyt saksinostimesta selkeitä liekkejä, vaan pelkästään savua, jota tuprutti räystään alta. Kaarinan nostolava-auto ehti paikalle melkein heti saksinostiniskun jälkeen. Toisissa kohdissa pistosuihkuputki ei ylettynyt eristeitä pitemmälle, toisissa kohdissa rakenne oli ohut. Sisäpihan porraskäytävän asunnoissa ei ollut enää ihmisiä. Sata vuotta vanhassa rakennuksessa huoneistojärjestelyt olivat muuttuneet eikä isännöitsijälläkään ollut aivan tarkkaa tietoa siitä, että kuinka monta asuntoa rakennuksessa oli. Ne upposivat peltikattoon hyvin, mutta katon rakenne eri puolilla kattoa vaihteli. K U V A : K IM M O K A IS T O. Soisalo näki pihalla olevat saneeraajat ja saksinostimen, jolla oli tehty töitä Puutarhakadulla olevan satamanpuoleisen sisäänkäynnin läheisyydessä. Sen avulla katolta etsittiin kuumia paikkoja, joihin lyötiin pistosuihkuputkia. ”Savua oli juuri sen verran, että käytimme paineilmalaitteita, kun menimme tarkistamaan huoneita. Ei ollut tietoa, ovatko asukaat päässeet ulos. 18 Pelastustieto 6/2024 HÄLYTYSILMOITUS haju, ihan kuin puilla olisi lämmitetty, mikä tuntui kaupunkialueella siihen ajankohtaan erikoiselle”, paloesimies Vesa Soisalo sanoo. SAKSINOSTIN KÄYTTÖÖN Räystään alla olevista läpivienneistä tunki ulos harmaata savua. Hän avasi oven ja totesi siellä olevan paljon savua, joka oli laskeutunut jo ulko-oven tasalle asti. Lisäksi rakennuksessa oli liikehuoneistoja. Ei ole lopulta selvää, mihin vesi meni, mutta sillä ei ollut vaikutusta”, Soisalo sanoo. Hankaluus tuli siinä, kun huoneita läpikäydessämme tajusimme, että osan niistä olimme käyneet tarkastamassa jo tehdessämme tiedustelua talon toisella puolella olevasta porraskäytävästä”, ylipalomies Jussi Karppinen sanoo. Raision ja Jaanin pelastusyksiköt saivat tehtäväkseen varmistaa Puutarhakadulla olevan kaupunginpuoleisen porraskäytävän, ja keskuspaloaseman pelastusyksikkö varmisti satamanpuoleista porrashuonetta. Savua tuli edelleen. ”Nopeassa tilanteessa kokeiltiin, että saadaanko palo kiinni syttymispaikassa – se kortti oli katsottava”, palomestari Marko Virolainen sanoo. SUKELLUS ULLAKOLLE Raision pelastusyksikkö oli tarkistanut Se kortti oli katsottava
peltikatoilla ja teräviä pintoja sisältäviin työympäristöihin sekä kuumiin olosuhteisiin. Ainutlaatuinen rakenne, jossa suurilujuuksisia aramidikuituja on punottu köyden mantteliin. 6/2024 Pelastustieto 19 HÄLYTYSILMOITUS VANDERNET SAFETY Henkilösuojainten maahantuonti ja koulutukset www.vandernet.com/interstatic Interstatic Protect 11 mm on viiltoja kestävä, vähäjoustoinen köysi pelastusalalle putoamisvaarallisiin olosuhteisiin. Yhteensopiva kaikkien yleisimpien nousuja laskeutumislaitteiden kanssa esim. Edelrid Megawatt > Interstatic Protect Halkaisija 11 mm Materiaali: Polyamidi-Aramidi BlueSign-ympäristösertifioitu Valmistusmaa: Saksa Pituudet ja tuotekoodit 25 m, 832380010170 50 m, 832380500170 100 m, 832381000170 200 m, 832382000170 Toimitukset nopeasti Suomen varastosta! Viiltosuojattu köysi Testattu terävän reunan yli! PelastustietoEdelrid.indd 1 PelastustietoEdelrid.indd 1 7.3.2024 11.39.26 7.3.2024 11.39.26. Merkittävästi lisäturvaa mm
Ulkona palomestari Virolainen tarkkaili tilaa, joka oli sammutettavan tilan alapuolella. ”Puutalojen sammuttaminen menestyksekkäästi on kuitenkin pitkälti käsityötä”, hän sanoo. Kuronen arveli, että ensimmäisellä sukelluksella tarkastettu tila oli jonkinlainen eteinen tai vastaava. Savusukellusryhmässä pohdittiin perääntymistä. ”Tiedustelin kouran valmiiksi, mutta en nähnyt järkeväksi käyttää sitä. Kulkuväylille oli kaatunut huonekaluja, jotka oli raivattava pois tieltä. Pitkän matkan päästä löytyi huone, jonka ulkoseinä paloi. Pian ikkunalasi rikkoutui paineen vaikutuksesta, ja tila leimahti liekkeihin. ”Saattoi nähdä edellä menevän heijastimet ja erottaa hahmoja, mutta ei yksityiskohtia”, Kuronen selventää. ”Lämpöä ei tuntunut, emmekä löytäneet paloa, mutta ilma loppui ja oli lähdettävä vaihtamaan pullot”, Paloesimies Esa Tähkävuori sanoo. Päätimme kuitenkin, että hetki vielä jaksetaan”, Kuronen sanoo. Tila tuulettui ja näkyvyyttä tuli hieman lisää. Hyvin nopeasti tuli niin kuuma, että hän ilmoitti savusukellusryhmälle: ”Nyt lähdetään koko porukka pois.” SAVUSUKELTAJAT JÄIVÄT KIINNI Paluumatka oli hankala. Katon avaaminen olisi yllyttänyt paloa, ja sen jälkeen olisi ollut vaikeampi raivata käsin.” Virolainen oli aiemmissa paloissa huomannut, että käsityö oli usein loppunut, kun kohdetta oli ryhdytty raivaavaan konevoimin. Savua oli taas paljon ja näkyvyyttä noin kaksi metriä. 20 Pelastustieto 6/2024 HÄLYTYSILMOITUS Puutarhakadun kaupunginpuoleisen porrashuoneen ja sen asunnot. Ullakolla oli paljon tavaraa, ja sen lattia oli monessa tasossa, joiden korkeuserot olivat reilun puolen metrin korkuisia. Kun se oli sammutettu, oli palattava pullonvaihtoon. ”Sanoin, että nyt on kuuma, että lähdetäänkö pois. VIELÄ KERRAN Savusukellusryhmä nosti täydet laitteet kolmannen kerran selkiinsä ja palasi ullakolle. Toisessa aallossa tuli kärkiyksikkö, jossa oli niin ikään sammutinleikkuri sekä lisää henkilöstöä. Hän varoitti takana tulevaa johdoista, mutta varoituksesta huolimatta hänkin jäi niihin kiinni. Ne kiipesivät ullakolle rakennettuun huoneeseen. Hän näki ikkunan läpi runsaan savunmuodostuksen, jonka väri muuttui äkisti tummaksi. Virolainen tiedotti näkemästään radiolla kaikille. ”Paloa sammutettiin kolmesta suunnasta, ja se oli haastavaa saada kiinni”, Virolainen kertoo. Kuronen sahasi moottorisahalla seinään reiän. Tehtävä jatkui ullakolla. He löysivät toisen huoneen, joka paloi reilummin ja alkoivat sammuttaa sitä. UUSI SUKELLUS ULLAKOLLE ”Meillä oli ajatus, että olimme käyneet tilan jo kertaalleen läpi, mutta emme olleet löytäneet paloa”, Kuronen kertoo. Ne yhdistyivät toisiinsa avoimilla kierreportailla. Lopulta savusukellusryhmä pääsi huoltoon viilentämään itseään ja ottamaan kunnon tauon. KOURAA EI KÄYTETTY Huoneissa yltynyt palo sammutettiin, mutta alkupalo levisi edelleen onteloissa. Sokkeloisella ullakolla jokaisella ryhmän jäsenellä oli töitä, yksi käytti suihkuputkea ja veti letkua. Eristyksessä käytettyä puuta, turvetta, tervapaperia ja sanomalehteä oli paksulti, ja sitä raivattiin käsipelein. Toiset auttoivat, ettei letku takertunut esteisiin ja tarkkailivat lämpökameroilla tilaa, mutta mitään paloon viittaavaa ei löytynyt. Palomestari Virolainen otti paloesimiehet koolle ja keskusteli heidän kanssaan siitä, että avataanko peltikatto purkukouralla. Ullakkotilaa oli edelleen vaikea hahmottaa. Kerrosten välinen rakenne oli puolisen metriä vahva. Viereisessä huoneessa ja sen alapuolisessa huoneessa paloi kuumasti kovalla liekillä, eikä palo totellut työsuihkua. Siellä ei nähnyt omaa kättänsä, se oli aivan täynnä savua”, palomies Mika Kuronen kuvailee. Pullonvaihdon jälkeen paloa lähdettiin etsimään uudelleen. Vanhan rakennuksen pohjaratkaisuista ei ollut tietoa. ”Avasimme oven. ISKU SAMMUTINLEIKKURILLA Jäkärlän VPK:n ryhmänjohtaja, Kanta-Hämeessä palomestarina työskente levä Jiri Salmenoja ilmoittautui pa lo mestari Virolaiselle. Ullakolla palaneessa tilassa raivattiin lattiaa ja sen alapuolisessa tilassa kattoa. Hänellä oli käytössään pelastusyksikkö, kaksi sopimuspalokuntalaista ja sammutinleikkuri, jolla kyettiin tuottamaan myös sammutusvaahtoa. Ne olivat kaikki tyhjiä eikä mitään paloon viittaavaa löytynyt. ”Sitten jäin kiinni sähköjohtoihin, jotka piti auttaa käsillä irti varusteista, jotta pääsin jatkamaan matkaa”, palomies Kuronen kertoo. Palo jatkoi matkaansa onteloissa. Palo yltyi voimakkaaksi ja savusukellusryhmälle tuli tukalat oltavat. Virolainen tiedusteli Salmenojalta tämän kantaa sammutinleikkurin käyNyt lähdetään koko porukka pois.
6/2024 Pelastustieto 21 HÄLYTYSILMOITUS 6/2024 Pelastustieto 21 Palomiehet etsivät nostolavan työkorista lämpökameralla kuumia kohtia ja asettivat niihin pistosuihkuputkia.
Päätös pidättäytyä purkamasta kattoa oli hyvä. ”On hatunnoston paikka sammutustyölle, että tässä ei käynyt pahemmin”, Paloluoma sanoo. Hän arvioi, että sammutinleikkurin 300 barin paineella suihkutettu sammute levisi rajattuun onteloon hyvin. Salmenoja tiedusteli kohteen ja totesi, että palo etenee rakenteissa, minne on vaikea toimia perinteisillä suihkuputkilla. Tutkintailmapiiri oli avoin. ”Teimme laajalla porukalla hyvää yhteistyötä. Sammutinleikkuria käytettäessä huomaa hyvin jäähdytysvaikutuksen, kun savu muuttuu tummasta harmaaksi. ”Vettä käytettiin hillitysti, joissain paikoissa sitä olisi voinut käyttää enemmänkin”, Paloluoma arvioi. ”Keikalle tullessa pelastuslaitoksen ajoneuvo pysäköitiin optimipaikalle, josta sen kamera kuvasi sammutustoimintaa sekä palon kehittymistä esteettä lähes koko ajan.” Tapahtumista ja toiminnasta saatiin hyvä käsitys, kun videolta selvinnyt sammutustoiminta, palon dynamiikka ja radioliikenne yhdistettiin. Port Arthurissa palanut puukerrostalo jäi tutkinnan kannalta hyvään kuntoon, vaikka palovahinkoja siellä täällä olikin, arvioi Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen palontutkintaa vetänyt palopäällikkö Pasi Paloluoma. Jäkärlän, Kaarinan, Rantakulman ja Maarian sopimuspalokuntalaiset avasivat yläkerran lattiaa akkukäyttöisillä ketju-, moottorija puukkosahoilla noin 20 neliön pinta-alalta. 22 Pelastustieto 6/2024 HÄLYTYSILMOITUS töstä. Osittain selvittelyt ovat vieläkin kesken.” Paloluoma sanoo, että tutkinnassa ei voi keskittyä vain yhteen hypoteesiin. ”Pystyimme samalta paikalta vaikuttamaan myös vaakasuunnassa, koska ullakon lattia oli kahdessa tasossa”, Salmenoja sanoo. Muutamissa paikoissa vielä kärysi, sammutinleikkurin sammute ei niihin ollut ulottunut. ”Saimme sammutustehtävän ja aloimme pistää vettä Cobra-sammutinleikkurilla asuntojen välipohjiin ja seinärakenteisiin. Näin voitiin toimia ja se oli työturvallista, sillä sammutinleikkurilla ammuttiin alaspäin, jossa ei työskennellyt kukaan. ”Hatunnosto sammutustyölle”. Ajoittain siinä tutkittiin poliisin ja pelastuksen voimin, välillä olivat mukana vakuutusyhtiöiden edustajat niin kiinteistön kuin saneeraustöitä tehneen urakoitsijankin puolelta.” Paloluoma kiittelee, että kaikilla oli sama yhtenäinen tavoite – selvittää palon syy. ”Vaikka palokatko ei kaikkein tiivein ollutkaan, se viivytti palon etenemistä kaupungin suuntaan.” HYPOTEESIT TUTKITTIIN Palon arvioitiin heti alkuvaiheessa syttyneen tulitöistä. Palo eteni ja yltyi rakenteissa sitä mukaa, kun lattiaa avattiin. Palomestari Marko Virolainen poistui kohteesta kello 18.15. Onteloissa levinnyt palo pysähtyi hieman ennen rakennuksen puolivälissä ollutta muurilinjaa, josta sammutinleikkurilla toimittiin. ”Vaikka sattumalla sille, että kyseessä olisi jokin muu syy, on pieni mahdollisuus, niin silti kaikki hypoteesit on käytävä läpi. Tämän jälkeen täytimme seinärakenteen vaahdolla”, Salmenoja kertoo. ”Vaihdoimme tietoa ja mielipiteitä hyvin. Hän luovutti pelastustoiminnanjohtajuuden paikalle saapuneelle toiselle palomestarille. Viimeinen hukassa ollut pesäke löytyi ulkoapäin raivaamalla, muualta sinne ei päässytkään”, Soisalo kertoo. Lisäksi hän oli pannut merkille, että palaneen asunnon kierreportaista voitiin vaikuttaa asuntojen välisiin sekä yläpohjan rakenteisiin. Hänen mukaansa eräs merkittävä tekijä palon etenemisen kannalta sammutustyön lisäksi oli se, että vanhan talon ullakolle oli jossain vaiheessa rakennettu palokatko kipsilevystä. SAMMUTINLEIKKURI UUTEEN PAIKKAAN Palomiehet purkivat palaneen asunnon yläkerran paksua lattiaa. Se oli hyvää ja modernia palontutkintaa.” Talo on nyt huputettuna ja sitä saneerataan takaisin käyttökuntoon. Onteloita alettiin täyttää vaahdolla. RAIVAUSTA VPK-VOIMIN Sammutinleikkurin käytön jälkeen Virolainen antoi Salmenojalle tehtäväksi pyörittää raivaustoimintaa sisätiloissa VPK-voimin. Lisäksi ensimmäisen kerroksen liiketilasta kannettiin huonekaluja turvaan sekä purettiin yksi kirjahylly ja vietiin toiseen tilaan suojaan. Kello 21.00 palopaikalla käynnistettiin jälkivartiointi. Muutamat alkuvaiheessa poistetut räys täslaudat vaikuttivat sammutustöihin epäedullisesti kiihdyttäen savuntuotantoa. ”Koska palo eteni rakenteissa, esitin, että Cobra kannattaisi siirtää keskelle ullakkoa muurin viereen ja alkaa täyttämään vaahdolla sieltä paloa vastaan”, Salmenoja kertoo. ”Viimeisenä tuntina raivattiin seinähirsiä, josta löytyi pesäkkeitä
Ensihoito päivysti palopaikalla koko tehtävän ajan.. Artikkeli päättyy seuraavalla aukeamalla. Hän mietti, että riittääkö hälytetty vah vuus ja päätti lisätä lähtöön vielä yh den ambulanssin – mieluummin enemmän kuin vähemmän. Myöhemmin lääkärin tarkistukseen tuli vielä yksi lievästi loukkaantunut sopimuspalokuntalainen. Virolainen huomasi, että paikalla olleet toimittajat näkivät ja kuvasivat, kun palomiehiä riisuttiin varusteista ja saatettiin ambulanssiin, joten hän päätti poikkeuksellisesti tiedottaa kahdesta lämpöuupumuksesta. 6/2024 Pelastustieto 23 Mieluummin enemmän kuin vähemmän. Palopaikkaa turvattiin kuitenkin kenttäjohtoyksikön ja kahden ambulanssin voimin. Savu alkoi haitata palopaikalla päivystämistä mutta sopiva paikka löytyi läheisestä katujen risteyksestä. ”En muista toista paloa, jossa sammutushenkilöstö olisi loukkaantunut. Yhtäkkiä palomestari Virolainen pyysi yhtä ambulanssia korttelin toiselle sivulle. Kaksi palomiestä oli saanut lämpöuupumuksen. Ambulanssissa sattui olemaan akutologiaan erikoistuva lääkäri Anna Kortelainen, joka tutki molemmat palomiehet eikä muita toimenpiteitä tarvittu. Mäki sopi päivystävän palomestarin Marko Virolaisen kanssa kokoontumispaikan, minne palomiehet toisivat mahdolliset altistuneet. HÄLYTYSILMOITUS Varautuminen muuttui työksi Ensihoidon kenttäjohtoyksikkö ja yksi ambulanssi hälytettiin palopaikalle ensimmäisessä aallossa. Meille tämä oli varautumistehtävä, jossa päivystimme juuri palomiesten työturvallisuuden takia”, Mäki sanoo. Mäki auttoi so siaalija kriisipäivystyksen henkilökuntaa perustamalla heille tukipisteen yhteen ambulanssiin, missä palon alta evakuoituneet asukkaat saattoivat keskustella sosiaalipäivystäjien kanssa. Nopeasti vahvistui, että savulle altistuneita ei ole. Kun palo saatiin hallintaan, ensihoito kevensi päivystystään ja paikalle jäi yksi ambulanssi. ”Esitiedot viittasivat siihen, että rakennuksessa ei ole palolle altistuneita mutta käytäntö on osoittanut, että tällaiset tehtävät voivat tuoda eteen mitä tahansa”, ensihoidon kenttäjohtaja Petri Mäki sanoo
Hänen mukaansa sammutinleikkurin käytöstä tarvitaan positiivisia kokemuksia, kuten Port Arthurista. 24 Pelastustieto 6/2024 HÄLYTYSILMOITUS Varsinais-Suomessa Jäkärlän VPK:n vas tuualueena on sammutinleikkurin käyttö. KÄYTÄNNÖN OPPEJA Jäkärlän sopimuspalokuntalaiset selvittävät sammutinleikkurin letkun kerroksiin olkapäille laskostetulta nipulta. NOSTOLAVOISSA LISÄVALMIUTTA Pelastuslaitos on asennuttanut kahteen nostolava-autoonsa kiinteät sammutinleikkuriletkustot. Käytössä on sarjatikkaaseen liitettävä lisäosa, joka asettuu yläpäässä seinää vasten. Hän kiittelee pelastuslaitosta, joka on antanut Jäkärlän VPK:lle vapaat kädet kehittää ja viedä toimintaa eteenpäin. Ulkoa sammutettaessa pääsee harvoin toimimaan maatasossa seisten. Jäkärlän VPK on itse hankkinut käyttöönsä kaksi sammutinleikkuria, toisella niistä voidaan leikkaavan abrasiivin lisäksi suihkuttaa myös sammutusvaahtoa. ”Positiivisesta kokemuksesta jää positiivinen muistijälki, ja seuraavalla kerralla pelastustoiminnan johtajana työskentelevä palomestari saattaa paremmin muistaa hyödyntää sammutinleikkuria ja sen sammutustehoa.” Jäkärlän VPK:lla on käytössään sammutinleikkuri, jolla voidaan tuottaa vaahtoa. He ovat huomanneet, että muuten letku ottaa jokaiseen kulmaan kiinni. ”Jos vuositasolla meidät hälytetään sammutinleikkurin takia 20 kertaa, niin vähän reilussa puolessa tapauksista sitä käytetään”, Salmenoja sanoo. Sammuttaja kiinnittyy tikkaisiin säädettävällä liitosköydellä. ”Kun se on vasteessa, niin laitteen olemassaolo ei ole kenenkään muistin varassa”, Jäkärlän VPK:n ryhmänjohtaja Jiri Salmenoja sanoo. Vanhempiin jo hankittuihin yksiköihin letkustot on mahdollista asentaa esimerkiksi 10-vuotishuollon yhteydessä. ”Olen sanonut miehistölle, että meidän pitää hallita sammutinleikkurin käyttö ammattimaisesti, koska pelastuslaitoksella sellaista ei itsellään ole”, Salmenoja sanoo. Jäkärlän yksiköt ovatkin kalustonsa takia liitetty suurten rakennuspalojen vasteisiin. Salmenojan mukaan tämä on onnistunut vähin kustannuksin uusien ajoneuvojen hankintojen yhteydessä. Kuva: Jäkärlän VPK.. Monelle palomestarille sammutusleikkurin käyttö tulee eteen harvoin. KOKEMUKSET JÄÄVÄT MIELEEN Viime vuonna eli 2023 Jäkärlän sopimuspalokuntalaiset hälytettiin 97 tehtävälle, joista 25:lle sen takia, että heidän käytössään on sammutinleikkuri. Leikkurit on asennettu sopimuspalokunnan itse hankkimaan kärkiyksikköön sekä pelastuslaitoksen omistamaan pelastusyksikköön. Yleensä VPK:n sammutinleikkuri vasteessa sammuttaminen tapahtuu tikkailta. Pelastuslaitoksen muista yksiköistä laitet ta ei löydy. Lisäksi Jäkärlän henkilöstöllä on käytössään lyhyempi, viiden metrin mittainen sammutinleikkuriletku, jonka kanssa nostolavan työkorista on helpompi toimia
Tehtävä osoitti, että sammutinleikkuri tehoaa haastavissa ontelopaloissa, sillä tässäkin tapauksessa palo levisi sitä mukaa, kun rakenteita avattiin, Jäkärlän VPK:n ryhmänjohtaja Jiri Salmenoja arvioi. Muualla sammutustöitä tehneet saattoivat käyttää ilmaa useammatkin pullolliset. 050 597 2939 Antti Hyttinen p. www.karnaoy.. Hän pyrki myös usein ottamaan ryhmänjohtajat kasvotusten koolle keskustellakseen havainnoista ja päättääkseen tulevia toimenpiteitä. 040 523 0970 ari.piela@karn aoy.. HÄLYTYSILMOITUS Tekemisen meininki Palomestari Marko Virolainen kiittelee sammutustyöhön osallistuneiden ja erityisesti alipäällystön toimintaa. ”Tällainen ei ole optimi tilanne, vaan huoltoon pitäisi päästä aiemmin. Niiden mukana putoaa paljon infoa pois, jos kommunikoidaan vain radiossa”, Virolainen sanoi. Tiedustelin heidän vointiaan ja tarjosin mahdollisuutta lähteä asemalle huoltoon, mutta he halusivat ja sanoivat pystyvänsä jatkamaan, sillä tilannepaikalle oli järjestetty kevyt huolto ja hälytysmuonitus”, Virolainen kertoo. Hänen mieleensä jäi myös hyvä johtaminen ja tilannetietoisuus sekä ryhmien yhteistoiminta. Tekniikka ja koulutusasiat: Ari Piela p. Ullakolla työskennelleet savusukeltajat sukelsivat kolmet pullot yhteen menoon. ”Ei ollut väliä, tekikö töitä sopimuspalokunnan vai vakituinen yksikkö.” Salmenojan mukaan sammutinleikkurilla perinteisellä menetelmällä rakennuksen ulkokuoren läpi sammuttamalla lopputulos olisi voinut olla toinen. Tilaukset ja tarjouspyynnö t: Esa Kärnä p. ”Ihmisten ilmeet ja äänenpainot antavat tärkeän viestin. Alussa saksinostimelta ja myöhemmin nostolavasta työskennelleet palomiehet toimivat tehtävällä kahdeksan tunnin ajan. He tiedustelivat ja tekivät havaintoja hankalissa olosuhteissa. 044 362 6908 info@karnaoy .. TIETOA TAITOA TURVALLISUUTTA TTuuoott tteeeett ssuuoorraaaann m maaaahhaannttuuoojjaallttaa!! PPU UTTO OAAM MIISSSSUUO OJJAAUUKKSSEEEENN:: •• VVAARRU USSTTEEEETT •• TTEEKKN NIIIIKKAATT •• TTAARRKKAASSTTU UKKSSEETT TWIN RELEASE SPIN L2 Hallittuun nostoon ja laskuun:. Hän kuvaili, että sammutustoiminnassa oli tekemisen meininki, jossa tehtävä todella haluttiin hoitaa ja oltiin aina valmiina uuteen iskuun. Jos sinulla on tiedossa keikka, joka voisi sopia Hälytys ilmoitusjutuksi, älä epäröi ottaa yhteyttä: marko.partanen@ pelastustieto.fi tai 0400 674 208
Altistuminen on haluttu saada minimiin. Siitä lähti ajatus kehittää varusteita edelleen. Jatkuva puhallus tuo kasvoille raitista, viileää ilmaa ja työtä jaksaa pidempään. Se herätti ajatuksia, ja tutustuimme myös Pelastus opiston hankkeen loppuraporttiin. 26 Pelastustieto 6/2024 Kaikille toimivat ja oikeat varusteet tarpeen mukaan Kellokosken VPK hankkii vuosittain kaksi uutta täyttä sammutusasupakettia. Luimme myös Pelastustiedon vuoden 2021 jutun altistusmittauksista ja maastopaloissa käytettävistä henkilökohtaisista suojaimista. Kaikki olivat puhki tuntien työskentelyn jälkeen, kun keskellä kesää pukeuduttiin kalvoasuun. Myös maastopalokeikoille on hankittu varusteet, joissa jaksaa ja on turvallista työskennellä. Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto HENKILÖKOHTAISET VARUSTEET T imo Åhs on Kellokosken VPK:n varapäällikkö ja työskentelee ensihoidon kenttäjohtajana. Suodatin suodattaa melkein kaiken muun myrkyn paitsi hään. Hankkeessa testattiin, mikä suojain rasittaa minkäkin verran.” Loppuraportissa todettiin, että rakennuspaloihin suunniteltu palopuku ei sovellu metsäpalojen sammuttamiseen. Raskas sammutuspuku antaa hyvän suojan, mutta sen lämpökuormitus on niin suuri, että haitat kumoavat hyödyt. ”Meidänkin alueella oli silloin runsaasti maastopaloja. Niihin kiinnitetyillä häkävaroittimilla varmistetaan turvalliset työskentelyolot. Kaikilla on silloin aina toimivat ja hyvä varusteet. Puhallinsuojaimia voi käyttää myös esimerkiksi jälkiraivauksessa.. Varusteiden pitää olla kunnossa, kun tehdään vapaaehtoistyötä omalla ajalla Metsäpalokeikoille on hankittu omat asut ja moottoroidut puhallinsuojaimet suodattimin reppuvaljasmallina. ”Olemme jo pitkään kehittäneet ja hank kineet henkilökohtaisia varusteita yhteistuumin toiveiden pohjalta ja toki seuranneet myös alan trendejä
6/2024 Pelastustieto 27 HENKILÖKOHTAISET VARUSTEET Kellokosken VPK on Tuusulassa toimiva sopimuspalokunta, joka on perustettu vuonna 1926. ”Jos on kiikun kaakun tilanne, että pu keako raskaat paineilmahengityslaitteet, tämä madaltaa kynnystä suojautua. Näihin on oltu tyytyväisiä. Tekninen käyttöikä on kymmenen vuotta. Lähes kaikki ovat käyneet myös PPE+D-koulutuksen, joka antaa valmiudet kaluston defibrillaattorin käyttöön. Ne ovat selvästi lisänneet suojainten käyttöä.” HANKINNOISSA ON PELIVARAA ”Saamme sammutussopimuksen mukaisen korvauksen, joka kattaa omien henkilökohtaisten suojavarusteiden hankinnan. Vuonna 2022 palokunnalla oli 59 hälytystä. Hälytystoimintaan osallistuvia on yli 20. Moottoroituja puhallinsuojaimia on viisi. Kaikessa mennään työturvallisuus ja laatu edellä.. Hälytysosaston jäsenen täytyy suorittaa vähintään pelastustoiminnan peruskurssi ennen kuin voi osallistua hälytystehtäviin. Eniten oli rakennusja maastopaloja. Päädyimme silloin ajatukseen, että budjetoimme etukäteen ja ostamme aina kaksi uutta täyttä sammutusasupakettia vuodessa – tarvitaan niitä juuri silloin tai ei. Se täyttää kaikki tarvittavat normit. Hyvät varusteet ovat palokunnnalle myös vetovoimatekijä”, Åhs painottaa. Autoissa on esimerkiksi konemiehelle kevyempi kypärä aktiivisella kuulosuojaimella ja otsalampulla. Puhallinsuojaimella toiminta-aika on pidempi ja liikkuvuus parempi. NXT on PBI:hin verrattuna kevyt ja repäisykestävyys on hyvä. Ei hankita aina kalleinta, mutta kaikille hyvät, toimintakykyiset ja ehjät varusteet – ja oikeanlaiset varusteet kuhunkin työhön”, Timo Åhs kuvailee. Mieluummin tasapuolisesti hyvät kaikille kuin huippuvarusteet muutamalle.” SÄÄNNÖLLISYYDESTÄ SÄÄSTÖÄ Åhsin mukaan yhdistykselle on taloudellisempaa ostaa säännöllisesti uutta. suurella riskillä yhteisen hyvän eteen. Heille on hankittu kaksikerroksinen kalvollinen kevyempi ja edullisempi asu, jolla saa tehdä kaikkea muuta kuin savusukeltaa. Näiden lisäksi oli esimerkiksi vahingontorjuntaa, muita tulipaloja ja liikennevälinepaloja. Kokonainen sammutusasu varusteineen maksaa kuitenkin pari tuhatta euroa. Kävimme läpi kalvoasuista eri vaihtoehtoja ja täällä kävi lukuisia esittelijöitä. Vanhimmille aktiivi savusukeltajille annetaan uusia varusteita, ja toki myös uudet jäsenet saavat uusia varusteita. Pelastuslaitokselle riittää, että varusteet ovat normien mukaiset, mikä jättää meille pelivaraa. Saamme sammutusasut ja -varusteet samaan hintaan kuin pelastuslaitos on kilpailuttanut, mutta seuraamme markkinoita myös itse. Kilpailutuksen jälkeen mietimme, mikä olisi soveltuvin ja valitsimme silloin Rosenbauerin sammutusasut. Kevyempiä metsäpaloasuja VPK:lla on yhteensä parikymmentä, joista osa henkilökohtaisia, omalla työllä hankittuja. On myös jäseniä, jotka eivät aio koskaan savusukeltaa. Varsinaisiin sahaustöihin on palokunnassa omat kenkänsä, mutta muuhunkin käyttöön suositellaan kenkää luokan 2 sahasuojauksella kaiken varalta. Meillä pyritään viiteen vuoteen, ja vanhimmat siirtyvät vara-asuiksi. ”Kopioin idean pelastuslaitoksen ajoneuvohankinnoista. Tutkimme materiaaleja paljon ja meille ”riittävät” siniset asut. ”Savupukuja” on noin 20 ja kevytasuja puolenkymmentä. Mieluummin vähän kerrallaan, muuten pitäisi säästää koko ajan isoihin kertahankintoihin. Hälytysosaston lisäksi on aktiiviset naisja nuorisoosastot. Ainoa ero ominaisuuksissa on se, että PBI kestää paremmin suoraa liekkiä. Hanskat voi valita neljästä eri mallista omien mieltymysten mukaan. ”Jatkossa siirryimme uusiin Vikingin Nomex NXT-asuihin nelipistehousuvaljaineen. Osalle tehtävistä on osallistunut ainoastaan säiliöauto. ”Kun altistumisesta alettiin puhua laajemmin, meidänkin oli aika uusia sammutusasuja. Myös hankauskestävyys on ollut hyvä ja hintakin selvästi halvempi. Kaikki varusteet myös merkitään päivämäärin.” ”Kun tilaamme uuden sammutusasun, se tilataan yleensä tulevan käyttäjän mittojen mukaan. Laskimme, että kun uusimme kaksi sammutusasua vuodessa, saamme kahden vuoden hankinnoilla yhden asun enemmän
Sinne varushuolto saa nykyistä isommat tilat, erityisesti varaston osalta. Esimerkiksi kesätyöntekijät saavat käyttöönsä käytetyt, mutta ehjät varusteet. Varushuollossa kolme naista pitää varusteiden kunnosta huolta. ”Emme jaa työntekijöille alusvaatteita, mutta muutoin annamme täältä työntekijöille kaikki muut varusteet”, Tuija Mänty kertoo. Heidän työpaikkansa on Hervannan paloasemalla. Varushuollon esimies Tuija Mänty palvelee yhdessä vaatehuoltajien Minna Ylimäen ja Nina Gratshewin kanssa koko alueen laitoksen henkilöstöä sekä sopimuspalokuntalaisia. OMPELUKONE SURRAA Eniten käytössä on ompelukone. Kaikkea siltä väliltä. Tuija Mänty esittelee erilaisia pienempiä ja isompia itsetehtyjä tuotteita, jotka auttavat tekemään tärkeää pelastustyötä entistä paremmin. Tuija Mänty esittelee lääkelaukkua, joka tehtiin ensihoitajien toiveiden mukaisesti. Sellainen varushuollossa sitten tehtiin. Varushuoltoon tuodaan ja viedään tasaiseen tahtiin erilaisia varusteita aina henkilökohtaisista varusteista hoitolaukkuihin. Esimerkiksi ensihoitoon toi vottiin lääkelaukkua, johon haluttiin pidikkeitä tietylle määrälle lääkeampul leja. Varushuollossa vaatetetaan kaikki uudet työntekijät. Varushuollon esimies Tuija Mänty (keskellä) ja vaatehuoltajat Nina Gratshew (vas.) ja Minna Ylimäki palvelevat varusteasioissa koko Pirkanmaan pelastuslaitoksen henkilöstöä ja sopimuspalokuntalaisia.. Siinä on tietty määrä paikkoja lääkeampulleille. Varushuollossa asiakaspalvelu työllistääkin eniten. Muutto on edessä, kun Nekalaan tulee uusi asema. ”Minusta on tärkeää, että työntekijöiden virkavaatetus on istuvaa.” Varushuollon etuna hän pitää myös vanhan huoltamisen lisäksi kierrättämistä. Työntekijät voivat tarvita henkilökohtaisista syistä erikokoisia vaatteita. He eivät pelkästään korjaa, vaan valmistavat myös tarpeiden mukaan uutta. Kun työntekijä lähtee pois, hän palauttaa varushuoltoon varusteensa. Sillä korjataan, paikataan tai tehdään uutta. Esimerkiksi haastatteluhetkellä Nina Gratshew ompeli kinnaskoukkua toiseen kohtaan sammutusasussa. Hän kertoo olevansa kiinnostunut paitsi työvaatteista, myös erityisesti miesten vaatteista. ”Me voimme myös pestä meille tuotavia vaatteita, mutta lähtökohtaisesti jokainen huolehtii omista varusteistaan. Siksi jokaisella asemalla on pesukone.” Tuija Mänty on koulutukseltaan artenomi ja hän ollut varushuollon esimiehenä 13 vuotta. Tarvittaessa varushuollosta vaatetetaan työn tekijä myös juhlatilaisuutta varten”, Mänty kertoo. ”Rikki menneet vaatteet korjataan. 28 Pelastustieto 6/2024 HENKILÖKOHTAISET VARUSTEET Elintärkeä tukipalvelu P irkanmaan pelastuslaitos on yksi niistä harvoista pelastuslaitoksista, joissa varushuoltoa hoitaa päätoiminen henkilöstö. Pelastuslaitoksilla jos missä tämän toiveen kanssa saa olla tekemisissä
Ilmoittautuminen osoitteessa www.ctif.fi viimeistään 30.10.2024 ”Vanhan hyödyntämisen ansiosta materiaaleja ei mene hukkaan. Jos vaatetta tarvitaan eikä juuri sellaista kokoa ole varastossa, joudutaan hankkiminaan vaatetus erikseen. Siellä hän on pystynyt viemään valtakunnallisesti varusteisiin ja niiden huoltoon liittyviä asioita eteenpäin. Varusteita voidaan myös huoltaa esimerkiksi otsonaattorilla, ja piharakennuksesta löytyy myös pakastin, jossa kylmän avulla voidaan desinfioida varusteita. lounaan ja kahvitukset) on osallistujille maksuton. Vanhoja vaatteita voidaan hyödyntää myös vaikkapa rätteinä. Lisäksi Tuomikari huolehtii hygieniaan liittyvistä kulutustuotteista, kuten käsipyyhepapereista ja saippuois ta. Tuomikari huolehtii myös ensihoidon varusteista. CTIF-seminaari Ohjelma 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.00 Tilaisuuden avaus Veli-Matti Sääskilahti, Traficom 9.15 CTIF kansallisen komitean kuulumiset Annika Rinne, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 9.30 Johdatus ilmaliikenneonnettomuuksien haasteisiin Simo Ekman, Helsinki-Vantaan lentoasema 9.45 Kansallinen ja kansainvälinen ilmailun regulaatio Kirmo Liukko, Traficom 10.15 Tauko 10.40 Pelastuslaki, sisäministeriön asetus pelastustoimen suunnitelmista ja pelastustoiminnan järjestämisvastuu Tommi Luhtaniemi, SM 11.10 Pelastussuunnitelmille asetetut vaatimukset Veli-Matti Sääskilahti, Traficom 11.40 Lounas 12.40 Vesihuolto, sammutusvesisuunnitelma / Hanedan onnettomuus Simo Ekman, Helsinki-Vantaan lentoasema Paul Nyberg, Finavia 13.30 Pelastustoiminnan johtaminen ilmaliikenneonnettomuudessa Matti Honkanen, Pelastusopisto 14.00 Tauko 14.30 Pelastusharjoitusten merkitys esiintyjä ilmoitetaan myöhemmin 15.00 Loppukeskustelu/päivän yhteenveto Veli-Matti Sääskilahti 15.10 Tilaisuuden päätös ja kahvit Tilaisuus (sis. ”Pirkanmaalta naisille löytyy sopivan kokoisia varusteita, jossa varaston valikoima on laaja. ”Olisi hyvä, jos varushuolto toimisi hyvin joka paikassa omien tarpeiden mukaisesti”, Tuija Mänty toteaa.. Siihen kuuluvat tekstiilihuoltopalvelut, niiden hoidosta huolehtiminen sekä varaston ylläpidosta vastaaminen. Hänen mielestään naisten käyttämäs sä vaatetuksessa ei ole ongelmaa pelastusalalla. Myös toisenlaisia esimerkkejä hoitaa varushuolto löytyy pelastuslaitoksista. Hänen vastuullaan on hoitaa laajasti varushuolto. Esimerkiksi naisten toimistovaatetukseen on saatu leveämpääkin mitoitusta. Ilmailumuseossa 12.11.2024 klo 9–15.30 Lentoasemien pelastustoiminta . Valitettavasti näin ei ole kaikkialla.” Ensihoitajien käyttämää työvaatetusta tilataan kolme kertaa vuodessa. Toisaalta miesten käyttämään perinteiseen valkoiseen paitaan on saatu hoikempi mitoitus. Annamme myös harjoituksissa käytettäviä varusteita.” PRESSUKIN KORJATAAN Varushuollossa pyritäänkin pitämään kun nossa kaikenlaiset varusteet. Hinta on silloin kalliimpi ja toimitusaika voi venyä. Työn al la on esimerkiksi veneen pressun korjaus. Varustehuoltajan tehtäviä ovat myös tarjoilusta huolehtiminen juhlatilaisuuksissa, kokouksissa ja koulutuksissa. Ulkoistettu toiminta Yhteistyötä tehdään vaatevalmistajan kanssa. Hän huolehtii myös varusteiden kirjaamisesta sähköiseen tietokantaan. Tuija Mänty on mukana myös valtakunnallisessa virkavaatetyöryhmässä. Pohjois-Savossa varushuolto on ulkoistettu, ja sitä hoitaa Raija Tuomikari Servica Oy:stä
Pelastusviranomainen ei voi arvioida ensihoidon tehtävälajia tai kiireellisyyttä eikä toisinpäin. Hätäkeskuksesta kuitenkin pyydetään soittamaan hätälinjaan (112). Ensihoitoa ei hälytetä varmuuden vuoksi, vaan potilaalla tulee lähtökohtaisesti aina olla jokin ensihoitoa vaativa oire tai vamma. HÄTÄKESKUS O nnettomuuspaikalle ensimmäisenä saapunut pelastusyksikkö huomaa, että kohteessa tarvitaan myös ensihoito. Toki kokonaisharkintaa käytetään, etenkin jos energiat ovat olleet suuria. Teksti: Anniina Takala · Kuva: Hätäkeskuslaitos Hätäkeskuspäivystäjän keskeinen tehtävä on suorittaa riskinarvio kunkin toimialan ohjeiden mukaisesti. Yhä useammin potilasta kehotetaan hakeutumaan avun piiriin omin keinoin. Helpoimmalta tuntuisi huikata Virven kautta asiasta hätäkeskukselle. Miksi yksikön pitää soittaa 112:een. Tuntuuko turhauttavalta ja miksi niin pitää tehdä. KOKONAISHARKINTAA KÄYTETÄÄN Ensihoidon tehtävänkäsittelyohjeiden uu distumisen seurauksena tehtävän välittämiseen ja kiireellisyysarvioihin on tullut paljon muutoksia. Nykyään pyritään selvittämään mahdollisuuksien mukaan myös potilaan henkilöllisyystie30 Pelastustieto 6/2024. Toimialojen kiireellisyysmääritelmät poikkeavat toisistaan, joten niiden vasteet määräytyvät eri tavoin. Vastaus löytyy hätäkeskukseen kohdistuvista velvoitteista ja toimialakohtaisista ohjeista. Jos tehtävällä havaitaan tarve toisen toimialan yksikölle, se tulee hätäkeskuksen ohjeistuksen mukaan tehdä soittamalla hätälinjaan
IVO hälyttää pelastustoimen peruskiireellisenä tehtävälle, poliisin tehtävä jää TESE-päivystäjän hoidettavaksi. ASIAKKAAN ETU EDELLÄ Toimintaohjeiden noudattaminen on tärkeää, ja se sujuvoittaa yhteistyötä. Kun pelastusyksikkö soittaa hätälinjaan, IVO käsittelee ja hoitaa puhelun riskianalyysiohjeiden mukaisesti ilman muun viestiliikenteen aiheuttamaa häiriötä. Kirjoittaja on Vuoden hätäkeskuspäivystäjäksi valittu Anniina Takala. KUVITTEELLINEN ESIMERKKITILANNE Ilmoittaja ajaa henkilöautolla kaidetta päin. Viestin ristiriitainen tai puutteellinen sisältö aiheuttaa turhaa viestiliikennettä eikä TESE-päivystäjä osaa kertoa, mikä vamma tai oire potilaalla on, jos ensihoito sitä kysyy. Riskinarvion perusteella ensihoidolle ja sosiaalitoimelle ei ole tarvetta. TESE ei saa muuttaa toisen päivystäjän kirjoittamia ilmoituksen tietoja, eikä kirjoittaa omaa tekstiä toisen käsittelemään tehtävään ilman uutta hätäpuhelua. Jos apua pyydetään Virve-radiolla, pyyntö tulee tehtävänseuraajalle (TESE), jolloin hän alkaa luoda uutta tehtävää, ja kaikki muut toiminnot, kuten saapuvien tehtävien seuraaminen, tehtävien hälyttäminen ja viestiliikenteen hoitaminen, keskeytyvät. Autossa on öljyvuoto ja liikenne on osittain estynyt. Anniinan voi kuulla erityisesti Turun hätälinjalla Varsinais-Suomessa, Kanta-Hämeessä ja Päijät-Hämeessä. Hän kertoo olleensa yksin autossa, jalkeilla eikä loukkaantunut. Vastaavasti poliisin kertoessa ihmisen pudonneen monien metrien korkeudesta, on asianmukaista hälyttää lisäapua viipymättä. 112-numeroon soittamalla tehtävää alkaa hoitaa ilmoituksen vastaanottaja (IVO), jolloin järjestelmä toimii kuten se on suunniteltu, ja päivystäjä pystyy hoitamaan hätäpuhelun rauhassa ilman muita häiriötekijöitä. Myös ensihoitajat saattavat ihmetellä, mitä siellä hätäkeskuksessa oikein tapahtuu. Lisäavun hälyttämisen jälkeen poliisia kuitenkin pyydetään menemään potilaan luokse ja soittamaan sieltä, jotta saadaan tarkempi tieto potilaan tilasta ja voidaan antaa tarvittaessa toimintaohjeita sekä arvioida muun muassa sosiaalitoimen tarpeellisuus. TESE-päivystäjä kysyy yksiköltä kiireellisyyden ja tekee hälytyksen ilman riskinarviota. Avuntarvitsijan etu on aina keskiössä. Tällä voidaan vähentää viestiliikenteen määrää. Hätäkeskus on vastuussa hälyttämiensä tehtävien koodin sekä kiireellisyyden oikeaoppisesta arvioimisesta. TESE saattaa kokea itsensä vähän hölmöksi ja vuoromestarikin todennäköisesti muistuttaa oikeaoppisesta toiminnasta. Hyvien kirjausten vuoksi viestiliikennettä ei synny. Oirekuvaa tai henkilötietoja ei ole asianmukaista selvittää viestiliikenteen välityksellä. Mielestäni on kaikkien etu käyttää pelisilmää tilanteissa, jossa avun tarve on ilmeinen ja kohteesta on estytty soittamaan hätälinjaan tai se ei ole muusta syystä järkevää. IVO ei saa muokata toisen päivystäjän kirjauksia, mutta hän yhdistää tehtävät ja kirjaa uudet tiedot potilaan oireista omaan hätäilmoitukseensa. Poikkeustilanteita kuitenkin tulee aina. JÄRJESTELMÄ TOIMII SUUNNITELLUSTI Vaikka toisen toimialan tehtävän luomiseksi hätänumeroon soittaminen perustuu hätäkeskuksen ja kunkin toimialan omiin ohjeisiin, myös salitoiminnan näkökulmasta hätäpuhelun kautta saatu ilmoitus voi olla helpommin organisoitua. Ensihoidon uudessa tehtävänkäsittelyohjeessa on myös painotettu lisätietojen kirjaamista ennen hälyttämistä, koodi ei aina kerro kaikkea. Kun toimialan tehtävällä tarvitaan toisen toimialan apua, hätäkeskuspäivystäjän tulee arvioida tehtävälaji ja kiireellisyys.. Kohteessa pelastusyksikkö pyytää radiossa hälyttämään yhden ensihoitoyksikön tehtävälle. Jos pelastusyksikkö ilmoittaa tehtävältään elvytyksen olevan käynnissä, lisäavun nopea hälyttäminen on ensisijaisen tärkeää ilmoitustavasta riippumatta. 6/2024 Pelastustieto 31 HÄTÄKESKUS dot jo hätäpuhelun aikana. Kun hälytys ensihoidolle lähtee, tehtäväilmoituksessa on väärää tai ainakin puutteellista tietoa potilaan tilasta. Tällöin ensihoito saa ymmärrettävät ja ajantasaiset tiedot suoraan
Tämä ilmoitusvelvollisuus on nimenomaan työnantajalla. Ryhtiliikkeelle olisi paikka. Mikäli vammojen lopullinen vaikeusaste on epäselvä tai selviää vasta myöhemmin, työnantaja voi tehdä ilmoituksen vakavasta työtapaturmasta myös jälkikäteen. On myös muistettava, että vaikka väkivaltatilanne olisi poliisin tutkinnassa, ei poliisi tee ilmoitusta työsuojeluviranomaisille, vaan ilmoitusvelvollisuus on työnantajalla. mirafoni112@ gmail.com Sinivilkkuväkivaltaa torjuttava paremmin Väkivallan aiheuttamat työtapaturmat ovat vakava ja valitettava ilmiö myös pelastusalalla ja erityisesti ensihoidossa. Väkivaltatapauksienkin osalta on tärkeää huomioida, että tutkinnan tarkoituksena ei ole etsiä syyllisiä – se on poliisin tehtävä – vaan selvittää tapahtuneet tapahtumat, niiden syyt ja mahdolliset ennaltaehkäisykeinot tulevaisuutta varten. Väkivallan aiheuttaman vakavan työtapaturman ilmoittamatta jättäminen on rangaistava teko, ja ilmoitusvelvollisuus perustuu lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta. Työpaikan turvallisuuskulttuurin kehittäminen ja tapaturmien tutkinta ovat avainasemassa turvallisen työympäristön luomisessa ja työntekijöiden hyvinvoinnin edistämisessä. Mira Leinonen työskentelee pelastusylitarkastajana Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. Työpaikan tulisikin olla valmiina toteuttamaan tapaturmatutkinta jokaisesta tapaturmatilanteesta ja vaaratilanteesta. Tärkeintä on, että työnantaja ottaa väkivallan aiheuttamat työtapaturmat ja vaaratilanteet vakavasti ja tekee kaikkensa niiden ennaltaehkäisemiseksi tulevaisuudessa. Työnantajan tulee myös tutkia kaikki väkivallan uhasta aiheutuneet tapaturmat ja vaaratilanteet työpaikan sisäisin toimin. Hallitusohjelmassakin on ilmaistu halu kiristää lainsäädäntöä ensihoitajia kohtaan tehdystä tai uhatusta väkivallasta. Mistä sitten tulisi ilmoittaa. Mikäli kyseessä on vakava tapaturma, siitä tulee ilmoittaa työsuojeluviranomaiselle viipymättä. Kun lainsäädäntöä kehitetään, tulee sen perustua tietoon – työsuojeluviranomaisten tilastot näyttävät nollaa, ja miten on käytännössä systemaattisen tapaturmaja vaaratilannetutkinnan laita pelastusalalla ja ensihoidossa. Tämä velvollisuus on tällä hetkellä valitettavan huonosti noudatettu pelastusalalla ja ensihoidossa, sillä valtakunnallisesti työsuojeluviranomaiselle tällaisia ilmoituksia ei ole tehty yhtään – työsuojeluviranomaiset lukevat kaikkien muiden tavoin tällaisista tapauksista mediasta. Työnantajan velvollisuus onkin tutkia kaikki väkivallan vuoksi työntekijälle aiheutuneet tapaturmat ja vaaratilanteet perusteellisesti. Työ kentällä ja etulinjassa ansaitsee kaikki ponnistelut tärkeän työn tekemiseksi entistä turvallisemmassa työympäristössä!. 32 Pelastustieto 6/2024 MIRAFONI Väkivalta tilanteet otettava vakavasti. Vaikealaatuinen vamma on sellainen, joka suurella todennäköisyydellä jää pysyväksi ja vaikeuttaa vahingoittuneen normaaleja toimintoja. Vakava työtapaturma määritellään tapaturmaksi, jossa seurauksena on kuolema tai vaikealaatuinen vamma
www.kovagear.fi
Pelastuslaitoksella ymmärretään, että vahva yhteisö on avainasemassa työn sujuvuuden ja työhyvinvoin nin kannalta. Pelastajien keskuudessa syntyy usein sanaton ymmärrys siitä, mitä toisen työpanos merkitsee. Yhteisöllisyys ei kuitenkaan rajoitu vain hetkiin, jolloin liekit leimahtelevat tai ihmishenkiä ollaan vaarassa menettää. 34 Pelastustieto 6/2024 ÄÄNI KENTÄLTÄ Syntyy sanaton ymmärrys. Tästä kelpaa ottaa oppia Olli Luukkola työskentelee pelastajana Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella. Oli kyse sitten työvuorossa sattuneista kömmähdyksistä tai henkilökohtaisista juhlapäivistä. Siellä työskenteleville luottamus ja tiimityö eivät ole vain sujuvan työn edellytyksiä, vaan ne voivat olla kirjaimellisesti elintärkeitä. Hyvä porukka on vetovoimatekijä, jota ei tule aliarvioida tai ottaa itsestäänselvyytenä. Monella yrityksellä olisi paljon opittavaa pelastuslaitokselta yhteisöllisyyden luomisessa. Myös palavan talon sisällä yhteistyön saumattomuus savuparisi kanssa voi ratkaista niin pelastettavan kuin itsennekin kohtalon. Siksi paloasemien kirjoittamattomissa säännöissä luetellaan keinot hyvityksiin ja huomioimiseen, oli kyseessä sitten paloauton renkaiden ajaminen katukivetykseen, uuden asunnon ostaminen tai esikoisen saaminen. Kun yhteisö toimii näin hyvin, se antaa henkistä tukea ja voimaa jaksaa vaativaa työtä, jossa paineet voivat olla suuria ja tilanteet muuttua hetkessä. Kun yhteisöllisyys kukoistaa, sillä on suora vaikutus työnteon laatuun ja hyvinvointiin. Sinun täytyy kyetä luottamaan kollegaasi, joka jää pelastusyksikön vesipumpun luo varmistamaan, että palavan talon sisällä ollessasi paloletkun päästä todella tulee vettä, kun sitä tarvitaan. Tällaisissa olosuhteissa syntyy poikkeuksellisen vahva side työkavereiden välille. Tämä hiljainen solidaarisuus on monelle niin tärkeää, että se houkuttelee heitä ajamaan aamulla toista tuntia työpaikalleen – vain saadakseen olla osa tätä ainutlaatuista työyhteisöä. Se näkyy myös niissä hetkissä, kun työporukka järjestää yllätyssynttärit työvuoron osuessa syntymäpäivääsi. Siksi työskentelemme vuoden jokaisena päivänä arvojemme mukaan inhimillisesti, ammatillisesti, luotettavasti ja yhteistyössä.. Pelastuslaitoksella on tavallista, että työkaverit muistavat toisiaan, sekä hyvässä että pahassa. Kahvipullien tai jäätelön tarjoamisella pääsee usein pitkälle. Kaikki tämä heijastuu lopulta siihen, miten hyvin pelastuslaitos pystyy suoriutumaan tärkeimmästä tehtävästään: ihmisten auttamisesta hätätilanteissa. Se ilmentyy työpaikan arjessa myös silloin, kun koko työvuoro laittaa yhdessä päivällistä paloaseman keittiössä tai kannustaa toisiaan yhteistreenissä kuntosalilla. Hän kirjoittaa erityisesti käytännön työelämästä. Pelastajien kohdalla tämä voi tarkoittaa myös parempaa reagointikykyä ja sujuvampaa tiimityötä vaativissa tilanteissa. Pelastuslaitoksen työporukan yhteisöllisyydelle on vaikeaa löytää vertaistaan. Se osoittaa, kuinka arvokasta hyvä työilmapiiri on: se ei ole vain mukava lisä, vaan monille todellinen voimavara
Pitkä kokemuksemme CBRN-kalustosta sekä ammattilaisviestinnästä varmistaa, että saat kalustollesi kustannustehokasta, laadukasta ja luotettavaa täyden palvelun kunnossapitoa koko Suomessa. Paloja pelastuskaluston, viestilaitteiden, säteilymittarien, kaasunilmaisimien ja erilaisten suojavarusteiden M I L L O G . Dräger FPS® 7000 -kasvo-osaan on integroitu FPS® In-mask -näyttö, joten lämpökuva on näkyvissä ensi hetkestä alkaen, myös näkyvyyden ollessa olematon. Millog Groupin muodostavat Millog Oy, Millog Marine & Power Oy ja Senop Oy. Toimintasi turvaaja. ÄÄNI KENTÄLTÄ Uusi Dräger UCF® FireCore Handsfree -lämpökamera FireCore takaa jatkuvan näkyvyyden lähiympäristöön. Millog Group turvaa yritysten ja viranomaisten huoltovarmuutta sekä toiminnallista tehokkuutta kaikissa tilanteissa ja olosuhteissa. F I Hankinta ja tarvekartoitus Huolto ja kunnossapito Elinkaarenhallinta ja päivitykset Varastointi ja logistiikka Jälkikäsittely Millog palvelee toimialoja, joille turvallisuus, huoltovarmuus ja kumppanuus ovat kriittisiä menestystekijöitä
Lisätietoa tutkimuksesta, opas ja suositukset työkuormituksen hallinnan keinoista löytyvät oheisesta linkistä. On suositeltavaa, että turvallisuuskriittisten alojen työpaikat tekevät suunnitelman siitä, mitä työkuormituksen hallintakeinoja käytetään työntekijöiden hyvinvoinnin ja toimintakyvyn tukemiseen kriisitilanteessa. Työpajoja oli kaksi toimialakohtaista ja yksi kaikkien alojen yhteinen. 36 Pelastustieto 6/2024 Miten voi hallita työkuormitusta. Keräsimme tutkimustietoa systemaattisilla kirjallisuushauilla useista tietokannoista. Molempien keinovalikoimien onnistunut käyttö tukee pelastajien ja ensihoitajien hyvinvointia ja toimintakykyä kriisitilanteessa. Kriisitilanteessa työkuormitusta voi hallita muokkaamalla työjärjestelyitä, työmenetelmiä ja työtapoja sekä vahvistamalla henkilöstön voimavaroja ennen kriisiä ja sen aikana. KOKEMUSJA TUTKIMUSTIETOA Kokemustieto perustui tutkimukseen osallistuneiden työpaikkojen edustajien arvioihin ennakkotehtävässä, ryhmähaastatteluissa ja työpajoissa. Se suositellaan liitettäväksi osana laajempaa kriisitilanteisiin valmistavaa kokonaisuutta, kuten valmiussuunnitelmaa. Työterveyslaitoksen tutkimus Työkuormituksen hallinta turvallisuuskriittisissä töissä ulkoisessa kriisissä tarttui haasteeseen ja tarkasteli keinoja työntekijöiden ylikuormittumisen ennaltaehkäisemiseksi. Keinoja ovat: Tilanteeseen soveltuva johtaminen ja tiedonkulku Fyysistä ylikuormittumista ennaltaehkäisevät ergonomiset työtavat Työaikajärjestelyt Tauotusjärjestelyt Selkeät työtehtävät, roolit ja vastuut Työntekoa tukevat ohjeistukset ja tarkistuslistat Henkilöstöresurssien käytön suunnittelu Työkuormitusta voidaan hallita vahvistamalla henkilöstön voimavaroja ennen kriisiä ja sen aikana. Mukana tutkimuksessa olivat pelastajat, ensihoitajat, sairaanhoitajat, lähihoitajat sekä ydinvoima-alan valvomo-ohjaajat ja valmiusorganisaatioiden henkilöstö. Turvallisuuskriittistä työtä tekevien työntekijöiden hyvinvointia kriisitilanteessa voidaan tukea sekä työtä muokkaavin että työntekijän voimavaroja vahvistavin keinoin. Tarkastelimme aineistosta vaikuttavia työkuormituksen hallintakeinoja ja niiden yhteyttä pelastajien, ensihoitajien, sairaanhoitajien ja lähihoitajien hyvinvointiin kriisitilanteissa. Työpaikka-, toimialaja mahdollisesti kriisikohtaisen suunnitelman tekeminen työkuormituksen hallinnasta kriisin aikana valmistaa työpaikkaa kohtaamaan ulkoisen kriisin. Työpajoissa vähintään Monet työkuormituksen hallintakeinoista edellyttävät ennalta tehtyä suunnitelmaa sekä harjoittelua, jotta ne ovat käytettävissä kriisitilanteessa. Tutkimus tuotti kokemusja tutkimustietoon perustuvat toimialakohtaiset suositukset työkuormituksen hallintakeinoista, joilla työntekijöiden hy vinvointia ja toimintakykyä voidaan tukea kriisitilanteessa. Pelastusja ensihoitoaloilta tutkimukseen osallistujat olivat Helsingin kaupungin ja Varsinais-Suomen pelastuslaitoksista sekä sisäministeriöstä. Suunnitelma tulisi tuottaa osana organisaation olemassa olevia johtamisen, työterveysyhteistyön, työsuojelun ja riskinarvioinnin prosesseja. Lisätietoa: Työkuormituksen hallinta turvallisuuskriittisissä töissä ulkoisessa kriisissä | Työterveyslaitos (ttl.fi), Työkuormituksen hallinta turvallisuuskriittisissä töissä ulkoisessa kriisissä (julkari.fi) vai ttl.fi/tutkimus/hankkeet/tyokuormituksen-hallinta-turvallisuuskriittisissa-toissa-ulkoisessa-kriisissa julkari.fi/handle/10024/149263?show=full Taulukko 1 Työkuormitusta voidaan hallita muokkaamalla työjärjestelyitä, työmenetelmiä ja työtapoja. Tarkoituksena oli tukea huoltovarmuuden kannalta keskeisten turvallisuuskriittisten alojen työpaikkojen varautumista pandemian kaltaisiin kriiseihin. Suunnitelman toteutettavuuden kannalta on tärkeää, että se tehdään johdon tuella ja toimijat eri organisaation tasoilla osallistuvat suunnitteluun oman toimintansa osalta. Suunnitelman laatimisessa työpaikoille on apuna tässä tutkimuksessa tuotettu opas. Keinoja ovat: Kriisitilanteiden harjoittelu Ammatillisesta osaamisesta ja toimintakyvystä huolehtiminen Työpaikan ja työyhteisön tarjoama tuki Henkisen tuen menetelmät kuvateksti: Työn kuormittavuuden hallintaa selvitettiin myös pelastusalalla ja ensihoitotehtävissä.. Teksti: Anne Punakallio, Janne Halonen, Mikael Sallinen, Työterveyslaitos Kuva: Pelastustiedon arkisto TYÖHYVINVOINTI K eväällä 2020 Suomeen levinnyt koronapandemia herätti huolen työntekijöiden jaksamisesta kriisitilanteessa. Tutkimuksessa laadittiin suositukset myös kriisinaikaiseen työkuormituksen ja palautumisen arviointiin
Johtamisen ja tiedonkulun osalta sovellettavaa tutkimustietoa löytyi sairaanhoitajilta. Sekä pelastajilla että ensihoitajilla työtä muokkaavista hallintakeinoista korostuivat erityisesti tilanteeseen soveltuva johtaminen ja tiedonkulku. Työntekijän voimavaroja vahvistavista keinoista pelastajilla ja ensihoitajilla nousivat tärkeimmiksi kriisitilanteiden säännöllinen harjoittelu, ammatillisesta osaamisesta ja toimintakyvystä huolehtiminen normaalioloissa sekä työpaikan ja työyhteisön sosiaalinen tuki. TYÖKUORMITUKSEN HALLINTA OSAKSI VALMIUSSUUNNITELMAA Monet työkuormituksen hallintakeinoista edellyttävät ennalta tehtyä suunnitelmaa sekä harjoittelua, jotta ne ovat käytettävissä kriisitilanteessa. Tärkeäksi osoittautui johdon ja esihenkilöiden läsnäolo ja se, että he huomioivat henkilöstön tarpeita, rohkaisevat sekä ohjaavat tarvittaessa henkisen tuen piiriin. Hyvä kriisitilanteen viestintä on oikea-aikaista, säännöllistä, selkeää, käytännöllistä, kohderyhmälle räätälöityä, avointa ja luotettavaa. Lisäksi pelastajilla korostuivat selkeästi määritellyt tehtävät, roolit ja vastuut sekä palautumista tukevat työaikaja tauotusjärjestelyt. On suositeltavaa, että turvallisuuskriittisten alojen työpaikat tekevät suunnitelman siitä, mitä työkuormituksen hallintakeinoja käytetään työntekijöiden hyvinvoinnin ja toimintakyvyn tukemiseen kriisitilanteessa. Se suositellaan liitettäväksi osana laajempaa kriisitilanteisiin valmistavaa kokonaisuutta, kuten valmiussuunnitelmaa. Reaalimaailmassa tapahtuvien harjoitusten lisäksi harjoittelusta virtuaalisissa oppimisympäristöissä on näyttöä. 6/2024 Pelastustieto 37 TYÖHYVINVOINTI melko vaikuttaviksi ja käyttökelpoisiksi arvioituja työkuormituksen hallintakeinoja on listattu oheisessa taulukossa. Työpaikka-, toimialaja mahdollisesti kriisikohtaisen suunnitelman tekeminen työkuormituksen hallinnasta kriisin aikana valmistaa työpaikkaa kohtaamaan ulkoisen kriisin. Suunnitelman laatimisessa työpaikoille on apuna tässä tutkimuksessa tuotettu opas. Suunnitelma tulisi tuottaa osana organisaation olemassa olevia johtamisen, työterveysyhteistyön, työsuojelun ja riskinarvioinnin prosesseja. Kirjallisuushaun mukaan tutkimustietoa pelastusja ensihoitoaloilta löytyi erityisesti kriisitilanteiden harjoittelusta, mikä edelleen vahvisti käsitystä sen käyttökelpoisuudesta ja vaikuttavuudesta. Työn kuormittavuuden hallintaa selvitettiin myös pelastusalalla ja ensihoitotehtävissä.. Lisätietoa tutkimuksesta, opas ja suositukset työkuormituksen hallinnan keinoista löytyvät alla olevista linkeistä. Henkisen tuen menetelmien hyödyistä ensilinjan auttajilla löytyi myös tutkimusnäyttöä. Ensihoitajien arvioissa keinoista tulivat korostuneesti esille myös työntekoa tukevat ohjeistukset ja tarkistuslistat. Suunnitelman toteutettavuuden kannalta on tärkeää, että se tehdään johdon tuella ja toimijat eri organisaation tasoilla osallistuvat suunnitteluun oman toimintansa osalta
”Tämä on ainutlaatuinen työpaikka”, Nina Hutri sanoo. Kädentaitoja voidaan harjoitella monella erikoisalalla, vaikkapa gynekologiasta urologiaan ja kipsaukseen tai silmän ja korvan tutkimiseen. Käynnissä on parhaillaan TAMK:n järjestämä ensihoidon hoitotasolle perehdyttävä kurssi. ”Jotkut opiskelijat tuntuvat asuvan täällä ja osa opiskelijoista käy täällä vain pakollisissa opetuksissa”, Hutri sanoo. Kysytään tietä ensimmäiseltä vastaantulijalta. Lisäksi Taitokeskuksessa työskentelee kunkin omistajan palkkalistoilla olevia asiantuntijoita ja koulutuskoordinaattoreita. Terveydenhuollon koulutuspaikan täytyy olla uniikki, kuten toiminnanjohtaja Nina Hutri sanoo, jos sinne osaa raitiovaununkuljettajakin. Taitokeskuksen ainoa työntekijä 50 prosentin työajalla on toiminnanjohtaja Nina Hutri. Pääsääntöisesti Taitokeskus kouluttaa omien omistajiensa ammattilaisia ja opiskelijoita. Lisäksi on tarjolla simulaatio-ohjaajakursseja, ALS-koulutusta sekä muita erilaisia koulutuksia, joihin myös ulkopuoliset osallistujat ovat tervetulleita. Taitokeskuksen omistavat Pirkanmaan hyvinvointialue (Pirha), Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK) ja Tampereen yliopisto, kaikilla niillä on paikasta yhtä iso osuus. GoogleMaps ei ohjaa perille. Niissä kaikissa on omat 3G-potilassimulaattorinsa. TAMK:n lehtori Tomi Salminen ohjaa opetustilannetta simulaatiotilan valvomossa. 38 Pelastustieto 6/2024 Taitokeskus on pirkanmaalaisten koulutuskeidas Tuhat neliömetriä, simulaatioja taitotiloja, debriefinghuoneita ja 22000 potentiaalista käyttäjää. Teksti ja kuva: Marko Partanen T apaamisaika Taitokeskuksessa lähestyy uhkaavasti. Kouluttaminen on paras osa päivääni”, Nina Hutri sanoo. Taitokeskuksessa simulaatio voidaan levittää hoitoketjun mukaisesti, esimerkiksi tapahtumapaikalta ambulanssiin, päivystykseen, leikkaussaliin ja vaikkapa vielä teho-osastolle, muita simulaatiotiloja unohtamatta. TAITOTILAT EIVÄT LOPU KESKEN Taitokeskuksen taitohuoneissa on alkanut TAMK:n sairaanhoidon opiskelijoiden kesäopintoihin liittyvä kurssi. Niistä on tehty pirkanmaalaisen terveydenhuollon moniammatillinen koulutuskeidas, Taitokeskus nimeltään. Kurssi oli TAMK:n järjestämä. Pian näkyy heijastinhousuja ja Taitokeskuksen opastekyltti. SIMULAATIOTILOJA JOKA LÄHTÖÖN Taitokeskuksessa käy vilinä, sen käyttöaste on yli 90 prosenttia. KOLMEN KAUPPA Tampereella Kaupin kampusrakennuksen alakerrassa avautuu tuhat neliömetriä laaja Taitokeskus, moniammatillinen koulutuskeidas pirkanmaalaisen terveydenhuollon tarpeisiin. Tasan samanlaista ei taida olla missään. Jokainen taho tuo koulutuksiinsa omat kouluttajansa ja koulutettavansa. Hän kertoo olevansa raitiovaununkuljettaja mutta uskoo tietävänsä paikan. ”Vaimo kertoo miehensä menneen ihmeelliseksi. Toisen puolikaan hän tekee Tampereen yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan koulutusvaradekaanina. Toisinaan Hutri saa yhteydenoton, jossa halutaan ostaa koulutusta omistajien ulkopuolelta. Mikäli tilat eivät ole varattuina, opiskelijat voivat tulla kulkukorteillaan Taitokeskukseen itsenäisesti harjoittelemaan kädentaitoja. KOULUTUSTA ERI TARPEISIIN Pelastustiedon vierailun aikaan ollut ensihoidon hoitotason kurssi oli Taitokeskuksen tarjonnassa suhteellisen harvinainen, sillä koulutettavat tulivat ympäri Suomen. Lisäksi näin voin olla mukana kehittämässä opetusta. Ihmeellinen se on muutenkin mutta ei koskaan tuollainen.” Puolioireita löytyy ja mies päätyy ambulanssin hoitotilaan. Tapauskohtaisesti harkitaan, sopiiko se kalenteriin ja onko se HARJOITUS JA KOULUTUS. Heitä on yhteensä seitsemän ja he huolehtivat, että tilat ovat aina käyttövalmiina sekä toimivat myös kouluttajina. ”Mielestäni on tärkeää, että myös itse koulutan, koska silloin osaan paremmin arvioida mitä tiloja ja laitteita Taitokeskuksessa tarvitaan. Lehtori Tuuli Laineen johdolla käydään läpi muun muassa näöntutkimusta, korvan huuhtelua ja steriilin pöydän valmistelua
Rajalliset opetusresurssit tulisi kohdentaa niin, että varmistetaan, että kaikki koulutettavat saavat välttämättömät tiedot ja taidot sekä tulee pohtia tarkkaan, mikä on sopiva tapa opettaa asioita. Lähdimme luomaan uudenlaista konseptia, jossa eri terveysalojen opiskelijat ja ammattilaiset kouluttautuvat samoissa tiloissa. ”Pitää miettiä, mistä koulutettavat hyötyvät eniten. Se ei silti estä unelmoimasta lisää. Koulutuksissa pyritään moniammatillisuuteen.. Ei ehkä tulisi miettiä opetuksen kestoa, vaan lopputulemaa – tässä olemme vähän jäljessä”, Hutri sanoo. ”Kuulostaa vähän tylsältä mutta ei. ”On tärkeää, että moniammatillisuus ei ole itseisarvo. KAIKELLA RAKKAUDELLA Hutri on varma, että koulutuskeskuksia ja koulutusta tarvittaisiin enemmänkin. ”On hyvä, kun olemme saman katon alla, niin kuulemme, mitä toinen tekee. HARJOITUS JA KOULUTUS Terveydenhoitajaopiskelijat Merita Kinnunen (oik.) ja Angelika Hietanen harjoittelivat korvan tutkimista Taitokeskuksessa. Liittyykö toiminta-aikaan takapakkeja. Olemme huomanneet, missä kohtaa moniammatillisesta yhteistyöstä on hyötyä.” Hutri sanoo, että Taitokeskus toimii hyvän tiimityön ansiosta. Moniammatillista koulutusta ei tule järjestää sen takia, että se on hienoa, vaan kaikkien täytyy myös saada siitä jotakin. Ensihoitajana työskennellyt Katja Kankaanpää ja päivystyksen sairaanhoitajana työskennellyt Tarja Vanhatalo-Suonurmi ovat Tampereen yliopiston Taitokeskukseen palkkaamia asiantuntijoita. Toivelistalla on toiminnan jatkuva kehittyminen ja moniammatillisuuden lisääminen, mutta on realistista ymmärtää, että kaikki tapahtuu hitaasti. Työntekijöillämme on vahva kliininen tausta ja kokemusta opetuksesta, joten olemme maksaneet oppirahamme jossain muualla aiemmin”, Hutri sanoo. Kukaan ei saa kokea olevansa statisti tai muita varten.” RAJALLISET RESURSSIT On tiedossa, että Taitokeskuksen rajalliset resurssit pysyvät samoina, mutta koulutettavat lisääntyvät. ”Olen tarkka siitä, että opetettavat asiat tulee kouluttaa niille sopivin menetelmin.” UUDENLAINEN KONSEPTI Käynnissä on Taitokeskuksen yhdeksäs syk sy. Lue heidän mietteitään verkkojutustamme. ”Päivittäistoimintomme ovat vakiintuneet, mutta koko ajan tulee kehittää jotakin uutta, mikä pitää innon mukana työssä.” Taitokeskuksessa onkin kiinnitetty huomiota moniammatillisuuteen, koska terveysalojen ammattilaiset työskentelevät sellaisissa työyhteisöissä. 6/2024 Pelastustieto 39 pedagogisesti sellainen, joka kannattaa järjestää Taitokeskuksen tiloissa. Vain siten on mahdollista saada osaavia terveydenhuollon ammattilaisia. ”Olemme rautaisia ammattilaisia, joista näkyy rakkaus työhön.” Hutri itse kuulostaa juuri siltä. ”Tulisi olla enemmän sellaista moniammatillista koulutusta, jossa oppijoiden yksilölliset tarpeet voitaisiin huomioida paremmin.” UUDEN KEHITTÄMINEN SÄILYTTÄÄ INNON Hutri on ollut Taitokeskuksessa alusta asti. ”Tiedämme myös, että maailmalla olevilla kollegoillamme on samankaltaisia haasteita.” Kesäkuisessa Prahan SESAM-simulaatiokonferenssissa Taitokeskuksen väki sai huomata, että heidän tiensä kulkee oppijalähtöisesti oikeaan suuntaan
Yhteinen pelikirja onkin tarpeen. Pelastustoimen yhteistyöalueiden tilanneja johtokeskuksilla tulee olla sen jälkeen aina tilanteen niin vaatiessa kyky ottaa pelastustoiminnan johtajan sauva käteen ja ylläpitää tilannekuvaa. Sisäministeriön johdolla on työskennellyt pari vuotta ohjehanke, jonka tavoitteena on määritellä yhdenmukaiset raamit pelastustoiminnan johtamisen järjestelyille sekä itse johtamistoiminnalle. Huhtikuussa päättyy tilanneja johtokeskustoiminnasta annetun asetuksen siirtymäaika. Tällä mallilla taataan ensikäden pelastuskomppanian toimintavalmius. Jokaisen pelastuslaitoksen tulisi ylläpitää johtamisvalmiutta suurten ja laajamittaisten onnettomuustilanteiden varalta. Tämä asia ei vain edisty, sillä uudistuksen keskeiset tekijät ovat itse osa nykyistä päivystysjärjestelmää. Jotkut alueet sinnittelevät ohuemmallakin valmiudella. Pienimpien pelastuslaitosten kannattaisi rakentaa johtamisjärjestelmä yhteistyössä naapureidensa kanssa. Poikkeuksiakin löytyy. LINTUSPERSPEKTIIVISTÄ Sampsa Lintunen on pelastusylitarkastaja Etelä-Suomen aluehallinto virastossa. 40 Pelastustieto 6/2024 Johtamisjärjestelmien villi länsi Yhteinen pelikirja on tarpeen. Jollain ei ole päivystävää päällikköä lainkaan, ja toisella järjestelmä perustuu puhtaasti varallaoloon. Samalla hyvinvointialueilla on paine karsia kaikesta siitä valmiudesta, jota ei suoraan säädöksissä edellytetä. Yhtenäisten pelikuvioiden piirtäminen on kuitenkin sangen hankalaa, koska isoimman pelastuslaitoksen päällystön määrä on liki kymmenkertainen pienimpiin verrattuna. Kun uudet johtokeskukset nielevät ison siivun potista, jää henkilötyövuosia pelastuslaitosten päivystysrinkeihin entistä vähemmän. Tätä vaatimusta tulkitaan siis hyvin eri tavoin ja järjestelmäkonsulttina on toiminut pääsääntöisesti euro tai perinteet. Soppaan tuo lisämausteen se, että päivystysvuoroista saatavat lisät ovat merkittävässä roolissa palomestareiden ja päälliköiden tilinauhassa. Ihan selkeää ei ole se, missä määrin pelastuslaitos voi tukeutua YTA-alueen valmiuteen ja millaista valmiutta sen on ylläpidettävä itse. Niihin koskeminen aiheuttaa äläkän, joka on vastavoima päivystysrinkien karsimiselle, mutta myös järjestelmän kehitykselle. Suomessa on pula pelastustoiminnan johtamisen ammattilaisista. Harvemmin uhat ja riskit. Isoimmilla alueilla on oma tilannekeskus ja lisää päällystöä saatavilla tarpeen tullen varallaolosta. Suosituin pelastustoiminnan johtamisen järjestelmä on pelastuslaitoksissa rakennettu kahden 24/7 päivystävän palomestarin ja virka-ajan ulkopuolella varallaolossa olevan päivystävän päällikön varaan. Odotettavissa on tunteikkaita kannanottoja, oli muutoksen suunta millainen tahansa.. Uhkakuvana onkin, että vielä tänä vuonna lausunnolle odotetun ohjeen sisältö jää niin ympäripyöreäksi, ettei nykytilanteeseen saada muutosta
Mitä tutkit tai olet viimeksi tutkinut. 6/2024 Pelastustieto 41 TUTKIJA ESITTÄYTYY Käytännön harjoittelu ja opetustuokiot tehoavat Tutkimustulokset timanteiksi, tiedoksi ja toiminnaksi (4T) on hiljattain päättynyt kehittämishanke, joka vahvistaa pelastusalaa koskevan tutkimuksen vaikuttavuutta tukemalla tutkimusviestintää. Olen viime aikoina tutkinut, mitkä tekijät ennustavat NouHätä!-kampanjaan osallistuneiden oppilaiden turvallisuusosaamista ja miten kampanja vastaa erilaisten oppijoiden tarpeisiin. Tutkittavan aiheen tavoitteet ja lopputulokset: Tutkimuksessa tavoitteena on lisätä tietoa kulloinkin tutkittavasta ilmiöstä. Toivon, että yhä useammat pelastusalalta hakeutuisivat jatko-opintojen pariin. Tutkimustyötä teen työn ulkopuolella iltaisin, viikonloppuisin ja vuosilomien aikana. Milloin tutkimuksen on tarkoitus valmistua. Teen parhaani, että saisin tämän vuoden aikana myös väitöskirjan kokoomaosan lähetettyä esitarkastukseen. Aiemmin olen ollut myös osittaisella opintovapaalla. Tutkittavan aiheen lyhyt esittely: Väitöskirjatyössäni tutkin turvallisuuskasvatusta peruskoulun kontekstissa. Kun tarkastelin normiohjausasiakirjois ta tur vallisuuskasvatuksen tavoitteita, huo masin muun muassa, että turvallisuusstrategioissa esiin nouseva kriiseistä toipuminen ei nouse esiin nykyisen opetussuunnitelman oppimistavoitteissa. Koonnut: Siiri Pohjoinen Kuva: Satakunnan pelastuslaitos Mikko Puolitaival toivoo, että yhä useammat pelastusalalta hakeutuisivat jatko-opintojen pariin. Taustaorganisaatio: Satakunnan pelastuslaitos. Pelastustiedon juttusarjan päättää Mikko Puolitaival. Yksi tutkimusartikkeli hyväksyttiin juuri julkaistavaksi ja olen viimeistelemässä seuraavaa. Tutkimusosaamisesta on hyötyä työelämässä, vaikka ei koko uraansa tutkimuksen parissa tekisikään. Jäljelle jäävän vapaa-ajan käytän lähinnä kestävyysurheiluun ja purjeveneen korjaamiseen. Millaista kehitystä toivot pelastusalan tutkimuskentälle nyt vuonna 2024. Onko tutkimus hyödynnettävissä pelastusalalla käytännössä tai miten toivot sen muuttuvan toiminnaksi. Väitöskirjatyössäni tutkin turvallisuuskasvatusta peruskoulun kontekstissa.. Vuoden 2024 aikana pitäi si siis saada julkaistua kaksi artikkelia. Tutkimuksieni tuloksia voi hyödyntää turvallisuuskasvatuksen suunnittelussa ja kehittämisessä. Työskentelen täysipäiväisesti pelastuslaitoksella riskienhallintapäällikkönä. Arkipäivät täyttyvät palavereista, työ matkoista ja sähköpostiviestinnästä. NouHätä!-kampanjan opetusmenetelmistä ja materiaaleista erityisen tehokkaina ja mielekkäinä näyttäytyvät käytännön harjoittelu ja pelastusalan edustajan pitämät opetustuokiot. Millainen on tyypillinen päiväsi. Olen tarkastellut muun muassa turvallisuuskasvatukselle asetettuja tavoitteita ja turvallisuuskasvatuskampanjoissa käytettyjen materiaalien ja menetelmien yhteyttä oppimistuloksiin ja oppimiskokemuksiin. Tutkimuksia voidaan hyödyntää myös tulevaisuudessa tehtävän tutkimuksen perustana. Turvallisuuskasvatuksella viittaan lapsille ja nuorille suunnattuun turvallisuustietojen, -taitojen ja asenteiden opetukseen. Nimi: Mikko Puolitaival
Ryhmiä johtivat pelastusjohtaja Jani Kareinen Etelä-Karjalasta ja pelastuspäällikkö Teemu Veneskari Kymenlaaksosta. Sammutusryhmät kootaan kyseisiltä laitoksilta, mutta tukija johtotehtäviin voi osallistua myös muilta pelastuslaitoksilta. Kun tilanteet etelän kuumissa olosuhteissa jatkuvat pitkään, on välttämätöntä huolehtia riittävistä tauoista ja pitää huolta työn oikeasta rytmittämisestä sekä palautumisesta vaihtomiehistön avulla.” Räsäsen mukaan opittavaa on ollut myös varusteiden logistiikasta ja siirtämisestä raskaissa olosuhteissa, myös maaston osalta. OSAAMISTA KEHITETTÄVÄ Teemu Veneskari oli ensimmäistä kertaa maastopelastusmuodostelman johtajana EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta lähetetyssä valmiussiirrossa.. Kyse on myös laajemmasta varautumisesta saada asiantuntijoita kansainväliselle tehtäväkentälle. Jatkosta on olemassa suunnitelmia, mutta vielä ei ole päätetty, lähetetäänkö muodostelma valmiussiirrolle myös ensi vuonna ja minne. Se voidaan tarpeen tullen ottaa käyttöön milloin ja missä tahansa. Valmiussuunnittelija Jukka Räsänen Pelastusopistolta pitää valmiussiirroista saatavia oppeja hyödyllisenä niin avun antamisen kuin vastaanottamisenkin kannalta. Teksti: Esa Aalto · Kuvat: Tero Kekki ja Mika Siitonen (iso kuva) PELASTUSTOIMINTA S uomesta lähti kolmatta kertaa viideltä Itä-Suomen pelastuslaitokselta koottu maastopalomuodostelmaryhmä EU:n pelastuspalvelumekanismin valmiussiirtoon, nyt toistamiseen Portugaliin. Ryhmässä oli jälleen mukana myös sopimuspalokuntalaisia näiltä alueilta. ”Uutta väkeäkin toki tarvitaan, ja jatkuvasti uutta henkilöstöä myös koulutetaan”, Jukka Räsänen kertoo. ”Hankalakulkuisissa maastoissa esimerkiksi mönkijöitä ei riitä joka paikkaan. Voimme myös itse ottaa tästä oppia, jos joudumme tilanteeseen, jossa meidän pitää olla ottamassa apua vastaan.” Osallistujat valmistautuvat tehtävään muun muassa yhteisellä harjoituksella. Niin oli nytkin, vaikka pahimmat palot eivät juuri tuolloin alueella riehuneetkaan. ”Näillä reissuilla opitaan toisen viranomaisen tapa toimia ja ymmärretään sikäläinen toimintakulttuuri. Sisäministeriö päättää pelastustoimeen liittyvän kansainvälisen avun lähettämisestä. Myös työtekniikoissa ja tauotuksissa on opittu uusia tapoja. ”Vaativissa ja kuumissa olosuhteissa on opittu käyttämään kevyempiä ja kyseisiin olosuhteisiin sopivampia työturvallisia varusteita. Muodostelmaan kuuluvat itäisten laitosten eli Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Kymenlaakson pelastuslaitosten alueelta kootut ryhmät. Pelastusopisto kouluttaa, rekrytoi, lähettää ja toimii työnantajana kansainvälisillä pelastustoimen tehtävillä. Kaksi ryhmää, yhteensä 48 kansainvälisen pelastustoiminnan asiantuntijaa toimi parin viikon ajan portugalilaisviranomaisten tukena maastopalojen torjunnassa. 42 Pelastustieto 6/2024 Portugalin opit käyttöön Maastopalomuodostelman valmiussiirrosta viimeksi Portugaliin kerätään myös oppeja ja niitä käytiin läpi Pelastusopistossa järjestetyssä palautetilaisuudessa. Tosin kevyemmälläkin kalustolla pärjää, sillä maasto ja palot ovat esimerkiksi Portugalissa erilaiset.” Räsänen huomauttaa, että valmiussiirto on avun antamiselle hieman harhaanjohtava nimitys, sillä kyse on kuitenkin vaativasta tehtävästä. Jokaisella pitää olla käytynä Pelastusopiston järjestämä kansainvälisen pelastustoiminnan peruskurssi
Lisäksi tehtävillä korostuu kielitaito ja yhdessä tekemisen taito. Sopeutumiskyky sekä henkisesti että fyysisesti on tärkeää. Ensimmäinen tehtävämme oli ottaa vastaan lähestyvä palorintama, joka laskeutui vuoren rinnettä meitä kohti. Tarkoitus oli pysäyttää sen kulku asfalttitielle, jonka varteen oli pysäköity useita paloautoja. ”Fyysinen toimintakunto on tärkeää, sillä maastopalomuodostelmassa toimivien pelastajien tulee pystyä sopeutumaan erilaisiin olosuhteisiin kohdemaasta riippuen. Kokemuksia rikkaampana. Teimme vastatulet, jotta saisimme poltettua palavaa materiaalia ennen tulirintaman saapumista ja näin heikennettyä palon mahdollisuutta tien yli. En itse ole koskaan ollut yhtä raskaalla tehtävällä ja jouduin toimimaan selkeästi yli omien fyysisten rajojeni. 6/2024 Pelastustieto 43 PELASTUSTOIMINTA Hän pitää kokemusta silmiä avaavana. Henkilöstön osaamiseen kansainvälisissä tehtävissä olisi kiinnitettävä huomiota, jotta osataan toimia vaatimusten mukaisesti raportoinnin, kielitaidon ja tietoteknisten taitojen osalta.” Veneskarin mukaan nämä ovat peruskoulutuksessa opittavia asioita, ja myös vaikeassa toimintaympäristössä on kyettävä toimimaan. Myös tällaisesta on huolehdittava, jos vastaanotamme apua. Tämäkin pitää ottaa huomioon, jos joudumme vastaanottamaan apua”, Teemu Veneskari toteaa. ”Portugalin oppeja oli laajan toiminnan pyörittäminen, jossa kansainvälisestä avustusjoukosta saadaan irti paras hyöty. Suomalaiset liittyivät osaksi portugalilaisten johtamisjärjestelmää ja suorituskykyä. Yhdessä vaiheessa liekit iskivät niin suurina ja kuumina lieskoina, että jouduimme pakenemaan eteenpäin lähellä olevaan kylään, joka oli paikalle saavuttuamme jo reunoilta tulessa. ”Paikalle päästyämme näky oli sanoinkuvaamaton. Tehtävät kestävät yleensä yli kaksitoista tuntia, jolloin fyysisen kunnon merkitys korostuu vielä entuudestaan. ”Meidän ammattitaidollamme pärjätään pelastustoiminnan tehtävissä, mutta hallinnon prosesseja ja rutiineja pitäisi kehittää. Muutama rakennus kärsi vau rioista. Vaihtoehtoja ei ollut. Palo eteni niin nopeasti ja voimakkaasti, että se käytännössä loikkasi tien yli. Tällaiseen tarvitaan tekijöitä, ja se vaatii valmistelua. Pelastaja-ensihoitaja Kyösti Tuuha oli ensimmäistä kertaa mukana ja kirjoitti kokemuksestaan olla mukana sammuttamassa 600 hehtaarin alueella riehuvaa maastopaloa. Emme kuitenkaan ehtineet polttaa tarpeeksi isoa aluetta. Kymenlaakson pelastuslaitokselta valmiussiirtojoukkueeseen osallistuvat kertoivat kokemuksistaan maastopalopäiväkirja -sarjassa. Aloitimme kylän ja rakennusten suojelun välittömästi ja lopulta saimmekin palon pysäytettyä kylän reunaan. Jatkuvasti käytettävissä ollut yhdyshenkilö hoiti kuljetuksia, ajoneuvoja, majoitusta ja muonitusta. Aiemmat kokemukset ovat tuoneet meille uusia oppeja, esimerkiksi olemme siirtymässä pienempään letkukokoon maastopalojen sammutuksessa.” Suomalaiset solahtivat hyvin portugalilaisten pelastustoiminnan järjestelmään. Valtava savupilvi kohosi taivaalle peittäen auringon. Jokaista käsiparia tarvittiin.” Asemamestari Toni Salmi oli mukana kolmatta kertaa ja korostaa niin henkisen kuin fyysisen kestävyyden merkitystä
Tarkistuslistojen käytön ei tulisi olla itsetarkoituksellista, kuten ei tutkimusten tai toimenpiteidenkään. Check. Siihen asti puolisoni oli enimmäkseen kantanut vastuun nuoren neidin päivittäisistä rutiineista, joista tajusin olevani auttamattoman pihalla. Check. Tarkistuslista ei sisällä mitään maata mullistavaa, mutta melkein aina löytyy vielä jotain korjattavaa: lämpötalous, laitteiden ja potilaan kiinnitys, jatkosedaatio tai järkevin reitti sairaalaan. Ensihoidossa on perinteisesti lähestytty potilaiden yleistilan arviointia strukturoidusti esimerkiksi ABCDE-muistisäännön avulla. Järkevästi valituissa tilanteissa ja huolellisesti laadittuina listat kuitenkin puolustavat paikkaansa lisäten potilasturvallisuutta ja sujuvoittaen ensihoitoa. Listan läpi käymiseen menee rutinoituneelta tiimiltä noin 30 sekuntia. Samalla se rauhoittaa hetkeksi koko tilanteen, jolloin toivottavasti myös ratin taakse siirtyvän kollegan stressi laskee tieliikenteeseen soveltuvalle tasolle. Alun perin tarkistuslistat ja CRM (Crew Resource Management) -ajattelu ovat peruja ilmailumaailmasta jo 1970-luvulta. Omassa yksikössäni on käytössä useita vaativiin potilastilanteisiin laadittuja tarkistuslistoja (hengitystien varmistaminen, PTT, post-ROSC, vastasyntyneen virvoittelu, synkronoitu kardioversio jne). Useampi tuhoisa lentoturma ajoi etsimään keinoja, joilla inhimillisiä virheitä voitaisiin tehokkaammin välttää. Pienen lapsen arjen pyörittäminen ei sisällä aivan lento-onnettomuuden kaltaista riskiä, mutta kroonisessa univajeessa on silti muutaman kerran tullut kiitettyä tarkistuslistaa siitä, että muistaa huolehtia kaikista lapsen perustarpeista ennen ponnekasta palautetta itkun muodossa. Omanlaistaan CRM:ää kai sekin. Niillä on myös positiivinen vaikutus tiimin kommunikaatioon ja tehokkuuteen, virheiden minimoimiseen sekä annetun hoidon tasalaatuisuuteen. Hyvä, parempi, tarkistuslista Tapio Sovijärvi on ensihoitaja, Laadukasta ensihoitoa -podcastin tekijä ja alan realiteetit tiedostava idealisti. Tarkistuslistat laajentavat samanlaista systemaattista lähestymistapaa yksittäisiin korkeariskisiin tilanteisiin. Lisää aiheesta Laadukasta ensihoitoa -podcastin kahdeksannessa jaksossa. Check. Tarkistuslistojen hyöty on sittemmin todistettu useissa eri tutkimuksissa myös terveydenhuollossa. Riitti, että silmät ristissä ennen aamukahvia vain noudatti tarkistuslistaa yksi kohta kerrallaan. D-vitamiini. Erityisen käteväksi on osoittautunut ”Ennen kuljetusta” -lista, joka käydään nimensä mukaisesti läpi ennen vakavasti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan kuljetuksen aloittamista. 44 Pelastustieto 6/2024 LAADUKASTA ENSIHOITOA Omanlaista CRM:ää sekin. Jäin keväällä vanhempainvapaalle hoitamaan vuoden ikäistä esikoistani. Podcast on kuunneltavissa yleisimmillä alustoilla ja osoitteessa www.paramedic.fi.. Tarkistuslistat ovat kiitettävästi hiipineet myös osaksi ensihoidon prosesseja. Pienet lapset kuulemma tarvitsevat rutiineja eikä isälläkään ollut mitään niitä vastaan. Aika moni varhainen aamu sujuikin levollisemmissa merkeissä. Muutama päivä ennen vahdinvaihtoa istuimme pöydän ääreen ja laadimme tarkistuslistan tulevien kuukausien avuksi. Hampaiden pesu. Aamupuuro
EZ-IO intraosseaalipora Nopea, turvallinen ja helppo intraosseaaliyhteyden avaus • Nopea suoniyhteys sekunneissa • Turvallinen ja hallittu yhteys • Helppo oppia ja käyttää Teleflex EZ-IO -pora tarjoaa nopean, turvallisen, kivuttoman ja helpon tavan avata intraosseaaliyhteys (IO) elvytyksen yhteydessä, jos suoniyhteyttä (IV) ei ole nopeasti saatavilla. 46 Pelastustieto 6/2024 Maltti on valttia keskustelussa hyvinvointialueista PUHEENJOHTAJALTA Tarvitaan aikaa ja työrauhaa. Erityisesti kentän suunnasta on kuulunut valtiollistamisen puolesta puhuvia kannanottoja useammasta suusta. Hyvinvointialueet pystytettiin ennätysajassa ja toiminnan käynnistyminen vie aikaa. Poliisin toimintavalmiusaika Itä-Suomessa on maan pisin ja esimerkiksi Ilomantsissa poliisia saa odotella keskimäärin 44 minuuttia. Nykyiset itsehallinnolliset hyvinvointialueet ja alueellinen demokratia turvaavat lähipalveluita, koska päätöksenteko on lähellä asiakkaitamme. Selvitysten aika ei ole tällä hetkellä ajankohtaista, joten maltti on nyt valttia. Ainakin päätöksenteko karkaisi molemmissa vaihtoehdoissa kauemmaksi ja tulisi kasvottomammaksi, mitä en näe eduksi pelastustoimen lähipalvelujen säilyttämiselle ja ihmisten turvallisuudelle. Jakelija Suomessa Medidyne Oy. Saatavat hyödyt ovat ulosmitattavissa vasta myöhemmin, ja valitettavasti jatkuva säästäminen on vienyt painopistettä palveluiden ja yhteistyön kehittämiseltä, missä näen vielä paljon mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Valmistaja Teleflex. Ja mitä tässä yhteydessä menetettäisiin. Nyt tarvitaan aikaa ja työrauhaa, sitä toivon niin pelastustoimen väeltä kuin valtakunnan päättäjiltä.. Hyvinvointialueiden rahapula on nostanut jälleen keskusteluun pelastustoimen valtiollistamisvaihtoehdon. Taloustilanne hyvinvointialueilla on vaikea, ja valtaosalla pelastuslaitoksista on käsissään isot säästötalkoot muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Molempia vaihtoehtoja mietittäessä on syytä huolellisesti selvittää, mitä lisäarvoa mahdolliset uudet organisaatiomuutokset toisivat alalle, sen palveluille ja henkilöstölle, sopimuspalokuntatoiminnalle, turvallisuusviranomaisten yhteistyöhön sekä ennen kaikkea asukkaille. Pelastustoimessa apua saa Ilomatsissa ja vastaavissa taajamissa alle 10 minuutissa, koska meillä on kattava asemaverkosto sekä paikallista pääja sivutoimista pelastushenkilöstöä. Täällä harva-alueella olemme saaneet seurata, miten valtiollisten toimijoiden kuten poliisin ja rajavartion resursseja on vuosien saatossa vähennetty ja palveluverkkoa karsittu. Medidyne Oy I Puh. En kuitenkaan täysin sulkisi valtion ovea tulevaisuudessa erityisesti siinä vaiheessa, jos alueita harkitaan yhdistettävän. En usko, että kumpikaan näistä vaihtoehdoista korjaisi vallitsevia taloudellisia haasteita, puhumattakaan palveluiden parantumisesta. Samaan aikaan, kun osa pelastustoimen väestä haikailee valtiolle, on valtakunnan politiikassa nostettu toistuvasti esiin hyvinvointialueiden yhdistäminen ja niiden vähentäminen. Laite on CE-merkitty lääkinnällinen laite. Markus Viitaniemi on Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja ja Pelastustietoa julkaisevan Paloja pelastustieto ry:n hallituksen puheenjohtaja. Pelastusjohtajat (allekirjoittanut mukaan lukien) ovat kuitenkin toista mieltä ja katsovat, että hyvinvointialueet tarjoavat hyvän pohjan pelastustoimen palvelujen tuottamiseen yhteistyössä sosiaalija terveyspalvelujen kanssa. +358 20 734 4350 I www.medidyne.fi Hyvinvointialueiden toinen toimintavuosi on kääntymässä loppupuolelle ja ensi vuoden talousarviovalmistelut ovat parhaillaan käynnissä
+358 20 734 4350 I www.medidyne.fi. Valmistaja Teleflex. Laite on CE-merkitty lääkinnällinen laite. SCANIA paloja pelastusajoneuvot Petri Surakka puh. 010 555 5273 petri.surakka@scania.com www.scania.fi EZ-IO intraosseaalipora Nopea, turvallinen ja helppo intraosseaaliyhteyden avaus • Nopea suoniyhteys sekunneissa • Turvallinen ja hallittu yhteys • Helppo oppia ja käyttää Teleflex EZ-IO -pora tarjoaa nopean, turvallisen, kivuttoman ja helpon tavan avata intraosseaaliyhteys (IO) elvytyksen yhteydessä, jos suoniyhteyttä (IV) ei ole nopeasti saatavilla. Medidyne Oy I Puh. Jakelija Suomessa Medidyne Oy
Opas antaa konkreettisia ja käytännönläheisiä neuvoja myös tulityöturvallisuuteen kattoja vedeneristysalan työmailla. Siinä käsitellään työelämätaitoja, työturvallisuutta, tulityöturvallisuutta ja eri materiaaleja. Oletettavasti työskentelyn ohjeet on pidetty tähän mennessä monesti työpaikkojen sisällä, ja vielä useammat tiedot ovat voineet siirtyä työntekijöiden välillä niin sanottuna hiljaisena tietona. Törvi on ollut vahvasti mukana päivittämässä myös Kattoliiton Toimivat katot -opasta. 48 Pelastustieto 6/2024 TULITYÖT Kattoasentajan opas lähellä käytäntöä MH-kate Oy:n toimitusjohtaja Mikko Törvi julkaisi keväällä 2024 Kattoasentajan oppaan. Aineistossa on tosielämän työympäristöistä runsaasti hyviä kuvia, jotka auttavat hahmottamaan asioita Kattoasentajan oppaan tekninen materiaali perustuu pitkälti Kattoliitto ry:n Toimivat katot 2022 -julkaisun ohjeisiin. Tämä havainto toimi pontimena ryhtyä kirjoitusurakkaan. Kirjoitusasu on pyritty pitämään yksinkertaisena ja käytännönläheisenä. Opas lieneekin erityisen hyödyllinen uransa alkuvaiheessa oleville työntekijöille, sillä se sisältää runsaasti kattoalan työskentelyyn liittyviä ohjeita ja huomioita. Lähtökohtana oli tehdä opas nimenomaisesti asennusteknisestä näkökulmasta. Myös alalla pidempään olleet voivat hyötyä kattoalan työskentelyyn liittyvistä toiminnan kuvauksista ja näkökulmista. Opashan on tarkoitettu ensisijaisesti työn suorittajille.” Törvin mukaan opas on saanut erittäin hyvän vastaanoton. Nykyisin tämä projekti on nimeltään ”Sertifioitu kattoasentaja”. TEHTY PITKÄÄN, OHJEITA RAJOITETUSTI Kattoja vedeneristysalan töitä on tehty Suomessa jo pitkään, mutta työskentelyyn liittyviä ohjeita on ollut saatavilla hyvin rajoitetusti. Se kuvaa kattavasti kattoja vedeneristystyöhön yleisesti liittyvää työskentelyä. Hän on ollut Kattoliitto ry:n hallituksessa yhtäjaksoisesti vuodesta 2015 ja vuodesta 2021 toiminut Kattoliiton puheenjohtajana. Kattoasentajan opas tuokin siis kauan kaivattua aineistoa kaikille kattoalalla toimiville. Opasmuotoinen kirja on tiettävästi ensimmäinen laatuaan koko kattoalalla. Työturvallisuus on kuitenkin rakennusalalla seikka, jonka pitäisi aina olla tärkeimpänä mielessä”, Mikko Törvi painottaa. Törvi toimii aktiivisesti myös alan järjestöissä. TYÖTURVALLISUUS TÄRKEIN ”Projektin tiimoilta on käynyt selväksi, ettei alalla ole ollut ajantasaista opasta, mihin olisi kerätty kaikki tärkeimmät kattoasentajan hallittavat osa-alueet. Sen tarkoituksena on kehittää alan osaamista ja tarjota mahdollisuus osoittaa ammattitaitonsa. Yllättäen myös työnjohtajat, valvojat ja suunnittelijatkin ovat löytäneet teoksen. Sen voi ladata osoitteesta: mh-kate.fi/kattoasentajan-opas Kattoasentajan oppaan kirjoittaja Mikko Törvi kapusi huopakatolle ensimmäisen kerran ansaintatarkoituksessa vuonna 1990. Vuodesta 2012 lähtien hän on johtanut kattourakointiin erikoistunutta MH-Kate Oy -nimistä perheyritystä. Kattoliitossa hänelle on tullut tutuksi alan yleinen edunvalvonta, työehtosopimusneuvottelut sekä alan tekninen kehitys. Siinä on otettu huomioon helppolukuisuus ja ymmärrettävyys. Se tarjoaakin tästä näkökulmasta hyviä työkaluja kehittää omaa osaamista. Kokeneiltakin ammattilaisilta on tullut hyvää palautetta sisällöstä ja etenkin sen esitystavasta.” Samu Jääskeläinen Kattoasentajan opasta päivitetään muutaman vuoden välein. Tämän jälkeen kokemusta on karttunut niin ura koinnista kuin huollosta. ”Selvästikin tälle on ollut tilausta. Oppaassa esitetyt työmenetelmät ovat yleisesti hyväksi havaittuja ja käytössä olevia. Kattoasentajan oppaan tarkoituksena on lisätä kattoalan työntekijöiden osaamista. Kattoasentajan opas kuvaa monia sellaisia asioita, joita ei käsitellä esimerkiksi tulityökorttikoulutuksessa. Opas avaa myös erilaisia syy-seuraussuhteita, joiden avulla tietyt työskentelyyn liittyvät seikat voidaan perustella kattavasti. Näissä kokonaisuuksissa avataan kattavasti niiden asiasisältöjä ja kattoalan työskentelyn yksityiskohtia. Mikko Törvin motivaatio laatia kattoasentajan opas syntyi sekä hänen omasta taustastaan että Kattoliitossa vuonna 2015 aloitetusta projektista. ”Oppaan suurin hyöty on se, että kaikki tarvittava tieto löytyy nyt yhdestä ja samasta paikasta. Lisäksi hän on Rakennusteollisuus RT:n edustajiston sekä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön valtuuston jäsen.
Meillä on kattoperinne, joka on perustunut kotimaassa tehtyihin tuotteisiin ja täällä saatuun koulutukseen. (Molemmat Pt 6/92). Kysely on anonyymi ja palautteita käsitellään luottamuksellisesti Vastaathan kyselyyn torstaihin 31.10.2024 mennessä. Suomessa on pitkä, jo lähes 200 vuotta vanha historia bitumikattojen teossa. Samoin kuin myös Jyväskylän kerrostalon kattopalo. (Lähde: SPEKin turvallisuus korttirekisteri) KOULUTUSUUDISTUS Suomessa aloitettiin kattotöiden te hos tettu paloturvallisuuskoulutus vuonna 1991. Tähän mennessä on koulutettu alan henkilöstöstä 95 prosenttia eli noin 1500 henkilöä. Koulutuksessa on ollut ansiokkaasti mukana Kattoliitto r.y. ”Kattotöiden paloturvallisuutta voidaan parhaiten parantaa käyttämällä paloturvallisia materiaaleja, kuten PVC:tä, ja asentamalla kuumailmahitsaamalla ilman av o liekkiä”, Tomi Norrby sanoo. Skannaa QR-koodi tai mene osoitteeseen pelastustieto.fi/digilehti/palontorjunta-08-1992/32-167 Koulutus tuottaa tulosta, vaikka vahinkoja yhä sattuu Keräämme kyselyllä palautetta tulitöiden kurssinjohtajilta nykyisestä koulutusaineistosta ja siihen tarvittavista muutoksista. alan urakoitsijoita edustamana järjestönä sekä bitumisia kateaineita Suomessa valmistava teollisuus. Rekisteröitymällä voit lukea ilmaiseksi kaikki lehdet vuosilta 1950–2009. 6/2024 Pelastustieto 49 TULITYÖT ALAN TOIMIJA HISTORIA Riskit minimiin Tomi Norrby on Suomen Teollisuuskatot Oy:n yrittäjä. Uudet vakuutusyhtiöiden suojeluohjeet ovat olleet käytössä vuodesta 1990. AJANKOHTAINEN LUKU 842 kurssinjohtajaa joilla on voimassaoleva oikeus järjestää Tulityökorttikoulutusta. Yritys on erikoistunut suurten kattopintojen urakointiin ja on toiminut 30 vuotta ilman yhtään tulipaloa tai läheltä piti -tilannetta tulitöissä. Tulen käsittely on ollut mukana jossain muodossa noin sadan vuoden ajan. Olemme jo huomioineet saadun palautteen ja linjanneet, että koulutusaineistosta poistetaan nykyiset piirroskuvat sekä -videot. Koulutuksen hyväksyttävästi suorittaneet ovat saaneet viisi vuotta voimassa olevan tulityökortin, joka oikeuttaa suorittamaan alaan liittyviä töitä. Kiitos! Kyselyyn > https://link.webropol.com/s/tulityouudistus Tulitöiden kurssinjohtaja – vastaa ja vaikuta! Suoraan kyselyyn myös QR-koodista. Molemmilla paloilla on yhteistä se, että niissä on käytetty niin sanottuja muovibitumituotteita, joiden kiinnityksessä vaaditaan erittäin paljon lämpöenergiaa. Maassamme on sattunut kesän 1992 aikana muutama suurehko kattopalo, muun muassa Hartwallin palo Helsingissä on varmaankin tunnetuin. Koulutuksen järjestäjänä on ollut Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto ja vakuutusyhtiöt. Norrby esiintyi toukokuussa tulitöiden kurssinjohtajapäivillä Tampereella. Keskityimme B ROOF (t2) -luokiteltuihin kattorakenteisiin.” ”Testimme osoittivat, että PVCvesikate on hyvin paloturvallinen, kun alustana on mineraalivilla tai PIR-eriste. PVC-kate ei levittänyt paloa, ja se sammui itsestään kaikissa testeissä, kun taas bitumikatteilla palo oli voimakas ja levisi laajalle.” Tulokset eivät Norrbyn mukaan tuoneet suuria yllätyksiä, mutta herättivät kysymyksen: miksi EU:ssa vesikattorakenteiden pintapaloa testataan pienen mittakaavan B ROOF -polttokokeella, joka ei anna kattavaa kuvaa palon leviämisestä katolla. HAVAINTOJA POLTTOKOKEISTA ”Keväällä suoritimme Pelastusopistolla suuren mittakaavan polttokokeita yhteistyössä Recticel Insulationin kanssa. Lue koko Palontorjunta 8/1992:n juttu
Käytäntö opettaa.”. Sillä säästetään, että meillä on kalusto ja kaverit tiptop. Vanhempi palonsammuttaja kuuntelee tottuneesti Erican tarinat istuaaltaan. Jos olisin jättänyt mukin pöytään, niin joku olisi tässä ajassa jo ehtinyt korjata sen niin hyvään talteen, että sitä ei löytyisi mistään. Paluumatkallaan hän poimii kuivamuonakaapistaan Väyrysmukin. Yksikkö ei pääse ulos tallista, kun se saa peruutuksen. 50 Pelastustieto 6/2024 Tehdään niin kuin herrat päättää. Hän aloittaa asiansa vasta, kun on nähnyt vanhemman kollegan tarjoileman tylyn nyökkäyksen. Häntä ei enää näy. Toimivaa toimintavalmiutta Teksti: Marko Partanen LIIAN TUMMAA PAAHTOA Itse hankittu Väyrysmuki seisoo tuoreen Pelastustieto-lehden vieressä kahvipöydällä. ”Kuule, ne paperit eivät tänne kuraportaaseen eksy, ne vaan koskee meitä. Hän astelee rauhallisesti kuppi kourassa kohti kalustohalliin vievää ovea. Nousee sitten rauhallisesti pöydästä, ottaa Väyrysmukinsa kantoon ja pyyhkäisee käsipaperilla sen pohjan puhtaaksi. Tehdään niin kuin herrat päättää. Ytimessä olevat tontit tarvitaan tuottavaan käyttöön, mutta palokunnan pitäs tavoittaa keskeiset paikat nopeesti. ”Kuule, kaikki perustuu siihen, että meillä on kalusto kunnossa ja järjestyksessä. Mistäs sitten kahvia juotaisiin. Kohta niihin toimintavalmiusohjeisiin tulee se kuuluisa pienellä präntätty osuus, jossa markkinavoimille määritellään ikuinen veto-oikeus.” Valo seinällä välähtää ja Erica alkaa jutella. ”Asemat rakennetaan kauas keskuksista ja riskeistä. Ovet aukeavat lätkillä, koneet kortilla ja kohta tarvitaan sormenjälkitunnistus, että pääsee paskalle.” Eikä siinä vielä kaikki, konkarilla on vieläkin asiaa. Joku singahtaa kiireesti kulkuvalvotun oven takaa äkkiä yksikölle. ”Otit sitten höntyilemättömän, mutta järjestelmällisen lähdön”, vähiten vuosia kerännyt kollega naurahtaa. Semmonen, että kun ovia lähestyy virkavaatteissa, niin lukitus aukeaa. On aivan sama, vaikka meillä on kellokalle tallin ovella, sillä ei minuutteja säästetä. Mutta eihän meillä ole tota vihreetä linjaakaan, ainoo on se punainen viiva, joka vetää henkselit päälle kaikkeen, mikä maksaa.” ”Joko sä lopetit?” keskipitkän uran tehnyt kollega kysyy. Ja sama täällä kahvihuoneessa. Tämä on asematason toimintavalmiutta, siihen ei ohjetta tarvita. Vanhempi kollega astelee samoja jalanjälkiä takaisin. Matkalla hän avaa kuivamuonakaappinsa oven, asettaa Väyrysmukinsa sinne ja siirtyy rauhallisesti mutta viivyttelemättä yksikölle. Toimistossa kyllä tiedetään, kuinka kauan letkun vetämiseen kuluu aikaa”, vanhempi konkari vetää välillä happea ja jatkaa: ”Minuutissa pitäs olla liikkeellä, mutta kaikesta tehdään hidasta. ”Jos liikennevaloihin suunnitellaan vihreitä linjoja, niin aseman sisällä pitäs olla sininen linja. ”Täällä sanotaan, että uusi toimintavalmiusohje on lähtenyt lausuntokierrokselle”, keskipitkän palomiesuran tehnyt henkilö toteaa. ”Eipä ole näkynyt tässä pöydässä”, tuoreemman kokemuksen omaava vastaa
Lakimiehenkatu 2 20780 Kaarina Vema Lift Oy +358 50 395 8509 sales@vema.fi SCANIA SUOMI OY, ERITYISMYYNTI Petri Surakka Puh. 010 616 1400 | www.saurus.fi . +358 50 4718305 info@sos-asu.com www.sos-asu.com/rescue SOS-Asu Ky Koivulantie 4 90450 KEMPELE Pelastamisen ammattilaisille RESCA RESCARI OY www.rescari.fi • 040 5950 164 Pelastustarvikkeet Kuivapukujen testauslaitteistot kemikaalipuvuille sukelluspuvuille pintapelastuspuvuille pelastuspuvuille Myös räätälöitynä kohteeseen. ALANSA AMMATTILAISET LIIAN TUMMAA PAAHTOA. Tero Huovinen | 010 569 3670 Pekka Paananen | 010 569 3628 VEHOTRUCKS.FI Paloja pelastusautomyynti Korkeampaan hätään. 6/2024 Pelastustieto 51 Palokunta-asut Työasut ensihoitoon, ensivasteeseen ja asemapalveluun Puh. Pyydä hyvä tarjous numerosta 044 728 0401. 017 264 7220 myynti@savonpalokalusto.fi www.savonpalokalusto.fi NOSTOKOURA tarraa kiinni ja nostaa sieltä, mihin näpit eivät yllä! www.nostokoura.com Paloja pelastusautot Saurus Oy Saunatie 5, 40900 Säynätsalo Puh. Voivalantie 26 C, 20780 Kaarina info@miltest.fi • 040 5464 243 www.miltest.fi Hengitysilmakompressorit myynti huolto varaosat ilma-analyysit ostamme ja myymme myös käytettyjä koneita Mittauslaitteet ja kompressorit Pelastustarvikkeet PALOJA PELASTUSKALUSTON erikoisliike vuodesta 1967 Liipasintie 8, 70460 KUOPIO p. 010 555 5273 sähköposti: petri.surakka@scania.com www.scania.fi Raskaat paloja pelastusajoneuvot Sinunkin ilmoituksesi voisi olla tässä
URHEILIJASTA PALOMIEHEKSI Tuomas Simola aloitti äskettäin pelastajaopinnot Pelastusopistossa. Konkreettinen työ tuntuu mielekkäältä. Minun olisi ollut parempi olla koulussa, mutta ahdistuksen ja pelkojen vuoksi en pystynyt menemään sinne, vaan kävin kotikoulua. Kun isä tuli kotiin, tilanne rauhoittui, mutta sitten hän tarttui pul loon ja uhkasi esimerkiksi myydä ta lomme”, Simola kertoo. He olivat innoissaan ehdotuksesta”, Simola kertoo. ”Urheilu-ura oli unelmani jo lapsena. Otimme yhteyttä MIELI ry:hyn, jos he voisivat perustaa keräyksen. Niinä vuosina ei kovin positiivisia ajatuksia ollut”, hän tiivistää. ”Kyllähän se epätoivoiselta tuntui. Tähän asti olen elämässäni auttanut itseäni, mutta nyt rooli vaihtuu ja autan toisia.” Pelastajaopintoja hän odottaa innolla. Lapsuudessa alkaneet ahdistusoireet seurasivat Simolaa läpi nuoruuden. Tavarat lensivät ja huusimme toisillemme. Ajattelin, että jos minusta on siihen, niin sitten on kaikkeen muuhunkin.” Simola treenasi sinnikkäästi takaiskuista huolimatta. Lahjoituskohteeksi valikoitui juuri Kriisipuhelin, koska se tarjoaa konkreettista, ympärivuorokautista apua. ”Tuntui tärkeältä auttaa. Välillä Simolalla ei ollut yhtään ystävää. Viikonloppuja taas varjosti isän reilu alkoholinkäyttö. Yläaste sujui jotenkuten, mutta lukio jäi kesken. Palomiehen työ on fyysistä ja sitä tehdään oman porukan kanssa niin kuin urheiluakin. Tuomas Simolan lapsuudessa kotiolot olivat epävakaat ja turvattomat. Se tuotti tulosta ja teki hänestä nelinkertaisen Suomen mestarin ja kaksinkertaisen EM-mitalistin. Jotta lukkopainissa pärjää, pitää olla henkisesti ja fyysisesti kova tyyppi. Sote-järjestöjen avustusten leikkaus kolmanneksella tarkoittaisi Kriisipuhelimen kohdalla 26000 keskustelua vähemmän kuin viime vuonna. Tempaus järjestettiin helteisenä toukokuun päivänä Tampereella. ”Äitini kontrolloi minua voimakkaasti ja purki turhautumisensa minuun. ”Ville oli kuullut MIELI Suomen Mielenterveys ry:n toimintaa uhkaavista leikkauksista ja totesi, että pitäisikö tehdä jotain.” Viime vuonna Kriisipuhelimeen soitettiin 416484 kertaa, mutta vain joka viidenteen puheluun pystyttiin vastaamaan. ”Palomiehen työssä on iso vastuu, joten haluan saada niin hyvän ammattitaidon kuin mahdollista.” Teksti ja kuva: Salla-Mari Suovesi Tuomas Simola ja Ville Merinen saivat kuin saivatkin juostua koko sadan kilometrin matkan.. Opinnotkin jatkuivat aikuislukiossa. Päivät menivät kotona äidin kanssa riidellessä. Painopiste vain siirtyy omasta menestyksestä toisten auttamiseen. Käänne parempaan tapahtui, kun Simola löysi 19-vuotiaana urheilun ja oman lajinsa lukkopainin. 52 Pelastustieto 6/2024 MIELENTERVEYS L ukkopainija ja tuleva palomies Tuomas Simola sekä kansanedustaja ja psykoterapeutti Ville ”Terapeuttiville” Merinen (sd.) keräsivät Mielenterveyssatanen-hyväntekeväisyysultrajuoksulla 10180 euroa Kriisipuhelimelle. Tuleva pelastaja auttoi juoksemalla TUNTUI TÄRKEÄLTÄ AUTTAA Omat kokemukset johtivat osaltaan siihen, että hän suostui heti, kun Ville Merinen pyysi Simolaa mukaan juoksutempaukseen. ”Muutos tuntuu luontevalta
Ville Estlanderilla on alun perin rakennusmestarin koulutus ja hän on ollut mukana myös vpk-toiminnassa. Pelastusylitarkastajana hänen vastuulleen kuuluvat pelastustoiminnan johtamisjärjestelmä ja johtaminen, pelastustoimen tilannekuva, pelastustoiminta tieja rautatieliikenteen toimintaympäristössä sekä viranomaisyhteistyö. Estlander aloitti Helsingin pelastuslaitoksella palotarkastajana 24 vuotta sitten ja toimi siellä myös erilaisissa päällystötehtävissä, viimeksi merija ympäristötiimin apulaispalopäällikkönä. Lisäksi hänellä on kokemusta pelastustoiminnan kansainvälisistä tehtävistä. ”Vaikka pidin aikaisemmasta työstäni, halusin vaihtelua työhöni ja katson, että tässä virassa on laajemmat vaikutusmahdollisuudet muun muassa siihen, miten meillä varaudutaan ympäristövahinkojen torjuntaan.” Lisäksi ministeriössä aukeaa Estlanderin mielestä aivan eritasoinen näkymä kansalliseen ja kansainväliseen pelastustoimeen ja -toimintaan. Nöyrin mielin ja uutta oppimaan lähtenyt Juha Virolainen haluaa olla helposti lähestyttävä ja yhteisiä asioita edistävä. ”Kaikilla tahoilla on oma roolinsa, mutta siiloutumista omien organisaatioiden rajoihin ei pitäisi tapahtua. KEHITYSTÄ JA TEHOSTUSTA Ville Estlander haluaa kehittää ja tehostaa sisäministeriön, pelastuslaitosten ja muiden toimijoiden saumatonta yhteistyötä erityisesti ympäristövahinkojen torjunnassa ja kansainvälisessä pelastustoiminnassa, jotka ovat hänen vastuullaan. Sisäministeriön pelastusosastolla auenneiden virkojen sisällöt kiinnostivat, ja nyt molemmat ovat syyskuun alusta lähtien olleet ministeriön miehiä. Parhaimmin asiat kehittyvät tietoa jakamalla ja sitä yhdessä jalostamalla.” YHTEISTYÖSSÄ Juha Virolainen oli viimeksi tilanneja johtokeskuksen palopäällikkönä LänsiUudenmaan pelastuslaitoksella. Koenkin olevani hyvin onnekas, kun olen toistuvasti saanut tehdä yhteistyötä innostuneiden, todellisten ammattilaisten kanssa.” Virolainen korostaakin, että sisäministeriön pelastusosastolla tehdään tiivistä yhteistyötä alan kollegoiden kanssa, jolloin saavutetaan kaikessa kehittämisessä paras mahdollinen lopputulos. Teksti: Esa Aalto Kuva: Jaana Vaahtio, sisäministeriön pelastusosasto PELASTUSTOIMI Ville Estlander (vas.) ja Juha Virolainen aloittivat syyskuun alussa pelastusylitarkastajina sisäministeriön pelastusosastolla.. ”Tämä tehtävä oli juuri sitä, mitä tein pelastuslaitoksella ja toivon voivani tässä virassa vaikuttaa pelastustoimen kehitykseen ja kehittyä siinä samalla myös itse.” Juha Virolainen on työskennellyt pelastuslaitoksissa ensihoitajana, palomiehenä, paloesimiehenä, palomestarina ja palopäällikkönä. Myös hänellä on kokemusta kansainvälisistä tehtävistä, rauhanturvaoperaatiosta Kosovossa, kuten Estlanderillakin. ”Pelastustoimintaan ja johtamiseen liittyvät kehityshankkeet ovat olleet erityisesti kiinnostukseni kohteena. Päällystötutkinnon hän suoritti 25 vuotta sitten, ja sen jälkeen hän työskenteli muun muassa palotarkastajana Turussa, Lohjalla ja Espoossa. 6/2024 Pelastustieto 53 MIELENTERVEYS Ministeriön uudet miehet K ahdella uudella pelastusylitarkastajalla, Ville Estlanderilla ja Juha Virolaisella, on pitkä kokemus eri työtehtävistä pelastuslaitoksissa
54 Pelastustieto 6/2024 54 Pelastustieto 6/2024 Varautumisen opettaja Tomi Raskin päätehtävä on opettaa Helsingin Pelastuskoulussa virkahenkilöitä ja vapaaehtoisia toimijoita. Hän uskoo, että varautumisen ja väestönsuojelun työ näkyy yhteiskunnan toimivuutena normaalioloissa.
Lähdin lukemaan lääkintävahtimestari-sairaankuljettajaksi, joka loppupeleissä kääntyi ensihoidon lähihoitajaksi koulutusuudistuksen myötä. Sillä tiellä olen. Kai jotain on tehty sitten oikein.” Perusteina Raskin valinnalle Vuoden Palomieheksi mainitaan pitkäjänteinen työ pelastustoimen väestönsuojelun hyväksi. Intistä menin suoraan töihin, mutta sitten 1990luvun alussa tuli lama, joka alkoi kaataa firmoja. Pelastuslaitoksella aloitin 2003–2004 ja alkuun olin virastosta komennettuna pelastuslaitoksella”, Rask kertoo. Sen jälkeen työskentelin sairaaloissa jonkin aikaa. Se kiinnosti, eikä ole kaduttanut.” ELINMAHDOLLISUUDET KAIKISSA OLOSUHTEISSA ”Varautuminen on ehkä ajattelua, etteivät asiat voi aina mennä hyvin. Väestönsuojelu on helpompi, kun se on määritelty hyvin tarkasti Geneven sopimuk. 6/2024 Pelastustieto 55 TAPASIMME Ajattelin työkaveiden jäynäksi. Kuviot ovat paljon suuremmat kuin palokuntatöissä. On ollut hämmentävääkin, miten paljon on tullut onnitteluja ja kehuja. Itänaapurin sotatoimien takia varautuminen ja väestönsuojelu ovat nousseet taas arvoonsa. Pitkä ura väestönsuojelun parissa on tehnyt hänestä alansa asiantuntijan, jonka osaamiselle on ollut viime aikoina kysyntää. Varautumisen mestari Suomessa on aina oltu enemmän tai vähemmän realisteja. ”Väestönsuojelu on suunnitelmallista ja teknistäkin. Laman jatkeena työsopimukset olivat pahimmillaan työvuoro kerrallaan eli kahdeksan tuntia”, Rask muistelee. ”Kaveri pyysi minua sitten hommiin kouluttamaan moniongelmaisille ihmisille perustaitoja ar jen turvallisuudesta. Pitää olla valintoja, ja niiden pitää olla varmempia. Niistä hommista taas minua pyydettiin erääseen kaupungin virastoon tekemään väestönsuojeluja turvallisuushommia vuonna 1996. SUUNNITELMALLISTA JA TEKNISTÄKIN ”Alun perin minulla on tekninen pohjakoulutus. Työnantaja on Helsingin kaupungin pelastuslaitos. Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto T omi Rask sanoo, ettei ole palomies, vaan Stadin brankkari, ja se on paljon enemmän. Asiantuntijuudelle on riittänyt kysyntää, ja Merihaan väestönsuojaan on tulvinut ulkomaisia sekä kotimaisia vierailuryhmiä. Vuoden Palomies julkistettiin tällä kertaa pelastustoimen ajankohtaispäivillä Helsingissä. Olen huomionosoituksesta otettu ja pääsin hienoon seuraan. Miten ihmeessä Rask kiinnostui väestönsuojelusta ja varautumisesta, joka ei kuulosta kovin vauhdikkaalta vaikkapa brankkarin työhön verrattuna. Hän on syntynyt Helsingissä, vaikka Vantaalla nyt asuukin. Organisaatiomuutoksien kautta todettiin, että tehtävä palvelisi parhaiten pelastuslaitoksella. ”Kun kuulin asiasta, ajattelin sitä työkavereiden jäynäksi – vanhaa kunnon palokunnan viilaamista. Varautumisen opettaja Tomi Rask valittiin juuri ansioistaan Vuoden Palomieheksi
”Tilanne ja riskinarvio on sama. Venäjä on edelleen siellä, missä oli kymmenen vuotta sittenkin. Isojen väestönsuojien monikäyttöisyyttä esimerkiksi liikuntatiloina on maailmalla ihmetelty ja ihasteltu. sessa. Sen takia väestönsuojelua ei voi unohtaa. ”Meillä on isompi massa, jonka turvallisuudesta vastaamme. Helsingissä on myös esimerkiksi syväsatamia, metro, korkeampia rakennuksia ja enemmän maanalaista rakentamista kuin missään muualla Suomessa.” HUOLTOVARMUUS JA UKRAINASTA OPITTUA ”Ukrainasta on opittu, että pelastusnäkökulmasta pula voi olla käsistä ja välineistä. Sotatilanteessa kaikki nämä uhkat toteutuvat helpommin.” Helsingissä on kolme kertaa enemmän väestöä kuin seuraavaksi suurimman hyvinvointialueen tai pelastuslaitoksen vaikutusalueella. Uhkaja riskiarvio on pitkälti samanlainen kuin koko HIKLU-alueella, jossa on esimerkiksi ydinvoimala ja lentokenttä. Jos syttyisi sota, niin moni muukin Euroopan maa olisi samassa tilanteessa. Edelleen kaikkein vaarallisinta on, että kotona rupeat korjaamaan tai tekemään jotain huonoilla välineillä tai nouset jakkaran päälle, joka kaatuu. Naapurin ”turvallisuuskonsultti” on tehnyt hyvää työtä, että meidän tärkeinä kokemamme asiat ovat tärkeitä edelleenkin.” Raskin mukaan meillä ei ole aktiivista tai todennäköistä sodanuhkaa, mutta sota on ollut valtion uhka-arviossa itsenäisyydestä lähtien. Toisaalta Helsingissä ollaan sitä mieltä, että se on laajemman näkemyksen mukaan ihmisten elinmahdollisuuksien turvaamista kaikissa olosuhteissa”, Tomi Rask kuvailee. Ne ovat niitä todennäköisimpiä uhkia, joita ihmisellä on. Tai astut ovesta ulos ja liukastut. Kansalaiset ehkä näkevät asian nyt eri tavalla. Sammutusautoja ei tehdä Suomessa. ”Väestönsuojelu on olemassa sitä varten, että jos uhka toteutuu, vaikutukset ovat todella valtavat. Mikä tahansa vaikutus Suomeen halutaankin kohdistaa, todennäköisesti se suuntautuu pääkaupunkiseudul le ja Helsinkiin. Toiminta perustuu uhkaja riskinarvioihin, jotka antavat hyvän perustan. Yhteiskunnan näkökulmasta taas suurimmat uhat ovat kriittisen infran, kuten sähkön-, lämmönja vedenjakelun pettäminen. Ja tulee olemaan kymmenen vuoden päästäkin. Työkaluistakaan isoa osaa ei tehdä meillä, eikä niitä saada lisää kuin kansainvälisenä apuna. Työ on pitkälti näkymätöntä, ja toivottavasti varautumisen suunnitelmia ei tarvitse koskaan ottaa käytöntöön. Riskikarttakin on erilainen. Tai parkkipaikalla auto ajaa päälle. Suomi on niin pieni valtio, että jos paloautojen ja ambulanssien tarve. 56 Pelastustieto 6/2024 TAPASIMME Helsingin Seudun Journalistit tutustuivat Merihaan väestönsuojaan keväällä 2023 Tomi Raskin ja Nina Järvenkylän opastuksella
”Ukrainan sota alkoi paljon aiemmin kuin 2022. Omakotitalon pihassa Volvo. Sen jälkeen taloyhtiön ihmiset opettelevat oman varautumisen eteenpäin viemistä ja käyvät koulutuksia, jotka ovat joko vapaatai työpäivistä pois.” Raskin mukaan käytämme väestönsuojelussa hyvin reguloituja ja teknisiä laitteita, jotka kestävät rasitusvoiman eli pommituksen. Kärki on terävä ja osaava, mutta aika kapea.” Tomi Raskin mukaan kansan huoli on kyllä selvästi herännyt. MIKÄ SYTYTTÄÄ. moninkertaistuu, me olemme viimeinen maa, joka niitä saa. ”Tutustumiskäynnit ja esittelyt ovat vaatineet aika pitkiä ja täysiä päiviä. PERHE. Siitä luovuttiin olettaen, että käyttötarve on epätodennäköinen ja todennäköisesti se ei olisi mahdollista siinä ajassa. ”Väestösuojamme ovat sikälikin kansainvälisesti poikkeavia, että muualla väestönsuojat ovat monesti vahvistettuja kellareita.” Työn vähättelyäkin on ollut sillä ajatuksella, että kyllä tietäjät tietää. Näitä käyntejä on ollut Venäjän Ukrainaan hyökkäyksen jälkeen reilut kolmesataa joka puolelta maailmaa. Joskus joutuu tinkimään lounaasta. Laajemmin ihmiset eivät vielä ehkä miellä väestönsuojaa kiinteistössä samanarvoiseksi kuin esimerkiksi pesutupaa, kylmäkellaria tai hissiä. Suomi ja Ruotsi jatkavat samanaikaisesti yhteistyön vahvistamista kriisinkestävyyden parantamiseksi muiden pohjoismaiden kanssa, EU:ssa ja Natossa.. Nopeat KUKA JA MISTÄ. ”Ei pidä tuudittautua siihen, etteikö meillä vielä olisi tekemistä. Meillä on hyvin paljon korjausvelkaa ihan tekniikassa ja koulutustasossakin. Ihmiset hakevat nopeita, helppoja ja halpoja ratkaisuja, mutta niitä ei ikävä kyllä väestönsuojelussa ole. Opettajana sytyttää ihmisten innostus. Viime aikoina tukea lasten harrastuksia. Varautumista ja väestönsuojelua tehdään jatkossa vielä leveämmin hartioin. Saimme myös torjuntavoiton, kun väestönsuojan rakentamisvelvoitetta ei poistettu kokonaan”, Tomi Rask painottaa. ”EU-tasoinen ohjaus myös rajoittaa, ettei voi suosia suomalaista. Ensin vierailivat mediat, sitten kollegat ja nyt mennään diplomaattikierroksella. HARRASTUKSET. Taviksena se, että asiat toimivat. Siinä vaiheessa kun väestönsuojaa tarvitaan, sitä ei enää ehditä kunnostaa ajoissa 72 tunnissa.” ”Aikoinaan väestönsuojan käyttökuntoon laiton piti tapahtua 24 tunnissa. Tilojen ylläpito käyttökunnossa on noussut ilmiöksi, jota halutaan pitää yllä. ”Korona opetti sen, että kiinteistön tilojen pitäisi olla kunnossa ja olisi esimerkiksi etätyöpisteitä. Tomi Rask, 55 vuotta. Varautumisen ja väestönsuojelun yksikön asiantuntijat, erityisesti Rask, yhdessä laitoksen viestinnän kanssa ovat välittäneet väestönsuojelun käytänteitä ympäri maailman. Se ahdistaa, kun asiat eivät toimi. Sisäministeriön mukaan Suomi ja Ruotsi sopivat hallitusten välisessä tapaamisessa syyskuussa, että yhteistyötä siviilivalmiudessa ja varautumisessa vahvistetaan entisestään. MIKÄ SAMMUTTAA. Pian on tulossa myös väestönsuojastandardi, jota suomalaiset ovat tehneet yhdessä NATO-partnereiden kanssa. Merihaan väestönsuoja liikuntatiloineen on näkynyt televisiouutisissa ja kuulunut radioaalloilla aina Japanista Yhdysvaltoihin ja Euroopan maihin. Yhteensopivuuksia on vaikeampi toteuttaa, jos ei laitteita ole sertifikaateilla sovitettu yhteen. Vaatii ammattilaisen tarkastamaan väestönsuojan ja laittamaan kuntoon. Lakisääteisistä velvoitteista pidettiin huolta, mutta 2000-luvun alkupuolella asioita ei juuri kehitetty”, Rask kuvailee. Yhteiskunnalla on myös rajalliset taloudelliset resurssit.” Haastattelu Merihaan väestönsuojan kahvilassa on aiottua lyhyempi. Määräysten noudattaminen on ollut vähän suurpiirteistä. Veneily ja moottoripyöräily ovat ne, millä päätä tyhjennän. ”Nyt on ruvettu miettimään sitä, että onkohan se väestönsuoja siellä kellarissa ja missä kunnossa. Palkan tästä saa, ja sillä tulee toimeen.” YKKÖSMAALLAKIN RIITTÄÄ TEKEMISTÄ Vaikka Suomi onkin toisaalta väestönsuojelun ykkösmaa, tekemistä riittää. MIKÄ ON TÄRKEIN OMINAISUUS OPETTAJALLE. 6/2024 Pelastustieto 57 Saimme aikoinaan torjunta voiton. Syntynyt Helsingissä, mutta nyt vantaalainen. Illalla ei aina tiedä, mihin kohteeseen aamulla menee, ja päivällä ei aina tiedä, mistä lähtee kotiin. Pystyä kertomaan sama asia monella tavalla, sillä oppijoita on monenlaisia. Aika varmoja silti oltiin, ettei sotaa enää koskaan Eurooppaan tule. Naimisissa ja viisi lasta. Huoltovarmuuden näkökulmasta Suomi on saari, ja kaikki kuljetukset tulevat pääasiassa laivoilla”, Rask kuvailee. Kaupungintalolle on saapunut tällä kertaa EU:n ulkopuolinen ryhmä tutustumaan. Joskus koki olevansa lapsipuolen asemassa
Paloosastoinnin pitävyys asuin ja pienkerrostalopaloissa 2020–2023 HEINONEN, ANSSI: Palo-osastoinnin pitävyys asuinja pienkerrostalopaloissa 2020–2023. Kohde välivedessä. Palo-osastoinnin pitävyydestä kerrostaloissa todellisissa onnettomuustilanteissa on vain vähän tietoa. Tulipalo voi kerrostalossa uhata suuria henkilöja omaisuusarvoja. Näissä tapauksissa palo oli levinnyt palo-osastosta toiseen alle yhdessä tapauksessa kymmenestä, mutta savu jopa noin puolessa tapauksista. Tämän tutkimuksen perusteella kaikuluotain parantaa selvästi hukkuneen selviytymismahdollisuuksia. Palo-osastoinnilla rajoitetaan palon ja savun leviämistä rakennuksissa. Lisäksi tutkittiin sitä, kokevatko vesisukeltajat ja vesisukelluksen parissa työskentelevät laitteen hyödylliseksi ja kuinka kaikuluotaimen käyttö vaikuttaa sukellustehtävien taktiikkaan. Aineistona on käytetty pelastustoimen resurssija tilastojärjestelmää, johon tallennetaan tiedot onnettomuuksista pelastustoimen tehtävien perusteella. urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051512102 Kerrostaloasuminen on merkittävä asumisen muoto Suomessa, ja kerrostalojen osuus asuntotyypeistä on kasvussa. Kuvakaappaus opinnäyte työstä. Yleisimpiä ongelmakohtia olivat avoimet ovet sekä muut epätiiveydet. Kaikuluotainta käytettäessä kohde löytyi siis yli neljä kertaa nopeammin. Kyselytutkimuksen perusteella vastaajat olivat lähes yksimielisiä siitä, että kaikuluotain nopeuttaa hukkuneen löytämistä sekä parantaa hukkuneen selviytymismahdollisuuksia kaikuluotaimelle sopivissa olosuhteissa. Aineisto käsittää kaikki Suomessa tapahtuneet kerrostalopalot, joissa pelastuslaitoksella on ollut tehtävä. Anna vinkki valmistuneesta opinnäytetyöstä osoitteeseen toimitus@pelastustieto.fi. Pelastusalan opinnäytteet löydät osoitteesta peo.verkkokirjasto.fi ja ensihoidon sekä muut opinnäytteet osoitteesta theseus.fi. muksen perusteella kaikuluotaimen käyttö nopeuttaa merkittävästi hukkuneen löytämistä kaikuluotaimelle sopivissa olosuhteissa. Tällä menetelmällä kohde tavoitettiin keskimäärin 378 sekunnissa ja koko alueen etsimiseen kului keskimäärin 562 sekuntia. Tutkimuksen tuloksena selvisi, että vuosina 2020–2023 on kerrostaloissa vuodessa keskimäärin tapahtunut 251 paloa, joissa palo on levinnyt syttymiskohdastaan. Kaikuluotain koettiin pääosin helppokäyttöiseksi, ja sen pitäisi vastaajien mukaan kuulua vesisukellusyksiön kalustoon. Vertailumenetelmänä käytettiin niin sanottua kahdensadan neliön etsintää, jota käytetään yleisesti tutkimuspaikan kaltaisissa olosuhteissa. Noin puolet palo-osastoinnin pettämisestä kerrostaloissa johtui ovesta.. Vuotaneen savun määrästä ja haitallisuudesta ei saatu näyttöä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, paljonko kerrostalopaloja on tapahtunut Suomessa vuosina 2020–2023 ja mikä on ollut palo-osastoinnin pitävyys näissä tapauksissa. Siinä selvitettiin, voidaanko kaikuluotaimen avulla nopeuttaa hukkuneen pelastamista verrattuna nykyisin käytössä oleviin menetelmiin, ja jos voidaan, kuinka paljon. Jatkossa tulisi keskittyä siihen, kuinka teknologiaa voisi kehittää entistä enemmän tukemaan vesipelastamista ja millä toimintamalleilla saavutetaan paras lopputulos ihmisten pelastamiseksi veden alta teknologian kehittyessä. Käytännön tutkiPaloosastoinnin pitävyydestä kerrostaloissa on vain vähän tietoa. Tutkimuskysymysten selvittämiseksi järjestettiin käytännön koe, jolla tutkittiin kaikuluotaimen vaikutusta hukkuneen löytämiseen sekä kyselytutkimus käytännön kokeisiin osallistuneille henkilöille. Kaikuluotainta käytettäessä kohde löytyi keskimäärin 16 sekunnissa ja sukeltaja tavoitti kohteen keskimäärin 83 sekunnissa. 58 Pelastustieto 6/2024 OPINNÄYTTEITÄ Julkaisemme palstalla tiivistelmiä pelastusja ensihoitoalaa koskevista opinnäytetöistä. Kaikuluotaimen käyttö pelastustoimen vesisukelluksessa VAINIO, NIKO: Kaikuluotaimen käyttö pelastustoimen vesisukelluksessa urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052113902 Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia kaikuluotaimen käyttöä pelastustoimen vesisukelluksen apuna. Lisäksi kaikuluotaimen koettiin parantavan työturvallisuutta. Tutkimuspaikkana toimi satamalaituri Helsingin Jätkäsaaressa. Vuosina 2020–2022 on kerrostaloissa tapahtunut keskimäärin 1278 rakennuspaloa tai rakennuspalovaaraa vuodessa
Sitä kautta saatiin käsitys, miksi teollisuuspalokunta on välttämätön telakalla. Ensimmäisessä osiossa käytiin läpi lait, säädökset ja ohjeet, jotka ohjaavat Turun teToimintaohjeen laatiminen Turun telakan palokunnalle lakan teollisuuspalokunnan toimintaa. Laivojen käytävät on pitkiä ja sokkeloisia, tulipalon syttyessä mahdollisuus henkilövahinkoihin on todella suuri ja taloudelliset tappiot valtavat. Teollisuuspalokunnan toiminnalla voidaan estää onnettomuuksia tai rajoittaa niiden seurauksia. Kyselyt toteutettiin kahdella eri Webropol-kyselyllä. Opinnäytetyössä selvitin pelastuslaitoksen toimintamalleja öljyja kemikaalivahinkojen torjunnasta jälkitorjuntaan siirtymiseen. Kehittämistarpeita kohdistuu esimerkiksi kouluttajien motivointiin ja palkitsemiseen, koulutusten organisointiin, erityisosaamisten harjoitteluun sekä harjoitusalueisiin. Laadukkaalla osaamisen johtamiMALIN, MASI: Toimintaohjeen laatiminen Turun telakan palokunnalle urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404096131 Tässä opinnäytetyössä laadittiin toimintaohje Turun telakan palokunnalle. Lopuksi tavoitteena on tutkia Pohjois-Savon pelastuslaitoksen pelastushenkilöstön sisäisen koulutuksen nykytilaa ja kehittämistarpeita. Toiminnallinen opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Meyer Turku Oy:n kanssa. Yhteistyö pelastusvirnaomaisen ja jälkitorjuntaviranomaisen välillä koettiin edesauttavan onnistumista torjuntatoimissa. Toisen kyselyn perusteella voi todeta, että koulutusorganisaatio koostuisi esimerkiksi päätoimisesta koulutusvastaavasta ja alueellisista koulutustiimeistä, kouluttajia motivoitaisiin koulutuskorvauksella, erityisosaamisten harjoitusmääriä nostettaisiin sekä harjoitusalueita parannettaisiin ja Pelastusopiston harjoitusaluetta hyödynnettäisiin.. Tutkimus toteutettiin kahdella kyselyllä Delfoi-menetelmää hyödyntäen. Torjuntatoimenpiteiden valinta vaikutti pohjautuvan pelastustoimintaa johtavan henkilön arvioon onnettomuuden laajuudesta. Kyselyyn valittiin 24 vakituista pelastushenkilöä ympäri Pohjois-Savoa. Sisäministeriön ohje sukellusja pintapelastustoimintaan määrittää, että pelastushenkilöstön osaamista ylläpidetään vuosittaisella harjoittelulla. Toisessa osiossa käytiin läpi erilaisia laivapaloja telakoilla ja niiden haasteita. 6/2024 Pelastustieto 59 OPINNÄYTTEITÄ Öljy ja kemikaalionnettomuuksien pelastustoiminnasta jälkitorjuntaan siirtyminen ANTTILA, ILARI: Selvitys öljyja kemikaalionnettomuuksien pelastustoiminnasta jälkitorjuntaan siirtymisestä urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052114083 Opinnäytetyö toteutettiin tapaustutkimuksena, jossa hyödynnettiin laadullisia ja määrällisiä tutkimusmenetelmiä. tyksen taustoittamiseksi pelastustoiminnan kulkua tarkasteltiin onnettomuusselosteiden avulla. Työn laadullisessa tutkimuksessa toimintatapoja tiedusteltiin pelastuslaitoksilta ja kuntien jälkitorjuntaviranomaisilta. Ensimmäisen kyselyn perusteella voidaan todeta, että pelastushenkilöstö on tyytyväinen esimerkiksi yleiseen koulutusja kehittymishalukkuuteen, sisäisen koulutuksen määrään, opetusmateriaaleihin ja henkilöstön hyödyntämiseen koulutuksissa. Pelastustoiminnan kulun selvityksessä kävi ilmi, että samankaltaisia onnettomuustehtäviä voidaan torjua usealla eri tavalla. Näitä ovat esimerkiksi pelastuslaki ja sisäministeriön ohje pelastustoimen sukellusja pintapelastustoimintaan. Lisäksi ohje määrittää, että osaamista voidaan hankkia koulutuksien ja kokemuksen kautta. Tapahtuneiden alkupalojen tutkinta ja niistä oppiminen on myös tärkeä osa kehittymistä. Henkilöstön kehittämisen periaatteet toimivat organisaatiossa ammattialasta riippumatta. Neljännessä osiossa esiteltiin Turun telakan laivapaloihin varautumista. Toimeksianto tuli, kun telakalla havaittiin, että yhteiselle ohjeistukselle on tarvetta. Opinnäytetyön tavoitteena on tutkia henkilöstön kehittämisen periaatteita organisaatiossa. Kolmannessa osiossa esiteltiin Turun telakan tapoja ennaltaehkäistä tulipaloja. Yhteistyön aloittaminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa koettiin myös parantavan torjuntatoimien tehokkuutta. Esimerkiksi telakan oma tulityökoulutus ja tulityöprosessi ovat onnettomuuksien ehkäisyä. sella voidaan kasvattaa henkilöstön työtehoa, työhyvinvointia ja työturvallisuutta. Sisäisellä koulutuksella vaikutetaan pelastushenkilöstön osaamisen tasoon. Toisena tavoitteena on tutkia pelastushenkilöstön osaamisvaatimuksiin liittyvää lainsäädäntöä ja ohjeistusta. Rakentamisen aikaiset alkusammuttimet, itse tehdyt kuivanousut ja tilapäiset paloasemat laivassa ovat tärkeä osa varautumista. SelviPelastus henkilöstön sisäisen koulutuksen nykytila ja kehittämistarpeet PohjoisSavossa VIITANEN, RIKU: Pelastushenkilöstön osaamisen kehittäminen: pelastushenkilöstön sisäisen koulutuksen nykytila ja kehittämistarpeet Pohjois-Savon pelastuslaitoksella urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052113889 Pelastuslaitokset käyttävät paljon sisäistä koulusta pelastushenkilöstön osaamisen ylläpitoon ja kehittämiseen. Jälkitorjuntaan johtaneissa onnettomuuksissa käytettiin useasti pelastuslaitoksen ulkopuolista asiantuntija-apua
60 metrin korkuinen torninosturi oli kaatunut viereisen ostoskeskuksen kaksikerroksisen osan päälle. Teksti: Herbjörg M. Välipohja oli ehjä. Nosturiin kiinnitettiin Sortuman alle jääneiden etsintä oli haastava tehtävä, mutta hyvällä yhteistyöllä siitä suoriuduttiin. Etsintä keskeytettiin. Kello 9.33 turvallisuusvastaava ilmoitti, että ostoskeskuksen koko henkilökunta kenkämyyjää lukuun ottamatta oli turvassa. Jälkivahingon torjuntaa valmisteltiin. Poistumiskuulutukset sekä myrskytuulen ja sprinklerien kohina estivät kuulemasta sortuman alle mahdollisesti jääneiden henkilöiden avunhuutoja. Ostoskeskuksen rakennusala oli 4500 m2 ja siellä työskenteli 78 työntekijää. Aukoista suurin oli nosturin ohjaamon tekemä. Sen ja viereisen vaatemyymälän väliseinä oli romahtanut. Torninosturia ja sen ohjaamoa tuettiin ulkona ja katolla. Kaksi rauniokoiraa ilmaisi saman paikan, jonka luona etsintää jatkettiin. Urakoitsija tuki välipohjaa tukitangoilla. Ainakin yksi kenkämyyjä oli kateissa. Hinausauto veti jakeluauton takaisin tielle. Pelastajat estivät vinttureilla autoa kaatumasta. Koska kuormassa oli kaksi ferrikloridia (YK-numero 1773, vaaran tunnusnumero 80) sisältänyttä IBC-konttia, kuljettaja teki hätäilmoituksen. Tähän mennessä oli tutkittu ulkoseinän ja nosturin ohjaamon välinen alue. Palokunta totesi, että kaatunut torninosturi oli tehnyt ostoskeskuksen seinään ja kattoon isoja aukkoja. 60 Pelastustieto 6/2024 ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski Torninosturi kaatui ostoskeskuksen päälle MELHUS, NORJA 2/2023 Gauldalin palokunta sai perjantaina 6.1.2023 kello 9.16 pelastustehtävän. Ostoskeskuksen turvallisuusvastaava ei tiennyt, olivatko kaikki toisen kerroksen työntekijät päässeet ulos. Rakennustyömaan johto kertoi, että kaikki 88 työntekijää oli tavoitettu. Sitten kuulutukset lopetettiin ja sprinklerien syöttö suljettiin. Melhusin paloaseman yksiköt saapuivat kello 9.23. Kallistuneella lavalla ollut kuorma oli vaarassa siirtyä, mikä olisi kaatanut auton pellolle. Palomiehet etenivät ulkoseinältä kohti torninosturin ohjaamoa. Palokunta ei tiennyt, oliko kenkämyymälässä asiakkaita. Romahdusvaaran vuoksi kenkämyymälään ei voinut mennä tätä kautta. Useimmat ostoskeskuksen työntekijät olivat jo ulkona. Ensimmäinen Tröndelagin yksikkö saapui kello 9.40. Lokakuussa 1984 rakennettu ja 2004 laajennettu rakennus päätettiin purkaa. Pelastustoiminnan johtaja hälytti heti Tröndelagin pelastuslaitoksen etsintäja pelastus(USAR) ryhmän. liikeilmaisin. Uuden tilannearvion mukaan oli vaara, että nosturin liikahtaminen romahduttaisi katon ja välipohjan palkkeja. Kun uhri löytyi, kiire oli ohi. Jakeluauto kallistui 2/2024. Pudonneet betonipalkit tukkivat kenkämyymälän oviaukon. Palokunta kehotti vielä sisällä olevia poistumaan. Välipohjaa kuormitti pudonneiden rakennusosien ohella sprinklerien suihkuttama vesi. Ostoskeskuksen kattoa tuettiin 2300 tukitangolla. Hätäkeskus hälytti kaksi palokuntaa ja teknisen pelastuspalvelun (THW). Tämän jälkeen haarukkatrukki nosti ne asfaltille. Ishol Frücht (Saksa). Katkennut sprinklerijohto suihkutti vettä toisen kerroksen lattialle. Myymälän lattialla oli useita betonipalkkeja. Eräs heistä kertoi, että vaurioita oli erityisesti kenkämyymälässä ja sen ympärillä. Kuvakaappaus: Brann & Redning 2/2023. Kuormalavat, joilla IBC-kontit olivat, oikaistiin hydraulisella levittimellä ja tuettiin puutavaralla vaakasuoraan asentoon. Kappaletavaraa kuljettaneen jakeluauton oikeanpuoleiset pyörät ohjautuivat päällystämättömälle pientareelle
Porraskäytävän osastoivissa rakenteissa oli rakoja ja alaovi oli raollaan. Haarukkatrukki alkoi purkaa kuormaa kuormalava kerrallaan. Paikalle hälytetty poliisipartio ilmoitti auton kappaletavarakuormasta valuvan tielle tuntematonta nestettä. Siirron aikana kemian asiantuntija sai yhteyden tuotteen valmistajaan, jonka antamien tietojen perusteella suojaustasoa voitiin alentaa. Tällä välin savu oli jo levinnyt neljänteen, viidenteen ja kuudenteen kerrokseen. Viimein vuotava IBC-kontti löytyi, mutta sen lipukkeessa oli vain tuotenimi. Mihin piti varautua. ”Jos sade kastelisi tahmean nesteen, tie muuttuisi luistinradaksi”, Renggli kertoi. Heti kun tie saatiin huuhdeltua, sade alkoi. Viereisen rakennuksen paloilmoitin hälytti. Ilmoitinkeskuksesta näin, että savu oli levinnyt kolmeen alimpaan kerrokseen. Hän arvioi työn jatkuvan iltaan asti. Pian sen jälkeen palopesäke löytyi ja sammutettiin. Ensimmäinen yksikkö nousi portaita etsien palopesäkettä. Tie puhdistettiin seuraavana päivänä. Paloautojen tuulettimien teho ei olisi riittänyt näin voimakkaalle savun muodostukselle.” Teksti: Teksti Anje Romein. Tämän jälkeen palomiehet ja poliisit evakuoivat hotellivieraat. Vuotava IBC-kontti pakattiin suursäkkiin. Kuorma purettiin kuormalava kerrallaan. Perävaunun lattialle oli siis ehtinyt valua 600 litraa. Rekan taakse levitettiin iso peite. Sadetutkassa näkyi lähestyvä ukkosrintama. Kuljettaja huomasi puoliperävaununsa takaoven alta valuvan valkeaa nestettä. Ei myöskään perässä ajaneen liettualaisen rekan kuljettaja. ”Alija ylipainetuuletus kalustokontin tuulettimilla poisti savun nopeasti. He arvelivat, että palo ei ollut keittiössä ja ohjasivat palomiehet porraskäytävään. ”Hotellin edustaja ei tiennyt, montako työntekijää oli paikalla. Pelastustoiminnan johtaja Jean-Pierre Renggli määritteli välittömän vaaran alueeksi 50 metrin pätkän tietä rekan takana. Tämä aiheutti savun nopean leviämisen. Savua muodostui valtavasti eikä palopesäkettä vielä tiedetty. Koska tahmea neste oli kastellut melkein jokaisen kuormalavan, kaikkia oli käsiteltävä varovasti. Toisaalta kuormalavat oli helppo vetää liukasta lavaa pitkin trukin luo. 6/2024 Pelastustieto 61 ULKOMAILTA AMSTERDAM, HOLLANTI Palokunta sisään, yli 500 hotellivierasta ulos 1–2/2023 5/2023 ENNETBÜRGEN, SVEITSI Kilpajuoksu ajan kanssa Tukalan helteisenä kesäkuun päivänä Ranskasta Italiaan matkalla ollut liettualainen rekka ajoi moottoritietä. Hän ajoi ulos moottoritieltä ja pysäköi liittymän tielle, joka oli osa viereisen lentokentän entistä rullaustietä. Toinen yksikkö etsi kateissa olevaa, mutta joutui vetäytymään runsaan savunmuodostuksen vuoksi. Palokunta peitti kaikki hulevesikaivot ja teki imeytysaineesta padot niiden ympärille. ”Iso ravintola, aamiaisaika ja ehkä myös paljon nukkuvia asiakkaita”, palomestari Patrick Weterings ajatteli. Toinen palomestari tuli Weteringsin avuksi. Miten se saattoi levitä näin nopeasti. Rahtikirjoissa ei ollut YK-numeroa eikä vaaran tunnusnumeroa. Paikalle saapunut kemian asiantuntija kertoi, että kemikaali oli syövyttävä ja ympäristölle vaarallinen. Lisäksi yksi työntekijä oli kateissa. Koska vieraita oli yli 500, muutin vasteen suureksi rakennuspaloksi.” Weterings hälytti toiset kaksi sammutusyksikköä ja kalustokontin, jossa oli tehokkaita savutuulettimia alija ylipainetuuletukseen. Evakuointi sujui hitaasti. Kuljettaja ei ymmärtänyt saksaa eikä englantia. Pakkaukset ja kuormalavat puhdistettiin puhdistuspaikalla ja trukki lastasi ne tyhjään rekkaan. Kolmas ja neljäs yksikkö auttoivat evakuoinnissa. Onneksi perässä ajanut rekka oli tyhjä. Palokunta ei saanut selville, mitä tämä paksu, tahmea ja hajuton neste oli. Välittömän vaaran aluetta laajennettiin ja sen reunalle perustettiin puhdistuspaikka. Koska kuorman kemikaaleja oli vain pieniä määriä, autossa ei ollut oranssikilpiä. Sitten selvisi, että ketään ei ollut kateissa. Vuotavasta IBC-kontista siirrettiin haponkestävällä tynnyripumpulla 400 litraa nestettä uuteen IBC-konttiin. Weterings sijoitti toisen sammutusyksikön takaovelle, koska sieltä olivat lyhimmät hyökkäysreitit keittiöön ja kellariin, missä kateissa oleva oli viimeksi nähty. Teksti: Marco Moser Perjantaina kello 7.45 tuli paloilmoitus Krasnapolsky-hotellin keittiöpalosta. Hotellin henkilökunta oli aloittanut asiakkaiden evakuoinnin jo ennen ensimmäisen sammutusyksikön saapumista. Pelastustoiminnan johtaja määräsi, että välittömän vaaran alueella toimivien on käytettävä roisketiiviitä kemikaalisuojapukuja ja suodatinsuojaimia. Se oli sekoittunut lattialle valuneen rakeisen tuotteen kanssa muodostaen raakakumin kaltaista massaa
62 Pelastustieto 6/2024 KALUSTONURKKA Tehokas hiilidioksidikäsittely P elastajien altistuminen erilaisille epäpuhtauksille sammutustehtävissä on jo pidempään noussut esille ja työn syöpävaarallisuus on virallisestikin tunnustettu. Hankkeen loppuraportissa todetaankin, että turvallisimpana uutena tekniikkana suositellaan palopukujen puhdistamista hiilidioksidieli LCO 2 -tekniikalla vähintään kerran vuodessa. Siellä käytössä on erikoispesukone, jolla hiilidioksidikäsittely tehdään. Teknosafen toimitusjohtaja Anna Hel minen tapasi pari vuotta sitten De contex-yrityksen ja sen perustajan bel gialaisen tekstiili-insinöörin, joka on kehitellyt sammutusasujen dekontaminaatiota nestemäisellä hiilidioksidilla. Loppuraportin mukaan menetelmä puhdistaa myös puvun keskikerrokset sekä samalla puvuissa esiintyvät oksi-PAH-yhdisteet. ”Puhdistamisen jälkeen asu tarkistetaan esimerkiksi heijastimien osalta, jotta se täyttää edelleen kaikki laatuvaatimukset”, Anna Helminen kertoo. Äskettäin julkisuudessa oli Päijät-Hämeessä työskentelevä ylipalomies, joka sairastaa syöpää ja samalla jutussa nostettiin esille pelastajien työssään kohtaama riski sairastua työtehtävillä saamistaan epäpuhtauksista. Pari vuotta sitten kansainvälinen tutkimusjärjestö IARC nosti palomiesten ammatin korkeimpaan syöpävaarallisuusluokkaan. Keskikerrosten puhdistumisen myötä on oletettavaa, että palopuku toimii teknisesti paremmin lämpöja kosteuskalvojen puhdistumisen myötä. ”Samaan aikaan Pelastusopistossa oli käynnissä SAVE-hanke, jossa arvioitiin varusteiden ja kaluston eri puhdistusmenetelmiä ja niiden kehittämistä”, hän kertoo. Kun paine palautetaan puhdistuksen jälkeen normaaliksi, nestemäinen hiilidioksidi palautuu jälleen kaasumaiseen muotoon, eikä erillistä kuivausta tarvita. Hiilidioksidi muuttuu paineistettuna nestemäiseksi ja tunkeutuu helposti sammutusasujen ja -varusteiden materiaaleihin niitä vahingoittamatta. Teknosafe on ottanut palvelun käyttöön meillä ja lähettää asiakkaidensa puhdistamista vaativat varusteet Belgiaan. Käsittelyyn tarvitaan tällainen kone, jonka pyörimisnopeus on normaalia vesipesukonetta hitaampi. Pelastustiedossa 3/2024 kerrottiin No kialla sattuneesta muuntamopalosta, jonka jälkeen tutkittiin pelastajien altistumista myrkyllisille kemiallisille aineille. Lisäksi menetelmä desinfioi ja on hellävarainen palopuvuille, jolloin ne kestävät pidempään. Lopputuloksena on täysin dekontaminoitu, desinfioitu ja hajuton tuote, josta on poistettu kaikki kemialliset, biologiset sekä fyysiset epäpuhtaudet. Kaksitoista sammutusasua lähetettiin Belgiaan puhdistettavaksi hiilidioksidimentelmällä. Epäpuhtaudet kertyvät myös sammutusja suojavarusteisiin, ellei huolehdita niiden perusteellisesta puhdistamisesta asianmukaisesti. Teksti: Esa Aalto Kuvat: Teknosafe Ennen puhdistusta ja sen jälkeen.. Se ”lakaisee” pois epäpuhtaudet ja liuottaa pelastajien hengelle ja terveydelle vaarallisia aineita. Decontex CO 2 -dekontaminaatio perustuu nestemäiseen hiilidioksidiin ja puhdistustekniikka juontaa juurensa astronauttien varusteiden puhdistamisesta avaruuslentojen jälkeen. Belgiassa toimiva Decontex kehitti tähän tekniikkaan pohjautuen laajakirjoisen dekontaminaatioprosessin, jota voidaan soveltaa monella eri tavalla, esimerkiksi siis työvaatteisiin ja henkilökohtaisiin suojavarusteisiin
KALUSTONURKKA
Lisäksi kotoilen, luontoilen ja harkitsen punttien nostoa. MITÄ KUUNTELET. Ei muuta kuin kekreilemään !. • Sopiva pala naudan maksaa. • 2 suurehkoa sipulia. Useimmiten syynissä ovat historia ja elämäkerrat. Koonnut: Marko Partanen Kaisto · Kuvat: Timo Utusen albumi Tie, totuus ja karjalanpaisti NÄISTÄ TYKKÄÄN Karjalanpaist i (Laatokan pohjoispuolen perimän mukaan) • 500 g naudan paistia. • Kaada vettä päälle niin, että lihat peittyvät. Nakkaa pataan. • Vettä. • 0,8–1,3 kg luista possun lapaa, jossa läski ja nahka ovat tallella. Musiikkimakuni etsii edelleen itseään 60ja 70-luvun rockin, Panteran, Yonan, Vaelimaan ja renessanssiajan kirkkomusiikin välimaastossa puhumattakaan pienistä indiebändeistä, ne kiinnostavat aina. Paloittele 2–3 cm:n paloiksi ja viskaa pataan. Lihat voi ruskistaa etukäteen saadakseen kirkkaamma n liemen. Hän on maistellut hapansilakoita ja jättimuurahaisia, mutta on varma, että totuus löytyy karjalanpaistista, jota ei jatketa porkkanoilla. LEMPIRUOKASI. Siltikin vaikka Thaimaan-reissulla meinasimme alle kouluikäisten lasteni kanssa eksyä luonnonsuojelualueen viidakkoon. Kyseessä on juhlaruoka, jota ei tarvitse jatkaa pulaajan hätäratkaisui lla, kuten porkkanoilla. • Kypsennä ensin 230-asteisessa uunissa 1–1,5 tuntia ilman kantta, jolloin pintanahka saa houkuttelevan värin ja purutuntuma n. Jatka kypsentämist ä useita tunteja tai läpi yön. Reissuissa tykkään kokeilla paikallisten perinneköökkien ihanuuksia. Mikäli olet kaatanut pelastusjohtaj an hirven tahi joku lampaistasi on alkanut kyllästyttää, nekin käyvät. Aseta pataan kansi ja pienennä lämpö noin 100–120 asteeseen. Lukeminen, vaikka tunnustettava on, että taivuin äänikirjoihin. 64 Pelastustieto 6/2024 ARKISTOJEN AARTEITA LEMPIHARRASTUKSESI. • Pilko 2 suurehkoa sipulia ja viskaa pataan. • Tilliä kämmenpohja llinen tai enemmän. Pimeä jo laskeutui, vesi väheni ja ympäröivät äänet voimistuivat. • 5–10 isoa maustetai mustapippuria . • Poista maksasta kalvot ja huuhtele. • 1–2 rkl suolaa. Lemmellä valmistetut riistaruoat eri muodoissaan. Seinäjokelainen Timo Utunen on ollut eksyä viidakkoon, mutta löytää aina kohteen ensihoidon kenttäjohtoyksiköllä. Valmistus: • Leikkaa lihat paloiksi, vahakynttilän valossa pääset tunnelmaan. • Lisää suola. Matkustan mielelläni. Mikäli Tapio heittäytyy anteliaaksi, valmistan ruoan erityisellä pieteetillä. • Possun tai kauriin sydän. Parhaillaan yritän saada kosmokseeni järjestystä Esko Valtaojan tuotannon avulla. Jätä nahkaosat isommiksi ja pintarasva niihin kiinni. Ruokailualue en vanhin saa imaista luuytimen tyhjäksi ihailevien huokausten saattelemana. Kolumbialaiset paahdetut jättimuurahaiset ovat jääneet mieleen, vaikka maistaminen tapahtuikin Suomessa. Tärkeintä on pitkä haudutus nahan, rasvan ja luun kera. Yritän haahuilla pienriistan perässä, mutta saaliit ovat tyypillisesti henkisiä. Nakkaa lihat pataan, nauta alimmaiseksi . Vaikka synkimpänä hetkenä luulin, että maailmankaikkeutemme viimeinen musiikillislyriikallinen humanismin valo hiipui mestari Gösta Sundqvistin aivan liian aikaiseen menehtymiseen, ovat esimerkiksi sellaiset taiteilijatahot kuin Amorphis, Kimya Dawson, Samuli Putro, Rupu, Hello Saferide ja vaikkapa Jaakko Kulta tai PehmoAino pitäneet yllä ihmisrodulle ajoittain oikeutettuakin toiveikkuutta. • Paloittele sydän, poista isommat läpät ja verisuonet ja huuhtele verihyytymät pois
Hälytysajon aikana totesimme erittäin sankan savunmuodostuksen (savupatsas oli nähty yli 15 km päässä) ja annoin käskyn yleishälytyksen suorittamisesta. Ehkä niitä nyt tuleekin – joutuihan kiivaan palon kohteeksi päämiehen käytössä ollut vene. Saavuttaessa palopaikalle oli venevaja jo kauttaaltaan tulen vallassa ja heti tulomme jälkeen sortui venevajan katto alas. Palokohteeksi ilmoitettiin Kultarannan venevaja. Hälytys annettiin radiopuhelimitse Turun kaupungin palolaitoksen hälytyskeskuksesta, joka toimii aluehälytyskeskuksena Turun alueella. 6/2024 Pelastustieto 65 ARKISTOJEN AARTEITA Venevaja paloi Kultarannassa Sammutuspukujen koemalleja vuodelta 1975. Kuva: Juhani Katajamäki. Jos sinulla on vanha palo kuntaaiheinen valokuva ja haluat jakaa sen muillekin, ota yhteys toimitukseen sähköpostitse: toimitus@ pelastustieto.fi Sinulla pitää myös olla oikeudet julkaista kuva ja mieluusti jotain tarkempia tietoja kuvasta. Veneiden paloturvallisuuskysymyksissä tarvitaan lisää tutkimuksia, kokeiluja ja selvityksiä ja niiden pohjalta asiallisia määräyksiä. Venevajan ja sen sisällä olleiden veneiden suhteen ei ollut mitään tehtävissä. Rekisteröitymällä ja kirjautumalla pelastustieto.fi:ssä voit lukea ilmaiseksi kaikki näköislehdet vuosilta 1950–2009.. Voimme vain kuvitella millaisia vakavia seurauksia palolla olisi voinut olla ajon aikana merellä vaikkapa jonkun valtiovierailun aikana. Kiitos! NÄISTÄ TYKKÄÄN Naantalin kaupungin palolaitos hälytettiin 9.8.1972 klo 08.36 Tasavallan Presidentin kesäasunnolle Kultarantaan. Kuva valtion palo-opistolta, missä koemalleja testattiin. Oikealla Paloalan työturvallisuustoimikunnan puheenjohtaja, opistonjohtaja Erkki Saksa. Paikalle ilmoitettiin lisäksi tarvittavan sairasautoa
66 Pelastustieto 6/2024 ENSIHOITO Käsikirurgin mukaan kiristyssiteen asettamisessa yläraajaan tulee käyttää ammattilaisen pelisilmää. 66 Pelastustieto 6/2024
Lisäksi painetta voidaan säädellä helpommin. ALOITA CAT:LLA Massiivisen yläraajavuodon tyrehdyttämisessä voidaan kokeilla kaksivaiheista tekniikkaa, aloitetaan CAT:lla ja viimeistellään painesiteellä. HUS:n käsikirurgian ylilääkäri Jorma Ryhänen arvioi, että 3–4:n viime vuoden aikana CAT-kiristyssiteen käyttö on lisääntynyt ensihoidossa merkittävästi. ”CAT:ia kiristetään vain sen verran, että vuoto tyrehtyy”, Ryhänen painottaa. Jos vuoto saadaan hallintaa, kirisside kannattaa jättää löysänä paikoilleen. Hänen tietoonsa on tullut useita tapauksia Ukrainasta, jossa hauiksen yläpuolelle asetetun CAT:in takia on menetetty koko yläraaja, vaikka vuoto olisi ollut muutenkin hallittavissa. Kun nämä on tehty, on hyvä konsultoida käsikirurgia ja sopia yhdessä, miten jatkossa edetään. Pitkäaikaisella kiristyssiteen käytöllä saattaa olla vakavat seuraukset. CAT:ia ei tule asettaa niin lähelle kainaloa kuin mahdollista, vaan kämmenen leveyden päähän vammakohdasta. Muutamalle heistä on tullut vakavia hermovaurioita. Ja kun CAT avataan, syntyy lihasturvotusta ja toksiinit pääsevät verenkiertoon, missä ne saattavat pahimmillaan vaurioittaa munuaisia”, Ryhänen sanoo. Mutta kun paikalle tulee terveydenhuollon ammattihenkilö, hänen on kyettävä parempaan arviointiin”, Ryhänen linjaa. Teksti ja kuva: Marko Partanen H US:n käsikirurgiassa hoidetaan omalta alueelta tulevia monenlaisia yläraajavammoja, lisäksi yksikön hoidettavaksi tulee vaikeampia tapauksia koko Suomen alueelta. HUS:ssa ja Taysissa on käsikirurgi konsultoitavissa ympäri vuorokauden”, Ryhänen neuvoo.. Tällöin mahdollinen iskeeminen vaurioalue on pienempi. ”Kun iskemia-aika on yli kaksi tuntia, hapenpuutteen aiheuttamat toksiinit alkavat kertyä kiristyssiteen rajaamaan käteen. Mikäli vuoto ei tyrehdy, tulee kiristysside kiristää uudelleen. ”Sotilaiden tai vaikkapa poliisin käytössä CAT:n käyttö on perustellumpaa, sillä heidän osaamisensa on vähäisempää. Maailmalta on kuitenkin raportoitu, että militarikäytössäkin on havaittu CAT:n ylikäyttöä”, Ryhänen sanoo. 6/2024 Pelastustieto 67 Ole tarkkana, kun asetat CAT:n yläraajaan ENSIHOITO HUS:n ensihoidossa työskenteleviä neuvottiin tarkistamaan CAT-kiristyssiteen käyttöä yläraajoissa. Kiristysside aiheuttaa painetta kaikkiin yläraajan hermoihin ja lihakseen hapenpuutetta sekä myöhemmin neuropaattisia kiputiloja. MONENLAISIA HAITTAVAIKUTUKSIA CAT-kiristyssiteen mansetti on kapea eikä siinä ole paineensäätöä. Siinä ajassa se ei ehdi aiheuttaa iskeemisiä vaurioita”, Ryhänen sanoo. ”Kun paineside on valmis, voidaan kiristyssidettä hellittää ja tarkistaa, pysyykö vuoto painesiteellä hallinnassa”, Ryhänen sanoo. Tämä paine riittää tyrehdyttämään vuodon eikä laajempi painealue vaurioita hermoja niin herkästi. Kun vuoto tyrehtyy CAT:lla, voidaan haavan päälle valmistella paineside. ”Jos potilas saadaan 1–2 tunnissa hoitoon, niin CAT toimii. ”CAT on kehitetty militarikäyttöön, jossa se pelastaa henkiä. Valtimovuotoon kannattaa asettaa verisuonen suuntainen paine. Se voidaan rakentaa sideharsorullasta ja napakasta painosta. NOPEA NEUVO ”Jos potilaalla on yläraajassa massiivinen vuoto ja tiedetään, että hoitoon pääsy kestää, kannattaa vuoto tyrehdyttää ensin CAT:lla, valmistella haavan päälle paineside sekä aloittaa nesteytys ja lääkitys. KOKEILE VERENPAINEMANSETTIA Ryhänen ehdottaa, että CAT:in sijaan mahdollisuuksien mukaan käytettäisiin mieluummin verenpainemansettia, johon voi pumpata painetta 250 tai jopa 300 mmHG:ta. Myös HUS:n käsikirurgiaan on tullut CAT-kiristyssiteellä hoidettuja potilaita, vaikka paineside olisi riittänyt. CAT:lla on silti käyttökohteensa, esimerkiksi repaleisten räjähdysvammojen tai irti leikkaantuneiden raajojen vuotoja ei painesiteellä saa hallintaan. Monesti paineside riittää
Suostumuksen puutteen koettiin luovan arvoristiriitaa hoitajan kokeman auttamisen halun sekä hoitamisen velvollisuuden ja potilaan itsemääräämisoikeuden välille. Potilaan somaattista ongelmaa vähäteltiin.. Haastateltavat kokivat turhauttavana, kun potilas kieltäytyi hoidosta ja kantoivat huolta tämän hyvinvoinnista. Haastateltavien omat eettiseen ajatteluun liittyvät vahvuudet sekä ensihoidon koulutuksesta ja työelämästä saadut opit toimivat tärkeinä tekijöinä kohdattujen eettisten tilanteiden käsittelyssä. Myös seksismi sekä avoimen rasistiseksi koettu työilmapiiri ilmenivät vastauksista. 68 Pelastustieto 6/2024 Ensihoitajaopiskelijat kohtaavat eettisiä ongelmatilanteita usein ja he kaipaavat aiheesta enemmän käytännönläheisempää ja vuorovaikutteisempaa koulutusta, todettiin Hilja Metsistön ja Anette Almgrenin opinnäytetyössä. Haastatellut kertoivat tilanteista, joissa potilaan fyysistä koskemattomuutta loukattiin. Myös potilaan omaisten kanssa jouduttiin ongelmallisiin tilanteisiin, joissa yhden täysin oikean ratkaisun löytäminen koettiin haastavaksi. Haastatteluissa ilmeni lukuisia tapauksia, joissa opiskelijat olivat joutuneet pohtimaan tilanteiden oikeellisuutta omasta, potilaan, omaisten ja muiden osallisten näkökulmasta sekä laajemmin yhteiskunnallisella tasolla. RAJUJA EETTISISTÄ ONGELMIA Opinnäytetyössä ilmeni huolestuttavia seikkoja potilaiden tasavertaiseen kohteluun liittyen. Haastateltavat kertoivat myös, kuinka hoitajien kielteinen suhtautuminen huumeiden käyttäjiin ja mielenterveyspotilaisiin aiheutti tilanteita, joissa haastateltavien kokemusten mukaan potilaan somaattista ongelmaa vähäteltiin hänen taustansa vuoksi. Tulokset vahvistavat, että ensihoidos sa eettisiä tilanteita tulee vastaan usein. Esimerkiksi tapaukset, joissa potilaan tila ei täyttänyt ambulanssikuljetuksen kriteereitä, mutta omaiset kuljetusta ponnekkaasti vaativat, aiheuttivat haastateltaville arvoristiriitoihin liittyvää pohdintaa. Teemahaastatteluna tehdyssä laadullisessa tutkimuksessa haastateltiin kymmentä Turun ammattikorkeakoulun ensihoitajopiskelijaa. Tilanteet liittyivät ensihoitajan todistamaan potilaaseen kohdistuneeseen väkivaltaan ja poliisin käyttämiin perusteettomiin voimakeinoihin tahdonvastaiseen hoitoon toimittamisessa. HAASTAVA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS Haastatelluista opiskelijoista suurin osa oli kohdannut eettistä pohdintaa vaativia tilanteita suhteessa potilaan itsemääräämisoikeuteen. Teksti: Hilja Metsistö, Anette Almgren, Kati Naamanka ja Jari Säämänen Kuvat: Hilja Metsistö ja Milla Huikuri Ensihoitajaopiskelijat: Lisää eettistä pohdintaa! ENSIHOITO K eväällä 2024 julkaistu ”Eettiset ongelmatilanteet ensihoidossa – Ensihoitajaopiskelijoiden kohtaamia eettisiä tilanteita ja keinoja näiden ratkaisuun” -opinnäytetyö on ensimmäinen ensihoitajaopiskelijoiden kokemuksiin kohdistuva tutkimus laatuaan Suomessa, kansainvälisestikin ensihoidon etiikkaa yleensä on tutkittu vähän. Potilaan toimintaja ymmärryskyvyn ollessa alentunut hoidosta kieltäytymisen hyväksyminen koettiin erityisen hankalaksi
6/2024 Pelastustieto 69 ENSIHOITO
Merkittävä osa haastateltavista toivoi, että ensihoitajakoulutuksen etiikan opetuksessa edettäisiin retoriikasta kohti konkretiaa esimerkiksi simulaatio-oppimisen kautta. Ensihoitajakoulutuksen etiikan opetusta kritisoitiin konkretian puutteesta ja pinnallisuudesta. LISÄTÄÄN EETTISET TAVOITTEET Haastatteluissa ehdotettiin, että jo käytössä oleviin ensihoidon simulaatioihin lisättäisiin eettiset tavoitteet ja purkutilaisuudessa käytäisiin läpi eettisen tilanteen kohtaamisen tai päätöksenteon onnistumista. 70 Pelastustieto 6/2024 ENSIHOITO STATUS ESTI PUUTTUMISEN Opiskelijan rooli työyhteisössä nousi mielenkiintoisella tavalla keskiöön haastateltavien vastauksissa, joissa he eivät statuksensa vuoksi uskaltaneet puuttua hoitotilanteissa todistamiinsa epäkohtiin tai työyhteisön syrjivään kulttuuriin. Eettiset simulaatiot voivat vahvistaa opiskelijoiden eettistä ja moraalista ajattelutapaa sekä ne voivat lisätä moraalista itseluottamusta. EETTINEN OPPI TYÖHARJOITTELUSTA Opinnäytetyöhön haastatellut opiskelijat kertoivat, että merkittävin osa etiikan opetuksesta on saatu käytännön harjoittelujaksojen kautta. Kun eettisiä simulaatioita tutkittiin, niiden todettiin auttavan ymmärtämään kokoKokemusten purku keventää kuormaa. Haastateltavat toivoivatkin, että simulaatioihin lisättäisiin eettisiä ulottuvuuksia tai koulutukseen lisättäisiin simulaatioita, joissa keskitytään teknisten suoritteiden sijaan eettiseen pohdintaan ja päätöksentekoon. Haastateltavat kuvasivat tilanteita, joissa konsultoitu lääkäri oli antanut ensihoidolle tietoisesti operatiivisen ohjeen vastaisia tai eettisesti arveluttavia toimintaohjeita. Haastateltujen mukaan eettisiä ulottuvuuksia sisältävät simulaatioharjoitukset voisivat hyödyttää monia erilaisia oppijoita. Opinnäytetyöntekijät Hilja Metsistö (vas.) ja Anette Almgren työskentelevät VarsinaisSuomen pelastuslaitoksella.. VAIN YKSI EETTINEN SIMULAATIO Ensihoitajakoulutuksen simulaatioissa harjoitellaan runsaasti teknisiä taitoja ja päätöksentekoa. Harjoittelun aikaiset todelliset kokemukset ja niistä seuranneet keskustelut harjoittelun ohjaajien kanssa auttoivat opiskelijoita ymmärtämään eettisten haasteiden käytännön ulottuvuuksia. Varsinaisen koulussa tapahtuvan etiikan opetuksen todettiin jonkin verran lisänneen eettistä ajattelua ja parantaneen opiskelijoiden kykyä pohtia oikean ja väärän välillä, mutta lähes kaikki haastateltavat korostivat, että koulussa tapahtuvaa etiikan opetusta on liian vähän tai eettiset sisällöt on kätketty muuhun opetukseen siten, että etiikan opetuksen esiintyvyyttä on vaikeaa tunnistaa. Myös hoitoalan opetuksesta tehdyissä tutkimuksissa on todettu, että eettiset simulaatiot voivat auttaa opiskelijoita tunnistamaan eettisiä tilanteita ja auttaa käsittelemään ja kohtaamaan niitä. Haastatellut kertoivat, että Turun ammattikorkeakoulun ensihoitajaopinnoissa on ollut vain yksi simulaatiopotilastapaus, jossa käsiteltiin eettistä näkökulmaa. Myös auktoriteettiasemasta saadut omien arvojen vastaiset ohjeet koettiin vaikeiksi kyseenalaistaa
Allekirjoittaneet suosittelevat jatkotutkimusta kohdistettavaksi eettisten simulaatioiden soveltuvuuteen ensihoitajakoulutuksessa. 6/2024 Pelastustieto 71 ENSIHOITO naisuutta paremmin. KANSAINVÄLINEN TOIMEKSIANTO Opinnäytetyö tehtiin EthCo – For Better Ethical Safety in Future healthcare environments -hankkeen toimeksiantona. Potilastapaustehtävät eli case-tehtävät koettiin hyödyllisinä yleisesti ensihoitajakoulutuksessa. Opinnäytetyöhön QR-koodista tai osoitteessa: urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052415195. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että vuorovaikutteiset opetusmenetelmät vaikuttavat myönteisesti opiskelijan omaan eettiseen ajatteluun ja aktiivinen osallistuminen keskusteluun muiden kanssa parantaa eettistä osaamista. VUOROVAIKUTTEISUUS AVUKSI Haastatteluissa nousi esiin myös vuorovaikutteisuus etiikan koulutuksessa. Aiempien tutkimusten mukaan case-tehtävät soveltuvat erityisen hyvin tilanteisiin, joissa käsitteiden yhdistäminen käytäntöön on vaikeaa, mutta välttämätöntä. Hankke pyrkii luomaan uusia oppimateriaaleja etiikan koulutukseen ja vahvistamaan terveydenhuollon ammattilaisten eettistä osaamista. TEORIA JA KÄYTÄNTÖ EIVÄT KOHTAA Ammatillisessa koulutuksessa etiikan opetukseen liittyvä käytännönläheisyys ja teorian yhteys siihen koetaan tärkeäksi. Lisäksi tutkimuksissa todetaan, että simulaatioita seuraamalla voi oppia muiden toiminnan kautta. Euroopan Unionin rahoittama kolmivuotinen hanke toteutetaan yhdessä Suomen, Ruotsin, Latvian, Maltan ja Espanjan kanssa. Eettisten simulaatioiden ja case-tehtävien avulla voidaan mahdollisesti kaventaa teorian ja käytännön välille muodostunutta kuilua ensihoidon etiikan opetuksessa. Lisäksi harjoittelujaksojen jälkeisiä ryhmäkeskusteluja toivottiin osaksi etiikan koulutusta. Yhteyden puute etiikan koulutuksessa tunnistetaan ja koetaan ongelmallisena. Kliinisen hoitotyön käytännön tiedot sitoutuivat moraalisiin taitoihin simulaatio-oppimisen kautta ja etiikan teorioita on helpompi ymmärtää. Eettisiä ongelmatilanteita esiintyy myös ammattilaisten keskinäisessä arvostuksessa. Etiikan koulutuksella on todettu olevan merkitystä eettisten ongelmien kohtaamisessa ja sen on todettu vaikuttavan opiskelijoiden eettiseen arviointikykyyn. Kiitos Varsinais-Suomen pelastuslaitokselle ja kuvissa oleville ensihoitajille kuvauksista. Haastateltavat ajattelivat potilastapaustehtävien soveltuvan myös etiikan opiskeluun, sillä he kokivat niihin liittyvän ryhmäkeskustelun hyödylliseksi tavaksi tuoda esiin omia kokemuksia ja ajatuksia eettisten tilanteiden kohtaamiseen liittyen. Lisäksi etiikan tutkimusta olisi perusteltua suunnata eri harjoittelurakenteiden merkityksen tutkimiseen suhteessa eettiseen osaamiseen ja opiskelijan uskallukseen puuttua eettiseen ongelmatilanteeseen. Pelastuslaitos tai kuvissa olevat ensihoitajat eivät liity opinnäytetyöhön. Konkretisoimalla eettisiä käsitteitä ja periaatteita opiskelijoille, voidaan vakiinnuttaa eettiset arvot, jotka ovat olennaisia heidän eettiseen herkistymiseensä. On todettu, ettei suomalainen hoitotyön etiikan opetus riittävästi valmista hoitajia kohtaamaan eettisiä haasteita työssään. Haastateltavat olivat kiinnostuneita kuulemaan muiden opiskelijoiden kokemia eettisiä tilanteita harjoittelujaksoilla ja ajattelivat ryhmäkeskustelussa tapahtuvien omien kokemuksien purkamisen keventävän eettistä kuormaa
Lääkintävahtimestari-sairaankuljettajaksi hänet innoitti kouluttautumaan esimiehen toteamus, etteivät kesämiehet saaneet mennä lähellekään ambulanssia. Lakimiehen ura kiinnosti nuorta miestä, sillä se oli myös sukurasitteena. 72 Pelastustieto 6/2024 ELÄKKEELLE Lainsäädäntöjohtajan tehtävästä eläkkeelle jäänyt Mika Kättö ehti työurallaan olla mukana monessa pelastusalaa kehittävässä lain valmistelussa sisäministeriön pelastusosastolla. Pelastusalaan Kättö tutustui ensimmäistä kertaa hakeutuessaan nuorena miehenä kesämieheksi Vantaan palolaitokselle 47 vuotta sitten. Seuraavaa askelta saanemme odottaa jonkin aikaa.. Kättö haki ja pääsi Markku Haranteen aisapariksi. Virkauran päätteeksi pelastustoimi liitettiin osaksi uusia hyvinvointialueita Kätön toimiessa jo lainsäädäntöjohtajana. VASTAUS ON VALTIOLLE Vastaus toimivampaan järjestelmään olisi hänen mielestään valtiollistaa pelastustoimi. Sen jälkeen uudistettiin pelastuslakia muutamaan otteeseen, joka puolestaan antoi uusia suuntaviivoja alueellisten pelastuslaitosten toiminnalle. Sopimuspalokuntien tärkeään ja keskeiseen rooliin ei valtiollistamisella Viimeinen lainsäädäntöjohtaja Mika Kättö seurasi Kotkassa muutama vuosi sitten öljyntorjuntaharjoitusta. Siinä hän ehti lukea myös oikeustieteellisen pääsykokeisiin. Kesätöitä olisi ollut tarjolla myös Helsingin poliisilaitoksella passitoimistossa, mutta toiminta vei pidemmän korren. Kätöllä oli näissä pitkälti ”kynänkuljettajan rooli”. Pelastustoimen valtiolliset tehtävät tulivat eteen, kun oikeustieteellisen kurssikaveri Ilpo Helismaa vinkkasi häneltä vapautuvasta apulaispelastustarkastajan virasta Uudenmaan lääninhallituksessa. Siitä alkoi nyt päättynyt 30-vuotinen työura, johon mahtuvat historiallisestikin katsottuna pelastusalan merkittävimmät lainvalmisteluhankkeet. ”KYNÄNKULJETTAJA” Ensin valmisteltiin valtiollinen hätäkeskusuudistus, sen jälkeen alueellinen pelastustoimen uudistus, sitten Pelastusopiston toimintaa säätelevä lainsäädäntö ja pelastuslaki uudistettiin muutamaan otteeseen. Palosuojelurahastossa hän ehti toimia muutaman vuoden, kun sisäministeriön pelastusosastolla avautui virka lainvalmistelussa. Alueellisen pelastuslaitosjärjestelmän rakentaminen onnistui hänen mielestään hyvin, koska ensin säädettiin puitelaki, jonka pohjalta uusi hallintojärjestelmä rakennettiin hallitusti. Helsingin sairaanhoito-opiston jälkeen pääsi lähelle ja Mika Kättö hakeutui sairaankuljettajaksi Helsingin palolaitokselle, Kallion paloasemalle ja toimi osan aikaa myös lääkäriambulanssissa sairaanhoitajana. Nyt eläkeläisenä hän on Helsingin VPK:n riveissä. Nykyinen järjestelmä ei ole etenkään suuronnettomuuksien ja mahdollisten poikkeusolojen haasteiden näkökulmasta tarkasteltuna riittävän tehokas, jos ja kun tähtäimessä on valtakunnallisesti yhtenäisesti ja tehokkaasti toimiva pelastustoimi. Mika Kätön mielestä pelastustoimessa tarvittaisiin edelleenkin nykyistä parempaa yhdenmukaisuutta valtakunnallisesti. ”Yhdessä Eelis Tuiskun kanssa istuimme takapenkillä ja hoidimme eteen tulevia tehtäviä kokemattomina kesureina.” Jo edesmennyt Tuisku houkutteli Kä tön mukaan myös palokuntaharrastuksen pariin Haagan VPK:ssa
Sillä on myös huoltoja asennuspalvelutoimintaa. Ensimmäinen oma tuote oli hälytysajoneuvojen elektroninen hälytyssireeni ja puhevahvistin, joka sai nimekseen Ulvo-Sirra. ”Optimaalista olisi, että kaikki sisäisen turvallisuuden keskeiset toimijat, pelastustoimi, poliisi ja Rajavartiolaitos, olisivat valtakunnallisesti suunniteltuja, toteutettuja, ohjattuja ja rahoitettuja valtion toimesta. Kalle Arola sanoo, että yrityksen menestyminen läpi vuosikymmenten perustuu hyviin tuotteisiin ja hyvään kehitysPuoli vuosisataa hälyttämistä työhön. ”Se voidaan integroida kaikkiin tärkeimpiin viestintäja hälytysjärjestelmiin. Sen ääni kuuluu tänäkin päivänä, kun hälytysajoneuvot kiitävät kohteeseen hälytysvalot vilkkuen. Teksti ja kuva: Esa Aalto Kalle (vas.) ja Antti Arola esittelevät uusinta tuotetta eli Geccoa.. Yritystä pyörittävät puoli vuosisataa myöhemmin Ahti Arolan pojat Kalle ja Antti. Hälytysjärjestelmäkin on Elektro-Arolan tuotantoa ja se on saanut nimekseen YLLI. Muutosvauhti pelastustoimessa on ollut kuitenkin sen verran kova, että seuraavaa askelta saanemme odottaa jonkin aikaa.” Kaipaamaan Kättö jää hyviä työkavereita pelastusosastolla. Sujuva ja laadukas lainvalmistelu edellyttää hänen mielestään tiivistä yhteistyötä ministeriön sisällä moniammatillisesti sekä aktiivisesti myös kentän asiantuntijoiden suuntaan. Oman suunnittelun ja valmistuksen lisäksi yritys toimittaa radiopäätelaitteita erilaisiin järjestelmiin ja käyttökohteisiin. Paloja pelastustoimi onkin pysynyt kaikki vuosikymmenet tärkeimpänä asiakaskuntana. Yrityksen suurimpia asiakkaita ovat eri viranomaisorganisaatiot ja sähköntuotannon sekä suurteollisuuden yritykset. Lainvalmistelua hän kuvailee ”käsityölaisammatiksi”, jossa ammattitaito kehittyy vankan juridisen peruskoulutuksen pohjalta ajan kanssa. Uusin tuote Gecco on modulaarinen liitäntäyksikkö, joka on tarkoitettu kriittisissä turvaverkoissa tapahtuvaan hälyttämiseen, kauko-ohjaukseen, verkkojen joustavaan liittämiseen sekä etävalvontaan. Hän perusti edelleen perheyrityksenä toimivan Elektro-Arolan vuonna 1974. Yrityksessä on tällä hetkellä 16 työntekijää ja liikevaihto on noin kolme miljoonaa euroa. Siellä esillä oli myös omaa historiaa rinta rinnan uudempien tuotteiden kanssa. ”Sama on nähtävillä ministeriön muillakin osastoilla. 6/2024 Pelastustieto 73 ELÄKKEELLE 5/2024 Pelastustieto 73 olisi negatiivisia vaikutuksia – kenties päinvastoin. Yritys juhli elokuussa 50:tä vuottaan yrityksen kotipaikassa Janakkalan Turengissa. Näin voidaan varmistaa lainvalmistelun laatu.” Teksti: Esa Aalto Kuva: Kimmo Kaisto KALUSTO Nokialla radiopuhelinten huollossa esimiehenä työskennellyt Ahti Arola päätti alkaa itse suunnitella ja valmistaa hälytysja viestintätekniikan laitteita ja järjestelmiä. Siksi hän onkin huolestunut lainvalmistelun laadusta tulevaisuudessa, kun pelastusosastolla lakkautettiin oikeudellisten asioiden oma yksikkö ja se sulautettiin strategiaja ohjausyksikköön. Kentän ”pellepelottomat” ovat antaneet yritykselle vinkkejä kehitystyötä varten. Tätä voikin kutsua neljännen sukupolven laitteeksi”, Kalle Arola kuvailee yrityksen uusinta tuotetta, jolla tavoitellaan kotimaan markkinoiden lisäksi myös vientimarkkinoita. Ensimmäisiä asiakkaita yrityksen omille tuotteille olivat palolaitokset. Lainvalmistelua pitäisi kuitenkin juristien johtaa. Kalle on yrityksen toimitusjohtaja ja Antti vastaa tuotteiden suunnittelusta. Myös tiiviit asiakassuhteet ovat auttaneet kehitystyössä
Lähetä nimesi, osoitteesi ja puhelinnumerosi osoitteeseen: tilaukset@pelastustieto.fi Voit myös mennä verkkosivullemme www.pelastustieto.fi Sivun oikeasta laidasta löydät keltaisen painikkeen: Tilaa Pelastustieto Mukavia lukuhetkiä! H E LM I P A R T A N E N Pelastustiedossa 5/2024 julkaistussa hybridijuttusarjassa kirjoittajia ei mainittu kaikkien juttujen yhteydessä. • Hälytyssireenien äänet vertailussa • Hätäkeskuslaitoksen johtokeskuksen monet roolit • Väitös vaikean aivoinfarktin tunnistamisesta ja kuljettamisesta • Teemana vaaralliset aineet • Pelastustieto 7/2024 ilmestyy 13.11.2024 Varmista ilmoituspaikkasi Minnalta numerosta 044 728 0401 tai meilaa ilmoitukset@pelastustieto.fi. PELASTUSTIEDON ILMESTYMISPÄIVÄT 2024 Näin tilaat Se käy helposti. 22.10. 8 18.12. Oikean vastauksen tiesi Jani Setälä Urjalasta. 2.12. 25.11. Muista myös näkyvät nettibannerit ja uutiskirje! Nro Ilmestyy Varauspv Aineisto 7 13.11. 74 Pelastustieto 6/2024 Numerossa 7/2024 SEURAAVASSA NUMEROSSA • Kainuuseen uusi paloasema • Rivitalojen yläpohjien kuntoa selvitetään • Selvitys: Minne menet ensihoito. 29.10. Oikaisu Kiitos ensimmäiseen Roger-kilpailuun tulleista vastauksista, joista mikään ei ollut väärin, mutta vain yksi täysin oikein: Siunattu hulluus -minisarja. Liity tietäjien joukkoon ja osallistu uuteen Roger-kilpailuun Pelastustiedon TikTokissa ja Instagramissa.. Tässä ovat juttujen kirjoittajat: ”Paljon tyytymätöntä henkilöstöä”: Dimitri Lisitsyn ja Anu Venesoja sekä ”Esihenkilöt: Tuoko hybridi ollenkaan säästöjä?”, ”Turvallisuus ei välttämättä toteudu” ja ”Tulokset kriittisessä valossa”: Anu Venesoja ja Dimitri Lisitsyn
silmäsuojat,suojalasit, kasvoverkkosuoja, kuulokkeet, integroitava, valot ja lisävarustekiinnikkeet. Monipuoliset lisävarusteet mm. 09 875 1800 • sales@veljeksetkulmala.fi • www.veljeksetkulmala.fi Rosenbauer H30 kypärä painaa vain 1,23 kg! H30 kypärä kaikkiin sammutustehtäviin. Kokeiltuasi haluat tämä. Tyylikäs ulkonäkö ja miellyttävä pitää päässä. Hyväksytty myös vesija korkean paikan pelastustehtäviin. Erinomaisesti säädettävä ja irrotettava sisäosa kuten H30 ja Titan kypärissä. Helppo puhdistaa, säätää ja käyttää. SEURAAVASSA NUMEROSSA Rosenbauer H10 suojakypärämaastopaloihin ja teknisiin pelastustehtäviin. H10 suojakypärä maastopaloihin ja teknisiin pelastustehtäviin Oy Veljekset Kulmala Ab Linjatie 4, 01260 Vantaa • Puh. Kevyt • Turvallinen • Mukava Kulmala kypärä Pelastustieto syyskuu Rosenbauer 2024 215x275.indd 1 16.9.2024 11.25
doi: 10.1080/15459624.2022.2150768 DermaPurge c/o Leibniz Institute for Polymer Research e.V. Etenkin pelastajan kasvot, kaula ja niska, kädet, nivuset ja polvitaipeet altistuvat vaarallisille yhdisteille. 2023 Jan 23:1-11. Päästessään iholle, PAHyhdisteet imeytyvät sen läpi verenkiertoon. Koska saippuat ja desinfiointiaineet avaavat ihohuokosia, ne itse asiassa edistävät aineiden imeytymistä verenkiertoon. KUINKA PALJON PAH-YHDISTEITÄ JÄÄ IHOLLE PESUN JÄLKEEN: Dekontaminaatiopyyhkeet 1 > 77 % Saippua 1 > 56 % Pak-ex < 4 %. Hyg. Toimi heti – taistele tehokkaasti sekä tulta että syöpää vastaan! Lisätietoa ja tilaukset: info@turvata.fi Palomiehet syöpää vastaan -järjestön tukema 1 Keir JLA et al. Pelastustoimen henkilöstö altistuu näille vaarallisille yhdisteille savusukelluksessa, maastopalossa, palopaikan jälkiraivauksessa, palatessaan palopaikalta varusteissaan asemalle sekä varusteiden huollossa. UUTUUS, JOLLA TURVAAT TERVEYTESI! Tiedät varmasti, että PAHyhdisteet aiheuttavat syöpää. Saksalainen uutuus Pak-ex on tehokas puhdistusaine PAH-yhdisteille. Se on saippuaton, dermatologisesti testattu ja pH-neutraali, joten se sopii myös herkälle iholle sekä hiustenkin pesuun