TEEMALLA ENSIHOITO JA -KALUSTO Anjalan VPK on kylän yhteinen juttu s. 42 7/ 20 10 30.9. 8. PELASTUSTIETO 8/2010 ILMESTYY 28.10. 18 Palomiehillä on tärkeä rooli Savonlinnan oopperassa s. 14 Kuivuus ei lisännyt maastopaloja s. Tutkimus: Onnettomuustutkinnan suositukset toteutuvat harvoin s
. Tilaajalah jaksi saat näkyvän & laadukkaa n heijastinli ivin Vuositilaus 56 €/vsk Kestotilaus 50 €/vsk Eläkeläistilaus 28 €/vsk Nuoriso-/opiskelijatilaus 28 €/vsk Soita numeroon (09) 2293 3811 tai meilaa tilaukset@pelastustieto.fi www.pelastustieto.fi ammattilehti on tutkitusti luettu ja luotettava Tilaajalah jan postitamm e sinulle maksusuo rituksesi saatuamm e. ELOKUUTA ”Pelastusalan avauduttava, ei käperryttävä” s. Vuosilomasijaisten määrä Köysiä, hikeä & opiskelua s. Valtaosa eläimistä pelastettiin Palontorjuntatekniikka-sivu illa kerrotaan Permin yökerhopalosta s. . Uusi tilaaja – toimi nyt, saat loppuvuoden numerot kaupan päälle!. Mira johti taas Anjalan VPK:n Jehu-mestariksi s. Rasvakeittimestä sitkeä kattopalo s. / . / . / . – Pelastusop iston harjoitusal ue rakennettu EU-tuella s. . Valtaosa eläimistä pelastettiin Loimaan sikalapalossa s. TURVALLISUU SMESSUJEN ERIKOISNUM ERO ILMESTYY 31. ALAN JOHTA VA AMMA TTILEH TI – TEEMA NA PELAS TAJAN KALUS TO JA VARUS TEET Paloasemie n homeonge lma voi viedä työkyvyn s. PALO-, PELASTUSJA VÄESTÖNSUOJE LUALAN JOHTAVA AMMATTILEHTI Vuosilomasijaisten määrä vaihtelee rajusti alueittain s. Pelastusop iston harjoitusal ue Rajan helikopteri osallistui turvetuotantote htaan sammutus töihin s. Paloasemie n homeonge lma Rutiinikeik asta pullosade s. ”Pelastusalan avauduttava, Mira johti taas Anjalan VPK:n ”Sopimuspalomiesten palkkio ei saa olla työttömyysturvasta pois” s
Alalla pitkään toiminut palopäällikkö Ari Vakkilainen teki opiskelujensa lopputyönä selvityksen siitä, miten kahden onnettomuuden, Maaningan vanhustentalon palon ja Konginkankaan liikenneonnettomuuden tutkinnoissa annetut suositukset ovat siirtyneet käytäntöön. Kuva: Timo Lindholm Onnettomuustutkinnan suositukset jäävät toteutumatta Onnettomuustutkintakeskus tutkii vuosittain huomattavan määrän Suomessa tapahtuvia erilaisia onnettomuuksia. Jotkut näytteilleasettajat lähtisivät harventamaan messukertoja tai hakemaan jopa uusia messupartnereita. Messut eivät jostakin syystä ole enää niin vetovoimaiset kuin aikaisemmin. Siinä ei adrenaliini niinkään uhku. Vapaaehtoisille suunnattu päivä ei houkutellut kävijöitä. Tampereella jo 1980-luvulta alkaen järjestetyt Turvallisuus-messut ovat muodostuneet alan tärkeäksi tapahtumaksi, jotka ovat laajentuneet myös työhyvinvointiin ja kiinteistöturvallisuuteen. Tutkinnan tuloksena annetaan erilaisia suosituksia, jotka jäävät kuolleiksi kirjaimiksi ellei esimerkiksi lainsäätäjä ota niitä huomioon. Mielenkiinnolla odotetaan, miten äskettäin julkistetun, viime vuonna paljon julkisuutta saaneen Naantalin viisi nuorta uhria vaatineen palon tutkinnassa annetut suositukset siirtyvät käytäntöön. Kun Ruotsissa samaan aikaan järjestettävä Skydd-messut näyttää olevan paloalan osalta yhä aneemisempi, olisi kenties paikallaan viritellä keskustelua pohjoismaisesta yhteistyöstä. vuosikerta TOIMITUS: Esa Aalto päätoimittaja (09) 229 33 880 050 5620 735 Kimmo Kaisto toimittaja, taitto & ulkoasu (09) 229 33 812 JULKAISIJA: Paloja pelastustieto ry. Sen paremmin palokuin liikenneturvallisuuttakaan ei näiden tapahtumien tutkimustulosten perusteella ole juurikaan otettu huomioon. Messujen kävijämäärä on koko 2000-luvun ollut laskusuunnassa. Lieneekö siinä ratkaisu kävijämäärien kasvattamiseksi. Poliisien tekemässä kyselyssä palomiehet ovat kerta toisensa jälkeen kärjessä. PÄÄKIRJOITUS esa.aalto@pelastustieto.fi 7 /2 01 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti, 61. Hänen tutkimuksensakin valitettavasti osoittaa sen, että näin on käynyt hyvin huonosti. Valitettavasti ani harvoin näin tapahtuu. Turvallisuus-messuissa on loistava perusta rakentaa tällaiselle yhteistyölle. Tällä kertaa kokeiltiin kentän toiveiden mukaisesti myös lauantain aukioloa, mutta se oli pettymys. Tätä pitäisi alan yksissä tuumin tuoda esille. Takavuosina keskusteltiin yhteispohjoismaisesta turvallisuusalan messutapahtumasta. Pois turha vaatimattomuus.. Sankarit reilusti esille Ote poliisien tekemästä barometristä: ”Miksi paloja pelastustoimea pidetään Suomessa luotettavampana kuin poliisia, jolla on kuitenkin kansainvälisissä vertailuissa poikkeuksellisen laaja tuki ja arvostus ja jota tässäkin barometrissä pidetään tärkeimpänä toimijana rikostorjunnassa ja lähiyhteisön turvallisuuden parantamisessa. Pohjoismaista messuyhteistyötä. Syy on todennäköisesti näiden viranomaisten työtehtävien erilaisuudessa: siinä missä paloja pelastustoimen tehtävät ovat tyypillisesti suoraviivaista reagointia akuutteihin turvallisuusongelmiin ja tarjoavat näyttävää toimintaa, poliisin työhön kuuluu näiden lisäksi muun muassa lupapalvelua ja talousrikollisuuden torjuntaa, jotka eivät näyttäydy tavalliselle kansalaiselle adrenaliinia uhkuvina sankaritekoina.” Vanhaa sanontaa lainaten: ”Happamia sanoi kettu pihlajanmarjoista.” Palomiesten tehtäväkentässä tärkeällä sijalla on myös onnettomuuksien ennaltaehkäisy. Pasilankatu 8 00240 Helsinki Veijo Pursiainen toiminnanjohtaja (09) 229 33 822 050 5123 369 TILAUKSET: Minna Kamotskin (09) 229 33 811 tilaukset@pelastustieto.fi KASSA: Sinikka Toivonen (09) 229 33 815 ILMOITUKSET: Veijo Pursiainen (09) 229 33 822 050 5123 369 FAKSI: (09) 229 33 833 INTERNET: www.pelastustieto.fi etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi KIRJAPAINO: Forssan Kirjapaino Oy ISSN 1236-8639 Aikakauslehtien liiton jäsen KANSI: Maastopalon sammutusta Lapissa neljä vuotta sitten, jolloin siellä oli edellinen kuiva kesä
Anjalan VPK on kylän Palomiehillä on tärkeä rooli Tutkimus: Onnettomuustutkinn an suositukset toteutuvat harvoin s. Myös valtiovallan tulisi rahallisesti osallistua pelastustoimen tukemiseen. Lääkintähenkilöstö odotti poistuvia asukkaita alaovella turhaan. Pitääkö palotarkastukset tehdä maksullisiksi. Ensimmäisenä perille saapunut pelastusyksikkö teki perusselvityksen. Yhteensä kuusi sairaankuljetusyksikköä osallistui tehtävään. s. Esimerkiksi palovaroittimet käytävän katossa sulivat. – Kun peruskorjaukseen tai laajennukseen haetaan rakennuslupaa, otamme esille turvallisuustason nostamisen koko kiinteistössä, Viljanen kertoo. Silloin asukas menehtyi. Lauantai veti vain reilut 500 kävijää. Heitä ei tietenVanhukset pelastettiin uhkaavasta palosta Turussa L aki ei vaadi hankkimaan automaattista sammutusjärjestelmää vanhuksille suunnattuihin asuntoihin tai laitoksiin. Kuntien ja aluelaitosten pienempi määrä helpottaisi toiminnan ohjaamista.” s. Tehtävään hälytettiin päivystävä palomestari, lääkintäesimies, kolme pelastusyksikköä, säiliöja puomitikasyksiköt sekä ambulanssi. . Meille tuli tietokatkos, missä vanhukset olivat, palontutkija Frans Schaper kertoo. Vastaan voi tulla tilanne, että kaikki asukkaat ovat huonokuntoisia. Senioritalot sudenkuoppa Uusissa rakennushankkeissa senioritalot ovat syrjäyttäneet vanhainkodit. Aina kun turvallisuudesta puhutaan, keskustelu kääntyy rahaan. Valitse kysely Kumpi olisi parempi omistaja pelastuslaitoksille. Sosiaalipuolen kanssa vuoropuhelua saisi olla enemmän, hän sanoo. Kumpi olisi parempi omistaja pelastuslaitoksille. Säätiön asuinkerrostalot on rakennettu kiinni toisiinsa sekä keskellä sijaitsevaan kaupungin palvelukeskukseen. Esimerkiksi sprinkleriä vieroksutaan vesivahingon pelossa. Vanhukset vietiin hoitoon Turun yliopistolliseen sairaalaan. TEEMALLA ENSIHOITO JA -KALUSTO Anjalan VPK on kylän yhteinen juttu s. Ensihoitohenkilöstö suorittaa asukkaiden tarkastuksen evakuoinnin aikana. kerros Ohjeistettu poistumistie Poistujien käyttämä reitti = Hissi/portaat A, B, C, D, E, F, kerrostaloja P = Palvelukeskus 3. Turkulaisessa Lehmusvalkamasäätiössä suunnitelmat turvallisuustason nostamisesta ovat tänä keväänä edenneet. Umpiperä esti tuuletuksen – Menimme talon päädyssä kulkevan kierreportaan kautta kolmanteen kerrokseen. Pyysin vielä lisää yksiköitä, hän kertoo. Muut kulkivat omaa reittiään talon läpi palvelukeskuksen ruokalaan. Säätiö omistaa myös rivitaloja samalla alueella. – Silloin muistutan, että riski on laminaattilattian hinta. Korkea turvallisuustaso koko taloon on ainoa kestävä ratkaisu, Viljanen sanoo. – Ajatuksenani oli, että he kulkevat ensimmäistä paria vastaan. Tämän takia sprinkleri ja muut turvaratkaisut useimmiten puuttuvat. Hälytys tuli E-talon kolmanteen kerrokseen. Nykymeno ei ole ongelmatonta. – Kävimme koputtamassa asukkaiden ovelle ja kehottamassa lähtemään ulos. Poistuvat talon asukkaat olivat savun vuoksi vaarassa. – Palvelutaloja suunnitellaan esimerkiksi niin, että alimmat kerrokset on varusteltu huonompikuntoisille, yläkerrosten asunnot ovat lähes tavallisia kerrostaloasuntoja. messut Tampereella järjestetyt kansainväliset Turvallisuus-, Kiinteistöturvallisuusja Työhyvinvointimessut keräsivät 12325 messuvierasta. Kuumuus nousi korkeaksi myös käytävässä. He eivät kuitenkaan päässeet kuin palo-ovesta käytävään, kun he savussa törmäsivät maassa makaavaan ihmiseen. Kumpi olisi parempi omistaja pelastuslaitoksille?. Soittaja oli sanonut, että palohälytin huutaa käytävällä, palomestari Jukka-Pekka Salminen kertoo. / . Sulaa rikkiä kuljettaneen säiliörekan kaatuminen aiheutti uhkaavan tilanteen valtatie 2:lla Huittisissa. Se oli kuitenkin pettymys. Mikä saa osallistumaan Turvallisuus-messuille. Heti tämän jälkeen he löysivät pian vielä toisen tajuttoman henkilön lattialta. Palveluasuntoja jonotetaan. vuotta eteenpäin. Salminen lähetti palokerrokseen toisen savusukeltajaparin käytävän toisesta päästä. Vanhojen kiinteistöjen turvallisuutta tulisi parantaa remonteissa. Kun riskit ovat hallinnassa, toiminnanharjoittajalta vapautuu aikaa ja voimia. päivän tulipalo Lehmusvalkaman asuinja palvelukeskuksessa Turussa ei päättynyt onneksi kuolonuhreihin. Onko se paljon verrattuna siihen, että asukas, omaiset ja toiminnanharjoittaja voivat olla levollisin mielin. Pelastuslaitoksen savusukeltajat pelastivat kaksi tajutonta vanhusta palosta viime hetkellä. Kolme savua hengittänyttä ikäihmistä kuljetettiin terveyskeskuksen päivystykseen. Savusukeltajat tutkivat koko käytävän, mutta muita henkilöitä ei löytynyt. Pelastusviranomaiselta vaaditaan taitoa neuvotella eri alojen toimijoiden kanssa. Vasta kun rikoimme ikkunan, savutuuletus onnistui. – Heti paikalle saavuttuani näin tilanteen vakavuuden. – Hälytyksestä ei ilmennyt tarkalleen mikä oli tilanne. Annoimme ohjeet mennä rappusia alas ja ovesta ulos. Säätiön asunnoissa asuu ??. Myös kierreportaan torni alkoi täyttyä savusta. Rakennuttajien pitäisi katsoa ?. Kunnat 76.6% Valtio 23.4% Paloja pelastustieto ry, Pasilankatu 8, 00240 Helsinki, Puh (09) 229 33 80, Fax (09) 229 33 833 ETUSIVU MEDIATIEDOT TILAUKSET ARKISTO JULKAISIJA LINKIT YHTEYSTIEDOT Mikä on pelastustoimen tärkein tehtävä. s. Palomiehillä on tärkeä rooli Savonlinnan oopperassa s. 32 Keskiviikko, 22.09 2010 16:12 Etusivu Palaute Sivukartta Kumpi olisi parempi omistaja pelastuslaitoksille. – Valitettavan usein turvallisuuskysymyksistä aletaan keskustella vasta, kun jotain todella ikävää on sattunut, johtava palotarkastaja Mika Viljanen Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta sanoo. kerros PIIRROS Pahaniemiyards.com Palo-ovi Vanhusten asumiseen tarvitaan asennemuutosta Teksti: Suvi Vainio Kuvat: Varsinais-Suomen pelastuslaitos ja Suvi Vainio Piirros: Erkki Mikkola Lehmusvalkamasäätiön kuusi eläkeläisille tarkoitettua kerrostaloa muodostavat kiinteän kokonaisuuden, jonka keskellä toimii kaupungin palvelukeskus. Kierreporras Palo-ovi 4. Yksiön palo saatiin nopeasti hallintaan. Kohteessa oli vain palovaroittimet ja automaattinen paloilmoitin olisi nopeuttanut pelastustoimien aloittamista. – Torni oli suunniteltu umpiperäksi. Palaneen asunnon syttymispaikka oli vuodesohvanurkkaus. Viljanen kaipaa palveluiden harjoittajien asenteisiin muutosta. Tilannetta huonontaa, että vanhusten palveluissa ei ole tarpeeksi kilpailua. Mukana kävijämäärissä ovat myös lauantaina vierailleet. Vain yksi yhdestätoista asukkaasta toimi näin. Kaksi vuotta sitten messuilla kävi kolmena päivänä 13697 henkeä. Niissä asukkaat saattoivat olla parhaillaan esimerkiksi ruokailemassa. tässä numerossa PELASTUSTIE TO 8/2010 ILMESTYY 28.10. Hälytys oli tullut Lehmusvalkamasäätiön suuresta kerrostalokokonaisuudesta. Heidät saatettiin hyvässä kunnossa ulos, kun käytävä oli saatu tuuletettua. Selvitys oli valmiina kahdeksassa minuutissa hälytyksestä. Hänet kannettiin ensihoitohenkilökunnan huostaan. 41 asumisturvallisuus / / Eläkeläisten vuokrakerrostalon iäkkäitä asukkaita joutui Turussa hengenvaaraan tulipalon vuoksi. Vanhusten poistuminen asunnoista ei kuitenkaan sujunut pelastajien suunnitelmien mukaan. Pääosa kuumasta rikkilastista jäi säiliöihin, jotka oli nostettava ojasta. – Osa asunnoista oli täysin savuttomia. – Turvallisuus pitää nähdä mahdollisuutena. Kun avasimme oven käytävään, se oli täynnä savua, palomestari Salminen kertoo. Lääkintäesimies Sami Stenman pyysi matkalla hätäkeskusta hälyttämään yhden sairaankuljetusyksikön lisää. Kuivuus ei lisännyt maastopaloja s. Ilmeni että savuvahinkoja oli laajasti myös ylemmissä kerroksissa. Entä kun parempikuntoiset asukkaat vanhenevat tai sairastuvat. Klikkaa www.pelastustieto.fi ja anna äänesi kuulua seuraavassa nettigallupissa! kuukauden kasvo ”Pelastuslaitokset voivat olla turvallisuuden moniosaajia, jos heille vain suostutaan antamaan siihen kunnolliset resurssit. Käytävän kymmenestä huoneesta kahdesta löytyi asukas sisältä. Lehmusvalkamasäätiö omistaa samalla alueella myös rivitaloja. 16 Maaliskuun 17. Savuisista asunnoista asukkaita kehotettiin poistumaan, ja niitä alettiin tuulettaa. Myös puolitoista vuotta sitten taloissa paloi yksiö. 24 SIVU 49 Opinnäytetöitä Pelastusopistosta 7 /2 01 30.9.2010 8 Maastopalot riehuivat rajatuilla alueilla 9 Kuiva kesä ei lisännyt maastopaloja Pentti Kurttila 10 Kulovalvontalennot joka euron arvoisia Pauliina Kankare 12 UAS-laitteet kiinnostavat Lapissa Riitta Ahonen 14 Onnettomuustutkinnan suositukset eivät toteudu 18 Anjalan VPK on koko kylän yhteinen juttu 21 Hannes Markkula on kirjoittanut 45 vuotta paloalasta 22 Alan miehet pyrkivät eduskuntaan 26 Rajavartiolaitos mukana pelastustoimen vasteissa Jukka-Pekka Lumilahti 28 Päivä lentoavustajana Jukka Pöllänen 36 Salon piirin Palopäällystökerho koulutti ja viihdytti 38 Arvoituksellinen ammatillinen koulutus osa 2 Juha Höök 42 Palomiehillä tärkeä rooli oopperassa Launo Päivätie 44 Palotarkastuksen nykykäytännöt ja kehittämistarpeet Annukka Saine-Kottonen 52 Poliisit sytyttivät palomiehet palamaan Risto Salopuro 55 Totuudella selittely valheella kostautuu Susanna Vuorela 56 Näkövammaisten liikkumisen esteettömyys ja paloturvallisuus Juha Seppälä 58 Veneet turvallisesti talvitelakalle Anne Pentti 60 SM-hakatikas testasi reidet ja kantin 64 Tammisalon VPK täytti 70 vuotta 65 Mauno Peltokoski, 68 selvittää savusukellustestin VAKIOT 3 Pääkirjoitus 25 Vieraanamme: Petteri Taalas 53 Palontorjunta-Brandvärn 50 vuotta sitten 48 Palonehkäisyä keikalla nettigallup Kysyimme viime nettigallupissa ” Kumpi olisi parempi omistaja pelastuslaitoksille?”. Apu ehti heille todennäköisesti viime hetkillä. Hänet kannettiin alas, missä hän pääsi ensihoitoon, Salminen kertoo. Kolme neljästä vastaajasta oli kuntien kannalla, yksi neljästä kannatti valtiota paremmaksi omistajaksi. P elastuslaitos sai hälytyksen Turun Vasaramäen kaupunginosaan kymmeneltä aamupäivällä ??. s. Asunto tuhoutui palossa täysin. Kun selvisi, että asukkaat olivat menneet palvelukeskukseen, lääkäri ja sairaankuljettajat siirtyivät sinne etsimään potilaita. Omaa tietä kanttiiniin Neljännen kerroksen asukkaat paloasunnon yläpuolelta evakuoitiin. Palomiehet tarkastivat kaikki kahdeksankerroksisen talon asunnot. Herkästi syttyvää massaa valui maahan noin kuutio. Maaliskuussa sattunut palo ei ollut säätiön asunnoissa ensimmäinen. Savusukeltajapari lähti etenemään käytävää, jossa näkyvyyttä ei ollut yhtään. Myös julkinen kuva toiminnasta pysyy hyvänä, hän perustelee. eläkeläistä. – Rakennusvalvonnan kanssa yhteistyö sujuu ainakin meillä hyvin. Myös Medi-Helin yksikkö hälytettiin Lehmusvalkamaan. maaliskuuta
Materiaali on tarkoitettu sekä pelastusalan omiin turvallisuusviestintätarkoituksiin että opettajan johdolla toteutettavaksi. Tuotenumero: 11002 Hinta 9,60 € Tilata voit myös SPEKin alueyksikön tai alueellisten pelastusliittojen kautta. Tilaukset ja tiedustelut: Suomen Palopäällystöliitto Iso Roobertinkatu 7 A 5, 00120 HELSINKI puh. Selkeät ja havainnolliset valokuvat, joiden avulla omaehtoinen harjoittelu onnistuu mainiosti. 020 7768 501 e-mail: firerescue@karske.fi www.karske.fi Fax. (09) 2522 9200, faksi (09) 2522 9222 www.sppl.fi, toimisto@sppl.fi. Materiaali sisältää kouluttajan oppaan sekä CD:n, jolla on varsinainen multimediamuotoinen opetusaineisto sekä kopioitava tehtävävihkonen. Opas soveltuu myös erinomaisesti muiden ryhmien ensiaputietojen ja -taitojen koulutukseen ja kertaukseen. Selkeät ja havainnolliset valokuvat, joiden avulla omaehtoinen harjoittelu onnistuu mainiosti. Tuotenumero: 11041 Hinta 19,70 € Palokuntalaisen ensiapuopas Palokuntien ensiapuopas on ensisijaisesti tarkoitettu oppilaan tueksi Palokuntien ensiapukurssille. 09 4761 1300, Faksi 09 4761 1400 www.spek.fi verkkokauppa.spek.fi LUE AMMATTIKIRJA Pelastustoiminnan perustaidot Jokaisen pelastajan käyttöön tarkoitettu kätevä, taskukokoinen ja helposti selattava opas pelastajan perustaidoista. Katso yhteystiedot www.spek.fi. Ammattikirjoja puoli sivua.indd 1 15.9.2010 15:04:59 OIKEAT VARUSTEET HYVÄ KÄYTTÖKOULUTUS LAADUKAS HUOLTO P alo ja Pelastusalan suojaimien asiantuntija Karske Oy Ab, Nokiantie 2-4, 00510 Helsinki Puh. Kätevä, taskukokoinen ja helposti selattava opas, johon on koottu keskeisiä tietoja pelastajan turvallisuuden ja pelastustöiden nopean etenemisen varmistamiseksi. alv). Tuotenumero: 11021 Hinta 19,70 € Pelastustyön turvallisuus sähköverkossa Pelastusalan ammattilaiset joutuvat pelastustyössä toimimaan sähköverkon läheisyydessä. Tuotenumero: 11041 Hinta 7,00 € Sammutustoiminnan perustaidot Jokaisen pelastajan käyttöön tarkoitettu, kätevä, taskukokoinen ja helposti selattava opas pelastajan sammutustoimintaan liittyvistä perustaidoista. 020 7768 505 Vaaran paikka! on ainutlaatuinen turvallisuuden opetusmateriaali alakouluja esikouluikäisille. R atamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puh. Opas ja CD myydään ainoastaan opetuspakettina yhteishintaan 79,00 e (sis
Kukaan ei kuitenkaan loukkaantunut vakavasti. Yhtään potilasta ei tarvinnut lähettää sairaalahoitoon leirialueelta. Esa Aalto Pelastuslaki eduskunnalle 15.10. Esa Aalto. – Lakiesityksessä olevat säädökset on todettu sinällään oikeiksi, mutta perusteluja on selvennetty. – Meidän mielestämme väestönsuojarakentamista pitäisi tarkastella alueja tapauskohtaisesti, asuntoministeri Jan Vapaavuoren (kok.) erityisavustaja Lasse Männistö sanoo. Lisäksi kahdella potilaalla oli lieviä silmäoireita. Ilotulitustilaisuuteen oli järjestäjien mukaan varauduttu niin hyvin kuin mahdollista. Oskarin palokypärä Oskari 3,5 vuotta – tuleva palomies. Leppävaaran paloasemalla Espoossa avointen ovien päivänä Oskari oli äitinsä kanssa tutustumassa ihan oikeaan paloasemaan, asiaankuuluvasti pukeutuneena. Sisäasiainministeriö asettaa myös työryhmän, joka alkaa suunnitella turvallisuusselvitystä ja sen sisältöä. Sen sijaan väestönsuojarakentamisen perusteista ei ole ympäristöministeriön kanssa päästy samanlaiseen yhteisymmärrykseen. Kehotin myös turvallisuustoimiston jäseniä kertomaan, jos alkoholin käyttöä havaitsevat leirillä. – Tällöin puhutaan pääosin uudisrakentamisesta. PotiOskari Konkari on 3,5-vuotias reipas miehenalku, kaikesta päätellen tuleva palomies. Onnettomuuden vuoksi 35 ihmistä kävi lääkärin tarkistettavana leirisairaalassa. Sisäasiainministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen kertoo, että keskusteluissa sosiaalija terveysministeriön sekä Kuntaliiton kanssa on löydetty yhteisymmärrys hoitoja hoivalaitosten poistumisturvallisuusasiassa. – Yhtään päihtynyttä ei tavattu leirillä. Potilaille järjestettiin välittömästi kriisiapua. Leirin viimeisenä iltana koulutuksen ulkopuolisesta ohjelmasta vastannut ohjelmatoimisto järjesti ilotulituksen. Yleisö oli siirretty kentän reunalle seuraamaan ilotulitusta. Leirin ohjelmatoimistoon kuului nelisenkymmentä henkeä. Hallituksen on annettava pelastuslakiesitys eduskunnalle viimeistään 15.10. – Valtaosa palokuolemista sattuu kodeissa, hän tähdentää. Poliisi on tutkinut onnettomuutta. Lain sisällöstä ja perusteista valmistellaan asetus jo eduskuntakäsittelyä varten. – Minuun tietooni ei mitään tällaista ole tullut. Se on yhtä suuri kuin Suomen antama apupaketti Kreikalle, Saarsalmi toteaa. – Tässä on tehty vääriä tulkintoja lakiesityksestä siinä mielessä, että siinä olisi kategorisesti oltu vaatimassa näihin kohteisiin sprinklerijärjestelmiä, jos poistumisturvallisuus ei pelastusviranomaisen mielestä muutoin täyty. Kuva: Jussi Kivi Leirinjohtaja Risto Vesalainen: Nuorten leirillä ei käytetty alkoholia lailla oli lähinnä korvakipuja sekä lieviä iho-oireita rakettien kipinöistä johtuen. Oskaria kiinnostaa intohimoisesti kaikki paloalaan liittyvä, eivätkä Oskarin yllä olevat palomiehen varusteet eivät ole peräisin mistään lelukaupasta, vaan ne ovat oman äidin huolella tekemät. Jos vanhaa korjataan ja kustannuksiin otetaan kaikki sprinklerijärjestelmään vaadittavat liitännäistyöt, kustannukset nousevat jopa 160250 euroon bruttoneliöltä, Saarsalmi sanoo. jolloin se ehtii sen käsitellä ja laki voi astua voimaan alkuperäisen aikataulun mukaan 1.1.2011. – Yhteinen kanta on se, että väestönsuojarakentamisessa kuullaan aina myös kunnan rakennusvalvontaa, mutta asuntoministeri ei hyväksy väestönsuojarakentamisen yleistä velvoitetta. – Kun puhutaan sellaisesta järjestelmästä, joka tulee kysymykseen sosiaalija terveyshallinnon erityiskohteissa, kustannukset sprinklerijärjestelmistä ovat vähintään 60 euroa bruttoneliötä kohden. 6 7/2010 H allituksen esitys uudeksi pelastuslaiksi annetaan eduskunnalle viimeistään lokakuun puolivälissä. Siinä kaatui yksi ilotulituspata, josta lensi raketteja yleisön joukkoon. Viljanen muistuttaa, että lakiesityksessä on säädetty prosessista. Saattaa olla, että hallituksen käsitellessä lakiesitystä, väestönsuojarakentamiseen liittyvästä kohdasta äänestetään valtioneuvostossa, Ritva Viljanen sanoo. – Heti tapahtuneen jälkeen ilotulitteiden ampujat puhallutettiin eikä kenenkään veressä ollut alkoholia, Vesalainen kertoo. on tuunattu laskettelukypärästä. Yli-insinööri Olli Saarsalmi sosiaalija terveysministeriöstä on tehnyt laskelmia sprinklereiden kustannusvaikutuksista ja sanoo, että järjestelmien hinta on esitelty alakanttiin. Ympäristöministeriössä lähdetään ministeriön toteuttaman rakentamisen normitalkoiden johtopäätöksistä, että väestönsuojarakentaminen nostaa eniten rakentamisen kustannuksia. Oskarilla on kotonaan liukutanko kerrossängystä alas. Treenaus palomieheksi on siis alkanut jo pienestä pitäen. Rakettipadat oli tuettu laudoilla ja kivillä ja osa oli upotettu maahan. Tilaisuutta varten oli myönnetty ilotulituslupa. Oskarin innostukseen ei liity palokuntakytköksiä perheessä eikä hän asu paloaseman naapurissakaan. Jos näin tehdään, se maksaa kansantaloudelle 1,5 miljardia euroa. Muutamia huomautuksia annettiin, kun tavattiin ulkopuolella varsinaisen leirialueen asuntovaunuilla jotkut juomassa olutta, mutta ketään ei tämän takia poistettu leiriltä. Hänen mielestään se on liian kallis hinta, kun meillä hoitoja hoivalaitoksissa menehtyy kaikista palokuolleista vain murto-osa. – Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa todetaan, että kaikki Suomen hoitoja hoivalaitokset pitää varustaa automaattisilla sammutusjärjestelmillä. mennessä Palokuntanuorten Palotarus 2010 -leirillä ei leirinjohtaja Risto Vesalaisen mukaan käytetty alkoholia
Saarissa on kiinnityssilmuja, joiden avulla salmet voidaan puomittaa, Rissanen sanoo. – Helsingissä on kolme torjuntakehää, joilla hidastetaan öljyn eteneminen. Varautumisseminaari Ilmatieteen laitoksella järjestetään 6.10.2010 varautumisseminaari. Moderni öljyntorjuntakalusto kulkee koko ajan veneen mukana ruumassa. Yksikkötunnuksiin liittyvät muutokset tietojärjestelmiin ja päätelaitteiden uudelleen parametrointi pyritään hoitamaan virkatyönä ja normaalina päivitystoimintana. Kulkuneuvojen varustaminen uusilla yksikkötunnuksilla aiheuttaa toimialoille arviolta muutamien kymmenien tuhansien eurojen kustannukset. Sillä voidaan kerätä ohutta öljykalvoa myös jäälohkareiden seasta. www.pelastusopisto.fi > varautumiskoulutus Viranomaiset ottavat vuoden 2011 loppuun mennessä käyttöön yhteisen yksikkötunnusjärjestelmän. Seminaarissa pureudutaan poikkeuksellisista sääilmiöistä johtuviin onnettomuuksiin varautumiseen ja eri toimijoiden rooliin valmiussuunnittelussa sekä tilanteen hoitamiseen. Kustannuksista vastaa kukin toimiala omalta osaltaan. – Koko meriasemien henkilöstö koulutetaan niin, että se hallitsee tämän alustyypin, kertoo palomestari Markku Rissanen. Meri 61:n sijoituspaikka on ainakin toistaiseksi Kaivopuisto. Helsingin kaupungin pelastusÖljyntorjunta-alus Meri 61:n keräyskapasiteetti on 25 m 3 tunnissa ja pyyhkäisyleveys lähes 15 metriä. Kansainvälistä yhteistyötä Helsingin kaupunki on hankkinut kaksi uutta 18-metristä öljyntorjunta-alusta. Uudet alukset on valmistanut Kewatec Aluboat Oy Ab. Tarvetta olisi 25-metrisille aluksille, joita SYKE ja VTT parhaillaan tutkivat. Kimmo Kaisto Joystickien takana istuu pääkouluttaja, ylipalomies Pekka Halkosaari. Tuplakeulapotkurien ansiosta alusta voidaan hallita voimakkaassa sivutuulessakin. 7/2010 7 Kansainvälinen palontorjuntaliittojen yhteisjärjestö CFPA-I (The Confideration of Fire Protection Associations International) on saanut konsultatiivisen statuksen YK:n talousja sosiaalineuvosto ECOSOCin kansalaisjärjestöjen osastossa. Tarvitaan yhteinäinen kalusto ja koulutus. We look forward to being a resource to the United Nations and provide information to this new network of organizations.” The Confederation of Fire Protection Associations-International (CFPA-I), is a body of 25 leading fire protection organizations from around the world that have joined forces to collectively direct their resources at reducing the global fire problem and increasing life safety. – Jos Suomenlahdella sattuu tankkerilla 30000 tonnin öljyvahinko, tarvitaan kaikkien rantaviivalla sijaitsevien pelastuslaitosten apua. Pelastustuslaitoksen alus Meri 61 on varustettu harjanauhakerääjällä ja Staran Haavi 3:ssa on monitoimiharjakerääjä. Kukin viranomainen ja sen ylin johto huolehtii päätöksen toimeenpanosta toimialansa osalta. Konsernitasolla kaupungilla on noin 60 öljyntorjuntaan soveltuvaa alusta. Öljyntorjunta voidaan aloittaa neljän hengen miehistöllä, mutta 12 hengellä öljyntorjunta toimii tauotta vuoroissa. CFPA-I Chair Benoit Clair expressed his appreciate for the work of the Executive Committee and Administrator offering, “thanks to their hard work and determination, we will be able to work with other nations to promote fire safety worldwide. Significant advances have been made in recent years in fire safety and the CFPA-I have provided an exceptional forum to disseminate this knowledge. The CFPA-I General Assembly meets every three (3) years at which time many of the more challenging global fire problems are debated. Helsingin merelliseen öljyntorjuntaan kaivattua vahvistusta laitoksella on viisi öljyä keräävää alusta. The Confederation of Fire Protection Associations – International (CFPA-I ® ) CFPA-I is a registered Service Mark of the Association email: cfpa-i@nfpa.org -website: www.cfpa-i.org Member Countries: Australia, Austria, Belgium, China, Denmark, Egypt, Finland, France, Germany, Indonesia, Italy, Korea, Malaysia, Netherlands, New Zealand, Norway, Pakistan, Serbia, Slovenia, South Africa Spain, Sweden, Switzerland, United Kingdom. Yksikkötunnusjärjestelmä otetaan käyttöön hätäkeskusalueittain viimeistään kunkin uuden hätäkeskuksen aloittaessa toimintansa. By sharing experience, research, technical know-how, and fire statistics, the group aims to maximize the effectiveness of fire prevention and protection and foster improved international fire safety codes and standards. Uudistusta on valmisteltu Hätäkeskuslaitoksen valtakunnalliViranomaisille yhteiset yksikkötunnukset sessa yhteistyöryhmässä, jonka esityksen perusteella poliisi, pelastustoimi, sosiaalija terveystoimi ja Rajavartiolaitos ovat sopineet ottavansa käyttöön kenttäyksiköiden valtakunnallisen yksikkötunnusjärjestelmän. Suomi on yksi CFPA-I:n 25 jäsenmaasta ja Suomea CFPA-I:ssa edustaa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK. Uudet alukset soveltuvat vielä ulkosaaristoon asti, mutta avomerellä tarvitaan järeämpää kalustoa. NEWS RELEASE Contact: Christine Ellis, Administrator, CFPA?I CFPA?I Secretariat: +1?617?984?7244 cfpa?i@nfpa.org July 2010 Confederation of Fire Protection Association International (CFPA-I) Granted Roster Consultative Status to United Nations Economic & Social Council (ECOSOC) NGO Branch. The CFPA-I members exchange information through the website and the dedicated on-line site for members only. Todella kalliiksi tulisivat keräyskulut, jos sattuisi öljyvahinko Vanhankaupunginlahdella. Tavoitteena on, että PohjoisSuomen ja Lapin hätäkeskuksen aloittaessa toimintansa vuoden 2011 loppuun mennessä yhteinen yksikkötunnusjärjestelmä voitaisiin ottaa käyttöön koko valtakunnassa.. Melkein identtisten alusten 2,4 miljoonan euron yhteishankintahinnasta 85 prosenttia tulee Öljysuojarahastolta eli kaupungin omaa rahoitusta on 15 prosenttia. Sisäasiainministeriön pelastusosaston tietoverkkojohtaja Pekka Tulokas huomauttaa, että järjestelmän uudistaminen on osa viranomaiskentän kokonaisuusuudistusta, johon liittyy myös kenttäjohtojärjestelmän uudistaminen. Hätäkeskuslaitoksen toiminnallisen ohjauksen yhteistyöryhmän sihteeristö seuraa yksikkötunnusjärjestelmän käyttöönottoa koskevan päätöksen toimeenpanoa ja tekee tarvittavat täydentävät esitykset ylijohtajakokouksen käsiteltäväksi. USA CFPA-I:n ranskalainen puheenjohtaja Benoit Clair toivoo, että status omalta osaltaan parantaa paloturvallisuuden edistämistä maailmanlaajuisesti. Konsultatiivisen aseman omaavat yhdistykset voivat osallistua kansainvälisiin ECOSOCin ja YK:n konferensseihin, ohjelmiin ja rahoitushakuihin. These sessions provide an opportunity to share advanced research and developments that have taken place in specific problem areas. In addition, many members meet regularly on a regional basis. The consultative status is governed by the United Nations Charter and related resolutions of ECOSOC and allows CFPA-I to actively engage with the ECOSOC and its subsidiary bodies as well as the United Nations Secretariat, programs and agencies. Seminaari järjestetään Pelastusopiston, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyönä. The next meeting will be held in Boston, MA USA, June 2011. Seminaariin tulee ilmoittautua ennakkoon. At the ECOSOC Substantive Session, July 2010, the group adopted the recommendation of the Committee on Non-Governmental Organizations (NGO) to grant Roster Consultative Status to CFPA-I. Vesisuihkulla saavutetaan kuormattuna (3,7 t) noin 19 solmun nopeus
Kairinevan turvetuotantoalueella Halsualla roihahti heinäkuun helteillä 1200 neliön suuruinen palonalku. Vaalassa puolestaan paloi useita kymmeniä hehtaareja turvesuota neljällä eri alueella ja palopesäkkeitä oli jopa 150. Palo levisi nopeasti kovan ja puuskittaisen tuulen vuoksi, mutta palokunta sai estettyä palon leviämisen varastoaumoihin ja läheiseen metsään. Pudasjärvellä syttyi heinäkuussa myös toinen turvesuopalo, jossa tuli tuhosi vajaan hehtaarin verran maastoa. Silloin kuiva kausi oli pidempi ja tehtäviä oli syyskuun puoliväliin mennessä ollut tuolloin yli 5500. Urakoitsijan onnistui kuitenkin rajata palo ja palomiehet hoitivat jälkisammutuksen. Ohikulkija puolestaan havaitsi Jalasjärvellä turveaumapalon, mutta urakoitsijan ja palomiesten onnistui rajoittaa ja sammuttaa palo siten, ettei se ehtinyt levitä tuotantoalueen saralle saakka. Sammutustöissä oli pelastuslaitoksen yksiköiden lisäksi turvetuotantotehtaan traktoreita sammutusperävaunulla varustettuna. Metsäpalovalvontalentokoneesta havaittiin kolmen hehtaarin suuruinen maastopaloalue Suomenniemellä ja tulta oli taltuttamassa 25 sammuttajaa. Teksti: Esa Aalto Kuva: Pauliina Kankare. 8 7/2010 M aastopalot ovat olleet onneksi varsin rajatuilla alueilla. Pudasjärvellä syttyi myös turvesuota palamaan noin 1,5 hehtaarin alueella ilmeisesti työkoneesta lähteneestä kipinästä. Palon leviäminen saatiin kuitenkin ajoissa estettyä. Myös varuskunnasta komennettiin 31 henkilön hälytyskomennuskunta taltuttamaan turvesuopaloa. Syyskuun puoliväliin mennessä maastopaloja on koko maassa ollut 2726, mikä on jopa hieman vähemmän kuin vuosi sitten ja reilusti vähemmän kuin vuonna 2006, jolloin koettiin edellinen kuiva kesä. Esimerkiksi Kouvolan Jaalassa paloi suopohjaista metsämaastoa ja taimikkoa noin puoli hehtaaria. Tässä on muutamia esimerkkejä heinäKuivuus riivasi erityisesti Etelä-Suomessa Maastopalot riehuivat rajatuilla alueilla Kuivan heinäkuun aikana oli Pronto-tilaston mukaan yhteensä 759 maastopaloa, joihin palokunta hälytettiin paikalle. Kunnostusvaiheessa olevan turvetuotantoalueen 40x100 metriä kokoisella turvekentällä syttyi palo Evijärvellä, joka uhkasi tuulen mukana levitä metsään
– Toisaalta sopii kysyä, onko valistus mennyt entistä paremmin perille. Lentotähystystoiminnan kilpailutus onnistui Toukokuussa tähystyslennoista vastasivat samat palveluntuottajat kuin vuonna 2009. Nikula tähdentää myös viranomaisyhteistyön merkitystä maastopalojen torjunnassa. – Laajoilla metsäaloilla pohjoisessa ei ollut niin kuivaa kuin etelässä. Kaikista tähystyslennoista aluehallintovirastot ovat laatineet tähystyslentoselosteet Pronto-järjestelmään. Vertailun vuoksi todettakoon, että vuonna 2006, jolloin oli myös kuu. Näin ollen yksi kehittämisen keskeinen tavoite yhtenäisen tilastoinnin aikaan saaminen on pääosin toteutunut. Maastopalojen syntymistä seurataan koko maassa yhteensä 26 lentoreitillä. Keväällä Pohjois-Suomen aluehallintovirasto kuun maastopaloista pelastustoimen tehtäväilmoitusten perusteella. Keskittämisen tavoitteena ovat muun muassa tähystyslentojen hallinnoinnin ja organisointimallin kehittäminen yhtenäistämällä tähystyslentotoiminnan aikaisemmat lääninhallitusten erilaiset toimintamallit, huolehtimalla tähystyslentojen yhtenäisen tilastoinnin toteutumisesta, uusimalla yhteistyössä Hätäkeskuslaitoksen kanssa hätäkeskusten tähystyslentojen operatiivinen toimintaohje ja järjestämällä toiminta vuoden 2012 alusta lähtien vuoden 2010–2011 kokemusten perusteella. Keski-Lapin alueella kahdella reitillä ei sateisesta säästä johtuen lennetty lainkaan. Kilpailutus onnistui hyvin ja palvelun tuottajien tarjoukset olivat laadukkaita. Kesäkuun alusta alkaen tähystyslentopalvelujen tuottamisesta vastaavat lentokerhot 22 reitillä ja yritykset neljällä eri reitillä. Lentoraportteja ja laskuja Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle ei ole vielä tullut kaikista elokuun lennoista, mutta saapuneiden ja tarkastettujen lentoraporttien perusteella maastopalojen ensihavaintoja tähystyskoneista on tehty yli 40 kappaletta. Lentomäärissä suuria alueellisia eroja Elokuun loppuun mennessä on koko maassa lennetty noin 1620 tuntia 780 tähystyslennolla, missä on kasvua noin 20 prosenttia vuoden 2009 lentomääriin verrattuna. Eniten tähystyslentoja on lennetty Itäja Kaakkois-Suomen reiteillä sekä VarsinaisSuomessa, millä alueilla on ollut selkeästi muuta maata kuivempaa. Kesäkuun lopulla tilanne muuttui ja heinäkuussa muutamilla eteläisillä reiteillä lennettiin jo kahta lentoa päivässä. Nyt avuksi saadaan myös uusi NH-90 -helikopteri, jolloin resurssit entisestään paranevat. Pieniä täydennyksiä tarjouksiin pyydettiin vain neljältä palvelun tuottajalta. Tähystyslentoja lentävät Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kanssa sopimuksen tehneet ilmailukerhot ja yritykset tähystyslento-ohjeen mukaisesti touko–syyskuussa. Ihmiset osaavat käyttäytyä tulen kanssa turvallisemmin, kun on kuivaa. Valvontalennoilla on Nikulan mukaan myös suuri merkitys, kun voidaan nopeasti havaita syttyneet maastopalot. Helteisestä kesästä johtuen määrärahaa anottiin lisää 200000 euroa, joka riittänee kuluneen kesän tähystyslentokustannuksiin. Alkukesä oli koko Suomessa hyvin epävakainen, mikä vaikutti selkeästi tähystyslentojen määrään. Varovaisuus ja valvontalennot Sisäasiainministeriön pelastusosaston ylitarkastaja Alpo Nikulan mukaan kuivuus ei koetellut koko maata vuoden 2006 tapaan. A luehallinnon uudistamisen yhteydessä vuoden 2010 alusta koko maan maastopalojen lentotähystystoiminnan hallinnointija ohjausvastuu on siirtynyt Pohjois-Suomen aluehallintoviraston pelastustoimen ja varautumisen vastuualueelle. – Meillä on käytössä rajavartiolaitoksen ja puolustusvoimien lentokalusto ja yhteistyö toimii hyvin. Pohjois-Suomen avi organisoi maastopalojen tähystyslennnot Kuiva kesä ei lisännyt maastopaloja Teksti: Pentti Kurttila pelastusylitarkastaja Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Kuva: Pauliina Kankare kilpailutti kaikki reittien tähystyslennot uudelleen. ma ja kuiva kesä, lennettiin tähystyslentoja yli 4400 tuntia ja rahaa käytettiin lähes 900000 euroa. Pyydettyjä savuntarkistuslentoja ja opastuslentoja palokunnille on suoritettu yhteensä noin 90 kappaletta. – Myös lentosammutuspäälliköiden koulutuksen uudistaminen parantaa valmiutta ja maastopalojen torjunta on järjestelmällisempää toimintaa kuin aikaisemmin. Uusitun ohjeen mukaan tavoitteena on, että 1.5.2011 mennessä jokaisella pelastuslaitoksella olisi vähintään yksi koulutettu lentosammutuspäällikkö. Sisäasiainministeriö myönsi keväällä Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle 200000 euroa maastopalojen lentotähystystoimintaan ja toiminnan järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin vuodelle 2010. Heidän kanssa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto teki suorahankintasopimukset. Kilpailutuksen seurauksena palveluntuottajat vaihtuivat kolmella eri reitillä ja kahdella eri reitillä tapahtui myös muutosta, kun toinen reitin tähystystoiminnasta yhteistyössä vastanneista lentokerhoista luopui maastopalojen tähystyslentotoiminnasta
Kyseisiin tiedonsiirto-ongelmiin reagoiminen työllisti Pohjois-Suomen aluehallintoviraston pelastustoimen ja varautumisen vastuualuetta kesän aikana merkittävästi. Kulovalvontalennot joka euron arvoisia Paloviranomaisia kaivattaisiin takaisin takapenkille Teksti: Pauliina Kankare Kuvat: Pauliina Kankare ja Jouko Anttila Kesän ennätyspitkä hellejakso kiihdytti Kauttuan Ilmailukerhon kulovalvontalentokoneen ilmaan parhaimmillaan kaksi kertaa päivässä. Kaikkiaan kesän lentomäärät pysyivät kuitenkin vakioina aiempiin kesiin verrattuna. Johtokunnan puheenjohtaja Petri Koskisen mukaan vielä tärkeämpiä ne ovat yhteiskunnalle, sillä palon havaitseminen ajoissa säästää kymmeniätuhansia euroja sammutuskustannuksissa. Tiedonsiirto-ongelmat työllistivät Ongelmia tähystyslentotoiminnan hallinnoinnissa oli selkeästi lääninhallitusaikaa enemmän. Tänä kesänä oli useita tiedonsiirtokatkoksia Els-järjestelmän ja Pronton välillä, mikä koski kaikkia selosteita ei vain tähystyslentoselosteita. Jos lentotoiminnalla pystytään estämään yksikin iso maastopalo, voidaan tähystyslentotoimintaa pitää perusteltuna. Todettakoon, että vuonna 2006 paloi maastoä noin 1600 hehtaaria lähes 3000 maastopalossa, kun tänä kesänä lähes 1200 maastopalossa on palanut vain noin 550 hehtaaria maastoa. Vapaaehtoisvoimin tehtävät kulovalvontalennot ovat Kauttuan Ilmailukerholle elintärkeitä. Se lisäsi runsaasti puheluja tähystyslentojen palvelun tuottajilta tilaajalle eli Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Suurimmat palot olivat toukokuussa Limingassa, jossa vanhalla turvetuotantoalueella paloi maastoa noin 25 hehtaaria ja siitä varsinaista maastoä 15 hehtaaria ja Vaalassa, jossa paloi turvetuotantoaluetta noin 30 hehtaaria heinäkuun lopussa. Yllättäen myös Ilmatieteenlaitoksen viranomaisportaalissa oli katkoksia muutamana päivänä kiivaimpana tähystysaikana. Rakentavan palautteen saaminen on ensiarvoisen tärkeää, kun kehitystyö jatkuu seuraavat lähivuodet. Huolimatta siitä, että hätäkeskuksen operatiivinen toimintaohje uusittiin ja hätäkeskuksien henkilöstöä koulutettiinkin, esiintyi joissakin hätäkeskuksissa pitkin kesää myös muita ongelmia, joiden vuoksi tähystyslentoselosteet eivät lähteneet Pronto-järjestelmään. 10 7/2010 Oulun lääninhallituksen kolme vuotta sitten tekemän selvityksen mukaan suurten maastopalojen sammutuskustannukset ovat keskimäärin 7000–8000 euroa/hehtaari. Kehittäminen vaatii palautetta Pohjois-Suomen aluehallintovirasto lähettää syyskuussa kaikille tähystyslentoja suorittaneille lentokerhoille ja yrityksille, hätäkeskuksille, pelastuslaitoksille sekä aluehallintovirastoille pyynnön palautteen saamiseksi kuluneen kesän tähystyslentotoiminnasta ja sen järjestelyistä. Ylhäältä käsin ajoissa havaitut maastopalot säästävät sammutuskustannuksissa kymmeniätuhansia euroja.. Ehkä osaltaan palojen määrään ja paloalan pienuuteen on vaikuttanut, että entisten Oulun ja Lapin läänien alueilla, mitkä ovat kuitenkin pinta-alan perusteella puolet koko maan alasta, oli selkeästi kosteampaa, eikä maastopaloja esiintynyt merkittävästi. Suurilta maastopaloilta vältytty Huolimatta ennätyskuumasta kesästä maastopaloja ei ole ollut tavanomaista enempää eikä ainuttakaan yli 30 hehtaarin suuruista maastopaloa ole ollut
Havainnon palosta teki siviilihelikopteri, joka otti hälytyskeskukseen yhteyttä. Ilman ajoissa tehtyjä havaintoja vahingot ja hehtaarimäärät olisivat nousseet korkeiksi. Säästöön aikaa ja rahaa • Kauttuan Ilmailukerho vuorottelee Varsinais-Suomen valvontareitillä Turun Lentokerhon kanssa. Kulolentäjillä on käytössään myös GPS, jonka avulla pystytään antamaan pelastusyksiköille tarkat koordinaatit palopaikasta. Sammutuskalustolla ei päästä perille asti, ja jalkaisin tehtävät tiedustelut vievät turhan paljon aikaa sammutustyöltä. • Ihanteellinen lentokorkeus on 400–600 metriä maanpinnasta, jolloin vaakanäkyvyys on paras. Lisäksi kolme silmäparia on havaintojen kannalta aina parempi kuin kaksi, Petri Koskinen huomauttaa. He kertoivat tarkan sijainnin sekä hoitamattomassa sekametsässä olevan palon etenevän latvapaloksi, mistä oli suuri hyöty. Kesäsäällä näkyvyys koneesta kantaa noin 40 kilometrin päähän. Kulovalvontalennot ovat osoittaneet tarpeellisuutensa. K esäaikaan luonnonvoimista tai ihmisten toiminnasta aiheutuneet maastopalot ovat usein vaikeakulkuisten taipaleiden takana. Toki lentojen tilaaja, Pohjois-Suomen Aluehallintavirasto järjestää ja maksaa lennot, mutta miestyötunnit tehdään talkoilla. Silloinkin kulovalvontakone on kullanarvoinen apu. – Lentokone on täysin ylivertainen maastopalojen havaitsemiseen. Lentomäärät tuplaantuvat, kun metsäpaloindeksi on viidettä päivää arvossa 5,0 tai sen yli. • Lentoreitti kestää tavallisesti noin 2,5 tuntia, mikäli havaintoja ei tehdä. Hellejakson aikana havaittiin jälleen useampia metsäpalojen alkuja. Tällöin mukaan lähtee myös pelastusviranomainen, joka hoitaa radioliikenteen ja opastaa palokunnan paikalle. 7/2010 11 I lman pitkää hellejaksoa euralaisen Kauttuan Ilmailukerhon lentämät kulovalvontalennot olisivat jääneet tänä kesänä vähiin. Helteiden ja kuivuuden vuoksi kerholaiset kiersivät Varsinais-Suomen valvontareitin usein kahdestikin päivässä. Silloin lennetään kahdesti päivässä, selventää Kauttuan Ilmailukerhon johtokunnan puheenjohtaja Petri Koskinen. Lisäksi kerhon henkilöstö on koulutettua ja hyvin motivoitunutta. Silloin näkyvät jo pienetkin savut kuten nuotiot. Tänä kesänähän tulivat vakuutusturvakysymykset vastaan muutamien pienkoneonnettomuuksien vuoksi. Saattaa olla, että ensi kesänä palaamme vanhaan systeemiin. Takapenkillä olisi tilaa alueen sopimuspalokuntalaisille tai pelastusviranomaisille. Ja olisihan tämä ollut aikamoinen kesä ilman kulovalvontalentoja, Virtanen kiteyttää. Kauttuan Ilmailukerhon huoli paloviranomaisen puuttumisesta on tiedostettu pelastuslaitoksella. – Lennot ovat toiminnallemme elintärkeitä ja kerholaiset ovat innostuneita kulolennoista, sanoo Koskinen. Kauttuan Ilmailukerhon kulovalvontalennot perustuvat pääsääntöisesti vapaaehtoisuuteen. – On etu, että päivystysalueellamme oleva kone on helposti saatavilla myös lentosammutusavustuksiin. • Kauttualaisten kone nousee ilmaan Eurasta Kauttuan lentokentältä ja lentää Vampulan, Vihdin, Karjaan, Turun ja Rauman kautta takaisin Euraan. Koneen lentokapasiteetti ilman tankkausta on noin 4,5 tuntia. Usein maastopalot ovat hankalissa paikoissa, jonne ei autojen kanssa tahdo päästä. – Kun metsäpalovaroitus on voimassa Varsinais-Suomessa, lähdemme varoituksen alkamisesta kolmantena päivänä lennolle. Petri Koskinen tietää kertoa, että yksi ajoissa havaittu maastopalo säästää sammutuskustannuksissa kymmeniätuhansia euroja, mikä vastaa yhden lentovuoden kustannuksia. Paloviranomaisilla vakuutukset ovat kunnossa, joten heitä lennoilla voisi kyllä käyttää. Kovasti heitä kaipaamme, koska he tuntevat VIRVEn käytön meitä paremmin, osaavat radioliikenteen sekä tuntevat hierarkian ja yksiköt. Kauttuan Ilmailukerhon kulolennot. – Nyt on haettu kokemuksia ja syksyn aikana arvioidaan, onko tarvetta saada sopimuspalokuntalaisia jälleen mukaan lennoille. Lentomääriä vähensivät märkä alkukesä ja elokuussa hellejakson jälkeen alkaneet sateet. Tämä keikka maksoi lentovalvonnan vuosibudjetin meille, Virtanen vertaa. Kopterin väellä oli kuitenkin koordinaatit hukassa eikä heillä ollut ammattitaitoa kertoa tarkkaa sijaintiaan. AVI:lta saatavilla maksuilla korvataan kalustokulut. Viime kesänä niitä oli 26. Vanhaan ehkä palataan. – Aiempina kesinä heitä on ollut lennoilla mukana, mutta tänä vuonna tulivat vakuutuskorvausasiat vastaan. – Samanaikaisesti lähti Kauttualta kone valvontalennolle ja lensi palopaikalle. Ammattituntemus auttaisi Neljäpaikkaisessa Cessna 172n -koneessa on tänä kesänä istunut vain lentäjä ja tähystäjä. – Meitä hälytetään myös savuhavaintotarkistuksiin, mikäli palopaikka on hankalan kulkumatkan takana ja sen löytäminen maasta käsin on työlästä. – Eräskin palo Köyliössä oli tiettömän reitin varrella, mistä ilmahavainnon vuoksi selvisimme tunnin työllä, kun normaalisti se olisi vienyt pari kolme päivää. Vaikka niistä koituu menoja, tulee myös säästöjä, kun palo havaitaan ajoissa, toteaa Ala-Satakunnan aluepalomestari Jorma Virtanen Satakunnan pelastuslaitokselta. Yksi seudun uhkaava metsäpalo syttyi salamaniskusta Satakunnan ja Pirkanmaan rajalla Sastamalassa heinäkuussa. Jorma Virtasen mukaan myös VIRVEn käyttöongelmat ovat tiedossa. – Valvontalennoista on suuri yhteiskunnallinen hyöty. Lennoille päästiin kunnolla vasta juhannuksen jälkeen. • Kone etenee 110 solmun nopeudella • Lentoja kertyi tänä kesänä elokuun loppuun mennessä 24
Jari Nykänen. UAS eli Unmanned Aerial System ja UAV eli Unmanned Aerial Vehicle omaa siviilikäytössä kolme pääkäyttötarkoitusta. – Maastopalotilanteessa nähdään, kuinka laajasta palosta on kyse, miten se etenee ja lisäksi voidaan tehdä havaintoja teiden ja vesistöjen suhteen. Dangerous, dirty, dull Kolmen D:n muistisääntö kerUAS-laitteet kiinnostavat Lapissa Kauko-ohjattava ilma-alus avuksi maastopalojen torjunnassa too, että UAV-laitteita käytetään vaarallisissa, likaisissa tai tylsissä kohteissa. UASkoulutuskeskuksessa on tarkoitus antaa opiskelijoille mahdollisuus saavuttaa pätevyys UAS:n käyttöön erilaisissa sovellutuksissa. Käyttötarkoituksia on lukemattomia. Siviilimaailman käytön ongelmana on yhä se, että käyttöä koskevat säädökset puuttuvat, jolloin UAV-laitteita saadaan käyttää vain näköetäisyydellä ja alle 150 metrin korkeudessa, sanoo projektipäällikkö, Lapin lennoston everstiluutnantti evp. Viranomaiskäytössä tärkein apu on saada lintuperspektiivi käyttöön. – Pelastustoimi on ihan oikeasti kiinnostunut näistä laitteista, samoin muun muassa poliisi ja rajavartiosto. Tarkoituksemme on näyttää miten laitteet toimii ja käynnistää samalla vaatimus säännösten luomiseksi, sanoo Nykänen. Hänen mielestään nyt on tärTeksti: Riitta Ahonen Kuvat: Timo Lindholm Miehittämättömiä ilma-aluksia voidaan säädösten luomisen jälkeen käyttää myös tulipalojen kartoittamiseen vaarallisilla alueilla, sanoo Lapin aluehallintoviraston pelastustoimen ja varautumisen johtaja Jari Aalto. Armeija on lennättänyt UASlaitteita jo noin parinkymmenen vuoden ajan. Maastopalotilanteissa pelastustoimen johtaja voi seurata palon kulkua lähes reaaliajassa. 12 7/2010 UAS-laitteiden käyttösovellutuksia on runsaasti niin poliisikuin pelastustoimellekin. Metsäpalojen valvontalentoihin tai esimerkiksi voimalinjojen tarkistuslentoihin UAV-laitteita voi käyttää vasta, kun säädökset on saatu luotua. 12 7/2010. Se, mikä kiinnostaa on myös niiden ympäristöystävällisyys ja edulliset käyttökustannukset, sanoo Lapin aluehallintoviraston pelastustoimen ja varautumisen johtaja Jari Aalto. M iehittämättömien ilma-alusten (UAS) siviilikäyttö laajenee lähivuosina huomattavasti. Myös koulutusprojektin aloittaminen edellyttää säännösten olemassaoloa. – Viranomaiskäyttö, luonnonvarakäyttö ja ilmakuvien otto. Lähiajan tavoitteena on luoda UAS-lennättäjän koulutusjärjestelmä ja aloittaa ensimmäisenä Suomessa heidän koulutuksensa. Kemijärven kaupungin EU-rahoitteinen UAS-projekti esitteli 31.8.2010 ensimmäistä kertaa julkisuudessa tavoitteitaan Lapin läänin viranomaisille. Niitä voidaan käyttää turvallisesti sellaisissa kohteissa, joissa normaalisti käytetään lentokonetta tai helikopteria
Alinna kuvassa RC-vastaanotin.. Normaalissa metsäpalotilanteessa UAV-laitteen toimintasäde riittää. UAV-laite voi vahingoittua laskeutuessa, tiedonsiirtoyhteys voi katketa ja sääolot voivat olla liian vaativat. Neuvottelut Trafin kanssa ovat käynnistyneet siitä, miten koulutusjärjestelmä luodaan ja saadaan koulutettua UAV-lennättäjän lupakirjan omaavia henkilöitä. EAKRhankkeen tavoitteena on kiinteäsiipisen ja VTOL-koneen hankinta, perussensorien hankinta ja perusohjelmistojen hankinta. Ongelma on sekin, että maailmalla on noin 1200 erilaista versiota eikä monikaan valmistaja halua vastata tarjouspyyntöihin, jotka koskevat vain 1–2 laitteen hankintaa, sanoo Jari Nykänen. Kun tämä kehittämishanke loppui 1,5 vuotta sitten, käynnistyi UAS-koulutushanke viime vuoden alussa. Nykänen arvioi, että jo 2012 voisi ensimmäinen koulutus käynnistyä Kemijärvellä. Viranomaiskäytössä tärkein hyöty UAS-laitteesta on saada käyttöön lintuperspektiivi. – Ne pitäisi silloin myös saada hätäkeskuksen vasteeseen. UAS-laitteistoa ohjataan joko suoralla käsiohjauksella kuten RC-lennokkia tai autonomisella lennolla, johon voidaan halutessa puuttua. Metsäpalotilanteessa UAS-laitteen avulla voi nähdä mm. 7/2010 13 PURIFY AIR 30M PELASTAUTUMISHUPPU Suojaa vähintään 30 minuuttia hengityselimiä, päätä ja silmiä ja helpottaa poistumista vaara-alueelta LAVORO PALOSAAPAS –Erinomainen käyttömukavuus! CE hyväksytty EN ISO 15090:2006 HI3 F2A. – Miehittämättömiä ilma-aluksia voidaan säädösten luomisen jälkeen käyttää myös tulipalojen kartoittamisessa vaarallisilla alueilla sekä etsinnässä, sanoo Aalto. Koulutus alkaa ehkä jo 2012 Hankkeen tausta on se, että kolme vuotta sitten Kemijärvellä aloitti UAS-laitteiden testauskeskus. Mini UAV-laitteet lentävät yleensä noin 3–4 tuntia 30 kilometrin säteellä. UAS-projektiin kuuluvan ESR-hankkeen tavoitteena on koulutusjärjestelmän luomisen lisäksi lisätä teknistä UAS-tietotaitoa ja hankkia omaa laitteistoa siihen tarkoitukseen. Uusin laitehankinta tulee olemaan kiinteäsiipinen UAV-laite Sloveniasta. keää luoda järjestelmä, jotta viranomaiset voivat käyttää UAVlaitteita esimerkiksi onnettomuustilanteissa. Se on jämäkkä ja toimii niissä olosuhteissa, missä oikea lentokone toimii. Laitteita on testattu ja kokemusta hankittu ja heikot kohdatkin ovat tiedossa. Projektipäällikkö Jari Nykäsen mukaan hankekokonaisuuden tavoitteena on, että Kemijärvelle kehittyy UAS-toiminnan osaamiskeskittymä. Keskellä kuvassa oleva autopilot vakauttaa koneen, ohjaa ohjelmoidut reittilennot ja lähettää lentotiedot maa-asemalle. kuinka laajasta palosta on kyse ja kuinka palo etenee. Kiinteätai pyöreäsiipisen tai pallomaisen laitteen lisäksi UAS-laitteistoon kuuluu myös maa-asema, tiedonsiirtolinkki tai ohjain. – Ongelmattomia nämä eivät ole. Tällöin pelastustoimen johtaja voi seurata palon kulkua ja suunnitella rajoittavia toimenpiteitä. Tällä hetkellä vain Kemijärven kaupunki omistaa UAV-laitteen, jota on tarjottu myös pelastuslaitoksen testattavaksi. Ylimpänä kuvassa apuvakauttaja käsilentoa varten, jotta harjaantumatonkin lennättäjä hallitsee koneen ilmassa
– Rakenteellisten muutosten läpivieminen on helpompaa, varsinkin jos kyseisellä paikkakunnalla tai vastaavassa hoitolaitoksessa on ollut hiljattain tulipalo, missä henkilöitä on ollut vaaralle alttiina. Tuon palon jälkeen TAYS nopeutti hoitolaitostensa sprinklaamisen aikataulujaan. Rahan merkitys kulujen kasvamisen vuoksi on myös merkittävä tekijä muutosten parantamisessa. – Meillä suomalaisilla on sisäänrakennettuna muutosvastaAri Vakkilainen selvitti onnettomuustutkinnan suositusten vaikutusta ”Jäävät liian usein kuolleiksi kirjaimiksi” Teksti: Esa Aalto Kuva: Kimmo Kaisto Ari Vakkilainen kiinnostui onnettomuustutkinnan suositusten vaikuttavuudesta, koska on itse ollut mukana tutkintatyössä. – Lainsäädäntöä muutettaessa on usein eturistiriitoja, joiden seurauksena muutokset estyvät tai hidastuvat. 14 7/2010. Onnettomuustutkinnassa annettavat suositukset jäävät liian usein kuolleiksi kirjaimiksi. 14 7/2010 S uomessa tapahtuvia onnettomuuksia tutkitaan hyvinkin seikkaperäisesti, mutta tutkinnan tuloksena annettavat suositukset johtavat huonosti käytännön toimenpiteiksi, esimerkiksi lainsäädännön kautta. Alueellisesti asiaa ajavien virkamiesten omalla motivaatiolla on suuri merkitys muutosten toteutumiselle, Vakkilainen toteaa. Sprinklauksen kustannukset ovat uudisrakentamisessa muutaman prosentin luokkaa ja korjausrakentamisessa ne tulevat hieman kalliimmaksi. Tampereen ammattikorkeakoulussa yhteistyössä Tallinnan teknillisen korkeakoulun kanssa suorittamansa sMBA-tutkinnon tutkintotyössään Ari Vakkilainen tarkasteli vuonna 1999 sattuneen Maaningan vanhusten palvelutalon tulipalon suositusten hyvää toteutumista ja vuonna 2004 sattuneen Konginkankaan liikenneonnettomuuden suositusten huonompaa toteutumista. – Maaningan suosituksista on toteutunut suurempi osa kuin Konginkankaan suosituksista. – Maaningan ohjeet pohjautuivat periaatteessa turvatason parantamiseen rakennuksissa niiden suojaustasoa parantamalla pääosin sprinklaamalla, kun taas Konginkankaan suositukset perustuivat pääasiassa logistiikkaketjun ja liikenneturvallisuuden parantamiseen eri keinoin. Tästä hyviä esimerkkejä ovat keskikaiteiden saaminen maanteille sekä sprinklauksen saaminen ”pakolliseksi” hoitoja huoltolaitoksiin, Vakkilainen huomauttaa. Yksi syy on varmasti pidempi aika, sillä onnettomuustutkinta valmistui muutamaa vuotta aiemmin. Turvallisuutta ei tunnuta koettavan tärkeäksi asiaksi, koska päätöksenteossa se jää muiden toimenpiteiden jalkoihin. Esimerkiksi Tampereen yliopistolliseen sairaalaan (TAYS) kuuluvassa Pitkäniemen sairaalassa syttyi raju tulipalo muutama vuosi sitten. Hyvä esimerkki on parhaillaan valmisteilla oleva pelastuslaki ja siinä oleva väestönsuojien rakentamisen velvoite
Raskaiden ajoneuvojen kuljettajien tulee omaksua se vastuu, joka heillä on 60 tonnin kuljettamisesta. Ari Vakkilainen huomauttaa, että paikallistasolla viranomaisen on helpompaa tuoda näkemyksiään esille, koska ne voidaan kohdistaa johonkin konkreettiseen, erityisesti silloin, jos jokin onnettomuus on kohdannut. Ari Vakkilainen työskentelee palopäällikkönä Tampereen aluepelastuslaitoksella. 7/2010 15 Liikenneonnettomuuksiin suunniteltu 2-osainen PELASTUSLAUTASETTI Kysy esittelyvideota! TANGORANKALAUTA Integroitu lasten ja aikuisten rankalauta. Ilmeisesti on vallalla ajatus, että kyllä me aina pärjätään. Isot autot ajavat ylikuormaa mukanaan ja ylinopeutta. Ari Vakkilainen kertoo, että Konginkankaan tutkintalautakunnan jäsenet kokoontuvat vuosittain yhteiseen vapaamuotoiseen hetkeen, ryhmässä kun syntyi ystävyyssuhteita. – Vanha sanonta: ”isokokoinen, mutta hyvätapainen”, ei taida enää pitää paikkansa. – Se ei anna toiminnanharjoittajalle hyvää kuvaa tästä toiminnasta. Ja sitten herätään vasta, kun jotakin ikävää tapahtuu, jos aina silloinkaan, Ari Vakkilainen ihmettelee. Hän suoritti yhteistyössä Tampereen ammattikorkeakoulun ja Tallinnan teknillisen korkeakoulun kanssa sMBA-tutkinnon, jossa pääpaino on turvallisuusasioissa. – Kävin äskettäin Unkarissa. Tutkintotyön nimi on: Onnettomuustutkintojen suositusten yhteiskunnallisen vaikuttavuuden eroavuudet. Yhteisenä kysymyksenä voi mainita, miksei lainsäädäntöä noudateta, hän kysyy. – Sprinklaus vie vain noin kolme prosenttia uudisrakentamisen kustannuksista; remonttikustannuksista hieman enemmän. Siksi sen suositusten toteutuminen kiinnostaa. Valitettavan vähän ne johtavat kuitenkin mihinkään. – Valitettavasti asiat unohtuvat, mitä etäämmäs päätöksenteko menee ja tämän takia esimerkiksi liikenneturvallisuuden parantaminen jäänee lapsipuolen asemaan. Ei niitä ole vielä edes Konginkankaan turmakohdassakaan. Asenteiden muuttaminen turvallisuuden suuntaan vie aikaa. Asenteet ovat lujassa. Vasta kaksi kouluampumistapaustakin sai päättäjät liikkeelle. Palokunnat eivät siihen pysty ja hoitoja hoivalaitosten henkilökunnan resurssit ovat myös pienet. – Onnettomuustutkintakeskus tekee laadukkaita tutkimuksia, joissa annetaan suosituksia. Eteenpäin vain nihkeästi Ari Vakkilainen oli mukana Konginkankaan onnettomuuden tutkintaryhmässä vastuualueenaan pelastustoiminta. – Tällä tavallako me arvostamme vanhuksiamme. – Meillä on esimerkiksi Viroon jonkinlainen isoveliasenne, mutta väitän, että itsenäistyttyään Viro on turvallisuusasioissa mennyt paljon edelle meitä. – Esimerkkinä juuri tämä Pitkäniemen sairaalan tapaus. 7/2010 15. Miksi turvallisuutta vastustetaan. En ymmärrä miksi tätä vastustetaan. Turvallisuus jää jalkoihin Mutta eniten Ari Vakkilaista ihmetyttää se, että päätöksenteossa turvallisuus jää aina muiden hankkeiden jalkoihin. – Yhä puuttuvat yhtenäiset linjaukset. Edes heidän turvallisuudestaan ei haluta pitää huolta. – Yhteinen aiheemme on tämä onnettomuus ja joka vuosi kokoontuessamme joudumme toteamaan, ettei antamiamme suosituksia ole saatu läpi, Vakkilainen harmittelee. Soveltuu myös vesipelastukseen! rintaisuus. – Maaningan paloa tutki esimieheni Seppo Männikkö ja olen huomannut, että erityisesti täällä Pirkanmaalla erityiskohteiden paloturvallisuutta on saatu parannettua, mutta vaihtelevasti myös muualla Suomessa. Ari Vakkilainen ihmettelee myös miksi uutta pelastuslakia käsiteltäessä on noussut vastustus paloturvallisuutta parantavista toimenpiteistä. Hän huomauttaa myös, että yhä edelleen paloturvallisuuden rakentamismääräykset vaihtelevat liikaa eri alueilla. Turvallisuus pitää hakea näillä keinoilla, koska käsiä ja jalkoja siihen tehtävään ei ole. Liikenneturvallisuudessa olisi paljon tehtävää, mutta erityisesti Ari Vakkilainen kiinnittäisi huomiota tielläliikkuvan raskaan kaluston kuljettajien asenteisiin. – Jos tahtoa olisi, turvallisuusasiat saataisiin kuntoon, Ari Vakkilainen sanoo. Tutkinnan ja suositusten jälkeen ketju kummallisesti katkeaa. Siellä teillä näkyy runsaasti keskikaiteita, mutta meillä ei niitä rakenneta edes onnettomuusalttiimpiinkaan kohtiin. Saksalainen suuri vähittäiskauppaketju ihmetteli rakentaessaan Suomeen täysin samanlaisia myymälärakennuksia, miten paloturvallisuusmääräykset vaihtelivat eri puolilla maata
– Sen koulutuksen saaneet ajattelevat niin, kun minä haluan nähdä asiat myös toiselta kannalta. Kuntien ja aluelaitosten pienempi määrä helpottaisi toiminnan ohjaamista. – Olen nähnyt sellaisena itseni, mutta niin ovat varmasti muutkin. Häntä pyydettiin hakemaan pelastusjohtajan virkaa ja pitkään sitä mietittyään otti haasteen vastaan. Siltikään Rantanen ei lähde ottamaan kantaa, olisiko valtio kuntia parempi omistaja pelastustoimelle. Erityisesti kuntien huono taloudellinen tilanne ohjaa toimintaa, eikä rahaa ole laittaa mihin tahansa, hän sanoo. Toisaalta edustamani laitoksen sijainnista johtuen olen joutunut miettimään asioita eri tavalla kuin muualla, erityisesti eteläosissa maata. 16 7/2010 O ulu-Koillismaan pelastusjohtaja Keijo Rantanen on vuonna 2004 aloittaneista 22:ta pelastusjohtajasta ainut, joka tuli niin sanotusti alan ulkopuolelta. Ongelma on hänen mukaansa myös se, että pelastustoimelta puuttuu selkeä yhteinen johto, joka määrittelisi, miten tehtävät hoidetaan. Kokonaisuuksien ajattelija Keijo Rantanen sanoo pelastusjohtajien joukossa nähneensä itsensä enemmänkin kokonaisuuksien ajattelijana, kun muut pelastusjohtajat ovat panneet painoarvoa pelastustehtäviin. – Me myös kamppailemme täällä harvaan asuttujen alueiden mukanaan tuomien ongelmien kanssa. Miten voimme tulevaisuudessa turvata näiden alueiden turvallisuuspalvelut. Ehkä tässä raOulu-Koillismaan pelastusjohtaja Keijo Rantanen: ”Kuusi aluelaitosta riittäisi” Teksti ja kuva: Esa Aalto Pelastuslaitokset voivat olla turvallisuuden moniosaajia, jos heille vain suostutaan antamaan siihen kunnolliset resurssit. Ulkopuolelta pelastusalan pelastusjohtajaksi tullut on Keijo Rantasen mukaan nähty kummajaisena. Nyt Rantanen palaa takaisin peruskunnallisiin tehtäviin, joskin uusi tehtävä käsittää myös laajemman kokonaisuuden rakentamista. – Kuntakenttä on liian hajanainen ottaakseen selkeän roolin johtajana. – Vaikka emme halua olla prosenttiliike, me sitä kuitenkin olemme, pelastusjohtajan tehtävistä kuntaliitosta valmistelevan suur-Oulun hallintolakimieheksi siirtyvä Keijo Rantanen sanoo.. Suomi pitäisi hänen mukaansa nähdä myös usean erilaisen pelastuslaitoksen maana. Esimerkiksi sivutoimisten ja vpk-toiminnassa mukana olevien rooli on täällä meillä hyvin merkityksellinen. – Pelastuslaitokset ovat erilaisia Etelä-Suomessa. Keijo Rantasen mielestä pelastustoimelle ohjautuu nyt liikaa erilaisia töitä valtionhallinnon eri sektoreilta. – Eri ministeriöiltä ohjataan erilaisia tehtäviä pelastustoimelle riippumatta siitä, onko sillä siihen resursseja vai ei. Myös valtiovallan tulisi rahallisesti osallistua pelastustoimen tukemiseen. – Ratkaisu voisi syntyä pikemminkin siitä, että kuntien määrää nykyisestä oleellisesti vähennettäisiin ja valtio osoittaisi suoraan pelastustoimelle lisää rahaa. Hän alkaa hallintolakimiehenä valmistella Oulun seudun viiden kunnan yhteenliittymistä. Varatuomari Keijo Rantanen toimi Oulun kaupungin hallintolakimiehenä, kun hän ryhtyi valmistelemaan uutta alueellista pelastuslaitosta. Tämä on ollut hienoa aikaa ja mielenkiintoinen työtehtävä. – Ei ole kaduttanut
– Siinä on pelastusalallakin peiliin katsomisen paikka. Toki elämässä pitää olla muutakin kuin työnteko, ja senhän 24 tunnin työvuoro ja sen jälkeinen pitkä vapaa mahdollistavat. – Eivätkä sitä ymmärrä tavalliset kuntalaisetkaan. Pelastusala ei Rantasen mielestä tuo riittävällä ponnella omia näkemyksiään esille. Meillä ei ole nykyresursseilla mahdollisuuksia toteuttaa näitä hienoja ajatuksia, joita valtiovallan taholta meille ladellaan. Myös lainsäädännölliset esteet on purettava tämän yhteistyön tieltä. Kun kuntatalous on huonossa kunnossa, pitäisi valtion kantaa enemmän vastuuta. Milloin näin tapahtuu on eri asia. Toki resurssitkin ovat rajoitteena, mutta myös asenteet. – Yhtenäistä päätöstä ei työajasta tule koskaan, sillä siitä päättävät tulevat samasta ryhmästä, eikä siihen haluta puuttua. Rantanen on varma, että myös esimerkiksi Helsingissä toimisi Oulun työaikamalli. Automaattisia järjestelmiäkin hän kannattaa, mutta ei yksiselitteisesti. – Sitä olisi erityisesti näillä seuduilla entisestään tehostettava; lähtien työaikojen ja muiden resurssien paremmasta yhteensovittamisesta. Nämä asiat pitäisi myös todeta palvelutasopäätöksissä. On kuitenkin tähdennettävä myös ihmisten omatoimisuutta ja erityisesti sellaisilla alueilla, joilla ei voida odottaa esimerkiksi palokunnan saapuvan nopeasti paikalle – Kylien omien vpk:oiden tarvettakin pitää korostaa, mutta niiden pitää todellakin olla vapaaehtoisia kylien sammutusryhmiä. Operatiivinen tehtävä hoidetaan, mutta muu asia jää retuperälle. Kuka vastaa kustannuksista, kun kunnille heitetään vain uusia velvoitteita. Meillä ei ole kohta resursseja jokaiseen lähtöön; emme voi enää lähteä jokaisen näreikköpalon perään. – Viisi tai kuusi laitosta olisi sopiva määrä. Enemmän ehkä ne. Moniviranomaiskoulutuksella hänen mielestään saadaan alan yleistä koulutustasoa entisestään nostettua ja siten myös avattua mahdollisuus ylempään korkeakoulututkintoon. – Ei voi olla niin, että ihmisen asuinpaikasta riippuu se, millaista palvelua hän voi saada. Viisi-kuusi laitosta riittää Aluelaitosten määrän Keijo Rantanen karsisi samaan tapaan, kun nyt tehdään hätäkeskuslaitosten kanssa. Siihen vielä resursseja ja ruutia mukaan. – Ennaltaehkäisevään työhön pitää mennä mukaan, mutta jo koulutuksessa pitää tähän antaa paremmat eväät. – En usko, että vuorokautinen työaikamalli on kustannustehokkain. Hän kannattaa myös yhteistyön lisäämistä esimerkiksi sosiaalitoimen kanssa. – Ellei jotakin tehdä, kokonaisuus kaatuu omaan mahdottomuuteensa. Toki me sitä haluamme olla, mutta jälleen puhumme resursseista. Siitä pitäisi päästä pois, että ollaan tekevinämme töitä ja kunta maksavinaan palkkaa. VPK-toimintaan menee jo nyt meilläkin paljon rahaa ja aina kun olemme kunnilta kysymässä lisää rahaa, kysytään, mihin ihmeeseen sitä tarvitaan. Siinä toteutuu omistajan tahto, mitä se pelastuslaitokseltaan haluaa, Keijo Rantanen sanoo. – Henkilöstömenot vievät valtaosan pelastustoimen varoista. Tarvitaan siis rahaa eli hynää. 7/2010 17. – Moni pelastusjohtaja on sanonut, että teemme täällä oikein asioita, mutta heillä ei ole omassa laitoksessaan ruutia lähteä viemään asiaa samalla tavalla eteenpäin. Palokuolemakysymykseen Keijo Rantanen esittää vastakysymyksen; onko sillä merkitystä kuinka monta ihmistä tulipalossa kuolee, ellei siihen johtaneisiin syihin puututa. Yhteistyötä viranomaiskenttään Keijo Rantanen korostaa myös viranomaisyhteistyön merkitystä. On helppoa lausua kauniita ajatuksia ajattelematta, miten ne toteutetaan käytännössä. Onko palokuolleiden määrällä merkitystä. – Olemme valmiita kaikkea tekemään, vaikka resursseja ei oikein olekaan. Vaikka Keijo Rantanen ei haluakaan nähdä pelastustointa vain operatiivisena toimijana, hänen mielestään jo alan lainsäädäntö pitäisi rakentaa siten, että pelastustoiminnassa keskityttäisiin vain ihmisten, ei omaisuuden pelastamiseen. – Ei niitä ”norsunluutorneista” kannata lähteä vaatimaan. Pääsykokeissa ei oteta tätä puolta riittävästi huomioon. – Vaikka emme halua olla prosenttiliike, me sitä kuitenkin olemme. Nyt ei koulutuksessa riittävässä määrin niin tehdä. Hänen mielestään odottamiseen perustuva pelastustoiminta heikentää työntekijöiden motivaatiota. Laskutavat ovat erilaisia. Vuorokautinen työaika ei ole kustannustehokkain Tästä tullaan työaikaan, joka Oulu-Koillismaalla muutettiin muutama vuosi sitten sellaiseksi, että päiväsaikaan tehdään 9 tunnin työvuoro ja toinen vuoro on 15 tunnin pituinen. – Motivaatio laskee nopeasti kasarmoiduissa olosuhteissa. Ei tehdä muuta kuin odotellaan hälytyksiä, vaikka muutakin tehtävää olisi. Kukaan ei tee esitystä asiassa, koska kuntien itsehallinto on niin pyhä asia. Turvallisuuden tavaratalo-ajattelua Keijo Rantanen ei oikein tajua ja samaa on myös viestinyt oma väki. Keijo Rantanen kannattaa sitä, että palomiesten pitää tehdä kaikenlaisia töitä, kunhan resurssit sen vain sallivat. – Silloin toki ajatus voisi toimia, jos esimerkiksi voitaisiin kauppakeskuksiin avata turvallisuusshoppeja. 7/2010 17 Sähkökeskusmoduuli Rasvapalomoduuli Langaton kaukosäädin Alkusammutuskärry Sisältää kaiken tarvittavan alkusammutuskoulutukseen! Kärry on erittäin tasapainoinen ja helppo vetää Saatavana 6 erilaista helposti vaihdettavaa moduulia: sähkökeskus-, rasvapalo-, paperipalo-, spraypullo-, PC-moduulija roskakorimoduuli Kaikki koulutukseen tarvittava varustus! ja pitäisi vetää esimerkiksi EU:n maataloustukirajan mukaisesti; Pori-Savonlinna-akseli jakaisi maan ja pelastuslaitokset ja niiden tarvitsema apu pitäisi nähdä tämän perusteella
Nuorten kanssa toimiminen vaatii vetäjältään pitkämielisyyttä ja toiminnan järjestämistä siten, että kaikki huomioidaan ja kaikille on mielekästä tekemistä. Anjalan VPK osallistuu palokuntakilpailuihin aktiivisesti ja on menestynyt niissä erinomaisesti. Anjalan VPK:n vastuuhenkilöt ovat olleet esimerkillisellä tavalla huolehtimassa koko vapaaehtoispalokuntaliikkeestä ja sopimuspalokuntajärjestelmästä alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. – Tytöt eivät ollenkaan jää toiseksi tässä hommassa, vetäjä-Janit tuumivat. Sen toiminta on monipuolista: palokunnalla on hyvin koulutettu, organisoitu ja johdettu hälytysosasto sekä myös aktiivisesti toimivat harrastusja nuoriso-osastot. – Parhaassa tapauksessa tästä noustaan 16. Muun muassa tänä vuonna se voitti palokuntien Suomen mestaruuden Jehumalja-kilpailuissa. VPK:n riveistä moni saa myös ammatillisen kipinän. ”Anjalan VPK:n toimintavalmius ja osaaminen ovat valtakunnallisessa vertailussa erinomaisella tasolla. – Siinä tuntee itsekin onnistuvansa. Anjalassa VPK on koko kylän yhteinen juttu Vuoden vapaaehtoispalokunnan toimintaa leimaa ammatillisuus ja kilpailuhenki Teksti ja kuvat: Esa Aalto Vetäjältä vaaditaan pitkämielisyyttä. ikävuoden jälkeen hälytysosaston koulutusryhmään ja sitäkin varten pyritään antamaan mahdollisimman hyvä peruskoulutus palokuntatoimintaan, Jani Danielsbacka sanoo. Jani Leosen on saanut innostumaan nuoriso-osaston vetämisestä myös se, että mukana on kolme omaa lasta. Toimintaan tullaan mukaan nuorella iällä ja valtaosa myös pysyy siinä tavalla toisella. Jani Leonen ja Jani Danielsbacka sanoo, että palkitsevinta on nähdä nuorten kehittyvän hyviksi palokuntalaisiksi. S uomen Sopimuspalokuntien Liitto valitsi tänä vuonna Anjalan VPK:n vuoden vapaaehtoispalokunnaksi. 18 7/2010 Tänä vuonna 116 vuotta toiminut Anjalan VPK on koko kylän yhteinen asia. Ilman heitä toiminta ei onnistu. Anjalan VPK:ssa myös tytöt ovat innostuneita perinteisesti poikien kansoittamasta harrastuksesta. Parhaillaankin sen rivistä tulleista kolme opiskelee PelastusopisNuorisotoiminnassa vetäjän osa on keskeinen. Palokunnan jäsenistöstä on tullut useita pelastusalan ammattiin kouluttautuneita.” Anjalan VPK:ta onkin kutsuttu myös pelastusalan akatemiaksi. Perusteluissa kiteytyy kaikki se, mikä on olennaista Anjalan VPK:n toiminnassa. Anjalan VPK:lla on lisäksi erinomaiset suhteet ympäröivään yhteisöön
Siitä huolimatta Anjalassa ei VPK-toimintaa tehdä otsa rypyssä. 7/2010 19 tossa, kaksi pelastajaksi ja yksi AMK-insinööriksi. Palokunnan päällikkö Markku Leinonen ja puheenjohtaja Jari Kallio selittävät tätä sillä, että VPK:ssa toiminta on haluttu harrastuksesta huolimatta pitää mahdollisimman korkeatasoisena. Janne oli vuoden vanhempi eli yhdeksän. Jos haluaa olla mukana palokunnassa, mutta hälytystoimintaan ei jaksa sitoutua, voi jatkaa hyvää harrastusta harrastusosastossa. Sitoutumista tarvitaan Hälytysosastossa mukanaolo edellyttää sitoutumista paitsi tarvittavaan koulutukseen ja harjoitteluun, myös osallistumaan hälytystehtäviin. – Me otamme toimintaan mukaan jo 7-vuotiaat. Osastoon kuuluu tällä hetkellä kahdeksan naista. – Tulin kahdeksanvuotiaana mukaan, kertoo Janna-Mari. – Kaikki meidän tekemisemme tähtää palokuntatehtävien hyvään hoitamiseen ja ammatilliseen otteeseen. Jos tehtävien määrä lisääntyisi runsaasti, voisi tulla ongelmia. Tytöt aktiivisesti mukana Myös nuoriso-osastossa tytöt ovat aktiivisesti mukana. Teatterisavu antoi aitouden tuntua ja selässä oli myös paineilmalaitteen tapaiset työvälineet. – Niitä meillä on vuosittain keskimäärin noin sata. Nuoriso-osaston harjoitukset järjestetään tiistaisin ja torstaisin siten, että nuorimmat eli yli 7-vuotiaat harjoittelevat tiistaisin, samoin kuin vanhimmat eli yli 12-vuotiaat. – VPK on myös mukana kylän monissa tapahtumissa ja olemme silläkin tavalla tukemassa erilaista toimintaa alueella. Nuorisolla on mahdollisuus 16 vuotta täytettyään hakeutua hälytysosaston koulutusryhmään ja sinne siirtyy vuosittain keskimäärin pari henkilöä. Siellä liikutaan ja virkistäydytään ja toteutetaan myös erilaista varainhankintaa. EsimerJani Danielsbacka (vas.) ja Jani Leonen vetävät palokuntanuorten harjoituksia. KTS:n pohjalta laaditaan vuosisuunnitelma. – Hälytysosastolaisten keski-ikä on nyt hyvä ja siellä fyysisesti vaatimukset hyvin täyttävä porukka. Harjoitusillassa oli mukana 12 nuorta, joista kahdeksan oli tyttöjä. – Tämä määrä on riittävä. Tyttöjen runsaan mukanaolon saattoi havaita myös syyskuisena tiistai-iltana. – Siihen kuuluvat kaikki, niin naiset kuin veteraanitkin. – Kiinnostuin palokuntatoiminnasta, kun paloautot ovat olleet mielestäni aina hienoja, Janne kertoo. Se pitää toiminnan virkeänä, mutta hälytysosaston väki ei rasitu. Kymenlaakson pelastuslaitoksen kanssa ”Saa kerrankin olla kuin oikea palomies” Janna-Mari Tiukkanen, 14 ja Janne Nieminen, 15 ovat olleet koko pienen ikänsä mukana vpk-toiminnassa. Viime vuonna keskimääräinen lähtövalmiusaika oli runsaat 3 minuuttia. Janna-Mari puolestaan uskoo, että alaa voi myös harrastaa isona. Viime vuonna yhteensä 81, joista 54 oli pelastustehtäviä ja 27 ensivastetehtäviä, Markku Leinonen kertoo. – Mahdollisesti saatan aikanaan pyrkiä opiskelemaan alaa. Kylässä toimii myös urheiluseura, jonka tilat sijaitsevat tien toisella puolella. ”Palokunnan jäsenistöstä on tullut useita pelastusalan ammattiin kouluttautuneita.”. Anjalan VPK:ssa naiset ovat aktiivisia myös hälytystoiminnassa. Meille molemmille riittää kuitenkin harrastajia, Markku Leinonen sanoo. – Tähän mennessä tänä vuonna hälytystehtäviä on ollut jo hieman enemmän kuin koko viime vuonna, nimittäin 87. Anjalan VPK:lla on oma 18 hengen vahvuinen ensivasteryhmä. Janna-Maria kiehtoo harrastus, kun kerrankin saa olla kuin oikea palomies. Niin nytkin, kun harjoitusillassa pelastettiin kuviteltua uhria savun täyttämästä paloasemarakennuksesta. Viime vuonna nuoriso-osastoon kuului 48 tyttöä ja 67 poikaa. tehdyn sopimuksen mukaisesti Anjalan VPK täyttää tehtävänsä ja toimintavalmius palokunnalla on hyvä. Palokunta harjoittelee kolme tuntia viikoittain ja ylläpitokoulutuksen keskipitkän tähtäimen suunnitelma (KTS) tehdään viideksi vuodeksi. Vuosittain Anjalan VPK:lla on 70 harjoituskertaa, jossa mukana ovat viikonloppuisin järjestetyt harjoitukset, joita on noin parikymmentä kertaa vuodessa. – Ryhmäjaolla saadaan harjoitukset toteutettua mielekkäiksi kullekin ikäryhmälle. Nuorisotyö on tärkeä kivijalka palokuntatyölle ja siitä halutaan ainakin Anjalan VPK:ssa pitää huolta. Siinä huomioidaan erilaiset palokuntatyön muodot, jotta niitä harjoitellaan riittävästi. Yli 9-vuotiaat harjoittelevat torstaisin. Tällä hetkellä hälytysosastoon kuuluu 47 palokuntalaista. Matkaan lähti silloin keskimäärin viisi hälytysosastolaista. Palokuntatoiminta toteutetaan myös koulun tapaan lukuvuosittain, jolloin mukana on helpompi olla. Harjoitusrupeama toteutetaan vuosittain kolmessa neljän kuukauden jaksossa, Markku Leinonen kertoo. Kesät pidetään lomaa myös palokuntatoiminnasta, poislukien leirit ja kilpailut, Leinonen ja Kallio kertovat. Pelastusalan akatemia saattaa Jannessa saada jatkoa, sillä 15-vuotias nuorukainen haaveilee palomiehen ammatista
– Siitä puuttuu sellainen ammatillinen ote, jota me haluamme ja arvostamme, hän jatkaa. – Kilpailutoiminta tukee myös ajatustamme satsata palokuntatoimintaan ammatillisesti, Leinonen toteaa. – Onneksi meillä on riittänyt hyviä ja aktiivisia vetäjiä, vaikka joskus on ollut hankaluuksia. Siksi pidämme aktiivisesti yllä kilpailutoimintaa ja toiminnan mielekkäänä pitämisessä auttaa myös ryhmien jako ikäkausien mukaan. Siksi Anjalan VPK:ta ei innosta kansainvälinen kilpailutoiminta CTIF:n piirissä. Anjalan VPK:ssa toimii tilannekilpailuryhmä, jossa taistellaan paikoista edustusjoukkueeseen. Haluamme antaa myös hyvä turvallisuuden peruspaketin nuorelle, toteutamme omalta osaltamme turvallisuuden kansalaiskasvatusta. – Emme halua tällä olla pelkästään turvaamassa oman toimintamme jatkuvuutta. 20 7/2010 kiksi MLL:n leikkitoiminnassa muutamana viime vuonna olemme hoitaneet käytännön järjestelyt ja palkanneet myös ohjaajat leikkikenttätoimintaan. Anjalan VPK on panostanut jo vuosikausia palokuntakilpailuihin. – Nuorille pitää olla ohjattua ja järjestettyä tekemistä ja haluamme niitä ja elämyksiä heille antaa. Palokuntanuoret saavat kaluston käyttöönsä harjoitusiltaa varten. Nuorisotoimintaa ei Leinosen mukaan nähdä myöskään itsekkäistä lähtökohdista. Puheenjohtaja Jari Kallio (vas.) ja päällikkö Markku Leinonen sanovat VPK-toiminnan olevan Anjalassa koko kylän yhteisen asian.. Letkunveto hoituu ripeästi tytöiltä ja pojilta. Elämyksiä ja kilpailemista Markku Leinonen korostaa, että nuorten rekrytoinnin pitää aina olla suunnitelmallista toimintaa. Ja menestystä on tullut. – On aina parempi, että nuori on täällä mukana kuin kadulla pahanteossa, Jari Kallio tiivistää. Jos nuorille tarjoaa harrastusmahdollisuuden, mutta sitä ei voida vetäjäpula takia toteuttaakaan, ei nuoria tarvitse tällä tavalla pettää kuin kerran ja peli on menetetty, Leinonen tähdentää. Tänä vuonna Anjalan VPK voitti jo kuudennen kerran palokuntien Suomen mestaruuden. – Kilpaileminen ja siihen valmistautuminen lisää myös yhteenkuuluvuutta, Markku Leinonen sanoo
Siitä meidät pitää kuitenkin erottaa, sillä teemme työtämme, emme ole katselijoita. Hän kannustaa pelastusviranomaisia tekemään myös entistä hanakammin jatkotiedotteita pelastustehtävistä. Hänen mukaansa ihmiset näkivät aikaisemmin paloalan talojen sammuttajina ja loukkaantuneiden kuljettajina, kun tehtäväkuva on vuosien saatossa kovasti muuttunut. Meidän erikoistuneet toimittajat ovat käytettävissä hyvissä aiheissa. He sanoivat olevansa kyllästyneitä militaristisiin tehtävänimikkeisiin. Nyt se kangertelee. – Tulin vuonna 1965 alalle ja silloin nuoret toimittajat pantiin tekemään soittokierroksia poliisija palolaitoksiin. Sankareita sopivasti esille, sillä ihminen kiinnostaa aina ihmistä. Markkulan mielestä pelastuslaitokset voisivat tehostaa tiedottamistaan. Uutispäällikkö Hannes Markkula on seurannut paloalaa 45 vuotta: ”Palomiesten imago hyödyksi” Teksti: Esa Aalto Kuva: Ari-Veikko Peltonen/IS Pelastuskomentaja Kari Lehtokangas ja kehittämispäällikkö Taisto Hakala luovuttivat uutispäällikkö Hannes Markkulalle SPPL:n myöntämän ansioristin.. – Esimerkiksi 112-tiedotetoiminta on liian suppea. Hyvä ja kannatettava aate, pitkänlinjan journalisti Hannes Markkula sanoo. Esimerkiksi täällä Helsingissä. Palomiehet pärjäävät poliiseja paremmin heidän tekemissään kyselyissäkin. Omaa asiaakin voi hänen mielestään hyvin ajaa, kun näkee tilaisuuden. He ovat rohkeita ja kovakuntoisia kavereita. Näistä ansioistaan hänelle myönnettiin Suomen Palopäällystöliiton ansioristi. Tässä voisi viranomainen tehdä myös esikarsintaa, sillä jokaisesta automaattihälytyksestä me emme tarvitse tietoa. – Ja myös lisääntynyt. Kiinnostuin alasta ja työnantaja palkkasi minut rikostoimittajaksi. 112-tiedote ei kerro meille riittävästi, mitä on tapahtunut ja onko kysymyksessä seurattava uutinen. – Esimerkiksi ennaltaehkäisytyössä. Palovaroitinja muissa valistustehtävissä ammattitaitoisen palomiehen sana aina painaa. I lta-Sanomien uutispäällikkö Hannes Markkula on 45 vuoden ajan kirjoittanut iltapäivälehteen juttuja myös paloalasta. Jatkotiedote käyttöön – Vaikka poliisitehtäviä on paljon enemmän, poliisit ovat kuitenkin paljon aktiivisempia tiedottamaan omista tehtävistään kuin pelastusviranomaiset. – Mutta aiheita meille kannattaa aina tarjota, vaikka nyt esimerkiksi erittäin hienosta vpk-toiminnasta. – On oltu ymmärtäväisiä ja opastettu tilannepaikalla. On arvokasta, että talkoohengessä tehdään sellaista turvallisuustyötä. Hannes Markkula kuvailee itseään tulipalotoimittajaksi. Sen sijaan pelastuslaitosten pitäisi aktiivisemmin lähettää valistukseen liittyviä tiedotteita. Tällaiset ammattilaiset ovat oikeita henkilöitä myös opastamaan ja näyttämään, miten tavallinen kansalainen voi toimia elvytystilanteessa. – Ottakaa reilusti henkilökohtaisesti yhteyttä. Hän peräänkuuluttaa aktiivisempaa tiedottamista myös alan järjestöiltä. Tein jutun aiheesta enkä väitä, että se olisi johtanut siihen, että tehtävänimikkeistöstä pikkuhiljaa jäivät sotilaat ja kersantit pois, hän naurahtaa. – Me teemme vain omaa työtämme ja noudatamme hienotunteisuutta ikävissä tilanteissa. Hannes Markkula toivoo, että pelastusalalla parannettaisiin tiedotustoimintaa. Viranomaiset pelkäävät usein turhaan, että ihmisten intimiteettisuoja vaarantuu onnettomuustai muissa kriisitilanteissa. 7/2010 21 Pitkän linjan journalisti kannustaa pelastusalaa käyttämään paremmin hyödyksi alan hyvää imagoa. Helsingissä oli aikaisemmin toimituksissa ääniyhteys hälytyskeskukseen, josta tiedotusvälineet saivat heti tiedon mitä on tapahtunut. – Palomiehillä on ihmisten keskuudessa positiivinen imago. – Jokelan esimerkki oli siinä mielessä huono, että yksittäiset nuoret toimittajat, joiden esimiehet olivat valmistelleet heidät huonosti juttumatkaa varten, aiheuttivat turhia ylilyöntejä. Myös ensihoito on kehittynyt paloalan toimesta suurin harppauksin, ja se on mielestäni loistavaa toimintaa. – Olin tekemässä joskus 1970-luvun alussa juttua eräästä tulipalosta, kun palomiehet halusivat tulla juttelemaan kanssani ja kysyivät tekisinkö jutun siitä, että he eivät haluaisi enää olla palosotilaita. Nyt pelastajat ovat monitaitoisia, jotka osallistuvat erilaisten pelastustehtävien lisäksi ennaltaehkäisytehtäviin. Sankarit esille Markkula ei ihmettele, että palomiehet ovat kärjessä kaikenlaisissa ammattikyselyissä. – Ala on tullut vaativammaksi, hän sanoo. – Valistusasiaa en näihin yhdistäisi, sillä sellainen tieto hukkuu sinne helposti. Seurasin niin poliisi-, palokuin oikeusasioitakin. Markkula toivoo myös, että viranomaisten ja toimittajien välillä pysyy luottamus. Sähköpostit hukkuvat helposti muuhun massaan. Aina kannattaa tiedottaa Hannes Markkulalle on toimittajauraltaan myös myönteisiä esimerkkejä siitä, että pelastusviranomaiset ovat tiedotusmyönteisiä. Tänään Markkula vetää uutispäällikkönä kolmen toimittajan ryhmää, jotka ovat erikoistuneet näihin aloihin. Näin saataisiin valistustyölle myös kasvot. – Arvostan kovasti tätä tunnustusta, kokenut lehtimies sanoo. – Palomiehet ovat joutuneet erikoistumaan, esimerkiksi täällä Helsingissä maanalaisten tilojen lisääntyminen on tuonut uusia haasteita mukanaan. Hänen mielestään alan pitäisi reilummin käyttää hyvää imagoa hyödyksi. – Toisaalta on myös esimerkkejä, joissa toimittajat on rajattu samaan tilaan muun yleisön kanssa
– Olen laskeskellut, että nykyisillä kannatusluvuilla voisimme saada 1–2 edustajaa läpi ja vahva usko on, että minä olen tässä joukossa, Jalonen tuumii. – Haluamme asiantuntijoina viedä viestiä myös siitä, mitä oikeasti tarkoittaa se, kun pelastusalalla toimintavalmiutta ja resursseja ajetaan jatkuvasti alas, Järvelä sanoo. Molemmat tähdentävät myös sitä, että yhteiskunnan hyvinvoinnista on pidettävä huolta. Jalonen oli huomannut myös Porin paloasemalla työskentelevän palomestari Tero Järvelän, 41 sanavalmiiksi ja ajattelevaksi mieheksi ja ryhtyi puhumaan häntä myös Perussuomalaisten riveihin. Omaa alaa ei unohdeta Politiikassa vaikutetaan laajasti yhteiskunnallisiin asioihin, mutta paloalan miehet eivät unohda myöskään omaa alaansa. Voi nähdä myös, että päätöksiä tehdään puutteellisten tietojen perusteella. – Siksi puolue suhtautuu kriittisesti paitsi kaksikielisyyteen myös maahanmuuttoon, he sanovat. Ari Jalonen tuli valituksi kunnallisvaaleissa Porin kaupunginvaltuutetuksi ja nyt tavoitteena on kansanedustajan paikka. – Esimerkiksi pakkoruotsi on aivan järjetön asia. Miksi pakkoa pitää noudattaa vähemmistön vuoksi. Perussuomalaisissa häntä on miellyttänyt se, että puolue on työväenpuolue ilman sosialismia. On kylmää määritellä ihmisiä vain euroilla. – Työperäinen maahanmuutto on hyvä asia, kunhan sillä ei estetä suomalaisia työllistymistä. – Politiikka liittyy kuitenkin jokaiseen asiaan ja jos haluaa vaikuttaa pitää mennä siihen mukaan. Kun punnitsin vaihtoehtoja, Perussuomalaiset tuntuivat itselleni oikeimmalta vaihtoehdolta, hän sanoo. 22 7/2010 Ensi kevään eduskuntavaalien tulosta jännittävät Satakunnassa kolme palotaustaista kaveria. – Se on vastavoima vanhoille puolueille, prosessityöntekijänä teurasjätteitä käsittelevässä Honkajoki Oy:ssä työskentelevä Alan miehet pyrkivät eduskuntaan Satakunnasta Teksti: Esa Aalto Kuvat: Kimmo Kaisto, Pauli Salo Tero Järvelä (vas.) ja Ari Jalonen pyrkivät Satakunnasta eduskuntaan.. Pari vuotta sitten ennen kunnallisvaaleja Poriin perustettiin Perussuomalaisten paikallisosasto ja yhteiskunnallisiin asioihin vaikuttamaan halunnut Jalonen hakeutui mukaan toimintaan. – Perussuomalaisten ehdokkaana olin jo vuoden 2004 vaaleissa, nyt myös kunnanhallitukseen ja maakuntavaltuuston kuuluva Laitila kertoo. Niin Jalonen kuin Järveläkin korostavat, että ihmistä pitää aina kunnioittaa. – Olen ollut YK-joukoissa ja isäni oli aikoinaan sotalapsena Ruotsissa. Maahanmuutosta molemmat sanovat, että humanitäärisin perustein pitää pakolaisia ottaa, mutta sen jälkeen tulee stoppi. Tiedän mitä hätä on ja silloin pitää ihmistä auttaa, Ari Jalonen huomauttaa. – Siellä tehdään sellaista ihmisläheistä politiikkaa, jonka moni voi ymmärtää. Tämän alan osaajia on kuitenkin vähän mukana yhteiskunnallisessa toiminnassa. – Kaikkea arvotetaan sen mukaan, mitä mikäkin maksaa. Ja aivan hyvin voisimme kuvitella palomieheksi, työpariksi, maahanmuuttajataustaisen kaverin, he sanovat. Järvelä innostui asiasta ja lähti kunnallisvaaleihin mukaan kotikunnassaan Ulvilassa. Se maksaa koko yhteiskunnalle miljardeja, Tero Järvelä toteaa. VPK olisi hyvä kotouttaja Honkajoen VPK:n sammutusmies Tommi Laitila, 30 on nuoresta iästä asti ollut kiinnostunut politiikasta ja kymmenen vuotta sitten hän yritti kunnanvaltuustoon sitoutumattomana kokoomuksen listoilta. Niin pelastusalalla kuin muutoin työelämässä pelataan heidän mielestään liiaksi vain rahalla. – Suomalaisilla pitää olla työtä, jotta he pärjäävät arkisessa elämässä. – Jo nyt kunnallisessa päätöksenteossa meiltä tullaan kysymään tietoja pelastusalan toiminnasta, mitä esimerkiksi merkitsevät palokuntien vahvuudet. – Mutta ei ole kenenkään etu, että ihmisten sallitaan tulla tänne työttömiksi ja kerjäläisiksi. Järvelä myös korostaa sitä, että paloalan väki näkee työssään yhteiskunnan koko kirjon. Suomalaisten asioiden ajaja Suomalaisuutta ja kansan enemmistön asiaa ei heidän mielestään tunnu ajavan oikein kukaan. – Häntä pitää myös aina kohdella hyvin. He kaikki pyrkivät eduskuntaan Perussuomalaisten listalta. – Mitä tämä merkitsee kansalaisten turvallisuuden kannalta, Jalonen jatkaa. He myös painottavat, että maahanmuuttajia ei saa suosia taloudellisesti eikä heillä saa olla sellaisia etuisuuksia, jotka kansalaiset kokevat epäoikeudenmukaisiksi. Siellä hän peittosi äänimäärissä nykyisen sisäministerinkin. – Me näemme myös varjopuolen ja päätöksenteon yhteydessä meillä on tietoa kertoa siitä. P aloesimies Ari Jalonen, 35 suhtautui aikaisemmin monen muun lailla politiikkaan välinpitämättömästi, toimintana joka vain hankaloittaa asioita
Ilmianna itsesi, me teemme sinusta jutun. Onnettomuusvahingoista taskutilastoon on otettu taulukoita omaisuusvahingoista ja henkilövahingoista. Muutoksella pyrittiin tarkentamaan pienten rakennuksessa tai rakennuksen läheisyydessä tapahtuneiden palojen kirjausta. Lisäksi on taulukot tulipalotyypeittäin ainakin aiheuttajasta, syttymissyystä ja tahallisuudesta. Otsikon Toimintaympäristö ja resurssit alle on koottu taulukoita pelastustoimialueiden olosuhteista, pelastustoimen kalustosta ja taloudesta. Tilastosta voi myös helposti seurata pelastuslaitosten henkilöstökulujen vuosittaista, maltillista kasvua. Onnettomuuksien ehkäisystä taskutilastossa on taulukot valistuksesta, neuvonnasta ja koulutuksesta sekä palotarkastuksista. Johannes Ketola Taskutilasto nyt myös englanniksi. Myös syttymissyyn tilastointi muuttui vuoden 2009 alussa. Palojen kokonaismäärä ei ole vuonna 2009 merkittävästi lisääntynyt, mutta rakennuksessa tapahtuneiden muiden kuin rakennuspalojen kirjaus on selkeytynyt. Se jos mikä olisi myös hyvää kotouttamista, Tommi Laitila sanoo. – Saadaan kerättyä paremmin alan äänet ja itse uskon saavani erityisesti alueen vapaaehtoisväen kannatuksen, hän tuumii. Taskutilasto painettiin tänä vuonna myös englanninkielisenä. Vuoden 2009 alusta PRONTOn onnettomuustyypiksi lisättiin rakennuspalovaara. Meilaa: toimitus@pelastustieto.fi Tommi Laitila on Honkajoen VPK:n sammutusmies ja mukana paikallispolitiikassa. Muista onnettomuustyypeistä on kustakin laitettu taulukot onnettomuustyypille kiinnostavimmista näkökulmista. Kuitenkin täysin uusien syttymissyyn vaihtoehtojen, kuten ruoanvalmistuksen tai tahallaan sytytettyjen palojen, määrien muutoksia voidaan vertailla vasta muutaman vuoden kuluttua. – Maahanmuutto tulee pitää hallittuna. Tarkoituksena on saada tärkeimmät ja hyödyllisimmät tilastot helposti luettavaan muotoon. Suoritettujen palotarkastusten osuus suunnitelluista palotarkastuksista on tilaston perusteella lievässä laskussa, erityisesti asuinrakennusten osalta. Taskutilaston kokoamisen edellytyksenä on ollut hyvä tietokanta PRONTOssa. Nyt hän pyrkii eduskuntaan. Paloalalla toimiva, oletko lähdössä ehdokkaaksi seuraavissa eduskuntavaaleissa. Se on kaikkien vapaasti ladattavissa pelastusopiston sivuilta www.pelastusopisto.fi -> tutkimus -> tilastot. Ei ihmistä saa lokeroida sen mukaan, mistä hän tulee. Yhtä lailla voi olla kantasuomalaisia, joita en voi sietää, Laitila tuumii. PRONTO muuntaa vanhat syttymissyyt uusiksi syttymissyiksi, joten taulukoihin on saatu myös aikaisempien vuosien vertailukelpoiset tiedot. Niistä selviää esimerkiksi se, että pelastuslaitoksilla on 284 johtoautoa, mutta vain 9 johtokeskusautoa ja 664 venettä tai alusta, mutta vain 7 ilmatyynyalusta tai hydrokopteria. – Maaseutua ei saa autioittaa ja kaupungissa pitää voida elää turvallisesti. Aina ajankohtaisen vakinaisen pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön ikäjakauman kehitys kiinnostaa ja siitäkin on laadittu oma taulukko. Tänne tulevan on opeteltava suomen kieli ja elettävä maan lakien mukaisesti. 7/2010 23 Oy SCAN-AUTO Ab Erityismyynti Petri Surakka Puh 010 555 5273 www.scania.fi Tommi Laitila sanoo. Julkaisun nimi on Pelastustoimen taskutilasto 2005–2009. Hänen mielestä päätöksenteossa on pidettävä huolta siitä, että suomalainen elämäntapa ja – muoto säilyvät asuu ihminen missä tahansa, niin maalla kuin kaupungissa. Palokuolemia käsitteleviä taulukoita on lisätty aikaisemmista vuosista ja niissä on pyritty käyttämään Tilastokeskuksen virallisia palokuolemalukuja. Taulukoista selviää myös, että paloilmoittimen tai palovaroittimien tarkistustai varmistustehtävien määrän lasku on jatkunut, mutta kehitys ei ole enää niin nopeaa kuin vuonna 2008. On hyvä, että meillä voidaan avoimesti puhua näistä asioista leimaamatta puhujaa enää heti rasistiksi. Pelastusopiston tutkimusosasto kokoaa vuosittain PRONTO -rekisteristä kiinnostavimmat tilastot yksiin kansiin. Tunnen maahanmuuttotaustaisia ihmisiä ja he ovat aivan mukavaa väkeä. Ne kirjautuvat nykyisin rakennuspalovaaroiksi ja tämä on selkeästi syy rakennuspalojen kokonaismäärän kasvuun. Esimerkiksi vaarallisten aineiden onnettomuuksien kuljetusluokissa palavat nesteet ovat selkeä ykkönen ja automaattisen paloilmoituksen tunnetuista syistä ruoan valmistus on noussut suurimmaksi syyksi. Tommi Laitila pitää rikkautena sitä, että samasta vaalipiiristä eduskuntaan yrittää kolme palotaustaista henkilöä. Selkeästi laajin osa taskutilastoa käsittelee hälytystehtäviä, joista on katsottu kiinnostavimmiksi taulukot määristä onnettomuustyypeittäin, pelastustoimen alueittain, ajankohdittain ja riskialueittain. – Tiedän, ettei ole helppoa tulla ja asettua asumaan uuteen maahan ja sopeutua sen kulttuuriin. Toivottaisin erittäin tervetulleeksi maahanmuuttajan myös palokuntaan. Taskutilastossa taulukot on jaettu viiteen eri kokonaisuuteen. Taskutilastoon koottujen taulukoiden perusteella arvioiden uudistus on onnistunut. PRONTOn luotettavuus ja tiedon täsmällisyys on parantunut viime vuosina, josta kuuluu kiitos kaikille tunnollisille täyttäjille
Herkästi syttyvää massaa valui maahan noin kuutio. Valelimme ulos purkautunutta lastia vedellä näiden estämiseksi, Virtanen kertoo. Lasti oli kuormattu vetoauton ja perävaunun keskisäiliöihin. Onnettomuuteen hälytettiin Huittisten paloaseman kaksi yksikköä, Huittisten VPK sekä kemikaalitorjuntaan erikoistunut Kemikaalikontio-ryhmä, joka muodostuu Porin Rauman ja Harjavallan asemilta kootusta henkilöstöstä. Ajoneuvoyhdistelmän osat makasivat ojassa kyljellään. Samalla kohdalla olutrekka ja tukkirekka ovat päätyneet ojaan parin vuoden sisällä. Rekka nurin Huittisissa Sulaa rikkiä valui valtatielle Teksti: Suvi Vainio Kuva: Tapio Pessi/Satakunnan Kansa. Ajoneuvoyhdistelmän kuormana oli 37 tonnia sulaa rikkiä. Rikkirekan ojaanajo oli jo kolmas raskaan ajoneuvon onnettomuus samalla paikalla, noin kymmenen kilometriä Huittisista Helsinkiin päin. 24 7/2010 Sulaa rikkiä kuljettaneen säiliörekan kaatuminen aiheutti uhkaavan tilanteen valtatie 2:lla Huittisissa. Rekan nostamiseen tarvittiin kaksi suurta nosturia ja raskas hinausauto, jotka saatiin Huittisista. S atakunnan pelastuslaitos sai hälytyksen kaatuneen säiliörekan aiheuttamaan tilanteeseen 17. Kun rekka oli saatu nostettua, tien ja pientareen puhdistus oli jäljellä. Noin kello 17 liikenne valtatie 2:lla päästettiin taas kulkemaan. Päätysäiliöt olivat tyhjiä, mutta puhdistamattomia. – Vetoautosta rikkiä vuoti miesluukun murtuneesta korvausilmaventtiilistä. Pelastustöiden ajan liikenne ohjattiin kiertotietä. Ulkoilmaan joutuessaan aine alkoi hiljalleen jähmettyä. Ensimmäisenä kohteessa oli HU 11. Kaatumisesta pahemmin kärsinyt perävaunu kuljetettiin lavetilla, Virtanen kertoo. Vuodot tukkoon Rekan säiliöt säilyivät törmäyksessä ehjinä. Kuuman lastin tyhjennys onnettomuuspaikalla ei tullut kysymykseen. Pelastuslaitoksen yksiköt varmistivat vaarallisten ajoneuvojen noston. Perävaunusta lastia purkautui löysästi kiinni olleen miesluukun kautta. Sen vuoksi niissä oli edellisen kuljetuksen merkinnät, palomestari Sauli Virtanen kertoo. – Vaaroina olivat myrkyllisen rikkivedyn muodostuminen sulasta rikistä ja rikin syttyminen. Rekan kuljettaja loukkaantui lievästi, ja hänet vietiin sairaalaan. Ne saatiin pitämään kiristämällä kiinni, palomestari Virtanen kertoo. Säiliöiden pitäminen suljettuina oli ensisijainen tavoitteemme, Virtanen sanoo. Ilmoittajalta saatujen ensitietojen mukaan lasti olisi ollut rikkihappoa. Jos lämpötila laskee noin 120 asteeseen, aine alkaa jähmettyä. Lastia vuoti säiliöiden avautuneista aukoista. Se myös jatkoi matkaansa hinauksessa Porin Sachtleben Pigmentsin tehtaalle. – Vetoauto käännettiin nosturin ja hinausauton avulla pyörilleen ja vedettiin ojasta. – Kun ensimmäinen yksikkö pääsi paikalle, aloimme saada oikeaa tietoa lastin sisällöstä. – Tyhjiösuljetuissa säiliöissä lämpötila säilyy tasaisena jopa vuorokauden ilman virtalähdettä. Rikkiä kuljetetaan 140 asteessa. Pääosa kuumasta rikkilastista jäi säiliöihin, jotka oli nostettava ojasta. syyskuuta aamulla puoli kahdeksan jälkeen. Niistä vuosi kuumaa rikkiä maahan
Suomi on maantieteellisen asemansa vuoksi erityisen herkkä tämän kaltaisille häiriöille. Suomessa havaitaan tyypillisesti rajuilmoja joka kesä, mutta kesällä 2010 esiintyi poikkeuksellisesti neljä voimakasta rajuilmaa kahden viikon sisällä. Vuosien 2007–08 ja 2008–09 talvet olivat suuntaa antavia tulevaisuudessa odotettavissa olevista talvista. Myös rankkasateiden odotetaan lisääntyvän. Sää, ilmasto ja pelastustoimi V uoden 2010 aikana sää on ollut keskeisessä roolissa suomalaisen yhteiskunnan toimivuuden ja pelastustoimen kannalta. Erityisesti talvisten sademäärien ennakoidaan kasvavan. Pelastustoimen tehtävien määrä oli ennätyksellinen myrskyjen kulkureiteillä. Ilmastonmuutoksen keskeisin riskitekijä on maataloudelle ja ihmiselämälle kelvollisen maa-alan supistuminen koko maapallon mitassa 100–200 vuoden aikajänteellä. Jos valtamerien pinta nousee metrin tällä vuosisadalla, maan kohoaminen ei kykenisi kompensoimaan nousua ainakaan etelärannikolla. Tiedotteiden avulla muun muassa liikennesektori, pelastustoimi, mediayhtiöt, energiayhtiöt ja mobiilioperaattorit voivat varautua ennakolta voimakkaisiin sääilmiöihin, jotka tyypillisesti edellyttävät lisätyövoiman tarvetta. Lämpötilan nousu lisää haihduntaa ja maaston kuivuutta. Tammikuussa 2005 Itämeressä oli normaalia enemmän vettä, ja voimakas talvimyrsky johti meriveden pinnan nousuun 150 cm Helsingissä, ja itäisellä Suomenlahdella tätäkin enemmän. Näitä VAARA-tiedotteita hyödyntävät esimerkiksi pelastusviranomaiset, sähköyhtiöt ja mobiilioperaattorit. Talven pakkasjakso oli normaalia pidempi Euroopassa ja USA:n itäosissa, vaikka koko maapallon lämpötila olikin normaalin yläpuolella. Huhtikuussa Eyjafjalla-tulivuoren purkaus pysäytti Euroopan lentoliikenteen noin viikoksi ja osoitti nykyisten lentokoneiden ja useiden yhteiskunnallisten toimintojen haavoittuvuuden. Uusimpien tutkimustulosten valossa on mahdollista, että meriveden pinta nousee aiemmin ennakoitua nopeammin. Ilmatieteen laitos tiedotti näistä vaarallisista ilmiöistä suurelle yleisölle, ja laitoksen www-sivuilla nähtiin ennätykselliset yli 460000 samanaikaista kävijää 8.8.2010. Tällaisia ovat esimerkiksi nykyistä pidempään avoimen merialueen vaikutus Euroopan ilmastoon. Muutokset myrskyjen voimakkuuksissa on myös eräs parhaillaan tutkittava aihe. Jos maapallon ravinnontuotantokyky heikkenee, emme kykene elättämään alati kasvavaa ihmiskuntaa. Tällä voi olla alueellisia ja paikallisia vaikutuksia sateisuuteen ja ukkosten syntyyn. Tähän mennessä mallilaskelmissa on osoitettu potentiaali trooppisten voimakkaimpien myrskyjen määrän kasvulle, mutta Suomen leveysasteilla tällaista ei ole osoitettu. Metsäpaloriskipäivien odotetaan kaksinkertaistuvan tämän vuosisadan aikana. Jo tähän mennessä on havaittu alemman ilmakehän vesihöyrysisällön kasvaneen. Nämä aiheuttivat huomattavia vaurioita metsille, sähkönjakelulle, tietoliikennejärjestelmille ja liikenteelle. Kesällä 2010 Suomessa rikottiin lämpöennätyksiä. Näihin palveluihin on äskettäin liitetty myös meritulviin ja rankkasateisiin liittyviä varotuksia. Tällainen tilanne voisi johtaa konflikteihin, pakolaisuuteen ja maailman talousjärjestelmän häiriöihin. Ilmatieteen laitoksen sääja turvallisuuskeskus lähettää tiedon yhteiskunnan toimintaa haittaavista sääja meri-ilmiöistä etukäteen, ja pyrkii myös arvioimaan sään vaikutusta eri kohteille ja toiminnoille. 7/2010 25 Vieraanamme Kirjoittaja Petteri Taalas on Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja. Hellejaksoihin yhdistyy usein huono ilmanlaatu, mikä vaikuttaa hengityselinsekä sydänja verisuonisairauksista kärsivien tilaa. Suomessa raideliikenne ja lentoliikenne kärsivät pöllyävästä lumesta, ja laivaliikenteessä koettiin vaikeuksia muun muassa jään puristavuuden vuoksi. Suomen uusi lämpötilaennätys 37.2 saavutettiin Liperissä, ja kaikkien aikojen korkeimmaksi heinäkuun keskilämpötilaksi mitattiin 23.0 astetta Puumalassa. Myös alueen jääpeite on sulanut ennakoitua nopeammin. Ilmastonmuutostutkimukseen liittyy myös avoimia kysymyksiä. Jo tähän mennessä on kyetty osoittamaan erityisesti naapurimaista kulkeutuvien metsäpalojen pienhiukkasten lisäävän kuolleisuutta Suomessa. Pidempään jatkuessaan vastaavalla purkauksella olisi ollut huomattavia taloudellisia ja huoltovarmuuteen liittyviä vaikutuksia. Ilmatieteen laitos on kehittänyt erityisen turvallisuussääpalvelun eri viranomaisille ja elinkeinoelämälle. Talvi 2009–2010 oli niin sanottu ”normaalitalvi”. Arktinen alue on jo tähän mennessä lämminnyt eniten koko maailman mitassa. Viime vuosina taajamatulvat ovat aiheuttaneet ongelmia rakennuksille, liikenneinfrastruktuureille sekä kuntien vesija jätevesijärjestelmille. Ilmastonmuutos vaikuttaa Suomessa koko maailmaa voimakkaammin, sillä suurimmat muutokset ovat käynnissä arktisella alueel la. Pakkaskauden on laskettu lyhenevän noin kahdella kuukaudella vuosisadan loppupuolelle mentäessä, mikä tarkoittaa myös talvisten nollakelien lisääntymistä. Itämeren rannikkotulviin vaikuttaa myös Tanskan salmista kulkeutuvan meriveden määrä sekä sääilmiöiden aikaansaamat meriveden pinnan vaihtelut. Pelastustoimelle tämä voi tarkoittaa esimerkiksi taajamatulviin varautumista. Kesän hellejaksojen odotetaan yleistyvän, mikä lisää erityisesti heikkokuntoisten ihmisten sairastavuutta ja kuolleisuutta. Helsingin sähköja tietoliikennejärjestelmien varioituminen oli lähellä. Jos keskimääräinen meriveden pinta nousee, rannikkotulvaepisodien määrä kasvaa samalla. VAARA-tiedotteet lähetetään pisimmillään 2–3 vuorokautta ennen voimakasta ilmiötä ja lyhimmillään muutamia tunteja aiemmin. Nollakelien lisääntymisen myötä on mahdollista, että liukkauteen liittyvien onnettomuuksien määrä kasvaa. Oheisessa kuvassa on esimerkki salamahavainnoista ja pelastustoimen tehtävistä Veera-myrskyn kulkureitillä. Sekä ympärivuorokautiset korkeat lämpötilat että metsäpalojen pienhiukkaset lisäsivät kuolleisuutta Suomessa heinäkuussa. Osansa lienee myös hukkumiskuolemilla. Suomessa suurimpien muutosten on laskettu tapahtuvan talvella. VAARA-tiedotteita tarkennetaan, mikäli ensimmäinen arvio muuttuu. Loviisan ja Sosnovyij Borin ydinvoimaloissa oli myös ryhdytty erityistoimenpiteisiin edellä mainitussa meritulvatilanteessa. Tulva aiheutti merkittäviä taloudellisia vaurioita. Arktisen lumija jääpeitteen sulaessa entistä enemmän lämpöä pidättyy alueen meriveteen. Ukkosia havaittiin selvästi normaalia enemmän, ja Venäjän metsäpalosavut kulkeutuivat ajoittain myös Suomeen. Ilmastonmuutoksesta muutoin jopa hyötyväkin Suomi ei olisi suojassa tällaisilta ongelmilta.
Rajavartiolaitoksen vasteissa mukana oleminen keskittyy syrjäseuduille, jossa kaikilla viranomaisilla on käytettävissä rajallinen määrä yksiköitä. Vartiolentolaivueen ensi kosketukset toisen viranomaisen vasteissa otettiin 2005, kun Rovaniemen vartiolentue aloitti yhteistyön Lapin sairaanhoitopiirin kanssa. Rajavartiolaitoksen uudet partioveneet ovat nopeita ja monikäyttöisiä. Jotta vastehälytykset toimivat, on merivartioston ja vartiolentolaivueen vasteissa mukana olevien yksiköiden käytettävä tilatietoja ja sijaintitietoa aivan kuten pelastustoimen omienkin yksiköiden. Vastekokeiluista saatujen hyvien kokemusten perusteella vastehälytykset ovat muodostuneet oleelliseksi osaksi Vartiolentolaivueen toimintaa ja vastehälytysten laajentamista suunnitellaan myös poliisin puolelle. Lapissa toimii RajaHeko30 26 7/2010. Hyvien kokemusten perusteella Länsi-Suomen merivartiostolla on tavoitteena saada kaikki LänsiSuomen merivartioston yksiköt mukaan pelastustoimen vasteisiin. Rajavartiolaitoksen ilma-alukset puolestaan kuuluvat Vartiolentolaivueeseen. Suomenlahdella merivartioston ja pelastustoimen vasteyhteistyö alkoi tänä keväänä, kun Kymenlaakson sekä Itä-Uudenmaan pelastuslaitosten alueella toimivat merivartioston yksiköt otettiin mukaan pelastustoimen vasteisiin. Pari vuotta myöhemmin myös Turun Vartiolentue aloitti kokeilut VarsinaisSuomen pelastuslaitoksen kanssa ja nyt myös Helsingin Vartiolentue on mukana pelastustoimen vasteissa. Tällöin sovittiin Rajavartiolaitoksen helikopterin hälyttämisestä automaattisesti vasteiden avulla tiettyihin terveystoimen tehtäviin Lapin alueella. Entä voiko toinen viranomainen olla mukana pelastustoimen vasteissa. Tästä syystä onnettomuuspaikalla voikin pelastuksen yksikön sijaan olla ensimmäisenä Rajavartiolaitoksen yksikkö. Ilman vasteita, pelastustoimi joutuisi erikseen pyytämään Rajavartiolaitoksen yksiköitä onnettomuuspaikalle, kun taas vasteiden avulla hälytykset tulevat automaattisesti. Vasteet käytössä myös merellä Merellä ensikosketukset vasteiden parissa otettiin vuonna 2008, kun Länsi-Suomen merivartiosto aloitti vastekokeilut 2008 Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen kanssa. Rajavartiolaitos mukana pelastustoimen vasteissa Teksti ja kuvat: Jukka-Pekka Lumilahti Voiko pelastustehtävässä ensimmäisenä paikalla olla toisen viranomaisen yksikkö. Toisaalta erittäin kiireellisissä tehtävissä, kuten ihmisen vedestä pelastamissa, useampien yksiköiden vasteissa mukana olo nopeuttaa pelastustoimia ja parantaa vedessä olijan pelastumismahdollisuuksia. Kyllä voi, ainakin merellä ja ilmassa. 26 7/2010 R ajavartiolaitoksen merellisistä toiminnoista vastaavat Länsi-Suomen ja Suomenlahden merivartiostot
Rajavartiolaitoksen ja hätäkeskuslaitoksen yhteisen sopimuksen perusteella, hätäkeskuslaitos välittää koko Suomesta suuronnettomuuksista ennakkotiedon Meripelastuskeskus Turkuun. Moniviranomaistehtävien alkuvaiheessa tilanne on yleensä epäselvä, eikä johtovastuukaan ole selkeä. Turun Vartiolentueen päivystävä helikopteri on nykyään RajaHeko10, Helsingin RajaHeko20 ja Rovaniemen RajaHeko30. Mikäli RajaHeko on lähellä tapahtumapaikkaa, myös se saa ennakkotiedon tehtävästä ja se voi silloin olla suoraan yhteydessä pelastustoimien johtajaan. Pelastustoimissa merellä tarvitaan useita eri toimijoita.. Mikäli RajaHekon miehistö ei ole työajalla, vastuu tehtävien vastaanottamisesta on Turun Vartiolentueen osalta Meripelastuskeskus Turulla, Helsingin Vartiolentueen osalta Meripelastuslohkokeskuksella ja Rovaniemen vartiolentueen osalta Lapin Rajavartioston tilannekeskuksella. Usein neuvottelut käydään Virve-radion avulla, jonka ansiosta myös tehtävään osallistuvat yksiköt tietävät johtovastuussa olevan tahon. Perinteistä virka-apumenettelyä ei tarvita, sillä vastehälytyksen saatuaan RajaHekon miehistö hoitaa tehtävän vaatimat Rajavartiolaitoksen sisäiset luvat itsenäisesti. Jos taas RajaHekoa ei ole lähellä, Meripelastuskeskus Turku on yhteydessä pelastustoimien johtajaan kertoen RajaHekojen käytettävyyden pelastustoimissa. Tehtävän alkuvaiheessa Rajavartiolaitoksen yksikkö on suoraan yhteydessä pelastustoimia johtavaan palomestariin, joka päättää tilannekohtaisesti tarvitaanko tehtävässä lisäyksiköitä vai ei. Rajavartiolaitoksen ilma-alukset auttavat koko maassa Rajavartiolaitoksen ilma-alusten kutsut uudistuivat kesällä, kun käyttöön otettiin yhteinen termi RajaHeko. Pelastustoimen tehtävissä RajaHekon miehistö on hälytyksen saatuaan suoraan yhteydessä pelastustoimien johtajaan, kertoen RajaHekon käytettävyydestä tehtävään. Selkeät johtovastuut Yhteisten vasteiden perusidea on tähän mennessä ollut, että Rajavartiolaitoksen yksiköt toimivat pelastustoimen johtovastuulle kuuluvissa tehtävissä lisäresursseina. Rajavartiolaitoksen johtovastuulle kuuluvissa meripelastustehtävissä vasteet eivät ole käytössä meripelastuskeskuksissa tai –lohkokeskuksissa saman lailla kuin hätäkeskuksissa, vaan keskuksessa meripelastusjohtajana toimiva henkilö päättää tapauskohtaisesti tehtävässä käytettävät yksiköt. HE ADLINE SUBHE ADLINE TUEMME MAAILMAN TURVALLISUUDEN PUOLUSTAJIA. Suuronnettomuuksien lisäksi RajaHekot ovat mukana pelastustoimen ja terveysviranomaisten vasteissa Lapin ja Etelä-Suomen hätäkeskusten alueilla. Tällaisissa tapauksissa Meripelastuskeskustai lohkokeskus sopii yhdessä pelastustoimen johtajan kanssa johtamisjärjestelyistä. Toisaalta pelastustoimi on saattanut ohjeistaa hätäkeskuksia lähettämään tiettyjä yksiköitä suoraan meripelastustehtäviinkin, jolloin tehtävään lähteminen nopeutuu. Tällöin pelastustoimen johtaja saa tiedon RajaHekon käytettävyydestä keskukselta
Tosin totesivat, että onneksi en ole Turusta. Vuoronvaihto tukikohdassa oli klo 09.00, joten aikaa matkan tekoon taukoineen oli mukavasti. Seuraavat 24 tuntia tulisin viettämään ympäristössä, jossa suurella todennäköisyydellä minun ei tarvitsisi enää koskaan höntyillä; ympärillä tehoja akuuttihoidon ammattilaisia, ja kaikki uutta ja vierasta. Ensimmäisenä tarkastettiin kopteri, jonka jälkeen vuorossa oli maayksikkö. Paljon oli itselläni kuitenkin kysyttävää. 28 7/2010 M inulle tarjoutui mahdollisuus tutustua lääkärija pelastushelikopteri Ilmariin ja sitä kautta lentoavustajan työnkuvaan. Vietin tukikohdassa yhden työvuoron seuraten tukikohdan arkea ja ihmisiä työn takana. Arkiset askareet tukikohdassa loppuivat ja oli aika lähteä lennolle. Joku heitä inhimillisessä hädässään tarvitsi. Takaroottori aikaansaa voimakkaan imun, minkä takia sitä on syytä kunnioittaa. Palomies tutustui Ilmariin Päivä lentoavustajana Teksti ja kuvat: Jukka Pöllänen. Kukin tahollaan tarkasti, että kaikki tarvittava oli mukana ja kalusto toimintakunnossa. Lääkärinä vuorossa toimi Sami Collin ja lentäjänä Marko Ojala. Vuorovahvuus Ilmarissa on kolme (3). Päivä jatkoi kulkuaan ja miehistö arkisia askareitaan. Vuoronvaihto samaan tyyliin kuin palokunnassa Kotiin lähtevä miehistö raportoi työvuoronsa tapahtumat ja jos jotain erityistä kalustossa yms, ilmoittaa siitä päästävälle miehistölle. Matka Joroisiin taittui seuraavanlaisesti: Tampere–Jyväskylä–Pieksämäki–Joroinen. Turvakoulutuksen jälkeen sonnustauduin punaiseen lentohaalariin, kuittasin vastuuvapautuskaavakkeen ja olin sitä myöten osa lentävää miehistöä. Ehkä siinä hetkessä oli ripaus sitä tervettä ammattiylpeyttä, yhdistettynä mielikuvaan lentämisestä. Kopteria lähestytään joko suoraan edestä tai sivulta, ei koskaan takaa. Ilmarin tukikohta sijaitsee Joroisissa, jonne Tampereelta matkaa kertyy 279 kilometriä. Huoltamohan on monelle Pelastusopiston käyneelle hyvinkin tuttu. Käytiin myös läpi kopterista poistumista mahdollisessa veteensyöksytilanteessa. Sama homma pätee poistumiseen. Savolaiset siis jälleen kerran todistivat olevansa leppoisaa kansaa. Koulutuksen aiheena oli kopteriin nouseminen ja siitä poistuminen. Tuli kuitenkin aika, jolloin miehistöä tarvittiin. Meillä Pirkanmaalla ei ole ensihoitolääkärijohtoista ensihoitojärjestelmää eikä lääkärikopteria, joka osaltaan teki vierailusta varsin mielenkiintoisen. Ainakin näin voisin kuvitella. En joka päivä pukeudu lentohaalariin, enkä kiikuta lentokypärää helikopteriin, joten hetkessä oli itselleni jotain ainutlaatuista. Osa huolsi itseään lepäämällä kuin tiedostaen, että voimia vielä tarvittaisiin. Saavuin Ilmarin tukikohdan parkkipaikalle pieni jännityksen poikanen vatsassani. Itse ainakin muistan omaisuuden joskus tuonne hakanneeni. Osa tuijotti telkkaria kahvikupit kädessään, operatiivisen radioliikenteen kantautuessa vaimeana keittiön pöydällä lojuneesta radiosta. Se on suunniteltu lentämään ja lentämisessä ylipäätään, on varmasti oma tunnelmansa. Tomi toimii Ilmarissa lentoavustajana ja toimi myöskin minun oppaanani tuon päivän. Vaajakosken ABC-huoltamolla pidin ansaitun kahvitauon. Kyllähän tuommoinen kopteri on insinöörityön taidonnäytteenä jotain sellaista, että siinä riittää yhdelle jos toiselle ihmettelemistä. Tukikohdan ovella minua odotti ensihoitaja, Tomi Partti. Tunsi heti olevansa osa porukkaa, mikä osaltaan loi hyvät lähtökohdat päivän läpiviennille. Hymyä miehistön suupieliin nostatti tamperelainen aksentti puheessani. Vuoronvaihdon jälkeen vuorossa oli kaluston tarkastus. Miehistö koostuu lentäjästä, lentoavustajasta ja ensihoitolääkäristä. Herätys ”työvuoroon” oli ruhtinaallisesti klo 04.00. Ensivaikutelma yhteisössä vallinneesta ilmapiiristä ja se uuden ”tulokkaan” vastaanotto oli hyvinkin samanlainen mitä aikoinaan kohdallani palokunnassa. Ripaus ”ikuista pikkupoikaa”. Nostalginen hetki tuo kahvitauko. Kalustotarkastuksen jälkeen oli vuorossa turvakoulutus
Pitää osata hahmottaa erilaisia riskitekijöitä, jotka osuessaan kopteriin voivat aiheuttaa sille vahinkoa tai pahimmassa tapauksessa maahansyöksyn. Tällä alalla on hetkiä, joita ei koskaan saa lunastettua rahalla. Hälytyksen tullessa Tomin tehtäviin kuuluu kohteen määrittäminen seinäkartalta, suuntiman ottaminen silmämääräisesti, jotta lentäjä osaa heti lähtöluvan saatuaan lentää oikeaan suuntaan. Seuraukset ovat muuten ennen pitkää katastrofaaliset. Heti panin merkille sen, että ei tällä kopterilla ”vaan lennellä” ympäriinsä. Tomi huolehtii siis kaikesta, mitä tulee kohteeseen suunnistamiseen. Aina ennen lentoonlähtöä käydään äksiisinomaisesti läpi ”check list”, jotta kaikki toimenpiteet ennen lentoa tulevat varmasti suoritettua. Kuin bussikyydissä Mitä tulee itse lentämiseen kyseisellä kopterityypillä, niin kyyti on hyvinkin pitkälti verrattavissa joukkoliikenteen tarjoamaan bussikyytiin. Kopteri siirtymisvälineenä onkin omiaan palvelemaan juuri haja-asutusalueiden väestöä. Niitä hetkiä, joita uskallan väittää rakastavani; miehistön rauhalliset, määrätietoiset askeleet kohti kopteria, yhdistettynä elimistön erittämään adrenaliiniin, ja siihen ”meitä tarvitaan nyt”-tunteeseen, terveeseen ammattiylpeyteen. Lentoavustajan tehtäviin kuuluu myös tärkeänä osana ulos tähystäminen. Oikeastaan siinä lennolla vasta konkreettisesti hahmotti kopterin etuja verrattuna ambulanssiin. Niitä hetkiä, jotka soisin jokaisen ihmisen kokevan ainakin kerran elämässään. Herpaantumiselle ja välinpitämättömyydelle ei todellakaan ole varaa. Pään pitää siis pyöriä. Oikeastaan tuossa lähtöselvityksessä huomioni kiinnittyi eritoten siihen lentoavustajan ja lentäjän yhteistyöhön, hyvin kurinalaiseen sellaiseen. Siinä missä ambulanssilla kierrellään vesistöjä, lennetään kopterilla niiden ylitse. 7/2010 29 HE ADLINE SUBHE ADLINE HE ADLINE SUBHE ADLINE EADS DEFENCE & SECURITY ON NYT: JA JATKAMME TYÖTÄ DEFENDING WORLD SECURITY. Lentäjän tehtävänä on pelkästään lentää kopteria. Se yhdistyy myös turbiinimoottoreiden tasaisesti nousevaan, korkeataajuuksiseen ujellukseen ja lentäjän lähes konemaisen kylmään, rauhalliseen radioääneen. Lennolla kiinnitin myös kovasti huomiota Tomin, lentoavustajan työnkuvaan. Riski. * WWW.CASSIDIAN.COM * M a a ilm a n tu rv a lli su u d e n p u o le st a. Hieman se täristää, mutta pääpiirteittäin hyvin tasaista ja rauhallista menoa. Savon maantieteellinen sijainti vesistöineen tosin tarjosi ensikertalaiselle kauniita maalaismaisemia yläilmoista. Apu siis saadaan nopeammin potilaan luokse, myös vaikeakulkuiseen ja harvaan asuttuun maastoon. Lääkärija pelastushelikopteri Ilmari oli ”matkalla”. Suunnistusta lennolla helpottaa kopterin oma karttapohjainen järjestelmä, GPS, autopilotti ja ilmailukartta. Varmasti ottaa aikansa löytää työhön se sopiva ripaus rentoutta
Usein lääkäri siirtyykin ambulanssiin saattamaan potilasta varsinaiseen hoitopaikkaan. Näkisin lääkärin roolin hyvin samanlaisena kuin lääkintäesimiehen (L4). Toisaalta työyhteisön ollessa noinkin tiivis, on ihmissuhdetaitojen oltava tietyllä tasolla. Muistan ajatelleeni, että löytyy varmasti vaatimattomampiakin tapoja saapua kohteeseen. Ilmarilla vuotuisia kuljetuksia kertyy vain noin 30kpl. Alla kurssin aihepiireistä muutamia: • Kopterin tyyppikoulutus (laitteisto, ominaisuudet) • Lentoavustajakoulutus (työnkuva, suunnistus, lääkkeet) • Pelastautumiskoulutus veteensyöksyssä 1krt/v (Meriturva, Lohja) • Ohjaamoyhteistyö hätätilanteissa (Porin Ilmailuopisto, simulaattori) • NVG-pimeänäkölaitekoulutus Miten sitten lentoavustajaksi voi päästä. Tämä tapahtui ensivasteyksikön tarjoamalla kuljetuksella läheiseltä pellolta. Tomi, Ilmarin miehistö, Ilmarin tuki ry, SHT, Sanna...kiitos! Kirjoittaja työskentelee palomies-sairaankuljettajana Tampereen aluepelastuslaitoksella.. Ehkä kuitenkin omin silmin nähneenä sanoisin, että tärkeimmäksi tekijäksi ei suinkaan muodostu se, kuinka monta vuotta olet pelastuslaitoksen palveluksessa työskennellyt. Laskeutumisen tapahduttua lääkäri ja lentoavustaja siirtyivät kohteeseen. Koulutus koostuu intensiivisesta HCM-kurssista (Hems Crew Member), joka pitää sisällään varsin mielenkiintoisia ja haastavia aihepiirejä. Totta kai lääkäriyksiköllä on valmiudet aloittaa tarvittaessa potilaan rajoittamaton hoitaminen. Lentoavustajan koulutuksesta Tukikohtaan palattuamme vuorossa oli pienimuotoinen perehdytys lentoavustajan koulutukseen. Lääkäri tekee ensiarvion, haastattelee ja avustaja hoitaa mittaukset, näin karkeasti sanottuna. Oli kotimatkan aika. Ilmassa ei ole varaa ”oho”-toteamuksiin. He, jotka sen ansaitsevat joka ikinen päivä. 30 7/2010 tekijöinä voidaan mainita muun muassa voimalinjat, puut, linnut, rakennukset ja roottorivirran ilmaan nostattamat esineet. Hoitotason pätevyydestä onkin tässä tapauksessa hyötyä sinänsä, että voi tarvittaessa olla lääkärin tukena päätöksenteossa. anesteetit ja lihasrelaksantit, joilla hätätilapotilas saadaan tarvittaessa nukutettua tehokkaasti. Korjasin ryhtiäni, kiristin hieman istuinvyötäni ja valmistauduin laskuun. Enemmänkin se on sellaista opastavaa ja valvovaa toimintaa; hoito-ohjeen antamista ambulanssimiehistölle, jatkohoitopaikan määrittämistä ja konsultointiavun tarjoamista yksiköille. Seesteinen ilmapiiri Matka kohteeseen jatkui tasaisesti ja maisema vaihtui. Hyvin harvoin se on kuitenkaan aggressiivista hoitamista. Tomin tehtäviin kuuluukin edellä mainittujen tehtävien lisäksi myös lääkärin avustaminen kohteessa. Kyseinen työnkuva vaatii oikeanlaisen asenteen, paljon halua kehittää itseään pitkäjänteisesti, silloinkin kun kaikki ei ole enää uutta ja ihmeellistä. Hymähdin. Se kun vaatii sitä näkemistä, tekemistä, kuulemista. Itseäni pettäisin, jos väittäisin naamani pysyneen peruslukemilla, kun seurasin roottorivirran aikaansaamaa viljapellon laineilua, soratien pinnasta aggressiivisesti pyörteilevää pölypilveä, puunoksien huojuntaa kuin pahimmassa ukkosmyrskyssä ja jumalatonta roottorien lätkytystä. Kantakoon sitä hihassaan ne harvat ja valitut. Vastoin yleisiä käsityksiä, kopteri kuljettaa potilaan hyvin harvoin. Ensinnäkin, että se tuo varmasti kenttätyöhön tiettyä jämäkkyyttä. Äkkiä voisi kuvitella, että hakijan pitäisi omata paljon operatiivista kokemusta ja tietty ammatillinen pätevyys. Lääkäri toimii myös linkkinä sairaalan suuntaan tuoden sieltä kokemusta ja näkemyksiä kentälle. Mitä sitten ensihoitolääkärijohtoisesta ensihoitojärjestelmästä tarttui kotiin vietäväksi. Kohteessa lääkärin ja lentoavustajan roolitus on kuin normaalisti kentällä ambulanssissa. Kopterin matkanopeus vaakalennossa on 240 km/h, joten esimerkiksi kurkiauran väistämiseen ei juuri jää aikaa, jollei sitä havaita ajoissa. En elimistössäni tuntenut merkkejä pahoinvoinnista, vaikka lentäjämme siitä varoittelikin. Ripustin lentohaalarin naulakkoon ja asetin kypäräni hattuhyllylle. Konsultointi on helpompaa, koska konsultaatiot kohdistetaan pääasiassa yhdelle henkilölle, ensihoitolääkärille. Sanomattakin on selvää, että kyseinen työnkuva tarjoaa tekijälleen ensihoidollisen aitiopaikan ja sitä kautta avaimen jatkuvaan itsensä kehittämiseen. Uskoisin tämän tuovan laatua peruskenttätyöhön ja tätä kautta antavan myös laadukkaampaa hoitoa itse potilaalle. Keskityin katselemaan maisemia ja kuuntelemaan radioliikennettä, jota lääkäri ja hätäkeskus keskenään kävivät. Kurssitus kestää järkevästi toteutettuna noin vuoden. Päivä vaihtui yöksi ja yö päiväksi. Kaarsimme ensin kohteen ylitse, kuin ilmoittaaksemme avun saapuneen. Langan päähän saadaan siis heti ihminen, joka tuntee itse kentän resurssit ja toimintamallit. ”Minuutti!”, kuului lentäjän täsmällinen komennus kypäräni kuulokkeisiin. Samoin jos kohteessa on useampia potilaita, on hoidollisesta tieto-taidosta etua. Ilmari, tuo suomalaisen mytologian taivaan ja ilman jumala oli laskeutunut. Vilkaisin vielä haalarin oikeaan hihaan tikattua kangasmerkkiä. Lääkintävarustukseen sisältyy mm. Tähän ei minulla ole antaa mitään järkevää, yksiselitteistä vastausta. En tuntenut hetkessä haikeutta. Kopterissa ilmapiiri oli hyvin seesteinen, jonka osaltaan saivat aikaan ikkunapleksin takaa näkyneet maisemat. Se tuntui rauhallisen vaakalennon jälkeen hurjalta. Sitä se oli myöskin tänään, peruskenttätyötä potilaan hyväksi
Yllämainittua voidaan pitää lähinnä nyrkkisääntönä. HEMS-miehistö (Helicopter Emergency Medical Services) Miehistö koostuu ensihoitolääkäristä, lentoavustajasta ja lentäjästä. Loppujen lopuksi päätöksen matkaan lähtemisestä tekevät lääkäri ja lentäjä, kohteesta saatujen esitietojen ja vallitsevien sääolosuhteiden perusteella. Ilmari hälytetään pelkästään A-tehtäville, alueella vaikuttavien viiden eri sairaanhoitopiirin ohjeistuksen perusteella. Kaikki Ilmarissa päivystävät lääkärit ovat anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäreitä tai loppuvaiheessa erikoistumista. Lentäjät ovat helikopterioperaattorin (SHT) palveluksessa. Y hdistys aloitti toimintansa 1997 ja ensihoitolääkärit saatiin toimintaan mukaan vuonna 2002. Kalustotarkastuksen ja turvakoulutuksen jälkeen siirryimme ylläpitämään hälytysvalmiutta miehistötiloihin. HEMS-toiminnan kivijalkana voidaan pitää ensihoitolääkärijohtoisen avun toimittamista tapahtumapaikalle. Lentoavustajilta vaaditaan Ilmarissa hoitotason pätevyys, joko ensihoitaja AMKtai sairaanhoitajatutkinto. Lentoavustajat yhdistys ostaa käyttöönsä EteläSavon pelastuslaitokselta. Ilmarin hälyttää hätäkeskus. Yhdistys huolehtii lentoavustajien palkkauksesta, maayksiköstä, tukikohdasta ja yllämainitusta varainkeruusta. Puuttuva osa kerätään erilaisista lahjoituksista, operatiivisesta toiminnasta saatavilla tuotoilla, telemarkkinoinnilla, omalla varainhankinnalla sekä kuntien avustuksilla. Yhdistyksen ylläpitämä Ilmari on välittömässä lähtövalmiudessa ympäri vuorokauden. Lentotoimintaan tästä menee hieman yli puolet, joka katetaan RAY:n varoilla. Kalusto Eurocopter EC 135 -helikopteri Toiminta-aika 2h 30min Toimintasäde noin 600 km Matkanopeus 240 km/h Autopilotti NVG-pimeänäkölaitteisto Etsintävalonheitin NVG-suotimella Kaksimoottorinen Kykenee jatkamaan lentoa yhdellä moottorilla mistä tahansa lentotilasta (nousu, vaakalento, lasku) Hoitovarustus Respiraattori (hengityskone) Invasiivinen RR-mittaus Hoitoreput LP12-defibrillaattori 7/2010 31. Kahvinjuonnin sivussa silmäilimme yhdessä Tomin kanssa seinällä ollutta ilmailukarttaa ja sain nopean perehdytyksen Ilmarin toiminta-alueeIlmari palvelee Itäja Keski-Suomea seen ja lentoaikoihin. Vuosittain hälytyksiä on noin 2500. 7/2010 31 Ilmarin toimintaa pyörittää Ilmarin tuki ry, jonka tarkoituksena on tuottaa ja kehittää ensisijaisesti ensihoitoja etsintäpalveluita Itäja Keski-Suomen alueella. A-vammautuneet, maksimi lentoaika 45 min. Toimintaalue on luonnollisesti laaja ja ihmisiä sen sisällä asustaa noin 800 000. Ilmari hälytetään seuraavasti: A-sisätautiset, maksimi lentoaika 30 min. VW Touareg (maayksikkö) Lääkintävarustus potilaan rajoittamattomaan hoitamiseen Maayksikköä käytetään siirtymiseen tilanteessa, jossa vallitsevat sääolosuhteet eivät salli lentämistä tai kohde sijaitsee lähellä tukikohtaa. Yhdistyksen vuosibudjetti on noin kolme miljoonaa euroa
Näytteilleasettajille se on kustannuksiltaan kallista. Kaksi vuotta sitten messuilla kävi kolmena päivänä 13697 henkeä. – Sitä kokeiltiin edellisen kerran 12 vuotta sitten ja nyt kentältä vpk-väen piiristä tulleiden toiveiden mukaisesti yritettiin uudelleen. – Useiden yritysten kutsumina paikalla olleet ulkomaiset päämiehet antoivat messuista myönteisiä kommentteja. Messujen kävijämäärä on laskenut tasaisesti vuodesta 2002 alkaen, jolloin messuilla vieraili 16225 kävijää. Se oli kuitenkin pettymys. – Muutoin palaute näytteilleasettajilta on ollut myönteistä, monet ovat saaneet messuilta hyviä asiakaskontakteja, hän sanoo. 32 7/2010 M essutoimikunnan puheenjohtaja Leo Huttunen sanoo näytteilleasettajilta tulleen palautteen olleen voittopuolisesti positiivista, mutta lauantaipäivä epäonnistui. Lauantai veti vain reilut 500 kävijää. Teksti: Esa Aalto Kuvat: Kimmo Kaisto ja Esa Aalto tullut messuille. – Myös sosiaalinen kanssakäyminen, ihmisten tapaaminen on tärkeä tekijä messuilla, eikä sitä pidä missään nimessä väheksyä, Leo Huttunen toteaa. Mukana kävijämäärissä ovat myös lauantaina vierailleet. Samantasoisia ja -laajuisia paloja pelastusalan messuja ei tahdo enää Euroopasta eikä muualtakaan maaSPEKin hallituksen puheenjohtaja Juha Hakola puhui messujen avajaisissa.. – Ellei alalla mitään merkittävää tapahdu, eivät messut enää lauantaisin ole avoinna. SPLY:n toiminnanjohtaja Juhani Costiander sanoo tulleen palautteen perusteella, että messujärjestelyt onnistuivat hyvin. – Messumainontaa arvosteltiin, erityisesti sen osalta, että lauantain aukiolo jäi liian vähälle huomiolle. – Lauantain pettymys harmittaa erityisesti SPEK:n takia, koska he olivat panostaneet voimavaroja lauantain ohjelmaosuuteen. Valitettavasti vpk-väki ei kuitenkaan Lauantaiaukiolo ei vetänyt väkeä Turvallisuus-messuilla 12325 kävijää neljänä päivänä Tampereella syyskuun alussa järjestetyt kansainväliset Turvallisuus-, Kiinteistöturvallisuusja Työhyvinvointi-messut keräsivät 12325 messuvierasta. – Jos tätä vielä kokeillaan, pitää ohjelmaa miettiä vielä huolellisemmin, Huttunen toteaa
Petteri Kivioja, Finnsa Oy – Vähemmän kävijöitä on koko ajan näillä messuilla. – Näillä messuilla me tuomme esille erityisesti vaihtoehtoisia sammutusmenetelmiä. Tuotteita kehitetään ja niitä pitää tuoda esille. Toivottavasti niin vpk:laiset kuin teollisuuspalokuntalaiset tulevat joukolla messuille. Kaksi viimeistä tuntia avauspäivänä olivat varsin hiljaisia. Joka kolmas vuosi voisi olla hyvä. Messujen edetessä alkoi näyttää paremmalle, lauantaita odotan mielenkiinnolla. Kysymys on siitä, kuinka useasti ja millä laajuudella näitä pitäisi järjestää. Petri Asikainen, Finsatec Oy – Yllättävän hiljainen on ollut messujen avaus. Erik Nummelin, Oy Veljekset Kulmala Ab – Vähän on ollut kävijöitä. – Messuja kyllä tarvitaan. Mitä mieltä messuista. Johtuuko se talouden tiukentumisesta, jolloin laitokset lähettävät vähemmän virkamiehiä paikalle. 7/2010 33. Esittelemme messuilla uutuutena kypärän ja lampun. 7/2010 33 Kysyimme asiaa muutamilta näytteilleasettajilta. Pitäisi selvittää se, miksi kävijämäärä vähenee messu messulta. Lauantaiaukiolo tuntuu etukäteen hyvälle asialle, mutta toivottavasti on kävijöitä
– Pari vuotta on liian tiheä väli messuille, kolme vuotta olisi sopivampi. VPK:t laajoissa häiriötilanteissa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön SPEKin hallituksen puheenjohtaja Juha Hakola nosti messujen avajaisissa esille myrskyt, tässä lähekkäin, esimerkiksi meille tärkeät ambulanssit ovat aivan vieressä. Näytteilleasettajien keskuudesta todettiin myös, että aikaisempiin messuihin verrattuna erityisesti tekninen henkilöstö pelastuslaitoksista puuttui kävijöiden joukosta. Silloin on esittää myös uutta messuille. – Me esittelemme näillä messuilla hollantilaisen harjoituslaitteen eli pienoismallita34 7/2010 Dräger järjesti päivittäin toimintanäytöksen.. Näytteilleasettajia tosin saisi olla enemmänkin. Anna Helminen, Teknosafe Oy – Toinen messupäivä tuntui kävijämäärän suhteen parhaalta. – Meidän kärkihanke näillä messuilla on ergonominen paari, jossa sairaankuljettaja voi vaikka yksin nostaa potilasta. 34 7/2010 – Messujen järjestämistä harvemmin voisi harkita. – Antoihan toki tämäkin messu pohdittavaa toimikunnalle, jäsenenä siihen kuuluvan Ari Keijonen toteaa. – Messut ovat yrityksille iso satsaus, joten niiltä myös odotetaan paljon. Joitakin vuosia sitten käytiin keskusteluja paloalan messujen Pohjoismaisesta yhteistyöstä. Alalle tulee kuitenkin vähän uutuuksia, nyt kesän Interschutz-messut toivat uutta mukanaan. Me emme voi valittaa sitä, etteikö messuväki olisi käynyt osastolla. Yllättävän paljon messuilla vieraili opiskelijoita. Suomen Palopäällystöliiton toiminnanjohtaja Ari Keijonen sanoo saaneensa näytteilleasettajilta palautetta, että pitäisi järjestää pelkästään paloalan messut. – Ajatus oli, että messut järjestettäisiin kolmen vuoden välein vuorotellen Suomessa ja Ruotsissa. – Messut ovat meidän kannaltamme tuntuneet entiseen tapaan vilkkailta. – Joka toinen on vuosi riittävä järjestää messut, ei ainakaan harvemmin. Kansainvälistä messuyhteistyötä on varmasti aiheellista pohtia messutoimikunnassa, Costiander sanoo. Messuja pitäisi kehittää siten, että jokainen toisi osastolleen oman teemansa; se voisi olla esimerkiksi työhyvinvointiin tai yleensä osaamiseen liittyviä asioita. – Näillä messuilla me korostamme erityisesti tuotteiden palvelun ja huollon merkitystä. Interschutz-messujen tapaan joka viides vuosi on liian pitkä aika, mutta 3-4 vuotta voisi olla sopiva. Silloin olisi tilaisuus näyttää, onko välineistö jollakin tietyllä osa-alueella kehittynyt. ilmasta löytyä, lukuun ottamatta luonnollisesti Interschutz-messuja Saksassa. – Minusta tällainen tapahtuma, jossa ostajat ja myyjät kohtaavat on tarpeellinen ja meillekin mukana oleminen on tärkeätä, Keijonen sanoo. Lauantain suhteen en itse ainakaan odota suuria. – En pidä sitä järkevänä, sillä pelastusalallakin pitää mielestäni turvallisuutta tarkastella kokonaisuutena ja tällainen tapahtuma sitäkin hyvin palvelee. Hienoa on se, että eri näytteilleasettajat ovat Mitä mieltä messuista. Eero Vuorenoja, Pensi Rescue Oy – Tämä on tarpeellinen tapahtuma
omatoimisen varautumisen ja vapaaehtoistoiminnan. Alan järjestöt voisivat järjestää palokuntalaispäivän ja samalla järjestettäisiin kaupallinen messutapahtuma. lon, jossa voidaan harjoitella savukonetta ja savunpoistoa. – Harkita voisi myös messujen järjestämistä muiden turvallisuusviranomaisten kanssa, sillä yhteistyötä tehdään kentällä muutoinkin esimerkiksi poliisien, mutta myös muiden kanssa. Nyt meillä on täällä esittelyssä Interschutz-messuilla esiteltyjä uutuuksia, kuten kypäriä. – Suomen Aktiivitieto Oy:n messuilla tekemän kävijätutkimuksen mukaan 95 prosenttia messuvieraista koki messujen vastanneen odotuksia. Voi sanoa, että olemme tavanneet oikeat ihmiset täällä. Messuilla esillä on edustamamme hydrauliset pelastustyökalut. Tällaisilla messuilla pitäisi olla tuomassa uusia välineitä ja tekniikoita, joita myös alan toimijat saisivat käytännössä kokeilla. Messujen järjestämistä joka kolmas tai neljäs vuosi pitäisi harkita vakavasti. Paloalan toimijat jäävät näillä messuilla vähemmälle huomiolle. Myrskytuhot ja niiden yhteydessä käyty keskustelu nostivat esille pelastusalan valtakunnallisten vapaaehtoisvoimien paremman hyödyntämisen. Vapaapalokuntien toiminta on ensisijaisesti paikallista. Jyväskylä voisi olla maantieteellisestikin hyvä paikka sellaiselle. C-hallissa tosin päivittäin järjestämämme työnäytös onnistui hyvin. Koko messukonsepti pitäisi miettiä uusiksi. Johan Kinnula, Dräger Suomi Oy – Oli oikea päätös olla mukana kahdessa eri hallissa. 7/2010 35 7/2010 35 Mitä mieltä messuista. Selvitystyö tehdään syksyn kuluessa yhdessä järjestökentän ja viranomaisten kanssa, Hakola totesi. . Lauantaiaukiolo ei toimi. syyskuuta 2012 Tampereen Messuja Urheilukeskuksessa. Oikeat asiakkaat tavoitetaan ilman lauantaitakin. Messujen kiinnostuksen kohteiksi nousivat Bronto Skyliftin kesäkuussa 2010 valmistunut maailman korkein kuorma-autoalustainen nostolavalaite sekä Kiinteistöturvallisuus-messuille rakennettu Messutalo, jossa esiteltiin seniorija palvelutaloasumisen turvallisuutta, kertoo toimitusjohtaja Hannu Vähätalo Tampereen Messut Oy:stä. Hannu Sartovuo, Dafo Oy – Messujen kävijämäärä on ollut pettymys. – Yleisökato on valitettava asia. A-hallissa on ollut selvästi enemmän kävijöitä kuin C-hallissa. SPEK selvittää, millaiset mahdollisuudet on kehittää niiden tehokkaampaa käyttöä sellaisissa häiriötilanteissa, jotka ovat alueellisesti laajoja tai valtakunnallisesti merkittäviä. Kaksivuotias Jarkko Rahunen Vesilahdelta oli kiinnostunut paloautoista.. Kansainväliset Turvallisuus-, Kiinteistöturvallisuusja Työhyvinvointi-messut järjestetään seuraavan kerran 5.?7. – Me olemme näillä messuilla saaneet sellaisia kontakteja, mitä haluttiinkin. Siitä syntyy yritykselle vain turhia kustannuksia
Kallion paloasemaa esitteli rutiinilla ruiskumestari Meckelin, kun taas Linnanmäen touhut ymmärrettiin muutenkin suuremmitta selityksittä.” Kuvassa kokeillaan uusia Stornon radiopuhelimia Salon kaupungintalolla: oikealla palopäällikkö Toivo Tarkkanen, vasemmalla Koulukaluston (Salon Teollisuusyhtymä Oy:n) edustajat myyntipäällikkö Heikki Orpo ja toimitusjohtaja Sven Sonntag. Kerho teki kesällä opintoja virkistysmatkan Helsinkiin, jossa tutustuttiin Palopäällystökouluun rouva Pietiläisen opastuksella ja selostuksilla. Se järjesti paitsi huvitapahtumia myös ammattitaitoa kehittäviä koulutuksia ja kursseja. Jäseniä siihen kuuluu alueen palokunnista ja sen ulkopuolelta Paimiosta. – Erityisesti mieleen ovat jääneet monenlaiset koulutustapahtumat. Siihen aikaan ei järjestetty yleisiä koulutustilaisuuksia, kuten nyt eikä yhteiskuntakaan tarjonnut palokuntaväelle koulutusta. On järjestetty kahdet avannontekokilpailut Muurlassa ja Angelniemellä, yhdet suurpaloharjoitukset Perniön Teijolla, kalustoharjoitus kilpailuja varten Salossa, kalustokilpailut Sauvossa, poikien kalustoja pukeutumiskilpailut Salossa Sauvossa. Yritys tuki radiopuhelinten hankintaa palokunnalle.. Myös savusukellusSalon piirin Palopäällystökerho koulutti ja viihdytti Toivo Tarkkasen johdolla aktiivista toimintaa 55 vuotta sitten Teksti ja kuva: Esa Aalto Salon seudulla on kehitetty tarmokkaasti palokuntatoimintaa jo vuosikymmeniä ja yksi osoitus tästä on 55 vuotta sitten perustettu Salon piirin Palopäällystökerho. Kerhon toiminta on osoittautunut hedelmälliseksi – antaen ”puhtia” palokunnille. – Koulutusta annettiin esimerkiksi kaluston käsittelyssä ja yleensä sammutustyöhön liittyvissä asioissa. Muu henkilökunta oli silloin lomalla. Kerhon toiminta on ollut vilkasta. Talvikuukausina on kerhokokouksia ollut kerran kuukaudessa. perustettiin 30/10 1955. 36 7/2010 K erhon perustajajäsenet Pentti Halme, 87 ja Armas Suomi, 83 sekä pari vuotta perustamisen jälkeen jäseneksi liittynyt Matti Koski, 79 muistelevat toiminnan olleen heti alusta alkaen aktiivista ja vilkasta. Toivo Tarkkanen kirjoittaa Palontorjunnassa 1/1958 kuulumisia Salosta: ”Salon piirin Palopäällystökerho r.y
Erkki Rantala (edessä vas.), Risto Kallio, Vilho Lehmuskoski, Toivo Tarkkanen, Hannes Lehtinen ja Heikki Luurma. – Savusukellustaidoissa kilpailtiin esimerkiksi kätkemällä rakennukseen etsittävä kohde, jossa kilpailun voittajaksi selvisi se, kuka löysi kohteen nopeimmin. ”Koulutusta annettiin esimerkiksi kaluston käsittelyssä.”. Salon piirin Palopäällystökerhon toiminta ei ole kokonaan loppunut, mutta nykyisin kokouksiin osallistuu vain muutama henkilö. Toivo Tarkkanen toiminnan kehittäjä Salon piirin Palopäällystökerhon perustamiseen vaikutti eniten palopäällikkö Toivo Tarkkanen (1908–1991), joka toimi myös Salon VPK:n päällikkönä vuoteen 1965 asti. Toivo Tarkkanen kehitti omalla toiminnallaan näkyvästi niin vakinaisen kuin vapaaehtoisen palokunnan toimintaa. Pöytäjuhlat järjestettiin luonnollisesti VPK:n talossa. Miesten takana VPK:n ylpeys eli Suomen komein paloauto, Hudson Super Six vuosimallia 1926. Kerho keräsi juhlalla varoja, sillä sinne myytiin lippuja. – Pari, kolme henkeä meitä on vuosikokouksessa ollut, kertoo sihteerinä toimiva Matti Koski. Toivo Tarkkanen oli aktiivisesti kehittämässä myös palokuntien harjoitustoimintaa. Tarkkanen sai aikaiseksi hyvän yhteistyön paikkakunnalla toimivan puhelinyhtiön ja elektroniikka-alan yrityksen kanssa, jonka ansiosta palokuntalaiset saivat käyttöönsä 1950-luvun lopulla ja 1960-luvun alussa kannettavat radiopuhelimet. Parhaimmillaan kerhossa oli viitisenkymmentä jäsentä. Ensimmäisen kerran suomalaisen palokuntien historiassa Toivo Tarkkanen ehdotti keväällä 1941, että poikatyö olisi organisoitava viralliseksi osaksi vapaaehtoisten palokuntien toimintaa. – Kerhossa vallitsi aina hyvä yhteishenki. Kerho järjesti myös tietokilpailuja palokuntatoiminnasta, he muistelevat. Vähitellen ne hiipuivat ja loppuivat sitten kokonaan, veteraanit kertovat. Tarkkanen oli aktiivisesti kehittämässä esimerkiksi kansainvälistä yhteistyötä ja toi eri maista palokuntaoppeja Saloon. Myös viestivälineiden käyttöönottoon hän vaikutti voimakkaasti. vas.), Heikki Mäki, Reino Pännä, Aarne Heikkilä, Risto Alanko. vas.), Edvin Seisto, Eino Kutila, Pentti Halme, Einari Halme, Armas Suomi. Alun perin kerho järjesti pöytäjuhlia kaksi kertaa vuodessa, keväisin ja syksyisin, mutta nopeasti ainoaksi juhlapäiväksi valikoitui marraskuinen pyhämiesten päivä. Puheenjohtajana toimii palomestari Mikko Särmä. Perustavan kokouksen osanottajat: Mauri Murto (ylh. Sinne tultiin parhaat päällä ja syötiin ja juotiin hyvin. (Lähde: Petri Lavonen: Sata vuotta tulen valtaa vastaan (Salon VPK:n 100-vuotishistoriikki) Kerro meille palopäällystökerhostasi. Siitä syntyi kymmenisen vuotta myöhemmin Salon alueen kymmenen kunnan yhteisesti ylläpitämä aluehälytysjärjestelmä. Myös puolisot osallistuivat aktiivisesti juhliin ja silläkin tavalla tultiin tutuiksi. Meilaa: toimitus@pelastustieto.fi Pentti Halme (vas.) toimi aikoinaan Perttelin ja Armas Suomi Sauvon palopäällikkönä, Matti Koski oli Salon VPK:ssa joukkueenjohtajana. Heikki Saari (kesk. Asioita tehtiin yhdessä ja kanssakäymistä oli muiden palokuntalaisten kanssa. Toivo Tarkkanen vaikutti voimakkaasti myös Salon alueen palosuojeluolojen kehittämiseen. Tanssiakaan ei unohdettu. Toivo Tarkkasen palokuntauran keskeisimpiä saavutuksia oli poikatyön käynnistäminen ja kehittäminen. 7/2010 37 kursseja järjestettiin. Salossa kehitetty poikatyö saavutti maanlaajuista ja jopa ulkomaistakin huomiota. – Opituissa asioissa, kuten kaluston käsittelyssä ja savusukelluksessa myös kilpailtiin. – Se oli suosittu ja väkeä vetävä tapahtuma. – Kerho järjesti myös erilaisia kilpailuja, joihin osallistuttiin runsaslukuisesti. Me teemme siitä jutun lehteen. Hänen aloitteestaan Saloon perustettiin vuonna 1954 Suomen ensimmäinen palohälytyskeskus. Siellä oli aina 200–300 ihmistä. Kun tultiin 1970–80-lukujen vaihteeseen, juhlat eivät enää olleet entiseen tapaan vetovoimaiset. Palokuntatoiminnan lisäksi kerho järjesti erilaisia huvitapahtumia, joista suosituin oli pyhämiestenpäivänä järjestetty illallistilaisuus, pyhämiestenpäivän pöytäjuhlat
Tietoa koulutuksesta oli saatu pääsääntöisesti aiem min kouluttautuneilta henkilöiltä niin sanotun puskaradion kautta. Työterveyshuoltolaki 1383/2001. Kuten edellä todettiin, miltei Arvoituksellinen ammatillinen kuntoutus osa 2 Teksti: Juha Höök lähteet Grundström J. Pelastusalan ammattilainen 4/2010. Kukaan uudelleen kouluttautuneista kuntoutujista ei ollut eläköitynyt pysyvästi. Ensimmäiset kuntoutujat olivat valmistuneet uudesta tutkinnosta vuonna 2005. Suurin osa kokeiluista on tapahtunut omassa työssä pitkältä sairauslomalta työhön palatessa tai niin, että työnkuvaa on pystytty hieman räätälöimään. Kuntoutujien kokemuksia Kuntoutus kohdistuu aina yksilöön. Yksi vastanneista työskenteli nykyisin pelastusalan ulkopuolella. Uudelleen kouluttautuminen osana pelastushenkilöstön urasuunnittelua. Työkykyrajoitteisuus vaikuttaa olevan erityisesti pelastusalan suuri peikko, jota pyritään välttämään viimeiseen asti tekemällä työtä, vaikka fysiikka ei sitä enää kestäisi. Kaikki kyselyyn vastaajat olivat miehiä ja he edustivat kahdeksaa eri aluepelastuslaitosta. 38 7/2010 N uorelle tai vanhemmallekin palomiehelle, joka pitää työstään, on suuri elämänmuutos, kun hänet kesken työvuoroa ohjataan vakavan vamman vuoksi sairauslomalle. Työvuorosta uusiin tehtäviin miten käytännössä. Suurimmalle osalle, eli 24 henkilölle (45 prosenttia) on kuntoutussuunnitelmana tuettu uudelleenkoulutusta, joista suurin on ollut ammattikorkeakoulutason tutkintoja. Ennen kuntoutusprosessia kaikki vastaajat olivat olleet joko palomiehen tai palomiessairaankuljettajan tehtävissä. Kuntien eläkevakuutus. Työkykyrajoitteisten palomiesten määrän kasvu aiheuttaakin päänvaivaa työntekijän lisäksi myös työantajille. Suomen Palomiesliitto SPAL ry. Opinnäytetyö, Savonia-ammattikorkeakoulu. Yhtenä visiona on, että vuonna 2015 pelastusalalla on hyvä kilpailukyky työnantajana, henkilöstön työkyky vastaa tehtäviä ja että työhyvinvointi on korkealla tasolla. Loppujen osalta kuntoutussuunnitelmaa ei joko ole syntynyt, tai he ovat löytäneet ratkaisunsa ilman Kevan ammatillisen kuntoutuksen tukea. • Itse sai kaiken pohtia valmiiksi. On hyvä tietää, ettei urapolku ole välttämättä kuljettu loppuun vaan on olemassa uusi mahdollisuus. Kyselyssä keskityttiin kuntoutujan omaan näkökulmaan aiheesta. Vastaajien keski-iäksi tuli 36 vuotta. Kuntoutujan halulla kuntoutua on todettu olevan olennainen rooli työhön palaamisen ennustajana (Saari 2003). 2003. 2008. Kaikki vastaajat olivat lähteneet opiskelemaan edelleen pelastusalaa, mutta muutama totesi, että mikäli mahdollista, he valitsisivat nyt kokonaan toisen alan. Muutama vastaaja kiteytti asia näin: • Kaiken sai itse selvittää ja suunnitella, mutta mitään en tekisi toisin. Sisäasiainministeriön Pelastustoimen strategia vuodelle 2015 toteaa, että henkilöstö on pelastustoimen keskeinen voimavara ja että henkilöstön ikääntyminen on uhka pelastustehtävissä tarvittavalle toimintakyvylle. Opinnäytetyö, Savonia-ammattikorkeakoulu. Uudelleenkoulutus ei suinkaan ratkaise alamme eläkeikäkysymystä, mutta se voi olla yksi mahdollisuus vaikuttaa omaan työuraan, sen mielekkyyteen sekä terveempään loppuelämään. 2005. Tutkimus ammatillisesta uudelleenkoulutuksesta ja sen vaikuttavuudesta kunta-alalla. Moni vastaaja koki ammatillisen kuntoutuksen ”uutena mahdollisuutena” sekä taloudellisena mahdollisuutena osallistua opiskeluun. Tärkein kuntoutuksen onnistumiseen vaikuttava tekijä on kuntoutujan halu kuntoutua. Kehittämispäällikkö Sanna Pesonen, Kuntien Eläkevakuutus Kysely Keva:n ammatilliseen kuntoutukseen osallistuneille pelastusalan ammattilaisille Lindholm J, Närhi T. Neljällä vastaajalla kuntoutusprosessi oli yhä kesken, kun taas muut olivat palanneet takaisin työelämään. Helsinki. Pelastustoimen strategia vuodelle 2015. Nykyiseksi toimenkuvaksi vastaajat mainitsivat muun muassa: opiskelija, palomies, paloesimies, palomestari, asiantuntijatehtävät sekä opettaja. & Forma, P. 2002. Pelastuslaitos Vastaajat ihmettelivät työnantajien passiivisuutta uudelleenkoulutusprosessien aloitteentekijöinä sekä pelastusalalle suunnatun informaation puuttumista aiheesta. Seuraavaksi yleisin kuntoutussuunnitelma on ollut työkokeilu, 19 henkilöllä (36 prosenttia). Oppiminen ja ammatillinen kasvu. Helsinki Saari, p. Sisäasiainministeriön julkaisuja 13/2007 Ruohotie, P. Tämä artikkeli on kirjoitettu näihin kyselyihin pohjaten. Kaikilla vastaajilla korostui henkilökohtainen aktiivisuus kuntoutusta koskevan tiedon keruussa, prosessin käynnistämisessä sekä kuntoutusprosessin hoidossa. Eteen tulee asioita joita ei ehkä koskaan ole miettinyt; pitkä poissaolo työstä, mahdollinen leikkaus, kuntoutus tai mahdollinen työkyvyttömyyseläke. Ammatillisen kuntoutuksen aloittamisikä vaihteli vastaajien välillä 28 vuodesta 47 vuoteen. www.keva.fi 38 7/2010. Kuntien eläkevakuutuksen tarjoama ammatillinen kuntoutus pelastushenkilöstölle. Kuntoutujien näkökulma Tätä artikkelia varten suoritin suppean kyselyn yhdeksälle pelastusalan ammattilaille jotka ovat osallistuneet Kuntien eläkevakuutuksen ammatilliseen kuntoutukseen. Tilastotietoa Kuntien eläkevakuutuksen (Keva) kehittämispäällikkö Sanna Pesosen mukaan vuosina 2005– 2009 pelastusalan henkilöstöstä on ammatillisen kuntoutuksen asiakkaina ollut yhteensä 53 henkilöä
• Paljon sälytettiin hommia itse hakijalle. Kuntien eläkevakuutus mahdollistaa kuntoutujalle opiskelun, jolla pystyy hankkimaan itselleen vaikkapa uuden ammattitutkinnon joka sopii muuttuneeseen terveydentilaan. Tai, eivätkö pelastusalanjohtajat pikkuhiljaa ymmärtäisi laskun pienuutta kun työntekijä kävisi ammatillisen koulutuksen läpi ja pystyttäisiin pitämään ammattimies rivissä. • Vaatimatonta. • Työnantaja täytti liput ja laput. • Ei tukea esimieheltä järjestelyissä. Ei ollut yhteyshenkilöä joka tietää ja taitaa asioita. • Hoiti pakollisen oman osuutensa, • Pyytämällä sai työterveyslääkäriltä B-todistuksen. Mitään ei pantata, minulle on selkeästi kerrottu, mitkä on minun oikeudet ja mitä he haluavat vastineeksi. Tietoa on saanut tarvittaessa.. Kuntien eläkevakuutus Työssä jatkaminen on usein hyödyllisempää kuin siirtyminen työkyvyttömyyseläkkeelle. Jatkamalla työntekoa työntekijä säilyttää ihmissuhteet työtovereihin ja kuntoutuksen kautta työntekijä saa mahdollisuuden jatkuvaan oppimiseen. Kuntoutujien kokemuksia Kuntien eläkevakuutuslaitoksesta: • Hyvin ja nopeasti hoidettu • Suuri rooli, tukeva ja kannustava. Huippujuttu. • Työnantaja kannustaa ja tukee eri tavoin opiskelua (työharjoittelumahdollisuus, lomajärjestelyt, auton käyttö). • Nykyisin työnantaja tukee kuntoutusta – aiemmin ei. Asenne puuttui kokonaan. • Ei mitään… • ”Voi kouluttautua, mutta töitä ei täältä tule saamaan”. • ”Ei kuulu meille vaan keskushallinnolle”. • Eikö pelastusalan johtajat pikkuhiljaa ymmärtäisi laskun suuruutta, kun työntekijä jää ennenaikaiselle eläkkeelle. Muuten suhtautuminen oli myönteinen. Suhtautuminen on ollut pääsääntöisesti hyvää. Pelastuslaitosten urasuunnittelu vaikuttaakin olevan alkuvaiheessa tai sitä ei ole lainkaan. • Vähättelevä, koska kuntoutuja tiesi käytännön toteutuksesta ja asioista enemmän. 7/2010 39 jokainen oli hankkinut kuntoutukseen johtavan tiedon omatoimisesti ja usein kaverin vinkistä. • Hoiti pakollisen oman osuutensa. • Työterveyshuollosta sain tarvittavat lausunnot mutkattomasti. Aluksi työkyvyttömyyttä ei tahdottu ottaa vakavasti, pidettiin vitsinä. • Henkilökohtainen yhteyshenkilö on ollut erityisen suuri apu, niin opiskelua suunniteltaessa, kuin toteuttamisessakin. Toimiva urasuunnittelu on selkeä osa ministeriön pelastustoimen strategiassa määrittelemää työhyvinvointia. Työterveyshuolto hoiti omalta osaltaan pakolliset kuviot. Kaikki asiat hoituivat hienosti. Jatkamalla työelämässä pidempään myös vanhuuseläkkeen määrä kasvaa. Pelastusalalla uudelleenkoulutusprosessit vaativat asennemuutosta työnantajan puolelta, sillä vain 1:llä henkilöllä 64:stä uudelleenkoulutetusta kuntoutusaloitteen oli tehnyt työnantaja (Tilastot KEVA 2002, Ilmarinen 2001.) Kuntoutujien kokemuksia työantajan roolista ammatillisen kuntoutuksen toteutumisessa kommentoitiin näin: • Aito kiinnostus asiaa kohtaan ja siihen liittyvien tietojen hankinta sekä selvien toimintamallien tekeminen puuttuu. • Oli hyvin tukena, varsinkin työterveyshoitaja. • Mielestäni Keva hoiti oman ruutunsa hyvin. • Suhtautuminen asiaan mahtava, minun osaltani ei tähän mennessä huonoa sanottavaa. • Olisin kaivannut Työterveyshuollosta voimakkaampaa otetta henkisen työssä jaksamisen suhteen. Miksi. Pelastuslaitoksilla on keskeinen rooli uudelleenkoulutettavan osaamisen kehittämisessä ja soveltamisessa. Lisäksi kehitettävää löytyy varhaisen kuntoutusprosessin sekä työkyvyn alenemisesta aiheutuvan ammatillisen urasuunnittelun tukemisessa. Pelastuslaitosten toivoisi myös sisäistävän sen ajatuksen, että työntekijän lisäksi ammatillinen kuntouttaminen on myös työnantajan etu. Yleensä työntekijän palkka on eläkettä suurempi ja myös kuntoutuksen aikainen toimeentulo on parempi kuin eläke. Pelastuslaitosten johtamistyyliä tulisi muuttaa tukemaan työntekijöitä, jotka pyrkivät kehittämään itseään, antamalla heille mahdollisuuksia osallistua laitosten haastaviin projekteihin ja tukemalla heidän jatkokouluttautumistaan (Ruohotie 2002). Tai ymmärtäisi mitä vakava sairastuminen omalla kohdalla tarkoittaa ja mitä se aiheuttaa koko arjen pyörittämiseen Työterveyshuolto Työterveyshuollon tulee seurata vajaakuntoisen työntekijän työssä selviytymistä sekä edistää työntekijän terveydelliset edellytykset huomioon ottaen kuntoutusta koskevaa neuvontaa ja hoitoon tai lääkinnälliseen tai ammatilliseen kuntoutukseen ohjaamista. Aina tuli asiantuntevaa palvelua. • Työnantaja ei tukenut, mutta ei vastustanutkaan. Ei uudelleensijoittelua – oma hakeutuminen muualle. Pelastuslaitosten tulisi ehdottomasti hyödyntää uudelleenkoulutusjärjestelmän tietouden lisäämisessä Kuntien eläkevakuutuslaitoksen edustajia. Kertaakaan ei kyseenalaistettu onko kipeä vai ei. Palvelu loistavaa ja kaikkien asioiden hoidossa pelivaraa ja neuvoteltavaa. Kuntoutujien kokemuksia Työterveyshuollon roolista ammatillisen kuntoutuksen toteutumisessa: • Työterveyshuolto on antanut tietoa ammatillisesta koulutuksesta sekä toimittanut tarvittavat dokumentit Kuntien eläkevakuutukselle kuntoutustukea hakiessa. • Kaiken A ja O. Suurinta kehittämistyötä vaadittaisiin työkyvyn laskuun tarttumisessa yhdessä Työterveyslaitoksen kanssa. • Neuvottiin ja neuvotaan edelleen tosi hienosti
Lisäksi palokunnalla on perävaunu ja pienempää venekalustoa. Vanha ohje keskittyi yleiseen johtamiseen pääasiassa suuronnettomuuden näkökulmasta. Uudessa ohjeessa on enemmän myös päivittäisjohtamiseen liittyviä asioita. Päivittäisissä pelastustoiminnan tilanteissa pelastusyksiköt joutuvat usein toimimaan yhteistyössä toisten pelastuslaitoksen yksiköiden ja johtajien kanssa. Pituutta alumiinisella veneellä on hieman alle kymmenen metriä. Yleisohjeen laadinnan eri vaiheisiin osaa ottivat Arto Latvalan lisäksi muun muassa Simo Weckstén, Markku Holopainen, Reima Roslöf, Lauri Jaakkola ja Peter Johansson, kertoo päivitystyöryhmän puheenjohtaja, palomestari Ari Koivu. Veneessä on keulapotkuri, runsas merenkulkuvarustus ja valmius hydrauliseen keulakerääjään. Monesta lähteestä jalostui ensimmäinen yhteinen yleisohje Helsingin ja Espoon pelastuslaitosten edustajien kanssa. Siksi muokkasimme yleisohjetta myös mahdolliseen opetustarkoitukseen soveltuvaksi. – Toivomme, että kentän ääni kuuluu palautteena ohjeen käytettävyydestä varsinaisessa johtamistyössä. Etelä-Savon pelastuslaitos on hankkinut Enonkosken palokunnalle Joensuun syväväylän varteen Oy Weldmec AB:lta Serecraft W 9500 D -luokan öljyntorjuntaveneen. Pelastustoiminnan johtamisen yleisohje päivitetty pk-seudulla Pelastustoiminnan johtamisen yleisohjeen laadintatyöryhmän jäsenet vasemmalta: Jorma Kuikka, paloinsinööri, itä-Uudenmaan pelastuslaitos, työryhmän sihteeri Clas Tallberg, paloesimies, länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Ari Koivu, palomestari, keski-Uudenmaan pelastuslaitos ja päivitystyöryhmän pj Reima Roslöf, palomestari, Helsingin kaupungin pelastuslaitos. Myöhemmin mukaan tuli myös Porvoo, jolloin yleisohjetta noudattivat kaikki pääkaupunkiseudun pelastuslaitokset. Enonkoskelle uusi paloasema ja vene Palokunnan kalustona on ensivaste/kevyt pelastusyksikkö, sammutusauto ja säiliöauto. Uusi paloasema saatiin edullisesti rakennetuksi vapaana olevaan teollisuushalliin varsin pienin muutostöin. Vanha paloasema sijaitsi erikoisessa vanhan navetan kivijalassa ja oli tiloiltaan ahdas. Enonkosken uusi D-luokan vene parantaa venevastetta pohjoisella Saimaalla. Ohjeen päivitys jatkuu jo tänä vuonna, koska pelastuslaitosten liittymisessä hätäkeskuksiin tulee muutoksia jo syksyllä 2010, Ari Koivu kertoo. – Olemme työryhmämme kanssa päivittäneet voimassa olevan ”Pelastustoiminnan johtamisen yleisohje 2005”. Yhdenmukainen johtamistoiminta parantaa yhteistyötä ja nopeuttaa tehtävään hälytetyn resurssien organisoitumista pelastustoiminnan johtajan käskemällä tavalla myös päivittäisissä pelastustoiminnan tehtävissä. laatia ohje siten, että se ei ollut ristiriidassa pääkaupunkiseudun pelastuslaitosten aiemmin solmimasta ”Yhteistoimintasopimuksesta”. – Nyt palokunnat voisivat ruuvata ne vintille roudatut penkit takaisin miehistöautoihin ja katsastuttaa ne jälleen Dtai D1-luokan ajoneuvoksi, sanoo muutoksen huomannut Marko Konttinen Ylöjärven VPK:sta. Ajokorttiasetus höllentyi. Moottorina on 370 hv:n Volvo Penta D6 diesel ja vetolaitteena Hamilton vesijetti. 40 7/2010 Pelastustoiminnan johtamisen yleisohjetta on päivitetty pääkaupunkiseudulla. Veneen syväys on 50 cm ja nopeus tyhjänä 27 solmua. Etelä-Savon pelastuslaitoksen historian ensimmäinen paloasema vihittiin käyttöön Enonkoskella. Ohjeen tarkoituksena on tukea pelastustoimen resurssien koordinointia ja johtamista. Haastetta oli myös Ajokorttiasetusta on muutettu siten, että nyt myös pelastusauton kuljettaja, jolla on C-luokan ajo-oikeus, saa tässä tehtävässä toimiessaan kuljettaa Dtai D1-luokan ajoneuvoa taikka E-luokan ajoneuvoyhdistelmää hälytystehtävän hoitamiseen sekä pelastustoimen tehtävien harjoitteluun ja koulutukseen liittyvissä ajoissa ja E-luokan ajoneuvoyhdistelmää tehtävään liittyvän kaluston huoltoon ja korjaukseen liittyvissä siirtoajoissa. – Yleisohjeen päivityksen yhteydessä kuulimme Pelastusopiston johtamisen opettajien olevan kiinnostuneita saamaan ohjeen opetusmateriaaliksi sen valmistuttua. – Ongelmaksi huomasimme aluelaitostemme erilaisten viestiliikenneohjeiden soveltaminen käytäntöön. Parantaa yhteistyötä Pelastustoiminnan johtamisen yleisohjeen tavoitteena on parantaa pelastustoiminnan johtamisvalmiuksia ennen kaikkea suuronnettomuusja niiden uhkatilanteissa, mutta myös pelastustoiminnan päivittäisissä tilanteissa Helsingin, Itä-, Keskija Länsi-Uudenmaan pelastusalueilla
Yleisön turvallisuus on oopperajuhlille yhtä tärkeää kuin esitysten taiteellinen taso. Linna on rakennettu aikoinaan puolustuslinnakkeeksi, jonne pääsy on tehty mahdollisimman vaikeaksi. Linnassa on tehokas alkusammutuskalusto ja oma palovesijärjestelmä. Juhlien aikaan linnassa on paljon herkästi syttyvää materiaalia, lavasteita ja esiintymisasuja. Vuosien varrella niitä on päivitetty, viimeksi viime vuonna. Vaikka meillä olisikin joskus asioista erilaisia näkemyksiä, yleisön turvallisuus on kaikkien yhteinen päämäärä, Hyvärinen sanoo. 42 7/2010 Pelastusmiehistöllä on oma roolinsa oopperassa. Kiinteistön omistajana sillä on oma vastuunsa vieraidensa turvallisuudesta. – Yhteistyö on sujunut erinomaisesti. Oopperan aikaPalomiehillä tärkeä rooli oopperassa Teksti ja kuvat: Launo Päivätie. Tehosteina esityksissä käytetään myös tulta ja savupommeja. Analyysi tehtiin onnettomuustutkintakeskuksen kehotuksesta sen jälkeen kun rahtialus oli törmännyt linnan rantakallioon ja ponttonisiltaan heinäkuussa 2004. Keskiaikainen linna on suurille yleisötapahtumille vähintäänkin haasteellinen ympäristö. Isolla linnanpihalla sijaitsevaan katsomoon kuljetaan ahtaita käytäviä ja jyrkkiä portaita. Jos jotain sattuisi, vaikkapa tulipalo, yleisön saaminen turvaan täytyy tapahtua nopeasti. Sama koskee poispääsyä. Katsomoon mahtuu kerrallaan yli 2200 henkeä. Siksi sitä harjoitellaan joka vuosi ja siksi kaikki oopperan järjestysmiehet koulutetaan tehtäviinsä. Turvallisuus yhteistyötä Olavinlinnaa isännöi Museovirasto. Oopperaesitysten aikana linnassa on henkilökunta mukaan lukien noin 2500 henkeä. Savonlinnan Oopperajuhlilla yleisön turvallisuutta vartioi esitysten aikana neljän palomiehen turvavartio. Oopperan paloturvallisuudesta huolehtiminen ei ole hätävarjelun liioittelua. Silloin linnasta tehtiin myös perusteellinen riskianalyysi. Linnassa on muun muassa täysin automaattinen palonilmoitinlaitteisto. N ykymuotoisia oopperajuhlia on järjestetty Olavinlinnassa vuodesta 1967 lähtien. Museoviraston kiinteistöpäällikkö Anita Hyvärinen korostaa, että yleisön turvallisuus Olavinlinnassa on kolmen toimijan yhteistyötä: museoviraston, tilaisuuden järjestäjien ja pelastusviranomaisten. Vuonna 2000 käyttöön otettu uusi katos on varustettu savunpoistopuhaltimilla. Linnaan mennään avattavaa ponttonisiltaa. – Tämä on meille erityiskohde ja jokakesäinen erityistehtävä, Etelä-Savon pelastuslaitoksen Savonlinnan paloasemaryhmän päällikkö Juha Paunonen sanoo. Turvatekniikka ajan tasalla Vaikka Olavinlinna on rakennettu yli 500 vuotta sitten, sen turvallisuustekniikka on viimeistä huutoa. Tulipalon sattuessa linnan henkilöturvallisuuden kannalta on tärkeää savun ja lämmön poistuminen yleisökatoksen alta, tehokas alkusammutus ja palon rajaaminen sekä ohjattu yleisön poistuminen linnasta. Ensimmäiset turvallisuussuunnitelmat linnaan laadittiin jo 1980-luvulla. Nykyaikainen ooppera vaatii myös paljon sähköä ja elektroniikkaa. Ainoa kulkuyhteys linnaan katkesi kesken oopperalaulukilpailun
• Mikäli henkilöturvallisuus vaarantuu, turvavartion esimies päättää käynnistää yleisön evakuoimisen linnasta. – Järjestysmiehet kyllä tietävät tehtävänsä, mutta kaikki eivät suhtaudu harjoitukseen riittävän vakavasti. Se luo yleisöön turvallisuuden tunnetta. Järjestyksenvalvojat käyvät ohjaamaan yleisön poistumista. Suurten yleisötilaisuuksien aikana paikan päällä on pelastuslaitoksen turvavartio, neljä ammattikoulutuksen saanutta palomiestä. Oopperayleisö on oma rotunsa. – Suhtaudumme turvallisuuteen hyvin vakavasti. Poistumisharjoituksessa ulosmenotiet eivät ruuhkautuneet. • Kohteeseen lähtee vähintään kaksi palomiestä. • Hätäkeskus on yhteydessä Saimaan VTS:ään ja pyytää katkaisemaan alusliikenteen Kyrönsalmesta. Muuten poistumistiet ruuhkautuvat. Vuorossa oleva P3 ottaa johtovastuun sekä palon sammuttamisesta ja yleisön turvatoimista. Palopäällikkö Juha Paunonen (vas.) ja palomestari Antti Peltonen Olavinlinnan muurilla ennen esitystä.. Kaikkeen ennakoitavissa olevaan on varauduttu, mutta tositilanteessa järjestelmiä ei ole tarvinnut testata. • Palokunnan yksikkö tulee veneellä Olavinlinnan laituriin. Pohjolaisen mukaan määräys on ehdoton, eikä siitä luisteta. Alkusammutus on siis alusta alkaen ammattilaisten käsissä. Tämänkesäinen oopperajuhlien poistumisharjoitus osoitti, että järjestysmiesten koulutukseen on kiinnitettävä jatkossa enemmän huomiota. Onnettomuustilanteessa suuren yleisömäärän poistuminen keskiaikaisesta linnasta vaatii tehokkaan ohjauksen. Pääkatsomo tyhjeni vajaassa kymmenessä minuutissa. Mutta siihen meidän on luotettava, että kaikki toimii, jos jotain sattuu, Paunonen sanoo. Turvallisuus yhtä tärkeä kuin esitys Oopperajuhlien tuotantopäällikön Jukka Pohjolaisen mukaan yleisön turvallisuus on juhlille yhtä tärkeä kuin tapahtumat oopperan lavalla. Sitäkään juhlien talous ei kestäisi, jos katsomoon päästettävää yleisömäärää rajoitettaisiin radikaalisti. Heinäkuussa Saksan Duisburgissa kuoli parikymmentä ja loukkaantui yli 300 henkeä, kun ihmismassat ahtautuivat festivaalialueelle johtavaan tunneliin. Edes pääpoistumistie ei ole leveydellä pilattu. – Vuosi vuodelta turvallisuus on parantunut. – Onneksi ei. Olavinlinnaan mennään ja sieltä poistutaan ahtaita käytäviä pitkin. • Musiikinjärjestäjä keskeyttää esityksen ja soittaa kyseisen vaaran esinauhoitettua tiedotetta. Tieto välittyy oopperan musiikinjärjestäjälle. Samaa asennetta hän edellyttää poistumisharjoituksissa myös järjestyksenvalvojilta. Tiedämme, että jos linnassa tapahtuu katastrofi, se on juhlien loppu, Pohjolainen sanoo. Näin toimitaan • Olavinlinnassa havaitaan palon alku. Vaikka kysymys on harjoituksesta, tilanne on otettava haltuun niin suurieleisesti, että ihmiset ymmärtävät mistä on kysymys ja tottelevat. Suunnitelmia on tarkistettu, koulutusta tehostettu ja poikkeustilanteita harjoiteltu, Paunonen sanoo. Rakennuslautakunnan myöntämän kokoontumisluvan perusteella katetussa Olavinlinnan katetussa katsomossa ja sen lähitiloissa voi olla kerrallaan enintään 2 650 henkeä. • Turvavartio sammuttaa paloa ja turvaa yleisöä, oopperanjohtaja johtaa yleisön poista linnasta. • Musiikinjärjestäjän luona oleva palomies ilmoittaa palosta ja sen paikasta muille turvavartion jäsenille. Katastrofi oli valmis, kun väki joutui paniikkiin. Järjestyksenpito ja turvallisuus ei tuota sen kanssa ongelmia. 7/2010 43 na niitä varmistaa lisäksi palokunnan moottoriruisku. Kaikki oopperaesityksiä turvaavat 28 järjestysmiestä on koulutettu tehtäviinsä ja poistumisharjoituksia järjestetään vuosittain. – Mutta on linna koeponnistettu myös megaluokan rock-konsertilla, eikä yleisön turvallisuus ollut uhattuna silloinkaan, sanoo Paunonen ja tarkoittaa kahta viimekesäistä Nightwishin konserttia. Turvavartio on oopperassa virkapuvuissa. – Siellä oli liikaa ihmisiä ja liian vähän järjestyksenvalvojia. Palopäällikkö Paunosen mukaan Olavinlinna on erityiskohde ja sen paloturvallisuus on sen mukainen. • Musiikinjärjestäjä ilmoittaa palosta oopperan toimistoon, josta tehdään ilmoitus hätäkeskukseen. Pohjolaisen mukaan oopperassa kaikki suhtautuvat kenraaliharjoitukseen yhtä vakavasti kuin mihin tahansa esitykseen
Yhteenvetoa tarkastuksen havainnoista pidetään tärkeänä. Kun puhutaan turvallisuuskulttuurista, on kuitenkin muistettava erään vastaajan sanoin, että ”turvallisuuskulttuuri käsitteenä voidaan käsittää hyvin laajasti ja se pitää sisällään koko yritysturvallisuuden osa-alueiden kirjon. Kyselyn mukaan asiakas saa ennakkokirjeen tai muuta informaatiota ennen tarkastustapahtumaa seitsemällä aluepelastuslaitoksella. Tärkeimpänä kehityskohtana pidetään turvallisuuskulttuurin aiempaa keskeisempää roolia ja ohjaavan otteen painottamista. Myös tarkastustapahtuman jälkeisessä informaatiossa voidaan panostaa turvallisuuskulttuurin tukemiseen esimerkiksi pöytäkirjan muotoilulla ja sisällöllä. Asiakas on saatava ymmärtämään, miksi turvallisuudesta on huolehdittava. Kyselyn perusteella valvonnan tutkimiseen ja kehittämiseen suhtaudutaan myönteisesti. Pelastusviranomaisella ei ole, eikä tarvitsekaan olla, osaamista arvioida kaikkia osa-alueita.” Turvallisuuskulttuurin arviointiin on kyselyn perusteella tähän mennessä annettu ohjausta seitsemällä laitoksella ja kolmella on otettu käyttöön turvallisuuskulttuurin arviointimittari. Asiakkaan kykyyn ei suhtauduta yhtä luottavaisesti. Tärkeimpiä kehittämiskohtia kyselyn perusteella ovat: • Turvallisuuskulttuuriin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota • Tarkastustoimintaa pitäisi kehittää ohjaavaan ja valistavaan suuntaan • Tarkastuskäytäntöjä pitäisi yhtenäistää • Yhteistyötä kollegojen kanssa pitäisi tehdä enemmän • Korjausmääräysten toteuttamisen seurantaa pitäisi tehostaa • Valvontakeinoja pitäisi monipuolistaa • Tarkastustoiminnan vaikuttavuutta pitäisi mitata enemmän Turvallisuuskulttuuriin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota Tärkeimmäksi kehityskohdaksi tarkastustyötä tekevät nostivat turvallisuuskulttuuriin keskittymisen, 86 prosenttia vastaajista oli samaa tai täysin samaa mieltä sen tärkeydestä. Huonompaan suuntaan ollaan menossa vain neljän prosentin mielestä. Odotukset ja tarpeet ovat moninaisia. Kaksi kolmasosaa vastaajista näkee, että tarkastuskäytännöt ovat viime vuosina kehittyneet parempaan suuntaan. Matkalla oikeaan suuntaan Tarkastustoiminnan kehittäminen on aktivoitunut monella suunnalla. Tässä oli selvä yhteys siihen, miten tarkastajat oli perehdytetty turvallisuuskulttuurin arviointiin. Tarkastustoimintaa pitäisi kehittää ohjaavaan ja valistavaan suuntaan Turvallisuuskulttuuria kehittävä valvonta on asiakaslähtöistä. Sitä ei tehdä vain viranomaista varten. Perehdytyksen onnistuminen jakoi mielipiteet voimakkaasti. Tarkastajat suhtautuvat melko positiivisesti myös mahdollisuuteensa vaikuttaa asiakkaiden turvallisuuskulttuuriin. Yli puolet vastaajista katsoo, että asiakkaille olisi hyvä jakaa enemmän opastavaa materiaalia. Suosituksia pöytäkirjaan merkitsee 97 prosenttia vastaajista. Kyselystä ilmeni, että valtakunnallisesti vallitsee yksimielinen käsitys siitä, mihin suuntaan toimintaa halutaan kehittää. Riskienhallintapäälliköiden vastauksissa tärkeimmäksi kehittämiskohdaksi nousikin ohjaus turvallisuuskulttuurin arvioimiseen ja kehittämiseen. Vastauksia saatiin varsin kattavasti koko maasta: 19 aluepelastuslaitokselta yhteensä 234 kappaletta. Tarkastustapahtuman aikana korostetaan yhteisen keskustelun merkitystä varsinaisen tarkastuskierroksen rinnalla. Vastauksissa korostui, että vaikuttavassa valvonnassa otteen on oltava asiakasta ohjaava ja valistava. Riskienhallintapäälliköiden mukaan yhtenäinen pöytäkirjaformaatti on käytössä kahdeksalla pelastuslaitoksella. Tarkastustyötä tekeville tämä merkitsee uusia osaamishaasteita. 44 7/2010 O sana Helsingin pelastuslaitoksella käynnissä olevaa Turvallisuuskulttuuria kehittävä valvonta -hanketta (TuKeVa) tehtiin valtakunnallinen kysely palotarkastuksen nykykäytännöistä ja kehittämistarpeista tarkastustyötä tekeville ja sitä johtaville henkilöille. Tarkastustyötä tekevät kokevat osaavansa arvioida asiakkaan turvallisuuskulttuuria hyvin. Siinä asiakkaan kanssa kerrataan tarkastuksella tehdyt havainnot ja annettavat määräykset ja voidaan varmistaa, että asiakas on ne ymmärtänyt ja päässyt myös ilmaisemaan oman näkemyksensä. 13 prosenttia Palotarkastuksen nykykäytännöt ja kehittämistarpeet Palotarkastuskäytännöt ovat mielestäni viime vuosina… 40 60 80 100 120 140 160 20 40 60 80 100 120 140 160 kehittyneet parempaan suuntaan pysyneet ennallaan kehittyneet huonompaan suuntaan en osaa sanoa / ei kokemusta 44 7/2010 Teksti: Annukka Saine-Kottonen, tutkija, Helsingin kaupungin pelastuslaitos Kuva: Kimmo Kaisto. Asiakaspalveluja vuorovaikutustaitojen merkitys korostuu. Ne vastaajat, jotka pitivät saamaansa perehdytystä hyvänä, uskovat vahvasti myös omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa, huonosti perehdytetyt selvästi vähemmän. TuKeVa-hankkeen yhtenä tehtävänä on kartoittaa näitä tarpeita pohjaksi sille, miten niihin myöhemmissä tutkimusja kehittämishankkeissa vastataan
”Tarkastajan tulee tietää hyvän turvallisuus. Tarkastustoiminnan vaikuttavuutta pitäisi mitata enemmän Turvallisuuskulttuuriin on alettu kiinnittää huomiota erityisesti toiminnan vaikuttavuuden lisäämiseksi tarttumalla yksittäisten puutteiden taustalla oleviin perussyihin ja pyrkimällä vaikuttamaan niihin. Tämä on kuitenkin osoittautunut hankalaksi. edellyttänyt jotain turvallisuutta edistävää ratkaisua ja toteutus on kyllä tapahtunut "pykälien mukaan", mutta käytännön pelastustoiminnan kannalta kehnolla tavalla. Asiakkaiden turvallisuuskulttuurin mittaaminen ja muutosten seuraaminen voisi olla yksi tapa kuvata laatua ja vaikuttavuutta. Riskienhallintapäälliköt korostavat sekä koulutuksen että kokemuksen tuoman osaamisen merkitystä. Melkein neljä viidestä vastaajasta katsoo, että tarkastuskäytäntöjen yhtenäistämisessä olisi kehittämisen paikka. Valvontakeinoja pitäisi monipuolistaa Aiempaa ohjaavampi ja valistavampi ote sekä turvallisuuskulttuurilähtöinen valvonta merkitsevät väistämättä uusien toimintamuotojen käyttöönottoa. Samoin pelastuslakiuudistuksen myötä tuleva valvontasuunnittelu merkitsee siirtymistä enemmän asiakastarpeista, riskeistä ja vaikutusmahdollisuuksista nouseviin valvonnan muotoihin ja tiheyteen. Määräysten sijaan tärkeämpää on saada asiakas ymmärtämään turvallisuustyöhön panostamisen merkitys. Yhteistyön laajentaminen oman laitoksen ulkopuolelle palvelee mainiosti myös edellä käsiteltyä tarvetta toiminnan yhtenäistämiseksi koko maan tasolla. Olisi hienoa, jos ainakin erityiskohteiden palotarkastuksissa siirryttäisiin työparikäytäntöön, jossa palotarkastaja hoitaisi paragrafit ja paloesimies/palomestari toimisi rinnalla praktiikan hallitsevana vinkkimiehenä.” ”Onko palomiehillä tarpeeksi koulutusta tehdä erikoiskohteiden palotarkastuksia?” Korjausmääräysten toteuttamisen seurantaa pitäisi tehostaa Korjausmääräysten toteuttamisen seurannan tehostamista pidettiin tärkeänä. Vastaajista neljä prosenttia on käyttänyt niitä. Palotarkastuspöytäkirjaan voisi lisätä tällöin linkkejä ohjeista.” Asiakaslähtöinen ja valistava valvonta edellyttää kykyä kohdata asiakas ja toimia yhteistyössä. Kaksi kolmasosaa vastaajista haluaisi tehdä enemmän yhteistyötä kollegojen kanssa. Vain kolme päälliköistä oli samaa mieltä väittämän ”Uudet työskentelymuodot omaksutaan yleensä joustavasti” kanssa. Avoimissa vastauksissa nousi esille runsaasti tarvetta sekä laitosten sisäiseen että valtakunnalliseen toimintamallien yhtenäistämiseen ja ohjeistamiseen. Lopputulos ja etenkin laatu on hyvin vaihtelevia. Yhteistyötä totta kai tehdään tälläkin hetkellä suurissa linjauksissa mutta vielä olisi mielestäni parannettavaa.” Yhteistyötä kollegojen kanssa pitäisi tehdä enemmän Palotarkastus on pitkälti yksilötyötä, mutta myös ryhmätyöskentelytaitoja tarvitaan. Pelastuslaitoksen johtoa kiinnostaa lähinnä tarkastusten lukumäärät, ei laatu. 7/2010 45 antaa ainakin joskus arvionsa asiakkaan turvallisuuskulttuurista. Pitäisi olla yhteinen tietopankki, jonne alueittain laadittuja ohjeita/linjauksia kootaan, ja selkeät pelisäännöt, että tämä on nyt myös muiden alueiden vapaassa käytössä. Toisaalta niiden käytön lisäämiseenkään ei osoitettu suurta kiinnostusta. ”Mielestäni turvallisuuskulttuuria kehittävä valvonta ei tarvitse tarkoittaa vain palotarkastusta. valtakunnallinen nettisivusto, jonka kautta ihmiset itse sekä palotarkastuksia tekevät saisivat tarvittavaa ohjeistusta. Näistä 90 prosenttia on tehtävänimikkeensä perusteella operatiivista henkilöstöä, joiden mahdollisuudet tarkastustoiminnan suunnitelmalliseen toteuttamiseen ovat toisenlaiset kuin tarkastustyötä päätoimisesti tekevillä. Aina korjausmääräysten toteuttamista ei valvota lainkaan: yhdeksän prosenttia valitsi kysymykseen ”Millä tavoin valvot korjausmääräysten toteuttamista?” ainoastaan vaihtoehdon ”En mitenkään”. Lähes kahden kolmasosan mielestä erot määräysten tulkinnassa ovat tällä hetkellä suuria. operatiivista näkemystä ja joskus tarkastuskohteessa harmittaa, kun päätoiminen palotarkastaja on esim. Hallintopakkokeinojen käyttö on toistaiseksi ollut vähäistä. Valvonta on nähtävä pelkkää tarkastustoimintaa laajempana käsitteenä. Riskienhallintapäälliköistä vain kolme oli sitä mieltä, että toimintatavat ovat tällä hetkellä yhtenäisiä. ”Tilanne on tällä hetkellä hyvin pitkälti se, että järjestelmässä on jaettu tarkastuskohteet jokaiselle tarkastajalle ja jokainen käy ne omalla tyylillään ja aikataulullaan läpi. Eräs vastaaja pohti yhteistyön kehittämismahdollisuuksia seuraavasti: ”Nyt tehdään hyvin paljon turhaa työtä, koska toisen pelastuslaitoksen alueella on sama ohjeistus voitu miettiä jo paljon pidemmälle aiem min, mutta tästä ei ole saatu tietoa muualla. Korjausmääräysten toteuttamista valvotaan lisäksi asiakkaan toimittamien dokumenttien avulla tai puhelimitse. Tarkastustoimintaan liittyvät mittarit ovat olleet oikeastaan täysin määrällisiä, viime vuosina on herännyt tarve kehittää myös laadullisia mittareita. ”Edustan ns. Teknisen osaamisen rinnalle on kirinyt käyttäytymistieteellinen osaaminen. Määrällisestä ajattelusta pitäisi päästä laadulliseen ajatteluun! Laadun arviointi olisi tarpeen!” Opasmateriaalia turvallisuuskulttuuria kehittävään valvontaan Uudistuvat valvontakäytännöt ja –periaatteet merkitsevät luonnollisesti myös uudenlaisia osaamistarpeita valvontatyötä tekeville. Asiakaspalveluja vuorovaikutustaitojen merkitystä ja niiden kehittämisen tärkeyttä korostettiin. Erillisiä jälkipalotarkastuksia tehdään vähän: Hieman alle puolet vastaajista ilmoitti tekevänsä edes jonkin verran jälkipalotarkastuksia. Tämä koskee myös eri toimialojen ja ammattiryhmien osaamisen yhdistämistä. Ne, jotka katsovat hallintopakkokeinojen käytön lisäämiseen olevan tarvetta, kaipaavat myös ohjausta siihen. Huolena riskienhallintapäälliköillä on, että uusien toimintamuotojen omaksuminen on tarkastustyötä tekeville vaikeaa. Kyselyn perusteella yleisin tapa valvoa korjausmääräysten toteuttamista on jälkitarkastus seuraavan yleisen palotarkastuksen yhteydessä. Yhteistyö kohteiden kanssa voi saada aikaan parempia tuloksia kuin perinteinen tarkastusvalvonta.” Uusien valvontamuotojen kehittäminen ja jalkauttaminen edellyttää paljon yhteistyötä, selkeää ohjeistusta, tarkastustyötä tekevien kouluttamista ja työskentelymotivaatiosta huolehtimista. ”Itse viljelen aika paljon ”opettavaisia” käytännön esimerkkejä ja jätän säädöksillä runnomisen niin minimiin kuin mahdollista.” Tarkastuskäytäntöjä pitäisi yhtenäistää Palotarkastustoiminta on ohjeistettu kirjallisesti 13:lla kyselyyn osallistuneella laitoksella. Tähän liittyviä kehittämistoimenpiteitä on myös käynnissä usealla aluepelastuslaitoksella: muun muassa auditoivan palotarkastuksen käyttöönotto, valvontasuunnitelman valmistelu ja sisäisen koulutuksen kehittäminen. Pöytäkirjaa voisi kehittää vielä enemmän asiakasta ohjaavaan suuntaan esimerkiksi näin: ”Tiedonantamisen kehittämiseksi po
Myös tarkastajan ammattitaidon arviointi ja kehittäminen pitäisi nostaa keskeisemmälle paikalle.” TuKeVa-hankkeen päätösseminaari järjestetään 30. II luokka Kansainvälisten asioiden sihteeri Jouko Alaluusua, lääninterveystarkastaja Erja Alanen, turvallisuuspäällikkö Jani Arnell, kirvesmies Esko Askola, brandmästare Gunnar Backlund, paloinsinööri Juhani Carlson, palopäällikkö Matti Eskonniemi, palotarkastaja Veikko Hautamäki, kirjanpitäjä Pirjo Helenius, valmiuspäällikkö Joni Henttu, diplomi-insinööri Olli Holm, johtaja Ilkka Horelli, tietoturva-asiantuntija Kauto Huopio, kiinteistöpäällikkö Anita Hyvärinen, paloesimies Hannu Härmä, palomestari Risto Ijäs, johtava palotarkastaja Leif Juselius, palopäällikkö Timo Järvi, paloinsinööri Jani Kanerva, esimies Teuvo Karhu, apulaisjohtaja Tuomo Kivikari, isännöitsijä Tapani Kniivilä, yliopettaja Jussi Korhonen, palomestari Hannu Kukkonen, palomestari-palotarkastaja Pertti Lahtinen, maanrakennusmies Jarmo Lauri, palopäällikkö Petteri Lehtinen, aluepalopäällikkö Tapani Lehtinen, yksikön päällikkö Keijo Leminen, radiotarkastusyksikön päällikkö Pentti Lindfors, aluepäällikkö Markus Lohikoski, osastonylilääkäri, LT Vesa Lund, ylilääkäri Outi Lyytikäinen, yli-insinööri Arto Lönnroth, hallintojohtaja Virva Maskonen, asiakaspalvelupäällikkö Hannu Matintupa, viestintäpäällikkö Sari Mattila, turvallisuuspäällikkö Ari-Pekka Meuronen, suunnittelija Jouko Moisio, ylitarkastaja Keijo Muranen, koulutuspäällikkö Petri Nenonen, kehityspäällikkö Pauli Nieminen, palomestari Yrjö Niiranen, kunnanjohtaja Rauni Nokela, turvallisuusja valmiuspäällikkö Kimmo Nurminen, viestintäneuvos Kari T. Tarvetta sellaiselle kuitenkin mitä ilmeisimmin olisi ja aluepelastuslaitoksilla on halua ja intoa kehittää omaa toimintaansa. Eräs haaste on, että tarkastustyötä tekevät eivät muodosta koulutukseltaan ja kokemukseltaan kovinkaan yhtenäistä joukkoa. Sisäasiainministeri Anne Holmlund on 1.9.2010 myöntänyt väestönsuojelun ansiomitalit seuraaville henkilöille: kulttuurin merkitys ja ajatella kohteen tulevaisuutta ja turvallisuuden kehittämistä, ei vain vikojen korjaamista. Kyky ymmärtää erilaisia organisaatioita ja niiden toiminnan lähtökohtia olisi myös tarpeen. Turvallisuuskulttuurin kehittymistä pitäisi kuvata käytännönläheisten esimerkkien avulla. Ojala, lääninsosiaalitarkastaja Pirkko Pakkala, johtaja Kirsi Paasikoski, aluepalopäällikkö Harri Paldanius, läänineläinlääkäri Tapio Palmu, koulutuspäällikkö Aulis Partanen, suunnittelupäällikkö Marja Pellosniemi, pelastuspäällikkö Olli Pietikäinen, valmiuspäällikkö Tuomas Pälviä, kunnankamreeri Mika Rantala, palomestari Raimo Rasijeff, lähiliikennejohtaja Kari Rosenholm, pelastusylitarkastaja Rami Ruuska johtajaylilääkäri Eva Salomaa, hallintosihteeri Tuija Salonen, osastosihteeri Raija Sarén, opettaja Olavi Savolainen, kiinteistöpäällikkö Matti Siitari, laboratorionjohtaja Dina Solatie, palvelupäällikkö Yrjö Stolze, väestönsuojelukouluttaja Ulf Sträng, projektijohtaja Pekka Suorsa, valmiuspäällikkö Kari Tiermas, väestönsuojelusuunnittelja Tapani Tulokas, ylitarkastaja Kaisa Turunen, palopäällikkö Osmo Turunen, neuvotteleva virkamies, varatuomari Markus Uomala, erikoissuunnittelija Karl-Henrik Widbom, toimistovirkailija Marja-Leena Vilhunen, toiminnanjohtaja Markku Virtanen, varautumiskouluttaja Risto Virtanen ja ICT-käyttöpäällikkö Mikko Väyrynen. marraskuuta. Otteen pitäisi olla valmentavampi, asiakkaanhan täytyy kyetä huolehtimaan itse itsestään. Kehittämistyölle on tilausta Onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn ja erityisesti viranomaisvalvontaan liittyviä tutkimusja kehittämishankkeita on ollut toistaiseksi kovin vähän. Tarkastajan pitäisi myös saada paremmin tietoa kohteen menneisyydestä ja siten hän pystyisi luomaan jonkinlaista "kehityskäyrää" mielessään. Turvallisuuskulttuurin mittaamiseen kaivataan yhteistä mittaria ja sille selkeää kriteeristöä. Toisaalta on muistettava, että monipuolinen tekijäkunta merkitsee ennen kaikkea monipuolista osaamista. Näkökulma on koko ajan muuttunut entistä enemmän asiakkaan omaa aktiivisuutta ja vastuuta korostavaksi. ”Tarkastustoiminnan suunnitteluun ja laadun seuraamiseen käytetään valitettavasti olemattoman vähän aikaa ja vaivaa. Tarvetta koulutuksen ja osaamisen hallinnan kehittämiseen on pohdittava laajasti. Lisätietoja: www.pelastuslaitokset.fi. Se asettaa laadittavalle materiaalille omat vaatimuksensa. 46 7/2010 I luokka Palopäällikkö Pekka Ahola, eversti Aapo Cederberg, ylijohtaja Juhani Eskola, hätäkeskuksen johtaja Juha-Veli Frantti, ylitarkastaja Pentti Haapala, pelastusylitarkastaja Ilkka Heinonen, tilannepäällikkö Ilkka Heinonen, kaupunginjohtaja Martti Heinonen, ylilääkäri, dosentti Markus Henriksson, ylitarkastaja, DI Tapani Honkamaa, kunnanjohtaja Seppo Huldén, kaupungininsinööri Hannu Huotari, pelastusjohtaja Jari Hyvärinen, pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki, hallitusneuvos Pekka Järvinen, varapuheenjohtaja Vesa Kauppinen, aluepalomestari Jorma Kenttä, aluepalopäällikkö Urho Keskitalo, pelastussuunnittelija Ansa Komi, pelastustarkastaja Arto Laine, pelastusylitarkastaja Jari Laine, valmiuskoordinaattori Olli Lampinen, valmiuspäällikkö Matti Latvala, palopäällikkö Heikki Levón, aluepalopäällikkö Markku Lehtinen, turvallisuusvastaava Erkki Myllyaho, palopäällikkö Arto Mäkelä, palvelualuehohtaja, pelastusjohtaja Tero Mäki, palvelualuejohtaja, dosentti Markku Mäkijärvi, valmiuspäällikkö Risto Noopila, palopäällikkö Veijo Nuppola, johtava asiantuntija, FM Ronnie Olander, materiaalihallintopäällikkö Markku Palsio, hallitusneuvos Hannu Pennanen, keskusrikospoliisin päällikkö, poliisineuvos Rauno Ranta, kaupunginjohtaja Jari Rantala, rehtori Pekka Rantala, johtaja Taneli Rasmus, valmiuspäällikkö Timo Ristikankare, kapteeniluutnantti Joachim Rosenlöf, yksikön johtaja Ben Rydman, pelastuspäällikkö Risto Salopuro, lentotoiminnan johtaja Veikko Sievänen, tekninen päällikkö Pertti Soininvaara, beredskapsplanerare Bo Ståhl, poliisijohtaja Jorma Toivanen, pelastuspäällikkö Ilpo Tolonen, tietoverkkojohtaja Pekka Tulokas, toimitusjohtaja Risto Vaittinen, laboratorionjohtaja, FM Kaj Vesterbacka ja varautumispäällikkö Kari Wirman. Kun pelastuslaitos seuraa ainoastaan tarkastusten lukumääriä tavoitteena 100% vuodessa tarkastettavista erityiskohteista, ei muulle (kehittäminen, oppiminen) jää aikaa. Tarkastaja tarvitsee keskustelutaitoja, avointa persoonaa, huolehtivaa asennetta ja asiakaslähtöisyyttä.” TuKeVa-hankkeessa tuotetaan opasmateriaalia turvallisuuskulttuuria kehittävän valvonnan toteuttamiseen, tässä yhteydessä lähinnä auditoivan palotarkastuksen käyttöönottoon ja toteuttamiseen. Tämän täytyy näkyä myös kaikessa viestinnässämme ja toiminnassamme. Kyselyssä nousi esille huomattavasti suurempaa tarvetta opasja ohjemateriaalille kuin tämän hankkeen puitteissa voidaan tuottaa
Järjestävää virastoa kehuttiin erinomaisesta lajivalinnasta, todennäköisesti useat paikalla olleet saivatkin "lajitartunnan". Takana viime vuoden voittajan SPPL:n edustaja Tomi Timonen. Kuvat: Ilkka Kianto UPL korjasi potin pelastusalan olympialaisten frisbeegolfissa Pokaalissa kiinni voittajajoukkue 2010 eli UPL:n Aulis Partanen ja Markku Savolainen. Voiton vei hyvät välineja väylävalinnat tehnyt Uudenmaan Pelastusliiton joukkue, jota edustivat Markku Savolainen ja Aulis Partanen. Tänä päivänä lehdellä on vielä enemmän merkitystä kuin aiemmin. – Tykkään lehdestä, koska on paljon juttuja, joita ovat tehneet tavalliset palomiehet. Pronssia otti Nuohousalan Keskusliitto joukkueella Juhani Jyrkiäinen ja Hannu Murtokare. Aika paljon päivitän omaa tietoani ammatilehdistön kautta ja PT on tärkeä osa sitä. Kansanedustaja Jari Larikka: ”Olen lukenut Pelastustietoa koko operatiivisen ammattini aikana. Koin, että palomiehenä ei pidä lähteä kaunistelemaan. Paikalla arvottiin vuoden 2011 kisajärjestäjä, ja onnetar suosi Turvatekniikan keskusta. Tämänvuotiseen koitokseen uskaltautui paikalle seitsemän joukkuetta. Laidoilla kisan johtaja Matti Virpiaro ja Markku Haranne Avista. On helppo lukea. Tärkeimmistä jutuista otan valokopion ja laitan eduskunnassa mappiin, jossa on palokunnan asioita. 7/2010 47 Jari Larikka, kansanedustaja, 20 vuotta palomiehenä ja paloesimiehenä, Viimeksi ollut paloesimiehenä Kuusankoskella: – Olen lukenut Pelastustietoa koko operatiivisen ammattini aikana. Tiukassa mittelössä HELPEn Viljami Vuorela ja UPL:n Aulis Partanen.. Olympialajina oli tällä kertaa frisbeegolf. Omassa jutussani en kaunistellut yhtään. Muut joukkueet kisassa mukana olivat Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, Helsingin Pelastusliitto, Tapiola-yhtiöt sekä EteläSuomen aluehallintovirasto, viimeksi mainitun pitäessä tuloksissa kohteliaasti häntäpäätä. ” V uotuiset pelastusalan olympialaiset järjesti tällä kertaa Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Jotkut toivat mukanaan myös huoltoja kannustusjoukkoja, mikä helpottikin kisajärjestäjää toimitsijatehtävissä. On paljon tuttujen kavereiden tekemiä juttuja, joten senkin takia on kiva lukea Pelastustietoa. 2025-jutut olivat hyvä idea ja mielenkiintoista lukea. Kilpakenttänä toimi Siltamäen urheilupuisto ja lajina oli frisbeegolf. Toiseksi sijoittui Suomen Paloäällystöliitto joukkueella Jukka Rämä ja Sami Häkkinen. Kisa oli tasainen, vaikka eräissä joukkueissa näytti olevan myös vakavahenkisesti tapahtumaan osallistuneita puoliammattilaisia
Koekäytössä havaittiin, että uudelleen rakennettu savunpoistojärjestelmä esti ovien avaamisen. Mikäli rakennusprojektissa ei ole erillistä paloturvallisuussuunnittelijaa, rakenteellisen paloturvallisuuden asiat ovat pääsuunnittelijan vastuulla. Palotarkastajan mielestä toinen porrashuone olisi pitänyt rakentaa. Seuraava minulle tullut puhelu tuli tietysti arkkitehdiltä, joka oli tarkasti tutkinut palomääräyksiä ja yrittänyt löytää niistä palomestarin esittämiä asioita. Suunnitelmien hyväksymisestä oli todisteena palotarkastajan hyväksymismerkinnät piirustuksissa. Yksinvalta suorastaan sokaisee. Siinä palopäällikkö ilmoitti, ettei keskustan uuteen korkeaan hotellirakennukseen tarvitse rakentaa määräysten mukaista toista porrashuonetta uloskäytäväksi, koska keskuspaloasema sijaitsi suorastaan vieressä. Muistan erään tapauksen, jossa palomestari soitti minulle ja kysyi, mistä hänen neuvottelussa arkkitehdille antamansa rakenteellisen paloturvallisuuden määräykset löytyvät. Rakentaja oli hyväksyttänyt alkuperäisen savunpoistojärjestelyn palotarkastajalla. Näin kumpikin osapuoli selvisi tilanteesta menettämättä kasvojaan. Yleensä pääsuunnittelija on arkkitehti. Rakentaja oli toteuttanut tietysti mukisematta esitetyn järjestelmän ylitöinä, jotta välttyi viivästyssakolta. Edellä kuvattu tapaus muistuttaa hieman eräässä toisessa EteläSuomen suuressa kaupungissa aikoinaan ollutta tilannetta. Voi vain arvata syyn, miksi palopäällikkö osallistui lopputarkastukseen. Kuitenkin vielä muutama vuosi sitten tapasin sattumalta pääsuunnittelijana toimineen hyvän ystäväni. kunnassa ja keskeneräinen oikeusprosessi todennäköisesti vaikeuttaisi uusien kohteiden toteutusta. Jouduin aikanaan 1980-luvulla mukaan suorastaan mielivaltaisen vallankäytön seurauksiin, kun erääseen Suomen suurimmista kunnista rakennettiin ensimmäistä isoa hotellia. Johtajalla pitää olla todella perusteltu syy työntekijöidensä päätösten kumoamiseen. Hän varmaan uskoisi tänäkin päivänä toimineensa oikein lopputarkastuksessa. Palopäällikkö oli osallistunut palotarkastajan sijasta rakennuksen lopputarkastukseen. Kuitenkin liian pitkä vallassaolo saattaa sumentaa harkintakykyä. Oli siis tapahtunut väärinkäytös. Nykyinen amk-päällystötutkinto antaa nuorille päällystöviranhaltijoille aiempaa paremmat valmiudet rakenteellisen paloturvallisuuden asioiden hoitoon kunnassa. Neuvotteluissa arkkitehti oli ollut hiljaa ja tehnyt tarkat muistiinpanot palomestarin esittämistä asioista. Uusittu savunpoistojärjestelmä siis esti ihmisten poistumisen rakennuksesta tulipalotilanteessa. Suunnittelijan neuvotteluasema on ehkä aikaisempaa parempi tarkastajien ammattitaidon paranemisen takia. Toivottavasti tämä palomestari malttoi tapauksen jälkeen jättää rakenteellisen paloturvallisuuden asiat palotarkastajalle. Tilanne ratkesi sillä, että totesin rakentajan haluavan toteuttaa muitakin rakennusprojekteja ao. Hän oli palomestarin mukaan varmaan suorittanut varusmiespalveluksenkin siviilipalveluna. Tilanne ratkesi sillä, että laadin rakennuksesta rakenteellisen paloturvallisuuden suunnitelman molempien osapuolten suostumuksella. Palomestarien koulutustaso on kuitenkin noussut päällystökurssin kehittyessä 1990-luvun alkupuolelta alkaen. Näin on myös rakenteellisen paloturvallisuuden päätösten teossa. Näin siitä huolimatta, vaikka sovellukset olisivat jopa määräysten vastaisia. Tällöin hän neuvottelee viranomaisten kanssa myös paloturvallisuusasioista. Viivytyksestä rakentaja joutuu pahimmassa tapauksessa maksamaan sopimussakon. Rakennuslupakäsittely Rakenteellisen paloturvallisuuden paikallisten sovellusten synty liittyy vallankäyttöön ja sen ongelmiin (/1/). 48 7/2010 Palonehkäisyä Kirjoittaja DI Markku Aarnio on pitkän linjan pelastusalan palonehkäisyn asiantuntija, joka on viimeksi toiminut opettajana Pelastusopistossa. Vasta hyväksytyn lopputarkastuksen jälkeen rakennus voidaan ottaa käyttöön. PalopäälliValta sokaisee Kaikkeen vallankäyttöön liittyy vastuu tehdyistä päätöksistä. Edessä oli kuulemma vielä neuvottelu hankalana pidetyn saman kunnan palotarkastajan luona rakenteellisen paloturvallisuuden asioista. Tämä nyt jo edesmennyt palopäällikkö ei koskaan saanut syytettä vallan väärinkäytöstä. Hyvä johtaja ei tee päätöksiä työntekijöitään ensin kuulematta. Hän oli todella tuohtunut. Toisinaan vallankäytön raja kuitenkin rikkoutuu. J okaisessa rakennusprojektissa on pääsuunnittelija, joka johtaa koko suunnittelua. Lopputarkastuksessa havaitut pienetkin viat tai puutteet korjataan viipymättä yleensä kalliita ylitöitä tehden, jotta rakennuksen käyttöönotto ei viivästy. Kuitenkin tarkastajiksi hakeutuu, jostakin syystä, henkilöitä, joilla on suorastaan pakottava tarve käyttää hänelle rakennuslupakäsittelyssä annettua valtaa holtittomasti ja joskus jopa omanarvontuntoaan pönkittäen. Hän oli juuri tullut rakennustarkastajan kanssa käymistä neuvotteluista ja onnistunut – omien sanojensa mukaan – hädin tuskin malttamaan mielensä kuunnellessaan tarkastajan antamia vaatimuksia suunnittelulle. Edellä kuvattu tilanne on 1980-luvulta. Arkkitehdilla oli kuulemma ollut pitkä tukka. Siinä hän oli piirtänyt klubiaskinsa kanteen uuden savunpoistojärjestelmän. 48 7/2010. Ehkä syy oli inhimillinen halu saada lopputarkastukseen usein liittyvä ilmainen lounas. Rakennuksen lopputarkastuksessa tarkistetaan viimeistä kertaa myös rakennuslupaan kirjattujen rakenteellisen paloturvallisuuden säädösten toteutus. Noiden lähtötietojen perusteella lukijakin arvaa, että kaikkia palomestarin esittämiä vaatimuksia ei löydy rakenteellisen paloturvallisuuden säädöksistä. Rakentaja kutsui minut paikalle neuvomaan, miten hän voi aloittaa oikeusprosessin viranomaisen mielivaltaisesta vallankäytöstä. Rakennusluvan hakija on neuvotteluissa hiljaa ja toteuttaa kiltisti tarkastajan sovelluksia
Tarkastajan ammattitaitoon pitää kuulua kyky esittää paloturvallisuusvaatimukset selkeästi ja mahdollisimman kattavina vain muutamassa neuvonpidossa. Ainoat, jotka joutuvat kärsimään väärästä päätöksestä, ovat hotellin asukkaat mahdollisessa onnettomuustilanteessa. Aineistona tutkimuksessa käytettiin toteutuneita työvuorolistoja sekä lihaskuntoja työkykytestien tuloksia, jotka ristiintaulukoitiin. Näin suunnittelija voi tällaisia esimerkkejä soveltamalla päätyä käyttökelpoisimpaan lopputulokseen. Hyvä johtaja ja rakentamisen ohjaaja ymmärtää valtansa rajat ja osaa kuunnella hiljaisuutta. Valta turmelee ja rajaton valta suorastaan sokaisee. Kukaan ei valittanut päätöksestä. Liekö palopäällikön päätöksen taustalla se tosiasia, että palotarkastaja oli häntä korkeam min koulutettu. Viranomaisen vallankäyttöä muodossa tai toisessa Rakenteellisen paloturvallisuuden säädösten toteuttamiseen kunnassa liittyy aina viranomaisen vallankäyttöä muodossa tai toisessa. Tiedot löytyvät myös Pelastusopiston kotisivuilta: www.pelastusopisto.fi Tekijä: Jyri Sivén Työn nimi: Operatiivisen henkilöstön ikä, fyysinen toimintakyky ja työtehtävät Päijät-Hämeen pelastuslaitoksessa. Tutkimuksen viitekehys muodostui pelastustyön kuormittavuudesta ja fysiologisista vaatimuksista tehdyistä aikaisemmista tutkimuksista, ihmisen fysiologiasta ja ikääntymisen vaikutuksista. Asiat eivät etene ja suunnittelu muuttuu helposti viranomaisen suorittamaksi turhauttavaksi ja mielivaltaiseksi pompotteluksi. 7/2010 49 kön päätöksestä seuraa siis se, että keskuspaloasemaa ei saa siirtää niin kauan kuin hotelli on paikoillaan. Suunnittelija tekee työn viranomaisen ohjaamana. Tutkimuksen mukaan ikäluokissa 21–30 vuotta ja 31–40 vuotta lihaskuntoja työkykytestit pääsääntöisesti suoritettiin. Tällaisessakin tilanteessa suunnittelija yleensä toteuttaa nöyrästi tarkastajan vaatimukset. Koska edellä mainittu palopäällikkö ei ole enää virassa, niin kukaan hänen jälkeensä virassa oleva ei muista mainittua ehtoa. Nöyryys ei johdu suunnittelijan suuresta kunnioituksesta tarkastajan ammattipätevyyttä kohtaan vaan halusta saada rakennuslupa. Siellä kokenut suomalainen suunnittelija joutui käymään neljätoista kertaa ohjaustilanteessa ennen kuin hänen suunnitelmansa hyväksyttiin. Kvantitatiivinen aineisto kerättiin Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen Lahden toimipaikasta. Suunnittelijan kannalta pahin tilanne on sellainen, jossa tarkastaja esittää yksityiskohtaiset vaatimukset tipoittain useissa peräkkäisissä tapaamisissa. Epäilen suuresti, että rakennuslupaan paloaseman sijaintia koskeva ehto jäi kirjaamatta. /1/ Aarnio M., Rakenteellinen paloturvallisuus pelastuslaitoksen tehtävänä. 7/2010 49 Opinnäytetöitä opistosta Pelastustieto julkaisee lyhyitä esittelyjä Savonia ammattikorkeakoulun palopäällystön koulutusohjelmassa valmistuneista opinnäytetöistä. Hyvä johtaja puuttuu työntekijöidensä tekemiin päätöksiin vain poikkeuksellisesti ja erittäin perustellusta syystä. s. Aineiston keräämisessä eri tietokannoista oli hankaluuksia, jotka herättivät kysymyksen henkilöstöhallintojärjestelmän toimivuudesta Päijät-Hämeen pelastuslaitoksessa. Palopäällikön työntekijät taas vaikenivat osin ehkä koston pelossa. Pelastustieto 6/2010. Aivan eri asia on, etteivät palomääräykset tunne vielä nykyäänkään mahdollisuutta antaa uloskäytävä vaatimuksille lievennyksiä paloaseman läheisen sijainnin perusteella. T yön tavoitteena oli tutkia palomiesten työtehtävien jakautumista sekä selvittää erityisesti iän ja fyysisen toimintakyvyn vaikutusta työtehtävien jakautumiseen. Parhaimmillaan tilaisuudet nopeuttavat ja selkeyttävät suunnittelua. Tämä toteutetaan yleensä suunnittelijoiden ja viranomaisten välisissä rakennuslupahakemusta edeltävissä neuvotteluissa. Viitekehyksen yhtenä osa-alueena olivat lisäksi pelastustyötä ohjaavat lait, asetukset ja ohjeet, jotka olivat tämän työn kannalta merkittäviä. Tuloksia voi käyttää soveltuvin osin myös muiden pelastuslaitosten vastaavien toimintojen kehittämiseen. Ikäluokassa 41–50 vuotta testien suorittaminen väheni huomattavasti, samoin ikäluokassa yli 51 vuotta. Varsinaista paloturvallisuuden suunnittelua ei viranomaisten tarvitse itse tehdä. Vaihtoehtoisten esimerkkien käyttö suunnittelun ohjauksessa on suositeltavaa. Tämä koskee myös lupavaiheen rakenteellisen paloturvallisuuden asioita. Näin toteutettu ohjaus johtaa rakenteellisen paloturvallisuuden kannalta hyvään ja turvalliseen lopputulokseen. Joka tapauksessa päällikkö teki lainvastaisen päätöksen ja käytti suurempaa valtaa kuin hänelle lain mukaan kuului. Pahimmillaan ohjaustilaisuudet johtavat vallan väärinkäyttöön. Tutkimuksen perusteella eläkeiän nousu vaikuttaa hyvin paljon Lahden toimipaikan toimintavalmiuksiin lähitulevaisuudessa. Minun tietooni tulleista tapauksista räikein tilanne oli Tallinnassa. Vinoutuneen ikärakenteen korjaaminen on suuri haaste, mikäli PäijätHämeen pelatuslaitoksessa halutaan säilyttää nykyinen palvelutaso tulevaisuudessa. Tutkimustyön tulokset ovat hyödynnettävissä PäijätHämeen pelastuslaitoksen henkilöstöja resurssisuunnittelussa. Tähän liittyy usein viranomaisen jokaviikkoinen ohjaustilaisuus, johon suunnittelijat voivat tuoda keskeneräisiä suunnitelmia käsiteltäviksi. Työtehtävät jakautuivat ensisijaisesti iän ja toissijaisesti fyysisen kunnon mukaan. Rakentamisen ohjaus Viranomaisella on Suomessa neuvontavelvoite. Suunnittelija vaikenee rakennuslupaprosessissa vain ja ainoastaan, jotta hän saa rakennusluvan. Rakenteellisen paloturvallisuuden ohjaus voidaan myös toteuttaa ennakkotarkastuksena. Työntekijän vaikeneminen tai suunnittelijan nöyryys eivät johdu johtajan tai viranomaisen kunnioituksesta tai arvostuksesta. 90–91.. Rakentaja oli tyytyväinen, kun ei tarvinnut rakentaa ylimääräistä porrashuonetta
Pelastustoiminta puolestaan on sitä, mitä palokunnat tekevät hälytyksissä ollessaan. Tärkeämpää kuin lukujen 505– 365 oikeellisuuden arviointi on kuitenkin havaita, mitä virheitä itse lueteltujen sanojen käytössä on. Myös Auvo Koskialhon kirjoitus (s. Nimitettäköön noita organisaatioita edelleenkin vakinaisiksi palokunniksi. Sivulla 76 kerrottiin ”Inarin pelastuslaitoksesta”. Hyviä kirjoituksia Pelastustieto 6/2010 oli tosiaankin tuhti lukupaketti. Myös Satakunnan pelastuslaitoksella on ”toimipiste” Raumalla ja vakinaisen palokunnan paloasema on ”palolaitos” (s. Korkiamäki vetoaa pelastusylijohtaja Pentti Partaseen, jotta tämä ennen eläkkeelle siirtymistään ”pelastaisi meidät tästä typerien pelastussanojen viidakosta. Itse kävin aikoinaan Savukoskelta käsin VPO:ssa Otaniemessä paloesimieskurssin ja olihan se Espoo, ja siinä sivussa Helsinkikin kaukana… ”Mitä hullua se Vakkilainen taas kirjoittaa” (s. Sivulla 83 ollut Palontorjunnan näköissivu ei kuulunut tutkimuksen piiriin, eiväthän ne vuoden 1960 brankkarit mitään ”pelastajia” olleet, he olivat palomiehiä, jotka sammuttivat ja pelastivat ja olivat ylpeitä siitä, että olivat virka-asemastaan riippumatta nimenomaan palomiehiä! Ilmaisuja, joissa oli yhdyssanan osana pelastus-sana, oli yhteensä 505 kappaletta ja tällaisia ne olivat: eniten oli sanoja pelastuslaitos, niitä oli 145. Mutta sanan nykyinen yletön, ja usein myös väärä käyttö kertoo henkisestä velttoudesta ja historian arvostamattomuudesta. ”pelastusrikkomuksesta”, jota kaiketi on tarjottu terminä uuteen pelastuslakiin. Asioitten syvälliset merkitykset on kuitenkin yhä uudelleen ja uudelleen perusteltava muilla syillä kuin perinteillä; sitä varten tarvitaan eettistä, moraalista ja filosofista pohdiskelua sekä kielenhuoltoa. Paras kirjoitus oli mielestäni Taisto Hakalan ”Tulevaisuuden tienhaarassa” (s. 56). Esimerkkinä sanojen muuttamisen vaikutuksesta Katajamäki mainitsee hälytys-sanan tilalle otetun hätä-sanan. 50 7/2010 Keskustelua J uhani Katajamäki kirjoitti Pelastustiedossa 8/2007 mm. Miksi ”toimipiste”, mitä vikaa on paloasema-sanassa. Vakkilaisella on Marko Partasen tavoin uskallusta itseironiaan, se kertoo vahvasta itsetunnosta. Kiinnostuin tekemään analyysiä lehden kielenkäytöstä ja tutkimaan, miten monta ”pelastus”ja miten monta ”palo”-yhdyssanaa lehden kirjoituksissa, otsikoissa ja kuvateksteissä oli. Tekstipöhöksi sanotaan kirjallisessa viestinnässä sitä, että yksinkertaisen ja selkeän ilmaisun asemesta ”runoillaan” pitkiä sanarimsuja. Seuraavassa on joitakin esimerkkejä. Valtaa käytetään silloinkin, kun vakiintuneen sanan sisältöä muutetaan tai kun vakiintunutta käytäntöä nimitetään uudella tavalla. Se oli johdonmukainen, hyvin argumentoitu ja hyvää äidinkieltä. 52). Sama käytäntö on kaikkialla Suomessa: on pelastuslaitoksia, yksi kullekin nimetyllä alueella, ja niiden suoritusportaana erilaisia palokuntia. Pelastustoimi on yläkäsite, jonka alapuolella ovat järjestyksessään pelastuslaki, pelastuslaitos ja palokunta. Huoletonta näyttää olevan pelastuslaitos-sanan käyttö: ensiksi se on tietysti sitä, mitä laki sillä tarkoittaa, mutta käytetään tuota sanaa virheellisesti myös merkityksissä palokunta ja paloasema – siis käytetään huolimattomasti. ”Pelastus” voittaa ”palon” Pelastustieto 6/2010 oli mieleen painuneen kesän jälkeen odotettu, tuhti lukupaketti. 59). Palo-sana häviää siis pelastus-sanalle numeroin 505–365. Se on karulla tavalla tullut esille.” Tulitaistelijassa 2/2008 Jari Korkiamäki pakinoi mm. Hälytys-sanan auktoriteettia ei hätä-sanalla valitettavasti ole. Toiset tekevät noin voimaa perinteistä saaden, toiset taas perinteen taakakseen kokien ja sen hartioiltaan pois raivaten. Seuraavista jätän alkuosan pois, jolloin luettelo on tällainen: -toimi 140, -toiminta 17, -ala 47, -johtaja 25, -opisto 19, -tehtävä 18, -laki ja -esitys 17, henkilöstö 14, -viranomainen 12 ja muita pelastus-alkuisia sanoja oli 22 erilaista ja niitä oli käytetty yhteensä 51 kertaa. Sanotaan nyt suoraan: Inarissa ei ole pelastuslaitosta, mutta kolme palokuntaa siellä on. Ehkä kymmenen vuoden päästä Vakkilaisen ajatuksia ei enää pidetäkään ”hulluina”. Elokuun Pelastustiedossa haastateltiin arvokkaan työuran paloalalla tehnyttä palopäällikkö Yrjö Sarkasuota. 61), kun ottaa esille saastuneitten varusteiden ja kaluston puhdistamistarpeen. ”Väljäsisältöisellä hädällä on korvattu jämäkkä hälytys. Sanojen väärä käyttö – huolimattomuuttako. Pentti, onko se liikaa pyydetty, onko?” – Pelastus-sana on paloalalla otettu käyttöön kuitenkin ensiksi muualla kuin Pentti Partasen pelastusosastolla ja sanan käyttöönotolla oli vankat perusteet. Hän kertoo: ”Alan historian tuntemus on luvattoman heikkoa” ja edelleen: ”…on tärkeätä tuntea historia, jotta voisi ajatella myös tulevaisuutta.” – Jokainen sukupolvi pyrkii rakentamaan ”oman pyramiidinsa”, siis muistomerkin aikaansaannoksistaan. 55) oli mainio: ”Me palvelemme, emme myy.” – 50 7/2010 ”Sanat ja niiden sisältö”. Lapissa on vain yksi pelastuslaitos ja sen operatiivisena, toimivana organisaationa vakinaisesti palkattua henkilöstöä aivan palokunnaksi riittävässä määrin Rovaniemellä, Kemissä ja Torniossa. Pelastuslaitosta kutsuttiin joissakin tapauksissa aluepelastuslaitokseksi, paikalliseksi pelastuslaitokseksi tai jopa kunnalliseksi pelastuslaitokseksi. ”Hangon palveluyksikön paloasema on Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen eteläisin toimipiste” (s. Edellisen jälkeen uskallan kuitenkin kysyä Hakalalta, vähän leikkimielellä, että mistä se ”Kuopio on kaukana”, Helsingistäkö vaiko Savukoskelta. Siksi sanojen sisällöllä on merkitystä.” Katajamäki on oikeassa: sanankäyttö on myös vallankäyttöä. Ketä termien huolimaton käyttö palvelee. Myönnän, että edellä olevissa luetteloissa voi olla virheitä. Siinä oli paljon ajatuksia herättäviä, hyviä kirjoituksia. Sanankäyttö on myös vallankäyttöä. Palo-sanan ja siitä johdettujen yhdyssanojen luettelo on seuraava: palomies 60, -kunta 36, -turvallisuus 35, -asema 21, sopimuspalokunta 14, -päällikkö 14, -esimies 12, tulipalo 16 ja sama asia ilmaistuna lyhyesti sanalla palo 24, muita tulipalomuotoja kuvailtiin kuudella eri tavalla ja yhteensä 25 maininnalla, -varoitin 13, -kuolema 8, -tarkastus 8 ja muita palo-alkuisia ilmaisuja 40 erilaista ja niitä oli käytetty yhteensä 79 kertaa. Tekstipöhöä on esim. Pelastustoimea ja pelastustoimintaa käytettiin toistensa synonyymeinä, vaikka ne eivät sitä ole. Sitten on Lapin pelastuslaitoksen kanssa palokuntasopimuksen tehneitä vapaaehtoisia palokuntia, ei siis ”pelastuslaitoksia”. näin: ”Sanoilla ohjaillaan jokapäiväistä toimintaa sekä arjen askareissa että poikkeusoloissa. Sitä tarvitaankin asioitten kehittämisessä, pysyttäytyminen lauman mukana ”kovana jätkänä” ei vie kehitystä eteenpäin
Uskot parhaiden ratkaisujen syntyvän yhteisymmärryksen kautta. Kykyä vaaditaan muun muassa tehtävissä, joissa edellytetään objektien liikeratojen havaitsemista, liikkeen vaikutusten ymmärtämistä, tasapainoisen rakenteen saavuttamista ja fysikaalisen rasituksen rakenteelle aiheuttaman paineen ymmärrystä. 47-vuotias palomies-sairaankuljettaja, kriisityöntekijä ja pastori Kimmo Pohjalainen näki pressitilaisuudessa valmiit otokset ensimmäistä kertaa. – Ei tullut näimmä isompia töppäyksiä, mutta ne oma ilmeet... www.finnautti.fi Kimmo Kaisto – Tällä porukalla on hyvä huumori ja persoonina varmasti täydennämme toisiamme, kertoo finnautti-miehistön ainoa nainen, 45-vuotias anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Elisa Nurmi. tehtävissä, joissa määritellään ongelmia, kerätään informaatiota, osoitetaan tosiasiat ja tehdään pitäviä johtopäätöksiä, joissa edellytetään loogista tai tieteellistä ajattelua erilaisten ongelmien ratkaisemiseksi. syyskuuta. Populisti Poliitikot ja tiedotusvälineet ovat ottaneet käyttöönsä sanan ”populisti”. Julkisella haualla valittiin viisihenkinen finnautti-miehistö, joita testattiin niin fyysisesti, psyykkisesti kuin sosiaalisesti. Ristiriitatilanteissa koet usein, että erimielisyydet syntyvät erilaisista tulkinnoista, pyrit selvittämään merkityksiä ja etsit yleisluontoista ratkaisua. Ensimmäinen osa vaikutti mielenkiintoiselta ja välissä sai nauraa poskilihakset kipeiksi. Ohjelma tarjoaa asiaa viihdyttävällä tavalla. Se on mukavasti kielen päällä pyörähtävä sana ja sen käyttö kertoo ajan hermolla olemisesta. Mutta millaisia sanahirviöitä pelastusalalla vasta sitten olisikaan, jos valtiollistaminen olisi toteutunut. Katajamäki: ”Sanankäyttö on myös vallankäyttöä.” Ja kaikki vallankäyttö on aina joko hallitsemista ja alistamista tai sitten ihmisten palvelemista. Akateemiseen vertailuryhmään suhteutettuna suoriutumisesi oli hieman keskitasoa niukempaa. Yleisesti ottaen avaruudellisen hahmottamiskyvyn katsotaan liittyvän kykyyn visuaalisesti prosessoida geometrisiä muotoja, ymmärtää kolmiulotteisten objektien kaksiulotteisia esityksiä ja ymmärtää objektien liikkeistä johtuvia muutoksia. Haluat luoda ystävällisen ilEi tullut sitten astronauttia, ei mapiirin, pidät toisten auttamisesta ja olet hyväksyvä muiden ajatuksille ja työlle. Suoriutumisesi opistotasoiseen vertailuryhmään suhteutettuna oli keskitasoista. Meillä kaikilla on luontaiset vahvuutemme ja luontaiset kehittämisen kohteemme. Tuolla sanalla leimataan ihminen, jonka sanomisia vähätellään. hän naureskelee. Suorituksesi oli keskitasoista niin opistokuin akateemisen tutkinnon suorittaneiden henkilöiden vertailuryhmässä. Kykyä tarvitaan mm. MBTI (Myers-Briggs Type Indicator) pohjautuu sveitsiläisen psykologin Carl Jungin persoonallisuusteoriaan. Energiasi on suuntautunut ulkomaailmaan; ihmisiin ja tapahtumiin, jonka myötä tarvitset vuorovaikutusta. Itella) ottaminen selkeitten sanojen tilalle. Kolmas tehtävä oli persoonallisuuteen ja temperamenttiin liittyvä itse arviointitehtävä. 7/2010 51. Toinen tehtävä kartoitti loogista päättelykykyä. Sanan käytön vakavuutta kuvaa pappien saarnoja koskeneessa tutkimuksessa esitetty kysymys: ”Höpisevätkö he vain vai sanovatko he myös jotain?” Kysymys sopii kaikkeen sanankäyttöön eli vaatimuksena on se, että vähintäänkin otetaan kapulakielen tilalle selkokieltä siitäkin huolimatta, että silloin joudutaan ensin ajattelemaan, mitä sanotaan. Näissä tuloksissa ei otettu kantaa avaruuskelpoisuuteen, mutta silti on selvää, että star trekkinsä ja star warsinsa opiskellut toimittaja ei pääse koskaan nauttimaan painottomuudesta. Tuli tunne ohjelmaa tehdessä, että oikeasta avaruuskokemuksestakin selviäisi. Jälkimmäisessä tapauksessa tarvitaan aina välineenä selkeää kieltä ja asioitten ymmärrettävää perustelua. Antamiesi vastausten perusteella olet persoonallisuuden yleiskuvaukseltasi organisoitunut, harmoniaa tuova, hyvä puheenpitäjä, päättäväinen, yhteistyökykyinen ja kunnioitat muiden mielipiteitä. Toimittajat saivat osallistua myös lyhyeen soveltuvuustutkimukseen, joka antoi tuntumaa miehistölle järjestettyihin psykologisiin soveltuvuusarviointeihin. Veikko Lindberg Savukoski Keskustelua uutta informaatiota. 7/2010 51 P elastustiedossa 2/2010 ja 6/2010 kerrottiin kuusiosaisesta Finnautti-ohjelmasarjasta, joka alkoi Yle TV1:llä 19. – Jari Larikka esitti samalla sivulla 55 arvokkaita näkemyksiä muun muassa palomiesten eläkeiästä. Työtyyliltäsi haluat oppia koko ajan uutta, nautit uuden suunnittelemisesta ja haluat päättää asioiden toteutustavan itse. Vallankäyttöä on vähättelykin samoin kuin uusien ja joissakin tapauksissa mitään merkitsemättömien sanojen (esim. Ohjelman pressitilaisuudessa toimittajat saivat katsella viimeistelyä vaille olevan sarjan ensimmäisen osan ja keskustella finnauttien ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Päättelykykyä voidaan luonnehtia kyvyksi yhdistää aiemman informaation sisältämiä elementtejä siten, että tuloksena syntyy Pelastuslaitoksen markkinoiminen liikelaitoksena on huuhaata riippumatta siitä, miten moni pelastusjohtaja tuohon harhaan on mennyt. Tässä karut tulokset. Ensimmäinen aikarajallinen tehtävä kartoitti avaruudellista hahmottamiskykyä. – Kypäräsukellus vastasi ehkä eniten avaruusoloja. Finnautteista otetaan mittaa sunnuntaisin TV1:ssä klo 18.15
Päiville osallistuu aina muitakin lapsiperheitä ja heiltä saa hyvää vertaistukea oman elämän tilanteisiin. Koska työelämässä, samoin kuin urheilussa, ovat poliisija pelastusalan henkilöstöt tiiviissä yhteistyössä, päätettiin vuonna 2000 järjestää yhteiset hengelliset päivät. Ohjelma on laadittu niin, että siinä on huomioitu kaikenikäiset osallistujat. Tuntui kuin olisimme olleet yhtä suurta Jumalan virkakuntaa. Päivillä on aina välitön ja hyväksyvä ilmapiiri. 52 7/2010. Suomen kesä näytti parhaat puolensa – yhdistettynä luonnonkauniiseen ympäristöön sekä sytyttävään hengelliseen sanomaan oli päivien anti kerrassaan täydellinen. – Hengellinen anti, hyvien julistajien esille tuomana, on ollut mielenkiintoisaa ja helposti ymmärrettävää. Palomiesten hengelliset päivät järjestettiin ensimmäisen kerran 1995 Toivakassa ja tämän jälkeen Kiponniemen leirikeskuksessa vuoteen 1999 saakka. Koska perheessämme on myös pieniä lapsia, arvostamme hyviä majoitusmahdollisuuksia lapsiperheelle. Lisäksi yhdessäolo tuttujen ja tuntemattomien samanhenkisten työkavereiden kanssa tarjoaa korvaamatonta vertaistukea, mikäli sitä ei hengellisissä asioissa työyhteisöstä löydy. Välillä on ollut omia tilaisuuksia miehille ja naisille ja näissä on voinut paneutua kummankin sukupuolen erityiskysymyksiin ja asioihin. Hengellisiä eväitä työelämään Virkistyspäivät järjestetään kesäisin Jyväskylän Vesangassa, Kiponniemen toimintakeskuksessa. Erinomainen asia on myös se, että lastenhoito on järjestetty leikki-ikäisille ja näin vanhemmat voivat täysipainotteisesti keskittyä päivien antiin. Hengellisen annin ohessa saimme myös pelata, uida, saunoa, lenkkeillä ja viettää aikaa yhdessä. Kiponniemen toimintakeskus on keskellä kaunista luontoa vesistön ympäröimänä ja tarjoaa jo sinällään oivat puitteet mielen virkistäytymiselle ja levähtämiselle. Osanottajia oli hieman edellisvuotta enemmän ja varsinkin nuoret lapsiperheet olivat löytäneet päiville. heinäkuuta valtoimenaan, mutta onneksi tällä kertaa oli kyse hengen tulesta. – On todella hieno juttu, että poliisija pelastusalan henkilöillä on mahdollisuus osallistua tällaiseen kesäjuhlaan, jossa ei ”viina virtaa” ja melu pauhaa, vaan saa rauhallisessa ympäristössä ystävien kanssa perehtyä hengellisiin asioihin, tai sitten muuten vaan levätä ja virkistyä. Myös poliisit olivat järjestäneet omia päiviään Kiponniemessä vuodesta 1992 lähtien. Surujen, murheiden ja ilojen jakaminen ystävien kanssa on täällä helppoa, luonnollista ja ennen kaikkea sisintä virkistävää. Siitä lähtien ne on järjestetty yhdessä Kiponniemen leirikeskuksessa. Nuoren palomiehen ajatuksia – Kokemuksemme ovat päivistä positiiviset. Tilaisuuksien väliset ajat ja ilta on varattu vapaammalle yhdessäololle. – Hienoja hetkiä saa viettää iltanuotiolla makkaraa paistaen ja yhtymällä tuttuihin hengellisiin lauluihin. Salopuro Makkaranpaisto kuuluu oleellisena osana myös virkistyspäivien ohjelmaan Pienemmissä ryhmissä voitiin käsitellä miehisiä asioita. Joka kerta kun saavumme Kiponniemen alueelle, saamme ihailla miten kauniin ja rauhallisen paikan Luoja on luonut. Poliisija pelastushenkilöstön päivistä löytyy tietoa osoitteesta www.kristitytpoliisitjapalomiehet.net Poliisit sytyttivät palomiehet palamaan Teksti: Risto Salopuro, Pentti Leinonen, Toni Pursiainen, Tuomas Wilkman Kuvat: R. Olimme saaneet taas jättää turhat kuormat pois ja ilolla odotamme jo seuraavia päiviä jotka järjestetään 8.–10.7.2011. Täällä saa kokea, miten eri ammattiryhmistä, erilaisista seurakuntataustoista ja eri ikäryhmistä tulevat ihmiset ovat yhtä suurta perhettä. Tilaisuuksissa on raamatunopetusta, rukousta ja musiikkia. Hienoa näin pelastusalan ihmisenä on myös se, että olemme saaneet ”kouluttaa” poliiseja hyvässä hengessä lentopallossa vuosittain. Kiponniemen leirikeskuksessa vietettiin yhdettätoista kertaa poliisija palohenkilöstön yhteiskristillisiä virkistyspäiviä. Kerta kaikkiaan täällä on hyvä olla ja odotan, että ensi kesänä pääsen uudelleen. Tämän ajan työyhteisöissä työntekijän on haasteellista olla tunnustava kristitty. – Vaikka kotiinlähtö päivien jälkeen oli haikeaa, tuntui taas todella hyvältä kun oli saanut akut täyteen virtaa ja sekä mieli että ruumis oli kevyen oloinen. Virkistyspäivien yhtenä tavoitteena on antaa päiville osallistuville hengellisiä eväitä työelämään, Jumalan Sanan ja Hänen läsnäolonsa kokemisen kautta. 52 7/2010 T uli roihusi Kiponniemen leirikeskuksessa 16.–18. Päivien puhujat ovat olleet erinomaisia ja esimerkiksi raamattuopetus on ollut todella hyvää. Ruokailut ja kahvit järjestetään talon puolesta. Puhujina kuultiin pastori Jarkko Niemistä ja evankelista Helena Penttilää. – Yhteisissä tilaisuuksissa on voinut olla mukana rukouksissa ja musiikissa tai sitten on ollut mahdollisuus halutessaan myös henkilökohtaiseen sielunhoitoon ja keskusteluun. Myös näin juuri eläkkeelle jääneenä saa iloita, että tapahtumaan osallistuu runsaasti nuoria lapsiperheitä. Vanhemman palomestarin mietteitä – Olin vaimoni kanssa päivillä ensimmäisen kerran vuonna 2001 ja siitä alkaen joka vuosi, koska täältä ei voi olla pois. Kyseessä on viikonlopun kestävä yhteiskristillinen tapahtuma poliisihallintoon kuuluville ja pelastusalalla toimiville henkilöille sekä heidän perheilleen. Päivät rakentuvat hengellisten tilaisuuksien ympärille. Tilaisuuksien hengellinen anti ja välitön yhdessäolo saivat paatuneemmankin palomiehen iloitsemaan yhdessä poliisien kanssa
Koskela piti loppukeskustelun opituista ja suoritusten tarkoituksenmukaisuudesta. johtaja B. Lapuan auto n:3 oli öljypalon sammutustyössä, kun toisella puolen jokea syttyi räjähdysmäinen suurpalo, myös tästä autosta otettiin moottoriruisku veneeseen, jonka suihkua (suihkun työntövoimaa) hyväksi käyttäen ylittivät joen ilman airoja. Tämä oli monelle yllätys, kun moottoriruiskua voi käyttää tavallisen veneenkin kuljettamiseen ja nopeasti menikin. Suomen Palosuojelyhdistyksen puolesta: Toim. Aluepalopääll. Näin ruiskujen omistajat saavat varmuuden siitä, että heidän ruiskunsa jatkuvasti ovat asiaankuuluvassa kunnossa. Yhdistyksen vastaanottotarkastuksessa saadut pumpun tehoa ja imukykyä koskevat arvot saatetaan keskusliiton tarkastajien tietoon, joten heillä puolestaan on mahdollisuus vertailla saamiaan tuloksia vastaanottotarkastuksissa saatuihin arvoihin ruiskujen oltua jo kauankin käytössä. 7/2010 53 Palontorjunta – Brandvärn 50 vuotta sitten 6/2010 53 Poliisit sytyttivät palomiehet palamaan RUISKUJEN VASTAANOTTOJA KUNTOISUUSTARKASTUKSET Ruiskujen tarkastuksessa on käytännössä muovautunut työnjako, joka tällä hetkellä on seuraava: Suomen Palosuojelyhdistys suorittaa uusien ruiskujen vastaanottotarkastuksen ja Palokuntien Keskusliitto käytössä olevien ruiskujen jatkuvan kuntoisuustarkastuksen. Koskan Palokuntien Keskusliiton suorittamissa tarkastuksissa on ilmennyt, etteivät arvot ole ilmoitettujen arvojen mukaisia, kehoittavat molemmat järjestöt ostajia ennen ruiskujen lopullista vastaanottoa vaatimaan että ruiskua seuraa Palosuojelyhdistyksen todistus ja vasta senjälkeen vastaanottamaan ruiskun. Siihen otti osaa Ilmajoen, Seinäjoen, Peräseinäjoen, Nurmon, Kauhavan, Lapuan ja Lapuan patruunatehtaan palokunnat, yhteensä 76 palomiestä ja lisäksi Lapualle vastaperustettu poikaosasto. Heinrichs Palokuntien Keskusliiton puolesta: Toim.johtaja Esa Leskinen Seinäjoen kaukoavustusalueen yhteinen suurpaloharjoitus pidettiin helatorstaina palontorjuntapäivän merkeissä Lapualla. Tämä kaikki oli todellisen tuntuista sammutustoimintaa, koska savurasioita käytettiin osaksi sisätiloissakin. Ensinmainitusta tarkastuksesta huolehtii yhdistyksen paloinsinööri ja jälkimmäisestä liiton kiertävät tarkastajat. Pariin tuhanteen henkeen kohosi yleisömäärä, joka oli tullut seuraamaan Lapuan Kirkonkylän keskusurheilukentälle katselmukseen kokoontuneita palokuntia. Seurasi 200 litran öljypalo, jota eri sammutusmetelmin sammutettiin. E. Myös joen toisella puolen syttyi tiheässä kyläryhmässä ”suurtulipalo”, joka savurasioin lavastettiin. SUURPALOHARJOITUS LAPUALLA
Sähköposti Arvaa esine ja voita palkintoja! Arvaa esine ja voita palkintoja! nuohouksessa käytettävä alipaineistaja nuohousimuriin liitettävä lisävirtalähde savupiippuun liitettävä kosteudenpoistaja Stanley Cup -pokaali Jehu-malja Kanada-malja ovikello lämpömittari palovaroittimen paristokotelo H iero älynystyröitäsi tai arvaa ja voita joka päivä hienoja palkintoja. Voittajille ilmoitamme myös henkilökohtaisesti. Osaat sujuvasti englantia ja tulet hyvin toimeen ruotsiksi. Pääpalkinnon eli Viking Linen Helsinki–Tukholma-Helsinki -risteilyn voitti Jari Suokas Tampereelta! Onnea ja hyvää matkaa! SPPL:n lahjoittamat neljä palovaroitinta saivat: Juha Toivonen, Mico Pohjalainen, Kimmo Vaittinen ja Tomi Peltomäki. Tehtäviisi kuuluvat SPEKin omarahoitteisen turvallisuuskoulutuksen suunnittelu ja markkinointi sekä turvallisuuskortteihin liittyvät hallinnolliset tehtävät ja kurssinjohtajana toimiminen. Lisätietoja tehtävästä antaa koulutuspäällikkö Riitta Piironen, puh. Lisätietoja tehtävästä antaa palokuntajohtaja Petri Jaatinen, puh. Kilpailun järjestävät: Nuohousalan Keskusliitto, Pelastustieto-lehti, Suomen Palokalustoliikkeiden yhdistys, Suomen Palopäällystöliitto ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Kisan järjestivät Pelastustieto-lehti, Suomen Palopäällystöliitto SPPL, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK, Nuohoojien keskusliitto ja Suomen palokalustoliikkeuden yhdistys SPLY. 54 7/2010 Turvallisuus 2010 -messuilla Tampereella arvottiin joka päivä hienoja palkintoja arvaa esine -kilpailussa. SPLY:stä sammutuspeitteet matkaavat Kari Tammiselle, Jaakko Saraselle, Joni Leppäselle ja Juha Laineelle. Tarjoamme itsenäisen, monipuolisen ja kehittyvän tehtävän turvallisuuskoulutuksen parissa. Tulevassa tehtävässäsi työskentelet onnettomuuksien ehkäisyn tulosalueella osana turvallisuuskoulutustiimiä. Kilpailun järjestävät: Nuohousalan Keskusliitto, Pelastustieto-lehti, Suomen Palokalustoliikkeiden yhdistys, Suomen Palopäällystöliitto ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Järjestöpäällikkö ja koulutussuunnittelija Pelastustieto.indd 1 21.9.2010 9:35:42. Luvassa on muun muassa palovaroittimia, 6 kg:n jauhesammutin, sammutuspeitteitä, Risto-Matti Ratian Takka-lyhty, Jari Järvelän kirjoja ”Mistä on mustat tytöt tehty” ja Pelastustieto-lehden vuosikertoja. Olen Pelastustieto-lehden tilaaja Tietojani ei saa käyttää kilpailun järjestäjien markkinointitarkoituksiin Putkimiehen lukkopihdit Metron maadoitin taulutelevision seinäteline Vastaajan tiedot: Nimi Yritys Postiosoite Puh. 040 5040 905 Hakemukset palkkatoiveineen sähköpostitse 15.10.2010 mennessä osoitteella rekry@spek.fi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry:n tavoitteena on, että yksilöillä ja yhteisöillä on valmiudet toimia oikein onnettomuusja vaaratilanteissa sekä ennaltaehkäistä niitä. Arvostamme soveltuvaa korkeakoulututkintoa, koulutuskokemusta, turvallisuusalan tuntemusta, vuorovaikutusja kielitaitoa. Sähköposti Arvaa esine ja voita palkintoja! Arvaa esine ja voita palkintoja! nuohouksessa käytettävä alipaineistaja nuohousimuriin liitettävä lisävirtalähde savupiippuun liitettävä kosteudenpoistaja Stanley Cup -pokaali Jehu-malja Kanada-malja ovikello lämpömittari palovaroittimen paristokotelo H iero älynystyröitäsi tai arvaa ja voita joka päivä hienoja palkintoja. 0400 535 441. SPEK antaa asiantuntijapalveluita, kouluttaa ja tuottaa alaa koskevaa tietoa yhteistyössä sisäasiainministeriön, pelastuslaitosten, Pelastusopiston sekä muiden viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Olen Pelastustieto-lehden tilaaja Tietojani ei saa käyttää kilpailun järjestäjien markkinointitarkoituksiin Messuvoittajat arvottu Avoimia virkoja & toimia Järjestöpäällikkö Turvalliseen huomiseen spek.fi Koulutussuunnittelija Oletko etsimämme T ulevassa tehtävässäsi työskentelet pelastusalan vapaaehtoistoiminnan, erityisesti palokuntatoiminnan lämminhenkisessä ja toiminnallisessa maailmassa. Pelastustieto-lehden vuosikerran pääsivät lukemaan Tero Heininen, Tommi Hokkanen, Anna Juuti ja Annina Ruokoski. SPEKin jauhesammuttimen voitti Laura Apilasaho ja kolme sammutuspeitettä menevät Juha Intoselle, Jere Koposelle ja Sanna Vainikalle. Eduksesi laskemme kokemuksen esimiestyöstä, projektien johdosta, tutkimustoiminnasta ja soveltuvan korkeakoulututkinnon. Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan Viking Linen Hki–Tukholma–Hki -risteily 2 hengelle! Voittajien nimet syyskuun Pelastustiedossa. Olet etsimämme henkilö, mikäli olet sosiaalinen ja ulospäin suuntautunut, kirjoitat ja esiinnyt sujuvasti sekä tunnet hyvin pelastusalan vapaaehtoistoiminnan monimuotoisen kentän. Tarjoamme mielenkiintoisen ja haasteellisen tehtävän pelastusalan vapaaehtoistoiminnan kehittämisessä. Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan Viking Linen Hki–Tukholma–Hki -risteily 2 hengelle! Voittajien nimet syyskuun Pelastustiedossa. Kaikille voittajille on ilmoitettu henkilökohtaisesti! Kiitos kaikille osallistuneille ja onnea voittajille! Putkimiehen lukkopihdit Metron maadoitin taulutelevision seinäteline Vastaajan tiedot: Nimi Yritys Postiosoite Puh. Voittajille ilmoitamme myös henkilökohtaisesti. Nuohoojien Ratian takkatuikun sai Hannu Kuisma ja Jari Järvelän kirjaa ”Mistä on mustat tytöt tehty” pääsivät lukemaan Pentti Vainio, Hannu Ojala ja Jari Suomela. Luvassa on muun muassa palovaroittimia, 6 kg:n jauhesammutin, sammutuspeitteitä, Risto-Matti Ratian Takka-lyhty, Jari Järvelän kirjoja ”Mistä on mustat tytöt tehty” ja Pelastustieto-lehden vuosikertoja
marcus.hintze@interzon.se . Partanen on tehnyt kotiläksynsä ja kyennyt pukemaan palomiehen arjen paperille. Hyvä veli ja kalakaveri kun tuppaa olemaan myös niissä paikoissa, joissa päätetään kuka osallistuu kursseille saati saa työpaikan. Kuten niin monessa työpaikassa, työhyvinvointi unohtuu. Hypätä ikkunasta yksitellen ja pelastaa omat nahkansa. Juonenkäänteet ovat oivaltavia ja pistäviä. Samoja piirteitä työyhteisössä saattaa lukija tunnistaa paloasemilla eri puolilla Suomea. Kohtalokkaassa tulipalossa olleet palomiehet joutuvat moneen kertaan miettimään sankarillisuuden ja petturuuden rajaa. Kirjassa kuvaillaan suomalaisen palomiehen ammattia. Ikkunansärkijän teksti on sujuvaa, kansantajuista, oivaltavaa. Lisää tietoa AirMaid tuotteista ja ratkaisuista saatte kotisivuiltamme www.interzon.se tai Marcus Hintze, Interzon Finland, +358 40 3721378. Oman uran edistäminen on joskus tärkeämpää kuin mikä on tarkoituksenmukaista. Valta ja sen väärinkäyttö, kuitenkin laillisuuden rajamailla, antaa pohdintaa sille onko yksittäisillä henkilöillä oikeasti mahdollisuutta pärjätä omillaan. Yksi kerrallaan palomiehet alkavat oireilemaan, ja kukin heistä joutuu tekemään valintoja niin yksityiskuin työelämän puolella. Parisuhteiden kuviot ovat enemmän tai vähemmän kirjan hahmoilla erilaisia ja sekavia. Totuus. SE-18362 Täby . Totuuden selittely valheella aiheuttaa lumipallo-efektin, joka alkaa jäytää niin työyhteisössä kuin palomiesten ajatuksissa. Kaveria ei petetä, oli hinta mikä hyvänsä. Työkaverit haistavat tapauksessa jotakin perin outoa, sekä myös media. Palomiehen työtehtäviä kuvaillessa termit ja tehtävät toimenpiteet kerrotaan kansantajuisesti, vaikkei pelastajan tutkintoa lukijalla olisikaan. Siitä maksetaan yksilötasolla usein liian kova hinta. Musta huumori muuntuu ajan mittaan pilkaksi ja palomiesten osaamista aletaan arvostella. Kirjan loppu tulee lukijalle yllättäen, mutta sopii värikkääseen juonenkulkuun. Kuinka iso kynnys kirjan hahmoilla on myöntää paitsi itselleen mutta varsinkin kovaksi keitetyille työkavereilleen, jotka ei pienistä hätkähdä, että nyt ei ole kaikki kunnossa ja pitää ottaa aikaa ladatakseen akkuja. Partanen on uskaltanut kirjassaan tarttua arkaan aiheeseen: palomiesten henkiseen jaksamiseen. Osastomme Kiinteistöturvallisuus messuilla 8-10.9.2010 D215. Totuuden selittely valheella kostautuu Teksti: Susanna Sankala 7/2010 55. Niin, mikä niistä. +46 8 54444430 . Kirjassa kuvaillaan myös ammatillisuutta. Palomiesten arkea kuvatessa käydään läpi myös vapaa-ajan koukeroita. Työkavereiden piikittely toistuu jokaisessa illanvietossa ja kurssilla. M arko Partasen Ikkunansärkijä (2009) on paitsi palomiehen elämästä kertova kirja, myös kuvaus kuinka siihen yhdistää perhe-elämä-, ihmissuhdekoukerot ja työelämän paineet. Sweden . Juonessa on monikerroksisuutta, kuitenkin niin, että siinä on mahdollista pysyä kärryillä. Sisällä talossa savusukeltaes sa kaikki ei kuitenkaan mene niin kuin pitäisi, ja he joutuvat tekemään sellaista, mitä ei saisi tehdä. +358 40 3721 378 • PUHDISTUSTARVE MINIMOITU • RASVAPALORISKI PIENENEE RATKAISEVASTI • TEHOKAS ENERGIAN TALTEENOTTO RASVAKANAVAN POISTOILMASTA MAHDOLLINEN AirMaid otsonigeneraattorit voidaan helposti asentaa sekä uusiin kohteisiin että jälkiasennuksena jo toimiviin rasvakanavoihin. Palomiesnelikko joutuu kovan prässin alle, selittäessään työkavereilleen, esimiehilleen, tutkijoille ja paikallisreportterille mikä oikein meni vikaan. Räväkkä ja karski kerronta sisältää paljon palomieshuumoria, mutta lukijan onneksi myös tilannetajua ja hauskuuttakin. Kunnon työuupumuksen merkkejä, loppuun palamista, elämän hallinnan menettämistä ja masentuneisuutta. Partanen jättää roppakaupalla avoimia kysymyksiä lukijalle itselleen pohdittavaksi. Tapahtumat ovat niin lähellä uskottavaa että on melkein tunnistavinaan hahmoja tosielämästä. He sopivat, että jokainen neljästä palomiehestä pysyy yhdessä sovitussa tarinassa eikä siitä lipsu. Propellervägen 4 A . Tulipalon jälkeen, sairaalavuoteissa maatessaan, palomiehet sopivat, mitä he kertovat pieleen menneestä omakotitalon palosta. info@interzon.se Interzon AB, Finland . Syrjähypyt ja niiden seurauksena erot eivät ole niin tavattomia. Ikkunansärkijässä on ihmissuhteissa saippuasarjan ainekset, ja se on kirjoitettu Partasen omintakeiseen tyyliin. Ikkunansärkijä kertoo työvuoron nelikosta, joka lähtee sammuttamaan omakotitalopaloa. Marcus Hintze . Sitä kuinka palomiehen on puntaroitava tekojaan, osaamistaan sekä motiivejaan tehdä työtä, jossa ei sankariviitta imagosta huolimatta aina heilu. Etupäässä kirja kuvaa kuitenkin palomiesten työyhteisöä, hyvine ja huonoine puolineen. 7/2010 55 PUHTAAT RASVAKANAVAT AIRMAID OTSONAATTOREILLA ! Interzon AB
• RakMK F2 Rakennuksen käyttöturvallisuus, Määräykset ja ohjeet 2001. 56 7/2010 Nykyiset näkövammaisten käytössä olevat tilat ovat palo – ja muulta turvallisuustasoltaan hyviä. Visuaalisten opasteiden näkyvyydellä on iso merkitys, koska monilla näkövammaisilla on näkökykyä jäljellä. Ympäristöministeriö, Asuntoja rakennusosasto. Iiris-talon rakennusja suunnitteluvaiheessa havaittiin, että eri valmistajien valaistuissa hätäuloskäyntimerkintöjen näkyvyydessä oli suuria eroja ja valittiin heikkonäköisille parhaiten erottuva malli. • RakMK E1 Rakennusten paloturvallisuus, Määräykset ja ohjeet 2002. Samoin lattiatasolla olevat uloskäyntien led-merkinnät ja jälkiheijastavat materiaalit ovat käyttökelpoisia. Porraskäytävissä kerroksen voi tunnistaa käsijohtimen pistemerkinnästä. Turvallisuutta lisäävät myös yleiset suunnistautumista ja paikallistamista helpottavat esteettömyysjärjestelyt. Kuva Kampin kauppakeskuksesta. Käyttäjäkunnan erityispiirteet on otettu huomioon pelastussuunnitelmassa ja esteettömyysratkaisuin. 29 s. Kohokartta auttaa näkövammaista saaman käsityksen rakennuksesta. Ympäristöministeriö, asuntoja rakennusosasto. 20 s. Kulkua helpottavat myös molemmille portaikon sivuille asennetut käsijohtimet ja luistamaton kontrastiraita portaan etureunassa. Heikollakin näöllä voi erottaa pimeässä loistavan hätäuloskäyntimerkinnän. Suomen rakentamismääräyskokoelma. Teksti: Juha Seppälä säädökset. Taloyhtiöiden pelastussuunnitelmia ei päivitetä toimintakyvyn muuttuessa Näkövammaiset, kuten muutkin suomalaiset, asuvat kerrosrivija omakotitaloissa. Päävalaistuksen ollessa pois päältä valontajukin riittää itse valaisevien poistumistiemerkintöjen erottamiseen. E simerkkinä turvallisesta kiinteistöstä voidaan pitää Näkövammaisten Keskusliiton Iiris-taloa Helsingin Itäkeskuksessa. Sellaisia ovat kulkua opastavat lattialistat, värija materiaalikontrastit ja selkeä rakennusten pohjaratkaisu. Täydennyksenä säädöstasoon erilliset hätäuloskäynnit on varustettu ääniopastein ja asuntokerroksissa on sprinklerit. Näkövammaisten liikkumisen esteettömyys ja paloturvallisuus. Suomen rakentamismääräyskokoelma. Näkövammaisten liikkumisen esteettömyys & paloturvallisuus Säädökset liikkumisesteisten pelastamisesta koskevat myös näkövammaisia
Näkövammainen hyötyy yleensä myös pohjaratkaisun lyhyestä kuvailusta. Käsiohjain on molemmilla puolilla portaita ja erottuu riittävän hyvin taustasta. • riskitapauksissa asuntokohtainen sammutusjärjestelmä. Turvakäytännöt väliaikaismajoituksissa Näkövammaisuus tarkoittaa tiedonsaannin vaikeutta kulloisestakin ympäristöstä. Asukkaille voisi myös opettaa sammutuspeitteen käyttöä ja pelastussuunnitelman mukaista menettelyä hätätilanteen varalta. Liikkumisen kannalta vaaralliset paikat pitää ilmoittaa, jos näkövammaisella ei ole opasta. Nuorten ja lasten osuus on noin viisi prosenttia. Ne voivat olla vanhoja puurakennuksia ja pelastuslaitoskin voi olla kaukana. Tämä asettaa kovat vaatimukset majapaikan henkilökunnalle ja kurssin/ tapahtuman henkilökunnalle. Jokaista kurssia ja tilaisuutta varten laaditaan erillinen turvasuunnitelma ja henkilöstön ensiapu-, etsintä, alkusammutusja evakuointitaidot pidetään ajan tasalla. • Suomessa on noin 80000 näkövammaista. Hotellien paloturvallisuus on hyvässä valvonnassa eikä niissä majoittuminen ole riski näkövammaisellekaan. Vaikka tutussa ympäristössä liikkuminen olisi sujuvaa, hotelleissa ja muissa väliaikaisissa yöpymispaikoissa tarvitaan henkilökunnan apua kulkureittien ja ennen kaikkea oman huoneen löytämisessä. Omakotitalo haastava asumismuoto Omakotitalo on paloturvallisuusasioissa näkövammaisen kannalta muita asumisvaihtoehtoja selvästi haastavampi ja jättää enemmän vastuuta asukkaalle itselleen. Taloyhtiöiden pelastussuunnitelmia ei päivitetä asukkaiden toimintakyvyn muutosten mukaisesti. Lisätietoa: http://www.nkl.fi/ oma toimiNta Sammutuspeitteen käytön opettelua näkövammaisten nuorten leirillä.. Asuntojen ulko-ovet ja betoniset väliseinät suojaavat riittävästi. Erityisesti muiden perheenjäsenten tulee muistaa, että järjesPortaiden erottuvuutta on parannettu askelman etureunan kontrastiraidalla. Näkövammaisuudesta tyksen säilyttäminen on näkövammaiselle myös turvakysymys. Palohälyttimiin saa erillisiä patterikoteloita, jotka voi asentaa vaikkapa seinään seisomakorkeudelle. Tämän vuoksi on tärkeää huolehtia juuri oman asunnon paloturvallisuudesta. Mahdollisuus saada perehdytys hätäuloskäynneistä ja esteetön suunnittelu lisäävät turvallisuutta ja liikkumisen sujuvuutta. Väestö ikääntyy, mihin liittyy usein monenlaisia aistija liikkumisvaikeuksia. Myös sähköjärjestelmän kuntoon pitää kiinnittää erityishuomiota. Paloja muun turvallisuuden kannalta vaikeampia kohteita ovat erilaiset lomaja kurssipaikat. Käsijohtimeen sijoitetut takatiilimerkinnät ilmaisevat kerroksen. Sinänsä näkövamma ei rajoita liikkumista tutussa ympäristössä. Taloyhtiöissä, joissa tiedetään asuvan eri tavoin vammaisia, on aiheellista harkita verkkoon kytkettäviä palohälyttimiä ja liesien aikakytkentää. Taloon muutetaan normaalikuntoisena, mutta vuosien kuluessa voi tulla suuriakin alenemia toimintakykyyn. Jopa 80 prosenttia kaikesta tiedosta välittyy näköaistin kautta. Luonnollisesti olisi parasta, jos majoituspaikka olisi niin esteetön, että näkövammainenkin pystyisi liikkumaan siellä turvallisesti. • Näkövammaisista noin 80 prosenttia on yli 65-vuotiaita. Pelastussuunnitelma on kiinteistökohtainen, mutta tapahtuman järjestäjän on syytä olla yhteydessä paikkakunnan pelastusviranomaiseen, jotta majoittujien erityistarpeet otetaan varmasti huomioon hätätilanteessa. Taloyhtiöt ovat melko paloturvallisia, joten isoa vaaraa ei ole palotilanteessa, mikäli palo ei ole alkanut omasta asunnosta. Vammaisella asukkaalla suurimpana vaarana on palon alkaminen omasta asunnosta. • Näkövammainen ei ole, jos näkökyky pystytään korjaamaan laseilla normaaliksi tai jos toisessa silmässä on normaali näkö. Heistä sokeita on noin 10000 ja loput heikkonäköisiä. • Näkövammainen voi olla heikkonäköinen tai sokea. Vaarallisia voivat olla portaat yllättävissä kohdissa, ulokkeet kasvojen korkeudella, lasiseinät ja ovet. Asukkaan omat paloturvallisuusjärjestelyt • huonosti syttyvät materiaalit • hyvä järjestys • hyvä tuntemus huoneistosta ja kiinteistöstä • kaikenlaisen tulenkäsittelyn välttäminen • sähkölaitteiden säännöllinen kuntoseuranta • sammutuspeite ja alkusammutustaidot • mahdollisuus tarkastaa ja vaihtaa paristo palohälyttimeen normaalilta seisomiskorkeudelta. 7/2010 57 Niiden turvallisuustaso ei ole samaa luokkaa kuin erityisesti näkövammaisten käyttöön tarkoitetuissa rakennuksissa ja muissa yleisissä tiloissa. Tehokas valaistus loihtii kontrastit esiin. • Henkilö on näkövammainen, jos paremman silmän laseilla korjattu näöntarkkuus on heikompi kuin 0,3, ja sokeaksi jos paremman silmän laseilla korjattu näöntarkkuus on alle 0.05 tai näkökenttä supistunut halkaisijaltaan alle 20 asteeseen, tai jos toiminnallinen näkö on jostain muusta syystä vastaavalla tavalla heikentynyt. Normaalinäöntarkkuuden lukuarvo on 1,0. Turvallisuuden kannalta näkövammaiselle on tärkeää järjestys ja kulkureittien pitäminen vapaina
Kukaan ei halua nähdä omaa venettään sulaneena mustaksi massaksi. Telakan pitäjän tulisi hankkia eri jäteastiat eri aineille, kuten hartsille, liuottimille ja kovettimille. Tällöin telakka-alueella olisi helposti käyttöön otettavia sammuttimia ainakin toista sataa. Akuissa pitää olla riittävästi vettä ja ne kannattaa syksyllä ladata täyteen. – Useimmiten vahinko aiheutuu ihmisen tekemisistä tai tekemättä jättämisistä, joten veneilijät voivat itse vaikuttaa vahinkojen estämiseen. Kotona tai kellaritiloissa kaasupulloja ei saa säilyttää ja autotallissa nestekaasun määrä ei saa ylittää 25 kiloa, Lehtinen kertoo. – Kyllä akun kaapelit pitää kytkeä talveksi irti, sanoo Knut Lehtinen. – Ulkotelakoinnissa pullot voi jättää veneeseen, kunhan ne säilytetään pystyasennossa, jolloin pullon paine pääsee venttiilin ylipainesuojan ansiosta tulipalotilanteessa poistumaan ulkoilmaan. Sammutuspeite ja käsisammutin maksavat muutaman kympin, mutta niillä voidaan estää miljoonien eurojen vahinko. Lisäksi vakuutusyhtiöiden yleinen kanta on, että jos masto on pystyssä, ei kyseessä ole veneen normaali talvisäilytys. – Telakoiden suunnittelussa tulisi huomioida riittävät veneiden etäisyydet ja rajoituslinjat venerivistöjen välissä, jotta palon leviäminen saataisiin estettyä ja jotta pelastuskalustoa saataisiin liikuteltua alueella, sanoo Lehtinen. Kun palo on vielä syttymisvaiheessa, on se mahdollista sammuttaa, Lehtinen korostaa. Veneen omat sähköt pitää paloturvallisuussyistä kytkeä pois päältä. Käsisammutin voi estää miljoonavahingon Veneessä tulisi aina olla käsillä alkusammutuskalustoa. 58 7/2010 Syksyn viikonloppuina vedestä nostetaan suuri määrä puuta ja lasikuitua, arvokasta omaisuutta, yksilöllisiä ja omistajilleen rakkaita veneitä, joihin on laitettu paljon rahaa ja lukemattomia työtunteja. Vastineeksi telakanpitäjä tarjoutuisi tarkastuttamaan sammuttimet keväällä veneen omistajien puolesta. Masto alas talveksi Telakoinnin turvallisuusoppaan laatijat ovat myös kiinnittäneet huomiota yleistyneeseen käytäntöön, että purjeveneitä telakoidaan nykyisin yhä useammin masto pystyssä. ”V eneiden talvisäilytyspaikalla syttyneen palon eteneminen on nopeaa, palosta tulee suuri ja sen sammuttaminen on vaikeaa, sanoo VarsinaisSuomen Pelastuslaitoksen johtava palotarkastaja Knut Lehtinen. Toteuttaminen on tosin mahdollista vain aidatuilla ja valvotuilla telakka-alueilla tai sisätilatelakoinnissa. Suomessa tehdyt ja hyväksytyt käsisammuttimet kestävät 30 pakkasastetta, joten ne voi huoletta jättää veneeseen talveksikin, vaikka muuten vene kannattaakin tyhjentää. Veneet turvallisesti talvitelakalle Teksti: Anne Pentti Kuvat: Kimmo Kaisto 58 7/2010. Ongelmia talvisäilytyspaikoilla tuottavat ilkivalta ja varkaudet, mutta merkittävin riski on kuitenkin tulipalo. Kaarinalaisen Kuusiston Telakan omistaja Olli Terho on suunnitellut ehdottavansa veneen omistajille, että he jättäisivät sammuttimensa venepukin viereen telakoinnin ajaksi. Veneen katsastaminen ei myöskään ole mahdollista, kun rikin kuntoa ei pystytä tarkastamaan maston ollessa pystyssä. Useat veneiden huoltamisessa ja korjaamisessa käytetyt aineet ja kemikaalit ovat palovaarallisia. Veneen runko ja riki joutuvat maston pystytelakoinnissa suuren rasituksen kohteeksi, kun vene ei pysty myötäilemään tuulen vaikutusta samalla tavoin kuin veneen ollessa vedessä. Lehtinen pitää ajatusta erinomaisena. Keväällä sammuttimet pitää joka tapauksessa tarkastuttaa. Sähköt pois ja akun kaapelit irti Monet veneilijät uskovat akkujen pysyvän talven yli paremmassa kunnossa kun niitä käydään aika ajoin tyhjentämässä ja lataamassa. Kaasupullot tulisikin siirtää pois sisätiloissa telakoitavista veneistä ja telakan pitäjän tulisi järjestää pulloille turvallinen säilytyspaikka. Hän on ollut mukana työryhmässä, joka on laatinut turvallisuusoppaan telakanpitäjille ja veneilijöille. Veneiden omistajia tulisi muistuttaa miksi jätteiden lajittelu on tärkeää. Jos veneiden säilytyshallissa yksi vene syttyy palamaan ja tiedetään, että joissakin veneissä on kaasupulloja sisällä, on sammutustyö lähes mahdoton räjähdysvaaran vuoksi. Lisäksi kannen läpi viety masto kerää vettä veneen pohjalle ja seurauksena saattaa olla jäätymisen aiheuttamia runkovaurioita. Akkujen lataaminen, veneen lämmittäminen tai vika sähköjärjestelmässä saattaa sytyttää palon
Liity ryhmään, osallistu keskusteluun, kerro mistä haluaisit lehdessä lukea ja anna arvokasta palautetta!. Valintakoemateriaali löytyy sivuilta www.pelastusopisto.fi kohdassa ”Haku päällä (tutkinto).” Tietoa koulutuksesta saa Pelastusopistolta: Koulutusohjelmavastaava Raija Lerssi, puh. Valintakoe Pelastusopistolla on 9.–10.11.2010. Suoritettavien opintojen laajuus on 120–180 opintopistettä pohjakoulutuksen mukaan, ja koulutuksen kesto aikuiskoulutuksena on noin 3 vuotta. 071875 3465, e-mail: raija.lerssi@pelastusopisto.fi Opintosihteeri Pirjo Paldanius, puh. Ammattikorkeakouluun haetaan osoitteesta www.amkhaku.fi. Hakeminen tapahtuu ammattikorkeakoulujen valtakunnallisessa yhteishaussa. Aikuiskoulutukseen voi hakea henkilö, joka on suorittanut pelastustoimen paloesimies-, alipäällystö-, alemman päällystö-, palomestaritai päällystötutkinnon. 7/2010 59 Koulutusta Koulutus palopäällystön koulutusohjelman aikuiskoulutuksessa alkaa keväällä 2011. 071875 3490, e-mail: pirjo.paldanius@pelastusopisto.fi PELASTUSOPISTO, PL 1122, 70821 KUOPIO Insinööri (amk) palopäällystön koulutusohjelma www.pelastusopisto.fi Pelastustieto on nyt myös Facebookissa. Hakuaika on 13.9.–15.10.2010
Suomalaisen suuren yleisön ensikosketus hakatikaskilpailuun oli vuonna 2001, kun Suomi järjesti CTIF:n ”palokuntaolympialaiset”. Vikkelimmin yläilmoihin kapusi 22-vuotias Niko Koski ajalla 23,74. Vauhdikasta, jännittävää ja vaativaa kilpailua uskaltaitui kokeilemaan yhteensä kymmenen kilpailijaa. Yhtenä lajina oli hakatikaskilpailu. Taivassalon VPK vei kolmoisvoiton. Kisojen nestori oli yhä savusukellustestit läpäisevä 68-vuotias Mauno Peltokoski. Kilpailijat saivat erinomaisen perehdytyksen lajin saloihin ammattitaitoisen valmentajan johdolla. Mari Heikkilä haastoi miehet osallistuessaan ainoana naiskilpailijana yleiseen sarjaan. Nyt järjestettyjen kilpailujen myötä on monella jo mielessä oman seinän rakentaminen. Suomalaiset saivat myös kutsun Eestiin hakatikasleirille. Virossa laji aloitetaan jo 11 vuoden iässä. MM-kilpailuissa ei tällaisia suoritusta hidastavia välineitä käytetä. Peeter lupasi, että viiden päivän harjoittelun jälkeen suomalaisten ajat alkavat 18:lla – tosin alle 15 sekunnin aikoja saataneen odottaa vielä viitisen vuotta. Valmentajana toimi kansainvälisen tason tuomari, päätyökseen Eestin pelastusviraston pelastustoiminnan suunnittelun ja analysoinnin yksikössä erikoissuunnittelijana toimiva Peeter Eyland. 60 7/2010 K ansainvälisistä CTIF-palokuntakilpailuista tuttu hakatikaskilpailu järjestettiin ensimmäistä kertaa SMkilpailuna Tampereen Turvallisuusmessujen vapaaehtoispäivänä 11. 60 7/2010. Varsinkin venäjänkielisissä maissa palomiesurheilukilpailut – lajeina muun muassa hakatikas ja sadan metrin työjohtoselvitys – ovat saavuttaneet suuren suosion loppuunmyytyine stadioneineen ja ammattimaisine urheilijoineen. Lisätietoja ja linkkejä videoihin löydät Suomen CTIF-sivustolta: www.ctif.fi Teksti: Petri Jaatinen, Mia Kunnaskari, Kimmo Kaisto Kuvat: Esa Aalto ja Eevi-Kaisa Hepojoki 68-vuotias Mauno Peltokoski näyttää, että teräsmiehen kunto ei ole iästä kiinni. Kaikki kilpailijat tekivät saman urakan. Kuopiossa järjestettyihin kilpailuihin osallistui 2800 kilpailijaa 32 maasta. Valmentaja Peeter innostui suomalaisasiantuntijoiden esittämistä turvallisuusratkaisuista ja lupasi viedä ideat pohdittavaksi Berliiniin ensi vuonna pidettäviin MM-kilpailuihin. Tuloksia vertailtaessa kansainvälisiin kilpailuihin nähden tulee 28 metriä pidemmän juoksumatkan osuus lisätä tuloksiin. Kisat saivat myös yhden naiskilpailijan innostumaan lajista. SM-hakatikas testasi reidet ja kantin Nimi Paras aika Sija Niko Koski 23,74 1 Jouko Koski 23,81 2 Esa Kyynäräinen 25,18 3 Ilkka Horelli 30,30 4 Lauri Mäkitie 30,78 5 Teemu Junnila 34,61 6 Mika Heiskanen 37,56 7 Kalle Lehtonen 44,21 8 Mari Heikkilä 55,46 9 Mauno Peltokoski 1.01,72 10 Hakatikaskilpailuja on käyty maailmalla jo 81 vuotta. Erilaisia urheilutaustoja omaavat tytöt, pojat, miehet ja naiset kilpailevat lajissa, joka kuuluu Eestin Olympiakomitean alaisiin urheilulajeihin. Hänen mukanaan oli Eestin maajoukkueen kilpailija, lajin huippuihin 14 sekunnin suorituksillaan kuuluva Ilmar Koppel. Kisatulokset Taivassalon VPK otti hakatikaskisoissa ko kolmoisvoiton. Nyt yhdeksän vuotta myöhemmin Tampereen turvallisuusmessujen C-halliin oli pystytetty kolmella ikkuna-aukolla varustettu kaksiratainen 13,12-metrinen seinä. Suomalaista turvallisuusajattelua viedään ulkomaille Toisin kuin vuosittain pidettävissä MM-kilpailuissa, kilpailijoiden putoamisen estettiin yläköysivarmistuksella ja vähäjoustoisella köydellä sekä automaattisesti lukkiutuvalla varmistuslaitteella. syyskuuta
Maailmanmestaruus on aika kaukainen asia. – Ne kaikki liittyvät oleellisesti myös palokuntatoimintaan, jotta pystyy toimimaan eri tilanteissa mahdollisimman hyvin. 7/2010 61. 2. Nurmon VPK, 381,6 pistettä. Ulkomailla ei ole päästy mitaleille, mutta kuitenkin melko hyville sijoille. Nuoret: 1. 4. Pyhäsalmen VPK, 366,7 pistettä. Seuraavat kisat käydään Kuopiossa 17.–19.6.2011. – Nämä olivat ensimmäiset hakatikaskisani. MM-kilpailuissa ei käytetä suoritusta hidastavia turvavälineitä ja varmistuksia, kuten Suomessa. 2. 329,0 pistettä. Sen puolesta meni hyvin, kun kerran voitto taisteltiin kotiin. Nuijamaan VPK, 348,9 pistettä. Taivassalon VPK. Pahimmat kilpakumppanit tulivat omasta palokunnastamme eli toiseksi ja kolmanneksi sijoittuneet Jouko Koski ja Esa Kyynäräinen. TieMestari lähti voittamaan itsensä tysti peruskunto oli ennen kisoja jo kohdallaan ja oli niitä suoritusvideoita myös hieman tutkailtu. – Tavoitteena on tietysti parantaa omaa ennätystä. Miehet A-sarja: 1. Naiset: 1. Halikon VPK Pisteet, 814,0 pistettä. Päivä ennen kilpailuja mentiin Tampereelle harjoittelemaan kiipeämistä ja oikeaa tekniikkaa Virosta tulleen valmentajan Peeterin ja MM-tason kilpailijan Ilmarin avulla. Se riitti voittoon saakka Niko nähdään varmasti tulevissa palokuntakisoissa ja ehkä joku päivä myös kansainvälisissä CTIF-hakatikaskilpailuissa. Savusukelluskelpoisuus pitää palokunnan puolesta kunnosta huolta. Perusasioilla ja hieman liikkumalla kunto pysyy hyvänä. Lauantaina aamulla vedimme vielä parin tunnin treenit ennen kilpailuja. 5. 2. http://www.ctif.fi Vasemmalta Esa Kyynäräinen, Niko Koski, Jouko Koski ja hakatikaskisan ainoa naisosallistuja Mari Heikkilä. – Olihan tuo taisto aika tiukka. 13 sekunnin suoritus, jolla sen ehkä voisi saada, vaatisi vuosien harjoittelun. Hakatikkaassa vaaditaan Kosken mukaan yleistä fyysistä voimaa ja potkua etenkin jaloissa, hieman notkeutta, henkistä kanttia, rauhallisuutta ja oikea tekniikka. Taivassalon VPK, 382,6 pistettä. Pääasiassa olen keskittynyt kansainväliseen CTIF-palokuntakilpailuun sekä Suomessa että ulkomailla. Itsensä voittamista sinne lähdettiin tavoittelemaan. sekä mahdollisimman hyvää suoritusta. Kuulun myös aikuisten CTIFjoukkueeseen. Kimmo Kaisto CTIF kansalliset SM-kisat Posiolla 7.8. Lappeenrannan VPK, 388,8 pistettä. 22-vuotias taivassalolainen opiskelee Turun ammattikorkeakoulussa autotekniikan insinööriksi. Taivassalon VPK, 1008,9 pistettä. – Kotimaan kisoista olen käynyt lähinnä erilaisissa palokuntanuorten kilpailuissa, kuten Veikon maljassa. Rantakulman VPK, 980,9 pistettä. VPK:ssa hän on ollut mukana pienestä pitäen ja toimii nyt vanhempana sammutusmiehenä hälytysosastossa sekä nuoriso-osastossa kouluttajana. CTIF-kilpailussa on tullut muutamat suomenmestaruudet. 3. Asiat loksahtivat kohdilleen, sain tehtyä hyvän ja melko nopean suorituksen kilpailuissa. Nuoria Sloveniassa 17.– 24.7.2011 järjestettävissä kisoissa Suomea edustavat Taivassalon VPK ja Rantakulman VPK. Olen kilpaillut myös nuorten puolella ja tällä hetkellä toimin kouluttajana parin muun henkilön kanssa. Ensi vuonna lähdemme edustamaan heidän kanssaan Suomea Slovenian Ko?evskaan. 3. – Minulla ei ole erityistä urheilutaustaa. Nurmon VPK, 347,8 pistettä. Siinä kävimme melko kovan taistelun keskenämme. Nummelan VPK, 364,9 pistettä. Miehet B-sarja: 1. 3. Lappeenrannan VPK, 340,2 pistettä. Ulkomailla CTIF-kisoissa olen toki nähnyt lajia. Melko vähällä harjoittelulla siis lähdettiin kisoihin, mutta niin se oli kaikilla kilpailijoilla. 7/2010 61 N iko Koski Taivassalon VPK:sta korjasi hakatikaskisassa Tampereella kirkkaimman mitalin tiukassa taistossa, jossa sekunnin sadasosat ratkaisivat
fax i insalk rvikkeet uvoradiot istimet t it t O AB 09?6850 920 09?6853 870 ko@insalko.fi Henkilökohtaiset suojaimet ja varusteet . Ferno Paarit . www.tammivilkut.com vilkkupaneelit, Premier Hazard ruuhkaja varoitusvilkut, sireenit, kaiuttimet Tekliteja Night Scan -valomastot Cell2Solutions led-valot ja -paneelit, sireenit Useita eri malleja ja merkkejä maahantuonti, myynti, huolto ja asennus Paloja pelastusautot Palokunta-asut Pajunen Oy, PL 141, 38700 Kankaanpää Puh. Soita ja sovi tapaaminen. puhela • Astratec Li?I • Savox?puhela • Panorama?an • Icom vhf?uhf • MICROBUS?A • REXON metsä OY IN Niittyläntie 5 00620 Helsinki www.insalko.fi itteet ja tar E?käsi. Katso myös kauppapaikka www.turvakilvet.fi. 08-442 131 Uusi kuvasto hintoineen. (02) 572 1082, 050 598 1057 Helsingin toimipiste: Pohjoinen Rautatiekatu 29 Avoinna sop. pajunen@pajunen.fi • www.pajunen.fi Palokunnan virkapuvut V • • • • • • • • • N w Viestintälai • Sepura VIRVE • Gateway?rad • CAPE . Whelen Hälytysvalot . Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. HAD ja Thomas Ensihoitolaukut . ja ajoneu iot ja DMO ?toi aitteet ja laturit on akku?testeri aitteet ntennit radiopuhelime Ajoneuvo PC ästysradiot NSALKO puh. 040-561 7689 Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. mukaan. (03) 630 830, fax (03) 688 3836 elektro-arola.fi Hälytysja viestintätekniikkaa vaativaan ammattikäyttöön • SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset • YLLI VIRVE -sovitinyksiköt • SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit • TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRAja DELTA-äänija valohälyttimet • VIRVE, DMR ja PMR radiolaitteet • VOIP-liitäntäiset radiopuhelinjärjestelmät • VIRVE/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät Hälytysajoneuvot • Hälytysja komentovahvistimet • Tehokaiuttimet • Valopaneelit • Integroidut valoratkaisut • Vilkkumajakat • Ruuhkavilkut • LED-valot Väestönsuojelu • Suurtehohälyttimet Alkometrit ja -lukot TAATTUA TURVALLISUUTTA Katso lähin jälleenmyyjäsi www.sarco.fi tai soita (09) 777 1500 Turvakilpiä. Weinmann Ventilaattorit, Imut, Hapetus LAAJA JA LAADUKAS VALIKOIMA ENSIHOITOJA PELASTUSVÄLINEITÄ P. (02) 2162 112 20780 KAARINA Fax (02) 4692 115 www.veikkonummela.fi esteri@veikkonummela.fi TAMMIVILKUT tel +358 2 4697888 Virusmäentie 47 fax +358 2 4697889 20300 Turku gsm +358 400 520596 tapio.tammi@co.inet.. 62 7/2010 PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. www.suomenpelastuskeskus.fi Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet Hälytysja viestintälaitteet Kilvet Nostolava-autot Hälytysja viestintälaitteet Palopumput -PALOPUMPUT Autoilijankatu 8 Puh
Pelastusopiston harjoitusalue Rajan helikopteri osallistui turvetuotantotehtaan sammutustöihin s. – Pelastusopiston harjoitusalue rakennettu EU-tuella s. 09-615 8701 Fax 09-6158 7285 Tiilenpolttajankuja 6, PL 45, 01721 Vantaa A UTC Fire & Security Company Katariina Saksilaisen katu 6 B TH 4, 00560 HELSINKI Puh. s. Missä se taas on...?!. / . Savua ja tulta -näyttely valottaa palontorjunnan historiaa s. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. / . Hinta vain 10 € alveineen + postimaksu. ELOKUUTA Erheelliset paloilmoitukset vähentyneet alkuvuonna s. Valtaosa eläimistä pelastettiin Loimaan sikalapalossa s. . Erheelliset paloilmoitukset Helsinkiin saapuva Madonna vaatii Palomiesten eläkeikä ei laske Oppisopimuksella vesipelastajaksi s. Hakemisto löytyy Pelastustieto-lehden jokaisesta numerosta. Palomiesten eläkeikä ei laske – urapolkuja selvitetään s. (09) 756 8320, fax (09) 755 5503 www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA AWG jakoliittimet suihkuputket vaahtokalusto Bioversal ympäristötuotteet Chiba sammutuskäsineet Delta Fire automaattisuihkuputket Eschbach paloletkut Hughes dekontaminaatiosuihkut ISG lämpökamerat Sthamer vaahtonesteet Firedos vaahdonsekoittajat PALOKALUSTON LAATUMERKIT Teknosafe Teknosafe Oy Sauramonkuja 1, 55800 IMATRA | Puh. Valtaosa eläimistä pelastettiin Palontorjuntatekniikka-sivuilla kerrotaan Permin yökerhopalosta s. Kolmen VPK:n kimppatreenit s. Vuosilomasijaisten määrä Köysiä, hikeä & opiskelua s. Paloasemien homeongelma Rutiinikeikasta pullosade s. PALO-, PELASTUSJA VÄESTÖNSUOJELUALAN JOHTAVA AMMATTILEHTI Vuosilomasijaisten määrä vaihtelee rajusti alueittain s. Pelastustarvikkeet www.pelastustieto.fi Väestönsuojat ja vss-varusteet www.turvanasi.fi Rullapaloverhot PALO, PELASTUSJA VSS-ALAN TUOTEJA OSOITEHAKEMISTO Tässä hakemistossa on alan tuotteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. . / . . Nyt löytyy! Pelastustiedon säilytyskansioon mahtuu koko vuoden tuhdit lehdet. / . Soita ja tilaa numerosta (09) 2293 3811. Millä mittareilla Suomi on Euroopan turvallisin maa vuonna . Seuraava lehti ilmestyy 28.10. 7/2010 63 ALAN JOHTAVA AMMATTILEHTI – TEEMANA PELASTAJAN KALUSTO JA VARUSTEET Paloasemien homeongelma voi viedä työkyvyn s. TEEMANA PELASTAJAN KALUSTO JA VARUSTEET Kevytyksikön sammutinleikkurille yllättävän vähän keikkoja s. 05 680 7700 Fax 05 680 7750 | info@teknosafe.fi | www.teknosafe.fi Tämä ilmoitus 10 Pelastustiedossa maksaisi vain 480 € + alv.. . SEURAAVA PELASTUSTIETO ILMESTYY 19. Helsinkiin saapuva Madonna vaatii erikoista myös turvajärjestelyissä s. – Kevytyksikön sammutinleikkurille Millä mittareilla Suomi on Euroopan Pelastusalueita voidaan tarkastella kustannusten ja palvelutason perusteella koko = Asukkaita alueella 6 1) Bruttokustannukset ilman vuokria ”Halpa – hyvä palvelutaso” ”Halpa – huono palvelutaso” ”Kallis – hyvä palvelutaso” ”Kallis – huono palvelutaso” Savua ja tulta -näyttely valottaa Sammuttimien myynti ja huolto www.kidde.fi • Huolto • Koulutus • Käsisammuttimet • Palovaroittimet • Palopostit • Sammutusjärjestelmät Kidde Finland Oy Puh
Näin pelastuskoulutusta valmistuvien uusien pelastajienkin työllistyminen on vaikeampaa. – Sipoon itäosan liittäminen Helsinkiin on myös lisännyt pelastustoimen tehtäväkenttää, Sauri totesi. 64 7/2010 Pelastuskomentaja Kari Lehtokangas karsisi VPK:iden määrää Helsingissä ja yhdistäisi niiden operatiivista toimintaa. Toiminta kuitenkin hiipui saavuttaessa 70-luvulle. Tänä vuonna on hälytystehtäviä ollut 67. Jätkäsaaren asema otetaan käyttöön tänä syksynä. Nyt tarkastustoimintaa tehdään turvallisuustarkastusten perusteella annettavien turvallisuuspisteiden avulla. VPK rakensi 1990-luvulla koulutusväestönsuojan, jolloin varautumisen ja väestönsuojelun toimintoja voitiin parantaa. Pelastuskomentaja Kari Lehtokangas totesi, että Helsingin kaupungin alueella toimivien VPK:iden toimintaa olisi tulevaisuudessa tehostettava. VPK sai uudet toimitilat vuonna 1982 ja palokunta hankki uuden sammutusauton. VPK:n toiminnassa aktiivisesti mukana olleet Sakari Syväoja (vas.), Antti-Jussi Salmenlinna sekä Lars Lindfors saivat ansiomitalin juhlassa.. – Helsingissä on nuorisolla paljon valinnanvaraa harrastaa. – Tiheään asutussa kaupungissa tarkastustoiminta ei tavoitteiden mukaan onnistu ja kaupungista löytyy myös paljon muita riskikohteita, joihin on ensisijaisesti kiinnitettävä huomiota, Pekka Sauri sanoi. Varojen hankkimiseksi palokunta tekee aktiivisesti erilaisia avustustehtäviä kuten puunkaatoja, palovartiointeja ja filmiavustuksia. T ammisalon VPK:n 70-vuotisjuhlassa puhunut apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri totesi Helsingin kaupungin taloudellisen tilanteen olevan tulevina vuosina ankean ja sen takia investointitahtia on hillittävä. – Palosammutuskuntia tarvitaan edelleen, kuten jo sata vuotta sitten yleisessä palokuntalaiskokouksessa todettiin, Kari Lehtokangas sanoi. Ensi vuonna 150 vuotta täyttävän Helsingin pelastuslaitoksen budjetissa olevat tulevat asemainvestoinnit ovat Lassilassa sekä Erottajan aseman korjaus. Myöskään toimintamenoihin ei ole määrärahoja tulossa lisää eikä siten uusia virkoja voida perustaa. Kaupungin alueella toimivien 15 VPK:n tulisi pohtia myös toimintojensa yhdistämistä. Ennaltaehkäisevän työn ja väestönsuojelun tehtävät keskitettiin omaan riskienhallintaosastoon muutama vuosi sitten. Toiminta on edelleen täysin vapaaehtoista eli jäsenistölle ei makseta mitään henkilökohtaisia korvauksia. Juhlassa julkistettiin myös Jan Strangin kirjoittama historiikki: ”Palontorjuntaa Helsingin Tammisalossa”. Nuoriso-osastossa ja varhaisnuorissa toimii yhteensä 30 jäsentä. – Se koskee myös pelastuslaitosta. Palokunnalla on nykyään Helsingin kaupungin kanssa palokuntasopimus kahdesta raskaasta ja yhdestä kevyestä yksiköstä. – Tarvittaisiin ennakkoluulottomia ratkaisuja ja uusia organisoitumismalleja. Palotarkastustoimintansa toimimattomuudesta Helsingin pelastuslaitos on Saurin mukaan saanut moitteita kaupungin tarkastuslautakunnalta. Tammisalon VPK:n päällikkö Mikko Nurmi pitää Lehtokankaan ajatuksia mielenkiintoisina, vaikka ei uskokaan Helsingin 300 hälytysosastoon kuuluvan vpk:laisen sijoittuvan 1–2 keskukseen – Yhteistyötä olisi kuitenkin järkevää lisätä, sillä nyt asemat sijaitsevat Helsingissä Pelastuskomentaja Lehtokangas Tammisalon VPK:n 70-vuotisjuhlassa: ”VPK:iden määrä vähemmäksi Helsingissä” Tammisalon VPK:n hälytysosastoon kuuluu 26 koulutettua miestä, joista 19 on valtakunnalliset määräykset täyttäviä savusukeltajia. Alkoi nopea kehitys yhdeksi Helsingin aktiivisimmista palokunnista. Palokunnan toiminta oli 1940ja 50-luvulla vilkasta, jolloin keskeistä roolia toiminnassa näytteli oma, nykyisen aseman paikalla sijainnut, tanssilava. Operatiivista toimintaa varten perustettaisiin 1–2 keskusasemaa, joista VPK:iden hälytysosastot toimisivat. – VPK:iden määrä on Helsingissä nyt liian suuri ja toivon, että vuoteen 2015 mennessä Helsinkiin on syntynyt yhteinen, voimakkaampi VPK-toimijataho. Oma talo vilkasti toimintaa Palokunnan puheenjohtaja Risto Salo sai SPPL:n tuliristin. Myös turvallisuuskoulutus on tänä päivänä osa sopimuspalokuntien toimintakenttää. Kaikkiaan yhdistykseen kuuluu 70 jäsentä. Riskienhallintaosasto vastaa kaupunkilaisille annettavasta turvallisuuskoulutuksesta sekä väestönsuojelu henkilöstön peruskoulutuksista. Kaupungin maksamat korvaukset kattavat vain osan vuosittaisista toimintamenoista. Hälytystehtäviä on vuosittain noin 50–60. Mielenkiintoisia ajatuksia Kari Lehtokangas toivoi VPK:iden voimien yhdistämistä myös taisteltaessa nuorista harrastajista
Sitten voi olla mukana myös sellaisia, jotka eivät vaatimuksia täytä. – Uusi perustuslaki säätelee myös vapaaehtoistoimintaa ja vastuu julkisen vallan käytöstä on yksinomaan viranomaisella, Partanen huomautti. Esimerkiksi henkisiä vaatimuksiakin pitäisi testata, tosin vaikea sanoa, millä tavalla tämä voisi tapahtua. – Mielenkiintoinen kokemus, jota voisi uudestaankin kokeilla. 7/2010 65 J oulukuussa 69 vuotta täyttävä Nurmon VPK:n puheenjohtaja Mauno Peltokoski aikoo myös tänä vuonna tehdä savusukellusja lihaskuntotestit. Fyysiset vaatimukset korostuvat nyt liikaa. Mauno Peltokoski on yhä mukana vpk-toiminnassa, vaikka ei enää ikänsä puolesta voikaan kuulua pelastuslaitoksen sopimuksen alaiseen vahvuuteen. Olen kuitenkin ollut käytettävissä hälytysosaston päivälähdöissä, jos väkeä ei riittävästi saada mukaan. Yritän niin kauan että menee, hän naurahtaa. Järjestötoiminnassa olen ollut mukana järjestämässä kilpaurheilua, Nurmon Jymyn ja Hiihtoliiton hallituksiin kuulunut Peltokoski kertoo. Työni ei varsinaisesti ollut fyysistä, veturinkuljettajan tehtävistä eläkkeellä oleva Peltokoski sanoo. Metsätöitä olen omalla metsällä tehnyt. ikävuoteen. Tulevaisuuden suurena haasteena hän pitää sitä, miten harvaan asutuilla alueilla hoidetaan kiireelliset pelastustehtävät. – Esimerkiksi savusukellustehtäviä on täällä maaseudulla aika vähän. – Uskon, että ammattiurien kehittäminen etenee suotuisasti, ainakin ammattijärjestöjen edustajien kannanotot ovat tässä mielessä olleet myönteisiä, Partanen totesi. Viime vuonna hän teki ne hyväksyttävästi. – Myös ruumiillinen työ on pitänyt kunnossa. Teksti ja kuvat: Esa Aalto Mauno Peltokoski osallistui messuilla järjestettyyn hakatikaskisaan.. Toisaalta siihenkin tehtävään pitää olla pystyviä kavereita ja siksi vaatimukset täyttäviä pitää löytyä. – En ole ollut kilpaurheilija. Nurmon VPK:n hän liittyi nuorena poikana, kun VPK 60 vuotta sitten perustettiin paikkakunnalle. Myös siviiliammattia pitäisi paremmin hyödyntää palokuntatoiminnassa. Kaupunki voisi myös tarjota porkkanaa yhteistyölle rakentamalla VPK:lle yhteisiä tiloja operatiivista toimintaa varten. Pelastusylijohtaja Pentti Partanen kertoi uuden pelastuslain menevän eduskuntakäsittelyyn syyskuun lopussa ja kehotti tutustumaan lain perusteluihin, kun se samalla julkistetaan ja on kaikkien nähtävillä. Vanhakin jaksaa, kun pitää huolta kunnostaan Seitsemääkymppiä lähestyvä Mauno Peltokoski läpäisee savusukellustestin Teksti ja kuva: Esa Aalto 7/2010 65 hyvinkin lähekkäin. Nurmon VPK:ssa palokuntaveteraanit muodostavat tukiosaston, joka osallistuu suuremmissa tehtävissä jälkiraivauksiin ja esimerkiksi kaluston kokoamiseen ja huoltamiseen. Mauno Peltokoski näytti teräskuntonsa myös Turvallisuusmessuilla osallistumalla nuorempien joukossa hakatikaskisaan. Fyysisen kunnon mittaus on hänen mielestään tarpeen palokuntatoiminnassa, mutta jokaiseen tehtävään eivät vaatimusten pitäisi olla yhtä kovat. VPK:lla on oma vakuutus, jonka turvin voidaan toimia. Mauno Peltokoski on pitänyt kunnostaa huolta tavallisella arkija hyötyliikunnalla. – Työterveyshuolto päättyy 68. – Eiköhän ne nytkin mene. Partanen kertoi viranomaisten kenttäjohtojärjestelmän kehittämisestä ja samalla yhdenmukaistetaan yksikkötunnukset noin parin vuoden kuluessa. Itä-Helsingissäkin kolme palokuntaa toimii lähekkäin ja niiden kesken olisi hyvä pohtia yhteistyötä operatiivisessa toiminnassa, Nurmi sanoo
23 %. 9.12. Hallitusryhmät tulevat ratkaisemaan lähiviikkoina, viimeistään lokakuun kuluessa sen, että annetaanko eduskunnalle käsiteltäväksi asiaa koskeva lakimuutosesitys. – Toivottavasti missään ei sellaista tilannetta tule, Kervinen sanoo. Ilmestymisajat 2010 N:o Ilmestyy Varauspvm Valmis aineisto Teema 8 28.10. 2.12. Pelastuskoirat kilpailivat myös rauniotoiminnassa ja jälkien tutkimisessa. Suojaosuusasia vaatii lakimuutoksen ovat kaikkien Suomenlahden laitosten ja myös vapaaehtoisten käytettävissä, jossa jossakin käyttötarve syntyy. Lisätöistä aiheutuvista kustannuksista veloitetaan työmäärän mukaan. 66 7/2010 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti 61. – Emme odottaneet menestyvämme, joten voitto tuntui erityisen hyvälle. Työuraa jäi taakse yli 40 vuotta. 7.10. 11.11. – Olemme etsineet erityisesti meripelastustoimintaan liittyviä hyviä kohteita, joille antaa tällainen lahjoitus, hän kertoo. Ensihoito ja -kalusto 9 25.11. alkaen. Pelastuskoirien MM-joukkuekisat järjestetään kahden vuoden välein. Ministerin mukaan vapaaehtoisen palokuntatyön lisäksi on useita muitakin tehtäviä, jotka ovat yhteiskunnan turvallisuuden ja kansalaisten terveyden kannalta tärkeitä. Voitti tuli kisan haku-osuudessa. Työpaikkailmoitukset 2,00 €/pmm (mustavalk.) Sekalaiset 2,40 €/pmm (mustavalk.) Ilmoitushintoi hin lisätään alv. Eläkkeelle Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen aluepalopäällikkö Pentti Kaituri jäi eläkkeelle 1.8. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos sai lahjoituksena 15000 paria öljyntorjuntaan tarkoitettuja käsineitä. (09) 2293 3811 s-posti: tilaukset@pelastustieto.fi Ilmoitushinnat 2010 Koko (sivua) Mustav. (09) 2293 3822, 050 512 3369 Faksi (09) 2293 3833 s-posti: ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaushinnat 2010 Vuositilaus 56 €/vsk , kestotilaus 50 €/vsk Tilaukset Minna Kamotskin, puh. Ministeri Juha Rehulan valtiosihteeri Eeva Kuuskoski kertoo, että suojaosuuskysymys vaatii ratkaisukseen lakimuutoksen. (09) 2293 380, faksi (09) 2293 3833 sähköpostit: etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi Toiminnanjohtaja Veijo Pursiainen Ilmoitukset Veijo Pursiainen Puh. Tapahtumakalenteri 2011 Pankit: Nordea 205818-11830 IBAN: FI89 2058 1800 0118 30 • BIC/SWIFT: NDEAFIHH Sampo Pankki 800019-1393075 IBAN: FI13 8000 1901 3930 75 • BIC/SWIFT: DABAFIHH Toimisto Kassa: Sinikka Toivonen, puh. Edellinen sosiaalija terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk.) totesi vastauksessaan asiasta eduskunnassa tehtyyn kysymykseen, että yhdenvertaisuusnäkökulman kannalta ei ole nähty perustelluksi, että joitakin verotettavia tuloja jätettäisiin sovittelussa huomioon ottamatta tehdyn työn laadun tai työn tekemisen kohteen perusteella. Kultaa pelastuskoirien MM-kisoissa. Sisäasiainministeri An ne Holmlund (kok.) esitti viime vuonna stm:lle suojaosuuden korottamista 300 euroon. Yllämainitut hinnat edellyttävät painovalmiin aineiston mieluiten PDF-muodossa (PDF-versio 1.3, värit CMYK). (09) 2293 3815 Kirjapaino: Forssan Kirjapaino Oy ISSN 1236-8369 Aikakauslehtien liiton jäsen 441 612 Painotuote 66 7/2010 Sosiaalija terveysministeriössä käsitelty sopimuspalokunnassa toimivien työttömyysturvan suojaosuuden korottaminen on siirtynyt eduskuntaan hallituspuolueiden käsiteltäväksi. 14.10. Neliväri 1/1 1900 2300 2/3 1270 1530 1/2 950 1150 1/3 635 760 1/4 475 575 1/6 320 385 1/8 240 280 1/12 160 195 II/III kansi 2500 IV kansi 2600 Aukeaman ilmoitukset sopimuksen mukaan. 4.11. Pelastuskalusto ja -varusteet 10 23.12. Lahjoituksen vastaanottanut aluepalopäällikkö Heikki Kervinen kertoo, että käsineet Öljyntorjuntaan käsinelahjoitus Suomen joukkue voitti kultaa Italiassa pelastuskoirien MM-kisoissa. Rukkaset lahjoittaneen Famon Oy:n toimitusjohtaja Henrik Thelen kertoo lahjoituksen rahallisen arvon olevan 17000 euroa. Raunio-osuuden voitti Ranska, kun taas jälkiosuuden voiton vei Italia. Suomalaisten ryhmänjohtaja Majka Borgström iloitsi voitosta. vuosikerta Julkaisija: Pasilankatu 8, 00240 Helsinki Puh
071 875 0201 (vaihde) www.pelastusopisto.fi Koulutusta Pelastustieto 8/2010 ilmestyy torstaina 28.10. Varmista oma ilmoituspaikkasi Soita Veijo Pursiaiselle numeroon 050 512 3369 tai meilaa veijo.pursiainen@pelastustieto.fi Ps. 071 875 0201. / . / . seuraavat koulutustilaisuudet: Kurssimaksu sisältää opetuksen, oppimateriaalin ja lounaan kurssipäivinä. . . Valtaosa eläimistä pelastettiin Palontorjuntatekniikka-sivuilla kerrotaan Permin yökerhopalosta s.. Kurssien opetuksen sisällöstä antavat tietoja kurssien johtajat, jotka on nimetty yhteystietoineen kurssikuvauksien yhteydessä, puh. ”Pelastusalan avauduttava, Mira johti taas Anjalan VPK:n ”Sopimuspalomiesten palkkio ei saa olla työttömyysturvasta pois” s. Rasvakeittimestä sitkeä kattopalo s. Nro Kurssi Aika Kurssimaksu Haku päättyy Ammatillinen täydennyskoulutus 20008 Palontutkinnan peruskurssi Huom! Uusi ajankohta 25.–28.10.2010 440 € 1.10.2010 20315 Toiminta paloteknisillä laitteistoilla 3.–5.11.2010 300 € 15.10.2010 20001 Palotarkastuksen peruskurssi 15.–19.11.2010 500 € 22.10.2010 20351 Turvallisuuskouluttajan peruskurssi 23.–25.11.2010 330 € 5.11.2010 Järjestämme syksyllä 2010 mm. Vuosilomasijaisten määrä Köysiä, hikeä & opiskelua s. Koulutustarjonta on nähtävillä Pelastusopiston www-sivuilla www.pelastusopisto.fi Ilmoittautumiset kursseille on suositeltavaa tehdä siten, että hakija täyttää ja lähettää kurssikuvauksen yhteydessä olevan sähköisen ilmoittautumislomakkeen. teemalla Pelastuskalusto ja -varusteet. Jos sinulla on teemaan sopiva uutuustuote, jonka haluat esitellä teemassa, lähetä teksti ja kuva toimitukselle: toimitus@pelastustieto.fi Klikkaa myös uudistetuille nettisivuillemme www.pelastustieto.fi Pelastustieto 8/2010 ja 9/2010 ovat odotettuja teemanumeroita TURVALLISUUSMESSU JEN ERIKOISNUMERO ILMESTYY 31. teemalla Ensihoito ja -kalusto. Pelastusopisto PL 1122 (Hulkontie 83), 70821 KUOPIO Puh. Pelastustieto 9/2010 ilmestyy torstaina 25.11. Valtaosa eläimistä pelastettiin Loimaan sikalapalossa s. PALO-, PELASTUSJA VÄESTÖNSUOJELUALAN JOHTAVA AMMATTILEHTI Vuosilomasijaisten määrä vaihtelee rajusti alueittain s. Mira johti taas Anjalan VPK:n Jehu-mestariksi s. ELOKUUTA ”Pelastusalan avauduttava, ei käperryttävä” s
Verkkosivuilla www.vuodenpalomies.fi on lomake, jolla voit kätevästi ehdottaa sopivaa henkilöä arvonimen saajaksi. Sivuilta löytyvät myös valintaperusteet sekä Vuoden Palomiestoimikunnan jäsenet. 29.10 Onko mielessäsi miestä tai naista, joka ansaitsisi tunnustuksen hyvästä työstä ja toiminnasta paloja pelastusalalla. Muista liittää viestiin myös omat yhteystietosi! Muista liittää viestiin myös omat yhteystietosi! esitykset@vuodenpalomies.fi Nyt valitaan Vuoden Palomies 2010 -arvonimen saaja.. Kenelle Sinun mielestäsi tulisi antaa Vuoden Palomies tunnustus vuonna 2010. Voit myös lähettää sähköpostilla tai postitse ehdokkaan tiedot (nimi, ikä, asema ja aikaisempi ammatillinen toiminta) sekä perustelut, siitä miksi juuri hän on sopiva Vuoden Palomies 2010 -arvonimen saajaksi